| metsakeskus.989010004 |
989 |
Rautionlampi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
344477.86100000 |
6930805.80600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.989010004 |
Rautionlammen ja Peränteen välisellä kannaksella olevan hiekkakuopan reunalta kerättiin inventoinnissa 1981 kvartseja. Löytöpaikka on noin 10 m lammen rannasta ja noin 100 m Peränteen rannasta. Löytöalueen pituus on noin 15 m ja leveys 4-5 m. Maaperä on hienoa hiekkaa.
Rautionlammen ympäriltä on löytynyt 1940- ja 1950-luvuilla useita kiviesineitä (inventointikertomus no 11 luettelee 4 esinettä Raution mailta) ja inventoinnissa yksi asuinpaikka (ks. kohde 989 01 0005).
|
| metsakeskus.989010005 |
989 |
Rautionlampi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
344394.88800000 |
6930970.73800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.989010005 |
Paikka sijaitsee viljelysmaalla Raution talon eteläpuolella, Rautiolammen itärannalla. Löytöalue, josta kerättiin inventoinnissa 1981 runsaasti kvartsia ja palanutta luuta, on noin 10-30 m lammen rannasta ja noin 20-50 m Raution päärakennuksesta etelään. Paikka on pohjois-eteläsuuntaisen harjanteen eteläpää. Löytöalue on kooltaan noin 30 x 30 m. Havaintojen tekoa vaikeutti vilja ja löytöalue saattaa olla todettua laajempi.
Mahdollisesti samalta paikalta on löytynyt v. 1953 kivikautinen pienoistaltta (KM 13270). Taltta löytyi Raution tilan maalta, Rautionlammen rannasta perunapeltoa muokattaessa, ison kiven juuresta kiviä traktorilla raivattaessa, lapionpiston syvyydestä tuhkan ja hiilen seasta.
Kohde Rautionlampi on paikalta noin 200 m kaakkoon, mutta välissä oleva alava maasto - Rautionlammen ja Peränteen mahdollinen muinainen yhdysväylä - erottaa kohteet kahdeksi erilliseksi asuinpaikaksi. |
| metsakeskus.989010007 |
989 |
Leppälänkangas 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
356645.95500000 |
6933964.59000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.989010007 |
Tien varrella, Nousunperänlahden ja Lamminperänlammen välisellä Leppälänkannaksella on asuinpaikkalöytöjä todettu tieleikkauksessa noin 80 m matkalla. Tien ja lammen välillä on suuri hiekkakuoppa, jonka vuoksi asuinpaikasta osa lienee tuhoutunut.
Vajaat 200 m itäkoilliseen on Lamminperänlammen pohjoispuolelta tien ja ojan penkereiltä otettu talteen myös kvartsi-iskoksia (kohde Leppälänkangas 2, inventointinumero 35). Tien luoteispuolella oleva suuri hiekkakuoppa lienee tuhonnut osan löytöaluetta. Tien alapuolella on kohtalaisen ehjää rinnettä tallella.
Kysymyksessä saattaa olla yksi, alkujaan yhtenäinen asuinpaikkavyöhyke lammen luoteis- ja pohjoispuolisella harjanteella. |
| metsakeskus.989010008 |
989 |
Lopetti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
362058.73400000 |
6945313.04800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.989010008 |
Pemu-järven pohjoispuolella, noin 120 m Kortteisenjoen suusta ja noin 60-80 m joen itärannasta on luoteisrinteellä aikaisemmin viljelty pelto/laidunalue, sekä pienehkö kotitarvehiekkakuoppa. Löydöt (KM 21276) ovat hiekkakuopan reunoilta ja ympäristöstä. Löytöaineisto koostuu kvartsiesineistä ja -iskoksista, muista kivilajeista valmistetuista esineistä ja palaneesta luusta. Ei keramiikkalöytöjä, joten kohde ajoittuu löytöaineiston perusteella vain karkeasti kivikautiseksi (mesoliittinen-neoliittinen). Maaperä on hienoa hiekkaa. Paikka on osaksi tuhoutunut hiekanotossa.
Jostain lähistöltä on vuonna 1882 kokoelmiin saatu vasarakirveen teelmä (KM 2112:1).
Paikalla on tehty koekaivaus vuonna 1982. |
| metsakeskus.989010011 |
989 |
Lapinniemi |
10002 |
12006 |
13084 |
11002 |
27000 |
356542.98900000 |
6935190.09700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.989010011 |
Niemessä on iso Papinkiveksi kutsuttu kivi/palvontapaikka? Paikka on määritettävä tarinapaikaksi, sillä koekaivauksessa vuonna 1982 ei todettu mitään palvontapaikkaan viittaavaa.
Kaivauksessa löytyi merkkejä tulenpidosta, varsinkin aivan kiven juuresta. Lisäksi löydettiin taottuja rautanauloja, rautavanteiden katkelmia ja ilmeisesti vaatekappaleisiin liittyneitä, ehkä haalareiden solkia ja hakoja. |
| metsakeskus.990000001 |
599 |
Esse-Abborrvattensbacken |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
312868.00000000 |
7042116.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990000001 |
Kohde sijaitsee Pedersören Ähtävän eteläosassa, Evijärven rajasta noin 400 metriä luoteeseen. Röykkiö on Ahvenjärven ja Purmonjoen välisen Abborrvattensbackenin eteläosassa. Alue on kuivahkoa kangasta ja kasvaa kuusi/mäntymetsää, maaperä on moreenia. Röykkiö on matala, muistuttaa enemmänkin rakkakuoppaa, jota ympäröi matala kivivalli, halkaisija on noin viisi metriä. Vuoden 2016 inventoinnissa ei havaittu toista noin 1,5 metriä halkaisijaltaan olevaa röykkiötä, ellei sillä ole tarkoitettu pientä kuoppaa, joka sijaitsee noin 20 metriä edellä mainitun röykkiön kaakkoispuolella. Abborrvattensbackenin pohjoisosasta on löytynyt rautainen nuolenkärki (KM22569).. |
| metsakeskus.990000002 |
599 |
Esse-Trumbacken NE |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
310228.14400000 |
7053753.27500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990000002 |
Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Muinaisjäännösrekisterin koordinaattien kohdalta eikä noin 50 metrin säteellä siitä löytynyt röykkiötä. Aiempien tietojen mukainen kuvaus sijainnista on epämääräinen eikä oikein sovi mj-rekisterin koordinaattien osoittamaan paikkaan. Aiempi kohdekuvaus: ”Trumbacken työntyy niemenä Lövholmsmosseniin mäen itäreunalla. Niemen länsireunalla 175 metriä suonreunasta sijaitsee läpimitaltaan 4,5 metriä ja korkeudeltaan 0,4 metriä oleva pieni röykkiö.” |
| metsakeskus.990000043 |
599 |
Esse-Åkärret |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
309947.00000000 |
7052535.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990000043 |
Kohde sijaitsee Storkärrbackenin pohjoispuolella noin 300 metriä Ähtävänjoesta itään. Tervahauta on moreenipohjaisella kuivahkolla kankaalla, puusto on varttunutta mäntymetsää. Hautaa on aiemmin pidetty kodanpohjana (Finnäs 2000), mutta vuoden 2016 inventoinnissa se todettiin pieneksi tervahaudaksi, kuten monta vastaavaakin kohdetta Ähtävällä. Tervahaudan läpimitta vallin reunatasta on noin 5 metriä ja syvyys noin metri. Halssi on lounaaseen, alarinteeseen.. |
| metsakeskus.990010003 |
599 |
Esse-Hjulfors |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
315179.18400000 |
7046613.16700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010003 |
Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Paikalta on löytynyt kaksi tasatalttaa KM 9780:1-2. Löytöpaikat ovat aivan Hjulkosken partaalta ja itse koskesta, molemmin puolin hiekkaista harjua. Nykyisin löytöpaikka on rakennettua piha-aluetta. Asuinpaikkaa tuskin on jäljellä. |
| metsakeskus.990010004 |
599 |
Esse-Kvarnnabba |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
311639.59600000 |
7049282.08200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010004 |
Kangasmaa niemekkeellä Björkforsin kosken etelärannalla, Björkforsin voimala-alueella. Paikka on aikoinaan pahoin tuhoutunut kankaan hiekanotossa ja voimalan rakentamisessa. Osaksi tutkittu; kokonaislaajuus ja säilymisaste tuntematon. Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa, alue vaikuttaa muokatulta, kohde on luultavasti tuhoutunut, kuten aiemminkin on oletettu. Asia oli syytä varmistaa koekaivauksen avulla. |
| metsakeskus.990010005 |
440 |
Esse-Höjforsen/Heinäkoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
316095.81800000 |
7044387.06500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010005 |
Paikalla on hiekkainen harjuniemi Ähtävänjoen rannalla Höjforsin (Heinäkoski) eteläpuolella. Löytöalue on niemellä ja viljelysmaalla sen pohjoispuolella; niemi on nyt taimikkoa. Maaperä on hienoa hiekkaa. Löytöalueen koko on noin 100 x 100 metriä. |
| metsakeskus.990010006 |
599 |
Esse-Lamasjön |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
314687.37300000 |
7048518.39600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010006 |
Paikalta on 1930-luvulla löytynyt viljelysmaalta kourutaltta ja kaksi tasatalttaa (KM 9240:1-2 ja KM 9970). Löytöpaikka on Lamabackan asuinrakennuksista noin 70 metriä Lamajärvelle päin.
Epävarma kohde. |
| metsakeskus.990010007 |
599 |
Esse-Finnholm |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
309060.61500000 |
7053627.32200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010007 |
Paikalta on löytynyt poikkikirves (säilytys Ähtävän kotiseutumuseossa). Löytöpaikka on pellolla Ähtävänjoen itärannalla.
Epävarma kohde. |
| metsakeskus.990010008 |
599 |
Esse-Svedjebacken |
10002 |
12004 |
13041 |
11019 |
27012 |
308494.00000000 |
7048332.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010008 |
Paikka on laaja, soiden ympäröimä moreenikangas Ähtävän- ja Purmonjokien välialueella, Angjärvestä noin 700 metriä etelälounaaseen. Kohteessa on jätinkirkko sekä röykkiöitä ja mahdollinen asuinpaikka moreeniharjanteella. Jätinkirkossa on kaksinkertaiset, selvästi näkyvät soikeat kivivallit. Rakennelman koko pituus on 57,5 m (ulkopuoliset kiviröykkiöt laskettu mukaan) ja leveys keskellä 34 metriä. Vallien sisäpuolinen alue on noin 20,5 x 10,5 metriä. Rakennelman luoteispää on ylempänä kuin kaakkoispää. Kehän muoto ei ole yhtä säännöllinen kuin vuonna 1879 julkaistu piirros osoittaa (vrt. Äyräpään kertomusta vuodelta 1935). Ulkovallien koillinen pitkäsivu on suora, lounainen pitkäsivu ja päädyt kaarevia ja kulmat pyöristettyjä. Vallin leveys vaihtelee noin 6,5-8 metrin välillä ja sen korkeus on noin 1,5 metriä. Sisävallin korkeus ja leveys vaihtelevat suuresti. Sisäpuolella maa on huomattavan tasaista ja vähäkivistä. Ulkovallissa on porttiaukot luoteis- ja kaakkoispäissä, sisävallin kaakkoispäässä on vajoama suunnilleen ulkovallin porttiaukon kohdalla, mutta luoteispäästä näyttää sisävallista puuttuvan aukko. Ulkovallissa on useita kooltaan vaihtelevia, sammaloituneita kuoppia, jotka vaikuttavat vallia nuoremmilta. Sisävallissa on muutamia kuoppia.
Jätinkirkon luoteispuolella, vallien ulkopuolella on kaksi isohkoa kiviröykkiötä, joiden läpimitta noin 5 m. Pohjoispuolelta, polulta, löytyi 1935 kvartsi-iskoksia (KM 10173:107-208). Kvartsia löytyi myös 1990 tarkastuksen yhteydessä jätinkirkon etelä-lounaispuolelta äestetyltä metsämaalta (KM 26063).
Jätinkirkko on suurin sekä selkeimpiä ja parhaiten säilyneitä jätinkirkkoja eteläisellä Pohjanmaalla. Se on myös yksi eteläisimmistä tunnetuista suurista jätinkirkoista. |
| metsakeskus.990010008 |
599 |
Esse-Svedjebacken |
10002 |
12004 |
13041 |
11028 |
27000 |
308494.00000000 |
7048332.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010008 |
Paikka on laaja, soiden ympäröimä moreenikangas Ähtävän- ja Purmonjokien välialueella, Angjärvestä noin 700 metriä etelälounaaseen. Kohteessa on jätinkirkko sekä röykkiöitä ja mahdollinen asuinpaikka moreeniharjanteella. Jätinkirkossa on kaksinkertaiset, selvästi näkyvät soikeat kivivallit. Rakennelman koko pituus on 57,5 m (ulkopuoliset kiviröykkiöt laskettu mukaan) ja leveys keskellä 34 metriä. Vallien sisäpuolinen alue on noin 20,5 x 10,5 metriä. Rakennelman luoteispää on ylempänä kuin kaakkoispää. Kehän muoto ei ole yhtä säännöllinen kuin vuonna 1879 julkaistu piirros osoittaa (vrt. Äyräpään kertomusta vuodelta 1935). Ulkovallien koillinen pitkäsivu on suora, lounainen pitkäsivu ja päädyt kaarevia ja kulmat pyöristettyjä. Vallin leveys vaihtelee noin 6,5-8 metrin välillä ja sen korkeus on noin 1,5 metriä. Sisävallin korkeus ja leveys vaihtelevat suuresti. Sisäpuolella maa on huomattavan tasaista ja vähäkivistä. Ulkovallissa on porttiaukot luoteis- ja kaakkoispäissä, sisävallin kaakkoispäässä on vajoama suunnilleen ulkovallin porttiaukon kohdalla, mutta luoteispäästä näyttää sisävallista puuttuvan aukko. Ulkovallissa on useita kooltaan vaihtelevia, sammaloituneita kuoppia, jotka vaikuttavat vallia nuoremmilta. Sisävallissa on muutamia kuoppia.
Jätinkirkon luoteispuolella, vallien ulkopuolella on kaksi isohkoa kiviröykkiötä, joiden läpimitta noin 5 m. Pohjoispuolelta, polulta, löytyi 1935 kvartsi-iskoksia (KM 10173:107-208). Kvartsia löytyi myös 1990 tarkastuksen yhteydessä jätinkirkon etelä-lounaispuolelta äestetyltä metsämaalta (KM 26063).
Jätinkirkko on suurin sekä selkeimpiä ja parhaiten säilyneitä jätinkirkkoja eteläisellä Pohjanmaalla. Se on myös yksi eteläisimmistä tunnetuista suurista jätinkirkoista. |
| metsakeskus.990010008 |
599 |
Esse-Svedjebacken |
10002 |
12004 |
13054 |
11019 |
27012 |
308494.00000000 |
7048332.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010008 |
Paikka on laaja, soiden ympäröimä moreenikangas Ähtävän- ja Purmonjokien välialueella, Angjärvestä noin 700 metriä etelälounaaseen. Kohteessa on jätinkirkko sekä röykkiöitä ja mahdollinen asuinpaikka moreeniharjanteella. Jätinkirkossa on kaksinkertaiset, selvästi näkyvät soikeat kivivallit. Rakennelman koko pituus on 57,5 m (ulkopuoliset kiviröykkiöt laskettu mukaan) ja leveys keskellä 34 metriä. Vallien sisäpuolinen alue on noin 20,5 x 10,5 metriä. Rakennelman luoteispää on ylempänä kuin kaakkoispää. Kehän muoto ei ole yhtä säännöllinen kuin vuonna 1879 julkaistu piirros osoittaa (vrt. Äyräpään kertomusta vuodelta 1935). Ulkovallien koillinen pitkäsivu on suora, lounainen pitkäsivu ja päädyt kaarevia ja kulmat pyöristettyjä. Vallin leveys vaihtelee noin 6,5-8 metrin välillä ja sen korkeus on noin 1,5 metriä. Sisävallin korkeus ja leveys vaihtelevat suuresti. Sisäpuolella maa on huomattavan tasaista ja vähäkivistä. Ulkovallissa on porttiaukot luoteis- ja kaakkoispäissä, sisävallin kaakkoispäässä on vajoama suunnilleen ulkovallin porttiaukon kohdalla, mutta luoteispäästä näyttää sisävallista puuttuvan aukko. Ulkovallissa on useita kooltaan vaihtelevia, sammaloituneita kuoppia, jotka vaikuttavat vallia nuoremmilta. Sisävallissa on muutamia kuoppia.
Jätinkirkon luoteispuolella, vallien ulkopuolella on kaksi isohkoa kiviröykkiötä, joiden läpimitta noin 5 m. Pohjoispuolelta, polulta, löytyi 1935 kvartsi-iskoksia (KM 10173:107-208). Kvartsia löytyi myös 1990 tarkastuksen yhteydessä jätinkirkon etelä-lounaispuolelta äestetyltä metsämaalta (KM 26063).
Jätinkirkko on suurin sekä selkeimpiä ja parhaiten säilyneitä jätinkirkkoja eteläisellä Pohjanmaalla. Se on myös yksi eteläisimmistä tunnetuista suurista jätinkirkoista. |
| metsakeskus.990010008 |
599 |
Esse-Svedjebacken |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
308494.00000000 |
7048332.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010008 |
Paikka on laaja, soiden ympäröimä moreenikangas Ähtävän- ja Purmonjokien välialueella, Angjärvestä noin 700 metriä etelälounaaseen. Kohteessa on jätinkirkko sekä röykkiöitä ja mahdollinen asuinpaikka moreeniharjanteella. Jätinkirkossa on kaksinkertaiset, selvästi näkyvät soikeat kivivallit. Rakennelman koko pituus on 57,5 m (ulkopuoliset kiviröykkiöt laskettu mukaan) ja leveys keskellä 34 metriä. Vallien sisäpuolinen alue on noin 20,5 x 10,5 metriä. Rakennelman luoteispää on ylempänä kuin kaakkoispää. Kehän muoto ei ole yhtä säännöllinen kuin vuonna 1879 julkaistu piirros osoittaa (vrt. Äyräpään kertomusta vuodelta 1935). Ulkovallien koillinen pitkäsivu on suora, lounainen pitkäsivu ja päädyt kaarevia ja kulmat pyöristettyjä. Vallin leveys vaihtelee noin 6,5-8 metrin välillä ja sen korkeus on noin 1,5 metriä. Sisävallin korkeus ja leveys vaihtelevat suuresti. Sisäpuolella maa on huomattavan tasaista ja vähäkivistä. Ulkovallissa on porttiaukot luoteis- ja kaakkoispäissä, sisävallin kaakkoispäässä on vajoama suunnilleen ulkovallin porttiaukon kohdalla, mutta luoteispäästä näyttää sisävallista puuttuvan aukko. Ulkovallissa on useita kooltaan vaihtelevia, sammaloituneita kuoppia, jotka vaikuttavat vallia nuoremmilta. Sisävallissa on muutamia kuoppia.
Jätinkirkon luoteispuolella, vallien ulkopuolella on kaksi isohkoa kiviröykkiötä, joiden läpimitta noin 5 m. Pohjoispuolelta, polulta, löytyi 1935 kvartsi-iskoksia (KM 10173:107-208). Kvartsia löytyi myös 1990 tarkastuksen yhteydessä jätinkirkon etelä-lounaispuolelta äestetyltä metsämaalta (KM 26063).
Jätinkirkko on suurin sekä selkeimpiä ja parhaiten säilyneitä jätinkirkkoja eteläisellä Pohjanmaalla. Se on myös yksi eteläisimmistä tunnetuista suurista jätinkirkoista. |
| metsakeskus.990010009 |
599 |
Esse-Tallbackharju |
10002 |
12004 |
13041 |
11019 |
27000 |
313337.00000000 |
7050665.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010009 |
Kohde sijaitsee 300 metriä Teerijärventiestä pohjoiseen Tallbackaharjun eteläpäässä. Moreenipohjainen, paikoin lohkareinen, harju kasvoi vuoden 2016 inventoinnin aikaan noin 25-30–vuotiasta mäntymetsää. Itäpuolella harju laskee melko jyrkästi suolle. Kohteessa on jätinkirkko, jonka arvioitu koko on 27 metriä ja leveys noin 10 metriä. Eteläpäässä on oviaukko ja sen jälkeen heti sisäpuolella pari kuoppaa. Vallit ovat melko matalat, ne hahmottuvat paremmin eteläpäässä ja ovat pohjoispäässä lähes huomaamattomat Vallien leveys on 2-3 metriä. Jätinkirkon sisäpuolella on muutamia pieniä kuoppia. Jätinkirkko on sijaintikorkeutensa puolesta selvästi kivikauteen ajoitettava, aiemmin ajoituksena on ollut pronssi/kivikausi.
Jätinkirkosta 150 metriä pohjoiseen, samalla harjanteella on pieni jätinkirkko tai pikemminkin vallien ympäröimä painanne. Sen koko vallien ulkoreunasta mitattuna on noin 16x10 metriä ja sisäosa kooltaan noin 7x4 metriä. Painanne voi olla kivikkoon raivattu asumuspainanne.
Jätinkirkoksi tulkittu voi olla yhdistelmä luonnonmuovaamasta sekä lähihistoriassa tuotetusta. Paikalla oleva kuoppa ja "oviaukko" vastaa tervahaudan rännin kohdalla kivestä kylmämuurattua tukiseinää ja työ olisi jäänyt tässä kesken. |
| metsakeskus.990010010 |
440 |
Esse-Sandheden |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
315821.00000000 |
7044808.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010010 |
Evijärventien itäpuolella Sandhedenissä on laaja hiekanottoalue, jonka reunoilta on tullut asuinpaikkalöytöjä. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta. Sandhedenin asuinpaikkaa on pidetty pahoin tuhoutuneena hiekanoton vuoksi. Kaisa Anttila mainitsee vuoden 1976 inventoinnissaan, että löytöpaikan A ”Esineiden löytöpaikasta n. 30 m koilliseen oli kolme matalahkoa painannetta, mahdollisesti asuinpaikkaan kuuluvia syvennyksiä.”
Kohde tarkastettiin vuoden 2016 ja todettiin, että hiekkakuoppa on umpeenkasvanut. Ilmalaserkeilauskuvien perusteella käytiin tarkastamassa myös alue hiekkakuopan itäpuolella, jolla vaikutti olevan asumuspainanteita. Tasaisella kankaalla havaittiin matalia painanteita, halkaisijaltaan noin 8-10 metriä. Painanteet olivat kahdessa vierekkäisessä rivissä, niitä oli kuusi kappaletta, näistä vielä noin 100 metriä pohjoiseen on yksi hieman isompi painanne. Kolmeen painanteeseen tehtiin koepisto, mutta löytöjä ei tullut esiin. Painanteessa oli normaali podsolimaannos, selvää likamaata ei havaittu. Sandhedenin asuinpaikka ja asumuspainanteet olisi tutkittava koekaivauksella säilyneen asuinpaikan ja sen laajuuden toteamiseksi, samoin painanteiden luonne tulisi varmentaa koekaivauksella. Vuoden 2016 inventoinnissa ei ollut aikaa tarkempaan koetutkimukseen |
| metsakeskus.990010011 |
599 |
Esse-Blökolandet N |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
308838.68600000 |
7058062.54500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010011 |
Blökolandetin pohjoisosa pistää niemenä Angsmosseniin. Niemekkeen lounaisosassa sijaitsee kolme hautaröykkiötä, joista yksi on huomattavasti pienempi kuin muut. Röykkiöt sijaitsevat lähekkäin, ne on kasattu kallion päälle. Alue on kuivahkoa mäntykangasta. Pohjoisin röykkiö on halkaisijaltaan 5,5 m ja 0,3-0,5 m korkea. Metrin etelämpänä sijaitseva röykkiö on halkaisijaltaan 5 m ja saman korkuinen kuin edellinen. Kaksi metriä lounaaseen viimeksi mainitusta röykkiöstä on lisäksi vielä lähes nelikulmainen 2,5 x 3 metrin kokoinen matala röykkiö. Alue on kallioista kuivahkoa kangasta, joka kasvaa sekametsää. Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. |
| metsakeskus.990010012 |
599 |
Esse-Blökolandet S |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
308984.00000000 |
7057857.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010012 |
Kohde sijaitsee Ähtävänjoesta 2,3 km itään Blökolandet nimisellä alueella, röykkiöiden itä puolella kulkee metsäautotie. Alueen maaperä on moreenia ja metsätyyppi on kuivahko kangas, röykkiöiden ympäristö kasvaa parikymmenvuotiasta mäntytaimikkoa.
Kohteessa on kaksi suurta röykkiötä, Ähtävän suurimpia. Tietä lähempänä oleva röykkiö on halkaisijaltaan noin 12 metriä ja se on noin 1,5 metriä korkea. Röykkiötä on kaiveltu muutamasta kohdasta. Heti sen länsipuolella on toinen, muodoltaan soikea röykkiö, koko noin 13x7 metriä. Röykkiön sisäosa on kauttaaltaan kuopalla ja röykkiön reunat muodostavat hieman vallimaisen rakenteen. Isojen röykkiöiden tuntumassa on kaksi pienempää halkaisijaltaan noin viisi metristä röykkiötä.
. |
| metsakeskus.990010013 |
599 |
Esse-Krakabacka |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
307349.29100000 |
7057251.85900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010013 |
Kohde sijaitsee noin 500 metriä Ähtävänjoesta pohjoiseen Värnumistä länteen lähtevän metsäautotien pohjoispuolella noin 70 metriä. Röykkiö sijaitsee moreenipohjaisen mäeh korkeimmalla kohdalla, alue on mäntykangasta. Röykkiö on keskeltä kuopalla, sammaloitunut. Sen halkaisija on 12 metriä ja korkeus lähes 1 metri. Röykkiön vieressä on puinen ”Forngrav”-kyltti. Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. |
| metsakeskus.990010014 |
599 |
Esse-Storbacken NW |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
306087.00000000 |
7055864.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010014 |
Kohde sijaitsee noin 200 metriä Storbackenin tilustien lounaispuolella moreenipohjaisella mäntykankaalla kahden tilan rajalla. Etelänpuoleinen tila kasvoi tiheää nuorta mäntytaimikkoa ja pohjoisen puoleinen varttunut männikköä, kun kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Röykkiö sijaitsee loivalla kaakkoisrinteellä. Röykkiön halkaisija on 12 m ja korkeus yli 1 m röykkiö on keskeltä kuopalla. Finnäsin mukaan 50 metriä röykkiöstä alarinteeseen on viisi kodanpohjaa, halkaisijaltaan noin 2 m ja syvyyden ollessa 0,5 m. Niitä ei tarkastettu vuoden 2016 inventoinnissa tiheän taimikon takia. |
| metsakeskus.990010015 |
599 |
Esse-Storbacken NE |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
306292.00000000 |
7055839.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010015 |
Kohde sijaitsee Ähtäväntiestä länteen, noin 50 metriä Storbackenin tilustien länsipuolella. Moreeniharjanteella on sammalen peittämä röykkiö. Röykkiö näyttää kaivellulta eikä sen koko oikein käy selville ja Finnäsin (2000) mukaan röykkiö on vaurioitunut jo 1900-luvun alussa kun paikalta on haettu kiviä ja soraa rakennusta varten. |
| metsakeskus.990010016 |
599 |
Esse-Storbacken S |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
306384.00000000 |
7055321.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010016 |
Röykkiöt sijaitsevat Storbackenin etelä- ja lounaisrinteellä, osittain moreeni-, osittain kalliomäellä. Kohde tarkastettii vuoden 2016 inventoinnissa. Röykkiöistä kaksi oli hakkuuaukealla ja kaksi metsässä. Pohjoisin röykkiö, nro 1, on melko melko matala ja epämääräinen kivikko, jonka tarkkaa kokoa on vaikea hahmottaa. Röykkiö 2 on selvä sammaleen peittämä kumpumainen röykkiö, halkaisija noin 6 metriä. Röykkiöt 1 ja 2 olivat hakkuuaukealla. Röykkiö 3 on melko pieni, halkaisija ehkä noin 3 metriä. Röykkiö on kallion vieressä ja jää kuusten oksien alle, tarkkaa kokoa on vaikea määritellä. Röykkiö voi olla laajempikin mutta matala sammaleen alla leviävä. Röykkiö 4 on kallion päällä mäen korkeimmalla kohdalla. Sen pituus on noin 20 metriä ja leveys 1-1,5 metriä, röykkiö on melko matala, noin 0,3-0,4 metriä. Röykkiö päättyy eteläpäässä noin 2,5 metriä leveään kraatterimaiseen röykkiöön. |
| metsakeskus.990010017 |
599 |
Esse-Spänbacka E |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
306049.00000000 |
7055151.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010017 |
Kohde sijaitsee Spänbackenini itäosassa kaakko-luode –suuntaisella lohkareisella moreeniharjanteella. Röykkiö on kasattu mäen korkeimmalle kohdalle. Kyseessä on yksi Ähtävän suurimmista röykkiöistä, sen halkaisija on noin 16-18 metriä ja sen korkeus on noin 2 metriä. Röykkiötä on kaiveltu, sen keskellä on syvä kuoppa. Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Alue kasvoi tuolloin noin 25-vuotiasta mäntytaimikkoa. |
| metsakeskus.990010018 |
599 |
Esse-Halvvägsbacken W |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
307447.00000000 |
7054726.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010018 |
Kohde sijaitsee noin 200 metriä Evijärventiestä länteen. Röykkiöt sijaitsevat kumpikin omalla louhikkoisella moreenikumpareellaan. Röykkiöt ovat keskeltä kaiveltuja. Röykkiö 1 sijaitsee kapealla harjanteella, se on halkaisijaltaan noin 6 -7 metriä ja leveydeltään noin 4 metriä, korkeus on noin puoli metriä. Röykkiössä on isoja kiviä ja sen muotoa on hieman vaikea hahmottaa kivisellä harjanteella.
Röykkiö 2 on edellisestä noin 50 metriä lounaaseen, noin 5 metriä alempana. Röykkiö halkaisija on noin 4 metriä ja korkeus noin puoli metriä. Molemmissa röykkiöissä on ”Forngrav”-kyltti. Röykkiön 2 kyltin nimiosa on irronnut paalusta. |
| metsakeskus.990010019 |
599 |
Esse-Halvvägsbacken |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
307959.00000000 |
7054513.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010019 |
Röykkiöt sijaitsevat noin 40 metriä Evijärvi-Pietarsaari maantien koillispuolella, moreeniharjanteen kaakkoispäässä. Alue on mäntykangasta. Kaksi röykkiötä ovat rinnakkain. Ne ovat halkaisijaltaan noin 5 metriä ja korkeudeltaan puolisen metriä. Röykkiöitä on kaiveltu keskeltä. Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. |
| metsakeskus.990010020 |
599 |
Esse-Nystmossen N |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
308068.00000000 |
7054162.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010020 |
Röykkiö sijaitsee Nystmossenin vieressä, noin 100 m länteen Evijärven-tiestä. Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Röykkiö on kasattu moreenimäelle. Röykkiö erottuu selvästi, se on lähes metrin korkea, halkaisija on noin 8 metriä ja sitä on kaiveltu keskeltä melko syvälle. Röykkiö on kahden tilan rajalla, joista pohjoisen puolisella tilalla oli tehty hakkuut. Alue kasvoi vuonna 2016 nuorta mäntytaimikkoa. Röykkiö oli merkitty pitkillä kannoilla hakkuiden ja uudistuksen yhteydessä. Viisi metriä pohjoiseen on toinen pieni röykkiö, joka voi olla peräisin röykkiöstä pengotuista kivistä. |
| metsakeskus.990010021 |
599 |
Esse-Gåsmossen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
308839.00000000 |
7054477.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010021 |
Kohde sijaitsee Gåsmossenilla olevalla suosaarekkeella Evijärventien ja Ähtävänjoen välissä. Kallio ja moreenipohjainen saareke on mäntykangasta. Suurin, peruskarttaan merkitty röykkiö, on halkaisijaltaan noin 7 metriä, korkeus reilut puoli metriä, keskellä on kuoppa. Tästä noin 15 metriä itään on matala, epämääräinen sammalen peittämä röykkiö ja tästä edelleen noin 15 metriä kaakkoon on saman kokoinen röykkiö kuin nro 1. Röykkiö 4 on röykkiöstä 1 noin 40 metriä luoteeseen, särmikkäistä kivistä kasattu, pituutta noin 5 metriä ja leveys 2,5 metriä. Mahdollisesti osittain täytetty kallion koloon. Röykkiö 5 on röykkiöstä 1 länteen noin 60 metriä. Se on kasattu kallion päälle, se on matala, halkaisija on noin kolme metriä. |
| metsakeskus.990010022 |
599 |
Esse-Hembacken |
10002 |
12004 |
13041 |
11004 |
27000 |
309192.00000000 |
7055145.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010022 |
Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnisssa. Se sijaitsee Hembackenin kaakkoisreunassa, noin 200 metriä Ähtävänjoesta pohjoiseen. Kohteen eteläpuolitse kulkee metsäautotie noin 40 metrin päässä. Kohteeseen kuuluu jätinkirkko kivivalleineen, siihen liittyviä röykkiöitä, raivatulta vaikuttavaa asuinpaikkaa ja painanteita. Lisäksi kohteen eteläpuolella rinteessä on tervahauta, halkaisijaltaan noin 7 metriä.
Jätinkirkkomaisen alueen kaakkoispäässä on kaksi röykkiötä, halkaisijaltaan noin 6-8 metriä, korkeus lähes metri. Toinen röykkiöistä on osana vallia, toinen on jätinkirkon vallien ulkopuolella noin 10 metriä. Valli erottuu paikoin melko matalana ja sammalen peittämänä, mutta näyttäisi kiertävän koko jätinkirkon. Alue vallien välissä on noin 45x8-10 metriä ja vallien leveys vaihtelee ollen 6- 8 metriä. Jätinkirkon pohjois/luoteispuolella on raivatun näköistä tasaista aluetta noin 50 metrin matkalla. Alueella on joitakin muutaman metrin läpimittaisia painanteita. Jätinkirkon vallista etelään noin 5-6 metriä on matala kaareutuva valli, joka voi olla myös luontainen. Jätinkirkko on kivikauden ja pronssikauden rantakorkeuden rajamailla, yleensä jätinkirkot ovat selvästi kivikauden rannankorkeudella, Ähtävällä niitä on noin 55 m mpy eli selvästi korkeammalla kuin Hembacken. Kohteen luonne ja funktio on epäselviä, onko kyseessä pronssikautinen raivattu asuinalue, hautaröykkiöitä vai kivi- ja pronssikauden taitteeseen ajoittuva jätinkirkko? |
| metsakeskus.990010023 |
599 |
Esse-Trumbacken |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
309637.00000000 |
7053754.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010023 |
Kohde sijaitsee noin 400 metriä Ähtävänjoesta itään ja Rotmossan metsätiestä noin 250 metriä pohjoiseen, Trumbackenin laajan kallioalueen länsireunalla, alue on kuivaa kangasmetsää, joka kasvoi vuoden 2016 inventoinnin aikaan mäntytaimikkoa. Röykkiöt ovat noin 40 metrin päässä toisistaan. Eteläisempi röykkiöstä on melko matala ns. pitkä röykkiö, se on noin 20 metriä pitkä ja 1,5-2 metriä leveä, röykkiön pohjoispää on leveämpi, noin 3 metriä leveä. Röykkiö on kasattu kallion päälle. Pitkästä röykkiöstä 40 metriä luoteeseen on pienen notkelman takana kallionyppylällä toinen röykkiö. Röykkiö on suorakaiteen muotoinen kooltaan noin 8x3 metriä, se on kasattu kallion päälle. Röykkiön korkeus on noin 0,3 metriä. Kaakkoispäässä röykkiö loppuun jyrkkään 1,5 metriä korkeaan kallion reunaan, jonka alle on jonkin verran tippunut kiviä.
Röykkiötä on sieltä täältä pengottu. |
| metsakeskus.990010024 |
599 |
Esse-Väktars |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
308292.00000000 |
7053273.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010024 |
Kohde sijaitsee noin 500 metriä Evijärventiestä länteen, heti Dragnäsintien eteläpuolella olevalla melko louhikkoisella mäntyä kasvavalla moreenikumpareella. Röykkiöt ovat pitkänomaisia, ne ovat vierekkäin 11 x 2,5 x 0,6 metrin ja 15 x 2,5 x 0,6 metrin kokoisia ja ne sijaitsevat louhikkomäellä. Molempien röykkiöiden päädyssä on iso kivi. Röykkiöt ovat kaiveltuja. Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. |
| metsakeskus.990010025 |
599 |
Esse-Bergmossen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
307721.00000000 |
7053473.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010025 |
Kohde sijaitsee 870 metriä Evijärventien länsipuolella, ojitettujen kosteiden metsäalueiden keskellä olevalla pienellä harjanteella. Ympäröivä alue kasvoi mäntytaimikkoa vuoden 2016 inventoinnin aikaan, harjanteella on säilynyt vanhempaa puustoa. Röykkiö on pitkä ja kapea, hieman kiviaitamainen. Se on merkitty peruskartalle. Finnäsin (2000)
mukaan pitkän röykkiön koko on 23 x 2,5 x 0,6 metriä. |
| metsakeskus.990010026 |
599 |
Esse-Linjärvbacken NW |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
304929.00000000 |
7056420.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010026 |
Kohde sijaitsee 1,3 km Ähtävänjoesta etelään Linjärvbackenin kaakkoisosassa. Alue on moreenipohjaista mäntykangasta. Röykkiön on varttuneen männikön keskellä ja erottuu hyvin. Röykkiön halkaisija on noin 15 metriä ja korkeus 1,5 metriä, se on keskeltä kuopalla. Aiempien tietojen mukaan (Finnäs 2000) röykkiöstä pohjoiseen on linjassa kuoppia. Vuoden 2016 inventoinnissa ei havaittu selkeitä kuoppia kuin yksi heti röykkiön pohjoispuolella. Röykkiö on melko lohkareisella ja kivisellä harjanteella, mutta sen alapuoleinen terassi vaikuttaisi olevan hienompaa sedimenttiä ja sovelias asuinpaikaksi. Asuinpaikkaa ei ehditty etsiä koekuopittamalla vuoden 2016 inventoinnissa. |
| metsakeskus.990010026 |
599 |
Esse-Linjärvbacken NW |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
304929.00000000 |
7056420.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010026 |
Kohde sijaitsee 1,3 km Ähtävänjoesta etelään Linjärvbackenin kaakkoisosassa. Alue on moreenipohjaista mäntykangasta. Röykkiön on varttuneen männikön keskellä ja erottuu hyvin. Röykkiön halkaisija on noin 15 metriä ja korkeus 1,5 metriä, se on keskeltä kuopalla. Aiempien tietojen mukaan (Finnäs 2000) röykkiöstä pohjoiseen on linjassa kuoppia. Vuoden 2016 inventoinnissa ei havaittu selkeitä kuoppia kuin yksi heti röykkiön pohjoispuolella. Röykkiö on melko lohkareisella ja kivisellä harjanteella, mutta sen alapuoleinen terassi vaikuttaisi olevan hienompaa sedimenttiä ja sovelias asuinpaikaksi. Asuinpaikkaa ei ehditty etsiä koekuopittamalla vuoden 2016 inventoinnissa. |
| metsakeskus.990010027 |
599 |
Esse-Linjärvbacken SE/Storholmen |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
305315.00000000 |
7056159.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010027 |
Ähtävänjoen eteläpuolella, metsäisen Storholmenin mäen laella on kaksi suurehkoa, hyvin erottuvaa, sammaloitunutta röykkiötä. Alue on moreenipohjaista mäntykangasta. Vuoden 2016 inventoinnissa havaittiin, että alueella on tehty muutama vuosi sitten hakkuut ja toisen röykkiön alue kasvaa mäntytaimikkoa, toinen on varttuneen metsän puolella. Toisesta röykkiöstä on 1800-luvun lopulla omin luvin kaiveltaessa löytynyt pronssinen kello (KM 1896:1). Paikalle on pystytetty rauhoituskyltti. Röykkiöiden halkaisija on noin 8 metriä ja ne ovat keskeltä kaiveltuja. Muinaisjäännösalueen rajaus käsittää ilmeisesti suojelullisesta syystä, koko mäen. Alueelle on jossain vaiheessa kaavailtu maa-aineksenottoa. |
| metsakeskus.990010028 |
599 |
Esse-Spänbacken NW |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
305071.00000000 |
7055502.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010028 |
Kohde sijaitsee Spänbackenin pohjoisosassa, se tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Röykkiö on Linjärvmossenin peltoaukealta mäelle nousevan ajouran länsipuolella noin 10 metriä. Sen halkaisija on noin 8 metriä ja korkeus noin 0,5 metriä. Röykkiö on keskeltä pohjaan kaiveltu. Kuvio, jolla röykkiö sijaitsee on hakattu muutamia vuosia sitten ja vuonna 2016 sillä oli tehty harvennusta ja röykkiön päällä oli jonkin verran harvennusjätettä. |
| metsakeskus.990010029 |
599 |
Esse-Furulandet |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
302607.00000000 |
7055451.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010029 |
Kohde sijaitsee Furulandet-nimisellä metsäalueella. Vuoden 2016 inventoinnissa muinaisjäännöksen alue kasvoi tiheähköä 15-20-vuotiasta mäntytaimikkoa. Jotakuinkin mäen korkeimmalla on vierekkäin kohdalla on kaksi isoa röykkiötä, ne on myös merkitty peruskarttaan. Isomman röykkiön halkaisija on noin 10 metriä ja korkeus noin metri, siitä noin 10 luoteeseen on hieman pienempi röykkiö, halkaisija noin 8 metriä. Röykkiöt ovat muodoltaan pyöreitä ja molempien röykkiöiden keskellä on kuoppa. Ensin mainitusta röykkiöstä noin 25 metriä kaakkoon on kuoppa, jonka halkaisija noin 2,5 metriä ja syvyys puoli metriä.
Paikallisen harrastaja arkeologin John Finnäsin mukaan röykkiöiden välissä on myös kuoppia, mutta niitä ei havaittu vuoden 2016 inventoinnissa. Tiheä taimikko teki havainnoinnista vaikeaa. Finnäs mainitsee myös, että Furulandetin läpi kulkevan metsäautotien toisella puolella, ilmeisesti länsipuolella kolme pienempää hautaröykkiötä, joiden koot ovat 2,5 x 3 x 0,3 metriä, 2 x 1,5 metriä ja 1,7 x 1,7 metriä, lisäksi mäen eteläreunalla olisi säännöllisen muotoisia ja kokoisia kuoppia 12 kpl. Alue käytiin läpi vuoden 2016 inventoinnissa, mutta röykkiöitä eikä kuoppia havaittu. Mäen länsiosasta noin 40-50 metriä tiestä paikalliset harrastajat löysivät metallinilmaisimella rautakautisen pronssisoljen katkelman KM23097:1 (merovingiaikainen), mikä viittaa rautakautiseen asuinpaikkaan tai hautauksiin, mutta mitään siihen viittaavaa ei ainakaan vuoden 1993 tehdyssä tarkastuksessa havaittu. |
| metsakeskus.990010029 |
599 |
Esse-Furulandet |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27017 |
302607.00000000 |
7055451.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010029 |
Kohde sijaitsee Furulandet-nimisellä metsäalueella. Vuoden 2016 inventoinnissa muinaisjäännöksen alue kasvoi tiheähköä 15-20-vuotiasta mäntytaimikkoa. Jotakuinkin mäen korkeimmalla on vierekkäin kohdalla on kaksi isoa röykkiötä, ne on myös merkitty peruskarttaan. Isomman röykkiön halkaisija on noin 10 metriä ja korkeus noin metri, siitä noin 10 luoteeseen on hieman pienempi röykkiö, halkaisija noin 8 metriä. Röykkiöt ovat muodoltaan pyöreitä ja molempien röykkiöiden keskellä on kuoppa. Ensin mainitusta röykkiöstä noin 25 metriä kaakkoon on kuoppa, jonka halkaisija noin 2,5 metriä ja syvyys puoli metriä.
Paikallisen harrastaja arkeologin John Finnäsin mukaan röykkiöiden välissä on myös kuoppia, mutta niitä ei havaittu vuoden 2016 inventoinnissa. Tiheä taimikko teki havainnoinnista vaikeaa. Finnäs mainitsee myös, että Furulandetin läpi kulkevan metsäautotien toisella puolella, ilmeisesti länsipuolella kolme pienempää hautaröykkiötä, joiden koot ovat 2,5 x 3 x 0,3 metriä, 2 x 1,5 metriä ja 1,7 x 1,7 metriä, lisäksi mäen eteläreunalla olisi säännöllisen muotoisia ja kokoisia kuoppia 12 kpl. Alue käytiin läpi vuoden 2016 inventoinnissa, mutta röykkiöitä eikä kuoppia havaittu. Mäen länsiosasta noin 40-50 metriä tiestä paikalliset harrastajat löysivät metallinilmaisimella rautakautisen pronssisoljen katkelman KM23097:1 (merovingiaikainen), mikä viittaa rautakautiseen asuinpaikkaan tai hautauksiin, mutta mitään siihen viittaavaa ei ainakaan vuoden 1993 tehdyssä tarkastuksessa havaittu. |
| metsakeskus.990010030 |
599 |
Esse-Kalikbacken |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
301114.00000000 |
7054912.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010030 |
Kohde sijaitsee soiden keskellä olevan Jäknobackenin moreenikumpareen etelälaidalla ja on merkitty peruskarttaan., mutta röykkiöt sijaitsevat peruskartan muinaisjäännösmerkinnästä noin 50 metriä länteen. Alue on mäntykangasta ja kohteen kohdalla puuston varttunutta (v. 2016 inventointi), joten röykkiöt ja lähiympäristö erottuvat hyvin. Kohteeseen kuuluu kolme röykkiötä. Kaksi röykkiötä on vierekkäin noin metrin etäisyydellä toisistaan, ne ovat halkaisijaltaan noin 6 ja 8 metriä, korkeus noin metri. Röykkiöissä on kaivelun merkkejä keskellä. Näistä 9 metriä pohjoiseen on kolmas röykkiö, sen halkaisija on noin 6 metriä ja se on sammalen peittämä. |
| metsakeskus.990010030 |
599 |
Esse-Kalikbacken |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
301114.00000000 |
7054912.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010030 |
Kohde sijaitsee soiden keskellä olevan Jäknobackenin moreenikumpareen etelälaidalla ja on merkitty peruskarttaan., mutta röykkiöt sijaitsevat peruskartan muinaisjäännösmerkinnästä noin 50 metriä länteen. Alue on mäntykangasta ja kohteen kohdalla puuston varttunutta (v. 2016 inventointi), joten röykkiöt ja lähiympäristö erottuvat hyvin. Kohteeseen kuuluu kolme röykkiötä. Kaksi röykkiötä on vierekkäin noin metrin etäisyydellä toisistaan, ne ovat halkaisijaltaan noin 6 ja 8 metriä, korkeus noin metri. Röykkiöissä on kaivelun merkkejä keskellä. Näistä 9 metriä pohjoiseen on kolmas röykkiö, sen halkaisija on noin 6 metriä ja se on sammalen peittämä. |
| metsakeskus.990010031 |
599 |
Esse-Sidlandsmossen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
301268.00000000 |
7054651.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010031 |
Kohde sijaitsee Silandsmossenin länsipuolella moreenipohjaisella mäellä, alue kasvoi vuoden 2016 inventoinnin aikaan noin 20-vuotiasta mäntytaimikkoa. Röykkiöt ovat mäen kaakkoisrinteellä. Röykkiöistä pohjoisempi on hieman suurempi, sen halkaisija on noin 10 metriä ja se on lähes 1,5 metriä korkea, sen keskellä on nelisen metriä leveä kuoppa. Eteläisemmän röykkiön laita on alle 10 metriä edellisestä. Röykkiön halkaisija on noin 8 metriä ja korkeus jotakuinkin sama kuin pohjoisemman. Eteläisen röykkiön keskellä on pari metriä halkaisijaltaan oleva kuoppa. |
| metsakeskus.990010033 |
599 |
Esse-Mårtenskärret |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
309058.61800000 |
7051865.03700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010033 |
Kohde sijaitsee 400-500 metriä Evijärventiestä länteen. Hautaröykkiöt sijaitsevat Mårtenskärretin eteläpäässä, lounaiseen kohoavan mäen koillisreunalla. John Finnäsin mukaan röykkiöitä on kolme, joista läntisin on 15 x 2-2,5 x 0,4 metrin kokoinen pitkä hauta. Keskimmäinen on pyöreä, halkaisijaltaan 5 m ja korkeudeltaan 0,5 m. Tämä röykkiö on täysin sammaleen peittämä. Itäisin on kooltaan 4,5 x 2 x 0,4 m. Keskimmäinen ja itäisin röykkiö ovat koskemattomia. Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa ja sen todettiin olevan kuvauksen mukainen. Alue on moreenipohjaista mäntykangasta, röykkiöiden pohjoispuolitse kulkee ajoura. Röykkiöt ovat pienillä kumpareilla tasaisin välein, noin 70-80 metrin päässä toisistaan 150 metrin matkalla. |
| metsakeskus.990010034 |
599 |
Esse-Torrbacken |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
306407.00000000 |
7047837.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010034 |
Asuinpaikka, joka sijaitsee noin 2 km lounaaseen Angjärvestä Torrbackenin laella ja sen länsirinteellä. Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Asuinpaikan pohjoispuolella on aiemmin alakohteena rekisteröity röykkiö, joka on erotettu omaksi pääkohteekseen Esse-Torrbacken 2.
Kivikautinen asuinpaikka on löytynyt äestetyltä alueelta syksyllä 2003 ja sijaitsee reilut 300 metriä röykkiöstä eteläkaakkoon. Löydöt sijaitsevat rekisteripisteenä käytetystä siirtolohkaresta 40-80 metriä pohjoiseen 50 metrin käyrän molemmin puolin. Löytöpaikka on muinainen kaakon suuntainen niemi ja löytöalueen pohjoisreuna on noin tilojen RN:o 8:87 ja 57:3 rajalla. Löytöinä on saatu kivikauden lopun keramiikkaa (asbestikeramiikkaa, mahdollisesti nuorakeramiikkaa), kvartsia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.990010034 |
599 |
Esse-Torrbacken |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
306407.00000000 |
7047837.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010034 |
Asuinpaikka, joka sijaitsee noin 2 km lounaaseen Angjärvestä Torrbackenin laella ja sen länsirinteellä. Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Asuinpaikan pohjoispuolella on aiemmin alakohteena rekisteröity röykkiö, joka on erotettu omaksi pääkohteekseen Esse-Torrbacken 2.
Kivikautinen asuinpaikka on löytynyt äestetyltä alueelta syksyllä 2003 ja sijaitsee reilut 300 metriä röykkiöstä eteläkaakkoon. Löydöt sijaitsevat rekisteripisteenä käytetystä siirtolohkaresta 40-80 metriä pohjoiseen 50 metrin käyrän molemmin puolin. Löytöpaikka on muinainen kaakon suuntainen niemi ja löytöalueen pohjoisreuna on noin tilojen RN:o 8:87 ja 57:3 rajalla. Löytöinä on saatu kivikauden lopun keramiikkaa (asbestikeramiikkaa, mahdollisesti nuorakeramiikkaa), kvartsia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.990010034 |
599 |
Esse-Torrbacken |
10002 |
12004 |
13054 |
11019 |
27012 |
306407.00000000 |
7047837.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010034 |
Asuinpaikka, joka sijaitsee noin 2 km lounaaseen Angjärvestä Torrbackenin laella ja sen länsirinteellä. Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Asuinpaikan pohjoispuolella on aiemmin alakohteena rekisteröity röykkiö, joka on erotettu omaksi pääkohteekseen Esse-Torrbacken 2.
Kivikautinen asuinpaikka on löytynyt äestetyltä alueelta syksyllä 2003 ja sijaitsee reilut 300 metriä röykkiöstä eteläkaakkoon. Löydöt sijaitsevat rekisteripisteenä käytetystä siirtolohkaresta 40-80 metriä pohjoiseen 50 metrin käyrän molemmin puolin. Löytöpaikka on muinainen kaakon suuntainen niemi ja löytöalueen pohjoisreuna on noin tilojen RN:o 8:87 ja 57:3 rajalla. Löytöinä on saatu kivikauden lopun keramiikkaa (asbestikeramiikkaa, mahdollisesti nuorakeramiikkaa), kvartsia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.990010034 |
599 |
Esse-Torrbacken |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
306407.00000000 |
7047837.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010034 |
Asuinpaikka, joka sijaitsee noin 2 km lounaaseen Angjärvestä Torrbackenin laella ja sen länsirinteellä. Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Asuinpaikan pohjoispuolella on aiemmin alakohteena rekisteröity röykkiö, joka on erotettu omaksi pääkohteekseen Esse-Torrbacken 2.
Kivikautinen asuinpaikka on löytynyt äestetyltä alueelta syksyllä 2003 ja sijaitsee reilut 300 metriä röykkiöstä eteläkaakkoon. Löydöt sijaitsevat rekisteripisteenä käytetystä siirtolohkaresta 40-80 metriä pohjoiseen 50 metrin käyrän molemmin puolin. Löytöpaikka on muinainen kaakon suuntainen niemi ja löytöalueen pohjoisreuna on noin tilojen RN:o 8:87 ja 57:3 rajalla. Löytöinä on saatu kivikauden lopun keramiikkaa (asbestikeramiikkaa, mahdollisesti nuorakeramiikkaa), kvartsia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.990010035 |
599 |
Esse-Jättegobacken/Smedasforsen A+B |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
310455.05900000 |
7051339.25300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010035 |
Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Asuinpaikka Storkärrbackenin eteläpuolella, parisataa metriä Ähtävänjoesta itään. Alueen läpi johtaa kaakko-luode suunnassa tie, jonka itäpuolella on hiekkakuoppa ja länsipuolella ehjää hiekkapohjaista mäntykangasta, tällä alueella on kivikautisen asuinpaikan säilyneitä osia. Asuinpaikan tarkka laajuus ei ole tiedossa.
Asuinpaikasta noin 150 metriä länteen on röykkiö, joka sijaitsee etelään pistävän niemekkeen korkeimmalla kohdalla. Röykkiö on merkitty peruskartalle, sen halkaisija on noin 5 metriä ja korkeus reilu puoli metriä.
Paikasta on käytetty myös nimeä Smedas.
Paikasta on käytetty myös nimeä Smedas. |
| metsakeskus.990010036 |
599 |
Esse-Nystmossen S |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
308032.00000000 |
7053465.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010036 |
Kohde sijaitsee Nystmossenin eteläpuolella moreeniniemekkeen päässä soisen alueen pohjoislaidalla, noin 600 metriä Evijärventiestä länteen. Röykkiö sijaitsee kumpareella hakkuualueella, se on alle puoli metriä korkea, pitkulainen, kooltaan 8 x 3 metriä ja sammalen peittämä. Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. |
| metsakeskus.990010037 |
599 |
Esse-Bländstrand |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
314811.31100000 |
7050293.68900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010037 |
Kohde sijaitsee viljelysmaalla, hiekkaisella etelä-kaakkoisrinteellä Ähtävänjoen varrella.
Paikalla on tehty koekaivauksia vuosina 1991 ja 1993. Asuinpaikan tarkka kokonaislaajuus on tuntematon. Koekaivauslöydöissä on Pöljän-tyypin keramiikkaa. Kulttuurikerros on osaksi viljelyn vaurioittama.
|
| metsakeskus.990010038 |
599 |
Esse-Övjärv |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
309405.49600000 |
7046884.03900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010038 |
Kohde sijaitsee Ålannin tien molemmin puolin Övjärven länsipuolella. Alue tarkastettiin pikaisesti vuoden 2016 inventoinnissa, mutta lisätietoa siitä ei saatu. Aiempien tietojen mukaan asuinpaikka sijaitsee kangasmaastossa ja viljelysmaalla; kohteen laajuutta ja säilymisastetta ei ole määritetty. Löydöt kerätty tien vierellä olevan sorakuopan reunasta ja tien itäpuolella olevalta viljelysmaalta. Löytöinä keramiikkaa, kvartsi-esineitä ja iskoksia, hioimen katkelma,hiotun kiviesineen katkelma,palanutta luuta. Sorakuoppa, josta löytöjä oli saatu, oli vuonna 2016 kasvanut jo umpeen ja viereiset pellot olivat kyntämättä. Asuinpaikan laajuus selviää vain koekaivauksella. . |
| metsakeskus.990010040 |
599 |
Esse-Nådjärv |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
305137.19400000 |
7051928.99100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010040 |
Kohde sijaitsee Nådjärven etelä-kaakkoispuolella, kivikkokankaalla, hakkuuaukean pohjoisreunalla. Alueella on todettu kaksi luontaiseen kiviseen mäkeen tehtyä rakenteetonta polttohautausta. Paikalla on tehty koekaivauksia vuosina 1991 ja 1993. Löytöjen perusteella (mm. myöhäinen rullapäinen hevosenkenkäsolki, rautaveitsi, pronssilevykatkelmia, pronssilangasta punottua ketjua, kaksi ruodollista nuolenkärkeä ym.) haudat ajoittuvat rautakauden lopulle, rautakauden ja keskiajan taitteeseen. |
| metsakeskus.990010041 |
599 |
Esse-Kiskbacken |
10002 |
12004 |
13054 |
11019 |
27000 |
314553.00000000 |
7051924.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010041 |
Kohde sijaitsee Ähtävänjoen pohjoispuolella, Teerijärventiestä 750 metriä pohjoiseen, Endtbackantiestä 300 m länteen, Kiskbacken moreeniharjanteen laella ja itärinteessä. Harjanteen metsä on 1990-luvun alussa hakattu ja äestetty ja löydöt on kerätty äestysvaoista n. 40 x 15 m alueelta itärinteen yläosasta, jossa olevalta laakeammalta tasanteelta pääosa löydöistä on peräisin. Asuinpaikan tarkka laajuus ei ole tiedossa. Harjanteella on lisäksi ainakin viisi kiviröykkiötä. Niistä kolme on pyöreitä, läpimitta on arviolta 4-6 m, verrattain selvärajaisia ja koottu tasakokoisista kivistä. Äestys oli vaurioittanut niitä jonkin verran. Lisäksi mäellä on kaksi pitkänomaista röykkiötä tai kiveystä. Niiden pituudet ovat n 5-7 m ja leveys n 2-3 m. Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Röykkiöt ovat kuvauksen mukaisia, äestetty alue kasvoi tiheähköä mäntytaimikkoa. Kivikautisen asuinpaikan laajuus olisi tutkittava koekaivauksilla |
| metsakeskus.990010041 |
599 |
Esse-Kiskbacken |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
314553.00000000 |
7051924.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010041 |
Kohde sijaitsee Ähtävänjoen pohjoispuolella, Teerijärventiestä 750 metriä pohjoiseen, Endtbackantiestä 300 m länteen, Kiskbacken moreeniharjanteen laella ja itärinteessä. Harjanteen metsä on 1990-luvun alussa hakattu ja äestetty ja löydöt on kerätty äestysvaoista n. 40 x 15 m alueelta itärinteen yläosasta, jossa olevalta laakeammalta tasanteelta pääosa löydöistä on peräisin. Asuinpaikan tarkka laajuus ei ole tiedossa. Harjanteella on lisäksi ainakin viisi kiviröykkiötä. Niistä kolme on pyöreitä, läpimitta on arviolta 4-6 m, verrattain selvärajaisia ja koottu tasakokoisista kivistä. Äestys oli vaurioittanut niitä jonkin verran. Lisäksi mäellä on kaksi pitkänomaista röykkiötä tai kiveystä. Niiden pituudet ovat n 5-7 m ja leveys n 2-3 m. Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Röykkiöt ovat kuvauksen mukaisia, äestetty alue kasvoi tiheähköä mäntytaimikkoa. Kivikautisen asuinpaikan laajuus olisi tutkittava koekaivauksilla |
| metsakeskus.990010042 |
599 |
Esse-Omforsbacken |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
306532.00000000 |
7056910.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010042 |
Ähtävänjoen eteläpuolella, Värnumin voimalaitoksen yläaltaan rannalla, harjanteella olevalla hakkuuaukealla on äestysvaoista asuinpaikkaan viittaavia löytöjä (kvartsia). Lisäksi on läheltä harjanteen kärkeä löytynyt metallinilmaisimella pronssilevyn pala, jonka esihistoriallisuus ei ole selvillä. Mäellä on myös erikokoisia kuopanteita, joiden ikä ja tarkoitus ovat selvittämättä. Tarkemmat tutkimukset paikan luonteesta ja laajuudesta puuttuvat. Peruskartan korkeusaseman perusteella varhaisin mahdollinen ajoitus on varhaismetallikausi (pronssikauden loppu tai esiroomalainen rautakausi ). Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Alue kasvoi tiheää taimikkoa, joten lisätietoa kohteesta ei saatu. Asuinpaikan olemassaolo ja laajuus selviää vain koekaivauksella. |
| metsakeskus.990010043 |
599 |
Esse-Nygårdsharju |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
315007.00000000 |
7051540.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010043 |
Kohde sijaitsee Kiiskisenjärven pohjoispuolella olevalla mäellä, noin 200-350 metriä Teerijärventiestä pohjoiseen Hiekkaisella moreenimäellä on kivikautisia asumuspainanteita kahdella eri alueella noin 150 metrin päässä toisistaan. Painanteita on itäisessä ryhmässä ainakin 17 kpl (näistä kaksi muodostaa paritalon) ja läntisessä ryhmässä 11 kpl. Painanteiden halkaisijat vaihtelevat 6-12 metrin välillä. Syvimmät ovat lähes metrin syvyisiä. Molemmat ryhmät sijaitsevat mäen korkeimmilla kohdilla noin 62,5 m mpy. Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa, havainnointia vaikeutti itäisen ryhmän alueella ollut taimikko/vesakko. Painanteita on merkitty puisilla kylteillä ja metsänuudistusta tehtäessä muutamia vuosia sitten muutamien painanteiden ympärille on jätetty pystyyn noin metrin mittaisia ns. kulttuurikantoja osoittamaan painanteen sijaintia ettei sitä uudistuksen yhteydessä vahingoitettaisi. |
| metsakeskus.990010044 |
599 |
Esse-Vintervägsbacken |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
303068.00000000 |
7054721.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010044 |
Kohde sijaitsee noin 100 metriä Nådjärvbäckenin länsipuolella Övermossen –nimisellä moreenimäellä. Vintervägsbacken sijaitsee noin 500 metriä etelään, jostain syystä kohteelle on annettu kuitenkin nimeksi se. Kohde tarkastettiin vuoden 2015 inventoinnissa. Alue kasvoi noin 30-vuotiasta mänty/kuusimetsää. Tarkastuksen yhteydessä löydettiin 15 pientä röykkiötä, aiempien tietojen mukaan niistä on ainakin 20 (Finnäs 2000). Röykkiöt ovat halkaisijaltaan 2-5 metriä ja ne ovat sammaleen peitossa. Röykkiöiden ikä ja funktio ovat tarkemmin tuntemattomia. |
| metsakeskus.990010045 |
599 |
Esse-Ön/Pikbacka |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
309207.00000000 |
7056083.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010045 |
Kohde sijaitsee 1,1 km Ähtävänjoesta koilliseen Ön-nimisen pitkän moreeniharjanteen kaakkoispäässä. Metsäautotie kulkee noin 50 metriä kohteen eteläpuolella. Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Alue kasvoi parikymmenvuotiasta sekametsää, pääosin mäntyä.
Mäen laella on neljä pyöreää kiviröykkiötä, joiden läpimitta on noin 5 metriä. Röykkiöiden keskellä on kuopanne kaivelujen jäljiltä. Näiden eteläpuolella on kaksi pitkää kiviröykkiötä: 10 x 2,5 m ja 16 x 2,5 m. Ne sijaitsevat vierekkäin parin metrin päässä toisistaan ja vaikuttavat eheiltä. Komea ryhmä.
Finnäsin (2000) mukaan röykkiöiden länsipuolella on pitkä valli ja röykkiöistä 180 m pohjoiseen on kodanpohjaa muistuttava painanne (halkaisija 3 metriä). Vuoden 2016 inventoinnissa todettiin, että selvää vallia paikalla ei ole ja lähinnä kyseessä voisi olla matala luonnonmuodostuma. Kodanpohjaa muistuttavaa painannetta ei tarkastettu, kyseessä on todennäköisesti pieni tervahauta, Ähtävällä on vastaavia kodanpohjiksi tulkittuja kohteita useita.
). |
| metsakeskus.990010046 |
599 |
Esse-Bolimbacka |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
304053.62400000 |
7053602.31800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010046 |
Kohde sijaitsee välittömästi Purmoon vievän maantien länsipuolella, Nådjärvestä 700 metriä pohjoiseen. Alue on kuivahkoa kangasta, röykkiön ympäristö oli avohakkuualuetta inventointiajankohtana v. 2016. Röykkiön kohdalla ja vieressä olleet puut oli jätetty pystyyn. Röykkiön läpimitta on noin 5 metriä, sen keskellä on kuoppa, jonka ympärille kivet muodostavat vallimaisen kehän. Itäreunalla on ollut pystykivi, joka on hieman keikahtanut paikaltaan. Kiveä on pidetty mahdollisena bautakivenä, vastaavanlaisia kiviä on muutamilla rautakautisilla röykkiökohteilla. Bolimbacka on tosin ilmeisesti korkeutensa perusteella ajoitettu pronssikauteen, mutta on mahdollista, että röykkiö on kuitenkin rautakautinen. Röykkiön vieressä on puinen ”forngrav” –kyltti.
Röykkiöstä noin 200 metriä lounaaseen on pieni tervahauta ja muutamia kuoppia kaakkoon suuntautuvalla harjanteella, sen itälaidalla. Kuopat todennäköisesti liittyvät tervanpolttoon ja sen aikaiseen toimintaan paikalla |
| metsakeskus.990010047 |
599 |
Esse-Fimpusbacken |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
307630.00000000 |
7059972.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010047 |
Kohde sijaitsee Bäckbyn eteläpuolella Fimpusbackenin pohjoisosassa. Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa, jolloin löydettiin yksi pieni halkaisijaltaan noin kolme metriä oleva röykkiö. Alue kasvoi erittäin tiheää vesakkoa ja havaintomahdollisuudet olivat huonot. Aiempien tietojen mukaan (Finnäs 2000) mäellä on matalia kiviröykkiöitä ja muutama kuoppa. Alue on metsänuudistuksen yhteydessä myös äestetty, joten röykkiöt ja kuopat ovat todennäköisesti vaurioituneet ja vaikeasti enää havaittavissa. |
| metsakeskus.990010048 |
599 |
Esse-Storsveden |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
307388.00000000 |
7059977.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010048 |
Kohde sijaitsee noin 250 m Bäckbyntiestä itään pelloille vievän ajouran pohjoispuolella. Aiempien tietojen mukaan (Finnäs 2000) mäellä on matalia, pieniä röykkiöitä, joiden läpimitta on noin 3-5 m. Röykkiöt sijaitsevat molemmin puolin tietä; 5 röykkiötä tien pohjoispuolella ja 15 röykkiötä tien eteläpuolella. Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Tieuran pohjoispuoli kasvoi melko tiheää kuusitaimikkoa ja vesakkoa, tältä alueelta löytyi kolme röykkiötä, joiden halkaisija on 2-3 metriä. Muita röykkiöitä ei alueelta löytynyt, tien eteläpuolella ei havaittu yhtään röykkiöksi tulkittavaa rakennetta. Taimikko haittasi havaintojen tekoa. Alueella voi olla pieniä röykkiöitä, joita oli nyt vaikea havaita. Alue on kuusimetsää ja nimi Storsveden viittaa siihen, että aluetta on käytetty kaskeamiseen. |
| metsakeskus.990010049 |
599 |
Esse-Björkbackavägen E |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
313125.00000000 |
7052612.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010049 |
Kohde sijaitsee noin 600 metriä Hepovattnetista länteen Björkbackenin eteläpuolella olevalla kaakko-luode –suuntaisella moreeniharjanteella, jonka kaakkoisosan rinne on hiekkaa. Aiempien tietojen (Finnäs 2000) mukaan kohteessa on parikymmentä pronssikaudelle ajoittuvaa hautaröykkiötä, mutta vuoden 2016 inventoinnissa todettiin kyseessä olevan kivikautisen asuinpaikan. Harjanteen yläosa on kivinen ja noin 15 metriä leveä ja sinne on raivattu ala, mahdollisesti asumuspainanne tai muu ilmeisesti kivikautiseen toimintaan liittyvä rakenne. Painanne on hieman suorakaiteen muotoinen kooltaan noin 8x5 metriä, kaakkoispäästään hieman leveämpi, syvyys on noin puoli metriä. Painanteen ympärillä on kiviröykkiöitä ainakin kolme kappaletta halkaisijaltaan noin 2.5 metriä, korkeus puolisen metriä. Röykkiöitä on usein myös kivikauteen liittyvien erikokoisten jätinkirkkojen yhteydessä.
Noin 40 metriä etelään löydettiin vuoden 2016 inventoinnissa kivikautisen asuinpaikan merkkejä äskettäin äestetyltä alueelta. Kvartsi-iskoksia kerättiiin jonkin verran äestysvaoista. Tällä alueella maaperä on hiekkaa, harjanteen kaakkoispäässä on myös pieni hiekkakuoppa. Alueelta oli jätetty pieni metsätilkku hakkaamatta jostain syystä. Löytöjä tuli lähinnä tämän metsätilkun pohjoispuolelta. Äestäminen on tuhonnut asuinpaikkaa, mutta säilynyttä osaa on luultavasti vielä metsän kohdalla. Muinaisjäännöksen rajaus on tehty havaittujen rakenteiden, löytöjen ja topografian/maaperän perusteella. |
| metsakeskus.990010050 |
599 |
Esse-Matträskbacken |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
309027.00000000 |
7060481.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010050 |
Kohde sijaitsee Bäckby itäpuolella Matträskbackenilla, alue on moreenipohjaista mäntykangasta. Aiempien tietojen (Finnäs 1994 ja 2000) mäenrinteessä, noin 100 x 300 metrin matkalla, on 17 matalaa kiviröykkiötä, joiden halkaisija on 5-6 metriä. Röykkiöistä 11 sijaitsee metsätien pohjoispuolella ja 6 eteläpuolella. Röykkiöistä noin 170 m pohjoiseen sijaitsee neljä kuopannetta, mahdollisia asumuspainanteita?
Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Tien pohjoispuolelta löytyi vain yksi röykkiö, joka sijaitsee parikymmentä metriä tiestä pohjoiseen. Röykkiön on halkaisijaltaan noin 6 metriä ja noin 0,7 metriä korkea, se erottuu selvästi maastossa. Tien eteläpuolella kasvaa varttunut männikkö. Tien eteläpuolta ei sen sijaan tarkastettu, koska se kasvoi erittäin tiheää nuorta mäntytaimikkoa ja tien pohjoispuolen havainnot eivät rohkaisseet taimikkoalueen läpikäymiseen, koska se vie aikaa ja havaintoja on vaikea tehdä. Matträskbackenin pohjoisosasta, noin 200 metriä röykkiöstä pohjoiseen, löytyi kuitenkin kolme painannetta. On vaikea sanoa onko kyseessä asumuspainanteet, kivikautisia ne eivät ainakaan ole, vai onko kyseessä jokin muu ilmiö. Suurin painanteista on halkaisijaltaan noin 5 metriä ja siinä on matalat vallit. Koepistosta ei siihen ei tullut esiin likamaata tai löytöjä, mutta kuopassa oli 2-3 cm paksu huuhtoutumiskerros, joten painanne ei ole ainakaan aivan viime vuosikymmenien kaivelun tuote, mutta voi liittyä historialliseen maankäytötön.Painanteiden luonteen ja iän selvittäminen vaatii koekaivauksen. |
| metsakeskus.990010051 |
599 |
Esse-Skrattlass Tallbacken |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
312218.00000000 |
7056520.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010051 |
Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa, se sijaitsee Tallbackenin korkeimmalla kohdalla. Isomman röykkiön läpimitta on noin 5 m ja sen keskellä on 1,5 x 2 x 0,5 metrin suuruinen kuoppa. Aiempien havaintojen mukaan röykkiön pohjoispäässä on näkyvissä osa laakakivistä tehtyä arkkua, mutta vuoden 2016 inventoinnissa röykkiö oli niin sammaleen peitossa ettei rakennetta voinut nähdä. Tämän röykkiön vieressä on pienempi röykkiö. Noin 50 metriä röykkiöistä kaakkoon havaittiin kuoppa, aiempien tietojen mukaan (Finnäs 2000) kuoppia olisi pitänyt olla kahdeksan. Alue kasvoi vuonna 2016 parikymmenvuotiasta mäntytaimikkoa. |
| metsakeskus.990010052 |
599 |
Esse-Skrattlass Storbacken |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
313282.00000000 |
7056533.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010052 |
Kohde sijaitsee Storbacken-nimisen moreeniharjanteen kaakkoispäässä. Aiempien tietojen mukaan ”metsässä harjulla on kaksi hautaröykkiötä, joista toinen on pitkänomainen, kooltaan noin 10 x 4,5 m ja toinen pyöreähkö, läpimitaltaan noin 6 m. Pitkän röykkiön molemmat päät kapenevat, röykkiössä on kaksi bautakiveä. Röykkiöiden etäisyys toisistaan on noin 7 metriä.”
Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Toinen röykkiöistä on rakkakuoppa eikä röykkiö. Se on kaivettu luonnostaan kivikkoiseen harjanteeseen. Kuopan leveys on noin kolme metriä, syvyys lähes metri. Rakkakuopasta 7 metriä etelään on pystyssä kolme kiveä, ne ovat kapeita ja laattamaisia, noin viiden metrin matkalla, niistä korkein on noin puoli metriä. Selkeää röykkiötä on vaikea erottaa, maassa on jonkin verran pieniä kuoppia ja epämääräistä kivikkoa. Pystykiviä on tuettu pienemmillä kivillä. Pystykivet ovat linjassa mutta eivät nykyisen rajan kohdalla vaan harjanteen suuntaisesti. |
| metsakeskus.990010053 |
599 |
Esse-Bergmossbacken |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
307044.00000000 |
7054226.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010053 |
Kohde sijaitsee noin 800 metriä Evijärven tiestä itään, Bergmossbackenin etelälaidalla. Vuoden 2016 inventoinnissa havaittiin, että röykkiön sijainti poikkesi lähes 100 metriä muinaisjäännösrekisterin pisteestä. Röykkiön ympäristö oli avohakattu ja alue äestetty. Röykkiö oli kuitenkin säästynyt paikalla olleen puisen ”Forngrav” -kyltin ansiosta. Röykkiö on pitkä ja matala, arviolta 11,5 x 2 x 0,35 metrin kokoinen ja jonkin verran kapeampi eteläosastaan. Aiempien tietojen (Finnäs 2000) mukaan röykkiöstä 150 metriä kaakkoon sijaitsee kymmenkunta kuoppaa. Näitä ei vuoden 2016 inventoinnissa ajan puutteen vuoksi tarkastettu, koska ne sijaitsevat keskellä tiheää nuorta mäntytaimikkoa viereisen tilan puolella. |
| metsakeskus.990010054 |
599 |
Esse-Bjobacknabba |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
309600.00000000 |
7059556.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010054 |
Kohde sijaitsee Perkanbäckenin itäpuolella, Träskmossenista etelään, Bjobackenin luoteispuolella. Kohteessa on kaksi röykkiökeskittymää vierekkäisillä mäen kumpareilla noin 100 metrin päässä toisistaan. Bjobacknabban pääkoordinaatit osoittavat läntiselle kumpareelle, jolla röykkiöitä on vähemmän. Molemmat kumpareet ovat kuivahkoa mäntykangasta, maaperä on moreenia.
Vuoden 2016 inventoinnissa läntisellä kumpareella havaittiin kahdeksan röykkiötä. Niistä kolme on kohtalaisen helposti havaittavia, mutta ei kovin isoja, suurin on kumpareen pohjoiskärjessä, halkaisijaltaan noin viisi metriä ja keskeltä kaiveltu. Muut röykkiöt ovat pienempiä ja epämääräisempiä. Kumpareen itäreunalla on kaiveltu maa-ainesta jo pitemmän aikaa sitten, alue on jo sammaloitunut. Kaivelusta peräisin olevia kiviläjiä on jäljellä mäen kupeessa. Alueelta on vuonna 1993 löytynyt pronssiesineen kappale (KM 27904), jonka esinemuotoa ei ole voitu tunnistaa.
Noin 100 m itään edellisistä on toinen kumpare, jolta paikannettiin 27 röykkiötä vuoden 2016 inventoinnissa. Kumpareen päällä on n. 15 metriä pitkä ja pari metriä leveä aitamainen röykkiö. Useimmat röykkiöt erottuvat selvästi, joukossa on noin 4-5 metriä halkaisijaltaan olevia rinkelimäisiä röykkiöitä, jotka ovat puolisen metriä korkeita ja pienempiä kekomaisia sekä hieman epämääräisiä röykkiöitä. Röykkiöt ovat sammaleen ja varvikon peitossa. Kahden röykkiön vieressä on noin puoli metriä korkea pystykivi, jotka voivat mahdollisesti olla ns. bautakiviä. Tältä alueelta on löytynyt jalkajousen nuolenkärki, joka lienee keskiaikainen. Röykkiöitä pidetään varhaismetallikautisina, mutta tutkimuksia niiden ajoituksen varmistamiseksi ei ole tehty. |
| metsakeskus.990010055 |
599 |
Esse-Dragnäset, Väktars |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
307968.00000000 |
7053123.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010055 |
Röykkiö sijaitsee 840 metriä Evijärventiestä länteen, kyseistä maantiestä eroavan Dragnäsintien pohjoispuolella, aivan tien vieressä. Röykkiön koko on 6 x 3,5 x 0,5 metriä. Se on vahingoittunut tien levennyksessä. Sandelinin mukaan (1880) keskellä olisi ollut syvennys, jota oli kaivettu, mutta mitään ei ollut löytynyt. Röykkiössä olisi ollut nähtävissä myös noin 3 x 1 metrin kokoinen kiviarkku, jonka kummassakin päässä oli maakivi. Näistä ei havaittu merkkejä vuoden 2016 inventoinnissa. |
| metsakeskus.990010056 |
599 |
Esse-Dragnäsvägen, Nälkas |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
308148.00000000 |
7053004.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010056 |
Kohde sijaitsee noin kilometrin Evijärventiestä länteen, Dragnäsintieltä etelään erkanevan metsäautotien tuntumassa. Kivilatomus sijaitsee soiden ympäröimän mäen korkeimmalla kohdalla. Mäki on kuivahkoa mäntykangasta. Kyseessä on pitkää röykkiötä muistuttava kaksiosainen latomus. Läntisemmän osan koko on 12 x 2,5 x 0,4 metriä. Itäinen osa on edellisestä metrin päässä, kooltaan se on 6,5 x 2 metriä. Vastaavia pitkiä röykkiöitä/latomuksia on Ähtävällä useita. |
| metsakeskus.990010057 |
599 |
Esse-Dragnäsvägen A, Väktars |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
308157.00000000 |
7052787.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010057 |
Kohde sijaitsee 900 metriä Evijärventiestä länteen, Dragnäsintieltä etelään erkanevan metsäautotien tuntumassa. Pitkä röykkiö tai latomus sijaitsee soiden ympäröimällä moreenimäellä, se on samansuuntainen mäen kanssa. Mäki on kuivahkoa mäntykangasta. Röykkiön koko on 13,5 x 2 x 0,5 metriä, ja se on hieman kapeampi keskeltä. Muodostelman luonnetta ei ole selvitetty, vastaavia rakenteita on Ähtävässä useita. |
| metsakeskus.990010058 |
599 |
Esse-Dragnäsvägen B, Väktars |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
308162.00000000 |
7052669.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010058 |
Kohde sijaitsee noin kilometrin Evijärventiestä länteen, Dragnäsintieltä etelään erkanevan metsäautotien tuntumassa. Röykkiö sijaitsee moreenimäellä kuivahkolla mäntykankaalla. Röykkiön on sammaleen ja varvuston peittämä, sen koko on noin 4,5 x 3,5 x 0,5 metriä ja sen keskellä on 0,3 m syvä kuoppa. |
| metsakeskus.990010059 |
599 |
Esse-Hembacken N |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
307608.00000000 |
7056277.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010059 |
Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Se sijaitsee Ähtävänjoesta 350 metriä itään, Hummelholmin pohjoispuolella olevan moreeniharjanteen pohjoisosassa. Alue on mäntykangasta. Röykkiö on sammalen peittämä kooltaan noin 9 x 5 x 0,5 metriä. Röykkiö on merkitty puisella ”Forngrav”-kyltillä. Aiempien tietojen (Finnäs 2000) röykkiön länsipuolella on myös kolme kuoppaa, mutta vuoden 2016 inventoinnissa havaittiin kaksi kuoppaa, toinen röykkiön vieressä, heti sen luoteispuolella. Kuopan halkaisija on noin 3 metriä ja syvyys alle puoli metriä. Tästä noin 25 metriä lounaaseen on toinen kuoppa, halkaisija noin 3,5 metriä ja syvyys noin puoli metriä. |
| metsakeskus.990010060 |
599 |
Esse-Storbergsforsen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
308297.91200000 |
7055284.65300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010060 |
Kohde sijaitsee 150 metriä Ähtävänjoesta pohjoiseen Hembackan lounaisosassa Storbergsforsenin kohdalla. Parikymmentä metriä röykkiön pohjoispuolella kulkee tie ja sen itäpuolella ajoura pellolle. Röykkiö on puolisen metriä korkea, halkaisija on noin 9 metriä, se on sammalen peittämä. Röykkiö on vanhan rantatörmän päällä kuusimetsässä. Röykkiössä on kuoppia kaivelun jäljiltä. |
| metsakeskus.990010061 |
599 |
Esse-Jomossbacken |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
303268.00000000 |
7060937.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010061 |
Kohde sijaitsee noin 70 metriä Strogjutontien pohjoispuolella, Jomossbackenin etelälaidalla. Alue on moreenipohjaista mäntykangasta. Röykkiö on 5 x 4 x 0,4 metrin kokoinen ja siinä on keskellä syvä kuoppa. Röykkiö on merkitty puisella kyltillä. Aiempien tietojen mukaan (Finnäs 2000) röykkiöstä etelään olisi mahdollinen kodanpohja. Vuoden 2016 inventoinnissa ainoa rakenne mikä alueelta löytyi oli kellarin pohjakuoppa, kooltaan noin 2x3 metriä ja syvyys 1 metri. Luultavasti sitä on erehdytty luulemaan kodanpohjaksi. |
| metsakeskus.990010062 |
599 |
Esse-Mårtenskärret, Pellashagen W |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
308839.00000000 |
7052185.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010062 |
Kohde sijaitsee Mårtenskärretin keskellä olevalla suosaarekkeella. Saarekkeen keskellä kulkee kallioharjanne, jonka päälle röykkiö on kasattu. Alue kasvoi vuoden 2016 inventoinnin aikaan mäntytaimikkoa. Röykkiön koko on 9,5 x 2 x 0,4 metriä.. |
| metsakeskus.990010063 |
599 |
Esse-Mårtenskärret W |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
308457.86400000 |
7052303.85900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010063 |
Röykkiöt sijaitsevat kahdella kumpareella aivan Mårtenskärretin länsipuolella. Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Alue on kivistä moreenipohjaista aluetta, moreenikumpareiden välissä on suolämpäreitä ja laajempiakin soita. Kumpareet ovat hieman kosteita kangasmaastoja, joilla kasvaa mäntyä ja kuusta. Röykkiöt ovat pitkiä, läntisempi on pituudeltaan noin 13 metriä ja leveydeltään noin 1,5 metriä, se on itäkoillinen-länsilounas-suuntainen, länsipäässä se laajenee noin 5 metriä halkaisijaltaan olevaksi röykkiöksi. Itäinen röykkiön on edellisestä noin 70 metriä itään. Sen pituus on noin 16 metriä ja leveys pari metriä ja se on itäkaakko-länsiluode-suuntainen. Molemmat röykkiöt ovat puolisen metriä korkeita. Ähtävällä on useita pitkiä röykkiöitä, joiden muinaisjäännösluonne on vielä selvittämättä. Sijaintikorkeutensa perusteella Mårtenskärret on ajoitettavissa pronssikauden alkuun. Ei ole myöskään mahdotonta, että pitkät röykkiöt liittyisivät keskiajan tai historiallisen ajan maankäyttöön tai rajamerkintöihin. |
| metsakeskus.990010064 |
599 |
Esse-Törvesklubbarna |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
309286.00000000 |
7052092.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010064 |
Kohde sijaitsee noin 250 metriä Evijärventien länsipuolella ja Mårtenskärretin itäpuolella Törvesklubbarna -nimisellä paikalla, joka on melko louhikkoinen. Röykkiön koko on 12 x 2 x 0,4 metriä, se on pohjois-etelä-suuntainen ja kasattu osittain kallion päälle. Alue on kuivahkoa kangasta, joka kasvaa mäntytaimikkoa. Vastaavia pitkiä röykkiöitä tunnetaan Ähtävältä useita. Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. |
| metsakeskus.990010065 |
599 |
Esse-Mårtenskärret, Pellashagen E |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
309311.00000000 |
7052371.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010065 |
Röykkiö sijaitsee 180 metriä Evijärventiestä länteen Mårtenskärretin itäpuolella olevan mäen rinteessä. Alue on moreenipohjaista mäntykangasta, joka kasvoi kohteen tarkastuksen aikaan vuonna 2016 tiheää mäntytaimikkoa. Röykkiö on ns. pitkä röykkiö. Sen pituus on noin 16 metriä, leveys noin 3 metriä ja korkeus noin 0,5 metriä. Röykkiö on pohjois-etelä-suuntainen |
| metsakeskus.990010066 |
599 |
Esse-Passmossen |
10001 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
309189.55000000 |
7056805.04300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010066 |
Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa, mutta muinaisjäännösrekisterin ilmoittamien koordinaattien kohdalta eikä noin 50-70 metrin säteellä niistä löydetty jäljempänä olevan kuvauksen mukaisia röykkiöitä. Muinaisjäännösrekisterissä oleva tieto perustuu ähtäväläisen arkeologian harrastaja John Finnäsin ilmoitukseen. Passmossenin luoteisreunalla olevalla saarella, sen kaakkoisosassa sijaitsee viisi pientä röykkiötä. Röykkiöt ovat pienellä alueella ja niiden lähistöllä on joitakin kivilatomuksia. Kolme röykkiötä on pyöreitä, niiden halkaisijat ovat 2,5 m, 2,5 m ja 2 m korkeuksien ollessa 0,3 m. Pitkät röykkiöt ovat 2,5 x 1,5 x 0,3 m ja 3 x 1,5 x 0,3 m. Röykkiöt ovat sammalen peittämiä. Pohjoisimman ja eteläisimmän röykkiön välimatka on 7,5 m. |
| metsakeskus.990010067 |
599 |
Esse-Rakkullbacken |
10002 |
12002 |
13019 |
11002 |
27000 |
302655.00000000 |
7058649.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010067 |
Kohde sijaitsee noin 400 metriä Ähtäväntiestä länteen ja 350 metriä Ähtävänjoesta pohjoiseen Rackullbackenin eteläosassa. Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Kapean pohjois-etelä-suuntaisen moreeniharjanteen päälle on kasattu kolme kiviröykkiötä. Niistä eteläisin on suurin ja selkein, halkaisija on noin 6 metriä, korkeus vajaa puoli metriä, keskeltä kaiveltu, siitä noin 10 metriä on seuraava, halkaisija noin 5 metriä ja pohjoisin röykkiö on epämääräinen kivikasauma edellisestä noin 15 metriä. Sijaintikorkeutensa perusteella röykkiöt ajoittuvat rautakauteen. Eteläisimmästä röykkiöstä noin 15 metriä lounaaseen on kiviaita, jolla on pituutta noin 6 metriä, leveyttä 1,5 metriä ja korkeutta noin metri. Se on kasattu kahden harjanteen väliin. Röykkiöillä ja aidalla ei todennäköisesti ole mitään tekemistä keskenään, vaikuttaa, että kiviaidan pohjoispuolella on raivattu peltoala, josta kivet ovat peräisin.
Alue on tehty hakkuu muutamia vuosia sitten ja se kasvoi tiheää vesakkoa vuoden 2016 inventoinnin aikaan. Röykkiöiden kohdille oli jätetty hakkuiden yhteydessä merkiksi ns. kulttuurikannot. Paikka mainitaan vuosien 1880 ja 1901 raporteissa.
John Finnäsin mukaan noin 150 metriä etelään lähellä pellon laitaa on kodanpohja. Kohdetta ei ehditty tarkastamaan vuoden 2016 inventoinnissa, mutta kyseessä on todennäköisesti pieni tervahauta eikä kodanpohja. Vastaavia kodanpohjiksi tulkittuja kohteita tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa useita ja ne osoittautuivat pieniksi tervahaudoiksi. |
| metsakeskus.990010068 |
599 |
Esse-Rödselbacken |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
301837.00000000 |
7053916.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010068 |
Röykkiö sijaitsee Rödselbackenin korkeimmalla kohdalla metsäautotien eteläpuolella, tiestä 10 metrin päässä. Röykkiön halkaisija on noin 6 m ja korkeus noin 0,4 m ja siinä on keskellä 0,3 m syvä kuoppa. Metsäautotien eteläpuoli on nuorta, 25-30-vuotiasta, mäntymetsää. Noin 50 metriä tien pohjoispuolella on pieni, halkaisijaltaan noin 3 metriä oleva sammalen ja jäkälän peittämä matala röykkiö, jota on vaikea havaita maastossa. |
| metsakeskus.990010069 |
599 |
Esse-Römossbacken |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
305562.00000000 |
7058544.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010069 |
Kohde sijaitsee 300 metriä Ähtävänjoesta itään Kyrkbackantien ja Värnumintien yhdistävän metsäautotien varrella. Röykkiöitä on kaksi, toinen on heti metsäautotien pohjoispuolella ja toinen on siitä 180 metriä etelään heti voimalinjan pohjoispuolella. Alue on hiekkamoreenipohjaista mäntykangasta. Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa.
Pääkoordinaattien osoittaman röykkiön laita on aivan tien penkassa kiinni. Röykkiö on voinut hieman vahingoittua tien teossa. Röykkiö kiveys on hieman epämääräisen kokoinen aiempien tietojen mukaan sen koko on 8x7 metriä ja siitä pohjoiseen pitäisi olla toinen halkaisijaltaan noin 5 metrinen röykkiö. Kohteen kiveys oli hieman epäselvä kokoinen eikä erillisiä röykkiöitä voitu selvästi nähdä. Röykkiön muoto ja koko selviäisi vain poistamalla turve ja kasvillisuus.
Voimalinjan vieressä olevan röykkiön halkaisija on 6 m ja korkeus 0,5 m. Aiempien tietojen mukaan (Finnäs 2000) tästä röykkiöstä 20 m kaakkoon on toinen, pienempi röykkiö, halkaisija 3-4 m. Ensin mainitusta röykkiöstä 55 m pohjoiseen on pieni röykkiö, jonka läheisyydessä on kuopparivi. Ensin mainitusta röykkiöstä 16 m ja 20 m etelään on kaksi voimalinjan alla olevaa röykkiötä. Näistä Finnäsin mainitsemista röykkiöistä ei voitu todentaa yhtään vuoden 2016 inventoinnissa. Alueella oli tosin tehty hakkuita ja hakkuujäte peitti osia alueesta. |
| metsakeskus.990010070 |
599 |
Esse-Söderbacken |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
304217.00000000 |
7055299.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010070 |
Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa, se sijaitsee Nådjärventien itäpuolella Söderbackenin etelärinteellä. Aiempien tietojen mukaan kohteeseen kuuluu on 51 kuoppaa kahdessa rivissä. Ensimmäinen kuopparivi sijaitsee ylempänä mäellä kohdassa, jossa on aikaisemmin ollut torni. Toinen kuopparivi sijaitsee rinteessä alempana aivan vanhan tien vieressä, tie on mennyt Småkällorna -nimiseen paikkaan. Korkeimmalla sijaitsevat suurimmat kuopat ovat läpimitaltaan noin 3 m ja 0,5-0,9 m syviä. Muutamat kuopista ovat vahingoittuneet niin, että niissä on näkyvissä palaneita kiviä ja hiiltä. Aiemmin paikalla käyneet arkeologit ovat arvelleet, että kyseessä voivat olla joko keitto- tai pyyntikuopat (Anja Sarvas). Korkeimmalla olevat suurimmat kuopat voisivat olla myös kodanpohjia (Mirja Miettinen).Myös mäen itäpuolella on kuoppia, samoin uuden Småkällornaan vievän tien kummallakin puolella.
Vuoden 2016 inventoinnin perusteella kyseessä ei ole esihistoriallinen muinaisjäännös. Alueella on kodanpohjana pidettyjä kuoppia, jotka voivat olla tervahautoja tai muita läheiseen taloon liittyviä toimintoja. Historiallisen ajan rakennuksenpohjia ja niiden ympärillä olevia kaivelun merkkejä havaittiin koordinaattipisteen p: 7055291, I: 304272 tuntumassa. Tästä etelään noin 50 metriä vanhan tien pohjoispuolella oli myös kuoppia, muita pieniä ja epämääräisiä kuoppia näkyi siellä täällä. Historiallisen asutuksen ikä jäi epäselväksi, pitäjänkartastossa tai 1960-luvun ja sen jälkeen painetuissa kartoissa ei ole merkkejä talosta. Mahdollisesti se ajoittuu 1800-luvun lopun-1900-luvun puolivälin väliselle ajalle. Peruskarttaan on merkitty Gullgruvan parisataa metriä kaiveluista kaakkoon, voiko nimi selittää osittain kaiveluja? |
| metsakeskus.990010072 |
599 |
Esse-Röstasdjuto |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
304796.00000000 |
7055511.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010072 |
Kohde sijaitsee noin 700 metriä Nådjärventiestä itään, Söderbackenin itäosassa Röstasgjutan vieressä mäen päällä. Alue on moreenipohjaista mänty/kuusimetsää Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Kohteesta on sammalen peittämä matala röykkiö, jonka halkaisija on noin 8 metriä ja korkeus reilu puoli metriä. Tämän röykkiön lounaispuolella on toinen Tegengrenin vuonna 1930 tutkima röykkiö, Röykkiön mitat ovat 6 x 5 x 0,8 . Röykkiöstä löytyi hiiltä, yhdestä kulmasta tummaa maata ja muutama palanut luunkappale.
Noin 10 metriä röykkiöiden itäpuolella on kuoppa, jonka syvyys on noin 0,3 metriä ja syvyys0,4 metriä. |
| metsakeskus.990010074 |
599 |
Esse-Storbäcksbacken |
10001 |
12002 |
13019 |
11019 |
27000 |
310775.91400000 |
7056891.02400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010074 |
Kohdetta ei löytynyt vuoden 2016 inventoinnissa muinaisjäännösrekisterin osoittamasta paikasta eikä noin 50-70 metriä säteellä siitä, sijaintitieto on siis virheellinen. Aikaa laajempaan etsintään ei ollut, on mahdollista, että röykkiö on noin 70 metriä kaakkoon sijaitsevan palstan alueella, joka kasvoi tiheää taimikkoa/vesakkoa vuonna 2016.
Aiemman kuvauksen mukaan. Storbäcksbackenin länsipuolella Skrattlassin tien ja Passmossenin välissä on halkaisijaltaan 6 m ja korkeudeltaan 0,6 m oleva röykkiö. Sen eteläpäädyssä on pieni bautakivi. Röykkiön keskellä on 1,7 m kokoinen ja 0,7 m syvä kuoppa. Finnäs 2000: Röykkiön läheisyydessä on myös erinäisiä vahingoittuneita kuoppia. Röykkiön eteläpuolelta hiekasta on löytynyt kvartsikaavin. |
| metsakeskus.990010074 |
599 |
Esse-Storbäcksbacken |
10001 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
310775.91400000 |
7056891.02400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010074 |
Kohdetta ei löytynyt vuoden 2016 inventoinnissa muinaisjäännösrekisterin osoittamasta paikasta eikä noin 50-70 metriä säteellä siitä, sijaintitieto on siis virheellinen. Aikaa laajempaan etsintään ei ollut, on mahdollista, että röykkiö on noin 70 metriä kaakkoon sijaitsevan palstan alueella, joka kasvoi tiheää taimikkoa/vesakkoa vuonna 2016.
Aiemman kuvauksen mukaan. Storbäcksbackenin länsipuolella Skrattlassin tien ja Passmossenin välissä on halkaisijaltaan 6 m ja korkeudeltaan 0,6 m oleva röykkiö. Sen eteläpäädyssä on pieni bautakivi. Röykkiön keskellä on 1,7 m kokoinen ja 0,7 m syvä kuoppa. Finnäs 2000: Röykkiön läheisyydessä on myös erinäisiä vahingoittuneita kuoppia. Röykkiön eteläpuolelta hiekasta on löytynyt kvartsikaavin. |
| metsakeskus.990010075 |
599 |
Esse-Tjärunabben |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
309811.00000000 |
7055545.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010075 |
Kohde sijaitsee Tjärunabbenin korkeimmalla kohdalla, vanhan Skrattlassin tien läheisyydessä, sen eteläpuolella. Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Tiheässä mäntytaimikossa on 4 x 3,5 x 0,5 metrin kokoinen röykkiö, josta 15 metriä pohjoiseen on kuoppa, jonka halkaisija on noin 1,5 metriä ja syvyys alle puoli metriä. Kohde on aiemmin luokiteltu pronssikautiseksi haudaksi, mutta siitä tuskin on kyse. Röykkiö on melko pieni ja mäellä on myöhempiä kaivelun merkkejä, joten on mahdollista, että röykkiö on historialliselta ajalta. |
| metsakeskus.990010076 |
599 |
Esse-Trumbacken N |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
309938.00000000 |
7053978.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010076 |
Kohde sijaitsee noin 600 metriä Ähtävänjoen itäpuolella, Trumbackenin pohjoiskärjessä. Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Aiempien tietojen (Finnäs 2000) mukaan kohteeseen kuuluisi kaksi pitkää röykkiötä ja yksi pyöreähkö. Pitkien röykkiöiden (pituudet 21 ja 26 metriä) pitäisi olla peräkkäin, välissä pieni aukko. Vuonna 2016 löytyi kuitenkin vain yksi pitkä röykkiö, sen pituus on noin 25 metriä, se on itä-länsi –suuntainen ja kasattu ainakin osittain kallion päälle. Röykkiö on yhtenäinen ja se laajenee itäpäässä halkaisijaltaan noin 3 metriseksi röykkiöksi. Tähän pitkään röykkiöön ei liity toista pitkää röykkiötä, toisin kuin aiemmin on ilmoitettu. Pitkästä röykkiöstä noin 40 metriä pohjoiseen on lisäksi kallion päälle kasattu röykkiö, jonka halkaisija on noin 4 metriä, korkeus noin puoli metriä. Röykkiötä on hajotettu pitkin kalliota. Alue on kuivaa kangasta, joka kasvoi vuonna 2016 mäntytaimikkoa. |
| metsakeskus.990010082 |
599 |
Esse-Bolimbacken N |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
303612.80200000 |
7053988.16000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010082 |
Bolimbackenin pohjoisosassa, Mansängenin ja Purmontien välissä, mäen korkeimman osan eteläreunalla sijaitsee läpimitaltaan 4,5 m ja syvyydeltään 0,8 m oleva kodanpohja. Sitä ympäröivä valli on 0,5-0,8 metriä leveä. Sisäänkäynti on koilliseen ja se on 1 m pitkä ja 0,8 m leveä.
Maastotarkastus elokuussa 2007:
Kohde sijaitsee Ähtävältä Purmoon kulkevan tien länsipuolella, ns. Bolimbackenin pohjois-luoteispuolella, pienellä ympäristöstään selvästi kohoavalla luode-kaakkosuuntaisella kumpareella. Maaperä alueella on hyvin hiekkaista.
Tarkastuksessa voitiin havaita, että koko alue oli hyvin laajalta alalta hakattu. Aluetta oli metsänkäsittelyn yhteydessä muokattu ja alueelta oli nostettu kantoja, mutta maastossa havaittiin myös paikoilleen jätettyjä kantoja (männyn kantoja?). Harjanteen eteläpäässä sijaitseva painanne oli kuitenkin säästynyt maanmuokkaukselta ja sen ympäriltä löytyikin punaista kuitunauhaa. Suojaväli oli kuitenkin jätetty erittäin pieneksi (0,5-2 m); painanteen koillisosassa (sisäänkäynti) suojaväli oli noin 0,5 metriä.
Painanne ei vaikuttanut kivikautiselta asumuspainanteelta, ja sen keskellä olevaan pieneen, suorakaiteenmuotiseen syvänteeseen tehdystä kairanäytteestä tulikin mustaa hiiltynyttä maata. Kohde tulkittiin tervahaudaksi, jossa terva on valunnut haudan pohjalla olleeseen astiaan. Todennäköisesti kysymys on ollut pienimuotoisesta kotitarvepoltosta. |
| metsakeskus.990010087 |
599 |
Esse-Högbacken |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
302139.37500000 |
7059308.01500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010087 |
Högbacken sijaitsee Ähtävänjoen itäpuolella, peruskarttaan merkityn Hembacka-nimisen talon koillispuolella. Röykkiöt sijaitsevat mäen länsireunalla, sen korkeimmalla kohdalla. Heikelin mukaan röykkiöt olisivat 4,5 x 4,5 metristä 7 x 7,5 metrin kokoisia. Osa röykkiöistä on vahingoittunut haudanryöstöjen yhteydessä, mahdollisesti osa on hävinnyt aikaisemmissa tienrakennuksissa. |
| metsakeskus.990010088 |
599 |
Esse-Kvarnstensbacken |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
310722.00000000 |
7054620.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010088 |
Kohde sijaitsee Ähtävänjoesta 1,2 km itään, Kvarnstensbackenin luoteispäässä. Alue on moreenipohjaista mäntykangasta. Palsta jolla röykkiö sijaitsee kasvoi nuorta tiheää mäntytaimikkoa, kun se tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Röykkiö on läpimitaltaan 5 metriä ja korkeudeltaan noin 0,4 m. Röykkiö on osittain sammalen peittämä. Röykkiö vaikutti vahingoittumattomalta huolimatta muutama vuosi sitten tapahtuneesta metsäuudistamisesta. Röykkiön kohdalla oli muutama pieni männyn taimi, mutta muuten se oli ilmeisesti huomioitu metsänhoidossa, koska varsinaista taimikkoa siinä ei kasvanut. Aiemmat muinaisjäännösrekisterin koordinaatit olivat noin 30 metriä virheelliset. |
| metsakeskus.990010103 |
599 |
Esse-Oxhålet 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
309549.00000000 |
7052293.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010103 |
Kohde sijaitsee noin 40 metriä Evijärventiestä itään ja Ähtävänjoesta noin 100 metriä länteen olevalla moreeniharjanteella. Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Alue kasvoi tällöin parikymmenvuotiasta mäntytaimikkoa. Röykkiön on halkaisijaltaan noin 5 metriä ja sen korkeus on 0,3-0,4 metriä ja sen keskellä on pitkulainen noin metrin leveä kuoppa kaivelun jäljiltä. |
| metsakeskus.990010104 |
599 |
Esse-Oxhålet 2 |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
309783.33000000 |
7052381.83000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010104 |
Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa, mutta paikalla tai sen lähiympäristössä ei havaittu muinaisjäännöstä, mutta siellä on luontaisia kivikoita. Aiempien tietojen mukaan Åkärretistä 50 m pohjoiseen ja Oxhålet 1 röykkiöstä 240 m itään, Ähtävänjoen itäpuolella sijaitsee 4,5 x 2,5 x 0,3 metrin kokoinen röykkiö. |
| metsakeskus.990010105 |
599 |
Esse-Oxhålet 3 |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
309599.39900000 |
7052520.77500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010105 |
Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa, mutta paikalla tai sen lähiympäristössä ei havaittu muinaisjäännöstä. Alue, johon sijaintitiedot osoittavat on alavaa ja kosteaa. Joen itäpuolella olevat moreenimäet tarkastettiin myös, mutta röykkiötä ei löytynyt. Alueella on jonkin verran luontaisia kivikoita. Aiempien tietojen mukaan röykkiö sijaitsee Ähtävänjoen länsipuolella Oxhålin kosken kaakkoispuolella, koskesta 200 metriä kaakkoon. Röykkiö on 11 x 2 metrin kokoinen, ns. pitkä röykkiö. |
| metsakeskus.990010107 |
599 |
Esse-Rajtjilmossen |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
307344.00000000 |
7051958.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010107 |
Kohde sijaitsee Rajkilmossenin ja Angjärven pohjoispuolella, noin 60 metriä Dragnäsintien eteläpuolella. Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa, jolloin havaittiin, että mj-rekisterin koordinaattipiste oli 150 metriä virheellinen. Alueella, jolla röykkiö sijaitsee oli tehty aukkohakkuu ja äestys. Röykkiö oli ilmeisesti säilynyt metsänkäsittelyn aiheuttamilta vaurioilta harrastajien asettaman puisen kyltin ansiosta vaikka rekisterin paikkatieto oli virheellinen. Röykkiö oli merkitty hakkuun ohessa ns. kulttuurikannoilla, ettei se vahingoittuisi maapohjan muokkauksessa. Röykkiö on läpimitaltaan 6,5 m ja 0,55 m korkea. Röykkiö on osittain sammalen peittämä, sen keskellä on halkaisijaltaan 2 m ja 0,6 m syvä kuoppa. Kymmenkunta metriä tästä röykkiöstä on toinen, nelikulmainen, 2 x 2 metrin kokoinen röykkiö. |
| metsakeskus.990010108 |
599 |
Esse-Rödningskärret 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
307039.00000000 |
7052372.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010108 |
Kohde sijaitsee Rödningskärretin suoalueen laidalla noin 400 metriä Dragnäsintien pohjoispuolella. Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa, jolloin havaittiin, että muinaisjäännösrekisterin koordinaatit osoittivat suolle ja röykkiö oli koordinaattipisteestä 100 metriä koilliseen. Sammaleen peittämä röykkiö on kostella kuusivaltaisella moreenipohjaisella kankaalla. Sen halkaisija on noin 5 metriä ja korkeus puolisen metriä. Röykkiössä on kuoppa jonka halkaisija on 2,5 m. Kohde sijaitsee luonnonsuojelualueella. |
| metsakeskus.990010109 |
599 |
Esse-Rödningskärret 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
306744.00000000 |
7052526.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010109 |
Kohde sijaitsee Rödningskärretin suoalueen pohjoisosassa, soiden ympäröimällä moreenikumpareella noin 750 metriä Dragnäsintien pohjoispuolella. Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Röykkiön läpimitta on 6,5 m ja korkeus 0,8 m. Röykkiön keskellä on kuoppa, jonka halkaisija on 2 m ja syvyys 0,8 m. Alue kasvaa mäntymetsää. |
| metsakeskus.990010112 |
599 |
Esse-Bastumossen A-C, Skrattlass |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
313087.00000000 |
7054854.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010112 |
Kohde sijaitsee Bastubackenin itäpuolella olevilla suosaarekkeilla. Vuoden 2000 tietojen (Finnäs) mukaan alueella on kolme röykkiötä lounas-koillinen –suuntaisessa linjassa suosaarekkeilla parin sadan metrin välein. Haudoista kaksi on pitkää röykkiötä. Bastumossen A-C tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Mainitut röykkiöt löytyivät. Samalla kohde jaettiin kolmeen eri muinaisjääännöskohteeseen, Bastumossen A-C, Bastumossen B ja Bastumossen C muinaisjäännösrekisterissä.
Bastumossen A-C röykkiö on lounaisin näistä ja sijaitsee varttunutta männikköä kasvavalla moreeniharjanteella. Röykkiö on kooltaan noin 15,5 x 1,5 x 0,35 m, molemmista päistä "laajentunut" noin 3,5 metrin läpimittaisiksi. Röykkiö on sammaleen peittämä. |
| metsakeskus.990010113 |
599 |
Esse-Brunnilandet, Skrattlass |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
313752.72400000 |
7054188.11200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010113 |
Röykkiö sijaitsee Brunnilandetin itäosassa Hepovattnet -nimisen järven pohjoispäästä noin 780 m pohjoiseen, soiden keskellä mäellä. Röykkiön koko on 6,5 x 2 x 0,4 m ja se on luoteis-kaakkoissuuntainen. Röykkiön eteläpäässä sen kummallakin puolella on suuri kivi. Alue on kuivahkoä mäntykangasta. Metsäautotie kulkeen noin 30 metriä röykkiön eteläpuolella. |
| metsakeskus.990010114 |
599 |
Esse-Fors stuga |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
312559.19700000 |
7055645.52600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010114 |
Röykkiö sijaitsee Tallbackenin eteläpäässä Mörkkärretin länsipuolella mäen korkeimman kohdan kaakkoispäässä. Itäinen röykkiö on läpimitaltaan 5,5 m ja sen korkeus on 0,9 m. Läntinen röykkiö on läpimitaltaan 5 m, sen korkeus on 0,85 m ja sen eteläpuolella on suuri kivi. Aarteenetsijät näyttävät vaurioittaneet kumpaakin röykkiötä. |
| metsakeskus.990010115 |
599 |
Esse-Grytet, Skrattlass |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
311726.00000000 |
7058142.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010115 |
Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Se sijaitsee Grytetin alueella, noin 300 metriä metsäautotieltä länteen. Alue on hyvin louhikkoista, paljon myös suuria irtolohkareita. Tältä louhikkoiselta alueelta pistää länteen päin suohon kallioniemeke, jonka laitaan on kasattu pitkä röykkiö tai kaksi yhteen sulautunutta röykkiötä. Kallio laskee jyrkästi pari metriä alapuolella olevalle suolle. Röykkiöt sijaitsevat lähekkäin ja niitä yhdistää kapea kaula. Röykkiöt voivat olla myös yksi hauta. Tämän röykkiön pituus on 15 m, pohjoispään läpimitta on 5 m ja röykkiön korkeus on 1 m. Eteläisimmän röykkiön läpimitta on 7 m ja korkeus 0,8-0,9 m. Röykkiö on kokonsa ja korkeussijaintinsa perusteella pronssikautinen hautaröykkiö. Noin 15 metriä itään pitkästä röykkiöstä on korkeudeltaan 0,4 m oleva pieni epämääräisen muotoinen röykkiö. |
| metsakeskus.990010116 |
599 |
Esse-Hattasbacken, Skrattlass |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
312603.00000000 |
7054381.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010116 |
Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Hattasbacken sijaitsee Perkambäckenin ja Bastumossenin välissä, luode-kaakko -suuntaisen mäen korkeimman osan kaakkoispäässä. Alue on moreenipohjaista mäntykangasta, joka kasvaa noin 25-vuotiasta metsää. Eteläisin röykkiö on läpimitaltaan 4,5 m ja korkeudeltaan 0,4 m. Edellisestä 4,5 m luoteeseen on toinen, läpimitaltaan 4,5 m ja korkeudeltaan 0,3 m oleva röykkiö. Aiempien tietojen mukaan (Finnäs 2000) kahden röykkiön läheisyydessä on vielä kolmas, pieni röykkiö, mutta sitä ei havaittu vuoden 2016 inventoinnissa. Röykkiöt vaikuttavat ehjiltä. Ne sijaitsevat kivikauteen ajoittuvalla rannankorkeudella. Röykkiöiden luonne ei ole selvä. |
| metsakeskus.990010117 |
599 |
Esse-Holmmossen A-C, Skrattlass |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
314119.00000000 |
7056310.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010117 |
Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Holmossen on suoalue entisten Ähtävän ja Teerijärven kuntien, nykyisin Pedersören ja Kruunupyyn, rajalla. Laajaa suoaluetta täplittävät kymmenet suosaarekkeet. Korkeus on noin 37-40 eli merenrantavaihe ajoittuu pronssikauden alkuun. Ähtäväläinen arkeologian harrastaja John Finnäs on löytänyt saarekkeilta röykkiöitä, jotka tarkastettiin vuonna 2016. Röykkiö B ja C Finnäsin mainitsemista löytyivät, mutta röykkiötä A, joka oli näistä pienin, ei havaittu. Tämän kohteen koordinaatit osoittavat röykkiöön B. Röykkiöstä C muodostettiin vuoden 2016 inventoinnissa oma muinaisjäännöskohteensa Holmmossen C, koska se sijaitsee 175 metriä B:stä pohjoiseen eri saarekkeella.
Röykkiö sijaitsee louhikkoisen harjanteen länsipäässä, joka laskee jyrkästi suolle useita metrejä alaspäin. Röykkiö on kasattu kahden kallionyppylän väliin se on kooltaan noin 5x9 metriä ja lähes metrin korkea. Röykkiö erottuu selvästi. Alue on kuivahkoa kuusi/mäntykangasta. |
| metsakeskus.990010120 |
599 |
Esse-Rötamossen, Skrattlass |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
311937.00000000 |
7058666.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010120 |
Kohde sijaitsee Rötamossenin länsipuolella, metsätien itäpuolella, aivan tiessä kiinni, sijaitsee Sandelinin 1880 ja John
Finnäsin 2000 röykkiöksi luokittelema läpimitaltaan 5 m kiviröykkiö. Sen keskellä on suuri kuoppa. Finnäs mainitsee mainitun röykkiön läheisyydessä vielä kaksi muuta röykkiötä, joista pienemmässä olisi kaksi bautakiveä. Tarkastuksessa 2003 Pentti Risla ei havainnut paikalla muinaishautaa, vaan olettaa että luontainen rantakivikko on tulkittu muinaishaudaksi.
Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Röykkiö vaikuttaa aiemmista epäilyistä huolimatta kasatulta eikä luonnonmuodostumalta. Se sijaitsee tien vieressä lohkareisen moreenikumpareen eteläpäässä, rinne laskee suohon. Röykkiön ympäristö kasvaa noin 25-30 –vuotista mäntytaimikkoa. Röykkiön laitaa näyttäisi olevan aseteltu reunakiveystä ja röykkiön pohjoispäässä on isompi halkaisijaltaan reilun metrin kokoinen kivi. Siitä röykkiö ulottuu etelään noin 7 metriä ja sen leveys on noin 5 metriä, leveyttä on hieman vaikea hahmottaa. Tien puoleinen osa röykkiöstä on hieman vaurioitunut. Keskellä röykkiötä on reilun metrin levyinen kuoppa. Sijaintikorkeudeltaan röykkiö ajoittuu pronssikauteen. Vastaavan tyyppisellä paikalla on noin 550 metriä etelälounaaseen Esse-Grytet, Skrattlass-niminen röykkiö. |
| metsakeskus.990010122 |
440 |
Esse-Flatbacken, skogsbilväg |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
314106.00000000 |
7047003.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010122 |
Aivan Evijärventien ja Flatbackenille vievän metsäautotien risteyksessä, metsäautotien kummallakin puolella on röykkiö. Suot ympäröivät mäkeä. Paikka on hiekkamaata ja luonnonkaunis. Pohjoisemman röykkiön läpimitta on 5 metriä ja se on 0,7 m korkea (tämä on mahdollisesti Heikelin tarkoittama röykkiö). Sen keskellä on kuoppa, 1,5 x 1 m, syvyys 0,3 m. Edellisestä 50 m etelään metsäautotien eteläpuolella oleva röykkiö on läpimitaltaan 5 m, korkeus on 0,3 m. Alueella on lisäksi muutamia kuoppia, joiden ikä ja luonne ovat epäselviä. Röykkiöt ovat selvästi kivikautisella rannan korkeudella, joten niiden ajoittaminen ja luokittelu pronssikautisiksi hautaröykkiöiksi ei ole perusteltua, vaikka ne on aiemmin luokiteltu sellaisiksi. Vuoden 2016 inventoinnin perusteella kyseisten röykkiöiden ajoitus ja funktio ovat epäselviä. |
| metsakeskus.990010123 |
599 |
Esse-Storharju |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
316681.00000000 |
7049034.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010123 |
Kohde sijaitsee Långvattnet -nimisen järven luoteispuolella, järvestä 600 m luoteeseen Storharjun luoteisosassa. Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Moreeniharjanne, jolla röykkiö sijaitsee kasvoi tiheää mäntytaimikkoa tarkastuksen aikaan. Röykkiö on pieni ja matala, sen läpimitta on noin 4 metriä ja korkeus 0,3 metriä. Röykkiö sijaitsee kivikautisella rannan korkeudella, mutta on tuskin kivikautinen. Röykkiön ikä ja luonnetta on vaikea arvioida ilman tutkimuksia. |
| metsakeskus.990010124 |
599 |
Esse-Jöuskoskbacken A-B |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
312583.00000000 |
7050479.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010124 |
Jöusakoskbacken sijaitsee Ähtävänjoen itäpuolella Teerijärventiestä 160 metriä pohjoiseen. Alue on moreenipohjaista mäntykangasta, lakiosassa on lohkareikkoa ja rakkamaista kivikkoa, joka on kylläkin sammalen ja puuston peittämää. Aiempien tietojen mukaan (Finnäs 2000) kohteessa on kaksi röykkiötä 250 metrin etäisyydellä toisistaan. Vuoden 2016 inventoinnissa muinaisjäännösrekisterin osoittamassa koordinaattipisteessä ja sen tuntumassa ei havaittu röykkiötä. Tästä noin 80 metriä pohjoiseen on kuitenkin sammalen peittämä rakkakuoppa, joka on ilmeisesti tulkittu röykkiöksi. Kuopan halkaisija on noin 3 metriä ja syvyys 0,5 metriä. Toista aiemmin havaittua röykkiötä ei vuonna 2016 löydetty. Kuvauksen perusteella sekin voi olla rakkakuoppa ja alue, jolla sen pitäisi sijaita, kasvaa nuorta mäntytaimikkoa, jolla näkyvyys oli huono. Aluetta käytiin läpi, mutta röykkiötä/rakkakuoppaa ei havaittu. |
| metsakeskus.990010125 |
599 |
Esse-Kalljärvbacken |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
311609.00000000 |
7052036.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010125 |
Kohde sijaitsee Kalljärvbackenilla, noin 250 metriä Kaljäverven luoteispuolella. Moreenipohjaisen mäen laki on hieman lohkareista ja sammalen peittämää, paikoin rakkamaista, kivikkoa. Vuoden 2016 inventoinnin aikaan palsta, jolla kohde sijaitsee oli hakattu. Röykkiö, jona kohde aiemmin tunnettiin, oli merkitty noin metrin pituisilla ns. kulttuurikannoilla sen vaurioitumisen estämiseksi. Röykkiön koko on 4 x 3,5 x 0,3 m, sen keskellä on 0,6 m syvä kuoppa. Kuopan läpimitta on 1,7 m. Röykkiö on matala ja se on ennemminkin tulkittavissa rakkakuopaksi, josta poistetut kivet vallin sen laidalla. Sijainti 50 m mpy ajoittaa rantavaiheen kivikauteen ja vastaavia rakkakuoppia tunnetaan kivikautisilta korkeuksilta muualtakin Ähtävältä. |
| metsakeskus.990010128 |
599 |
Esse-Myråsbacken |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
311838.51300000 |
7049453.01400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010128 |
Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Koordinaattien osoittamalla paikalla ja noin 50-70 metriä säteellä siitä ei havaittu röykkiöitä. Alueella on ilmeisesti sijainnut aikoinaan talo, jonka kellarin raunio on mäen kupeessa ja piha-aluetta ja peltoa sen vieressä. Mäen yläosassa havaittiin raivattua aluetta, joka sekin liittynee historiallisen ajan toimintaan. Muinaisjäännösrekisterin aiempi kuvaus: ”Röykkiöt sijaitsevat Ähtävänjoen pohjoispuolella, Saloö -nimisen saaren kohdalla, alle 100 metriä joesta. Röykkiöt sijaitsevat lähekkäin, eivätkä mahdollisesti ole viljelysröykkiöitä, koska ne on rakennettu huolellisesti (?). Tegengren on tutkinut vuonna 1930 kaksi röykkiötä, mutta ei löytänyt niiden pohjalta muuta kuin hiiltä. Yksi röykkiö on 20 m pitkä, muiden mittoja ei mainita.”
Tie, ladot ja viljely näkyvät 1990 ilmoitetun röykkiön kohdilla 1953-1987 peruskartoissa. |
| metsakeskus.990010131 |
599 |
Esse-Rensmossen |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
315276.12200000 |
7052093.96000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010131 |
Kohde sijaitsee noin kilometrin Kiiskisenjärvestä pohjoiseen Rensmossenin laidalla. Noin 70 metriä röykkiön itäpuolelle päättyy metsäautotie. Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Röykkiö sijaitsee suon ympäröimällä moreenipohjaisella mäellä, sen pohjoispäässä. Röykkiö on läpimitaltaan 5 m ja korkeudeltaan 0,6 m. |
| metsakeskus.990010132 |
599 |
Esse-Stordallägdarna |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
312817.00000000 |
7048627.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010132 |
Kohde sijaitsee Lappforsin itäpuolella Ähtävänjoen ja Evijärventien välissä Stordallägdarna-nimsellä mäellä, Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. n mäki sijaitsee Ähtävänjoen eteläpuolella, joen ja Evijärvi-Ähtävä maantien välissä. Röykkiön halkaisija on noin 5 metriä ja korkeus hieman alle metrin. Röykkiö on kahden tilan rajalla ja niistä eteläisemmällä oli tehty avohakkuu, pohjoisempi kasvoi mäntytaimikkoa vuonna 2016. Röykkiö on selvästi kivikautisella korkeudella, joten sen ajoitus ja luokittelu pronssikautiseksi haudaksi ei ole perusteltua. Kyseessä voi olla kivikautinen rakenne ja on mahdollista, että kivikautinen asuinpaikka sijaitsee jossain alempana rinteellä. Ei ole täysin mahdotonta myöskään, että kyseessä on rajamerkki. |
| metsakeskus.990010133 |
599 |
Esse-Trångsundsbacken |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
311224.00000000 |
7044889.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010133 |
Kohde sijaitsee noin 900 metriä Pääjärvestä länteen, luode-kaakko –suuntaisen Trångsundsbacken-nimisen harjanteen pohjoisosassa. Aiempien tietojen mukaan mäen korkeimmalla kohdalla sijaitsee kaksi röykkiötä ja niistä 70 m pohjoiseen on vielä yksi röykkiö. Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa, jolloin todettiin, että paikalta löytyy vain yksi röykkiö ja toinen hautaröykkiöistä pidetty on rakkakuoppa ja toinen on pelkkää rakkakivikkoa. Ainoa röykkiöksi luokiteltava on pohjoisin näistä. Röykkiö oli vuonna 2016 hakkuuaukealla. Röykkiön halkaisija on noin 8 metriä ja korkeus lähes metri, keskellä on syvä kuoppa. Röykkiö on selvästi kivikautisella rannankorkeudella, joten sen pitäminen pronssikautisena hautana ei ole perusteltua. Kyseessä voi olla myöhempikin tai myös kivikauteen liittyvä rakenne.
Rakkakuoppa sijaitsee röykkiöstä noin 100 metriä eteläkaakkoon. Kuoppa on halkaisijaltaan noin 3 metriä ja sitä ympäröi matala kivivalli. Röykkiönä pidetty rakkakivikko on tästä noin 40 metriä kaakkoon. Rakkakivikot ovat tiheän mäntytaimikon keskellä. |
| metsakeskus.990010134 |
599 |
Esse-Tallbackharju N |
10002 |
12004 |
13041 |
11019 |
27000 |
313089.00000000 |
7051299.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010134 |
Tallbackharju sijaitsee Ähtävä-Teerijärvi maantien pohjoispuolella Heiden itäpuolella. Se on lähes luoteis-kaakkois -suuntainen harju soiden keskellä. Mäen pohjoisosassa on tasainen alue, jota ympäröi kolmelta sivulta matala valli, joka ei oikein hahmotu länsiosassa. Jätinkirkon pohjoispuolella harjulla on isoja lohkareita. Itäsivun valli on melko selvä. Vaikuttaisi, että länsipään pohjoiskulmassa ja itäpäässä on sisäänkäyntiä varten aukot Vallien sisäpuolinen alue on noin 37 x 25 metrin kokoinen, ulkoreunasta mitattuna noin 45x30 metriä. Alueen länsilaidassa on halkaisijaltaan noin 7-8 metriä oleva röykkiö, myös eteläpäässä on selvä röykkiö, jonka halkaisija on viitisen metriä, se on sisäänkäynnin vieressä. Aiempien tietojen mukaan jätinkirkossa on havaittu yhdeksänkin erillistä röykkiötä (FInnäs 2000) ja siinä onkin muutamia epämääräisempiä kiveyksiä. Jätinkirkkojen yhteydessä on usein röykkiöitä, jotka voivat liittyä johonkin toimintaan tai ne ovat vain raivausröykkiöitä.
Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa, tuolloin alue kasvoin noin 30-40 –vuotiasta harvennettua mäntymetsää. |
| metsakeskus.990010139 |
599 |
Esse-Stövelkärrharju |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
314703.35500000 |
7050779.48500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010139 |
Stövelkärrharju (kartalle merkitty Kållasbackeniksi) sijaitsee Ähtävänjoen pohjoispuolella, Kisksjön pohjoispäästä noin 650 m länteen. Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Aiempien tietojen mukaan mäen korkeimmalla kohdalla sijaitsee kaksi kiviröykkiötä, mutta tarkastuksessa havaittiin, että kyse on rakkakuopista eikä röykkiöistä. Eteläisempi kuoppa on läpimitaltaan 1,5 m ja syvyydeltään 0,5 m, sen ympärillä on matalat kivivallit, korkeus 0,2 m. Pohjoisempi kuoppa on edellisestä noin 6 metriä, sen läpimitta on noin 2 m ja syvyys noin 0,7 m ja siinä on myös matalat vallit ympärillä |
| metsakeskus.990010141 |
599 |
Esse-Stormossbacken |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
307013.00000000 |
7063311.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010141 |
Kohde sijaitsee Stormossbackenin lounaisosassa sijaitsee, se tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Aiempien tietojen mukaan kohteessa on kuusi hautaröykkiötä. Tarkastuksessa havaittiin, että kohde on hieman eriskummallinen. Suurimmaksi röykkiöksi aiemmin nimetty on itse asiassa matala noin metrin leveä pyöreä kivivalli, jonka halkaisija reunasta reunaan on noin 6 metriä, keskellä on noin 1,5 metriä leveä ja metrin syvä kuoppa. Tästä etelään on vastaava rakenne, halkaisija noin 4,5-5 metriä. Kaksi muuta havaittua rakennetta ovat matalia röykkiöitä, halkaisija ehkä 3-4 metriä, korkeus 0,2-0,3 metriä, kokoa oli vaikea määritellä, koska alue kasvoi tiheää mäntytaimikkoa.
Sijaintikorkeutensa perusteella rakenteet ajoittuisivat pronssikauteen, mutta niiden funktio jää epäselväksi. Ei ole ollenkaan varmaa, että kyse on haudoista. Aiemmin kohteessa oli havaittu kuusi röykkiönä pidettyä rakennetta, mutta 2016 inventoinnissa löytyi vain neljä, siihen saattoi myös vaikuttaa, että alue oli ilmeisesti äestetty ja edellä mainittu nuori taimikko haittasi näkyvyyttä. |
| metsakeskus.990010146 |
599 |
Esse-Sandgrubbacken |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
316598.00000000 |
7049933.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010146 |
Sandgrubbsbacken sijaitsee Kisksjön kaakkoispuolella, Långsjötieltä erkanevan Stenvattenin metsätien pohjoispuolella noin 60 metriä tiestä. Alue kasvaa 25-30 –vuotiasta mäntytaimikkoa. Mäen kaakkoisosassa, korkeimmalla kohdalla sijaitsee läpimitaltaan 6,5 m ja korkeudeltaan 0,6 m oleva hautaröykkiö. Röykkiössä on ollut kaksi bautakivenä pidettyä pystykiveä (Finnäs 2000). Suuremmassa kivessä molemmilla puolilla on ollut kuppeja. Tällä hetkellä kivi on Ähtävän kotiseutumuseossa. Toinen ns. bautakivi on yhä hautaröykkiön eteläpäädyssä ja sen korkeus on 0,6 m.
Bautakivi-tulkinta on hyvin epävarma. Röykkiö sijaitsee selvästi kivikautisella korkeudella, mutta kuitenkin melko lähellä Ähtävänjokea ja Kiiskisenjärveä. Röykkiöitä on käytetty aikojen kuluessa myös rajamerkkeinä ja niissä olevia kiviä on nostettu pystyyn rajaa merkittäessä. Nykyisin röykkiön kohdalla ei kulje tilarajaa. Röykkiön luonne ja ajoitus voivat selvitä kaivaustutkimuksella. Vuoden 2016 inventoinnissa ei tutustuttu kotiseutumuseoon vietyyn kiveen, jossa mainitaan olevan kuoppia. |
| metsakeskus.990010147 |
599 |
Esse-Träskbacken |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
301029.00000000 |
7058158.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010147 |
Träskbacka sijaitsee Ähtävänjoen länsipuolella, noin 2,5 km etelään kohdasta, jossa Mattbäcken ja Ähtävänjoki yhtyvät. Röykkiö on rakennettu maakivien väliin. Sandelin mainitsee, että röykkiöstä on löydetty suurehko kappale pronssisormusta ja ruostunut keihäänkärki, jossa on rautainen holkki. Esineet eivät ole tallessa, eikä niiden iästä ole siten varmuutta. Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Se sijaitsee varttuneessa mäntymetsässä, hieman kaakkoon viettävässä rinteessä, maaperä on moreenia. Röykkiön on sammaloitunut, se vaikuttaa nelikulmaiselta isompien kivien reunustamalta, koko on noin 4x5 metriä, korkeus noin puoli metriä. Kysymyksessä voi olla hautaröykkiö. |
| metsakeskus.990010147 |
599 |
Esse-Träskbacken |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
301029.00000000 |
7058158.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010147 |
Träskbacka sijaitsee Ähtävänjoen länsipuolella, noin 2,5 km etelään kohdasta, jossa Mattbäcken ja Ähtävänjoki yhtyvät. Röykkiö on rakennettu maakivien väliin. Sandelin mainitsee, että röykkiöstä on löydetty suurehko kappale pronssisormusta ja ruostunut keihäänkärki, jossa on rautainen holkki. Esineet eivät ole tallessa, eikä niiden iästä ole siten varmuutta. Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Se sijaitsee varttuneessa mäntymetsässä, hieman kaakkoon viettävässä rinteessä, maaperä on moreenia. Röykkiön on sammaloitunut, se vaikuttaa nelikulmaiselta isompien kivien reunustamalta, koko on noin 4x5 metriä, korkeus noin puoli metriä. Kysymyksessä voi olla hautaröykkiö. |
| metsakeskus.990010151 |
599 |
Esse-Mastbacken |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
307438.28800000 |
7046776.07000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.990010151 |
Kohde sijaitsee Ähtävän ja Purmon rajan lähellä, Angjärvestä etelään noin 2,5 km ja Svedjebackenin jätinkirkosta lounaaseen lähes 1,9 km. Asuinpaikkaa osoittavat löydöt (kvartsia) on kerätty vuonna 1996 metsätien länsipuolelta metsämaalta äestysvaoista. Asuinpaikan tarkempi laajuus on tuntematon. Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa, mutta alue kasvoi tiheää mäntytaimikkoa, joten havaintojen teko oli vaikeaa. Asuinpaikan laajuuden selvittämiseen tarvitaan koekaivaus. |
| metsakeskus.992010001 |
992 |
Niiranhiekka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
437074.58400000 |
6942729.38600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.992010001 |
Kohde sijaitsee Ala-Keiteleen rannalla, Kovalan talosta noin 350 m luoteeseen, mäntykankaalla. Alueella on useita hiekkakuoppia, mutta alueen itäosassa lienee asuinpaikkaa säästynyt. Maasto on melko tasaista, ainoastaan rantapenkereen reuna on jyrkkä. Esinelöydöt ovat niemen pohjoisrannan hietikolta. Rantatörmällä on havaittu osin sortunut liesikiveys. |
| metsakeskus.992010002 |
992 |
Kovalanniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
437604.37200000 |
6942389.52700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.992010002 |
Kohde sijaitsee Ala-Keiteleen Kovalanniemen tyvessä, kohdassa jossa niemi on kapeimmillaan. Alue on mäntykangasta, maaperä on soraa. Paikalta on löytynyt kvartsi-iskoksia. Kovalanniemen leirikeskuksen piha-alueelta kerrotaan löytyneen pienen kivitaltan, joka on joutunut hukkaan. Taltan löytäjän osoittaman löytöpaikan koordinaatit ovat: p= 6945160, y= 3437870, z= 100 m mpy.
Paikasta noin 250 m länteen, Ruokolahden tilalta on niin ikään löytynyt taltta (KM 3354:54). |
| metsakeskus.992010003 |
992 |
Törölä |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
431936.66400000 |
6939990.47000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.992010003 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Niiniveden pohjoisimmassa kolkassa, Pohjoislahden länsirannalla, valtien 4 länsipuolella, Pistesalmen ylittävältä sillalta noin 0,9 km pohjoisluoteeseen, Kierälahden luoteispuolella.
Paikka on savi-/hietapeltoa, joka viettää loivasti itään, kohti Kierälahtea. Löytökohta on noin 0,2 km päässä vesirajasta. Paikalta on löytynyt tasataltta ja kvartsi-iskos. |
| metsakeskus.992010004 |
992 |
Muhlu 3 |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
433725.96500000 |
6935192.40900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.992010004 |
Paikka sijaitsee Niiniveden kaakkoisosassa, Hirvaslahden ja Koivistonlahden väliin työntyvän Muhlunniemen pohjoiskärjessä, niemen korkeimmalla kohdalla noin 440 m Muhlun päärakennuksesta pohjoisluoteeseen. Paiklla on viisi kiviröykkiötä (halkaisijat 3 - 4 m) pusikoituneella aurausalueella. Havaintojenteko on hyvin vaikeaa korkean vatukon takia.
Yhtä röykkiöistä on pidetty hautaröykkiönä, vaikka röykkiöitä ei ole tutkittu. Ne liittynevät lähinnä alueella sijainneeseen Koiviston kylätonttiin. Muhlun 1500-luvulla perustettu talo on sijainnut aikaisemmin paikalla. Metsän aurauksessa on yksi röykkiöistä vahingoittunut osittain.
Timo Jussilan inventointikertomuksessa (2004) mainitun Timo Sepänmaan kartoituksen (1996) tulokset eivät valitettavasti ole Museoviraston käytettävissä, karttaa/karttoja ei ole myöskään Keski-Suomen museossa. |
| metsakeskus.992010004 |
992 |
Muhlu 3 |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
433725.96500000 |
6935192.40900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.992010004 |
Paikka sijaitsee Niiniveden kaakkoisosassa, Hirvaslahden ja Koivistonlahden väliin työntyvän Muhlunniemen pohjoiskärjessä, niemen korkeimmalla kohdalla noin 440 m Muhlun päärakennuksesta pohjoisluoteeseen. Paiklla on viisi kiviröykkiötä (halkaisijat 3 - 4 m) pusikoituneella aurausalueella. Havaintojenteko on hyvin vaikeaa korkean vatukon takia.
Yhtä röykkiöistä on pidetty hautaröykkiönä, vaikka röykkiöitä ei ole tutkittu. Ne liittynevät lähinnä alueella sijainneeseen Koiviston kylätonttiin. Muhlun 1500-luvulla perustettu talo on sijainnut aikaisemmin paikalla. Metsän aurauksessa on yksi röykkiöistä vahingoittunut osittain.
Timo Jussilan inventointikertomuksessa (2004) mainitun Timo Sepänmaan kartoituksen (1996) tulokset eivät valitettavasti ole Museoviraston käytettävissä, karttaa/karttoja ei ole myöskään Keski-Suomen museossa. |
| metsakeskus.992010005 |
992 |
Muhlu 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
433655.98600000 |
6934822.55300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.992010005 |
Kohde sijaitsee Niiniveteen kurottuvan Muhluniemen Muhlun tilan pellolla, päärakennuksesta 175 m länsiluoteeseen ja järvenrannasta noin 100 m itään. Maasto viettää melko jyrkästi rantapoukamaan, maaperä on hiekkaa ja hiesua. Asuinpaikan pohjoispuolella on kalliosta metsää. Paikalta on löytynyt kivi- ja kvartsiesineitä. Kyseessä on ilmeisen laaja asuinpaikka. |
| metsakeskus.992010007 |
992 |
Ristinkivi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
440143.38100000 |
6934402.75200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.992010007 |
Kohde sijaitsee Äänekosken ja Laukaan rajalla, Kuhnamon ja Vatianjärven välisestä Pörrinsalmesta noin 0,4 km kaakkoon, Luijankosken rantatöyräällä. Alue on harjumaista joentöyrästä. Paikalla on kivi, johon on hakattu risti. Kyseessä saattaa olla vanha rajakivi. Kohde on merkitty maastoon opastein. |
| metsakeskus.992010008 |
992 |
Mäkiaho |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
428657.97700000 |
6940310.33200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.992010008 |
Kohde sijaitsee valtatieltä 13, Suojoen ylittävän sillan kohdalta noin 350 m kaakkoon, Mäkiahon tilan pellolla. Paikalta löytyneet kiviesineet (KM 19237:1-2) ovat löytyneet päärakennuksesta noin 70 m luoteeseen, etelään viettävältä pellolta, noin 25 cm syvyydestä. Päärakennuksesta noin 50 m etelään, kasvimaan ympäristössä, havaittiin inventoinnin yhteydessä pari kvartsi-iskosta. Maanomistajan Martti Seppäsen mukaan traktoritallia rakennettaessa oli havaittu palaneita kiviä ja hiiltä. Mahdollisen tulisijan kohdan koordinaatit ovat: p= 6943170, i= 348880, z= 105-110 m mpy.
Paikasta ei saatu lisähavaintoja vuoden 2007 inventoinnissa. Asuinpaikan rajaus perustuu arvioon. |
| metsakeskus.992010012 |
992 |
Sivisaari |
10002 |
12002 |
13027 |
11028 |
27000 |
444155.00000000 |
6965390.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.992010012 |
Kohde sijaitsee entisen Konginkankaan kunnan alueella, Keiteleen Koivuselän eteläosassa, Riihiniemen kärjen pohjoispuolella. Sivisaaren pohjoispäässä, rannasta noin 6 m päässä kalliolla, on kooltaan 3 x 4 m kokoinen röykkiö tai lapinraunio, joka on keskeltä matalampi. Röykkiön keskellä on vuonna 1981 kasvanut puita. Viereisellä Lehmonen-nimisellä saarella on myös lapinraunio. |
| metsakeskus.992010012 |
992 |
Sivisaari |
10002 |
12002 |
13027 |
11033 |
27000 |
444155.00000000 |
6965390.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.992010012 |
Kohde sijaitsee entisen Konginkankaan kunnan alueella, Keiteleen Koivuselän eteläosassa, Riihiniemen kärjen pohjoispuolella. Sivisaaren pohjoispäässä, rannasta noin 6 m päässä kalliolla, on kooltaan 3 x 4 m kokoinen röykkiö tai lapinraunio, joka on keskeltä matalampi. Röykkiön keskellä on vuonna 1981 kasvanut puita. Viereisellä Lehmonen-nimisellä saarella on myös lapinraunio. |
| metsakeskus.992010013 |
992 |
Lehmonen |
10002 |
12002 |
13027 |
11028 |
27000 |
444551.49000000 |
6965480.27200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.992010013 |
Kohde sijaitsee entisen Konginkankaan kunnan alueella, Keiteleen Koivuselän eteläosassa, Riihiniemen kärjen pohjoispuolella ja Sivisaaren itäpuolella olevassa Lehmonen-nimisessä saaressa. Saaren pohjoispäässä kalliolla, vesirajasta noin 12 m päässä ja kummelista noin 35 m kaakkoon, on halkasijaltaan 8 - 9 m ja korkeudeltaan 0,6 - 0,7 m oleva lapinraunio. Sen keskiosaa on pengottu pohjaan saakka ja kivet on nosteltu reunoille. Raunio muistuttaa hevosenkenkää, jonka suuaukko on etelään päin. Viereisellä Sivisaarella on myös lapinraunio. |
| metsakeskus.992010013 |
992 |
Lehmonen |
10002 |
12002 |
13027 |
11033 |
27000 |
444551.49000000 |
6965480.27200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.992010013 |
Kohde sijaitsee entisen Konginkankaan kunnan alueella, Keiteleen Koivuselän eteläosassa, Riihiniemen kärjen pohjoispuolella ja Sivisaaren itäpuolella olevassa Lehmonen-nimisessä saaressa. Saaren pohjoispäässä kalliolla, vesirajasta noin 12 m päässä ja kummelista noin 35 m kaakkoon, on halkasijaltaan 8 - 9 m ja korkeudeltaan 0,6 - 0,7 m oleva lapinraunio. Sen keskiosaa on pengottu pohjaan saakka ja kivet on nosteltu reunoille. Raunio muistuttaa hevosenkenkää, jonka suuaukko on etelään päin. Viereisellä Sivisaarella on myös lapinraunio. |
| metsakeskus.992010014 |
992 |
Kalliosaari |
10002 |
12002 |
13027 |
11028 |
27000 |
447630.24700000 |
6966020.06100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.992010014 |
Kohde sijaitsee entisen Konginkankaan kunnan alueella, Keiteleen Koivuselän kaakkoisosassa, Sorvasalon ja Iitsalon välissä, Kalliosaaren itäosassa. Saaren pohjoiskärjestä noin 0,2 km kaakkoon ja vesirajasta 35 - 40 m päässä, korkealla avokalliolla on suorakaiteen muotoinen lapinraunio, kooltaan 5,5 x 12,5 m. Raunion korkeus on länsipäässä noin 0,4 m ja itäpäässä noin 0,8 m. Raunion keskellä kasvaa muutamia mäntyjä. |
| metsakeskus.992010014 |
992 |
Kalliosaari |
10002 |
12002 |
13027 |
11033 |
27000 |
447630.24700000 |
6966020.06100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.992010014 |
Kohde sijaitsee entisen Konginkankaan kunnan alueella, Keiteleen Koivuselän kaakkoisosassa, Sorvasalon ja Iitsalon välissä, Kalliosaaren itäosassa. Saaren pohjoiskärjestä noin 0,2 km kaakkoon ja vesirajasta 35 - 40 m päässä, korkealla avokalliolla on suorakaiteen muotoinen lapinraunio, kooltaan 5,5 x 12,5 m. Raunion korkeus on länsipäässä noin 0,4 m ja itäpäässä noin 0,8 m. Raunion keskellä kasvaa muutamia mäntyjä. |
| metsakeskus.992010015 |
992 |
Pyhänsalo 1 |
10002 |
12002 |
13027 |
11028 |
27000 |
451873.51100000 |
6972662.40600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.992010015 |
Kohde sijaitsee entisen Konginkankaan kunnan alueella, Keiteleen Listonniemen kärjessä olevassa Pyhäsalon saaressa, saaren pohjoiskärjessä, Turunlahden länsipuolella. Avokalliolla on kivistä ladottu röykkiö tai lapinraunio, halkaisijaltaan noin 7 m ja korkeudeltaan noin 0,7 m. Röykkiössä on latomalla tehty, kylmämuurattu kehämuuri, jonka sisäpuolella, pohjalla on palanutta luuta. Paikalta ei ole ajoittavia löytöjä. Kyseessä on sijainniltaan tyypillinen, komea lapinraunio, joka on tutkittu ja entistetty vuonna 1981. |
| metsakeskus.992010015 |
992 |
Pyhänsalo 1 |
10002 |
12002 |
13027 |
11033 |
27013 |
451873.51100000 |
6972662.40600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.992010015 |
Kohde sijaitsee entisen Konginkankaan kunnan alueella, Keiteleen Listonniemen kärjessä olevassa Pyhäsalon saaressa, saaren pohjoiskärjessä, Turunlahden länsipuolella. Avokalliolla on kivistä ladottu röykkiö tai lapinraunio, halkaisijaltaan noin 7 m ja korkeudeltaan noin 0,7 m. Röykkiössä on latomalla tehty, kylmämuurattu kehämuuri, jonka sisäpuolella, pohjalla on palanutta luuta. Paikalta ei ole ajoittavia löytöjä. Kyseessä on sijainniltaan tyypillinen, komea lapinraunio, joka on tutkittu ja entistetty vuonna 1981. |
| metsakeskus.992010015 |
992 |
Pyhänsalo 1 |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
451873.51100000 |
6972662.40600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.992010015 |
Kohde sijaitsee entisen Konginkankaan kunnan alueella, Keiteleen Listonniemen kärjessä olevassa Pyhäsalon saaressa, saaren pohjoiskärjessä, Turunlahden länsipuolella. Avokalliolla on kivistä ladottu röykkiö tai lapinraunio, halkaisijaltaan noin 7 m ja korkeudeltaan noin 0,7 m. Röykkiössä on latomalla tehty, kylmämuurattu kehämuuri, jonka sisäpuolella, pohjalla on palanutta luuta. Paikalta ei ole ajoittavia löytöjä. Kyseessä on sijainniltaan tyypillinen, komea lapinraunio, joka on tutkittu ja entistetty vuonna 1981. |
| metsakeskus.992010016 |
992 |
Pyhänsalo 2 |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
450968.87800000 |
6972087.63200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.992010016 |
Kohde sijaitsee entisen Konginkankaan kunnan alueella, Keiteleen Listonniemen kärjessä olevassa Pyhäsalon saaressa, saaren länsiosassa. Avokalliolla on kaksi matalaa kivistä ladottua röykkiötä tai lapinrauniota 5 m päässä toisistaan. Toinen röykkiöistä (A) on halkaisijaltaan noin 3 m, toinen (B) on kooltaan noin 3 x 6 m. |
| metsakeskus.992010018 |
992 |
Lapinniemi |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
446790.58300000 |
6965720.17900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.992010018 |
Kohde sijaitsee Lapinniemen pohjoiskärjessä avokalliolla, Rainer Fogelholmin kesähuvilasta noin 0,2 km lounaaseen. Paikalla on matala kiviröykkiö, kooltaan noin 5 x 4 m. Röykkiön keskellä kasvaa mänty. Paikalta on hieno näköala Keiteleen Koivuselälle.
Lapinlahden pohjukasta on löytynyt vuonna 1935 muinaisia meloja. |
| metsakeskus.992010019 |
931 |
Niininiemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
450549.03700000 |
6975216.37800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.992010019 |
Kohde sijaitsee Viitasaaren ja Äänekosken rajalla, Keiteleeseen pistävän Niininiemen länsirannalla, pienen lahdekkeen pohjukassa, metsämaalla. Paikalla on ilmeisen pienialainen pyyntiasuinpaikka vanhan rantatörmän päällä. Kohteen laajuus ja ikä ovat epäselviä. Noin 100 - 150 m päästä Viitasaaren puolelta (kohde Niininiemi 2), mökkitontin rantavedestä, on löytynyt puinen jousenkatkelma (K-S Mus), joka on ajoitettu 1300-luvulle. |
| metsakeskus.992010020 |
992 |
Jokela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
439103.69800000 |
6961261.94200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.992010020 |
Kohde sijaitsee entisen Konginkankaan kunnan alueella, kirkon vieressä, osaksi pellolla, osaksi hautausmaan alueella, hiekkakankaalla. Paikalta on löytynyt kourutaltta (KM 3354:24), kvartsiesineitä ja -iskoksia sekä palanutta luuta (KM 29920:1-2, KM 34014:1-11). Asuinpaikka on muinaisella rantatörmällä, koillinen-kaakko -suuntaisena kapeana vyöhykkeenä. Asuinpaikka on viljelyn, tien ja hautausmaakäytön vuoksi suurimmaksi osaksi tuhoutunut. Asuinpaikka lienee löytöjensä ja korkeutensa perusteella mesoliittinen. |
| metsakeskus.992010021 |
992 |
Konginkangas uimaranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
439583.00000000 |
6962801.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.992010021 |
Kohde sijaitsee Keiteleen Räihänselän lounaisrannalla olevan Pohjoisniemen eteläosassa, yleisen uimarannan alueella. Alue on loivaa kaakkoon viettävää hienohiekkainen mäntykangasta. Uimarannan luoteispuolella on selvä vanha rantatrömä, jonka päällä kulkevan polun pinnasta on löytynyt kvartseja ja palanutta luuta muutaman kymmenen metrin matkalla. Löytöjä on myös alueen pohjoislaidasta, uimarannalle tuovan tien leikkauksesta, sekä alueen lounaispuolelta, keittokatoksen länsipuolitse vievän polun pinnasta. Asuinpaikka sijaitsee törmän päällä, noin 106 m korkeuskäyrän kohdalla. Törmä on melko hyvin säilynyt ja rakentamaton. Keramiikan perusteella kyseessä saattaa olla myöhäisneoliittinen/pronssikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.992010022 |
992 |
Kapeenkosken kanava |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
440073.41100000 |
6934192.83800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.992010022 |
Kohde sijaitsee Äänekosken ja Laukaan rajasta noin 0,5 km päässä, Kapeenkosken kanavan itäpuolisessa leikkauksessa, Luijanharjun etelärinteellä. Kanavan itärannalla on pieni pysäköintipaikka, jonka eteläpuolelta johtaa pieni tie kanavan rantaan. Tien pohjoisesta leikkauksesta, noin 20 m matkalta, on löytynyt kampakeramiikkaa ja kvartsia. Maaperä on soransekaista hiekkaa. Asuinpaikka lienee suppea-alainen, osaksi tuhoutunut, mutta ehjääkin aluetta lienee yhä jäljellä. |
| metsakeskus.992010023 |
992 |
Kapeenlahti 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
440353.29700000 |
6934012.91000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.992010023 |
Kohde sijaitsee Äänekosken ja Laukaan rajalta noin 0,2 km länteen, Luijanharjulla, Kuhnamon ja Vatianjärven välillä, Kapeenkosken kanavasta noin 0,3 km kaakkoon. Toisella puolella Kapeenlahtea ovat kohteet Kapeenlahti 1 ja 2. Alue on loivasti länsilounaaseen viettävää mäntyä kasvavaa hiekkakangasta. Niemen kärkeen Kapeenkoskelle tehdyn tien itäpuolisesta leikkauksesta on esinelöytöjä, lieden jäännös ja likamaata noin 30 m matkalta. Kohteen laajuus tai säilymisaste eivät ole tiedossa. |
| metsakeskus.992010024 |
992 |
Konginkangas Jokela B |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
439153.67300000 |
6960992.04900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.992010024 |
Puron eteläpuolella, luoteeseen viettävällä hiekkaisella pellolla, pääosa löydöistä (kvartsia)on noin 108 m korkeudelta mpy. |
| metsakeskus.992010025 |
992 |
Koivisto Luijanharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
440473.25000000 |
6934082.87900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.992010025 |
Löytöjä metsäteiden risteyksestä, tien pinnalta,metsämaalta; harjumaastoa, ulkoilualuetta. Löytöinä kvartsia ja kiviesineen siru. |
| metsakeskus.1000000001 |
297 |
Pirttilahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
502908.01300000 |
6963481.29700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000001 |
. |
| metsakeskus.1000000002 |
749 |
Haapalampi S |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
531726.33300000 |
6984782.84000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000002 |
Asuinpaikka sijaitsee Kehvon Haapalammesta 250 m etelään, lammesta etelään lähtevän muinaisen kapean uoman länsipuolella, jyrkän rinteen laen hiekkaisella reunalla, metsätiestä 65 metelään ja pellon reunasta 55 m länteen. Asuinpaikkalöydöt (KM 33415) ovat tulleet paikalle tehdystä koekuopasta. Alue on hakattu ja laikutettu, mutta on sittemmin kasvanut miltei umpeen. Heinnittyneellä alueella, laikun reunassa on havattu palaneita kiviä ja likamaata. |
| metsakeskus.1000000003 |
749 |
Kuoppaharju S |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
531386.47500000 |
6983813.22700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000003 |
Asuinpaikka sijaitsee Kallaveden pohjoisrannalla olevassa Levälahdessa, Kuoppaharjun talon asuinrakennuksesta 180 m etelään, mäen pohjoisrinteellä olevalla pienellä, kapealla tasanteella, metsätieuran eteläpuolella, pellon reunasta vajaat 50 m etelään ja järven rannasta noin 270 m. Asuinpaikkalöydöt (KM 33416) ovat tulleet esille koekuopasta. |
| metsakeskus.1000000004 |
139 |
Kalkkimaa |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
424928.00000000 |
7269799.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000004 |
Kuivaniemen kirkosta n. 9,5 km itäkaakkoon, Meri-lammesta n. 0,5 km itään, Antinojan itäpuolisen kankaan itäreunalla. Suon reunasta n. 50 m päässä on kivistä koottu röykkiö, jonka halkaisija on n. 7 m ja korkeus n. 90 – 100 cm. Röykkiön keskellä on matala kuopanne.
Vuoden 2011 inventoinnissa röykkiön todettyiin olevan ennallaan. Se on laakealla harjanteella, jossa kauempana avokalliota ja vähäkivistä hiekkamaata röykkiön ympärillä. Alueelle tehtiin joitain koekuoppia mutta merkkejä mahdollisesta asuinpaikasta ei saatu. Sopivaa maastoa sellaiselle röykkiön vieressä olisi. Kauempana maasto on kivikkoista.
Inventointi 2012: Kankaan pohjoispäässä, loivan pohjoisrinteen yläpuolella on pyöreä kehäröykkiö, jonka läpimitta on 5 m ja korkeus 0,7 m. Keskellä olevan kuopan läpimitta on 1,1 m ja syvyys 0,3 m. Kivien koko on 10 - 50 cm. Näyttää siltä, että osaa kivistä on jossain vaiheessa liikuteltu. Rakenne on suurimmaksi osaksi sammalen ja puolukan peittämä. |
| metsakeskus.1000000006 |
139 |
Säynäjäjärvi Eteläinen |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
422581.00000000 |
7271572.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000006 |
Kuivaniemen kirkosta n. 7 km itäkaakkoon, Säynäjä-järvestä n. 1,6 km etelään sijaitsevan kankaan laella. Metsäautotiestä n. 50 m pohjoiseen on soikea röykkiö, jonka ala on n. 6 x 8 m ja korkeus 60 – 70 cm. Röykkiön keskellä on maanpinnan tasalle ulottuva keskuskuoppa.
Vuoden 2011 tuulipuistoinventoinnissa röykkiön todettiin olevan ennallaan. Sen keskellä kasvaa suuri koivu. Ei havaintoja mahdollisesta asuinpaikasta.
Inventointi 2012: Kankaan korkeimmassa kohdassa on kehäröykkiö. mitat 7 x 6 m, korkeus 0,8 m. Keskellä olevan kuopan mitat ovat 2,2 x 1, 9 m ja syvyys 0,5 m. Kuopan keskellä kasvaa iso koivu. |
| metsakeskus.1000000007 |
139 |
Metsäpirtinkangas Sonninotsamaa |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
421702.00000000 |
7272852.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000007 |
Kuivaniemen kirkosta n. 6 km itäkaakkoon, Säynäjäjärvestä 700 – 800 m länteen olevalla kankaalla. Kankaan pohjoispään kivikossa on ainakin 9 erilaista rakennetta: 5 keskuskuopallista röykkiötä (halkaisijat n. 3,5 –7 m, korkeus 40 – 80 cm), 2 asuinpaikkavallia (4,5 x 6 – 6 x 10 m) ja 2 matalaa kivikehää (halkaisija 3,5 – 4 m).
Inventointi 2012: Paikalla on kolmessa ryhmässä seitsemän kehäröykkiötä ja kuusi kuoppaa. Aiemmin mainittua kahta asuinpaikkavallia ei havaittu inventoinnissa 2012 (toinen näistä on todennäköisesti tässä tulkittu kehäröykkiöksi).
kuoppa a: läpimitta 2 m, syvyys 0,6 m
kuoppa b : läpimitta 1,6 m, syvyys 0,5 m
kehäröykkiö c: matala, läpimitta 4,5 m, kuopan läpimitta 2,5 m ja syvyys 0,3 m
kehäröykkiö d: matala, läpimitta 4 m, kuopan läpimitta 2,2 m ja syvyys 0,3 m
kehäröykkiö e: korkea, läpimitta 6 m, vallin kehän korkeus 0,8 m, kuopan mitat 2,2 x 1, 6 m, ja syvyys 1m
kehäröykkiö f:, korkea, mitat 6,5 x 5,5 m, kehän korkeus 0,8 m, kuopan läpimitta 1,5 m ja syvyys 0,6 m
edellisen vieressä kuopparyhmä g: 4 kuoppaa, läpimitta 1 - 1,3 m ja syvyys 0,25 - 0,
kehäröykkiö h: läpimitta 3,5 m, kehän korkeus 0,5 m, pieni kuoppa keskellä
kehäröykkiö i: läpimitta 4,5 m, kehän korkeus 0,6 m, kuopan läpimitta 1,7 m ja syvyys 0,6 m
kehäröykkiö j: mitat 3,5 m x 2,9 m, kehänkorkeus 0,7 m, kuopan mitat 1,2 m x 0,9 m, syvyys 0,7 m |
| metsakeskus.1000000007 |
139 |
Metsäpirtinkangas Sonninotsamaa |
10002 |
12004 |
13048 |
11004 |
27000 |
421702.00000000 |
7272852.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000007 |
Kuivaniemen kirkosta n. 6 km itäkaakkoon, Säynäjäjärvestä 700 – 800 m länteen olevalla kankaalla. Kankaan pohjoispään kivikossa on ainakin 9 erilaista rakennetta: 5 keskuskuopallista röykkiötä (halkaisijat n. 3,5 –7 m, korkeus 40 – 80 cm), 2 asuinpaikkavallia (4,5 x 6 – 6 x 10 m) ja 2 matalaa kivikehää (halkaisija 3,5 – 4 m).
Inventointi 2012: Paikalla on kolmessa ryhmässä seitsemän kehäröykkiötä ja kuusi kuoppaa. Aiemmin mainittua kahta asuinpaikkavallia ei havaittu inventoinnissa 2012 (toinen näistä on todennäköisesti tässä tulkittu kehäröykkiöksi).
kuoppa a: läpimitta 2 m, syvyys 0,6 m
kuoppa b : läpimitta 1,6 m, syvyys 0,5 m
kehäröykkiö c: matala, läpimitta 4,5 m, kuopan läpimitta 2,5 m ja syvyys 0,3 m
kehäröykkiö d: matala, läpimitta 4 m, kuopan läpimitta 2,2 m ja syvyys 0,3 m
kehäröykkiö e: korkea, läpimitta 6 m, vallin kehän korkeus 0,8 m, kuopan mitat 2,2 x 1, 6 m, ja syvyys 1m
kehäröykkiö f:, korkea, mitat 6,5 x 5,5 m, kehän korkeus 0,8 m, kuopan läpimitta 1,5 m ja syvyys 0,6 m
edellisen vieressä kuopparyhmä g: 4 kuoppaa, läpimitta 1 - 1,3 m ja syvyys 0,25 - 0,
kehäröykkiö h: läpimitta 3,5 m, kehän korkeus 0,5 m, pieni kuoppa keskellä
kehäröykkiö i: läpimitta 4,5 m, kehän korkeus 0,6 m, kuopan läpimitta 1,7 m ja syvyys 0,6 m
kehäröykkiö j: mitat 3,5 m x 2,9 m, kehänkorkeus 0,7 m, kuopan mitat 1,2 m x 0,9 m, syvyys 0,7 m |
| metsakeskus.1000000008 |
139 |
Säynäjäjärvi Laukkuoja |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
423022.00000000 |
7273278.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000008 |
Kuivaniemen kirkosta n. 7 km itään, Säynäjäjärveen pohjoisesta laskevan Laukkuojan suusta n. 200 m pohjoiseen. Pienen kangaskumpareen pohjoisreunalla olevan röykkiön ala on n. 6 x 9 m ja korkeus n. 60 cm. Alkuaan ilmeisesti keskuskuopallinen röykkiö on kaivelemalla osin tuhottu. Kohde Kuivaniemi 28.
Tark. 1990 J. Okkonen
Inv. 1992 M. Mäkivuoti
Vuoden 2012 inventoinnissa kohdetta ei tarkastettu (tie oli poikki).
2024: Kohteen koordinaattia on siirretty noin 17 metriä kohti koillista lidar 5p -aineiston perusteella. Nyt koordinaatti vastaa myös kohdekuvausta; vanha koordinaatti osoitti kangaskumpareen lounaisreunaan. Kohde on selkeästi erotettavissa lidar 5p-aineistossa keskuskuopalliseksi röykkiöksi. Kohteelle on myös tehty aluerajaus aineiston perusteella. |
| metsakeskus.1000000009 |
139 |
Säynäjäjärvenkangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
422822.00000000 |
7273410.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000009 |
Kuivaniemen kirkosta n. 7 km itään, Säynäjäjärveen pohjoisesta laskevan Laukkuojan suusta n. 350 m pohjoisluoteeseen. Säynäjäkankaan eteläpuolisen pienen kumpareen laella on kuperalakinen röykkiö, jonka halkaisija on n. 6 m ja korkeus n. 40 – 50 cm. Kohde Kuivaniemi 29.
Röykkiöstä gps-mittausten mukaan noin 40 m etelään on suohon ja kohti etelämpänä sijaitsevaa Säynäjäjärveä pistävässä niemekkeessä halkaisijaltaan noin 4 x 6 m ja 1,3 m syvä kuoppa. Sen ympärillä on kehässä 7 pienempää kuoppaa, kooltaan 1,5 - 2 m ja syvyydeltään noin 1 m. Tämän kuoppakehän halkaisija on 12 - 14 m. Keskellä olevan kuopan pohjassa todettiin koekuopassa melko ohuelti hiiltä. Kehän itä-/kaakkoispuolella on pari muuta kuoppaa, joista toinen jyrkempi seinäinen, toinen loivempi. Ne liittynevät edelliseen historialliselta ajalta peräisin olevaan mahdolliseen miilukuoppaan.
Edellisten kaakkoispuolella on lisäksi laakeahko painanne, jonka kaakkoisessa päätyvallissa havaittiin huuhtoutumiskerrosta, joten kyse on vanhasta painanteesta. Se on kooltaan noin 7 x 5 m. Parissa routaiseen pohjaan tehdyssä koepistossa ei löytöjä havaittu. Muodoltaan ja sijainniltaan painanne on sopiva kivikautiseksi asumuspainanteeksi (ks. alakohteet).
Vuoden 2012 inventoinnissa kohdetta ei tarkastettu (tie oli poikki). |
| metsakeskus.1000000009 |
139 |
Säynäjäjärvenkangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11019 |
27012 |
422822.00000000 |
7273410.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000009 |
Kuivaniemen kirkosta n. 7 km itään, Säynäjäjärveen pohjoisesta laskevan Laukkuojan suusta n. 350 m pohjoisluoteeseen. Säynäjäkankaan eteläpuolisen pienen kumpareen laella on kuperalakinen röykkiö, jonka halkaisija on n. 6 m ja korkeus n. 40 – 50 cm. Kohde Kuivaniemi 29.
Röykkiöstä gps-mittausten mukaan noin 40 m etelään on suohon ja kohti etelämpänä sijaitsevaa Säynäjäjärveä pistävässä niemekkeessä halkaisijaltaan noin 4 x 6 m ja 1,3 m syvä kuoppa. Sen ympärillä on kehässä 7 pienempää kuoppaa, kooltaan 1,5 - 2 m ja syvyydeltään noin 1 m. Tämän kuoppakehän halkaisija on 12 - 14 m. Keskellä olevan kuopan pohjassa todettiin koekuopassa melko ohuelti hiiltä. Kehän itä-/kaakkoispuolella on pari muuta kuoppaa, joista toinen jyrkempi seinäinen, toinen loivempi. Ne liittynevät edelliseen historialliselta ajalta peräisin olevaan mahdolliseen miilukuoppaan.
Edellisten kaakkoispuolella on lisäksi laakeahko painanne, jonka kaakkoisessa päätyvallissa havaittiin huuhtoutumiskerrosta, joten kyse on vanhasta painanteesta. Se on kooltaan noin 7 x 5 m. Parissa routaiseen pohjaan tehdyssä koepistossa ei löytöjä havaittu. Muodoltaan ja sijainniltaan painanne on sopiva kivikautiseksi asumuspainanteeksi (ks. alakohteet).
Vuoden 2012 inventoinnissa kohdetta ei tarkastettu (tie oli poikki). |
| metsakeskus.1000000009 |
139 |
Säynäjäjärvenkangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
422822.00000000 |
7273410.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000009 |
Kuivaniemen kirkosta n. 7 km itään, Säynäjäjärveen pohjoisesta laskevan Laukkuojan suusta n. 350 m pohjoisluoteeseen. Säynäjäkankaan eteläpuolisen pienen kumpareen laella on kuperalakinen röykkiö, jonka halkaisija on n. 6 m ja korkeus n. 40 – 50 cm. Kohde Kuivaniemi 29.
Röykkiöstä gps-mittausten mukaan noin 40 m etelään on suohon ja kohti etelämpänä sijaitsevaa Säynäjäjärveä pistävässä niemekkeessä halkaisijaltaan noin 4 x 6 m ja 1,3 m syvä kuoppa. Sen ympärillä on kehässä 7 pienempää kuoppaa, kooltaan 1,5 - 2 m ja syvyydeltään noin 1 m. Tämän kuoppakehän halkaisija on 12 - 14 m. Keskellä olevan kuopan pohjassa todettiin koekuopassa melko ohuelti hiiltä. Kehän itä-/kaakkoispuolella on pari muuta kuoppaa, joista toinen jyrkempi seinäinen, toinen loivempi. Ne liittynevät edelliseen historialliselta ajalta peräisin olevaan mahdolliseen miilukuoppaan.
Edellisten kaakkoispuolella on lisäksi laakeahko painanne, jonka kaakkoisessa päätyvallissa havaittiin huuhtoutumiskerrosta, joten kyse on vanhasta painanteesta. Se on kooltaan noin 7 x 5 m. Parissa routaiseen pohjaan tehdyssä koepistossa ei löytöjä havaittu. Muodoltaan ja sijainniltaan painanne on sopiva kivikautiseksi asumuspainanteeksi (ks. alakohteet).
Vuoden 2012 inventoinnissa kohdetta ei tarkastettu (tie oli poikki). |
| metsakeskus.1000000009 |
139 |
Säynäjäjärvenkangas |
10002 |
12009 |
13094 |
11040 |
27000 |
422822.00000000 |
7273410.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000009 |
Kuivaniemen kirkosta n. 7 km itään, Säynäjäjärveen pohjoisesta laskevan Laukkuojan suusta n. 350 m pohjoisluoteeseen. Säynäjäkankaan eteläpuolisen pienen kumpareen laella on kuperalakinen röykkiö, jonka halkaisija on n. 6 m ja korkeus n. 40 – 50 cm. Kohde Kuivaniemi 29.
Röykkiöstä gps-mittausten mukaan noin 40 m etelään on suohon ja kohti etelämpänä sijaitsevaa Säynäjäjärveä pistävässä niemekkeessä halkaisijaltaan noin 4 x 6 m ja 1,3 m syvä kuoppa. Sen ympärillä on kehässä 7 pienempää kuoppaa, kooltaan 1,5 - 2 m ja syvyydeltään noin 1 m. Tämän kuoppakehän halkaisija on 12 - 14 m. Keskellä olevan kuopan pohjassa todettiin koekuopassa melko ohuelti hiiltä. Kehän itä-/kaakkoispuolella on pari muuta kuoppaa, joista toinen jyrkempi seinäinen, toinen loivempi. Ne liittynevät edelliseen historialliselta ajalta peräisin olevaan mahdolliseen miilukuoppaan.
Edellisten kaakkoispuolella on lisäksi laakeahko painanne, jonka kaakkoisessa päätyvallissa havaittiin huuhtoutumiskerrosta, joten kyse on vanhasta painanteesta. Se on kooltaan noin 7 x 5 m. Parissa routaiseen pohjaan tehdyssä koepistossa ei löytöjä havaittu. Muodoltaan ja sijainniltaan painanne on sopiva kivikautiseksi asumuspainanteeksi (ks. alakohteet).
Vuoden 2012 inventoinnissa kohdetta ei tarkastettu (tie oli poikki). |
| metsakeskus.1000000009 |
139 |
Säynäjäjärvenkangas |
10002 |
12009 |
13094 |
11019 |
27012 |
422822.00000000 |
7273410.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000009 |
Kuivaniemen kirkosta n. 7 km itään, Säynäjäjärveen pohjoisesta laskevan Laukkuojan suusta n. 350 m pohjoisluoteeseen. Säynäjäkankaan eteläpuolisen pienen kumpareen laella on kuperalakinen röykkiö, jonka halkaisija on n. 6 m ja korkeus n. 40 – 50 cm. Kohde Kuivaniemi 29.
Röykkiöstä gps-mittausten mukaan noin 40 m etelään on suohon ja kohti etelämpänä sijaitsevaa Säynäjäjärveä pistävässä niemekkeessä halkaisijaltaan noin 4 x 6 m ja 1,3 m syvä kuoppa. Sen ympärillä on kehässä 7 pienempää kuoppaa, kooltaan 1,5 - 2 m ja syvyydeltään noin 1 m. Tämän kuoppakehän halkaisija on 12 - 14 m. Keskellä olevan kuopan pohjassa todettiin koekuopassa melko ohuelti hiiltä. Kehän itä-/kaakkoispuolella on pari muuta kuoppaa, joista toinen jyrkempi seinäinen, toinen loivempi. Ne liittynevät edelliseen historialliselta ajalta peräisin olevaan mahdolliseen miilukuoppaan.
Edellisten kaakkoispuolella on lisäksi laakeahko painanne, jonka kaakkoisessa päätyvallissa havaittiin huuhtoutumiskerrosta, joten kyse on vanhasta painanteesta. Se on kooltaan noin 7 x 5 m. Parissa routaiseen pohjaan tehdyssä koepistossa ei löytöjä havaittu. Muodoltaan ja sijainniltaan painanne on sopiva kivikautiseksi asumuspainanteeksi (ks. alakohteet).
Vuoden 2012 inventoinnissa kohdetta ei tarkastettu (tie oli poikki). |
| metsakeskus.1000000009 |
139 |
Säynäjäjärvenkangas |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
422822.00000000 |
7273410.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000009 |
Kuivaniemen kirkosta n. 7 km itään, Säynäjäjärveen pohjoisesta laskevan Laukkuojan suusta n. 350 m pohjoisluoteeseen. Säynäjäkankaan eteläpuolisen pienen kumpareen laella on kuperalakinen röykkiö, jonka halkaisija on n. 6 m ja korkeus n. 40 – 50 cm. Kohde Kuivaniemi 29.
Röykkiöstä gps-mittausten mukaan noin 40 m etelään on suohon ja kohti etelämpänä sijaitsevaa Säynäjäjärveä pistävässä niemekkeessä halkaisijaltaan noin 4 x 6 m ja 1,3 m syvä kuoppa. Sen ympärillä on kehässä 7 pienempää kuoppaa, kooltaan 1,5 - 2 m ja syvyydeltään noin 1 m. Tämän kuoppakehän halkaisija on 12 - 14 m. Keskellä olevan kuopan pohjassa todettiin koekuopassa melko ohuelti hiiltä. Kehän itä-/kaakkoispuolella on pari muuta kuoppaa, joista toinen jyrkempi seinäinen, toinen loivempi. Ne liittynevät edelliseen historialliselta ajalta peräisin olevaan mahdolliseen miilukuoppaan.
Edellisten kaakkoispuolella on lisäksi laakeahko painanne, jonka kaakkoisessa päätyvallissa havaittiin huuhtoutumiskerrosta, joten kyse on vanhasta painanteesta. Se on kooltaan noin 7 x 5 m. Parissa routaiseen pohjaan tehdyssä koepistossa ei löytöjä havaittu. Muodoltaan ja sijainniltaan painanne on sopiva kivikautiseksi asumuspainanteeksi (ks. alakohteet).
Vuoden 2012 inventoinnissa kohdetta ei tarkastettu (tie oli poikki). |
| metsakeskus.1000000014 |
317 |
Juusola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
434095.21900000 |
7093348.80400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000014 |
Kohde sijaitsee Pyhäjoesta 1,5 km etelään, Luonuanjoen länsipuolella olevan Juusonkallion kaakkoisrinteellä. Alue on kaakkoon laskevaa viljelys- ja laidunmaana olevaa hiekkapohjaista rinnettä, jonka yläosassa asuinpaikka sijaitsee. Paikalta on löydetty useita kiviesineitä, joista kokoelmiin on saatu kaksi tasatalttaa.
|
| metsakeskus.1000000016 |
317 |
Välitalonkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
441352.33800000 |
7081953.41400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000016 |
Kohde sijaitsee Nivanperällä Nurmesperälle johtavan tien kaakkoispuolella, noin 200 m joesta koilliseen. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta. Paikalla olevasta vanhasta hiekkakuopasta ja läheiseltä metsätieltä on löydetty kvartsia. Lisäksi paikalta on kaksi kourutalttaa ja kiviesineen teelmä. Hiekkakuoppa on osin täytetty ja umpeen kasvanut.
|
| metsakeskus.1000000017 |
317 |
Välitalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
441252.38300000 |
7081813.46800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000017 |
Kohde sijaitsee Nurmesperälle johtavan tien kaakkoispuolella Pyhäjoen koillisrannalla. Välitalon ja sen länsipuolisen sillan välisellä alueella olevalta pieneltä hiekkapohjaiselta pellolta on löydetty lehdenmuotoisen liuskekärjen kärkiosa. Lisäksi paikalla havaittiin kvartsia, joka jätettiin poimimatta.
|
| metsakeskus.1000000018 |
317 |
Sarvikallio |
10002 |
12012 |
13000 |
11019 |
27000 |
442451.89400000 |
7083382.84000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000018 |
Kohde sijaitsee Pyhäjoesta noin 2 km itään nykyisen Oulu–Jyväskylä-tien itäpuolella, lähellä Nurmesperäntien ja vanhan nelostien risteystä. Sarvikallion pohjoisimman korkean kohdan eteläpuolella olevan kallioharjanteen läheltä, sekä itä- että länsipuolelta, eteläisimmän
korkean kohdan luota harjanteen eteläpäästä rajalinjan kohdalta ja kallion jyrkän itäreunan partaalta löytyi kalliolla olevaa kvartsisilppua sekä pieniä kalliossa olevia kvartsijuonteita.
Osa kvartseista oli jäkälän ja sammalen päällä, mutta enimmäkseen kuitenkin niiden alla, samoin kuin kvartsijuonteet. Kvartsit jätettiin paikoilleen.
Miltä ajalta louhokset ovat, on vaikea tarkemmin arvella. Venetpalossa kerrotaan kvartsia käytetyn tulentekoon varsin myöhään vielä historiallisella ajalla. Tieto kvartsin käytöstä on kirjattu myös Venetpalon kylähistoriaan. On myös mahdollista, että kvartsia on irroitettu alueella jo kivikaudella. |
| metsakeskus.1000000019 |
317 |
Palola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
439962.88200000 |
7085981.79100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000019 |
Kohde sijaitsee Pyhäjoen länsirannalla, Venetpalon voimalasta noin 200 m koilliseen. Alueella on maatilan pihapiiri, jota ympäröivät viljelysmaat. Paikka on joen jyrkähkön rantatörmän yläpuolella olevaa loivasti polveilevaa tasannetta. Alueelta on löydetty useita kiviesineitä, alkeellinen kirves, käyräselkäinen kourutaltta, tasatalttoja, mutta inventoinnin yhteydessä paikalta ei löydetty muinaisjäännökseen viittaavia merkkejä.
|
| metsakeskus.1000000020 |
444 |
Haarjärven Linnamäki |
10002 |
12011 |
13106 |
11006 |
27000 |
324371.00100000 |
6696867.73800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000020 |
Linnamäen laki sijaitsee n. 500 m Haarjärven pohjoispuolella, järven laskujoen Hämjoen itärannalla. Nähtävissä ei ole selviä valli- tms. rakennelmia. Paikka on korkea kalliomäki, joka kohoaa n. 50-60 m järvenpinnasta ja jokilaaksosta. Paikka on maisemallisesti kaunis ja mäeltä on laaja näköala Hämjoen viljelyslaaksoon luoteessa. Appelgren on maininnut paikan "Suomen muinaislinnat" -teoksessaan 1888, jossa ei ole kuitenkaan pitänyt länsi-/lounaispuolella olevia isoja rivissä olevia kiviä selvän vallin jäänteinä. Inventoinnissa v. 2002 Petro Pesonen havaitsi kalliotasanteella mäen luoteisosassa rivimäiset isot kivet, muttei myöskään pitänyt niitä vallituksen jäänteenä. Paikan status linnavuorena perustuu siis lähinnä nimistöön, sijaintiin ja topografiaan. |
| metsakeskus.1000000021 |
444 |
Sampaankorpi |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
329199.08000000 |
6691689.84800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000021 |
Kaksi lähekkäistä matalaa kiviröykkiötä Raatinjoen laakson länsipuolella, korkealla ylänköalueella, runsas 50 m laaksonpohjaa korkeammalla. Röykkiöt ovat mäen laen itään suuntautuvan tasanteen pienellä kallionyppylällä, joka on hieman ympäristöstään kohoava, muttei laakson suuntaan erottuva. Röykkiöistä suurempi on halkaisijaltaan 5-6 m ja sen keskusta on kraaterimaisesti kuopalla. Kiviä on kaiveluiden tuloksena myös ympäristössä. Aivan röykkiön vieressä on pienempi röykkiö, jonka keskustaa on niin ikään kaiveltu. Röykkiökivet ovat pyöreitä, tasakokoisia ja kooltaan n. 15-40 cm. Inventoinnissa syksyllä v. 2002 oli maassa lumipeitettä, mutta vaikutti ettei ainakaan isompi röykkiö ole säännöllisen pyöreä. Röykkiöistä hieman itään on kolmen tilan rajalla samanlaisista kivistä koottu rajamerkki. Röykkiöt ovat samanlaisia, kuin Nummi-Pusulan ja Lohjan rajalla olevat Pitkämäen röykkiöt. Molemmat kohteet voivat olla muodostuneet kaivelun tuloksena luontaiseen pirunpeltoon. Raatinjoen laakso on saattanut olla järvialtaana esihistoriallisena aikana, joten pronssikautisen asutuksen olemassaolo on mahdollinen. V:n 2004 Sammatin inventoinnissa röykkiöitä ei havaittu, ja onkin mahdollista, että metsäautotien rakentaminen olisi tuhonnut ne. Tarkastuksessa 2006 metsätieuralla havaittiin vaurioitunut röykkiö, joka vaikutti ennemminkin yhdeltä suurelta (halkaisija noin 15 m) ympäristöstä kohoavalta epävarmalta röykkiöltä, jonka yli kulkeva tieura on vaurioittanut. Siitä noin 20 m lounaaseen on korkeamman kallioharjanteen jatkona mahdollisesti luontainen kivikko. |
| metsakeskus.1000000022 |
444 |
Näpönsuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
330518.54700000 |
6692319.59600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000022 |
Valtatie 1 moottoritielinjauksen inventoinnissa v. 2002 löytynyt mesoliittisen kivikauden asuinpaikka sijaitsee Raatinjoen laakson luoteispuoleisessa kohti kaakkoa laskevassa peltorinteessä. Löytöinä paikalla havaittiin kvartsi-iskoksia kahdelta alueelta n. 60 m etäisyydellä toisistaan. Eteläisempi osa asuinpaikkaa on arvioitu n. 30x40 m suuruiseksi n. 44-49 m korkeusvälillä. V. 2003 inventoinnissa löytöjä havaittiin edelleen alempana pellossa terassimaisella maastokohdalla. Pohjoisempi löytöalue n. 50-52 m korkeudessa on n. 20x40 m laajuinen alue. Hiesusavisella peltotörmällä havaituista löytöalueista pohjoisempi ulottuu suunnitellun tiealueen rajalle ja voi ulottua pohjoisessa metsän puolelle. V. 2003 koekaivauksella todettiin ettei asuinpaikka ulotu suunnitellulle tiealueelle pohjoisessa. |
| metsakeskus.1000000023 |
444 |
Raati (Raati) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
331068.33100000 |
6692579.50400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000023 |
Nummi-Pusulan Raadin kylässä oli 1560-luvulla seitsemän tilaa. Kylän vanhin kartta on vuodelta 1772 (MH B27 28/2-3). Kylässä oli tuolloin viisi tilaa kahdella erillisellä tonttimaalla. Kylässä oli tuolloin kolme tilaa: Ratula, Sipilä ja Pakanen. Lisäksi kylässä oli kaksi torppaa omalla tonttimaallaan.
Keskiajalta - 1500-luvulta periytyvä Raatin kylätontti on paikannettu Sipilän talonmäelle. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisemakokonaisuus. Maisemapiirteet kolmine kantatiloineen ja torppineen ovat olleet nykyisen kaltaiset 1700-luvulta lähtien. Kuninkaankartastossa (1776-1805) Raatin kylän rakennukset on merkitty paitsi Sipilän talon kohdalle, myös joen luoteispuoleiselle kumpareeelle, n. 300 m Sipilästä luoteeseen. Tämän ilmeisesti uuden ajan kylävaiheen kahden talon paikka on sijainnut Raatinjoen ylittävän tien länsipuolella korkean peltotörmän päällä, jossa on v. 2003 paikallistettu ainakin yhden rakennuksen perustus, kiuas ja kellarikuoppa.
Kohde tarkastettiin vuoden 2017 inventoinnissa. Sipilän tilan alue on tiheään rakennettua tilakeskusta, rakennuskannan ikä vaihtelee, vanhimmat ilmeisesti 1800-luvulta. Kohde on erilliskohteena. Raadin talon paikka tarkastettiin ja paikka todettiin mj-rekisterin kuvauksen mukaiseksi. Talon paikka on ollut jyrkän törmän päällä, osittain kalliopohjalla.
Raadein lounaispuolella olevalla mäellä on Senaatin kartaston mukaan ollut jopa kahdeksan torppaa tai muuta rakennusta. Inventoinnissa käytiin mäki läpi, mutta kaikista rakennuksista ei löytynyt merkkejä. Varsinkin mäen yläosa oli paikoitellen hankalakulkuista johtuen tuulenkaadoista. Muutamia merkkejä rakennuksista kylläkin löytyi. Raadista noin 100 metriä lounaaseen, pellon toisella puolella olevassa metsässä, lähellä peltoa on mahdollisesti ollut rakennus. Paikalla on kuoppa, jonka halkaisija vallien päältä on noin 4,5 metriä ja syvyys metri, kuoppa on neliskanttinen. Mahdollisesti kyseessä on kellari. Kuopan pohjoispuolella on tasoitettua aluetta, jossa on hieman reunakiveystä ja joka vaikuttaisi mahdolliselta talon paikalta. Alue kasvaa melko tiheää sekametsää. Näiden kohdalla alarinteessä on myöhempiä hiekanottokuoppia.
Edellisestä noin 150 metriä lounaaseen, metsässä, pellolle viettävässä rinteessä noin 30 metriä pellon reunasta on kuoppa, jonka koko on noin 2,5x3 metriä ja syvyys vajaa metri. Kuoppa reunustavat selvät vallit, kuoppaa ei liity hiiltä tai nokimaata. Kuopasta noin 5 metriä koilliseen on toinen pienempi kuoppa, halkaisija noin 1,5 metriä. Kuoppa muistuttaa Raati 2:n erilliskohteessa olevaa kuoppaa. Todennäköisesti kuoppa liittyy torppaan.
Mäen päällä, noin 100 metriä Raati 2:sta länteen on rakennuksen raunio. Rakennuksen kivijalka ja seinien alaosa on luonnonkiveä ja alkuperä voi olla vanhakin, kuitenkin rakennus on merkitty asuinrakennuksena vielä vuoden 1961 peruskarttaan. |
| metsakeskus.1000000024 |
444 |
Routio |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
337285.85900000 |
6686032.15800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000024 |
Kiviröykkiö Roution kylätontin eteläpuolella. Se sijaitsee kalliolla vanhan Roution tilan navetan lounaispuolella. Kivistä koostuva maanpinnalle kumpuna erottuva röykkiö on halkaisijaltaan n. 5 m ja korkeudeltaan 50 cm. Vaikuttaa koskemattomalta. Maanpinnalle ei ole erotettavissa kiviä, jotka ovat irtaimen maalajin tai humuksen peitossa. Röykkiön päällä kasvaa kataja. Lohjan museonjohtajan Eero Ahtelan mukaan Lohjan Paloniemessä olevat röykkiöt ovat samanlaisia. |
| metsakeskus.1000000025 |
444 |
Routio (Rautio) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
337255.87400000 |
6686152.11700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000025 |
Lohjan Routio mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1447 (FMU 2687). Kylässä oli vuonna 1540 kaksi tilaa. Routiossa oli ratsutila 1600-luvulla (Ylikangas 1973, s. 201, 204).
Ainakin 1400-luvulta periytyvä kylänpaikka. 1600-luvun puolivälistä Roution tilat ovat olleet yhdistettyinä ja 1700-luvulta Routio on ollut ratsutilana. Kuninkaan kartastossa 1700-1800-luvun vaihteen tienoilla Routio (Rautio) on merkitty likimain nykyisen Roution tilan ja Ratsutilantien pohjoispuolella olevan hakamaan kohdalle. Vt-1 inventoinnissa v. 2002 tarkastettiin kylätontin paikkaa. Hakamaalla havaittiin ainakin 9 kiviröykkiötä, joista ainakin osassa havaittiin kivien seassa tiiliä. Todennäköisesti nämä ovat liesi- tai uunikumpuja. Alueen luoteisosassa on lisäksi selvä kivijalka. Ilmeisesti alueella on ollut useita rakennuksia. |
| metsakeskus.1000000026 |
139 |
Metsäpirtinsuo |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
422221.42700000 |
7273285.42100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000026 |
Kuivaniemen kirkosta n. 6 km itään, Säynäjäjärven länsipäästä n. 200 m länteen, laajahkon kankaan itäreunalla. Koordinaattien osoittamalla paikalla on uusintakartoituksessa ilmoitettu sijaitsevan kiviröykkiö. Kohdetta ei maastossa tarkastettu inventoinnissa 1992. Vuoden 2008 tarkastuksessa alueella todettiin laajalti pirunpeltoa, mutta ilmoitetulla paikalla ei havaittu röykkiötä. Noin 50-60 m pohjoisluoteeseen aiemmista koordinaattien ilmoittamasta kohdasta (p=7276278; i= 3422397) havaittiin lähialueen selkein röykkiömäinen pienehkö kiviladelma. Sen varmistaminen röykkiöksi edellyttää kuitenkin kaivauksia. |
| metsakeskus.1000000027 |
139 |
Korkiakangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
419419.00000000 |
7278088.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000027 |
Kuivaniemen kirkosta n. 5 km koilliseen Kuivajoen eteläpuolella. Kohde sijaitsee Korkiakankaan länsireunalla runsaat 30 metriä etelään laajasta sorakuopasta. Rinteen mukaisesti pohjos-eteläsuunassa oleva kivivalli/pitkä röykkiö on pituudeltaan noin 22-24 metriä, leveydeltään 2-3 metriä ja korkeudeltaan 60-70 cm. Kivet ovat pään kokoisia ja tätä suurempia, ja kivissä on havaittavissa latomista. Vallin keskikohdassa on leveämpi kohta, joka muistuttaa röykkiötä. Tämän päällä on ns. "pallokivi", jonka halkaisija on noin 55 cm. Vallin pohjoispäästä muutama metri pohjoiseen on erillinen röykkiö, joka on halkaisijaltaan 2 metriä ja 40 cm korkea. Kohteen sijaintia on tarkennettu gps-mittauksella 2021 ja 5p laserkeilausaineiston avulla noin 50 metriä koilliseen aiemmasta. Vuoden 2021 tarkastuksessa kohteen todettiin olevan entisellään. Ympäröivällä kankaalla on muutamia koneella tehtyjä maaperäntarkastuskuoppia.
Kohteen aiemmissa tarkastuskertomuksissa kuvattu itäinen kohde, joka sijaitsee noin 340 metriä itäkoilliseen pitkästä röykkiöstä, on erotettu omaksi kohteekseen Korkiakangas itä (1000054565). |
| metsakeskus.1000000027 |
139 |
Korkiakangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
419419.00000000 |
7278088.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000027 |
Kuivaniemen kirkosta n. 5 km koilliseen Kuivajoen eteläpuolella. Kohde sijaitsee Korkiakankaan länsireunalla runsaat 30 metriä etelään laajasta sorakuopasta. Rinteen mukaisesti pohjos-eteläsuunassa oleva kivivalli/pitkä röykkiö on pituudeltaan noin 22-24 metriä, leveydeltään 2-3 metriä ja korkeudeltaan 60-70 cm. Kivet ovat pään kokoisia ja tätä suurempia, ja kivissä on havaittavissa latomista. Vallin keskikohdassa on leveämpi kohta, joka muistuttaa röykkiötä. Tämän päällä on ns. "pallokivi", jonka halkaisija on noin 55 cm. Vallin pohjoispäästä muutama metri pohjoiseen on erillinen röykkiö, joka on halkaisijaltaan 2 metriä ja 40 cm korkea. Kohteen sijaintia on tarkennettu gps-mittauksella 2021 ja 5p laserkeilausaineiston avulla noin 50 metriä koilliseen aiemmasta. Vuoden 2021 tarkastuksessa kohteen todettiin olevan entisellään. Ympäröivällä kankaalla on muutamia koneella tehtyjä maaperäntarkastuskuoppia.
Kohteen aiemmissa tarkastuskertomuksissa kuvattu itäinen kohde, joka sijaitsee noin 340 metriä itäkoilliseen pitkästä röykkiöstä, on erotettu omaksi kohteekseen Korkiakangas itä (1000054565). |
| metsakeskus.1000000027 |
139 |
Korkiakangas |
10002 |
12004 |
13048 |
11028 |
27000 |
419419.00000000 |
7278088.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000027 |
Kuivaniemen kirkosta n. 5 km koilliseen Kuivajoen eteläpuolella. Kohde sijaitsee Korkiakankaan länsireunalla runsaat 30 metriä etelään laajasta sorakuopasta. Rinteen mukaisesti pohjos-eteläsuunassa oleva kivivalli/pitkä röykkiö on pituudeltaan noin 22-24 metriä, leveydeltään 2-3 metriä ja korkeudeltaan 60-70 cm. Kivet ovat pään kokoisia ja tätä suurempia, ja kivissä on havaittavissa latomista. Vallin keskikohdassa on leveämpi kohta, joka muistuttaa röykkiötä. Tämän päällä on ns. "pallokivi", jonka halkaisija on noin 55 cm. Vallin pohjoispäästä muutama metri pohjoiseen on erillinen röykkiö, joka on halkaisijaltaan 2 metriä ja 40 cm korkea. Kohteen sijaintia on tarkennettu gps-mittauksella 2021 ja 5p laserkeilausaineiston avulla noin 50 metriä koilliseen aiemmasta. Vuoden 2021 tarkastuksessa kohteen todettiin olevan entisellään. Ympäröivällä kankaalla on muutamia koneella tehtyjä maaperäntarkastuskuoppia.
Kohteen aiemmissa tarkastuskertomuksissa kuvattu itäinen kohde, joka sijaitsee noin 340 metriä itäkoilliseen pitkästä röykkiöstä, on erotettu omaksi kohteekseen Korkiakangas itä (1000054565). |
| metsakeskus.1000000027 |
139 |
Korkiakangas |
10002 |
12004 |
13048 |
11033 |
27000 |
419419.00000000 |
7278088.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000027 |
Kuivaniemen kirkosta n. 5 km koilliseen Kuivajoen eteläpuolella. Kohde sijaitsee Korkiakankaan länsireunalla runsaat 30 metriä etelään laajasta sorakuopasta. Rinteen mukaisesti pohjos-eteläsuunassa oleva kivivalli/pitkä röykkiö on pituudeltaan noin 22-24 metriä, leveydeltään 2-3 metriä ja korkeudeltaan 60-70 cm. Kivet ovat pään kokoisia ja tätä suurempia, ja kivissä on havaittavissa latomista. Vallin keskikohdassa on leveämpi kohta, joka muistuttaa röykkiötä. Tämän päällä on ns. "pallokivi", jonka halkaisija on noin 55 cm. Vallin pohjoispäästä muutama metri pohjoiseen on erillinen röykkiö, joka on halkaisijaltaan 2 metriä ja 40 cm korkea. Kohteen sijaintia on tarkennettu gps-mittauksella 2021 ja 5p laserkeilausaineiston avulla noin 50 metriä koilliseen aiemmasta. Vuoden 2021 tarkastuksessa kohteen todettiin olevan entisellään. Ympäröivällä kankaalla on muutamia koneella tehtyjä maaperäntarkastuskuoppia.
Kohteen aiemmissa tarkastuskertomuksissa kuvattu itäinen kohde, joka sijaitsee noin 340 metriä itäkoilliseen pitkästä röykkiöstä, on erotettu omaksi kohteekseen Korkiakangas itä (1000054565). |
| metsakeskus.1000000028 |
139 |
Sanaskoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
428195.00800000 |
7280026.73100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000028 |
Kuivaniemen kirkosta n. 13 km itäkoilliseen, Kuivajoen Sanaskosken etelärannan hiekkakankaalla. Alueelta on tavattu kvartsiesineitä ja –iskoksia, palanutta kiveä ja voimakkasti punamullan värjäämää kulttuurimaata hiekkakuopan länsireunasta noin 50 metrin matkalla. Tästä länteen oleville mökeille johtavalta tieltä jokitöyrään reunalta on myös kvartseja osoittaen asuinpaikan ulottumista tänne. |
| metsakeskus.1000000029 |
139 |
Lamminkangas Tiensuu |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
454746.34700000 |
7273906.26600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000029 |
Kuivaniemen kirkosta n. 38 km itään, Oijärven kaakkoisen Lamminperän eteläpuolisella hiekka-kankaalla, teiden välissä risteyksestä pohjoiseen. Metsätieltä ja koekuopista on tavattu asuinpaikkaan viittaavia kvartseja ja painanteita, mahdollisia asumuspainanteita (halkaisija 3 – 5 m, syvyys 40 – 50 cm). Molempia on havaittu n. 300 m matkalla. |
| metsakeskus.1000000030 |
139 |
Hirsikangas (Hirsimaa) |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
438043.03900000 |
7284232.06000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000030 |
Kuivaniemen kirkosta n. 24 km itäkoilliseen, Kuivajoen Hirvaskoskesta n. 1,5 km eteläkaakkoon olevan kankaan pohjoisosassa. Paikalla on kivistä koottu kekomainen röykkiö, jonka halkaisija on n. 1,3 m ja korkeus n. 60 cm. Röykkiön esihistoriallisuus on epävarmaa. Kohde Kuivaniemi 15.
Inv. 1992 M. Mäkivuoti
|
| metsakeskus.1000000031 |
139 |
Laukkupalo |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
440852.00000000 |
7281330.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000031 |
Kuivaniemen kirkosta n. 25 km itäkoilliseen, Laukkulammista n. 750 m pohjoiskoilliseen, Klaavun-suon länsipuolisen Laukkupalon länsiosassa. Alueen korkeimman kohdan länsireunalla on kivistä koottu röykkiö, jonka ala on 2 x 3 m ja korkeus n. 60 cm. Kohde Kuivaniemi 33.
Inv. 1992 M. Mäkivuoti
Inventointi 2012:
Ympäristön kuvaus
Kahden suon välissä oleva itä-länsisuuntainen soraharjanne, joka levenee länsipäässä. Kuivahko mäntykangas, varttunutta kasvatusmetsää, aluskasvillisuus mustikkaa, puolukkaa ja sammalta, paikoitellen katajaa.
Kohteen kuvaus
Röykkiö sijaitsee harjanteen korkeimmalla kohdalla, se on soikea, mitat 1,8 x 1,6 m ja korkeus 0,6 m. Se on jonkun verran sortunut tai hajotettu, sen kivet leviävät vielä n. metrin itään. Kivet ovat suhteellisen kookkaita, 30 - 60 cm.
Tulkinta
Röykkiön funktio on epäselvä, mahdollisesti merkkiröykkiö tai rajamerkki; jäkäläkasvuston perusteella sen ikä lienee ainakin muutama sata vuotta.
2024: Koordinaattia on siirretty noin 14 metriä luoteeseen 5p laserkeilausaineiston perusteella. Kohteelle on tehty myös aluerajaus aineiston perusteella. |
| metsakeskus.1000000032 |
139 |
Klaavunharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
447999.04000000 |
7279873.84300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000032 |
Kuivaniemen kirkosta n. 37 km itään, Oijärven länsirannalla, Kuivajoen niskasta n. 1 km etelään, järveen pistävän pitkän niemen tyvessä, sen itärannalla. Uimarannan ja Närrän talon väliltä on tavattu useasta kohtaa, sekä rantahiekasta että kankaan polulta, asuinpaikasta kertovia kvartseja. Kohde Kuivaniemi 22.
Löydöt: KM 15314:1-2, 25801:1-6, 27431:1-2
Tark. 1961 A. Erä-Esko, Tark. 1990 T. Wallenius
Inv. 1992 M. Mäkivuoti
|
| metsakeskus.1000000033 |
139 |
Oijärvi Närrä |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
447909.07900000 |
7279933.82200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000033 |
Kuivaniemen kirkosta n. 37 km itään, Oijärven länsirannalla, järveen pistävän pitkän niemen tyvessä. Harjanteen päällä on kaksi röykkiötä n. 10 m päässä toisistaan. Pohjoisemman röykkiön ala on n. 8 x 9 m ja korkeus 70 – 80 cm. Eteläisemmän röykkiön halkaisija on n. 5 m ja korkeus 40 – 50 cm. Kohde Kuivaniemi 10.
Tark. 1958 V. Luho, Tark. 1961 A. Erä-Esko
Tark. 1976 L. Erä-Esko, Tark. 1980 P. Purhonen
Tark. 1989 T. Wallenius, Inv. 1992 M. Mäkivuoti
|
| metsakeskus.1000000034 |
139 |
Närränharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
447659.17700000 |
7280233.69900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000034 |
Kuivaniemen kirkosta n. 32 km itään, Oijärven länsirannalla Kuivajoen niskasta n. 700 m etelä-lounaaseen Klaavunharjun pumppaamon luona. Asuinpaikka on suurelta osin tuhoutunut maanotossa, mutta hiekkakuopan eteläpuolella siitä on osa jäljellä. Alueelta on löydetty hioin, kvartsia ja palanutta luuta. Kohde Kuivaniemi 4.
Löydöt: KM 14203, 14535:406-8, 24929, 27430:1-4
Kaiv. 1958 V. Luho, Tark. 1976 L. Erä-Esko
Tark. 1989 T. Wallenius, Inv. 1992 M. Mäkivuoti
|
| metsakeskus.1000000035 |
139 |
Veskankangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
442284.00000000 |
7286271.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000035 |
Kohde sijaitsee Kuivajoen Veskannivan yläpuolella. Joen etelärannalla on osin tutkittu laaja esikeraaminen asuinpaikka. Kohde tunnetaan nimellä Kuivaniemi 3.
Inventointi 2012: Eteläkaakko-pohjoisluodesuuntainen harjujakso, kohdassa missä Kuivajoki puhkaisee harjun. Laaja hiekkainen tasanne joen eteläpuolella Veskannivan yläpuolella. Jyrkkä, n. 3 m korkea jokitörmä. Törmällä ja joenrannassa vanhaa sekametsää, tasanteella taimikkoa, osittain aukeaa. Tasanteen keskellä on n. 170 m x 50 m kokoinen sorakuoppa.
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee tasanteella tien ja joen välissä, sen laajuus on noin 200 m x 50 m. Alueella on tehty useita kaivauksia vuosina 1958 ja 1988-1992, sekä tarkastuksia. Inventoinnissa 2012 todettiin kohteen olevan ennallaan. |
| metsakeskus.1000000035 |
139 |
Veskankangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
442284.00000000 |
7286271.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000035 |
Kohde sijaitsee Kuivajoen Veskannivan yläpuolella. Joen etelärannalla on osin tutkittu laaja esikeraaminen asuinpaikka. Kohde tunnetaan nimellä Kuivaniemi 3.
Inventointi 2012: Eteläkaakko-pohjoisluodesuuntainen harjujakso, kohdassa missä Kuivajoki puhkaisee harjun. Laaja hiekkainen tasanne joen eteläpuolella Veskannivan yläpuolella. Jyrkkä, n. 3 m korkea jokitörmä. Törmällä ja joenrannassa vanhaa sekametsää, tasanteella taimikkoa, osittain aukeaa. Tasanteen keskellä on n. 170 m x 50 m kokoinen sorakuoppa.
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee tasanteella tien ja joen välissä, sen laajuus on noin 200 m x 50 m. Alueella on tehty useita kaivauksia vuosina 1958 ja 1988-1992, sekä tarkastuksia. Inventoinnissa 2012 todettiin kohteen olevan ennallaan. |
| metsakeskus.1000000036 |
139 |
Ylirannanaho |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
442311.31400000 |
7286571.13700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000036 |
Kuivaniemen kirkosta n. 29 km itäkoilliseen, Kuiva-joen pohjoisrannalla Veskannivan yläpuolella. Suhteellisen kapealta hiekkaiselta rantakaistaleelta on metsäpohjan äestysurista tavattu runsaasti asuinpaikasta kertovia kvartseja n. 200 m matkalla. |
| metsakeskus.1000000037 |
444 |
Lehtikallio |
10002 |
12013 |
13000 |
11002 |
27000 |
343233.44400000 |
6691489.99300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000037 |
Kalliomaalaukseksi tulkittuja väriltään tumman punaoranssisia kuvioita kahdessa kohdassa, Hiidenveden eteläosan kapeikon itärannasta n. 300 m kaakkoon, purolaakson itäreunan Lehtikallion pystysuoran kalliojyrkänteen eteläpäässä. Luoteinen maalauskohta on lippamaisen kohdan alla muodostuen kahdesta pystyviivasta sekä vaakaviivasta, isoa H-kirjainta tai kahta pelkistettyä käsikkäin olevaa sivuttaista ihmishahmoa muistuttaen. Kuvion alaosa on n. 1 m maanpinnasta. Kooltaan kuvio on n. 35x85 cm. Kuviosta n. 10 m kaakkoon on toinen maalauskohta, ympyrä- ja pystyviivakuvio. Ympyräkuvion alareuna on n. 1,4 m maasta ja siitä 15 cm päässä etelässä on 40 cm pitkä pystyviiva. Maalaukset poikkeavat muodoltaan, tyyliltään ja väriltään kivikautisista kalliomaalauksista, mutta luontaisina niitä ei voi pitää. Maalauskohta muistuttaa kivikautisten kalliomaalausten sijoittumispaikkoja. Maalausten länsipuolella n. 40 m oleva purouoma on ainakin vielä Itämeren Litorina-vaiheessa ollut lahtena. |
| metsakeskus.1000000038 |
139 |
Haarakoski (Haarala) |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
443052.00000000 |
7285622.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000038 |
Kuivaniemen kirkosta n. 29 km itäkoilliseen, Kuivajoen lounaisrannalla Haarakosken eteläpuolella. Talon pihalla ja taloa ympäröivillä pelloilla, vuonna 1991 erityisesti talon länsipuolella, on tavattu asuinpaikasta kertovia kvartseja. |
| metsakeskus.1000000039 |
139 |
Jääräaho |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
443530.82400000 |
7285241.67000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000039 |
Kuivaniemen kirkosta n. 30 km itäkoilliseen, Kuiva-joen lounaisrannalla. Ahmosenkosken sillasta n. 350 m länteen, vanhan koulun länsipuoliselta Hiekkakankaalta on tavattu kvartsiesineitä ja iskoksia. Voi liittyä yhteen kohteen Kontioaho (25) kanssa. Kohde Kuivaniemi 24. |
| metsakeskus.1000000040 |
139 |
Kontioaho |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
443680.76200000 |
7285271.66600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000040 |
Kuivaniemen kirkosta n. 30 km itäkoilliseen, Kuivajoen lounaisrannalla, Ahmosenkosken sillasta n. 200 m luoteeseen ja vanhasta Kontioahon koulusta n. 100 m koilliseen. Hiekkakankaalta on tavattu kvartsiesineitä ja iskoksia. Voi liittyä yhteen kohteen Jääräaho (24) kanssa. Kohde Kuivaniemi 25. |
| metsakeskus.1000000041 |
139 |
Haarakangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
443730.74400000 |
7285331.63500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000041 |
Kuivaniemen kirkosta n. 30 km itäkoilliseen, Kuivajoen koillisrannalla. Ahmosenkosken sillasta n. 200 m pohjoisluoteeseen on mökin luota tavattu kvartsi-esineitä ja -iskoksia. Mökistä n. 150 m länsiluoteeseen rannan tuntumassa on pieni kivilouhos, josta on otettu kivä Kuivajoen yli johtavaan siltaan. Tästä edelleen luoteeseen Kuivajoen ja Hamarijoen välisellä Haarakankaalla on lukuisia painanteita . Niiden joukossa on tervahautoja, mahdollisia asumuspainanteita(halkaisija 3 – 6 m, syvyys 20 – 30 cm) sekä mahdollisesti pyyntikuoppia.
Vuoden 2023 kesällä osa Haarakankaan itäosasta (Purolan yläpuolinen alue) käytiin tarkastamassa ennen alueen äestystä. Tällä alueella ei havaittu asumuspainanteita tai pyyntikuoppia, vaan muu kulttuuriperintökohde Haarakangas E. |
| metsakeskus.1000000042 |
139 |
Sammakkoperämaa |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27011 |
444150.57900000 |
7285731.47700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000042 |
Kuivaniemen kirkosta n. 30 km itäkoilliseen, Kuiva-joen Ahmosenkosken sillasta n. 650 m koilliseen Hamarinjoen pohjoisrannalla. Jokirannan hiekkakankaalta on äestysurista vuonna 1992 tavattu n. 200 m matkalta kvartsi-iskoksia ja palaneita kiviä. Hakkaamattomalla alueella on havaittu muutamia laakeita painanteita, mahdollisia asumuspainanteita, joiden halkaisija on n. 5 m ja syvyys 50 – 60 cm. Kohdetta on inventoinnissa arveltu esikeraamiseksi. |
| metsakeskus.1000000043 |
149 |
Flatbergen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
323731.45100000 |
6657798.44800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000043 |
Kiviröykkiön jäännökset pienen kallioharjanteen eteläreunalla, kohdassa joka on lähialueen korkein. Röykkiö on n. 5 m halkaisijaltaan ja sen kivet ovat enimmäkseen n. 30x30 cm. Ilmeisesti röykkiön kohdalla kalliossa on kuoppa, johon mahdollinen polttohautaus on tehty. Kivikerroksia on muutoin jäljellä 1-2. Suurikokoinen syvempi "kraateri" muodostuu kallioon röykkiön luoteispuolella, jota kallionharjanne kiertää yli puoliympyrän verran. Röykkiötä on muinoin kaiveltu ja osa kivistä on levinneenä harjanteella, osa kallion etelä-/lounaispuolella kalliorinteen juurella, jossa n. 3 m alempana heinikkoista "terassia". Alapuolella on myös muita, ilmeisesti luontaisia muinaisia rantakivikoita, joskin mahdollisuus myös muihin muinaisjäännöksiin on olemassa. Heinikkoalueen eteläpuolella kallio alkaa jälleen jyrkemmin laskea kohti alapuolista metsikköä ja sen takana olevaa merenlahtea(Storsundet/Backaviken). Merenlahti erottuu juuri ja juuri puiden lomasta röykkiölle. Lähiympäristössä ei havaittu selviä muinaisjäännöksiä. Myöskään ylemmällä korkeustasolla röykkiön kohdalla (Flatbergen) eikä Ryssbergen-kallion laella havaittu muinaisjäännökseen viittaavaa.
2017:
Tästä 150 m itään havaittiin ennestään tuntematon röykkiö (kohde 178). |
| metsakeskus.1000000044 |
139 |
Jänespudas/Juusola |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
449850.00000000 |
7289367.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000044 |
Kuivaniemen kirkosta n. 37 km itäkoilliseen, Särki-järven itäpuolisella Kylmäkankaalla. Länteen laskevan rinteen yläosassa on soikeahko röykkiö (halkaisija n. 10 m, korkeus 80 cm). Sen eteläpuolella kivikossa on mahdollisia latomuksia (a). Tästä n. 200 m koilliseen on pohjoispään lakikivikossa kivikehä/-kuoppa, jonka halkaisija on n. 7 m.
Peruskartalla on kaksi muinaisjäännösmerkkiä, jotka ovat olleet olemassa jo 1980-luvulta alkaneiden tarkastusten aikana. Lidar-aineiston perusteella lounainen röykkiö lienee noin 20 m peruskarttamerkistä koilliseen, koillinen kehäröykkiö/kuoppa noin 25 m lounaaseen peruskartan osoittamasta.
Lidarin perusteella rakka-alueella on luoteen suunnalla muita isompikin rakkakuoppa/ kehäröykkiö (koordinaatit 7289510/449766).
Tarkastus 2022: Jänesputaan ja Juusolan röykkiöt ja rakkakuoppa olivat ennallaan. Lisäksi tarkastuksessa havaittiin kaksi mahdollista, aiemmin dokumentoimatonta röykkiötä peruskartalle merkityn pohjoisemman muinaisjäännösmerkin kohdalta. Mahdolliset röykkiöt dokumentoitiin uusina alakohteina. Lisäksi Lidar-aineistossa erottuvat ilmiöt alueen länsi- ja luoteisosissa tarkastettiin. Kaikki ilmiöt osoittautuivat moderneiksi kuopanteiksi, joista suurin osa lienee syntynyt maanoton seurauksena. |
| metsakeskus.1000000044 |
139 |
Jänespudas/Juusola |
10002 |
12004 |
13049 |
11028 |
27000 |
449850.00000000 |
7289367.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000044 |
Kuivaniemen kirkosta n. 37 km itäkoilliseen, Särki-järven itäpuolisella Kylmäkankaalla. Länteen laskevan rinteen yläosassa on soikeahko röykkiö (halkaisija n. 10 m, korkeus 80 cm). Sen eteläpuolella kivikossa on mahdollisia latomuksia (a). Tästä n. 200 m koilliseen on pohjoispään lakikivikossa kivikehä/-kuoppa, jonka halkaisija on n. 7 m.
Peruskartalla on kaksi muinaisjäännösmerkkiä, jotka ovat olleet olemassa jo 1980-luvulta alkaneiden tarkastusten aikana. Lidar-aineiston perusteella lounainen röykkiö lienee noin 20 m peruskarttamerkistä koilliseen, koillinen kehäröykkiö/kuoppa noin 25 m lounaaseen peruskartan osoittamasta.
Lidarin perusteella rakka-alueella on luoteen suunnalla muita isompikin rakkakuoppa/ kehäröykkiö (koordinaatit 7289510/449766).
Tarkastus 2022: Jänesputaan ja Juusolan röykkiöt ja rakkakuoppa olivat ennallaan. Lisäksi tarkastuksessa havaittiin kaksi mahdollista, aiemmin dokumentoimatonta röykkiötä peruskartalle merkityn pohjoisemman muinaisjäännösmerkin kohdalta. Mahdolliset röykkiöt dokumentoitiin uusina alakohteina. Lisäksi Lidar-aineistossa erottuvat ilmiöt alueen länsi- ja luoteisosissa tarkastettiin. Kaikki ilmiöt osoittautuivat moderneiksi kuopanteiksi, joista suurin osa lienee syntynyt maanoton seurauksena. |
| metsakeskus.1000000044 |
139 |
Jänespudas/Juusola |
10002 |
12004 |
13052 |
11028 |
27000 |
449850.00000000 |
7289367.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000044 |
Kuivaniemen kirkosta n. 37 km itäkoilliseen, Särki-järven itäpuolisella Kylmäkankaalla. Länteen laskevan rinteen yläosassa on soikeahko röykkiö (halkaisija n. 10 m, korkeus 80 cm). Sen eteläpuolella kivikossa on mahdollisia latomuksia (a). Tästä n. 200 m koilliseen on pohjoispään lakikivikossa kivikehä/-kuoppa, jonka halkaisija on n. 7 m.
Peruskartalla on kaksi muinaisjäännösmerkkiä, jotka ovat olleet olemassa jo 1980-luvulta alkaneiden tarkastusten aikana. Lidar-aineiston perusteella lounainen röykkiö lienee noin 20 m peruskarttamerkistä koilliseen, koillinen kehäröykkiö/kuoppa noin 25 m lounaaseen peruskartan osoittamasta.
Lidarin perusteella rakka-alueella on luoteen suunnalla muita isompikin rakkakuoppa/ kehäröykkiö (koordinaatit 7289510/449766).
Tarkastus 2022: Jänesputaan ja Juusolan röykkiöt ja rakkakuoppa olivat ennallaan. Lisäksi tarkastuksessa havaittiin kaksi mahdollista, aiemmin dokumentoimatonta röykkiötä peruskartalle merkityn pohjoisemman muinaisjäännösmerkin kohdalta. Mahdolliset röykkiöt dokumentoitiin uusina alakohteina. Lisäksi Lidar-aineistossa erottuvat ilmiöt alueen länsi- ja luoteisosissa tarkastettiin. Kaikki ilmiöt osoittautuivat moderneiksi kuopanteiksi, joista suurin osa lienee syntynyt maanoton seurauksena. |
| metsakeskus.1000000045 |
149 |
Ehrs |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
334543.00000000 |
6666899.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000045 |
Syyskuussa vuonna 2002 suoritetun inventointikurssin yhteydessä löytynyt kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Rankilan kylässä, Ingarskilaån uomasta 700-800 m pohjoiseen sijaitsevan peltoalueen pohjoisreunassa kohoavalla terassilla ja rinteessä. Arvioitu laajuus on 100x230 m luokkaa. Löytöinä on myöhemmän kivikauden keramikkaa, ainakin nuora- ja Kiukaiskeramiikkaa, kiviesineitä ja -iskoksia, piiesine ja -iskos, kvartsiesineitä ja -iskoksia.
Jussila ja Sepänmaa 2012:
Paikalla käytäessä oli pelto kynnettynä mutta kynnös oli melko tuore eikä sade ollut sitä "pessyt". Paikalla on rinne 20–25 m korkeustasojen välillä. Sen yläpuolella rinne loivenee lähes tasanteeksi ja alapuolella tasaiseksi pelloksi. Maaperä on ylärinteessä hiekkaa ja alarinteessä se vaihettuu siltiksi ollessa alapuolisella peltotasanteella lähes savea ja varsin kosteaa maaperää. Kaakossa maaperä muuttuu hienoaineksisemmaksi ja moreeniksi myös peltorinteen yläosissa.
Koska kynnös oli melko tuore, oli löytöhavaintoja hyvin hankala saada. Putkilinjan alue liepeineen katsottiin erittäin tarkasti ja muuta aluetta viitteellisemmin. Peltorinteen alaosasta - vielä rinteestä - löytyi pari kvartsi-iskosta alueen keskiosasta noin 21–22 m korkeustasoilta. Alueen kaakkoisosassa, missä rinne kääntyy pohjoiseen eli itään viettäväksi ja alaosiltaan loivemmaksi ja missä maaperä vaihettuu moreeniksi, löytyi rinteestä n. 22,5 - 25 m korkeusväliltä useampi kvartsi-iskos, kyseisen tason alapuolelta ei mitään havaintoja todella tarkasta havainnoinnista huolimatta. On ilmeistä että rinteen alaosan kvartsit ovat valuneet paikalle ylempää. Topografisten havaintojen mukaan - jos vielä oletetaan muinaisrantatörmän loiventuneen pitkäaikaisen kyntämisen seurauksena - asuinpaikka sijoittuisi n. 23–26 m tasoille, ei alle 22 m tasolle, missä maaperä jo saveksista, liejuista ja kosteaa.
Asuinpaikan lounaisrajaus on epäselvä. Samoin kaakkoisraja, kaakkoisosasta pohjoiseen tien hieman pohjoispuolelle n. 25 m tasossa on epäselvä. Tien eteläpuolella ei asuinpaikkaa kuitenkaan ole - mitään ei siellä havaittu. Tien pohjoispuolista loivaa peltorinnettä ei tarkemmin voitu havainnoida, koska se nurmella. Maaperä siellä kuitenkin jo hienoaineksista moreenia, joten oletus on, että asuinpaikka ei ulottuisi tien pohjoispuolelle sen kaakkoispäässä. Täysin varmaa se ei kuitenkaan ole. |
| metsakeskus.1000000046 |
149 |
Malmskyan |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
338732.40000000 |
6662152.77000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000046 |
Kivikautinen asuinpaikka Rådkilan kylässä, Malmskyan-nimisen peltoalueen yläosassa olevan hiekkakuopan laidassa. Valtatie 51 kulkee n. 250 m alueen pohjois-luoteispuolitse metsän puolella. Maaperä on hiekkaa. Löytöinä on saviastianpaloja (myöhäiskampakeramiikkaa skeä mahdolisesti Kiukais- ja nuorakeramiikkaa). Asuinpaikka löytyi syyskuussa 2002 pidetyn inventointikurssin yhteydessä. V. 2005 Nygrannasin hiekkakuoppaan suunnitellun täyttömäen takia tehdyssä tarkastuksessa löytöjä havaittiin käytössä olevan hiekkakuopan reunassa pellon yläosassa sekä erityisesti jo osin umpeen kasvaneen hiekkakuopan reunoilla. Asuinpaikkaa on säilynyt myös koskemattomana Malmin tilan puolella ainakin runsaan 50 m matkalla, jossa kuopan leikkauksessa havaittiin kulttuurikerrosta, liesi sekä keramiikkaa, kvartsia ja kvartsiittia, kivilaji-iskoksia ja palanutta luuta. Tällä alueella on selvää asuinpaikkaterassia jossa kulkee tieura ja on pieniä resenttejä ? kuopanteita ja maanpinnan luontaisia ? painanteita. Tämä osa ajoittuu ainakin myöhäiskampakeraamiseen vaiheeseen. Kaikkiaan löytöjä voi arvioida olevan vähintään 300 m matkalla korkeuskäyrien suunnassa. Peltoaukea on alimmillaan alle 7,5 m korkeudessa merenpinnasta, joten merenlahti on ulottunut alueelle vielä varhaisella rautakaudella.
2012:
Paikkaa tarkasteltiin v. 2012, jolloin ummessa olleesta pellosta ei saatu lisähavaintoja. Lähialuetta tarkasteltiin laajasti, mutta uusia havaintoja esihistoriasta ei saatu.
Inventointi 2023:
Kynnetty, sateen huuhtoma pelto, viljelyskäytössä.
Pinnalla muutamia kvartseja, palanutta luuta ja keramiikkaa. Löytyi myös kiviesineen teelmä, joka otettiin talteen. Alue osittain jo kylvetty, näiltä osin tarkistettiin vain pellon reuna. Todettiin, että suuria muutoksia alueessa tai maankäytössä ei ole tapahtunut. Kiviesineen teelmän löytöpaikka: P= 6662181, I=338867. |
| metsakeskus.1000000048 |
905 |
Kyan 1 |
10007 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
236884.78700000 |
7002266.67900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000048 |
Vajaan metrin korkuinen ladottu luonnonkiviaita erittäin kivisellä mäellä. Mahdollisesti kahden tilan välinen raja/karja-aita. Aidan pituus noin 120 m ja suunta länsilounaasta itäkoilliseen. |
| metsakeskus.1000000049 |
905 |
Kyan 2 |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
236745.84600000 |
7002371.63100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000049 |
Noin metrin levyinen ja korkuinen luonnonkiviaita. Aidan pituus on noin 60 m, ja sen eteläpään koordinaatit ovat p=7005241, i=3236801. |
| metsakeskus.1000000050 |
905 |
Hattnötbacken |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
234242.84700000 |
7002184.70300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000050 |
Noin 80 metriä pitkä, paikoitellen lähes kaksi metriä korkea kiviaita, kasattu luonnonkivistä. Mahdollisesti karja-aita. Aidan länsipään koordinaatit ovat p=7005095, i=3234375. |
| metsakeskus.1000000051 |
49 |
Bemböle Övre Kvarn |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
370530.00000000 |
6678800.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000051 |
Asuinpaikka sijaitsee Glomsjoen itäpuolella länteen viettävällä entisen pellon alueella ja sen törmällä, joen ja Kunnarlantien välissä. Muinaisjäännösalueen länsiosassa kulkee pohjois-eteläsuuntaisena Purohyrränpolku. Alue on peltokäytön jälkeen muodostunut niityksi.
Paikalta on maastotarkastuksessa vuonna 1996 havaittu kynnetyn pellon peltomullasta kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä noin 150 metrin matkalta. Löytöihin kuuluu mm. piiesineitä kaksi kappaletta, kourutaltan katkelma sekä pii- ja kvartsi-iskoksia.
Kiinteän muinaisjäännöksen rajaus perustuu arvioon, joka on tehty havaittujen löytöjen ja topografisten piirteiden perusteella. |
| metsakeskus.1000000052 |
560 |
Tervakallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
431917.55600000 |
6736412.35700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000052 |
Halkaisijaltaan 2,9 x 3,1 m:n kokoinen röykkiö koostuu noin pään kokoisista särmikkäistä kivistä, jotka muodostavat kehämäisen rakenteen. Kehän sisäpuolella on vain vähän kiveystä, mutta röykkiön pohjoispäädyssä erottuu isompi kivi. Röykkiö sijaitsee kalliopaljastuman itäreunalla.
|
| metsakeskus.1000000055 |
740 |
Emännänniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
610363.99600000 |
6902556.25900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000055 |
Asuinpaikka sijaitsee Vuokalanjärven länsirannalla olevassa Emännänniemessä, hiekkaharjanteen kaakkoispäässä. Mäntyä kasvavaa harjannetta rajaa lännessä ja etelässä suo, idässä Vuokalanjärvi. Paikalta on löytynyt kvartsiydin ja kvartsi-iskoksia (KM 32167), jotka ovat tulleet esiin koepistosta. Noin puolen kilometrin päässä asuinpaikasta, Emännänniemen länsipuolella olevalle mäelle vievän metsäautotien kääntöpaikalta Emännänniemeen lähtevän polun pinnalla on myös havaittu iskosmaista kvartsia. Asuinpaikan laajuus on epäselvä, mutta topografian puolesta on mahdollista, että noin 50 x 200 m kokoinen harjanne on asuinpaikka-aluetta.
Koekuopasta noin 40 m kaakkoon on tervahauta, jonka halkaisija on noin 10 m. Tervahaudan itäpuolella, aivan matalan törmän äärellä, on pieni sammaleen peittämä kiviraunio, kooltaan noin 1,5 x 1,5 m ja korkeudeltaan 0,5 m. Kyseessä saattaa olla ns. tervapirtin kiuas. Tervahaudan länsipuolella, rinteessä, 20 m etäisyydellä toisistaan on kolme vallien ympäröimää pyöreää kuoppaa, joiden halkaisija on noin 2 m. Ainakin kahdessa kuopassa on havaittu nokimaata. Kyseessä saattavat olla hiilihaudat. |
| metsakeskus.1000000055 |
740 |
Emännänniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
610363.99600000 |
6902556.25900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000055 |
Asuinpaikka sijaitsee Vuokalanjärven länsirannalla olevassa Emännänniemessä, hiekkaharjanteen kaakkoispäässä. Mäntyä kasvavaa harjannetta rajaa lännessä ja etelässä suo, idässä Vuokalanjärvi. Paikalta on löytynyt kvartsiydin ja kvartsi-iskoksia (KM 32167), jotka ovat tulleet esiin koepistosta. Noin puolen kilometrin päässä asuinpaikasta, Emännänniemen länsipuolella olevalle mäelle vievän metsäautotien kääntöpaikalta Emännänniemeen lähtevän polun pinnalla on myös havaittu iskosmaista kvartsia. Asuinpaikan laajuus on epäselvä, mutta topografian puolesta on mahdollista, että noin 50 x 200 m kokoinen harjanne on asuinpaikka-aluetta.
Koekuopasta noin 40 m kaakkoon on tervahauta, jonka halkaisija on noin 10 m. Tervahaudan itäpuolella, aivan matalan törmän äärellä, on pieni sammaleen peittämä kiviraunio, kooltaan noin 1,5 x 1,5 m ja korkeudeltaan 0,5 m. Kyseessä saattaa olla ns. tervapirtin kiuas. Tervahaudan länsipuolella, rinteessä, 20 m etäisyydellä toisistaan on kolme vallien ympäröimää pyöreää kuoppaa, joiden halkaisija on noin 2 m. Ainakin kahdessa kuopassa on havaittu nokimaata. Kyseessä saattavat olla hiilihaudat. |
| metsakeskus.1000000055 |
740 |
Emännänniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11019 |
27000 |
610363.99600000 |
6902556.25900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000055 |
Asuinpaikka sijaitsee Vuokalanjärven länsirannalla olevassa Emännänniemessä, hiekkaharjanteen kaakkoispäässä. Mäntyä kasvavaa harjannetta rajaa lännessä ja etelässä suo, idässä Vuokalanjärvi. Paikalta on löytynyt kvartsiydin ja kvartsi-iskoksia (KM 32167), jotka ovat tulleet esiin koepistosta. Noin puolen kilometrin päässä asuinpaikasta, Emännänniemen länsipuolella olevalle mäelle vievän metsäautotien kääntöpaikalta Emännänniemeen lähtevän polun pinnalla on myös havaittu iskosmaista kvartsia. Asuinpaikan laajuus on epäselvä, mutta topografian puolesta on mahdollista, että noin 50 x 200 m kokoinen harjanne on asuinpaikka-aluetta.
Koekuopasta noin 40 m kaakkoon on tervahauta, jonka halkaisija on noin 10 m. Tervahaudan itäpuolella, aivan matalan törmän äärellä, on pieni sammaleen peittämä kiviraunio, kooltaan noin 1,5 x 1,5 m ja korkeudeltaan 0,5 m. Kyseessä saattaa olla ns. tervapirtin kiuas. Tervahaudan länsipuolella, rinteessä, 20 m etäisyydellä toisistaan on kolme vallien ympäröimää pyöreää kuoppaa, joiden halkaisija on noin 2 m. Ainakin kahdessa kuopassa on havaittu nokimaata. Kyseessä saattavat olla hiilihaudat. |
| metsakeskus.1000000055 |
740 |
Emännänniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
610363.99600000 |
6902556.25900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000055 |
Asuinpaikka sijaitsee Vuokalanjärven länsirannalla olevassa Emännänniemessä, hiekkaharjanteen kaakkoispäässä. Mäntyä kasvavaa harjannetta rajaa lännessä ja etelässä suo, idässä Vuokalanjärvi. Paikalta on löytynyt kvartsiydin ja kvartsi-iskoksia (KM 32167), jotka ovat tulleet esiin koepistosta. Noin puolen kilometrin päässä asuinpaikasta, Emännänniemen länsipuolella olevalle mäelle vievän metsäautotien kääntöpaikalta Emännänniemeen lähtevän polun pinnalla on myös havaittu iskosmaista kvartsia. Asuinpaikan laajuus on epäselvä, mutta topografian puolesta on mahdollista, että noin 50 x 200 m kokoinen harjanne on asuinpaikka-aluetta.
Koekuopasta noin 40 m kaakkoon on tervahauta, jonka halkaisija on noin 10 m. Tervahaudan itäpuolella, aivan matalan törmän äärellä, on pieni sammaleen peittämä kiviraunio, kooltaan noin 1,5 x 1,5 m ja korkeudeltaan 0,5 m. Kyseessä saattaa olla ns. tervapirtin kiuas. Tervahaudan länsipuolella, rinteessä, 20 m etäisyydellä toisistaan on kolme vallien ympäröimää pyöreää kuoppaa, joiden halkaisija on noin 2 m. Ainakin kahdessa kuopassa on havaittu nokimaata. Kyseessä saattavat olla hiilihaudat. |
| metsakeskus.1000000056 |
317 |
Mikkola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
440492.66900000 |
7085971.79500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000056 |
Kohde sijaitsee Pyhäjokeen laskevan Laurinpuron pohjoispuolella, joesta noin 300 m itään. Alue viettää lounaaseen ja on hiekkapohjaista viljelysmaata. Loivan rinteen puolimaissa on lähde, jonka länsipuoliselta alueelta on löydetty useita kiviesineitä, kivikirves, kirveen katkelma, taltta ja reikäkivi. Esineet löytyivät kivikasojen luota kiviä pois raivattaessa.
|
| metsakeskus.1000000057 |
400 |
Hautvuori |
10002 |
12011 |
13110 |
11028 |
27000 |
216504.02800000 |
6758682.38500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000057 |
Kohde sijaitsee Laitilan kylässä, 600 m Ristenummen kohdalta, Kusnintien ja Pirttimäentien risteyksestä pohjoisluoteeseen. Maasto on kivikkoista ja jyrkkärinteistä kalliomäkeä, jonka itäpuolella on peltoa. Hautvuori nousee 20-30 m ympäristöään korkeammalle. Mäen poikki kulkee pitkiä halkemia, joiden alla ja välissä on luolamaisia muodostelmia. Paikka on ollut tunnettu jo 1800-luvun lopulta lähtien. Loivassa länsi- ja lounaisrinteessä erottuu epäyhtenäinen, 22 metriä pitkä kivivalli. Muut rinteet ovat hyvin jyrkkiä eikä niitä ole varustettu. Muinaislinnassa on tehty kaivauksia 1886 ja 1903. Kaivauksissa on löydetty tekstiilikeramiikkaa ja Morbyn keramiikkaa, jonka perusteella paikka on ollut käytössä jo varhaismetallikaudella. Kohteesta kilometrin länsiluoteeseen sijaitsee Kirkenlinnan (Kirkkelinna) muinaislinna (mjreki 1000000058).
Lokakuussa 2015 tarkastettiin alueella olevasta luolasta löytyneen hioimen löytöpaikka. Hioin löytyi pienen luolan perältä. Sen tarkka ajoitus on toistaiseksi avoin, mutta ajoittunee kuitenkin esihistorialliseksi.
Samalla käynnillä tarkastettiin myös Hautavuoren pohjoisella kallionlaella sijaitsevat mäntyihin tehdyt kaiverrukset. Kaiverrukset ovat nimiä, nimikirjaimia ja päivämääriä. Vuosiluvuista voitiin erottaa ainakin vuodet 1934, 1936 ja 1943. Kaikkiaan kaiverruksia laskettiin olevan ainakin 12 eri puussa. |
| metsakeskus.1000000057 |
400 |
Hautvuori |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27013 |
216504.02800000 |
6758682.38500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000057 |
Kohde sijaitsee Laitilan kylässä, 600 m Ristenummen kohdalta, Kusnintien ja Pirttimäentien risteyksestä pohjoisluoteeseen. Maasto on kivikkoista ja jyrkkärinteistä kalliomäkeä, jonka itäpuolella on peltoa. Hautvuori nousee 20-30 m ympäristöään korkeammalle. Mäen poikki kulkee pitkiä halkemia, joiden alla ja välissä on luolamaisia muodostelmia. Paikka on ollut tunnettu jo 1800-luvun lopulta lähtien. Loivassa länsi- ja lounaisrinteessä erottuu epäyhtenäinen, 22 metriä pitkä kivivalli. Muut rinteet ovat hyvin jyrkkiä eikä niitä ole varustettu. Muinaislinnassa on tehty kaivauksia 1886 ja 1903. Kaivauksissa on löydetty tekstiilikeramiikkaa ja Morbyn keramiikkaa, jonka perusteella paikka on ollut käytössä jo varhaismetallikaudella. Kohteesta kilometrin länsiluoteeseen sijaitsee Kirkenlinnan (Kirkkelinna) muinaislinna (mjreki 1000000058).
Lokakuussa 2015 tarkastettiin alueella olevasta luolasta löytyneen hioimen löytöpaikka. Hioin löytyi pienen luolan perältä. Sen tarkka ajoitus on toistaiseksi avoin, mutta ajoittunee kuitenkin esihistorialliseksi.
Samalla käynnillä tarkastettiin myös Hautavuoren pohjoisella kallionlaella sijaitsevat mäntyihin tehdyt kaiverrukset. Kaiverrukset ovat nimiä, nimikirjaimia ja päivämääriä. Vuosiluvuista voitiin erottaa ainakin vuodet 1934, 1936 ja 1943. Kaikkiaan kaiverruksia laskettiin olevan ainakin 12 eri puussa. |
| metsakeskus.1000000057 |
400 |
Hautvuori |
10002 |
12011 |
13110 |
11006 |
27009 |
216504.02800000 |
6758682.38500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000057 |
Kohde sijaitsee Laitilan kylässä, 600 m Ristenummen kohdalta, Kusnintien ja Pirttimäentien risteyksestä pohjoisluoteeseen. Maasto on kivikkoista ja jyrkkärinteistä kalliomäkeä, jonka itäpuolella on peltoa. Hautvuori nousee 20-30 m ympäristöään korkeammalle. Mäen poikki kulkee pitkiä halkemia, joiden alla ja välissä on luolamaisia muodostelmia. Paikka on ollut tunnettu jo 1800-luvun lopulta lähtien. Loivassa länsi- ja lounaisrinteessä erottuu epäyhtenäinen, 22 metriä pitkä kivivalli. Muut rinteet ovat hyvin jyrkkiä eikä niitä ole varustettu. Muinaislinnassa on tehty kaivauksia 1886 ja 1903. Kaivauksissa on löydetty tekstiilikeramiikkaa ja Morbyn keramiikkaa, jonka perusteella paikka on ollut käytössä jo varhaismetallikaudella. Kohteesta kilometrin länsiluoteeseen sijaitsee Kirkenlinnan (Kirkkelinna) muinaislinna (mjreki 1000000058).
Lokakuussa 2015 tarkastettiin alueella olevasta luolasta löytyneen hioimen löytöpaikka. Hioin löytyi pienen luolan perältä. Sen tarkka ajoitus on toistaiseksi avoin, mutta ajoittunee kuitenkin esihistorialliseksi.
Samalla käynnillä tarkastettiin myös Hautavuoren pohjoisella kallionlaella sijaitsevat mäntyihin tehdyt kaiverrukset. Kaiverrukset ovat nimiä, nimikirjaimia ja päivämääriä. Vuosiluvuista voitiin erottaa ainakin vuodet 1934, 1936 ja 1943. Kaikkiaan kaiverruksia laskettiin olevan ainakin 12 eri puussa. |
| metsakeskus.1000000057 |
400 |
Hautvuori |
10002 |
12013 |
13127 |
11028 |
27000 |
216504.02800000 |
6758682.38500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000057 |
Kohde sijaitsee Laitilan kylässä, 600 m Ristenummen kohdalta, Kusnintien ja Pirttimäentien risteyksestä pohjoisluoteeseen. Maasto on kivikkoista ja jyrkkärinteistä kalliomäkeä, jonka itäpuolella on peltoa. Hautvuori nousee 20-30 m ympäristöään korkeammalle. Mäen poikki kulkee pitkiä halkemia, joiden alla ja välissä on luolamaisia muodostelmia. Paikka on ollut tunnettu jo 1800-luvun lopulta lähtien. Loivassa länsi- ja lounaisrinteessä erottuu epäyhtenäinen, 22 metriä pitkä kivivalli. Muut rinteet ovat hyvin jyrkkiä eikä niitä ole varustettu. Muinaislinnassa on tehty kaivauksia 1886 ja 1903. Kaivauksissa on löydetty tekstiilikeramiikkaa ja Morbyn keramiikkaa, jonka perusteella paikka on ollut käytössä jo varhaismetallikaudella. Kohteesta kilometrin länsiluoteeseen sijaitsee Kirkenlinnan (Kirkkelinna) muinaislinna (mjreki 1000000058).
Lokakuussa 2015 tarkastettiin alueella olevasta luolasta löytyneen hioimen löytöpaikka. Hioin löytyi pienen luolan perältä. Sen tarkka ajoitus on toistaiseksi avoin, mutta ajoittunee kuitenkin esihistorialliseksi.
Samalla käynnillä tarkastettiin myös Hautavuoren pohjoisella kallionlaella sijaitsevat mäntyihin tehdyt kaiverrukset. Kaiverrukset ovat nimiä, nimikirjaimia ja päivämääriä. Vuosiluvuista voitiin erottaa ainakin vuodet 1934, 1936 ja 1943. Kaikkiaan kaiverruksia laskettiin olevan ainakin 12 eri puussa. |
| metsakeskus.1000000057 |
400 |
Hautvuori |
10002 |
12013 |
13127 |
11033 |
27013 |
216504.02800000 |
6758682.38500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000057 |
Kohde sijaitsee Laitilan kylässä, 600 m Ristenummen kohdalta, Kusnintien ja Pirttimäentien risteyksestä pohjoisluoteeseen. Maasto on kivikkoista ja jyrkkärinteistä kalliomäkeä, jonka itäpuolella on peltoa. Hautvuori nousee 20-30 m ympäristöään korkeammalle. Mäen poikki kulkee pitkiä halkemia, joiden alla ja välissä on luolamaisia muodostelmia. Paikka on ollut tunnettu jo 1800-luvun lopulta lähtien. Loivassa länsi- ja lounaisrinteessä erottuu epäyhtenäinen, 22 metriä pitkä kivivalli. Muut rinteet ovat hyvin jyrkkiä eikä niitä ole varustettu. Muinaislinnassa on tehty kaivauksia 1886 ja 1903. Kaivauksissa on löydetty tekstiilikeramiikkaa ja Morbyn keramiikkaa, jonka perusteella paikka on ollut käytössä jo varhaismetallikaudella. Kohteesta kilometrin länsiluoteeseen sijaitsee Kirkenlinnan (Kirkkelinna) muinaislinna (mjreki 1000000058).
Lokakuussa 2015 tarkastettiin alueella olevasta luolasta löytyneen hioimen löytöpaikka. Hioin löytyi pienen luolan perältä. Sen tarkka ajoitus on toistaiseksi avoin, mutta ajoittunee kuitenkin esihistorialliseksi.
Samalla käynnillä tarkastettiin myös Hautavuoren pohjoisella kallionlaella sijaitsevat mäntyihin tehdyt kaiverrukset. Kaiverrukset ovat nimiä, nimikirjaimia ja päivämääriä. Vuosiluvuista voitiin erottaa ainakin vuodet 1934, 1936 ja 1943. Kaikkiaan kaiverruksia laskettiin olevan ainakin 12 eri puussa. |
| metsakeskus.1000000057 |
400 |
Hautvuori |
10002 |
12013 |
13127 |
11006 |
27009 |
216504.02800000 |
6758682.38500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000057 |
Kohde sijaitsee Laitilan kylässä, 600 m Ristenummen kohdalta, Kusnintien ja Pirttimäentien risteyksestä pohjoisluoteeseen. Maasto on kivikkoista ja jyrkkärinteistä kalliomäkeä, jonka itäpuolella on peltoa. Hautvuori nousee 20-30 m ympäristöään korkeammalle. Mäen poikki kulkee pitkiä halkemia, joiden alla ja välissä on luolamaisia muodostelmia. Paikka on ollut tunnettu jo 1800-luvun lopulta lähtien. Loivassa länsi- ja lounaisrinteessä erottuu epäyhtenäinen, 22 metriä pitkä kivivalli. Muut rinteet ovat hyvin jyrkkiä eikä niitä ole varustettu. Muinaislinnassa on tehty kaivauksia 1886 ja 1903. Kaivauksissa on löydetty tekstiilikeramiikkaa ja Morbyn keramiikkaa, jonka perusteella paikka on ollut käytössä jo varhaismetallikaudella. Kohteesta kilometrin länsiluoteeseen sijaitsee Kirkenlinnan (Kirkkelinna) muinaislinna (mjreki 1000000058).
Lokakuussa 2015 tarkastettiin alueella olevasta luolasta löytyneen hioimen löytöpaikka. Hioin löytyi pienen luolan perältä. Sen tarkka ajoitus on toistaiseksi avoin, mutta ajoittunee kuitenkin esihistorialliseksi.
Samalla käynnillä tarkastettiin myös Hautavuoren pohjoisella kallionlaella sijaitsevat mäntyihin tehdyt kaiverrukset. Kaiverrukset ovat nimiä, nimikirjaimia ja päivämääriä. Vuosiluvuista voitiin erottaa ainakin vuodet 1934, 1936 ja 1943. Kaikkiaan kaiverruksia laskettiin olevan ainakin 12 eri puussa. |
| metsakeskus.1000000058 |
400 |
Kirkenlinna |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27000 |
215604.39100000 |
6759247.15300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000058 |
Kohde sijaitsee Laitilan kylään kuuluvassa Pirttikylässä, Pirttimäentieltä 150 m kaakkoon. Maasto on jyrkkärinteistä ja kivikkoista kalliomäkeä, jonka itäpuolella avautuu peltoaukea. Paikalta on ollut näköyhteys Laitilan kirkolle, mutta nykyisin maasto tiheää metsikköä.
Kirkenlinna tai Kirk(k)elinna on ollut tunnettu 1800-luvun lopulta lähtien.
Muutoin jyrkkärinteisen mäen loivahkossa lounaisrinteessä erottuu 20 m pitkä kivivalli, jonka sisäpuolelle jää linnanpihaksi tulkittu alue. Pihalla on havaittu yhdessä tai kahdessa kohdassa nelikulmaista kiviperustusta. Vallin eteläpäässä on linnaan johtava noin 3 metrin pituinen ja metrin levyinen porttikäytäväksi tulkittu aukko. Muinaislinnalla 1886 tehdyissä kaivauksissa saatiin talteen runsaasti palanutta savea. "Nämät savipalaset olivat ohkaisen kasvipeiton alla, noin 4 metrin pituisena suonena." Ajoitettavia löytöjä ei ole. Linnavuoren laelta on löydetty vuonna 2002 kuutiokivi. |
| metsakeskus.1000000059 |
400 |
Uusi-Talo |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
217103.78000000 |
6760086.81500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000059 |
Kohde sijaitsee 850 m Kaivolantieltä lounaaseen, Kaariaisten, Syttyän ja Vekan kylien rajalla. Maasto on matalaa kalliopohjaista mäkeä, jota reunustavat alavat peltoaukeat.
Paikalta on tunnettu röykkiö 1800-luvun lopulta lähtien. Jäännös on pahoin pengottu, ja sitä on käytetty kylien rajamerkkinä. Vuoden 1987 inventoinnin mukaan röykkiön koko 13,1 x 9,9, x 1,1 m. Myöhemmin saadun tiedon mukaan röykkiö on ollut koskematon siihen asti, kunnes uusi sähkölinja vedettiin haudan vieritse. Linjan pystyttäneet miehet ottivat röykkiöstä kiviä pylväiden juurelle tueksi. Vuonna 2024 röykkiö näkyy selkeästi maastossa kallioalueen korkeimmalla kohdalla, sen rakenne on pitkänomainen hajallaan olevien kivien vuoksi, koillislaidalla pienehkö pystykivi. |
| metsakeskus.1000000060 |
400 |
Korvenlaon vainiontausta |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
217743.51700000 |
6761961.07500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000060 |
Kohde sijaitsee Kaariaista Malvoon vievän tien itäpuolella, Kaariaisten koulusta 180 m pohjoisluoteeseen ja Kaurjärvestä 370 m kaakkoon. Maasto on loivasti kumpuilevaa kalliomäen koillisreunaa, jonka lounaispuolella kulkee pururata. Kalliolta on jo 1800-luvun lopulla tunnettu keskuskuopallinen röykkiö (11 x 9 m; 1987 inventoinnin mukaan 12,4 x 10,8 x 1,6 m). |
| metsakeskus.1000000061 |
400 |
Koivusaari |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
217793.50100000 |
6761511.25300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000061 |
Kohde sijaitsee Kaariaisissa, Ollan talosta 130 m pohjoisluoteeseen, Kaariaistentien pohjoispuolella. Maasto on pohjoisreunastaan jyrkkärinteisen kalliomäen koillispäätä, jonka itäpuolella on peltoaukea.
Paikalta on tunnettu röykkiö 1800-luvun lopulta lähtien. Röykkiöstä on jäljellä ainoastaan pohjakiveys (8 x 6 x 0,3 m). |
| metsakeskus.1000000062 |
400 |
Kaariaisen Myllymäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
218223.32600000 |
6761276.34500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000062 |
Kohde sijaitsee Kaariaisissa, Kaariaistentien eteläpuolella sijaitsevasta Pietilän talosta 300 m kaakkoon. Maasto on laajahkon kallioalueen laem luoteisosaa.
Paikalta on todettu inventoinnissa 1955 röykkiö (8,3 x 6 m; 1987 inventoinnin mukaan 14,6 x 8,2 x 1 m). |
| metsakeskus.1000000063 |
400 |
Hiidenkallio-Kauraniemenkallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
217543.59200000 |
6763140.60000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000063 |
Kohde sijaitsee Malvon kylässä, Vainion talosta 320 m kaakkoon, Kaurniemenkalliolla, tieltä 120 m koilliseen. Maasto on laakeaa, kivikkoista kalliomäkeä. Aluetta on käytetty puutavaran varastointiin. Paikalta on 1955 todettu kaksi röykkiötä, joista toinen (11,6 x 11,4 x 0,4 m) on pahasti hajotettu ja toinen (6 x 4,1 x 0,4 m) epämääräinen. |
| metsakeskus.1000000064 |
400 |
Takasuon niitty |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
215544.38400000 |
6765589.60800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000064 |
Kohde sijaitsee Soukaisten kylään kuuluvalla metsäpalstalla, Valkontieltä 800 itäkaakkoon, Malvonjoen ja Luodessuon pohjoispuolella. Maasto on metsäsitä kalliomäkeä, jonka eteläpuolella avautuu peltoaukea. Mäen itäpuolella virtaa puro kohti Malvonjokea. Kalliomäen laen itäreunasta on todettu 1955 inventoinnissa kaksi röykkiötä. Toisesta ei ole jäljellä juuri mitään ja toistakin (8,1 x 7,7 x 1,2 m) on pengottu. |
| metsakeskus.1000000065 |
905 |
Salli-Ojapalo |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
249862.00000000 |
6999000.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000065 |
Kyrönjoen länsipuolella, Vähänkyrön kirkonkylästä lounaaseen, Laihian rajalta noin 2,1 km luoteeseen, Varsinevan - Ojapalon viljelysaukean kaakkoisreunalla, Kirstinojan varressa, metsäisessä, matalassa niemekkeessä on kaksi huomattavan suurta siirtolohkaretta, joiden laella on kuppimaisia syvennyksiä.
Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa. Kaksi isoa siirtolohkaretta ovat varttuneessa sekametsässä noin 40 metrin päässä toisistaan. Kivien laet ovat paksun sammalen peitossa eikä katsottu aiheelliseksi poistaa sammalta päälle tehtyjen kuppien toteamiseksi. Itäisemmän lohkareen itäpuolelta löydettiin kuitenkin ilmeisesti alunperin lohkareen päällä ollut kuppikiven kappale. Se oli maassa selällään eli kupit kohti maanpintaa. Kupit nähdäkseen täytyy laskeutua maanpinnan tasalle ja kurkistaa kellahtaneen kiven ja maanpinnan väliseen taskuun, jolloin kupit erottuivat selvästi kiven alaosassa. Kuppeja havaittiin 10 kappaletta.
Selällään olevan kuppikiven halkaisija on noin metri. On mahdollista, että kivi on päätynyt maahan luonnollisen lohkeamisen myötä, mutta ei ole ollenkaan pois suljettua, että se on tarkoituksellisesti vyörytetty siirtolohkareen päältä alas, mahdollisesti kuitenkin vasta kristinuskon aikaan, kun "pakanuuden" aikaisista palvontapaikoista yritettiin päästä eroon. |
| metsakeskus.1000000066 |
905 |
Tuhkaneva |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
248543.11900000 |
6999559.80900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000066 |
Kohde sijaitsee Tuhkanevan peltoaukean länsipuolella louhikkoisessa ja tiheässä metsässä Uudenhaanmäen keskiosassa. Paikalla on havaittu hautaröykkiö vuoden 1968 täydennyskartoituksessa, jolloin muinaishauta on merkitty peruskarttaan. Kohdetta ei ollut tarkastettu ennen vuoden 2009 inventointia, jolloin lähialueen tuulivoimapuistoaluetta inventoitiin.
Lähes kokonaan sammalen peittämät kiviröykkiöt sijaitsevat sankassa kuusimetsässä. Paikalla on kaksi toisissaan kiinni olevaa röykkiötä, joista suurempi on halkaisijaltaan n. 13 metriä. Sen keskellä on iso lohkaremainen maakivi, jonka pohjoispuolella on matala 1–2 m kokoinen kuopanne. Hieman kauempana siitä on vielä toinen kuoppa, jonka syvyys on n. 0,8 m. Lisäksi röykkiön itäsivulla on myös kuoppa, joka on kooltaan noin 1 x 1,5 metriä. Pienempi röykkiö on kiinni isomman latomuksen eteläreunassa. Röykkiön halkaisija on 6–7 m ja sen keskellä on kuoppa. Kokonaisuudessaan röykkiöiden läpimitta on noin 20 metriä. Lähistöltä ei löydetty muita kivilatomuksia.
KOHDE VÄHÄKYRÖ 18 TUHKANEVA |
| metsakeskus.1000000067 |
905 |
Kaavontönkkä |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27017 |
253208.24000000 |
7000885.29100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000067 |
Kyrönjoen länsirannalla oleva mäenkumpare, jonka laella on kaksi hautaröykkiötä sekä polttokenttäkalmisto. Soranotossa on vuonna 1932 löytynyt merovinkiajan loppupuolen esineitä. Kaivauksissa 1932 löytyi runsaan esineistön lisäksi rautaisia veneen niittejä, jotka kuuluvat venepolttohautaukseen. Vain osa kalmistoa on tutkittu.
Pohjanmaan huomattavimpia rautakautisia löytöjä.
Kohde tarkastettiin pikaisesti vuoden 2012 inventoinnissa. Alue kasvaa hyvin tiheää metsää ja pensaikkoa. Harjanne, jolla röykkiöt ovat erottuu maastossa, mutta erillisiä röykkiöitä ei hahmotettu, sen sijaan mäen päällä on röykkiökiveystä, mutta kasvillisuuden takia sen muoto ja koko on vaikea hahmottaa. |
| metsakeskus.1000000067 |
905 |
Kaavontönkkä |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27018 |
253208.24000000 |
7000885.29100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000067 |
Kyrönjoen länsirannalla oleva mäenkumpare, jonka laella on kaksi hautaröykkiötä sekä polttokenttäkalmisto. Soranotossa on vuonna 1932 löytynyt merovinkiajan loppupuolen esineitä. Kaivauksissa 1932 löytyi runsaan esineistön lisäksi rautaisia veneen niittejä, jotka kuuluvat venepolttohautaukseen. Vain osa kalmistoa on tutkittu.
Pohjanmaan huomattavimpia rautakautisia löytöjä.
Kohde tarkastettiin pikaisesti vuoden 2012 inventoinnissa. Alue kasvaa hyvin tiheää metsää ja pensaikkoa. Harjanne, jolla röykkiöt ovat erottuu maastossa, mutta erillisiä röykkiöitä ei hahmotettu, sen sijaan mäen päällä on röykkiökiveystä, mutta kasvillisuuden takia sen muoto ja koko on vaikea hahmottaa. |
| metsakeskus.1000000068 |
905 |
Marjamäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
252864.00000000 |
7006135.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000068 |
Kohde sijaitsee Vähänkyrön pohjois-luoteisosassa, Vöyrin rajalta noin 2 km lounaaseen, Karjannevan viljelysaukean itäreunalla, Palomäen rautakautisista hautaröykkiöistä (942 01 0001) runsaat 600 m pohjoiseen, Marjamäen länsirinteellä, viljelysten lähellä. Peruskartalle on merkitty kolme röykkiötä, joista kaksi on vierekkäin Marjamäen länsirinteen alaosassa, kolmas Huumansaarella näistä länteen vajaat 300 m.
Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa. Marjamäen lounaisrinteellä olevista röykkiöistä eteläisempi on halkaisijaltaan noin 10 metriä ja sammaloitunut. Röykkiö erotttuu selvästi ja sijaitsee peruskartan osoittamassa kohdassa. Tästä noin 80 metriä pohjoiskoilliseen on halkaisijaltaan noin 12 metriä oleva röykkiö, jossa on keskellä silmäkivi, joka ei nouse röykkiön pintaa korkeammalle. Röykkiö on noin 40 metriä pohjoisempana kuin peruskartan muinaisjäännösmerkki.
Huumansaarella oleva röykkiö erotettiin omaksi muinaisjäännöskohteekseen (Huumansaari), koska se sijaitsee selvästi edellä mainituista erillään. |
| metsakeskus.1000000069 |
475 |
Storskäret Finnskatan |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
188058.34200000 |
7014067.75500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000069 |
Malax skärgård: fiskeläge, tomtningar på Finskatan, i norra ändan av Storskäret.
Närmare uppgifter saknas tillsvidare.
|
| metsakeskus.1000000070 |
475 |
Storskäret Storstensskatan 1 |
10002 |
12001 |
13002 |
11006 |
27000 |
187827.43800000 |
7013595.93500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000070 |
Tomtning/pyyntiasumuksia.
Tarkemmat tiedot puuttuvat toistaiseksi. |
| metsakeskus.1000000072 |
475 |
Storskäret Storstensskatan 2 |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
187844.43000000 |
7013554.95200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000072 |
Kiviuuni, ns. ryssänuuni, kivistä ilman laastia ladottu uuni.
Merkitty Museoviraston Ryssugn -kyltillä.
Tarkemmat tiedot puuttuvat toistaiseksi. |
| metsakeskus.1000000073 |
475 |
Storskäret Lillskäret 2 |
10002 |
12006 |
13075 |
11006 |
27000 |
187865.42200000 |
7013251.07500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000073 |
Jatulintarha ja neljä kiviröykkiötä Storskärin itäosassa Lillskäretillä.
Tarkemmat tiedot puuttuvat toistaiseksi.
Vuoden 1998 havainto. En labyrint i form av en enkel spiral med 4 stenkummel på området. |
| metsakeskus.1000000074 |
475 |
Storskäret Lillskäret 3 |
10002 |
12001 |
13002 |
11006 |
27000 |
187923.39600000 |
7013115.12900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000074 |
Tomtning/pyyntiasumus Storskäretin itäosassa olevalla Lillskäretillä.
Tarkemmat tiedot puuttuvat toistaiseksi.
Vuoden 1998 havainto. En vindskydd eller kokplats radad med naturstenar mellan berg och ett flyttblock. |
| metsakeskus.1000000075 |
475 |
Storskäret 2 |
10002 |
12005 |
13059 |
11006 |
27000 |
187660.49900000 |
7013808.85800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000075 |
Tarkemmat tiedot puuttuvat toistaiseksi. |
| metsakeskus.1000000076 |
475 |
Storskäret Lillskäret 4 |
10002 |
12001 |
13002 |
11006 |
27000 |
187892.41000000 |
7013022.17400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000076 |
Tomtning/pyyntiasumus Storskäretin itäosassa Lillskäretillä.
Tarkemmat tiedot puuttuvat toistaiseksi.
Vuoden 1998 havainto. Tomtning utan en öppning för ingång vid Sundet. I området torde finnas mera rester av sten byggda tillfälliga boningar. Enligt sägnen finns rester av dylika tomtningar också på Bergbådan. |
| metsakeskus.1000000077 |
400 |
Suontaustanjoki 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
216169.12400000 |
6767733.74100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000077 |
Kohde sijaitsee peltojen välissä olevalla niemekkeellä, matalalla kalliopaljastumalla. Noin 13,1 10,9 x 1 m kokoinen pengottu jäännös on lähinnä hevosenkengänmuotoinen, koillisreunasta avoin ja keskeltä lähes kivetön.
Röykkiö on mahdollisesti rekisteröity ensimmäisen kerran vuonna 1968, mutta raporttia ei löydy. Vuoden 1987 ja 1994 tietojen mukaan röykkiön päälle oli rakennettu hirvilava, vuonna 2024 sitä ei enää ollut. |
| metsakeskus.1000000078 |
400 |
Suontaustanjoki 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
216314.06700000 |
6767868.68800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000078 |
Kohde sijaitsee Valkon kylässä matalalla kallioisella mäellä, jonka itäpuolella avautuu Luhdan laaja peltoaukea. Röykkiö on n. 11,6 x 11,2 x 1,8 m kokoinen ja sen keskellä on kraateri (1,5 x 1,5 x 1 m). Ulkokehä isommista kivistä. Jäännöstä on pengottu. |
| metsakeskus.1000000080 |
400 |
Kopparinvareja |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
213140.43400000 |
6747506.84800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000080 |
Kohde sijaitsee Pehtsalossa, Uudenkaupungin (ent. Kalannin) ja Vehmaan rajalla, Kopparintieltä 500 m länteen ja Särkijärvestä 350 m luoteeseen. Maasto on metsäistä kalliomoreenimäkeä, jonka etelä- ja pohjoispuolella on pieniä peltoaukeita.
Kuntien rajalta on todettu yksi suuri röykkiö Kopparin vareja ja ainakin kolme pienempää. Suuren röykkiön (30 x 15 m; 1987 inventoinnin mukaan 31 x 17 x 2,1 m) länsiosa sijaitsee Uudessakaupungissa, eteläosa Vehmalla ja pohjoisosa Laitilassa. Kuntien rajapyykki on röykkiön keskellä.
Röykkiön ympäristöstä tunnetaan myös muita röykkiöitä, joista ainakin kaksi, suuresta röykkiöstä 40 m itäkaakkoon (9,4 x 8,3 x 1,3 m) ja 100 m itäkoilliseen (8,3 x 7,7 x 0,7 m) sijaitsevat ovat Laitilan puolella. Ks. myös Vehmaa Kopparvare (mjreki 1000000188). |
| metsakeskus.1000000082 |
400 |
Mäki-Pastila |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
213325.27500000 |
6764560.00500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000082 |
Kohde sijaitsee Valkon kylässä, Mäki-Pastilan talosta 230 m kaakoon ja Luodesuontien ja Kahinpolun risteyksestä 200 m etelälounaaseen. Maasto on peltojen ympäröimää kallio- ja moreenimäkeä, jonka lounaispuolella virtaa Pihajoki kohti Malvonjoen peltoaukeaa. Mäen länsiosasta on todettu 1960-1970-lukujen vaihteessa röykkiö (7,5 x 7 x 0,6 m).
|
| metsakeskus.1000000083 |
400 |
Majamaansaari ja Löytty |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
227769.47900000 |
6764630.04200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000083 |
Kohde sijaitsee Liesjärvenkulmalla, Euran rajalta 200 m lounaaseen, Euran tieltä 620 m ja vanhasta Löytyn talosta 500 m eteläkaakkoon, Niinikorven talon ympäristössä. Maasto on länteen viettävää kalliomäkeä, jonka länsipuolella on laaja suoalue. Mäen ja maantien on reunaan on tehty sorakuoppa. Sorakuopan eteläosista ja Niinikorven tilan lähipelloista on otettu talteen kivikautisia asuinpaikkalöytöjä, muun muassa kampakeramiikkaa, reikäkivi, kvartsia ja palanutta luuta. Sorakuoppa on 1994 inventoinnin mukaan soistunut ja kasvamassa umpeen. Kuopan pohjoisosaa on täytetty. |
| metsakeskus.1000000085 |
400 |
Isotalo 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
218992.04800000 |
6755193.78900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000085 |
Kohde sijaitsee Sorolan kylään kuuluvalla Kiilin alueella, Turuntien ja Kiilintien risteyksestä 850 m itään. Maasto on itäreunastaan jyrkkärinteistä kalliomäkeä, jonka itäpuolella on peltoaukea ja länsipuolella soistumia. Mäen poikki kulkee tilustie. Kalliomäen huipun eteläreunasta on todettu 1955 röykkiö (8 x 7,5 m; 1987 inventoinnin mukaan 9,1 x 8,9 x 1,2 m). Röykiön keskellä on kuoppa (3 x 2,5 x 0,7 m), joka näyttää kaivetulta. |
| metsakeskus.1000000086 |
400 |
Kirstilä |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
219029.03300000 |
6756034.45400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000086 |
Kohde sijaitsee Laitilan kylään kuuluvalla palstalla Kirkkovuoren kaakkoisreunassa, Turuntien ja Kiilintien risteyksestä 1,1 km koilliseen. Maasto on laajan kalliomäen kaakkoisreunassa erottuvaa niemekettä. Paikalla on todettu 1955 inventoinnissa kaksi röykkiötä, joista toista (8,8 x 8,5 x 0,9 m) on kaiveltu ja toisesta (5,1 x 4,6 x 0,4 m) on vain pohja jäljellä. |
| metsakeskus.1000000087 |
400 |
Isorahka |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
219270.93000000 |
6757358.92700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000087 |
Kohde sijaitsee Laitilan kylään kuuluvalla metsäpalstalla, Patavalimenkalliolla, Kusnin tieltä kilometri ja Siirilän talosta 600 m itäkaakkoon. Maasto on kallioisen mäen eteläreunaa, jonka lounaispuolella on peltoa ja kaakkoispuolella suota. Mäen eteläpuolella kulkee tilustie. Kallioharjanteen eteläreunasta on todettu 1968 röykkiö (6,7x4,5 m). Inventoinnin 1987 mukaan paikalla on kaksi röykkiötä 15 metrin etäisyydellä toisistaan. Toisessa (5,6 x 4,7 x 0,6 m) on reunassa paikoin ladottuja laattoja, toisessa (7,4 x 5,5 x 0,6 m) selvä kehä pitkänomaisista laatoista ja paasista, muoto on suiponsoikea.
Alueella on tehty kallion louhintaa. |
| metsakeskus.1000000088 |
400 |
Nästinristi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
218652.19800000 |
6752619.82200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000088 |
Kohde sijaitsee Kodjalan Nästinristin alueella Krouvintien itäpuolella, 800 m Pehtjärvestä luoteeseen ja vajaa kilometri Turuntieltä länteen. Maasto on ollut mäntyvaltaista hiekkakangasta, joka viettää itään ja koilliseen. Nykyisin paikalla on laaja soranottoalue ja paikka on lähes kokonaan tuhoutunut. Koillisosassa on moottorirata. Paikalta todettiin 1955 inventoinnissa röykkiötä ja 1969 soranoton paljastama kivikautinen asuinpaikka. Alueella 1970-luvulla suoritettujen inventointien ja kaivausten perusteella kyseessä on ollut laaja asuinpaikkojen ja röykkiöiden muodostama kokonaisuus, josta suuri osa on tuhounut sorantossa. Muinaisjäännöksen suoja-alue vahvistettiin 1976, mutta soranottoa varten annetun kajoamisluvan takia kaikki 14 röykkiötä ja osa asuinpaikkajäännöksistä tutkittiin 1979-1981. Pronssikautisiksi haudoiksi oletettujen röykkiöiden luonne ja ajoitus on epäselvä. Niistä tavattiin punamultaa ja joitakin kiviesineitä, muttei mitään varmaa merkkiä hautauksesta tai ajoitettavaa esineistöä. Asuinpaikkajäännöksiä on tutkittu erityisesti alueen itä- ja keskiosista ja niihin liittyy myös hautauksia. Asuinpaikat ja haudat on ajoitettu pääosin kampakeraamiselle ajalle. Eteläosassa todetuista 12 todennäköisestä asumuspainanteesta on tutkittu puolet. Ainakin osa ajoittuu niukkojen löytöjen perusteella kampakeraamiselle ajalle. Inventoinnin 1994 havaintojen perusteella asuinpaikka saattaa jatkua soranottoalueen koillispuolella, harjulla kulkevan tien itäpuolelle. Myös alueen eteläreunassa, Nikulan ja Hietalan alueella on jäljellä ehjää maastoa, jossa on todettu joitakin merkkejä kivikautisista asuinpaikkajäännöksistä. Muinaisjäännös saattaa ulottua maantien lounaispuolelle. Alue olisi tarkastettava maastossa ennen rauhoitusluokituksen määrittelyä. |
| metsakeskus.1000000088 |
400 |
Nästinristi |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
218652.19800000 |
6752619.82200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000088 |
Kohde sijaitsee Kodjalan Nästinristin alueella Krouvintien itäpuolella, 800 m Pehtjärvestä luoteeseen ja vajaa kilometri Turuntieltä länteen. Maasto on ollut mäntyvaltaista hiekkakangasta, joka viettää itään ja koilliseen. Nykyisin paikalla on laaja soranottoalue ja paikka on lähes kokonaan tuhoutunut. Koillisosassa on moottorirata. Paikalta todettiin 1955 inventoinnissa röykkiötä ja 1969 soranoton paljastama kivikautinen asuinpaikka. Alueella 1970-luvulla suoritettujen inventointien ja kaivausten perusteella kyseessä on ollut laaja asuinpaikkojen ja röykkiöiden muodostama kokonaisuus, josta suuri osa on tuhounut sorantossa. Muinaisjäännöksen suoja-alue vahvistettiin 1976, mutta soranottoa varten annetun kajoamisluvan takia kaikki 14 röykkiötä ja osa asuinpaikkajäännöksistä tutkittiin 1979-1981. Pronssikautisiksi haudoiksi oletettujen röykkiöiden luonne ja ajoitus on epäselvä. Niistä tavattiin punamultaa ja joitakin kiviesineitä, muttei mitään varmaa merkkiä hautauksesta tai ajoitettavaa esineistöä. Asuinpaikkajäännöksiä on tutkittu erityisesti alueen itä- ja keskiosista ja niihin liittyy myös hautauksia. Asuinpaikat ja haudat on ajoitettu pääosin kampakeraamiselle ajalle. Eteläosassa todetuista 12 todennäköisestä asumuspainanteesta on tutkittu puolet. Ainakin osa ajoittuu niukkojen löytöjen perusteella kampakeraamiselle ajalle. Inventoinnin 1994 havaintojen perusteella asuinpaikka saattaa jatkua soranottoalueen koillispuolella, harjulla kulkevan tien itäpuolelle. Myös alueen eteläreunassa, Nikulan ja Hietalan alueella on jäljellä ehjää maastoa, jossa on todettu joitakin merkkejä kivikautisista asuinpaikkajäännöksistä. Muinaisjäännös saattaa ulottua maantien lounaispuolelle. Alue olisi tarkastettava maastossa ennen rauhoitusluokituksen määrittelyä. |
| metsakeskus.1000000088 |
400 |
Nästinristi |
10002 |
12002 |
13019 |
11019 |
27012 |
218652.19800000 |
6752619.82200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000088 |
Kohde sijaitsee Kodjalan Nästinristin alueella Krouvintien itäpuolella, 800 m Pehtjärvestä luoteeseen ja vajaa kilometri Turuntieltä länteen. Maasto on ollut mäntyvaltaista hiekkakangasta, joka viettää itään ja koilliseen. Nykyisin paikalla on laaja soranottoalue ja paikka on lähes kokonaan tuhoutunut. Koillisosassa on moottorirata. Paikalta todettiin 1955 inventoinnissa röykkiötä ja 1969 soranoton paljastama kivikautinen asuinpaikka. Alueella 1970-luvulla suoritettujen inventointien ja kaivausten perusteella kyseessä on ollut laaja asuinpaikkojen ja röykkiöiden muodostama kokonaisuus, josta suuri osa on tuhounut sorantossa. Muinaisjäännöksen suoja-alue vahvistettiin 1976, mutta soranottoa varten annetun kajoamisluvan takia kaikki 14 röykkiötä ja osa asuinpaikkajäännöksistä tutkittiin 1979-1981. Pronssikautisiksi haudoiksi oletettujen röykkiöiden luonne ja ajoitus on epäselvä. Niistä tavattiin punamultaa ja joitakin kiviesineitä, muttei mitään varmaa merkkiä hautauksesta tai ajoitettavaa esineistöä. Asuinpaikkajäännöksiä on tutkittu erityisesti alueen itä- ja keskiosista ja niihin liittyy myös hautauksia. Asuinpaikat ja haudat on ajoitettu pääosin kampakeraamiselle ajalle. Eteläosassa todetuista 12 todennäköisestä asumuspainanteesta on tutkittu puolet. Ainakin osa ajoittuu niukkojen löytöjen perusteella kampakeraamiselle ajalle. Inventoinnin 1994 havaintojen perusteella asuinpaikka saattaa jatkua soranottoalueen koillispuolella, harjulla kulkevan tien itäpuolelle. Myös alueen eteläreunassa, Nikulan ja Hietalan alueella on jäljellä ehjää maastoa, jossa on todettu joitakin merkkejä kivikautisista asuinpaikkajäännöksistä. Muinaisjäännös saattaa ulottua maantien lounaispuolelle. Alue olisi tarkastettava maastossa ennen rauhoitusluokituksen määrittelyä. |
| metsakeskus.1000000088 |
400 |
Nästinristi |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
218652.19800000 |
6752619.82200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000088 |
Kohde sijaitsee Kodjalan Nästinristin alueella Krouvintien itäpuolella, 800 m Pehtjärvestä luoteeseen ja vajaa kilometri Turuntieltä länteen. Maasto on ollut mäntyvaltaista hiekkakangasta, joka viettää itään ja koilliseen. Nykyisin paikalla on laaja soranottoalue ja paikka on lähes kokonaan tuhoutunut. Koillisosassa on moottorirata. Paikalta todettiin 1955 inventoinnissa röykkiötä ja 1969 soranoton paljastama kivikautinen asuinpaikka. Alueella 1970-luvulla suoritettujen inventointien ja kaivausten perusteella kyseessä on ollut laaja asuinpaikkojen ja röykkiöiden muodostama kokonaisuus, josta suuri osa on tuhounut sorantossa. Muinaisjäännöksen suoja-alue vahvistettiin 1976, mutta soranottoa varten annetun kajoamisluvan takia kaikki 14 röykkiötä ja osa asuinpaikkajäännöksistä tutkittiin 1979-1981. Pronssikautisiksi haudoiksi oletettujen röykkiöiden luonne ja ajoitus on epäselvä. Niistä tavattiin punamultaa ja joitakin kiviesineitä, muttei mitään varmaa merkkiä hautauksesta tai ajoitettavaa esineistöä. Asuinpaikkajäännöksiä on tutkittu erityisesti alueen itä- ja keskiosista ja niihin liittyy myös hautauksia. Asuinpaikat ja haudat on ajoitettu pääosin kampakeraamiselle ajalle. Eteläosassa todetuista 12 todennäköisestä asumuspainanteesta on tutkittu puolet. Ainakin osa ajoittuu niukkojen löytöjen perusteella kampakeraamiselle ajalle. Inventoinnin 1994 havaintojen perusteella asuinpaikka saattaa jatkua soranottoalueen koillispuolella, harjulla kulkevan tien itäpuolelle. Myös alueen eteläreunassa, Nikulan ja Hietalan alueella on jäljellä ehjää maastoa, jossa on todettu joitakin merkkejä kivikautisista asuinpaikkajäännöksistä. Muinaisjäännös saattaa ulottua maantien lounaispuolelle. Alue olisi tarkastettava maastossa ennen rauhoitusluokituksen määrittelyä. |
| metsakeskus.1000000088 |
400 |
Nästinristi |
10002 |
12002 |
13216 |
11019 |
27012 |
218652.19800000 |
6752619.82200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000088 |
Kohde sijaitsee Kodjalan Nästinristin alueella Krouvintien itäpuolella, 800 m Pehtjärvestä luoteeseen ja vajaa kilometri Turuntieltä länteen. Maasto on ollut mäntyvaltaista hiekkakangasta, joka viettää itään ja koilliseen. Nykyisin paikalla on laaja soranottoalue ja paikka on lähes kokonaan tuhoutunut. Koillisosassa on moottorirata. Paikalta todettiin 1955 inventoinnissa röykkiötä ja 1969 soranoton paljastama kivikautinen asuinpaikka. Alueella 1970-luvulla suoritettujen inventointien ja kaivausten perusteella kyseessä on ollut laaja asuinpaikkojen ja röykkiöiden muodostama kokonaisuus, josta suuri osa on tuhounut sorantossa. Muinaisjäännöksen suoja-alue vahvistettiin 1976, mutta soranottoa varten annetun kajoamisluvan takia kaikki 14 röykkiötä ja osa asuinpaikkajäännöksistä tutkittiin 1979-1981. Pronssikautisiksi haudoiksi oletettujen röykkiöiden luonne ja ajoitus on epäselvä. Niistä tavattiin punamultaa ja joitakin kiviesineitä, muttei mitään varmaa merkkiä hautauksesta tai ajoitettavaa esineistöä. Asuinpaikkajäännöksiä on tutkittu erityisesti alueen itä- ja keskiosista ja niihin liittyy myös hautauksia. Asuinpaikat ja haudat on ajoitettu pääosin kampakeraamiselle ajalle. Eteläosassa todetuista 12 todennäköisestä asumuspainanteesta on tutkittu puolet. Ainakin osa ajoittuu niukkojen löytöjen perusteella kampakeraamiselle ajalle. Inventoinnin 1994 havaintojen perusteella asuinpaikka saattaa jatkua soranottoalueen koillispuolella, harjulla kulkevan tien itäpuolelle. Myös alueen eteläreunassa, Nikulan ja Hietalan alueella on jäljellä ehjää maastoa, jossa on todettu joitakin merkkejä kivikautisista asuinpaikkajäännöksistä. Muinaisjäännös saattaa ulottua maantien lounaispuolelle. Alue olisi tarkastettava maastossa ennen rauhoitusluokituksen määrittelyä. |
| metsakeskus.1000000088 |
400 |
Nästinristi |
10002 |
12002 |
13216 |
11028 |
27000 |
218652.19800000 |
6752619.82200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000088 |
Kohde sijaitsee Kodjalan Nästinristin alueella Krouvintien itäpuolella, 800 m Pehtjärvestä luoteeseen ja vajaa kilometri Turuntieltä länteen. Maasto on ollut mäntyvaltaista hiekkakangasta, joka viettää itään ja koilliseen. Nykyisin paikalla on laaja soranottoalue ja paikka on lähes kokonaan tuhoutunut. Koillisosassa on moottorirata. Paikalta todettiin 1955 inventoinnissa röykkiötä ja 1969 soranoton paljastama kivikautinen asuinpaikka. Alueella 1970-luvulla suoritettujen inventointien ja kaivausten perusteella kyseessä on ollut laaja asuinpaikkojen ja röykkiöiden muodostama kokonaisuus, josta suuri osa on tuhounut sorantossa. Muinaisjäännöksen suoja-alue vahvistettiin 1976, mutta soranottoa varten annetun kajoamisluvan takia kaikki 14 röykkiötä ja osa asuinpaikkajäännöksistä tutkittiin 1979-1981. Pronssikautisiksi haudoiksi oletettujen röykkiöiden luonne ja ajoitus on epäselvä. Niistä tavattiin punamultaa ja joitakin kiviesineitä, muttei mitään varmaa merkkiä hautauksesta tai ajoitettavaa esineistöä. Asuinpaikkajäännöksiä on tutkittu erityisesti alueen itä- ja keskiosista ja niihin liittyy myös hautauksia. Asuinpaikat ja haudat on ajoitettu pääosin kampakeraamiselle ajalle. Eteläosassa todetuista 12 todennäköisestä asumuspainanteesta on tutkittu puolet. Ainakin osa ajoittuu niukkojen löytöjen perusteella kampakeraamiselle ajalle. Inventoinnin 1994 havaintojen perusteella asuinpaikka saattaa jatkua soranottoalueen koillispuolella, harjulla kulkevan tien itäpuolelle. Myös alueen eteläreunassa, Nikulan ja Hietalan alueella on jäljellä ehjää maastoa, jossa on todettu joitakin merkkejä kivikautisista asuinpaikkajäännöksistä. Muinaisjäännös saattaa ulottua maantien lounaispuolelle. Alue olisi tarkastettava maastossa ennen rauhoitusluokituksen määrittelyä. |
| metsakeskus.1000000092 |
400 |
Hangassuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
217761.54600000 |
6754703.98800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000092 |
Kohde sijaitsee Koverossa, Krouvintien länsipuolella, 750 m Turuntien risteyksestä lounaaseen. Maasto on lounaaseen viettävää, mäntyvaltaista kangasta, jossa on joitakin suuria siirtolohkareita. Lounaispuolella levittäytyy Hangassuo. Alueella on runsaasti hiekkakuoppia. Paikalla olevan sorkauopan reunoista on todettu 1970 kivikautinen asuinpaikan jäännökset, josta osa kuopan länsireunassa (Hangassuo I) on tutkittu samana vuonna. Myös kuopan koillisreunalta edellisestä 190 m koilliseen on otettu talteen asuinpaikkalöytöjä (Hangassuo II). Valtaosa muinaisjäännöksestä on todennäköisesti tuhoutunut soranotossa ja reunoilla on vain rippeitä jäljellä. Asuinpaikka on löytöjen ja korkeuden perusteella Kiukaisten kulttuurin aikainen. Samaan kokonaisuuteen liittyvät myös paikan kaakkoispuolella olevien sorakuoppien reunoista todettut kohteet Takamaa (mjreki 1000000095) ja Hangassuonmäki (mjreki 1000000096). |
| metsakeskus.1000000093 |
400 |
Krouvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
218688.19200000 |
6751222.38400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000093 |
Kohde sijaitsee Krouvissa, Krouvintien reunassa, 200-300 m Pehtjärven lounaispuolella, järvestä laskevan ojan etelä- ja pohjoisrannalla, Krouvin päärakennuksen etelä- ja kaakkoispuolella. Maasto on kaakko-luodesuuntaista harjannetta, joka laskee loivasti lounaaseen ja koilliseen. Rinteet ovat pääasiassa peltoina. Paikalta on todettu laaja asuinpaikka 1971. Löytöjä on saatu talteen Krouvin eteläpuolisesta peruna- ja puutarhamaasta (A), tien lounaispuolisilta pelloilta (B), maantieleikkauksesta (C) sekä talosta 300 m kaakkoon sijaitsevasta mäkikumpareesta (D), joka on pääosin tuhoutunut 1972. Löydöt koostuvat keramiikasta, kiviesineistä, iskoksista. Asuinpaikka kuuluu samaan kokonaisuuteen kuin Krouvinharju (mjreki 1000000094). Krouvin alueelta on eri aikoina saatu talteen löytöjä, joista ainakin osa liittyy asuinpaikkaan. |
| metsakeskus.1000000094 |
400 |
Krouvinharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
218528.25000000 |
6751458.29200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000094 |
Kohde sijaitsee Krouvissa, Krouvintieltä 150 m ja Pehtjärvestä 300 m länteen, Krouvin talosta 100-200 m luoteeseen. Maasto on ollut matalan kumpareen etelään viettävää hiekkarinnettä, joka on hävitetty kokonaan soranotossa. Asuinpaikka on todettu 1970. Hiekanottoa varten kuoritulta alueelta, silloisen kuopan länsiosasta on kolmelta alueelta otettu talteen löytöjä. Asuinpaikka on osittain tutkittu 1972. Inventoinnin 1994 mukaan muinaisjäännös on kokonaan tuhoutunut hiekanotossa. Löydöt koostuvat keramiikasta, kiviesineistöstä ja iskoksista. Asuinpaikka kuuluu samaan kokonaisuuteen kuin Krouvi (mjreki 1000000093).
|
| metsakeskus.1000000095 |
400 |
Takamaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
218073.42100000 |
6754594.02900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000095 |
Kohde sijaitsee Sorolassa, Krouvintieltä 150 m lounaaseen ja 750 m Turuntien risteyksestä etelään. Maasto on etelään ja lounaaseen viettävää hiekkarinnettä, jonka eteläpuolella on suota ja pohjoispuolella kalliomäkeä. Alueella on laajahko sorakuoppa. Paikalta on todettu asuinpaikka 1971. Löytöjä on saatu talteen erityisesti kuopan pohjoisreunasta. Suurin osa muinaisjäännöksestä on ilmeisesti tuhoutunut soranoton takia. Kohde kuuluu samaan kokonaisuuteen kuin Hangassuo ja Hangassuonmäki (mjreki 1000000092 ja 1000000096). |
| metsakeskus.1000000096 |
400 |
Hangassuonmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
218213.36300000 |
6754664.00700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000096 |
Kohde sijaitsee Sorolassa Krouvintien itäreunassa, 650 m Turuntien risteyksestä eteläkaakkoon Matoluolanmäen alueella. Maasto on etelään ja kaakkoon viettävää rinnettä. Alueella on laajahko hiekkakuoppa. Hiekkakuopan reunasta 10-15 metrin päässä maantiestä on 1971 on otettu talteen asuinpaikkalöytöjä. Hiekkakuoppa on laajentunut myöhemmin ja suurin osa muinaisjäännöstä on todennäköisesti tuhoutunut. Inventoinnin 1994 mukaan asuinpaikkaa saattaa olla jäljellä 30 m maantien reunasta olevalla kannaksella (40 x 30 m), josta on poistettu pintakerrosta. Kohde kuuluu samaan kokonaisuuteen kuin Hangassuo ja Takamaa(mjreki 1000000092 ja 1000000095). |
| metsakeskus.1000000097 |
400 |
Autohajottamon mäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
218588.21800000 |
6753204.59100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000097 |
Kohde sijaitsee Kodjalan Nästinristin soranottoalueen pohjoispuolella ja Krouvintien itäpuolella. Maasto on metsäistä kalliomoreenimäkeä, jossa runsaasti kivikkoa. Paikalta on inventoinnissa 1970 todettu röykkiö. Inventoinnin 1987 mukaan röykkiö (11 x 9,7 x 0.8 m) sijaitsee ilmoitetusta paikasta 280 m lounaaseen. Röykkiö on pyöreähkö ja sen keskellä on epämääräisen muotoinen kraateri. Jäännöksen rajoja on vaikea määritellä ympäröivästä kivikosta. Inventoinnin 1994 mukaan alkuperäinen paikannus (p = 6756263, i = 3218806) on virheellinen. |
| metsakeskus.1000000098 |
400 |
Lällä 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
213445.19500000 |
6771657.16000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000098 |
Kohde sijaitsee Vaimaron kylässä, 150 m Ala-Kailan talosta pohjoisluoteeseen, runsaat 200 metriä Vaimarontieltä itään. Maasto on länteen viettävää laakeaa kalliorinnettä. Paikalta on todettu 1967 röykkiö (8,8 x 4,4 x 0,9 m). Röykkiön päälle on aseteltu kiviä pellosta, mutta alla on oletettu olevan hautaröykkiö.
|
| metsakeskus.1000000099 |
400 |
Santarapakonmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
213914.00600000 |
6772881.67100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000099 |
Kohde sijaitsee Vaimaron kylässä, Vaimarontieltä 350 m itään Santarapakonmäellä. Paikalta on todettu 1960-luvun lopulla kehäkiveyksellinen röykkiö (4,6 x 4 x 0,4 m). Jäännös on hyvin säilynyt. |
| metsakeskus.1000000100 |
400 |
Orioja |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
214434.79100000 |
6773075.59000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000100 |
Kohde sijaitsee Vaimaron kylässä, Vaimarontien ja Santarapakonmäen tien risteyksestä 970 m koilliseen. Maasto on laakean kalliopaljastuman kaakkoisosassa. Mäen etelä- ja itäpuolella on soista Oriojan peltolaaksoa. Kalliolta on todettu 1967 kaksi pientä röykkiötä (4,7 x 4 x 0,5 m ja 5,4 x 3 m 0,25 m). Molempia on pengottu ja purettu. |
| metsakeskus.1000000101 |
400 |
Oksanen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
214474.90800000 |
6746154.39800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000101 |
Kohde sijaitsee Pehtsalossa, 90 m Vehmaan rajalta pohjoiskoilliseen, Appuljärven pohjoispään itärannalla kohoavalla Sikvuorella. Maasto on melko jyrkkärinteistä kallio-ja moreenimäkeä, jonka itäisellä laella on pirunpeltoa. Sikvuoren lounaiselta laelta on 1800-luvun lopulta lähtien tunnettu röykkiö (9 x 9,3 m; 1987 inventoinnin mukaan 13,9 x 13 x 1,2 m), joka on pahasti kaiveltu. |
| metsakeskus.1000000102 |
400 |
Vuorenmäenkallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
214189.00900000 |
6748178.58700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000102 |
Kohde sijaitsee Pehtsalossa, Koviontieltä 820 m etelään ja Pehtsalonraitilta 120 m koilliseen. Maasto on metsäisen kalliomäkeä. Mäen itäreunasta on todettu 1955 inventoinnissa röykkiö (halk. 10 m). |
| metsakeskus.1000000103 |
400 |
Kuusisto ja Kinnala |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
212115.79500000 |
6757762.73300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000103 |
Kohde sijaitsee Vidilän kylässä, Kinnalan talosta 250 m itään ja Kuusiston talosta 200 m lounaaseen, Koukkelantien koillispuolella. Maasto on lounais-koillissuuntaista moreeniharjannetta loivasti lounaaseen viettävässä peltorinteessä. Saarekkeesta on 1955 inventoinissa todettu kuusi maansekaista röykkiötä. Kuusiston maalla sijaitsevasta röykkiöstä on 1917 löytynyt perunakellaria tehtäessä rautakautinen keihäänkärki, veitsi ja solki (HM 1193:51-53). Inventoinnin 1994 mukaan kaksi koillisinta röykkiötä on hävitetty peltoa raivattaessa. Keskimmäiseen saarekkeeseen paikannettuja Uusi-Kinnalan kahta röykkiötä ei ole tunnistettu, mutta ne saattavat olla jäljellä. Saarekkeen lounaispäässä, lähellä Koukkelantietä sijaitsevista röykkiöistä toinen on ilmeisesti tuhoutunut. Toinen (15 x 11,5 x 1,5 m) on jäljellä. Sen viereen on rakennettu kellari. Tarkastuksessa 2005 Kinnalan saarekkeiden luoteispuoliselta alueelta ei todettu merkkiä muinaisjäännöksestä.
Muinaisjäännösalueen länsipuoliselta pellolta on vuonna 2018 saatu metallinetsinlöytöjä (ks. alakohteet). Lisää löytöjä ilmoitettu 2020 ja 2021 (Ilppari ILM 16285, 20053). |
| metsakeskus.1000000104 |
400 |
Pärkö |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
210930.26900000 |
6758224.53700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000104 |
Kohde sijaitsee Kodjalassa, Kodjalantien varressa olevan Pärkön talon lounais- ja kaakkoispuolisella alueella. Maasto on peltojen ympäröimää lounaaseen pistävää moreeniharjannetta, jonka pohjoispuolella avautuu Pärkönsuo. Päärakennuksesta 150-250 m lounaaseen on todettu rautakautinen röykkiökalmisto jo 1800-luvun lopulla. Osa jäännöksestä on tutkittu ja osa tuhoutunut. Päärakennuksen koillispuolella sijaitseva suuri röykkiö (1995:211) saattaa olla myllynperustus. Muinaisjäännös ulottuu päärakennuksen kaakkoispuolelle, josta on perunamaasta löydetty pronssinen hevosenkenkäsolki (KM 21965).
Rautakautiseen kalmistoon viittaavia esineitä (KM 38494) on löydetty myös noin 130 m Pärkön päärakennuksesta luoteeseen olevalta peltoalueelta. Paikka on ennestään tunnetusta kalmistoalueesta noin 200 m koilliseen |
| metsakeskus.1000000105 |
400 |
Pärkönsuo |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
210776.33000000 |
6758712.34200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000105 |
Kohde sijaitsee Kodjalassa, kahdessa peltojen ympäröimässä moreenisaarekkeessa, Uudenkaupungintieltä 280 m itäkaakkoon, Pärkönsuon lounaispuolella. Koillisesta, Lallan talosta 500 m koilliseen sijaitsevasta saarekkeesta on todettu kaksi maansekaista röykkiötä. Lounaisesta, Lallan talosta 300 m koilliseen sijaitsevasta suuremmasta saarekkeesta on todettu yksi röykkiö. Saarekkeeseen on tehty tilan ulkorakennus ja röykkiön tila olisi selvitettävä. |
| metsakeskus.1000000106 |
400 |
Ristenkömppä |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27018 |
210306.51900000 |
6758745.32400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000106 |
Kohde sijaitsee Kodjalan kylässä, Ristenkömppä -nimisellä mäellä, Uudenkaupungintieltä 80 m luoteeseen, Kalmanloukkaan mäelle johtavan Riihenkalliontien länsilaidassa. Raulan Ristenkömpästä on toimitettu jo 1800-luvun lopulla rautakautisia hautalöytöjä. Soranotossa löytyneiden esineiden takia paikalla tehtiin 1935 kaivaus, jossa tutkittiin kahta, osaksi jo tuhoutunutta röykkiötä. Toinen todettiin hautaröykkiöksi, josta mahdollisesti oli jo ennen tutkimuksia löydetty esineitä. Löydöt ajoittuvat vanhemmalle rautakaudelle ja viikinkiajan alkuun. Toisesta röykkiöstä löytyi runsaasti saviastianpaloja. Jäännös on kuitenkin tulkittu myöhäiseksi viljelyröykkiöksi, johon löydöt olisivat joutuneet maan mukana jostakin lähistöltä. |
| metsakeskus.1000000107 |
400 |
Apilasmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
215123.63400000 |
6748746.36400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000107 |
Kohde sijaitsee Koviontieltä (mt 12521) n. 60 kaakkoon. Maasto on soiden ja peltojen reunustamaa kalliomäkeä, jossa kasvaa kuusivaltaista metsää. Paikalla on kaksi halkaisijaltaan n. 10 m röykkiöitä n. 120 m päässä toisistaan, toinen aivan tilustien varressa, toinen tästä koilliseen metsässä vanhan tienuran vieressä. Molemmissa kaivelujälkiä. |
| metsakeskus.1000000108 |
400 |
Kolmihaaransuo |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
217978.47000000 |
6752035.06000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000108 |
Kohde sijaitsee Haukan kylän alueella, Krouvintien ja Tulejärventien risteyksestä 730 m lounaaseen. Maasto on metsäistä, soiden ympäröimää kalliomäkeä, jonka lounaispuolelta kulkee metsätie. Kalliolta on 1968 todettu röykkiö. Sen koko on 1987 inventoinnin mukaan 9 x 8,8 x 1,1 m. |
| metsakeskus.1000000109 |
400 |
Kuusisto |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
218143.37800000 |
6757476.87100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000109 |
Kohde sijaitsee Kusnin kylässä, Kusnintieltä 300 m etelään olevalla Patakalliolla. Maasto on pitkänomaisen korkeahkon kalliomäen lakiosan koillisreunaa, jonka koillispuolella avautuu peltoaukea. Paikalta on tunnettu 1800-luvun lopulta lähtien kaksi röykkiötä n. 50 m etäisyydellä toisistaan. Näistä toinen on sittemmin täysin tuhoutunut rakennettaessa alueen läpi kulkeva metsäautotie. Säilynyt röykkiö on reunakehällinen, mitoiltaan 7,8 x 7,5 x 0,8 m, ja osaksi pengottu. |
| metsakeskus.1000000110 |
400 |
Kylä-Raula |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
209196.93300000 |
6764733.91500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000110 |
Kohde sijaitsee Untamalan kylämiljöössä, valtatien 8 ja Untamalan kirkolle johtavan Joukahaisentien koillispuolisessa nurkkauksessa. Maasto on peltoa, jossa on kolme moreenisaareketta. Vanhoissa ketosaarekkeissa kasvaa mäntyä, katajaa ja pihlajaa.
Paikalta on todettu 1955, 1992 ja 2002 maansekaisia röykkiöitä, joista ainakin yhdessä on merkkejä hautauksesta. Joukahaisentien varressa olevan Toukolan saarekkeesta on löydetty muun muassa rautakautista keramiikkaa, luita ja palanutta savea. Paikalla on todennäköisesti röykkiöhautaus tai laajempi kalmisto. Keskimmäisessä saarekkeessa on ajoitukseltaan ja käyttötarkoitukseltaan epäselvä kumpare ja kellarin jäännökset. Pohjoisimmassa saarekkeessa olevasta röykkiöstä ei ole saatu talteen löytöjä, mutta se on rakenteen perusteella tulkittu esihistorialliseksi. Saarekkeessa on historiallisen toiminnan muistoja. |
| metsakeskus.1000000114 |
400 |
Sonkki-Auvola |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
208547.18300000 |
6768398.44000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000114 |
Kohde sijaitsee Untamalan Lahnionjärven pohjoisrannalla, 800 m valtatieltä 8 itään ja 50 m Riihensaronmäen eteläreunan halkaisevalta maantieltä lounaaseen. Paikka on pienialainen kalliomäki, jonka poikki kulkee mökkitie rantaan. Mäellä on jo 1800-luvun lopun tietojen mukaan röykkiö (6 x 8 m), joka on tarkastettu inventoinnissa 1956. Inventoinnissa 1987 mäen laelta todettu röykkiö (3,3, x 3 x 0,5 m) ei vastaa edellisen kuvausta, ja kyseessä saattaakin olla kaksi eri jäännöstä. |
| metsakeskus.1000000115 |
400 |
Neittenkallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
206847.86300000 |
6768218.50300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000115 |
Kohde sijaitsee Untamalasta Ropalle johtavan Untamontien koillispuolella, Neittenkallion itärinteessä, Rankijärvestä 160 m lounaaseen. Maasto on melko kivistä moreenirinnettä, jonka itäpuolella on vanhoja hiekkakuoppia ja niistä syntyneitä lampia.
Paikalta on tunnettu röykkiö jo 1800-luvun lopulta lähtien. Kehäkivellisen röykkiön (4,7 x 4,7 x 0,3 m) keskelle on kaivettu kuoppa. Inventoinnin 1987 mukaan jäännöksen itäreuna on sortunut alas hiekkakuopan seinämää. Vuonna 2023 röykkiön jäänne erottuu aivan Rankijärventien varressa, länsipuolella törmän päällä. Jäljellä olevat kivet täysin sammaleen ja aluskasvillisuuden peittämät, näkyy maastossa pienenä kohoumana jonka keskellä matala kuoppa. |
| metsakeskus.1000000116 |
400 |
Poikpuolastenjärvi |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
206180.12500000 |
6768869.23700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000116 |
Kohde sijaitsee Untamalasta Ropalle johtavan Untamontien koillispuolella, Poikpuolastenjärven itärannalla kohoavalla kalliomäellä. Maasto on soiden ympäröimää jyrkkärinteistä kalliomäkeä, jonka kaakkoispäässä on tasainen, matala kalliopaljastuma.
Kalliopaljastuman päältä on tunnettu röykkiö jo 1800-luvun lopulla. Inventoinnissa 1987 röykkiön ympäristöstä on todettu kaksi muutakin matalaa kiveystä, jotka voivat olla luontaista kivikkoa. Inventoinnin 1955 mukaan röykkiön koko on 15x7,5x1,5 m, inventoinnissa 1987 kooksi on ilmoitettu 16,8 x 11 x 1,5 m. |
| metsakeskus.1000000117 |
400 |
Kiikonmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
212494.61000000 |
6764542.00400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000117 |
Kohde sijaitsee Soukaisissa, Soukaistien ja Äijälänpolun risteyksestä 30-80 m itäkoilliseen, Haapaniemen tilan eteläpuolella. Maasto on peltojen ympäröimää moreenimäkeä, jonka tie halkaisee. Haapaniemen tilalta on 1915 saatu talteen navetan eteläpuolellla olleesta, osittain tuhoutuneesta hautaröykkiöstä peräisin olevia löytöjä. Samassa yhteydessä maantien eteläpuolelta on todettu röykkiöksi tai polttokalmistoksi tulkittu kiveys. Inventoinneissa 1955 ja 1982 tien risteyksestä on todettu reunakehällinen röykkiö (5 x 5,5 m). Sijaintitietojen perusteella on mahdollista, että kyseessä on kaksi lähellä toisiaan sijaitsevaa jäännöstä. |
| metsakeskus.1000000118 |
400 |
Soukainen |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27015 |
212285.69600000 |
6764959.84100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000118 |
Kohde sijaitsee Soukaisissa, Soukaistentieltä 180 m lounaaseen, kylämäen eteläosassa, Kouluvainiontien molemmin puolin, 200-300 m koulusta eteläkaakkoon. Maasto on lounaaseen pistävää, peltojen ympäröimää rikkonaista moreeniharjannetta. Koululta runsaat 200 m eteläkaakkoon sijaitsevasta kumpareesta on soranotossa paljastunut 1953 rautakautinen röykkiöhautaus. Tuolloin osaksi tuhotusta ja osaksi tutkitusta hautaröykkiöstä (halk. 10-12 m) on saatu talteen provinssiroomalainen lasinen juomasarvi, pinsetit ja pronssinen ns. Hemmoor-astia sekä aseita. Röykkiössä on ollut kaksi hiekkakivistä paasiarkkua. Löytöjä on saatu talteen myös koulun urheilukentältä, jonne on tuotu maata hautaröykkiöstä. Inventoinneissa 1955 ja 1978 alueelta on todettu ainakin neljä muuta maansekaista röykkiötä lounais-koillissuuntaisessa ketjussa. Vuonna 1983 yksi röykkiöistä on tutkittu omakotirakentamisen takia. Jäännöksestä on löydetty saviastianpaloja ja savitiivistettä, muttei selvää merkkiä hautauksesta. Vuonna 1989 on röykkiöketjun luoteispuolelta puolelta, pelloksi raivatun kivikkokumpareen kohdalta on otettu talteen merovingiaikaisia aseita. |
| metsakeskus.1000000118 |
400 |
Soukainen |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27017 |
212285.69600000 |
6764959.84100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000118 |
Kohde sijaitsee Soukaisissa, Soukaistentieltä 180 m lounaaseen, kylämäen eteläosassa, Kouluvainiontien molemmin puolin, 200-300 m koulusta eteläkaakkoon. Maasto on lounaaseen pistävää, peltojen ympäröimää rikkonaista moreeniharjannetta. Koululta runsaat 200 m eteläkaakkoon sijaitsevasta kumpareesta on soranotossa paljastunut 1953 rautakautinen röykkiöhautaus. Tuolloin osaksi tuhotusta ja osaksi tutkitusta hautaröykkiöstä (halk. 10-12 m) on saatu talteen provinssiroomalainen lasinen juomasarvi, pinsetit ja pronssinen ns. Hemmoor-astia sekä aseita. Röykkiössä on ollut kaksi hiekkakivistä paasiarkkua. Löytöjä on saatu talteen myös koulun urheilukentältä, jonne on tuotu maata hautaröykkiöstä. Inventoinneissa 1955 ja 1978 alueelta on todettu ainakin neljä muuta maansekaista röykkiötä lounais-koillissuuntaisessa ketjussa. Vuonna 1983 yksi röykkiöistä on tutkittu omakotirakentamisen takia. Jäännöksestä on löydetty saviastianpaloja ja savitiivistettä, muttei selvää merkkiä hautauksesta. Vuonna 1989 on röykkiöketjun luoteispuolelta puolelta, pelloksi raivatun kivikkokumpareen kohdalta on otettu talteen merovingiaikaisia aseita. |
| metsakeskus.1000000119 |
739 |
Raimlahti |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
538064.58600000 |
6791410.71600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000119 |
Asuinpaikka sijaitsee Kärnänsalmen itärannalla, Kärnäkosken sillalta 740 m etelään Kuolimon Raimlahden itärannalla, pienen länteen kurottuvan niemekkeen tyvessä. Muinaisen pienen niemen nokassa, jyrkän rinteen juurella on pienehkö, mutta selvästi havaittava asumuspainanne. Koekuopasta löytynyt palanutta luuta, kvartsia ja kiviesineen kappale. Paikka on koskematon ja ehjä, suppea-alainen ja suhteellisen jyrkkien rinteiden rajaama. Paikan löysi Timo Jussila 2000 (tarkastuskertomus), löydöt KM 32311:1-3. |
| metsakeskus.1000000128 |
400 |
Vuorela ja Pehka |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
212143.74900000 |
6764875.87500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000128 |
Kohde sijaitsee Soukaisissa, Soukaistentieltä 350 lounaaseen, kylämäen eteläosassa, Kouluvainiontien päässä. Maasto on peltojen ympäröimää, länsiluoteeseen pistävää rikkonaista moreeniharjannetta, jossa katajikkoa. Lounainen osa kuuluu Vuorelan tilaan ja koillinen Pehkan tilaan. Vuorelan peltosaarekkeesta on 1955 todettu kolme matalaa röykkiötä (halk. 10 m) ja 1978 inventoinnissa röykkiöiden kaakkoispuolella saarekkeen reunassa nokikerrosta. Vuorelasta noin 40 m koilliseen Pehkan peltosaarekkeesta on todettu matala kiveys (halk. 12-13 m) ja itä-länsisuuntainen kivikehä (6,5 x 3,6-5,5 m). |
| metsakeskus.1000000129 |
400 |
Rantamäki |
10002 |
12002 |
13024 |
11033 |
27000 |
211723.92000000 |
6765124.77000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000129 |
Kohde sijaitsee Soukaisissa, Soukaistentieltä 620 m lounaaseen, kylämäen länsipäässä, Perttelintien päässä. Maasto on peltojen ympäröimää, länteen pistävää moreeniharjannetta, jossa on hiekkakuoppa ja katajikkoa. Paikalta on 1955 inventoinnissa todettu hiekkakuopasta nokikerrostuma sekä kivilatomus (8 x 7 x 1 m), joka on suurimmaksi osaksi tuhoutunut rakennustöissä. Paikalla saattaa olla laajempi mahdollinen rautakautinen kalmisto. |
| metsakeskus.1000000130 |
400 |
Kuivala/Hällynen |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27017 |
212435.63200000 |
6765359.68300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000130 |
Kohde sijaitsee Soukaisten kylässä, Soukaistentien ja Valkontien risteyksestä 200 m koilliseen, Vaimarontien luoteispuoleisella mäellä. Maasto on peltojen ympäröimää moreenimäkeä, jonka maantie halkaisee. Luoteispuoli mäkeä kuuluu pääosin Kuivalan tiloihin ja kaakkoispuoli Hällysen tilaan. Mäen lounaisosasta, Kuivalan talon perunamaasta on 1959 alkaen otettu talteen runsaasti rautakautisia polttokenttäkalmistolöytöjä. Päärakennuksesta 40 m koilliseen on 1985 on kaapelikaivannon maista (p = 6768 250, i = 3212 510) paljastunut todennäköisesti suljetun asehautauksen esineistöä. Vuonna 1989 tehdyn koekaivauksen mukaan on mäellä on merovingi- ja viikinkiaikaisen kalmiston lisäksi rautakautinen asuinpaikka. Muinaisjäännös on sekoittunut myöhemmän maankäytön takia. Valkontien kaakkoispuolelta Hällysen tilalta ei pohjoisosan koekaivauksessa ole todettu merkkiä muinaisjäännöksestä.
Metallinetsinnässä saatu aluerajatun muinaisjäännösalueen läheltä peltolöytöjä (ks. alakohteet). |
| metsakeskus.1000000130 |
400 |
Kuivala/Hällynen |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
212435.63200000 |
6765359.68300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000130 |
Kohde sijaitsee Soukaisten kylässä, Soukaistentien ja Valkontien risteyksestä 200 m koilliseen, Vaimarontien luoteispuoleisella mäellä. Maasto on peltojen ympäröimää moreenimäkeä, jonka maantie halkaisee. Luoteispuoli mäkeä kuuluu pääosin Kuivalan tiloihin ja kaakkoispuoli Hällysen tilaan. Mäen lounaisosasta, Kuivalan talon perunamaasta on 1959 alkaen otettu talteen runsaasti rautakautisia polttokenttäkalmistolöytöjä. Päärakennuksesta 40 m koilliseen on 1985 on kaapelikaivannon maista (p = 6768 250, i = 3212 510) paljastunut todennäköisesti suljetun asehautauksen esineistöä. Vuonna 1989 tehdyn koekaivauksen mukaan on mäellä on merovingi- ja viikinkiaikaisen kalmiston lisäksi rautakautinen asuinpaikka. Muinaisjäännös on sekoittunut myöhemmän maankäytön takia. Valkontien kaakkoispuolelta Hällysen tilalta ei pohjoisosan koekaivauksessa ole todettu merkkiä muinaisjäännöksestä.
Metallinetsinnässä saatu aluerajatun muinaisjäännösalueen läheltä peltolöytöjä (ks. alakohteet). |
| metsakeskus.1000000130 |
400 |
Kuivala/Hällynen |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27017 |
212435.63200000 |
6765359.68300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000130 |
Kohde sijaitsee Soukaisten kylässä, Soukaistentien ja Valkontien risteyksestä 200 m koilliseen, Vaimarontien luoteispuoleisella mäellä. Maasto on peltojen ympäröimää moreenimäkeä, jonka maantie halkaisee. Luoteispuoli mäkeä kuuluu pääosin Kuivalan tiloihin ja kaakkoispuoli Hällysen tilaan. Mäen lounaisosasta, Kuivalan talon perunamaasta on 1959 alkaen otettu talteen runsaasti rautakautisia polttokenttäkalmistolöytöjä. Päärakennuksesta 40 m koilliseen on 1985 on kaapelikaivannon maista (p = 6768 250, i = 3212 510) paljastunut todennäköisesti suljetun asehautauksen esineistöä. Vuonna 1989 tehdyn koekaivauksen mukaan on mäellä on merovingi- ja viikinkiaikaisen kalmiston lisäksi rautakautinen asuinpaikka. Muinaisjäännös on sekoittunut myöhemmän maankäytön takia. Valkontien kaakkoispuolelta Hällysen tilalta ei pohjoisosan koekaivauksessa ole todettu merkkiä muinaisjäännöksestä.
Metallinetsinnässä saatu aluerajatun muinaisjäännösalueen läheltä peltolöytöjä (ks. alakohteet). |
| metsakeskus.1000000130 |
400 |
Kuivala/Hällynen |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
212435.63200000 |
6765359.68300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000130 |
Kohde sijaitsee Soukaisten kylässä, Soukaistentien ja Valkontien risteyksestä 200 m koilliseen, Vaimarontien luoteispuoleisella mäellä. Maasto on peltojen ympäröimää moreenimäkeä, jonka maantie halkaisee. Luoteispuoli mäkeä kuuluu pääosin Kuivalan tiloihin ja kaakkoispuoli Hällysen tilaan. Mäen lounaisosasta, Kuivalan talon perunamaasta on 1959 alkaen otettu talteen runsaasti rautakautisia polttokenttäkalmistolöytöjä. Päärakennuksesta 40 m koilliseen on 1985 on kaapelikaivannon maista (p = 6768 250, i = 3212 510) paljastunut todennäköisesti suljetun asehautauksen esineistöä. Vuonna 1989 tehdyn koekaivauksen mukaan on mäellä on merovingi- ja viikinkiaikaisen kalmiston lisäksi rautakautinen asuinpaikka. Muinaisjäännös on sekoittunut myöhemmän maankäytön takia. Valkontien kaakkoispuolelta Hällysen tilalta ei pohjoisosan koekaivauksessa ole todettu merkkiä muinaisjäännöksestä.
Metallinetsinnässä saatu aluerajatun muinaisjäännösalueen läheltä peltolöytöjä (ks. alakohteet). |
| metsakeskus.1000000131 |
400 |
Heinikkala 2 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
210186.53400000 |
6765179.74300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000131 |
Kohde sijaitsee Untamalasta Rekolaan vievän tien pohjoisreunassa, talosta 350 m luoteeseen. Paikka on 2 metriä tien reunasta ja 15 m sillasta kaakkoon. Maasto on savipeltojen ympäröimää kivistä moreenimäkeä, jossa kasvaa kuusivaltaista sekametsää.
Paikalta on todettu kooltaan puolimetrinen irtokivi. Sen tasaisessa pinnassa on kuoppapari, josta kulkee ura kolmanteen kuoppaan. Kyseessä on mahdollisesti sama kivi kuin 1919 mainittu, keskellä Heinikkalan niittuhakaa sijainnut kivi, jossa oli "Pahan" kuva.
Kuppikivi on mahdollisesti siirretty nykyiselle paikalleen 300 m lännempää saman tien varresta. Kiveä on todennäköisesti siirrelty nykyiselläkin paikallaan, koska se ei ole tien pinnassa ja on itseään hieman suuremmassa kuopassa. |
| metsakeskus.1000000132 |
400 |
Miekankorpi 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
210512.38600000 |
6768672.34200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000132 |
Kohde sijaitsee Palttilan ja Vahantaustan kylien rajalla, Vahantaantieltä 1,3 km koilliseen, metsäautotien päässä. Maasto on soiden ympäröimää kumpuilevaa kalliomäkeä. Paikalta on todettu 1955 inventoinnissa kaksi röykkiötä. Toinen, mahdollisesti reunakehällinen (7,6 x 7,2 x 0,4 m) on Palttilan puolella, toinen, pahoin hajotettu (8,6-7,2 x 0,8 m) Vahantausta puolella. Molemmissa punaisia hiekkakivilaakoja. |
| metsakeskus.1000000133 |
317 |
Hautanen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
441452.28800000 |
7085711.90300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000133 |
Kohde sijaitsee Pyhäjoesta noin kilometri itään Hautasenlammen ja Laurinojan suupuolta ympäröivän alanteen välisellä harjanteella. Harjanteen itäreunalla Yrityksen talon eteläpuolella on pieni hiekanottopaikka. Paikalta on löydetty liuskekärki, kvartsia ja palanutta luuta. Lisäksi hiekkakuopan reunalla havaittiin noin 5 cm:n vahvuinen punamultakerros. Osa asuinpaikasta on tuhoutunut hiekanotossa.
|
| metsakeskus.1000000134 |
317 |
Purola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
440972.48000000 |
7086711.49800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000134 |
Kohde sijaitsee Pyhäjokeen laskevan Venetojan pohjoisrannalla kohdassa, missä Valtatie 4 ylittää Venetojan. Paikalta on löydetty useita kiviesineitä, mm. kaksi lehdenmuotoista liuskekärkeä, kaksi tasatalttaa ja kourutaltta. Kohde on suurimmaksi osaksi hiekanoton ja tienrakentamisen tuhoama.
Inventoinnissa löytöpaikalla ei havaittu merkkejä asuinpaikasta, mutta kohdasta 200 m itäkaakkoon löydettiin kvartsia ojan pohjoispuolella olevan vanhan hiekkakuopan laidalta.
|
| metsakeskus.1000000138 |
317 |
Ruhankangas Kylänpää |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
440572.62700000 |
7090789.86000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000138 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Pyhäjoen ja sen länsipuolella olevan Koirakallion välisen alavan ja tasaisen peltoalueen länsireunalla Kärsämäen kirkolta n. 4,5 km etelään, Pyhäjoesta n. 700 m länteen.
Kohde sijaitsee kalliokkoisen kangasalueen ja joenvarren peltoalueen rajalla Kylänpään ja Eskolan rajalinjan tuntumassa. Alueen alaosa on miltei tasaista, loivasti itään viettävää peltoa, joka ylempänä nousee voimakkaammin ja muuttuu sitten talojen pihapiiriksi. Paikalta on löydetty lattea reikäase ja reikäkiven kappale. Kankaan reuna on hiekkapohjainen. Maastollisesti hiekkaperäinen törmä on asuinpaikaksi sopiva. |
| metsakeskus.1000000140 |
400 |
Nuutintaka |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
214254.89900000 |
6765179.76300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000140 |
Kohde sijaitsee Valkon kylässä, Nutintaustan tienristeyksestä 470 m kaakkoon ja Malvonjoesta 470 m luoteeseen. Maasto on kallioista moreenimäkeä, joka viettää loivasti etelään ja itään kohti jokilaaksoa. Mäen eteläreunan pieneltä kalliopaljastumalta on 1968 todettu reunakehällinen röykkiö (5,6 x 7,3 m; 1987 inventoinnin mukaan 6,6, x 5,8 x 0,6 m). Röykkiön eteläkärjessä on suuri kivi (1,2 x 0,7 x 0,5 m). |
| metsakeskus.1000000141 |
400 |
Lalla 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
206962.81800000 |
6767468.81200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000141 |
Kohde sijaitsee Untamalasta Ropalle johtavan Untamontien lounaispuolella. Maasto on kallioiden reunustamaa, loivasti etelään ja kaakkoon viettävää hiekkakangasta, jonka kaakkoispuolella on suota. Alueelta on 1970-luvulla otettu suuria määriä soraa, mutta kuopat ovat jääneet pois käytöstä ja metsittyneet. Sorantossa pahoin tuhoutunut asuinpaikka on todettu 1970 ja tutkittu osittain 1973-1974. Asuinpaikka on ajoitettu pääasiassa tekstiilikeramiikkalöytöjen perusteella myöhäiskivikaudelle ja varhaismetallikaudelle. Muinaisjäännöstä on tutkimusten mukaan jäljellä metsittyneen sorakuopan luoteispuolella. |
| metsakeskus.1000000141 |
400 |
Lalla 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
206962.81800000 |
6767468.81200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000141 |
Kohde sijaitsee Untamalasta Ropalle johtavan Untamontien lounaispuolella. Maasto on kallioiden reunustamaa, loivasti etelään ja kaakkoon viettävää hiekkakangasta, jonka kaakkoispuolella on suota. Alueelta on 1970-luvulla otettu suuria määriä soraa, mutta kuopat ovat jääneet pois käytöstä ja metsittyneet. Sorantossa pahoin tuhoutunut asuinpaikka on todettu 1970 ja tutkittu osittain 1973-1974. Asuinpaikka on ajoitettu pääasiassa tekstiilikeramiikkalöytöjen perusteella myöhäiskivikaudelle ja varhaismetallikaudelle. Muinaisjäännöstä on tutkimusten mukaan jäljellä metsittyneen sorakuopan luoteispuolella. |
| metsakeskus.1000000141 |
400 |
Lalla 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
206962.81800000 |
6767468.81200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000141 |
Kohde sijaitsee Untamalasta Ropalle johtavan Untamontien lounaispuolella. Maasto on kallioiden reunustamaa, loivasti etelään ja kaakkoon viettävää hiekkakangasta, jonka kaakkoispuolella on suota. Alueelta on 1970-luvulla otettu suuria määriä soraa, mutta kuopat ovat jääneet pois käytöstä ja metsittyneet. Sorantossa pahoin tuhoutunut asuinpaikka on todettu 1970 ja tutkittu osittain 1973-1974. Asuinpaikka on ajoitettu pääasiassa tekstiilikeramiikkalöytöjen perusteella myöhäiskivikaudelle ja varhaismetallikaudelle. Muinaisjäännöstä on tutkimusten mukaan jäljellä metsittyneen sorakuopan luoteispuolella. |
| metsakeskus.1000000144 |
400 |
Tala 2 |
10001 |
12004 |
13000 |
11000 |
27000 |
214844.67300000 |
6763050.62300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000144 |
Kohde sijaitsee Kaukolassa, Malvontieltä 350 m luoteeseen. Maasto on kallioista moreenimäkeä, jonka länsipuolella avautuu laaja ja soinen Kaukolan peltoaukea.
Mäen pohjoispäästä, maantieltä johtavan polun eteläreunasta on tarkastuksessa 1972 todettu röykkiö. Tarkemmat tiedot jäännöksestä puuttuvat. |
| metsakeskus.1000000146 |
400 |
Muurionmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
206498.05000000 |
6758837.27000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000146 |
Kohde sijaitsee Torren kyläkeskuksen itäpuolella, Torrentieltä 160 m lounaaseen ja Raulan talosta 560 m itäkaakkoon. Maasto on kallioista ja metsäistä mäkeä. Kalliomäen koillisreunasta on tunnettu 1800-luvun lopulta lähtien röykkiö (7,9 x 7,8 m; 1987 inventoinnin mukaan 7,4 x 7,3 x 0,8 m). Jäännöstä on pengottu. |
| metsakeskus.1000000147 |
400 |
Koljolanjärvi |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
204793.73500000 |
6759029.18900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000147 |
Kohde sijaitsee Torren kylässä, Lempaanjärven ja Koljolanjärven välissä, Isovuorentien länsireunassa. Maasto on kallioista metsämaata. Paikalta on tunnettu röykkiö 1800-luvun lopulta lähtien (5,2 x 6,6 m; 1987 inventoinnin mukaan 7,9 x 5,8 x 0,6 m). Jäännös on pahasti pengottu. |
| metsakeskus.1000000148 |
400 |
Isotalo 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
208969.05200000 |
6759077.19100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000148 |
Kohde sijaitsee Sorolassa, Isontalon päärakennuksesta ja Sorolantieltä noin 200 m itäkaakkoon. Maasto on peltojen ympäröimää moreenisaareketta, Sirppujoesta 400 m länsiluoteeseen. Paikalta on 1955 inventoinneissa todettu maansekaisia röykkiöitä (halk. 3-5 m). Inventoinnin 1994 mukaan suurin osa röykkiöistä on tuhoutunut myöhemmässä maankäytössä. Muinaisjäännöstä saattaa olla jäljellä tilojen rajalla, muuntajan vieressä. |
| metsakeskus.1000000149 |
400 |
Sonkkila |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
208327.29200000 |
6762910.64600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000149 |
Kohde sijaitsee Untamalan Niemispäässä Sonkkilan vanhasta päärakennuksesta 180-300 m kaakkoon. Maasto on peltojen ympäröimiä kivikkoisia moreenisaarekkeita, jotka viettävät etelään ja kaakkoon. Saarekkeitten poikki kulkee tilustie pelloille. Saarekkeissa kasvaa sikoangervoa. Tilustien leikkauksesta on 1952 löydetty miekka, joka on 1955 inventoinnin mukaan peräisin röykkiöhautauksesta tai polttokalmistosta. Kalmisto saattaa jatkua löytöpaikan itäpuolella mäen etelärinteessä. Miekan löytöpaikasta 45 m itään, mäen reunassa olevan kanalan pohjoisnurkalla, on maantasainen kuppikivi (p = 6765745, i = 3208400), jonka tasaisessa pinnassa (80 x 80 cm) on parikymmentä kuoppaa. Saarekkeesta edelleen 120 m kaakkoon on 1955 todettu viisi maansekaista röykkiötä. Jäännöksiä ei ole pystytty varmuudella tunnistamaan 1994 inventoinnissa, koska paikkaa on raivattu huomattavasti. Saarekkeen poikki kulkevan tilustien reunasta paljastuneesta kiveyksestä on löydetty rautakautista keramiikkaa, mikä viittaa asuinpaikkaan tai hautaukseen. Muinaisjäännös on todennäköisesti suurelta osin tuhoutunut maanmuokkauksessa.
|
| metsakeskus.1000000149 |
400 |
Sonkkila |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
208327.29200000 |
6762910.64600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000149 |
Kohde sijaitsee Untamalan Niemispäässä Sonkkilan vanhasta päärakennuksesta 180-300 m kaakkoon. Maasto on peltojen ympäröimiä kivikkoisia moreenisaarekkeita, jotka viettävät etelään ja kaakkoon. Saarekkeitten poikki kulkee tilustie pelloille. Saarekkeissa kasvaa sikoangervoa. Tilustien leikkauksesta on 1952 löydetty miekka, joka on 1955 inventoinnin mukaan peräisin röykkiöhautauksesta tai polttokalmistosta. Kalmisto saattaa jatkua löytöpaikan itäpuolella mäen etelärinteessä. Miekan löytöpaikasta 45 m itään, mäen reunassa olevan kanalan pohjoisnurkalla, on maantasainen kuppikivi (p = 6765745, i = 3208400), jonka tasaisessa pinnassa (80 x 80 cm) on parikymmentä kuoppaa. Saarekkeesta edelleen 120 m kaakkoon on 1955 todettu viisi maansekaista röykkiötä. Jäännöksiä ei ole pystytty varmuudella tunnistamaan 1994 inventoinnissa, koska paikkaa on raivattu huomattavasti. Saarekkeen poikki kulkevan tilustien reunasta paljastuneesta kiveyksestä on löydetty rautakautista keramiikkaa, mikä viittaa asuinpaikkaan tai hautaukseen. Muinaisjäännös on todennäköisesti suurelta osin tuhoutunut maanmuokkauksessa.
|
| metsakeskus.1000000150 |
400 |
Vainio-Raula 1 |
10001 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
208344.28300000 |
6763114.56100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000150 |
Kohde sijaitsee Sonkkilan päärakennuksen itäpuolella, entisellä hakamaalla. Kaakkoon viettävä rinne on myöhemmin muutettu taimikoksi (1994). Alueelta on 1955 todettu kaksi maansekaista röykkiötä, jotka on tulkittu rautakautisiksi haudoiksi. Inventoinnissa 1994 taimikoksi raivatulta alueelta ei ole havaittu mitään merkkiä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.1000000151 |
400 |
Vainio-Haveri 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
208722.13700000 |
6763100.56500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000151 |
Kohde sijaitsee Untamalan Niemispäässä, Vainio-Haverin päärakennuksen itä- ja kaakkoispuolella sijaitsevissa, peltojen reunustamissa moreenisaarekkeissa.
Päärakennuksesta 250 m kaakkoon olevasta, kokonaan peltojen ympäröimästä saarekkeesta on todettu 1955 maansekainen röykkiö, joka on tulkittu rautakautiseksi hautaröykkiöksi. Inventoinnin 1994 mukaan jäännöksen kohta on raivattu pelloksi ja röykkiö todennäköisesti tuhoutunut. Samassa yhteydessä on todettu päärakennuksesta 150 m itään olevasta toisesta niemekkeestä, peltotien eteläreunasta mahdollinen hautakumpare, josta ei kuitenkaan tavattu selvää merkkiä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.1000000152 |
400 |
Vainio-Haveri 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
208421.25000000 |
6763408.44000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000152 |
Kohde sijaitsee Untamalan Niemispäässä Vainio-Haverin tilalle johtavan tien koillispuolella. Maasto on peltojen ympäröimää kivikkoista moreeniharjannetta, josta osa on raivattu pelloksi.
Paikalta on todettu 1955 neljä maansekaista röykkiötä, jotka on tulkittu haudoiksi. Inventoinnissa 1994 jäännöksiä ei ole varmuudella paikannettu, mutta alueelta on kuitenkin todettu neljä maansekaista röykkiötä. Röykkiöt ovat halkaisijaltaan 2-4 m. |
| metsakeskus.1000000153 |
400 |
Seikola-Niemispää |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
208572.18800000 |
6763770.29900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000153 |
Kohde sijaitsee Untamalasta Niemispäähän johtavan tien molemmin puolin, Seikolan tilan kohdalla. Maasto on peltoaukeiden ympäröimää kallioista moreenisaareketta, jossa on maatilan talousrakennuksia ja istutusmetsää (1994). Saarekkeen halkaisevan maantien luoteispuolelta on 1955 todettu viisi maansekaista röykkiötä, jotka on tulkittu haudoiksi. Saarekkeen koillispäässä on tasapintainen kuppikivi p = 6766657, i = 3208723), jossa on 24 kuoppaa. Inventoinnissa 1994 alueelta on havaittu kolme röykkiöitä, joista kaksi ennestään tuntematonta. Yhteen röykkiöön tehdystä koekuopasta saatu talteen rautakautista keramiikkaa. |
| metsakeskus.1000000153 |
400 |
Seikola-Niemispää |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
208572.18800000 |
6763770.29900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000153 |
Kohde sijaitsee Untamalasta Niemispäähän johtavan tien molemmin puolin, Seikolan tilan kohdalla. Maasto on peltoaukeiden ympäröimää kallioista moreenisaareketta, jossa on maatilan talousrakennuksia ja istutusmetsää (1994). Saarekkeen halkaisevan maantien luoteispuolelta on 1955 todettu viisi maansekaista röykkiötä, jotka on tulkittu haudoiksi. Saarekkeen koillispäässä on tasapintainen kuppikivi p = 6766657, i = 3208723), jossa on 24 kuoppaa. Inventoinnissa 1994 alueelta on havaittu kolme röykkiöitä, joista kaksi ennestään tuntematonta. Yhteen röykkiöön tehdystä koekuopasta saatu talteen rautakautista keramiikkaa. |
| metsakeskus.1000000154 |
400 |
Luolimäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
206647.97500000 |
6761521.19800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000154 |
Maasto on kivikkoista, loivasti eteläkaakkoon kohti Hankeransuota viettävää moreenirinnettä. Paikalta on inventoinneissa 1955, 1987 ja 1994 todettu kolme tai neljä epämääräistä röykkiötä.
Vuonna 2023 pitkänomainen n. 3 x 8 m kokoinen matala sammaleen peittämä röykkiö tilustien pohjoispuolella hyvin havaittavissa. Muut kohteen röykkiöjäänteet (3 kpl) enemmän tulkinnanvaraisia, näistä selkein pitkästä röykkiöstä pari metriä pohjoisluoteeseen n. 3 x 3 kokoinen mahdollinen pyöreä röykkiö. Kaakkoisinta, vuonna 1955 identifioitua röykkiötä vaikea hahmottaa, mahdollisesti sittemmin vaurioitunut. |
| metsakeskus.1000000155 |
400 |
Nilvonkallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
204934.64900000 |
6763738.29700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000155 |
Kohde sijaitsee Seppälän kylässä, Lukujärven koillisrannalla, Juutinlinna-nimisellä mäellä. Maasto on jyrkkärinteisen kallion laen lounaisinta reunaa. Kalliotasanteilta on inventoinneissa 1955 , 1987 ja 1994 todettu kolme röykkiötä (halk. 5-11 m). Kaikki ovat pengottuja ja hajotettuja. |
| metsakeskus.1000000156 |
400 |
Vainiotalo |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
206248.12800000 |
6763120.55000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000156 |
Kohde sijaitsee Kouman kylässä, 300 m maantieltä kaakkoon, Vainiotalon tilan pihapiirissä ja 80 m itään Vainio-Hentun lähitiluksilla. Maasto on peltojen ympäröimää moreenisaareketta, jonka rinteet viettävät etelään ja kaakkoon laajan Hankeransuon suuntaan. Talon karjapihasta on 1909 löydetty rautakautisia asehaudan esineitä. Pihasta on 1910 kartoitettu yhdeksän röykkiöitä, joista viisi on tutkittu. Vähäisinä löytöinä on saatu talteen pääasiassa pronssirengas, rautaesineitä ja luuta. Karjapihaa ei ole tutkittu ja paiaklle on myöhemmin rakennettu navetta. Inventoinnin 1994 mukaan kalmistoa saattaa kuitenkin olla vielä lounaispuolella jäljellä. Päärakennuksesta 80 m itään olevasta saarekkeesta on 1910 ja 1955 todettu viisi röykkiötä tai kumparetta. Inventoinnin 1994 perusteella saarekkeen kaakkoispää on säilynyt, mutta muut röykkiöt ovat mahdollisesti osittain peittyneet maanmuokkauksessa. |
| metsakeskus.1000000157 |
400 |
Seppälän linnavuori |
10002 |
12011 |
13110 |
11004 |
27000 |
206022.20600000 |
6765186.72200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000157 |
Kohde sijaitsee Seppälän kylässä, kyläkeskuksesta 170 m itäkoillliseen. Maasto on koillisreunastaan jyrkkärinteistä kalliomäkeä, joka kohoaa noin 10 metriä ympäristöiviä peltoja korkeammalle. Pohjoisessa, idässä ja lännessä mäkeä ympäröivät alavat pellot, mutta kaakkoisreunalla mäki jatkuu matalana harjanteena yhtyen Seppälän kylän keskustassa olevaan mäkeen. Inventoinnin 1955 mukaan mäen loivilla kaakkois- ja etelärinteillä erottuu 1-3 m paksua vallia, jonka korkeus on 1,5 m ja pituus 90 m. Se kiertää mäkeä lähes puolikaaren muotoisena. Vallia on tutkittu 1886, mutta mitään löytöjä ei saatu talteen.Lakialue on kooltaan noin 100 x 200 m. Kertoman mukaan viereisestä pellosta olisi 1900-luvun alkupuolella löytynyt pronssiastian kappaleita. Muinaisjäännös on kuulunut Museoviraston hoitokohteisiin. |
| metsakeskus.1000000158 |
400 |
Nystinmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
206561.98600000 |
6765588.56500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000158 |
Kohde sijaitsee Seppälän kylässä, Väkkäräntien länsipuolella olevalla Nystmäellä, Meritien risteyksestä 230 m lounaaseen. Maasto on peltojen reunustamaa kivikkoista moreenimäkeä, jonka lakialue on raivattu viljelykäyttöön. Mäen päällä on ollut pieni saha-alue. Paikalta on 1955 todettu seitsemän maansekaista röykkiötä (halk. 4-7 m), joista ainakin yksi on tuhottu sahaa rakennettaessa. Sahan perustuksista on löydetty keihäänkärki (ei tallessa), mikä viittaa paikalla olleen hautauksen. Inventoinnin 1994 mukaan sahan eteläisimmän rakennuksen lounaisnurkalla on vain kaksi röykkiötä. Muita ei ole paikallistettu. Sahasta 100 m etelään olevalla peltosaarekkeella on todettu yksi epävarma hautaröykkiö (2,5 x 2,5 x 0,5 m). Saarekkeen luoteisreunasta (p = 6768 485, i = 3206 580, z = 20) tunnetaan kuppikallio, jossa on kolme kuoppaa. Kaksi metriä etelään on irrallinen kuppikivi, joka on nostetu läheisestä pellosta. Siinäkin on kolme kuoppaa. Kivien länsipuolella on mahdollisesti pieni röykkiö. Nystmäen rinteestä kerrotaan 1912 tiedon mukaan aikanaan löytyneen kaksiteräinen miekka, josta tehtiin puukko. |
| metsakeskus.1000000158 |
400 |
Nystinmäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
206561.98600000 |
6765588.56500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000158 |
Kohde sijaitsee Seppälän kylässä, Väkkäräntien länsipuolella olevalla Nystmäellä, Meritien risteyksestä 230 m lounaaseen. Maasto on peltojen reunustamaa kivikkoista moreenimäkeä, jonka lakialue on raivattu viljelykäyttöön. Mäen päällä on ollut pieni saha-alue. Paikalta on 1955 todettu seitsemän maansekaista röykkiötä (halk. 4-7 m), joista ainakin yksi on tuhottu sahaa rakennettaessa. Sahan perustuksista on löydetty keihäänkärki (ei tallessa), mikä viittaa paikalla olleen hautauksen. Inventoinnin 1994 mukaan sahan eteläisimmän rakennuksen lounaisnurkalla on vain kaksi röykkiötä. Muita ei ole paikallistettu. Sahasta 100 m etelään olevalla peltosaarekkeella on todettu yksi epävarma hautaröykkiö (2,5 x 2,5 x 0,5 m). Saarekkeen luoteisreunasta (p = 6768 485, i = 3206 580, z = 20) tunnetaan kuppikallio, jossa on kolme kuoppaa. Kaksi metriä etelään on irrallinen kuppikivi, joka on nostetu läheisestä pellosta. Siinäkin on kolme kuoppaa. Kivien länsipuolella on mahdollisesti pieni röykkiö. Nystmäen rinteestä kerrotaan 1912 tiedon mukaan aikanaan löytyneen kaksiteräinen miekka, josta tehtiin puukko. |
| metsakeskus.1000000159 |
400 |
Yli-Hakula |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
206438.03900000 |
6765959.41100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000159 |
Kohde sijaitsee Seppälän kylässä, Väkkäräntien ja Meritien risteyksestä 210 m luoteeseen, Yli-Hakulan talon pihapiirissä. Maasto on peltojen ympäröimää kalliomäkeä, jossa on runsaasti rakennuksia. Pihapiiriin kuuluvalla hakamaalla kasvaa runsaasti sikoangervoa. Tilalta on tunnettu muinaisjäännöksiä 1800-luvun lopulta lähtien. Yksi röykkiöistä sijaitsee kalliomäen laella tuulimyllystä etelälounaaseen. Se on ollut 1800-luvun lopulla huomattavasti nykyistä suurempi. Talon päärakennuksen luoteispuolella on yhden röykkiön pohjakiveys. Talon eteläpuolisella hakamaalla on 1995 todettu kaksi röykkiötä, joista vain toinen on havaittu 1994 inventoinnissa.
Kohteelle tehtiin tarkastus 2017, kun tila oli vaihtanut vastikään omistajaa. Tarkastuskäynnillä pyrittiin paikallistamaan inventoinnissa 1995 tehdyt havainnot (ks. alakohteet). Tila on ollut pitkään tyhjillään, joten kasvillisuus esim. talon eteläpuolella oli hyvin rehevää, joten havaintojen teko oli vaikeaa. Aluetta on myöhemmin tarkoitus laiduntaa. |
| metsakeskus.1000000159 |
400 |
Yli-Hakula |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
206438.03900000 |
6765959.41100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000159 |
Kohde sijaitsee Seppälän kylässä, Väkkäräntien ja Meritien risteyksestä 210 m luoteeseen, Yli-Hakulan talon pihapiirissä. Maasto on peltojen ympäröimää kalliomäkeä, jossa on runsaasti rakennuksia. Pihapiiriin kuuluvalla hakamaalla kasvaa runsaasti sikoangervoa. Tilalta on tunnettu muinaisjäännöksiä 1800-luvun lopulta lähtien. Yksi röykkiöistä sijaitsee kalliomäen laella tuulimyllystä etelälounaaseen. Se on ollut 1800-luvun lopulla huomattavasti nykyistä suurempi. Talon päärakennuksen luoteispuolella on yhden röykkiön pohjakiveys. Talon eteläpuolisella hakamaalla on 1995 todettu kaksi röykkiötä, joista vain toinen on havaittu 1994 inventoinnissa.
Kohteelle tehtiin tarkastus 2017, kun tila oli vaihtanut vastikään omistajaa. Tarkastuskäynnillä pyrittiin paikallistamaan inventoinnissa 1995 tehdyt havainnot (ks. alakohteet). Tila on ollut pitkään tyhjillään, joten kasvillisuus esim. talon eteläpuolella oli hyvin rehevää, joten havaintojen teko oli vaikeaa. Aluetta on myöhemmin tarkoitus laiduntaa. |
| metsakeskus.1000000160 |
400 |
Vähä-Talo 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
206579.97900000 |
6765807.47700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000160 |
Kohde sijaitsee Seppälän kylässä, Meritien ja Väkkäräntien risteyksen lounaispuolella. Maasto lounaaseen viettävää kalliorinnettä. Paikalla on 1955 inventoinnin mukaan röykkiön pohjakiveystä (6 x 6 x 0,1 m). Inventoinnin 1994 mukaan kohteessa ei ole mitään hautaraunioon viittaavaa. |
| metsakeskus.1000000161 |
400 |
Kopinketo |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27018 |
206787.89700000 |
6765859.44900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000161 |
Kopinketo sijaitsee Seppälän kylässä, Väkkäräntien ja Meritien risteyksestä 180 m länsiluoteeseen, tien pohjoispuolella. Maasto on peltojen ympäröimää matalaa moreenisaareketta, jossa kasvaa harvahkoa lehtipuustoa.
Pihatien länsipuolelta on tunnettu 1800-luvun lopulta lähtien neljä suurta röykkiötä (halk. 9-13 m), joista lounaisin on pääosin tuhottu rakennustöissä 1930. Tien itäpuolella on 1994 inventoinnin mukaan kaksi maansekaista kumpumaista jäännöstä. Suuremmassa (6 x 3,5 x 0,5 m) on puolen metrin korkuinen pystykivi. Mahdollisesti kysymyksessä on ns. treudd, jonka yhtenä kärkenä ko. pystykivi olisi.
Peltosaarekkeella on myös useita pyöreähköjä ja soikeita painanteita, joita paikkakunnalla kutsutaan ryssänhaudoiksi. Lisäksi Kopinkedon koillisreunasta on saatu talteen viikinkiaikainen hevosenkenkäsolki (KM 28734).
Alue on aiemmin kuulunut Museoviraston hoitokohteisiin. |
| metsakeskus.1000000161 |
400 |
Kopinketo |
10002 |
12008 |
13090 |
11033 |
27018 |
206787.89700000 |
6765859.44900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000161 |
Kopinketo sijaitsee Seppälän kylässä, Väkkäräntien ja Meritien risteyksestä 180 m länsiluoteeseen, tien pohjoispuolella. Maasto on peltojen ympäröimää matalaa moreenisaareketta, jossa kasvaa harvahkoa lehtipuustoa.
Pihatien länsipuolelta on tunnettu 1800-luvun lopulta lähtien neljä suurta röykkiötä (halk. 9-13 m), joista lounaisin on pääosin tuhottu rakennustöissä 1930. Tien itäpuolella on 1994 inventoinnin mukaan kaksi maansekaista kumpumaista jäännöstä. Suuremmassa (6 x 3,5 x 0,5 m) on puolen metrin korkuinen pystykivi. Mahdollisesti kysymyksessä on ns. treudd, jonka yhtenä kärkenä ko. pystykivi olisi.
Peltosaarekkeella on myös useita pyöreähköjä ja soikeita painanteita, joita paikkakunnalla kutsutaan ryssänhaudoiksi. Lisäksi Kopinkedon koillisreunasta on saatu talteen viikinkiaikainen hevosenkenkäsolki (KM 28734).
Alue on aiemmin kuulunut Museoviraston hoitokohteisiin. |
| metsakeskus.1000000162 |
400 |
Lankvuori |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27017 |
207050.79000000 |
6766096.36000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000162 |
Kohde sijaitsee Seppälän kylässä, Väkkäräntien pohjoispuolella sijaitsevan Junnilan talon pohjoispuolella. Maasto on peltojen reunustama pitkänomainen harjanne. Paikalta on tunnettu röykkiöitä jo 1800-luvun lopulta lähtien. Lankvuorta on arveltu muinaislinnaksi, johon mäen itärinteessä havaitut epämääräisiä vallinjäännökset liittyisivät. Harjanteen pohjoisosassa on 1955 ja 1994 inventointien perusteella kymmenkunta röykkiötä (halk. 5-7 m), joista osa saattaa olla myöhäisiä viljelyjäännöskiä, osa hautaröykkiöitä. Mäen koillispuollle pistävästä saarekkestaan tunnetaan myös kuppikivi (p = 6769 020, i = 3207 150, z = 17,5 m). Muinaisjäännös ulottuu koko harjanteelle, sillä mäen eteläosasta on päärakennusta tehtäessä on saatu talteen merovingiaikaisia hautalöytöjä (KM 5579:18-20)ja tien eteläpuolelta hioin (KM 23090). |
| metsakeskus.1000000162 |
400 |
Lankvuori |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27017 |
207050.79000000 |
6766096.36000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000162 |
Kohde sijaitsee Seppälän kylässä, Väkkäräntien pohjoispuolella sijaitsevan Junnilan talon pohjoispuolella. Maasto on peltojen reunustama pitkänomainen harjanne. Paikalta on tunnettu röykkiöitä jo 1800-luvun lopulta lähtien. Lankvuorta on arveltu muinaislinnaksi, johon mäen itärinteessä havaitut epämääräisiä vallinjäännökset liittyisivät. Harjanteen pohjoisosassa on 1955 ja 1994 inventointien perusteella kymmenkunta röykkiötä (halk. 5-7 m), joista osa saattaa olla myöhäisiä viljelyjäännöskiä, osa hautaröykkiöitä. Mäen koillispuollle pistävästä saarekkestaan tunnetaan myös kuppikivi (p = 6769 020, i = 3207 150, z = 17,5 m). Muinaisjäännös ulottuu koko harjanteelle, sillä mäen eteläosasta on päärakennusta tehtäessä on saatu talteen merovingiaikaisia hautalöytöjä (KM 5579:18-20)ja tien eteläpuolelta hioin (KM 23090). |
| metsakeskus.1000000162 |
400 |
Lankvuori |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27017 |
207050.79000000 |
6766096.36000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000162 |
Kohde sijaitsee Seppälän kylässä, Väkkäräntien pohjoispuolella sijaitsevan Junnilan talon pohjoispuolella. Maasto on peltojen reunustama pitkänomainen harjanne. Paikalta on tunnettu röykkiöitä jo 1800-luvun lopulta lähtien. Lankvuorta on arveltu muinaislinnaksi, johon mäen itärinteessä havaitut epämääräisiä vallinjäännökset liittyisivät. Harjanteen pohjoisosassa on 1955 ja 1994 inventointien perusteella kymmenkunta röykkiötä (halk. 5-7 m), joista osa saattaa olla myöhäisiä viljelyjäännöskiä, osa hautaröykkiöitä. Mäen koillispuollle pistävästä saarekkestaan tunnetaan myös kuppikivi (p = 6769 020, i = 3207 150, z = 17,5 m). Muinaisjäännös ulottuu koko harjanteelle, sillä mäen eteläosasta on päärakennusta tehtäessä on saatu talteen merovingiaikaisia hautalöytöjä (KM 5579:18-20)ja tien eteläpuolelta hioin (KM 23090). |
| metsakeskus.1000000163 |
400 |
Heinikkala 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
209546.79900000 |
6764610.96800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000163 |
Kohde sijaitsee Untamalan kylämiljöössä, valtatien 8 koillispuolella, Heinikkalan taloon johtavan tien luoteisreunassa. Paikka on lounaaseen pistävä, metsäinen moreeniniemeke, jonka tie halkaisee. Niemekkeen kärjessä on kivikellari. Niemekkeestä on todettu kolme maansekaista röykkiötä. Yksi on osaksi tuhoutunut tienteon takia. Röykkiön kulttuurikerros erottuu tieleikkauksessa selvästi, ja siitä on on saatu talteen rautakautista keramiikkaa. Kyseessä on todennäköisesti hautaus. Kaksi muuta röykkiötä kuuluvat ilmeisesti samaan kokonaisuuteen, vaikka ne erottuvatkin heikosti kivikkoisesta ympäristöstään. |
| metsakeskus.1000000164 |
297 |
Hiekkalahti |
10002 |
12016 |
13000 |
11040 |
27000 |
547065.17200000 |
6982570.79200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000164 |
Raudanvalmistuspaikka sijaitsee Heteharjulla, Jänniemen pohjoisrannalla, Juurusveden Hiekkalahteen viettävällä hakkuuaukealla, Hiekkaniemen talosta noin 200 m etelään. Hakkuuaukean kyntövaoista, noin 20 x 30 m laajuiselta alueelta, on löytynyt rautakuonaa ja asbestisekoitteista keramiikkaa (KM 33420:1-2). |
| metsakeskus.1000000165 |
297 |
Kihonniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
541432.46000000 |
6977775.69300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000165 |
Kuopio [34] Kihonniemi. Kohteessa olevat kiviröykkiö ja asuinpaikka sijaitsevat Vaajasalon saaren pohjoisimmassa niemessä, noin 200 m rannasta. Kooltaan 2 x 5 m oleva luode-kaakko -suuntainen matala röykkiö sijaitsee laakealla kalliomäellä. Röykkiön luoteispäässä on kaatuneena ja katkenneena noin 140 cm pitkä, kapea paasi, jonka alaosa on kiilattuna röykkiön muiden kivien väliin pystyasentoon. Alempana hakkuuaukealla, röykkiöstä noin 20 m pohjoiseen, on esihistoriallinen asuinpaikka. Hakkuuaukean kyntövaoista on löytynyt kvartsiesineitä ja -iskoksia ja palanutta luuta (KM 33419:1-4).
|
| metsakeskus.1000000165 |
297 |
Kihonniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
541432.46000000 |
6977775.69300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000165 |
Kuopio [34] Kihonniemi. Kohteessa olevat kiviröykkiö ja asuinpaikka sijaitsevat Vaajasalon saaren pohjoisimmassa niemessä, noin 200 m rannasta. Kooltaan 2 x 5 m oleva luode-kaakko -suuntainen matala röykkiö sijaitsee laakealla kalliomäellä. Röykkiön luoteispäässä on kaatuneena ja katkenneena noin 140 cm pitkä, kapea paasi, jonka alaosa on kiilattuna röykkiön muiden kivien väliin pystyasentoon. Alempana hakkuuaukealla, röykkiöstä noin 20 m pohjoiseen, on esihistoriallinen asuinpaikka. Hakkuuaukean kyntövaoista on löytynyt kvartsiesineitä ja -iskoksia ja palanutta luuta (KM 33419:1-4).
|
| metsakeskus.1000000166 |
400 |
Vaimaron Matinmaa |
10002 |
12011 |
13110 |
11004 |
27000 |
215061.54800000 |
6772496.82300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000166 |
Kohde sijaitsee Vaimaron kyläkeskuksesta 2,5 km koilliseen, Mustajärvelle johtavan Holmankalliontien luoteisreunassa. Maasto on kahden vastakkaisen, jyrkkärinteisen ja kapean kallioharjanteen ja niiden välisen peltolaakson muodostama kokonaisuus. Mäet sijaitsevat noin 300 metrin päässä toisistaan. Molemmissa on todettu vallirakennelmia. Lounaisella mäellä (p = 6775 175, i = 3215 060, z = 30-42,5) on itä-länsisuuntainen kivivalli, joka katkaisee kallin kahteen osaan. Vallituksessa erottuu pullistumia, jotka tulkittu tornin jäännöksiksi. Mäen pohjoisreunalla on kaksi terassimaista muodostelmaa, joista ainakin toisella on hajotettu vallinjäännös. Koillisella mäellä (p = 6775 410, i = 3215 220, z = 35-40) on pohjoispäässä itä-länsisuuntainen valli. Vallin itäosassa on sisääntulosolaksi tulkittu luontainen aukko. vallin sisäpuolella on pari röykkiötä, joiden länsipuolella on vallin suuntainen latomus (15x3 m). |
| metsakeskus.1000000167 |
400 |
Sonkkila Myllymäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27014 |
209027.02600000 |
6760661.54700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000167 |
Kohde sijaitsee Salon kylässä, Salontien ja Palttilan risteyksen lounaispuolella sijaitsevan Sonkin/Sonkkilan talon pihapiirin luoteisosassa, Paja- eli Myllymäessä. Maasto on etelään ja lounaaseen viettävää moreenimäkeä, jonka eteläpuolella avautuu Hankeranjokilaakson peltoaukea. Myllymäen lounaisosasta on 1937 todettu soranotossa paljastunut rautakautinen polttokenttäkalmisto. Paikalta on saatu 1930- ja 1950-lukujen kaivauksissa talteen löytöjä, jotka ajoittuvat vanhemmalta roomalaisajalta kansainvaellusajalle. Tunnetuin löytö on 1938 talteen saatu roomalainen viinikauha. Laaja-alaisesta kalmistosta ei ole maanpäällisiä merkkejä ja se on suureksi osaksi tuhoutunut soranotossa ja muussa maankäytössä. Muinaisjäännöstä saattaa olla jäljellä erityisesti aiemmista kaivauksista koilliseen. |
| metsakeskus.1000000167 |
400 |
Sonkkila Myllymäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27015 |
209027.02600000 |
6760661.54700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000167 |
Kohde sijaitsee Salon kylässä, Salontien ja Palttilan risteyksen lounaispuolella sijaitsevan Sonkin/Sonkkilan talon pihapiirin luoteisosassa, Paja- eli Myllymäessä. Maasto on etelään ja lounaaseen viettävää moreenimäkeä, jonka eteläpuolella avautuu Hankeranjokilaakson peltoaukea. Myllymäen lounaisosasta on 1937 todettu soranotossa paljastunut rautakautinen polttokenttäkalmisto. Paikalta on saatu 1930- ja 1950-lukujen kaivauksissa talteen löytöjä, jotka ajoittuvat vanhemmalta roomalaisajalta kansainvaellusajalle. Tunnetuin löytö on 1938 talteen saatu roomalainen viinikauha. Laaja-alaisesta kalmistosta ei ole maanpäällisiä merkkejä ja se on suureksi osaksi tuhoutunut soranotossa ja muussa maankäytössä. Muinaisjäännöstä saattaa olla jäljellä erityisesti aiemmista kaivauksista koilliseen. |
| metsakeskus.1000000167 |
400 |
Sonkkila Myllymäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27016 |
209027.02600000 |
6760661.54700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000167 |
Kohde sijaitsee Salon kylässä, Salontien ja Palttilan risteyksen lounaispuolella sijaitsevan Sonkin/Sonkkilan talon pihapiirin luoteisosassa, Paja- eli Myllymäessä. Maasto on etelään ja lounaaseen viettävää moreenimäkeä, jonka eteläpuolella avautuu Hankeranjokilaakson peltoaukea. Myllymäen lounaisosasta on 1937 todettu soranotossa paljastunut rautakautinen polttokenttäkalmisto. Paikalta on saatu 1930- ja 1950-lukujen kaivauksissa talteen löytöjä, jotka ajoittuvat vanhemmalta roomalaisajalta kansainvaellusajalle. Tunnetuin löytö on 1938 talteen saatu roomalainen viinikauha. Laaja-alaisesta kalmistosta ei ole maanpäällisiä merkkejä ja se on suureksi osaksi tuhoutunut soranotossa ja muussa maankäytössä. Muinaisjäännöstä saattaa olla jäljellä erityisesti aiemmista kaivauksista koilliseen. |
| metsakeskus.1000000168 |
400 |
Ulunkannonmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
209354.89200000 |
6760107.77500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000168 |
Kohde sijaitsee Salon kylän Saarenmäessä, Sorolantieltä runsaat 200 m itään. Maasto on peltoaukean reunassa kohoavan pienen moreensiaarekkeen itäreunaa. Paikalta on 1955 inventoinnissa todettu kaksi maansekaista, reunakehällistä röykkiötä (4,2 x 5 x 0,7 m ja toinen 13 x 6 x 0,5 m). Inventoinnin 1994 mukaan saarekkeeseen on ajettu niin paljon kiviä, ettei jäännöksiä voi enää havaita. |
| metsakeskus.1000000169 |
400 |
Susihaka |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27015 |
209836.70000000 |
6760441.63900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000169 |
Kohde sijaitsee Salon kylässä, Kudin ja Lassilan talon mailla, Kudin talosta 100-300 m lounaaseen ja etelään, Salontien ja Jokiperäntien välissä. Maasto on lounaaseen ja etelään pistävää harjannetta, joka on suurimmaksi osaksi raivattu pelloksi. Harjanteen kaakkoispuolella virtaa Sirppujoki etelään. Kudin tilalta on 1930-luvun alussa saatu talteen rautakautisia kalmistolöytöjä. Varsinainen Susihaka on sijainnut Kudin talosta 130 m eteläkaakkoon. Löytöjen perusteella roomalais- ja merovingiajalle ajoittuva röykkiö on ollut erittäin suuri (22 x 22 x 1,5-2 m). Sen ympärillä on ollut kolme pienempää maansekaista röykkiötä. Susihaasta 50 m lounaaseen, Lassilan tilan puolella sijaitsevalla luontaisella kummulla on todettu polttokalmistoa. Inventoinnin 1955 perusteella jäännöksiä on Lassilan tilan polttokalmiston lounaispuolella. Vuoden 1994 inventoinnin mukaan muinaisjäännöstä on pellolla jäljellä vain Lassilan puolella, harjanteen keskellä (1932 osittain tutkittu röykkiö?). Samaan kokonaisuuteen liittyy myös Kudin talon pohjoispuolisella Miilunpohjan pellollasijainnut, hävitetty röykkiö, josta on saatu talteen kilvenkupura KM 9245:1. |
| metsakeskus.1000000169 |
400 |
Susihaka |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27017 |
209836.70000000 |
6760441.63900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000169 |
Kohde sijaitsee Salon kylässä, Kudin ja Lassilan talon mailla, Kudin talosta 100-300 m lounaaseen ja etelään, Salontien ja Jokiperäntien välissä. Maasto on lounaaseen ja etelään pistävää harjannetta, joka on suurimmaksi osaksi raivattu pelloksi. Harjanteen kaakkoispuolella virtaa Sirppujoki etelään. Kudin tilalta on 1930-luvun alussa saatu talteen rautakautisia kalmistolöytöjä. Varsinainen Susihaka on sijainnut Kudin talosta 130 m eteläkaakkoon. Löytöjen perusteella roomalais- ja merovingiajalle ajoittuva röykkiö on ollut erittäin suuri (22 x 22 x 1,5-2 m). Sen ympärillä on ollut kolme pienempää maansekaista röykkiötä. Susihaasta 50 m lounaaseen, Lassilan tilan puolella sijaitsevalla luontaisella kummulla on todettu polttokalmistoa. Inventoinnin 1955 perusteella jäännöksiä on Lassilan tilan polttokalmiston lounaispuolella. Vuoden 1994 inventoinnin mukaan muinaisjäännöstä on pellolla jäljellä vain Lassilan puolella, harjanteen keskellä (1932 osittain tutkittu röykkiö?). Samaan kokonaisuuteen liittyy myös Kudin talon pohjoispuolisella Miilunpohjan pellollasijainnut, hävitetty röykkiö, josta on saatu talteen kilvenkupura KM 9245:1. |
| metsakeskus.1000000170 |
400 |
Notkelma |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27018 |
209718.74300000 |
6761883.06000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000170 |
Kohde sijaitsee Palttilassa, 880 m valtatieltä 8 lounaaseen ja Palttilantien luoteisreunassa. Maasto on laajojen peltoaukeiden reunustamaa lounais-koillissuuntaista moreeniharjannetta, joka on talojen piha- ja puutarhamaata. Harjanteen lounaispäästä on 1915 kartoitettu neljä röykkiötä. Lounaiskärjestä on saatu talteen viikinkiaikainen rannerengas ja pyöreä kupurasolki, alueen koillispuolelta venäläinen krusifiksi. Osa jäännöksistä on ilmeisesti tuhoutunut. |
| metsakeskus.1000000171 |
400 |
Kylämäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
210596.38500000 |
6761631.16800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000171 |
Kohde sijaitsee Palttilan Kylämäessä, 300 m valtatieltä 8 lounaaseen, Karjalantien varressa. Maasto on laajojen peltoaukeiden ympäröimää, etelään ja kaakkoon viettävää osin kivikkoista moreenimäkeä, jonka lounaisreunassa on taloja. Karjalantie kulkee mäen poikki. Karjalantien lounaispuolelta, Kotimäen (p = 6764390, i = 3210730) tontilta (115 m muinaisjäännösmerkistä kaakkoon) 1961 todettu rautakautinen polttokalmisto 1961, jota on tutkittu 1962-1964. Kaivauksissa 1962-1963 talon lounaispuolelta on paljastunut myös rakennusjäännöksiä, muun muassa runsaasti savitiivistettä. Tontin lisäksi pelloilta molemmin puolin maantietä on todettu 1962 tarkastuksessa seitsemän (nro 7 on Harmaistenniittu, mjreki 1000000172) maansekaista röykkiötä, joista suurin osa on tutkittu pellonraivauksen takia 1965. Niistä on löydetty saviastianpaloja, savitiivistettä, kuutiokivi, rautaesineitä ja eläinten luita, muttei mitään hautaukseen viittaavaa. Varsinaisesta Kylämäen päärakennuksesta 50 m pohjoiskoilliseen tunnetaan kolme epämääräistä röykkiötä (muinaisjäännösmerkki). Ne voivat olla viljelyjäännöksiä, sillä niiden pohjoispuolella on mahdollisen muinaispellon jäännöksiä. Lisäksi inventoinnissa 1994 päärakennuksesta 160 m pohjoiskoilliseen, maantien koillispuolelta, Palttilan kartanon mailta, on todettu maantasainen polttokalmistokiveystä (halk. ainakin 20 m), josta on löydetty keramiikkaa ja palanutta luuta.
Vuonna 2008 Krupinmäellä on tehty koekuopitusta suunnitteilla olleen uuden asuinrakennuksen vuoksi, josta matkaa röykkiöille on noin 30 m. Paikalta ei todettu kiinteää muinaisjäännöstä. |
| metsakeskus.1000000171 |
400 |
Kylämäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
210596.38500000 |
6761631.16800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000171 |
Kohde sijaitsee Palttilan Kylämäessä, 300 m valtatieltä 8 lounaaseen, Karjalantien varressa. Maasto on laajojen peltoaukeiden ympäröimää, etelään ja kaakkoon viettävää osin kivikkoista moreenimäkeä, jonka lounaisreunassa on taloja. Karjalantie kulkee mäen poikki. Karjalantien lounaispuolelta, Kotimäen (p = 6764390, i = 3210730) tontilta (115 m muinaisjäännösmerkistä kaakkoon) 1961 todettu rautakautinen polttokalmisto 1961, jota on tutkittu 1962-1964. Kaivauksissa 1962-1963 talon lounaispuolelta on paljastunut myös rakennusjäännöksiä, muun muassa runsaasti savitiivistettä. Tontin lisäksi pelloilta molemmin puolin maantietä on todettu 1962 tarkastuksessa seitsemän (nro 7 on Harmaistenniittu, mjreki 1000000172) maansekaista röykkiötä, joista suurin osa on tutkittu pellonraivauksen takia 1965. Niistä on löydetty saviastianpaloja, savitiivistettä, kuutiokivi, rautaesineitä ja eläinten luita, muttei mitään hautaukseen viittaavaa. Varsinaisesta Kylämäen päärakennuksesta 50 m pohjoiskoilliseen tunnetaan kolme epämääräistä röykkiötä (muinaisjäännösmerkki). Ne voivat olla viljelyjäännöksiä, sillä niiden pohjoispuolella on mahdollisen muinaispellon jäännöksiä. Lisäksi inventoinnissa 1994 päärakennuksesta 160 m pohjoiskoilliseen, maantien koillispuolelta, Palttilan kartanon mailta, on todettu maantasainen polttokalmistokiveystä (halk. ainakin 20 m), josta on löydetty keramiikkaa ja palanutta luuta.
Vuonna 2008 Krupinmäellä on tehty koekuopitusta suunnitteilla olleen uuden asuinrakennuksen vuoksi, josta matkaa röykkiöille on noin 30 m. Paikalta ei todettu kiinteää muinaisjäännöstä. |
| metsakeskus.1000000171 |
400 |
Kylämäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
210596.38500000 |
6761631.16800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000171 |
Kohde sijaitsee Palttilan Kylämäessä, 300 m valtatieltä 8 lounaaseen, Karjalantien varressa. Maasto on laajojen peltoaukeiden ympäröimää, etelään ja kaakkoon viettävää osin kivikkoista moreenimäkeä, jonka lounaisreunassa on taloja. Karjalantie kulkee mäen poikki. Karjalantien lounaispuolelta, Kotimäen (p = 6764390, i = 3210730) tontilta (115 m muinaisjäännösmerkistä kaakkoon) 1961 todettu rautakautinen polttokalmisto 1961, jota on tutkittu 1962-1964. Kaivauksissa 1962-1963 talon lounaispuolelta on paljastunut myös rakennusjäännöksiä, muun muassa runsaasti savitiivistettä. Tontin lisäksi pelloilta molemmin puolin maantietä on todettu 1962 tarkastuksessa seitsemän (nro 7 on Harmaistenniittu, mjreki 1000000172) maansekaista röykkiötä, joista suurin osa on tutkittu pellonraivauksen takia 1965. Niistä on löydetty saviastianpaloja, savitiivistettä, kuutiokivi, rautaesineitä ja eläinten luita, muttei mitään hautaukseen viittaavaa. Varsinaisesta Kylämäen päärakennuksesta 50 m pohjoiskoilliseen tunnetaan kolme epämääräistä röykkiötä (muinaisjäännösmerkki). Ne voivat olla viljelyjäännöksiä, sillä niiden pohjoispuolella on mahdollisen muinaispellon jäännöksiä. Lisäksi inventoinnissa 1994 päärakennuksesta 160 m pohjoiskoilliseen, maantien koillispuolelta, Palttilan kartanon mailta, on todettu maantasainen polttokalmistokiveystä (halk. ainakin 20 m), josta on löydetty keramiikkaa ja palanutta luuta.
Vuonna 2008 Krupinmäellä on tehty koekuopitusta suunnitteilla olleen uuden asuinrakennuksen vuoksi, josta matkaa röykkiöille on noin 30 m. Paikalta ei todettu kiinteää muinaisjäännöstä. |
| metsakeskus.1000000172 |
400 |
Harmaistenniittu |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
210784.31600000 |
6761453.23900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000172 |
Kohde sijaitsee Palttilassa, 250 m valtatieltä 8 lounaaseen, Karjalantien koillisreunassa. Maasto on kaakkoon viettävää peltorinnettä, jossa on tien koillispuolella pieni kivikkoinen saareke. Paikalta on 1962 todettu pitkänomainen röykkiö (15 x 10 m), josta lounaispuoli on tuhoutunut tienteossa. Jäännökseen tehdyistä koekuopista on 1965 löydetty rautakautista keramiikkaa. Jäännös on tulkittu haudaksi. Kylämäen 1965 kaivausten mukaan röykkiöstä 60 m itään tai kaakkoon olisi pellolla toinen röykkiö (15 x 5 m). Jäännöksen säilymisestä ei ole tietoa. |
| metsakeskus.1000000173 |
400 |
Kalmanloukas |
10002 |
12002 |
13024 |
11033 |
27000 |
210015.63400000 |
6759213.13200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000173 |
Kohde sijaitsee Kodjalan kylän Lukkalan tilalla, päärakennuksesta 250 m luoteeseen, Sirppujoesta 400 itäkaakkoon Kalmanloukas-nimisellä mäellä. Maasto on kivikkoista moreenimäkeä, jonka luoteispuolella avautuu laaja peltoaukea. Kohdalla on rauhoitettu puu. Paikalta on todettu 1800-luvun lopulla matalia kiveyksiä, joita on pidetty mahdollisina rautakautisina hautoina. Inventoinnissa 1994 ei ole kuitenkaan havaittu mitään merkkiä muinaisjäännöksestä. Paikannimi saattaa viitata perimätietoon, jonka mukaan Kodjalan keskiaikainen kappeli ja hautausmaa sijaitsevat Lukkalan päärakennuksen lounaispuolisella mäellä (ks. mjreki 1000000174).
Kohteen läheisyydestä on löytynyt metallinetsinnässä kaksi rautaista avainta (ks. alakohteet).
Viranomaiskäyttöön lisätietoa Ilppari ILM 11381. |
| metsakeskus.1000000174 |
400 |
Lukkala |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27017 |
210120.59300000 |
6758931.25100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000174 |
Kohde sijaitsee Kodjalan kylässä Lukkalan tilalla ja siitä lohkotulla Isomäen teollisuustontilla (Naval Oy) Riihenkalliontien lounaispuolella, 330 m Uudenkaupungintieltä luoteeseen ja 700 m Sirppujoesta itään, Kalmanloukas-nimisellä mäellä. Maasto on kivikkoista moreenimäkeä, joka viettää lounaaseen. Maastoa on muokattu voimakaasti, kun mäen etelärinteeseen, entiselle peltoalueelle on rakennettu teollisuusrakennus 1975, jota on laajennettu 1985.
Lukkalan päärakennuksen etelä- ja lounaispuolelta on todettu 1955 ja 1987 inventoinneissa yhteensä seitsemän maansekaista röykkiötä (halk. keskim. 4 m). Lukkalan pelloilta on jo 1800-luvun lopulla löytynyt rautakautisen miekan terän katkelma ja kilvenkupura ja 1900-luvun alussa pronssisolki sekä 1940-luvulla keihäänkärkiä. Teollisuustontilla on tehty laajennuksen takia 1985 koekaivaus, jossa todettiin rakennuksen länsi- ja lounaispuolella merkkejä rautakautisesta ja historiallisesta toiminnasta, kiviröykkiöitä ja jonkin verran rautakautista keramiikkaa ja savitiivistettä. Vuonna 2007 todettiin, että teollisuusrakennuksen laajennus on tuhonnut nämä röykkiöt. Rakennuksen koillispuolella Riihenkalliontien lounaisreunassa olevasta kivikosta on saatu talteen rautakuonaa. Yksi röykkiö on täällä osittan säilynyt. Perimätiedon mukaan Lukkalan päärakennuksen lounaispuolella on Kodjalan keskiaikainen kappelinpaikka ja hautausmaa (keskikoordinaatti p = 6761800, i = 3210150, z = 22,5). Rakennuksen päädyssä oleva kellarin kerrotaan olleen kirkon viinikellari. Mäen nimi Kalmanloukas saattaa liittyä perimätietoon.
Naval Oy:n teollisuustontin länsi- ja lounaispuolisella mäellä on ainakin 13 eri-ikäistä röykkiötä, joista yhteen tehdystä koeojasta löytyi n. 4 kg rautakautista keramiikkaa. Savitiivistelöydöt kertovat alueella olevan myös asuinpaikan. Mäen länsirinteestä löytyi lisäksi merovingiaikainen polttokalmisto, kun vanhan riihen pohjaan tehdystä kuopasta löytyi mm. keihäänkärki, veitsi, hevosenkenkäsolki ja koristeellinen vyönsolki. |
| metsakeskus.1000000174 |
400 |
Lukkala |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
210120.59300000 |
6758931.25100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000174 |
Kohde sijaitsee Kodjalan kylässä Lukkalan tilalla ja siitä lohkotulla Isomäen teollisuustontilla (Naval Oy) Riihenkalliontien lounaispuolella, 330 m Uudenkaupungintieltä luoteeseen ja 700 m Sirppujoesta itään, Kalmanloukas-nimisellä mäellä. Maasto on kivikkoista moreenimäkeä, joka viettää lounaaseen. Maastoa on muokattu voimakaasti, kun mäen etelärinteeseen, entiselle peltoalueelle on rakennettu teollisuusrakennus 1975, jota on laajennettu 1985.
Lukkalan päärakennuksen etelä- ja lounaispuolelta on todettu 1955 ja 1987 inventoinneissa yhteensä seitsemän maansekaista röykkiötä (halk. keskim. 4 m). Lukkalan pelloilta on jo 1800-luvun lopulla löytynyt rautakautisen miekan terän katkelma ja kilvenkupura ja 1900-luvun alussa pronssisolki sekä 1940-luvulla keihäänkärkiä. Teollisuustontilla on tehty laajennuksen takia 1985 koekaivaus, jossa todettiin rakennuksen länsi- ja lounaispuolella merkkejä rautakautisesta ja historiallisesta toiminnasta, kiviröykkiöitä ja jonkin verran rautakautista keramiikkaa ja savitiivistettä. Vuonna 2007 todettiin, että teollisuusrakennuksen laajennus on tuhonnut nämä röykkiöt. Rakennuksen koillispuolella Riihenkalliontien lounaisreunassa olevasta kivikosta on saatu talteen rautakuonaa. Yksi röykkiö on täällä osittan säilynyt. Perimätiedon mukaan Lukkalan päärakennuksen lounaispuolella on Kodjalan keskiaikainen kappelinpaikka ja hautausmaa (keskikoordinaatti p = 6761800, i = 3210150, z = 22,5). Rakennuksen päädyssä oleva kellarin kerrotaan olleen kirkon viinikellari. Mäen nimi Kalmanloukas saattaa liittyä perimätietoon.
Naval Oy:n teollisuustontin länsi- ja lounaispuolisella mäellä on ainakin 13 eri-ikäistä röykkiötä, joista yhteen tehdystä koeojasta löytyi n. 4 kg rautakautista keramiikkaa. Savitiivistelöydöt kertovat alueella olevan myös asuinpaikan. Mäen länsirinteestä löytyi lisäksi merovingiaikainen polttokalmisto, kun vanhan riihen pohjaan tehdystä kuopasta löytyi mm. keihäänkärki, veitsi, hevosenkenkäsolki ja koristeellinen vyönsolki. |
| metsakeskus.1000000174 |
400 |
Lukkala |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27017 |
210120.59300000 |
6758931.25100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000174 |
Kohde sijaitsee Kodjalan kylässä Lukkalan tilalla ja siitä lohkotulla Isomäen teollisuustontilla (Naval Oy) Riihenkalliontien lounaispuolella, 330 m Uudenkaupungintieltä luoteeseen ja 700 m Sirppujoesta itään, Kalmanloukas-nimisellä mäellä. Maasto on kivikkoista moreenimäkeä, joka viettää lounaaseen. Maastoa on muokattu voimakaasti, kun mäen etelärinteeseen, entiselle peltoalueelle on rakennettu teollisuusrakennus 1975, jota on laajennettu 1985.
Lukkalan päärakennuksen etelä- ja lounaispuolelta on todettu 1955 ja 1987 inventoinneissa yhteensä seitsemän maansekaista röykkiötä (halk. keskim. 4 m). Lukkalan pelloilta on jo 1800-luvun lopulla löytynyt rautakautisen miekan terän katkelma ja kilvenkupura ja 1900-luvun alussa pronssisolki sekä 1940-luvulla keihäänkärkiä. Teollisuustontilla on tehty laajennuksen takia 1985 koekaivaus, jossa todettiin rakennuksen länsi- ja lounaispuolella merkkejä rautakautisesta ja historiallisesta toiminnasta, kiviröykkiöitä ja jonkin verran rautakautista keramiikkaa ja savitiivistettä. Vuonna 2007 todettiin, että teollisuusrakennuksen laajennus on tuhonnut nämä röykkiöt. Rakennuksen koillispuolella Riihenkalliontien lounaisreunassa olevasta kivikosta on saatu talteen rautakuonaa. Yksi röykkiö on täällä osittan säilynyt. Perimätiedon mukaan Lukkalan päärakennuksen lounaispuolella on Kodjalan keskiaikainen kappelinpaikka ja hautausmaa (keskikoordinaatti p = 6761800, i = 3210150, z = 22,5). Rakennuksen päädyssä oleva kellarin kerrotaan olleen kirkon viinikellari. Mäen nimi Kalmanloukas saattaa liittyä perimätietoon.
Naval Oy:n teollisuustontin länsi- ja lounaispuolisella mäellä on ainakin 13 eri-ikäistä röykkiötä, joista yhteen tehdystä koeojasta löytyi n. 4 kg rautakautista keramiikkaa. Savitiivistelöydöt kertovat alueella olevan myös asuinpaikan. Mäen länsirinteestä löytyi lisäksi merovingiaikainen polttokalmisto, kun vanhan riihen pohjaan tehdystä kuopasta löytyi mm. keihäänkärki, veitsi, hevosenkenkäsolki ja koristeellinen vyönsolki. |
| metsakeskus.1000000174 |
400 |
Lukkala |
10002 |
12002 |
13019 |
11010 |
27000 |
210120.59300000 |
6758931.25100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000174 |
Kohde sijaitsee Kodjalan kylässä Lukkalan tilalla ja siitä lohkotulla Isomäen teollisuustontilla (Naval Oy) Riihenkalliontien lounaispuolella, 330 m Uudenkaupungintieltä luoteeseen ja 700 m Sirppujoesta itään, Kalmanloukas-nimisellä mäellä. Maasto on kivikkoista moreenimäkeä, joka viettää lounaaseen. Maastoa on muokattu voimakaasti, kun mäen etelärinteeseen, entiselle peltoalueelle on rakennettu teollisuusrakennus 1975, jota on laajennettu 1985.
Lukkalan päärakennuksen etelä- ja lounaispuolelta on todettu 1955 ja 1987 inventoinneissa yhteensä seitsemän maansekaista röykkiötä (halk. keskim. 4 m). Lukkalan pelloilta on jo 1800-luvun lopulla löytynyt rautakautisen miekan terän katkelma ja kilvenkupura ja 1900-luvun alussa pronssisolki sekä 1940-luvulla keihäänkärkiä. Teollisuustontilla on tehty laajennuksen takia 1985 koekaivaus, jossa todettiin rakennuksen länsi- ja lounaispuolella merkkejä rautakautisesta ja historiallisesta toiminnasta, kiviröykkiöitä ja jonkin verran rautakautista keramiikkaa ja savitiivistettä. Vuonna 2007 todettiin, että teollisuusrakennuksen laajennus on tuhonnut nämä röykkiöt. Rakennuksen koillispuolella Riihenkalliontien lounaisreunassa olevasta kivikosta on saatu talteen rautakuonaa. Yksi röykkiö on täällä osittan säilynyt. Perimätiedon mukaan Lukkalan päärakennuksen lounaispuolella on Kodjalan keskiaikainen kappelinpaikka ja hautausmaa (keskikoordinaatti p = 6761800, i = 3210150, z = 22,5). Rakennuksen päädyssä oleva kellarin kerrotaan olleen kirkon viinikellari. Mäen nimi Kalmanloukas saattaa liittyä perimätietoon.
Naval Oy:n teollisuustontin länsi- ja lounaispuolisella mäellä on ainakin 13 eri-ikäistä röykkiötä, joista yhteen tehdystä koeojasta löytyi n. 4 kg rautakautista keramiikkaa. Savitiivistelöydöt kertovat alueella olevan myös asuinpaikan. Mäen länsirinteestä löytyi lisäksi merovingiaikainen polttokalmisto, kun vanhan riihen pohjaan tehdystä kuopasta löytyi mm. keihäänkärki, veitsi, hevosenkenkäsolki ja koristeellinen vyönsolki. |
| metsakeskus.1000000174 |
400 |
Lukkala |
10002 |
12002 |
13029 |
11033 |
27017 |
210120.59300000 |
6758931.25100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000174 |
Kohde sijaitsee Kodjalan kylässä Lukkalan tilalla ja siitä lohkotulla Isomäen teollisuustontilla (Naval Oy) Riihenkalliontien lounaispuolella, 330 m Uudenkaupungintieltä luoteeseen ja 700 m Sirppujoesta itään, Kalmanloukas-nimisellä mäellä. Maasto on kivikkoista moreenimäkeä, joka viettää lounaaseen. Maastoa on muokattu voimakaasti, kun mäen etelärinteeseen, entiselle peltoalueelle on rakennettu teollisuusrakennus 1975, jota on laajennettu 1985.
Lukkalan päärakennuksen etelä- ja lounaispuolelta on todettu 1955 ja 1987 inventoinneissa yhteensä seitsemän maansekaista röykkiötä (halk. keskim. 4 m). Lukkalan pelloilta on jo 1800-luvun lopulla löytynyt rautakautisen miekan terän katkelma ja kilvenkupura ja 1900-luvun alussa pronssisolki sekä 1940-luvulla keihäänkärkiä. Teollisuustontilla on tehty laajennuksen takia 1985 koekaivaus, jossa todettiin rakennuksen länsi- ja lounaispuolella merkkejä rautakautisesta ja historiallisesta toiminnasta, kiviröykkiöitä ja jonkin verran rautakautista keramiikkaa ja savitiivistettä. Vuonna 2007 todettiin, että teollisuusrakennuksen laajennus on tuhonnut nämä röykkiöt. Rakennuksen koillispuolella Riihenkalliontien lounaisreunassa olevasta kivikosta on saatu talteen rautakuonaa. Yksi röykkiö on täällä osittan säilynyt. Perimätiedon mukaan Lukkalan päärakennuksen lounaispuolella on Kodjalan keskiaikainen kappelinpaikka ja hautausmaa (keskikoordinaatti p = 6761800, i = 3210150, z = 22,5). Rakennuksen päädyssä oleva kellarin kerrotaan olleen kirkon viinikellari. Mäen nimi Kalmanloukas saattaa liittyä perimätietoon.
Naval Oy:n teollisuustontin länsi- ja lounaispuolisella mäellä on ainakin 13 eri-ikäistä röykkiötä, joista yhteen tehdystä koeojasta löytyi n. 4 kg rautakautista keramiikkaa. Savitiivistelöydöt kertovat alueella olevan myös asuinpaikan. Mäen länsirinteestä löytyi lisäksi merovingiaikainen polttokalmisto, kun vanhan riihen pohjaan tehdystä kuopasta löytyi mm. keihäänkärki, veitsi, hevosenkenkäsolki ja koristeellinen vyönsolki. |
| metsakeskus.1000000174 |
400 |
Lukkala |
10002 |
12002 |
13029 |
11010 |
27000 |
210120.59300000 |
6758931.25100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000174 |
Kohde sijaitsee Kodjalan kylässä Lukkalan tilalla ja siitä lohkotulla Isomäen teollisuustontilla (Naval Oy) Riihenkalliontien lounaispuolella, 330 m Uudenkaupungintieltä luoteeseen ja 700 m Sirppujoesta itään, Kalmanloukas-nimisellä mäellä. Maasto on kivikkoista moreenimäkeä, joka viettää lounaaseen. Maastoa on muokattu voimakaasti, kun mäen etelärinteeseen, entiselle peltoalueelle on rakennettu teollisuusrakennus 1975, jota on laajennettu 1985.
Lukkalan päärakennuksen etelä- ja lounaispuolelta on todettu 1955 ja 1987 inventoinneissa yhteensä seitsemän maansekaista röykkiötä (halk. keskim. 4 m). Lukkalan pelloilta on jo 1800-luvun lopulla löytynyt rautakautisen miekan terän katkelma ja kilvenkupura ja 1900-luvun alussa pronssisolki sekä 1940-luvulla keihäänkärkiä. Teollisuustontilla on tehty laajennuksen takia 1985 koekaivaus, jossa todettiin rakennuksen länsi- ja lounaispuolella merkkejä rautakautisesta ja historiallisesta toiminnasta, kiviröykkiöitä ja jonkin verran rautakautista keramiikkaa ja savitiivistettä. Vuonna 2007 todettiin, että teollisuusrakennuksen laajennus on tuhonnut nämä röykkiöt. Rakennuksen koillispuolella Riihenkalliontien lounaisreunassa olevasta kivikosta on saatu talteen rautakuonaa. Yksi röykkiö on täällä osittan säilynyt. Perimätiedon mukaan Lukkalan päärakennuksen lounaispuolella on Kodjalan keskiaikainen kappelinpaikka ja hautausmaa (keskikoordinaatti p = 6761800, i = 3210150, z = 22,5). Rakennuksen päädyssä oleva kellarin kerrotaan olleen kirkon viinikellari. Mäen nimi Kalmanloukas saattaa liittyä perimätietoon.
Naval Oy:n teollisuustontin länsi- ja lounaispuolisella mäellä on ainakin 13 eri-ikäistä röykkiötä, joista yhteen tehdystä koeojasta löytyi n. 4 kg rautakautista keramiikkaa. Savitiivistelöydöt kertovat alueella olevan myös asuinpaikan. Mäen länsirinteestä löytyi lisäksi merovingiaikainen polttokalmisto, kun vanhan riihen pohjaan tehdystä kuopasta löytyi mm. keihäänkärki, veitsi, hevosenkenkäsolki ja koristeellinen vyönsolki. |
| metsakeskus.1000000175 |
400 |
Kurkistenmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
210660.37500000 |
6758791.30800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000175 |
Kohde sijaitsee Kodjalassa, Uudenkaupungintieltä 110 m kaakkoon. Maasto on kauttaaltaan peltojen ympäröimää pienialaista kivikkoista moreenisaareketta. Paikalta on toimitettu 1936 kokoelmiin rautakautinen miekka. Saarekkeen länsipäästä on inventoinnissa 1955 todettu kaksi maansekaista röykkiötä (8 x 9 x 1 m ja 3 x 2 x 0,5 m), joista jälkimmäinen saattaa olla peltoröykkiökin. |
| metsakeskus.1000000176 |
400 |
Palttilanharju |
10002 |
12002 |
13018 |
11033 |
27000 |
210921.25700000 |
6762173.95500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000176 |
Kohde sijaitsee Palttilassa, Palttilan kartanosta 300-400 m kaakkoon, 300 m valtatieltä 8 koilliseen. Maasto on laajojen peltoaukeiden reunustamaa luode-kaakkosuuntaista hiekkaharjua, jonka kasvillisuus on kuivaa ketoa. Harjanteelta on 1955 inventoinnissa todettu viisi matalaa hautaröykkiötä tai latomusta (halk. 2-4 m), jotka muistuttavat Untamalan Myllymäen hautakumpuja (mjreki 400010250). Päärakennuksesta 330 m sahan suuntaan (kaakkoon) johtavan tien varresta, sorakuopan reunasta on löytynyt putkikirves (KM 16420). Tilustieltä 1980-luvun lopulla löydetty hevosenkenkäsolki (KM 24281). Molemmat saattavat löytötietojen perusteella olla peräisin aiemmin todetusta muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.1000000177 |
400 |
Tala-Vanhatala |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
212335.69000000 |
6762390.87500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000177 |
Kohde sijaitsee Kaukolan Kostiaisissa, molemmin puolin Kaukolantietä, Sirppujoen itärannalla, kuivatun Valkojärven kaakkoisosassa. Maasto on peltojen ja suomaiden ympäröimää moreenimäkeä, joka on kuulunut maantien koillispuolella Kostiaisentien varressa sijainneeseen Tala-Vanhatalan talon pihapiiriin. Maantien lounaispuolella on ollut kumpareista hakamaata. Nykyisin alueella on asuintaloja.
Vanhatalan päärakennuksen nurkalta saatiin talteen 1920-luvulla sähköpylvästä pystytettäessä hautaukseen viittaavia vanhemman rautakauden löytöjä (Hämeen museo 1211:37). Inventoinnin 1955 mukaan paikalla on ollut kaksi röykkiötä (165, 166) ja kolmas (174) tien vieressä, edellisistä kaakkoon. Soukaistentien lounaispuolisella harjanteella on sijainnut viisi kumpumaista jäännöstä (167-173). Tällä alueella on ennen rakentamista 1982 tehdyissa koekaivauksissa todettu rakennuksen ja raudanvalmistuspaikan jäännökset. Löytöinä on saatu talteen rautakautista keramiikkaa, savitiivistettä ja rautakuonaa. Muinaisjäännös on säilynyt rakennusten keskellä. Soukaistentien ja Kostiaisentien välissä Tala-Vanhatalan puretun talon pihapiirissä ja puutarhassa on tehty 2003 koekaivauksia kaavoituksen takia. Soukaistentien leikkauksen koillisreunasta paljastuneesta kiveyksestä on löytynyt rautakautista keramiikkaa, lasi- ja savihelmi sekä kuolaimet. Keramiikasta osa kuuluu Morbyn ryhmään. Kiveys saattaa liittyä kalmistoon tai asuinpaikkaan. Havaintojen perusteella Tala-Vanhatalan alueella on ollut laaja rautakautinen asutuskokonaisuus, jonka myöhempi maankäyttö on suureksi osaksi tuhonnut. |
| metsakeskus.1000000177 |
400 |
Tala-Vanhatala |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
212335.69000000 |
6762390.87500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000177 |
Kohde sijaitsee Kaukolan Kostiaisissa, molemmin puolin Kaukolantietä, Sirppujoen itärannalla, kuivatun Valkojärven kaakkoisosassa. Maasto on peltojen ja suomaiden ympäröimää moreenimäkeä, joka on kuulunut maantien koillispuolella Kostiaisentien varressa sijainneeseen Tala-Vanhatalan talon pihapiiriin. Maantien lounaispuolella on ollut kumpareista hakamaata. Nykyisin alueella on asuintaloja.
Vanhatalan päärakennuksen nurkalta saatiin talteen 1920-luvulla sähköpylvästä pystytettäessä hautaukseen viittaavia vanhemman rautakauden löytöjä (Hämeen museo 1211:37). Inventoinnin 1955 mukaan paikalla on ollut kaksi röykkiötä (165, 166) ja kolmas (174) tien vieressä, edellisistä kaakkoon. Soukaistentien lounaispuolisella harjanteella on sijainnut viisi kumpumaista jäännöstä (167-173). Tällä alueella on ennen rakentamista 1982 tehdyissa koekaivauksissa todettu rakennuksen ja raudanvalmistuspaikan jäännökset. Löytöinä on saatu talteen rautakautista keramiikkaa, savitiivistettä ja rautakuonaa. Muinaisjäännös on säilynyt rakennusten keskellä. Soukaistentien ja Kostiaisentien välissä Tala-Vanhatalan puretun talon pihapiirissä ja puutarhassa on tehty 2003 koekaivauksia kaavoituksen takia. Soukaistentien leikkauksen koillisreunasta paljastuneesta kiveyksestä on löytynyt rautakautista keramiikkaa, lasi- ja savihelmi sekä kuolaimet. Keramiikasta osa kuuluu Morbyn ryhmään. Kiveys saattaa liittyä kalmistoon tai asuinpaikkaan. Havaintojen perusteella Tala-Vanhatalan alueella on ollut laaja rautakautinen asutuskokonaisuus, jonka myöhempi maankäyttö on suureksi osaksi tuhonnut. |
| metsakeskus.1000000177 |
400 |
Tala-Vanhatala |
10002 |
12016 |
13172 |
11033 |
27000 |
212335.69000000 |
6762390.87500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000177 |
Kohde sijaitsee Kaukolan Kostiaisissa, molemmin puolin Kaukolantietä, Sirppujoen itärannalla, kuivatun Valkojärven kaakkoisosassa. Maasto on peltojen ja suomaiden ympäröimää moreenimäkeä, joka on kuulunut maantien koillispuolella Kostiaisentien varressa sijainneeseen Tala-Vanhatalan talon pihapiiriin. Maantien lounaispuolella on ollut kumpareista hakamaata. Nykyisin alueella on asuintaloja.
Vanhatalan päärakennuksen nurkalta saatiin talteen 1920-luvulla sähköpylvästä pystytettäessä hautaukseen viittaavia vanhemman rautakauden löytöjä (Hämeen museo 1211:37). Inventoinnin 1955 mukaan paikalla on ollut kaksi röykkiötä (165, 166) ja kolmas (174) tien vieressä, edellisistä kaakkoon. Soukaistentien lounaispuolisella harjanteella on sijainnut viisi kumpumaista jäännöstä (167-173). Tällä alueella on ennen rakentamista 1982 tehdyissa koekaivauksissa todettu rakennuksen ja raudanvalmistuspaikan jäännökset. Löytöinä on saatu talteen rautakautista keramiikkaa, savitiivistettä ja rautakuonaa. Muinaisjäännös on säilynyt rakennusten keskellä. Soukaistentien ja Kostiaisentien välissä Tala-Vanhatalan puretun talon pihapiirissä ja puutarhassa on tehty 2003 koekaivauksia kaavoituksen takia. Soukaistentien leikkauksen koillisreunasta paljastuneesta kiveyksestä on löytynyt rautakautista keramiikkaa, lasi- ja savihelmi sekä kuolaimet. Keramiikasta osa kuuluu Morbyn ryhmään. Kiveys saattaa liittyä kalmistoon tai asuinpaikkaan. Havaintojen perusteella Tala-Vanhatalan alueella on ollut laaja rautakautinen asutuskokonaisuus, jonka myöhempi maankäyttö on suureksi osaksi tuhonnut. |
| metsakeskus.1000000178 |
400 |
Syttyän Myllymäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27016 |
213025.41300000 |
6761861.09000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000178 |
Kohde sijaitsee Syttyän kylässä, 170 m Syttyäntien ja Tanhuantien risteyksestä pohjoisluoteeseen ja 200 m Palmusen talosta itäkoilliseen. Maasto on peltojen ympäröimää mataala moreenikumparetta, jossa kasvaa katajaa ja mäntyä. Paikalta on tunnettu röykkiöitä jo 1930-luvulta. Yksi jäännöksistä on tutkittu 1931, ja siitä on saatu talteen rautakautista keramiikkaa ja muutama rautaesineen katkelma. Inventoinnin mukaan maansekaisia röykkiöitä on ainakin kuusi (halk. 4-8 m), joista neljässä on reunakehä. Osa kiveyksistä saattaa liittyä paikalla olleeseen myllyyn. Muinaisjäännös on ajoitettu kansainvaellusajalle. Lisäksi mäen länsi-ja luoteisrinteellä on ainakin seitsemän pitkänomaista kuopannetta, jotka ulkoisesti muistuttavat ns. ryssänhautoja. Kohde kuuluu Museoviraston hoitokohteisiin.
|
| metsakeskus.1000000179 |
400 |
Venno 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
213158.35800000 |
6761919.07000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000179 |
Kohde sijaitsee Syttyän kylässä, Syttyäntien ja Tanhuantien risteyksestä 200-300 m koilliseen, Vennon talosta 250 m pohjoisluoteeseen, maantien itäpuolella. Maasto on peltojen ympäröimää moreenisaareketta ja sen eteläpuolista peltoa. Paikalta on todettu neljä maansekaista röykkiötä (halk. 4-6 m). Kaksi jäännöstä on tutkittu 1958 ja osa on hävitetty maankäytössä. |
| metsakeskus.1000000180 |
400 |
Kotomäki ja Tahtoma |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
213867.07600000 |
6761431.26800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000180 |
Kohde sijaitse Syttyän kylässä, Eurantien ja Matikantienristeyksestä 200 m kaakkoon, pururadan koillireunassa. Maasto on peltojen ympäröimää kallioista ja metsäistä mäkeä, joka viettää koilliseen ja itään. Paikalta on todettu 1956 kaksi röykkiötä 80 metrin päässä toisistaan. Kotomäen jäännös (9 x 6,3 m) on ladottu suurista lohkareista. Tahtoman röykkiö (10,6 x 9 m) on reunakehällinen. |
| metsakeskus.1000000181 |
400 |
Rukoushuone-Kansakoulunmäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27014 |
212532.61200000 |
6760790.51200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000181 |
Kohde sijaitsee Laitilan keskustassa koulun pihapiirissä entisellä Rukoushuoneen ja Kansakoulunmäellä. Paikalla on 1800-luvun lopulta lähtien tunnettu rautakautinen polttokalmisto. Mäen länsiosassa on ollut useita Untamalan-tyypin kumpuhautoja, joista osa tuhoutui 1930-luvun soranotossa. Kumpujen lisäksi alueella on laaja ja rikaslöytöinen polttokenttäkalmisto, jonka käyttöaika ulottuu kansainvaellusajalta viikinkiaikaan. Kalmistoa on tutkittu useaan otteeseen 1800- ja 1900-luvulla. Mäestä on jäljellä enään Pappilan maihin kuulunut itäosa, länsiosa on ajettu kokonaan soraksi ja paikalle on rakennettu rivitalo. Mäen koekeimmalla kohdalla olevan kiviröykkiön (muinaisjäännösmerkin kohdalla) ovat rakentaneet Hjalmar Appelgren ja Theodor Schvindt 1886-1887 kaivauksista kerätyistä kivistä. |
| metsakeskus.1000000181 |
400 |
Rukoushuone-Kansakoulunmäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27016 |
212532.61200000 |
6760790.51200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000181 |
Kohde sijaitsee Laitilan keskustassa koulun pihapiirissä entisellä Rukoushuoneen ja Kansakoulunmäellä. Paikalla on 1800-luvun lopulta lähtien tunnettu rautakautinen polttokalmisto. Mäen länsiosassa on ollut useita Untamalan-tyypin kumpuhautoja, joista osa tuhoutui 1930-luvun soranotossa. Kumpujen lisäksi alueella on laaja ja rikaslöytöinen polttokenttäkalmisto, jonka käyttöaika ulottuu kansainvaellusajalta viikinkiaikaan. Kalmistoa on tutkittu useaan otteeseen 1800- ja 1900-luvulla. Mäestä on jäljellä enään Pappilan maihin kuulunut itäosa, länsiosa on ajettu kokonaan soraksi ja paikalle on rakennettu rivitalo. Mäen koekeimmalla kohdalla olevan kiviröykkiön (muinaisjäännösmerkin kohdalla) ovat rakentaneet Hjalmar Appelgren ja Theodor Schvindt 1886-1887 kaivauksista kerätyistä kivistä. |
| metsakeskus.1000000181 |
400 |
Rukoushuone-Kansakoulunmäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
212532.61200000 |
6760790.51200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000181 |
Kohde sijaitsee Laitilan keskustassa koulun pihapiirissä entisellä Rukoushuoneen ja Kansakoulunmäellä. Paikalla on 1800-luvun lopulta lähtien tunnettu rautakautinen polttokalmisto. Mäen länsiosassa on ollut useita Untamalan-tyypin kumpuhautoja, joista osa tuhoutui 1930-luvun soranotossa. Kumpujen lisäksi alueella on laaja ja rikaslöytöinen polttokenttäkalmisto, jonka käyttöaika ulottuu kansainvaellusajalta viikinkiaikaan. Kalmistoa on tutkittu useaan otteeseen 1800- ja 1900-luvulla. Mäestä on jäljellä enään Pappilan maihin kuulunut itäosa, länsiosa on ajettu kokonaan soraksi ja paikalle on rakennettu rivitalo. Mäen koekeimmalla kohdalla olevan kiviröykkiön (muinaisjäännösmerkin kohdalla) ovat rakentaneet Hjalmar Appelgren ja Theodor Schvindt 1886-1887 kaivauksista kerätyistä kivistä. |
| metsakeskus.1000000181 |
400 |
Rukoushuone-Kansakoulunmäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27017 |
212532.61200000 |
6760790.51200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000181 |
Kohde sijaitsee Laitilan keskustassa koulun pihapiirissä entisellä Rukoushuoneen ja Kansakoulunmäellä. Paikalla on 1800-luvun lopulta lähtien tunnettu rautakautinen polttokalmisto. Mäen länsiosassa on ollut useita Untamalan-tyypin kumpuhautoja, joista osa tuhoutui 1930-luvun soranotossa. Kumpujen lisäksi alueella on laaja ja rikaslöytöinen polttokenttäkalmisto, jonka käyttöaika ulottuu kansainvaellusajalta viikinkiaikaan. Kalmistoa on tutkittu useaan otteeseen 1800- ja 1900-luvulla. Mäestä on jäljellä enään Pappilan maihin kuulunut itäosa, länsiosa on ajettu kokonaan soraksi ja paikalle on rakennettu rivitalo. Mäen koekeimmalla kohdalla olevan kiviröykkiön (muinaisjäännösmerkin kohdalla) ovat rakentaneet Hjalmar Appelgren ja Theodor Schvindt 1886-1887 kaivauksista kerätyistä kivistä. |
| metsakeskus.1000000181 |
400 |
Rukoushuone-Kansakoulunmäki |
10002 |
12002 |
13018 |
11033 |
27014 |
212532.61200000 |
6760790.51200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000181 |
Kohde sijaitsee Laitilan keskustassa koulun pihapiirissä entisellä Rukoushuoneen ja Kansakoulunmäellä. Paikalla on 1800-luvun lopulta lähtien tunnettu rautakautinen polttokalmisto. Mäen länsiosassa on ollut useita Untamalan-tyypin kumpuhautoja, joista osa tuhoutui 1930-luvun soranotossa. Kumpujen lisäksi alueella on laaja ja rikaslöytöinen polttokenttäkalmisto, jonka käyttöaika ulottuu kansainvaellusajalta viikinkiaikaan. Kalmistoa on tutkittu useaan otteeseen 1800- ja 1900-luvulla. Mäestä on jäljellä enään Pappilan maihin kuulunut itäosa, länsiosa on ajettu kokonaan soraksi ja paikalle on rakennettu rivitalo. Mäen koekeimmalla kohdalla olevan kiviröykkiön (muinaisjäännösmerkin kohdalla) ovat rakentaneet Hjalmar Appelgren ja Theodor Schvindt 1886-1887 kaivauksista kerätyistä kivistä. |
| metsakeskus.1000000181 |
400 |
Rukoushuone-Kansakoulunmäki |
10002 |
12002 |
13018 |
11033 |
27016 |
212532.61200000 |
6760790.51200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000181 |
Kohde sijaitsee Laitilan keskustassa koulun pihapiirissä entisellä Rukoushuoneen ja Kansakoulunmäellä. Paikalla on 1800-luvun lopulta lähtien tunnettu rautakautinen polttokalmisto. Mäen länsiosassa on ollut useita Untamalan-tyypin kumpuhautoja, joista osa tuhoutui 1930-luvun soranotossa. Kumpujen lisäksi alueella on laaja ja rikaslöytöinen polttokenttäkalmisto, jonka käyttöaika ulottuu kansainvaellusajalta viikinkiaikaan. Kalmistoa on tutkittu useaan otteeseen 1800- ja 1900-luvulla. Mäestä on jäljellä enään Pappilan maihin kuulunut itäosa, länsiosa on ajettu kokonaan soraksi ja paikalle on rakennettu rivitalo. Mäen koekeimmalla kohdalla olevan kiviröykkiön (muinaisjäännösmerkin kohdalla) ovat rakentaneet Hjalmar Appelgren ja Theodor Schvindt 1886-1887 kaivauksista kerätyistä kivistä. |
| metsakeskus.1000000181 |
400 |
Rukoushuone-Kansakoulunmäki |
10002 |
12002 |
13018 |
11033 |
27018 |
212532.61200000 |
6760790.51200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000181 |
Kohde sijaitsee Laitilan keskustassa koulun pihapiirissä entisellä Rukoushuoneen ja Kansakoulunmäellä. Paikalla on 1800-luvun lopulta lähtien tunnettu rautakautinen polttokalmisto. Mäen länsiosassa on ollut useita Untamalan-tyypin kumpuhautoja, joista osa tuhoutui 1930-luvun soranotossa. Kumpujen lisäksi alueella on laaja ja rikaslöytöinen polttokenttäkalmisto, jonka käyttöaika ulottuu kansainvaellusajalta viikinkiaikaan. Kalmistoa on tutkittu useaan otteeseen 1800- ja 1900-luvulla. Mäestä on jäljellä enään Pappilan maihin kuulunut itäosa, länsiosa on ajettu kokonaan soraksi ja paikalle on rakennettu rivitalo. Mäen koekeimmalla kohdalla olevan kiviröykkiön (muinaisjäännösmerkin kohdalla) ovat rakentaneet Hjalmar Appelgren ja Theodor Schvindt 1886-1887 kaivauksista kerätyistä kivistä. |
| metsakeskus.1000000181 |
400 |
Rukoushuone-Kansakoulunmäki |
10002 |
12002 |
13018 |
11033 |
27017 |
212532.61200000 |
6760790.51200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000181 |
Kohde sijaitsee Laitilan keskustassa koulun pihapiirissä entisellä Rukoushuoneen ja Kansakoulunmäellä. Paikalla on 1800-luvun lopulta lähtien tunnettu rautakautinen polttokalmisto. Mäen länsiosassa on ollut useita Untamalan-tyypin kumpuhautoja, joista osa tuhoutui 1930-luvun soranotossa. Kumpujen lisäksi alueella on laaja ja rikaslöytöinen polttokenttäkalmisto, jonka käyttöaika ulottuu kansainvaellusajalta viikinkiaikaan. Kalmistoa on tutkittu useaan otteeseen 1800- ja 1900-luvulla. Mäestä on jäljellä enään Pappilan maihin kuulunut itäosa, länsiosa on ajettu kokonaan soraksi ja paikalle on rakennettu rivitalo. Mäen koekeimmalla kohdalla olevan kiviröykkiön (muinaisjäännösmerkin kohdalla) ovat rakentaneet Hjalmar Appelgren ja Theodor Schvindt 1886-1887 kaivauksista kerätyistä kivistä. |
| metsakeskus.1000000182 |
918 |
Kiimkallio II |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
207401.75800000 |
6743636.37900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000182 |
Pohjakivet hautaröykkiöstä, joka on ollut n. 6 m halkaisijaltaan. Sijaitsee mäntyä ja koivua kasvavalla laakealla kalliolla. SU-kohde Vehmaa:633. |
| metsakeskus.1000000183 |
918 |
Kappelmäki |
10002 |
12002 |
13025 |
11006 |
27005 |
213810.20600000 |
6738899.30800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000183 |
Uuden ajan alun kirkonpaikka, Laittisten kylässä. Paikkaa ympäröi rauennut kiviaita. Alueella on tehty arkeologisia kaivauksia vuosina 2002 ja 2005. Tutkimuksissa on osoittautunut, että paikalle on tehty kappeli rautakautisen kulttuurikerroksen päälle. Paikalla on maatuneen puun rajaama, noin 6 x 7 metrin kokoisen kirkon/kappelin jäännös, jonka käyttöperiodi löydettyjen rahojen perusteella ajoittuu 1500 – luvun lopulta 1700 –luvun alkuun (tunnistetut rahat vuosilta 1573-1713). Rakennus on ollut itä-länsi –suuntainen. Sen itäpää on ollut korotettu koillis- ja kaakkoisnurkistaan pystypaalujen varaan. Ovi on ollut todennäköisesti länsipäätyyn erikseen salvotussa eteisessä. Rakennuksessa on ollut ikkunat mahdollisesti jokaisella seinustalla. Selvimmät ikkunalasikeskittymät ovat itäpäädyn keskellä ja eteläseinustan keskellä.
Kirkon sisältä löytyi merkkejä hautauksista; keskialueelta löytyi mm. kaksi kallon kappaletta sekä pitkiä luita. Kirkon pohjoisseinän ulkopuolelta havaittiin yksi hautahahmo. Kaivaukset ulottuivat noin 20 cm:n syvyyteen, minkä vuoksi varsinaiseen hautauskerrosta tutkimuksissa ei vielä tavoitettu. |
| metsakeskus.1000000183 |
918 |
Kappelmäki |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27005 |
213810.20600000 |
6738899.30800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000183 |
Uuden ajan alun kirkonpaikka, Laittisten kylässä. Paikkaa ympäröi rauennut kiviaita. Alueella on tehty arkeologisia kaivauksia vuosina 2002 ja 2005. Tutkimuksissa on osoittautunut, että paikalle on tehty kappeli rautakautisen kulttuurikerroksen päälle. Paikalla on maatuneen puun rajaama, noin 6 x 7 metrin kokoisen kirkon/kappelin jäännös, jonka käyttöperiodi löydettyjen rahojen perusteella ajoittuu 1500 – luvun lopulta 1700 –luvun alkuun (tunnistetut rahat vuosilta 1573-1713). Rakennus on ollut itä-länsi –suuntainen. Sen itäpää on ollut korotettu koillis- ja kaakkoisnurkistaan pystypaalujen varaan. Ovi on ollut todennäköisesti länsipäätyyn erikseen salvotussa eteisessä. Rakennuksessa on ollut ikkunat mahdollisesti jokaisella seinustalla. Selvimmät ikkunalasikeskittymät ovat itäpäädyn keskellä ja eteläseinustan keskellä.
Kirkon sisältä löytyi merkkejä hautauksista; keskialueelta löytyi mm. kaksi kallon kappaletta sekä pitkiä luita. Kirkon pohjoisseinän ulkopuolelta havaittiin yksi hautahahmo. Kaivaukset ulottuivat noin 20 cm:n syvyyteen, minkä vuoksi varsinaiseen hautauskerrosta tutkimuksissa ei vielä tavoitettu. |
| metsakeskus.1000000184 |
918 |
Vihtjärvi |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
213523.30200000 |
6743336.53000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000184 |
Kaksi pronssikautista hautaröykkiötä havupuustoisella mäellä. Röykkiöt kooltaan 33 x 8,5 m sekä 12 x 6 m. SU-kohde 635. |
| metsakeskus.1000000185 |
918 |
Pitkiskallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
213685.22300000 |
6746416.28900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000185 |
Pronssikautinen hautaröykkiö, halkaisijaltaan 5,5 m, Appuljärven länsirannalla kalliopohjalla, Laitilan kunnanrajasta n. 100 m. SU-kohde 636. Merkitty peruskartalle (?).
V. 2004 inventoinnissa alueen tarkastuksessa havaittiin tällä alueella pellon reunoilla lähinnä viljelyraunioita sekä mahdollinen kiukaan pohja (p=6749 228; ,i=3213 757; z=n. 20), jonka ilmoitetaan myös olevan peruskarttamerkin kohdilla. Kertomuksesta ei käy ilmi, onko rakenne kalliopohjalla, mutta sen ilmoitetaan olevan pienen hiekkatien vieressä sen itäpuolella. Se on nelikulmainen latomus suuren maakiven kyljessä ja vain 2x2,5x0,8 m suuruinen. Maakivi on sekundaari. Kalliopohjalla on sen sijaan toinen v. 2004 paikannettu rakenne, osittain hajotettu mahdollinen hautaröykkiö, jonka katkaisee röykkiön eteläpuoliskon kiviaineksista koottu länsi-itä-suuntainen kiviaita. Alunperin se lienee olut säänöllisen pyöreä. Sen reunoilla on ollut suuremmat reunakivet.
Pohjoispuolen röykkiön osan halkaisija on 9 m. Se sijaitsee pellon eteläpuoleisen metsäkannaksen pohjoisosassa, edellisestä arviolta 110-120 m etelään, Vahekosken tilalla.
|
| metsakeskus.1000000186 |
918 |
Särkijärvi I |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
213286.38300000 |
6747038.04000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000186 |
Kaksi pronssikautista hautaröykkiötä n. 80 m etäisyydellä toisistaan. SU-kohde 637.
V:n 2004 inventoinnissa alue tarkastettiin ja dokumentoitiin. Edellisiä vastannevat röykkiö 1 (2004), melko säännöllinen sammaloitunut ja 9x10 m suuruinen ja runsaan metrin korkuinen röykkiö. Se on pienen tien itäpuolella alavassa, melko tasaisessa ja avoimessa maastossa. Se on Särkijärven röykkiöistä eteläisin (p=6749 830; i=3213 388; z=25). Edellisestä joitakin kymmeniä metrejä (n. 80 ?) pohjoiseen, tien länsipuolella tasaisella maalla havupuiden siimeksessä on toinen sammalen peittämä lähes symmetrisen pyöreä ja laelta melko tasainen röykkiö, kooltaan n. 17x20 m ja yli 1½ m korkea.
Kolmas pieni silmäkivellinen röykkiö havaittiin ensimmäisestä n. 60 m etelään, tien länsipuolella itään viettävän kallioalueen kupeessa. Se on n. 3,5 m halkaisijaltaan ja n. 0,8 m korkea. Se voi olla hautaröykkiö, mutta on myös mahdollista, että se on vanha peltoraunio (koordin. p=6749 077; i=3213341; z=yli 25). |
| metsakeskus.1000000187 |
918 |
Särkijärvi II |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
213260.38900000 |
6747235.96600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000187 |
Pronssikautinen röykkiö Särkijärven pohjoispään rannasta n. 100 m länteen, sekä Laitilan että Uudenkaupungin (ent. Kalannin) rajasta n. 200 m. SU-kohde 638. V:n 2004 inventoinnin mittausten mukaan se on kooltaan 16x16 m ja ainakin 2 m korkea (röykkiö 3). Sen keskellä on suuri kuoppa. Röykkiön ympärillä on voimakas kaiku.
Edellisen vieressä, sen itäpuolella, on kookas maan peittämä kumpu, joka kuitenkin kätkee kiveyksen, joka on kooltaan 20x20 ja runsas 2 m korkea (gps-koordinaatit p=6750 077; i=3213 329; z=yli 25). |
| metsakeskus.1000000188 |
918 |
Kopparvare |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
213125.43800000 |
6747466.86500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000188 |
Röykkiötä Laitilan ja Uudenkaupungin (ent. Kalannin) rajalla, Särkijärven luoteispuolella. Halkaisijat 4-16(-30) m. Sijaitsevat kalliopohjaisella mäellä peltojen keskellä. Yksi sijaitsee kolmen kunnan rajapyykin kohdalla (vrt. Huurre: Kalannin inv.-kert. 1964:36 ja kohde Laitila Kopparivareja 1000 00 0080). SU-kohde 639. Laitilan inv.-kert. 1955:118:2, 3 ja 117. Ainakin yksi lienee Vehmaan puolella kokonaan (Hirviluoto 1955:118:3). |
| metsakeskus.1000000189 |
918 |
Vihtjärvi II |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
213682.24200000 |
6742980.67200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000189 |
Pronssikautinen hautaröykkiö kalliopohjalla. Röykkiö on kooltaan 5,7 x 5,5 m. SU-kohde 640. |
| metsakeskus.1000000190 |
631 |
Sannavuori |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
209301.82400000 |
6778630.33700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000190 |
Viisi pronssikautista hautaröykkiötä korkeassa kalliomaastossa Kaljas-, Noita- ja Sannajärven välissä. Röykkiöiden halkaisija vaihtelee 5-12 m välillä. Röykkiö 1 on halkaisijltaan n. 12 m ja korkeudeltaan lähes 2 m. Sen keskelle on kaivettu kolme kuopannetta, joista keskimmäisessä näkyy paasiarkkua. Röykkiö 2 on edellisestä 40 m luoteeseen. Se on halkaisijaltaan 8 m ja sen keskellä on hajallaan kuoppia. Röykkiö 3 sijaitsee n. 30 m edellisestä etelälounaaseen. Se on kooltaan noin 7 m. Sen kivet ovat hajallaan. Röykkiöistä neljäs on hajanainen ja halkaisijaltaan 5 m. Se sijaitsee röykkiön 2 pohjoispuolella. Aivan edellisen itäpuolella on röykkiö 5, 3-metrinen kivikasa, jonka kivet voivat olla peräisin viereisistä röykkiöistä. Sannavuoren matala vare on laaja pirunpelto, jossa on erilaisia ajaltaan ja tarkoitukseltaan tuntemattomia kuoppia ja kaivantoja. |
| metsakeskus.1000000191 |
631 |
Radansuu |
10002 |
12006 |
13077 |
11004 |
27000 |
200139.58300000 |
6761967.97900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000191 |
Radansuun kylässä Siuttilan talon maalla vanhan Uudenkaupungin - Rauman tien varrella on talon vanha asuinrakennuksen kaakkoispuolella matalaa kalliopaljastumaa, jonka eteläosassa on hakattuna 13 kuoppaa. Ne ovat pyöreitä, sileäpohjaisia ja puolipallon muotoisia, halkaisijaltaan 3-6 cm. Niistä 11 on ryhmässä, kaksi muista erillään. Osa löytyi maata siirrettäessä. Tiettävästi paikalta ei tunneta löytöjä. Korkeussijaintinsa perusteella (noin 4-5 m mpy.) kuopat on voitu tehdä aikaisintaan noin 1200 vaiheilla jKr. |
| metsakeskus.1000000192 |
631 |
Väliluunkallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
202519.61000000 |
6766432.20000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000192 |
Kiviröykkiöitä ja valleja Ylikylän Narvelan Väliluunkalliolla, runsas 500 m Miehonjärvestä länteen. Suurin on halkaisijaltaan noin 11-12 m ja 2,7 m korkea ja keskeltä kaiveltu. Sen vieressä pohjoisluoteessa on noin 4-metrinen ja ½ m korkea röykkiö. Isosta röykkiöstä 4 m pohjoiskoilliseen on halkaisijaltaan 8 m ja noin 1 m korkuinen röykkiö, jonka keskellä on laaja kuoppa. Sen pohjoispuolella on 20-metrinen itä-länsisuuntainen kivivalli, joka voi muodostua kahdesta vallin yhdistämästä röykkiöstä. Vallin länsipuolella on toinen 8-metrinen vallinpätkä ja ison röykiön länsilounaispuolella vielä 20-metrinen vallirakennelma, joka voi myös muodostua vallin yhdistämästä kahdesta röykkiöstä. Noin 5 m ison röykkiön eteläpuolella on suuren maakiven pohjoispuolella matala epäselvä kivikehä, jonka ympäristökin on kivikkoista. |
| metsakeskus.1000000193 |
631 |
Neittenkallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
201976.82400000 |
6765999.37200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000193 |
Ylikylän Eilun tilan metsäisellä kallioalueella on lounaisella korkeimmalla kohdalla Neittenkalliolla hajotetun hautaröykkiön pohja. Se on nykyään kooltaan 6 x 8 m. Kallliohuipun rinteet ovat jyrkät kaakkoa lukuun ottamatta. Killinen (1885) kertoo "Neitseen kalliolla" asuneen jättiläisneidon, jolla oli tapana huvikseen munkkia lyödä ja jonka leikkkikaluja parin kyynärän korkuista kiveä säilytetään vielä muistona immestä. Toisen tarinan mukaan kalliolle olisi "juuttien aikaan" haudattu päällikön tytär, joka oli kuollut juuttien tehtyä ryöstöretken Laitilan puolelle. Taistelupaikka oli Lukujärven rannassa kalliolta 3 km kaakkoon, jossa juutit olisivat hänvinneet ja joutuneet vangeiksi Pakokallion luolista. |
| metsakeskus.1000000194 |
631 |
Jyrkänkallio |
10002 |
12004 |
13048 |
11004 |
27000 |
202078.77800000 |
6767105.93200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000194 |
Pappilan kylän metsäpalstalla on Rohdaisista Uuteenkaupunkiin vievän tien varressa Jyrkän kallioiden pohjoispuolella kolme ajaltaan epämääräistä kivivallituksta, jotka sattavat olla esihistoriallisia, ehkä luonnonvoimienkin muodostamia. Ne ovat pituudeltaan 20, 11 ja 20 m, leveydeltään 3-4 m ja korkeudeltaan ½ m. Sijaitsevat kahdella erillisellä matalamman alueen erottamalla kallioalueella n. 400 m etäisyydellä toisistaan. Alueella on myös selvää pirunpeltoa. |
| metsakeskus.1000000195 |
631 |
Tätilä |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
201424.02800000 |
6770477.57700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000195 |
Pronssikautisia hautaröykkiötä metsäisellä kalliolla Pyhärannasta Rohdasiin kulkevan tien pohjoispuolella. Schvindt on maininnut kaksi röykkiötä, Huurre havaitsi kolme inventoidessaan vuonna 1964. Ne ovat nykyään (2000-luvun alussa) avoimeksi hakatulla kallioalueella. Huurteen mukaan kahdesta vierekkäisestä läntinen on noin 7 m ja 1 m korkea, mutta pahasti hajallaan. Siinä on ollut havaittavissa mahdollista arkunjäännöstä. Viereinen itäisempi röykkiö, jonka Schvindt mainitsee, olisi ollut enää pieni kivikasa, mutta lähiympäristössä oli runsaasti irtokiviä. Brusilan mukaan (v. 2004) kaksi vierekkäistä ovat säilyneet ja halkaisijaltaan 4,5 - 7 m. Näistä itäisempi lienee kokonaisuudessaan muinoin hajotettu, mutta muodostaam kuitenkin tiiviin kiveyksen kalliokumpareen länsireunaan. Läntisempi on edelleen (v. 2007) melko hyväkuntoinen ja Huurre on siinä keskuskraatterissa havainnut mahdollisen arkunjäännöksen. Kolmannen röykkiön puolestaan on havaittu jo 1990-luvulta lähtien olleen tuhottu. Se on ollut röykkiöistä ylin ja erillinen, noin 100 m päässä luoteessa. Vielä vuonna 1964 se oli noin 5 m halkaisijaltaan ja 0,7 m korkea. Hävitetyn paikalla (p=6773 374; i=3201390) ylempänä ei ole kiveäkään jäljellä, mutta kivet on kasattu viereiseen kallion notkelmaan. Hajottajasta tai hävityksen ajankohdasta ei ole tietoa. Ent. maanomistaja on kuitenkin kertonut, että röykkiötä kaivamassa olisi ollut joskus tutkijoita, vaikkei mitään tutkimuksia tiedetä tehdyn paikalla. Alueen pohjoispuolella on kallionlouhinta-alue. Kohde on merkitty vanhalle peruskartalle virheellisesti n. 150 m liikaa länsiluoteeseen. |
| metsakeskus.1000000196 |
631 |
Kuusisto |
10002 |
12002 |
13019 |
11004 |
27000 |
203949.99100000 |
6775445.59100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000196 |
Röykkiötä ja muita kivirakennelmia kalloisella mäkialueella Ihoden kylän länsiosassa, pienen peltoalueen länsireunassa, Rauman kunnanrajalta n. 200 m etelään. Sijaitsevat Kuusiston talosta, entisestä Paksun torpasta luoteeseen olevalla kalliolla. Röykkiöistä suurimman halkaisija on noin 13 m ja korkeus yli 2 m. Sen keskellä on kraaterimainen kuoppa. Paksun aiemman isännän kerrotaan löytäneen siitä kuolaimet, jotka saattavat olla ne Rauman museon kokoelmissa olevat rautakautiset kuolaimet, joiden tiedetään olevan Ihoden kylästä. Röykkiössä on kiinni erillinen röykkiö, josta erottuu kehäkiveystä. Se on 1800-luvulla ollut noin 7-metrinen ja 1,5 m korka. Suuren röykkiön luoteis- ja länsipuolella on kaksi röykkiötä, jotka ovat halkaisijaltaan noin 5 ja 2 m, sekä kivivalli, pituudeltaan 15 m ja maakumpare. Edelleen ison röykkiön kaakkoispuolella on matala kiveys, joka on halkaisijaltaan noin 3 m. |
| metsakeskus.1000000197 |
631 |
Ilveskallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
198135.00000000 |
6779993.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000197 |
Kaksi röykkiönpohjaa kalliomaastossa Kukolan kylässä Reilanjärven itäpuolella, noin ½ km rannasta. Ne ovat Heikon talosta noin 1,3 km eteläkaakkoon ja Rauman vastaisesta rajata 1 km länteen sijaitsevalla Ilveskalliolla noin 80 m etäisyydellä toisistaan. Kallion länsiosan korkeimmalla kohdalla on vielä Killisen aikana (1885) ollut ehjä "kaunis hiittenvare". Schvindtin käydessä paikalla se oli pengottu. V. 1964 inventoinnissa sen havaittiin olevan pengottu ja kooltaan 7x6x½ m. keskusalue oli kivetön ja kalliopohjainen. Sen ympärillä on erilaisia ilmeisen myöhäisiä kivirakennelmia. Toinen on edellisestä pohjoiseen ja matalammalla. Sen on vain pieni 2x3 m laajuinen yksikerroksinen kiveys, mahdollinen hautaröykkiön jäännös.
Kohde tarkastettiin vuoden 2021 inventoinnissa. Röykkiö on kasattu paljaalle kalliolle mäen korkeimmalle kohdalle. Röykkiön kiveystä on hajotettu ja se levittyy noin 9x7 metrin alueelle ja siinä kasvaa kituliaita mäntyjä. Kivikerroksia on 1–3 ja kivet koostuvat pääasiassa noin 20–40 cm halkaisijaltaan olevista kivistä. Ei ole nähtävissä, että röykkiössä olisi ollut sisäisiä rakenteita, kiviä on hieman kasaantunut röykkiön reunoille penkomisen seurauksena. Sijaintinsa perusteella kyseessä voi olla pronssikautinen hautaröykkiö. Röykkiö on noin 30 metriä johdon länsipuolella eikä ulotu johtokäytävän alueelle.
Noin 80 metriä pohjoiseen, kalliopaljastuman alaosassa noin 5 metriä alempana kuin iso röykkiö, havaittiin hyvin matala kivilatomus, jonka halkaisija on pari metriä ja se on sammaleen peitossa. Kiviä vaikutti olevan vain yhdessä kerroksessa. Todennäköisesti se on aiemmissa inventoinneissa mainittu pieni kiveys. Kivet ovat halkaisijaltaan parikymmentä senttiä ja pienempiä. Latomuksen alapuolella on kallion päällä jonkin verran muita irtokiviä. Vastaavia irtokiviä tavattiin myös muualla kallion pohjoisreunalla.
Muinaisjäännösalueeksi oli aiemmin rajattu laajalti kalliota röykkiöiden välillä ja ympäristössä. Inventoinnin perusteella rajattiin pääkohde iso röykkiö ja alakohde pieni kiveys erikseen. |
| metsakeskus.1000000198 |
631 |
Majantaustan haka |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
205341.43400000 |
6774545.96300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000198 |
Vanhastaan (Schvindt, Killinen) Ihoden kylän Lotilan Majantaustan haasta on tunnettu röykkiö. Huurteen (1964) mukaan se on matala ja halkaisijaltaan 6-metrinen vare, jonka keskellä on matala kuoppa. Se sijaitsee Majantaustan peltoalueen lounaispuolella olevan harjanteen koillispäässä, n. 100 m lounaaseen Tyynelän pellonreunan ladosta, josta oli vuonna 2006 enää rauniot jäljellä. Röykkiö on merkitty peruskartalle ja vuoden 2006 mittauksen mukaan se olisi pyöreähkö ja noin 8 metrinen. Sen vieressä on koillisessa toinen niin ikään peruskartalle merkitty röykkiö osittain kalliopohjalla. Tätä oli kaivamalla vaurioitettu vuonna 2005 nostamalla punaisia hiekkakivilaakoja pinoihin röykkiön päälle. Vaurioitunut röykkiö entistettiin. Siirrellyt kivet sijoitettiin takaisin röykkiöön vuonna 2006. Se koostuu valtaosin hiekkakivilaaoista ja sen alkuperäiseksi kooksi arvioitiin noin 4x5 m. Osa kivistä lienee matalan kallioharjanteen juurella koillisessa.
Huurre ilmoittaa vielä mainitun ladon lähellä olleen kivikkoinen kumpare, jonka kiveys lienee luontainen ja 8 m ladon eteläpuolella matala kuoppa, kooltaan noin 3x1 m.
etelästä pohjoiseen lienee noin 200 m luokkaa
Vuonna 1996 röykkiöiden etelä- ja lounaispuolella on tarkastettu ryhmä pääosin epämääräisiä röykkiöitä, joista lähin on noin 30 m edellisten röykkiöiden eteläpuolella.
Brusilan mukaan röykkiöitä on vähintään 15 kpl. Ne ovat huolimattomasti koottuja ja matalia röykkiötä ja ladelmia Kylä-Lotilan maalla. Ne ovat mäkialueen itäreunalla olevalla terassilla, voimalinjan itäpuoleisessa tiheässä kuusimetsässä yli 20 m korkeuskäyrällä ja noin 40 m levyisellä etelä-pohjoissuuntaisella vyöhykkeellä. Ne ovat noin 5-10 m etäisyydellä toisistaan ja muodoltaan epämääräisiä. Osa on rakennettu maakiven juureen. Halkaisijaltaan ne ovat yleensä alle 5-metrisiä ja keskimäärin noin 3 m. Voimalinjan länsipuolella saattaa olla vielä useampiakin röykkiöitä. Kasvillisuus haittasi havainnointia 1996.
Vuoden 2009 inventoinnissa löydettiin kolme röykkiötä lisää sähkölinjan alta, katso tutkimukset. |
| metsakeskus.1000000199 |
631 |
Vähä-Aunela |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
207496.57600000 |
6773572.36100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000199 |
Rautakautinen mahdollinen kalmisto Ihoden kyläkeskuksen alueella, vanhan ja uuden tien välialueella peltosaarekkeessa, mistä ei ole merkkejä maanpinnalle. Pellon laidan ojaa kaivettaessa oli löytynyt kaksi rautaista keihäänkärkeä matalan jyrkähkön törmän päältä, noin 20 m kahden aitan koillispuolelta aidan ja ison kiven luota. Kärjet olivat 70 cm syvyydessä ja maa paikalla oli mustaa. Lähialueelta kerrotaan löydetyn myös nuolenkärjen. Inventoinnissa 1964 tehdyt koekuopat eivät osoittaneet muinaisjäännöksen merkkejä. Alempaa pellosta on löydetty tuluskivi ja kuutiokiviä aitoista edelleen lounaaseen. Vaikuttaa siltä, kuin alueella olisi ainakin yksi hauta ja mahdollista rautakautista asuinpaikkaakin.
Vuoden 2017 inventoinnin aikaan kohteen sijaintimerkintä uudehkon omakotitalon muokatun pihamaan ja pellon alueella. |
| metsakeskus.1000000200 |
631 |
Kauhianpää |
10002 |
12002 |
13024 |
11033 |
27000 |
205912.21600000 |
6773285.46400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000200 |
Irtonaisista kivistä tehty tasainen kivilatomus, mahdollinen rautakautinen hauta sijaitsee metsämäellä. Sen halkaisija on 9 m. |
| metsakeskus.1000000201 |
631 |
Kaurila I |
10002 |
12002 |
13019 |
11004 |
27000 |
205787.26000000 |
6773568.35400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000201 |
Viisi kiveystä tai röykkiötä Ihoden kylässä , noin 1,4 km valtatie 8 länsipuolella sijaitsevassa paltojen ympäröimässä Simpunsaaren luoteispäässä. Schvindt (1985) mainitsee saaressa olevan kolme röykkiöitä. Huurre havaitsi 1964 kaikkiaan viisi kiveystä tai röykkiötä, joiden yhdistäminen aiempiin havaintoihin oli vaikeaa. Huurteen mukaan Tiensuun kurkun pellon reunasta noin 50 m päässä itään on epäselvä 2x5 m laajuinen kiveys. Siitä 20 m etelään on heinikon peittämä kuopallinen röykkiö, jonka halkaisija on noin 7 m. Tästä 6 m luoteeseen on pieni 2-metrinen kiveys ja 40 m kaakkoon puolestaan pellon reunan lähellä toinen pengottu röykkiö, halkaisijaltaan 7 m. Viimeksi mainitusta 4 m itään on viide pengottu röykkiö, jonka halkaisija on 7 m. |
| metsakeskus.1000000202 |
631 |
Kaurila II |
10002 |
12002 |
13019 |
11004 |
27000 |
205564.35200000 |
6773870.23100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000202 |
Kaksi röykkiönpohjaa jäänteenä esihistoriallisista hautaröykkiöistä Ihoden kylän länsiosassa Saaristolaan vievän tien eteläpuolella mäenharjanteen itäpäässä. Tiestä 10 m etelään on suurimmaksi osaksi purettu röykkiönjäännös, jonka pohjan halkaisija on noin 12 m. reunoilla on kehäkiviä jäljellä. Siitä 8 m kaakkoon on niin ikään suurimmaksi osaksi purettu röykkiö, jonka halkaisija on 8 m. Sen keskellä on kuoppa. Pohjoisemman röykkiön luoteispuolella on kolme pitkänomaista kuoppaa, kooltaan 3x1,5x0,5 m. Schvindt lienee tarkoittanut näitä röykkiöitä kuvatessaan "Tiensuun kurkun reunassa" olevia vareita. Mainittu peltoalue on 200 m etelään. |
| metsakeskus.1000000203 |
631 |
Lepparo |
10002 |
12002 |
13019 |
11004 |
27000 |
205908.21200000 |
6774336.04200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000203 |
Viisi mahdollista esihistoriallista hautaröykkiötä metsämaastossa Hatunpään talosta noin 300 m pohjoiseen, lähellä pienen pellon länsireunaa. Lepparon röykkiöt sijainnevat yksittäisen todennäköisesti pronssikautisen Majantaustan röykkiön itäkoillispuolella runsas 200 m. |
| metsakeskus.1000000204 |
631 |
Särkmäenkallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
208809.04700000 |
6774236.10300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000204 |
Kolme pronssikautista hautaröykkiötä Ihodenjoen kiertämän jyrkkärinteisen ja korkean kallion tasaisella laella, Vuoriston talon maalla. Pohjoisin röykkiöistä on talosta noin 100 m etelään. Se on halkaisijaltaan noin 10 m ja korkeudeltaan 1 m. Röykkiön keskellä on laaja kuoppa. Kaksi muuta röykkiötä sijaitsevat lähekkäin. Toinen on edellisestä 35 m etelään ja noin 15 m halkaisijaltaan ja 2 m korkeudeltaan. Sen keskellä on kraaterimainen kuoppa. Kolmas on edellisestä noin 12 m etelään, 13-metrinen ja noin 1½ m korkea röykkiö. Sen keskellä on syvä kuoppa. Tämän lähellä on ilmeisesti röykkiöstä otetuista kivistä ladottu myöhäinen kehä. Viimeksi mainitun röykkiön länsipuolella on kallionjyrkänne. Eteläisimpien röykkiöiden kohdalla on peruskartalla muinaisjäännösmerkki. |
| metsakeskus.1000000205 |
631 |
Ahola |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
208631.10900000 |
6776095.35200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000205 |
Pronssikautinen hautaröykkiö, kooltaan 7,6x8 m, kallion laella Rauman kunnanrajan läheisyydessä. SU-kohde 644 Lahdenvainio |
| metsakeskus.1000000206 |
631 |
Ihoden kansakoulu |
10002 |
12002 |
13019 |
11004 |
27000 |
208290.25200000 |
6775106.75000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000206 |
Mahdollinen esihistoriallinen hautaröykkiö kalliolla Ihoden kansakoulun metsässä, noin 1.6 km koulusta koilliseen Vehkajärven ja Kylmäjärven välilllä. Se on Suomelan talosta noin ½ km länsiluoteeseen ja peltoaukiosta noin 100 m länteen pienellä kalliolla metsän meskellä. Se on kooltaan noin 4x8 m ja melko matala ja pengottu. |
| metsakeskus.1000000207 |
631 |
Korkea-aron kallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
210763.25400000 |
6776105.36000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000207 |
Kaksi röykkiöitä Pyhärannan koillisosassa Nuuskin kylän maalla Korkea-aron kalliolla, jotka jo Killinen (1885) ja Schvindt (1895) mainitsevat. Huurteen (1964) mukaan sijaitsevat lahdenvainiosta Kodisjoelle vievän vanhan tien varressa, sen luoteispuolella Kaljasjärveen viettävällä mäntyharjulla. Huurteen mittauksen mukaan isompi röykkiö on 12x7x1 m ja sen keskellä on kuoppa. Toinen on 20 m lounaaseen oleva pyöreä vare, jonka halkaisija on 6 m. Reunojen kivet ovat suurempia, kuin keskellä olevat. |
| metsakeskus.1000000208 |
631 |
Lahdenvainio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
209772.63400000 |
6779211.10900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000208 |
Matalia röykkiöitä Lahdenvainion kylän kalliomaastossa Sannajärven koillispuolella Pastinkalliolla ja Kajantolassa, Rauman ja Kodisjoen välimaastossa kahdella kallioalueella (Huurteen inventointikohteet 1964:9-11). Pastinkallion kaakkoislaidalla on 8-metrinen matalahko röykkiö ja siitä itäkaakkoon noin 100 m Kajantolan rajalla matala kivikasa, mahhollinen hauta, kooltaan 3x4 m. Se on tehty lähinnä punaisista hiekkakivilaaoista. Alueella on muitakin epämääräisiä kivikasoja. Kajantolan puolella on pari mahdollista hautaröykkiötä. pieni 4-metrinen kivikasa sekä edellisestä 20 m suurten kivien pohjoispuolella toinen, halkaisijaltaan 3 m. Edellisistä 150 m itään olevan korkeahkon kallion koillispuolen kalliomaastossa on pieni heinittynyt kivikasa, mahdollinen hauta. Mahdollisesti osa röykkiöistä on pronssikautisia. |
| metsakeskus.1000000210 |
495 |
Ropottikangas |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27000 |
376488.92500000 |
6948496.82500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000210 |
1. maailmansodan aikaisia puolustusvarustuksia. Peruskarttaan merkitty "juoksuhautoja".
Vuoden 2021 inventoinnissa muinaisjäännösalue laajeni huomattavasti sekä lidar- että
maastotarkastuksen perusteella.
Varustuksia on myös Puolimatkantien länsipuolella, tien laidalta 5–20 m länteen, koko matkalla Niemirannanpolusta parin sadan metrin matkalla pohjoiseen. |
| metsakeskus.1000000211 |
495 |
Syvälahdenkangas |
10001 |
12009 |
13092 |
11006 |
27000 |
379637.68600000 |
6940919.88900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000211 |
Kahdeksan nelisivuista kaivantoa, kooltaan noin 6 x 6 m ja syvyys noin 0,7 - 1 m, on Syvälahden kankaalla, mäen päällä. Maaperä on hiekkaista moreenia. Niissä ei ole hiiltä, joten eivät ole tervahautoja. Inventoijan arvio on, että kyseessä voisivat ehkä olla 1. maailmansodan aikaiset varustukset, esim. tykkipesäkkeet. |
| metsakeskus.1000000212 |
434 |
Tesjoki Hallonberget |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
466683.73200000 |
6702556.14700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000212 |
Kohde käsittää kaksi kivikkoiseen maastoon maakivien väliin luonnonkivistä koottua kivirakennelmaa, joiden funktio on epäselvä. Rakenteet saattavat olla aitaus- tai suojarakenteita.
Ladelmista pohjoisempi on koottu halkaisijaltaan 20-50 cm:n kokoisista kivistä 3-4 kerrokseen suuntaan n. E-W. Latomuksen korkeus on n. 60-100 cm ja se on 3-4 metrin pituinen. Rakenne sijaitsee n. 10 metrin päässä pohjoisessa sijaitsevasta kalliojyrkänteestä. Eteläisempi latomus on kasattu halkaisijaltaan 20-40 cm:n kokoisista luonnonkivistä 3-4 kerrokseen ja se on noin metrin korkuinen. Rakenteen suunta on NE-SW ja pituus n. 6 m. Välittömästi rakenteen eteläpuolella sijaitsee avokalliopaljastuma.
Rakenteet ovat jäkälän ja paksun sammalkerroksen peittämiä. Rakenteet ovat selvästi ihmisen tekemiä, mutta niiden mittoja on vaikea havaita luonnonkivikosta. Sideainetta ei kivien välissä havaittu. Kyseessä ovat mahdollisesti majanpohjat ruotsalaisten leiripaikalla, jolloin todennäköinen ajoitus olisi 1700-luku.
Koordinaattipisteestä noin 60 metriä etelä-lounaaseen on löytynyt vuonna 2011 metallinilmaisimella pienikokoinen rautaveitsi (KM 40014: 1). Vuonna 2015 kohteen läheisyydestä on löytynyt keväällä kaksi ruodollista keihäänkärkeä (KM 40730:1-2) ja kesällä rautaveitsi (KM 41036). Katso alakohteet. |
| metsakeskus.1000000214 |
317 |
Kokkopuro itä |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
461084.38500000 |
7088830.72100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000214 |
Kohde sijaitsee Kokkopuron koillispuolella metsäautotien päästä noin 200 m itään. Alueella on alavien kankaiden ympäröimiä hiekkakaartoja ja harjanteita. Pitkin harjanteita on peräkkäin muutamien kymmenien metrien päässä toisistaan neljä matalan aluskasvillisuuden peittämää kuoppaa. Mahdolliset pyyntikuopat ovat halkaisijaltaan 3–3,5 m:n kokoisia ja niiden syvyys on 30–40 cm. Paikalla on myös tervahauta, jonka halkaisija on noin 15 m. Sen halssi on kohti idässä olevaa suonreunaa.
|
| metsakeskus.1000000215 |
317 |
Ojalehto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
432735.74500000 |
7100266.02100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000215 |
Kohde sijaitsee Makkaraojan koillisrannalla hiekkapohjaisella rantatörmällä, joka on viljelyskäytössä. Ojan törmän yläosassa, paikallistien lounaispuolella havaittiin runsaasti kvartsi-iskoksia, jotka jätettiin paikalleen. |
| metsakeskus.1000000218 |
297 |
Kopolanniemi |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
543071.76800000 |
6984672.92200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000218 |
Jänniemen Kopolanniemen kärjessä, josta on näköala Juurusvedelle, on kallion korkeimmalla kohdalla kooltaan noin 5 x 10 m kokoinen kiviröykkiö. Röykkiö peittää koko kallion laen. Röykkiön koillisosassa on havaittavissa suurempien kivien muodostama kehä. Lounaisosa röykkiöstä on tasaisempaa kiveystä, ja röykkiön länsipäässä on erotettavissa uloke. Röykkiötä on mahdollisesti kaiveltu.
|
| metsakeskus.1000000220 |
297 |
Iivarinsalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
543051.85100000 |
6965880.49600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000220 |
Asuinpaikka sijaitsee Iivarinsalo-saaren keskikohdalla olevassa niemekkeessä. Paikalla on noin 100 x 200 m kokoinen tasainen alue, jolla asuinpaikka sijaitsee.
|
| metsakeskus.1000000221 |
109 |
Koivisto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
382926.07700000 |
6776547.99000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000221 |
Asuinpaikka sijaitsee Tuuloksen kuntakeskuksesta kilometrin etelälounaaseen, laajalla ja yhtenäisellä peltoalueella. Kohde on mäkikumpareella, jonka koko on 43 x 40 m. Maaperä on hiesua. Löydöt paikalta ovat saviastianpaloja (nuorakeramiikkaa). |
| metsakeskus.1000000222 |
109 |
Lisä-Peltola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
382715.15900000 |
6777083.76600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000222 |
Asuinpaikka sijaitsee Tuuloksen kuntakeskuksesta 700 m lounaaseen pellolla, purouoman varressa olevalla, noin 52 x 36 m suuruisella mäenkumpareella. Maaperä paikalla on hiesua. Löydöt, kvartsiydin ja -iskos, ovat kumpareen korkeimmalta kohdalta, tasaiselta lakialueelta. |
| metsakeskus.1000000223 |
109 |
Syrjäntaka SW |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
383022.03000000 |
6777320.67700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000223 |
Asuinpaikka sijaitsee Tuuloksen entisestä kuntakeskuksesta 300 m etelälounaaseen, pellolla, vanhalla rantamuodostumalla. Maaperä on hietaa. Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000000224 |
684 |
Koivulahti |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
218531.07500000 |
6787769.71300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000224 |
Röykkiö sijaitsee Sammallahdenmäen muinaisjäännösalueesta 100 m pohjoisluoteeseen samalla kallioisella metsäalueella, metsäautotiestä noin 30 m itään.
Röykkiö on kooltaan 1,5 x 2,5 m ja korkeudeltaan 0,4 m. Sitä on hajotettu.
Vuoden 2014 inventoinnissa ei muutoksia tietoihin. |
| metsakeskus.1000000225 |
684 |
Karhun kallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
217724.41200000 |
6784947.83600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000225 |
Röykkiö sijaitsee Alakieristä Ylikieriin vievän tien varressa, sen länsipuolella pienellä kalliolla. Röykkiöstä on jäljellä pieni kivikasa tien laidassa ja joukko kiviä kallion päällä. Kivet ovat sammaleen peitossa. |
| metsakeskus.1000000226 |
734 |
Mutainen 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
279468.08400000 |
6689266.56900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000226 |
Kivikautinen asuinpaikka peltoalueella Mutaisen talon päärakennuksesta ja myös samanimiseltä kivikautiselta asuinpaikalta n. 400 m kaakkoon. Maasto on asuinpaikan eteläosassa pohjoiseen, pohjoisosassa länteen jyrkähkösti tasaiselta alueelta laskevaa. Löytöjä on sekä tasaiselta alueelta että törmästä. Äärilöytökohtien etäisyys on n. 180 m (SSW-NNE, väli p=6691 938 - 6692 092; i=3279 438 - 3279 583). Keskialueella on asuinpaikan kahteen alueeseen jakama notkelma, jossa on pohjoiseen laskeva puro. Löydöt koostuvat pääasiassa kvartsi-iskoksista, mutta paikalta myös kivilaji-iskos sekä kolme palaa keramiikkaa. Muinaisjäännös löytyi Perniön Kirjakkalan-Mutaisen alueen inventoinnissa keväällä 2003. Löytöaineiston perusteella asuinpaikka on ollut käytössä neoliittiselta kaudelta pronssikaudelle. Aiempi löytö KM 15255:1, nelisivuinen oikokirves, on samalta alueelta. Asuinpaikan pohjoispuolelta n. 250-300 m on löydetty myös reikäkivi KM 33809, ilmeinen irtolöytö (Mutainen 3). |
| metsakeskus.1000000226 |
734 |
Mutainen 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
279468.08400000 |
6689266.56900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000226 |
Kivikautinen asuinpaikka peltoalueella Mutaisen talon päärakennuksesta ja myös samanimiseltä kivikautiselta asuinpaikalta n. 400 m kaakkoon. Maasto on asuinpaikan eteläosassa pohjoiseen, pohjoisosassa länteen jyrkähkösti tasaiselta alueelta laskevaa. Löytöjä on sekä tasaiselta alueelta että törmästä. Äärilöytökohtien etäisyys on n. 180 m (SSW-NNE, väli p=6691 938 - 6692 092; i=3279 438 - 3279 583). Keskialueella on asuinpaikan kahteen alueeseen jakama notkelma, jossa on pohjoiseen laskeva puro. Löydöt koostuvat pääasiassa kvartsi-iskoksista, mutta paikalta myös kivilaji-iskos sekä kolme palaa keramiikkaa. Muinaisjäännös löytyi Perniön Kirjakkalan-Mutaisen alueen inventoinnissa keväällä 2003. Löytöaineiston perusteella asuinpaikka on ollut käytössä neoliittiselta kaudelta pronssikaudelle. Aiempi löytö KM 15255:1, nelisivuinen oikokirves, on samalta alueelta. Asuinpaikan pohjoispuolelta n. 250-300 m on löydetty myös reikäkivi KM 33809, ilmeinen irtolöytö (Mutainen 3). |
| metsakeskus.1000000226 |
734 |
Mutainen 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
279468.08400000 |
6689266.56900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000226 |
Kivikautinen asuinpaikka peltoalueella Mutaisen talon päärakennuksesta ja myös samanimiseltä kivikautiselta asuinpaikalta n. 400 m kaakkoon. Maasto on asuinpaikan eteläosassa pohjoiseen, pohjoisosassa länteen jyrkähkösti tasaiselta alueelta laskevaa. Löytöjä on sekä tasaiselta alueelta että törmästä. Äärilöytökohtien etäisyys on n. 180 m (SSW-NNE, väli p=6691 938 - 6692 092; i=3279 438 - 3279 583). Keskialueella on asuinpaikan kahteen alueeseen jakama notkelma, jossa on pohjoiseen laskeva puro. Löydöt koostuvat pääasiassa kvartsi-iskoksista, mutta paikalta myös kivilaji-iskos sekä kolme palaa keramiikkaa. Muinaisjäännös löytyi Perniön Kirjakkalan-Mutaisen alueen inventoinnissa keväällä 2003. Löytöaineiston perusteella asuinpaikka on ollut käytössä neoliittiselta kaudelta pronssikaudelle. Aiempi löytö KM 15255:1, nelisivuinen oikokirves, on samalta alueelta. Asuinpaikan pohjoispuolelta n. 250-300 m on löydetty myös reikäkivi KM 33809, ilmeinen irtolöytö (Mutainen 3). |
| metsakeskus.1000000227 |
616 |
Naarkoskentie |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
422871.25800000 |
6723697.42900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000227 |
Kuppikivi sijaitsee Porvoonjoen itärannalla, aivan Naarkosken voimalaitoksen partaalla, Naarkoskentie 6:ssa sijaitsevan omakotitalon pihamaalla. Kivi ei ole alkuperäisellä paikallaan vaan tuli esiin talon perustuksia kaivettaessa. Nykyinen sijainti on alkuperäisestä löytöpaikasta noin 10 metriä kaakkoon.
Kivi on laakea, kooltaan noin 2 x 1,6 m, korkeus 0,65 m. Sen tasaisella yläpinnalla on kuusi varmaa ja kaksi epävarmaa kuppia. Kivi on vaurioitunut talon perustuksia kaivettaessa, ja siinä on voinut aluperin olla enemmänkin kuppeja. |
| metsakeskus.1000000227 |
616 |
Naarkoskentie |
10002 |
12006 |
13077 |
11010 |
27000 |
422871.25800000 |
6723697.42900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000227 |
Kuppikivi sijaitsee Porvoonjoen itärannalla, aivan Naarkosken voimalaitoksen partaalla, Naarkoskentie 6:ssa sijaitsevan omakotitalon pihamaalla. Kivi ei ole alkuperäisellä paikallaan vaan tuli esiin talon perustuksia kaivettaessa. Nykyinen sijainti on alkuperäisestä löytöpaikasta noin 10 metriä kaakkoon.
Kivi on laakea, kooltaan noin 2 x 1,6 m, korkeus 0,65 m. Sen tasaisella yläpinnalla on kuusi varmaa ja kaksi epävarmaa kuppia. Kivi on vaurioitunut talon perustuksia kaivettaessa, ja siinä on voinut aluperin olla enemmänkin kuppeja. |
| metsakeskus.1000000228 |
684 |
Isoperkko |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
218001.30900000 |
6784857.88300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000228 |
Röykkiö sijaitsee Alakieristä Ylikieriin vievästä tiestä 230 m kaakkoon kahden pellon välisessä metsässä, noin 50 m päässä lähimmästä pellonreunasta.
Röykkiö on hyvin matala, maantasainen kiveys, jonka halkaisija on 15 m. Kivet ovat sammaleen ja heinän peitossa. Kiveyksessä on kolme noin puolen metrin syvyistä kuopannetta. Kysymyksessä on ehkä hajotetun röykkiön pohja. |
| metsakeskus.1000000229 |
684 |
Ala-Kerttula |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
218534.09800000 |
6784048.20500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000229 |
Röykkiöt sijaitsevat Ala-Kieristä Yli-Kieriin vievästä tiestä 200 m länteen, Komprinsuon eteläpuolella kallionreunalla. Paikalta noin 200 m koílliseen on tekolampi ja sanarakennus.
Röykkiö 1 on kallion päällä sen pohjoisreunalla. Röykkiö on pahoin hajotettu. Sen halkaisija on 4 m ja korkeus 0,4 m. Röykkiö 2 on edellisestä 20 m länteen hieman alempana kalliolla. Sen halkaisija on 2,5 m ja korkeus 0,5 m. Kivet ovat hieman hajallaan. Röykkiö 3 sijaitsee 20 m länteen edellisestä kallion alareunassa. Senkin halkaisija on noin 2,5 m ja korkeus on noin 0,5 m. |
| metsakeskus.1000000230 |
684 |
Mäkilän torppa |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
219198.82700000 |
6784146.17200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000230 |
Röykkiöt sijaitsevat Ala-Kieristä Yli-Kieriin vievästä tiestä 350 m itään ja Haaronjoesta 250 m länteen matalahkolla, metsäisellä kalliolla peltoaukean pohjoispuolella.
Toinen röykkiö on kallion päällä pellon kulmassa. Sen halkaisija on 7 m ja korkeus noin 1,5 m. Röykkiön keskellä on kuoppa. Edellisestä noin 40 m lounaaseen on toinen, pahoin hajotettu kiveys. Sen halkaisija on noin 3 m ja korkeus 0,3 m. Kivet ovat kokonaan sammaleen ja jäkälän peitossa. |
| metsakeskus.1000000231 |
684 |
Täpölän mäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
218900.94900000 |
6783687.34900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000231 |
Röykkiöt sijaitsevat Ala-Kieristä Yli-Kieriin vievästä tiestä 100 m itään, Haaronjoesta 50 länteen sankassa kuusimetsässä, itään viettävällä rinteellä.
Toinen röykkiö on pyöreähkö ja maantasainen. Sen halkaisija on 5 m ja se on sammaleen peittämä. Edellisestä noin 55 m luoteeseen on hajotettu röykkiö. Sen koko on 6 x 2 m ja korkeutta sillä on 0,7 m. Lisäksi on vielä näistä röykkiöistä noin 200 m eteläkaakkoon kiveys, jolla on kokoa 15 x 4 m ja korkeutta noin metri. Kiveys on aivan pellon reunassa. |
| metsakeskus.1000000232 |
684 |
Mikkilä 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
212600.44900000 |
6789977.79400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000232 |
Röykkiöt sijaitsevat lähellä Rauman rajaa, Murtamosta Kollaan johtavasta tiestä 600 m pohjoiseen ja Pirttijärvestä 200 m luoteeseen taimikkoisella metsäalueella, jonka länsireunalla on kallio ja itäpuolella suo. Yksi röykkiö on kalliolla, muut moreeniharjanteella. Kalliopohjalla sijaitseva röykkiö on muita suurempi kooltaan. Sen halkaisija on 5 m ja korkeus 1,5 m. Muut röykkiöt ovat matalia, halkaisijaltaan noin 3 m ja korkeudeltaan 0,5-0,8 m:iin. Osa kiveyksistä voi olla myös luontaisia. |
| metsakeskus.1000000232 |
684 |
Mikkilä 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
212600.44900000 |
6789977.79400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000232 |
Röykkiöt sijaitsevat lähellä Rauman rajaa, Murtamosta Kollaan johtavasta tiestä 600 m pohjoiseen ja Pirttijärvestä 200 m luoteeseen taimikkoisella metsäalueella, jonka länsireunalla on kallio ja itäpuolella suo. Yksi röykkiö on kalliolla, muut moreeniharjanteella. Kalliopohjalla sijaitseva röykkiö on muita suurempi kooltaan. Sen halkaisija on 5 m ja korkeus 1,5 m. Muut röykkiöt ovat matalia, halkaisijaltaan noin 3 m ja korkeudeltaan 0,5-0,8 m:iin. Osa kiveyksistä voi olla myös luontaisia. |
| metsakeskus.1000000233 |
684 |
Mikkilä 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
212456.50700000 |
6789830.85900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000233 |
Röykkiö sijaitsee lähellä Rauman rajaa, Murtamolta Kollaan johtavalta tieltä 400 m pohjoiseen, Pirttijärvestä 300 länteen mäntyjä kasvavan kallion päällä. Röykkiön halkaisija on 2,5 m ja korkeutta sillä on 0,3 m. Kivikerroksia on 1-2. |
| metsakeskus.1000000234 |
684 |
Löytynvuori |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
216625.86000000 |
6784974.82600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000234 |
Rajamerkki sijaitsee Huittinen-Rauma -tiestä 1,2 km etelään ja Kodisjoelle menevästä tiestä 900 m länteen, voimalinjan pohjoispuolella olevalla korkealla kalliolla.
Merkki on suuri pystyynnostettu kivipaasi, jota on tuettu juuresta pienemmillä kivillä. Paadessa on kirjaimet RA ja niiden alla vuosi 1786. Kivi liittynee isoonjakoon. |
| metsakeskus.1000000235 |
684 |
Jokiranta |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
217893.33200000 |
6787814.69200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000235 |
Röykkiö sijaitsee Saarnijärvestä 1 km luoteeseen ja Lapinjoesta noin 100 m itään kallion laella.
Röykkiön halkaisija on 3 m ja korkeus 0,4 m. Siitä on jäljellä yksi kivikerros.
Vuoden 2014 inventoinnissa ei muutoksia tietoihin. |
| metsakeskus.1000000236 |
684 |
Ylinen hauta 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
217844.34600000 |
6789081.18300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000236 |
Röykkiöt sijaitsevat Saarnijärvestä luoteeseen, Murtamon tien eteläpuolella metsäisellä kalliolla.
Tien lähellä oleva röykkiö on osittain hajotettu. Siitä on jäljellä muutamia suuria kiviä. Se on muodoltaan neliskulmainen ja kooltaan 2x2 m. Korkeutta sillä on puolimetriä.
Edellisestä röykkiöstä 90 m etelään on kallion laidalla pyöreä, halkaisijaltaan 2 m ja korkeudeltaan 0,4 m oleva kiveys. Siitä on jäljellä pari kivikerrosta päänkokoisia kiviä.
Vuoden 2014 inventoinnissa ei muutoksia tietoihin. |
| metsakeskus.1000000237 |
684 |
Ylinen hauta 3 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
218169.22000000 |
6789243.11700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000237 |
Röykkiö sijaitsee Saaarnijärvestä luoteeseen, Murtamon tiestä 100 m pohjoiseen ja Eurajoen tiestä 200 m länteen kalliolla.
Röykkiön halkaisija on 4 m ja korkeutta sillä on 0,3 m. Se on kasattu erikokoisista kivistä. Keskellä on pari kivilaakaa. Röykkiö on hajonnut. |
| metsakeskus.1000000238 |
684 |
Ylinen hauta 4 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
217605.43700000 |
6789910.84900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000238 |
Röykkiö sijaitsee Saarnijärvestä luoteeseen, lähellä Eurajoen rajaa, Eurajoen tiestä 600 m länteen ja 400 m Lutanjärvestä lounaaseen.
Röykkiö on kallion korkeimmalla kohdalla. Se on pahoin hajotettu. Kiveystä on jäljellä 2,5 x 2 m:n suuruisella alueella. Kivikerroksia on yksi. |
| metsakeskus.1000000239 |
684 |
Karikko |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
216051.00000000 |
6788774.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000239 |
Röykkiöt sijatsevat Murtamon tiestä 600 m etelään ja Karikon talosta 250-400 m luoteeseen kalliolla ja moreenimaalla.
Pohjoisin röykkiö on kallion päällä. Se on sammaloitunut, pyöreä, halkaisijaltaan noin 4 m ja korkeudeltaan 0,7 m. Edellisestä 150 m itäkaakkoon on toinen sammaloitunut kiveys matalan kallion päällä. Se on muodoltaan epämääräinen, halkaisijaltaan noin 4 m ja korkeudeltaan noin metrin. Kolmas epävarma röykkiö on edellisestä 30 m pohjoiskoilliseen. Se on epämääräinen, kokonaan sammaleen peittämä kiveys. Neljäs, sekin epävarma röykkiö sijaitsee ensin mainitusta röykkiöstä 120 m etelälounaaseen korkean kallion laella. Se on pahoin hajotettu. Kiviä on 3 m alalla. |
| metsakeskus.1000000240 |
684 |
Vihantola |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
215970.10400000 |
6789212.12200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000240 |
Röykkiöt siajitsevat Murtamon tiestä 200-270 m etelään kalliolla peltosaarekkeessa.
Pohjoisin röykkiö on matalalla kalliolla. Se on muodoltaan pyöreähkö. Sitä on hajotettu. Röykkiön halkaisija on 4 m ja korkeus 0,5 m. Toinen röykkiö on edellisestä 10 m etelään. Se on pyöreähkö, vähän hajotettu ja sammaleen peitossa. Röykkiön halkaisija on 4 m ja korkeutta sillä on 0,5 m. Keskellä on matala painauma. Kolmas röykkiö sijaitsee edellisestä noin 70 m eteläkaakkoon kallion koilliskulmalla. Röykkiö on epämääräismuotoinen, osittain hajotettu, kooltaan 4 x 3 m ja korkeudeltaan noin 0,5 m. Keskellä on suuri kivi, jonka alle jatkuu kiveystä. |
| metsakeskus.1000000241 |
684 |
Uusikartano |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
215504.28200000 |
6789779.89200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000241 |
Röykkiö sijaitsee Eurajoen kunnan rajalla, Murtamon tiestä 400 m pohjoiseen korkean kallion päällä.
Röykkiö on epämääräisen muotoinen, hajotettu, halkaisijaltaan 4 m ja korkeudeltaan 0,5 m. |
| metsakeskus.1000000242 |
684 |
Lehtola |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
215099.44900000 |
6789924.83500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000242 |
Röykkiöt sijaitsevat lähellä Eurajoen rajaa, Murtamon tiestä ja Lehtolan talosta 300-450 m pohjoiseen. Pohjoisin röykkiö on kallion päällä. Se on pyöreä, halkaisijaltaan 3 m ja korkeudeltaan 0,4 m. Edellisestä 50 m itään moreenimaalla on metsäkoneen hajottama 3 x 6 m kokoinen epävarma röykkiö. Kolmas röykkiö sijaitsee ensin mainitusta 150 m etelään pellon laidalla ja kallion pohjoisreunalla. Kysymyksessä voi olla röykkiön pohjakiveys. Se on halkaisijaltaan pari metriä. |
| metsakeskus.1000000243 |
684 |
Arvela 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
217301.57400000 |
6787567.79200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000243 |
Röykkiö sijaitsee Saarnijärvestä 800 m luoteeseen, Arvelan talosta 700 m koilliseen mäntyjä kasvan kallion laella. Röykkiö on muodoltaan pyöreähkö. Sen halkaisija on 2 m ja korkeus 0,4 m.
Vuoden 2014 inventoinnissa ei muutoksia tietoihin. |
| metsakeskus.1000000244 |
684 |
Ruoksuo |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
217598.45900000 |
6785854.47900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000244 |
Röykkiöt sijaitsevat Saarijärvestä 600 m lounaaseen, Rauman tiestä 100 m etelään kalliopohjalla.
Toinen röykkiö on kooltaan 2,5 x 4 m ja korkeudeltaan 0,4 m. Toinen sijaitsee edellisestä 60 m itään. Se on kaksiosainen röykkiö, jonka luoteisosassa on jäljellä reunakehä, jonka halkaisija on 2,5 m. Kaakkoisosassa röykkiö on ehjempi. Tämän osan kiveyksen halkaisija on 3 m ja korkeus 0,4 m. Kokonaisuuden koko on 3,5 x 8 m. |
| metsakeskus.1000000245 |
684 |
Kyydemäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
222734.40100000 |
6785102.80300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000245 |
Röykkiö sijaitsee Lapinjoen pohjoisrannalla kalliolla, Antolan talon pihapiirissä.
Röykkiö on kekomainen ja hajanainen. Sen halkaisija on 4,5 m ja korkeus metrin. |
| metsakeskus.1000000246 |
684 |
Kiviranta |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
220656.23800000 |
6785664.56600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000246 |
Röykkiö sijaitsee Lapinjoesta 300 m pohjoiseen, Kivirannan talosta 600 m lounaaseen kallion eteläreunalla.
Röykkiöistä on jäljellä pohjakiveys, jonka halkaisija on 3 m.
Vuoden 2014 inventoinnissa ei muutoksia tietoihin. |
| metsakeskus.1000000247 |
684 |
Huilu 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27013 |
219288.78500000 |
6786471.24100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000247 |
Asuinpaikka sijaitsee Saarnijärvestä koilliseen, Huilun talosta 100 m luoteeseen hevoshaassa.
Paikalta on vuosien 2003-2004 kaivauksissa löytynyt merkkejä mahdollisesta rakennuksesta, mm. paalunjälkiä, joista osa on kivettyjä, pitkänmallisia, selvästi ympäristöstään erottuvia likamaaläikkiä. Yhdestä kohdasta on tulisija.
Suurin löytöryhmä on saviastianpalat, jotka ovat Morbyn keramiikkaa, kolme kiekkokiveä, vähän palanutta savea, palanutta luuta ja jokunen kvartsi.
Paikalta on tehty kaksi radiohiiliajoitusta (tulisijasta ja astian karstasta, ks. lisätiedot), jotka ajoittavat kohteen esiroomalaiselle rautakaudelle.
Palaneista luista on tunnistettu yhden nisäkkään, sian luita ja kalojen luita, hauki ja särkikalat. Lisäksi on löydetty viljanjyviä, ainakin ohraa.
Vuoden 2014 inventoinnissa ei muutoksia tietoihin. |
| metsakeskus.1000000248 |
684 |
Arvela 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
216648.00000000 |
6787444.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000248 |
Röykkiöt sijaitsevat Saarnijärvestä länteen, Rauman tieltä 900 m pohjoiseen, Arvelan talosta 200-300 m koilliseen kalliopohjalla.
Eteläisin röykkiö on muodoltaan soikea, osittain hajonnut, kooltaan 4,5 x 3 m. Korkeus on 0,4 m. Kallion korkeimmalla kohdalla on toinen röykkiö. Se on hajotettu. Näkyvissä on kehäkiveystä ja sen sisäpuolella olevaa kiveystä. Röykkiön päällä on ollut nuotio. Kolmas röykkiö on muodoltaan epämääräinen kiveys matalalla kalliolla. Sen halkaisija on 3 m ja korkeus 0,5 m.
Vuoden 2014 inventoinnissa ei muutoksia tietoihin. |
| metsakeskus.1000000249 |
684 |
Eskola |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
225236.41200000 |
6782253.95700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000249 |
Röykkiö sijaitsee Kaukolaan johtavasta tiestä 300 m pohjoiseen, Eskolan talosta 800 m luoteeseen etelään viettävällä rinteellä.
Röykkiö on muodoltaan pyöreähkö, halkaisijaltaan 7 m ja korkeutta sillä on 1-1,5 m. Röykkiö on sammaleen peittämä. Siinä näkyy penkomisen jälkiä. |
| metsakeskus.1000000250 |
684 |
Takaperkko |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
212355.54400000 |
6790760.48200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000250 |
Röykkiöt sijaitsevat Murtamosta Kollaan johtavasta tiestä 1,4 km pohjoiseen Hevossuon ja Formansuon välissä korkean kallion päällä ja sen eteläpuolella olevassa notkelmassa.
Kallion korkeimmalla kohdalla olevasta röykkiöstä on pohjakiveys jäljellä. Sen halkaisija on 2 m. Kiveys on harvaa ja kivikerroksia on yksi.
Edellä mainitun kallion eteläpuolella olevassa notkelmassa, kalliopaljastunman päällä on pieni halkaisijaltaan 2 m oleva röykkiö. Siinä on 2-3 kivikerrosta. Röykkiö on kaksiosainen ja kasattu osittain punaisesta laattamaisesta hiekkakivestä.
Kallion etelärinteen alaosassa on "kivipöytä". Pöytälevy on kahden kiven päällä ja nojaa kahteen muuhun. Levyä on liikuteltu hiljattain vuoden 2009 inventoinnin mukaan. |
| metsakeskus.1000000251 |
684 |
Ollila 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
213377.13800000 |
6790522.58400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000251 |
Röykkiöt sijaitsevat lähellä Eurajoen kunnan rajaa, Murtamosta Kollaan johtavasta tiestä 1,5 km pohjoiseen, hieman ympäristöstään kohoavalla metsäisellä niemekkeellä. Maaperä on soraa ja kalliota.
Alueella on kaksi selvää matalaa röykkiötä, muut ovat epämääräisempiä. Röykkiöiden halkaisijat ovat 2-4 m ja korkeudet 0,4-0,7 m. Yksi röykkiöistä on pitkänomainen, kooltaan 1,5 x 4 m. |
| metsakeskus.1000000251 |
684 |
Ollila 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
213377.13800000 |
6790522.58400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000251 |
Röykkiöt sijaitsevat lähellä Eurajoen kunnan rajaa, Murtamosta Kollaan johtavasta tiestä 1,5 km pohjoiseen, hieman ympäristöstään kohoavalla metsäisellä niemekkeellä. Maaperä on soraa ja kalliota.
Alueella on kaksi selvää matalaa röykkiötä, muut ovat epämääräisempiä. Röykkiöiden halkaisijat ovat 2-4 m ja korkeudet 0,4-0,7 m. Yksi röykkiöistä on pitkänomainen, kooltaan 1,5 x 4 m. |
| metsakeskus.1000000252 |
507 |
Tillinniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
475206.78700000 |
6813516.53700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000252 |
Tillinniemi sijaitsee Peruveden eteläosassa. Maasto niemellä on pääosin suota ja moreenipohjaista metsää. Niemen itärannalla kaakkoon aukeavassa pienessä poukamassa on kallion ja matalan kumpareen väliin jäävä pienialainen tasanne. Tasanteelle tehdystä koekuopasta löytyi iskoksia. Paikka on vastapäätä Pöylinniemeä, jolla on kaksi asuinpaikkaa, joten tämä kohde saattaa jollain tavalla liittyä niihin. Kohteesta noin 130 m luoteeseen on kalliossa kavrtsisuoni, jonka pohjoispuolelle tehdyistä koekuopista löytyi yksi "iskos" ja pari epämääräistä kvartsin kappaletta. On mahdollista, että nämä kvartsit ovat irronneet kalliosta luontaisen rapautumisen takia. |
| metsakeskus.1000000253 |
507 |
Honkasaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
475654.60000000 |
6814285.22600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000253 |
Honkasaari sijaitsee Peruveden eteläosassa. Saari on kooltaan noin 24 ha ja se on pääosin metsää. Eteläisin kärki ja rantaa siitä länteenpäin on matalaa, tasaista hiekkamaata.
Kohde sijaitsee hieman saaren eteläkärjen luoteispuolella lähellä rantaa. Neljästä koekuopasta löytyi kvartseja. Asuinpaikka on noin 900 m Pöylinniemi B:stä pohjoiseen. |
| metsakeskus.1000000254 |
507 |
Aitsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
471600.21500000 |
6818611.46700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000254 |
Aitsaaret ovat Pienivedessä Pertunmaan kirkonkylän länsipuolella. Niistä suurin on pitkulainen (kiinteistönimi Aitsaari) pohjois-etelä -suuntainen saari, jonka eteläkärjessä on asuinpaikka.
Aivan rannassa on vesirajasta katsoen noin metrin korkuiset ilmeisesti jäiden puskemat maavallit, joiden sisäpuolella saaren eteläkärjessä on melko tasaista hiekkamaata. Tältä alueelta löytyi koekuopista hiotun kiviesineen katkelma, palanutta luuta ja kvartsia. |
| metsakeskus.1000000255 |
507 |
Pulieri |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
469747.93100000 |
6825188.80800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000255 |
Kohde sijaitsee Ahvenjärven itärannalla pienen lahden koilliskulmalla. Paikka on noin metrin järven pintaa ylemmäksi nouseva hiekkainen tasanne. Maasto muuttuu kuusimetsäksi ja kivikkoisemmaksi mentäessä itäänpäin, pois rannasta.
Tasanteelle tehdystä koekuopasta löytyi paljon iskoksia. |
| metsakeskus.1000000256 |
507 |
Seppälä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
461922.17500000 |
6804130.24700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000256 |
Kohde sijaitsee järveen (Keskinen Rieveli) viettävässä rinteessä olevalla kasvimaalla. Paikan länsipuolella on pieni kivinen mäki ja itäpuolella kostea lehtomainen alava laakso. Maaperä löytöpaikalla on hiekansekaista multaa. Ranta on löytöpaikalta noin 70 m etelään.
Kasvimaalla on kvartsi-iskoksia näkyvillä noin 8x15 m alalla. Rinteessä joitakin metrejä kasvimaan yläpuolella on pieni hiekkakuoppa, jossa näkyi myös kvartseja, mutta yksikään havaituista ei ollut selvä iskos. Pihamaalla talon itäpuolella olevalla kasvimaalla ei ollut mitään merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta.
Viereisellä tontilla itäänpäin on leirintäalue. Maasto on paikalla hiekka- ja sorapohjaista. Alueen poluilla ja paljaaksi kuluneilla kohdilla ei näkynyt iskoksia. |
| metsakeskus.1000000257 |
481 |
Alistalo 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
223036.54900000 |
6729244.23000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000257 |
Kivikautinen asuinpaikka n. 100 m Raisio-Kustavi -tien koillispuolella pellossa, Mannerjärven Alistalon-Ylistalon tilakeskuksesta 100-200 m luoteeseen. Maaperä on humuksen sekaista hiekkaa. V. 1971 inventoinnissa löytyi pellolta asuinpaikkaan viittaavia kvartsi-iskoksia. Asuinpaikan laajuus on epäselvä. (Lähi)alueelta tunnetaan Lemun museoon talletettu poikkiteräinen kivikirves, joka Mannerjärven vanhanisännän muistin mukaan (v:n 1971 inv. tieto) on pellosta talon läheltä. Museon löytötiedoissa se mainitaan löytyneeksi Ylistalon tilan nykyisestä puutarhasta. V. 1997 inventointiraportissa ei mainita löytöjä havaitun. |
| metsakeskus.1000000258 |
481 |
Alistalo 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
222619.71900000 |
6729041.31300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000258 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka kahden korkeamman kallion välisessä notkelmassa, jossa on useita pieniä soranottoalueita. Paikalta ei tunneta esinelöytöjä, mutta ilmoituksen mukaan soranotossa tuhoutunut liesikiveys, joka v. 1971 inventoinnissa oli jo kokonaan tuhoutunut. Myös inventoinnissa v. 1997 paikalla havaittiin mahdollisen lieden jäännöksiä, muttei muuta asuinpaikkaan viittaavaa. Paikan sijainti on sovelias kivikautiselle asuinpaikalle. |
| metsakeskus.1000000259 |
481 |
Pihlajamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
224605.94600000 |
6724476.15100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000259 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka kallioiden ympäröimän pienen peltotilkun pohjoispäässä, suojaisessa maastokohdassa. Löytöinä ovat v. 1971 inventoinnissa löydetyt kaksi kvartsi-iskoksta, mutta inventoijan mukaan paikka olisi myös aiemman talttalöydön KM 2111:8 todennäköinen löytöpaikka. Molemmissa inventoinneissa on kasvillisuus vaikeuttanut paikan tarkastamista. |
| metsakeskus.1000000260 |
481 |
Valpperi |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
226090.34200000 |
6726275.43800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000260 |
Neljä varhaismetallikautista röykkiötä, joista kolme sijaitsee saman kallioharjanteen reunalla, neljäs n. 100 m koilliseen (koordin. 6729 165 / 3226 250) erillisellä ja hieman korkeammalla kalliolla. Röykkiöt ovat 1. matala ja vaatimaton n. 4-metrinen röykkiö, 2. edellisestä n. 5 m päässä suuremman maakiven ympärillä ja n. 7 m halkaisijaltaan, pyöreä ja kekomainen. Kolmas röykkiö on heti edellisen eteläpuolella, 3-metrinen, pyöreä, kekomainen ja keskeltä kaiveltu. Erillään sijaitseva neljäs röykkiö on toisen kallioharjanteen korkeimman kohdan eteläreunalla jyrkästi viettävän kohdan päällä. Sen on matala ja hajotettu ja kiviä on n. 9x7,5 m alalla. |
| metsakeskus.1000000260 |
481 |
Valpperi |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
226090.34200000 |
6726275.43800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000260 |
Neljä varhaismetallikautista röykkiötä, joista kolme sijaitsee saman kallioharjanteen reunalla, neljäs n. 100 m koilliseen (koordin. 6729 165 / 3226 250) erillisellä ja hieman korkeammalla kalliolla. Röykkiöt ovat 1. matala ja vaatimaton n. 4-metrinen röykkiö, 2. edellisestä n. 5 m päässä suuremman maakiven ympärillä ja n. 7 m halkaisijaltaan, pyöreä ja kekomainen. Kolmas röykkiö on heti edellisen eteläpuolella, 3-metrinen, pyöreä, kekomainen ja keskeltä kaiveltu. Erillään sijaitseva neljäs röykkiö on toisen kallioharjanteen korkeimman kohdan eteläreunalla jyrkästi viettävän kohdan päällä. Sen on matala ja hajotettu ja kiviä on n. 9x7,5 m alalla. |
| metsakeskus.1000000261 |
481 |
Isovuori |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
222701.71400000 |
6723976.34800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000261 |
Varhaismetallikautisen röykkiön jäännökset Oukkulanlahden pohjukasta n. 1 km koilliseen laajahkon terassin lounaisreunalla olevan luode-kaakkosuuntaisesn matalan kallioharjanteen päällä. Röykkiö on tehty kanettavista kivistä, joita on n. 15,5 x 2,5 m alalla. Mahdollisesti muodostunut 2-3 röykkiöstä tai yhdestä hajotetusta röykkiöstä. Kaakkoispuoliskossa kiviä useammassa kerroksessa, luoteessa harvemmin, mahdollisesti pois heittelyn seurauksena. |
| metsakeskus.1000000261 |
481 |
Isovuori |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
222701.71400000 |
6723976.34800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000261 |
Varhaismetallikautisen röykkiön jäännökset Oukkulanlahden pohjukasta n. 1 km koilliseen laajahkon terassin lounaisreunalla olevan luode-kaakkosuuntaisesn matalan kallioharjanteen päällä. Röykkiö on tehty kanettavista kivistä, joita on n. 15,5 x 2,5 m alalla. Mahdollisesti muodostunut 2-3 röykkiöstä tai yhdestä hajotetusta röykkiöstä. Kaakkoispuoliskossa kiviä useammassa kerroksessa, luoteessa harvemmin, mahdollisesti pois heittelyn seurauksena. |
| metsakeskus.1000000262 |
481 |
Alastalo |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27000 |
223046.55600000 |
6726775.22600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000262 |
Matalan mäen kaakkoisrinteellä Alastalon piha-alueella ja Miiaistentien kohdalla. Tietä 1900-luvun alussa rakennettaessa ja talon perustuksia kaivettaessa löydettiin ruumishautoja, joista merkkinä oli melko hyvin säilyneitä luita. Luita oli kerätty ja ahudattu muualle. Löytöjä ei haudoissa ilmeisesti tavattu. Invetoinnissa v. 1971 ei talon ja maantien välissä havaittu esim. painanteita. Sen sijaan niitä oli tien ja luoteispuoleisen mäen välissä, jossa sattaa olla säilyneenä kalmistoa. Löytöinä alueelta tunnetaan musta lasihelmi erivärisine koristeineen. Se on puutarhasta talon asuntorapuista 10 m kaakkoon ja lienee rautakauden lopusta. Muita löytöjä alueelta ovat veitsen tai sirpin katkelma, kaksi raudankappaletta skeä hioimen kappale. Sittemmin paikallistietä on oikaistu talon kohdalla (1983). V:n 1997 inv.-kertomuksen mukaan maanomistaja on maininnut paikalla siinä yhteydessä myös käyneen arkeologeja koekuopittamassa, mutta arkistotiedoista asialle ei ole löytynyt vahvistusta. |
| metsakeskus.1000000262 |
481 |
Alastalo |
10002 |
12002 |
13032 |
11010 |
27000 |
223046.55600000 |
6726775.22600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000262 |
Matalan mäen kaakkoisrinteellä Alastalon piha-alueella ja Miiaistentien kohdalla. Tietä 1900-luvun alussa rakennettaessa ja talon perustuksia kaivettaessa löydettiin ruumishautoja, joista merkkinä oli melko hyvin säilyneitä luita. Luita oli kerätty ja ahudattu muualle. Löytöjä ei haudoissa ilmeisesti tavattu. Invetoinnissa v. 1971 ei talon ja maantien välissä havaittu esim. painanteita. Sen sijaan niitä oli tien ja luoteispuoleisen mäen välissä, jossa sattaa olla säilyneenä kalmistoa. Löytöinä alueelta tunnetaan musta lasihelmi erivärisine koristeineen. Se on puutarhasta talon asuntorapuista 10 m kaakkoon ja lienee rautakauden lopusta. Muita löytöjä alueelta ovat veitsen tai sirpin katkelma, kaksi raudankappaletta skeä hioimen kappale. Sittemmin paikallistietä on oikaistu talon kohdalla (1983). V:n 1997 inv.-kertomuksen mukaan maanomistaja on maininnut paikalla siinä yhteydessä myös käyneen arkeologeja koekuopittamassa, mutta arkistotiedoista asialle ei ole löytynyt vahvistusta. |
| metsakeskus.1000000263 |
481 |
Kuuvanvuori |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27000 |
225810.44600000 |
6728301.62600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000263 |
Lemun koillisnurkassa Seijaisten ja Raukuisten kylien rajalla sijaitseva inventoinnissa v. 1997 tietoon tullut muinaislinna, soikeahko kaakko-luode -suuntainen kalliokukkula metsämaastossa. Vuori on pääosin luoksepääsemättömän jyrkkärinteinen, lounais- ja koillissivuiltaan äkkijyrkkä. Lounaassa oleva lakialue on suhteellinen tasainen, peruskartan mukaan n. 52,5 m merenpinasta ja lähes 50 m itäpuolella olevaa Kuuvajoen peltolaakson pohjaa korkeammalla. Laen itä-koillispuolella on matalampi esilinna, jonne kulku on mahdollista vain kaakko- ja pohjoispuolelta ylös johtavia rinneterasseja myöten tai luoteisrinteen kahden kallioiden välisen kapean solan kautta. Solissa sekä eteläisellä rinteellä on kivivallin jäännökset, pohjoisrinteellä tällaista ei ole. Eteläisempi solavalli on pituudeltaan 6,5 m, 3,5 m paksu ja alarinteen puolella runsaan metrin korkuinen. Lisäksi erillistä matalaa kiveystä on vielä 5 m kohti pohjoista. Pohjoisemmassa solassa on suuria siirtolohkareita ja osittain niiden väliin ladottuja vallikiviä. Tämän vallin pituus on 4 m, leveys 2 ja korkeus alarinteen puolella n. 1,6 m. Tämäkin valli jatkuu matalana koilliseen n. 8 m matkan. Kaakkoisrinteessä 37 m pitkä kivivalli noudattaa terassinreunan suuntaa aina päälinnan korkeampaan seinämään saakka. Valli on osin suurehkojen kivien rivi, kohti luodetta paksumpi (0,7-2 m) ja korkeampi, aina n. 1 m. Alempana on samansuuntainen 12-metrinen valli, leveydeltään ja korkeudeltaan 1 m. Tämä vaikuttaa myöhemmässä vaiheessa uudelleen rajalinjan viisariksi muokatulta. |
| metsakeskus.1000000265 |
734 |
Huitinjokilaakson silta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
305918.40600000 |
6698886.83700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000265 |
Vt-1 moottoritielinjauksen inventoinnissa v. 2002 löytynyt mahdollinen kivikautinen asuinpaikka, josta merkkinä hiekkakivilaakoja (hioinlaakoja) sekä kvartseja. V. 2003 kohdetta koekaivettiin tiehankkeen takia. Inventoinnin koordinaatit (p=6701 761; i=3305 955; z=60) sijoittuvat tielinjalla olevaan muinaiseen valumauomaan, eivätkä osoittaneet löytöpaikkaa. Tutkimuksissa havaittu löytöalue oli tästä n. 100 m kaakkoon, korkeammalla, ja varsinaisen tielinjauksen eteläpuolella. Tällä ilmeisesti mesoliittisella pienialaisella lyhytaikaisella leiripaikalla oli löytöinä ainoastaan muutamia kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000000266 |
734 |
Sillanpää Kisko |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
299533.04400000 |
6684154.72400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000266 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka-alue, josta tiedetään löytyneen useampiakin kiviesineitä sekä inventoinnissa v. 2003 kvartsiydin (KM 33902). Sillanpään talo sijaitsee mäen laella. Kiviesineet (KM 5361:11 ja KM 7301:1) on löydetty talosta n. 100 m kaakkoon viettävältä pellolta. Inventoinnissa v. 1963 ei asuinpaikkaan viittaavaa havaittu (Huurre 1963:113-4). Kvartsi on talosta koilliseen viettävän peltorinteen puolivälistä.
Myös Sillanpään talon eteläpuolelta on hukkaan joutunut kivitaltta (Huurre 1963:112), luoteispuolelta n. 100 m, Kotopellosta, tasataltta (Huurre 1963:111) ja edelleen talosta n. 200 m luoteeseen Lepolan talosta on tieto mahdollisista löydetyistä kiviesineistä (kohde :110). Alueilla ei v. 1963 inventoinnissa havaittu asuinpaikkaan viittaavaa. |
| metsakeskus.1000000267 |
734 |
Saarikko |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
299484.08300000 |
6680385.24600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000267 |
Todennäköinen kivikautinen asuinpaikka, josta on peräisin kourutaltta KM 6080:4, sekä kvartsiydin ja -iskoksia v. 2003 inventoinnista. Kvartsit ovat Metolanjokea ja itään sekä etelään viettävältä peltorinteeltä, Saarikon talon itäpuolelta, Kirkkojärven luoteisrannalta. |
| metsakeskus.1000000268 |
734 |
Kotipelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
298741.35300000 |
6686522.77000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000268 |
Tieksmäen kylän alueella kaakkoon viettävällä peltorinteellä sijaitseva asuinpaikka, joka löytyi inventoinnissa 2003. Löytöinä kvartseja sekä hioimen katkelma. |
| metsakeskus.1000000269 |
734 |
Järvenpää |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
299080.24800000 |
6679601.56000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000269 |
Kivikautinen asuinpaikka Kirkkojärveen laskevan Kiskonjoen suussa, järven luoteisrannalla. Kohde löytyi inventoinnissa v. 2003. Löytöinä kivikirveen katkelma sekä kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000000270 |
734 |
Koivurinne |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
307202.93900000 |
6689326.68800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000270 |
Kurkelan kylässä sijaitseva kivikautinen asuinpaikka etelään ja lounaaseen viettävällä pellolla. Asuinpaikka löytyi Kiskon kuntainventoinnissa 2003. |
| metsakeskus.1000000271 |
734 |
Riihenmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
308720.32400000 |
6689666.55700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000271 |
Kivikautinen asuinpaikka heti Kurkelantien lounaispuolella Kurkelanjokeen liittyvän Aneriojoen suun itäpuolella. Asuinpaikka löytyi inventoinnissa v. 2003. Kallioisen Riihenmäen länteen ja lounaaseen viettävältä loivahkolta pellolta löytyi inventoinnissa piikaavin sekä kvartsiesineitä, -ytimiä ja -iskoksia. Heikkilän talon vanhaisäntä oli v. 2002 löytänyt samalta pelloltaalkeellisen kirveen, joka asuinpaikkalöytöjen joukossa. Asuinpaikka jatkunee Kurkelantien koillispuolelle Heikkilän talon suuntaan, vaikka alue on osittain rakennettua ja tarkastettaessa myös heinällä. Läheisyydessä sijaitsee myös Lammashaan asuinpaikka, johon Riihenmäenkin asuinpaikka voi liittyä. Asuinpaikat sijaitsevat kuitenkin eri korkeuksilla, joten ne lienevät myös eriaikaiset. |
| metsakeskus.1000000272 |
734 |
Numionmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
310332.69000000 |
6687796.31800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000272 |
Inventoinnissa v. 2003 löytynyt kivikautinen asuinpaikka Kurkelanjärven eteläpään Numionlahden länsirannasta parisataa metriä länteen, kohti NNW-NE viettävällä peltorinteeltä. |
| metsakeskus.1000000273 |
734 |
Sortti SW |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
309648.95200000 |
6688884.87600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000273 |
Sorttilan kylän Sortin koilliseen viettävältä peltorinteeltä, Kurkelanjärven länsirannalta. Asuinpaikka löytyi inventoinnissa 2003, mutta alueelta tiedetään myös aiemmin löytyneen kvartseja. |
| metsakeskus.1000000274 |
444 |
Uusi-Seppä |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
332037.97700000 |
6684512.74500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000274 |
Kiviröykkiö Lohjan Lylyisissä, Uusi-Sepän talosta n. 400 m lounaseen, peltoalueen keskellä olevalla osittain kallioisella sekametsää kasvavalla saarekkeella. Se on isoista kivistä tehty kasa. Kivien koko on 30-60 cm ja ne ovat sammaloituneita. Röykkiön halkaisija on n. 3 m. N. 10 m etäisyydellä on toinen pieni ja epämääräinen kasa jha saarekkeella saattaa ollla muitakin röykkiöitä. |
| metsakeskus.1000000275 |
51 |
Rantalan torppa |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
224160.77500000 |
6797566.80800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000275 |
Röykkiöt sijaitsevat Irjanteelta Sydänmaalle johtavasta tiestä kilometrin itään, Lamminsuon turvetuotantolaitoksen eteläpuolella Kylä-Vesan tilan haassa. Läntisempi röykkiö sijaitsee tien varressa. Se on muodoltaan pyöreä ja halkaisijaltaan 10-12 m. Korkeus on noin metrin. Röykkiö on pienen kallion päällä. Pohjoisreunassa on näkyvissä paasiarkkua. Röykkiöissä on keskellä matala painauma. Röykkiö on hyväkuntoinen.
Itäisempi röykkiö on edellisestä 200 m itään. Se on muodoltaan kolmiomainen siten, että lounaassa ja luoteessa on kulmat ja itäinen kulma on pyöristynyt. Halkaisijaltaan röykkiö on 6-8 m, korkeus on 0,8 m. Siinä näyttäisi olevan itäreunalla isommista kivistä tehty kehä. Röykkiö on lähes koskematon. |
| metsakeskus.1000000276 |
710 |
Pentby SW |
10002 |
12002 |
13024 |
11033 |
27000 |
314322.19700000 |
6664577.66700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000276 |
Vahvasti maapeitteinen kivilatomus, koolotaan n. 5 x 5 m, ehkä hieman nelisivuinen. Sijoittuu metsämaastoharjanteelle, aivan korkeamman maastokohdan koillisreunaan. Mahdollisesti varhaisrautakautinen hautakiveys. Selviä muita rakenteita ei ympäristössä ole havaittu. |
| metsakeskus.1000000277 |
684 |
Ollila 3 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
213242.18900000 |
6790387.63600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000277 |
Röykkiöt sijaitsevat lähellä Eurajoen rajaa, Murtamosta Kollaan johtavasta tiestä 1,3 km pohjoiseen kallioisen metsäalueen itäreunalla, loivasti itään viettävässä rinteessä.
Röykkiö 1 on pyöreä ja sammalen peittämä. Sen halkaisija on noin 2 metriä ja korkeus noin
0,5 metriä. Röykkiö on kasattu nyrkin ja pään kokoisista kivistä. Röykkiö 2 on myös pyöreä ja sammalen peittämä. Se on ilmeisesti tehty hieman suuremmista kivistä kuin röykkiö 1. Röykkiön halkaisija on noin 2 metriä ja korkeus noin 0,5 metriä. Röykkiö? 3 on pienen kallion kupeessa. Sen halkaisija on noin 2,5 metriä ja korkeus noin 0,7 metriä. Röykkiö on sammalen peittämä. |
| metsakeskus.1000000277 |
684 |
Ollila 3 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
213242.18900000 |
6790387.63600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000277 |
Röykkiöt sijaitsevat lähellä Eurajoen rajaa, Murtamosta Kollaan johtavasta tiestä 1,3 km pohjoiseen kallioisen metsäalueen itäreunalla, loivasti itään viettävässä rinteessä.
Röykkiö 1 on pyöreä ja sammalen peittämä. Sen halkaisija on noin 2 metriä ja korkeus noin
0,5 metriä. Röykkiö on kasattu nyrkin ja pään kokoisista kivistä. Röykkiö 2 on myös pyöreä ja sammalen peittämä. Se on ilmeisesti tehty hieman suuremmista kivistä kuin röykkiö 1. Röykkiön halkaisija on noin 2 metriä ja korkeus noin 0,5 metriä. Röykkiö? 3 on pienen kallion kupeessa. Sen halkaisija on noin 2,5 metriä ja korkeus noin 0,7 metriä. Röykkiö on sammalen peittämä. |
| metsakeskus.1000000278 |
538 |
Joenpolvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
232197.83700000 |
6736951.18400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000278 |
Kivikautinen asuinpaikka Paistanojan kylässä, josta on 1980-luvulla tullut tietoon erittäin suuri määrä vuosien kuluessa kertyneitä kiviesineitä ja keramiikkaa. Löydöt ovat peräisin pellolta ja talon pihapiiristä. Paikka sijoittuu kallioisen mäen etelä-kaakkoisreunaan, loivahkolle etelään ja kaakkoon viettävälle rinteelle, jossa on paikoin kalliopaljastumia ja joka alempana jatkuu peltona. Löydöt ovat osittain pihapiiriin rakennettujen uudesrakennusten rakennustöiden yhteydessä havaittuja. Mahdollisesti asuinpaikkaa on koskemattomana säilyneenä uudemman talousrakennuksen ja maantien välissä, mahdollisesti paikoin muuallakin. Kohde ajoittuu ainakin kampakeramiikan Jäkärlän vaiheeseen. Uusia löytöjä asuinpaikka-alueelta on saatu Kansallismuseon kokoelmiin edelleen v. 2003. |
| metsakeskus.1000000279 |
165 |
Piiliönniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
362546.38900000 |
6750587.33200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000279 |
Asuinpaikka sijaitsee Haapajärven pohjoisrannalla, Piiliönniemen länsiosassa olevan laakean mäenkumapreen laella, avohakkuualueella. Maaperä on hiekkaa.
Saviastian palat, kvartsi-iskokset ja palaneet luut löydettiin mäen laelle kaivetusta koekuopasta. Hiekka koekuopassa oli voimakkaan ruskeaa väriltään. |
| metsakeskus.1000000281 |
317 |
Niemiaho |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
453687.31700000 |
7099926.23200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000281 |
Kohde sijaitsee Vuohtojoesta noin 1,5 km itään Saviselän kylässä. Alue on loivasti luoteeseen laskevaa savikkorinnettä, jonka katkaisee korkeuskäyrien suuntainen hiekkavyö. Asuinpaikka sijaitsee talosta noin 150 päässä muinaisen lahdelman pohjukassa hiekkaisella vyöhykkeellä, joka nyt on viljelys- ja laidunmaata. Alueelsta on löydetty lehdenmuotoinen liuskekärki ja tasataltta. Nuijakivi on löydetty "Niemiahon talon uutispellolta Vuohijoen varrelta ison petäjän juurien alta". Tämän todennäköisin löytöpaikka on talosta noin 1,3 km luoteeseen oleva tilaan kuuluva peltolohko (noin 7100810 / 452485) Vuohtojoen luoteisrannalla. Kaikki esineet on löydetty 1800- ja 1900-lukujen taitteessa. |
| metsakeskus.1000000282 |
626 |
Laitila Metsäpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
439983.00200000 |
7051355.71100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000282 |
Kohde sijaitsee Oravankylän koulusta noin 200 m kaakkoon, Huitukanlahden pohjukassa. Alue on lounaaseen viettävää viljelysmaata. Vuoden 1995 inventoinnissa talosta eteläkaakkoon sijaitsevilla pelloilla havaittiin vähän tulen rapauttamia kiviä ja kvartsia.
Aikaisemmin alueelta on löytynyt kivitaltta Huitukanlahden pohjukassa olevalta pellolta. Inventoinnin aikana pelto oli heinällä. |
| metsakeskus.1000000283 |
233 |
Juovukkamaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
280445.26400000 |
7011676.06300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000283 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Vesiluomalta Vöyrin Västerbackaan menevän Vesiluoman-Salomaantien länsipuolella pellon kaakkoiskulmalla. Vuoden 2003 muinaisjäännösinventoinnissa paikalta löytyi retusoitu kvartsiterä, kvartsiydin sekä kvartsi- ja porfyyri-iskoksia. Maasto kohoaa paikalla hieman muuta peltoa ylemmäksi. Maa-aines on asuinpaikan kohdalla hiekansekaista multaa ja muualla pellolla vahvasti turpeista. Paikan kaakkoispuolella on suurehko oja. Kohde voi myös laajentua pellon ja tien väliin jääväle joutomaalle. Tällä alueella on runsaasti kiviä, joista osa on ilmeisesti peräisin pellon raivaamisesta. Ojan toisella puolella oleva pelto oli kyntämättä ja asuinpaikkaa saattaa olla myös ojan eteläpuolella. Ojan penkoissa ei kuitenkaan näkynyt mitään löytöjä. |
| metsakeskus.1000000284 |
233 |
Kurki-Eko |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
282984.23400000 |
7013696.26400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000284 |
Peruskarttojen 231106 Ylihärmä ja 231204 Vakkuri rajalla.
Paikka sijaitsee peltoaukean koilliskulmalla, joka nousee hieman muita peltoja ylemmäksi. Maaperä on löytöalueella hiekansekaista multaa ja muualla lähinnä turvetta. Asuinpaikan koillispuolella heti peltotien vieressä kohoaa kumpareena suljettu vanha kaatopaikka. Kvartseja löytyi koko pellon hiekkaiselta osata, eniten kuitenkin kaakkoislaidalta. Pellon
keskivaiheilla oli kolme isoa raaka-aine kimpaletta kvartsia ja pellon lounaisreunalla hieman
epämääräiset kivilaji- ja kvartsiitti-iskos. Viimeksi mainittuja ei otettu talteen. Viereiseltä
kaatopaikalta on pellolle levinnyt modernia esineistöä ja silppuna muovia, lasia ja
keraamisten laattojen jäänteitä, mikä vaikeutti pintahavaintojen tekemistä. Asuinpaikka
saattaa jatkua kaatopaikan ja löytöalueen kaakkoispuolella olevan umpeen kasvaneen niityn kohdalla. Informantti Alahärmästä kertoi, että pellolta olisi aikoinaan löytynyt kivikirves, joka löytäjän kuoltua olisi joutunut hukkaan. |
| metsakeskus.1000000285 |
233 |
Kotila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
283094.18800000 |
7014980.75200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000285 |
Kohde sijaitsee metsässä ja pienen hiekkakuopan laidassa Kurjentien itäpuolella. Pitkänomisen hiekkakuopan pohjalle on muodostunut lampi. Kuopan itä- ja pohjoispuolella kasvaa matalaa mäntymetsää. Maasto viettää loivasti itään kohti Ekojärveä, joka on nykyään metsäistä suota. Maaperä löytöpaikalla on hiekkaa. Jos paikkaa tarkastelee vuoden 1945 ilmakuvauksiin perustuvalla pitäjänkartalla huomaa, että asuinpaikka sijoittuu kahden suoalueen väliin jäävälle kapealle kannakselle. Sittemmin maasto on huomattavasti kuivunut.
Asuinpaikasta lienee tuhoutunut suuri osa hiekkaa otettaessa, mutta muinaisjäännöstä on ilmeisesti jäljellä hiekkakuopan koillislaidalla jonkin verran.
Hiekkakuopan kakkoispäästä noin 10 metriä metsään on noin 8x10 metrin suuruinen alue, jota kiertää tasainen noin 50 cm korkuinen sammalen peittämä hiekkavalli. Vallin sisään tehdyissä koepistoissa näkyi vain puhdasta hiekkaa. |
| metsakeskus.1000000292 |
233 |
Rinta-Kujala |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
283024.22100000 |
7013847.20800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000292 |
Tervahaudat sijaitsevat kangasmetsässä noin 150 metriä Kurki-Eko:n asuinpaikasta pohjoiskoilliseen. Maasto on paikalla tasaista, alkaen laskea loivasti noin 50 metrin päässä luoteeseen ja etelään.
Suurin tervahauta on metsässä muista erillään. Sen muodostaa kaksi vierekkaistä "kraateria" ja niitä ympäröivä valli. Tätä kokonaisuutta kiertää yhdeksän pitkänomaista kaarevaa matalaa painannetta (ks. piirros). Tämän tervahaudan luoteispuolella on lisää hautoja, jotka on kaivettu toistensa lomaan. Niiden kohdalla kasvaa melko tiheästi nuorta puustoa, mikä teki tarkemman kartoittamisen mahdottomaksi.
Erkki Kovanen Alahärmästä kertoi, että vajaat 100 m eteläkaakkoon (p:7016651, i:3283144, KKJ2 x:7010040, y:2434080) on ollut pellon kulmalla pieniä rakennuksia, joissa tervapolttajat olivat asuneet. Näistä rakennuksista ei ollut näkyviä jäänteitä. Metsässä noin 300 metriä luoteeseen oli metsätien varressa vanhoja kivijalkoja (p:7017134, i:3282665, KKJ2 x:7010500, y:2433580). |
| metsakeskus.1000000294 |
626 |
Tulkunsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
440952.59200000 |
7055643.99200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000294 |
Kohde sijaitsee Pyhäjärven Kätkytniemen tyven pohjoispuolella Suonenlahdessa olevan saaren koillisosassa. Alue on hiekkamultaista peltoa, jossa inventoinnissa löydettiin tulen rapauttamia kiviä ja kvartsia, jotka jätettiin paikalleen. Kvartsia havaittiin myös saaren eteläpäässä matalassa rantavedessä. |
| metsakeskus.1000000295 |
626 |
Sittoniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
448329.64400000 |
7050226.19700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000295 |
Kohde sijaitsee laajan Vuohtoniemen luoteisrannalla Sittoniemessä. Kysymyksessä on kivikkoinen niemi, jonka pohjoispuolella on pieni suojaisa poukama. Siitä löydettiin inventoinnissa vesirajasta ja matalasta rantavedestä kvartsia. Aikaisemmin paikalta on löydetty reikäkivi. |
| metsakeskus.1000000296 |
626 |
Matarapelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
448769.43700000 |
7059342.52900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000296 |
Kohde, mahdollinen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Pyhäjärven Savilahden rannasta n. 600 m länteen. Alue on itäkoilliseen viettävää hiekkapohjaista viljelysmaata. Alueelta on löydetty esikeraamiselle ajalle ajoittuva kirves. Paikalla erottuu myös tulen rapauttamia kiviä, mutta kvartsia ja muuta selvästi asuinpaikkaan viittaavaa paikalta ei ole löydetty. |
| metsakeskus.1000000297 |
626 |
Verkkoranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
449739.05500000 |
7058242.98300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000297 |
Kohde sijaitsee Likoniemen eteläpuolella Pyhäjärven länsirannalla pienen lahdelman pohjukassa, siihen laskevan ojan suussa. Alue on matalaa mudan peittämää hiekkarantaa laidunmaan reunassa. Paikalta on löydetty tasataltta ja inventoinnissa kvartsia vesirajasta. |
| metsakeskus.1000000298 |
684 |
Perävainio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
213566.06300000 |
6789991.79600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000298 |
Röykkiö sijaitsee lähellä Eurajoen rajaa, Murtamosta Kollaan johtavasta tiestä kilometri pohjoiseen korkeahkolla kalliolla rakennuksen vieressä. Röykkiön halkaisija on 3 m ja korkeus 0, 5 m. Sitä on kaiveltu keskeltä. |
| metsakeskus.1000000299 |
684 |
Vainiotalo |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
213172.21800000 |
6790178.72200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000299 |
Röykkiö sijaitsee lähekkä Eurajoen rajaa, Murtamosta Kollaan johtavasta tiestä kilometri pohjoiseen, Pirttijärvestä 400 m koilliseen kalliolla.
Kiviröykkiö on pyöreä, halkaisijaltaan 2,5 m ja korkeudeltaan 0,4 m. Osa kivistä on heitelty rinnettä alas. |
| metsakeskus.1000000300 |
684 |
Uusi-Kerttula |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
217817.38000000 |
6784816.88900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000300 |
Röykkiö sijaitsee Lappi-Rauma -tiestä noin kilometrin etelään, Ala-Kieristä Yli-Kieriin johtavalta tieltä 120 m itään, melkein umpeen kasvaneen tieuran pohjoispuolella matalalla kalliolla.
Kiviröykkiö on epämääräismuotoinen, halkaisijaltaan noin 3 m ja korkeudeltaan noin 0,5 m. Kivien joukossa on myös kivilaakoja. |
| metsakeskus.1000000301 |
684 |
Käkelä |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
218447.10800000 |
6787959.64000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000301 |
Röykkiö sijaitsee Lapista Eurajoelle johtavasta tiestä 800 m länteen, Saarnijärvestä kilometrin pohjoiskoilliseen, kallioisella metsäalueella, korkean kallioharjanteen korkeimmalla kohdalla.
Kiviröykkiö on pitkänomainen muodoltaan, 2x4 m kooltaan ja korkeudeltaan 0,5 m. Osa kivistä on valunut alemmalle kalliolle.
Vuoden 2014 inventoinnissa ei muutoksia tietoihin. |
| metsakeskus.1000000302 |
684 |
Vuorela |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
222023.67700000 |
6787865.69300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000302 |
Röykkiö sijaitsee Härksuosta kilometrin pohjoiseen, Kourulamminojan itäpuolella korkealla kalliolla.
Kiviröykkiö on pyöreähkö, halkaisijaltaan 2,5 m ja korkeudeltaan noin 0,4 m. |
| metsakeskus.1000000303 |
290 |
Huuhilonsuo N |
10002 |
12016 |
13000 |
11002 |
27000 |
596612.69600000 |
7132145.73900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000303 |
Pyyntikuoppakohde sijaitsee Huuhilonjärven luoteiskulmasta noin 0,6 km luoteeseen, suopellon reunalla olevan kapean hiekkaharjun kohdalla. Harjanteesta on otettu hiekkaa. Harjanteen eteläosassa, aivan hiekkakuopan reunalla on vierekkäin kaksi kuoppaa. Niiden halkaisija on noin 2 m ja syvyys 0,3 m. Harjanteen pohjoispäästä puusto on kaadettu pois ja kannot poistettu. Pohjoispäässä on kuitenkin suhteellisen hyvin säilynyt pyyntikuoppa. Se on halkaisijaltaan noin 3 m ja syvyydeltään 0,5 m. |
| metsakeskus.1000000305 |
499 |
Kvevlax Vassor-Bastuholmen |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
247850.35100000 |
7010721.32300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000305 |
Vassorinlahden eteläpuolella, valtatie 8:n itäpuolella olevan Bastuholmenin avokallioalueen eteläreunalla on luontainen kivikko, jossa on pyöreähköjä kuopanteita, säilytys- eli rakkakuoppia (kuoppien lukumäärä ei tiedossa). Sijaintikorkeuden perusteella kuopat voisivat olla esihistoriallisiakin. Kuoppien lähellä on kivikossa uudehko, pieni kiviaineksen ottopaikka. |
| metsakeskus.1000000307 |
626 |
Likoniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
449709.06100000 |
7058462.89400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000307 |
Kohde sijaitsee kesämökin pihalla Pyhäjärven Savilahden suussa, lahden lounaisrannalla. Paikalla on avokalliota ja ranta hiekkapohjainen. Kaivauksissa paikalta on löydetty kvartsi-iskoksia ja -esineitä, palanutta luuta, pohjalainen kirves ja keramiikkaa (KA II:1 ja :2). Aikaisemmin paikalta on löydetty useita kiviesineitä. |
| metsakeskus.1000000307 |
626 |
Likoniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
449709.06100000 |
7058462.89400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000307 |
Kohde sijaitsee kesämökin pihalla Pyhäjärven Savilahden suussa, lahden lounaisrannalla. Paikalla on avokalliota ja ranta hiekkapohjainen. Kaivauksissa paikalta on löydetty kvartsi-iskoksia ja -esineitä, palanutta luuta, pohjalainen kirves ja keramiikkaa (KA II:1 ja :2). Aikaisemmin paikalta on löydetty useita kiviesineitä. |
| metsakeskus.1000000308 |
626 |
Lohiranta E |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
449549.12900000 |
7058642.81300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000308 |
Kohde sijaitsee Pyhäjärven Savilahden Lohirannan eteläosassa. Alue on hiekkaista rantaa. Inventoinnin yhteydessä rantatörmän taitteesta löydettiin tulen rapauttamia kiviä ja kvartsi-iskos, joka jätettiin paikalleen. Paikalle on hiljattain tehty maatäytteinen laiturinpohja, jolloin osa kohteesta on tuhoutunut. |
| metsakeskus.1000000309 |
626 |
Kuoppaharjunniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
448909.36000000 |
7065030.24300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000309 |
Kohde sijaitsee Pyhäjärven Junttiselän länsirannalla, pyhäjoen niskasta noin 2 km etelään. Alue on Kihonpuron eteläpuolista suhteellisen tasaista viljelysmaata. Paikalla on rantatörmän yläpuolella hieman ympäröivää aluetta korkeampi kumpare, jonka alueelta on löydetty kiviesineitä ja jolla inventoinnissa havaittiin runsaasti tulen rapauttamia kiviä sekä kvartsia, joka jätettiin paikoilleen. |
| metsakeskus.1000000310 |
626 |
Peltola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
448889.36700000 |
7065999.85500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000310 |
Asuinpaikka sijaitsee Pyhäjärven Junttiselän länsirannalla, Pyhäjoen niskasta noin 1 km etelälounaaseen. Alue on eteläkaakkoon kohti järveä viettävää hiekkapohjaista viljelysmaata. Paikalta on löydetty aikaisemmin kivitaltta ja inventoinnin yhteydessä kvartsia, joka jätettiin paikoilleen.
Asuinpaikan koillispuolella olevassa Leväniemessä ja sen viereisessä suossa kerrotaan olevan liistekatiskoiden jäänteitä.
Ks. myös vieressä sijaitseva kohde Pyhäjärvi Lahti. |
| metsakeskus.1000000311 |
626 |
Ketola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
448849.37700000 |
7066659.59100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000311 |
Kohde sijaitsee Pyhäjärven pohjoisimman osan, Niskalahden länsirannalla, Pyhäjoen niskasta noin 400 m lounaaseen. Alue on koilliseen kohti järveä viettävää viljelysmaata, jonka keskellä on hieman ympäröivää aluetta korkeampi kumpare. Inventoinnin aikana alueelta havaittiin muutamia kvartseja arvioilta n. 70 x 50 m alalta.
Paikalta on löydetty runsaasti kiviesineitä, tasa- ja kourutalttoja ja reikäkiviä, kvartsia sekä liesien jäänteitä. Lisäksi Pyhäjoen niskasta on löydetty irtolöytönä lehdenmuotoinen piinuolenkärki.
Löydöt: KM 9067:1-2, 10002:5, 10089, 10245:1-2, 10250:4, 10258 , 10539 ja 11052. |
| metsakeskus.1000000311 |
626 |
Ketola |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
448849.37700000 |
7066659.59100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000311 |
Kohde sijaitsee Pyhäjärven pohjoisimman osan, Niskalahden länsirannalla, Pyhäjoen niskasta noin 400 m lounaaseen. Alue on koilliseen kohti järveä viettävää viljelysmaata, jonka keskellä on hieman ympäröivää aluetta korkeampi kumpare. Inventoinnin aikana alueelta havaittiin muutamia kvartseja arvioilta n. 70 x 50 m alalta.
Paikalta on löydetty runsaasti kiviesineitä, tasa- ja kourutalttoja ja reikäkiviä, kvartsia sekä liesien jäänteitä. Lisäksi Pyhäjoen niskasta on löydetty irtolöytönä lehdenmuotoinen piinuolenkärki.
Löydöt: KM 9067:1-2, 10002:5, 10089, 10245:1-2, 10250:4, 10258 , 10539 ja 11052. |
| metsakeskus.1000000312 |
626 |
Korvenniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
452074.00000000 |
7053072.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000312 |
Kohde sijaitsee Parvialanlahden suussa, sen etelärannalla, Korvenniemen kärjessä. Paikalla on kiven- ja maansekainen raunio, jonka halkaisija on 3,5 x 3 m ja korkeus noin 70 cm. Raunioon on tehty kukkapenkki, eikä röykkiön rakenteesta saatu inventoinnissa selvyyttä. Röykkiön rakennetta on purettu ja kasattu takaisin paikoilleen vielä myöhemmässä vaiheessa.
Tästä noin 100 m etelälounaaseen on toinen samantapainen, osin tuhoutunut raunio. |
| metsakeskus.1000000313 |
626 |
Myllypelto |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
452667.89100000 |
7054154.63200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000313 |
Kohde sijaitsee Pyhäjärven itäpuolella Vaivonpuron ja Tölppäänlahden välisessä maastossa Rannankylän koulusta noin 600 metriä lounaaseen. Alue on tarkastettu Pyhäjärven perusinventoinnissa 1995.
Alue on tasaista, loivasti länteen laskevaa kuusikkokangasta. Rauniot löytyvät, kun palstojen 21:3 ja 105:14 länsi-itä-suuntaista rajaa mennään lännestä korkeimman kohdan rinteen partaalle ja poiketaan pohjoispuolella olevaan kuusikkoon. Paikalla on kooltaan vaihtelevia matalia kivistä koottuja raunioita. Tiheässä kuusikassa illan hämärtyessä raunioita laskettiin kaksi isompaa, halkaisija n . 3 - 4 m ja puolenkymmentä pienempää. Paikalla syntyi vaikutelma viljelysraunioista.
Vinovalovarjosteen (Laserkeilausaineiston) perusteella noin 50 m kohteen koordinaattipisteen länsipuolella on melko suuri rakennuksenpohjaa muistuttava anomalia (koko noin 16x10 m). |
| metsakeskus.1000000314 |
626 |
Rönkönharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
456866.00000000 |
7055624.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000314 |
Kohde sijaitsee Komujärven Lintulahden lounaisrannalla, lahden pohjukasta noin 1 km luoteeseen. Alue on hiekkapohjaista viljelysmaata, joka viettää kohti rantaa. Inventoinnissa paikalla havaittiin tulen rapauttamia kiviä ja kvartsia, jotka jätettiin paikoilleen. |
| metsakeskus.1000000315 |
538 |
Kuuvanvuori |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
237425.75500000 |
6732183.12300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000315 |
Kivikautinen (kampakeraaminen) asuinpaikka Pappilan kylän alueella Hirvijoen laakson kaakkoispuolella, sen pienen sivu-uoman pohjoispuolella kohoavassa metsärinteessä. Asuinpaikka on terassimaisella kohdalla jyrkän purouoman rinteen päällä. Sen yli johtaa ajoura, ja uran ja puron välillä on n. 30-metrinen hiekkakuoppa, jonka länsi- ja itäleikkauksissa havaittiin saviastianpaloja ja iskoksia. Ympäristössä on pienempiä hiekanottokohtia ja hiekkakasoja, joissa myös havaittiin löytöjä. Osittain kuoritulla terassilla on myös mahdollinen pyyntikuoppa (sudenkuoppa), halkaisijaltaan n. 2,5 m ja 2,3 m syvä, joka lienee asuinpaikkaa huomattavasti nuorempi.
Paikalla on suoritettu koekaivauksia 2004.
2019 paikalle tehdyssä tarkastuksessa todettiin, että Kuuvanvuoren asuinpaikka jatkuu kauemmas kaakkoon kuin on aiemmin tiedetty ja näin ollen asuinpaikka-alue on vähintään 150 m pitkä. Aiemmin rajaamattomalle kohteelle määriteltiin aluerajaus. |
| metsakeskus.1000000317 |
834 |
Kylä-Tulokas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
314516.74400000 |
6741358.81000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000317 |
Asuinpaikka sijaitsee kuivatun Talpianjärven pohjoisrannalla, Kylä-Tulokkaan talon itäpuolisella pellolla, talosta 230 - 450 m kaakkoon. Aiemmat löydöt on kerätty peltokumpareen järvenpuoleiselta laidalta. Vuoden 2006 inventoinnissa samalta peltoalueelta löydettiin erittäin runsaasti kvartsia, yksittäisiä kvartseja oli rannan tuntumassa vielä Heposaaren lähelläkin, parisataa metriä varsinaisesta löytöalueesta kaakkoon. Näiden lisäksi runsaasti löytöjä kerättiin vielä aikaisemman löytöalueen pohjoispuolelta, järveltä poispäin, suuntautuvalta peltorinteeltä. Osa tästä löytöalueesta on myös hieman ylempänä kuin vanhastaan tunnettu kohta. Löytöjen perusteella on ilmeistä, että Talpianjärvi on aikoinaan ulottunut kauas peltoalueelle Kylä-Tulokkaan itä- ja pohjoispuolella. Muutamia huonolaatuisia kvartseja löytyi myös talon pohjois- ja koillispuolen pieniltä pihapelloilta. |
| metsakeskus.1000000318 |
626 |
Kuivaniemi Niemipelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
448979.33100000 |
7065280.15000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000318 |
Kohde sijaitsee Pyhäjärven Junttiselän länsirannalla Kuivaniemessä ja Pyhäjoen niskasta noin 1,7 km etelään. Alue on Kihonpuron pohjoispuolista suhteellisen tasaista hiekkapohjaista viljelysmaata. Paikalta on löydetty runsaasti kiviesineitä (tasa- ja kourutalttoja, kirveitä) kvartsi-iskoksia ja -esineitä, pii-iskoksia, palanutta luuta ja kampakeramiikkaa. Kohteessa on tehty kaivauksia. |
| metsakeskus.1000000319 |
626 |
Maaselänlahden perukka |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
453330.00000000 |
7040980.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000319 |
Pyyntikuoppakohde on paikannettu Pyhäjärven kuntainventoinnissa 1995. Se sijaitsee Maaselänlahden pohjukan eteläpuolisen mäntykankaan reunassa, koilliseen vaihtelevasti viettävässä rinteessä. Muodoltaan pyöreiden kuoppien halkaisija on pääosin noin 3–5 m ja syvyys enimmillään noin 1 metri. Osa on hieman epämääräisiä. Vuoden 2018 tarkastuksessa paikannettiin 19-20 kuopparakennetta alueella, joka luoteen ja kaakon suunnassa on noin 250 metriä ja enimmillään noin 150 m koillisesta lounaaseen. Kuoppia on etelään johtavan yksityistien sekä sähkönsiirron voimalinjan molemmin puolin, metsäalueilla sekä sähkölinjan alla ja linja-aukealla. Etelälounaisin kuoppa on noin kolme metriä tienreunan itäpuolella, parikymmentä metriä teiden risteyksestä pohjoiseen (ETRS-TM35FIN-koordinaatit p=7040880, i=453187).
2021: Kohteen tarkastuksen aikana alueelta dokumentoitiin 23 uutta pyyntikuoppaa, joten alueelta tunnetaan nyt yhtensä 34 pyyntikuoppaa. Pyyntikuoppien tiedot on merkitty alakohteisiin. Alue laajentui etelään ja kaakkoon.
2023: Inventoinnissa tarkastettiin 100 m kaistaleella suunnitellusta sähkönsiirtolinjasta sijaitseva osuus, joka kattaa alakohteet 1-14 ja 34. Edellisissä inventoinneissa havaitut maakaapeloinnin ja metsätöiden aiheuttamat vauriot olivat yhä hyvin selkeitä, ja osa havaituista jäljistä inventoidun alueen luoteisosassa, nykyisen voimalinjan luoteispuolisella raivatulla ja tiuhaan laikutetulla kaistaleella vaikuttivat mahdollisesti vielä tuoreemmilta. Yhdenkään tunnetun alakohteen ei kuitenkaan havaittu vaurioituneen selvästi lisää edellisiin käynteihin nähden. Kohteesta tavattiin yksi varmasti uusi todennäköinen, metsätöissä tai voimalinjan raivauksen yhteydessä vaurioitunut pyyntikuoppa, alakohde 9-35, aiemman aluerajauksen ulkopuolelta ja siitä n. 20–40 m lounaaseen ja länteen.
Kuoppien itäpuolelta liki Lahdenjoen rantaa on löydetty mahdollisesti rautakaudelle ajoittuva putkellinen keihäänkärki. |
| metsakeskus.1000000320 |
626 |
Rantakari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
457805.80600000 |
7058223.01500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000320 |
Kohde sijaitsee Komujärven itärannan Risulahden kaakkoisrannalla. Alue on tasaista rantakoivikkoa ja entistä viljelysmaata, jolla nykyisin on loma-asutusta. Paikalta löydettiin inventoinnin yhteydessä kvartsi-iskoksia ja -kaavin. Aiemmin paikalta on löydetty kivikirves. |
| metsakeskus.1000000321 |
626 |
Väisäsenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
455686.65600000 |
7058882.74300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000321 |
Kohde sijaitsee Komujärven pohjoisrannan Väisäsenniemen kärjessä. Alue on hiekkapohjaista viljelysmaata. Inventoinnin yhteydessä paikalta löydettiin tulen rapauttamia kiviä ja kvartsi-iskoksia, jotka jätettiin paikoilleen. Kvartsia havaittiin noin 100 x 50 m:n kokoisella alueella. |
| metsakeskus.1000000322 |
626 |
Karvola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
455306.82000000 |
7057423.32500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000322 |
Kohde sijaitsee Komujärven lounaisrannalla, Komujoen niskasta runsas 1 km kaakkoon. Alue on loivasti kohti järveä viettävää viljelysmaata. Inventoinnissa paikalta löydettiin tulen rapauttamia kiviä ja kvartsi-iskoksia. Aikaisemmin alueelta on löydetty tasataltta. |
| metsakeskus.1000000323 |
626 |
Kunnalliskoti ja Mustaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
452008.14400000 |
7057303.36400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000323 |
Kohde sijaitsee Pyhäjärven itärannalla Komujoen suusta noin 1,2 km pohjoisluoteeseen. Alue on loivasti länteen kohti rantaa viettävää viljelysmaata. Inventoinnissa paikalta löydettiin kuusi kvartsi-iskosta, mutta selkeää keskittymää ei paikalla havaittu olevan. Aikaisemmin alueelta on löydetty kaksi tasatalttaa, näistä toinen löytöalueen luoteispuolelta alueelta, joka on nykyään on metsäksi istutettua vanhaa viljelysmaata, kohde Pyhäjärvi 24.
Löydöt KM 3763:1 ja KM 4512:3
Vuonna 2015 alueella tehtiin Niemelänrannan asemakaavamuutoksen takia tarkkuusinventointia (koekuopitusta) muinaisjäännösrekisterissä olleen aluerajauksen kohdalla. Alueella ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä, minkä perusteella olisi syytä poistaa kohde rauhoitetuista kohteista Niemelänrannan osalta. Kohde on ilmeisesti pääosin tuhoutunut, mutta aiempien löytötietojen peusteella se voi sijoittua myös hieman pohjoisemmas Mustaniemeen, joka on Ruotasen osayleiskaavan alueella. |
| metsakeskus.1000000324 |
86 |
Ali-Lampila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
378638.94000000 |
6746628.00400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000324 |
Asuinpaikka sijaitsee Hausjärvi-Janakkala -tiestä 1,2 km länteen, Puujoesta 400 m itään ja Ali-Lampilan talosta 400 m länsilounaaseen olevalla peltosaarekkeella.
Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia. Lähipelloilta on löydetty kivikirves. |
| metsakeskus.1000000325 |
684 |
Mäntysaari |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
219275.82400000 |
6777935.66400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000325 |
Röykkiö sijaitsee lähellä Kodisjoen rajaa, turvetuotantoalueesta 1,2 km etelään metsäisen mäen päällä, kalliopohjalla.
Paikalla on joko kolme pientä röykkiötä, jotka on kasattu luontaiseen kivikkoon tai sitten yksi suuri pahoin hajotettu röykkiö, jossa on ollut sisäisiä rakenteita. Kiveyksen halkaisija on 15 m. |
| metsakeskus.1000000326 |
684 |
Keso |
10002 |
12006 |
13077 |
11028 |
27000 |
224927.52300000 |
6784985.86400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000326 |
Kuppikivi sijaitsee valtatie 12:sta 100 m pohjoiseen metsässä, kallioisessa maastossa, joka laskee loivasti itään.
Kivi on muodoltaan soikeahko, halkaisijaltaan noin 0,7 - 1 m ja korkeudeltaan noin 0,6 m ja päältä täysin tasainen. Päällä on 10-15 kuppia. Ainakin kymmenkunta kuoppaa on selvästi näkyvillä. Niiden halkaisijat ovat 5-6 cm ja syvyys 1-1,5 cm.
Kivestä noin 50 m pohjoisluoteeseen on hajotettu röykkiö, kooltaan noin 5 x 6 m. Korkeutta sillä on 0,5 m. Päällä kasvaa sammalta ja puita.
|
| metsakeskus.1000000326 |
684 |
Keso |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
224927.52300000 |
6784985.86400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000326 |
Kuppikivi sijaitsee valtatie 12:sta 100 m pohjoiseen metsässä, kallioisessa maastossa, joka laskee loivasti itään.
Kivi on muodoltaan soikeahko, halkaisijaltaan noin 0,7 - 1 m ja korkeudeltaan noin 0,6 m ja päältä täysin tasainen. Päällä on 10-15 kuppia. Ainakin kymmenkunta kuoppaa on selvästi näkyvillä. Niiden halkaisijat ovat 5-6 cm ja syvyys 1-1,5 cm.
Kivestä noin 50 m pohjoisluoteeseen on hajotettu röykkiö, kooltaan noin 5 x 6 m. Korkeutta sillä on 0,5 m. Päällä kasvaa sammalta ja puita.
|
| metsakeskus.1000000326 |
684 |
Keso |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
224927.52300000 |
6784985.86400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000326 |
Kuppikivi sijaitsee valtatie 12:sta 100 m pohjoiseen metsässä, kallioisessa maastossa, joka laskee loivasti itään.
Kivi on muodoltaan soikeahko, halkaisijaltaan noin 0,7 - 1 m ja korkeudeltaan noin 0,6 m ja päältä täysin tasainen. Päällä on 10-15 kuppia. Ainakin kymmenkunta kuoppaa on selvästi näkyvillä. Niiden halkaisijat ovat 5-6 cm ja syvyys 1-1,5 cm.
Kivestä noin 50 m pohjoisluoteeseen on hajotettu röykkiö, kooltaan noin 5 x 6 m. Korkeutta sillä on 0,5 m. Päällä kasvaa sammalta ja puita.
|
| metsakeskus.1000000326 |
684 |
Keso |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
224927.52300000 |
6784985.86400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000326 |
Kuppikivi sijaitsee valtatie 12:sta 100 m pohjoiseen metsässä, kallioisessa maastossa, joka laskee loivasti itään.
Kivi on muodoltaan soikeahko, halkaisijaltaan noin 0,7 - 1 m ja korkeudeltaan noin 0,6 m ja päältä täysin tasainen. Päällä on 10-15 kuppia. Ainakin kymmenkunta kuoppaa on selvästi näkyvillä. Niiden halkaisijat ovat 5-6 cm ja syvyys 1-1,5 cm.
Kivestä noin 50 m pohjoisluoteeseen on hajotettu röykkiö, kooltaan noin 5 x 6 m. Korkeutta sillä on 0,5 m. Päällä kasvaa sammalta ja puita.
|
| metsakeskus.1000000327 |
702 |
Aittolahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
349120.18100000 |
6884892.28000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000327 |
Asuinpaikka sijaitsee Salonsaaren pohjoisrannalla, lahden pohjukassa, rannasta noin 250 m etelään. Paikka on kallioiden välissä olevan jyrkän rinteen loivassa alaosassa, joka muodostaa tasanteen. Paikalta on löydetty metsänlaikutusvaoista kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000000328 |
710 |
Koö 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
292883.93700000 |
6641839.70200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000328 |
Ett delvis förstört röse på kalberget i södra delen av Koön. Röset är beläget på högsta punkt av basen till en udde, som skjuter mot W. Röset är närmast ovalt i form, men kan ursprungligen ha varit runt. Rösets västra del är bäst bevarat och bildar dess högsta del. Det är c. 7,7 m i N-S, 4,8 m i E-W och c. 0,8 m högt. Stenarna består av 0,3-0,4 m i genomskärning och finns dels i sluttningen nedanom röset. Det kan vara ett gravröse från förhistorisk tid, eller eventuellt även ett senare konstruktion. I Ekenäs skärgård finns mycket kvar av befästningsverk under II världskriget.
Kirjallisten tietojen mukaan jossakin Koöllä on sijainnut yksi vuonna 1855 rakennetun, Hangon ja Pietarin välisen optisen lennätinlinjan asemista. Nimistön perusteella se on tosin saattanut sijaita myös Koön eteläpuolella olevalla Vaktanlandetilla. |
| metsakeskus.1000000329 |
626 |
Paljakkasaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
450168.87600000 |
7058662.81100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000329 |
Kohde sijaitsee Pyhäjärven länsiosassa Toivolanniemen eteläkärjestä noin 700 m etelään ja Likoniemen asuinpaikasta noin 450 m koilliseen. Kyseessä on pieni saari, jonka pohjois- ja länsirannalta vesirajasta on löydetty mm. reikäkivi, kvartsi-iskoksia ja -esineitä, keramiikkaa (KA I:?, KA II: 1- 2 ja asbestikeramiikkaa) ja pajunlehden muotoinen piinuolenkärki. Lisäksi kerrotaan löydetyn myös kaksi vihertävästä kivestä tehtyä kiviesinettä (kirves ja taltta?), jotka löydetty rakennuksen pohjaa kaivettaessa koskemattoman maan alta. Näiden on arveltu olevan Kansallismuseossa, missä ne eivät ole.
Samanmuotoinen kvartsinen kärki on löydetty Paljakan eteläpuolella olevan Karhusaaren pohjoisosasta. |
| metsakeskus.1000000331 |
105 |
Nuoliharju W |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27011 |
569680.36000000 |
7187641.31100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000331 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Syvän ja Matalan Löytöjärven välistä kulkevalla Nuolisärkällä. Särkkä on runsaan kolmen kilometrin pituinen, suurimmaksi osaksi melko kapea ja korkea. Itäpäässä särkkä laajenee 0,3 x 0,9 km kokoiseksi kumpuilevaksi Nuoliharjuksi. Särkän molemmilla puolilla on suo. Särkkä kasvaa mäntymetsää ja sitä pitkin kulkee ulkoilureittinä käytetty polku. Löytöjärvien välissä, kohdassa, jossa harju on kapea ja korkea, on heti polun pohjoispuolella mahdollinen pyyntikuoppa. Polku on tuhonnut sen eteläreunaa. Kuopan läpimitta on vajaat 4 m ja syvyys noin 0,6 m.
Löytösuo SW:
Järvien itäpuolella särkkä madaltuu ja siitä lähtee kuiva kannas pohjoiseen. Tämän kannaksen itäreunan kohdalla, heti polun eteläpuolella on matala, epäselvä painanne. Sen halkaisija on noin 3 m ja syvyys 0,2 m. Tästä 10 m luoteeseen, polun pohjoispuolella on kaksi epäselvempää painannetta.
Nuolihajru W
Runsas kilometri Löytöjärvestä itään, kohdassa, jossa Löytöjoki laajenee pieneksi lammeksi, särkkä alkaa laajentua Nuoliharjuksi. Särkkä on tässä laeltaan melko tasainen, noin 25 m levyinen. Tasanteen itäpuolella on suppakuoppa. Suppakuopan länsityvestä kymmenisen metriä länteen ja muutama metri laen eteläreunasta pohjoiseen, tasaisella maalla on hyvin selvästi erottuva noin viiden metrin läpimittainen ja 0,6 m syvyinen kuoppa
Nuoliharju NW
Aivan suppakuopan reunalla, edellisestä kuopasta noin 40 m luoteeseen on noin 4 m läpimittainen ja 0,5 m syvyinen kuoppa. Polku kulkee sen yli.
Yksi kuopista on tutkittu 1990-luvulla (Korteniemi ja Suominen 1998), minkä perusteella tiedetään, että pyyntikuoppajärjestelmä - tai ainakin tutkittu kuoppa - ajoittuu mesoliittisen kauden alkuun. Inventoinnissa 2014 dokumentoitiin kolme pyyntikuoppaa, katso alakohteet. |
| metsakeskus.1000000332 |
710 |
Hasselholmen 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11010 |
27000 |
295970.69800000 |
6641239.96200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000332 |
Ett litet rundt röse, 2,25 m i diameter och 0,8 m högt, på den lilla ön Hasselholmen strax NE om Hästö. Röset är beläget i holmens mellersta del, på den nordöstra sluttningen av en liten dal, söder om holmens högsta punkt på kalberget. Ca 50 m ESE om röset finns ett boningshus, numera sommarstuga, som är en del av det gamla skärgårdshemman, av vilket det ännu finns kvar mera i SE gamla odlingar och stenar i åkerrösen runt dessa. Röset har med anknytning till den gamla farleden och itinerariet grävts osakkunnigt av markägaren och även ett rekonstruerinsförsök har gjorts efteråt. Ifrån rösets mitt har tillavaratagits ett kolprov, som daterats 700 +-55 BP. Kalibreringen daterar provet till 1230 +- 1380 AD, men provets kontext är osäker. Enligt inventeraren är det knappast fråga om ett odlingsröse på den steniga och branta sluttningen. |
| metsakeskus.1000000334 |
850 |
Havulankangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
453307.27900000 |
6888289.35100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000334 |
Paikka on laakea hiekkainen lahdenpoukama Maunosenjärven eteläosassa.
Läpimitaltaan 7 x 8 m oleva asumuspainanne sijaitsee noin 20 m päässä rannasta aivan tien ja uuden vesijohtoputkea varten kaivetun ojan vieressä noin 15 m kaakkoon kunnan vedenottamon portilta. |
| metsakeskus.1000000342 |
850 |
Salokas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
452518.60100000 |
6887601.62700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000342 |
Tasataltta ja kehdonjalaksen muotoinen kirves (KM 2029:5-6) on löydetty Salokkaan talon maalta Saarisen pohjoispäästä. Vuoden 2004 inventoinnissa alueelta löytyi kvartseja ja palaneita kiviä ja kohde määriteltiin kivikautiseksi asuinpaikaksi. |
| metsakeskus.1000000350 |
850 |
Palosjärvi-Sääkslahti |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
454172.96100000 |
6880586.46100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000350 |
Kesämökkitontin pihassa ja viereisessä kuusimetsässä 10 röykkiötä läpimitaltaan 2-4 m. |
| metsakeskus.1000000351 |
850 |
Iso-Kankainen-Leponiemi |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
458780.06700000 |
6891040.26700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000351 |
Neljä röykkiötä metsittyneellä pelto- tai niittypalstalla. Alueella on myös muita kivirykelmiä, ehkä hajonneita röykkiöitä tai luonnonmuodostumia. |
| metsakeskus.1000000352 |
481 |
Jaakkola |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
220122.73900000 |
6725930.54800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000352 |
Kohde sijaitsee Askaisten kirkonkylän itäpuolella, mäenharjan itäpäässä olevalla hakkuualueella. Paikalla on mahdollinen kivikautinen asuin- tai leiripaikka itään laskevalla rinteellä. Paikalta on löytynyt kivilaji-iskoksia Turun maakuntamuseon tarkastuksessa 2002. |
| metsakeskus.1000000353 |
781 |
Haasianpohja Yläpelto |
10001 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
434796.09000000 |
6804435.00300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000353 |
Haasianpohjan talon mailla on metsässä sammaloituneella kallionpohjalla soikea, n. 2 x 2,5-3 m kokoinen, muutaman kymmenen sentin korkuinen sammaloitunut kiviröykkiö. Röykkiöön tehdyssä pienessä koekuopassa havaittiin voimakkaasti palanutta, rapautunutta kiviainesta ja vahvaa nokimaata. Haasianpohjan talosta kotoisin olevan Jorma Rakkolaisen mukaan lähellä olisi toinenkin samanlainen röykkiö, mutta sitä ei ole paikannettu maastossa. Rakkolaisen mukaan hänen isovanhempansakin tunsivat röykkiöt, mutta eivät tienneet niiden ikää tai tarkoitusta.
Rakenteen perusteella kysessä ovat mitä ilmeisimmin kiukaan jäännökset. Kiukaan sijainti syrjäisellä paikalla kalliopohjalla, kuitenkin kohtalaisen lähellä viljelysmaita ja asutusta, saattaisi viitata riihen paikkaan. |
| metsakeskus.1000000355 |
16 |
Väinönkallio (Leveälahti) |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
439416.00000000 |
6783467.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000355 |
Kalliomaalauskallio on Ruotsalaisen lounaisosassa sijaitsevan Rutalahden länsirannalla. Rutalahden pohjoisosassa sijaitsevasta Susisaaren eteläkärjestä maalaus sijaitsee 180 m länsilounaaseen ja pienen Talassaaren pohjoiskärjestä noin 60 m luoteeseen. Rutalahdessa on tällä kohtaa leveämpi kohta, jonka nimenä on Leveälahti.
Kallion keskellä on jo kauas vaaleampana näkyvä kohta. Maalaukset sijoittuvat tälle vaaleammalle, kaakkoon suuntautuvalla ja hiukan sisäänpäin viistolle kohdalle. Kallion pinta on tältä kohdin suurelta osin vaurioitunut ja uloin kerros hilseillyt tai rapautunut pois. Valumavesien myötä kalliosta on myös uuttunut kalsiittia, joka näkyy seinämässä vaaleina valumajuovina.
Aikoinaan tässä kalliomaalauksessa on ollut useita kuvioita. Nyt siitä on selvästi hahmotettavissa venekuvio, jossa on ainakin seitsemän miehistöviivaa sekä pieni eläinkuvioksi tulkittavissa oleva kokonaan punavärillä täytetty kuvio. Nämä ylimmät maalauskuviot sijoittuvat kalliossa olevan pystysuoran halkeaman vasemmalle puolelle ja seinämän yläosassa olevan vaakasuoran halkeaman yläpuolelle. Nämä kuviot ovat 5,3 – 5,5 m vedenpinnasta. Näiden alapuolella on katkelmallisia kuvioita, joista ei heti hahmotu mitään selviä kuvioita ja jotka ovat osittain kalliopinnan rapautumisen johdosta tuhoutuneita. Kuviot sijoittuvat noin 4 m korkeudelle vedenpinnasta. Alimpana maalauksessa erottuu heikosti täyteinen hirvikuvio, joka sijaitsee maalauskentän vasemmassa laidassa, harmahtavalla kalliopinnalla loivassa (positiivisessa) seinämässä pienen lipan alla.
Ylimmät maalauskohdat on täytynyt tehdä joko veneestä tai jäältä. Alin hirvikuvio on periaatteessa voitu tehdä myös seisten sen alapuolisessa kallionkolossa, joka on kuitenkin varsin kapea, viettävä ja hankala maalauspaikka, joten varauksellisesti alinkin kuvio voidaan ajoittaa rannansiirtymiskronologian avulla. Vuoden 2012 inventoinnissa paikka oli ennallaan.
Kohde esiintyy myös nimellä Leveälahti. |
| metsakeskus.1000000356 |
410 |
Iso Kuhajärvi |
10002 |
12013 |
13128 |
11002 |
27000 |
444965.52000000 |
6916212.08500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000356 |
Puoliluola, jossa on maalausjälkiä, sijaitsee Lievestuoreelta Laukaaseen johtavan maantien 640 länsipuolella, Iso Kuhajärven itärannalla, Kuhankosken erityisoppilaitoksen päärakennuksesta noin 200 m lounaaseen ja vajaat 3 metriä järven rannasta.
Puoliluola on itälänsisuuntainen, korkeudeltaan 2,1 m, syvyydeltään 2,5 m ja leveydeltään enimmillään 63 cm oleva muodostuma. Luolan vasemmalla eli pohjoisseinämällä on kaksi, 8 sentin päässä toisistaan olevaa, kaarevaa punamultajälkeä. Ne on tehty kalliossa olevien kvartsisuonien kohdalle. Oikeanpuoleisen kaarevan jäljen yläreuna on 58 cm puoliluolan katosta. Vasemmanpuoleisen jäljen yläreuna on 66 cm luolan katosta. Kaarevat jäljet ovat 3 sentin päässä toisistaan, 32 cm pitkiä ja 3 - 5 cm leveitä. 8 sentin päässä jäljistä syvemmällä seinämässä on 32 x 26 cm kooltaan oleva, alaspäin suippeneva punamulta-alue. Sen yläreuna on 37 cm katosta ja alareuna 9 cm kaarevien jälkien yläreunan alapuolella. Luolan peräosassa on kaksi isoa irtolohkaretta. |
| metsakeskus.1000000357 |
51 |
Laitrenvuori (Heikku) |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
209606.61400000 |
6797086.93300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000357 |
Röykkiö sijaitsee Lapijoelta Olkiluotoon johtavan tien pohjoispuolella, Laitrenvuoren mäkialueella, jonka yli kulkee voimajohtolinja. Paikalla kasvaa runsaasti mm. lehtipuuvesakkoa. Pahoin tuhoutunut röykkiönpohjaa on jäljellä kallionyppylän pohjois- ja itäreunoilla. Kallion pintaan on hakattu 7 rautatappia. Kiviä on yhdessä-kahdessa kerroksessa.
Röykkiön kiviä on mahdollisesti käytetty myös ilmakuvausta varten ladotuissa kivikasoissa, joita tällä paikalla on useita. |
| metsakeskus.1000000358 |
51 |
Skorpionmaa |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
209304.74400000 |
6796862.02000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000358 |
Kivilatomus sijaitsee Lapijoelta Olkiluotoon johtavan maantien eteläpuolella, laajan kallioalueen pohjoisreunassa.
Kallion korkeimmalla kohdalla on L-muotoinen kivilatomus, mahdollinen hautaröykkiön pohja. Sen kaakkois-lounaissuuntaisen reunan pituus on 4 m ja lounais-koillissuuntaisen reunan 3 m. Rakennelman keskellä ei ole kiviä. |
| metsakeskus.1000000359 |
178 |
Hyötyynniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
527458.55200000 |
6860702.77100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000359 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Kangasjärven pohjoisrannalla olevalla harjulla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille metsäautotien pinnasta ja pientareilta n. 200 metrin matkalta Kylkiäisenlammen länsipään kohdalta lännessä tien päässä olevalle kääntöpaikalle idässä. Löytöjen tiheys vaihtelee, selvä keskittymä on parikymmentä metriä kääntöpaikan reunasta länteen. Tie kulkee enimmäkseen harjun laen pohjoista, suon puoleista reunaa, jolta kulttuurikerros lienee tienteossa tuhoutunut. Järven puoleisella reunalla on koko matkalla ainakin muutaman metrin levyinen ja monin paikoin selvästi leveämpikin ehjä alue. Myös tien päässä oleva kääntöpaikka ja sen jatkeena oleva noin 50 m mittainen sorakuoppa ovat saattaneet tuhota asuinpaikkaa. |
| metsakeskus.1000000360 |
178 |
Hietaniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
555347.28800000 |
6869289.42700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000360 |
Tuusjärven lounaisrannalla, Hietaniemen koilliskärjessä on 35 x 15 m alalla useita asumuspainanteita, joista kolme on selvää. Osa painanteista on epäselviä. Painanteisiin tehdyistä koekuopista on löytynyt kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja nokimaata. |
| metsakeskus.1000000361 |
178 |
Rapioniemi A |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
557166.55700000 |
6868159.89100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000361 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Tuusjärven kaakkoispäässä, Rapioniemen matalan kärkiosan itäpäässä. Asuinpaikkalöytöjä on tullut esiin harjun pohjoisreunalta, rantaan laskevan törmän päältä kaatuneen puun juurakosta ja koekuopasta. Asuinpaikka rajautunee niemen pohjoisreunalle.
Inventointi 2008: Etelärannalle korkean harjun alapuolella sijaitsevalle tasaiselle alueelle tehdystä koekuopasta tuli esiin huuhtoutuneen kerroksen alta punaiseksi palanutta hiekkaa, mutta mitään löytöjä ei kuopasta saatu talteen. Asuinpaikka näyttäisi kuitenkin sijoittuvan Rapioniemen kärkeen vievän tien molemmille puolille. Kyseessä on kuitenkin melko pienialainen muinaisjäännös. |
| metsakeskus.1000000362 |
178 |
Rapioniemi B |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
557346.48700000 |
6868159.89100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000362 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Tuusjärven etelärannalla, Rapioniemen pohjoisosassa. Korkean rantatörmän päälle tehdystä koekuopasta tuli esiin kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000000363 |
178 |
Rapioniemi C |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
557316.50400000 |
6867939.97900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000363 |
Hyvin säilynyt raudanvalmistuspaikka sijaitsee lounaaseen laskevan harjun ja rannan välissä, Tuusjärven eteläosaan pistävän Rapionniemen lounas-tyvellä. Paikalla on hevosenkengänmuotoinen vajaan metrin korkuinen kivensekainen kuonakasa, jonka keskellä on matala kuoppa, todennäköinen uunin paikka. Kuonakasan itäpuolella on matala kuoppa ja tästä pohjoiseen syvempi, puolikuun muotoinen kuoppa, jonka seinillä on kiviä ja vähän kuonaa. Paikalla voi olla useampi hytti. |
| metsakeskus.1000000364 |
178 |
Palosjärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
558386.08100000 |
6865890.81000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000364 |
Asuinpaikka sijatsee Palosjärven ja siihen laskevan Rapiojoen laakson välisen laajan hiekkakankaan lounaiskulmassa. Pääosa löydöistä on laikutetulta hakkuualueelta noin 40 metriä metsäautotien päässä olevasta kääntöpaikasta länteen. Asuinpaikkalöytöjä on saatu myös hiekkakankaan länsireunan eteläpäässä olevalta tasanteelta ja kääntöpaikan eteläpuolelle kaivetusta koekuopasta. Asuinpaikka näyttää ulottuvan kääntöpaikalta länteen ja luoteeseen jyrkän rinteen eteläpäähän asti. Asuinpaikan laikutettu pohjoisosa on pahoin tuhoutunut, mutta kääntöpaikan S-puolella maasto on ehjää. Asuinpaikka ajoittunee tyypillisen kampakeramiikan aikaan, eteläosa korkeuden perusteella ehkä nuoremmaksi. |
| metsakeskus.1000000365 |
178 |
Hiidenlampi A |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
558316.10900000 |
6865980.77400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000365 |
Asuinpaikka sijaitsee Palosjärven koillisrannalla Rapiojoen suun pohjoispuolella laajan hiekkakankaan lounaislaidalla, laikutetulla hakkuualueella. Pääosa löydöistä, kaikki keramiikka ja palanut luu, on kerätty Hiidenlammen eteläpään kohdalla kankaan reunalla olevasta, pari metriä ympäristöään matalammasta notkelmasta, jossa oli kolme selvää löytökeskittymää. Yhdessä löytökeskittymässä oli ilmeisesti paikoilleen rikkoutunut varhaiskampakeraaminen astia. Löytöjen ja rannankorkeuden perusteella asuinpaikka näyttää olleen käytössä vain lyhyen ajan varhaiskampakeramiikan aikana. |
| metsakeskus.1000000366 |
178 |
Hiidenlampi B |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
558276.12200000 |
6865970.77600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000366 |
Asuinpaikka sijaitsee Hiidenlammen itäpuolella, kapealla hiekkatasanteella suon laidassa jyrkän rinteen alla. Vuoden 1994 inventoinnissa tuli laikutusjäljistä esiin luu- ja asbestisekoitteista keramiikkaa sekä kvartsi-iskoksia n. 4 m2:n alalta. |
| metsakeskus.1000000367 |
178 |
Peltoinmaa |
10002 |
12016 |
13172 |
11002 |
27000 |
543532.08300000 |
6860243.01900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000367 |
Raudanvalmistuspaikan jäännökset sijaitsevat Jukajärven lounaisrannasta 800 m lounaaseen Peltoinmaan talosta 250 m etelään hakkuuaukealla. Paikalla on halkaisijaltaan 4 m kokoinen ja korkeintaan 50-60 cm korkuinen kuonakasa ja sen N-puolella 70 cm syvä, merkitykseltään epäselvä kuoppa. Hytin jäännöksiä ei ole havaittavissa. Kohde on pahasti ojituksen ja metsäaurauksen tuhoama. |
| metsakeskus.1000000368 |
178 |
Rasakanniemi A |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
559685.57700000 |
6860163.12100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000368 |
Asuinpaikka sijaitsee Hattulainen-järven N-rannalla, Rasakanniemen etelätyvellä, hiekkakankaan etelälaidalla. Kankaan keskiosassa sijaitsevalle hiekkakuopalle johtavan tien pohjoislaidalla on matala, pyöreä, halkaisijaltaan n. 3 m painanne. Yhdestä tähän tehdystä koekuopasta löytyi kvartsi-iskos. Painanteen luoteispuolella, n. 10 metrin päässä on toinen epämääräisempi painanne. Kyseessä ovat mahdollisesti asumuspainanteet. |
| metsakeskus.1000000369 |
178 |
Rasakanniemi B |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
559645.59800000 |
6860203.10400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000369 |
Kohde sijaitsee Hattulaisen pohjoisrannalla lahdenpoukamassa hiekkatasanteen pohjoispuolella olevalla luode-kaakkosuuntaisella mäntyjä kasvavalla hiekkaharjulla. Harju on melko jyrkkärinteinen ja se on kooltaan noin 150 m pitkä ja 40 leveä. Vuoden 1994 inventoinnin yhteydessä harjun päällä havaittiin olevan kuusi pyöreää kehävallillista pyyntikuoppaa, joiden halkaisija oli n. 2,5 m syvyys alle 0,5 m. Lisäksi harjun länsipuolella todettiin olevan noin 60 m päässä yksi noin 4 m halkaisijaltaan oleva painanne. Paikan vieressä sijaitsee mahdollinen kivikautinen asuinpaikka (Rasakanniemi A).
Vuoden 2008 inventoinnissa pyyntikuoppien todettiin säilyneen hyvin. Harjun päällä havaittiin edellä mainittujen kuuden kuopan lisäksi myös muutamia epämääräisempiä, mahdollisesti ajan myötä täyttyneitä kuoppia. Painanteet sijaitsivat harjun laella ja sen ylärinteessä. |
| metsakeskus.1000000370 |
178 |
Luuniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
548130.21700000 |
6863071.89700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000370 |
Kohde sijaitsee Salajärven pohjoisrannalla olevan Luuniemen lounaisrannalla. Asuinpaikan kohdalla on parinkymmenen metrin levyinen korkeampi, tasalakinen hiekkainen niemeke, joka on nykyisin kesämökin pihamaana. Asuinpaikkalöytöjä saatiin vuoden 1994 inventoinnissa kesämökin pihapiiristä koekuopasta. Maaston muodon perusteella asuinpaikka rajoittuu niemekkeelle rakennusten väliselle alueelle. |
| metsakeskus.1000000371 |
178 |
Virsikallio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
548170.22300000 |
6858703.65600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000371 |
Kohde sijaitsee Jukajärven kaakkoispään etelärannalla hiekkaniemekkeellä. Vuoden 1994 inventoinnissa löytyi koekuopasta ja Virsikalliolle menevän tien pinnasta noin 20 metrin matkalta kvartsi-iskoksia. Kesämökille johtavan tien koillispuolella, n. 30 m risteyksestä luoteeseen havaittiin matala asumuspainanne. |
| metsakeskus.1000000372 |
178 |
Akkalahti |
10001 |
12009 |
13000 |
11002 |
27000 |
548110.24700000 |
6858583.70700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000372 |
Kohde sijaitsee Virsikallion alueelle kääntyvän tien risteyksestä n. 20 m luoteeseen. Paikalla, tien lounaispuolella on pieni hiekkakuoppa tasaisella hiekkakankaalla. Kuopan luoteisseinämässä on selvä likamaakuopan puolikas. Kuoppa on halkaisijaltaan n. 1,5 m ja ulottuu n. 60 cm:n syvyydelle. Maa kuopassa on selvästi likaista, ruskean eri sävyjä kerroksittain. Kuoppa muistuttaa asuinpaikoilla esiintyviä likamaakuoppia, mutta löytöjen puuttuessa sitä ei voi ajoittaa, eikä paikalla voi osoittaa olleen varsinaista asuinpaikkaa. |
| metsakeskus.1000000373 |
178 |
Kytöniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
545541.27400000 |
6859773.21900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000373 |
Kohde sijaitsee Jukajärven etelärannalla, vastapäätä kirkonkylää olevan Kytöniemen tyvellä harjumaisella hiekkakankaalla. Vuoden 1994 inventoinnissa löytyi tien pinnalta noin viiden metrin matkalta kvartsi-iskoksia. Vaikka löytöjä saatiin pieneltä alalta, on asuinpaikalle otollista aluetta laajemmallakin. |
| metsakeskus.1000000374 |
178 |
Repomäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
542532.48000000 |
6861502.50600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000374 |
Kohde sijaitsee Jukajärven luoteispään eteläpuolella Kettulan paikallistien (15163) varrella, moreeniharjanteen koillisrinteellä. Asuinpaikalta on vuoden 1994 inventoinnissa saatu löytöjä Kettulantien ja rantatörmän väliseltä kapealta laikutetulta alueelta 50 metrin matkalta. Asuinpaikka on pahoin tuhoutunut tien teon yhteydessä ja laikutuksen seurauksena. |
| metsakeskus.1000000375 |
178 |
Särkänniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
530657.28100000 |
6856434.49600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000375 |
Kohde sijaitsee Luikujärven luoteisrannalla olevan Särkänniemen tyvellä, melko tasaisella harjun laella 1-1,5 m järven pinnan yläpuolella. Paikalla on kaksi pyöreähköä asumuspainannetta vierekkäin, joista kaakonpuoleinen, läpimitaltaan 7-8 m, on syvempi ja selvempi. Luoteenpuoleinen painanne on siitä noin 15 m päässä. Löydöt on saatu suuremman painanteen luoteislaidalle kaivetusta koekuopasta. |
| metsakeskus.1000000376 |
178 |
Kilpolankoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
532186.67500000 |
6854185.41300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000376 |
Kohde sijaitsee Kilpolanjoen eteläpuolella, Myllypeltoon johtavan tien varrella. Vuoden 1994 inventoinnissa löytyi umpeenkasvaneen hiekkakuopan luoteispuolelta, 2,5 m korkeasta tienleikkauksesta runsaasti luuta sisältävä likamaakuoppa. Tämän vieressä oli pienempi luukeskittymä ja kvartsi-iskoksia. Lisäksi tien vastakkaisella puolella havaittiin leikkauksessa yksi kvartsi-iskos sekä mahdollisen lieden jäännökset. Asuinpaikka on suureksi osaksi tien ja hiekkakuoppien tuhoama. Laajemmin ehjää aluetta lienee tien koillispuolella. |
| metsakeskus.1000000377 |
178 |
Matinniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
533016.35000000 |
6852925.92600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000377 |
Kohde sijaitsee Matinniemen lounaisosassa, hiekkaharjun lounaisrinteellä. Paikan länsipuolella, tien varrella on umpeenkasvavia hiekkakuoppia, joiden kaakkoispuolella tien pinnasta ja hiekkakuopan leikkauksista saatiin vuoden 1994 inventoinnissa löytöinä kampakeramiikkaa, kvartsia, piitä ja palanutta luuta. Löytöjä havaittiin hiekkakuopasta n. 30 m:n matkalla kesämökkiin asti. Tie ja hiekkakuoppa ovat tuhonneet suurimman osan asuinpaikkaa. Ehjää maastoa on tien koillispuolella sekä metrin parin kaista tien ja hiekkakuoppien lounaispuolella. Mahdollista asuinpaikkamaastoa on laajemmaltikin Matinniemen alueella. |
| metsakeskus.1000000378 |
178 |
Ketveleenniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
535475.36900000 |
6850916.74500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000378 |
Kohde sijaitsee Rautjärven itärannalla olevan Valkolahden suun länsipuolella. Ketveleenniemi on n. 1 ha laajuinen laajemman niemimaan eteläkärjestä itään pistävä niemi. Niemen lakitasanteen itäosassa on kolme selvää pyöreää asumuspainannetta ja niiden lisäksi pari epäselvää painannetta. Selvimpien painanteiden läpimitat ovat 5-7 m, lännenpänä olevat epäselvät painanteet ovat halkaisijaltaan 3-4 m. Löydöt, kaksi kiillesekoitteista keramiikan palaa, on saatu itäisimmän painanteen kaakkoisreunalle tehdystä koekuopasta. |
| metsakeskus.1000000379 |
178 |
Lammasniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
530377.43000000 |
6848447.71200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000379 |
Kohde sijaitsee Saarijärven eteläosassa, Lammasniemen etelätyvellä. Paikka on eteläkaakkoon viettävällä moreenirinteellä oleva noin 30 m pitkä ja 10 m leveä hiekkaterassi. Vuoden 1994 inventoinnissa terassille tehdyistä koekuopista löytyi kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000000380 |
178 |
Heraniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
536245.06900000 |
6847388.16100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000380 |
Kohde sijaitsee Evottujärven länsirannalla Heraniemen talosta n. 120 m koilliseen. Löydöt on kerätty vuoden 1994 inventoinnissa Evottujärven länsirantaa pitkin kulkevan harjun katkaisevan hiekkakuopan ympäriltä; tieltä, hiekkakuopan seinämästä ja koekuopasta. Asuinpaikka, joka on nyt hiekkakuopan tuhoama, on ilmeisesti ollut laaja. Hiekkakuopan kaakkoispuolella on pieni niemeke, jonne asuinpaikka todennäköisesti jatkuu. |
| metsakeskus.1000000381 |
178 |
Heralahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
536225.07700000 |
6847897.96300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000381 |
Asuinpaikka sijaitsee Evottu-järven länsirannalla, Heralahden suun pohjoispuolella, kaakkoon pistävän hiekkaharjun pään muodostaman niemen kärjessä. Löydöt on saatu vuoden 1994 inventoinnissa niemen kärjessä noin 85 m mpy olevalle tasanteelle kaivetusta koekuopasta. Paikalle mökkirakentamisen vuoksi tehdyssä koekaivauksessa löydettiin myös kampakeramiikkaa. |
| metsakeskus.1000000382 |
178 |
Neulaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
537934.40100000 |
6845608.88800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000382 |
Kohde sijaitsee Luonterin Enoveden rannalla, 1 km Siikakoskelta kaakkoon ja 130 m Neulaniemen talosta länsilounaaseen, hiekkaharjuun kuuluvalla kumpareella. Löytöpaikka on koko harjun levyisen hiekkakuopan itäpäässä. Löydöt, keramiikan muru ja kvartsi-iskos, ovat hiekkakuopan seinämästä. Asuinpaikka on luultavasti tuhoutunut lähes täysin, ehjää aluetta voi olla jäljellä hiekkakuopan itäpuolella. |
| metsakeskus.1000000383 |
178 |
Pukkilampi A |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
546620.93400000 |
6838981.59700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000383 |
Kohde sijaitsee Luonterin pohjoisosassa, Pihlajasalon saaren itäosassa, Pukkilammen eteläkärjen itäpuolella. Paikka on idässä hiekkakuopan ja etelässä kuopalle johtavan tien rajaamalla alueella. Asuinpaikkalöytöjä saatiin vuoden 1994 inventoinnissa hiekkakuopan reunalta, tieltä ja koekuopista. Keramiikkalöydöissä on erityyppisiä keramiikanpaloja. Tie ja hiekkakuoppa ovat tuhonneet asuinpaikka-aluetta suuresti, mutta varsinkin alemmalla tasolla on melko laajasti ehjää aluetta jäljellä. |
| metsakeskus.1000000384 |
178 |
Pukkilampi B |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
546510.97600000 |
6838771.68300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000384 |
Kohde sijaitsee Luonterin pohjoisosassa, Pihlajasalon saaren itäosassa, Pukkilammen eteläpohjukasta n. 160 m etelään. Paikka on itä-länsi -suuntaisella hiekkaharjanteella, kohdassa missä tie leikkaa sitä. Vuoden 1994 inventoinnissa tien pinnasta poimittiin joitakin kvartsi-iskoksia. Ympäristö on erittäin otollista kivikautisten asuinpaikkojen kannalta. |
| metsakeskus.1000000385 |
178 |
Marjakangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
555927.16900000 |
6842730.12500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000385 |
Kohde sijaitsee Siikajärven pohjoisrannalla. Vuoden 1994 inventoinnissa havaittiin paikalla kulkevan tien pohjoispuolisessa leikkauksessa läpimitaltaan metrin kokoinen liesi, joka lienee viimeisiä rippeitä paikalla olleesta, mutta nyt tuhoutuneesta asuinpaikasta. Liedessä oli palaneita kiviä ja nokea. Leikkauksessa havaittiin yksi kvartsi-iskos. Maaston perusteella asuinpaikka on tuskin ulottunut kauas ylärinteeseen. |
| metsakeskus.1000000386 |
178 |
Piikkilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
544731.58900000 |
6862672.05200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000386 |
Piikkilän talosta n. 50 m itäkoilliseen on poimittu pellolta kvartsi-iskoksia. Kivikautisen asuinpaikan tarkempi laajuus on epäselvä ja se on ainakin pintaosiltaan tuhoutunut.
Piikkilän pelloilta on varsin runsaasti rautakauden lopun ja historiallisen ajan metallinilmaisinlöytöjä (löytöpaikat Piikkilä 2, Piikkilä 3 ja Piikkilä 4). |
| metsakeskus.1000000387 |
178 |
Hiekkasalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
546181.01100000 |
6861802.40900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000387 |
Kohde sijaitsee Hiekkasalmen talosta n. 70 m kaakkoon. Paikalta on saatu pellolta hiekkatien eteläpuolelta kvartsi-iskoksia. Paikalla vuonna 1995 tehdyssä koekaivauksessa ei todettu asuinpaikan jatkuvan talolle päin. Asuinpaikka on ainakin osin tuhoutunut. |
| metsakeskus.1000000388 |
178 |
Tiusasenkangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
547760.41500000 |
6852606.11400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000388 |
Kohde sijaitsee Kankaisjärven ja Ruokojärven välisen Tiusasenkankaan pohjoiskärjessä, Juva-Puumala -tiestä n:o 15156 noin 50 m länteen. Kaksi mahdollista pyyntikuoppaa, joista pohjoisempi on halkasijaltaan n. 4 m ja syvyydeltään n. 0,5 m ja eteläisempi halkaisijaltaan n. 2,5 m ja syvyydeltään 0,4 m. Kummassakaan kuopassa ei ole havaittavissa mitään reunavalleja. Kuoppien etäisyys toisistaan on n. 10 metriä. |
| metsakeskus.1000000389 |
853 |
Kunnantalon tontti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
244750.00000000 |
6720470.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000389 |
Kivikautinen asuinpaikka entisen Marian kunnantalon, nykyisen nuorisotalon lähistöllä, vanhan hiekkakuopan reunassa kunnan-/nuorisotalon tontin puolella. Tunnetaan myös vanhana kivikautisena löytö-/asuinpaikkana Jäkärlän tilan päärakennuksen, vaivaistalon, kunnalliskodin tai Pyölinmäen nimellä. Etelään antavaa hiekkaista mäenrinnettä, jonka luoteispuolella on korkea kallio. Erilaisten maansiirtotöiden takia asutuksen merkkejä ei ollut havaittavissa enää v. 1961 ja 2003 inventoinneissa. Mahdollisesti suurimmaksi osaksi tuhoutunut. Kuitenkin asutukseen soveliasta hiekkarinnettä on laajalla alueella, joten säilynyttä asuinpaikkaa voi vielä olla jäljellä. |
| metsakeskus.1000000390 |
178 |
Akoja |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
549049.94500000 |
6840311.06600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000390 |
Kohde sijaitsee Luonterin Saviveden Laajalahden eteläpohjukasta noin 1,2 km pohjoiseen, Suurmäestä n. 300 m luoteeseen, Akojan talosta n. 50 m koilliseen. Mäntyä kasvavalla kangasmaalla halkaisijaltaan 4 metrin kokoinen ja 1,1 m syvä pyyntikuoppa, jonka ympärillä on 1,5 m leveät reunavallit. Muodoltaan kuoppa on pohjaa kohti suippeneva. |
| metsakeskus.1000000391 |
853 |
Frantsi |
10001 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
241994.01800000 |
6712541.03900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000391 |
Aurajoen Halistenkosken pohjoisrannalla hyvin loivasti jokea kohti viettävällä savipellolla rautakautiseen ja historiallisen ajan asuinpaikkaan viittavia löytöjä: palanutta savea ja piin pala. Löytöalue on noin 60x20 m ala. Tehoviljelys on voinut tuhota muinaisjäännöksestä suurimman osan. Alueella on runsaasti selvästi historiallisen ajan löytöjä. Aiempana löytönä on ainakin 1600-luvun puukantisen raamatun kansihela. Sijainti on sovelias rautakautiselle asuinpaikalle. |
| metsakeskus.1000000391 |
853 |
Frantsi |
10001 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
241994.01800000 |
6712541.03900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000391 |
Aurajoen Halistenkosken pohjoisrannalla hyvin loivasti jokea kohti viettävällä savipellolla rautakautiseen ja historiallisen ajan asuinpaikkaan viittavia löytöjä: palanutta savea ja piin pala. Löytöalue on noin 60x20 m ala. Tehoviljelys on voinut tuhota muinaisjäännöksestä suurimman osan. Alueella on runsaasti selvästi historiallisen ajan löytöjä. Aiempana löytönä on ainakin 1600-luvun puukantisen raamatun kansihela. Sijainti on sovelias rautakautiselle asuinpaikalle. |
| metsakeskus.1000000392 |
626 |
Toivola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
449968.95400000 |
7059382.52600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000392 |
Kohde sijaitsee Pyhäjärven länsirannalla Toivolanniemen eteläkärjessä kallioisella rannalla, jossa on pieniä hiekkapohjaisia poukamia. Eteläisimmästä poukamasta havaittiin inventoinnissa kvartsi-iskoksia matalassa rantavedessä. Iskoksia ei poimittu talteen. Vesi oli havintoaikana poikkeuksellisen matalalla, joten kysymyksessä saattaa olla kokonaan tuhoutunut asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000000393 |
626 |
Hornala |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
449599.10600000 |
7059882.31800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000393 |
Pyhäjärven länsirannalla Toivolanniemen eteläkärjestä noin 500 m luoteeseen ja Hornalan talosta 200 m koilliseen, Kotisuohon rajoittuvan viljelysmaan reunalla on kiviröykkiö, halkaisijaltaan noin 7 m. Röykkiö voi olla historiallisen ajan viljelysröykkiö.
Kohde on todennäköisesti tuhoutunut. Koko alue on raivattu pelloksi vuoden 1996 tarkastuksen jälkeen. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000000394 |
626 |
Niemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
449948.95600000 |
7061791.54800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000394 |
Kohde sijaitsee Pyhäjärven Niemenlahden koillisrannalla Niemen talon pihapiirissä, joka viettää lounaaseen kohti lahden rantaa. Paikalta on alueen eri puolilta useita kiviesineitä: tasa- ja kourutaltta ja liuskerenkaan katkelma. Tasataltta on löytynyt päärakennuksen perustusta kaivettaessa, kourutaltta pihamaalta. Näiden lisäksi on löydetty kaksi sittemmin hukkaantuneita kiviesinettä, yksi järven rannasta, saunan luota, talosta suoraan etelään, sekä toinen 300-400 m talosta länteen.
Inventoinnissa 1995 paikalla ei havaittu asuinpaikkamerkkejä. Piha-alue oli nurmella, jeikä lähialueella ollut pintapoimintaa mahdollistavia avoimia peltoja. Talosta kaakkoon sijaitsevassa pellossa havaittiin yksittäinen piin kappale, joka lienee tuluspiitä. Maaperä alueella on hiekkaperäistä ja paikka kivikautiselle asuinpaikalle hyvin sopiva. Myös Luoteen suunnalla on kiviesineen (KM 3170:2) löytöpaikka rautatien eteläpuolelta Tikkalan tilalta, arviolta vain 150 m etäisyydellä. Löytöpaikka on nykyisen kaupungintalon vaiheilla, jota rakennettaessa kerrotaan havaitun myös liesikiveys. Myös rautatien pohjoispuolelta on pellosta löytynyt kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä, kvartsi-iskoksia, nykyisten kerrostalojen vaiheilta (kohde Simuna, KM 12293).
On ilmeistä, että alueella on ollut laajalti kivikautista asutusta, joka voi olla pääosin rakentamisen tuhoamaa, mutta jonka säilyneisyyttä ja laajuuttas on tarpeen selvittää alueen maankäytön muutosten yhteydessä. |
| metsakeskus.1000000394 |
626 |
Niemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
449948.95600000 |
7061791.54800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000394 |
Kohde sijaitsee Pyhäjärven Niemenlahden koillisrannalla Niemen talon pihapiirissä, joka viettää lounaaseen kohti lahden rantaa. Paikalta on alueen eri puolilta useita kiviesineitä: tasa- ja kourutaltta ja liuskerenkaan katkelma. Tasataltta on löytynyt päärakennuksen perustusta kaivettaessa, kourutaltta pihamaalta. Näiden lisäksi on löydetty kaksi sittemmin hukkaantuneita kiviesinettä, yksi järven rannasta, saunan luota, talosta suoraan etelään, sekä toinen 300-400 m talosta länteen.
Inventoinnissa 1995 paikalla ei havaittu asuinpaikkamerkkejä. Piha-alue oli nurmella, jeikä lähialueella ollut pintapoimintaa mahdollistavia avoimia peltoja. Talosta kaakkoon sijaitsevassa pellossa havaittiin yksittäinen piin kappale, joka lienee tuluspiitä. Maaperä alueella on hiekkaperäistä ja paikka kivikautiselle asuinpaikalle hyvin sopiva. Myös Luoteen suunnalla on kiviesineen (KM 3170:2) löytöpaikka rautatien eteläpuolelta Tikkalan tilalta, arviolta vain 150 m etäisyydellä. Löytöpaikka on nykyisen kaupungintalon vaiheilla, jota rakennettaessa kerrotaan havaitun myös liesikiveys. Myös rautatien pohjoispuolelta on pellosta löytynyt kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä, kvartsi-iskoksia, nykyisten kerrostalojen vaiheilta (kohde Simuna, KM 12293).
On ilmeistä, että alueella on ollut laajalti kivikautista asutusta, joka voi olla pääosin rakentamisen tuhoamaa, mutta jonka säilyneisyyttä ja laajuuttas on tarpeen selvittää alueen maankäytön muutosten yhteydessä. |
| metsakeskus.1000000396 |
853 |
Mäntylä 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
244472.99000000 |
6720217.96500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000396 |
Mahdollinen esihistoriallinen asuinpaikka kapean tasaisen savipeltokaistaleen reunassa, Ylijoentien ja Turku-Tampere rautaien välissä. Löytöinä kiekkokivi, saviastianpala, kvartsia, piitä. Kohteen eteläpuolella on Vähäjoen länsi-itä -suuntainen sivu-uoma, itäpuolella Vähäjoen syöpynyt uoma. Löytöjä havaittiin n. 40x60 m alalla. Tarkastusolosuhteet eivät olleet otolliset havainnoille, mutta erityisen otollinen ei paikka liene. On myös mahdollista, että löydökset olisivat kulkeutuneet paikalle muualta. Mahdollinen asuinpaikka on kuitenkin ilmeisesti pahasti tuhoutunut rakentamisessa ja pellonmuokkauksessa. Rautatien eteläpuolisessa pellossa ei löytöjä havaittu.
Esineiden löytöpaikan itäpuolella Vähäjoen rannassa on sijainnut Ylijoen (vanhalta nimeltään Koskennurmi) tilan tonttimaa. Vuonna 1474 mainittu Siirilä saattaa myös viitata Ylijokeen. Ylijoki-nimi esiintyy 1570-luvulla. Tila määrättiin 1830-luvulla siirrettäväksi kauemmas joesta, nykyiselle paikalleen. Vuonna 1876 valmistunut Turku-Toijala -rata tuhosi ainakin osan vanhasta kylätontista. Esihistorialliseen asuinpaikkaan liittyviksi tulkitut löydöt saattavat ennemmin liittyä kylätontin varhaisimpiin vaiheisiin. |
| metsakeskus.1000000396 |
853 |
Mäntylä 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
244472.99000000 |
6720217.96500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000396 |
Mahdollinen esihistoriallinen asuinpaikka kapean tasaisen savipeltokaistaleen reunassa, Ylijoentien ja Turku-Tampere rautaien välissä. Löytöinä kiekkokivi, saviastianpala, kvartsia, piitä. Kohteen eteläpuolella on Vähäjoen länsi-itä -suuntainen sivu-uoma, itäpuolella Vähäjoen syöpynyt uoma. Löytöjä havaittiin n. 40x60 m alalla. Tarkastusolosuhteet eivät olleet otolliset havainnoille, mutta erityisen otollinen ei paikka liene. On myös mahdollista, että löydökset olisivat kulkeutuneet paikalle muualta. Mahdollinen asuinpaikka on kuitenkin ilmeisesti pahasti tuhoutunut rakentamisessa ja pellonmuokkauksessa. Rautatien eteläpuolisessa pellossa ei löytöjä havaittu.
Esineiden löytöpaikan itäpuolella Vähäjoen rannassa on sijainnut Ylijoen (vanhalta nimeltään Koskennurmi) tilan tonttimaa. Vuonna 1474 mainittu Siirilä saattaa myös viitata Ylijokeen. Ylijoki-nimi esiintyy 1570-luvulla. Tila määrättiin 1830-luvulla siirrettäväksi kauemmas joesta, nykyiselle paikalleen. Vuonna 1876 valmistunut Turku-Toijala -rata tuhosi ainakin osan vanhasta kylätontista. Esihistorialliseen asuinpaikkaan liittyviksi tulkitut löydöt saattavat ennemmin liittyä kylätontin varhaisimpiin vaiheisiin. |
| metsakeskus.1000000397 |
430 |
Pappila Kanta-Loimaan kirkko |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
281544.92500000 |
6755618.92600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000397 |
Kirkon eteläpuolisella kalliokohoumalla kiviaidan eteläpuolella, kirkon ja kotiseutumuseon välissä oleva kallio, jossa ainakin 39 kuppian. 15 m matkalla etelä-pohjoisuunnassa ja 10 m matkalla itä-länsisuunnassa. Suurikokoisia, pienimmätkin halkaisijaltaan 5 cm, suurimmat 20 cm. Osa ryhmissä, osa yksittäin esiintyviä. Selvästi ihmisen tekemiä, mutta tekoajankohta on epävarma. Myös porauksen ja louhinnan jälkiä alueella, jopa osassa kupeista. A-L. Hirviluoto pitänyt epävarmana. Muinaisjäännöskilpi. |
| metsakeskus.1000000398 |
626 |
Mustaparta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
449928.96300000 |
7062761.16000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000398 |
Kohde sijaitsee Tikkalanniemen koillisrannalla, Pyhäjärven Junttiselän eteläpäässä Tikkalanniemestä noin 1 km pohjoisluoteeseen. Alue on loivasti koilliseen kohti järveä laskevaa viljelysmaata: Aivan rannassa on lomamökkejä. Niiden yläpuolelta rinteestä havaittiin noin 100 m:n mittaisella rannan suuntaisella vyöhykkeellä kvartsi-iskoksia, jotka jätettiin inventoinnissa paikoilleen.
Vuoden 2021 inventointi: Tarkastuksessa ei havaittu varmoja merkkejä asuinpaikasta, vain muutamia yksittäisiä palaneita kiviä. On todennäköistä, että eroosio on tuhonnut kohteen, mikä on todettu myös jo aiemmissa inventoinneissa. Aluerajaus on tehty inv.1995 löytölevinneisyyskartan mukaan. |
| metsakeskus.1000000399 |
109 |
Jurvala |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
364201.00000000 |
6787962.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000399 |
Kuppikivi sijaitsee Alvettulanjoen ylittävältä Alvettulan vanhalta sillalta noin 700 m länsilounaaseen ja Laurilantieltä alle 20 m pohjoiseen, Laurilantie 78:aan johtavan pihatien ja Kiekarankärjentien välissä, niitä yhdistävän tienpätkän etelälaidalla.
Kivi on aivan maanpinnan tasalla, ja sen päällä on yksi matala kuppi (Ø n. 7 - 8 cm). Toinen epävarma kuppi kiven länsilaidalla maanrajassa on ollut näkyvissä vuonna 2003, kun kivi on ollut paremmin esillä viereen kaivetun vesijohdon rakentamisen jälkeen. Syyskesällä 2015 kiven laidat olivat tyystin maan peittämät, ja kiven pintaa oli näkysissä vain noin 80 x 55 cm alue. |
| metsakeskus.1000000400 |
102 |
Pajulehto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
267682.30600000 |
6794449.25900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000400 |
Asuinpaikka sijaitsee Kokemäenjoesta 200 m länteen, kohdassa, jossa joki tekee jyrkän mutkan kohti pohjoista, Pikkusuosta 600 m kaakkoon ja Pajulehdon talon eteläpuolella olevalla pellolla. Paikka on tasaisella ylärinteellä. Löydöt, 2 keramiikan palaa, hiotun kiviesineen kappale ja kvartsit ovat noin 50 x 30 m:ä laajalta alueelta. |
| metsakeskus.1000000400 |
102 |
Pajulehto |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
267682.30600000 |
6794449.25900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000400 |
Asuinpaikka sijaitsee Kokemäenjoesta 200 m länteen, kohdassa, jossa joki tekee jyrkän mutkan kohti pohjoista, Pikkusuosta 600 m kaakkoon ja Pajulehdon talon eteläpuolella olevalla pellolla. Paikka on tasaisella ylärinteellä. Löydöt, 2 keramiikan palaa, hiotun kiviesineen kappale ja kvartsit ovat noin 50 x 30 m:ä laajalta alueelta. |
| metsakeskus.1000000401 |
626 |
Rauha |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
455506.71300000 |
7064880.33300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000401 |
Kivikautiseen asuinpaikkaan viittaava kohde sijaitsee Särkijärven itärannalla ja Myllypuron pohjoispuolella. Alue on kivikkoista lounaaseen viettävää hiekkapohjaista viljelysmaata. Aikaisemmin paikalta on löydetty pieni reikäkivi (Pyhäjärven museossa numerotta), jonka todetaan olevan Mäkikylän Särkijärven Rauhan pellosta. Rauhan talosta saadun löytäjän pojan mukaan löytöpaikka on Rauhan talosta n. 250 m koilliseen oleva pelto. Muita kiviesineitä ei paikalta kuulemma ole löytynyt. Inventoinnissa 1995 samalta paikalta perunapellosta löydettiin puolenkymmentä kvartsi-iskosta, joista kuitenkin osa oli epämääräisiä. Kvartsit jätettiin löytöpaikalleen.
Pellon yläosassa heti Hautalaan johtavan tien eteläpuolella inventoinnissa todettiin melkoinen kivikko, jonka luontaisuus jäi epäselväksi. Kivikon pohjoisreunaa leikkasi viereinen tie ja muita reunoja pellot. Kivikossa havaittiin kolme rakkakuoppamaista syvennystä. Paikalla on saattanut olla luonnonkivikko, jonka reunoja on ajan myötä
ihmistyö muovannut tai sitten rakkakuoppamaiset syvennykset ovat melko nuoria. |
| metsakeskus.1000000402 |
626 |
Kirjavaniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
438733.43200000 |
7071477.62000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000402 |
Kohde sijaitsee Parkkimajärven länsirannalla Kirjavaniemessä. Alue on matalaa rantametsikköä. Välittömästi paikalla olevan kesäasunnon pihapiiriin kuuluvan aitan pohjoispuolella on matala ja pyöreä kiviladelma, halkaisija on 3–3,5 m ja korkeus 30–40 cm. Röykkiön keskellä erottuu muuta kiveystä kookkaampi "silmäkivi". Osa kivistä on tulen rapauttamia, ja kivien lomassa jonkin verran hiekkaa ja hiiliä. |
| metsakeskus.1000000403 |
626 |
Malila (Niemi-Malila) |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
440892.56700000 |
7069308.49300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000403 |
Kohde sijaitsee Parkkimajärven etelärannalla Malilanniemen kärjessä. Alue on pääosin hiekkapohjaista viljelysmaata. Niemen kärjessä on Niemi-Malilan talo. Inventoinnissa löydettiin alueelta useita kvartsi-iskoksia, pääosa alueen eteläosasta, mistä aikaisemmin on löydetty kourutaltta |
| metsakeskus.1000000404 |
626 |
Kupas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
448409.54100000 |
7071877.49500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000404 |
Kohde sijaitsee Pyhäjoen itärannalla vastapäätä Jokikylän koulua. Alue viettää länteen kohti jokea ja on viljelys- ja laidunmaata. Paikalta löydettiin inventoinnissa useita kvartsi-iskoksia, jotka jätettiin paikoilleen.
Vastakkaisella puolella jokea, Kupaksen asuinpaikasta n. 300 m länsiluoteeseen on löydettykivikirves (KM 25812). |
| metsakeskus.1000000405 |
626 |
Lapinharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
448349.56500000 |
7071637.58600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000405 |
Kohde sijaitsee Pyhäjoen länsirannalla, jokikylän koulun kaakkoispuolella. Paikalla erottuu pieni mäenkumpare, joka on korkean veden aikana saarena. Kumpareelta löydettiin inventoinnissa tulen rapauttamia kiviä ja kvartsi-iskoksia, jotka jätettiin poimimatta. |
| metsakeskus.1000000406 |
626 |
Rillankivi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
457056.00000000 |
7036863.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000406 |
Kohde sijaitsee Pyhäjärveltä Pielavedelle johtavan tien länsipuolella kolmen maakunnan ja kunnan rajapisteessä, kivikkoisella mäntykankaalla joka on luonnonsuojelualuetta. Luoteessa on Pohjanmaa (Pyhäjärvi), idässä Savo (Pielavesi) ja etelässä muinainen Häme nyk. Keski-Suomi (Pihtipudas).
Kivikkoisella harjanteella oleva kookas siirtolohkare on kooltaan n. 260 x 150 laajuinen ja korkeimmillaan n. 140 cm korkea. Kivi on ollut Pohjanmaan, Savon ja Hämeen maakuntien rajamerkkinä ilmeisesti jo 1400-luvulta lähtien ja sen pintoihin on rajankäyntien yhteydessä tehty hakkauksia. Rillankiveä on pidetty myös mahdollisena Pähkinäsaaren rauhan rajakivenä. Nimensä kivi on saanut maanmittari Jacob Frillesta.
Ensimmäisen kerran Rillankivi mainitaan nimeltä vuoden 1736 Viitasaaren pitäjän rajatarkistuskartassa, jossa vanha rajamerkki "maanselkä no. 31" nimetään uudelleen Rillankivi no. 1:ksi. Varmoja vuosilukuja ei kivessä näy kuin yksi: 1814. Tämän lisäksi kiveen on hakattu Ruotsin rajasymboli ns. valtiolaiva sekä useita tarkemmin ajoittamattomia nimikirjaimia.
Kiven hieman kaltevalla lakialueella on erotettavissa seuraavat merkit (kirjaimet ja
numerot 10-15 cm korkeita):
- Noin 30 cm korkuinen ns. valtiolaiva, jonka sisäpuolella ”VK”.
- Tämän alapuolella ”1814”.
- Tämän alapuolella ”RA+”.
- Tämän alapuolella ”RJ”
- Alimpana ”JE”.
- Valtiolaivasymbolista yläoikealle oli suorakaiteen muotoinen hakkaus, jonka sisäpuolella oli ”PT”. Tämän yläpuolella, hieman edellisistä vasemmalle yläviistoon
suuntautuen oli merkitty ”IM”.
Eteläpuolisella (Hämeen puoleisella) pystysivulla on epäselvä merkintä
”NI”. Itäkoillisen puoleisella pystysivulla on havaittavissa merkinnät: ”P E L A V E”.
Tämän alapuolella ”E”. ja tämän alapuolella ”AK” tai ”A<”
Vajaa metri kivestä lounaaseen on (oletettavasti 1900-luvulta peräisin oleva) maantasainen, pyöreä, betonista valettu rajapaalun perusta. |
| metsakeskus.1000000406 |
626 |
Rillankivi |
10002 |
12004 |
13051 |
11010 |
27004 |
457056.00000000 |
7036863.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000406 |
Kohde sijaitsee Pyhäjärveltä Pielavedelle johtavan tien länsipuolella kolmen maakunnan ja kunnan rajapisteessä, kivikkoisella mäntykankaalla joka on luonnonsuojelualuetta. Luoteessa on Pohjanmaa (Pyhäjärvi), idässä Savo (Pielavesi) ja etelässä muinainen Häme nyk. Keski-Suomi (Pihtipudas).
Kivikkoisella harjanteella oleva kookas siirtolohkare on kooltaan n. 260 x 150 laajuinen ja korkeimmillaan n. 140 cm korkea. Kivi on ollut Pohjanmaan, Savon ja Hämeen maakuntien rajamerkkinä ilmeisesti jo 1400-luvulta lähtien ja sen pintoihin on rajankäyntien yhteydessä tehty hakkauksia. Rillankiveä on pidetty myös mahdollisena Pähkinäsaaren rauhan rajakivenä. Nimensä kivi on saanut maanmittari Jacob Frillesta.
Ensimmäisen kerran Rillankivi mainitaan nimeltä vuoden 1736 Viitasaaren pitäjän rajatarkistuskartassa, jossa vanha rajamerkki "maanselkä no. 31" nimetään uudelleen Rillankivi no. 1:ksi. Varmoja vuosilukuja ei kivessä näy kuin yksi: 1814. Tämän lisäksi kiveen on hakattu Ruotsin rajasymboli ns. valtiolaiva sekä useita tarkemmin ajoittamattomia nimikirjaimia.
Kiven hieman kaltevalla lakialueella on erotettavissa seuraavat merkit (kirjaimet ja
numerot 10-15 cm korkeita):
- Noin 30 cm korkuinen ns. valtiolaiva, jonka sisäpuolella ”VK”.
- Tämän alapuolella ”1814”.
- Tämän alapuolella ”RA+”.
- Tämän alapuolella ”RJ”
- Alimpana ”JE”.
- Valtiolaivasymbolista yläoikealle oli suorakaiteen muotoinen hakkaus, jonka sisäpuolella oli ”PT”. Tämän yläpuolella, hieman edellisistä vasemmalle yläviistoon
suuntautuen oli merkitty ”IM”.
Eteläpuolisella (Hämeen puoleisella) pystysivulla on epäselvä merkintä
”NI”. Itäkoillisen puoleisella pystysivulla on havaittavissa merkinnät: ”P E L A V E”.
Tämän alapuolella ”E”. ja tämän alapuolella ”AK” tai ”A<”
Vajaa metri kivestä lounaaseen on (oletettavasti 1900-luvulta peräisin oleva) maantasainen, pyöreä, betonista valettu rajapaalun perusta. |
| metsakeskus.1000000407 |
758 |
Vaarala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
505125.57200000 |
7484331.75100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000407 |
Kohde sijaitsee Kelujärven koulusta 3, 8 km itäkaakkoon Vaaralan tilan alueella Kelujärven (Syväjärven) itäpäässä Seprulahden koillisrannalla. Löydöt kivinuija ja kvartsia, löydetty asuinrakennuksesta 20-40 m luoteeseen ns. Pirttipellosta. |
| metsakeskus.1000000408 |
758 |
Luusuankenttä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
501487.03500000 |
7483682.00700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000408 |
Kohde sijaitsee Kelujärven koulusta n 400 m pohjoiskoilliseen Kelujärven(Syväjärven) länsipäässä Teeriniemen ja kyläryhmän niemen välisen lahden lounaisrannalla. Löydöt, ilmeisesti mesoliittinen kivitaltta sekä kvartsi-iskoksia, on poimittu 1940- ja -50-luvulla Teeriniemen tilan Luusuankenttä -nimiseltä pellolta. Kiviesinelöydön yhteydessä on havaittu myös hiilenmuruja ja muita tulenpidon merkkejä.
Vuonna 1999 tien itäpuolella on tehty koekaivaus, jossa suunnitellulle rakennuspaikalle ja sen ympäristöön kaivettiin 8 koekuoppaa. Neljästä pellon ylempään osaan tehdystä koekuopasta löytyi kvartsi-iskoksia, joiden joukossa myös useampia kvartsiesineitä. Pellolla todettiin sirpalekivikkoa, erityisesti tien länsipuolen kasvimaassa, joka oli muokattuna ja josta poimittiin 39 kvartsi-iskosta ja sädekiviliuskeen kappale. Tulkinta oli, että paikalla lienee ollut pienialainen kivikautinen asuinpaikka, josta kulttuurikerroksen merkit sekä palaneet kivet kuitenkin puuttuivat. Vähäinen tutkimusalue ja siihen nähden suhteutettu löytömäärä, löytöpaikkojen sijainnin laajuus, sekä tiedot sirpalekivikosta, hiilistä sekä muista tulenpidon merkeistä viiittaavat kuitenkin varsin selkeästi kivikautiseen laajempaan asuinpaikkaan. On mahdollista, että paikka on ollut asuttuna jo hyvin varhaisessa mesoliittisessa vaiheessa. Lisäksi paikannimi "Luusuankenttä" viittaa myöhäisesihistorialliseen - historialliseen saamelaisasuinpaikkaan alueella.
Sittemmin (2007) on alueelta toimitettu useampia kiviesineitä (KM 36919:1-3) Kansallismuseon kokoelmiin. Vuonna 2014 löytyivät kiviesineet KM 40185:1-2.
Luusuankentästä runsaat 200 m luoteeseen olevalla metsäsaarekkeella, Vittakentällä, on myös 3-4 pyyntikuoppaa, läpimitaltaan 3 - 5 m. Tämä on 2014 tarkastuksen seurauksena erotetu omaksi muinaisjäännöskohteekseen. |
| metsakeskus.1000000408 |
758 |
Luusuankenttä |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
501487.03500000 |
7483682.00700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000408 |
Kohde sijaitsee Kelujärven koulusta n 400 m pohjoiskoilliseen Kelujärven(Syväjärven) länsipäässä Teeriniemen ja kyläryhmän niemen välisen lahden lounaisrannalla. Löydöt, ilmeisesti mesoliittinen kivitaltta sekä kvartsi-iskoksia, on poimittu 1940- ja -50-luvulla Teeriniemen tilan Luusuankenttä -nimiseltä pellolta. Kiviesinelöydön yhteydessä on havaittu myös hiilenmuruja ja muita tulenpidon merkkejä.
Vuonna 1999 tien itäpuolella on tehty koekaivaus, jossa suunnitellulle rakennuspaikalle ja sen ympäristöön kaivettiin 8 koekuoppaa. Neljästä pellon ylempään osaan tehdystä koekuopasta löytyi kvartsi-iskoksia, joiden joukossa myös useampia kvartsiesineitä. Pellolla todettiin sirpalekivikkoa, erityisesti tien länsipuolen kasvimaassa, joka oli muokattuna ja josta poimittiin 39 kvartsi-iskosta ja sädekiviliuskeen kappale. Tulkinta oli, että paikalla lienee ollut pienialainen kivikautinen asuinpaikka, josta kulttuurikerroksen merkit sekä palaneet kivet kuitenkin puuttuivat. Vähäinen tutkimusalue ja siihen nähden suhteutettu löytömäärä, löytöpaikkojen sijainnin laajuus, sekä tiedot sirpalekivikosta, hiilistä sekä muista tulenpidon merkeistä viiittaavat kuitenkin varsin selkeästi kivikautiseen laajempaan asuinpaikkaan. On mahdollista, että paikka on ollut asuttuna jo hyvin varhaisessa mesoliittisessa vaiheessa. Lisäksi paikannimi "Luusuankenttä" viittaa myöhäisesihistorialliseen - historialliseen saamelaisasuinpaikkaan alueella.
Sittemmin (2007) on alueelta toimitettu useampia kiviesineitä (KM 36919:1-3) Kansallismuseon kokoelmiin. Vuonna 2014 löytyivät kiviesineet KM 40185:1-2.
Luusuankentästä runsaat 200 m luoteeseen olevalla metsäsaarekkeella, Vittakentällä, on myös 3-4 pyyntikuoppaa, läpimitaltaan 3 - 5 m. Tämä on 2014 tarkastuksen seurauksena erotetu omaksi muinaisjäännöskohteekseen. |
| metsakeskus.1000000408 |
758 |
Luusuankenttä |
10002 |
12001 |
13008 |
11019 |
27011 |
501487.03500000 |
7483682.00700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000408 |
Kohde sijaitsee Kelujärven koulusta n 400 m pohjoiskoilliseen Kelujärven(Syväjärven) länsipäässä Teeriniemen ja kyläryhmän niemen välisen lahden lounaisrannalla. Löydöt, ilmeisesti mesoliittinen kivitaltta sekä kvartsi-iskoksia, on poimittu 1940- ja -50-luvulla Teeriniemen tilan Luusuankenttä -nimiseltä pellolta. Kiviesinelöydön yhteydessä on havaittu myös hiilenmuruja ja muita tulenpidon merkkejä.
Vuonna 1999 tien itäpuolella on tehty koekaivaus, jossa suunnitellulle rakennuspaikalle ja sen ympäristöön kaivettiin 8 koekuoppaa. Neljästä pellon ylempään osaan tehdystä koekuopasta löytyi kvartsi-iskoksia, joiden joukossa myös useampia kvartsiesineitä. Pellolla todettiin sirpalekivikkoa, erityisesti tien länsipuolen kasvimaassa, joka oli muokattuna ja josta poimittiin 39 kvartsi-iskosta ja sädekiviliuskeen kappale. Tulkinta oli, että paikalla lienee ollut pienialainen kivikautinen asuinpaikka, josta kulttuurikerroksen merkit sekä palaneet kivet kuitenkin puuttuivat. Vähäinen tutkimusalue ja siihen nähden suhteutettu löytömäärä, löytöpaikkojen sijainnin laajuus, sekä tiedot sirpalekivikosta, hiilistä sekä muista tulenpidon merkeistä viiittaavat kuitenkin varsin selkeästi kivikautiseen laajempaan asuinpaikkaan. On mahdollista, että paikka on ollut asuttuna jo hyvin varhaisessa mesoliittisessa vaiheessa. Lisäksi paikannimi "Luusuankenttä" viittaa myöhäisesihistorialliseen - historialliseen saamelaisasuinpaikkaan alueella.
Sittemmin (2007) on alueelta toimitettu useampia kiviesineitä (KM 36919:1-3) Kansallismuseon kokoelmiin. Vuonna 2014 löytyivät kiviesineet KM 40185:1-2.
Luusuankentästä runsaat 200 m luoteeseen olevalla metsäsaarekkeella, Vittakentällä, on myös 3-4 pyyntikuoppaa, läpimitaltaan 3 - 5 m. Tämä on 2014 tarkastuksen seurauksena erotetu omaksi muinaisjäännöskohteekseen. |
| metsakeskus.1000000408 |
758 |
Luusuankenttä |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
501487.03500000 |
7483682.00700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000408 |
Kohde sijaitsee Kelujärven koulusta n 400 m pohjoiskoilliseen Kelujärven(Syväjärven) länsipäässä Teeriniemen ja kyläryhmän niemen välisen lahden lounaisrannalla. Löydöt, ilmeisesti mesoliittinen kivitaltta sekä kvartsi-iskoksia, on poimittu 1940- ja -50-luvulla Teeriniemen tilan Luusuankenttä -nimiseltä pellolta. Kiviesinelöydön yhteydessä on havaittu myös hiilenmuruja ja muita tulenpidon merkkejä.
Vuonna 1999 tien itäpuolella on tehty koekaivaus, jossa suunnitellulle rakennuspaikalle ja sen ympäristöön kaivettiin 8 koekuoppaa. Neljästä pellon ylempään osaan tehdystä koekuopasta löytyi kvartsi-iskoksia, joiden joukossa myös useampia kvartsiesineitä. Pellolla todettiin sirpalekivikkoa, erityisesti tien länsipuolen kasvimaassa, joka oli muokattuna ja josta poimittiin 39 kvartsi-iskosta ja sädekiviliuskeen kappale. Tulkinta oli, että paikalla lienee ollut pienialainen kivikautinen asuinpaikka, josta kulttuurikerroksen merkit sekä palaneet kivet kuitenkin puuttuivat. Vähäinen tutkimusalue ja siihen nähden suhteutettu löytömäärä, löytöpaikkojen sijainnin laajuus, sekä tiedot sirpalekivikosta, hiilistä sekä muista tulenpidon merkeistä viiittaavat kuitenkin varsin selkeästi kivikautiseen laajempaan asuinpaikkaan. On mahdollista, että paikka on ollut asuttuna jo hyvin varhaisessa mesoliittisessa vaiheessa. Lisäksi paikannimi "Luusuankenttä" viittaa myöhäisesihistorialliseen - historialliseen saamelaisasuinpaikkaan alueella.
Sittemmin (2007) on alueelta toimitettu useampia kiviesineitä (KM 36919:1-3) Kansallismuseon kokoelmiin. Vuonna 2014 löytyivät kiviesineet KM 40185:1-2.
Luusuankentästä runsaat 200 m luoteeseen olevalla metsäsaarekkeella, Vittakentällä, on myös 3-4 pyyntikuoppaa, läpimitaltaan 3 - 5 m. Tämä on 2014 tarkastuksen seurauksena erotetu omaksi muinaisjäännöskohteekseen. |
| metsakeskus.1000000409 |
46 |
Hyypiänniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
598920.66900000 |
6886674.60500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000409 |
Vuonna 1969 löydetty asuinpaikka sijaitsee Hyypiänniemeen vievän tien varrella, noin 20 m tiestä lounaaseen, mäkien välisessä notkelmassa, rannassa olevaan taloon (ent. Massinen) johtavan pistotien oikealla puolella. Se sijaitsee rinteessä olevalla, loivasti rantaan viettävällä tasanteella. Välittömästi asuinpaikan alarajan alapuolella erottuu selvästi matala, noin metrin korkuinen rantatörmä. Kaivauksissa 1969 löytyi mm. asbestisekoitteista tyypillistä kampakeramiikkaa.
Asuinpaikkaterassin alapuolella on kesämökki. |
| metsakeskus.1000000410 |
758 |
Rakkokangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
474737.90100000 |
7433991.93400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000410 |
Paikka sijaitsee Raudanjoen koulusta n. 700 m koilliseen vanhan ja uuden nelostien välissä, kosteahkolla ja hiekkapohjaisella viljelysmaalla. Löydöt: linnunpääkoristeinen liuskeveitsi, kourutaltta, kirveen ja tuuran katkelmia, kvartsia. |
| metsakeskus.1000000411 |
46 |
Kotkuinniemi a |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
604715.36400000 |
6879316.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000411 |
Kohde sijaitsee Saarijärveen pistävän Kotkuinniemen pohjoisosassa, niemen kärkeen johtavan tien varrella. Paikka on loivasti koilliseen viettävää mäntyä kasvavaa hiekkakangasta. Asuinpaikkalöydöt on saatu Kotkuinniemen kärkeen johtavan tien pinnasta ja leikkauksista, alueen eteläpuolella olevan hiekkakuopan pohjoisseinämästä sekä koekuopasta. Hiekkakuopan ja tien välisellä alueella tien eteläpuolella on ainakin kolme selvää asumuspainannetta. Tie ja hiekkakuoppa ovat osittain tuhonneet asuinpaikkaa, mutta ehjää maastoa on jäljellä arviolta noin 150 x 50 metrin alalla. |
| metsakeskus.1000000412 |
758 |
Juikenttä |
10002 |
12001 |
13008 |
11033 |
27000 |
517200.58500000 |
7550745.05500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000412 |
Juikenttä sijaitsee Vuotsosta itään, Mutenianjoen itäpuolella, 700 metriä Sompiojärven niskasta etelään. Kenttä on noin 100 x 50 m laaja, soiden ympäröimä moreenisaareke. Vanhalla asuinpaikalla on ympäristöä rehevämpi kasvillisuus, heinikko ja vankka koivikko, mikä johtuu ihmisen toiminnan tuottamasta ravinnonlisästä.
Juikenttä on kuulunut Sompion lapinkylään eli siidaan, joka on ollut keskeinen osa Kemin Lappia. 1960-luvulla alueella suoritettiin arkeologisia tutkimuksia, koska paikka oli vaarassa jäädä Lokan tekoaltaan alle. Tutkimuksissa todettiin viisi laakeaa pyöreää painannetta, joista ainakin neljä oli asuinkotien sijoja. Lisäksi tutkittiin ulkoliesiä ja useita kuopanteita, joihin johtivat säteittäisesti matalat urat. Kuopanteet ovat jonkinlaisia tulenpitokuoppia, joita on todennäköisesti käytetty ravinnon kypsennykseen tai tervan valmistukseen. Yhden kodansijan ympärillä oli vahva tunkiokerrostuma, josta löytyi luujätteen lisäksi paljon esineitä. Kodansija jätekerrostumineen liittyy todennäköisesti palvontaan ja uhraukseen.
Löytöjen perusteella Juikenttää on käytetty asuinpaikkana ainakin 2500 vuoden aikana, aina varhaismetallikaudelta uuden ajan alkuun saakka. Varhaismetallikautinen Kjelmöy-keramiikka (1300 eKr.-300 jKr.) edustaa paikan vanhinta asutusvaihetta. Pääosa löydöistä on rautakautisia, varhaiskeskiaikaisia ja keskiaikaisia esineitä: erilaisia työkaluja, talousesineitä, aseita, metallikoruja, metallisia vyön osia, luu- ja sarviesineitä jne. Metallikorujen joukossa on solkia, riipuksia, neuloja ja sormuksia. Suuri osa esineistä on joutunut tunkiokerrokseen täysin käyttökuntoisina, mm. sarvesta tehty noitarummun vasara. Tunkiokerros oli täynnä petun valmistuksessa syntynyttä puunkuorisilppua, kokonaisia ja silvottuja nisäkkäiden (erityisesti peura) luita, lintujen sekä kalojen luita ja suomuja.
Venäläistä alkuperää olevat 1400-1500-lukujen kirveet sekä samanaikaiset pohjoissaksalaiset pöytäveitset valaisevat Juikentän saamelaisten kauppayhteyksiä sekä Kemin Lapin poliittista asemaa Ruotsin ja Venäjän verotuksen kohteena. Turkiskauppa tuotti väestölle huomattavaa ylijäämää, mikä kuvastuu arkeologisissa löydöissä. Asutus ja uhraaminen Juikentässä päättyivät 1600-luvun puolivälin tienoilla, jolloin käännytys kristinuskoon Kemin Lapissa tehostui, ensimmäiset saamelaisalueen kirkot rakennettiin ja vanhoja uhripaikkoja hävitettiin.
Juikenttä oli keskiajalla ja uuden ajan alussa pyyntitaloudessa eläneen saamelaisyhteisön vuotuiskierron tärkeä etappi, jonne asetuttiin kevättalvisen peuranpyynnin aikaan. Paikalla asuttiin keväällä ja alkukesästä, luultavasti myöhemminkin kesällä ja syksyllä, ennen talvikylään siirtymistä.
Vuoden 2019 tarkastuksessa voitiin todeta, että paikka on 50-vuoden kuluessa soistunut ja maisema muuttunut Lokan altaan vaikutuksesta. Suurin osa tutkitun alueen ympäristöstä on kuitenkin säilynyt veden pinnan yläpuolella. Sompion lapinkylän alueista suuri osa on nykyisen Lokan tekoaltaan pohjassa. |
| metsakeskus.1000000412 |
758 |
Juikenttä |
10002 |
12001 |
13008 |
11010 |
27000 |
517200.58500000 |
7550745.05500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000412 |
Juikenttä sijaitsee Vuotsosta itään, Mutenianjoen itäpuolella, 700 metriä Sompiojärven niskasta etelään. Kenttä on noin 100 x 50 m laaja, soiden ympäröimä moreenisaareke. Vanhalla asuinpaikalla on ympäristöä rehevämpi kasvillisuus, heinikko ja vankka koivikko, mikä johtuu ihmisen toiminnan tuottamasta ravinnonlisästä.
Juikenttä on kuulunut Sompion lapinkylään eli siidaan, joka on ollut keskeinen osa Kemin Lappia. 1960-luvulla alueella suoritettiin arkeologisia tutkimuksia, koska paikka oli vaarassa jäädä Lokan tekoaltaan alle. Tutkimuksissa todettiin viisi laakeaa pyöreää painannetta, joista ainakin neljä oli asuinkotien sijoja. Lisäksi tutkittiin ulkoliesiä ja useita kuopanteita, joihin johtivat säteittäisesti matalat urat. Kuopanteet ovat jonkinlaisia tulenpitokuoppia, joita on todennäköisesti käytetty ravinnon kypsennykseen tai tervan valmistukseen. Yhden kodansijan ympärillä oli vahva tunkiokerrostuma, josta löytyi luujätteen lisäksi paljon esineitä. Kodansija jätekerrostumineen liittyy todennäköisesti palvontaan ja uhraukseen.
Löytöjen perusteella Juikenttää on käytetty asuinpaikkana ainakin 2500 vuoden aikana, aina varhaismetallikaudelta uuden ajan alkuun saakka. Varhaismetallikautinen Kjelmöy-keramiikka (1300 eKr.-300 jKr.) edustaa paikan vanhinta asutusvaihetta. Pääosa löydöistä on rautakautisia, varhaiskeskiaikaisia ja keskiaikaisia esineitä: erilaisia työkaluja, talousesineitä, aseita, metallikoruja, metallisia vyön osia, luu- ja sarviesineitä jne. Metallikorujen joukossa on solkia, riipuksia, neuloja ja sormuksia. Suuri osa esineistä on joutunut tunkiokerrokseen täysin käyttökuntoisina, mm. sarvesta tehty noitarummun vasara. Tunkiokerros oli täynnä petun valmistuksessa syntynyttä puunkuorisilppua, kokonaisia ja silvottuja nisäkkäiden (erityisesti peura) luita, lintujen sekä kalojen luita ja suomuja.
Venäläistä alkuperää olevat 1400-1500-lukujen kirveet sekä samanaikaiset pohjoissaksalaiset pöytäveitset valaisevat Juikentän saamelaisten kauppayhteyksiä sekä Kemin Lapin poliittista asemaa Ruotsin ja Venäjän verotuksen kohteena. Turkiskauppa tuotti väestölle huomattavaa ylijäämää, mikä kuvastuu arkeologisissa löydöissä. Asutus ja uhraaminen Juikentässä päättyivät 1600-luvun puolivälin tienoilla, jolloin käännytys kristinuskoon Kemin Lapissa tehostui, ensimmäiset saamelaisalueen kirkot rakennettiin ja vanhoja uhripaikkoja hävitettiin.
Juikenttä oli keskiajalla ja uuden ajan alussa pyyntitaloudessa eläneen saamelaisyhteisön vuotuiskierron tärkeä etappi, jonne asetuttiin kevättalvisen peuranpyynnin aikaan. Paikalla asuttiin keväällä ja alkukesästä, luultavasti myöhemminkin kesällä ja syksyllä, ennen talvikylään siirtymistä.
Vuoden 2019 tarkastuksessa voitiin todeta, että paikka on 50-vuoden kuluessa soistunut ja maisema muuttunut Lokan altaan vaikutuksesta. Suurin osa tutkitun alueen ympäristöstä on kuitenkin säilynyt veden pinnan yläpuolella. Sompion lapinkylän alueista suuri osa on nykyisen Lokan tekoaltaan pohjassa. |
| metsakeskus.1000000412 |
758 |
Juikenttä |
10002 |
12001 |
13008 |
11040 |
27000 |
517200.58500000 |
7550745.05500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000412 |
Juikenttä sijaitsee Vuotsosta itään, Mutenianjoen itäpuolella, 700 metriä Sompiojärven niskasta etelään. Kenttä on noin 100 x 50 m laaja, soiden ympäröimä moreenisaareke. Vanhalla asuinpaikalla on ympäristöä rehevämpi kasvillisuus, heinikko ja vankka koivikko, mikä johtuu ihmisen toiminnan tuottamasta ravinnonlisästä.
Juikenttä on kuulunut Sompion lapinkylään eli siidaan, joka on ollut keskeinen osa Kemin Lappia. 1960-luvulla alueella suoritettiin arkeologisia tutkimuksia, koska paikka oli vaarassa jäädä Lokan tekoaltaan alle. Tutkimuksissa todettiin viisi laakeaa pyöreää painannetta, joista ainakin neljä oli asuinkotien sijoja. Lisäksi tutkittiin ulkoliesiä ja useita kuopanteita, joihin johtivat säteittäisesti matalat urat. Kuopanteet ovat jonkinlaisia tulenpitokuoppia, joita on todennäköisesti käytetty ravinnon kypsennykseen tai tervan valmistukseen. Yhden kodansijan ympärillä oli vahva tunkiokerrostuma, josta löytyi luujätteen lisäksi paljon esineitä. Kodansija jätekerrostumineen liittyy todennäköisesti palvontaan ja uhraukseen.
Löytöjen perusteella Juikenttää on käytetty asuinpaikkana ainakin 2500 vuoden aikana, aina varhaismetallikaudelta uuden ajan alkuun saakka. Varhaismetallikautinen Kjelmöy-keramiikka (1300 eKr.-300 jKr.) edustaa paikan vanhinta asutusvaihetta. Pääosa löydöistä on rautakautisia, varhaiskeskiaikaisia ja keskiaikaisia esineitä: erilaisia työkaluja, talousesineitä, aseita, metallikoruja, metallisia vyön osia, luu- ja sarviesineitä jne. Metallikorujen joukossa on solkia, riipuksia, neuloja ja sormuksia. Suuri osa esineistä on joutunut tunkiokerrokseen täysin käyttökuntoisina, mm. sarvesta tehty noitarummun vasara. Tunkiokerros oli täynnä petun valmistuksessa syntynyttä puunkuorisilppua, kokonaisia ja silvottuja nisäkkäiden (erityisesti peura) luita, lintujen sekä kalojen luita ja suomuja.
Venäläistä alkuperää olevat 1400-1500-lukujen kirveet sekä samanaikaiset pohjoissaksalaiset pöytäveitset valaisevat Juikentän saamelaisten kauppayhteyksiä sekä Kemin Lapin poliittista asemaa Ruotsin ja Venäjän verotuksen kohteena. Turkiskauppa tuotti väestölle huomattavaa ylijäämää, mikä kuvastuu arkeologisissa löydöissä. Asutus ja uhraaminen Juikentässä päättyivät 1600-luvun puolivälin tienoilla, jolloin käännytys kristinuskoon Kemin Lapissa tehostui, ensimmäiset saamelaisalueen kirkot rakennettiin ja vanhoja uhripaikkoja hävitettiin.
Juikenttä oli keskiajalla ja uuden ajan alussa pyyntitaloudessa eläneen saamelaisyhteisön vuotuiskierron tärkeä etappi, jonne asetuttiin kevättalvisen peuranpyynnin aikaan. Paikalla asuttiin keväällä ja alkukesästä, luultavasti myöhemminkin kesällä ja syksyllä, ennen talvikylään siirtymistä.
Vuoden 2019 tarkastuksessa voitiin todeta, että paikka on 50-vuoden kuluessa soistunut ja maisema muuttunut Lokan altaan vaikutuksesta. Suurin osa tutkitun alueen ympäristöstä on kuitenkin säilynyt veden pinnan yläpuolella. Sompion lapinkylän alueista suuri osa on nykyisen Lokan tekoaltaan pohjassa. |
| metsakeskus.1000000413 |
46 |
Kotkuinniemi b |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
604567.42200000 |
6879480.52900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000413 |
Kohde sijaitsee Saarijärveen pistävän Kotkuinniemen pohjoisosassa, niemen kärkeen johtavan tien molemmin puolin. Paikka on melko tasaisessa kangasmaastossa heikosti kohoava hiekkakumpare. Maastotarkastuksissa vuosina 1989, 1991 ja 1992 löytyi paikalla olevan kesämökin perustusten alueelta saviastianpaloja ja muutamia palaneen luun siruja.
Vuonna 1997 paikalla suoritettiin koekaivaukset, joissa suunnitteilla olevan omakotitalon rakennuspaikalle kaivettiin yhteensä 31 koekuoppaa. Koekaivauksissa voitiin todeta, että asuinpaikka ei ole säilynyt kokonaan ehjänä, vaan se on todennäköisesti tuhoutunut rakennuspaikan maantasauksessa. Kiinteitä, selvästi kivikautiseen asuinpaikkaan kuuluvia rakenteita, kuten tulisijojen palaneita kiviä, ei löydetty. Löydöt tulivat muinaisen rantatörmän päältä, 5-10 metrin levyiseltä vyöhykkeeltä. Löydöt keskittyivät vanhan löytöpaikan luoteispuolelle ja rakennuksen perustuksen valukehikon kaakkoispuolelle, koskemattomille maa-alueille. Keramiikka koostui sekä kampakeramiikasta että tekstiilipainannekoristeisesta keramiikasta.
Asuinpaikan laajuus ei ole kokonaan selvillä, mutta se ilmeisesti jatkuu törmän reunalla noin 5 metriä leveänä vyöhykkeenä luoteispuoliselle kesämökkitontille. |
| metsakeskus.1000000413 |
46 |
Kotkuinniemi b |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
604567.42200000 |
6879480.52900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000413 |
Kohde sijaitsee Saarijärveen pistävän Kotkuinniemen pohjoisosassa, niemen kärkeen johtavan tien molemmin puolin. Paikka on melko tasaisessa kangasmaastossa heikosti kohoava hiekkakumpare. Maastotarkastuksissa vuosina 1989, 1991 ja 1992 löytyi paikalla olevan kesämökin perustusten alueelta saviastianpaloja ja muutamia palaneen luun siruja.
Vuonna 1997 paikalla suoritettiin koekaivaukset, joissa suunnitteilla olevan omakotitalon rakennuspaikalle kaivettiin yhteensä 31 koekuoppaa. Koekaivauksissa voitiin todeta, että asuinpaikka ei ole säilynyt kokonaan ehjänä, vaan se on todennäköisesti tuhoutunut rakennuspaikan maantasauksessa. Kiinteitä, selvästi kivikautiseen asuinpaikkaan kuuluvia rakenteita, kuten tulisijojen palaneita kiviä, ei löydetty. Löydöt tulivat muinaisen rantatörmän päältä, 5-10 metrin levyiseltä vyöhykkeeltä. Löydöt keskittyivät vanhan löytöpaikan luoteispuolelle ja rakennuksen perustuksen valukehikon kaakkoispuolelle, koskemattomille maa-alueille. Keramiikka koostui sekä kampakeramiikasta että tekstiilipainannekoristeisesta keramiikasta.
Asuinpaikan laajuus ei ole kokonaan selvillä, mutta se ilmeisesti jatkuu törmän reunalla noin 5 metriä leveänä vyöhykkeenä luoteispuoliselle kesämökkitontille. |
| metsakeskus.1000000415 |
46 |
Koivula a |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
598513.83300000 |
6886805.55000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000415 |
Kohde sijaitsee 160 m Hyypiänniemeen menevästä tiestä lounaaseen ja Sahalammesta Enonveteen laskevan joen koillispuolella. Paikka on pellon koillispuolella oleva ehjä terassi. Asuinpaikkalöydöt on poimittu koillisesta Hyypiänniementieltä pellolle tulevan rikkoutuneen traktoritien pinnasta. Asuinpaikan laajuus on tuntematon. Se voi jatkua niemekkeestä luoteeseen ja kaakkoon. Löydöt käsittävät keramiikkaa, kvartsia ja piitä. |
| metsakeskus.1000000416 |
46 |
Hiekkokannankaarre |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
603928.62200000 |
6893280.96600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000416 |
Kohde sijaitsee Hanhivirran pohjoisrannalla lossilta 1,5 km koilliseen. Paikka on hiekkakangasta nykyisen rantatörmän päällä. Löydöt on otettu talteen niemekkeen kärjestä metsätraktorin jäljistä ja koekuopasta. Löytöpaikalta 100 m länteen, törmän alla on kesämökki, jonka autotallin läheisyydessä oli vuoden 1992 inventoinnissa havaittavissa pieniä iskoksen näköisiä kvartseja. Asuinpaikka saattaa ulottua tänne asti. |
| metsakeskus.1000000417 |
758 |
Pirunsaari |
10002 |
12002 |
13023 |
11006 |
27000 |
460543.53000000 |
7469337.68700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000417 |
Paikka sijaitsee n. 1800 m Riipin koulusta kaakkoon Saarijärven länsiosassa. Pirunsaari on n. 100 m pitkä, jyrkkäpiirteinen, kuusia kasvava hietikkosaari, joka on korkean veden aikana pohjois-eteläsuunnassa kahtena erillisenä saarena. Molempien saarten laella ja etelärinteessä erottuu epämääräisen muotoisia kuoppia, kookkain kraaterimainen, halkaisijaltaan 3 - 4 m ja syvyydeltään n. 1,5 m. |
| metsakeskus.1000000418 |
46 |
Pöytälahti a |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
604101.55000000 |
6894299.56000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000418 |
Kohde sijaitsee Pyyveden luoteisrannalla Pöytälahden ja Sorvaslammen välisen harjanteen pohjoisosassa hiekkakankaalla. Löydöt ovat osittain n. 81 m tasolla olevan matalan törmän päältä, osittain ylempää Pöytälahden ja Sorvaslammen välisen harjanteen päältä.
Vuonna 1989 alueen poikki kulkevalta tieltä löydettiin runsaasti kvartsi-iskoksia ja pieni siru keramiikkaa. Heinäkuussa 1992 paikka oli ennallaan paitsi, että alueelta oli hakattu metsää ja Pöytäniemeen menevän tien ojaa oli perattu. Ojassa oli nähtävissä runsaasti kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta ja pieni pala asbestikeramiikkaa.
Elokuussa 1992 alue oli laikutettu ja maanpinta oli avattu koko aiemmin arvioidulla asuinpaikka-alueella ja hieman siitä länteen. Alueella oli useissa kohdin läikkiä, joissa oli runsaasti palanutta luuta, iskoksia ja keramiikkaa. |
| metsakeskus.1000000419 |
758 |
Kotakentät 2-5 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
518120.20000000 |
7555123.29700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000419 |
Asuinpaikka sijaitsee Sompiojärven pohjoisrannalla, Kotaojan suussa, ojan pohjoispuolella. Täältä ns. Alahaminasta alkoi kotakenttien poikki vievä Ruijan polku, jonka kohdalle rakennettu tie on osittain tuhonnut laajaa asuinpaikkaa. Myös tekoaltaan säännöstely on huuhtonut ja tuhonnut osan kohteesta. Kysymyksessä lienee yksi laajahko varhaismetallikautinen asuinpaikka, vaikka kentät on nimetty aikoinaan erikseen (Sodankylä 16, 73–75). Löydöt Kjelmöy-keramiikkaa, porfyyriä, piitä, kvartsia. |
| metsakeskus.1000000419 |
758 |
Kotakentät 2-5 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
518120.20000000 |
7555123.29700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000419 |
Asuinpaikka sijaitsee Sompiojärven pohjoisrannalla, Kotaojan suussa, ojan pohjoispuolella. Täältä ns. Alahaminasta alkoi kotakenttien poikki vievä Ruijan polku, jonka kohdalle rakennettu tie on osittain tuhonnut laajaa asuinpaikkaa. Myös tekoaltaan säännöstely on huuhtonut ja tuhonnut osan kohteesta. Kysymyksessä lienee yksi laajahko varhaismetallikautinen asuinpaikka, vaikka kentät on nimetty aikoinaan erikseen (Sodankylä 16, 73–75). Löydöt Kjelmöy-keramiikkaa, porfyyriä, piitä, kvartsia. |
| metsakeskus.1000000420 |
758 |
Seitasaari |
10002 |
12006 |
13000 |
11002 |
27000 |
492370.73000000 |
7471996.68400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000420 |
Kohde sijaitsee Sodankylän kirkosta noin 11,2 kilometriä kaakkoon Orajärven luoteisosassa olevalla Seitasaarella. Saaren Seitaniemessä koillispäässä on palvospaikaksi mainittu kivikkoinen nurmettunut kumpu. Kohteelta on löydetty myös rautainen kirves. |
| metsakeskus.1000000420 |
758 |
Seitasaari |
10002 |
12008 |
13000 |
11002 |
27000 |
492370.73000000 |
7471996.68400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000420 |
Kohde sijaitsee Sodankylän kirkosta noin 11,2 kilometriä kaakkoon Orajärven luoteisosassa olevalla Seitasaarella. Saaren Seitaniemessä koillispäässä on palvospaikaksi mainittu kivikkoinen nurmettunut kumpu. Kohteelta on löydetty myös rautainen kirves. |
| metsakeskus.1000000422 |
758 |
Akmeelinkummut |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
519979.45200000 |
7555163.28400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000422 |
Kohde sijaitsee Sompiojärven koillisrannalla Hietaojan luusuassa. Alueella on kolme pitkulaista suosaareketta. Hietaojan itäpuolella sijaitsee kumpu 1, josta on vuonna 1967 tutkittu kolme liettä, sekä kookas pyyntikuoppa, "Akmeelin hauta". Kumpu 2 sijaitsee Hietaojan länsipuolella ja sen laella on pyyntikuoppia. Sieltä on löytynyt myös kvartsi-iskoksia ja esineitä.
Kummun 2 luoteispuolella sijaitseva kumpu 3 on vähiten alttiina vedenvaihtelulle. Siellä on kolme mahdollista asumuspainannetta.
Löydöt kohteelta käsittävät liuske-esineen katkelman, hioimen, rautakuonaa ja kvartsia.
Kummun 3 luoteisosassa sijaitsee Sompio-seuran kämppä ja käymälä. |
| metsakeskus.1000000422 |
758 |
Akmeelinkummut |
10002 |
12001 |
13001 |
11028 |
27000 |
519979.45200000 |
7555163.28400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000422 |
Kohde sijaitsee Sompiojärven koillisrannalla Hietaojan luusuassa. Alueella on kolme pitkulaista suosaareketta. Hietaojan itäpuolella sijaitsee kumpu 1, josta on vuonna 1967 tutkittu kolme liettä, sekä kookas pyyntikuoppa, "Akmeelin hauta". Kumpu 2 sijaitsee Hietaojan länsipuolella ja sen laella on pyyntikuoppia. Sieltä on löytynyt myös kvartsi-iskoksia ja esineitä.
Kummun 2 luoteispuolella sijaitseva kumpu 3 on vähiten alttiina vedenvaihtelulle. Siellä on kolme mahdollista asumuspainannetta.
Löydöt kohteelta käsittävät liuske-esineen katkelman, hioimen, rautakuonaa ja kvartsia.
Kummun 3 luoteisosassa sijaitsee Sompio-seuran kämppä ja käymälä. |
| metsakeskus.1000000422 |
758 |
Akmeelinkummut |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
519979.45200000 |
7555163.28400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000422 |
Kohde sijaitsee Sompiojärven koillisrannalla Hietaojan luusuassa. Alueella on kolme pitkulaista suosaareketta. Hietaojan itäpuolella sijaitsee kumpu 1, josta on vuonna 1967 tutkittu kolme liettä, sekä kookas pyyntikuoppa, "Akmeelin hauta". Kumpu 2 sijaitsee Hietaojan länsipuolella ja sen laella on pyyntikuoppia. Sieltä on löytynyt myös kvartsi-iskoksia ja esineitä.
Kummun 2 luoteispuolella sijaitseva kumpu 3 on vähiten alttiina vedenvaihtelulle. Siellä on kolme mahdollista asumuspainannetta.
Löydöt kohteelta käsittävät liuske-esineen katkelman, hioimen, rautakuonaa ja kvartsia.
Kummun 3 luoteisosassa sijaitsee Sompio-seuran kämppä ja käymälä. |
| metsakeskus.1000000422 |
758 |
Akmeelinkummut |
10002 |
12016 |
13170 |
11028 |
27000 |
519979.45200000 |
7555163.28400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000422 |
Kohde sijaitsee Sompiojärven koillisrannalla Hietaojan luusuassa. Alueella on kolme pitkulaista suosaareketta. Hietaojan itäpuolella sijaitsee kumpu 1, josta on vuonna 1967 tutkittu kolme liettä, sekä kookas pyyntikuoppa, "Akmeelin hauta". Kumpu 2 sijaitsee Hietaojan länsipuolella ja sen laella on pyyntikuoppia. Sieltä on löytynyt myös kvartsi-iskoksia ja esineitä.
Kummun 2 luoteispuolella sijaitseva kumpu 3 on vähiten alttiina vedenvaihtelulle. Siellä on kolme mahdollista asumuspainannetta.
Löydöt kohteelta käsittävät liuske-esineen katkelman, hioimen, rautakuonaa ja kvartsia.
Kummun 3 luoteisosassa sijaitsee Sompio-seuran kämppä ja käymälä. |
| metsakeskus.1000000423 |
758 |
Kevitsa |
10002 |
12006 |
13083 |
11006 |
27000 |
498555.16800000 |
7507725.32100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000423 |
Kohde sijaitsee Vajukosken voimalasta 7 km itäkaakkoon, Kevitsan (noin 310 m) laella. Paikalla on ollut kivistä ladottu ihmishahmo, joka on sijoitettu katkaistun kartion muotoisen, 4 m pitkän ja 1-2 m korkean aluskiven päälle. Vuonna 1907 todettiin latomus hävitetyksi, mutta aluskivi oli jäljellä. Vuoden 1993 tarkastuksessa pääteltiin, että aluskivi on vaaran laelle rakennetun kolmiopisteen perustassa. Vuoden 2007 inventoinnissa tornin havaittiin tuhoutuneen ja seidan aluskiven jääneen sen alle. Peruskarttaan seitakohde on merkitty 60 m oletetulta paikalta kaakkoon.
Vaaran laella, seidan kohdasta noin 50 m luoteeseen, on myös ilmeisesti varsin tuore ladotuista litteistä kivistä koottu ihmishamoinen kiviladelma, jota vuonna 1997 todettiin voidellun rasvalla ja siis käytetyn mahdollisena palvontapaikkana. Kolmiopisteen seitapaikan ja tämän kiviladelman välillä havaittiin myös lohkottuja kvartseja.
2010 inventointi
Seita: Kolmimittauspiste on sijainnut laen korkeimmalla kohdalla olevalla rapautuneella kallionyppylällä. Tallgrenin kuvaama seita ei ole sijainnut tällä kumpareella vaan laen itäreunalla. Toisaalta Seidan on myös kerrottu sijaitsevan kolmiomittauspisteen länsi-luoteispuolella korkeimmalla laella ja sen olleen kivistä ladottu raunio. Seitaa ei kyetty paikantamaan inventoinnin aikana ja kaikki sitä koskevat tiedot ovat tulkinnavaraisia.
Kolmiomittauspisteestä n. 30-40 m lounaaseen (N 7507693 E 498537) on kivistä kasattu pieni raunio, jonka ylimmät kivet ovat valkoisia kvartsikiviä. Kyseessä on resentti pieni kivilatomus, joka on ilmestynyt paikalle joskus 1990-luvulla.
Lakialueella on muutama pilkkapuu, keloja jonka kyljessä kaiverruksia.
Kolmiomittauspisteestä n. 60 m pohjoiseen, lakea hieman alemmalla tasanteella on
iso kelo (N 7507777 E 498529), jossa nimikirjaimet MP ja P:n pallukan sisällä pieni
tikku-ukkokuvio.
Kolmiomittauspisteestä n. 160 m kaakkoon (N 7507592 E 498639) on vanhassa
kelossa nimikirjaimet PJM. Nämä kaksi em. pilkkaa vaikuttavat nykyaikaisilta, joskaan eivät aivan tuoreita - ilmeisesti 1900-luvulta.
Kolmas pilkkapuu on edellisiä vanhempi kelo, jo kovin huonokuntoinen. Se on parin
metrin korkeudelta kaksihaarainen. Se sijaitsee aivan sen lakikumpareen vieressä,
missä kolmiomittauspiste, sen etelä-lounaispuolella n. 10-15 m (N 7507713 E
498548). Siinä erottuu osin tuhoutuneita ja katkenneita kaiverruksia. Yksi kaiverrus
on kuin vinossa oleva P kirjain ja yksi V kirjain. Muista ei saa tarkempaa selkoa. |
| metsakeskus.1000000424 |
758 |
Pekuraivio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
487272.73600000 |
7492208.53900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000424 |
Kohde sijaitsee noin 5,5 km Sattasesta koilliseen Kitisen länsirannalla, Jerusaleminlammen eteläpuolella. Ollilan talon pelto ulottuu kohteen viereen. Alueen maaperä on karkeaa hiekkaa. Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Vuoden 1991 inventoinnissa kohteesta oli löytynyt kvartsia törmän taitteesta ja koekuopista. Asuinpaikka oli todettu pienialaiseksi, löydöt olivat tulleet noin 18 metriä halkaisijaltaan olevalta alueelta, ulottuen noin 10 metriä sisämaahan päin rantatörmästä. Vuoden 2016 inventoinnissa ei havaittu mitään uutta paikkaan liittyen. Viereinen pelto kasvoi heinää ja rantatörmä oli turpeen peitossa ja rantatörmän päällä kasvoi metsää. Kohteessa ei aiemmin ollut aluerajausta ja se lisättiin. Rajaus perustuu vuoden 1991 havaintoihin. |
| metsakeskus.1000000425 |
46 |
Kotkuinniemi c |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
605033.23300000 |
6879151.65800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000425 |
Kohde sijaitsee Saarijärveen pistävän Kotkuinniemen pohjoisosassa, niemen kärkeen johtavan tien varressa. Paikka on pieni sorainen kumpare Kotkuinniemen pohjoislaidalla, niemen kärkeen johtavan tien varrella. Paikalta on vuonna 1989 löytynyt yksi pala kampakeramiikkaa. Tällöin paikka tulkittiin osaksi Kotkuinniemi a:n asuinpaikkaa ja keramiikka luetteloitiin samalle numerolle paikasta 300-400 metriä luoteeseen löytyneiden keramiikan palojen kanssa. Vuoden 1991 inventoinnin yhteydessä paikan poikki johtavan tien pintaa tarkasteltiin, mutta löytöjä ei tuolla kertaa havaittu. |
| metsakeskus.1000000426 |
46 |
Kotkuinniemi d |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
605674.98500000 |
6878680.85300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000426 |
Kohde sijaitsee Kotkuinniemen itäosassa, loivasti itään viettävällä hiekkakankaalla. Paikasta noin 50-150 m itään on matala kannas, joka kivikaudella on ollut veden peitossa. Noin 10 m kannakselle johtavasta tiestä etelään on pyöreä painanne, halkaisijaltaan noin 8 m. Tähän ja lähiympäristöön tehtiin vuoden 1991 inventoinnissa kuusi koekuoppaa, joista yhdestä, painanteen pohjoisvallille tehdystä koekuopasta löytyi siru asbestikeramiikkaa ja kvartsi-iskos. Muutamassa koekuopassa oli havaittavissa heikosti noensekaista hiekkaa. |
| metsakeskus.1000000427 |
46 |
Kotkuinniemi e |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
605251.14800000 |
6878760.81700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000427 |
Kohde sijaitsee Saarijärveen pistävän Kotkuinniemen lounaisosassa, luoteeseen viettävällä melko tasaisella hiekkakankaalla. Noin 87 m:n käyrällä on törmä, jonka päällä on on vierekkäin kaksi likimain suorakaiteen muotoista asumuspainannetta, kooltaan noin 8-10 x 4-5 m. Painanteista noin 50 m länsiluoteeseen on kesämökki, jolle johtavan tien eteläreunalla painanteet sijaitsevat. Luoteisempaan painanteeseen tehtiin yksi koekuoppa, josta löytyi saviastianpaloja, piitä ja kvartsia. Maaperä oli hieman noensekaista hiekkaa. Painanteen luoteislaidalla on sähköpylväs, jonka pystyttäminen on tuhonnut muinaisjäännöstä noin neliömetrin verran. Muutoin paikka on hyvin säilynyt ja painanteet erottuvat maastossa erittäin hyvin. |
| metsakeskus.1000000428 |
758 |
Neulaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
484473.87000000 |
7488829.89900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000428 |
Asuinpaikka sijaitsee Kitisen länsirannalla Sattasen koulusta noin 1,1 kilometriä koilliseen laakean sorakuopan eteläreunassa kapealla kannaksella ja saman kuopan pohjoisreunassa. Soranotto näyttää tuhonneen suuren osan asuinpaikasta. Mahdolliset pyyntikuopat, 2 kappaletta, sijaitsevat tasaisella hiekkakankaalla sorakuopan pohjois- ja itäpuolella. Löydöt paikalta käsittävät kiviesineen katkelman, kivilaji-iskoksia, kvartsia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.1000000428 |
758 |
Neulaniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
484473.87000000 |
7488829.89900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000428 |
Asuinpaikka sijaitsee Kitisen länsirannalla Sattasen koulusta noin 1,1 kilometriä koilliseen laakean sorakuopan eteläreunassa kapealla kannaksella ja saman kuopan pohjoisreunassa. Soranotto näyttää tuhonneen suuren osan asuinpaikasta. Mahdolliset pyyntikuopat, 2 kappaletta, sijaitsevat tasaisella hiekkakankaalla sorakuopan pohjois- ja itäpuolella. Löydöt paikalta käsittävät kiviesineen katkelman, kivilaji-iskoksia, kvartsia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.1000000429 |
46 |
Sammallahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
604535.42700000 |
6881029.90000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000429 |
Kohde sijaitsee Ylä-Enonveden eteläosassa, Sammallahden pohjoispuolella, Karhulan taloon johtavan tien pohjoispuolella, talosta noin 500 m länsiluoteeseen. Paikka on loivasti etelälounaaseen viettävää, mäntyä kasvavaa kangasta. Alueen maaperä on hiekkaa arviolta noin 150 x 50 metrin alalla, jolle asuinpaikka rajoittunee. Itä-, pohjois- ja länsipuolella maasto muuttuu louhikkoiseksi moreeniksi, eteläpuolella kulkee tie aivan Sammallahden pohjoisrantaa. Hiekkaiselle alueelle tehtiin vuoden 1991 inventoinnissa kaksi koekuoppaa, joista toisesta löytyi asbestikeramiikkaa. Vuoden 1992 inventoinnissa Sammallahden rantaa kulkevan tien ojan seinämässä havaittiin palanutta luuta. |
| metsakeskus.1000000430 |
758 |
Savikangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
482434.71400000 |
7476224.96000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000430 |
Kitisen länsirannalla tasaisella mäntykankaalla ja jyrkän jokitörmän taitteessa, jossa on kaksi osittain sortunutta liesikiveystä. Löydöt kvartsia, havaittu n. 40 m matkalla joen suunnassa. |
| metsakeskus.1000000431 |
46 |
Pitkälahti |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
606398.67600000 |
6881416.76000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000431 |
Kohde sijaitsee Ylä-Enonveden kaakkoisosassa, Pitkälahden pohjoispuolella, Simanalan–Paakkunalan tieltä Ollilan taloon johtavan tien haarasta noin 60 metriä länsiluoteeseen. Kyseessä on sammaloitunut kiviröykkiö, kooltaan noin 5 x 6 metriä ja korkeudeltaan noin 60 senttimetriä. Röykkiö sijaitsee korkean sisäänpäin kallistuvan kallion edustalla moreenipohjalla. Vuonna 1991 röykkiön viereen tehtiin kolme koekuoppaa, joista yhdestä löytyi rautakauden tyyppistä keramiikkaa, toisesta silmukkapäinen, varresta kierretty rautaneula ja kolmannessa oli havaittavissa hyvin vahvaa noensekaista maata noin 20 sentin syvyyteen.
Kesäkuussa 1993 Savonlinnan museo teki paikalla kaivauksen, jolloin löytöinä saatiin samanlaista rautakautista keramiikkaa kuin aiemmista koekuopista. Lisäksi paljastui kiveys, jonka alla oli vahva nokimaakerros ja palanutta luuta. Kiveys tulkittiin mahdollisen uunin tai kiukaan jäännökseksi. Kallion edustalta löydettiin kvartsi-iskoksia ja lieden jäännökset. Nämä lienevät huomattavasti kiuasta vanhempia, kivi- tai varhaismetallikautisia.
Röykkiöstä noin 40 metriä kaakkoon, rannassa olevaan vajaan johtavan polun pohjoispuolella on halkaisijaltaan noin kymmenmetrinen keskussäiliöllinen tervahauta. |
| metsakeskus.1000000433 |
46 |
Aholampi |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
600647.02000000 |
6875756.01100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000433 |
Kohde sijaitsee Makkola-Karvila -tieltä Kangasmäen talon kohdalta länsiluoteeseen haarautuvan tien haarasta noin 500 m länteen sijaitsevalla pellolla, Aholammen talosta noin 100 m eteläkaakkoon. Mahdollinen kuppikivi sijaitsee kivikkoisen pellon lounaislaidalla. Kivi on kooltaan n. 100 x 100 cm, korkeus noin 60 cm. Kiven laella on yksi pyöreä matala kuppi, halkaisijaltaan noin 5 cm. On epävarmaa, onko kuppi ihmisen tekemä vai luonnonmuodostuma. |
| metsakeskus.1000000434 |
758 |
Kotamaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
484773.74900000 |
7486890.67600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000434 |
Asuinpaikka sijaitsee Kitisen itärannalla, Känsäsaaren koillispuolella, jyrkän rantatörmän päällä olevalla hiekkapohjaisella tasanteella. Asuinpaikka-alue on kahdessa osassa: luoteessa hiekkakuopan reunalla, kaakossa törmän taitteessa. Löydöt kvartsia ja palanutta luuta. Osa asuinaikasta on jäänyt Kelukosken voimalaitospadosta johtuen veden alle.
Vuoden 2019 inventointi: Kohde sijaitsee Sodankylästä noin 10 km pohjoiseen Sattasen kylän kohdalla Kitisen itärannalla Porokodanpalon eteläpäässä. Paikalla on sijainnut kivikautinen asuinpaikka, jonka Mika Sarkkinen on tutkinut vuonna 1993. Sarkkinen mainitsee, että alueella on kuoppia, joita hän ei pitänyt pyyntikuoppina koekaivettuaan yhden, vaan mahdollisesti asumuksen pohjina. Vuoden 2019 inventoinnissa alueelta löytyi viisi kuoppaa. Näistä painannemainen kuoppa nro 3 on ilmeisesti Sarkkisen koekaivama. Painanne on kooltaan noin 5x3 metriä, syvyys puolisen metriä. Koekuopista ei tullut löytöjä.
Kuopat 1, 3-5 ovat noin 300 metrin matkalla Kitisen rannan tuntumassa, kuoppa nro 2 on kauempana, noin 100 metriä rannasta. Alue on hiekka/sorapohjaista mäntykangasta. Rannan tuntumaan tehtiin koepistoja ja sortunutta rantatörmää havainnoitiin vuoden 2019 inventoinnissa, mutta mitään esihistorialliseen asuinpaikkaan viittaavaa ei havaittu.
Kuoppa 1 sijaitsee noin 30 metriä rannasta. Se on halkaisijaltaan noin 3 metriä ja syvyydeltään puoli metriä. Kuopassa on selvä huuhtoutumiskerros. Kuoppa nro 2 sijaitsee hakkuualueen laidassa, maaperä on soraa. Kuoppa on halkaisijaltaan pari metriä ja syvyys puoli metriä. Ympärillä on hyvin matalat vallit. Kuopan keskellä maannoksessa on 2-3 sentin huuhtoutumiskerros, joten kuoppa ei ole ainakaan kovin tuore. Kuopat nrot 4 ja 5 sijaitsevat alle 10 metriä rannasta. Kuopat on suorakaiteen muotoinen 1,5x0,5 metriä, syvyys puoli metriä, vallin päältä mitattuna noin metri. Kuoppa 4 on hieman pienempi kuin kuoppa 5. Kuopan ympärillä siis selvät vallit. Kuopat eivät vaikuta kovin vanhoilta.
Kuopat saavat pohjoispuolella jatkoa vuoden 2017 inventoinnissa Porokodanmaalta löytyneistä kuopista. Alueen kuoppien luonne ja ajoitus voisivat selvitä koekaivauksilla. |
| metsakeskus.1000000434 |
758 |
Kotamaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
484773.74900000 |
7486890.67600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000434 |
Asuinpaikka sijaitsee Kitisen itärannalla, Känsäsaaren koillispuolella, jyrkän rantatörmän päällä olevalla hiekkapohjaisella tasanteella. Asuinpaikka-alue on kahdessa osassa: luoteessa hiekkakuopan reunalla, kaakossa törmän taitteessa. Löydöt kvartsia ja palanutta luuta. Osa asuinaikasta on jäänyt Kelukosken voimalaitospadosta johtuen veden alle.
Vuoden 2019 inventointi: Kohde sijaitsee Sodankylästä noin 10 km pohjoiseen Sattasen kylän kohdalla Kitisen itärannalla Porokodanpalon eteläpäässä. Paikalla on sijainnut kivikautinen asuinpaikka, jonka Mika Sarkkinen on tutkinut vuonna 1993. Sarkkinen mainitsee, että alueella on kuoppia, joita hän ei pitänyt pyyntikuoppina koekaivettuaan yhden, vaan mahdollisesti asumuksen pohjina. Vuoden 2019 inventoinnissa alueelta löytyi viisi kuoppaa. Näistä painannemainen kuoppa nro 3 on ilmeisesti Sarkkisen koekaivama. Painanne on kooltaan noin 5x3 metriä, syvyys puolisen metriä. Koekuopista ei tullut löytöjä.
Kuopat 1, 3-5 ovat noin 300 metrin matkalla Kitisen rannan tuntumassa, kuoppa nro 2 on kauempana, noin 100 metriä rannasta. Alue on hiekka/sorapohjaista mäntykangasta. Rannan tuntumaan tehtiin koepistoja ja sortunutta rantatörmää havainnoitiin vuoden 2019 inventoinnissa, mutta mitään esihistorialliseen asuinpaikkaan viittaavaa ei havaittu.
Kuoppa 1 sijaitsee noin 30 metriä rannasta. Se on halkaisijaltaan noin 3 metriä ja syvyydeltään puoli metriä. Kuopassa on selvä huuhtoutumiskerros. Kuoppa nro 2 sijaitsee hakkuualueen laidassa, maaperä on soraa. Kuoppa on halkaisijaltaan pari metriä ja syvyys puoli metriä. Ympärillä on hyvin matalat vallit. Kuopan keskellä maannoksessa on 2-3 sentin huuhtoutumiskerros, joten kuoppa ei ole ainakaan kovin tuore. Kuopat nrot 4 ja 5 sijaitsevat alle 10 metriä rannasta. Kuopat on suorakaiteen muotoinen 1,5x0,5 metriä, syvyys puoli metriä, vallin päältä mitattuna noin metri. Kuoppa 4 on hieman pienempi kuin kuoppa 5. Kuopan ympärillä siis selvät vallit. Kuopat eivät vaikuta kovin vanhoilta.
Kuopat saavat pohjoispuolella jatkoa vuoden 2017 inventoinnissa Porokodanmaalta löytyneistä kuopista. Alueen kuoppien luonne ja ajoitus voisivat selvitä koekaivauksilla. |
| metsakeskus.1000000434 |
758 |
Kotamaa |
10002 |
12009 |
13094 |
11019 |
27000 |
484773.74900000 |
7486890.67600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000434 |
Asuinpaikka sijaitsee Kitisen itärannalla, Känsäsaaren koillispuolella, jyrkän rantatörmän päällä olevalla hiekkapohjaisella tasanteella. Asuinpaikka-alue on kahdessa osassa: luoteessa hiekkakuopan reunalla, kaakossa törmän taitteessa. Löydöt kvartsia ja palanutta luuta. Osa asuinaikasta on jäänyt Kelukosken voimalaitospadosta johtuen veden alle.
Vuoden 2019 inventointi: Kohde sijaitsee Sodankylästä noin 10 km pohjoiseen Sattasen kylän kohdalla Kitisen itärannalla Porokodanpalon eteläpäässä. Paikalla on sijainnut kivikautinen asuinpaikka, jonka Mika Sarkkinen on tutkinut vuonna 1993. Sarkkinen mainitsee, että alueella on kuoppia, joita hän ei pitänyt pyyntikuoppina koekaivettuaan yhden, vaan mahdollisesti asumuksen pohjina. Vuoden 2019 inventoinnissa alueelta löytyi viisi kuoppaa. Näistä painannemainen kuoppa nro 3 on ilmeisesti Sarkkisen koekaivama. Painanne on kooltaan noin 5x3 metriä, syvyys puolisen metriä. Koekuopista ei tullut löytöjä.
Kuopat 1, 3-5 ovat noin 300 metrin matkalla Kitisen rannan tuntumassa, kuoppa nro 2 on kauempana, noin 100 metriä rannasta. Alue on hiekka/sorapohjaista mäntykangasta. Rannan tuntumaan tehtiin koepistoja ja sortunutta rantatörmää havainnoitiin vuoden 2019 inventoinnissa, mutta mitään esihistorialliseen asuinpaikkaan viittaavaa ei havaittu.
Kuoppa 1 sijaitsee noin 30 metriä rannasta. Se on halkaisijaltaan noin 3 metriä ja syvyydeltään puoli metriä. Kuopassa on selvä huuhtoutumiskerros. Kuoppa nro 2 sijaitsee hakkuualueen laidassa, maaperä on soraa. Kuoppa on halkaisijaltaan pari metriä ja syvyys puoli metriä. Ympärillä on hyvin matalat vallit. Kuopan keskellä maannoksessa on 2-3 sentin huuhtoutumiskerros, joten kuoppa ei ole ainakaan kovin tuore. Kuopat nrot 4 ja 5 sijaitsevat alle 10 metriä rannasta. Kuopat on suorakaiteen muotoinen 1,5x0,5 metriä, syvyys puoli metriä, vallin päältä mitattuna noin metri. Kuoppa 4 on hieman pienempi kuin kuoppa 5. Kuopan ympärillä siis selvät vallit. Kuopat eivät vaikuta kovin vanhoilta.
Kuopat saavat pohjoispuolella jatkoa vuoden 2017 inventoinnissa Porokodanmaalta löytyneistä kuopista. Alueen kuoppien luonne ja ajoitus voisivat selvitä koekaivauksilla. |
| metsakeskus.1000000434 |
758 |
Kotamaa |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
484773.74900000 |
7486890.67600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000434 |
Asuinpaikka sijaitsee Kitisen itärannalla, Känsäsaaren koillispuolella, jyrkän rantatörmän päällä olevalla hiekkapohjaisella tasanteella. Asuinpaikka-alue on kahdessa osassa: luoteessa hiekkakuopan reunalla, kaakossa törmän taitteessa. Löydöt kvartsia ja palanutta luuta. Osa asuinaikasta on jäänyt Kelukosken voimalaitospadosta johtuen veden alle.
Vuoden 2019 inventointi: Kohde sijaitsee Sodankylästä noin 10 km pohjoiseen Sattasen kylän kohdalla Kitisen itärannalla Porokodanpalon eteläpäässä. Paikalla on sijainnut kivikautinen asuinpaikka, jonka Mika Sarkkinen on tutkinut vuonna 1993. Sarkkinen mainitsee, että alueella on kuoppia, joita hän ei pitänyt pyyntikuoppina koekaivettuaan yhden, vaan mahdollisesti asumuksen pohjina. Vuoden 2019 inventoinnissa alueelta löytyi viisi kuoppaa. Näistä painannemainen kuoppa nro 3 on ilmeisesti Sarkkisen koekaivama. Painanne on kooltaan noin 5x3 metriä, syvyys puolisen metriä. Koekuopista ei tullut löytöjä.
Kuopat 1, 3-5 ovat noin 300 metrin matkalla Kitisen rannan tuntumassa, kuoppa nro 2 on kauempana, noin 100 metriä rannasta. Alue on hiekka/sorapohjaista mäntykangasta. Rannan tuntumaan tehtiin koepistoja ja sortunutta rantatörmää havainnoitiin vuoden 2019 inventoinnissa, mutta mitään esihistorialliseen asuinpaikkaan viittaavaa ei havaittu.
Kuoppa 1 sijaitsee noin 30 metriä rannasta. Se on halkaisijaltaan noin 3 metriä ja syvyydeltään puoli metriä. Kuopassa on selvä huuhtoutumiskerros. Kuoppa nro 2 sijaitsee hakkuualueen laidassa, maaperä on soraa. Kuoppa on halkaisijaltaan pari metriä ja syvyys puoli metriä. Ympärillä on hyvin matalat vallit. Kuopan keskellä maannoksessa on 2-3 sentin huuhtoutumiskerros, joten kuoppa ei ole ainakaan kovin tuore. Kuopat nrot 4 ja 5 sijaitsevat alle 10 metriä rannasta. Kuopat on suorakaiteen muotoinen 1,5x0,5 metriä, syvyys puoli metriä, vallin päältä mitattuna noin metri. Kuoppa 4 on hieman pienempi kuin kuoppa 5. Kuopan ympärillä siis selvät vallit. Kuopat eivät vaikuta kovin vanhoilta.
Kuopat saavat pohjoispuolella jatkoa vuoden 2017 inventoinnissa Porokodanmaalta löytyneistä kuopista. Alueen kuoppien luonne ja ajoitus voisivat selvitä koekaivauksilla. |
| metsakeskus.1000000436 |
758 |
Poikamella |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
482581.00000000 |
7483238.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000436 |
Kohde sijaitsee Rovaniemi-Ivalo -maantien ja Kitisen välisessä maastossa, tasaisella mäntykankaalla. Asuinpaikkalöytöjä paikalta oli kolmessa eri keskittymässä. Asuinpaikkaa on tutkittu kaivauksin, ja ilmeisesti suurin osa siitä on jäänyt veden alle Kelukosken voimalaitoksen patoaltaan vuoksi.
Viereisellä hiekkaharjanteella on kuusi pyyntikuoppaa, jotka ovat säilyneet Kelukosken voimalaitoksen patoaltaan rakentamisen jälkeenkin. Uudemmassa kartassa paikka esiintyy nimellä Paikanmella.
Löydöt paikalta käsittävät asbestikeramikkaa, nuolenkärjen katkelman, pronssipalan, piitä ja kvartsia. Sodankylä 45 ja 63.
Muinaisjäännösalueen pohjoispään koordinaatit ovat p: 7486580, i: 3482860.
Kohde tarkastettiin Viiankiaavan inventoinnissa vuonna 2017, jolloin todettiin, ettei itse asuinpaikkaa ole tuskin enää lainkaan jäljellä, vaan paikalla on tasattua rantaa sekä patovalli. Pyyntikuoppien sijainti mitattiin ja ne vietiin muinaisjäännösrekisteriin alakohteiksi. Lisäksi kohteessa havaittiin puolustusvarustuksia, jotka on myös viety alakohteiksi muinaisjäännösrekisteriin. Puolustusvarustuksiin kuuluu juoksuhauta, joka on tien suuntainen ja siitä on näkyvissä noin 50 metrin osuus. Lisäksi havaittiin kaksi poteroksi luokiteltavaa kohdetta. Harjanteella mitattiin viiden pyyntikuopan paikka, mutta kuudes on alhaalla kankaalla, tien läheisyydessä. Mahdollisesti tämäkin on pyyntikuoppa, mutta se sijaitsee selvästi erillään harjanteen pyyntikuopista.
Kohde tarkastettiin v. 2024 inventoinnissa vain pohjoisosaltaan, noin 50 m säteellä suunnitellusta putkilinjasta. Kohdalla on taisteluhaudan pätkä. Puolustussuunta on länteen, kohti vieressä olevaa tietä. Kasvillisuudesta ja maatumisasteesta päätellen se on vähintään muuta man vuosikymmenen ikäinen. Ei saatu selvitettyä liittyykö se saksalaisten v. 1944 tekemiin varustuksiin vai myöhempiin Suomen puolustusvoimien harjoitustoimintoihin. |
| metsakeskus.1000000436 |
758 |
Poikamella |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
482581.00000000 |
7483238.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000436 |
Kohde sijaitsee Rovaniemi-Ivalo -maantien ja Kitisen välisessä maastossa, tasaisella mäntykankaalla. Asuinpaikkalöytöjä paikalta oli kolmessa eri keskittymässä. Asuinpaikkaa on tutkittu kaivauksin, ja ilmeisesti suurin osa siitä on jäänyt veden alle Kelukosken voimalaitoksen patoaltaan vuoksi.
Viereisellä hiekkaharjanteella on kuusi pyyntikuoppaa, jotka ovat säilyneet Kelukosken voimalaitoksen patoaltaan rakentamisen jälkeenkin. Uudemmassa kartassa paikka esiintyy nimellä Paikanmella.
Löydöt paikalta käsittävät asbestikeramikkaa, nuolenkärjen katkelman, pronssipalan, piitä ja kvartsia. Sodankylä 45 ja 63.
Muinaisjäännösalueen pohjoispään koordinaatit ovat p: 7486580, i: 3482860.
Kohde tarkastettiin Viiankiaavan inventoinnissa vuonna 2017, jolloin todettiin, ettei itse asuinpaikkaa ole tuskin enää lainkaan jäljellä, vaan paikalla on tasattua rantaa sekä patovalli. Pyyntikuoppien sijainti mitattiin ja ne vietiin muinaisjäännösrekisteriin alakohteiksi. Lisäksi kohteessa havaittiin puolustusvarustuksia, jotka on myös viety alakohteiksi muinaisjäännösrekisteriin. Puolustusvarustuksiin kuuluu juoksuhauta, joka on tien suuntainen ja siitä on näkyvissä noin 50 metrin osuus. Lisäksi havaittiin kaksi poteroksi luokiteltavaa kohdetta. Harjanteella mitattiin viiden pyyntikuopan paikka, mutta kuudes on alhaalla kankaalla, tien läheisyydessä. Mahdollisesti tämäkin on pyyntikuoppa, mutta se sijaitsee selvästi erillään harjanteen pyyntikuopista.
Kohde tarkastettiin v. 2024 inventoinnissa vain pohjoisosaltaan, noin 50 m säteellä suunnitellusta putkilinjasta. Kohdalla on taisteluhaudan pätkä. Puolustussuunta on länteen, kohti vieressä olevaa tietä. Kasvillisuudesta ja maatumisasteesta päätellen se on vähintään muuta man vuosikymmenen ikäinen. Ei saatu selvitettyä liittyykö se saksalaisten v. 1944 tekemiin varustuksiin vai myöhempiin Suomen puolustusvoimien harjoitustoimintoihin. |
| metsakeskus.1000000436 |
758 |
Poikamella |
10002 |
12001 |
13000 |
11042 |
27000 |
482581.00000000 |
7483238.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000436 |
Kohde sijaitsee Rovaniemi-Ivalo -maantien ja Kitisen välisessä maastossa, tasaisella mäntykankaalla. Asuinpaikkalöytöjä paikalta oli kolmessa eri keskittymässä. Asuinpaikkaa on tutkittu kaivauksin, ja ilmeisesti suurin osa siitä on jäänyt veden alle Kelukosken voimalaitoksen patoaltaan vuoksi.
Viereisellä hiekkaharjanteella on kuusi pyyntikuoppaa, jotka ovat säilyneet Kelukosken voimalaitoksen patoaltaan rakentamisen jälkeenkin. Uudemmassa kartassa paikka esiintyy nimellä Paikanmella.
Löydöt paikalta käsittävät asbestikeramikkaa, nuolenkärjen katkelman, pronssipalan, piitä ja kvartsia. Sodankylä 45 ja 63.
Muinaisjäännösalueen pohjoispään koordinaatit ovat p: 7486580, i: 3482860.
Kohde tarkastettiin Viiankiaavan inventoinnissa vuonna 2017, jolloin todettiin, ettei itse asuinpaikkaa ole tuskin enää lainkaan jäljellä, vaan paikalla on tasattua rantaa sekä patovalli. Pyyntikuoppien sijainti mitattiin ja ne vietiin muinaisjäännösrekisteriin alakohteiksi. Lisäksi kohteessa havaittiin puolustusvarustuksia, jotka on myös viety alakohteiksi muinaisjäännösrekisteriin. Puolustusvarustuksiin kuuluu juoksuhauta, joka on tien suuntainen ja siitä on näkyvissä noin 50 metrin osuus. Lisäksi havaittiin kaksi poteroksi luokiteltavaa kohdetta. Harjanteella mitattiin viiden pyyntikuopan paikka, mutta kuudes on alhaalla kankaalla, tien läheisyydessä. Mahdollisesti tämäkin on pyyntikuoppa, mutta se sijaitsee selvästi erillään harjanteen pyyntikuopista.
Kohde tarkastettiin v. 2024 inventoinnissa vain pohjoisosaltaan, noin 50 m säteellä suunnitellusta putkilinjasta. Kohdalla on taisteluhaudan pätkä. Puolustussuunta on länteen, kohti vieressä olevaa tietä. Kasvillisuudesta ja maatumisasteesta päätellen se on vähintään muuta man vuosikymmenen ikäinen. Ei saatu selvitettyä liittyykö se saksalaisten v. 1944 tekemiin varustuksiin vai myöhempiin Suomen puolustusvoimien harjoitustoimintoihin. |
| metsakeskus.1000000436 |
758 |
Poikamella |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
482581.00000000 |
7483238.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000436 |
Kohde sijaitsee Rovaniemi-Ivalo -maantien ja Kitisen välisessä maastossa, tasaisella mäntykankaalla. Asuinpaikkalöytöjä paikalta oli kolmessa eri keskittymässä. Asuinpaikkaa on tutkittu kaivauksin, ja ilmeisesti suurin osa siitä on jäänyt veden alle Kelukosken voimalaitoksen patoaltaan vuoksi.
Viereisellä hiekkaharjanteella on kuusi pyyntikuoppaa, jotka ovat säilyneet Kelukosken voimalaitoksen patoaltaan rakentamisen jälkeenkin. Uudemmassa kartassa paikka esiintyy nimellä Paikanmella.
Löydöt paikalta käsittävät asbestikeramikkaa, nuolenkärjen katkelman, pronssipalan, piitä ja kvartsia. Sodankylä 45 ja 63.
Muinaisjäännösalueen pohjoispään koordinaatit ovat p: 7486580, i: 3482860.
Kohde tarkastettiin Viiankiaavan inventoinnissa vuonna 2017, jolloin todettiin, ettei itse asuinpaikkaa ole tuskin enää lainkaan jäljellä, vaan paikalla on tasattua rantaa sekä patovalli. Pyyntikuoppien sijainti mitattiin ja ne vietiin muinaisjäännösrekisteriin alakohteiksi. Lisäksi kohteessa havaittiin puolustusvarustuksia, jotka on myös viety alakohteiksi muinaisjäännösrekisteriin. Puolustusvarustuksiin kuuluu juoksuhauta, joka on tien suuntainen ja siitä on näkyvissä noin 50 metrin osuus. Lisäksi havaittiin kaksi poteroksi luokiteltavaa kohdetta. Harjanteella mitattiin viiden pyyntikuopan paikka, mutta kuudes on alhaalla kankaalla, tien läheisyydessä. Mahdollisesti tämäkin on pyyntikuoppa, mutta se sijaitsee selvästi erillään harjanteen pyyntikuopista.
Kohde tarkastettiin v. 2024 inventoinnissa vain pohjoisosaltaan, noin 50 m säteellä suunnitellusta putkilinjasta. Kohdalla on taisteluhaudan pätkä. Puolustussuunta on länteen, kohti vieressä olevaa tietä. Kasvillisuudesta ja maatumisasteesta päätellen se on vähintään muuta man vuosikymmenen ikäinen. Ei saatu selvitettyä liittyykö se saksalaisten v. 1944 tekemiin varustuksiin vai myöhempiin Suomen puolustusvoimien harjoitustoimintoihin. |
| metsakeskus.1000000436 |
758 |
Poikamella |
10002 |
12016 |
13170 |
11028 |
27000 |
482581.00000000 |
7483238.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000436 |
Kohde sijaitsee Rovaniemi-Ivalo -maantien ja Kitisen välisessä maastossa, tasaisella mäntykankaalla. Asuinpaikkalöytöjä paikalta oli kolmessa eri keskittymässä. Asuinpaikkaa on tutkittu kaivauksin, ja ilmeisesti suurin osa siitä on jäänyt veden alle Kelukosken voimalaitoksen patoaltaan vuoksi.
Viereisellä hiekkaharjanteella on kuusi pyyntikuoppaa, jotka ovat säilyneet Kelukosken voimalaitoksen patoaltaan rakentamisen jälkeenkin. Uudemmassa kartassa paikka esiintyy nimellä Paikanmella.
Löydöt paikalta käsittävät asbestikeramikkaa, nuolenkärjen katkelman, pronssipalan, piitä ja kvartsia. Sodankylä 45 ja 63.
Muinaisjäännösalueen pohjoispään koordinaatit ovat p: 7486580, i: 3482860.
Kohde tarkastettiin Viiankiaavan inventoinnissa vuonna 2017, jolloin todettiin, ettei itse asuinpaikkaa ole tuskin enää lainkaan jäljellä, vaan paikalla on tasattua rantaa sekä patovalli. Pyyntikuoppien sijainti mitattiin ja ne vietiin muinaisjäännösrekisteriin alakohteiksi. Lisäksi kohteessa havaittiin puolustusvarustuksia, jotka on myös viety alakohteiksi muinaisjäännösrekisteriin. Puolustusvarustuksiin kuuluu juoksuhauta, joka on tien suuntainen ja siitä on näkyvissä noin 50 metrin osuus. Lisäksi havaittiin kaksi poteroksi luokiteltavaa kohdetta. Harjanteella mitattiin viiden pyyntikuopan paikka, mutta kuudes on alhaalla kankaalla, tien läheisyydessä. Mahdollisesti tämäkin on pyyntikuoppa, mutta se sijaitsee selvästi erillään harjanteen pyyntikuopista.
Kohde tarkastettiin v. 2024 inventoinnissa vain pohjoisosaltaan, noin 50 m säteellä suunnitellusta putkilinjasta. Kohdalla on taisteluhaudan pätkä. Puolustussuunta on länteen, kohti vieressä olevaa tietä. Kasvillisuudesta ja maatumisasteesta päätellen se on vähintään muuta man vuosikymmenen ikäinen. Ei saatu selvitettyä liittyykö se saksalaisten v. 1944 tekemiin varustuksiin vai myöhempiin Suomen puolustusvoimien harjoitustoimintoihin. |
| metsakeskus.1000000436 |
758 |
Poikamella |
10002 |
12016 |
13170 |
11042 |
27000 |
482581.00000000 |
7483238.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000436 |
Kohde sijaitsee Rovaniemi-Ivalo -maantien ja Kitisen välisessä maastossa, tasaisella mäntykankaalla. Asuinpaikkalöytöjä paikalta oli kolmessa eri keskittymässä. Asuinpaikkaa on tutkittu kaivauksin, ja ilmeisesti suurin osa siitä on jäänyt veden alle Kelukosken voimalaitoksen patoaltaan vuoksi.
Viereisellä hiekkaharjanteella on kuusi pyyntikuoppaa, jotka ovat säilyneet Kelukosken voimalaitoksen patoaltaan rakentamisen jälkeenkin. Uudemmassa kartassa paikka esiintyy nimellä Paikanmella.
Löydöt paikalta käsittävät asbestikeramikkaa, nuolenkärjen katkelman, pronssipalan, piitä ja kvartsia. Sodankylä 45 ja 63.
Muinaisjäännösalueen pohjoispään koordinaatit ovat p: 7486580, i: 3482860.
Kohde tarkastettiin Viiankiaavan inventoinnissa vuonna 2017, jolloin todettiin, ettei itse asuinpaikkaa ole tuskin enää lainkaan jäljellä, vaan paikalla on tasattua rantaa sekä patovalli. Pyyntikuoppien sijainti mitattiin ja ne vietiin muinaisjäännösrekisteriin alakohteiksi. Lisäksi kohteessa havaittiin puolustusvarustuksia, jotka on myös viety alakohteiksi muinaisjäännösrekisteriin. Puolustusvarustuksiin kuuluu juoksuhauta, joka on tien suuntainen ja siitä on näkyvissä noin 50 metrin osuus. Lisäksi havaittiin kaksi poteroksi luokiteltavaa kohdetta. Harjanteella mitattiin viiden pyyntikuopan paikka, mutta kuudes on alhaalla kankaalla, tien läheisyydessä. Mahdollisesti tämäkin on pyyntikuoppa, mutta se sijaitsee selvästi erillään harjanteen pyyntikuopista.
Kohde tarkastettiin v. 2024 inventoinnissa vain pohjoisosaltaan, noin 50 m säteellä suunnitellusta putkilinjasta. Kohdalla on taisteluhaudan pätkä. Puolustussuunta on länteen, kohti vieressä olevaa tietä. Kasvillisuudesta ja maatumisasteesta päätellen se on vähintään muuta man vuosikymmenen ikäinen. Ei saatu selvitettyä liittyykö se saksalaisten v. 1944 tekemiin varustuksiin vai myöhempiin Suomen puolustusvoimien harjoitustoimintoihin. |
| metsakeskus.1000000436 |
758 |
Poikamella |
10002 |
12011 |
13114 |
11019 |
27000 |
482581.00000000 |
7483238.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000436 |
Kohde sijaitsee Rovaniemi-Ivalo -maantien ja Kitisen välisessä maastossa, tasaisella mäntykankaalla. Asuinpaikkalöytöjä paikalta oli kolmessa eri keskittymässä. Asuinpaikkaa on tutkittu kaivauksin, ja ilmeisesti suurin osa siitä on jäänyt veden alle Kelukosken voimalaitoksen patoaltaan vuoksi.
Viereisellä hiekkaharjanteella on kuusi pyyntikuoppaa, jotka ovat säilyneet Kelukosken voimalaitoksen patoaltaan rakentamisen jälkeenkin. Uudemmassa kartassa paikka esiintyy nimellä Paikanmella.
Löydöt paikalta käsittävät asbestikeramikkaa, nuolenkärjen katkelman, pronssipalan, piitä ja kvartsia. Sodankylä 45 ja 63.
Muinaisjäännösalueen pohjoispään koordinaatit ovat p: 7486580, i: 3482860.
Kohde tarkastettiin Viiankiaavan inventoinnissa vuonna 2017, jolloin todettiin, ettei itse asuinpaikkaa ole tuskin enää lainkaan jäljellä, vaan paikalla on tasattua rantaa sekä patovalli. Pyyntikuoppien sijainti mitattiin ja ne vietiin muinaisjäännösrekisteriin alakohteiksi. Lisäksi kohteessa havaittiin puolustusvarustuksia, jotka on myös viety alakohteiksi muinaisjäännösrekisteriin. Puolustusvarustuksiin kuuluu juoksuhauta, joka on tien suuntainen ja siitä on näkyvissä noin 50 metrin osuus. Lisäksi havaittiin kaksi poteroksi luokiteltavaa kohdetta. Harjanteella mitattiin viiden pyyntikuopan paikka, mutta kuudes on alhaalla kankaalla, tien läheisyydessä. Mahdollisesti tämäkin on pyyntikuoppa, mutta se sijaitsee selvästi erillään harjanteen pyyntikuopista.
Kohde tarkastettiin v. 2024 inventoinnissa vain pohjoisosaltaan, noin 50 m säteellä suunnitellusta putkilinjasta. Kohdalla on taisteluhaudan pätkä. Puolustussuunta on länteen, kohti vieressä olevaa tietä. Kasvillisuudesta ja maatumisasteesta päätellen se on vähintään muuta man vuosikymmenen ikäinen. Ei saatu selvitettyä liittyykö se saksalaisten v. 1944 tekemiin varustuksiin vai myöhempiin Suomen puolustusvoimien harjoitustoimintoihin. |
| metsakeskus.1000000436 |
758 |
Poikamella |
10002 |
12011 |
13114 |
11028 |
27000 |
482581.00000000 |
7483238.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000436 |
Kohde sijaitsee Rovaniemi-Ivalo -maantien ja Kitisen välisessä maastossa, tasaisella mäntykankaalla. Asuinpaikkalöytöjä paikalta oli kolmessa eri keskittymässä. Asuinpaikkaa on tutkittu kaivauksin, ja ilmeisesti suurin osa siitä on jäänyt veden alle Kelukosken voimalaitoksen patoaltaan vuoksi.
Viereisellä hiekkaharjanteella on kuusi pyyntikuoppaa, jotka ovat säilyneet Kelukosken voimalaitoksen patoaltaan rakentamisen jälkeenkin. Uudemmassa kartassa paikka esiintyy nimellä Paikanmella.
Löydöt paikalta käsittävät asbestikeramikkaa, nuolenkärjen katkelman, pronssipalan, piitä ja kvartsia. Sodankylä 45 ja 63.
Muinaisjäännösalueen pohjoispään koordinaatit ovat p: 7486580, i: 3482860.
Kohde tarkastettiin Viiankiaavan inventoinnissa vuonna 2017, jolloin todettiin, ettei itse asuinpaikkaa ole tuskin enää lainkaan jäljellä, vaan paikalla on tasattua rantaa sekä patovalli. Pyyntikuoppien sijainti mitattiin ja ne vietiin muinaisjäännösrekisteriin alakohteiksi. Lisäksi kohteessa havaittiin puolustusvarustuksia, jotka on myös viety alakohteiksi muinaisjäännösrekisteriin. Puolustusvarustuksiin kuuluu juoksuhauta, joka on tien suuntainen ja siitä on näkyvissä noin 50 metrin osuus. Lisäksi havaittiin kaksi poteroksi luokiteltavaa kohdetta. Harjanteella mitattiin viiden pyyntikuopan paikka, mutta kuudes on alhaalla kankaalla, tien läheisyydessä. Mahdollisesti tämäkin on pyyntikuoppa, mutta se sijaitsee selvästi erillään harjanteen pyyntikuopista.
Kohde tarkastettiin v. 2024 inventoinnissa vain pohjoisosaltaan, noin 50 m säteellä suunnitellusta putkilinjasta. Kohdalla on taisteluhaudan pätkä. Puolustussuunta on länteen, kohti vieressä olevaa tietä. Kasvillisuudesta ja maatumisasteesta päätellen se on vähintään muuta man vuosikymmenen ikäinen. Ei saatu selvitettyä liittyykö se saksalaisten v. 1944 tekemiin varustuksiin vai myöhempiin Suomen puolustusvoimien harjoitustoimintoihin. |
| metsakeskus.1000000436 |
758 |
Poikamella |
10002 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
482581.00000000 |
7483238.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000436 |
Kohde sijaitsee Rovaniemi-Ivalo -maantien ja Kitisen välisessä maastossa, tasaisella mäntykankaalla. Asuinpaikkalöytöjä paikalta oli kolmessa eri keskittymässä. Asuinpaikkaa on tutkittu kaivauksin, ja ilmeisesti suurin osa siitä on jäänyt veden alle Kelukosken voimalaitoksen patoaltaan vuoksi.
Viereisellä hiekkaharjanteella on kuusi pyyntikuoppaa, jotka ovat säilyneet Kelukosken voimalaitoksen patoaltaan rakentamisen jälkeenkin. Uudemmassa kartassa paikka esiintyy nimellä Paikanmella.
Löydöt paikalta käsittävät asbestikeramikkaa, nuolenkärjen katkelman, pronssipalan, piitä ja kvartsia. Sodankylä 45 ja 63.
Muinaisjäännösalueen pohjoispään koordinaatit ovat p: 7486580, i: 3482860.
Kohde tarkastettiin Viiankiaavan inventoinnissa vuonna 2017, jolloin todettiin, ettei itse asuinpaikkaa ole tuskin enää lainkaan jäljellä, vaan paikalla on tasattua rantaa sekä patovalli. Pyyntikuoppien sijainti mitattiin ja ne vietiin muinaisjäännösrekisteriin alakohteiksi. Lisäksi kohteessa havaittiin puolustusvarustuksia, jotka on myös viety alakohteiksi muinaisjäännösrekisteriin. Puolustusvarustuksiin kuuluu juoksuhauta, joka on tien suuntainen ja siitä on näkyvissä noin 50 metrin osuus. Lisäksi havaittiin kaksi poteroksi luokiteltavaa kohdetta. Harjanteella mitattiin viiden pyyntikuopan paikka, mutta kuudes on alhaalla kankaalla, tien läheisyydessä. Mahdollisesti tämäkin on pyyntikuoppa, mutta se sijaitsee selvästi erillään harjanteen pyyntikuopista.
Kohde tarkastettiin v. 2024 inventoinnissa vain pohjoisosaltaan, noin 50 m säteellä suunnitellusta putkilinjasta. Kohdalla on taisteluhaudan pätkä. Puolustussuunta on länteen, kohti vieressä olevaa tietä. Kasvillisuudesta ja maatumisasteesta päätellen se on vähintään muuta man vuosikymmenen ikäinen. Ei saatu selvitettyä liittyykö se saksalaisten v. 1944 tekemiin varustuksiin vai myöhempiin Suomen puolustusvoimien harjoitustoimintoihin. |
| metsakeskus.1000000437 |
46 |
Saunaniemi |
10002 |
12004 |
13055 |
11006 |
27000 |
586334.68800000 |
6899561.36200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000437 |
Paikka tarkastettiin vuonna 1992, jolloin Saunaniemen kärjestä löytyi muutama matala tulisijan näköinen kivilatomus. Niitä on maanomistajan mukaan ollut paikalla enemmänkin, mutta 1980-luvun lopulla niemelle rakennetun kesämökin ja saunan rakennustöiden yhteydessä osa on tuhottu tai peitetty maalla. Saunaniemen alue on mainittu myös Antero Pelkosen 1800-luvun lopulla tekemässä inventoinnissa (Entisajan muistoja Rantasalmen kihlakunnasta, v. 1912, s. 40: "Muutoin olivat Asikaiset muinoin Rantasalmelta käsin Ihamaniemellä kaskea viljelleet ja kalastelleet; heidän vanhoja katiskonsa jäännöksiä kerrottiin vielä näkyvän Ahvenlahdessa, Laiskankannassa ja Saunalahdessa. Kalasaunan uuninsijaa näytetään Saunaniemellä, joka on Ihamaniemen nenässä.") ja se on maanomistajan mukaan ollut kalastajien levähdyspaikka "iät ja ajat". |
| metsakeskus.1000000438 |
46 |
Surmajoki a |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
603061.02800000 |
6880661.04800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000438 |
Kohde sijaitsee Simanalassa 650 m Savonlinnan ja Enonkosken välisen tien (471) ja Paakkunalan tien (15389) risteyksestä länteen, Surmajoen varrella. Paikka sijaitsee hiekkakuopan itä- ja koillisreunalla loivasti koilliseen laskevalla hiekkakankaalla jyrkän, koilliseen Surmajoen rantaan laskevan törmän päällä. Suurin osa löydöistä on hiekkakuopan itäkulmasta alueelta, josta pintamaa on kuorittu. Palanutta luuta tavattiin myös 50 m luoteeseen hiekkakuopan reunalta. Hiekanotto on ilmeisesti tuhonnut suurimman osan asuinpaikasta. Ehjää asuinpaikka on ilmeisesti jäljellä kapea kaistale hiekkakuopan alueelta törmän reunalle työnnetyn pintamaan alla ja ehkä löytöpaikalta kaakkoon, missä maanpinta on koskematon. |
| metsakeskus.1000000439 |
758 |
Säynäjäluikonkumpu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
517120.61500000 |
7548545.93600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000439 |
Kohde sijaitsee Vuotson kylätaajamasta noin 15 km kaakkoon, entisen Mutenianjoen itäpuolella soiden ympäröimällä kuusikkoharjanteella, nykyään säännöstelyaltaan eristämänä saarena. Paikalla on ollut 7 pyyntikuoppaa, joista kaksi on hävinnyt. Saaren pohjoispäässä vesi on huuhtonut esiin merkkejä esihistoriallisesta asutuksesta. Löydöt kvartsia ja hiiliä. |
| metsakeskus.1000000439 |
758 |
Säynäjäluikonkumpu |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
517120.61500000 |
7548545.93600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000439 |
Kohde sijaitsee Vuotson kylätaajamasta noin 15 km kaakkoon, entisen Mutenianjoen itäpuolella soiden ympäröimällä kuusikkoharjanteella, nykyään säännöstelyaltaan eristämänä saarena. Paikalla on ollut 7 pyyntikuoppaa, joista kaksi on hävinnyt. Saaren pohjoispäässä vesi on huuhtonut esiin merkkejä esihistoriallisesta asutuksesta. Löydöt kvartsia ja hiiliä. |
| metsakeskus.1000000440 |
46 |
Kotkuinniemi g |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
605567.02200000 |
6878595.88700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000440 |
Kohde sijaitsee Simanalassa Kotkuinniemen kaakkoisosassa, etelään laskevalla hiekkakankaalla. Löydöt ovat kesämökille tulevan tien pinnalta noin 85 metrin tasolla olevan törmän yläpuolelta ja mökin ympäriltä kyseisen törmän alapuolelta. Kesämökin rakentaminen on rikkonut asuinpaikkaa jonkin verran. Löydöt eroavat selvästi eri alueilla. Ylempänä on runsaasti palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia. Keramiikka on tarkemmin määrittelemätöntä. Alempana on runsaasti kampakeramiikkaa (osin asbestisekoitteista) ja asbestikeramiikkaa. |
| metsakeskus.1000000441 |
758 |
Sarvikotamaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
509083.84500000 |
7550245.23700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000441 |
Asuinpaikka sijaitsee Vuotson kylätaajamasta noin 5.5 kilometriä kaakkoon, Vuotson kanavan koillisrannan hietikolla. Säännöstelyn vaikutuksesta asuinpaikka on osittain tuhoutunut.
Vuoden 2012 inventoinnissa rantahietikosta löytyi muutamia kvartseja noin 40 m rekisteriin merkityn kohdan pohjoispuolelta (x 3509235, y 7553429), niitä ei otettu talteen. Muita merkkejä asuinpaikasta ei havaittu. Kvartsien löytöpaikan ranta on yksityismaata, mutta varsinainen kohde on merkitty valtion maalle. |
| metsakeskus.1000000442 |
46 |
Käkötaipale a |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
599038.58100000 |
6895786.94000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000442 |
Kohde sijaitsee Heinäveden tieltä (471) Karjalanlahdesta Vääräntaukseen kääntyvän tien eteläpuolella, laajan hiekkakankaan luoteiskulmassa. Paikalla on havaittavissa kolme terassia. Pääosa löydöistä on tien pinnasta ja leikkauksista keskimmäisen terassin kohdalta 20 metrin matkalta. Yksi keramiikan siru on saatu talteen tien laidasta ylemmän terassin kohdalta 30 m muista löydöistä eteläkaakkoon.
Kohde tarkastettiin 2006 inventoinnin yhteydessä. Tällä paikalla ei havaittu mitään eri-tyistä, mutta kohteesta noin 240 m eteläkaakkoon saatiin talteen runsaasti kampakeramiikkaa tieleikkauksesta (kts. kohde Valkeisniementie). |
| metsakeskus.1000000443 |
46 |
Kierinniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
598491.80600000 |
6895061.22400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000443 |
Kohde sijaitsee Vääräjärven pohjoisrannalla, Kierinniemen kärjestä 150 m pohjoiskoilliseen, Vääräntauksen tieltä Kierinniemeen tulevan tien itäpuolella. Asuinpaikka on loivasti etelään laskeutuvalla kapealla harjanteella. Törmän päällä oleva tasanne muodostaa etelään pistävän niemekkeen, jonka kärkeen tehdyistä kahdesta vierekkäisestä koekuopasta on kvartsilöytöjä. Ympäristöön ylemmäs, alemmas ja samalle tasolle tehdyistä noin kymmenestä koekuopasta ei löytynyt mitään. |
| metsakeskus.1000000444 |
758 |
Kenttälä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
491631.03000000 |
7471376.93000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000444 |
Asuinpaikka sijaitsee Orajoen luusuasta 800 m etelään, Orajärven länsirannalla, Kenttälän tilalla. Asuinpaikkahavainnot on tehty hiekkakummulta, tilan eteläisimmän pellon eteläreunasta, viljelysmaan ja metsän välissä olevasta laakeasta ojaleikkauksesta, 20 m järven rannasta. |
| metsakeskus.1000000445 |
46 |
Emännänniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
596399.68500000 |
6887288.34800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000445 |
Kohde sijaitsee Enonkosken kirkonkylältä 3,5 km Laasalantietä länteen ja 1 km Emännänniementietä luoteeseen ja edelleen noin 150 m Lehtoniemeen vievää tietä länteen.
Asuinpaikka sijaitsee tasaisesti eteläkaakkoon laskevalla rinteellä, jota pitkin tie Lehtoniemeen nousee kaakosta luoteeseen. Paikka on ollut suojaisa poukama ison selkäveden (Enonvesi) lahdessa.
Suurin osa löydöistä on saatu tien koillispuolisen ojan penkasta noin 16 m matkalta, ylempää kampakeramiikkaa, alempaa asbestikeramiikkaa. Kampakeramiikkaa on saatu myös koekuopista 10 m tiestä koilliseen. Alueen yläosasta ei saatu löytöjä kauempaa tiestä. Asbestikeramiikan löytötasolta löydettiin palaneen luun pala noin 20 m tiestä koilliseen, joten alempana asuinpaikka jatkuu kauemmas tiestä. - Asuinpaikka on entistä peltoa. Vähän ylempänä rinteessä on viljelyröykkiöitä ja tiensuuntaista kiviaitaa. - Vuoden 2012 myrskyt ovat kaataneet asuinpaikka-alueelta joitakin mäntyjä, joiden juurakkopaakuissa on noussut pintaan myös jokunen saviastianpala. |
| metsakeskus.1000000446 |
46 |
Suontaus a |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
600323.14800000 |
6875601.07600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000446 |
Kivi sijaitsee Karvilan kylässä, loivasti pohjoiseen laskeutuvalla pellolla 100 m Suontauksen talosta itään. Kiven ympärille on koottu ilmeisesti ympäröivästä pellosta pieniä kiviä, jotka muodostavat varsinkin kiven eteläpuolelle säännöllisen nelikulmaisen latomuksen. Kiven koko on 400 cm x 380 cm ja korkeus 180 cm. Kivi on jokseenkin puolipallon muotoinen. Kupit ovat kiven päällä loivasti laskevalla pinnan osalla. Selviä kuppeja on 12, halkaisija 7-12 cm, syvyys 2-5 cm. Lisäksi kiven laella on 5 epäselvempää kuoppaa. |
| metsakeskus.1000000447 |
758 |
Saiveljärvi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
495219.00000000 |
7505296.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000447 |
Kohde sijaitsee Saiveljärven länsipuolella, soiden ympäröimällä moreeniharjanteella noin 300 m lounaaseen järven rannasta. Kuoppa sijaitsee suosaarekkeen pohjoisosassa, keskellä harjannetta. Maaperä on varsin kivikkoinen ja epätasainen, kuivahko kangas, jossa kasvaa mäntyjä, jonkin verran kuusia ja koivuja.
Suuri ja syvä kuoppa, halkaisija n. 3,5 m ja syvyys 70-80 cm. Kuoppa on muodoltaan lähinnä pyöreähkö, mutta hieman epäsäännöllinen muotoinen, koillisreuna ehkä varsin suoralinjainen. Reunat ovat jyrkkyydeltään vaihtelevia, yhdellä sivulla on n. 20 cm korkea lähes pystysuora osuus. Pohjalla on kivien seassa n. 10 cm paksu huuhtoutumiskerros ja reunoilla 2-3 cm huuhtoutuma, eli kuoppa vaikuttaa vanhalta. Maaperä ympäristössä on epätasasinen, mutta paikoin kuopan ympärillä voisi olla matalaa vallia. Kuopan pohja on myös epätasainen. Muodon ja sijaintinsa puolesta kohde voisi olla pyyntikuoppa.
Vanhempien kertomusten muinaisjäännöspisteen kohdalla ei ole mitään, sen sijaan vuoden 2013 inventoinnin mukaan kuoppa on lähes peruskarttaan merkityn muinaisjäännösmerkin kohdalla.
Kohteesta 300 m etelään on toinen kuoppa joka on periaatteessa samaa muinaisjäännöstä. Niiden välillä ei kuitenkaan ole muita rakenteita, ks. Saiveljärvi 2. |
| metsakeskus.1000000448 |
46 |
Suontaus b |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
600240.18500000 |
6875457.13100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000448 |
Kohde sijaitsee Karvilan kylässä 160 m Suontauksen talosta etelälounaaseen ja 200 m Kivelän talosta eteläkaakkoon. Kivi sijaitsee keskellä osittain kivistä ladotulla matalalla harjanteella. Kivi on harjanteen suunnassa 260 cm pitkä ja 160 cm leveä, 75 cm korkea ja harjava. Kiveen on hakattu yhteensä 3 kuppia. Kiven keskiosassa, korkeimmalla kohdalla on halkaisijaltaan 7 cm:n suuruinen ja 2 cm syvä kuppi. Itäpäässä on kuppi, jonka halkaisija on 4,5 cm ja syvyys 1 cm. Länsipäässä on epäselvempi (rapautunut) kuppi, jonka halkaisija on 5,5 cm ja syvyys 1 cm. |
| metsakeskus.1000000449 |
46 |
Kaarteenlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
603412.83000000 |
6893177.00200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000449 |
Kohde sijaitsee Hanhivirran pohjoisrannalla Kaarteenlahden kohdalla, noin 150 metriä rannasta ja 30 metriä rannan suuntaiselta mökkitieltä pohjoiseen. Asuinpaikka on etelään laskevalla rinteellä, matalassa notkelmassa olevalla rantaterassilla. Terassi on 86-87 metrin tasolla, 60 metriä pitkä ja 5-10 metriä leveä. Terassin keskiosassa on törmän reunalla 4 metriä leveä ja noin 5 metrin pituinen hiekkakuoppa, jonka peräseinältä valuneesta hiekasta löydöt ovat. |
| metsakeskus.1000000450 |
46 |
Repokivi |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
594284.56200000 |
6881325.74600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000450 |
Kohde sijaitsee Mäki-Muholassa Juvolan ja Simanalan välisen tien (4711) koillispuolella, 350 m päässä siitä Otralammen talon kohdalla ja 260 m Otralammen päärakennuksesta pohjoiseen. Repokivi sijaitsee pienessä metsäsaarekkeessa laajan peltoaukean länsilaidalla. Repokivi koostuu kolmesta vierekkäisestä suuresta siirtolohkareesta. Eteläisin, luode-kaakkosuuntainen, on kooltaan noin 10 x 5 m ja noin 5 m korkea; pohjoisemmat noin 5 x 5 x m.
Kupit sijaitsevat etelänpuoleisen lohkareen kaakkoispäässä, sen korkeimmalla kohdalla, noin 1,5 x 1,5 metrin alalla. Kuppeja on kymmenen. Useimmat ovat halkaisijaltaan noin 7 cm ja 2-3 cm syviä. Suurimman kupin halkaisija on 10 x 11 cm ja syvyys 4 cm, pienimmän halkaisija on 6 cm ja syvyys 1 cm.
Lohkare on ruskeaa, liuskeista kiveä, joka lohkeilee helposti. Kiven epätasaisen yläpinnan koloihin juurtuneen kasvillisuuden juuret rikkovat kiveä. |
| metsakeskus.1000000451 |
758 |
Korvenlampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
481545.07500000 |
7476614.80000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000451 |
Kohteessa on kivikautisen asuinpaikan jäännös. Kankaanpää ja Halinen löysivät v. 1987 kankaalla risteileviltä poluilta kvartsi-iskoksia. Katiskosken koekaivauksessa v. 1989 paikalta löydettiin palanutta luuta, kvartsi-iskoksia ja kvartsiesineitä. Löydöt keskittyivät 20 m pituiselle alueelle terassilla. Kohonneet fosforipitoisuudet keskittyivät myös tälle alueelle ja sen läheisyyteen. Likamaata havaittiin kahdessa koekuopassa luun yhteydessä. Toisessa näistä oli myös palanutta hiekkaa ja hiiltä. Muutamassa koekuopassa havaittiin kaksoismaannos. Katiskosken mukaan asuinpaikkaan viittaavat merkit rajautuvat n. 40-45 x 20-25 m kokoiselle alueelle. Alueen etelä- ja pohjoisosassa on lisäksi kaksi kuoppajäännöstä. Näistä eteläisemmän polulla olevan kuopan (kuoppa 2) Katiskoski toteaa
olevan tuore kaivanto. Pohjoisemmasta polun itäpuolisessa kuopassa (kuoppa 1) havaittiin kaivauksissa kaksoismaannos. Tarkastuskertomuksessaan vuodelta 2012 Kotivuori arvelee kuoppien olevan mahdollisesti pyyntikuoppien jäännöksiä.
Vuoden 2013 inventoinnissa kohteen todettiin säilyneen entisellään. Kankaalla olevilta poluilta ei havaittu kvartsi-iskoksia tai muutakaan asuinpaikkaan viittaavaa. Inventoinnissa paikannettiin Katiskosken ja Kotivuoren tarkoittamat kuopat. Pohjoisessa polun itäpuolella 2 m etäisyydellä sijaitseva kuoppa 1 on muodoltaan soikea, mitoiltaan 2,2 x 2,8 x 0,5 m. Se sijoittuu 6 m etäisyydelle terassin reunasta. Kuoppa 2 sijaitsee alueen eteläpäässä polun kohdalla, ja on muodoltaan pyöreä ja kuoppa 1:stä laakeampi. Kuoppa on mitoiltaan 3,5 x 3,5 x 0,2 m ja sijoittuu 10 m etäisyydelle terassin reunasta. Kuopat sijaitsevat 30 m etäisyydellä toisistaan.
Kohde on rajattu kaivausten ja fosforikartoituksen perusteella. |
| metsakeskus.1000000453 |
758 |
Manalaispulju |
10002 |
12002 |
13032 |
11002 |
27000 |
501447.04900000 |
7483292.16400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000453 |
Kohde sijaitsee Kelujärven koulusta 60-80 m kaakkoon, Sodankylä-Savukoski -tiestä Kelujärven koulun kohdalla pohjoiseen eroavan metsäautotien haarassa, sen lounaispuolella. Paikalla on moreenikumpare jonka laella koulu sijaitsee. Kumpareen kaakkoisosa on tasattu ja siitä on otettu maata tien tekoon. Tällöin kalmisto on tuhoutunut mahdollisesti kokonaan. Paikalta on löydetty luurankoja ja hukkaan joutuneita sormuksia.(Sodankylän nimismiehen ilmoitus 30.6. 1905) |
| metsakeskus.1000000454 |
46 |
Ruutanlampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
594782.29800000 |
6896710.55200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000454 |
Kohde sijaitsee Ruunaveden etelärannalla, rantaa pitkin Salakanniemestä Veneniemeen kulkevan harjun laella, harjun ja Ihamaniemen maanermaan välissä sijaitsevan Ruutanlammen kohdalla. Harjun laki on 86-87 m korkeudella ja rinteet laskevat asuinpaikan kohdalla jyrkkinä Ruunaveteen ja Ruutanlampeen. Vuonna 1992 paikalle kaivettiin useampia koekuoppia, joista yhdestä löytyi saviastianpala. |
| metsakeskus.1000000455 |
758 |
Aittajärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
543573.00000000 |
7586795.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000455 |
Asuinpaikka sijaitsee Urho Kekkosen kansallispuiston alueella, Suomujoen reittiin kuuluvan Aittajärven koillispäässä ja Suomujoen pohjoisrannalla. Kohde jakaantuu kahdeksi osaksi, joita erottaa noin 60 metriä pitkä löydötön alue. Läntinen löytöalue on pieni ja moreeninyppylällä. Sillä sijaitsee matala, halkaisijaltaan kolmimerinen kuopanne. Kuopanteesta noin 15 metriä itään löytyi pii- ja kvartsi-iskos nuotiopaikalta. Itäinen on joen rannalla terasseilla ja on n. 100 m pitkä. Löydöt piitä ja kvartsia. Löytöalue alkaa lännessä suunnilleen matalalla lähellä joen rantaa sijaitsevan laavun kohdalta ja jatkuu idässä alueelle tulevan tien ja opastetaulun ohi kohdalle, jossa moreeniharjanne erkanee joen välittömästä läheisyydestä. Löytöjä on paikoitellen runsaasti näkyvissä. Eroosio kuluttaa paikkaa.
Vuoden 2013 inventoinnissa paikallistettiin ilmeisesti itäisempi Arposen mainitsemista löytöalueita, joskaan alue ei vastaa kumpaakaan Arposen löytöalueen sanallista kuvausta. Inventoinnissa havaittiin kvartsi-iskoksia Aittajärven rannan suuntaisella vyöhykkeellä lähes viidenkymmenen metrin matkalla, alle kymmenen metrin etäisyydellä rantatörmästä. Inventoinnissa havaitut suorakaiteen muotoiset liesilatomukset sijaitsevat hieman kauempana rantatörmästä kuin kvartsilöydöt.
Inventoinnissa 2013 kohde rajattiin rannan suuntaiselle, 70 m x 40 m laajuiselle alueelle. Etelässä alue yltää miltei Aittajärven rantaan saakka, ja alueen länsireuna sijaitsee noin kaksikymmentä metriä Aittajärven laavusta länteen päin. Alueen raja on määritetty noin kymmenen metrin etäisyydelle asuinpaikalla havaituista liesilatomuksista ja kvartsi-iskoskeskittymistä. Todennäköisesti aluerajaukseen sisältyy vain toinen A. Arposen havaitsemista löytöalueista, koska toisen löytöalueen paikallistaminen ei kohteen tarkastuksen yhteydessä onnistunut puutteellisten sijaintitietojen vuoksi. |
| metsakeskus.1000000455 |
758 |
Aittajärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
543573.00000000 |
7586795.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000455 |
Asuinpaikka sijaitsee Urho Kekkosen kansallispuiston alueella, Suomujoen reittiin kuuluvan Aittajärven koillispäässä ja Suomujoen pohjoisrannalla. Kohde jakaantuu kahdeksi osaksi, joita erottaa noin 60 metriä pitkä löydötön alue. Läntinen löytöalue on pieni ja moreeninyppylällä. Sillä sijaitsee matala, halkaisijaltaan kolmimerinen kuopanne. Kuopanteesta noin 15 metriä itään löytyi pii- ja kvartsi-iskos nuotiopaikalta. Itäinen on joen rannalla terasseilla ja on n. 100 m pitkä. Löydöt piitä ja kvartsia. Löytöalue alkaa lännessä suunnilleen matalalla lähellä joen rantaa sijaitsevan laavun kohdalta ja jatkuu idässä alueelle tulevan tien ja opastetaulun ohi kohdalle, jossa moreeniharjanne erkanee joen välittömästä läheisyydestä. Löytöjä on paikoitellen runsaasti näkyvissä. Eroosio kuluttaa paikkaa.
Vuoden 2013 inventoinnissa paikallistettiin ilmeisesti itäisempi Arposen mainitsemista löytöalueita, joskaan alue ei vastaa kumpaakaan Arposen löytöalueen sanallista kuvausta. Inventoinnissa havaittiin kvartsi-iskoksia Aittajärven rannan suuntaisella vyöhykkeellä lähes viidenkymmenen metrin matkalla, alle kymmenen metrin etäisyydellä rantatörmästä. Inventoinnissa havaitut suorakaiteen muotoiset liesilatomukset sijaitsevat hieman kauempana rantatörmästä kuin kvartsilöydöt.
Inventoinnissa 2013 kohde rajattiin rannan suuntaiselle, 70 m x 40 m laajuiselle alueelle. Etelässä alue yltää miltei Aittajärven rantaan saakka, ja alueen länsireuna sijaitsee noin kaksikymmentä metriä Aittajärven laavusta länteen päin. Alueen raja on määritetty noin kymmenen metrin etäisyydelle asuinpaikalla havaituista liesilatomuksista ja kvartsi-iskoskeskittymistä. Todennäköisesti aluerajaukseen sisältyy vain toinen A. Arposen havaitsemista löytöalueista, koska toisen löytöalueen paikallistaminen ei kohteen tarkastuksen yhteydessä onnistunut puutteellisten sijaintitietojen vuoksi. |
| metsakeskus.1000000456 |
46 |
Ruunaniemensalo |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
594939.23300000 |
6896557.61000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000456 |
Kohde sijaitsee Ruunaveden etelärannalla, rantaa pitkin Salakkaniemestä Veneniemeen kulkevan harjun ja siitä etelään olevan hiekkakankaan välisessä notkelmassa, 100 m Ruunaveden rannasta lounaaseen ja 200 m Ruutanlammesta kaakkoon. Notkelman pohja on jokseenkin tasainen noin 50 m leveydeltä. Asuinpaikalla, noin 15 m päässä törmän reunasta on pyöreä asumuspainanne, jonka halkaisija on noin 5 m ja syvyys 30 cm. Asuinpaikkalöydöt (kvartsiesinestöä) on saatu talteen asumuspainanteeseen ja sen välittömään läheisyyteen tehdyistä koekuopista. |
| metsakeskus.1000000457 |
758 |
Luttojoen silta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
558236.00000000 |
7593855.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000457 |
Asuinpaikka sijaitsee Raja-Joosepin tullista 3,3 km lounaaseen Luttojoen polkusillan eteläpäässä, sillanpään ja talvitien luiskan välisessä kolmiossa, mäntykankaalla. Löydöt kvartsia ja palanutta luuta.
Vuoden 2013 inventoinnissa todettiin, että kohteen paikallistaminen oli vaikeaa. Rekisterissä tuolloin olleista koordinaateista (EUREF P: 7593948 I: 558194) ei havaittu mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa. Myös kohteen sanallisen kuvauksen sitominen todettiin ongelmalliseksi. Ainoa kohta, jossa kohteen ilmoitetun sijainnin lähialuetta tarkastettaessa havaittiin esihistorialliseen asutukseen liittyviä löytöjä, sijaitsee sillan eteläpäästä noin kaksisataa metriä etelään päin, kohdassa jossa Anterin huoltotieltä kääntyy mönkijäura kohti lounasta. Huoltotien länsilaidasta noin metrin päässä, mönkijäuran pohjoisreunalla, melko pahoin sekoittuneessa maanpinnassa, todettiin noin yhden neliömetrin alalla olevan kolmisenkymmentä palaneen luun kappaletta. Muita löytöjä ei ollut havaittavissa. Luiden löytöpaikan lähiympäristössä on Kiertämäjoen suuntaisesti varsin laaja-alaisesti tasaista, hiekkapohjaista, hyvin asuinpaikaksi sopivaa kangasmaastoa. Inventoinnissa todettiin myös ettei kohdetta voi rajata luotettavasti ilman laajamittaista koekuopitusta. |
| metsakeskus.1000000457 |
758 |
Luttojoen silta |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
558236.00000000 |
7593855.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000457 |
Asuinpaikka sijaitsee Raja-Joosepin tullista 3,3 km lounaaseen Luttojoen polkusillan eteläpäässä, sillanpään ja talvitien luiskan välisessä kolmiossa, mäntykankaalla. Löydöt kvartsia ja palanutta luuta.
Vuoden 2013 inventoinnissa todettiin, että kohteen paikallistaminen oli vaikeaa. Rekisterissä tuolloin olleista koordinaateista (EUREF P: 7593948 I: 558194) ei havaittu mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa. Myös kohteen sanallisen kuvauksen sitominen todettiin ongelmalliseksi. Ainoa kohta, jossa kohteen ilmoitetun sijainnin lähialuetta tarkastettaessa havaittiin esihistorialliseen asutukseen liittyviä löytöjä, sijaitsee sillan eteläpäästä noin kaksisataa metriä etelään päin, kohdassa jossa Anterin huoltotieltä kääntyy mönkijäura kohti lounasta. Huoltotien länsilaidasta noin metrin päässä, mönkijäuran pohjoisreunalla, melko pahoin sekoittuneessa maanpinnassa, todettiin noin yhden neliömetrin alalla olevan kolmisenkymmentä palaneen luun kappaletta. Muita löytöjä ei ollut havaittavissa. Luiden löytöpaikan lähiympäristössä on Kiertämäjoen suuntaisesti varsin laaja-alaisesti tasaista, hiekkapohjaista, hyvin asuinpaikaksi sopivaa kangasmaastoa. Inventoinnissa todettiin myös ettei kohdetta voi rajata luotettavasti ilman laajamittaista koekuopitusta. |
| metsakeskus.1000000458 |
740 |
Heposaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
586841.48600000 |
6897913.03100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000458 |
Kohde sijaitsee Simosselän itärannalla, lähellä Heposaaren etelärantaa, saaren itä- ja länsipäässä olevien mäkien välisellä hiekkaharjanteella. Harjanteelle tehtiin vuoden 1992 inventoinnissa kuusi koekuoppaa, joista yhdestä löytyi piikaavin. Parista muusta löytyi teräväsärmäisiä kvartsin paloja, joita ei kuitenkaan voi pitää selvinä iskoksina. Löytökohdasta 15 m kaakkoon on tervahauta, jota kaivettaessa asuinpaikka on voinut osittain tuhoutua. |
| metsakeskus.1000000459 |
46 |
Käkölampi a |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
601961.40800000 |
6895111.22000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000459 |
Kohde sijaitsee Käköveden eteläpäässä, Käkölammesta itään, Heinävedentien (471) ja Vääräntauksen tien välissä harjulla olevan kesämökin eteläpuolella. Paikka on soraharjusta etelään pistävä hiekkaniemeke. Asuinpaikkalöydöt ovat peräisin 35 metriä harjun laella olevasta kesämökistä lounaaseen, sen ulkorakennuksen edessä olevasta pienestä vihannespenkistä poistetusta hiekasta.
Kohde tarkastettiin 2006 inventoinnin yhteydessä. Paikalla ei havaittu lisää kivikautisia asuinpaikkalöytöjä. |
| metsakeskus.1000000461 |
758 |
Luirojärvi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
541981.00000000 |
7566391.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000461 |
Kohde sijaitsee Sodankylän kirkosta noin 107 kilometriä koilliseen Luirojen kahlaamon lähiympäristössä sekä joen länsirannan suuntaisella harjanteella ja sen länsipuolella sijaitsevan suojuotin takana levittäytyvällä männikkökankaalla.
Kohde muodostuu Luirojoen suuntaisesta pyyntikuoppajonosta ja Luirojärven luusuan molemmin puolin sijaitsevasta pesäkkeisestä asuinpaikasta. Pyyntikuoppia
on kymmenen, ja ne ovat suuria, selvästi maastossa erottuvia. Pyyntikuoppajonon pohjoispuolella sijaitseva yhdestoista kuoppa on selvästi nuorempi ja liittyy Luirojärven uittopadon rakentamiseen; siitä on kaivettu maata patovallia varten. Asuinpaikka on ajoitukseltaan kivikautinen, varhaismetallikautinen tai moniperiodinen.
Kohteen tarkastuksen aikana esihistorialliseen asutukseen liittyvät havainnot keskittyivät lähinnä luusuan pohjoispuoleiselle niemekkeelle, Luirojoen länsipuoleisen harjanteen eteläpäähän sekä harjanteen länsipuolella sijaitsevalle kankaalle. Todennäköisesti kaikkia luusuan lähialueen löytöpesäkkeitä ei tarkastuksen aikana havaittu. Useassa kohdassa Luirojärven länsirannalla esiintyy myös luontaisesti rikkoutuneita, varsin teräväsärmäisiä kvartsikappaleita, joiden erottaminen iskoksista on toisinaan melko vaikeaa. Asuinpaikan perusteellinen rajaaminen edellyttäisi laajamittaista koekuopitusta sekä autiotupien
ympäristössä että luusuaa ympäröivillä männikkökankailla. Vuoden 2013 inventoinnissa tehty aluerajaus perustuu paikalta tehtyihin havaintoihin. |
| metsakeskus.1000000461 |
758 |
Luirojärvi |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
541981.00000000 |
7566391.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000461 |
Kohde sijaitsee Sodankylän kirkosta noin 107 kilometriä koilliseen Luirojen kahlaamon lähiympäristössä sekä joen länsirannan suuntaisella harjanteella ja sen länsipuolella sijaitsevan suojuotin takana levittäytyvällä männikkökankaalla.
Kohde muodostuu Luirojoen suuntaisesta pyyntikuoppajonosta ja Luirojärven luusuan molemmin puolin sijaitsevasta pesäkkeisestä asuinpaikasta. Pyyntikuoppia
on kymmenen, ja ne ovat suuria, selvästi maastossa erottuvia. Pyyntikuoppajonon pohjoispuolella sijaitseva yhdestoista kuoppa on selvästi nuorempi ja liittyy Luirojärven uittopadon rakentamiseen; siitä on kaivettu maata patovallia varten. Asuinpaikka on ajoitukseltaan kivikautinen, varhaismetallikautinen tai moniperiodinen.
Kohteen tarkastuksen aikana esihistorialliseen asutukseen liittyvät havainnot keskittyivät lähinnä luusuan pohjoispuoleiselle niemekkeelle, Luirojoen länsipuoleisen harjanteen eteläpäähän sekä harjanteen länsipuolella sijaitsevalle kankaalle. Todennäköisesti kaikkia luusuan lähialueen löytöpesäkkeitä ei tarkastuksen aikana havaittu. Useassa kohdassa Luirojärven länsirannalla esiintyy myös luontaisesti rikkoutuneita, varsin teräväsärmäisiä kvartsikappaleita, joiden erottaminen iskoksista on toisinaan melko vaikeaa. Asuinpaikan perusteellinen rajaaminen edellyttäisi laajamittaista koekuopitusta sekä autiotupien
ympäristössä että luusuaa ympäröivillä männikkökankailla. Vuoden 2013 inventoinnissa tehty aluerajaus perustuu paikalta tehtyihin havaintoihin. |
| metsakeskus.1000000461 |
758 |
Luirojärvi |
10002 |
12016 |
13170 |
11040 |
27000 |
541981.00000000 |
7566391.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000461 |
Kohde sijaitsee Sodankylän kirkosta noin 107 kilometriä koilliseen Luirojen kahlaamon lähiympäristössä sekä joen länsirannan suuntaisella harjanteella ja sen länsipuolella sijaitsevan suojuotin takana levittäytyvällä männikkökankaalla.
Kohde muodostuu Luirojoen suuntaisesta pyyntikuoppajonosta ja Luirojärven luusuan molemmin puolin sijaitsevasta pesäkkeisestä asuinpaikasta. Pyyntikuoppia
on kymmenen, ja ne ovat suuria, selvästi maastossa erottuvia. Pyyntikuoppajonon pohjoispuolella sijaitseva yhdestoista kuoppa on selvästi nuorempi ja liittyy Luirojärven uittopadon rakentamiseen; siitä on kaivettu maata patovallia varten. Asuinpaikka on ajoitukseltaan kivikautinen, varhaismetallikautinen tai moniperiodinen.
Kohteen tarkastuksen aikana esihistorialliseen asutukseen liittyvät havainnot keskittyivät lähinnä luusuan pohjoispuoleiselle niemekkeelle, Luirojoen länsipuoleisen harjanteen eteläpäähän sekä harjanteen länsipuolella sijaitsevalle kankaalle. Todennäköisesti kaikkia luusuan lähialueen löytöpesäkkeitä ei tarkastuksen aikana havaittu. Useassa kohdassa Luirojärven länsirannalla esiintyy myös luontaisesti rikkoutuneita, varsin teräväsärmäisiä kvartsikappaleita, joiden erottaminen iskoksista on toisinaan melko vaikeaa. Asuinpaikan perusteellinen rajaaminen edellyttäisi laajamittaista koekuopitusta sekä autiotupien
ympäristössä että luusuaa ympäröivillä männikkökankailla. Vuoden 2013 inventoinnissa tehty aluerajaus perustuu paikalta tehtyihin havaintoihin. |
| metsakeskus.1000000461 |
758 |
Luirojärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
541981.00000000 |
7566391.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000461 |
Kohde sijaitsee Sodankylän kirkosta noin 107 kilometriä koilliseen Luirojen kahlaamon lähiympäristössä sekä joen länsirannan suuntaisella harjanteella ja sen länsipuolella sijaitsevan suojuotin takana levittäytyvällä männikkökankaalla.
Kohde muodostuu Luirojoen suuntaisesta pyyntikuoppajonosta ja Luirojärven luusuan molemmin puolin sijaitsevasta pesäkkeisestä asuinpaikasta. Pyyntikuoppia
on kymmenen, ja ne ovat suuria, selvästi maastossa erottuvia. Pyyntikuoppajonon pohjoispuolella sijaitseva yhdestoista kuoppa on selvästi nuorempi ja liittyy Luirojärven uittopadon rakentamiseen; siitä on kaivettu maata patovallia varten. Asuinpaikka on ajoitukseltaan kivikautinen, varhaismetallikautinen tai moniperiodinen.
Kohteen tarkastuksen aikana esihistorialliseen asutukseen liittyvät havainnot keskittyivät lähinnä luusuan pohjoispuoleiselle niemekkeelle, Luirojoen länsipuoleisen harjanteen eteläpäähän sekä harjanteen länsipuolella sijaitsevalle kankaalle. Todennäköisesti kaikkia luusuan lähialueen löytöpesäkkeitä ei tarkastuksen aikana havaittu. Useassa kohdassa Luirojärven länsirannalla esiintyy myös luontaisesti rikkoutuneita, varsin teräväsärmäisiä kvartsikappaleita, joiden erottaminen iskoksista on toisinaan melko vaikeaa. Asuinpaikan perusteellinen rajaaminen edellyttäisi laajamittaista koekuopitusta sekä autiotupien
ympäristössä että luusuaa ympäröivillä männikkökankailla. Vuoden 2013 inventoinnissa tehty aluerajaus perustuu paikalta tehtyihin havaintoihin. |
| metsakeskus.1000000461 |
758 |
Luirojärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
541981.00000000 |
7566391.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000461 |
Kohde sijaitsee Sodankylän kirkosta noin 107 kilometriä koilliseen Luirojen kahlaamon lähiympäristössä sekä joen länsirannan suuntaisella harjanteella ja sen länsipuolella sijaitsevan suojuotin takana levittäytyvällä männikkökankaalla.
Kohde muodostuu Luirojoen suuntaisesta pyyntikuoppajonosta ja Luirojärven luusuan molemmin puolin sijaitsevasta pesäkkeisestä asuinpaikasta. Pyyntikuoppia
on kymmenen, ja ne ovat suuria, selvästi maastossa erottuvia. Pyyntikuoppajonon pohjoispuolella sijaitseva yhdestoista kuoppa on selvästi nuorempi ja liittyy Luirojärven uittopadon rakentamiseen; siitä on kaivettu maata patovallia varten. Asuinpaikka on ajoitukseltaan kivikautinen, varhaismetallikautinen tai moniperiodinen.
Kohteen tarkastuksen aikana esihistorialliseen asutukseen liittyvät havainnot keskittyivät lähinnä luusuan pohjoispuoleiselle niemekkeelle, Luirojoen länsipuoleisen harjanteen eteläpäähän sekä harjanteen länsipuolella sijaitsevalle kankaalle. Todennäköisesti kaikkia luusuan lähialueen löytöpesäkkeitä ei tarkastuksen aikana havaittu. Useassa kohdassa Luirojärven länsirannalla esiintyy myös luontaisesti rikkoutuneita, varsin teräväsärmäisiä kvartsikappaleita, joiden erottaminen iskoksista on toisinaan melko vaikeaa. Asuinpaikan perusteellinen rajaaminen edellyttäisi laajamittaista koekuopitusta sekä autiotupien
ympäristössä että luusuaa ympäröivillä männikkökankailla. Vuoden 2013 inventoinnissa tehty aluerajaus perustuu paikalta tehtyihin havaintoihin. |
| metsakeskus.1000000461 |
758 |
Luirojärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
541981.00000000 |
7566391.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000461 |
Kohde sijaitsee Sodankylän kirkosta noin 107 kilometriä koilliseen Luirojen kahlaamon lähiympäristössä sekä joen länsirannan suuntaisella harjanteella ja sen länsipuolella sijaitsevan suojuotin takana levittäytyvällä männikkökankaalla.
Kohde muodostuu Luirojoen suuntaisesta pyyntikuoppajonosta ja Luirojärven luusuan molemmin puolin sijaitsevasta pesäkkeisestä asuinpaikasta. Pyyntikuoppia
on kymmenen, ja ne ovat suuria, selvästi maastossa erottuvia. Pyyntikuoppajonon pohjoispuolella sijaitseva yhdestoista kuoppa on selvästi nuorempi ja liittyy Luirojärven uittopadon rakentamiseen; siitä on kaivettu maata patovallia varten. Asuinpaikka on ajoitukseltaan kivikautinen, varhaismetallikautinen tai moniperiodinen.
Kohteen tarkastuksen aikana esihistorialliseen asutukseen liittyvät havainnot keskittyivät lähinnä luusuan pohjoispuoleiselle niemekkeelle, Luirojoen länsipuoleisen harjanteen eteläpäähän sekä harjanteen länsipuolella sijaitsevalle kankaalle. Todennäköisesti kaikkia luusuan lähialueen löytöpesäkkeitä ei tarkastuksen aikana havaittu. Useassa kohdassa Luirojärven länsirannalla esiintyy myös luontaisesti rikkoutuneita, varsin teräväsärmäisiä kvartsikappaleita, joiden erottaminen iskoksista on toisinaan melko vaikeaa. Asuinpaikan perusteellinen rajaaminen edellyttäisi laajamittaista koekuopitusta sekä autiotupien
ympäristössä että luusuaa ympäröivillä männikkökankailla. Vuoden 2013 inventoinnissa tehty aluerajaus perustuu paikalta tehtyihin havaintoihin. |
| metsakeskus.1000000462 |
46 |
Koivula b |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
598303.91800000 |
6887026.46100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000462 |
Kohde sijaitsee Hyypiänniemen tieltä etelään kääntyvän, ns. Lussin sillan yli johtavan tien länsipuolella, Latoselän koillisrannalla. Paikka on lounaaseen laskevaa hiekkapeltoa, jota lounaassa rajoittaa pellolla 85 metrin tason alapuolella oleva jyrkempi törmä. Kvartsi-iskokset on kerätty törmän päältä kesällä 1990 pellon ollessa kynnetty. Joitakin iskoksia havaittiin myös alempana tasaisesti kohti siltaa laskevalla rinteen osalla. Lisäksi törmän päältä on löytynyt mahdollinen kvartsiesine. |
| metsakeskus.1000000463 |
758 |
Pyhäkumpu |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
485023.75200000 |
7439709.65600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000463 |
Ainakin yksi pyyntikuoppa valtatien 4 ja Javaruksentien risteyksestä 2, 4 km kaakkoon, Vuojärven lounaisrannalla, laajan soranottoalueen eli entisen Pyhäkummun kaakkoispäästä n. 80 m itään ja n. 40 m Vuojärven rannasta lounaaseen. Pyyntikuoppa on pitkän, matalan ja epätasaisen harjanteen luoteispäässä, suon ja järven välissä. Paikalla kasvaa koivu- ja kuusimetsää.
Matalan harjanteen päässä oleva pyyntikuoppa on soikea, 2,5x2 m ja 30- 50 cm syvä. Harjanteella on useita epämääräisiä kuopanteita, joista jokin tai jotkin saattavat olla pyyntikuoppia.
Paulaharjun mainitsema Pyhäkummun muinainen palvospaikka on sittemmin tuhoutunut pyyntikuopan lähialuetta lukuun ottamatta kokonaisuudessaan soranotossa (Paulaharju 1940. Sompio ss.14-15). |
| metsakeskus.1000000463 |
758 |
Pyhäkumpu |
10002 |
12006 |
13000 |
11002 |
27000 |
485023.75200000 |
7439709.65600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000463 |
Ainakin yksi pyyntikuoppa valtatien 4 ja Javaruksentien risteyksestä 2, 4 km kaakkoon, Vuojärven lounaisrannalla, laajan soranottoalueen eli entisen Pyhäkummun kaakkoispäästä n. 80 m itään ja n. 40 m Vuojärven rannasta lounaaseen. Pyyntikuoppa on pitkän, matalan ja epätasaisen harjanteen luoteispäässä, suon ja järven välissä. Paikalla kasvaa koivu- ja kuusimetsää.
Matalan harjanteen päässä oleva pyyntikuoppa on soikea, 2,5x2 m ja 30- 50 cm syvä. Harjanteella on useita epämääräisiä kuopanteita, joista jokin tai jotkin saattavat olla pyyntikuoppia.
Paulaharjun mainitsema Pyhäkummun muinainen palvospaikka on sittemmin tuhoutunut pyyntikuopan lähialuetta lukuun ottamatta kokonaisuudessaan soranotossa (Paulaharju 1940. Sompio ss.14-15). |
| metsakeskus.1000000464 |
758 |
Uhrilampi |
10002 |
12006 |
13079 |
11002 |
27000 |
477497.70500000 |
7472348.51100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000464 |
Kohde sijaitsee Sodankylän kirkosta 7,5 kilometriä lounaaseen. Lampi sijaitsee Kyläjärven ampuma-alueella metsäautotien vieressä, Taka-Uhriselän ja Ranta-Uhriselän välissä. Kasvillisuus on sekametsää, etupäässä mäntyä ja koivua. Lampi on kirkasvetinen ja sen luoteisrannalla on kivikkorinne. Kooltaan se on 200x80 metriä. Kohde on ehjä. Se on suojeltu 200 metrin etäisyydeltä ylipäällikön käskyllä. |
| metsakeskus.1000000465 |
758 |
Pyhä-Nattanen |
10002 |
12006 |
13083 |
11002 |
27000 |
515421.28900000 |
7556562.71300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000465 |
Paikka sijaitsee Vuotson kylältä n. 10 km itäkoilliseen. Nattaset -tunturiryhmän lounaisin tunturi. Paulaharjun (1939. Sompio s. 21) mukaan lakialue luontaisine kivimuodostumineen oli Sompion lappalaisten palvontapaikka. Anderssonin mukaan (1914) Nattastuntureilla oli myös seita. |
| metsakeskus.1000000466 |
758 |
Nattushaara |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
519819.50500000 |
7563419.96100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000466 |
Suku-Nattasen laesta n. 1,8 km pohjoiskoilliseen, soiden reunustamalla metsäkannaksella, molemmin puolin Nattushaaraan lännestä laskevaa Kulmakko-oja -nimistä puroa. Paikalla on kaakko-luode -suuntainen, mutkitteleva 78 pyyntikuopan muodostama jono. |
| metsakeskus.1000000467 |
758 |
Kelukoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
482860.00000000 |
7482375.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000467 |
Kitisen Kelukosken itärannalla korkean törmän päällä ja taitteessa. Paikalla kasvaa männikköä, maaperä on moreenia. Löytöjä rannan suunnassa n. 40 m matkalla. Löydöt kvartsia ja palanutta luuta.
Vuoden 1994 kaivauksen yhteydessä analysoitujen hiilinäytteet:
Hel-3676 (4610 +- 100 BP),
Hel-3677 (4470 +- 80 BP).
Kohde tarkastettiin vuoden 2017 inventoinnissa. Alue on hiekkamoreenipohjaista mäntykangasta.
Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että asuinpaikka on korkean jokitörmän päällä ja sijoittuu jokea kohti olevien harjanteiden väliselle tasaiselle alueella. Joen pinta on noussut useita metrejä Kelukosken voimalaitoksen rakentamisen ja joen patoamisen yhteydessä, mutta todennäköisesti asuinpaikkaa on vielä jäljellä. Asuinpaikan rajaus perustuu topografiaan ja aiempiin kaivaustuloksiin. |
| metsakeskus.1000000468 |
758 |
Erkkilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
482224.78900000 |
7481552.81600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000468 |
Kitisen länsirannalla, Erkkilän talon kohdalla, matalan rantatörmän reunassa ja viljelysmaalla. Löydöt kvartsia. |
| metsakeskus.1000000472 |
758 |
Pyhäkummunaapa |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
484803.84400000 |
7439369.79400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000472 |
Pyyntikuopat sijaitsevat 2 ,5 km 4-tien ja Javaruksentien (no 961) risteyksestä kaakkoon, Vuojärven lounaispuolella olevan Pyhäkummunaavan keskellä, Javaruksentien ja järvenrannan puolessa välissä: edellisestä 350 m ja jälkimmäisestä 450 m. Kuopat ovat n. 50 m pitkällä (lounas-koillissuuntaisella), soikeahkolla ja noin 3 metriä korkealla moreenikumpareella, jota ympäröi osin pieniä mäntyjä kasvava, osin aivan avoin suo - vain kumpareen itäpuolella on kuivempaa jänkää, jossa kasvaa suurempaa puustoa. Itse kumpareella kasvaa mäntyä, kuusta ja koivua.
Moreenikumpareella on kaksi kookasta, selkeää pyyntikuoppaa, joista luoteisempi on soikea (lounas-koillissuunnassa) vallillinen, 4x3,5 m ja 40- 60 cm syvä. Koillisempi kuoppa on pyöreähkö, vallillinen, halkaisijaltaan n. 3,5 m ja 40-80 cm syvä. Kuopat ovat noin 3 metrin päässä toisistaan. Viereisessä, pienemmässä ja matalammassa kumpareessa on yksi pienempi, epävarma pyyntikuoppa. |
| metsakeskus.1000000473 |
46 |
Ahvenlahti a |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
590166.14100000 |
6898707.72600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000473 |
Kohde sijaitsee Ihamaniemen pohjoisosassa, Ahvenlahden pohjukasta 150 m itäkaakkoon. Kesällä 1992 rantatörmien korkeusmittauksia tehtäessä Ahvenlahden taloon menevän tien ja siitä pohjoiseen, Peltoniemeen päin kääntyvän tien risteyksen koillispuolisesta tien leikkauksesta, löydettiin palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia. Koko hiekkakankaan länsireuna Ahvenlammesta pohjoiseen Ahvenlahden pohjoispuolitse kulkevalle harjulle asti on kivikautisten asuinpaikkojen kannalta hyvin lupaavaa aluetta. Peltoniemeen menevän tien laidalla, sen itäpuolella, noin 230 m löytökohdasta pohjoiseen on pitkänomainen painanne, joka voisi olla asumuspainanne. Tästä noin 150 m pohjoiseen, tien länsipuolella ja aivan harjun etelärinteen alla on toinen painanne. Alueelle vuonna 1992 kaivetuista koekuopista ei kuitenkaan löytynyt mitään. |
| metsakeskus.1000000474 |
46 |
Pöytälahti c |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
603995.59200000 |
6893994.68200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000474 |
Kohde sijaitsee Pyyveden luoteisrannalla Pöytälahden ja Sorvalammen välisen kannaksen eteläosassa. Asuinpaikka löytyi rantatörmien korkeusmittauksissa kesällä 1992. Asuinpaikka sijaitsee pohjoiseen pistävän erillisen hiekkaharjanteen noin 20 metriä leveällä laella. Paikalta on löytynyt kampakeramiikkaa tien laidasta. Löytöpaikasta noin 100 metriä pohjoiseen on matala notkelma, joka erottaa asuinpaikan nuoremmasta asuinpaikasta Pöytälahti b. |
| metsakeskus.1000000475 |
758 |
Paksunkuusikonranta 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
484154.10200000 |
7440209.45700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000475 |
Kaksi lähekkäistä pyyntikuoppaa valtatien 4 ja Javaruksentien risteyksestä 1, 4 km kaakkoon. Ne ovat Javaruksentien ja Vuojärven rannan puolivälissä, noin 250 m etäisyydellä molemmista, mökkirantaan vievältä tieltä n. 50 (90?) metriä pohjoiseen. Kuopat ovat tasalakisella hiekkaharjanteella, jonka itäpuolella pari metriä alempana on kosteikko ja länsipuolella pieni suo. Harjanteella kasvaa mäntyä, kuusta ja koivua.
Harjanteella olevista pyyntikuopista eteläisempi on soikea (länsi-itä -suunnassa), vallillinen, 6x4 m ja metrin syvä. Keskellä kuoppaa on vielä pienempi turvepeitteinen syvennys, joka antaa perää n. 30 cm. Toinen pyynti kuoppa on tästä n. 15 metriä NNW; kuoppa
on soikea (etelä-pohjoissuunnassa), vallillinen, 4x3 m ja n. 40 cm syvä. Eteläisempään pyyntikuoppaan tehdyssä koepistossa oli havaittavissa häiriintymätön podsoliprofiili.
Kuopista noin 130 m pohjoiseen on toinen pyyntikuoppakohde (Paksunkuusikonranta 2). |
| metsakeskus.1000000476 |
46 |
Ahvenlahti b |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
590206.12900000 |
6898719.72400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000476 |
Kohde sijaitsee Ihamaniemen pohjoisosassa, noin 200 m Ahvenlahden pohjukasta itään. Kuoppa sijaitsee luode-kaakko-suuntaisella hiekkaharjanteella, jota lounaassa rajoittaa Ahvenlammen ja Ahvenlahden väliseen notkoon laskeva jyrkähkö rinne ja koillisessa pienen notkon takana noin kymmenen metrin korkuinen jyrkkä törmä. Kyseessä on pyöreä kehävallillinen kuoppa, jonka halkaisija on 2,5 m ja syvyys 0,5 m. |
| metsakeskus.1000000477 |
46 |
Murhahauta a |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
594432.43300000 |
6896713.55000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000477 |
Kohde sijaitsee Ruunaveden etelärannalla Murhahaudan lahdesta etelään, länteen laskevalla hiekkakankaalla. Paikalla on kymmenkunta enemmän tai vähemmän selvää pyöreää, kehävallillista, halkaisijaltaan 2-3 metrin ja syvyydeltään 0,5 metrin suuruista kuoppaa. Ne sijaitsevat pohjois-eteläsuunnassa yli 200 m pituisella ja vajaa 100 m leveällä alueella. |
| metsakeskus.1000000478 |
46 |
Karpalolampi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
590901.85200000 |
6898611.76600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000478 |
Kohde sijaitsee Karpalolammen ja Etelä-Karpalolammen eteläpuolisella, kaakosta luoteeseen kulkevalla hiekkaharjanteella, Heinävedelle johtavan tien kummallakin puolella. Paikalla on kolme pyöreää, halkaisijaltaan 1,5-3,0 metrin ja syvyydeltään 0,5-1,0 metrin suuruista pyyntikuoppaa.
Kuoppa 1: x=6901505 y=3591119 z=84
Kuoppa 2: x=6901504 y=3591109 z=85
Kuoppa 3: x=6901546 y=3592018 z=81
Koordinaatit tarkistettava! |
| metsakeskus.1000000479 |
46 |
Käkölampi b |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
601994.39900000 |
6895063.23800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000479 |
Kohde sijaitsee Käköveden eteläpäässä, Käkölammen itäpuolella, Heinäveden tien (471) ja Väärätauksen tien välissä. Paikka sijaitsee hiekkakankaalla, joka muodostaa noin 100 m levyisen kannaksen Karjalanlahden etelärantaa kulkevan harjun ja kaakossa olevan laajan mäkialueen välille. Kankaalla on 5-6 pyöreää, kehävallillista kuoppaa, halkaisija 3-4 m, syvyys 0,5-1 m. Kolme kuopista on jokseenkin suorassa linjassa 25-30 m välein kannaksen suuntaisesti. Aivan kaakkoisimman vieressä on neljäs kuoppa. Lähin kuoppa on noin 30 m päässä kivikautisen asuinpaikan Käkölampi a löytökohdasta. Koko alue on asuinpaikaksi sopivaa maastoa.
Kohde tarkastettiin 2006 inventoinnin yhteydessä. Alueella havaittiin vanha tervahauta ja muutamia pyyntikuopaksi soveltuvia kuoppia. Metsässä kulkee Heinävedentien suuntai-sesti metsätyökoneen ura. Paikalla ei havaittu muuta erityistä. |
| metsakeskus.1000000480 |
46 |
Käkölampi c |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
601141.74100000 |
6895314.14100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000480 |
Kohde sijaitsee harjulla Käköveden etelärannalla Käkölammen länsipään kohdalla. Paikalla on kolme pyöreää kuoppaa, halkaisijaltaan 3-4 m ja syvyydeltään noin 0,5 m. Kuoppia ympäröi matala kehävalli. Itäisin sijaitsee paikassa x=6898242, y=3602152, z=83 ja toiset siitä noin 30 m ja noin 50 m länteen. Itäisin kuoppa on hiekkamaalla harjun laen pohjoisreunalla. Muut ovat harjun laella. Keskimmäinen on melko kivisellä kohdalla ja ehkä sen takia melko epämääräisen näköinen.
Kohde tarkastettiin 2006 inventoinnin yhteydessä. Kuoppien sijaintitietoja tarkastettiin GPS-laitteen avulla ja uusia kuopanteita löytyi lähempää Käköveden rantaa. Paikalla havaittiin ainakin neljä mahdollista pyyntikuopaksi luokiteltavaa loivapiirteistä kuoppaa. Kuopan 1 kohdalta itään alue on muutama vuosi sitten laikutettu. Paikalla on siellä täällä havaittavissa rikkoutunutta maanpintaa ja esiin pilkistää paikoin ruskeanpunertavaa likamaata. Maaperä alueella on hiekkaa. Kankaalla on havaittavissa useita rantavaiheita, jotka erottuivat rinteessä vallimaisina vyöhykkeinä. Rinteen takaosassa, lähellä tienreunaa nousee korkea, kivinen valli. Alue soveltuisi erinomaisesti kivi- tai varhaismetallikautiseksi painanneasuinpaikaksi. Paikalla on havaittavissa muutamia epämääräisiä painanteita, jotka ovat eriaikaisten rantavallien läheisyydessä. Korkean kivisen rantavallin takana, tien toisella puolella, sijaitsee mataloituva Käkölampi. Tieleikkauksessa näkyi joitain palaneita kiviä. Rantavallin pohjoispuoleiselle alueelle kaivettiin muutama koekuoppa. Koekuopista tai laikuteltu alueelta ei löytynyt mitään asuinpaikkaan viittaavia löytöjä. Jos alueella on myös asuinpaikka, se ajoittunee rannan korkeutensa perusteella varhaismetallikauteen tai sitä nuoremmaksi. |
| metsakeskus.1000000481 |
46 |
Surmajoki b |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
602835.11500000 |
6881020.90400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000481 |
Kohde sijaitsee Hirtinkankaan ja siitä lounaaseen olevan suon välisellä kapealla hiekkakankaalla, 55 m pohjoisesta Hirtinkankaalta tulevasta ojasta länsiluoteeseen. Kysymyksessä on pyöreä kehävallillinen kuoppa, jonka halkaisija on 2,5 m ja syvyys 1 m. Kuopan pohja on terävän suppilomainen. |
| metsakeskus.1000000482 |
46 |
Hepovirta |
10002 |
12004 |
13046 |
11002 |
27000 |
587989.02800000 |
6897116.35400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000482 |
Kohde sijaitsee Ihamaniemen ja Mämmisalon saaren välissä olevan Hepovirran Ihamaniemen puoleisella koillisrannalla, salmen kapeimmalla kohdalla. Kohde on kallioseinämän juurelle rakennettu seinämän suuntainen kivimuuri. Muuri sijaitsee länsilounaaseen laskevan, jyrkähkön, 2-3 m korkean kallioseinämän alla. Kivimuuri on 15 m pitkä ja puolisen metriä paksu. Sen ylälaita on tasainen. Korkeus on kaakkois- ja keskiosasta 85 cm, luoteispäästä, missä maanpinta on ylempänä, 45 cm. Muurin kallioseinämän suuntainen osa on koko 15 m pituudelta suora, kaakkoispää kääntyy kohti kalliota ja päättyy siihen. Muuri on koko matkalta noin metrin etäisyydellä kalliosta ja sen ja kallion välinen tila on osittain täyttynyt tai täytetty. Muuri on rakennettu vaihtelevan kokoisista kivistä.
Rakennelman tarkoitus ja ajoitus ovat tuntemattomia. Se ei sovi rakennuksen kivijalaksi sijaintinsa vuoksi. Ympäristö on enimmäkseen viljelyskelvotonta, mäet kallioisia ja notkot louhikkoa. Muutaman metrin päähän muurista tehdyssä koekuopassa ei maaperässä havaittu mitään poikkeavaa, multaa oli noin 10 cm:n kerros.
Muurin ja rannan välisessä notkelmassa olevista metsätraktorin jäljistä on löytynyt kaksi iskosmaista kvartsin palaa. |
| metsakeskus.1000000483 |
46 |
Murhahauta b |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
594549.38800000 |
6896779.51900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000483 |
Kohde sijaitsee luoteeseen laskevalla hiekkakankaalla 100 m Murhahaudan lahden pohjukasta etelään ja 50 m Murhahaudan kesämökkitiestä länteen. Noin 87 m tasolla olevan törmän päällä sen reunan lähellä on pohjoisesta etelään ensin selvä suorakaiteenmuotoinen painanne, sitten selvä pyöreä painanne ja n. 50 m näistä etelään matala pyöreähkö painanne. Paikalle tehdyistä koekuopista ei löytynyt mitään lukuunottamatta eteläisintä painannetta, josta yhdestä koekuopasta melko syvältä löytyi pieniä hiilen muruja. Paikalta länteen ja lounaaseen, alempana samalla rinteellä on runsaasti pyyntikuoppia (Murhahauta a). |
| metsakeskus.1000000484 |
758 |
Paksunkuusikonranta 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
484134.11200000 |
7440339.40400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000484 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Valtatien ja Javaruksentien risteyksestä 1,3 km kaakkoon, Vuojärven lounaisrannalla olevassa Paksussakuusikossa. Javaruksentielle on noin 250 m ja rantaviivalle 200 m. Pyyntikuopat ovat 3-5 metriä korkealla muinaisella rantaterassilla, joka
nykyisin on parin sadan metrin päässä Vuojärvestä - välissä on tasainen, märkä, vähäpuinen jänkä. Terassiharjanne on mutkitteleva ja hiekkaperäinen. Kuusta ja koivua kasvavan törmän toisella puolella on hyvin kumpuilevaa, osittain soista maastoa.
Muinaisella rantatörmällä on kaksi pyyntikuoppaa 4 metrin päässä toisistaan. Kaakonpuoleinen kuoppa on pyöreähkö, lähes valliton, halkaisijaltaan n. 3 m ja 10-40 cm syvä. Luoteisempi kuoppa on pitkänsoikea (kaakko-luode -suunnassa), vallillinen, 3x1,5 m ja peräti 1,2 m syvä. |
| metsakeskus.1000000486 |
46 |
Surmajoki c |
10001 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
603414.88700000 |
6880167.24500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000486 |
Kohde sijaitsee 70 m Enonkosken tiestä (471) luoteeseen matalan hiekkaharjanteen eteläpäässä. Paikalla on matala pyöreä painanne, jonka halkaisija on noin 5 metriä. Painanteeseen ja sen ympärille tehdyistä koekuopista löytyi likaista maata, mutta ei mitään ajoittavia löytöjä. Likamaata oli painanteen keskellä 30 cm (myös hiukan hiiltä), laidan kohdalla 15 cm ja pari metriä laidan ulkopuolella 5 cm. Kauemmas painanteesta tehdyistä koekuopista ei löytynyt mitään. Koekuoppia tehtiin koko harjanteen pituudelta sen pohjoispäähän asti. |
| metsakeskus.1000000487 |
758 |
Niipajoki |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
488192.47700000 |
7441039.13200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000487 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Valtatien ja Javaruksentien risteyksestä 4,8 km itään, Vuojärven koilliskulmaan, Niipalahteen laskevan Niipajoen varressa,1,2 km Niipajoen suusta itään. Pyyntikuopat ovat Niipajoen itä-koillispuolella kulkevalla harjulla, n. 100 m joesta ja
n. 250m Niipajoen ja Leukaojan yhtymäkohdasta kaakkoon. Hiekkaperäinen harju, joka on n. 50 m leveä ja 1-5 m korkea, sijaitsee jängän (WSW puolella) ja aavan välissä, joista edellinen on huomattavasti jälkimmäistä alempana. Mäntyä kasvavaa harjua oli metsäaurattuna (1991 inventoinnin aikaan) pyyntikuoppien pohjoispuolella.
Kaksi pyyntikuoppaa on harjun poikki, n. 80 m metsäaurausalueen eteläpuolella. Koillisempi kuopista on n. 15 metrin päässä harjun juuresta, soikea (SSE-NNW- suunnassa), vallillinen, 3x2 m ja n. 80 cm syvä. Toinen kuoppa on edellisestä 7 m SSW ja n. 30 metrin päässä harjun lounaisjuuresta; kuoppa on identtinen edellisen kanssa. Kolmas kuoppa on harjun matalassa kohdassa, edellisistä 60-70 m SSE. Tämä kuoppa on soikea (SSE-NNW-suunnassa), vallillinen, 3x2 m ja 20-40 cm syvä. |
| metsakeskus.1000000489 |
758 |
Leukaoja |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
487650.00000000 |
7442070.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000489 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Valtatien 4 ja Javaruksentien risteyksestä 4,4 km itään Vuojärven koillispuolella olevalla harjulla, Vuojärven koillisosan Niipalahteen laskevan Niipajoen sivujoen, Leukajoen lounaispuolella kulkevalla harjulla, 900 m Niipajoen ja Leukaojan
yhtymäkohdasta pohjoisluoteeseen ja n. 100 metrin päässä Leukaojasta. Mäntyä kasvava moreeniharju on 40-50 m leveä ja viitisen metriä korkea ja kumpuileva.
Pyyntikuoppa on kohdalla, jossa harjun lounaispuolella on pienehkö suo. Kuoppa on harjun laella, soikea (SSE-NNW-suunnassa), vallillinen, 4,5 x 3 m laajuinen ja 40-60 cm syvä. Kohteesta noin 600 m luoteeseen sijaitsee toinen pyyntikuoppakohde, Leukaoja N. |
| metsakeskus.1000000492 |
758 |
Mustasuvanto |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
483954.07700000 |
7489329.69100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000492 |
Kohde sijaitsee Sattasen Mustasuvannon pohjoispuolella olevilla luode-kaakko-suuntaisilla hiekkaharjanteilla (hiekkakaarroilla). Kuoppia todettiin inventoinnissa 1991 kaikkiaan viisi, Ne sijoittuvat rinnakkain olevien harjanteiden päälle ja muodostavat ainakin yhden systeemin, johon kuuluu 2-3 kuoppaa- Kahden äärialueilla olevan kuopan liittyminen tähän on epävarmaa. Kuoppien koko vaihtelee 1,7-3x1,3-2,5x0,4-0,8 m:n välillä.
Vuoden 1993 koekaivauksessa kuoppia tai painaumia havaittiin kaikkiaan 14,poista osa kuitenkin epävarmoja pyyntikuoppia, jotka kuitenkin vaikuttavat sijainniltaan sopivina pyyntikuoppajärjestelmän osina. Yksi kuopsita (n:o 11) tutkittiin. Tämän halkaisijaksi maanpinnalla mitattiin noin 5 m ja syvyydeksi 50 cm ja todellisen pyyntikuopan kooksi noin 2-2,5 m. Syvyys on ollut noin 2 m. Otettuja hiilinäytteitä ei ole analysoitu. Kuopat ovat varmuudella esihistoriallisia.
Ilmeisesti koordinaattipisteestä 80 m luoteeseen ja 160 m kaakkoon on yksittäiset kuopat. Löydöt hiiltä. |
| metsakeskus.1000000493 |
46 |
Lehmisjoki |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
597827.14000000 |
6879798.37600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000493 |
Kohde sijaitsee Enonkosken Karvilasta Savonlinnan Juvolaan kulkevan Muholantien (4711) pohjoispuolella, tiestä noin 150 m. Paikalla on iso, lähes pyöreä pyyntikuoppa metsän ja suon välisessä rinteessä. Kuopan koko on 7,4 x 7,6 metriä vallilta vallille mitattuna, syvyys on keskeltä enimmillään 2,7 m. Kuopan ympärillä oleva valli on matala. Vuonna 1994 tehdyn tarkastuksen yhteydessä kuopan sisäpuolelle tehtiin yksi koekuoppa. Koekuopassa turpeen alla ei ollut hiilikerrosta vaan puhdasta moreenia. Ympäristöstä ei myöskään löydetty mitään tervahautaan viittaavia merkkejä. Maanomistajan mukaan harjulla kulkee yhä hirvien kulkureitti. |
| metsakeskus.1000000494 |
758 |
Kurkisuvanto |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
482183.00000000 |
7492088.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000494 |
Pyöreä noin 4-metriä halkaisijaltaan oleva pyyntikuoppa Kurkisuvannon kohdalla, noin 170 m joesta itään, maastosta nousevan harjanteen kärjessä. Kohteeseen on aiemmin luettu myös toinen pyyntikuoppa "Lohihauta", joka etäisyytensä vuoksi kuitenkin erotettu omaksi kohteekseen vuoden 2021 tarkastuksen jälkeen. Tuolloin myös kohteiden sijaintitietoja tarkennettiin.
Kohde tarkastettiin uudestaan 2022 metsätöiden ja maanmuokkauksen jälkeen. Kohde ei ole vahingoittunut metsätöiden yhteydessä, mutta kuopan ympärillä kasvaneet puut on jätetty pystyyn. Yksi puista on kaatunut myrskyssä ja kaatuessaan vahingoittanut kuopan vallia. |
| metsakeskus.1000000495 |
758 |
Pieruoja |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
480295.53800000 |
7494807.48400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000495 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Sattasen ja Rajalaan vievän tien välisessä maastossa, tasaisen hiekkatörmän päällä, joesta n. 120 m pohjoiseen. Tästä n. 87 m itään on toinen kuoppa. Kuoppien sijainti ei ole pyyntikuopille tyypillinen. |
| metsakeskus.1000000496 |
758 |
Puolakka |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
485373.00000000 |
7489951.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000496 |
Kohde sijaitsee noin 2,5 kilometriä Sattasesta koilliseen ja Puolakan talosta noin 300 metriä koilliseen. Ivalontie kulkee noin 80 metriä kohteen länsipuolella ja Kitinen virtaa suunnilleen yhtä kaukana itään. Vuoden 1991 inventoinnissa havaittiin kaksi kuoppaa lounas-koillis -suuntaisella soraharjanteella. Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa.
Kuopat ovat noin 13 metrin etäisyydellä toisistaan. Kuoppa 1 on kooltaan 1x1,5 metriä ja sen syvyys on noin 0,2 m, kuoppa 2 on kooltaan 1,8x1,2 metriä ja syvyys noin 0,3. Vuoden 2016 inventoinnissa havaittiin myös, että harjanteella on useita luontaisilta vaikuttavia matalia kuopanteita. Kuoppien sijainti harjanteella on tyypillinen pyyntikuopille, mutta kuopat ovat kuitenkin melko pieniä ja matalia ja ne voivat olla syntyneet myös esimerkiksi tuulenkaadon myötä. Kuoppien luonne selviää vain kaivaustutkimuksella. Kohteelle lisättiin aluerajaus vuoden 2016 inventoinnissa. |
| metsakeskus.1000000497 |
758 |
Kersilösuvanto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
489091.99400000 |
7495907.06100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000497 |
Kohde sijaitsee noin 700 metriä Matarakosken voimalaitoksesta etelään, Kitisen länsirannalla, Uusitalon koillispuolella. Vuoden 1991 inventoinnissa rantatörmän päältä olevasta pellosta löytyi kvartsia ja liusketta kahdesta kohtaa noin 30 metrin päässä toisistaan. Inventoinnissa myös todettiin, että asuinpaikka on todennäköisesti tuhoutunut peltoa kynnettäessä. Tämä onkin luultavaa, sillä kulttuuri/löytökerrokset ovat joenvarren pienialaisilla kivikautisilla asuinpaikoilla hyvin ohuet. Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa, mutta pelto oli heinällä ja havaintoja ei päästy tekemään. |
| metsakeskus.1000000498 |
694 |
Toivola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
380678.19900000 |
6730614.44800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000498 |
Asuinpaikka sijaitsee Hyvinkäälle johtavan tien ja rautatien välisellä alueella, Toivolan talosta 150 m länteen, Silkänenevan suoalueesta kilometri itään. Paikka on Toivolan ja Vieremän taloille johtavan tilustien pohjoispuolella. Löydöt, kvartsi-iskokset ja palaneen luun kappale, on poimittu pohjoiseen ja luoteesen laskevalta pellolta muinaisrantatörmältä.
Pelto oli 2025 inventoinnin aikaan muokattu ja tarkastusolosuhteet hyvät, mutta löytöjä ei tuolloin enää havaittu. Maaperä pellolla on savea. On melko todennäköistä, että asuinpaikka on suurimmaksi osaksi tuhoutunut pellon muokkauksessa. Kyntökerroksen alapuolella mahdollisesti säilyneen asuinpaikan laajuuden tarkempi määritteleminen vaatii kaivaustutkimuksia. |
| metsakeskus.1000000501 |
758 |
Sahasuvanto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
487922.47700000 |
7492278.51800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000501 |
Kohde sijaitsee Sattasen kylästä noin 6 kilometriä koilliseen Kitisen etelärannalla, Sahansuvannon ja Jerusaleminlammen kohdalla. Vuoden 1991 inventoinnissa löytöjä todettiin kahdesta kohdasta jyrkän rantatörmän päältä, tasaiselta alueelta: Pahanlaakson yhteismetsän ja Hopealahden (3:5) rajalta n. 30 m länsilounaaseen aivan törmän taitteesta löytyi kvartsia ja palanutta luuta (alue 1), tästä n. 12m itäkoilliseen löytyi vielä yksi kvartsi, edellä mainitusta rajasta n. 5-10 m itäkoilliseen ja n. 10 m törmän reunasta löytyi kvartsi-iskoksia ja palaneita kiviä (alue 2). Maaperä on hiekkaa.
Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Voimalaitosten myötä vedenpintaa säännöstellään ja rantatörmät ovat alkaneet metsittyä ja kasvattaa turvepeittoa, joten havaintoja niissä ei tehty. Aluetta käytiin läpi, mutta pintapoiminnassa ei tullut esiin löytöjä. Kohteeseen lisättiin aluerajaus vuoden 1991 inventointihavaintojen perusteella. |
| metsakeskus.1000000502 |
758 |
Kaarrekoski 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
488922.07000000 |
7494187.74900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000502 |
Asuinpaikka sijaitsee Sodankylän kirkosta n. 18 km pohjoiskoilliseen Ivaloon johtavan tien ja Kitisen välissä, Kaarrekosken länsirannalla. Alue on tasaista joentörmää, jota tulvavedet ovat kuluttaneet ja tuoneet uutta hiekkaa; törmässä oli havaittavissa kaksi vanhaa maanpintakerrosta. Kasvillisuus on heinää, koivikkoa ja mäntyä.
Inventoinnissa 1991 havaittiin kosken puolivälin tienoilla joen suuntaisella rantatiellä n. n. 40 m:n matkalla ja tukkitasanteen lounaisosassa kaivetun kuopan sekoittuneesta reunamaasta, jossa havaittiin myös palaneita kiviä.
Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Osittain muinaisjäännösrekisterin aluerajauksen kanssa päällekkäin, on leveä pengerretty lastausalue, jonka länsipuolella maaperä on kosteaa ja kasvaa tiheää pusikkoa. Muinaisjäännösrekisterin aluerajaus on pituudeltaan yli 100 metriä vaikka alue on ilmoitettu vuoden 1991 inventoinnissa noin 40 metriä pitkäksi. Hieman lännempänä on vanhassa jokitörmässä useita sorakuoppia. Vuoden 2016 inventoinnin perusteella vaikuttaa siltä, että kohde on pääosin tuhoutunut. Havaintojen teko alueella tosin oli vaikeaa muokatun alueen ja kasvillisuuden vuoksi. |
| metsakeskus.1000000503 |
758 |
Kaarrekoski 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
488912.07500000 |
7494427.65700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000503 |
Kohde sijaitsee noin 100 metriä Ivalontiestä itään Kitisestä noin 130 metriä länteen Kaarrekosken pohjoispuolella. Alue on tasaista hiekka/sorapohjaista mäntykangasta. Kohteen eteläpuolella on laaja sorakuoppa. Vuoden 1991 inventoinnissa löytyi kvartsi-iskoksia sorakuopan reuna-alueelta. Kyseessä on ilmeisesti pienialainen asuinpaikka tai leiripaikka. Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa, mutta löytöjä ei sorakuopan reunamilla havaittu, sorakuopan tämä osa ei ole enää käytössä. Heti sorakuopan itäpuolella on jyrkkä rantatörmä, joka alapuolella maasto on kosteaa ja lehtipuuvaltaista.
Vuoden 2016 inventoinnissa edellä mainitun rantatörmän yläosaan kaivettiin 30x30 cm kokoisia koekuoppia 11 kpl noin 200 metrin matkalta alkaen 50 metriä Kaarrekoski 2:n pohjoispuolelta, mutta kuopat olivat löydöttömiä.
Kohde sijaitsee n. 200 m pohjoisluoteeseen kohteesta Kaarrekoski 1 |
| metsakeskus.1000000505 |
758 |
Suomun-Ville 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
553418.93500000 |
7591742.61800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000505 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Suomujoen itärannalla, Suomun-Villen kohdalla olevan järvileventymän itärannalla, itä-länsi -suuntaisena jonona. Kuoppia on neljä ja ne sijaitsevat mäntykankaalla, Köngäsvaaran ja Suomujoen välissä, retkeilyreitin varrella sen molemmin puolin. Vuonna 2008 kuoppien sijainti mitattu gps-koordinaatein. |
| metsakeskus.1000000506 |
46 |
Pöytälahti b |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
604007.59100000 |
6894165.61300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000506 |
Kohde sijaitsee Pyyveden luoteisrannalla Pöytälahden ja Sorvalammen välisen kannaksen keskiosassa, loivasti kaakkoon viettävällä rinteellä, matalan törmän päällä. Törmän reunaa leikkaavan tien penkasta on vuosina 1989 ja 1992 löytynyt kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja saviastianpaloja. Koillisessa asuinpaikka saattaa liittyä suoraan 150 m päässä saman törmän päällä olevaan asuinpaikkaan Pöytälahti a. |
| metsakeskus.1000000507 |
758 |
Suomun-Ville 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
553405.94300000 |
7590529.10500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000507 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Suomujoen itärannalla, Suomun-Villen kohdalla olevan järvileventymän kaakkoispuolella, lähes koillinen-lounas -suuntaisena jonona. Idässä olevalla mäntykankaalla maasto nousee jyrkähkösti. Kuoppajono kulkee osittain useiden joesta eriytyneiden lampareiden lomassa. Kuoppia on kaikkiaan 22 kappaletta noin 900 metrin matkalla.
Kohteen lounaispään koordinaatit ovat p: 7593340, i: 3553340, ja pohjoispään p: 7594180, i: 3553720.
Vuoden 2008 tarkastujksessa on havaittu 17 kuoppaa (ks. erilliskohteet). |
| metsakeskus.1000000508 |
758 |
Harrimukanjärvi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
552753.20600000 |
7589953.33700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000508 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Suomujoen itärannalla, Pahajoen suusta noin kilometrin koilliseen. Neljän kuopan jono on sadan metrin matkalla hiekkaisella joentörmällä, mäntyä kasvavassa maastossa, aivan retkeilyreitin varrella. Suomun vastarannan puolella lännessä sijaitsevalle Harrimukanjärvelle on noin ½ km. Maasto nousee kaakkoon loivasti ja laskee luoteeseen kohti jokea. Vuonna 2008 paikannettiin kolme kuoppaa (ks. erilliskohteet). |
| metsakeskus.1000000509 |
758 |
Snellmaninmaja |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
547689.00000000 |
7587230.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000509 |
Kohde sijaitsee Suomujoen eteläpuolella, lähellä joen rantaa, Lihavasiikajärven koillis- ja luoteispuolilla. Kohteen halki kulkee joen rantaa seuraava polku. Alue on hiekkamoreenipohjaista, pinnanmuodoiltaan loivasti kumpuilevaa kuivaa männikkökangasta.
Kohde muodostuu kahdesta Suomujoen varrella sijaitsevasta pyyntikuopparyhmästä. Lihavasiikajärven koillispuolella on neljän pyyntikuopan muodostama koillis-lounaissuuntainen kuoppajono, jonka pituus on noin kuusikymmentä metriä. Kuopat 1 ja 2 sijaitsevat moreeniharjanteella Suomujoen rannan ja rantaa seuraavan polun välissä, noin viidentoista metrin etäisyydellä rannasta, noin kolme metriä joen pintaa ylempänä. Kuopat 3 ja 4 sijaitsevat samaisen harjanteen eteläpuolella olevassa notkelmassa, toista metriä
harjanteen lakea alempana.
Lihavasiikajärven luoteispuolella sijaitseva länsiluode-itäkaakkosuuntainen kuoppajono muodostuu kolmesta pyyntikuopasta, jotka on kaivettu noin kahdenkymmenen metrin matkalle hiekkamoreeniharjanteiden välisen notkelman ja joen rantaan laskevan rinteen välille. Kuoppajonon luoteisin kuoppa sijaitsee noin neljänkymmenen metrin etäisyydellä joen rannasta, noin viisi metriä joen pintaa ylempänä. |
| metsakeskus.1000000510 |
758 |
Kotajärvi 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
546590.00000000 |
7587017.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000510 |
Suomujoen Suomujärvien eteläpuolella Keittokotajärven(kartassa Keittokalajärven) ja Suomujärven välisen kannaksen kapeimmalla kohdalla on kolmen kuopan jono.
Kohde tarkastettiin 2013 inventoinnissa, jolloin mitattiin myös jokaisen pyyntikuopan sijainti (ks. alakohteet välilehti). |
| metsakeskus.1000000511 |
758 |
Suomujärvet |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
545875.00000000 |
7587241.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000511 |
Kohde sijaitsee Kotajärven ja Suomujärvien välisellä itä-länsisuuntaisella niemellä, kuivalla männikkökankaalla, noin 160 metrin etäisyydellä niemen kärjestä. Niemi on olemukseltaan harjumainen, jyrkkärinteinen ja kapealakinen. Niemen maaperä on on hiekkamoreenia.
Paikalla on kaksi pyyntikuoppaa sekä suorakaiteen muotoinen liesilatomus. Tarkemmat kuvaukset näistä löytyvät alakohteet välilehdeltä. |
| metsakeskus.1000000511 |
758 |
Suomujärvet |
10002 |
12016 |
13170 |
11033 |
27000 |
545875.00000000 |
7587241.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000511 |
Kohde sijaitsee Kotajärven ja Suomujärvien välisellä itä-länsisuuntaisella niemellä, kuivalla männikkökankaalla, noin 160 metrin etäisyydellä niemen kärjestä. Niemi on olemukseltaan harjumainen, jyrkkärinteinen ja kapealakinen. Niemen maaperä on on hiekkamoreenia.
Paikalla on kaksi pyyntikuoppaa sekä suorakaiteen muotoinen liesilatomus. Tarkemmat kuvaukset näistä löytyvät alakohteet välilehdeltä. |
| metsakeskus.1000000511 |
758 |
Suomujärvet |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
545875.00000000 |
7587241.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000511 |
Kohde sijaitsee Kotajärven ja Suomujärvien välisellä itä-länsisuuntaisella niemellä, kuivalla männikkökankaalla, noin 160 metrin etäisyydellä niemen kärjestä. Niemi on olemukseltaan harjumainen, jyrkkärinteinen ja kapealakinen. Niemen maaperä on on hiekkamoreenia.
Paikalla on kaksi pyyntikuoppaa sekä suorakaiteen muotoinen liesilatomus. Tarkemmat kuvaukset näistä löytyvät alakohteet välilehdeltä. |
| metsakeskus.1000000511 |
758 |
Suomujärvet |
10002 |
12001 |
13199 |
11002 |
27000 |
545875.00000000 |
7587241.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000511 |
Kohde sijaitsee Kotajärven ja Suomujärvien välisellä itä-länsisuuntaisella niemellä, kuivalla männikkökankaalla, noin 160 metrin etäisyydellä niemen kärjestä. Niemi on olemukseltaan harjumainen, jyrkkärinteinen ja kapealakinen. Niemen maaperä on on hiekkamoreenia.
Paikalla on kaksi pyyntikuoppaa sekä suorakaiteen muotoinen liesilatomus. Tarkemmat kuvaukset näistä löytyvät alakohteet välilehdeltä. |
| metsakeskus.1000000511 |
758 |
Suomujärvet |
10002 |
12001 |
13199 |
11033 |
27000 |
545875.00000000 |
7587241.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000511 |
Kohde sijaitsee Kotajärven ja Suomujärvien välisellä itä-länsisuuntaisella niemellä, kuivalla männikkökankaalla, noin 160 metrin etäisyydellä niemen kärjestä. Niemi on olemukseltaan harjumainen, jyrkkärinteinen ja kapealakinen. Niemen maaperä on on hiekkamoreenia.
Paikalla on kaksi pyyntikuoppaa sekä suorakaiteen muotoinen liesilatomus. Tarkemmat kuvaukset näistä löytyvät alakohteet välilehdeltä. |
| metsakeskus.1000000511 |
758 |
Suomujärvet |
10002 |
12001 |
13199 |
11006 |
27000 |
545875.00000000 |
7587241.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000511 |
Kohde sijaitsee Kotajärven ja Suomujärvien välisellä itä-länsisuuntaisella niemellä, kuivalla männikkökankaalla, noin 160 metrin etäisyydellä niemen kärjestä. Niemi on olemukseltaan harjumainen, jyrkkärinteinen ja kapealakinen. Niemen maaperä on on hiekkamoreenia.
Paikalla on kaksi pyyntikuoppaa sekä suorakaiteen muotoinen liesilatomus. Tarkemmat kuvaukset näistä löytyvät alakohteet välilehdeltä. |
| metsakeskus.1000000512 |
758 |
Kotajärvi 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
545028.00000000 |
7587221.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000512 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Kotajärven lounaispäässä ja Suomujoen etelärannalla, vastapäätä Ahvenojan suuta Vanhan Kolttakylän lounaispuolella. Alueella on 11 pyyntikuoppaa itä-länsi -suuntaisessa jonossa hienohiekkaisella, mäntyisellä harjualueella.
2013 inventoinnissa yhtä pyyntikuoppaa ei onnistuttu paikallistamaan. |
| metsakeskus.1000000513 |
758 |
Alempi-Kiertämäjärvi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
556512.00000000 |
7588364.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000513 |
Kohde sijaitsee Kiertämäojan itäpuolella, noin kilometrin verran Alemman Kiertämäjärven eteläpäästä etelään päin. Maasto kohteen alueella on kumpuilevaa, hiekkapohjaista, kuivaa männikkökangasta.
Inventoinnissa 2013 havaittiin alueelta yksitoista pyyntikuoppaa, jotka muodostavat kolme ryhmää. Inventoinnissa ei pystytty määrittämään mitkä havaituista kuopista olivat aiemmin tuntemattomia.
Pyyntikuopparyhmä 1 on kuopparyhmistä eteläisin ja siihen kuuluu kaksi pyyntikuoppaa (kuopat 1 ja 2). Ne on kaivettu loivahkolle hiekkaharjanteelle, noin viidenkymmenen metrin etäisyydelle Kiertämäojan rannasta, kohdalle, jonka eteläpuolella Kiertämäoja kääntyy kohti länttä. Ryhmän kuopat ovat vajaan
kymmenen metrin päässä toisistaan ja noin kolme metriä Kiertämäojan pintaa ylempänä.
Pyyntikuopparyhmä 2 sijaitsee ryhmästä 1 noin kolmesataa metriä pohjoiskoilliseen päin. Ryhmään kuuluu neljä pyyntikuoppaa (kuopat 3-6), joista kolme sijaitsee jonona länsiluode-itäkaakkosuuntaisessa notkelmassa ja neljäs samaisen notkelman länsipään eteläpuolella. Notkelma on hiekkaharjanteiden reunustama, ja sen itäkaakkoispää on lähellä kohteen itäpuolella olevista lammista suuremman luoteisrantaa. Pyyntikuopat sijaitsevat jokseenkin lammen ja Kiertämäojan puolivälissä noin 60 metrin matkalla.
Pyyntikuopparyhmä 3 sijaitsee ryhmästä 2 noin sata metriä pohjoiseen päin, ja siihen kuuluvat pyyntikuopat 7-11. Kuopat muodostavat itä-länsisuuntaisen, noin 120 metrin mittaisen jonon, joka ulottuu kohteen itäpuolella olevista lammista pienemmän lounaisrannalta Kiertämäojan itärannan lähelle. Kiertämäojan suuntaiset polut kulkevat kuoppajonon poikki kuoppien 7 ja 8 vieritse. Kaikki kuopparyhmien
2 ja 3 kuopat sijaitsevat vähintään neljä metriä Kiertämäojan pintaa ylempänä. Kohteen ympäristöä havainnoitiin noin sadan metrin säteellä, mutta enempää pyyntikuoppia ei löydetty. |
| metsakeskus.1000000514 |
758 |
Kiertämäojan suu |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
557304.37100000 |
7593947.73800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000514 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Luttojoen varressa, joen etelärannalla, n. 700 m Kiertämäojan suusta länteen. Neljän kuopan jono on itä-länsi -suuntaisesti kumpareisella, mäntyä kasvavalla hiekkakankaalla. |
| metsakeskus.1000000515 |
758 |
Kopsusjärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
523381.00000000 |
7569880.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000515 |
Kohde sijaitsee hiekkaisella harjualueella, jonka eteläpuolella on Kopsusjärvi ja itäpuolella Tammakkolampi eli Kopsuslampi. Alueen halki kulkee luoteis-kaakkosuunnassa kaksi Kopsusjärveen laskevaa puroa. Tammakkolammesta Kopsusjärveen laskee myös puro. Alueen länsiosassa on pieni, lähes Kopsusjärvessä
kiinni oleva lampi.
Kohde sijaitsee laajalla alueella Kopsusjärven ja Tammakkolammen pohjoispuolella sekä järven ja lammen välissä. Alueella on kaikkiaan 23 pyyntikuoppaa neljällä eri alueella. Pyyntikuopista 17 sijaitsee pitkässä koillis-lounaissuuntaisessa jonossa Kopsusjärven ja Tammakkolammen välisellä kannaksella. Lähellä Tammakkolampea jonosta erkaantuu kaakkoon päin neljän kuopan ryhmä.
Kaksi pyyntikuoppaa sijaitsee noin sata metriä Tammakkolammesta länteen päin, molemmin puolin kohtia lampea luoteesta laskevaa mönkijäreittiä. Pohjoisempi kuopista voi mahdollisesti olla luontainenkin. Tammakkolammesta 220 - 270 metriä koilliseen päin on kolme pyyntikuoppaa lähellä retkeilyreittiä. Reitti kulkee kuopista eteläisimmän yli. Lisäksi yksittäinen pyyntikuoppa sijaitsee hiekkarinteessä Kopsusjärven pohjoispuolen pienestä lammesta noin sata metriä koilliseen päin.
Kivikautisia asuinpaikkalöytöjä sijaitsee koko rajatulla alueella. Löydöt ovat erilaisia kvartsista tehtyjä työkaluja, kvartsi-iskoksia sekä palaneiden luiden kappaleita. Tammakkolammen länsipuolella on mönkijäuralla myös muutamia palaneen maan läikkiä. Runsaimpia löydöt ovat Kopsusjärven ja Tammakkolammen välisellä kannaksella sekä Tammakkolammen pohjoispuolisella niemellä, mutta yksittäisiä kvartsi-iskoksia on siellä täällä rajatulla alueella.
Kohdasta P:7570032 I: 523538 löydettiin 2009 löytökeskittymä, jossa oli useita puolivalmiita ja valmiita kaapimia.
2013 inventoinnissa alueelta (P: 7569789 I: 523180) havaittiin myös mahdollisen kodan pohja, joka erottuu maastossa pyöreänä tasanteena, jonka länsilaidalla on matala maavalli. Paikalle tehdystä koepistosta havaittiin palanutta luuta. Kota ajoittunee historialliselle ajalle.
Aluerajaus on tehty vuoden 2013 inventoinnissa, jossa alueen pyyntikuopille on myös mitattu paikkatieto. Tiedot pyyntikuopista löytyvät rekisterin alakohtet -välilehdeltä. |
| metsakeskus.1000000515 |
758 |
Kopsusjärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
523381.00000000 |
7569880.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000515 |
Kohde sijaitsee hiekkaisella harjualueella, jonka eteläpuolella on Kopsusjärvi ja itäpuolella Tammakkolampi eli Kopsuslampi. Alueen halki kulkee luoteis-kaakkosuunnassa kaksi Kopsusjärveen laskevaa puroa. Tammakkolammesta Kopsusjärveen laskee myös puro. Alueen länsiosassa on pieni, lähes Kopsusjärvessä
kiinni oleva lampi.
Kohde sijaitsee laajalla alueella Kopsusjärven ja Tammakkolammen pohjoispuolella sekä järven ja lammen välissä. Alueella on kaikkiaan 23 pyyntikuoppaa neljällä eri alueella. Pyyntikuopista 17 sijaitsee pitkässä koillis-lounaissuuntaisessa jonossa Kopsusjärven ja Tammakkolammen välisellä kannaksella. Lähellä Tammakkolampea jonosta erkaantuu kaakkoon päin neljän kuopan ryhmä.
Kaksi pyyntikuoppaa sijaitsee noin sata metriä Tammakkolammesta länteen päin, molemmin puolin kohtia lampea luoteesta laskevaa mönkijäreittiä. Pohjoisempi kuopista voi mahdollisesti olla luontainenkin. Tammakkolammesta 220 - 270 metriä koilliseen päin on kolme pyyntikuoppaa lähellä retkeilyreittiä. Reitti kulkee kuopista eteläisimmän yli. Lisäksi yksittäinen pyyntikuoppa sijaitsee hiekkarinteessä Kopsusjärven pohjoispuolen pienestä lammesta noin sata metriä koilliseen päin.
Kivikautisia asuinpaikkalöytöjä sijaitsee koko rajatulla alueella. Löydöt ovat erilaisia kvartsista tehtyjä työkaluja, kvartsi-iskoksia sekä palaneiden luiden kappaleita. Tammakkolammen länsipuolella on mönkijäuralla myös muutamia palaneen maan läikkiä. Runsaimpia löydöt ovat Kopsusjärven ja Tammakkolammen välisellä kannaksella sekä Tammakkolammen pohjoispuolisella niemellä, mutta yksittäisiä kvartsi-iskoksia on siellä täällä rajatulla alueella.
Kohdasta P:7570032 I: 523538 löydettiin 2009 löytökeskittymä, jossa oli useita puolivalmiita ja valmiita kaapimia.
2013 inventoinnissa alueelta (P: 7569789 I: 523180) havaittiin myös mahdollisen kodan pohja, joka erottuu maastossa pyöreänä tasanteena, jonka länsilaidalla on matala maavalli. Paikalle tehdystä koepistosta havaittiin palanutta luuta. Kota ajoittunee historialliselle ajalle.
Aluerajaus on tehty vuoden 2013 inventoinnissa, jossa alueen pyyntikuopille on myös mitattu paikkatieto. Tiedot pyyntikuopista löytyvät rekisterin alakohtet -välilehdeltä. |
| metsakeskus.1000000515 |
758 |
Kopsusjärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
523381.00000000 |
7569880.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000515 |
Kohde sijaitsee hiekkaisella harjualueella, jonka eteläpuolella on Kopsusjärvi ja itäpuolella Tammakkolampi eli Kopsuslampi. Alueen halki kulkee luoteis-kaakkosuunnassa kaksi Kopsusjärveen laskevaa puroa. Tammakkolammesta Kopsusjärveen laskee myös puro. Alueen länsiosassa on pieni, lähes Kopsusjärvessä
kiinni oleva lampi.
Kohde sijaitsee laajalla alueella Kopsusjärven ja Tammakkolammen pohjoispuolella sekä järven ja lammen välissä. Alueella on kaikkiaan 23 pyyntikuoppaa neljällä eri alueella. Pyyntikuopista 17 sijaitsee pitkässä koillis-lounaissuuntaisessa jonossa Kopsusjärven ja Tammakkolammen välisellä kannaksella. Lähellä Tammakkolampea jonosta erkaantuu kaakkoon päin neljän kuopan ryhmä.
Kaksi pyyntikuoppaa sijaitsee noin sata metriä Tammakkolammesta länteen päin, molemmin puolin kohtia lampea luoteesta laskevaa mönkijäreittiä. Pohjoisempi kuopista voi mahdollisesti olla luontainenkin. Tammakkolammesta 220 - 270 metriä koilliseen päin on kolme pyyntikuoppaa lähellä retkeilyreittiä. Reitti kulkee kuopista eteläisimmän yli. Lisäksi yksittäinen pyyntikuoppa sijaitsee hiekkarinteessä Kopsusjärven pohjoispuolen pienestä lammesta noin sata metriä koilliseen päin.
Kivikautisia asuinpaikkalöytöjä sijaitsee koko rajatulla alueella. Löydöt ovat erilaisia kvartsista tehtyjä työkaluja, kvartsi-iskoksia sekä palaneiden luiden kappaleita. Tammakkolammen länsipuolella on mönkijäuralla myös muutamia palaneen maan läikkiä. Runsaimpia löydöt ovat Kopsusjärven ja Tammakkolammen välisellä kannaksella sekä Tammakkolammen pohjoispuolisella niemellä, mutta yksittäisiä kvartsi-iskoksia on siellä täällä rajatulla alueella.
Kohdasta P:7570032 I: 523538 löydettiin 2009 löytökeskittymä, jossa oli useita puolivalmiita ja valmiita kaapimia.
2013 inventoinnissa alueelta (P: 7569789 I: 523180) havaittiin myös mahdollisen kodan pohja, joka erottuu maastossa pyöreänä tasanteena, jonka länsilaidalla on matala maavalli. Paikalle tehdystä koepistosta havaittiin palanutta luuta. Kota ajoittunee historialliselle ajalle.
Aluerajaus on tehty vuoden 2013 inventoinnissa, jossa alueen pyyntikuopille on myös mitattu paikkatieto. Tiedot pyyntikuopista löytyvät rekisterin alakohtet -välilehdeltä. |
| metsakeskus.1000000515 |
758 |
Kopsusjärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
523381.00000000 |
7569880.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000515 |
Kohde sijaitsee hiekkaisella harjualueella, jonka eteläpuolella on Kopsusjärvi ja itäpuolella Tammakkolampi eli Kopsuslampi. Alueen halki kulkee luoteis-kaakkosuunnassa kaksi Kopsusjärveen laskevaa puroa. Tammakkolammesta Kopsusjärveen laskee myös puro. Alueen länsiosassa on pieni, lähes Kopsusjärvessä
kiinni oleva lampi.
Kohde sijaitsee laajalla alueella Kopsusjärven ja Tammakkolammen pohjoispuolella sekä järven ja lammen välissä. Alueella on kaikkiaan 23 pyyntikuoppaa neljällä eri alueella. Pyyntikuopista 17 sijaitsee pitkässä koillis-lounaissuuntaisessa jonossa Kopsusjärven ja Tammakkolammen välisellä kannaksella. Lähellä Tammakkolampea jonosta erkaantuu kaakkoon päin neljän kuopan ryhmä.
Kaksi pyyntikuoppaa sijaitsee noin sata metriä Tammakkolammesta länteen päin, molemmin puolin kohtia lampea luoteesta laskevaa mönkijäreittiä. Pohjoisempi kuopista voi mahdollisesti olla luontainenkin. Tammakkolammesta 220 - 270 metriä koilliseen päin on kolme pyyntikuoppaa lähellä retkeilyreittiä. Reitti kulkee kuopista eteläisimmän yli. Lisäksi yksittäinen pyyntikuoppa sijaitsee hiekkarinteessä Kopsusjärven pohjoispuolen pienestä lammesta noin sata metriä koilliseen päin.
Kivikautisia asuinpaikkalöytöjä sijaitsee koko rajatulla alueella. Löydöt ovat erilaisia kvartsista tehtyjä työkaluja, kvartsi-iskoksia sekä palaneiden luiden kappaleita. Tammakkolammen länsipuolella on mönkijäuralla myös muutamia palaneen maan läikkiä. Runsaimpia löydöt ovat Kopsusjärven ja Tammakkolammen välisellä kannaksella sekä Tammakkolammen pohjoispuolisella niemellä, mutta yksittäisiä kvartsi-iskoksia on siellä täällä rajatulla alueella.
Kohdasta P:7570032 I: 523538 löydettiin 2009 löytökeskittymä, jossa oli useita puolivalmiita ja valmiita kaapimia.
2013 inventoinnissa alueelta (P: 7569789 I: 523180) havaittiin myös mahdollisen kodan pohja, joka erottuu maastossa pyöreänä tasanteena, jonka länsilaidalla on matala maavalli. Paikalle tehdystä koepistosta havaittiin palanutta luuta. Kota ajoittunee historialliselle ajalle.
Aluerajaus on tehty vuoden 2013 inventoinnissa, jossa alueen pyyntikuopille on myös mitattu paikkatieto. Tiedot pyyntikuopista löytyvät rekisterin alakohtet -välilehdeltä. |
| metsakeskus.1000000515 |
758 |
Kopsusjärvi |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
523381.00000000 |
7569880.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000515 |
Kohde sijaitsee hiekkaisella harjualueella, jonka eteläpuolella on Kopsusjärvi ja itäpuolella Tammakkolampi eli Kopsuslampi. Alueen halki kulkee luoteis-kaakkosuunnassa kaksi Kopsusjärveen laskevaa puroa. Tammakkolammesta Kopsusjärveen laskee myös puro. Alueen länsiosassa on pieni, lähes Kopsusjärvessä
kiinni oleva lampi.
Kohde sijaitsee laajalla alueella Kopsusjärven ja Tammakkolammen pohjoispuolella sekä järven ja lammen välissä. Alueella on kaikkiaan 23 pyyntikuoppaa neljällä eri alueella. Pyyntikuopista 17 sijaitsee pitkässä koillis-lounaissuuntaisessa jonossa Kopsusjärven ja Tammakkolammen välisellä kannaksella. Lähellä Tammakkolampea jonosta erkaantuu kaakkoon päin neljän kuopan ryhmä.
Kaksi pyyntikuoppaa sijaitsee noin sata metriä Tammakkolammesta länteen päin, molemmin puolin kohtia lampea luoteesta laskevaa mönkijäreittiä. Pohjoisempi kuopista voi mahdollisesti olla luontainenkin. Tammakkolammesta 220 - 270 metriä koilliseen päin on kolme pyyntikuoppaa lähellä retkeilyreittiä. Reitti kulkee kuopista eteläisimmän yli. Lisäksi yksittäinen pyyntikuoppa sijaitsee hiekkarinteessä Kopsusjärven pohjoispuolen pienestä lammesta noin sata metriä koilliseen päin.
Kivikautisia asuinpaikkalöytöjä sijaitsee koko rajatulla alueella. Löydöt ovat erilaisia kvartsista tehtyjä työkaluja, kvartsi-iskoksia sekä palaneiden luiden kappaleita. Tammakkolammen länsipuolella on mönkijäuralla myös muutamia palaneen maan läikkiä. Runsaimpia löydöt ovat Kopsusjärven ja Tammakkolammen välisellä kannaksella sekä Tammakkolammen pohjoispuolisella niemellä, mutta yksittäisiä kvartsi-iskoksia on siellä täällä rajatulla alueella.
Kohdasta P:7570032 I: 523538 löydettiin 2009 löytökeskittymä, jossa oli useita puolivalmiita ja valmiita kaapimia.
2013 inventoinnissa alueelta (P: 7569789 I: 523180) havaittiin myös mahdollisen kodan pohja, joka erottuu maastossa pyöreänä tasanteena, jonka länsilaidalla on matala maavalli. Paikalle tehdystä koepistosta havaittiin palanutta luuta. Kota ajoittunee historialliselle ajalle.
Aluerajaus on tehty vuoden 2013 inventoinnissa, jossa alueen pyyntikuopille on myös mitattu paikkatieto. Tiedot pyyntikuopista löytyvät rekisterin alakohtet -välilehdeltä. |
| metsakeskus.1000000515 |
758 |
Kopsusjärvi |
10002 |
12016 |
13170 |
11040 |
27000 |
523381.00000000 |
7569880.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000515 |
Kohde sijaitsee hiekkaisella harjualueella, jonka eteläpuolella on Kopsusjärvi ja itäpuolella Tammakkolampi eli Kopsuslampi. Alueen halki kulkee luoteis-kaakkosuunnassa kaksi Kopsusjärveen laskevaa puroa. Tammakkolammesta Kopsusjärveen laskee myös puro. Alueen länsiosassa on pieni, lähes Kopsusjärvessä
kiinni oleva lampi.
Kohde sijaitsee laajalla alueella Kopsusjärven ja Tammakkolammen pohjoispuolella sekä järven ja lammen välissä. Alueella on kaikkiaan 23 pyyntikuoppaa neljällä eri alueella. Pyyntikuopista 17 sijaitsee pitkässä koillis-lounaissuuntaisessa jonossa Kopsusjärven ja Tammakkolammen välisellä kannaksella. Lähellä Tammakkolampea jonosta erkaantuu kaakkoon päin neljän kuopan ryhmä.
Kaksi pyyntikuoppaa sijaitsee noin sata metriä Tammakkolammesta länteen päin, molemmin puolin kohtia lampea luoteesta laskevaa mönkijäreittiä. Pohjoisempi kuopista voi mahdollisesti olla luontainenkin. Tammakkolammesta 220 - 270 metriä koilliseen päin on kolme pyyntikuoppaa lähellä retkeilyreittiä. Reitti kulkee kuopista eteläisimmän yli. Lisäksi yksittäinen pyyntikuoppa sijaitsee hiekkarinteessä Kopsusjärven pohjoispuolen pienestä lammesta noin sata metriä koilliseen päin.
Kivikautisia asuinpaikkalöytöjä sijaitsee koko rajatulla alueella. Löydöt ovat erilaisia kvartsista tehtyjä työkaluja, kvartsi-iskoksia sekä palaneiden luiden kappaleita. Tammakkolammen länsipuolella on mönkijäuralla myös muutamia palaneen maan läikkiä. Runsaimpia löydöt ovat Kopsusjärven ja Tammakkolammen välisellä kannaksella sekä Tammakkolammen pohjoispuolisella niemellä, mutta yksittäisiä kvartsi-iskoksia on siellä täällä rajatulla alueella.
Kohdasta P:7570032 I: 523538 löydettiin 2009 löytökeskittymä, jossa oli useita puolivalmiita ja valmiita kaapimia.
2013 inventoinnissa alueelta (P: 7569789 I: 523180) havaittiin myös mahdollisen kodan pohja, joka erottuu maastossa pyöreänä tasanteena, jonka länsilaidalla on matala maavalli. Paikalle tehdystä koepistosta havaittiin palanutta luuta. Kota ajoittunee historialliselle ajalle.
Aluerajaus on tehty vuoden 2013 inventoinnissa, jossa alueen pyyntikuopille on myös mitattu paikkatieto. Tiedot pyyntikuopista löytyvät rekisterin alakohtet -välilehdeltä. |
| metsakeskus.1000000515 |
758 |
Kopsusjärvi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
523381.00000000 |
7569880.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000515 |
Kohde sijaitsee hiekkaisella harjualueella, jonka eteläpuolella on Kopsusjärvi ja itäpuolella Tammakkolampi eli Kopsuslampi. Alueen halki kulkee luoteis-kaakkosuunnassa kaksi Kopsusjärveen laskevaa puroa. Tammakkolammesta Kopsusjärveen laskee myös puro. Alueen länsiosassa on pieni, lähes Kopsusjärvessä
kiinni oleva lampi.
Kohde sijaitsee laajalla alueella Kopsusjärven ja Tammakkolammen pohjoispuolella sekä järven ja lammen välissä. Alueella on kaikkiaan 23 pyyntikuoppaa neljällä eri alueella. Pyyntikuopista 17 sijaitsee pitkässä koillis-lounaissuuntaisessa jonossa Kopsusjärven ja Tammakkolammen välisellä kannaksella. Lähellä Tammakkolampea jonosta erkaantuu kaakkoon päin neljän kuopan ryhmä.
Kaksi pyyntikuoppaa sijaitsee noin sata metriä Tammakkolammesta länteen päin, molemmin puolin kohtia lampea luoteesta laskevaa mönkijäreittiä. Pohjoisempi kuopista voi mahdollisesti olla luontainenkin. Tammakkolammesta 220 - 270 metriä koilliseen päin on kolme pyyntikuoppaa lähellä retkeilyreittiä. Reitti kulkee kuopista eteläisimmän yli. Lisäksi yksittäinen pyyntikuoppa sijaitsee hiekkarinteessä Kopsusjärven pohjoispuolen pienestä lammesta noin sata metriä koilliseen päin.
Kivikautisia asuinpaikkalöytöjä sijaitsee koko rajatulla alueella. Löydöt ovat erilaisia kvartsista tehtyjä työkaluja, kvartsi-iskoksia sekä palaneiden luiden kappaleita. Tammakkolammen länsipuolella on mönkijäuralla myös muutamia palaneen maan läikkiä. Runsaimpia löydöt ovat Kopsusjärven ja Tammakkolammen välisellä kannaksella sekä Tammakkolammen pohjoispuolisella niemellä, mutta yksittäisiä kvartsi-iskoksia on siellä täällä rajatulla alueella.
Kohdasta P:7570032 I: 523538 löydettiin 2009 löytökeskittymä, jossa oli useita puolivalmiita ja valmiita kaapimia.
2013 inventoinnissa alueelta (P: 7569789 I: 523180) havaittiin myös mahdollisen kodan pohja, joka erottuu maastossa pyöreänä tasanteena, jonka länsilaidalla on matala maavalli. Paikalle tehdystä koepistosta havaittiin palanutta luuta. Kota ajoittunee historialliselle ajalle.
Aluerajaus on tehty vuoden 2013 inventoinnissa, jossa alueen pyyntikuopille on myös mitattu paikkatieto. Tiedot pyyntikuopista löytyvät rekisterin alakohtet -välilehdeltä. |
| metsakeskus.1000000515 |
758 |
Kopsusjärvi |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
523381.00000000 |
7569880.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000515 |
Kohde sijaitsee hiekkaisella harjualueella, jonka eteläpuolella on Kopsusjärvi ja itäpuolella Tammakkolampi eli Kopsuslampi. Alueen halki kulkee luoteis-kaakkosuunnassa kaksi Kopsusjärveen laskevaa puroa. Tammakkolammesta Kopsusjärveen laskee myös puro. Alueen länsiosassa on pieni, lähes Kopsusjärvessä
kiinni oleva lampi.
Kohde sijaitsee laajalla alueella Kopsusjärven ja Tammakkolammen pohjoispuolella sekä järven ja lammen välissä. Alueella on kaikkiaan 23 pyyntikuoppaa neljällä eri alueella. Pyyntikuopista 17 sijaitsee pitkässä koillis-lounaissuuntaisessa jonossa Kopsusjärven ja Tammakkolammen välisellä kannaksella. Lähellä Tammakkolampea jonosta erkaantuu kaakkoon päin neljän kuopan ryhmä.
Kaksi pyyntikuoppaa sijaitsee noin sata metriä Tammakkolammesta länteen päin, molemmin puolin kohtia lampea luoteesta laskevaa mönkijäreittiä. Pohjoisempi kuopista voi mahdollisesti olla luontainenkin. Tammakkolammesta 220 - 270 metriä koilliseen päin on kolme pyyntikuoppaa lähellä retkeilyreittiä. Reitti kulkee kuopista eteläisimmän yli. Lisäksi yksittäinen pyyntikuoppa sijaitsee hiekkarinteessä Kopsusjärven pohjoispuolen pienestä lammesta noin sata metriä koilliseen päin.
Kivikautisia asuinpaikkalöytöjä sijaitsee koko rajatulla alueella. Löydöt ovat erilaisia kvartsista tehtyjä työkaluja, kvartsi-iskoksia sekä palaneiden luiden kappaleita. Tammakkolammen länsipuolella on mönkijäuralla myös muutamia palaneen maan läikkiä. Runsaimpia löydöt ovat Kopsusjärven ja Tammakkolammen välisellä kannaksella sekä Tammakkolammen pohjoispuolisella niemellä, mutta yksittäisiä kvartsi-iskoksia on siellä täällä rajatulla alueella.
Kohdasta P:7570032 I: 523538 löydettiin 2009 löytökeskittymä, jossa oli useita puolivalmiita ja valmiita kaapimia.
2013 inventoinnissa alueelta (P: 7569789 I: 523180) havaittiin myös mahdollisen kodan pohja, joka erottuu maastossa pyöreänä tasanteena, jonka länsilaidalla on matala maavalli. Paikalle tehdystä koepistosta havaittiin palanutta luuta. Kota ajoittunee historialliselle ajalle.
Aluerajaus on tehty vuoden 2013 inventoinnissa, jossa alueen pyyntikuopille on myös mitattu paikkatieto. Tiedot pyyntikuopista löytyvät rekisterin alakohtet -välilehdeltä. |
| metsakeskus.1000000516 |
758 |
Siuloivanmänniköt |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
556204.87700000 |
7555643.15700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000516 |
Pyyntikuoppajono sijaitsee Jaurujoen latvalla, Jaurun jyrkässä mutkassa, joen pohjoisrannalla. Kuoppajono, johon kuuluu 19 pyyntikuoppaa, kulkee joen suuntaisesti 800 metrin matkan alkaen Repoaavan laidasta. Alue on sekametsää kasvavaa hiekkakangasta, jonka välissä on pieniä jänkäjuotteja.
Pyyntikuoppajono länsipään koordinaatit ovat p: 7558800, i: 3556020, ja itäpään p: 7558860, i: 3556820. |
| metsakeskus.1000000517 |
758 |
Vuolevinmaat |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
549967.38700000 |
7555963.01000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000517 |
Kohde sijaitsee Sodankylän kirkosta noin 102,5 kilometriä koilliseen Luirojoen latvoilla alemmasta Repojärvestä pohjoiseen. Repojoen ja Hammasjoen välisten Vuolevinmaiden läntisemmällä kangassaarekkeella on kaikkiaan 11 pyyntikuoppaa kahdessa etelä-pohjoissuuntaisessa jonossa noin 600 x 200 metrin kokoisella alueella.
Pyyntikuoppa-alueen eteläpään koordinaatit ovat p: 7558520, i: 3550200. |
| metsakeskus.1000000518 |
758 |
Anterin rajavartioasema |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
563961.72400000 |
7573715.89200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000518 |
Kohde sijaitsee Anterinjoen pohjoispuolella, Anterin rajavartioasemasta länteen, joen ja puron yhtymäkohdassa. Mäntyä kasvavalla hiekkakankaalla on kaksi kuoppaa |
| metsakeskus.1000000519 |
758 |
Kaptukaislammet |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
519590.00000000 |
7568736.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000519 |
Kohde sijaitsee koilliseen päin nousevalla hiekkamoreenirinteellä. Rinteen lounaispuolella kulkee luodekaakkosuuntainen, sadasta kolmensataan metriä leveä ja kilometrien pituinen suojuotti, jonka keskellä virtaa Kaptukaisoja. Kohteen etelä- ja lounaispuolella sijaitsevat pienet Kaptukaislammet. Suojuotin vastakkaisella puolella nousee rinne lounasta kohti.
Kohde on pyyntikuoppajärjestelmä, jonka alueelta löytyi tarkastuksessa yhteensä 18 pyyntikuoppaa kahtena muodostelmana. Läntisemmän Kaptukaislammen itärannalta lähtee kohti koillista kolmentoista pyyntikuopan jono. Kyseessä lienevät Pertti Lehtisen aiemmin löytämät pyyntikuopat (kuopat 3-15). Näistä noin sata metriä itään päin sijaitsevat Pirjo Rautiaisen löytämät kaksi pyyntikuoppaa (kuopat 1 ja 2) lähellä toisiaan. Aiemmin tuntemattomat kolme pyyntikuoppaa (kuopat 16-18) sijaitsevat Rautiaisen löytämistä kuopista toistasataa metriä koilliseen päin, itäisin kuoppa aivan Ruijanpolun vieressä polun itäpuolella, jyrkemmin nousevan rinteen juurella. On mahdollista, että kuopat 1 ja 2 ovat osa samaa pyyntikuoppajonoa kuin kuopat 16-18. Kuoppien 1 ja 2 koillispuolella maasto on varsin peitteistä ja pienipiirteistä, eikä sitä ennätetty tarkastuksen yhteydessä käydä kattavasti lävitse, joten alueella voi sijaita vielä tuntemattomiakin pyyntikuoppia. Kohteen lounaispuolella sijaitsevan suojuotin vastakkaisella puolella on toinen lounais-koillissuuntainen pyyntikuoppajärjestelmä (Kattukaislammet 2) ja läntisemmän Kaptukaislammen luoteisrannalla sijaitsee asuinpaikka, joka on todennäköisesti kivikautinen. |
| metsakeskus.1000000520 |
758 |
Tuiskujoen suu |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
530637.00000000 |
7572724.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000520 |
Pertti Lehtinen on löytänyt kohteen pyyntikuopista kaksitoista vuonna 1986. Lehtisen löytämistä kuopista kahdeksan sijaitsee Tuiskujoen itäpuolella lähellä joen suuta ja neljä muuta noin 800 metriä etelämpänä, männikkökankaalla Tuiskujoen länsipuolella.
Kohde on laaja-alainen pyyntikuoppajärjestelmä, jossa on yhteensä 35 kuoppaa. Useimmat pyyntikuopat ovat suuria, halkaisijaltaan kolmesta viiteen metriä ja syvimmät yli metrin syvyisiä. Muodoltaan kuopat ovat pyöreitä tai soikeita ja loivan maavallin reunustamia.
Kohteen pohjoispää sijaitsee noin sata metriä Tuiskujoen suusta kaakkoon päin, kohdalla, jossa Suomujokea seuraava retkeilyreitin polku ylittää Tuiskujoen ja polun toinen haara kääntyy kohti etelää, jatkuen Tuiskujoen itärannan suuntaisesti kohti Tuiskukurua. Joen länsipuolella on hiekkamoreeniharjanteella kaksi suurta pyyntikuoppaa (kuopat 32 ja 33) ja joen itäpuolelta alkava kuoppajono jatkuu
Tuiskujoen suuntaa seuraten joen rantaterasseilla kohti etelää noin 850 metrin matkan (kuopat 1-18). Kivikkoisissa kohdissa kuoppajonossa on katkoksia, mutta yleisolemukseltaan se on varsin yhtenäinen.
Pyyntikuoppajono kääntyy Tuiskujoen länsipuolelle hieman ennen kohtaa, jossa joen uoma nousee jyrkkärinteisten moreeniharjanteiden väliin. Joen länsipuolella pyyntikuopat jatkuvat tasaisen, jäkälikköisen Tuiskunkankaan eteläreunaa seuraten kohti länttä noin seitsemänsadan metrin matkan (kuopat 19-31), Suomujoen soisen rannan partaalle saakka. Enimmäkseen kuopat ovat Tuiskuvaaralle päin nousevan kivikkoisemman rinnemaaston pohjoispuolella, ja kuoppajonon katkaisevat vain muutamat louhikkoharjanteet. Tuiskunkankaan luoteislaidalla, melko lähellä Suomujokea, sijaitsee lisäksi kaksi pienehköä, mutta kuitenkin selvästi maastossa erottuvaa kuopannetta (kuopat 34 ja 35) joiden osalta on hieman epävarmaa, kuuluvatko ne samaan pyyntikuoppajärjestelmään kuoppien 1-33 kanssa vai tulisiko niitä lainkaan tulkita pyyntikuopiksi. |
| metsakeskus.1000000520 |
758 |
Tuiskujoen suu |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
530637.00000000 |
7572724.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000520 |
Pertti Lehtinen on löytänyt kohteen pyyntikuopista kaksitoista vuonna 1986. Lehtisen löytämistä kuopista kahdeksan sijaitsee Tuiskujoen itäpuolella lähellä joen suuta ja neljä muuta noin 800 metriä etelämpänä, männikkökankaalla Tuiskujoen länsipuolella.
Kohde on laaja-alainen pyyntikuoppajärjestelmä, jossa on yhteensä 35 kuoppaa. Useimmat pyyntikuopat ovat suuria, halkaisijaltaan kolmesta viiteen metriä ja syvimmät yli metrin syvyisiä. Muodoltaan kuopat ovat pyöreitä tai soikeita ja loivan maavallin reunustamia.
Kohteen pohjoispää sijaitsee noin sata metriä Tuiskujoen suusta kaakkoon päin, kohdalla, jossa Suomujokea seuraava retkeilyreitin polku ylittää Tuiskujoen ja polun toinen haara kääntyy kohti etelää, jatkuen Tuiskujoen itärannan suuntaisesti kohti Tuiskukurua. Joen länsipuolella on hiekkamoreeniharjanteella kaksi suurta pyyntikuoppaa (kuopat 32 ja 33) ja joen itäpuolelta alkava kuoppajono jatkuu
Tuiskujoen suuntaa seuraten joen rantaterasseilla kohti etelää noin 850 metrin matkan (kuopat 1-18). Kivikkoisissa kohdissa kuoppajonossa on katkoksia, mutta yleisolemukseltaan se on varsin yhtenäinen.
Pyyntikuoppajono kääntyy Tuiskujoen länsipuolelle hieman ennen kohtaa, jossa joen uoma nousee jyrkkärinteisten moreeniharjanteiden väliin. Joen länsipuolella pyyntikuopat jatkuvat tasaisen, jäkälikköisen Tuiskunkankaan eteläreunaa seuraten kohti länttä noin seitsemänsadan metrin matkan (kuopat 19-31), Suomujoen soisen rannan partaalle saakka. Enimmäkseen kuopat ovat Tuiskuvaaralle päin nousevan kivikkoisemman rinnemaaston pohjoispuolella, ja kuoppajonon katkaisevat vain muutamat louhikkoharjanteet. Tuiskunkankaan luoteislaidalla, melko lähellä Suomujokea, sijaitsee lisäksi kaksi pienehköä, mutta kuitenkin selvästi maastossa erottuvaa kuopannetta (kuopat 34 ja 35) joiden osalta on hieman epävarmaa, kuuluvatko ne samaan pyyntikuoppajärjestelmään kuoppien 1-33 kanssa vai tulisiko niitä lainkaan tulkita pyyntikuopiksi. |
| metsakeskus.1000000521 |
758 |
Paasjoen suu |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
532234.49100000 |
7573975.73100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000521 |
Kohde sijaitsee hiekkamoreenipohjaisella, melko tasaisella männikkökankaalla, Tuiskujoen ja Suomujoen yhtymäkohdasta noin 80 m etelään päin, noin 30 metrin etäisyydellä Suomujoen rannasta, noin kaksi metriä joen pintaa ylempänä.
Kohde on maakuoppa, joka on aiemmin tulkittu pyyntikuopaksi, mutta kyseessä voi olla kullanetsintäkuoppakin. Kuoppaa etsittiin paikalta, jolle siitä ilmoitetut koordinaatit (YKJ x = 7577660 / y = 3532643) osoittivat, mutta kyseisellä kohdalla tai sen läheisyydessä ei sijainnut minkäänlaista kuopannetta. Kohdekuvaukseen
kohtalaisesti sopiva kuoppa löytyi kuitenkin reilut puoli kilometriä pohjoisempaa. Hyvin todennäköisesti kyseessä on sama kuoppa, jota aiemmassa kohdekuvauksessa kuvaillaan, mutta sen koordinaattitiedot on jostain syystä alkujaan kirjattu virheellisesti. Kuoppa on muodoltaan pyöreä, puolen metrin syvyinen ja halkaisijaltaan noin kolmimetrinen. Sitä ympäröi noin puolitoista metriä leveä, heikosti erottuva, loivapiirteinen maavalli, jonka korkeus on noin 0,1 metriä. Kuopan pohjalla on kolme kiveä, joiden halkaisijat vaihtelevat välillä 20 cm - 35 cm.
Kuopassa kasvava kasvillisuus ei poikkea ympäristöstään. Kuopan kaakkoispuolella noin kuuden metrin etäisyydellä sijaitsee retkeilijöiden rakentama kehämäinen nuotiopaikka, jonka ympärillä on muutamia kookkaampia istuinkiviä. |
| metsakeskus.1000000522 |
430 |
Krekilänkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
272243.00000000 |
6750178.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000522 |
Kohde sijaitsee Oripään kunnanrajasta koilliseen n. 250-550 m. Maasto on hiekkaista harjua, joka pääosin viettää loivasti pohjoiseen-koilliseen. Harjulla on runsaasti erikokoisia maa-aineksen ottoon liittyviä kuoppia. Krekilänkankaan keskusäiliöllisen tervahaudan jäänne on soranottokuoppia syvempi ja jyrkkäreunaisempi ja siinä on selkeästi erottuvat reunavallit. |
| metsakeskus.1000000523 |
758 |
Lankojärvi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
533422.00000000 |
7576735.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000523 |
Kohteen on löytänyt Pertti Lehtinen vuonna 1984. Myös Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi on havainnut alueella pyyntikuoppia syksyllä 2012. Kohde on tarkastettu vuoden 2013 inventoinnin yhteydessä. Aiemmissa tiedoissa osa pyyntikuopista on merkitty Suomujoen itärannalle, mutta inventoinnissa 2013 tältä alueelta ei havaittu pyyntikuoppia. Tämän vuoksi kohteen koordinaattitietoja on muutettu vastaamaan vuoden 2013 inventoinnin havaintoja.
Pyyntikuopat 1 ja 2 muodostavat kohteen pohjoisimman pesäkkeen. Ne sijaitsevat Suomujoen pohjoispuolella, Rautuojan suusta noin neljäsataa metriä itäkoilliseen päin. Pyyntikuopat 3-17 sijaitsevat vastakkaisella puolella Suomujokea kuin kuopat 1 ja 2. Kuopat 3-12 muodostavat joen rannan suuntaa seuraavan, lähinnä itäkoillis-länsilounaissuuntaisen kuoppajonon, jonka pituus on noin 130 m. Petteri Polojärven havaitsemat pyyntikuopat sisältyvät tähän kuoppajonoon. Kuoppajonossa on myös kaksi lyhyttä sivuhaaraa kohti lounasta. Läntisemmän sivuhaaran kaksi kauimmaista kuoppaa (kuopat 10 ja 11) ovat kuopparyhmän pienimmät, mutta nekin silti selvästi pyyntikuopiksi tunnistettavissa.
Pyyntikuopat 13-17 sijaitsevat erillisenä ryhmänä kuoppien 3-12 kaakkoispuolella, lähes kahdensadan metrin päässä Suomujoesta. Kuopat 13-17 muodostavat noin sadan metrin mittaisen kaarevan kuoppajonon, joka on lähinnä etelä-pohjoissuuntainen, pohjoisosaltaan kohti koillista kääntyvä. Kuoppajono rajautuu koillisen suunnalla kalliokkomaastoon ja etelässä soisen notkon pohjoispäähän. Pyyntikuopat 14-17 on kaivettu hiekkamoreeniharjanteelle melko samalle tasolle toistensa kanssa, mutta ryhmän pohjoisimpana sijaitseva kuoppa 13 on harjanteen koillispuolella, noin kaksi metriä ryhmän muita kuoppia alempana.
Pyyntikuopan 12 länsipuolella Suomujoen ranta-alueet ovat jonkin matkaa melko kalliokkoisia, kunnes aivan Rautuojan suun itäpuolella on paremmin kuoppien kaivamiseen soveltunutta hiekkamoreenimaata. Pyyntikuopat 18-20 sijaitsevat miltei vastapäätä Rautuojen suuta reilun viidenkymmenen metrin matkalla,
alle kolmenkymmenen metrin etäisyydellä joesta. Kohteen eteläisin ja samalla itäisin pyyntikuopparyhmä sijaitseekin joen vastakkaisella puolella, Rautuojan suun eteläpuoleisilla hiekkamoreeniharjanteilla. Ryhmä muodostuu neljästä pyyntikuopasta (kuopat 21-24). Näitä kuoppia ei kohteesta ilmeisesti ole aiemmin tunnettu.
Pyyntikuopat 21 ja 22 sijaitsevat lähekkäin pohjois-eteläsuuntaisen hiekkamoreeniharjanteen pohjoispäässä, noin kolmenkymmenen metrin etäisyydellä joen rannasta. Rautojan tulipaikalle johtava polku kulkee kuoppien välistä. |
| metsakeskus.1000000524 |
758 |
Suomujoki/Taimenpuro |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
536001.00000000 |
7581007.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000524 |
Kohteen on löytänyt Pertti Lehtinen vuonna 1986.
Kohde sijaitsee melko tasaisella hiekkapohjaisella männikkökankaalla, noin seitsemänkymmenen metrin etäisyydellä Suomujoen luoteisrannasta, noin viisi metriä joen pintaa ylempänä.
Kohde muodostuu kolmesta pyyntikuopasta, jotka on kaivettu jokseenkin itä-länsilounaissuuntaiseksi jonoksi noin 35 metrin matkalle. Kuopat ovat melko matalia, syvyydeltään noin puolimetrisiä. On epäselvää, mitkä kaksi kyseisistä kuopista P. Lehtinen on vuonna 1986 havainnut. Itäisimpänä sijaitseva pyyntikuoppa 1 on selvästi erottuva ja tulkinnaltaan varsin selvä. Muut kaksi kuoppaa ovat pienempiä, melko heikosti havaittavia, ja ne voisivat mahdollisesti olla luontaisestikin syntyneitä, kenties vanhoja tuulenkaatoja. Lännempänä sijaitseviksi ilmoitettuja kahta pyyntikuoppaa (Sodankylä 196, 1000011883 Taimenpuro) ei onnistuttu paikallistamaan. Paikka, jolla Taimenpuron kuoppien on ilmoitettu sijaitsevan, on kivikkoisen moreeniharjanteen rinnettä. Ilmoitetun koordinaattipisteen ympäristöä havainnoitiin tarkasti noin 150 metrin säteellä, mutta mitään pyyntikuopiksi tulkittavissa olevia kuopanteita ei havaittu. |
| metsakeskus.1000000525 |
758 |
Muorravaarakkajoki |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
550687.04700000 |
7585051.31100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000525 |
Kohde sijaitsee Muorravaaranjoen länsipuolella, n. 3 km Kuotmuttiojan suusta ylöspäin. Kaksi kuoppaa on jyrkässä joenmutkassa, suon ja joen välisessä maastossa. |
| metsakeskus.1000000526 |
758 |
Muorravaarakkajoen suu |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
550147.25800000 |
7588829.78400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000526 |
Kohde sijaitsee Suomujoen pohjoisrannalla, lähellä Muorravaarakkajoen suuta. Kaksi kuoppaa on Muorravaarakkajoen suun ja Suomujoen Suomujoen pohjoisrannalla sijaitsevan järven välisellä, mäntyä kasvavalla hiekkaisella kannaksella. |
| metsakeskus.1000000527 |
758 |
Kokkoseljät pohjoinen |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
557905.12600000 |
7593517.91200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000527 |
Pyyntikuoppakohde sijaitsee Kiertämäojan länsirannalla, n. 500 m Kiertämäojan suusta ylävirtaan. Kiertämäojan suuntaisessa jonossa on neljä kuoppaa itään päin kääntyneen joen mäntyä kasvavalla hiekkaisella pohjoisrannalla tiiviimmin noin 100 m matkalla. Kohteen perustiedot ovat peräisin kartoituksesta 1980-luvulta (Lehtinen). 2000-luvulla on vielä paikannettu kaksi pyyntikuoppaa matalamman maastokohdan länsipuolella, edellisistä 70- m lounaaseen. Kuoppa-alueen pituus on kaikkiaan noin 300 m (ks. erilliskohteet) |
| metsakeskus.1000000528 |
758 |
Rajavyöhyke Luttojoki |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
559352.00000000 |
7594947.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000528 |
Kohde sijaitsee Luttojoen eteläpuolella, joen ja pienemmän Harjulammen välisen koillis-lounaissuuntaisen notkelman koillispäässä. Rajavyöhykkeelle on kohteen luota matkaa noin kaksisataa metriä.
Kohde on koillis-lounaissuuntainen pyyntikuoppaketju, jossa on aiemmin havaittu viisi pyyntikuoppaa. Kohteen alue on paksusammalista ja pinnanmuodoiltaan vaihtelevaa, joten pyyntikuoppien erottaminen luontaisista kuopanteista on poikkeuksellisen haasteellista. Lähinnä kuoppa 4 on selvästi erottuva pyyntikuoppa, muut neljä kohteesta dokumentoitua kuoppaa ovat puolestaan tulkinnaltaan jokseenkin epävarmoja. Kuopanteiden joukossa voi olla melko modernejakin kaivantoja. |
| metsakeskus.1000000529 |
758 |
Kokkoseljät lounas |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
556704.61500000 |
7592388.36800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000529 |
Kohde sijaitsee Kiertämäojan länsirannalla, Kiertämäojan suusta n. 1,5 km ylävirtaan sijaitsevien lampien välisellä kannaksella. Kolmen kuopan jono kulkee lammelta toiselle mäntyä kasvavan hiekkakannaksen poikki. |
| metsakeskus.1000000530 |
430 |
Rautajärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
298071.26700000 |
6759472.45800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000530 |
Kivikautinen asuinpaikka Kojonjoen molemmin puolin, tasaisella pellolla. Kojonjoki virtaa nykyisin kanavassa, joka on kaivettu Rautajärven entisen länsirannan
tienoille pääasiassa rantaviivan suuntaisesti. Asuinpaikan kohdalla kanava kuitenkin läpäisee järven rannalla olleen matalan niemekkeen, jonka kärki on jäänyt kanavan itäpuolelle. Asuinpaikka on ollut niemekkeessä, ja nykyisin sitä on kanavan
molemmilla puolilla. Asuinpaikka lienee osaksi tuhoutunut Rautajäven kuivatuksen ja joen perkauksen ja pengerryksen yhteydessä. Humppilan Järvensuon asuinpaikka sijaitsee vajaan 2 km etäisyydellä.
Kynnöspellossa havaittu harvakseltaan n. 40x80 m alalla kvartsia (mm. kaavin) sekä kivilaji-iskos. |
| metsakeskus.1000000531 |
430 |
Kuuselankallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
286430.88900000 |
6770636.91300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000531 |
Kalliopohjalle kasattu koskematon pelkästään kivistä koostuva röykkiö n. 40 m päässä pellonreunasta lounaassa. Alavassa maastossa pienen kalionyppylän päällä. Kooltaan itä-länsisuunnassa 3 m ja pohjois-eteläsuunnassa 2,5 m, korkeudeltaan 0,7 m. Kiviaines erikokoista, pääosin 20-30 cm kokoisia. Läheinen pelto raivattu 1900-luvulla, mutta se on kivetön. Kyseessä ei siis ole viljelyröykkiö, eikä rajalinjoja sijaitse paikalla. Mahdollisesti kyseessä on hautaröykkiö. |
| metsakeskus.1000000532 |
430 |
Vanhakirkko |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27000 |
280823.21500000 |
6754401.41300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000532 |
Loimaan kirkko perustettiin Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Hämeen alueiden väliselle erämaa-alueelle sen raivauksen ja maanviljelykseen käyttöön ottamisen kirkolliseksi keskuspaikaksi pian 1300-luvun puolivälin jälkeen.
Paikalla on ollut useita puukirkkojen sukupolvia ehkä jo 1300-luvun jälkipuoliskolta alkaen, ja myös kivikirkkohanke käynnistettiin. Tästä valmistui vain sakaristo, joka purettiin 1751 mutta jonka jäännökset ovat edelleen olemassa maan alla.
Aluetta ympäröi edelleen hirsiaita, joka rakennettu alun perin 1750-luvulla, ja sittemmin aika ajoin korjattu. Aidan vieressä on muutamia hautakiviä, mutta hautausmaana paikkaa ei enää käytetä. Näkyviä merkkejä kirkkorakennuksesta ei ole. Alueen keskivaiheilla on muistokivi, jonka luoteispuolella maankolossa havaittiin inventoinnissa laastia ja tiilenkappaleita. Paikalle on kuitenkin tuotu täytemaata esiin nousseiden luiden peittämiseksi. Alueella kasvaa muutamia suuria katajia ja lehtipuita. |
| metsakeskus.1000000533 |
430 |
Hyrysenmäki |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
284901.52100000 |
6767049.34600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000533 |
Mahdollinen varhaisemman kivikauden asuinpaikka Kanga-Hyrysen talon pihapiiriin kuuluvalla mäellä, n. 200 m Kojonjoen pohjoispuolella. Uudemman päärakennuksen vastapäätä olevan ulkorakennuksen takaa löytyi v:n 1980 vaiheilla perunannostossa alkeellinen kivikirves. N. 10 m päästä onnpellosta 1950-luvun löytö: 20 cm pituinen taltta tumaa kivilajia, joka on hukkaan joutunut. Inventoinnissa v. 19 ei muinaisjäännöksen merkkejä havaittu, mutta piha-alue on suuresti muokattu. Saman talon maalta on kolmaskin esine, taltta (KM 3562) Kanniston ahteesta, läheltä Kanniston ojaa. Topografisten seikojen ja maaperän perusteella paikka on erittäin sopiva kivikautisen asuinpaikan sijaksi. N. 400 m NNE Ala-Heikkilän tilalla on niin ikään kolmen kiviesineen löytöpaikka, hiekkamäki, jonka v:n 1996 inventoinnissa ei koekuopituksesta huolimatta ole tavattu kiinteän muinaisjäännöksen merkkejä. |
| metsakeskus.1000000534 |
430 |
Ala-Juonikka |
10001 |
12002 |
13032 |
11033 |
27000 |
291293.96000000 |
6765884.84700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000534 |
Viemärikaivantoa n. 1976-78 tehtäessä löytyi pronssinen rullapäinen hevosenkenkäsolki, jossa löydettäessä oli vielä neula tallella. Solki saatiin inventoinnin yhteydessäv. 2000 Kansallismuseon kokoelmiin. Löytö on tehty talon navetan koillispuolen kivijalan vierestä seinälinjan puolivälistä. Löytösyvyys on epäselvä, mutta kaivanto oli 1½ -metriä syvä. Läheltä löytyi ojasta myös luunikama, joka tulkittiin ihmisen selkärangan nikamaksi. Paikalla ei ole mitään maanpinnalle erottuvaa. Se on pensaikkoista joutomaata ja navetasta on enää kivijalka jäljellä. Maaperä on savea. Tiedot viittaavat mahdollisuuteen, että paikalla olisi ruumishauta tai useampia hautoja. Koepistoja ei inventoinnissa paikalle tehty. |
| metsakeskus.1000000536 |
430 |
Ristinoja |
10001 |
12003 |
13037 |
11010 |
27000 |
283657.03700000 |
6764060.54700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000536 |
Tarkemmin paikantamaton keskiaikainen seutukirkon sija tai saarnapaikka, joka paikallisen perimätiedon ja Suur-Loimaan historian mukaan (ss. 70-76) olisi sijainnut Kojonkulmalla, Kojonjoen ja sen pienen sivu-uoman Ristinojan liittymäkohdan niemekkeessä Kojonjoen länsirannalla, Kuninkaisen puolella Euran kylän vastaista rajaa. Kirkonpaikkaan liittyy melko runsas perimätieto. Inventoinneissa v. 1996 ja 1999-2000 paikkaa ei tutkittu tarkemmin, koska se oli kesannolla. Se on kuitenkin tasainen peltokohta ja inventoijan mukaan sopiva perimäntiedon mukaiseksi paikaksi. On kuitenkin myös tietoja, joiden mukaan paikka olisikin joen vastarannalla, joten sijainti on epävarma.
Kirkon ympäristön muinaisjäännösaluetta ei ole rajattu. |
| metsakeskus.1000000537 |
498 |
Porviniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
381465.16500000 |
7551503.49500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000537 |
Kohde sijaitsee Pallasjärven pohjoispäässä. Maaperä alueella on kivistä moreenia. Aluskasvillisuus on pääosin varpukasveja ja paikalla kasvaa harvakseltaan koivuja.
Kapean niemen kärjessä on seitana mahdollisesti palvottu kookas kuutiomainen kivi. Kiven kupeella ja siitä 50 m pohjoiseen on kolme kuoppajäännöstä, mahdollisia pyyntikuoppia. Niemen tyvessä on kolme mökkiä, joiden vaiheilla kerrotaan olevan vanhoja kalakenttiä.
Muut muinaisjäännökset sijaitsevat niemen eteläosassa, harjanteen päällä olevalla tasanteella. Harjanteen reunat ja eteläkärki laskevat Pallasjärveen. Harjanteen päällä kulkee pieni polku. Heti polun vieressä, noin 50 m niemekkeen eteläkärjestä on seitakivi. Seitakivellä on havaittavissa selkeät ihmiskasvojen profiilia muistuttavat piirteet. Seitakiven alle ja sen koloihin oli uhrattu erilaisia esineitä tulitikuista kolikoihin. Kivi oli noin 1,5 x 1,5 metriä suuri punertava graniittilohkare. Toinen pyyntikuopista on aivan seitakiven vieressä. Tämä pyyntikuoppa on pyöreä, halkaisija on noin 2,5 metriä ja syvyys 0,5 cm. Kaksi muuta kuoppaa ovat runsaat 50 (2009 kertomuksen mukaan yli 100) m pohjoisempana. Näistä toinen on soikea, toinen pyöreähkö. Niemen eteläkärjessä on kahden koivun välissä tasainen pöytäkivi. Kivi on voinut liittyä kulttipaikkaan tai paikan kalastushistoriaan.
2007 inventoinnissa löydettiin niemen kärjestä kvartsi-iskoksia (ei otettu talteen) modernin nuotiopaikan vierestä.
Vuonna 2009 seidan vierellä sekä pohjoisemmassa kuopassa tehtiin koekaivaksia. Kaikki seidan luona tavatut löydöt olivat myöhäiseltä historialliselta ajalla. Paikan luonne vanhana seitapaikkana ei näin vahvistunut. Pohjoisimpaan kuoppaan tehty koekaivaus paljasti kiviseen maaperään tehdyn kuopan, joka voi olla säilytys- tai pyyntikuoppa. Pohjan ja vallin huuhrtoutuumiskerroksen alta saadut näytteet ajoittuivat enimmillään n. 7000 BP ajoittaen kuopan tätä varhaisemmaksi.
Vuoden 2011 inventoinnissa ei kalakentästä tehty havaintoja, joten muinaisjäännösrajausta ehdotetaan muutettavaksi. |
| metsakeskus.1000000537 |
498 |
Porviniemi |
10002 |
12006 |
13083 |
11002 |
27000 |
381465.16500000 |
7551503.49500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000537 |
Kohde sijaitsee Pallasjärven pohjoispäässä. Maaperä alueella on kivistä moreenia. Aluskasvillisuus on pääosin varpukasveja ja paikalla kasvaa harvakseltaan koivuja.
Kapean niemen kärjessä on seitana mahdollisesti palvottu kookas kuutiomainen kivi. Kiven kupeella ja siitä 50 m pohjoiseen on kolme kuoppajäännöstä, mahdollisia pyyntikuoppia. Niemen tyvessä on kolme mökkiä, joiden vaiheilla kerrotaan olevan vanhoja kalakenttiä.
Muut muinaisjäännökset sijaitsevat niemen eteläosassa, harjanteen päällä olevalla tasanteella. Harjanteen reunat ja eteläkärki laskevat Pallasjärveen. Harjanteen päällä kulkee pieni polku. Heti polun vieressä, noin 50 m niemekkeen eteläkärjestä on seitakivi. Seitakivellä on havaittavissa selkeät ihmiskasvojen profiilia muistuttavat piirteet. Seitakiven alle ja sen koloihin oli uhrattu erilaisia esineitä tulitikuista kolikoihin. Kivi oli noin 1,5 x 1,5 metriä suuri punertava graniittilohkare. Toinen pyyntikuopista on aivan seitakiven vieressä. Tämä pyyntikuoppa on pyöreä, halkaisija on noin 2,5 metriä ja syvyys 0,5 cm. Kaksi muuta kuoppaa ovat runsaat 50 (2009 kertomuksen mukaan yli 100) m pohjoisempana. Näistä toinen on soikea, toinen pyöreähkö. Niemen eteläkärjessä on kahden koivun välissä tasainen pöytäkivi. Kivi on voinut liittyä kulttipaikkaan tai paikan kalastushistoriaan.
2007 inventoinnissa löydettiin niemen kärjestä kvartsi-iskoksia (ei otettu talteen) modernin nuotiopaikan vierestä.
Vuonna 2009 seidan vierellä sekä pohjoisemmassa kuopassa tehtiin koekaivaksia. Kaikki seidan luona tavatut löydöt olivat myöhäiseltä historialliselta ajalla. Paikan luonne vanhana seitapaikkana ei näin vahvistunut. Pohjoisimpaan kuoppaan tehty koekaivaus paljasti kiviseen maaperään tehdyn kuopan, joka voi olla säilytys- tai pyyntikuoppa. Pohjan ja vallin huuhrtoutuumiskerroksen alta saadut näytteet ajoittuivat enimmillään n. 7000 BP ajoittaen kuopan tätä varhaisemmaksi.
Vuoden 2011 inventoinnissa ei kalakentästä tehty havaintoja, joten muinaisjäännösrajausta ehdotetaan muutettavaksi. |
| metsakeskus.1000000538 |
261 |
Laurila |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
418761.27600000 |
7497087.44400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000538 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Kuusajärven koillisrannalla, n. 350 m lounaaseen järven lounaisrannalla on Kittilä 11 Järventaustan kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000000539 |
261 |
Kuusanmaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
419428.00900000 |
7496814.55300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000539 |
Kohde sijaitsee Kuusajärven pohjoisrannan tuntumassa. Järven koillisosan jyrkähkön metsärinteen reunassa on joitakin suorakaiteisia aloja ja pari ihmistoimintaan viittaavaa kuopannetta. Paikallisten tietojen mukaan tällä törmällä olisi ollut Kuusajärven vanhin vakinainen tupa. |
| metsakeskus.1000000540 |
261 |
Peräjärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
422190.98000000 |
7456267.85900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000540 |
Asuinpaikka sijaitsee Kinisjärvestä pohjoiseen Peräjärven pohjoisrannalla. |
| metsakeskus.1000000541 |
261 |
Tervaniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
440041.73800000 |
7489549.51300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000541 |
Asuinpaikka sijaitsee Kittilän kirkosta n. 40 km kaakkoon Kelontekemän kylässä Kelontekemäjärven itärannalla maantiestä n. 400 m länteen. Löydökset ja palaneet kivet on löydetty huvilan rantapuolelta olevalta perunamaalta. Pihaan oli ajettu soraa. Alavahko niemeke, jolla on useita mökkejä. Maaperä on kivensekaista hiekkaa. |
| metsakeskus.1000000542 |
261 |
Putaanperänvaara |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
417426.75900000 |
7522466.23800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000542 |
Asuinpaikka ja pyyntikuopat sijaitsevat Loukisen etelärannalla, joen ja metsäautotien välisellä kankaalla Riikonjärven pohjoisrannasta 4,6 km pohjoiseen. |
| metsakeskus.1000000542 |
261 |
Putaanperänvaara |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
417426.75900000 |
7522466.23800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000542 |
Asuinpaikka ja pyyntikuopat sijaitsevat Loukisen etelärannalla, joen ja metsäautotien välisellä kankaalla Riikonjärven pohjoisrannasta 4,6 km pohjoiseen. |
| metsakeskus.1000000543 |
261 |
Loukisenvaara |
10002 |
12001 |
13005 |
11002 |
27000 |
416209.24700000 |
7523112.97300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000543 |
Suorakaiteenmuotoinen liesi Loukisen joen eteläpuolella, Vanhasenmukka -nimisessä pohjoiseen suuntautuvassa joenmutkassa, joen ja Loukisenvaaran välillä. Liesi on metsäautotien ja joen välisellä kankaalla, tiestä noin 250 (200?) m pohjoiseen, joen eteläpuolella olevien lampien eteläpuolella. Lammet ovat jäänteitä muinaisista joenuomista, joista eteläisimmän rantatörmän päällä liesi sijaitsee. Nykyiseistä joenmutkasta matkaa on noin 270 m.
Vaikka lieden ohella ei ole tietoja muista muinaisjäännöshavainnoista on lieden lähiympäristöä pidettävä muinaisena asuinpaikka-alueena. |
| metsakeskus.1000000544 |
261 |
Putaanvuoma |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
411878.07000000 |
7483508.89100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000544 |
Asuinpaikka sijaitsee Ounasjoen itäpuolella, Maunujoen itärannalla, joen suulta n. 450 m itäkaakkoon. |
| metsakeskus.1000000545 |
261 |
Virtaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
410352.58000000 |
7536267.67500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000545 |
Asuinpaikka sijaitsee Ounasjoen länsirannalla, n. 5, 8 km Könkään kylätaajamasta pohjoiseen, Könkäältä Tepastoon johtavan tien itäpuolella, pienessä itään suuntautuvassa joenmutkassa. |
| metsakeskus.1000000546 |
261 |
Kontinniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
407060.89300000 |
7540411.00200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000546 |
Asuinpaikka sijaitsee Ounasjoen itärannalla, Kontinniemessä, n. 5,3 km lounaaseen Tepaston kylätaajamasta. Niemen kohdalla Ounasjoessa on pieni etelään suuntautuva mutka. |
| metsakeskus.1000000547 |
261 |
Karjaspulju |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
402871.55800000 |
7549582.30700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000547 |
Kohde sijaitsee Syvä Tepastojoen suulta n. 1,3 km koilliseen joen länsirannalla. |
| metsakeskus.1000000547 |
261 |
Karjaspulju |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
402871.55800000 |
7549582.30700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000547 |
Kohde sijaitsee Syvä Tepastojoen suulta n. 1,3 km koilliseen joen länsirannalla. |
| metsakeskus.1000000548 |
261 |
Puksukoski |
10002 |
12016 |
13178 |
11002 |
27000 |
396916.95300000 |
7551032.71500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000548 |
Kuoppaliesi sijaitsee Ounasjoen koillisrannalla, Tepaston kylästä n. 9 km luoteeseen. Joen toiselta rannalta Nivan talosta n. 700 m kaakkoon, Tepastosta Raattamaan johtavalta maantieltä n. 250m koilliseen. |
| metsakeskus.1000000549 |
261 |
Mertakoski |
10002 |
12001 |
13005 |
11002 |
27000 |
391036.00000000 |
7553910.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000549 |
Suorakaiteenmuotoisia liesiä Ounasjoen länsipuolella, Tepastosta Rattamaan johtavan maantien varressa n. 1 km Mertaniemestä kaakkoon tien ja joen välisellä alueella. Kohteessa on kaksi suorakaiteen muotoista kivilatomusta metrin etäisyydellä toisistaan kohdepisteen molemmin puolin. Latomusten pituus on 120 cm ja leveys 80 cm. Latomuksista näkyy muutama kivi ajouran kuluttamalla maapohjalla. |
| metsakeskus.1000000550 |
498 |
Ylisenpäänlampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
381271.23900000 |
7552033.28300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000550 |
Kohde sijaitsee Pallasjärven pohjoispuolella, reilut 300 m Ylisenpäänlammesta eteläkaakkoon. Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Porviniemeen vievien pitkospuiden alkupäässä Ylisenpäänlahtea reunustavan suon laidassa olevalla pienellä moreenikumpareella. Paikalla on havaittu kvartsia, palanutta luuta ja liesi. Järven pinta lienee ollut asuinpaikan käyttöaikana ainakin puolisen metriä nykyistä korkeammalla.
|
| metsakeskus.1000000551 |
261 |
Vasara |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
432560.69600000 |
7512131.41700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000551 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Jeesiöjörven itärannalla, Mustajärvestä Jeesiöjärveen laskevan ojan pohjoispuolella. |
| metsakeskus.1000000552 |
261 |
Juurimaa 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
442697.00000000 |
7495326.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000552 |
Kohde sijaitsee Jeesiöjoen itärannalla, n. 1,2 km Tepsan kylästä luoteeseen. Kankaan länsireunaa kietävän kärrytien länsireunassa on pitkulainen pyyntikuoppa (4 x 2 x 0,4 m) ja tinen pienempi (2,5 x 2 x 0,4 m) kuutisen metriä tieltä kohti alatörmää, vanhaa sorakuoppaa kohti. Kuoppien väli on noin 50 m. Edelleen n. 30 m pohjoisempana on tieurassa hieman kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000000552 |
261 |
Juurimaa 1 |
10002 |
12008 |
13000 |
11002 |
27000 |
442697.00000000 |
7495326.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000552 |
Kohde sijaitsee Jeesiöjoen itärannalla, n. 1,2 km Tepsan kylästä luoteeseen. Kankaan länsireunaa kietävän kärrytien länsireunassa on pitkulainen pyyntikuoppa (4 x 2 x 0,4 m) ja tinen pienempi (2,5 x 2 x 0,4 m) kuutisen metriä tieltä kohti alatörmää, vanhaa sorakuoppaa kohti. Kuoppien väli on noin 50 m. Edelleen n. 30 m pohjoisempana on tieurassa hieman kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000000553 |
261 |
Juurimaa 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
442570.70700000 |
7495946.95000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000553 |
Kohde sijaitsee Jeesiöjoen itärannalla, n. 610 m pohjoisluoteeseen pyyntikuoppakohde Juurimaa 2:ta. |
| metsakeskus.1000000554 |
261 |
Mustakoste |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
407652.00000000 |
7463041.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000554 |
Kohde sijaitsee Ounasjoen kaakkoisrannalla, Tuuliharjussa, Rovaniemi-Kittilä -valtatiestä Helppiin menevän tien risteyksestä 1,36 km lounaaseen tien ja jokiuoman välisellä alueella. Vuonna 2013 Metsähallituksen inventoinnissa tarkastettiin alueen koillisosa, jossa havaittiin viisi pyyntikuoppaa. Lounaisosassa on ilmeisesti myös liesiä. Kohteesta pn rajattu vain sen koillisosa. |
| metsakeskus.1000000554 |
261 |
Mustakoste |
10002 |
12001 |
13200 |
11002 |
27000 |
407652.00000000 |
7463041.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000554 |
Kohde sijaitsee Ounasjoen kaakkoisrannalla, Tuuliharjussa, Rovaniemi-Kittilä -valtatiestä Helppiin menevän tien risteyksestä 1,36 km lounaaseen tien ja jokiuoman välisellä alueella. Vuonna 2013 Metsähallituksen inventoinnissa tarkastettiin alueen koillisosa, jossa havaittiin viisi pyyntikuoppaa. Lounaisosassa on ilmeisesti myös liesiä. Kohteesta pn rajattu vain sen koillisosa. |
| metsakeskus.1000000555 |
694 |
Jusula S |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
380511.26600000 |
6729553.87100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000555 |
Asuinpaikka sijaitsee pellolla Vantaanjoesta noin 280 m itään, Arolammin sillasta 1,2 km kaakkoon sekä noin 180 m Jusulan päärakennuksesta kaakkoon ja 100 m Jusulantiestä lounaaseen.
Löydöt (piiesineet, kvartsiytimet ja -iskokset, palanut luu ja saviastianpalat) ovat loivasti etelään viettävältä peltoalueelta hiekkaesiintymän eteläosasta, 30 x 20 m kokoiselta maastossa erottuvalta muinaisrannan terassilta. Paikka on sijainnut kampakeraamisella ajalla Arolammin muinaisjärven itärannalla. Asuinpaikan pintakerrokset ovat tuhoutuneet maanmuokkauksen yhteydessä. |
| metsakeskus.1000000556 |
261 |
Purnunkulassi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
422409.90000000 |
7454229.68200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000556 |
Pyyntikuopat ja kesähaudat sijaitsevat Kinisjäven itärannalla kapeassa niemekkeessä Molkojoen suulla. |
| metsakeskus.1000000556 |
261 |
Purnunkulassi |
10002 |
12002 |
13023 |
11002 |
27000 |
422409.90000000 |
7454229.68200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000556 |
Pyyntikuopat ja kesähaudat sijaitsevat Kinisjäven itärannalla kapeassa niemekkeessä Molkojoen suulla. |
| metsakeskus.1000000557 |
261 |
Mustalampi 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
424940.88200000 |
7452292.46300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000557 |
Pyyntikuopat sijaitsevat n. 3,5 km kaakkoon Kinisjärven kylästä, Mustalammen ja Liivajoen välisessä maastossa. |
| metsakeskus.1000000558 |
261 |
Kannas |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
422327.92900000 |
7454560.54500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000558 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Kinisjärveen pistävässä pitkässä ja kapeassa Peltoniemessä. |
| metsakeskus.1000000563 |
614 |
Porolampi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
568610.40400000 |
7323310.69500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000563 |
Metsätien, äestyksen ja hiekanoton tuhoama asuinpaikka. Kvartsi-iskoksia metsätien reunassa. |
| metsakeskus.1000000564 |
614 |
Aikinlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
568680.37600000 |
7323115.77000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000564 |
150 m etelään kohteesta Posio 168, suon toisella laidalla, metsäteiden risteyksessä. Löydöt kvartsia. |
| metsakeskus.1000000565 |
614 |
Kotipuronsuo 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
567934.67000000 |
7323387.66000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000565 |
Hiekkapohjainen mäntykangas Kotipuronsuon reunassa olevassa notkelmassa. Löydöt Sär1 -keramiikkaa, piitä, palanutta luuta ym. |
| metsakeskus.1000000566 |
614 |
Välilahti |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
567960.66200000 |
7323884.46400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000566 |
Asuinpaikka sijaitsee heti Kuorikkikankaan asuinpaikan pohjoispuolella, tien toisella puolella. Alueella on soikea asumuspainanne ja viime sodan aikaisia kaivantoja. Löytöinä mm. reikäkirveen puolikas, kvartsia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.1000000566 |
614 |
Välilahti |
10002 |
12001 |
13001 |
11028 |
27000 |
567960.66200000 |
7323884.46400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000566 |
Asuinpaikka sijaitsee heti Kuorikkikankaan asuinpaikan pohjoispuolella, tien toisella puolella. Alueella on soikea asumuspainanne ja viime sodan aikaisia kaivantoja. Löytöinä mm. reikäkirveen puolikas, kvartsia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.1000000567 |
614 |
Pihtiäinen 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
569534.02700000 |
7326036.60500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000567 |
Pieni, 50x50 m tasanne itäkaakosta pohjoisluoteeseen suuntautuvan hiekkaharjanteen reunalla n. 250 m länteen kohteesta Posio 37. Löydöt kvartsia ja hioimen katkelma. |
| metsakeskus.1000000569 |
614 |
Verkkosalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
569971.85000000 |
7325680.74700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000569 |
Hiekkakuoppa Verkkosalmen pohjoispuolella, aivan maantien vieressä, kohdassa jossa maantie tekee mutkan Verkkosalmen sillalle. Etäisys sillalle on noin 200 m. Vuoden 1994 tarkastuksen löytöinä palanutta luuta hiekkakuopan länsireunasta. Vuoden 1995 tarkastuslöydöt kuopalle(?) vievän tienpätkän etelänpuoleisesta leikkauksesta, neljä kvartsi-iskosta sekä likamaata. Näiden tietojen sekä terassimaisen sijainitipaikan perusteella arvioitu aiemman pelkän löytöpaikan sijaan todennäköisesti kivikautiseksi asuinpaikaksi.
Kohteen tarkempi laajuuden määrittäminen edellyttää koekuopitusta. MML:n korkeusmallin perusteella hiekkakuoppa sijaitsee annetuista pistekoordinaateista runsaat 20 metriä enemmän etelälounaassa. |
| metsakeskus.1000000570 |
614 |
Akanpuro |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
570496.64100000 |
7323804.50500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000570 |
Asuinpaikka sijaitsee Akanlahden itärannalla, suon laidassa, heti metsätien pohjoispuolella, itä-länsi-suuntaisen hiekkaharjanteen etelälaidalla. Osittain hiekkakuopan vaurioittama. Löydöt kvartsia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.1000000571 |
224 |
Lepäisenmaa 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
346608.94200000 |
6721614.90300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000571 |
Kiviröykkiöt sijaitsevat Pohjois-Karkkilassa Lepäisenmaa-nimisen tilan maalla. Toinen röykkiöistä on harjanteen päällä havumetsässä, talosta 500 m länsilounaaseen. Toinen sijaitsee lähellä taloa, talosta 100 m eteläkaakkoon, Öljymäentien eteläpuolella, pienen kallion kaakkoispuolella, kuusien siimeksessä. Röykkiöiden halkaisija 2-2,5 m.
|
| metsakeskus.1000000572 |
224 |
Iitalammi |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
356873.84500000 |
6714008.01000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000572 |
Ryssänuuni sijaitsee Länsi-Karkkilan harjualueella Iitalammen pohjoisrannalla olevien kesämökkien pohjoispuolella. Ryssänuunista etelään sijaitsevan mökin osoite on Iitalammi 63. Harjun rinne laskee jyrkästi alas mökkirantaan. Uuni sijaitsee ylärinteen puolella n. 50 m tiestä hieman pusikoituneen hakkuuaukean ja kuusikon rajalla. |
| metsakeskus.1000000573 |
614 |
Patolamminsuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
571227.34800000 |
7324238.33100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000573 |
Pyyntikuoppa- ja asuinpaikkakohde sijaitsee Maitionlahden ja Patolamminsuon välisellä hiekkaharjanteella. Löytoinä kvartsia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.1000000573 |
614 |
Patolamminsuo |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
571227.34800000 |
7324238.33100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000573 |
Pyyntikuoppa- ja asuinpaikkakohde sijaitsee Maitionlahden ja Patolamminsuon välisellä hiekkaharjanteella. Löytoinä kvartsia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.1000000574 |
614 |
Eteläsaari 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
567911.67900000 |
7325195.93600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000574 |
2-3 pyntikuoppaa tasanteella Kenttälahden etelärannalla Porosaaressa. Vuoden 2003 inventoinnissa todettiin kuoppien tuhoutuneen kesämökkitontin rakennustöissä. |
| metsakeskus.1000000575 |
614 |
Hirviniemi 1 |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
566383.29700000 |
7325165.94700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000575 |
Osittain hajonnut, epämääräisen muotoinen latomus sijaitsee Kuorikkiselän pohjoisrannalla Porosaaren Hirviniemessä, taimikossa mökkiteiden risteyksessä. Kivet eivät vaikuta palaneilta. Kohde on kulumiselle alttiina koska osa kiveyksestä on metsätien pinnassa. |
| metsakeskus.1000000576 |
614 |
Hirviniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
566221.35900000 |
7325632.75600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000576 |
Hiekkakangas Visaselän länsirannalla. Löydöt kvartsi-iskoksia metsätien varrella. |
| metsakeskus.1000000577 |
614 |
Hikkeränniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
566522.23500000 |
7326105.56500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000577 |
Kohde sijaitsee Visaselän pohjoisrannalla, hiekkakankaalla, mökkitontin liepeillä muinaisen rantaterassin reunalla. Löydöt kvartsia ja mahdollinen hioimen katkelma. Kvartsia on havattavissa n. 50 m matkalla metsätien reunassa. |
| metsakeskus.1000000578 |
614 |
Hikkeränharju |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
566681.17300000 |
7326285.49400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000578 |
Harjumuodostelman ympäröimä pieni kattilalaakso. Pyyntikuoppa sijaitsee Keilaniemeen johtavan tien eteläpuolella. |
| metsakeskus.1000000579 |
224 |
Hakala |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
353091.38700000 |
6710820.27300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000579 |
Hakalan tila sijaitsee Haaviston Alakylässä Etumäen luoteeseen suuntautuvan harjanteen päässä. Mäen länsipuolella on peltolaakso, jossa virtaa Purhaanoja. Löytöpaikka on länteen ja luoteeseen laskevaa peltorinnettä. Hakalassa mäki, jolla talo sijaitsee, muodostaa vanhaan merenlahteen luoteeseen ulottuvan niemekkeen. Törmältä "niemen" päältä muutaman kymmenen metriä metsän rajasta löytyi ensin kyntämättömästä, myöhemmin kynnetystä hiekkaisesta pellosta muutamia kvartseja. Pellossa oli näkyvissä myös hiiltä ja luontaista kiveä. Mahdollinen asuinpaikka - vaatii lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000000580 |
224 |
Ahmoo Visa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
352489.62900000 |
6709878.65400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000580 |
Mahdollinen asuinpaikka - vaatii lisätutkimuksia.
Visan talo sijaitsee mäellä Purhaanojan länsipuolella peltolaakson länsireunalla. Mäen itä- ja eteläreunalla on Purhaanojaan laskevaa peltorinnettä.
Kvartsin KM 34218 löytöpaikka sijaitsee rinteen yläosassa lähellä Oraslehdon rajaa suuresta ulkorakennuksesta n. 20 m kaakkoon (GPS-mittaus). Maaperä on hiekkainen. Peltoa ei oltu kynnetty, joten havainnot paikasta jäivät hyvin vähäisiksi. Maastoltaan paikka on kivikautiseksi asuinpaikaksi sopiva. |
| metsakeskus.1000000590 |
614 |
Visaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
567271.93000000 |
7326229.51500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000590 |
Asuinpaikka sijaitsee lounaasta koilliseen suuntautuvan harjumuodostelman etelälaidalla Visaniemessä, Kitinsalmeen johtavan metsätien pohjoispuolella. Alueella on pieni hiekkakuoppa, jonka reunoilta ja itäpuolelta on löytynyt kvartsia. |
| metsakeskus.1000000592 |
224 |
Kivimäki |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
344328.00000000 |
6710699.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000592 |
Kivilouhos, josta on louhittu myllynkiviä n. 1880 - 1920. Mäen kallioisella laella on näkyvissä laajalla alueella lohkottuja kiviä ja keskentekoisia myllynkiviä. Myös pienen rakennuksen kiviperusta oli säilynyt.
Paikallislta saadun palauteen mukaan kivilouhosta on myös Lohjan kaupungin puoleisella alueella. |
| metsakeskus.1000000597 |
614 |
Kokkolahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
563948.27200000 |
7326605.36100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000597 |
Porosaaren Autiolammen ja Kokkolahden välisellä kannaksella kaakko-luode -suuntaisella moreeniharjanteella suon reunassa. Löydöt kvartsia. |
| metsakeskus.1000000598 |
614 |
Kokkosuo |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
564230.15300000 |
7326488.40200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000598 |
Alueella on yksi selkeä pyyntikuoppa ja kolme epämääräisempää kuoppaa korkealla hiekkaharjanteella. |
| metsakeskus.1000000599 |
614 |
Halsinlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
564134.20000000 |
7325568.77200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000599 |
Asuinpaikka sijaitsee Porosaaressa pienen Halsinlahden pohjukassa aivan Porosaaren kärkeen johtavan metsätien reunassa. Löydöt kvartsia. |
| metsakeskus.1000000600 |
614 |
Kenttäniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
561353.32200000 |
7325285.88300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000600 |
Kohde sijaitsee Porosaaren kärjessä, Kenttälahden luoteisrannalla, pienellä terassilla metsätien molemmin puolin. Löydöt kvartsia. |
| metsakeskus.1000000601 |
614 |
Porosaarennokka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
561023.45400000 |
7325628.74300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000601 |
Asuinpaikka sijaitsee Porosaaren kärjessä, korkean hiekkaharjanteen ja suon välisessä laakeassa rinteessä. Useita eri terasseja. Alueella oli havaittavissa runsaasti kvartsi-iskoksia n. 50 m matkalla metsätien reunoilla. Paikka on ollut muinoin Kitkajärveen kuuluva suojainen länteen avautuva lahdenpohjukka. |
| metsakeskus.1000000602 |
614 |
Rytilä |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
552651.82200000 |
7324586.14200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000602 |
Soikea ja pitkänomainen pyyntikuoppa sijaitsee harjun etelään viettävässä rinteessä, pienen hiekkakuopan eteläpuolella, suoraan pohjoiseen johtavan metsätien länsipuolella, tieltä länteen haarautuvan metsätien risteyksestä noin 15 m pohjoiseen. Alueelta on myös löydetty kvartsi-iskoksia, jotka voivat viitata kivikautiseen asunpaikkaan tai muuhun esihistorialliseen toimintaan.
Pyyntikuopasta arviolta 60 m länsilounaaseen, parikymmentä metriä länteen risteävän tien eteläpuolella, on Maanmittauslaitoksen korkeusmallin vinovalovarjosteessa etelään viettävän rinteen jyrkemmän reunan päällä maankäytön aiheuttama selkeämpi pyöreä anomalia. Lähiympäristössä on korkeusmallissa myös heikompia anomalioita. Nämä maastomuodon poikkeamat voivat osoittaa alueella olevia muita ihmisen varhaisemman toiminnan jäännöksiä, kuten pyyntikuoppia. |
| metsakeskus.1000000603 |
614 |
Mäntyniemi 2 |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
553203.60300000 |
7324319.25000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000603 |
Alueella on kolme melko epämääräistä ja rakenteetonta kivikasaa. Koska kohteet sijaitsevat kylänrajan läheisyydessä, ne voisivat ehkä olla jonkinlaisia rajamerkkejä? |
| metsakeskus.1000000604 |
614 |
Mäntylahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
552913.00000000 |
7324661.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000604 |
Asuinpaikka sijaitsee Mäntylahden pohjukassa olevan suon luoteisreunassa hiekkaisella rinteellä. Paikalla on havaittavissa kvartsi-iskoksia 70 m matkalla Kuivaniemeen vievän polun varressa. Löydöt hioimen katkelma ja kvartsia. Kohteen ylitse kulkee moottorikelkkareitti, joten asuinpaikan kulumisen ja vaurioitumisen vaara on olemassa erityisesti vähälumisina talvina. Kelkkareitin linjausta tällä kohdalla olisi syytä muuttaa.
Maanmittauslaitoksen korkeusmallin vinovalovarjosteessa erottuu asuinpaikkarajauksen kaakkois-eteläpuolella, alemmalla korkeustasolla, suon laidassa useampia soikeita anomalioita jonossa ehkä noin 70-80 metrin matkalla. Kyse voi olla asumuspainanteista. Kohteella on tarkastustarve. |
| metsakeskus.1000000606 |
614 |
Uopaja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
557055.05200000 |
7324299.26300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000606 |
Soistuneen Uopajanlahden pohjukassa on 3 pyyntikuoppaa sekä metsätien urassa näkyvissä liesikiveys ja punertavaa likamaata. Aivan maantien risteyksessä on viime sodan aikaiselta juoksuhaudalta vaikuttava kaivanto. |
| metsakeskus.1000000606 |
614 |
Uopaja |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
557055.05200000 |
7324299.26300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000606 |
Soistuneen Uopajanlahden pohjukassa on 3 pyyntikuoppaa sekä metsätien urassa näkyvissä liesikiveys ja punertavaa likamaata. Aivan maantien risteyksessä on viime sodan aikaiselta juoksuhaudalta vaikuttava kaivanto. |
| metsakeskus.1000000607 |
614 |
Kuoppala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
555037.86500000 |
7323930.41200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000607 |
Asuinpaikka sijaitsee Kuoppalanniemen tyvessä olevan suojaisen lahden etelärannalla, hiekkaisella tasanteella. Löydöt kvartsia |
| metsakeskus.1000000608 |
614 |
Ukkosenlampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
557523.86000000 |
7324404.22600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000608 |
Kohde sijaitsee Ukkosenlammen luoteiskulmassa, maantien pysähdyspaikan molemmin puolin. Kohde on todennäköisesti jäänyt suureksi osaksi pysähdyspaikan alle. Löydöt kvartsia. |
| metsakeskus.1000000609 |
614 |
Ukkosenlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
558644.41300000 |
7324428.21500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000609 |
Kohde sijaitsee Yli-Kitkan etelärannan Ukkosenlahden kaakkoispuolisella kankaalla. Luoteeseen viettävästä kivikkoisesta rinteestä on tavattu asuinpaikkaan viittaavia kvartseja noin 50 metrin matkalla. |
| metsakeskus.1000000610 |
614 |
Ahosenharju |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
561528.25200000 |
7324638.14600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000610 |
Kohde sijaitsee Yli-Kitkan Kaartoselän länsiosan etelärannalla. Ahosenharjun länsipäästä mökkitien haarauman pohjoispuolelta on todettu hyvin säilynyt kehällinen latomus. Lakiharjanteen länsipäässä 250 m itään on kaksi metsäaurauksen tuhoamat kuoppaa.
Inv. 1994 Kotivuori.
|
| metsakeskus.1000000610 |
614 |
Ahosenharju |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
561528.25200000 |
7324638.14600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000610 |
Kohde sijaitsee Yli-Kitkan Kaartoselän länsiosan etelärannalla. Ahosenharjun länsipäästä mökkitien haarauman pohjoispuolelta on todettu hyvin säilynyt kehällinen latomus. Lakiharjanteen länsipäässä 250 m itään on kaksi metsäaurauksen tuhoamat kuoppaa.
Inv. 1994 Kotivuori.
|
| metsakeskus.1000000611 |
398 |
Hölmänmäki 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
421941.47600000 |
6756624.18400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000611 |
Kohde sijaitsee Luhdanjoen itäpuolella olevan törmän päällä, aivan Lahden ja Hollolan välisen rajan tuntumassa. Törmä kaartuu jyrkästi itään muodostaen niemekkeen. Maaperä on hiesua, kasvillisuus lehtipuita. Paikalle tehdyistä koekuopista löydettiin kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Luultavasti kyseessä on pienialainen asuinpaikka. Se ulottuu Hollolan puolelle. |
| metsakeskus.1000000613 |
98 |
Hölmänmäki 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
421821.52400000 |
6756444.25500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000613 |
Asuinpaikka sijaitsee Luhdanjoen itäpuolella, melko jyrkässä rinteessä olevalla tasaisella alueella, 10 - 30 m Hollolan ja Lahden välisestä rajasta länteen. Maaperä on moreenia. Tasanteen pituus on noin 30 m ja leveys 10-20 m. Alueella on myös historiallisen ajan kaivantoja. |
| metsakeskus.1000000613 |
98 |
Hölmänmäki 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
421821.52400000 |
6756444.25500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000613 |
Asuinpaikka sijaitsee Luhdanjoen itäpuolella, melko jyrkässä rinteessä olevalla tasaisella alueella, 10 - 30 m Hollolan ja Lahden välisestä rajasta länteen. Maaperä on moreenia. Tasanteen pituus on noin 30 m ja leveys 10-20 m. Alueella on myös historiallisen ajan kaivantoja. |
| metsakeskus.1000000614 |
111 |
Ala-Musteri |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
446111.64700000 |
6779555.06900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000614 |
Asuinpaikka sijaitsee Myllykylän peltoalueiden itäpuolella, Ala-Musteri-nimisen lammen lounaisrannalla, pumppuasemasta noin 120 m pohjoisluoteeseen. Harjun lakialueen eteläosan kaakkoislaidalla on soikea painanne, kooltaan noin 3 x 5 m (syvyys 0,5 m). Koekuopasta löydettiin keramiikkaa ja palanutta luuta. Kuopassa oli myös likamaakerros. Lähiympäristö on ehjä, ja asuinpaikkaa voi olla laajemmallakin alueella. |
| metsakeskus.1000000615 |
111 |
Pumppuasema |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
446161.63000000 |
6779435.12000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000615 |
Kohde sijaitsee Myllykylän peltoalueiden itäpuolella, Ala-Musteri-nimisen lammen eteläpuolella, pumppuasemasta n. 20 m itään, harjun laella. |
| metsakeskus.1000000616 |
777 |
Kylmäniemenhiekka |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
587293.23000000 |
7200026.38400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000616 |
Asuinpaikka sijaitsee Kylmäniemen eteläosassa, Rauhalan tilan asuinrakennuksesta noin 0,5 km kaakkoon. Löydöt on poimittu Kylmäniemen etelärannalta rantakivikosta. |
| metsakeskus.1000000617 |
81 |
Joenrantapelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
448280.00000000 |
6826815.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000617 |
Kohde sijaitsee Tainionvirran koulun etelä- ja kaakkoispuolella, Kaikulantien ja Tainionvirran välissä sijaisevalla peltoalueella, alueelle on kaavoitettu pientaloasutusta. Maaperä on hienoa hiekkaa. Koekuopituksessa havaittiin paksu kulttuurikerros. Löydöt historiallista aikaa, rautakautta ja varhaismetallikautta.
Vuoden 2004 koekaivauksessa alueelta löytyi esineettömiä ruumishautoja sekä muinaispelto. |
| metsakeskus.1000000617 |
81 |
Joenrantapelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
448280.00000000 |
6826815.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000617 |
Kohde sijaitsee Tainionvirran koulun etelä- ja kaakkoispuolella, Kaikulantien ja Tainionvirran välissä sijaisevalla peltoalueella, alueelle on kaavoitettu pientaloasutusta. Maaperä on hienoa hiekkaa. Koekuopituksessa havaittiin paksu kulttuurikerros. Löydöt historiallista aikaa, rautakautta ja varhaismetallikautta.
Vuoden 2004 koekaivauksessa alueelta löytyi esineettömiä ruumishautoja sekä muinaispelto. |
| metsakeskus.1000000617 |
81 |
Joenrantapelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
448280.00000000 |
6826815.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000617 |
Kohde sijaitsee Tainionvirran koulun etelä- ja kaakkoispuolella, Kaikulantien ja Tainionvirran välissä sijaisevalla peltoalueella, alueelle on kaavoitettu pientaloasutusta. Maaperä on hienoa hiekkaa. Koekuopituksessa havaittiin paksu kulttuurikerros. Löydöt historiallista aikaa, rautakautta ja varhaismetallikautta.
Vuoden 2004 koekaivauksessa alueelta löytyi esineettömiä ruumishautoja sekä muinaispelto. |
| metsakeskus.1000000617 |
81 |
Joenrantapelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
448280.00000000 |
6826815.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000617 |
Kohde sijaitsee Tainionvirran koulun etelä- ja kaakkoispuolella, Kaikulantien ja Tainionvirran välissä sijaisevalla peltoalueella, alueelle on kaavoitettu pientaloasutusta. Maaperä on hienoa hiekkaa. Koekuopituksessa havaittiin paksu kulttuurikerros. Löydöt historiallista aikaa, rautakautta ja varhaismetallikautta.
Vuoden 2004 koekaivauksessa alueelta löytyi esineettömiä ruumishautoja sekä muinaispelto. |
| metsakeskus.1000000618 |
593 |
Pakananiemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
505667.16800000 |
6898187.59100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000618 |
Asuinpaikka sijaitsee Iso-Valkeinen -järven pohjoisosassa olevan Pakananiemen länsiosassa. Asuinpaikkalöydöt (mm. keramiikkaa) ovat tulleet esille metsänäestysjäljistä, muinaisen rantatörmän päältä. Kohteen rajaus on arvio.
Pakananiemessä vanhan rantatörmän päällä mäntytaimikossa on myös hiilimiilun jäänteet. Halkaisijaltaan noin 4 m ja syvyydeltään noin 0,6 m kaivettu kuoppa on osin tuhoutunut metsänuudistuksessa. |
| metsakeskus.1000000618 |
593 |
Pakananiemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
505667.16800000 |
6898187.59100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000618 |
Asuinpaikka sijaitsee Iso-Valkeinen -järven pohjoisosassa olevan Pakananiemen länsiosassa. Asuinpaikkalöydöt (mm. keramiikkaa) ovat tulleet esille metsänäestysjäljistä, muinaisen rantatörmän päältä. Kohteen rajaus on arvio.
Pakananiemessä vanhan rantatörmän päällä mäntytaimikossa on myös hiilimiilun jäänteet. Halkaisijaltaan noin 4 m ja syvyydeltään noin 0,6 m kaivettu kuoppa on osin tuhoutunut metsänuudistuksessa. |
| metsakeskus.1000000619 |
593 |
Tahinniemi 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
507503.00000000 |
6910967.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000619 |
Pieksämäen Tahinniemen kärjen luoteisrannalta, vanhan rantatörmän päältä noin 60 m nykyrannasta tehdyistä noin kymmenestä koekuopasta löytyi kahdesta lähekkäisestä koekuopasta kaksi kvartsi-iskosta. Paikalla saattaa olla vähälöytöinen esihistoriallinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000000620 |
593 |
Naakkima |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
506526.82900000 |
6896768.16100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000620 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Iso-Naakkima -järven luoteispuolella ja Pieni-Valkeinen -järven länsipuolella olevalla mäntymetsää kasvavalla kannakkeella. Pyyntikuoppa-alueen ympärillä on alavampaa ja kosteampaa aluetta. Kuopat ovat halkaisijaltaan 2-3 metriä. |
| metsakeskus.1000000621 |
167 |
Sahaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
663838.17600000 |
6972030.47800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000621 |
Sahaniemi sijaitsee Pielisjoen itärannalla, Hiirenniemen alueella, vastapäätä Pajarinniemeä, Hiirenveden pohjoisrannalla. Asuinpaikkalöytöjä on kerätty Sahaniemen ja Rantalan talojen edustojen rantavyöhykkeeltä noin 700 metrin matkalta. Paikalta on aiemmin löytynyt myös kehdonjalaksen muotoinen kirves (KM 14460). |
| metsakeskus.1000000622 |
167 |
Asemanpuro |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
663163.44400000 |
6974477.48900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000622 |
Asemanpuro on vanhalta Paukkajan asemalta Pielisjokeen Paukkajan entisen sahan eteläpuolella laskeva puro, jonka pohjois-/itärannalta asuinpaikka löydettiin. Asuinpaikan merkkeinä paikalta löytyi kvartsia autojen kuluttamalta venerantaan johtavalta uralta vajaan 100 metrin matkalta eteläisestä niemenkärjestä lähtien. Lisäksi asuinpaikkaan liittyy ilmeinen asumuspainanne tieuran länsipuolella. |
| metsakeskus.1000000623 |
167 |
Siimelä 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
664262.99300000 |
6975407.11100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000623 |
Siimelän asuinpaikat sijaitsevat Pielisjoen luoteisrannalla, Rahkeenniemen ja Paukkajan välisellä alueella. Siimelä 1 on noin 120 metrin mittainen löytöalue Siimelän tilan kohdalla rannalle tulevan puron suusta koilliseen. Noin 60 metriä purosta lounaaseen on rannalla talo. Asuinpaikkalöydöt on kerätty vesijätön rantahiekalta, ranta on yleensä täällä loiva ja matala kasvaen matalaa sekametsää, mutta osittain välillä kuivaakin kangasmetsää ja mäntykasvua. |
| metsakeskus.1000000624 |
167 |
Siimelä 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
663968.11200000 |
6975212.19400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000624 |
Siimelän asuinpaikat sijaitsevat Pielisjoen luoteisrannalla, Rahkeenniemen ja Paukkajan välisellä alueella. Siimelä 2 asuinpaikka sijaitsee suoraan Siimelän talosta etelään rannalla olevan talon lounaispuolisella rantavyöhykkeellä. |
| metsakeskus.1000000625 |
167 |
Siimelä 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
663633.25200000 |
6974977.28400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000625 |
Siimelän asuinpaikat sijaitsevat Pielisjoen luoteisrannalla, Rahkeenniemen ja Paukkajan välisellä alueella. Asuinpaikka Siimelä 3 sijaitsee Siimelän talosta noin 800 metriä lounaaseen joen rannalla olevan kummelin ympäristössä. Löydöt on kerätty vesijättövyöhykkeeltä, mäntyä kasvavan kumpareen edustalta noin 60 metrin matkalta. |
| metsakeskus.1000000626 |
167 |
Variskallio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
663633.26100000 |
6972728.19600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000626 |
Variskallio on Pielisjoen itärannalla, Hiirenniemessä sijaitsevan Paukkajanvaaran lounainen uloke, jossa kalliot tulevat aivan lähelle joen rantaa. Vastapäätä Pielisjokea on Sirkanpuron suu. Variskallion kivikautinen asuinpaikka jakaantuu kahteen osaan, joista löytöalue a on ranta-alue Rantalan talosta 500-660 metriä pohjoisluoteeseen ja löytöalue b on lämmin rantatasanne heti kallion eteläpuolella. Tasanteella on joskus ollut myös tupa ja pelto.
Vuonna 2020 kvartsi-iskoksia löytyi myös löytöalueen b pohjoispuolelta. Löytöpaikkaa ei ole tarkastettu maastossa ja kohteen uusi aluerajaus on toistaiseksi arvio. |
| metsakeskus.1000000627 |
167 |
Koposenpuro |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
664552.89600000 |
6971523.67900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000627 |
Koposenpuro laskee Pielisjoen Hiirenveden Karjalanlahteen joen itärannalla olevan Hiirenniemen eteläpuolella. Asuinpaikalla on kaksi löytöaluetta, joista löytöalue a on laguunimainen, luoteeseen päin suuntautuva matala hiekkaranta Koposenpuron suun länsipuolella olevan niemen länsirannalla. Löytöalue b on niemen pohjoisrannalla, Koposenpuron suulla. |
| metsakeskus.1000000628 |
167 |
Mäntyniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
664292.00000000 |
6971072.86600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000628 |
Asuinpaikka sijaitsee Pielisjoen itärannalla, Hiirenveden Karjalanlahden eteläpuolella Mäntyniemessä ja Lieteniemessä. Löytöjä on Lieteniemen kärjestä lähes 400 metrin matkalla koilliseen, Mäntyniemen tilan länsipuolelle. Paikalta on löytynyt myös keramiikkaa. |
| metsakeskus.1000000629 |
167 |
Paksuniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
664213.03100000 |
6969989.29500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000629 |
Asuinpaikka sijaitsee Pielisjoen Hiirenveden itärannalla olevassa Paksuniemessä, niemen luoteisrannalla, jonne johtaa metsäautotie aivan rannalle asti. Asuinpaikkalöydöt ovat louhikkoiselta, huuhtoutuneelta rannalta. |
| metsakeskus.1000000630 |
167 |
Paksuniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
664322.99100000 |
6969619.44900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000630 |
Asuinpaikka sijaitsee Pielisjoen Hiirenveden itärannalla olevan Paksuniemen lounaisosassa, lähellä siellä olevaa kummelia. Kuten niemen luoteisosassakin oleva asuinpaikka, myös tämä on suureksi osaksi hienoaineksesta huuhtoutunut. Kvartsit löytyivät täällä louhikosta yhdestä keskittymästä. |
| metsakeskus.1000000631 |
167 |
Nokanniemi pohjoinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
668821.17700000 |
6970709.02700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000631 |
Nokanniemi on Pielisjoen Jäsyksen Venäihenniemessä oleva itään pistävä niemi, jonka pohjoispuolella olevista pienistä lahdista pohjoisemman rannasta löytyi kvartsi-iskoksia. Lahti on Nokansaaren kohdalla pienen niemen eteläpuolella. Hienohiekkainen, mutta lohkareinen suojaisa lahti on veden syövyttämä ja asuinpaikkaan viittaavat kvartsit löytyivät noin ½ metrin syvyisestä vedestä. |
| metsakeskus.1000000632 |
167 |
Taavinaho 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
664947.70400000 |
6979355.52700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000632 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Pielisjoen Rahkeenveden itärannalla, aivan Uimaharjun kupeessa, Pielisjokeen laskevan Alajoen suussa olevan Taavinahon talon ja Lassilanaution länteen päin suuntautuvalla rannalla. Asuinpaikalla on kaksi löytöaluetta, joista pohjoisempi on Taavinahon talon rannalla noin 100 metrin matkalla. Paikka on matalaa, huuhtoutunutta hiekkarantaa. Noin 90 metriä etelään alkaa toinen löytöalue Lassilanaution edustalla ja siinä on löytöjä noin 80 metrin matkalla. |
| metsakeskus.1000000633 |
167 |
Kääpäniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
665042.67100000 |
6978146.01800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000633 |
Kääpäniemi on Pielisjoen Rahkeenveteen joen itärannalla pistävä niemi, joka on kivikkoinen kumpare, jolla kasvaa lähinnä mäntyä. Asuinpaikalla on todettu kaksi löytöaluetta, niemen pohjois- ja länsirannalla. Löydöt ovat rantahiekasta. |
| metsakeskus.1000000634 |
167 |
Kääpäniemenlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
665242.59000000 |
6978021.07000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000634 |
Kääpäniemi on Pielisjoen Rahkeenveteen joen itärannalla pistävä niemi, joka on kivikkoinen kumpare, jolla kasvaa lähinnä mäntyä. Asuinpaikalla on todettu kaksi löytöaluetta, niemen pohjois- ja länsirannalla. Löydöt ovat rantahiekasta. |
| metsakeskus.1000000635 |
890 |
Boaresgirku |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27000 |
468739.79400000 |
7739668.98000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000635 |
Kohde sijaitsee Tenojoen rannalla, Nilijoen suun pohjoispuolella. Boaresgirku-nimisen talon pihapiirissä ja vilejelysmaassa. Paikalla erottuu seitsemän kodanpohjaa, joista yhdestä kaivaustutkimuksissa löytynyt kaksi pii-iskosta ja kaksi luunkappaletta. Myöhempi maankäyttö on osittain tuhonnut muinaisjäännöksen.
SKL luettelo 22. |
| metsakeskus.1000000636 |
890 |
Kenesjoen suu |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
501466.63500000 |
7735330.76100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000636 |
Kohde on Puksaljavrin itärannalla, Kaamanen-Utsjoki -maantien itäreunassa ja Keneskosken suusta 200 m luoteeseen. Paikalla olevassa kivirakassa erottuu seitsemän rakkakuoppaa tai purnua. Lähinnä tietä oleva on osittain rikkoontunut tienparannustyössä.
|
| metsakeskus.1000000637 |
614 |
Askelkangas 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
564812.92500000 |
7324569.17700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000637 |
Hyvin säilynyt asuinpaikka sijaitsee Askelsuon pohjoisreunalla, itä-länsi -suuntaisella hiekkaharjanteella. Suon laitaa pitkin kulkevan polun varrella on havaittavissa kvartsi-iskoksia n. 500 m matkalla. |
| metsakeskus.1000000638 |
614 |
Askelkangas 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
565113.81000000 |
7324485.21200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000638 |
Asuinpaikka sijaitsee Askelsuon pohjoisreunalla aivan kohteen Posio 214 itäpuolella. Asuinpaikan itäosat ovat erilaisten jätekasojen ja -kuoppien vaurioittamat. Löydöt kvartsia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.1000000639 |
614 |
Pajukangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
563844.31300000 |
7324829.06900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000639 |
Asuinpaikka sijaitsee suon reunalla kivikkoisen mäenharjanteen lounaisrinteessä. Löydöt liuske-esineen katkelma, hioin, kvartsia. |
| metsakeskus.1000000640 |
614 |
Kohdansuo |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
565817.52500000 |
7324092.37200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000640 |
Kohde sijaitsee aivan Lohirannasta Posiolle vievän maantien vieressä. Osa kohteesta lienee tuhoutunut tietä ja tieleikkausta tehtäessä. |
| metsakeskus.1000000641 |
614 |
Poikkitelaharju |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
565912.48700000 |
7323932.44000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000641 |
Kaksi soikeahkoa pyyntikuoppaa, kapean pohjois-etelä -suuntaisen hiekkaharjanteen länsireunalla. |
| metsakeskus.1000000642 |
614 |
Kuorikkikangas 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
567260.94000000 |
7323826.48200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000642 |
Pyyntikuopat sijaitsevat suon reunassa metsätien länsipuolella. Osa pyyntikuopista lienee tuhoutunut alueelle rakennetun kesämökin ja mökkitien alle. Jäljellä on ainakin kaksi kuoppaa, josta toinen pieni, poteromainen. Metsätien itäpuolella on viime sodan aikaisia kaivantoja. |
| metsakeskus.1000000643 |
614 |
Pikkulahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
568365.49900000 |
7325184.93900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000643 |
Asuinpaikka sijaitsee Eteläsaaren ja Parakkasaaren välisellä kapealla mäntyä kasvavalla hiekkakannaksella. Löydöt hioimen katkelma ja kvartsia. |
| metsakeskus.1000000644 |
614 |
Parakkasaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
568363.49400000 |
7325395.85300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000644 |
Asuinpaikka on kaksiosainen, toinen alue sijaitsee terassin reunalla Parakkasaaren Ruunaniemeen johtavan metsätien risteyksessä, toinen sijaitsee n. 180 m pohjoiskoilliseen mökkitontin pihatien päässä pihaportin tuntumassa. Teiden varsilla oli havaittavissa kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000000645 |
614 |
Kirintökorpi |
10002 |
12013 |
13130 |
11006 |
27000 |
558866.30300000 |
7329985.98100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000645 |
Matala kivipaasi, jonka yläreunassa on kaiverrus, sijaitsee suon reunassa n. 300 m etelään maantieltä ja n. 1 km itäkoilliseen Himmerkin matkailukeskuksesta. Kivipaaden läheisyydessä on hakattu metsää. Kaiverrus muodostuu ympyränkehästä, jossa on neljä pykälää. Pykälät ovat 20 asteen kulmassa nykyisiin pääilmansuuntiin nähden. |
| metsakeskus.1000000646 |
614 |
Kuumakangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
564039.22700000 |
7329681.11700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000646 |
Kohde sijaitsee Mourusalmen eteläpuolella Huutoniemeen vievän metsätien risteyksessä Kuivasuon reunalla. Asuinpaikka on kaksiosainen, välissa on kapea suokieleke, toinen alue sijaitsee Kuivasuon pohjoisreunalla ja toinen suon eteläreunalla. Metsätien reunassa on havaittavissa kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000000647 |
614 |
Huutoniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
563118.59300000 |
7329765.08000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000647 |
Asuinpaikka sijaitsee Mourusalmen Huutoniemessä,terassilla, metsätien molemmin puolin. Löydöt kvartsia. |
| metsakeskus.1000000648 |
614 |
Uopajanniemi |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
565851.48900000 |
7331533.38000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000648 |
Kohde sijaitsee Mourusalmen pohjoispuolella Uopajanniemessä |
| metsakeskus.1000000649 |
614 |
Kannuslammit |
10002 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
566425.00000000 |
7331707.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000649 |
Kohde sijaitsee Uopajanniemestä itään Kannuslammien länsipuolella. Vuoden 1995 inventoinnissa kohde oli arvioitu mahdolliseksi pyyntikuopaksi (inventointiraportissa nro 271).
Kohteen tarkastuksessa vuonna 2022 todettiin, että kohde ei ole pyyntikuoppa, vaan pienehkö rännimäinen tervahauta. Se näytti maastossa kahdeksikonmuotoiselta. Kohteen paikkatietoja tarkennettiin tarkastuksen perusteella.
Vuonna 2024 paikalla tehtiin jälkitarkastuskäynti metsänkäytön jälkeen. Kohde on pääpiirteissään säilynyt, mutta sen alueen sisäpuolella on tehty maanmuokkausta, minkä surauksena kohteen lounaispuolen vallista on irrotettu noin neliömetrin alalta pintamaata. |
| metsakeskus.1000000651 |
614 |
Mouruniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
563571.40800000 |
7331231.49700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000651 |
Kohde sijaitsee aivan Mouruniemen sillan länsipuolella, 250 m Kitkaan vievän mantien risteyksestä itään. Alueella on pyyntikuoppia ja kivikautinen asuinpaikka sekä viime sodan aikaisia kaivantoja. Löydöt kvartsia. |
| metsakeskus.1000000651 |
614 |
Mouruniemi 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
563571.40800000 |
7331231.49700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000651 |
Kohde sijaitsee aivan Mouruniemen sillan länsipuolella, 250 m Kitkaan vievän mantien risteyksestä itään. Alueella on pyyntikuoppia ja kivikautinen asuinpaikka sekä viime sodan aikaisia kaivantoja. Löydöt kvartsia. |
| metsakeskus.1000000652 |
790 |
Putaja/Vähä-Lähteenmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
270122.18900000 |
6825365.84700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000652 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee lähellä Kiikoisten rajaa, Pori-Tampere tiestä pohjoiseen ja Kiikois- eli Mouhijoesta 400 m pohjoiseen, Vähä-Lähteenmäen talosta 140 m kaakkoon pellolla olevalla terassimuodostelmalla. Sen molemmin puolin pellon reunoista on löydetty kvartsi-iskoksia.
Vähä-Lähteenmäen talon maalta on löydetty 1880-luvulla kivikirves. Talon suopellosta on löydetty vuonna 1913 poikkirves. |
| metsakeskus.1000000653 |
614 |
Mouruniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
563816.30700000 |
7331325.46100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000653 |
Asuinpaikka ja pyyntikuopat sijaitsevat n. 140 m koilliseen kohteesta Mouruniemi 1 saman hiekkaharjanteen pohjoislaidalla. Löydöt kvartsia. |
| metsakeskus.1000000653 |
614 |
Mouruniemi 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
563816.30700000 |
7331325.46100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000653 |
Asuinpaikka ja pyyntikuopat sijaitsevat n. 140 m koilliseen kohteesta Mouruniemi 1 saman hiekkaharjanteen pohjoislaidalla. Löydöt kvartsia. |
| metsakeskus.1000000654 |
890 |
Bildán |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
523777.61400000 |
7774195.15200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000654 |
Tenojoen rannassa, Alakönkään niskalla, kahdella pienehköllä terassilla, joista alempi on heinikkoa ja avoin, ylempi tunturikoivikkoa. Haudat, 9 tai 10 suorakaiteen muotoista maakumpua, ovat lähes itä-länsisuuntaisessa rivissä ylemmällä terassilla, kuusikulmaisten kodasijojen välissä. Kodansijoja on viisi. Alemmalla terassilla niitä on kaksi toisissaan kiinni ja kolmas pienempi niistä on n. 30 m lounaaseen. Ylemmällä terassilla on myös hirsituvan pohja. Kysymys on Ala-Jalven Guttormien vanhasta asuinkentästä, joka näyttää jääneen vakinaisesta asumiskäytöstä 1800-luvun alkupuolella. |
| metsakeskus.1000000654 |
890 |
Bildán |
10002 |
12002 |
13018 |
11006 |
27000 |
523777.61400000 |
7774195.15200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000654 |
Tenojoen rannassa, Alakönkään niskalla, kahdella pienehköllä terassilla, joista alempi on heinikkoa ja avoin, ylempi tunturikoivikkoa. Haudat, 9 tai 10 suorakaiteen muotoista maakumpua, ovat lähes itä-länsisuuntaisessa rivissä ylemmällä terassilla, kuusikulmaisten kodasijojen välissä. Kodansijoja on viisi. Alemmalla terassilla niitä on kaksi toisissaan kiinni ja kolmas pienempi niistä on n. 30 m lounaaseen. Ylemmällä terassilla on myös hirsituvan pohja. Kysymys on Ala-Jalven Guttormien vanhasta asuinkentästä, joka näyttää jääneen vakinaisesta asumiskäytöstä 1800-luvun alkupuolella. |
| metsakeskus.1000000655 |
890 |
Kahkkorkarggu |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
530424.93800000 |
7773995.23400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000655 |
Utsjoki-Nuorgam -tien nro 970 kaakkoispuolella n. 2 km Nuorgamin kylästä lounaaseen. Paikalla on purolaakson katkaisema mättikköinen ja tunturikoivikkoa kasvava terassi. Sen koillispäässä on 4 x 5 m:n kokoinen pyyntikuoppa ja laakson lounaispuolella on kaksi umpeen kasvanutta kuoppaa.
SKL luettelo 75. |
| metsakeskus.1000000656 |
890 |
Gálddašjohka 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
537362.15300000 |
7764019.26300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000656 |
Pulmankijärven länsirannalla, Kalddasjohkan suun eteläpuolella, noin 400 m Kalddasjoen sillasta etelään on asumuspainanteita. Ne sijaitsevat 35 - 40 metrin korkeudella olevan terassin reunassa. Aiemmin paikalta on havaittu kolme suorakaiteenmuotoista asumuspainannetta. Pohjat ovat matalan vallin ympäröimiä syvennyksiä, joista yhdessä erottuu sisällä pieni liesikiveys. Pohjien sisämitat ovat noin 3 x 4 metriä.
Vuoden 2020 tarkastuksessa niiden pohjois- ja länsipuolelta havaittiin asuinpaikkatasanteita, joiden ympärillä oli vain hyvin matalat vallit. Kaikista havaittiin koepistoissa kvartsiitti-iskoksia. Tasanteet ovat kooltaan noin 4 m x 4 m. |
| metsakeskus.1000000657 |
790 |
Pälä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
274150.54400000 |
6830033.99900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000657 |
Asuinpaikka sijaitsee Kourajärven lounaisrannalla Pälän talosta noin 500 luoteeseen pellon reunassa olevalla terassimaisella muodostumalla (osa-alue A). Paikalta on kvartsi-iskoksia. Pälän talon maalta on aiemmin löydetty myös tasataltta (ks. kohde 1000007420). Itämeren rannansiirtymiskronologian perusteella asuinpaikka ajoittuu todennäköisesti mesoliittisen kauden keskivaiheelle. |
| metsakeskus.1000000658 |
890 |
Leaibejohka 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
540350.95500000 |
7759331.15100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000658 |
Pulmankijärven eteläpään itäpuolella, Leaibevárrin lounaisrinteen harjanteella. Paikalla on 14 kuopan muodostama, n. 200 m pitkä ja itä-länsisuuntainen ketju. Kuopat ovat soikeita, 3 - 5,7 m halkaisijaltaan ja 5 - 24 m:n päässä toisistaan. Kuoppaketjun koillisimmasta haudasta n. 250 m koilliseen on Leaibevarrin juuressa toinen ketju, ainakin 19 kookasta pieninä ryhminä, joiden välinen etäisyys toisistaan on 40 - 50 m. Ketju on 700 m pitkä. |
| metsakeskus.1000000659 |
576 |
Soukanlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
394162.46900000 |
6796288.10100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000659 |
Kyseessä ehjä, pienialainen asuinpaikka Kauttisjärven länsiosan etelälaidalla. Kohde on pienessä niemessä, jonka kallioisen pään eteläpuolinen alue on hiekkaista moreenia. Asuinpaikka sijaitsee luultavasti tällä loivasti etelään viettävällä moreenialueella. Paikalle tehdyistä koekuopista löytyi saviastianpaloja ja kvartsi-iskoksia, selvää kulttuurikerrosta ei ollut havaittavissa. |
| metsakeskus.1000000660 |
576 |
Kauttisjärven lounaisranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
393642.67700000 |
6796208.13300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000660 |
Asuinpaikka sijaitsee Kauttisjärven ja Monivalonjärven välisellä kannaksella. Maaperä on lähinnä kivikkoista moreenia. Paikalle tehdyistä koekuopista löytyi rautakautisilta vaikuttavia saviastian paloja ja kvartsi-iskoksia. Mahdollista asuinpaikka-aluetta on noin 200 m vyöhykkeellä.
Maastotarkastuksessa (2024) saatujen havaintojen ja Timo Sepänmaan (2002) inventointiraportin perusteella muinaisjäännöksen paikkatieto korjattiin sekä kohteelle määriteltiin rajaus. |
| metsakeskus.1000000660 |
576 |
Kauttisjärven lounaisranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
393642.67700000 |
6796208.13300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000660 |
Asuinpaikka sijaitsee Kauttisjärven ja Monivalonjärven välisellä kannaksella. Maaperä on lähinnä kivikkoista moreenia. Paikalle tehdyistä koekuopista löytyi rautakautisilta vaikuttavia saviastian paloja ja kvartsi-iskoksia. Mahdollista asuinpaikka-aluetta on noin 200 m vyöhykkeellä.
Maastotarkastuksessa (2024) saatujen havaintojen ja Timo Sepänmaan (2002) inventointiraportin perusteella muinaisjäännöksen paikkatieto korjattiin sekä kohteelle määriteltiin rajaus. |
| metsakeskus.1000000661 |
614 |
Kotisuo |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
566630.16800000 |
7334492.18900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000661 |
Kohde sijaitsee n.150 m itään Posiolta Kitkaan vievältä maantieltä, Suonnankylän eteläosassa, pellon reunassa. Alueella on 3 todennäköisesti pellon raivauksen yhteydessä kasattua kiviröykkiötä, puretun riihen kiuas ja kuoppa |
| metsakeskus.1000000661 |
614 |
Kotisuo |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
566630.16800000 |
7334492.18900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000661 |
Kohde sijaitsee n.150 m itään Posiolta Kitkaan vievältä maantieltä, Suonnankylän eteläosassa, pellon reunassa. Alueella on 3 todennäköisesti pellon raivauksen yhteydessä kasattua kiviröykkiötä, puretun riihen kiuas ja kuoppa |
| metsakeskus.1000000661 |
614 |
Kotisuo |
10002 |
12004 |
13044 |
11002 |
27000 |
566630.16800000 |
7334492.18900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000661 |
Kohde sijaitsee n.150 m itään Posiolta Kitkaan vievältä maantieltä, Suonnankylän eteläosassa, pellon reunassa. Alueella on 3 todennäköisesti pellon raivauksen yhteydessä kasattua kiviröykkiötä, puretun riihen kiuas ja kuoppa |
| metsakeskus.1000000662 |
614 |
Pikkulampi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
566489.22100000 |
7335274.87200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000662 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Suonnankylässä, Pikkulammen ja Saarilammen välisellä kannaksella. |
| metsakeskus.1000000663 |
890 |
Mieraslompolo |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
507753.12400000 |
7720954.55200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000663 |
Kohde sijaitsee Kaamanen-Utsjoki -maantien länsipuolella, joen ja Utsjoen Mieraskoskien välisessä maastossa, Mieraslompolon talosta noin 150 metriä koilliseen. Kaakko-luodesuuntaisessa rivissä sijaitsee 41 pyyntikuoppaa noin kilometrin matkalla. Osa näistä pyyntikuopista sijaitsee tien itäpuolella. Lounaisin kuopista on kaivettu rakkaan. Ylempänä rinteessä on mahdollisesti romahtanut kivipurnu.
Paikalla (a) on yksittäinen roskilla täytetty kuoppa. Tästä noin 600 metriä luoteeseen on kYksittäisen pyyntikuopan (a) koordinaatit ovat pkoo 7723 460 ja ikoo 3508 420.
SKL luettelo 78.
Tiedot myös kohteesta 128. |
| metsakeskus.1000000664 |
576 |
Hepokivet |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
394652.26400000 |
6797377.66500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000664 |
Kohde sijaitsee Kauttisjärven pohjoisrannalla Hepokivet-nimisistä rannan tuntumassa olevista kivistä noin 100 m länsiluoteeseen. Noin 110 metrin tasolla mpy on muinainen rantatörmä. Maaperä on erittäin kivikkoista. Kahdesta koekuopasta löytöinä saviastianpaloja ja kvartsi-iskoksia. Alue on tasaista ja potentiaalinen asuinpaikka-alue saattaa olla noin 30 x 200 m laaja. |
| metsakeskus.1000000665 |
614 |
Jokela |
10002 |
12001 |
13008 |
11002 |
27000 |
567001.02100000 |
7335651.72800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000665 |
Kohde sijaitsee Suonnankylässä, Jokelan talon pihapiirissä. |
| metsakeskus.1000000666 |
890 |
Tsuoggajavri, Saari |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
504495.42500000 |
7723955.33800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000666 |
Utsjoen laajentumassa, Vuolib Tsuoggajavrissa, Korretojan talon kohdalla olevan jyrkkärantaisen männikkösaaren laella on neljä vallien ympäröimäää peurahautaa luodekaakkosuuntaisessa rivissä.
SKL luettelossa 79. |
| metsakeskus.1000000667 |
614 |
Rantala |
10002 |
12001 |
13002 |
11006 |
27000 |
573603.35200000 |
7337256.09700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000667 |
Neliömäinen, hyvin säilynyt, kooltaan 3,5 x 3,5m asumuksenpohja sijaitsee Tolvanniemessä, Rantalan talon pihamaalla. |
| metsakeskus.1000000668 |
890 |
Tsuoggalompola |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
504335.36300000 |
7724223.73300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000668 |
Utsjoen laajentuman, Vuolib Tsuoggajavrin, koillisrannalla olevan niemen länsireunassa, rantakivikossa ja -vedessä. Korretojan talo on niemstä n. 750 m luoteeseen. Asuinpaikka lienee ollut pienialainen ja huuhtoutunut järveen.
SKL luettelossa 80. |
| metsakeskus.1000000669 |
614 |
Taviaho |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
571661.12500000 |
7341783.26500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000669 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Tolvanlahden pohjoisrannalla, suon ympäröimällä, lounaasta koilliseen suuntautuvalla hiekkaharjanteella. Noin 200m etelään harjanteesta on Mourusalmesta Kitkaan kulkeva maantie. |
| metsakeskus.1000000670 |
576 |
Hankajärvet |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
396901.35300000 |
6799037.00700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000670 |
Kohde sijaitsee Iso Hankajärven ja Vähä Hankajärven välisen salmen luotesirannalla, pitkän ja kapean, kartalla nimeämättömän niemen kaakkoiskärjessä. Maaperä on harjusoraa. Noin 10 metriä järven pintaa korkeammalla on tasanne, jolle tehdyistä koekuopista löytyi muutamia kvartsi-iskoksia noensekaisesta kerroksesta. Asuinpaikka lienee pienialainen. |
| metsakeskus.1000000671 |
614 |
Välitalo |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
572426.82000000 |
7341342.44400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000671 |
Kuoppa sijaitsee Likolahden ja Herranpäänlampien välisellä kannaksella, Välitalosta n. 50 m pohjoiseen. |
| metsakeskus.1000000672 |
614 |
Isokangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
572810.65900000 |
7341997.18100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000672 |
Kaksi kuoppaa, joista toinen pienempi ja epämääräisempi. |
| metsakeskus.1000000674 |
614 |
Korkeaharju |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
573580.35100000 |
7342758.88100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000674 |
Kuoppa sijaitsee Multiharjunkoskelle vievän vanhan metsätien eteläpuolella. |
| metsakeskus.1000000675 |
614 |
Riisilampi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
574110.13800000 |
7342603.93900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000675 |
Kohde sijaitsee jyrkän rinteen harjalla Riisilampeen pistävän niemekkeen juuressa. |
| metsakeskus.1000000676 |
614 |
Paskolammit |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
574069.15700000 |
7342747.88400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000676 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Paskolammin ja Riisilammin välisellä hiekkaharjanteella n 150 m pohjoiseen kohteesta Posio 283. |
| metsakeskus.1000000677 |
890 |
Ollilan valkama |
10002 |
12001 |
13005 |
11019 |
27000 |
503465.84200000 |
7724934.94700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000677 |
Kohde sijaitsee Utsjoen laajentuman, Vuolib Tsuoggajavrin, itärannalla olevan pohjoisesta pistävän niemen kainalossa. Ollilan talosta n. 350 m kaakkoon. Paikalla on venevalkama. Löytöpaikasta 25-35 m pohjoiseen erottuu 60 m:n matkalla kapealla terassilla kuusi pyöreää painannetta, läpimitaltaan 3 - 4 m. Ne ovat ilmeisesti kodanpohjapainanteita. Neljän eteläisimmän painanteen takana on peurahauta: toinen peurahauta on kapealla terassilla n. 30 m:n päässä rannasta ajouraa pitkin laskettuna, n. 10 m ajourasta kaakkoon.
SKL luettelo 81. |
| metsakeskus.1000000678 |
614 |
Rintelä 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
574912.81300000 |
7342790.86900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000678 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Syrjäniemeen vievän maantien eteläpuoleisella korkealla harjanteella Rintelän talosta n. 200 m kaakkoon. Löydöt kvartsia. |
| metsakeskus.1000000679 |
890 |
Kevojärvi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
500666.95400000 |
7738409.52600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000679 |
Kevojärven keskivaiheilla, itärannassa , on pitkänomainen korkea saari. Sen laella on kaksi pyyntikuoppaa. Saari on Kevon tutkimusasemalta 500 m kaakkoon.
Lisäksi saaren pohjoispuolella järveen laskee puro, jonka eteläpuolelta, noin 20 m järven rannasta löytyi romahtaneen kammin jäännös. Purouoman pohjoispuolella, noin 15 m kammin jäännöksistä länteen, löytyi lisäksi mahdollinen kotasija liesikumpuineen. Vallit erottuivat maastossa heikosti. Kodansija on noin 15 m järven rannasta itään, pienellä tasanteella. |
| metsakeskus.1000000679 |
890 |
Kevojärvi |
10002 |
12001 |
13005 |
11002 |
27000 |
500666.95400000 |
7738409.52600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000679 |
Kevojärven keskivaiheilla, itärannassa , on pitkänomainen korkea saari. Sen laella on kaksi pyyntikuoppaa. Saari on Kevon tutkimusasemalta 500 m kaakkoon.
Lisäksi saaren pohjoispuolella järveen laskee puro, jonka eteläpuolelta, noin 20 m järven rannasta löytyi romahtaneen kammin jäännös. Purouoman pohjoispuolella, noin 15 m kammin jäännöksistä länteen, löytyi lisäksi mahdollinen kotasija liesikumpuineen. Vallit erottuivat maastossa heikosti. Kodansija on noin 15 m järven rannasta itään, pienellä tasanteella. |
| metsakeskus.1000000680 |
614 |
Rintelä 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
574762.87600000 |
7342616.93800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000680 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Syrjäniemeen vievän tien eteläpuolella, Rintelän talosta n. 150-250 m etelään. Yksi selkeä ja kaksi epämääräisempää kuoppaa, soistuneen notkelman etelä- ja pohjoispuolisella harjanteella. |
| metsakeskus.1000000681 |
614 |
Riihiniemi |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
565143.78400000 |
7328290.68200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000681 |
Kohde sijaitsee Hyväniemen kylässä Riihisalmen pohjoisrannalla Rauhalan talosta n. 550 m lounaaseen. Kuoppa on louhikkoisen Kiviniemen etelärinteessä. |
| metsakeskus.1000000682 |
167 |
Rahkeenvaara 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
664752.79600000 |
6976816.54800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000682 |
Asuinpaikka sijaitsee Pielisjoen Rahkeenveden länsirannalla, Rahkeenvaaran kaakkoisreunalla, Ruoholan talosta tulevan metsäautotien päässä. Paikalla on leveä hiekkaranta taustanaan soistunut metsä, löydöt on kerätty rannalta ja akkumulaatiovyöhykkeestä. Löytöalueen pituus on noin 100 metriä. |
| metsakeskus.1000000683 |
890 |
Kevonsuu |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
499607.37900000 |
7739009.28000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000683 |
Kevijärven läntisimpään kolkkaan lännestä laskee Tsarsejohka ja etelästä Kevojoki. Välittömästi jokien suiston pohjoispuolella on Kevonsuun talo. Talon pihapiirissä erottuu päärakennuksen kaakkoispuolella porstuallinen kammin pohja, talosta 30 m pohjoiseen on kaksiosainen kammi. Myös muita merkkejä hävinneestä rakennuskannasta erottuu pihapiirissä.
SKL luettelo 83. |
| metsakeskus.1000000685 |
614 |
Patolampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
571868.08800000 |
7324012.42200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000685 |
Asuinpaikka sijaitsee Lohirannan kylästä n. 2,5 km lounaaseen Patolammen etelärannalla, matalien kumpumaisten harjumuodostelmien välissä metsätien varrella. Löytöjä pieneltä, 5x5 m alalta, sekä toiselta alueelta n. 200 m pohjoiseen löytyi kvartsiittilohkoja, joiden esihistoriallisuus on epävarma. |
| metsakeskus.1000000686 |
167 |
Rahkeenvaara 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
664927.72500000 |
6976641.61900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000686 |
Asuinpaikka sijaitsee Pielisjoen Rahkeenveden länsirannalla, Rahkeenvaaran kaakkoisreunalla, lähellä Rahkeensuolta tulevan puron suuta, siitä noin 100 metriä pohjoiseen. Löydöt on kerätty noin 80 metriä pitkältä rantaosuudelta, joka on kivikkoista mutta hiekkapohjaista rantaa. |
| metsakeskus.1000000687 |
890 |
Allabuolža |
10002 |
12001 |
13200 |
11002 |
27000 |
500326.00000000 |
7739590.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000687 |
Kevojärven itärannalla on Kutuniemen talo. Heti sen pohjoispuolella on jyrkkärantainen niemi Allabuolža. Niemen eteläosa viettää loivasti etelään, ja siinä on tasanteita, joissa on liesilatomuksia. Kaksi niistä havaittiin vuonna 1988.
Suorakaiteen muotoisen liesilatomuksen 1 koko on noin 1,2 x 0,7 m ja korkeus 15 cm. Tästä noin 50 m länsilounaaseen sijaitsee liesilatomus 2, jonka koko on noin 1,2 x 0,7 m ja korkeus 20 cm. Latomuksesta 2 noin 1,5 m etelään sijaitsee kolmas mahdollinen latomus, jonka koko on 1 x 0,5 m ja korkeus 15 cm. Edellä mainituista latomuksista noin 10 m etelään sijaitsee törmän päällä, polun pohjoispuolella pyöreä tulisija, jonka halkaisija on noin 1 m.
Mahdollinen asumuspainanne sijaitsee liesilatomuksesta 2 noin 40 m pohjoiseen. Sen koko on noin 3 x 2 m ja syvyys 50 cm. |
| metsakeskus.1000000687 |
890 |
Allabuolža |
10002 |
12016 |
13178 |
11002 |
27000 |
500326.00000000 |
7739590.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000687 |
Kevojärven itärannalla on Kutuniemen talo. Heti sen pohjoispuolella on jyrkkärantainen niemi Allabuolža. Niemen eteläosa viettää loivasti etelään, ja siinä on tasanteita, joissa on liesilatomuksia. Kaksi niistä havaittiin vuonna 1988.
Suorakaiteen muotoisen liesilatomuksen 1 koko on noin 1,2 x 0,7 m ja korkeus 15 cm. Tästä noin 50 m länsilounaaseen sijaitsee liesilatomus 2, jonka koko on noin 1,2 x 0,7 m ja korkeus 20 cm. Latomuksesta 2 noin 1,5 m etelään sijaitsee kolmas mahdollinen latomus, jonka koko on 1 x 0,5 m ja korkeus 15 cm. Edellä mainituista latomuksista noin 10 m etelään sijaitsee törmän päällä, polun pohjoispuolella pyöreä tulisija, jonka halkaisija on noin 1 m.
Mahdollinen asumuspainanne sijaitsee liesilatomuksesta 2 noin 40 m pohjoiseen. Sen koko on noin 3 x 2 m ja syvyys 50 cm. |
| metsakeskus.1000000687 |
890 |
Allabuolža |
10002 |
12001 |
13001 |
11002 |
27000 |
500326.00000000 |
7739590.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000687 |
Kevojärven itärannalla on Kutuniemen talo. Heti sen pohjoispuolella on jyrkkärantainen niemi Allabuolža. Niemen eteläosa viettää loivasti etelään, ja siinä on tasanteita, joissa on liesilatomuksia. Kaksi niistä havaittiin vuonna 1988.
Suorakaiteen muotoisen liesilatomuksen 1 koko on noin 1,2 x 0,7 m ja korkeus 15 cm. Tästä noin 50 m länsilounaaseen sijaitsee liesilatomus 2, jonka koko on noin 1,2 x 0,7 m ja korkeus 20 cm. Latomuksesta 2 noin 1,5 m etelään sijaitsee kolmas mahdollinen latomus, jonka koko on 1 x 0,5 m ja korkeus 15 cm. Edellä mainituista latomuksista noin 10 m etelään sijaitsee törmän päällä, polun pohjoispuolella pyöreä tulisija, jonka halkaisija on noin 1 m.
Mahdollinen asumuspainanne sijaitsee liesilatomuksesta 2 noin 40 m pohjoiseen. Sen koko on noin 3 x 2 m ja syvyys 50 cm. |
| metsakeskus.1000000688 |
167 |
Muuraisniemi etelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
663448.34000000 |
6970049.27100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000688 |
Muuraisniemi sijaitsee Pielisjoen Hiirenveden länsirannalla olevan Kokkosenvaaran kaakkoisosassa, noin 1,5 kilometriä Häihänkoskesta pohjoiseen. Muuraisniemen eteläpuolella on pienen puron suu, jonka eteläpuolella taas on veneranta. Maasto on mäntykangasta. Asuinpaikkalöydöt ovat hiekkarannalta, mutta myös venerannan kohdalla olevalta törmältä, kuluneesta maan pinnasta. Paikalla on myös tervahauta tai hiilimiilu. |
| metsakeskus.1000000689 |
890 |
Jomppalan kämppä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
500065.19000000 |
7740714.59400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000689 |
Utsjoen laajentuman, Jomppalanjärven länrannalla on jyrkkärantainen ja kosteikon erottama erillinen moreenikumpare Jiesnnalvárrin itärinteen ja järven välillä. Jomppalan kämppä sijaitsee moreenikumpareen pohjoisosassa. Tämän itärinteessä on lautarakenteinen rakennus ja pohjoisempana pienempi hirsikämppä. Näiden pihapiiriin johtaa kaksi ajoväylää, uudempi pääkämpän länsipuolelta ja vanhempi pohjoisesta hirsikämpän ohitse. Vanhempi ajoura on kulunut. Ajoväylän alueelta ja ympäristöstä kämppien väliltä noin 50 m matkalta on löydetty erittäin runsaasti kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä, ennen kaikkea kvartsi-iskoksia, mutta myös muuta kiviaineistoa. Mitään rakenteita ei ole havaittu maanpinnalla alueella, joka on osittain myös varvikon peitossa. Kumpareen laki on noin 15 m järvenpintaa ylempänä. Vuoden 2009 inventoinnissa arvioitiin pintaeroosion hieman lisääntyneen asuinpaikan löytymisajoista 1980-luvun lopulta. Löytöinä tavattiin nyt mm. serttiä, kvartsia ja simpukankuorta, joka lienee Jäämeren rannikolta peräisin. Uusi eteläisempi ajotie suuntautuu alavammalle kohdin ja hidastanee alueen kulumista.
SKL luettelo 85. |
| metsakeskus.1000000690 |
890 |
Jomppala |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
500357.07200000 |
7741088.44100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000690 |
Utsjoen laajentuman, Jomppalanjärven pohjoispäässä, länsirannalla on Jomppalan talo. Sen koillispuolella, niemen kannaksen pohjoisrinteellä, on luode-kaakkosuuntaisessa rivissä neljä vallien ympäröimää peurahautaa, joita oli käytetty sittemmin roskakuoppina.
SKL luettelo 86. |
| metsakeskus.1000000691 |
167 |
Häihänniemi etelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
663573.30000000 |
6968539.88400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000691 |
Häihänniemi sijaitsee Pielisjoen länsirannalla, Hiirenvedeltä Niskavedelle kääntyvän Häihänkosken pohjoispuolella. Niemi on tasainen, profiililtaan varsin matala ja pusikkoista sekametsää kasvava. Eteläisellä asuinpaikalla on kolme löytöaluetta niemen etelä-, itä- ja pohjoisrannoilla. |
| metsakeskus.1000000692 |
576 |
Jamoinjärven pohjoisranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
398730.62900000 |
6797297.71700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000692 |
Kohde sijaitsee Jamoinjärven pohjoisrannalla Rautjärveen laskevan puron suulta noin 60 m itäkaakkoon. Puron kaakkoispuolella on kallioaluetta, jossa kallion välisillä tasanteilla on paikoin lajittunutta hiekkaista maata. Kahdelle tasanteelle tehdyistä koekuopista löytyi kvartsi-iskoksia, mutta ei merkkejä selvästä kulttuurikerroksesta. Kohteet sijaitsevat noin 5–8 m nykyistä järvenpintaa ylempänä |
| metsakeskus.1000000693 |
576 |
Pitkäniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
397061.28600000 |
6798917.05900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000693 |
Kohde sijaitsee Iso Hankajärven ja Vähä Hankajärven välisen Pitkäniemi-harjun laella, niemen kärjestä n. 120 m kaakkoon. Harjun laella kulkevan polun koillislaidalla on pyöreä, halkaisijaltaan noin 2 m laajuinen kuoppa, jota kiertää matala valli. Kuopan syvyys on noin 0,5 m. Luultavasti kyseessä on pyyntikuoppa. |
| metsakeskus.1000000694 |
576 |
Alhonniemi A |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
398260.81600000 |
6796028.22500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000694 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Jamoinjärven etelärannalla olevan Alhonniemen itäosassa, niemeen johtavan tien itäpuolella, tiestä noin 10 m itään ja kääntöpaikasta noin 30 m eteläkaakkoon. Maaperä on moreenia. Pohjois-eteläsuuntaisella harjanteella on kaksi kuoppaa noin 2 metrin etäisyydellä toisistaan. Kuoppien halkaisijat ovat noin 2 m ja syvyydet muutamia kymmeniä senttimetrejä. Selviä valleja ei ole. Luultavasti kuopat ovat pyyntikuoppia. |
| metsakeskus.1000000695 |
890 |
Haukiniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
500227.12400000 |
7741308.35200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000695 |
Utsjoen pohjoisrannalla on Patonivan maantiesillasta n. 400 m kaakkoon Haukiniemen talo. Siitä n. 100 m eteläkaakkoon on lammen ja kosteikon välisellä kannaksella molemmin puolin polkua pyyntikuoppapari. Kuoppien välissä on ollut kolmas kuoppa, joka on tuhoutunut. Kuopat ovat kooltaan n. 3 x 3,5 m ja syvyyttä niillä on 50 cm.
|
| metsakeskus.1000000696 |
890 |
Kidisjoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
500636.95700000 |
7742188.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000696 |
Kohde sijiatsee Utsjoen kirkosta noin 9 kilometriä etelään. Utsjoen varressa, Jorbajavrin itärannalla on Kidisjoen talo. Hiekkaterassin reunaa pitkin vie pieni tie pohjoiseen Palomuotkan taloon. Asuinpaikkaan viittaavat merkit alkavat Kidisjoen talosta noin 200 metriä pohjoiseen jatkuen tiellä aina 400 metrin matkan.
SKL luettelo 88. |
| metsakeskus.1000000697 |
576 |
Alhonniemi B |
10002 |
12016 |
13155 |
11002 |
27000 |
398500.72400000 |
6795758.33300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000697 |
Kuopat sijaitsevat Jamoinjärven etelärannalla, Alhonniemen kaakkoistyvessä Kuivaniemen itärannalla, rannasta noin 30 m länteen. Paikalla on kaksi 2,5 x 1,5 m laajuista kuopannetta. Niiden syvyys on puolisen metriä. Kuopanteeseen tehdystä koekuopasta tuli esiin runsaasti palaneita kiviä ja nokimaata. Kuoppien tarkoitusta ei varmuudella tiedetä, mutta mahdollisesti kyseessä on ruoanhaudutuskuopat. |
| metsakeskus.1000000698 |
261 |
Mustalampi 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
424604.01600000 |
7452769.27000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000698 |
Kohde sijaitsee Kinisjärveltä 3 km kaakkoon. Pyyntikuopat sijaitsevat Mustalammen pohjoispuolisella kankaalla ja Mustavaaran kaakkoiskulmalla Mustalammesta luoteeseen. Alueen kankailla on ainakin 11 kuoppaa. |
| metsakeskus.1000000699 |
890 |
Jorbajávri |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
500317.08300000 |
7742507.87400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000699 |
Utsjoen laajentuman, Jorbajávrin pohjoisrannalla, on poikki Guorosvuohppi-niemen tyven viiden pyyntikuopan muodostama ketju. Kuopat ovat kooltaan 3,7 - 4,5 x 3,5 m ja syvyyttä niillä on 1,25 - 1,5 m. Kuoppien välisellä ajouralla ja siitä hieman itään on merkkejä esihistoriallisesta asutuksesta.
SKL luettelo 89. |
| metsakeskus.1000000700 |
261 |
Kuusanmaa 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
419902.82200000 |
7496647.62300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000700 |
Kohde sijaitsee Kuusajärven ja sen koillispuolisen Tornijärven välissä. Kohteen eteläosan kuoppa ja liesi ovat Kuusajärven koillisrannan läheisyydessä, keskiosan kuopat tämän pohjoispuolella olevan kankaan etelälaidalla, jatkuen koilliseen pitkin kankaan laitaa. Pohjoisimpana ovat asuinpaikkaan viittaavat kvartsihavainnot itään pistävältä metsätieltä. |
| metsakeskus.1000000700 |
261 |
Kuusanmaa 2 |
10002 |
12009 |
13094 |
11019 |
27000 |
419902.82200000 |
7496647.62300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000700 |
Kohde sijaitsee Kuusajärven ja sen koillispuolisen Tornijärven välissä. Kohteen eteläosan kuoppa ja liesi ovat Kuusajärven koillisrannan läheisyydessä, keskiosan kuopat tämän pohjoispuolella olevan kankaan etelälaidalla, jatkuen koilliseen pitkin kankaan laitaa. Pohjoisimpana ovat asuinpaikkaan viittaavat kvartsihavainnot itään pistävältä metsätieltä. |
| metsakeskus.1000000700 |
261 |
Kuusanmaa 2 |
10002 |
12016 |
13178 |
11019 |
27000 |
419902.82200000 |
7496647.62300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000700 |
Kohde sijaitsee Kuusajärven ja sen koillispuolisen Tornijärven välissä. Kohteen eteläosan kuoppa ja liesi ovat Kuusajärven koillisrannan läheisyydessä, keskiosan kuopat tämän pohjoispuolella olevan kankaan etelälaidalla, jatkuen koilliseen pitkin kankaan laitaa. Pohjoisimpana ovat asuinpaikkaan viittaavat kvartsihavainnot itään pistävältä metsätieltä. |
| metsakeskus.1000000701 |
167 |
Häihänniemi pohjoinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
663523.31700000 |
6968899.73200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000701 |
Häihänniemi sijaitsee Pielisjoen länsirannalla, Hiirenvedeltä Niskavedelle kääntyvän Häihänkosken pohjoispuolella. Häihänniemen pohjoinen asuinpaikka sijaitsee varsinaisen Häihänniemen pohjoispuolella olevan parin pienen niemen alueella, välillä on suota ja suorantaa. Asuinpaikalla on kaksi löytöaluetta noin 120 metrin etäisyydellä toisistaan. Löydöt on poimittu rantahiekasta ja rantavedestä. |
| metsakeskus.1000000702 |
890 |
Palomuotka |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
500027.20200000 |
7743087.64300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000702 |
Utsjoen laajentuman kaakosta pistävän jyrkkäpiirteisen Kuoroshippi-hiekkaniemen pohjoiskärjessä on Palomuotkan talo. Talosta runsaat 100 m luoteeseen on niemen kärjessä kaksi pyyntikuoppaa. Niemen kapeimmassa kohdass kartoitettiin vuonna 1961 lisäksi kolme kuoppaa. Niitä ei havaittu vuoden 1988 inventoinnissa.
|
| metsakeskus.1000000703 |
109 |
Heinäjoen niska |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
393582.69900000 |
6796597.97500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000703 |
Kohde sijaitsee aivan Lammin ja Padasjoen rajalla, molempien kuntien alueella. Paikalla on selvä muinainen rantatörmä ja valli, rantaan on matkaa 10–15 m. Maaperä on moreenia. Vallin päälle tehdyistä koekuopista löytyi saviastianpaloja, pii- ja kvartsi-iskoksia sekä palanutta luuta. Asuinpaikka vaikuttaa ehjältä, potentiaalista muinaisjäännösaluetta on noin 60 metrin matkalla vallin suuntaisesti. |
| metsakeskus.1000000704 |
890 |
Ákšoláttu |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
500021.20700000 |
7743600.43500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000704 |
Utsjoen laajentuman, Kuorosvuohppejavrin länsirannalla on kolme lampea, joista keskimmäinen on nimeltään Ákšoláttu. Sen ja siitä etelään olevan lammen välisen kannaksen matalimmalla kohdalla on tunturikoivikossa kaksi pyyntikuoppaa, joista isompaa on täytetty roskilla. |
| metsakeskus.1000000705 |
261 |
Kaitamaa |
10002 |
12016 |
13178 |
11004 |
27000 |
443930.16100000 |
7493827.80000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000705 |
Kohde sijaitsee Jeesiöjoen lounaisrannalla, Tepsan kylän eteläpuolella, 850 m eteläkaakkoon Tepsan koululta.
|
| metsakeskus.1000000706 |
890 |
Suohpajávri 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
500367.06300000 |
7744287.15600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000706 |
Utsjoessa on laajentuma, Suohpajávri, johon pistää lännestä niemi. Sen tyvessä, jyrkän rinteen juurella, on kolme syvää pyyntikuoppaa luode-kaakkosuuntaisessa rivissä. Kuopat ovat soikeita ja vallien ympäröimiä.
Kahden eteläisimmän kuopan etäisyys toisistaan on noin 5 m ja kolmas kuoppa sijaitsee niistä noin 35 m pohjoiseen. Salmen vastakkaisella rannalla on yksi kuoppa, laajuudeltaan 3,5 x 3 m ja syvyydeltä 1 m. |
| metsakeskus.1000000707 |
261 |
Mellanjuurakko |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
436233.25600000 |
7493307.99400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000707 |
Kohde sijaitsee Kelontekemäjärven luoteispäässä. |
| metsakeskus.1000000708 |
167 |
Parviaisenlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
662778.61600000 |
6968599.85100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000708 |
Asuinpaikka sijaitsee Pielisjoen Niskaveden pohjoisrannalla olevan Parviaisenlahden itäpuolella, Häihänkoskesta länteen. Asuinpaikkalöydöt on poimittu noin 50 metrin matkalta rantavedestä ja rantakivikon seasta. Maasto löytöjen taustalla on kuivaa sekametsää ja kivikkoisuudestaan huolimatta paikka on suojainen ja sopiva kivikautiseksi asuinpaikaksi. |
| metsakeskus.1000000709 |
261 |
Palokummunneva/Palokummunpalo |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
436293.23400000 |
7492568.29200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000709 |
Kohde sijaitsee Kelontekemäjärven Koskamalahden kaakkoisrannalla n. 740 m etelään kohteesta Kittilä 137. |
| metsakeskus.1000000710 |
890 |
Juhuniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
500507.00300000 |
7747375.91000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000710 |
Utsjoen laajentumaan, Námmájávriin pistää lännestä jyrkkäpiirteinen Juhuniemi. Kapeimmasta kohdassa niemen tyven katkaisee 12 pyyntikuopan ryhmä. Kuopat ovat halkaisijaltaan 1,5 - 5 m. Vuoden 1988 inventoinnissa paikalla oli yhä 9 kuoppaa. Samassa yhteydessä havaittiin kuoppien välistä kannakselle johtavalla polulla merkkejä esihistoriallisesta asutuksesta.
Vuoden 2022 tarkastuksessa paikalla havaittiin kahdeksan pyyntikuoppaa.
SKL luettelo 97. |
| metsakeskus.1000000710 |
890 |
Juhuniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
500507.00300000 |
7747375.91000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000710 |
Utsjoen laajentumaan, Námmájávriin pistää lännestä jyrkkäpiirteinen Juhuniemi. Kapeimmasta kohdassa niemen tyven katkaisee 12 pyyntikuopan ryhmä. Kuopat ovat halkaisijaltaan 1,5 - 5 m. Vuoden 1988 inventoinnissa paikalla oli yhä 9 kuoppaa. Samassa yhteydessä havaittiin kuoppien välistä kannakselle johtavalla polulla merkkejä esihistoriallisesta asutuksesta.
Vuoden 2022 tarkastuksessa paikalla havaittiin kahdeksan pyyntikuoppaa.
SKL luettelo 97. |
| metsakeskus.1000000710 |
890 |
Juhuniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
500507.00300000 |
7747375.91000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000710 |
Utsjoen laajentumaan, Námmájávriin pistää lännestä jyrkkäpiirteinen Juhuniemi. Kapeimmasta kohdassa niemen tyven katkaisee 12 pyyntikuopan ryhmä. Kuopat ovat halkaisijaltaan 1,5 - 5 m. Vuoden 1988 inventoinnissa paikalla oli yhä 9 kuoppaa. Samassa yhteydessä havaittiin kuoppien välistä kannakselle johtavalla polulla merkkejä esihistoriallisesta asutuksesta.
Vuoden 2022 tarkastuksessa paikalla havaittiin kahdeksan pyyntikuoppaa.
SKL luettelo 97. |
| metsakeskus.1000000710 |
890 |
Juhuniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27011 |
500507.00300000 |
7747375.91000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000710 |
Utsjoen laajentumaan, Námmájávriin pistää lännestä jyrkkäpiirteinen Juhuniemi. Kapeimmasta kohdassa niemen tyven katkaisee 12 pyyntikuopan ryhmä. Kuopat ovat halkaisijaltaan 1,5 - 5 m. Vuoden 1988 inventoinnissa paikalla oli yhä 9 kuoppaa. Samassa yhteydessä havaittiin kuoppien välistä kannakselle johtavalla polulla merkkejä esihistoriallisesta asutuksesta.
Vuoden 2022 tarkastuksessa paikalla havaittiin kahdeksan pyyntikuoppaa.
SKL luettelo 97. |
| metsakeskus.1000000710 |
890 |
Juhuniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
500507.00300000 |
7747375.91000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000710 |
Utsjoen laajentumaan, Námmájávriin pistää lännestä jyrkkäpiirteinen Juhuniemi. Kapeimmasta kohdassa niemen tyven katkaisee 12 pyyntikuopan ryhmä. Kuopat ovat halkaisijaltaan 1,5 - 5 m. Vuoden 1988 inventoinnissa paikalla oli yhä 9 kuoppaa. Samassa yhteydessä havaittiin kuoppien välistä kannakselle johtavalla polulla merkkejä esihistoriallisesta asutuksesta.
Vuoden 2022 tarkastuksessa paikalla havaittiin kahdeksan pyyntikuoppaa.
SKL luettelo 97. |
| metsakeskus.1000000710 |
890 |
Juhuniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11040 |
27000 |
500507.00300000 |
7747375.91000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000710 |
Utsjoen laajentumaan, Námmájávriin pistää lännestä jyrkkäpiirteinen Juhuniemi. Kapeimmasta kohdassa niemen tyven katkaisee 12 pyyntikuopan ryhmä. Kuopat ovat halkaisijaltaan 1,5 - 5 m. Vuoden 1988 inventoinnissa paikalla oli yhä 9 kuoppaa. Samassa yhteydessä havaittiin kuoppien välistä kannakselle johtavalla polulla merkkejä esihistoriallisesta asutuksesta.
Vuoden 2022 tarkastuksessa paikalla havaittiin kahdeksan pyyntikuoppaa.
SKL luettelo 97. |
| metsakeskus.1000000711 |
288 |
Terjärv-Snårbacken |
10002 |
12004 |
13041 |
11019 |
27000 |
321460.62500000 |
7055483.62700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000711 |
Terjärven Hästbackan kylästä vajaat 4 km luoteeseen, Snårbackenin luode-kaakkosuuntaisen mäenharjanteen kaakkoispäässä, noin 62,5 m korkeudella on jätinkirkko. Sen vallissa on toisessa päässä kuopanne ja toisessa kivilatomusta. Jätinkirkon sisäosan halkaisija suunnassa N-S on noin 15 x 7 m. |
| metsakeskus.1000000712 |
167 |
Tuupasenniemi, veneranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
662033.92200000 |
6968589.86000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000712 |
Asuinpaikka sijaitsee Pielisjoen Niskaveden pohjoisrannalla Parviaisennniemen ja Tuupasenniemen välisellä alueella olevan venerannan tuntumassa. Paikalle johtaa Enon-Uimaharjun tieltä radan yli kapea rantatie, jota pitkin kohteeseen pääsee. Asuinpaikkalöytöjä on kerätty hiekkaisen rantatasanteen matalasta, sortuvasta törmästä sekä rannalta ja rantavedestä. Osin maasto on louhikkoa, mutta pohjalla on hienoa hiekkaa. Hyvin todennäköisesti asuinpaikkaa on myös ehjänä venerannan nurmialueella ainakin noin 60 x 10 metrin matkalla. |
| metsakeskus.1000000713 |
167 |
Vehkalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
661699.05300000 |
6968459.90100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000713 |
Asuinpaikka sijaitsee Pielisjoen Niskaveden pohjoisrannalla, Tuupasenniemen länsipuolella, jossa asuinpaikkalöytöjä on kerätty rantavedestä ja rantahiekasta 180 metrin matkalla, Vehkalahden ylittävästä rautatiesillasta 120-300 metriä itään. Rantavedessä on havaittu useassa kohdin myös suuria kivettyjä liesiä. |
| metsakeskus.1000000714 |
576 |
Löytynniemi |
10001 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
397860.97800000 |
6795868.29100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000714 |
Muinaisjäännösryhmä sijaitsee Jamoinjärven lounaisosassa ja lähiympäristössä. Maaperä on moreenia, kasvillisuus kuusikkoa ja sekametsää. Löytynniemellä ja sen kaakkoispuolisella ranta-alueella on kymmeniä kiviröykkiöitä, kiviaidan pätkiä sekä muutamia rakennuksenpohjia kiukaanjäänteineen. |
| metsakeskus.1000000714 |
576 |
Löytynniemi |
10001 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
397860.97800000 |
6795868.29100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000714 |
Muinaisjäännösryhmä sijaitsee Jamoinjärven lounaisosassa ja lähiympäristössä. Maaperä on moreenia, kasvillisuus kuusikkoa ja sekametsää. Löytynniemellä ja sen kaakkoispuolisella ranta-alueella on kymmeniä kiviröykkiöitä, kiviaidan pätkiä sekä muutamia rakennuksenpohjia kiukaanjäänteineen. |
| metsakeskus.1000000714 |
576 |
Löytynniemi |
10001 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
397860.97800000 |
6795868.29100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000714 |
Muinaisjäännösryhmä sijaitsee Jamoinjärven lounaisosassa ja lähiympäristössä. Maaperä on moreenia, kasvillisuus kuusikkoa ja sekametsää. Löytynniemellä ja sen kaakkoispuolisella ranta-alueella on kymmeniä kiviröykkiöitä, kiviaidan pätkiä sekä muutamia rakennuksenpohjia kiukaanjäänteineen. |
| metsakeskus.1000000715 |
576 |
Kuivaniemi |
10001 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
398650.66100000 |
6795968.24700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000715 |
Röykkiöt sijaitsevat Jamoinjärven kaakkoisosassa olevan Kuivaniemen lounaisosassa. Paikalla on lukuisia kiviröykkiöitä, jotka ovat halkaisijaltaan 1–3 m. Kyseessä on ilmeisesti kaskeamiseen liittyvät viljelyröykkiöt. |
| metsakeskus.1000000716 |
261 |
Pihtijoki 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
421776.15300000 |
7456388.80700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000716 |
Kohde sijaitsee Kinisjärven pohjoispuolella, Peräjärven ja Pihtijärven välisessä maastossa, 100m Pihtijoesta itään. |
| metsakeskus.1000000717 |
261 |
Pihtijoki 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
421554.23900000 |
7456759.66200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000717 |
Kohde sijaitsee Pihtijärven lounaisrannalla, Pihtijoen itäpuolella, joen lasku-uoman suulta n. 132 m etelään. |
| metsakeskus.1000000718 |
576 |
Iso-Tarus A |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
406627.45100000 |
6796078.24400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000718 |
Kohde sijaitsee Iso-Tarusjärven koillisrannalla. Puupuomin vieressä olevall kuluneella maanpinnalla ja leikkauksessa havaittiin kvartsi-iskoksia. Löydökohdan läheisyydessä on vanhoja hiekkakuoppia. Kohde on melko tuhoutunut, mutta asuinpaikkaa voi vielä olla jonkin verran jäljellä. |
| metsakeskus.1000000719 |
167 |
Autioranta 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
665152.64000000 |
6975277.16800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000719 |
Asuinpaikka sijaitsee Pielisjoen Rahkeenvirran etelärannalla, Koivumäen talosta noin 400 metriä pohjoiseen. Rannalla on useita kesämökkejä ja perille johtaa tie, vaikka v. 1995 peruskartalle näitä ei vielä näykään. Asuinpaikkalöytöjä on Pajulahden länsipuolelta, pohjoiseen suuntautuvalta rannalta, noin 100 metrin matkalta. Löytöjä on kallion päällä rantatasanteella olevan hiekkakerroksen kuluneista kohdista sekä rantavedessä, -kivikossa ja -sorassa. Asuinpaikka on osittain ehjä, mm. keramiikkaa löytyi mökiltä rantaan tulevan polun kulumasta. |
| metsakeskus.1000000720 |
890 |
Vanhainkoti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
500555.98000000 |
7749971.87000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000720 |
Mantojärven länsirannalla matalalla hiekkaniemekkeellä on Utsjoen vanhainkoti. Asuinpaikkaan liittyviä löytöjä on alueella kahdessa kohdassa: rakennusten luoteispuolen tieleikkauksessa ja pohjoispuolen hiekkarannan vesirajassa, n. 50 m:n matkalla rakennuksista alkaen. Yksi kamminpohja erottuu vanhainkodin itäpuolisessa maastossa, rakennusten ja rannan välissä.
SKL luettelo 94. |
| metsakeskus.1000000721 |
261 |
Pihtijärvi |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
422071.02600000 |
7456493.76900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000721 |
Kohde sijaitsee Pihtijärven eteläpuolella, Kinisjärveltä Molkojärvelle vievän tien vieressä. Molkojärvelle johtavasta tiestä n. 50 m luoteeseen ja paikalla olevasta talosta n. 50 metriä länteen on kiukaallisen tuvan jäännös, jonka ala on n. 4 x 4 m. |
| metsakeskus.1000000722 |
890 |
Lieppatsuolo |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
448478.02400000 |
7676494.36300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000722 |
Kohde sijaitsee Inarijokivarressa Aslakkalan talosta 1,7 km alavirtaan, joen ja
pienen lammen välisellä jyrkkärinteisellä harjanteella n. 35 km Angelista ja n. 1,8 km Kuolnajoen suusta pohjoiseen. Paikalla kasvaa isoja mäntyjä; aluskasvillisuutena on juolukkaa, puolukkaa, sammalta ja poronjäkälää. Maaperä on soraa.
Oula Näkkäläjärvi kartoitti paikalla viisi peurahautaa v. 1961. Utsjoen inventoinnin yhteydessä v . 1989 paikka tarkastettiin ja todettiin pyyntikuoppien olevan entisellään. Harjanteessa on peurahautojen kohdalla pieni syvänne, mahdollisesti suppakuoppa, jonka reunoille haudat on kaivettu.
Kohteessa on viiden kuopan n. 50 m pitkä jono, joka kulkee poikki kapean harjuselänteen. Kuopat ovat halkaisijaltaan 2,3 - 4,2 m ja syvyyttä niillä on 65 - 100 cm.
Vuoden 2024 inventoinnissa havaittiin, että muinaisjäännösrekisterin aluerajaus kohteelle ei vastannut pyyntikuoppien sijaintia maastossa, joten pyyntikuoppien paikkatietoja tarkennettiin. Kukin kuoppa kartoitettiin tarkkuusgps-laitteella kuopan reunoilta ja mittaamalla keskipiste kuopan pohjalta. Kaikille kuopille annetut koordinaatit tarkoittavat kuopan pohjalta mitattua pistettä. Kuoppien halkaisija on noin 4 metriä ja syvyys noin metri. |
| metsakeskus.1000000723 |
167 |
Autioranta 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
664892.74400000 |
6975327.14800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000723 |
Asuinpaikka sijaitsee Pielisjoen Rahkeenvirran etelärannalla olevan Autiorannan niemen länsipuolella olevalla niemellä, jossa löytöjä on sekä niemen pohjois- että länsirannalta. |
| metsakeskus.1000000724 |
576 |
Iso-Tarus B |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
406737.41000000 |
6796028.26300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000724 |
Kohde sijaitsee Iso-Tarusjärven pohjoisrannalla. Noin 5 metriä järven pintaa ylempänä olevan tasanteen reunalla on retkeilijöille tarkoitettu nuotiopaikka, jonka läheisyydestä on poimittu pintapoimintana kaksi kvartsi-iskosta. Koekuopasta havaittiin noensekaista likamaata, mutta ei löytöjä. |
| metsakeskus.1000000725 |
890 |
Fiertsakuolbba |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
455395.21200000 |
7698545.50100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000725 |
Karigasniemen rajavartiosta n. 600 m kaakkoon sijaitsee Fiertsakuolbba-niminen, jyrkkärinteinen ja tasalakinen hiekkakuolpuna. Sen eteläosassa olevan harjanteen reunalla, n. 600 m tullirakennuksesta kaakkoon on pieni ja matala pyyntikuoppa. Sen vieressä on mahdollisesti toinen vastaava kuoppa.
Vuoden 2022 tarkastuksessa kuoppaa ei havaittu aiemmin merkityssä paikassa, vaan se löytyi noin 100 m luoteeseen merkitystä paikasta. Kuoppa on kooltaan 2,4 m x 2,0 m ja 40 cm syvä, vallillinen. Kairauksessa kuopan pohjalta havaittiin noin 10 cm paksu huuhtoutumiskerros. Kuoppa sijaitsee noin 6 m jyrkästi länteen laskevan rinteen reunasta.
SKL luettelo 96. |
| metsakeskus.1000000726 |
890 |
Tenorinne |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
454585.53700000 |
7699505.11400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000726 |
Inarijoen koillisrannalla, Tenon sillasta 300 m pohjoiseen, on Tenorinne-niminen leirintäalue. Paikalla erottuu ainakin kolme vanhaa rantaterassia. Niistä ainakin kahdelta on löytöjä. Kysymyksessä on ilmeisesti laaja-alainen asuinpaikka, joka jatkunee kaakkoon tielaitoksen tontille. Leirintäalueen rakentaminen on tuhonnut osan asuinpaikasta, ja alueen jatkuva käyttö edistää sen tuhoutumista.
Vuoden 2022 tarkastuksessa löytöalueen 2 kaakkoisosassa havaittiin pari pientä kvartsi-iskosta. Muilla alueilla ei havaittu löytöjä. Kaikki löytöalueet ovat tiiviksi tamppautunutta maata, joilla ei pääosin ole kasvillisuutta. Löytöalueen 1 halki on rakennettu päällystetty tie rantaan. Löytöalueen 3 kaakkoispuolelle on rakennettu mökki.
SKL luettelo 97. |
| metsakeskus.1000000727 |
576 |
Iso-Tarus C |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
407017.29600000 |
6795978.28300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000727 |
Iso-Tarusjärven koillisrannalla, aivan rannan tuntumassa on polku, jossa maanpinta on kulunut. Alueella on myös vanhoja kaivantoja. Kuluneelta maanpinnalta löytyi 20 m:n matkalta kaksi kvartsi-iskosta ja kaavin. Ilmeisesti paikalla on asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000000728 |
167 |
Malahvinlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
664902.74300000 |
6974142.62400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000728 |
Malahvinlahti sijaitsee Jäsyksen ja Pielisjoen välillä olevan Retujärven luoteispäässä. Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee lahden lounaisrannalla olevan niemen eteläkärjessä, Saralahden talosta 270 metriä itäkaakkoon. Paikalta on löytynyt rantavedestä pikkukiven ja hiekan seasta kvartsi-iskoksia. Mahdollisesti rannalla on ehjääkin asuinpaikkaa. |
| metsakeskus.1000000729 |
576 |
Mäkelä A-C |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
409106.43900000 |
6800756.37500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000729 |
Muinaisjäännösryhmä sijaitsee Nyystölän kylän keskustan alueella ja koostuu kolmesta lähekkäisestä muinaisjäännöksestä.
Mäkelä A on rautakautinen asuinpaikka. Maantien ja sähkölinjan väliseltä alueelta pellosta on löydetty palaneita kiviä, saviastian paloja, savikiekon kappale ja kuonaantunutta savea. Vuoden 2008 valvonnassa Mäkelä A:n nimellä tunnetusta kohteessa löytyi palamatonta luuta, kulttuurikerroksen rippeitä kyntökerroksen alapuolella ja mahdollisesti tulenpidon paikkoja. Vuoden 2014 valvonnassa kohteesta löytyi pala rautakautista keramiikkaa.
Mäkelä B on mahdollinen kuppikivi, jonka laella on yksi kuppi, ja se sijaitsee tien lounaispuolella vanhan navetan edustalla. Kiven laella on yksi kuppi, joka
vaikuttaa selvältä. On kuitenkin otettava huomioon, että kiveä on lohkottu, sillä vain parinkymmenen sentin päässä kupista on poranreikä, josta alkaen kivestä on yksi kulma lohjennut pois. Poranreikä alkaa kuitenkin tasaleveänä heti kiven pinnasta, joten reunoja kohti levenevää kuppia ei voi pitää aloitettuna poranreikänä.
Mäkelä C on mahdollinen kalmisto tai asuinpaikka. Tien länsilaidalla kallioleikkauksen kohdalla on vahva 1,5 m pitkä ja 50 cm syvä nokimaakerros, jossa havaittiin myös palaneita kiviä. Löytöinä paikalta on palanutta savea ja raudan pala. Paikka vaikuttaa polttokenttäkalmistolta, mutta voi olla muukin ihmisen toiminnan jäännös.
Kohteiden läheisyydestä, noin 220 metriä koilliseen Mäkelä B:stä, on löytynyt vuonna 2015 metallinetsinnässä pronssinen miekan väistin (KM 40954). Se löytyi noin 25 cm syvyydestä peltoniityn reunasta. |
| metsakeskus.1000000729 |
576 |
Mäkelä A-C |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
409106.43900000 |
6800756.37500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000729 |
Muinaisjäännösryhmä sijaitsee Nyystölän kylän keskustan alueella ja koostuu kolmesta lähekkäisestä muinaisjäännöksestä.
Mäkelä A on rautakautinen asuinpaikka. Maantien ja sähkölinjan väliseltä alueelta pellosta on löydetty palaneita kiviä, saviastian paloja, savikiekon kappale ja kuonaantunutta savea. Vuoden 2008 valvonnassa Mäkelä A:n nimellä tunnetusta kohteessa löytyi palamatonta luuta, kulttuurikerroksen rippeitä kyntökerroksen alapuolella ja mahdollisesti tulenpidon paikkoja. Vuoden 2014 valvonnassa kohteesta löytyi pala rautakautista keramiikkaa.
Mäkelä B on mahdollinen kuppikivi, jonka laella on yksi kuppi, ja se sijaitsee tien lounaispuolella vanhan navetan edustalla. Kiven laella on yksi kuppi, joka
vaikuttaa selvältä. On kuitenkin otettava huomioon, että kiveä on lohkottu, sillä vain parinkymmenen sentin päässä kupista on poranreikä, josta alkaen kivestä on yksi kulma lohjennut pois. Poranreikä alkaa kuitenkin tasaleveänä heti kiven pinnasta, joten reunoja kohti levenevää kuppia ei voi pitää aloitettuna poranreikänä.
Mäkelä C on mahdollinen kalmisto tai asuinpaikka. Tien länsilaidalla kallioleikkauksen kohdalla on vahva 1,5 m pitkä ja 50 cm syvä nokimaakerros, jossa havaittiin myös palaneita kiviä. Löytöinä paikalta on palanutta savea ja raudan pala. Paikka vaikuttaa polttokenttäkalmistolta, mutta voi olla muukin ihmisen toiminnan jäännös.
Kohteiden läheisyydestä, noin 220 metriä koilliseen Mäkelä B:stä, on löytynyt vuonna 2015 metallinetsinnässä pronssinen miekan väistin (KM 40954). Se löytyi noin 25 cm syvyydestä peltoniityn reunasta. |
| metsakeskus.1000000730 |
261 |
Tepsankenttä |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
438752.24600000 |
7492318.40100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000730 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Kelontekemäjärven koillisrannalla. Eteläisempi kuoppa sijaitsee kolmesta rannan tuntumassa olevasta kumpareesta keskimmäisen luoteislaidalla ja pohjoisempi tästä luoteeseen olevan kumpareen eteläpäässä. |
| metsakeskus.1000000731 |
890 |
Polvarinniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
453805.84600000 |
7701734.21600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000731 |
Inarijoen rannalla ja Karigasniemi-Utsjoki -maantien länsipuolella, Karigasniemen kylätaajamasta noin 2,5 kilometriä ylävirtaan sijaitsee Polvarinniemi. Niemen tyven eteläosassa, Karigasniemen koulusta noin 400 metriä etelälounaaseen on yksityistien risteyksen pohjoispuolella asuinpaikkamerkkejä.Tästä 10 metriä länteen on terassin reunalla ilmeinen asumuspainanne, kooltaan 4,5 x 3 metriä. |
| metsakeskus.1000000732 |
576 |
Museo B |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
409006.47500000 |
6800686.39600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000732 |
Kuppikallio sijaitsee Museokallio A:n kuppikivestä noin 70 m kaakkoon, Nyystölän kylän keskustassa. Paikalla on noin 10 x 10 m kokoinen kallionpaljastuma, jonka korkeimmalla kohdalla on 3 matalaa, halkaisijaltaan noin 5 cm kuppia.
Vuoden 2008 valvonnan yhteydessä kallion pinnassa havaittiin korkeimmalla kohdalla sijaitsevien kolmen kupin lisäksi niistä noin 3 m lounaaseen toinen ryhmä kuppeja, joista kahdeksan on varmaa ja muutama epävarma. Muissa paikoissa kalliota peitti sammal ja on mahdolli sta, että kuppeja on lisää. |
| metsakeskus.1000000733 |
890 |
Polvarinniemi (pohjoinen) |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
453605.92600000 |
7702443.93300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000733 |
Kohde sijiatsee Inarinjoen ja Karigasniemi-Utsjoki -maantien välissä, noin 500 metriä Karigasniemen koulusta luoteeseen. Paikka on Polvarinniemen pohjoispuolella, Inarinjoen ja tunturin rinteen välisellä tasanteella. Terassin reunassa ja siitä noin 100 metriä kaakkoon olevalla harjanteella on 12 pyyntikuoppaa kahdessa ryhmässä. Kuopat ovat halkaisijaltaan 2 - 3,5 metriä, syvyyttä niillä on 0,25 - 0,5 metriä. |
| metsakeskus.1000000734 |
261 |
Pikkaraisenoja |
10002 |
12016 |
13178 |
11002 |
27000 |
417685.66400000 |
7521159.76400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000734 |
Liesi sijaitsee n. 1,3 km etelään Loukisen Putaanperänmukkasta metsätien ja Pikkaraisenojan välisessä maastossa. |
| metsakeskus.1000000735 |
261 |
Putaanperänmukka |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
417857.59200000 |
7522642.16800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000735 |
Kohde sijaitsee Loukisen Putaanperänmukkassa, rantaniityn itäpuolella. Kuoppa sijaitsee rannasta n. 60 m itään ja Loukiselle johtavasta metsäautotiestä n. 500 m koilliseen Pikkaraisenojan pohjoisen rantaniityn itäpuolella myöhäisten rakennusjäännösten kaakkoispuolella. |
| metsakeskus.1000000736 |
576 |
Seppälä A |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
408846.54100000 |
6801096.23500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000736 |
Asuinpaikka sijaitsee Nyystölän kyläaukean koillisosassa. Maantien länsipuolella, pellolla, on loiva harjanne, jonka maaperä on tummempaa kuin ympäröivillä pelloilla. Tällä noin 30 x 40 m kokoiselta alueella on runsaasti palaneita kiviä, lisäksi paikalta poimittiin pala mahdollisesti rautakautisesta saviastiasta sekä savitiivistettä. Lisäksi tästä paikasta luoteeseen on irtolöytökohteena pidetty paikka Seppälä B, josta on löydetty myös pala rautakautista keramiikkaa.
Vuonna 2014 noin 150-220 metriä Seppälä A:sta luoteeseen on samalta peltoaukealta löytynyt metallinilmaisimella spiraaliuurrepäisen ketjunkantajan kappale (KM 39983:1) sekä pyöreän kupurasoljen kappale, kantasormuksen katkelmia ja vyönhela (KM 40483: 1-3). 2016 näiden metallinetsinlöytöpaikkojen läheisyydestä löytyi 10 - 15 cm syvyydestä uudessa metallinetsinnässä vielä viikinkiajan hopearaha, pyöreiden kupurasolkien ja tasavarsisoljen katkelma ja vyönhela (KM 41302: 1 - 5). Edellä mainittu inventointikohde Seppälä B sijaitsee metallinetsinlöytöhyöhykkeen läheisyydessä. |
| metsakeskus.1000000737 |
167 |
Puuskansärkkä |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
667641.64300000 |
6972659.23300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000737 |
Asuinpaikka sijaitsee Jäsyksen pohjoisrannalla olevan pitkän Puuskansärkän ja Puuskanniemen länsirannalla. Asuinpaikalla on useita löytökohtia niemen kärjestä lähtien noin 800 metrin matkalla. Todennäköisesti rantavyöhykkeen yläpuolella tasanteella on myös ehjää asuinpaikkaa. Paikalla on mahdollinen asumuspainanne. |
| metsakeskus.1000000738 |
167 |
Laukkalanlampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
656755.97800000 |
6986052.80000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000738 |
Asuinpaikka sijaitsee Ahvenisen pohjoispuolella olevassa Laukkalansaaressa, Ahvenisen tieltä Haapalahteen johtavan tien molemmin puolin, Pitkälammen ja Pielisen Rukaveden lahden välissä olevan pienen lammen koillisrannalla. Laukkalan talo on asuinpaikasta noin 400 metriä itään. Asuinpaikkalöydöt on kerätty pääasiassa metsänlaikutusvaoista. Löytöjen lisäksi paikalla on pari pientä kuopannetta. |
| metsakeskus.1000000739 |
167 |
Laukkala |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27006 |
657453.69700000 |
6985856.87700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000739 |
Laukkalan talon rannassa, talosta 200 metriä kaakkoon on löydetty 1600-luvun hopearahoja. Kohteessa on myös aiemmin pois raivattuja kiviröykkiöitä ja tiellä niiden kohdalla nokista maata.
Rantatörmän päällä kulkevan tilustien pohjoispuolella sijaitsevan vanhan ladon itäpuolisella alueella havaittiin yhdessä koekuopassa palanutta hietamaata ja toisessa palaneen maan lisäksi noen- ja hiilensekainen likamaaläikkä. Likamaaläikästä löytyi melko runsaasti palanutta savea sekä yksi rautaveitsi. Siitä otetun hiilinäytteen radiohiiliajoitus ajoittaa likamaan 1400-1600-luvulle. Likamaa-alueen todettiin jatkuvan lännessä koekuopan ulkopuolelle. Tämä keskiajan lopulle tai uuden ajan alkuun ajoittuva likamaa liittynee Laukkalan tilan vanhaan kylätonttiin, joka 1700-luvun lopulta olevan kartan perusteella on sijainnut ladon koillispuolella olevalla pellolla.
Aiemmin talonpohjaksi tulkittu jäännös todettiin tervahaudaksi ja toinen nykyaikaiseksi kuoppajäännökseksi, jonka tarkoitus jäi epäselväksi. Tervahauta ajoittuu radiohiiliajoituksen perusteella ajoittuu johonkin ajankohtaan 1600-luvun puolivälistä nykyaikaan. Todennäköisin ajoitus on kuitenkin 1700-lukua.
Hopearahojen löytöpaikan osoitti löytäjä maastossa.HUOM. Vuonna 1963 löydetty raha (Vänskän julkaisun 1998, s.87 mukaan Ruotsin 2 markkaa vuodelta 1670) ilmeisesti edelleen löytäjällä (SLS 11.9.2008), nyttemmin edesmennyt (PAK20.9.2017). Pesosen 2003 GPS (ETRS-TM35FIN): 6985784/ 657370.
Rannassa kulkevan pihatien pohjoispuolella on vielä selvittämätöntä muinaisjäännösaluetta. |
| metsakeskus.1000000739 |
167 |
Laukkala |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27005 |
657453.69700000 |
6985856.87700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000739 |
Laukkalan talon rannassa, talosta 200 metriä kaakkoon on löydetty 1600-luvun hopearahoja. Kohteessa on myös aiemmin pois raivattuja kiviröykkiöitä ja tiellä niiden kohdalla nokista maata.
Rantatörmän päällä kulkevan tilustien pohjoispuolella sijaitsevan vanhan ladon itäpuolisella alueella havaittiin yhdessä koekuopassa palanutta hietamaata ja toisessa palaneen maan lisäksi noen- ja hiilensekainen likamaaläikkä. Likamaaläikästä löytyi melko runsaasti palanutta savea sekä yksi rautaveitsi. Siitä otetun hiilinäytteen radiohiiliajoitus ajoittaa likamaan 1400-1600-luvulle. Likamaa-alueen todettiin jatkuvan lännessä koekuopan ulkopuolelle. Tämä keskiajan lopulle tai uuden ajan alkuun ajoittuva likamaa liittynee Laukkalan tilan vanhaan kylätonttiin, joka 1700-luvun lopulta olevan kartan perusteella on sijainnut ladon koillispuolella olevalla pellolla.
Aiemmin talonpohjaksi tulkittu jäännös todettiin tervahaudaksi ja toinen nykyaikaiseksi kuoppajäännökseksi, jonka tarkoitus jäi epäselväksi. Tervahauta ajoittuu radiohiiliajoituksen perusteella ajoittuu johonkin ajankohtaan 1600-luvun puolivälistä nykyaikaan. Todennäköisin ajoitus on kuitenkin 1700-lukua.
Hopearahojen löytöpaikan osoitti löytäjä maastossa.HUOM. Vuonna 1963 löydetty raha (Vänskän julkaisun 1998, s.87 mukaan Ruotsin 2 markkaa vuodelta 1670) ilmeisesti edelleen löytäjällä (SLS 11.9.2008), nyttemmin edesmennyt (PAK20.9.2017). Pesosen 2003 GPS (ETRS-TM35FIN): 6985784/ 657370.
Rannassa kulkevan pihatien pohjoispuolella on vielä selvittämätöntä muinaisjäännösaluetta. |
| metsakeskus.1000000739 |
167 |
Laukkala |
10002 |
12001 |
13007 |
11010 |
27004 |
657453.69700000 |
6985856.87700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000739 |
Laukkalan talon rannassa, talosta 200 metriä kaakkoon on löydetty 1600-luvun hopearahoja. Kohteessa on myös aiemmin pois raivattuja kiviröykkiöitä ja tiellä niiden kohdalla nokista maata.
Rantatörmän päällä kulkevan tilustien pohjoispuolella sijaitsevan vanhan ladon itäpuolisella alueella havaittiin yhdessä koekuopassa palanutta hietamaata ja toisessa palaneen maan lisäksi noen- ja hiilensekainen likamaaläikkä. Likamaaläikästä löytyi melko runsaasti palanutta savea sekä yksi rautaveitsi. Siitä otetun hiilinäytteen radiohiiliajoitus ajoittaa likamaan 1400-1600-luvulle. Likamaa-alueen todettiin jatkuvan lännessä koekuopan ulkopuolelle. Tämä keskiajan lopulle tai uuden ajan alkuun ajoittuva likamaa liittynee Laukkalan tilan vanhaan kylätonttiin, joka 1700-luvun lopulta olevan kartan perusteella on sijainnut ladon koillispuolella olevalla pellolla.
Aiemmin talonpohjaksi tulkittu jäännös todettiin tervahaudaksi ja toinen nykyaikaiseksi kuoppajäännökseksi, jonka tarkoitus jäi epäselväksi. Tervahauta ajoittuu radiohiiliajoituksen perusteella ajoittuu johonkin ajankohtaan 1600-luvun puolivälistä nykyaikaan. Todennäköisin ajoitus on kuitenkin 1700-lukua.
Hopearahojen löytöpaikan osoitti löytäjä maastossa.HUOM. Vuonna 1963 löydetty raha (Vänskän julkaisun 1998, s.87 mukaan Ruotsin 2 markkaa vuodelta 1670) ilmeisesti edelleen löytäjällä (SLS 11.9.2008), nyttemmin edesmennyt (PAK20.9.2017). Pesosen 2003 GPS (ETRS-TM35FIN): 6985784/ 657370.
Rannassa kulkevan pihatien pohjoispuolella on vielä selvittämätöntä muinaisjäännösaluetta. |
| metsakeskus.1000000739 |
167 |
Laukkala |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27007 |
657453.69700000 |
6985856.87700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000739 |
Laukkalan talon rannassa, talosta 200 metriä kaakkoon on löydetty 1600-luvun hopearahoja. Kohteessa on myös aiemmin pois raivattuja kiviröykkiöitä ja tiellä niiden kohdalla nokista maata.
Rantatörmän päällä kulkevan tilustien pohjoispuolella sijaitsevan vanhan ladon itäpuolisella alueella havaittiin yhdessä koekuopassa palanutta hietamaata ja toisessa palaneen maan lisäksi noen- ja hiilensekainen likamaaläikkä. Likamaaläikästä löytyi melko runsaasti palanutta savea sekä yksi rautaveitsi. Siitä otetun hiilinäytteen radiohiiliajoitus ajoittaa likamaan 1400-1600-luvulle. Likamaa-alueen todettiin jatkuvan lännessä koekuopan ulkopuolelle. Tämä keskiajan lopulle tai uuden ajan alkuun ajoittuva likamaa liittynee Laukkalan tilan vanhaan kylätonttiin, joka 1700-luvun lopulta olevan kartan perusteella on sijainnut ladon koillispuolella olevalla pellolla.
Aiemmin talonpohjaksi tulkittu jäännös todettiin tervahaudaksi ja toinen nykyaikaiseksi kuoppajäännökseksi, jonka tarkoitus jäi epäselväksi. Tervahauta ajoittuu radiohiiliajoituksen perusteella ajoittuu johonkin ajankohtaan 1600-luvun puolivälistä nykyaikaan. Todennäköisin ajoitus on kuitenkin 1700-lukua.
Hopearahojen löytöpaikan osoitti löytäjä maastossa.HUOM. Vuonna 1963 löydetty raha (Vänskän julkaisun 1998, s.87 mukaan Ruotsin 2 markkaa vuodelta 1670) ilmeisesti edelleen löytäjällä (SLS 11.9.2008), nyttemmin edesmennyt (PAK20.9.2017). Pesosen 2003 GPS (ETRS-TM35FIN): 6985784/ 657370.
Rannassa kulkevan pihatien pohjoispuolella on vielä selvittämätöntä muinaisjäännösaluetta. |
| metsakeskus.1000000740 |
167 |
Laukkalan pelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
657185.81000000 |
6985967.83700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000740 |
Laukkalan pellon kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Pielisjärven Laukkalansaaressa olevaa Laukkalan taloa ympäröivillä pelloilla, talon länsi-, etelä- ja itäpuolilla. Pellot ovat hiekkamaata, loivasti järven lahtiin laskevia peltoja, joilla on nähtävissä useita muinaisrantatörmiä. |
| metsakeskus.1000000741 |
167 |
Laukkalanlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
656775.96800000 |
6985902.85600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000741 |
Asuinpaikka sijaitsee Pielisjärven Laukkalansaaressa, Haapalahdesta Ahvenisentielle johtavan tien varressa, sen eteläpuolella, Laukkalan talon lounaispuolella olevan lahden länsirannalla, lahden ja pienen lammen välissä. Paikalta on löytöjä kahdesta kohdasta, tienleikkauksesta ja vanhan hiekkakuopan seinämästä. Näiden välinen alue lienee ehjää asuinpaikkaa. |
| metsakeskus.1000000742 |
167 |
Pitkälampi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
656696.00100000 |
6986212.73200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000742 |
Asuinpaikka sijaitsee Pielisjärven Laukkalansaaressa, Haapalahden ja Kesälammen välissä olevan Pitkälammen itärannalla, suuren hiekkakuopan itäreunoilla, Laukkalan talosta noin 600 metriä länsiluoteeseen. Suuren hiekkakuopan reunoja on maisemoitu loiventamalla reunoja ja samalla on kuorittu laajalta alueelta turvetta ainakin 20 metrin matkalta kuopan reunoilta. Asuinpaikkalöydöt ovat kuopan itä- ja pohjoisreunoilta. |
| metsakeskus.1000000743 |
167 |
Pitkälampi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
656556.05800000 |
6986352.67700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000743 |
Asuinpaikka sijaitsee Pielisjärven Laukkalansaaressa, Haapalahden ja Kesälammen välissä olevan Pitkälammen itärannalla, suuren hiekkakuopan eteläreunalla, Laukkalan talosta noin 800 metriä länsiluoteeseen, lammen rannasta noin 50 metriä koilliseen. Kyseessä on lammen itärannalla olevista kahdesta suuresta hiekkakuopasta pohjoisempi, jonka reunoilta löydöt ovat. |
| metsakeskus.1000000744 |
261 |
Vanhasenmukka |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
415801.41700000 |
7523151.95600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000744 |
Loukisen joen Vanhasenmukan etelärannalla on kaksi pyyntikuoppaa noin 150 m metsätien pohjoispuolella, molemmin puolin nuorta tervahautaa sekä kämpänsijoja. Muinaisjäännösalueen laajuus edellyttää tarkastusta. |
| metsakeskus.1000000745 |
167 |
Pörönlahti |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
656686.00900000 |
6985612.97700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000745 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Pielisjärven Laukkalansaaressa, Kesälammen Pörönlahden soistuneen pohjoisrannan pohjoispuolella olevalla kapealla harjanteella, pienen suoputuran rannalla. Pörönlahden rantaan on kuopalta lähes 200 metriä. Kuopan halkaisija on noin 2,5 metriä ja syvyys 50 cm. |
| metsakeskus.1000000746 |
167 |
Marinlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
652842.55600000 |
6986812.47300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000746 |
Asuinpaikka sijaitsee Pielisjärven länsirannalla, Hirviniemessä, Hirvilahden Marinlahden koillisrannalla, rannasta noin 60 metriä. Paikka on laikutettua kangasmaastoa, jolla on useita loivia muinaisrantaterasseja. Kvartsia löytyi samalta terassilta useasta eri löytökohdasta. |
| metsakeskus.1000000747 |
167 |
Hirvilahti 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
652207.81400000 |
6986293.68100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000747 |
Hirvilahden asuinpaikka sijaitsee Pielisen länsirannalla Hirviniemen ja Höllärinvaaran välissä olevan Hirvilahden länsirannalla, rannasta noin 100-160 metriä, Herajoelle johtavan tien varrella olevilla metsänlaikutusalueilla. Paikka on kaakkoon Hirvilahdelle avautuva laakso. Löytöjä on kolmesta löytökohdasta, jotka ovat toisistaan noin 100 etäisyydellä. |
| metsakeskus.1000000748 |
167 |
Hirvilahti 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
652312.77000000 |
6986642.54100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000748 |
Asuinpaikka sijaitsee Ahveniselta Herajoelle johtavan tien varrella, Hirviniemen risteyksen kohdalla, heti tien länsipuolella kahdella laikutetulla kumpareella. Löytöjä on kahdelta suppealta alueelta toisistaan noin 50 metrin päässä. |
| metsakeskus.1000000749 |
167 |
Hirvilahti 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
651982.90200000 |
6986647.53900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000749 |
Asuinpaikka sijaitsee Ahveniselta Herajoelle johtavan tien varressa, sen länsipuolella, Savikkolan talosta noin 300 metriä etelälounaaseen. Paikka on metsälaikutetulla alueella pellon yläpuolelle nousevalla muinaisrannalla. Löytöjä on noin 100 x 30 metrin laajuiselta alueelta. |
| metsakeskus.1000000750 |
167 |
Marinniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
652507.68700000 |
6986732.50600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000750 |
Asuinpaikka sijaitsee Pielisen länsirannalla olevan Hirviniemen eteläosassa, Hirvilahden pohjoisrannalla, Hirviniemen risteyksestä noin 180 metriä itäkoilliseen. Asuinpaikkalöydöt on kerätty muutamia vuosia vanhalta metsänlaikutusalueelta, jossa maaperä on hiekkaa. Löytöalue on vain muutamien metrien laajuinen. |
| metsakeskus.1000000751 |
167 |
Marinniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
652442.71700000 |
6986852.46500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000751 |
Asuinpaikka sijaitsee Pielisen länsirannalla olevan Hirviniemen eteläosassa, Hirvilahden pohjoisrannalla, rannasta noin 160 metrin päässä, Hirviniemen risteyksestä 220 metriä koilliseen. Paikka on Hirviniemeen johtavan tien itäpuolella olevan pienehkön hiekkakuopan etelälaidalla, jossa löytöjä kerättiin metsänlaikutusalueelta noin 20 x 30 metrin alueelta. |
| metsakeskus.1000000752 |
167 |
Jokisuu 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
650913.32300000 |
6989586.35300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000752 |
Asuinpaikka sijaitsee Pielisen länsirannalla, Herajärveltä laskevan Herajoen suun itäpuolella, Syönnöskalliolle johtavan mökkitien risteyksessä, Jokisuun talosta 180 metriä lounaaseen. Löytöjä kerättiin tien leikkauksesta tien eteläpuolella sekä tieltä pusketusta maasta tien pohjoispuolella. |
| metsakeskus.1000000753 |
167 |
Jokisuu 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
650988.28700000 |
6989786.26900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000753 |
Asuinpaikka sijaitsee Pielisen länsirannalla, Herajärveltä laskevan Herajoen suun itäpuolella, Rykiniemen tieltä Jokisuun talolle johtavan tien leikkauksessa. Paikka on länteen suuntautuva kapeahko niemeke ja terassi Jokisuun talosta alle 200 metriä luoteeseen, peltojen yläpuolella. Löytöjä on tien leikkauksesta ja pinnalta. |
| metsakeskus.1000000754 |
167 |
Jokisuu 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
651118.23600000 |
6989666.32000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000754 |
Asuinpaikka sijaitsee Pielisen länsirannalla, Herajärveltä laskevan Herajoen suun itäpuolella, Jokisuun talon kaakkoispuolella olevalla pellolla, selvän muinaisrantatörmän yläpuolella olevalla peltotasanteella, talosta 40-60 metriä kaakkoon. Löytöjä on kerätty pellolta noin 30 x 30 metrin alueelta. |
| metsakeskus.1000000755 |
576 |
Tulppala A-F |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
408596.64100000 |
6800796.35600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000755 |
Kohde sijaitsee Tulppalan talon läheisyydessä Nyystölän kylässä. Paikalla on todettu kolme rautakautista, keskiaikaista tai historialliseen aikaan ajoittuvaa asuinpaikkaa Tulppala A–C ja kaksi paikannettua ja yksi paikantamaton löytöpaikka Tulppala D–F. Löytöinä asuinpaikoilta mm. lasihelmi, riipushioimen katkelma, saviastianpaloja.
Vuoden 2014 alussa noin 70 metriä muinaisjäännöspisteeltä kaakkoon on löytynyt metallinilmaisimella massiivisen särmänuppisen hevosenkenkäsoljen kappale (KM 39982:1). Talon itäpuolisesta pellosta on löytynyt useita sulaneita pronssikorujen kappaleita KM 40056 ja 40057. Nämä ovat tarkastamattomia löytöpaikkoja. Rajaus perustuu vuoden 2003 inventoinnin asuinpaikkahavaintoihin ja metalliesinelöytöjen levintään. Muinaisjäännösryhmässä on useita keskittymiä eikä niiden tarkkoja erillisiä rajoja ole määritelty kenttätutkimuksin. Myöhempiä metallinetsinlöytöjä päänumerolla KM 40590. Vuonna 2017 toimitettiin metallinetsinlöytö KM 41658: 1 (miekantupen kenkäin) muinaisjäännösalueen rajauksen eteläpuolelta (ks. alakohteet). |
| metsakeskus.1000000755 |
576 |
Tulppala A-F |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
408596.64100000 |
6800796.35600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000755 |
Kohde sijaitsee Tulppalan talon läheisyydessä Nyystölän kylässä. Paikalla on todettu kolme rautakautista, keskiaikaista tai historialliseen aikaan ajoittuvaa asuinpaikkaa Tulppala A–C ja kaksi paikannettua ja yksi paikantamaton löytöpaikka Tulppala D–F. Löytöinä asuinpaikoilta mm. lasihelmi, riipushioimen katkelma, saviastianpaloja.
Vuoden 2014 alussa noin 70 metriä muinaisjäännöspisteeltä kaakkoon on löytynyt metallinilmaisimella massiivisen särmänuppisen hevosenkenkäsoljen kappale (KM 39982:1). Talon itäpuolisesta pellosta on löytynyt useita sulaneita pronssikorujen kappaleita KM 40056 ja 40057. Nämä ovat tarkastamattomia löytöpaikkoja. Rajaus perustuu vuoden 2003 inventoinnin asuinpaikkahavaintoihin ja metalliesinelöytöjen levintään. Muinaisjäännösryhmässä on useita keskittymiä eikä niiden tarkkoja erillisiä rajoja ole määritelty kenttätutkimuksin. Myöhempiä metallinetsinlöytöjä päänumerolla KM 40590. Vuonna 2017 toimitettiin metallinetsinlöytö KM 41658: 1 (miekantupen kenkäin) muinaisjäännösalueen rajauksen eteläpuolelta (ks. alakohteet). |
| metsakeskus.1000000755 |
576 |
Tulppala A-F |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27000 |
408596.64100000 |
6800796.35600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000755 |
Kohde sijaitsee Tulppalan talon läheisyydessä Nyystölän kylässä. Paikalla on todettu kolme rautakautista, keskiaikaista tai historialliseen aikaan ajoittuvaa asuinpaikkaa Tulppala A–C ja kaksi paikannettua ja yksi paikantamaton löytöpaikka Tulppala D–F. Löytöinä asuinpaikoilta mm. lasihelmi, riipushioimen katkelma, saviastianpaloja.
Vuoden 2014 alussa noin 70 metriä muinaisjäännöspisteeltä kaakkoon on löytynyt metallinilmaisimella massiivisen särmänuppisen hevosenkenkäsoljen kappale (KM 39982:1). Talon itäpuolisesta pellosta on löytynyt useita sulaneita pronssikorujen kappaleita KM 40056 ja 40057. Nämä ovat tarkastamattomia löytöpaikkoja. Rajaus perustuu vuoden 2003 inventoinnin asuinpaikkahavaintoihin ja metalliesinelöytöjen levintään. Muinaisjäännösryhmässä on useita keskittymiä eikä niiden tarkkoja erillisiä rajoja ole määritelty kenttätutkimuksin. Myöhempiä metallinetsinlöytöjä päänumerolla KM 40590. Vuonna 2017 toimitettiin metallinetsinlöytö KM 41658: 1 (miekantupen kenkäin) muinaisjäännösalueen rajauksen eteläpuolelta (ks. alakohteet). |
| metsakeskus.1000000755 |
576 |
Tulppala A-F |
10002 |
12008 |
13000 |
11010 |
27000 |
408596.64100000 |
6800796.35600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000755 |
Kohde sijaitsee Tulppalan talon läheisyydessä Nyystölän kylässä. Paikalla on todettu kolme rautakautista, keskiaikaista tai historialliseen aikaan ajoittuvaa asuinpaikkaa Tulppala A–C ja kaksi paikannettua ja yksi paikantamaton löytöpaikka Tulppala D–F. Löytöinä asuinpaikoilta mm. lasihelmi, riipushioimen katkelma, saviastianpaloja.
Vuoden 2014 alussa noin 70 metriä muinaisjäännöspisteeltä kaakkoon on löytynyt metallinilmaisimella massiivisen särmänuppisen hevosenkenkäsoljen kappale (KM 39982:1). Talon itäpuolisesta pellosta on löytynyt useita sulaneita pronssikorujen kappaleita KM 40056 ja 40057. Nämä ovat tarkastamattomia löytöpaikkoja. Rajaus perustuu vuoden 2003 inventoinnin asuinpaikkahavaintoihin ja metalliesinelöytöjen levintään. Muinaisjäännösryhmässä on useita keskittymiä eikä niiden tarkkoja erillisiä rajoja ole määritelty kenttätutkimuksin. Myöhempiä metallinetsinlöytöjä päänumerolla KM 40590. Vuonna 2017 toimitettiin metallinetsinlöytö KM 41658: 1 (miekantupen kenkäin) muinaisjäännösalueen rajauksen eteläpuolelta (ks. alakohteet). |
| metsakeskus.1000000756 |
167 |
Rykiniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
651118.23500000 |
6989816.26400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000756 |
Rykiniemi sijaitsee Pielisen länsirannalla, Herajärvestä laskevan Herajoen suussa, jokisuun itäpuolella. Itse niemi on hiekkapohjainen, mäntyä kasvava kaunis niemi, jonka eteläosassa, rannan ja Jokisuun talon välisellä alueella kuopat ovat. Osa kuopista on mahdollisia pyyntikuoppia, osa niistä on epäselviä tapauksia ja osa selvästi jotain myöhempää toimintaa edustavaa. Kuusi kuoppaa lienee pyyntikuoppia. |
| metsakeskus.1000000757 |
167 |
Putrakko |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
650733.39000000 |
6990625.93200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000757 |
Putrakon asuinpaikka sijaitsee Pielisen länsirannalla, Herajoen pohjoispuolella olevan Putrakko-nimisen vanhan jokiuoman pohjoisrannalla, Putrakon ja sen pohjoispuolella olevan soistuneen lammen välisellä kannaksella. Paikalla on mökkiteiden risteys ja hiekkakuoppa, jonka reunoilta löydöt on kerätty, kuopan pohjois- ja lounaislaidoilta. Ehjää asuinpaikkaa lienee jäljellä kapealla kaistaleella teiden risteyksen tuntumassa sekä kuopan takana, sen lounaispuolella. |
| metsakeskus.1000000758 |
167 |
Lua |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
650833.34300000 |
6991120.73600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000758 |
Asuinpaikka sijaitsee Pielisen länsirannalla, Herajoen pohjoispuolella olevalla Luan alueella, Ison Luanlammen ja Pielisen välisellä hiekkapohjaisella mäntykankaalla. Uudismökkiä varten raivatun tien pinnalta on pieneltä alalta asuinpaikkaan viittaavia kvartseja. |
| metsakeskus.1000000759 |
167 |
Halkoniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
650868.33900000 |
6990675.91400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000759 |
Asuinpaikka sijaitsee Luan alueella Pielisen länsirannalla, Kolista etelään. Asuinpaikka on Putrakko-nimisen vesialueen pohjoispuolella, koilliseen, Pieliselle laskevilla muinaisrannoilla, kolmella eri korkeustasolla. |
| metsakeskus.1000000760 |
167 |
Halkoniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
650948.30500000 |
6990535.96800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000760 |
Asuinpaikka sijaitsee Pielisen länsirannalla, Herajoen suussa olevan Halkoniemen tyvessä, niemessä olevalta mökiltä 60-100 metriä luoteeseen. Asuinpaikkalöydöt kerättiin mökille johtavan hiekkatien pinnalta noin 50 metrin matkalta kahdelle mökille vievien teiden risteyksestä alkaen. |
| metsakeskus.1000000761 |
167 |
Piilolahti |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
652717.60700000 |
6985073.17600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000761 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Pielisen länsirannalla olevan Hirvilahden lounaisosassa olevan Piilolahden länsipuolella, suon takana olevalla harjanteella, jota pitkin kulkee metsäautotie etelään aina Piilolammelta Piilolahteen laskevalle purolle asti. Paikalla on kolme kuoppaa, joista ainakin yksi lienee selvä pyyntikuoppa. |
| metsakeskus.1000000762 |
167 |
Rukavaaran pohjoispää 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
658530.27700000 |
6982059.41200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000762 |
Asuinpaikka sijaitsee laajalla metsänlaikutusalueella Pielisen Rukaveden länsirannalla Ahvenisella, Uimaharjun-Ahvenisen maantien pohjoispuolella. Noin 600 metriä Lieksan risteyksestä Uimaharjulle päin erkanee pohjoiseen Rukaveden rannalle mökkitie, jota pitkin pääsee laikutusalueelle. Asuinpaikka on kaakko-luode -suuntaisella harjanteella, jota ympäröivät suot kolmella suunnalla paitsi kaakossa, josta Rukavaara lähtee nousemaan. Koillisessa suon takana on Pielisen ranta noin 100 metrin päässä ja lounaassa toinen, jyrkempi ja korkeampi samansuuntainen harjanne kapean suolahden takana. Asuinpaikkalöytöjä on kerätty kahdelta löytöalueelta. |
| metsakeskus.1000000763 |
167 |
Rukavaaran pohjoispää 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
658430.32000000 |
6982319.30600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000763 |
Asuinpaikka sijaitsee metsänlaikutusalueella Pielisen Rukaveden länsirannalla, Ahvenisella, Uimaharjun-Ahvenisen maantien pohjoispuolella. Noin 600 metriä Lieksan risteyksestä Uimaharjulle päin erkanee pohjoiseen Rukaveden rannalle mökkitie, jota pitkin pääsee laikutusalueelle. Rukavaaralta laskevan kaakko-luodesuuntaisen harjanteen pohjoispäästä 200 metriä pohjoiseen on suon keskellä pieni kumpare, jonka eteläpäässä asuinpaikka sijaitsee. |
| metsakeskus.1000000764 |
167 |
Luotsiniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
658265.38300000 |
6983223.94800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000764 |
Asuinpaikka sijaitsee Pielisen Rukaveden länsirannalla, Ahvenisenvirran itäpuolella olevan Luotsiniemen eteläisimmällä saarennolla, sen itärannalla. Luotsiniemi on kolmen harjusaaren muodostama ketju, joiden keskelle jää suojaisa Lypsylahti ja joista pohjoisimman pohjoispuolitse kulkee vesireitti Pieliseltä Rukavedelle ja edelleen Uimaharjulle ja Pielisjoelle. Luotsiniemen itäranta ja osa muistakin rannoista on lähes täynnä osin jo umpeenkasvaneita juoksuhautoja. Asuinpaikalla on kolme eri löytökohtaa, löytöjä on juoksuhaudan ja tien leikkauksista sekä sortuvasta rantatörmästä. |
| metsakeskus.1000000765 |
167 |
Luotsiniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
658260.38100000 |
6983428.86300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000765 |
Asuinpaikka sijaitsee Pielisen Rukaveden länsirannalla, Ahvenisenvirran itäpuolella olevan Luotsiniemen keskisaarennolla. Luotsiniemi on kolmen harjusaaren muodostama ketju, joiden keskelle jää suojaisa Lypsylahti ja joista pohjoisimman pohjoispuolitse kulkee vesireitti Pieliseltä Rukavedelle ja edelleen Uimaharjulle ja Pielisjoelle. Luotsiniemen itäranta ja osa muistakin rannoista on lähes täynnä osin jo umpeenkasvaneita juoksuhautoja. Asuinpaikalla on neljä löytökohtaa, mutta käytännössä koko 80 x 160 metrin laajuinen saari on yhtä kivikautista asuinpaikkaa. |
| metsakeskus.1000000766 |
167 |
Luotsiniemi 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
658140.43500000 |
6983553.81000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000766 |
Asuinpaikka sijaitsee Pielisen Rukaveden länsirannalla, Ahvenisenvirran itäpuolella olevan Luotsiniemen pohjoissaarennolla. Luotsiniemi on kolmen harjusaaren muodostama ketju, joiden keskelle jää suojaisa Lypsylahti ja joista pohjoisimman pohjoispuolitse kulkee vesireitti Pieliseltä Rukavedelle ja edelleen Uimaharjulle ja Pielisjoelle. Luotsiniemen itäranta ja osa muistakin rannoista on lähes täynnä osin jo umpeenkasvaneita juoksuhautoja. Asuinpaikalla on kaksi löytökohtaa, saarennon itäosassa. |
| metsakeskus.1000000767 |
261 |
Saarijärvi Manalaissaari |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
423755.33000000 |
7466113.90700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000767 |
Kohde sijaitsee Molkojärven kylän luoteispuolella. Pyyntikuopat (7 kpl.) ja kesähaudat (3 kpl.) sijaitsevat Saarijärven keskellä olevassa pitkässä ja kapeassa Manalaissaaressa (Pitkäsaari) kolmella alueella saaren korkeimmilla kohdilla.
|
| metsakeskus.1000000767 |
261 |
Saarijärvi Manalaissaari |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
423755.33000000 |
7466113.90700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000767 |
Kohde sijaitsee Molkojärven kylän luoteispuolella. Pyyntikuopat (7 kpl.) ja kesähaudat (3 kpl.) sijaitsevat Saarijärven keskellä olevassa pitkässä ja kapeassa Manalaissaaressa (Pitkäsaari) kolmella alueella saaren korkeimmilla kohdilla.
|
| metsakeskus.1000000767 |
261 |
Saarijärvi Manalaissaari |
10002 |
12002 |
13023 |
11006 |
27000 |
423755.33000000 |
7466113.90700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000767 |
Kohde sijaitsee Molkojärven kylän luoteispuolella. Pyyntikuopat (7 kpl.) ja kesähaudat (3 kpl.) sijaitsevat Saarijärven keskellä olevassa pitkässä ja kapeassa Manalaissaaressa (Pitkäsaari) kolmella alueella saaren korkeimmilla kohdilla.
|
| metsakeskus.1000000767 |
261 |
Saarijärvi Manalaissaari |
10002 |
12002 |
13023 |
11002 |
27000 |
423755.33000000 |
7466113.90700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000767 |
Kohde sijaitsee Molkojärven kylän luoteispuolella. Pyyntikuopat (7 kpl.) ja kesähaudat (3 kpl.) sijaitsevat Saarijärven keskellä olevassa pitkässä ja kapeassa Manalaissaaressa (Pitkäsaari) kolmella alueella saaren korkeimmilla kohdilla.
|
| metsakeskus.1000000768 |
167 |
Mujeniemi 1 |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
656626.03800000 |
6983953.64500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000768 |
Kohde sijaitsee Pielisen itärannalla, Laukkalansaaren Mujeniemessä. Löydöt ovat löytyneet rannalle johtavan hiekkatien pinnasta pieneltä alueelta. Rannan ja tien välissä on pieni soistunut alue tien eteläpuolella. Löytöpaikka on noin 3 metriä Pielisen rannan yläpuolella, ympäristö on mäntykangasta.
Vuonna 2006 paikalla tehdyn koekuopituksen perusteella on epävarmaa, onko kyseessä kiinteä muinaisjäännös. Koekuopista löytyi vain yksi kvartsi-iskos, vuoden 2007 tarkastuksessa yksi kvartsi lisää. |
| metsakeskus.1000000769 |
167 |
Kesälampi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
657415.71900000 |
6984428.45500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000769 |
Asuinpaikka sijaitsee Pielisen Kesälammen etelärannalla olevan lahden rannalla, osin Kesälammen ja Valkealammen välisellä kannaksella. Ympäristö on hiekkapohjaista mäntykangasta, luoteeseen lähtee kapea harjujakso, joka erottaa Kesälammen ja Valkealammen toisistaan. Asuinpaikalla on kaksi löytökohtaa. |
| metsakeskus.1000000770 |
167 |
Kesälampi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
657447.70700000 |
6984489.43500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000770 |
Asuinpaikka sijaitsee Pielisen Kesälammen etelärannalla olevan kesämökin eteläpuolella, muinaisella niemennokalla, joka on lammen ja kapean suon välissä. Paikalta löytyi muutama kvartsi mökille johtavan hiekkatien pinnalta, kohdasta jossa mökkitie nousee rantatörmän päälle. |
| metsakeskus.1000000771 |
167 |
Kesälampi 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
657620.63900000 |
6984553.40400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000771 |
Asuinpaikka sijaitsee Pielisen Kesälammen kaakkoisrannalla, Pappilanniemen talosta noin 400 metriä pohjoisluoteeseen. Asuinpaikalla on kaksi löytökohtaa niemenkärkeen johtavan mökkitien tuntumassa. Paikka on varsin runsaslöytöinen ja laaja. |
| metsakeskus.1000000772 |
167 |
Umpilampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
660874.34100000 |
6980145.19400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000772 |
Asuinpaikka sijaitsee Pielisen Rukaveden etelärannalla, Huosialammelta ja Umpilammelta Pieliseen johtavan Huosiapuron varrella, puron molemmilla rannoilla. Asuinpaikka on kohdassa, jossa lammilta tulevat purot yhtyvät suolla ja puro jatkaa yhtenä uomana Pieliselle. Asuinpaikan löytökohdat ovat suhteellisen kapeilla muinaisniemillä. |
| metsakeskus.1000000773 |
890 |
Hannujärvi 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
465674.00000000 |
7698979.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000773 |
Kaamanen-Karigasniemi -maantien pohjoispuolella (tiestä 500 - 700 m), Luomusjoen ja Hannujärven välisellä harjanteella. Paikalla on ainakin 38 kuoppaa kahdessa 300 m ja 400 m pitkässä ketjussa.
2011 inventoinnissa kohteesta löydettiin vain 25 pyyntikuoppaa, jotka on lisätty alakohteet välilehdelle. Aluerajaus perustuu vuoden 2011 inventoinnissa tehtyy aluerajaukseen.
Satakunta metriä itäisemmästä pyyntikuoppaketjusta etelään on vuonna 1983 löytynyt hienosti taottu nuolenkärki (KM 42396: 1; tarkka löytöpaikka ei tiedossa). |
| metsakeskus.1000000774 |
167 |
Huosiapuro |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
660777.38300000 |
6980180.17700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000774 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Pielisen Rukaveden etelärannalla Pieliseen laskevan Huosiapuron tuntumassa olevan suoalueen pohjoisrannoilla, Huosiapuron molemmilla puolilla. Paikalla on useita kuoppia noin 400 metrin pituisella alueella. Osa kuopista lienee esihistoriallisia pyyntikuoppia. |
| metsakeskus.1000000775 |
167 |
Laukanlampi 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
661664.02400000 |
6980075.22900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000775 |
Kohde sijaitsee Pielisen Rukaveden etelärannalla, Pienen Honkalahden ja Laukanlammen välisellä kankaalla. Paikalla on kaksi halkaisijaltaan 2-3 metristä kuoppaa, joista ainakin toinen lienee esihistoriallinen pyyntikuoppa. |
| metsakeskus.1000000776 |
167 |
Saunalahti |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
657525.68000000 |
6983868.68300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000776 |
Asuinpaikka sijaitsee Pielisen Rukaveden Saunalahden pohjoisrannalla, Ahvenisenvirrasta noin 400 metriä pohjoiseen, Mainiemessä olevalta mökiltä matkaa 160-200 metriä länteen. Maasto on ehjää mäntykangasta, maaperä hiekkaa. Paikalla on todettu 2003 inventoinnissa asuinpaikka, jonka laajuus on 2006-2007 rakentamisen takia tehtyjen koekaivausten perusteella lähes 20 000 neliömetriä. Löytöjä on tienleikkauksesta, tuulenkaadoista sekä koekuopista. Paikalla on koekaivausten perusteella kaksi eri korkeustasolla olevaa löytövyöhykettä. Alemmalla korkeustasolla on neljä asumuspainanteeksi tulkittua painannetta. Rakennettavaksi suunnitellun alueen rantavyöhyke on edelleen rauhoitettua muinaisjäännöstä. |
| metsakeskus.1000000777 |
261 |
Saarijärvi Aittasaari |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
423779.32000000 |
7465539.13700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000777 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Saarijärven Aittasaaressa. |
| metsakeskus.1000000778 |
167 |
Koussanlampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
655461.51000000 |
6983333.88900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000778 |
Asuinpaikka sijaitsee Pielisen länsirannalla olevan Koussanlammen itärannalla, järven ja lammen välisen salmen itärannalla olevalla niemellä. Löytöjä on kerätty pellon reunasta Koussanniemeen johtavalta tieltä lähtien noin 120 metrin matkalta etelään. |
| metsakeskus.1000000779 |
167 |
Orilampi 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
668701.22600000 |
6970029.30500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000779 |
Orilammen kuopat sijaitsevat Pielisjoen Jäsyksen luoteiskulmassa olevan Orilammen ja Jäsyksen välisen soisen Pirisenniemen kannaksen kohdalla tasaisella kankaalla Venäihenniemessä, Jäsyksen rannasta noin 60 metrin päässä. Kankaalla havaittiin kaksi kuoppaa, joista ensimmäinen halkaisijaltaan noin 1,5-2 metriä ja syvyydeltään noin 70 cm. Toinen on edellisestä noin 5 metrin päässä ja halkaisijaltaan se on noin 6 metriä sekä syvyydeltään noin 50 cm. |
| metsakeskus.1000000780 |
167 |
Joutenjoensuu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
675568.53600000 |
6948927.83500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000780 |
Joutenjoensuun asuinpaikka sijaitsee Poikellus-järven pohjoisrannalla, järveen laskevan Joutenjoen suun länsipuolella olevalla niemellä. Löydöt on kerätty maanpinnalta, joka on rikkoutunut venerannan vuoksi.
Vuoden 2020 inventoinnissa noin 45 metrin päässä alueen länsipuolelta havaittiin kvartsi-iskoksia pieneltä 10x10 metriä olevalta alalta. Inventoinnin perusteella on ilmeistä, että ehjää muinaisjäännöstä on säilynyt myös aleiden välisellä kankaalla. Kohteen aluerajausta on muutettu uusien tietojen mukaan. |
| metsakeskus.1000000781 |
167 |
Hautakangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
678644.31400000 |
6945978.03100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000781 |
Asuinpaikka sijaitsee Tuupovaaran-Enon tien varrella, pienen Poikelus-nimisen järven pohjoisrannalla, järveen laskevan Joutenjoen suulla, joen länsirannalla olevalla niemellä. Paikalla on veneranta ja sen parkkipaikka, joiden johdosta maan pinta oli rikkoutunut ja pieneltä, n. 5x5 metrin kokoiselta alalta löytyi kvartsia.
Löytöpaikka on noin 1,5 metriä nykyrantaa ylempänä olevalla törmällä, jonka maaperä on hiekkaa. Ympäristö on mäntykangasta. Rantaan löytöpaikalta on noin 20 metriä. Asuinpaikkamaastoksi sopivaa kangasta jatkuu vielä noin 100 metrin matkalla länteen päin, joten asuinpaikka lienee laajempi, kuin mitä pienen löytöalueen perusteella voisi ajatella.
Vuoden 2020 inventoinnissa kohteen todettiin säilyneen hyvin. |
| metsakeskus.1000000782 |
167 |
Jokivarsi 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27011 |
666946.98900000 |
6955205.26900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000782 |
Asuinpaikka sijaitsee muinaisen Sarvingin järven etelärannalla, Jokivarren ja Halla-ahon taloille johtavan tien varrella, Jokivarren talosta noin 300 metriä koilliseen vanhan rantatörmän päällä. Asuinpaikalla on useita löytöalueita, löydöt ovat kvartsia ja palanutta luuta sekä pieni piisäleen katkelma.
Asuinpaikalla on tehty koekaivauksia 2010 ja kaivauksia 2011-2012. Kaivauksissa on todettu muun muassa lyhytaikaisesti käytössä olleen asumuksen jäännöksiä. Kvartsia on hyödynnetty paikallisena lähdemateriaalina ja luuanalyysin perusteella kyseessä on ollut hirvenpyytäjien leiri. Asuinpaikalta on löytynyt kiviesineiden varttamisessa käytettyä koivutervaa eli ”varttamispihkaa”. Varttamispihkan palasta on saatu Suomen vanhin (2012)jääkauden jälkeistä asutusta indikoiva radiohiiliajoitus (Hela-2947: 9560+60 BP). Myös toinen, nisäkkään luusta saatu radiohiiliajoitustulos (Ua-41027: 9507±85 BP; 9180-8620 calBC) on yksi Suomen vanhimpia asuinpaikan arkeologisia radiohiiliajoituksia. Löytöaineiston perusteella asuinpaikkaa käyttäneillä on ollut yhteyksiä itäisiin varhaismesoliittisiin kulttuureihin. |
| metsakeskus.1000000783 |
167 |
Jokivarsi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
667001.96500000 |
6955015.34200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000783 |
Asuinpaikka sijaitsee muinaisen Sarvingin järven etelärannalla, Halla-ahon talolle johtavan tien varrella olevalla metsälaikutetulla kankaalla, tien länsipuolella. Muuten laikutusalue on hyvin kivikkoista, mutta löytökohta on hiekkainen kumpare noin 30 metriä tiestä. |
| metsakeskus.1000000784 |
167 |
Kaiskunsärkkä 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
666251.00000000 |
6956465.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000784 |
Asuinpaikka sijaitsee muinaisen Sarvingin järven pohjoisrannalla, Kaiskunsärkän talosta 260 metriä kaakkoon metsätien varrella. Löydöt on kerätty tienleikkauksesta hienosta hiekasta jyrkän rantatörmän päällä.
Koekaivauksessa 2010 löytöinä saatiin kvartsikaavin, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Palanut luu oli yhtä märehtijän luuta lukuunottamatta kalaa. |
| metsakeskus.1000000785 |
167 |
Pohjanpää |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
665322.63800000 |
6956624.68600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000785 |
Asuinpaikka sijaitsee muinaisen Sarvingin järven etelärannalla, lähellä Jakojärveen laskenutta Lössänpuron uomaa, Pohjanpään talosta 120 metriä lounaaseen. Asuinpaikka on koilliseen suuntautuvalla pienellä niemellä Sarvingin ja pienen Lössän suon välissä. |
| metsakeskus.1000000786 |
261 |
Saarijärvi Pikkusaari |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
423759.32900000 |
7466360.80500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000786 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Saarijärven Pikkusaaressa. |
| metsakeskus.1000000787 |
167 |
Rahakangas 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27011 |
665927.40000000 |
6956029.93100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000787 |
Asuinpaikka sijaitsee muinaisen Sarvingin järven etelärannalla, Rahakankaan kaakkoispäässä vanhalla rantaterassilla, Jyrkkämäen talosta 400 metriä luoteeseen. Paikka on ympäristöltään ehjä ja siellä erottuu hyvin Sarvingin vanha rantatörmä, jonka päällä tasanteella on asumuspainanne, halkaisijaltaan 5-6 metriä. Asuinpaikan laajuus on noin 70x30 m.
Asuinpainanteen lattiatason hiilikerroksen radiohiiliajoitus ajoittaa asumuspainanteen neoliittiselle kivikaudelle (n. 3370–3092 cal BC, ks. 2012 tutkimus). Asumuspainanteen alueelta löytyi punamultahauta, jonka koon (70x40 cm) ja hampaiden perusteella voi olettaa kuuluvan lapselle. Säilyneitä hauta-antimia ei löytynyt. Asumuspainanteen ja punamultahaudan ajallinen suhde on vielä epäselvä, mutta haudan täytemaan hiilinäyte on ajoitettu myöhäiseen mesoliittiseen kivikauteen.
Löytöjä on saatu runsaasti; niistä merkittävin ryhmä on pii, jota on löydetty yhteensä 50 palasta. Piilöydöissä on säleitä ja retusoituja kappaleita sekä yksi piinoduli. Lisäksi löytyi liuskeisen kivikirveen kappale, purupihkan palanen. Runsaasta luuaineistosta on tunnistettu etenkin hirven luita, majan ja kalojen luita sekä joitakin lintujen luita. Pintakerroksista on myös pieni määrä kivi- tai varhaismetallikautista asbestisekoitteista kermaiikkaa. |
| metsakeskus.1000000787 |
167 |
Rahakangas 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
665927.40000000 |
6956029.93100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000787 |
Asuinpaikka sijaitsee muinaisen Sarvingin järven etelärannalla, Rahakankaan kaakkoispäässä vanhalla rantaterassilla, Jyrkkämäen talosta 400 metriä luoteeseen. Paikka on ympäristöltään ehjä ja siellä erottuu hyvin Sarvingin vanha rantatörmä, jonka päällä tasanteella on asumuspainanne, halkaisijaltaan 5-6 metriä. Asuinpaikan laajuus on noin 70x30 m.
Asuinpainanteen lattiatason hiilikerroksen radiohiiliajoitus ajoittaa asumuspainanteen neoliittiselle kivikaudelle (n. 3370–3092 cal BC, ks. 2012 tutkimus). Asumuspainanteen alueelta löytyi punamultahauta, jonka koon (70x40 cm) ja hampaiden perusteella voi olettaa kuuluvan lapselle. Säilyneitä hauta-antimia ei löytynyt. Asumuspainanteen ja punamultahaudan ajallinen suhde on vielä epäselvä, mutta haudan täytemaan hiilinäyte on ajoitettu myöhäiseen mesoliittiseen kivikauteen.
Löytöjä on saatu runsaasti; niistä merkittävin ryhmä on pii, jota on löydetty yhteensä 50 palasta. Piilöydöissä on säleitä ja retusoituja kappaleita sekä yksi piinoduli. Lisäksi löytyi liuskeisen kivikirveen kappale, purupihkan palanen. Runsaasta luuaineistosta on tunnistettu etenkin hirven luita, majan ja kalojen luita sekä joitakin lintujen luita. Pintakerroksista on myös pieni määrä kivi- tai varhaismetallikautista asbestisekoitteista kermaiikkaa. |
| metsakeskus.1000000787 |
167 |
Rahakangas 1 |
10002 |
12002 |
13216 |
11019 |
27011 |
665927.40000000 |
6956029.93100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000787 |
Asuinpaikka sijaitsee muinaisen Sarvingin järven etelärannalla, Rahakankaan kaakkoispäässä vanhalla rantaterassilla, Jyrkkämäen talosta 400 metriä luoteeseen. Paikka on ympäristöltään ehjä ja siellä erottuu hyvin Sarvingin vanha rantatörmä, jonka päällä tasanteella on asumuspainanne, halkaisijaltaan 5-6 metriä. Asuinpaikan laajuus on noin 70x30 m.
Asuinpainanteen lattiatason hiilikerroksen radiohiiliajoitus ajoittaa asumuspainanteen neoliittiselle kivikaudelle (n. 3370–3092 cal BC, ks. 2012 tutkimus). Asumuspainanteen alueelta löytyi punamultahauta, jonka koon (70x40 cm) ja hampaiden perusteella voi olettaa kuuluvan lapselle. Säilyneitä hauta-antimia ei löytynyt. Asumuspainanteen ja punamultahaudan ajallinen suhde on vielä epäselvä, mutta haudan täytemaan hiilinäyte on ajoitettu myöhäiseen mesoliittiseen kivikauteen.
Löytöjä on saatu runsaasti; niistä merkittävin ryhmä on pii, jota on löydetty yhteensä 50 palasta. Piilöydöissä on säleitä ja retusoituja kappaleita sekä yksi piinoduli. Lisäksi löytyi liuskeisen kivikirveen kappale, purupihkan palanen. Runsaasta luuaineistosta on tunnistettu etenkin hirven luita, majan ja kalojen luita sekä joitakin lintujen luita. Pintakerroksista on myös pieni määrä kivi- tai varhaismetallikautista asbestisekoitteista kermaiikkaa. |
| metsakeskus.1000000787 |
167 |
Rahakangas 1 |
10002 |
12002 |
13216 |
11019 |
27012 |
665927.40000000 |
6956029.93100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000787 |
Asuinpaikka sijaitsee muinaisen Sarvingin järven etelärannalla, Rahakankaan kaakkoispäässä vanhalla rantaterassilla, Jyrkkämäen talosta 400 metriä luoteeseen. Paikka on ympäristöltään ehjä ja siellä erottuu hyvin Sarvingin vanha rantatörmä, jonka päällä tasanteella on asumuspainanne, halkaisijaltaan 5-6 metriä. Asuinpaikan laajuus on noin 70x30 m.
Asuinpainanteen lattiatason hiilikerroksen radiohiiliajoitus ajoittaa asumuspainanteen neoliittiselle kivikaudelle (n. 3370–3092 cal BC, ks. 2012 tutkimus). Asumuspainanteen alueelta löytyi punamultahauta, jonka koon (70x40 cm) ja hampaiden perusteella voi olettaa kuuluvan lapselle. Säilyneitä hauta-antimia ei löytynyt. Asumuspainanteen ja punamultahaudan ajallinen suhde on vielä epäselvä, mutta haudan täytemaan hiilinäyte on ajoitettu myöhäiseen mesoliittiseen kivikauteen.
Löytöjä on saatu runsaasti; niistä merkittävin ryhmä on pii, jota on löydetty yhteensä 50 palasta. Piilöydöissä on säleitä ja retusoituja kappaleita sekä yksi piinoduli. Lisäksi löytyi liuskeisen kivikirveen kappale, purupihkan palanen. Runsaasta luuaineistosta on tunnistettu etenkin hirven luita, majan ja kalojen luita sekä joitakin lintujen luita. Pintakerroksista on myös pieni määrä kivi- tai varhaismetallikautista asbestisekoitteista kermaiikkaa. |
| metsakeskus.1000000788 |
167 |
Keskimmäisenpohja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
669700.87700000 |
6955780.04900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000788 |
Asuinpaikka sijaitsee kuivatetun Keskimmäisen järven etelärannalla Sarvingissa, Honkavaaran pohjoispuolella olevan Paloniemen kaakkoisosassa. Paikalle johtaa metsäautotie, Keskimmäinen on nykyään suota. Asuinpaikkalöydöt kerättiin äestetyltä rantakaistaleelta, jossa maaperä on kivistä hiesu/hiekkamoreenia. Löytöpaikka on kuitenkin kuiva tasanne ja maassa oli havaittavissa myös punertavaa väriä, ehkä likamaata. Löytöjä oli paikalla noin 30 x 50 metrin alueella suhteellisen vähän ottaen huomioon avoinna olevan maapinta-alan. |
| metsakeskus.1000000789 |
167 |
Ojakorpi |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
661644.11200000 |
6959643.45600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000789 |
Pyyntikuoppa sijaitsee lähellä Kontiolahden rajaa Pielisjokeen nykyään kuuluvan Alusveden kaakkoispuolella Palojoella. Pyyntikuoppa on vanhan muinais-Saimaan rantatörmän päällä hiekkakankaalla, Palojoen tien pohjoispuolella. Kuoppa on hyvin maatunut ja halkaisijaltaan se on noin 1,5 metriä, syvyydeltään noin 50 cm, kuopan ympärillä on loivat vallit. |
| metsakeskus.1000000790 |
167 |
Lähtevänsärkkä |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
650358.54900000 |
6988791.67000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000790 |
Pyyntikuopat sijaitsevat lasketun Herajärven itärannalla, Herajoen uuden ja vanhan uoman välisessä maastossa, Lehtolammen talon koillispuolella, talosta 60-260 metriä koilliseen. Maasto on alueella kumpuilevaa mäntykangasta ja pyyntikuopat ovat osittain kumpareiden rinteillä, osin niiden päällä ja muutama kumpareiden välisissä laaksoissakin noin 180 x 40 metriä kokoisella alueella. Paikalla on ainakin yhdeksän pyyntikuoppaa.
Pyyntikuoppa-alueella on myös kaksi miilua sekä pitkulainen hiiltä sisältävä kaivanto. |
| metsakeskus.1000000790 |
167 |
Lähtevänsärkkä |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
650358.54900000 |
6988791.67000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000790 |
Pyyntikuopat sijaitsevat lasketun Herajärven itärannalla, Herajoen uuden ja vanhan uoman välisessä maastossa, Lehtolammen talon koillispuolella, talosta 60-260 metriä koilliseen. Maasto on alueella kumpuilevaa mäntykangasta ja pyyntikuopat ovat osittain kumpareiden rinteillä, osin niiden päällä ja muutama kumpareiden välisissä laaksoissakin noin 180 x 40 metriä kokoisella alueella. Paikalla on ainakin yhdeksän pyyntikuoppaa.
Pyyntikuoppa-alueella on myös kaksi miilua sekä pitkulainen hiiltä sisältävä kaivanto. |
| metsakeskus.1000000790 |
167 |
Lähtevänsärkkä |
10002 |
12016 |
13151 |
11004 |
27000 |
650358.54900000 |
6988791.67000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000790 |
Pyyntikuopat sijaitsevat lasketun Herajärven itärannalla, Herajoen uuden ja vanhan uoman välisessä maastossa, Lehtolammen talon koillispuolella, talosta 60-260 metriä koilliseen. Maasto on alueella kumpuilevaa mäntykangasta ja pyyntikuopat ovat osittain kumpareiden rinteillä, osin niiden päällä ja muutama kumpareiden välisissä laaksoissakin noin 180 x 40 metriä kokoisella alueella. Paikalla on ainakin yhdeksän pyyntikuoppaa.
Pyyntikuoppa-alueella on myös kaksi miilua sekä pitkulainen hiiltä sisältävä kaivanto. |
| metsakeskus.1000000790 |
167 |
Lähtevänsärkkä |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
650358.54900000 |
6988791.67000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000790 |
Pyyntikuopat sijaitsevat lasketun Herajärven itärannalla, Herajoen uuden ja vanhan uoman välisessä maastossa, Lehtolammen talon koillispuolella, talosta 60-260 metriä koilliseen. Maasto on alueella kumpuilevaa mäntykangasta ja pyyntikuopat ovat osittain kumpareiden rinteillä, osin niiden päällä ja muutama kumpareiden välisissä laaksoissakin noin 180 x 40 metriä kokoisella alueella. Paikalla on ainakin yhdeksän pyyntikuoppaa.
Pyyntikuoppa-alueella on myös kaksi miilua sekä pitkulainen hiiltä sisältävä kaivanto. |
| metsakeskus.1000000791 |
167 |
Rekilampi |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
650328.56200000 |
6987322.26500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000791 |
Pyyntikuopat sijaitsevat lasketun Herajärven vanhan rannan tuntumassa, Rekilammen ja Eskonlahden välisellä kannaksella, Rekilammen talosta 200 metriä lounaaseen. Paikalla on kaksi pyyntikuoppaa tien eteläpuolella noin 10 metrin etäisyydellä toisistaan. |
| metsakeskus.1000000792 |
167 |
Palokankaanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
659319.93900000 |
6987472.23300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000792 |
Asuinpaikka sijaitsee Uimaharjulta Haapalahteen johtavan tien eteläpuolella, Palokankaanmäen etelälaidalla, Veikkalan talosta 200-300 metriä luoteeseen. Mäen laitoja on metsälaikutettu ja -äestetty siellä täällä, löytöjä on tullut kolmesta eri paikasta. |
| metsakeskus.1000000796 |
576 |
Verhon risteys |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
409306.36000000 |
6800446.49900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000796 |
Asuinpaikka sijaitsee Nyystölän kylässä Verhon tilalle kääntyvän risteyksen luoteispuolisella pellolla. Maa on peltoalueella tummaa noin 40 x 80 m alalla ja sisältää palaneita kiviä. Pintalöytöinä on kerätty rautakautista keramiikkaa, savitiivistettä ja puukko.
Vuonna 2013 alueelta löytyi metallinilmaisimella 18 hopearahaa ja myöhemmin koekaivausten yhteydessä pronssikoruja ja niiden katkelmia sekä lisää hopearahoja. Vuoden 2014 alussa noin 40 metriä kaakkon muinaisjäännöspisteeltä on löytynyt meltallinilmaisimella kannallisen sormuksen kaksi kappaletta (KM 39981). Paikalta on tehty myöhemmin lisää rautakautisia ja historiallisen ajan metallinilmaisinlöytöjä (KM 40589: 1-10). |
| metsakeskus.1000000797 |
890 |
Tsuoggakoahtejavri |
10002 |
12016 |
13161 |
11002 |
27000 |
500287.14300000 |
7707262.05800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000797 |
Petsikon autiotuvasta 9 km länteen. Cuokká Goahtejávri kuuluu Cuokkájoen yläjuoksun järviketjuun ja on sen keskivaiheilla. Pato on rakennettu noin päänkokoisista kivistä joen poikki kohdassa, jossa joki laskee järveen. Pato on kaareva, leveys vähän toista metriä. Länsirannan ja padon pään välissä on 80 cm:n levyinen aukko.
|
| metsakeskus.1000000797 |
890 |
Tsuoggakoahtejavri |
10002 |
12016 |
13161 |
11006 |
27000 |
500287.14300000 |
7707262.05800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000797 |
Petsikon autiotuvasta 9 km länteen. Cuokká Goahtejávri kuuluu Cuokkájoen yläjuoksun järviketjuun ja on sen keskivaiheilla. Pato on rakennettu noin päänkokoisista kivistä joen poikki kohdassa, jossa joki laskee järveen. Pato on kaareva, leveys vähän toista metriä. Länsirannan ja padon pään välissä on 80 cm:n levyinen aukko.
|
| metsakeskus.1000000800 |
890 |
Pulmankijärvi (etelä) |
10002 |
12001 |
13005 |
11002 |
27000 |
539591.26500000 |
7759041.26000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000800 |
Kohde sijaitsee Pulmankijärven eteläpuolella järven pohjukan ja Pulmankijoen mutkan muodostaman niemekkeen eteläreunalla aivan Pulmankijoen rannassa. Sen etäisyys Jarmo Kankaanpään kartoittamista kodansijoista (Utsjoki 67 Vähä-Sarja) on vain 200 m. Kodansijoja on ainakin kolme, joista ainakin yksi on lähellä nopeasti erodoituvaa joen rantatörmää ja tuhoutumisvaarassa.
|
| metsakeskus.1000000801 |
576 |
Lossari A |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
409716.19600000 |
6799936.70000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000801 |
Kohde sijaitsee Nyystölän koulun itäpuolisella peltoalueella, sähkölinjan länsipuolella. Noin 30 x 30 m alueella maa oli tummempaa ja sisälsi palaneita kiviä. Löytöinä saatiin pari palaa rautakauden keramiikkaa.
Paikalta noin 100 metriä lounaaseen on löytynyt metallinetsinnän yhteydessä koristekivellinen pyöreä metalliesine, mahdollinen nappi (KM 40591). |
| metsakeskus.1000000803 |
890 |
Leaibejohka 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
540900.74000000 |
7759491.08300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000803 |
Leipijoki on joki, joka laskee Pulmankijokeen n. 800 m:n päässä kaakkoon siitä paikasta. missä tämä vuorostaan laskee Pulmankijärven eteläpäähän. Peurahautaryhmä alkaa Leipivaaran kaakkoispuolella olevan kalliopaljastuman eteläpuolelta ja seuraa Leipijokivartta lounaaseen n. 700 m:n matkan. Se kulkee Leipijoen ja Leipivaaran välissä, hieman joen varressa olevan jängän ja pajukon yläpuolella.
Useimmat haudoista ovat isoja ja syviä ja niihin on kasattu koivunoksia. Haudat ovat pieninä ryhminä, joiden väliä saattaa olla jopa 40 - 50 m. Etäisyys tämän ryhmän lounaisimmam ja ryhmän Utsjoki 126 Leaibejohka 1 koillisimman haudan välillä on vain 250 m.
SKL luettelo 77. |
| metsakeskus.1000000804 |
576 |
Lossari B |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
410126.03100000 |
6799496.88800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000804 |
Kohde sijaitsee Nyystölän koulun kaakkoispuolisilla pelloilla, Nyystölä-Maakeski -maantien itäpuolella. Kvartsi-iskoksia on löytynyt noin 30 x 10 metrin alalta, lisäksi on löydetty piikaavin ja kvartsiydin. Maaperä on lähinnä hiekkaa. |
| metsakeskus.1000000805 |
261 |
Myllymaa |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
412142.96800000 |
7483196.01600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000805 |
Pyyntikuopat sijaitsevat n. 70 m Maunujoen sillalta pohjoiseen, Kittilä-Rovaniemi -valtatien itäpuolella. |
| metsakeskus.1000000806 |
261 |
Petsukkajärvi |
10002 |
12001 |
13005 |
11002 |
27000 |
408907.18400000 |
7524280.48700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000806 |
Suorakaiteenmuotoinen liesi sijaitsee Petsukkajärven itärannalla, 80 m Hossantiestä pohjoiseen.
|
| metsakeskus.1000000807 |
261 |
Sikkola 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
410046.70200000 |
7536163.71200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000807 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Ounasjoen länsirannalla, n. 5, 8 km Könkään kylätaajamasta pohjoiseen, Könkäältä Tepastoon johtavan tien itäpuolella, pienessä itään suuntautuvassa joenmutkassa, Sikkolan päärakennuksesta n. 150 m luoteeseen. |
| metsakeskus.1000000808 |
261 |
Kirjavuoma |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
408873.17900000 |
7535055.16200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000808 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Ounasjoen länsirannalla, n. 4,7 km Könkään kylätaajamasta pohjoisluoteeseen, Könkäältä Tepastoon johtavan tien länsipuolella, pienen kankaan koillispäässä.
2024: Kohde on todennäköisesti tuhoutunut sorakuopan laajentamisen yhteydessä (LiDAR-havainto). |
| metsakeskus.1000000809 |
576 |
Verho 3 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
409556.26000000 |
6800596.43400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000809 |
Kuppikallio sijaitsee Verhon talon länsipuolella Nyystölän kylässä. Noin 10 x 5 m kokoinen kallionpaljastuma on pellon pohjoislaidassa. Kallion laella on 16 selvää kuppia, halkaisija 4–9 cm ja syvyys 2–4 cm. Mahdollisesti maakerroksen alla on lisää kuppeja. Kallio on hyvin rapautuvaa. |
| metsakeskus.1000000810 |
576 |
Kalsporinmäki B-C |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
408166.80700000 |
6803165.40300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000810 |
Kohde sijaitsee Saksalan kartanoon johtavan kujan varrella, sen luoteispuoleisella pellolla. Kohteeseen liittyy Kalsporinmäen kalmisto.
Kalsporinmäki B: Kalsporinmäen länsikupeella tummempaa maata ja siinä palaneita kiviä noin 40 x 20 m alueella. Löytöinä rautakautista keramiikkaa.
Kalsporinmäki C: B:stä muutama kymmenen metri koilliseen havaittiin tummaa maata ja palaneita kiviä noin 20 x 20 m alalla, löytöinä pari palaa rautakauden tyypin keramiikkaa. |
| metsakeskus.1000000811 |
890 |
Bajimuš Cuokkajávri |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
500367.10800000 |
7707821.83100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000811 |
Mierasjärven talosta 6,5 km länteen on Bajimuš Cuokkajávri. Sen länsirannalla on kaksi matalaa niemeä, joilla kasvaa pajukkoa ja ruohoa. Niistä pohjoisimman kohdalla, 3 - 4 m järven rannan yläpuolella, erottuu poropolulla punaiseksi palanutta hiekkaa ja asuinpaikkamerkkejä. Tästä n. 10 m länteen on soikea, sammaloitunut ja jopa 50 cm:n läpimittaisista kivistä koottu röykkiö, jonka korkeus on 80 cm ja pohjan ala n. 2,5 x 3 m. |
| metsakeskus.1000000812 |
576 |
Saksala A-B |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
408516.66300000 |
6803465.28300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000812 |
Kohde sijaitsee Saksalan talosta 200-300 metriä länteen pellolla ja kumpareella.
Saksala A: rautakautinen asuinpaikka pellolla. Ladon ja peltosaarekkeen välissä havaittiin tummaa maata noin 80 x 40 m alalla, seassa oli palaneita kiviä. Löytöinä rautakauden tyypin keramiikkaa ja savitiivistettä.
Saksala B: röykkiö. Peltoalueiden keskellä on noin 10 x 10 m kokoinen kumpare. Kumpareen pinnalle on kasattu kiviä pellosta, mutta pohjana näyttää olevan kiven ja maansekainen kumpare, on mahdollista että kyseessä on muinaisjäännös, esim. hautakumpu. |
| metsakeskus.1000000812 |
576 |
Saksala A-B |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
408516.66300000 |
6803465.28300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000812 |
Kohde sijaitsee Saksalan talosta 200-300 metriä länteen pellolla ja kumpareella.
Saksala A: rautakautinen asuinpaikka pellolla. Ladon ja peltosaarekkeen välissä havaittiin tummaa maata noin 80 x 40 m alalla, seassa oli palaneita kiviä. Löytöinä rautakauden tyypin keramiikkaa ja savitiivistettä.
Saksala B: röykkiö. Peltoalueiden keskellä on noin 10 x 10 m kokoinen kumpare. Kumpareen pinnalle on kasattu kiviä pellosta, mutta pohjana näyttää olevan kiven ja maansekainen kumpare, on mahdollista että kyseessä on muinaisjäännös, esim. hautakumpu. |
| metsakeskus.1000000813 |
890 |
Rávdoroggejávri |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
508423.86500000 |
7707122.12300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000813 |
Petsikon museotuvasta n. 700 m länteen, Bajit Rávdoroggejávrin ja Vuolit Rávdoroggejávrin välisellä kannaksella on pohjois-etelä suuntainen kahdeksan kuopan muodostama ketju. Se on noin 160 m pitkä, kuoppajonon poikki kulkee mönkijäura. Alueen maaperä on hiekkaa ja soraa sekä paikoin kivinen. Ylempänä rinteessä maaperä muuttuu kivisemmäksi. Alueella kasvaa koivupuskia, vaivaiskoivua ja katajaa. Aluskasvillisuus on sammalia, jäkäliä, variksenmarjaa, puolukkaa ja juolukkaa.
Kuopat ovat pitkänomaisia, kooltaan 2,5 - 4,2 x 1,5 -3,8. Joukossa on myös pyöreitä kuoppia. Pyyntikuoppa 1 sijaitsee Bajit Rávdoroggejávrin pohjoispäähän virtaavan pienen ojan eteläpuolella. Se on kooltaan noin 3,1 m x 2,5 m ja 70 cm syvä, vallillinen. Maaperä on varsin kivinen. Ympäristössä kasvaa runsaasti katajaa.
SKL luettelo 103. |
| metsakeskus.1000000814 |
576 |
Jaakkolanmäki B |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
407846.92600000 |
6804974.66800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000814 |
Kohde sijaitsee Jaakkolanmäen itäpuolisella pellolla. Peltokynnöksessä noin 30 x 30 metrin matkalla maa oli erittäin mustaa ja sisälsi runsaasti palaneita kiviä. Löytöinä mm. rautakauden tyypin keramiikkaa, pronssihela ja savitiivistettä. Välittömästi kohteen vieressä on Jaakkolanmäen kalmisto, johon asuinpaikka mahdollisesti liittyy.
Vuoden 2024 maastotarkastuksessa pintapoiminnassa havaittiin samoja viitteitä asuinpaikasta kuin vuoden 2003 inventoinnissa: palanutta savea, kuonaa ja pii-iskos. Sepänmaan havaitsema musta peltokyntö on edelleen havaittavissa ja sen pinta-ala näkyy myös ilmakuvasta. Tutkimuksessa käytettiin metallinilmaisimia asuinpaikan rajojen määrittelyyn. Tummalta maa-alueelta otettiin talteen sulanutta pronssikuonaa, hevosenkenkäsoljen katkelma ja ehjä pronssisormus. Yksi palaneen soljen katkelma jätettiin paikalleen. Kaikki löydöt olivat sekoittuneesta kerroksesta max. 10 cm syvyydestä. Kohteelle on määritelty aluerajaus metallinilmaisinlöytöjen sekä tumman maa-alueen perusteella.
Luettelointi on kesken. |
| metsakeskus.1000000815 |
576 |
Kapakka A-G |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27000 |
407796.94500000 |
6804644.80500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000815 |
Muinaisjäännösryhmä sijaitsee aiemmin tunnetun Karolanmäen kalmistokumpareen tuntumassa. Kohde koostuu viidestä löytökeskittymästä, jotka voi tulkita asuinpaikoiksi Kapakka A–F, sekä yhdestä irtolöydöstä Kapakka G. Löydöt asuinpaikoiksi tulkituilta tummemman maan alueilta, joilla myös palaneita kiviä. Löytöjä mm. saviastianpaloja, pronssia ja savitiivistettä. Kaikki kohteet on rajattu saman muinaisjäännösryhmän sisään. Tarkemmat tiedot ks. Timo Sepänmaan inventointikertomus v. 2003. |
| metsakeskus.1000000815 |
576 |
Kapakka A-G |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
407796.94500000 |
6804644.80500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000815 |
Muinaisjäännösryhmä sijaitsee aiemmin tunnetun Karolanmäen kalmistokumpareen tuntumassa. Kohde koostuu viidestä löytökeskittymästä, jotka voi tulkita asuinpaikoiksi Kapakka A–F, sekä yhdestä irtolöydöstä Kapakka G. Löydöt asuinpaikoiksi tulkituilta tummemman maan alueilta, joilla myös palaneita kiviä. Löytöjä mm. saviastianpaloja, pronssia ja savitiivistettä. Kaikki kohteet on rajattu saman muinaisjäännösryhmän sisään. Tarkemmat tiedot ks. Timo Sepänmaan inventointikertomus v. 2003. |
| metsakeskus.1000000816 |
890 |
Mieraskosket |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
508943.64100000 |
7719497.14700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000816 |
Mierasjärven pohjoispäästä jatkuvassa Utsjoessa on Mieraskoskista ylimmäinen, joka alkaa luusuasta. Kosken pohjoispuolinen maasto on kapeiden harjanteiden ja välissä olevien jyrkkien syvänteiden kuvioima. Tässä maastossa, kosken rannasta n. 100 m pohjoiseen on aivan Kaamanen-Utsjoki -maantien eteläpuolella kuusi pyyntikuoppaa vajaan 200 m:n mittaisessa rivissä. Enin osa kuopista on kookkaita, halkaisijaltaan 3 - 5 m.
|
| metsakeskus.1000000817 |
261 |
Suksijärvi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
410791.00000000 |
7558076.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000817 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Suksijärven itärannalla, n. 3 km Lompolon kylästä pohjoiskoilliseen. |
| metsakeskus.1000000818 |
261 |
Kutumaa |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
411316.14900000 |
7558559.71800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000818 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Särkijärven luoteisrannalla, metsätien itäpuolella. |
| metsakeskus.1000000819 |
261 |
Äijänpalo |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
402325.78400000 |
7547847.00600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000819 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Ounasjoen Ylisuvannon itärannalla, Vanhankentänmaassa, n. 2,8 km Tepaston seuraintalolta pohjoiseen. |
| metsakeskus.1000000820 |
261 |
Suukoski |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
402536.69800000 |
7548857.60100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000820 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Syvä Tepastojoen suulta n. 620 m ylävirtaan, joen kaakkoisrannalla, n. 3,8 km Tepaston seuraintalolta pohjoiseen. |
| metsakeskus.1000000821 |
890 |
Vuogojavri 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
498257.93900000 |
7719797.01100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000821 |
Kevon luonnonpuiston itäosassa on parin kilometrin mittainen pyöreähkö ja enimmäkseen matala Vuogojärvi. Järven itärannalla on vanha, yhä käytössä oleva kalakenttä. Järven rannat ovat hyvin soisia, mutta siellä täällä järveen pistää hiekkaisia niemekkeitä. Lähdettäessä kalakentästä etelään ensimmäisessä kuivassa niemekkeessä on asuinpaikka. Kuivan alueen leveys rannassa on vain n. 5 m.
Vuoden 2011 inventoinnissa paikalta ei löydetty merkkejä esihistoriallisesta asutuksesta. |
| metsakeskus.1000000823 |
890 |
Vuogojavri 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
498147.99000000 |
7719227.24000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000823 |
Kevon luonnonpuiston itäosassa on parin kilometrin mittainen pyöreähkö ja enimmäkseen matala Vuogojärvi. Järven itärannalla on vanha, yhä käytössä oleva kalakenttä. Järven rannat ovat hyvin soisia, mutta siellä täällä järveen pistää hiekkaisia niemekkeitä. Kvartsilöytöpaikka on järven hiekkarannalla, noin n. 350 m etelään kohteesta Vuogojavri 2. Tällä kohden hillajänkien keskellä on hieman laajempi kuiva alue Vuogojavrjohkan etelä- ja länsipuolella.
Kohteella on käyty vuonna 2011 tehdyssä inventoinnissa, mutta raportissa ei ole mainintaa tältä paikalta tehdyistä havainnoista. |
| metsakeskus.1000000823 |
890 |
Vuogojavri 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
498147.99000000 |
7719227.24000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000823 |
Kevon luonnonpuiston itäosassa on parin kilometrin mittainen pyöreähkö ja enimmäkseen matala Vuogojärvi. Järven itärannalla on vanha, yhä käytössä oleva kalakenttä. Järven rannat ovat hyvin soisia, mutta siellä täällä järveen pistää hiekkaisia niemekkeitä. Kvartsilöytöpaikka on järven hiekkarannalla, noin n. 350 m etelään kohteesta Vuogojavri 2. Tällä kohden hillajänkien keskellä on hieman laajempi kuiva alue Vuogojavrjohkan etelä- ja länsipuolella.
Kohteella on käyty vuonna 2011 tehdyssä inventoinnissa, mutta raportissa ei ole mainintaa tältä paikalta tehdyistä havainnoista. |
| metsakeskus.1000000824 |
890 |
Vuogojavri 4 |
10002 |
12008 |
13000 |
11002 |
27000 |
498157.98500000 |
7718847.38600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000824 |
Kevon luonnonpuiston itäosassa on parin kilometrin mittainen pyöreähkö ja enimmäkseen matala Vuogojärvi. Järven itärannalla on vanha, yhä käytössä oleva kalakenttä. Järven rannat ovat hyvin soisia, mutta siellä täällä järveen pistää hiekkaisia niemekkeitä. Neljäs kvartsilöytöpaikka ei ollut järven rannalla vaan hillajänkien keskellä kuivemmalla kannaksella n. 50 m rannasta. N. 10 m tästä pohjoiseen oli hieman korkeampi harjanne, jonka keskellä ole peurahauden näköinen kuoppa. Kuopan ympärillä oli kuitenkin luontaiset turvevallit, joiden rajaaman alueen läpimitta oli n. 5 m. Mahdolisesti kysymyksessä oli väijytyspaikka.
Kohteella on käyty vuonna 2011 tehdyssä inventoinnissa, mutta raportissa ei ole mainintaa tältä paikalta tehdyistä havainnoista. |
| metsakeskus.1000000824 |
890 |
Vuogojavri 4 |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
498157.98500000 |
7718847.38600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000824 |
Kevon luonnonpuiston itäosassa on parin kilometrin mittainen pyöreähkö ja enimmäkseen matala Vuogojärvi. Järven itärannalla on vanha, yhä käytössä oleva kalakenttä. Järven rannat ovat hyvin soisia, mutta siellä täällä järveen pistää hiekkaisia niemekkeitä. Neljäs kvartsilöytöpaikka ei ollut järven rannalla vaan hillajänkien keskellä kuivemmalla kannaksella n. 50 m rannasta. N. 10 m tästä pohjoiseen oli hieman korkeampi harjanne, jonka keskellä ole peurahauden näköinen kuoppa. Kuopan ympärillä oli kuitenkin luontaiset turvevallit, joiden rajaaman alueen läpimitta oli n. 5 m. Mahdolisesti kysymyksessä oli väijytyspaikka.
Kohteella on käyty vuonna 2011 tehdyssä inventoinnissa, mutta raportissa ei ole mainintaa tältä paikalta tehdyistä havainnoista. |
| metsakeskus.1000000850 |
167 |
Mujelahti |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
657045.87600000 |
6983703.75000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000850 |
Kohde sijaitsee Pielisen itärannalla Laukkalansaaren länirannalla, Peltoniemen ja Mujeniemen välissä, Mujelahden itärannalla. Maasto on mäntykangasta ja maaperä hiekkaa. Alue on karavaanareiden suosiossa ja pitkin rantoja on erilaisia rakennelmia. Hiekkatien (p= 6986 630, i= 3657 280) ja polun (p= 6986 385, i= 3657 254) pinnalta on löytynyt muutama kvartsi-iskos. Löytökohtien välillä on etäisyyttä 240 m. |
| metsakeskus.1000000854 |
167 |
Liimasalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
674139.11800000 |
6948428.02700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000854 |
Kohde sijaitsee Kotajärveen työntyvän Liimasalmen kärjessä olevalla tasanteella, jonka rinne viettää rantaa kohde. Kohteen eteläpuolella on nähtävissä noin 5-20 metrin levyinen rinteen ja rannan välinen suoalue. Kohteen maaperä on hiekkaista moreenia.
Inventoinnissa vuonna 2020 alueelle kaivetuissa koekuopissa havaittiin kvartsi-iskoksia ja palaneita luunsiruja. Osassa kuopista oli havaittavissa yli 20 senttimetrin paksuinen noensekainen kulttuurikerros sekä palaneita kiviä. Alueella on ehjä podsolimaannos ja kohde vaikuttaa siis hyvin säilyneeltä. |
| metsakeskus.1000000855 |
890 |
Poareskieddepohki |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
503125.97700000 |
7727254.01400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000855 |
Kohde sijaitsee Kenestuvalta n. 3 km etelään Utsjoen Poareskieddepohki-kosken ja Jorbaluobbal-laajentuman itärannalla, nivasta jyrkästi nousevan rantatörmän tasanteella. Taunon tuvan kuopparyhmä alkaa tuvan pihamaalta ja jatkuu luoteeseen harjanteen länsipuolisella tasateella koko Vanhankenttännivan pituudelta. Taunon tuvan ulkorakennuksen alla on mahdollisesti 12. kuoppa, joka ei liity samaan jonoon. Kuopat ovat soikeita yhtä lukuunottamatta. Niiden pituus vaihtelee 3 ja 5 ja leveys 2,5 ja 4 m:n välillä Hautojen syvyys on 0,6 - 1,2 m
|
| metsakeskus.1000000858 |
261 |
Pokasenharju |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
410399.49800000 |
7567921.95600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000858 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Syvä Tepastojoen länsipuolella, joen ja Tepastosta Puljuun vievän maantien välisessä maastossa, n 2 km Puljun kylästä etelään.
Kohteeseen kuuluu 9 pyyntikuoppaa jotka sijoittuvat kahdelle alueelle joen ja Tepastosta Puljuun vievän maantien välissä. Eteläisemmän alueen pituus on E-P suunassa noin 200 metriä ja siinä on kahdeksan hyvin tarkkaan riviin säännöllisin välein kaivettua kuoppaa. Pohjoisin kuoppa on muista erillään sorakuopan kaakkoispuolisella kankaalla. |
| metsakeskus.1000000859 |
261 |
Puljuvaara |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
410115.60900000 |
7570308.99200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000859 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Puljun kylässä, n. 300 m Puljujärven etelärannalta kaakkoon, maantien koillispuolella. |
| metsakeskus.1000000860 |
261 |
Lompolovaara Vuopio |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
410662.39100000 |
7573103.86900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000860 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Lompolovaaran ja Syvä Tepastojoen välisessä maastossa, joen länsipuolella, n. 3 km Puljun kylästä pohjoiseen. |
| metsakeskus.1000000861 |
261 |
Ulkutieva |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
410118.61200000 |
7571863.36300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000861 |
Kohde sijaitsee Puljunjärven pohjoisrannalla 1 km Puljun kylästä pohjoiseen. Pyyntikuopat sijaitsevat kolmessa kohdassa Ulkutievan länsireunalla: Puljujärven pohjoisrannalla, järven pohjoispuolisen lammen koillisrannalla ja tästä 100 metriä pohjoiseen.
|
| metsakeskus.1000000862 |
261 |
Varkaanvaara |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
409835.71700000 |
7573848.56900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000862 |
Kohde sijaitsee Syvä Tepastojoen länsipuolella, 1 km joesta. Varkaanvaaran itälaiteella on 600 m pitkä pyyntikuoppaketju, jossa ainakin 26 kuoppaa. Pääsuunnassa lännestä itään kulkeva ketju tekee loivan mutkan kolliseen maaston muotoa noudattaen. Alueen koillisosasta on tavattu myös yksi liesi ja kvartsia. |
| metsakeskus.1000000862 |
261 |
Varkaanvaara |
10002 |
12001 |
13200 |
11002 |
27000 |
409835.71700000 |
7573848.56900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000862 |
Kohde sijaitsee Syvä Tepastojoen länsipuolella, 1 km joesta. Varkaanvaaran itälaiteella on 600 m pitkä pyyntikuoppaketju, jossa ainakin 26 kuoppaa. Pääsuunnassa lännestä itään kulkeva ketju tekee loivan mutkan kolliseen maaston muotoa noudattaen. Alueen koillisosasta on tavattu myös yksi liesi ja kvartsia. |
| metsakeskus.1000000863 |
890 |
Jorbaluoppal itä |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
503215.93800000 |
7727353.97700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000863 |
Kohde sijaitsee Kenestuvalta n. 3 km etelään Utsjoen Poareskieddepohki-kosken ja Jorbaluoppal-laajentuman itärannalla, nivasta jyrkästi nousevan rantatörmän tasanteella. Yksittäinen kuoppa on kummun reunassa, ketjun (kohde Poareskoeddepohki) pohjoispäästä n. 100 itään. Haudan läpimitta on n. 4 m ja syvyys n. 40 cm ja sen reunalla kasvaa suuri petäjä; hauta ei voi olla siis kovin nuori. |
| metsakeskus.1000000864 |
890 |
Jorbaluoppal NE |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
503085.99000000 |
7727443.94100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000864 |
Kohde sijaitsee Kenestuvalta n. 3 km etelään Utsjoen Poareskieddepohki-kosken ja Jorbaluoppal-laajentuman itärannalla, nivasta jyrkästi nousevan rantatörmän tasanteella. Ryhmän viisi pyyntikuoppaa ovat lompolon koillisrannan harjanteen takana, sen ja purolaakson välissä olevassa notkelmassa. Pyyntikuopat ovat soikeita tai pyöreitä. Niiden pituus vaihtelee 4 ja 4, 5 m ja leveys on 3 m. Pyöreät kuopat ovat 3 m läpimitaltaan. Kuoppien syvyys on 50 - 80 cm. |
| metsakeskus.1000000865 |
890 |
Boaresgiettejávri |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27000 |
502506.22000000 |
7728463.52300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000865 |
Utsjoen itäpuolella sijaitsevasta vanhasta Leppälän kentästä noin 300 m länsilounaaseen sijaitsee pohjoisemman Gearddosjávrin pohjoispäässä, tasanteella kolme vallin reunustamaa kodanpohjaa. Kahden koko on noin 4 x 6-7 m. Yksi kodanpohjista ei erotu valleiltaan niin selkeästi maastossa. Maakairausten perusteella isommissa, selkeissä kodanpohjissa on ilmeisesti ollut kaksi tulisijaa. |
| metsakeskus.1000000865 |
890 |
Boaresgiettejávri |
10002 |
12001 |
13005 |
11040 |
27000 |
502506.22000000 |
7728463.52300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000865 |
Utsjoen itäpuolella sijaitsevasta vanhasta Leppälän kentästä noin 300 m länsilounaaseen sijaitsee pohjoisemman Gearddosjávrin pohjoispäässä, tasanteella kolme vallin reunustamaa kodanpohjaa. Kahden koko on noin 4 x 6-7 m. Yksi kodanpohjista ei erotu valleiltaan niin selkeästi maastossa. Maakairausten perusteella isommissa, selkeissä kodanpohjissa on ilmeisesti ollut kaksi tulisijaa. |
| metsakeskus.1000000866 |
890 |
Patolampi 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
502472.00000000 |
7728947.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000866 |
Utsjoen Ciekkáguoika-kosken keskivaiheilta 270 m länteen on pitkänomainen Patolampi. Lammen eteläpäässä on kolme vallin ympäröimää pyyntikuoppaa. Pyyntikuoppa 1 on aivan lammen rannassa ja pyyntikuoppa 2 sen kaakkoispuolella, ylempänä rinteessä. Kolmas pyyntikuoppa sijaitsee lammen eteläpään länsipuolella, korkeammalla rinteessä, noin 120 m pyyntikuopasta 1 luoteeseen. |
| metsakeskus.1000000867 |
890 |
Patolampi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
502626.17200000 |
7729563.08300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000867 |
Utsjoen Tsieggakuoihka-kosken keskivaiheilta 200 - 300 metriä länteen on pitkänomainen Patolampi. Lammen pohjoispäässä on harjanteella yhdeksän kuopan muodostama ketju. Se on pohjois-eteläsuuntainen ja 130 metrin mittainen. |
| metsakeskus.1000000868 |
167 |
Ahvenisen kirkon paikka |
10001 |
12003 |
13037 |
11006 |
27000 |
657575.66500000 |
6982914.07000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000868 |
Kirkkomaan ympärillä on aidanjäännöksiä, sisällä kesämökki rakenteilla (1950). |
| metsakeskus.1000000869 |
167 |
Kuusjärvi Manninsaari |
10001 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
675858.44200000 |
6944389.65700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000869 |
Manninsaaressa olevalla kummulla on ollut 7-8 hautaa, jotka ovat tulleet esiin hiekanotossa. Kahdessa tutkitussa haudassa ei ollut esineitä, eivätkä ne olleet itä-länsi -suuntaisia. Hautaukset saattavat olla pakanallisia. Mahdollisia hautoja on myös Kuusjärvenniemessä ja Reposaaressa. |
| metsakeskus.1000000870 |
167 |
Mäntylampi Laukkukivi |
10001 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
668231.44500000 |
6962422.36700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000870 |
Laukkukivi sijaitsee Mäntylammen saarella tai luodolla. Talvella Ilomantsin ja Pirttivaaran maanteiden yhdyslatu kulki kiven ohi, ja kivellä kulkukauppiaat laskivat laukun kivelle levätäkseen. |
| metsakeskus.1000000871 |
167 |
Kaltimojärvi Akkasaari |
10001 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
658345.39700000 |
6970579.04000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000871 |
Akkasaari on saanut nimensä siitä, kun eräs mies joutui hautaamaan vaimonsa sinne kevätrospuuton aikaan. |
| metsakeskus.1000000872 |
167 |
Tuupasenniemi |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
661880.00000000 |
6968481.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000872 |
Tuupasenniemi sijaitsee Pielisjoen Niskaveden pohjoisrannalla. Se on jokeen kaakko-luode -suunnassa työntyvä matala, pitkähkö särkkämäinen niemi, jonka maaperä on hiekkaa. Pienialaisen niemekkeen korkeimmalla kohdalla on 5 x 5 m laaja rakennuksenpohja, joka erottuu matalana 1 m leveänä maavallina. Sen koillisnurkassa on 2 x 2 m laaja ja 0,7 m korkea maan- ja kivensekainen kumpare, jonka sisälaitaa on tongittu 0,6 x 0,7 m alalta. Lisäksi kumpareessa todettiin tiilenpaloja - kyseessä on selvästi tulisijan jäännös. Jäännösten päällä kasvoi täysikasvuista sekametsää.
Lisäksi niemessä on kuoppa, jonka laajuus on 1,5 x 1 m ja syvyys 0,7 m. Siitä lähtee pohjoiseen ojamainen kaivanto, jonka pituus on 1,5 n, leveys 0,6 m ja syvyys 0,3 m. Muodon perusteella kyseessä saattaa olla puolustusvarustus.
Kolmas havaittu rakenne on pohjakaavaltaan pyöreähkö röykkiö, jonka halkaisija on 2,5 m ja kor-keus 0,5. Kiviaines on pääosin pyöristynyttä; röykkiötä on hiljattain pengottu. |
| metsakeskus.1000000873 |
167 |
Autioranta 3 |
10001 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
664972.71000000 |
6975307.16200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000873 |
Kiviröykkiö sijaitsee Pielisjoen Rahkeenvirran etelärannalla, Autiorannan niemen länsipuolella olevalla niemellä. Röykkiö on kooltaan noin 2 x 1,5 metriä ja se sijaitsee kalliolla, aivan lähellä rantaa, muutaman metrin joen pinnan yläpuolella. Se on koottu noin 30 x 30 cm kokoisista kivistä. Mahdollisesti kyseessä on vanha rajamerkki tai todennäköisemmin kummelin tukikivikko. |
| metsakeskus.1000000874 |
167 |
Paavilanniemi 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
659494.96900000 |
6960593.07200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000874 |
Tervahauta sijaitsee aivan Kontiolahden rajalla Pielisjoen Alusveden etelärannalla, Paavilanniemeen johtavan tien varressa, Paavilanlahden talosta 300 metriä itään. Hauta on halkaisijaltaan noin 12 metriä, siinä on korkea valli ja keskellä syvä suppilomainen kuoppa. Se sijaitsee tien eteläpuolella. |
| metsakeskus.1000000875 |
890 |
Kenesjärvi (etelä), Saari |
10002 |
12001 |
13005 |
11002 |
27000 |
503175.94700000 |
7730692.62700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000875 |
Kenesjärven eteläpään länsirannalla sijaitse jyrkkäpiirteinen kolmion muotoinen, sorapohjainen saari. Saaren keskivaiheen tasanteella on 2 tai 3 kodansijaa. Saaren koillisrannalla on rinteeseen kaivettu nelikulmainen asumuksenpohja. Se on kooltaan n. 4 x 4 m laaja ja sivuilla erottuvat vallit. Saaren itään pistävän niemen ylärinteen tasanteella on pyyntikuoppa.
|
| metsakeskus.1000000876 |
167 |
Paavilanniemi 2 |
10001 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
659225.07700000 |
6960792.98700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000876 |
Historiallisen ajan talonrauniokohde sijaitsee Pielisjoen Alusveden etelärannalla olevan Paavilanniemen länsirannalla aivan Kontiolahden rajalla. Paikalla on kahden talon kivijalat sekä yksi kiviröykkiö, ympäristö on ollut niittynä tai peltona. |
| metsakeskus.1000000877 |
167 |
Sirkanpuro |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
663023.50800000 |
6972758.17800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000877 |
Sirkanpuro laskee Pielisjokeen Pajarinniemen pohjoispuolella, joen länsirannalla. Puron yli kulkee Joensuun-Kontiomäen rautatie, jonka länsipuolella kankaalla kuoppa on, radasta noin 50 metriä länteen. Kuopan halkaisija on noin 2 metriä, valleineen 4 metriä ja syvyys noin 1,2 metriä. |
| metsakeskus.1000000878 |
167 |
Karjalanlahti |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
664268.00800000 |
6971969.50000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000878 |
Tervahauta sijaitsee Pielisjoen itärannan Hiirenniemen eteläosassa, Karjalanlahden pohjoisrannalla, noin 5 metriä korkean hienohiekkaisen rantatörmän harjalla, Hiirenniemen talosta 160 metriä itäkaakkoon. Valleineen tervahaudan halkaisija on noin 7 metriä. |
| metsakeskus.1000000879 |
167 |
Venäihenniemi 2 |
10001 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
668926.13600000 |
6970164.24200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000879 |
Venäihenniemi sijaitsee Pielisjoen Jäsyksen länsiosassa. Niemi on osa pitkää harjuketjua, joka kulkee kaakosta luoteeseen mm. Jäsyksen halki. Venäihenniemen kuopat sijaitsevat niemen itärannalla, Saunasaaren kohdalla olevan kesämökin koillispuolella, mökistä 20-60 metriä koilliseen. Paikalla on neljä halkaisijaltaan noin 1,5-metristä kuoppaa, joiden ajoitus ja funktio ovat epäselvät. |
| metsakeskus.1000000880 |
167 |
Orilampi 2 |
10001 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
668601.27000000 |
6970319.18400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000880 |
Orilammen kuoppa sijaitsee Pielisjoen Jäsyksen luoteiskulmassa olevan Orilammen soistuneella kaakkoisrannalla, lammen nykyisestä rannasta noin 200 metrin päässä, loivasti lampeen viettävällä rinteellä. Kuopan halkaisija on noin 1,5-2 metriä ja syvyydeltään se on noin 70 cm. Kuopan ajoitus ja funktio ovat epäselviä. |
| metsakeskus.1000000881 |
167 |
Lätäkkö |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
650398.52300000 |
6989986.19200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000881 |
Miilut sijaitsevat Herajoelta Kolille johtavan tien varressa, Luan tien risteyksestä noin 200 metriä etelään, Kolin tien molemmilla puolilla, Lätäkkö-nimisen pienen lammen länsipuolella olevan suon rannalla. Paikalla on kaksi halkaisijaltaan noin 3-metristä kuoppaa.
Lidar 5p -korkeusmallissa kohteessa näkyy yhteensä neljä selkeää kuopparakennetta (ks. alakohteet). |
| metsakeskus.1000000882 |
167 |
Mujeniemi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
656716.00700000 |
6983963.64400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000882 |
Tervahauta sijaitsee Pielisen Laukkalansaaressa, saaren länsirannalla olevassa Mujeniemessä, niemen kärkeen vievän tien eteläpuolella. Hauta on aivan niemelle vievän metsätien varrella, rannan puolella suon yläpuolisella törmällä. Tervahaudan halkaisija on noin 7 metriä ja siinä on selvät vallit ympärillä. |
| metsakeskus.1000000883 |
167 |
Valkealampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
650428.50600000 |
6992480.18800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000883 |
Valkealampi sijaitsee Pielisen länsirannalla olevan Luan alueen pohjoispuolella. Lammen ja järven välissä on 100-200 metriä leveä harju. Tervahauta on harjun ja järven välisellä rantatasangolla, noin 40 metriä Pielisen rannasta. Tervahaudan halkaisija on noin 15 metriä ja sen ympärillä on sitä osittain kiertävä oja sekä pienempiä kuoppia. Haudan keskusta on koholla, ei kuopalla kuten yleensä. |
| metsakeskus.1000000884 |
167 |
Karinlahti |
10001 |
12009 |
13096 |
11006 |
27000 |
655876.34700000 |
6982844.08500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000884 |
Maavalli sijaitsee Pielisen länsirannalla olevan Koussanlammen kaakkoisen Karinlahden pohjoisrannalla, Seppälän talosta noin 230 metriä länteen olevalla peltojen välisellä metsäsaarekkeella, lahden rantatörmällä. Muinaisjäännös on suorakaiteen muotoinen, rannansuuntainen, matala (noin 30 cm korkea), sammaloitunut maavalli. Vallin paksuus on noin 50-60 cm ja sen koko on noin 6,5 x 7 metriä, lyhyempi sivu rannalle päin. Vallien sisällä on kuoppa, reunamilla kasvaa isoja mäntyjä. Vallin funktio on epäselvä. |
| metsakeskus.1000000885 |
167 |
Tervalahti |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
653133.00000000 |
6987060.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000885 |
Tervahauta sijaitsee Pielisen länsirannalla, Hirviniemen Tervalahden pohjoispuolella, rannasta noin 180 metriä pohjoiseen, Lampilan talosta 280 metriä kaakkoon, mäntykankaalla. Tervahauta on "donitsimallinen" ja se on halkaisijaltaan valleineen noin 8 metriä. Siinä on nähtävissä selvä juoksutusrännin painauma vallin kehällä. |
| metsakeskus.1000000886 |
167 |
Marinniemi 3 |
10001 |
12009 |
13095 |
11006 |
27000 |
652597.65700000 |
6986652.54000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000886 |
Painanne sijaitsee Pielisen länsirannalla olevan Hirviniemen eteläosassa, Hirvilahden pohjoisrannalla Marinniemen etelärannalla, Hirviniemen risteyksestä 240 metriä itään. Painanne on nykyisellä rantatörmällä ja se on kooltaan noin 10 x 6 metriä, muodoltaan epäselvästi rannansuuntainen soikio. Rannan puolella painanteen itäsivulla on painanteen reunasta noin 2 metrin päässä halkaisijaltaan noin metrinen painanne ja mahdollisesti toinen samanlainen myös painanteen länsipäässä. |
| metsakeskus.1000000887 |
167 |
Kaiskunsärkkä 2 |
10001 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
666232.27400000 |
6956594.70400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000887 |
Kuoppa sijaitsee muinaisen Sarvingin vanhan rannan yläpuolella muinaisella niemellä, Kaiskunsärkän talosta 140 metriä kaakkoon. Kuopan mitat ovat noin 2 x 0,75 metriä ja sen syvyys on noin 70 cm. Siinä on aika jyrkät reunat. Kuoppa ei vaikuta pyyntikuopalta, terva-tai hiilihaudalta tms vaan ehkä lähinnä ns. ryssänhaudalta. |
| metsakeskus.1000000888 |
167 |
Rahakangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
665902.40800000 |
6956109.89700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000888 |
Kohde sijaitsee muinaisen Sarvingin järven etelärannalla olevan Rahakankaan kaakkoispäässä vanhalla rantatörmällä. Paikalla on ainakin kolme tervahautaa. |
| metsakeskus.1000000889 |
890 |
Rassiniva |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
500197.14100000 |
7740128.82700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000889 |
Utsjoessa on laajentuma, Jomppalanjärvi, jonka erottaaa eteläpuolisesta Kevojärvestä salmi, Rassiniva. Nivaan lännestä pistävällä kapealla ja jyrkkärantaisella niemellä on kolmen pyyntikuopan muodostama jono poikki niemen tyven. Kuopat ovat selvästi |
| metsakeskus.1000000890 |
890 |
Suohpajávri 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
500477.02100000 |
7745006.87100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000890 |
Utsjoessa on laajentuma, Suohpajávri, johon pistää lännestä niemi. Sen tyvessä, jyrkän rinteen juurella, on kolme syvää pyyntikuoppaa luode-kaakkosuuntaisessa rivissä. Kuopat ovat soikeita ja vallien ympäröimiä.
Kahden eteläisimmän kuopan etäisyys toisistaan on noin 5 m ja kolmas kuoppa sijaitsee niistä noin 35 m pohjoiseen. Kuopat ovat halkaisijaltaan 3,5 - 5 m ja syvyyttä niillä on 1 - 1,5 m. |
| metsakeskus.1000000891 |
261 |
Lompolovaara |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
410376.50300000 |
7572578.08000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000891 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Lompolovaaran kaakkoisrinteessä, Lompolovaaranrimmen pohjoisrannalla, n. 2 km Puljun kylästä pohjoiseen. |
| metsakeskus.1000000892 |
261 |
Talovaara 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
411522.03200000 |
7576785.39300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000892 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Narkiojan länsipuolella, Talovaaran kaakkoisrinteessä, n. 730 m länteen Narkiojasta |
| metsakeskus.1000000893 |
261 |
Talovaara 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
411561.01700000 |
7576984.30900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000893 |
Pyyntikuopat sijaitsevat n. 7,3 km Puljun kylästä pohjoiskoilliseen, kahden lammen, Talolammen ja Saarilompolon välisessä maastossa. |
| metsakeskus.1000000894 |
261 |
Myllykangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
407473.90900000 |
7453117.09200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000894 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Ounasjoen länsirannalla, Myllykankaalla, n. 250m Tainionjoen suulta pohjoiseen. |
| metsakeskus.1000000895 |
261 |
Raudusjärvi Nahkua |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
414191.05000000 |
7530396.03900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000895 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Rautusjärven pohjoisrannalla, Lismajänkällä, Lismajoen suulta n. 300 m luoteeseen. |
| metsakeskus.1000000896 |
261 |
Kapsajoki Nilimaa |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
420245.61400000 |
7531003.81500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000896 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Kapsajoen pohjoisrannalla, n. 5,5 km Rautuskylästä itäkoilliseen, Rautuskylästä Hanhimaahan johtavan maantien kaakkoispuolella. |
| metsakeskus.1000000897 |
890 |
Badjeseavttet |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
496706.53400000 |
7749895.89900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000897 |
Kohde sijaitsee Badjeseavttet -nimisen joen pohjoispuolella, vaaran kivikkoisella kaakkoisrinteellä. Joki virtaa parikymmentä metriä alempana kurussa. Kartoituksissa 1989, 2001 ja 2006 rinteessä on todettu kolme painannetta. Painanne 1 on suorakaiteinen (ulkomitat 9,5 x 14 m) ja seinävallien (1,5 x 0,3 m) reunustama. Vallin sisäpuolinen taso on ympäröivää maanpintaa alempana. Pohjan koillispäässä erottuu mahdollinen liesikiveys. Painanteet 2 (sisämitat 7,2 x 4m) ja 3 (2,8 x 1,8 m) sijaitsevat vierekkäin edellisestä 150 m etelään alempana jokirannassa (P = 7752984-979, I = 3496912-920, Z = 240).
Painannetta 1 on pidetty saamelaiseen rautakauteen tai historialliseen aikaan ajoittuvana stalotomt-tyyppisenä jäännöksenä. Koekaivauksessa painanteista 1 ja 2 saatiin talteen kvartsia, minkä perusteella jäännökset on ajoitettu kivi- tai varhaismetallikautisiksi. |
| metsakeskus.1000000897 |
890 |
Badjeseavttet |
10002 |
12001 |
13001 |
11028 |
27000 |
496706.53400000 |
7749895.89900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000897 |
Kohde sijaitsee Badjeseavttet -nimisen joen pohjoispuolella, vaaran kivikkoisella kaakkoisrinteellä. Joki virtaa parikymmentä metriä alempana kurussa. Kartoituksissa 1989, 2001 ja 2006 rinteessä on todettu kolme painannetta. Painanne 1 on suorakaiteinen (ulkomitat 9,5 x 14 m) ja seinävallien (1,5 x 0,3 m) reunustama. Vallin sisäpuolinen taso on ympäröivää maanpintaa alempana. Pohjan koillispäässä erottuu mahdollinen liesikiveys. Painanteet 2 (sisämitat 7,2 x 4m) ja 3 (2,8 x 1,8 m) sijaitsevat vierekkäin edellisestä 150 m etelään alempana jokirannassa (P = 7752984-979, I = 3496912-920, Z = 240).
Painannetta 1 on pidetty saamelaiseen rautakauteen tai historialliseen aikaan ajoittuvana stalotomt-tyyppisenä jäännöksenä. Koekaivauksessa painanteista 1 ja 2 saatiin talteen kvartsia, minkä perusteella jäännökset on ajoitettu kivi- tai varhaismetallikautisiksi. |
| metsakeskus.1000000898 |
890 |
Matkailuhotelli (kaakko) |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
501486.60200000 |
7755322.72300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000898 |
Utsjoen suljettu Matkailuhotelli sijaitsee Tenon ja Utsjoen välisellä jyrkkärantaisella niemellä. Niemen eteläkärjessä, sen tasaisen 80 m mpy terassin reunassa, on hotellista 80 - 200 metriä itäkaakkoon viiden pyyntikuopan muodostama ketju. Pyyntikuopat ovat noin 10-15 m etäisyydellä terassin reunasta. Kuopat ovat soikeita, pituus on 2 - 3 m ja leveys 1,5 - 3 m. Kuoppien etäisyys toisistaan on 10 - 27 m. |
| metsakeskus.1000000900 |
208 |
Historiankangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
357776.84000000 |
7111412.28400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000900 |
Röykkiö sijaitsee soiden ympäröimän Historiankankaan eteläreunalla. Kohteen eteläpuolella, siitä noin 10 m etäisyydellä, kulkee metsäautotie. Kohde on merkitty maastokarttaan muinaisjäännösmerkillä ja kartassa lukee Lapinhauta. Röykkiö on pyöreä ja 4 m halkaisijaltaan ja sen päälle on kotiseutuyhdistys pystyttänyt muinaisjäännöksestä kertovan kyltin. Röykkiön ympärillä on 1960-luvulla kaivettu soramonttu, joka on metsittynyt. |
| metsakeskus.1000000900 |
208 |
Historiankangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
357776.84000000 |
7111412.28400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000900 |
Röykkiö sijaitsee soiden ympäröimän Historiankankaan eteläreunalla. Kohteen eteläpuolella, siitä noin 10 m etäisyydellä, kulkee metsäautotie. Kohde on merkitty maastokarttaan muinaisjäännösmerkillä ja kartassa lukee Lapinhauta. Röykkiö on pyöreä ja 4 m halkaisijaltaan ja sen päälle on kotiseutuyhdistys pystyttänyt muinaisjäännöksestä kertovan kyltin. Röykkiön ympärillä on 1960-luvulla kaivettu soramonttu, joka on metsittynyt. |
| metsakeskus.1000000901 |
890 |
Luosnjarsuolu |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27000 |
508733.68000000 |
7759780.93700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000901 |
Kuntakeskuksesta n. 8 km alavirtaan on Tenossa suurehko ja matala Luosnjarsuolu-saari. Saarella pn pieniä kalakämppiä, latoja ja aittoja. Rakennusten pohjoispuolella on kaksi lähes kokonaan katajikon peittämää pyöreätä kodanpohjaa, halkaisijaltaan n. 5 m. Samalla kentällä nykyisten rakennusten kanssa, niiden eteläpuolella, on nelikulmaisen ja liesikummullisen kodan pohja sekä mökin kiviperustukset.
SKL luettelo 115. |
| metsakeskus.1000000902 |
890 |
Lohiniva |
10002 |
12001 |
13005 |
11002 |
27000 |
519839.20000000 |
7768257.53900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000902 |
Tenon varressa on Lohinivan yksityiskämppä. Välimaan museotila on paikasta kilometrin verran länteen. Tenon ja Utsjoki-Nuorgam-maantien välisessä maastossa on lampi. Sen kaakkoisrannalla erottuu kaksi kodansijaa. Läntisempi on pyöreä ja halkaisijaltaan n. 4,5 m. Tästä n. 10 m itään oleva toinen kuoppa on suorakaiteen muotoinen ja kaksiosainen, kooltaan n. 7 x 4 m.
|
| metsakeskus.1000000903 |
208 |
Historiankangas SW |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
357595.90800000 |
7111331.31700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000903 |
Kohde sijaitsee soiden ympäröimän Historiankankaan eteläreunalla. Noin 100 m päässä kohteen pohjoispuolella kulkee metsäautotie. Kohteen maasto on metsäaurattu ja kasvaa nykyisellään sekametsätaimikkoa. Röykkiöiden ympäristössä on suuria siirtolohkarekiviä. Kaikkien kolme röykkiön päältä kulkee kaksi aurausuraa. Röykkiöt ovat halkaisijaltaan 5–7 metriä. |
| metsakeskus.1000000903 |
208 |
Historiankangas SW |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
357595.90800000 |
7111331.31700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000903 |
Kohde sijaitsee soiden ympäröimän Historiankankaan eteläreunalla. Noin 100 m päässä kohteen pohjoispuolella kulkee metsäautotie. Kohteen maasto on metsäaurattu ja kasvaa nykyisellään sekametsätaimikkoa. Röykkiöiden ympäristössä on suuria siirtolohkarekiviä. Kaikkien kolme röykkiön päältä kulkee kaksi aurausuraa. Röykkiöt ovat halkaisijaltaan 5–7 metriä. |
| metsakeskus.1000000904 |
890 |
Kalddasluobbal 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
536032.68800000 |
7763939.28600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000904 |
Pulmankijärven keskivaiheille lännestä laskevassa Kalddasjohkassa on laajentuma, Kalddasluobbal-joen muinaisen Jäämeren tasoon kerrostuneen deltan tyvessä. Lompolosta n. 200 m itään on harjanteen tyvellä viiden kuopan ryhmä. Kuopista kaksi on pyöreää ja kolme soikeaa, laajuudeltaan n. 2,5 - 5 m. Lähiympäristössä on useita pyyntikuoppia.
|
| metsakeskus.1000000905 |
890 |
Kalddasluobbal 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
536292.58500000 |
7763979.26900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000905 |
Pulmankijärven keskivaiheille lännestä laskevassa Kalddasjohkassa on laajentuma, Kalddasluobbal-joen muinaisen Jäämeren tasoon kerrostuneen deltan tyvessä. Lompolosta n. 200 itään pn Kalddasluobbal 1. Tästä kohteesta n. 300 m itään on terassin laidalla yksi pyöreä kuoppa, halkaisijaltaan n. 4 m ja syyvyydeltään n. 60 cm. Lähiympäristössä on useita pyyntikuoppia.
|
| metsakeskus.1000000906 |
890 |
Goáskinluoppal |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
499107.57800000 |
7736870.14100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000906 |
Kevojoki laskee lännestä Kevojärveen Kevonsuussa. Tästä n. 1,5 km ylävirtaan on Kevonjoessa laajentuma, Goáskinluoppal. Siinä olevan saaren eteläkärjestä n. 450 m lounaaseen on tasanteella jyrkän tunturirinteen juuressa, kaksi pyyntikuoppaa.
SKL luettelo 118. |
| metsakeskus.1000000907 |
208 |
Kivikangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
353216.66500000 |
7111128.37800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000907 |
Kohde sijaitsee 20–100 m Kälviän ja Kalajoen rajasta pohjoiseen, Kivikankaan Vesinevaan viettävällä länsirinteellä, jossa kulkee lounaasta koilliseen metsäautotie. Kuopat sijaitsevat molemmin puolin tietä. Kivikankaan luoteisreuna on hiekkaista mäntykangasta, jonka pohjoisosassa on tehty avohakkuu. Kuopat ovat halkaisijaltaan 4–6 m. Metsäautotietä lukuun ottamatta alue on koskematon. |
| metsakeskus.1000000908 |
890 |
Ristenäsjavri 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
473288.00000000 |
7705506.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000908 |
Kohteen on löytänyt Hilkka Oksala vuonna 1989.
Kohteen muodostavat yhdeksän pyyntikuoppaa, joista kuopat 1-3 ovat aiemmin tunnettuja. Aiemmin tunnetut kuopat sijaitsevat Kevon retkeilyreitin varrella, kaksi pääpolun eri puolilla noin kymmenen metrin päässä toisistaan ja kolmas polulla näistä noin viisikymmentä metriä koilliseen. Kyseisten kuoppien kohdalla Kevon retkeilyreitti kulkee moniuraisena. Reitin pääpolku kulkee pyyntikuoppa 3:n
poikki. Pyyntikuoppa 2:n poikki kulkee pienempi polku-ura, jollainen sivuaa myös pyyntikuoppaa 1. Pyyntikuoppa 3:n vallin polku on lähes täysin turmellut, ja kuoppaan on polun käytön seurauksena sortunut irtomaata, siten että kuopan alkuperäinen olemus on selvästi hämärtynyt. Aiemmin tuntemattomat pyyntikuopat 4-9 ovat kaivetut noin viidenkymmenen metrin mittaiseksi pohjoiskoillis-etelälounassuuntaiseksi ketjuksi pyyntikuoppien 1 ja 2 pohjoispuolelle, harjun jyrkän
rinteen alle, rinteen ja Ristenasjavrin rannan väliselle melko tasaiselle vyöhykkeelle. Hiekkamaahan kaivetut kuopat ovat sortuneet hyvin loivapiirteisiksi. Myös vallit kuoppien ympärillä ovat loivat ja erottuvat heikosti, useimpien kuoppien luona vallia ei ole lainkaan havaittavissa. Kuoppia ei kuvattu. Mihinkään kohteesta tavattuihin pyyntikuoppiin ei kaivettu lapionpistoja, joten maaperää kuoppien kohdilla ei havainnoitu kuin pintapuolisesti. |
| metsakeskus.1000000909 |
890 |
Ristenäsjavri 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
474503.00000000 |
7706260.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000909 |
Kohteen pyyntikuopista kahdeksan on löytänyt vuonna 1989 Hilkka Oksala. Taarna Valtonen on tarkastanut kohteen vuonna 1999. Vuoden 2011 tarkastuksessa paikallistettiin kohteesta aiemmin tunnettujen kuoppien lisäksi kolme aiemmin kartoittamatonta kuoppaa.
Kohde muodostuu yhdestätoista pyyntikuopasta. Kuopista kahdeksan sijaitsee Ristenäsjavrien välisen puron läheisyydessa, näistä kaksi puron luoteispuolella, ja kuusi muuta puron suuntaisena tiheänä ketjuna puron kaakkoispuolella, jyrkkärinteisen hiekkaharjanteen juurella, noin kaksi metriä puron pintaa korkeammalla. Kolme pyyntikuoppaa sijaitsee samaisen hiekkaharjanteen päällä, aiemmin tunnettu pyyntikuoppa 1 aivan Kevon retkeilyreitin polun vieressä ja kaksi muuta tästä noin 180 metriä koilliseen.
Puron luoteispuolella sijaitsevat kaksi kuoppaa ovat melko kookkaita ja helposti havaittavia, samoin hiekkaharjanteella sijaitsevat kuopat lounaisinta kuoppaa lukuun ottamatta. Useimmat muut kohteen pyyntikuopat ovat kooltaan pienempiä ja loivapiirteisemmiksi sortuneita. Kaikkien kuoppien ympärillä on havaittavissa valli, joka rinteeseen kaivetuissa kuopissa erottuu lähinnä alarinteen puolella. |
| metsakeskus.1000000910 |
890 |
Ylä-Kuolna |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
449767.50800000 |
7672615.91700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000910 |
Inarinjoen varressa on Aslakkalan talo kunnan lounaisimmassa kolkassa. Talosta n. 2,5 km ylävirtaan laskee Inarijokeen idästä Kahkurinoja, jonka suun Pohjoisrannalla Karigasniemi-Angeli -polkutien ja Inarijoen välisessä maastossa on asuinpaikkalöytöjä.
SKL luettelo 193.
Vuoden 1972 havaintojen mukaan liuskekärjen löytöpaikalla havaittiin kvartseja tieltä ja tien reunapenkoilta noin 10 metrin matkalta. Paikalla arvioitiin olevan kivikautisen asuinpaikan, joka on ainakin osittain tuhoutunut tietä tehdessä.
Vuonna 1985 tarkastettiin poikkikirveen katkelman löytöpaikkaa liuskekärjen löytöpaikasta noin 60 metriä luoteeseen. Maastossa havaittiin parinkymmenen metrin levyinen terassi, jolta saatiin kvartsilöytöjä. Paikka ei voitu kuitenkaan maastohavaintojen perusteella luotettavasti määritellä.
Muinaisjäännösalueen rajaaminen edellyttää maastossa tehtäviä tarkempia havaintoja. |
| metsakeskus.1000000911 |
208 |
Uudenhaudankangas |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
362872.71900000 |
7132034.01400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000911 |
Kohde sijaitsee Yli-Limpsiännevan soiden ympäröimällä kalliolla ja kohteen eteläpuolitse 10 m päässä kulkee metsäautotie. Paikalla maasto on tasaista kalliota, jossa kasvaa jäkälää ja suomättäitä sekä siellä täällä pieniä mäntyjä. Kohteessa on vuoden 2003 inventoinnissa havaittu neljä epämääräistä kivikehää, joista pienin on ilmeisesti liesikiveys. Kolme muuta ovat kooltaan noin 1,5 x 3 m. Kehät ovat suorakaiteen muotoisia.
Alueella on sittemmin todettu olevan useampia erilaisia kivirakennelmia, joiden on arveltu ajoittuvan 1900-luvulle. |
| metsakeskus.1000000912 |
208 |
Malkakorpi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
353442.56800000 |
7113821.30300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000912 |
Kohde sijaitsee Pitkäjärven pohjoispuolella sijaitsevan Hietakankaan koillispäässä, turkistarhan itäpuolelta kulkevan metsäautotien varrella noin 5 metriä tiestä itään. Kohteessa on 2 m ja 4 m halkaisijaltaan olevat pyyntikuopat. |
| metsakeskus.1000000913 |
890 |
Suttesája |
10002 |
12006 |
13083 |
11006 |
27000 |
465471.16100000 |
7698695.45800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000913 |
Kohde sijaitsee Karigasniemen - Kaamasen maantien tuntumassa, tien pohjoispuolella 11 km Karigasniemeltä itään, lähellä paikkaa josta Kevon luonnonpuiston läpi johtava patikointireitti alkaa. Alueella on saamelaiseen kansanuskoperinteeseen liittyvä Sulaojan eli Suttesájan pyhä lähde (gáldu) sekä siihen ja Kevon polkuun liittyviä matkailurakennelmia, mm. viitoitettu ja osin porrastettu kävelypolku, useita tiedotustauluja sekä lähteen rannassa sijaitseva katselutasanne. Itse lähde sijaitsee moreeniharjujen välisessä kurussa. Lähde muodostaa kirkasvetisen pitkän lammen, josta saa alkunsa Sulajoki (Suttesjohka) ja Sulaoja.
Alueelle on suunniteltu 2000-luvulla vedenottamoa, joka tarkastuksen 2002 perusteella suunniteltu ei sijoittuisi suoraan Sulaojan lähteen tunnetun muinaisjäännöksen alueelle.
Sulaojan kaakkoispuolella (n. x=7701680, y=3465680) on todettu kivistä ladottu liesikehä, tyypiltään ehkä lähinnä saamelaiseen rautakauteen/historialliseen aikaan kuuluva.
Havaintojen ja perimätiedon perusteella alueella saattaa olla enemmänkin etenkin saamelaisaikaan liittyviä muinaisjäännöksiä. Maankäytön suunnittelu edellyttää ympäristövaikutusten arviointia ja tarkempia arkeologisia tutkimuksia.
2011 inventoinnissa liesikehää ei tarkastettu. |
| metsakeskus.1000000914 |
208 |
Vääräneva |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
364147.21800000 |
7129465.05300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000914 |
Kohde sijaitsee Vääränevan itäpuolella sijaitsevalla kalliolla. Kohteen itäpuolella, noin 70 metrin etäisyydellä, kulkee metsäautotie Mehtäkylän Yli-Limpsiästä Taluskylän Kytölään. Kohteessa on kolme kallion laelle rakennettua röykkiötä, joista kaksi on suurimmaksi osaksi sammalen peitossa. Kaksi röykkiötä on pyöreää ja halkaisijaltaan noin 5 m. Suurin röykkiö on mitoiltaan 11 x 6 m. Alue on jäkäläkalliota, jossa kasvaa jokunen mänty. |
| metsakeskus.1000000914 |
208 |
Vääräneva |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
364147.21800000 |
7129465.05300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000914 |
Kohde sijaitsee Vääränevan itäpuolella sijaitsevalla kalliolla. Kohteen itäpuolella, noin 70 metrin etäisyydellä, kulkee metsäautotie Mehtäkylän Yli-Limpsiästä Taluskylän Kytölään. Kohteessa on kolme kallion laelle rakennettua röykkiötä, joista kaksi on suurimmaksi osaksi sammalen peitossa. Kaksi röykkiötä on pyöreää ja halkaisijaltaan noin 5 m. Suurin röykkiö on mitoiltaan 11 x 6 m. Alue on jäkäläkalliota, jossa kasvaa jokunen mänty. |
| metsakeskus.1000000915 |
208 |
Haka |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
357579.87200000 |
7124940.84300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000915 |
Kohde sijaitsee Pitkäsenkylän peltoaukeiden itäpuolella sijaitsevalla kalliolla. Kallion eteläpuolitse kulkee Pitkäsenkylän Esalankankaalta Looppiin metsätie. Röykkiöistä suurin on kooltaan 14 x 13 m ja sen pohjoisosa on tuhottu noin 15 neliömetrin alalta. Muut röykkiöt ovat pyöreitä ja halkaisijaltaan 3–4 m. Isossa röykkiössä on havaittavissa erillisiä kivikehiä ja tuhotulla alueella oli palaneita ihmisen luita. |
| metsakeskus.1000000915 |
208 |
Haka |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
357579.87200000 |
7124940.84300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000915 |
Kohde sijaitsee Pitkäsenkylän peltoaukeiden itäpuolella sijaitsevalla kalliolla. Kallion eteläpuolitse kulkee Pitkäsenkylän Esalankankaalta Looppiin metsätie. Röykkiöistä suurin on kooltaan 14 x 13 m ja sen pohjoisosa on tuhottu noin 15 neliömetrin alalta. Muut röykkiöt ovat pyöreitä ja halkaisijaltaan 3–4 m. Isossa röykkiössä on havaittavissa erillisiä kivikehiä ja tuhotulla alueella oli palaneita ihmisen luita. |
| metsakeskus.1000000916 |
261 |
Tieva |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
446269.00000000 |
7544925.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000916 |
Kohde sijaitsee Seurujoen pohjoispuolella. Tievan kämpästä 100 - 400 m länsiluoteeseen on 11 kookasta ja 5 pienempää pyyntikuoppaa 15 metrin välein itä-länsisuuntaisessa rivissä kankaan etelälaidalla. Vuoden 2013 inventoinnissa kuoppia on rekisteröity 19 kappaletta. |
| metsakeskus.1000000917 |
261 |
Vierelä |
10002 |
12002 |
13023 |
11006 |
27000 |
429886.73600000 |
7529214.54300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000917 |
Kesähautapaikka sijaitsee Kiistalan kylässä, n. 800 m koulurakennuksesta luoteeseen, maantien länsipuolella. |
| metsakeskus.1000000918 |
261 |
Haminamaa |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
453251.26600000 |
7572018.38200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000918 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Haminaojan itäpuolella Haminalammit -nimisen pienten lampien läheisyydessä, n. 10 km Pokasta koilliseen, Pokasta Ivaloon vievän tien itäpuolella. |
| metsakeskus.1000000919 |
261 |
Pitslomakangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
450947.29900000 |
7515579.07600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000919 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Sattasen länsirannalla, Sattasen ja Pitslomaojan välisessä maastossa, n. 700 m Pitslomaojan suulta pohjoiseen, n. 1,65 km länteen Kittilän ja Sodankylän kunnan rajasta. |
| metsakeskus.1000000920 |
261 |
Narkipuoltsa 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
411697.95600000 |
7580190.02400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000920 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Narkijärven pohjoispuolella, n. 850 m Puoltsaojan suulta pohjoiseen, ojan itärannalla. Kuoppia on 14. |
| metsakeskus.1000000921 |
261 |
Narkipuoltsa 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
411954.85300000 |
7581358.55200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000921 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Narkijärven pohjoispuolella, n. 2 km Puoltsaojan suulta pohjoiskoilliseen, kahden lammen välisessä maastossa. Kuoppia on 13 noin 200 m matkalla. |
| metsakeskus.1000000922 |
261 |
Narkipuoltsa 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
411866.88700000 |
7581613.44800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000922 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Narkijärven pohjoispuolella, Puoltsaojan suulta n. 2,2 km pohjoiseen ojan itärannalla. Järjestelmässä on yhdeksän kuoppaa noin 200 m matkalla. |
| metsakeskus.1000000923 |
261 |
Narkipuoltsa 4 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
412040.82100000 |
7582105.25300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000923 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Narkijärven pohjoispuolella, Puoltsaojan suulta n. 2,8 km pohjoiskoilliseen nimettömän lammen koillisrannalla, n. 530 m autiotuvasta itäkakkoon. Yhdeksän kuopan jono kaartuvassa muodostelmassa. |
| metsakeskus.1000000924 |
890 |
Bálggatbákti |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
449627.55000000 |
7683341.60800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000924 |
Inarinjoen varressa, joen ja Karigasniemi-Angeli -polkutien välissä on Kamiljoen (Gameljohka/Gamelveadji) talo. Talosta n. 900 m lounaaseen tien itäpuolella, tien ja poroaidan välissä on kaksi maatunutta pyyntikuoppaa portille johtavan ajouran pohjoispuolella. Aidan itäpuolella, portista n. 150 m itäkoilliseen, on kaksi soikeaa kivikehää. Ne ovat ilmeisesti kodan tulisijoja kurun reunassa. Portin eteläpuolella on kolme suorakaiteen muotoista kivilatomusta rivissä 12 - 14 m:n päässä toisistaan. Latomukset ovat kooltaan n. 1,3 - 1,6 x 0,9 - 1,1 m, korkeutta niillä on 5 - 15 cm.
SKL luettelo 123.
Alueelta on kartoitettu viimeistään vuonna 1964 seitsemän peurahautaa. Utsjoen inventoinnin yhteydessä 1990 alueelta löytyi kaksi matalaa maatuneiksi pyyntikuopiksi luokiteltavissa olevaa painannetta Karigasniemi - Angeli -polku tien itäpuolelta, tien ja poroaidan välistä. Pyyntikuopat sijaitsivat poroaidan veräjälle johtavan ajouran pohjoispuolella. Poroaidan itäpuolella alkoi melko tasainen kuolpuna, joka päättyi idässä kuruun. Kurun reunalta n. 150 m poroaidan veräjästä itäkoilliseen löytyi kaksi soikeaa kivistä ladottua kehää, ilmeisesti kodan tulisijoja. Ensimmäinen tulisija oli noin 1, 5 m: n päässä törmän reunasta, sen pituusakseli oli samansuuntainen kuin törmän reuna ja koko 95 x 75 cm. Toinen tulisija oli 9,5 m:n päässä edellisestä, suoraan poispäin kurun reunasta. Se oli noin 125 x 100 cm. Poroaidan veräjän eteläpuolelta löytyi lisäksi kolmen suorakaiteen muotoisen kivilatomuksen muodostama rivi.
Vuoden 1993 tarkastuksessa havaittiin alueella neljä pyyntikuoppaa, jotka olivat pieniä, matalia ja soikeita. Lisäksi havaittiin yksi nelisivuinen latomus ja kaksi kivikautiseksi arvioitua asuinpaikkaa (kvartsia ja palaneita kiviä).1960-luvulla kartoitetuista pyyntikuopista kolmen arvioitiin sittemmin kadonneen.
Kaivauksissa vuonna 2008 tutkittiin yhden lieden aluetta ja ympäristöä. Kaivausalueen laajuus oli yhteensä 49 m2. Liesi oli pyöreähkön muotoinen ja kivillä täytetty tulisija, jossa oli kaksi kiveä osoittaen permikkää ja yksi suurempi posiokivi. Löytöinä talteen otettiin n. 47 g palamatonta luuta, alle gramma palanutta luuta ja puukon kahvan päätehela. Osteologisen analyysin perusteella lähes kaikki luut olivat peuran/poron luita. Näiden lisäksi tunnistettiin yksi linnun luu. Kaivausten yhteydessä otettiin myös maanäytteitä, joista analysoitiin fosfaatit. Liesi on ajoitettavissa rakenteensa ja radiohiiliajoituksen perusteella keskiajan loppuun tai uudelle ajalle, 1460-1640 AD.
Suorakaiteenmuotoiset liesilatomukset, permukkaliedet sekä soikeat ja pyöreät liedet liittyvät saamelaiseen arkeologiseen kulttuuriperintöön.
Kohde tarkastettiin vuoden 2024 inventoinnissa, rakenteiden sijainteja on korjattu. |
| metsakeskus.1000000924 |
890 |
Bálggatbákti |
10002 |
12004 |
13049 |
11019 |
27000 |
449627.55000000 |
7683341.60800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000924 |
Inarinjoen varressa, joen ja Karigasniemi-Angeli -polkutien välissä on Kamiljoen (Gameljohka/Gamelveadji) talo. Talosta n. 900 m lounaaseen tien itäpuolella, tien ja poroaidan välissä on kaksi maatunutta pyyntikuoppaa portille johtavan ajouran pohjoispuolella. Aidan itäpuolella, portista n. 150 m itäkoilliseen, on kaksi soikeaa kivikehää. Ne ovat ilmeisesti kodan tulisijoja kurun reunassa. Portin eteläpuolella on kolme suorakaiteen muotoista kivilatomusta rivissä 12 - 14 m:n päässä toisistaan. Latomukset ovat kooltaan n. 1,3 - 1,6 x 0,9 - 1,1 m, korkeutta niillä on 5 - 15 cm.
SKL luettelo 123.
Alueelta on kartoitettu viimeistään vuonna 1964 seitsemän peurahautaa. Utsjoen inventoinnin yhteydessä 1990 alueelta löytyi kaksi matalaa maatuneiksi pyyntikuopiksi luokiteltavissa olevaa painannetta Karigasniemi - Angeli -polku tien itäpuolelta, tien ja poroaidan välistä. Pyyntikuopat sijaitsivat poroaidan veräjälle johtavan ajouran pohjoispuolella. Poroaidan itäpuolella alkoi melko tasainen kuolpuna, joka päättyi idässä kuruun. Kurun reunalta n. 150 m poroaidan veräjästä itäkoilliseen löytyi kaksi soikeaa kivistä ladottua kehää, ilmeisesti kodan tulisijoja. Ensimmäinen tulisija oli noin 1, 5 m: n päässä törmän reunasta, sen pituusakseli oli samansuuntainen kuin törmän reuna ja koko 95 x 75 cm. Toinen tulisija oli 9,5 m:n päässä edellisestä, suoraan poispäin kurun reunasta. Se oli noin 125 x 100 cm. Poroaidan veräjän eteläpuolelta löytyi lisäksi kolmen suorakaiteen muotoisen kivilatomuksen muodostama rivi.
Vuoden 1993 tarkastuksessa havaittiin alueella neljä pyyntikuoppaa, jotka olivat pieniä, matalia ja soikeita. Lisäksi havaittiin yksi nelisivuinen latomus ja kaksi kivikautiseksi arvioitua asuinpaikkaa (kvartsia ja palaneita kiviä).1960-luvulla kartoitetuista pyyntikuopista kolmen arvioitiin sittemmin kadonneen.
Kaivauksissa vuonna 2008 tutkittiin yhden lieden aluetta ja ympäristöä. Kaivausalueen laajuus oli yhteensä 49 m2. Liesi oli pyöreähkön muotoinen ja kivillä täytetty tulisija, jossa oli kaksi kiveä osoittaen permikkää ja yksi suurempi posiokivi. Löytöinä talteen otettiin n. 47 g palamatonta luuta, alle gramma palanutta luuta ja puukon kahvan päätehela. Osteologisen analyysin perusteella lähes kaikki luut olivat peuran/poron luita. Näiden lisäksi tunnistettiin yksi linnun luu. Kaivausten yhteydessä otettiin myös maanäytteitä, joista analysoitiin fosfaatit. Liesi on ajoitettavissa rakenteensa ja radiohiiliajoituksen perusteella keskiajan loppuun tai uudelle ajalle, 1460-1640 AD.
Suorakaiteenmuotoiset liesilatomukset, permukkaliedet sekä soikeat ja pyöreät liedet liittyvät saamelaiseen arkeologiseen kulttuuriperintöön.
Kohde tarkastettiin vuoden 2024 inventoinnissa, rakenteiden sijainteja on korjattu. |
| metsakeskus.1000000924 |
890 |
Bálggatbákti |
10002 |
12004 |
13049 |
11010 |
27004 |
449627.55000000 |
7683341.60800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000924 |
Inarinjoen varressa, joen ja Karigasniemi-Angeli -polkutien välissä on Kamiljoen (Gameljohka/Gamelveadji) talo. Talosta n. 900 m lounaaseen tien itäpuolella, tien ja poroaidan välissä on kaksi maatunutta pyyntikuoppaa portille johtavan ajouran pohjoispuolella. Aidan itäpuolella, portista n. 150 m itäkoilliseen, on kaksi soikeaa kivikehää. Ne ovat ilmeisesti kodan tulisijoja kurun reunassa. Portin eteläpuolella on kolme suorakaiteen muotoista kivilatomusta rivissä 12 - 14 m:n päässä toisistaan. Latomukset ovat kooltaan n. 1,3 - 1,6 x 0,9 - 1,1 m, korkeutta niillä on 5 - 15 cm.
SKL luettelo 123.
Alueelta on kartoitettu viimeistään vuonna 1964 seitsemän peurahautaa. Utsjoen inventoinnin yhteydessä 1990 alueelta löytyi kaksi matalaa maatuneiksi pyyntikuopiksi luokiteltavissa olevaa painannetta Karigasniemi - Angeli -polku tien itäpuolelta, tien ja poroaidan välistä. Pyyntikuopat sijaitsivat poroaidan veräjälle johtavan ajouran pohjoispuolella. Poroaidan itäpuolella alkoi melko tasainen kuolpuna, joka päättyi idässä kuruun. Kurun reunalta n. 150 m poroaidan veräjästä itäkoilliseen löytyi kaksi soikeaa kivistä ladottua kehää, ilmeisesti kodan tulisijoja. Ensimmäinen tulisija oli noin 1, 5 m: n päässä törmän reunasta, sen pituusakseli oli samansuuntainen kuin törmän reuna ja koko 95 x 75 cm. Toinen tulisija oli 9,5 m:n päässä edellisestä, suoraan poispäin kurun reunasta. Se oli noin 125 x 100 cm. Poroaidan veräjän eteläpuolelta löytyi lisäksi kolmen suorakaiteen muotoisen kivilatomuksen muodostama rivi.
Vuoden 1993 tarkastuksessa havaittiin alueella neljä pyyntikuoppaa, jotka olivat pieniä, matalia ja soikeita. Lisäksi havaittiin yksi nelisivuinen latomus ja kaksi kivikautiseksi arvioitua asuinpaikkaa (kvartsia ja palaneita kiviä).1960-luvulla kartoitetuista pyyntikuopista kolmen arvioitiin sittemmin kadonneen.
Kaivauksissa vuonna 2008 tutkittiin yhden lieden aluetta ja ympäristöä. Kaivausalueen laajuus oli yhteensä 49 m2. Liesi oli pyöreähkön muotoinen ja kivillä täytetty tulisija, jossa oli kaksi kiveä osoittaen permikkää ja yksi suurempi posiokivi. Löytöinä talteen otettiin n. 47 g palamatonta luuta, alle gramma palanutta luuta ja puukon kahvan päätehela. Osteologisen analyysin perusteella lähes kaikki luut olivat peuran/poron luita. Näiden lisäksi tunnistettiin yksi linnun luu. Kaivausten yhteydessä otettiin myös maanäytteitä, joista analysoitiin fosfaatit. Liesi on ajoitettavissa rakenteensa ja radiohiiliajoituksen perusteella keskiajan loppuun tai uudelle ajalle, 1460-1640 AD.
Suorakaiteenmuotoiset liesilatomukset, permukkaliedet sekä soikeat ja pyöreät liedet liittyvät saamelaiseen arkeologiseen kulttuuriperintöön.
Kohde tarkastettiin vuoden 2024 inventoinnissa, rakenteiden sijainteja on korjattu. |
| metsakeskus.1000000924 |
890 |
Bálggatbákti |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27005 |
449627.55000000 |
7683341.60800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000924 |
Inarinjoen varressa, joen ja Karigasniemi-Angeli -polkutien välissä on Kamiljoen (Gameljohka/Gamelveadji) talo. Talosta n. 900 m lounaaseen tien itäpuolella, tien ja poroaidan välissä on kaksi maatunutta pyyntikuoppaa portille johtavan ajouran pohjoispuolella. Aidan itäpuolella, portista n. 150 m itäkoilliseen, on kaksi soikeaa kivikehää. Ne ovat ilmeisesti kodan tulisijoja kurun reunassa. Portin eteläpuolella on kolme suorakaiteen muotoista kivilatomusta rivissä 12 - 14 m:n päässä toisistaan. Latomukset ovat kooltaan n. 1,3 - 1,6 x 0,9 - 1,1 m, korkeutta niillä on 5 - 15 cm.
SKL luettelo 123.
Alueelta on kartoitettu viimeistään vuonna 1964 seitsemän peurahautaa. Utsjoen inventoinnin yhteydessä 1990 alueelta löytyi kaksi matalaa maatuneiksi pyyntikuopiksi luokiteltavissa olevaa painannetta Karigasniemi - Angeli -polku tien itäpuolelta, tien ja poroaidan välistä. Pyyntikuopat sijaitsivat poroaidan veräjälle johtavan ajouran pohjoispuolella. Poroaidan itäpuolella alkoi melko tasainen kuolpuna, joka päättyi idässä kuruun. Kurun reunalta n. 150 m poroaidan veräjästä itäkoilliseen löytyi kaksi soikeaa kivistä ladottua kehää, ilmeisesti kodan tulisijoja. Ensimmäinen tulisija oli noin 1, 5 m: n päässä törmän reunasta, sen pituusakseli oli samansuuntainen kuin törmän reuna ja koko 95 x 75 cm. Toinen tulisija oli 9,5 m:n päässä edellisestä, suoraan poispäin kurun reunasta. Se oli noin 125 x 100 cm. Poroaidan veräjän eteläpuolelta löytyi lisäksi kolmen suorakaiteen muotoisen kivilatomuksen muodostama rivi.
Vuoden 1993 tarkastuksessa havaittiin alueella neljä pyyntikuoppaa, jotka olivat pieniä, matalia ja soikeita. Lisäksi havaittiin yksi nelisivuinen latomus ja kaksi kivikautiseksi arvioitua asuinpaikkaa (kvartsia ja palaneita kiviä).1960-luvulla kartoitetuista pyyntikuopista kolmen arvioitiin sittemmin kadonneen.
Kaivauksissa vuonna 2008 tutkittiin yhden lieden aluetta ja ympäristöä. Kaivausalueen laajuus oli yhteensä 49 m2. Liesi oli pyöreähkön muotoinen ja kivillä täytetty tulisija, jossa oli kaksi kiveä osoittaen permikkää ja yksi suurempi posiokivi. Löytöinä talteen otettiin n. 47 g palamatonta luuta, alle gramma palanutta luuta ja puukon kahvan päätehela. Osteologisen analyysin perusteella lähes kaikki luut olivat peuran/poron luita. Näiden lisäksi tunnistettiin yksi linnun luu. Kaivausten yhteydessä otettiin myös maanäytteitä, joista analysoitiin fosfaatit. Liesi on ajoitettavissa rakenteensa ja radiohiiliajoituksen perusteella keskiajan loppuun tai uudelle ajalle, 1460-1640 AD.
Suorakaiteenmuotoiset liesilatomukset, permukkaliedet sekä soikeat ja pyöreät liedet liittyvät saamelaiseen arkeologiseen kulttuuriperintöön.
Kohde tarkastettiin vuoden 2024 inventoinnissa, rakenteiden sijainteja on korjattu. |
| metsakeskus.1000000924 |
890 |
Bálggatbákti |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27006 |
449627.55000000 |
7683341.60800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000924 |
Inarinjoen varressa, joen ja Karigasniemi-Angeli -polkutien välissä on Kamiljoen (Gameljohka/Gamelveadji) talo. Talosta n. 900 m lounaaseen tien itäpuolella, tien ja poroaidan välissä on kaksi maatunutta pyyntikuoppaa portille johtavan ajouran pohjoispuolella. Aidan itäpuolella, portista n. 150 m itäkoilliseen, on kaksi soikeaa kivikehää. Ne ovat ilmeisesti kodan tulisijoja kurun reunassa. Portin eteläpuolella on kolme suorakaiteen muotoista kivilatomusta rivissä 12 - 14 m:n päässä toisistaan. Latomukset ovat kooltaan n. 1,3 - 1,6 x 0,9 - 1,1 m, korkeutta niillä on 5 - 15 cm.
SKL luettelo 123.
Alueelta on kartoitettu viimeistään vuonna 1964 seitsemän peurahautaa. Utsjoen inventoinnin yhteydessä 1990 alueelta löytyi kaksi matalaa maatuneiksi pyyntikuopiksi luokiteltavissa olevaa painannetta Karigasniemi - Angeli -polku tien itäpuolelta, tien ja poroaidan välistä. Pyyntikuopat sijaitsivat poroaidan veräjälle johtavan ajouran pohjoispuolella. Poroaidan itäpuolella alkoi melko tasainen kuolpuna, joka päättyi idässä kuruun. Kurun reunalta n. 150 m poroaidan veräjästä itäkoilliseen löytyi kaksi soikeaa kivistä ladottua kehää, ilmeisesti kodan tulisijoja. Ensimmäinen tulisija oli noin 1, 5 m: n päässä törmän reunasta, sen pituusakseli oli samansuuntainen kuin törmän reuna ja koko 95 x 75 cm. Toinen tulisija oli 9,5 m:n päässä edellisestä, suoraan poispäin kurun reunasta. Se oli noin 125 x 100 cm. Poroaidan veräjän eteläpuolelta löytyi lisäksi kolmen suorakaiteen muotoisen kivilatomuksen muodostama rivi.
Vuoden 1993 tarkastuksessa havaittiin alueella neljä pyyntikuoppaa, jotka olivat pieniä, matalia ja soikeita. Lisäksi havaittiin yksi nelisivuinen latomus ja kaksi kivikautiseksi arvioitua asuinpaikkaa (kvartsia ja palaneita kiviä).1960-luvulla kartoitetuista pyyntikuopista kolmen arvioitiin sittemmin kadonneen.
Kaivauksissa vuonna 2008 tutkittiin yhden lieden aluetta ja ympäristöä. Kaivausalueen laajuus oli yhteensä 49 m2. Liesi oli pyöreähkön muotoinen ja kivillä täytetty tulisija, jossa oli kaksi kiveä osoittaen permikkää ja yksi suurempi posiokivi. Löytöinä talteen otettiin n. 47 g palamatonta luuta, alle gramma palanutta luuta ja puukon kahvan päätehela. Osteologisen analyysin perusteella lähes kaikki luut olivat peuran/poron luita. Näiden lisäksi tunnistettiin yksi linnun luu. Kaivausten yhteydessä otettiin myös maanäytteitä, joista analysoitiin fosfaatit. Liesi on ajoitettavissa rakenteensa ja radiohiiliajoituksen perusteella keskiajan loppuun tai uudelle ajalle, 1460-1640 AD.
Suorakaiteenmuotoiset liesilatomukset, permukkaliedet sekä soikeat ja pyöreät liedet liittyvät saamelaiseen arkeologiseen kulttuuriperintöön.
Kohde tarkastettiin vuoden 2024 inventoinnissa, rakenteiden sijainteja on korjattu. |
| metsakeskus.1000000924 |
890 |
Bálggatbákti |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27006 |
449627.55000000 |
7683341.60800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000924 |
Inarinjoen varressa, joen ja Karigasniemi-Angeli -polkutien välissä on Kamiljoen (Gameljohka/Gamelveadji) talo. Talosta n. 900 m lounaaseen tien itäpuolella, tien ja poroaidan välissä on kaksi maatunutta pyyntikuoppaa portille johtavan ajouran pohjoispuolella. Aidan itäpuolella, portista n. 150 m itäkoilliseen, on kaksi soikeaa kivikehää. Ne ovat ilmeisesti kodan tulisijoja kurun reunassa. Portin eteläpuolella on kolme suorakaiteen muotoista kivilatomusta rivissä 12 - 14 m:n päässä toisistaan. Latomukset ovat kooltaan n. 1,3 - 1,6 x 0,9 - 1,1 m, korkeutta niillä on 5 - 15 cm.
SKL luettelo 123.
Alueelta on kartoitettu viimeistään vuonna 1964 seitsemän peurahautaa. Utsjoen inventoinnin yhteydessä 1990 alueelta löytyi kaksi matalaa maatuneiksi pyyntikuopiksi luokiteltavissa olevaa painannetta Karigasniemi - Angeli -polku tien itäpuolelta, tien ja poroaidan välistä. Pyyntikuopat sijaitsivat poroaidan veräjälle johtavan ajouran pohjoispuolella. Poroaidan itäpuolella alkoi melko tasainen kuolpuna, joka päättyi idässä kuruun. Kurun reunalta n. 150 m poroaidan veräjästä itäkoilliseen löytyi kaksi soikeaa kivistä ladottua kehää, ilmeisesti kodan tulisijoja. Ensimmäinen tulisija oli noin 1, 5 m: n päässä törmän reunasta, sen pituusakseli oli samansuuntainen kuin törmän reuna ja koko 95 x 75 cm. Toinen tulisija oli 9,5 m:n päässä edellisestä, suoraan poispäin kurun reunasta. Se oli noin 125 x 100 cm. Poroaidan veräjän eteläpuolelta löytyi lisäksi kolmen suorakaiteen muotoisen kivilatomuksen muodostama rivi.
Vuoden 1993 tarkastuksessa havaittiin alueella neljä pyyntikuoppaa, jotka olivat pieniä, matalia ja soikeita. Lisäksi havaittiin yksi nelisivuinen latomus ja kaksi kivikautiseksi arvioitua asuinpaikkaa (kvartsia ja palaneita kiviä).1960-luvulla kartoitetuista pyyntikuopista kolmen arvioitiin sittemmin kadonneen.
Kaivauksissa vuonna 2008 tutkittiin yhden lieden aluetta ja ympäristöä. Kaivausalueen laajuus oli yhteensä 49 m2. Liesi oli pyöreähkön muotoinen ja kivillä täytetty tulisija, jossa oli kaksi kiveä osoittaen permikkää ja yksi suurempi posiokivi. Löytöinä talteen otettiin n. 47 g palamatonta luuta, alle gramma palanutta luuta ja puukon kahvan päätehela. Osteologisen analyysin perusteella lähes kaikki luut olivat peuran/poron luita. Näiden lisäksi tunnistettiin yksi linnun luu. Kaivausten yhteydessä otettiin myös maanäytteitä, joista analysoitiin fosfaatit. Liesi on ajoitettavissa rakenteensa ja radiohiiliajoituksen perusteella keskiajan loppuun tai uudelle ajalle, 1460-1640 AD.
Suorakaiteenmuotoiset liesilatomukset, permukkaliedet sekä soikeat ja pyöreät liedet liittyvät saamelaiseen arkeologiseen kulttuuriperintöön.
Kohde tarkastettiin vuoden 2024 inventoinnissa, rakenteiden sijainteja on korjattu. |
| metsakeskus.1000000924 |
890 |
Bálggatbákti |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
449627.55000000 |
7683341.60800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000924 |
Inarinjoen varressa, joen ja Karigasniemi-Angeli -polkutien välissä on Kamiljoen (Gameljohka/Gamelveadji) talo. Talosta n. 900 m lounaaseen tien itäpuolella, tien ja poroaidan välissä on kaksi maatunutta pyyntikuoppaa portille johtavan ajouran pohjoispuolella. Aidan itäpuolella, portista n. 150 m itäkoilliseen, on kaksi soikeaa kivikehää. Ne ovat ilmeisesti kodan tulisijoja kurun reunassa. Portin eteläpuolella on kolme suorakaiteen muotoista kivilatomusta rivissä 12 - 14 m:n päässä toisistaan. Latomukset ovat kooltaan n. 1,3 - 1,6 x 0,9 - 1,1 m, korkeutta niillä on 5 - 15 cm.
SKL luettelo 123.
Alueelta on kartoitettu viimeistään vuonna 1964 seitsemän peurahautaa. Utsjoen inventoinnin yhteydessä 1990 alueelta löytyi kaksi matalaa maatuneiksi pyyntikuopiksi luokiteltavissa olevaa painannetta Karigasniemi - Angeli -polku tien itäpuolelta, tien ja poroaidan välistä. Pyyntikuopat sijaitsivat poroaidan veräjälle johtavan ajouran pohjoispuolella. Poroaidan itäpuolella alkoi melko tasainen kuolpuna, joka päättyi idässä kuruun. Kurun reunalta n. 150 m poroaidan veräjästä itäkoilliseen löytyi kaksi soikeaa kivistä ladottua kehää, ilmeisesti kodan tulisijoja. Ensimmäinen tulisija oli noin 1, 5 m: n päässä törmän reunasta, sen pituusakseli oli samansuuntainen kuin törmän reuna ja koko 95 x 75 cm. Toinen tulisija oli 9,5 m:n päässä edellisestä, suoraan poispäin kurun reunasta. Se oli noin 125 x 100 cm. Poroaidan veräjän eteläpuolelta löytyi lisäksi kolmen suorakaiteen muotoisen kivilatomuksen muodostama rivi.
Vuoden 1993 tarkastuksessa havaittiin alueella neljä pyyntikuoppaa, jotka olivat pieniä, matalia ja soikeita. Lisäksi havaittiin yksi nelisivuinen latomus ja kaksi kivikautiseksi arvioitua asuinpaikkaa (kvartsia ja palaneita kiviä).1960-luvulla kartoitetuista pyyntikuopista kolmen arvioitiin sittemmin kadonneen.
Kaivauksissa vuonna 2008 tutkittiin yhden lieden aluetta ja ympäristöä. Kaivausalueen laajuus oli yhteensä 49 m2. Liesi oli pyöreähkön muotoinen ja kivillä täytetty tulisija, jossa oli kaksi kiveä osoittaen permikkää ja yksi suurempi posiokivi. Löytöinä talteen otettiin n. 47 g palamatonta luuta, alle gramma palanutta luuta ja puukon kahvan päätehela. Osteologisen analyysin perusteella lähes kaikki luut olivat peuran/poron luita. Näiden lisäksi tunnistettiin yksi linnun luu. Kaivausten yhteydessä otettiin myös maanäytteitä, joista analysoitiin fosfaatit. Liesi on ajoitettavissa rakenteensa ja radiohiiliajoituksen perusteella keskiajan loppuun tai uudelle ajalle, 1460-1640 AD.
Suorakaiteenmuotoiset liesilatomukset, permukkaliedet sekä soikeat ja pyöreät liedet liittyvät saamelaiseen arkeologiseen kulttuuriperintöön.
Kohde tarkastettiin vuoden 2024 inventoinnissa, rakenteiden sijainteja on korjattu. |
| metsakeskus.1000000924 |
890 |
Bálggatbákti |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
449627.55000000 |
7683341.60800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000924 |
Inarinjoen varressa, joen ja Karigasniemi-Angeli -polkutien välissä on Kamiljoen (Gameljohka/Gamelveadji) talo. Talosta n. 900 m lounaaseen tien itäpuolella, tien ja poroaidan välissä on kaksi maatunutta pyyntikuoppaa portille johtavan ajouran pohjoispuolella. Aidan itäpuolella, portista n. 150 m itäkoilliseen, on kaksi soikeaa kivikehää. Ne ovat ilmeisesti kodan tulisijoja kurun reunassa. Portin eteläpuolella on kolme suorakaiteen muotoista kivilatomusta rivissä 12 - 14 m:n päässä toisistaan. Latomukset ovat kooltaan n. 1,3 - 1,6 x 0,9 - 1,1 m, korkeutta niillä on 5 - 15 cm.
SKL luettelo 123.
Alueelta on kartoitettu viimeistään vuonna 1964 seitsemän peurahautaa. Utsjoen inventoinnin yhteydessä 1990 alueelta löytyi kaksi matalaa maatuneiksi pyyntikuopiksi luokiteltavissa olevaa painannetta Karigasniemi - Angeli -polku tien itäpuolelta, tien ja poroaidan välistä. Pyyntikuopat sijaitsivat poroaidan veräjälle johtavan ajouran pohjoispuolella. Poroaidan itäpuolella alkoi melko tasainen kuolpuna, joka päättyi idässä kuruun. Kurun reunalta n. 150 m poroaidan veräjästä itäkoilliseen löytyi kaksi soikeaa kivistä ladottua kehää, ilmeisesti kodan tulisijoja. Ensimmäinen tulisija oli noin 1, 5 m: n päässä törmän reunasta, sen pituusakseli oli samansuuntainen kuin törmän reuna ja koko 95 x 75 cm. Toinen tulisija oli 9,5 m:n päässä edellisestä, suoraan poispäin kurun reunasta. Se oli noin 125 x 100 cm. Poroaidan veräjän eteläpuolelta löytyi lisäksi kolmen suorakaiteen muotoisen kivilatomuksen muodostama rivi.
Vuoden 1993 tarkastuksessa havaittiin alueella neljä pyyntikuoppaa, jotka olivat pieniä, matalia ja soikeita. Lisäksi havaittiin yksi nelisivuinen latomus ja kaksi kivikautiseksi arvioitua asuinpaikkaa (kvartsia ja palaneita kiviä).1960-luvulla kartoitetuista pyyntikuopista kolmen arvioitiin sittemmin kadonneen.
Kaivauksissa vuonna 2008 tutkittiin yhden lieden aluetta ja ympäristöä. Kaivausalueen laajuus oli yhteensä 49 m2. Liesi oli pyöreähkön muotoinen ja kivillä täytetty tulisija, jossa oli kaksi kiveä osoittaen permikkää ja yksi suurempi posiokivi. Löytöinä talteen otettiin n. 47 g palamatonta luuta, alle gramma palanutta luuta ja puukon kahvan päätehela. Osteologisen analyysin perusteella lähes kaikki luut olivat peuran/poron luita. Näiden lisäksi tunnistettiin yksi linnun luu. Kaivausten yhteydessä otettiin myös maanäytteitä, joista analysoitiin fosfaatit. Liesi on ajoitettavissa rakenteensa ja radiohiiliajoituksen perusteella keskiajan loppuun tai uudelle ajalle, 1460-1640 AD.
Suorakaiteenmuotoiset liesilatomukset, permukkaliedet sekä soikeat ja pyöreät liedet liittyvät saamelaiseen arkeologiseen kulttuuriperintöön.
Kohde tarkastettiin vuoden 2024 inventoinnissa, rakenteiden sijainteja on korjattu. |
| metsakeskus.1000000924 |
890 |
Bálggatbákti |
10002 |
12016 |
13170 |
11010 |
27004 |
449627.55000000 |
7683341.60800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000924 |
Inarinjoen varressa, joen ja Karigasniemi-Angeli -polkutien välissä on Kamiljoen (Gameljohka/Gamelveadji) talo. Talosta n. 900 m lounaaseen tien itäpuolella, tien ja poroaidan välissä on kaksi maatunutta pyyntikuoppaa portille johtavan ajouran pohjoispuolella. Aidan itäpuolella, portista n. 150 m itäkoilliseen, on kaksi soikeaa kivikehää. Ne ovat ilmeisesti kodan tulisijoja kurun reunassa. Portin eteläpuolella on kolme suorakaiteen muotoista kivilatomusta rivissä 12 - 14 m:n päässä toisistaan. Latomukset ovat kooltaan n. 1,3 - 1,6 x 0,9 - 1,1 m, korkeutta niillä on 5 - 15 cm.
SKL luettelo 123.
Alueelta on kartoitettu viimeistään vuonna 1964 seitsemän peurahautaa. Utsjoen inventoinnin yhteydessä 1990 alueelta löytyi kaksi matalaa maatuneiksi pyyntikuopiksi luokiteltavissa olevaa painannetta Karigasniemi - Angeli -polku tien itäpuolelta, tien ja poroaidan välistä. Pyyntikuopat sijaitsivat poroaidan veräjälle johtavan ajouran pohjoispuolella. Poroaidan itäpuolella alkoi melko tasainen kuolpuna, joka päättyi idässä kuruun. Kurun reunalta n. 150 m poroaidan veräjästä itäkoilliseen löytyi kaksi soikeaa kivistä ladottua kehää, ilmeisesti kodan tulisijoja. Ensimmäinen tulisija oli noin 1, 5 m: n päässä törmän reunasta, sen pituusakseli oli samansuuntainen kuin törmän reuna ja koko 95 x 75 cm. Toinen tulisija oli 9,5 m:n päässä edellisestä, suoraan poispäin kurun reunasta. Se oli noin 125 x 100 cm. Poroaidan veräjän eteläpuolelta löytyi lisäksi kolmen suorakaiteen muotoisen kivilatomuksen muodostama rivi.
Vuoden 1993 tarkastuksessa havaittiin alueella neljä pyyntikuoppaa, jotka olivat pieniä, matalia ja soikeita. Lisäksi havaittiin yksi nelisivuinen latomus ja kaksi kivikautiseksi arvioitua asuinpaikkaa (kvartsia ja palaneita kiviä).1960-luvulla kartoitetuista pyyntikuopista kolmen arvioitiin sittemmin kadonneen.
Kaivauksissa vuonna 2008 tutkittiin yhden lieden aluetta ja ympäristöä. Kaivausalueen laajuus oli yhteensä 49 m2. Liesi oli pyöreähkön muotoinen ja kivillä täytetty tulisija, jossa oli kaksi kiveä osoittaen permikkää ja yksi suurempi posiokivi. Löytöinä talteen otettiin n. 47 g palamatonta luuta, alle gramma palanutta luuta ja puukon kahvan päätehela. Osteologisen analyysin perusteella lähes kaikki luut olivat peuran/poron luita. Näiden lisäksi tunnistettiin yksi linnun luu. Kaivausten yhteydessä otettiin myös maanäytteitä, joista analysoitiin fosfaatit. Liesi on ajoitettavissa rakenteensa ja radiohiiliajoituksen perusteella keskiajan loppuun tai uudelle ajalle, 1460-1640 AD.
Suorakaiteenmuotoiset liesilatomukset, permukkaliedet sekä soikeat ja pyöreät liedet liittyvät saamelaiseen arkeologiseen kulttuuriperintöön.
Kohde tarkastettiin vuoden 2024 inventoinnissa, rakenteiden sijainteja on korjattu. |
| metsakeskus.1000000924 |
890 |
Bálggatbákti |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27005 |
449627.55000000 |
7683341.60800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000924 |
Inarinjoen varressa, joen ja Karigasniemi-Angeli -polkutien välissä on Kamiljoen (Gameljohka/Gamelveadji) talo. Talosta n. 900 m lounaaseen tien itäpuolella, tien ja poroaidan välissä on kaksi maatunutta pyyntikuoppaa portille johtavan ajouran pohjoispuolella. Aidan itäpuolella, portista n. 150 m itäkoilliseen, on kaksi soikeaa kivikehää. Ne ovat ilmeisesti kodan tulisijoja kurun reunassa. Portin eteläpuolella on kolme suorakaiteen muotoista kivilatomusta rivissä 12 - 14 m:n päässä toisistaan. Latomukset ovat kooltaan n. 1,3 - 1,6 x 0,9 - 1,1 m, korkeutta niillä on 5 - 15 cm.
SKL luettelo 123.
Alueelta on kartoitettu viimeistään vuonna 1964 seitsemän peurahautaa. Utsjoen inventoinnin yhteydessä 1990 alueelta löytyi kaksi matalaa maatuneiksi pyyntikuopiksi luokiteltavissa olevaa painannetta Karigasniemi - Angeli -polku tien itäpuolelta, tien ja poroaidan välistä. Pyyntikuopat sijaitsivat poroaidan veräjälle johtavan ajouran pohjoispuolella. Poroaidan itäpuolella alkoi melko tasainen kuolpuna, joka päättyi idässä kuruun. Kurun reunalta n. 150 m poroaidan veräjästä itäkoilliseen löytyi kaksi soikeaa kivistä ladottua kehää, ilmeisesti kodan tulisijoja. Ensimmäinen tulisija oli noin 1, 5 m: n päässä törmän reunasta, sen pituusakseli oli samansuuntainen kuin törmän reuna ja koko 95 x 75 cm. Toinen tulisija oli 9,5 m:n päässä edellisestä, suoraan poispäin kurun reunasta. Se oli noin 125 x 100 cm. Poroaidan veräjän eteläpuolelta löytyi lisäksi kolmen suorakaiteen muotoisen kivilatomuksen muodostama rivi.
Vuoden 1993 tarkastuksessa havaittiin alueella neljä pyyntikuoppaa, jotka olivat pieniä, matalia ja soikeita. Lisäksi havaittiin yksi nelisivuinen latomus ja kaksi kivikautiseksi arvioitua asuinpaikkaa (kvartsia ja palaneita kiviä).1960-luvulla kartoitetuista pyyntikuopista kolmen arvioitiin sittemmin kadonneen.
Kaivauksissa vuonna 2008 tutkittiin yhden lieden aluetta ja ympäristöä. Kaivausalueen laajuus oli yhteensä 49 m2. Liesi oli pyöreähkön muotoinen ja kivillä täytetty tulisija, jossa oli kaksi kiveä osoittaen permikkää ja yksi suurempi posiokivi. Löytöinä talteen otettiin n. 47 g palamatonta luuta, alle gramma palanutta luuta ja puukon kahvan päätehela. Osteologisen analyysin perusteella lähes kaikki luut olivat peuran/poron luita. Näiden lisäksi tunnistettiin yksi linnun luu. Kaivausten yhteydessä otettiin myös maanäytteitä, joista analysoitiin fosfaatit. Liesi on ajoitettavissa rakenteensa ja radiohiiliajoituksen perusteella keskiajan loppuun tai uudelle ajalle, 1460-1640 AD.
Suorakaiteenmuotoiset liesilatomukset, permukkaliedet sekä soikeat ja pyöreät liedet liittyvät saamelaiseen arkeologiseen kulttuuriperintöön.
Kohde tarkastettiin vuoden 2024 inventoinnissa, rakenteiden sijainteja on korjattu. |
| metsakeskus.1000000924 |
890 |
Bálggatbákti |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27006 |
449627.55000000 |
7683341.60800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000924 |
Inarinjoen varressa, joen ja Karigasniemi-Angeli -polkutien välissä on Kamiljoen (Gameljohka/Gamelveadji) talo. Talosta n. 900 m lounaaseen tien itäpuolella, tien ja poroaidan välissä on kaksi maatunutta pyyntikuoppaa portille johtavan ajouran pohjoispuolella. Aidan itäpuolella, portista n. 150 m itäkoilliseen, on kaksi soikeaa kivikehää. Ne ovat ilmeisesti kodan tulisijoja kurun reunassa. Portin eteläpuolella on kolme suorakaiteen muotoista kivilatomusta rivissä 12 - 14 m:n päässä toisistaan. Latomukset ovat kooltaan n. 1,3 - 1,6 x 0,9 - 1,1 m, korkeutta niillä on 5 - 15 cm.
SKL luettelo 123.
Alueelta on kartoitettu viimeistään vuonna 1964 seitsemän peurahautaa. Utsjoen inventoinnin yhteydessä 1990 alueelta löytyi kaksi matalaa maatuneiksi pyyntikuopiksi luokiteltavissa olevaa painannetta Karigasniemi - Angeli -polku tien itäpuolelta, tien ja poroaidan välistä. Pyyntikuopat sijaitsivat poroaidan veräjälle johtavan ajouran pohjoispuolella. Poroaidan itäpuolella alkoi melko tasainen kuolpuna, joka päättyi idässä kuruun. Kurun reunalta n. 150 m poroaidan veräjästä itäkoilliseen löytyi kaksi soikeaa kivistä ladottua kehää, ilmeisesti kodan tulisijoja. Ensimmäinen tulisija oli noin 1, 5 m: n päässä törmän reunasta, sen pituusakseli oli samansuuntainen kuin törmän reuna ja koko 95 x 75 cm. Toinen tulisija oli 9,5 m:n päässä edellisestä, suoraan poispäin kurun reunasta. Se oli noin 125 x 100 cm. Poroaidan veräjän eteläpuolelta löytyi lisäksi kolmen suorakaiteen muotoisen kivilatomuksen muodostama rivi.
Vuoden 1993 tarkastuksessa havaittiin alueella neljä pyyntikuoppaa, jotka olivat pieniä, matalia ja soikeita. Lisäksi havaittiin yksi nelisivuinen latomus ja kaksi kivikautiseksi arvioitua asuinpaikkaa (kvartsia ja palaneita kiviä).1960-luvulla kartoitetuista pyyntikuopista kolmen arvioitiin sittemmin kadonneen.
Kaivauksissa vuonna 2008 tutkittiin yhden lieden aluetta ja ympäristöä. Kaivausalueen laajuus oli yhteensä 49 m2. Liesi oli pyöreähkön muotoinen ja kivillä täytetty tulisija, jossa oli kaksi kiveä osoittaen permikkää ja yksi suurempi posiokivi. Löytöinä talteen otettiin n. 47 g palamatonta luuta, alle gramma palanutta luuta ja puukon kahvan päätehela. Osteologisen analyysin perusteella lähes kaikki luut olivat peuran/poron luita. Näiden lisäksi tunnistettiin yksi linnun luu. Kaivausten yhteydessä otettiin myös maanäytteitä, joista analysoitiin fosfaatit. Liesi on ajoitettavissa rakenteensa ja radiohiiliajoituksen perusteella keskiajan loppuun tai uudelle ajalle, 1460-1640 AD.
Suorakaiteenmuotoiset liesilatomukset, permukkaliedet sekä soikeat ja pyöreät liedet liittyvät saamelaiseen arkeologiseen kulttuuriperintöön.
Kohde tarkastettiin vuoden 2024 inventoinnissa, rakenteiden sijainteja on korjattu. |
| metsakeskus.1000000924 |
890 |
Bálggatbákti |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27006 |
449627.55000000 |
7683341.60800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000924 |
Inarinjoen varressa, joen ja Karigasniemi-Angeli -polkutien välissä on Kamiljoen (Gameljohka/Gamelveadji) talo. Talosta n. 900 m lounaaseen tien itäpuolella, tien ja poroaidan välissä on kaksi maatunutta pyyntikuoppaa portille johtavan ajouran pohjoispuolella. Aidan itäpuolella, portista n. 150 m itäkoilliseen, on kaksi soikeaa kivikehää. Ne ovat ilmeisesti kodan tulisijoja kurun reunassa. Portin eteläpuolella on kolme suorakaiteen muotoista kivilatomusta rivissä 12 - 14 m:n päässä toisistaan. Latomukset ovat kooltaan n. 1,3 - 1,6 x 0,9 - 1,1 m, korkeutta niillä on 5 - 15 cm.
SKL luettelo 123.
Alueelta on kartoitettu viimeistään vuonna 1964 seitsemän peurahautaa. Utsjoen inventoinnin yhteydessä 1990 alueelta löytyi kaksi matalaa maatuneiksi pyyntikuopiksi luokiteltavissa olevaa painannetta Karigasniemi - Angeli -polku tien itäpuolelta, tien ja poroaidan välistä. Pyyntikuopat sijaitsivat poroaidan veräjälle johtavan ajouran pohjoispuolella. Poroaidan itäpuolella alkoi melko tasainen kuolpuna, joka päättyi idässä kuruun. Kurun reunalta n. 150 m poroaidan veräjästä itäkoilliseen löytyi kaksi soikeaa kivistä ladottua kehää, ilmeisesti kodan tulisijoja. Ensimmäinen tulisija oli noin 1, 5 m: n päässä törmän reunasta, sen pituusakseli oli samansuuntainen kuin törmän reuna ja koko 95 x 75 cm. Toinen tulisija oli 9,5 m:n päässä edellisestä, suoraan poispäin kurun reunasta. Se oli noin 125 x 100 cm. Poroaidan veräjän eteläpuolelta löytyi lisäksi kolmen suorakaiteen muotoisen kivilatomuksen muodostama rivi.
Vuoden 1993 tarkastuksessa havaittiin alueella neljä pyyntikuoppaa, jotka olivat pieniä, matalia ja soikeita. Lisäksi havaittiin yksi nelisivuinen latomus ja kaksi kivikautiseksi arvioitua asuinpaikkaa (kvartsia ja palaneita kiviä).1960-luvulla kartoitetuista pyyntikuopista kolmen arvioitiin sittemmin kadonneen.
Kaivauksissa vuonna 2008 tutkittiin yhden lieden aluetta ja ympäristöä. Kaivausalueen laajuus oli yhteensä 49 m2. Liesi oli pyöreähkön muotoinen ja kivillä täytetty tulisija, jossa oli kaksi kiveä osoittaen permikkää ja yksi suurempi posiokivi. Löytöinä talteen otettiin n. 47 g palamatonta luuta, alle gramma palanutta luuta ja puukon kahvan päätehela. Osteologisen analyysin perusteella lähes kaikki luut olivat peuran/poron luita. Näiden lisäksi tunnistettiin yksi linnun luu. Kaivausten yhteydessä otettiin myös maanäytteitä, joista analysoitiin fosfaatit. Liesi on ajoitettavissa rakenteensa ja radiohiiliajoituksen perusteella keskiajan loppuun tai uudelle ajalle, 1460-1640 AD.
Suorakaiteenmuotoiset liesilatomukset, permukkaliedet sekä soikeat ja pyöreät liedet liittyvät saamelaiseen arkeologiseen kulttuuriperintöön.
Kohde tarkastettiin vuoden 2024 inventoinnissa, rakenteiden sijainteja on korjattu. |
| metsakeskus.1000000924 |
890 |
Bálggatbákti |
10002 |
12001 |
13199 |
11006 |
27000 |
449627.55000000 |
7683341.60800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000924 |
Inarinjoen varressa, joen ja Karigasniemi-Angeli -polkutien välissä on Kamiljoen (Gameljohka/Gamelveadji) talo. Talosta n. 900 m lounaaseen tien itäpuolella, tien ja poroaidan välissä on kaksi maatunutta pyyntikuoppaa portille johtavan ajouran pohjoispuolella. Aidan itäpuolella, portista n. 150 m itäkoilliseen, on kaksi soikeaa kivikehää. Ne ovat ilmeisesti kodan tulisijoja kurun reunassa. Portin eteläpuolella on kolme suorakaiteen muotoista kivilatomusta rivissä 12 - 14 m:n päässä toisistaan. Latomukset ovat kooltaan n. 1,3 - 1,6 x 0,9 - 1,1 m, korkeutta niillä on 5 - 15 cm.
SKL luettelo 123.
Alueelta on kartoitettu viimeistään vuonna 1964 seitsemän peurahautaa. Utsjoen inventoinnin yhteydessä 1990 alueelta löytyi kaksi matalaa maatuneiksi pyyntikuopiksi luokiteltavissa olevaa painannetta Karigasniemi - Angeli -polku tien itäpuolelta, tien ja poroaidan välistä. Pyyntikuopat sijaitsivat poroaidan veräjälle johtavan ajouran pohjoispuolella. Poroaidan itäpuolella alkoi melko tasainen kuolpuna, joka päättyi idässä kuruun. Kurun reunalta n. 150 m poroaidan veräjästä itäkoilliseen löytyi kaksi soikeaa kivistä ladottua kehää, ilmeisesti kodan tulisijoja. Ensimmäinen tulisija oli noin 1, 5 m: n päässä törmän reunasta, sen pituusakseli oli samansuuntainen kuin törmän reuna ja koko 95 x 75 cm. Toinen tulisija oli 9,5 m:n päässä edellisestä, suoraan poispäin kurun reunasta. Se oli noin 125 x 100 cm. Poroaidan veräjän eteläpuolelta löytyi lisäksi kolmen suorakaiteen muotoisen kivilatomuksen muodostama rivi.
Vuoden 1993 tarkastuksessa havaittiin alueella neljä pyyntikuoppaa, jotka olivat pieniä, matalia ja soikeita. Lisäksi havaittiin yksi nelisivuinen latomus ja kaksi kivikautiseksi arvioitua asuinpaikkaa (kvartsia ja palaneita kiviä).1960-luvulla kartoitetuista pyyntikuopista kolmen arvioitiin sittemmin kadonneen.
Kaivauksissa vuonna 2008 tutkittiin yhden lieden aluetta ja ympäristöä. Kaivausalueen laajuus oli yhteensä 49 m2. Liesi oli pyöreähkön muotoinen ja kivillä täytetty tulisija, jossa oli kaksi kiveä osoittaen permikkää ja yksi suurempi posiokivi. Löytöinä talteen otettiin n. 47 g palamatonta luuta, alle gramma palanutta luuta ja puukon kahvan päätehela. Osteologisen analyysin perusteella lähes kaikki luut olivat peuran/poron luita. Näiden lisäksi tunnistettiin yksi linnun luu. Kaivausten yhteydessä otettiin myös maanäytteitä, joista analysoitiin fosfaatit. Liesi on ajoitettavissa rakenteensa ja radiohiiliajoituksen perusteella keskiajan loppuun tai uudelle ajalle, 1460-1640 AD.
Suorakaiteenmuotoiset liesilatomukset, permukkaliedet sekä soikeat ja pyöreät liedet liittyvät saamelaiseen arkeologiseen kulttuuriperintöön.
Kohde tarkastettiin vuoden 2024 inventoinnissa, rakenteiden sijainteja on korjattu. |
| metsakeskus.1000000924 |
890 |
Bálggatbákti |
10002 |
12001 |
13199 |
11019 |
27000 |
449627.55000000 |
7683341.60800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000924 |
Inarinjoen varressa, joen ja Karigasniemi-Angeli -polkutien välissä on Kamiljoen (Gameljohka/Gamelveadji) talo. Talosta n. 900 m lounaaseen tien itäpuolella, tien ja poroaidan välissä on kaksi maatunutta pyyntikuoppaa portille johtavan ajouran pohjoispuolella. Aidan itäpuolella, portista n. 150 m itäkoilliseen, on kaksi soikeaa kivikehää. Ne ovat ilmeisesti kodan tulisijoja kurun reunassa. Portin eteläpuolella on kolme suorakaiteen muotoista kivilatomusta rivissä 12 - 14 m:n päässä toisistaan. Latomukset ovat kooltaan n. 1,3 - 1,6 x 0,9 - 1,1 m, korkeutta niillä on 5 - 15 cm.
SKL luettelo 123.
Alueelta on kartoitettu viimeistään vuonna 1964 seitsemän peurahautaa. Utsjoen inventoinnin yhteydessä 1990 alueelta löytyi kaksi matalaa maatuneiksi pyyntikuopiksi luokiteltavissa olevaa painannetta Karigasniemi - Angeli -polku tien itäpuolelta, tien ja poroaidan välistä. Pyyntikuopat sijaitsivat poroaidan veräjälle johtavan ajouran pohjoispuolella. Poroaidan itäpuolella alkoi melko tasainen kuolpuna, joka päättyi idässä kuruun. Kurun reunalta n. 150 m poroaidan veräjästä itäkoilliseen löytyi kaksi soikeaa kivistä ladottua kehää, ilmeisesti kodan tulisijoja. Ensimmäinen tulisija oli noin 1, 5 m: n päässä törmän reunasta, sen pituusakseli oli samansuuntainen kuin törmän reuna ja koko 95 x 75 cm. Toinen tulisija oli 9,5 m:n päässä edellisestä, suoraan poispäin kurun reunasta. Se oli noin 125 x 100 cm. Poroaidan veräjän eteläpuolelta löytyi lisäksi kolmen suorakaiteen muotoisen kivilatomuksen muodostama rivi.
Vuoden 1993 tarkastuksessa havaittiin alueella neljä pyyntikuoppaa, jotka olivat pieniä, matalia ja soikeita. Lisäksi havaittiin yksi nelisivuinen latomus ja kaksi kivikautiseksi arvioitua asuinpaikkaa (kvartsia ja palaneita kiviä).1960-luvulla kartoitetuista pyyntikuopista kolmen arvioitiin sittemmin kadonneen.
Kaivauksissa vuonna 2008 tutkittiin yhden lieden aluetta ja ympäristöä. Kaivausalueen laajuus oli yhteensä 49 m2. Liesi oli pyöreähkön muotoinen ja kivillä täytetty tulisija, jossa oli kaksi kiveä osoittaen permikkää ja yksi suurempi posiokivi. Löytöinä talteen otettiin n. 47 g palamatonta luuta, alle gramma palanutta luuta ja puukon kahvan päätehela. Osteologisen analyysin perusteella lähes kaikki luut olivat peuran/poron luita. Näiden lisäksi tunnistettiin yksi linnun luu. Kaivausten yhteydessä otettiin myös maanäytteitä, joista analysoitiin fosfaatit. Liesi on ajoitettavissa rakenteensa ja radiohiiliajoituksen perusteella keskiajan loppuun tai uudelle ajalle, 1460-1640 AD.
Suorakaiteenmuotoiset liesilatomukset, permukkaliedet sekä soikeat ja pyöreät liedet liittyvät saamelaiseen arkeologiseen kulttuuriperintöön.
Kohde tarkastettiin vuoden 2024 inventoinnissa, rakenteiden sijainteja on korjattu. |
| metsakeskus.1000000924 |
890 |
Bálggatbákti |
10002 |
12001 |
13199 |
11010 |
27004 |
449627.55000000 |
7683341.60800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000924 |
Inarinjoen varressa, joen ja Karigasniemi-Angeli -polkutien välissä on Kamiljoen (Gameljohka/Gamelveadji) talo. Talosta n. 900 m lounaaseen tien itäpuolella, tien ja poroaidan välissä on kaksi maatunutta pyyntikuoppaa portille johtavan ajouran pohjoispuolella. Aidan itäpuolella, portista n. 150 m itäkoilliseen, on kaksi soikeaa kivikehää. Ne ovat ilmeisesti kodan tulisijoja kurun reunassa. Portin eteläpuolella on kolme suorakaiteen muotoista kivilatomusta rivissä 12 - 14 m:n päässä toisistaan. Latomukset ovat kooltaan n. 1,3 - 1,6 x 0,9 - 1,1 m, korkeutta niillä on 5 - 15 cm.
SKL luettelo 123.
Alueelta on kartoitettu viimeistään vuonna 1964 seitsemän peurahautaa. Utsjoen inventoinnin yhteydessä 1990 alueelta löytyi kaksi matalaa maatuneiksi pyyntikuopiksi luokiteltavissa olevaa painannetta Karigasniemi - Angeli -polku tien itäpuolelta, tien ja poroaidan välistä. Pyyntikuopat sijaitsivat poroaidan veräjälle johtavan ajouran pohjoispuolella. Poroaidan itäpuolella alkoi melko tasainen kuolpuna, joka päättyi idässä kuruun. Kurun reunalta n. 150 m poroaidan veräjästä itäkoilliseen löytyi kaksi soikeaa kivistä ladottua kehää, ilmeisesti kodan tulisijoja. Ensimmäinen tulisija oli noin 1, 5 m: n päässä törmän reunasta, sen pituusakseli oli samansuuntainen kuin törmän reuna ja koko 95 x 75 cm. Toinen tulisija oli 9,5 m:n päässä edellisestä, suoraan poispäin kurun reunasta. Se oli noin 125 x 100 cm. Poroaidan veräjän eteläpuolelta löytyi lisäksi kolmen suorakaiteen muotoisen kivilatomuksen muodostama rivi.
Vuoden 1993 tarkastuksessa havaittiin alueella neljä pyyntikuoppaa, jotka olivat pieniä, matalia ja soikeita. Lisäksi havaittiin yksi nelisivuinen latomus ja kaksi kivikautiseksi arvioitua asuinpaikkaa (kvartsia ja palaneita kiviä).1960-luvulla kartoitetuista pyyntikuopista kolmen arvioitiin sittemmin kadonneen.
Kaivauksissa vuonna 2008 tutkittiin yhden lieden aluetta ja ympäristöä. Kaivausalueen laajuus oli yhteensä 49 m2. Liesi oli pyöreähkön muotoinen ja kivillä täytetty tulisija, jossa oli kaksi kiveä osoittaen permikkää ja yksi suurempi posiokivi. Löytöinä talteen otettiin n. 47 g palamatonta luuta, alle gramma palanutta luuta ja puukon kahvan päätehela. Osteologisen analyysin perusteella lähes kaikki luut olivat peuran/poron luita. Näiden lisäksi tunnistettiin yksi linnun luu. Kaivausten yhteydessä otettiin myös maanäytteitä, joista analysoitiin fosfaatit. Liesi on ajoitettavissa rakenteensa ja radiohiiliajoituksen perusteella keskiajan loppuun tai uudelle ajalle, 1460-1640 AD.
Suorakaiteenmuotoiset liesilatomukset, permukkaliedet sekä soikeat ja pyöreät liedet liittyvät saamelaiseen arkeologiseen kulttuuriperintöön.
Kohde tarkastettiin vuoden 2024 inventoinnissa, rakenteiden sijainteja on korjattu. |
| metsakeskus.1000000924 |
890 |
Bálggatbákti |
10002 |
12001 |
13199 |
11006 |
27005 |
449627.55000000 |
7683341.60800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000924 |
Inarinjoen varressa, joen ja Karigasniemi-Angeli -polkutien välissä on Kamiljoen (Gameljohka/Gamelveadji) talo. Talosta n. 900 m lounaaseen tien itäpuolella, tien ja poroaidan välissä on kaksi maatunutta pyyntikuoppaa portille johtavan ajouran pohjoispuolella. Aidan itäpuolella, portista n. 150 m itäkoilliseen, on kaksi soikeaa kivikehää. Ne ovat ilmeisesti kodan tulisijoja kurun reunassa. Portin eteläpuolella on kolme suorakaiteen muotoista kivilatomusta rivissä 12 - 14 m:n päässä toisistaan. Latomukset ovat kooltaan n. 1,3 - 1,6 x 0,9 - 1,1 m, korkeutta niillä on 5 - 15 cm.
SKL luettelo 123.
Alueelta on kartoitettu viimeistään vuonna 1964 seitsemän peurahautaa. Utsjoen inventoinnin yhteydessä 1990 alueelta löytyi kaksi matalaa maatuneiksi pyyntikuopiksi luokiteltavissa olevaa painannetta Karigasniemi - Angeli -polku tien itäpuolelta, tien ja poroaidan välistä. Pyyntikuopat sijaitsivat poroaidan veräjälle johtavan ajouran pohjoispuolella. Poroaidan itäpuolella alkoi melko tasainen kuolpuna, joka päättyi idässä kuruun. Kurun reunalta n. 150 m poroaidan veräjästä itäkoilliseen löytyi kaksi soikeaa kivistä ladottua kehää, ilmeisesti kodan tulisijoja. Ensimmäinen tulisija oli noin 1, 5 m: n päässä törmän reunasta, sen pituusakseli oli samansuuntainen kuin törmän reuna ja koko 95 x 75 cm. Toinen tulisija oli 9,5 m:n päässä edellisestä, suoraan poispäin kurun reunasta. Se oli noin 125 x 100 cm. Poroaidan veräjän eteläpuolelta löytyi lisäksi kolmen suorakaiteen muotoisen kivilatomuksen muodostama rivi.
Vuoden 1993 tarkastuksessa havaittiin alueella neljä pyyntikuoppaa, jotka olivat pieniä, matalia ja soikeita. Lisäksi havaittiin yksi nelisivuinen latomus ja kaksi kivikautiseksi arvioitua asuinpaikkaa (kvartsia ja palaneita kiviä).1960-luvulla kartoitetuista pyyntikuopista kolmen arvioitiin sittemmin kadonneen.
Kaivauksissa vuonna 2008 tutkittiin yhden lieden aluetta ja ympäristöä. Kaivausalueen laajuus oli yhteensä 49 m2. Liesi oli pyöreähkön muotoinen ja kivillä täytetty tulisija, jossa oli kaksi kiveä osoittaen permikkää ja yksi suurempi posiokivi. Löytöinä talteen otettiin n. 47 g palamatonta luuta, alle gramma palanutta luuta ja puukon kahvan päätehela. Osteologisen analyysin perusteella lähes kaikki luut olivat peuran/poron luita. Näiden lisäksi tunnistettiin yksi linnun luu. Kaivausten yhteydessä otettiin myös maanäytteitä, joista analysoitiin fosfaatit. Liesi on ajoitettavissa rakenteensa ja radiohiiliajoituksen perusteella keskiajan loppuun tai uudelle ajalle, 1460-1640 AD.
Suorakaiteenmuotoiset liesilatomukset, permukkaliedet sekä soikeat ja pyöreät liedet liittyvät saamelaiseen arkeologiseen kulttuuriperintöön.
Kohde tarkastettiin vuoden 2024 inventoinnissa, rakenteiden sijainteja on korjattu. |
| metsakeskus.1000000924 |
890 |
Bálggatbákti |
10002 |
12001 |
13199 |
11006 |
27006 |
449627.55000000 |
7683341.60800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000924 |
Inarinjoen varressa, joen ja Karigasniemi-Angeli -polkutien välissä on Kamiljoen (Gameljohka/Gamelveadji) talo. Talosta n. 900 m lounaaseen tien itäpuolella, tien ja poroaidan välissä on kaksi maatunutta pyyntikuoppaa portille johtavan ajouran pohjoispuolella. Aidan itäpuolella, portista n. 150 m itäkoilliseen, on kaksi soikeaa kivikehää. Ne ovat ilmeisesti kodan tulisijoja kurun reunassa. Portin eteläpuolella on kolme suorakaiteen muotoista kivilatomusta rivissä 12 - 14 m:n päässä toisistaan. Latomukset ovat kooltaan n. 1,3 - 1,6 x 0,9 - 1,1 m, korkeutta niillä on 5 - 15 cm.
SKL luettelo 123.
Alueelta on kartoitettu viimeistään vuonna 1964 seitsemän peurahautaa. Utsjoen inventoinnin yhteydessä 1990 alueelta löytyi kaksi matalaa maatuneiksi pyyntikuopiksi luokiteltavissa olevaa painannetta Karigasniemi - Angeli -polku tien itäpuolelta, tien ja poroaidan välistä. Pyyntikuopat sijaitsivat poroaidan veräjälle johtavan ajouran pohjoispuolella. Poroaidan itäpuolella alkoi melko tasainen kuolpuna, joka päättyi idässä kuruun. Kurun reunalta n. 150 m poroaidan veräjästä itäkoilliseen löytyi kaksi soikeaa kivistä ladottua kehää, ilmeisesti kodan tulisijoja. Ensimmäinen tulisija oli noin 1, 5 m: n päässä törmän reunasta, sen pituusakseli oli samansuuntainen kuin törmän reuna ja koko 95 x 75 cm. Toinen tulisija oli 9,5 m:n päässä edellisestä, suoraan poispäin kurun reunasta. Se oli noin 125 x 100 cm. Poroaidan veräjän eteläpuolelta löytyi lisäksi kolmen suorakaiteen muotoisen kivilatomuksen muodostama rivi.
Vuoden 1993 tarkastuksessa havaittiin alueella neljä pyyntikuoppaa, jotka olivat pieniä, matalia ja soikeita. Lisäksi havaittiin yksi nelisivuinen latomus ja kaksi kivikautiseksi arvioitua asuinpaikkaa (kvartsia ja palaneita kiviä).1960-luvulla kartoitetuista pyyntikuopista kolmen arvioitiin sittemmin kadonneen.
Kaivauksissa vuonna 2008 tutkittiin yhden lieden aluetta ja ympäristöä. Kaivausalueen laajuus oli yhteensä 49 m2. Liesi oli pyöreähkön muotoinen ja kivillä täytetty tulisija, jossa oli kaksi kiveä osoittaen permikkää ja yksi suurempi posiokivi. Löytöinä talteen otettiin n. 47 g palamatonta luuta, alle gramma palanutta luuta ja puukon kahvan päätehela. Osteologisen analyysin perusteella lähes kaikki luut olivat peuran/poron luita. Näiden lisäksi tunnistettiin yksi linnun luu. Kaivausten yhteydessä otettiin myös maanäytteitä, joista analysoitiin fosfaatit. Liesi on ajoitettavissa rakenteensa ja radiohiiliajoituksen perusteella keskiajan loppuun tai uudelle ajalle, 1460-1640 AD.
Suorakaiteenmuotoiset liesilatomukset, permukkaliedet sekä soikeat ja pyöreät liedet liittyvät saamelaiseen arkeologiseen kulttuuriperintöön.
Kohde tarkastettiin vuoden 2024 inventoinnissa, rakenteiden sijainteja on korjattu. |
| metsakeskus.1000000924 |
890 |
Bálggatbákti |
10002 |
12001 |
13199 |
11006 |
27006 |
449627.55000000 |
7683341.60800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000924 |
Inarinjoen varressa, joen ja Karigasniemi-Angeli -polkutien välissä on Kamiljoen (Gameljohka/Gamelveadji) talo. Talosta n. 900 m lounaaseen tien itäpuolella, tien ja poroaidan välissä on kaksi maatunutta pyyntikuoppaa portille johtavan ajouran pohjoispuolella. Aidan itäpuolella, portista n. 150 m itäkoilliseen, on kaksi soikeaa kivikehää. Ne ovat ilmeisesti kodan tulisijoja kurun reunassa. Portin eteläpuolella on kolme suorakaiteen muotoista kivilatomusta rivissä 12 - 14 m:n päässä toisistaan. Latomukset ovat kooltaan n. 1,3 - 1,6 x 0,9 - 1,1 m, korkeutta niillä on 5 - 15 cm.
SKL luettelo 123.
Alueelta on kartoitettu viimeistään vuonna 1964 seitsemän peurahautaa. Utsjoen inventoinnin yhteydessä 1990 alueelta löytyi kaksi matalaa maatuneiksi pyyntikuopiksi luokiteltavissa olevaa painannetta Karigasniemi - Angeli -polku tien itäpuolelta, tien ja poroaidan välistä. Pyyntikuopat sijaitsivat poroaidan veräjälle johtavan ajouran pohjoispuolella. Poroaidan itäpuolella alkoi melko tasainen kuolpuna, joka päättyi idässä kuruun. Kurun reunalta n. 150 m poroaidan veräjästä itäkoilliseen löytyi kaksi soikeaa kivistä ladottua kehää, ilmeisesti kodan tulisijoja. Ensimmäinen tulisija oli noin 1, 5 m: n päässä törmän reunasta, sen pituusakseli oli samansuuntainen kuin törmän reuna ja koko 95 x 75 cm. Toinen tulisija oli 9,5 m:n päässä edellisestä, suoraan poispäin kurun reunasta. Se oli noin 125 x 100 cm. Poroaidan veräjän eteläpuolelta löytyi lisäksi kolmen suorakaiteen muotoisen kivilatomuksen muodostama rivi.
Vuoden 1993 tarkastuksessa havaittiin alueella neljä pyyntikuoppaa, jotka olivat pieniä, matalia ja soikeita. Lisäksi havaittiin yksi nelisivuinen latomus ja kaksi kivikautiseksi arvioitua asuinpaikkaa (kvartsia ja palaneita kiviä).1960-luvulla kartoitetuista pyyntikuopista kolmen arvioitiin sittemmin kadonneen.
Kaivauksissa vuonna 2008 tutkittiin yhden lieden aluetta ja ympäristöä. Kaivausalueen laajuus oli yhteensä 49 m2. Liesi oli pyöreähkön muotoinen ja kivillä täytetty tulisija, jossa oli kaksi kiveä osoittaen permikkää ja yksi suurempi posiokivi. Löytöinä talteen otettiin n. 47 g palamatonta luuta, alle gramma palanutta luuta ja puukon kahvan päätehela. Osteologisen analyysin perusteella lähes kaikki luut olivat peuran/poron luita. Näiden lisäksi tunnistettiin yksi linnun luu. Kaivausten yhteydessä otettiin myös maanäytteitä, joista analysoitiin fosfaatit. Liesi on ajoitettavissa rakenteensa ja radiohiiliajoituksen perusteella keskiajan loppuun tai uudelle ajalle, 1460-1640 AD.
Suorakaiteenmuotoiset liesilatomukset, permukkaliedet sekä soikeat ja pyöreät liedet liittyvät saamelaiseen arkeologiseen kulttuuriperintöön.
Kohde tarkastettiin vuoden 2024 inventoinnissa, rakenteiden sijainteja on korjattu. |
| metsakeskus.1000000924 |
890 |
Bálggatbákti |
10002 |
12001 |
13200 |
11006 |
27000 |
449627.55000000 |
7683341.60800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000924 |
Inarinjoen varressa, joen ja Karigasniemi-Angeli -polkutien välissä on Kamiljoen (Gameljohka/Gamelveadji) talo. Talosta n. 900 m lounaaseen tien itäpuolella, tien ja poroaidan välissä on kaksi maatunutta pyyntikuoppaa portille johtavan ajouran pohjoispuolella. Aidan itäpuolella, portista n. 150 m itäkoilliseen, on kaksi soikeaa kivikehää. Ne ovat ilmeisesti kodan tulisijoja kurun reunassa. Portin eteläpuolella on kolme suorakaiteen muotoista kivilatomusta rivissä 12 - 14 m:n päässä toisistaan. Latomukset ovat kooltaan n. 1,3 - 1,6 x 0,9 - 1,1 m, korkeutta niillä on 5 - 15 cm.
SKL luettelo 123.
Alueelta on kartoitettu viimeistään vuonna 1964 seitsemän peurahautaa. Utsjoen inventoinnin yhteydessä 1990 alueelta löytyi kaksi matalaa maatuneiksi pyyntikuopiksi luokiteltavissa olevaa painannetta Karigasniemi - Angeli -polku tien itäpuolelta, tien ja poroaidan välistä. Pyyntikuopat sijaitsivat poroaidan veräjälle johtavan ajouran pohjoispuolella. Poroaidan itäpuolella alkoi melko tasainen kuolpuna, joka päättyi idässä kuruun. Kurun reunalta n. 150 m poroaidan veräjästä itäkoilliseen löytyi kaksi soikeaa kivistä ladottua kehää, ilmeisesti kodan tulisijoja. Ensimmäinen tulisija oli noin 1, 5 m: n päässä törmän reunasta, sen pituusakseli oli samansuuntainen kuin törmän reuna ja koko 95 x 75 cm. Toinen tulisija oli 9,5 m:n päässä edellisestä, suoraan poispäin kurun reunasta. Se oli noin 125 x 100 cm. Poroaidan veräjän eteläpuolelta löytyi lisäksi kolmen suorakaiteen muotoisen kivilatomuksen muodostama rivi.
Vuoden 1993 tarkastuksessa havaittiin alueella neljä pyyntikuoppaa, jotka olivat pieniä, matalia ja soikeita. Lisäksi havaittiin yksi nelisivuinen latomus ja kaksi kivikautiseksi arvioitua asuinpaikkaa (kvartsia ja palaneita kiviä).1960-luvulla kartoitetuista pyyntikuopista kolmen arvioitiin sittemmin kadonneen.
Kaivauksissa vuonna 2008 tutkittiin yhden lieden aluetta ja ympäristöä. Kaivausalueen laajuus oli yhteensä 49 m2. Liesi oli pyöreähkön muotoinen ja kivillä täytetty tulisija, jossa oli kaksi kiveä osoittaen permikkää ja yksi suurempi posiokivi. Löytöinä talteen otettiin n. 47 g palamatonta luuta, alle gramma palanutta luuta ja puukon kahvan päätehela. Osteologisen analyysin perusteella lähes kaikki luut olivat peuran/poron luita. Näiden lisäksi tunnistettiin yksi linnun luu. Kaivausten yhteydessä otettiin myös maanäytteitä, joista analysoitiin fosfaatit. Liesi on ajoitettavissa rakenteensa ja radiohiiliajoituksen perusteella keskiajan loppuun tai uudelle ajalle, 1460-1640 AD.
Suorakaiteenmuotoiset liesilatomukset, permukkaliedet sekä soikeat ja pyöreät liedet liittyvät saamelaiseen arkeologiseen kulttuuriperintöön.
Kohde tarkastettiin vuoden 2024 inventoinnissa, rakenteiden sijainteja on korjattu. |
| metsakeskus.1000000924 |
890 |
Bálggatbákti |
10002 |
12001 |
13200 |
11019 |
27000 |
449627.55000000 |
7683341.60800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000924 |
Inarinjoen varressa, joen ja Karigasniemi-Angeli -polkutien välissä on Kamiljoen (Gameljohka/Gamelveadji) talo. Talosta n. 900 m lounaaseen tien itäpuolella, tien ja poroaidan välissä on kaksi maatunutta pyyntikuoppaa portille johtavan ajouran pohjoispuolella. Aidan itäpuolella, portista n. 150 m itäkoilliseen, on kaksi soikeaa kivikehää. Ne ovat ilmeisesti kodan tulisijoja kurun reunassa. Portin eteläpuolella on kolme suorakaiteen muotoista kivilatomusta rivissä 12 - 14 m:n päässä toisistaan. Latomukset ovat kooltaan n. 1,3 - 1,6 x 0,9 - 1,1 m, korkeutta niillä on 5 - 15 cm.
SKL luettelo 123.
Alueelta on kartoitettu viimeistään vuonna 1964 seitsemän peurahautaa. Utsjoen inventoinnin yhteydessä 1990 alueelta löytyi kaksi matalaa maatuneiksi pyyntikuopiksi luokiteltavissa olevaa painannetta Karigasniemi - Angeli -polku tien itäpuolelta, tien ja poroaidan välistä. Pyyntikuopat sijaitsivat poroaidan veräjälle johtavan ajouran pohjoispuolella. Poroaidan itäpuolella alkoi melko tasainen kuolpuna, joka päättyi idässä kuruun. Kurun reunalta n. 150 m poroaidan veräjästä itäkoilliseen löytyi kaksi soikeaa kivistä ladottua kehää, ilmeisesti kodan tulisijoja. Ensimmäinen tulisija oli noin 1, 5 m: n päässä törmän reunasta, sen pituusakseli oli samansuuntainen kuin törmän reuna ja koko 95 x 75 cm. Toinen tulisija oli 9,5 m:n päässä edellisestä, suoraan poispäin kurun reunasta. Se oli noin 125 x 100 cm. Poroaidan veräjän eteläpuolelta löytyi lisäksi kolmen suorakaiteen muotoisen kivilatomuksen muodostama rivi.
Vuoden 1993 tarkastuksessa havaittiin alueella neljä pyyntikuoppaa, jotka olivat pieniä, matalia ja soikeita. Lisäksi havaittiin yksi nelisivuinen latomus ja kaksi kivikautiseksi arvioitua asuinpaikkaa (kvartsia ja palaneita kiviä).1960-luvulla kartoitetuista pyyntikuopista kolmen arvioitiin sittemmin kadonneen.
Kaivauksissa vuonna 2008 tutkittiin yhden lieden aluetta ja ympäristöä. Kaivausalueen laajuus oli yhteensä 49 m2. Liesi oli pyöreähkön muotoinen ja kivillä täytetty tulisija, jossa oli kaksi kiveä osoittaen permikkää ja yksi suurempi posiokivi. Löytöinä talteen otettiin n. 47 g palamatonta luuta, alle gramma palanutta luuta ja puukon kahvan päätehela. Osteologisen analyysin perusteella lähes kaikki luut olivat peuran/poron luita. Näiden lisäksi tunnistettiin yksi linnun luu. Kaivausten yhteydessä otettiin myös maanäytteitä, joista analysoitiin fosfaatit. Liesi on ajoitettavissa rakenteensa ja radiohiiliajoituksen perusteella keskiajan loppuun tai uudelle ajalle, 1460-1640 AD.
Suorakaiteenmuotoiset liesilatomukset, permukkaliedet sekä soikeat ja pyöreät liedet liittyvät saamelaiseen arkeologiseen kulttuuriperintöön.
Kohde tarkastettiin vuoden 2024 inventoinnissa, rakenteiden sijainteja on korjattu. |
| metsakeskus.1000000924 |
890 |
Bálggatbákti |
10002 |
12001 |
13200 |
11010 |
27004 |
449627.55000000 |
7683341.60800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000924 |
Inarinjoen varressa, joen ja Karigasniemi-Angeli -polkutien välissä on Kamiljoen (Gameljohka/Gamelveadji) talo. Talosta n. 900 m lounaaseen tien itäpuolella, tien ja poroaidan välissä on kaksi maatunutta pyyntikuoppaa portille johtavan ajouran pohjoispuolella. Aidan itäpuolella, portista n. 150 m itäkoilliseen, on kaksi soikeaa kivikehää. Ne ovat ilmeisesti kodan tulisijoja kurun reunassa. Portin eteläpuolella on kolme suorakaiteen muotoista kivilatomusta rivissä 12 - 14 m:n päässä toisistaan. Latomukset ovat kooltaan n. 1,3 - 1,6 x 0,9 - 1,1 m, korkeutta niillä on 5 - 15 cm.
SKL luettelo 123.
Alueelta on kartoitettu viimeistään vuonna 1964 seitsemän peurahautaa. Utsjoen inventoinnin yhteydessä 1990 alueelta löytyi kaksi matalaa maatuneiksi pyyntikuopiksi luokiteltavissa olevaa painannetta Karigasniemi - Angeli -polku tien itäpuolelta, tien ja poroaidan välistä. Pyyntikuopat sijaitsivat poroaidan veräjälle johtavan ajouran pohjoispuolella. Poroaidan itäpuolella alkoi melko tasainen kuolpuna, joka päättyi idässä kuruun. Kurun reunalta n. 150 m poroaidan veräjästä itäkoilliseen löytyi kaksi soikeaa kivistä ladottua kehää, ilmeisesti kodan tulisijoja. Ensimmäinen tulisija oli noin 1, 5 m: n päässä törmän reunasta, sen pituusakseli oli samansuuntainen kuin törmän reuna ja koko 95 x 75 cm. Toinen tulisija oli 9,5 m:n päässä edellisestä, suoraan poispäin kurun reunasta. Se oli noin 125 x 100 cm. Poroaidan veräjän eteläpuolelta löytyi lisäksi kolmen suorakaiteen muotoisen kivilatomuksen muodostama rivi.
Vuoden 1993 tarkastuksessa havaittiin alueella neljä pyyntikuoppaa, jotka olivat pieniä, matalia ja soikeita. Lisäksi havaittiin yksi nelisivuinen latomus ja kaksi kivikautiseksi arvioitua asuinpaikkaa (kvartsia ja palaneita kiviä).1960-luvulla kartoitetuista pyyntikuopista kolmen arvioitiin sittemmin kadonneen.
Kaivauksissa vuonna 2008 tutkittiin yhden lieden aluetta ja ympäristöä. Kaivausalueen laajuus oli yhteensä 49 m2. Liesi oli pyöreähkön muotoinen ja kivillä täytetty tulisija, jossa oli kaksi kiveä osoittaen permikkää ja yksi suurempi posiokivi. Löytöinä talteen otettiin n. 47 g palamatonta luuta, alle gramma palanutta luuta ja puukon kahvan päätehela. Osteologisen analyysin perusteella lähes kaikki luut olivat peuran/poron luita. Näiden lisäksi tunnistettiin yksi linnun luu. Kaivausten yhteydessä otettiin myös maanäytteitä, joista analysoitiin fosfaatit. Liesi on ajoitettavissa rakenteensa ja radiohiiliajoituksen perusteella keskiajan loppuun tai uudelle ajalle, 1460-1640 AD.
Suorakaiteenmuotoiset liesilatomukset, permukkaliedet sekä soikeat ja pyöreät liedet liittyvät saamelaiseen arkeologiseen kulttuuriperintöön.
Kohde tarkastettiin vuoden 2024 inventoinnissa, rakenteiden sijainteja on korjattu. |
| metsakeskus.1000000924 |
890 |
Bálggatbákti |
10002 |
12001 |
13200 |
11006 |
27005 |
449627.55000000 |
7683341.60800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000924 |
Inarinjoen varressa, joen ja Karigasniemi-Angeli -polkutien välissä on Kamiljoen (Gameljohka/Gamelveadji) talo. Talosta n. 900 m lounaaseen tien itäpuolella, tien ja poroaidan välissä on kaksi maatunutta pyyntikuoppaa portille johtavan ajouran pohjoispuolella. Aidan itäpuolella, portista n. 150 m itäkoilliseen, on kaksi soikeaa kivikehää. Ne ovat ilmeisesti kodan tulisijoja kurun reunassa. Portin eteläpuolella on kolme suorakaiteen muotoista kivilatomusta rivissä 12 - 14 m:n päässä toisistaan. Latomukset ovat kooltaan n. 1,3 - 1,6 x 0,9 - 1,1 m, korkeutta niillä on 5 - 15 cm.
SKL luettelo 123.
Alueelta on kartoitettu viimeistään vuonna 1964 seitsemän peurahautaa. Utsjoen inventoinnin yhteydessä 1990 alueelta löytyi kaksi matalaa maatuneiksi pyyntikuopiksi luokiteltavissa olevaa painannetta Karigasniemi - Angeli -polku tien itäpuolelta, tien ja poroaidan välistä. Pyyntikuopat sijaitsivat poroaidan veräjälle johtavan ajouran pohjoispuolella. Poroaidan itäpuolella alkoi melko tasainen kuolpuna, joka päättyi idässä kuruun. Kurun reunalta n. 150 m poroaidan veräjästä itäkoilliseen löytyi kaksi soikeaa kivistä ladottua kehää, ilmeisesti kodan tulisijoja. Ensimmäinen tulisija oli noin 1, 5 m: n päässä törmän reunasta, sen pituusakseli oli samansuuntainen kuin törmän reuna ja koko 95 x 75 cm. Toinen tulisija oli 9,5 m:n päässä edellisestä, suoraan poispäin kurun reunasta. Se oli noin 125 x 100 cm. Poroaidan veräjän eteläpuolelta löytyi lisäksi kolmen suorakaiteen muotoisen kivilatomuksen muodostama rivi.
Vuoden 1993 tarkastuksessa havaittiin alueella neljä pyyntikuoppaa, jotka olivat pieniä, matalia ja soikeita. Lisäksi havaittiin yksi nelisivuinen latomus ja kaksi kivikautiseksi arvioitua asuinpaikkaa (kvartsia ja palaneita kiviä).1960-luvulla kartoitetuista pyyntikuopista kolmen arvioitiin sittemmin kadonneen.
Kaivauksissa vuonna 2008 tutkittiin yhden lieden aluetta ja ympäristöä. Kaivausalueen laajuus oli yhteensä 49 m2. Liesi oli pyöreähkön muotoinen ja kivillä täytetty tulisija, jossa oli kaksi kiveä osoittaen permikkää ja yksi suurempi posiokivi. Löytöinä talteen otettiin n. 47 g palamatonta luuta, alle gramma palanutta luuta ja puukon kahvan päätehela. Osteologisen analyysin perusteella lähes kaikki luut olivat peuran/poron luita. Näiden lisäksi tunnistettiin yksi linnun luu. Kaivausten yhteydessä otettiin myös maanäytteitä, joista analysoitiin fosfaatit. Liesi on ajoitettavissa rakenteensa ja radiohiiliajoituksen perusteella keskiajan loppuun tai uudelle ajalle, 1460-1640 AD.
Suorakaiteenmuotoiset liesilatomukset, permukkaliedet sekä soikeat ja pyöreät liedet liittyvät saamelaiseen arkeologiseen kulttuuriperintöön.
Kohde tarkastettiin vuoden 2024 inventoinnissa, rakenteiden sijainteja on korjattu. |
| metsakeskus.1000000924 |
890 |
Bálggatbákti |
10002 |
12001 |
13200 |
11006 |
27006 |
449627.55000000 |
7683341.60800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000924 |
Inarinjoen varressa, joen ja Karigasniemi-Angeli -polkutien välissä on Kamiljoen (Gameljohka/Gamelveadji) talo. Talosta n. 900 m lounaaseen tien itäpuolella, tien ja poroaidan välissä on kaksi maatunutta pyyntikuoppaa portille johtavan ajouran pohjoispuolella. Aidan itäpuolella, portista n. 150 m itäkoilliseen, on kaksi soikeaa kivikehää. Ne ovat ilmeisesti kodan tulisijoja kurun reunassa. Portin eteläpuolella on kolme suorakaiteen muotoista kivilatomusta rivissä 12 - 14 m:n päässä toisistaan. Latomukset ovat kooltaan n. 1,3 - 1,6 x 0,9 - 1,1 m, korkeutta niillä on 5 - 15 cm.
SKL luettelo 123.
Alueelta on kartoitettu viimeistään vuonna 1964 seitsemän peurahautaa. Utsjoen inventoinnin yhteydessä 1990 alueelta löytyi kaksi matalaa maatuneiksi pyyntikuopiksi luokiteltavissa olevaa painannetta Karigasniemi - Angeli -polku tien itäpuolelta, tien ja poroaidan välistä. Pyyntikuopat sijaitsivat poroaidan veräjälle johtavan ajouran pohjoispuolella. Poroaidan itäpuolella alkoi melko tasainen kuolpuna, joka päättyi idässä kuruun. Kurun reunalta n. 150 m poroaidan veräjästä itäkoilliseen löytyi kaksi soikeaa kivistä ladottua kehää, ilmeisesti kodan tulisijoja. Ensimmäinen tulisija oli noin 1, 5 m: n päässä törmän reunasta, sen pituusakseli oli samansuuntainen kuin törmän reuna ja koko 95 x 75 cm. Toinen tulisija oli 9,5 m:n päässä edellisestä, suoraan poispäin kurun reunasta. Se oli noin 125 x 100 cm. Poroaidan veräjän eteläpuolelta löytyi lisäksi kolmen suorakaiteen muotoisen kivilatomuksen muodostama rivi.
Vuoden 1993 tarkastuksessa havaittiin alueella neljä pyyntikuoppaa, jotka olivat pieniä, matalia ja soikeita. Lisäksi havaittiin yksi nelisivuinen latomus ja kaksi kivikautiseksi arvioitua asuinpaikkaa (kvartsia ja palaneita kiviä).1960-luvulla kartoitetuista pyyntikuopista kolmen arvioitiin sittemmin kadonneen.
Kaivauksissa vuonna 2008 tutkittiin yhden lieden aluetta ja ympäristöä. Kaivausalueen laajuus oli yhteensä 49 m2. Liesi oli pyöreähkön muotoinen ja kivillä täytetty tulisija, jossa oli kaksi kiveä osoittaen permikkää ja yksi suurempi posiokivi. Löytöinä talteen otettiin n. 47 g palamatonta luuta, alle gramma palanutta luuta ja puukon kahvan päätehela. Osteologisen analyysin perusteella lähes kaikki luut olivat peuran/poron luita. Näiden lisäksi tunnistettiin yksi linnun luu. Kaivausten yhteydessä otettiin myös maanäytteitä, joista analysoitiin fosfaatit. Liesi on ajoitettavissa rakenteensa ja radiohiiliajoituksen perusteella keskiajan loppuun tai uudelle ajalle, 1460-1640 AD.
Suorakaiteenmuotoiset liesilatomukset, permukkaliedet sekä soikeat ja pyöreät liedet liittyvät saamelaiseen arkeologiseen kulttuuriperintöön.
Kohde tarkastettiin vuoden 2024 inventoinnissa, rakenteiden sijainteja on korjattu. |
| metsakeskus.1000000924 |
890 |
Bálggatbákti |
10002 |
12001 |
13200 |
11006 |
27006 |
449627.55000000 |
7683341.60800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000924 |
Inarinjoen varressa, joen ja Karigasniemi-Angeli -polkutien välissä on Kamiljoen (Gameljohka/Gamelveadji) talo. Talosta n. 900 m lounaaseen tien itäpuolella, tien ja poroaidan välissä on kaksi maatunutta pyyntikuoppaa portille johtavan ajouran pohjoispuolella. Aidan itäpuolella, portista n. 150 m itäkoilliseen, on kaksi soikeaa kivikehää. Ne ovat ilmeisesti kodan tulisijoja kurun reunassa. Portin eteläpuolella on kolme suorakaiteen muotoista kivilatomusta rivissä 12 - 14 m:n päässä toisistaan. Latomukset ovat kooltaan n. 1,3 - 1,6 x 0,9 - 1,1 m, korkeutta niillä on 5 - 15 cm.
SKL luettelo 123.
Alueelta on kartoitettu viimeistään vuonna 1964 seitsemän peurahautaa. Utsjoen inventoinnin yhteydessä 1990 alueelta löytyi kaksi matalaa maatuneiksi pyyntikuopiksi luokiteltavissa olevaa painannetta Karigasniemi - Angeli -polku tien itäpuolelta, tien ja poroaidan välistä. Pyyntikuopat sijaitsivat poroaidan veräjälle johtavan ajouran pohjoispuolella. Poroaidan itäpuolella alkoi melko tasainen kuolpuna, joka päättyi idässä kuruun. Kurun reunalta n. 150 m poroaidan veräjästä itäkoilliseen löytyi kaksi soikeaa kivistä ladottua kehää, ilmeisesti kodan tulisijoja. Ensimmäinen tulisija oli noin 1, 5 m: n päässä törmän reunasta, sen pituusakseli oli samansuuntainen kuin törmän reuna ja koko 95 x 75 cm. Toinen tulisija oli 9,5 m:n päässä edellisestä, suoraan poispäin kurun reunasta. Se oli noin 125 x 100 cm. Poroaidan veräjän eteläpuolelta löytyi lisäksi kolmen suorakaiteen muotoisen kivilatomuksen muodostama rivi.
Vuoden 1993 tarkastuksessa havaittiin alueella neljä pyyntikuoppaa, jotka olivat pieniä, matalia ja soikeita. Lisäksi havaittiin yksi nelisivuinen latomus ja kaksi kivikautiseksi arvioitua asuinpaikkaa (kvartsia ja palaneita kiviä).1960-luvulla kartoitetuista pyyntikuopista kolmen arvioitiin sittemmin kadonneen.
Kaivauksissa vuonna 2008 tutkittiin yhden lieden aluetta ja ympäristöä. Kaivausalueen laajuus oli yhteensä 49 m2. Liesi oli pyöreähkön muotoinen ja kivillä täytetty tulisija, jossa oli kaksi kiveä osoittaen permikkää ja yksi suurempi posiokivi. Löytöinä talteen otettiin n. 47 g palamatonta luuta, alle gramma palanutta luuta ja puukon kahvan päätehela. Osteologisen analyysin perusteella lähes kaikki luut olivat peuran/poron luita. Näiden lisäksi tunnistettiin yksi linnun luu. Kaivausten yhteydessä otettiin myös maanäytteitä, joista analysoitiin fosfaatit. Liesi on ajoitettavissa rakenteensa ja radiohiiliajoituksen perusteella keskiajan loppuun tai uudelle ajalle, 1460-1640 AD.
Suorakaiteenmuotoiset liesilatomukset, permukkaliedet sekä soikeat ja pyöreät liedet liittyvät saamelaiseen arkeologiseen kulttuuriperintöön.
Kohde tarkastettiin vuoden 2024 inventoinnissa, rakenteiden sijainteja on korjattu. |
| metsakeskus.1000000924 |
890 |
Bálggatbákti |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
449627.55000000 |
7683341.60800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000924 |
Inarinjoen varressa, joen ja Karigasniemi-Angeli -polkutien välissä on Kamiljoen (Gameljohka/Gamelveadji) talo. Talosta n. 900 m lounaaseen tien itäpuolella, tien ja poroaidan välissä on kaksi maatunutta pyyntikuoppaa portille johtavan ajouran pohjoispuolella. Aidan itäpuolella, portista n. 150 m itäkoilliseen, on kaksi soikeaa kivikehää. Ne ovat ilmeisesti kodan tulisijoja kurun reunassa. Portin eteläpuolella on kolme suorakaiteen muotoista kivilatomusta rivissä 12 - 14 m:n päässä toisistaan. Latomukset ovat kooltaan n. 1,3 - 1,6 x 0,9 - 1,1 m, korkeutta niillä on 5 - 15 cm.
SKL luettelo 123.
Alueelta on kartoitettu viimeistään vuonna 1964 seitsemän peurahautaa. Utsjoen inventoinnin yhteydessä 1990 alueelta löytyi kaksi matalaa maatuneiksi pyyntikuopiksi luokiteltavissa olevaa painannetta Karigasniemi - Angeli -polku tien itäpuolelta, tien ja poroaidan välistä. Pyyntikuopat sijaitsivat poroaidan veräjälle johtavan ajouran pohjoispuolella. Poroaidan itäpuolella alkoi melko tasainen kuolpuna, joka päättyi idässä kuruun. Kurun reunalta n. 150 m poroaidan veräjästä itäkoilliseen löytyi kaksi soikeaa kivistä ladottua kehää, ilmeisesti kodan tulisijoja. Ensimmäinen tulisija oli noin 1, 5 m: n päässä törmän reunasta, sen pituusakseli oli samansuuntainen kuin törmän reuna ja koko 95 x 75 cm. Toinen tulisija oli 9,5 m:n päässä edellisestä, suoraan poispäin kurun reunasta. Se oli noin 125 x 100 cm. Poroaidan veräjän eteläpuolelta löytyi lisäksi kolmen suorakaiteen muotoisen kivilatomuksen muodostama rivi.
Vuoden 1993 tarkastuksessa havaittiin alueella neljä pyyntikuoppaa, jotka olivat pieniä, matalia ja soikeita. Lisäksi havaittiin yksi nelisivuinen latomus ja kaksi kivikautiseksi arvioitua asuinpaikkaa (kvartsia ja palaneita kiviä).1960-luvulla kartoitetuista pyyntikuopista kolmen arvioitiin sittemmin kadonneen.
Kaivauksissa vuonna 2008 tutkittiin yhden lieden aluetta ja ympäristöä. Kaivausalueen laajuus oli yhteensä 49 m2. Liesi oli pyöreähkön muotoinen ja kivillä täytetty tulisija, jossa oli kaksi kiveä osoittaen permikkää ja yksi suurempi posiokivi. Löytöinä talteen otettiin n. 47 g palamatonta luuta, alle gramma palanutta luuta ja puukon kahvan päätehela. Osteologisen analyysin perusteella lähes kaikki luut olivat peuran/poron luita. Näiden lisäksi tunnistettiin yksi linnun luu. Kaivausten yhteydessä otettiin myös maanäytteitä, joista analysoitiin fosfaatit. Liesi on ajoitettavissa rakenteensa ja radiohiiliajoituksen perusteella keskiajan loppuun tai uudelle ajalle, 1460-1640 AD.
Suorakaiteenmuotoiset liesilatomukset, permukkaliedet sekä soikeat ja pyöreät liedet liittyvät saamelaiseen arkeologiseen kulttuuriperintöön.
Kohde tarkastettiin vuoden 2024 inventoinnissa, rakenteiden sijainteja on korjattu. |
| metsakeskus.1000000924 |
890 |
Bálggatbákti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
449627.55000000 |
7683341.60800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000924 |
Inarinjoen varressa, joen ja Karigasniemi-Angeli -polkutien välissä on Kamiljoen (Gameljohka/Gamelveadji) talo. Talosta n. 900 m lounaaseen tien itäpuolella, tien ja poroaidan välissä on kaksi maatunutta pyyntikuoppaa portille johtavan ajouran pohjoispuolella. Aidan itäpuolella, portista n. 150 m itäkoilliseen, on kaksi soikeaa kivikehää. Ne ovat ilmeisesti kodan tulisijoja kurun reunassa. Portin eteläpuolella on kolme suorakaiteen muotoista kivilatomusta rivissä 12 - 14 m:n päässä toisistaan. Latomukset ovat kooltaan n. 1,3 - 1,6 x 0,9 - 1,1 m, korkeutta niillä on 5 - 15 cm.
SKL luettelo 123.
Alueelta on kartoitettu viimeistään vuonna 1964 seitsemän peurahautaa. Utsjoen inventoinnin yhteydessä 1990 alueelta löytyi kaksi matalaa maatuneiksi pyyntikuopiksi luokiteltavissa olevaa painannetta Karigasniemi - Angeli -polku tien itäpuolelta, tien ja poroaidan välistä. Pyyntikuopat sijaitsivat poroaidan veräjälle johtavan ajouran pohjoispuolella. Poroaidan itäpuolella alkoi melko tasainen kuolpuna, joka päättyi idässä kuruun. Kurun reunalta n. 150 m poroaidan veräjästä itäkoilliseen löytyi kaksi soikeaa kivistä ladottua kehää, ilmeisesti kodan tulisijoja. Ensimmäinen tulisija oli noin 1, 5 m: n päässä törmän reunasta, sen pituusakseli oli samansuuntainen kuin törmän reuna ja koko 95 x 75 cm. Toinen tulisija oli 9,5 m:n päässä edellisestä, suoraan poispäin kurun reunasta. Se oli noin 125 x 100 cm. Poroaidan veräjän eteläpuolelta löytyi lisäksi kolmen suorakaiteen muotoisen kivilatomuksen muodostama rivi.
Vuoden 1993 tarkastuksessa havaittiin alueella neljä pyyntikuoppaa, jotka olivat pieniä, matalia ja soikeita. Lisäksi havaittiin yksi nelisivuinen latomus ja kaksi kivikautiseksi arvioitua asuinpaikkaa (kvartsia ja palaneita kiviä).1960-luvulla kartoitetuista pyyntikuopista kolmen arvioitiin sittemmin kadonneen.
Kaivauksissa vuonna 2008 tutkittiin yhden lieden aluetta ja ympäristöä. Kaivausalueen laajuus oli yhteensä 49 m2. Liesi oli pyöreähkön muotoinen ja kivillä täytetty tulisija, jossa oli kaksi kiveä osoittaen permikkää ja yksi suurempi posiokivi. Löytöinä talteen otettiin n. 47 g palamatonta luuta, alle gramma palanutta luuta ja puukon kahvan päätehela. Osteologisen analyysin perusteella lähes kaikki luut olivat peuran/poron luita. Näiden lisäksi tunnistettiin yksi linnun luu. Kaivausten yhteydessä otettiin myös maanäytteitä, joista analysoitiin fosfaatit. Liesi on ajoitettavissa rakenteensa ja radiohiiliajoituksen perusteella keskiajan loppuun tai uudelle ajalle, 1460-1640 AD.
Suorakaiteenmuotoiset liesilatomukset, permukkaliedet sekä soikeat ja pyöreät liedet liittyvät saamelaiseen arkeologiseen kulttuuriperintöön.
Kohde tarkastettiin vuoden 2024 inventoinnissa, rakenteiden sijainteja on korjattu. |
| metsakeskus.1000000924 |
890 |
Bálggatbákti |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27004 |
449627.55000000 |
7683341.60800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000924 |
Inarinjoen varressa, joen ja Karigasniemi-Angeli -polkutien välissä on Kamiljoen (Gameljohka/Gamelveadji) talo. Talosta n. 900 m lounaaseen tien itäpuolella, tien ja poroaidan välissä on kaksi maatunutta pyyntikuoppaa portille johtavan ajouran pohjoispuolella. Aidan itäpuolella, portista n. 150 m itäkoilliseen, on kaksi soikeaa kivikehää. Ne ovat ilmeisesti kodan tulisijoja kurun reunassa. Portin eteläpuolella on kolme suorakaiteen muotoista kivilatomusta rivissä 12 - 14 m:n päässä toisistaan. Latomukset ovat kooltaan n. 1,3 - 1,6 x 0,9 - 1,1 m, korkeutta niillä on 5 - 15 cm.
SKL luettelo 123.
Alueelta on kartoitettu viimeistään vuonna 1964 seitsemän peurahautaa. Utsjoen inventoinnin yhteydessä 1990 alueelta löytyi kaksi matalaa maatuneiksi pyyntikuopiksi luokiteltavissa olevaa painannetta Karigasniemi - Angeli -polku tien itäpuolelta, tien ja poroaidan välistä. Pyyntikuopat sijaitsivat poroaidan veräjälle johtavan ajouran pohjoispuolella. Poroaidan itäpuolella alkoi melko tasainen kuolpuna, joka päättyi idässä kuruun. Kurun reunalta n. 150 m poroaidan veräjästä itäkoilliseen löytyi kaksi soikeaa kivistä ladottua kehää, ilmeisesti kodan tulisijoja. Ensimmäinen tulisija oli noin 1, 5 m: n päässä törmän reunasta, sen pituusakseli oli samansuuntainen kuin törmän reuna ja koko 95 x 75 cm. Toinen tulisija oli 9,5 m:n päässä edellisestä, suoraan poispäin kurun reunasta. Se oli noin 125 x 100 cm. Poroaidan veräjän eteläpuolelta löytyi lisäksi kolmen suorakaiteen muotoisen kivilatomuksen muodostama rivi.
Vuoden 1993 tarkastuksessa havaittiin alueella neljä pyyntikuoppaa, jotka olivat pieniä, matalia ja soikeita. Lisäksi havaittiin yksi nelisivuinen latomus ja kaksi kivikautiseksi arvioitua asuinpaikkaa (kvartsia ja palaneita kiviä).1960-luvulla kartoitetuista pyyntikuopista kolmen arvioitiin sittemmin kadonneen.
Kaivauksissa vuonna 2008 tutkittiin yhden lieden aluetta ja ympäristöä. Kaivausalueen laajuus oli yhteensä 49 m2. Liesi oli pyöreähkön muotoinen ja kivillä täytetty tulisija, jossa oli kaksi kiveä osoittaen permikkää ja yksi suurempi posiokivi. Löytöinä talteen otettiin n. 47 g palamatonta luuta, alle gramma palanutta luuta ja puukon kahvan päätehela. Osteologisen analyysin perusteella lähes kaikki luut olivat peuran/poron luita. Näiden lisäksi tunnistettiin yksi linnun luu. Kaivausten yhteydessä otettiin myös maanäytteitä, joista analysoitiin fosfaatit. Liesi on ajoitettavissa rakenteensa ja radiohiiliajoituksen perusteella keskiajan loppuun tai uudelle ajalle, 1460-1640 AD.
Suorakaiteenmuotoiset liesilatomukset, permukkaliedet sekä soikeat ja pyöreät liedet liittyvät saamelaiseen arkeologiseen kulttuuriperintöön.
Kohde tarkastettiin vuoden 2024 inventoinnissa, rakenteiden sijainteja on korjattu. |
| metsakeskus.1000000924 |
890 |
Bálggatbákti |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27005 |
449627.55000000 |
7683341.60800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000924 |
Inarinjoen varressa, joen ja Karigasniemi-Angeli -polkutien välissä on Kamiljoen (Gameljohka/Gamelveadji) talo. Talosta n. 900 m lounaaseen tien itäpuolella, tien ja poroaidan välissä on kaksi maatunutta pyyntikuoppaa portille johtavan ajouran pohjoispuolella. Aidan itäpuolella, portista n. 150 m itäkoilliseen, on kaksi soikeaa kivikehää. Ne ovat ilmeisesti kodan tulisijoja kurun reunassa. Portin eteläpuolella on kolme suorakaiteen muotoista kivilatomusta rivissä 12 - 14 m:n päässä toisistaan. Latomukset ovat kooltaan n. 1,3 - 1,6 x 0,9 - 1,1 m, korkeutta niillä on 5 - 15 cm.
SKL luettelo 123.
Alueelta on kartoitettu viimeistään vuonna 1964 seitsemän peurahautaa. Utsjoen inventoinnin yhteydessä 1990 alueelta löytyi kaksi matalaa maatuneiksi pyyntikuopiksi luokiteltavissa olevaa painannetta Karigasniemi - Angeli -polku tien itäpuolelta, tien ja poroaidan välistä. Pyyntikuopat sijaitsivat poroaidan veräjälle johtavan ajouran pohjoispuolella. Poroaidan itäpuolella alkoi melko tasainen kuolpuna, joka päättyi idässä kuruun. Kurun reunalta n. 150 m poroaidan veräjästä itäkoilliseen löytyi kaksi soikeaa kivistä ladottua kehää, ilmeisesti kodan tulisijoja. Ensimmäinen tulisija oli noin 1, 5 m: n päässä törmän reunasta, sen pituusakseli oli samansuuntainen kuin törmän reuna ja koko 95 x 75 cm. Toinen tulisija oli 9,5 m:n päässä edellisestä, suoraan poispäin kurun reunasta. Se oli noin 125 x 100 cm. Poroaidan veräjän eteläpuolelta löytyi lisäksi kolmen suorakaiteen muotoisen kivilatomuksen muodostama rivi.
Vuoden 1993 tarkastuksessa havaittiin alueella neljä pyyntikuoppaa, jotka olivat pieniä, matalia ja soikeita. Lisäksi havaittiin yksi nelisivuinen latomus ja kaksi kivikautiseksi arvioitua asuinpaikkaa (kvartsia ja palaneita kiviä).1960-luvulla kartoitetuista pyyntikuopista kolmen arvioitiin sittemmin kadonneen.
Kaivauksissa vuonna 2008 tutkittiin yhden lieden aluetta ja ympäristöä. Kaivausalueen laajuus oli yhteensä 49 m2. Liesi oli pyöreähkön muotoinen ja kivillä täytetty tulisija, jossa oli kaksi kiveä osoittaen permikkää ja yksi suurempi posiokivi. Löytöinä talteen otettiin n. 47 g palamatonta luuta, alle gramma palanutta luuta ja puukon kahvan päätehela. Osteologisen analyysin perusteella lähes kaikki luut olivat peuran/poron luita. Näiden lisäksi tunnistettiin yksi linnun luu. Kaivausten yhteydessä otettiin myös maanäytteitä, joista analysoitiin fosfaatit. Liesi on ajoitettavissa rakenteensa ja radiohiiliajoituksen perusteella keskiajan loppuun tai uudelle ajalle, 1460-1640 AD.
Suorakaiteenmuotoiset liesilatomukset, permukkaliedet sekä soikeat ja pyöreät liedet liittyvät saamelaiseen arkeologiseen kulttuuriperintöön.
Kohde tarkastettiin vuoden 2024 inventoinnissa, rakenteiden sijainteja on korjattu. |
| metsakeskus.1000000924 |
890 |
Bálggatbákti |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27006 |
449627.55000000 |
7683341.60800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000924 |
Inarinjoen varressa, joen ja Karigasniemi-Angeli -polkutien välissä on Kamiljoen (Gameljohka/Gamelveadji) talo. Talosta n. 900 m lounaaseen tien itäpuolella, tien ja poroaidan välissä on kaksi maatunutta pyyntikuoppaa portille johtavan ajouran pohjoispuolella. Aidan itäpuolella, portista n. 150 m itäkoilliseen, on kaksi soikeaa kivikehää. Ne ovat ilmeisesti kodan tulisijoja kurun reunassa. Portin eteläpuolella on kolme suorakaiteen muotoista kivilatomusta rivissä 12 - 14 m:n päässä toisistaan. Latomukset ovat kooltaan n. 1,3 - 1,6 x 0,9 - 1,1 m, korkeutta niillä on 5 - 15 cm.
SKL luettelo 123.
Alueelta on kartoitettu viimeistään vuonna 1964 seitsemän peurahautaa. Utsjoen inventoinnin yhteydessä 1990 alueelta löytyi kaksi matalaa maatuneiksi pyyntikuopiksi luokiteltavissa olevaa painannetta Karigasniemi - Angeli -polku tien itäpuolelta, tien ja poroaidan välistä. Pyyntikuopat sijaitsivat poroaidan veräjälle johtavan ajouran pohjoispuolella. Poroaidan itäpuolella alkoi melko tasainen kuolpuna, joka päättyi idässä kuruun. Kurun reunalta n. 150 m poroaidan veräjästä itäkoilliseen löytyi kaksi soikeaa kivistä ladottua kehää, ilmeisesti kodan tulisijoja. Ensimmäinen tulisija oli noin 1, 5 m: n päässä törmän reunasta, sen pituusakseli oli samansuuntainen kuin törmän reuna ja koko 95 x 75 cm. Toinen tulisija oli 9,5 m:n päässä edellisestä, suoraan poispäin kurun reunasta. Se oli noin 125 x 100 cm. Poroaidan veräjän eteläpuolelta löytyi lisäksi kolmen suorakaiteen muotoisen kivilatomuksen muodostama rivi.
Vuoden 1993 tarkastuksessa havaittiin alueella neljä pyyntikuoppaa, jotka olivat pieniä, matalia ja soikeita. Lisäksi havaittiin yksi nelisivuinen latomus ja kaksi kivikautiseksi arvioitua asuinpaikkaa (kvartsia ja palaneita kiviä).1960-luvulla kartoitetuista pyyntikuopista kolmen arvioitiin sittemmin kadonneen.
Kaivauksissa vuonna 2008 tutkittiin yhden lieden aluetta ja ympäristöä. Kaivausalueen laajuus oli yhteensä 49 m2. Liesi oli pyöreähkön muotoinen ja kivillä täytetty tulisija, jossa oli kaksi kiveä osoittaen permikkää ja yksi suurempi posiokivi. Löytöinä talteen otettiin n. 47 g palamatonta luuta, alle gramma palanutta luuta ja puukon kahvan päätehela. Osteologisen analyysin perusteella lähes kaikki luut olivat peuran/poron luita. Näiden lisäksi tunnistettiin yksi linnun luu. Kaivausten yhteydessä otettiin myös maanäytteitä, joista analysoitiin fosfaatit. Liesi on ajoitettavissa rakenteensa ja radiohiiliajoituksen perusteella keskiajan loppuun tai uudelle ajalle, 1460-1640 AD.
Suorakaiteenmuotoiset liesilatomukset, permukkaliedet sekä soikeat ja pyöreät liedet liittyvät saamelaiseen arkeologiseen kulttuuriperintöön.
Kohde tarkastettiin vuoden 2024 inventoinnissa, rakenteiden sijainteja on korjattu. |
| metsakeskus.1000000924 |
890 |
Bálggatbákti |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27006 |
449627.55000000 |
7683341.60800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000924 |
Inarinjoen varressa, joen ja Karigasniemi-Angeli -polkutien välissä on Kamiljoen (Gameljohka/Gamelveadji) talo. Talosta n. 900 m lounaaseen tien itäpuolella, tien ja poroaidan välissä on kaksi maatunutta pyyntikuoppaa portille johtavan ajouran pohjoispuolella. Aidan itäpuolella, portista n. 150 m itäkoilliseen, on kaksi soikeaa kivikehää. Ne ovat ilmeisesti kodan tulisijoja kurun reunassa. Portin eteläpuolella on kolme suorakaiteen muotoista kivilatomusta rivissä 12 - 14 m:n päässä toisistaan. Latomukset ovat kooltaan n. 1,3 - 1,6 x 0,9 - 1,1 m, korkeutta niillä on 5 - 15 cm.
SKL luettelo 123.
Alueelta on kartoitettu viimeistään vuonna 1964 seitsemän peurahautaa. Utsjoen inventoinnin yhteydessä 1990 alueelta löytyi kaksi matalaa maatuneiksi pyyntikuopiksi luokiteltavissa olevaa painannetta Karigasniemi - Angeli -polku tien itäpuolelta, tien ja poroaidan välistä. Pyyntikuopat sijaitsivat poroaidan veräjälle johtavan ajouran pohjoispuolella. Poroaidan itäpuolella alkoi melko tasainen kuolpuna, joka päättyi idässä kuruun. Kurun reunalta n. 150 m poroaidan veräjästä itäkoilliseen löytyi kaksi soikeaa kivistä ladottua kehää, ilmeisesti kodan tulisijoja. Ensimmäinen tulisija oli noin 1, 5 m: n päässä törmän reunasta, sen pituusakseli oli samansuuntainen kuin törmän reuna ja koko 95 x 75 cm. Toinen tulisija oli 9,5 m:n päässä edellisestä, suoraan poispäin kurun reunasta. Se oli noin 125 x 100 cm. Poroaidan veräjän eteläpuolelta löytyi lisäksi kolmen suorakaiteen muotoisen kivilatomuksen muodostama rivi.
Vuoden 1993 tarkastuksessa havaittiin alueella neljä pyyntikuoppaa, jotka olivat pieniä, matalia ja soikeita. Lisäksi havaittiin yksi nelisivuinen latomus ja kaksi kivikautiseksi arvioitua asuinpaikkaa (kvartsia ja palaneita kiviä).1960-luvulla kartoitetuista pyyntikuopista kolmen arvioitiin sittemmin kadonneen.
Kaivauksissa vuonna 2008 tutkittiin yhden lieden aluetta ja ympäristöä. Kaivausalueen laajuus oli yhteensä 49 m2. Liesi oli pyöreähkön muotoinen ja kivillä täytetty tulisija, jossa oli kaksi kiveä osoittaen permikkää ja yksi suurempi posiokivi. Löytöinä talteen otettiin n. 47 g palamatonta luuta, alle gramma palanutta luuta ja puukon kahvan päätehela. Osteologisen analyysin perusteella lähes kaikki luut olivat peuran/poron luita. Näiden lisäksi tunnistettiin yksi linnun luu. Kaivausten yhteydessä otettiin myös maanäytteitä, joista analysoitiin fosfaatit. Liesi on ajoitettavissa rakenteensa ja radiohiiliajoituksen perusteella keskiajan loppuun tai uudelle ajalle, 1460-1640 AD.
Suorakaiteenmuotoiset liesilatomukset, permukkaliedet sekä soikeat ja pyöreät liedet liittyvät saamelaiseen arkeologiseen kulttuuriperintöön.
Kohde tarkastettiin vuoden 2024 inventoinnissa, rakenteiden sijainteja on korjattu. |
| metsakeskus.1000000925 |
208 |
Rautakuru |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
360127.83600000 |
7126756.12800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000925 |
Kohde sijaitsee Loopinkankaan luoteispäässä sijaitsevalla kalliolla. Kohteen kaakkoispuolella noin 100 m etäisyydellä kulkee koillisesta lounaaseen voimajohtolinja. Latomus on kooltaan 11 x 3 m ja osa siitä voi olla luonnonkivikkoa. Latomus sijaitsee kallion korkeimman kohdan koillisreunalla.
Vuoden 2013 inventoinnissa (Jussila & Sepänmaa, Mikroliitti Oy) löydettiin kohteen eteläpuolelta kivikautinen asuinpaikka (Rautakuru 2).
Vuoden 2015 inventointihavainnot: Kohde ennallaan. Kohde on merkitty peruskartalle nimikkeellä "Röykkiö". |
| metsakeskus.1000000926 |
576 |
Nuottaranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
407816.89600000 |
6813201.36200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000926 |
Kohde sijaitsee Virmailansaaren länsiosassa Heikkilänlahden länsipuolisella pellolla, Heikkilän talosta 70–150 m eteläkaakkoon. Maaperä on soransekaista hiekkaa. Peltokynnöksestä poimittiin kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000000927 |
208 |
Kolkankangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
363410.49400000 |
7135377.66800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000927 |
Kohde sijaitsee Mehtäkylän ja Överstinperän välillä sijaitsevassa kallioisessa maastossa, jota ympäröivät peltoaukeat. Kohteen eteläpuolella noin 40 m etäisyydellä kulkee metsäautotie Kolkankankaalle ja kohde näkyy tielle. Kohteessa on kaksi hajonnutta röykkiötä ja epämääräisiä kivikasoja. |
| metsakeskus.1000000927 |
208 |
Kolkankangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
363410.49400000 |
7135377.66800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000927 |
Kohde sijaitsee Mehtäkylän ja Överstinperän välillä sijaitsevassa kallioisessa maastossa, jota ympäröivät peltoaukeat. Kohteen eteläpuolella noin 40 m etäisyydellä kulkee metsäautotie Kolkankankaalle ja kohde näkyy tielle. Kohteessa on kaksi hajonnutta röykkiötä ja epämääräisiä kivikasoja. |
| metsakeskus.1000000928 |
890 |
Jomppala (pohjoinen) |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
500227.12400000 |
7741248.38300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000928 |
Patonivan maantiesillasta kilometrin päässä on Jomppalan talo Utsjoen varressa. länsipuolella jokea. Jomppalaan johtavalla tiellä, n. 300 m talosta luoteeseen, on voimakkaan punaiseksi palanutta hiekkaa pesäkkeisesti n. 50 m matkalla. Löytöjä poimittiin eniten Haukiniemen taloon johtavan tienhaaran kohdalta. Paikka on tasainen, loivasti etelään kohoavan hiekkaselänne Utsjoen ja lammen välissä.
SKL luettelo 124. |
| metsakeskus.1000000929 |
208 |
Asikaisten kallio |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
362729.77100000 |
7134330.08700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000929 |
Kohde sijaitsee Mehtäkylän ja Limpsiännevan välisellä kallioalueella Mehtäkylästä Vasankariin johtavan tien eteläpuolella, Asikaisten kallion pohjoisreunalla. Latomus on ilmeisesti alun perin ollut 15 metriä pitkä ja noin 70 cm korkea aitamainen rakennelma. Latomuksen itäpää on säilynyt noin 3 metrin matkalta alkuperäisessä asussaan. Länsipää on hajonnut epämääräiseksi kivikoksi. |
| metsakeskus.1000000930 |
576 |
Hurtinlahti A |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
407876.87000000 |
6813831.10300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000930 |
Kohde sijaitsee Virmailansaaren länsiosassa, Hurtinlahden länsipuoleisella hiekkakankaalla, rannassa olevalle kesämökille johtavan tien varrella. Tien varteen n. 86 m mpy olevan törmän päälle tehdyistä koekuopista löydettiin saviastianpaloja, kvartsi- ja pii-iskoksia ja palanutta luuta. Havaittavissa oli myös parinkymmenen senttimetrin paksuinen kulttuurikerros. Alue on hiekka- ja sorapohjaista mäntykangasta. |
| metsakeskus.1000000931 |
890 |
Nisojávri |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
500966.81200000 |
7753163.58700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000931 |
Utsjoen länsipuolella on suppalampi, Nisojávri. Nisojávrin ja sen lounaispuolella olevan suppalammen välisellä hiekkakannaksella on ajouralla n. 150 m:n matkalla asuinpaikkalöytöjä. Välittömästi ajouran itäpuolella erottuu pyöreän vallin muodostaman painanne, mahdollinen kodanpohja. Maasto on tunturikoivikkoa. kasvavaa puolukkakangasta.
SKL luettelo 125. |
| metsakeskus.1000000932 |
576 |
Hurtinlahti B |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
407886.86400000 |
6814081.01000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000932 |
Asuinpaikka sijaitsee Virmailansaaren länsiosassa, Hurtinlahden länsipuolisella hiekkakankaalla, mökkitien varrella, sen luoteispuolella. Mökkitien leikkauksessa havaittiiin lieden jäännökset. Siitä noin 20 m pohjoiseen tehdystä koekuopasta löytyi runsaasti kvartsi-iskoksia. Alue on sorapohjaista mäntykangasta. |
| metsakeskus.1000000933 |
576 |
Rinteelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
408586.59500000 |
6812201.76900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000933 |
Kohde on Virmailansaaren länsiosassa, Kellosalmen koillisrannalla, sillasta n. 500 m itäkaakkoon, Rinteelän talosta noin 140 m (löytöalue 1) ja n. 230 m (löytöalue 2) etelälounaaseen. Pellolla kaksi erillistä löytöaluetta, joista on löydetty kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000000936 |
890 |
Pulmankijärvi (kaakko) |
10002 |
12001 |
13005 |
11002 |
27000 |
539881.14500000 |
7759281.16900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000936 |
Pulmankijärven eteläpäässä on muutaman porotilan muodostama kylä. Siitä koilliseen on Pulmankijoen itärannalla, jokeen idästä laskevan Leäibejoen suusta n. 400 m pohjoiseen niittyalue. Sen lounaisosassa on pienellä harjanteella pyöreä kodansija, läpimitaltaan n. 4 m. Ympärysvalli on n. 50 cm korkea. Oviaukko on sijainnut itäseunustalla. Kodansijan länsireunassa erottuu n. 1,5 m laaja kuopanne. Vuoden 1999 inventoinnissa havaittiin kaksi vierekkäistä suorakaiteenmuotoista vallien ympäröimää painannetta kodansijan länsipuolella.
|
| metsakeskus.1000000937 |
890 |
Geassesaisáttu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
457214.43800000 |
7729023.24200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000937 |
Nuorpiniemen uloin kärki pistää Tenojokeen. Niemen kärjessä on veden vaivaamaa rantasomerikkoa. Kaikki löydöt ovat tältä huuhtoutuneelta alueelta, jota nimitetään Kesänpaikanhiedaksi (Geassesaisáttu). Asuinpaikkaa lienee vielä jäljellä törmän päällä olevalla tasanteella.
SKL luettelo 127. |
| metsakeskus.1000000938 |
890 |
Gaskadállu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
454655.49900000 |
7707022.09100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000938 |
Rovisuvannon kyläryhmä on Tenojoen rannalla. Karigasniemen kylätaajamasta on Rovisuvantoon matkaa n. 6,5 km pohjoiseen eli alavirtaan. Pohjoisempi Gaskadállu-niminen tila sijaitsee kyläryhmän keskivaiheilla. Ensimmäiset löydöt ovat tilan venevalkamasta. Asuinpaikkalöytöjä on rannalla n. 100 m:n matkalla.
SKL luettelo 128. |
| metsakeskus.1000000939 |
890 |
Kaktsajärvi |
10002 |
12004 |
13049 |
11033 |
27000 |
477986.13000000 |
7694147.30300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000939 |
Kaamasmukan kylästä länteen, läntisimmän Kaktsajärven pohjoisrannalla. Kaamanen-Karigasniemi -tiestä n. 400 m etelään ja 50 m järven rannasta pohjoiseen. 11 latomuksen ryhmä sijaitsee järven rannan suuntaisessa rivissä tasaisen törmän päällä. Maasto on kivikkoista tunturikoivikkoa.
SKL luettelo 129. |
| metsakeskus.1000000939 |
890 |
Kaktsajärvi |
10002 |
12004 |
13049 |
11010 |
27000 |
477986.13000000 |
7694147.30300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000939 |
Kaamasmukan kylästä länteen, läntisimmän Kaktsajärven pohjoisrannalla. Kaamanen-Karigasniemi -tiestä n. 400 m etelään ja 50 m järven rannasta pohjoiseen. 11 latomuksen ryhmä sijaitsee järven rannan suuntaisessa rivissä tasaisen törmän päällä. Maasto on kivikkoista tunturikoivikkoa.
SKL luettelo 129. |
| metsakeskus.1000000940 |
576 |
Heikkilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
407906.86500000 |
6813411.27600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000940 |
Kohde sijaitsee Virmailansaaren länsiosassa, Heikkilänlahden luoteispuolella, Heikkilän talosta 150 m koilliseen sijaitsevalla peltoalueella. Löytöinä kvartsi-iskoksia kynnöksestä. Maaperä on hiekkaa. |
| metsakeskus.1000000941 |
576 |
Kaukilanjärven länsiranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
399430.29100000 |
6808913.04800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000941 |
Kaukilanjärven läntisimmässä pohjukassa Myllyjärven Hussanlahdelle johtavan tien itäpuolella on rannassa pienialainen moreenikumpare. Kumpareen luoteisosaa tehdyistä koekuopista löydettiin kvartsi-iskoksia sekä noensekaista kulttuurikerrosta. Paikasta noin 40 m kaakkoon löytyi koekuopasta kiviesineen katkelma. Kyseessä lienee pieni, mutta ehjä asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000000942 |
576 |
Haukiniemi A |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
398291.00000000 |
6808437.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000942 |
Kohde sijaitsee Myllyjärven pohjoisosassa olevan länteen pistävän Haukniemen länsikärjen lakialueella. Alue on sorapohjaista mäntykangasta. Kahdesta koekuopasta löydettiin kvartsia ja palanutta luuta. Lisäksi oli havaittavissa noensekainen kulttuurikerros.
Kohde on rajattu vuoden 2015 tarkkuusinventoinnin perusteella pienialaiseksi topografisin perustein vuoden 2003 löytöpaikan ympärille. Alueen ulkopuolelle tehdyissä koekuopissa ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.1000000943 |
576 |
Herrasväenranta |
10002 |
12004 |
13044 |
11002 |
27000 |
399680.19100000 |
6809252.91000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000943 |
Kohde sijaitsee Kaukilanjärven luoteisrannalta kaakkoon pistävässä niemessä. Noin 112 m tasolla, kivikkoisen muinaisrannan tyvessä on pyöreä kivikasa, halkaisijaltaan noin 2,5 m ja korkeudeltaan noin 0,5 m. Kivikasan viereen tehdyistä koepistoista paljastui noin 25 cm vahva nokimaa ja palaneiden kivien kerros. Kiukaan läheisyydessä on useita noin 2 x 3 m kokoisia kuopanteita, joiden tarkoitus on epäselvä. |
| metsakeskus.1000000944 |
890 |
Puntistieva laddu |
10002 |
12004 |
13049 |
11033 |
27000 |
481034.90400000 |
7694147.30700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000944 |
Kaamasjoen mutkassa, joen pohjoispuolella. Kaamanen-Karigasniemi -tiestä n. 700 m pohjoiseen. Jokivartta pohjoiseen menevän polun reunoilla, Puntistievan lammen länsipäässä. Kahdeksan latomuksen rivi kulkee viistosti lounaasta rantatasanteella järven rantaan; 14 peurahautaa kulkee pitkin itä-länsisuuntaisena kaartuvana jonona lammen pohjoisrannan törmää Kaamosjoen rantaan. Alue on kumpuilevaa koivumetsää.
Inventointi 2011: Liesilatomuksia ei tarkastettu, mutta pyyntikuopille mitattiin paikkatieto. |
| metsakeskus.1000000944 |
890 |
Puntistieva laddu |
10002 |
12004 |
13049 |
11010 |
27000 |
481034.90400000 |
7694147.30700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000944 |
Kaamasjoen mutkassa, joen pohjoispuolella. Kaamanen-Karigasniemi -tiestä n. 700 m pohjoiseen. Jokivartta pohjoiseen menevän polun reunoilla, Puntistievan lammen länsipäässä. Kahdeksan latomuksen rivi kulkee viistosti lounaasta rantatasanteella järven rantaan; 14 peurahautaa kulkee pitkin itä-länsisuuntaisena kaartuvana jonona lammen pohjoisrannan törmää Kaamosjoen rantaan. Alue on kumpuilevaa koivumetsää.
Inventointi 2011: Liesilatomuksia ei tarkastettu, mutta pyyntikuopille mitattiin paikkatieto. |
| metsakeskus.1000000944 |
890 |
Puntistieva laddu |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
481034.90400000 |
7694147.30700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000944 |
Kaamasjoen mutkassa, joen pohjoispuolella. Kaamanen-Karigasniemi -tiestä n. 700 m pohjoiseen. Jokivartta pohjoiseen menevän polun reunoilla, Puntistievan lammen länsipäässä. Kahdeksan latomuksen rivi kulkee viistosti lounaasta rantatasanteella järven rantaan; 14 peurahautaa kulkee pitkin itä-länsisuuntaisena kaartuvana jonona lammen pohjoisrannan törmää Kaamosjoen rantaan. Alue on kumpuilevaa koivumetsää.
Inventointi 2011: Liesilatomuksia ei tarkastettu, mutta pyyntikuopille mitattiin paikkatieto. |
| metsakeskus.1000000944 |
890 |
Puntistieva laddu |
10002 |
12016 |
13170 |
11033 |
27000 |
481034.90400000 |
7694147.30700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000944 |
Kaamasjoen mutkassa, joen pohjoispuolella. Kaamanen-Karigasniemi -tiestä n. 700 m pohjoiseen. Jokivartta pohjoiseen menevän polun reunoilla, Puntistievan lammen länsipäässä. Kahdeksan latomuksen rivi kulkee viistosti lounaasta rantatasanteella järven rantaan; 14 peurahautaa kulkee pitkin itä-länsisuuntaisena kaartuvana jonona lammen pohjoisrannan törmää Kaamosjoen rantaan. Alue on kumpuilevaa koivumetsää.
Inventointi 2011: Liesilatomuksia ei tarkastettu, mutta pyyntikuopille mitattiin paikkatieto. |
| metsakeskus.1000000944 |
890 |
Puntistieva laddu |
10002 |
12016 |
13170 |
11010 |
27000 |
481034.90400000 |
7694147.30700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000944 |
Kaamasjoen mutkassa, joen pohjoispuolella. Kaamanen-Karigasniemi -tiestä n. 700 m pohjoiseen. Jokivartta pohjoiseen menevän polun reunoilla, Puntistievan lammen länsipäässä. Kahdeksan latomuksen rivi kulkee viistosti lounaasta rantatasanteella järven rantaan; 14 peurahautaa kulkee pitkin itä-länsisuuntaisena kaartuvana jonona lammen pohjoisrannan törmää Kaamosjoen rantaan. Alue on kumpuilevaa koivumetsää.
Inventointi 2011: Liesilatomuksia ei tarkastettu, mutta pyyntikuopille mitattiin paikkatieto. |
| metsakeskus.1000000944 |
890 |
Puntistieva laddu |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
481034.90400000 |
7694147.30700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000944 |
Kaamasjoen mutkassa, joen pohjoispuolella. Kaamanen-Karigasniemi -tiestä n. 700 m pohjoiseen. Jokivartta pohjoiseen menevän polun reunoilla, Puntistievan lammen länsipäässä. Kahdeksan latomuksen rivi kulkee viistosti lounaasta rantatasanteella järven rantaan; 14 peurahautaa kulkee pitkin itä-länsisuuntaisena kaartuvana jonona lammen pohjoisrannan törmää Kaamosjoen rantaan. Alue on kumpuilevaa koivumetsää.
Inventointi 2011: Liesilatomuksia ei tarkastettu, mutta pyyntikuopille mitattiin paikkatieto. |
| metsakeskus.1000000945 |
890 |
Savikurulampi |
10002 |
12004 |
13049 |
11033 |
27000 |
481934.00000000 |
7694067.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000945 |
Kaamasjoen mutkan seudulla, joen pohjoispuolella. Kaamanen-Karigasniemi -tiestä n. 900 m Savikurulammen länsipäässä. Kahdeksan latomuksen rivi kulkee lounaasta koilliseen lammen rannan suuntaisesti. Alue on tasaista tunturikoivikkoa.
SKL luettelo 131. |
| metsakeskus.1000000945 |
890 |
Savikurulampi |
10002 |
12004 |
13049 |
11010 |
27000 |
481934.00000000 |
7694067.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000945 |
Kaamasjoen mutkan seudulla, joen pohjoispuolella. Kaamanen-Karigasniemi -tiestä n. 900 m Savikurulammen länsipäässä. Kahdeksan latomuksen rivi kulkee lounaasta koilliseen lammen rannan suuntaisesti. Alue on tasaista tunturikoivikkoa.
SKL luettelo 131. |
| metsakeskus.1000000946 |
890 |
Kaissatsobma |
10002 |
12004 |
13049 |
11033 |
27000 |
481174.84600000 |
7695126.90800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000946 |
Kaamasjoen mutkassa, joen itärannalla. Kaamanen-Karigasniemi -tiestä n. 1,7 km pohjoiseen, joen vartta pohjoiseen kulkevan polun länsipuolella. Seitsemän latomuksen rivi noudattaa rantatörmää. Alue on tunturikoivikkoa.
SKL luettelo 132. |
| metsakeskus.1000000946 |
890 |
Kaissatsobma |
10002 |
12004 |
13049 |
11010 |
27000 |
481174.84600000 |
7695126.90800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000946 |
Kaamasjoen mutkassa, joen itärannalla. Kaamanen-Karigasniemi -tiestä n. 1,7 km pohjoiseen, joen vartta pohjoiseen kulkevan polun länsipuolella. Seitsemän latomuksen rivi noudattaa rantatörmää. Alue on tunturikoivikkoa.
SKL luettelo 132. |
| metsakeskus.1000000947 |
890 |
Suddesvárri |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
485053.00000000 |
7695422.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000947 |
Suddesvarrin pohjois-ja luoteispuolilla sijaitsevan pyyntikuoppajärjestelmän kaksikymmentäyksi itäisintä kuoppaa löysivät vuonna 1994 Pirjo Hamari ja Mika Koski. Tämän jälkeen kohde on laajentunut inventoinnissa 2011, minkä lisäksi Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi on löytänyt neljä pyyntikuoppaa, jotka kuuluvat samaan pyyntikuoppajärjestelmään.
Kohde sijaitsee tunturikoivikossa Suddesvarrin pohjois- ja luoteispuolilla, itäosaltaan vaaran rinteellä, läntisemmiltä osiltaan vaaran luoteispuolella sijaitsevien pienten järvien läheisyydessä. Suddesvarrin rinteen yläosa on maaperäitään hiekkamoreenia, alarinne hiekkaisempaa, ja järvien lähialue täysin hiekkamaata.
Alue on korkeussuhteiltaan melko loivapiirteistä, silti paikoitellen loivahkojen hiekkaharjanteiden kirjavoimaa.
Kohde on laaja, pitkänomainen pyyntikuoppajärjestelmä Gaissacopman huipulta noin kaksi kilometriä itään sijaitsevan järven itäpuolella olevan harjanteen ja Suddesvarrin pohjoisrinteen välillä. Järjestelmä on jokseenkin itä-länsisuuntainen ja noin 1,5 km mittainen. Vierekkäiset kuopat sijaitsevat useimmiten näköetäisyydellä toisistaan. Leveimmät kuopattomat alueet sijaitsevat niissä kohdissa järjestelmää, joissa järvet ovat luontaisesti sulkeneet peurojen kulkureitin.
2011 inventoinissa alueelta havaittiin myös purnu sekä kivetty tulisija. |
| metsakeskus.1000000948 |
576 |
Sillanpää |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
397720.94100000 |
6816839.85600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000948 |
Alhon kylästä noin 1 km luoteeseen, koordinaattien osoittamassa paikassa, Sillanpää-nimisellä kaakko–luoteissuuntaisela harjulla on kehävallillinen kuoppa, jonka halkaisija on noin 3 m ja syvyys noin 0,7 m. Koepistoissa ei havaittu hiiltä, joten kyseessä ei ole miilu. Mahdollisesti pyyntikuoppa. |
| metsakeskus.1000000949 |
208 |
Vääräjoen lounaisranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
360264.82200000 |
7114570.01600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000949 |
Kohde sijaitsee Vääräjoen rannalla Ala-Typön ja Haaralan tilojen välissä sijaitsevilla joenrantapelloilla. Lounaassa asuinpaikka ilmeisesti rajoittuu metsänreunaan, missä maasto kohoaa Haaralaan vievän tien koillispuolella. Paikalta on löytynyt kvartsikaavin (KM 34281). Kohteesta on aiemmin löydetty irtolöytöjä ja asuinpaikka-aluetta on ilmeisesti myös joen vastakkaisella rannalla, jossa sijaitsevat irtolöytöpaikat Kalajoki (Rautio 15) Takalo ja Kalajoki (Rautio 11) Kortalo. |
| metsakeskus.1000000950 |
576 |
Kyynäröjärven kangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
387575.03500000 |
6814990.55100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000950 |
Kohde sijaitsee Vehkajärven eteläosan ja Kyynäröjärven välisellä kannaksella, Kyynäröjärvestä Vehkajärveen laskevan puron molemmin puolin. Alueella on kolme erillistä löytöaluetta, joista on löytynyt inventoinnissa vuonna 2003 saviastian paloja, mm. rautakauden tyypin keramiikkaa. Alueelta on myös mm. kampakeramiikkaa ja nuorakeramiikkaa. Kokonaisuudessaan asuinpaikka vaikuttaa säilyneen ehjänä lukuun ottamatta tien alle mahdollisesti jääneitä osia.
Vuoden 2022 koekaivauksissa tutkittiin luoteisinta löytöaluetta. Alueelta löydetyn keramiikan perusteella paikalla on ollut ihmistoimintaa ainakin tyypillisen kampakeramiikan, nuorakeramiikan, pronssikauden ja rautakauden aikana. Keramiikan lisäksi löydettiin kvartsi- ja pii-iskoksia sekä palaneen luun kappaleita. Vuoden 2023 kaivauksissa jatkettiin aloitettuja tutkimuksia ja tulokset olivat samankaltaisia vuonna 2022 havaitun kanssa.
Luumateriaalin osteologisessa analyysissa on havaittu, että monissa paikalta löytyneissä luufragmenteissa on porattuja tai piikin jättämiä reikiä. Yhdessä ison nisäkkään luun fragmentissa on havaittu viiltojälkiä. Analyysissa tunnistettuja eläinlajeja ovat hirvi, majava, hauki ja särkikalat.
Kiinteän muinaisjäännöksen aluetta ei ole vielä rajattu muinaisjäännösrekisteriin. Alueen laajuus ja sijoittuminen maastoon tarkentuvat vielä ainakin vuonna 2024 jatkuvien kaivaustutkimuksien antaman tiedon perusteella. |
| metsakeskus.1000000950 |
576 |
Kyynäröjärven kangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
387575.03500000 |
6814990.55100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000950 |
Kohde sijaitsee Vehkajärven eteläosan ja Kyynäröjärven välisellä kannaksella, Kyynäröjärvestä Vehkajärveen laskevan puron molemmin puolin. Alueella on kolme erillistä löytöaluetta, joista on löytynyt inventoinnissa vuonna 2003 saviastian paloja, mm. rautakauden tyypin keramiikkaa. Alueelta on myös mm. kampakeramiikkaa ja nuorakeramiikkaa. Kokonaisuudessaan asuinpaikka vaikuttaa säilyneen ehjänä lukuun ottamatta tien alle mahdollisesti jääneitä osia.
Vuoden 2022 koekaivauksissa tutkittiin luoteisinta löytöaluetta. Alueelta löydetyn keramiikan perusteella paikalla on ollut ihmistoimintaa ainakin tyypillisen kampakeramiikan, nuorakeramiikan, pronssikauden ja rautakauden aikana. Keramiikan lisäksi löydettiin kvartsi- ja pii-iskoksia sekä palaneen luun kappaleita. Vuoden 2023 kaivauksissa jatkettiin aloitettuja tutkimuksia ja tulokset olivat samankaltaisia vuonna 2022 havaitun kanssa.
Luumateriaalin osteologisessa analyysissa on havaittu, että monissa paikalta löytyneissä luufragmenteissa on porattuja tai piikin jättämiä reikiä. Yhdessä ison nisäkkään luun fragmentissa on havaittu viiltojälkiä. Analyysissa tunnistettuja eläinlajeja ovat hirvi, majava, hauki ja särkikalat.
Kiinteän muinaisjäännöksen aluetta ei ole vielä rajattu muinaisjäännösrekisteriin. Alueen laajuus ja sijoittuminen maastoon tarkentuvat vielä ainakin vuonna 2024 jatkuvien kaivaustutkimuksien antaman tiedon perusteella. |
| metsakeskus.1000000950 |
576 |
Kyynäröjärven kangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
387575.03500000 |
6814990.55100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000950 |
Kohde sijaitsee Vehkajärven eteläosan ja Kyynäröjärven välisellä kannaksella, Kyynäröjärvestä Vehkajärveen laskevan puron molemmin puolin. Alueella on kolme erillistä löytöaluetta, joista on löytynyt inventoinnissa vuonna 2003 saviastian paloja, mm. rautakauden tyypin keramiikkaa. Alueelta on myös mm. kampakeramiikkaa ja nuorakeramiikkaa. Kokonaisuudessaan asuinpaikka vaikuttaa säilyneen ehjänä lukuun ottamatta tien alle mahdollisesti jääneitä osia.
Vuoden 2022 koekaivauksissa tutkittiin luoteisinta löytöaluetta. Alueelta löydetyn keramiikan perusteella paikalla on ollut ihmistoimintaa ainakin tyypillisen kampakeramiikan, nuorakeramiikan, pronssikauden ja rautakauden aikana. Keramiikan lisäksi löydettiin kvartsi- ja pii-iskoksia sekä palaneen luun kappaleita. Vuoden 2023 kaivauksissa jatkettiin aloitettuja tutkimuksia ja tulokset olivat samankaltaisia vuonna 2022 havaitun kanssa.
Luumateriaalin osteologisessa analyysissa on havaittu, että monissa paikalta löytyneissä luufragmenteissa on porattuja tai piikin jättämiä reikiä. Yhdessä ison nisäkkään luun fragmentissa on havaittu viiltojälkiä. Analyysissa tunnistettuja eläinlajeja ovat hirvi, majava, hauki ja särkikalat.
Kiinteän muinaisjäännöksen aluetta ei ole vielä rajattu muinaisjäännösrekisteriin. Alueen laajuus ja sijoittuminen maastoon tarkentuvat vielä ainakin vuonna 2024 jatkuvien kaivaustutkimuksien antaman tiedon perusteella. |
| metsakeskus.1000000950 |
576 |
Kyynäröjärven kangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
387575.03500000 |
6814990.55100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000950 |
Kohde sijaitsee Vehkajärven eteläosan ja Kyynäröjärven välisellä kannaksella, Kyynäröjärvestä Vehkajärveen laskevan puron molemmin puolin. Alueella on kolme erillistä löytöaluetta, joista on löytynyt inventoinnissa vuonna 2003 saviastian paloja, mm. rautakauden tyypin keramiikkaa. Alueelta on myös mm. kampakeramiikkaa ja nuorakeramiikkaa. Kokonaisuudessaan asuinpaikka vaikuttaa säilyneen ehjänä lukuun ottamatta tien alle mahdollisesti jääneitä osia.
Vuoden 2022 koekaivauksissa tutkittiin luoteisinta löytöaluetta. Alueelta löydetyn keramiikan perusteella paikalla on ollut ihmistoimintaa ainakin tyypillisen kampakeramiikan, nuorakeramiikan, pronssikauden ja rautakauden aikana. Keramiikan lisäksi löydettiin kvartsi- ja pii-iskoksia sekä palaneen luun kappaleita. Vuoden 2023 kaivauksissa jatkettiin aloitettuja tutkimuksia ja tulokset olivat samankaltaisia vuonna 2022 havaitun kanssa.
Luumateriaalin osteologisessa analyysissa on havaittu, että monissa paikalta löytyneissä luufragmenteissa on porattuja tai piikin jättämiä reikiä. Yhdessä ison nisäkkään luun fragmentissa on havaittu viiltojälkiä. Analyysissa tunnistettuja eläinlajeja ovat hirvi, majava, hauki ja särkikalat.
Kiinteän muinaisjäännöksen aluetta ei ole vielä rajattu muinaisjäännösrekisteriin. Alueen laajuus ja sijoittuminen maastoon tarkentuvat vielä ainakin vuonna 2024 jatkuvien kaivaustutkimuksien antaman tiedon perusteella. |
| metsakeskus.1000000950 |
576 |
Kyynäröjärven kangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
387575.03500000 |
6814990.55100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000950 |
Kohde sijaitsee Vehkajärven eteläosan ja Kyynäröjärven välisellä kannaksella, Kyynäröjärvestä Vehkajärveen laskevan puron molemmin puolin. Alueella on kolme erillistä löytöaluetta, joista on löytynyt inventoinnissa vuonna 2003 saviastian paloja, mm. rautakauden tyypin keramiikkaa. Alueelta on myös mm. kampakeramiikkaa ja nuorakeramiikkaa. Kokonaisuudessaan asuinpaikka vaikuttaa säilyneen ehjänä lukuun ottamatta tien alle mahdollisesti jääneitä osia.
Vuoden 2022 koekaivauksissa tutkittiin luoteisinta löytöaluetta. Alueelta löydetyn keramiikan perusteella paikalla on ollut ihmistoimintaa ainakin tyypillisen kampakeramiikan, nuorakeramiikan, pronssikauden ja rautakauden aikana. Keramiikan lisäksi löydettiin kvartsi- ja pii-iskoksia sekä palaneen luun kappaleita. Vuoden 2023 kaivauksissa jatkettiin aloitettuja tutkimuksia ja tulokset olivat samankaltaisia vuonna 2022 havaitun kanssa.
Luumateriaalin osteologisessa analyysissa on havaittu, että monissa paikalta löytyneissä luufragmenteissa on porattuja tai piikin jättämiä reikiä. Yhdessä ison nisäkkään luun fragmentissa on havaittu viiltojälkiä. Analyysissa tunnistettuja eläinlajeja ovat hirvi, majava, hauki ja särkikalat.
Kiinteän muinaisjäännöksen aluetta ei ole vielä rajattu muinaisjäännösrekisteriin. Alueen laajuus ja sijoittuminen maastoon tarkentuvat vielä ainakin vuonna 2024 jatkuvien kaivaustutkimuksien antaman tiedon perusteella. |
| metsakeskus.1000000951 |
576 |
Ruhansilta A |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
390281.00000000 |
6812520.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000951 |
Kohde sijaitsee Vehkajärven Vesijakojärveen virtaavan vesireitin kapeikon länsirannalla, Ruhansillassa salmen ylittävän Ruhansillantien lounaispuolella. Paikalla on lounaaseen suuntautuva noin 70 m pitkä ja muutamia metrejä veden pinnan yläpuolella kohoava harjanne, jonka koillispäätä tie leikkaa. Harjanteen kaakkoisrinne rannan puolella on melko jyrkkä. Luoteessa maan pinta laskee harjanteen laelta loivana. Maaperä on vaihtelevasti kiviä sisältävää hiekkamaata, puusto pääasiassa mäntyä.
Kahdesta harjanteen päälle lähekkäin tehdystä koekuopasta löytyi inventoinnissa vuonna 2003 kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta (KM 33960) sekä noensekaista kulttuurikerrosta. Jo vuonna 2000 edellä mainitusta kohdasta noin 20 m koilliseen, harjanteen laen koillispäästä, tien eteläpuolisesta leikkauksesta oli löytynyt kvartsi-iskos (KM 32392, alakohteena).
Kohde tarkastettiin 10.6.2021 metsänkäyttöilmoituksen vuoksi. Muinaisjäännöksen laajuuden selvittämiseksi kaivettiin koekuoppia harjanteen laelle aiemmista löytökohdista lounaaseen ja harjanteen länsipuolelle. Lisähavaintoja muinaisjäännöksestä ei saatu, joten kohde on rajattu aikaisempien havaintojen ja topografian perusteella.
Kohde tarkastettiin 3.7.2024 alueelle tulevan maakaapelointihankkeen vuoksi. Tarkastuksen yhteydessä havaittiin, että kohteen maanpinta paikoin vaurioitunut laikutuksen takia. |
| metsakeskus.1000000952 |
576 |
Ruhansilta B |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
390369.00000000 |
6812476.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000952 |
Kohde sijaitsee Vehkajärvestä Vesijakojärveen virtaavan salmen ylittävän Ruhansillan kaakkoispuolella. Alueelle tehty kaksi koekuoppaa, joista löytyi kaksi kvartsi-iskosta. Maasto on hiekkapohjaista mäntykangasta. Kohteen määritys vielä epävarma, ks. inventointikertomus.
Vuonna 2024 kohteelle tehtiin maastotarkastus alueelle tulevan maakaapelointihankkeen vuoksi. Maastotarkastuksen tarkoituksena oli selvittää muinaisjäännöksen laajuus. Alueelle tehtiin yhteensä kahdeksan koekuoppaa Ruhansillantien etelä- sekä pohjoispuolelle. Ruhansillantien eteläpuolelle kaivetusta koekuopasta (N 6812468 E 390380) saatiin löytöinä kuusi kvartsi-iskosta n. 15-20 cm syvyydestä hiekkamaasta. Kts. tarkemmat tiedot raportista.
Kohteelle on tehty aluerajaus vuoden 2024 maastotarkastuksen perusteella. |
| metsakeskus.1000000954 |
261 |
Lapinvainio |
10002 |
12001 |
13008 |
11002 |
27000 |
430330.56200000 |
7528945.66100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000954 |
Kohde sijaitsee Sammakkojärven etelärannalla, Kiistalan kylässä, Kiistalan koulusta 320 m pohjoiseen. Paikalla on lappalaisasuinpaikan muistona mm. liesi ja osa rakennuksen perustusta. |
| metsakeskus.1000000955 |
261 |
Saivonpalo |
10001 |
12006 |
13083 |
11002 |
27000 |
382767.62200000 |
7560216.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000955 |
Seitakivi sijaitsee Raattaman kylän länsipuolella, Saivovaaran itäpuolella Saivovaaranpalossa, metsätien pohjoispuolella, 2,5 km Raattamasta Peltovuomaan vievältä maantieltä länteen. Inventoinnissa 2007 seitakiveä ei pystytty
inventoinnissa kuitenkaan paikallistamaan aimpien koordinaattien osoittamalla alueella useiden kivien joukosta. Saatujen ilmoitusten mukaan kivi on peruskartan seitakivimerkin vaiheilla vaaran laella, noin 200 m aiemmista koordinaateista eteläkaakkoon. Myös Raattaman kyläläiset ovat ilmoittaneet tästä vanhan polun varressa olevasta kankaalla yksinäisestä seitakivestä, jonka kautta on käyty kalassa Saivojärvellä. |
| metsakeskus.1000000956 |
261 |
Ellintieva |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
383213.43500000 |
7563569.65100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000956 |
Kohde sijaitsee Raattamasta Peltovuomaan vievän tien länsipuolella ja Ellinojan pohjoispuolella, n. 150 m kaakkoon Kittilän ja Enontekiön kunnan rajasta. Ellintievan koillisosassa on vanha lappalaisasuinpaikka, jolla on useita kuopanteita. |
| metsakeskus.1000000957 |
261 |
Niemi |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
383936.14600000 |
7562773.97000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000957 |
Kohde sijaitsee Ounasjoen itärannalla, Vähäkosken pohjoispuolisella niemellä. Niemen talon maalla on vanha lappalaisasuinpaikka. |
| metsakeskus.1000000958 |
261 |
Vähäkoski |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
384048.10100000 |
7562609.03800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000958 |
Kohde sijaitsee Ounasjoen länsirannalla, Vähäkosken rannalla pienessä niemekkeessä, majoitusliikkeen tontilla. |
| metsakeskus.1000000962 |
890 |
Luopmošjávrguotku |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
468749.00000000 |
7702099.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000962 |
Luopmosjärvien välisen kannaksen eteläpäästä, Nuorttahjärven kohdalta löytyi kvartsi-iskoksia. Kohde on Kevon retkeilureittiä pitkin kuljettaessa noin kuusi kilometriä Karigasniemen tieltä pohjoiseen. Kannas on harjumainen, hyvin jyrkkäreunainen ja kapea, löytökohdalta vain n. neljä metriä leveä. Seutu on hyväkasvuista tunturikoivikkoa, jossa on aluskasvillisuutena mustikkaa, variksenmarjaa, puolukkaa ja heiniä. Löytökohdalla retkeilyreitti on kuluttanut kasvillisuuden kokonaan pois. Maassa erottuu pienikokoisia kvartsi-iskoksia n. kahden metrin alueella.
Kohde on tarkastetu myös 2011 inventoinnissa, jossa polulta havaittiin kvartsi-iskoksia noin kymmenen metrin matkalta. Löytöjä ei kerätty talteen. |
| metsakeskus.1000000962 |
890 |
Luopmošjávrguotku |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
468749.00000000 |
7702099.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000962 |
Luopmosjärvien välisen kannaksen eteläpäästä, Nuorttahjärven kohdalta löytyi kvartsi-iskoksia. Kohde on Kevon retkeilureittiä pitkin kuljettaessa noin kuusi kilometriä Karigasniemen tieltä pohjoiseen. Kannas on harjumainen, hyvin jyrkkäreunainen ja kapea, löytökohdalta vain n. neljä metriä leveä. Seutu on hyväkasvuista tunturikoivikkoa, jossa on aluskasvillisuutena mustikkaa, variksenmarjaa, puolukkaa ja heiniä. Löytökohdalla retkeilyreitti on kuluttanut kasvillisuuden kokonaan pois. Maassa erottuu pienikokoisia kvartsi-iskoksia n. kahden metrin alueella.
Kohde on tarkastetu myös 2011 inventoinnissa, jossa polulta havaittiin kvartsi-iskoksia noin kymmenen metrin matkalta. Löytöjä ei kerätty talteen. |
| metsakeskus.1000000962 |
890 |
Luopmošjávrguotku |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
468749.00000000 |
7702099.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000962 |
Luopmosjärvien välisen kannaksen eteläpäästä, Nuorttahjärven kohdalta löytyi kvartsi-iskoksia. Kohde on Kevon retkeilureittiä pitkin kuljettaessa noin kuusi kilometriä Karigasniemen tieltä pohjoiseen. Kannas on harjumainen, hyvin jyrkkäreunainen ja kapea, löytökohdalta vain n. neljä metriä leveä. Seutu on hyväkasvuista tunturikoivikkoa, jossa on aluskasvillisuutena mustikkaa, variksenmarjaa, puolukkaa ja heiniä. Löytökohdalla retkeilyreitti on kuluttanut kasvillisuuden kokonaan pois. Maassa erottuu pienikokoisia kvartsi-iskoksia n. kahden metrin alueella.
Kohde on tarkastetu myös 2011 inventoinnissa, jossa polulta havaittiin kvartsi-iskoksia noin kymmenen metrin matkalta. Löytöjä ei kerätty talteen. |
| metsakeskus.1000000964 |
261 |
Narkijärvi |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
411606.99800000 |
7577766.99400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000964 |
Kohde sijaitsee Talolammen itärannalla, n. 630 m Narkiojasta itään, 7,6 km Puljun kylästä pohjoiseen. Talovaaran koilliskulmalla olevan Talolammen koillisrannalla on vanha asuinkenttä, jossa on 3 - 4 kiukallista tupasijaa. |
| metsakeskus.1000000965 |
890 |
Ristinäsjärvien taukopaikka |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
474527.50600000 |
7706302.40100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000965 |
Kohde on Kevon itäisen retkireitin tauko- ja tulentekopaikalla, Ristenäsjavrin rannassa, Kevon luonnonpuistossa. Noin 15 m metriä taukotuvan halkosuojasta koilliseen rantahiekassa ja -kivikossa havaittiin runsaasti kvartsi-iskoksia, jotka vesi on huuhdellut esiin. Seutu on maaperältään hiekkaista harjualuetta, jossa pohjavesi on pinnassa. Järven ympäristö on mantereista tunturikoivikkoa eli aluskasvillisuutena on variksenmarjaa, puolukkaa, mustikkaa ja jäkälää. Asuinpaikan eteläpuolella sijaitsee Ristenäsjavri 3, pyyntikuoppia.
2011 tehdyssä inventoinnissa paikalta ei enää havaittu merkkejä esihistoriallisesta asuinpaikasta. Mahdollisesti kohde on sijainnut kokonaisuudessaan lähellä rantaviivaa ja nyttemmin tuhoutunut kokonaan. |
| metsakeskus.1000000966 |
890 |
Girjeatnanjohka |
10002 |
12004 |
13049 |
11033 |
27000 |
472559.00000000 |
7707893.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000966 |
Njaugoairoavvai-tunturin eteläpuolella olevan harjanteen loivalla alarinteellä, aivan Kevon läntisen retkeilyreitin, ns. Guivin reitin, vieressä, länsipuolella, on yksinäinen pienehkö Siuttavaaran tyyppiä muistuttava kivilatomus. Se on selvästi kohoalaan maanpinnasta, mutta lähes kasvillisuuden ja sen muodostaman turpeen peitossa. Liesi on pituusakseliltaan itäkaakko-länsiluodesuuntainen. Pituutta on 120 cm, leveyttä 65 cm ja korkeutta 10 - 15 cm. Molemmissa päädyissä on suuret päätykivet, muutoin kivet ovat reilun nyrkin kokoisia. Latomuksen alapuolella kasvaa matalia tunturikoivuja. Aluskasvillisuus on vaivaiskoivuja, variksenmarjaa, mustikkaa ja hieman jäkälää.
Inventoinnissa 2011 kohteen sijaintitietoa päivitettiin. |
| metsakeskus.1000000966 |
890 |
Girjeatnanjohka |
10002 |
12004 |
13049 |
11010 |
27000 |
472559.00000000 |
7707893.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000966 |
Njaugoairoavvai-tunturin eteläpuolella olevan harjanteen loivalla alarinteellä, aivan Kevon läntisen retkeilyreitin, ns. Guivin reitin, vieressä, länsipuolella, on yksinäinen pienehkö Siuttavaaran tyyppiä muistuttava kivilatomus. Se on selvästi kohoalaan maanpinnasta, mutta lähes kasvillisuuden ja sen muodostaman turpeen peitossa. Liesi on pituusakseliltaan itäkaakko-länsiluodesuuntainen. Pituutta on 120 cm, leveyttä 65 cm ja korkeutta 10 - 15 cm. Molemmissa päädyissä on suuret päätykivet, muutoin kivet ovat reilun nyrkin kokoisia. Latomuksen alapuolella kasvaa matalia tunturikoivuja. Aluskasvillisuus on vaivaiskoivuja, variksenmarjaa, mustikkaa ja hieman jäkälää.
Inventoinnissa 2011 kohteen sijaintitietoa päivitettiin. |
| metsakeskus.1000000967 |
576 |
Huovari A |
10002 |
12004 |
13044 |
11002 |
27000 |
415973.66800000 |
6801985.91300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000967 |
Kohde sijaitsee Huovarin saaren kaakkoisrannalla. Halkaisijaltaan noin 2,5 m laajuisen ja noin 0,5 korkuisen kumpareen viereen tehdyistä koekuopista löytyi palaneita kiviä ja nokimaata. Kyseessä lienee kiuas. |
| metsakeskus.1000000968 |
890 |
Ullaváráš |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
473504.00000000 |
7713875.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000968 |
Kohde sijaitsee Kevon retkeilyreitin läntisen haaran, niin sanotun Guivin polun varrella, Ullavárás -vaaran ja Aihtecohkka -tunturin välissä laaksossa kulkevan puron varrella. Kasvillisuus paikalla on erittäin karua. Paikalla kasvaa matalaa variksenmarjaa, vaivaiskoivua ja loppuun kaluttua jäkälää.
Puron itäpuoliselta matalahkolta törmältä, retkireitin länsipuolelta, löytyi kaksi liettä. Liesistä toinen oli kynnellinen, toinen puolestaan kehäliesi. Näiden takana, etäämpänä purosta, on yhdeksän kuoppaa käsittävä kuopparivi. Puron itäpuolelta, Ullavárásin alarinteen pienalaisesta kivikosta, löytyi lisäksi laakakivien muodostama säilytystila.
Inventointi 2011: Aiemmin tunnetut tulisijat ovat suorakaiteen muotoisia, vain reunoiltaan kivettyjä, ainakin toinen tulisijoista permukkalieden jäännös. Tarkastuksen yhteydessä löydetyt kolme tulisijaa ovat kehämäisiä, ja olemukseltaan varsin nuorilta vaikuttavia, kuitenkin täysin umpeen kasvaneita. Kuopparivistöä ei inventoinnissa löydetty. Alueella tosin todettiin muutamia pienialaisia, matalia ja hyvin Ioivia kuopanteita, mutta mikään niistä ei vaikuttanut ihmistoiminnan kautta muodostuneelta. |
| metsakeskus.1000000969 |
576 |
Huovari B |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
415943.68300000 |
6802165.83100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000969 |
Tervahauta. Kooltaan n. 4,3 m x 3,3 m tervahauta sijaitsee Huovarinsaaren eteläosassa. Kohteen ympäristö on ryteikköistä, mutta rinteeseen kaivettu tervahauta erottuu muusta ympäristöstä sen ympärille kasattujen vallien johdosta. Tervahauta on noin 60 cm syvä ja sen eteläinen puoli on selkeästi korkeampi kuin pohjoinen. Kuopan pohja on selkeästi tummempi kuin ympäröivä maa ja vallit.
Kohde kairattiin keskeltä. 15 cm syvyydestä alkoi vahva noen ja hiilen sekainen kerros, joka jatkui noin 20 cm. |
| metsakeskus.1000000970 |
576 |
Hiirenmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
408666.60200000 |
6803095.42700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000970 |
Kohde sijaitsee Hiirenmäen pohjoisluoteeseen viettävän rinteen alaosassa, pellon reunasta noin 30 metriä kaakkoon. Paikalla on ainakin kaksi matalaa kiveystä, jotka ovat kooltaan noin 2,5 x 3 m, korkeus noin 20 cm. Luultavasti ne ovat viljelyröykkiöitä, mutta hautaröykkiöiden mahdollisuus ei ole poissuljettu. Ei koekuopitusta eikä löytöjä. Maaperä kivikkoista moreenia. |
| metsakeskus.1000000971 |
576 |
Kellosalmen tienristeys |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
407976.84300000 |
6811951.85900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000971 |
Kohde sijaitsee vanhan maantien ja Kellosalmelle ja Virmailansaareen johtavan tien risteyksen luoteispuolella. Alueella on kymmenkunta halkaisijaltaan noin 2,5 m kuopannetta, joissa on kehävalli. Koepistoista ei havaittu hiiltä, joten kyseessä ei ainakaan ole miilukuopat vaan luultavimmin pyyntikuopat. |
| metsakeskus.1000000972 |
576 |
Vanha hautausmaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
407896.91500000 |
6803485.26600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000972 |
Kohde sijaitsee sankarihautausmaan alapuolella olevalla tasanteella, joka on vanha hautausmaa. Alueelle tehdystä kaapelikaivannosta löytyi saviastianpala. Paikalla on ilmeisesti kivikautinen asuinpaikka, joka lienee pahasti tuhoutunut. |
| metsakeskus.1000000974 |
890 |
Eartnavaðða |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
472768.20400000 |
7717148.03900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000974 |
Eardnavaddan itäsivulta eli Ahko-joelle antavalta ylärinteeltä, rakkakivikosta, löytyi kahden purnun kohde. Rakka-alueet ovat pienialaisia ja molemmat purnut ovat saavutettevissa kivikossa kulkematta. Purnu 1 on muodoltaan pyöreä, halkaisijaltaan 140 cm ja syvyydeltä 35 cm. Purnu 2 on muodoltaan lähinnä suorakaide, 170 cm pitkä, 130 cm leveä. Purnut ovat 38 m:n päässä toisistaan. Paikka on avotunturissa ja sen kasvillisuus on karua:kulunutta jäkälikköä, vaivaiskoivuja sekä variksenmarjaa. |
| metsakeskus.1000000975 |
261 |
Huhtakarinniemi |
10002 |
12001 |
13013 |
11002 |
27000 |
405161.81900000 |
7461598.67900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000975 |
Suorakaiteenmuotoiset liedet, tupasija ja kiviladelma sijaitsevat Ounasjoen itärannalla, 4 km Pahtajoen sillalta lounaaseen, loivassa joenmutkassa, jonka sisäkaarteessa on Huhtakarinniemi.
|
| metsakeskus.1000000975 |
261 |
Huhtakarinniemi |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
405161.81900000 |
7461598.67900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000975 |
Suorakaiteenmuotoiset liedet, tupasija ja kiviladelma sijaitsevat Ounasjoen itärannalla, 4 km Pahtajoen sillalta lounaaseen, loivassa joenmutkassa, jonka sisäkaarteessa on Huhtakarinniemi.
|
| metsakeskus.1000000976 |
261 |
Pihtijoki 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
421721.17000000 |
7456080.93000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000976 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Kinisjärveltä Molkojärvelle vievän maantien länsipuolella n. 50 m luoteeseen tiestä ja n. 150 m lounaaseen Pihtijoesta. |
| metsakeskus.1000000977 |
261 |
Myllyvalkama |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
422558.83500000 |
7454356.63000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000977 |
Kohde sijaitsee Kinisjärven kaakkoisosassa Molkojoen suulla. Pienen Purnu-nimisen lahdekkeen luoteisrannalla olevalla niemellä on pyyntikuoppa ja siitä koilliseen olevan kankaan reunassa nuorten kaiveluiden lomassa pyyntikuoppia sekä kiviesineen löytöpaikka lähellä järven rantaa.
|
| metsakeskus.1000000977 |
261 |
Myllyvalkama |
10002 |
12008 |
13000 |
11019 |
27000 |
422558.83500000 |
7454356.63000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000977 |
Kohde sijaitsee Kinisjärven kaakkoisosassa Molkojoen suulla. Pienen Purnu-nimisen lahdekkeen luoteisrannalla olevalla niemellä on pyyntikuoppa ja siitä koilliseen olevan kankaan reunassa nuorten kaiveluiden lomassa pyyntikuoppia sekä kiviesineen löytöpaikka lähellä järven rantaa.
|
| metsakeskus.1000000980 |
576 |
Lähdeniittu |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
396621.42100000 |
6809402.84000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000980 |
Kohde sijaitsee Niinimäenkulmalta noin kilometri etelään, nykyisin asumattomalla metsäalueella. Kyseessä on laajahko torpan tms. jäännös, johon liittyy lähiympäristön raivausröykkiöt. |
| metsakeskus.1000000981 |
890 |
Áhkojávrgielas 1 |
10002 |
12001 |
13200 |
11006 |
27000 |
470269.20300000 |
7719477.10200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000981 |
Ahkojávrgielasin lounaispuolella kulkevan purosen rannalta löytyi suuri yksinäinen kehäliesi. Paikka on gielasin ja läheisten kukkuloiden välisessä laaksossa, joka yhdistää pohjoisessa olevan suuren suon Culloveijeaggin sekä etelässä sijaitsevan Ahkojärven. Liesi on tehty erittäin jykevistä, kulmikkaista kivistä, jotka ovat ehtineet jo sammaloitua. Lieden hahmo lähentelee neliötä. Sen ulkomitat ovat 110 x 105 cm, sisämitat 50 x 47. Alueella kasvaa harvaa tunturikoivikkoa, aluskasvillisuutena katajaa, vaivaiskoivua, variksenmarjaa ja jäkälää. |
| metsakeskus.1000000982 |
890 |
Áhkojávrgielas 2 |
10002 |
12012 |
13124 |
11004 |
27000 |
470359.16300000 |
7720136.83800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000982 |
Louhos on suurehko kvartsilohkare Ahkojávrgielasin länsirinteessä, melko alhaalla. Tunturin länsipuolella aukeaa suuri hillasuo ja kesälaidun Culloveijeaggi, johon rinne päättyy. Rinne on louhoksen kohdalla melko loiva, mutta jyrkkenee nopeasti. Louhokselta on suon reunaan noin 200 metrin matka. Alueella on harvaa tunturikoivikkoa ja aluskasvillisuutena: katajaa, vaivaiskoivua, jäkälää, variksenmarjaa ja tupottaista heinää. |
| metsakeskus.1000000983 |
576 |
Keinuhonka |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
397261.20800000 |
6798347.28900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000983 |
Kohde sijaitsee Auttoisten kylän pohjoispuolella olevalla mäellä, pellon ja metsän rajalla. Kyseessä on käytössä oleva rajakivi, ainakin isojaon aikainen, mahdollisesti vanhempikin. |
| metsakeskus.1000000984 |
576 |
Lossarinlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
408386.67300000 |
6812671.57600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000984 |
Kohde sijaitsee Virmailansaaressa, Lossarinlahden itäpuolella, Vähäsaloon johtavan tien koillispuolella metsikössä. Alueella on mm. kiukaan jäännös ja viljelyröykkiöitä. Historiallisen ajan autioitunut talon tai torpan paikka. |
| metsakeskus.1000000985 |
576 |
Pärmistö B |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
407596.98400000 |
6814071.01000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000985 |
Hiilimiilu sijaitsee Virmailansaaren länsiosassa, Vähäsaloon johtavan tien koillispuolelle, noin 5 m etäisyydellä tiestä. Paikalla on halkaisijaltaan noin 3 m pyöreä hiilimiilu, jonka syvyys on muutamia kymmeniä senttimetrejä. |
| metsakeskus.1000000986 |
576 |
Mäkelä D |
10001 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
408836.54700000 |
6800886.32100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000986 |
Hiljattain raivatun pellon kynnöksen pinnassa on useita ilmeisesti liesien jäännöksiä noin 20 x 30 m alalla. Mitään ajoittavaa ei löydetty pintapoiminnassa. |
| metsakeskus.1000000987 |
576 |
Toilanmäki D |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
408306.76100000 |
6800686.39300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000987 |
Kohde sijaitsee Toilanmäen lounaisosassa. Kyseessä on kahden ison kiven väliin kivistä ladottu suojan tapainen ladelma. Rakennelman tarkoitus epäselvä. |
| metsakeskus.1000000988 |
576 |
Kartano |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
407587.03100000 |
6804774.75100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000988 |
Paikalla on pyöreä tasalakinen kumpu, halkaisija noin 6 m ja korkeus noin 0,7 m. Koekuopassa havaittiin noin 30 cm paksuinen palaneen saven ja tiilimurskan kerros. Kyseessä on historiallisen ajan rakennuksen pohja. |
| metsakeskus.1000000989 |
890 |
Áhkojávrgielas 3 |
10002 |
12012 |
13124 |
11004 |
27000 |
471408.74300000 |
7719956.91000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000989 |
Ahkojávrgielasin itärinteellä, paljakalla, suppealla alueella, on runsaasti kvartsimurikoita moreenin joukossa aivan pinnassa. Suurta osaa kivistä oli lohkottu tai niistä oli isketty kappaleita, myös iskoksia oli levinneenä pitkin aluetta. Paikka on melko jyrkällä rinteellä, Ahkojoelle on matkaa 400 - 500 m itään päin. Alueen kasvillisuutena on lähinnä vaivaiskoivua, variksenmarjaa ja jäkäliä. |
| metsakeskus.1000000990 |
890 |
Akukamminvaara |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
474999.00000000 |
7716390.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000990 |
Akukammin taukopaikan eteläpuolisen vaaran laelta, sen pohjoispuolelta, löytyi yksinäinen purnu. Purnulta on 250 metrin matka länteen Kevon retkeilyreitin läntiselle haaralle eli ns. Guivin reitille. Purnu on viisikulmion muotoinen 80 cm pitkä, 65 cm leveä ja 40 cm syvä tila. Alueen kasvillisuuden muodostamat pääasiassa variksenmarja, matalat jäkälät ja yksittäiset tunturikoivut.
Kohde on tarkastettu vuoden 2011 inventoinnissa. |
| metsakeskus.1000000991 |
890 |
Ceavrresgielas 1 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
475198.00000000 |
7717108.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000991 |
Ceavrresgielasin lounaispuolta reunustavilta harjanteilta löytyi viiden purnun kohde. Purnut sijoittuvat Kevon retkeilyreitin läntisen haaran eli ns. Guivin reitin molemmin puolin, osin luonnonpuiston alueelle. Yksi purnuista on suppilomainen, muut ovat pituudeltaan 80 - 200 cm, leveydeltään 70 - 140 cm ja syvyydeltään 30 - 95 cm. Alueella on harvaa tunturikoivikkoa, aluskasvillisuutena on jäkälää, harvoja vaivaiskoivuja ja variksenmarjaa.
2011 inventoinnisa purnuista paikallistettiin vain kolme. Näistä purnuista kaksi paikallistettiin myös vuonna 2012. Tarkemmat tiedot purnuista alakohteet välilehdellä. |
| metsakeskus.1000000992 |
890 |
Akukammi |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
474914.00000000 |
7716930.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000992 |
Akukammista kaakkoon noin 50 m suuntaan 120 astetta ja 8 metriä etelästä tulevasta Kevon retkeilyreitin läntisestä haarasta oikealle, ylärinteeseen, on yksinäinen suorakaiteinen kehäliesi. Se on 75 cm pitkä ja 35 cm leveä. Sen vieressä on keväisin lähde, jossa ylempänä sijaitsevan lammen vesi purkautuu kivikon läpi. Paikka on loivasti suohon viettävä rinne jyrkän rinteen tyvellä. Ympäristössä kasvaa tunturikoikoivuja, katajaa ja matalaa varvikkoa. Kivisessä rinteessä sijaitessaan liesi tuskin osoittaa kotasijaa.
Inventoinnisssa 2011 kohde paikallisetettiin 80 metriä lännempää kuin mihin 1999 inventoiniraportin koordinaatit viittasivat. |
| metsakeskus.1000000993 |
851 |
Lapinkula |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
379940.00000000 |
7303144.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000993 |
Kohde sijaitsee pohjois-eteläsuuntaisella moreeniharjanteella kuusimetsässä, Laivajärvelle vievän paikallistien itäpuolella. Harjanteen pohjoispää on vaurioitunut soranotossa. Noin 10 m soramontun reunasta etelään, harjanteen laella on pyöreä, halkaisijaltaan 10 m röykkiö, jonka korkeus on 3,5 m. Röykkiössä on keskuskuoppa. |
| metsakeskus.1000000994 |
851 |
Susihaudanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
379331.57600000 |
7306373.00600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000994 |
Kohde sijaitsee Laivakankaan itäreunalla, Laivajärveltä ampumaradalle vievältä polulta 200 m itään. Alueen kasvillisuus on mäntykangasta.
Paikalla sijaitsee historiallisen ajan susihauta sekä rautakautinen asuinpaikka, josta löytöinä keramiikkaa, kvartsia, rautakuonaa, piitä ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.1000000994 |
851 |
Susihaudanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
379331.57600000 |
7306373.00600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000994 |
Kohde sijaitsee Laivakankaan itäreunalla, Laivajärveltä ampumaradalle vievältä polulta 200 m itään. Alueen kasvillisuus on mäntykangasta.
Paikalla sijaitsee historiallisen ajan susihauta sekä rautakautinen asuinpaikka, josta löytöinä keramiikkaa, kvartsia, rautakuonaa, piitä ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.1000000994 |
851 |
Susihaudanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
379331.57600000 |
7306373.00600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000994 |
Kohde sijaitsee Laivakankaan itäreunalla, Laivajärveltä ampumaradalle vievältä polulta 200 m itään. Alueen kasvillisuus on mäntykangasta.
Paikalla sijaitsee historiallisen ajan susihauta sekä rautakautinen asuinpaikka, josta löytöinä keramiikkaa, kvartsia, rautakuonaa, piitä ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.1000000994 |
851 |
Susihaudanmäki |
10002 |
12016 |
13174 |
11033 |
27000 |
379331.57600000 |
7306373.00600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000994 |
Kohde sijaitsee Laivakankaan itäreunalla, Laivajärveltä ampumaradalle vievältä polulta 200 m itään. Alueen kasvillisuus on mäntykangasta.
Paikalla sijaitsee historiallisen ajan susihauta sekä rautakautinen asuinpaikka, josta löytöinä keramiikkaa, kvartsia, rautakuonaa, piitä ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.1000000994 |
851 |
Susihaudanmäki |
10002 |
12016 |
13174 |
11002 |
27000 |
379331.57600000 |
7306373.00600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000994 |
Kohde sijaitsee Laivakankaan itäreunalla, Laivajärveltä ampumaradalle vievältä polulta 200 m itään. Alueen kasvillisuus on mäntykangasta.
Paikalla sijaitsee historiallisen ajan susihauta sekä rautakautinen asuinpaikka, josta löytöinä keramiikkaa, kvartsia, rautakuonaa, piitä ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.1000000994 |
851 |
Susihaudanmäki |
10002 |
12016 |
13174 |
11040 |
27000 |
379331.57600000 |
7306373.00600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000994 |
Kohde sijaitsee Laivakankaan itäreunalla, Laivajärveltä ampumaradalle vievältä polulta 200 m itään. Alueen kasvillisuus on mäntykangasta.
Paikalla sijaitsee historiallisen ajan susihauta sekä rautakautinen asuinpaikka, josta löytöinä keramiikkaa, kvartsia, rautakuonaa, piitä ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.1000000994 |
851 |
Susihaudanmäki |
10002 |
12004 |
13048 |
11033 |
27000 |
379331.57600000 |
7306373.00600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000994 |
Kohde sijaitsee Laivakankaan itäreunalla, Laivajärveltä ampumaradalle vievältä polulta 200 m itään. Alueen kasvillisuus on mäntykangasta.
Paikalla sijaitsee historiallisen ajan susihauta sekä rautakautinen asuinpaikka, josta löytöinä keramiikkaa, kvartsia, rautakuonaa, piitä ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.1000000994 |
851 |
Susihaudanmäki |
10002 |
12004 |
13048 |
11002 |
27000 |
379331.57600000 |
7306373.00600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000994 |
Kohde sijaitsee Laivakankaan itäreunalla, Laivajärveltä ampumaradalle vievältä polulta 200 m itään. Alueen kasvillisuus on mäntykangasta.
Paikalla sijaitsee historiallisen ajan susihauta sekä rautakautinen asuinpaikka, josta löytöinä keramiikkaa, kvartsia, rautakuonaa, piitä ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.1000000994 |
851 |
Susihaudanmäki |
10002 |
12004 |
13048 |
11040 |
27000 |
379331.57600000 |
7306373.00600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000994 |
Kohde sijaitsee Laivakankaan itäreunalla, Laivajärveltä ampumaradalle vievältä polulta 200 m itään. Alueen kasvillisuus on mäntykangasta.
Paikalla sijaitsee historiallisen ajan susihauta sekä rautakautinen asuinpaikka, josta löytöinä keramiikkaa, kvartsia, rautakuonaa, piitä ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.1000000995 |
851 |
Munaluoto |
10002 |
12006 |
13075 |
11006 |
27000 |
380875.98800000 |
7295053.55800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000995 |
Munaluodon saari sijaitsee lähellä Tornion ja Kemin välistä merirajaa, Kaakamajoen suulta n. 2 km lounaaseen. Saarella sijaitsee yksi jatulintarha. |
| metsakeskus.1000000997 |
851 |
Ootsorvanvaara |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
377337.36200000 |
7310280.42500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000997 |
Ootsorvanvaara sijaitsee 2 km itään Liakan ja Ala-Raumon välisestä tiestä. Vaara on jyrkkärinteinen ja sen laella on laajoja rakka- ja avokallioalueita. Puusto on kuusivaltaista sekametsää. Mäen korkeimmalla kohdalla olevan rakan pohjoispäässä on yhteensä kuusi kuoppaa kahdella eri tasanteella. Edellisestä n. 600m etelään on yksi rakkakuoppa, jota on myöhemmin kaivettu. |
| metsakeskus.1000000998 |
851 |
Tromseenkangas |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
376443.74900000 |
7300964.16400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000998 |
Rakkakuopat sijaitsevat pohjois-eteläsuuntaisella kuusta ja katajaa kasvavalla moreeniharjanteella Tromseen saaren itäosassa. Kankaan korkeimmalla kohdalla sijaitsee yksittäinen rakkakuoppa, josta 40 m pohjoiseen on neljä kuoppaa, joista yksi näyttää melko uudelta. Suurimman kuopan halkaisija on 3,50 m ja syvyys 0,50 m. |
| metsakeskus.1000000999 |
851 |
Umpitarhankangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
382350.37800000 |
7299086.93500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000999 |
Kohde sijaitsee Ylä- Kaakamoon vievän tien länsipuolella, Lahentien päässä, hevoshaasta ja tallista n. 75 m luoteeseen. Rakka-alueella kasvaa tiheää katajikkoa. Itärinteen pohjoisimmassa rakassa on säännöllisen pyöreä kiviröykkiö, jonka keskelle on kaivettu kuoppa. Röykkiöstä etelään on kolme rakkakuoppaa. |
| metsakeskus.1000000999 |
851 |
Umpitarhankangas |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
382350.37800000 |
7299086.93500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000000999 |
Kohde sijaitsee Ylä- Kaakamoon vievän tien länsipuolella, Lahentien päässä, hevoshaasta ja tallista n. 75 m luoteeseen. Rakka-alueella kasvaa tiheää katajikkoa. Itärinteen pohjoisimmassa rakassa on säännöllisen pyöreä kiviröykkiö, jonka keskelle on kaivettu kuoppa. Röykkiöstä etelään on kolme rakkakuoppaa. |
| metsakeskus.1000001002 |
890 |
Guivin kämppä |
10002 |
12012 |
13124 |
11004 |
27000 |
481074.85500000 |
7722705.81600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001002 |
Guivin autiotuvan läheisyydestä, Kevon luonnonpuiston alueelta löytyi kaksi vierekkäistä kavrtsilouhosta. Paikka sijaitsee Guivi-tunturin alapuolisella loivalla rinteellä, matalassa, harvassa kivikossa. Louhos 1 sijaitsee 200 metriä suuntaan 302 astetta Guivin kämpältä. Louhos on pienehkö maakivi: pituus 55 cm ja leveys 34 cm. Louhos 2 on 10 metrin päässä suunnassa 158 astetta louhoksesta 1 ja noin metrin alempana. Louhos 2 on pienehkö kvartsimöhkäle: pituus 40 cm ja leveys 35 cm. Paikka on puutonta tunturiylänköä, jonka kasvillisuuden muodostavat variksenmarja, jäkälä, heinät ja vaivaiskoivu.
Kohde tarkastettiin 2011 inventoinnissa. Tarkastuksessa kvartsilohkareissa ei havaittu työstämisen merkkejä, ja paikalla olevat muutamat pienemmät kvartsinkappaleet todettiin pakkasrapauturnisen irrottamiksi. |
| metsakeskus.1000001003 |
890 |
Guivin laki |
10002 |
12006 |
13083 |
11006 |
27000 |
477566.26400000 |
7723425.52600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001003 |
Kohde sijaitsee Guivi-tunturin laella Kevon luonnonpuistossa. Erkki Nickul tarkasti vuonna 1961 seitakohteita. Näihin kuului myös Guivi-tunturi, kuuluisa pyhä tunturi. Täältä hän löysi kuusi uhriluolaa tai onkaloa. Vuoden 1999 inventoinnissa löydettiin enää yksi luola. Se sijaitsee Guivin lakipisteen merkiksi ladotusta kivilatomuksesta suuntaan 176 astetta, noin 15 metrin päässä ja noin viisi metriä laen tasoa alempana. Luola on suuren kiven alle muodostunut pieni luontainen luola, jota on kyljiltä rajattu kylmämuurauksella. Muodostuneessa tilassa on vihertyneitä, halkeilleita peura- tai porovaatimen sarvia.
Vuoden 2011 tarkastuksessa uhriluola oli ennallaan. Sisällä onkalossa havaittiin neljä pienehköä poronsarvea, onkalon suuaukolla oli kaksi sarvea ja onkaloa kattavan lohkareen vierellä sarven katkelma. Guivin louhikkoisen huipun läheisyydessä todettiin myös useita muita onkaloita, jotka voivat olla Nickulin paikallistamia uhriluolia, mutta jotka on sittemmin mahdollisesti tyhjennetty uhrauksista, minkä seurauksena niiden silmämääräinen tunnistaminen uhriluoliksi on muodostunut mahdottomaksi. |
| metsakeskus.1000001004 |
890 |
Gamajohka pohjoinen 1 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
479150.00000000 |
7722360.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001004 |
Kevon luonnonpuiston länsireunalla Guivi-tunturin eteläiseltä loivalta rinteeltä, Gamajohkan varresta löytyi yksinäinen suuri purnu. Kohde sijaitsee n. 100 metriä Gamajoen rannasta pohjoiseen, pienehkössä rakkakivikossa. Purnu näkyy kauas rantaan päin röykkiömäisenä kivilatomuksena. Purnu on 110 cm leveä ja 90 cm pitkä. Alue on puuton tunturiylänkö, aluskasvillisuuden muodostavat variksenmarja, vaivaiskoivu, jäkälät ja kataja.
2011 inventoinnissa kohteen paikkatieto päivitettiin. |
| metsakeskus.1000001005 |
890 |
Gamajohka pohjoinen 2 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
479697.00000000 |
7722307.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001005 |
Guivi-tunturin eteläiseltä, alimmalta rinteeltä Gamajohkan varresta löytyi yksinäinen suuri purnu. Kohde sijaitsee Kevon luonnonpuiston aluella n. 100 m Gamajoen rannasta pohjoiseen, pienehkössä rakkakivikossa. Kivikko sijaitsee n. 3 m joen tason yläpuolella. Purnu on vinoneliön muotoinen ja kulmittain jokeen nähden. Sem pituus on 140 cm, leveys 105 cm ja syvyys 55 cm. Alue on puuton, aluskasvillisuuden muodostavat variksenmarja, vaivaiskoivu, jäkälät ja kataja.
2011 inventoinnissa kohteen sijaintitieto päivitettiin. |
| metsakeskus.1000001006 |
890 |
Gamajohka pohjoinen 3 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
480242.00000000 |
7722460.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001006 |
Gamajohkan pohjoisrannalta, Kevon luonnonpuistom alueelta, löytyi merkittävä muinaisjäännöskompleksi. Siihen kuului kymmenen purnua ja yksi uhriluola. Kohteen eteläraja on n. 50 metrin päässä joesta. Se on Guivi-tunturin aivan alimmilla rinteillä. Guivin autiotupa näkyy kohteelta suunnassa 70 astetta n. kilometrin päässä. Luolan mitat ovat 50 cm x 2 m x 1 m. Purnujen mitat vaihtelevat: syvyys 35 - 70 cm, pituus 70 - 35 cm leveys 50 - 160 cm.
Inventoinnissa 2011 löydettiin vain kuusi purnua sekä mainittu uhriluola. |
| metsakeskus.1000001006 |
890 |
Gamajohka pohjoinen 3 |
10002 |
12006 |
13000 |
11002 |
27000 |
480242.00000000 |
7722460.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001006 |
Gamajohkan pohjoisrannalta, Kevon luonnonpuistom alueelta, löytyi merkittävä muinaisjäännöskompleksi. Siihen kuului kymmenen purnua ja yksi uhriluola. Kohteen eteläraja on n. 50 metrin päässä joesta. Se on Guivi-tunturin aivan alimmilla rinteillä. Guivin autiotupa näkyy kohteelta suunnassa 70 astetta n. kilometrin päässä. Luolan mitat ovat 50 cm x 2 m x 1 m. Purnujen mitat vaihtelevat: syvyys 35 - 70 cm, pituus 70 - 35 cm leveys 50 - 160 cm.
Inventoinnissa 2011 löydettiin vain kuusi purnua sekä mainittu uhriluola. |
| metsakeskus.1000001007 |
890 |
Njaggaljávrrit 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
496683.00000000 |
7726124.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001007 |
Kevon luonnonpuiston halki kulkevan kanjoniretkireitin levähdyspaikalta nimeltään Tapiolagoahti, löytyi kvartsi-iskoksia. Paikka on matala, tasainen, hiekkainen niemeke Kevojoen varressa. Niemeke on noin 150 m pitkä, kahden järven välisen kosken niskan kohdalla. Niemekkeen selkäpuolella nousee tunturin jyrkkä rinne. Alueen valtapuu on mänty, sen lisäksi on myös tunturikoivua.
Inventointi 2011: Paikalla havaittii kvartis-kaavin ja kymmenkunta kvartsi-iskosta muutamien neliömetrien alueelta. Löytöjä ei kerätty talteen. |
| metsakeskus.1000001007 |
890 |
Njaggaljávrrit 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
496683.00000000 |
7726124.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001007 |
Kevon luonnonpuiston halki kulkevan kanjoniretkireitin levähdyspaikalta nimeltään Tapiolagoahti, löytyi kvartsi-iskoksia. Paikka on matala, tasainen, hiekkainen niemeke Kevojoen varressa. Niemeke on noin 150 m pitkä, kahden järven välisen kosken niskan kohdalla. Niemekkeen selkäpuolella nousee tunturin jyrkkä rinne. Alueen valtapuu on mänty, sen lisäksi on myös tunturikoivua.
Inventointi 2011: Paikalla havaittii kvartis-kaavin ja kymmenkunta kvartsi-iskosta muutamien neliömetrien alueelta. Löytöjä ei kerätty talteen. |
| metsakeskus.1000001007 |
890 |
Njaggaljávrrit 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
496683.00000000 |
7726124.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001007 |
Kevon luonnonpuiston halki kulkevan kanjoniretkireitin levähdyspaikalta nimeltään Tapiolagoahti, löytyi kvartsi-iskoksia. Paikka on matala, tasainen, hiekkainen niemeke Kevojoen varressa. Niemeke on noin 150 m pitkä, kahden järven välisen kosken niskan kohdalla. Niemekkeen selkäpuolella nousee tunturin jyrkkä rinne. Alueen valtapuu on mänty, sen lisäksi on myös tunturikoivua.
Inventointi 2011: Paikalla havaittii kvartis-kaavin ja kymmenkunta kvartsi-iskosta muutamien neliömetrien alueelta. Löytöjä ei kerätty talteen. |
| metsakeskus.1000001008 |
890 |
Njaggaljávrrit 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
496888.48700000 |
7726674.23700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001008 |
Noin 800 m pohjoiseen Kevon luonnonpuiston kanjonipolun taukopaikasta nimeltään Tapiolagoahti löytyi polulta kavrtsi-iskoksia. Paikka on Kevojoen rannassa, hiekkaisella, melko korkealla törmällä, loivapiirteisen lahden pohjoisrannalla. Törmän selkäpuolella tunturin nousee melko jyrkästi. Löytökohta on törmän korkeimman kohdan kyljessä oleva tasanne. Löytökohdan maa on melko kivistä. Törmällä kasvaa harvaa mäntyä ja tunturikoivua, aluskasvillisuutena ovat varvut ja jäkälät.
Myös 2011 inventoinnissa polulta havaittiin kvartsi-iskoksia, joita ei kuitenkaan kerätty talteen. |
| metsakeskus.1000001009 |
851 |
Isojänkkä Laitamaa |
10002 |
12012 |
13124 |
11004 |
27000 |
365550.01800000 |
7340399.29400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001009 |
Kvartsilouhos sijaitsee Isojänkän eteläosassa moreenimuodostelmassa, jonka keskellä on kalliota. Kallioita on louhittu noin 20x20 m laajalta alueelta. Kallion itäosassa on pyöreistä kivistä kasattu mahdollinen latomus.
Vuoden 2021 inventoinnissa todettiin, että merkkejä louhinnasta on laajemmalti, kuin vuoden inventoinnissa 1993 oli arvioitu. Louhintapaikkoja oli alueelta, joka oli itä-länsi suunnassa 320 m ja etelä pohjoissuunnassa 30-70 m. Alue kattaa kolme kallioaluetta, josta kvartsia ja kvartsiittia on louhittu. Louhos on saattanut olla käytössä (korkeuden perusteella) myöhäismesoliittisella jaksolla, ja todennäköisesti ainakin varhaismetallikautiselle jaksolle saakka.
Vuonna 2022 maastotarkastuksessa havaittiin 11 latomusta. Aluerajausta on muutettu pohjautuen gps-mitattuihin rakenteisiin. Aluerajausta täydennettiin sittemmin vuoden 2021 inventointitietojen pohjalta. |
| metsakeskus.1000001009 |
851 |
Isojänkkä Laitamaa |
10002 |
12004 |
13049 |
11004 |
27000 |
365550.01800000 |
7340399.29400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001009 |
Kvartsilouhos sijaitsee Isojänkän eteläosassa moreenimuodostelmassa, jonka keskellä on kalliota. Kallioita on louhittu noin 20x20 m laajalta alueelta. Kallion itäosassa on pyöreistä kivistä kasattu mahdollinen latomus.
Vuoden 2021 inventoinnissa todettiin, että merkkejä louhinnasta on laajemmalti, kuin vuoden inventoinnissa 1993 oli arvioitu. Louhintapaikkoja oli alueelta, joka oli itä-länsi suunnassa 320 m ja etelä pohjoissuunnassa 30-70 m. Alue kattaa kolme kallioaluetta, josta kvartsia ja kvartsiittia on louhittu. Louhos on saattanut olla käytössä (korkeuden perusteella) myöhäismesoliittisella jaksolla, ja todennäköisesti ainakin varhaismetallikautiselle jaksolle saakka.
Vuonna 2022 maastotarkastuksessa havaittiin 11 latomusta. Aluerajausta on muutettu pohjautuen gps-mitattuihin rakenteisiin. Aluerajausta täydennettiin sittemmin vuoden 2021 inventointitietojen pohjalta. |
| metsakeskus.1000001010 |
851 |
Tuohimaa 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
383799.76400000 |
7311408.98700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001010 |
Asuinpaikka sijaitsee n. 1, 5 km pituisella luode-kaakko-suuntaisella kuusivaltaista kangasmetsää kasvavalla moreeniharjanteella, Kalkkimaan avolouhoksesta n. 500 m etelälounaaseen. Tuohimaan pohjoiskärjessä on 60x30m laajuinen hiekka-alue, josta löytyi äestysurista palaneita kiviä, hiiltä, kvartsiittilohkoja ja iskoksia. Alue on paljastunut merestä n. 2600-2400 vuotta sitten. |
| metsakeskus.1000001012 |
851 |
Mäntyvaara |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
375426.08800000 |
7326753.80000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001012 |
Asuinpaikka sijaitsee kuivahkolla kankaalla, Mäntyvaaran korkeimman kohdan länsipuolella, Korkeamaasta Mäntyvaaraan kulkevan metsätien ojassa ja etelään viettävän rinteen keskivaiheilla, n. 6,4 km Arpelan kylästä luoteeseen. Löytöjen on havaittu keskittyvän pienelle alalle etelään viettävän rinteen keskivaiheille. Löytöinä on todettu palanutta luuta, kvartsia ja kvartsiittia sekä palaneita kiviä. Merenranta on sijainnut paikalla n. 4800-5000 vuotta sitten.
Vuoden 2015 tarkastuksessa löytöjä ei havaittu. Maantien kaakkoispuolella todettiin pieni painanne kohteelle tehdyn aluerajauksen rajalla. Se on kooltaan noin 2 x 3 m. |
| metsakeskus.1000001013 |
851 |
Kotarova |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
376442.66500000 |
7331469.90700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001013 |
Asuinpaikka sijaitsee Kotarovan pohjoisosassa sekametsää kasvavalla kankaalla. Täällä sijaitsevan soranottokuopan pohjoisreunassa havaittiin vuoden 1993 inventoinnissa kvartsi-iskoksia ja palaneita kiviä. Sorakuopan ja sen pohjoispuolella olevan suon väliin jäävällä noin 20 m leveällä kaistaleella olevissa aurausurissa havaittiin lisää palaneita kiviä Palaneiden kivien alue jatkui itään päin sorakuopan koilliskulmaan ja sen ohi. Sorakuopan koillispuolen aurausurissa oli lisää kvartsi-iskoksia sekä palanutta luuta. Löytöalue keskittyi soratien pohjoispuolisille alueille.
Paikka todettiin löytöjen perusteella kivikautiseksi asuinpaikaksi, joka sijaitsee muinaisella, suojaisella rantaterassilla. Paikan ajoittamisessa on sen korkeussijainti sekä läheisen suon korkeus, 60 m meren pinnan yläpuolella, huomion arvoinen. Asuinpaikka voi ajoittua aikaisintaan kolmannen vuosituhannen alkuun ennen ajanlaskua. Mikäli asutus on jatkunut merestä kuroutuneen altaan äärellä, ajoitus voi olla myöhempikin.
Asuinpaikasta 1 km länsilounaaseen sijaitsee keihäänkärjen (KM 11766) löytöpaikka maantien ojan kohdalla, jossa kerrotaan myös havaitun nuotion merkkejä (kohde TORNIO 19, Pitkäharju). Itäkaakossa on 1 km päässä kiviesineen teelmän (KM 17275) löytöpaikka talon perunapellossa (TORNIO 17, Hormaoja, toistaiseksi irtolöytökohde). |
| metsakeskus.1000001014 |
890 |
Njárcágahperroavvi 1 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
491280.74000000 |
7725114.86000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001014 |
Kohde sijaitsee Kevon luonnonpuistossa Njárcágahperroavvi-tunturin itäsivulla. Erillisestä, melko pienialaisesta rakkakivikosta löytyi yksinäinen purnu. Kivikko sijaistee loivapiirteisen laaksosen rinteessä vastapäätä Lohkkacopma-tunturia. Itään päin aukeavat Kevojokeen laskevat suot. Purnu on keskikokoinen: 95 cm pitkä, 85 cm leveä ja 50 cm syvä. Alue on entistä puurajaa. Aluskasvillisuuskin on vähäistä:varvikkoa ja jäkälää. |
| metsakeskus.1000001015 |
890 |
Mádjjohlohkkacopma |
10002 |
12016 |
13000 |
11004 |
27000 |
490970.86700000 |
7727713.80900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001015 |
Kohde sijaitsee Lohkkacopman pohjoispuoleisen lakialueen länsirinteellä, Kevon luonnonpuistossa. Paikalta on loistavat näköalat palsasuolle ja naapuritunturien rinteille. Löytökohdassa maanpinta on rikkoutunut n. 20 x 15 cm alueelta. Paikalla ei ole muita asuinpaikkaan viittaavia merkkejä. Alueella on kivikkoista paljakkaa, jossa kasvaa hieman jäkäliä, matalaa mustikkaa, variksenmarjaa ja puolukkaa. |
| metsakeskus.1000001016 |
890 |
Lohkkacomajeakkeája |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27000 |
490341.11600000 |
7728273.59100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001016 |
Kevon luonnonpuistossa, Lohkkacopman lounaispuoliselta palsasuolta laskee pohjoiseen Mádjjohkaan puro, joka pohjoisemman laen kohdalla juuri ennen Mádj-jokea painuu melko syvään kuruun. Puron itärannalla on kymmenisen metriä leveä, useamman sataa metriä pitkä ja vehreä kenttäalue. Purolaaksossa sijaitsevat kehäliedet ja kodanpohja.
Ylimpänä aivan purolaakson syvemmän kohdan yläreunalla ovat kehäliedet 1 ja 2. Liesi 1 on suorakaiteen muotoinen. Se on kooltaan 70 x 50 senttimetriä. Liesi 2 on pyöreähkö ja halkaisijaltaan 80 senttimetriä.
Noin 150 metriä kehäliedestä 2 alajuoksulle päin on liesi numero 3. Se on suorakaiteinen kotaliesi, jonka mitat ovat 100 x 90 senttimetriä. Tästä 20 metriä alajuoksulle päin on liesi 4. Se on pyöreähkö ja halkaisijaltaan 80 senttimetriä. Kehälieden numero 4 lähellä on nelikulmion mallinen kodanpohja, jonka mitat ovat 2,7 x 2,7 metriä. Tämä kodanpohja lienee iältään verrattain nuori ja ajoittunee aikaan ennen toista maailmansotaa.
Muinaisjäännösalueen koillispään koordinaatit ovat p: 7731730, i: 3490590. |
| metsakeskus.1000001017 |
890 |
Lukkokukkulanlampi |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
492530.23900000 |
7725674.63500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001017 |
Kohde sijaitsee entisessä puurajassa, nykyisessä paljakassa, mosaiikkimaisen suoalueen reunamilla, Lukkokukkulan itärinteen tyvellä Kevon luonnonpuistossa. Purnu 1 on Lukkokukkulan itäpuolisen lammen korkeuskiintopisteestä noin 100 metriä suuntaan 230 astetta. Se on rakennettu pieneen rakkakivikkoon lähes tasaiselle maalla. Purnu on suorakaiteen muotoinen, sen pituus on metrin, leveys 0,55 metriä ja syvyys 0,4 - 0,5 metriä. Purnu 2 sijaitsee 115 metriä purnusta 1 suuntaan 280 astetta Se on alarinteellä suuren rakkakivikon alareunassa. Purnu on metrin pitkä ja 0,6 metriä leveä. Syvyyttä sillä on 0,65 metriä. |
| metsakeskus.1000001018 |
890 |
Njárcagahperroavvi 2 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
491390.70000000 |
7724675.03700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001018 |
Kohde on Njárcahgahperroavvin itärinteellä Kevon luonnonpuistossa olevassa laajassa hajanaisessa rakkakivikossa. Kivikon reunasta on matkaa reilu 100 metriä alarinteen tasanteella olevalle suolle. Kivikon alareunassa on säilytystila, komero. Se on kolmen suuren kiven osin luontaisesti muodostama tila, jonka katoksi on asetettu isohko kivi ja jonka rakoja on tilkitty sovittelemalla aukkokohtiin pienempiä kiviä. Tilan syvyys on 0,75 metriä, leveys suulta 0,6 metriä ja perältä 0,4 - 0,6 metriä. Säilytystilan korkeus on noin 0,55 metriä.
Noin 175 metriä säilytystilasta suuntaan 199 astetta on suuri yksinäinen purnu, jonka leveys on 0,8 metriä, pituus 1,35 metriä ja syvyys 0,6 metriä. |
| metsakeskus.1000001019 |
851 |
Tievanrakka |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
374510.44800000 |
7329789.58200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001019 |
Kivilatomus ja rakkakuoppa sijaitsevat kuivahkolla mäntyvaltaisella kankaalla Tievanrakan korkeimman kohdan itäpuolisella, alemmalla terassilla, Aapajärven Itäpään kylästä n. 2 km eteläkaakkoon, Itäpäästä Korkeamaahan vievältä maantieltä n. 900 m länteen. Latomus on pyöreä, halkaisijaltaan 2 m ja korkeus 30 cm. Latomuksesta 13,4 m kaakkoon on rakkakuoppa. |
| metsakeskus.1000001019 |
851 |
Tievanrakka |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
374510.44800000 |
7329789.58200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001019 |
Kivilatomus ja rakkakuoppa sijaitsevat kuivahkolla mäntyvaltaisella kankaalla Tievanrakan korkeimman kohdan itäpuolisella, alemmalla terassilla, Aapajärven Itäpään kylästä n. 2 km eteläkaakkoon, Itäpäästä Korkeamaahan vievältä maantieltä n. 900 m länteen. Latomus on pyöreä, halkaisijaltaan 2 m ja korkeus 30 cm. Latomuksesta 13,4 m kaakkoon on rakkakuoppa. |
| metsakeskus.1000001021 |
851 |
Ketunpesänkangas itä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
381664.56100000 |
7335372.35500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001021 |
Asuinpaikka sijaitsee kuivahkossa kangasmetsässä, Laitilanvaaran eteläpuolella, n. 670 m itään Korttojoesta, metsätien pohjoispuolella. Hakkuuaukean äestysurista on löytynyt palanutta luuta. Paikka on ollut merenrannalla n. 4200-4300 vuotta sitten. |
| metsakeskus.1000001021 |
851 |
Ketunpesänkangas itä |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
381664.56100000 |
7335372.35500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001021 |
Asuinpaikka sijaitsee kuivahkossa kangasmetsässä, Laitilanvaaran eteläpuolella, n. 670 m itään Korttojoesta, metsätien pohjoispuolella. Hakkuuaukean äestysurista on löytynyt palanutta luuta. Paikka on ollut merenrannalla n. 4200-4300 vuotta sitten. |
| metsakeskus.1000001022 |
851 |
Nivavaara 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
362885.10100000 |
7337066.62300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001022 |
Asuinpaikka sijaitsee rautatien itäpuolella olevan Nivavaaran pohjoisreunalla, Korpikylän ja Palovaaran väliseltä maantieltä 100 m etelään olevalla hiekkaisella terassilla, noin 60 m merenpinnasta. Metsätieltä ja lännessä olevalta pururadalta on kivikautisen asuinpaikan merkkeinä löytynyt kvartsi-iskoksia, palaneita kiviä ja hiiltä 300 metrin matkalta. Alueella on myös viisi maakuoppaa, joiden arvioitiin kuuluvan asuinpaikkaan. Inventoinnin yhteydessä 1993 kairattaessa osassa kuopissa havaittiin noen- tai hiilenvärjäämää likamaata. Asuinpaikan voi ajoittaa 58-56 m rantavaiheiden mukaan kivikauden myöhempään vaiheeseen, likimain 2700-2500 eaa.
Myös asuinpaikan alapuolella luoteessa, mainitun maantien pohjoispuolella, on myöhempi kivikautinen asuinpaikka, jossa on useampia asumuspainanteita (kohde Kranpuuminjänkkä). |
| metsakeskus.1000001023 |
851 |
Nivavaara 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
362790.13900000 |
7336540.83400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001023 |
Kohde sijaitsee Tornionjoen itäpuolella, rautatien itäpuolisen kalliolakisen Nivavaaran huipusta noin 80 m pohjoiseen. Röykkiö on koottu laskevaan rinteeseen niin, että sitä ei voi havaita ylhäältä päin, vaan pelkkästään alhaalta ja sivuilta päin. Röykkiön halkaisija on 5,5 m ja korkeus 60 cm. Röykkiön keskellä on halkaisijaltaan 1,5 m laajuinen ja 20 cm syvä kuoppa. Röykkiön kivet ovat halkaisijaltaan 10-40 cm, joukossa on muutama isompikin. Pohjoispäässä on suuri maakivi. Röykkiön reunoilla on muutamia suurehkoja maakiviä, mahdollisia kehäkiviä.
Röykkiö ajoittunee metallikaudelle, mahdollisesti pronssikaudelle, jolloin Tornionjoki on laskenut vaaran länsipuolella mereen. |
| metsakeskus.1000001024 |
851 |
Pesälakka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
362916.00000000 |
7336905.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001024 |
Asuinpaikka sijaitsee Pesälakan ja Nivavaaran välisen hiekanottopaikan lounaiskulmassa, noin 250 metriä etelään Korpikylästä Palovaaraan kulkevalta maantieltä, Nivavaaran hiihtokeskuksen itäpuolella.
Pesälakan ja Nivavaaran välisen hiekanottokuopan lounaiskulmassa, hiekkatiestä 3 metriä pohjoiseen on soikea ja suppilon mallinen kuoppa. Kuoppa on kooltaan 3,5 x 2,7 metriä ja syvyyttä sillä on 0,6 metriä. Kuopassa havaittiin kairauksessa huuhtoutumis- ja rikastumiskerroksessa hiilen ja noen värjäämää likamaata. Kuopan kohdalla tiellä oli kvartsi-iskoksia.
Löytökohdan pohjoispuolella on myös maakuoppa.
Asuinpaikan voi arvioida ajoittuvan 65 m muinaisrannan mukaan noin vaiheille 3000 eaa.
Kohteen sijannin tarkentaminen on tarpeen. Vuoden 2015 kartta-arvion havainnon perusteella se lienee ainakin 20-30 m koordinaattien ilmoittamaa etelämpänä. |
| metsakeskus.1000001025 |
710 |
Odensö Björnholmen |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
295562.82700000 |
6647657.37900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001025 |
Kolme kivirakennetta kahdella erillisellä alueella Björnholmenin saaren eteläosassa. Itäisemmät kaksi latomusta ovat jyrkkärinteisen kallion puuttomalla huipulla, noin 200 metriä saaren etelärannasta. Näistä läntisempi on nelisivuinen, katkaistun kiilan muotoinen, jonka sivut ovat lounaassa 5 metriä, kaakossa 6 metriä, luoteessa 7 metriä ja koillisessa 3 metriä. Korkeutta latomuksella on 0,3-0,4 metriä. Erityisesti lounais- ja kaakkoisreunat ovat säännölliset. Kivet ovat tasakokoisia.
Noin 30m itään edellisestä on samalla kalliotasanteella E-W-suuntainen 20 metriä pitkä latomus, jonka leveys vaihtelee idän 4:stä länsipään 5:een metriin ja korkeus on noin 0,3-0,4 metriä. Itäosa on hajotettu ja kivistä on tehty 1,5 metrin läpimittainen kivikehä latomuksen eteläpuolelle. Länsipää on ehjä ja säännöllinen puoliympyrä. Reunan kivet ovat selvästi paikalleen muodostetut.
Edellisistä runsas 100 metriä lounaaseen pienen peltolohkon länsireunassa ja noin 180 metriä merenrannasta on aivan tilusrajalla 5x3-metrinen ja 0,6-0,7 metriä korkea röykkiö. Sen eteläosassa on iso kivi, reunan kiveys selvärajainen ja riviin aseteltu. Ilmeisesti peltoraiviona myöhemmin käytetty, mutta reunarakenteiden takia tuskin alun perin peltoraunio. |
| metsakeskus.1000001026 |
890 |
Njárcagahperroavvi 3 |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
490471.07000000 |
7723545.49200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001026 |
Kohde sijaitsee Njárcagahperroavvin laakealla kaakkoiskyljellä Rihtojávrin pohjoispuolella, Kevon luonnonpuistossa. Laakealla rinteellä on suuri, pyöristyneen suorakaiteen muotoinen kuoppa. Se on rinteen suuntaan 3 m pitkä ja ja rinteen suuntaa vasten 2 m leveä. Syvyyttä kuopalla on 50 - 60 cm kohdasta riippuen. Alarinteen puolella selvä valli. Kuopan pohja ja valli ovat hyvin kivisiä. Sekä kuopan pohjassa että vallissa on selvä podsolikerros. Vallin maa tuntui rasvaiselta ja vaikutti punertavaksi värjäytyneeltä. |
| metsakeskus.1000001027 |
890 |
Gabbavárecopma |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
487002.46600000 |
7724425.13500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001027 |
Kohde sijaitsee Kevon luonnonpuistossa, Gabbavárecopman kahden laen välisessä puronuomalaaksosessa, tunturin paljakka-alueella, loivassa rinteessä. Lähikurun pohjan suolammet ovat n. 300 m kohteesta länteen. Kynnellinen liesi on muodostettu melko tasakokoisista kivistä, mutta kynnet ovat pitkulaisista kivistä. Tulisija on ulkopuolelta 90 cm pitkä ja 90 cm leveä. Kynsien pituus on 110 cm sekä oviaukon leveys 120 cm. |
| metsakeskus.1000001028 |
710 |
Danskogin Näkötornikallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
297062.22800000 |
6645942.07400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001028 |
Röykkiö Danskogin saarella, samannimisestä kartanosta n. 600 m luoteeseen, Näkötornikallion lönteen viettävällä rinteellä maapohjalla. Lähes kokoonaan sammaleen ja kuusenoksien peitossa. Reunakiviä, jotka eivät kuitenkaan säännölliset. Pyöreä röykkiö on halkaisijaltaan n. 4 m ja 0,4-0,5 m korkea. Melko epämääräinen röykkiö. |
| metsakeskus.1000001029 |
890 |
Gottetvárri 1 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
485383.11100000 |
7725204.81800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001029 |
Kohde sijaitsee Gottetvárrin itäpuolella rinteen tasaisella kielekkeellä Kevon luonnonpuiston alueella. Kielekkeen halkoo Kevon luonnonpuiston vanha raja. Keskellä kivikkoaluetta on myös rajalatomus; kaksi pystyyn tuettua kivilaakaa.
Purnu 1 sijaitsee edellä mainitusta rajamerkistä 225 metriä suuntaan 231 astetta. Se on vinoneliön muotoinen ja sen pituus on 1,15 metriä ja leveys 0,9 - 1,25 metriä ja syvyys 0,8 metriä. Purnu 2 sijaitsee rajamerkistä 60 metriä suuntaan 354 astetta. Se on suorakaiteen muotoinen ja sen pituus on 1,8 metriä, leveys 1,2 metriä ja syvyys 0,65 metriä.
Noin 200 metriä rajamerkistä suuntaan 287 astetta eli aivan kivikkoalueen reunassa sijaitsee kolmas säilytystila. Tilan syvyys on 1,7 metriä. Säilytystilan suuaukon leveys 1,5 metriä ja korkeus noin 0,7 metriä. |
| metsakeskus.1000001030 |
710 |
Odensö Lillträsket |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
296652.38700000 |
6648027.23200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001030 |
Kivilatomus loivasti pohjoiseen viettävällä kalliolla Lillträsketin (Odensö träsk) eteläpuolella n. 120 m ja merenrannasta lännessä ja etelässä n. 300-400 m. Kallion korkeimmalle kohdalle lounaaseen on lähes 100 m. Latomus on soikeahko, suunnassa E-W n. 10 m ja S-N n. 4 m ja ilman varsinaista reunakiveystä. Kivet reunoilla ovat kuitenkin keskiosaa suurempia. Hieman kaiveltu mutta muuten hyväkuntoinenn ja jäkälän peitossa. |
| metsakeskus.1000001031 |
69 |
Vehkalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
415733.66800000 |
7074013.51900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001031 |
Asuinpaikka sijaitsee Haapaveden ja Nivalan välisen tien lounaispuolella Kalajoen rannalla, Siiponkosken tuntumassa, Nivalantien (vt 27) lounaispuolella. Alue on tasaista viljelysmaata, jonka keskellä erottuu kumpare. Paikalta on löydetty tasataltta ja poikkikirves. Vuoden 1992 inventoinnin yhteydessä tehdyistä koekuopista ei tavattu varmoja merkkejä asuinpaikasta vaikka maastonsa puolesta alue on sovelias sellaiseksi. Löytöpaikalla on nykyisin kesäasunto. |
| metsakeskus.1000001032 |
890 |
Gottetvárri 2 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
484463.48800000 |
7725684.62300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001032 |
Kohde sijaitsee Gottetvárrin pohjois- eli Mádjjohkan puoleisella sivulla Kevon luonnonpuistossa. Mádjjoelle on kohteelta matkaa reilut 400 m. Purnut erottuvat melko kauas röykkiömäisinä muodostelmina. Purnu 1 on valtaisan suuri soikea tila. Sen pituus on rinteen suuntaisesti 200 cm ja leveys rinteen vastaisesti 180 cm. Syvyyttä on 80 cm. N. 100 m suuntaan 222 astetta aivan pienoisen rakkakivikon reunassa on purnu 2. Sen pituus on rinteen suuntaisesti 210 cm, leveys rinteen vastaisesti 190 cm ja syvyys 95 cm. |
| metsakeskus.1000001033 |
710 |
Odensö Bastuviken |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
296770.33700000 |
6649036.82700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001033 |
Kivilatomus Odensön länsirannan Bastuvikenistä n. 130 m koilliseen, U-muotoisella luoteseen avautuvalla kallioalueella, sen kaakoisreunassa. Latomus on soikea ja suunnassa NNW-SSE, pituudeltaan 7 m, 3 m leveä ja 0,5-0,7 m korkea. SSE-päästä hieman hajotettu, NNW-päästä hieman vierinyt kiviä. Muutoin hyväkuntoinen ja sammalpeitteinen. |
| metsakeskus.1000001034 |
890 |
Gottetvárri 3 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
483613.83000000 |
7724065.27300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001034 |
Kohde sijaistee Kevon luonnonpuistossa Gottetvárrin lounaispuolella, sen ja Cuollavárrin välisessä laaksosessa. Laaksosen keskellä ja Roavvebohkiin laskeutuvalla rinteellä on pitkänomainen, melko leveä rakkakivikko ja halkeillutta kiintokalliota. Lähes laakson korkeimmalla kohdalla kivikossa, aivan sen reunassa on purnu 1. Se erottuu ympäristöön hyvin loivapiirteisenä kivikohoumana. Purnu on suurehko vinoneliö: pituus 120 cm, leveys 100 cm ja syvyys 60 cm. Sen länsipuolella n. neljän metrin päässä on purnu 2. Purnu 2 on suorakaiteen muotoinen. Pituus on 170 cm, leveys 70 cm ja syvyys 65 cm. N. 40 m suuntaan 138 astetta purnusta 2 on purnu 3. Se on suorakaiteen muotoinen ja sen pituus on 120 cm, leveys 55 cm ja syvyys 70 cm. |
| metsakeskus.1000001035 |
710 |
Odensön voimajohtolinja |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
297112.19400000 |
6649149.77900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001035 |
Kaksi latomusta samalla kallioalueella saaren pohjoisosan poikki kulkevan voimajohtolinjan mutkasta 120-140 m luoteeseen-pohjoiseen. Ylempi (Tammisaari inv.-kohde 20) on 20,5 m pituinen luode-kaakko-suunnassa, leveydeltään 4 m ja vain 0,2-0,3 korkea. Luoteispään länsipuolella on latomuksesta siirretyistä kivistä koottu nelikulmainen röykkiö, jonka sivut 1 m. Luoteisosa latomuksesta kaartuu suorakulmaisesti koilliseen. Toinen latomus (Tammisaari inv. 19) on edellisestä noin 40 m lounaaseen (länsiluoteeseen ?) ja jyrkkäseinäisen painanteen erottama, luoteeseen viettävällä kalliolla. Sen pohjoispuolella on kieleke. Tämä on niin ikään luode-kaakko-suuntainen, noin 8 x 2,5 m ja 0,3 korkea. Eteläkulmassa on muutama kivi rivissä ja luoteisosa kapenee kärkimäiseksi. Muuten se on tasaleveä, hyväkuntoinen ja jäkälän peittämä. |
| metsakeskus.1000001036 |
890 |
Gottetvárri 4 |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
484043.65300000 |
7723945.32400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001036 |
Liesi sijaitsee Kevon luonnonpuistossa Gottetvárrin etelälounaiskyljellä, loivassa paljakkarinteessä. Puurajalle on matkaa n. 30 m alaspäin ja lähimmälle vesilähteelle n. 500 m. Liesi on todella jykevää tekoa oleva nelisivuinen kehäliesi, jolla on yksi kynsi eli permukka eli liedestä muinaiselle oviaukolle johtava kivilinja. Tulisijan ulkomitataovat: pituus 110 cm ja leveys 105 cm. Kynnen pituus on kaksi metriä |
| metsakeskus.1000001037 |
890 |
Gottetvároalgi |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
485762.96200000 |
7724415.13500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001037 |
Purnu sijaitsee Kevon luonnonpuistossa, Gottetvárrin olkavaaralla eli kyljessä, eteläkaakosta olevalla vaaralla. Purnu sijaitsee olkavaaran itäkyljellä olevalla kielekkeellä. Paikka on n. 200 m kaakkoon Roavvebokájan läntisemmästä latvapurosta ja se on puurajan tuntumassa. Purnu on muodoltaan soikea, 170 cm pitkä, 150 cm leveä ja vain 60 cm syvä. |
| metsakeskus.1000001038 |
710 |
Byträsket W |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
300510.82300000 |
6649886.50900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001038 |
Alun perin kaksi tai kolme kivilatomusta Gullön Byträsketin länsirannan niemessä, jotka C-F. Meinander tarkasti stipendiaattimatkallaan v. 1936. Pohjoisempi Meinanderin pronssikautistyyppisenä pitämä latomus kallion laella oli kooltaan n. 4,5 x 5 m, vailla näkyviä rakenteita ja sijaitsi n. 65 m niemen pohjois- ja itärannasta. Inventoinnissa v. 1997 sitä ei enää pystytty paikallistamaan. Eteläisempi Meinanderin mukaan lähinnä rautakautistyyppinen latomus oli edellisestä n. 50 m kaakkoon ja 15 m järven rannasta, ja siten rinteessä ja alemmalla korkeustasolla. Se on kooltaan n. 5x5 m. ja reunat ovat keskustaa suuremmista kivistä. Meinanderin mukaan eivät voi olla ainakaan viljelyröykkiöitä. Vain tämä paikallistettiin todennäköisesti v. 1997 inventoinnissa, jolloin latomuksen tai röykkiön muoto vaikutti lähinnä soikealta ja mitattiin 4,1x6,1x0,5-0,7 m suuruiseksi. Inventoija piti röykkiötä lähinnä pronssikautistyyppisenä. Meinanderin mukaan tämän vieressä oli lisäksi L-muotoinen latomus, jonka varret olivat 5 ja 3 m. Mahdollisesti tämä oli v. 1997 kaatuneen puunrungon peittämänä vikesti havaittava. |
| metsakeskus.1000001039 |
81 |
Kangassaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
449699.96900000 |
6831914.02300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001039 |
Kohde sijaitsee Jääsjärven länsiosassa, mantereesta n. 1 km itään, Kangassaaren eteläosassa. Saaren rannat ovat kivikkoiset, mutta saaren sisäosissa on hiekkaisia alueita. Noin 94-97 m mpy välillä on useita loivia muinaisrantatörmiä. Koekuoppalöytöjen ja pintahavaintojen perusteella alueella on n. 100 metrin matkalla muinaisjäännösaluetta, luultavasti laajemminkin. Löydöt koostuvat rautakauden tyypin keramiikasta, rautakuonasta, kvartsista ja palaneesta luusta. Lisäksi alueelta löytyi n. 1,5 m halkaisijaltaan oleva kehävallillinen kuoppa, mahdollisesti miilu. |
| metsakeskus.1000001039 |
81 |
Kangassaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
449699.96900000 |
6831914.02300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001039 |
Kohde sijaitsee Jääsjärven länsiosassa, mantereesta n. 1 km itään, Kangassaaren eteläosassa. Saaren rannat ovat kivikkoiset, mutta saaren sisäosissa on hiekkaisia alueita. Noin 94-97 m mpy välillä on useita loivia muinaisrantatörmiä. Koekuoppalöytöjen ja pintahavaintojen perusteella alueella on n. 100 metrin matkalla muinaisjäännösaluetta, luultavasti laajemminkin. Löydöt koostuvat rautakauden tyypin keramiikasta, rautakuonasta, kvartsista ja palaneesta luusta. Lisäksi alueelta löytyi n. 1,5 m halkaisijaltaan oleva kehävallillinen kuoppa, mahdollisesti miilu. |
| metsakeskus.1000001039 |
81 |
Kangassaari |
10002 |
12009 |
13094 |
11019 |
27000 |
449699.96900000 |
6831914.02300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001039 |
Kohde sijaitsee Jääsjärven länsiosassa, mantereesta n. 1 km itään, Kangassaaren eteläosassa. Saaren rannat ovat kivikkoiset, mutta saaren sisäosissa on hiekkaisia alueita. Noin 94-97 m mpy välillä on useita loivia muinaisrantatörmiä. Koekuoppalöytöjen ja pintahavaintojen perusteella alueella on n. 100 metrin matkalla muinaisjäännösaluetta, luultavasti laajemminkin. Löydöt koostuvat rautakauden tyypin keramiikasta, rautakuonasta, kvartsista ja palaneesta luusta. Lisäksi alueelta löytyi n. 1,5 m halkaisijaltaan oleva kehävallillinen kuoppa, mahdollisesti miilu. |
| metsakeskus.1000001039 |
81 |
Kangassaari |
10002 |
12009 |
13094 |
11033 |
27000 |
449699.96900000 |
6831914.02300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001039 |
Kohde sijaitsee Jääsjärven länsiosassa, mantereesta n. 1 km itään, Kangassaaren eteläosassa. Saaren rannat ovat kivikkoiset, mutta saaren sisäosissa on hiekkaisia alueita. Noin 94-97 m mpy välillä on useita loivia muinaisrantatörmiä. Koekuoppalöytöjen ja pintahavaintojen perusteella alueella on n. 100 metrin matkalla muinaisjäännösaluetta, luultavasti laajemminkin. Löydöt koostuvat rautakauden tyypin keramiikasta, rautakuonasta, kvartsista ja palaneesta luusta. Lisäksi alueelta löytyi n. 1,5 m halkaisijaltaan oleva kehävallillinen kuoppa, mahdollisesti miilu. |
| metsakeskus.1000001040 |
81 |
Vanha kirkonpaikka |
10002 |
12013 |
13131 |
11006 |
27009 |
448090.64000000 |
6826846.05500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001040 |
Paikalla on vanhasta kirkosta kertova muistokivi. Vanha kiviaita edelleen jäljellä.
Vanhan kirkon paikka on vuosina 1684-93 rakennetun puisen ristikirkon paikka. Kirkko purettiin vuonan 1928 ja siirrettiin Pertunmaalle, jossa osin sen hirsistä rakennettiin Pertunmaan kirkko. Muistokivi on vanhan kirkon paikalla. Muistomerkki on Ilmari Virkkalan suunnittelema ja se on paljastettu vuonna 1929. Muistomerkki ei ole lain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös.
Kirkon lattian alle on tehty kirkkohautoja. Ilmeisesti viimeinen hautaus on vuodelta 1778, jolloin akirkon kuoriin alttarin lähelle haudattiin pastori Anders Strengin pienenä kuollut lapsi.
Nykyään kirkon paikalla muistokiven lisäksi kirkon kiviperustus puistomaisella nurmikentällä. Kirkonpaikka luonne kiinteänä muinaisjäännöksenä on hyvä selvittää vielä tarkemmin. |
| metsakeskus.1000001040 |
81 |
Vanha kirkonpaikka |
10002 |
12013 |
13131 |
11006 |
27007 |
448090.64000000 |
6826846.05500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001040 |
Paikalla on vanhasta kirkosta kertova muistokivi. Vanha kiviaita edelleen jäljellä.
Vanhan kirkon paikka on vuosina 1684-93 rakennetun puisen ristikirkon paikka. Kirkko purettiin vuonan 1928 ja siirrettiin Pertunmaalle, jossa osin sen hirsistä rakennettiin Pertunmaan kirkko. Muistokivi on vanhan kirkon paikalla. Muistomerkki on Ilmari Virkkalan suunnittelema ja se on paljastettu vuonna 1929. Muistomerkki ei ole lain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös.
Kirkon lattian alle on tehty kirkkohautoja. Ilmeisesti viimeinen hautaus on vuodelta 1778, jolloin akirkon kuoriin alttarin lähelle haudattiin pastori Anders Strengin pienenä kuollut lapsi.
Nykyään kirkon paikalla muistokiven lisäksi kirkon kiviperustus puistomaisella nurmikentällä. Kirkonpaikka luonne kiinteänä muinaisjäännöksenä on hyvä selvittää vielä tarkemmin. |
| metsakeskus.1000001040 |
81 |
Vanha kirkonpaikka |
10002 |
12013 |
13131 |
11006 |
27006 |
448090.64000000 |
6826846.05500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001040 |
Paikalla on vanhasta kirkosta kertova muistokivi. Vanha kiviaita edelleen jäljellä.
Vanhan kirkon paikka on vuosina 1684-93 rakennetun puisen ristikirkon paikka. Kirkko purettiin vuonan 1928 ja siirrettiin Pertunmaalle, jossa osin sen hirsistä rakennettiin Pertunmaan kirkko. Muistokivi on vanhan kirkon paikalla. Muistomerkki on Ilmari Virkkalan suunnittelema ja se on paljastettu vuonna 1929. Muistomerkki ei ole lain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös.
Kirkon lattian alle on tehty kirkkohautoja. Ilmeisesti viimeinen hautaus on vuodelta 1778, jolloin akirkon kuoriin alttarin lähelle haudattiin pastori Anders Strengin pienenä kuollut lapsi.
Nykyään kirkon paikalla muistokiven lisäksi kirkon kiviperustus puistomaisella nurmikentällä. Kirkonpaikka luonne kiinteänä muinaisjäännöksenä on hyvä selvittää vielä tarkemmin. |
| metsakeskus.1000001040 |
81 |
Vanha kirkonpaikka |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27009 |
448090.64000000 |
6826846.05500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001040 |
Paikalla on vanhasta kirkosta kertova muistokivi. Vanha kiviaita edelleen jäljellä.
Vanhan kirkon paikka on vuosina 1684-93 rakennetun puisen ristikirkon paikka. Kirkko purettiin vuonan 1928 ja siirrettiin Pertunmaalle, jossa osin sen hirsistä rakennettiin Pertunmaan kirkko. Muistokivi on vanhan kirkon paikalla. Muistomerkki on Ilmari Virkkalan suunnittelema ja se on paljastettu vuonna 1929. Muistomerkki ei ole lain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös.
Kirkon lattian alle on tehty kirkkohautoja. Ilmeisesti viimeinen hautaus on vuodelta 1778, jolloin akirkon kuoriin alttarin lähelle haudattiin pastori Anders Strengin pienenä kuollut lapsi.
Nykyään kirkon paikalla muistokiven lisäksi kirkon kiviperustus puistomaisella nurmikentällä. Kirkonpaikka luonne kiinteänä muinaisjäännöksenä on hyvä selvittää vielä tarkemmin. |
| metsakeskus.1000001040 |
81 |
Vanha kirkonpaikka |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27007 |
448090.64000000 |
6826846.05500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001040 |
Paikalla on vanhasta kirkosta kertova muistokivi. Vanha kiviaita edelleen jäljellä.
Vanhan kirkon paikka on vuosina 1684-93 rakennetun puisen ristikirkon paikka. Kirkko purettiin vuonan 1928 ja siirrettiin Pertunmaalle, jossa osin sen hirsistä rakennettiin Pertunmaan kirkko. Muistokivi on vanhan kirkon paikalla. Muistomerkki on Ilmari Virkkalan suunnittelema ja se on paljastettu vuonna 1929. Muistomerkki ei ole lain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös.
Kirkon lattian alle on tehty kirkkohautoja. Ilmeisesti viimeinen hautaus on vuodelta 1778, jolloin akirkon kuoriin alttarin lähelle haudattiin pastori Anders Strengin pienenä kuollut lapsi.
Nykyään kirkon paikalla muistokiven lisäksi kirkon kiviperustus puistomaisella nurmikentällä. Kirkonpaikka luonne kiinteänä muinaisjäännöksenä on hyvä selvittää vielä tarkemmin. |
| metsakeskus.1000001040 |
81 |
Vanha kirkonpaikka |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27006 |
448090.64000000 |
6826846.05500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001040 |
Paikalla on vanhasta kirkosta kertova muistokivi. Vanha kiviaita edelleen jäljellä.
Vanhan kirkon paikka on vuosina 1684-93 rakennetun puisen ristikirkon paikka. Kirkko purettiin vuonan 1928 ja siirrettiin Pertunmaalle, jossa osin sen hirsistä rakennettiin Pertunmaan kirkko. Muistokivi on vanhan kirkon paikalla. Muistomerkki on Ilmari Virkkalan suunnittelema ja se on paljastettu vuonna 1929. Muistomerkki ei ole lain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös.
Kirkon lattian alle on tehty kirkkohautoja. Ilmeisesti viimeinen hautaus on vuodelta 1778, jolloin akirkon kuoriin alttarin lähelle haudattiin pastori Anders Strengin pienenä kuollut lapsi.
Nykyään kirkon paikalla muistokiven lisäksi kirkon kiviperustus puistomaisella nurmikentällä. Kirkonpaikka luonne kiinteänä muinaisjäännöksenä on hyvä selvittää vielä tarkemmin. |
| metsakeskus.1000001040 |
81 |
Vanha kirkonpaikka |
10002 |
12002 |
13025 |
11006 |
27009 |
448090.64000000 |
6826846.05500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001040 |
Paikalla on vanhasta kirkosta kertova muistokivi. Vanha kiviaita edelleen jäljellä.
Vanhan kirkon paikka on vuosina 1684-93 rakennetun puisen ristikirkon paikka. Kirkko purettiin vuonan 1928 ja siirrettiin Pertunmaalle, jossa osin sen hirsistä rakennettiin Pertunmaan kirkko. Muistokivi on vanhan kirkon paikalla. Muistomerkki on Ilmari Virkkalan suunnittelema ja se on paljastettu vuonna 1929. Muistomerkki ei ole lain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös.
Kirkon lattian alle on tehty kirkkohautoja. Ilmeisesti viimeinen hautaus on vuodelta 1778, jolloin akirkon kuoriin alttarin lähelle haudattiin pastori Anders Strengin pienenä kuollut lapsi.
Nykyään kirkon paikalla muistokiven lisäksi kirkon kiviperustus puistomaisella nurmikentällä. Kirkonpaikka luonne kiinteänä muinaisjäännöksenä on hyvä selvittää vielä tarkemmin. |
| metsakeskus.1000001040 |
81 |
Vanha kirkonpaikka |
10002 |
12002 |
13025 |
11006 |
27007 |
448090.64000000 |
6826846.05500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001040 |
Paikalla on vanhasta kirkosta kertova muistokivi. Vanha kiviaita edelleen jäljellä.
Vanhan kirkon paikka on vuosina 1684-93 rakennetun puisen ristikirkon paikka. Kirkko purettiin vuonan 1928 ja siirrettiin Pertunmaalle, jossa osin sen hirsistä rakennettiin Pertunmaan kirkko. Muistokivi on vanhan kirkon paikalla. Muistomerkki on Ilmari Virkkalan suunnittelema ja se on paljastettu vuonna 1929. Muistomerkki ei ole lain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös.
Kirkon lattian alle on tehty kirkkohautoja. Ilmeisesti viimeinen hautaus on vuodelta 1778, jolloin akirkon kuoriin alttarin lähelle haudattiin pastori Anders Strengin pienenä kuollut lapsi.
Nykyään kirkon paikalla muistokiven lisäksi kirkon kiviperustus puistomaisella nurmikentällä. Kirkonpaikka luonne kiinteänä muinaisjäännöksenä on hyvä selvittää vielä tarkemmin. |
| metsakeskus.1000001040 |
81 |
Vanha kirkonpaikka |
10002 |
12002 |
13025 |
11006 |
27006 |
448090.64000000 |
6826846.05500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001040 |
Paikalla on vanhasta kirkosta kertova muistokivi. Vanha kiviaita edelleen jäljellä.
Vanhan kirkon paikka on vuosina 1684-93 rakennetun puisen ristikirkon paikka. Kirkko purettiin vuonan 1928 ja siirrettiin Pertunmaalle, jossa osin sen hirsistä rakennettiin Pertunmaan kirkko. Muistokivi on vanhan kirkon paikalla. Muistomerkki on Ilmari Virkkalan suunnittelema ja se on paljastettu vuonna 1929. Muistomerkki ei ole lain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös.
Kirkon lattian alle on tehty kirkkohautoja. Ilmeisesti viimeinen hautaus on vuodelta 1778, jolloin akirkon kuoriin alttarin lähelle haudattiin pastori Anders Strengin pienenä kuollut lapsi.
Nykyään kirkon paikalla muistokiven lisäksi kirkon kiviperustus puistomaisella nurmikentällä. Kirkonpaikka luonne kiinteänä muinaisjäännöksenä on hyvä selvittää vielä tarkemmin. |
| metsakeskus.1000001041 |
710 |
Byträsket N |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
300550.80900000 |
6650166.39000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001041 |
Röykkiö Gullön Byträsketin pohjoisrannan niemen länsiosassa, 1-2 m korkean jyrkänteen päällä, jonka juurella mahdollisesti rantalinja ollut röykkiön rakennusaikana. Se sijaitse ilmeisesti kalliopohjalla, joka kuitenkin vahvan pohjakasvillisuuden peitossa. Muodoltaan soikea pituusaikselinn ollessa etelästä pohjoiseen. Mitat ovat 6,5x4,95x0,7-0,8 m. Vaikuttaa koskemattomalta. |
| metsakeskus.1000001042 |
851 |
Varejärven Järvensaari |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
389724.27800000 |
7350891.14100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001042 |
Latomukset sijaitsevat soistuvan ja umpeen kasvavan Varejärven pohjoisosassa, kuusta ja koivua kasvavalla Järvensaarella. Saaren eteläosassa, koillis-lounaissuuntaisella harjanteella on 8 kivilatomusta. |
| metsakeskus.1000001043 |
851 |
Mäntymaa 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
387983.97000000 |
7353617.03500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001043 |
Asuinpaikka sekä kuopparakenteita (pyyntikuoppia) aivan Mäntymaanojan eteläpuolella, kuivalla mäntykankaalla 250 m maantiestä koilliseen ja vajaa 1 km Ylitornion ja Tornion kunnan rajalta kaakkoon. Alue on paitsi soranoton, myös äestyksen laajalti muokkaamaa ja tuhoamaa. Mäntymaan luoteisosassa on laajan sorakuopan 1980-luvun laajentuman länsi-/luoteisreunassa soikea, halkaisijaltaan 3,1x3,7 m pyyntikuoppa, josta 30-50 m pohjoiseen on palaneita kiviä ja kvartsi-iskoksia. Kuopasta itäkoilliseen 200 m päässä on toinen pyyntikuoppa, joiden väliseltä alueelta on löydetty palanutta luuta ja kvartsia. Asuinpaikkalöytöjä todettiin 1995 tarkastuksessa erityisesti koordinaattipisteestä noin 150-160 m koilliseen. Asuinpaikan lounaispää on osin maanotossa tuhoutunut.
Asuinpaikka ajoittunee Ancylusjärvi -vaiheeseen, noin 9000 vuotta sitten. Myös myöhempi kivikautinen asutusvaihe on myös mahdollinen ja pyyntikuopat ajoittunevat vasta ajanlaskun jälkeiseen aikaan. |
| metsakeskus.1000001044 |
851 |
Mäntymaa 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
388383.80900000 |
7353607.04800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001044 |
Asuinpaikka sijaitsee kuivan Mäntymaa -nimisen kankaan koillisreunassa, Kertunjärvestä n. 1,5 km länsilounaaseen. Noin 100x100 m laajalla alueella on äestysurissa havaittu kvartsiesineitä ja-iskoksia noin 125 m korkeudessa. Rannansiirtymän perusteella paikalla on asuttu Ancylusjärvi -vaiheessa noin 9000 vuotta sitten. |
| metsakeskus.1000001045 |
851 |
Perälehto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
371454.62500000 |
7349035.83500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001045 |
Asuinpaikka sijaitsee Martimojoen länsipuolella, n. 500 m Ylitornion kunnanrajasta etelään, pohjois-eteläsuuntaisella Perälehto -nimisellä moreeniharjanteella. Harjanteen koilliskulmassa sijaitsevalla terassimuodostelmalla ja metsätiellä on havaittu runsaasti kvartsi-iskoksia ja kvartsiesine.
Vuoden 2021 inventoinnissa alueelta havaittiin joitakin kvartseja metsätien pinnasta. Ympäröivästä metsästä tai eteläpuolella sijaitsevan sorakuopan leikkauksissa ei havaittu merkkejä asuinpaikasta. |
| metsakeskus.1000001046 |
851 |
Veturinmaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
378165.94800000 |
7341956.69700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001046 |
Asuinpaikka sijaitsee soistuneesta Vähä Kaisajärvestä n. 3,5 km länteen ja Vähään Kaisajärveen laskevasta Ylijoesta n. 300 m etelään. Punertavaa hiekkaa ja kvartsi-iskoksia on havaittu Veturinmaan luoteisosan hiekkaharjanteella, hiekkakuopan reunalla. Noin 80 m kaakkoon hiekkakuopasta ja 10 m metsätiestä pohjoiseen on n 4 m halkaisijaltaan oleva kuoppa, jonka kohdalla tieurassa ja 250 m matkalla kaakkoon havaittiin lisää kvartsi-iskoksia ja -esineitä.
Inventointi 2022: Asuinpaikka-alue on entisellään. |
| metsakeskus.1000001047 |
410 |
Kirkkosaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
451069.05300000 |
6918979.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001047 |
Kirkkosaari sijaitsee Kuusveden eteläosassa Tarvaalanvirran suulla. Saaressa on epämääräinen röykkiö, kaksi pientä pyyntikuopastoketjua ja neljä pientä tervahautaa.
Saaren itäpuolella oleva röykkiö on soikea ja kooltaan n. 9 x 5,5 x 0,7 m. Röykkiöltä alkaa kuuden kuopan pituinen pyyntikuopasto, jonka pituus on n. 75 m. Toinen vain kolmen kuopan ryhmä on saaren länsilaidalla ja sen pituus on n. 20 m. Näiden lisäksi saaren etelälaidalla on neljä tervahautaa.
Kirkkosaaren kaakkoiskärjestä n. 100 m kaakkoon, Tarvaalanvirran itäpuolella, alkaa Kirkkoniemi, jossa on esihistoriallinen asuinpaikka (Kirkkoniemi B) ja pyyntikuoppajärjestelmä (Kirkkoniemi A). Hartikan kirkonjäännökset jäävät Kirkkoniemen muinaisjäännösten sekä Hartikan kivikautisen asuinpaikan ja kalmiston väliin. Lisäksi Kirkkosaaresta etelälounaaseen, Tarvaalanvirran länsipuolella, sijaitsevat Heikkilän ja Savolan kivikautiset asuinpaikat (n. 600 ja 1000 m päässä). |
| metsakeskus.1000001047 |
410 |
Kirkkosaari |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
451069.05300000 |
6918979.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001047 |
Kirkkosaari sijaitsee Kuusveden eteläosassa Tarvaalanvirran suulla. Saaressa on epämääräinen röykkiö, kaksi pientä pyyntikuopastoketjua ja neljä pientä tervahautaa.
Saaren itäpuolella oleva röykkiö on soikea ja kooltaan n. 9 x 5,5 x 0,7 m. Röykkiöltä alkaa kuuden kuopan pituinen pyyntikuopasto, jonka pituus on n. 75 m. Toinen vain kolmen kuopan ryhmä on saaren länsilaidalla ja sen pituus on n. 20 m. Näiden lisäksi saaren etelälaidalla on neljä tervahautaa.
Kirkkosaaren kaakkoiskärjestä n. 100 m kaakkoon, Tarvaalanvirran itäpuolella, alkaa Kirkkoniemi, jossa on esihistoriallinen asuinpaikka (Kirkkoniemi B) ja pyyntikuoppajärjestelmä (Kirkkoniemi A). Hartikan kirkonjäännökset jäävät Kirkkoniemen muinaisjäännösten sekä Hartikan kivikautisen asuinpaikan ja kalmiston väliin. Lisäksi Kirkkosaaresta etelälounaaseen, Tarvaalanvirran länsipuolella, sijaitsevat Heikkilän ja Savolan kivikautiset asuinpaikat (n. 600 ja 1000 m päässä). |
| metsakeskus.1000001047 |
410 |
Kirkkosaari |
10002 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
451069.05300000 |
6918979.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001047 |
Kirkkosaari sijaitsee Kuusveden eteläosassa Tarvaalanvirran suulla. Saaressa on epämääräinen röykkiö, kaksi pientä pyyntikuopastoketjua ja neljä pientä tervahautaa.
Saaren itäpuolella oleva röykkiö on soikea ja kooltaan n. 9 x 5,5 x 0,7 m. Röykkiöltä alkaa kuuden kuopan pituinen pyyntikuopasto, jonka pituus on n. 75 m. Toinen vain kolmen kuopan ryhmä on saaren länsilaidalla ja sen pituus on n. 20 m. Näiden lisäksi saaren etelälaidalla on neljä tervahautaa.
Kirkkosaaren kaakkoiskärjestä n. 100 m kaakkoon, Tarvaalanvirran itäpuolella, alkaa Kirkkoniemi, jossa on esihistoriallinen asuinpaikka (Kirkkoniemi B) ja pyyntikuoppajärjestelmä (Kirkkoniemi A). Hartikan kirkonjäännökset jäävät Kirkkoniemen muinaisjäännösten sekä Hartikan kivikautisen asuinpaikan ja kalmiston väliin. Lisäksi Kirkkosaaresta etelälounaaseen, Tarvaalanvirran länsipuolella, sijaitsevat Heikkilän ja Savolan kivikautiset asuinpaikat (n. 600 ja 1000 m päässä). |
| metsakeskus.1000001048 |
710 |
Orrödjan S |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
299701.14900000 |
6650086.42000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001048 |
Kolme röykkiötä Gullön kartanosta n. 940 m SSW samanimisen saaren pohjoisosaa halkovan paikallistien eteläpuolella ainakin 1600-luvulta peräisin olevan niityn/pellon, nykyisen kuusenkasvatusalueen, eteläpuolella. Röykkiöt sijaitsevat siihen pistävän niemimäisen alueen lounaisosassa lounais-koillissuunnassa (röykkiöt a-c). Röykkiöt a ja c lounaassa ovat niemen länsi- ? reunassa ja epävarmempia, idempänä oleva röykkiö b puolestaan on luonteeltaan selvästi hautaröykkiö.
Röykkiö a lounaassa on kasvillisuuden takia heikoimmin erottuva, mutta lähinnä pyöreä muodoltaan. Sen mitat ovat 3,8x4,3x0,7 m. Siitä 5 m koilliseen heikosti itään laskevassa kohdassa on röykkiö b, lähinnä soikea ja voimakkaan sammaleen peitossa ja röykkiöistä selväpiirteisin. Varsin koskematon muutamia lounaisosaan myöhemmin kerättyjä kiviä lukuun ottamatta. B on kooltaan 6,2x7,4x0,8 m. Röykkiö c on edellisestä n. 15 m pohjoiseen ja sen muoto on vaikeasti arvioitavissa kasvillisuuden takia. Heti röykkiön länsipuolella maasto viettää länteen, josta syystä röykkiö tästä suunnasta vaikuttaa korkeammalta. |
| metsakeskus.1000001048 |
710 |
Orrödjan S |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
299701.14900000 |
6650086.42000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001048 |
Kolme röykkiötä Gullön kartanosta n. 940 m SSW samanimisen saaren pohjoisosaa halkovan paikallistien eteläpuolella ainakin 1600-luvulta peräisin olevan niityn/pellon, nykyisen kuusenkasvatusalueen, eteläpuolella. Röykkiöt sijaitsevat siihen pistävän niemimäisen alueen lounaisosassa lounais-koillissuunnassa (röykkiöt a-c). Röykkiöt a ja c lounaassa ovat niemen länsi- ? reunassa ja epävarmempia, idempänä oleva röykkiö b puolestaan on luonteeltaan selvästi hautaröykkiö.
Röykkiö a lounaassa on kasvillisuuden takia heikoimmin erottuva, mutta lähinnä pyöreä muodoltaan. Sen mitat ovat 3,8x4,3x0,7 m. Siitä 5 m koilliseen heikosti itään laskevassa kohdassa on röykkiö b, lähinnä soikea ja voimakkaan sammaleen peitossa ja röykkiöistä selväpiirteisin. Varsin koskematon muutamia lounaisosaan myöhemmin kerättyjä kiviä lukuun ottamatta. B on kooltaan 6,2x7,4x0,8 m. Röykkiö c on edellisestä n. 15 m pohjoiseen ja sen muoto on vaikeasti arvioitavissa kasvillisuuden takia. Heti röykkiön länsipuolella maasto viettää länteen, josta syystä röykkiö tästä suunnasta vaikuttaa korkeammalta. |
| metsakeskus.1000001049 |
710 |
Orrödjan W |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
299561.20500000 |
6650236.36300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001049 |
Gullön kartanosta n. 850 m lounaaseen Gullön pohjoisosan poikki johtavan paikallistien pohjoispuolella itään viettävässä moreenimaastossa on eteläosassa kolme selvempää (a-c) röykkiötä ja 4-6 epämääräisempää (d-h) näiden pohjoispuolella. Niiden länsipuolella on metsäautotie. Röykkiöiden muoto vaihtelee pyöreästä pitkänomaiseen ja koko n. 2,5 m ja 7 m välilä. Myös niiden korkeus vaihtelee (0,2-0,7 m). Suurimmassa röykkiössä a on keskellä kraaterimainen painauma, b ja c ovat matalia, latomusmaisia. Röykkiöt d-f ovat muodoltaan ja luonteeltaan epäselvimmät: d ja e voivat olla luontaisia ja f voi olla peräisin alueen viljelyä varten raivaamisesta, josta on tieto 1600-luvun kartassa. Kaskiviljelyä on harrastettu saarella, mutta maanpinnan rikkoutuneissa kohdissa ei merkkejä tästä havaittu inventoinnissa. Metsäautotien risteyksen kaakkoispuolella on lisäksi kolme painannetta, halkaisijaltaan 3-4 m. |
| metsakeskus.1000001050 |
992 |
Kapeenkylä Honkaristi |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
440093.39900000 |
6934462.73100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001050 |
Kohde sijaitsee Kapeensalmen/Pörrinsalmen laidalla, ns. Honkaristin länsipuolella. Paikalla on mäennyppylä, jonka länsirinteen alalaidassa on raudansulatusuuni, joka on tehty lohkokivistä suorakaiteen muotoiseksi. Uuni on kooltaan 170 x 130 x 30 cm maan päältä mitattuna. Kivikehikon sisällä ja sen ympärillä on runsaasti rautakuonaa ja hiilipitoista maata. |
| metsakeskus.1000001051 |
275 |
Pynnölänniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
466964.55300000 |
6943639.14800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001051 |
Asuinpaikka sijaitsee Konneveteen työntyvän Pynnölänniemen luoteiskärjessä. Kallioisen rannan takana maasto on lähinnä hiekkapohjaista mäntykangasta. Paikalta on löytynyt tasakantainen kvartsinuolenkärki, saviastianpala (mahdollisesti varhaismetallikautinen), kvartsikaavin ja -iskoksia. |
| metsakeskus.1000001051 |
275 |
Pynnölänniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
466964.55300000 |
6943639.14800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001051 |
Asuinpaikka sijaitsee Konneveteen työntyvän Pynnölänniemen luoteiskärjessä. Kallioisen rannan takana maasto on lähinnä hiekkapohjaista mäntykangasta. Paikalta on löytynyt tasakantainen kvartsinuolenkärki, saviastianpala (mahdollisesti varhaismetallikautinen), kvartsikaavin ja -iskoksia. |
| metsakeskus.1000001051 |
275 |
Pynnölänniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
466964.55300000 |
6943639.14800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001051 |
Asuinpaikka sijaitsee Konneveteen työntyvän Pynnölänniemen luoteiskärjessä. Kallioisen rannan takana maasto on lähinnä hiekkapohjaista mäntykangasta. Paikalta on löytynyt tasakantainen kvartsinuolenkärki, saviastianpala (mahdollisesti varhaismetallikautinen), kvartsikaavin ja -iskoksia. |
| metsakeskus.1000001052 |
275 |
Soskalansalmi |
10002 |
12016 |
13152 |
11006 |
27000 |
468302.00800000 |
6945888.24300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001052 |
Kohde sijaitsee Konnevedessä olevan Silmutsaaren ja mantereen välissä olevan Soskalansalmen rannalla. Kyseessä on historiallisen asuinpaikan jäännökset. Alueella on neljän liistekatiskan jäännökset, purnu, hiilimiilu tai tervahauta, talonperustukset ja kaskiraunioita. |
| metsakeskus.1000001052 |
275 |
Soskalansalmi |
10002 |
12004 |
13050 |
11006 |
27000 |
468302.00800000 |
6945888.24300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001052 |
Kohde sijaitsee Konnevedessä olevan Silmutsaaren ja mantereen välissä olevan Soskalansalmen rannalla. Kyseessä on historiallisen asuinpaikan jäännökset. Alueella on neljän liistekatiskan jäännökset, purnu, hiilimiilu tai tervahauta, talonperustukset ja kaskiraunioita. |
| metsakeskus.1000001052 |
275 |
Soskalansalmi |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
468302.00800000 |
6945888.24300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001052 |
Kohde sijaitsee Konnevedessä olevan Silmutsaaren ja mantereen välissä olevan Soskalansalmen rannalla. Kyseessä on historiallisen asuinpaikan jäännökset. Alueella on neljän liistekatiskan jäännökset, purnu, hiilimiilu tai tervahauta, talonperustukset ja kaskiraunioita. |
| metsakeskus.1000001052 |
275 |
Soskalansalmi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
468302.00800000 |
6945888.24300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001052 |
Kohde sijaitsee Konnevedessä olevan Silmutsaaren ja mantereen välissä olevan Soskalansalmen rannalla. Kyseessä on historiallisen asuinpaikan jäännökset. Alueella on neljän liistekatiskan jäännökset, purnu, hiilimiilu tai tervahauta, talonperustukset ja kaskiraunioita. |
| metsakeskus.1000001052 |
275 |
Soskalansalmi |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
468302.00800000 |
6945888.24300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001052 |
Kohde sijaitsee Konnevedessä olevan Silmutsaaren ja mantereen välissä olevan Soskalansalmen rannalla. Kyseessä on historiallisen asuinpaikan jäännökset. Alueella on neljän liistekatiskan jäännökset, purnu, hiilimiilu tai tervahauta, talonperustukset ja kaskiraunioita. |
| metsakeskus.1000001052 |
275 |
Soskalansalmi |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
468302.00800000 |
6945888.24300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001052 |
Kohde sijaitsee Konnevedessä olevan Silmutsaaren ja mantereen välissä olevan Soskalansalmen rannalla. Kyseessä on historiallisen asuinpaikan jäännökset. Alueella on neljän liistekatiskan jäännökset, purnu, hiilimiilu tai tervahauta, talonperustukset ja kaskiraunioita. |
| metsakeskus.1000001053 |
601 |
Elämäjärvi Mäkelä |
10001 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
437131.20000000 |
7037426.30500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001053 |
Nykyisin autioituneen Mäkelän talon pihapiirissä on kolme kellaria, jotka perimätiedon mukaan on tehty ennen kuin talo perustettiin 1800-luvun alussa. Paikalla on lisäksi Mäkelän pihapiirin rakennusten kivijalkoja. Kooltaan kellarit ovat 3,2 – 3,7 x 3,4 m, mitattuna maakummun mukaan. Sisämitat ovat: korkeus noin 1 m ja leveys 1,5 m.
Elämäjärven kylän vanhimmat talot ovat Kinnula ja Pesola, joista Kinnula mainitaan veroluetteloissa ensi kerran vuonna 1554 ja Pesola vuonna 1564. Jälkimmäinen on sijainnut nykyisen Mäkelän talon paikalla järven etelärannalla, Kinnula puolestaan järven pohjoisrannalla, Kinnusrannalla. Talojen nimet ilmestyvät veroluetteloihin vasta 1700-luvun alkupuolella, mutta henkilönimien perusteella on päätelty, että Kinnulan ensimmäinen veroluetteloissa mainittu isäntä on Pekka Rautaparta ja Pesolan puolestaan Lassi Kolari.
Mäkelä lienee entisen Pesolan paikalla, mutta vuoden 1848 kartalla (Kansallisarkisto, Pitäjänkartasto, Pihtipudas, 3321 04) Mäkelä on jo tällä paikalla ja Pesola puolestaan Siirtolan kaakkoispuolella Liitonjoen toisella rannalla.
Kohdetta ei tarkastettu vuoden 2013 inventoinnissa, koska vuoden 2003 kuvaus kohteesta on kattava eikä paikasta olisi ollut saatavissa mitään lisätietoa. Mäkelässä on uusi talo. |
| metsakeskus.1000001054 |
992 |
Lekolahti |
10002 |
12016 |
13152 |
11006 |
27000 |
439253.62000000 |
6965310.32100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001054 |
Kohde sijaitsee valtatien 4 varressa olevan levähdyspaikan pohjoispuolella, Keiteleen rannassa. Paikalla on lukuisia ehjiä tai osittain hajonneita liiskekatiskoja, jotka mahdollisesti ovat muodostaneet laajemman pyyntijärjestelmän. Pysäkin kohdalla on kolme katiskaa ja siitä pohjoiseen mantereen puoleisella rannalla on 17 katiskaa noin 10 m välein. Lisäksi vastakkaisen Lekosaaren rannalla on ilmeisesti vielä kolme katiskaa. Ehjien (7 kpl) katiskoiden pesän läpimitta on 160-300 cm ja nielun/aidan pituus 140-300 cm. Vedenpinnan ollessa normaalilla korkeudella katiskoista ei näy mitään vedenpinnan päälle.
|
| metsakeskus.1000001055 |
410 |
Kynsivesi Mäntysaari |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
460495.24900000 |
6922167.75500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001055 |
Kohde sijaitsee Laukaan ja Hankasalmen rajan läheisyydessä olevalla Kynsiveden saarella. Saaren itärannan eteläosassa on neljä kiviröykkiötä, jotka todennäköisesti ovat kiukaan pohjia. Lisäksi paikalla on liistekatiskan jäännökset matalassa rantavedessä, sen koordinaatit ovat p=6924980, i=3460704. |
| metsakeskus.1000001056 |
179 |
Opinsaunan kiuas |
10002 |
12013 |
13131 |
11006 |
27000 |
439671.71800000 |
6899518.77700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001056 |
Kohde sijaitsee Haapaniemen kylässä, Haapasaaren eteläosassa. "Opinsaunan kiuas" on pyöreähkö, luonnonkivistä kasattu röykkiö (5 x 5 x 2 m), jota kiertää kettinkiaita. Lisäksi röykkiöön kuuluu kivilaatta, jossa selvitetään röykkiön historiaa.
"Opinsaunan kiuas" on muinaismuistolain 2 § 7. momentin tarkoittama muistomerkki, jonka ovat pystyttäneet Jyväskylän seminaarista valmistuneet opettajat vuosina 1867 – 1937. ”Opettajilla oli tapana retkeillä kesäkuun alkupäivinä Haapasaareen. Symbolisena eleenä raskaan opiskelunsa päätteeksi opettajat kantoivat omat kivensä "Opinsaunan kiukaaseen”. Röykkiöön kertyi yli 4000 kiveä. |
| metsakeskus.1000001057 |
851 |
Tervasnenä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
381479.63400000 |
7336962.72000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001057 |
Asuinpaikka sijaitsee Korttojoen kaakkoispuolella, Laitilanvaaran pohjoisosassa, Sattajärvelle vievältä maantieltä noin 900 metriä länteen. Tervasnenään kulkevalla metsätiellä on havaittu palaneita kiviä ja kvartsi-iskoksia. Rinteen päällä on 8 kuoppaa. Metsätien eteläpuolella noin 150 metrin päässä on kaksi asuinpaikkavallia. |
| metsakeskus.1000001058 |
851 |
Sorvasvaara Poroerotus |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
391012.77300000 |
7347075.67500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001058 |
Asuinpaikka sijaitsee Varejoen itäpuolella, Sorvasvaaran etelärinteessä, Tervolasta Pakisvaaraan kulkevalta maantieltä n. 1,5 km lounaaseen. Sorvasvaaran etelärinteellä on noin 2 km pituinen muinaisen Ancylus-järven huuhtoma ja paljastama kivikko, joka jatkuu vaaran länsipään kautta pohjoisrinteeseen. Vaaran etelärinteessä on sora- ja hiekka-alueita, pohjoispuolella kalliota sekä lännessä ja idässä moreenia.
Poroerotuksen lounaispuolella, vaaran etelärinteessä kulkevan metsätien varrella on havaittu kvartsi-iskoksia. Tien eteläpuolella on kolme vallien ympäröimää kuoppaa, halkaisijaltaan 3-6 m. Ne ovat noin 20 m etäisyydellä toisistaan. Kaikissa kuopissa havaittiin kairaamaila huuhtoutumiskerros. Keskimmäisen kuopan keskustaan tehtiin koepisto, jossa havaittiin normaali podsolimaannos: huuhtoutumiskerros ja sen alapuolella rikastumiskerros. Rikastumiskerroksessa havaittiin noin 40 cm syvyydessä pieniä hiilen kappaleita. Kaivaminen lopetettiin hiilien havaitsemisen jälkeen. Kuopat tulkittiin mahdollisiksi asuinpaikkakuopiksi.
Noin 300 m poroerotuksesta länteen on lisäksi tienmutkassa havaittu kvartsi-iskos sekä pienehkö kuoppa noin 10 m tien pohjoispuolella. |
| metsakeskus.1000001059 |
851 |
Kattilaharju 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
383139.95800000 |
7338185.23200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001059 |
Asuinpaikka sijaitsee Laitilanvaaran koillispuolella, Mustakummusta Kaisajoelle vievän tien luoteispuolella, harjun pohjoispäässä, Kaisajoen ja Vinsanmaan teiden risteyksen
länsipuolella. Alueella havaittiin kvartsi-iskoksia ja -esineitä sekä punaista, mahdollisesti
palanutta hiekkaa. Eniten kvartsi-iskoksia havaittiin suonreunassa sijaitsevalle
hiekkakuopalle vievän metsäautotien varrelta. Noin 25 m kaakkoon metsäautotiestä,
etelään päin nousevaan rinteeseen kaivettiin 0,5 m x 0,5 m koekuoppa, josta löydettiin
kvartsiesine. Löydön jälkeen kaivaminen lopetettiin.
2024: Hiekkakuopalle menevän metsätien pohjois-luoteispuolella on suon reunassa
törmä ja toinen korkeampi tien etelä-kaakkoispuolella. Paikalta on v. 1994 havaintoja kahdelta eri korkeustasolta. Hiekkakuoppa on sen jälkeen laajentunut koilliseen - muinaisjäännöksen suuntaan - vuodesta 1995 noin 30 m matkan, 1995
otetun ilmakuvan perusteella. Muinaisjäännösalueen koillis-itäpää on rakennettua. Vuoden 2024 inventoinnissa ei havaittu muinaisjäännökseen viittaavaa, mutta koekuoppia ei tehty.
Rajausta muutettiin nyt topografian mukaisesti (rantatörmien reunoille) niin että pihamaa ja hiekkakuoppa rajattiin pois. |
| metsakeskus.1000001060 |
851 |
Kattilaharju 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
382429.00000000 |
7336684.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001060 |
Asuinpaikka sijaitsee Kattilaharjun eteläpäässä, Laitilanvaaran koillispuolella, Sattajärvestä Kaisajokeen kulkevan maantien itäpuolella, Tervasnenän tien risteyksessä. Tien itäpuolella olevan hiekkakuopan etelälounaispuolella on noin 100 m matkalla hiekkakuopasta todettu kuusi asuinkuoppaa (asumuspainannetta), joista on löytynyt kvartsi-iskoksia.
Asumuspainanteet ovat vuoden 1994 inventoinnin mukaan kooltaan seuraavanlaiset:
(pituus x leveys, syvyys ja vallin leveys)
1 8,0 m x 5,0 m 0,2m 1 m (1994 - N 7336719 E 382432?)
2 8,0 m x 6,0 m 0,2m 1 m (havaittiin 2016/2024, N 7336694 E 382416)
3 8,5 m x 5,5m 0,2m - (1994 - N 7336681 E 382425?)
4 7,5 m x 5,0m 0,2m - (N 7336674 E 382440, mittaus 2016)
5 6,5 m x 4,0m 0,2m 0,5m (havaittiin 2024, N 7336661 E 382420)
6 6,0 m x 6,0m 0,2m 1,0 m (havaittiin 2016/2024, N 7336674 E 382440)
Painanteiden 1, 2, 5 ja 6 ympärillä on n. 0,5-1,0 m leveät vallit. Painanteisiin 1 ja 2
tehtiin n. 0,5 m x 0,5 m koekuopat, joista löydettiin kvartsi-iskoksia sekä palaneelta
vaikuttavia kiviä. Pohjan nro 5 luoteispuolella on lisäksi pieni kuoppa.
Tarkastuksen (2016) perusteella hiekkakuopan ei juurikaan todettu laajentuneen 1990-luvun havainnoista ja asuinpaikan todettiin sitä tuhonnutta koillisreunan hiekkakuoppaa lukuun ottamatta olevan hyväkuntoinen. Painanteita todettiin mahdollisesti seitsemän (alakohteet), joista yksi erillään koillisosassa, hiekkakuopan reunassa ja sen itäreunan osittain syömänä. Sen läheisyydessä pohjoisen puolella todettiin hiekkakuopan reunassa myös kvartsilöytöjä.
Muut sijoittuvat noin 50 m matkalle etelästä pohjoiseen.
Osin melko heikosti hahmotettavien painanteiden koon arvioitiin nyt vaihtelevan noin 4-7 x 3-5 m välillä. Lisäksi painannealueen koillisosassa todettiin kuopparakenne, halkaisijaltaan noin 1,5 m sekä kaakkoisosassa tätä hieman pienempi kuopparakenne (ks. alakohteet)
2024 inventointi: alakohdetietoihin muutoksia koordinaattien puolesta sekä osa poistettu tuhoutuneina. |
| metsakeskus.1000001061 |
890 |
Gamajohka eteläinen 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
481154.82100000 |
7722475.90600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001061 |
Asuinpaikka sijaitsee Kevon luonnonpuistoossa, Gamajohkan etelärannalla, Gamaoaivin melko tasaisella juurella. Asuinpaikka sijaitsee n. 50 metrin päässä Gamajohkan rannasta, melko pian rannassa olevan suon yläpuolella. Guivin autiotupa näkyy reilun sadan metrin päässä vastarannalla. Asuinpaikan itäreunan läpi kulkee Kevon läntinen reikeilyreitti. Juuri tämän polun kuluttamasta maasta löytyi yksi kvartsi-iskoksista sekä kvartsiittinen nuolenkärki. Muut löydöt ovat n. 40 metriä lännempänä.
Vuoden 2011 inventoinnissa kohteelta havaittiin laajalta alueelta useita löytöpesäkkeitä. Aluerajaukseen on yhdistetty vuosien 1999 ja 2011 inventointihavainnot. |
| metsakeskus.1000001061 |
890 |
Gamajohka eteläinen 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
481154.82100000 |
7722475.90600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001061 |
Asuinpaikka sijaitsee Kevon luonnonpuistoossa, Gamajohkan etelärannalla, Gamaoaivin melko tasaisella juurella. Asuinpaikka sijaitsee n. 50 metrin päässä Gamajohkan rannasta, melko pian rannassa olevan suon yläpuolella. Guivin autiotupa näkyy reilun sadan metrin päässä vastarannalla. Asuinpaikan itäreunan läpi kulkee Kevon läntinen reikeilyreitti. Juuri tämän polun kuluttamasta maasta löytyi yksi kvartsi-iskoksista sekä kvartsiittinen nuolenkärki. Muut löydöt ovat n. 40 metriä lännempänä.
Vuoden 2011 inventoinnissa kohteelta havaittiin laajalta alueelta useita löytöpesäkkeitä. Aluerajaukseen on yhdistetty vuosien 1999 ja 2011 inventointihavainnot. |
| metsakeskus.1000001061 |
890 |
Gamajohka eteläinen 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
481154.82100000 |
7722475.90600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001061 |
Asuinpaikka sijaitsee Kevon luonnonpuistoossa, Gamajohkan etelärannalla, Gamaoaivin melko tasaisella juurella. Asuinpaikka sijaitsee n. 50 metrin päässä Gamajohkan rannasta, melko pian rannassa olevan suon yläpuolella. Guivin autiotupa näkyy reilun sadan metrin päässä vastarannalla. Asuinpaikan itäreunan läpi kulkee Kevon läntinen reikeilyreitti. Juuri tämän polun kuluttamasta maasta löytyi yksi kvartsi-iskoksista sekä kvartsiittinen nuolenkärki. Muut löydöt ovat n. 40 metriä lännempänä.
Vuoden 2011 inventoinnissa kohteelta havaittiin laajalta alueelta useita löytöpesäkkeitä. Aluerajaukseen on yhdistetty vuosien 1999 ja 2011 inventointihavainnot. |
| metsakeskus.1000001062 |
710 |
Bodvik |
10002 |
12004 |
13049 |
11004 |
27000 |
297811.91300000 |
6649926.47800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001062 |
Gullön saaren länsipäässä Vitsandströmmenin itärannan kallioniemessä sähkölinjan kohdalla on mahdollinen osittain tuhottu kivilatomus kallionyppylällä, jonka itäosa on jyrkkä. Havaittavissa on kaksi latomusta, jotka ilmeisesti ovat alun perin muodostaneet yhden latomuksen, joka on keskeltä tuhottu. Matalan kallioseinän alapuolella idässä on erityisesti kahden kiviladelman välikohdalla kiviä, jotka lienevät peräisin alkuperäisen latomuksen keskeltä. Rakenteettomia ja voimakkaasti sammalpeitteisiä. Ylemmän latomuksen koko: 1,5x2,9x0,2-0,3 m; alemman koko: 3,0x1,8x0,2-0,3 m. Latomusten väli on 3,6 m. Mahdollisesti latomuksen alkuperäinen pituus olisi siten ollut n. 8 m. |
| metsakeskus.1000001063 |
710 |
Stora Mistön |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
306578.42000000 |
6643888.94800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001063 |
Röykkiö Skärlandetin kaakkoispuolella Grevön kylässsä sijaitsevan Stora Mistön saaren eteläosassa avokalliolla. Saaren etelärannasta on n. 60 m. Röykkiö on muodoltaan lähinnä soikea pituusakselin ollessa rannan ja länsi-itä -suunnassa. Keskellä on kraaterimainen painauma, joka ulottuu lähes kallion pintaan saakka. Sen perusteella röykkiö on tehty luontaiseen kallionnotkoon. Länsipuolella on erillään kerättyjä kiviä, jotka lienevät röykkiöstä peräisin. Röykkiö on mitoiltaan 6,6x9,5x1,0-1,3 m. Muodoltaan pronssikautistyyppinen hautaröykkiö, jonka sijainti on kuitenkin melko matala, ja lieneekin aikaisintaan kauden lopulta. Vrt. myös kohde Bergvik. |
| metsakeskus.1000001064 |
710 |
Bergvik |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
306328.51600000 |
6644358.75500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001064 |
Kokonsa perusteella lähinnä rautakauteenn ajoittuva pieni röykkiö Stora Mistön saaren pohjoisosassa Bergvikin tilalla. Muodoltaan soikea ja selvästi avokalliolla rajautuva röykkiö saaren korkeimman kohdan pohjoispuolella n. 160 m. Kooltaan 2,9x2,15x0,3 m ja muutamia erillisiä kiviä lukuun ottamatta koskemattomalta vaikuttava. 1960-luvun ilmoituksen mukaan Stora Mistönillä olisi kuvakivi ja sen viereinen kivilatomus sekä erillinen röykkiö. Näistä mitään ei yksiselitteisesti voida liittää Bergvikin röykkiöön, vaikka inventoija tämän yhdistääkin ilmoituksen latomukseen. Lähiympäristöstä n. 100 m säteellä ei inventoinnissa löytynyt muita muinaisjäännöksiä. Myöskään Stora Mistön -nimellä oleva kohde (1000 00 1063) ei sovellu ilmoituksen kuvaukseen latomuksesta. Sen sijaan inventoinnissa löytyi n. 40 m Stora-Mistön korkeimmasta kohdasta koilliseen pirunpelto, joka lienee ilmoituksen "typiskt bronsåldersröse", jossa on 1,5 m laajuinen kuoppa kaivettuna (inv.-kohde 46). |
| metsakeskus.1000001065 |
890 |
Leakšagoadejohka |
10002 |
12001 |
13200 |
11006 |
27000 |
480441.00000000 |
7720486.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001065 |
Liesi sijaitsee Kevon luonnonpuistossa, läntisen polun ns. Guivin reitin varrella. Paikka on puuton, laakea jokilaakso Gamaoaivin ja Buordnavárrin välissä. Liesi erottuu retkeilyreitille epämääräisenä, selvästi maasta kohollaan olevana kasvillisuuden peittämänä kiviladelmana ylärinteen puolella, n. 12 metrin päässä polusta. Suorakaiteen muotoisen tulisijan ulkomitat ovat 90 x 85 cm. Kynnet ovat 150 cm pitkät ja johtavat muinaiselle oviaukolle, joka aukeaa joelle eli koilliseen päin, jonne on n. 100 m matka.
2011 inventointi: Kohde, eteiskiveyksellinen eli permukallinen liesilatomus, sijaitsee noin kahdentoista metrin paassa Guivin retkeilyreitiltä, polun länsipuolella, vajaan metrin polkua korkeammalla. Polulle tulisija erottuu maasta kohollaan olevana kasvillisuuden peittämänä kiviladelmana. |
| metsakeskus.1000001066 |
890 |
Ceavrresgielas 3 |
10002 |
12001 |
13200 |
11002 |
27000 |
475629.00000000 |
7717313.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001066 |
Kohde sijaitsee Kevon luonnonpuistossa, läntisen retkeilyreitin eli Guivin polun varrella kohdassa, jossa polku saapuu Ceavrresgielasin lounaispuolelle virtaavalle Fiellogeadggejohkan latvapurolle. Kohde on puron koillispuolella. Noin 50 metriä retkeilyreitistä, sen luoteispuolella, melko korkealla törmällä on kehäliesi 1. Se on suorakaiteen muotoinen ja kooltaan 80 x 60 semttimetriä.
Kehäliesi 2 sijaitsee noin 15 metrin päässä purosta ja vain 5 metrin päässä retkeilyreitistä, sen luoteispuolella tasaisella terassilla. Se on suorakaiteen muotoinen ja kooltaan 90 x 70 senttimetriä. Polun kaakkoispuolella, noin kahden metrin päässä siitä sijaitsee purnu. Purnu on samalla terassilla kuin kehäliesi 2, mutta aivan seuraavan terassin tyven tuntumassa. Purnun halkaisija 120 senttimetriä ja korkeus 50 senttimetriä.
Kohde tarkastettiin vuoden 2011 inventoinnissa. |
| metsakeskus.1000001066 |
890 |
Ceavrresgielas 3 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
475629.00000000 |
7717313.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001066 |
Kohde sijaitsee Kevon luonnonpuistossa, läntisen retkeilyreitin eli Guivin polun varrella kohdassa, jossa polku saapuu Ceavrresgielasin lounaispuolelle virtaavalle Fiellogeadggejohkan latvapurolle. Kohde on puron koillispuolella. Noin 50 metriä retkeilyreitistä, sen luoteispuolella, melko korkealla törmällä on kehäliesi 1. Se on suorakaiteen muotoinen ja kooltaan 80 x 60 semttimetriä.
Kehäliesi 2 sijaitsee noin 15 metrin päässä purosta ja vain 5 metrin päässä retkeilyreitistä, sen luoteispuolella tasaisella terassilla. Se on suorakaiteen muotoinen ja kooltaan 90 x 70 senttimetriä. Polun kaakkoispuolella, noin kahden metrin päässä siitä sijaitsee purnu. Purnu on samalla terassilla kuin kehäliesi 2, mutta aivan seuraavan terassin tyven tuntumassa. Purnun halkaisija 120 senttimetriä ja korkeus 50 senttimetriä.
Kohde tarkastettiin vuoden 2011 inventoinnissa. |
| metsakeskus.1000001067 |
890 |
Goahppelávžejávri 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
491500.62900000 |
7749205.17300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001067 |
Kohde sijaitsee Goahppelávzejávrin pohjoispäässä olevan niemen tyvessä, järvestä laskevan Goahppelávzejohkan rannalla. Joen vastarannalla on turvekammi ja vähän pohjoisempana rajavartioston tupa. Rannassa kulkee polku sillalle. Sillalta lähtee polku. joka pian haarautuu. Polun vasemmassa haarassa turve on kulunut ja näkyvillä on iskoksia. |
| metsakeskus.1000001068 |
890 |
Goahppelávžejávri 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
491930.45500000 |
7746846.12200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001068 |
Kohde sijaitsee Goahppelávzejávrin eteläpäässä, uuden autiotuvan pihamaalla. Tuvan vieressä, lähdelammn rannalle rakennetulle nuotiopaikalle vievä polku on kuluttanut kasvillisuuden hiekkaa myöten. Tältä polulta, lammen tasaiselta rannalta löytyivät iskokset. |
| metsakeskus.1000001069 |
851 |
Pitkäkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
362212.36300000 |
7340949.06000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001069 |
Asuinpaikka sijaitsee Martimonjoen suulta n. 2,5 km kaakkoon, Tornio-Kolari -rautatiestä 190 m itään, suoalueiden ympäröimässä rehevässä, kosteahkossa kangasmetsässä. Valtatie n:o 21 :stä erkanee talvitie Pitkäkankaan hiekkakuopalle. Kuopan reunoilla on havaittu palanutta luuta sekä kvartsiesine. Hiekkakkuopan itäpuolella, n. 15 m päässä on tontin rajakivi n:o 62. Palanutta luuta löytyi myös hiekkakuopasta talvitielle ajetusta hiekasta. |
| metsakeskus.1000001070 |
851 |
Korpikangas 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
394953.17300000 |
7354312.77200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001070 |
Asuinpaikka sijaitsee Korpijärven itärannalla, n. 225 m Korpiojan suusta itäkaakkoon, 1,5 km pituisella, luode-kaakko-suuntaisella Korpikangas -nimisellä harjanteella. Kvartsi-iskoksia ja - esineitä on havaittu n. 160 m matkalla, heti Korpiojan eteläpuolella, missä metsätie ylittää ojan ja metsäautotien Korpijärven puoleisen sivutien urassa. |
| metsakeskus.1000001071 |
851 |
Korpikangas 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
395588.92100000 |
7353626.05300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001071 |
Asuinpaikka sijaitsee Korpikankaan eteläpäässä, Kenkälammen koillispuolella. Metsätien ajourasta löytyi kvartsi-iskoksia, -ytimiä ja -esineitä. |
| metsakeskus.1000001073 |
475 |
Kopparby |
10002 |
12004 |
13048 |
11002 |
27000 |
223155.35200000 |
6988921.97800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001073 |
Kivestä kasattu noin 18 metriä pitkä matalahko kaartuva kupera (banaanimainen) valli, jonka suurin korkeus on noin 1 m ja leveys keskivaiheilla 3 m ja päissä noin 1,5-2 m. Kivikon eteläpuoli on loivasti nousevaa avokalliota. Kivikko on melko tiivis ja kallio jatkuu turpeen peittämänä vielä kivikon pohjoispuolellakin, joten kalliopohjalle kasattuna kivikko ei ole roudan liikuttama ja tiivistämä. Kivet eivät ole halkeilleita, joten ne on aseteltu ei viskottu paikalleen. Vallin kaarevuus seuraa kallioreunan muotoa ja sen pohjoispuolella alkaa Rävskinnsmossen. Kivikon rajaama alue on pieni ja kyseessä ei voi olla karja-aita. Kivet ovat ehkä peräisin avokallion reunalla olleesta muinaisrannasta, joka on ihmisen toimesta kasattu valliksi. Rautakauden alussa kivikko olisi sijainnut pienen itään aukeavan merenlahden suulla. Mikään kivikossa ei kuitenkaan viittaa siihen, että se olisi venevalkama tai muu satamarakenne ja rannan suuntaisena se ei ole voinut olla aallonmurtaja. On myös epätodennäköistä, että kyseessä olisi muinaishauta, joten kivikon tarkoitus ovat epäselvä (Rislan tarkastuskertomus 2003). |
| metsakeskus.1000001074 |
601 |
Lehtonenänniitty |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
430750.77600000 |
7035193.17800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001074 |
Kohde sijaitsee Saanijärven Aittosaaren kohdalta n. 1 km koilliseen. Pyyntikuoppa on poikkileikkaukseltaan pyöreä ja matala, vain 50 cm syvä. Halkaisija on mitattuna vallien ulkolaidoilta n. 4 m.
Pyyntikuoppa on pienellä kummulla, jonka alapuolella on luonnon niittyjä metsän seassa. Yleisilmeenä alue on heinikkoista mäntymetsää. Kummulla kasvaa nuorta männikköä, jonka vuoksi pyyntikuoppaa on vaikea havaita maastosta.
|
| metsakeskus.1000001075 |
167 |
Kosola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
649719.01500000 |
6933344.00800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001075 |
Asuinpaikka sijaitsee Haapajärven itärannalla, perunapellolla. Paikalta on aiemmin löytynyt itäkarjalainen tasataltta. |
| metsakeskus.1000001076 |
890 |
Sirddaávži |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
492870.07800000 |
7744657.00300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001076 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Sirddaávzin länsirinteessä, rinteen alimman ja samalla jyrkimmän osan ja Sirddaráhppát-tunturin tasanteella olevan järven välissä. Pyyntikuoppia on yhdeksän kappaletta. Ne sijaitsevat jonossa suurin piirtein koillinen-lounas suuntaisena jonona, 190 metrin matkalla. Kuoppien muoto ja koko vaihtelevat. Kuoppien lisäksi alueella on suorakaiteinen kehäliesi, joka sijaitsee järvenrannasta 35 m pohjoiseen. Se on 80 cm pitkä ja 60 cm leveä kotaliesi. |
| metsakeskus.1000001077 |
890 |
Cársejohka |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
493839.69500000 |
7741688.19900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001077 |
Kohde sijaitsee Cársejohkan rannalla n. 700 m Erttetjohkan suulta ylävirtaan. Muutoin jyrkkä jokilaakso levenee tällä kohdin pohjoisrannalta kapeahkoksi, mutta useamman sata metriä pitkäksi tasanteeksi. Tulvavesi ja jäät syövät tasanteen reunaa, josta löytyi iskoksia alas valumassa. Myös rantahietikossa oli iskoksia ja raaka-aine kappale kvartsista. |
| metsakeskus.1000001078 |
890 |
Roaiskaleamit |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
492900.07500000 |
7741008.46600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001078 |
Kohde sijaitsee korkealla Cársejohkaa reunustavan Roaiskaleamit-tunturin reunamalla. N. 150 m koilliseen kohteesta on pienoinen, vehreärantainen puro. Pintaturve on löytökohdalla rikkoutunut ja paljastuneessa mineraalimaassa on kvartsi-iskoksia ja -ydin. |
| metsakeskus.1000001079 |
890 |
Juovvaskáidi 1 |
10002 |
12004 |
13050 |
11006 |
27000 |
486962.46600000 |
7734960.89800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001079 |
Kohde sijaitsee Juovvaskáidin ja Borgebeaskacopman välisessä kaakkois-luoteissuuntaisessa vähäpuisessa vuomassa, sen koillisreunalla, ennekuin Juovvaskáidin rinne alkaa nousta. Aivan lähellä virtaa luodetta kohti suorarantainen puro. Purnu on muodostettu latomalla n. kahdestatoista pyöreähköstä, 40 - 50 sentin kokoisesta kivestä kehä matalan kuopan ympärille. Sen pituus on 90 cm, leveys 80 cm ja korkeus 45 cm.
Juovvaskáidin alue on koko Suomen Lapin kontekstissa harvinainen ja merkittävä ylätunturin muinaismuistokokonaisuus. Alue kuuluu nykyisin Kevon luonnonpuistoon.
|
| metsakeskus.1000001080 |
890 |
Juovvaskáidi 2 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
487392.29800000 |
7734131.23200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001080 |
Kohde sijaitsee Kevon luonnonpuistossa, aivan sen rajan pinnassa. Paikka on Juovaskáídin ja Borgebeaskacopman välisessä kaakkois-luoteissuuntaisessa vähäpuustoisessa vuomassa, sen koillisreunassa. Purnu on alarinteen painanteessa olevassa rakkakivikossa, ennekuin Juovvaskáidi alkaa jyrkemmin nousta. Rakkakivikon alareunan lähellä virtaa heinikkorantainen puro kohti eteläkaakkoa. Paikka on juuri vedenjakajan kaakkoispuolella. Purnu on erittäin suuri ja soikea: kaksi metriä pitkä ja 1,8 m leveä ja 1,1, m syvä.
Juovvaskáidin alue on koko Suomen Lapin kontekstissa harvinainen ja merkittävä ylätunturin muinaismuistokokonaisuus. Alue kuuluu nykyisin Kevon luonnonpuistoon.
|
| metsakeskus.1000001081 |
890 |
Juovvaskáidi 3 |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27000 |
487702.16900000 |
7733381.53200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001081 |
Kohde sijaitsee Kevon luonnonpuistossa, aivan sen rajan pinnassa. Paikka on Juovaskáídin ja Borgebeaskacopman välisessä kaakkois-luoteissuuntaisessa vähäpuustoisen vuoman koillisreunassa. Kodanpohja on tasanteella Juovvaskáidin alarinteellä, n. 100 metrin päässä eteläkaakkoon virtaavan puron korkean törmän laella. Kota on pienehkö ja korvakkorakenteinen. Kodan pituus on 2 m ja leveys n. 1,8 m. Hylättyjä tavaroita on vielä näkyvissä, samoin kodan rakenteita. Kodanpohja ajoittunee aikaan ennen toista maailmansotaa.
Juovvaskáidin alue on koko Suomen Lapin kontekstissa harvinainen ja merkittävä ylätunturin muinaismuistokokonaisuus. Alue kuuluu nykyisin Kevon luonnonpuistoon.
|
| metsakeskus.1000001082 |
890 |
Borgebeaskacopma |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
487242.35200000 |
7734131.23200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001082 |
Kohde sijaitsee Kevon luonnonpuistossa, aivan sen rajan pinnassa. Paikka on Juovaskáídin ja Borgebeaskacopman välisessä kaakkois-luoteissuuntaisessa vähäpuustoisessa vuomassa, sen lounaisrinteellä. Liesi on alarinteen tasanteella, melko suojaisessa kohdassa. N. 50 metrin päässä virtaa heinikkorantainen puro kohti eteläkaakkoa. Paikka on juuri vedenjakajan kaakkoispuolella. Liesi on malko kookas: tulisija on 90 cm leveä ja 105 cm pitkä. Muinainen oviaukko, jolle johtavat kivistä ladotut kynnet, aukeaa purolle eli koiliseen. Kynnet ovat 150 cm pitkät. |
| metsakeskus.1000001083 |
890 |
Borgebeaskaávzi |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
486372.70500000 |
7732381.93400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001083 |
Kohde sijaitsee Kevon luonnonpuistossa, Borgebeaskaávzin eteläpuoleisella vaaralla, kahden loivan laen välisessä etelä-pohjoissuuntaisessa painaumassa. Itse purnu on laaja ja soikea, mutta suhteellisen matala: 180 cm pitkä, 110 cm leveä ja 60 cm syvä. |
| metsakeskus.1000001084 |
890 |
Davimus Mádjjohsuorgi 1 |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
488082.01900000 |
7732611.83600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001084 |
Kohde sijaitsee Davimus Mádjjohsuorgin rotkomaisemassa laaksossa, Kevon luonnonpuistossa. Liesi on lounaisrannalla, kapeahkolla rantatasanteella. Liesi on tyypillinen suorakaiteen muotoinen kotaliesi. Se on 80 cm pitkä ja 60 cm leveä. |
| metsakeskus.1000001085 |
890 |
Davimus Mádjjohsuorgi 2 |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27000 |
488571.82800000 |
7732221.99500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001085 |
Kohde sijaitsee Kevon luonnonpuistossa, Davimus Mádjjohsuorgin kaakkoistörmällä. Jyrkässä törmässä on suojaisa painauma, jonka halkio virtaa läheiseltä suolta alkunsa saava puro Davimus Mádjjohsuorgiin. Puron rannalla on n. 15 m leveä, 40 m pitkä, itä-länsisuuntainen tasanne suon ja jokirotkon välillä. Tälle tasanteelle on rakennettu kaksi kotaa ja kolme pienempää aittamaista rakennusta. |
| metsakeskus.1000001086 |
890 |
Gaskkamus Mádjjohsuorgi 1 |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27000 |
489521.44500000 |
7730992.48900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001086 |
Kohde sijaitsee Kevon luonnonpuistossa Gaskkamus Mádjjohsuorgin pohjoisrannalla, noin 20 metrin päässä pienestä joesta. Jokivarressa ja erityisesti kotaa ympäröivän kentän laidoilla kasvaa runsaasti katajaa. Kota sijaitsee aivan kentän reunassa, sen lounaispuolella. Kota vaikuttaisi olleen korvakkorakenteinen. Pituus on 4,5 m ja leveys 4 m. |
| metsakeskus.1000001087 |
398 |
Penttilänpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
433436.80900000 |
6765640.60400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001087 |
Asuinpaikka on osa Lahden Ahtialan laajaa rautakautista muinaisjäännösaluetta. Se sijaitsee Alasenjärveen laskevan Kaarlamminojan läheisyydessä länteen viettävän harjanteen laella vanhalla peltoalueella. Koekaivauksissa 2006 muinaisjäännös saatiiin rajattua pienelle, noin 10 x 15 m suuruiselle alueelle harjanteen päälle. Löydöt keramiikkaa, palanutta savea ja luuta, lasihelmi. |
| metsakeskus.1000001088 |
890 |
Gaskkamus Mádjjohsuorgi 2 |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
486862.51500000 |
7730912.52000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001088 |
Kohde sijaitsee Gaskkamus Mádjjohsuorgin pohjoisimman latvahaaran varressa, Kevon luonnonpuistossa. Liesi on joen hieman viettävällä koillisrannalla, n. 80 m metrin päässä purosta. Seutu on kivistä, loivapiirteistä ylätunturia. Liesi on tyypillinen suorakaiteen muotoinen kotaliesi. Se on 90 cm pitkä ja 90 cm leveä. |
| metsakeskus.1000001089 |
398 |
Sipurantie A |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
433846.64800000 |
6764481.07700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001089 |
Kohde sijaitsee Sipurantien, Arvonkadun, Heikkeröntien ja Seurantalon rajaamalla rakentamattomalla alueella. Paikalta on löytynyt hajalöytönä kupurasolki. Koekuopista löydettiin rautakauden tyypin keramiikkaa sekä historiallisen ajan jätettä. Ilmeisesti alueella on asuttu jo rautakaudella, mutta myöhempi asutus on sotkenut ja tuhonnut kohdetta melko pahoin. Ehjää kulttuurikerrosta ei koekuopituksessa havaittu. |
| metsakeskus.1000001090 |
398 |
Sipurantie B |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
434016.58400000 |
6764461.08200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001090 |
Kohde sijaitsee Ahtialantien ja Sipurantien risteyksen pohjoispuolella olevalla rakentamattomalla alueella. Paikalle tehdyistä koekuopista löytyi rautakauden tyypin keramiikkaa, myös havaintoja kulttuurikerroksesta. |
| metsakeskus.1000001091 |
890 |
Hoigadanoaivi |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
481264.77100000 |
7723105.65600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001091 |
Kohde on Kevon luonnonpuistossa, Guivi-tunturin alimmalla, lähes tasaisella rinteellä, 440 metrin päässä Guivin autiotuvasta. Pintaturve oli löytökohdasta kulunut puhki ja tästä paljastumasta löytyi sekä iskoksia että erikokoisia raaka-ainekappaleita.
Inventointi 2011: Kohteesta ilmoitetun koordinaattipisteen kohdalla ei havaittu mitään esihistorialliseen aktiviteettiin viittaavaa. Sanallista kuvausta kohtalaisesti vastaava paikka löytyi pitkällisen etsimisen jälkeen noin 120 metriä ilmoitetusta pisteestä eteläkaakkoon, missä havaittiin muutamia kvartsinkappaleita rikkoutuneessa maanpinnassa noin neliömetrin alalla. Osa kvartseista oli melko pienikokoisia ja varsin teräviäkin. Nyrkinkokoisia ja kookkaampia kvartseja oli paikalta etelään päin harvakseltaan noin kymmenen metrin matkalla. Ainoatakaan kvartseista ei ollut työstetty, vaan ne todettiin pakkasrapautumisen rikkomiksi. |
| metsakeskus.1000001092 |
890 |
Slivggodanája |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27000 |
487582.23100000 |
7727683.82000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001092 |
Kohde sijaitsee Kevon luonnonpuistossa, Máttimus Madjjohsuorgiin laskevan Slivvggodanájan varrella. Pohjoispuolella on melko suuri suoalue. Kodanpohjat sijaitsevat n. 15 - 30 metrin päässä ja mahdollinen kaltio eli kylmä lähde n. neljän metrin päässä purosta, sen mutkassa. Kodanpohjat ovat erikokoisia ja -tyyppisiä. Yksi kodista on jätetty näennäisesti käyttökuntoon. Sen ympäristössä on ajoittavia löytöjä kuten öljypullo ja säilyketölkkejä. |
| metsakeskus.1000001093 |
890 |
Gamajohka eteläinen 2 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
480281.00000000 |
7722014.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001093 |
Kohde sijaitsee Kevon luonnonpuitossa, Gamajohkan eteläpuolella, Gamaoaivin koillisrinteellä, melko matalalla. Paikka on puuton ylätunturin jokilaakso. Purnu on rakennettu rinteen suuntaiseen kapeaan, pitkulaiseen rakkakivikkoon, joka on alin mahdollinen rakennuspaikka koko rinteessä. Se on muodoltaan aavistuksen soikea ja suppilomainen. Pitutta on 2,5 m ja leveyttä kaksi metriä ja syvyyttä 90 cm.
Kohde on tarkastettu 2011 inventoinnissa. |
| metsakeskus.1000001094 |
890 |
Gamajohka eteläinen 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
480119.00000000 |
7722228.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001094 |
Kohde sijaitsee Kevon luonnonpuistossa, Gamajohkan eteläpuolella, noin 80 metrin päässä rannasta. Paikka on puuton ylätunturin jokilaakso. Turve on paikoin kulunut puhki ja näissä paljastumissa sekä kohdissa, joissa turvetta on vain ohuelti on runsaasti erikokoisia iskoksia näkyvillä n. kolmen kilometrin alueella.
Vuoden 2011 inventoinnissa inventointiraportissa 1999 esitetyt koordinaatit todettiin virheellisiksi ja kohdetta etsittiin sanalliseen kuvaukseen sopivilta paikoilta. Ilmeisesti kohdetta ei onnistuttu paikallistamaan. Sen sijaan paikallistettiin uusi kvartsi-iskosten keskittymä, joka raportissa tulkittiin Valtosen mahdollisesti löytämäksi kohteeksi. Koska 1999 inventoinnin peruskarttaan merkityn kohteen sijainnin ja 2011 inventoinnissa paikallistetun kvartsikeskittymän sijainti poikkeavat huomattavasti toisistaa, merkittiin 2011 inventoinnissa löydetty kohde omaksi kohteekseen Gamajohka eteläinen 8. |
| metsakeskus.1000001094 |
890 |
Gamajohka eteläinen 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
480119.00000000 |
7722228.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001094 |
Kohde sijaitsee Kevon luonnonpuistossa, Gamajohkan eteläpuolella, noin 80 metrin päässä rannasta. Paikka on puuton ylätunturin jokilaakso. Turve on paikoin kulunut puhki ja näissä paljastumissa sekä kohdissa, joissa turvetta on vain ohuelti on runsaasti erikokoisia iskoksia näkyvillä n. kolmen kilometrin alueella.
Vuoden 2011 inventoinnissa inventointiraportissa 1999 esitetyt koordinaatit todettiin virheellisiksi ja kohdetta etsittiin sanalliseen kuvaukseen sopivilta paikoilta. Ilmeisesti kohdetta ei onnistuttu paikallistamaan. Sen sijaan paikallistettiin uusi kvartsi-iskosten keskittymä, joka raportissa tulkittiin Valtosen mahdollisesti löytämäksi kohteeksi. Koska 1999 inventoinnin peruskarttaan merkityn kohteen sijainnin ja 2011 inventoinnissa paikallistetun kvartsikeskittymän sijainti poikkeavat huomattavasti toisistaa, merkittiin 2011 inventoinnissa löydetty kohde omaksi kohteekseen Gamajohka eteläinen 8. |
| metsakeskus.1000001094 |
890 |
Gamajohka eteläinen 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
480119.00000000 |
7722228.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001094 |
Kohde sijaitsee Kevon luonnonpuistossa, Gamajohkan eteläpuolella, noin 80 metrin päässä rannasta. Paikka on puuton ylätunturin jokilaakso. Turve on paikoin kulunut puhki ja näissä paljastumissa sekä kohdissa, joissa turvetta on vain ohuelti on runsaasti erikokoisia iskoksia näkyvillä n. kolmen kilometrin alueella.
Vuoden 2011 inventoinnissa inventointiraportissa 1999 esitetyt koordinaatit todettiin virheellisiksi ja kohdetta etsittiin sanalliseen kuvaukseen sopivilta paikoilta. Ilmeisesti kohdetta ei onnistuttu paikallistamaan. Sen sijaan paikallistettiin uusi kvartsi-iskosten keskittymä, joka raportissa tulkittiin Valtosen mahdollisesti löytämäksi kohteeksi. Koska 1999 inventoinnin peruskarttaan merkityn kohteen sijainnin ja 2011 inventoinnissa paikallistetun kvartsikeskittymän sijainti poikkeavat huomattavasti toisistaa, merkittiin 2011 inventoinnissa löydetty kohde omaksi kohteekseen Gamajohka eteläinen 8. |
| metsakeskus.1000001095 |
890 |
Gamajohka eteläinen 4 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
479935.00000000 |
7721999.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001095 |
Kohde sijaitsee Kevon luonnonpuistossa, Gamajohkan eteläpuolella, n. 300 - 400 metrin päässä joesta, Gamaoaivin pohjoisrinteellä, melko matalalla. Alue on puuton ylätunturin jokilaakso. Paikka on polveileva rinne, jonka polvekkeissa sekä niiden rinteillä on kivikkoa. Purnut sijaitsevat näissä kivikoissa. Purnut on helppo saavuttaa alarinteen puolelta. Osa purnuista on epävarmoja.
2011 inventoinnissa kohteesta paikallistettiin kolme selvää purnua (purnut 1-3) ja kaksi epävarmaa purnua (purnut 4-5). |
| metsakeskus.1000001096 |
890 |
Gamajohka eteläinen 5 |
10002 |
12012 |
13124 |
11004 |
27000 |
479288.00000000 |
7722052.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001096 |
Kohde sijaitsee Kevon luonnonpuistossa, Gamajohkan eteläpuolella. n. 400 metrin päässä joesta, Gamaoaivin pohjoisrinteellä, alhaalla. Kivi näkyy kauas yksinäisenä, joelle päin harmaana, ylärinteelle päin valkoisena pystykivenä. Kaksi metriä pitkässä, 1,6 metriä leveässä ja n. 1,2 metriä korkeassa kivessä on suuri kvartsisuoni. Suonen leveys vaihtelee 55 - 90 cm välillä. Kvartsi on hyvälaatuista, paikoin ruusukvartsia, paikoin kellertävää, valkoraitaista läpikuultavaa ja jopa vuorikristallia. Sekä kiven alla että sen koloissa sammalen sisään kasvaneina on iskoksia ja pienehköjä raaka-aine kappaleita.
2011 inventoinnissa paikalta ei havaittu merkkejä kvartsin työstämisestä ja havaitut kvartsikappaleita pidettiin pakkasrapautumisen irrottamina. |
| metsakeskus.1000001097 |
890 |
Gamajohka eteläinen 6 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
477939.00000000 |
7722066.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001097 |
Kohde sijaitsee Kevon luonnonpuitossa, gamajohkan latvan eteläpuolella, Gamajohgeazeoaivin koillisrinteellä, matalalla. Purnu on rakennettu laajahkon rakkakivikon reunaan. Se on muodoltaan aavistuksen soikea ja koottu pienistä kivistä. Pituutta on kaksi metriä, leveyttä 1,8 metriä ja syvyyttä 65 senttiä.
2011 inventoinnissa kohteen todettiin sijaitsevan T. Valtosen antamista koordinaateista 150 metriä kaakkoon. |
| metsakeskus.1000001098 |
890 |
Guivi |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
475207.20900000 |
7723155.63000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001098 |
Kohde sijaitsee Guivi-tunturin länsipuolella tunturiylängöllä, lähellä Leaksagoahtiin kaakosta laskevan puron latvaa, juuri Kevon luonnonpuiston rajan ulkopuolella. Purnu on tehty pieneen rakkakivikkoon. Se on pieni ja matala suorakaide: 90 cm pitkä, 50 cm leveä ja 50 cm syvä. |
| metsakeskus.1000001099 |
890 |
Leakšagoahti 1 |
10002 |
12004 |
13050 |
11006 |
27000 |
474597.45500000 |
7723955.30100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001099 |
Kohde sijaitsee Guivi-tunturin länsipuolella olevassa vedenjakajalaaksossa Leaksagoahtissa. Laakson itäreunalla, loivalla rinteellä, kaakosta laskevan puron kummallakin rannalla on useita kynnellisiä liesiä ja purnuja. Liesiä on viisi ja purnuja kahdeksan. Alue on puutonta tunturiylänköä.
|
| metsakeskus.1000001100 |
890 |
Leakšagoahti 2 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
474497.49900000 |
7723945.31300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001100 |
Lohde sijaitsee Leaksagoahtin tunturilaakson kaakkoisreunalla. Purnu on tehty pienen rakkakivikon alareunaan. Se on pyöreä, suppilomainen ja halkaisijaltaan 1,2 metriä. Purnua ympäröi matala valli. Paikalta on n. 300 m matkaa laakson pohjalla olevalle järvelle. |
| metsakeskus.1000001101 |
890 |
Leakšagoahti 3 |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
474117.65000000 |
7723995.29400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001101 |
Kohde sijaitsee Guivi-tunturin länsipuolella olevassa vedenjakajalaaksossa, Leaksagoahtissa. Laakson eteläreunalla, pohjoisimman järven rannalla, sen eteläpään tuntumassa on kaksi kynnellistä liettä. Matkaa järvelle on n. 50 metriä. Liedet sijaitsevat 15 metrin päässä toisistaan, viereisen tunturin alimman rinnetöyrään alla. Tasanne, jolla liedet ovat, on aivan järven rantasuon reunassa. Liesi 1 on suorakaiteenmuotoinen, mitat 90 cm x 75 cm. Myös liesi 2 on suorakaiteenmuotoinen, mitat 70 cmx 65 cm. |
| metsakeskus.1000001102 |
890 |
Leakšagoahti 4 |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
473797.77600000 |
7724245.19000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001102 |
Kohde sijaitsee Guivi-tunturin länsipuolella olevassa vedenjakajalaaksossa, Leaksagoahtissa. Laakson länsireunalla, lännestä laskevan puron rannalla, on yksinäinen kynnellinen liesi. Matkaa purolle on n. 50 m idässä olevalle järvelle 200 m. Suorakaiteenmuotoinen tulisija on 80 cm pitkä ja 60 cm leveä. Kynnet ovat 1,4 m pitkät. Oviaukon, joka aukeaa itän, kynnyskiveyksen leveys on 1,2 m |
| metsakeskus.1000001103 |
890 |
Leakšagoahti 5 |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
474637.44100000 |
7724904.92600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001103 |
Kohde sijaitsee Guivi-tunturin länsipuolella olevassa vedenjakajalaaksossa Leaksagoahtissa. Laakson pohjoisreunalla, missä laakso vaihtuu Njiljokilaaksoksi, on yksinäinen kynnellinen liesi. Paikka on tasainen, tunturin ja pienen harjun välissä oleva painanne. Suorakaiteenmuotoinen tulisija on metrin pitkä ja 65 cm leveä. Tulisijan kynnet eli kivilinjat ovat 1,25 m pitkät. Oviaukon, joka aukeaa itään, kynnyskiveyksen leveys on metri. |
| metsakeskus.1000001104 |
890 |
Guovdaoaivi |
10002 |
12001 |
13200 |
11006 |
27000 |
475427.12100000 |
7727283.96500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001104 |
Kohde sijaitsee Njiljoen latvalla Gáimmioaivin ja Guovdaoaivin välisessä laaksossa, sen itäreunalla, loivalla rinteellä. Liesi on pienen, kaakosta, tunturista laskevan puron rannalla. Matkaa purolle on 15 metriä ja järvelle, joka on laakson pohjalla, n. 100 metriä. Suorakaiteenmuotoinen tulisija on 80 senttiä pitkä ja 80 senttiä leveä. Tulisijan kivilinjat eli kynnet ovat 1,5 metriä pitkät. Oviaukon, joka aukeaa itäkoilliseen, kynnyskiveyksen leveya on 90 senttiä. |
| metsakeskus.1000001106 |
890 |
Gáimmioaivi |
10002 |
12001 |
13200 |
11006 |
27000 |
476176.81600000 |
7728813.35100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001106 |
Kohde sijaitsee Njiljoen latvalla Gáímmioaivin ja Guovdaoaivin välisessä jokilaaksossa, Njiljoen luoteisrannan törmällä, Gaimmioaivin loivalla rinteellä. Matkaa joelle on 40 metriä. 35 metriä kohteesta koilliseen laskeutuu tunturista leveä hiekkainen uoma.
Kohteen itäisin muinaisjäännös on kynnellinen liesi. Suorakaiteenmuotoinen tulisija on 90 senttiä pitkä ja 80 senttiä leveä. Kivilinjat eli kynnet ovat metrin pitkät. Kehäliesi sijaitsee kuusi metriä kynnellisestä liedestä lounaaseen. Suorakaiteenmuotoinen kotaliesi on 70 senttiä pitkä ja 65 senttiä leveä. Purnu on alueen ainoassa rakkakivikossa. Se on pyöristyneen suorakaiteenmuotoinen. Se on 1,1 metriä pitkä, metrin leveä ja 75 senttiä syvä. |
| metsakeskus.1000001106 |
890 |
Gáimmioaivi |
10002 |
12004 |
13050 |
11006 |
27000 |
476176.81600000 |
7728813.35100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001106 |
Kohde sijaitsee Njiljoen latvalla Gáímmioaivin ja Guovdaoaivin välisessä jokilaaksossa, Njiljoen luoteisrannan törmällä, Gaimmioaivin loivalla rinteellä. Matkaa joelle on 40 metriä. 35 metriä kohteesta koilliseen laskeutuu tunturista leveä hiekkainen uoma.
Kohteen itäisin muinaisjäännös on kynnellinen liesi. Suorakaiteenmuotoinen tulisija on 90 senttiä pitkä ja 80 senttiä leveä. Kivilinjat eli kynnet ovat metrin pitkät. Kehäliesi sijaitsee kuusi metriä kynnellisestä liedestä lounaaseen. Suorakaiteenmuotoinen kotaliesi on 70 senttiä pitkä ja 65 senttiä leveä. Purnu on alueen ainoassa rakkakivikossa. Se on pyöristyneen suorakaiteenmuotoinen. Se on 1,1 metriä pitkä, metrin leveä ja 75 senttiä syvä. |
| metsakeskus.1000001107 |
890 |
Huihkkanjohka |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27000 |
477316.35000000 |
7733471.48400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001107 |
Inventointikertomuksen (1999) mukaan kota sijaitsee Nilijoen mutkassa, jossa joki levittäytyy lähes 200 metriä leveäksi kivikkovirraksi, juuri Huihkkanjohkan suun alapuolella. Kota on vielä melko hyvässä kunnossa, vaikkakin katto ja osa sivuseinistä on sortunut sisään. Kota on tyypillinen korvakkokota. Sen etuseinä on kolme metriä leveä ja sivuseinä 3,7 metriä pitkä. Tulisija on kasattu n. 25 senttiä korkeaksi suorakaiteiseksi kehäksi kodan keskelle.
Ilmeisesti vuonna 2013 saatu ilmoitus koskee samaa asumusjäännöstä, jonka perusteella rakennetta ennemmin on pidettävä turvekammin jäännöksenä (Nilijohka A). Siinä on vielä vuonna 2006 ollut pystyssä puisia seinä- ja kattorakenteita sekä mm. ovi. Jäännöksen ei vielä voi katsoa täyttävän kiinteän muinaisjäännöksen kriteerejä, vaan ennemminkin kyse on muusta kulttuuripeintökohteesta. Samaisen ilmoituksen linkin mukaan kammista 250-350 m koilliseen on kammin vallin jäännös ("Nilijohka B"), selkeämmin kiinteä muinaisjäännös (koordinaatit 7733552/477558). |
| metsakeskus.1000001108 |
890 |
Mávnnajohka 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
474587.44900000 |
7733271.55600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001108 |
Kohde sijaitsee Mávnnajohkan suulla, sen itäpuolella, 200 metriä nykyisestä jokisuusta itään. Paikka on entinen jokitörmä, tasainen laaja terassi, mutta etääntynyt joen suulta sen tuoman maan kasautumisen takia. Tasanteen takana nousee jyrkkä, kivinen tunturinne. Poropolut ovat rikkoneet paikoin turpeen ja näistä paljastumista löydötkin löytyivät. |
| metsakeskus.1000001109 |
890 |
Niibevárri |
10002 |
12016 |
13000 |
11004 |
27000 |
474197.60500000 |
7733021.65900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001109 |
Kohde sijaitsee Mávnnajohkan suulla, sen länsipuolella olevalla Niibevárrilla. Paikka on aivan vaaran reunimmaisella lakiterassilla, ennenkuin rinne lähtee jyrkästi laskemaan kohti Mávnnajohkaa. Maaperä on pahoin erosioitunut, niin että tasanteella on lukuisia laajoja hiekkapaljastumia. Näistä reunimmaisella, Njoammeloaiville suuntautuvalla hiekalla on runsain määrin kvartsi-iskoksia n. viiden metrin kokoisella alueella. |
| metsakeskus.1000001110 |
890 |
Stohpoaláš |
10002 |
12004 |
13055 |
11002 |
27000 |
471038.86900000 |
7735350.72100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001110 |
Kohde sijaitsee Stohpoalás-tunturin pohjoisluoteispuoleisen olkavaaran kainalossa, simpukkamaisen puuttoman laakson reunalla. Purnut ovat melko suuressa kivikossa. Purnut 1 ja 2 sijaitsevat n. kolmen metrin etäisyydellä toisistaan. Purnu 1 on eteläisempi. Se on suuri ja pyöreä, halkaisijaltaan kaksi metriä ja syvyydeltään 95 senttiä. Purnu 2 on osin romahtanut, pitkulaisen suorakaiteenmuotoinen tila. Pituutta sillä on kaksi metriä, leveyttä 1,25 metriä ja syvyyttä ennen romahtamista on ollut 80 senttiä. |
| metsakeskus.1000001111 |
890 |
Stohposaicohkka |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
472238.39300000 |
7736440.28400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001111 |
Kohde sijaitsee Njiljokeen laskevan Stohposaiájan itätörmällä, hyvin lähellä suuta. Paikka on luontainen tasanne, muutoin jyrkän rinteen itätörmällä. Kentällä on ollut yhden Utsjoen kuuluisimmista pororikkaista Gádja-Nillan eli Nils Vuolabin kesätupa. Se on rakennettu vuonna 1904 ja toiminut kesäpaikkana. |
| metsakeskus.1000001112 |
890 |
Mávnnaávži 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
469999.29500000 |
7733121.61600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001112 |
Kohde sijaitsee Mávnnaávzissä, Stuorra Mávdna-tunturin koillisreunalla, ávzin pohjalla virtaavan joen etelätörmällä. Törmällä on tasainen ja n. kahdeksan metriä leveä harjanne.
Laiduntavat porot ovat rikkoneet paikoin maanpinnan ja iskokset löytyivät yhdestä tällaisesta paljastumasta. |
| metsakeskus.1000001113 |
890 |
Ásllatolbmoceavi |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
466050.87900000 |
7733011.65100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001113 |
Kohde sijaitsee kahden tunturilaen Urracohkkan ja Gurutcohkkan (tai Nillágurut) välisellä ylängöllä. Tasaisella laella on hajanaisen oloinen rakkakivikko, jonka kaakkoisreunalla purnut sijaitsevat. Purnu 1 on soikea ja suhteessa muuhun kokoon matala. Pituutta purnulla on kaksi metriä, leveyttä 1,3 m ja syvyyttä 40 - 50 cm. Aivan purnun 1 vieressä on epämääräisempi mahdollinen purnu 2. Näillä kahdella on yhtenäinen seinä. Sen muoto lähentelee soikeaa, pituutta on kaksi metriä, leveyttä yksi metri ja syvyyttä 60 senttiä. |
| metsakeskus.1000001114 |
890 |
Mávnnaávži 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
468849.76100000 |
7732741.76100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001114 |
Kohde sijaitsee Mávnnaávzissä, Stuorra Mávdna-tunturin pohjoisreunalla, ávzin pohjalla virtaavan joen etelätörmällä. Löytöpaikan kohdalta joki levenee n. 40 metriä leveäksi hiekkaiseksi uomaksi, jonka keskellä on pieniä saaria. Törmä on n. kaksi metriä korkea, loivasti kumpuileva. Törmäkummut ovat laeltaan tasaisia, n. 10 metriä leveitä ja useamman kymmenen metriä pitkiä. Laiduntavat porot ovat rikkoneet paikoin maanpinnan ja iskokset löytyivät yhdestä tällaisesta paljastumasta. Kvartsi-iskoksia ja -esineitä oli havaittavissa runsaasti ainakin kymmenen metrin matkalla sekä vielä seuraavalla kummulla n. 40 metriä lännempänä. |
| metsakeskus.1000001115 |
167 |
Suhmuran pururata |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
650228.82600000 |
6929785.44900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001115 |
Asuinpaikka sijaitsee Haapajärven eteläpuolelta aukeavan laakson (muinaisen järvenpohjan) länsirannalla, Suhmuran peruskoulusta noin 400 metriä pohjoisluoteeseen. Löydöt ovat metsänäestyslaikuista. |
| metsakeskus.1000001117 |
167 |
Törisevänpuro |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
650678.64800000 |
6929570.53900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001117 |
Asuinpaikka sijaitsee Haapajärven eteläpuolella olevan laakson (muinaisen järvenpohjan) itärannalla, Törisevänpuron itäpuolella. Löydöt on kerätty vanhan hiekkakuopan reunasta Lähdekumpuun johtavan tien itäpuolelta pusikoituneen kuopan yläreunasta n. 50-60 metrin matkalta. |
| metsakeskus.1000001118 |
167 |
Hölhönsärkkä 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
657380.97300000 |
6922078.57900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001118 |
Asuinpaikka sijaitsee Onkamojärveen laskevan Särkijoen varrella olevalla Hölhönsärkän alueella, joesta noin 100 metriä pohjoiseen. Paikalta tuli löytöjä noin 30 metrin matkalta kankaan läpi (Sarakankaalta VT 6:lle) kulkevan metsätien reunasta, jota oli hieman kuorittu. Löytöjä oli punaisessa hienossa hiekassa. Joitakin löytöjä oli lisäksi voimalinjan alla metsään johtavan polun myllerretyllä pinnalla. Vuoden 2022 tarkastuksessa kohteen havaittiin olevan suurelta osin pusikoitunut, eikä lisähavaintojen tekeminen ollut tien ulkopuolisten osien suhteen mahdollista. Tien pinnassa erottui kuitenkin yhä punaiseksi värjäytyneen maan alueita sekä löytöinä palaneita luita ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000001119 |
167 |
Hölhönsärkkä 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
657375.98000000 |
6921958.63000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001119 |
Asuinpaikka sijaitsee Onkamojärveen laskevan Särkijoen varrella olevalla Hölhönsärkän alueella, joen pohjoisrannalta särkän niemenkärjessä. Löytöjä on vanhan metsätien leikkauksesta sekä metsälaikusta. |
| metsakeskus.1000001120 |
167 |
Matolahti |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
650308.82900000 |
6920639.13200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001120 |
Asuinpaikka sijaitsee Nivansalossa, Onkamojärven rannalla, vanhastaan tunnettujen Saviniemen ja Porolahden asuinpaikkojen välissä. Asuinpaikka on Matolahden talosta 200-300 metriä itäkaakkoon ja Onkamojärven nykyrannasta 140-220 metriä länteen. Asuinpaikkalöytöjä on kerätty tienleikkauksesta. Lisäksi paikalla on asumuspainanne, mitoiltaan noin 10 x 7 metriä. |
| metsakeskus.1000001121 |
167 |
Poroniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
650538.73600000 |
6921703.70700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001121 |
Asuinpaikka sijaitsee Onkamojärven Poroniemen länsirannalla, saaren ja mantereen muinoin erottaneen salmen itärannalla. Paikalta on löytöjä kahdelta selvästi eri korkeustasolta, joista alempaa (n. 79-80 mmpy) asuinpaikkaa on pidettävä varhaismetallikautisena ja ylempää (n. 82-83 mmpy) taas kivikautisena. Löydöt ovat hiekkakuopista ja tienleikkauksesta. |
| metsakeskus.1000001121 |
167 |
Poroniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
650538.73600000 |
6921703.70700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001121 |
Asuinpaikka sijaitsee Onkamojärven Poroniemen länsirannalla, saaren ja mantereen muinoin erottaneen salmen itärannalla. Paikalta on löytöjä kahdelta selvästi eri korkeustasolta, joista alempaa (n. 79-80 mmpy) asuinpaikkaa on pidettävä varhaismetallikautisena ja ylempää (n. 82-83 mmpy) taas kivikautisena. Löydöt ovat hiekkakuopista ja tienleikkauksesta. |
| metsakeskus.1000001123 |
167 |
Sillankorva |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
654387.12900000 |
6936317.82900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001123 |
Asuinpaikka sijaitsee Särkivaaraan johtavan tien varrella, välittömästi Sillankorvan talon länsipuolella olevalla peltoniemekkeellä ainakin 100 x 100 metrin kokoisella alueella. Sillankorvan talo on Iiksenjoen varrella, aivan joen ylittävän sillan länsirannalla. Maaperä on asuinpaikalla hiekkaa. Paikka on varsin runsaslöytöinen. |
| metsakeskus.1000001124 |
167 |
Saunakallio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
655001.87300000 |
6936672.68900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001124 |
Asuinpaikka sijaitsee Satulavaaran ja Särkivaaran tienristeyksen luoteispuolella laikutetulla metsänhakkuuukolla. Topografialtaan asuinpaikka on matalalla, loivalla rannalla ja se on särkkämäisellä muinaisrantaterassilla. Maasto laskee paikalla länteen, kohti Iiksenjokea, joka on asuinpaikasta lähimmillään noin 300 metrin päässä. Maaperä on hienoa hiekkaa, löytöjä on noin 160 x 60 metrin alueella ja paikka lienee tätäkin laajempi. |
| metsakeskus.1000001125 |
167 |
Haapajoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
648709.41300000 |
6936092.89600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001125 |
Asuinpaikka sijaitsee Pyhäselkään laskevan Haapajoen laaksossa, muinaisen Saimaan lahdessa, Särkivaaraan johtavan tien eteläpuolella, Tuomaalan talosta 200 metriä lounaaseen. Asuinpaikkalöydöt on kerätty pellolta, joka on joen pohjoispuolella. |
| metsakeskus.1000001126 |
167 |
Mattila 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
647944.71800000 |
6936967.54000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001126 |
Asuinpaikka sijaitsee Pyhäselkään laskevan Haapajoen laaksossa, muinaisen Saimaan lahden itärannalla, pellolla Mattilan talosta 50-100 metriä lounaaseen. Pelto laskee Mattilan talolta länteen tasaisesti ja pellon reuna muodostaa samalla pari metriä korkean törmän, jonka alapuolella on kosteikkoa (mm. lähde). Asuinpaikkalöydöt koostuvat pelkästään palaneesta luusta, jota oli rannan suunnassa noin 20 x 10 metrin kokoisena keskittymänä matalalla kumpareella pellon reunassa talosta 100 metriä etelälounaaseen ja muutamana yksittäisenä palasena 50 metriä talosta lounaaseen. Maaperä on pellolla lähinnä hiesua. |
| metsakeskus.1000001127 |
167 |
Mattila 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
647874.74700000 |
6936747.62800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001127 |
Asuinpaikka sijaitsee Pyhäselkään laskevan Haapajoen laaksossa, muinaisen Saimaan lahden itärannalla, pellolla Mattilan talosta 300 metriä lounaaseen. |
| metsakeskus.1000001129 |
890 |
Urracohkka |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
465980.90700000 |
7733161.59500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001129 |
Kohde sijaitsee kahden tunturilaen, Urracohkkan ja Gurutcohkkan, välisellä ylängöllä. Tasaisen laen luoteisreunalla on kivinen kumpare, jonka laelle kivilatomus eli urra eli laakakivistä koottu, säännöllinen pylväs tai patsas on rakennettu. Urra on 165 cm korkea ja halkaisijaltaan 70 cm. Merkki näkyy hyvin kauas. |
| metsakeskus.1000001134 |
851 |
Kaakamoharju 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
380177.16400000 |
7333582.07100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001134 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Korttojoen itäpuolella, n. 500 m Haarakoskesta koilliseen, pitkän ja kapean Kaakamoharjun eteläpäässä sen korkeimmalla kohdalla. Kuoppa on kooltaan 4,5x 2 m ja 0, 5 m syvä. Kuopan ympärillä on n. 0,2 m korkeat vallit. |
| metsakeskus.1000001135 |
208 |
Koskela |
10002 |
12016 |
13167 |
11006 |
27000 |
356926.13800000 |
7122961.63300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001135 |
Koskela-nimisen tilan maalta Hihnalankosken rannalta löytyi 1974 pajapaikka, jossa oli joitakin rautaesineitä ja 1808–1809 sodan aikainen raha. Paikan oli löytänyt talon 4 vuotias poika Hannu Salo kaivaessaan kotitalonsa pihalla olevaa kumpua. Koskelan talo sijaitsee Kalajoen Hihnalankosken pohjoispuolella noin 120 m rannasta ja löytöpaikka noin 10 metriä päärakennuksesta luoteeseen pienellä noin metrin korkuisella kallionnyppylällä. Paikalla on havaittu noin viiden metrin alueella palanutta maata ja palaneita kiviä, hiiltä, rautakuonaa ja rautaesineen katkelmia (KM 19832). Aiemmin on Koskelan maalta löydetty käyräselkäinen porfyyristä valmistettu reikäkirves (KM 16112).
|
| metsakeskus.1000001136 |
851 |
Palovaara Kultakallionlaki |
10002 |
12012 |
13124 |
11019 |
27000 |
371431.66500000 |
7338445.09700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001136 |
Kvartsilouhos sijaitsee Palovaaran pohjoisosassa, Kultakallionlaen avokallioalueella. kallion laen eteläosassa on 20x20 m alueella kvartsijuonia, joita on louhittu. Alueella on runsaasti kvartsin palasia. (Viittaisiko nimi Kultakallionlaki myös myöhempään, historiallisen ajan kullanetsijöiden toimintaan alueella?) |
| metsakeskus.1000001137 |
851 |
Tiepuraoja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
375554.99100000 |
7343232.18000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001137 |
Asuinpaikka sijaitsee Korttovaaran pohjoispuolella, n. 500 m itään maantieltä n:o 19582, kohdassa, jossa Tiepuraoja laskee Ylijokeen hiekkakankaan läpi. Tiepuraojan länsipuolella, ensimmäisessä pohjois-eteläsuuntaisessa ojassa on havaittu palaneita kiviä ja kvartsia. Lisäksi Tiepuraojan molemmin puolin on havaittu 3-5 metrin halkaisijaltaan olevia kuoppajäänteitä.
Inventointi 2022:
Asuinpaikka-alue on hieman pienempi, se ei ulotu ihan Ylijoelle asti, rajana on jokitörmä joen eteläpuolella. Laajuus itäpuolella olevan Tiepuraojan kohdalla on hieman epäselvä, samoin painanteiden luonne – ainakin ojan itäpuolella ne lienevät virtauksen synnyttämiä. |
| metsakeskus.1000001140 |
890 |
Mádjjohka |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27000 |
485053.25100000 |
7726284.38000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001140 |
Kohde sijaitsee Mádjjohkan etelärannalla, Gottetvárrin koillispuolella, Kevon luonnonpuistossa. Matkaa joelle on n. 60 m. Kohde on romahtanut turvekota. Sen ympärillä ei ole selkeää kenttää, ainoastaan avoimempi, 5 x 5 metrinen pihamaa. Pihalla on pyöreä kehäliesi. Lähiympäristössä on myös jätekuoppa. Kota on patsasrakenteinen ja siten nelikulmainen. Kodan pituus on 3,5 m ja leveys neljä metriä. Kota on oletettavasti riekostuspaikka ja ajoittunee aikaan ennen toista maailmansotaa. |
| metsakeskus.1000001146 |
890 |
Ráššoaivi etelä |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
471248.80600000 |
7723735.39500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001146 |
Rássoaivin ja Sitnugoaivin välissä olevan kartassa nimettömän vaaran länsirinteellä pienialaisesta matalasta rakkakivikosta löytyi kolme purnua. Kohde on Paistunturit läpäisevän vedenjakajana toimivan tunturilaakson eteläpäässä. Paikalla on kolme purnua, jotka sijaitsevat hyvin lähellä toisiaan. Purnu 1 on muodoltaan päärynämäinen metrin pitkä. 60 - 100 cm leveä ja 45 cm syvä. Purnu 2 on suorakaiteenmuotoinen. Pituus on 115 cm, leveys 70 cm ja syvyys 45 cm. Purnu kolme on vain 40 cm pitkä, 35 cm leveä ja syvyys on 30 cm. |
| metsakeskus.1000001153 |
890 |
Gamajohka pohjoinen 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
480709.00000000 |
7722438.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001153 |
Gamajoen pohjoisrannalla olevalta aukealta tasanteelta, Guivi-tunturin alapuolelta, löytyi kaksi liettä ja kvartsia. Aluetta ympäröivät pohjoisessa rinnesuot. Vieressä virtaava joki on tällä kohtaa hyvin leveä, matala ja kivinen. Avoimen tasanteen keskellä sijaitseva liesi on kehäliesi. Toinen tulisija on nelikulmainen permukkaliesi ja se on avoimen alueen ja pensaiston rajalla, länsireunassa. Tasanteen itälaidalla on paikoin kasvittomia sorapaljastumia, joista löytyi kvartsi-iskoksia ja ainakin yksi esine.
2011 inventoinnissa paikalta havaittiin aiemmin havaitut liedet (ks. alakohteet) mutta kvartsi-iskoksia ei enää havaittu. |
| metsakeskus.1000001153 |
890 |
Gamajohka pohjoinen 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
480709.00000000 |
7722438.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001153 |
Gamajoen pohjoisrannalla olevalta aukealta tasanteelta, Guivi-tunturin alapuolelta, löytyi kaksi liettä ja kvartsia. Aluetta ympäröivät pohjoisessa rinnesuot. Vieressä virtaava joki on tällä kohtaa hyvin leveä, matala ja kivinen. Avoimen tasanteen keskellä sijaitseva liesi on kehäliesi. Toinen tulisija on nelikulmainen permukkaliesi ja se on avoimen alueen ja pensaiston rajalla, länsireunassa. Tasanteen itälaidalla on paikoin kasvittomia sorapaljastumia, joista löytyi kvartsi-iskoksia ja ainakin yksi esine.
2011 inventoinnissa paikalta havaittiin aiemmin havaitut liedet (ks. alakohteet) mutta kvartsi-iskoksia ei enää havaittu. |
| metsakeskus.1000001153 |
890 |
Gamajohka pohjoinen 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
480709.00000000 |
7722438.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001153 |
Gamajoen pohjoisrannalla olevalta aukealta tasanteelta, Guivi-tunturin alapuolelta, löytyi kaksi liettä ja kvartsia. Aluetta ympäröivät pohjoisessa rinnesuot. Vieressä virtaava joki on tällä kohtaa hyvin leveä, matala ja kivinen. Avoimen tasanteen keskellä sijaitseva liesi on kehäliesi. Toinen tulisija on nelikulmainen permukkaliesi ja se on avoimen alueen ja pensaiston rajalla, länsireunassa. Tasanteen itälaidalla on paikoin kasvittomia sorapaljastumia, joista löytyi kvartsi-iskoksia ja ainakin yksi esine.
2011 inventoinnissa paikalta havaittiin aiemmin havaitut liedet (ks. alakohteet) mutta kvartsi-iskoksia ei enää havaittu. |
| metsakeskus.1000001155 |
167 |
Kontkasenlammit |
10001 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
651328.39600000 |
6925472.18500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001155 |
Kontkasenlammit sijaitsevat Lehtoniemeen johtavan tien pohjoispuolella olevan luontopolun varrella olevan laavun ympäristössä eteläisemmän lammen koillisrannalla. Aivan laavun vieressä on tuvan rauniot liesikumpuineen. Raunion koko on noin 4 x 4 metriä. Kylmämuurattu kellari on on laavusta noin 30-40 metriä kaakkoon metsässä, myös sen koko on noin 4 x 4 metriä. Alueella on myös peltoraunioita. Paikan talonsijat ovat suhteellisen tuoreita, ehkä alle 100-vuotiaita. |
| metsakeskus.1000001156 |
167 |
Korteniemi |
10001 |
12009 |
13095 |
11002 |
27000 |
647020.15300000 |
6922058.54200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001156 |
Painanne sijaitsee Saimaan Pyhäselän Korteniemeen johtavan tien varrella, Matikkaniemen risteyksestä noin 40 metriä luoteeseen Korteniementien länsipuolella. Painanne on kooltaan noin 12 x 7 metriä ja se on suhteellisen selväpiirteinen. Painanne sijaitsee heti muinaisen rantavallin takana. Sen ajoitus ja luonne ovat epäselvät. |
| metsakeskus.1000001157 |
167 |
Tervalampi |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
647599.91900000 |
6920599.13800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001157 |
Tervalampi sijaitsee aivan Rääkkylän kunnan rajalla, Hammaslahdentien itäpuolella, Tervalammen autiotalosta 500 metriä etelään. Lammesta parisataa metriä pohjoiseen on pieni pelto ja sen pohjoispuolella niitty, jolla viljelysrauniot ovat. Ilmeisesti tämä niittykin on vanha pelto, mutta nyt siinä kasvaa koivua. Paikalla on puolenkymmentä kivirauniota, kooltaan 2-3 -metrisiä, noin metrin korkuisia. Röykkiöitä on ehkä noin 30 x 30 metrin kokoisella alueella. |
| metsakeskus.1000001159 |
890 |
Gamajohka pohjoinen 5 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
480437.00000000 |
7722447.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001159 |
Gamajoen pohjoisrannalta, guivi-tunturin alapuolelta, pienen lähdepuron kahden haaran välisestä pienialaisesta rakkakivikosta löytyi suuri purnu. Kohta on soisen ja kuivan vyöhykkeen rajamaastossa. Purnulta Gamajoelle on matkaa n. 50 m. Purnu on muodoltaan pyöreähkö, halkaisijalta 155 cm ja syvyydeltä 75 cm.
2011 inventoinnissa kohteen sijaintitieto päivitettiin. |
| metsakeskus.1000001160 |
890 |
Leaksagoadejohka 2 |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
481367.00000000 |
7722214.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001160 |
Gamajohkaan etelästä laskevan Leaksagoadejohkan länsirannalta löytyi yksinäinen permukallinen eli eteiskiveyksellinen liesi. Liesi sijaitsee pienen harjanteen laella. Harjannetta ympäröivät soiset maat. Liesi on pyöristyvän suorakaiteen muotoinen. Tulisijasta n. 1,4 m itään on eteisaluetta rajaava kynnys- tai posiokiveys. Tulisijan pituus on 1,25 m ja leveys 1,2 m.
Inventointi 2011: Kohde paikallistettiin noin 200 metriä itäkoilliseen 2000 ilmoitetusta koordinaatista. |
| metsakeskus.1000001162 |
890 |
Leaksagoadejohka 3 |
10002 |
12016 |
13191 |
11004 |
27000 |
481224.79300000 |
7722096.06200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001162 |
Gamajokeen etelästä laskevan Leaksagoadejohkan läntiseltä rantatörmältä löytyi erittäin runsalöytöinen, mutta suppea-alainen kvartsilöytöpaikka. Alueella on kaksi pientä tihentymäaluetta, jotka ovat aivan valkeanaan erikokoisia iskoksia, jotka ovat osittain jääneet turvekerroksen sisälle.
2002 paikalla suoritetttiin arkeologiset kaivaukset.
Inventoinnissa 2011 kohdetta ei paikallistettu, eikä inventoija ollut selvillä paikalla aiemmin suoritetuista kaivauksista. Sen sijaan löydettiin uusi kvartsikeskittymä, josta on muodostettu uusi muinaisjäännöskohde Leaksagoadejohka 6. |
| metsakeskus.1000001163 |
890 |
Leaksagoadejohka 4 |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
481078.00000000 |
7721926.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001163 |
Gamajokeen etelästä laskevan Leaksagoadejohkan läntiseltä, entiseltä rantatörmältä, pieneen jokeen lännestä laskevan puron rannalta löytyi eteiskiveyksellinen eli permukallinen liesi. Se on 120 cm pitkä ja 90 cm leveä. Kapeammasta päästä länteen päin lähtevät kiviset permukat eli kivilinjat rajaavat eteistilan. Tästä liedestä n. 10 - 15 metriä etelään on lähes muodottomaksi hajonnut vastaava liesi.
Kohde tarkastettiin 2011 inventoinnissa ja sen sijainti määritettii viisikymmentä metriä 2000 inventoinnin koordinaateista etelään. |
| metsakeskus.1000001164 |
851 |
Lautamaa, pohjoinen |
10002 |
12004 |
13052 |
11019 |
27000 |
379160.56700000 |
7336383.94400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001164 |
Rakkakuopat sijaitsevat Kaakama- ja Korttojokien välissä, 3,5 km pitkällä pohjois-eteläsuuntaisella moreeniharjulla jonka nimi on Lautamaa. Harjun pohjoisosassa on 60-70 m pitkä rakka-alue, jossa on 9 kuoppaa kapean pohjois-eteläsuuntaisen harjanteen länsireunassa. Kahta suurinta 3,5 m levyistä kuoppaa ympäröi valli, loput ovat 1,5-2 m halkaisijaltaan. Noin 200 m luoteeseen ja kaakkoon rakkakuopista on 2 tarkemmin määrittelemätöntä kuoppaa hiekkaterassilla. |
| metsakeskus.1000001166 |
851 |
Nivavaara Jouttijänkkä |
10002 |
12008 |
13090 |
11019 |
27000 |
363180.98500000 |
7336718.76400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001166 |
Korkean (244 m) Nivavaaran ja sen itäpuoleisen Oesälaikan vaaran (n. 90 m) välille on lajittunut laaja hiekka-alue.alle 80 m korkeuteen. Se on laajalti hiekanoton tuhoama. Vaarojen väliin muodostuu etelämpänä soistunut suojaisa muinaislahti, Jouttijänkä. Jängän pohjoispohjukasta nousevalla etelään laskevalla terassilla havaittiin vuoden 1993 inventoinnissa äestysurissa muutamia kvartsi-iskoksia. Muuta esihistorialliseen asuinpaikkaan viitaavia merkkejä ei havaittu, eikä muutamin kohdin aluetta koeluonteisesti kairattiessa todettu likamaata. Kvartsilöydöt sekä oivallinen sijainti viittaavaat kuitenkin ehkä osin hiekanoton tuhoamaan kivikautiseen asuinpaikkaan, minkä arvioitiin 70 m muinaisrannan mukaan ajoittuvan noin 3400-3200 eaa.
Vuonna 2013 paikalla käytäessä alue oli varsin tiheää taimikkoa, lähinnä männikköä. |
| metsakeskus.1000001168 |
851 |
Matotieva |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
390962.78300000 |
7350044.48100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001168 |
Kivilatomukset sijaitsevat Sorvasjärven luoteispuolella, 1 km Sorvasojan suulta luoteeseen, Tervolasta Pakisvaaraan kulkevan maantien länsipuolella rakka-alueella, n. 90 m tiestä. Rakan pohjoispäässä on soikea 3,2x2m ja 35 cm korkea latomus kehämäisen vallin pohjoisosassa. Latomuksen pohjois-ja eteläpuolella on havaittavissa kvartsia kivien välissä ja alla.
Rakan eteläpäässä on neljä latomusta, halkaisijaltaan 1,5 - 2,2 m, joiden koillispuolella havaittiin rakan kivien välissä ja alla kvartsin palasia. Kahdessa latomuksessa on kuoppa. |
| metsakeskus.1000001170 |
890 |
Leaksagoadejohka 5 |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
481214.00000000 |
7721715.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001170 |
Gamajokeen etelästä laskevan Leaksagoadejohkan itärannalla, korkealla törmällä, n. 50 m joesta on yksinäinen hyväkuntoinen permukkaliesi. Tulisija on suorakaiteen muotoinen 75 cm pitkä ja 70 cn leveä. Eteisalue on 1,3 m pitkä.
Kohde tarkastettiin 2011 inventoinnissa, Tulisijan keskelle tehdystä koepistosta löydettiin iilensekaista maata ja palaneiden luiden kappaleita. |
| metsakeskus.1000001171 |
890 |
Buordnavárri 1 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
482205.00000000 |
7721221.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001171 |
Guivin autiotuvalta Fiellogeadgge-joelle ja Kevolle johtavan polun lähettyviltä, 10 m polusta lounaaseen, Buordnavárrin koilliselta alarinteeltä löytyi yksittäinen purnu. Rinteessä on erillisiä pieniä rakkakivikoita, joista yhdessä purnu sijaitsee. Purnun pituus on 50 cm, leveys 50 cm ja syvyys 30 cm.
2011 inventoinnissa Valtosen raportissaan ilmoittamalta alueelta ei löydetty purnua. Sen sijaan retkeilyreitin länsipuolella, pienialaisen rakkakivikon koillislaidalla, kohteen aiemmin ilmoitetusta sijainnista noin 350 metriä pohjoisluoteeseen, havaittiin kookas purnu. Se on rakennettu raivaamaila rakkakivikkoon tasanne, jonka ympärille on kasattu kivivalli. Purnun sisätila on pyöreä, halkaisijaltaan kaksimetrinen ja syvyydeltään noin 0,4 metriä. Purnun pohjalla kasvaa variksenmarjaa, jäkäliä ja sammalia sekä yksittäisiä heinäkasveja. Sisätilaa ympäröivä noin metrin levyinen valli koostuu kivistä, joiden halkaisija vaihtelee välillä 25 cm- 50 cm.
Mahdollisesti kyseessä ei ole Valtosen löytämä purnu vaan kokonaan uusi kohde. |
| metsakeskus.1000001173 |
890 |
Buordnavárri 2 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
482313.00000000 |
7720436.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001173 |
Kohteen on löytänyt Taarna Valtonen alueella suorittamansa inventoinnin yhteydessä vuonna 2000. Vuoden 2011 tarkastuksessa purnu paikallistettiin noin 370 metriä kohteesta aiemmin ilmoitetusta koordinaattipisteestä pohjoiskoilliseen.
Kohde on yksittäinen purnu, joka on kaivettu pienialaiseen rakkakivikkoon. Purnu on muodoltaan pyöreä ja olemukseltaan kuoppamainen. Purnun sisätilan halkaisija on noin 140 cm ja syvyys noin 55 cm. Sisätilaa ympäröi noin metrin levyinen ja 30 cm korkuinen kivivalli, jonka useimpien kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 30 cm - 40 cm. |
| metsakeskus.1000001175 |
890 |
Buordnavárri 3 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
481784.56700000 |
7720116.85500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001175 |
Buordnavárrin eteläiseltä ylärinteeltä, pienialaisesta rakkakivikosta löytyi kaksi purnua. Rakkakivikko on melko pienikivistä. Purnu 1 sijaitsee rakkakivikon laidalla. Pituus on 115 cm, leveys 70 cm ja syvyys 40 cm. Purnu 2 sijaitsee saman kivikon toisessa reunassa. Pituus on 60 cm, leveys 55 cm ja syvyys 40 cm.
Vuonna 2011 suoritetussa tarkastuksessa kohdetta ei onnistuttu paikallistamaan. Kohdetta tarkastettaessa todettiin, että kohteesta ilmoitetun koordinaattipisteen ympäristössä ei ole rakkakivikkoa ainakaan sadan metrin säteellä. |
| metsakeskus.1000001176 |
890 |
Buordnajeaggi 1 |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27000 |
483570.00000000 |
7719811.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001176 |
Guivin autiotuvalta Fiellogeadgge-joelle ja Kevojoelle johtavan retkeilyreitin lepopaikan pohjoispuolella, Buordnajeaggin rannalla on suuri yksinäinen kotasija. Paikka on juuri puurajan alapuolella. Muutaman kymmenen metrin päässä alkaa suo. Kotasija on pyöreähkö, kahdeksankulmainen, ilmeisesti suuren korvakkokodan jäännös. Halkaisija on n. 6 - 7 m. Paikoin on havaittavissa jäänteitä seinän pystyistä puurakenteista.
Inventointi 2011: Vuonna 2000 havaituista seinien pystyistä puurakenteista ei enää havaittu. Kodanpohjan keskellä olevaan suorakaiteen muoisen liesilatomuksen keskelle tehtiin koepisto, josta todettiin noin kahden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alta senttimetrin paksuinen hiilikerros, jonka alla on useiden senttimetrien paksuinen kerros tuhkaa ja tuhkan seassa palaneiden luiden kappaleita. Löytöjä lapioopistosta ei kerätty talteen. |
| metsakeskus.1000001178 |
890 |
Buortnajeaggi 2 |
10002 |
12016 |
13168 |
11006 |
27000 |
483973.68700000 |
7719157.24500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001178 |
Guivin autiotuvalta Fiellogeadgge-joelle ja Kevojoelle johtava retkeilyreitti kulkee vanhan erotuspaikan halki, Buortnajeaggin yläpuolisella rinteellä lännessä. Paikka on juuri puurajan yläpuolella. Erotuspaikalla on pyöreä pääaitaus, johon johtaa kaareutuva yksittäinen johdinaita pohjoisesta. Pääaiatuksen halkaisija on 70 - 80 m. Pääaidasta n. 100 m länteen päin on erillinen halkaisijaltaan n. 10-metrinen pyöreä aitaus. Kasvillisuus on aidan sisäpuolella rehevää ja ulkopuolella karua. |
| metsakeskus.1000001180 |
890 |
Gamajohka eteläinen 7 |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
480194.00000000 |
7722247.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001180 |
Gamajohkan etelärannalta, 50 m jokirannasta kaakkoon löytyi yksittäinen kehäliesi. Liesi on pyöreähkö ja kasvillisuuden peittämä. Sen halkaisija on 70 cm. Paikalla on myös muita mahdollisia kehäkiviä.
Inventointi 2011: Kohde on pyöreähkö kehäliesi, joka sijaitsee noin viisitoista metriä etelään Gamajohkan eteläisemmän uoman etelärannasta, noin kaksi metriä joen pintaa korkeammalla. Tulisijan halkaisija on noin 70 cm, ja kivikehä on ladattu yhdeksästä kivestä, joiden halkaisija vaihtelee välillä 15 cm - 20 cm. Kivien yläpinnat ovat muutamia senttimetrejä koholla ympäröivään maanpintaan nähden. Tulisija on täysin umpeenkasvanut ja kivien yläpinnat ovat kauttaaltaan jäkälöityneet. Tulisijan keskelle tehtiin lapionpisto, josta todettiin noin kahden senttimetrin paksuisen pintaturpeen alta noin yhden senttimetrin paksuinen nokijuova, jonka alla oli rikastumiskerros. Kehäliesi ei vaikuta kovin iäkkäältä, mistä kertoo erityisesti se, että kivikehän keskelle tehdystä lapionpistosta ei tavattu lainkaan huuhtoutumiskerrosta. |
| metsakeskus.1000001181 |
890 |
Sirddaluoppal |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
492302.30600000 |
7746346.31900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001181 |
Goahppelávžejávrin eteläpuolella, Sirddaávžin itäpuolella olevalta pyyntikuoppa-, purnu- ja tulisijakohteelta tunnetaan 70 pyyntikuoppaa, 8 kehäliettä, kvartsiasuinpaikka ja purnu/kivikkoon tehty pyyntikuoppa. Eteläisimmistä kuopista on vain reilut 300 m kohteeseen Sirddaávži (1999 kertomus), josta tunnetaan lisäksi 9 pyyntikuoppaa. Pyyntikuoppaketju on pohjois-eteläsuuntainen. Lisäksi lammen rannalta, pyyntikuoppaketjun tuntumasta, on löytynyt kvartsinen bipolaariytimen puolikas, iskoksia ja retusoidun kvartsiesineen katkelma.
Eteläisimmät kuopat muodostavat rivistön, joka paikoitellen on kaksinkertainen. Kuoppia on paikoin vierivieressä, paikoin harvemmassa maastosta riippuen. Kuopat ovat useimmiten soikeita tai soikeanpyöreitä ja suuria. Soikeiden kuoppien pituusakseli voi olla joko kuopparivin suuntainen tai siihen nähden poikittainen. Huolimatta maaperän hiekkaisuudesta, monet kuopista ovat säilyneet huomattavan syvinä. Osa kuopista on pienempiä ja muutamat niin matalia, ettei voi olla varma siitä, onko niitä käytetty lainkaan pyyntikuoppina tai onko alueella eri-ikäisiä kuoppia.
|
| metsakeskus.1000001181 |
890 |
Sirddaluoppal |
10002 |
12001 |
13200 |
11004 |
27000 |
492302.30600000 |
7746346.31900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001181 |
Goahppelávžejávrin eteläpuolella, Sirddaávžin itäpuolella olevalta pyyntikuoppa-, purnu- ja tulisijakohteelta tunnetaan 70 pyyntikuoppaa, 8 kehäliettä, kvartsiasuinpaikka ja purnu/kivikkoon tehty pyyntikuoppa. Eteläisimmistä kuopista on vain reilut 300 m kohteeseen Sirddaávži (1999 kertomus), josta tunnetaan lisäksi 9 pyyntikuoppaa. Pyyntikuoppaketju on pohjois-eteläsuuntainen. Lisäksi lammen rannalta, pyyntikuoppaketjun tuntumasta, on löytynyt kvartsinen bipolaariytimen puolikas, iskoksia ja retusoidun kvartsiesineen katkelma.
Eteläisimmät kuopat muodostavat rivistön, joka paikoitellen on kaksinkertainen. Kuoppia on paikoin vierivieressä, paikoin harvemmassa maastosta riippuen. Kuopat ovat useimmiten soikeita tai soikeanpyöreitä ja suuria. Soikeiden kuoppien pituusakseli voi olla joko kuopparivin suuntainen tai siihen nähden poikittainen. Huolimatta maaperän hiekkaisuudesta, monet kuopista ovat säilyneet huomattavan syvinä. Osa kuopista on pienempiä ja muutamat niin matalia, ettei voi olla varma siitä, onko niitä käytetty lainkaan pyyntikuoppina tai onko alueella eri-ikäisiä kuoppia.
|
| metsakeskus.1000001181 |
890 |
Sirddaluoppal |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
492302.30600000 |
7746346.31900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001181 |
Goahppelávžejávrin eteläpuolella, Sirddaávžin itäpuolella olevalta pyyntikuoppa-, purnu- ja tulisijakohteelta tunnetaan 70 pyyntikuoppaa, 8 kehäliettä, kvartsiasuinpaikka ja purnu/kivikkoon tehty pyyntikuoppa. Eteläisimmistä kuopista on vain reilut 300 m kohteeseen Sirddaávži (1999 kertomus), josta tunnetaan lisäksi 9 pyyntikuoppaa. Pyyntikuoppaketju on pohjois-eteläsuuntainen. Lisäksi lammen rannalta, pyyntikuoppaketjun tuntumasta, on löytynyt kvartsinen bipolaariytimen puolikas, iskoksia ja retusoidun kvartsiesineen katkelma.
Eteläisimmät kuopat muodostavat rivistön, joka paikoitellen on kaksinkertainen. Kuoppia on paikoin vierivieressä, paikoin harvemmassa maastosta riippuen. Kuopat ovat useimmiten soikeita tai soikeanpyöreitä ja suuria. Soikeiden kuoppien pituusakseli voi olla joko kuopparivin suuntainen tai siihen nähden poikittainen. Huolimatta maaperän hiekkaisuudesta, monet kuopista ovat säilyneet huomattavan syvinä. Osa kuopista on pienempiä ja muutamat niin matalia, ettei voi olla varma siitä, onko niitä käytetty lainkaan pyyntikuoppina tai onko alueella eri-ikäisiä kuoppia.
|
| metsakeskus.1000001182 |
851 |
Kotavaara |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
367360.00000000 |
7339029.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001182 |
Röykkiö sijaitsee Kotavaaran korkeimmalla kohdalla, 50 x10 m levyisessä luode-kaakko -suuntaisessa kivikossa, n. 2,7 km Mustajärveltä koilliseen, metsäautotien päästä 150 m etelään. Röykkiö on halkaisijaltaan 6 x 4 m, korkeus 0,4 m. Rakenteen pidemmät sivut ovat luode-kaakko -suuntaisia, eli rinnettä vastaan. Selkeitä rakenteellsiia yksityiskohtia ei ole havaittavissa, eikä rakenteen rajaaminen luonnonkivikosta ole aivan yksiselitteistä. |
| metsakeskus.1000001182 |
851 |
Kotavaara |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
367360.00000000 |
7339029.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001182 |
Röykkiö sijaitsee Kotavaaran korkeimmalla kohdalla, 50 x10 m levyisessä luode-kaakko -suuntaisessa kivikossa, n. 2,7 km Mustajärveltä koilliseen, metsäautotien päästä 150 m etelään. Röykkiö on halkaisijaltaan 6 x 4 m, korkeus 0,4 m. Rakenteen pidemmät sivut ovat luode-kaakko -suuntaisia, eli rinnettä vastaan. Selkeitä rakenteellsiia yksityiskohtia ei ole havaittavissa, eikä rakenteen rajaaminen luonnonkivikosta ole aivan yksiselitteistä. |
| metsakeskus.1000001183 |
851 |
Kankaanpää |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
379546.48700000 |
7308079.32100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001183 |
Kohde sijaitsee 1 km kaakkoon Liakan ja Ruottalan väliseltä maantieltä kaakkoon, Ahvenjärven eteläpuolella, n. 1,9 km Ahvenjoen lasku-uomasta etelään, joen länsipuolella, 2 km pitkän pohjois-etelä -suuntaisen Kankaanpään harjun keskiosassa, kuivahkolla mäntyvaltaisella kankaalla. Soramontusta n 50 m kaakkoon metsäautotiellä on havaittavissa kvartsi- ja kvartsiitti-iskoksia. Noin 30 länteen löytöpaikasta on kivilatomus, halkaisijaltaan 3x3,5 m, jonka keskellä on kuoppa.
Vuoden 2013 tarkastuksessa aiemmin rajatulla alueella ei havaittu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. Pohjoisempana, korkeammalla sijaitsevan sorakuopan itäpuolella tieuralla todettiin pari kvartsia kohdassa, jossa tie kulkee melko jyrkän rinteen suuntaisesti, kuopan itäreunasta runsas 20 m itään. Kuopan reunassa on myös ilmeisesti sorakuopan kaivusssa syntyneitä kivikasoja. |
| metsakeskus.1000001183 |
851 |
Kankaanpää |
10002 |
12004 |
13049 |
11040 |
27000 |
379546.48700000 |
7308079.32100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001183 |
Kohde sijaitsee 1 km kaakkoon Liakan ja Ruottalan väliseltä maantieltä kaakkoon, Ahvenjärven eteläpuolella, n. 1,9 km Ahvenjoen lasku-uomasta etelään, joen länsipuolella, 2 km pitkän pohjois-etelä -suuntaisen Kankaanpään harjun keskiosassa, kuivahkolla mäntyvaltaisella kankaalla. Soramontusta n 50 m kaakkoon metsäautotiellä on havaittavissa kvartsi- ja kvartsiitti-iskoksia. Noin 30 länteen löytöpaikasta on kivilatomus, halkaisijaltaan 3x3,5 m, jonka keskellä on kuoppa.
Vuoden 2013 tarkastuksessa aiemmin rajatulla alueella ei havaittu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. Pohjoisempana, korkeammalla sijaitsevan sorakuopan itäpuolella tieuralla todettiin pari kvartsia kohdassa, jossa tie kulkee melko jyrkän rinteen suuntaisesti, kuopan itäreunasta runsas 20 m itään. Kuopan reunassa on myös ilmeisesti sorakuopan kaivusssa syntyneitä kivikasoja. |
| metsakeskus.1000001184 |
890 |
Erttetvárjogajeaggi |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
489311.51400000 |
7745246.75700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001184 |
Erttetvárri-tunturin koillispuolella, Erttetvárjohka-joen pohjoisrannalla, pienellä soiden ympäröimällä kukkulalla sijaitsee pieni tupasija. Paikalla on ollut hirsirakennus, joka on mahdollisesti purettu ja siirretty muualle. Tupasija on neliönmuotoinen, kooltaan 2,5 x 2,5 m. Nurkat ovat etelä-pohjoissuuntaiset ja nurkkakivet ovat näkyvissä paikoillaan maassa. |
| metsakeskus.1000001186 |
890 |
Gállovárri 1 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
474807.35300000 |
7737269.95300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001186 |
Gállovárrin kaakkoisen lakiharjanteen itäpuolella sijaitsevasta pienialaisesta rakkakivikosta löytyi purnu. Purnu on rakennettu rakkaan kaivettuun kuopanteeseen, joka on rajattu neliömäisesti suurilla kivillä. Purnu on 100 cm pitkä ja 60 cn leveä. Syvyys on 40 - 50 cm. Samassa kivikossa on pienoinen ilmeisesti tunturit yilttävää kulkureittiä merkkaava urra eli kivistä ladottu patsas. |
| metsakeskus.1000001187 |
890 |
Gállovárri 2 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
474517.47200000 |
7737649.79700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001187 |
Gállovárrin kaakkoisen lakiharjanteen länsipuolella sijaitsevasta hyvin pienialaisesta rakkakivikosta löytyi pieni purnu. Purnu on rakennettu rakkaan rajaamalla neliömäinen tila keskikokoisilla kivillä. Se on 70 cm pitkä ja 50 cm leveä. Syvyys on 30 cm. |
| metsakeskus.1000001188 |
890 |
Gállovárri 3 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
473637.82800000 |
7737949.67400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001188 |
Gállovárrin läntisellä lakiharjanteella sijaitsevasta pienialaisesta rakkakivikosta löytyi purnu. Nelikulmainen purnu on rakennettu pienikivisen rakan päälle rajaamalla tila suurilla kivillä. Se on 115 cm pitkä ja 50 cm leveä. Syvyys on 30 cm. Samassa kivikossa on kaksi suurta kiveä ja pienehkö, sortunut urra eli kivistä ladottu patsas. |
| metsakeskus.1000001189 |
851 |
Aapajärvi Länsipää |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
370548.03900000 |
7331534.87000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001189 |
Useita kiviröykkiöitä, rakkakuoppia ja pyyntikuoppia sisältävä muinaisjäännösryhmä sijaitsee Aapajärven Länsipäässä, koulurakennuksen eteläpuolella sijaitsevalla kuivahkolla mäntyvaltaisella moreenimäellä.
Kohteeseen kuuluvat rakkakuopat ja röykkiöt sijaitsevat rakkakivikossa, ja alueella olevat pyyntikuopat kahdessa eri rykelmässä rakkakivikon itäpuolella sorakuoppien välisellä alueella.
Kohteet on luetteloitu rekisterin erilliskohteet välilehdelle. |
| metsakeskus.1000001189 |
851 |
Aapajärvi Länsipää |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
370548.03900000 |
7331534.87000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001189 |
Useita kiviröykkiöitä, rakkakuoppia ja pyyntikuoppia sisältävä muinaisjäännösryhmä sijaitsee Aapajärven Länsipäässä, koulurakennuksen eteläpuolella sijaitsevalla kuivahkolla mäntyvaltaisella moreenimäellä.
Kohteeseen kuuluvat rakkakuopat ja röykkiöt sijaitsevat rakkakivikossa, ja alueella olevat pyyntikuopat kahdessa eri rykelmässä rakkakivikon itäpuolella sorakuoppien välisellä alueella.
Kohteet on luetteloitu rekisterin erilliskohteet välilehdelle. |
| metsakeskus.1000001189 |
851 |
Aapajärvi Länsipää |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
370548.03900000 |
7331534.87000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001189 |
Useita kiviröykkiöitä, rakkakuoppia ja pyyntikuoppia sisältävä muinaisjäännösryhmä sijaitsee Aapajärven Länsipäässä, koulurakennuksen eteläpuolella sijaitsevalla kuivahkolla mäntyvaltaisella moreenimäellä.
Kohteeseen kuuluvat rakkakuopat ja röykkiöt sijaitsevat rakkakivikossa, ja alueella olevat pyyntikuopat kahdessa eri rykelmässä rakkakivikon itäpuolella sorakuoppien välisellä alueella.
Kohteet on luetteloitu rekisterin erilliskohteet välilehdelle. |
| metsakeskus.1000001190 |
890 |
Gállovárri 4 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
473447.90300000 |
7738049.63600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001190 |
Gállovárrin läntisellä lakiharjanteelle sijaitsevasta pienialaisesta rakkakivikosta löytyi purnu. Vaatimaton purnu on rakennettu rajaamalla pieni syvänne muutamalla suurella kivellä. Se on 70 cm pitkä ja 30 cm leveä. Syvyys on 25 cm. |
| metsakeskus.1000001191 |
890 |
Gállovárri 5 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
473577.85100000 |
7738119.60400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001191 |
Gállovárrin läntisellä lakiharjanteella sijaitsevista vierekkäisistä, pienehköistä rakkakivikoista löytyi kolme purnua. Eteläisimmällä rakalla on yksi, osin sortunut, suorakaiteenmuotoinen purnu 1. Purnu 1 on 80 cm pitkä, 60 cm leveä ja 35 cm syvä. 11 metriä koilliseen purnusta 1, pohjoisemmassa rakassa on purnu 2. Se on 60 cm pitkä, 50 cm leveä ja 40 cm syvä. Samassa kivikossa, mutta neljä metriä pohjoiseen purnusta 2 on purnu 3. Se on 80 cm pitkä, 60 cm leveä ja 45 cn syvä. |
| metsakeskus.1000001192 |
890 |
Gállovárri 6 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
473537.86400000 |
7738029.64000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001192 |
Gállovárrin läntisellä lakiharjanteella sijaitsevasta pienialaisesta rakkakivikosta löytyi suuri purnu. Purnu on rakennettu pienikiviseen, voimakkaasti kaltevassa rinteessä olevaan rakkaan. Ensin on kaivettu kivikkoon kuoppa, joka on sitten rajattu alarinteen puolelta pengermämäisellä seinällä. Purnu on muodoltaan suorakaiteinen. Purnu on 120 cm pitkä, ja 100 cm leveä. Syvyys on 80 cm. |
| metsakeskus.1000001193 |
890 |
Gállovárri 7 |
10002 |
12016 |
13173 |
11004 |
27000 |
473347.93900000 |
7738109.61600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001193 |
Gállovárrin lounaisen sivulaen lakitasanteelta löytyi erittäin runsaslöytöinen kvartsikohde. Maaperä on harvakseltaan kivistä. Ydinalue on 10 x 10 metriä laaja ja sieltä löytyi paljon bipolaaritekniikalla iskettyjä iskoksia ja ytimiä. |
| metsakeskus.1000001194 |
851 |
Aapajärvi Länsipää Seppänen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
370782.94500000 |
7331389.92600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001194 |
Taltanteelmän löytöpaikka sijaitsee maantien ja Aapajärven välisellä alueella Seppäsen tilan pihamaalla. Talon emäntä löysi taltanteelmän kukkapenkkiä kaivaessaan. Emäntä on löytänyt myös kvartsinpalasia ja iskoksia pihapiiristä. Noin 400 m löytöpaikasta eteläkaakkoon perunapellosta on myös löydetty hiottu kivikirves, joka on sittemmin joutunut hukkaan. |
| metsakeskus.1000001196 |
890 |
Marascopma |
10002 |
12004 |
13050 |
11004 |
27000 |
475766.97100000 |
7737809.73000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001196 |
Gállovárrin ja Marascopman välisen laen kaakkoisrinteeltä, pienen purouomalaakson reunamalta löytyi kaksi vierekkäistä purnua. Suuri purnu on pyöreänsoikea vallimaisen kehän ympäröimä kuoppa, jonka yksi reuna on hieman sortunnut. Se on 120 cm pitkä ja 70 cm leveä. Syvyys on 60 cm. Samassa kivikossa, suuren purnun kyljessä kiinni, sen itäpuolella on pieni purnu, ikäänkuin lisäke. Pienu purnu on 60 cm pitkä, 55 cm leveä ja 40 cm syvä. |
| metsakeskus.1000001197 |
851 |
Viitajärvenlehto 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
386461.69600000 |
7309973.57200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001197 |
Pyyntikuopat sijaitsevat n. 3 km kaakkoon Kalkkimaan avolouhoksesta soiden ympäröimällä moreenimäellä. Mäen pohjoiskärjen kaakkoispuolella hiekkaisella terassilla on yli 20 kuoppaa.
Inventoinnissa 2024 kohde tarkastettiin ja havaittiin olevan ennallaan sekä aluerajauksen sopiva. Eteläraja sijaitsee noin 200 metriä inventoidun voimajohtolinjan keskikohdasta. |
| metsakeskus.1000001198 |
851 |
Nosanmaa |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
379158.61500000 |
7316705.84800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001198 |
Rakkakuopat sijaitsevat 4,2 km eteläkaakkoon Kantojärvestä, pohjois-eteläsuuntaisen Nosanmaa -nimisen moreenimäen pohjoisrintessä, 500x50 m laajuisella rakka-alueella. |
| metsakeskus.1000001199 |
851 |
Vakuli |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
380078.24200000 |
7318343.19700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001199 |
Vakuli sijaitsee Tornion kirkolta 16 km koilliseen ja Liakasta Lautamaan kautta Könölään vievästä tiestä 3 km pohjoiseen. Vakuli on pohjois-etelä-suuntainen moreenimäki, jonka pohjoisrinne on sora-/hiekka-aluetta. Vakulin eteläisten osien ympärillä on avosuoalue, Vakulinjänkkä.
Vakulin korkein kohta on hieman yli 50 m meren pinnasta. Korkeimman kohdan pohjoispäässä on pohjois-etelä-suuntainen 200 m pitkä ja 50 m leveä rakka-alue.
Alueella on kahdeksan halkaisijaltaan 1,0–3,8 m kokoista ja 30–70 cm syvää kuoppajäännöstä, jotka on tulkittu asuinpaikkakuopiksi ja suurimmat mahdollisiksi asuinkuopiksi. |
| metsakeskus.1000001200 |
851 |
Pesämaa |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
386987.45900000 |
7322386.58600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001200 |
Kivilatomukset ja rakkakuopat sijaitsevat 3 km Korpijärvestä eteläkaakkoon Pesämaa -nimisellä moreenimäellä. Pesämaan korkeimmalla kohdalla on rakka-alue, jossa on kuoppia ja latomuksia.
2024: Hajun huippu on rakkakivikkoinen. Rakka sijoittuu enemmän Pesämaan huipun lounaispuolelle. Korkein kohta kasvaa kohtalaisen nuorta puuta ja siksi myös hieman vaikeakulkuinen. Tarkastuksessa löydettiin neljä rakkakuoppaa, mutta ei latomuksia. Yhdellä rakkakuopalla oli vallimainen kehä kivistä ladottuna. Kohde oli muodoltaan hieman kraaterimainen. |
| metsakeskus.1000001201 |
851 |
Kivimaa |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
385514.03900000 |
7326930.75600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001201 |
Rakkakuoppa-alue sijaitsee 1 km Korpijärvestä luoteeseen, Kivimaa -nimisellä moreenimäellä. Vuoden 1993 inventoinnissa todettiin tuolloin hakattuna olleen metsäpalstan reunasta 7 m etelään, korkeimmalla harjanteella 4 kuoppaa sammaleen peittämässä kivikossa. Kuopat sijaitsevat korkeimman harjanteen länsipuolella, välittömästi harjanteen tyvessä. Kahden suorakaiteen muotoisen kuopan ohella on myös neliön sekä kolmion muotoiset kuopat. Suurimman, neliömäisen kuopan ympärillä on vajaan metrin levyinen matala valli. Kuopan halkaisija on 3,5 m ja vallisen kanssa 4,5 m. Kuopat ovat 50 cm syviä.
Kuopista 60 m kaakkoon on halkaisijaltaan 2x1,6 m ja 1 m syvä kuoppa. Kuopan pohjoispuolella on valli.
Kuopat tulkittiin asuinpaikkakuopiksi, jotka voivat liittyä merenranta-vaiheen asutukseen. Niiden ajoittamiseksi voidaan käyttää 52,5-50 m rannan korkeuksia, jolloin ne ajoittuisivat kolmannen vuosituhannen lopulle eaa.
2010-luvun alun peruskartassa alue on merkitty avohakatuksi ja kesäkuun 2016 tarkastuksessa kohde todettu pahoin (osin tunnistamattomaksi) vaurioituneeksi. Aiemmin todettujen rakkakuoppien erottaminen on hankalaa, kun metsäkoneella rakan yli ajettaessa on syntynyt uusia kuoppia, vanhat ovat muokkautuneet epämääräisiksi ja paikan yleisilme on heikentynyt oleellisesti. |
| metsakeskus.1000001202 |
890 |
Bissocuollanvárri |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
476676.60200000 |
7735600.62500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001202 |
Bissocuollanvárrin itäpuolella sijaitsevan pienen kukkulan itälaidalta, hyvin pienestä rakkakivikosta löytyi suuri purnu. Suorakaiteenmuotoinen purnu on rakennettu kaivamalla kivet pois suuren maakiven vierestä moreenia myöten ja latomalla sitten pystyt seinät.
Purnu on 90 senttimetriä pitkä ja 60 - 80 senttimetriä leveä. Syvyyttä sillä on 70 senttimetriä. Purnun reunamilla on muutamia pienehköjä ja yksi todella suuri laakakivi, joita lienee käytetty purnun katteena. |
| metsakeskus.1000001203 |
890 |
Njiljohka 1 |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
478385.92100000 |
7732082.03700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001203 |
Ingga Áitevárrin kohdalla, Njiljohka-joen itärannalla ja saarimaisesti erottuvassa niemekkeessä on kaksi permukkaliettä. Toinen liesi sijaitsee tasaisella niemimäisellä, melko korkealla, tasalakisella harjanteella Njiljoen rannassa. Se on 2,5 m pitkä. Toinen liesi on tasaisella rantatörmällä. Se on samoin 2,5 m pitkä ja siinä on yksi permukka ja kynnyskiveys. Kaksi metriä etelään tästä permukkaliedestä on suuri kehäliesi, joka on halkaisijaltaan metrin ja muodoltaan pyöristynyt nelikulmio. |
| metsakeskus.1000001204 |
890 |
Njiljohka 2 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
478076.04100000 |
7732991.67800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001204 |
Vuopme-Áitevárrin lounaispuolella, Njiljohka-joen itärannalla olevasta pienestä rakkakivikosta löytyi purnu. Purnu sijaitsee seitsemän metriä rannasta, jyrkän törmän juuressa. Purnu on muodoltaan epäsäännöllinen monikulmio. Se on 90 cm pitkä ja 60 - 100 cm leveä. Syvyys on 40 cm. |
| metsakeskus.1000001205 |
890 |
Njiljohka 3 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
477946.09300000 |
7733111.62800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001205 |
Vuopme-Áitevárrin lounaispuolella, Njiljohka-joen itärannalla olevasta pienestä rakkakivikosta löytyi purnu. Purnu sijaitsee 15 metriä rannasta, jyrkän törmän juuressa. Purnu on muodoltaan suorakulmio. Se on 70 - 80 cm pitkä ja 70 cm leveä. Syvyys on 40 cm. |
| metsakeskus.1000001206 |
890 |
Njiljohka 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
477686.20500000 |
7733371.52200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001206 |
Njiljohka-joen pohjoisrannalta, Huihkkanjohkan suun läheltä, sen kaakkoispuolelta löytyi kvartsisia bipolaari-iskoksia. Maaperä on melko kivistä. Löydöt ovat Njiljoen rantatasanteelta, n. 25 metrin päässä rannasta. Kvartsi-iskoksia erottuu n. 4 x 2 metrin kokoisella alueella, jossa maanpinta on rikkoutunut. Näkyvillä oli kymmenkunta iskosta. |
| metsakeskus.1000001207 |
890 |
Roavvecohkka |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
464421.53900000 |
7733061.63000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001207 |
Roavvecohkan pohjoisrinteeltä löytyi pieni purnu. Purnu sijaitsee laajan hajanaisen rakkakivikon alareunassa, pienen kivikukkulan juurella, sen eteläpuolella. Purnu on muodoltaan suorakulmio. Se on 80 cm pitkä ja 60 cm leveä. Syvyys on 50 cm. |
| metsakeskus.1000001208 |
890 |
Stuorrabohki 1 |
10007 |
12001 |
13005 |
11006 |
27000 |
465051.28000000 |
7733901.29500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001208 |
Stuorrabohkin lounaispäässä, Aittijoelle vievän polun lounaispuolella, pienen soistuneen lammen rannan läheisyydessä on pienen turvekodan jäänteet. Kota on ollut Tenon rannassa sijaitsevan Áitejohkan Luhkkárbáiki-talon poikien 1940 - 50 luvulle leikkejään varten rakentama turvekota. |
| metsakeskus.1000001209 |
890 |
Stuorrabohki 2 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
466240.80300000 |
7734121.20900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001209 |
Stuorrabohkin koillispäässä, Urracohkan koillisella alarinteellä on erillinen kukkula, joka on etenkin pohjois- ja länsipuolelta kauttaaltaan rakkakivikon peitossa. Kukkulan pohjoispuolella, kivikon reunassa, on kaksi valtaisaa ja kauempana reunasta yksi hieman pienempi purnu. Purnu 1 sijaitsee rakkakivikon reunassa, kielekkeessä. Se on muodoltaan soikea ja lähinnä kuoppamainen. Purnu 1 on 120 cm pitkä, 130 cm leveä ja 120 cm syvä. Purnu 2 sijaitsee rakkakivikon reunassa, 10 m purnusta 1 länteen. Siinä on kaksi tasoa: laajempi soikea kuoppa ja suppeampi pyöreä kuoppa. Laajimmillaan se on 200 cm pitkä ja 200 cm leveä. Purnu 3 sijaitsee sisempänä kivikkoa, n. kaksi metriä purnusta 2 etelään. Purnu 3 on muodoltaan suorakulmio. Se on 100 cm pitkä, 80 cm leveä ja 50 cm syvä. |
| metsakeskus.1000001210 |
890 |
Báktevárri |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
466330.77400000 |
7732291.94600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001210 |
Báktevárri-tunturin pohjoispuolelta, Mávnnaávzin suulta löytyi suuri purnu. Purnu sijaitsee Báktevárrin pohjoisella alarinteellä, jyrkän törmämäisen kielekkeen alla olevassa rakkakivikossa. Purnu on muodoltaan pyöreä. Sen halkaisija on 120 cm ja syvyys 90 cm. |
| metsakeskus.1000001211 |
890 |
Jeagelveaijohka 1 |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
466470.71900000 |
7730102.82600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001211 |
Giedderohtun itäpuolella, Jeagelveaijohka-joen pohjoisrannalla on yksinäinen permukkaliesi. Liesi sijaitsee tasaisella hiekkapohjaisella kankaalla, 70 m päässä joesta. Se on kokonaisuudessaan kaksi metriä. Permukat ovat 1,2 metriä pitkät. |
| metsakeskus.1000001212 |
890 |
Duottar-Mávdna 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
468679.82900000 |
7729523.05900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001212 |
Duottar-Mávdna-tunturin länsirinteellä olevalla, selvästä erottuvalla, tasalakisella kumpareella sijaitsevat tupasija ja purnu. Tupasija erottuu kumpareen laella. Itse aitta on purettu pois ja siirretty muualle. Purnu sijaitsee aitansijasta kymmenen metriä pohjoiseen. |
| metsakeskus.1000001213 |
890 |
Fanasjávri |
10002 |
12016 |
13000 |
11004 |
27000 |
464861.36000000 |
7730672.59500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001213 |
Fanasjávri-järvestä 400 m lounaaseen, ylängön eteläisimmän laen lounaispuolella, harjanteella on maahan kaivettu kätkö. Maahan on kätketty kahteen erilliseen kuoppaan erikokoisia kvartsi- ja kvartsiittikappaleita. Kuopat ovat 20 x 40 cm kokoisia ja sijaitsevat maassa metrin päässä toisistaan. Kyseessä on ilmeisesti raaka-ainevarasto, sillä työstettyjä kappaleita ei löytynyt. |
| metsakeskus.1000001214 |
890 |
Vetsijärvi 1 Vudneluokta |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
518679.71000000 |
7732921.74900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001214 |
Kohde sijaitsee Vudneluokta-nimisen lahden länsirannalla Vetsijärveen etelästä pistävän kapean niemen itäreunalla lähellä sen kärkeä, n. 1450 m järveen etelästä pistävän niemen länsirannalle peruskartalle merkitystä kämpästä lounaaseen. Löydöt poimittiin rantavedestä pienen hiekkarannan edustalta ja ne ovat veden pyöristämiä. |
| metsakeskus.1000001215 |
890 |
Vetsijärvi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
519438.00000000 |
7732296.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001215 |
Kohde sijaitsee kuivalla harjanteella Vetsijärvelle etelälounaasta johtavalla ajouralla, noin 500 metriä Vudneluoktan pohjukasta itään ja noin 1600 metriä järveen etelästä pistävän niemen länsirannalle merkitystä kämpästä etelälounaaseen. Ajouralta löytyi pieni huolellisesti retusoitu kaarevateräinen kvartsinen kaavin, pienestä kirkkaasta kvartsista tehty ruodollinen nuolenkärki sekä kaksi kvartsi-iskosta. |
| metsakeskus.1000001215 |
890 |
Vetsijärvi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
519438.00000000 |
7732296.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001215 |
Kohde sijaitsee kuivalla harjanteella Vetsijärvelle etelälounaasta johtavalla ajouralla, noin 500 metriä Vudneluoktan pohjukasta itään ja noin 1600 metriä järveen etelästä pistävän niemen länsirannalle merkitystä kämpästä etelälounaaseen. Ajouralta löytyi pieni huolellisesti retusoitu kaarevateräinen kvartsinen kaavin, pienestä kirkkaasta kvartsista tehty ruodollinen nuolenkärki sekä kaksi kvartsi-iskosta. |
| metsakeskus.1000001216 |
890 |
Vetsijärvi 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
519457.00000000 |
7732554.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001216 |
Kohde sijaitsee kuivalla harjanteella Vetsijärvelle etelälounaasta johtavalla ajouralla, n. 400 m Vudeluoktan länsirannasta itään ja n. 1400 m järveen etelästä pistävän niemen länsirannalle peruskartalla merkitystä kämpästä etelälounaaseen ja n. 200 m kohteesta Vetsijärvi 2 pohjoiseen. Rikkoutuneesta maasta ajouralla löytyi kaksi kvartsikaavinta, yksi kaavin tai höylä sekä viisi kvartsi-iskosta. |
| metsakeskus.1000001216 |
890 |
Vetsijärvi 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
519457.00000000 |
7732554.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001216 |
Kohde sijaitsee kuivalla harjanteella Vetsijärvelle etelälounaasta johtavalla ajouralla, n. 400 m Vudeluoktan länsirannasta itään ja n. 1400 m järveen etelästä pistävän niemen länsirannalle peruskartalla merkitystä kämpästä etelälounaaseen ja n. 200 m kohteesta Vetsijärvi 2 pohjoiseen. Rikkoutuneesta maasta ajouralla löytyi kaksi kvartsikaavinta, yksi kaavin tai höylä sekä viisi kvartsi-iskosta. |
| metsakeskus.1000001220 |
890 |
Vetsijärvi 6 |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
519660.00000000 |
7733159.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001220 |
Kohde sijaitsee Vulležat-suvun vanhalla sukualueella, Vetsijärvem kuivalla harjanteella, etelälounaasta johtavalla ajouralla, n. 100 m järven rannasta itään ja n. 800 m niemen länsirannalla sijaitsevasta kämpästä etelään. Rikkoutuneesta maasta ajouralla löytyi viisi kvartsikaavinta, yksi kvartsiydin ja kvartsiraaka-ainekappale sekä kolme kvartsi-iskosta. |
| metsakeskus.1000001220 |
890 |
Vetsijärvi 6 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
519660.00000000 |
7733159.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001220 |
Kohde sijaitsee Vulležat-suvun vanhalla sukualueella, Vetsijärvem kuivalla harjanteella, etelälounaasta johtavalla ajouralla, n. 100 m järven rannasta itään ja n. 800 m niemen länsirannalla sijaitsevasta kämpästä etelään. Rikkoutuneesta maasta ajouralla löytyi viisi kvartsikaavinta, yksi kvartsiydin ja kvartsiraaka-ainekappale sekä kolme kvartsi-iskosta. |
| metsakeskus.1000001221 |
890 |
Vetsijärvi 7 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
519694.00000000 |
7733344.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001221 |
Kohde (aikaisemmin Utsjoki 226 Sujala, kaivausraportissa Sujala a ja b) sijaitsee Vulležat-suvun vanhalla sukualueella, Vetsijärvelle etelälounaasta johtavalla ajouralla, kuivalla harjanteella. Kohde sijaitsee noin 100 metriä järven rannasta itään, noin 550 metriä niemen länsirannan kämpästä etelälounaaseen ja noin 20 m saunamökistä itään.
Vuoden 2002 inventoinnin yhteydessä alueelta löydettiin sertti-, pii- ja kvartsiittiesineitä ja -iskoksia alueen poikki kulkevan ajouran tuntumasta. Ajouralla havaittiin myös palaneita kiviä. Vuoden 2004 koekaivauksen perusteella todettiin, että asuinpaikka koostuu kolmesta ajouran varrella sijaitsevasta löytökeskittymästä. Kaksi pohjoisinta ovat Sujalan mökin kohdalla sijaitseva rikas tuffiserttikeskittymä ja siitä noin 25 metriä etelään sijaitseva heikko kvartsi- ja kvartsiittikeskittymä (alue 1). Kolmas keskittymistä sijaitsee edellisistä 200 metriä etelään ja on rikas tuffiserttikeskittymä (alue 2).
Vuoden 2005 ja 2006 kaivauksilla keskityttiin tutkimaan Sujalan alueella 2 sijaitsevaa asuinpaikkaa. Tutkimusten perusteella voidaan sanoa asuinpaikan olevan pienialainen, sekoittumaton ja luultavasti myös lyhytaikainen.
Asuinpaikan ajoituksessa voidaan nojautua sekä typologisiin että fysikaalisiin menetelmiin. Sujalalle tyypillisten nuolenkärkien lähimmät vastineet esiintyvät pohjoisvenäläisessä Butovon kulttuurissa, joka ajoitetaan preboreaali- ja boreaalikaudelle eli 9000-8000-luvuille BP. Vuoden 2005 kaivauksissa talteen saadusta aineistosta teetettiin kolme 14C-ajoitusta, kaksi luusta ja yksi hiilestä. Hiilinäytteen ajoituksksi saatiin 9265 +/- 65 BP (Hela-1102) ja luunäytteiden 8940 +/- 80 (Hela-1103) ja 8930 +/- 85 (Hela-1104) BP, eli kalibroituna noin 8500 BC (hiili) ja 8100 BC (luut). Ajoitukset olivat tutkimuksen tekoaikana Suomen Lapin vanhimmat. |
| metsakeskus.1000001222 |
890 |
Vetsijärvi 8 |
10002 |
12001 |
13200 |
11006 |
27000 |
519735.00000000 |
7733364.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001222 |
Kohde sijaitsee Vulležat-suvun vanhalla sukualueella, kuivan harjanteen laen ja Vetsijärvelle etelälounaasta kohtavan ajouran itäpuolella, n. 150 m järven rannasta itään ja n. 500 m niemen länsirannan kämpästä etelälounaaseen.
Kohteen länsipuolella harjanteen laen takana alle 100 m:n päässä on Eero Sujalan rakentama saunamökki. Tulisija 1 on pitkänomainen kivilatomus, jonka mitat ovat 60 x 100 cm. Tulisija 2 löytyi edellisestä n. 29 m koilliseen. Se on soikea ja muodostuu pelkästä kivikehästä, jonka koko on 60 x 90 cm. Liedestä lähtee kaksi kivilinjaa eli permikät itään päin. |
| metsakeskus.1000001222 |
890 |
Vetsijärvi 8 |
10002 |
12001 |
13200 |
11004 |
27000 |
519735.00000000 |
7733364.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001222 |
Kohde sijaitsee Vulležat-suvun vanhalla sukualueella, kuivan harjanteen laen ja Vetsijärvelle etelälounaasta kohtavan ajouran itäpuolella, n. 150 m järven rannasta itään ja n. 500 m niemen länsirannan kämpästä etelälounaaseen.
Kohteen länsipuolella harjanteen laen takana alle 100 m:n päässä on Eero Sujalan rakentama saunamökki. Tulisija 1 on pitkänomainen kivilatomus, jonka mitat ovat 60 x 100 cm. Tulisija 2 löytyi edellisestä n. 29 m koilliseen. Se on soikea ja muodostuu pelkästä kivikehästä, jonka koko on 60 x 90 cm. Liedestä lähtee kaksi kivilinjaa eli permikät itään päin. |
| metsakeskus.1000001223 |
890 |
Vetsijärvi 9 |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
519484.00000000 |
7732758.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001223 |
Kohde sijaitsee kuivalla harjanteella Vetsijärvelle etelälounaasta johtavalla ajouralla, n. 350 m järven rannasta itään ja n. 1200 m järveen etelästä pistävän länsirannalle peruskartalla merkitystä kämpästä etelään. Rikkoutuneelta ajouralta löytyi kvartsikaavin, lovettu kvartsiesine, kvartsi-iskoksia ja kvartsiraaka-ainekappale. |
| metsakeskus.1000001224 |
890 |
Vetsijärvi 10 |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
519479.00000000 |
7732680.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001224 |
Kohde sijaitsee kuivalla harjanteella Vetsijärvelle etelälounaasta johtavalla ajouralla, n. 350 m järvestä itään ja n. 1300 m järveen etelästä pistävän niemen länsirannalle peruskartalla merkitystä kämpästä etelään. Rikkoutuneelta ajouralta löytyi kvartsiesine ja -iskoksia. |
| metsakeskus.1000001226 |
890 |
Vetsijärvi 12 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
519432.00000000 |
7732156.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001226 |
Kohde sijaitsee kuivalla harjanteella Vetsijärvelle etelälounaasta johtavalla ajouralla, noin 500 metriä Vudneluoktan pohjukasta itään ja noin 1700 metriä järveen etelästä pistävän niemen länsirannalle peruskartalla merkitystä kämpästä etelälounaaseen. Kohteen Vetsijärvi 11 länsipuolelta ajouran vierestä löytyi yksinäinen peurahauta. Kuopan koko on 2,5 x 2,5 metriä. Reunavalleineen sen läpimitta on 5 metriä. |
| metsakeskus.1000001227 |
400 |
Takamäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
211885.85600000 |
6765189.74900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001227 |
Kohde sijaitsee Soukaisten kylässä, Soukaistentieltä 450 m lounaaseen, kylämäen länsiosassa, Perttelintien pohjoisreunassa. Maasto on lounaaseen pistävää moreeniharjannetta, jossa kasvaa katajikkoa. Paikalta on todettu 1955 mäenharjan suuntaista reunakehällisen röykkiön (6,9 x 4,5 m) kiveystä, joka jatkuu pintaturpeen alla (9,5 x 4,9 m; 1982 inventoinnin mukaan 8 x 4,5 x 0,8 m). Jäännös on hyväkuntoinen. Edellisestä 85 m itäkoilliseen sijaitsee toinen röykkiö (3 x 2,5 m), joka on mahdollisesti viljelyjäännös.
|
| metsakeskus.1000001229 |
890 |
Gálddašjohka 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
536822.37100000 |
7764678.98800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001229 |
Kohde sijaitsee Pulmankijärven länsirannalla Kalddasjoen suun pohjoispuolella n. 400 m Kalddasjoen sillasta luoteeseen 30 - 35 m:n terassin reunalla ja sitä hieman korkeammalla olevilla matalilla tasanteilla.
Kohteessa on havaittu kahdeksan nelikulmaista asumuspainannetta. Alueelta löytyi myös kvartsikeskittymiä, jotka ovat asumuspainanteiden länsipuoliselle rinteelle hieman korkeammille terasseille. Iskosalueen kohdalta polun ja ajouran välistä löytyi myös seitsemän soikeaa, matalaa, heikosti erottuvaa kuopannetta. |
| metsakeskus.1000001229 |
890 |
Gálddašjohka 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11040 |
27000 |
536822.37100000 |
7764678.98800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001229 |
Kohde sijaitsee Pulmankijärven länsirannalla Kalddasjoen suun pohjoispuolella n. 400 m Kalddasjoen sillasta luoteeseen 30 - 35 m:n terassin reunalla ja sitä hieman korkeammalla olevilla matalilla tasanteilla.
Kohteessa on havaittu kahdeksan nelikulmaista asumuspainannetta. Alueelta löytyi myös kvartsikeskittymiä, jotka ovat asumuspainanteiden länsipuoliselle rinteelle hieman korkeammille terasseille. Iskosalueen kohdalta polun ja ajouran välistä löytyi myös seitsemän soikeaa, matalaa, heikosti erottuvaa kuopannetta. |
| metsakeskus.1000001230 |
890 |
Gálddašjohka 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
537352.15800000 |
7764099.23000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001230 |
Kohde sijaitsee Pulmankijärven länsirannalla, Kalddasjoen suun eteläpuolella olevalla 30 - 35 m:n terasilla ja n. 70 m Pulmankijärven rannasta länteen. Terassilla havaittiin kaksi peurahautaa. Haudat ovat soikeita ja sijaitsevat vierekkäin 3 - 4 m:n etäisyydellä toisistaan. Toinen haudoista on aivan terassinreunalla ja toinen siitä länteen |
| metsakeskus.1000001231 |
890 |
Gálddašjohka 4 |
10002 |
12001 |
13199 |
11033 |
27018 |
537002.30200000 |
7763969.28200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001231 |
Kohde sijaitsee Pulmankijärven länsirannalla Kalddasjoen suistoalueen eteläpuolella olevalla 30 - 35 m terassilla n. 200 m Kalddasjoen etelähaarasta etelään. Parinkymmen metrin päässä 30 - 35 m:n terassin pohjoispäästä löytyi jäkälöitynyt ja varpukasvilisuuden osittain peittämä kivilatomus: noin pään kokoisista kivistä tehty suurehko soikea rengas. Latomus on lähellä terassin sisäreunaa. Latomuksen koko on 150 x 90 cm.
Kalddasjohka 4:n kaivaukset toteutettiin 27.–29.8.2008. Kaivauksissa keskityttiin tutkimaan ainoan alueella olleen lieden aluetta ja ympäristöä. Kaivausalueen laajuus oli yhteensä 49 neliömetriä. Löytöinä talteen otettiin ainoastaan 10 kvartsi-iskosta. Yhtään luuta ei löytynyt. Liesi on ajoitettavissa radiohiiliajoituksen perusteella rautakauden lopulle, 1020–1160 AD.
Vuoden 2020 tarkastuksessa kohteen havaittiin sijaitsevan noin 100 m itäkoilliseen aiemmin merkitystä sijainnista. Myös kaivauskertomuksen kartoissa maaston muodot vastaavat tarkastuksessa havaittua sijaintia samoin ilmoitettu etäisyys Pulmankijärveen. |
| metsakeskus.1000001231 |
890 |
Gálddašjohka 4 |
10002 |
12001 |
13199 |
11033 |
27019 |
537002.30200000 |
7763969.28200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001231 |
Kohde sijaitsee Pulmankijärven länsirannalla Kalddasjoen suistoalueen eteläpuolella olevalla 30 - 35 m terassilla n. 200 m Kalddasjoen etelähaarasta etelään. Parinkymmen metrin päässä 30 - 35 m:n terassin pohjoispäästä löytyi jäkälöitynyt ja varpukasvilisuuden osittain peittämä kivilatomus: noin pään kokoisista kivistä tehty suurehko soikea rengas. Latomus on lähellä terassin sisäreunaa. Latomuksen koko on 150 x 90 cm.
Kalddasjohka 4:n kaivaukset toteutettiin 27.–29.8.2008. Kaivauksissa keskityttiin tutkimaan ainoan alueella olleen lieden aluetta ja ympäristöä. Kaivausalueen laajuus oli yhteensä 49 neliömetriä. Löytöinä talteen otettiin ainoastaan 10 kvartsi-iskosta. Yhtään luuta ei löytynyt. Liesi on ajoitettavissa radiohiiliajoituksen perusteella rautakauden lopulle, 1020–1160 AD.
Vuoden 2020 tarkastuksessa kohteen havaittiin sijaitsevan noin 100 m itäkoilliseen aiemmin merkitystä sijainnista. Myös kaivauskertomuksen kartoissa maaston muodot vastaavat tarkastuksessa havaittua sijaintia samoin ilmoitettu etäisyys Pulmankijärveen. |
| metsakeskus.1000001233 |
890 |
Kalddasjohka 6 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
536632.44600000 |
7764529.05400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001233 |
Kohde sijaitsee Pulmankijärven länsirannalla Kalddasjoen suun pohjoispuolella olevan 70 m korkean terassin koillisreunalla ja sinne johtavalla rinteellä, n. 600 m Kalddasjoen sillasta länsiluoteeseen. Pyyntikuoppa sijaitsee maantiestä Vappulan talon kohdalta ylös terassin päälle ja Kalddaslompololle johtavien polun ja ajouran välissä, ajouran eteläpuolella. Se on soikea, 4 x 5 m:n kokoinen ja n. 1,5 m syvä. Tästä kuopasta 70 m koilliseen on toinen hieman pienempi kuoppa. Se on n. 5 m ajouran pohjoispuolella ja kaivettu rinteeseen. |
| metsakeskus.1000001235 |
890 |
Vappula |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
537192.22600000 |
7764728.97000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001235 |
Kohde sijaitsee Pulmankijärven länsirannalla Kalddasjokisuun pohjoispuolisella matalalla terassilla tien ja järven välissä, n. 40 m:n päässä järven rannasta ja n. 280 m Kalddasjoen sillasta pohjoiseen. Tien ja järven välissä matalalla ja kivikkoisella suistoalueella lähellä järven rantaa on kaksi kivilatomusta ja matala kuopanne. Latomuksista läntisempi on pienehkö pyöreä kivien ympäröimä kumpare. N. 28 m tästä kaakkoon on toinen pyöreä maantasainen latomus. Se on kivistä ladottu rengas jonka halkaisija on 60 cm ja siitä lähtee kaksi viistoa kiviriviä eli permikät. Latomuksen ja rannan välissä, n. 30 m ulokkeellisesta tulisijasta pohjoiseen on matala kuopanne. |
| metsakeskus.1000001236 |
890 |
Kalddasjokisuu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
537462.11700000 |
7764439.09100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001236 |
Kohde sijaitsee Pulmankijärven länsirannalla heti Kalddasjoen suun eteläpuolella n. 220 m Kalddasjoen sillasta itään, joen suun eteläpuolella tien ja järven välissä olevalla matalalla kivikkoisella suistoalueella. Pieneltä niemekkeeltä rannan tuntumasta löytyi aluskasvillisuudesta vapaa jäkäläisten kivien peittämä alue, jossa pyöreiden rantakivien välissä oli melko runsaasti kvartsi-iskoksia. Löytöalue on n. 30 m:n päässä järven rannasta ja 3 - 4 m järven pintaa ylempänä. |
| metsakeskus.1000001237 |
531 |
Peltosaareke |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
233257.07400000 |
6808142.60400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001237 |
Alueelta, joka sijaitsee sijaitsee noin 3 km Pori-Helsinki tiestä lounaaseen lähellä Harjavallan rajaa, tunnetaan viisi röykkiötä. Paikka on metsäsaarekkeen kumpare 320 m Lukkalan talosta kaakkoon ja 60 m peltotiestä länteen. Osa röykkiöistä on metsä-äestetty. Tähän rajautuu kunnan rajan eteläpuolella 79010017 Koukonmäki. |
| metsakeskus.1000001240 |
890 |
Leaibejohka mökki |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
540071.07000000 |
7759121.23700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001240 |
Kohde sijaitsee Pulmankijärven eteläpään ja ylemmän Pulmankijoen suun itäpuolisessa tunturirinteessä, Leaibejohkan pohjoispuolella, n. 40 - 45 m:n korkeudessa olevalla terassilla n. 300 m Leaibejohkan suusta koilliseen Terassilla on 1990-luvulla rakennettu kesämökki. Mökin ympäristöstä löytyi kolme peurahautaa. Terassin reunalla n. 16 m mökin lounaiskulmasta länsilounaaseen on laakea n. 2 x 2 m:n laajuinen pyöreähkö painanne, joka näyttää hieman kivikautiselta asumuspainanteelta. Mökin lounaisnurkan pilarin vierestä löytyi yksi kvartsiesine. |
| metsakeskus.1000001242 |
531 |
Kaasanmäen luoteispää |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
233497.00000000 |
6809012.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001242 |
Röykkiöt sijaitsevat Pori-Helsinki tiestä 2 km lounaaseen, Kurkelansuon turvetuontaalueesta 1,5 km etelään ja Koivulan talosta 200 m lounaaseen Kaasanmäen koillisrinteellä mäntytaimikossa.
Röykkiöiden koot vaihtelevat. Pääasiassa ne ovat matalia ja huomaamattomia, mutta jotkut näkyvät selvästi, koska metsäkone on rikkonut maanpintaa niiden kohdalta. Röykkiöiden halkaisijat ovat 3 - 9 m:iin ja korkeudet 0,2 - 1 metriin. Joissakin on maakivi/maakiviä.
Röykkiöt voivat olla hautoja rakenteensa perusteella. |
| metsakeskus.1000001243 |
890 |
TST-asema |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
536742.40500000 |
7764828.93200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001243 |
Kohde sijaitsee Pulmankijärven länsirannalla Kalddasjoen pohjoispuolella n. 350 m Vappulan talosta länteen. Kalddasjoen suun pohjoispuolelta tien ja tunturin välissä olevalta rinteeltä löytyi n. 45 - 50 m:n korkeudelta ruohoa kasvavalta tasanteelta epämääräisiä kaivantoja, jotka saattavat olla toisen maailmansodan aikaisen saksalaisen tuliaseman jäänteitä. Tasanteen järvenpuoleisessa reunassa on konekivääripesäkettä muistuttava kuopanne, josta sortuneen juoksuhaudan näköiset urat kaartuvat takaviistoon kummallekin puolelle. |
| metsakeskus.1000001244 |
531 |
Viita |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
230358.20700000 |
6814290.11900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001244 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Pori-Helsinki tiestä 1,2 km lounaaseen, kuivatusta Leistilänjärvestä noin kilometrin koilliseen, Papintiestä 400 m pohjoiseen ja Hamarin talosta 800 m lounaaseen mäntykankaan etelälaidalla.
Paikka on mäen eteläkärjessä hakkuuaukean ja mäntytaimikon rajalla. Löydöjä, kvartsi-iskoksia (ei ole poimittu talteen) oli noin aarin alalla metsäkoneen tekemissä laikuissa. |
| metsakeskus.1000001245 |
531 |
Kokkoniemenmäki II |
10002 |
12004 |
13000 |
11028 |
27000 |
224400.59000000 |
6815719.51500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001245 |
Röykkiöt sijaitsevat kuivatun Leistilänjärven luoteispuolella, Järvikylän koulusta 200 m luoteeseen mäen pohjoisrinteellä mäntytaimikossa.
Röykkiöt ovat matalia ja kasvillisuuden vuoksi vaikeasti havaittavia. Röykkiöiden halkaisijat ovat 2-3 m ja korkeutta niillä on 0,3-0,6 metriin. Maaperä alueella on hyvin kivistä. |
| metsakeskus.1000001246 |
531 |
Kokkoniemenmäki III |
10002 |
12004 |
13000 |
11028 |
27000 |
224240.65700000 |
6815739.51100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001246 |
Röykkiö sijaitsee kuivatun Leistilänjärven luoteispuolella, Järvikylän koulusta 400 m länsiluoteeseen mäen pohjoisrinteellä sekametsässä.
Röykkiön halkaisija on 3 m ja korkeus 0,5 m. Se on suurimmaksi osaksi sammaleen peitossa, joitakin kiviä on kuitenkin näkyvissä. |
| metsakeskus.1000001248 |
400 |
Raustinmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
212414.64100000 |
6765157.75800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001248 |
Kohde sijaitsee Soukaisissa, Soukaistentien ja Valkontien risteyksestä 70 m kaakkoon.
Maasto on peltojen ympäröimää moreenikalliomäkeä. Paikalta on 1955 inventoinnissa todettu kaksi epämääräistä röykkiötä (4 x 2,4x 0,5 m ja 4,5 x 4,5 x 0,5 m). Raustinmäen tai sen itäpuoleisen kumpareen on kerrottu olevan muinainen sotilaiden hautausmaa. Paikalta 80 m länsilounaaseen Soukaistentien länsipuolelta olevasta Sunilan pellosta koekaivauksissa todettu rautakautisen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä (mjreki 1000004873). |
| metsakeskus.1000001249 |
400 |
Miilunpohjanmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
216084.15200000 |
6768468.45400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001249 |
Kohde sijaitsee Valkon kylässä, Valkontieltä 200 m kaakkoon ja 50 m lounaaseen Matinmaa -nimisestä peltoalueesta. Maasto on metsäistä, loivasti itään viettävää moreenirinnettä, jossa on hieman ympäristöstään erottuva kumpare. Paikalta on todettu 2002 röykkiö (12 x 12 x 1,5 m). Pyöreähkön ja kuperan röykkiön keskellä kraaterimainren syvennys. Röykkiön ympärillä on matalampia kiveyksiä. |
| metsakeskus.1000001250 |
531 |
Kokkoniemenmäki IV |
10002 |
12004 |
13000 |
11028 |
27000 |
223570.92700000 |
6815819.47400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001250 |
Röykkiöt sijaitsevat kuivatun Leistilänjärven länsipuolella, Järvikylän koulusta 1,1 km länsiluoteeseen ja Mäenpään talosta 80 m koilliseen tien vieressä sen itäpuolellamäntytaimikossa.
Röykkiöiden halkaisijat ovat 3 - 6 m ja korkeus 0,4 - 0,6 m. Kysymyksessä voivat olla pelto/kaskirauniot, koska maaperä paikalla on siihen sopiva ja paikka on loiva länsirinne. Sijantinsa ja muotonsa perusteella ne voivat olla myös hautoja.
Röykkiöistä 700 m itään on kohde 48.
|
| metsakeskus.1000001251 |
531 |
Isosuontausta |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
219002.75300000 |
6817018.96600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001251 |
Kuopat sijaitsevat lähellä Luvian rajaa, Hangassuosta 400 m kaakkoon, metsästysmajan luoteispuolella mäntyä kasvavalla pienellä harjanteella noin 100 m matkalla itä-länsi -suuntaisena jonona, jossa paikoitellen on haaroja. Maaperä paikalla on hiekkaa.
Kuopat ovat kooltaan vaihtelevan kokoisia ja syvyisiä.
|
| metsakeskus.1000001252 |
531 |
Selkäkangas Viikala III |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
235436.15600000 |
6816009.45600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001252 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Kokemäenjoesta 2,1 km koilliseen olevalla metsäalueella, paikallistiestä 100 m itään, kapealla ja matalalla luode-kaakko suuntaisella harjanteella. Paikka on 40-50 m itään Viikala I itäisimmästä röykkiöstä.
Kuopat ovat jonossa harjanteen suuntaisesti 70-80 m matkalla, joissakin kohdin kuopat ovat rinnakkain. |
| metsakeskus.1000001253 |
400 |
Mäki |
10002 |
12016 |
13164 |
11033 |
27015 |
209067.00300000 |
6760861.47300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001253 |
Kohde sijaitsee Salon kylässä, Salontien ja Palttilantien risteyksen pohjoispuolella. Maasto on kivikkoista kallio- ja moreenimäkeä, jota on käytetty pääasiassa laitumena. Laitumen koillispuolelta, Mäen talosta etelään on maantien varresta 1955 inventoinnissa todettu kivilatomus (3,5 x 2 x 0,5 m). Laitumelta on kartoitettu 1992 viljelyjäännöksiä, jolloin alueella on havaittu kivirivejä, valleja, terassimaisia muotoja, ojanteita ja auranjälkiä. Eniten jäännöksiä on havaittu laitumen luoteis- ja koillisosissa. Valtaosa on ilmeisesti peräisin historialliselta ajalta, mutta koekuopitusten ja radiohiiliajoitusten perusteella muokkaus on aloitettu jo vanhemmalla rautakaudella ja jatkunut vielä viikinkiajalla. Laitumen itäosasta, Palttilantien länsireunasta on todettu 1994 myös kuppikivi (p = 6766665, i = 3209170), jossa on neljä kuoppaa. Aiemmin todettua latomusta ei ole 1994 inventoinnissa paikallistettu.
Isojakokartassa 1779 - 1785 alueella näkyy kaksi tonttia Kammakko ja Mäki. Useimmat alueella näkyvistä rakenteista kuulunevat näihin tonttihin. |
| metsakeskus.1000001253 |
400 |
Mäki |
10002 |
12016 |
13164 |
11033 |
27019 |
209067.00300000 |
6760861.47300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001253 |
Kohde sijaitsee Salon kylässä, Salontien ja Palttilantien risteyksen pohjoispuolella. Maasto on kivikkoista kallio- ja moreenimäkeä, jota on käytetty pääasiassa laitumena. Laitumen koillispuolelta, Mäen talosta etelään on maantien varresta 1955 inventoinnissa todettu kivilatomus (3,5 x 2 x 0,5 m). Laitumelta on kartoitettu 1992 viljelyjäännöksiä, jolloin alueella on havaittu kivirivejä, valleja, terassimaisia muotoja, ojanteita ja auranjälkiä. Eniten jäännöksiä on havaittu laitumen luoteis- ja koillisosissa. Valtaosa on ilmeisesti peräisin historialliselta ajalta, mutta koekuopitusten ja radiohiiliajoitusten perusteella muokkaus on aloitettu jo vanhemmalla rautakaudella ja jatkunut vielä viikinkiajalla. Laitumen itäosasta, Palttilantien länsireunasta on todettu 1994 myös kuppikivi (p = 6766665, i = 3209170), jossa on neljä kuoppaa. Aiemmin todettua latomusta ei ole 1994 inventoinnissa paikallistettu.
Isojakokartassa 1779 - 1785 alueella näkyy kaksi tonttia Kammakko ja Mäki. Useimmat alueella näkyvistä rakenteista kuulunevat näihin tonttihin. |
| metsakeskus.1000001253 |
400 |
Mäki |
10002 |
12016 |
13164 |
11006 |
27000 |
209067.00300000 |
6760861.47300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001253 |
Kohde sijaitsee Salon kylässä, Salontien ja Palttilantien risteyksen pohjoispuolella. Maasto on kivikkoista kallio- ja moreenimäkeä, jota on käytetty pääasiassa laitumena. Laitumen koillispuolelta, Mäen talosta etelään on maantien varresta 1955 inventoinnissa todettu kivilatomus (3,5 x 2 x 0,5 m). Laitumelta on kartoitettu 1992 viljelyjäännöksiä, jolloin alueella on havaittu kivirivejä, valleja, terassimaisia muotoja, ojanteita ja auranjälkiä. Eniten jäännöksiä on havaittu laitumen luoteis- ja koillisosissa. Valtaosa on ilmeisesti peräisin historialliselta ajalta, mutta koekuopitusten ja radiohiiliajoitusten perusteella muokkaus on aloitettu jo vanhemmalla rautakaudella ja jatkunut vielä viikinkiajalla. Laitumen itäosasta, Palttilantien länsireunasta on todettu 1994 myös kuppikivi (p = 6766665, i = 3209170), jossa on neljä kuoppaa. Aiemmin todettua latomusta ei ole 1994 inventoinnissa paikallistettu.
Isojakokartassa 1779 - 1785 alueella näkyy kaksi tonttia Kammakko ja Mäki. Useimmat alueella näkyvistä rakenteista kuulunevat näihin tonttihin. |
| metsakeskus.1000001253 |
400 |
Mäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27015 |
209067.00300000 |
6760861.47300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001253 |
Kohde sijaitsee Salon kylässä, Salontien ja Palttilantien risteyksen pohjoispuolella. Maasto on kivikkoista kallio- ja moreenimäkeä, jota on käytetty pääasiassa laitumena. Laitumen koillispuolelta, Mäen talosta etelään on maantien varresta 1955 inventoinnissa todettu kivilatomus (3,5 x 2 x 0,5 m). Laitumelta on kartoitettu 1992 viljelyjäännöksiä, jolloin alueella on havaittu kivirivejä, valleja, terassimaisia muotoja, ojanteita ja auranjälkiä. Eniten jäännöksiä on havaittu laitumen luoteis- ja koillisosissa. Valtaosa on ilmeisesti peräisin historialliselta ajalta, mutta koekuopitusten ja radiohiiliajoitusten perusteella muokkaus on aloitettu jo vanhemmalla rautakaudella ja jatkunut vielä viikinkiajalla. Laitumen itäosasta, Palttilantien länsireunasta on todettu 1994 myös kuppikivi (p = 6766665, i = 3209170), jossa on neljä kuoppaa. Aiemmin todettua latomusta ei ole 1994 inventoinnissa paikallistettu.
Isojakokartassa 1779 - 1785 alueella näkyy kaksi tonttia Kammakko ja Mäki. Useimmat alueella näkyvistä rakenteista kuulunevat näihin tonttihin. |
| metsakeskus.1000001253 |
400 |
Mäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27019 |
209067.00300000 |
6760861.47300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001253 |
Kohde sijaitsee Salon kylässä, Salontien ja Palttilantien risteyksen pohjoispuolella. Maasto on kivikkoista kallio- ja moreenimäkeä, jota on käytetty pääasiassa laitumena. Laitumen koillispuolelta, Mäen talosta etelään on maantien varresta 1955 inventoinnissa todettu kivilatomus (3,5 x 2 x 0,5 m). Laitumelta on kartoitettu 1992 viljelyjäännöksiä, jolloin alueella on havaittu kivirivejä, valleja, terassimaisia muotoja, ojanteita ja auranjälkiä. Eniten jäännöksiä on havaittu laitumen luoteis- ja koillisosissa. Valtaosa on ilmeisesti peräisin historialliselta ajalta, mutta koekuopitusten ja radiohiiliajoitusten perusteella muokkaus on aloitettu jo vanhemmalla rautakaudella ja jatkunut vielä viikinkiajalla. Laitumen itäosasta, Palttilantien länsireunasta on todettu 1994 myös kuppikivi (p = 6766665, i = 3209170), jossa on neljä kuoppaa. Aiemmin todettua latomusta ei ole 1994 inventoinnissa paikallistettu.
Isojakokartassa 1779 - 1785 alueella näkyy kaksi tonttia Kammakko ja Mäki. Useimmat alueella näkyvistä rakenteista kuulunevat näihin tonttihin. |
| metsakeskus.1000001253 |
400 |
Mäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11006 |
27000 |
209067.00300000 |
6760861.47300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001253 |
Kohde sijaitsee Salon kylässä, Salontien ja Palttilantien risteyksen pohjoispuolella. Maasto on kivikkoista kallio- ja moreenimäkeä, jota on käytetty pääasiassa laitumena. Laitumen koillispuolelta, Mäen talosta etelään on maantien varresta 1955 inventoinnissa todettu kivilatomus (3,5 x 2 x 0,5 m). Laitumelta on kartoitettu 1992 viljelyjäännöksiä, jolloin alueella on havaittu kivirivejä, valleja, terassimaisia muotoja, ojanteita ja auranjälkiä. Eniten jäännöksiä on havaittu laitumen luoteis- ja koillisosissa. Valtaosa on ilmeisesti peräisin historialliselta ajalta, mutta koekuopitusten ja radiohiiliajoitusten perusteella muokkaus on aloitettu jo vanhemmalla rautakaudella ja jatkunut vielä viikinkiajalla. Laitumen itäosasta, Palttilantien länsireunasta on todettu 1994 myös kuppikivi (p = 6766665, i = 3209170), jossa on neljä kuoppaa. Aiemmin todettua latomusta ei ole 1994 inventoinnissa paikallistettu.
Isojakokartassa 1779 - 1785 alueella näkyy kaksi tonttia Kammakko ja Mäki. Useimmat alueella näkyvistä rakenteista kuulunevat näihin tonttihin. |
| metsakeskus.1000001253 |
400 |
Mäki |
10002 |
12016 |
13181 |
11033 |
27015 |
209067.00300000 |
6760861.47300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001253 |
Kohde sijaitsee Salon kylässä, Salontien ja Palttilantien risteyksen pohjoispuolella. Maasto on kivikkoista kallio- ja moreenimäkeä, jota on käytetty pääasiassa laitumena. Laitumen koillispuolelta, Mäen talosta etelään on maantien varresta 1955 inventoinnissa todettu kivilatomus (3,5 x 2 x 0,5 m). Laitumelta on kartoitettu 1992 viljelyjäännöksiä, jolloin alueella on havaittu kivirivejä, valleja, terassimaisia muotoja, ojanteita ja auranjälkiä. Eniten jäännöksiä on havaittu laitumen luoteis- ja koillisosissa. Valtaosa on ilmeisesti peräisin historialliselta ajalta, mutta koekuopitusten ja radiohiiliajoitusten perusteella muokkaus on aloitettu jo vanhemmalla rautakaudella ja jatkunut vielä viikinkiajalla. Laitumen itäosasta, Palttilantien länsireunasta on todettu 1994 myös kuppikivi (p = 6766665, i = 3209170), jossa on neljä kuoppaa. Aiemmin todettua latomusta ei ole 1994 inventoinnissa paikallistettu.
Isojakokartassa 1779 - 1785 alueella näkyy kaksi tonttia Kammakko ja Mäki. Useimmat alueella näkyvistä rakenteista kuulunevat näihin tonttihin. |
| metsakeskus.1000001253 |
400 |
Mäki |
10002 |
12016 |
13181 |
11033 |
27019 |
209067.00300000 |
6760861.47300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001253 |
Kohde sijaitsee Salon kylässä, Salontien ja Palttilantien risteyksen pohjoispuolella. Maasto on kivikkoista kallio- ja moreenimäkeä, jota on käytetty pääasiassa laitumena. Laitumen koillispuolelta, Mäen talosta etelään on maantien varresta 1955 inventoinnissa todettu kivilatomus (3,5 x 2 x 0,5 m). Laitumelta on kartoitettu 1992 viljelyjäännöksiä, jolloin alueella on havaittu kivirivejä, valleja, terassimaisia muotoja, ojanteita ja auranjälkiä. Eniten jäännöksiä on havaittu laitumen luoteis- ja koillisosissa. Valtaosa on ilmeisesti peräisin historialliselta ajalta, mutta koekuopitusten ja radiohiiliajoitusten perusteella muokkaus on aloitettu jo vanhemmalla rautakaudella ja jatkunut vielä viikinkiajalla. Laitumen itäosasta, Palttilantien länsireunasta on todettu 1994 myös kuppikivi (p = 6766665, i = 3209170), jossa on neljä kuoppaa. Aiemmin todettua latomusta ei ole 1994 inventoinnissa paikallistettu.
Isojakokartassa 1779 - 1785 alueella näkyy kaksi tonttia Kammakko ja Mäki. Useimmat alueella näkyvistä rakenteista kuulunevat näihin tonttihin. |
| metsakeskus.1000001253 |
400 |
Mäki |
10002 |
12016 |
13181 |
11006 |
27000 |
209067.00300000 |
6760861.47300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001253 |
Kohde sijaitsee Salon kylässä, Salontien ja Palttilantien risteyksen pohjoispuolella. Maasto on kivikkoista kallio- ja moreenimäkeä, jota on käytetty pääasiassa laitumena. Laitumen koillispuolelta, Mäen talosta etelään on maantien varresta 1955 inventoinnissa todettu kivilatomus (3,5 x 2 x 0,5 m). Laitumelta on kartoitettu 1992 viljelyjäännöksiä, jolloin alueella on havaittu kivirivejä, valleja, terassimaisia muotoja, ojanteita ja auranjälkiä. Eniten jäännöksiä on havaittu laitumen luoteis- ja koillisosissa. Valtaosa on ilmeisesti peräisin historialliselta ajalta, mutta koekuopitusten ja radiohiiliajoitusten perusteella muokkaus on aloitettu jo vanhemmalla rautakaudella ja jatkunut vielä viikinkiajalla. Laitumen itäosasta, Palttilantien länsireunasta on todettu 1994 myös kuppikivi (p = 6766665, i = 3209170), jossa on neljä kuoppaa. Aiemmin todettua latomusta ei ole 1994 inventoinnissa paikallistettu.
Isojakokartassa 1779 - 1785 alueella näkyy kaksi tonttia Kammakko ja Mäki. Useimmat alueella näkyvistä rakenteista kuulunevat näihin tonttihin. |
| metsakeskus.1000001254 |
507 |
Mustaniemi |
10001 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
476155.38900000 |
6817897.77100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001254 |
Paikka on peruveden itärannalla noin 200 m päässä rannasta. Lehtisen (tarkastus 1992) mukaan noin 20x30 m kokoisella alueella on aholla useita kiven ja maansekaisia kumpareita ja niiden vieressä kivijalka. Lehtinen pitää rakeneita historialliseen aikaan liittyvinä.
Em. paikalta noin 90 m luoteeseen on metsässä useita kiviröykkiöitä, ilmeisesti peltoraunioita entisellä pellolla. Näiden kartoittaminen yksitellen ei onnistunut koska gps-paikannin ei toiminut tiheässä kuusimetsässä. |
| metsakeskus.1000001255 |
507 |
Ahvenjärvi |
10001 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
470114.79000000 |
6824816.96400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001255 |
Paikka on Ahvenjärven itärannalla, loivasti järveen viettävä metsittynyt rinne. Kuusimetsällä lienee ikää noin 50 vuotta, jota ennen alue on ollut ilmeisesti peltona. Kohde sijaitsee Pulierin tilan päärakennuksesta noin 100 m länteen ja lounaaseen.
Paikalla on 28 eri kokoista ja muotoista historiallisen ajan viljelyröykkiötä. |
| metsakeskus.1000001256 |
507 |
Hietalahti |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
471140.45800000 |
6805420.77400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001256 |
Paikka on loivasti kaakkoon viettävä rantarinne. Kohteessa on pitkä raivatuista kivistä muodostuva vallin tapainen ja useita röykkiöitä niin ikään raivattuja kiviä. Alue ei ole enää viljelykäytössä, mutta se ei ole vielä metsittynyt. Vielä vuoden 1972 peruskartalla alueella on peltoa, joten kyseessä ovat viljelyröykkiöt. |
| metsakeskus.1000001257 |
507 |
Kalmanniemi |
10001 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
466117.46100000 |
6809721.02600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001257 |
Kohde sijaitsee Vähä-Palojärven länsilaidalla olevassa niemessä. Maasto niemellä on paikoin kallioista kuusimetsää. Röykkiöiden alue erottuu muusta: siellä kasvaa koivua ja mäntyjä. Paikalla on selvästi ollut niittyä tai peltoa. Maaperä on multaista hiekkaa ja maassa on runsaasti kiviä.
Röykkiöt poikkeavat useimmista muista Pertunmaalla tämän inventoinnin yhteydessä tavatuista viljelyraunioista. Kalmanniemen röykköt ovat matalampia ja laajempia sekä enemmän sammalen ja heinän peittämiä. Runsaampi päällyskasvillisuus voi johtua paikan paremmista kasvuolosuhteista. Erilaiselle muodolle ei sen sijaan tunnu olevan mitään erityistä syytä. Yhdessä röykkiössä on keskellä painauma, jollaisia näkee rautakauden hautaröykkiöissä.
Kivikasojen ympästöön tehtiin useita koepistoja ja kairauksia, mutta mitään merkkejä esihistoriallisesta kulttuurikerroksesta ei havaittu. Rakenteet lienevät siis todennäköisimmin historiallisen ajan viljelyröykkiöitä.
Alueen länsilaidalla kulkee matala noin 40 cm korkuinen ja puolen metrin levyinen "kiviaita". |
| metsakeskus.1000001258 |
507 |
Kuhaniemi |
10001 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
471753.21600000 |
6805722.65500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001258 |
Paikka on etelään viettävässä rantametsässä.
Paikalla on kekomainen viljelyröykkiö, jonka halkaisija on noin 2 m ja korkeus 1,5 m. |
| metsakeskus.1000001259 |
507 |
Kutemi |
10001 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
466596.16300000 |
6834602.01100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001259 |
Kohde sijaitsee Suonteen ja Kutemin välissä oleva Kuteminsalmen itärannalla. Alue on pääosin metsittyviä ryteikköisiä entisiä peltoja ja metsäisiä peltosaarekkeita. Paikalla on entisellä pellolla kaksi pientä viljelyröykkiötä ja noin 3x3 m kokoinen sammaloitunut kivijalka, jonka sisällä kasvaa isoja puita. Alueelle tehdyissä koekuopissa ei havaittu löytöjä tai kulttuurimaata. |
| metsakeskus.1000001260 |
507 |
Luhta |
10001 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
473797.32100000 |
6821350.37200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001260 |
Kohde sijaitsee Ruonintien alussa, sen länsipuolella olevalla kallioisella pienellä mäellä ja sen pohjoispuolella. Mäen pohjoispuolella on "kiviaita" joka on kasattu noin metrin leveäksi ja puolen metrin korkuiseksi, pituutta rakennelmalla on noin 60 m. Mäen päällä on kivijalkamainen ladelma, jonka koko on noin 2,5x2,5 m. Tämän viereen tehdystä koekuopasta tuli esille hiiliä ja nokista likamaata. Kivirakenteen keskelle tehdyssä koekuopassa ei havaittu ihmisen toiminnan merkkejä. Paikalta etelään päin on röykkiömäinen kivikasa, jonka halkaisija on noin 1,5 m ja korkeus 1 m. |
| metsakeskus.1000001261 |
507 |
Naulakivi |
10001 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
475636.58900000 |
6820240.83200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001261 |
Naulakivi on kahden kapean kannaksen mantereeseen yhdistämä saari Peruveden pohjoispäässä. Keskiosa on metsää, joka eteläpuolen rantaa lähestyttäessä muuttuu tiheäksi entisillä pelloilla kasvavaksi ryteiköksi. Rannoilla on useita kesämökkejä.
Saaren keskellä korkeimmalle nousevalla kohdalla on neljä erikokoista kivirauniota. Mukana oppaana olleen Honkasen kertoman mukaan aluetta on viljelty muutama kymmenen vuotta sitten, joten röykkiöt liittynevät peltojen raivaamiseen. |
| metsakeskus.1000001262 |
507 |
Petäjäniemi |
10001 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
467079.01200000 |
6823977.28600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001262 |
Petäjäniemi sijaitsee Pieniveden pohjoisosassa. Alue on kuusivaltaista metsää ja entistä peltoa.
Paikalla on viljelyn tieltä raivattuja kivivalleja ja viljelyröykkiö. |
| metsakeskus.1000001263 |
507 |
Pinnunniemi |
10001 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
480251.72200000 |
6821657.27700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001263 |
Pinnunniemi sijaitsee Savon Hartosen etelärannalla. Alueella on peltoja ja niittyä.
Paikalla on pyöreä kivistä ladottu rakenne jonka keskusta on kuopalla. Rakenteen halkaisija on noin 3 m ja reunan leveys noin 0,5 m. Korkeutta sillä on noin 0,4 m. Oppaana olleen Wahlmanin mukaan kiveys on ollut jo tämän isän aikana (1900-luvun alussa) samanlainen. Rakenteen käyttötarkoitukselle ei keksitty hyvää selitystä, mutta oppaat pitivät mahdollisena että paikalla olisi umpeen ladottu kaivo. Tosin paikkaa ei pidetty kaivolle kovin todennäköisenä.
Kivirakenteen kohdalta noin 60 m koilliseen käytiin katsomassa myös rantakalliossa olevia viivoja. Kirkkaassa auringonpaisteessa kallion pintaa oli melko hankalaa tarkastella, mutta havaitut merkit olivat todennäköisimmin jääkauden uurtamia. |
| metsakeskus.1000001264 |
507 |
Rantovuori |
10001 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
474495.07000000 |
6814577.10000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001264 |
Paikka on kivinen mäki Peruveden länsirannalla reilun 300 m pässä rannasta. Mäen molemmilla puolilla on pätkä vallia.
Paikalla on kaksi kivivallia, joiden kivet ovat ilmeisesti peräisin mäen ympäristöstä. Eteläisemmän rakenteen eteläpää on hyvin ladottua aitaa. Paikalla ei käynyt selväksi onko kivet raivattu viljelyn tieltä vai onko paikalle haluttu tarkoituksella jonkinlainen aitaus. |
| metsakeskus.1000001265 |
507 |
Suivanoja |
10001 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
471381.38000000 |
6802345.00900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001265 |
Kohde sijaitsee Mäntyharjun ja Heinolan rajalla etelään viettävässä metsäisessä rantarinteessä.
Paikalla on seitsemän pientä kiviröykkiötä. Ne ovat halkaisijaltaan noin 1,5 m ja korkeudeltaan noin 0,4 m. Osa niistä on voimakkaasti sammaloituneita. Alueelle tehdystä koekuopista ei ole havaittu merkkejä kulttuurimaasta. Röykkiöt liittynevät historiallisen ajan viljelyyn. |
| metsakeskus.1000001266 |
507 |
Särkkä |
10001 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
469600.95600000 |
6833247.56900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001266 |
Kohde sijaitsee noin kilometrin pituisen Särkänniemen tyvessä Särkän talon koillispuolella. Eteläpäässä niemi kapenee ohueksi moreenisärkäksi, jolla kasvaa harvakseltaan puita. Maasto on vaihtelevasti peltoa ja metsää.
Kivivalli on metsässä lähellä pellon kulmaa. Sen leveys vaihtelee 0,8-0,5 m välillä ja korkeus on noin 0,3 m. Kivet on ilmeisesti raivattu viljelyn tieltä. |
| metsakeskus.1000001267 |
507 |
Vale-Kermi |
10001 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
464492.13500000 |
6804595.07800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001267 |
Kohde sijaitsee Kerminkoskesta noin 900 m itään, etelärinteessä aivan rannan tuntumassa.
Kivirakenne vaikuttaa pengerretyltä tienpätkältä. Näyttää siltä kuin kalliosta olisi hakattu irti kiviä ja niistä ja luonnonkivistä olisi kylmämuurattu rannan puolelle penger. Tarkastushetkellä paikalla ei ollut minkäänlaista tietä, vain polku, eikä maastossa ole oikein sopivaa paikkaa tienpohjaksi. Rantarinne kohoaa jyrkästi ja eikä sen ja rannan väliin jää pengerretyn osan levyistä kulkutilaa. Rakenne on kuitenkin selvästi ihmisen tekemä eikä kyse ole jään kasaamista kivistä. |
| metsakeskus.1000001268 |
507 |
Haminankangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
472296.91300000 |
6824694.02500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001268 |
Kohde sijaitsee metsässä moreenikukkulan koillisrinteessä.
Tervahaudan ympärysmitta on noin 10 m. Sen reunavalli kohoaa noin metrin muuta maastoa korkeammalle ja keskuskaivannon pohja on noin 2,5 m vallin yläreunaa alempana. Tervahaudan ympärillä on useita kuuoppia, joiden halkaisija on noin 2 m ja syvyys noin 0,5 m. Kohde on merkitty peruskartalle. |
| metsakeskus.1000001269 |
507 |
Koukkujärvi |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
468803.35800000 |
6813987.31700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001269 |
Kohde sijaitsee metsässä kahden metsätien risteyksessä. Koukkujärven rantaan on paikalta matkaa noin 140 m.
Tervahaudan halkaisija on noin 9 m. Sen reunavalli kohoaa noin metrin ympäristöä korkeammalle ja keskuskaivannon pohja on noin 2,5 m vallin yläreunaa alempana. Keskuskaivannon halkaisija on noin 2 m. Haudan pohjalla on lokeromainen syvennys ja haudan pohjoispuolella kaksi pienempää kaivantoa. Kokonaisuutena rakenne on hyvin säilynyt. Kohde on merkitty peruskarttaan. |
| metsakeskus.1000001270 |
507 |
Lampila |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
475603.64700000 |
6809310.22900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001270 |
Kohde sijaitsee tasaisella maalla metsässä. Maaperä ympäristössä on hiekkaista.
Tervahaudan halkaisija on noin 6 m. Sen reunavalli kohoaa noin 0,5 mn ympäristöä korkeammalle ja keskuskaivannon pohja on noin 2 m vallin yläreunaa alempana. Haudan pohjoispuolella on kaksi noin 2 m pitkää ja 0,8 m leveää kaivantoa. Kokonaisuutena rakenne on hyvin säilynyt. Kohde on merkitty peruskarttaan. |
| metsakeskus.1000001271 |
507 |
Lampila 2 |
10001 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
475791.56700000 |
6809531.14200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001271 |
Kohde sijaitsee museoidun Miekansalmentien eteläpuolella tien vieressä.
Paikalla on noin 0,5 m korkuinen pysty luonnonkivi johon on hakattu numero 14. |
| metsakeskus.1000001272 |
507 |
Vastoniemi |
10001 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
467259.88500000 |
6835533.64200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001272 |
Kohde sijaitsee Suonteen etelärannalla olevalla niemellä Pertunmaan pohjoiskulmassa.
Paikalla on parin kiven avulla pystyyn tuettu kivipaasi. Kiven maanpällisen osan koko on 0,6x0,3x0,4 m. Koillispuolelle on hakattu alaspäin aukeava kaari, jonka päällä seisoo numero ykköstä muistuttava merkki. Hakkaus on hieman rapautunut, joten se erottuu heikosti. Kiven vieressä uutena (raja?)merkkinä on noin 1,5 m korkea muoviputki.
Kivi on nykyisin kolmen kiinteistön rajalla. |
| metsakeskus.1000001273 |
507 |
Hirsniemi |
10001 |
12013 |
13128 |
11006 |
27000 |
473340.00000000 |
6804554.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001273 |
Kohde sijaitsee Ylä-Rievelin ja Enonveden välillä olevan kallioisen Hirsniemen saaressa. Saaren itä- ja länsireunoilla on pystysuorilla kalliopinnoilla noin 1,5 m vedenpinnan yläpuolella samanlaiset maalatut merkit. Ne ovat oranssinpunaisia pystyyn maalattuja viivoja, joiden koko on noin 2 x 20 cm. Viivat lienevät melko uusia. Niiden kohdalla ei kuitenkaan kulje kiinteistö- tms. rajaa.
Itäisen maalauksen koordinaatit ovat p: 6807207, i: 3473830. |
| metsakeskus.1000001275 |
507 |
Kirkkokallio |
10001 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
469122.14800000 |
6834441.09000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001275 |
Paikka on Suonteen rannalla kallioisellä mäellä.
Kivilaakoja on lohkottu irti kalliosta. Sammalen alla näkyy siellä täällä koloamisen jälkiä. |
| metsakeskus.1000001276 |
710 |
Gunnarsö 4 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
305268.95700000 |
6641474.90900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001276 |
Kaksi-kolme röykkiötä (röykkiöt a-c) Tovön kylän Gunnarsön saaren kaakkoisosassa suuremman laakean avokallion kaakkoisosassa. Idän ja etelän puolella kallio laskee jyrkästi metsäiseen rinteeseen. Paikoin näkyvään meren rantaan etelässä ja idässä on runsas 50 m. Röykkiöistä kaksi on 2-3 m kallion kaakkoisreunasta, kolmas sijaitsee kauempana notkelmassa. Röykkiöistä suurin on a: 5,35x3,9x0,5 m, b on edellisestä 1,8 m WSW: 3,3x2,1x0,6 m. Ne ovat molemmat soikeita. Kolmas röykkiö c on n. 2,2x1,5x0,4 m. Todennäköisimmin ne ovat hautaröykkiöitä, joiden matalahko korkeusijainti ei kuitenkaan mahdollista myöhäisrautakautisuutta varhempaa ajoitusta. |
| metsakeskus.1000001277 |
734 |
Ylönkylä Töyrylä |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
278814.40600000 |
6676825.56800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001277 |
Mahdollisesti pronssikautinen röykkiö peltojen ympäröimällä kukkulalla, n. 100 m Perniöstä Kemiöön ja Särkisaloon vievän tien eteläpuolella. Röykkiö on kukkulan korkeimmalla kohdalla, heinää ja vadelmapensaikkoa kasvavalla saarekkeella. Kasvillisuuden takia koko ja muoto eivät ole selvät, mutta tarkastuksessa röykkiö on tunnustelemalla arvioitu pyöreäksi ja halkaisijaltaan n. 10-metriseksi. Mahdollisesti sitä on vaurioitettu. Kukkula on länsi-, pohjois- ja koillisrinteiltään jyrkähkö. |
| metsakeskus.1000001278 |
755 |
Tjusterbybergen 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
344453.03800000 |
6674071.00500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001278 |
Pronssikautinen röykkiö Siuntion kirkon, Skällbergetin linnavuoren ja Tjusterbyn (Tyyskylän) kartanon lounaispuolella olevalla korkealla kallioalueella. Röykkiö sijaitsee kallion pohjoisemmalla huipulla, 1990-luvulla pystytetyn linkkitornin lounaispuolella. Se on läpimitaltaan n. 12 m ja korkeudeltaan 1,5 m. Siinä on useita kuopanteita, joista osassa näkyy mahdollista kylmämuurausta. Osa röykkiön reunoista on romahtanut. Alun perin se lienee ollut poikkileikkaukseltaan kupera. Röykkiö on kalliopohjalla ja ilman maatäytettä. Löydettäessä v. 1998 se oli kasvillisuuden peitossa, mutta raivattiin löytymisen jälkeen kasvillisuudesta. Kiviaines on lohkaremaista teräväsärmäistä kiveä, läpimitaltaan n. 20-40 cm. Ympäristössä on useita hist. ajan louhoksia, porauksia ja sirpalekivikasoja. Muita mahdollisia röykkiöitä havaittiin paikasta n. 250 m lounaaseen (kohde Tjusterbybergen 2).
Kohde tarkastettiin vuoden 2014 inventoinnissa. Röykkiö on mj-rekisterin kuvauksen mukainen. Röykkiön kiviaines on normaalia verrattuna muihin alueen hautaröykkiöihin, ei siis poikkeuksellisen särmikästä, joten kyseessä on todennäköisimmin pronssi- tai rautakauden hautaröykkiö. |
| metsakeskus.1000001279 |
755 |
Tjusterbybergen 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
344463.00000000 |
6673946.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001279 |
Todennäköisesti rautakautinen hautaröykkiö Siuntion kirkon, Skällbergetin linnavuoren ja Tjusterbyn (Tyyskylän) kartanon eteläpuoleisella kallioalueella. Röykkiö on kasattu pienen pari metriä korkean kalliopaljastuman ympärille, niin että se kiertää sen pohjoiosan molemmin puolin kalliota kehämäisesti. Kiviä on noin 2-3 metriä leveänä vyöhykkeenä. Kyseessä ei ole kallionyppylän päätä purettu röykkiö, nyppylä on aivan liian pieni kivimäärään nähden. Vastaavan tyyppisiä kallionpaljastuman viereen kasattuja röykkiöitä tai ehkä pikemminkin latomuksia on lähistöllä pari muutakin. Esim. 1,3 km itäkaakkoon on Tjustträsk N ja siitä vajaa kilometri itään Klevbacka, näillä kolmella röykkiöllä voi olla ajallinen ja hautaustraditioiden mukainen yhteys toisiinsa.
Kohteen paikkatieto on aiemmin ollut väärin ja sijoittanut sen 150 metriä liian etelään, röykkiötä etsittiin ensin sieltä vuoden 2014 inventoinnissa, mutta sitä ei löytynyt. Alueelta löytyi kuitenkin tämä röykkiö, joka todennäköisesti on muinaisjäännösrekisterin kuvauksessa tarkoitettu röykkiö. |
| metsakeskus.1000001280 |
755 |
Fjällbacka |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
343938.23900000 |
6675739.33400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001280 |
Kohde käsittää kaksi ilmeisesti pronssikautista röykkiötä noin 130 metrin päässä toisistaan kallioalueella Suitian kartanosta runsas 500 metriä länteen. Etelän-kaakon puolella kulkee Kirkkojoen uoma (noin 5-10 metriä merenpinnan yläpuolella) lähimmillään noin 700 metrin päässä.
Pohjoisempi röykkiö on halkaisijaltaan noin 8 metriä ja sijaitsee noin 80 metrin korkeudessa. Sen keskellä on suorakaiteen muotoinen kuopppa. Osa kivistä on ladottu huolellisesti ja maaston muotoja on ilmeisesti hyödynnetty sijoitettaessa röykkiö mahdollisen kalliosyvennyksen kohdalle. Itä- ja eteläreunoilla rakenteet ovat osittain sortuneet ja keskellä on kuoppa. Kairattaessa havaittiin kivien välissä nokimaata. Vesaikkoa on poistettu röykkiöstä ja se on merkitty n:olla 11. Raivaajasta ja merkitsijästä ei ole tietoa. Mahdollisesti merkintä liittyy ohi kulkevaan luontopolkuun.
Eteläisempi röykkiä on etelään jyrkemmin viettävän kallion laidalla, noin 63 metrin korkeudessa. Se on pahoin hajoitettu ja nykyään kooltaan noin 4 x 9 metriä. Alkuperäisen röykkiön kokoa on vaikea arvioida. Paikalta on komea näkymä Kirkkojoen laaksoon.
Kohde tarkastettiin vuoden 2014 inventoinnissa ja sen todettiin olevan muinaisjäännösrekisterin kuvauksen mukaisessa kunnossa ja paikkatietojen olevan oikein. |
| metsakeskus.1000001281 |
710 |
Längkärret NNW/Västerby |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
313915.43200000 |
6650646.26600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001281 |
Pienikokoinen röykkiö tai röykkiön jäännös kallioalueen pohjoisosan huipulla, n. 60 m Sandnäsuddin tiestä etelään. V:n 1998 inventoinnin mukaan röykkiö lähinnä soikeahko kootuen luonnonpyöristämistä kivistä, kooltaan n. 2x0,9 m ja n. 0,55 m korkea. uoteen puolella olisi myöhemmin kerättyjä kiviä. Inventointikertomuksen mukaan kyse ei todennäköisesti olisi hautaröykkiöstä, vaan ennemminkin rajamerkistä, jossa toinen kiveys osoittaisi rajalinjan suuntaa. V:n 2001 tarkastuksen mukaan samalla paikalla olisi havaittu hist.-ajalla rikottu kivirakenne kehämäisessä muodostelmassa kalliolla, jonka päällä on ohut kerros maa-ainesta 2,5x2 m alueella, joka olisi nokista ja palaneesta kivimurskasta koostuvaa. Myös kallio olisi palanut. Ympärillä olisi kolme sekundaarista kivikasaaa. |
| metsakeskus.1000001282 |
710 |
Långö sund NW (Rävelsberget) |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
316602.35100000 |
6650754.24100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001282 |
Röykkiö Rösundin kylässä mantereen niemen itäpään koillisosassa, Långö sundetin luoteispuolella n. 300 m, Rävelsbergetin korkeimmalla kohdalla, kalliopohjalla. Kallion pohjois- ja länsireunat ovat paikoin pystysuorat 15-20 m korkeudelta. Inventointitietojen (1998) mukaan röykkiö on rakenteeton ja lähinnä soikea pituusakselin ollessa W-E, kuten kallion lakikin. Koko on 1,35x2,2x0,3 m. Kivet suuria (30-50 cm). Tarkastuskertomuksen (2001) mukaan soikea röykkiö on koottu kalliosyvennykseen ja kooltaan n. 1,5x2,5 m. Kiviä on myös ympäristössä. Röykkiön kairausnäyte oli vahvasti nokinen sisältäen myös palanutta luuta. Ympäristössä ei havaittu muita muinaisjäännöksiä. |
| metsakeskus.1000001283 |
507 |
Suivanlahti |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
471035.51500000 |
6802232.05700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001283 |
Kohde sijaitsee lähellä Pertunmaan ja Heinolan rajaa Enonveteen viettävällä rinteellä.
Paikalla on kaksi kiviröykkiötä ja vallimainen latomus. Valli on matala ja osin sammaloitunut. Sen leveys on vajaat 0,5 m ja korkeus 0,4-0,2 m. Vallin katkaisee uusi rantaan tehty tie. Kivirakenteet ovat ilmeisesti viljelyröykkiöitä. |
| metsakeskus.1000001285 |
710 |
Nyboda |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
303309.69800000 |
6651285.96100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001285 |
Pieni rakenteeton röykkiö Nybodan kylässä, kallion korkeimmalla kohdalla Nybodan ja Båsabölen väliseltä tieltä n. 130 m pohjoiseen ja merenlahden (Båssafjärden) pohjoisrannasta n. 300 m pohjoiseen. Koko 1,7x1,6 m. Mahdollisesti alun perin ollut pyöreä. Kivien koko vaihtelee suuresti (0,2-0,7 m). Ympäristössä mahdollisesti röykkiöstä peräisin olevia kiviä. Röykkiön luonne on epäselvä. |
| metsakeskus.1000001286 |
710 |
Björkholmen 1 |
10002 |
12002 |
13024 |
11028 |
27000 |
302679.96500000 |
6647747.38000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001286 |
Suorakaiteen muotoinen pitkä latomus Skärlandetin ja mantereen välisen Grobbfjärdenin Björkholmenin saaren pohjoisosassa, n. 90 m saaren jyrkästä pohjoisrannasta. Latomuksen itäosa sijaitsee kallion korkeimmalla kohdalla ja muuten heikosti länteen viettävällä kalliolla. Pituus E-W-suunnassa 20,9 m ja leveys vaihtelee 3,5-4,1 m välillä, korkeus suurimmillaan 0,5 m. Tasakokoisista kivistä (0,2-0,3 m) koottu. Tutkittiin v. 2001, jolloinn suurimman osan latomuksesta todettiin koostuvan yhdestä kivikerroksesta. Koillispäässä oli useampi kivikerros kallion syvennyksen päällä, jossa edelleen oli kaksi vierekkäistä "ydinröykkiötä", pyöreä "a" ja pitkänomainen "b". Edellinen oli löydötön, jälkimmäisen alta löytyi kolme koko latomuksen neljästä kaksipuoleisesti hyvin retusoidusta poikkikantaisesta piiekärjestä. Kvartsiesineitä ym. -artefakteja löytyi 112 kpl. eri puolilta isoa latomusta. Ajoittuu myöhäiskivikautiseksi-varhaispronssikautiseksi. Itäosan pohjoispuolella n. 2 m on lisäksi pienempi röykkiö, ilmisesti seknundaari, halkaisijaltaan 1,1 m. Tutkittua pitkää latomusta muistuttava pienempi latomus Björkholmen 2 sijaitsee n. 150 m lounaaseen. |
| metsakeskus.1000001287 |
710 |
Björkholmen 2 |
10002 |
12002 |
13024 |
11028 |
27000 |
302590.00400000 |
6647607.43400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001287 |
Backan kylässä Björkholmenin saaren länsipuoliskossa on korkeimman kallioalueen lounaispuolella ENE-WSW-suuntainen pitkänomainen 10-metrinen kivilatomus, jonka leveys itäisemmässä osassa on n. 4,6 m, läntisessä vain 2,3 m. Korkeus on n. 0,4 m. Länsiosaltaan lähes säännöllisen suorakaiteen muotoinen latomus. Muistuttaa v. 2001 tutkittua myöhäiskivikautiseksi/varhaispronssikautiseksi ajoittuvaa Björkholmen 1 latomusta n. 150 m koilliseen. Rakennettu n. 0,4 m korkean kalliohyllyn reunaan, joka kääntyy latomuksen puolivälissä kohti kaakkoa ja uudelleen kohti pohjoista, jolloin latomuksen muoto muistuttaa kirjainta "P". Lähes koskematon, lukuun ottamatta kallioreunan alla olevia kiviä. Korkeussijainti alempi kuin latomuksella 1. |
| metsakeskus.1000001288 |
710 |
Norrmark |
10002 |
12004 |
13049 |
11028 |
27000 |
305168.96500000 |
6648437.11400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001288 |
Koparön kylässä Skärlandetin koillisosan Norrmarkissa, lauttasatamasta n. 120 m itään kalliolla sijaitseva kivilatomus. Kallio putoaa jyrkästi pohjoispuoliseen Grobbfjärdeniin n. 100 m päässä. latomuksen pituusaksli ENE-WSW-suuntainen (10,4 m), leveys vaihtelee n. 3,5 -3,8 m välillä. Itäinen osa latomusta kallion korkeimmalla kohdalla, josta muu kalliopohja laskee länteen (WSW). Latomuksen suorakaiteen muotoisen päädyn länsipuolella lasku jyrkempi. Itäinen pää on kapeneva ja soikeahko, kaakkoiskulmassa on puolipyöreä painauma. ENE-päädystä n. 0,3 m on pieni, ilmeisesti sekundaari röykkiö, halkaisijaltaan n. 0,9 m, ja n. 1 m sen kaakkkoispuolella neliömäinen ladelma, jonka keskellä kalliossa on metallitappi. Nämä osoittanevat jo poistetun kolmiomittaustornin paikkaa. |
| metsakeskus.1000001289 |
710 |
Kalkholmen |
10002 |
12016 |
13153 |
11006 |
27000 |
303189.76500000 |
6647307.55900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001289 |
Backan kylässä Kalkholmenin saaren itärannan läheisyydessä tiheässä kuusimetsässä sijaitsee ainakin 7 historiallisen ajan kalkkiuunia, joiden muistona on saaren nimi. Jäännökset ovat muodoltaan ja kooltaan vaihtelevia ja antavat vaikutelman suuremmastakin toiminasta paikalla. Maanomistajan tunteman perimätiedon mukaan kalkkia olisi poltettu Tammisaaren kirkon rakennustöiden tarpeeseen (1600-l. ?). Painanteiden koko vaihtelee 10-20 m välillä ja niiden syvyys 1-3 m. Suurin rakenteista on lähimpänä nykyistä merenrantaa ja lähinnä suorakaiteen muotoinen. Se on osittain sisäosiltaan kylmämuurattu luontaisista mukulakivistä, joka pohjoisreunallaan ylittää maanpinnan muurimaisesti. Rannan puolella rakenne on avoin. Sen keskelle tehdyssä koekuopassa oli hiiltä ja vaaleaa maalajia, jossa oli vaaleita (kalkki)kokkareita. Pohjoisimman kuopan vieressä lienee louhittu kalliota, mistä merkkinä on jyrkkä sileä kallioseinä ja suuri sirpalekivikasa. Muut kuopat ovat pyöreitä. Kaikki sijaitsevat n. 100 m pitkällä matkalla rannan suuntasesti. Osaa kuopista on käytetty kaatopaikkana. |
| metsakeskus.1000001290 |
529 |
Pohjakylä |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
204933.89900000 |
6713877.31400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001290 |
Mahdollisesti varhaismetallikautinen (rautakautinen) pieni röykkiö sijaitsee Velkuanmaan saaren pohjoisosassa, Pohjakylän kylässä, lähialueen korkeimmalla maastokohdalla kalliolla.
Kooltaan noin 1,8x1,7x0,3 m kokoinen röykkiö koostuu kahdesta kivikerroksesta. Alkuperäistä muotoa on vaikea arvioida, koska kiveys on hajallaan. |
| metsakeskus.1000001291 |
529 |
Savilahti |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
203351.55700000 |
6709391.11000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001291 |
Varhaismetallikautinen (rautakautinen) röykkiö sijaitsee Velkuanmaan saaren eteläosassa Martinmaan osassa.
Röykkiö on kooltaan noin 6,4x4,4x0,5 m. Se on matala ja rakennettu kalliohalkeaman päälle. Röykkiötä on purettu keskiosasta. |
| metsakeskus.1000001292 |
890 |
Matti Samuel Laitin asuinpaikka |
10002 |
12001 |
13005 |
11004 |
27000 |
502468.20400000 |
7756369.30200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001292 |
Asuinkentän on ensimmäisen kerran inventointu vuonna 1985 nimellä Kostejärvi W (järjestysnumero 62). Kaksi kodanpohjaa sijaitsee tunturikoivikossa, missä erottuu heinää ja katajaa kasvava asuinkenttä. Kentässä on kaksi kodanpohjaa sekä kaksi kuoppaa.
Sama kohde inventoitiin nimellä Matti Samuel Laitin (1761 - 1884) asuinpaikka vuonna 2003. Paikasta tuolloin ilmoitti Maija Guttorm. Asuinpaikka sijaitsee noin 800 m Utsjoen suusta koilliseen alavalla niemellä, jossa kasvaa tiheä koivikko. Kohteessa on 4 x 4 m asumuksen pohja ja siitä 10 pohjoisempana epämääräinen 4 m halkaisijaltaan oleva pyöreä painanne. Guttorm tiesi kertoa, että Laitin asujaimistoon kuului jonkinlainen karjasuoja tai navetta. Laiti muutti alueelta pois, kun Utsjoen tulviessa asuinpaikka jäi veden varaan ja kaksi Laitin lasta hukkui. Tapahtumasta kertoo mm. Jaakko Fellman (Poimintoja muistiinpanoista Lapissa, koonnut ja suom. Agathon Meurman. Porvoo Werner Söderström 1980) |
| metsakeskus.1000001293 |
890 |
Buollángoadesavu |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
502742.09500000 |
7756528.23500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001293 |
Inventoinnissa 2003 havaittiin Tenon rantatörmällä, noin 5 m törmän reunasta, rannansuuntainen soikea asumuspainanne molemmissa päissä sijaitsevine kulkuaukkoineen. Painanteen kooksi mitattiin noin 7 m x 4 m. Painanteessa ja sen ympäristössä kasvaa matalaa katajikkoa ja variksenmarjaturvetta. Painanteesta länteen törmän päällä oli useassa kohdin kvartsi- ja kvartsiitti – iskoksia merkkeinä kivikautisesta asuinpaikasta. Tasainen Rantatörmän päällinen on varsin tasaista ja maaperältään hienoa hiekkaa. Useassa kohdin kalastajien polut ovat kuluttaneet kasvillisuuden mineraalimaahan saakka.
Myöhemmässä (2010) tarkastuksessa arvioitiin, että mainittu painanne voi olla myöhempi kodanpohja. Asuinpaikan arvioitiin voineen olla käytössä paitsi kivikaudella, myöhemmin esihistoriallisena tai historiallisena aikana. Painanteesta noin 25 m itään, aivan törmän reunassa, todettiin pieni suppilomainen kuoppa(alakohde kuopanne). Kvartseja havaittiin lännempää törmän reunaa myötäilevällä polulla (alakohde löytökohta). Asuinpaikan pituudeksi rannan suunnassa arvioitiin noin 90 m ja leveydeksi rantatörmästä sisämaan suuntaan tuskin 20 m enempää. On ilmeistä, että rannanpuoleinen osa asuinpaikkaa on joen muinoin syömää, vaikka nykyinen varsinainen jokiranta on melko kaukana törmästä. Vuoden 1999 (?) Tenon tulvan kerrottiin ulottuneen melkein asuinpaikkatörmän reunan korkeudelle. Samassa yhteydessä asuinpaikan itäpuolella sijaitseva asuinrakennus vaurioitui asumuskelvottomaksi aiheuttaen uudisrakentamistarpeen. |
| metsakeskus.1000001294 |
890 |
Tielaitos N |
10002 |
12001 |
13005 |
11004 |
27000 |
501625.54200000 |
7755473.65700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001294 |
Matkailuhotellin ja Onnelan kohteiden välimaastossa on neljä liettä ja yksi kamminpohja. Liesien ympärillä on havaittavissa pyöret painanteet, joten liedet ovat kotien keskusliesiä.
Kohteesta otettiin seuraavat GPS- lukemat:
Liesi 1 7758739/3501729
Liesi 2 7758729/3501767
Liesi 3 7758711/3501799
Neljäs mittaus 7758710/3501815 otettiin lieden 4 ja kammin puolivälistä, joiden etäisyys toisistaan oli 6 metriä. Kohteen maasto on kumpuilevaa Utsjoen rantatörmää, jonka maaperä on moreenia. Kasvillisuus on tunturikoivikkoa ja variksenmarjaturvetta, jossa kasvaa paikoin jäkälää. Havaintomahdollisuudet ovat hyvät ja kohteet erottuvat selvästi. |
| metsakeskus.1000001295 |
890 |
Annaluokta pohjoinen |
10002 |
12001 |
13001 |
11002 |
27000 |
500591.96800000 |
7749454.08000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001295 |
Kohteessa on 1,20 m x 1 m kokoinen kivilatomus, jonka ympärillä on neliön muotoinen painanne valleineen . Valli on noin 30 cm leveä ja sijaitsee 1 - 1, 5m etäisyydellä lieden ympärillä. Neliön muotoisen painanteen vieressä on hieman epämääräinen pyöreä vallillinen painanne, jonka halkaisija on 2 m. Kohde sijaitsee noin 30 metrin etäisyydellä Utsjoen rannasta. Maasto on mäntyä kasvavaa moreenirinnettä. Gps -mittaus on otettu kivilatomuksen päältä. |
| metsakeskus.1000001296 |
890 |
Máttajárguolbba 1 |
10002 |
12001 |
13199 |
11004 |
27000 |
500582.00000000 |
7752587.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001296 |
Kohteessa on kaksi suorakaiteen muotoista kivilatomusta ja liesi sekä kvartsien löytöpaikka. GPS -paikannukset:
Liesilatomus 1 7755815/3500753 koko: 1 x 2 m.
Liesilatomus 2 7755824/3500754 koko: 1 x 2 m.
Liesilatomus 3 7755924/3500742 koko noin 70 x 70 cm.
Kvartsien löytöpaikka: 7755794/3500690.
Kvartsien löytöpaikka sijaitsee kaatopaikasta 30 m pohjoiseen ja latomukset 1-2 sijaitsevat samalla Utsjokilaaksoon laskevan rinteen ylätasanteella 8 metrin etäisyydellä toisistaan noin 30 metriä kvartsien löytöpaikasta pohjoiseen. Liesilatomus 3, vaikuttaa resentiltä ja sijaitsee latomuksista 120 m pohjoisluoteeseen. Maasto on tunturikoivua kasvavaa moreeniharjua. |
| metsakeskus.1000001296 |
890 |
Máttajárguolbba 1 |
10002 |
12001 |
13200 |
11004 |
27000 |
500582.00000000 |
7752587.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001296 |
Kohteessa on kaksi suorakaiteen muotoista kivilatomusta ja liesi sekä kvartsien löytöpaikka. GPS -paikannukset:
Liesilatomus 1 7755815/3500753 koko: 1 x 2 m.
Liesilatomus 2 7755824/3500754 koko: 1 x 2 m.
Liesilatomus 3 7755924/3500742 koko noin 70 x 70 cm.
Kvartsien löytöpaikka: 7755794/3500690.
Kvartsien löytöpaikka sijaitsee kaatopaikasta 30 m pohjoiseen ja latomukset 1-2 sijaitsevat samalla Utsjokilaaksoon laskevan rinteen ylätasanteella 8 metrin etäisyydellä toisistaan noin 30 metriä kvartsien löytöpaikasta pohjoiseen. Liesilatomus 3, vaikuttaa resentiltä ja sijaitsee latomuksista 120 m pohjoisluoteeseen. Maasto on tunturikoivua kasvavaa moreeniharjua. |
| metsakeskus.1000001296 |
890 |
Máttajárguolbba 1 |
10002 |
12008 |
13000 |
11004 |
27000 |
500582.00000000 |
7752587.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001296 |
Kohteessa on kaksi suorakaiteen muotoista kivilatomusta ja liesi sekä kvartsien löytöpaikka. GPS -paikannukset:
Liesilatomus 1 7755815/3500753 koko: 1 x 2 m.
Liesilatomus 2 7755824/3500754 koko: 1 x 2 m.
Liesilatomus 3 7755924/3500742 koko noin 70 x 70 cm.
Kvartsien löytöpaikka: 7755794/3500690.
Kvartsien löytöpaikka sijaitsee kaatopaikasta 30 m pohjoiseen ja latomukset 1-2 sijaitsevat samalla Utsjokilaaksoon laskevan rinteen ylätasanteella 8 metrin etäisyydellä toisistaan noin 30 metriä kvartsien löytöpaikasta pohjoiseen. Liesilatomus 3, vaikuttaa resentiltä ja sijaitsee latomuksista 120 m pohjoisluoteeseen. Maasto on tunturikoivua kasvavaa moreeniharjua. |
| metsakeskus.1000001297 |
890 |
Máttatguoikkasuolu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
500920.82900000 |
7753054.62600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001297 |
Kohde sijaitsee Utsjoen länsirannalla suurin piirtein samalla kohtaa, kuin joessa on Máttatguoikkasuolu-niminen saari. Kohde on Utsjoen rantatörmällä: alemmalla terassilla on kivikautinen asuinpaikka ja törmän päällä on pyyntikuoppa ja kodanpohjapainanne suorakaiteen muotoisine keskusliesineen. Liesi on kooltaan 1,2 x 0,5 m ja sen ympärillä on 20 cm syvä painanne, joka ulottuu 1,5 m säteelle liedestä. Vuoden 2011 tarkastuksessa havaittiin kohteessa myös toinen liesi, jonka koko on noin 1,5 x 1 m. Lisäksi Utsjoen rantaan johtavalta tieltä havaittiin kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta.
Kohteen maaperä on kivistä harjua ja kasvillisuutena on tunturikoivikko. Kodanpohjan ja pyyntikuopan päältä kulkee lenkkeily/moottorikelkkareitti, joka on kuluttanut kasvillisuuden ja osan maaperästäkin pois rakenteista. |
| metsakeskus.1000001297 |
890 |
Máttatguoikkasuolu |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
500920.82900000 |
7753054.62600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001297 |
Kohde sijaitsee Utsjoen länsirannalla suurin piirtein samalla kohtaa, kuin joessa on Máttatguoikkasuolu-niminen saari. Kohde on Utsjoen rantatörmällä: alemmalla terassilla on kivikautinen asuinpaikka ja törmän päällä on pyyntikuoppa ja kodanpohjapainanne suorakaiteen muotoisine keskusliesineen. Liesi on kooltaan 1,2 x 0,5 m ja sen ympärillä on 20 cm syvä painanne, joka ulottuu 1,5 m säteelle liedestä. Vuoden 2011 tarkastuksessa havaittiin kohteessa myös toinen liesi, jonka koko on noin 1,5 x 1 m. Lisäksi Utsjoen rantaan johtavalta tieltä havaittiin kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta.
Kohteen maaperä on kivistä harjua ja kasvillisuutena on tunturikoivikko. Kodanpohjan ja pyyntikuopan päältä kulkee lenkkeily/moottorikelkkareitti, joka on kuluttanut kasvillisuuden ja osan maaperästäkin pois rakenteista. |
| metsakeskus.1000001297 |
890 |
Máttatguoikkasuolu |
10002 |
12001 |
13005 |
11019 |
27000 |
500920.82900000 |
7753054.62600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001297 |
Kohde sijaitsee Utsjoen länsirannalla suurin piirtein samalla kohtaa, kuin joessa on Máttatguoikkasuolu-niminen saari. Kohde on Utsjoen rantatörmällä: alemmalla terassilla on kivikautinen asuinpaikka ja törmän päällä on pyyntikuoppa ja kodanpohjapainanne suorakaiteen muotoisine keskusliesineen. Liesi on kooltaan 1,2 x 0,5 m ja sen ympärillä on 20 cm syvä painanne, joka ulottuu 1,5 m säteelle liedestä. Vuoden 2011 tarkastuksessa havaittiin kohteessa myös toinen liesi, jonka koko on noin 1,5 x 1 m. Lisäksi Utsjoen rantaan johtavalta tieltä havaittiin kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta.
Kohteen maaperä on kivistä harjua ja kasvillisuutena on tunturikoivikko. Kodanpohjan ja pyyntikuopan päältä kulkee lenkkeily/moottorikelkkareitti, joka on kuluttanut kasvillisuuden ja osan maaperästäkin pois rakenteista. |
| metsakeskus.1000001297 |
890 |
Máttatguoikkasuolu |
10002 |
12001 |
13005 |
11002 |
27000 |
500920.82900000 |
7753054.62600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001297 |
Kohde sijaitsee Utsjoen länsirannalla suurin piirtein samalla kohtaa, kuin joessa on Máttatguoikkasuolu-niminen saari. Kohde on Utsjoen rantatörmällä: alemmalla terassilla on kivikautinen asuinpaikka ja törmän päällä on pyyntikuoppa ja kodanpohjapainanne suorakaiteen muotoisine keskusliesineen. Liesi on kooltaan 1,2 x 0,5 m ja sen ympärillä on 20 cm syvä painanne, joka ulottuu 1,5 m säteelle liedestä. Vuoden 2011 tarkastuksessa havaittiin kohteessa myös toinen liesi, jonka koko on noin 1,5 x 1 m. Lisäksi Utsjoen rantaan johtavalta tieltä havaittiin kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta.
Kohteen maaperä on kivistä harjua ja kasvillisuutena on tunturikoivikko. Kodanpohjan ja pyyntikuopan päältä kulkee lenkkeily/moottorikelkkareitti, joka on kuluttanut kasvillisuuden ja osan maaperästäkin pois rakenteista. |
| metsakeskus.1000001297 |
890 |
Máttatguoikkasuolu |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
500920.82900000 |
7753054.62600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001297 |
Kohde sijaitsee Utsjoen länsirannalla suurin piirtein samalla kohtaa, kuin joessa on Máttatguoikkasuolu-niminen saari. Kohde on Utsjoen rantatörmällä: alemmalla terassilla on kivikautinen asuinpaikka ja törmän päällä on pyyntikuoppa ja kodanpohjapainanne suorakaiteen muotoisine keskusliesineen. Liesi on kooltaan 1,2 x 0,5 m ja sen ympärillä on 20 cm syvä painanne, joka ulottuu 1,5 m säteelle liedestä. Vuoden 2011 tarkastuksessa havaittiin kohteessa myös toinen liesi, jonka koko on noin 1,5 x 1 m. Lisäksi Utsjoen rantaan johtavalta tieltä havaittiin kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta.
Kohteen maaperä on kivistä harjua ja kasvillisuutena on tunturikoivikko. Kodanpohjan ja pyyntikuopan päältä kulkee lenkkeily/moottorikelkkareitti, joka on kuluttanut kasvillisuuden ja osan maaperästäkin pois rakenteista. |
| metsakeskus.1000001297 |
890 |
Máttatguoikkasuolu |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
500920.82900000 |
7753054.62600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001297 |
Kohde sijaitsee Utsjoen länsirannalla suurin piirtein samalla kohtaa, kuin joessa on Máttatguoikkasuolu-niminen saari. Kohde on Utsjoen rantatörmällä: alemmalla terassilla on kivikautinen asuinpaikka ja törmän päällä on pyyntikuoppa ja kodanpohjapainanne suorakaiteen muotoisine keskusliesineen. Liesi on kooltaan 1,2 x 0,5 m ja sen ympärillä on 20 cm syvä painanne, joka ulottuu 1,5 m säteelle liedestä. Vuoden 2011 tarkastuksessa havaittiin kohteessa myös toinen liesi, jonka koko on noin 1,5 x 1 m. Lisäksi Utsjoen rantaan johtavalta tieltä havaittiin kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta.
Kohteen maaperä on kivistä harjua ja kasvillisuutena on tunturikoivikko. Kodanpohjan ja pyyntikuopan päältä kulkee lenkkeily/moottorikelkkareitti, joka on kuluttanut kasvillisuuden ja osan maaperästäkin pois rakenteista. |
| metsakeskus.1000001298 |
890 |
Rievanradnu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
500835.86100000 |
7753236.55400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001298 |
Kohteessa on kaksi suorakaiteen muotoista kivilatomusta (itäisemmän gps 7756469/3501017 ja läntisemmän 7756473/3501009) ja kaksi kvartsi - iskosten keskittymää. Latomukset ovat kooltaan 1,5 x 0,5 m ja ne sijaitsevat 10 m etäisyydellä toisistaan etelään laskevan hiekkarinteen ylätasanteen päällä. Latomuksista länteen on hiekkaharjussa notko, jonka pohjalla on kahdessa kohtaa kvartseja (läntisemmän keskittymän gps 7756510/3500948). Kvartsit ovat paljastuneet lenkkeily ja pyöräilypolkujen kuluttamalla maaperällä ja alueen hieno hiekka on äärimmäisen altis kulutukselle. Kohde muodostaa yhdessä Nisojavrin ja Maddahkuoihkasuolu kohteiden kanssa laajan muinaisjäännösalueen. |
| metsakeskus.1000001298 |
890 |
Rievanradnu |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
500835.86100000 |
7753236.55400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001298 |
Kohteessa on kaksi suorakaiteen muotoista kivilatomusta (itäisemmän gps 7756469/3501017 ja läntisemmän 7756473/3501009) ja kaksi kvartsi - iskosten keskittymää. Latomukset ovat kooltaan 1,5 x 0,5 m ja ne sijaitsevat 10 m etäisyydellä toisistaan etelään laskevan hiekkarinteen ylätasanteen päällä. Latomuksista länteen on hiekkaharjussa notko, jonka pohjalla on kahdessa kohtaa kvartseja (läntisemmän keskittymän gps 7756510/3500948). Kvartsit ovat paljastuneet lenkkeily ja pyöräilypolkujen kuluttamalla maaperällä ja alueen hieno hiekka on äärimmäisen altis kulutukselle. Kohde muodostaa yhdessä Nisojavrin ja Maddahkuoihkasuolu kohteiden kanssa laajan muinaisjäännösalueen. |
| metsakeskus.1000001298 |
890 |
Rievanradnu |
10002 |
12004 |
13049 |
11019 |
27000 |
500835.86100000 |
7753236.55400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001298 |
Kohteessa on kaksi suorakaiteen muotoista kivilatomusta (itäisemmän gps 7756469/3501017 ja läntisemmän 7756473/3501009) ja kaksi kvartsi - iskosten keskittymää. Latomukset ovat kooltaan 1,5 x 0,5 m ja ne sijaitsevat 10 m etäisyydellä toisistaan etelään laskevan hiekkarinteen ylätasanteen päällä. Latomuksista länteen on hiekkaharjussa notko, jonka pohjalla on kahdessa kohtaa kvartseja (läntisemmän keskittymän gps 7756510/3500948). Kvartsit ovat paljastuneet lenkkeily ja pyöräilypolkujen kuluttamalla maaperällä ja alueen hieno hiekka on äärimmäisen altis kulutukselle. Kohde muodostaa yhdessä Nisojavrin ja Maddahkuoihkasuolu kohteiden kanssa laajan muinaisjäännösalueen. |
| metsakeskus.1000001298 |
890 |
Rievanradnu |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
500835.86100000 |
7753236.55400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001298 |
Kohteessa on kaksi suorakaiteen muotoista kivilatomusta (itäisemmän gps 7756469/3501017 ja läntisemmän 7756473/3501009) ja kaksi kvartsi - iskosten keskittymää. Latomukset ovat kooltaan 1,5 x 0,5 m ja ne sijaitsevat 10 m etäisyydellä toisistaan etelään laskevan hiekkarinteen ylätasanteen päällä. Latomuksista länteen on hiekkaharjussa notko, jonka pohjalla on kahdessa kohtaa kvartseja (läntisemmän keskittymän gps 7756510/3500948). Kvartsit ovat paljastuneet lenkkeily ja pyöräilypolkujen kuluttamalla maaperällä ja alueen hieno hiekka on äärimmäisen altis kulutukselle. Kohde muodostaa yhdessä Nisojavrin ja Maddahkuoihkasuolu kohteiden kanssa laajan muinaisjäännösalueen. |
| metsakeskus.1000001298 |
890 |
Rievanradnu |
10002 |
12008 |
13000 |
11019 |
27000 |
500835.86100000 |
7753236.55400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001298 |
Kohteessa on kaksi suorakaiteen muotoista kivilatomusta (itäisemmän gps 7756469/3501017 ja läntisemmän 7756473/3501009) ja kaksi kvartsi - iskosten keskittymää. Latomukset ovat kooltaan 1,5 x 0,5 m ja ne sijaitsevat 10 m etäisyydellä toisistaan etelään laskevan hiekkarinteen ylätasanteen päällä. Latomuksista länteen on hiekkaharjussa notko, jonka pohjalla on kahdessa kohtaa kvartseja (läntisemmän keskittymän gps 7756510/3500948). Kvartsit ovat paljastuneet lenkkeily ja pyöräilypolkujen kuluttamalla maaperällä ja alueen hieno hiekka on äärimmäisen altis kulutukselle. Kohde muodostaa yhdessä Nisojavrin ja Maddahkuoihkasuolu kohteiden kanssa laajan muinaisjäännösalueen. |
| metsakeskus.1000001298 |
890 |
Rievanradnu |
10002 |
12008 |
13000 |
11002 |
27000 |
500835.86100000 |
7753236.55400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001298 |
Kohteessa on kaksi suorakaiteen muotoista kivilatomusta (itäisemmän gps 7756469/3501017 ja läntisemmän 7756473/3501009) ja kaksi kvartsi - iskosten keskittymää. Latomukset ovat kooltaan 1,5 x 0,5 m ja ne sijaitsevat 10 m etäisyydellä toisistaan etelään laskevan hiekkarinteen ylätasanteen päällä. Latomuksista länteen on hiekkaharjussa notko, jonka pohjalla on kahdessa kohtaa kvartseja (läntisemmän keskittymän gps 7756510/3500948). Kvartsit ovat paljastuneet lenkkeily ja pyöräilypolkujen kuluttamalla maaperällä ja alueen hieno hiekka on äärimmäisen altis kulutukselle. Kohde muodostaa yhdessä Nisojavrin ja Maddahkuoihkasuolu kohteiden kanssa laajan muinaisjäännösalueen. |
| metsakeskus.1000001299 |
890 |
Áttásuolu 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11004 |
27000 |
500192.13500000 |
7744059.24500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001299 |
Kohteessa on soikea kodan tai kammin pohja, jonka vallin rajaama sisäpinta - ala on 3 x 1 m. Valli on 0,5 m leveä. Vallin pitkien sivujen puolessa välissä on molemmilla puolilla painanteet, jotka ovat mahdollisesti kulkuaukkoja. Asumuksen pohja on pitkittäisesti Utsjoen suuntaisella kapealla harjulla, joka on Ákšoláttun ja siitä Utsjokeen päin sijaitsevan pienen lammen välissä. Kohteesta n 30 m etelään on Ákšoláttun ja lammen välille kaivettu yhdysoja. Kohteen maasto on paksua turvetta kasvava hiekkaharju ja turpeen paksuudesta johtuen asumuksen jäänteet ovat heikosti hahmotettavissa. |
| metsakeskus.1000001300 |
890 |
Jiesnnalvárri |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
499978.22600000 |
7739920.91300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001300 |
Kohteessa on valliton soikea pyyntikuoppa, jonka alkaisija pituus-suunnassa on 2 m. Kuoppa on vain 20 cm syvä ja sen näyttäisi ajan mittaan täyttyneen maa-aineksella. Kohde sijaitsee Jiesnnalvárrista noin 1 km itään, Utsjoen länsirannalla, Jomppalanjärvestä lounaaseen sijaitsevien kahden järven välisen harjun luoteisen puolelta kulkevassa notkossa. Kohteen maastossa kasvaa harva mäntykasvillisuus ja havaintomahdollisuudet ovat hyvät. Kohteen maaperä on kuivaa moreeniharjua. |
| metsakeskus.1000001301 |
890 |
Buoddobohki |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
500122.16600000 |
7741769.17200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001301 |
Kohteessa on yksi suuri pyyntikuoppa, jonka halkaisija on 5 m ja syvyys 180 cm. Utsjoelle vievä tie on katkaissut harjun, jolla kuoppa sijaitsee ja on mahdollista, että kuoppia on hävinnyt tien rakennuksen yhteydessä. Kohde sijaitsee Patonivassa Utsjoen itärannalla kohdassa, jossa silta ylittää joen. Kohteen maasto on jyrkkärinteinen niemi Utsjoessa ja pyyntikuoppa on kesämökille vievän tien ja Utsjoelle vievän tien leikkauksen välimaastossa. Alueen maaperä on hiekkakangasta, jossa kasvaa mäntymetsä. |
| metsakeskus.1000001302 |
890 |
Leppälä |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
502946.04600000 |
7728331.57700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001302 |
Kohteessa on soikea vallillinen pyyntikuoppa, jonka pisin halkaisja o 2 m ja syvyys 30 cm. Kohde sijaitsee Utsjoelle vievän tien ja Utsjoen välissä, Leppälän taloon vievän tien ja Leäibejohkajoen puolessa välissä. Pyyntikuopasta on matkaa Utsjoelle vievän tien reunaan 10 metriä ja kuoppa näkyy tielle. Kohteen maasto on Utsjokilaakson rinnettä, jossa kasvaa mäntymetsä, maaperä on kivistä hiekkakangasta. |
| metsakeskus.1000001303 |
890 |
Oanehislattu |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
500527.99600000 |
7745851.52500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001303 |
Kohde sijaitsee Utsjoen itärannalla sijaitsevan Oanehislattu -nimisen lammen kohdalla Utsjokeen idästä laskeutuvalla niemellä. Niemen pohjoisosassa on neliön muotoinen rakennuksen pohja ja pöreä kamminpohja sekä epämääräisiä kuoppia ja valleja. Alueella kasvaa kentille tyypillinen heinäkasvillisuus jossa on siellä täällä katajia. Niemen eteläosassa on havumetsää ja alueella on epämääräinen kiveys, joka on mahdollisesti liesi. |
| metsakeskus.1000001304 |
890 |
Guhkesláttu |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
500721.00900000 |
7745545.08200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001304 |
Pyyntikuopat ovat erittäin suuria ja syviä ja ne sijaitsevat Kuhkes- ja Oanekisladdujen välisellä kankaalla sekä Kuhkesladdun ja Utsjoen välisellä harjulla. Paikan maasto on tunturikoivikkoa ja mäntymetsää kasvava hiekkaharju. Kaikista pyyntikuopista otettiin GPS -mittaukset ja niiden arvot ovat välillä: p: 7748473 - 7748975 i: 3500889 - 3500975. |
| metsakeskus.1000001305 |
529 |
Samppaanvuori |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
212305.89600000 |
6721777.17700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001305 |
Alueella on kaksi rajakiveä, joihin on hakattu vuosiluku. Paikka sijaitsee Kaukosen ja Kiiaisten kylän rajalla, matalalla tasaisella kallioselänteellä Samppaanvuoren pohjoispuolella.
Rajakivi A on pystyyn nostettu kivi, jolla on luonnonkivistä ladottu suorakulmainen kivireunus. Keskuskivessä on hakkaus, jossa on vuosiluku "1815".
Rajapyykistä A noin 100-150 metriä kaakkoon, näkötornin P-paikasta noin 50 m pohjoiseen, metsäautotien itäpenkassa on rajapyykki B. Tässä on pysty keskuskivi, jossa on toisella puolella n. 10 cm korkea kaiverrus, "RÅ" ja toisella puolella samankokoinen kaiverrus "1816". Keskuskiven ympärillä on n. 1 m leveä, selvästi A-paikkaa pienempi, pyöreähkö reunakiveys. Tämä näyttää olevan paikalla, missä nykyäänkin on useamman kiinteistön yhteinen nurkka.
Lisäksi rajapyykistä B noin 20 metriä itäkaakkoon on kolmas mahdollinen rajapyykki, jossa ei kuitenkaan ole kaiverruksia. Kysymyksessä on pystyyn nostettu puikkomainen, noin 1 metriä korkea kivi, jolla on tukenaan 1-2 kiveä maassa. |
| metsakeskus.1000001306 |
890 |
Suohpajávri N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
500340.07500000 |
7745626.61300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001306 |
Kohteessa on kivikautinen asuinpaikka, kivilatomuksia 5 kpl ja pyyntikuoppia 10 kpl. Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Suohpajärven luoteisrannalla, järveen laskevan rinteen puolivälissä olevalla tasanteella, jossa kulkee kesämökkitie. Paikalla on 40 m matkalla likamaata ja löytöjä, jotka koostuvat keramiikasta, kvartseista ja palaneesta luusta. Pyyntikuoppajono kulkee ed. kuvatulta asuinpaikalta Utsjoelle johtavan tien varressa olevan Varpulan talon kohdalle tien itäpuolelle. Kuopat ovat n. 2 m halkaisijaltaan ja 40 cm syviä. Kivilatomukset sijaitsevat ed. kuvatulta kivikautiselta asuinpaikalta länteen jokirinteen päällä. Latomukset ovat 1 x 2 m kokoisia ja ne ovat rannan suuntaisessa rivissä 35 m matkalla. Maasto on hienoa hiekkakangasta, jossa kasvaa mäntymetsää ja tunturikoivikkoa. Alueella on kesämökkejä. |
| metsakeskus.1000001306 |
890 |
Suohpajávri N |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
500340.07500000 |
7745626.61300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001306 |
Kohteessa on kivikautinen asuinpaikka, kivilatomuksia 5 kpl ja pyyntikuoppia 10 kpl. Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Suohpajärven luoteisrannalla, järveen laskevan rinteen puolivälissä olevalla tasanteella, jossa kulkee kesämökkitie. Paikalla on 40 m matkalla likamaata ja löytöjä, jotka koostuvat keramiikasta, kvartseista ja palaneesta luusta. Pyyntikuoppajono kulkee ed. kuvatulta asuinpaikalta Utsjoelle johtavan tien varressa olevan Varpulan talon kohdalle tien itäpuolelle. Kuopat ovat n. 2 m halkaisijaltaan ja 40 cm syviä. Kivilatomukset sijaitsevat ed. kuvatulta kivikautiselta asuinpaikalta länteen jokirinteen päällä. Latomukset ovat 1 x 2 m kokoisia ja ne ovat rannan suuntaisessa rivissä 35 m matkalla. Maasto on hienoa hiekkakangasta, jossa kasvaa mäntymetsää ja tunturikoivikkoa. Alueella on kesämökkejä. |
| metsakeskus.1000001306 |
890 |
Suohpajávri N |
10002 |
12004 |
13049 |
11019 |
27012 |
500340.07500000 |
7745626.61300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001306 |
Kohteessa on kivikautinen asuinpaikka, kivilatomuksia 5 kpl ja pyyntikuoppia 10 kpl. Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Suohpajärven luoteisrannalla, järveen laskevan rinteen puolivälissä olevalla tasanteella, jossa kulkee kesämökkitie. Paikalla on 40 m matkalla likamaata ja löytöjä, jotka koostuvat keramiikasta, kvartseista ja palaneesta luusta. Pyyntikuoppajono kulkee ed. kuvatulta asuinpaikalta Utsjoelle johtavan tien varressa olevan Varpulan talon kohdalle tien itäpuolelle. Kuopat ovat n. 2 m halkaisijaltaan ja 40 cm syviä. Kivilatomukset sijaitsevat ed. kuvatulta kivikautiselta asuinpaikalta länteen jokirinteen päällä. Latomukset ovat 1 x 2 m kokoisia ja ne ovat rannan suuntaisessa rivissä 35 m matkalla. Maasto on hienoa hiekkakangasta, jossa kasvaa mäntymetsää ja tunturikoivikkoa. Alueella on kesämökkejä. |
| metsakeskus.1000001306 |
890 |
Suohpajávri N |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
500340.07500000 |
7745626.61300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001306 |
Kohteessa on kivikautinen asuinpaikka, kivilatomuksia 5 kpl ja pyyntikuoppia 10 kpl. Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Suohpajärven luoteisrannalla, järveen laskevan rinteen puolivälissä olevalla tasanteella, jossa kulkee kesämökkitie. Paikalla on 40 m matkalla likamaata ja löytöjä, jotka koostuvat keramiikasta, kvartseista ja palaneesta luusta. Pyyntikuoppajono kulkee ed. kuvatulta asuinpaikalta Utsjoelle johtavan tien varressa olevan Varpulan talon kohdalle tien itäpuolelle. Kuopat ovat n. 2 m halkaisijaltaan ja 40 cm syviä. Kivilatomukset sijaitsevat ed. kuvatulta kivikautiselta asuinpaikalta länteen jokirinteen päällä. Latomukset ovat 1 x 2 m kokoisia ja ne ovat rannan suuntaisessa rivissä 35 m matkalla. Maasto on hienoa hiekkakangasta, jossa kasvaa mäntymetsää ja tunturikoivikkoa. Alueella on kesämökkejä. |
| metsakeskus.1000001306 |
890 |
Suohpajávri N |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27012 |
500340.07500000 |
7745626.61300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001306 |
Kohteessa on kivikautinen asuinpaikka, kivilatomuksia 5 kpl ja pyyntikuoppia 10 kpl. Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Suohpajärven luoteisrannalla, järveen laskevan rinteen puolivälissä olevalla tasanteella, jossa kulkee kesämökkitie. Paikalla on 40 m matkalla likamaata ja löytöjä, jotka koostuvat keramiikasta, kvartseista ja palaneesta luusta. Pyyntikuoppajono kulkee ed. kuvatulta asuinpaikalta Utsjoelle johtavan tien varressa olevan Varpulan talon kohdalle tien itäpuolelle. Kuopat ovat n. 2 m halkaisijaltaan ja 40 cm syviä. Kivilatomukset sijaitsevat ed. kuvatulta kivikautiselta asuinpaikalta länteen jokirinteen päällä. Latomukset ovat 1 x 2 m kokoisia ja ne ovat rannan suuntaisessa rivissä 35 m matkalla. Maasto on hienoa hiekkakangasta, jossa kasvaa mäntymetsää ja tunturikoivikkoa. Alueella on kesämökkejä. |
| metsakeskus.1000001306 |
890 |
Suohpajávri N |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
500340.07500000 |
7745626.61300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001306 |
Kohteessa on kivikautinen asuinpaikka, kivilatomuksia 5 kpl ja pyyntikuoppia 10 kpl. Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Suohpajärven luoteisrannalla, järveen laskevan rinteen puolivälissä olevalla tasanteella, jossa kulkee kesämökkitie. Paikalla on 40 m matkalla likamaata ja löytöjä, jotka koostuvat keramiikasta, kvartseista ja palaneesta luusta. Pyyntikuoppajono kulkee ed. kuvatulta asuinpaikalta Utsjoelle johtavan tien varressa olevan Varpulan talon kohdalle tien itäpuolelle. Kuopat ovat n. 2 m halkaisijaltaan ja 40 cm syviä. Kivilatomukset sijaitsevat ed. kuvatulta kivikautiselta asuinpaikalta länteen jokirinteen päällä. Latomukset ovat 1 x 2 m kokoisia ja ne ovat rannan suuntaisessa rivissä 35 m matkalla. Maasto on hienoa hiekkakangasta, jossa kasvaa mäntymetsää ja tunturikoivikkoa. Alueella on kesämökkejä. |
| metsakeskus.1000001307 |
890 |
Puksal |
10002 |
12001 |
13005 |
11004 |
27000 |
500647.96100000 |
7735887.53300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001307 |
Kohteessa on 4 x 4 m asumuksen pohja, jota rajaa 0,5 m levyiset vallit. Keskellä pohjaa on metrin mittainen liesi, joka on puoli metriä leveä. Asumuksenpohjan pohjoisnurkan ulkopuolella on myös epämääräinen kivikasa. Rakennelman päällä kasvaa paikoin paksu turve ja rakennelmien todellista kokoa on vaikea hahmottaa. Asumuksenpohjan länsipuolitse kulkee hiekkatie, joka on aivan kiinni neliön länsiseinässä, ellei osittain sen päällä. Kohde sijaitsee Puksaljohkan pohjoisrannalla kohdassa, jossa joen yli kulkee silta Kevon tutkimusasemalle johtavalla tiellä. Kohteen länsipuolella on soramonttu ja Puksaljohkan rannassa on kesämökkejä. Maasto on hiekkaista mäntykangasta. |
| metsakeskus.1000001310 |
890 |
Ciekkáguoika etelä |
10002 |
12016 |
13152 |
11002 |
27000 |
502791.10700000 |
7728675.43700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001310 |
Kenesjärven ja Poareskieddejavrin välillä Utsjoki virtaa kapeassa uomassa noin kahden kilometrin matkalla. Tällä välillä ennen Poareskieddejavrea sijaitsee Ciekkáguoika (Usvakoski) Leppälän talon peltoaukeiden kohdalla. Peltoaukeiden pohjoispäädyn kohdalla joessa on pitkiä kivirivimuodostelmia, jotka oppaana olleen Juha Vallen mukaan liittyvät kalapatoon. Kivirivit muodostavat suppilon, joka kapenee alavirtaan nähden ja päästäen suurimman virran kulkemaan uoman rantojen läheisyydessä. |
| metsakeskus.1000001311 |
529 |
Myllypelto |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
211996.03800000 |
6717628.84100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001311 |
Kohde sijaitsee kalliolla Lempisaaren keskiosassa, n. 400 m Lempisaaren kartanon pihasta pohjoisluoteeseen. Paikalla on kiven ja maansekainen röykkiö, jonka ajoitus ja tarkoitus ovat epäselvät. Röykkiö on kooltaan n. 4,4x4,8 m ja korkeudeltaan n. 0,5 m. Sammalpeitteisen röykkiön pinta on kupera ja sen keskellä on syvennys. Kohde on merkitty peruskartalle muinaisjäännösmerkillä. |
| metsakeskus.1000001312 |
481 |
Vuorenmetsä |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
220092.74600000 |
6725885.56600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001312 |
Kohde sijaitsee Askaisten kirkonkylän itäpuolella, Askaisten, Auttisten ja Lempoisten kylien rajalla. Paikalla olevalla metsäalueella on rekisterikylien yhteinen rajakiveys. Sen pystykivessä on hakkaus "RÅ" ja vuosiluku 1787. Rajakiveyksen kaakkoispuolella on n. 30 m pitkä paikoin katkonainen kiviaita. Se osoittanee Auttisten ja Lempoisten kylien välistä rajaa. |
| metsakeskus.1000001314 |
890 |
Vanhankentän niva |
10002 |
12001 |
13008 |
11004 |
27000 |
503046.00300000 |
7727540.89400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001314 |
Kohde sijaitsee Poareskieddejavrin eteläpäässä sijaitsevan nivan kohdalla Utsoen länsirannalla. Kohde on pienen puron suulla, joka laskee idästä Utsjokeen. Kentässä oli havaittavissa 5 x 2,5 m kokoinen valli ja muita epämääräisiä vallimaisia rakenteita ja kiveyksiä. Oppaana toimineen Juha Vallen mukaan on olemassa perimätietoa Vanhassa kentässä asumisesta. Kohteen maasto on soista puron vartta, jossa kasvaa tiheä koivuryteikkö, joka hankaloittaa havainnointia. |
| metsakeskus.1000001315 |
890 |
Jaakkola |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
499727.31900000 |
7743297.55700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001315 |
Kohde sijaitsee 13 km etelään Utsjoen keskustasta Utsjoelle vievän tien molemmin puolin. Kohteen pohjoispuolella on hiekkatie, joka johtaa Jaakkolan tilalle. KOhteen eteläpuolitse kulkee tien alitse Utsjokeen laskeva oja. Pyyntikuopista kaksi sijaitsee tien länsi-ja kaksi itäpuolella. Länsipuolen kuopat ovat aivan tien leikkauksen reunalla ja eteläisempi niistä on puolittunut tien leikkauksessa. Itäpuolen kuopat ovat ojaan laskevassa rinteessä. Maasto on mäntyä kasvavaa hiekkatasannetta. |
| metsakeskus.1000001316 |
890 |
Kiddsaijavri |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
499763.30800000 |
7742042.06500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001316 |
Noin 100 metriä Jorbajärven asutusalueelle vievän tien risteyksestä etelään Utsoelle vievän tien itäpuolella metrin etäisyydellä tien leikkauksesta on pyyntikuoppa, jonka halkaisia on 4 m ja syvyys 50 cm. Kuoppa näkyy tielle. Maasto on kohteessa hiekkaista mäntykangasta. |
| metsakeskus.1000001317 |
890 |
Goržánláddu itä |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
499227.50700000 |
7758261.53000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001317 |
Kohteessa on kaksi pyyntikuoppaa ja epämääräinen latomus, joka saattaa olla liesi. Pyyntikuopat sijaitsevat Tenojon laaksoon laskevalla kivisellä rinteellä ja latomus on laakson pohjalla tasaisella maalla. Liesikiveyksen halkaisija on noin 1m. Kohteen pohjoispuolella on Tenojoki noin 100 metrin etäisyydellä ja eteläpuolella jyrkkä hiekkainen rinne. Utsjoelta Karigasniemeen johtavalta tieltä poikkeaa rinteen päälle hiekkatie, jolta on matkaa kohteeseen noin 100 metriä
Pyyntikuopan 1 gps 7761476/3499497 ja pyyntikuopan 2 gps 7761491/3499428. |
| metsakeskus.1000001319 |
890 |
Goatneljohka |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
477807.12900000 |
7753056.59900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001319 |
Kohde sijaitsee Tenojokeen laskevan Koadniljoen ja Utsoki - Karigasniemi -tieltä Tenon rantaan poikkeavan tien välimaastossa noin 50 m etäisyydellä päätiestä. Hiekkatien eteläpuolisessa reunassa on havaittavissa neliskulmaisen rakennuksen pohja, jonka koko on 4 x 5 m. Rakennuksen reunat näkyvät valleina, joissa on myös havaittavissa kiveystä. Alueen maasto on savista moreenia ja kasvillisuutena on katajikkoa ja ruohokasvillisuutta. |
| metsakeskus.1000001320 |
890 |
Keavukeävnnis |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
497850.09200000 |
7734021.28400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001320 |
Kohde sijaitsee Pikku Kevojärvestä 1,2 km Kevojoen yläjuoksun suuntaan Kevojoen länsirannalla. Pyyntikuopat sijaitsevat pienen järven (kuoppien pohjoispuolella) ja supan välisessä laaksossa ja kuoppajonosta on Kevojokeen noin 80 metriä. Pyyntikuoppien länsipuolella kohoavat jyrkästi Uhtsaskaiddasin rinteet ja itäpuolella on Kevojoen suuntainen harju. Pyyntikuopista otetut GPS -arvot rajautuvat alueelle:
p 7737229 - 7737370 i 3497969 - 3498075. |
| metsakeskus.1000001322 |
768 |
Myllykangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
571220.96900000 |
6851806.53200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001322 |
Asuinpaikka sijaitsee Uitonvirran eteläpuolella kulkevan maantien varressa, tienmutkan vaiheilla Myllykankaan pohjoislaidassa, mäntyä kasvavalla kankaalla. Asuinpaikka-alueen halki kulkee maantie. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille tienleikkauksesta noin 300 m:n matkalta. Asuinpaikkavyöhykkeen leveys on epävarma, asuinpaikan laajuus arviolta 100 x 250 m. Asuinpaikka-aluetta on tutkittu vuonna 1934.
Kohteen aluerajaus on tehty tarkastustietojen ja topografian perusteella. Kohteessa olisi tehtävä koekaivaus sen laajuuden määrittämiseksi. |
| metsakeskus.1000001323 |
768 |
Kapakkamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
572200.57700000 |
6851746.56700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001323 |
Asuinpaikka sijaitsee Uitonvirran pohjoispuolella, hautausmaan kaakkoiskulman alueella sekä hautausmaan ja maantien välillä. Asuinpaikka-alue on hiekkaisella mäellä, vanhan sorakuopan reunamilla. Sen arvioitu laajuus on 100 x 150 m. Asuinpaikka-aluetta on tutkittu yhteensä 352 m². |
| metsakeskus.1000001324 |
768 |
Harmajakangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
572360.50500000 |
6852666.19800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001324 |
Asuinpaikka sijaitsee maantien varressa olevan hiekkakuoppa-alueen etelä- ja lounaispuolella. Maasto on mäntyä kasvavaa hiekkakangasta. Löytöjä on tullut esille a) vanhan ampumaradan patterin luota, b) edellisestä 50 m pohjoiseen polun kohdalta, c) pienen hiekkakuopan luota. Asuinpaikka-alueen arvioitu laajuus on 100 x 200 m. Aluetta on tutkittu 55 m² vuonna 1930. |
| metsakeskus.1000001326 |
768 |
Ruunapäänniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
573799.93500000 |
6851186.79100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001326 |
Asuinpaikka sijaitsee Alanteen pohjoisrannalla, metsää kasvavalla hiekkakankaalla. Asuinpaikka-alueella on ainakin kolme asumuspainannetta, joista yksi on tutkittu vuonna 1957. Asuinpaikan arvioitu laajuus on 100 x 100 m. Asuinpaikka-aluetta on tutkittu 220 m².
Vuoden 2010 inventoinnissa kohde tarkastettiin ja kahdesta asumuspainanteesta otettiin gps-koordinaatit, ks. alakohteet.
Aluerajaus on tehty tutkimushavaintojen ja topografian perusteella. |
| metsakeskus.1000001327 |
768 |
Rauhaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
575879.10400000 |
6848987.69200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001327 |
Asuinpaikka sijaitsee Kukkapäänselän ja Imatralle vievän maantien välillä, kilometripylvään 40/78 kohdalla. Asuinpaikka-alue on hiekkaista mäntykangasta, jossa järven puolella on havaittavissa korkea törmä. Kangasmaastossa on havaittavissa paikoitellen kaivantoja ja rakennusten perustuksia viime sotien aikaan paikalle majoittuneen joukko-osaston jäljiltä. Asuinpaikan arvioitu laajuus on 100 x 200 m. |
| metsakeskus.1000001328 |
768 |
Kylmäniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
572600.40500000 |
6854265.55100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001328 |
Asuinpaikka sijaitsee Iijärven etelärannalla olevasta Kylmäniemestä lounaaseen, hiekkaisella mäntykankaalla. Asuinpaikka-alueen halki kulkee rantaan tie. Asuinpaikka-alue on varsin ehyttä.
Aluerajaus perustuu inventointihavaintoihin ja topografiaan. |
| metsakeskus.1000001329 |
768 |
Pappila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
572960.26900000 |
6851326.73300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001329 |
Kohde sijaitsee Alanteen järven pohjoisrannalla, pienen taimistona olevan pellon eteläpäässä, hiekkamaalla. Löytöalue on laajuudeltaan noin 50 x 50 m.
Kohteen aluerajaus tehty topografian ja vuoden 1974 inventointitietojen perusteella. |
| metsakeskus.1000001330 |
707 |
Malilankallio |
10002 |
12006 |
13000 |
11006 |
27000 |
648325.70400000 |
6900886.08200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001330 |
Merkkikallio on löytynyt kesällä 2003. Kallioalue, jolla hakkaukset sijaitsevat, on kooltaan noin 10 x 10 m (kallio ei ole suorakaiteen muotoinen). Kallion pinnassa on useita epämääräisiä kuvioita. Selvin kuvioista on viisikanta, jonka korkeus on noin 32 cm. Hakkaukset lienevät historialliselta ajalta peräisin. Perimätiedon mukaan viisikannalla olisi mm. lepytetty haltioita. |
| metsakeskus.1000001331 |
704 |
Kannisto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
238929.21900000 |
6719293.30700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001331 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka Munittulan kylän alueella, kapean etelä-pohjoissuuntaisen peltoalueen länsireunasssa, terassimaisella hiekkaisella ja hietaisella kohoumalla. Länsipuolella kohoaa kallioalue, eteläpuolella on metsätie. Peltokynnöksestä löytyi saviastianpala ja pari kvartsi-iskosta. Aivan pellon länsireunaan tehdyssä koekuopassa ei havaittu kynnöskerroksen alaista kulttuurikerrosta. Paikka saattaa ajoittua nuorakeraamiseen vaiheeseen.
2015 inventoinnissa paikalla havaittiin kvartsi-iskoksia.
Kohteen laajuus ja säilyneisyys ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.1000001335 |
531 |
Uotinmäki ja Uotinmäki W |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
230591.15200000 |
6806667.17600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001335 |
Kohde, joka käsittää asuinpaikka-alueen ja röykkiöitä sijaitsee nykyisin kokonaan Nakkilan kunnan alueella. Paikka on länsilounais-itäkoillis -suuntainen hiekka-ja soraharjanne, joka on peltoa, laidunta ja tonttimaata. Löytövyöhyke on noin 800 m pitkä. Kohde on sijainnut Nakkilan muinaislahden lounaisosassa olleella niemellä.
Uotinmäkeä on kaivauksin tutkittu 640 neliömetriä. Löytöjä on paljon. Esineistä enemmistö on tasatalttoja. Lisäksi on kaitatalttoja, kynsitalttoja ja reikäkiviä sekä keramiikkaa. Pääosa kohteen löydöistä on Kiukaisten kulttuurin ajalta ja ulottuu ilmeisesti sen alusta loppuun. Pronssikaudelle kuuluvia löytöjä ovat rombikirveen katkelma ja luultavasti myös kuutiokivi. Esiroomalaiseen aikaan kuuluu Morbyn keramiikka.
Paikalla on ollut 9 röykkiötä ja paasiarkku. Viimeksi mainittu on rakennettu jo ehkä Kiukaisten kulttuurin aikana ja ollut käytössä vielä pronssikaudellakin Unto Salon mukaan. Muut röykkiöt, jotka kahta lukuunottamatta on hävitetty, kuuluvat todennäköisesti pronssikaudelle. Löytöinä on saatu palanutta ja palamatonta luuta sekä pronssiesine. Tutkimuksia paikalla on tehty viime vuosisadan lopulla ja tämän vuosisadan alussa.
Tähän kohteeseen on yhdistetty myös ent. Kiukainen kohde Uotinmäki W. Röykkiöt sijaitsevat lähellä Nakkilan rajaa, Uotinmäen alueella, moreeniharjanteella. Röykkiöt sijaitsevat lähellä toisiaan. Eteläisimmän röykkiön koko on 5 x 5 m ja korkeus 0,6 m. Pohjoisimmista röykkiöistä toisen koko on 8 x 8 m ja korkeus on 0,7. Toisen röykkiön koko on 11 x 7 m ja korkeus on 0,6 m. Se on muodoltaan soikea. |
| metsakeskus.1000001335 |
531 |
Uotinmäki ja Uotinmäki W |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
230591.15200000 |
6806667.17600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001335 |
Kohde, joka käsittää asuinpaikka-alueen ja röykkiöitä sijaitsee nykyisin kokonaan Nakkilan kunnan alueella. Paikka on länsilounais-itäkoillis -suuntainen hiekka-ja soraharjanne, joka on peltoa, laidunta ja tonttimaata. Löytövyöhyke on noin 800 m pitkä. Kohde on sijainnut Nakkilan muinaislahden lounaisosassa olleella niemellä.
Uotinmäkeä on kaivauksin tutkittu 640 neliömetriä. Löytöjä on paljon. Esineistä enemmistö on tasatalttoja. Lisäksi on kaitatalttoja, kynsitalttoja ja reikäkiviä sekä keramiikkaa. Pääosa kohteen löydöistä on Kiukaisten kulttuurin ajalta ja ulottuu ilmeisesti sen alusta loppuun. Pronssikaudelle kuuluvia löytöjä ovat rombikirveen katkelma ja luultavasti myös kuutiokivi. Esiroomalaiseen aikaan kuuluu Morbyn keramiikka.
Paikalla on ollut 9 röykkiötä ja paasiarkku. Viimeksi mainittu on rakennettu jo ehkä Kiukaisten kulttuurin aikana ja ollut käytössä vielä pronssikaudellakin Unto Salon mukaan. Muut röykkiöt, jotka kahta lukuunottamatta on hävitetty, kuuluvat todennäköisesti pronssikaudelle. Löytöinä on saatu palanutta ja palamatonta luuta sekä pronssiesine. Tutkimuksia paikalla on tehty viime vuosisadan lopulla ja tämän vuosisadan alussa.
Tähän kohteeseen on yhdistetty myös ent. Kiukainen kohde Uotinmäki W. Röykkiöt sijaitsevat lähellä Nakkilan rajaa, Uotinmäen alueella, moreeniharjanteella. Röykkiöt sijaitsevat lähellä toisiaan. Eteläisimmän röykkiön koko on 5 x 5 m ja korkeus 0,6 m. Pohjoisimmista röykkiöistä toisen koko on 8 x 8 m ja korkeus on 0,7. Toisen röykkiön koko on 11 x 7 m ja korkeus on 0,6 m. Se on muodoltaan soikea. |
| metsakeskus.1000001335 |
531 |
Uotinmäki ja Uotinmäki W |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
230591.15200000 |
6806667.17600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001335 |
Kohde, joka käsittää asuinpaikka-alueen ja röykkiöitä sijaitsee nykyisin kokonaan Nakkilan kunnan alueella. Paikka on länsilounais-itäkoillis -suuntainen hiekka-ja soraharjanne, joka on peltoa, laidunta ja tonttimaata. Löytövyöhyke on noin 800 m pitkä. Kohde on sijainnut Nakkilan muinaislahden lounaisosassa olleella niemellä.
Uotinmäkeä on kaivauksin tutkittu 640 neliömetriä. Löytöjä on paljon. Esineistä enemmistö on tasatalttoja. Lisäksi on kaitatalttoja, kynsitalttoja ja reikäkiviä sekä keramiikkaa. Pääosa kohteen löydöistä on Kiukaisten kulttuurin ajalta ja ulottuu ilmeisesti sen alusta loppuun. Pronssikaudelle kuuluvia löytöjä ovat rombikirveen katkelma ja luultavasti myös kuutiokivi. Esiroomalaiseen aikaan kuuluu Morbyn keramiikka.
Paikalla on ollut 9 röykkiötä ja paasiarkku. Viimeksi mainittu on rakennettu jo ehkä Kiukaisten kulttuurin aikana ja ollut käytössä vielä pronssikaudellakin Unto Salon mukaan. Muut röykkiöt, jotka kahta lukuunottamatta on hävitetty, kuuluvat todennäköisesti pronssikaudelle. Löytöinä on saatu palanutta ja palamatonta luuta sekä pronssiesine. Tutkimuksia paikalla on tehty viime vuosisadan lopulla ja tämän vuosisadan alussa.
Tähän kohteeseen on yhdistetty myös ent. Kiukainen kohde Uotinmäki W. Röykkiöt sijaitsevat lähellä Nakkilan rajaa, Uotinmäen alueella, moreeniharjanteella. Röykkiöt sijaitsevat lähellä toisiaan. Eteläisimmän röykkiön koko on 5 x 5 m ja korkeus 0,6 m. Pohjoisimmista röykkiöistä toisen koko on 8 x 8 m ja korkeus on 0,7. Toisen röykkiön koko on 11 x 7 m ja korkeus on 0,6 m. Se on muodoltaan soikea. |
| metsakeskus.1000001335 |
531 |
Uotinmäki ja Uotinmäki W |
10002 |
12002 |
13019 |
11019 |
27012 |
230591.15200000 |
6806667.17600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001335 |
Kohde, joka käsittää asuinpaikka-alueen ja röykkiöitä sijaitsee nykyisin kokonaan Nakkilan kunnan alueella. Paikka on länsilounais-itäkoillis -suuntainen hiekka-ja soraharjanne, joka on peltoa, laidunta ja tonttimaata. Löytövyöhyke on noin 800 m pitkä. Kohde on sijainnut Nakkilan muinaislahden lounaisosassa olleella niemellä.
Uotinmäkeä on kaivauksin tutkittu 640 neliömetriä. Löytöjä on paljon. Esineistä enemmistö on tasatalttoja. Lisäksi on kaitatalttoja, kynsitalttoja ja reikäkiviä sekä keramiikkaa. Pääosa kohteen löydöistä on Kiukaisten kulttuurin ajalta ja ulottuu ilmeisesti sen alusta loppuun. Pronssikaudelle kuuluvia löytöjä ovat rombikirveen katkelma ja luultavasti myös kuutiokivi. Esiroomalaiseen aikaan kuuluu Morbyn keramiikka.
Paikalla on ollut 9 röykkiötä ja paasiarkku. Viimeksi mainittu on rakennettu jo ehkä Kiukaisten kulttuurin aikana ja ollut käytössä vielä pronssikaudellakin Unto Salon mukaan. Muut röykkiöt, jotka kahta lukuunottamatta on hävitetty, kuuluvat todennäköisesti pronssikaudelle. Löytöinä on saatu palanutta ja palamatonta luuta sekä pronssiesine. Tutkimuksia paikalla on tehty viime vuosisadan lopulla ja tämän vuosisadan alussa.
Tähän kohteeseen on yhdistetty myös ent. Kiukainen kohde Uotinmäki W. Röykkiöt sijaitsevat lähellä Nakkilan rajaa, Uotinmäen alueella, moreeniharjanteella. Röykkiöt sijaitsevat lähellä toisiaan. Eteläisimmän röykkiön koko on 5 x 5 m ja korkeus 0,6 m. Pohjoisimmista röykkiöistä toisen koko on 8 x 8 m ja korkeus on 0,7. Toisen röykkiön koko on 11 x 7 m ja korkeus on 0,6 m. Se on muodoltaan soikea. |
| metsakeskus.1000001335 |
531 |
Uotinmäki ja Uotinmäki W |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
230591.15200000 |
6806667.17600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001335 |
Kohde, joka käsittää asuinpaikka-alueen ja röykkiöitä sijaitsee nykyisin kokonaan Nakkilan kunnan alueella. Paikka on länsilounais-itäkoillis -suuntainen hiekka-ja soraharjanne, joka on peltoa, laidunta ja tonttimaata. Löytövyöhyke on noin 800 m pitkä. Kohde on sijainnut Nakkilan muinaislahden lounaisosassa olleella niemellä.
Uotinmäkeä on kaivauksin tutkittu 640 neliömetriä. Löytöjä on paljon. Esineistä enemmistö on tasatalttoja. Lisäksi on kaitatalttoja, kynsitalttoja ja reikäkiviä sekä keramiikkaa. Pääosa kohteen löydöistä on Kiukaisten kulttuurin ajalta ja ulottuu ilmeisesti sen alusta loppuun. Pronssikaudelle kuuluvia löytöjä ovat rombikirveen katkelma ja luultavasti myös kuutiokivi. Esiroomalaiseen aikaan kuuluu Morbyn keramiikka.
Paikalla on ollut 9 röykkiötä ja paasiarkku. Viimeksi mainittu on rakennettu jo ehkä Kiukaisten kulttuurin aikana ja ollut käytössä vielä pronssikaudellakin Unto Salon mukaan. Muut röykkiöt, jotka kahta lukuunottamatta on hävitetty, kuuluvat todennäköisesti pronssikaudelle. Löytöinä on saatu palanutta ja palamatonta luuta sekä pronssiesine. Tutkimuksia paikalla on tehty viime vuosisadan lopulla ja tämän vuosisadan alussa.
Tähän kohteeseen on yhdistetty myös ent. Kiukainen kohde Uotinmäki W. Röykkiöt sijaitsevat lähellä Nakkilan rajaa, Uotinmäen alueella, moreeniharjanteella. Röykkiöt sijaitsevat lähellä toisiaan. Eteläisimmän röykkiön koko on 5 x 5 m ja korkeus 0,6 m. Pohjoisimmista röykkiöistä toisen koko on 8 x 8 m ja korkeus on 0,7. Toisen röykkiön koko on 11 x 7 m ja korkeus on 0,6 m. Se on muodoltaan soikea. |
| metsakeskus.1000001335 |
531 |
Uotinmäki ja Uotinmäki W |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
230591.15200000 |
6806667.17600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001335 |
Kohde, joka käsittää asuinpaikka-alueen ja röykkiöitä sijaitsee nykyisin kokonaan Nakkilan kunnan alueella. Paikka on länsilounais-itäkoillis -suuntainen hiekka-ja soraharjanne, joka on peltoa, laidunta ja tonttimaata. Löytövyöhyke on noin 800 m pitkä. Kohde on sijainnut Nakkilan muinaislahden lounaisosassa olleella niemellä.
Uotinmäkeä on kaivauksin tutkittu 640 neliömetriä. Löytöjä on paljon. Esineistä enemmistö on tasatalttoja. Lisäksi on kaitatalttoja, kynsitalttoja ja reikäkiviä sekä keramiikkaa. Pääosa kohteen löydöistä on Kiukaisten kulttuurin ajalta ja ulottuu ilmeisesti sen alusta loppuun. Pronssikaudelle kuuluvia löytöjä ovat rombikirveen katkelma ja luultavasti myös kuutiokivi. Esiroomalaiseen aikaan kuuluu Morbyn keramiikka.
Paikalla on ollut 9 röykkiötä ja paasiarkku. Viimeksi mainittu on rakennettu jo ehkä Kiukaisten kulttuurin aikana ja ollut käytössä vielä pronssikaudellakin Unto Salon mukaan. Muut röykkiöt, jotka kahta lukuunottamatta on hävitetty, kuuluvat todennäköisesti pronssikaudelle. Löytöinä on saatu palanutta ja palamatonta luuta sekä pronssiesine. Tutkimuksia paikalla on tehty viime vuosisadan lopulla ja tämän vuosisadan alussa.
Tähän kohteeseen on yhdistetty myös ent. Kiukainen kohde Uotinmäki W. Röykkiöt sijaitsevat lähellä Nakkilan rajaa, Uotinmäen alueella, moreeniharjanteella. Röykkiöt sijaitsevat lähellä toisiaan. Eteläisimmän röykkiön koko on 5 x 5 m ja korkeus 0,6 m. Pohjoisimmista röykkiöistä toisen koko on 8 x 8 m ja korkeus on 0,7. Toisen röykkiön koko on 11 x 7 m ja korkeus on 0,6 m. Se on muodoltaan soikea. |
| metsakeskus.1000001336 |
681 |
Saarela |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27005 |
546880.67400000 |
6875806.76900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001336 |
Raudanvalmistupaikka sijaitsee Pakinmaalta Kolkonjoelle menevän maantien itäpuolella, lähellä Varapassuota. Paikalle johtaa polku maantieltä, etäisyys tiestä noin 0,3 km.
Kohde on Varpassuon ja Lakeanrahkan välisellä, kaakosta luoteeseen kulkevalla Petäjäselällä, aivan sen luoteispäässä. Raudanvalmistupaikka on soiden reunustamalla hiekkapohjaisella mäntykankaalla. Rautakuona on levinnyt laajalle alueelle, selvää kekomuotoa ei ole havaittavissa. Koko alueen halkaisija on noin 15 m. Varsinainen hytin paikka on havaittavissa matalana kiviröykkiönä. Tästä noin 10 metrin päässä on iso ja matala (syvyys alle 1 m) hiilimiilun paikka, jonka halkaisija on 4-5 m. Tämä kuoppa on noin 200 m:n päässä polusta. Malmi on paikalle tuotu todennäköisesti läheiseltä Varpassuolta.
Vuosina 1990-91 paikalla on tehty arkeologisia tutkimuksia. Paikalta on ajoitettu kaksi hiilinäytettä. Sulatusuunin vieressä olleesta malmikasasta otettu näyte (Su-2191) ajoittui 360+/-40 BP ja kuonanpoistoaukosta otettu näyte (Su-2192) 310+/-40 BP. Kalibroituina ajoitukset menevät päällekkäin 1400-luvun lopusta 1600-luvun alkuun ulottuvalla jaksolla. Ajoitukset eivät ole ristiriidassa raudanvalmistusta käsittelevien historiallisten asiakirjojen kanssa. |
| metsakeskus.1000001336 |
681 |
Saarela |
10002 |
12016 |
13172 |
11010 |
27004 |
546880.67400000 |
6875806.76900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001336 |
Raudanvalmistupaikka sijaitsee Pakinmaalta Kolkonjoelle menevän maantien itäpuolella, lähellä Varapassuota. Paikalle johtaa polku maantieltä, etäisyys tiestä noin 0,3 km.
Kohde on Varpassuon ja Lakeanrahkan välisellä, kaakosta luoteeseen kulkevalla Petäjäselällä, aivan sen luoteispäässä. Raudanvalmistupaikka on soiden reunustamalla hiekkapohjaisella mäntykankaalla. Rautakuona on levinnyt laajalle alueelle, selvää kekomuotoa ei ole havaittavissa. Koko alueen halkaisija on noin 15 m. Varsinainen hytin paikka on havaittavissa matalana kiviröykkiönä. Tästä noin 10 metrin päässä on iso ja matala (syvyys alle 1 m) hiilimiilun paikka, jonka halkaisija on 4-5 m. Tämä kuoppa on noin 200 m:n päässä polusta. Malmi on paikalle tuotu todennäköisesti läheiseltä Varpassuolta.
Vuosina 1990-91 paikalla on tehty arkeologisia tutkimuksia. Paikalta on ajoitettu kaksi hiilinäytettä. Sulatusuunin vieressä olleesta malmikasasta otettu näyte (Su-2191) ajoittui 360+/-40 BP ja kuonanpoistoaukosta otettu näyte (Su-2192) 310+/-40 BP. Kalibroituina ajoitukset menevät päällekkäin 1400-luvun lopusta 1600-luvun alkuun ulottuvalla jaksolla. Ajoitukset eivät ole ristiriidassa raudanvalmistusta käsittelevien historiallisten asiakirjojen kanssa. |
| metsakeskus.1000001336 |
681 |
Saarela |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27006 |
546880.67400000 |
6875806.76900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001336 |
Raudanvalmistupaikka sijaitsee Pakinmaalta Kolkonjoelle menevän maantien itäpuolella, lähellä Varapassuota. Paikalle johtaa polku maantieltä, etäisyys tiestä noin 0,3 km.
Kohde on Varpassuon ja Lakeanrahkan välisellä, kaakosta luoteeseen kulkevalla Petäjäselällä, aivan sen luoteispäässä. Raudanvalmistupaikka on soiden reunustamalla hiekkapohjaisella mäntykankaalla. Rautakuona on levinnyt laajalle alueelle, selvää kekomuotoa ei ole havaittavissa. Koko alueen halkaisija on noin 15 m. Varsinainen hytin paikka on havaittavissa matalana kiviröykkiönä. Tästä noin 10 metrin päässä on iso ja matala (syvyys alle 1 m) hiilimiilun paikka, jonka halkaisija on 4-5 m. Tämä kuoppa on noin 200 m:n päässä polusta. Malmi on paikalle tuotu todennäköisesti läheiseltä Varpassuolta.
Vuosina 1990-91 paikalla on tehty arkeologisia tutkimuksia. Paikalta on ajoitettu kaksi hiilinäytettä. Sulatusuunin vieressä olleesta malmikasasta otettu näyte (Su-2191) ajoittui 360+/-40 BP ja kuonanpoistoaukosta otettu näyte (Su-2192) 310+/-40 BP. Kalibroituina ajoitukset menevät päällekkäin 1400-luvun lopusta 1600-luvun alkuun ulottuvalla jaksolla. Ajoitukset eivät ole ristiriidassa raudanvalmistusta käsittelevien historiallisten asiakirjojen kanssa. |
| metsakeskus.1000001337 |
681 |
Kolkonjoen saha |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
554087.74900000 |
6880434.93500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001337 |
Raudanvalmistuspaikka sijaitsee Kolkonjoen myllyn, nykyisen Kolkonjoen sahan vieressä, sahasta noin 60 m kaakkoon, Kolkonjoen ja Pirilän koululta tulevan tien välissä. Paikalla on aivan joen rannassa 9 m leveä laelta tasoitettu suorakaiteen muotoinen matalahko kumpu, jossa on runsaasti hiiltä ja kuonaa. Tätä kumparetta on rannasta lukien näkyvissä ainakin 10 metriä, mutta kuinka pitkälle se jatkuu lounaaseen, maantielle päin, on epäselvää. Kummun päällä on pyykinkuivausteline ja marjapensaita. Alueen kasvillisuus on poikkeuksellisen rehevää.
Paikka eroaa muista Rantasalmen raudanvalmistupaikoista, sillä se on selvästi suorakaiteenmuotoinen, eikä paikalla ole hiilihautaa, kuonakasaa tai muita kansanomaisen raudanvalmistuksen tuntomerkkejä. Lisäksi paikan sijainti kosken vieressä viittaisi siihen, että paikka on valittu nimenomaan vesivoiman takia.
Paikkaa voisi arvella teollisen raudanvalmistuspaikan jäännökseksi. |
| metsakeskus.1000001338 |
681 |
Parkumäen koulu |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
578512.00000000 |
6873007.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001338 |
Kuppikivi sijaitsee vanhan maantien ja Parkumäen koulun välissä olevan kiviaidassa, pihaan menevän ajotien itäpuolella, noin 5 m ajotiestä. Kivi ei ole luontaisella paikalla, vaan se on siirretty aitaan muualta. Se on päällimmäisessä kivikerroksessa, aidan yläpinnalla. Kupit ovat ylöspäin.
Kivi on karkeahkorakeista, graniitin tapaista, jonkin verran suuntautunutta kivilajia (gneissiä?). Se on lähes suorakulmaisen särmiön muotoinen. Kiven koko on noin 45 x 45 cm ja paksuus 15 cm. Se on ehkä lohjennut "äskettäin" suuremmasta kivestä.
Kiven jokseenkin tasaisella yläpinnalla on kolme selvästi erottuvaa kuppia. Kaksi niistä on pyöreitä (halkaisijat 6 ja 8 cm) ja matalia (1,5 ja 1 cm). Kupit ovat 23 cm päässä toisistaan (keskipisteiden etäisyys). Näiden kanssa tasakylkisen kolmion (sivut 23 ja 18 cm) muodostaa kolmas kuppi, josta on jäljellä vain vähän yli puolet kiven reunalla. Kuppi näyttää olleen halkaisijaltaan noin 10 cm ja useiden senttimetrien syvyinen (kiven pinta on kupin kohdalla viisto, suurin syvyys ylimmältä reunalta mitattuna 6 cm). Suuresta kupista 18 cm päässä olevaa kuppia kohti jatkuu 7 cm pitkä, 5 cm leveä ja 2 cm syvä uramainen, jonkin verran epämääräinen lisäke. Suurimman kupin ja kolmannen kupin puolivälissä on lisäksi hyvin epämääräinen kuppi, joka saattaa olla luonnonmuodostuma (halkaisija 4 cm, syvyys alle 0,5 cm). |
| metsakeskus.1000001339 |
681 |
Matari |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
548749.91000000 |
6878155.82800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001339 |
Raudanvalmistuspaikka sijaitsee Pahakkalantiestä 1 km pohjoiseen ja Sydänmaantiestä noin 100 m länteen. Paikka on Sydänmaantiestä 100 m Haisevanjoesta pohjoiseen erkanevan ruohottuneen metsätien lähellä. Ko. tienhaarasta metsätietä 100 m itään erkanee polku kohti autiota Keijulan taloa. Raudanvalmistuspaikka on heti tämän polun pohjoispuolella, metsäautotiestä 40 m koilliseen.
Raudanvalmistuspaikalla on 8 m halkaisijaltaan oleva kuonakasa, joka on korkeimmillaan lounaisrinteessä metrin korkuinen. Kuonakasan takana on halkaisijaltaan 7 m kokoinen hiilihauta aivan polun vieressä. Hiilihaudan ja kuonakasan välissä on muutama kivi ja kasa hiilipitoista maata. Uunin paikkaa on vaikea hahmottaa, mutta todennäköisesti se on ollut edellä mainittujen kivien kohdalla. Hiilihaudan pohjoisseinässä on kivikasa, joka lienee uudempi ja myöhemmin kasattu.
Koko raudanvalmistuspaikka erottuu ympäristöstään, koska se on matalalla, kooltaan noin 25 m olevalla kumpareella tai pohjoiseen pistävän harjakkeen kärjessä. Ympäristö on suota ja sekametsää. |
| metsakeskus.1000001341 |
753 |
Box Sandbacka |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
411142.16000000 |
6686649.27700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001341 |
Box mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1543. Kylässä oli tuolloin seitsemän tilaa.
Varhaisimmat tiedot Boxin myllyistä ovat säilyneet 1500-luvulta. Vuonna 1586 kylässä oli kaksi myllyä. 1600-1800-luvuilla Boxin talonpojat maksoivat veroa enimmillään kahdesta myllystä. Kohde on merkitty A. Giökenin vuosina 1728-1729 piirtämälle kartalle. Mylly puuttuu 1700- ja 1800-lukujen taitteesta peräisin olevasta Kuninkaan kartastosta.
Myllyn paikka erottuu peltojen keskellä olevassa joenmutkassa sijaitsevana noin 8 x 6 metriä laajana kahden uoman – toinen kuivunut - väliin jäävänä pohjakaavaltaan neliömäisenä tasanteena. Maanpinnalle ei näy rakenteita. Maassa ei ole tiiltä tai laastia.
Myllyn paikalla kasvaa heinää ja puuntaimia. Kasvillisuus muodostaa myllyn kohdalla selkeästi ympäristöstä eroavan neliömäisen alueen.
|
| metsakeskus.1000001342 |
753 |
Box Storbengts |
10002 |
12016 |
13179 |
11006 |
27000 |
411029.20400000 |
6686484.34500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001342 |
Boxin ruotsinkielisen ala-asteen pihamaan lounaisnurkassa sijaitsevan kallionkohouman päällä on noin 7 x 12 metriä laaja tuulimyllyn pohja. Isoista harmaakivistä tehty kivijalka erottuu paikoitellen kasvillisuuden alta. Kivien halkaisijat ovat noin 0,5 metriä. Tiiltä tai laastia ei ole näkyvissä. Paikalla kasvaa heinää, koivuja, mäntyjä ja pihlajaa. Kohde on merkitty 1700- ja 1800-lukujen taitteesta peräisin olevaan Kuninkaan kartastoon.
|
| metsakeskus.1000001344 |
753 |
Box Sisbacka |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
410504.40300000 |
6688095.69300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001344 |
Mylly on suurelta osin tuhoutunut omakotitalojen ja kasvimaiden rakentamisen yhteydessä. Joen itäpuolisella rantapenkereellä on yhä näkyvissä isoista harmaakivistä tehty 15 metriä pitkä kivijalka. Paikalla kasvaa lehtipuita ja pensaita. Kohde on merkitty 1700- ja 1800-lukujen taitteesta peräisin olevaan Kuninkaan kartastoon. Lähitalojen asukkaiden mukaan mylly on toiminut 1920-luvulle saakka.
Parikymmentä metriä myllyn paikasta etelään on rakennuksen pohja. Isoista harmaakivistä koostuva kivijalka erottuu paikoitellen kasvillisuuden alta. Rakenteen tarkka luonne on selvittämättä.
|
| metsakeskus.1000001345 |
753 |
Eriksnäsin tiiliruukki |
10002 |
12015 |
13145 |
11006 |
27000 |
408972.05000000 |
6682148.07700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001345 |
Merenrannalta kohoavalla loivalla sekametsää kasvavalla rinteellä on kaksi rakennuksen pohjaa 20 metrin etäisyydellä toisistaan. Rakennusten välissä kulkee mökkitie. Rannalla erottuu veden alta vanha laiturin pohja.
Suomenlinnan rakentaminen kohotti Sipoon yhdeksi Uudenmaan tärkeimmistä tiilentuotantoalueista. Pitäjän rajojen sisällä toimi 1700-luvulla ainakin kuusi tiiliruukkia. Eversti Carl Fredrik Nordenskiöldin perustama Eriknäsin tiiliruukki oli käytössä vuosina 1753-1757. |
| metsakeskus.1000001348 |
753 |
Skräddarby Joensuun kartano |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
406703.95300000 |
6684802.00500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001348 |
Kohde on Joensuun kartanon keskusalueen luoteispuolella sijaitseva peltojen ympäröimä matala kallioinen mäki. 1700- ja 1800-lukujen taitteesta peräisin olevaan Kuninkaan kartastoon on paikalle merkitty rakennuksia.
Inventointiajankohtana maassa oli runsaasti lunta, ja rakenteita ei ollut näkyvissä. Paikan topografia ei vaikuta tonttimaaksi sopivalta. Paikan luonteen selvittämiseksi tarvitaan tarkistusinventointi, jonka yhteydessä tehdään koekuoppia.
|
| metsakeskus.1000001349 |
753 |
Söderkulla Harubergen |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
406636.97000000 |
6686713.23400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001349 |
Kuivuneessa joenuomassa sijaitseva lohkokivistä kylmämuurattu pato. Padon korkeus on 1,5 metriä, leveys 2,5 metriä ja pituus 19 metriä. Padolla on 0,6 metriä korkea ja 0,6 metriä leveä aukko. Tiiltä tai laastia ei ole näkyvissä.
|
| metsakeskus.1000001350 |
753 |
Söderkulla Molnträsket |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
406473.03700000 |
6686964.12900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001350 |
Molnträskiltä alkunsa saavan pienen joen suulla sijaitseva padon jäännös. Lohkokivistä rakennettu pato on ollut 16,5 metriä pitkä ja 1,9 metriä leveä. Padosta on nykyään jäljellä enää joen rannoilla olevat penkereet. Padon sortuneen keskiosan kohdalle on asetettu betonirengas.
Padosta yhdeksän metriä luoteeseen on noin 3 x 3 metriä laaja mahdollinen myllyn pohja. Paikka erottuu neliömäisenä tasanteena. Joen puolella rannassa sijaitsevat isot kivet saattavat kuulua kivijalkaan. Myllyn edustalla on 2,4 metriä pitkä ja 0,9 metriä leveä betoniporras.
|
| metsakeskus.1000001351 |
753 |
Söderkulla Galthagen |
10007 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
406719.93400000 |
6686492.32200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001351 |
Kuivuneessa joenuomassa sijaitseva tasakokoisista lohkokivistä (2 x 0,5 m) muurattu 29,5 metriä pitkä, 1,6 metriä leveä ja 7,5 metriä korkea pato. Padon aukko on 1 metriä leveä ja 0,5 metriä korkea. Padon päällä on aukon kohdalla koroke. J. Wikzenin vuonna 1767 piirtämälle kartalle on merkitty padon lähelle myllyn paikka. |
| metsakeskus.1000001353 |
753 |
Söderkullan mylly |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
406556.00600000 |
6685910.55200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001353 |
Söderkullan kartanon kaakkoispuolella sijaitsevassa lehtimetsää kasvavassa vesakoituneessa joenuomassa on myllynpaikka. Kohteeseen kuuluvat mahdollisen myllyrakennuksen jäännökset joen pohjoisrannalla, sillan penkereet joen molemmilla rannoilla sekä pato. |
| metsakeskus.1000001355 |
753 |
Immersby Broars |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
404269.00000000 |
6686831.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001355 |
Immersbyn Broarsin kylämäen itäpuolella sijaitsevan kuivuneen puron rannoilla on myllyn jäännöksiä. Kahden uoman välissä on pohjakaavaltaan nelikulmainen 8 metriä pitkä ja 4 metriä leveä myllyn pohja. Harmaakivinen perustus erottuu paikoitellen kasvillisuuden alta. Uomien seiniä on vahvistettu kivillä.
Immersbyn Broarsissa toimi 1750- ja 1760-luvuilla tiiliruukki. Broars on merkitty Immersbyn vuoden 1698 karttaan. Inventoinnissa ei löydetty talon lähiseudulta merkkejä ruukista.
Inventoinnin 2024 perusteella kohteen koordinaattitietoja korjattiin. Nykyinen koordinaatti osoittaa uomassa patomaisesti ladottuun kivimuuriin. Näiden pohjoispuolelta mitattiin toinen kivirivi. Itäpää: 6686845/404261 ja länsipää: 6686839/404254. Kasvillisuus purouomassa on tiheää. |
| metsakeskus.1000001357 |
753 |
Hindsby Hovgård |
10002 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
403058.38900000 |
6690693.61600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001357 |
Hindsbyn kylä mainitaan keskiaikaisissa lähteissä vuosina 1425 ja 1489. Kylässä oli vuonna 1543 21 tilaa. Ritari Nils Kurjella oli Hindsbyssä rälssitila vuonna 1425. On mahdollista, että tila jaettiin 1400-luvulla Lill-Hovet ja Stor-Hovet-nimisiin osiin. Jälkimmäinen oli ilmeisesti vuonna 1559 Per Gallen omistuksessa. Stor-Hovet siirrettiin nykyisen Hofgårdin luokse 1600-luvun alkupuolella. Tämänhetkinen päärakennus on tuotu paikalle 1870-luvulla. Hofgårdin viereiselle kalliolle rakennettiin 1760-luvulla tuulimylly. Mylly on merkitty 1760-luvun lopulta peräisin olevalle kartalle.
Nykyisen Hofgårdin itäpuolella sijaitsee noin 9 x 8 metriä laaja rakennuksen pohja. Lohkokivistä muuratun kivijalan korkeus on enimmillään 0,5 metriä. Kivien halkaisijat ovat noin 0,2-1 metriä. Kivijalka erottuu hyvin, sillä se sijaitsee puistomaisella piha-alueella. Tuulimyllystä ei näkynyt merkkejä.
|
| metsakeskus.1000001358 |
753 |
Hindsby Götan |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
401795.00000000 |
6690140.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001358 |
Ensimmäiset tiedot Hindsbyn myllyistä ovat säilyneet 1500-luvulta. Vuonna 1586 kylässä oli kuusi myllyä. Kyläläiset maksoivat 1600-1800-luvuilla veroa enimmillään kahdesta myllystä. 1700- ja 1800-lukujen taitteesta peräisin olevaan Kuninkaan kartastoon on merkitty neljä vesimyllyä.
Myllyn paikka sijaitsee harvassa kuusimetsässä olevassa joen uomassa noin 50 metriä Martiksentiestä pohjoiseen. Myllyn perustuksen laajuus on noin 7,5 x 6 metriä. Harmaakivistä kylmämuuratun kivijalan korkeus on enimmillään 0,5 metriä. Tiiltä tai laastia ei ole näkyvissä. Rakennuksen läpi kulkee juoksutusränni.
Myllyn eteläpuolella on padonpaikka ja noin 5 x 5 metriä laaja pohjakaavaltaan neliömäinen kumpare. Noin 20 metriä myllyltä pohjoiseen on joen itäpuoleisella rinteellä pohjakaavaltaan u:n muotoinen maavallin kolmelta puolelta ympäröimä kuoppa. Rakenteen koko on noin 2 x 3 metriä. Vallin leveys on 1,5 metriä. Tiiltä tai laastia ei ole näkyvissä. Vallirakenteen vierellä saattaa olla noin 4 x 5 metriä laaja rakennuksen pohja. |
| metsakeskus.1000001359 |
753 |
Hindsby Mariendal |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
401856.87500000 |
6690888.52600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001359 |
Kohde on merkitty 1700- ja 1800-lukujen taitteesta peräisin olevaan Kuninkaan kartastoon.
Peltojen keskellä virtaavassa joessa on kahden uoman — toinen kuiva — väliin jäävä tiheää pensaikkoa kasvava kumpare. Muita rakenteita ei ole havaittu. |
| metsakeskus.1000001360 |
753 |
Hindsby Västerhov |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
401333.08000000 |
6691461.29400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001360 |
Kohde sijaitsee Byabäcken-joen pohjoisrannalla, aivan vesirajassa niin, että osa rakenteen kivistä sijaitsee itse joessa. Hindsbystä Svartböleen päin johtava Länsitie kulkee kohteen eteläpuolella n. 30 metrin päässä kohteesta. Kohteen tienoilla joessa on koskipaikka ja heti kohteen itäpuolella joki tekee U:n muotoisen mutkan. Joen rinteet nousevat jyrkästi ylöspäin kummallakin puolella jokea, mutta aivan kohteen ympärillä on jonkin verrantasaista maata. Joenrantamaasto on melko vaikeakulkuista suurten korkeuserojen ja rehottavan kasvillisuuden takia. Kohteen ympärillä on hoitamatonta sekametsää ja maaperä on savimaata.
Kohde on 4 m x 3,2 m kokoinen ja suorakaiteen muotoinen kivirakenne, joka koostuu isoista, suurimmillaan 70–50 cm halkaisijaltaan olevista luonnonkivistä. Kivet vaikuttavat muodostavan rakennuksen perustuksen, jonka seinälinjat ovat havaittavissa kohteen etelä-, länsi- ja pohjoisreunoilla. Rakennuksen perustuksen seinämien paksuus on noin 40 cm ja korkeus korkeimmillaan 80 cm. Kiviä on paikoittain kahdessa kerroksessa. Rakenne on kylmämuurattu luonnonkivistä, joita on jossain määrin muokattu sopivan mallisiksi.
Kivet ovat sammaloituneita, mutta helposti havaittavissa maastosta. Seinälinjojen
sisäpuolella ei ole havaittavia rakenteita. Rakenteen pohjoispuolella joessa on isoja kiviä, jotka ilmeisesti ovat alunperin rakenteesta lähtöisin. Rakenteesta lähtee etelä-kaakkoon kohtisuoraan uoma, jonka eteläreuna on uoman alkupäästä kivetty muutamilla luonnonkivillä. Kohde saattaa olla vanha vesimylly, joka on merkitty 1700- ja 1800-lukujen taitteesta peräisin olevaan kuninkaankartastoon. |
| metsakeskus.1000001361 |
753 |
Hindsby Grönkulla |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27007 |
401382.07400000 |
6688744.38600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001361 |
Kohde on merkitty 1700- ja 1800-lukujen taitteesta peräisin olevaan Kuninkaan kartastoon.
Myllyn paikka sijaitsee kahden pellon väliin jäävässä lehtipuuvaltaista sekametsää kasvavassa puron uomassa. Alempana sijaitseva mylly erottuu kahden uoman — toinen kuiva — väliin jäävänä pohjakaavaltaan neliömäisenä 7 x 5 metriä laajana kumpareena. Osa näkyvillä olevista kivistä saattaa kuulua myllyn kivijalkaan. Selvää latomusta erottuu kuitenkin ainoastaan lännessä, missä on isokokoisia harmaakiviä rivissä. Kivien halkaisijat ovat noin 0,5 metriä. Maassa ei ole tiiltä tai laastia. Itään päin nousevan rinteen yläosassa on mahdollisesti padon paikka.
|
| metsakeskus.1000001361 |
753 |
Hindsby Grönkulla |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27008 |
401382.07400000 |
6688744.38600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001361 |
Kohde on merkitty 1700- ja 1800-lukujen taitteesta peräisin olevaan Kuninkaan kartastoon.
Myllyn paikka sijaitsee kahden pellon väliin jäävässä lehtipuuvaltaista sekametsää kasvavassa puron uomassa. Alempana sijaitseva mylly erottuu kahden uoman — toinen kuiva — väliin jäävänä pohjakaavaltaan neliömäisenä 7 x 5 metriä laajana kumpareena. Osa näkyvillä olevista kivistä saattaa kuulua myllyn kivijalkaan. Selvää latomusta erottuu kuitenkin ainoastaan lännessä, missä on isokokoisia harmaakiviä rivissä. Kivien halkaisijat ovat noin 0,5 metriä. Maassa ei ole tiiltä tai laastia. Itään päin nousevan rinteen yläosassa on mahdollisesti padon paikka.
|
| metsakeskus.1000001362 |
753 |
Gesterby Smeds |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
404626.76400000 |
6689597.06400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001362 |
Gesterbyn kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1442. Kylässä oli vuonna 1543 9 tilaa. Ensimmäiset tiedot Gesterbyn myllyistä ovat 1500-luvulta. Vuonna 1558 kylässä oli viisi myllyä. Kyläläiset maksoivat 1600-1800-luvuilla veroa enimmillään kuudesta myllystä. Gesterbyn myllyt on merkitty J. Bonejin vuosina 1758 ja 1759 piirtämälle kartalle. Samat myllyt löytyvät myös 1700- ja 1800-lukujen taitteeseen sijoittuvasta Kuninkaan kartastosta.
Gesterbyn myllyt ovat sijainneet peltojen väliin jäävässä syvässä joenuomassa. Maasto on nykyään erittäin vaikeakulkuista ”rämeikköä”. Alueella on noin 6 x 4 metriä laaja harmaakivinen myllyn perustus. Lisäksi ympäristössä on useita mahdollisia patoja ja vedenohjausuomia.
|
| metsakeskus.1000001364 |
734 |
Lononmäki |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
291514.13500000 |
6710781.98800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001364 |
Pyöreistä kivistä koottuja pieniä pyöreitä tai epämääräisen muotoisia latomuksia metsäisen Lononmäen kallioalueen korkeimmalla kohdalla, Kurajoen eteläpuolella, vastapäätä Kankareen varhaismetallikautista asuinpaikkaa pohjoisessa n. 300 m päässä, jonne myös näköyhtyes paikalta. Latomukset ovat n 30 neliömetrin alalla, ja niitä on ainakin neljä kpl. Ne ovat samantyyppisiä; kehä, pienemmistä kivistä koottu keskuskiveys ja näiden välissä paljasta kalliota. Kehä on koottu pyöreistä valikoiduista kivistä. Paikalla voi myös olla muita maanpeittämiä rakenteita tai vain pirunpeltoa. Latomukset ovat hyväkuntoiset. 15 m päässä lännessä on Perttelin ja Salon raja, jonka merkkinä on kolme pientä röykkiötä rivissä 7-8 m päässä toisistaan. Rajarakennelmat ovat karkeammista ja teräväkulmaisista kivistä. |
| metsakeskus.1000001365 |
734 |
Kartanonpelto |
10001 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
294273.03600000 |
6708058.09300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001365 |
Perimätiedon mukainen Tattulan suuren kartanon sijaintipaikka. Aulis Oja on selvitellyt Perttelissä olleen kartanon vaiheita Perttelin historiassa, ja ajoittaa sen vaasta 1600-luvun loppupuoliskolle. Tämän sijainti ei ole selvillä. Kartanonpellosta on v. 1914 myös löytynyt viikinkiajan keihäänkärki (KM 6578:4). Paikka sijaitsee Kurajoen pohjoisrannalla, joen ja pienen sivuojan muodostamassa niemessä. Jokitörmät ovat jyrkät ja niemi on laelta tasainen, kapea ja pitkä. V:n 1963 inventoinnissa Jussin talo Kartanopellon itäosassa oli vielä pelto-ojan päässä 5x7 m laajuinen kuoppa, talonisännän mukaan kartanon kellarikuoppa. kartanosta tarinoiden mukaan kirkolle johtaneesta kivetystä tietä ei tehty havaintoja. Keihäänkärki voi viitata kalmistoo, tai se voi esim. olla kulkeutunut Jussin Ylöjoen pellon kalmistosta (rautakautinen kalmisto), 200-300 m itäkoilliseen. Mitään kalmiostoon viittaavaa ei havaittu laitumena olleella pellolla. Vuoden 2002 inventoinnissa niemeke oli kesannolla. Sen pohjoispuolella oli vilja oraalla, ja täällä erottui runsaasti tiilenjäännöksiä, palanutta savea ja mm. keramiikkaa, joiden joukossa ainakin 1600-luvulta peräisin olevaa ja mahdollinen keskiaikainen reunapala. Kellarikuoppaa ei enää havaittu ja se lienee osittain täytetty. |
| metsakeskus.1000001365 |
734 |
Kartanonpelto |
10001 |
12001 |
13003 |
11033 |
27018 |
294273.03600000 |
6708058.09300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001365 |
Perimätiedon mukainen Tattulan suuren kartanon sijaintipaikka. Aulis Oja on selvitellyt Perttelissä olleen kartanon vaiheita Perttelin historiassa, ja ajoittaa sen vaasta 1600-luvun loppupuoliskolle. Tämän sijainti ei ole selvillä. Kartanonpellosta on v. 1914 myös löytynyt viikinkiajan keihäänkärki (KM 6578:4). Paikka sijaitsee Kurajoen pohjoisrannalla, joen ja pienen sivuojan muodostamassa niemessä. Jokitörmät ovat jyrkät ja niemi on laelta tasainen, kapea ja pitkä. V:n 1963 inventoinnissa Jussin talo Kartanopellon itäosassa oli vielä pelto-ojan päässä 5x7 m laajuinen kuoppa, talonisännän mukaan kartanon kellarikuoppa. kartanosta tarinoiden mukaan kirkolle johtaneesta kivetystä tietä ei tehty havaintoja. Keihäänkärki voi viitata kalmistoo, tai se voi esim. olla kulkeutunut Jussin Ylöjoen pellon kalmistosta (rautakautinen kalmisto), 200-300 m itäkoilliseen. Mitään kalmiostoon viittaavaa ei havaittu laitumena olleella pellolla. Vuoden 2002 inventoinnissa niemeke oli kesannolla. Sen pohjoispuolella oli vilja oraalla, ja täällä erottui runsaasti tiilenjäännöksiä, palanutta savea ja mm. keramiikkaa, joiden joukossa ainakin 1600-luvulta peräisin olevaa ja mahdollinen keskiaikainen reunapala. Kellarikuoppaa ei enää havaittu ja se lienee osittain täytetty. |
| metsakeskus.1000001365 |
734 |
Kartanonpelto |
10001 |
12008 |
13000 |
11006 |
27000 |
294273.03600000 |
6708058.09300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001365 |
Perimätiedon mukainen Tattulan suuren kartanon sijaintipaikka. Aulis Oja on selvitellyt Perttelissä olleen kartanon vaiheita Perttelin historiassa, ja ajoittaa sen vaasta 1600-luvun loppupuoliskolle. Tämän sijainti ei ole selvillä. Kartanonpellosta on v. 1914 myös löytynyt viikinkiajan keihäänkärki (KM 6578:4). Paikka sijaitsee Kurajoen pohjoisrannalla, joen ja pienen sivuojan muodostamassa niemessä. Jokitörmät ovat jyrkät ja niemi on laelta tasainen, kapea ja pitkä. V:n 1963 inventoinnissa Jussin talo Kartanopellon itäosassa oli vielä pelto-ojan päässä 5x7 m laajuinen kuoppa, talonisännän mukaan kartanon kellarikuoppa. kartanosta tarinoiden mukaan kirkolle johtaneesta kivetystä tietä ei tehty havaintoja. Keihäänkärki voi viitata kalmistoo, tai se voi esim. olla kulkeutunut Jussin Ylöjoen pellon kalmistosta (rautakautinen kalmisto), 200-300 m itäkoilliseen. Mitään kalmiostoon viittaavaa ei havaittu laitumena olleella pellolla. Vuoden 2002 inventoinnissa niemeke oli kesannolla. Sen pohjoispuolella oli vilja oraalla, ja täällä erottui runsaasti tiilenjäännöksiä, palanutta savea ja mm. keramiikkaa, joiden joukossa ainakin 1600-luvulta peräisin olevaa ja mahdollinen keskiaikainen reunapala. Kellarikuoppaa ei enää havaittu ja se lienee osittain täytetty. |
| metsakeskus.1000001365 |
734 |
Kartanonpelto |
10001 |
12008 |
13000 |
11033 |
27018 |
294273.03600000 |
6708058.09300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001365 |
Perimätiedon mukainen Tattulan suuren kartanon sijaintipaikka. Aulis Oja on selvitellyt Perttelissä olleen kartanon vaiheita Perttelin historiassa, ja ajoittaa sen vaasta 1600-luvun loppupuoliskolle. Tämän sijainti ei ole selvillä. Kartanonpellosta on v. 1914 myös löytynyt viikinkiajan keihäänkärki (KM 6578:4). Paikka sijaitsee Kurajoen pohjoisrannalla, joen ja pienen sivuojan muodostamassa niemessä. Jokitörmät ovat jyrkät ja niemi on laelta tasainen, kapea ja pitkä. V:n 1963 inventoinnissa Jussin talo Kartanopellon itäosassa oli vielä pelto-ojan päässä 5x7 m laajuinen kuoppa, talonisännän mukaan kartanon kellarikuoppa. kartanosta tarinoiden mukaan kirkolle johtaneesta kivetystä tietä ei tehty havaintoja. Keihäänkärki voi viitata kalmistoo, tai se voi esim. olla kulkeutunut Jussin Ylöjoen pellon kalmistosta (rautakautinen kalmisto), 200-300 m itäkoilliseen. Mitään kalmiostoon viittaavaa ei havaittu laitumena olleella pellolla. Vuoden 2002 inventoinnissa niemeke oli kesannolla. Sen pohjoispuolella oli vilja oraalla, ja täällä erottui runsaasti tiilenjäännöksiä, palanutta savea ja mm. keramiikkaa, joiden joukossa ainakin 1600-luvulta peräisin olevaa ja mahdollinen keskiaikainen reunapala. Kellarikuoppaa ei enää havaittu ja se lienee osittain täytetty. |
| metsakeskus.1000001366 |
734 |
Yli-Arkkila |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
293493.36600000 |
6705933.94600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001366 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka, josta v:n 2002 inventoinnissa löytynyt pari kvartsia (ydin ja kvartsiitti-iskos). Ne ovat hiekkaisesta peltorinteen yläosasta, heti Yli-Arkkilan talon pohjoispuolelta. Matti Huurteen (inv. 1963) mukaan tältä paikalta on mahdollisesti Hähkänän Ylöstuvan talon Santapakan eteläsuomalainen tasataltta (KM 6589:3). On lisäksi mahdollista, että Haankorvesta 1990-luvulla löytynyt pimitiivinen kirves on peräisin Yli-Arkkilan talon pihalta. Löytöpaikalle on ajettu jonkin verran hiekkaa täältä. Kirvestä säilytetään Yli-Arkkilan talossa. |
| metsakeskus.1000001367 |
111 |
Rautvuori |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
450989.62900000 |
6792719.79700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001367 |
Kohde sijaitsee Ala-Rievelin pohjoisrannan länsipäässä, Rautvuorenlahden rannalla kohoavan erittäin jyrkkäpiirteisen ja louhikkoisen Rautvuoren seinämässä, vuoren koillisosassa. Nykyiseen rantaan paikalta on noin 30 metriä. Vuoren ja rannan välissä kulkee soratie, jonka eteläpuolella lahden rannalla on kesämökki. Maalaus näkyy tielle asti.
Etelään suuntautuva maalaus sijaitsee jokseenkin suorassa kallioseinämässä jyrkän lippamaisen ulkoneman alapuolella. Maalaus on voimakkaan punainen ja tulkittavissa esihistorialliseksi kalliomaalaukseksi, mutta siinä ei toistaiseksi ole erotettu selviä kuvioita. Maalauskohtia on todettu kolme, joista suurin (alue 1) on korkeudeltaan 75 cm ja leveydeltään 60 cm. Sen päälle on keltaisella maalilla kirjoitettu teksti "IN MEMORIAM SAMI ABIGAIL MINTTU-KAARIN 13.9.-13.11.1974 RAKASTAEN ISÄ JA ÄITI". Alueesta 1 länsireunalta noin 110 cm länteen on epämääräinen läikkä (alue 2). Alueen 2 itäreunalta 195 cm itään on samoin epämääräinen läikkä (alue 3).
Alueessa 1 saattaa olla erotettavissa kuvioita, jos maalaus puhdistetaan. Kalliomaalauksen alapuolella on tasanne, jolta käsin maalaus on voitu tehdä, joten sitä ei voida ajoittaa rannansiirtymiskronologian avulla.
Vuoden 2017 tarkastuksessa voitiin todeta Maastotarkastuksessa todettiin kohteen olevan ennallaan. Tarkastuksen yhteydessä kuitenkin pantiin merkille, että kalliota oli töhritty spraymaalein noin 15 – 25 metrin päässä kohteen länsipuolella: kalliomaalaustasannetta noin 4 m korkeamman tasanteen kohdalle kallioon oli kahdeksaan kohtaan töhritty sinisellä
ja punaisella maalilla teksti ”LOL” (kuva 24). Kohteella vieraillaan maaston kulumisesta
päätellen varsin vilkkaasti, ja se onkin altis ilkivallalle. Kuten aiemminkaan,
ei nytkään kallion punertavasta pinnasta voitu erottaa erillisiä kuvioita. Paikoin
kallion kiviaineksessa vaikuttaa olevan luontaisestikin punaisia sävyjä. |
| metsakeskus.1000001367 |
111 |
Rautvuori |
10002 |
12013 |
13128 |
11028 |
27000 |
450989.62900000 |
6792719.79700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001367 |
Kohde sijaitsee Ala-Rievelin pohjoisrannan länsipäässä, Rautvuorenlahden rannalla kohoavan erittäin jyrkkäpiirteisen ja louhikkoisen Rautvuoren seinämässä, vuoren koillisosassa. Nykyiseen rantaan paikalta on noin 30 metriä. Vuoren ja rannan välissä kulkee soratie, jonka eteläpuolella lahden rannalla on kesämökki. Maalaus näkyy tielle asti.
Etelään suuntautuva maalaus sijaitsee jokseenkin suorassa kallioseinämässä jyrkän lippamaisen ulkoneman alapuolella. Maalaus on voimakkaan punainen ja tulkittavissa esihistorialliseksi kalliomaalaukseksi, mutta siinä ei toistaiseksi ole erotettu selviä kuvioita. Maalauskohtia on todettu kolme, joista suurin (alue 1) on korkeudeltaan 75 cm ja leveydeltään 60 cm. Sen päälle on keltaisella maalilla kirjoitettu teksti "IN MEMORIAM SAMI ABIGAIL MINTTU-KAARIN 13.9.-13.11.1974 RAKASTAEN ISÄ JA ÄITI". Alueesta 1 länsireunalta noin 110 cm länteen on epämääräinen läikkä (alue 2). Alueen 2 itäreunalta 195 cm itään on samoin epämääräinen läikkä (alue 3).
Alueessa 1 saattaa olla erotettavissa kuvioita, jos maalaus puhdistetaan. Kalliomaalauksen alapuolella on tasanne, jolta käsin maalaus on voitu tehdä, joten sitä ei voida ajoittaa rannansiirtymiskronologian avulla.
Vuoden 2017 tarkastuksessa voitiin todeta Maastotarkastuksessa todettiin kohteen olevan ennallaan. Tarkastuksen yhteydessä kuitenkin pantiin merkille, että kalliota oli töhritty spraymaalein noin 15 – 25 metrin päässä kohteen länsipuolella: kalliomaalaustasannetta noin 4 m korkeamman tasanteen kohdalle kallioon oli kahdeksaan kohtaan töhritty sinisellä
ja punaisella maalilla teksti ”LOL” (kuva 24). Kohteella vieraillaan maaston kulumisesta
päätellen varsin vilkkaasti, ja se onkin altis ilkivallalle. Kuten aiemminkaan,
ei nytkään kallion punertavasta pinnasta voitu erottaa erillisiä kuvioita. Paikoin
kallion kiviaineksessa vaikuttaa olevan luontaisestikin punaisia sävyjä. |
| metsakeskus.1000001368 |
111 |
Rajakivi |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
453898.48200000 |
6786112.46700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001368 |
Kalliomaalaus, pienehkö punainen läikkä, sijaitsee suuressa Rajakivi-nimisessä siirtolohkareessa Heinolan kaupungin ja maalauskunnan entisen rajan kohdalla, Konniveden länsirannalla. Siirtolohkare, joka on huomiota herättävän kookas (6,5 m korkea), on Ulppaanselkään kuuluvan, itää kohti avautuvan Koivulahden pohjukassa. Lahti on noin 80 m leveä ja 300 m pitkä. Siirtolohkareelta on nykyiseen rantaan noin 60 metriä. Maasto alueella on jyrkkäpiirteistä ja kivistä, ja kasvaa kuusivaltaista sekametsää.
Maalaus suuntautuu itäkoilliseen eli se on tehty lohkareen itäseinämälle, sen keskivaiheille, maanpinnasta noin 1,3 korkeudelle. Kyseessä on epäsäännöllisen pyöreä punamultaläikkä, noin 14 cm leveä ja 17 cm korkea. Jälki ole luontainen värjäymä vaan selvästi ihmisen tekemä. Kooltaan ja muodoltaan se muistuttaa ihmisen vasemman kämmenen jälkeä, vaikka tulkinta ei olekaan varma. Sijainti Rajakivi-nimisessä lohkareessa saa pohtimaan, voisiko läikkä liittyä kohteen merkitykseen rajapaikkana. Tiedot tunnetuista ja tyypillisistä rajamerkeistä eivät kuitenkaan tue tätä ajatusta. Lisäksi läikän sijainti järven rannalla kohoavassa lohkareessa on tyypillinen myös monille kalliomaalauksillemme.
Maalaus on voitu tehdä kiven edustan tasanteelta, joten sitä ei voida ajoittaa rannansiirtymiseen perustuen.
|
| metsakeskus.1000001369 |
16 |
Patalahti |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27012 |
431587.45300000 |
6787241.91000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001369 |
Kalliomaalaus, jossa erottuu kaksi venekuviota, on lähes pystysuorassa ja vain hiukan lippamaisessa kallioseinämässä Päijänteeseen kuuluvan Kinisselän pohjoisosassa sijaitsevan Patalahden länsirannalla. Patalahti on noin 100 metriä leveä ja 1,2 km pitkä, ja maalaus on lahden suulta noin 300 m pohjoiseen eli kohti lahden pohjukkaa. Maalauskallion edusta on erittäin lohkareinen ja vaikeakulkuinen. Kallion tyven ja nykyisen rantaviivan välinen etäisyys on noin 15 metriä. Kalliopinta on tummahko.
Venekuvioissa on voimakkaasti kaartuva pohja ja kiilamaiset miehistöviivat (molemmissa veneissä 5 kpl). Oikeanpuoleinen vene on jäkälättömällä pinnalla ja siinä erottuu peräosa (lyhyt pystyviiva) ja keulaosassa mahdollinen hirvenpääkuvio. Vasemmanpuoleinen vene vaikuttaa pääpiirteissään samanlaiselta, mutta on osittain tumman jäkälän peittämä, eikä siinä v. 2003 havaittu yhtä selvää hirvenpääkokkaa. Oikean puoleisen veneen pituus on 27 cm ja korkeus 12-17 cm, vasemman puoleisen pituus on 34 cm ja korkeus 13 cm. Vasemman puoleinen kuvio on 33 cm oikean puoleista alempana. Kuvioiden etäisyys toisistaan on noin 70 cm.
Maalaukseen saattaa liittyä muitakin kuvioita (vasemmanpuoleisen venekuvion yläpuolella), mutta ne on mahdollista hahmottaa vain hyvissä olosuhteissa ja silloinkin hyvin heikosti.
Alimman maalauskohdan korkeus nykyisestä maanpinnasta on 4,9 m. Kallioseinämässä ei ole sellaista hyllyä, jonka päältä maalaus olisi voitu tehdä, joten se voidaan ajoittaa Päijänteen vesistöhistoriaan perustuen. |
| metsakeskus.1000001370 |
16 |
Huonpohjanvuori |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27012 |
434244.00000000 |
6788106.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001370 |
Kohde sijaitsee Ruotsalaisen länsiosassa sijaitsevan Huonpohja-nimisen lahden suulla, sen pohjoisrannalla kohoavan jyrkkäpiirteisen Huonpohjanvuoren suoraan järveen laskevassa seinämässä. Maalauskallion vieressä, sen länsipuolella, on kesämökki, johon kuuluva laituri on kallion juurella. Rannalla on useita muitakin kesämökkejä.
Kallio on paikoittain rosoinen ja siinä on sekä harmaita, punertavia että vaaleita pintoja. Kallio laskeutuu järveen portaittain kolmessa vaiheessa, joista alin muodostaa maalauksen edustalle kapeahkon, kaltevan ja pääosin varsin hankalakulkuisen terassin. Kallio on melko suurelta osin jäkälän peitossa. Havaitut maalauskohdat ovat enimmäkseen jäkälästä vapaissa kohdissa. Maalauskohtia on useita ja ne jaettiin vuoden 2003 inventoinnissa kolmeen alueeseen, joista nro 1 on läntisin, nro 2 maalauskentän keskivaiheilla ja nro 3 itäisin.
Alue 1 suuntautuu etelään ja on leveydeltään 2,5 m ja korkeudeltaan noin metrin. Alin maalauskohta oli noin 4 m veden pinnan yläpuolella. Alueella havaittiin kaksi mahdollista eläinkuviota (hirviä?) ja punaista väriä (tuhoutuneita maalauksia?).
Alue 2 suuntautuu lounaaseen ja käsittää kaksi jokseenkin samalla tasolla olevaa kuviota (6,3 m Ruotsalaisen pinnan yläpuolella). Oikeanpuoleinen kuvio on suhteellisen selvä, vaikkakin osittain jäkälän peitossa oleva venekuvio, jossa on ainakin 7 miehistöviivaa. Vasemmanpuoleinen kuvio vaikutti ensi tarkastelussa eläinkuviolta, mutta saattaa kuitenkin esittää jotain muuta (tikku-ukko ja kaksi käärmemäistä viivaa?)
Alue 3 suuntautuu etelään ja kaakkoon ja on leveydeltään noin 1,5 ja korkeudeltaan 2,8 m. Mittaushetkellä alin maalauskohta oli noin 4,0 m veden pinnan yläpuolella. Alueella on useita maalauskohtia ja läikkiä, joista osa on kulunut ja lohkeillut. Selvimpänä hahmottuvat alueen yläosassa olevat kuviot, jotka muistuttavat kahta päällekkäin seisovaa tikku-ukkoa. Kuvioilla ei näytä olevan päätä ja ne poikkeavat muutenkin tyypillisistä kalliomaalausten ihmishahmoista, joten tulkinta on jokseenkin epävarma. Niiden alapuolella on mutkitteleva pystyviiva, joka saattaa esittää käärmettä, mutta yksityiskohtien puuttuessa senkin tulkinta on epävarma.
Osa maalauksista on voitu tehdä maalauksen edustalla kulkevan terassin päällä seisten. Ainakin ylimmät maalauskohdat (alue 2) on mahdollista ajoittaa rannansiirtymiseen perustuen.
Vuoden 2012 tarkastuksessa kohde oli ennallaan. |
| metsakeskus.1000001371 |
398 |
Linnakallio B |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
444162.50600000 |
6763871.37100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001371 |
Linnakallion kalliomaalaus sijaitsee Salajärven itärannalla kohoavan Kalkkolan Linnakallion rautakautisen muinaislinnan juurella olevassa kallioseinämässä. Maalauskohta on seinämän länsilaidalla, vaaleanharmaassa jyrkässä lippamaisessa kohdassa, joka on alun perin noussut suoraan vedestä. 1900-luvulla jyrkänteen edustalle on pengerretty huvilalle johtava tie. Nykyään maalaus sijaitsee tien ja kallion välissä, rehevän puuston peittämänä, noin 1,65 m maanpinnan yläpuolella.
Havaittu maalauskohta on pienehkö (56 x 32 cm) ja heikosti säilynyt. Maalauksesta voi hahmottaa hirvieläimeltä näyttävän kuvion, mutta tulkinta on epävarma. Mahdollisen eläinkuvion yläpuolella saattaa olla jälkiä muista kuvioista, jotka ovat kuitenkin suurimmaksi osaksi tuhoutuneet ja eläinkuviota tulkinnanvaraisempia. |
| metsakeskus.1000001372 |
111 |
Suurijärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
446801.37400000 |
6777785.77900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001372 |
Asuinpaikka sijaitsee Heinolan keskustasta etelään, Suurijärven pohjoisrannalla sijiatsevalla niemellä. Paikalla on rannasta noin 15 m etäisyydellä rantaterassi, jonka laelle tehdystä koekuopasta löytyi saviastianpaloja. Keramiikan löytöpaikan yläpuolella sijaitsevalle terassille tehdystä kuopasta löytyi kvartseja. Maalaji alemmalla terassilla on hienoa hiekkaa, ylemmällä terassilla tosin kivisempää.
|
| metsakeskus.1000001373 |
111 |
Soukanharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
444932.09500000 |
6785022.86500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001373 |
Asuinpaikka on Ruotsalaisen eteläosassa olevan Hevossaaren eteläpäässä, Soukanharjun länsipuolella, harjujakson välissä ja kupeessa olevalla lounaaseen avautuvalla tasanteella. Tasanteen koko on noin 40 (itä-länsi) x 30-45 (pohjoinen-etelä) metriä. Maasto viettää loivasti kohti lounaassa sijaitsevaa rantaviivaa. Kvartseja löytyi tasanteelle tehdyistä koekuopista ja rantahiekalta pintapoiminnassa.
Maalaji asuinpaikalla on hiekka. Puusto on lähinnä mäntyä. Asuinpaikan itäpuolella, harjun takana, on laaja sorakuoppa-alue. |
| metsakeskus.1000001374 |
111 |
Kiviniemenvuori |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
447341.10200000 |
6791570.24000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001374 |
Kohde sijaitsee Ruotsalaiseen kuuluvan Kollarinselän pohjoisrannalla, jossa on muutamia lyhyitä ja avoimia lahtia. Asuinpaikka on yhden sellaisen rantamilla, hyvin loivasti viettävällä rinteellä. Rinteessä on tasanne metsässä, jonne kaivetusta koekuopasta löydöt (kvartseja, keramiikkaa, palanutta luuta) tulivat. Löytökohdan eteläpuolella on mökkitie, joka kulkee rannan suuntaisesti. Maalaji paikalla on hiekka, puusto etupäässä mäntyä.
Vuonna 2024 metsänkäyttöön liittyneessä tarkastuksessa tarkennettiin kohteen aluerajausta koekuopittamalla. Tarkastuksen perusteella kyseessä on erittäin pienikokoinen esihistoriallinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000001374 |
111 |
Kiviniemenvuori |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
447341.10200000 |
6791570.24000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001374 |
Kohde sijaitsee Ruotsalaiseen kuuluvan Kollarinselän pohjoisrannalla, jossa on muutamia lyhyitä ja avoimia lahtia. Asuinpaikka on yhden sellaisen rantamilla, hyvin loivasti viettävällä rinteellä. Rinteessä on tasanne metsässä, jonne kaivetusta koekuopasta löydöt (kvartseja, keramiikkaa, palanutta luuta) tulivat. Löytökohdan eteläpuolella on mökkitie, joka kulkee rannan suuntaisesti. Maalaji paikalla on hiekka, puusto etupäässä mäntyä.
Vuonna 2024 metsänkäyttöön liittyneessä tarkastuksessa tarkennettiin kohteen aluerajausta koekuopittamalla. Tarkastuksen perusteella kyseessä on erittäin pienikokoinen esihistoriallinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000001375 |
111 |
Kollarinselkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
446434.00000000 |
6791641.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001375 |
Asuinpaikka sijaitsee Ruotsalaiseen kuuluvan Kollarinselän pohjoisrannalla. Alueella on muutamia avoimia ja varsin lyhyitä lahtia. Kollarinselän asuinpaikka on yhden tällaisen rannalla. Löydöt (kvartsia) tehtiin tasanteelta, kaatuneen puun juurakosta, 32 m etäisyydeltä nykyisestä rantaviivasta. Maa paikalla on hiekkamoreenia. Tasanteen itä- ja länsipuolella maasto kohoaa ylemmäs ja muuttuu kivisemmäksi. Asuinpaikkatasanteen laajuus on kvartsilöytöjen perusteella noin 10 x 10 metriä, kivisen ja lohkareisen maaston nojalla arvioituna noin 20 x 25 m.
Kohteen sijainti, status ja rajaus tarkastettiin kesällä 2021. Tällöin koekuopista löydettiin lisää kvartsia. Tehty rajaus on suuntaa antava. Jos alueella suunnitellaan nykyisestä poikkeavaa maankäyttöä, on kohteen rajaus tarkastettava. |
| metsakeskus.1000001376 |
111 |
Pirtinlahti |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
469702.08800000 |
6793809.44300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001376 |
Asuinpaikka sijaitsee Kuijärven pohjoisrannalla olevan pienen, etelään aukeavan Pirtinlahden pohjukassa. Rannan tuntumassa on muinainen törmä, jonka päälle tehdystä koekuopasta löytyi kvartseja ja palanutta luuta. Törmä on noin 1,5 m järven nykyisen vedenpinnan yläpuolella.
Asuinpaikalla todettiin myös kaksi asuinpainannetta. Niistä ensimmäinen sijaitsee lahdenpohjukan keskivaiheilla, rannasta n. 21 m ja muinaisesta törmästä n. 14-15 m pohjoiseen. Painanne on selvä, pyöreä, halkaisijaltaan n. 8,5 m ja syvyydeltään noin metrin. Toinen asuinpainanne sijaitsee tästä 39 m länteen. Siitä on rantaan n. 11 m ja törmän reunaan 7 m. Painanne on pyöreä ja sen halkaisija on 5 m ja syvyys puolisen metriä. Tästä 32 m pohjoiseen on kuoppa, joka sijaitsee jotakuinkin harjanteen korkeimmalla kohdalla. Kuoppa on soikeahko, suppilomainen, syvyydeltään n. 1,1 m ja halkaisijaltaan 2,5-3,0 m.
Maalaji asuinpaikalla on hiekka ja puusto etupäässä mäntyä, rannassa myös koivua. Maasto on lähes tasaista. |
| metsakeskus.1000001378 |
753 |
Söderkullan tiilitehdas |
10007 |
12015 |
13145 |
11006 |
27008 |
406020.22200000 |
6686168.44500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001378 |
Eversti Carl Fredrik Nordenskiöld ja Sofia Tigersted perustivat vuonna 1754 tiiliruukin Söderkullan kartanon maille. Rakennuttajien välille puhkesi pian vakava riita, ja ruukki oli rauniona jo vuonna 1756. Tiiliruukin paikkaa ei tunneta. Se on ilmeisesti sijainnut J. Wikzenin Massbyn kartalle vuonna 1767 merkitsemän Tegelbruksåkerin läheisyydessä. Topografian perusteella parhailta ruukin paikoilta vaikuttaneilla kohdilla on nykyään omakotitalot.
Söderkullan tiilitehdas toimi 1880-luvun lopulta 1950-luvun alkuun. Tiilitehdas sijaitsee Massbyn kylän ja vanhan kylätontin Sipoojoen itäpuolisen osan päällä. Tiilitehtaan jäännökset sijaitsevat Sipoonjoen itäisellä rantaterassilla olevassa harvassa lehtimetsässä. Näkyvillä on noin 40 metriä pitkä ja 22 metriä leveä betoninen kivijalka. Turpeen alta erottuu paikoitellen betonilattia. Rakennuksen ympärillä on oja. Maassa on runsaasti tiilimurskaa ja kattotiilien kappaleita. Tiilitehtaan länsipuolella on harmaakivinen lastausramppi, kaakossa pieni rakennuksen pohja ja etelässä savenottoalue. |
| metsakeskus.1000001378 |
753 |
Söderkullan tiilitehdas |
10007 |
12015 |
13145 |
11006 |
27009 |
406020.22200000 |
6686168.44500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001378 |
Eversti Carl Fredrik Nordenskiöld ja Sofia Tigersted perustivat vuonna 1754 tiiliruukin Söderkullan kartanon maille. Rakennuttajien välille puhkesi pian vakava riita, ja ruukki oli rauniona jo vuonna 1756. Tiiliruukin paikkaa ei tunneta. Se on ilmeisesti sijainnut J. Wikzenin Massbyn kartalle vuonna 1767 merkitsemän Tegelbruksåkerin läheisyydessä. Topografian perusteella parhailta ruukin paikoilta vaikuttaneilla kohdilla on nykyään omakotitalot.
Söderkullan tiilitehdas toimi 1880-luvun lopulta 1950-luvun alkuun. Tiilitehdas sijaitsee Massbyn kylän ja vanhan kylätontin Sipoojoen itäpuolisen osan päällä. Tiilitehtaan jäännökset sijaitsevat Sipoonjoen itäisellä rantaterassilla olevassa harvassa lehtimetsässä. Näkyvillä on noin 40 metriä pitkä ja 22 metriä leveä betoninen kivijalka. Turpeen alta erottuu paikoitellen betonilattia. Rakennuksen ympärillä on oja. Maassa on runsaasti tiilimurskaa ja kattotiilien kappaleita. Tiilitehtaan länsipuolella on harmaakivinen lastausramppi, kaakossa pieni rakennuksen pohja ja etelässä savenottoalue. |
| metsakeskus.1000001379 |
111 |
Risuniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
470177.00000000 |
6794211.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001379 |
Asuinpaikka sijaitsee Saarijärven pohjoisrannalla, Risuniemen ja harjun kainalossa kaakkoon avautuvalla terassilla. Läheltä kulkevalta metsätieltä erkanee pistotie rantaan terassin kohdalle, missä on epävirallinen nuotiopaikka. Paikalle on kulunut hiekkapaljastuma, joka on laajuudeltaan noin 7 x 10 m. Asuinpaikkalöydöt (keramiikkaa ja kvartsia) kerättiin paljastuman alueelta ja sen keskelle kaivetusta koekuopasta. Maalaji on hiekka ja paikalla kasvaa mäntyä, rannassa myös koivua ja leppää.
Vuoden 2021 tarkkuusinventoinnissa tehtiin 15 kpl 30 x 30 cm kokoisia koekuoppia vuoden 2003 inventoinnissa esiin tulleiden löytöpaikkojen kohdalle ja läheisyyteen. Epävirallinen Nuotiopaikka, halkaisija noin 70 cm, on koottu kivistä matalan rantatörmän päälle ja sen ympäristö noin 15 x 10 metrin alueelta on kulunut niin, ettei siinä ole juuri turvekerrosta, vaan pelkkää kariketta hiekan päällä.
Tarkkuusinventoinnissa löytyi kvartsi-iskoksia kahdesta koekuopasta, mutta likamaata kuopissa ei ollut havaittavissa. Muut koekuopat olivat löydöttömiä ja niissä oli normaali podsolimaannos. Asuinpaikka sijoittuu topografisesti pohjoisessa olevan rinteen alapuolelle ja luoteessa olevan alavamman alueen ja rannan väliin. Koekuoppalöytöjen perusteella asuinpaikka on todennäköisesti melko pienialainen ja se sijainti on määritettävissä vuosien 2003 ja 2021 havaintojen perusteella rannan suuntaiselle kapeahkolle kaistalle noin 15 x 30 metrin alueelle. Aluerajaus on hieman isompi kuin mitä havainnot edellyttävät, mutta alueella voi olla erillisiä löytökeskittymiä, joiden paikallistaminen ja tutkiminen vaatisi laajemman koeojan tai tasokaivausalueen avaamista. Löytökerrokset ovat todennäköisesti melko pinnassa ja eivät ulotu kovin syvälle.
Aluerajauksesta noin 15 metriä lounaaseen on halkaisijaltaan pari metrinen resentti kuoppa |
| metsakeskus.1000001380 |
111 |
Kannaksen ranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
470071.94400000 |
6793549.55000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001380 |
Mahdollinen asuinpaikka, joka sijaitsee Kuijärven luoteisrannalla, Kuijärven ja Saarijärven välisen pitkittäisharjun itäpuolella. Länsipuolella on Haikanniemi-niminen pitkähkö niemi. Kohde on etelään aukeavalla rannalla, harjun ja niemen välissä, pienellä tasanteella (halk. n. 20 m). Paikalta löytyi koekuopasta palanutta luuta. Maanpinnalta paljaaksi kuluneelta kohdalta löytyi myös pari mahdollista kvartsi-iskosta. Maalaji paikalla on hiekka, puusto pääasiassa mäntyä. |
| metsakeskus.1000001381 |
111 |
Harjulampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
470101.92700000 |
6793969.37700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001381 |
Asuinpaikka on Saarijärven länsirannalla, järven ja Harjulammen välisellä kannaksella, pitkittäisharjun harjanteiden väliin muodostuneella tasanteella. Paikalle johtaa harjun itäreunaa metsätie, joka jatkuu polkuna tasanteelta etelään. Asuinpaikkalöydöt (kvartseja) ovat nykyisen rannan tuntumasta, metsätien ja polun välimaastosta, joka on paikoin kulunut paljaaksi. Tasanteella on myös mahdollinen asuinpainanne (halkaisija 4 m, syvyys 0,5 m).
Vuoden 2021 tarkkuusinventoinnissa kaivettiin 30x30 cm kokoisia koekuoppia muinaisjäännösrekisterin osoittaman koordinaattipisteen läheisyyteen. Sijainti perustuu Hannu Poutiaisen vuoden 2003 inventoinnin löytöihin. Paikka on kapea kannas, leveys noin 50 metriä, Saarijärven ja Harjulammen välissä. Kohteessa on Metsähallituksen ylläpitämä nuotiopaikka, jo-hon liittyy puukatos, kivetty nuotiopaikka ja käymälä. Retkeilyssä käytetty alue on pinnaltaan kulunut, siinä ei ole turvetta nimeksikään, mutta siinä se on neulasten ym. karikkeen peittämä. Hannu Poutiainen oli löytänyt kvartseja Saarijärven rannan tuntumasta. Lisäksi harjanteen päällä on mahdollinen asumuspainanne.
Tarkkuusinventoinnissa harjanteen korkeimman kohdan ja Saarijärven rannan välille tehtiin em. kokoisia koekuoppia noin 25 x 40 metrin kokoiselle alueelle yhteensä 18 kpl. Maaperä alueella on hiekkaista soraa. Kuoppien maa-aines seulottiin 4 mm silmäkoon seulalla. Kuopista ei tullut löytöjä ja niissä oli havaittavissa normaali podsolimaannos ilman mitään likamaaesiintymiä. Mahdolliseen asumuspainanteeseen ei tehty koekuoppia. Painanne on asumuspainanteeksi pieni ja todennäköisesti kyseessä on jokin muu kuopparakenne. Vaikka tarkkuusinventoinnissa ei tullut esiin löytöjä, Poutiaisen havainnot viittaavat kuitenkin siihen, että aivan rannan tuntumassa on säilynyt kivikautista asuin/leiripaikkaa, joka on luontaisen eroosion vuoksi osittain kulunut järven rannasta pois. Todennäköisesti sen jäännökset keskittyvät pienelle alalle ja keskittymien löytäminen vaatisi laajemman koeojan tai tasokaivausalueen avaamista. Muinaisjäännöksen aluerajaus kattaa kapean kaistan rantaa. Painanne on rajattu erikseen. |
| metsakeskus.1000001383 |
111 |
Sammakkolahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
470711.68500000 |
6794629.11500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001383 |
Asuinpaikka sijaitsee Saarijärven keskelle pohjoisesta työntyvän Isoniemen länsirannalla, pienialaisella, etelää kohti avautuvalla tasanteella. Löytöpaikan länsipuolella on rannassa autojen kääntöpaikka pistotien päässä. Löytökohdan läheltä kulkee polku rannan suuntaisesti. Löydöt (keramiikkaa) saatiin koekuopasta, joka tehtiin rantaviivasta 4 m pohjoiseen.
|
| metsakeskus.1000001384 |
111 |
Heinaronlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
473260.65200000 |
6795438.79600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001384 |
Kohde sijaitsee Heinolan ja Mäntyharjun rajan tuntumassa, rajasta satakunta metriä etelään ja länteen, Kaitoojärven länsipuolisen harjun pohjoispäässä, lähellä Kaitoon ja Ahvenaisen välistä kannasta. Löytökohdan länsipuolelta kulkee Viitasaarentie pohjois-eteläsuunnassa. Tien länsipuolinen alue on peltoa. Nykyiseen rantaan on paikalta matkaa noin 50 metriä. Löydöt (kvartsia, saviastianpala) saatiin pääasiassa metsän puolelle tehdyistä koekuopista.
Vuonna 2024 tehdyssä maastotarkastuksessa tutkittiin kohteen eteläpuolella oleva harju ja sen itäpuoleinen terassi alueelle suunnitellun avohakkuun vuoksi. Paikalle tehtiin yhdeksän koekuoppaa, jotka kaikki olivat löydöttömiä. Maastotarkastuksen perusteella Heinaronlahden kiinteän muinaisjäännöksen eteläpuolella ei ole kivikautisia asuinpaikkoja, eikä viitteitä muustakaan muinaisesta toiminnasta.
Heinaronlahden muinaisjäännös on ilmeisesti säilynyt ehjänä, vaikka se on pinta-alaltaan hyvin pieni, n. 300 m². Muinaisjäännökselle on tehty aluerajaus maastotarkastuksen (2024) ja Poutiaisen (2003) inventointiraportin perusteella. |
| metsakeskus.1000001385 |
111 |
Ulppaanniemi |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
455827.70200000 |
6786792.19800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001385 |
Mahdollinen asuinpaikka, joka sijaitsee Konniveden pohjoisosassa, Ulppaanselän alueella. Löydöt tehtiin syvälle selälle työntyvän, kivisen ja kallioisen Ulppaanniemen eteläkärjestä, jossa on suhteellisen vähäkivinen ja tasainen alue. Paikalta on rantaan matkaa noin 100 metriä. Rantatörmän tuntumaan tehdyistä koekuopista löytyi kvartseja. Kuopissa todettiin lisäksi turpeen alla 10-15 cm paksuinen humuksen, noen ja kivennäismaan sekainen kerros, mikä viittaa siihen, että alue olisi joskus ollut kaskiviljelyksessä. |
| metsakeskus.1000001386 |
111 |
Levonlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
452019.22100000 |
6790390.73600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001386 |
Mahdollinen asuinpaikka, joka sijaitsee Konniveden pohjoisosassa, laajan Sulkavanlahden etelärannalla. Pienen, pohjoiseen avautuvan Levonlahden itäpuolella on pohjoiseen työntyvä niemi, joka on varsin kivinen ja epätasainen. Sen kärjen tuntumassa on suhteellisen tasainen ja vähäkivinen kohta, jolle tehdyistä koekuopista löytyi kvartseja 80 m korkeuskäyrän yläpuolelta. Paikalta on matkaa rantaan noin 100 metriä. Maalaji on kivinen hiekka.
|
| metsakeskus.1000001387 |
111 |
Jyrkkämäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27014 |
443249.00000000 |
6779925.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001387 |
Röykkiöalue, joka sijaitsee asumattoman metsäalueen keskellä, Jyrkkämäen ja Sudenpesänkallion välisessä laaksossa, jonka pohjalla virtaa pieni puro. Kaikki röykkiöt (12 kpl) sijaitsevat puron ja Jyrkkämäen välisellä kaistalla.
Röykkiöt ovat muodoltaan soikeita, alle metrin korkuisia tasaisia latomuksia. Muotonsa puolesta ne muistuttavat laivalatomuksia. Kaksi röykkiötä on tutkittu kaivauksin v. 1991. Röykkiöissä oli runsaasti hiiltä mutta niistä ei tullut mitään löytöjä. Kaivauskertomuksessa röykkiöitä arvellaan haudoiksi, mutta kyseeseen voivat tulla myös kaskiröykkiöt. Tutkituista röykkiöistä on tehty radiohiiliajoitukset, joista toinen (röykkiö 1) menee varhaiselle rautakaudelle 50-250 jKr. ja toinen historialliselle ajalle (1400-1700 jKr.)
HUOM: Vuoden 1991 kaivausraportissa kohteen nimenä on Myllyoja.
Inventointi 2023: Alue on säilynyt samanlaisena Takalan (ks. raportti 1991:10–11) tekemiin havaintoihin nähden. Suurin osa röykkiöistä paikallistettiin maastossa ja ne oli mahdollista numeroida Takalan kuvausten mukaan. Röykkiöt 11 ja 12 ovat todennäköisesti peittyneet sammaleen alle, eikä niitä havaittu selkeästi. Jyrkkämäen kallioisen rinteen juurella on luontaisestikin irtonaisia kiviä, jotka vaikeuttivat havainnointia. Takala on maininnut röykkiön 5 olleen hajotettu jo hänen tutkimuksiensa aikaan, eikä sitä ollut enää havaittavissa. Kallion kupeeseen rakennetun röykkiö 6:n yläpuolisella kalliotasanteella on sammaleen peittämiä kiviä, jotka ovat mahdollisesti jäänne hajonneesta röykkiöstä. Myös Jyrkkämäen länsireunan lakialuetta tarkastettiin, mutta siellä ei havaittu mitään.
Röykkiöt 1, 2 ja 7 ovat selkeästi soikeita (veneen muotoisia) ja ne sijaitsevat tasamaalla pienen puron läheisyydessä. Muut röykkiöt sijaitsevat hieman enemmän rinteessä ja ovat kooltaan ja muodoltaan epämääräisempiä, pyöreitä ja maakiven/ kallion juureen kasattuja. |
| metsakeskus.1000001387 |
111 |
Jyrkkämäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11010 |
27004 |
443249.00000000 |
6779925.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001387 |
Röykkiöalue, joka sijaitsee asumattoman metsäalueen keskellä, Jyrkkämäen ja Sudenpesänkallion välisessä laaksossa, jonka pohjalla virtaa pieni puro. Kaikki röykkiöt (12 kpl) sijaitsevat puron ja Jyrkkämäen välisellä kaistalla.
Röykkiöt ovat muodoltaan soikeita, alle metrin korkuisia tasaisia latomuksia. Muotonsa puolesta ne muistuttavat laivalatomuksia. Kaksi röykkiötä on tutkittu kaivauksin v. 1991. Röykkiöissä oli runsaasti hiiltä mutta niistä ei tullut mitään löytöjä. Kaivauskertomuksessa röykkiöitä arvellaan haudoiksi, mutta kyseeseen voivat tulla myös kaskiröykkiöt. Tutkituista röykkiöistä on tehty radiohiiliajoitukset, joista toinen (röykkiö 1) menee varhaiselle rautakaudelle 50-250 jKr. ja toinen historialliselle ajalle (1400-1700 jKr.)
HUOM: Vuoden 1991 kaivausraportissa kohteen nimenä on Myllyoja.
Inventointi 2023: Alue on säilynyt samanlaisena Takalan (ks. raportti 1991:10–11) tekemiin havaintoihin nähden. Suurin osa röykkiöistä paikallistettiin maastossa ja ne oli mahdollista numeroida Takalan kuvausten mukaan. Röykkiöt 11 ja 12 ovat todennäköisesti peittyneet sammaleen alle, eikä niitä havaittu selkeästi. Jyrkkämäen kallioisen rinteen juurella on luontaisestikin irtonaisia kiviä, jotka vaikeuttivat havainnointia. Takala on maininnut röykkiön 5 olleen hajotettu jo hänen tutkimuksiensa aikaan, eikä sitä ollut enää havaittavissa. Kallion kupeeseen rakennetun röykkiö 6:n yläpuolisella kalliotasanteella on sammaleen peittämiä kiviä, jotka ovat mahdollisesti jäänne hajonneesta röykkiöstä. Myös Jyrkkämäen länsireunan lakialuetta tarkastettiin, mutta siellä ei havaittu mitään.
Röykkiöt 1, 2 ja 7 ovat selkeästi soikeita (veneen muotoisia) ja ne sijaitsevat tasamaalla pienen puron läheisyydessä. Muut röykkiöt sijaitsevat hieman enemmän rinteessä ja ovat kooltaan ja muodoltaan epämääräisempiä, pyöreitä ja maakiven/ kallion juureen kasattuja. |
| metsakeskus.1000001388 |
111 |
Villampi |
10002 |
12004 |
13046 |
11002 |
27000 |
456767.32200000 |
6788921.35300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001388 |
Kivivalleja, jotka sijaitsevat Konniveden itärannan tuntumassa kohoavan, peruskartalla nimeämättömän jyrkkäreunaisen kallion reunoilla, rinteen puolivälissä. Kiveystä on kolmessa kohdassa, joista kaksi on selvästi ihmisen kasaamia ja yksi epämääräisempi. Niistä parhaiten säilynyt, 22 metriä pitkä muurimainen osuus sijaitsee kallion eteläpuolella, osittain maapohjalla ja osittain kalliopohjalla. Se on itä-länsisuuntainen, loivasti kallion mukaisesti kaartuva, keskimäärin 2 m leveä ja 0,5 m korkea rakenne. Kivet ovat sammalpeitteisiä, noin pään kokoisia, mutta osa selvästi suurempia. Länsipää rajoittuu psytysuoran kallioseinämän vieressä olevaan maakiveen. Kiveys on sortunut länsipäästään, missä se on myös leveämpi ja korkeampi kuin muualla. Kallion ja vallin väliin jää tilaa parisen metriä.
Toinen ihmisen rakentama kiveys on kallion kaakkoiskulmalla, maapohjalla sijaitseva, luode-kaakkoissuuntainen rakenne. Sen pituus on noin 6 m, leveys 0,5-1m, korkeus puolisen metriä. Kiveys rajoittuu kallioon ja kaakkoisosa loppuu hajanaisesti rinteeseen, joka viettää melko jyrkästi. Kiveyksestä on purettu kiviä, luultavasti kulun helpottamiseksi.
Kolmas mahdollinen kiveys sijaitsee kallion itäpuolella, kalliopohjalla, jossa loivahkon rinteen keskivaiheilla pohjois-eteläsuunnassa on sammalen peittämiä maakiviä ja niiden vieressä ja lähellä pienempiä kiviä. Kyseessä on joko luonnollinen kiveys tai pääosin ihmisen tekemä kiveys, joka on sortunut.
Vallien sijainti ja rakenne eivät tuntuisi viittaavan kaskiviljelyyn tai karjan laiduntamiseen. On mahdollista, mutta epävarmaa, että kyseessä on rautakautinen ja/tai varhaiselta historialliselta ajalta periytyvä puolustusvarustus. Paikka sijaitsee vanhojen kulkureittien lähistöllä. Kallion laki on lähes puuton, ympäristöään selvästi korkeampi kohta, ja sieltä on periaatteessa hyvä näköala (nyt tosin osaksi puiden peitossa). Kohteesta kilometrin verran länteen ja luoteeseen kasvaa usealla paikalla tummaa tulikukkaa. |
| metsakeskus.1000001389 |
111 |
Itäpirtinniemi |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
448270.72800000 |
6791610.22800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001389 |
Paikalla on kolme kivirakennetta (a-c), jotka sijaitsevat Ruotsalaisen itärannan koillisosassa, länttä kohti Kollarinselälle pistävän kallioisen Itäpirtinniemen alueella. Rakenteet ovat selvästi ihmisen tekemiä. Kaksi niistä on soikeahkoja kivikehiä, joiden yhdellä sivulla on avoin kohta. Yksi kiveys on loivasti kaartuva kivirivi. Kiveysten pituus on noin 3 m ja ne on tehty kalliopohjalle.
Rakenne a) sijaitsee kallion korkeimmalla kohdalla, 46 m rannasta (87,5 m mpy). Siinä on kahdessa kerroksessa täysin jäkälien ja sammalen peittämiä kiviä. Latomus on avoin etelä-kaakkosivulta eli järveltä pois päin.
Latomusten rakenne ja sijainti viittaavat näkösuojiin. Niiden taakse on ollut mahdollista tulla näkymättömissä kallioiden jyrkemmältä sivulta, jolloin katselusuunta on ollut järvelle. Rakenteiden sisällä on tilaa 1-2 ihmiselle. On mahdollista, että niitä olisi käytetty historiallisella ajalla ampumasuojina, mutta ne sijaitsevat melko kaukana historiallisen ajan rannasta. Rannan tuntumassa on kalliosyvänteitä, jotka olisivat tarkoitukseen paremmin soveltuvia. On myös mahdollista, että kiveykset on tehty jo esihistoriallisella ajalla vedenpinnan ollessa nykyistä selvästi korkeammalla. Ne saattaisivat sijaintinsa puolesta olla esim. metsästäjien näkösuojia. |
| metsakeskus.1000001390 |
111 |
Honkasaaret |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
455177.98300000 |
6783993.32000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001390 |
Honkasaaret sijaitsevat Konniveden Konniselällä, Konnisaaren itäpuolella. Saaria on kolme ja kohde, historiallisen ajan rajamerkki, sijaitsee niistä läntisimmällä. Rajamerkki (koko 2,0 x 2,4 m, korkeus 1,0 m) on kalliopohjalle kylmämuuraamalla tehty nelikulmainen latomus, jonka keskellä on viisarikivi. Merkki sijaitsee Heinolan kaupungin ja maalaiskunnan sekä samalla Hämeen läänin ja Mikkelin läänin entisellä rajalla. Kohde on hienosti kasattu, hyvin säilynyt ja upealla maisemapaikalla. Se sijaitsee saaren länsirannalla, korkeimmalla kohdalla. |
| metsakeskus.1000001391 |
111 |
Laivasaaret |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
453768.56000000 |
6780374.77200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001391 |
Laivasaaret sijaitseva Konniveden Konniselällä, sen eteläosan keskivaiheilla. Saaria on kaksi. Kohde, historiallisen ajan rajamerkki, sijaitsee niistö eteläisemmällä, saaren eteläosassa, kohdassa, missä saari kapenee selvästi. Rajamerkki (halkaisija n. 2,0 m, korkeus 0,5 m, neljä kivikerrosta) on kylmämuurattu, kalliopohjalle rakennettu nelikulmainen latomus, joka on osittain sortunut. Se osoittaa Heinolan kaupungin, Heinolan maalaiskunnan ja Iitin kunnan sekä samalla Hämeen läänin, Mikkelin läänin ja Kymenläänin entistä rajaa.
|
| metsakeskus.1000001393 |
111 |
Suomen urheiluopisto 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
445961.73100000 |
6774956.91600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001393 |
Tervahauta sijaitsee Vierumäen urheiluopiston aluella, laajan supan luoteisosassa, noin 20 m etelään suunnitellun golfradan reunasta. Tervahaudan sisäreunojen korkeus on noin 4 metriä, vallin paksuus noin 2,5 m ja halkaisija 3,5-4 metriä. Suuaukko on luoteeseen päin, ja kuusi tervantiputuskuoppaa sijaitsevat koillisessa ja kaakossa. Tervahauta on merkitty kaavaan.
|
| metsakeskus.1000001394 |
111 |
Leppälä B |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
460125.90300000 |
6802755.79700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001394 |
Paikalla on laaja hakamaa-alue, jolla sijaitsee kymmeniä erilaisia kiviröykkiöitä noin 400 x 200 m suuruisella alueella. Röykkiöt on kasattu irtokivistä, ja ne ovat muodoltaan kekomaisia, halkaisijaltaan 3-6 m ja korkeudeltaan keskimäärin 1 m. Suurin osa röykkiöistä lienee pelto- tai kaskiröykkiöitä. Alue on vanhaa kulttuurimaisemaa, jolla vuonna 1992 kasvoi mm. nurmilaukkaa ja tummaa tulikukkaa. Paason Saviniemen tunnettu rautakautinen löytöpaikka (kalmisto?) sijaitsee noin 1 km kaakkoon.
Vuoden 2018 tarkastuksessa röykkiöitä ei kartoitettu. Vuoden 1840 pitäjänkartan perustella rajausta muokattu alueiksi jotka eivät ole olleet peltoina aiemmin. Isojakokarttaa ei alueesta löydy. Kulttuuri-indikaattorikasvien perusteella ehkä todennäköistä, että vanha kartanoa (säteriä) edeltänyt Paason kylä (1-2 taloa) on sijainnut tällä alueella. |
| metsakeskus.1000001396 |
111 |
Suomen urheiluopisto 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
445961.73100000 |
6774796.98400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001396 |
Tervahauta sijaitsee Vierumäen urheiluopiston alueella, 160 m etelään toisesta tervahaudasta (Suomen urheiluopisto 1). Tervahaudan halkaisija on noin 15 metriä ja vallien sisäpuolen halkaisija 3,5 m. Vallin korkeus on 2,5 m. Suuaukkoa ei ole. |
| metsakeskus.1000001397 |
111 |
Suomen urheiluopisto 3 |
10001 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
446381.55200000 |
6776456.31800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001397 |
Röykkiö sijaitsee Suurijärven lounaisrannalla, pienessä ympäristöstään hieman kohoavassa niemessä. Röykkiö on matala, halkaisijaltaan 6-7 m ja sitä on käytetty nuotiopaikkana. Röykkiön kiviä on käännetty istuimiksi. Alue on luonnostaan kivistä, mutta röykkiön sijainti on sopiva lapinrauniolle. |
| metsakeskus.1000001398 |
111 |
Koskensaari |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
449210.38400000 |
6783713.41200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001398 |
Röykkiö sijaitsee Jyrängönvirrassa Konniveden puolella, Koskensaaren eteläkärjen itäisessä niemekkeessä. Paikalta on vesirajaan matkaa 35 m. Röykkiö on tehty kalliopohjalle ja se on kooltaan noin 4 x 6 m, L-kirjaimen muotoinen, melkein maantasainen, turvettuneena ja ruohottuneena lähes huomaamaton. Pinnassa näkyvät kivet ovat nyrkin ja pään kokoisia ja jäkälän peittämiä. Sijaintinsa ja ulkonäkönsä puolesta kyseeseen voisi tulla lapinraunio, toisaalta röykkiössä havaittu kulttuurikerros ja sijainti osittain kalliopainanteessa voisi viitata rautakautiseen polttohautaan. Röykkiön keskelle tehdystä koekuopasta löytynyt tiilenmuru näyttää kuitenkin osoittavan, että kohde ajoittuu historialliselle ajalle. |
| metsakeskus.1000001399 |
543 |
Reinikkala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
378429.22700000 |
6704819.80700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001399 |
Asuinpaikka sijaitsee Nurmijärven kirkonkylän länsipuolella Kyläjoen laakson itärinteellä. Kyläjoki virtaa Pitkämäen ja Parkkimäen välistä kapeassa laaksossa etelään kohti kuivattua Nurmijärveä. Laakson ja järven rannoilla on useita asuinpaikkoja, myös Reinikkalan vastapäisellä länsirannalla (Puontila). Maaperä pellossa on savihiesua. Laakson poikki kulkee kaksi tietä, Perttulantie ja Punamullantie. Suurin osa löydöistä on näiden teiden välisestä peltorinteestä, mutta myös niiden etelä- ja pohjoispuolelta yhteensä 400 metrin matkalta. On todennäköistä, että löydöt ovat valuneet kyntämisen yhteydessä peltorinnettä alas kohti joenuomaa. Asuinpaikan rajojen tarkentaminen vaatii lisätutkimuksia. Löytöinä kvartsi-iskoksia ja –ytimiä, kivilaji-iskos. |
| metsakeskus.1000001400 |
543 |
Simonsberg 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
378165.34200000 |
6702554.71800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001400 |
Asuinpaikka sijaitsee pienellä sekametsän ympäröimällä peltoaukealla, lähellä 1900-luvun alkupuoliskolla kuivatun Nurmijärven rantaa. Pellon keskiosassa on etelälounaaseen laskeva terassi. Löydöt, kirves, keramiikanpalat, savikuula, ja palanut luu (KM 33383:1–6, 8), ovat löytyneet pellon pinnalta n. 15 x 25 m alalta rinteen puolivälistä alas aivan pellon eteläreunaan asti. |
| metsakeskus.1000001401 |
398 |
Kaukkari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
433916.63400000 |
6761392.32300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001401 |
Mahdollinen asuinpaikka, joka sijaitsee Kymijärven pohjoisrannalla, Kuhalankärjestä noin 600 m itään, paikassa missä muinainen pieni lahdenpohjukka vaihtuu loivaksi ja heikosti ulos työntyväksi niemeksi. Paikalla on jyrkähkön rinteen juurella tasanne, joka aukeaa järvelle etelään. Löydöt (keramiikkaa) tulivat koekuopasta tasanteen keskivaiheilta. Paikalta on etelään rantatörmän reunaan 5 m ja nykyiseen rantaviivaan 11 m, ja pohjoiseen rinteen tyveen 3 m. Itä-länsisuunnassa tasanne on n. 30 m. Maalaji paikalla on hietamoreeni, puusto mäntyä, kuusta ja pihlajaa.
Vuoden 2021-2 inventoinnissa alueelle tehtiin koekuoppia ja sen ympäristöä kairattiin ilman uusia löytöjä tai havaintoja muinaisjäännöksestä. Ilmeisesti suppea-alainen leiripaikka |
| metsakeskus.1000001402 |
398 |
Mykkyri |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
434316.47400000 |
6761222.38500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001402 |
Asuinpaikka sijaitsee Kymijärven luoteisosan pohjoisrannalla, Sudenniemen pohjoispuolisten kallioiden luoteispuolella. Paikalla on pitkä mutta melko kapea tasanne. Törmän laen tasaisen osan leveys on noin 8 m, muutoin se viettää loivasti alas järvelle päin kohti törmän reunaa. Samoin törmän laki nousee tasaisen osan jälkeen noin 20 m matkan, minkä jälkeen maasto muuttuu jyrkähköksi rinteeksi. Löydöt (kvartseja) tulivat koekuopista. Alueella, josta löydöt tulivat, maalaji on hiekka, muualla se on hiesu. Puusto on kuusta, haapaa ja yksittäisiä mäntyjä.
Vuosien 2021-2 inventoinnissa tehtiin vuoden aiemmalle (2003) löytöalueelle ja etenkin sen ympäristöön tehtiin useita koekuoppia kahden arkeologin työryhmällä. Koekuopissa ei todettu löytöjä tai kulttuurikerrosta kuten ei myöskään vuoden 2003 löytäalueen reunojen kairauksissa. |
| metsakeskus.1000001403 |
398 |
Sudenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
434586.36700000 |
6760632.62800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001403 |
Asuinpaikka sijaitsee Kymijärven keskiosan pohjoisrannalla, etelään työntyvässä Sudenniemessä. Paikalla on selvä, kauniisti kaartuva rantaterassi, joka aukeaa etelään ja kaakkoon. Löydöt (keramiikkaa, piikaavin, kvartseja) ovat peräisin koekuopista. Ne tehtiin noin 50 x 10 m:n alueelle, jossa terassi on ympäristöön verrattuna tasainen ja jokseenkin kivetön. Yhdessä koekuopassa todettiin kulttuurikerros. Paikalta on rantaan noin 50 metriä.
Terassilta 50-100 m koilliseen on niemeke, johon on peruskartalla merkitty pyöreä avokallio (todellisuudessa siirtolohkareryhmä). Sen luoteispuolella on tasanne, josta löytyi pintapoiminnassa metsätraktorin rikkomasta maanpinnasta kvartseja. Maalaji on alueella lähinnä hietamoreenia.
Vuosien 2021-2 inventoinnin koekuopituksessa ei tehty merkittäviä uusia havaintoja. Vuoden 2003 inventointiraportissa esitetylle löytöalueelle tehtiin runsaasti koekuoppia, samoin löytöalueen ympäristöön. Yhdessä kuopassa todettiin epämääräinen nokikerros, mutta ei mitään löytöjä. |
| metsakeskus.1000001404 |
398 |
Sorsapohja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
436874.00000000 |
6760123.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001404 |
Asuinpaikka sijaitsee Kymijärven kaakkoisosan pohjoisrannalla, luode-kaakkosuuntaisen harjanteen lounaissyrjällä. Harjanne on Kärkjärven ja Kymijärven välisellä kannaksella. Kun veden pinta on ollut pari metriä nykyistä korkeammalla, kannas on ollut kaakkoon työntyvä niemi. Alueella on melko paljon asuinpaikaksi soveltuvaa aluetta. Maalaji on kivinen hiekka, alempana hieta ja hiesu.
Vuonna 2003 todettu asuinpaikka-alue on suhteellisen laaja, koekuopituksen perusteella noin 230 metriä pitkä ja 15-50 metriä leveä (koordinaatit noin p: 6762 86-98, i: 3437 01-21) rannan eli törmän suuntaisesti. Alueen rantaa lähinnä olevat osat ovat järvestä 10-20 m etäisyydellä. Löydöt kvartseja, keramiikkaa, palanutta luuta.
Vuonna 2010 tehtiin asuinpaikan aluerajaus, jolla havaittiin neljä peräkkäistä löytöaluetta. |
| metsakeskus.1000001404 |
398 |
Sorsapohja |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
436874.00000000 |
6760123.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001404 |
Asuinpaikka sijaitsee Kymijärven kaakkoisosan pohjoisrannalla, luode-kaakkosuuntaisen harjanteen lounaissyrjällä. Harjanne on Kärkjärven ja Kymijärven välisellä kannaksella. Kun veden pinta on ollut pari metriä nykyistä korkeammalla, kannas on ollut kaakkoon työntyvä niemi. Alueella on melko paljon asuinpaikaksi soveltuvaa aluetta. Maalaji on kivinen hiekka, alempana hieta ja hiesu.
Vuonna 2003 todettu asuinpaikka-alue on suhteellisen laaja, koekuopituksen perusteella noin 230 metriä pitkä ja 15-50 metriä leveä (koordinaatit noin p: 6762 86-98, i: 3437 01-21) rannan eli törmän suuntaisesti. Alueen rantaa lähinnä olevat osat ovat järvestä 10-20 m etäisyydellä. Löydöt kvartseja, keramiikkaa, palanutta luuta.
Vuonna 2010 tehtiin asuinpaikan aluerajaus, jolla havaittiin neljä peräkkäistä löytöaluetta. |
| metsakeskus.1000001404 |
398 |
Sorsapohja |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
436874.00000000 |
6760123.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001404 |
Asuinpaikka sijaitsee Kymijärven kaakkoisosan pohjoisrannalla, luode-kaakkosuuntaisen harjanteen lounaissyrjällä. Harjanne on Kärkjärven ja Kymijärven välisellä kannaksella. Kun veden pinta on ollut pari metriä nykyistä korkeammalla, kannas on ollut kaakkoon työntyvä niemi. Alueella on melko paljon asuinpaikaksi soveltuvaa aluetta. Maalaji on kivinen hiekka, alempana hieta ja hiesu.
Vuonna 2003 todettu asuinpaikka-alue on suhteellisen laaja, koekuopituksen perusteella noin 230 metriä pitkä ja 15-50 metriä leveä (koordinaatit noin p: 6762 86-98, i: 3437 01-21) rannan eli törmän suuntaisesti. Alueen rantaa lähinnä olevat osat ovat järvestä 10-20 m etäisyydellä. Löydöt kvartseja, keramiikkaa, palanutta luuta.
Vuonna 2010 tehtiin asuinpaikan aluerajaus, jolla havaittiin neljä peräkkäistä löytöaluetta. |
| metsakeskus.1000001405 |
853 |
Paaskunnan asuinpaikka |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
242290.00000000 |
6711960.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001405 |
Osittain tuhoutunutta rautakautista asuinpaikka-aluetta tai kalmistoa Paaskunnan puutarhan pohjoispuoleisella rinteellä, jossa Turun maakuntamuseon tarkastuksessa v. 1994 havaittu mustaa kulttuurikerrosta ja rautakautistyyppistä keramiikkaa sähköpylväskuopan leikkauksessa sekä tästä 50 m itään toisessa kohdassa. Myöhemmin kulttuurikerroksen todettiin jatkuvan jälkimmäisestä havaintokohdasta ainakin Paaskuunnan puutarhan kivipengerrykseen saakka etelässä. Löytöalue on Paaskunnan tilakeskuksen pohjoispuolista nurmea ja mm. nokkosta kasvava rinne, jossa siellä täällä kalliopaljastumia. Alueeseen liittyy tietoja keskiaikaisesta venäläisestä kauppapaikasta.
Vuonna 1995 Paaskunnan talon pihamaalle kaivetusta viemäri- ja kaapelikaivannossa oli havaittu noki- ja hiilikerroksia. Kaivanto kulki pihan itälaidalla sijaitsevan rakennusrivin välistä päärakennuksen itänurkalle. Kaivannon syvyys oli noin metrin ja leveys noin metrin. Laattakivirakenne havaittiin päärakennuksen etelänurkalta etelään kaivetussa kaivannossa. Talon puutarhassa sijaitsevan kivipaaden käyttätarkoitus tai alkuperä ei ole selvillä.
Rautakautisen vaiheen jälkeen paikalla on ollut kylätontti, joka mainitaan ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä vuonna 1378. Tontilla olevan kahden asuinrakennuksen kellarissa sijaitsee keskiajalle tai 1500-luvulle ajoittuvat holvikellarit. |
| metsakeskus.1000001405 |
853 |
Paaskunnan asuinpaikka |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
242290.00000000 |
6711960.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001405 |
Osittain tuhoutunutta rautakautista asuinpaikka-aluetta tai kalmistoa Paaskunnan puutarhan pohjoispuoleisella rinteellä, jossa Turun maakuntamuseon tarkastuksessa v. 1994 havaittu mustaa kulttuurikerrosta ja rautakautistyyppistä keramiikkaa sähköpylväskuopan leikkauksessa sekä tästä 50 m itään toisessa kohdassa. Myöhemmin kulttuurikerroksen todettiin jatkuvan jälkimmäisestä havaintokohdasta ainakin Paaskuunnan puutarhan kivipengerrykseen saakka etelässä. Löytöalue on Paaskunnan tilakeskuksen pohjoispuolista nurmea ja mm. nokkosta kasvava rinne, jossa siellä täällä kalliopaljastumia. Alueeseen liittyy tietoja keskiaikaisesta venäläisestä kauppapaikasta.
Vuonna 1995 Paaskunnan talon pihamaalle kaivetusta viemäri- ja kaapelikaivannossa oli havaittu noki- ja hiilikerroksia. Kaivanto kulki pihan itälaidalla sijaitsevan rakennusrivin välistä päärakennuksen itänurkalle. Kaivannon syvyys oli noin metrin ja leveys noin metrin. Laattakivirakenne havaittiin päärakennuksen etelänurkalta etelään kaivetussa kaivannossa. Talon puutarhassa sijaitsevan kivipaaden käyttätarkoitus tai alkuperä ei ole selvillä.
Rautakautisen vaiheen jälkeen paikalla on ollut kylätontti, joka mainitaan ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä vuonna 1378. Tontilla olevan kahden asuinrakennuksen kellarissa sijaitsee keskiajalle tai 1500-luvulle ajoittuvat holvikellarit. |
| metsakeskus.1000001405 |
853 |
Paaskunnan asuinpaikka |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
242290.00000000 |
6711960.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001405 |
Osittain tuhoutunutta rautakautista asuinpaikka-aluetta tai kalmistoa Paaskunnan puutarhan pohjoispuoleisella rinteellä, jossa Turun maakuntamuseon tarkastuksessa v. 1994 havaittu mustaa kulttuurikerrosta ja rautakautistyyppistä keramiikkaa sähköpylväskuopan leikkauksessa sekä tästä 50 m itään toisessa kohdassa. Myöhemmin kulttuurikerroksen todettiin jatkuvan jälkimmäisestä havaintokohdasta ainakin Paaskuunnan puutarhan kivipengerrykseen saakka etelässä. Löytöalue on Paaskunnan tilakeskuksen pohjoispuolista nurmea ja mm. nokkosta kasvava rinne, jossa siellä täällä kalliopaljastumia. Alueeseen liittyy tietoja keskiaikaisesta venäläisestä kauppapaikasta.
Vuonna 1995 Paaskunnan talon pihamaalle kaivetusta viemäri- ja kaapelikaivannossa oli havaittu noki- ja hiilikerroksia. Kaivanto kulki pihan itälaidalla sijaitsevan rakennusrivin välistä päärakennuksen itänurkalle. Kaivannon syvyys oli noin metrin ja leveys noin metrin. Laattakivirakenne havaittiin päärakennuksen etelänurkalta etelään kaivetussa kaivannossa. Talon puutarhassa sijaitsevan kivipaaden käyttätarkoitus tai alkuperä ei ole selvillä.
Rautakautisen vaiheen jälkeen paikalla on ollut kylätontti, joka mainitaan ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä vuonna 1378. Tontilla olevan kahden asuinrakennuksen kellarissa sijaitsee keskiajalle tai 1500-luvulle ajoittuvat holvikellarit. |
| metsakeskus.1000001405 |
853 |
Paaskunnan asuinpaikka |
10002 |
12001 |
13007 |
11033 |
27000 |
242290.00000000 |
6711960.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001405 |
Osittain tuhoutunutta rautakautista asuinpaikka-aluetta tai kalmistoa Paaskunnan puutarhan pohjoispuoleisella rinteellä, jossa Turun maakuntamuseon tarkastuksessa v. 1994 havaittu mustaa kulttuurikerrosta ja rautakautistyyppistä keramiikkaa sähköpylväskuopan leikkauksessa sekä tästä 50 m itään toisessa kohdassa. Myöhemmin kulttuurikerroksen todettiin jatkuvan jälkimmäisestä havaintokohdasta ainakin Paaskuunnan puutarhan kivipengerrykseen saakka etelässä. Löytöalue on Paaskunnan tilakeskuksen pohjoispuolista nurmea ja mm. nokkosta kasvava rinne, jossa siellä täällä kalliopaljastumia. Alueeseen liittyy tietoja keskiaikaisesta venäläisestä kauppapaikasta.
Vuonna 1995 Paaskunnan talon pihamaalle kaivetusta viemäri- ja kaapelikaivannossa oli havaittu noki- ja hiilikerroksia. Kaivanto kulki pihan itälaidalla sijaitsevan rakennusrivin välistä päärakennuksen itänurkalle. Kaivannon syvyys oli noin metrin ja leveys noin metrin. Laattakivirakenne havaittiin päärakennuksen etelänurkalta etelään kaivetussa kaivannossa. Talon puutarhassa sijaitsevan kivipaaden käyttätarkoitus tai alkuperä ei ole selvillä.
Rautakautisen vaiheen jälkeen paikalla on ollut kylätontti, joka mainitaan ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä vuonna 1378. Tontilla olevan kahden asuinrakennuksen kellarissa sijaitsee keskiajalle tai 1500-luvulle ajoittuvat holvikellarit. |
| metsakeskus.1000001405 |
853 |
Paaskunnan asuinpaikka |
10002 |
12001 |
13007 |
11010 |
27000 |
242290.00000000 |
6711960.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001405 |
Osittain tuhoutunutta rautakautista asuinpaikka-aluetta tai kalmistoa Paaskunnan puutarhan pohjoispuoleisella rinteellä, jossa Turun maakuntamuseon tarkastuksessa v. 1994 havaittu mustaa kulttuurikerrosta ja rautakautistyyppistä keramiikkaa sähköpylväskuopan leikkauksessa sekä tästä 50 m itään toisessa kohdassa. Myöhemmin kulttuurikerroksen todettiin jatkuvan jälkimmäisestä havaintokohdasta ainakin Paaskuunnan puutarhan kivipengerrykseen saakka etelässä. Löytöalue on Paaskunnan tilakeskuksen pohjoispuolista nurmea ja mm. nokkosta kasvava rinne, jossa siellä täällä kalliopaljastumia. Alueeseen liittyy tietoja keskiaikaisesta venäläisestä kauppapaikasta.
Vuonna 1995 Paaskunnan talon pihamaalle kaivetusta viemäri- ja kaapelikaivannossa oli havaittu noki- ja hiilikerroksia. Kaivanto kulki pihan itälaidalla sijaitsevan rakennusrivin välistä päärakennuksen itänurkalle. Kaivannon syvyys oli noin metrin ja leveys noin metrin. Laattakivirakenne havaittiin päärakennuksen etelänurkalta etelään kaivetussa kaivannossa. Talon puutarhassa sijaitsevan kivipaaden käyttätarkoitus tai alkuperä ei ole selvillä.
Rautakautisen vaiheen jälkeen paikalla on ollut kylätontti, joka mainitaan ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä vuonna 1378. Tontilla olevan kahden asuinrakennuksen kellarissa sijaitsee keskiajalle tai 1500-luvulle ajoittuvat holvikellarit. |
| metsakeskus.1000001405 |
853 |
Paaskunnan asuinpaikka |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
242290.00000000 |
6711960.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001405 |
Osittain tuhoutunutta rautakautista asuinpaikka-aluetta tai kalmistoa Paaskunnan puutarhan pohjoispuoleisella rinteellä, jossa Turun maakuntamuseon tarkastuksessa v. 1994 havaittu mustaa kulttuurikerrosta ja rautakautistyyppistä keramiikkaa sähköpylväskuopan leikkauksessa sekä tästä 50 m itään toisessa kohdassa. Myöhemmin kulttuurikerroksen todettiin jatkuvan jälkimmäisestä havaintokohdasta ainakin Paaskuunnan puutarhan kivipengerrykseen saakka etelässä. Löytöalue on Paaskunnan tilakeskuksen pohjoispuolista nurmea ja mm. nokkosta kasvava rinne, jossa siellä täällä kalliopaljastumia. Alueeseen liittyy tietoja keskiaikaisesta venäläisestä kauppapaikasta.
Vuonna 1995 Paaskunnan talon pihamaalle kaivetusta viemäri- ja kaapelikaivannossa oli havaittu noki- ja hiilikerroksia. Kaivanto kulki pihan itälaidalla sijaitsevan rakennusrivin välistä päärakennuksen itänurkalle. Kaivannon syvyys oli noin metrin ja leveys noin metrin. Laattakivirakenne havaittiin päärakennuksen etelänurkalta etelään kaivetussa kaivannossa. Talon puutarhassa sijaitsevan kivipaaden käyttätarkoitus tai alkuperä ei ole selvillä.
Rautakautisen vaiheen jälkeen paikalla on ollut kylätontti, joka mainitaan ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä vuonna 1378. Tontilla olevan kahden asuinrakennuksen kellarissa sijaitsee keskiajalle tai 1500-luvulle ajoittuvat holvikellarit. |
| metsakeskus.1000001406 |
398 |
Sudentulli |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
437289.46200000 |
6759827.14100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001406 |
Asuinpaikka sijaitsee Kymijärven kaakkoisosan pohjoisrannalla, luode-kaakkosuuntaisen harjanteen lounais- ja eteläsyrjällä. Harjanne muodostaa Kymi- ja Kärkjärvien välisen kannaksen. Asuinpaikka sijaitsee uimarannalle menevän tien pohjoispuolella, rannasta noin 20 - 50 m etäisyydellä, rannan suuntaisesti. Löydöt (kvartseja, keramiikkaa, palanutta luuta) tulivat koekuopista noin 100 m matkalta. Asuinpaikan eteläpuolella on paikoin 2 - 3 rantavallia.
Vuonna 2010 asuinpaikan rajat määriteltiin. |
| metsakeskus.1000001406 |
398 |
Sudentulli |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
437289.46200000 |
6759827.14100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001406 |
Asuinpaikka sijaitsee Kymijärven kaakkoisosan pohjoisrannalla, luode-kaakkosuuntaisen harjanteen lounais- ja eteläsyrjällä. Harjanne muodostaa Kymi- ja Kärkjärvien välisen kannaksen. Asuinpaikka sijaitsee uimarannalle menevän tien pohjoispuolella, rannasta noin 20 - 50 m etäisyydellä, rannan suuntaisesti. Löydöt (kvartseja, keramiikkaa, palanutta luuta) tulivat koekuopista noin 100 m matkalta. Asuinpaikan eteläpuolella on paikoin 2 - 3 rantavallia.
Vuonna 2010 asuinpaikan rajat määriteltiin. |
| metsakeskus.1000001407 |
398 |
Koreaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
437935.01800000 |
6762072.06400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001407 |
Asuinpaikka sijaitsee Kärkjärven itärannalla, Koreaniemen pohjoispuolella, niemen pohjoiskainalosta 130-150 m luoteeseen. Paikalla on kolme terassimaista muodostumaa, joista ylimmän keskelle tehdyistä koekuopista löydöt tehtiin. Terassi (koko pohjoinen-etelä 20 m, itä-länsi 10 m) aukeaa etelälounaaseen ja on jyrkästi nousevan kivisen rinteen juurella. Löytöpaikalta on rantaan noin 30 metriä. Maalaji on hiesumoreeni.
Vuoden 2021 tarkastuksessa määriteltiin kohteen laajuus koekuopittamalla. |
| metsakeskus.1000001407 |
398 |
Koreaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
437935.01800000 |
6762072.06400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001407 |
Asuinpaikka sijaitsee Kärkjärven itärannalla, Koreaniemen pohjoispuolella, niemen pohjoiskainalosta 130-150 m luoteeseen. Paikalla on kolme terassimaista muodostumaa, joista ylimmän keskelle tehdyistä koekuopista löydöt tehtiin. Terassi (koko pohjoinen-etelä 20 m, itä-länsi 10 m) aukeaa etelälounaaseen ja on jyrkästi nousevan kivisen rinteen juurella. Löytöpaikalta on rantaan noin 30 metriä. Maalaji on hiesumoreeni.
Vuoden 2021 tarkastuksessa määriteltiin kohteen laajuus koekuopittamalla. |
| metsakeskus.1000001408 |
398 |
Kukkasjoki |
10007 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
439834.27300000 |
6758823.37600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001408 |
Myllyn rauniot, jotka sijaitsevat Alvojärvestä Villähteen Kukkaseen laskevassa Kukkasjoessa, pienen kosken kohdalla, Lahden kaupungin omistamaan kesäsiirtolaan johtavan tien ja sillan luoteispuolella. Myllyn kiveys on lähes puusillassa kiinni. Myllystä on säilynyt mm. varsin hyväkuntoinen harmaakivinen juoksutuskanava ja myllynkiven puolikas.
Kukkasjoen myllyn verollepano toimitettiin v. 1853. |
| metsakeskus.1000001409 |
543 |
Simonsberg 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
378915.03500000 |
6703109.50500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001409 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee pohjoiseen viettävällä peltorinteellä, pellon poikki kulkevan peltotien länsipuolella. Paikka on ollut 1900-luvun alkupuoliskolla kuivatun Nurmijärven rantavyöhykettä. Löydöt, kvartsiydin ja -iskos, on poimittu savisesta pellosta. |
| metsakeskus.1000001410 |
543 |
Nokkapelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
377725.51300000 |
6703180.46700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001410 |
Asuinpaikka sijaitsee Haakinmäen ja Taipaleentien välisellä pellolla, peltoterassilla, joka on ennen Nurmijärven kuivaamista ollut järveen pistävä niemi.
Löytökohta A: Löydöt, hioin, kvartsiydin, -iskokset ja -raaka-ainekappale (KM 33382:1–4) on kerätty noin 50 m pituiselta alalta pellon Taipaleentiehen rajoittuvasta itäreunasta.
Löytökohta B sijaitsee edellisestä runsaat 200 m länteen, löytöinä kvartsi-iskos ja kvartsiraaka-ainekappale (KM 33382:5–6). |
| metsakeskus.1000001411 |
543 |
Havukka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
378619.15400000 |
6704364.99600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001411 |
Asuinpaikka sijaitsee Järvitie 13:n kohdalla, tien eteläpuolella sijaitsevan peltoaukean pohjoisreunassa. Löydöt, kvartsikaavin, kvartsi-iskokset ja -raaka-ainekappaleet (KM 33381:1–3), on poimittu noin 80 m:n matkalta pellon reunan suuntaisesti. |
| metsakeskus.1000001412 |
543 |
Kattilamäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
380538.36900000 |
6707246.84600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001412 |
Kiviröykkiö sijaitsee Nurmijärven kirkonkylän pohjoispuolella Kattilamäellä. Kattilamäki on saanut nimensä hiidenkirnuista mäen lounaisreunalla (merkitty peruskarttaan). Mäen lounaisreuna on jyrkin mutta hiidenkirnuille pääsee kiipeämään. Mäellä kasvaa metsää ja sen ympärillä on alavaa peltoa. Mäen luoteispuolelta virtaa Heinoja länteen kohti Kyläjokea. Kiviröykkiö on kalliopohjalla mäen lounaispäässä hiidenkirnuista noin 40 metriä koilliseen ylärinteeseen. Röykkiö on soikion muotoinen: pituus 3,2 m, leveys 2,0 m ja korkeus 0,3 m. Se on kasattu suoraan kallion päälle halkaisijaltaan 20–30 cm kokoisista kivistä. |
| metsakeskus.1000001413 |
543 |
Järvelä |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
379095.96700000 |
6703177.47400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001413 |
Kiviröykkiöt sijaitsevat kuivatun Nurmijärven etelärannalla Simonsbergin tilasta 500 metriä länsikoilliseen. Maasto on pohjoiseen viettävä mäenrinne, metsää pellon laidalla. Röykkiöt ovat noin 30 m päässä etelä-pohjoissuuntaisesti kulkevasta pellon reunasta Nurmijärven ”pohjalle” johtavan peltotien itäpuolella. Paikalla on neljä selkeää sammalpeitteistä pitkulaista röykkiötä. Maaperä on kivinen ja pellon laidassa on selvästi pellosta nosteltuja kiviä. Röykkiöt ovat maapohjalla.
Röykkiö A: lähimpänä pellon reunaa, koko 1,50x1,0x0,6 m. Päällimmäisiä kiviä on liikuteltu.
Röykkiö B: edellisestä 8 m kaakkoon, koko 3,0x1,1x0,40 m. GPS-mittaus 6705922/3379217.
Röykkiö C: edellisestä 10 m pohjoiseen, koko 2,5x1,0x1,40. Röykkiön päälle on kasattu maata.
Röykkiö D: edellisestä 4 m koilliseen, koko 2,5x1,0x0,40 m.
|
| metsakeskus.1000001414 |
444 |
Vieremä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
332747.64600000 |
6694098.89900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001414 |
V:n 2003 osayleiskaavainventoinnissa paikallistettu kivikautinen asuinpaikka Tavolan kylässä, Valkerpynjärven länsi-/lounaisrannasta n. 140 m lounaaseen. Se sijaitsee n. 800 m Tavolan kylämäen eteläpuolella ja Vieremän talosta n. 250 m pohjoiseen, pienen peltokumpareen pohjoislaidalla. Lohjalle ja Oittilaan vievältä maantieltä paikalle on likimain 60 m itään. Oraalla olleesta viljapellosta löydettiin kvartseja n. 40 m matkalla kumpareeen pohjoislaidalla. Asuinpaikka jatkunee pohjoiseen, Yli-Seppälän talon maalle, sen kaakkoispuolelle Paakanpeltoon, josta tunnetaan kivitalttalöytö KM 6277. V:n 1968 inventoinnissa havaittiin yksi kvartsi-iskos mainitun paikallistien itäpuolelta, järven rannasta n. 100 m, hyvin loivalta peltorinteeltä. Tämä löytökohta on n. 130-140 m pohjoiseen v. 2003 paikallistetusta kohdasta savihiesuisesta maaperästä. Jo tuolloin paikalla epäiltiin olevan kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000001415 |
81 |
Uusi Ruskeala c |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
447570.83100000 |
6830714.49200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001415 |
Asuinpaikka sijaitsee Jääsjärven ja Rautaveden välisellä kannaksella sijaitsevan laajan peltoalueen eteläosassa. Löytöaluetta rajaavat pohjoisessa ja koillisessa Hiitlamminsuo ja Tollinmäen- eli Hiitlampi, idässä ja kaakossa Seppälänharju ja Ruskealan- eli Hovinlampi, etelässä Suokurinmäki ja lännessä Ruskealantie ja VT4. Alueen poikki kulkee Hartolan kirkolle johtava paikallistie (Ruskealantie), jonka varressa on kaksi uhrikiveä (Uusi Ruskeala a ja b). Pellot ovat loivasti kumpuilevia, maalaji lähinnä hieta- ja hiekkamultaa.
Vuoden 2003 inventoinnissa pellossa havaittiin noesta mustaksi värjäytyneitä alueita, joista löytyi rapautuneita kiviä, hiiltä ja palanutta savea tai savitiivistettä. Metallinilmaisimella löytyi pronssiriipus ja pintapoiminnassa harvakseltaan rautakauden tyypin keramiikkaa ja 4-tien ja paikallistien väliseltä peltolohkolta kivikauteen viittaavat piisäle, -kaavin, kvartsiydin ja rautakauteen viittaavat kaksi lasihelmeä. Löytöalueen suuntaa-antavat koordinaatit ovat p:6833 42-68, i:3447 62-82.
Vuoden 2004 koekaivauksessa alueelta löydettiin useita peltomullan alla säilyneitä rakenteita, jotka ajoittuvat mahdollisesti 1700- ja 1800-luvuille. Osalle liesirakenteista ja muista kiveyksistä ei saatu ajoitusta. Esihistoriallinen asuinpaikka näyttäisi tuhoutuneen tutkimusalueen Ruskealantien ja valtatien väliseltä peltoalueelta historiallisen ajan rakennustoiminnan vuoksi. Se vaikuttaa rajautuvan kuppikivien läheisyyteen Ruskealantien itäpuolen peltoalueelle, josta osa rautakautisiksi ajoitettavista inventointilöydöistä on tullut. Kaivauskertomuksessa tutkitun alueen koordinaateiksi on ilmoitettu p = 6833560 - 6833640; i = 3447500 - 3447630.
Vuonna 2009 kohteella kaivettiin parin viikon ajan Vt:n 4 parantamiseen liittyen. Paikka osoittautui 1700-luvun asuinpaikaksi, mutta sieltä löydettiin myös sulanut lasimassahelmi ja mahdollisesti pala rautakautista keramiikkaa.
VT4 tienparannushankkeeseen liittyen avattiin vuonna 2021 alueelle koeoja: Suurin osa koeojasta sijoittui nykyiseen peltoon jonka muokkauskerroksen alta havaittiin vähäisiä 1800-luvun loppupuolelle ajoittuvia ilmiöitä, jotka sijoittuivat koeojan pohjoisosaan. Koeojasta havaittiin kolme pienialaista rakennetta eikä niiden funktioita saatu varmuudella selville (mahdollisesti uunin/lieden tms. rakenteiden jäänteitä). Tutkimuslöydöt ajoittuvat 1800-luvulle. Kaksi tarkasti ajoitettavaa löytöä ovat Kuznetsov Dulenov -tehtaan posliiniastian pohjapala, joka leiman perusteella ajoittuu vuosiin 1870–1889 sekä venäläinen kolikko vuodelta 1859. |
| metsakeskus.1000001415 |
81 |
Uusi Ruskeala c |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
447570.83100000 |
6830714.49200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001415 |
Asuinpaikka sijaitsee Jääsjärven ja Rautaveden välisellä kannaksella sijaitsevan laajan peltoalueen eteläosassa. Löytöaluetta rajaavat pohjoisessa ja koillisessa Hiitlamminsuo ja Tollinmäen- eli Hiitlampi, idässä ja kaakossa Seppälänharju ja Ruskealan- eli Hovinlampi, etelässä Suokurinmäki ja lännessä Ruskealantie ja VT4. Alueen poikki kulkee Hartolan kirkolle johtava paikallistie (Ruskealantie), jonka varressa on kaksi uhrikiveä (Uusi Ruskeala a ja b). Pellot ovat loivasti kumpuilevia, maalaji lähinnä hieta- ja hiekkamultaa.
Vuoden 2003 inventoinnissa pellossa havaittiin noesta mustaksi värjäytyneitä alueita, joista löytyi rapautuneita kiviä, hiiltä ja palanutta savea tai savitiivistettä. Metallinilmaisimella löytyi pronssiriipus ja pintapoiminnassa harvakseltaan rautakauden tyypin keramiikkaa ja 4-tien ja paikallistien väliseltä peltolohkolta kivikauteen viittaavat piisäle, -kaavin, kvartsiydin ja rautakauteen viittaavat kaksi lasihelmeä. Löytöalueen suuntaa-antavat koordinaatit ovat p:6833 42-68, i:3447 62-82.
Vuoden 2004 koekaivauksessa alueelta löydettiin useita peltomullan alla säilyneitä rakenteita, jotka ajoittuvat mahdollisesti 1700- ja 1800-luvuille. Osalle liesirakenteista ja muista kiveyksistä ei saatu ajoitusta. Esihistoriallinen asuinpaikka näyttäisi tuhoutuneen tutkimusalueen Ruskealantien ja valtatien väliseltä peltoalueelta historiallisen ajan rakennustoiminnan vuoksi. Se vaikuttaa rajautuvan kuppikivien läheisyyteen Ruskealantien itäpuolen peltoalueelle, josta osa rautakautisiksi ajoitettavista inventointilöydöistä on tullut. Kaivauskertomuksessa tutkitun alueen koordinaateiksi on ilmoitettu p = 6833560 - 6833640; i = 3447500 - 3447630.
Vuonna 2009 kohteella kaivettiin parin viikon ajan Vt:n 4 parantamiseen liittyen. Paikka osoittautui 1700-luvun asuinpaikaksi, mutta sieltä löydettiin myös sulanut lasimassahelmi ja mahdollisesti pala rautakautista keramiikkaa.
VT4 tienparannushankkeeseen liittyen avattiin vuonna 2021 alueelle koeoja: Suurin osa koeojasta sijoittui nykyiseen peltoon jonka muokkauskerroksen alta havaittiin vähäisiä 1800-luvun loppupuolelle ajoittuvia ilmiöitä, jotka sijoittuivat koeojan pohjoisosaan. Koeojasta havaittiin kolme pienialaista rakennetta eikä niiden funktioita saatu varmuudella selville (mahdollisesti uunin/lieden tms. rakenteiden jäänteitä). Tutkimuslöydöt ajoittuvat 1800-luvulle. Kaksi tarkasti ajoitettavaa löytöä ovat Kuznetsov Dulenov -tehtaan posliiniastian pohjapala, joka leiman perusteella ajoittuu vuosiin 1870–1889 sekä venäläinen kolikko vuodelta 1859. |
| metsakeskus.1000001415 |
81 |
Uusi Ruskeala c |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
447570.83100000 |
6830714.49200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001415 |
Asuinpaikka sijaitsee Jääsjärven ja Rautaveden välisellä kannaksella sijaitsevan laajan peltoalueen eteläosassa. Löytöaluetta rajaavat pohjoisessa ja koillisessa Hiitlamminsuo ja Tollinmäen- eli Hiitlampi, idässä ja kaakossa Seppälänharju ja Ruskealan- eli Hovinlampi, etelässä Suokurinmäki ja lännessä Ruskealantie ja VT4. Alueen poikki kulkee Hartolan kirkolle johtava paikallistie (Ruskealantie), jonka varressa on kaksi uhrikiveä (Uusi Ruskeala a ja b). Pellot ovat loivasti kumpuilevia, maalaji lähinnä hieta- ja hiekkamultaa.
Vuoden 2003 inventoinnissa pellossa havaittiin noesta mustaksi värjäytyneitä alueita, joista löytyi rapautuneita kiviä, hiiltä ja palanutta savea tai savitiivistettä. Metallinilmaisimella löytyi pronssiriipus ja pintapoiminnassa harvakseltaan rautakauden tyypin keramiikkaa ja 4-tien ja paikallistien väliseltä peltolohkolta kivikauteen viittaavat piisäle, -kaavin, kvartsiydin ja rautakauteen viittaavat kaksi lasihelmeä. Löytöalueen suuntaa-antavat koordinaatit ovat p:6833 42-68, i:3447 62-82.
Vuoden 2004 koekaivauksessa alueelta löydettiin useita peltomullan alla säilyneitä rakenteita, jotka ajoittuvat mahdollisesti 1700- ja 1800-luvuille. Osalle liesirakenteista ja muista kiveyksistä ei saatu ajoitusta. Esihistoriallinen asuinpaikka näyttäisi tuhoutuneen tutkimusalueen Ruskealantien ja valtatien väliseltä peltoalueelta historiallisen ajan rakennustoiminnan vuoksi. Se vaikuttaa rajautuvan kuppikivien läheisyyteen Ruskealantien itäpuolen peltoalueelle, josta osa rautakautisiksi ajoitettavista inventointilöydöistä on tullut. Kaivauskertomuksessa tutkitun alueen koordinaateiksi on ilmoitettu p = 6833560 - 6833640; i = 3447500 - 3447630.
Vuonna 2009 kohteella kaivettiin parin viikon ajan Vt:n 4 parantamiseen liittyen. Paikka osoittautui 1700-luvun asuinpaikaksi, mutta sieltä löydettiin myös sulanut lasimassahelmi ja mahdollisesti pala rautakautista keramiikkaa.
VT4 tienparannushankkeeseen liittyen avattiin vuonna 2021 alueelle koeoja: Suurin osa koeojasta sijoittui nykyiseen peltoon jonka muokkauskerroksen alta havaittiin vähäisiä 1800-luvun loppupuolelle ajoittuvia ilmiöitä, jotka sijoittuivat koeojan pohjoisosaan. Koeojasta havaittiin kolme pienialaista rakennetta eikä niiden funktioita saatu varmuudella selville (mahdollisesti uunin/lieden tms. rakenteiden jäänteitä). Tutkimuslöydöt ajoittuvat 1800-luvulle. Kaksi tarkasti ajoitettavaa löytöä ovat Kuznetsov Dulenov -tehtaan posliiniastian pohjapala, joka leiman perusteella ajoittuu vuosiin 1870–1889 sekä venäläinen kolikko vuodelta 1859. |
| metsakeskus.1000001416 |
444 |
Rantaniitynmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
332937.56800000 |
6694608.69100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001416 |
Tavolan kylän Rantaniitunmäen esihistorialliseen asuinpaikkaan viittaavat löydöt on poimittu Valkerpyynjärven länsirannalta, 60-100 m järven rannasta Tavolan kylämäen eteläpuolelta n. 250 m. Paikka on järven rantaan ulottuvaa peltoharjannetta, n. 170 m kaakkoon Saukkolasta Lohjalle ja Raatiin johtavalta paikallistieltä. Peltoharjanteella olevan kivikkoisen heinän ja turpeen peittämän saarekkeen ympäriltä löytyi koristelematon saviastianpala, pala savitiivistettä, palanut luunpala sekä pii-iskos. Inventoijan mukaan keramiikka voi olla rautakautista, pronssikautista tai nuorakeraamikkaa. Kivikko voi inventoijan mukaan olla kalmiston paikka, mutta on hyvin mahdollista, että se on kiukaan paikka. "Kyseessä saattaa olla rautakautinen hautapaikka (kiviröykkiö peltosaarekkeessa), tai pronssi-rautakautinen asuinpaikka harjanteen laen eteläpuoliskossa, mahdollinen "Tavolan kylän alkuperäinen paikka". |
| metsakeskus.1000001417 |
444 |
Ajopelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
331568.12300000 |
6693199.24900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001417 |
Inventoinnissa v. 2003 löytynyt kivikautinen asuinpaikka Raatin kylässä, Kranssinojan uoman ja kallioisen metsäalueen välissä, peltoharjanteen eteläpäässä olevan sähkölinjan kohdalla. Löytöinä oli pari kvartsiydintä ja muutama -iskos. |
| metsakeskus.1000001418 |
444 |
Korpisuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
332037.93400000 |
6692969.35100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001418 |
Kivikautinen asuinpaika Raatin kylässä pelloksi raivatun Korpisuon itärannalla, nykyisellä peltoterassilla, jyrkän peltorinteen alla, metsäsaarekkeen eteläpuolella. Lienee mahdollista, että asuinpaikka jatkuu koskemattomana pohjoisen suuntaan metsäalueelle. Katulan talo on tästä n. 230 m WSW, Valkerpyyn lasku-uoman, Oittilanjoen, länsipuolella. Talon maalta tiedetään löydetyn kourutaltta (KM 5789:3) 850 m talosta itään niityn kynnön yhteydessä ja kaksoiskourutaltta (KM 7421:2) Katulan Ahosperän pellosta, 700 m talosta etelään. |
| metsakeskus.1000001419 |
444 |
Äärimmäisensuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
332247.85000000 |
6692759.42800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001419 |
Kivikautinen asuinpaikka Raatin kylän alueella Raatinjokilaakson ja Valkerpyynjärven välisen Äärimmäisensuon länsi-/lounaisrannalla, muinaisen avovesialtaan reunassa. Invntoinnissa v. 2003 havaittiin 2 löytöaluetta suonreunan pienen metsäsaarekkeen pohjois- (Äärimmäisensuo 1) ja eteläpuolella (Ä 2). On mahdollista, että molemmat kuuluvat samaan asuinpaikkakokonaisuuteen. Löydöt koostuivat kvartseista. Pohjoisempi löytöalue oli n. 40 m pituinen etelä-pohjoissuunnassa kohdassa, jossa pellon laki on matalampi, laella, sen rinteessä ja alaosan teressilla. Eteläinen alue on niemennokassa matalalla peltokumpareella. |
| metsakeskus.1000001420 |
444 |
Raatinniitty SW |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
331748.04900000 |
6694048.91300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001420 |
Kivikautinen mahdollinen asuinpaikka Raatinjokilaakson Kranssinojan länsipuolella, Raatinniityn lounaisreunassa olevan ladon pohjoispuoleisella pienellä ja matalalla peltoterassilla. Jokiuoma on n. 80-100 m itään ja Saarikon talo n. 270 m samassa suunnassa. Löydöt seitsemän kvartsi-iskosta. |
| metsakeskus.1000001421 |
444 |
Saarikko |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
332207.86500000 |
6694018.93000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001421 |
Kivikautinen mahdollinen asuinpaikka Tavolan kylässä, Raatinjokilaakson ja Valkerpyynjärven välisen Äärimmäisensuon pohjoispään länsireunassa, pohjoiseen viettävän peltorinteen loivassa alaosassa, muinaisen rantatörmän päällä. Raatintie kulkee alueen itäreunaa. Löydöt koostuvat kudesta kvartsi-iskoksesta. |
| metsakeskus.1000001422 |
444 |
Kuivassuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
333017.53900000 |
6693709.05800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001422 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Tavolan kylässä, Valkerpyynjärven länsirannan vesijätön, Kuivassuon länsirannalla, rantaan vievän tien pohjoispuolella, peltokumpareella. Kvartseja ja kiviesineen katkelma löytyi muutaman kymmenen metrin matkalla harjanteelta. |
| metsakeskus.1000001423 |
444 |
Tervakorvenmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
330408.59100000 |
6693489.13300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001423 |
Raatinjokilaakson länsipuoleisen laajan metsäalueen pohjoiosan korkean Tervakorvenmäen avokalliolaella sijaitseva kiviröykkiö. Se on kooltaan n. 6x8 m ja n. 0,8 m korkea. Röykkiön keskellä on 2x3 metrinen kraateri ja sen kivet ovat 20-40 cm suuruisia. |
| metsakeskus.1000001425 |
444 |
Vivola (Vivola) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
334516.92500000 |
6696797.82000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001425 |
Vivolan historiallisen ajan kylätontti Vivolan talon pihapiirissä. Lehtometsikössä 1700-luvun talonpohja kiukaineen, navetan perustukset, sauna jne. V. 1781 isojakokartalle merkitty Tillin ja Mäen talot. Tillin talon paikalla on kesäasunto, jonka vierellä on uuninjäänteet. Mäen talonpaikka sijaitsee Vivolan talosta 40-50 m lounaaseen, metsikössä. Hyvin säilynyt kokonaisuus. |
| metsakeskus.1000001426 |
49 |
Pappilankylä Pieni Lehtisaari |
10002 |
12005 |
13072 |
11006 |
27000 |
375807.47400000 |
6665207.72800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001426 |
Pienen Lehtisaaren itärannalla olevan suojaisan, luonnonsatamana käytetyn poukaman läheisyydessä on maakellareita sekä kalliossa vuosiluku 1750. Alueella sijaitsevan mökkitontin omistaja on löytänyt rantavedestä keramiikanpalan, joka on lahjoitettu Museovirastolle. Alueelta löytyy myös tiiltä.
Toisaalla samalla saarella on kalliopiirros, jossa lukee "1753 antog prosten Elias Caiander 2ne Huushåld Estar till åboar på denna Öö Då blefwo i Juli månad boningsrumm här anlagde 1760 upsattes 3 rumsbyggnad med wälfd källare och en Kryddgård". |
| metsakeskus.1000001426 |
49 |
Pappilankylä Pieni Lehtisaari |
10002 |
12013 |
13127 |
11006 |
27000 |
375807.47400000 |
6665207.72800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001426 |
Pienen Lehtisaaren itärannalla olevan suojaisan, luonnonsatamana käytetyn poukaman läheisyydessä on maakellareita sekä kalliossa vuosiluku 1750. Alueella sijaitsevan mökkitontin omistaja on löytänyt rantavedestä keramiikanpalan, joka on lahjoitettu Museovirastolle. Alueelta löytyy myös tiiltä.
Toisaalla samalla saarella on kalliopiirros, jossa lukee "1753 antog prosten Elias Caiander 2ne Huushåld Estar till åboar på denna Öö Då blefwo i Juli månad boningsrumm här anlagde 1760 upsattes 3 rumsbyggnad med wälfd källare och en Kryddgård". |
| metsakeskus.1000001427 |
444 |
Haarjärvi E hiekkakuoppa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
323955.00000000 |
6695165.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001427 |
Kvartsilöytöpaikka n. 170 m Sammatin Valkjärvestä Haarjärveen laskevasta purouomasta länteen, hiekkakuopan ja sen eteläpuolitse kulkevan paikallistien eteläpuoleisen peltorinteen laella. Inventoinnissa v. 2003 myös mainitun hiekkakuopan pohjoisreunalta löytyi yksi kvartsi-iskos Inventoija arveli paikalla olevan varhaiskivikautisen asuinpaikan (Ancylus-mesoliittinen). Myös hioinlöytö (resentti?) ja hiekkakiveä. V. 2004 Sammatin kunnan perusinventoinnissa eteläpuoleiselta hiekkaiselta pellolta löytyikin runsaasti kivikautista asuinpaikkaa osoittavia kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000001429 |
444 |
Oravaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
327329.85200000 |
6687841.38500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001429 |
Ainakin suureksi osaksi tuhoutunut kivikautinen asuinpaikka ent. Lohjan maalaiskunnan alueella Karstun kylässä. Paikka sijaitsee Lohjanjärven pohjoisrannan Oravaniemessä, peruskartalla Oravannokassa, joka lienee 1940-luvulla (?) liitetty Sammatin pitäjään. Paikalta on useita kiviesineitä, joita on lunastettu v:sta 1914 lähtien taidemaalari Adolf Lietzéniltä (Lietsalo). Esineet ovat asuinrakennuksen kohdalta itään kohti ateljeerakennusta, muinaiselta Lohjanjärven rantaterassilta. Vv. 1940-41 alue raivattiin kivisenä omenatarhaviljelykseksi, jolloin asuinpaikka lienee pitkälti tuhoutunut. Paikka on tarkastettu vasta v. 1952. Lietsalon mukaan aluella on myös ollut kivettyjen tulisijojen jäännöksiä. V:n 2004 Sammatin inventoinnin yhteydessä alue tarkastettiin. Aluie kuuluu Suomen taiteilijaseuran ateljeesäätiölle. Vanhat rakennukset on purettu ja 1970-luvulla on rakennettu uusi päärakennus entisen tilalle. Lisäksi alueella on vuokramökkejä. Vanha omenatarha on lähes umpeenkasvanut ja pihaa on tasoitettu. Koekuopitusta tai tarkempia pintahavaintoihin ei ollut mahdollisuutta. |
| metsakeskus.1000001430 |
599 |
Stavurlandet |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
305367.07600000 |
7060181.67600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001430 |
Ähtävän kirkolta koilliseen Karsjärvelle ja Bäckbyhyn vievän tien pohjoispuolella Stavurlandetilla on röykkiö, jonka sijainnin maanmittauslaitoksen kartoittajat ilmoittivat 1991. Tarkemmat tiedot puuttuvat.
Kysymys voi olla samasta röykkiöstä, josta Sandelinilla on vuoden 1880 inventointikertomuksessa maininta (på Kyrkbacken?). |
| metsakeskus.1000001431 |
81 |
Sairila |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
451339.33200000 |
6827255.89800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001431 |
Kohde sijaitsee Jääsjärven Kotisalon saaressa, Kotisalon rautakautisesta muinaisjäännösalueesta noin 200 metriä eteläkaakkoon. Uhrikivi sijaitsee aukiolla, jolla kasvaa vanhoja Sairilan tilaan liittyviä pihakoivuja ja korkeaa heinää. Kivi on valtavan kokoinen, muista lähiympäristön kivistä selvästi erottuva, noin 2 metriä korkea ja 4 x 4 m kokoinen lohkare, jonka tasaisella yläpinnalla on ainakin kaksi uhrikuppia. Kuppeja saattaa olla enemmänkin. Lähistöllä sijaitsee myös runsaasti kiviröykkiöitä, joista osa lienee peltoraunioita, mutta joukossa voi olla muunkin tyyppisiä röykkiöitä. Itä-Hämeen museonhoitaja Vesa Järvisen kertoman tiedon mukaan Sairilan tilan pellosta olisi löytynyt rautaesineitä (mm. keihäänkärki) joskus 1950-luvulla. |
| metsakeskus.1000001431 |
81 |
Sairila |
10002 |
12006 |
13077 |
11010 |
27000 |
451339.33200000 |
6827255.89800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001431 |
Kohde sijaitsee Jääsjärven Kotisalon saaressa, Kotisalon rautakautisesta muinaisjäännösalueesta noin 200 metriä eteläkaakkoon. Uhrikivi sijaitsee aukiolla, jolla kasvaa vanhoja Sairilan tilaan liittyviä pihakoivuja ja korkeaa heinää. Kivi on valtavan kokoinen, muista lähiympäristön kivistä selvästi erottuva, noin 2 metriä korkea ja 4 x 4 m kokoinen lohkare, jonka tasaisella yläpinnalla on ainakin kaksi uhrikuppia. Kuppeja saattaa olla enemmänkin. Lähistöllä sijaitsee myös runsaasti kiviröykkiöitä, joista osa lienee peltoraunioita, mutta joukossa voi olla muunkin tyyppisiä röykkiöitä. Itä-Hämeen museonhoitaja Vesa Järvisen kertoman tiedon mukaan Sairilan tilan pellosta olisi löytynyt rautaesineitä (mm. keihäänkärki) joskus 1950-luvulla. |
| metsakeskus.1000001433 |
81 |
Ekonpelto 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
448370.52500000 |
6827135.93600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001433 |
Asuinpaikka sijaitsee Jääsjärvestä laskevan Tainionvirran pohjoispuolella, laajahkolla peltoalueella, jonka eteläosan halkaisee Itä-Hämeen opistolle johtava tie.
Pelto on varsin tasainen, vain paikoin hyvin loivasti kumpuileva, ja maalajiltaan hietamultaa. Löytöalue sijaitsee aivan golfkentän tuntumassa, sen luoteisnurkasta pohjoisluoteeseen. Löydöt ovat kohdasta, jossa on havaittavissa matala, mutta selvä itää kohti viettävä törmä. Alueella havaittiin rapautuneita kiviä, ja pintapoiminnassa saatiin talteen rautakuonaa, palanutta savea, tuluspiitä ja -kvartsia, sekä palanen rautakautista keramiikkaa. |
| metsakeskus.1000001434 |
81 |
Tuletännepelto |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
447031.04700000 |
6831304.25700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001434 |
Uhrikivi sijaitsee valtatie 4:n länsipuolella, Jääsjärven ja Rautaveden välisellä kannaksella sijaitsevan laajan peltoalueen länsiosassa. Kivi on Kirkkolan kartanon eteläpuolella, Kirkkolanlahden rannasta noin 300 metriä itään. Kiven koko on 2,8 x 3,2 metriä, korkeus suurimmillaan 1,15 metriä ja pienimmillään 0,20 metriä.
Kiven laella on 15 varmaa ja viisi epävarmaa kuppia. Kivi on rapautuvaa kivilajia. Kupit ovat muodoltaan pyöreitä ja maljamaisia, halkaisijaltaan 6-8 senttimetriä ja syvyydeltään 1-2,5 senttimetriä. Suurin osa kupeista sijaitsee kiven harjanteella. Ne alkavat kiven korkeimmalta kohdalta ja sijaitsevat epäsäännöllisessä paririvissä. Kiven etelään viettävällä sivulla on lisäksi viisi kuppia. Yksi kuppi, joka on suurin ja selvästi muista erillään, on lähellä kiven eteläreunaa. |
| metsakeskus.1000001435 |
81 |
Kirkkola 2 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
447310.93100000 |
6831574.14200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001435 |
Uhrikivi sijaitsee Jääsjärven ja Rautaveden välisellä kannaksella, Kirkkolanlahden rannasta noin 600 metriä itään, laajan peltoaukean keskivaiheilla, lähellä valtatie 4:ää, sen länsipuolella. Kivi on Kirkkolan kartanoon johtavan koivukujan pohjoispuolella, ja siitä on matkaa noin 80 metriä Kirkkolan puimalaan kohti luodetta, 85 metriä Lohiniementiehen kohti pohjoista ja noin 35 metriä valtatiehen 4 kohti itää. Kiven koko on 2,7 metriä x 2,2 metriä, ja sen korkeus on noin 0,85 metriä. Kivessä on kaksi selvää kuppia.
Kuppikiven ympäristöstä löydettiin vuoden 2004 tutkimuksissa rautakauteen ja historialliseen aikaan ajoittuva asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee pääasiassa valtatie 4:n länsipuolella. Asuinpaikka rajautuu pohjoisessa Lohiniementiehen ja etelässä alue jatkuu hieman Kirkkolantien eteläpuolelle. Etelässä asuinpaikkaa rajaa 101 metrin korkeuskäyrä, joka näkyy matalana töyräänä pellolla.
Maaperä alueella on peltomullan alla hienoa hiekkaa. Vuonna 2004 paikalla tehdyssä koekaivauksessa alueelta paljastui likamaata sisältäviä maakerroksia. Alueelle tehtiin tuolloin koekuoppia muun muassa tien ja kuppikiven väliselle alueelle. Alueen eteläosan likamaa-alueesta suurin osa näyttää löytöjen perusteella ajoittuvan historialliseen aikaan, kun taas alueen keskivaiheille ja pohjoisosaan tehdyistä koekuopista saatiin talteen myös rautakauteen ajoittuvia esinelöytöjä peltomullan alaisista kerroksista.
Inventointi 2020: Paikalla on loivapiirteinen matala kumpare. Alue on pääosin peltona, mutta osa paikalla olleesta kylästä on jäänyt teiden alle. Kohde on yhtenevä tai jossain määrin laajempi Kankaanpään (1000023915) historiallisen kylätontin kanssa. Tästä johtuen näitä kahta kohdetta tulisi tulkita samana muinaisjäännöksenä.
Vuonna 2021 Vt4 perusparannukseen liittyen tutkittiin tielinjan alle jääneet alueet: alueilta löytyi rautakaudelle ajoitettu ahjo, merkkejä pellosta (kyntöjälkiä) sekä 1600-1800-luvuille ajoittuvia asutusjäänteitä, mm kellareita. Vuoden 2022 tutkimuksilla tarkennettiin muinaisjäännösalueen rajausta. |
| metsakeskus.1000001435 |
81 |
Kirkkola 2 |
10002 |
12006 |
13077 |
11010 |
27000 |
447310.93100000 |
6831574.14200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001435 |
Uhrikivi sijaitsee Jääsjärven ja Rautaveden välisellä kannaksella, Kirkkolanlahden rannasta noin 600 metriä itään, laajan peltoaukean keskivaiheilla, lähellä valtatie 4:ää, sen länsipuolella. Kivi on Kirkkolan kartanoon johtavan koivukujan pohjoispuolella, ja siitä on matkaa noin 80 metriä Kirkkolan puimalaan kohti luodetta, 85 metriä Lohiniementiehen kohti pohjoista ja noin 35 metriä valtatiehen 4 kohti itää. Kiven koko on 2,7 metriä x 2,2 metriä, ja sen korkeus on noin 0,85 metriä. Kivessä on kaksi selvää kuppia.
Kuppikiven ympäristöstä löydettiin vuoden 2004 tutkimuksissa rautakauteen ja historialliseen aikaan ajoittuva asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee pääasiassa valtatie 4:n länsipuolella. Asuinpaikka rajautuu pohjoisessa Lohiniementiehen ja etelässä alue jatkuu hieman Kirkkolantien eteläpuolelle. Etelässä asuinpaikkaa rajaa 101 metrin korkeuskäyrä, joka näkyy matalana töyräänä pellolla.
Maaperä alueella on peltomullan alla hienoa hiekkaa. Vuonna 2004 paikalla tehdyssä koekaivauksessa alueelta paljastui likamaata sisältäviä maakerroksia. Alueelle tehtiin tuolloin koekuoppia muun muassa tien ja kuppikiven väliselle alueelle. Alueen eteläosan likamaa-alueesta suurin osa näyttää löytöjen perusteella ajoittuvan historialliseen aikaan, kun taas alueen keskivaiheille ja pohjoisosaan tehdyistä koekuopista saatiin talteen myös rautakauteen ajoittuvia esinelöytöjä peltomullan alaisista kerroksista.
Inventointi 2020: Paikalla on loivapiirteinen matala kumpare. Alue on pääosin peltona, mutta osa paikalla olleesta kylästä on jäänyt teiden alle. Kohde on yhtenevä tai jossain määrin laajempi Kankaanpään (1000023915) historiallisen kylätontin kanssa. Tästä johtuen näitä kahta kohdetta tulisi tulkita samana muinaisjäännöksenä.
Vuonna 2021 Vt4 perusparannukseen liittyen tutkittiin tielinjan alle jääneet alueet: alueilta löytyi rautakaudelle ajoitettu ahjo, merkkejä pellosta (kyntöjälkiä) sekä 1600-1800-luvuille ajoittuvia asutusjäänteitä, mm kellareita. Vuoden 2022 tutkimuksilla tarkennettiin muinaisjäännösalueen rajausta. |
| metsakeskus.1000001435 |
81 |
Kirkkola 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
447310.93100000 |
6831574.14200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001435 |
Uhrikivi sijaitsee Jääsjärven ja Rautaveden välisellä kannaksella, Kirkkolanlahden rannasta noin 600 metriä itään, laajan peltoaukean keskivaiheilla, lähellä valtatie 4:ää, sen länsipuolella. Kivi on Kirkkolan kartanoon johtavan koivukujan pohjoispuolella, ja siitä on matkaa noin 80 metriä Kirkkolan puimalaan kohti luodetta, 85 metriä Lohiniementiehen kohti pohjoista ja noin 35 metriä valtatiehen 4 kohti itää. Kiven koko on 2,7 metriä x 2,2 metriä, ja sen korkeus on noin 0,85 metriä. Kivessä on kaksi selvää kuppia.
Kuppikiven ympäristöstä löydettiin vuoden 2004 tutkimuksissa rautakauteen ja historialliseen aikaan ajoittuva asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee pääasiassa valtatie 4:n länsipuolella. Asuinpaikka rajautuu pohjoisessa Lohiniementiehen ja etelässä alue jatkuu hieman Kirkkolantien eteläpuolelle. Etelässä asuinpaikkaa rajaa 101 metrin korkeuskäyrä, joka näkyy matalana töyräänä pellolla.
Maaperä alueella on peltomullan alla hienoa hiekkaa. Vuonna 2004 paikalla tehdyssä koekaivauksessa alueelta paljastui likamaata sisältäviä maakerroksia. Alueelle tehtiin tuolloin koekuoppia muun muassa tien ja kuppikiven väliselle alueelle. Alueen eteläosan likamaa-alueesta suurin osa näyttää löytöjen perusteella ajoittuvan historialliseen aikaan, kun taas alueen keskivaiheille ja pohjoisosaan tehdyistä koekuopista saatiin talteen myös rautakauteen ajoittuvia esinelöytöjä peltomullan alaisista kerroksista.
Inventointi 2020: Paikalla on loivapiirteinen matala kumpare. Alue on pääosin peltona, mutta osa paikalla olleesta kylästä on jäänyt teiden alle. Kohde on yhtenevä tai jossain määrin laajempi Kankaanpään (1000023915) historiallisen kylätontin kanssa. Tästä johtuen näitä kahta kohdetta tulisi tulkita samana muinaisjäännöksenä.
Vuonna 2021 Vt4 perusparannukseen liittyen tutkittiin tielinjan alle jääneet alueet: alueilta löytyi rautakaudelle ajoitettu ahjo, merkkejä pellosta (kyntöjälkiä) sekä 1600-1800-luvuille ajoittuvia asutusjäänteitä, mm kellareita. Vuoden 2022 tutkimuksilla tarkennettiin muinaisjäännösalueen rajausta. |
| metsakeskus.1000001435 |
81 |
Kirkkola 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
447310.93100000 |
6831574.14200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001435 |
Uhrikivi sijaitsee Jääsjärven ja Rautaveden välisellä kannaksella, Kirkkolanlahden rannasta noin 600 metriä itään, laajan peltoaukean keskivaiheilla, lähellä valtatie 4:ää, sen länsipuolella. Kivi on Kirkkolan kartanoon johtavan koivukujan pohjoispuolella, ja siitä on matkaa noin 80 metriä Kirkkolan puimalaan kohti luodetta, 85 metriä Lohiniementiehen kohti pohjoista ja noin 35 metriä valtatiehen 4 kohti itää. Kiven koko on 2,7 metriä x 2,2 metriä, ja sen korkeus on noin 0,85 metriä. Kivessä on kaksi selvää kuppia.
Kuppikiven ympäristöstä löydettiin vuoden 2004 tutkimuksissa rautakauteen ja historialliseen aikaan ajoittuva asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee pääasiassa valtatie 4:n länsipuolella. Asuinpaikka rajautuu pohjoisessa Lohiniementiehen ja etelässä alue jatkuu hieman Kirkkolantien eteläpuolelle. Etelässä asuinpaikkaa rajaa 101 metrin korkeuskäyrä, joka näkyy matalana töyräänä pellolla.
Maaperä alueella on peltomullan alla hienoa hiekkaa. Vuonna 2004 paikalla tehdyssä koekaivauksessa alueelta paljastui likamaata sisältäviä maakerroksia. Alueelle tehtiin tuolloin koekuoppia muun muassa tien ja kuppikiven väliselle alueelle. Alueen eteläosan likamaa-alueesta suurin osa näyttää löytöjen perusteella ajoittuvan historialliseen aikaan, kun taas alueen keskivaiheille ja pohjoisosaan tehdyistä koekuopista saatiin talteen myös rautakauteen ajoittuvia esinelöytöjä peltomullan alaisista kerroksista.
Inventointi 2020: Paikalla on loivapiirteinen matala kumpare. Alue on pääosin peltona, mutta osa paikalla olleesta kylästä on jäänyt teiden alle. Kohde on yhtenevä tai jossain määrin laajempi Kankaanpään (1000023915) historiallisen kylätontin kanssa. Tästä johtuen näitä kahta kohdetta tulisi tulkita samana muinaisjäännöksenä.
Vuonna 2021 Vt4 perusparannukseen liittyen tutkittiin tielinjan alle jääneet alueet: alueilta löytyi rautakaudelle ajoitettu ahjo, merkkejä pellosta (kyntöjälkiä) sekä 1600-1800-luvuille ajoittuvia asutusjäänteitä, mm kellareita. Vuoden 2022 tutkimuksilla tarkennettiin muinaisjäännösalueen rajausta. |
| metsakeskus.1000001436 |
81 |
Myllymäki |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
446928.08400000 |
6831665.10400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001436 |
Kohde on historiallisen ajan asuinpaikka-alue, jolla todettiin vuoden 2003 inventoinnissa sijaitsevan useita vanhaan asutukseen liittyviä jäänteitä. Alueella on muun muassa hyvin säilynyt kaivo. Kaivon seinämät ovat ladotuista lohkokivistä, ja sen syvyys on 3,8 metriä ja halkaisija 0,6 metriä. Kohteessa on myös suorakaiteen muotoinen kiviperustus, joka sijaitsee kaivosta 9 metriä lounaaseen. Kiviperustus on kooltaan 1,8 metriä x 3,4 metriä. Perustuksessa olevissa kivissä on porausjälkiä.
Alueelta on löydetty myös porraskivi ja siihen liittyvää seinien peruskiveystä, pystykivi sekä vanha myllytie. Myllymäellä on sijainnut Kirkkolan kartanon tuulimylly, jolle johtavasta tiestä on vielä näkyvissä ura paikassa, missä maakiviä on raivattu sivuun. |
| metsakeskus.1000001437 |
81 |
Pohjolan kartano |
10002 |
12013 |
13131 |
11006 |
27007 |
445431.74500000 |
6818959.21100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001437 |
Muistokivi, joka sijaitsee laidunalueella, tasaisella peltoaukealla, Pohjolan kartanon päärakennuksesta noin 150 metriä lounaaseen. Kivi on noin 4 x 4 m kokoinen ja 2 m korkea. Kiven eteläsivulla, noin metrin korkeudella maanpinnasta, on seuraava teksti:
GÅRD och ÅKER ANLAGD
ÅR 1779 FR TANFELT
Tekstiä on kaksi päällekkäistä riviä ja kirjainten korkeus on noin 10 cm. Kiven laella on korkeuskiintopiste ja rautapultti.
|
| metsakeskus.1000001438 |
9 |
Taluskylä Talonen |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
367993.66800000 |
7129488.05200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001438 |
Tervahauta sijaitsee Talusojan länsipuoleisen peltoaukean takana kohoavan Lehtikallion rinteessä metsämaastossa Tolosen tilan pohjoispuolella. |
| metsakeskus.1000001439 |
9 |
Taluskylä Sammakonkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
368110.00000000 |
7130381.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001439 |
Kohde on merkitty Alavieskan kunnantalolla sijaisevaan karttaan. Sitä ei ole tarkastettu maastossa.
2024: Mahdollinen muinaisjäännös on merkitty muinaisjäännösrekisteriin (10/2024) suoalueelle, jossa ei ole merkkejä muinaisjäännöksestä. Maastotarkastuksen perusteella oikea sijainti on vieressä sijaitseva harvaa mäntymetsää kasvava harjanne, jossa on kaksi melko identtistä tervahautaa.
Tervahauta 1 on halkaisijaltaan noin 13 metriä ja syvyydeltään 1,5 metriä. Valli on paikoin epäselvä, leveydeltään 2-3 metriä. Halssi laskee alarinteeseen lounaan suuntaan. Halssissa on hieman kylmämuurattua kiveystä näkyvissä. Tervahaudan päältä on kaadettu metsää, ja pohjalla makaa pieniä rankoja. Tervahauta 2 on halkaisijaltaan samankokoinen, syvyydeltään vain noin metrin. Valli erottuu paikoin myös heikosti. Halssi sijoittuu samoin lounaaseen. Tervahaudan pohjalla kasvaa heinikkoa ja harvaa mäntymetsää. |
| metsakeskus.1000001440 |
9 |
Taluskylä Kuopankangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
367409.89900000 |
7129427.07000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001440 |
Kohde on merkitty Alavieskan kunnantalolla sijaisevaan karttaan. Sitä ei ole tarkastettu maastossa.
|
| metsakeskus.1000001442 |
81 |
Lohiniemi |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
447091.01800000 |
6832613.73000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001442 |
Kivi sijaitsee Jääsjärven ja Rautaveden välisellä kannaksella, Kirkkolanlahden rannasta noin 350 metriä itään, laajan peltoalueen länsiosassa, VT4:n länsipuolella. Kiven kohdalta on 20-25 metrin matka Louhiniemen tilan pellonkulmaan.
Kohde on laakea ja tasainen kivi, joka on kooltaan 2,5 x 3,5 metriä ja korkeudeltaan 0,5 metriä. Kiven korkeimmalla kohdalla on rengasmainen hakkaus. Rengas on karkeasti tehty, hieman epäsäännöllisen pyöreä ja halkaisijaltaan noin 12 senttimetriä. Uran leveys on 2 senttimetriä ja syvyys 0,5 - 1 senttimetriä. |
| metsakeskus.1000001443 |
9 |
Tuulenpesä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
370495.00000000 |
7128901.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001443 |
Kohde on merkitty Alavieskan kunnantalolla sijaisevaan karttaan. Sitä ei ole tarkastettu maastossa.
Vuoden 2014 inventointi: Tervahauta sijaitsee kapealla soraharjanteella (drumliini?) laajan kallioalueen eteläpuolella, ympäristö on ramettä tai soistunutta kangasta. Ympäristössä kasvaa varttunutta kasvatusmetsää, haudan päällä eri-ikäisiä mäntyjä ja kuusia.
Kyseessä on tuplahauta, jonka halkaisija ulompi valli mukaan lukien 18 metriä. Kuopan halkaisija on 10 metriä ja syvyys 1,1 metriä. Sortunut halssi suuntautuu etelälounaaseen ja sen pituus on 3 metriä ja syvyys 1,9 metriä.
2024: Kohde tarkastettiin inventoinnin aikana, ja sen todettiin vastaavan rekisterin tietoja. Tervahauta on metsittynyt, mutta erottuu maastossa. Lisättiin kohteelle z-koordinaatti. |
| metsakeskus.1000001444 |
9 |
Taluskylä Tolosperä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
367285.00000000 |
7128457.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001444 |
Kohde on merkitty Alavieskan kunnantalolla sijaitsevaan karttaan.
2021: Kallion juurella sijaitsevan tervahaudan halkaisija on noin 10 m ja syvyys noin 1 metri mitattuna pohjalta vallin yläreunaan. Haudan halssi suuntautuu lounaaseen. Vallia on havaittavissa ainoastaan halssin puolella, kun taas haudan koillispuolella, kallion juurella, halssi ei erotu. Vallin leveys on noin 2 m. |
| metsakeskus.1000001445 |
9 |
Järvitila |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
371013.47700000 |
7122230.97800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001445 |
Kohde on merkitty Alavieskan kunnantalolla sijaisevaan karttaan ja paikannettu myös maastossa. Alavieskanjärven pohjoisrannalla on suuri hauta, jonka reunat on ladottu kivistä ja johon liittyy n. 1 m x 1 m kokoinen ulkopuolelle ladottu "lokero". Haudassa on myös selvästi erottuva rännin aukko kohti lounasta.
2024: Kohteen sijaintia on korjattu noin 10 metriä etelään 5p laserkeilausaineiston perusteella. |
| metsakeskus.1000001446 |
9 |
Vouhkarinoja |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
368485.51300000 |
7117173.00400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001446 |
Kalajoen ja Alavieskasta Kalajoelle johtavan tien no. 27 eteläpuolella Vouhkarinojan
itäpuolella pienen mäen päällä. Tervahauta on noin 10 metriä halkaisijaltaan ja halssi laskee pohjoiseen. |
| metsakeskus.1000001447 |
9 |
Kähtävä Uusitalo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
369056.29200000 |
7114195.20100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001447 |
Pellon itäreunassa olevassa metsikössä on noin kymmenen melko pienikokoista hautaa toistensa lomassa ja niihin liittyviä kivilatomuksia. |
| metsakeskus.1000001448 |
81 |
Kankaala |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
449500.02700000 |
6837031.95500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001448 |
Kohde sijaitsee Ruskealan kylässä, Jääsjärven länsipuolella, rannasta noin 300 metriä länteen, mäntyvaltaisessa metsässä. Paikalla on kolme mahdollista tervahautaa ja kaksi mahdollista hiilimiilua/hautaa. Näistä rakenne 5 sijaitsee VT4:n tienparannusalueella, mistä johtuen se tutkittiin kesällä 2021. Tiealueelle jäävä osa muinaisjäännösalueesta on tutkimusten jälkeen vapautettu rakentamiselle.
Tervahaudoista ensimmäinen sijaitsee ladosta noin 10 metriä länteen, ja sen ulkohalkaisija on noin 7 metriä. Tervahaudan vallien korkeus 0,5 metriä ja syvyys noin 2 metriä. Toinen tervahauta sijaitsee ladosta 50-60 metriä lounaaseen, ja sen kuopan halkaisija on 7 metriä, syvyys noin 1 - 15, metriä Kuoppaa ympäröi noin 3 leveä ja 1 - 2 metriä leveä valli. Kolmas tervahauta on ulkohalkaisijaltaan noin 6 metriä ja syvyydeltään metrin. Kuoppaa ympäröi noin metrin leveä valli.
Rakenteet 4 ja 5 ovat mahdollisia hiilimiiluja/hiilihautoja. rakenne 4 sijaitsee loivassa itäänlaskevassa rinteessä: halkaisija noin 2,3 metriä, syvyys noin 0,6 metriä - alarinteen puolella on 1,5 metrin levyinen ja 0,4 metrin korkea valli.
Rakenne 5 sijaitsee edellisestä noin 100 m pohjoiskoilliseen. Sen ympärillä on vallit, jotka ovat itäpuolella selkeimmät ja korkeudeltaan 30 cm. Koko rakenteen koko on itä–länsi-suunnassa 4 m ja pohjoinen–etelä-suunnassa 3,5 m.
Itse kuoppa on pohjakaavaltaan suorakaiteen muotoinen ja selkeästi kulmikas. Pitkä sivu on lounas–koillinen-suuntainen. Yläreunojen kohdalla sivujen leveydet ovat 1,9 ja 1,6 m. Pohjan leveydeksi mitattiin 1,2 x 0,9 m. Kuopan syvyys ennen sen tutkimusta on ympäröivään maahan verrattuna 60–70 cm. Kyseessä on selvästi ihmisen tekemä kuoppa, jonka käyttötarkoitus on epävarma. Se voi olla kuoppamainen hiilihauta, mutta jokin muukin tulkinta on mahdollinen, kuten esimerkiksi nauriskuoppa.
Vuonna 2021 tutkittiin tiealueelle jäänyt rakenne 5. Kyseessä oli selvästi ihmisen tekemä kuoppa, todennäköisesti kuoppamainen hiilimiilu. Entisen maanomistajan mukaan alueen asukkaat pitävät paikan kuoppia vanhoina naurishautoina, eikä tämäkään tulkinta ole kaivaushavaintojen valossa mahdoton. Hiilinäytteestä tehdyn radiohiiliajoituksen perusteella voi arvioida, että kuopparakennetta on käytetty 1400-luvun lopun ja 1600-luvun
puolivälin välillä. |
| metsakeskus.1000001448 |
81 |
Kankaala |
10002 |
12016 |
13175 |
11010 |
27004 |
449500.02700000 |
6837031.95500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001448 |
Kohde sijaitsee Ruskealan kylässä, Jääsjärven länsipuolella, rannasta noin 300 metriä länteen, mäntyvaltaisessa metsässä. Paikalla on kolme mahdollista tervahautaa ja kaksi mahdollista hiilimiilua/hautaa. Näistä rakenne 5 sijaitsee VT4:n tienparannusalueella, mistä johtuen se tutkittiin kesällä 2021. Tiealueelle jäävä osa muinaisjäännösalueesta on tutkimusten jälkeen vapautettu rakentamiselle.
Tervahaudoista ensimmäinen sijaitsee ladosta noin 10 metriä länteen, ja sen ulkohalkaisija on noin 7 metriä. Tervahaudan vallien korkeus 0,5 metriä ja syvyys noin 2 metriä. Toinen tervahauta sijaitsee ladosta 50-60 metriä lounaaseen, ja sen kuopan halkaisija on 7 metriä, syvyys noin 1 - 15, metriä Kuoppaa ympäröi noin 3 leveä ja 1 - 2 metriä leveä valli. Kolmas tervahauta on ulkohalkaisijaltaan noin 6 metriä ja syvyydeltään metrin. Kuoppaa ympäröi noin metrin leveä valli.
Rakenteet 4 ja 5 ovat mahdollisia hiilimiiluja/hiilihautoja. rakenne 4 sijaitsee loivassa itäänlaskevassa rinteessä: halkaisija noin 2,3 metriä, syvyys noin 0,6 metriä - alarinteen puolella on 1,5 metrin levyinen ja 0,4 metrin korkea valli.
Rakenne 5 sijaitsee edellisestä noin 100 m pohjoiskoilliseen. Sen ympärillä on vallit, jotka ovat itäpuolella selkeimmät ja korkeudeltaan 30 cm. Koko rakenteen koko on itä–länsi-suunnassa 4 m ja pohjoinen–etelä-suunnassa 3,5 m.
Itse kuoppa on pohjakaavaltaan suorakaiteen muotoinen ja selkeästi kulmikas. Pitkä sivu on lounas–koillinen-suuntainen. Yläreunojen kohdalla sivujen leveydet ovat 1,9 ja 1,6 m. Pohjan leveydeksi mitattiin 1,2 x 0,9 m. Kuopan syvyys ennen sen tutkimusta on ympäröivään maahan verrattuna 60–70 cm. Kyseessä on selvästi ihmisen tekemä kuoppa, jonka käyttötarkoitus on epävarma. Se voi olla kuoppamainen hiilihauta, mutta jokin muukin tulkinta on mahdollinen, kuten esimerkiksi nauriskuoppa.
Vuonna 2021 tutkittiin tiealueelle jäänyt rakenne 5. Kyseessä oli selvästi ihmisen tekemä kuoppa, todennäköisesti kuoppamainen hiilimiilu. Entisen maanomistajan mukaan alueen asukkaat pitävät paikan kuoppia vanhoina naurishautoina, eikä tämäkään tulkinta ole kaivaushavaintojen valossa mahdoton. Hiilinäytteestä tehdyn radiohiiliajoituksen perusteella voi arvioida, että kuopparakennetta on käytetty 1400-luvun lopun ja 1600-luvun
puolivälin välillä. |
| metsakeskus.1000001448 |
81 |
Kankaala |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27005 |
449500.02700000 |
6837031.95500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001448 |
Kohde sijaitsee Ruskealan kylässä, Jääsjärven länsipuolella, rannasta noin 300 metriä länteen, mäntyvaltaisessa metsässä. Paikalla on kolme mahdollista tervahautaa ja kaksi mahdollista hiilimiilua/hautaa. Näistä rakenne 5 sijaitsee VT4:n tienparannusalueella, mistä johtuen se tutkittiin kesällä 2021. Tiealueelle jäävä osa muinaisjäännösalueesta on tutkimusten jälkeen vapautettu rakentamiselle.
Tervahaudoista ensimmäinen sijaitsee ladosta noin 10 metriä länteen, ja sen ulkohalkaisija on noin 7 metriä. Tervahaudan vallien korkeus 0,5 metriä ja syvyys noin 2 metriä. Toinen tervahauta sijaitsee ladosta 50-60 metriä lounaaseen, ja sen kuopan halkaisija on 7 metriä, syvyys noin 1 - 15, metriä Kuoppaa ympäröi noin 3 leveä ja 1 - 2 metriä leveä valli. Kolmas tervahauta on ulkohalkaisijaltaan noin 6 metriä ja syvyydeltään metrin. Kuoppaa ympäröi noin metrin leveä valli.
Rakenteet 4 ja 5 ovat mahdollisia hiilimiiluja/hiilihautoja. rakenne 4 sijaitsee loivassa itäänlaskevassa rinteessä: halkaisija noin 2,3 metriä, syvyys noin 0,6 metriä - alarinteen puolella on 1,5 metrin levyinen ja 0,4 metrin korkea valli.
Rakenne 5 sijaitsee edellisestä noin 100 m pohjoiskoilliseen. Sen ympärillä on vallit, jotka ovat itäpuolella selkeimmät ja korkeudeltaan 30 cm. Koko rakenteen koko on itä–länsi-suunnassa 4 m ja pohjoinen–etelä-suunnassa 3,5 m.
Itse kuoppa on pohjakaavaltaan suorakaiteen muotoinen ja selkeästi kulmikas. Pitkä sivu on lounas–koillinen-suuntainen. Yläreunojen kohdalla sivujen leveydet ovat 1,9 ja 1,6 m. Pohjan leveydeksi mitattiin 1,2 x 0,9 m. Kuopan syvyys ennen sen tutkimusta on ympäröivään maahan verrattuna 60–70 cm. Kyseessä on selvästi ihmisen tekemä kuoppa, jonka käyttötarkoitus on epävarma. Se voi olla kuoppamainen hiilihauta, mutta jokin muukin tulkinta on mahdollinen, kuten esimerkiksi nauriskuoppa.
Vuonna 2021 tutkittiin tiealueelle jäänyt rakenne 5. Kyseessä oli selvästi ihmisen tekemä kuoppa, todennäköisesti kuoppamainen hiilimiilu. Entisen maanomistajan mukaan alueen asukkaat pitävät paikan kuoppia vanhoina naurishautoina, eikä tämäkään tulkinta ole kaivaushavaintojen valossa mahdoton. Hiilinäytteestä tehdyn radiohiiliajoituksen perusteella voi arvioida, että kuopparakennetta on käytetty 1400-luvun lopun ja 1600-luvun
puolivälin välillä. |
| metsakeskus.1000001448 |
81 |
Kankaala |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27006 |
449500.02700000 |
6837031.95500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001448 |
Kohde sijaitsee Ruskealan kylässä, Jääsjärven länsipuolella, rannasta noin 300 metriä länteen, mäntyvaltaisessa metsässä. Paikalla on kolme mahdollista tervahautaa ja kaksi mahdollista hiilimiilua/hautaa. Näistä rakenne 5 sijaitsee VT4:n tienparannusalueella, mistä johtuen se tutkittiin kesällä 2021. Tiealueelle jäävä osa muinaisjäännösalueesta on tutkimusten jälkeen vapautettu rakentamiselle.
Tervahaudoista ensimmäinen sijaitsee ladosta noin 10 metriä länteen, ja sen ulkohalkaisija on noin 7 metriä. Tervahaudan vallien korkeus 0,5 metriä ja syvyys noin 2 metriä. Toinen tervahauta sijaitsee ladosta 50-60 metriä lounaaseen, ja sen kuopan halkaisija on 7 metriä, syvyys noin 1 - 15, metriä Kuoppaa ympäröi noin 3 leveä ja 1 - 2 metriä leveä valli. Kolmas tervahauta on ulkohalkaisijaltaan noin 6 metriä ja syvyydeltään metrin. Kuoppaa ympäröi noin metrin leveä valli.
Rakenteet 4 ja 5 ovat mahdollisia hiilimiiluja/hiilihautoja. rakenne 4 sijaitsee loivassa itäänlaskevassa rinteessä: halkaisija noin 2,3 metriä, syvyys noin 0,6 metriä - alarinteen puolella on 1,5 metrin levyinen ja 0,4 metrin korkea valli.
Rakenne 5 sijaitsee edellisestä noin 100 m pohjoiskoilliseen. Sen ympärillä on vallit, jotka ovat itäpuolella selkeimmät ja korkeudeltaan 30 cm. Koko rakenteen koko on itä–länsi-suunnassa 4 m ja pohjoinen–etelä-suunnassa 3,5 m.
Itse kuoppa on pohjakaavaltaan suorakaiteen muotoinen ja selkeästi kulmikas. Pitkä sivu on lounas–koillinen-suuntainen. Yläreunojen kohdalla sivujen leveydet ovat 1,9 ja 1,6 m. Pohjan leveydeksi mitattiin 1,2 x 0,9 m. Kuopan syvyys ennen sen tutkimusta on ympäröivään maahan verrattuna 60–70 cm. Kyseessä on selvästi ihmisen tekemä kuoppa, jonka käyttötarkoitus on epävarma. Se voi olla kuoppamainen hiilihauta, mutta jokin muukin tulkinta on mahdollinen, kuten esimerkiksi nauriskuoppa.
Vuonna 2021 tutkittiin tiealueelle jäänyt rakenne 5. Kyseessä oli selvästi ihmisen tekemä kuoppa, todennäköisesti kuoppamainen hiilimiilu. Entisen maanomistajan mukaan alueen asukkaat pitävät paikan kuoppia vanhoina naurishautoina, eikä tämäkään tulkinta ole kaivaushavaintojen valossa mahdoton. Hiilinäytteestä tehdyn radiohiiliajoituksen perusteella voi arvioida, että kuopparakennetta on käytetty 1400-luvun lopun ja 1600-luvun
puolivälin välillä. |
| metsakeskus.1000001448 |
81 |
Kankaala |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
449500.02700000 |
6837031.95500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001448 |
Kohde sijaitsee Ruskealan kylässä, Jääsjärven länsipuolella, rannasta noin 300 metriä länteen, mäntyvaltaisessa metsässä. Paikalla on kolme mahdollista tervahautaa ja kaksi mahdollista hiilimiilua/hautaa. Näistä rakenne 5 sijaitsee VT4:n tienparannusalueella, mistä johtuen se tutkittiin kesällä 2021. Tiealueelle jäävä osa muinaisjäännösalueesta on tutkimusten jälkeen vapautettu rakentamiselle.
Tervahaudoista ensimmäinen sijaitsee ladosta noin 10 metriä länteen, ja sen ulkohalkaisija on noin 7 metriä. Tervahaudan vallien korkeus 0,5 metriä ja syvyys noin 2 metriä. Toinen tervahauta sijaitsee ladosta 50-60 metriä lounaaseen, ja sen kuopan halkaisija on 7 metriä, syvyys noin 1 - 15, metriä Kuoppaa ympäröi noin 3 leveä ja 1 - 2 metriä leveä valli. Kolmas tervahauta on ulkohalkaisijaltaan noin 6 metriä ja syvyydeltään metrin. Kuoppaa ympäröi noin metrin leveä valli.
Rakenteet 4 ja 5 ovat mahdollisia hiilimiiluja/hiilihautoja. rakenne 4 sijaitsee loivassa itäänlaskevassa rinteessä: halkaisija noin 2,3 metriä, syvyys noin 0,6 metriä - alarinteen puolella on 1,5 metrin levyinen ja 0,4 metrin korkea valli.
Rakenne 5 sijaitsee edellisestä noin 100 m pohjoiskoilliseen. Sen ympärillä on vallit, jotka ovat itäpuolella selkeimmät ja korkeudeltaan 30 cm. Koko rakenteen koko on itä–länsi-suunnassa 4 m ja pohjoinen–etelä-suunnassa 3,5 m.
Itse kuoppa on pohjakaavaltaan suorakaiteen muotoinen ja selkeästi kulmikas. Pitkä sivu on lounas–koillinen-suuntainen. Yläreunojen kohdalla sivujen leveydet ovat 1,9 ja 1,6 m. Pohjan leveydeksi mitattiin 1,2 x 0,9 m. Kuopan syvyys ennen sen tutkimusta on ympäröivään maahan verrattuna 60–70 cm. Kyseessä on selvästi ihmisen tekemä kuoppa, jonka käyttötarkoitus on epävarma. Se voi olla kuoppamainen hiilihauta, mutta jokin muukin tulkinta on mahdollinen, kuten esimerkiksi nauriskuoppa.
Vuonna 2021 tutkittiin tiealueelle jäänyt rakenne 5. Kyseessä oli selvästi ihmisen tekemä kuoppa, todennäköisesti kuoppamainen hiilimiilu. Entisen maanomistajan mukaan alueen asukkaat pitävät paikan kuoppia vanhoina naurishautoina, eikä tämäkään tulkinta ole kaivaushavaintojen valossa mahdoton. Hiilinäytteestä tehdyn radiohiiliajoituksen perusteella voi arvioida, että kuopparakennetta on käytetty 1400-luvun lopun ja 1600-luvun
puolivälin välillä. |
| metsakeskus.1000001448 |
81 |
Kankaala |
10002 |
12009 |
13094 |
11010 |
27004 |
449500.02700000 |
6837031.95500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001448 |
Kohde sijaitsee Ruskealan kylässä, Jääsjärven länsipuolella, rannasta noin 300 metriä länteen, mäntyvaltaisessa metsässä. Paikalla on kolme mahdollista tervahautaa ja kaksi mahdollista hiilimiilua/hautaa. Näistä rakenne 5 sijaitsee VT4:n tienparannusalueella, mistä johtuen se tutkittiin kesällä 2021. Tiealueelle jäävä osa muinaisjäännösalueesta on tutkimusten jälkeen vapautettu rakentamiselle.
Tervahaudoista ensimmäinen sijaitsee ladosta noin 10 metriä länteen, ja sen ulkohalkaisija on noin 7 metriä. Tervahaudan vallien korkeus 0,5 metriä ja syvyys noin 2 metriä. Toinen tervahauta sijaitsee ladosta 50-60 metriä lounaaseen, ja sen kuopan halkaisija on 7 metriä, syvyys noin 1 - 15, metriä Kuoppaa ympäröi noin 3 leveä ja 1 - 2 metriä leveä valli. Kolmas tervahauta on ulkohalkaisijaltaan noin 6 metriä ja syvyydeltään metrin. Kuoppaa ympäröi noin metrin leveä valli.
Rakenteet 4 ja 5 ovat mahdollisia hiilimiiluja/hiilihautoja. rakenne 4 sijaitsee loivassa itäänlaskevassa rinteessä: halkaisija noin 2,3 metriä, syvyys noin 0,6 metriä - alarinteen puolella on 1,5 metrin levyinen ja 0,4 metrin korkea valli.
Rakenne 5 sijaitsee edellisestä noin 100 m pohjoiskoilliseen. Sen ympärillä on vallit, jotka ovat itäpuolella selkeimmät ja korkeudeltaan 30 cm. Koko rakenteen koko on itä–länsi-suunnassa 4 m ja pohjoinen–etelä-suunnassa 3,5 m.
Itse kuoppa on pohjakaavaltaan suorakaiteen muotoinen ja selkeästi kulmikas. Pitkä sivu on lounas–koillinen-suuntainen. Yläreunojen kohdalla sivujen leveydet ovat 1,9 ja 1,6 m. Pohjan leveydeksi mitattiin 1,2 x 0,9 m. Kuopan syvyys ennen sen tutkimusta on ympäröivään maahan verrattuna 60–70 cm. Kyseessä on selvästi ihmisen tekemä kuoppa, jonka käyttötarkoitus on epävarma. Se voi olla kuoppamainen hiilihauta, mutta jokin muukin tulkinta on mahdollinen, kuten esimerkiksi nauriskuoppa.
Vuonna 2021 tutkittiin tiealueelle jäänyt rakenne 5. Kyseessä oli selvästi ihmisen tekemä kuoppa, todennäköisesti kuoppamainen hiilimiilu. Entisen maanomistajan mukaan alueen asukkaat pitävät paikan kuoppia vanhoina naurishautoina, eikä tämäkään tulkinta ole kaivaushavaintojen valossa mahdoton. Hiilinäytteestä tehdyn radiohiiliajoituksen perusteella voi arvioida, että kuopparakennetta on käytetty 1400-luvun lopun ja 1600-luvun
puolivälin välillä. |
| metsakeskus.1000001448 |
81 |
Kankaala |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27005 |
449500.02700000 |
6837031.95500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001448 |
Kohde sijaitsee Ruskealan kylässä, Jääsjärven länsipuolella, rannasta noin 300 metriä länteen, mäntyvaltaisessa metsässä. Paikalla on kolme mahdollista tervahautaa ja kaksi mahdollista hiilimiilua/hautaa. Näistä rakenne 5 sijaitsee VT4:n tienparannusalueella, mistä johtuen se tutkittiin kesällä 2021. Tiealueelle jäävä osa muinaisjäännösalueesta on tutkimusten jälkeen vapautettu rakentamiselle.
Tervahaudoista ensimmäinen sijaitsee ladosta noin 10 metriä länteen, ja sen ulkohalkaisija on noin 7 metriä. Tervahaudan vallien korkeus 0,5 metriä ja syvyys noin 2 metriä. Toinen tervahauta sijaitsee ladosta 50-60 metriä lounaaseen, ja sen kuopan halkaisija on 7 metriä, syvyys noin 1 - 15, metriä Kuoppaa ympäröi noin 3 leveä ja 1 - 2 metriä leveä valli. Kolmas tervahauta on ulkohalkaisijaltaan noin 6 metriä ja syvyydeltään metrin. Kuoppaa ympäröi noin metrin leveä valli.
Rakenteet 4 ja 5 ovat mahdollisia hiilimiiluja/hiilihautoja. rakenne 4 sijaitsee loivassa itäänlaskevassa rinteessä: halkaisija noin 2,3 metriä, syvyys noin 0,6 metriä - alarinteen puolella on 1,5 metrin levyinen ja 0,4 metrin korkea valli.
Rakenne 5 sijaitsee edellisestä noin 100 m pohjoiskoilliseen. Sen ympärillä on vallit, jotka ovat itäpuolella selkeimmät ja korkeudeltaan 30 cm. Koko rakenteen koko on itä–länsi-suunnassa 4 m ja pohjoinen–etelä-suunnassa 3,5 m.
Itse kuoppa on pohjakaavaltaan suorakaiteen muotoinen ja selkeästi kulmikas. Pitkä sivu on lounas–koillinen-suuntainen. Yläreunojen kohdalla sivujen leveydet ovat 1,9 ja 1,6 m. Pohjan leveydeksi mitattiin 1,2 x 0,9 m. Kuopan syvyys ennen sen tutkimusta on ympäröivään maahan verrattuna 60–70 cm. Kyseessä on selvästi ihmisen tekemä kuoppa, jonka käyttötarkoitus on epävarma. Se voi olla kuoppamainen hiilihauta, mutta jokin muukin tulkinta on mahdollinen, kuten esimerkiksi nauriskuoppa.
Vuonna 2021 tutkittiin tiealueelle jäänyt rakenne 5. Kyseessä oli selvästi ihmisen tekemä kuoppa, todennäköisesti kuoppamainen hiilimiilu. Entisen maanomistajan mukaan alueen asukkaat pitävät paikan kuoppia vanhoina naurishautoina, eikä tämäkään tulkinta ole kaivaushavaintojen valossa mahdoton. Hiilinäytteestä tehdyn radiohiiliajoituksen perusteella voi arvioida, että kuopparakennetta on käytetty 1400-luvun lopun ja 1600-luvun
puolivälin välillä. |
| metsakeskus.1000001448 |
81 |
Kankaala |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27006 |
449500.02700000 |
6837031.95500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001448 |
Kohde sijaitsee Ruskealan kylässä, Jääsjärven länsipuolella, rannasta noin 300 metriä länteen, mäntyvaltaisessa metsässä. Paikalla on kolme mahdollista tervahautaa ja kaksi mahdollista hiilimiilua/hautaa. Näistä rakenne 5 sijaitsee VT4:n tienparannusalueella, mistä johtuen se tutkittiin kesällä 2021. Tiealueelle jäävä osa muinaisjäännösalueesta on tutkimusten jälkeen vapautettu rakentamiselle.
Tervahaudoista ensimmäinen sijaitsee ladosta noin 10 metriä länteen, ja sen ulkohalkaisija on noin 7 metriä. Tervahaudan vallien korkeus 0,5 metriä ja syvyys noin 2 metriä. Toinen tervahauta sijaitsee ladosta 50-60 metriä lounaaseen, ja sen kuopan halkaisija on 7 metriä, syvyys noin 1 - 15, metriä Kuoppaa ympäröi noin 3 leveä ja 1 - 2 metriä leveä valli. Kolmas tervahauta on ulkohalkaisijaltaan noin 6 metriä ja syvyydeltään metrin. Kuoppaa ympäröi noin metrin leveä valli.
Rakenteet 4 ja 5 ovat mahdollisia hiilimiiluja/hiilihautoja. rakenne 4 sijaitsee loivassa itäänlaskevassa rinteessä: halkaisija noin 2,3 metriä, syvyys noin 0,6 metriä - alarinteen puolella on 1,5 metrin levyinen ja 0,4 metrin korkea valli.
Rakenne 5 sijaitsee edellisestä noin 100 m pohjoiskoilliseen. Sen ympärillä on vallit, jotka ovat itäpuolella selkeimmät ja korkeudeltaan 30 cm. Koko rakenteen koko on itä–länsi-suunnassa 4 m ja pohjoinen–etelä-suunnassa 3,5 m.
Itse kuoppa on pohjakaavaltaan suorakaiteen muotoinen ja selkeästi kulmikas. Pitkä sivu on lounas–koillinen-suuntainen. Yläreunojen kohdalla sivujen leveydet ovat 1,9 ja 1,6 m. Pohjan leveydeksi mitattiin 1,2 x 0,9 m. Kuopan syvyys ennen sen tutkimusta on ympäröivään maahan verrattuna 60–70 cm. Kyseessä on selvästi ihmisen tekemä kuoppa, jonka käyttötarkoitus on epävarma. Se voi olla kuoppamainen hiilihauta, mutta jokin muukin tulkinta on mahdollinen, kuten esimerkiksi nauriskuoppa.
Vuonna 2021 tutkittiin tiealueelle jäänyt rakenne 5. Kyseessä oli selvästi ihmisen tekemä kuoppa, todennäköisesti kuoppamainen hiilimiilu. Entisen maanomistajan mukaan alueen asukkaat pitävät paikan kuoppia vanhoina naurishautoina, eikä tämäkään tulkinta ole kaivaushavaintojen valossa mahdoton. Hiilinäytteestä tehdyn radiohiiliajoituksen perusteella voi arvioida, että kuopparakennetta on käytetty 1400-luvun lopun ja 1600-luvun
puolivälin välillä. |
| metsakeskus.1000001449 |
81 |
Etelälahti |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
446783.00000000 |
6841220.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001449 |
Röykkiöt sijaitsevat Rautaveteen kuuluvan Rääpönsalmen itärannalla, lounaaseen viettävässä rinteessä, rantaan johtavan mökkitien länsipuolella.
Vuoden 2017 tarkastuksen perusteella alueella on ainakin 40 kiviröykkiötä noin 130 m x 70 m suuruisella alueella. Aiempi arvio oli 20-30 röykkiötä 60 m x 60 m alueella.
Suurimmat röykkiöistä ovat parimetrisiä. Osa röykkiöistä on mäen päällä, osa rinteessä ja lähellä rantaa, noin 20 m vesirajasta. Alueen puusto on sekametsää ja sen itäpuolella on pelto. Maasto on hyvin kivistä. Röykkiöt lienevät viljelyröykkiöitä. |
| metsakeskus.1000001450 |
9 |
Arabiankoski |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
375546.66600000 |
7119602.04800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001450 |
Kohde on merkitty peruskarttaan. Sitä ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000001452 |
9 |
Someronkylä Somero |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
376943.09900000 |
7121655.22700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001452 |
Kohde löytyi paikallisen Valo Verrosen suullisen tiedonannon perusteella. Kohde sijaitsee Someronkylän kylätien vieressä, sen pohjoispuolella pienessä metsikössä. Hauta on melko suuri ja hyvin säilynyt, mutta sen päällä kasvaa puita. |
| metsakeskus.1000001454 |
9 |
Someronkylä Rantaperä 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
378121.62700000 |
7120878.54600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001454 |
Alueella sijaitsee paikallisen Valo Verrosen mukaan useita tervahautoja. Kohdetta ei kuitenkaan ole tarkastettu maastossa |
| metsakeskus.1000001455 |
9 |
Someronkylä Lepistö |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
377604.82900000 |
7121939.12000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001455 |
Kohde on merkitty Alavieskan kunnantalolla sijaisevaan karttaan. Sitä ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000001456 |
9 |
Someronkylä Jukulaismaa |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
381466.28800000 |
7120368.76500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001456 |
Kohde on merkitty peruskarttaan. Sitä ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000001457 |
81 |
Isosuo 1 |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
449610.03600000 |
6825536.58900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001457 |
Kohde sijaitsee Itä-Hämeen museosta (Koskipään kartano) 2,2 km kaakkoon, Isosuon itäpuolella. Röykkiöitä on Hakolalle menevän mökkitien kahden puolen metsässä. Osa röykkiöistä on tukkipuuta kasvavassa männikössä tien itäpuolella, osa on tien länsipuolella olevassa sekametsässä. Sekametsän kupeessa on metsittynyt pelto. Kiviröykkiöt ovat halkaisijaltaan parimetrisiä, siististi kasattuja, sammaloituneita ja jäkälöityneitä. |
| metsakeskus.1000001459 |
9 |
Taluskylä Keinolankangas 1 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
374206.18200000 |
7126150.41000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001459 |
Kohde on merkitty peruskarttaan. Sitä ei ole tarkastettu maastossa. Paikalla lienee kaksi tervahautaa.
2025: Kohteen sijaintia on tarkennettu 5p laserkeilausaineiston perusteella. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000001460 |
9 |
Taluskylä Keinolankangas 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
374157.20200000 |
7126197.39200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001460 |
Kohde on merkitty peruskarttaan. Sitä ei ole tarkastettu maastossa.
2025: Kohteen sijaintia on tarkennettu 5p laserkeilausaineiston perusteella. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000001461 |
9 |
Taluskylä Saarenperä |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
373026.65800000 |
7124858.93000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001461 |
Kohde on merkitty Alavieskan kunnantalolla sijaisevaan karttaan. Sitä ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000001462 |
9 |
Lammassalo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
365376.00000000 |
7113354.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001462 |
Matalalla moreenisaarekkeella Sivakkanevan koillispuolella on tervahauta, sen halkaisija on 12 m ja syvyys 0,6 m. Halssi suuntautuu etelään, se on sortunut.
2013 saadun paikkakuntalaisen palautetiedon mukaan tervahaudan valleille oli kettu kaivanut pesäänsä 1960-70-luvulla. Lammassaloa ympäröivällä suolla on metsäsaarekkeissa tuolloin havaittu useita kivilatomuksi, joiden on arveltu toimineen näkö- ja tuulensuojana metsästäjälle. Saarekkeet on sittemmin hakattu paljaaksi. Alavieskasta tuleva Raution kirkolle vievä polku oli myös 1960-70-lyvylla vielä selvästi havaittavissa ennen metsähoidollisia toimia. Polku oli kivetty tasaiseksi luolikoitten ylityskohdista. Polun varrella on myös papin kiveksi nimetty kivi, jolla joku pappi joskus oli levähtänyt. Polku on pääosin kadonnut, mutta kivetykset on havaittu myöhemminkin. Niitä ei kuitenkaan havaittu vuoden 2020 inventoinnissa. |
| metsakeskus.1000001463 |
9 |
Kähtävä Louhela |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
369814.98900000 |
7114197.20300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001463 |
Kohde mainitaan Kähtäväkirjassa (Alahautala, Raili: Kähtävä, sukupolvien taival). Sitä ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000001464 |
9 |
Kähtävä Pajakangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
369009.31600000 |
7114033.26900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001464 |
Kohde mainitaan Kähtäväkirjassa (Alahautala, Raili: Kähtävä, sukupolvien taival). Sitä ei ole tarkastettu maastossa.
|
| metsakeskus.1000001465 |
9 |
Kähtävä Kivelä |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
369087.27900000 |
7114003.27500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001465 |
Kohde mainitaan Kähtäväkirjassa (Alahautala, Raili: Kähtävä, sukupolvien taival). Sitä ei ole tarkastettu maastossa.
|
| metsakeskus.1000001466 |
9 |
Kähtävä Hemmilä |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
368703.43600000 |
7114514.07500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001466 |
Kohde mainitaan Kähtäväkirjassa (Alahautala, Raili: Kähtävä, sukupolvien taival). Sitä ei ole tarkastettu maastossa.
|
| metsakeskus.1000001467 |
9 |
Kähtävä Mattilanperä |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
368342.58800000 |
7112700.79700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001467 |
Kohde mainitaan Kähtäväkirjassa (Alahautala, Raili: Kähtävä, sukupolvien taival). Sitä ei ole tarkastettu maastossa.
|
| metsakeskus.1000001469 |
9 |
Irrilä 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
368498.52900000 |
7110373.73000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001469 |
Kohde on merkitty peruskarttaan. Sitä ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000001470 |
977 |
Rinkkala |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
371754.00000000 |
7108461.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001470 |
Vuonna 2022 todettiin matalalla mäellä maantien itäpuolella useita rakennusjäännöksiä, jotka viittaavat siihen että paikalla on ollut torppa. Varsinaista tuparakennusta ei havaittu, alue oli laajalti muokattu avohakkuun jälkeen ja korkea heinäkasvillisuus esti havainnointia. Jäljellä oli navetan kiviperustus ja 2 maakellaria, joista toisen päällä oli tehty uudempi rakennus. Läntisen kellarin vieressä oli matala kiveys, jossa kasvaa arviolta 150 – 200 v. vanha kuusi. Rakennuksia ei ole merkitty vuoden 1843 pitäjänkartalle.
Vuonna 2013 saadun yleisöpalautteen mukaan paikalla olevan ojan varrella (tien länsipuoli) ja metsätien molemmin puolin on rakennusten kiviperustoja, joista yhdessä puuosiakin jäljellä. Tiestä noin 45 metriä länteen olevassa kivessä on hakkaus "MARTTA SAVELA". Mahdollisesti alueella on toinenkin kivi, jossa kerrotaan olevan nimen lisäksi myös risti ja vuosiluku 1918. Kohde on nyt merkittyä aluerajausta laajempi ja ulottuu myös tien länsipuolelle.
Vuonna 2024 saadun yleisöpalautteen mukaan alueella on tuparakennuksen pohja, joka vaikuttaa kahden huoneen tuvalta. Toisen alla on ollut mahdollisesti kellari, kun sen kohdalla on kuoppa. Alueella on myös ohuen ikkunalasin ja savikupin paloja. Kivijalan hahmo on havaittavissa. Myös kivetty kaivo vieressä. |
| metsakeskus.1000001471 |
444 |
Sipilä 1 |
10001 |
12008 |
13000 |
11019 |
27000 |
330552.54200000 |
6691864.78500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001471 |
Inventoinnissa v. 2002 löytynyt kvartsilöytöpaikka aivan suunnitellun vt-1 moottoritielinjauksen eteläpuolella, jyrkähkön peltotörmän päällä Raatinjokilaakson kaakkoisrinteessä. Löytöinä ovat kvartsikimpale ja pari -iskosta. V. 2003 pohjoisempana itse tielinjalla metsämaastossa tehty koekaivaus ei paljastanut asuinpaikkamerkkejä. |
| metsakeskus.1000001472 |
444 |
Tervakorpi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
330118.70600000 |
6692869.37900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001472 |
Tervakorven alueelta löytyi inventoinnissa v. 2002 yksi tervahauta. Se on halkaisijaltaan noin 7 metriä ja sijaitsee Tervakorventieltä pienelle hiekkakuopalemerkanevan tien varrella, tien länsipuolella. Haudan reunoilla oli vallit ja metsäautotien hiekkapinta oli tällä kohdalla nokinen. Alue on hiekakangasta ja pinnaltaan hyvin kuoppaista. Alueella voi olla useampiakin tervahautoja. |
| metsakeskus.1000001473 |
51 |
Kaukomäki Isovuori |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
225900.08300000 |
6796007.43500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001473 |
Isovuori on laaja kalliopaljastuma Eurajoen kunnan itäosassa. Yhdellä Isovuoren korkeimmista kallionyppylöistä sijaitsee suuri hiidenkiuas. Lähellä pohjoiseen viettävää jyrkännettä on melko voimakkaasti alas viettävässä kalliossa useita selvästi ihmisen tekemiä reikiä.
Reikiä on rinnakkain neljä n. 1,5 m-2 m välein toisistaan sekä läntisimmän reiän yläpuolella jonomaisesti vielä neljä reikää. Reiät ovat suorakulmaisia ja kooltaan n. 4-5 cm x 2-3 cm. Reiät vaikuttavat varsin syviltä, mutta ovat veden ja muun aineksen täyttämiä. Ainakin yhden reiän ympärillä on hakkaamalla tehty epäselvä kehä. Paikallinen opas kertoi muistavansa, että ainakin kahdessa reiässä on ollut metalli-/rautarengas. Opas kuvaili reiässä olleen tapin, jonka päässä olevaan reikään rengas oli kiinnitetty. Hän tiesi myös renkaat tarkoituksella poistetuiksi jo kymmeniä vuosia aikaisemmin.
Satakunnasta on runsaasti tietoja kalliossa kiinni olleista rautarenkaista, jotka on tulkittu rajamerkeiksi. Lisäksi tunnetaan useita rajakiviä, joissa on hakattuja rengaskuvioita.
Reiät ja niissä mahdollisesti kiinni olleet renkaat saattavat myös liittyä radan rakentamiseen tai muuhun toimintaan alueella. Välittömästi kallion alapuolella on 1900-l alussa sijainnut ratavartijan asunto. |
| metsakeskus.1000001474 |
98 |
Vesala Turkumäki |
10007 |
12006 |
13084 |
11033 |
27000 |
416858.49400000 |
6762466.80800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001474 |
Turkumäki on vanhaksi kauppapaikaksi paikannimen ja perimätiedon perusteella mainittu mäki, joka sijaitsee Vesalan vanhasta kylätontista noin 250 m koilliseen ja Työtjärvestä noin 600 m etelään. Turkumäen itäpuolella noin 250 m päässä kulkee Porvoonjoen sivuhaara. Turkumäen asemasta kauppapaikkana ei ole arkeologisia todisteita. Kairaamalla on kuitenkin saatu viitteitä kulttuurikerroksesta Turkumäen laen pohjoisosassa. Mäen pohjoisosaan kaivettiin 2018 elokuussa koekuoppia, joista ei tehty löytöjä tai havaintoja selkeästä kulttuurikerroksesta. Kohteen suojeluasemaa ja muinaisjäännöstyyppiä on muutettu vastaamaan arkeologisten todisteiden puutetta. Vesala Turkumäki jää kuitenkin edelleen kohteen Turkumäen poterot muinaisjäännösrajauksen sisäpuolelle.
Turkumäen eteläpuolella kasvaa runsaasti jänönapilaa, joka on Päijät-Hämeen alueella harvinainen. Lounais-Suomessa ja Ahvenanmaalla sen esiintyminen indikoi esihistoriallista asutusta. Alle kahden km:n säteellä Turkumäestä sijaitsee 4 rautakautista ja/tai keskiaikaista kalmistoa (Ojumäki, Kirkailanmäki, Ilmemäenkallio ja Taka-tommola). |
| metsakeskus.1000001474 |
98 |
Vesala Turkumäki |
10007 |
12006 |
13084 |
11010 |
27000 |
416858.49400000 |
6762466.80800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001474 |
Turkumäki on vanhaksi kauppapaikaksi paikannimen ja perimätiedon perusteella mainittu mäki, joka sijaitsee Vesalan vanhasta kylätontista noin 250 m koilliseen ja Työtjärvestä noin 600 m etelään. Turkumäen itäpuolella noin 250 m päässä kulkee Porvoonjoen sivuhaara. Turkumäen asemasta kauppapaikkana ei ole arkeologisia todisteita. Kairaamalla on kuitenkin saatu viitteitä kulttuurikerroksesta Turkumäen laen pohjoisosassa. Mäen pohjoisosaan kaivettiin 2018 elokuussa koekuoppia, joista ei tehty löytöjä tai havaintoja selkeästä kulttuurikerroksesta. Kohteen suojeluasemaa ja muinaisjäännöstyyppiä on muutettu vastaamaan arkeologisten todisteiden puutetta. Vesala Turkumäki jää kuitenkin edelleen kohteen Turkumäen poterot muinaisjäännösrajauksen sisäpuolelle.
Turkumäen eteläpuolella kasvaa runsaasti jänönapilaa, joka on Päijät-Hämeen alueella harvinainen. Lounais-Suomessa ja Ahvenanmaalla sen esiintyminen indikoi esihistoriallista asutusta. Alle kahden km:n säteellä Turkumäestä sijaitsee 4 rautakautista ja/tai keskiaikaista kalmistoa (Ojumäki, Kirkailanmäki, Ilmemäenkallio ja Taka-tommola). |
| metsakeskus.1000001475 |
98 |
Turkumäen poterot |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
416826.50600000 |
6762378.84300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001475 |
Turkumäki on asumaton, kallioinen metsäsaareke, jonka koko on n. 150 m x 50 m. Mäen eteläosassa on kolme kuoppaa, joita on käytetty jätekuoppina. Etenkin mäen eteläosassa, mutta myös muualla on paljon suuria maakiviä. Mäen eteläosaan tehdystä koekuopasta löytyi kuusi kiväärin patruunaa. Kuudesta patruunasta neljä löytyi samasta kohdasta, mikä viittaa kätköpaikkaan. Lisäksi löytyi hylsy ja tarkemmin määrittelemättömiä rautaesineitä. Turkumäen itäpuolella on pieni metsäsaareke, jonka lakialueelta löytyi vanha pistooli, joka saattaa olla sisällissodan aikainen (v. 1918). Pistoolin läheisyydestä löytyi myös muutama hylsy sekä sekalaista rautatavaraa kuten nauloja, pari hevosenkengän puolikasta ja veitsenterä.
Sisällissodan loppuvaiheita käytiin Hollolan Vesalassa 30.4. - 1.5. 1918, kun suuri määrä punaisia antautui saksalaisille. Aselöydöt liittynevät vuoden 1918 tapahtumiin. Punaiset saattoivat kätkeä ennen antautumistaan aseita Turkumäelle, sillä aseiden hallussapito pidätettäessä oli raskauttavaa ja saattoi koventaa tuomiota. Eteläosan kuopat ovat mahdollisesti sodan aikaisia ampumahautoja. |
| metsakeskus.1000001478 |
182 |
Miekkainpetäjä 1 |
10002 |
12006 |
13081 |
11006 |
27000 |
402600.00000000 |
6863786.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001478 |
Miekkainpetäjän hautausmaan itäpuolella, Myllymäen teollisuusalueen suunnitellulla kaava-alueella on kelohonka ns. miekkainpetäjä, jota pidetään 1700-luvulla venäläisiä vastaan käydyn taistelun muistomerkkinä. Tarinoiden mukaan venäläiset olisivat taistelun tauottua lyöneet petäjän kylkeen miekkansa pystyyn. |
| metsakeskus.1000001479 |
538 |
Kukonharju 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
230251.62600000 |
6734965.97100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001479 |
Kivikautinen asuinpaikka pienehköllä töyräällä vanhalla hiekanottopaikalla, yli 200 m Kukonharjan aiemmin tunnetun kivikautisen asuinpaikan ja laajan hiekanottoalueen eteläpuolella, metsätien länsipuolella noin 60 m. Löydöt paikalta ovat kvartsi- ja kivilaji-iskoksia.
Koetutkimuksissa todettiin, että tasatun soranottoalueen reunoilta löytyi vähän asuinpaikan rippeitä. Kumpareen ja tasatun soranottoalueen pohjan länsireunaan kaivetusta koeojasta löytyi saviastianpaloja (Jäkärlä), palamattomia hylkeen sormiluita, kivilaji- ja kvartsi-iskoksia. Saviastian palojen löytökeskittymässä sorainen hiekka oli nokista ja rasvaista. Sorakumpareen lakiosan koekuopista ei löytynyt asuinpaikan merkkejä. |
| metsakeskus.1000001480 |
182 |
Arvaja Tuiskujärvi |
10002 |
12016 |
13152 |
11006 |
27000 |
406897.11700000 |
6848577.12700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001480 |
Kohde sijaitsee Tuiskujärven kaakkoispäädyssä jokisuussa. Liistekatiskojen jäännökset olivat paljastuneet järven kasvillisuusruoppauksen yhteydessä. Osa katiskojen liisteistä oli tuhoutunut ruoppauksessa. Katiskoista on jäljellä vain fragmentaarisia liisteitä ja katiskan osia noin 25 m:n matkalla. Liisteiden seassa on myös selvästi resenttejä paaluja, joiden päät on sahattu moottorisahalla. |
| metsakeskus.1000001481 |
538 |
Päittiönsuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
230178.65400000 |
6734652.10100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001481 |
Kivikautinen asuinpaikka Kukonharjan eteläpuolella ja Päittiönsuon pohjoispuolella Repolan ? kyläosan puolella. Löytökohdat S ja N ovat Päittiönsuon pohjoispuolen itärannalla, kohta 1 metsäautotien vieressä olevan pienen hiekkakuopan kohdalla, löytökohta 2 n. 130 m koilliseen, pienen kallioalueen koillispuolella. Ne sijaitsevat 42,5 m korkeuskäyrän vaiheilla ja ajoittunevat Jäkärlän keramiikan vaiheeseen.
Löytökohta W on mahdollisesti erillinen ja myöhempi nuorakeraaminen asuinpaikka n. 200 m edellisistä länteen (WNW). Se on suon pohjoisosan länsipuolella, kohdassa jossa maasto länsipuolella Vuorenpään puolella kylänrajaa kohoaa melko jyrkästi osin kallioiseksi mäkialueeksi . Löytöpaikan pohjoispuolelle on muodostettu hiekanotossa kaivetulle alueelle keinolampi. Vuorenpään puolella mainitun mäen kaakkois- ja eteläreunassa on uusi soranottoalue. Sen terassimaiselle eteläreunalle hiekkamaaperään tarkastuksessa v. 2003 tehdyissä muutamassa koepistossa ei muinaisjäännösmerkkejä havaittu paikan sopivuudesta huolimatta. |
| metsakeskus.1000001482 |
538 |
Kiivuori |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
233967.12300000 |
6736441.40100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001482 |
Kivikautinen asuinpaikka Paistanojan kylässä, Paistanojan uoman koillispuolella n. 950 m. Kohde on Kiivuoren (Kiivvuoren) kalliomäen luoteispuolella, soranottopaikalla ajotien lähellä metsäisessä mäenrinteessä.
Asuinpaikka on tullut näkyviin sorakuopasta ja sen ympäristöstä Kiivuoren länsilaitaa Naurismaa-nimisen peltovainion rajalla menevän soratien itäpuolelta. Maasto asuinpaikan kohdalla laskeutuu etelään, maaperä on kivistä soraa, ja maan pinnalla on paikoin suuriakin lohkareita. Sammal, jäkälä ja ruohikko peittää maan pintaa.
Harrastajat löysivät ensin soranottopaikasta iskoksen ja keramiikkaa sorakuopan laidoilta ja pohjalta. Yhteiskäynnillä havaittiin porfyyristä hiotun kiviesineen katkelma, saviastian pala ja iskoksia noin 10-20 m:n läpimittaiselta alueelta sorakuopan itälaidalta ja siitä itään olevista kuusentaimien istuttamista varten tehdyistä laikuista. Sorakuopasta on havaittu hiiltä, palaneita ja kiviä ja ruskeaksi värjäytynyttä maata. |
| metsakeskus.1000001483 |
178 |
Saunalahti |
10002 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
547160.65900000 |
6852066.32500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001483 |
Mahdollinen pyyntikuoppa sijaitsee Hitjuksenniemeen johtavan metsäautotien eteläpuolella, Kankaistenjärven Etelälahden ja Hitjuksenjärven Saunalahden välisellä kannakkella. Kuoppa on halkaisijaltaan noin 7 m ja syvyydeltään 1,5 m. Kuoppa on hyvin säännöllisen muotoinen ja siinä on ehyet, 1,7-2,0 m leveät vallit.
|
| metsakeskus.1000001484 |
538 |
Kotiranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
234366.97000000 |
6735041.96400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001484 |
Kohde sijaitsee Kotirannan tilan itäpuolella, pellon pohjoispuolella olevan hiekkakuopan pohjoisreunan tuntumassa. Paikalta on inventoinnissa havaittu kvartsi-iskoksia koko hiekkakuopan pohjoisreunan matkalta.
Asuinpaikan säilyneisyys ja laajuus hiekkakuopan pohjoispuolella ei ole tiedossa, ja sen aluerajaus on arvio jäljellä olevasta asuinpaikka-alueesta. |
| metsakeskus.1000001485 |
538 |
Tonttimäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
234317.02100000 |
6729944.00500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001485 |
Kivikautinen, mahdollisesti pronssikautinen asuinpaikka metsäalueella, Hirvijoen kaakkoispuolella n. 250 m. Asuinpaikkalöytöjä on mäeltä, jolla on pihamaita ja kasvimaita ja jonka juurella on peltovainioita. |
| metsakeskus.1000001485 |
538 |
Tonttimäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
234317.02100000 |
6729944.00500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001485 |
Kivikautinen, mahdollisesti pronssikautinen asuinpaikka metsäalueella, Hirvijoen kaakkoispuolella n. 250 m. Asuinpaikkalöytöjä on mäeltä, jolla on pihamaita ja kasvimaita ja jonka juurella on peltovainioita. |
| metsakeskus.1000001486 |
178 |
Pohjoislahdenniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
546818.00000000 |
6851529.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001486 |
Pyyntkikuopat sijaitsevat Hitjuksenjärveen pistävän Kivikkokankaan eteläosassa, Pohjoislahden itäpuolella, aivan metsäautotien vieressä olevan pienen kumpareen laella, tien pohjoispuolella. Kuopat ovat noin 2,5 m päässä toisistaan.
Isoimman kuopan halkaisija on noin 5 m ja syvyys 1,1 m. Kuopan reunoilla on noin metrin levyiset vallit. Toinen kuoppa on halkaisijaltaan 2,7 m ja syvyydeltään 0,9 m. Siinä ei ole reunavalleja. Kolmas kuoppa on halkaisijaltaan 2,7 m ja syvyydeltään 0,6 m. Vain kuopan itä- ja länsireunalla on havaittavissa reunavallia. |
| metsakeskus.1000001487 |
538 |
Varvanummi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
238145.45900000 |
6733742.49700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001487 |
Kivikautinen asuinpaikka laajalla Varvanummen kankaalla, Hirvijoen uoman luoteispuolella n. 200 m ja n. 60 m Nousiainen-Mynämäki (Saksala) maantien luoteispuolella. |
| metsakeskus.1000001488 |
538 |
Taka-Anttilan hiekkakuoppa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
236296.20200000 |
6733472.60500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001488 |
Kivikautinen asuinpaikka Vadanvainion kylässä, Kirjunpajun talosta n. 360 m itään, niemimäisessä maastokohdassa, korkeamman kallioisen alueen länsireunassa. |
| metsakeskus.1000001489 |
538 |
Falkinkoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
237805.60100000 |
6732972.80800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001489 |
Kivikautinen asuinpaikka Hirvijoen Falkinkosken kaakkoispuoleisessa kankaassa, loivasti jokeen viettävässä rinteen osassa, noin 100 metriä joesta.
Vuonna 2012 löytyi koordinaattipisteiden P = 6732942 ja I = 237736 kohdalta saviastian pala ja yksi tai useampi iskos. Löytöpaikka sijaitsee noin 100 metriä muinaisjäännösrekisteripisteestä lounaaseen. Esineet löytyivät tieojan reunaleikkauksista.
Vuonna 2017 kohteesta toimitettiin kaksi piinuolenkärkeä ja saviastianpaloja, joiden koristelu viittaa Morbyn keramiikkaan. Kohteen aluerajaus on tehty löytöjen perusteella, mutta asuinpaikka voi olla laajempikin. |
| metsakeskus.1000001489 |
538 |
Falkinkoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
237805.60100000 |
6732972.80800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001489 |
Kivikautinen asuinpaikka Hirvijoen Falkinkosken kaakkoispuoleisessa kankaassa, loivasti jokeen viettävässä rinteen osassa, noin 100 metriä joesta.
Vuonna 2012 löytyi koordinaattipisteiden P = 6732942 ja I = 237736 kohdalta saviastian pala ja yksi tai useampi iskos. Löytöpaikka sijaitsee noin 100 metriä muinaisjäännösrekisteripisteestä lounaaseen. Esineet löytyivät tieojan reunaleikkauksista.
Vuonna 2017 kohteesta toimitettiin kaksi piinuolenkärkeä ja saviastianpaloja, joiden koristelu viittaa Morbyn keramiikkaan. Kohteen aluerajaus on tehty löytöjen perusteella, mutta asuinpaikka voi olla laajempikin. |
| metsakeskus.1000001489 |
538 |
Falkinkoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
237805.60100000 |
6732972.80800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001489 |
Kivikautinen asuinpaikka Hirvijoen Falkinkosken kaakkoispuoleisessa kankaassa, loivasti jokeen viettävässä rinteen osassa, noin 100 metriä joesta.
Vuonna 2012 löytyi koordinaattipisteiden P = 6732942 ja I = 237736 kohdalta saviastian pala ja yksi tai useampi iskos. Löytöpaikka sijaitsee noin 100 metriä muinaisjäännösrekisteripisteestä lounaaseen. Esineet löytyivät tieojan reunaleikkauksista.
Vuonna 2017 kohteesta toimitettiin kaksi piinuolenkärkeä ja saviastianpaloja, joiden koristelu viittaa Morbyn keramiikkaan. Kohteen aluerajaus on tehty löytöjen perusteella, mutta asuinpaikka voi olla laajempikin. |
| metsakeskus.1000001490 |
538 |
Alho |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
235746.43000000 |
6732522.97600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001490 |
Pronssi- tai rautakautinen asuinpaikka Vadanvainion kylän Alhon tilalla, talosta n. 400 m luoteeseen metsäsarekkeessa. Hirvijoen uomaan kaakossa on n. 600 m. |
| metsakeskus.1000001490 |
538 |
Alho |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
235746.43000000 |
6732522.97600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001490 |
Pronssi- tai rautakautinen asuinpaikka Vadanvainion kylän Alhon tilalla, talosta n. 400 m luoteeseen metsäsarekkeessa. Hirvijoen uomaan kaakossa on n. 600 m. |
| metsakeskus.1000001491 |
538 |
Haverinnummi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
236496.13400000 |
6731673.32400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001491 |
Kivikautinen asuinpaikka Hirvijoen kaakkoispuolella, joen sivu-uoman molemmilla rannoilla Killaisten kylässä. Löytöpaikat ovat Perkon talon pihapiirin pohjoisassa sekä tästä n. 150 m länsiluoteeseen. Haverintien itä- ja kaakkoispuolelta tienleikkauksesta on löydetty noin 20 m matkalta kvartsia ja porfyriitti-iskoksia. Lisäksi tien itäreunasta on nuorakeramiikkaa ja samalla kohtaa metsän puolella on ainakin 5-6 matalaa kuopannetta. |
| metsakeskus.1000001491 |
538 |
Haverinnummi |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
236496.13400000 |
6731673.32400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001491 |
Kivikautinen asuinpaikka Hirvijoen kaakkoispuolella, joen sivu-uoman molemmilla rannoilla Killaisten kylässä. Löytöpaikat ovat Perkon talon pihapiirin pohjoisassa sekä tästä n. 150 m länsiluoteeseen. Haverintien itä- ja kaakkoispuolelta tienleikkauksesta on löydetty noin 20 m matkalta kvartsia ja porfyriitti-iskoksia. Lisäksi tien itäreunasta on nuorakeramiikkaa ja samalla kohtaa metsän puolella on ainakin 5-6 matalaa kuopannetta. |
| metsakeskus.1000001492 |
538 |
Haverinnummen hiekkakuoppa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
236126.28400000 |
6731663.32600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001492 |
Kivikautinen asuinpaikka Pappilan kyläosassa, Hirvijoen kaakkoispuolella, Haverin talosta noin 270 m koilliseen. Havainnot jäljellä olevasta asuinpaikasta ovat hiekkakuopan itäreunasta.
Asuinpaikkaan liittyviä löytöjä on myös hiekkakuopasta noin 75 m itään mäen länsirinteeltä, tien itäreunan leikkauksesta ainakin 10 m matkalta hiekkamaasta. Löydöt ovat kvartsi- ja kivilaji-iskoksia. |
| metsakeskus.1000001493 |
538 |
Koivisto-Pajala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
236106.29600000 |
6731403.43100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001493 |
Kivikautinen asuinpaikka Hirvijoen kaakkoispuolella Killaisten kylän alueella, Haverin talosta n. 220 m kaakkoon metsätien kohdalla. Ensin muinaisjäännösrekisterissä nimellä Pajalan äijän mettä. Saman kankaan itäreunassa on Haverinnummen asuinpaikka n. 450 m koilliseen ja Haverinnummen hiekkakuopan asuinpaikka n. 300 m pohjoiseen. |
| metsakeskus.1000001494 |
538 |
Kikertäjä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
235316.62500000 |
6728794.47800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001494 |
Kivikautinen asuinpaikka Alakylässä, Hiunniittujen peltoalueen länsipuoleisella metsäalueella, hiekkakuopan reunoilla.
Ks. myös erilliskohteet |
| metsakeskus.1000001496 |
444 |
Pirunlinnan Suonia |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
313843.29300000 |
6684562.63500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001496 |
Pirunlinnan Suonia on kapea etelä-pohjoissuuntainen järvi Karjalohjan länsiosassa. Järvestä n. 250-300 m pohjoiseen on korkeahko osittain paljas kallionnyppylä, Pirunlinna. Mäen laella tai loivahkoilla rinteillä ei ole havaittu muinaisjäännöksiä. Kohde sijaitsee mäenhuipulta n. 100-120 m etelään, aivan järven pohjoispäähän johtavan metsätien eteläreunassa pienellä kalliotöyräällä.
Tien reunassa on tielinjaa seuraavan kiviaidan jäännöksiä n. 45-50 m matkalla, jotka ovat leveydeltään enintään n. 1 m ja korkeudeltaan 20-50 cm. Kiviaita on merkitty Puujärven kylän tilusmittauskarttaan vuodelta 1913 (KA MHA U B17a:13/18-24).
Tien lounaispuolella, kiviaidan keskivaiheilla on osittain erottuva rakennuksen kivijalka. Kivijalan yhteydessä havaittiin myös merkkejä kiukaasta ja kellarista. Tämän rakennuksen eteläpuolella oli näkyvissä rivimäistä kiveystä - mahdollisesti toisen rakennuksen pohjaa. |
| metsakeskus.1000001496 |
444 |
Pirunlinnan Suonia |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
313843.29300000 |
6684562.63500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001496 |
Pirunlinnan Suonia on kapea etelä-pohjoissuuntainen järvi Karjalohjan länsiosassa. Järvestä n. 250-300 m pohjoiseen on korkeahko osittain paljas kallionnyppylä, Pirunlinna. Mäen laella tai loivahkoilla rinteillä ei ole havaittu muinaisjäännöksiä. Kohde sijaitsee mäenhuipulta n. 100-120 m etelään, aivan järven pohjoispäähän johtavan metsätien eteläreunassa pienellä kalliotöyräällä.
Tien reunassa on tielinjaa seuraavan kiviaidan jäännöksiä n. 45-50 m matkalla, jotka ovat leveydeltään enintään n. 1 m ja korkeudeltaan 20-50 cm. Kiviaita on merkitty Puujärven kylän tilusmittauskarttaan vuodelta 1913 (KA MHA U B17a:13/18-24).
Tien lounaispuolella, kiviaidan keskivaiheilla on osittain erottuva rakennuksen kivijalka. Kivijalan yhteydessä havaittiin myös merkkejä kiukaasta ja kellarista. Tämän rakennuksen eteläpuolella oli näkyvissä rivimäistä kiveystä - mahdollisesti toisen rakennuksen pohjaa. |
| metsakeskus.1000001497 |
538 |
Eräänmiehenmäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
232587.71600000 |
6729943.99600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001497 |
Laajan peltoalueen ympäröimä kuppikivi Koljolan kylässä, Hirvijoen uomasta 400 m luoteeseen ja vanhasta maantiestä 100 m luoteeseen. |
| metsakeskus.1000001498 |
538 |
Alhoperkontie |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
235091.68400000 |
6734472.19300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001498 |
Kivikautinen asuinpaikka Pakaisen kylän alueella, n. 500 m Paistanojan uoman koillispuolella. Alue on metsäautotien varrressa, korkeampien kallioiden välisellä matalammalla välialueella. Paikalla ollut vanha, pieni hiekkakuoppa |
| metsakeskus.1000001499 |
538 |
Mäki-Jaakkola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
234936.74900000 |
6734002.37700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001499 |
Pienialainen kivikautinen asuinpaikka pellossa, Pakaisen Mäki-Jaakkolan talon lounaispuolella noin 50 m. Paistanojan uoma on noin 140 m lounaassa.
Bilund 2011:
Asuinpaikan sijaintia kuvaavan koordinaattipisteen tienoilta on löytynyt useita kiviesineitä, jotka on palautettu luetteloinnin jälkeen löytäjälle. Vuoden 2003 inventoinnissa kyseinen peltolohko on tarkastettu sen ollessa kynnettynä. Tällöin ei havaittu mitään runsaslöytöistä kohtaa, ja ainoat löydöt olivat yksi kvartsi-iskos ja mahdollinen kivikiekko. Asuinpaikka vaikuttaa pienialaiselta ja niukkalöytöiseltä. Lisäksi Mäki-Jaakkolan päärakennuksesta 60-90 m itä-kaakkoon pellolta on löydetty kaksi kiviesineen katkelmaa (noin 60 m päästä talosta) ja porfyriitin kappale (noin 90 m päästä). Inventoinnissa 2011 koko talon ja joen välinen peltolohko kasvoi rehevää syysviljan orasta, joten lisähavaintoja muinaisjäännöksestä ei saatu. |
| metsakeskus.1000001500 |
538 |
Kokkovuori |
10002 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
226860.01100000 |
6729674.08500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001500 |
Optisen lennättimen paikka. |
| metsakeskus.1000001501 |
305 |
Rukajärvi Jumalanviljankorpi |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
599805.79600000 |
7340853.71900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001501 |
Kohde sijaitsee Vuosseljärvestä koilliseen työntyvän Koukkulahden pohjoisrannalla olevalla pienellä niemellä. Niemen lounaisrannalla, kahden pienen avokallion välissä on näkyvissä kaksi rakennuksen kivijalkaa ja uunien sijat. Pienen talon ja saunan jäännöksiksi tulkitut kivijalat sijaitsevat noin 25 m päässä rannasta, puuttomalla ja tasaisella 35 x 20 m kokoisella alueella.
Talon kivijalka on kooltaan noin 5 x 3 m, ja sen lyhyessä sivussa on parin neliömäisiksi lohkotun kiven muodostamat portaat. Portaista noin metrin päässä ovat talon uunin jäännökset. Talonpohjasta noin 5 m eteläkaakkoon erottuvat halkaisijaltaan reilun metrin kokoisen tulisijan tai kiukaan jäännökset. Noin 2 x 3 m kokoisen saunan perustuksena olleet nurkkakivet hahmottuvat hämärästi kiukaan ympärillä.
Kyseessä on todennäköisesti 1800-luvulle tai aikaisintaan 1700-luvulle ajoittuva piilopirtti tai kalastajan maja. |
| metsakeskus.1000001502 |
538 |
Perkkovuori 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
232182.87400000 |
6730038.95800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001502 |
Kivikautinen-pronssikautinen asuinpaikka Perkkovuoren kaakkoisrinteellä, laajan Hirvijokilaakson peltoaukean luoteispuolella, metsän reunassa. |
| metsakeskus.1000001502 |
538 |
Perkkovuori 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
232182.87400000 |
6730038.95800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001502 |
Kivikautinen-pronssikautinen asuinpaikka Perkkovuoren kaakkoisrinteellä, laajan Hirvijokilaakson peltoaukean luoteispuolella, metsän reunassa. |
| metsakeskus.1000001503 |
538 |
Vähätalo |
10002 |
12013 |
13131 |
11006 |
27000 |
240294.59200000 |
6735601.76600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001503 |
Ilmeisesti susivuoteen 1881 ajoittuva kuolleen henkilön muistomerkki Valpperin kylän Vähätalon pihapiirissä. |
| metsakeskus.1000001504 |
538 |
Suuri Postitie |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
229988.75200000 |
6729963.98000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001504 |
1600-luvun suuren postitien säilynyttä linjausta ja tienpohjaa Laihoisten Linnamäen lounaispuolella, jossa tie ylittää Fatijoen. Osuus on Kaitaraisentieltä länteen Fatijoen länsirannalle erkaneva Suuren Postitien mutka, joka tieoikaisun jälkeen on jäänyt käytöstä. Viimeksi noin 400 m pituinen tienpätkä on ollut tiluksille johtavana kärrytienä. Reitti erottuu puiden reunustamana väylänä, mutta se on ruohottunut ja oli osin jo puunvesoja kasvava vuonna 2005. Erityisesti eteläosa kivisillan tuntumassa on juurakkoinen. Kivisilta on vaurioitunut ja eteläreunassa sorapäällyste on osin valunut jokeen kivipaasien välistä. Noin 60 m sillasta luoteeseen Postitiehen yhtyy lounaasta peltotie, joka lienee myös vanhaa Laihoisten kylästä Postitielle johtanutta tienpohjaa.
Vuosien 2018-2020 välillä aikaisemmin säilyneen tielinjan pohjoisosa on kunnostettu 270 metrin matkalta, ja käyttämätöntä tielinjaa on jäljellä noin 130 metriä. Myös kunnostetun osuuden alla saattaa olla vanhoja tiekerroksia säilyneenä. |
| metsakeskus.1000001505 |
538 |
Riitamaa 1 |
10001 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
226600.10600000 |
6731443.36800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001505 |
Kivirakenne kallio-/metsäalueella, lähellä pienen peltolohkon reunaa. |
| metsakeskus.1000001506 |
538 |
Riitamaa 2 |
10001 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
226820.02400000 |
6731393.38700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001506 |
Kivilatomus itään laskevan kallion reunassa, pellon laidassa. |
| metsakeskus.1000001507 |
538 |
Puotusenkallio |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
236965.91200000 |
6739270.27600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001507 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka Puotusenkallion pohjoispuolella, Laihoisen kylän takamaalla, Järvenkulmalla. Mynämäen raja on runsas 200 m luoteessa.
Toinen löytökohta, läntisempi on kohdalla missä maan pintaa on ojitettu ja kuorittu taimikon kasvattamiseksi. Toinen löytökohta on pienen sorakuopan etelälaidan leikkauksessa ja sen reunalla. |
| metsakeskus.1000001509 |
538 |
Hiidenmäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
230048.73600000 |
6728514.56100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001509 |
Mahdollinen kuppikivi Nousiaisten keskustaajaman Nummen länsipuolella, Hiidenmäessä, Vt 8:n länsipuolella n. 140 m ja Mietoisiin vievän paikallistien pohjoispuolella. |
| metsakeskus.1000001510 |
538 |
Keonmäki |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
234317.02600000 |
6728964.40400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001510 |
Kivikautinen mahdollinen asuinpaikka Alakylässä, Keonmäen lounaisrinteellä sijaitsevan talon piha-alueella ja pellossa. |
| metsakeskus.1000001512 |
410 |
Nurmijärvi Runninlähde |
10002 |
12016 |
13176 |
11006 |
27008 |
445681.17000000 |
6931683.86600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001512 |
Kohde sijaitsee Haapajärven koillispuolella, järven ja tie 16761:n välissä, kahden tilan rajalla. Lähde on merkitty peruskarttaan.
Runninlähde on ollut kuuluisa terveyslähde 1800-luvulla. Lähteen toisen omistajan, Juhani Savelan mukaan Akseli Gallen-Kallela olisi metsästyskumppaneineen löytänyt lähteen 1800-luvun alkupuolella, (AGK on tosin syntynyt vasta 1865). Lähde on aikanaan ollut katettu ja sinne on johtanut polku. Paikalla on sijainnut myös keinuja, penkkejä ja kenttä voimistelijoita varten. Nykyisin lähteen ympäristö on vaikeakulkuista, rämettynyttä, lehtipuuvaltaista metsikköä. Lähde itsessään on noin puolimetriä halkaisijaltaan. Lähteessä oleva kasvillisuus on värjäytynyt ruosteenpunaiseksi, ja vesi maistuu voimakkaasti raudalle. |
| metsakeskus.1000001513 |
425 |
Kedonperä Vikerö |
10001 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
427013.75600000 |
7188578.49500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001513 |
Oululainen Pekka Keränen löysi Limingassa sijaitsevan kesämökkinsä eteläseinustalta liitupiipun kopan vesijohtotöiden yhteydessä 15.6.2000. Maassa oli Keräsen mukaan myös runsaasti hiiltä, palanutta kiveä ja luuta, keramiikka-astioiden kappaleita, vihreää lasia ja muutama kuonan kappale. Paikalla on Keräsen mukaan sijainnut 1700-luvulla sotilastorppa. Liitupiipun koppa on suhteellisen pitkä ja tasaleveä, kanta on ohut ja suippeneva. Kopan varren puoleisessa kyljessä on tähtimäinen leima. Esine on löytäjän hallussa.
|
| metsakeskus.1000001514 |
297 |
Sänkimäki |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
545737.61600000 |
7005563.52300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001514 |
Kohde sijaitsee Sänkimäen ja Konttimäen välisen tien itäpuolella, entisen kylätien länsipuolella. Alueella on ollut kuusivaltainen metsä, joka on hakattu aukeaksi ja aurattu v. 1998. Kohde ei ilmeisesti kuitenkaan ole tuhoutunut aurauksessa. Miilun halkaisijaksi on löytäjä ilmoittanut 15-20 m ja korkeudeksi puolisen metriä. |
| metsakeskus.1000001516 |
580 |
Rautalahti Ridan kalmisto |
10001 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
637422.37600000 |
6835155.52000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001516 |
Parikkalan vanhemmassa pitäjänhistoriassa mainitaan Rautlahden kylässä olleen kaksi kalmistoa: Jorosen ja Ridan kalmistot (Vilska 1926:52-53). Jorosen kalmisto on paikallistettu vuonna 2001, mutta Ridan kalmiston sijainti on epävarma. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta saatujen tietojen perusteella kyseinen kalmisto saattaa sijaita tällä paikalla, noin 100 m Myllymäen päärakennuksesta kaakkoon, loivasti etelään laskevan kumpareen päällä.
Alueen reunoilla on pelloilta raivattuja kiviä ja kivikasoja. Kohteeseen liittyy useammassa yhteydessä dokumentoitua perimätietoa hautaamisesta, tietoja luulöydöistä sekä kalmistoon viittaava paikannimi. Kohde on myös sijainniltaan ja topografialtaan samankaltainen kuin lähialueiden kyläkalmistot (Laakso 2001). Paikalla ei kuitenkaan ole havaittu mitään maanpinnalle näkyviä merkkejä kalmistosta. |
| metsakeskus.1000001517 |
934 |
Huosianmaankallio 1, Rovastin uuni |
10002 |
12016 |
13153 |
11006 |
27000 |
352460.00000000 |
7007509.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001517 |
Huosianmaankallio sijaitsee Vesterbackan tilan päärakennuksesta 200 m pohjoiseen Koskela-Hallapuro paikallistien luoteispuolella. Mäki erottuu selkeästi muutoin tasaisesta maastosta. Nelisivuisen, luonnonkivistä muuratun uunin (5 m x 5 m) kerrotaan olevan Jacob Fellmanin perustama (tarinaa ei ole voitu todentaa). Uunin ympärillä on kalkinpoltossa syntynyt jätekumpu. Pensastoisessa maastossa on eri puolilla havaittavissa lukuisia louhoskuoppia.
Inventointi 2022:
Kalkkiuunin kunto vastaa pääosin vuoden 1995 inventoinnin tilannetta. Mittapiirrokseen merkittyjä vallin tukemiseen liittyviä puurakenteita uunin länsipäässä ja lounaiskulmalla ei nyt näkynyt. Ne ovat saattaneet peittyä valuvaan ainekseen tai ne on saatettu peittää jo vuonna 1995 dokumentoinnin jälkeen. Uunin pesän sisään ja vallin rinteille on vuoden 1995 raivauksen jälkeen kasvanut puun taimia ja pensaikkoa. |
| metsakeskus.1000001518 |
934 |
Huosianmaankallio 2 |
10002 |
12016 |
13153 |
11006 |
27000 |
352432.00000000 |
7007544.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001518 |
Ehjä kalkkiuuni.
Tarkastus 2022:
Uunin on vuoden 1995 inventoinnissa todettu olevan ”huomattavan hyväkuntoinen”. Vuoden 2022 tarkastuksen perusteella tilanne on edelleen sama. Ainoa havaittu tuoreelta näyttävä vaurio, joka todennäköisesti on vuotta 1995 uudempi, on uunin lounaislaidalla, missä uunin harjan ulkoverhouksesta on noin metrin korkeudelta irronnut ja pudonnut kaksi kiveä. Uunin pesän pohja on v. 1995 tutkittu koekaivauksessa ja uunin ulkopuolelta on raivattu kasvillisuus. Nyt uunin pesässä kasvaa kuusen taimia ja pensaikkoa. Uunin ulkopuolella kasvaa nuorta lehtimetsää ja tiheää pensaikkoa. |
| metsakeskus.1000001519 |
934 |
Huosianmaankallio 3 |
10002 |
12016 |
13153 |
11006 |
27000 |
352503.00000000 |
7007663.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001519 |
Kolmas Huosianmaankallion suuremmista uuneista sijaitsee Moskuan suuntaan viettävässä rinteessä. Uunille on kohteilta 1 ja 2 matkaa pari sataa metriä koilliseen. Uunia ympäröi sankka, viitamainen lehtimetsä, minkä vuoksi sen työnimeksi annettiin Viitauuni. Uunin ympärillä on runsaasti erilaisia avolouhoksia, joista yhden partaalle se on rakennettu. Myös itse uunin rakentamisessa on hyödynnetty valmista louhoskuoppaa.
Uunin pohjakaava on hieman hevosenkenkämäinen, mutta epäsymmetrinen. Uunin lännenpuoleinen seinämä on suorempi ja hieman pidempi kuin vastakkainen seinämä. Uunin harja muodostaa varsin korkean lierin, jonka korkeus vaihtelee puolestatoista kahteen metriin. Uunin ulkopinta on ladottu epäsäännöllisesti, ulospäin osoittavista kivistä. Sisäpuolen ladonta on tasaisempaa, mutta suurin osa seinäpinnoista on lasittunut. Seinämien alaosat muodostuvat palaneesta kalkkikalliosta, joka peräseinän kohdalla peittyy seinästä rapautuneeseen hiekkaan. Varsinkin oikeanpuoleisessa seinämässä seinäkivet on ladottu kalkkikallion päälle erittäin huolellisesti ja tasaisesti. Uunin suupielissä ei ole käytetty mitään erikoisempia muuraus- tai ladontatapoja. Mittausten aikana uunin vasen suupieli sortui osittain.
Uunin sisällä, etelänurkan alareunassa on pieni, selvästi erikseen tehty kivilatomus. Latomuksen funktiota on vaikea päätellä, mutta se on mahdollisesti toiminut nurkan lisävahvistuksena.
Uunin ympärillä ei ole selvää kumpua tai vallia, mutta sen edustalle on kerääntynyt pitkänomainen ja ulkoneva jätekalkin muodostama valli. Myös uunin sivulla ja takana on jätekalkin muodostamia kasoja. Uunin edusta on tasainen, mutta pesän edustalle muodostuu painanne, jossa näkyy kivistä tehtyjen ladelmien osia. Nämä ovat mitä ilmeisimmin arinaan ja tulipesiin liittyviä rakenteita. Itse uunin pesässä ei ole nähtävissä rakenteita, mutta tulipesien jäännökset saattavat olla osittain säilyneinä seinistä irronneen maan ja humuksen alla.
Tarkastus 2022:
Tarkastuksessa kalkkiuunin kunto on pysynyt suhteellisen samana vuoden 1995 inventoinnin tilanteeseen verrattuna. Läheinen kalkkilouhos on kuitenkin laajentunut huomattavasti kalkkiuunin suuntaan ja uunilta voi jo nähdä louhoksen varoitusnauhat. Kalkkiuunin takaseinä on ulkopuoleltaan osittain romahtanut, ja romahduskodan vieressä näkyy puurakennetta. Mahdollisesti kalkkiuunin seinissä oleva puurakenne on pettänyt ja romauttanut uunin seinää. |
| metsakeskus.1000001528 |
934 |
Moskua 1 |
10002 |
12016 |
13153 |
11006 |
27000 |
352698.00000000 |
7007761.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001528 |
Läntisempi Moskuan (peruskartassa nimenä Moskova) uuneista sijaitsee lähellä yhteismaan ja Valtionmaan rajaa, noin 350 metrin päässä Fellmanin uuneilta Hallapurolle päin. Uunille on tieltä matkaa noin 50 metriä.
Uunia ympäröi tiheä ja nuori koivuviita. Uunin ympärillä ja takana on laajoja kaivantoja, joista ainakin osasta on louhittu kalkkia. Uuni onkin mahdollisesti perustettu kalkkilouhokseen, mutta sisäseinien runsaan lasittumisen vuoksi tästä ei voi saada täyttä varmuutta.
Uunia ympäröi huomattavan korkea jätekalkista muodostunut kumpu. Kumpua on tasattu uunin takaa sen länsipuolelta ja pohjoisenpuoleiselta sivulta. Näin on saatu aikaan rampit joita pitkin on voitu kulkea uunin päälle. Kumpua on myös tuettu pystypaaluin pohjoispuolelta. Kummun etureuna on sortunut osittain. Sortumakohdassa voi havainnoida kummun stratigrafiaa, joka näyttää muodostuvan vuorottelevista hiili- ja kalkkikerroksista.
Uuni on pohjakaavaltaan tasasuhtainen, muodoltaan lähinnä pyöreähkö hevosenkenkä. Uunin pesän seinämät avautuvat hieman ylöspäin. Pesä on ladottu pyöreistä luonnonkivistä, mutta latomuksen yksityiskohdista tai mahdollisista rakennusvaiheista on mahdotonta saada selvää kivien lasittumisen ja rapautumisen vuoksi. Uunin mahdolliset arinarakenteet ovat peittyneet rapautuneeseen kiveen ja uuniin kertyneeseen lehtiroskaan. Uunin suuaukkoa peittää palaneen kalkin muodostama kasa.
Uunin harja kohoaa noin puolesta metristä metriin uunikummun yläpuolelle. Harja on ladottu kivistä ja muodostaa selkeän lierin. Harja on sikäli poikkeuksellinen, että sen sivut ovat tasakorkuiset, mutta takaosa on noin puoli metriä sivuja korkeammalla. Harja on takaosasta lisäksi kaksinkertainen.
Harjan ulkopuolelle on kasattu lähes koko takakaarteen matkalta kivilatomus. Kivilatomuksen ja harjan ulkoreunan väliin jäävä osa on täytetty pääasiassa palaneesta kalkista koostuvalla massalla. Latomuksen funktiota on vaikea päätellä, mutta on mahdollista, että se on tehty takaseinän tukemiseksi tai sitten kyseessä on uunin jonkin aiemman rakennusvaiheen jäännös joka on jäänyt ulommas kun uunin harjaa on uudistettu.
Uuni on yleensä ottaen hyväkuntoinen eivätkä kasvit ole päässeet vahingoittamaan sitä. Uunin vaiheista tai siihen liittyvästä henkilöhistoriasta ei ole tietoa.
Tarkastus 2022:
Kalkkiuuni vastasi hyvin tarkasti v. 1995 inventointiraportin kuvausta. Raportissa mainittuja uunin pohjoispuolta tukevia pystypaaluja ei havaittu. Uuni vaikuttaa hyväkuntoiselta, eikä uunilla havaittu olevan sortumavaaraa. Uuni on myös hyvin tiheän kasvuston peitossa ja sitä on alueen kuoppaisuuden takia hankala lähestyä. |
| metsakeskus.1000001529 |
934 |
Moskua 2 |
10002 |
12016 |
13153 |
11006 |
27000 |
352781.00000000 |
7007802.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001529 |
Uuni sijaitsee kohteesta 16 vajaat sata metriä itään, noin 20 metriä Pikitien pohjoispuolella. Lehdettömään aikaan uuni näkyy selvästi tielle. Kuten edellä esitelty uuni, on tämäkin rakennettu kalkkilouhosten keskelle. Uunia ympäröi nuori ja harva sekametsä.
Uunin kumpu koostuu lähes valkoisesta jätekalkista joka erottuu hyvin maastosta. Uunin kumpu on korkea ja jyrkkä, eikä uunin harja nouse puolta metriä kummun yläreunaa korkeammalle. Kummun rinteillä näkyy uunia kiertäneen nyt jo pahoin hajonneen hirsirakenteen jäänteitä. Kumpu on hyvin pehmeä ja koko ajan sortuva. Uunin seinät on ladottu luonnonkivistä. Seinämistä erottuu selvästi eri rakennusvaiheita ja ladonnan yleisvaikutelma on kirjava. Uunin lännenpuoleinen sisäseinä on suora ja ladonnaltaan yhtenäinen koko korkeudeltaan ja eroaa muista uunin seinistä. Seinän voikin tulkita yhdeksi rakennusvaiheeksi, jolloin koko seinä on rakennettu yhdellä kertaa uusiksi. Uunin itäpuolisessa sivuseinässä ja peräseinässä seinien yläosa on ladottu noin metrin korkeudelta eri tavalla kuin seinän alemmat osat. Yläosan ladontaan on käytetty myös kalkkikiviä, jotka ovat rapautuneet muita kiviä pahemmin.
Pohjamuodoltaan pesä on aavistuksen verran hevosenkenkämäinen. Pesän pohja on peittynyt seinistä irronneisiin kiviin, mutta sen takaseinämää ja oikeaa sivuseinämää näyttäisi kiertävän matala penkka, joka saattaisi olla osa arinanjäänteitä. Uunin yleiskunto on huono, ja hirsirakenteen petettyä sen ulkovallit ovat jääneet alttiiksi rapautumiselle. Myös uunin sisäosat ovat alttiina rapautumiselle ja siitä aiheutuville sortumille.
Tarkastus 2022:
Kalkkiuunin muuratuissa seinissä on vuoden 1995 inventoinnin jälkeen syntyneitä sortumia, ja muurirakenteen rappeutuminen etenee. |
| metsakeskus.1000001530 |
934 |
Pihkamaan uuni |
10002 |
12016 |
13153 |
11006 |
27000 |
353228.03500000 |
7007932.84800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001530 |
Uuni sijaitsee noin kilometrin päässä Huosianmaankalliolta itään, Hallapurolle vievän tien varressa. Paikalla on hiljattain tehty laaja avohakkuu, minkä vuoksi ympäristöään korkeammalla loivalla kumpareella seisova uuni erottuu selvästi maastosta. Maasto uunin ympärillä on tasaista kangasta. Uunin kaakkoispuolelta kulkee Hallapuron suuntaan vievä metsätie, joka mahdollisesti saattaa olla vanhan Vesterpakan tien pohja. Uunin pesässä on nähtävissä jäänteet arinasta, mutta muuten sen pohja on peittynyt seinistä irronneisiin kiviin ja rapautuneeseen hiekkaan. Uunin seinämät ovat osittain lasittuneet poltettaessa. Muodoltaan uunin pesä on hevosenkenkämäinen.
Uunia ympäröivä valli koostuu jätekalkista ja kivistä. Vallin seinämiä on tuettu hirsikehikolla, joka on myöhemmin sortunut. Parhaiten hirsikehikko on säilynyt uunin itäsivulla, jossa alunperin pysty hirsiseinämä on valahtanut vaakatasoon täytekalkin painosta. Uunin ympärillä, osittain sammaleen peitossa on havaittavissa jätekalkkia noin neljän metrin säteellä. Kalkki on ilmeisesti peräisin poltoista, mutta minkäänlaisen kalkkiladon tms. rakenteen jäänteitä paikalla ei ole näkyvissä.
Veikko Nuolikosken kertoman mukaan uuni on hänen isoisänsä Antti Nuolikosken rakentama, joskus 1920-luvulla. Viimeisen polton ajankohdasta ei ole tietoa. Uunia on kutsuttu myös Jussin uuniksi. Huosianmaankallion - Moskuan kalkkiesiintymä jatkuu osittain Pihkamaan alueelle. Alueen omistaakin Montolalainen Saxo Oy, joka kuten Nord-Kalk, toimii kalkkialalla. Alueelle on mahdollisesti tehty kaivosvaraus. |
| metsakeskus.1000001532 |
934 |
Leanterin uuni |
10002 |
12016 |
13153 |
11006 |
27000 |
354651.46400000 |
7009385.27200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001532 |
Suurempi ja läntisempi uuneista. Uunin pesä on huomattavan syvä, ja se on perustettu maahan kaivettuun kuoppaan. Pesää on korotettu kivilatomuksella, latomalla pesän yläharja noin 1-1,5 metrin korkeudelta yhdenmukaisesti. Tämä ladonta on ilmeisesti viimeisen polton yhteydessä tehty korotus. Muuten uunin seinämät ovat sulaneet pahoin eikä muista mahdollisista rakennusvaiheista voi tehdä päätelmiä. Uunin harja on lähes pyöreä ja uunin pesä kaartuu pohjalla hevosenkengän muotoiseksi. Uuni levenee ylöspäin siten, että harjalla pesän leveys on yli neljä metriä kun se pesän pohjalla on vain noin 3,5 metriä. Mäen päällä, uunin lounaispuolella on matala ramppi, jonka kautta uunin purku on tapahtunut. Polton jälkeisen purkamisen helpottamiseksi uunin harjaa on takaa, rampin kohdalta, madallettu parin kivivarvin verran. Uunin harja nousee tällä kohtaa noin 1,5 metriä maanpinnan yläpuolelle. Kun harjaa ympäröivä valli otetaan huomioon, voidaan päätellä, että vähintään puolet uunin pesän syvyydestä on kaivettu rinteeseen.
Uunin suuta reunustavat suuret jätekivikasat muodostavat toista metriä korkeat vallit uunin suuaukon molemmin puolin. Uunin suupielet on ladottu huolellisesti laattamaisista kivistä. Etelänpuoleinen (edestä katsottaessa vasen) suupieli on kuitenkin romahtanut sisään, ja vain sen alaosissa on nähtävissä latomusta. Oikea suupieli on sitä vastoin kokonaan ehjä.
Uunia on tuettu rakennettaessa hirsikehikolla, minkä jäänteitä on nähtävissä uunia ympäröivillä valleilla. Kehikko on parhaiten säilynyt uunin pohjoispuolella, missä kaatuneet hirret ovat valuneet kasaan. Kehikko ulottuu uunin eteen peittäen vasemmanpuoleisen suupielen osittain. Tämä antaa olettaa, että suupieli on joko romahtanut jo ennen viimeistä polttoa, jolloin uunin suuta on jouduttu tukemaan hirsin tai sitten uuni on polton aikana ollut myös edestä suljettu.
Uunin pohja on peittynyt seinistä irronneisiin kiviin ja hiekkaan, eikä varsinaista arinarakennetta ole havaittavissa. Uunin pohjalla on kuitenkin kivien ja maan seassa erilaisia palaneita ratakiskonkappaleita, mikä viittaa arinaraudoituksen käyttöön. |
| metsakeskus.1000001533 |
934 |
Koskelaisen pienempi uuni |
10002 |
12016 |
13153 |
11006 |
27000 |
354670.45200000 |
7009400.26000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001533 |
Pienempi Koskelaisen uuneista sijaitsee edelliseen nähden kulmittain noin kymmenen metriä pohjoiseen, samassa rinteessä. Rinne on tällä kohtaa loivempi, minkä vuoksi uuni muodostaa noin kolme, neljä metriä korkean kummun.
Uunia on myöhemmin käytetty kaatopaikkana, mutta pesässä on yhä havaittavissa roskien ja seinistä rapautuneen hiekan ja kalkin seassa arinan hahmo. Edelliseen uuniin verrattuna pohjan muoto on kulmikkaampi. Uunin seinämät levenevät ylöspäin, samoin kuin suuremmassakin uunissa. Uunin suut on ladottu paksuista kivilaaoista. Kumpikin pielistä on säilynyt ehjänä. Pesän seinämät ovat lasittuneet pahoin eikä eri rakennusvaiheista voi tässäkään tehdä päätelmiä.
Uunin harja on osittain sortunut alas, mutta takaseinän keskikohdalle on jäänyt noin metrin mittainen muita seinämiä korkeampi osa. Kohta lienee sattumalta korkeampi, sillä kerrotun mukaan takaseinämien keskikohta on yleensä tehty matalammaksi poltetun kalkin tyhjentämisen helpottamiseksi.
Uunia kiertävä kumpu näyttää muodostuvan jätekalkista, mutta seassa on ilmeisesti käytetty myös hiekkaa, sillä uunin takaa ja ympäriltä on kaivettu maata, noin kahden metrin levyiseltä vyöhykkeeltä. Uunin edustalla kumpu muodostaa suuaukkoa reunastavat vallit, jotka koostuvat osittain palaneista kalkkikiven kappaleista. |
| metsakeskus.1000001534 |
934 |
Sianpesäsaaren uuni |
10002 |
12016 |
13153 |
11006 |
27000 |
351885.00000000 |
7010800.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001534 |
Sianpesäsaaren uuni on pohjoisin Hallapuron uuneista. Yksittäinen uuni sijaitsee Sääksjärvi-Hallapuro -tien varressa, noin nelisen kilometriä Hallapurolta Sääksjärven suuntaan. Uuni sijaitsee noin 40 metriä tieltä sen oikealla puolen, suosta kohoavan mäen loivassa pohjoisrinteessä. Uuni ei näy tielle, mutta maamerkkinä toimii sen yli kulkeva sähkölinja, joka seuraa Sääksjärvi-Hallapuro -tien linjausta. Uunin sijaintipaikan kartalle merkitty nimi on Ruolanninsaari, mutta paikalliset kutsuvat uunia Sianpesäsaaren uuniksi. Peruskartalle Sianpesäsaari on merkitty uunin paikalta noin puoli kilometriä Sääksjärvelle päin.
Uuni on osittain kaivettu rinteeseen siten, että maanpinnan yläpuolelle jää noin metrin korkea ja leveä, kivistä ladottu muuri, jota reunustaa matala maavalli. Uunin kivistä ladottu peräosa on pyöreä, mutta suuaukon seinämät ovat luhistuneet sisään, joten pohjan muoto ei ole enää pääteltävissä. Uunin korkeus on nykyisellään noin neljä metriä, mutta sisään kertyneet kivet ja humus ovat voineet madaltaa sitä huomattavasti alkuperäisestä.
Uunin edustalla, sen pohjoispuolella, on huomattavan pitkä ja tasainen ura, joka leikkaa koko rinteen uunille saakka. Uran pituus on noin 14 metriä, ja se on syvimmillään uunin päässä kolme metriä, mutta laskee muutamaan kymmeneen senttiin suuaukollaan. Uran uuninpuoleisessa päässä sen reunoille on kasattu matalat vallit jätekivestä. Ura ja uunin säilynyt peräseinä mukaanlukien kokonaisuus on päältäpäin aavistuksen verran paraabelin muotoinen.
Toivo Pakkalan ja Yrjö Ylisen muistaman mukaan uunin on rakentanut Elglandin perhe, mutta mukana on ollut myös muitakin osakkaita. Uunin rakentamisajankohdasta ja viimeisestä poltosta ei ole tietoa. |
| metsakeskus.1000001535 |
434 |
Greggböle by |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
439054.83500000 |
6705864.68000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001535 |
Rakennusten jäännökset sijaitsevat mäen etelälaidalla 1960-79-luvulla rakennetun asuinrakennuksen pihapiirin itäosassa. Paikalla on sijainnut 1700-luvulla torppa, mutta mahdollisesti myös Greggbölen kylän vanha tonttimaa. Kohteessa on kaksi perustuksen jäännöstä, molempien pituus noin 5 metriä, sekä mahdollinen uuninpohja. |
| metsakeskus.1000001536 |
434 |
Greggböle gård 1 |
10002 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
439494.65200000 |
6706004.62800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001536 |
Vuonna 1827 rakennetun kartanon päärakennuksen koillispuolella on puutarha, jota ympäröi n. 68 x 49 m kiviaita. Aidan korkeus on ulkopuolelta n. 1,5 m ja leveys 1,5 m. Päärakennus sijaitsee keskellä puutarhan luoteisreunaa. Puutarhan sisäpuolella on kiviterasseja. |
| metsakeskus.1000001537 |
434 |
Greggböle gård 2 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
439484.65800000 |
6705884.67800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001537 |
Greggbölen kartanon päärakennuksesta noin 100 m lounaaseen kalliopaljastuman eteläpuolella on heinikkoinen joutomaa, mahdollinen vanha tonttimaa. Paikalla on näkyvissä 5,5 m pitkä itä-länsisuuntainen seinälinja ja sen itäkulmasta kohtisuoraan etelään yksi kivi. Kivet ovat halkaisijaltaan n. 0,7-1 m. Seinälinja on hiekkaterassin päällä. |
| metsakeskus.1000001539 |
434 |
Gammelby Tomtåker |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
438714.96700000 |
6707154.16500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001539 |
Autioitunut kylätontti on nykyään peltoa. Koekaivauksissa on löytynyt uuninpohja ja esinelöytöjä, mm. punasavikeramiikkaa ja palanutta savea. Kohteen ajoitus on keskiajalta 1600-luvulle. Suuri rantatie on kulkenut kylätontin vierestä 1970-luvun alkuun asti, mutta se on nykyään kynnetty pelloksi eikä siitä ole mitään nähtävissä.
|
| metsakeskus.1000001540 |
434 |
Västervikskogen |
10002 |
12002 |
13018 |
11006 |
27000 |
437865.30600000 |
6707274.11000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001540 |
Paikalla on n. 35 m pitkä itä-länsisuuntainen kiviaita, joka kulkee terassin suuntaisesti. Kivet on ladottu 2-3 kerrokseen. Aidan korkeus on korkeimmillan 1 m. Informanttien mukaan paikalla on ollut 1970-luvulla noin 9 pitkänomaista hautakumpua, joita ei inventointihetkellä pystytty havaitsemaan metsänhakkuujätteen alta. Hautakumpuja on kutsuttu nimellä "ryssgrav". Haudat saattavat liittyä 24.2.1808 käytyihin venäläisten ja ruotsalaisten välisiin taisteluihin. Maaperä paikalla on hienoa hiekkaa. |
| metsakeskus.1000001542 |
434 |
Riebacken |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
439854.50800000 |
6706874.27900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001542 |
Vanhan tonttimaan pohjoisosassa on kaksi rakennuksenpohjaa, joiden etäisyys on 30 m. Seinälinjoista on näkyvissä perustuskiviä. Toiseen perustukseen liitty uuninperustus. Koekuopista löytyi hiilensekaista maata ja tiilimurskaa sekä palanutta kiveä ja savea.
Bergbyntien itäpuolen pelto pintapoimittiin tien reunasta noin 50 m leveydeltä. Pellosta löytyi punasavikeramiikkaa, fajanssia, liitupiipun varsi ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.1000001544 |
434 |
Forsby Alaruukki 2 |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27000 |
442073.60800000 |
6707544.02300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001544 |
Ruukkiin rakennettiin kirkko 1680-luvulla. Se poltettiin isonvihan aikana ja rakennettiin uudelleen 1730-luvulla. Kirkko purettiin 1862. Kirkosta ei ole maan päälle näkyvissä enää rakenteita. Ympärillä ollut hautausmaa on ulottunut VPK:n tallin länsipuolelle asti, pohjoisesa ja idässä kallioihin ja etelässä Ruukintiehen. Hautauksia on saatettu tehdä kirkkomaan ulkopuolellekin. |
| metsakeskus.1000001545 |
434 |
Forsby Yläruukki |
10002 |
12015 |
13140 |
11006 |
27006 |
442326.50400000 |
6708246.74200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001545 |
Forsbyn (Koskenkylän) vanha rautaruukki on sijainnut Pernajanlahteen laskevan Forsbyjoen kahden alimman kosken rannalla, suuren rantatien varrella. Vuonna 1682 Kreivi Lorenz Creutz sai luvan perustaa Forsbyn ruukin Forsbyn rälssisäterin maille Pernajaan. 1700-luvun lopun kartta-aineiston perusteella Forsbyn teollinen toiminta keskittyi kahden, noin kilometrin päässä toisistaan sijaitsevan kosken rannalle (ylä- ja alaruukki). (Katso myös kohde Forsby alaruukki 1)
Yläruukin alueella sijaitsee useita ruukkiin liittyviä muinaisjäännöksiä, kuten hiilihuoneiden pohjia, kahden kankivasarapajan perustukset, asuinrakennuksen pohja sekä puu- ja kivirakenteita jokiuoman länsirannalla. Kohteen sijaintitieto on esitetty pistemäisenä, mutta mahdollisesti rakenteita on voinut säilyä laajalla alueella. Forsbyn ruukkialue on luetteloitu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi |
| metsakeskus.1000001545 |
434 |
Forsby Yläruukki |
10002 |
12015 |
13140 |
11006 |
27007 |
442326.50400000 |
6708246.74200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001545 |
Forsbyn (Koskenkylän) vanha rautaruukki on sijainnut Pernajanlahteen laskevan Forsbyjoen kahden alimman kosken rannalla, suuren rantatien varrella. Vuonna 1682 Kreivi Lorenz Creutz sai luvan perustaa Forsbyn ruukin Forsbyn rälssisäterin maille Pernajaan. 1700-luvun lopun kartta-aineiston perusteella Forsbyn teollinen toiminta keskittyi kahden, noin kilometrin päässä toisistaan sijaitsevan kosken rannalle (ylä- ja alaruukki). (Katso myös kohde Forsby alaruukki 1)
Yläruukin alueella sijaitsee useita ruukkiin liittyviä muinaisjäännöksiä, kuten hiilihuoneiden pohjia, kahden kankivasarapajan perustukset, asuinrakennuksen pohja sekä puu- ja kivirakenteita jokiuoman länsirannalla. Kohteen sijaintitieto on esitetty pistemäisenä, mutta mahdollisesti rakenteita on voinut säilyä laajalla alueella. Forsbyn ruukkialue on luetteloitu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi |
| metsakeskus.1000001549 |
434 |
Forsby Silverberget |
10002 |
12012 |
13123 |
11006 |
27007 |
442453.46400000 |
6706284.53400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001549 |
Pernajan hopea ilmestyy historiallisiin lähteisiin ensimmäisen kerran vuonna 1607, kun Viipurin linnan päällikkö Arvid Tönneson Wildeman lahjoittaa Pernajan kirkolle Koskenkylästä sijaitsevasta kalliosta louhitusta hopeasta tehdyt kullatut kalkin ja öylätin. Tönnesonin hopeakaivoksen paikkaa ei tunneta. Se on kuitenkin luultavasti sijainnut joko Forsöllä tai Hopeavuorella.
Forsbyn hopeamalmista kiinnostuttiin uudelleen 1700-luvun puolivälissä. Vaikka malmia löydettiin 16 eri paikasta, ei vanhaa 1600-luvun kaivosta kyetty paikantamaan. Parhaat hopeakaivokset sijaitsivat Varppivuorella eli nykyisellä Hopeavuorella. Koskenkylän vanhoja hopeakaivoksia tutkittiin jälleen 1800-luvun alkupuolella, jolloin Vuorikadetti C.H. John löysi kesällä 1827 14 vanhaa louhosta (mm. 4 Hopeavuorelta). Lisäksi John avasi kolme uutta louhosta Forsölle. Siitä huolimatta, että kaivostoiminta oli osoittautunut aiemmin kannattamattomaksi, inventoi Hjalmar Gylling alueen kaivokset vielä vuonna 1882.
Hopeavuoren alueelta on paikannettu yhteensä 5 louhosta:
Hopeavuoren eteläsivun keskivaiheilla on korkealla kallion seinällä veden osittain täyttämä louhos (1). Louhoksen laajuus on n. 10 x 12 m. Louhoksen syvyys on enimmillään 6 m. Louhoksen seinän yläosassa on poranjälkiä ja alaosassa roviolouhinnan merkkejä. Louhoksen kohdalla on kallion juurella runsaasti jätekiveä.
Hopeavuoren itäpäässä on kallionseinän yläosaan tehty n. 12 x 6 m laaja louhos (2). Louhoksen syvyys on n. 5 m. Seinän yläosassa on poranjälkiä. Louhoksen edessä rinteellä on runsaasti jätekiveä. Louhos 2 ei ole yhtä näyttävä kuin louhos 1.
Hopeavuoren laen keskivaiheilla on noin 3 x 2 m laaja louhos (3) ja Hopeavuoren länsipäässä ovat n. 10 x 15 metriä laaja louhos (4) sekä n. 3 x 2 m laaja louhos (5).
|
| metsakeskus.1000001551 |
934 |
Mattilan uuni |
10002 |
12016 |
13153 |
11006 |
27000 |
352931.15000000 |
7010051.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001551 |
Yksittäinen kalkkiuuni Mattilan talon pihamaalla. Mattila sijaitsee alle kolmen kilometrin päässä Hallapurolta Sääksjärvelle päin, tien vasemmalla puolen. Uuni sijaitsee talon pihapiirissä, navetan takana, pellon reunassa. Hallapurolta Sääksjärvelle vievälle tielle on uunilta matkaa noin 50 metriä.
Uuni on rakennettu matalaan rinteeseen, kaivamalla se osittain maan sisään. Uunin pesä on ladottu kivistä ja sen mäkeen kaivettua osaa on korotettu metrin korkuisella ja puolitoista metriä leveällä harjalla, joka muodostaa selvän lierin. Toisin kuin monissa muissa uuneissa myös korotusosan ulkopuoli on ladottu kivistä. Harjan takaosassa, uunin sisäpuolella näkyy kivillä suljetun, noin puolitoista metriä leveän aukon ääriviivat. Uuni muistuttaakin siten seinärakenteeltaan Huosianmaankallion kohdetta 2.
Pohjakaavaltaan uuni on pyöreä hevosenkenkä. Suhteessa halkaisijaansa pesä on korkea. Uunin pesä on peittynyt erilaisiin roskiin, joten esimerkiksi seinien kaltevuutta ei voi päätellä. Uunin suuaukot ovat pyöristyneet, mutta ilmeisesti ne kuitenkaan eivät ole sortuneet, vaan peittyneet jätekalkkiin ja kasvijätteisiin. Kooltaan uuni on suhteellisen pienikokoinen. Tiettävästi uuni on ollut Mattilan talon käytössä, mutta sen tarkemmasta historiasta ei ole tietoja. |
| metsakeskus.1000001552 |
934 |
Nuolikosken uuni |
10007 |
12016 |
13153 |
11006 |
27000 |
353674.85000000 |
7010193.93800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001552 |
Nuolikosken yksittäinen uuni sijaitsee lähellä samannimistä koskea, Porasenjoen pohjoispuolella, pari kilometriä Hallapuron risteyksestä Sääksjärvelle. Hallapuro - Sääksi -tieltä uunille pääsee kapeaa metsäautotietä, joka ylittää Porasenjoen hirsistä tehtyä siltaa pitkin. Uunin edustalla on lähes tasainen metsäaukio, jolle on raahattu useita autonhylkyjä.
Uuni on rakennettu noin pari-kolme metriä korkeaan mäntyä ja kuusta kasvavan hiekkakankaan rinteeseen. Uunin suupielet on muurattu kalkkilaastilla laattamaisista kivistä, mutta muuten seinät on ladottu ilman sideaineita pyöreistä luonnonkivistä. Uunin harja muodostaa selvän noin metrin korkean lierin, joka on kapeimmillaan uunin takaosassa, sen luoteispuolella, noin metrin levyinen ja suupielissä leveimmillään lähes pari metriä. Uunin sisäseinät ovat rapautuneet ja lasittuneet jonkin verran, mutta muuten hyväkuntoiset. Pohjamuodoltaan uuni on hevosenkengän muotoinen. Uunin pesän seinämät levenevät ylöspäin voimakkaasti, uunin pesä onkin siten mittasuhteiltaan syvä ja suppilomainen.
Varsinaisia rakennusvaiheita ei seinämissä ole nähtävissä, mutta uunin harjan ladonta näyttää hieman erilaiselta yläosiltaan. Tämä noin metrin korkuinen ilmiö saattaa olla myöhemmin tehty korotusosa.
Uunin edustalle on kaivettu leveä, noin 1,5 metriä syvä ura, jota korostavat sen reunoille kasatut jätekivet. Myös uunin ympärillä on jonkin verran jätekiveä, mutta varsinaisia valleja se ei kuitenkaan muodosta. Tästä voidaan ehkä päätellä, ettei sen käyttöaika ole ollut kovin pitkä. Uuni on rakennettu vuonna 1948, eikä sen paikalla ole tiettävästi ollut aiempaa uunia. Rakentajina toimineet Veikko Nuolikoski ja hänen veljensä ovat myös polttaneet kalkkia uunissa. |
| metsakeskus.1000001553 |
934 |
Pakkala |
10002 |
12016 |
13153 |
11006 |
27000 |
353842.00000000 |
7010044.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001553 |
Inventointi 1995:
Kolme kalkkiuunia, Pakkala 1-3. Ei tarkempia tietoja.
Inventointi 2022:
Kohde koostuu kolmesta hevosenkengän muotoisesta kalkkiuunista, jotka sijaitsevat noin 15 metriä Hallapurontien pohjoispuolella. Uunit ovat vieri vieressä ja ne on rakennettu niin, että ne yhdistyvät toisiinsa uunin harjan kautta. Kaikki uunit yhteen laskettuna niiden leveys on noin 23 metriä. Ns. Pakkala 1 eli kaakkoisin uunista on noin 10 metriä leveä, 6 metriä syvä. Sen sisäosa on kooltaan noin 4 x 2 metriä. Uunista keskimmäinen, ns. Pakkala 2 uuni on tämän kanssa samankokoinen. Luoteisin uunista, ns. Pakkala 3 on pienin. Se on noin 6 metriä leveä ja 4,5 metriä syvä. Sen sisäosa on kooltaan noin 3,5 x 2 metriä.
Uunit on rakennettu luonnonkivistä, joista osa on muurattu yhteen kalkkilaastilla ja osa on vain kylmämuurattu. Uunin sisäpuolen kivet ovat rapautuneita. Osa kivistä on sammaleen peitossa ja uunien harjan päällä kasvaa pieniä puita. Uunit sijaitsevat metsäisen mäen koillisrinteellä niin että niiden aukot ovat alarinteeseen. Kalkkiuunit on merkitty myös peruskartalle ”Kalkkiuuni” -merkinnällä. |
| metsakeskus.1000001554 |
934 |
Mespakan uuni |
10002 |
12016 |
13153 |
11006 |
27008 |
354394.56400000 |
7009760.11600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001554 |
Mesbackan yksittäinen uuni sijaitsee noin 200 metriä Mesbackan tilan länsipuolella, pellon takana, metsänrajassa. Lehdettömään aikaan uuni näkyy Hallapuro-Sääksjärvi -tielle.
Uuni muodostaa noin pari metriä korkean ja noin 13 -14 metriä leveän kummun, jonka yläpuolelle nousevat uunin harjat. Kumpu on muodostunut pääasiassa kalkinpoltosta jääneestä jätekivestä, mutta siihen on kasattu myös maata uunin ympäriltä. Uunin edustalla jätekivi muodostaa matalan puolikaaren muotoisen terassin. Uunin seinämien yläosat ovat pahasti rapautuneet, ja osa kivistä on pudonnut uunin sisään. Seinämät ovat osittain lasittuneet, minkä lisäksi niihin on jäänyt poltettua kalkkia. Seinät ovat korkeimmillaan sivuilla, kun taas takaseinä on noin puoli metriä sivuseiniä matalampi. Varsinaista arinarakennetta uunissa ei ole näkyvissä, mutta maassa on kuitenkin ratakiskon kappaleita yms. palanutta rautaa. Uunin pesä on pohjamuodoltaan kulmikas.
Uunilla tavatun Aimo Mässbackan mukaan uuni lienee rakennettu vuosisadan vaihteessa. Tiettävästi kalkinpolton on paikalla aloittanut Mässbackan äidin isä, Jussi Mässbacka. Uunia on sen jälkeen laajennettu useasti, ja viimeksi siinä on kalkkia poltettu 1950-60 -luvuilla. Uunia on myös vuokrattu ulkopuolisille polttajille. Aimo Mässbackan mukaan uunin vuokraajana on ollut ainakin Jussi Kaunisto Tuomaalan talosta, Sääksvedeltä.
Aimo Mässbacka kertoi uunin edustalla lisäksi olleen ladon, josta ei kuitenkaan ole säilynyt jälkeäkään. Latoa käytettiin Mässbackan mukaan uunissa poltetun kalkin välivarastona, mutta myös suolta nostetun rahkasammaleen varastointiin. Sodan aikana ladossa varastoitiin ja käsiteltiin kansanhuollon ulottumattomissa eläinten taljoja. Taljojen karvanpoistoon käytettiin omaa kalkkia, vaikka uunissa tuotettu kalkki muuten pääasiassa myytiinkin muualle.
Uunia ympäröivien kaivantojen Aimo Mässbacka epäili syntyneen uunin rakentamiseen tarvitun hiekanoton yhteydessä. Uunin edustalla ollut veden täyttämä kuoppa on mahdollisesti kaivettu vesikuopaksi. Mesbackan mukaan vettä on tarvittu uunin tiivistämiseen käytetyn kalkkirapin valmistukseen ja kalkin sammuttamiseen.
Peruskarttaan uunin sijainti on mahdollisesti merkitty noin 20 metriä sivuun, sillä palstojen 12:3 ja 12:8 välinen raja kulkee Aimo Mässbackan mukaan uunin poikki. Myös rajat saattavat olla väärin merkittyinä peruskartalle. Kohteen koordinaatit on kuitenkin laskettu karttaan merkityn sijainnin mukaan. |
| metsakeskus.1000001554 |
934 |
Mespakan uuni |
10002 |
12016 |
13153 |
11006 |
27009 |
354394.56400000 |
7009760.11600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001554 |
Mesbackan yksittäinen uuni sijaitsee noin 200 metriä Mesbackan tilan länsipuolella, pellon takana, metsänrajassa. Lehdettömään aikaan uuni näkyy Hallapuro-Sääksjärvi -tielle.
Uuni muodostaa noin pari metriä korkean ja noin 13 -14 metriä leveän kummun, jonka yläpuolelle nousevat uunin harjat. Kumpu on muodostunut pääasiassa kalkinpoltosta jääneestä jätekivestä, mutta siihen on kasattu myös maata uunin ympäriltä. Uunin edustalla jätekivi muodostaa matalan puolikaaren muotoisen terassin. Uunin seinämien yläosat ovat pahasti rapautuneet, ja osa kivistä on pudonnut uunin sisään. Seinämät ovat osittain lasittuneet, minkä lisäksi niihin on jäänyt poltettua kalkkia. Seinät ovat korkeimmillaan sivuilla, kun taas takaseinä on noin puoli metriä sivuseiniä matalampi. Varsinaista arinarakennetta uunissa ei ole näkyvissä, mutta maassa on kuitenkin ratakiskon kappaleita yms. palanutta rautaa. Uunin pesä on pohjamuodoltaan kulmikas.
Uunilla tavatun Aimo Mässbackan mukaan uuni lienee rakennettu vuosisadan vaihteessa. Tiettävästi kalkinpolton on paikalla aloittanut Mässbackan äidin isä, Jussi Mässbacka. Uunia on sen jälkeen laajennettu useasti, ja viimeksi siinä on kalkkia poltettu 1950-60 -luvuilla. Uunia on myös vuokrattu ulkopuolisille polttajille. Aimo Mässbackan mukaan uunin vuokraajana on ollut ainakin Jussi Kaunisto Tuomaalan talosta, Sääksvedeltä.
Aimo Mässbacka kertoi uunin edustalla lisäksi olleen ladon, josta ei kuitenkaan ole säilynyt jälkeäkään. Latoa käytettiin Mässbackan mukaan uunissa poltetun kalkin välivarastona, mutta myös suolta nostetun rahkasammaleen varastointiin. Sodan aikana ladossa varastoitiin ja käsiteltiin kansanhuollon ulottumattomissa eläinten taljoja. Taljojen karvanpoistoon käytettiin omaa kalkkia, vaikka uunissa tuotettu kalkki muuten pääasiassa myytiinkin muualle.
Uunia ympäröivien kaivantojen Aimo Mässbacka epäili syntyneen uunin rakentamiseen tarvitun hiekanoton yhteydessä. Uunin edustalla ollut veden täyttämä kuoppa on mahdollisesti kaivettu vesikuopaksi. Mesbackan mukaan vettä on tarvittu uunin tiivistämiseen käytetyn kalkkirapin valmistukseen ja kalkin sammuttamiseen.
Peruskarttaan uunin sijainti on mahdollisesti merkitty noin 20 metriä sivuun, sillä palstojen 12:3 ja 12:8 välinen raja kulkee Aimo Mässbackan mukaan uunin poikki. Myös rajat saattavat olla väärin merkittyinä peruskartalle. Kohteen koordinaatit on kuitenkin laskettu karttaan merkityn sijainnin mukaan. |
| metsakeskus.1000001555 |
934 |
Tuomiluoman uuni |
10007 |
12016 |
13153 |
11006 |
27000 |
356195.83900000 |
7008846.49100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001555 |
Suurehkon uunin jäännökset reilun puolentoista kilometrin päässä Hallapurolta Poraseen vievän tien varressa. Uunin jäännökset sijaitsevat pari sataa metriä tiestä vasemmalle, hiekkakuopan reunalla. Uuni on ollut rakennettuna hiekkaisen mäntykankaan rinteeseen, ja tuhottu myöhemmin hiekanoton yhteydessä.
Oppaana toiminut Paavo Hallapuro kertoi, että uuni on rakennettu vanhan Porasen tien tuntumaan, joka nykyään näkyy maastossa uunin läheltä kulkevana kärrytienä.
Paikallisen informantin mukaan uunin rakensi Aarne Tamminen vuosina 1949-1951 ja sitä poltettiin muutaman kerran. Kivet tuotiin Västerbackan louhokselta. |
| metsakeskus.1000001556 |
297 |
Likosaari Hyttikangas |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
577600.78100000 |
7007475.88000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001556 |
Suurikokoisella miilulla varustettu hytti, jonka kuonakumpu laaja ja kätkee sisäänsä jäännöksiä ilmeisesti useammasta piipusta. Sekä miilu että kumpu ovat halkaisijaltaan noin 15 metriä. Hytti on rakennettu loivasti viettävän kankaan korkeimmalle kohdalle. Maaperä hytin ympärillä on hienoa hiekkaa, matkaa lähimmälle suolle tai järvelle useita satoja metrejä. Kohde on Säyneisten vaikuttavimpia. |
| metsakeskus.1000001557 |
297 |
Pieni-Säyneinen Lahti |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
572958.64600000 |
7010015.83100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001557 |
Hytinpaikka on havaittu pellonraivauksessa. Hytti on sijainnut aikanaan läheisestä järvestä (Pieni-Säyneinen) vuonomaisesti pistäneen lahden rannalla. Maaperä hytinpaikalla on ollut hiekkaa, lähimpään rantaan matkaa lienee alunperin ollut noin 300 metriä. |
| metsakeskus.1000001558 |
297 |
Pieni-Säyneinen Pappilanlahti |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27006 |
573274.52100000 |
7009639.98800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001558 |
Raudanvalmistushytti. |
| metsakeskus.1000001558 |
297 |
Pieni-Säyneinen Pappilanlahti |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27007 |
573274.52100000 |
7009639.98800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001558 |
Raudanvalmistushytti. |
| metsakeskus.1000001559 |
297 |
Saarvonlampi Petulanmäki |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
573554.39900000 |
7011744.14300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001559 |
Hytinpaikka on havaittu metsää laikutettaessa. Hyttiin liittyy keskikokoinen miilu sekä laajahko, mutta matala kuonakumpu. Jäljistä päätellen hytin piippu lienee tuhoutunut laikutuksessa. Hytti sijaitsee erikoisessa, asutukseen nähden syrjäisessä paikassa, josta lähimpään vesistöön matkaa kertyy useita satoja metrejä. Hytin sijoittuminen matalalle, entiseen suohon pistävään niemekkeeseen viitannee suomalmin käyttöön. Laikutusjäljistä löytyi kuitenkin myös järvimalmia. |
| metsakeskus.1000001560 |
297 |
Kissakosken ruukki |
10002 |
12015 |
13140 |
11006 |
27008 |
575013.81800000 |
7009905.88800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001560 |
Kissakosken ruukin (Säyneisten ruukki / Gustafsforsin ruukki) rauniot sijaitsevat Ryöpänjoen varrella olevan Kissakosken rannalla. Ruukin rauniot sijaitsevat kosken alkupäässä. Rakennusten pohjia ja kuonakasoja on säilynyt joen etelä- ja pohjoisrannoilla. Nykyisen myllyn paikalla olleesta vasarapajasta on jäljellä noin 25 x 10 metriä laaja kivijalka ja pengerrys. Samalla kohdalla joen toisella puolella on matala pohjakaavaltaan nelikulmainen kivilatomus, jota ympäröi noin 7 x 9 metriä laaja kehys. Myllyn pohjoispuolella olleesta ruukin padasta on muistona enää joitakin hirsiä, vasarapajalle johtaneen voimakanavan jäännökset sekä etelässä olevaan metsään suuntautuva tienpohja. Meijerin kivijalan vieressä on näkyvissä vuonna 1832 valmistuneen masuunin pohja. Kosken alaosassa on joen molemmilla rannoilla suuret kuonavuoret. Ne ovat pääosin masuunikuonaa, mutta pohjoisrannalla on myös jonkin verran harkkohyttikuonaa.
Ruukki lukeutuu Itä-Suomen järvimalmiruukkien joukkoon. Kohdetta on kunnostettu ja hoidettu vuodesta 1999.
Kissakosken varrelle oli rakennettu harkkohytti ilman virallista lupaa vuonna 1821. Paikalla sijaitsi harkkohytti, vasarapaja ja mylly. Raaka-aineena ruukki käytti lähijärvien malmia. Virallisen perustamislupa harkkohytille myönnettiin vuonna 1829. Masuuni ruukille rakennettiin vuonna 1832. Masuunissa valmistettiin vielä vuona 1858 takkirautaa. Samana vuonna senaatti lakkautti ruukin taontaoikeuden ja seuraavana vuonna masuunin privilegion. |
| metsakeskus.1000001561 |
297 |
Pieni-Valkeinen Särkkä |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
574464.00000000 |
7011606.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001561 |
Muutaman sadan metrin päässä Rautavaara - Säyneinen -maantieltä on hyvin säilynyt hytinpaikka. Kohteen miilu on kohtalaisen suurikokoinen. Huomattavaa kohteessa on sen hyvin säilynyt piippu, joka peittävästä kasvillisuudesta ja maasta huolimatta erottuu selvästi nelikulmaisena latomuksena. |
| metsakeskus.1000001562 |
297 |
Suuri-Valkeinen Salpakangas |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
575812.00000000 |
7011489.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001562 |
Salpakankaalla Suuren Valkeisen ja suon välisellä kannaksella on hyvin säilynyt hyttikokonaisuus. Maasto hytin ympärillä on hiekkapohjaista kangasta, jolla kasvaa melko järeää tukkimetsää. Hyttiin kuuluu pohjaltaan suorakulmainen, mutta muuten pyöreähkö miilu, joka on varsin rehevän lehtipuuviidan peittämä. Miilun ja hytinpiipun välistä kulkee metsäautotie, joka ei kuitenkaan suuresti ole vaurioittanut kohdetta. Piippu vaikuttaa hyvin säilyneeltä, ja sitä ympäröi kolmelta taholta vaikuttava kuonakumpu. Kankaalla on muutaman sadan metrin säteellä hytistä runsaasti erilaisia ihmistoiminnan jälkiä, mm. hiili- ja tervamiilujen pohjia. |
| metsakeskus.1000001563 |
297 |
Suuri-Säyneinen Kuikkapuro |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
576282.00000000 |
7011484.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001563 |
Hytti sijaitsee hiekkapohjaisessa kangasmaastossa, metsätien varressa. Paikka on kahden suon välisellä kannaksella, nimipurolle matkaa hytiltä kertyy joitakin satoja metrejä. Hytti on melko pahoin tuhoutunut laikutuksessa, mutta vaikuttaisi siltä, ettei sillä alunperinkään olisi ollut kovin runsaasti kuonaa. Miilu on matala ja laakea, kohtalaisen pieni. |
| metsakeskus.1000001564 |
687 |
Malmisuo Nälkämännikkö |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
575340.67400000 |
7013805.32100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001564 |
Hiekanotossa lähes kokonaan tuhoutunut hytinpaikka sijaitsee Malmisuon lähistöllä. Paikalla on havaittavissa runsaasti kuonaa ja hiekkakuopan profiilissa on havaittavissa miilun leikkaus. Jäljistä päätellen miilua on laajennettu ainakin kerran, jolloin nokisen hiekan alle on jäänyt puhdas podsolimaannosprofiili. Hytin piippu on tuhoutunut kokonaan eikä sen paikantaminen ole mahdollista. |
| metsakeskus.1000001565 |
687 |
Peurasuo Hyttipuro I |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
578571.00000000 |
7013729.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001565 |
Hytin jäännös sijaitsee Hyttipuron itärannalla. Hyttipuro virtaa syvässä, osittain soistuneessa uomassa, jonka jyrkän törmän rinteeseen hytin piippu on rakennettu. Piippu sijoittuu selvästi siten, että työskentelyssä on voitu hyödyntää törmän luontaista muotoa. Hyttiin liittyvä miilu on melko matala, mutta muuten suurikokoinen. Maasto kohteen ympärillä on tasaista ja hiekkapohjaista, kohtalaisen nuorta metsää kasvavaa kangasta. Kuonaa paikalla on näkyvissä vähän, mutta koekuopituksissa sitä löytyi runsaasti purouoman pohjan suokerrosten alta. Kuonaa on joko lapioitu alas uoman pohjalle tai se on joutunut sinne eroosion syötyä puron rantatörmää. |
| metsakeskus.1000001565 |
687 |
Peurasuo Hyttipuro I |
10002 |
12015 |
13203 |
11006 |
27000 |
578571.00000000 |
7013729.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001565 |
Hytin jäännös sijaitsee Hyttipuron itärannalla. Hyttipuro virtaa syvässä, osittain soistuneessa uomassa, jonka jyrkän törmän rinteeseen hytin piippu on rakennettu. Piippu sijoittuu selvästi siten, että työskentelyssä on voitu hyödyntää törmän luontaista muotoa. Hyttiin liittyvä miilu on melko matala, mutta muuten suurikokoinen. Maasto kohteen ympärillä on tasaista ja hiekkapohjaista, kohtalaisen nuorta metsää kasvavaa kangasta. Kuonaa paikalla on näkyvissä vähän, mutta koekuopituksissa sitä löytyi runsaasti purouoman pohjan suokerrosten alta. Kuonaa on joko lapioitu alas uoman pohjalle tai se on joutunut sinne eroosion syötyä puron rantatörmää. |
| metsakeskus.1000001566 |
687 |
Peurasuo Hyttipuro II |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
578492.40100000 |
7013505.45500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001566 |
Hytin jäännös sijaitsee Hyttipuron länsirannalla. Maasto kohteen ympärillä on tasaista, mutta pusikoitunutta kangasta. Kohteeseen liittyy erittäin laaja ja matala miilu, jonka muotoa on vaikea havainnoida runsaasta katajakasvustosta johtuen. Paikalla on näkyvissä runsaasti kuonaa, joka on keskittynyt suurimmaksi osaksi puroon viettävään rinteeseen. |
| metsakeskus.1000001566 |
687 |
Peurasuo Hyttipuro II |
10002 |
12015 |
13203 |
11006 |
27000 |
578492.40100000 |
7013505.45500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001566 |
Hytin jäännös sijaitsee Hyttipuron länsirannalla. Maasto kohteen ympärillä on tasaista, mutta pusikoitunutta kangasta. Kohteeseen liittyy erittäin laaja ja matala miilu, jonka muotoa on vaikea havainnoida runsaasta katajakasvustosta johtuen. Paikalla on näkyvissä runsaasti kuonaa, joka on keskittynyt suurimmaksi osaksi puroon viettävään rinteeseen. |
| metsakeskus.1000001566 |
687 |
Peurasuo Hyttipuro II |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
578492.40100000 |
7013505.45500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001566 |
Hytin jäännös sijaitsee Hyttipuron länsirannalla. Maasto kohteen ympärillä on tasaista, mutta pusikoitunutta kangasta. Kohteeseen liittyy erittäin laaja ja matala miilu, jonka muotoa on vaikea havainnoida runsaasta katajakasvustosta johtuen. Paikalla on näkyvissä runsaasti kuonaa, joka on keskittynyt suurimmaksi osaksi puroon viettävään rinteeseen. |
| metsakeskus.1000001567 |
687 |
Peurasuo Hyttikangas |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
577670.00000000 |
7014093.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001567 |
Varsin korkean mäen itärinteellä sijaitsee hytinpaikka. Kohteen miilu on melko kapea ja itse piippu pienehkö. Maasto kohteen ympärillä on tasaista, hiekkapohjaista kangasta. Poikkeuksellista kohteessa on sijainti varsin korkealla maastonkohdalla, kaukana soista tai vesistä. |
| metsakeskus.1000001568 |
297 |
Kuikkalampi Kuikkalamminkangas |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
576048.39100000 |
7012437.87200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001568 |
Kuikkalammen yläpuolella, harjun laella on hytinpaikka. Matkaa kohteelta rantaan on noin 150 m. Kohde on hyvin säilynyt, mutta melko peittynyt heinään ja nuoriin puihin. Kohteessa on tasainen ja laakeahko miilu sekä runsaasti kuonaa. |
| metsakeskus.1000001569 |
687 |
Kuistinsuo Koukkelo |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
575677.52100000 |
7018393.47500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001569 |
Tasaisella kankaalla sijaitsee kooltaan erittäin näyttävä hytinpaikka. Hytin ympäristössä oli juuri hieman ennen inventointia v. 1998 tehty avohakkuu, jonka seurauksena kohde erottui loivasti viettävällä kankaalla korkeana kumpuna. Kohteeseen liittyy huomattavan suuri kuonakasa sekä laaja ja eritäin selkeämuotoinen miilu. Hytissä on mahdollisesti ollut kaksi piippua. Hytinpaikan vieressä on matala kodanpohjaa muistuttava painauma. |
| metsakeskus.1000001571 |
687 |
Ala-Luosta Väätälänniemi |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27006 |
576804.00000000 |
7017395.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001571 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Ala-Luosta -järven Väätälänniemellä. Paikalla kasvaa varttunut mäntyvoittoinen kasvatusmetsikkö. Maaperä on moreenia.
Kohteen kuvaus
Paikalla on kooltaan noin 10x8x1,5 m hiilimiilu, luonnonkivestä valmistettu raudansulatusuunin pohja (halkaisija noin 2 m), kuonakasa sekä pienehkö maakuoppa. |
| metsakeskus.1000001571 |
687 |
Ala-Luosta Väätälänniemi |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27007 |
576804.00000000 |
7017395.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001571 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Ala-Luosta -järven Väätälänniemellä. Paikalla kasvaa varttunut mäntyvoittoinen kasvatusmetsikkö. Maaperä on moreenia.
Kohteen kuvaus
Paikalla on kooltaan noin 10x8x1,5 m hiilimiilu, luonnonkivestä valmistettu raudansulatusuunin pohja (halkaisija noin 2 m), kuonakasa sekä pienehkö maakuoppa. |
| metsakeskus.1000001573 |
297 |
Ala-Siikajärvi Huosiaisniemi |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27007 |
568396.47800000 |
7010310.70300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001573 |
Luonnonympäristöltään vaikuttava kalkkilouhos Ala-Siikajärvessä, Mustikkamäen juurelle vuonomaisesti pistävän lahden rannalla.
Husoiaisniemessä on suurehko ja puhdas dolomiittiesiintymä, josta kalkkia on louhittu ainakin Juankosken ruukille. Kalkinpolttoa ei seudulla ole tiettävästi harjoitettu. Huosiaisniemen louhos sijaitsee niemen länsipuolella, niemen ja Mustikkamäen väliin jäävän Huosiaislahden
rannalla. Louhos on rannan suuntainen, noin 50 metriä pitkä ja ulottuu noin 20 metriä
rantaviivasta sisäänpäin. Louhoksen lähes pystysuorissa seinissä on vähän työn jälkiä, tosin alueen eteläreunalta löytyi etsiskelyn jälkeen yksi poranjälki. Todennäköisesti louhinnassa on
käytetty hyväksi kallion luontaista halkeilua. Louhoksen pohjaa peittää laajahko
hylkykivikasa ja rantaviivaan on kertynyt runsaasti kalkkikivilouhetta.
Kasvillisuus louhoksella vaihtelee; louhoksen seinämät ovat melko paljaat, mutta kallion taskuissa kasvaa erilaisia (harvinaisiakin) kalkinsuosijakasveja ja kosteammissa paikoissa
reheviä sammalmättäitä, louhoksen pohjalla kasvillisuus on rehevämpää. Louhoksen rajat
ja piirteet erottuvat kuitenkin kasvillisuudesta huolimatta maastosta selvästi.
Alue on luonnonsuojelualuetta. |
| metsakeskus.1000001573 |
297 |
Ala-Siikajärvi Huosiaisniemi |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27008 |
568396.47800000 |
7010310.70300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001573 |
Luonnonympäristöltään vaikuttava kalkkilouhos Ala-Siikajärvessä, Mustikkamäen juurelle vuonomaisesti pistävän lahden rannalla.
Husoiaisniemessä on suurehko ja puhdas dolomiittiesiintymä, josta kalkkia on louhittu ainakin Juankosken ruukille. Kalkinpolttoa ei seudulla ole tiettävästi harjoitettu. Huosiaisniemen louhos sijaitsee niemen länsipuolella, niemen ja Mustikkamäen väliin jäävän Huosiaislahden
rannalla. Louhos on rannan suuntainen, noin 50 metriä pitkä ja ulottuu noin 20 metriä
rantaviivasta sisäänpäin. Louhoksen lähes pystysuorissa seinissä on vähän työn jälkiä, tosin alueen eteläreunalta löytyi etsiskelyn jälkeen yksi poranjälki. Todennäköisesti louhinnassa on
käytetty hyväksi kallion luontaista halkeilua. Louhoksen pohjaa peittää laajahko
hylkykivikasa ja rantaviivaan on kertynyt runsaasti kalkkikivilouhetta.
Kasvillisuus louhoksella vaihtelee; louhoksen seinämät ovat melko paljaat, mutta kallion taskuissa kasvaa erilaisia (harvinaisiakin) kalkinsuosijakasveja ja kosteammissa paikoissa
reheviä sammalmättäitä, louhoksen pohjalla kasvillisuus on rehevämpää. Louhoksen rajat
ja piirteet erottuvat kuitenkin kasvillisuudesta huolimatta maastosta selvästi.
Alue on luonnonsuojelualuetta. |
| metsakeskus.1000001574 |
297 |
Ala-Siikajärvi Likosaari |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
569365.09800000 |
7007998.63800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001574 |
Ala-Siikajärven eteläpäässä sijaitsee kalkkilouhos, josta on tiettävästi murrettu kiveä Juantehtaalle. Jäljistä päätelleen paikalla on harjoitettu melko alkeellista, tulen avulla tapahtunutta louhintaa. Louhos on varsin peittynyt kasvillisuuteen, joka on erityisesti sen juurella hyvin rehevää. Alue on luonnonsuojelualuetta ja osittain hoidettua. |
| metsakeskus.1000001576 |
297 |
Valkeisniemi |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27006 |
567155.96900000 |
7013411.45000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001576 |
Ala-Siikajärven länsipuolella, kahden järven välisellä kannaksella sijaitsee hytti. Kohteen miilu on osittain tuhoutunut tienteossa. Kohteeseen kuuluu lisäksi kohtuullisen kokoinen kuonakasa. |
| metsakeskus.1000001576 |
297 |
Valkeisniemi |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27007 |
567155.96900000 |
7013411.45000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001576 |
Ala-Siikajärven länsipuolella, kahden järven välisellä kannaksella sijaitsee hytti. Kohteen miilu on osittain tuhoutunut tienteossa. Kohteeseen kuuluu lisäksi kohtuullisen kokoinen kuonakasa. |
| metsakeskus.1000001577 |
297 |
Ala-Siikajärvi Kaunisniemi |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27006 |
568468.44300000 |
7013014.61300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001577 |
Korkealla, Ala-Siikajärveen pistävällä niemellä on ollut kaksi hytinpaikkaa niemen länsi- ja itäreunoilla. Kohde on tuhoutunut pellonraivauksessa. Pellon pientareelta löytyi kuonaa. |
| metsakeskus.1000001577 |
297 |
Ala-Siikajärvi Kaunisniemi |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27007 |
568468.44300000 |
7013014.61300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001577 |
Korkealla, Ala-Siikajärveen pistävällä niemellä on ollut kaksi hytinpaikkaa niemen länsi- ja itäreunoilla. Kohde on tuhoutunut pellonraivauksessa. Pellon pientareelta löytyi kuonaa. |
| metsakeskus.1000001579 |
297 |
Puntinjoki Hyppyrinkoski |
10001 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
569011.21700000 |
7014550.99800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001579 |
Samuel Cornéerin perustama hytinpaikka sijaitsee samannimisen kosken varrella, nykyisellä Nilsiän ja Juankosken rajalla. Kohde kuluu seudun ensimmäisiin teollisiin hytteihin, ja mm. Eevert Laine mainitsee, että hyttiin kuului harkkouuni, kaksi paria palkeita ja pieni vasara, jotka kaikki toimivat vesivoimalla (Laine 1952, s.35.). Kohteesta ei ole löydetty jälkiä ja onkin mahdollista, että hytinpaikka on kosken rantojen huuhtoutumisen ja eroosion myötä tuhoutunut kokonaan. |
| metsakeskus.1000001580 |
687 |
Tervasuo Karinkoski |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27006 |
564889.78500000 |
7039921.76500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001580 |
Erittäin näyttävä kohde sijaitsee lähellä Rautavaaran kirkonkylää. Jäännökseen liittyy poikkeuksellisesti kaksi kuonakasaa. Hiilimiilu on suurikokoinen ja pohjakaavaltaan lähes suorakaiteen muotoinen. Kohde on merkitty peruskartalle suojelluksi luonnonmuistomerkiksi. Lukkarisen vuoden 1939 raportissa todennäköisesti sama kohde kuin Ukonaho. |
| metsakeskus.1000001580 |
687 |
Tervasuo Karinkoski |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27007 |
564889.78500000 |
7039921.76500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001580 |
Erittäin näyttävä kohde sijaitsee lähellä Rautavaaran kirkonkylää. Jäännökseen liittyy poikkeuksellisesti kaksi kuonakasaa. Hiilimiilu on suurikokoinen ja pohjakaavaltaan lähes suorakaiteen muotoinen. Kohde on merkitty peruskartalle suojelluksi luonnonmuistomerkiksi. Lukkarisen vuoden 1939 raportissa todennäköisesti sama kohde kuin Ukonaho. |
| metsakeskus.1000001581 |
687 |
Tervasuo Kalmonristeys |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27006 |
565081.00000000 |
7039669.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001581 |
Suon reunassa, hiekkakankaalla sijaitsee hytinpaikka. Kohteeseen kuuluu pienehkö pyöreähkö miilukuoppa. |
| metsakeskus.1000001581 |
687 |
Tervasuo Kalmonristeys |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27007 |
565081.00000000 |
7039669.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001581 |
Suon reunassa, hiekkakankaalla sijaitsee hytinpaikka. Kohteeseen kuuluu pienehkö pyöreähkö miilukuoppa. |
| metsakeskus.1000001583 |
687 |
Heinäsuo Laajala |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27007 |
568841.00000000 |
7028528.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001583 |
Hytti sijaitsee keskellä lähes tasaista hiekkakangasta. Kohde jää kahden suon tuntumaan, lähimpään rantaan kertyy matkaa useita satoja metrejä. Jäännökseen kuuluu erittäin näyttävä ja suuri hiilimiilu sekä laaja kuonakumpu. Vastikään kaadetun puun kannon vuosirenkaiden perusteella kohteella olisi ikää vähintään 140 vuotta (v. 1998). |
| metsakeskus.1000001583 |
687 |
Heinäsuo Laajala |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27006 |
568841.00000000 |
7028528.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001583 |
Hytti sijaitsee keskellä lähes tasaista hiekkakangasta. Kohde jää kahden suon tuntumaan, lähimpään rantaan kertyy matkaa useita satoja metrejä. Jäännökseen kuuluu erittäin näyttävä ja suuri hiilimiilu sekä laaja kuonakumpu. Vastikään kaadetun puun kannon vuosirenkaiden perusteella kohteella olisi ikää vähintään 140 vuotta (v. 1998). |
| metsakeskus.1000001584 |
687 |
Heinäsuo Keskitalo II |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
568960.00000000 |
7029406.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001584 |
Hytti sijaitsee syrjäisellä kankaalla. Kohteeseen kuuluvat laajahko miilu sekä keskikokoinen kuonakumpu. |
| metsakeskus.1000001585 |
687 |
Heinäsuo Heinäpuro |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
569637.00000000 |
7029536.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001585 |
Kohde on suurikokoinen hytti, jonka miilu on poikkeuksellisen syvä ja laaja. Kohteeseen liittyy suuri kuonakumpu sekä selvästi erottuva hytinpiippu. |
| metsakeskus.1000001585 |
687 |
Heinäsuo Heinäpuro |
10002 |
12015 |
13203 |
11006 |
27000 |
569637.00000000 |
7029536.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001585 |
Kohde on suurikokoinen hytti, jonka miilu on poikkeuksellisen syvä ja laaja. Kohteeseen liittyy suuri kuonakumpu sekä selvästi erottuva hytinpiippu. |
| metsakeskus.1000001586 |
687 |
Heinäsuo Pohjoinen |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
569698.00000000 |
7030909.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001586 |
Kohde on keskikokoinen hytti vastikään hakatulla paikalla. |
| metsakeskus.1000001587 |
687 |
Suurisuo Hepoharju II |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
567552.00000000 |
7035639.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001587 |
Kangasmaastossa sijaitsee isokokoinen hytti. |
| metsakeskus.1000001588 |
687 |
Suurisuo Hepoharju I |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
568106.00000000 |
7035721.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001588 |
Kohde on isokokoinen hytti tasaisella kankaalla. |
| metsakeskus.1000001589 |
687 |
Suurisuo Rekimäki |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27006 |
568522.00000000 |
7034918.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001589 |
Suurisuon tuntumassa sijaitsee melko komea hytinpaikka. Kohde on pahasti pensoittunut ja siksi vaikeasti havainnoitavissa. Lukkarisen 1939 raportissa Kurrinsuon sulattimon nimellä. |
| metsakeskus.1000001589 |
687 |
Suurisuo Rekimäki |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27007 |
568522.00000000 |
7034918.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001589 |
Suurisuon tuntumassa sijaitsee melko komea hytinpaikka. Kohde on pahasti pensoittunut ja siksi vaikeasti havainnoitavissa. Lukkarisen 1939 raportissa Kurrinsuon sulattimon nimellä. |
| metsakeskus.1000001591 |
687 |
Suurisuo Mäenpää |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
569110.00000000 |
7034428.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001591 |
Kohde on rinteeseen rakennettu hytti, johon liittyy kaksi kuonakasaa. Jäännös on voimakkaasti pensoittunut, mutta muuten hyväkuntoinen. |
| metsakeskus.1000001592 |
687 |
Ala-Keyritty Pussila |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
567226.00000000 |
7032949.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001592 |
Ala-Keyritynjärveen viettävässä rinteessä on hytinpaikka. |
| metsakeskus.1000001593 |
687 |
Tiilikka Tiilikanautio |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
564801.00000000 |
7059455.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001593 |
Kohde sijaitsee Tiilikkajärven kansallispuistossa, Tiilikanaution historiallisen tilan pihapiirissä. Kohteen muinaisjäännösrekisterissä ollut sijaintitieto havaittiin inventoinnissa virheelliseksi, virheellinen sijainti osoitti noin 60 metriä kaakkoon kohteen oikeasta sijainnista.
Inventointiaikaan 9.7.2024 raudanvalmistuspaikka oli korkean kasvillisuuden peitossa ja hankaloitti havaintojen tekoa. Paikalla voitiin kuitenkin todeta raudanvalmistuspaikkaan liittyvä korkean kuonavallin ympäröimä kuoppa, johon on pohjoissivulta kulkuaukkoa. Vallien korkeus kuopan sisässä on noin 2,5 metriä, kasvillisuuden peittämästä kuopasta ei käy ilmi mitään yksityiskohtaisempaa. Rautakuonaa tuntuu lapion pistossa vallin päällä ja vallin päällä olevan kannon nokkaan on nostettu kimpale kuonaa. Kuonavallin alareunasta mitattuna rakenteen läpimitta on noin 17 metriä. Kohde olisi hyvä tarkastaa vielä keväällä ennen kas-villisuuden nousua. Hytin paikasta noin 10 metriä pohjoiseen on myös vallien ympäröimä kuoppa, koko 3x1 metriä ja syvyys 1,5 metriä. Tämäkin kuoppa on kasvillisuuden peittämä, mutta vaikuttaisi olevan perunakuoppa. Tiilikanautio on ollut asuttuna jo ennen 1800-lukua, mutta oli autiona ilmeisesti 1800-luvun alku-puolelta 1920-luvulle asti, tämä tieto on Luontoon.fi -sivustolta. Arkistotiedoista ei selvinnyt tilan asutushistoria. Raudanvalmistuksen ajankohta on myös epäselvä, Rautavaaralla sitä on harrastettu kuitenkin jo 1600-luvulta lähtien, ellei jo aiemmin (Peltonen 1999). |
| metsakeskus.1000001594 |
687 |
Tiilikka Autiojärvi |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27006 |
565088.63700000 |
7058296.36400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001594 |
Kohde sijaitsee Tiilikkajärven kansallispuistossa, noin 15 metriä Autiojärven itärannasta hiekkapohjaisella mäntykankaalla. Paikalla on kuoppamiilun ja kahden rautahytin jäännökset, jotka ovat miilun viereisten kuoppien kohdalla. Miilun pohja on suorakaiteenmuotoinen, kooltaan 10x15 metriä ja syvyydeltään 2,5–3 metriä. Ulkoreunasta miilua ympäröivä valli on korkeudeltaan 1–1,5 metriä.
Miilukuopan eteläreunassa on kaksi vierekkäistä kuoppaa ja niiden välissä matala valli. Kuopat ovat neliskanttisia, sivujen pituus 2,5–3 metriä ja ne ovat kiinni miilun vallissa. Kuopat ovat pohjoisreunastaan kiinni miilun vallissa ja eteläreunassa on rautakuonasta koostuva valli, vallin korkeus on noin 2 metriä ja leveys pari metriä. Miilukuopan luoteiskulmassa on myös kuoppa, koko 3x3 metriä. Se on toiselta reunaltaan myös kiinni miilun vallissa ja toisella reunalla on kuonavalli. Tässä ei ole kuin yksi kuoppa, toisin kuin yleensä miilujen vieressä olevissa hytinjäännöksissä Rautavaaralla, joissa on kaksi vierekkäistä matalan vallin erotta-maa kuoppaa. |
| metsakeskus.1000001594 |
687 |
Tiilikka Autiojärvi |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27007 |
565088.63700000 |
7058296.36400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001594 |
Kohde sijaitsee Tiilikkajärven kansallispuistossa, noin 15 metriä Autiojärven itärannasta hiekkapohjaisella mäntykankaalla. Paikalla on kuoppamiilun ja kahden rautahytin jäännökset, jotka ovat miilun viereisten kuoppien kohdalla. Miilun pohja on suorakaiteenmuotoinen, kooltaan 10x15 metriä ja syvyydeltään 2,5–3 metriä. Ulkoreunasta miilua ympäröivä valli on korkeudeltaan 1–1,5 metriä.
Miilukuopan eteläreunassa on kaksi vierekkäistä kuoppaa ja niiden välissä matala valli. Kuopat ovat neliskanttisia, sivujen pituus 2,5–3 metriä ja ne ovat kiinni miilun vallissa. Kuopat ovat pohjoisreunastaan kiinni miilun vallissa ja eteläreunassa on rautakuonasta koostuva valli, vallin korkeus on noin 2 metriä ja leveys pari metriä. Miilukuopan luoteiskulmassa on myös kuoppa, koko 3x3 metriä. Se on toiselta reunaltaan myös kiinni miilun vallissa ja toisella reunalla on kuonavalli. Tässä ei ole kuin yksi kuoppa, toisin kuin yleensä miilujen vieressä olevissa hytinjäännöksissä Rautavaaralla, joissa on kaksi vierekkäistä matalan vallin erotta-maa kuoppaa. |
| metsakeskus.1000001595 |
687 |
Lapinjärvi Hyttikangas |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
568157.45500000 |
7042817.61400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001595 |
Soiden ja Hyttipuron ympäröimällä Hyttikangas -nimisellä metsäalueella on miilun pohjia, harkkohyttejä ja niihin liittyviä kuonakasoja.Raudanvalmistuspaikat ovat yhtä lukuun ottamatta tehty Hyttipuron vanhan uoman varrelle. Miilunpohjat on kaivettu lähes pohjaveden tasoon. Kunkin syvyys maanpinnasta on noin 1,5–2 m. Lounaisimman miilunpohjan (noin 15 kertaa 10 m) vieressä on kolme harkkohyttiä kuonakasoineen, yksi aivan miilunpohjan seinämässä kiinni sen koillispuolella. Miilunpohjan länsilaidassa on erotettavissa ramppi, jonka kautta hiiliä on kuljetettu. Keskimmäinen miilunpohja on kohteen miilunpohjista pienin ja neliskanttinen (noin 8 kertaa 8 m). Sen vallissa on 5 ilmanottoaukoista jäänyttä painannetta, mikä on enemmän kuin viereisissä, isommissa miilunpohjissa. Keskimmäisen miilunpohjan vieressä on yksi hytti ja kuonakasa. Koillisimman miilunpohjan (noin 15 kertaa 10 m) pitkä sivu on joenpenkassa kiinni. Neljäs miilunpohja (noin 12 kertaa 8 m) on noin 70 metriä itään koillisimmasta pohjasta ja merkitty peruskarttaan tervahaudaksi. Se ei sijaitse vesistön välittömässä läheisyydessä. En havainnut vedenottokuoppaa. Miilunpohjan koillispuolella on yksi harkkohytti kuonakasoineen. |
| metsakeskus.1000001596 |
687 |
Keyritynjoki Pitkäkoski |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
567743.63300000 |
7039645.88400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001596 |
Lapinjärvestä Keyrittyyn laskevan joen varressa on hytti. Kohde sijaitsee melko korkean
hiekkaharjanteen laella. Hyttiin liittyy pienehkö pyöreä miilu sekä pienehkö kuonakasa. |
| metsakeskus.1000001597 |
687 |
Keyritty Hyttiniemi |
10001 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
562423.77900000 |
7039823.79400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001597 |
Peruskartassa olevan nimen ja paikallisen kertojan mukaan niemessä pitäisi olla hytti. Kattavasta maastoetsinnästä huolimatta hytin jäännöksiä ei kuitenkaan ole paikannettu. Kyseessä saattaa olla siirtynyt paikannimi tai jo tuhoutunut hytti. |
| metsakeskus.1000001598 |
687 |
Kyntöläinen Luikkopuro |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
561586.10300000 |
7041651.05300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001598 |
Keskikokoinen hytti on rakennettu loivan harjanteen rinteeseen. Alueella sijaitsee ainakin kaksi miilukuoppaa ja useampia kuonakasoja. |
| metsakeskus.1000001599 |
687 |
Hyttilehto |
10001 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
568361.00000000 |
7044663.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001599 |
Peruskartassa olevan nimen perusteella alueella on saattanut sijaita raudanvalmistushytti. Vinovalovarjostekartalla ja lidar 5-p aineistossa näkyy selvästi hieman neliömäinen vallianomalia sekä kumpumainen anomalia. Kohdetta ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000001600 |
687 |
Hyttisuo |
10001 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
563806.00000000 |
7044120.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001600 |
Peruskartassa olevan nimen perusteella alueella on saattanut sijaita raudanvalmistushytti. |
| metsakeskus.1000001601 |
687 |
Rannankylä Pajasuo |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
568216.46800000 |
7032247.87100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001601 |
Ala-Keyrityn tuntumassa on kohtuullisen hyväkuntoinen hytinpaikka. Hytti sijaitsee osittain kallioisella kankaalla, suon reunassa. Kohdetta on viime ajat käytetty kaatopaikkana. |
| metsakeskus.1000001602 |
687 |
Riomaa Syrjälä |
10001 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
571163.29600000 |
7028196.50500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001602 |
Suon ympäröimällä kankaalla on pienehkö hytti. Kohteen paikannus on epävarma.
Koordinaatin osoittamasta paikasta tai sen läheisyydestä ei löytynyt hyttiä. |
| metsakeskus.1000001603 |
297 |
Vuotjärvi Kalmonsaari |
10001 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
569845.93700000 |
6999296.14200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001603 |
Kohde on pieni ja tasainen, moreenipohjainen saari, jossa siellä täällä erottuu selviä kaskiraunioita. Saaren eteläkärjestä on pienialainen hiekkakangas, jossa erottuu selviä pitkänomaisia, hautamaisia painanteita n. 150 neliömetrin alalla. Kohteessa ei ole tehty koekaivauksia, mutta painaumien ja paikannimen perusteella kyseessä on melko varma hautasaari. |
| metsakeskus.1000001604 |
297 |
Hirvisaari Hyttikangas |
10001 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
570989.48200000 |
6997836.73000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001604 |
Kartalta havaittu, mahdolliseksi hytinpaikaksi arvioitu kohde. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000001606 |
297 |
Ala-Siikajärvi Kypäräinen |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
568474.44000000 |
7012670.75300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001606 |
Kypäräisen ja Kaunisniemen välille jää syvä ja pyöreäpohjainen laakso, jonka itärinteillä on runsaasti kvartsinlouhintapaikkoja. Kvartsia on irrotettu kalliosta louhimalla rinteeseen kapeahkoja ja syviä, juoksuhautamaisia kaivantoja, joista pisimmät ovat parin sadan metrin luokkaa. Syvyyttä kohteilla on keskimäärin 1,5-2 metriä. Perimätiedon mukaan kiveä olisi viety Juantehtaalle ja tähän viittaavat myös Rinmanin matkakertomuksessa olevat tiedot. Sama tieto kertoo myös, että laakson päässä, Ala-Siikajärven rannassa olisi ollut kvartsin lastauspaikka.
Louhosten ajoitus on epävarma, ilmeisesti ne ovat jääneet pois käytöstä jo hyvän aikaa viime vuosisadan puolella. Louhokset muodostavat mielenkiintoisen ja näyttävän muinaisjäännösryhmän, joka kiinteästi liittyy seudun teollisuushistoriaan. |
| metsakeskus.1000001607 |
297 |
Pisavuori E |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27007 |
566781.13000000 |
7011184.34500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001607 |
Pisavuoren itärinteessä on liuske-esiintymiä noudatteleva laaja louhosalue. Alueella erottuu useita kohtia, joissa kalliosta on murrettu liuskelaakoja. Pisimmillään yksittäiset louhoskohdat ovat satakunta metriä. Louhoksissa ja niiden alapuolella näkyy runsaasti hylkykiveä ja jäljistä päätellen louhintapaikoiksi on valittu paikat, joissa liuskevyöhykkeet ovat ohuimmillaan.
Perimätiedon mukaan louhokset ovat olleet seudun asukkaiden käytössä savupiippujen raaka-aineen hankintaan, mutta Rinman mainitsee louhoksen tuotteet myös teolliselle raudanvalmistukselle sopivaksi raaka-aineeksi. Mm. Jyrkkäkosken ruukkiin liittyy perimätietoa, jonka mukaan ruukin vanhemman masuunin pesässä olisi käytetty Nilsiästä tuotettua kiveä. |
| metsakeskus.1000001608 |
297 |
Vuotjärvi Kalmansaari |
10001 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
570729.57600000 |
7000461.67300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001608 |
Nimen perusteella tarkastettu kohde, josta ei kuitenkaan löytynyt merkkejä hautauksista, ks. Kalmonsaari. |
| metsakeskus.1000001609 |
687 |
Keyritty Kalmo |
10001 |
12002 |
13000 |
11006 |
27000 |
564394.98700000 |
7039117.08300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001609 |
Peruskartassa olevan nimen perusteella alueella saattaa olla kalmisto. |
| metsakeskus.1000001610 |
297 |
Pirunkellari |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
566424.26500000 |
7011632.15600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001610 |
Pisavuoren pohjoispäässä on pieni vuorikide-esiintymä, johon liittyy luolamainen, ilmeisesti ihmisen tekemä muodostuma. Kohde mainitaan jo 1700-luvun lopulla Rinmanin kertomuksessa.
Luolan etualalla, itäpuolen seinustalla on havaittavissa muutamia pieniä, selvästi ihmisen tekemiä pyöreähköjä kolosia kvartsiittisuonissa. Itse luolan suuaukko on kalliossa noin 1,5 metrin korkeudella ja sen etualalla on pieni kalliotasanne. Suuaukon korkeus on noin 162 cm ja max leveys noin 120 cm. Luolan sisäkorkeus on suurimmillaan noin 205 cm ja suuaukolta takaseinään etäisyys on hieman vajaa kaksi metriä. Luolan suuren suuaukon lisäksi luolan lattian tasolta lähtee pienempi kallion läpi kulkeva onkalo kohti koillisen puolella kulkevaa polkua. Toinen pienempi läpihakattu onkalo on heti luolan suuaukon oikealle puolella luolan katon rajassa.
Rinne, jossa luola sijaitsee, on täynnä lohkeillutta ja rapautunutta kiviainesta. |
| metsakeskus.1000001611 |
297 |
Pisavuori N |
10001 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
566508.22900000 |
7012187.94000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001611 |
Hoving mainitsee (s.64-65) Stephan Bennetin hankkineen valtauksen hiekkakivilouhokselle Pisavuoren pohjoispuolelle. Koko päivän kestäneistä etsinnöistä huolimatta kohde jäi löytymättä. Maasto on Pisavuoren pohjoispuolella hyvin louhikkoista, mikä tekee alueella liikkumisen vaikeaksi ja saa lähes kaikki kalliopaljastumat näyttämään louhoksilta. Kerrotun mukaan Pienen Pisan rinteillä olisi kuitenkin muutama vuosi sitten hakkuutöiden yhteydessä nähty louhoksen jäänteitä, joihin liittyi mm. keskeneräinen myllynkivi. |
| metsakeskus.1000001612 |
734 |
Vanhakartano |
10002 |
12001 |
13006 |
11010 |
27000 |
286444.36300000 |
6672361.39800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001612 |
Pyhäjoen eli Helgån keskiaikaisen kuninkaankartanon paikka sijaitsee Vanhakartanon pellolla Kiskonjoen muodostamassa mutkassa, Nääsinnokassa. Vanhin maininta kartanosta on vuodelta 1347. 1440-luvulla kartano lahjoitettiin birgittalaisluostarin paikaksi, mutta luostari rakennettiin lopulta Raision Ailosiin, nykyiseen Naantaliin. Kohde on löytynyt pintapoiminnassa. Vuonna 1995 pellolle tehdyltä 16 neliömetrin kaivausalueelta löytyi uuninperustus ja puurakennuksen jäännöksiä sekä runsaaati 1300- ja 1400-luvuille ajoittuvia esinelöytöjä, mm. kivisavikeramiikkaa, kullattu hopeinen korunappi ja pronssilusikka. |
| metsakeskus.1000001613 |
734 |
Latokartanonkoski |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27005 |
286728.24900000 |
6672095.50600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001613 |
Kiskonjoen Latokartanonkoski on yksi Etelä-Suomen parhaista koskista. Paikalla oli mahdollisesti kruununmylly jo 1300-1400-luvuilla. 1550-luvulla koskeen rakennettiin Näsen kuninkaankartanoon liittyvä tullimylly, jossa oli neljä kiviparia. 1560-luvulla rakennettiin toinen, kahden kiviparin tullimylly. Vuonna 1556 koskeen rakennettiin vesisaha, joka uusittiin 1660-luvulla.
Latokartanon rautaruukki on sijainnut Kiskonjoen pohjoispuolella, n. 100 m vanhan myllykosken yläpuolella. Turkulainen kauppias Carl Johan Sallmén osti v. 1830 Kuuston ruukin ja siirsi vasarapajan Myllykosken rannalle.
Latokartanon kosken alueella on useita historiallisen ajan rakenteita ja perustuksia, mm. myllyn, myllärintuvan ja kankivasarapajan perustukset. Vuonna 1905 puretusta vasarapajasta erottuu maastossa vain vähäisiä jälkiä. Pitkähkön joensuuntaisen rakennuksen sisällä on kulkenut n. 1,5 m leveä vesiränni, jossa vesirattaat ilmeisesti ovat olleet. Pajarakennuksen raunion koskenpuoleinen seinä on n. 1,5 m paksu ja noin metrin korkuinen harmaakivestä ladottu muuri. Muilta osin rakennuksen ulkomitat ovat vaikeasti hahmotettavat.
Latokartanon suuri harmaakivestä ja slagtiilistä rakennettu mylly on rakennettu v. 1805, sen toiminta loppui v. 1962. Siitä on jäljellä suuri, kaksikerroksinen raunio. Samoihin aikoihin purettiin myös patolaitteet. Myllyä vastapäätä joen toisella puolella on ollut vesisaha. Myllyn ja sahan alapuolella joen keskellä olevalla saarella oli vuosina 1848-74 viinanpolttimo. |
| metsakeskus.1000001614 |
734 |
Latokartano Muntolannokka |
10002 |
12001 |
13006 |
11006 |
27005 |
285299.81400000 |
6673694.86200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001614 |
Perniön eli Näsen kuninkaankartano perustettiin Perniön- ja Kiskonjoen yhtymäkohdassa olevalle Muntolannokalle vuonna 1556. Kartano siirtyi kruunulta kenraalimajuri Wrangelille 1640-luvulla. Kartanokeskus siirrettiin 1690-luvulla nykyisen Latokartanon paikalle ja entisen kuninkaankartanon paikka autioitui.
Muntolannokan pitkänomaisella mäenkumpareella on nähtävissä kuninkaankartanon rakennusten jäännöksiä. Mäen tasatulla laella erottuu rakennusten pohjia ja itä- ja etelärinteessä on kaksi suurta muurattua kivikellaria.
Ympäröiviltä pelloilta on löytynyt runsaasti 1500- ja 1600-luvun esineistöä, jotka viittaavat kirjallisista lähteistä tunnettuun toimintaan, mm. salpietarin keittämiseen ja kalkkikiven työstöön.
Kumpareen pohjoispuolella Perniönjoen rannassa on sijainnut markkinapaikka. Suuri rantatie kulki kuninkaankartanon koillispuolelta aina 1630-luvulle asti. |
| metsakeskus.1000001614 |
734 |
Latokartano Muntolannokka |
10002 |
12001 |
13006 |
11006 |
27006 |
285299.81400000 |
6673694.86200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001614 |
Perniön eli Näsen kuninkaankartano perustettiin Perniön- ja Kiskonjoen yhtymäkohdassa olevalle Muntolannokalle vuonna 1556. Kartano siirtyi kruunulta kenraalimajuri Wrangelille 1640-luvulla. Kartanokeskus siirrettiin 1690-luvulla nykyisen Latokartanon paikalle ja entisen kuninkaankartanon paikka autioitui.
Muntolannokan pitkänomaisella mäenkumpareella on nähtävissä kuninkaankartanon rakennusten jäännöksiä. Mäen tasatulla laella erottuu rakennusten pohjia ja itä- ja etelärinteessä on kaksi suurta muurattua kivikellaria.
Ympäröiviltä pelloilta on löytynyt runsaasti 1500- ja 1600-luvun esineistöä, jotka viittaavat kirjallisista lähteistä tunnettuun toimintaan, mm. salpietarin keittämiseen ja kalkkikiven työstöön.
Kumpareen pohjoispuolella Perniönjoen rannassa on sijainnut markkinapaikka. Suuri rantatie kulki kuninkaankartanon koillispuolelta aina 1630-luvulle asti. |
| metsakeskus.1000001615 |
734 |
Kalkkipuodinmäki |
10002 |
12001 |
13007 |
11010 |
27000 |
285870.59100000 |
6673632.88600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001615 |
Näsen 1500-luvun puolivälissä autioituneen kylän paikka. Paikalla on saattanut sijaita 1500- ja 1600-luvuilla Näsen kuninkaankartanon latokartano. |
| metsakeskus.1000001615 |
734 |
Kalkkipuodinmäki |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
285870.59100000 |
6673632.88600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001615 |
Näsen 1500-luvun puolivälissä autioituneen kylän paikka. Paikalla on saattanut sijaita 1500- ja 1600-luvuilla Näsen kuninkaankartanon latokartano. |
| metsakeskus.1000001618 |
734 |
Melkkilä |
10002 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
284400.15600000 |
6678424.94900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001618 |
Vanhin kirjallinen maininta Melkkilän säteristä on 1400-luvun alusta. Kartanolla on ollut kivinen päärakennus, kartanolinna, 1500- ja 1600-luvuilla, joka oli 1700-luvun alussa pahasti rappeutunut. Sen monihuoneinen holvattu kellarikerros sijaitsee osittain Melkkilän nykyisen, 1770-luvulla rakennetun puisen päärakennuksen alla ja on edelleen käytössä kellarina. Kellarinraunio jatkuu päärakennuksen itäpuolisen terassin alle.
Kartanon pihapiirin kautta kulki aikanaan suuri rantatie. Kartanon lounaispuolella on padottu lampi, joka saattaa olla keskiaikainen ruutanalammikko. |
| metsakeskus.1000001619 |
91 |
Porvarinlahden - Borgarstrandsvikenin louhokset |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
398185.40600000 |
6678839.35700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001619 |
Porvarinlahden kalkkilouhokset sijaitsevat kummallakin puolella lahtea, lähellä lahden ylittävää ulkoilutien siltaa. Selvimmin maastossa näkyvä louhos on lahden pohjoisrannalla oleva halkaisijaltaan parikymmenmetrinen lammikko, jonka rantakallioissa on vielä kalkkikiveä näkyvissä. Kaikkiaan Porvarinlahden sillan ympäristössä on luultavasti ollut kuusi louhosta, joista osa lienee ollut käytössä vielä 1830-luvulla. (Saltikoff et al. 1994:48.)
Porvarinlahden pohjoispuoliset louhoskuopat tarkastettiin 2022 Östersundomin inventoinnin yhteydessä ja niiden tilanne on säilynyt ennallaan. |
| metsakeskus.1000001620 |
91 |
Kalkkisaaren - Kalkholmenin louhos |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
400032.67400000 |
6677695.82400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001620 |
Kalkkisaaren louhokset ovat samannimisessä kallioisessa saaressa Porvarinlahden suulla. Suomenlinnan rakentamisen aikoihin 1700-luvulla, on louhoksessa harjoitettu ajan mittapuun mukaan kalkin suurtuotantoa. Ainakin jokin saaren louhoksista lienee ollut käytössä 1830-luvulle asti. (Saltikoff et al. 1994:48.) Saaressa on neljä louhosta, joiden koot ovat noin 50x60 m (kaksiosainen), 7x50 m, 10x12 m ja 3x6 m. Kolme ensiksi mainittua ovat veden täyttämiä. Louhoksissa on nähtävissä poranreikiä. Louhosten yhteydessä saaren keskivaiheilla on kalkkiuuni, nelikulmainen kivilatomus (n. 9 x 8 m), jonka keskellä on kivetty poistoaukko. Saaren itärannassa on vallimainen muodostelma, joka koostuu kivijätteestä, tiilestä ja kuonasta. Saarta kaavaillaan luonnonsuojelualueeksi. |
| metsakeskus.1000001621 |
92 |
Sotungin - Håkansbölen louhos |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
397574.61800000 |
6685531.66400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001621 |
Kohde sijaitsee Sotungissa Kalkkiuunintien länsipuolella, lähellä Uunimäentien risteystä. Kalkkilouhos on kooltaan 55 m x 10 m ja syvyydeltään 13 m. Max Sergeliuksen vuonna 1904 tekemän havinnon mukaan louhos on "hiljakkoin ollut käytössä". Louhoksen vieressä on pari hyvin säilynyttä kalkkiuunia. (Saltikoff et al. 1994:51.) |
| metsakeskus.1000001622 |
91 |
Nordsjön louhos |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27007 |
397554.66400000 |
6678343.55000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001622 |
Porvarinlahden perukasta noin 600 m lounaaseen sijaitseva Nordsjön louhos on ollut käytössä ainakin Suomenlinnan rakentamisen aikana, 1700-luvun loppupuolella sekä mahdollisesti vielä 1800-luvun alussa. Louhos on kooltaan n. 60 m x 28 m ja syvyydeltään n. 9 m. Suuri koko osoittaa kalkin suurtuotantoa silloisissa oloissa, ja louhoksen sijainti rannan läheisyydessä oli myös Suomenlinnan rakennustyömaan kannalta edullinen. Louhoksen vieressä on kalkkiuunin jäännös ja hylkykiveä. Nordsjön louhoksesta kiinnostuttiin uudelleen 1900-luvulla. Koska huomattava osa esiintymän kalkkikivestä on kaunista, lohenpunaista marmoria, päätti Lohjan Kalkki Oy ottaa esiintymän uudelleen käyttöön 1930-luvulla. Vanhan avolouhoksen lähelle ajettiin n. 60 m syvä kuilu, joka on rautatangoista tehdyllä ritilällä suojattuna edelleen nähtävissä, samoin kuin kuilun vieressä oleva betoninen nostokoneen alusta. Todennäköisesti 1930-luvulta on peräisin myös louhoksen vieressä oleva betonisokkeli, jolle suunniteltua taloa ei koskaan rakennettu. Kaivos oli toiminnassa ainakin vuoteen 1965. (Saltikoff et al. 1994:45-47.) |
| metsakeskus.1000001622 |
91 |
Nordsjön louhos |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27008 |
397554.66400000 |
6678343.55000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001622 |
Porvarinlahden perukasta noin 600 m lounaaseen sijaitseva Nordsjön louhos on ollut käytössä ainakin Suomenlinnan rakentamisen aikana, 1700-luvun loppupuolella sekä mahdollisesti vielä 1800-luvun alussa. Louhos on kooltaan n. 60 m x 28 m ja syvyydeltään n. 9 m. Suuri koko osoittaa kalkin suurtuotantoa silloisissa oloissa, ja louhoksen sijainti rannan läheisyydessä oli myös Suomenlinnan rakennustyömaan kannalta edullinen. Louhoksen vieressä on kalkkiuunin jäännös ja hylkykiveä. Nordsjön louhoksesta kiinnostuttiin uudelleen 1900-luvulla. Koska huomattava osa esiintymän kalkkikivestä on kaunista, lohenpunaista marmoria, päätti Lohjan Kalkki Oy ottaa esiintymän uudelleen käyttöön 1930-luvulla. Vanhan avolouhoksen lähelle ajettiin n. 60 m syvä kuilu, joka on rautatangoista tehdyllä ritilällä suojattuna edelleen nähtävissä, samoin kuin kuilun vieressä oleva betoninen nostokoneen alusta. Todennäköisesti 1930-luvulta on peräisin myös louhoksen vieressä oleva betonisokkeli, jolle suunniteltua taloa ei koskaan rakennettu. Kaivos oli toiminnassa ainakin vuoteen 1965. (Saltikoff et al. 1994:45-47.) |
| metsakeskus.1000001622 |
91 |
Nordsjön louhos |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27009 |
397554.66400000 |
6678343.55000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001622 |
Porvarinlahden perukasta noin 600 m lounaaseen sijaitseva Nordsjön louhos on ollut käytössä ainakin Suomenlinnan rakentamisen aikana, 1700-luvun loppupuolella sekä mahdollisesti vielä 1800-luvun alussa. Louhos on kooltaan n. 60 m x 28 m ja syvyydeltään n. 9 m. Suuri koko osoittaa kalkin suurtuotantoa silloisissa oloissa, ja louhoksen sijainti rannan läheisyydessä oli myös Suomenlinnan rakennustyömaan kannalta edullinen. Louhoksen vieressä on kalkkiuunin jäännös ja hylkykiveä. Nordsjön louhoksesta kiinnostuttiin uudelleen 1900-luvulla. Koska huomattava osa esiintymän kalkkikivestä on kaunista, lohenpunaista marmoria, päätti Lohjan Kalkki Oy ottaa esiintymän uudelleen käyttöön 1930-luvulla. Vanhan avolouhoksen lähelle ajettiin n. 60 m syvä kuilu, joka on rautatangoista tehdyllä ritilällä suojattuna edelleen nähtävissä, samoin kuin kuilun vieressä oleva betoninen nostokoneen alusta. Todennäköisesti 1930-luvulta on peräisin myös louhoksen vieressä oleva betonisokkeli, jolle suunniteltua taloa ei koskaan rakennettu. Kaivos oli toiminnassa ainakin vuoteen 1965. (Saltikoff et al. 1994:45-47.) |
| metsakeskus.1000001623 |
91 |
Rasbölen louhos |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
397619.63100000 |
6678990.29800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001623 |
Rasbölen louhos sijaitsee Mustavuoren luonnonsuojelualueella, Porvarinlahden perukassa. Vuonna 1904 louhosta tutkinut Max Sergelius kirjoitti, että louhosta ei oltu käytetty lähes sataan vuoteen eli se olisi ollut käytössä vielä 1800-luvun alussa. Louhoksen kooksi mainittiin tuolloin 60 m x 20 m ja syvyydeksi 5 m. Vuonna 1914-1917 Helsingin seudulla tehtyjen linnoitustöiden yhteydessä louhos muokattiin linnakkeeksi ja siihen rakennettiin kaksihuoneinen betonikorsu. (Saltikoff et al. 1994:48.) |
| metsakeskus.1000001624 |
92 |
Kullbackan - Henriksdalin louhos |
10001 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
397371.70300000 |
6685085.84000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001624 |
Kohde sijaitsee Håkansbölen louhoksesta puoli kilometriä etelälounaaseen. Kalkkilouhos oli jo 1940-luvulla täytetty. (Saltikoff et al. 1994:51.) |
| metsakeskus.1000001625 |
91 |
Tullisaaren - Turholmin louhos |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27005 |
390930.00000000 |
6673135.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001625 |
Kohde sijaitsee Laajasalossa, Tullisaaren kartanopuiston pohjoisosassa. Louhoskuoppa tunnetaan nykyisin Aino Acten ankkalammikkona, mutta vielä 1940-luvulla se toimi lähiseudun epävirallisena kaatopaikkana. Kalkkia mainitaan paikalta louhitun jo ainakin vuonna 1550, joten Turholmin louhos on Suomen vanhin nimeltä mainittu kaivos. Louhoksen myöhemmistä vaiheista ei ole tietoa, mutta koko 30 m x 10 m louhos tuskin on kokonaisuudessaan 1500-luvulla syntynyt. Vuonna 1858 kohteesta käytetään nimitystä "vanha kalkkilouhos", mutta louhinnan ajankohdasta ei ole mitään mainintaa. Vuonna 1881 louhoksen sanotaan olevan autio ja veden täyttämä. (Saltikoff et al. 1994:49.) |
| metsakeskus.1000001626 |
91 |
Stansvikin - Tahvonlahden kaivos |
10002 |
12012 |
13123 |
11006 |
27000 |
390508.00000000 |
6671994.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001626 |
Kohde sijaitsee Laajasalossa, Koirasaarentien luoteispuolella, parisataa metriä Tahvonlahden pohjukasta luoteeseen. Stansvikin rautamalmi löytyi vuonna 1766, ja jo samana vuonna louhittiin suoraan kalliojyrkänteestä 3000 kippuntaa eli noin 510 tonnia malmia, josta ainakin osa sulatettiin Skogbyn ruukissa. Ensimmäisen vuoden jälkeen louhinta keskeytyi pariksikymmeneksi vuodeksi. Seuraavat louhintayritykset tehtiin 1787-1788 ja 1796-1797, jolloin louhittiin 2800 kippuntaa eli noin 476 tonnia malmia, jota sulatettiin ainakin Fagervikin ja Teijon ruukeissa. Vuonna 1827 kaivos avattiin jälleen, jolloin louhittiin 440 kippuntaa eli 75 tonnia malmia, joka sulatettiin Leineperin masuunissa. Varsinainen kaivostoiminta päättyi 1839, mutta vielä kymmenkunta vuotta myöhemmin poimittiin alueelle jääneistä kivikasoista malmia Vantaan masuunille. Stansvikin malmiesiintymä on ollut jo 1800-luvulta lähtien mineralogisen tutkimuksen ja harrastuksen kohteena. Rautamalmin lisäksi Stansvikistä on löytynyt myös muita teollisuusmineraaleja sekä mineralogisia erikoisuuksia. (Saltikoff et al. 1994:38-41.)
Kantakartan perusteella esillä on neljä isoa ja syvää kuoppaa 35x15 metrin kokoisella alueella. Kaksi kallion ylärinteessä korkeudella 17-19 m mpy (4,6x2,5 m ja 6,7x4,8) ja kaksi jyrkän rinteen alareunassa 9-10 m mpy (6,5x4,3 ja 5,9x3,1 m). Koordinaatit ovat keskimmäisen kuopan kohdalta. |
| metsakeskus.1000001629 |
92 |
Martinkylän itäinen louhos (Mårtensby) |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
381581.04800000 |
6685783.48100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001629 |
Kohde sijaitsee Hämeenlinnan moottoritien ja Kehä III:n eteläisen liittymärampin ja kevyen liikenteen väylän välissä. Kalkkilouhos on kooltaan n. 58 m x 6-8 m ja syvyydeltään 7 m. Se on nykyään veden täyttämä lammikko. Vuonna 1904 louhoksen mainitaan olleen 40 vuotta käyttämättömänä, mutta toisaalta sitä on nimitetty vanhaksi louhokseksi jo vuonna 1858. (Saltikoff et al. 1994:52.) |
| metsakeskus.1000001630 |
92 |
Martinkylän läntinen louhos (Mårtensby) |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
381338.15300000 |
6685703.51400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001630 |
Kohde sijaitsee omakotitalon pihalla (Isontammentie 9-11 välissä), aivan tien vieressä. Louhos on kooltaan n. 20 m x 6-8 m. Jo vuonna 1858 siitä on käytetty nimitystä "vanha louhos". (Saltikoff et al. 1994:52.) |
| metsakeskus.1000001632 |
92 |
Helsinginmäen louhokset |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
377888.54700000 |
6683708.30200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001632 |
Hämeenkylän kartanon itäpuolella sijaitsevan Helsinginmäen etelärinteellä on vierekkäin kaksi kalkkilouhosta. Mäellä on kalkkilouhosten lisäksi useita kuoppia ja mahdollisia rakennuksenpohjia. Lounaisen kalkkilouhoksen pituus on noin 42 metriä, leveys 10 metriä ja syvyys 1-2 metriä. Louhos on täynnä hakkuu- ym. jätettä. Lisäksi louhoksen pohjalla kasvaa joitakin puita. Kalliota on esillä ainoastaan louhoksen pohjoispäässä.
|
| metsakeskus.1000001633 |
92 |
Juusteninpuiston louhos |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
377650.64300000 |
6683891.22000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001633 |
Hämeenkylän kartanon pohjoispuolisen kallion pohjoissivulla on noin 9 metriä pitkä ja 6 metriä leveä louhos. Seinien korkeus on suurimmillaan 1,8 metriä. Louhos muuten hyväkuntoinen paitsi että sitä on täytetty roskilla ja hakkuujätteellä. |
| metsakeskus.1000001634 |
92 |
Hämeenkylän - Tavastbyn pohjoiset kaivokset |
10002 |
12012 |
13123 |
11006 |
27000 |
377354.76600000 |
6682431.81100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001634 |
Hämeenkylän kaivosalue ja viereinen Jupperin kaivosalue Espoossa ovat olleet Sillbölen jälkeen Helsingin seudun tärkeimmät rautamalmin tuottajat. Kaivokset ovat hajallaan vajaan neliökilometrin alueella. Osa kaivoskuopista on tuhoutunut, täytetty tai muuten kadonnut, mutta monet ovat edelleen näkyvissä. Kaikkiaan seudulla tiedetään louhitun rautamalmia paristakymmenestä paikasta. Hämeenkylän rautamalmien tarkkaa löytöaikaa ei tunneta, mutta ensimmäiset louhintayritykset paikalla tiedetään tehdyn vuonna 1769. Vuosina 1786-1788 alueella louhittiin 2077 kippuntaa eli noin 353 tonnia malmia ja vuosina 1827-1829 514 kippuntaa eli noin 87 tonnia. Pääasiallinen tuotantovaihe oli vuosina 1836-1860, jolloin tuotanto oli yhteensä 108773 kippuntaa eli noin 18500 tonnia malmia.
Hämeenkylän kaivosalueen pohjoisosassa olevan kallion pohjoisreunalla on tiiviissä ryhmässä kuusi eri kokoista ja nimeltä tunnettua kaivosta (Vanha- eli Hämeenkaivos, Edelmannin, Vaahteravuoren, Pihlajavuoren, Weckströmin ja Uusikaivos), jotka ovat olleet käytössä 1700-luvun lopun ja 1800-luvun puolivälin välisenä aikana. Osa kaivoksista on täytetty kivillä ja osa on veden täyttämiä. Havupuuvaltaisessa metsässä on kaivosten lisäksi jätekivikasoja, tiepenkereitä ja mahdollisia rakennusten paikkoja. |
| metsakeskus.1000001635 |
92 |
Hämeenkylän - Tavastbyn keskiset kaivokset |
10002 |
12012 |
13123 |
11006 |
27007 |
377295.79300000 |
6682196.90100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001635 |
Hämeenkylän kaivosalue ja viereinen Jupperin kaivosalue Espoossa ovat olleet Sillbölen jälkeen Helsingin seudun tärkeimmät rautamalmin tuottajat. Kaivokset ovat hajallaan vajaan neliökilometrin alueella. Osa kaivoskuopista on tuhoutunut, täytetty tai muuten kadonnut, mutta monet ovat edelleen näkyvissä. Kohde käsittää Hämeenkylän pohjoisista kaivoksista 300 m etelään olevat kolme tai neljä monttua, jotka tunnettiin nimillä Vaahteraharjun kaivos (Lönnäsgrufvan) ja Lehtivuorenkaivos (Löfbergsgrufvan). Kaikkiaan seudulla tiedetään louhitun rautamalmia paristakymmenestä paikasta. Hämeenkylän rautamalmien tarkkaa löytöaikaa ei tunneta, mutta ensimmäiset louhintayritykset paikalla on tehty vuonna 1769. Vuosina 1786-1788 alueella louhittiin 2077 kippuntaa eli noin 353 tonnia malmia ja vuosina 1827-1829 514 kippuntaa eli noin 87 tonnia. Pääasiallinen tuotantovaihe loi vuosina 1836-1860, jolloin tuotanto oli yhteensä 108773 kippuntaa eli noin 18491 tonnia malmia.
Kaivokset ovat veden ja jätekivien täyttämiä. Ympärillä olevassa havupuuvaltaisessa ja melko avoimessa metsässä on kaivosten lisäksi jätekivikasoja, tiepenkereitä ja mahdollisia rakennusten paikkoja. |
| metsakeskus.1000001635 |
92 |
Hämeenkylän - Tavastbyn keskiset kaivokset |
10002 |
12012 |
13123 |
11006 |
27008 |
377295.79300000 |
6682196.90100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001635 |
Hämeenkylän kaivosalue ja viereinen Jupperin kaivosalue Espoossa ovat olleet Sillbölen jälkeen Helsingin seudun tärkeimmät rautamalmin tuottajat. Kaivokset ovat hajallaan vajaan neliökilometrin alueella. Osa kaivoskuopista on tuhoutunut, täytetty tai muuten kadonnut, mutta monet ovat edelleen näkyvissä. Kohde käsittää Hämeenkylän pohjoisista kaivoksista 300 m etelään olevat kolme tai neljä monttua, jotka tunnettiin nimillä Vaahteraharjun kaivos (Lönnäsgrufvan) ja Lehtivuorenkaivos (Löfbergsgrufvan). Kaikkiaan seudulla tiedetään louhitun rautamalmia paristakymmenestä paikasta. Hämeenkylän rautamalmien tarkkaa löytöaikaa ei tunneta, mutta ensimmäiset louhintayritykset paikalla on tehty vuonna 1769. Vuosina 1786-1788 alueella louhittiin 2077 kippuntaa eli noin 353 tonnia malmia ja vuosina 1827-1829 514 kippuntaa eli noin 87 tonnia. Pääasiallinen tuotantovaihe loi vuosina 1836-1860, jolloin tuotanto oli yhteensä 108773 kippuntaa eli noin 18491 tonnia malmia.
Kaivokset ovat veden ja jätekivien täyttämiä. Ympärillä olevassa havupuuvaltaisessa ja melko avoimessa metsässä on kaivosten lisäksi jätekivikasoja, tiepenkereitä ja mahdollisia rakennusten paikkoja. |
| metsakeskus.1000001636 |
92 |
Kakolanmäen louhos |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
378348.71300000 |
6684094.11400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001636 |
Kakolanmäen kaakkoisrinteellä on noin 35 metriä pitkä, 5-10 metriä leveä ja metrin syvä kalkkilouhos. Louhoksen seinät erottuvat paikoitellen erittäin hyvin. Pääasiallisesti louhos on kuitenkin täysin kasvillisuuden ja hakkuujätteen peitossa. |
| metsakeskus.1000001638 |
92 |
Långbackan louhos |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
377720.62200000 |
6682327.85100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001638 |
Kohde sijaitsee Hämeenkyläntien ja Pitkämäentien risteyksen pohjoispuolella. Louhosmonttua käytetään lähiseudun epävirallisena kaatopaikkana ja se on lähes täytetty peltiromulla ym. jätteillä. Louhinta-ajasta ei ole muuta tietoa kuin se, että louhosta on jo 1858 nimitetty "vanhaksi kalkkilouhokseksi". (Saltikoff et al. 1994:54.) |
| metsakeskus.1000001639 |
49 |
Laaksolahden - Dalsvikin (Strandbackan) louhos |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
376197.23700000 |
6681522.17300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001639 |
Kalkkilouhos sijaitsee Pitkäjärven kaakkoispuolella Louhoskujan ja Kalkkikujan tuntumassa. Louhoksen vieressä on muinoin sijainnut Strandbackan torppa, jonka mukaan kohteesta käytetään vanhassa kirjallisuudessa myös nimitystä Strandbackan louhos. Päälouhosalue on kooltaan n. 60 m x 30 m ja n. 4 m syvä. Lähistöllä on mainittu olleen myös pienempiä louhoksia, jotka ovat jääneet nykyisen asutuksen alle. Päälouhoksen lähellä on ollut myös pieni kalkkiuuni, jota ei kuitenkaan ole havaittu maastossa.
Louhinta on Laaksolahdessa on mahdollisesti alkanut jo 1400- tai 1500-luvulla ja jatkunut 1900-luvulle asti. Laajempi käyttö loppui ilmeisesti 1800-luvun puolivälissä ja viimeinen maininta louhoksen käytöstä on vuodelta 1904. Louhoksen alkuvaiheet saattavat liittyä Espoon kirkon rakentamiseen. 1700-luvulla kalkkia on mahdollisesti kuljetettu Suomenlinnan rakennustöihin ja 1800-luvulla Vantaan masuunin tarpeisiin. (Härö 1991:251; Saltikoff 1994:54) |
| metsakeskus.1000001640 |
92 |
Silvolan - Sillbölen kaivos |
10002 |
12012 |
13123 |
11006 |
27025 |
381935.92000000 |
6683201.52000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001640 |
Sillbölen kaivos on ollut 1700-luvun jälkipuoliskolla ja 1800-luvun alussa Helsingin seudun ja jopa koko Suomen huomattavin kaivos. Se on myös parhaassa kunnossa säilynyt vuorityön muistomerkki pääkaupunkiseudulla. Kohde sijaitsee Kaivokselan kirkon luoteispuolella olevassa puistossa. Kaivosalueella on parikymmentä erillistä kaivosta, joista syvimmät ovat n. 50 m syvyisiä. Kullakin montulla on ollut oma nimensä. Pohjoisin kaivos, ns. Linderin kaivos, on kaivoksista vanhin. Kaivoskuiluista on 12 edelleen näkyvissä, ja niissä on vettä. Muut kuilut on täytetty. Alueella on myös jätekivikasoja. Kaivoksen alkuaikoina louhinta tapahtui nuotiolouhintana, josta muutamissa kuiluissa näkyykin edelleen selviä merkkejä. Kaivostoiminnan loppuaikoina käytettiin jo käsiporaa ja räjähdysaineita. Kaivosalueen lounaispuolella edelleen oleva taloryhmä, Grufva Gård, on aikanaan ollut osa kaivostoiminnan kokonaisuutta.
Vantaan kaupunki on aidannut montut 1970-luvulla tukevilla painekyllästetyillä aidoilla. Alueella on hiekkapintaisia ulkoilureittejä. Maanomistaja ja kaupunki hoitavat yhteistyössä kohdetta.
Malmiesiintymän löysi Magnus Linder vuonna 1744, ja hänen mukaansa paikkaa on kutsuttu myös nimellä "Lindersberg". Kaivostoiminta alkoi samana vuonna ja kesti ensimmäisessä vaiheessa vuoteen 1770. Työt aloitettiin uudelleen vuonna 1823, ja ne jatkuivat lyhyin keskeytyksin vuoteen 1866. Malmia laivattiin Munkkiniemen satamasta eri aikoina muualla Suomessa oleviin ruukkeihin, etenkin Leineperiin. Säilyneiden tilastotietojen mukaan Sillbölestä saatiin rautamalmia kaikkiaan 207 952 kippuntaa eli n. 35 352 tonnia. Saltikoff et al. 1994:23-29.) |
| metsakeskus.1000001640 |
92 |
Silvolan - Sillbölen kaivos |
10002 |
12012 |
13123 |
11006 |
27026 |
381935.92000000 |
6683201.52000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001640 |
Sillbölen kaivos on ollut 1700-luvun jälkipuoliskolla ja 1800-luvun alussa Helsingin seudun ja jopa koko Suomen huomattavin kaivos. Se on myös parhaassa kunnossa säilynyt vuorityön muistomerkki pääkaupunkiseudulla. Kohde sijaitsee Kaivokselan kirkon luoteispuolella olevassa puistossa. Kaivosalueella on parikymmentä erillistä kaivosta, joista syvimmät ovat n. 50 m syvyisiä. Kullakin montulla on ollut oma nimensä. Pohjoisin kaivos, ns. Linderin kaivos, on kaivoksista vanhin. Kaivoskuiluista on 12 edelleen näkyvissä, ja niissä on vettä. Muut kuilut on täytetty. Alueella on myös jätekivikasoja. Kaivoksen alkuaikoina louhinta tapahtui nuotiolouhintana, josta muutamissa kuiluissa näkyykin edelleen selviä merkkejä. Kaivostoiminnan loppuaikoina käytettiin jo käsiporaa ja räjähdysaineita. Kaivosalueen lounaispuolella edelleen oleva taloryhmä, Grufva Gård, on aikanaan ollut osa kaivostoiminnan kokonaisuutta.
Vantaan kaupunki on aidannut montut 1970-luvulla tukevilla painekyllästetyillä aidoilla. Alueella on hiekkapintaisia ulkoilureittejä. Maanomistaja ja kaupunki hoitavat yhteistyössä kohdetta.
Malmiesiintymän löysi Magnus Linder vuonna 1744, ja hänen mukaansa paikkaa on kutsuttu myös nimellä "Lindersberg". Kaivostoiminta alkoi samana vuonna ja kesti ensimmäisessä vaiheessa vuoteen 1770. Työt aloitettiin uudelleen vuonna 1823, ja ne jatkuivat lyhyin keskeytyksin vuoteen 1866. Malmia laivattiin Munkkiniemen satamasta eri aikoina muualla Suomessa oleviin ruukkeihin, etenkin Leineperiin. Säilyneiden tilastotietojen mukaan Sillbölestä saatiin rautamalmia kaikkiaan 207 952 kippuntaa eli n. 35 352 tonnia. Saltikoff et al. 1994:23-29.) |
| metsakeskus.1000001641 |
92 |
Vaskivuoren - Kopparbergin kaivos |
10002 |
12012 |
13123 |
11006 |
27000 |
381911.93500000 |
6682393.85000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001641 |
Kohde sijaitsee Kaivokselan eteläosassa Sillbölen kaivosten läheisyydessä. Näkyvissä on kolme monttua, joista kaksi on mäen yläosassa ja kolmas rinteessä irtomaan peittämällä alueella. Viimeksi mainitussa on säilynyt hirsikehikkoa kuilusta, josta on selvästi pyritty tavoittamaan malmiesiintymä syvemmältä maakerrosten alta. Alempana rinteessä on hylkykivikasa. Vaskivuoren malmiesiintymän kaikkein ensimmäistä löytöhistoriaa ei tiedetä, mutta vuonna 1831 oli Sillbölen kaivosyhtiö hakenut valtauksen "ennen käytettyyn, hylättyyn pieneen koelouhokseen n. 800 kyynärää etelälounaaseen varsinaisesta kaivosalueesta". Vuonna 1841 malmi "löydettiin uudelleen" senaatin palkkaaman konsultin toimesta, ja louhinta aloitettiin kokeiluluonteisesti kolmessa louhoksessa. Esiintymä oli kuitenkin pieni ja vuosittaiset malmisaaliit jäivät 36, 186 ja 55 kippuntaan (kippunta = n. 170 kg). Kokeilut päättyivät vuonna 1843. (Saltikoff et al. 1994:29-30.) |
| metsakeskus.1000001642 |
92 |
Martinlaakson - Mårtensbyn kaivos |
10001 |
12012 |
13123 |
11006 |
27000 |
382435.71600000 |
6684543.98000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001642 |
GTK:n esittämien koordinaattien (KKJ peruskoordinaatisto 6686110, 2548530) kohdalla pientaloalueen etelälaidalla pieniä ja osaksi täytettyjä kuopantapaisia, mutta ei näkyvissä olevaa kalliota. Mj-rekisterin koordinaatit osoittavat tästä n. 250 m etelään sijaitsevan kallion laelle, missä ei tehty havaintoja.
Kirjallisuustieto :
Kohde sijaitsee Vantaanlaaksossa n. 2,5 km Sillbölen kaivoksilta pohjoiseen. Rautamalmiesiintymä löytyi vuonna 1670 ja lienee ensimmäinen Helsingin seudulta löytynyt malmiaihe. Paikalla suoritettiin vähäistä koelouhintaa vuonna 1769, mutta se ei johtanut varsinaiseen kaivostoimintaan. Sen jälkeen malmiaihetta tutkittiin ja ehkä koelouhittiinkin vuosina 1825, 1840 ja mahdollisesti vielä 1860, aina yhtä heikoin tuloksin. Vuonna 1825 mainittu "Qvarnbacka" tarkoittanee samaa kaivosta. (Saltikoff et al. 1994:30.) |
| metsakeskus.1000001643 |
91 |
Kaarelan - Kårbölen itäiset kaivokset |
10002 |
12012 |
13123 |
11006 |
27000 |
383289.37600000 |
6682663.74000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001643 |
Aitaamaton, kooltaan 6 m x 6 m kaivosaukko on veden täyttämä ja siihen on heitetty paljon pienromua. Seinämät veden yläpuolella ulottuvat yli 2 m korkeuteen. Pyöreän aukon jatkeena pohjoisessa on n. 4 m pitkä, matalampi ja suorakaiteen muotoinen "eteinen". Kaivoskummun itäpuolella, kallion kyljessä havaittavissa n. 4 m leveä, mahdollinen tunnelin toisen kulun aloitus.
Edellisten koordinaatit : 6685476, 3383400 (virhemarginaali +/- 6 m).
Ulkoilupolun reunassa niin ikään nähtävissä louhintajälkiä.
Kirjallisuustieto:
Kohde sijaitsee Silvolassa Puhdistamon länsipuolella ja Katsastuskonttorin pohjoispuolella. Kaarelan - Kårbölen rautamalmi löytyi vuonna 1746, ja koelouhintaa suoritettiin useaan otteeseen kahdessa kohteessa: "Kaarela itäinen" (2 louhosta) ja "Kaarela läntinen" (3 louhosta). Myös näiden välissä on pieni koelouhos. Tuotannollinen kaivostoiminta alkoi vasta 1836 ja päättyi malmin loppuessa vuonna 1842. Malmia louhittiin säilyneiden, puutteellisten tietojen mukaan 372 kippuntaa, mutta todellinen määrä lienee ainakin kaksinkertainen eli 100-150 tonnia. (Saltikoff et al. 1994:30-31.) |
| metsakeskus.1000001644 |
92 |
Hämeenkylän - Tavastbyn Suuri Suokaivos |
10002 |
12012 |
13123 |
11006 |
27007 |
376977.92500000 |
6681998.98400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001644 |
Linnaistentien, Linnaistenkujan ja Rajatorpantien välisellä alueella sijaitseva Suuri suokaivos on vedellä täyttynyt ja sen ympärillä on laajoja ja korkeita sivukivikasoja.
Hämeenkylän kaivosalue ja viereinen Jupperin kaivosalue Espoossa ovat olleet Sillbölen jälkeen Helsingin seudun tärkeimmät rautamalmin tuottajat. Kaivokset ovat hajallaan vajaan neliökilometrin alueella. Osa kaivoskuopista on tuhoutunut, täytetty tai muuten kadonnut, mutta monet ovat edelleen näkyvissä. Kaikkiaan seudulla tiedetään louhitun rautamalmia paristakymmenestä paikasta. Kohde on näistä parhaiten säilynyt puistomaisessa ympäristössä sijaitseva, palokunnan vedenottopaikkana palvellut Suuri Suokaivos. Hämeenkylän rautamalmien tarkkaa löytöaikaa ei tunneta, mutta ensimmäiset louhintayritykset paikalla on tehty vuonna 1769. Vuosina 1786-1788 alueella louhittiin 2077 kippuntaa eli noin 353 tonnia malmia ja vuosina 1827-1829 514 kippuntaa eli noin 87 tonnia. Pääasiallinen tuotantovaihe loi vuosina 1836-1860, jolloin tuotanto oli yhteensä 108773 kippuntaa eli noin 18491 tonnia malmia. (Saltikoff et al. 1994:31-33.) |
| metsakeskus.1000001648 |
49 |
Veinin - Sveinsin kaivos |
10002 |
12012 |
13123 |
11006 |
27000 |
376402.16100000 |
6680970.39000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001648 |
Veinin - Sveinsin kaivos sijaitsee Laaksolahdessa Jupperin koulun lähellä. Rautamalmiesiintymän Sveinsin ratsutilan metsästä löysi kaivosmies Josef Hammar yhdessä samannimisen poikansa kanssa vuonna 1846. Joitain vuosia aikaisemmin he olivat löytäneet myös Albergan rautaesiintymän.
Malmiesiintymän valtasi saman vuoden heinäkuussa Kilon ja Sveinsin tilojen omistaja, Kilossa kaivostoimintaa jo aikaisemmin harjoittanut protokollasihteeri Johan Georg Agricola. Malmia oli kahdessa rinnakkaisessa juonteessa, joihin kumpaankin louhittiin yhteensä viisi kappaletta noin kaksi metriä syvät kaivoskuilut, pohjoiseen juonteeseen neljä ja eteläiseen yksi, jotka ovat nykyisin täytettyjä. Kaivostoiminta lopetettiin nopeasti, koska Sveinsin malmi oli köyhää (26-33%) ja sitä vaivasi liiallinen rikkikiisupitoisuus. (Härö 1991:264, s. 251; Saltikoff et al. 1994. s. 34f) |
| metsakeskus.1000001649 |
49 |
Leppävaaran - Albergan kaivos |
10002 |
12012 |
13123 |
11006 |
27008 |
378423.35600000 |
6678731.30200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001649 |
Leppävaaran - Albergan rautakaivoksen kaivoskuilut sijaitsevat Leppävaaran lukion pohjoispuolella, Veräjäkallion rinteellä. Aidatuista aukoista läntisempi on suuri, pinta-alaltaan 4 m x 9 m, ja vedellä täyttynyt. Aukko ulottuu 1-2 m vedenpinnan yläpuolelle, ja suuaukko veden alla sijaitsee tn. lännessä. Penkereen itäpuolella alempana on mahdollisesti oma toinen kaivosaukkonsa. Vierellä on koelouhinnan jälkiä sekä ainakin yksi kellarikuoppa.
Kirjallisuustieto :
Rautamalmiesiintymän löysivät 1840-luvun alussa kaivosmiehet Josef Hammar ja Isak Sik. Malmisuoni sijaitsi Albergan säteriratsutilaan kuuluneen Harakan torpan maalla. Malmia louhittiin vuosina 1844-1851 yhteensä noin 700 kippuntaa eli noin 120 tonnia kolmesta eri kuilusta, joista suurin on pinta-alaltaan 3 m x 6 m ja syvyydeltään 3-4 m. Kuilu on nykyään veden täyttämä. (Härö 1991:116; Saltikoff et al. 1994:35.) |
| metsakeskus.1000001650 |
49 |
Kilon - Gruvbergetin kaivos |
10002 |
12012 |
13123 |
11006 |
27000 |
377935.55600000 |
6678671.32600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001650 |
Kilon kaivokset sijaitsevat Leppävaaran urheilupuistossa, Gruvberget-nimisellä kukkulalla. Gruvbergetin eteläpäässä on vanhan kaivostoiminnan jälkinä kaivoskuiluja ja hylkykiveä. Jossakin Kilon kartanon mailla on rautamalmia ilmeisesti louhittu jo Ruotsin vallan aikana, mutta louhos kerrotaan täytetyn kivillä Suomen sodan aikana.
Gruvbergetin esiintymä löytyi vasta vuonna 1838, ja pieniksi osoittautuneisiin malmioihin tehtiin kolme louhosta vuosina 1838 - 1841. Suurimmassa, 3 m x 10 m kooltaan olevassa louhoksessa on pyöreitä nuotiolouhinnan jälkiä edelleen näkyvissä. Kuopat ovat luonteeltaan lähinnä koelouhoksia, mutta malmia tiedetään myös sulatetun Vantaan masuunissa vuonna 1855. Vuonna 1858 kaivos mainitaan hylätyksi. (Härö 1991:108; Saltikoff et al. 1994:35-36.) |
| metsakeskus.1000001651 |
49 |
Gransinmäen kaivos |
10002 |
12012 |
13123 |
11006 |
27000 |
378528.31700000 |
6678193.51900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001651 |
Kaksi suurta, aidattua kaivosaukkoa kallion laella sekä kallion länsirinteeseen avautuva kivilouhos. Kohteeseen on rakennettu I maailmansodan juoksuhautoja, jotka ovat muinaisjäännösrekisterissä I-luokan kiinteinä muinaisjäännöksinä. Näiden rajaus rekisterissä on koko mäen kattava, ja kokonaisuus muodostaa VAT-kohteen.
Kirjallisuustieto:
Leppävaaran ja Kilon louhosten läheisyydessä, Kauppaoppilaitoksen kaakkoispuolella olevassa kalliossa on kaivosmontun näköisiä kuoppia. Myös peruskarttaan on merkitty paikalle louhoksen merkki. Louhinta-ajasta ja tarkoituksesta ei ole tarkkaa tietoa, mutta alueen kivilajista päätellen kohteessa on louhittu rautamalmia. (Saltikoff et al. 1994:36.)
Saltikoff on erehtynyt nimestä. Kohde on nykyään nimeltään Nupukivenkallio, mutta siitä päätellen, että mäen eteläpuolella ollut torppa vuoden 1775 kartassa nimetään Malmbergs torp:iksi mäki on silloin tunnettu nimellä Malmberget.
Gransinmäki sijaitsee Suuren rantatien eteläpuolella. |
| metsakeskus.1000001653 |
49 |
Mankkaan Seilinmäen kaivos |
10002 |
12012 |
13123 |
11006 |
27000 |
376389.19500000 |
6674547.97400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001653 |
Kaivos sijaitsee kallion itälaidalla, sen suuaukko avautuu kallion pohjoispuoleisesta kyljestä. Ilmeisesti turvallisuussyistä se on täytetty. Paikalla kuitenkin sivukiveä, joitakin suuria varppikiviä ja etelälounaassa ylempänä varmuudella myös toinen aukko. Eri puolilla kalliota mahdollisia koelouhinnan jälkiä, mm. kallion päällä grillauspaikan luona. Aikaisemmin rekisterissä olleet virheelliset koordinaatit korjattu osoittamaan näitä suuaukkoja.
Kirjallisuustieto:
Seilinmäen titaanirautamalmiesiintymän tarkkaa löytöaikaa ei tunneta, mutta alueella suoritettiin koelouhintaa jo vuonna 1769. Kohde löytyi uudelleen vuonna 1828. Kaivoksen sijainti oli edullinen, koska Otsolahden lastauspaikalle oli matkaa vain neljännesmaili ja ympäristössä oli saatavilla runsaasti vetojuhtia kuljetusta varten. Louhinta alkoi vuonna 1838, ja paikalta louhittiin kaikkiaan 150 kippuntaa eli noin 25 tonnia malmia, jonka rautapitoisuudeksi ilmoitettiin 41-52 %. Malmin käyttöa haittasi liiallinen rikkikiisu- ja titaanipitoisuus. Louhoksia oli alunperin neljä, mutta osa niistä lienee täytetty. Vuonna 1841 suoritetussa arviossa malmia todettiin vielä olevan jäljellä, mutta sen jälkeen ei alueella ole ollut kaivostoimintaa. (Saltikoff et al. 1994:37.) |
| metsakeskus.1000001656 |
91 |
Hålvikin hopeakaivos |
10002 |
12012 |
13123 |
11006 |
27000 |
390225.98300000 |
6672157.15800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001656 |
Laajasalon Kaitalahdessa sijaitseva Hålvikin "hopeakaivos" liittyy sijaintinsa ja historiansa puolesta Stansvikin rautakaivokseen. Itse malmi on kuitenkin koostumukseltaan aivan erilainen. Tärkeimmät hyötymineraalit olivat lyijyhohde ja sinkivälke. Hålvikin viidestä montusta louhittiin vuosina 1787-1789 n. 500 tonnia lyijy- ja sinkkimalmia, jonka hopeapitoisuuden ilmoitettiin olleen 16 g tonnia kohden. Sen sulattamiseksi rakennettiin Vantaankoskelle (Qvarnbacka fors) sulatto, joka kuitenkin toimi vain vuonna 1795. Kuten Stansvikin kaivoksistakin, on Hålvikistakin löydetty huomattava määrä mineraaleja. (Saltikofff et al. 1994:42.)
Paikalla on yhteensä kymmenen kaivoskuoppaa ja todennäköisesti niihin liittyvä historiallisen ajan tielinja. Suurimmat kaivoskuopat ovat vedellä täyttyneitä, mutta pienempien ja matalampien kuoppien todettiin kairauksissa täyttyneen vuosisatojen saatossa paksuilla jäte- ja karikekerroksilla. Kaivoskuoppien lisäksi alueen kallioissa on laajalti merkkejä mineraalien etsinnästä; otolliselta vaikuttavia kalliopintoja on louhittu monesta paikkaa arvokkaiden mineraalien löytämiseksi. Lisäksi kaivoskuoppien lounaispuolella dokumentoitiin mahdollinen historiallisen ajan tielinja, joka liittynee kaivostoimintaan ja malmin kuljettamiseen kaivosalueelta masuuniin.
Kaivosalue kartoitettiin vuonna 2012 ja vuonna 2013 yhdeksän kymmenestä kaivoskuopasta tyhjennettiin ja dokumentoitiin. Läntisin iso kaivoskuoppa tulee säilymään uuden asuinalueen länsireunalla uusien ja vanhojen tonttien rajalla. Uusi tie on rakennettu vuoteen 2016 mennessä. |
| metsakeskus.1000001657 |
91 |
Mellungsby (Mellunkylä) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
396335.03800000 |
6678522.63400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001657 |
Mellungsby ilmestyy historiallisiin lähteisiin vuonna 1524. Mellungsbyssä oli vuonna 1540 viisi talonpoikaa (Anders Matsson, Olof Jopsson, Jöns Nilsson, Hinrik Staffanson, Mikel Larsson), jotka maksoivat yhteensä 3 ½ täysveroa. Mellungsbyhyn liitettiin 1550-luvulla sen eteläinen naapurikylä Borg. Helsingin voutikunnan vuoden 1556 tili- ja maakirjassa kylässä on kuusi talonpoikaa. Mellungsby sisältää mahdollisesti miehen nimen, Medhlung. Toisaalta nimi saattaa viitata kylän keskellä olleeseen Medlung-nimiseen taloon, jonka nimen verottaja on antanut koko kylälle.
Mellungsbyn vanhin kartta on vuodelta 1694. Kylässä oli 1600-luvun lopulla neljä tilaa: Johan Hagertsson (myöh. Fallbacka), Elias Johansson (myöh. Oppbyggas), Erich Ersson (myöh. Utbyggas) ja Hindrik Hindersson (myöh. Nybondas). Fallbacka ja Oppbyggas olivat omilla erillisillä tonteillaan, kun taas Utbyggas ja Nybondas olivat vierekkäin samalla tonttimaalla.
Mellungsbyn Fallbackan ja Oppbyggasin tontit ovat edelleen käytössä. Fallbackan tontti on säilyttänyt vanhakantaisen talonpoikaisen ulkoasunsa punaisine puurakennuksineen. Oppbyggasin paikalla on puinen 1900-luvun omakotitalo pihapiireineen.
Utbyggasin ja Nybondasin tonttimaa on tuhoutunut kerrostaloalueen rakentamisen yhteydessä. |
| metsakeskus.1000001658 |
92 |
Västersundom (Länsisalmi) Gubbacka |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27023 |
397171.80800000 |
6680124.83900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001658 |
Länsisalmen kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1347 (FMU 540). Seuraavat Länsisalmeen liittyvät tiedot löytyvät Uudenmaan vuoden 1540 maakirjasta (KA 2920, Es 703). Verokirjoista ilmenee Länsisalmeen kuuluneen 1540-luvulla 11 tilaa (KA SAY). Arkeologisten kaivausten mukaan paikalla on ollut ihmistoimintaa 1000-luvulta 1500-luvulle.
Vuoden 2003 arkeologiset kaivaukset tehtiin autiotontin itäosan kohdalle suunnitteilla olleen Helsingin Vuosaaren sataman maaliikenneyhteyksiin kuuluvan eritasoliittymän vuoksi. Tontin itäosa on sittemmin tuhoutunut täysin rakennustöissä. Tontin länsiosassa on jäljellä keskiaikaisia rakenteita ja kulttuurikerroksia. |
| metsakeskus.1000001658 |
92 |
Västersundom (Länsisalmi) Gubbacka |
10002 |
12001 |
13007 |
11010 |
27000 |
397171.80800000 |
6680124.83900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001658 |
Länsisalmen kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1347 (FMU 540). Seuraavat Länsisalmeen liittyvät tiedot löytyvät Uudenmaan vuoden 1540 maakirjasta (KA 2920, Es 703). Verokirjoista ilmenee Länsisalmeen kuuluneen 1540-luvulla 11 tilaa (KA SAY). Arkeologisten kaivausten mukaan paikalla on ollut ihmistoimintaa 1000-luvulta 1500-luvulle.
Vuoden 2003 arkeologiset kaivaukset tehtiin autiotontin itäosan kohdalle suunnitteilla olleen Helsingin Vuosaaren sataman maaliikenneyhteyksiin kuuluvan eritasoliittymän vuoksi. Tontin itäosa on sittemmin tuhoutunut täysin rakennustöissä. Tontin länsiosassa on jäljellä keskiaikaisia rakenteita ja kulttuurikerroksia. |
| metsakeskus.1000001658 |
92 |
Västersundom (Länsisalmi) Gubbacka |
10002 |
12001 |
13007 |
11033 |
27019 |
397171.80800000 |
6680124.83900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001658 |
Länsisalmen kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1347 (FMU 540). Seuraavat Länsisalmeen liittyvät tiedot löytyvät Uudenmaan vuoden 1540 maakirjasta (KA 2920, Es 703). Verokirjoista ilmenee Länsisalmeen kuuluneen 1540-luvulla 11 tilaa (KA SAY). Arkeologisten kaivausten mukaan paikalla on ollut ihmistoimintaa 1000-luvulta 1500-luvulle.
Vuoden 2003 arkeologiset kaivaukset tehtiin autiotontin itäosan kohdalle suunnitteilla olleen Helsingin Vuosaaren sataman maaliikenneyhteyksiin kuuluvan eritasoliittymän vuoksi. Tontin itäosa on sittemmin tuhoutunut täysin rakennustöissä. Tontin länsiosassa on jäljellä keskiaikaisia rakenteita ja kulttuurikerroksia. |
| metsakeskus.1000001658 |
92 |
Västersundom (Länsisalmi) Gubbacka |
10002 |
12016 |
13167 |
11006 |
27023 |
397171.80800000 |
6680124.83900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001658 |
Länsisalmen kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1347 (FMU 540). Seuraavat Länsisalmeen liittyvät tiedot löytyvät Uudenmaan vuoden 1540 maakirjasta (KA 2920, Es 703). Verokirjoista ilmenee Länsisalmeen kuuluneen 1540-luvulla 11 tilaa (KA SAY). Arkeologisten kaivausten mukaan paikalla on ollut ihmistoimintaa 1000-luvulta 1500-luvulle.
Vuoden 2003 arkeologiset kaivaukset tehtiin autiotontin itäosan kohdalle suunnitteilla olleen Helsingin Vuosaaren sataman maaliikenneyhteyksiin kuuluvan eritasoliittymän vuoksi. Tontin itäosa on sittemmin tuhoutunut täysin rakennustöissä. Tontin länsiosassa on jäljellä keskiaikaisia rakenteita ja kulttuurikerroksia. |
| metsakeskus.1000001658 |
92 |
Västersundom (Länsisalmi) Gubbacka |
10002 |
12016 |
13167 |
11010 |
27000 |
397171.80800000 |
6680124.83900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001658 |
Länsisalmen kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1347 (FMU 540). Seuraavat Länsisalmeen liittyvät tiedot löytyvät Uudenmaan vuoden 1540 maakirjasta (KA 2920, Es 703). Verokirjoista ilmenee Länsisalmeen kuuluneen 1540-luvulla 11 tilaa (KA SAY). Arkeologisten kaivausten mukaan paikalla on ollut ihmistoimintaa 1000-luvulta 1500-luvulle.
Vuoden 2003 arkeologiset kaivaukset tehtiin autiotontin itäosan kohdalle suunnitteilla olleen Helsingin Vuosaaren sataman maaliikenneyhteyksiin kuuluvan eritasoliittymän vuoksi. Tontin itäosa on sittemmin tuhoutunut täysin rakennustöissä. Tontin länsiosassa on jäljellä keskiaikaisia rakenteita ja kulttuurikerroksia. |
| metsakeskus.1000001658 |
92 |
Västersundom (Länsisalmi) Gubbacka |
10002 |
12016 |
13167 |
11033 |
27019 |
397171.80800000 |
6680124.83900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001658 |
Länsisalmen kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1347 (FMU 540). Seuraavat Länsisalmeen liittyvät tiedot löytyvät Uudenmaan vuoden 1540 maakirjasta (KA 2920, Es 703). Verokirjoista ilmenee Länsisalmeen kuuluneen 1540-luvulla 11 tilaa (KA SAY). Arkeologisten kaivausten mukaan paikalla on ollut ihmistoimintaa 1000-luvulta 1500-luvulle.
Vuoden 2003 arkeologiset kaivaukset tehtiin autiotontin itäosan kohdalle suunnitteilla olleen Helsingin Vuosaaren sataman maaliikenneyhteyksiin kuuluvan eritasoliittymän vuoksi. Tontin itäosa on sittemmin tuhoutunut täysin rakennustöissä. Tontin länsiosassa on jäljellä keskiaikaisia rakenteita ja kulttuurikerroksia. |
| metsakeskus.1000001659 |
92 |
Västersundom (Länsisalmi) Labbas |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27006 |
396996.87900000 |
6680258.77500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001659 |
Länsisalmen kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1347 (FMU 540). Seuraavat Länsisalmeen liittyvät tiedot löytyvät Uudenmaan vuoden 1540 maakirjasta (KA 2920, Es 703). Verokirjoista ilmenee Länsisalmeen kuuluneen 1540-luvulla 11 tilaa (KA SAY). Labbas (Labben) on merkitty vuodelta 1708 peräisin olevalle Samuel Brotheruksen kartalle.
Labbas inventointiin ja kartoitettiin vuonna 2002. Tällöin havaittiin 12 rakennusta tai muuta rakennetta. Alueelle tehdystä koekuopasta paljastui tiiliuunin kulma. Kohde oli inventointiajankohtana 1.9.2005 lähes samassa tilassa kuin vuosina 2002 ja 2003. Ainoastaan tontin eteläpuolella olevaa rinnettä on raivattu jonkin verran lisää. |
| metsakeskus.1000001659 |
92 |
Västersundom (Länsisalmi) Labbas |
10002 |
12001 |
13007 |
11010 |
27000 |
396996.87900000 |
6680258.77500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001659 |
Länsisalmen kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1347 (FMU 540). Seuraavat Länsisalmeen liittyvät tiedot löytyvät Uudenmaan vuoden 1540 maakirjasta (KA 2920, Es 703). Verokirjoista ilmenee Länsisalmeen kuuluneen 1540-luvulla 11 tilaa (KA SAY). Labbas (Labben) on merkitty vuodelta 1708 peräisin olevalle Samuel Brotheruksen kartalle.
Labbas inventointiin ja kartoitettiin vuonna 2002. Tällöin havaittiin 12 rakennusta tai muuta rakennetta. Alueelle tehdystä koekuopasta paljastui tiiliuunin kulma. Kohde oli inventointiajankohtana 1.9.2005 lähes samassa tilassa kuin vuosina 2002 ja 2003. Ainoastaan tontin eteläpuolella olevaa rinnettä on raivattu jonkin verran lisää. |
| metsakeskus.1000001659 |
92 |
Västersundom (Länsisalmi) Labbas |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27006 |
396996.87900000 |
6680258.77500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001659 |
Länsisalmen kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1347 (FMU 540). Seuraavat Länsisalmeen liittyvät tiedot löytyvät Uudenmaan vuoden 1540 maakirjasta (KA 2920, Es 703). Verokirjoista ilmenee Länsisalmeen kuuluneen 1540-luvulla 11 tilaa (KA SAY). Labbas (Labben) on merkitty vuodelta 1708 peräisin olevalle Samuel Brotheruksen kartalle.
Labbas inventointiin ja kartoitettiin vuonna 2002. Tällöin havaittiin 12 rakennusta tai muuta rakennetta. Alueelle tehdystä koekuopasta paljastui tiiliuunin kulma. Kohde oli inventointiajankohtana 1.9.2005 lähes samassa tilassa kuin vuosina 2002 ja 2003. Ainoastaan tontin eteläpuolella olevaa rinnettä on raivattu jonkin verran lisää. |
| metsakeskus.1000001659 |
92 |
Västersundom (Länsisalmi) Labbas |
10002 |
12001 |
13014 |
11010 |
27000 |
396996.87900000 |
6680258.77500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001659 |
Länsisalmen kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1347 (FMU 540). Seuraavat Länsisalmeen liittyvät tiedot löytyvät Uudenmaan vuoden 1540 maakirjasta (KA 2920, Es 703). Verokirjoista ilmenee Länsisalmeen kuuluneen 1540-luvulla 11 tilaa (KA SAY). Labbas (Labben) on merkitty vuodelta 1708 peräisin olevalle Samuel Brotheruksen kartalle.
Labbas inventointiin ja kartoitettiin vuonna 2002. Tällöin havaittiin 12 rakennusta tai muuta rakennetta. Alueelle tehdystä koekuopasta paljastui tiiliuunin kulma. Kohde oli inventointiajankohtana 1.9.2005 lähes samassa tilassa kuin vuosina 2002 ja 2003. Ainoastaan tontin eteläpuolella olevaa rinnettä on raivattu jonkin verran lisää. |
| metsakeskus.1000001660 |
92 |
Västersundom (Länsisalmi) Västerkulla |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
396252.17600000 |
6680249.78300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001660 |
Länsisalmen kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1347 (FMU 540). Westerkulla-nimi esiintyy lähteissä vuonna 1587. Westerkullan kartano syntyi vuonna 1626, kun liivimaalaiselle aatelismiehelle Reinhold Wunschille läänitetyistä kymmenestä tilasta erotettiin neljä tilaa säteriksi (Hagelstam 1930, s. 244–245). Kartanon tontti on merkitty vuodelta 1708 peräisin olevalle Samuel Brotheruksen kartalle. Nykyinen kartanon päärakennus on rakennettu vuosina 1827–1828 (VKY, s. 246).
Tontilla on Västerkullan kartano pää- ja talousakennuksineen. Rakentamattomana on lähinnä pihamaata ja tontin laitoja. Tontilla on sekä kevyt- että raskasrakenteisia rakennuksia. Kartanon lähiympäristön maankäyttö on pysynyt vanhankaltaisena. Tonttia reunustavat edelleen pohjoisesta etelään pellot. Tontti rajautuu lännestä metsään ja kallioon. Kartanon ympäristön viljelymaisema on rikkoutunut Itäväylän ja Kehä III:n vuoksi. Kohteen kaavamerkintä on sm-2. |
| metsakeskus.1000001661 |
92 |
Västersundom (Länsisalmi) Heikbacka |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
397197.79600000 |
6681190.40500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001661 |
Länsisalmen kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1347 (FMU 540). Seuraavat Länsisalmeen liittyvät tiedot löytyvät Uudenmaan vuoden 1540 maakirjasta (KA 2920, Es 703). Verokirjoista ilmenee Länsisalmeen kuuluneen 1540-luvulla 11 tilaa (KA SAY). Heikbackan tontti ja siellä olevat kuusi taloa (Heickass, Nybon, Nicku, Nilssas, Kerr ja Harpars) on merkitty Samuel Brotheruksen vuonna 1708 piirtämälle kartalle.
Mäen harjanteen pohjoisrinteen alaosassa olevalla terrassilla sijaitseva tonttimaa on pysynyt käytössä nykyaikaan saakka. Kylän talot ovat olleet Harpasintien varrella, ja kyseessä on siten ns. raittikylä. Tonttimaa on lännestä, pohjoisesta ja idästä peltojen reunustama. Etelässä on vesakoitunut sekametsä.
Kylän talot ovat jakaantuneet kahdelle vierekkäiselle kummulle. Nykyiset talot ovat kahta Hetbackantien ja Harparsintien risteyksen verstasrakennusta lukuun ottamatta tien koillis- ja itäpuolella. Ainoa tien lounaispuolella erottuva rakennus on 1900-luvulla puretun navetan pohja. Tien vierellä lounaassa on kuitenkin selvä 20–30 metriä leveä terassi. Lisäksi aivan terassin koillispäässä on pohjakaavaltaan nelikulmainen noin 10 x 20 metriä laaja kumpare (rakennus?). Pääosa tontilla olevista rakennuksista on kevytrakenteisia.
Ympäristön maankäytössä ei ole tapahtunut suuria muutoksia lukuun ottamatta edellä mainittuja kahta verstasrakennusta ja joitakin uusia omakotitaloja. Kohteen kaavamerkintä on sm-2. |
| metsakeskus.1000001662 |
92 |
Håkansböle (Hakunila) Gård |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
395698.38400000 |
6683458.48400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001662 |
Håkansböle ilmaantuu lähteisiin Uudenmaan vuoden 1540 maakirjassa (KA 2920, Es 703). Kylässä oli tuolloin neljä taloa. Gårdin tontti on merkitty vuodelta 1708 peräisin olevalle Samuel Brotheruksen kartalle. Nykyinen kartano puistoineen on rakennettu 1900-luvun alussa (VKY, s. 235).
Kormunniitynojan etelärannalla olevalla matalalla mäellä sijaitsevalla tonttimaalla on nykyään Hakunilan kartano pää- ja sivurakennuksineen. Tontilla on sekä kevyt- että raskasrakenteisia rakennuksia. Rakentamattomana on ainoastaan pihamaata, puistoa ja rinteitä. Puiston ja kartanon rakentaminen ovat muuttaneet voimakkaasti kylämäen topografiaa. Puistoalue muodostaa kartanon länsipuolelle loivan rinteen. Rinteen pohjoispäässä on rakennuksen paikaksi sopiva terassi. Tontin kulttuurikerrosten säilyneisyyttä on mahdoton määrittää ilman arkeologisia tutkimuksia.
Kartanon lähiympäristön maankäytössä ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Kartanon itäpuolisen mäen lounaisrinteelle ollaan kuitenkin par aikaan rakentamassa uutta omakotitaloa. Kohteen kaavamerkintä on sm-2. |
| metsakeskus.1000001663 |
92 |
Håkansböle (Hakunila) Björkbacka |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
396157.19900000 |
6683320.54000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001663 |
Håkansböle ilmaantuu lähteisiin Uudenmaan vuoden 1540 maakirjassa (KA 2920, Es 703). Kylässä oli tuolloin neljä taloa. Björkbackan tontti on merkitty vuodelta 1708 peräisin olevalle Samuel Brotheruksen kartalle.
Björkbackan tonttimaan tarkasta sijainnista ei ole täyttä varmuutta, sillä ympäristön topografia on muuttunut voimakkaasti läjitysmäen, ulkoilupolkujen ja hiihtoratojen rakentamisen vuoksi. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että Ratsumestarintie olisi samalla paikalla kuin Vestersundomin Heikbackaan johtanut vanha tie. Tällöin Björkbacka saattaisi sijaita ratsastuskentän kaakkoispuolisen mäen rinteellä olevalla rakentamattomalla terassilla. Koska paikalle on ulkoilupolun teon yhteydessä muotoutunut kumpareita ja tasattuja kohtia, on kulttuurikerrosten säilyneisyys mahdollista selvittää ainoastaan arkeologisin tutkimuksin.
Mahdollisen tonttimaan kohdalla ulkoilutien eteläpuolella on kumpare, jonka laki vaikuttaa tasatulta. Kumpareen etelä- ja itärinteillä on resenttejä kuoppia. Kumpareen laella ei erotu uuneja tai kivijalkoja. Idässä on kuitenkin ison kiven vierellä noin 0,5 metriä halkaisijaltaan olevista kivistä muodostuva noin kolme metriä pitkä kiviaita. Kumpareella kasvaa joitakin vanhoja pihlajia, mäntyjä ja koivuja. |
| metsakeskus.1000001665 |
92 |
Håkansböle (Hakunila) |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
396612.02300000 |
6682973.68300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001665 |
Håkansböle ilmaantuu lähteisiin Uudenmaan vuoden 1540 maakirjassa (KA 2920, Es 703). Kylässä oli tuolloin neljä taloa. Saulo Kepsun mukaan (2005, s. 92) kylän vanhin tonttimaa saattaa näkyä Samuel Broteruksen vuonna 1708 laatimalla kartalla peltokuviona ja pellon nimenä ("Stoor hem åckeren").
Saulo Kepsun kylänpaikaksi arvioima kohta todettiin inventoinnin yhteydessä tonttimaaksi sopimattomaksi. Sen sijaan huomio kiinnittyi lähellä olevaan peltojen ympäröimään kallion nyppylään. Kuusivaltaista sekametsää kasvava kallio jakaantuu ylempään ja alempaan tasanteeseen. Kallion laen muodostama korkeampi tasanne on tonttimaaksi sopimaton, sillä se on joka puolelta jyrkkien seinien ympäröimä. Heinää ja lehtipuita kasvavalla laella on kuitenkin suorakulmainen noin 2 x 3 metriä laaja isojen kivien ympäröimä matala kuoppa.Kallion luoteispäässä on lakea muutaman metrin alempana tasanne, jonka länsipuolella on lähes pystysuora kallion seinämä ja pohjoispuolella hiekkakuoppa. Tasanteella kasvaa muuten kuusikkoa, mutta aivan kallion reunalla on heinikkoa. Tasanteella ei näy merkkejä rakennuksista. Lisäksi kairauksissa ei havaittu kulttuurikerroksia. |
| metsakeskus.1000001666 |
92 |
Håkansböle (Hakunila) Brands |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
396883.90900000 |
6682944.69900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001666 |
Håkansböle ilmaantuu lähteisiin Uudenmaan vuoden 1540 maakirjassa (KA 2920, Es 703). Kylässä oli tuolloin neljä taloa. Brandsin tontti on merkitty vuodelta 1708 peräisin olevalle Samuel Brotheruksen kartalle.
Brandsin tonttimaa on edelleen käytössä. Ympäristön maankäyttö on jonkin verran muuttunut. Osa tontista ja siihen liittyvästä hevoshaasta sijaitsee raivatun voimalinjan alla. Voimalinjan itäpuolella on vanha kevytrakenteinen talo, jonka ympärillä on käytöstä poistuneita autoja ja muuta romua. Kohteen kaavamerkintä on sm-2. |
| metsakeskus.1000001667 |
92 |
Sottungsby (Sotunki) Myrbacka |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
396888.90700000 |
6683816.34800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001667 |
Sottungsby mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1347 (FMU 540). Seuraavat Sotungiin liittyvät tiedot löytyvät Uudenmaan vuoden 1540 maakirjasta (KA 2920, Es 703). Sotungissa oli tuolloin 12 tilaa. Myrbacka on merkitty vuodelta 1708 peräisin olevalle Samuel Brotheruksen kartalle. Nykyinen asuinrakennus on 1880-luvulta ja varastorakennus 1850-luvulta (VKY, s. 255).
Tontti sijaitsee Krapuojan itäpuolella olevalla peltojen ympäröimällä mäellä. Mäen itäseinä on lähes pystysuora. Lännessä pellot jatkuvat mäen päällä kulkevalle hiekkatielle saakka. Myrbackan nykyiset talot ovat hiekkatien itäpuolelle jäävällä terassilla. Suuri osa tontin tämänhetkisistä rakennuksista on kevytrakenteisia. Tonttimaasta on noin ½ rakentamatonta. Rakentamattomat alueet ovat pääasiassa pihamaata ja tontin reunoja. Nykyisten talojen välissä laella olevassa rakentamattomassa tilassa on voinut hyvinkin säilyä vanhoja kulttuurikerroksia. Maan pinnalle ei kuitenkaan näy rakenteita.
Kohteen kaavamerkintä on sm-2. |
| metsakeskus.1000001668 |
92 |
Sottungsby (Sotunki) Nissbacka |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
396341.12400000 |
6684154.20600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001668 |
Sottungsby mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1347 (FMU 540). Seuraavat Sotungiin liittyvät tiedot löytyvät Uudenmaan vuoden 1540 maakirjasta (KA 2920, Es 703). Sotungissa oli tuolloin 12 tilaa. Tontti on merkitty vuodelta 1708 peräisin olevalle Samuel Brotheruksen kartalle. Paikalla oli tuolloin kaksi Nissas-nimistä taloa.
Mäen itärinteen alaosassa olevalla terassilla sijaitseva tonttimaa on pysynyt käytössä nykyaikaan saakka. Paikalla on nykyään taidegalleriana toimiva 1920-luvulla rakennettu viljamakasiini. Pääosa tonttimaasta (n. ¾) on tänä päivänä tyhjillään. Tontilla näkyy useita purettujen rakennusten paikkoja. Tontin pohjoispäässä erottuu iso pohjakaavaltaan L-muotoinen rakennus terassina ja kivijalkana. L-muotoisen rakennuksen pohjoispuolella on vedellä täyttynyt kellari. Tontin etelärinnettä on pengerretty jonkin verran puiston rakentamisen yhteydessä.
Tonttimaan länsipuolella olevalla rinteellä on ainakin kolme rakennuksen pohjaa. Kyseiset rakennukset on merkitty Helsingin pitäjän vuoden 1932 pitäjänkarttaan. Ympäristön maankäyttö on pysynyt osin vanhankaltaisena. Tonttimaa on edelleen pohjoisesta etelään peltojen reunustama. Omakotitaloalue on kuitenkin alkanut lähestyä pohjoisesta tonttia. Lisäksi Sotungintien lounaispuolella on tontin kohdalla Sotungin lukio ja yläkoulu.
Mäellä, kylätontin länsipuolella on palaneen Nissbackan kartanon raunio, joka on suojeltu rakennuskohde. Raunion ympäristö on potentiaalinen muinaisjäännösalue. |
| metsakeskus.1000001669 |
92 |
Sottungsby (Sotunki) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
397155.79700000 |
6684379.12100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001669 |
Sottungsby mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1347 (FMU 540). Seuraavat Sotungiin liittyvät tiedot löytyvät Uudenmaan vuoden 1540 maakirjasta (KA 2920, Es 703). Sotungissa oli tuolloin 12 tilaa. Tontit on merkitty vuodelta 1708 peräisin olevalle Samuel Brotheruksen kartalle. Kyseessä on ilmeisesti Sottungsbyn vanha kyläkeskus (Kepsu 2005, s. 155). Kuppiksen päärakennus on 1850-luvulta. Nygårds on rakennettu 1700-luvulla. (VKY, s. 240–241.)
Krapuojan vastakkaisilla rannoilla sijaitsevilla peltojen ympäröimillä mäillä olevat tontit ovat pysyneet käytössä nykyaikaan saakka. Kuppis ja Smeds sijaitsevat Krapuojan länsipuolella ja Nygårds itäpuolella. Rakentamattomana on lähinnä pihoja ja tonttien laitoja. Pääosa tonteilla olevista rakennuksista on kevytrakenteisia. Tonttimaiden topografiassa on tapahtunut jonkin verran muutoksia omakotitalojen ja Nygårdsiin perustetun ravintolan vuoksi. Ravintolan yhteyteen on rakennettu asfalttipiha, pysäköintialue ja nuotiopaikka.
Kohteen kaavamerkintä on sm-2. |
| metsakeskus.1000001670 |
92 |
Sottungsby (Sotunki) Kullobacka |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
397326.72300000 |
6684961.89100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001670 |
Sottungsby mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1347 (FMU 540). Seuraavat Sotungiin liittyvät tiedot löytyvät Uudenmaan vuoden 1540 maakirjasta (KA 2920, Es 703). Sotungissa oli tuolloin 12 tilaa. Kullobackan ja Langiksen tontit on merkitty vuodelta 1708 peräisin olevalle Samuel Brotheruksen kartalle.
Krapuojan itärannalla olevan mäen etelä- ja itärinteillä sijainnut tonttimaa on edelleen käytössä. Rakentamattomana on ainoastaan pihoja ja tonttien laitoja. Tonteilla on sekä raskas- että kevytrakenteisia rakennuksia.
Kylämäen kaakkoisrinteellä on kalkkiuunin jäännös. Rinteeseen kaivettu uuni on pohjakaavaltaan hevosenkengänmuotoinen. Uunin vallien leveydet ovat noin kaksi metriä. Uunin sisätilan syvyys on noin neljä metriä. Vallien laelta on uunin pohjalle noin 1,5 metrin matka. Uunilla on kivetyt seinät. Uunin etuseinä on kiinni. Maassa on jonkin verran tiiliä ja kalkkikiviä.
Ympäristön maankäyttö on pysynyt vanhankaltaisena lukuun ottamatta omakotitaloja varten tehtyjä terasseja. Tonttimaat ovat edelleen peltojen reunustamia. Kohteen kaavamerkintä on sm-2. |
| metsakeskus.1000001671 |
92 |
Sottungsby (Sotunki) Bisa |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
397240.75100000 |
6685502.66700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001671 |
Sottungsby mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1347 (FMU 540). Seuraavat Sotunkiin liittyvät tiedot löytyvät Uudenmaan vuoden 1540 maakirjasta (KA 2920, Es 703). Sotungissa oli tuolloin 12 tilaa. Bisan tontti on merkitty vuodelta 1708 peräisin olevalle Samuel Brotheruksen kartalle.
Tonttimaa sijaitsee Krapuojan itärannalla olevalla peltojen ympäröimällä matalalla kumpareella. Tontilla on nykyään sekä raskas- että kevytrakenteisia rakennuksia. Rakentamattomana on ainoastaan pihamaata ja tontin laitoja.
Kohteen kaavamerkintä on sm-2. |
| metsakeskus.1000001672 |
91 |
Borg (Mellunkylä) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
395730.97700000 |
6677624.70200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001672 |
Sipoon pitäjän Sundomin neljänneksessä sijaitsevassa Borgin kylässä oli vuonna 1540 kaksi talonpoikaa (Nils Larsson, Mårten Persson), jotka maksoivat yhteensä 1 ½ täysveroa. Kylän vierellä on keskiaikainen Vartiokylän linnavuori (muinaisjäännösrekisteritunnus 91010026). Borgin tilaluku laski 1550-luvulla yhteen, ja kylä oli Helsingin voutikunnan vuoden 1556 tili- ja maakirjassa Mellungsbyn alla.
Samuel Broteruksen Botbyn kylästä vuosien 1690–1711 välillä laatimalle maanmittauskonseptille on merkitty Borgisby. Ensimmäinen tarkka kartta Borgin tiluksista on Mellungsbyn isojakokartta vuodelta 1775.
Borgin kylä on sijainnut matalalla mäellä Helsingin Vartiokylän linnavuoren luoteispuolella. Kylämäen pohjoisosassa on säilynyt asuinkäytössä 1800- ja 1900-lukujen vaihteeseen ajoittuvaa rakennuskantaa. Asuinalueen läpi kulkee edelleen vanha, viimeistään 1700-luvun lopulta periytyvä, kylänraitti. Pääosa vanhasta kylästä on hävinnyt sen länsi- ja eteläpuolelle rakennetun pientaloalueen myötä. Kylätontin itäpuoli on puolestaan tuhoutunut ensimmäisen maailmansodan aikaisissa linnoitustöissä vuosina 1915–1918. Kyläasutuksen vanhimmista vaiheista on voinut säilyä arkeologista aineistoa mäen laella ja pohjoispuolella sijaitsevien vanhojen rakennusten pihapiirissä sekä erillisessä metsäsaarekkeessa kylän lounaisnurkassa, missä on kivijalallisen rakennuksen jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000001673 |
91 |
Botby (Puotila) Klåfvus Rons |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
395099.04800000 |
6676580.48700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001673 |
Sipoon pitäjän Sundomin neljänneksessä sijainneessa Botbyssä (Sötebyssä) oli vuonna 1540 yhdeksän talonpoikaa (Mickel Monson, Olof Jönsson, Matts Larsson, Mickel Tomason, Mickel Morthenson, Mickel Tönsson, Jöns Andersson, Lasse Andersson), jotka maksoivat yhteensä viisi täysveroa . Helsingin voutikunnan vuoden 1556 tili- ja maakirjaan on merkitty Botbyyn kahdeksan talonpoikaa. Botbyn nimi pohjautuu ilmeisesti muinaisruotsin henkilönimeen Bote.
Botbyn kylän vanhin kartta ajoittuu 1600- ja 1700-lukujen vaihteeseen. Samuel Broteruksen laatimasta kartasta on säilynyt vain maanmittauskonsepti. Kylässä oli tuolloin neljä taloa kahdelle tonttimaalle jakaantuneena. Nissas ja Domars sijaitsivat pohjoisessa ja Klofvus ja Rons etelässä. Vuodelta 1751 olevassa Nils Westermarkin kartassa Domars oli siirtynyt Vartiokylänlahden rantaan.
Klofvusin ja Ronsin tilat ovat sijainneet rinnakkain, Vartiokylänlahden länsirannalla sijaitsevalle mäelle. Klofvus on ollut mäen itärinteellä ja Rons mäen vierellä itä-koillisessa. Molemmat tontit ovat viettäneet kohti rantaa, jossa pellot ovat sijainneet. Tonttien pohjoispuolelle Westermarkin vuoden 1751 kartalle merkitty itä-länsisuuntainen tie on edelleen käytössä Puotilantienä.
Klofvusin ja Ronsin tilojen yhdistämisen myötä paikalle rakennettiin 1700- ja 1800 -lukujen taitteessa nykyinen Puotilan kartano. Kartanon päärakennus ja terassoitu pihapiiri ovat tuhonneet suurimman osan muinaisjäännösalueesta. Kartanon ympäristössä sijaitsee myös 1800-luvulla rakennettu sivurakennus, vanhasta viljamakasiinista tehty kappeli sekä itälaidassa uusi pientaloalue. Kartanon ympäristön vuosisatoja jatkunut rakentaminen on todennäköisesti tuhonnut molempien tonttien vanhimpia kerroksia. Klofvusin tilasta on voinut säilyä pieniä alueita kappelin ja kartanon päärakennuksen välissä sekä kappelin itäpuoleisen mäen rinteellä, missä on suuren rakennuksen kiviperustus. Vanhasta Ronssin tilasta on mahdollisesti jäännöksiä kartanon ja pientaloalueen välissä sekä pientaloalueen itäpuolisessa metsikössä. Inventointiajankohtana havaintomahdollisuudet olivat huonot korkean aluskasvillisuuden vuoksi. Paikalla havaittiin kuitenkin mahdollinen uunillisen rakennuksen pohja ja terrasointi.
Nils Westermarkin vuoden 1751 karttaan Ronsin tilan koillispuolella merkitty rakuunatorppa on tuhoutunut täysin pientaloalueen rakentamisen myötä. |
| metsakeskus.1000001675 |
91 |
Noringsböle Nordsjö gård (Vuosaari) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
398097.31800000 |
6676351.72400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001675 |
Noringsbölessä oli vuonna 1540 neljä veronmaksajaa (Lass Torstensson, Mats Olsson, Per i Husö, Simon i Gomböle), jotka maksoivat yhteensä kaksi täysveroa. Kaksi veronmaksajista oli vuonna 1547 ulkokylänmiehiä. Vuosaaren neljä pikkukylää (Norsby, Noringsböle, Norsökär ja Rasböle) koottiin 1550-luvulla verokirjoihin Nordsjö-nimen alle. Noringsböle-nimen määritteenä on nor-sanan ing-johdos noring, salmelainen ja perusosana böle, uudistalo, kylä.
Noringsböle on mahdollisesti sijainnut Samuel Broteruksen vuonna 1698 laatimalle kartalle merkityn Nordsjön kartanon tienoilla. Jonkin matkaa talosta etelään on Gambelby åker. On mahdollista, että kylä on siirtynyt pois alkuperäiseltä paikaltaan jonkin matkaa pohjoisemmaksi
Nordsjön 1600-luvun kartanon paikka on edelleen käytössä. Kartanon rakennukset sijoittuvat kahdelle vierekkäisellä matalalla mäellä. Lännessä oleva kartanon nykyinen päärakennus on peräisin 1800-luvulta. Kartano on todennäköisesti sijainnut 1600-luvun lopulla itäisemmällä mäellä, missä ovat työväen asunnot ja pehtorin rakennus. Nykyään paikalla toimii perhekeskus ja päiväkoti. Mäkien välissä on puistoalue. Rakentamatonta tilaa on puiston ohella pihoilla ja rakennusten väleissä. Itäisemmän mäen pohjoispuolella on pysäköintialue.
Muinaisjäännösalueen pohjoisosaa tutkittiin koekaivauksella 2021.Koeojissa havaittiin selvästi moderneja rakenteita, sekoittuneita kerroksia, peltokerrosta sekä yhdessä koeojassa mahdollisesti säilynyttä kulttuurikerrosta. Havaintojen perusteella suurin osa mäestä on muokkaantunut varsin voimakkaasti myöhemmän maankäytön vaikutuksesta. Kohteen rajausta muutettiin tutkimustulosten perusteella 2023. |
| metsakeskus.1000001677 |
91 |
Norsby Skataby (Vuosaari) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
399004.13600000 |
6675106.90300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001677 |
Norsbyssä oli vuonna 1540 kaksi talonpoikaa (Staffan Mortensson, Bänth Philipsson), jotka maksoivat yhteensä yhden täysveron . Vuosaaren neljä pikkukylää (Norsby, Noringsböle, Norsökär ja Rasböle) koottiin 1550-luvulla verokirjoihin Nordsjö-nimen alle. Nordsjö-nimi perustuu saarennimeen, johon sisältyy ruotsin sanat salmi, nor, ja saari, ö.
Norsby on mahdollisesti sijainnut myöhemmän Skatabyn paikalla. Skataby on merkitty Samuel Broteruksen vuonna 1698 laatimalle kartalle. Kylässä oli tuolloin kaksi tilaa. Tiloista toinen oli autiona, ja se mainitaan ainoastaan karttaselityksessä.
Norsbyn/Skatabyn tonttimaa on edelleen käytössä. Ympäristö on säilyttänyt pääosin vanhan maaseutumaisen ilmeensä. Tonttimaalla on nykyään Helsingin kaupungin omistama Skatan tila. Paikalla on huonokuntoisia vanhoja puurakennuksia. Rakentamatonta tilaa on lähinnä rakennusten väleissä ja pihalla. Vanha tonttimaa on saattanut jatkua luoteessa olevalla nykyään asuinkäytössä olevalle tontille. |
| metsakeskus.1000001678 |
91 |
Villingby (Laajasalo/Villinki) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
395047.55900000 |
6670601.61100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001678 |
Viipurin ja Porvoon läänin vuoden 1544 maakirjaan on merkitty Villingby. Kylässä oli yksi talonpoika Lasse Nilsson. Villingby on mukana myös Viipurin ja Porvoon läänien vuoden 1545 savuluettelossa. Villingby on verokirjoissa yleensä naapurikyliensä alla. Esimerkiksi vuoden 1550 maakirjassa Simon Villing on Brändön alla. Villingby autioitui viimeistään 1600-luvun alussa. Villingby-nimi sisältää mahdollisesti muinaisruotsin sanan vidher, metsä.
Villingbyn keskiaikaista sijaintia ei tunneta. Samuel Broteruksen Villingsbystä vuonna 1697 laatimalla kartalla on reikä kaikista kiinnostavimmalla paikalla eli saaren pohjoisosassa sijainneen Byvikenin kohdalla. Timothy Winterin vuonna 1798 laatimalla Villingin kartalla oli asutusta Kylälahden itäpuolella. Kyseessä saattaa olla uudelleen käyttöön otettu Villingbyn tontti, mitään varmuutta asiasta ei kuitenkaan ole.
Kohdetta ei tarkastettu inventoinnin yhteydessä vuonna 2011. Kylän mahdollinen sijaintipaikka on nykyään tiivistä huvila-aluetta. Kohde on merkitty muinaisjäännösrekisteriin pisteenä. |
| metsakeskus.1000001679 |
91 |
Sandhamn (Santahamina) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
390852.40200000 |
6668957.29400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001679 |
Santahaminan satamapaikka (”Sant havene”) mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1423. Santahaminan satamapaikasta on useita tietoja 1400-luvulta ja 1500-luvun alusta. Sandhamn-nimi sisältää sanat sand, hiekka, ja hamn, satama ja on typistynyt alkuperäisestä asustaan Sandöhamn. Ensimmäinen varma viite pysyvästä asutuksesta Santahaminassa on vuodelta 1509, jolloin 29.huhtikuuta päivätyssä kirjeessä esiintyy perämies ”Erich j Sandhamffn”, jolla kerrotaan olevan vaimo ja lapsi.
Santahaminaa ei löydy Porvoon läänin 1540-luvun maallisten verojen luetteloista. Vuonna 1548 laaditun Porvoon läänin kymmenysluettelon mukaan maksoi Santahaminasta veroa seitsemän talonpoikaa (Anders Olofsson, Michel Larsson, Simon Nilsson, Mats Persson, Anders Persson, Nils Nilsson, Hans Halfvarsson) . Vertaamalla nimiä Porvoon läänin maakirjoihin käy ilmi, että talonpojista kolme ensimmäistä on asunut Santahaminassa ja neljä jälkimmäistä Degeröbyssä. Helsingin kartanon ja voutikunnan tilikirjaan 1555–1556 on merkitty nokkaverojen maksajiksi Santahaminasta Simon Persson ja Hans Larsson. Samalta vuodelta olevaan Helsingin voutikunnan tilikirjaan on merkitty Santahaminassa asuneet perämiehet Erich Persson ja Hans.
Kylä on luultavasti sijainnut Papinlahden pohjukassa. Kyseistä kohtaa on voimakkaasti muokattu ja tasoitettu. Paikalla on sijainnut rakennuksia ja viljelmiä 1800-luvulla. Alkuperäinen topografia on muuttunut myös lahdenpohjukkaan rakennetun varastorakennuksen ja voimakkaasti pengerretyn tien myötä. Papinlahden, Hauteralahden ja Likolammen rannoilla on havaittavissa useiden rakennusten jäännöksiä, jotka ovat on betonin käytöstä ja kivien lohkomisesta päätellen nuoria, 1800-1900-luvuilta. Alueen jatkuva käyttö ja maastonmuokkaus ovat tuhonneet kohdetta, mutta on mahdollista että maan alla on säilynyt kylätonttiin liittyviä rakenteita tai kerroksia.
Kohteeseen liittyy neljä erilliskohdetta. Papinlahden pohjoisrannalla on kiviaidan reunustama entinen pelto ja kiviholvikellari. Papinlahteen johtavan tien reunassa on vanha maakellari. Lahden pohjukassa olevan hiekkakentän itäpuolella sijaitsee lisäksi mahdollinen uunin perusta ja mahdollinen kivijalka. |
| metsakeskus.1000001680 |
91 |
Degerö Yter Degerö Jollas |
10002 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
393587.56800000 |
6671227.96800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001680 |
Degeröbyssä oli vuonna 1540 neljä talonpoikaa (Niels Nielsson, Hans Halvarsson, Mats Persson, Anders Persson), jotka maksoivat yhteensä täysveron. Kylän talonpojat ovat vuoden 1548 Helsingin kirkkopitäjän veroluettelossa Santahaminan alla. Helsingin kartanon ja voutikunnan vuosien 1555–1556 tilikirjaan on merkitty kylään kolme talonpoikaa (Jakob Hendriksson, Anders Persson, Per Ersson). Yter Degerö eli Jollas ilmaantuu lähteisiin vuonna 1586. Kylä on saanut nimensä saarelta, jonka määriteosa ”deger” merkitsee suurta.
Degerön vanhin tarkka kartta on laadittu 1770- ja 1790-luvuilla. Degerön alueella oli 1700-luvun lopulla Turholman kapteenipuustelli, Jollaksen torppa, Johan Degerholmin isännöimä rälssiverotila Uppbyss ja Carl Adam Armeltin hallitsema Degerön säteri (=kartano).
Jollaksessa oli 1700-luvun puolivälissä kaksi torppaa. Jompikumpi niistä saattaa olla 1500-luvun tilan paikka. Pohjoisemman torpan tontti on säilynyt Jollaksen kartanon hyvin hoidetussa puistossa. Rinteellä terassina erottuvalla tontilla on näkyvissä mahdollinen uunin pohja (laajuus n. 2 x 2 metriä).
Eteläisemmän torpan paikka on edelleen käytössä. Vanhan rakennuksen itäpuolisessa umpeenkasvaneessa metsäryteikössä on yksi melko nuoren rakennuksen kivijalka. Paikka vaikuttaa voimakkaasti myllätyltä. Havaintomahdollisuudet olivat inventointiajankohtana tiiviin aluskasvillisuuden ja rankkasateen vuoksi erittäin huonot. |
| metsakeskus.1000001681 |
91 |
Degerö gård (Laajasalo) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
392405.83900000 |
6672390.92200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001681 |
Degeröbyssä oli vuonna 1540 neljä talonpoikaa (Niels Nielsson, Hans Halvarsson, Mats Persson, Anders Persson), jotka maksoivat yhteensä täysveron. Kylän talonpojat ovat vuoden 1548 Helsingin kirkkopitäjän veroluettelossa Santahaminan alla. Helsingin kartanon ja voutikunnan vuosien 1555–1556 tilikirjaan on merkitty kylään kolme talonpoikaa (Jakob Hendriksson, Anders Persson, Per Ersson). Yter Degerö eli Jollas ilmaantuu lähteisiin vuonna 1586. Kylä on saanut nimensä saarelta, jonka määriteosa ”deger” merkitsee suurta.
Degeröllä oli rälssimaata jo keskiajalla. Saaren lounaisosassa sijaitseva Tullholma eli nykyinen Turholma oli Jacob Teitin aikana 1550-luvun puolivälissä Porvoon nimismies Erik Anderssonin ja porvoolaisen rälssimies Per Jonssonin hallussa. Degerön kartano syntyi 1600-luvun puolivälissä, kun meritullitarkastaja Augustin Larsson Svanström muodosti sen kolmesta ostorälssitilasta. Degerön kartano nautti vuodesta 1675 lähtien säterivapautta.
Degerön vanhin tarkka kartta on laadittu 1770- ja 1790-luvuilla. Turholmasta on piirretty lisäksi samanaikaisesti erillinen kartta. Degerön alueella oli 1700-luvun lopulla Turholman kapteenipuustelli, Jollaksen torppa, Johan Degerholmin isännöimä rälssiverotila Uppbyss ja Carl Adam Armeltin hallitsema Degerön säteri (=kartano).
Degerön kartano sijaitsee nykyään samalla paikalla kuin 1700-luvulla. Kartanon lähiympäristö pihoineen on puistomainen. Kartanon pohjoispuolella on hyvin hoidettu lehtimetsikkö. Maastossa erottuu kartanon talous- ja sivurakennusten pohjia.
1700-luvun lopun kartalle kartanon pohjoispuolelle erilleen merkitty tonttimaa on edelleen asuinkäytössä. Kyseisen tontin itäpuolella on kallion suojaisella etelärinteellä tieraitti, jota reunustavat vanhat kevytrakenteiset puutalot. Topografia viittaa siihen, että paikka voisi olla vanha tonttimaa. |
| metsakeskus.1000001682 |
91 |
Degerö Uppbys (Laajasalo) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
392011.92000000 |
6672919.70300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001682 |
Degeröbyssä oli vuonna 1540 neljä talonpoikaa (Niels Nielsson, Hans Halvarsson, Mats Persson, Anders Persson), jotka maksoivat yhteensä täysveron. Kylän talonpojat ovat vuoden 1548 Helsingin kirkkopitäjän veroluettelossa Santahaminan alla. Helsingin kartanon ja voutikunnan vuosien 1555–1556 tilikirjaan on merkitty kylään kolme talonpoikaa (Jakob Hendriksson, Anders Persson, Per Ersson).
Degerön vanhin tarkka kartta on laadittu 1770- ja 1790-luvuilla. Degerön alueella oli 1700-luvun lopulla Turholman kapteenipuustelli, Jollaksen torppa, Johan Degerholmin isännöimä rälssiverotila Uppbyss ja Carl Adam Armeltin hallitsema Degerön säteri (=kartano).
Degerön Uppbysin tonttimaa on suurelta osin tuhoutunut Laajasalon kirkon ja ympäristön kerrostalokorttelien rakentamisen yhteydessä. Kirkon pohjoispuolella sijaitseva osa kylätontista on nykyään puistona. Maastossa erottuu joitakin mahdollisia rakennuksen paikkoja. Havaintomahdollisuudet olivat inventointiajankohtana hyvät. |
| metsakeskus.1000001683 |
91 |
Degerö Turholma (Laajasalo) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
391071.69000000 |
6673117.62400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001683 |
Laajasalossa, Degerön saaren pohjoisosassa, nykyisen Tullisaaren puistoalueen itäosassa on oletettavasti jo keskiajalle periytyvä yksinäistalon paikka. Itäinen niemi on ollut erittäin jyrkkäpiirteinen ja kallioinen, mutta maastoa on muokattu 1800-luvulla puistomaisemmaksi tuomalla sinne uutta kasvualustaa ja istuttamalla jalopuita.
Historiallisissa kartoissa (v. 1749, 1777-95) tilakeskus on merkitty itäisen niemen jyrkästi kohti rantaa viettävään rinteeseen. Ensimmäisen kerran vuonna 1550 mainittu (Tulo holm), Degerön kylän mailla sijainnut Tullisaari on muodostanut oman rekisterikylänsä.Alkujaan Tullisaari on ilmeisesti kuulunut Herttoniemen kylään.
Turholmissa oli rälssitila viimeistään vuonna 1556, mutta tilan säterivapaus peruutettiin vuonna 1683. Tilasta muodostettiin vuonna 1687 Uudenmaan jalkaväkirykmentin kapteenin puustelli, ja se toimi kruunun virkatalona aina Ruotsin vallan loppuun asti. Vanhan tilakeskuksen alueella on vielä 1940-luvulla ollut olemassa kapteenin virkataloksi kutsuttu rakennus, joka perimätiedon mukaan olisi ollut tilan vanha päärakennus ja Suomen ensimmäisiä lasi-ikkunaisia rakennuksia.
Vuosina 1837-1883 Tuurholman tilaa hallitsi kauppaneuvos Henrik Borgström, joka kehitti merkittävästi Helsingin puistokulttuuria. Vaikka Tuurholma oli jo 1800-luvun alussa puistomaisesti hoidettua aluetta, muokattiin siitä vasta Borgströmin aikana englantilaistyylinen maisemapuisto, missä asussa se on kutakuinkin nykyiselläänkin. Samassa yhteydessä vanhan tilakeskuksen eteläpuolelle perustettiin laaja hyötypuutarha, jossa oli myös kasvihuone eli orangeria puutarhan pohjoisreunalla. Kasvihuoneen kivinen maapohja on ollut nurmen alla näkyvissä vielä 1990-luvulla. (Karisto 1998: 21-25; Kivi et al. 1995: 17, 34.)
Tullisaaren puisto siirtyi 1900-luvun alussa kaupungin omistukseen ja avattiin kansanpuistona; itäinen niemi oli varsinaisena retkeily- ja leirintäalueena 1960- ja 1970-luvuilla. Kansanpuiston rakennukset purettiin jääkellaria lukuun ottamatta 1970-luvulla, vanhan tilakeskuksen rakennukset oli hävitetty jo 60-luvulla. Tämän jälkeen rinteeseen on vuosien varrella ajettu täytemaata, puutarhajätettä ja merestä kerättyä roskaa. Nykyisin paikalla oleva vilja-aitta on siirretty muualta. (Kivi et al. 1995: 23-25, 35.) Säilyneitä kivijalkoja on 2000-luvulla hyödynnetty rakennettaessa rinteeseen näköalaterasseja.
Vuonna 1998 tehtiin tutkimuksia kartanopuiston 1800-ja 1900-luvuille ajoittuvien kadonneiden puistokäytävien, istutusalojen ja muiden rakenteiden löytämiseksi. Tutkimuksissa tehtiin koeojia, käytettiin maatutkaa ja otettiin näytteitä makrofossiilitutkimuksia varten. Löytöjä KM 98037. Keväällä 2025 tehtiin koekaivaus Adelenpolku 1 kiinteistön eteläosassa 91-49-58-2. Tutkimuksessa ei tehty 1800-lukua vanhempia löytöjä. Kohteen rajausta muutettiin tutkimuksen perusteella 05/2024.
Aino Acténin huvilan lounaispuolella on veden täyttämä vanha kaivoslouhos. |
| metsakeskus.1000001684 |
91 |
Hertonäs gård (Herttoniemi) |
10002 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
391481.79700000 |
6673867.35500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001684 |
Porvoossa tutkintakäräjillä 27.2.1405 lautamiehenä istunut Laurens Hertoghe on mahdollisesti kotoisin Herttoniemestä. On oletettu, että Hertonäs olisi saanut nimensä lisänimestä Hertoghe, herttua. Kylän nimi esiintyy historiallisissa lähteissä varmuudella ensimmäisen kerran vuonna 1509.
Herttoniemi oli rälssin hallussa 1500-luvulla, ja sitä ei mainita Porvoon läänin maallisten verojen luetteloissa 1540-luvulla. Porvoon läänin vuoden 1548 kymmenysluetteloon on kirjattu kylään neljä talonpoikaa: Mortt Lydigsson, Mats Jonsson, Eric Philpusson ja Anders Jonsson. Jaakko Teitin mukaan Herttoniemen kylässä oli yhteensä viisi veromarkkaa maata.
Ensimmäinen Herttoniemen aluetta tarkasti kuvaava kartta on laadittu 1730–ja 1750-luvuilla. Herttoniemen alueella oli tuolloin neljä tonttimaata: August Ehrensvärdin hallinnoima kartano, kaksi lampuotitaloa, kolme torppaa ja käytöstä jäänyt Båtsvikin vanha tonttimaa. Båtsvik laskettiin uuden ajan alussa omaksi kyläkseen.
Herttoniemen vanha kartano on sijainnut Tiiliruukinlahden luoteisrannalla, noin 300 metriä 1810-luvulla käyttöönotetusta kartanon nykyisestä päärakennuksesta etelään. Paikalla on tänä päivänä kaksi koulurakennusta ja omakotitalo. Koulun ja omakotitalon pohjois- ja koillispuolella sijaitsevalla niityllä ja uuden kartanon metsäisillä puistoalueilla on voinut säilyä jälkiä kartanon vanhimmista vaiheista.
Nils Westermarkin vuonna 1752 laatimalle kartalle on merkitty rakennuksia myös kartanon ohi kulkevan tien länsipuolelle. Nykyisen Linnanrakentajantien vierellä lännessä erottuu tänä päivänä rakennuksen perustuksiin viittaavaa maanmuokkausta ja terassointia. Inventoinnin aikana korkea aluskasvillisuus haittasi havaintojen tekemistä.
Nykyisen Herttoniemen kartanon päärakennuksen kohdalla 300 metriä pohjoiseen tehtiin vuosina 2006-2007 arkeologisia kaivauksia 1800-luvun alkuun toimineen fajanssitehtaan kohdalla. |
| metsakeskus.1000001686 |
91 |
Brändö (Kulosaari) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
390272.17700000 |
6674770.28600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001686 |
Brändö mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1515. Kylän nimi viittaa siihen, että saari on palanut. Brändössä oli vuonna 1540 yksi talonpoika (Erich Philpusson), joka maksoi kokonaisen täysveron. Sama talonpoika asui Brändössä vielä vuonna 1556.
Brandön vanhin kartta on vuodelta 1692. Kylän alueella oli tuolloin Brändön kartano. Kartano siirrettiin 1700-luvun puoliväliin mennessä jonkin matkaa etelämmäksi ja vanha tontti jäi tyhjilleen.
Brändön kartanon 1600-luvun lopun tonttimaa sijaitsee kallion etelärinteellä olevalla suojaisella terassilla. Suuri osa vanhasta tontista on nykyään Hertoniemen siirtolapuutarha-alueella, ja on luultavasti tuhoutunut uudemman maankäytön seurauksena. Tontin pohjoisreuna on rakentamatonta nurmikkoaluetta, jonka halki kulkee ulkoilupolku. Paikalla ei ole näkyvissä vanhoja rakenteita, mutta on mahdollista, että niitä on säilynyt maan alla
Myös Brandön kartanon nykyinen paikka sopisi vanhaksi tonttimaaksi. On mahdollista, että kartano on siirtynyt 1700-luvulla vanhalle tontille. |
| metsakeskus.1000001688 |
91 |
Brakvik (Länsi-Herttoniemi) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
390597.77200000 |
6676463.93800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001688 |
Brakvik mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1526. Brakvik on saanut nimensä viereiseltä merenlahdelta, jonka määriteosa tarkoittaa rantaan ajautunutta kaislaa tai muuta vesikasvia. Brakvik liitettiin vuonna 1555 Viikin latokartanoon. Jaakko Teitin vuosina 1555–1556 laatiman luettelon mukaan mukaan sipoolaisella Hans Erichssonilla oli rälssimaata ”halfparten i Brackuick” . Helsingin voutikunnan vuoden 1556 tili- ja maakirjassa mainitaan sopimusveroa maksava ”Erich i Brackuick” .
Brakvikin sijaintialue näkyy Lars Forsselin vuonna 1687 laatimalla kartalla. Itse Brakvikin tonttia ei kuitenkaan ole merkitty kartalle. Keskiaikainen Brakvik on saattanut sijaita samalla paikalla kuin 1700-luvun lopulla alueella ollut Brakvikin torppa. Asiasta ei kuitenkaan voi olla varma ilman arkeologisia tutkimuksia.
Ryönänlahden Mölylän alueella on kaksi autiotonttia. Keskiaikainen Brakvikin tila on mahdollisesti sijainnut niistä jommallakummalla. Pohjoisempi tonttimaa sijaitsee ulkoiluteiden risteyksessä kallion juurella ja se jatkuu metsänreunaa pitkin itään. Tontti on ollut käytössä vielä 1940-luvulla, ja näkyvät rakenteet liittyvät kohteen viimeiseen käyttövaiheeseen. Metsikössä on useita rakennusten kivijalkoja ja yksi kellari. Lännessä olevalla niittyalueella erottuu yksi rakennuksen pohja ja pellon vierellä oleva ramppi.
Eteläisempi autiotontti on 1700-luvun lopun torpan paikka. Paikka on nykyään umpeenkasvanutta metsäryteikköä, jossa erottuu tiheä aluskasvillisuuden alta kahden rakennuksen paikat. Herttoniemen viljelypalstojen länsipuolisessa metsikössä oleva rakennuksen pohja on melko nuori. Kallion etelärinteellä terassilla sijaitseva rakennus vaikuttaa sen sijaan tiilien perusteella vanhemmalta. Tontille johtaa pohjoisesta vanha tienpohja. Havainto-olosuhteet olivat inventointiajankohtana ryteikköisen maaston ja tiiviin aluskasvillisuuden vuoksi huonot. |
| metsakeskus.1000001690 |
91 |
Östervikby (Viikki) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
389839.27500000 |
6678316.95100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001690 |
Viikki mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran mahdollisesti jo vuonna 1417. Östervikby ilmestyy lähteisiin vuonna 1513. Östervikbyssä oli vuonna 1543 12 talonpoikaa (Mats Olsson, Henrik Pärsson, Pär Andersson, Olof Mårthensson, Mats Mickelson, Knut Larsson, Clemet Pärsson, Nils Pärsson, Henrik Henriksson, Lasse Pärsson, Mats Olsson, Mickel Philpusson), jotka maksoivat yhteensä viisi täysveroa. Porvoon läänin vuoden 1547 maakirjan mukaan näistä talonpojista kuusi oli ns. ulkokylänmiehiä (50 % veronmaksajista/ 40 % kylän täysveroista). Kylän tyhjeneminen oli siis mahdollisesti alkanut jo ennen kuin se joutui Viikin latokartanon alle vuonna 1550 ja katosi ajan kuluessa lopullisesti. Vielä vuonna 1593 mainitaan kuitenkin neljä Viikin latokartanon alla olevaa Östervikin savua.
Östervikbyn mahdollinen sijaintialue on kuvattu Lars Forsselin vuonna 1687 laatimalle Viikin latokartanon kartalle. Kartalle on merkitty Latokartano ja useita torppia. Seuraava kartta Viikistä on vuodelta 1781. Östervikbyn keskiaikaista paikkaa ei tunneta. Forsselin kartan peltojen perusteella on mahdollista tehdä varovaisia päätelmiä vanhojen tonttimaiden sijainneista. Viikin Latokartanon tienoo nykyisen Viikinkaaren länsipäässä sopisi jokseenkin hyvin Östervikbyn paikaksi. Latokartano ja sen pohjoispuolinen torppa olivat vuonna 1687 selvästi peltojen keskellä. Latokartanon viereinen mäki oli vielä vuonna 1846 Bybacken.
Viikin Latokartanon paikalla on nykyään Viikin kartano rakennuksineen. Kartanon päärakennus on peräisin 1830-luvulta. Kartanon eteläpuolella on puisto. Vaikka kartano on nykyään tiiviisti rakennetun Viikin tiedepuiston keskellä, se on säilyttänyt vanhan ilmeensä ja on mahdollista, että puistossa, talojen väleissä ja pihoilla on maan alla jäljellä vanhoja rakenteita ja kulttuurikerroksia. |
| metsakeskus.1000001691 |
91 |
Forsby (Vanhakaupunki, Koskela) |
10002 |
12001 |
13007 |
11010 |
27004 |
387946.45700000 |
6677170.05600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001691 |
Forsby mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1417. Kylännimi perustuu vierellä sijainneeseen Vantaanjoen koskeen . Kylässä oli vuonna 1540 viisi talonpoikaa (Simon Matsson, Anders Olsson, Pär Jönsson, Clemet Matsson, Mikel Persson), jotka maksoivat yhteensä 1 ½ täysveroa. Kylän maille perustettiin Helsingin kaupunki vuonna 1550. Kaupunki sai mahdollisesti vuonna 1553 kaksi tilaa Forsbystä (yhden täysveron) Helsingin kartanon ja voutikunnan vuosien 1555–1556 tilikirjaan on merkitty nokkaverojen maksajiksi Forsbystä Michill Persson, Clemett Mattsson ja Simon Mattsson. Nämä kolme tilaa muodostivat pohjan niille neljälle tilalle, jotka joutuivat Helsingin kaupungin alle vuonna 1569. Forsbyn tilat esiintyvät maakirjoissa 1500-luvun lopulla ja 1600-luvulla.
Forsbyn kylänpaikkaa ei ole merkitty vanhoille kartoille. Kylä tai osa siitä on sijainnut Helsingin Vanhankaupungin alueella. Vantaanjoen länsirannalla oli 1700-luvulla Forsbyn tila.
Forsbyn kylän rakenteita löydettiin Vanhankaupungin niityltä Helsingin kaupunginmuseon arkeologisissa kaivauksissa vuosina 1989–93. Alueen topografian perusteella näyttää mahdollista, että Forsbyn osia olisi sijainnut myös Kustaa Vaasan puiston kirkon ja kirkkotarhan itäpuolisella terassilla, suojassa Kellomäen juurella. Paikka on tyypillinen vanhalle tonttimaalle. |
| metsakeskus.1000001691 |
91 |
Forsby (Vanhakaupunki, Koskela) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27005 |
387946.45700000 |
6677170.05600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001691 |
Forsby mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1417. Kylännimi perustuu vierellä sijainneeseen Vantaanjoen koskeen . Kylässä oli vuonna 1540 viisi talonpoikaa (Simon Matsson, Anders Olsson, Pär Jönsson, Clemet Matsson, Mikel Persson), jotka maksoivat yhteensä 1 ½ täysveroa. Kylän maille perustettiin Helsingin kaupunki vuonna 1550. Kaupunki sai mahdollisesti vuonna 1553 kaksi tilaa Forsbystä (yhden täysveron) Helsingin kartanon ja voutikunnan vuosien 1555–1556 tilikirjaan on merkitty nokkaverojen maksajiksi Forsbystä Michill Persson, Clemett Mattsson ja Simon Mattsson. Nämä kolme tilaa muodostivat pohjan niille neljälle tilalle, jotka joutuivat Helsingin kaupungin alle vuonna 1569. Forsbyn tilat esiintyvät maakirjoissa 1500-luvun lopulla ja 1600-luvulla.
Forsbyn kylänpaikkaa ei ole merkitty vanhoille kartoille. Kylä tai osa siitä on sijainnut Helsingin Vanhankaupungin alueella. Vantaanjoen länsirannalla oli 1700-luvulla Forsbyn tila.
Forsbyn kylän rakenteita löydettiin Vanhankaupungin niityltä Helsingin kaupunginmuseon arkeologisissa kaivauksissa vuosina 1989–93. Alueen topografian perusteella näyttää mahdollista, että Forsbyn osia olisi sijainnut myös Kustaa Vaasan puiston kirkon ja kirkkotarhan itäpuolisella terassilla, suojassa Kellomäen juurella. Paikka on tyypillinen vanhalle tonttimaalle. |
| metsakeskus.1000001693 |
91 |
Gumtäkt gård Kumpulan kartano |
10002 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
386690.18900000 |
6675764.97000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001693 |
Gumtäkt mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1470. Kylännimen perusosana on muinaisruotsin sana täkt, raivio ja määriteosana Gudmund nimen asu Gumme. Osa kylästä päätyi rälssin käsiin jo keskiajalla. Ritari Laurens Axelsson antoi 14.8.1481 Oluf Lydichssonille rälssikirjeen Gumtäktin tiloihin. Sten Sture luovutti 27.9.1498 Oluf Lydichssonin leskelle kirjeen, jossa tilojen rälssioikeus vahvistettiin. Keskiaikainen säteri päätyi 1600-luvun lopulla Helsingin kaupungin pormestarin pojalle tullitarkastaja Augustin Larssonille, joka aateloitiin Svansström-nimellä
Gumtäktin kartanon tontti on edelleen käytössä. Kartanon nykyinen päärakennus on vuodelta 1841. Kartano on luultavasti sijainnut 1700-luvun puolivälissä lännessä nykyään olevan hyvin hoidetun puiston alueella. Tonttialueen itäosassa on kartanon päärakennus sivu- ja talousrakennuksineen. Rakentamatonta tila on rakennusten väleissä, laidoilla, pihoilla ja puistossa. |
| metsakeskus.1000001695 |
91 |
Drumsöby (Lauttasaari) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
382290.67800000 |
6671043.58200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001695 |
Drumsöbyssä oli vuonna 1540 neljä talonpoikaa (Lasse Larsson, Jöns Olsson, Lasse Olsson, Ol. Andersson), jotka maksoivat yhteensä ½ täysveroa. Kylännimi pohjautuu muinaisruotsalaiseen miehennimeen Drumber, paksu, kömpelö. Kylän tilaluku laski 1550-luvun lopulle tultaessa kolmeen. 1600-luvun lopulla kylässä oli jäljellä vain kantatalot Heikas ja Bertas.
Drumsön ensimmäinen tarkka kyläkartta on vuodelta 1779. Kylässä oli tuolloin kantatilat Heikas ja Bertas.
Drumsöby on tuhoutunut lähes täysin 1900-luvun puolessavälissä alkaneen Lauttasaaren kerrostalorakentaminen yhteydessä. Vanhasta 1800- ja 1900-luvuille ajoittuvasta kylämiljööstä ja rakennuskannasta ovat jäljellä vain vuonna 1837 rakennettu Lauttasaaren kartano ja sen vieressä sijaitseva yksittäinen maatalon pihapiiri. Kartano ja sen läheiset rakennukset sijaitsevat pienen mäen päällä paikalla, jossa on nähtävissä kyläasutusta 1700-luvun lopun kuninkaallisessa merikartastossa. Kylän vanhempia kerroksia on voinut säilyä kartanon ympäristön viheralueilla. |
| metsakeskus.1000001697 |
91 |
Munknäs (Munkkiniemi) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
382553.73400000 |
6674900.19100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001697 |
Munknäsbyssä oli vuonna 1540 viisi talonpoikaa (Olof Larsson, Erik Olsson, Per Jönsson, Henrik Jopsson, Henrik Andersson), jotka maksoivat yhteensä kolme täysveroa. Kylän tilaluku pysyi samana 1550-luvulle. Munkkiniemen kartano muodostui kun kylän tilat lahjoitettiin vuonna 1616 Suomen alitallimestari Gerdt Skyttelle. Munknäsby on saanut nimensä mieheltä joka on ollut joko munkki tai jonka lisänimi on ollut Munk.
Munkkiniemen vanhin kartta on vuodelta 1682. Kartalle on merkitty Munkkiniemen kartano. Kartanonpaikka löytyy myös Samuel Broteruksen Munkkiniemestä vuonna 1701 laatimalta kartalta. Talonpoikaiskylä tyhjentyi kartanon perustamisen myötä, ja sen tarkkaa paikkaa ei tunneta. On kuitenkin mahdollista, että se olisi sijainnut kartanon tienoilla. Vuodelta 1838 peräisin olevalle kartalle on merkitty kartanon luoteispuolelle Tomtbacke.
Munkkiniemen kartanon etelä- ja lounaispuolella on hyvin hoidettu Kartanon puisto. Kylän rakenteet ovat todennäköisesti vaurioituneet kartanon ja puiston rakentamisen yhteydessä 1800-luvulla. Maan alla saattaa kuitenkin olla edelleen olla paikoin vanhoja rakenteita ja kulttuurikerroksia.
Munkkiniemen kartanon päärakennuksen takana Tammitien luoteispuolella on kerrostalojen välissä rakentamaton puistomainen Tomtbacka. Aluetta on muokattu voimakkaasti. Paikalla saattaa kuitenkin jäännöksiä vanhasta Munkkiniemen kylästä. |
| metsakeskus.1000001698 |
91 |
Lillhoplaxby (Vähä-Huopalahti ) Korpas |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
382949.42100000 |
6676177.27100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001698 |
Hoplax (Huopalahti) mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1417. Kylän nimi perustuu ilmeisesti viereisen merenlahden nimeen Haapalaksi. Kylä oli viimeistään myöhäiskeskiajalla jakaantunut Stor- ja Lillhoplaxbyhyn. Lillhoplax ilmestyy lähteisiin vuonna 1529.
Storhoplaxby on sijainnut Espoon Leppävaarassa Albergan kartanon tienoilla. Sisarkylä Lillhoplaxby on nykyään Helsingin kaupungin alueella. Lillhoplaxbyssä oli vuonna 1540 11 talonpoikaa (Olof Pärsson, Per Olsson, Jöns Olofsson, Philpus Staffanson, Olof Eriksson, Simon Jönsson, Tomas Philpusson, Mikel Jopsson, Lasse Jopsson, Knut Larsson), jotka maksoivat yhteensä kuusi täysveroa. Näistä veronmaksajista Knut Larsson oli vuonna 1550 ulkokylänmies. Vuonna 1547 ulkokylänmiehenä kylässä oli Lasse Larsson Drumsöbystä. Lillhoplaxbyn tilaluku pysyi samana 1550-luvun lopulle. Ulkokylänmiesten määrä nousi kuitenkin vuoteen 1556 mennessä neljään. Kolme ulkokylänmiehistä asui Drumsöbyssä.
Lillhoplaxin likimääräinen sijainti on merkitty Samuel Broteruksen Munkkiniemestä vuonna 1701 laatimalle kartalle. Tarkka kyläkartta Lillhoplaxista on vuodelta 1765. Kylässä oli tuolloin omilla tonteillaan neljä taloa (Korpas/Hinric Mattsson ja Eric Johansson, Backas/Sigfrid Sigfridsson, Greis/Johan Sigfridsson, Böhls/Anders Johansson). Lisäksi kylässä oli kruunun hallinnassa ollut ulkokylänmaa, jolla oli osuus tankopelloista.
Korpasin tonttimaa on edelleen käytössä ja se on suurelta osin tuhoutunut uudemman maankäytön seurauksena. Tonttimaa rajautuu idästä kerrostaloalueeseen ja etelästä ja lännestä Korppaan puistoon. Tontin parhaalla paikalla on nykyään Steiner päiväkoti Aurinkoinen. Tonttia reunustaa lounaasta ja etelästä lehtipuumetsikkö. Metsikössä ja päiväkodin pihamaalla on saattanut säilyä maan alla vanhoja rakenteita ja kulttuurikerroksia. |
| metsakeskus.1000001700 |
91 |
Taliby (Tali) Martas ja Reimars |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
381392.22900000 |
6677018.39300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001700 |
Taliby ilmaantuu historiallisiin lähteisiin vuonna 1524. Talibyssä oli vuonna 1540 neljä talonpoikaa (Henrik Olsson, Pär Bärtilsson, Erik Hensson, Jop Nilsson), jotka maksoivat yhteensä kaksi täysveroa. Myös Helsingin voutikunnan vuoden 1556 tili- ja maakirjassa Talin tilaluku on neljä. Kylän tilaluku laski 1600-luvulla kolmeen . Tali-nimi saattaa perustua ruotsinkielen laaksoa tarkoittavaan sanaan dal tai suomenkieliseen paikannimen Talvijoki.
Talin talot ovat merkitty likimääräisesti Samuel Broteruksen Munkkiniemestä vuonna 1701 laatimalle kartalle. Talin vanhin tarkka kyläkartta on vuodelta 1786. Kylässä oli tuolloin kolme tilaa kahdelle erilliselle tonttimaalle jakaantuneena. Yhdellä tonttimaalla olivat Martas (Kapteeni Nyberg ja Hen. Matheisson) ja Reimars (Hindric ja Michell Andersson) ja toisella seisoi yksinään Lassas (Hinric Matsson).
Talibyn Martasin ja Reimarsin tonttimaa on sijainnut Helsingin golf-klubin nykyään omistaman Talin kartanon luona ja sen pohjoispuolella, missä on nykyään pysäköintialue, viheralue ja golf-kenttä. Uudempi maankäyttö on todennäköisesti tuhonnut suuria osia kylän vanhemmista rakenteista. Kylästä saattaa kuitenkin edelleen paikoin (etenkin kartanon tienoilla ja viheralueilla) olla jäljellä fragmentteja. Voitaneen pitää myös mahdollisena, että kylän tontteja olisi sijainnut nykyisen kartanon eteläpuolisella mäellä. |
| metsakeskus.1000001701 |
91 |
Heikby (Munkkiniemi) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
381585.09300000 |
6676744.11800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001701 |
Heikbyssä oli vuonna 1540 kolme talonpoikaa (Erik Jönsson (Jönsson Eriksson?), Lasse Jönsson, Per Knutsson), jotka maksoivat yhteensä kolme täysveroa. Kylänimi sisältää miehennimen Heike tai Heikki. Kylässä oli vuonna 1556 jäljellä vain yksi tila. Loput tilat olivat päätyneet kuuden ulkokylänmiehen haltuun. Kylä autioitui lopullisesti 1600-luvulla.
Vanhin Heikbyn aluetta kuvaava kartta on vuodelta 1682. Kylästä oli tuolloin muistona vain Munkkiniemen kartanolle päätyneet pellot. Samuel Broteruksen vuonna 1701 laatimalle kartalle on merkitty Heikbyn niitty. Kylän tarkkaa sijaintia on mahdoton päätellä arkistolähteiden perusteella. Topografian perusteella Heikby on saattanut sijaita nykyisen Talin golf-kentän keskellä olevalla matalalla mäellä. Toisaalta on myös mahdollista, että se olisi sijainnut Talin kartanon eteläpuolisella mäellä.
Talin kartanon kaakkoispuolella on golf-kentän väylien välissä pieni sekametsän peittämä mäki. Mäen suojaisella etelärinteellä on tontiksi sopiva terassi. Paikalle havaittiin yhden ilmeisesti melko nuoren rakennuksen kivijalka. Muita rakenteita ei löydetty. Havaintomahdollisuudet olivat kuitenkin tiheän aluskasvillisuuden vuoksi erittäin huonot. Lisäksi paikalla on luultavasti tuotu täytemaata golf-kentän rakentamisen yhteydessä. |
| metsakeskus.1000001702 |
91 |
Taliby (Pajamäki) Lassas |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
381308.56800000 |
6677331.05600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001702 |
Taliby ilmaantuu historiallisiin lähteisiin vuonna 1524. Talibyssä oli vuonna 1540 neljä talonpoikaa (Henrik Olsson, Pär Bärtilsson, Erik Hensson, Jop Nilsson), jotka maksoivat yhteensä kaksi täysveroa. Myös Helsingin voutikunnan vuoden 1556 tili- ja maakirjassa Talin tilaluku on neljä . Kylän tilaluku laski 1600-luvulla kolmeen. Tali-nimi saattaa perustua ruotsinkielen laaksoa tarkoittavaan sanaan dal tai suomenkieliseen paikannimen Talvijoki.
Talin talot ovat merkitty likimääräisesti Samuel Broteruksen Munkkiniemestä vuonna 1701 laatimalle kartalle. Talin vanhin tarkka kyläkartta on vuodelta 1786. Kylässä oli tuolloin kolme tilaa kahdelle erilliselle tonttimaalle jakaantuneena. Yhdellä tonttimaalla olivat Martas (Kapteeni Nyberg ja Hen. Matheisson) ja Reimars (Hindric ja Michell Andersson) ja toisella seisoi yksinään Lassas (Hinric Matsson).
Talibyn Lassasin tonttimaa on autioitunut 1900-luvulla. Tonttimaa sijaitsee Talin golf-kentän ja siirtolapuutarhan välisellä niittyalueella. Inventointiajankohtana tiheä ruohikko heikensi havaintomahdollisuuksia. Paikalla erottui kuitenkin kaksi mahdollista rakennuksen pohjaa. Tonttimaa on saattanut jatkua pohjoisessa olevaan ryteikkömäiseen metsikköön saakka. Metsässä on oja, joka saattaa olla ensimmäisen maailmansodan aikaisen (vuoden 1918?) juoksuhaudan jäännös. |
| metsakeskus.1000001703 |
91 |
Konalby (Konala) Rosas |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
380936.35600000 |
6679501.69900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001703 |
Konalby mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1509. Kylännimen pohjalla saattaa olla ruotsinkielinen henkilönimi Kona tai suomenkielinen henkilönimi Konho. Konalbyssä oli vuonna 1540 kuusi veronmaksajaa (Simon Jönsson, Nils Jönsson, Erik Olsson, Pelle Pärsson, Erik Olsson, Anders Olsson), jotka maksoivat yhteensä 1 1/2 täysveroa. Yksi näistä veronmaksajista (Pelle Pärsson, Östersundom?) oli vuonna 1547 ulkokylänmies . Lisäksi vuosien 1540 ja 1543 maakirjoissa kylän kohdalla kaksi kertaa mainittu Erik Olsson on Viipurin ja Porvoon läänien vuoden 1545 savuluettelon perusteella luultavasti yksi ja sama henkilö. Näin ollen hänellä on mahdollisesti ollut vuosina 1540 ja 1543 ulkokylänmaata omassa kylässään. Konalbyn veronmaksajat vähenivät kahdella vuoteen 1556 mennessä.
Konalbyn vanhin kartta on vuodelta 1691. Kartalle on merkitty kolmen talon likimääräiset sijainnit. Konalan ensimmäinen tarkka kyläkartta on vasta vuodelta 1900 . Kylän kantatalot Bertas, Rosas, Brusius ja Skytte ovat saaneet nimensä 1600-luvull.
Pohjoisessa muusta kylästä erillään sijaitsevan Konalbyn Rosasin tonttimaa on edelleen käytössä. Tonttimaa on nykyään kerrostaloalueen ympäröimä. Tontilla on maatalousrakennuksia ja vanha omakotitalo. Tyhjää rakentamatonta tilaa on pihalla ja rakennusten väleissä. |
| metsakeskus.1000001705 |
91 |
Kårböle/Rökisby/Gammelby (Kaarela) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
382710.90400000 |
6681014.76000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001705 |
Rökisbyssä oli vuonna 1540 kolme talonpoikaa, jotka maksoivat yhteensä kaksi täysveroa. Rökisby liitettiin 1550-luvulla Kårböleen. Kylänimen pohjalla on luultavasti suomenkielinen paikannimi Röykkä tai Röhkälä.
Kårbölen vanhimmat kartat ovat vuosilta 1695 ja 1699 . Kylässä oli tuolloin kolme tonttimaata: Gambelby, Husbacka ja puustelli. Rökisby on luultavasti sijainnut joko puustellin tienoilla tai Gambelbyn luona.
Gammelbyn tontti sijaitsee keskellä nykyistä Etelä-Kaarelaa, 1 kilometri Kannelmäen asemalta pohjois-koilliseen, Runonlaulajantien varrella. Paikalla on sijainnut keskiajalla neljä tai kuusi taloa, joista vain kaksi – Gamlas ja Tolfmans – olivat jäljellä vuonna 1695, jolloin kylä kartoitettiin ensimmäisen kerran.
Kylän pellot ja tonttimaa ovat jääneet modernin kaupunkirakentamisen alle ja lomaan. Itse tontti on keskellä pientaloaluetta; osa tonttimaasta on jäänyt uusien pientalojen alle, mutta osa on säilynyt talojen välissä. Parhaiten säilynyt kohta on Runonlaulajantie 47—49:n alueella (p ~6683900, i ~3382900). Tällä tontilla on ollut omakotitalo, joka on palanut jo vuosia sitten, joten tontti on nykyisin tyhjillään joutomaana.
Paikalla erottuu yhä omakotitaloon liittyviä perustuksia sekä puutarhakasvillisuutta. Tontti on etelään viettävää loivaa rinnettä, jossa erottuu muutamia pieniä kalliopaljastumia. Kohteen luoteis- ja pohjoispuolella on suojaava kallio. Karttapaikannuksen, topografian ja kohteen nykytilan perusteella on todennäköistä,
että paikalla on keskiaikaiseen Kårbölen kylään liittyviä rakenteita ja kulttuurikerroksia. Paikalle on suunniteltu uudisrakentamista.
Alueella suoritettiin koekuopitusta elokuussa 2007, jolloin ei löytynyt 1700—1800-lukua vanhempia säilyneitä kulttuurikerroksia tai rakenteita. Kohteesta ei ole myöskään löytöjä.
Vuoden 2011 inventointi
Runonlaulajantien pohjoispuolella sijaitseva tontin osa on tuhoutunut omakotitaloalueen rakentamisen yhteydessä. Runonlaulajantien eteläpuolisella rinteellä on ulkoilupolun ympärillä lehtipuumetsää ja niittymäisiä kaistaleita. Alueella on merkkejä uudemmasta, paikoin voimakkaasta, maankäytössä. Maan alla saattaa kuitenkin olla paikoin jäljellä vanhaan kylään liittyviä rakenteita ja kerrostumia. |
| metsakeskus.1000001706 |
92 |
Kårböle (Kaarela) Nyby Husbacka |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
381876.95200000 |
6681797.08300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001706 |
Kårböle mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1417 (FMU 1492). Vuoden 1543 maakirjan (KA 2936, Es 704) mukaan Kaarelassa asui kahdeksan talonpoikaa. Husbacka on merkitty Samuel Brotheruksen vuosina 1695 ja 1711 laatimille kartoille.
Kallion etelärinteellä sijaitsevalla vanhalla tontilla on nykyään omakotitalo piharakennuksineen. Rakennustöiden yhteydessä tehdyt pengerrykset ovat muuttaneet jonkin verran paikan topografiaa. Lisäksi rakentamattomana on vain pihamaata ja tontin laitoja. Toisaalta suuri osa nykyisistä rakennuksista on kevytrakenteisia.
Ympäristön maankäyttö on pysynyt joitakin etelään rakennettuja uusia omakotitaloja lukuun ottamatta vanhankaltaisena. Kallio on lännestä, idästä ja pohjoisesta peltojen reunustama.
Vuoden 2012 tutkimuksissa mielenkiintoisimmaksi alueeksi osoittautui Abramsin ja Husbackan vanhojen tonttien välissä sijaitseva alue. Sieltä löytyi useita hiiltyneitä läikkiä, joista yksi osoittautui mahdolliseksi uuninpohjaksi tai tulisijaksi. Kohteen kaavamerkintä on sm-2. |
| metsakeskus.1000001708 |
91 |
Åggelby (Oulunkylä) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
387655.29300000 |
6679602.43200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001708 |
Åggelby mainintaan mahdollisesti historiallisissa lähteissä vuonna 1515. Åggelbyn nimen alkuperää ei ole kyetty määrittämään, taustalla voi olla joko suomen- tai ruotsinkielinen sana. Kylässä oli vuonna 1540 16 veronmaksajaa (Michel Philpusson, Henrich Jönsson, Staffan Sigfredsson, Erik Jönsson, Knut Larson, Jöns Nilsson, Simon Matsson, Jacob Bäntsson, Michel Pärsson, Ol. Andersson, Pär Jönsson, Clemet Matsson, Philpus Jönson, Matts Michelson, Morten Hinderson, Per Andersson), jotka maksoivat yhteensä 4 5/6 täysveroa. Porvoon vuoden 1547 maakirjan mukaan kylässä oli peräti kymmenen ulkokylänmiestä (63 % veronmaksajista/ 41 % täysveroista). Kylässä oli vuonna 1556 11 talonpoikaa ja yksi ulkokylänmies. Eteläisen osakylän Kottbyn talonpojat ovat ilmeisesti laskettu 1540-luvulla ulkokylänmiehiksi. Vuonna 1556 heidät on katsottu Åggelbyn talonpojiksi.
Åggelbyn vanhin kartta on vuodelta 1699. Kylässä oli tuolloin viisi taloa (A Mickels/Zakarias Coliander, B Britas/Zakarias Coliander, C Månsas/Erich Mattsson, D Petas/Mårten Matsson, E Jäppas/Anders Matsson) samalla tonttimaalla. Kylän alueella oli myös Kottbyn säteri.
Kylän itäosassa sijainneet Mickelsin ja Betarsin tontit ovat autioituneet 1900-luvulla. Tontit rajautuvat lännessä Mikkolantiehen, pohjoisessa ulkoilupolkuun, idässä niittyyn ja etelässä Oulunkylän kuntoutussairaalaan. Paikka on nykyään umpeenkasvanutta ryteikköistä metsää. Vaikka havaintomahdollisuudet olivat runsaan aluskasvillisuuden vuoksi inventoinnin aikana huonot, havaittiin alueella mahdollisia rakennuksen ja uunien pohjia. Pääosa rakennuksista sijoittuu tonttien käytön loppuvaiheeseen 1800- ja 1900-luvuille. Pohjoisessa on itä-länsisuuntainen kuja, jonka vierellä pohjoisessa on suuri 1900-luvulla puretun rakennuksen perustus. Tonttien tyhjentymisen jälkeen alueelle on luultavasti tuotu täytemaata, ja se vaikuttaa luonteeltaan ”jättömaalta”.
Vuonna 2019 Helsingin kaupunginmuseo suoritti kaivutöiden valvontaa alueen pohjoisosassa, mutta kohteella ei havaittu merkkejä arkeologisista rakenteista tai kulttuurikerroksista. |
| metsakeskus.1000001709 |
91 |
Baggböle (Itä-Pakila) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
387356.48500000 |
6680252.21600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001709 |
Baggböle esiintyy historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1417 . Kylässä oli vuonna 1540 viisi talonpoikaa (Lasse Andersson, Henrick Nilsson, Thomas Larsson, Erick Andersson, Michel Pärsson), jotka maksoivat yhteensä 4 1/4 täysveroa. Kylässä oli vuonna 1556 viisi talonpoikaa. Kylännimi pohjautuu talonnimeen, joka sisältää lisänimen Bagge.
Baggbölen vanhin kartta on laadittu 1760- ja 70-luvuilla. Kylässä oli tuolloin viisi tilaa. Murmästars (Mårten Hinric Halon ja Mats Petterson), Clasas (Michael Andersson) ja kahteen osaan jaettu Prästbacka (Mats ja Erich Andersson) sijaitsivat ryhmänä, kun taas kruunun puustelli Lantmätars (Fredrich Hindersson) seisoi erillään yksinäistalona.
Baggbölen 1760 – ja 70-lukujen kylänpaikka on edelleen pääosin käytössä. Uudempi maankäyttö on tuhonnut suuren osan vanhasta tonttimaasta. Alueella on mm. koulu ja eriaikaisia omakotitaloja. Clasasin tontti eli nykyinen Pakintalo on museoitu 1700-luvun asuun. Kylän itäisten tonttien Clasasin ja Murmästarsin välissä on tontiksi sopiva rinteen päällä sijaitseva ihmisen muokkaama niittyterassi. Havaintomahdollisuudet olivat inventointiajankohtana tiheän heinikon vuoksi huonot. Alueella havaittiin kuitenkin joitakin mahdollisia rakennuksien pohjia, joiden luonteen selvittäminen vaatisi tarkempia tutkimuksia.
Baggbölen kylänpaikan itäpuolella sijaitsevan rinteen yläosassa on ensimmäisen maailmansodan aikaisten linnoitteiden jäännöksiä. Juoksuhaudat ja tuliasemat on täytetty maalla, roskilla ja raivausjätteellä, ja niistä on näkyvissä vain heikkoja merkkejä.
Lännessä erillään sijaitseva Baggbölen Landmätersin tontti on tuhoutunut ensimmäisen maailmansodan aikaisissa linnoitustöissä. Paikalla on tykkipatteri 83 (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000013688). |
| metsakeskus.1000001711 |
91 |
Sonaby malm Bocksbacka (Pukinmäki) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
388621.31500000 |
6679920.78700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001711 |
Keskiajalta tunnetun Sonaby malm Bocksbackan säteritilan tontti sijaitsee osoitteessa Rälssitie 2, edelleen käytössä olevan Bocksbackan kartanon tontilla. Paikka on säilyttänyt vanhakantaisen ilmeensä punaisine puurakennuksineen ja puutarhoineen. Bocksbackan kartanon nykyinen päärakennus ja pihaa reunustavat sivurakennukset ovat peräisin 1800-luvulta.
Malmin asutuksen vanhin nimitys on Sonaby, joka mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1417. Laivuri Petter Jönsson in Malmebuw mainitaan Ficken tileissä 1514-1518. Malmby sisältää appellatiivin malm, nummi, Sonaby taas perustuu muinaisruotsin Sone-Sune-nimeen. Sonaby malmissa oli vuonna 1540 kahdeksan talonpoikaa (Pär Larsson, Clämet Nilsson, Hinrik Jopsson, Philpus Jönsson, Mattes Michelsson, Mårthen Henriksson, Olof Jönsson, Hinrik Hinricksson), jotka maksoivat yhteensä kymmenen täysveroa. Vuonna 1556 kylässä oli seitsemän talonpoikaa, yksi ulkokylänmies ja yksi sopimusverollinen.
Kylässä oli ollut rälssiä jo vuodesta 1435, jolloin Bocksbackaan myönnettiin Nils Pederssonille rälssikirje ratsupalvelusta vastaan. Ennen 1430-luvun alkua Bocksbacka todennäköisesti koostu kolmen veromarkan arvoisesta kylästä. Jaakko Teitin tutkimusten mukaan 1555–1556 Bocksbackan koko kylä oli tuolloin rälssiä. 1500-luvun lopulta alkaen lähteissä mainitaan myös Bocksbackasta erotettu Stensbölen säteri. Molemmat kuuluivat samalle suvulle 1700-luvun alkuun, jolloin ne 1600-luvulla tapahtuneen köyhtymisen myötä joutuivat tullitarkastaja Peter Wetterin haltuun.
Sonaby malmin vanhin kartta on vuodelta 1702. Alueella oli tuolloin kuusi erillistä tonttimaata. Malmbyn talot olivat kolmella tonttimaalla. Ensimmäinen (Storby) koostui neljästä talosta (Pers, Länsmans, Filpus, Örskis), toinen kahdesta talosta (Brusas, Ströms) ja kolmas Tallbacka oli yksinäistalo. Sonabyssä oli yksi talo. Lisäksi kylän alueella olivat Bocksbackan ja Stensbölen säterit. Bocksbackan talo on kuvattu kartalla nykyisen kartanon paikalle, Vantaanjoen ja Longinojan väliin. 1759 kartalle on merkitty pastori Thomas Salleniuksen hallinnoiman Bocksbackan säterin pohjoispuolella risteilevät tiet. Vanhat tielinjat vaikuttaisivat kulkevan nykyisiä Rälssintien ja Sunilantien linjoja ja jääneen osittain rakentamisen alle.
Bocksbackan kartanon pihamaata ja puutarhaa on aikojan kuluessa todennäköisesti täytetty ja tasattu. Kartanon lounaispuolelle on myös rakennettu ensimmäisen maailmansodan aikaan tykkipatteri (Tykkipatteri 76). Puutarhassa, päärakennuksen etelänurkalta kaakkoon erottuu maastossa yksi maakumpu, mutta selkeitä maan pinnalle näkyviä rakenteita ei ole. Vanhoja kulttuurikerroksia on saattanut säilyä pihalla, rakennusten väleissä ja kartanon ympäristön puistoalueilla.
Sonaby malmin 1700-luvun tonttimaista Sonaby ja Stensböle ovat tuhoutuneet rakentamisen myötä, mutta Strobyn, Brusasin, Strömsin, Tallbackan ja Bocksbackan tonteilla saattaa olla säilynyt vanhempia rakenteita ja kulttuurikerroksia. |
| metsakeskus.1000001713 |
91 |
Sonaby malm Malmby Brusas Ströms (Malmi) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
389791.77800000 |
6680198.77000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001713 |
Sonaby mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1417. Malmi ilmestyy lähteisiin vuonna 1514. Malmby sisältää appellatiivin malm, nummi. Sonaby perustuu muinaisruotsin Sone-Sune-nimeen.
Sonaby malmissa oli vuonna 1540 kahdeksan talonpoikaa (Pär Larsson, Clämet Nilsson, Hinrik Jopsson, Philpus Jönsson, Mattes Michelsson, Mårthen Henriksson, Olof Jönsson, Hinrik Hinricksson), jotka maksoivat yhteensä kymmenen täysveroa. Kylässä oli vuonna 1556 seitsemän talonpoikaa, yksi ulkokylänmies ja yksi sopimusverollinen.
Sonaby malmin vanhin kartta on vuodelta 1702. Alueella oli tuolloin kuusi erillistä tonttimaata. Malmbyn talot olivat kolmella tonttimaalla. Ensimmäinen (Storby) koostui neljästä talosta (Pers, Länsmans, Filpus, Örskis), toinen kahdesta talosta (Brusas, Ströms) ja kolmas Tallbacka oli yksinäistalo. Sonabyssä oli yksi talo. Lisäksi kylän alueella olivat Bocksbackan ja Stensbölen säterit.
Brusasin ja Strömsin tonttimaa sijaitsee Longinojan itäpuolella olevalla kohoumalla. Tontin vierellä itäkaakossa on kallio. Tonttimaa on edelleen käytössä ja se on säilyttänyt hyvin vanhakantaisen ilmeensä. Brusasin tontilla on pihamaan ympärillä vanhoja raskas- ja kevytperustaisia punaisia puutaloja. Brusasin pohjoispuolella sijaitsevan Strömsin tontti on asuinkäytössä. Nykyinen 1900-luvun alusta peräisin oleva päärakennus sijaitsee Broteruksen aikaisen tontin vierellä idässä. Pihamailla ja rakennusten väleissä saattaa olla maan alla kulttuurikerroksia ja vanhoja rakenteita.
Tonttimaasta länteen Longinojaan laskevalla loivalla rinteellä olevassa metsikössä saattaa olla kylään liittyviä rakenteita. Longinojan rannassa on sijainnut mylly 1800- ja 1900-luvuilla. |
| metsakeskus.1000001714 |
91 |
Sonaby malm Malmby Tallbacka (Malmi) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
389727.89800000 |
6680309.62600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001714 |
Sonaby mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1417. Malmi ilmestyy lähteisiin vuonna 1514. Malmby sisältää appellatiivin malm, nummi. Sonaby perustuu muinaisruotsin Sone-Sune-nimeen.
Sonaby malmissa oli vuonna 1540 kahdeksan talonpoikaa (Pär Larsson, Clämet Nilsson, Hinrik Jopsson, Philpus Jönsson, Mattes Michelsson, Mårthen Henriksson, Olof Jönsson, Hinrik Hinricksson), jotka maksoivat yhteensä kymmenen täysveroa. Kylässä oli vuonna 1556 seitsemän talonpoikaa, yksi ulkokylänmies ja yksi sopimusverollinen.
Sonaby malmin vanhin kartta on vuodelta 1702. Alueella oli tuolloin kuusi erillistä tonttimaata. Malmbyn talot olivat kolmella tonttimaalla. Ensimmäinen (Storby) koostui neljästä talosta (Pers, Länsmans, Filpus, Örskis), toinen kahdesta talosta (Brusas, Ströms) ja kolmas Tallbacka oli yksinäistalo. Sonabyssä oli yksi talo. Lisäksi kylän alueella olivat Bocksbackan ja Stensbölen säterit.
Tallbackan tonttimaan paikalle rakennettu päiväkoti on tuhonnut suuren osan vanhoista rakenteista. Päiväkodin kaakkoispuolella sijaitsevan niityn kohdalla saattaa olla maan alla jäännöksiä vanhasta kylästä. Päiväkodin lounaispuolella olevassa metsikössä on ensimmäisen maailmansodan aikaisia varustuksia, jotka ovat tuhonneet osan kylästä. |
| metsakeskus.1000001715 |
91 |
Sonaby malm Malmby Storby (Malmi) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
389872.61900000 |
6680542.89300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001715 |
Sonaby mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1417. Malmi ilmestyy lähteisiin vuonna 1514. Malmby sisältää appellatiivin malm, nummi. Sonaby perustuu muinaisruotsin Sone-Sune-nimeen.
Sonaby malmissa oli vuonna 1540 kahdeksan talonpoikaa (Pär Larsson, Clämet Nilsson, Hinrik Jopsson, Philpus Jönsson, Mattes Michelsson, Mårthen Henriksson, Olof Jönsson, Hinrik Hinricksson), jotka maksoivat yhteensä kymmenen täysveroa. Kylässä oli vuonna 1556 seitsemän talonpoikaa, yksi ulkokylänmies ja yksi sopimusverollinen.
Kylässä on ollut rälssiä jo keskiajalla. Bocksbackaan (Pukinmäkeen) myönnettiin Nils Pederssonille rälssikirje vuonna 1435. Bocksbackan rälssitila oli 1550-luvulla kolmen veromarkan arvoinen. Tila kuului samalle suvulle 1700-luvun alkuun saakka. 1500-luvun lopulla lähteisiin ilmaantuu Bocksbackasta erotettu Stensbölen säteri.
Sonaby malmin vanhin kartta on vuodelta 1702. Alueella oli tuolloin kuusi erillistä tonttimaata. Malmbyn talot olivat kolmella tonttimaalla. Ensimmäinen (Storby) koostui neljästä talosta (Pers, Länsmans, Filpus, Örskis), toinen kahdesta talosta (Brusas, Ströms) ja kolmas Tallbacka oli yksinäistalo. Sonabyssä oli yksi talo. Lisäksi kylän alueella olivat Bocksbackan ja Stensbölen säterit. Storbyn tonttimaalla oli useita torppia vuonna 1759.
Latokartanontien länsipuolella sijaitseva tonttimaan osa (Örskis ja Philpus) on edelleen käytössä. Paikalla on vanhoista raskasrakenteisista punaisista puutaloista koostuva pihapiiri. Tontin pohjoispuolella on puistikko. Vanhoja kulttuurikerroksia on saattanut säilyä puistossa, rakennusten väleissä ja pihamaalla.
Latokartanontien itäpuolinen osa Storbystä on tuhoutunut suurelta osin tien levennystöiden ja parkkipaikan rakentamisen yhteydessä. Longinojaan rajautuvalla Pärsin tontilla on vanha puutalo. Pärsin tontilla saattaa olla paikoin pieniä fragmentteja vanhemmasta asutuksesta. |
| metsakeskus.1000001716 |
91 |
Domarby (Tuomarinkylä) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
387615.02600000 |
6681589.14800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001716 |
Domarby mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1417. Kylännimi perustuu ammattinimitykseen domare, tuomari . Kylässä oli vuonna 1540 15 talonpoikaa (Anders Bäntsson, Michel Andersson, Jöns Jönsson, Mats Andersson, Lasse Nilsson, Simon Hansson, Ol. Andersson, Knut Japsson, Lasse Olsson, Tomas Mårtensson, Olof Andersson, Erik Andersson, Knut Jönsson, Mats Henriksson, Knut Hansson), jotka maksoivat yhteensä 8 täysveroa . Porvoon läänin vuoden 1547 maakirjan mukaan kylän veronmaksajista peräti kahdeksan oli ulkokylänmiehiä (53 % veromaksajista/49 % täysveroista). Kylässä oli vuonna 1556 12 talonpoikaa (8 täysveroa), joista neljä oli ulkokylänmiehiä. Lisäksi sipoolaisella Hans Erichssonilla oli kylässä rälssimaata.
Domarbyn vanhin kartta on laadittu vuonna 1692. Kylässä oli samalla tonttimaalla Petter Smedsin, Johan Classonin, Jakob Bertilssonin, Peter Sigfredssonin, Crister Classonin, Erich Sigfredssonin ja Erich Mattsonin isännöimät talot. Lisäksi kylässä oli ulkokylänmaa. Vuodelta 1765 peräisin olevalle kartalle on merkitty tuolloisten isäntien ohella tilojen nimet Långhansas, Lassas, Stenbergs, Kusmes, Ryttars, Glasmästars ja Skeppars.
Domarby on edelleen käytössä. Paikalla on runsaasti Tuomarinkylän kartanon toimintaan liittyviä rakennuksia, mm. useita hevostalleja. Etelässä on museona toimiva 1790-luvulla rakennettu vanha kartano pää – ja sivurakennuksineen. Kylän keskellä olevan kalliomäen päällä ja rinteillä on ensimmäisen maailmansodan aikaisia varustuksia. Voimakas maankäyttö on todennäköisesti tuhonnut kylään liittyneitä rakenteita ja kulttuurikerroksia. Kylän jäännöksiä on kuitenkin saattanut säilyä pihoilla, talojen väleissä ja kartanon eteläpuolisessa puistossa.
Kylämäestä etelään on Vanhan riihipellon keskellä kumpare, jonka päällä on kivijalka. Kumpare näkyy Broteruksen vuoden 1692 kartalla peltojen keskellä olevana aukkona. Paikka sopii riihelle. |
| metsakeskus.1000001717 |
91 |
Staffansby (Tapaninkylä) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
388191.41200000 |
6681922.06300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001717 |
Staffansby mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1511. Kylä on ilmeisesti saanut nimensä talolta, joka isäntänä on ollut Staffan. Kylässä oli vuonna 1540 19 talonpoikaa (Pär Andersson, Clemet Persson, Anders Jönsson, Jöns Ingemundsson, Jöns Persson, Erich Jopson, Osmund Pärsson, Erick Halvarsson, Clemet Pärsson, Olof Larsson, Henrich Smed, Lasse Nilsson, Philpus Jönsson, Oloff Pärsson, Henrick Olsson, Erick Jönson, Simon Jopsson, Matts Knutson, Mats Mickelson), jotka maksoivat yhteensä yhdeksän täysveroa. Porvoon läänin vuoden 1547 maakirjan mukaan näistä veronmaksajista kuusi oli ulkokylänmiehiä (32 % veronmaksajista/ 17 % täysveroluvuista). Staffansbyssä oli vuonna 1556 13 talonpoikaa ja viisi ulkokylänmiestä.
Staffansbyn vanhin kartta on vuodelta 1692. Kylässä oli tuolloin kymmenen asuttua tilaa, kaksi autiotilaa ja yksi ulkokylänmaa. Talojen tontit sijaitsevat kahdella vierekkäisellä mäellä.
Lännessä sijaitsevalla Kapteenskanmäellä tehtiin vuonna 2008 koekaivaus ja laajempi arkeologinen kaivaus. Kapteenskanmäen länsipuolella havaittiin sekä 1800-luvulla rakennettuun kartanon puistoon että puistoa edeltäneeseen Tapaninkylän Åsmusin tilaan liittyviä rakenteita. Esinelöydöt sijoittuivat 1700- ja 1800-luvuille. Esineiden joukossa oli mm. muutama 1700-luvun raha. Kaivausalueen itäpuolelta paljastui kahden 1800–1900-luvun rakennuksen pohjat. Lisäksi havaittiin tien vierelle 1900-luvun alussa Helsingin maalinnoituksen rakentamisen yhteydessä rakennettuja lastausramppeja. Mielenkiintoinen havainto oli pieni tulisija, jossa oli mahdollisesti sulatettu rautaa. Löydöt KM 2008017:1-466.
Staffansbyn Kapteenskanmäki on autioitunut 1800- ja 1900-lukujen kuluessa. Kohde on puistomainen lähiympäristön asukkaiden virkistysalue. Mäen pohjoislaidalla on ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoitteita. Kapteenskanmäellä tehtiin vuonna 2008 laajat pelastuskaivaukset paikalle suunnitelluiden kerrostalojen johdosta. Rakennustöitä ei ole vielä toteutettu. Loppuosa Kapteenskanmäestä on edelleen muinaismuistolain (295/1963) rauhoittamaa kylätonttia. |
| metsakeskus.1000001718 |
91 |
Tomtbacka gård (Haltiala) |
10002 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
386880.94400000 |
6683840.79500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001718 |
Tomtbackaby mainitaan lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1511. Kylännimi sisältää appellatiivin tomt, tontti. Kylässä oli vuonna 1540 viisi veronmaksajaa (Jacop Larsson, Henrik Andersson, Jöns Larsson, Hans Pärsson, Olof Ruut), jotka maksoivat yhteensä kolme täysveroa . Porvoon läänin vuoden 1547 maakirjan mukaan kylän kuudesta talonpojasta peräti viisi oli ulkokylänmiehiä (83 % veronmaksajista/ 67 % täysveroluvuista) eli he asuivat muualla kuin Tomtbackassa. Kylä on siis mitä ilmeisimmin ollut pääosin autiona jo 1540-luvulla. Tomtbackaan on Helsingin vuoden 1556 voutikunnan tili- ja maakirjassa laskettu naapurikylät Nackböle ja Granböle. Tomtbackan tilanne on kuitenkin pysynyt muuttumattomana. Creutzhammar-suku muodosti 1500-luvun lopulla Tomptbackasta säterin .
Tomtbackan vanhin kartta on vuodelta 1691. Kartano sijaitsi tuolloin Vantaanjoen rannalla.
Tomtbackan kartanon paikka on edelleen käytössä. Haltialan kartanon 1800-luvulla rakennettu päärakennus purettiin 1950-luvulla. Nykyään kartanon perustuksen päällä on muotopuutarhaan liittyvä näköalaterassi. Lännessä on useita kartanon talous- ja ulkorakennuksia. Rakentamatonta tilaa on puutarhan ohella rakennusten väleissä ja pihamailla. |
| metsakeskus.1000001719 |
91 |
Tomtbacka (Haltiala) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
386406.09500000 |
6683715.25400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001719 |
Tomtbackaby mainitaan lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1511. Kylännimi sisältää appellatiivin tomt, tontti. Kylässä oli vuonna 1540 viisi veronmaksajaa (Jacop Larsson, Henrik Andersson, Jöns Larsson, Hans Pärsson, Olof Ruut), jotka maksoivat yhteensä kolme täysveroa . Porvoon läänin vuoden 1547 maakirjan mukaan kylän kuudesta talonpojasta peräti viisi oli ulkokylänmiehiä (83 % veronmaksajista/ 67 % täysveroluvuista) eli he asuivat muualla kuin Tomtbackassa. Kylä on siis mitä ilmeisimmin ollut pääosin autiona jo 1540-luvulla. Tomtbackaan on Helsingin vuoden 1556 voutikunnan tili- ja maakirjassa laskettu naapurikylät Nackböle ja Granböle. Tomtbackan tilanne on kuitenkin pysynyt muuttumattomana. Creutzhammar-suku muodosti 1500-luvun lopulla Tomptbackasta säterin.
Tomtbackan vanhin kartta on vuodelta 1691. Kartano sijaitsi tuolloin Vantaanjoen rannalla. Hieman lännempänä olevalla mäellä sijainnut vanha talonpoikaskylän paikka oli tuolloin ilmeisesti tyhjillään.
Tomtbackan Kellarimäki vaikuttaa topografiansa perusteella vanhalta kylänpaikalta. Mäen yli kulkee länsi-itäsuuntainen Kuninkaantammentie. Kellarinmäki on vaurioitunut pahoin uudemman maankäytön seurauksena. Keskiaikaisen kylän potentiaalisin sijaintipaikka, suojainen etelärinne on aivan sen länsipäätyä lukuun ottamatta täysin tuhoutunut. Alueella on raskasrakenteisia maatalousrakennuksia, maata on myllätty, kasattu ja siirretty pois. Vanhoja kylään liittyviä kulttuurikerroksia ja rakenteita on saattanut säilyä Kellarimäen länsiosassa ja pohjoisessa Kuninkaantammentien pohjoispuolella pellolla olevan terassin kohdalla. Aivan tonttialueen länsipäässä on näkyvissä mahdollinen isoista harmaakivilohkareista (halk. suurempia kuin 0,5 m) koostuva rakennuksen perustus. |
| metsakeskus.1000001720 |
91 |
Nackböle (Niskala) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
386144.95300000 |
6683955.32600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001720 |
Nackböle esiintyy historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1480. On kuitenkin mahdollista, että 1420-luvulla lähteissä mainittu Hans Nacke on ollut kotoisin Nackbölestä. Kylännimi sisältää luultavasti sanan nacke, koskenniska.
Nackböleen on merkitty Porvoon läänin vuosien 1540, 1543, 1544 ja 1547 maakirjoihin neljä talonpoikaa (Olof Jopsson, Lasse Bottwidsson/Bertilsson, Mats Seffredsson, Tomas Mårthenson), jotka maksoivat yhteensä 2 ½ täysveroa. Viipurin ja Porvoon läänin vuoden 1544 maakirjassa ja 1545 savuluettelossa ei mainita Nackböleä, ja kolme edellä mainituista talonpojista (Olof Jopsson, Lasse Bertilsson ja Thomas Morthensson) ovat Granbölen alla. Nackböle on vuoden 1556 Helsingin voutikunnan tili- ja maakirjassa yhdistetty Tomtbackaan. Granböle ja Nackböle mainitaan erikseen Helsingin kartanon ja voutikunnan vuosien 1555–56 nokkaveroluettelossa. Granbölessä oli tuolloin kaksi talonpoikaa (Tomas Andersson, Knut Olsson) ja Nackbölessä yksi (Tomas Mortensson).
Nackbölessä on ollut keskiajalla myös rälssiä. Porvoon läänin vuoden 1540 maakirjassa mainitaan vanhaa rälssiä oleva sopimusverollinen ”mats i nackeböle, Som är flöteskatth ths är gammal frälse” .
Nackbölen vanhin kartta on vuodelta 1691. Kylässä oli tuolloin yksi talo. Vanha tontti autioitui tilan siirtyessä nykyiselle paikalleen 1700-luvun lopulla.
Nackbölen tonttimaa on raivattu pelloksi. Paikalta ei saatu pintapoimintalöytöjä. Tontti on mahdollisesti jatkunut Vantaanjokea reunustavaan ryteikköiseen metsään, jossa on paikoin näkyvissä purkujätekasoja ja mahdollisia rakennuksen pohjia. Vantaankoskessa on ollut Ruutikosken kohdalla 1700-luvun lopulla sahamylly. |
| metsakeskus.1000001722 |
92 |
Övitsböle (Ylästö) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
384661.81900000 |
6684071.18300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001722 |
Övitsböle mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1417 (Sv. Dipl., ser. II n:o 2332). Uudenmaan vuoden 1543 maakirjan (KA 2936, Es 704) mukaan Ylästössä oli neljä taloa. Samuel Brotheruksen kartalle vuodelta 1699 on merkitty Ylästöön kuusi taloa: Syrakas, Clemes, Sutars, Smedz, Ollas ja Ollas.
Lehtikummuntien ja Itäpellontien risteyksen tienoilla sijainnut tonttimaa on nykyään tiivistä omakotitaloaluetta. Rakentamattomana on ainoastaan pihoja. Lisäksi tontin keskuksessa on jäljellä yksi vanhempi talo pihapiireineen. Kohteen kaavamerkintä on sm-2. |
| metsakeskus.1000001723 |
92 |
Tolkby (Tolkinkylä) Bökars/Benckans |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
385526.47600000 |
6684043.20200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001723 |
Tolkby mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1417 (FMU 1492; Sv. Dipl., ser. II n: o 2332). Uudenmaan vuoden 1543 maakirjan (KA 2936, Es 704; VMATK) mukaan Tolkinkylässä oli neljä taloa. Benckas on merkitty Samuel Brotheruksen vuonna 1699 piirtämälle kartalle.
Tonttimaa on sijainnut peltojen ympäröimällä kallionnyppylällä. Rakentamattomana on lähinnä pihamaata ja tontin laitoja. Tontin länsipäässä on hiukan laajempi rakentamaton alue. Pääosa tontin rakennuksista on kevytrakenteisia. Ympäristön maankäyttö on pysynyt pääpiirteissään vanhankaltaisena. Viime vuosina tonttia on muokattu. Tontin asuinrakennukset ovat suhteellisen uusia. Kohde on muutettu muuksi kulttuuriperintökohteeksi. |
| metsakeskus.1000001724 |
92 |
Tolkby (Tolkinkylä) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
386076.25000000 |
6684409.06200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001724 |
Tolkby mainitaan ensimäisen kerran vuonna 1417 (FMU 1492; Sv. Dipl., ser. II n:o 2332). Uudenmaan vuoden 1543 maakirjan (KA 2936, Es 704; VMATK) mukaan Tolkinkylässä oli neljä taloa. Grotens ja Petas on merkitty Samuel Brotheruksen vuonna 1699 piirtämälle kartalle. Petasin päärakennus on valmistunut vuonna 1855 (VKY, s. 145).
Peltojen ympäröimillä matalilla kumpareilla sijaitsevat tonttimaat ovat edelleen käytössä. Rakentamattomat alueet ovat lähinnä pihamaata ja tonttien laitoja. Grotensista on rakentamatonta 1/3 ja Petaksesta 1/2. Suuri osa rakennuksista on kevytrakenteisia. Ympäristön maankäyttö on pysynyt pääpiirteissään vanhankaltaisena. Kohteen kaavamerkintä on sm-2. |
| metsakeskus.1000001725 |
92 |
Skattmansby (Veronmiehenkylä) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
386733.98000000 |
6684799.90700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001725 |
Skattmansby mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1480 (FMU 3824). Uudenmaan vuoden 1543 maakirjan (KA 2936, Es 704; VMATK) mukaan Veromiehenkylässä oli kahdeksan taloa. Vuoden 1550 maakirjan perusteella kaksi taloa oli lisäksi ulkokyläläisten omistuksessa (KA 2986; VMATK). Tontti on merkitty Samuel Brotheruksen vuoden 1699 kartalle. Paikalla oli tuolloin neljä tilaa: Silfwastas, Backas, Anntas ja säteri.
Tonttimaa on sijainnut peltojen ympäröimällä Backasin mäellä. Mäellä on nykyään Backasin kartano pää-, asuin- ja talousrakennuksineen. Mäen juurella ja rinteellä lounaassa ja etelässä on laaja puutarhamyymälä kasvihuoneineen ja pysäköintialueineen. Rakentamattomana ovat sekä laella oleva puisto että mäen rinteet lounasta lukuun ottamatta.
Kylämäen arkeologista arvoa on vaikea määrittää puiston, puutarhamyymälän ja pysäköintialueiden rakentamisesta mahdollisesti aiheutuneiden muutosten vuoksi. Mäellä on kuitenkin neljä arkeologisesti kiinnostavaa kohtaa:
1. Mäen eteläpuolella sijaitseva puutarhaliikkeen pysäköintialue muodostaa laajan terassin. Terassi on luultavasti syntynyt vasta pysäköintialueen rakentamisen aikana. Terassin sijainti mäen etelärinteellä sopisi kuitenkin hyvin kylän paikaksi.
2. Mäen lounaisosassa on terassi. Terassi on ilmeisesti pääosin muotoutunut paikalla olevaa pysäköintialuetta rakennettaessa.
3. Mäen laki on tasainen. Laki on saatettu tasata vasta puiston rakentamisen yhteydessä. Kartanon vuonna 1818 rakennettu päärakennus sijaitsee laen itäpuolella (VKY, s. 150). Noin ¾ laesta on rakentamatonta.
4. Mäen koillispuolisella rinteellä on noin 11 x 6 metriä laaja terassi. Terassin reunoilla ja kulmissa näkyy kivijalkakiviä. Paikan kasvillisuus, runsaasti saniaisia ja nokkosia, eroaa selkeästä ympärärillä olevan puiston nurmikosta.
Ympäristön maankäyttö on jonkin verran muuttunut. Kartanonmäen etelä- ja länsipuolella on edelleen peltoa. Idässä on sen sijaan uusi pienkerrostaloalue. Lisäksi puutarhaliike on vaikuttanut voimakkaasti mäen lounais- ja eteläpuolen topografiaan.
Backaksen alueella on tehty useita koekaivauksia, joiden perusteella mäen etelälaidan parkkialueet on vapautettu suojelusta. Jäljelle jäävän kohteen kaavamerkintä on sm-2. |
| metsakeskus.1000001726 |
92 |
Kyrkoby (Kirkonkylä) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
388369.32400000 |
6684682.95500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001726 |
Helsingin pitäjän kirkko mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1401 (FMU 1145). Uudenmaan vuoden 1543 maakirjan (KA 2936, Es 704) mukaan Kirkonkylässä oli 12 taloa. Samuel Brotheruksen vuoden 1699 kartalle on merkitty Kirkonkylän keskustontille 10 tilaa (Knapas, Rijdas, Hannusas, Danis, Juuns, Rutars, Nilsas, Lassas, Kooss, Biörns).
Tonttimaa on edelleen käytössä. Rakentamattomana ovat ainoastaan pieni puistoalue etelässä sekä Kyläraitin ja Josvantien risteyksen luoteispuoli. Pääosa Kirkonkylän taloista on kevytrakenteisia. Alueella on ainoastaan muutamia uusia omakotitaloja.
Tonttimaan ympäristön maankäyttö on muuttunut täysin. Ainoastaan etelässä ja idässä on jäljellä vanhaa peltomaisemaa. Tontin länsilaita on jäänyt Tuusulantien alle. Pohjoisessa tonttimaa rajautuu Kehä III:een. Kohteen kaavamerkintä on sm-2. |
| metsakeskus.1000001727 |
92 |
Kirkonkylä (Kyrkoby) Prästgården |
10002 |
12001 |
13009 |
11006 |
27024 |
388615.22500000 |
6684827.90100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001727 |
Helsingin pitäjän kirkko mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1401 (FMU 1145). Uudenmaan vuoden 1543 maakirjan (KA 2936, Es 704) mukaan Kirkonkylässä oli 12 taloa. Pappila on merkitty Samuel Brotheruksen vuonna 1699 piirtämälle kartalle. Nykyinen pappila on rakennettu vuonna 1897 (VKY, s. 165).
Kallionnyppylän kaakkoisrinteellä sijaitsevalla terassilla oleva Pappilan tontti on edelleen käytössä. Tontilla on vain kevytrakenteisia rakennuksia. Tontin eteläpuolella on Pappilanpuisto. Tontin itäpuolen topografia on ilmeisesti muuttunut jonkin verran pysäköintialueen ja tien rakentamisen vuoksi; mäen rinnettä on luultavasti loivennettu ja tasattu. Myös Pappilankujan vierellä oleva kumpare näyttää resentiltä.
|
| metsakeskus.1000001727 |
92 |
Kirkonkylä (Kyrkoby) Prästgården |
10002 |
12001 |
13009 |
11010 |
27004 |
388615.22500000 |
6684827.90100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001727 |
Helsingin pitäjän kirkko mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1401 (FMU 1145). Uudenmaan vuoden 1543 maakirjan (KA 2936, Es 704) mukaan Kirkonkylässä oli 12 taloa. Pappila on merkitty Samuel Brotheruksen vuonna 1699 piirtämälle kartalle. Nykyinen pappila on rakennettu vuonna 1897 (VKY, s. 165).
Kallionnyppylän kaakkoisrinteellä sijaitsevalla terassilla oleva Pappilan tontti on edelleen käytössä. Tontilla on vain kevytrakenteisia rakennuksia. Tontin eteläpuolella on Pappilanpuisto. Tontin itäpuolen topografia on ilmeisesti muuttunut jonkin verran pysäköintialueen ja tien rakentamisen vuoksi; mäen rinnettä on luultavasti loivennettu ja tasattu. Myös Pappilankujan vierellä oleva kumpare näyttää resentiltä.
|
| metsakeskus.1000001730 |
91 |
Dickursby Skäggas (Tikkurila) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
390045.90600000 |
6685007.62100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001730 |
Dickursby mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1501. Kylässä oli vuonna 1540 12 talonpoikaa (Per Olsson, Olof Olsson, Nils Pärsson, Lasse Eriksson, Mikel Nilsson, Lasse Jönsson, Henrik Öriansson, Henrik Pärsson, Nils Morthensson, Simon Matsson, Michel Persson, Päder Jönsson), jotka maksoivat yhteensä seitsemän täysveroa. Yksi talonpojista (Olof Olsson) oli Porvoon läänin vuoden 1547 maakirjan mukaan ulkokylänmies . Kylän tilaluku nousi vuoteen 1556 mennessä 14:n ja täysveroluku kahdeksaan.
Dickursbyn vanhin kartta on vuodelta 1706. Kylässä oli tuolloin 11 tilaa jakaantuneena neljälle tonttimaalle. Niistä eteläisin, kahden talon Skäggas, sijaitsee Vantaanjoen eteläpuolella, nykyisen Helsingin kaupungin alueella. Skäggas mainitaan lähteissä ensimmäisen kerran vasta 1600-luvun alussa. Ei voida kuitenkaan sulkea pois mahdollisuutta, että tonttimaan historia ulottuisi keskiajalle. Skäggas-nimi pohjautuu alkutaloon, jonka isännällä on ollut liikanimi ”skägge”, partainen.
Dickursbyn Skäggas on autioitunut 1900-luvulla ja se on pääosin tuhoutunut kehätien ja ympäristön teollisuusrakennusten rakentamisen yhteydessä. Lännessä sijaitsevassa pienessä metsikössä on jäljellä tonttimaan viimeiseen käyttövaiheeseen liittyvien rakennusten jäännöksiä (betonikivijalka, uunin pohja, kuoppa). Havaintomahdollisuudet olivat inventointiajankohtana suhteellisen hyvät, aluskasvillisuus ja puista pudonneet lehdet heikensivät kuitenkin jonkin verran näkyvyyttä. |
| metsakeskus.1000001731 |
92 |
Dickursby (Tikkurila) Bäckby |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
390009.66600000 |
6685282.73000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001731 |
Dickursby mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1501 (FMU 4926). Uudenmaan vuoden 1543 maakirjan (KA 2936, Es 704; VMATK) mukaan kylässä oli 11 taloa. Bäckby kolmine tiloineen (Bäckby, Meurens, Staffans) on merkitty Samuel Brotheruksen vuonna 1708 laatimalle kartalle. Paikalla nykyään oleva Bäckby gård on rakennettu 1860- ja 1870-luvuilla (VKY, s. 196).
Joen itärannan terassilla sijaitseva Bäckbyn tonttimaa rajautuu pohjoisesta kerrostaloalueeseen ja etelästä, lounaasta ja idästä puistoon. Puiston paikalla on ollut aiemmin kylän peltoja. Itse tontilla on enää yksi vanhempi talo, Bäckby gård, pihamaineen. Tontti on ilmeisesti alun perin ulottunut etelässä puiston puolelle ja pohjoisessa vanhan Kaakelitehtaan luokse. Kaakelitehtaan ympärillä on hoitamaton jättömaa-alue.
Kohteen kaavamerkintä on sm-2. |
| metsakeskus.1000001732 |
92 |
Dickursby (Tikkurila) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
390350.53100000 |
6685324.71400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001732 |
Dickursby mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1501 (FMU 4926). Uudenmaan vuoden 1543 maakirjan (KA 2936, Es 704; VMATK) mukaan kylässä oli 11 taloa. Dickursby kolmine tiloineen (Dynnas, Hertas, Erikas) on merkitty Samuel Brotheruksen vuonna 1708 laatimalle kartalle.
Vantaanjoen pohjoispuolisella rantaterassilla sijainneen tontin maankäyttö on muuttunut täysin. Tonttimaalla on nykyään sekä kerrostaloja että koulu. Noin ¾ alueesta on kuitenkin nurmikkoa, hiekkakenttää ja asfaltoitua pihaa, joilla tarvitaan arkeologisia tutkimuksia kulttuurikerrosten säilyneisyyden selvittämiseksi.
Koska kohde on raskaasti rakennettu, on sen status muutettu muuksi kulttuuriperintökohteeksi.
Vuonna 2019 tehdyissä Mullankaivajat projektin kaivauksissa todettiin, että entisen opettajien asuntolan eteläpuoleisella nurmialueella on pintakerroksen alla pääosin paksuja, sekoittuneita savitäyttökerroksia, joissa on melko monipuolisesti löytöjä ainakin 1700-luvulta 1900-luvulle. Rakenteisiin ei tutkimuksissa päästy käsiksi, mutta löytöaineiston perusteella alueella on vanhempien rakenteiden purkujätettä. Löytöaineisto kertoo arkielämästä 1700-, 1800- ja 1900- lukujen varakkaalla suurtilalla sekä koulun pihapiirin aktiviteeteista 1900-luvulla. Aineistossa ei kuitenkaan ole mitään, minkä varmuudella voisi ajoittaa 1700-lukua vanhemmaksi. Sen selvittäminen, olisiko paksujen täyttökerrosten alla säilynyt jotakin vanhempaa, vaatisi laajempia tutkimuksia kaivinkoneella. |
| metsakeskus.1000001733 |
92 |
Dickursby (Tikkurila) Simonsböle |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27006 |
390465.47600000 |
6686581.20700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001733 |
Simonsböle on kuulunut Tikkurilaan 1660-luvulta lähtien. Simonsböle mainitaan mahdollisesti ensimmäisen kerran vuonna 1417 (Sv. Dipl., ser. II n:o 233). Varma tieto Simonsbölestä on kuitenkin vasta vuodelta 1492 (Pirinen 1951, s. 94–97). Simonsbölen tontti on merkitty Samuel Brotheruksen karttaan vuodelta 1708. Paikalla oli tuolloin kolme tilaa: Johans, Mattans ja Klökars.
Joen itä- ja länsipuolen rantapenkereillä sijainnut tonttimaa on edelleen osittain käytössä. Sekä itse tontin että sen ympäristön maankäyttö on muuttumassa omakotitalojen ja teiden rakentamisen vuoksi.
Joen itärannalla Koisotien pohjoispuolella on sekä uusia että vanhoja omakotitaloja. Koisotien eteläpuolella oli vanha talo piharakennuksineen. Pää- ja sivurakennukset sijaitsivat hyvin hoidetun pihan laidoilla. Ainoastaan pihamaa (n. ¾ tontista) oli rakentamattomana. Kaikki talot olivat kevytrakenteisia. Vanhan talon ja joen välissä idässä oli tiheä vesakko. Etelässä oli puolestaan metsää kasvava Osmanpuisto, joka on sittemmin raivattu,
Joen länsirannalla on tontin kohdalla Koisotien pohjoispuolella Vantaan kaupungin tukikohta. Tien eteläpuolella on puolestaan 1920-luvulla rakennettu Johansin talo (VKY, s. 176), jonka ympärillä on hoitamaton puisto. Noin ¾ tontin alueesta on rakentamatonta. Maanpäällisiä muinaisjäännöksiä ei kuitenkaan erottunut, sillä puisto on tiheän aluskasvillisuuden peitossa.
Vuonna 2012 kohteen itäosassa tehdyssä kenttätutkimuksessa osoittautui, että tutkitun alueen kohdalla muinaisjäännös oli täysin tuhoutunut, eikä yksittäisiä sekoittuneessa maassa olevia löytöjä lukuunottamatta mikään viitannut siihen, että kohteen itäosassa olisi enää säilyneitä osia. Vuonna 2017 koekaivettiin tontin länsiosaa (Mattas). Alueen rajausta on tarkastettu maastokäynnillä 7.8.2018. Muinaisjäännökseksi rajatun alueen kaavamerkintä on sm-2. |
| metsakeskus.1000001733 |
92 |
Dickursby (Tikkurila) Simonsböle |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27007 |
390465.47600000 |
6686581.20700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001733 |
Simonsböle on kuulunut Tikkurilaan 1660-luvulta lähtien. Simonsböle mainitaan mahdollisesti ensimmäisen kerran vuonna 1417 (Sv. Dipl., ser. II n:o 233). Varma tieto Simonsbölestä on kuitenkin vasta vuodelta 1492 (Pirinen 1951, s. 94–97). Simonsbölen tontti on merkitty Samuel Brotheruksen karttaan vuodelta 1708. Paikalla oli tuolloin kolme tilaa: Johans, Mattans ja Klökars.
Joen itä- ja länsipuolen rantapenkereillä sijainnut tonttimaa on edelleen osittain käytössä. Sekä itse tontin että sen ympäristön maankäyttö on muuttumassa omakotitalojen ja teiden rakentamisen vuoksi.
Joen itärannalla Koisotien pohjoispuolella on sekä uusia että vanhoja omakotitaloja. Koisotien eteläpuolella oli vanha talo piharakennuksineen. Pää- ja sivurakennukset sijaitsivat hyvin hoidetun pihan laidoilla. Ainoastaan pihamaa (n. ¾ tontista) oli rakentamattomana. Kaikki talot olivat kevytrakenteisia. Vanhan talon ja joen välissä idässä oli tiheä vesakko. Etelässä oli puolestaan metsää kasvava Osmanpuisto, joka on sittemmin raivattu,
Joen länsirannalla on tontin kohdalla Koisotien pohjoispuolella Vantaan kaupungin tukikohta. Tien eteläpuolella on puolestaan 1920-luvulla rakennettu Johansin talo (VKY, s. 176), jonka ympärillä on hoitamaton puisto. Noin ¾ tontin alueesta on rakentamatonta. Maanpäällisiä muinaisjäännöksiä ei kuitenkaan erottunut, sillä puisto on tiheän aluskasvillisuuden peitossa.
Vuonna 2012 kohteen itäosassa tehdyssä kenttätutkimuksessa osoittautui, että tutkitun alueen kohdalla muinaisjäännös oli täysin tuhoutunut, eikä yksittäisiä sekoittuneessa maassa olevia löytöjä lukuunottamatta mikään viitannut siihen, että kohteen itäosassa olisi enää säilyneitä osia. Vuonna 2017 koekaivettiin tontin länsiosaa (Mattas). Alueen rajausta on tarkastettu maastokäynnillä 7.8.2018. Muinaisjäännökseksi rajatun alueen kaavamerkintä on sm-2. |
| metsakeskus.1000001733 |
92 |
Dickursby (Tikkurila) Simonsböle |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27008 |
390465.47600000 |
6686581.20700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001733 |
Simonsböle on kuulunut Tikkurilaan 1660-luvulta lähtien. Simonsböle mainitaan mahdollisesti ensimmäisen kerran vuonna 1417 (Sv. Dipl., ser. II n:o 233). Varma tieto Simonsbölestä on kuitenkin vasta vuodelta 1492 (Pirinen 1951, s. 94–97). Simonsbölen tontti on merkitty Samuel Brotheruksen karttaan vuodelta 1708. Paikalla oli tuolloin kolme tilaa: Johans, Mattans ja Klökars.
Joen itä- ja länsipuolen rantapenkereillä sijainnut tonttimaa on edelleen osittain käytössä. Sekä itse tontin että sen ympäristön maankäyttö on muuttumassa omakotitalojen ja teiden rakentamisen vuoksi.
Joen itärannalla Koisotien pohjoispuolella on sekä uusia että vanhoja omakotitaloja. Koisotien eteläpuolella oli vanha talo piharakennuksineen. Pää- ja sivurakennukset sijaitsivat hyvin hoidetun pihan laidoilla. Ainoastaan pihamaa (n. ¾ tontista) oli rakentamattomana. Kaikki talot olivat kevytrakenteisia. Vanhan talon ja joen välissä idässä oli tiheä vesakko. Etelässä oli puolestaan metsää kasvava Osmanpuisto, joka on sittemmin raivattu,
Joen länsirannalla on tontin kohdalla Koisotien pohjoispuolella Vantaan kaupungin tukikohta. Tien eteläpuolella on puolestaan 1920-luvulla rakennettu Johansin talo (VKY, s. 176), jonka ympärillä on hoitamaton puisto. Noin ¾ tontin alueesta on rakentamatonta. Maanpäällisiä muinaisjäännöksiä ei kuitenkaan erottunut, sillä puisto on tiheän aluskasvillisuuden peitossa.
Vuonna 2012 kohteen itäosassa tehdyssä kenttätutkimuksessa osoittautui, että tutkitun alueen kohdalla muinaisjäännös oli täysin tuhoutunut, eikä yksittäisiä sekoittuneessa maassa olevia löytöjä lukuunottamatta mikään viitannut siihen, että kohteen itäosassa olisi enää säilyneitä osia. Vuonna 2017 koekaivettiin tontin länsiosaa (Mattas). Alueen rajausta on tarkastettu maastokäynnillä 7.8.2018. Muinaisjäännökseksi rajatun alueen kaavamerkintä on sm-2. |
| metsakeskus.1000001734 |
92 |
Fastböle (Kuninkaala) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
392066.83600000 |
6684973.86300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001734 |
Fastböle ilmaantuu lähteisiin vasta vuonna 1540 (Kerkkonen 1963, s. 113). Uudenmaan vuoden 1543 maakirjan (KA 2936, Es 704; VMATK) mukaan kylässä oli neljä taloa. Vuoden 1550 maakirjan perusteella neljä taloa oli lisäksi ulkokyläläisten omistuksessa (KA 2986; VMATK). Fastbölen tontti on merkitty Samuel Brotheruksen vuonna 1708 piirtämälle kartalle. Paikalla oli tuolloin neljää tilaa: Konungs, Oredder, Giutars ja Marcussas.
Matalalla kumpareella Suuren rantatien varrella sijaitseva tonttimaa on pysynyt käytössä nykyaikaan saakka. Paikalla on yhä Konungs-, Gjutars- ja Markusas-nimiset tilat pää- ja piharakennuksineen. Suuri osa mahdollisesta tonttimaasta on rakentamatonta. Lisäksi nykyiset rakennukset ovat pääosin kevytrakenteisia.
Fastbölen ympäristön maankäyttö on muuttunut täysin, ja tonttimaa rajoittuu luoteesta, pohjoisesta ja idästä teollisuus- ja pysäköintialueeseen. Lounaassa, etelässä ja kaakossa on nykyään puistoja (Påkaksen puisto, Markusaksen puisto). Kohteen kaavamerkintä on sm-2. |
| metsakeskus.1000001735 |
92 |
Haxböle (Hakkila) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
393142.40200000 |
6686143.39600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001735 |
Haxböle ilmaantuu lähteisiin vuonna 1556 (Kerkkonen 1963, s. 13). Haxböleä on pidetty keskiaikaisena prebendatilana (Leskinen-Lillbroända 2001, s. 44; Vrt. Kepsu 2005, s, 90;). Tontin tarkka paikka on merkitty ensimmäisen kerran 1700- ja 1800-lukujen vaihteesta peräisin olevaan Kuninkaankartastoon (Alanen-Kepsu 1989, s. 51).
Keravanjoen länsirannalla sijaitsevan mäen laella oleva tonttimaa on pysynyt käytössä nykyaikaan saakka. Rakentamattomana on ainoastaan pihamaata. Ympäristön maankäyttö on muuttunut viime vuosien aikana jonkin verran, ja tonttimaa rajautuu nykyään luoteesta ja pohjoisesta kerros- ja omakotitaloalueisiin. Lisäksi itse tonttimaan etelälaidalla on uusia omakotitaloja, joita varten on tehty voimakasta terrassointia. Kylämäen länsi-, etelä-, itä- ja pohjoispuolella on edelleen jäljellä peltoa. Tontin kaikki talot yhtä lukuunottamatta ovat uudehkoja eikä kohdetta voi pitää enää kiinteänä muinaisjäännöksenä vaan sen status on muu kulttuuriperintökohde. |
| metsakeskus.1000001736 |
92 |
Hanaböle (Rekola) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
393593.20800000 |
6687891.69500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001736 |
Rekolassa Keravanjoen pohjoispuolella sijaitseva Hanaböle mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1511 (FMU 5560). Uudenmaan vuoden 1543 maakirjan (KA 2936, Es 704; VMATK) mukaan kylässä oli viisi taloa. Kylän kolme erillistä tonttimaata (Storgårds ja Hejkas, Pejas, Lill Petas) on merkitty Johan Bonejin vuosina 1768–1769 piirtämälle kartalle. Gustafbergsin päärakennus on rakennettu 1750-luvulla. Storgårdsin vanha päärakennus on puolestaan vuodelta 1725. Myös Lill-Petasin päärakennus on mahdollisesti peräisin jo 1700-luvulta. (VKY, s. 208–210.)
Matalalla mäen nyppylällä sijaitseva kylän pohjoinen tonttimaa (nyk. Gustafsberg, Stors) on edelleen käytössä. Tonttimaan ympäristön maankäyttö on pysynyt pääosin vanhankaltaisena. Tonttimäki on muuten peltojen ympäröimä paitsi, että lännessä on Ohratie ja pohjoisessa Koivukylänväylä. Tonttimaasta on rakentamattomana ainoastaan pihoja ja reunoja. Rakennukset ovat eräitä maatalousrakennuksia lukuun ottamatta kevytrakenteisia.
Ohratien länsipuolella sijaitseva peltojen kaikkialta pohjoista lukuun ottamatta ympäröimä Lill Petasin tontti on pysynyt käytössä nykyaikaan saakka. Tonttimaasta on rakentamattomana ainoastaan pihaa ja tontin reunoja.
Pohjoisen tonttimaasta erillään etelässä on Pejasin tontti. Paikka on peltojen ympäröimä matala noin 50 x 50 metriä laaja kumpare, jolla kasvaa lähinnä heinikkoa ja nokkosia. Kumpareen reunoilla on jonkin verran lehtipuita ja pellosta kerättyjä kiviä. Lisäksi kaakossa ja idässä on puretun ladon jäännöksiä.
Kumpareen lounaiskulmassa pellon laidalla on noin 6-9 x 4 metriä laaja heinikon peittämä rakennuksen pohja. Rakennusta ympäröivät noin 1,5 metriä leveät seinävallit. Kivijalkakiviä ei erotu maanpinnalle, mutta kivet tuntuvat paikalla kävellessä. Seinävallien sisäpuolella on kiviä täynnä oleva kuopanne. Rakennuksen edustalla lännessä on pohjois-eteläsuuntainen metrin leveä ja noin viisi metriä pitkä oja.
Tonttimaan länsilaidalla on pellon vierellä rakennuksen paikaksi sopiva terassi. Kivijalkaa ei kuitenkaan erotu, ja näkyvissä olevat kivirivit saattavat olla pellosta nostettuja kiviä.
Tonttimaan pohjoispuolella on heinää kasvava noin 5 x 4 metriä laaja ja 0,5 metriä korkea kumpare tai valli. Kairattaessa ei tullut vastaan kiviä tai kovaa maata. Vaikutti siltä, että kyseessä voisi yksinkertaisesti olla pelkkä turvekasa.
Tonttimaan kaakkoispuolella on nokkosia ja heinää kasvava pohjakaavaltaan suorakulmainen noin 4 x 6 metriä laaja ja 0,5 metriä korkea kumpare. Kyseessä saattaa olla rakennuksen pohja.
Kohteen kaavamerkintä on sm-2. Eteläinen Pejaksen tontti voi olla myös sm-1. |
| metsakeskus.1000001737 |
92 |
Räckhalsböle (Rekola) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
392222.17700000 |
6688235.53300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001737 |
Räckhals mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1401 (FMU 1145). Kylä ei esiinny enää 1500-luvun puolivälin verokirjoissa. Räckhalsia ei ole myöskään merkitty Samuel Brotheruksen vuonna 1699 laatimalle kartalle. Paikalla on kuitenkin ollut vuonna 1776 suoritetun Isonjaon aikana tontti ja autiopelto (Kepsu 2005, s. 142).
Tonttimaan kohdalla on Talvikkitie ja kevyenliikenteen alikulkusilta. Vanhat rakenteet ja kulttuurikerrokset ovat todennäköisesti tuhoutuneet täysin rakennustöissä. Etelässä ja kaakossa saattaa kuitenkin yhä olla jäljellä kylän jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000001738 |
92 |
Sillböle (Silvola) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
383172.42000000 |
6684416.03600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001738 |
Sillböle mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1517 (Kerkkonen 1963, s. 113). Uudenmaan vuoden 1543 maakirjan (KA 2936, Es 704; VMATK) mukaan kylässä oli kaksi taloa. Sillbölen tontti on merkitty vuodelta 1781 peräisin olevalle Timothy Winterin kartalle.
Vantaanjoen itärannalla olevalla mäellä sijaitseva tonttimaa on pysynyt käytössä nykyaikaan saakka. Tontilla on sekä raskas- että kevytrakenteisia rakennuksia. Tontin kaakkoiskulmassa on laajempi rakentamaton alue. Muutoin tyhjänä on vain pihamaata ja tontin laitoja. Tontti rajautuu lounaasta ja etelästä peltoon, lännestä ja pohjoisesta metsään ja idästä Silvolan tekoaltaaseen.
Ympäristön maankäyttö on pysynyt osittain vanhankaltaisena. Silvolan tekoaltaan rakentaminen on kuitenkin vaikuttanut voimakkaasti tontin itäpuolen topografiaan. Kohteen kaavamerkintä on sm-2. |
| metsakeskus.1000001739 |
92 |
Mårtensby (Martinkylä) Lillas |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27024 |
382969.49800000 |
6685451.62500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001739 |
Mårtensby mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1513 (Kerkkonen 1963, s. 113). Uudenmaan vuoden 1543 maakirjan (KA 2936, Es 704; VMATK) mukaan kylässä oli kuusi taloa. Lillas on merkitty vuodelta 1699 peräisin olevalle Samuel Brotheruksen kartalle. Lillas saattaa olla Martinkylän vanhin tonttimaa (Kepsu 2005, s. 131).
Tonttimaa on täysin autioitunut. Myös ympäristön maankäyttö on pysynyt pääosin vanhankaltaisena. Tontti sijaitsee peltojen ja mansikkamaan ympäröimällä lehtipuuvaltaista sekametsää kasvavalla kallionyppylällä. Aluskasvillisuus on tiheä; paikoin kasvaa runsaasti nokkosia. Kallion ylitse kulkevan sähkö-/puhelinlinjan raivattu alapuoli on pahoin vesakoitunut. Tonttimaan pohjoispäähän on koottu sekä pellosta kerättyjä kiviä että muualta tuotuja roskia. Tontin eteläpäässä on sekä pellosta nostettuja kiviä että hiekkakuoppa.
Tonttimaalla ei näy maanpäällisiä rakenteita. Kallion molemmissa päissä on kuitenkin rakennuksille sopivat terassit. Lisäksi kallion ja pellon välissä on idässä ja etelässä noin kolme metriä leveä tieterassi. Alueella on tehty kaivauksia 2011-2013. Vuoden 2012 tutkimuksissa löytynyt myös kivikautista asuinpaikkakerrostumaa.
Kohteen kaavamerkintä on sm-1 (autioitunut kylätontti). |
| metsakeskus.1000001739 |
92 |
Mårtensby (Martinkylä) Lillas |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27023 |
382969.49800000 |
6685451.62500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001739 |
Mårtensby mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1513 (Kerkkonen 1963, s. 113). Uudenmaan vuoden 1543 maakirjan (KA 2936, Es 704; VMATK) mukaan kylässä oli kuusi taloa. Lillas on merkitty vuodelta 1699 peräisin olevalle Samuel Brotheruksen kartalle. Lillas saattaa olla Martinkylän vanhin tonttimaa (Kepsu 2005, s. 131).
Tonttimaa on täysin autioitunut. Myös ympäristön maankäyttö on pysynyt pääosin vanhankaltaisena. Tontti sijaitsee peltojen ja mansikkamaan ympäröimällä lehtipuuvaltaista sekametsää kasvavalla kallionyppylällä. Aluskasvillisuus on tiheä; paikoin kasvaa runsaasti nokkosia. Kallion ylitse kulkevan sähkö-/puhelinlinjan raivattu alapuoli on pahoin vesakoitunut. Tonttimaan pohjoispäähän on koottu sekä pellosta kerättyjä kiviä että muualta tuotuja roskia. Tontin eteläpäässä on sekä pellosta nostettuja kiviä että hiekkakuoppa.
Tonttimaalla ei näy maanpäällisiä rakenteita. Kallion molemmissa päissä on kuitenkin rakennuksille sopivat terassit. Lisäksi kallion ja pellon välissä on idässä ja etelässä noin kolme metriä leveä tieterassi. Alueella on tehty kaivauksia 2011-2013. Vuoden 2012 tutkimuksissa löytynyt myös kivikautista asuinpaikkakerrostumaa.
Kohteen kaavamerkintä on sm-1 (autioitunut kylätontti). |
| metsakeskus.1000001739 |
92 |
Mårtensby (Martinkylä) Lillas |
10002 |
12001 |
13007 |
11019 |
27012 |
382969.49800000 |
6685451.62500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001739 |
Mårtensby mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1513 (Kerkkonen 1963, s. 113). Uudenmaan vuoden 1543 maakirjan (KA 2936, Es 704; VMATK) mukaan kylässä oli kuusi taloa. Lillas on merkitty vuodelta 1699 peräisin olevalle Samuel Brotheruksen kartalle. Lillas saattaa olla Martinkylän vanhin tonttimaa (Kepsu 2005, s. 131).
Tonttimaa on täysin autioitunut. Myös ympäristön maankäyttö on pysynyt pääosin vanhankaltaisena. Tontti sijaitsee peltojen ja mansikkamaan ympäröimällä lehtipuuvaltaista sekametsää kasvavalla kallionyppylällä. Aluskasvillisuus on tiheä; paikoin kasvaa runsaasti nokkosia. Kallion ylitse kulkevan sähkö-/puhelinlinjan raivattu alapuoli on pahoin vesakoitunut. Tonttimaan pohjoispäähän on koottu sekä pellosta kerättyjä kiviä että muualta tuotuja roskia. Tontin eteläpäässä on sekä pellosta nostettuja kiviä että hiekkakuoppa.
Tonttimaalla ei näy maanpäällisiä rakenteita. Kallion molemmissa päissä on kuitenkin rakennuksille sopivat terassit. Lisäksi kallion ja pellon välissä on idässä ja etelässä noin kolme metriä leveä tieterassi. Alueella on tehty kaivauksia 2011-2013. Vuoden 2012 tutkimuksissa löytynyt myös kivikautista asuinpaikkakerrostumaa.
Kohteen kaavamerkintä on sm-1 (autioitunut kylätontti). |
| metsakeskus.1000001739 |
92 |
Mårtensby (Martinkylä) Lillas |
10002 |
12001 |
13007 |
11010 |
27004 |
382969.49800000 |
6685451.62500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001739 |
Mårtensby mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1513 (Kerkkonen 1963, s. 113). Uudenmaan vuoden 1543 maakirjan (KA 2936, Es 704; VMATK) mukaan kylässä oli kuusi taloa. Lillas on merkitty vuodelta 1699 peräisin olevalle Samuel Brotheruksen kartalle. Lillas saattaa olla Martinkylän vanhin tonttimaa (Kepsu 2005, s. 131).
Tonttimaa on täysin autioitunut. Myös ympäristön maankäyttö on pysynyt pääosin vanhankaltaisena. Tontti sijaitsee peltojen ja mansikkamaan ympäröimällä lehtipuuvaltaista sekametsää kasvavalla kallionyppylällä. Aluskasvillisuus on tiheä; paikoin kasvaa runsaasti nokkosia. Kallion ylitse kulkevan sähkö-/puhelinlinjan raivattu alapuoli on pahoin vesakoitunut. Tonttimaan pohjoispäähän on koottu sekä pellosta kerättyjä kiviä että muualta tuotuja roskia. Tontin eteläpäässä on sekä pellosta nostettuja kiviä että hiekkakuoppa.
Tonttimaalla ei näy maanpäällisiä rakenteita. Kallion molemmissa päissä on kuitenkin rakennuksille sopivat terassit. Lisäksi kallion ja pellon välissä on idässä ja etelässä noin kolme metriä leveä tieterassi. Alueella on tehty kaivauksia 2011-2013. Vuoden 2012 tutkimuksissa löytynyt myös kivikautista asuinpaikkakerrostumaa.
Kohteen kaavamerkintä on sm-1 (autioitunut kylätontti). |
| metsakeskus.1000001740 |
92 |
Mårtensby (Martinkylä) Nybacka |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
382531.66800000 |
6685339.66300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001740 |
Mårtensby mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1513 (Kerkkonen 1963, s. 113). Uudenmaan vuoden 1543 maakirjan (KA 2936, Es 704; VMATK) mukaan kylässä oli kuusi taloa. Nybacka on merkitty vuodelta 1699 peräisin olevalle Samuel Brotheruksen kartalle. Övre Nybackan päärakennuksen vanhin osa on 1790-luvulta ja uudempi 1810-luvulta (VKY, s. 78–79).
Tonttimaa on edelleen käytössä. Rakentamattomana on lähinnä tontin laidoilla olevien rakennusten väliin jäävää pihaa. Rakennukset ovat kevytrakenteisia.
Ympäristön maankäyttö on muuttunut täysin. Tonttimaa rajautuu lännestä Vanhaan Nurmijärventiehen, pohjoisesta Ylästöntiehen ja etelästä omakotitaloalueeseen. Tontin itäpuolelle pellolle rakennettuun maatalousmuseoon liittyy voimakasta maan muokkausta. Kohteen kaavamerkintä on sm-2. |
| metsakeskus.1000001741 |
92 |
Mårtensby (Martinkylä) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
382741.58900000 |
6685731.50600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001741 |
Mårtensby mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1513 (Kerkkonen 1963, s. 113). Uudenmaan vuoden 1543 maakirjan (KA 2936, Es 704; VMATK) mukaan kylässä oli kuusi taloa. Guss ja Smeds on merkitty Samuel Brotheruksen vuonna 1699 laatimalle kartalle. Bulders löytyy vuodelta 1725 peräisin olevalta kartalta (Kepsu 2005, s. 132).
Peltojen ympäröimällä matalalla luode-kaakkosuuntaisella kumpareella sijaitseva tonttimaa on lähes autio. Ainoastaan kumpareen keskivaiheilla on kevytrakenteinen lato- tai varastorakennus. Mäkeä on muokattu tontin autioitumisen jälkeen voimakkaasti. Tonttimaan eteläpuoli on osittain aurattu pelloksi ja mäen lakea on ilmeisesti tasattu. Kaiken lisäksi mäen eteläreunalle on läjitetty maata ja pohjoispuolelle tuotu roskia. Mahdollisia rakennuksen paikkoja on näkyvissä vain mäen luoteis- ja kaakkoispäissä. Kaakossa on pellon laidalla olevassa metsikkössä noin kahdeksan metriä pitkä kivirivi, joka koostuu noin 0,5 metriä halkaisijaltaan olevista kivistä. Luoteessa on pellon reunalla olevalla terassilla lounais-koillissuuntainen neljä metriä pitkä kivirivi.
Kohteen kaavamerkintä on sm-2. |
| metsakeskus.1000001742 |
92 |
Brutuby (Voutila) Thors |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
383479.28600000 |
6685613.56000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001742 |
Ensimmäiset Brutubystä säilyneet tiedot ovat mahdollisesti jo vuodelta 1417 (FMU 1492). Uudenmaan vuoden 1543 maakirjan (KA 2936, Es 704) mukaan kylässä oli neljä taloa. Thorsin tontti on merkitty C.J. Hartmanin vuosina 1773–1774 piirtämälle isojakokartalle. Saulo Kepsun mukaan (2005, s. 69) Thors on ilmeisesti Brutubyn vanhin tonttimaa. Nykyinen päärakennus on vuodelta 1808 (VKY, s. 140).
Tonttimaa on pysynyt käytössä nykyaikaan saakka. Tonttimaa (nyk. Nedre Thors) sijaitsee peltojen idästä, etelästä ja lännestä reunustamalla kumpareella. Tontti rajautuu pohjoisesta Voutilantiehen. Tontin länsipuolta sivuaa Suuri Rantatie eli Kuninkaantie Rakentamattomana on ainoastaan pihamaata ja tontin laitoja. Talot sijaitsevat parhailla paikoilla pihan ympärillä. Rakennukset ovat 1930-luvulla rakennettua navettaa lukuun ottamatta kevytrakenteisia.
Ympäristön maankäyttö on pysynyt pääosin vanhankaltaisena. Tontin pohjoispuolella on kuitenkin joitakin uudempia omakotitaloja.
Havaintomahdollisuudet olivat hoidetulla pihalla hyvät. Kohteen kaavamerkintä on sm-2. |
| metsakeskus.1000001743 |
92 |
Brutuby (Voutila) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
383480.28700000 |
6685884.45300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001743 |
Ensimmäiset Brutubystä säilyneet tiedot ovat ilmeisesti jo vuodelta 1417 (FMU 1492). Uudenmaan vuoden 1543 maakirjan (KA 2936, Es 704) mukaan kylässä oli neljä taloa. C.J. Hartmanin vuosina 1773–1774 piirtämälle isojakokartalle on merkitty Smeds-, Salas- ja Påvals-nimiset tilat.
Tonttimaa on pysynyt käytössä nykyaikaan saakka. Tontti rajautuu lännestä kallioon ja idästä peltoon. Kylän talot ovat jakautuneet Voutilantien varrelle, ja kyseessä on siten ns. raittikylä. Rakentamattomana on ainoastaan pihoja ja tontin laitoja. Rakennukset ovat pääosin kevytrakenteisia. Ympäristön maankäyttö on edelleen vanhankaltaista. Tontin länsipuolella on kuitenkin uudempia omakotitaloja. Kohteen kaavamerkintä on sm-2. |
| metsakeskus.1000001745 |
92 |
Vinickby (Viinikkala) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
382896.51700000 |
6686288.29000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001745 |
Vinikby mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1517 (Kerkkonen 1963, s. 113). Kylässä oli vuonna 1543 neljä taloa (VMATK). Gårdsin, Hommasin ja Nystigun tontit on merkitty C.J. Hartmanin vuosina 1773–1774 piirtämälle Brutubyn ja Vinikbyn isojakokartalle. Kyseessä on Vinikbyn vanhin tonttimaa (Kepsu 2005, s. 183).
Matalalla kumpareella sijaitseva tontti on pysynyt käytössä nykyaikaan saakka. Paikalla on edelleen Nystugu- ja Hommas-nimiset tilat. Rakentamattomana on ainoastaan pihamaata ja tontin laitoja. Rakennukset ovat kuitenkin pääosin kevytrakenteisia. Ympäristön maankäyttö on osittain muuttunut. Tontti rajautuu edelleen etelästä ja lännestä peltoon. Pohjoisessa ja idässä naapurina on sen sijaan nykyään Tuupakan teollisuusalue. Kohteen kaavamerkintä on sm-2. |
| metsakeskus.1000001746 |
92 |
Mårtensby (Martinkylä) Kvarnbacka |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
381884.92900000 |
6686258.29000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001746 |
Kvarnbacka mainitaan ensimmäisen kerran Uudenmaan vuoden 1543 maakirjassa (KA 2936, Es 704; VMATK). Myllykylässä oli tuolloin yksi talo. Kvarnbacka on myöhemmin sulautunut Martinkylään. Samuel Brotheruksen vuonna 1700 laatimalle kartalle on merkitty kylään Månsas- ja Hendriks-nimiset tilat.
Vantaanjoen länsirannalla olevalla mäellä sijaitseva tonttimaa on edelleen käytössä. Rakentamattomana on vain pihoja ja tontin laitoja. Rakennukset ovat kevytrakenteisia.
Ympäristön maankäyttö on muuttunut osin voimakkaasti. Tonttimaan pohjoispuolella on edelleen peltoa. Etelässä ja lännessä on sen sijaan kehä III ramppeineen. Kohteen kaavamerkintä on sm-2. |
| metsakeskus.1000001747 |
92 |
Lappböle (Lapinkylä) Petas |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
381850.93500000 |
6686664.13000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001747 |
Lapinkylä ilmaantuu lähteisiin vuonna 1517 (Kerkkonen 1963, s. 113). Uudenmaan vuoden 1543 maakirjan (KA 2936, Es 704) mukaan Lapinkylässä oli kaksi taloa. Petaksen tontti on merkitty Adam Giökerin vuonna 1732 piirtämälle kartalle. Petaksen nykyinen päärakennus on vuodelta 1867 (VKY, s. 104).
Vantaanjoen länsirannalla peltojen ympäröimällä mäellä sijaitseva tonttimaa on pysynyt käytössä nykyaikaan saakka. Rakentamattomana on vain pihamaata ja tontin etelälaita. Rakennukset ovat navettaa lukuun ottamatta kevytrakenteisia.
Ympäristön maankäyttö on pysynyt pääpiirteissään vanhankaltaisena. Kohteen kaavamerkintä on sm-2. |
| metsakeskus.1000001748 |
92 |
Biskopsböle (Lapinkylä) Bertas |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
382064.84700000 |
6686964.00900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001748 |
Bixkopsböle mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1509 (FMU 5388). Uudenmaan vuoden 1543 maakirjan (KA 2936, Es 704; VMATK) mukaan Biskopsbölessä oli kaksi taloa. Bertasin tontti on merkitty Adam Giökerin vuonna 1732 piirtämälle kartalle. Bertasin päärakennus on rakennettu 1850-luvulla (VKY, s. 103).
Vantaanjoen luoteispuolelle kohoavan mäen kaakkoisrinteellä sijaitseva tonttimaa on pysynyt käytössä nykyaikaan saakka. Rakentamattomana on ainoastaan pihamaata ja tontin laitoja. Rakennukset ovat kevytrakenteisia.
Ympäristön maankäyttö on pysynyt pääpiirteissään vanhankaltaisena. Tonttimaa on edelleen peltojen ympäröimä. Pohjoisessa on kuitenkin nykyään teollisuusalue. Kohteen kaavamerkintä on sm-2. |
| metsakeskus.1000001749 |
92 |
Biskopsböle (Lapinkylä) Åby |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
382425.40390000 |
6687085.45810000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001749 |
Piispankylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1509 (FMU 5388). Uudenmaan vuoden 1543 maakirjan (KA 2936, Es 704; VMATK) mukaan Biskopsbölessä oli kaksi taloa. Biskopsbölen Åbyn tontti on merkitty Adam Giökerin vuonna 1732 piirtämälle kartalle.
Vantaanjoen läntisellä rantaterassilla sijainnut tonttimaa on nykyään täysin autio. Tontti on ollut käytössä lähes nykyaikaan saakka, ja siellä on äskettäin palaneen 1800-luvun alussa rakennetun luutnantin puustellin eli virkatalon rauniot (VKY, s. 102). Maastossa päärakennuksen luoteispuolella on havaittavissa roskan ja aluskasvillisuuden peitossa oleva noin 12 x 10 metriä laaja navetan pohja ja navettaan johtava lohkokivinen 4 x 4 metriä laaja ja 0,5 metriä korkea ramppi. Lohkokivissä on poranjälkiä.
Tonttimaa on alkanut hylkäämisensä jälkeen metsittyä. Tontin pohjoispuoli on edelleen niittynä. Etelässä sijainneelle pellolle on sen sijaan istutettu metsää. Tontti rajautuu lännestä Åbyn teollisuusalueeseen ja idästä Vantaanjokeen. Joenrannassa on vanhan laiturin kohdalla jäljellä betoniluiska. Aution kylätontin kaavamerkintä on sm-1. |
| metsakeskus.1000001750 |
92 |
Lappböle (Lapinkylä) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
382397.71700000 |
6687740.69600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001750 |
Lapinkylä ilmaantuu lähteisiin vuonna 1517 (Kerkkonen 1963, s. 113). Uudenmaan vuoden 1543 maakirjan (KA 2936, Es 704) mukaan Lapinkylässä oli kaksi taloa. Nikun ja Klemon tontit on merkitty Adam Giökerin vuonna 1732 piirtämälle kartalle.
Nikun tontti sijaitsee peltojen ympäröimällä matalalla kumpareella. Edelleen käytössä oleva tonttimaa jakaantuu Piispankyläntien länsi- ja itäpuolelle. Tontin länsiosa rajautuu lounaasta teollisuusalueeseen. Tontin länsipuolella on navetta ja talli. Tontin itäpuolella on jäljellä vanha pihapiiri pää- ja ulkorakennuksineen. Rakentamattomana on vain pihaa ja tontin reunoja. Rakennukset ovat kuitenkin kevytrakenteisia.
Klemon tontti on sijainnut Piispankylän tien pohjoisreunalla pari sataa metriä Nikusta lounaaseen. Edelleen käytössä oleva Klemon tontti on jäänyt lounaasta ja koillisesta teollisuusalueen puristukseen. Tontin luoteispuolella on metsikköä. Tonttimaasta rakentamattomana on vain pihaa ja reunoja. |
| metsakeskus.1000001751 |
92 |
Tavastby (Hämeenkylä) Skinnars |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
377040.89500000 |
6682891.62000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001751 |
Tavastby mainitaan ensimmäisen kerran Uudenmaan vuoden 1543 maakirjassa (KA 2936, Es 704). Kylässä oli tuolloin 17 taloa (KA 2936, Es 704; VMATK). Skinnars on merkitty Samuel Brotheruksen vuosina 1691 ja 1700 piirtämille kartoille.
Peltojen ympäröimällä matalalla kumpareella sijaitseva tonttimaa on täysin autioitunut. Mäen pohjoispuolta sivuaa keskiajalta periytyvä Suuri Rantatie eli Kuninkaantie. Koska tontilla on ollut asuinrakennuksia lähes nykypäivään saakka, erottuu pihapiiri marja- ja ruusupensaineen yhä selvästi. Tonttimaan pohjoispuolella kallion reunalla sijaitsevalla terassilla on tiheä pohjakaavaltaan suorakulmainen noin 12 x 3 metriä laaja pensaikko, jonka ympärillä näkyy rakennuksen perustuksen osia. Perustukseen on kuulunut sementistä valettuja osia. Pohjoisen rakennuksesta noin 8-10 metriä länteen on pohjakaavaltaan suorakulmainen noin 3 x 2 metriä laaja ja noin 0,5 metriä syvä kuoppa. Tonttimaan lounaiskulmassa sijaitsevalla kumpareen lakea hiukan matalammalla tasanteella on pellon vierellä noin 4 x 2 metriä laaja kuoppa, jonka syvyys on noin 0,5 metriä. Kuopan ympärillä on seinävallit. Tontilla on myös muita mahdollisia rakennuksen paikkoja.
Autioituneen kylätontin kaavamerkintä on sm-1. |
| metsakeskus.1000001752 |
92 |
Tavastby (Hämeenkylä) Skobbars |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
377390.75100000 |
6683060.55200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001752 |
Tavastby mainitaan ensimmäisen kerran Uudenmaan vuoden 1543 maakirjassa (KA 2936, Es 704). Kylässä oli tuolloin 17 taloa (KA 2936, Es 704; VMATK ). Skobbars on merkitty Samuel Brotheruksen vuosina 1691 ja 1700 piirtämille kartoille.
Tonttimaa on sijainnut peltojen ympäröimällä mäellä, jonka laen keskikohdan ylitse kulkee Suuri rantatie. Rantatien pohjoispuoli on nykyään pienkerrostaloaluetta. Mäen kaakkoispuolella on koulu pihamaineen. Mäen laella Rantatien eteläpuolella on säilynyt vanha pihapiiri pää- ja ulkorakennuksineen. Rakentamattomina ovat ainoastaan pihamaa ja tontin laidat. Rakennukset ovat kevytrakenteisia. Kylämäen rinteillä ei ole rakennuspaikoiksi sopivia terasseja. Kohteen kaavamerkintä on sm-2. |
| metsakeskus.1000001753 |
92 |
Tavastby (Hämeenkylä) Greisas |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
377257.80500000 |
6683201.49700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001753 |
Tavastby mainitaan ensimmäisen kerran Uudenmaan vuoden 1543 maakirjassa (KA 2936, Es 704). Kylässä oli tuolloin 17 taloa (KA 2936, Es 704; VMATK). Greisas on merkitty Samuel Brotheruksen vuosina 1691 ja 1700 laatimille kartoille.
Vanha tonttimaa näkyy nykyään pellolla olevana matalana kumpareena. Tontin kasvillisuus eroaa jonkin verran ympäristöstään. Viljan joukossa on mm. apilaa, nokkosta ja päivänkakkaroita. Pintapoiminnassa löydettiin tontilta jonkin verran palanutta savea ja fajanssia. Pellossa on tonttimaan kohdalla myös ympäristöä enemmän tiiliä ja kiviä.
Autioituneen kylätontin kaavamerkintä on sm-1. |
| metsakeskus.1000001754 |
92 |
Tavastby (Hämeenkylä) Jussas ja Labbas |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
377876.55000000 |
6683298.46300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001754 |
Tavastby mainitaan ensimmäisen kerran Uudenmaan vuoden 1543 maakirjassa (KA 2936, Es 704). Kylässä oli tuolloin 17 taloa (KA 2936, Es 704; VMATK). Jussas ja Labbas on merkitty Samuel Brotheruksen vuosina 1691 ja 1700 piirtämille kartoille.
Peltojen ympäröimällä mäellä sijainnut tonttimaa on pysynyt käytössä nykyaikaan saakka. Ympäristön maankäyttö on muuttunut täysin. Alue on nykyään täynnä omakoti-/ pienkerrostaloja. Suuren Rantatien pohjoispuolella on kuitenkin säilynyt kaksi vanhaa taloa pihapiireineen. Nedre Labbasin päärakennus on vuodelta 1864. Övre Labbasin päärakennus on 1800-luvun alkupuolelta. (VKY, s. 67–68.) Kohteen kaavamerkintä on sm-2.
Museoviraston koekaivausryhmän vuosina 2020 ja 2022 tekemien koetutkimusten tulosten perusteella, kohteen aluerajausta on tarkennettu. |
| metsakeskus.1000001756 |
92 |
Tavastby (Hämeenkylä) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
377599.66000000 |
6683674.30700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001756 |
Tavastby mainitaan ensimmäisen kerran Porvoon läänin vuoden 1540 maakirjassa. Kylässä oli tuolloin 19 veronmaksajaa. Nyby ja Gållbacka on merkitty Samuel Brotheruksen vuosina 1691 ja 1700 piirtämille kartoille.
Pitkäjärven itäpuolella peltojen ympäröimällä kumpareella sijaitseva tonttimaa on pysynyt käytössä nykyaikaan saakka. Tontin ympäristön maankäyttö on säilynyt vanhankaltaisena. Itse tontilla maankäyttö on sen sijaan muuttunut voimakkaasti. Paikalla on nykyään Hämeenkylän kartanon yhteydessä toimiva kurssikeskus, johon kuuluu sekä kerrostaloja että asfaltoituja pysäköintialueita. Kaikki tämänhetkiset rakennukset sijaitsevat tonttimaan laidoilla, ja tontin keskus on puistona. Puiston pohjoispuolella on sekä tenniskenttä että asfaltoitu pysäköintialue. Kulttuurikerrosten säilyneisyysaste on selvitettävissä ainoastaan arkeologisin kaivauksin.
Kohteen rajausta on tarkistettu koekaivauksin vuonna 2015. Muinaisjäännösalue kattaa vain kartanon keskelle jäävän pihapiirin. Kohteen kaavamerkintä on sm-2. |
| metsakeskus.1000001758 |
92 |
Tavastby (Hämeenkylä) Tavastkulla |
10002 |
12001 |
13003 |
11006 |
27007 |
378212.41600000 |
6684413.01200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001758 |
Tavastby mainitaan ensimmäisen kerran Uudenmaan vuoden 1543 maakirjassa (KA 2936, Es 704). Kylässä oli tuolloin 17 taloa (KA 2936, Es 704; VMATK). Tavastkulla on merkitty Samuel Broteruksen vuosina 1691 ja 1700 piirtämille kartoille. Tavastkullan tontille on perustettu säteri 1500-luvulla (Kepsu 2005, s. 167). Paikalla sijaitsi Tavastkullan kartano ennen kuin se 1700-luvun loppupuolella siirtyi nykyiselle paikalleen 500 metriä etelään.
Kakolanmäen etelärinteen alaosassa olevalla peltoon pistävällä "niemekkeellä" sijaitseva tonttimaa on täysin autio. Tonttia rajaavat lännessä ja pohjoisessa olevista pelloista jyrkät rinteet. Tonttimaan pohjoispäässä on kallionpaljastuma. Tontti on kasvillisuudeltaan lähinnä niittyä. Alueella on runsaasti heinäkasveja, koiranputkia, nokkosia, marjapensaita ja pihlajia. Lehti- ja havupuita on etenkin tonttimaan länsi- ja eteläreunoilla.
Alueen läpi on rakennettu 1988 200 mm kaasuputki Martinlaakson voimalasta Juvanmalmille. Putki kulkee alueen läpi koillis-lounas-suuntaisena.
Tonttimaalla on useiden rakennusten jäännöksiä. Autioituneen kylätontin kaavamerkintä on sm-1. |
| metsakeskus.1000001758 |
92 |
Tavastby (Hämeenkylä) Tavastkulla |
10002 |
12001 |
13003 |
11006 |
27023 |
378212.41600000 |
6684413.01200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001758 |
Tavastby mainitaan ensimmäisen kerran Uudenmaan vuoden 1543 maakirjassa (KA 2936, Es 704). Kylässä oli tuolloin 17 taloa (KA 2936, Es 704; VMATK). Tavastkulla on merkitty Samuel Broteruksen vuosina 1691 ja 1700 piirtämille kartoille. Tavastkullan tontille on perustettu säteri 1500-luvulla (Kepsu 2005, s. 167). Paikalla sijaitsi Tavastkullan kartano ennen kuin se 1700-luvun loppupuolella siirtyi nykyiselle paikalleen 500 metriä etelään.
Kakolanmäen etelärinteen alaosassa olevalla peltoon pistävällä "niemekkeellä" sijaitseva tonttimaa on täysin autio. Tonttia rajaavat lännessä ja pohjoisessa olevista pelloista jyrkät rinteet. Tonttimaan pohjoispäässä on kallionpaljastuma. Tontti on kasvillisuudeltaan lähinnä niittyä. Alueella on runsaasti heinäkasveja, koiranputkia, nokkosia, marjapensaita ja pihlajia. Lehti- ja havupuita on etenkin tonttimaan länsi- ja eteläreunoilla.
Alueen läpi on rakennettu 1988 200 mm kaasuputki Martinlaakson voimalasta Juvanmalmille. Putki kulkee alueen läpi koillis-lounas-suuntaisena.
Tonttimaalla on useiden rakennusten jäännöksiä. Autioituneen kylätontin kaavamerkintä on sm-1. |
| metsakeskus.1000001758 |
92 |
Tavastby (Hämeenkylä) Tavastkulla |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27007 |
378212.41600000 |
6684413.01200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001758 |
Tavastby mainitaan ensimmäisen kerran Uudenmaan vuoden 1543 maakirjassa (KA 2936, Es 704). Kylässä oli tuolloin 17 taloa (KA 2936, Es 704; VMATK). Tavastkulla on merkitty Samuel Broteruksen vuosina 1691 ja 1700 piirtämille kartoille. Tavastkullan tontille on perustettu säteri 1500-luvulla (Kepsu 2005, s. 167). Paikalla sijaitsi Tavastkullan kartano ennen kuin se 1700-luvun loppupuolella siirtyi nykyiselle paikalleen 500 metriä etelään.
Kakolanmäen etelärinteen alaosassa olevalla peltoon pistävällä "niemekkeellä" sijaitseva tonttimaa on täysin autio. Tonttia rajaavat lännessä ja pohjoisessa olevista pelloista jyrkät rinteet. Tonttimaan pohjoispäässä on kallionpaljastuma. Tontti on kasvillisuudeltaan lähinnä niittyä. Alueella on runsaasti heinäkasveja, koiranputkia, nokkosia, marjapensaita ja pihlajia. Lehti- ja havupuita on etenkin tonttimaan länsi- ja eteläreunoilla.
Alueen läpi on rakennettu 1988 200 mm kaasuputki Martinlaakson voimalasta Juvanmalmille. Putki kulkee alueen läpi koillis-lounas-suuntaisena.
Tonttimaalla on useiden rakennusten jäännöksiä. Autioituneen kylätontin kaavamerkintä on sm-1. |
| metsakeskus.1000001758 |
92 |
Tavastby (Hämeenkylä) Tavastkulla |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27023 |
378212.41600000 |
6684413.01200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001758 |
Tavastby mainitaan ensimmäisen kerran Uudenmaan vuoden 1543 maakirjassa (KA 2936, Es 704). Kylässä oli tuolloin 17 taloa (KA 2936, Es 704; VMATK). Tavastkulla on merkitty Samuel Broteruksen vuosina 1691 ja 1700 piirtämille kartoille. Tavastkullan tontille on perustettu säteri 1500-luvulla (Kepsu 2005, s. 167). Paikalla sijaitsi Tavastkullan kartano ennen kuin se 1700-luvun loppupuolella siirtyi nykyiselle paikalleen 500 metriä etelään.
Kakolanmäen etelärinteen alaosassa olevalla peltoon pistävällä "niemekkeellä" sijaitseva tonttimaa on täysin autio. Tonttia rajaavat lännessä ja pohjoisessa olevista pelloista jyrkät rinteet. Tonttimaan pohjoispäässä on kallionpaljastuma. Tontti on kasvillisuudeltaan lähinnä niittyä. Alueella on runsaasti heinäkasveja, koiranputkia, nokkosia, marjapensaita ja pihlajia. Lehti- ja havupuita on etenkin tonttimaan länsi- ja eteläreunoilla.
Alueen läpi on rakennettu 1988 200 mm kaasuputki Martinlaakson voimalasta Juvanmalmille. Putki kulkee alueen läpi koillis-lounas-suuntaisena.
Tonttimaalla on useiden rakennusten jäännöksiä. Autioituneen kylätontin kaavamerkintä on sm-1. |
| metsakeskus.1000001759 |
92 |
Tavastby (Hämeenkylä) Skrattböle |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
377028.89000000 |
6684146.12200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001759 |
Skrattböle mainitaan ensiimmäisen kerran vuonna 1556. Skrattbölessä on ollut tuolloin kaksi taloa. (KA 2936, Es 704; VMATK.) Saulo Kepsun mukaan (2005, s. 167) Skrattböle on sijainnut Hämeenkylän pohjoisosassa.
Kahden mäen väliin jäävässä "laaksossa" sijaitsevalla tonttimaalla on nykyään omakotitaloja ja ratsutila. Rakennustyöt ovat vaikuttaneet jonkin verran paikan topografiaan. Myös ympäristön maankäyttö on muuttunut. Tontti on jäänyt omakotitaloalueen ja Kehä III:n väliin. Lisäksi tontin eteläpuolinen pelto on metsittymässä. Kohteen kaavamerkintä on sm-2. |
| metsakeskus.1000001760 |
92 |
Meilby (Seutula) Getbacka |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
383046.43600000 |
6691566.16600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001760 |
Meilby mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1512 (Kerkkonen 1963, s. 113). Uudenmaan vuoden 1543 maakirjan (KA 2936, Es 704) mukaan Meilbyssä oli 12 taloa. Vuoden 1550 maakirjan perusteella yksi talo oli ulkokyläläisten omistuksessa (KA 2986; VMATK). Getbackan tontti on merkitty Samuel Brotheruksen vuosina 1691 ja 1700 piirtämille kartoille.
Getbackan vanha tonttimaa sijaitsee Vantaanjoen pohjoispuolella olevalla peltojen ympäröimällä mäellä. Mäen laella tontin keskeisimmällä kohdalla olevan kallionpaljastuman päällä on viime vuosisadan loppupuolella puretun suuren talon raunio. Talosta on jäljellä lohkokivinen perustus, tiiliuuni, kellari ja sementtilattia. Talon paikka eroaa kasvillisuudeltaan ympärillä olevasta lehtipuuvaltaisesta sekametsästä, sillä sen kohdalla on keskittymä vanhoja jalopuita ja koristepensaita. Talo on kalliopohjalla, ja sitä edeltävien kulttuurikerrosten säilyminen on siten epätodennäköistä.
Mäen itärinteellä parinkymmenen metrin päässä laen talosta on ilmeisesti navetan jäännös. Paikalla on kaksi nelikulmaista kuoppaa, joiden ympärillä on mahdollisia kivijalkakiviä. Kuopat ovat aluskasvillisuuden, pajujen, nokkosten ja roskien peitossa. Getbackan pohjoisrinteellä on joitakin aluskasvillisuuden peittämiä epämääräisiä kumpareita.
Nykyinen Getbackan tila on kylämäen vierellä idässä. Talon pihamaa on täynnä työkoneita, rakennusmateriaaleja ja työmaakoppeja. Tonttimaan ympäristön maankäyttö on pikku hiljaa muuttumassa. Omakotitaloalueet ovat alkaneet lähestyä kylämäkeä sekä lännestä että etelästä. Kohteen kaavamerkintä on sm-1, koska jäljelle jäävä muinaisjäännösalue on autioitunut. |
| metsakeskus.1000001761 |
92 |
Meilby (Seutula) Yvjas/Ylösjoki |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
382134.80400000 |
6691515.18000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001761 |
Meilby mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1512 (Kerkkonen 1963, s. 113). Uudenmaan vuoden 1543 maakirjan (KA 2936, Es 704; VMATK) mukaan Meilbyssä oli 12 taloa. Vuoden 1550 maakirjan perusteella yksi talo oli ulkokyläläisten omistuksessa (KA 2986; VMATK). Yvjas ja Ylösjoki on merkitty Samuel Brotheruksen vuonna 1699 laatimalle kartalle.
Molemmat tonttimaat sijaitsevat Vantaanjoen etelärannalla olevilla mäen nyppylöillä. Tontit ovat pysyneet käytössä nykyaikaan saakka. Rakentamattomana on lähinnä pihamaata ja tonttien laitoja. Tonteilla on sekä raskas- että kevytrakenteisia taloja. Pohjoisella tonttimaalla on tehty voimakkaita maansiirtotöitä viimeisten vuosien aikana. Pohjoinen tonttimaa voidaan poistaa jo kokonaan rauhoituksesta, eteläisen tontin kaavamerkintä on sm-2.
Ympäristön maankäyttö on pysynyt pääosin vanhankaltaisena. Tonttimaat rajautuvat edelleen peltoihin. Suuri muutos miljöössä on tonttien välitse kulkeva Riipiläntie. |
| metsakeskus.1000001762 |
92 |
Meilby (Seutula) Knapbacka |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
382674.58500000 |
6691871.04100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001762 |
Meilby mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1512 (Kerkkonen 1963, s. 113). Uudenmaan vuoden 1543 maakirjan (KA 2936, Es 704; VMATK) mukaan Meilbyssä oli 12 taloa. Vuoden 1550 maakirjan perusteella yksi talo oli ulkokyläläisten omistuksessa (KA 2986; VMATK). Knapbackan tontti on merkitty Samuel Brotheruksen vuonna 1699 piirtämälle kartalle.
Tontti on sijainnut Vantaanjoen pohjoisrannalla olevalla peltojen ympäröimällä mäellä. Paikan maankäyttö on muuttunut voimakkaasti. Mäen laella ja rinteillä on nykyään Katrinebergin sairaala pysäköintialueineen ja kerrostaloineen. Lisäksi mäen kaakkoispuolta kiertää kerrostaloalue. Rakentamattomana on ainoastaan pihoja ja kallion laki.
Mäen lounaisnurkassa on säilynyt vuoden 1800 tienoilta peräisin oleva Katrinebergin kartanon päärakennus (VKY, s. 119). Kartano sijaitsee rinteellä olevalla terassilla, joka sopisi vanhaksi tontin paikaksi. Kartanon ympärillä on rakentamatonta puistoa ja koillisessa kevytrakenteinen vanha aitta. Kohteen kaavamerkintä on sm-2. |
| metsakeskus.1000001763 |
92 |
Meilby (Seutula) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
382190.77900000 |
6692089.95100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001763 |
Meilby mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1512 (Kerkkonen 1963, s. 113). Uudenmaan vuoden 1543 maakirjan (KA 2936, Es 704; VMATK) mukaan Meilbyssä oli 12 taloa. Vuoden 1550 maakirjan perusteella yksi talo oli ulkokyläläisten omistuksessa (KA 2986; VMATK). Heikkilän ja Marttilan tontit on merkitty Samuel Brotheruksen vuonna 1699 laatimalle kartalle.
Katriinantien ja Riipolantien risteyksen kaakkoispuolella olevalla matalalla kumpareella sijaitseva Heikkilän tontti on edelleen käytössä. Tonttimaalla on sekä kevytrakenteisia asuinrakennuksia että raskasrakenteisia maatalousrakennuksia. Rakentamattomana on ainoastaan pihaa ja tontin laitoja. Heikkilän ympäristön maankäyttö on pysynyt pääosin vanhankaltaisena, ja tontti on pohjoista lukuun ottamatta edelleen peltojen reunustama.
Marttilan tonttimaa on sijainnut Katriinantien pohjoispuolella Heikkilän kohdalla. Tontti on pysynyt käytössä nykyaikaan saakka. Rakentamattomana on lähinnä pihoja ja tontin laitoja. Tontilla on sekä raskas- että kevytrakenteisia rakennuksia. Tontti rajautuu etelästä Katriinantiehen, lännestä Riipolantiehen, idästä peltoon ja pohjoisesta omakotitaloalueeseen. Kohteen kaavamerkintä on sm-2. |
| metsakeskus.1000001764 |
92 |
Meilby (Seutula) Meilby |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
382127.80400000 |
6692118.93600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001764 |
Meilby mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1512 (Kerkkonen 1963, s. 113). Uudenmaan vuoden 1543 maakirjan (KA 2936, Es 704; VMATK) mukaan Meilbyssä oli 12 taloa. Vuoden 1550 maakirjan mukaan yksi talo oli ulkokyläläisten omistuksessa (KA 2986; VMATK). Meilbyn tontti on merkitty Samuel Brotheruksen vuonna 1699 laatimalle kartalle. Meilbyn vanha päärakennus on rakennettu vuoden 1805 jälkeen (VKY, s. 118).
Meilbyn tontti on sijainnut Vantaanjoesta pohjoiseen kohoavan rinteen yläosassa olevalla terassilla. Tonttimaa on pysynyt käytössä nykyaikaan saakka. Rakentamattomana on pihamaata ja tontin laitoja. Rakennukset ovat pääasiassa kevytrakenteisia.
Ympäristön maankäyttö on muuttunut jonkin verran. Tontti rajautuu lännestä ja pohjoisesta omakotialueeseen sekä idästä Riipolantiehen. Vantaanjoen puolella etelässä on edelleen peltoa. Kohteen kaavamerkintä on sm-2. |
| metsakeskus.1000001765 |
92 |
Ripuby (Riipilä) Seppälä |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
381609.00500000 |
6692124.93200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001765 |
Ripuby mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1511 (FMU 5560). Uudenmaan vuoden 1543 maakirjan (KA 2936, Es 704) mukaan Ripubyssä oli yhdeksän talonpoikaa. Ripubyn Seppälän tontti on merkitty Hendrik Otto Brinckin vuosina 1734–1735 piirtämälle kartalle.
Matalalla peltojen ympäröimällä mäellä sijaitsevalla tontilla on nykyään vuonna 1889 rakennettu Königstedtin koulu (VKY, s. 117). Rakentamattomana on vain koulun pihamaa. Ympäristön maankäyttö on muuttunut ajan kuluessa jonkin verran sekä omakotitalojen että Solbackantien rakentamisen vuoksi. Kohteen kaavamerkintä on sm-2. |
| metsakeskus.1000001766 |
92 |
Borgby (Keimola) Linna |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
381110.21700000 |
6691220.29700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001766 |
Nykyisen Keimolan itäosassa sijaitsevan Linnan kartanon paikalla on mahdollisesti ollut Uudenmaan vuoden 1543 maakirjaan merkitty Borgby (KA 2936, Es 704; Kepsu 2005, s. 95–97). Borgbyssä oli vuonna 1543 kaksi taloa (KA 2936, Es 704; VMATK). Linnan kartano on merkitty vuodelta 1776 peräisin olevalle kartalle (Kepsu 2005, s. 96). Kartanon päärakennus on rakennettu 1700-luvun lopulla (VKY, s. 98).
Linnan kartanon tontti on pysynyt käytössä nykyaikaan saakka. Vanhan kartanomiljöön rikkovia uusia rakennuksia ei juurikaan ole rakennettu. Täysin rakentamattomana on kuitenkin vain pihoja ja tontin laitoja.
Linnan kartanosta puoli kilometriä pohjoiseen on peltojen ympäröimä sekametsää kasvava mäki. Mäen etelärinteellä olevalla terassilla on sekä omakotitaloja että maatalousrakennuksia. Terassi on luultavasti syntynyt vasta nykyisten rakennusten rakentamisen yhteydessä. Toisaalta ei voida sulkea pois myöskään mahdollisuutta, että kyseessä olisi Borgbyn vanha paikka. Tällä pohjoisella mäellä on tehty koekaivauksia ja todettu ettei ainakaan alueen eteläosassa ole mitään muinaisjäännökseen viittaavaa ja osa alueesta on jo vapautettu rakentamiselle. Kohteen kaavamerkintä on sm-2. |
| metsakeskus.1000001767 |
92 |
Keimby (Keimola) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
380098.62100000 |
6691140.31500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001767 |
Keimby eli Keimola ilmaantuu asiakirjoihin mahdollisesti jo 1440-luvulla (FMU 6645). Varma tieto kylästä on kuitenkin vasta vuodelta 1527 (FMU 6403). Uudenmaan vuoden 1543 maakirjan (KA 2936, Es 704; VMATK) mukaan Keimbyssä oli viisi taloa. Vuoden 1550 maakirjan perusteella yksi talo oli lisäksi ulkokyläläisten omistuksessa (KA 2986; VMATK). Petas ja Saras on merkitty Johan Bonejin vuosina 1769–1772 laatimalle kartalle.
Vantaanjoesta länteen haarautuvan pienen joen länsirannalla olevalla matalalla kumpareella sijaitsevat tonttimaat ovat pysyneet käytössä nykyaikaan saakka. Rakentamattomana on ainoastaan pihoja ja tonttien laitoja. Tonteilla on pääasiassa kevytrakenteisia taloja.
Ympäristön maankäyttö on pääosin vanhankaltaista. Tonttimaat ovat edelleen peltojen ympäröimiä. Kohteen kaavamerkintä on sm-2. |
| metsakeskus.1000001768 |
92 |
Keimby (Keimola) Backas |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
379715.77500000 |
6691085.34300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001768 |
Keimby eli Keimola ilmaantuu asiakirjoihin mahdollisesti jo 1440-luvulla (FMU 6645). Ensimmäinen varma tieto kylästä on kuitenkin vasta vuodelta 1527 (FMU 6403). Uudenmaan vuoden 1543 maakirjan (KA 2936, Es 704; VMATK) mukaan Keimbyssä oli viisi taloa. Vuoden 1550 maakirjan perusteella yksi talo oli lisäksi ulkokyläläisten omistuksessa (KA 2986; VMATK). Backasin ja Gyrasin tontit on merkitty Johan Bonejin vuosina 1769–1772 piirtämälle kartalle. Saulo Kepsun mukaan (2005, s. 95) Backas on Keimolan kylän vanhin tonttimaa.
Mäellä sijaitsevat tonttimaat ovat pysyneet käytössä nykyaikaan saakka. Kylämäen "parhailla" paikoilla idässä ja lännessä on edelleen talot. Pääosa tonttimaiden rakennuksista on kevytrakenteisia. Rakentamattomana on pohjoisrinteen keskiosan ja pihojen ohella mäen tasainen laki, joka on osin sekametsää ja osin niittyä. Niitylle on raivattu lentopallokenttä. Mäen laella ei ole näkyvissä maanpäällisiä rakenteita.
Ympäristön maankäyttö on pysynyt jossain määrin vanhankaltaisena. Kylämäen pohjois-, itä- ja eteläpuolella on edelleen laajat peltoaukeat. Lännessä Hämeenlinnanväylä sen sijaan halkaisee mäen rinteen ja maiseman. Lisäksi kylämäen rinteillä on joitakin uusia omakotitaloja. Kohteen kaavamerkintä on sm-2. |
| metsakeskus.1000001769 |
92 |
Ripuby (Riipilä) Luhtaanmäki |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
378984.06800000 |
6692021.95700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001769 |
Ripuby mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1511 (FMU 5560). Uudenmaan vuoden 1543 maakirjan (KA 2936, Es 704) mukaan Ripubyssä oli yhdeksän talonpoikaa. Luhtaanmäen tontti on merkitty Hendrik Otto Brinckin vuosina 1734–1735 piirtämälle kartalle.
Peltojen ympäröimällä mäellä sijaitseva tonttimaa on pysynyt käytössä nykyaikaan saakka. Tontin keskeisimmillä paikoilla on edelleen talot. Tontilla on sekä raskas- että kevytrakenteisia rakennuksia. Mäen laella oleva terassi on suurelta osin rakentamaton. Muutoin rakentamattomana on pihojen ohella mäen pohjois- ja itärinne.
Mäen pohjoisrinteellä on kapea noin 10–15 metriä leveä terassi, jonka länsiosassa on mahdollinen kellarikuoppa. Rinteeseen kaivetun pohjakaavaltaan soikean kuopan halkaisija on noin 10 metriä ja syvyys noin 0,5 metriä. Kuopalla on noin kaksi metriä leveät seinävallit. Vallissa ei näy aukkoa. Kuoppa on aluskasvillisuuden peitossa.
Ympäristön maankäyttö on muuttunut jonkin verran uusien omakotitalojen, Vanhan Hämeenlinnantien ja Hämeenlinnanväylän rakentamisen vuoksi. Kohteen kaavamerkintä on sm-2. |
| metsakeskus.1000001770 |
92 |
Ripuby (Riipilä) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
380649.39800000 |
6691635.12200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001770 |
Ripuby mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1511 (FMU 5560). Uudenmaan vuoden 1543 maakirjan (KA 2936, Es 704) mukaan Ripubyssä oli yhdeksän talonpoikaa. Ripubyn tontti on merkitty Hendrik Otto Brinckin vuosina 1734–1735 piirtämälle kartalle. Ripuby on kylän vanhin tonttimaa (Kepsu 2005, s. 136).
Vantaanjoen pohjoispuolisella rantaterassilla sijaitseva tonttimaa on edelleen käytössä. Rakentamattomana on vain pihoja ja Vantaanjoen puoleinen loiva rinne. Suuri osa rakennuksista on kevytrakenteisia.
Ympäristön maankäyttö on pysynyt suurelta osin vanhankaltaisena. Tontin itä- ja pohjoispuolella on edelleen pellot. Lännessä omakotitaloalue on sen sijaan levinnyt lähes tonttiin kiinni. Kohteen kaavamerkintä on sm-2. |
| metsakeskus.1000001771 |
92 |
Skattmansby (Veronmiehenkylä) Nederbyggarne |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27007 |
386685.00100000 |
6684481.03200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001771 |
Skattmansby mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1480 (FMU 3824). Uudenmaan vuoden 1543 maakirjan (KA 2936, Es 704; VMATK) perusteella Veromiehenkylässä on ollut kahdeksan taloa. Vuoden 1550 maakirjan mukaan kaksi taloa on ollut ulkokyläläisten omistuksessa (KA 2986; VMATK). Tontti on merkitty Samuel Brotheruksen vuoden 1699 kartalle. Tontti on tullut käyttöön vuoden 1700 tienoilla, ja sinne ovat vuoteen 1760 mennessä siirtyneet talot Spanski, Sandbacka, Storbäskas ja Lillbäskas (Kepsu 2005, s. 146).
Krakanojan itärannalla olevalla pellolla sijaitseva tonttimaa jakaantuu peltotien etelä- ja pohjoispuolelle. Pohjoispuolella on Krakanojan ja pellon välissä nokkosta kasvava valli, jonka maat ovat ilmeisesti peräisin ojan ruoppauksesta. Tontin kasvillisuus ei erotu mitenkään muusta pellosta. Tonttimaalla tehdyissä kairauksissa ei havaittu peltosavessa kerrostumia. Pintapoiminnan yhteydessä löydettiin tiiltä, luuta, punasavikeramiikkaa ja palanutta savea (KM 2005075: 5-13). Peltotien pohjoispuolelta saatiin enemmän löytöjä kuin eteläpuolelta. Autioituneen kylätontin kaavamerkintä on sm-1. |
| metsakeskus.1000001772 |
687 |
Rahkasuo Hyttikangas |
10001 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
580926.00000000 |
7029344.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001772 |
Peruskartassa olevan nimen perusteella alueella on saattanut sijaita raudanvalmistushytti.
Lidar-kartoissa soikea anomalia. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000001773 |
687 |
Ylä-Luosta Kalmo |
10001 |
12002 |
13000 |
11006 |
27000 |
584306.00200000 |
7029979.83300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001773 |
Peruskartassa olevan nimen perusteella alueella on saattanut sijaita kalmisto. |
| metsakeskus.1000001774 |
687 |
Vitjonsuo Hyttikangas |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
579364.00000000 |
7029413.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001774 |
Raudanvalmistuspaikka sijaitsee Hyttikangas-nimisellä moreeniharjanteella, noin 3,3 km Ylä-Luosta -järveltä länteen. Paikalla sijaitsee raudanvalmistukseen liittyviä jäänteitä, kuten raudansulatusuunin jäännös sekä hiilimiilu. Uuni on halkaisijaltaan noin 1,5 m ja noin 0,7 m korkea romahtanut luonnonkivinen rakennelma. Sen yhteydessä on kaksi kaivantoa (halkaisijaltaan noin 2 m) ja kuonakasoja. Hiilimiilu on kooltaan 15x9x2 m.
Alueella kasvaa nuori, mäntyvaltainen kasvatusmetsikkö. Maaperä on moreenia. |
| metsakeskus.1000001775 |
687 |
Vipuraudansuo |
10001 |
12012 |
13000 |
11006 |
27000 |
578750.23000000 |
7033097.56100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001775 |
Peruskartassa olevan nimen perusteella alueelta on saatettu nostaa suomalmia. |
| metsakeskus.1000001776 |
176 |
Ylä-Ruokonen Kalmosaaret |
10001 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
598551.29400000 |
7021521.29500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001776 |
Kaksi Ylä-Ruokosen luoteisosassa olevaa pientä saarta ovat peruskartalla olevan nimen perusteella mahdollisia hautasaaria. Paikkakuntalaisten kertoman mukaan siellä on joskus kaiveltu maata, mutta painanteita ei ole näkyvissä. Paikka saattaa olla kesäkalmisto (Lönnberg 1973:13). Saarista n. 300 m kaakkoon olevan niemen nimi on Kalmoniemi.
Inventoinnissa 2011 painanteisiin tehdyissä pienissä koekuopissa ei havaittu hautaukseen viittaavaa. |
| metsakeskus.1000001777 |
176 |
Vaikkojärvi Kalmosaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
594676.87600000 |
7016954.12500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001777 |
Kalmosaari on pieni saari Vaikkojärven itäosassa, Tervaselällä. Saaren kasvillisuus on varvikkopohjaista mäntymetsää ja sen pohjoispäässä sanotaan olevan painanteita, joita kyläläiset pitävät hautoina.
Inventoinnissa kartoitettiin 27 mahdollista hautapainannetta, mutta niitä lienee tätä enemmän. Painanteisiin 1 ja 2 kaivetuissa koekuopissa todettiin hautaukset, jotka molemmat olivat aiemmin kaiveltuja. |
| metsakeskus.1000001778 |
176 |
Raholanjärvi Pieni Kalmosaari |
10001 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
588728.29300000 |
7009342.16600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001778 |
Raholanjärvessä on kolme isoa saarta: Suuret Kalmosaaret. Pohjoisinta näistä saarista nimitetään Kalmosaareksi, ja sen alueella on vanha kalmisto. Lisäksi järvessä on Pieni Kalmosaari ja Kalmokivi. Perimätiedon mukaan saarella on joku joskus kaivanut ja löytänyt pääkalloja. Saarella ei kuitenkaan ole havaittu hautapainaumia. |
| metsakeskus.1000001780 |
687 |
Ala-Luosta Kalmosaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
576424.22700000 |
7016212.35700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001780 |
Peruskartalla olevan nimen perusteella saarella saattaa olla kalmisto.
Kohde tarkastettu vuonna 2010. Koekuopituksessa on havaittu merkkejä hautauksista, josta nostetut luut analysoitu vuonna 2010. Luut kuuluvat vähintään kahdelle yksilölle, aikuiselle ja lapselle. |
| metsakeskus.1000001781 |
402 |
Sälevä Iso-Kalmo |
10001 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
544001.17000000 |
7045292.52800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001781 |
Peruskartassa olevan nimen perusteella saarella saattaa olla kalmisto. |
| metsakeskus.1000001782 |
762 |
Kaarakkalanniemi |
10001 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
540169.68800000 |
7051602.97800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001782 |
Tiedot tarkastettava. |
| metsakeskus.1000001783 |
762 |
Saarikoski |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
537812.60100000 |
7062021.77100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001783 |
Tiedot tarkastettava. |
| metsakeskus.1000001784 |
762 |
Eskelänniemi |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
537648.63000000 |
7073178.28300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001784 |
Tiedot tarkastettava. |
| metsakeskus.1000001785 |
687 |
Tiilikka Kalmoniemi |
10002 |
12002 |
13032 |
11006 |
27000 |
563903.00000000 |
7059390.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001785 |
Kalmoniemi sijaitsee Tiilikkajärveen etelästä pistävän kapean harjun kärjen tuntumassa.
Kohdassa 7062348/3564100 harjun laella todettiin harjun suuntainen painanne, joka on kooltaan 1,9x0,8 m, syvyys 30 cm. Painanteeseen tehdyssä koekuopassa tuli vastaan 85 cm:n syvyydellä alkuperäisestä maanpinnasta mitaten heikkokuntoisia luita. Hautauksen suunnaksi mitattiin noin 375 (pään suunta). Vasemman reisiluun päällä oli säilynyt puujäännöstä, jossa syyt olivat hautauksen suuntaisesti. Reisi- ja sääriluut otettiin talteen.
Kohde sijaitsee Tiilikkajärven kansallispuistossa, pitkässä ja kapeassa Kalmoniemessä, joka on rajattu lähes 700 metrin pituudelta muinaisjäännösalueeksi. Vuoden 2024 inventoinnissa aluetta käytiin läpi hautakuoppien toteamiseksi, mutta tehtävä osoittautui hankalaksi ja tulokset epävarmoiksi. Oletus oli, että Laakson ja Ruohosen inventoinnin kymmenet hautaukset erottuisivat maastossa edes jollain tavalla, mutta selviä kuoppia oli hyvin vaikea havaita. Muutama hieman selvempi ja syvempi suorakaiteenmuotoinen noin 1,5–2 metriä pitkä ja puolisen metriä leveä kaivanto havaittiin, mutta osa muista havaituista kuopista vaikutti ennemminkin tuulenkaatojen aiheuttamilta (pitkulainen kuoppa, yksipuolinen valli) tai luonnollisilta epätasaisuuksilta maastossa.
Tiilikkajärvellä ei ole tiettävästi ollut juurikaan asutusta historiallisena aikana eikä asutuksesta ole löytynyt merkkejä inventoinneissakaan, joten väestöä ei ole ollut paljoa ja hautoja ei ehkä ole kymmenittäin vaan selvästi vähemmän. Niemen harjanteen yläosa on myös hyvin kivistä ja hautaukset on luultavasti kaivettu niemen alarinteille lähemmäs järveä kuin kiviselle harjanteelle, joten muinaisjäännösalueen rajaus vaatisi myös tarkennuksia. Hautauksia niemessä varmasti on, se on todettu jo Laakson ja Ruohosen inventoinnissa, jossa hautakuopasta löytyi ihmisluita. Hautojen etsiminen ja todentaminen vaatisi tarkempia tutkimuksia. |
| metsakeskus.1000001786 |
176 |
Ruukkisuo |
10001 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
606176.32500000 |
6993198.72800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001786 |
Peruskartalla olevan nimen perusteella paikalla saattaa olla hytti. Paikalla on suuri, ojitettu suo. |
| metsakeskus.1000001787 |
204 |
Hyttikangas |
10002 |
12015 |
13203 |
11006 |
27000 |
583213.00000000 |
6987545.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001787 |
Kohde on alunperin merkitty muinaisjäännösrekisteriin mahdollisena muinaisjäännöksenä perustuen paikannimeen.
Niemikyläntieltä koilliseen Hyttinkankaansuolle lähtee metsätie, jonka itäpuolellä on kallionen mäki. Alue on koivumetsää, jossa on tehty harvennushakkuu. Kalliomäen kaakkoisosassa havaittiin todennäköisen hiilimiilun sekä harkkohytin jäännökset. Hiiliimiilun pohja on poikkeuksellisesti neliömäinen ja sen valleissa ja sisäpuolella on nokea ja hiiltä. Miilunpohjan halkaisija on noin 10 metriä.
Hiilimiilun kaakkoispuolella havaittiin suorakaiteenmuotoinen kaivanto, jonka pituus on noin 12 metriä ja leveys noin metriä. Kaivanto on koillinen-lounais-suuntainen ja sen koillissivulla on lohkokiviä. Kaivannon sisäpuolella koillispäässä on tasainen neliömäinen rakenne, joka voi olla sortuman aiheuttama tai oikea rakenne. Kairatteassa kaivannon sisäpuolelta ei havaittu muuta kuin vaalea hiekkaa. Kaivanto tulkittiin muotonsa ja rakenteen sivussa olevien kivien perusteella harkkohytiksi, kuonaa ei rakenteesta tai sen vierestä kuitenkaan havaittu. Kuonakasa saattaa olla hiilimiilun lounaispuolella.
Rakenteiden havainnointi on melko vaikeaa niiden päälle kaadettujen puiden takia. |
| metsakeskus.1000001787 |
204 |
Hyttikangas |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
583213.00000000 |
6987545.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001787 |
Kohde on alunperin merkitty muinaisjäännösrekisteriin mahdollisena muinaisjäännöksenä perustuen paikannimeen.
Niemikyläntieltä koilliseen Hyttinkankaansuolle lähtee metsätie, jonka itäpuolellä on kallionen mäki. Alue on koivumetsää, jossa on tehty harvennushakkuu. Kalliomäen kaakkoisosassa havaittiin todennäköisen hiilimiilun sekä harkkohytin jäännökset. Hiiliimiilun pohja on poikkeuksellisesti neliömäinen ja sen valleissa ja sisäpuolella on nokea ja hiiltä. Miilunpohjan halkaisija on noin 10 metriä.
Hiilimiilun kaakkoispuolella havaittiin suorakaiteenmuotoinen kaivanto, jonka pituus on noin 12 metriä ja leveys noin metriä. Kaivanto on koillinen-lounais-suuntainen ja sen koillissivulla on lohkokiviä. Kaivannon sisäpuolella koillispäässä on tasainen neliömäinen rakenne, joka voi olla sortuman aiheuttama tai oikea rakenne. Kairatteassa kaivannon sisäpuolelta ei havaittu muuta kuin vaalea hiekkaa. Kaivanto tulkittiin muotonsa ja rakenteen sivussa olevien kivien perusteella harkkohytiksi, kuonaa ei rakenteesta tai sen vierestä kuitenkaan havaittu. Kuonakasa saattaa olla hiilimiilun lounaispuolella.
Rakenteiden havainnointi on melko vaikeaa niiden päälle kaadettujen puiden takia. |
| metsakeskus.1000001788 |
204 |
Lehtosaari |
10001 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
575615.67900000 |
6981249.43000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001788 |
Kohde sijaitsee Kaavinjärvessä, varsin suurikokoisessa Lehtosaaressa. Paikalta on löydetty ihmisen luita ja pääkalloja (J.Maukonen 1879). Muinaistieteellinen toimikunta on lisäksi saanut 1931 ilmoituksen, että kunnanlääkäri Niilo Pesonen ja apteekkari Uno Hirvonen olivat kaivaneet esiin hyvin säilyneitä luita. Lauri Pohjakallio tarkasti paikan 1975 ja havaitsi useita painanteita sekä kvartsi-iskoksia.
Vuoden 2010 inventoinnin yhteydessä todettiin kymmenkunta mahdollista hautapainannetta läheltä rantapenkkaa. Koekuopissa ei havaittu luita. |
| metsakeskus.1000001789 |
204 |
Melttusvirta |
10002 |
12002 |
13022 |
11006 |
27000 |
583516.00000000 |
6978591.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001789 |
Kohde sijaitsee Melttusvirran pohjoisrannalla, nykyisen sillan kohdalla ja mahdollisesti sen itäpuolella. Paikalla on muistomerkki. Kyseessä on mahdollisesti Suomen sodan 1808-1809 aikainen taistelu- ja hautapaikka tai paikallinen kyläkalmisto. Paikalta on löytynyt ihmisen luita ja pääkalloja vuonna 1877 sekä sillan teon yhteydessä 1983.
Vuoden 2018 inventoinnissa alueen koekuopituksessa havaittiin kvartseja ja löytöjen perusteella paikalla on myös kivikautinen asuinpaikka. Tien teko on on tuhonnut asuinpaikan länsiosaa mutta on asuinpaikka jatkuu todennäköisesti havaitusta paikasta itään. |
| metsakeskus.1000001789 |
204 |
Melttusvirta |
10002 |
12002 |
13022 |
11019 |
27000 |
583516.00000000 |
6978591.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001789 |
Kohde sijaitsee Melttusvirran pohjoisrannalla, nykyisen sillan kohdalla ja mahdollisesti sen itäpuolella. Paikalla on muistomerkki. Kyseessä on mahdollisesti Suomen sodan 1808-1809 aikainen taistelu- ja hautapaikka tai paikallinen kyläkalmisto. Paikalta on löytynyt ihmisen luita ja pääkalloja vuonna 1877 sekä sillan teon yhteydessä 1983.
Vuoden 2018 inventoinnissa alueen koekuopituksessa havaittiin kvartseja ja löytöjen perusteella paikalla on myös kivikautinen asuinpaikka. Tien teko on on tuhonnut asuinpaikan länsiosaa mutta on asuinpaikka jatkuu todennäköisesti havaitusta paikasta itään. |
| metsakeskus.1000001789 |
204 |
Melttusvirta |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
583516.00000000 |
6978591.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001789 |
Kohde sijaitsee Melttusvirran pohjoisrannalla, nykyisen sillan kohdalla ja mahdollisesti sen itäpuolella. Paikalla on muistomerkki. Kyseessä on mahdollisesti Suomen sodan 1808-1809 aikainen taistelu- ja hautapaikka tai paikallinen kyläkalmisto. Paikalta on löytynyt ihmisen luita ja pääkalloja vuonna 1877 sekä sillan teon yhteydessä 1983.
Vuoden 2018 inventoinnissa alueen koekuopituksessa havaittiin kvartseja ja löytöjen perusteella paikalla on myös kivikautinen asuinpaikka. Tien teko on on tuhonnut asuinpaikan länsiosaa mutta on asuinpaikka jatkuu todennäköisesti havaitusta paikasta itään. |
| metsakeskus.1000001789 |
204 |
Melttusvirta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
583516.00000000 |
6978591.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001789 |
Kohde sijaitsee Melttusvirran pohjoisrannalla, nykyisen sillan kohdalla ja mahdollisesti sen itäpuolella. Paikalla on muistomerkki. Kyseessä on mahdollisesti Suomen sodan 1808-1809 aikainen taistelu- ja hautapaikka tai paikallinen kyläkalmisto. Paikalta on löytynyt ihmisen luita ja pääkalloja vuonna 1877 sekä sillan teon yhteydessä 1983.
Vuoden 2018 inventoinnissa alueen koekuopituksessa havaittiin kvartseja ja löytöjen perusteella paikalla on myös kivikautinen asuinpaikka. Tien teko on on tuhonnut asuinpaikan länsiosaa mutta on asuinpaikka jatkuu todennäköisesti havaitusta paikasta itään. |
| metsakeskus.1000001790 |
204 |
Kalmonniemi |
10001 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
588365.53300000 |
6985667.70000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001790 |
Kalmisto? |
| metsakeskus.1000001791 |
204 |
Suuri Hautasaari |
10001 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
582591.86700000 |
6983520.54200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001791 |
kalmisto? |
| metsakeskus.1000001793 |
934 |
Antinnevan uuni |
10002 |
12016 |
13153 |
11006 |
27000 |
356636.00000000 |
7008246.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001793 |
Antinnevan uuni sijaitsee reilun 700 metrin päässä edellisestä kohteesta Perhoon päin, Hallapuro-Perho tien vasemmalla puolen. Tieltä uunille on matkaa noin 70 metriä. Uuni on rakennettu saman Perhontien ja suon (Antinneva) väliin jäävän Porasharjun rinteeseen kuin Tuomiluomankin uuni. Maasto uunin ympärillä on mäntykangasta. Uunin ympäriltä on otettu runsaasti hiekkaa niin, että uuni jää eräänlaiselle hiekkakuoppaan pistävälle kielekkeelle.
Antinnevan uuni on suurikokoinen ja hyväkuntoinen. Uuni on rakennettu rinteeseen kaivettuun kuoppaan, jonka sisäpuoli on tuettu kivistä latomalla. Uunin maan tason yläpuolelle nouseva harja muodostaa selvän vallimaisen lierin. Lierin sisäpuoli on ladottu kivistä, ja sen ulkopuolelle on kasattu maata ja jätekalkkia. Lierin sivuja ja takanurkkia on lisäksi tuettu salvotuista hirsistä tehdyllä kehikolla. Uunin itäpuolella harjan ulkopuoli on kuitenkin ladottu kivistä, samoin kuin uunin suupielet.
Uunia kiertää jätekalkkivalli, joka on leveämpi uunin koillispuolella. Uunin takaa valli on osittain valunut alas uunia reunustavaan hiekkakuoppaan. Koillispuolella valliin on tehty ramppi, jota pitkin uunin täyttö ja purku on ilmeisesti tapahtunut.
Uunin sisäpuolen kiveys on rapautunut, mutta toisin kuin monissa muissa uuneissa, se ei ole lasittunut. Hyvästä kunnosta huolimatta, seinämistä ei voi erottaa eri rakennusvaiheita. Seinämät avautuvat hieman ylöspäin. Muodoltaan uunin pesä on neliömainen ja hieman suuaukkoa kohti kapeneva. Pohjakaavaltaan uunin pesä on kulmikas ja hevosenkenkämäinen.
Uunin pesän pohja on peittynyt seinämistä irronneisiin kiviin ja jätekalkkiin, mutta irtokivien alta on kuitenkin hahmotettavissa arinarakenteen jäänteet. Uunin pesää kiertää matala kalkkikivestä ladottu penkki, jonka sisäpuolelle jää kahden tulipesän pohjat. Tulipesissä näkyy vielä erilaista arinaraudoista jäänyttä rautaromua.
Uunin etupuolelle on kasattu jätekalkkia kahdeksi valliksi siten, että uunin suulle muodostuu pitkänomainen sola. Solan toista (uunille katsottaessa oikeaa) reunaa on tuettu pystypaaluin. Uunin suuta peittää reilun metrin korkuinen jätekalkkivalli. Vallin sisäpuolella ovat näkyvissä uunin tulipesien holvausten jäljet. Valli onkin ilmeisesti paikalleen jätetty huonosti palanut etuseinä.
Paavo Hallapuron mukaan uunissa ovat kalkkia polttaneet ainakin Aarne Tammi, Aimo Kivinen, Jalmari Santala ja Into Hallapuro. Uunin rakentamisajankohdasta tai viimeisestä poltosta ei ole tietoa. Uunista on tehty myös laulu, mutta sen sanat eivät valitettavasti ole tiedossa.
V. 2021 inventointi: kohde on ennallaan. |
| metsakeskus.1000001794 |
934 |
Suolasalmi 1 |
10002 |
12016 |
13153 |
11006 |
27000 |
355784.02000000 |
7006256.52800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001794 |
Suolasalmen autiotila sijaitsee noin kolme kilometriä linnuntietä eteläkaakkoon Hallapurolta. Tilalle pääsee Mustapuron tienhaaran jälkeen Porasentieltä oikealle lähtevää pikkutietä.
Suolasalmella on alunperin ollut kaksi uunia, joista toinen on kuitenkin tuhoutunut raivattaessa pellolle vievää uraa. Ehjä uuni sijaitsee lähes talon pihapiirissä, yhä pystyssä olevien latojen eteläpuolella, Poikkijokea kohti vievän uran varressa. Tuhoutunut uuni on sijainnut edellisen vieressä mainitun uran linjalla.
Suolasalmen uuni on muihin vimpeliläisiin kohteisiin verrattuna pienikokoinen. Uuni on pahoin maatunut ja kasvillisuuden peittämä, joten sen rakenteellisia yksityiskohtia on vaikea havainnoida. Uuni on kuitenkin hahmoltaan "makaava" eli pesä on pitkä suhteessa korkeuteensa. Sisäosa vaikuttaa kivistä ladotulta. Tuhoutunut uuni on mahdollisesti ollut ehjää suurempi, mutta varmuutta tälle olettamukselle ei voi saada. Molempien uunien rakentamisessa on hyödynnetty loivassa rinteessä olevaa matalaa terassia.
Oppaana toimineen Paavo Hallapuron mukaan uuneja ei sodan jälkeen ole poltettu lainkaan, mahdollisesti viimeksi 70 vuotta sitten. Hallapuron mukaan uuneja ovat polttaneet ainakin Heikki, Oskari, Hemminki ja Erkki Suolasalmi. Hallapuron tietämän mukaan kalkki uuneille haettiin Vesterpakasta, jonne Poikkijoen vartta pitkin kertyy matkaa noin neljä kilometriä. |
| metsakeskus.1000001795 |
934 |
Suolasalmi 2 |
10002 |
12016 |
13153 |
11006 |
27000 |
355802.01400000 |
7006250.53900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001795 |
Suolasalmen autiotila sijaitsee noin kolme kilometriä linnuntietä eteläkaakkoon Hallapurolta. Tilalle pääsee Mustapuron tienhaaran jälkeen Porasentieltä oikealle lähtevää pikkutietä.
Suolasalmella on alunperin ollut kaksi uunia, joista toinen on kuitenkin tuhoutunut raivattaessa pellolle vievää uraa. Ehjä uuni sijaitsee lähes talon pihapiirissä, yhä pystyssä olevien latojen eteläpuolella, Poikkijokea kohti vievän uran varressa. Tuhoutunut uuni on sijainnut edellisen vieressä mainitun uran linjalla.
Suolasalmen uuni on muihin vimpeliläisiin kohteisiin verrattuna pienikokoinen. Uuni on pahoin maatunut ja kasvillisuuden peittämä, joten sen rakenteellisia yksityiskohtia on vaikea havainnoida. Uuni on kuitenkin hahmoltaan "makaava" eli pesä on pitkä suhteessa korkeuteensa. Sisäosa vaikuttaa kivistä ladotulta. Tuhoutunut uuni on mahdollisesti ollut ehjää suurempi, mutta varmuutta tälle olettamukselle ei voi saada. Molempien uunien rakentamisessa on hyödynnetty loivassa rinteessä olevaa matalaa terassia.
Oppaana toimineen Paavo Hallapuron mukaan uuneja ei sodan jälkeen ole poltettu lainkaan, mahdollisesti viimeksi 70 vuotta sitten. Hallapuron mukaan uuneja ovat polttaneet ainakin Heikki, Oskari, Hemminki ja Erkki Suolasalmi. Hallapuron tietämän mukaan kalkki uuneille haettiin Vesterpakasta, jonne Poikkijoen vartta pitkin kertyy matkaa noin neljä kilometriä. |
| metsakeskus.1000001799 |
934 |
Poikkijoen uuni |
10001 |
12016 |
13153 |
11006 |
27000 |
348843.80900000 |
7005354.86700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001799 |
Uuninpaikka Ryytimaan louhokselta noin kilometrin lounaaseen, Poikkijoen varressa. Uuni on kerrotun mukaan sijainnut joenvarteen rakennetun mökin paikalla. Etsiskelyistä huolimatta paikalta ei löytynyt palanutta kalkkia tms. merkkejä uunista. Uuni on mahdollisesti ollut rakennettuna Poikkijoen matalaan rantatörmään. Ohessa esitetyt koordinaatit on otettu paikalla olevan mökin mukaan. Taimi Koskelan mukaan uuni on kuulunut Poikkijoen tilalle. |
| metsakeskus.1000001800 |
934 |
Leppäkankaan uuni |
10007 |
12016 |
13153 |
11006 |
27000 |
348615.00000000 |
7004606.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001800 |
Suurempi Leppäkankaalla olevista uuneista sijaitsee Poikkijoen talolta noin 400 metriä lounaaseen, suon ja metsän (inventoitaessa hakkuuaukeana) rajalla. Uunin lähistöllä ei ole tietä ja maastosta puuttuvat kiinnekohdat uunin tarkemman sijainnin kuvailemiseksi.
Kooltaan kohtalaisen suuri uuni vastaa rakenteeltaan muita vimpeliläisiä uuneja eli sen sisäseinät on ladottu kivistä ja ulkoseinät kasattu maasta. Poikkeuksellisesti uuni on rakennettu tasaiselle maalle ja sen seinämät on jouduttu kasaamaan maasta ja kivistä koko pesän korkeudelta (n. 2 m). Mahdollisten hirsitukien jäänteitä uunin ympärillä ei ole näkyvissä. Uunin rakennustarpeet on todennäköisesti tuotu muualta, sillä uunin välittömässä ympäristössä ei näy kaivantoja.
Uuni on huonokuntoinen. Uunin valleihin on kasvanut suuria puita, joiden juuret ovat rikkoneet sisäosien rakenteita. Uunin peräseinä ja eteläinen sivuseinä ovatkin sortuneet sisäpuolelta lähes kokonaan. Mahdolliset arinarakenteet ovat siten peittyneet seinistä valuneiden kivien ja hiekan sekä kasvijäänteiden alle.
Uunin edustalla on näkyvissä vain vähän jätekalkkia. Oppaana toimineen Taimi Koskelan mukaan uunia ei ole poltettukaan kuin kymmenkunta kertaa. Koskelan mukaan uuni on rakennettu vuonna 1947, ja rakennuttajina sekä polttajina ovat toimineet Koskelan veljet Onni ja Pauli Koskela. Kalkki uunille on saatu lähistöltä.
V. 2021 inventointi: kohde on ennallaan. Noin 30 m uunista etelälounaaseen havaittiin epämääräisen muotoinen (noin 18 x 7 m, syvyys alle 1 m) kaivanto, joka mahdollisesti on uuniin tarvittujen kivien louhimispaikka. |
| metsakeskus.1000001801 |
934 |
Uusipellon uuni |
10007 |
12016 |
13153 |
11006 |
27000 |
348363.00000000 |
7004634.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001801 |
Kohteesta 39 hieman länteen oleva uuni. Uuni on tiheässä kuusikossa Uusipellon talon kaakkoispuolella, lähellä pellon rajaa. Uunille pääsee parhaiten ajamalla Uusipellon talon pihan läpi metsään vievää kärrytietä. Uuni muodostaa pari metriä korkean, jyrkähkön kummun. Uunin sisäosat on ladottu kivistä ja ulkoseinät kasattu maasta, puurakenteista uunin ulkopuolella ei ole merkkejä. Uuni on rakennettu loivaan rinteeseen, mutta sen suuaukon edustalta ja sivuilta on kaivettu maata ja louhittu kalkkia minkä vuoksi uuni näyttää seisovan ympäristöään korkeammalla. Uunin edustalla on näkyvissä vähän jätekalkkia.
Uunin pesä on suorakulmainen ja pohjakaavaltaan lähes neliömäinen. Pesän seinämät kapenevat hieman alaspäin. Uunin pohja on lehtien ja sekalaisten roskien peitossa, mutta pohjalla näyttäisi olevan jäänteet arinasta. Runsaasta metsittymisestä huolimatta uuni on hyväkuntoinen. Sen seinämät ovat rapautuneet hieman, mutta ovat muuten ehjät. Pesän seinämissä ei myöskään ole tapahtunut lasittumista.
Taimi Koskelan mukaan uuni on rakennettu ennen talvisotaa ja viimeksi siinä on kalkkia poltettu joskus sodan jälkeisellä ajalla.
V. 2021 inventointi: kohde on ennallaan. |
| metsakeskus.1000001802 |
5 |
Juoperin kalkkiuuni |
10002 |
12016 |
13153 |
11006 |
27000 |
351350.00000000 |
7003830.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001802 |
Uunista on perimätietoa, mutta tarkkaa sijaintia ei ollut tiedossa. Muinaisjäännösrekisterissä kohde oli aiemmin merkitty löytöpaikasta 90 m länteen keskelle sorakuoppaa, peruskartassa löytöpaikan kohdalla on tervahauta-merkintä.
Etelä-pohjois- suuntainen soraharjanne, jossa on laajoja kallioalueita, kuiva kangas, nuorta kasvatusmetsikköä, taimikkoa; länsipuolella on laaja sorakuoppa.
Uuni sijaitsee harjanteen itälaidalla lähellä rämettä noin 5 m sorakuopan reunasta itään. Ulkomitat ovat n. 8 x 7 m, sisämitat 4 x 4 m ja korkeus n. 2 m. Se on rakennettu isoista laakakivistä, joukossa jokunen pyöreä luonnonkivi, seinien paksuus on n. 1,5 m. Aukko sijaitsee itään päin; länsiseinämä on melkein kokonaan sortunut, parhaiten säilynyt ovat etelä- ja pohjoisseinämät. Suuaukolla on vielä kasa poltettua kalkkikiveä. Rakenne on sammalen peitossa.
Tarkastus 2022:
Kohde on vuoden 2013 inventoinnin kuvauksen mukaisessa kunnossa. |
| metsakeskus.1000001803 |
5 |
Kivelän kalkkiuuni |
10007 |
12016 |
13153 |
11006 |
27000 |
350522.15300000 |
7001433.45200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001803 |
Kivelän uuni sijaitsee samannimisen kylän eteläpuolella, Savonjoen partaalla. Uuni on Savonjoen oikealla rannalla, Kivelästä Kuolemaan vievän tien sillasta n. 150 m alajuoksulle.
Maasto uunin ympärillä on tasaista, nuorta metsää kasvavaa mäntykangasta. Hevosenkengän muotoinen uuni on rakennettu kaivamalla se osittain joen rantatörmään ja latomalla sisäosa verrattain suurista kivistä. Uuni on pienikokoinen ja matala. Vähäisestä jätekalkin määrästä päätellen uunia ei ole poltettu montaa kertaa. Uuni on hyväkuntoinen, ja sen seinämät ovat suupieliä lukuunottamatta ehjät. Uuni on varsin peittynyt kasvillisuuteen.
Vanha-Kivelän talosta saatujen tietojen mukaan uuni on rakennettu sodan jälkeen ja siinä poltettu kalkki on tuotu Kalkkikankaalta. Viimeisestä poltosta tai polttajista ei ole tietoa. |
| metsakeskus.1000001804 |
5 |
Kuparin kalkkiuuni |
10002 |
12016 |
13153 |
11006 |
27009 |
349458.00000000 |
7001661.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001804 |
Kuparin uuni sijaitsee aivan Savonjoen partaalla, Kuparin talon kohdalla, mutta vastakkaisella rannalla. Yleishahmoltaan uuni on matala ja pitkänomainen, vain hieman yli 2 mkorkea, mutta lähes 5 m syvä (suuaukolta peräseinään). Pohjakaavaltaan uunin pesä on kulmikas. Uunin seinämät ovat suorat, mutta ylöspäin levenevät. Varsinaista arinarakennetta uunissa ei ole näkyvissä, mutta sen pohjoista sisäseinää kiertää kivistä ladottu penkka. Uunin lierin muodostava valli on huomattavan paksu, paksuimmillaan yli 2 m. Uuni on varsin metsittynyt, ja sen vasen (edestäpäin) sisäreuna on sortunut sisään. Uunin muodostama kumpu on n. 13 m halkaisijaltaan. Kumpua on tuettu hirsin, joiden jäännöksiä on säilynyt uunin eteläpuolisessa vallissa.
Uuni on ollut Kuparin talon käytössä. Uunin on alunperin rakentanut tiettävästi Kuparin vanhanemännän Santra Korven isä (kuollut 1917), kalkinpoltto on siten alkanut jo ennen vuotta 1917, joskus 1900-luvun alkupuolella.
Tarkastus 2022:
Kohde on vuoden 1995 inventoinnin kuvauksen mukainen. Uuni on metsittynyt mutta sen kunto on hyvä. |
| metsakeskus.1000001805 |
5 |
Teerinevalaisten kalkkiuuni |
10002 |
12016 |
13153 |
11006 |
27000 |
349375.00000000 |
7001593.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001805 |
Teerinevalaisten uuni sijaitsee Kuparin uunista n. 100 m lounaaseen. Uuni sijaitsee keskellä tiheää lehtoa, ja on pahoin metsittynyt. Uunin ympärillä on runsaasti erilaisia avokaivantoja ja louhoksia. Uuni on pohjakaavaltaan kulmikas ja suhteellisen leveä. Sisäseinät ovat suorat, mutta pesä kapenee kohti suuaukkoa. Uuni on rakennettu matalalle kummulle kaivamalla se osittain varsin syvälle maahan. Uunin suuaukon kohdalla on noin 0,5 m syvä kuoppa. Uunia ympäröi maasta kasattu valli, jota on tuettu hirsin. Uunin lounaispuolella onkin nähtävissä jäänteitä maatuneista hirsistä.
Lauri Korvelta saatujen tietojen mukaan uunia ovat polttaneet Alajärven teerinevalaiset. Uunin rakentamisvuosi ei ole tiedossa, mutta viimeksi sitä on käytetty 1950-luvulla. Vaito Nygårdin mukaan uunia on kutsuttu myös Peltokankaan uuniksi, Teerinevan Peltokankaan talon mukaan. Nygårdin mukaan uunissa on ollut kolme tulipesää.
Tarkastus 2022:
Kalkkiuuni on vuoden 1995 inventoinnin kuvauksen mukaisessa kunnossa. |
| metsakeskus.1000001807 |
5 |
Joensuun kalkkiuuni |
10002 |
12016 |
13153 |
11006 |
27000 |
349160.69600000 |
7002277.10100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001807 |
Samannimisen talon maille rakennettu Joensuun uuni sijaitsee Savonjoen varressa n. 200 m Joensuun talosta etelään, joen oikealla rannalla. Loivaan rantatörmään rakennettua uunia ympäröi sankka leppäviita, ja uuni onkin varsin peittynyt puista varisseiden lehtien muodostamaan humukseen. Mittasuhteiltaan uuni on verraten matala. Uunin sisäosa on ladottu kivistä ja on muodoltaan kulmikas suorakaide. Uunin reunat muodostuvat selkeistä, noin metrin levyisistä valleista, jotka kiertävät koko rakenteen. Uunin rakentajista tai ajoituksesta ei ole tietoa. Uuni lienee ollut Joensuun talon käytössä. |
| metsakeskus.1000001808 |
5 |
Pohjoiskankaan kalkkiuuni |
10002 |
12016 |
13153 |
11006 |
27000 |
348694.88300000 |
7002819.88500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001808 |
Yksi kuudesta Kuparin - Isojoen alueen kalkkiuuneista sijaitsee Isojoen kylän pohjoispuolella, Pohjoiskankaan talon mailla. Uunille päästään Pohjoiskankaan tilan läpi vievää kärrytietä pitkin. Uuni sijaitsee noin 350 metriä tilalta pohjoiseen, kytöpelllon reunalla, latoryhmän takana.
Uuni on pystytetty länteen viettävän hiekkakumpareen rinteeseen, kaivamalla se osittain maan sisään ja latomalla pesä kivistä. Uunin ympäriltä ja edestä on kaivettu maata ja kasattu se uunin ympärille valleiksi. Uunin harja kohoaa n. 1,5 m ympäristöä korkeammalle, mutta ei muodosta selvää lieriä. Uunin pesän syvyys on hieman yli 2 m. Uuni on yleisesti ottaen hyvin säilynyt, mutta kasvillisuus on rapauttanut pesän kiveyksen ja suupielet pahasti.
Uunin rakentajista, rakentamisajankohdasta tai poltetun kiven alkuperästä ei ole tietoa. Ilmeisesti uuni on kuitenkin kuulunut Pohjoiskankaan talolle. |
| metsakeskus.1000001809 |
5 |
Peltokankaan kalkkiuuni |
10007 |
12016 |
13153 |
11006 |
27009 |
346161.00000000 |
7001129.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001809 |
Peltokankaan uuni sijaitsee Teerinevan kylällä Peltokankaan talolta pari sataa metriä etelään. Uuni on rakennettu Paalijärvi-Vimpeli -maantien ja pellon väliin jäävän, länteen avautuvan avokallion reunalle.
Uuni on muodoltaan selkeä ja huolellisesti rakennettu. Uunin harja muodostaa n. 1,5 m korkean lierin. Pesä on ladottu kivistä, mutta poikkeuksellisesti pesän perustana on käytetty kallioon erityisesti uunia varten louhittua kuoppaa. Uunia peittää tiheä vesakko, jonka lisäksi pesään on heitetty erilaista roskaa. Pesän rakenteita ei siten ole voitu havainnoida.
Uuni on rakennettu sodan jälkeen, jolloin siinä ovat kalkkia polttaneet Antti Peltokankaan isä ja veljet Matti, Yrjö ja Jaakko Peltokangas. Uunin erikoinen perustamistapa erikseen louhittuun kuoppaan, selittyy sillä, että Matti Peltokangas oli ammatiltaan kivimies. |
| metsakeskus.1000001810 |
5 |
Juha-Erkin kalkkiuuni |
10007 |
12016 |
13153 |
11006 |
27000 |
341204.00000000 |
6999252.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001810 |
Juha-Erkin uuni on rakennettu Alajärven uunikohteista pisimmälle emäkallioista, Alajärven Luoma-Ahoon. Uuni sijaitsee n. 6 km pohjoiseen Hoiskon risteyksestä, 100 m Vimpeli-Soini -maantieltä itään. Uunin pohjoispuolella on pienteollisuusalue ja lähistöllä jätteenkäsittelylaitos. Uunille on periaatteessa viitta maantieltä, mutta ainakin tarkastusajankohtana viitta makasi maassa.
Uuni on suurikokoinen ja rakennettu mäntykankaan jyrkkään, kaakkoon viettävään rinteeseen. Uuni on louhittu osittain peruskallioon, minkä jälkeen sen seinämiä on korotettu kivistä latomalla. Seinämiä on tuettu lisäksi vielä kasaamalla niiden ulkopuolelle hiekkaa valleiksi. Varsinaista harjaa uunilla ei ole, vaan sivuseinämät on ladottu uunin takana olevan maan korkeudelle. Uunin takaa maastoa on tasoitettu siten, että on saatu aikaiseksi ramppi, jota pitkin uunin täyttö ja purku ovat voineet tapahtua.
Uuni on erittäin hyväkuntoinen ja se on 80-luvulla kunnostettu Alajärven kaupungin toimesta nähtävyydeksi. Kunnostuksen yhteydessä uuni on varustettu suojakaitein ja opastuskyltein. Lisäksi uunin pesään on ladottu näytteeksi kalkkikivestä yksi uuni eli tulipesä.
Uunilla olleen opasteen mukaan uunin ovat rakentaneet Matti Peltola ja Juha-Erkki Kemi vuonna 1949. Viimeksi kalkkia on uunilla poltettu vuonna 1950. Polttoon käytetyn kiven alkuperästä ei ole tietoa, mutta poltettua kalkkia kyltti kertoo kaupatun aina Lappia myöten. Uuni sijaitsee Alajärven kaupungin kaava-alueella, ja on suojeltu kaavassa. |
| metsakeskus.1000001811 |
584 |
Mehtä-Porasen uuni |
10002 |
12016 |
13153 |
11006 |
27000 |
361165.85900000 |
7006000.65200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001811 |
Porasen uuni sijaitsee aivan tien varressa, noin kymmenen kilometriä Hallapurolta Perhoon päin ajettaessa. Uuni näkyy hyvin tielle ja on helppo löytää. Lähin talo on Metsä- eli Mehtä-Poranen, noin puolen kilometrin päässä uunilta etelään.
Matalaan rinteeseen rakennettu uuni on suhteellisen pienikokoinen. Uunin reunoja on tuettu vallituksella, joka korottaa uunin noin puolitoista metriä ympäristöä korkeammalle. Uunin seinämät eivät kuitenkaan ulotu vallitusta korkeammalle. Uunin pesän suurin syvyys on noin 2,5 m, mutta seinistä irronneet kivet ja pohjalle jäänyt jätekalkki ovat varmasti madaltaneet sitä alkuperäisestä.
Uuni on rakennettu latomalla pyöreähköistä luonnonkivistä. Suuaukon mahdollista ladontaa ei voi määritellä, sillä se on pahoin sortunut. Uunia ympäröivässä vallissa on käytetty hiekan ja kivien ohella myös huonosti palanutta jätekalkkia. Uunin ovat rakentaneet seudulla metsänvartijana toimineen Johannes Viitalan pojat, jotka ajoivat kalkkikiven uunille Vesterpakasta. |
| metsakeskus.1000001814 |
49 |
Backby/Backaby (Pakankylä) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
371038.30000000 |
6684549.92300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001814 |
Backbyn kylätontti sijaitsee Bodominjärven pohjoispuolella, samalla kukkulalla, jolle on myöhemmin rakennettu Backbyn kartano. Backbyn kylässä oli v. 1540 maakirjan mukaan neljä taloa. Nykyisin kartanossa toimii Kaisakoti, joka aloitti toimintansa siellä vuonna 1957. Mäen eteläosassa toimii Espoon automuseo. Rakennukset sijaitsevat peltojen ympäröimällä mäellä, jolle on Kaisakodin myötä rakennettu myös muutamia uusia rakennuksia. Mäen rakentamaton alue on hoidettua puutarhaa sekä pihamaata. Alueella on mahdollisesti säilynyt keskiaikaisia asutuskerrostumia. |
| metsakeskus.1000001815 |
49 |
Bemböle (Bemböle/Bendeböle/Benneböle) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
371265.23500000 |
6678586.32700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001815 |
Glimsinjokilaakson vastakkaisilla rinteillä sijaitsevat Bembölen ja Karvasbackan kylät viljelysaukeineen muodostavat laajan yhtenäisen kulttuurimaisemakokonaisuuden. Vuoden 1540 maakirjan mukaan Bembölen kylässä oli 11 taloa, ja se on aikanaan ollut Espoon suurimpia kyliä. Alkuperäinen kylätontti sijaitsee Bellin talon kohdalla, jossa nykyisin toimii Bembölen kahvitupa. Heti kahvilan itäpuolella on tasoitettu parkkipaikka, ja sitä reunustava mäen laki on avoin. Paikalla on myös muutamia kalliopaljastumia.
Ennen isonjaon toteuttamista 1800-1900-lukujen vaihteessa kylän talot olivat ryhmittyneet Kuninkaantien molemmin puolin. Tiheintä asutus oli Bembölen koulun takana olevalla Kangulibackan mäellä. Useilla kylämäellä sijaitsevilla taloilla on pitkä historia; niiden nimet ovat peräisin jo keskiajalta ja isojaon jälkeen mäelle jääneet talot ovat sijainneet kutakuinkin samoilla paikoilla keskiajalta lähtien. Vuonna 1540 talojen nimet olivat mm. Backas, Bell, Juus, Kavall, Kosk, Makas, Ollas, Siis ja Smeds. Alueella on talojen pihoissa ja puutarhoissa mahdollisesti säilynyttä keskiaikaista asutuskerrostumaa.
|
| metsakeskus.1000001816 |
49 |
Bengtsby/Smedsby (Sepänkylä) Stens |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27007 |
374880.79200000 |
6675796.46900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001816 |
Vuoden 1540 maakirjan mukaan Bengtsbyssä oli neljä taloa, mutta vuosisadan lopussa taloja oli enää kolme: Smeds, Gerk ja Stens. Stens on alun perin sijainnut mäellä, jossa nykyisin on Smedsbyn ruotsinkielinen koulu (ts. Smedsby skola ja Stens skola). Stens muutti 1700-luvun lopulla kylämäeltä nykyiselle paikalleen vanhan kylätien varteen. Nykyinen Gerkin päärakennus sijaitsee entisen Smedsin päärakennuksen paikalla.
Tonttimaa sijaitsi metsäisellä kalliomäellä, noin 5 km Espoon kirkosta itään, nykyisen Vanhan Stensintien päässä, aivan Kehä II:n länsipuolella. Luode-kaakkosuuntaista mäkeä ympäröivät viljelyksessä olevat savipellot. Koillispuolen kalliopaljastumien kohdalla pellot ovat hiekkamaata. Tontilla sijaitsi uusi koulurakennus sekä siihen liittyvät erillisrakennus ja rivitalo. Luoteispuolen pellolle oli rakennettu urheilukenttä ja koulun länsipuolella oli leikkipuisto. Koulun piha oli asfaltoitu. Koulun länsi- ja pohjoispuolella oli mäntyjä ja koivuja kasvava harva metsikkö, jossa kallio oli paikoin näkyvissä. Kehä II:n rakentaminen on rikkonut maisemaa hyvin paljon. Alueella on mahdollisesti säilynyt keskiaikaista asutuskerrostumaa. Tähänastiset inventointilöydöt ajoittuvat 1700-1800-luvuille. |
| metsakeskus.1000001816 |
49 |
Bengtsby/Smedsby (Sepänkylä) Stens |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27008 |
374880.79200000 |
6675796.46900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001816 |
Vuoden 1540 maakirjan mukaan Bengtsbyssä oli neljä taloa, mutta vuosisadan lopussa taloja oli enää kolme: Smeds, Gerk ja Stens. Stens on alun perin sijainnut mäellä, jossa nykyisin on Smedsbyn ruotsinkielinen koulu (ts. Smedsby skola ja Stens skola). Stens muutti 1700-luvun lopulla kylämäeltä nykyiselle paikalleen vanhan kylätien varteen. Nykyinen Gerkin päärakennus sijaitsee entisen Smedsin päärakennuksen paikalla.
Tonttimaa sijaitsi metsäisellä kalliomäellä, noin 5 km Espoon kirkosta itään, nykyisen Vanhan Stensintien päässä, aivan Kehä II:n länsipuolella. Luode-kaakkosuuntaista mäkeä ympäröivät viljelyksessä olevat savipellot. Koillispuolen kalliopaljastumien kohdalla pellot ovat hiekkamaata. Tontilla sijaitsi uusi koulurakennus sekä siihen liittyvät erillisrakennus ja rivitalo. Luoteispuolen pellolle oli rakennettu urheilukenttä ja koulun länsipuolella oli leikkipuisto. Koulun piha oli asfaltoitu. Koulun länsi- ja pohjoispuolella oli mäntyjä ja koivuja kasvava harva metsikkö, jossa kallio oli paikoin näkyvissä. Kehä II:n rakentaminen on rikkonut maisemaa hyvin paljon. Alueella on mahdollisesti säilynyt keskiaikaista asutuskerrostumaa. Tähänastiset inventointilöydöt ajoittuvat 1700-1800-luvuille. |
| metsakeskus.1000001817 |
49 |
Bengtsby/Smedsby (Sepänkylä) Gerk |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
374780.83700000 |
6675716.49200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001817 |
Vuoden 1540 maakirjan mukaan Bengtsbyssä oli neljä taloa, mutta jo vuosisadan lopussa taloja oli enää vain kolme: Smeds, Gerk ja Stens. Viimeinen vanhalla kylämäellä olevista kantataloista on Gerk, johon on liitetty myös Smedsin maat. Rekisterissä Smeds on edelleen olemassa omana tilana. Nykyinen Gerkin päärakennus sijaitsee entisen Smedsin päärakennuksen paikalla. Stens on puolestaan alun perin sijainnut mäellä, jossa nykyisin on Smedsbyn ruotsinkielinen koulu (ts. Smedsby skola ja Stens skola).
Tonttimaa sijaitsi metsäisellä, luode-kaakkoissuuntaisella mäellä, noin 5 km Espoon kirkosta luoteeseen, nykyisen Flakabackavägentien päässä, aivan Kehä II:n länsipuolella. Mäen luoteisosassa on lähes 35 m mpy kohoava kallio. Mäkeä ympäröivät lännessä, etelässä ja idässä viljelyksessä olevat hiekansekaiset savipellot. Nykyinen päärakennus on valmistunut vuonna 1930. Pihapiirissä on myös 1900-lukua vanhempaa rakennuskantaa (Härö 1991, 150). Kartanon pohjois- ja luoteispuolella on terassoitu puutarha, joka ulottuu lähelle vanhaa aittaa. |
| metsakeskus.1000001819 |
49 |
Bodom (Bodaby) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
371773.00800000 |
6682783.64200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001819 |
Bodomin kylässä oli vuoden 1540 maakirjan mukaan neljä taloa. Näistä kolme Bodom, Kneppens ja Jork yhdistettiin ennen vuotta 1663, ja niistä muodostettiin Bodomin ratsutila. Vanhan kylätontin sijainnista ei ole varmaa tietoa, mutta se on todennäköisesti sijainnut tällä kohteella Bodomin kartanon alueella tai Bodomin Smedsin luona.
Bodomin kartanoalue sijaitsee Bodominjärven itärannalla. Kartanon päärakennus puistoineen on matalalla kukkulalla lähellä rantaa, talousrakennukset ovat omassa ryhmässään mäen itäpuolella. Puukujat johtavat päärakennukselle idästä ja lounaasta. Viimeeksi mainittu on osa jo 1700-luvun puolivälissä karttoihin merkittyä, nykyisin käytöstä jäänyttä kylätietä. Kartanon pohjoispuoliset pellot ovat vielä viljelyksessä, mutta eteläpuoliset pellot on muokattu golfkentäksi. Myös kartanon itäpuolella sijaitsevalle mäelle on rakennettu golfkenttää ja golfalueeseen liittyviä teitä. Alueella on mahdollisesti säilynyt keskiaikaista asutuskerrostumaa.
|
| metsakeskus.1000001820 |
49 |
Bodom (Bodaby) Smeds |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
372231.81900000 |
6683374.40200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001820 |
Bodomin kylässä oli vuoden 1540 maakirjan mukaan neljä taloa. Näistä kolme Bodom, Kneppens ja Jork yhdistettiin ennen vuotta 1663, ja niistä muodostettiin Bodomin ratsutila. Vain kylän neljäs talo, Smeds, pysyi itsenäisenä. Vanhan kylätontin sijainnista ei ole varmaa tietoa, mutta se on todennäköisesti sijainnut joko Bodomin Smedsin tai Bodomin kartanon luona.
Smeds sijaitsee Bodominjärven Smedsvikenin itärannan tuntumassa, Bodomintien itäpuolella. Smedsin talomäki, järvenrantaan rajoittuva viljelysmaisema ja vanha tiestö muodostavat selkeästi rajautuvan maisemakokonaisuuden. Smeds on sijainnut nykyisellä paikallaan ainakin jo 1700-luvun puolivälissä. Smedsin vanhan päärakennuksen (1700-/1800-l.) ja talousrakennusten lisäksi kylämäellä on useita muitakin rakennuksia. Talojen ympärillä on suuria jalopuita, joista osa on rauhoitettu. Viljelysaukean pohjoislaidalla Puotistentien varrella on vanha torppa. Alueella on mahdollisesti säilynyt myös keskiaikaista asutuskerrostumaa.
|
| metsakeskus.1000001821 |
49 |
Bolarskog (Puolarmetsä) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
371862.02400000 |
6673117.52800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001821 |
Vuoden 1540 maakirjan mukaan Bolarskogin kylässä oli kolme taloa, ja se on syntynyt ehkä vasta 1400-luvun puolivälissä. 1600-luvun alussa jäljellä oli enää kaksi taloa, Malmbacka (Lillbåla) ja Västergård (Storbåla), joka on nykyisen tilan kantatila. Vanha tonttimaa on sijainnut nykyisen Finnoontien eteläpuolella, Malminhaan ja Malminhaankujan välisellä alueella, noin 4,3 km Espoon kirkosta kaakkoon. Tonttimaan oli hiedan ympäröimällä soramäellä, jota kaakossa ja etelässä ympäröivät edelleen viljelyksessä olevat savipellot.
Kylän maille rakennettiin myöhemmin Bolarskogin kartano. Nykyisin kartanon läheisyyteen on rakennettu niin paljon uudisrakennuksia, että kartanorakennus "hukkuu" ympäristöönsä. Vanhasta maisemakokonaisuudesta ei siis enää ole paljoakaan jäljellä. Alueella on mahdollisesti säilynyt keskiaikaista asutuskerrostumaa. |
| metsakeskus.1000001822 |
49 |
Bredvik (Laajalahti) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
379054.11900000 |
6675836.47200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001822 |
Vuoden 1540 maakirjan mukaan Bredvikin kylässä oli yksi talo, ja vuoden 1691 kartan perusteella se sijaitsi Villa Elfvikin länsipuolella Lustigkullan puutarhan kohdalla, KehäI:n itäpuolella. Villa Elfvik toimii nykyisin Espoon kaupungin ympäristövalistuskeskuksena. Alueen eteläpuolella on Laajalahden luonnonsuojelualue. Maisema paikalla on rakentamatonta ja puistomaista, jossa kasvaa sekä jaloja lehtipuita että myös kuusta ja mäntyä. Paikalla on mitä ilmeisemmin säilynyt keskiaikaisiakin asutuskerrostumia. Maanpinnalle näkyvät rakennuksen pohjat ovat todennäköisesti aikaisintaan 1800-luvulta. |
| metsakeskus.1000001823 |
49 |
Bölsby/Vimondsböle (Pyöli) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
372853.58200000 |
6681234.26600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001823 |
Bölsbyn kylä kuului vielä vuoden 1540 maakirjan mukaan Träskändaan, mutta oli vuoden 1571 hopeaveroluettelossa merkitty omaksi erilliseksi kyläkseen. Vuonna 1592 kylää kutsuttiin Vinnondsböleksi. Se sijaitsi Matalajärven (Grundträsk) itärannalla, peltojen ympäröimällä mäellä, jossa nykyisin on Margretebergin kartanoalue ja Överbyn trädgårdsskola. Alueelle on rakennettu puutarhaistuksia ja mallipuutarhoja, ja koulun myötä sinne on rakennettu myös iso koulun päärakennus. Fonseenin kartassa vuodelta 1750 Bölen tilan päärakennus on merkitty jokseenkin nykyisen kartanorakennuksen paikalle. Aivan sen ohi kulki kylätie Bodomiin, ja Bölen eteläpuolella oli sotilastorppa. Alueella on mahdollisesti säilynyt myös keskiaikaista asutuskerrostumaa.
Vuoden 2022 inventoinnin perusteella alueella on voinut säilyä varhaisempia kulttuurikerroksia ja rakenteita. Kylämäellä on pääasiassa puutarhaa ja vanhempia rakennuksia: päärakennus, jonka runko on 1700-luvulta, sekä tilanhoitajan asunto ja karjakon asunto, jotka ovat 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta. Yllä mainittu sotilastorppa on todennäköisesti tuhoutunut. |
| metsakeskus.1000001824 |
49 |
Distby/Dystby/Dösseby (Friisilä) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
374031.16300000 |
6671348.24500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001824 |
Vanha Distbyn kylätontti sijaitsi nykyisellä Tiistinniityn asuinalueella Kalakontintien eteläpuolella. Pienkerrostalot ovat osaksi tuhonneet vanhan kylänpaikan, mutta kerrostalojen välissä olevassa metsikössä on vielä mahdollisesti säilynyt keskiaikaista asutuskerrostumaa. |
| metsakeskus.1000001825 |
49 |
Dåvitsby (Taavinkylä) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
374950.76700000 |
6675196.70300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001825 |
Vuoden 1540 maakirjan mukaan Dåvitsbyn kylässä oli kolme taloa, joista yksi liitettiin Dåvitsin ja Nygrannaksen tilaan 1600-luvulla. Dåvitsista on käytetty 1560-luvulta lähtien myös nimeä Vävare.
Kylämäki on sijainnut peltojen ympäröimänä paikassa, jossa nykyisin sijaitsee vielä Nygrannaksen tila. Dåvitsbyn, Bengtsbyn/Smedsbyn ja Hemtansin kyläkukkulat sekä niitä ympäröineet laajat viljelysaukeat ovat muodostaneet yhden eteläisen Espoon arvokkaimmista kulttuurimaisemakokonaisuuksista.
Nykyisin Kehä II:n linjaus kulkee Dåvitsbyn kylämäen länsipuolella halkaisten osan alueesta kahtia; varsinainen kylämäki sijaitsee Kehä II:n itäpuolella ja tien länsipuolelle on jäänyt kylämäkeen kuuluvia peltosaarekkeita. Alueella on mahdollisesti säilynyt keskiaikaista asutuskerrostumaa. Lähistöllä sijaitsee myös Dåvits Gläntanin pronssi- ja/tai rautakautinen asuinpaikka ja kalmisto.
Vuonna 2020 tehdyssä tarkkuusinventoinnissa alueelta kartoitettiin erilaisia rakenteita. Inventoinnin tuloksena todettiin, että Dåvitsbyn asutus näyttää pysyneen samalla mäellä kautta aikain ja useat rakennusvaiheet ovat sijainneet osin päällekkäin. Kovin vanhoja asutuskerroksia ei tavattu, mutta niitä voi kuitenkin paikalla olla, sillä niitä voi olla vaikea erottaa uudemmista kerroksista. Mäen itäpuolella on suurempia nykyaikaisia rakennuksia, joten siellä vanhojen kerrosten löytyminen on epätodennäköisempää. Pohjois- ja eteläreunaa rajaavat kiviaidat ja länsireuna on tuhoutunut Kehä II:n rakennustöissä. Puutarhaa nykyisten rakennusten pohjoispuolella ei tutkittu. Mäen luoteiskulma on lähinnä kalliota. |
| metsakeskus.1000001826 |
49 |
Sperrings (Espoonkartano) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
365414.59800000 |
6676975.94700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001826 |
Kohde sijaitsee noin kilometrin Espoon kartanolta pohjoisluoteeseen. Sperringsissä oli kaksi kantatilaa: Klemets ja sen länsipuolella Sperrings. Mahdollisesti ne ovat jo keskiajalla sijainneet tällä paikalla, mutta yhtä todennäköistä on, että ne on siirretty vasta kuninkaankartanon perustamisen myötä 1550-luvun lopulla pois emäkylän keskustontilta. Tonttimaa sijaitsee Hemkärrin laajan peltoaukean, entisen niityn pohjoislaidalla Sperringsintien ja pellon välissä. |
| metsakeskus.1000001827 |
49 |
Esboby/Espå (Espoonkartano) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
365934.39400000 |
6676206.25300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001827 |
Esbobyn kylä sijaitsi Mankinjoen ja Gumbölenjoen yhtymäkohdassa, paikassa johon myöhemmin perustettiin myös Espoon kuninkaankartano. Esboby on todennäköisesti vanhin ruotsalainen kylä Espoon alueella, ja oletettavasti alkuperäinen kylätontti on sijainnut samalla paikalla, jolle Espoonkartanokin perustettiin. Espoonkartano ja sitä ympäröivät alueet muodostavat laajan ja arvokkaan kulttuurimaisemakokonaisuuden.
Parkskogenin mäen loivilla alarinteillä on puistoon liittyvien rakennelmien ohella jäänteitä vanhasta Espoon kylästä, Esbobystä. Paikalla on nykyään villiintynyttä jalopuuvaltaista puistometsää ja lehtoa. Kylän lähin pelto on sijainnut tonttimaan kaakkoispuolella paikalla, jossa nykyisin on kartanon nurmikenttää ja puutarhaa. Pellot ovat jatkuneet tonttialueen koillispuolelle ja edelleen Gumbölenjoen toiselle puolelle. Noin 100 m päässä kylätontin lounaispuolella on kulkenut Suuri rantatie. Kylätontti saattaa ulottua nyt havaitun alueen ulkopuolelle. On hyvin todennäköistä, että osa kylätontista on Holkenin kaakkoispuolisessa rinteessä vanhan Byggningsåkerin luoteislaidalla.
Rakentamattomilla alueilla on oletettavasti vielä jäljellä säilyneitä keskiaikaisia asutuskerrostumia. |
| metsakeskus.1000001828 |
49 |
Fantsby/Källbolstad (Vanttila) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
368263.46100000 |
6675366.60000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001828 |
Fannsby on ensimmäisen kerran mainittu 1492 nimellä Fantzby. Vuoden 1540 maakirjan mukaan Fannsby oli kuuden talon kylä, jonka talojen nimet olivat Fanns, Ervast, Inglas, Olars, Niss sekä talo, joka sai myöhemmin nimekseen Jofs. Fanns oli kylän kantatila.
Kylä on alun perin sijainnut sen harjun pohjoisrinteellä, jolla Bensulsin talo vielä nykyäänkin sijaitsee. Mahdollisesti hieman lähempänä jokea. Vuoden 1712 tuomiokirjassa lukee: "Fansby hemmanen med Inglas, warit tillförenne bygde wid åhn, närmare deras bro, men sedermera flött bak backen."
Kylä on vasta myöhemmin siirtynyt harjun etelärinteelle, nykyiselle paikalleen. Samassa kohdin on sijainnut myös Källbolstadin yhden talon kylä, joka oli irtaantunut Fannsbystä omaksi kyläkseen vuoden 1540 maakirjan mukaan. Kylästä muodostui myöhemmin Bensulsin talo. Bensulsintie 3 kohdalla sijaitsi vanhan kivinavetan rauniot ja asuinrakennus. Suurin osa kylän taloista siirtyi mäen eteläpuolelle nykyisen Inglaksentien 5 pohjoispuolella, jossa vieläkin on maatila. Paikalla on sijainnut Fanssin ja Inglasin talot. Mäen eteläpuolen vielä viljelyksessä olleet hiesu- ja hiesusavipellot laskivat lounaaseen ja länteen. Ervastin maille on rakennettu uusi pientaloalue.
Harjun pohjoispuolisella rinteellä olevat, Espoonjoelle asti ulottuvat rinnepellot ovat edelleen viljelyksessä. Bensulsin päärakennuksen luoteispuoliseen rinteeseen on rakennettu matala uudisrakennus. Alue on pihamaata, puutarhaa, peltoa ja metsikköä. Alueella on mahdollisesti säilynyt myös keskiaikaisia asutuskerrostumia. Espoonjoen rantapellosta on löytynyt metallinilmaisimella useita kukkohanoja (KM 39518 Vanttilan pelto) ja pronssipadan osia (KM 40770:12-2). Alakohteeksi merkitty myös rautakautisen linturiipuksen löytöpaikka.
Kukkohana on löytynyt myös rajauksen länsipuolelta, ks. 1000024868 Vanttila Olars. |
| metsakeskus.1000001830 |
49 |
Frisans/Frijsby (Friisilä) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
373456.38700000 |
6671448.20500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001830 |
Vuoden 1540 maakirjan mukaan kylässä oli kaksi taloa, jotka kuitenkin yhdistettiin jo samalla vuosisadalla. Kylä sijaitsi nykyisellä Tiistinmäellä Finnoonjoen itäpuolella, Finnån kylätontin vastarannalla. Mäkeisen (Mäkinen) tila autioitui 1600-luvulla. Sen maat liitettiin myöhemmin kylän toisen talon Frisin tiluksiin. Kylän vanhempi kirjoitusasu on ollut Frijsby. Frisanin tilasta tuli vuonna 1644 maaratsutila ja se muutettiin vuonna 1682 vakituiseksi ratsutilaksi. Alueelta on 1970-luvulla purettu kulttuurihistoriallisesti arvokkaat Frisansin kartanon rakennukset.
Kallioisen kukkulan laella on purettujen rakennusten kivijalkoja, kiviaita ja erikoista kasvillisuutta. Nykyisin vanha kylämäki on säilynyt lähes rakentamattomana. Sen etelä- ja lounaispuolella on omakotitaloja ja mäen itäpuolella, joen ja kylämäen välissä on pieniä palstaviljelmiä. Vanhoja kulttuurikerroksia on voinut säilyä sekä tontin itäpuolella että länsipuolella kallion alapuolisilla rinteillä ja terasseilla. |
| metsakeskus.1000001831 |
49 |
Gammelgård (Vanhakartano) Juva |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
375773.40000000 |
6683295.45300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001831 |
Pitkäjärven länsirannalla sijaitsevassa Gammelgårdin rivikylässä oli vuoden 1540 maakirjan mukaan 13 taloa ja 1600-luvun keskivaiheilta alkaen 10 taloa. Kylän taloluku oli huomattavan suuri, ja kylä oli myös rakenteeltaan poikkeuksellinen. Talot eivät ole sijainneet selkeästi rajautuvalla tiivillä kyläkukkulalla, vaan pitkänä nauhamaisena rivinä loivalla harjanteella, mutkittelevan kylätien molemmin puolin. Kylän eteläosassa sijaitsevaa aluetta on kutsuttu myös omaksi, Källstrand-nimiseksi kyläkseen.
Kylän pohjoisin talo, Juva on jäänyt eristyksiin muusta kyläkokonaisuudesta, Kehä III:n molemmin puolin. Sen nykyinen päärakennus on Kehä III pohjoispuolella, ja Kehä III:n eteläpuolella on Juvaan kuuluva peltosaareke, jossa oli vuoden 1700 kartan mukaan Jupperin tila (siirretty 1800-l nykyiselle paikalleen). Saarekkeen eteläpäässä on mehiläisviljelmiä. Aivan kylän eteläpäässä nykyisin sijaitseva Neppersin talo (jossa on nykyisin hoitokoti) on ennen Isoavihaa sijainnut Skrobbin talon vieressä. Alue on kylämuotonsa vuoksi laaja, ja käsittää nykyisellään pihamaata, puutarhaa ja peltoa. Alueella on mahdollisesti säilynyt myös keskiaikaisia asutuskerrostumia.
Vuoden 2022 inventoinnin perusteella suurin osa pihapiiristä vaikuttaa säilyneen suuremmalta maanmuokkaukselta. Alueella on mahdollisesti säilynyt vanhoja kulttuurikerroksia ja rakenteita maan pinnan alla. Alueen pohjoisosassa kerrokset ovat todennäköisesti tuhoutuneet maankäytön seurauksena. |
| metsakeskus.1000001832 |
49 |
Gammelgård (Vanhakartano) Juus |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
375278.00000000 |
6682720.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001832 |
Pitkäjärven länsirannalla sijaitsevassa Gammelgårdin rivikylässä oli vuoden 1540 maakirjan mukaan 13 taloa ja 1600-luvun keskivaiheilta alkaen 10 taloa. Kylän taloluku oli huomattavan suuri, ja kylä oli myös rakenteeltaan poikkeuksellinen. Talot eivät ole sijainneet selkeästi rajautuvalla tiivillä kyläkukkulalla, vaan pitkänä nauhamaisena rivinä loivalla harjanteella, mutkittelevan kylätien molemmin puolin. Kylän eteläosassa sijaitsevaa aluetta on kutsuttu myös omaksi, Källstrand-nimiseksi kyläkseen.
Kylän pohjoisin talo, Juva on jäänyt eristyksiin muusta kyläkokonaisuudesta, Kehä III:n molemmin puolin. Aivan kylän eteläpäässä nykyisin sijaitseva Neppersin talo (jossa nykyisin hoitokoti) on ennen isoavihaa sijainnut Skrobbin talon vieressä. Alue on kylämuotonsa vuoksi laaja, ja käsittää nykyisellään pihamaata, puutarhaa ja peltoa. Alueella on mahdollisesti säilynyt myös keskiaikaisia asutuskerrostumia.
Vuoden 2022 inventoinnissa todettiin, että talousrakennusten kohdalla kulttuurikerrokset ovat todennäköisesti tuhoutuneet. Pihan keski- ja itäosassa pihanurmen sekä päärakennuksen alla saattaa kuitenkin olla säilyneitä kulttuurikerroksia ja rakenteita. |
| metsakeskus.1000001833 |
49 |
Gammelgård (Vanhakartano) Storby Ers |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
375406.00000000 |
6683019.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001833 |
Pitkäjärven länsirannalla sijaitsevassa Gammelgårdin rivikylässä oli vuoden 1540 maakirjan mukaan 13 taloa ja 1600-luvun keskivaiheilta alkaen 10 taloa. Kylän taloluku oli huomattavan suuri, ja kylä oli myös rakenteeltaan poikkeuksellinen. Talot eivät ole sijainneet selkeästi rajautuvalla tiivillä kyläkukkulalla, vaan pitkänä nauhamaisena rivinä loivalla harjanteella, mutkittelevan kylätien molemmin puolin. Kylän eteläosassa sijaitsevaa aluetta on kutsuttu myös omaksi, Källstrand-nimiseksi kyläkseen.
Kylän pohjoisin talo, Juva on jäänyt eristyksiin muusta kyläkokonaisuudesta, Kehä III:n molemmin puolin. Aivan kylän eteläpäässä sijaitseva Neppersin talo (jossa nykyisin hoitokoti) on ennen isoavihaa sijainnut Skrobbin talon vieressä. Alue on kylämuotonsa vuoksi laaja, ja käsittää nykyisellään pihamaata, puutarhaa ja peltoa. Alueella on mahdollisesti säilynyt myös keskiaikaisia asutuskerrostumia.
Vuoden 2022 inventoinnin perusteella pihapiirin uudempien rakennusten alueelta
alueelta mahdolliset asutuksen jäännökset ovat todennäköisesti tuhoutuneet, mutta piha-alueella voi olla säilynyt myös vanhoja kulttuurikerroksia ja rakenteita etenkin rakennusten ja puron välissä. |
| metsakeskus.1000001834 |
49 |
Gammelgård (Vanhakartano) Källstrand Sveins |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
375124.00000000 |
6682328.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001834 |
Pitkäjärven länsirannalla sijaitsevassa Gammelgårdin rivikylässä oli vuoden 1540 maakirjan mukaan 13 taloa ja 1600-luvun keskivaiheilta alkaen 10 taloa. Kylän taloluku oli huomattavan suuri, ja kylä oli myös rakenteeltaan poikkeuksellinen. Talot eivät ole sijainneet selkeästi rajautuvalla tiivillä kyläkukkulalla, vaan pitkänä nauhamaisena rivinä loivalla harjanteella, mutkittelevan kylätien molemmin puolin. Kylän eteläosassa sijaitsevaa aluetta on kutsuttu omaksi, Källstrand-nimiseksi kyläkseen, ja se sijaitsee nykyisen Nedre Röösin luona. Alue on pihamaata, puutarhaa ja peltoa. Alueella on mahdollisesti säilynyt myös keskiaikaisia asutuskerrostumia.
Vuoden 2022 inventoinnin perusteella kohde Gammelgård (Vanhakartano) Källstrand on jaettu kahdeksi eri kohteeksi.
Vuoden 1700 kartassa Nedre Röösin kohdalla, hieman etelämpänä kylätiestä on Sveinsin kylätontti. Ennen siirtymistään lounaaseen, myös Skrobb ja Nappers ovat ilmeisesti sijainneet samalla alueella. Sveins siirtyi 1700-luvulla Pitkäjärven toiselle puolelle ja Röös muutti tontille. Uudemmat rakennukset ja maan muokkaaminen ovat mahdollisesti rikkoneet vanhan kyläalueen varhaisempia kulttuurikerroksia Nedre Röösin koillispuolella. Paikallisen informantin mukaan tien varteen on siirretty rakennus alempaa pihalta ja eteläisellä pihalla oleva aitta on 1700-luvulta. Pihan keskiosa on rakentamaton. Piha-alueella on voinut säilyä vanhoja kulttuurikerroksia ja rakenteita. (Väisänen 2022) |
| metsakeskus.1000001835 |
49 |
Glomsby (Lommila) Gloms |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
370615.49700000 |
6678262.45000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001835 |
Vuoden 1540 maakirjan mukaan Glomsbyssä oli neljä taloa, joista Lövkulla-niminen talo sijaitsi hieman etäämmällä varsinaisen kylätontin ulkopuolella. Glomsin talo on jakaantunut myöhemmin Nedre ja Övre Glomsiksi, joiden välissä kulkenut tie yhdistettiin sittemmin Kehä III:n linjaukseen. Linjausta suoristettaessa tie sai nimekseen Espoontie. Pieni osa vanhemmasta tielinjauksesta kiviholvisiltoineen on säilynyt Nedre Glomsin eteläpuolella. Kuninkaantien vanhaa linjausta on jäljellä myös Övre Glomsin pohjoispuolella.
Fonseenin pitäjänkartassa vuodelta 1750 Gloms on merkitty postitaloksi (posthemman), ja se sijaitsi jokseenkin nykyisen Nedre Glomsin paikalla. Nedre Glomsin päärakennus on yksi harvoista ilmeisesti 1700-luvun alkupuolelta peräisin olevista asuinrakennuksista Espoossa. Teiden levennysten ja laajennusten myötä alue on kärsinyt pahoin ja on erittäin pirstoutunutta sekä maisemallisesti rikkonaista. Keskiaikaista asutuskerrostumaa saattaa vielä olla jäljellä molempien talojen pihamaalla ja puutarhassa sekä Övre Glomsin pellolla. |
| metsakeskus.1000001836 |
49 |
Glomsby (Lommila) Lövkulla |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
370244.65100000 |
6677617.71000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001836 |
Vuoden 1540 maakirjan mukaan Glomsbyssä oli neljä taloa, joista Lövkulla-niminen talo sijaitsi hieman etäämmällä varsinaisen kylätontin ulkopuolella. Glomsin talo on jakaantunut myöhemmin Nedre ja Övre Glomsiksi, joiden välissä kulkenut tie yhdistettiin sittemmin Kehä III linjaukseen. Teiden levennysten ja laajennusten myötä alue on kärsinyt pahoin ja on erittäin pirstoutunutta sekä maisemallisesti rikkonaista.
Lövkullan talo on jakautunut Nedre ja Övre Lövkullaksi, jotka ovat edelleen olemassa. Talot sijaitsevat Turunväylän lounaispuolella ja Espoontien kaakkoispuolella. Alue on pihaa ja puutarhaa, Nedre Lövkullan edustalla on vielä toistaiseksi säilyneitä peltoja. Nedre ja Övre Lövkullan välissä on säilynyt myös pieni pätkä vanhaa kylätietä. Alueen lounaispuolelle on rakennettu Espoon terveydenhuolto-oppilaitos. Alueella on mahdollisesti vielä jäljellä keskiaikaista asutuskerrostumaa. |
| metsakeskus.1000001837 |
49 |
Gräsa/Olarsby (Olari, Niittykumpu) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
375637.50900000 |
6672837.65500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001837 |
Gräsan keskiaikainen kylä on sijainnut Olarinluomassa nykyisen Olarin kirkon kohdalla Gräsanojan molemmin puolin. Olarin kirkon kohdalla on sijainnut myös Gräsan kartanon päärakennus. Gräsa oli ainoa ns. vanha rälssi Espoossa. Sen nimenä oli alunperin Haldensböle tilan 1400-luvulla omistaneen Halden-nimisen miehen mukaan. Gräsasta on käytetty myös nimeä Olarsbyn ratsutila. Kaikki Olarsbyn kylän talot oli 1600-luvun alkuun mennessä liitetty Gräsan säteriin.
Kirkon länsipuolella on nykyisin Olarin uurnalehto. Olarin kirkosta katsottuna Gräsanojan toiselle puolelle ts. sen länsirannalle on rakennettu Helluntaikirkko (=seurakuntatalo Espoon opaskartassa). Gräsanojan länsipuolella on myös Olarin seurakunnan toimintakeskuksia mm. nuorisotalo ja asuntoja Gräsan kartanolle ennen kuuluneissa rakennuksissa. Itä- ja aivan pohjoisosa ovat rakentamatonta aluetta, joissa on voinut säilyä vanhoja kulttuurikerroksia. Kylän länsipuolen eteläosan tonttimaa on todennäköisesti tuhoutunut uudemmasta maankäytöstä. |
| metsakeskus.1000001838 |
49 |
Gumböle |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
367964.56500000 |
6678297.42100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001838 |
Vuoden 1540 maakirjan mukaan Gumbölen kylässä oli seitsemän taloa, ja kylätontti sijaitsi Gumbölenjoen varrella nykyisen Gumbölen kartanoalueen paikalla. Varsinainen kartano alkoi muodostua, kun Espoon kappalainen Per Mårteninpoika Brenner osti 1620-1647 kolme kylän silloisista viidestä talosta.
Kohde sijaitsee puolisen kilometriä Turun moottoritiestä etelään, ja se on säilyttänyt maisemallisesti kartanoilmeensä hevoshakojen ja avonaisen golfkentän vuoksi. Päärakennus on nykyisin Espoon kaupunginjohtajan virka-asuntona ja kaupungin edustuskäytössä. Se sijaitsee mäen laella ja sitä ympäröi kuusiaidan erottama hoidettu puutarha. Kartanon peltoalueet ovat golfkenttänä. Päärakennuksesta etelään sijaitsee näyttävä talli, ja kartanon alueella on runsaasti hevoshakoja. Alueelle ei ole rakennettu uudisrakennuksia. Alueella on mahdollisesti säilynyt keskiaikaisia asutuskerrostumia. |
| metsakeskus.1000001839 |
49 |
Gunnarsby (Kunnarla) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
370251.61700000 |
6683907.18000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001839 |
Ensimmäinen maininta kylästä on vuodelta 1492. Vuoden 1540 maakirjan mukaan Gunnarsin kylässä oli kaksi taloa. Kylätontti sekä toinen taloista sijaitsivat Kunnarlantien varrella Himmelsbergetin ja Bodomjärven välissä. Kylän toinen talo sijaitsi hieman pohjoisempana Velskolantien ja Kunnarlantien risteyksen eteläpuolella. Kylätontin kohdalla Kunnarlantietä vierustavat lehtipuut, ja alue on nykyisin metsää sekä piha- ja puutarhamaata. Alueen eteläpuolella on Pirttimäen ulkoilumaja ja luonnonsuojelualue. Alueilla on mahdollisesti säilynyt keskiaikaista asutuskerrostumaa. |
| metsakeskus.1000001840 |
49 |
Gunnarsby (Kunnarla) Pohjoinen talo |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
370338.57900000 |
6684193.06100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001840 |
Ensimmäinen maininta kylästä on vuodelta 1492. Vuoden 1540 maakirjan mukaan Gunnarsin kylässä oli kaksi taloa. Kylätontti sekä toinen taloista sijaitsivat Kunnarlantien varrella Himmelsbergetin ja Bodomjärven välissä. Kylän toinen, pohjoisempi talo sijaitsi Velskolantien ja Kunnarlantien risteyksen eteläpuolella. Kylätontin kohdalla Kunnarlantietä vierustavat lehtipuut, ja alue on nykyisin metsää sekä piha- ja puutarhamaata. Alueen eteläpuolella on Pirttimäen ulkoilumaja ja luonnonsuojelualue. Kohteella on mahdollisesti säilynyt keskiaikaista asutuskerrostumaa.
Aluerajaus muutettu 23.10.2018 vastaamaan vuoden 2016 koekaivausten havaintoja. |
| metsakeskus.1000001842 |
49 |
Hemtans (Henttaa) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
374550.92800000 |
6675221.69700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001842 |
Kylämäki sijaitsee Kehä II:n länsipuolella peltojen ympäröimänä. Kehä II on pahoin rikkonut Bengtsbyn/Smedsbyn, Dåvitsbyn ja Hemtansin kylämäkien sekä niitä ympäröivän viljelysaukean yhtenäisen kulttuurimaisemakokonaisuuden.
Vuoden 1540 maakirjan mukaan Hemtansin kylässä oli kolme taloa. 1600-luvun alussa taloja oli enää kaksi: Storhemtans ja Lillhemtans. Lillhemtans siirrettiin 1700-luvun lopulla parin kilometrin päähän, mutta Storhemtansin talo sijaitsi vanhalla kylämäellä vuoteen 1985, jolloin se purettiin. Kylä on syntynyt ilmeisesti vasta myöhäiskeskiajalla ja sen emäkylä on mahdollisesti Bengtsby. Vanha tonttimaa on ollut Storhemtin talon kohdalla.
Vuonna 2014 löytyi sulanut metallinkappale (tinaa tai hopeaa) ja kupariseosmetallisen renkaan katkelma metallinilmaisimella muutaman kymmenen metriä kylätontin rajauksesta pohjoiseen. Löytöjä ei talletettu kokoelmiin (verifikaatti ja valokuvat). Pellossa näkyy myös sulanutta lyijyä ja tinaa sekä pajakuonaa. Löytöpaikan koordinaatti (arvioitu ilmakuvasta) p=6675290, i=374500. |
| metsakeskus.1000001844 |
49 |
Kaitans/Rilax (Friisilä) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
371757.08500000 |
6669409.02000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001844 |
Vuoden 1540 maakirjan mukaan Kaitans muodostui yhden talon kylästä, joka sijaitsi nykyisellä Kaitaanmäellä Kaitalahdenrannan, Kaitaanmäen ja Karpintien risteyksessä etelään kohti merta laskevalla moreeni- ja kalliorinteellä. Nykyisin paikalla on Kaitaanmäen omakotitaloalue, joka on pirstonnut alueen talojen omiksi pieniksi pihoiksi ja puutarhoiksi. Kylän vanha rakennuskanta on hävinnyt lukuun ottamatta Kaitaanmäen ja Karpintien risteyksessä olevaa 1890-luvulla rakennettua taloa. Paikalla on 1960–1990-luvuilla syntynyt pientaloalue. Vanhasta kylämäestä onkin jäljellä vain muutamat jalot lehtipuut. Alueella on tuskin enää jäljellä keskiaikaista asutuskerrostumaa muualla kuin ehkä Kaitaanmäen ja Karpintien risteyksessä olevalla tontilla. |
| metsakeskus.1000001845 |
49 |
Karvasbacka (Karvasmäki) Glims ja Ers |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
371479.15100000 |
6678245.46700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001845 |
Glimsinjokilaakson vastakkaisilla rinteillä sijaitsevat Bembölen ja Karvasbackan kylät viljelysaukeineen muodostavat laajan yhtenäisen kulttuurimaisemakokonaisuuden. Vuoden 1540 maakirjan mukaan Karvasbackan kylässä oli neljä taloa (Ers sekä siihen liitetty talo, Glims ja Jorv). Kylän alkuperäinen kylätontti on sijainnut joko Glimsin tai Ersin luona. Karvasbackan kylä on perustettu viimeistään 1300-luvulla.
Glimsin alueella toimii nykyisin Espoon kaupunginmuseon omistama Glimsin talomuseo ja se muodostaa yhdessä Ersin kanssa talousrakennuksineen erittäin hyvin säilyneen historiallisen kyläkokonaisuuden. Keskiaikainen Jorvin talon sijaitsi hieman erillään, nykyisten Jorvin sairaalarakennusten lounaispuolella. Historiallinen Helsinkiin vievä maantie kiertää Jorvin talonpaikan. Jorvin alueella on myös mahdollisesti säilyneitä keskiaikaisia asutuskerrostumia. |
| metsakeskus.1000001846 |
49 |
Karvasbacka (Karvasmäki) Jorv |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
371660.00000000 |
6678270.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001846 |
Glimsinjokilaakson vastakkaisilla rinteillä sijaitsevat Bembölen ja Karvasbackan kylät viljelysaukeineen muodostavat laajan, yhtenäisen kulttuurimaisemakokonaisuuden. Karvasbackan kylä on perustettu viimeistään 1300-luvulla, ja vuoden 1540 maakirjan mukaan kylässä oli neljä taloa (Ers sekä siihen liitetty talo, Glims ja Jorv). Kylän alkuperäinen kylätontti on sijainnut joko Glimsin tai Ersin luona. Keskiaikainen Jorvin talon sijaitsi hieman erillään, nykyisten Jorvin sairaalarakennusten lounaispuolella.
Glimsin alueella toimii nykyisin Espoon kaupunginmuseon omistama Glimsin talomuseo ja se muodostaa talousrakennuksineen yhdessä Ersin kanssa erittäin hyvin säilyneen historiallisen kyläkokonaisuuden. Paikalla on mitä ilmeisimmin säilynyt myös keskiaikaista asutuskerrostumaa. Jorvin sairalan alueen lounaisosassa on tehty 2012 kenttätutkimuksia. Kartta-analyysin ja kenttätutkimusten mukaan 1700-luvun ja 1800-luvun alun Karvasmäen kylän Jorvin (Jorf) talotontti paikantui tutkimusalueen luoteispuolelle, Glimsintien kohdalle. |
| metsakeskus.1000001847 |
49 |
Kilo (Kilo) Monikko |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
377729.63100000 |
6679035.18200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001847 |
Vuoden 1540 maakirjan mukaan keskiaikaisessa Kilon kylässä oli neljä taloa. Keskiaikaisen kylän alkuperäisen kylätontin sijainnista ei ole täyttä varmuutta, mutta se on mahdollisesti sijainnut nk. Krouvinmäellä; siellä on ollut ainakin yksi kylän taloista. Joku kylän taloista on mahdollisesti sijainnut paikassa, jossa on ollut myöhemmin Monikon torppa. Venäläiset ratsujoukot ryöstivät ja polttivat kylän vuonna 1577, minkä jälkeen talot köyhtyivät ja ne liitettiin Albergan kartanoon vuonna 1620.
Entisen Monikon torpan kohdalla kulkee nykyisin ulkoilureitti. Alue on kallioista mäntymetsää, ja idässä virtaavalle purolle päin myös lehtimetsää. Puron ja metsän välissä on pieni savinen pelto. Pellon reunassa kulkevalla tiellä pilkottaa siellä täällä tiilenpalasia. Alueella on mahdollisesti säilynyt keskiaikaisia asutuskerrostumia.
|
| metsakeskus.1000001848 |
49 |
Kilo (Kilo) Kilo gård (Kilon kartano) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27007 |
377809.60200000 |
6678150.53500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001848 |
Vuoden 1540 maakirjan mukaan Kilon kylässä oli neljä taloa. Keskiaikaisen kylän alkuperäisen kylätontin sijainnista ei ole täyttä varmuutta, mutta se on mahdollisesti sijainnut nk. Krouvinmäellä; siellä on ollut ainakin yksi talo. Joku kylän taloista on mahdollisesti sijainnut paikassa, jossa on ollut myöhemmin Monikon torppa. Venäläiset ratsujoukot ryöstivät ja polttivat kylän vuonna 1577, minkä jälkeen talot köyhtyivät ja ne liitettiin Albergan kartanoon vuonna 1620. Kilon kartanossa toimii nykyisin ratsastuskoulu ja -tallit, ja alueella onkin runsaasti hevoshakoja. Vuoden 2000 inventoinnin yhteydessä toteutetussa koekuopituksessa tehtiin löytöjä, joista osa ajoittuu 1700-luvulle ja paikallistettiin kivirakenne 22 cm syvyydestä. Kohteella on mahdollisesti säilynyt myös keskiaikaisia asutuskerrostumia. |
| metsakeskus.1000001849 |
49 |
Kilo (Kilo) Krogen (Krouvinmäki) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
378039.51300000 |
6678325.46600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001849 |
Vuoden 1540 maakirjan mukaan Kilon kylässä oli neljä taloa. Keskiaikaisen kylän alkuperäisen kylätontin sijainnista ei ole täyttä varmuutta, mutta se on mahdollisesti sijainnut Kilon kartanon koillispuolella olevalla kummulla nk. Krouvinmäellä, jossa on ollut ainakin yksi talo. Mäellä on ollut myös kartanolle kuuluva krouvi ainakin jo 1704. Yksi kylän taloista on mahdollisesti sijainnut paikassa, jossa on ollut myöhemmin Monikon torppa. Venäläiset ratsujoukot ryöstivät ja polttivat kylän vuonna 1577, minkä jälkeen talot köyhtyivät ja ne liitettiin Albergan kartanoon vuonna 1622.
Mäen koillisosassa on suuren kivikellarin perustukset, ja sen luoteispuolella asuinrakennuksen perustukset ja suuri uuninpohja. |
| metsakeskus.1000001850 |
49 |
Klobbskog (Nuijala) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
376360.20000000 |
6676596.14700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001850 |
Vuoden 1540 maakirjan mukaan Klobbskogin kylässä oli kaksi taloa: Storklobb ja Lillklobb. Näistä Lillklobb on edelleen olemassa, ja sen Nuijalantien reunalla sijaitseva entinen navetta toimii nykyisin Unga Teaternin näyttämönä. Klobbskogin kylämäki on nykyisin teollisuusrakennusten saartama, ja sen eteläpuolella kulkee Turun moottoritie. Mäen laelle on tasoitettu parkkipaikka teatterivieraita varten. Paikalla kasvaa useita jaloja lehtipuita ja mäen laella pilkottaa kallio. Mäen keskiosan kalliopaljastuman etelä- ja itärinteillä on purettujen rakennusten kivijalkoja ja kellarinperustuksia uudelta ajalta (Storklobbin rakennusten perustuksia). Tontilla on voinut säilyä vanhoja asutuskerrostumia.
Muinaisjäännösalueen itäraja muutettu 7.-8.8.2017 tehdyn koetutkimuksen havaintojen mukaisesti. |
| metsakeskus.1000001851 |
49 |
Kockby (Kokinkylä) Stors |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27005 |
375380.60500000 |
6673837.25100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001851 |
Vuoden 1540 maakirjan mukaan Kockbyssa, Gräsan tytärkylässä, oli viisi taloa. Kylätontti on sijainnut harjun rinteessä alunperin Kokinkyläntien itäpuolella, mutta siirtyi myöhemmin tien länsipuolelle. Kokinkyläntien länsipuolella on ollut Storsin päärakennus, joka purettiin 1960-1970-lukujen vaihteessa. Kokinkyläntien itäpuolella on ollut Lillaksen talo.
Kylätontti sijaitsee Espoon Kokinkylässä, Kehä II:n (Kilonväylä) ja Kokinkyläntien välisessä metsikössä (Stors). Sen pohjoispuolella on Johanneberget, korkea kalliomäki, jonka jyrkänteet rajaavat aluetta pohjoisessa. Eteläpuolella aluetta rajaa Ylismäentie/Mankkaanlaaksontie. Tontin eteläosassa on vanha tielinja, joka on täysin umpeenkasvanut.
Nykyisin paikalla on pieni rakentamaton puistoalue, jossa kasvaa pientä pusikkoa ja jaloja lehtipuita. Kokinkyläntien itäpuolinen alue Parolantien ja Vähälänkujan alueella on rakennettua, mutta Parolantien päästä Vähälänkujan alkuun on pieni rakentamaton alue, jossa on näkyvillä hieman kalliotakin (Lillas). Kehä II liittymineen pirstoo aluetta osittain. Kohteella on silti mahdollisesti jäljellä säilynyttä keskiaikaista asutuskerrostumaa.
Aluetta tutkittiin vuonna 2018. Maan pinnalla erottui kahden rakennuksen kivijalkaa jo ennen kaivinkonekuorintaa. Kaivausalueilta poistettiin pintamaa kaivinkoneella ja kaivua jatkettiin lapio- ja lastakaivauksena. Myöhemmin poistettiin kaivinkoneella vielä moderneiksi todettuja maakerroksia. Alueella dokumentoitiin 9 rakennekokonaisuutta. Näistä ryhmät 1 ja 2 olivat jo maan pinnalle näkyneet rakennukset, ryhmät 3, 4 ja 5 kaivausten yhteydessä esiin tulleet rakennukset, ryhmä 6 tontin pohjoisosassa ollut epäselvä kivirakenne, ryhmä 7 kuoppaan liittynyt kokonaisuus alueen itäosassa, ryhmä 8 rakenteellinen kuoppa alueella 2 ja ryhmä 9 rakennuksen osa alueella 2.
Suurin osa alueesta oli 1900-luvun maankäytön sekoittamaa, alueen itäosassa kaikki varhaisemmat kulttuurikerrokset olivat tuhoutuneet. Havaitut rakenteet (ryhmät 1, 2, 4 ja 7) ajoittuvat suurelta osin tontin viimeisimpiin käyttövaiheisiin 1800- ja 1900-luvuilla. Alueella havaittiin kuitenkin myös 1700-luvulle ajoittuvia kulttuurikerroksia ja rakenteita (ryhmä 3) sekä todennäköisesti 1500-1600 -luvulle ajoittuva rakennus (ryhmä 5). Kaikkia maakerroksia ja rakenteita ei kuitenkaan voitu ajoittaa. |
| metsakeskus.1000001851 |
49 |
Kockby (Kokinkylä) Stors |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27006 |
375380.60500000 |
6673837.25100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001851 |
Vuoden 1540 maakirjan mukaan Kockbyssa, Gräsan tytärkylässä, oli viisi taloa. Kylätontti on sijainnut harjun rinteessä alunperin Kokinkyläntien itäpuolella, mutta siirtyi myöhemmin tien länsipuolelle. Kokinkyläntien länsipuolella on ollut Storsin päärakennus, joka purettiin 1960-1970-lukujen vaihteessa. Kokinkyläntien itäpuolella on ollut Lillaksen talo.
Kylätontti sijaitsee Espoon Kokinkylässä, Kehä II:n (Kilonväylä) ja Kokinkyläntien välisessä metsikössä (Stors). Sen pohjoispuolella on Johanneberget, korkea kalliomäki, jonka jyrkänteet rajaavat aluetta pohjoisessa. Eteläpuolella aluetta rajaa Ylismäentie/Mankkaanlaaksontie. Tontin eteläosassa on vanha tielinja, joka on täysin umpeenkasvanut.
Nykyisin paikalla on pieni rakentamaton puistoalue, jossa kasvaa pientä pusikkoa ja jaloja lehtipuita. Kokinkyläntien itäpuolinen alue Parolantien ja Vähälänkujan alueella on rakennettua, mutta Parolantien päästä Vähälänkujan alkuun on pieni rakentamaton alue, jossa on näkyvillä hieman kalliotakin (Lillas). Kehä II liittymineen pirstoo aluetta osittain. Kohteella on silti mahdollisesti jäljellä säilynyttä keskiaikaista asutuskerrostumaa.
Aluetta tutkittiin vuonna 2018. Maan pinnalla erottui kahden rakennuksen kivijalkaa jo ennen kaivinkonekuorintaa. Kaivausalueilta poistettiin pintamaa kaivinkoneella ja kaivua jatkettiin lapio- ja lastakaivauksena. Myöhemmin poistettiin kaivinkoneella vielä moderneiksi todettuja maakerroksia. Alueella dokumentoitiin 9 rakennekokonaisuutta. Näistä ryhmät 1 ja 2 olivat jo maan pinnalle näkyneet rakennukset, ryhmät 3, 4 ja 5 kaivausten yhteydessä esiin tulleet rakennukset, ryhmä 6 tontin pohjoisosassa ollut epäselvä kivirakenne, ryhmä 7 kuoppaan liittynyt kokonaisuus alueen itäosassa, ryhmä 8 rakenteellinen kuoppa alueella 2 ja ryhmä 9 rakennuksen osa alueella 2.
Suurin osa alueesta oli 1900-luvun maankäytön sekoittamaa, alueen itäosassa kaikki varhaisemmat kulttuurikerrokset olivat tuhoutuneet. Havaitut rakenteet (ryhmät 1, 2, 4 ja 7) ajoittuvat suurelta osin tontin viimeisimpiin käyttövaiheisiin 1800- ja 1900-luvuilla. Alueella havaittiin kuitenkin myös 1700-luvulle ajoittuvia kulttuurikerroksia ja rakenteita (ryhmä 3) sekä todennäköisesti 1500-1600 -luvulle ajoittuva rakennus (ryhmä 5). Kaikkia maakerroksia ja rakenteita ei kuitenkaan voitu ajoittaa. |
| metsakeskus.1000001851 |
49 |
Kockby (Kokinkylä) Stors |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27007 |
375380.60500000 |
6673837.25100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001851 |
Vuoden 1540 maakirjan mukaan Kockbyssa, Gräsan tytärkylässä, oli viisi taloa. Kylätontti on sijainnut harjun rinteessä alunperin Kokinkyläntien itäpuolella, mutta siirtyi myöhemmin tien länsipuolelle. Kokinkyläntien länsipuolella on ollut Storsin päärakennus, joka purettiin 1960-1970-lukujen vaihteessa. Kokinkyläntien itäpuolella on ollut Lillaksen talo.
Kylätontti sijaitsee Espoon Kokinkylässä, Kehä II:n (Kilonväylä) ja Kokinkyläntien välisessä metsikössä (Stors). Sen pohjoispuolella on Johanneberget, korkea kalliomäki, jonka jyrkänteet rajaavat aluetta pohjoisessa. Eteläpuolella aluetta rajaa Ylismäentie/Mankkaanlaaksontie. Tontin eteläosassa on vanha tielinja, joka on täysin umpeenkasvanut.
Nykyisin paikalla on pieni rakentamaton puistoalue, jossa kasvaa pientä pusikkoa ja jaloja lehtipuita. Kokinkyläntien itäpuolinen alue Parolantien ja Vähälänkujan alueella on rakennettua, mutta Parolantien päästä Vähälänkujan alkuun on pieni rakentamaton alue, jossa on näkyvillä hieman kalliotakin (Lillas). Kehä II liittymineen pirstoo aluetta osittain. Kohteella on silti mahdollisesti jäljellä säilynyttä keskiaikaista asutuskerrostumaa.
Aluetta tutkittiin vuonna 2018. Maan pinnalla erottui kahden rakennuksen kivijalkaa jo ennen kaivinkonekuorintaa. Kaivausalueilta poistettiin pintamaa kaivinkoneella ja kaivua jatkettiin lapio- ja lastakaivauksena. Myöhemmin poistettiin kaivinkoneella vielä moderneiksi todettuja maakerroksia. Alueella dokumentoitiin 9 rakennekokonaisuutta. Näistä ryhmät 1 ja 2 olivat jo maan pinnalle näkyneet rakennukset, ryhmät 3, 4 ja 5 kaivausten yhteydessä esiin tulleet rakennukset, ryhmä 6 tontin pohjoisosassa ollut epäselvä kivirakenne, ryhmä 7 kuoppaan liittynyt kokonaisuus alueen itäosassa, ryhmä 8 rakenteellinen kuoppa alueella 2 ja ryhmä 9 rakennuksen osa alueella 2.
Suurin osa alueesta oli 1900-luvun maankäytön sekoittamaa, alueen itäosassa kaikki varhaisemmat kulttuurikerrokset olivat tuhoutuneet. Havaitut rakenteet (ryhmät 1, 2, 4 ja 7) ajoittuvat suurelta osin tontin viimeisimpiin käyttövaiheisiin 1800- ja 1900-luvuilla. Alueella havaittiin kuitenkin myös 1700-luvulle ajoittuvia kulttuurikerroksia ja rakenteita (ryhmä 3) sekä todennäköisesti 1500-1600 -luvulle ajoittuva rakennus (ryhmä 5). Kaikkia maakerroksia ja rakenteita ei kuitenkaan voitu ajoittaa. |
| metsakeskus.1000001851 |
49 |
Kockby (Kokinkylä) Stors |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27008 |
375380.60500000 |
6673837.25100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001851 |
Vuoden 1540 maakirjan mukaan Kockbyssa, Gräsan tytärkylässä, oli viisi taloa. Kylätontti on sijainnut harjun rinteessä alunperin Kokinkyläntien itäpuolella, mutta siirtyi myöhemmin tien länsipuolelle. Kokinkyläntien länsipuolella on ollut Storsin päärakennus, joka purettiin 1960-1970-lukujen vaihteessa. Kokinkyläntien itäpuolella on ollut Lillaksen talo.
Kylätontti sijaitsee Espoon Kokinkylässä, Kehä II:n (Kilonväylä) ja Kokinkyläntien välisessä metsikössä (Stors). Sen pohjoispuolella on Johanneberget, korkea kalliomäki, jonka jyrkänteet rajaavat aluetta pohjoisessa. Eteläpuolella aluetta rajaa Ylismäentie/Mankkaanlaaksontie. Tontin eteläosassa on vanha tielinja, joka on täysin umpeenkasvanut.
Nykyisin paikalla on pieni rakentamaton puistoalue, jossa kasvaa pientä pusikkoa ja jaloja lehtipuita. Kokinkyläntien itäpuolinen alue Parolantien ja Vähälänkujan alueella on rakennettua, mutta Parolantien päästä Vähälänkujan alkuun on pieni rakentamaton alue, jossa on näkyvillä hieman kalliotakin (Lillas). Kehä II liittymineen pirstoo aluetta osittain. Kohteella on silti mahdollisesti jäljellä säilynyttä keskiaikaista asutuskerrostumaa.
Aluetta tutkittiin vuonna 2018. Maan pinnalla erottui kahden rakennuksen kivijalkaa jo ennen kaivinkonekuorintaa. Kaivausalueilta poistettiin pintamaa kaivinkoneella ja kaivua jatkettiin lapio- ja lastakaivauksena. Myöhemmin poistettiin kaivinkoneella vielä moderneiksi todettuja maakerroksia. Alueella dokumentoitiin 9 rakennekokonaisuutta. Näistä ryhmät 1 ja 2 olivat jo maan pinnalle näkyneet rakennukset, ryhmät 3, 4 ja 5 kaivausten yhteydessä esiin tulleet rakennukset, ryhmä 6 tontin pohjoisosassa ollut epäselvä kivirakenne, ryhmä 7 kuoppaan liittynyt kokonaisuus alueen itäosassa, ryhmä 8 rakenteellinen kuoppa alueella 2 ja ryhmä 9 rakennuksen osa alueella 2.
Suurin osa alueesta oli 1900-luvun maankäytön sekoittamaa, alueen itäosassa kaikki varhaisemmat kulttuurikerrokset olivat tuhoutuneet. Havaitut rakenteet (ryhmät 1, 2, 4 ja 7) ajoittuvat suurelta osin tontin viimeisimpiin käyttövaiheisiin 1800- ja 1900-luvuilla. Alueella havaittiin kuitenkin myös 1700-luvulle ajoittuvia kulttuurikerroksia ja rakenteita (ryhmä 3) sekä todennäköisesti 1500-1600 -luvulle ajoittuva rakennus (ryhmä 5). Kaikkia maakerroksia ja rakenteita ei kuitenkaan voitu ajoittaa. |
| metsakeskus.1000001852 |
49 |
Konungsböle (Kuninkainen) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
378089.49900000 |
6677575.76600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001852 |
Konungsbölen kylässä oli vuoden 1540 maakirjan mukaan kolme taloa. Myöhemmin kylä autioitui ja 1624 Albergan ja Kilon kartanoiden omistajalle Johan Gyldenärille läänitetty kylä määrättiin 1683 Kilon säteriratsutilan muodolliseksi augmentiksi. Asumattoman kylän maita viljeltiin ratsutilan oman väen avulla. Kylä sijaitsee Bölsbacka-nimisellä kukkulalla noin 0,5 km Kilon kartanosta kaakkoon.
Espoon museo kaivoi paikalla vuonna 1998, ja kaivausten tulosten perusteella kyläkeskus sijaitsi alueen pohjois- ja itäosissa. Kylän keskus sijaitsee peltosaarekkeella, jonka kaakkoispäässä oli maanpinnalla näkyvissä puurakennuksen perustuksia, itäpäässä taasen kiviä. Alueella on mitä ilmeisemmin jäljellä vielä tutkimattomia keskiaikaisia asutuskerrostumia. |
| metsakeskus.1000001853 |
49 |
Kurtbacka/Kurtby (Kurttila) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
367033.95500000 |
6674646.88900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001853 |
Kurtbackan kylässä oli vuoden 1540 maakirjan mukaan kolme taloa: Kurtas, Smeds ja Malm, joita ei enää ole olemassa alkuperäisillä paikoillaan. Kurtas ja Smeds sijaitsivat kylämäellä toistensa vieressä, nykyisten Noiron ja Hedengrenin tehdasrakennusten välissä. Noiro on laajentanut tilojaan myös ko. paikkaan, ja kohde saattaa olla täysin tuhoutunut. On kuitenkin mahdollista, että alueella olisi paikoitellen jäljellä keskiaikaisia asutuskerrostumia.
Vuonna 2019 osalle kylätonttialuetta tehtiin tarkkuusinventoinnissa koeojia. Tutkimuksissa havaittiin rakennuksen paikka kallion päällä. Koeojien 1 ja 2 alueella ja niiden väliin jäävän kivijalan kohdalla on säilynyt historiallisen ajan rakennetta ja kulttuurikerroksia melko pienellä alueella. Myöhempi käyttö lienee sekoittanut alueella mahdollisesti olleet varhaisemmat kulttuurikerrokset. On mahdollista, että tällä alueella olisi säilynyt myös 1800-lukua vanhempia kulttuurikerroksia hyvin fragmentaarisesti melko pienellä alueella, mutta pääosa havainnoista ajoittuu 1900- ja 1800-luvuille. |
| metsakeskus.1000001854 |
49 |
Kurtbacka/Kurtby (Kurttila) Malm |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
367051.00000000 |
6674072.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001854 |
Kurtbackan kylässä oli vuoden 1540 maakirjan mukaan kolme taloa, joiden nimet olivat Kurtas, Smeds ja Malm. Kurtas ja Smeds sijaitsivat kylämäellä toistensa vieressä nykyisten Noiron ja Hedengrenin tehdasrakennusten välissä. Malmin talo on sijainnut hiemaan etäämmällä nykyisellä omakotitaloalueella Kurttilantien varressa, sen itäpuolella. Paikalla on nykyisin pihamaata ja puutarhaa. On mahdollista, että kohteella on säilynyt keskiaikaisia asutuskerrostumia.
Elokuussa 2018 tehdyn koekaivauksen perusteella muinaisjäännösalueen länsiosassa on paksuja 1900-luvulle ajoittuvia pintamaakerroksia, joista löytyi 1900-luvulle ajoittuvien löytöjen ohella rajallinen määrä jonkin verran vanhempia historiallisen ajan löytöjä. Rakenteita ei koekaivauksessa löytynyt, mutta luontaiseen hiekkamaahan ulottuvia kaivantoja tutkittiin kolme kappaletta. Näistä vain yksi osoittautui selvästi 1900-lukua vanhemmaksi. Historiallisen ajan löytöjen lisäksi koekuopista saatiin pieni määrä kivikautisia löytöjä, joiden perusteella lähialueella saattaa sijaita aiemmin tuntematon kivikautinen asuinpaikka. Muinaisjäännöksen rajausta on muutettu vuoden 2018 havaintojen perusteella. |
| metsakeskus.1000001855 |
49 |
Kvarnby (Myllykylä) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
372244.84200000 |
6678973.17500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001855 |
Vuoden 1540 maakirjan mukaan Kvarnbyn kylässä oli neljä taloa, joista yksi hävisi ennen vuotta 1600. Jäljelle jääneet Ingas, Petas ja Pellas ovat edelleen tiloina olemassa. Kylä sijaitsi Glimsinjoen molemmin puolin, mutta vanhan kylätontin tarkkaa sijaintipaikkaa ei tunneta. Kvarnbyssä ei ole ollut selkeää viljelysten yläpuolelle kohoavaa kylämäkeä, vaan asutuksen keskipisteenä on ollut vanha myllykoski. Glimsinjoen eteläpuolella sijaitsevat Ingaksen talot ja pohjoisrannalla Pellaksen talo. Petaksen talo on sijainnut Pellaksen vieressä, mutta siirtyi viimeistään 1800-luvun alussa nykyiselle paikalleen Lippajärven rannalle. Talojen kohdalla joen ylittää silta. Alue on pihaa sekä puutarhaa. Kohteessa on mahdollisesti säilynyt keskiaikaisia asutuskerrostumia. Vuonna 2014 löytyi joen pohjoisrannalta Pellaksen pellosta KM 40107:1-7 rautakautisia ja historiallisen ajan metalliesineitä sekä kvartsia ja piikiveä. Vuoden 2014 löytöjä ovat myös KM 40305:1-4 kultasormus, veitsen nuppi, hela ja rengassolki. Useita löytökohtia, joilla on pisimmillään välimatkaa 180 metriä. Tammikuussa vuonna 2015 paikalta on löytynyt metallinetsinnän yhteydessä kaarisoljen kappale (KM 40559) ja kesäkuussa kantasormuksen kappale, jota ei talletettu kokoelmiin. Pellosta on löytynyt myös pronssipadan jalka KM 40773:1. |
| metsakeskus.1000001856 |
49 |
Kärrans (Järvenperä) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
373861.18500000 |
6679884.81500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001856 |
Vuoden 1540 maakirjan mukaan Kärrans kuului vielä Träskändan kylään, mutta vuoden 1571 hopeaveroluettelossa se on merkitty omaksi kyläkseen. Kylätontti sijaitsee Heiniemessä Kolkekannaksentien pohjoispuolella, hieman pohjoiseen tien vieressä kasvavasta isosta, rauhoitetusta tammesta. Heiniemenkujan itäpuolinen alue on toistaiseksi rakentamatonta, kun taas länsipuolisella alueella on pientaloja. Alueella on mahdollisesti jäljellä keskiaikaista asutuskerrostumaa. |
| metsakeskus.1000001857 |
49 |
Köklax (Kauklahti) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
367133.91600000 |
6675256.64300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001857 |
Kauklahti sijaitsee Espoonjoen alajuoksulla, joen luoteisrannalla. Joki laskee Espoonlahden perukkaan, josta avautuu yhteys avomerelle, Suomenlahdelle. Kylämäki sijaitsee Kuninkaankartanontien ja Erik Bassen tien välisessä rinteessä, joka on viimeisten 20-30 vuoden ajan ollut joutomaata. Paikalle rakennetaan uusi seurakuntatalo vuoden 2004 aikana. Mäellä kasvaa jaloja lehtipuita, ja siellä on paikoin näkyvissä myös kalliopaljastumia
Kauklahti mainitaan ensi kertaa vuonna 1451, ja vuoden 1540 maakirjassa Köklaxin kylässä oli yhdeksän taloa. Näistä taloista Bisan, Juusin/Jofsin, Lillbassin, Storbassin, Gestersin, Pellaksen ja Sakan sekä Skograsin asutus on jatkunut 1540-luvulta 1900-luvun alkupuolelle. Kauklahden kylätontti on ollut laaja, mutta 1700-luvun lopulla ydintontilla olivat enää vain Saka, Pellas ja Lillbass, sekä hieman lännempänä Bisa. Gesters, Juus ja Storbass oli mahdollisesti jo 1600-luvulla siirretty uusille paikoille: Gesters länteen päin, Juus ja Storbass etelään Espoonjoen vastarannalle.
Kauklahden keskiaikaista kylätonttia on tutkittu kaivauksin 2002-2003. Vanhimmat löydöt ajoittuivat 1200/1300-luvuille (ks. Tutkimukset).
2018: Kyytimäen alue on tyypillistä kaupunkimetsää, eikä maan pinnalle ole havaittavissa merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.1000001858 |
49 |
Lahnus/Lanoxby/Lora/Loureby (Lahnus) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
373750.00000000 |
6689485.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001858 |
Vuoden 1540 maakirjassa Lahnuksen kylässä oli viisi taloa. Kylä sijaitsi Luukinjärven ja Vihdintien pohjoispuolella, Lahnuksentien länsipuolella, Storgårdintien ja Haarssintien eteläpuolella. Paikalla on nykyisin pihamaata, puutarhaa ja peltoa. Alueella on mahdollisesti säilynyt keskiaikaisia asutuskerrostumia. Luukinjärven pohjoisosat ovat nykyisin soistuneet. Vanhoista kylänrajoista päätellen Lahnus, Smedsby ja Tackskog olisivat alun perin olleet yhtä ja samaa kylää. (Nurminen 2000). Saulo Kepsu on esittänyt olettamuksena että vanhin kylätontti on sijainnut Luukinjärven pohjoisrannalla Kylävaha-nimisen rajakiven lähistöllä. (Kepsu 2010). |
| metsakeskus.1000001859 |
49 |
Mankans/Mankeby (Mankkaa) Koivumankkaa |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
376680.00000000 |
6673605.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001859 |
Vuoden 1540 maakirjan mukaan Mankansin kylässä oli neljä taloa. Kaksi kylän taloista sijaitsi nykyisessä Lukupurossa Lukupurontien ja Lukupuronrinteen tuntumassa Gräsanojan koillispuolella. Toiset kaksi kylän taloista muodostivat aikaisemmin oman kylänsä nimeltään Ingvaldsböle tai Böle, ja se sijaitsi nykyisen Koivumankkaantien varrella olevassa mäenrinteessä.
Mäelle on rakennettu kevyt grillikatos, mutta mäen laki ja kaakkoisrinne ovat rakentamatonta virkistysaluetta. Mäellä kasvaa runsaasti kulttuurikasveja ja jalolehtipuita. Rinteen alaosassa Koivumankkaantien varressa (Koivumankkaantie 4) on pienkerrostalo, ja muilta osin mäkeä ympäröivät Orionin tehdasrakennukset. Orioninmäellä on sijainnut 1800-luvun loppupuolella rakennettu Övre Mankansin kartano, joka on purettu 1960-luvulla. Kartanon vaiheet ovat todennäköisesti tuhonneet pääosin alueen keskiaikaiset kerrostumat. |
| metsakeskus.1000001860 |
49 |
Mankans/Mankeby (Mankkaa) Lukupuro |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
375910.39100000 |
6674077.16200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001860 |
Vuoden 1540 maakirjan mukaan Mankansin kylässä oli neljä taloa. Kaksi kylän taloista sijaitsi nykyisessä Lukupurossa, Lukupurontien ja Lukupuronrinteen tuntumassa Gräsanojan koillispuolella. Nykyisin alueelle on rakennettu pientaloja. Keskiaikaisia kerroksia saattaa olla säilyneenä pienellä aluella Lukupuronrinne 5:n itäpuolella |
| metsakeskus.1000001861 |
49 |
Mankby (Mankki) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27005 |
365774.45800000 |
6675276.63300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001861 |
Espoon Mankby oli suurehko keskiaikainen kylä, jonka asukkaat joutuivat vuonna 1556 väistymään kylän maille perustetun Espoon kuninkaankartanon tieltä. Mankby on Esbobyn tytärkylä, jossa on ollut vuoden 1540 maakirjan mukaan kahdeksan taloa. Kylätontti autioitui kokonaan 1500-luvun jälkipuolella ja tonttimaan sijainti unohtui. Se löytyi uudelleen vasta Espoonkartanon alueen arkeologisessa inventoinnissa keväällä 2004.
Muutoin jyrkän Finnsinmäen kaakkoon viettävän rinteen alaosan loivassa kohdassa on lähes kahdenkymmenen rakennuksen jäänteitä. Kyseessä on kylän tonttimaa, jonka kaakkoispuolella, hyvin loivassa Mankinjokeen laskevassa rinteessä ovat olleet kylän lähipellot ja -niityt. Nykyisen Kehä III:n luoteispuolelle jääneet osat vanhoista pelloista ovat kasvaneet umpeen ja pääosin rehevän lehtomaisen metsän peittämiä. Ylempänä rinteessä on myös kuusimetsää. Itse tonttimaan alue on tiheän pensaikon ja puuston peittämä.
Tonttimaan lounaispuolella on jyrkkä mäki ja kallio, koillispuolella kivikkoinen ja alarinteiltään jyrkkä mäki ja kallio. Tonttialueen keskiosissa on loivempaa rinnettä, jota pitkin on päästy Finnsinmäen yli ja Finnsin talon tontille. Kylätontin luoteispuolella, Finnsinmäen lakea myötäillen on kulkenut Suuri rantatie. |
| metsakeskus.1000001861 |
49 |
Mankby (Mankki) |
10002 |
12001 |
13007 |
11010 |
27000 |
365774.45800000 |
6675276.63300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001861 |
Espoon Mankby oli suurehko keskiaikainen kylä, jonka asukkaat joutuivat vuonna 1556 väistymään kylän maille perustetun Espoon kuninkaankartanon tieltä. Mankby on Esbobyn tytärkylä, jossa on ollut vuoden 1540 maakirjan mukaan kahdeksan taloa. Kylätontti autioitui kokonaan 1500-luvun jälkipuolella ja tonttimaan sijainti unohtui. Se löytyi uudelleen vasta Espoonkartanon alueen arkeologisessa inventoinnissa keväällä 2004.
Muutoin jyrkän Finnsinmäen kaakkoon viettävän rinteen alaosan loivassa kohdassa on lähes kahdenkymmenen rakennuksen jäänteitä. Kyseessä on kylän tonttimaa, jonka kaakkoispuolella, hyvin loivassa Mankinjokeen laskevassa rinteessä ovat olleet kylän lähipellot ja -niityt. Nykyisen Kehä III:n luoteispuolelle jääneet osat vanhoista pelloista ovat kasvaneet umpeen ja pääosin rehevän lehtomaisen metsän peittämiä. Ylempänä rinteessä on myös kuusimetsää. Itse tonttimaan alue on tiheän pensaikon ja puuston peittämä.
Tonttimaan lounaispuolella on jyrkkä mäki ja kallio, koillispuolella kivikkoinen ja alarinteiltään jyrkkä mäki ja kallio. Tonttialueen keskiosissa on loivempaa rinnettä, jota pitkin on päästy Finnsinmäen yli ja Finnsin talon tontille. Kylätontin luoteispuolella, Finnsinmäen lakea myötäillen on kulkenut Suuri rantatie. |
| metsakeskus.1000001862 |
49 |
Mankby (Mankki) Finns |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
365574.53900000 |
6675276.63200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001862 |
Kohde sijaitsee Finnsintien länsipuolella ja noin 150 m Kehä III:n luoteispuolella. Mankbyn kylän talot liitettiin vuonna 1556 Espoon kuninkaankartanoon. Ainoastaan kaksi taloa jäi tuolloin talonpoikien haltuun. Toinen niistä katosi pian, toinen oli Finns, joka lienee alkujaankin sijainnut hieman muusta kylästä erillään. Finnsin tonttimaa oli lähellä Finnsinmäen lakea olevaa tasannetta. Finnsin tila siirrettiin 1800-luvulla muutamia satoja metrejä tästä paikasta luoteeseen päin. Vanhan tonttimaan alueelle rakennettiin 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Finnsin kansanopisto. Tonttimaan alueella on nykyisinkin kansanopiston rakennuksia. Kylätontin lounaispuolelta, mahdollisesti jopa lounaisosan halki on kulkenut Suuri rantatie. |
| metsakeskus.1000001863 |
49 |
Mattby (Matinkylä) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
375060.74400000 |
6671548.17600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001863 |
Vuoden 1540 maakirjan mukaan kylässä oli neljä taloa, ja se sijaitsi nykyisen Matinkylän kartanon luona Mattbergsskolanin eteläpuolella. Kartanon eteläpuolelle on rakennettu Matinkylän terveyskeskus parkkipaikkoineen ja lounaispuolelle Matinniityn päiväkoti. Kartanorakennuksessa toimii nykyisin koulu ja sen eteläpuolisella alueella on koulupihaa ja puistoa, pohjoispuolella on pieni puisto. Kylään on kuulunut lisäksi Biskopsbyn talo, joka hävisi 1500-luvulla ja sen tarkka sijainti on tuntematon. Tila on ilmeisesti kuulunut piispalle. Matinkylän kantatilojen nimiä ei tiedetä, sillä ne hävisivät itsenäisinä tiloina jo 1600-luvulla. Alueella on vielä mahdollisesti jäljellä keskiaikaisia asutuskerrostumia. |
| metsakeskus.1000001864 |
49 |
Moisö (Suvisaaristo) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
371632.14500000 |
6666535.17700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001864 |
Moisön saarella on sijainnut mahdollinen keskiaikainen kylä. Moisön kylässä oli vuonna 1540 yksi talo. Svinö ja Moisö muodostivat oman jakokunnan ja niillä oli yhteismaita. Veroluetteloissa esiintyy Moisö-kylä sekä Moisijo holm, jonka talonpoika on maksanut veronsa hylkeenrasvana. Moisön talo on puolestaan sijainnut saaren länsiosassa. Sen tarkkaa sijaintia ei tunneta. Alueella on nykyisin huviloita ja kesämökkejä. Kohteella on mahdollisesti säilynyt myös keskiaikaisia asutuskerrostumia. |
| metsakeskus.1000001865 |
49 |
Morby (Muurala) Teir/Nyby |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27005 |
369212.06600000 |
6677183.88000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001865 |
Vuoden 1540 maakirjan mukaan Morbyn kylässä oli viisi taloa (Teir, Nyby, Mickels, Lammas sekä nimeltään tuntematon talo). Morbyn alue on nykyisin pihamaata, puutarhaa, puistikkoa sekä joutomaata, ja siellä on mahdollisesti säilynyt keskiaikaisia asutuskerrostumia. Teirin alueella on jäljellä rakentamatonta aluetta sekä vanhaa rakennuskantaa: kivinen makasiini ja navetan kiviperustukset.
Espoon kaupunginmuseo suoritti kaivauksia Teirin ja Nybyn tiloilla 1995-1996. Huomattavin löytö kaivauksilta oli nk. Apostolilusikan nuppi, joka on peräisin 1500-luvulta. |
| metsakeskus.1000001865 |
49 |
Morby (Muurala) Teir/Nyby |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27006 |
369212.06600000 |
6677183.88000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001865 |
Vuoden 1540 maakirjan mukaan Morbyn kylässä oli viisi taloa (Teir, Nyby, Mickels, Lammas sekä nimeltään tuntematon talo). Morbyn alue on nykyisin pihamaata, puutarhaa, puistikkoa sekä joutomaata, ja siellä on mahdollisesti säilynyt keskiaikaisia asutuskerrostumia. Teirin alueella on jäljellä rakentamatonta aluetta sekä vanhaa rakennuskantaa: kivinen makasiini ja navetan kiviperustukset.
Espoon kaupunginmuseo suoritti kaivauksia Teirin ja Nybyn tiloilla 1995-1996. Huomattavin löytö kaivauksilta oli nk. Apostolilusikan nuppi, joka on peräisin 1500-luvulta. |
| metsakeskus.1000001867 |
49 |
Mulby (Muulo) Jupp |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
366784.05600000 |
6674107.10100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001867 |
Vuoden 1540 maakirjan mukaan Mulbyn kylässä oli viisi taloa. Yksi kantataloista oli autio jo 1500-luvulla, muiden talojen nimet olivat: Niss, Petas, Hinds ja Jupp. Mulbyn kylätontti on sijainnut entisen Nissin talon luona nykyisen Kauklahdenväylän ja Åminnenrannan risteyksen tuntumassa. Kantataloista Jupp on edelleen olemassa entisellä paikallaan, ja Petas on sijainnut rinteessä nykyisen Åminnen länsi - ja luoteispuolella, Hinds puolestaan on sijainnut nykyisellä omakotitaloalueella Stenbackantien ja Rannikontien välissä. Alueilla on nykyisin pihamaata, puutarhaa ja puistikkoa. Kohteilla on mahdollisesti säilynyt keskiaikaista asutuskerrostumaa.
Alueen eteläosaan kohdistuneessa tarkkuusinventoinnissa ei havaittu kiinteitä rakenteita, eikä historiallisen ajan löytöaineistossakaan selvästi 1800-lukua vanhemmaksi ajoittuvia esineitä. Tutkimuksessa havaittiin merkkejä mahdollisesta kivikautisesta asuinpaikasta, yhdestä koekuopasta löytyi kvartsi-iskoksia. Kohteen aluerajausta on muutettu 2015 tutkimuksen perusteella. |
| metsakeskus.1000001868 |
49 |
Mulby (Muulo) Petas |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
366484.18100000 |
6674182.07600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001868 |
Vuoden 1540 maakirjan mukaan Mulbyn kylässä oli viisi taloa. Yksi kantataloista oli autio jo 1500-luvulla, muiden talojen nimet olivat: Niss, Petas, Hinds ja Jupp. Mulbyn kylätontti on sijainnut entisen Nissin talon luona nykyisen Kauklahdenväylän ja Åminnenrannan risteyksen tuntumassa. Kantataloista Jupp on edelleen olemassa entisellä paikallaan, ja Petas on sijainnut rinteessä nykyisen Åminnen länsi- ja luoteispuolella. Hinds puolestaan on sijainnut nykyisellä omakotitaloalueella Stenbackantien ja Rannikontien välissä. Alueilla on pihamaata, puutarhaa ja puistikkoa. Kohteilla on mahdollisesti säilynyt keskiaikaista asutuskerrostumaa. |
| metsakeskus.1000001869 |
49 |
Mulby (Muulo) Niss |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
366615.00000000 |
6674389.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001869 |
Vuoden 1540 maakirjan mukaan Mulbyn kylässä oli viisi taloa. Yksi kantataloista oli autio jo 1500-luvulla, muiden talojen nimet olivat: Niss, Petas, Hinds ja Jupp. Mulbyn kylätontti on sijainnut entisen Nissin talon luona nykyisen Kauklahdenväylän ja Åminnenrannan risteyksen tuntumassa. Paikalla on nykyisin omakotitalonpihaa, puutarhaa ja teiden välissä joutomaata. Kohteella on mahdollisesti säilynyt keskiaikaista asutuskerrostumaa. |
| metsakeskus.1000001871 |
49 |
Myntböle (Mynttilä) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
366634.10700000 |
6676526.13100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001871 |
Vuoden 1540 maakirjassa Myntbölen kylässä oli kaksi taloa. Kylätontti sijaitsi nykyisen Myntin talon kohdalla Gumbölenjoen molemmin puolin. Alue on pihamaata sekä puutarhaa. Myntin talon kohdalla on kulkenut vanha kylätie, ja jokea ylittänyt silta on edelleen samassa kohdassa. Joessa Myntbölen kohdalla on ilmeisesti 1800-luvulla ollut mylly. Mynttiläntien suunnassa taloa reunustaa korkea kuusiaita, ja tien itäpuolella on Gumbölen golfkenttää. Alueella on mahdollisesti säilynyt keskiaikaisia asutuskerrostumia. |
| metsakeskus.1000001872 |
49 |
Mårtensby (Martinkylä) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
372301.86100000 |
6670838.44500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001872 |
Vuoden 1540 maakirjan mukaan Mårtensbyn kylässä oli kuusi taloa, ja tuolloin myös Finnån talot oli merkitty Mårtensbyn kylään kuuluviksi. Koska Finnå oli emäkylä, on mahdollista että sen alkuperäinen paikka oli Mårtensbyn paikalla, ja se olisi siirretty vasta myöhemmin. 1600-luvulla kylätontilla olivat jäljellä Hannuksen, Bondaksen, Pejn ja Lapin talot.
Hannuksen ja Bondaksen talot ovat paikalla edelleen. Nykyisin Bondaksen päärakennuksen eteläpuolella toimii käytettyjen autojen myyntiyritys, joka on maisemallisesti epäesteettinen, muttei aiheuta vahinkoa itse kylämäelle. Lisäksi Hannuksentien toisella puolella olevalle pellolle on rakennettu teollisuusrakennuksia, joiden vuoksi kylämäen maisema on kärsinyt ja rakennusten alla olevat mahdolliset asumusjäänteet tuhoutuneet. Molempien talojen pihalla ja tien toisella puolella olevalla pellolla on mahdollisesti vielä säilyneitä keskiaikaisia asumusjäänteitä. |
| metsakeskus.1000001873 |
49 |
Mäkkylä (Mäkkylä) Puustellinmäki |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27006 |
379428.95700000 |
6677935.63100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001873 |
Vuoden 1540 maakirjassa Mäkkylän kylässä oli viisi taloa, ja mahdollisesti myös Storhoplaxin kylä sijaitsi alun perin samalla paikalla, ennen siirtymistään lähemmäksi merenrantaa. Mäkkylän keskiaikainen kylän tontin osa on mahdollisesti sijainnut Kalkkipellonmäellä, Vanhan Turuntien eteläpuolella, ja Vanhan Turuntien pohjoispuolella olevan Puustellinmäen länsipuolella olevan ojan vieressä.
Kylän tontti on siirtynyt Kalkkipellonmäeltä Puustellinmäen länsipuolella olevan puron länsirannalle. On mahdollista, että paikalla olisi sijainnut jokin talo aiemminkin. Helsingin pormestarin Hans Olofssonin saatua kylän rälssiksi, perusti hän asuinkartanonsa tähän paikkaan vuonna 1611. Länsirannan tuntumassa on nykyisin kerrostaloja, ja hieman pohjoisempana puistomaista ulkoilualuetta. Vanhan päärakennuksen ja muutaman ulkorakennuksen perustuksia on yhä näkyvissä maastossa.
Myöhemmin kylä siirtyi puron itärannalle Puustellinmäelle. Vanhassa peruskartassa näkyvä mäellä sijainnut päärakennus rakennus on purettu. Alueella on ollut myös ensimmäisen maailmansodan linnoitusrakennelmia (tukikohtaa XXVIII). Paikalla kasvoi runsaasti jaloja lehtipuita, ja maastossa oli paikoitellen näkyvissä kiviperustuksia. Tämä alue on nykyään rakennusmassan alla.
Kohteella on suoritettu tutkimuksia 2015-2016 (Mäkkylänojan itäpuolella), jolloin paljastui huomattavan hyvin säilyneitä keskiaikaisia asutuskerrostumia, vanhimmat 1100-luvun lopulta, kohdassa jossa Fonseenin pitäjänkartassa 1750 on merkintä "3nne gamla tomter" "kolme vanhaa tonttia". (Ks. myös kohde: Mäkkylä (Mäkkylä) Kalkkipellonmäki.) |
| metsakeskus.1000001873 |
49 |
Mäkkylä (Mäkkylä) Puustellinmäki |
10002 |
12001 |
13007 |
11010 |
27001 |
379428.95700000 |
6677935.63100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001873 |
Vuoden 1540 maakirjassa Mäkkylän kylässä oli viisi taloa, ja mahdollisesti myös Storhoplaxin kylä sijaitsi alun perin samalla paikalla, ennen siirtymistään lähemmäksi merenrantaa. Mäkkylän keskiaikainen kylän tontin osa on mahdollisesti sijainnut Kalkkipellonmäellä, Vanhan Turuntien eteläpuolella, ja Vanhan Turuntien pohjoispuolella olevan Puustellinmäen länsipuolella olevan ojan vieressä.
Kylän tontti on siirtynyt Kalkkipellonmäeltä Puustellinmäen länsipuolella olevan puron länsirannalle. On mahdollista, että paikalla olisi sijainnut jokin talo aiemminkin. Helsingin pormestarin Hans Olofssonin saatua kylän rälssiksi, perusti hän asuinkartanonsa tähän paikkaan vuonna 1611. Länsirannan tuntumassa on nykyisin kerrostaloja, ja hieman pohjoisempana puistomaista ulkoilualuetta. Vanhan päärakennuksen ja muutaman ulkorakennuksen perustuksia on yhä näkyvissä maastossa.
Myöhemmin kylä siirtyi puron itärannalle Puustellinmäelle. Vanhassa peruskartassa näkyvä mäellä sijainnut päärakennus rakennus on purettu. Alueella on ollut myös ensimmäisen maailmansodan linnoitusrakennelmia (tukikohtaa XXVIII). Paikalla kasvoi runsaasti jaloja lehtipuita, ja maastossa oli paikoitellen näkyvissä kiviperustuksia. Tämä alue on nykyään rakennusmassan alla.
Kohteella on suoritettu tutkimuksia 2015-2016 (Mäkkylänojan itäpuolella), jolloin paljastui huomattavan hyvin säilyneitä keskiaikaisia asutuskerrostumia, vanhimmat 1100-luvun lopulta, kohdassa jossa Fonseenin pitäjänkartassa 1750 on merkintä "3nne gamla tomter" "kolme vanhaa tonttia". (Ks. myös kohde: Mäkkylä (Mäkkylä) Kalkkipellonmäki.) |
| metsakeskus.1000001873 |
49 |
Mäkkylä (Mäkkylä) Puustellinmäki |
10002 |
12001 |
13007 |
11010 |
27002 |
379428.95700000 |
6677935.63100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001873 |
Vuoden 1540 maakirjassa Mäkkylän kylässä oli viisi taloa, ja mahdollisesti myös Storhoplaxin kylä sijaitsi alun perin samalla paikalla, ennen siirtymistään lähemmäksi merenrantaa. Mäkkylän keskiaikainen kylän tontin osa on mahdollisesti sijainnut Kalkkipellonmäellä, Vanhan Turuntien eteläpuolella, ja Vanhan Turuntien pohjoispuolella olevan Puustellinmäen länsipuolella olevan ojan vieressä.
Kylän tontti on siirtynyt Kalkkipellonmäeltä Puustellinmäen länsipuolella olevan puron länsirannalle. On mahdollista, että paikalla olisi sijainnut jokin talo aiemminkin. Helsingin pormestarin Hans Olofssonin saatua kylän rälssiksi, perusti hän asuinkartanonsa tähän paikkaan vuonna 1611. Länsirannan tuntumassa on nykyisin kerrostaloja, ja hieman pohjoisempana puistomaista ulkoilualuetta. Vanhan päärakennuksen ja muutaman ulkorakennuksen perustuksia on yhä näkyvissä maastossa.
Myöhemmin kylä siirtyi puron itärannalle Puustellinmäelle. Vanhassa peruskartassa näkyvä mäellä sijainnut päärakennus rakennus on purettu. Alueella on ollut myös ensimmäisen maailmansodan linnoitusrakennelmia (tukikohtaa XXVIII). Paikalla kasvoi runsaasti jaloja lehtipuita, ja maastossa oli paikoitellen näkyvissä kiviperustuksia. Tämä alue on nykyään rakennusmassan alla.
Kohteella on suoritettu tutkimuksia 2015-2016 (Mäkkylänojan itäpuolella), jolloin paljastui huomattavan hyvin säilyneitä keskiaikaisia asutuskerrostumia, vanhimmat 1100-luvun lopulta, kohdassa jossa Fonseenin pitäjänkartassa 1750 on merkintä "3nne gamla tomter" "kolme vanhaa tonttia". (Ks. myös kohde: Mäkkylä (Mäkkylä) Kalkkipellonmäki.) |
| metsakeskus.1000001873 |
49 |
Mäkkylä (Mäkkylä) Puustellinmäki |
10002 |
12001 |
13007 |
11010 |
27003 |
379428.95700000 |
6677935.63100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001873 |
Vuoden 1540 maakirjassa Mäkkylän kylässä oli viisi taloa, ja mahdollisesti myös Storhoplaxin kylä sijaitsi alun perin samalla paikalla, ennen siirtymistään lähemmäksi merenrantaa. Mäkkylän keskiaikainen kylän tontin osa on mahdollisesti sijainnut Kalkkipellonmäellä, Vanhan Turuntien eteläpuolella, ja Vanhan Turuntien pohjoispuolella olevan Puustellinmäen länsipuolella olevan ojan vieressä.
Kylän tontti on siirtynyt Kalkkipellonmäeltä Puustellinmäen länsipuolella olevan puron länsirannalle. On mahdollista, että paikalla olisi sijainnut jokin talo aiemminkin. Helsingin pormestarin Hans Olofssonin saatua kylän rälssiksi, perusti hän asuinkartanonsa tähän paikkaan vuonna 1611. Länsirannan tuntumassa on nykyisin kerrostaloja, ja hieman pohjoisempana puistomaista ulkoilualuetta. Vanhan päärakennuksen ja muutaman ulkorakennuksen perustuksia on yhä näkyvissä maastossa.
Myöhemmin kylä siirtyi puron itärannalle Puustellinmäelle. Vanhassa peruskartassa näkyvä mäellä sijainnut päärakennus rakennus on purettu. Alueella on ollut myös ensimmäisen maailmansodan linnoitusrakennelmia (tukikohtaa XXVIII). Paikalla kasvoi runsaasti jaloja lehtipuita, ja maastossa oli paikoitellen näkyvissä kiviperustuksia. Tämä alue on nykyään rakennusmassan alla.
Kohteella on suoritettu tutkimuksia 2015-2016 (Mäkkylänojan itäpuolella), jolloin paljastui huomattavan hyvin säilyneitä keskiaikaisia asutuskerrostumia, vanhimmat 1100-luvun lopulta, kohdassa jossa Fonseenin pitäjänkartassa 1750 on merkintä "3nne gamla tomter" "kolme vanhaa tonttia". (Ks. myös kohde: Mäkkylä (Mäkkylä) Kalkkipellonmäki.) |
| metsakeskus.1000001873 |
49 |
Mäkkylä (Mäkkylä) Puustellinmäki |
10002 |
12001 |
13007 |
11010 |
27004 |
379428.95700000 |
6677935.63100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001873 |
Vuoden 1540 maakirjassa Mäkkylän kylässä oli viisi taloa, ja mahdollisesti myös Storhoplaxin kylä sijaitsi alun perin samalla paikalla, ennen siirtymistään lähemmäksi merenrantaa. Mäkkylän keskiaikainen kylän tontin osa on mahdollisesti sijainnut Kalkkipellonmäellä, Vanhan Turuntien eteläpuolella, ja Vanhan Turuntien pohjoispuolella olevan Puustellinmäen länsipuolella olevan ojan vieressä.
Kylän tontti on siirtynyt Kalkkipellonmäeltä Puustellinmäen länsipuolella olevan puron länsirannalle. On mahdollista, että paikalla olisi sijainnut jokin talo aiemminkin. Helsingin pormestarin Hans Olofssonin saatua kylän rälssiksi, perusti hän asuinkartanonsa tähän paikkaan vuonna 1611. Länsirannan tuntumassa on nykyisin kerrostaloja, ja hieman pohjoisempana puistomaista ulkoilualuetta. Vanhan päärakennuksen ja muutaman ulkorakennuksen perustuksia on yhä näkyvissä maastossa.
Myöhemmin kylä siirtyi puron itärannalle Puustellinmäelle. Vanhassa peruskartassa näkyvä mäellä sijainnut päärakennus rakennus on purettu. Alueella on ollut myös ensimmäisen maailmansodan linnoitusrakennelmia (tukikohtaa XXVIII). Paikalla kasvoi runsaasti jaloja lehtipuita, ja maastossa oli paikoitellen näkyvissä kiviperustuksia. Tämä alue on nykyään rakennusmassan alla.
Kohteella on suoritettu tutkimuksia 2015-2016 (Mäkkylänojan itäpuolella), jolloin paljastui huomattavan hyvin säilyneitä keskiaikaisia asutuskerrostumia, vanhimmat 1100-luvun lopulta, kohdassa jossa Fonseenin pitäjänkartassa 1750 on merkintä "3nne gamla tomter" "kolme vanhaa tonttia". (Ks. myös kohde: Mäkkylä (Mäkkylä) Kalkkipellonmäki.) |
| metsakeskus.1000001873 |
49 |
Mäkkylä (Mäkkylä) Puustellinmäki |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27005 |
379428.95700000 |
6677935.63100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001873 |
Vuoden 1540 maakirjassa Mäkkylän kylässä oli viisi taloa, ja mahdollisesti myös Storhoplaxin kylä sijaitsi alun perin samalla paikalla, ennen siirtymistään lähemmäksi merenrantaa. Mäkkylän keskiaikainen kylän tontin osa on mahdollisesti sijainnut Kalkkipellonmäellä, Vanhan Turuntien eteläpuolella, ja Vanhan Turuntien pohjoispuolella olevan Puustellinmäen länsipuolella olevan ojan vieressä.
Kylän tontti on siirtynyt Kalkkipellonmäeltä Puustellinmäen länsipuolella olevan puron länsirannalle. On mahdollista, että paikalla olisi sijainnut jokin talo aiemminkin. Helsingin pormestarin Hans Olofssonin saatua kylän rälssiksi, perusti hän asuinkartanonsa tähän paikkaan vuonna 1611. Länsirannan tuntumassa on nykyisin kerrostaloja, ja hieman pohjoisempana puistomaista ulkoilualuetta. Vanhan päärakennuksen ja muutaman ulkorakennuksen perustuksia on yhä näkyvissä maastossa.
Myöhemmin kylä siirtyi puron itärannalle Puustellinmäelle. Vanhassa peruskartassa näkyvä mäellä sijainnut päärakennus rakennus on purettu. Alueella on ollut myös ensimmäisen maailmansodan linnoitusrakennelmia (tukikohtaa XXVIII). Paikalla kasvoi runsaasti jaloja lehtipuita, ja maastossa oli paikoitellen näkyvissä kiviperustuksia. Tämä alue on nykyään rakennusmassan alla.
Kohteella on suoritettu tutkimuksia 2015-2016 (Mäkkylänojan itäpuolella), jolloin paljastui huomattavan hyvin säilyneitä keskiaikaisia asutuskerrostumia, vanhimmat 1100-luvun lopulta, kohdassa jossa Fonseenin pitäjänkartassa 1750 on merkintä "3nne gamla tomter" "kolme vanhaa tonttia". (Ks. myös kohde: Mäkkylä (Mäkkylä) Kalkkipellonmäki.) |
| metsakeskus.1000001874 |
49 |
Mäkkylä (Mäkkylä) Kalkkipellonmäki |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
379728.83200000 |
6677845.66800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001874 |
Vuoden 1540 maakirjassa Mäkkylän kylässä oli viisi taloa, ja mahdollisesti myös Storhoplaxin kylä sijaitsi alun perin samalla paikalla, ennen siirtymistään lähemmäksi merenrantaa. Mäkkylän keskiaikainen kylä on sijainnut Kalkkipellonmäellä, Vanhan Turuntien eteläpuolella, jossa oli alkuperäinen vanha kylätontti ja/tai Vanhan Turuntien pohjoispuolella olevan Puustellinmäen länsipuolella olevan ojan vieressä.
Kalkkipellonmäellä ovat nykyisin Tieto-Enatorin ja Raha-automaattiyhdistyksen rakennukset. Turuntien sekä Tieto-Enatorin ja Raha-automaattiyhdistyksen rakennusten rajaamalla alueella on hoitamatonta puistoa, jossa kasvaa mm. jaloja lehtipuita. Myös Raha-automaattiyhdistyksen rakennuksen parkkipaikan ja sille johtavan tien välissä on pienialainen pihanurmikon peittämä puisto. Näissä rakentamattomissa kohdissa, sekä muuallakin alueella saattaa olla jäljellä säilyneitä keskiaikaisia asutuskerrostumia. (Ks. myös kohde: Mäkkylä (Mäkkylä) Puustellinmäki. |
| metsakeskus.1000001875 |
49 |
Noux/Nuxby (Nuuksio) Sahaojan itäpuoli |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
366309.21000000 |
6682596.68800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001875 |
Nouxin kylä on sijainnut Nuuksion Pitkäjärven eteläpäässä, pienen Sahaoja-nimisen puron molemmilla rannoilla. Sahaojan itärannalla sijaitsevat edelleen Gumbölen boliin kuuluneen kylän kolme kantataloa (Maula, Heikkilä ja Konungs). Taloista Maula ja Heikkilä ovat edelleen entisillä paikoillaan vanhalla kylämäellä, mutta Konungs on siirretty pohjoisemmaksi. Konungs on sijainnut alunperin Maulan talon lähettyvillä, sen koillispuolella.
Konungsin vanha tonttipaikka on nykyisin rakentamattomana laitumena Maulan päärakennuksen koillispuolella ilmeisen hyvin säilyneenä, ja paikalta pilkottaa esiin kiviä sieltä täältä matalan nurmikerroksen alta. Alueella on mahdollisesti säilynyt keskiaikaista kulttuurikerrosta.
Kylämäki on hyvin säilynyt maisemallinen kokonaisuus, joka käsittää erityisesti Maulan ja Heikkilän rakennusryhmät ja niiden itäpuolella aukeavan viljelysmaiseman, purolaakson voimalaitosraunioineen ja kivisiltoineen sekä puron molempia rantoja seurailevat vanhat kylätiet. Sahaojan länsirannalla on Esbobyn boliin kuulunut kylämäki.
Sahaojan mylly mainitaan jo ainakin 1699, jolloin sen sanotaan toimineen vain korkean veden aikana. Fonseenin kartassa vuodelta 1750 jokeen on merkitty kaksi jalkamyllyä. heikkilän talon alapuolella oleva yksiaukkoinen kiviholvisilta sai nykyasunsa korjauksessa 1905-10, mutta siltapaikka on vanha. Ainakin jo vuoden 1750 kartassa paikallistie ylitti joen tällä kohdin.
Maulan pelloilla tehtiin pintapoimintaa vuoden 2010 inventoinnin yhteydessä. Löytynyt historiallisen ajan aineisto ajoittunee 1700-1900 luvuille. Löydöt dokumentoitiin, mutta niitä ei otettu kokoelmiin. |
| metsakeskus.1000001876 |
49 |
Noux/Nuxby (Nuuksio) Sahaojan länsipuoli |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
366105.29200000 |
6682462.74000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001876 |
Nouxin kylä on sijainnut Nuuksion Pitkäjärven eteläpäässä, pienen Sahaoja-nimisen puron molemmilla rannoilla. Sahaojan itärannalla sijaitsevat edelleen Gumbölen boliin kuuluneen kylän kolme kantataloa (Maula, Heikkilä ja Konungs). Esbobyn boliin kuului neljä taloa (Hista, Kihi, Lassila ja Nikkula), jotka sijaitsivat tiiviissä ryhmässä Sahaojan länsirannalla. Kolme muuta taloa on myöhemmin liitetty Histaan, joka nykyisin sijaitsee noin kilometrin verran lounaaseen vanhasta alkuperäisestä sijainnistaan ja kylätontista.
Kylämäellä, jota nykyisin myös kutsutaan Nikulanmäeksi, sijaitsee nykyisin ainoastaan Nikulan tila, ja suurin osa vanhaa kylämäkeä on rakentamattomana kotieläinlaitumena. Alueelta pilkottaa sieltä täältä matalan ruohikon seasta kiviä, joista osa ilmeisesti on luonnonkiviä, mutta osa voinee kuulua myös vanhoihin rakenteisiin. Tieltä katsottuna maisema näyttää hyvinkin säilyneeltä ja eheältä, mutta todellisuudessa paikalta on otettu runsaasti hiekkaa. Pää- ja ulkorakennusten koillispuoleen sekä Heinäs- ja Brobackan-teiden risteykseen rajautuvan alueen keskellä on suurehko hiekkakuoppa, joka on tuhonnut kuopan kohdalla olleet mahdolliset vanhemmat kerrokset. Kohteella on kuitenkin saattanut säilyä keskiaikaista kulttuurikerrosta.
Alueella on havaittavissa kolme vanhaa tulisijan paikkaa, jotka vanhojen karttojen
perusteella voisivat olla Histan, Nikkulan sekä Kihin talojen sijaintipaikat. Lassilan
talon paikalle olisi tällöin rakennettu nykyinen Nikulan talo, ilmeisesti 1900-luvun
alkupuolella. Havaituista kohteista Histan oletettu tulisija sijaitsi tutkittavan alueen
länsireunalla (gps-koordinaatit: 6685231/ 3366117) ja oli kooltaan 2,5x2,5m. Selvää
talonperustusta ei ollut havaittavissa.
Kohteesta 40 metriä itäkoilliseen oli maastossa havaittavissa talonpaikka joka tulkittiin Nikkulan talon vanhaksi paikaksi. Kyseessä on 10x6m kokoinen talon
perustalta vaikuttava kivirakenne jossa on 2 tulisijaa jotka ovat kooltaan noin 2x2m.
Vuoden 1699 kartan perusteella tästä 30 metriä itäkoilliseen olisi aikanaan sijainnut
Lassilan talo, jonka paikalla sijaitsee nykyinen Nikulan vanhempi talo. Lassilan talo tuhoutui 1860-luvulla.
Nykyisestä Nikulan talosta 65 metriä koilliseen on hiekkakuopan reunalla vanha
tulisija, joka tulkittiin karttojen perusteella aikanaan todennäköisesti Kihin taloon
kuuluneeksi.
Edellä mainittujen tulisijojen lisäksi tontin luoteisosassa lähellä maantietä havaittiin
talon perustukset, kooltaan 7x16 metriä. Rakenne on suhteellisen hyväkuntoinen ja selkeärajainen (gps-koordinaatit: 6685291/ 3366114). Siinä on noin
metrin levyiset ja 30-40cm korkeat vallit sekä 3,5x3,5m kokoinen ja 1,3m korkea
tulisija rakenteen luoteisosassa. Rakenne on koillinen-lounas – suuntainen ja se
tulkittiin vanhojen karttojen perusteella todennäköisesti Nikkulan 1700-luvun talon
jäänteiksi. Nikkulan talo siirtyi alkuperäiseltä paikaltaan tähän 1770-luvulla ja tuhoutui 1800-luvun loppupuolella. |
| metsakeskus.1000001877 |
49 |
Numby/Snettans (Nettaa) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
372064.87500000 |
6686437.17100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001877 |
Vuoden 1540 maakirjassa Numbyn kylässä oli kaksi taloa. Myöhemmin (1700-luvulla) kylää alettin kutsua Snettansin nimellä. Kylätontti on sijainnut paikassa, jossa Snettansin taloryhmä sijaitsee nykyäänkin. Luultavasti Numby on lähellä sijaitsevan Rödskogin tytärkylä. Vielä nykyisinkin paikka on viljeltyjen peltojen reunustamaa, ja se muodostaa yhtenäisen eheästi keskiajalta nykypäivään säilyneen kokonaisuuden Rödskogin kanssa. Snettansin pihamaa on nykyisin täynnä hevoshakoja. Alueella on mahdollisesti säilynyt keskiaikaista kulttuurikerrosta.
Hieman päärakennusryhmästä erillään Nettaantien varrella on kaksi työväenasuinrakennusta 1800-luvun lopulta. Vieressä on puretun sotilastorpan pohja ja iso porraskivi. Lähellä on myös 1920-luvulla hävinneen kyläkeinun paikka. Snettansin pohjoispuolella purossa on useita vanhoja myllynpaikkoja. Snettansin riihi paloi 1914-17. |
| metsakeskus.1000001878 |
49 |
Nupurböle (Nupuri) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
366670.07500000 |
6680365.58600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001878 |
Nupurinjärven itärannalla sijainnut, Gumbölen boliin kuulunut Nupurbölen tila irtaantui Gumbölen kylästä omaksi kyläkseen 1500-luvun puolivälissä. Paikalla oleva Nupurin kartano toimii nykyisin motellina ja alueella on myös golfkenttä. Maisemallisesti alue on rikkonainen. Sitä pirstovat Turun moottoritie, Nupurilantie sekä Nupurilantien risteyksessä oleva Shellin huoltoasema ja autokorjaamo. Nupurilantien ja Brobackantien risteyksessä sijainnutta Nupurbölen torppaa ei enää ole. Kartanon päärakennuksen ja huoltamon välinen peltoalue ja samoin päärakennuksesta lounaaseen oleva ranta on nykyisin golfkenttänä. Päärakennuksesta etelään on rakennettu motellin majoitustiloja. Kyläkeskus on mahdollisesti sijainnut juuri motellin päärakennuksen, pihan ja majoitusrakennusten luona. Alueella on mahdollisesti vielä säilynyttä keskiaikaista kulttuurikerrosta. |
| metsakeskus.1000001879 |
49 |
Oitans (Oittaa) |
10002 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
370301.61500000 |
6680711.46400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001879 |
Bodominjärven lounaispäässä, pienen oittanjoen suussa sijainnut Oitans mainitaan vuoden 1540 maakirjassa yksinäistalona. Keskiaikainen talo on sijainnut ilmeisesti lähes samalla paikalla, matalalla kukkulalla kuin Oittaan kartano tänä päivänä. Oittaan kartano on nykyisin Espoon kaupungin virkistys- ja ulkoilukäytössä. Paikalla on puutarhaa ja pihamaata. Alueella on mahdollisesti säilynyt keskiaikaisia kulttuurikerroksia.
Oittaanjoessa on vanha myllynpaikka, joka on merkitty Fonseenin karttaan vuodelta 1750. Joessa on vielä patolaitteiden ja myllyn raunioita. Kartanokukkulan sivuitse kulkee vanhan linjauksena hyvin säilyttänyt Bembölestä Pakankylään johtava tie. |
| metsakeskus.1000001880 |
49 |
Otnäs (Otaniemi) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
379698.86700000 |
6674087.17900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001880 |
Kylä on ensimmäisen kerran mainittu vuonna 1488. Vuoden 1540 maakirjan mukaan Otnäsin kylässä oli neljä taloa. Nykyisin alueella sijaitsevat Teknillinen korkeakoulu ja VTT:n laitokset. Vanha kylätontti on sijainnut TKK:n päärakennuksen paikalla. Vanhasta kartanoalueesta muistuttavat vain jäljellä olevat lehtipuut. Otakaaren länsipuolisella alueella, kylätontin itärinteessä on voinut säilyä historialliseen asutukseen liittyviä kerroksia ja rakenteita. Muilta osin kohde on täysin tuhoutunut. |
| metsakeskus.1000001881 |
49 |
Prästgård - Pappila |
10002 |
12001 |
13009 |
11006 |
27000 |
369713.86600000 |
6676928.98700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001881 |
Espoon pappila perustettiin vuonna 1492 pappilalle tehdyllä vahvistuskirjalla, jonka oli allekirjoittanut 24 espoolaista talollista. Paikalla on nykyisin pihamaata sekä nykyisen pappilan rakennuksia. Alueelta on otettu hiekkaa, ja siellä on ollut hautoja. Kohteella saattaa olla jäännöksiä keskiaikaisesta pappilasta.
|
| metsakeskus.1000001882 |
49 |
Rödskog (Röylä) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
372843.56100000 |
6686546.13600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001882 |
Rödskogin kyläkukkula sijaitsee Röyläntien molemmin puolin, peltojen reunustamalla niemekkeellä, laajan viljelyaukean pohjoisreunalla. Saman aukean länsilaidalla on Snettansin vanha kylä. Vuoden 1540 maakirjan mukaan Rödskogin kylässä oli seitsemän taloa. 1600-luvun puolivälissä taloja oli enää neljä: Hov, Neppers, Nyby ja Buus, jotka ovat yhä olemassa. Kylätontti on todennäköisesti sijainnut nykyisessä Buusintie 2:ssa, ja kylän kantatila on sijainnut joko Hovin tai mahdollisesti Neppersin talon kohdalla. Isojaon jäljiltä Neppers sijaitsee nykyisin hieman kauempana, peltojen keskellä olevalla saarekkeella, muista taloista etelään. Kylätontin alue on pihamaata, puutarhaa ja peltoa. Alueella on mahdollisesti säilynyt keskiaikaista kulttuurikerrosta. |
| metsakeskus.1000001883 |
49 |
Köklax (Kauklahti) Skogby/Skogbisa/Bysa/Skograsi |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27005 |
371322.24200000 |
6673137.51200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001883 |
Vuoden 1540 maakirjassa Skogbisa oli yksi Kauklahden kylän yhdeksästä talosta. Se sijaitsi jo tuolloin nykyisellä paikallaan, Puolarmetsän länsipuolella, Vanhan Pisantien päässä. Myöhemmin Bisa muodosti oman kylänsä. Fonseenin kartassa vuodelta 1750 Skogbisasta käytetään myös nimitystä Nyby. Skogbisan talossa toimii nykyisin Pisan päiväkoti, ja päärakennuksen länsipuolelle on rakennettu uusi päiväkotirakennus. Päärakennuksen koillispuolella, mäen alapuolella on tasoitettu autoparkkipaikka, ja lounaispuolella mäen laella on puolestaan lasten leikkikenttä. Alueella on mahdollisesti säilynyt keskiaikaista kulttuurikerrosta. |
| metsakeskus.1000001883 |
49 |
Köklax (Kauklahti) Skogby/Skogbisa/Bysa/Skograsi |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27006 |
371322.24200000 |
6673137.51200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001883 |
Vuoden 1540 maakirjassa Skogbisa oli yksi Kauklahden kylän yhdeksästä talosta. Se sijaitsi jo tuolloin nykyisellä paikallaan, Puolarmetsän länsipuolella, Vanhan Pisantien päässä. Myöhemmin Bisa muodosti oman kylänsä. Fonseenin kartassa vuodelta 1750 Skogbisasta käytetään myös nimitystä Nyby. Skogbisan talossa toimii nykyisin Pisan päiväkoti, ja päärakennuksen länsipuolelle on rakennettu uusi päiväkotirakennus. Päärakennuksen koillispuolella, mäen alapuolella on tasoitettu autoparkkipaikka, ja lounaispuolella mäen laella on puolestaan lasten leikkikenttä. Alueella on mahdollisesti säilynyt keskiaikaista kulttuurikerrosta. |
| metsakeskus.1000001883 |
49 |
Köklax (Kauklahti) Skogby/Skogbisa/Bysa/Skograsi |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27007 |
371322.24200000 |
6673137.51200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001883 |
Vuoden 1540 maakirjassa Skogbisa oli yksi Kauklahden kylän yhdeksästä talosta. Se sijaitsi jo tuolloin nykyisellä paikallaan, Puolarmetsän länsipuolella, Vanhan Pisantien päässä. Myöhemmin Bisa muodosti oman kylänsä. Fonseenin kartassa vuodelta 1750 Skogbisasta käytetään myös nimitystä Nyby. Skogbisan talossa toimii nykyisin Pisan päiväkoti, ja päärakennuksen länsipuolelle on rakennettu uusi päiväkotirakennus. Päärakennuksen koillispuolella, mäen alapuolella on tasoitettu autoparkkipaikka, ja lounaispuolella mäen laella on puolestaan lasten leikkikenttä. Alueella on mahdollisesti säilynyt keskiaikaista kulttuurikerrosta. |
| metsakeskus.1000001884 |
49 |
Skrakaby Eskas |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
372368.76800000 |
6682660.69700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001884 |
Vuoden 1540 maakirjan mukaan Skrakabyn kylässä oli neljä taloa, joista yksi autioitui jo vuosisadan puolivälissä. Kylätontti sijaitsee Bodomintien varrella, lähellä Bodomin kartanoa, sen itäpuolella olevan mäen itäreunassa. Lisäksi yksi kylän taloista on sijainnut Bodomintie 2:n kohdalla. Kylän talojen nimet olivat Guss, Eskas ja Jofs, ja niiden nimet ovat osittain säilyneet maastossa peltojen nimissä, vaikkakin entiset pellot ovat nykyisin golfkenttänä. Alkuperäistä peltomaisemaa paikalla ei enää ole, mutta maisema on edelleen avoin golfkentän vuoksi. Kohteella on mahdollisesti säilynyt keskiaikaista kulttuurikerrosta. |
| metsakeskus.1000001885 |
49 |
Skrakaby (Koskelo) Jofs |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
372779.60400000 |
6682493.75800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001885 |
Vuoden 1540 maakirjan mukaan Skrakabyn kylässä oli neljä taloa, joista yksi autioitui jo vuosisadan puolivälissä. Kylätontti sijaitsee Bodomintien varrella, lähellä Bodomin kartanoa, sen itäpuolella olevan mäen itäreunassa. Lisäksi yksi kylän taloista on sijainnut Bodomintie 2:n kohdalla. Kylän talojen nimet olivat Guss, Eskas ja Jofs, ja niiden nimet ovat osittain säilyneet maastossa peltojen nimissä, vaikkakin entiset pellot ovat nykyisin golfkenttänä. Alkuperäistä peltomaisemaa paikalla ei enää ole, mutta maisema on edelleen avoin golfkentän vuoksi. Kylätontille on rakennettu golfkentän lisäksi myös siihen liittyviä teitä. Kohteella on kuitenkin mahdollisesti säilynyt keskiaikaista kulttuurikerrosta.
Jofsin tontti on merkitty jo vuoden 1699 karttaan ja edelleen 1774 karttaan. Sama
pihapiiri erottuu myös myöhemmillä kartoilla. Tonttia reunustaa kiviaita tien puolella. Sen länsipuolella on golfkenttä. Pihapiirissä on vanhempia rakennuksia ja osa pihasta toimii hevoshakana. Kiinteistöllä oleva Uudisrakennus on voinut rikkoa kulttuurikerroksia ja rakenteita talon lähiympäristössä. Piha-alueella on kuitenkin voinut hyvin säilyä kulttuurikerroksia ja rakenteita. (Väisänen 2022) |
| metsakeskus.1000001886 |
49 |
Sötby/Luk/Luuk (Luukki) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
372654.62700000 |
6688740.24500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001886 |
Smedsbyn kylä on rakennettu Luukinjärven rannalle keskiajalla. 1500-luvun lopulla kylästä alettiin käyttää nimitystä Sötby, ja 1600-luvun alusta lähtien kylän nimi on ollut Luuk. Vuoden 1540 maakirjan mukaan kylässä oli kolme taloa, ja kylätontti sijaitsi Luukin kartanon päärakennuksesta hieman rantaan päin.
Alue on nykyisin Helsingin kaupungin retkeily- ja telttailukohteena. Päärakennuksen etelä- ja lounaispuolella sijaitsee puutarha omenapuineen, ja sen kaakkoispuolelle on rakennettu aidattu lasten leikkipuisto. Muu alue päärakennuksen ja rannan välillä on hoidettua matalaa pihanurmikkoa, joka toimii telttailualueena. Päärakennuksen ja rannan välisessä mäellä on pohjoispuolella aitta, jossa on vuosiluku 1819.
Mäen eteläosaan on rakennettu betoniperusteinen keittokatos/halkovaja, muutoin rannan ja päärakennuksen väliselle alueelle ei ole rakennettu. Kohde on hyvin säilynyt ja maisemallisesti yhtenäinen, ja siellä on mahdollisesti säilynyt myös keskiaikaista kulttuurikerrosta. |
| metsakeskus.1000001887 |
49 |
Stensvik (Kivenlahti) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
368613.34000000 |
6670998.35900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001887 |
Vuoden 1540 maakirjan mukaan Stensvikin kylään kuului viisi taloa. Kylätontti on sijainnut Ala-Kivenlahdessa Kivenlahdenkadun, Meripoijun ja Merivalkaman tienoilla. Alueella on nykyisin runsaasti kerrostaloja. Kerrostalojen "sisäpihalla" on matala puurakennus, jossa toimi tarkastushetkellä kahvio. Vaikka ko. "sisäpiha" on osittain rakennettu ja päällystetty asfaltilla, on mahdollista että rakentamattomissa osissa paikalla on säilynyt pienialaisesti keskiaikaista kulttuurikerrosta. |
| metsakeskus.1000001888 |
49 |
Storhoplax Alberga (Suurhuopalahti) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
379079.10300000 |
6677285.89100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001888 |
1600-luvun alussa Skeitansin taloa lukuun ottamatta kaikki muut Storhoplaxin kylän talot liitettiin Albergan kartanoon. Storhoplaxin kylä sijaitsi alun perin ilmeisesti samassa paikassa kuin Mäkkylän kylä, mutta siirtyi myöhemmin lähemmäksi merenrantaa nykyiselle Perkkaalle. Kylä on sijainnut Albergan vanhan päärakennuksen ja Skeitansin (myöh. Bergans) talon luona.
Sekä Albergan vanha päärakennus että Bergans on purettu pois, ja paikalle on rakennettu ammattikoulu sekä Perkkaan kerrostaloalue. Bergansin vanha kellari on säilytetty parkkipaikan alla. Majurinpolun pohjoisenpuolinen alue on nykyisin puuttomasta ruohokentästä sekä lehtipuista muodostuvana puistona, joten paikalla on mahdollisesti säilynyt keskiaikaisia kulttuurikerroksia.
Kerrostaloalueen keskellä, Perkkaan puistossa toimii nykyisin lasten leikkipuisto. Alueelle on rakennettu kevytrakenteisia lasten leikkitelineitä. Myös tällä alueella on saattanut säilyä keskiaikaisia asutuskerrostumia. Jokin kylän taloista on ilmeisesti sijainnut nykyisen Kehä I:n länsipuolella Albergan kartanon nykyisen päärakennuksen paikalla. Päärakennuksen ympärillä on nykyisin puistoa, joten tälläkin alueella saattaa vielä olla jäljellä keskiaikaisia kulttuurikerroksia. Alueella on tehty päiväkodin rakentamissuunnitelmien takia kenttätutkimuksia 2012. Niiden perusteella alue on ollut asuttu jo 1600-luvulla ja asuintontti on todennäköisesti palanut.
Rajausmuutoksessa 04/2019 poistettu rakentamisen tuhoamat alueet. Rajausmuutoksessa 6.2.2020 poistettu keväällä 2019 tutkittu alue. |
| metsakeskus.1000001889 |
49 |
Svinö (Suvisaaristo) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
372531.78000000 |
6667749.69100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001889 |
Vuoden 1540 maakirjan mukaan kylässä oli kaksi taloa. Svinön vanha kylä on sijainnut samannimisen saaren länsiosassa Suvisaarentien ja Svinöbackenin rajoittaman alueen tuntumassa. Kylän maihin kuuluivat pääsaaren lisäksi Ramsö ja Bergö. Kylän alue on pääosin rakentamatonta niittyä, jota käytetään osaksi myös kotieläinlaitumena. Alueella on mahdollisesti säilynyt keskiaikaista kulttuurikerrosta. |
| metsakeskus.1000001890 |
49 |
Söderskog (Suvimetsä) Päärakennus |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
370642.50900000 |
6674760.85700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001890 |
Alkujaan Söderskog oli Morbyn kylän yhteismaille raivattu uudisviljelmä, joka irtaantui omaksi kokonaisuudekseen. Kylätontti sijaitsi nykyisen Finnoontien varrella Söderskogin tilan kohdalla, osittain peltojen keskellä kohoavalla kukkulalla (ks. kohde: Söderskog (Suvimetsä) Torpat), päärakennuksista (uusi: v. 1818 ja vanha: 1700-luvun alku?) n. 0,5 km koilliseen. Vuoden 1540 maakirjan mukaan Söderskogin kylässä oli neljä taloa, joista kaksi autioitui jo samalla vuosisadalla, ja niiden maat jaettiin kahden muun talon kesken. Toisen talon isäntä Klemet Hansson hankki 1600-luvulla omistukseensa myös kylän toisen talon, joten Söderskogin kylästä tuli yksinäistalo.
Paikka on toistaiseksi upeasti säilynyt maisemakokonaisuus, johon kuuluvat kukkulalla olevat asuin- ja talousrakennukset, kaunis puusto, peltoaukea, vanhat tielinjat ja kaksi torppaa omalla pienellä kukkulallaan erillään muista rakennuksista. Söderskogin vanha päärakennus on todennäköisesti yksi Espoon vanhimmista säilyneistä asuinrakennuksista. Tilan peltoalueet ovat suurimmaksi osaksi vielä viljelyksessä, ja alueella ei ole uudisrakennuksia. Riimuniityntien tuntumassa tilarakennuksista pohjoiseen on ampumakenttä-alue. Alueella on mahdollisesti säilynyt myös keskiaikaista asutuskerrostumaa. |
| metsakeskus.1000001891 |
49 |
Söderskog (Suvimetsä) Torpat |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
370928.38900000 |
6675007.76500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001891 |
Alkujaan Söderskog oli Morbyn kylän yhteismaille raivattu uudisviljelmä, joka irtaantui omaksi kokonaisuudekseen. Kylä sijaitsi nykyisen Finnoontien varrella Söderskogin tilan kohdalla, osittain peltojen keskellä kohoavalla kukkulalla, päärakennuksista (uusi: v. 1818 ja vanha: 1700-luku) n. 0,5 km koilliseen. Vuoden 1540 maakirjan mukaan Söderskogin kylässä oli neljä taloa, joista kaksi autioitui jo samalla vuosisadalla, ja niiden maat jaettiin kahden muun talon kesken. Toisen talon isäntä Klemet Hansson hankki 1600-luvulla omistukseensa myös kylän toisen talon, joten Söderskogin kylästä tuli yksinäistalo.
Kylämäellä on myös kaksi 1700-1800-luvulla rakennettua torppaa, ja torppien sekä nykyisen Söderskogin välillä on peltojen poikki mutkitteleva vanha paikallistie. Tilan peltoalueet ovat suurimmaksi osaksi vielä viljelyksessä, ja alueella ei ole uudisrakennuksia. Riimuniityntien tuntumassa tilarakennuksista pohjoiseen on ampumakenttä-alue. Alueella on mahdollisesti säilynyt keskiaikaista asutuskerrostumaa. (Ks. myös kohde: Söderskog (Suvimetsä) Päärakennus). |
| metsakeskus.1000001892 |
49 |
Södrik/Söderijke (Suvela) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
369919.78900000 |
6676883.00600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001892 |
Södrikin keskiaikainen kylä sijaitsi kirkkoa vastapäätä, Espoonjoen kaakkoispuolella olevalla mäellä. Vuoden 1540 maakirjan mukaan siellä oli viisi taloa, joista yksi, kantatalo Doms, on vielä tänäkin päivänä entisellä kylämäellä. Alueen läpi kulkeva tie on oletettavasti ollut käytössä jo keskiajalla, ja on nykyisin nimeltään Vanha Lakelantie.
Espoonjoen tuntumassa, Vanhan Lakelantien eteläpuolella on nykyisin pylväikön reunustama rakennettu puutarha. Domsin ympärillä on pihamaata sekä sitä ympäröivässä mäenrinteessä puistoa. Södrikin alue ulottuu aina nykyiseen Espoon keskukseen asti. Domsin ja Espoon keskuksen välinen alue on rakennettua. Alueella on mahdollisesti säilynyt keskiaikaisia kulttuurikerroksia. |
| metsakeskus.1000001893 |
49 |
Sökö (Soukka) Eteläinen |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
370032.77400000 |
6669468.98100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001893 |
Vuoden 1540 maakirjan mukaan Sökön kylässä oli kaksi taloa. Vanha kylätontti sijaitsee vuoden 1698 kartan mukaan Nedergårdin talon kohdalla (Kepsu 2010). Vuonna 1995 Espoon kaupunginmuseo suoritti arkeologisia koekaivauksia urheilupuiston pohjoisosassa Espoonlahden koulun ja uimahallin välisellä alueella. Kaivausten löydöistä päätellen asutusta on ollut myös Urheilupuiston halki virtaavan puron pohjoispuolella. Kuninkaan kartaston mukaan paikalla on sijainnut Sökön torppa (Soukanpohjan asuinpaikka 1000036110).
Uimahallin ja koulun välillä on nykyisin urheilukenttä. Aluetta on tasoitettu urheilupuistoa rakennettaessa. Soukanpohjan kartanon alueella on lammas- ja vuohilaitumia, ja Soukanpohjan ja Övergårdin välisellä alueella puolestaan pieniä vuokrattavia viljelyspalstoja. Övergårdin alue jatkuu myös Espoonlahdentien toiselle puolella. Kylätontin alue on siis nykyisin urheilukenttää, pihamaata, puutarhaa ja laidunmaata. Kohteella on mahdollisesti säilynyt keskiaikaista kulttuurikerrosta. |
| metsakeskus.1000001894 |
49 |
Sökö (Soukka) Pohjoinen |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
370012.78200000 |
6669888.81800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001894 |
Vuoden 1540 maakirjan mukaan Sökön kylässä oli kaksi taloa. Karttojen mukaan kylä on sijainnut Övergårdin talon luona. Vuonna 1995 Espoon kaupunginmuseo suoritti arkeologisia koekaivauksia urheilupuiston pohjoisosassa Espoonlahden koulun ja uimahallin välisellä alueella. Kaivausten löydöistä päätellen asutusta on ollut myös Urheilupuiston halki virtaavan puron pohjoispuolella; siellä on mahdollisesti sijainnut Sökön vanha kylätontti (=pohjoinen alue).
Uimahallin ja koulun välillä on nykyisin urheilukenttä. Aluetta on tasoitettu urheilupuistoa rakennettaessa. Soukanpohjan kartanon alueella on lammas- ja vuohilaitumia, ja Soukanpohjan ja Övergårdin välisellä alueella puolestaan pieniä vuokrattavia viljelyspalstoja. Övergårdin alue jatkuu myös Espoonlahdentien toiselle puolella. Kylätontin alue on siis nykyisin urheilukenttää, pihamaata, puutarhaa ja laidunmaata. Kohteella on mahdollisesti säilynyt keskiaikaista kulttuurikerrosta. |
| metsakeskus.1000001895 |
49 |
Tackskog (Takkula) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
368846.15600000 |
6689813.80000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001895 |
Tackskogin kylään kuului vuoden 1540 maakirjan mukaan kaksi taloa. Talot oli yhdistetty kun Tackskog 1650 lahjoitettiin Berend Kasper von Börnhardtin rälssiksi. Kylätontti sijaitsee Takkulantien länsipuolella Ali-Takkulan päärakennuksesta pohjoiseen. Yli-Takkulan päärakennus puolestaan sijaitsee kylämäen korkeimmalla kohdalla. Ali- ja Yli-Takkulan pihapiirit erottaa toisistaan korkea kuusiaita. Sekä Yli- että Ali-Takkulan nykyisten päärakennusten runko on ilmeisesti 1700-luvun lopusta tai 1800-luvun alusta.
Parisataa metriä kylämäestä koilliseen kahden kallion välissä on pienessä purossa vanha myllyn paikka, jota ei ole merkitty Fonseenin karttaan vuodelta 1750. Tackskogin kylän lahellä on myös useita hyvin säilyneitä tienpohjia, osittain polkuina metsässä. Vanhat pellot ovat 1700-luvun karttojen mukaan olleet kylän itäpuolella ja seurailleet kukkuloiden välissä virtaavien purojen laaksoja. Kylätontti on nykyisin rakentamattomana hevoshakana ja hyvässä kunnossa. Takkulan kylästä etelään Velskolan kylään kulkevan Vanhan Takkulantien tielinjaus on osittain varmasti yhtä vanha kun kylätkin. Rakentamattomissa paikoissa on oletettavasti säilynyt keskiaikaisia asutuskerrostumia. |
| metsakeskus.1000001896 |
49 |
Träskby (Järvikylä) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
364744.87100000 |
6676396.17400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001896 |
Vuoden 1540 maakirjan mukaan Träskbyn kylässä oli kolme taloa (Guss, Hommas ja Sågars). Träskbyn kylä sijaitsee kukkulalla edelleenkin viljelyksessä olevan pelto-alueen laidalla, Mankinjoen eteläpuolella. Maisemallisesti samaan kokonaisuuteen kuuluvat myös Espoonkartano ja Sperringsin kylä. Guss oli kylän kantatila, joka jakaantui myöhemmin Stor- ja Lill-Gussiksi. Lill-Guss on edelleen olemassa alkuperäisellä kylätontilla. Vanha kylätie kulkee Lill-Gussin pihapiirin keskeltä. Vanhan Hommaksentien varrella sijaitsee joitakin uudisrakennuksia, muutoin alue on säästynyt enemmältä rakentamiselta. Kylän alue on pihamaata, puutarhaa sekä peltoa, ja siellä on mahdollisesti säilynyt keskiaikaista kulttuurikerrosta. |
| metsakeskus.1000001898 |
49 |
Träskända (Järvenperä) Storträsk |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
373196.45700000 |
6679890.81100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001898 |
Vuoden 1540 maakirjan mukaan Träskändan kylään kuului kuusi taloa. Jo vuoden 1571 hopeaveroluettelossa Kärrans ja Bölsby olivat irtautuneet omiksi kylikseen. Kylän kantatila oli nimeltään Storträsk. Se sijaitsi vanhalla kylätontilla Pitkäjärven lounaisosassa, Träskändan puiston luonnonsuojelualueella, nykyisen Aurorakodin ja Kvarnbyån välissä. Storträsk oli myös Träskändan kartanon kantatila, ja kartanon ensimmäinen päärakennus rakennettiinkin Storträskin entisen talon paikalle ennen vuotta 1796. Fransin ja Jofsin talot sijaitsivat hieman etäämpänä Huviperäntien ja Järvenperäntien risteyksen tuntumassa. Alue on hoidettua puutarhaa, ja maasto on nurmipeitteistä. Kohteella on mahdollisesti jäljellä keskiaikaista kulttuurikerrosta, sekä kartanon ensimmäisen vaiheen rakenteita. |
| metsakeskus.1000001899 |
49 |
Vällskog/Welskalla (Velskola) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
369283.98500000 |
6688519.31600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001899 |
Vällskogin eli Welskallan kylässä oli vuoden 1540 maakirjan mukaan kolme taloa. Vällskogin kylän vanha kylätontti sijaitsi nykyisen Vääräjärventien ja Raasillanojan välisellä rinteellä. Nykyisin paikalla on Velskolan kartano ja Espoon seurakuntien yhteinen toimintakeskus. Alue on hyvin hoidettua, eikä paikalle ole rakennettu enempää uudisrakennuksia uusien toimintakeskusrakennusten jälkeen. Uudet rakennukset sijaitsevat kartanon päärakennuksesta n. 200 m koilliseen Vanhan Takkulantien etelä- ja koillispuolella. Pellot ovat nykyisin vain osittain viljelyksessä. Alueella on mahdollisesti säilynyt keskiaikaista kulttuurikerrosta.
Maisemakokonaisuuteen kuuluu myös hyvin alkuperäistä linjaustaan säilyttänyt tiestö. Noin kilometri kartanoalueesta länteen, Myllyjärvestä Vääräjärveen laskevassa purossa, on pienehkön vesimyllyn rauniot. Fonseenin vuoden 1750 karttaan paikalle on merkitty puromylly. |
| metsakeskus.1000001900 |
108 |
Kierikkala Sikomäki |
10002 |
12004 |
13045 |
11010 |
27003 |
299870.20000000 |
6833912.55400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001900 |
Paikalla on avoneliön muotoinen, yhdeltä sivulta avoin matala kivivalli, yhteensä 88 m mittainen. Kivivallin leveys vaihtelee 1-2 m ja korkeus 20-30 cm. Vallin sisään jäävä alue on n. 35 x 25 m. Kivirakenteen alta otetut radiohiilinäytteet (Su-3661: 570+-50 BP, Su-3662 760+-50 BP) ajoittavat rakennelman 1300-luvulle. Rakenne muistuttaa aitausta, mutta ilmeisesti se on syntynyt kiviä aukiolta raivatessa.
Viime vuosisadoilla Sikomäki on ollut kylän yhteinen sikopiiri, jossa kotieläimiä on laidunnettu. Mäkeä on myös käytetty helavalkeiden polttopaikkana ja mäellä on leikitty piirileikkejä. Perimätiedon mukaan piru seisoi mäellä katselemassa kun Hämeenkyrön kirkkoa rakennettiin, jolloin sen sorkkien jäljet painuivat kallioon. |
| metsakeskus.1000001901 |
143 |
Kilvakkala Tapiainen 3 |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
290164.01300000 |
6853824.50800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001901 |
Kivikautisen asuinpaikan lomassa ja osin sen pohjoispuolella on pellossa vanha kylän paikka. Alueen kivikkoisilla peltosaarekkeilla on talojen perus- ja kiuaskiviä. Pellosta on löydetty mm. liitupiippuja ja tiiltä. |
| metsakeskus.1000001905 |
177 |
Kihlala (Kihlala) |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
366513.34500000 |
6849016.77500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001905 |
Kohde sijaitsee Salokunnassa Luttujärven ja Jaarilansalmen välisellä niemellä. Niemellä sijaitsevat tilat periytyvät 1500-luvulta, ja ainakin Sukkila ja Salo ovat pysyneet samalla paikalla 1600-luvulta lähtien ja Yli-Rotiala 1700-luvun lopulta lähtien. Niemen poikki kulkeva Salokunnantie noudattaa 1600-luvulta periytyvää linjausta. Alue edustaa hyvin säilynyttä kulttuurimaisemaa, etenkin koska maisema on säilynyt avoimena ja kumpuilevana peltona. Kihlalan tila on vuoden 1634 tiluskartan ja vuoden 1787 isojakokartan perusteella sijainnut niemen eteläosassa, nykyisen peltotien päässä pellolla, noin 200 m etelämpänä sen nykyisestä sijainnista. |
| metsakeskus.1000001906 |
211 |
Vartiavuori |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
348190.84600000 |
6818438.98700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001906 |
Kohde mainitaan v. 1781 Vääksyn ja Kerppolan maitten rajamerkkinä. Paikalla on pyöreähkö särmikkäistä kivistä kasattu kiviröykkiö, joka on halkaisijaltaan noin 5 m ja korkeudeltaan noin 1,5 metriä. |
| metsakeskus.1000001910 |
434 |
Svartholma |
10002 |
12011 |
13107 |
11006 |
27007 |
461386.90700000 |
6693870.62000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001910 |
Svartholman merilinnoitus sijaitsee Loviisanlahden suulla noin kymmenen kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Svartholman merilinnoituksen rakennustyöt aloitettiin vuonna 1748. Svartholma suunniteltiin yhdessä Loviisan maalinnoituksen kanssa estämään vihollisen eteneminen Ruotsin valtakunnan heikolta itärajalta kohti länttä. Augustin Ehrensvärdin linnoitussuunnitelmaa edelsi A. J. Nordenbergin vaatimattomampi esitys Svartholman linnoittamiseksi vuodelta 1744. Ehrensvärdin suunnitelmaa, joka perustui bastionilinnoitusjärjestelmään, noudatettiin tarkoin 1750-luvun puoliväliin. Tämän jälkeen tehtiin muutoksia linnoituksen eteläiseen kurtiinimuuriin, johon suunniteltujen kasemattien sijasta alettiin rakentaa komendantintaloa. 1750-luvulla muutettiin myös bastionien rintavarustuksia ja alunperin umpinaiseksi aiotut muurinharjat toteutettiin ampuma-aukoin varustettuna. Päälinnoitus valmistui vuonna 1764.
Svartholma on symmetrinen bastionilinnoitus, jonka puolustus oli suunniteltu kolminkertaiseksi. Linnoituksen uloimman puolustuskehän muodosti rantavarustus, joka kiersi mutkittelevana ja avoimena saaren rantaviivassa. Varustus porrastui korkeussuunnassa päälinnoituksen kanssa siten, että linnoituksen tykistö saattoi ampua rantavarustuksen yli tai eteen. Tärkein puolustusrakennelma saarella oli päälinnoitus. Svartholman bastioneista ja niitä yhdistävistä kurtiinimuureista muodostui päävarustus eli donjoni, jota raveliinit itä- ja länsisivuilla sekä tenalji (norra strandwärck) saaren pohjoisrannassa täydensivät. Bastionit ja kurtiinit muodostivat bastionirintaman, joita linnoituksessa oli kaikkiaan neljä. Nämä lähes pääilmansuuntien mukaan suunnatut rintamat muodostivat samalla linnoituksen pääpuolustussuunnat.
Linnoitus antautui Suomen sodan aikana 18. maaliskuuta vuonna 1808. Venäläisellä kaudella Svartholmaa käytettiin osittain vankilana ja osittain sotilastukikohtana vuoteen 1832, jolloin se siirrettiin siviilihallinnon alaisuuteen. Vankilatoiminta saarella lopetettiin Krimin sodan alussa. Englantilainen laivasto-osasto räjäytti tyhjilleen jääneen linnoituksen 7.7. vuonna 1855.
Muinaistieteellinen toimikunta aloitti tutkimukset Svartholman rauniolla vuonna 1911. Rauniot olivat 1960-luvun alkuun saakka useiden metrien vahvuisen purkujätekerroksen peitossa, kunnes rakennusten jäännökset sisäpihan itä- ja länsisivuilla paljastettiin vuosina 1963–1964. Suunnitelmallinen restaurointi alkoi 1960-luvun lopulla. Tällöin keskityttiin bastionikehän sortumien korjaamiseen. 1990-luvun korjaustyöt pystyttiin laajentamaan harmaakivimuureilta koko linnoituksen alueelle. |
| metsakeskus.1000001911 |
507 |
Miekankosken linnoitteet |
10002 |
12011 |
13104 |
11006 |
27009 |
482402.91100000 |
6809751.08300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001911 |
Miekankosken alueella Tarhaveden ja Vihannanselän etelärannalla on usean kilometrin pituudelta kaivettuja ja louhittuja, I maailmansodan aikaisia taisteluasemia. Museovirasto on kunnostanut Miekankosken kaivantoja vuonna 1992.
Miekankosken kautta kulkevan maantien itäpuolella on sekä kaivettua että louhittua taistelu- ja yhdyshautaa. Tien länsipuolella puoli kilometriä Miekankoskesta etelään olevan lounas-koillinen -suuntaisen kalliojyrkänteen päällä on louhittua taisteluhautaa, joka haarautuu mahdollisesti keskeneräisen sirpalesuojan kohdalta itään kohti tietä.
Tarhaveden Niittylahden kaakkoispuolella olevan mäen kallioisia reunoja kiertää louhittua ja kaivettua taistelu- ja yhdyshautaa yhteensä noin 900 m.
Naulasaaren itäpuolitse kulkevan salmen itärannan kallioilla on louhittuja taisteluasemia. Salmen pohjoispäässä olevalla kalliolla on yhteensä 90 metriä louhittua kaivantoa ja matala korsun paikka. Tästä itään pistää Tarhaveteen pieni niemi, Lehmänhäntä, jonka tyvessä olevaa kalliota kiertää noin sata metriä taisteluhautaa. Edelleen noin 200 metriä idempänä olevalla kalliolla ja siitä etelään on yli 700 metriä kaivantoja. Kallion itärinteessä olevan jyrkänteen eteläpäässä on iso korsun paikka, josta pohjoiseen lähtevän kaivannon päässä on konekivääripesäke. Taisteluhaudan etuseinämässä on ampumasyvennyksiä neljän syvennyksen ryhmissä.
Salmenvuorella ja sen itäpuolella olevalla kallioisella mäellä on louhittuja asemia. salmenvuoren itärinteessä on lisäksi kaksi korsun paikkaa. Yhteensä kaivantoja on noin 600 metriä. |
| metsakeskus.1000001912 |
507 |
Siikamäen linnoitteet |
10002 |
12011 |
13104 |
11006 |
27009 |
480048.91600000 |
6796687.33000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001912 |
Siikasen Siikalahden ja Rautjärven välisellä kannaksella olevalle Siikamäelle on louhittu satoja metrejä I maailmansodan aikaisia taisteluasemia. Siikamäen kaivannot on merkitty peruskarttaan.
Mäen länsireunalla ja lounaisosassa oleva juoksuhautojen ketju kulkee pääpiirteissään korkeuskäyrän 100 m mpy yläpuolella. Mäen lounaisosassa rakenteita on myös alempana, korkeuskäyrällä 95 m mpy. Muinaisjäännöksen pääosa koostuu kallioon louhitusta juoksuhaudasta. Hauta on keskimäärin noin 2-3 m leveä, ja syvyydeltään 1,5-2 m. Louhintajäte on kasattu louhitun kaivannon viereen, erityisesti alarinteen puolelle suureksi suojavalliksi. Muutamin paikoin on nähtävissä, että juoksuhaudan louhintatyö on jäänyt kesken, ja haudassa on välillä pätkiä, joista on poistettu kiveä vain muutaman kymmenen sentin syvyydeltä. Hautaan kuuluu lisäksi alarinteen puolella aukkoja, ja ainakin yksi
laajempi, todennäköiseksi miehistö- tai ammussuojaksi louhittu laajempi ja syvempi
tila. Jäännös on erittäin näyttävä, paikoin varsin massiivinen ja kokonaisuutena varsin hyvin säilynyt. Vain muutamin paikoin kivinen reunus on romahtanut osin taisteluhautaan, mutta vauriot ovat pieniä. |
| metsakeskus.1000001913 |
507 |
Vuoriniemen varustukset |
10002 |
12011 |
13104 |
11006 |
27009 |
495461.00000000 |
6810225.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001913 |
Vuoriniemen rantakallioilla ja -mäillä on sekä kaivettuja että louhittuja, I maailmansodan aikaisia taisteluasemia. Rintamasuunta on pohjoiseen järvelle.
Hepolahden etelärannan kallioilla on asemia kahdessa paikassa: Loukkusaaren ja Vuoriniemen välisen salmen suussa ja tästä noin 40 m länteen kalliolla. Salmen suuhun on louhittu noin 30 m pitkä, puolikaaren muotoinen kaivanto. Lännempänä kallioon on louhittu taistelu- ja yhdyshautaa n. 160 m sekä kooltaan noin 4 x 2,5 x 3 m oleva sirpalesuoja.
Hepolahden ja Pukinniemen väliseen pieneen niemeen on aiottu louhia kymmenkunta metriä taisteluhautaa, mutta työ on jäänyt kesken.
Pukinniemessä kallioon on louhittu 4 x 3 m kokoinen ja 3-5 m syvyinen kuoppa, johon lienee ollut tarkoitus varustaa konekivääripesäke. Paikalta aukeaa hyvä ampuma-ala länteen pitkin järveä. Pesäkkeeseen johtaa noin 15 m pitkä yhdyshauta kallion takaa.
Pukinniemestä etelään oleva korkea mäki on vahvasti varustettu. Mäen koillisosassa on louhittua ja kaivettua taistelu- ja yhdyshautaa lähes 200 m. Takarinteessä on 3 x 4 m kokoinen ja 3 m syvyinen korsun paikka. Tästä länteen, jyrkänteen länsipuolella, on 120 m taistelu- ja yhdyshautaa.
Edellisestä hieman länteen, pienen kalliopaljastuman länsipuolella mäen päällä, on kaivettua taistelu- ja yhdyshautaa lähes 250 m. |
| metsakeskus.1000001914 |
623 |
Pirttimäen patterit |
10002 |
12011 |
13104 |
11006 |
27007 |
563836.02300000 |
6832776.16900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001914 |
Pirttimäen lähitienoon kukkulat linnoitettiin toukokuussa 1790 käydyn Pirttimäen taistelun jälkeen. Maasta lapioituja varustuksia on kuudessa paikassa Torikonpolun – vanhan Puumalasta Savonlinnaan vievän tien – tuntumassa Pirttimäeltä hieman Puumalaan päin. Näiden pattereiden 6-, 12-, 18- ja 20-naulaisia tykkejä oli alunperin aiottu käyttää Savonlinnan piirityksessä. |
| metsakeskus.1000001915 |
623 |
Pouhasaaren redutti |
10002 |
12011 |
13104 |
11006 |
27000 |
570730.00000000 |
6831000.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001915 |
Pouhasaaren kaakkoiskulmassa Kietävälänvirran pohjoisrannalla on erittäin hyvin säilynyt redutti. Nelisivuinen redutti on ulkomitoiltaan noin 14 x 16 m, sisämittojen ollessa noin 10 x 12 m. Vallit ovat sisäpuolelta noin 1-2 m korkuiset, ulkopuolelta korkeimmillaan lähes 5 m. Redutin länsisivulla on kahden metrin levyinen kulkuaukko. Kaakkois- ja lounaiskulmissa on tasanne kanuunaa varten.
Redutti lienee tehty Kustaan sodan aikana (1788-90) valvomaan kulkua Kietävälänvirtaa pitkin Puumalasta Savonlinnaan. Kietävälänvirta on redutin kohdalla vain noin 500 m leveä, ja vastarannalle on redutista matkaa 700 m. Näin esimerkiksi kuuden tai kahdentoista naulan kanuunoilla olisi redutista voitu hallita koko salmea. |
| metsakeskus.1000001916 |
623 |
Rokansaaren linnoitteet |
10002 |
12011 |
13104 |
11006 |
27009 |
555965.00000000 |
6816620.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001916 |
Rokansaaren pohjoiskärjessä, Tillikanniemellä, on hiekkamaahan kaivettua I maailmansodan taisteluhautaa. |
| metsakeskus.1000001917 |
684 |
Järviluoto 1 |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27009 |
200364.36500000 |
6789184.06300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001917 |
Järviluoto 1 käsittää kaksi ensimmäisen maailmansodan aikaista matalahkoa kallioon louhittua tykkiasemaa, joiden välissä on 3-4 m syvä louhittu suoja-asema. Näiden välillä on matala louhittu yhdyskäytävä. Asemat ovat suhteellisen hyvässä kunnossa, vain osa kylmämuuratuista valleista on romahtanut. Pohjalla kasvavat nuoret männyt ja kuuset peittävät näkyvyyttä, mikä vaikeuttaa varustusten hahmottamista.
Varustuksen rakenteet dokumentoitiin valokuvaamalla ja laserkeilaamalla v. 2024. Kohde tulee tuhoutumaan Rauman sataman laajennushankkeessa. |
| metsakeskus.1000001918 |
491 |
Kaitajärven varustukset |
10002 |
12011 |
13104 |
11006 |
27000 |
517722.69200000 |
6808894.57800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001918 |
Kaitajärven eteläpuoli ja Kaitajärven sekä Säynätjärven välinen kannas on linnoitettu varsin vahvasti. Taisteluasemat ovat useassa tasossa järven eteläpuolisilla rinteillä. Museovirasto on raivannut osan varustuksista. |
| metsakeskus.1000001919 |
491 |
Kyyrön taistelupaikka |
10002 |
12011 |
13104 |
11006 |
27000 |
518474.38900000 |
6809637.28200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001919 |
Kyyrön taistelupaikka sijaitsee vanhan Mikkeli-Lappeenranta -tien varrella Kaitajärven ja Ruskiajärven välisellä kannaksella. Täällä käytiin ensimmäinen taistelu venäläisten pääjoukon hyökätessä Suomenniemeltä Savoon kesäkuussa 1789.
Pääpuolustusasema oli Ruskia- ja Kaitajärven välisen puron länsipuolella. Sinne oli tehty jalkaväen suojaksi matala rintavarustus kahta pientä kolmen naulan kanuunaa varten. Tämä tykkivarustus on yhä havaittavissa noin 10 m sähkölinjasta ja 50 m tiestä luoteeseen. Useita metrejä korkean, jyrkän kallion reunalla on matala, noin puolen metrin korkuinen ja metrin levyinen, toistakymmentä metriä pitkä maavalli, jonka yli tykit ampuivat. Aivan tien vieressä on myös merkkejä vallin- ja kaivannontapaisista rakennelmista, mutta on epävarmaa, ovatko ne varustuksien jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000001920 |
740 |
Laitaatsillan taistelupaikka |
10002 |
12011 |
13104 |
11006 |
27000 |
596188.87400000 |
6862054.51500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001920 |
Parkuinmäen taistelussa tappion kärsineet venäläiset vetäytyivät Savonlinnan länsipuolelle Laitaatsiltaan ja rakensivat patterinsa salmen itäpuolen kallioille. Suomalaiset asettuivat salmen länsirannalle. Ainoa merkittävä yhteenotto käyttin 7.10.1789, kun venäläiset onnistuivat nousemaan maihin pohjoisesta Haapavedeltä ja valtaamaan siellä olleen suomalaisten tykkipatterin. Venäläiset pakotettiin kuitenkin perääntymään, ja rintama säilyi muuttumattomana syksyllä 1790 solmittuun rauhansopimukseen asti.
Laitaatsalmen itäpuolella, valtatien 14 eteläpuoleisella kalliolla, on säilynyt osa venäläisten pääpatterista. Se koostuu noin metrin korkuisesta ja pari metriä leveästä maavallista, jonka suojissa kanuunat olivat. Ensimmäisen maailmansodan aikana tehtyjen linnoitustöiden yhteydessä vallin taakse on kaivettu lyhyitä pätkiä taisteluhautaa.
Laitaatsillan taistelun muistoksi pystytettiin muistomerkki v. 1975 valtatie 14 ja Pihlajaniemen tien väliin, suomalaisten pääpatterin paikalle. |
| metsakeskus.1000001921 |
740 |
Lamposaari |
10001 |
12011 |
13104 |
11006 |
27000 |
594065.00000000 |
6870514.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001921 |
Lamposaari sijaitsee eteläisellä Haukivedellä, Olavinlinnasta noin 12 km luoteeseen. Saarella on parikymmentä suorakaiteen muotoista kuoppaa, jotka ovat kansantarinan mukaan suomalaisten sotilaiden asuinkuoppia Kustaan sodan (1788-90) ajoilta. Venäläisten asemat olisivat tuolloin olleet 3 km etelämpänä Niinisaaressa. |
| metsakeskus.1000001922 |
740 |
Latsinmäen ja Immolanmäen redutit |
10002 |
12011 |
13104 |
11006 |
27000 |
577346.46300000 |
6861498.65300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001922 |
Pihlajalahteen, lahden pohjukasta noin 700 m luoteeseen ja kohdasta, jossa Mieloonjoen pohjoispuolta Maaralan kautta Halttulaan kulkeva tie ylittää joen, 200 m etelään on rakennettu kaksi pientä reduttia: Immolanmäen redutti aivan tien viereen sen länsipuolelle ja Lantsinmäen redutti tästä satakunta metriä kaakkoon. Immolanmäen redutin keskellä on kiviröykkiö, johon on pystytetty betoniristi. Asemista on hallittu Kallislahdesta tulevaa tietä. Varustus on merkitty peruskarttaan. |
| metsakeskus.1000001923 |
740 |
Niinisaaren varustukset |
10002 |
12011 |
13104 |
11006 |
27000 |
593022.12300000 |
6867700.22600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001923 |
Niinisaari sijaitsee Haapavettä ja Haukivettä erottavassa kapeassa Matarinsalmessa noin 10 km Olavinlinnasta luoteeseen. Heponiemen ja Tolvanniemen kautta kulkee ainoa vesireitti Savonlinnasta pohjoiseen, joten salmen hallinta on ollut strategisesti varsin tärkeää.
Venäläiset tekivät Niinisaaren kallioisella pohjoisrannalle Kustaan sodan (1788-90) aikaan varustuksia, joiden tavoitteena oli estää vihollisen eteneminen saaren molemmille puolille jäävien noin puolen kilometrin levyisten salmien kautta Savonlinnaan.
Lähelle rantaa on kasattu maasta kanuunaa varten 1,5-2,5 m korkea suojavalli, jonka etureuna on vahvistettu suojalatomuksella. Vallissa näkyvät painanteet merkitsevät mahdollisesti kahden tykin paikkoja. Hieman itään on maahan kaivettuna kolme miehen mentävää kuoppaa.
Ylemmäs kalliolle on ladottu parin metrin levyistä ja nykyään alle puolen metrin korkuista kivimuuria kuuteen pätkään, yhteispituudeltaan noin 60 m. Kivistä on ladottu myös mahdollinen redutti, ulkomitoiltaan noin 6 m x 6 m, pinta-alaltaan vajaat 10 neliömetriä.
Kalliolla on neljä matalaa kivilatomusta, kooltaan noin 3 m x 4 m. Saaren etelärannalla on useita kuopanteita kallioharjanteen suojassa jäänteinä asuin- ja varastorakennelmista.
Kartassa, jossa kuvataan Ruotsin laivaston hyökkäystä venäläisten asemia vastaan 15.5.1790, on merkitty patterit myös saaren molempiin päihin. (Kenraali A. V. Tutskov, kartta-albumi vuosien 1788-1790 sotatoimista, 2007). |
| metsakeskus.1000001924 |
740 |
Oravin varustukset |
10002 |
12011 |
13104 |
11006 |
27009 |
583842.73400000 |
6888464.82100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001924 |
Savonlinnasta luoteeseen Kangaslammelle vievän tien varteen, Oravin kanavan itärannalle on kaivettu ja louhittu varustuksia. Tarkoitus on ollut estää vihollista ylittämästä kanavaa. Kaivannot ovat tiettävästi olleet osaksi vaakasuoraan ladotuilla ohuilla puunrungoilla vuorattuja. Myöhempi rakentaminen on tuhonnut lähes kaikki taistelu- ja yhdyshaudat. |
| metsakeskus.1000001925 |
740 |
Tappuvirran varustukset |
10002 |
12011 |
13104 |
11006 |
27009 |
576219.00000000 |
6897249.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001925 |
Tappuvirran etelärannalla on osin keskeneräisiä varustuksia useassa kohdassa Savonlinnasta Kangaslammelle vievän tien länsipuolella, rannan tuntumassa. Päätorjuntasuunta länteen ja pohjoiseen. |
| metsakeskus.1000001926 |
768 |
Vekaransalmen linnoitteet |
10007 |
12011 |
13112 |
11042 |
27000 |
579560.00000000 |
6845795.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001926 |
Vekaransalmen itäpuolella olevan Vekaransaaren rannoilla ja Vekaransaaren ja -niemen välisessä kapeassa salmessa on nelirivistä kiviestettä, joilla on suljettu kallioiden väliin jäävät kulku-urat.
Myös Vekaransalmen länsirannalla on Salpalinjaan liittyviä varustuksia.
Kohde sisältyy Salpalinjan merkittävimmät kohteet luetteloon. |
| metsakeskus.1000001927 |
710 |
Dragsvikin varuskunta |
10001 |
12011 |
13104 |
11006 |
27000 |
303729.50700000 |
6654975.47500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001927 |
Tiedot tarkastettava. |
| metsakeskus.1000001928 |
905 |
Suvilahti Patteriniemi |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27008 |
230131.00000000 |
7004573.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001928 |
Krimin sodan (v. 1854-1856) aikaiset tykkipatterivarustukset sijaitsevat n. 3,5 km Vanhasta Vaasasta länsilounaaseen, Kaupunginlahden koillisrannalla, Suvilahden asuntoalueella. Patteriniemi on kivikkoinen ja louhikkoinen ja kooltaan n. 150 m x 100 m.
Paikalla on kaksi tykkiasemaa: (1) läntinen n. 40 metriä rannasta on kolmesta metrin korkuisesta, kylmämuuratusta seinämästä kyhätty. Aseman pituus on n. 20-25 m ja ampumasuunta etelä. Pienempi asema (2) sijaitsee edellisestä 40 m itään. Se koostuu yhdestä samankaltaisesta, mutta kaartuvasta muurista. Aseman ampumasuunta on kaakko. Lahdella n. 100 metrin päässä rannasta on havaittavissa jälkiä paalu- ja kivivarustuksesta.
Lisäys 28.9.2021
Vaasalaislähtöisen arkeologi Markus Hiekkasen raportoiman Vanhan Vaasan kanavan suulta pohjoiseen sijaitsevan tykkiaseman koordinaatit osoittivat muinaisjäännösrekisterissä peruskartalla näkyvään rinteeseen 100 metriä patterin todellisesta paikasta pohjoiseen, koska suojelu oli ajateltu alueena ja ilmoitettu sijainti oli sen arvioitu keskipiste. Rauhoitusaluetta ei kuitenkaan oltu muodostettu eikä koordinaatein osoitettu paikka vastannut aseman sijaintia maastossa. Suojelukohde ei ole laaja-alainen ja sijainti on korjattu vastaamaan paremmin sen näkyviä rakenteita. Tykkipatteri on noin 2 metriä merenpintaa korkeammalla osin kivisellä ja kalliopohjaisella noin 0,3 hehtaarin suuruisella kohoumalla, joka ei ole näkynyt rekisteröintihetkellä peruskartassa eikä erotu siinä edelleenkään. Patteri on merkattu kohdalleen Vaasan kaupungin pohjakartassa ja näkyy selvästi Lidar-kuvassa ja maanmittauslaitoksen vuoden 2014 ilmakuvassa. Pohjakartan käyrästön perusteella kohoumalla on kaksi pienempää kolmen metrin korkeuteen kohoavaa noin 2-3 aarin suuruista saareketta, joilla patterin kivirakenteet sijaitsevat nousten vajaan neljän metrin korkeuteen meren pinnasta. Korkeussuhteiden ja sijainnin perusteella tykkiasema voi olla Krimin sodan aikainen kuten on kerrottu (rovastinna Edit Emilia Nymanin os. Strömblad (s. 7.4.1892) haastattelu. Lehtikanto, Mirjam 1966, Muistitietotoimikunnan kysymyssarja vuosien 1899-1932 oloista ja tapahtumista. Vaasan kaupunki). Noin 40 metriä suuresta tykkiasemasta pohjoiseen on ihmisen kaivaman kapean ja matalan noin soutuveneen vetävän kanavan jäänteet. Kaivantoa on jäljellä ainakin 50 metriä ja se johtaa kaupunginlahdelta kohti Patteriniementien länsipäätä. Kanavaa on ehkä käytetty ruudin varastoimiseen tykkiaseman takaiseen maastoon. Suojelukohteen saavutettavuus on hyvä, sillä sen ohi kulkee mainitun kaivannon ylittävä eteläistä kaupunginlahtea kiertävä ulkoilureitti, josta erkanee kaupungin ylläpitämä polku myös tykkipatterille. |
| metsakeskus.1000001931 |
931 |
Huopanankosken vallikaivannot |
10002 |
12011 |
13104 |
11006 |
27000 |
425537.03500000 |
6991357.78400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001931 |
Kohteen kokonaispituus noin 900 m, ja sen pohjoisosan koordinaatit ovat p = 6994784, i = 3425998 sekä keskiosan koordinaatit p = 6994592, i = 3426050. |
| metsakeskus.1000001932 |
931 |
Hännilänsalmen taisteluhaudat |
10002 |
12011 |
13104 |
11006 |
27009 |
439830.00000000 |
6990550.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001932 |
Kohde sijaitsee Hännilänsalmen etelärannalla, jossa sijaitsee I maailmasodan aikaisia puolustusvarustuksia. Niihin liittyy mm. konekivääripesäke ja taisteluhautaa.
I maailmasodan aikana, kun saksalaisten maihinnousua Pohjanlahden rannikolle pidettiin mahdollisena, ryhdyttiin sisämaassa linnoittamaan valtakunnan pääkaupunkiin Pietariin johtavien teiden suuntia. Viitasaaren Jurvansalossa linnoitustöitä suoritettiin vuosina 1915-1916. Puolustuslaitteita ei ole koskaan käytetty. |
| metsakeskus.1000001933 |
935 |
Harvajan vuori |
10001 |
12005 |
13185 |
11006 |
27000 |
526632.59700000 |
6703159.19000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001933 |
Harvajanvuorelta on tiettävästi vartioitu merialuetta Japanin ja Venäjän sodan aikana v. 1904–05 venäläisten kasakoiden toimesta. Heillä oli vuoren laella torni, ns. semafur, sekä hirsistä rakennettu vartiotupa. Kohteen tarkastuksen yhteydessä vuosina 2007 ja 2025 ei Harvajanvuoren laella havaittu kuitenkaan minkäänlaisia jäännöksiä.
Suullisen tiedonannon (Einari Malmi synt. 1892) mukaan Harvajanvuoren Vepsuun päin viettävällä rinteellä olisi muinaishautoja. Kyseiseltä alueelta tunnetaankin Harvajanniemi 1 ja 2:n pronssikautiset röykkiöhautakohteet. |
| metsakeskus.1000001934 |
285 |
Fort Slava |
10002 |
12011 |
13107 |
11006 |
27025 |
498555.90900000 |
6700607.08900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001934 |
Fort Slava eli Fort de la Gloire sijaitsee pienellä Kukourin hiekkasärkällä Kotkan keskustan kaakkoispuolella. Linnoitusta alettiin rakentaa vuonna 1792 ja se valmistui vuonna 1794. Rakentamisen alkuvaiheessa itse saarta laajennettiin keinotekoisesti kivillä ja täytemaalla. Valmiissa pyörölinnoituksessa oli holvimaisesti katettu kehärakenne. Jokaisessa holvissa oli kaksi tykkiporttia ja joka toisessa holvissa lämmitettävä majoitustila takaosassa. Linnoituksessa oli yhteensä 44 tykkiä. Katon uloimmalla reunalla oli ampumakoroke ja rintasuoja varusmiehiä varten. Saaren keskellä oli kaivo, joka mainitaan useassa lähteessä. Linnakkeessa on ollut myös vartiohuone, muonavarasto ja keittiö.
1820–1840-luvuilla Fort Slavaa käytettiin vankilana. Jo 1830-luvulla muu osa Ruotsinsalmen merilinnoitusta oli lakkautettu, mutta Fort Slavaan jäi pieni vartiosto. Krimin sodassa kesällä 1855 englantilais-ranskalainen laivasto tuhosi tyhjäksi jätetyn linnoituksen. Fort Slava on nykyisin osittain korjattu ja rajoitetusti matkailijoiden käytössä. |
| metsakeskus.1000001935 |
286 |
Ruotsulan redutti |
10002 |
12011 |
13104 |
11006 |
27025 |
478456.78000000 |
6747992.91500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001935 |
Ruotsulan redutti on venäläisten 1790-luvulla Ylisen Viipurintien lauttapaikan suojaksi rakentama nelikulmainen maavallitus Kymijoen itärannalla, nykyisen Kuusankosken eteläosassa. Vartioasemana se toimi Suomen sotaan 1808–1809 asti, jonka jälkeen se lakkautettiin. Redutti on aivan Kymijoen rantajyrkänteen reunassa. Maan puolelta se on peltoaukean ympäröimä. Sen viereltä kulkee peltojen halki vanha Viipurin-Hämeenlinnan tie, joka on merkitty nykyiselle paikalleen 1800-luvun alussa ja on mahdollisesti ollut siinä jo keskiajalta lähtien.
Redutin pohjoissivu on 48 m pitkä. Vallin leveys on alaosasta 6 m ja yläosasta 2 m. Eskarp on 2 m korkea. Vallin länsipäässä on yksi painauma, jossa on ilmeisesti ollut tykin ampuma-aukko, toinen painauma on varustuksen luoteisnurkassa. Pohjoissivun länsipäätä suojaa kapea, mutta jyrkkäseinäinen ja syvä laakso, jonka rinnettä on tuettu 2 x 5 m suuruisella tukimuurilla. Sivun itäpäässä tasainen pelto ulottuu vallin juurelle.
Itäsivu on myös 48 m pitkä. Eskarp on 4 m. Sen edessä on vallihauta, jonka leveys on yläosasta 9 m ja alaosasta 5 m. Etelävalli on pituudeltaan 60 m ja sen keskellä on sisäänkäynti varustukseen. Vallihaudan ylitse on luultavasti johtanut silta.
Vallin länsipäässä on yksi ampuma-aukkopainauma ja toinen sijaitsee redutin lounaiskulmassa. Itäsivun edessä oleva vallihauta kääntyy myös eteläisen vallin eteen. Läntinen valli on Kymijoen parikymmentä metriä korkean ja äkkijyrkän rantatöyrään partaalla. Sen pituus on 42 m. Vallissa on yksi selkeä ja kaksi epävarmaa ampuma-aukkopainaumaa.
Vallien sisäpuolella on vallikäytävät, joiden leveys on 3 m. Ne ovat 0,7 m redutin keskiosaa korkeammalla. Rintasuojien korkeus on keskimäärin 1,8 m. Vuonna 1967 oli vallien sisäpuolella havaittavissa sisäänkäynnistä tultaessa oikealla kaksi kivi- ja maakasaa, jotka saattoivat olla jäännöksiä rakennuksista.
Redutin itäpuolella pellolla on lato, jonka sanotaan rakennetun venäläisen sotilaskirkon perustuksille. Redutin koilliskulmassa, pellolla kerrotaan olevan hautausmaan (mj-rek: Ruotsula Ulvi 1000006135). Peltoaukean takana, noin 2 kilometriä redutista koilliseen on venäläisten leiripaikka (mj-rek: Ruotsula Kaivomäki 1000006134).
Vuoden 2014 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. |
| metsakeskus.1000001937 |
441 |
Taavetin linnoitus |
10002 |
12011 |
13107 |
11006 |
27007 |
530219.91000000 |
6754291.62100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001937 |
Venäjän keisarinna Katariina Suuri perusti Davidovin linnoituskaupungin 1773. Linnoituksen rakentaminen aloitettiin Marttilan kylässä Salpausselän harjun kohdalla kesällä 1773. Tavoitteena oli ympyränmuotoinen linnoitus, jonka sisällä oli ruutukaavoitettu kaupunki siihen kuuluvine kasarmeineen, varastoineen, talousrakennuksineen, kirkkoineen ja upseerien asuinrakennuksineen. Linnoituskaupunkia ympäröivät puolustusvarustukset oli tarkoitus varustaa ainakin viidellä bastionilla ja pohjoisosaan oli sijoitettu linnoituksen sitadelli, sisälinnoitus. Bastionien välille rakennetiin kurtiinit ja porttiaukkojen suojaksi raveliinit. Linnoituksen pohjoispuolelle suunniteltua kaponieerilinnoitusta ei ennen töiden lopettamista ollut ehditty rakentaa. Tämänkaltaisessa kunnossa linnoitus oli ennen ns. Kustaan sodan alkamista vuonna 1788.
Linnoitustöiden johtajaksi keisarinna Katariina II:n nimeämä kreivi Aleksandr Suvorov otti Taavetin linnoituksen vahvistustyöt linnoitussuunnitelmiinsa siitä huolimatta, että strategiset painopisteet olivat siirtyneet selvästi rannikolle. Taavetin linnoituksen toiminta sotavarustuksena päättyi jo vuonna 1803, kun linnoitus lakkautettiin ja sen rakennukset pantiin huutokaupalla myyntiin. 1800-luvun alkupuolella rakennukset purettiin kivijalkoineen niin tarkkaan, että linnoituksen kirkostakin on jäljellä vain pieni osa sen länsipäädyn perustusta. Nykypäivänä vain yksi ainoa rakennus on jäljellä linnoitusajalta, 1740-luvulla postikyytitaloksi alunperin rakennettu, myöhemmin kapakkana ja asuinrakennuksena toiminut puurakennus. Se sijaitsee linnoituksen itäpuolella lähellä vanhaa teiden risteysaluetta ja sitä sanotaan omistajansa mukaan Rusasen taloksi. Linnoitusalue toimi vielä 1800-luvun lopulla suomalaiseen sotaväkeen kuuluneen ns. reservikomppanian harjoituspaikkana. Sisälinnoituksen eteläpuolelle rakennettiin tässä vaiheessa kasarmi- ja varastorakennuksia.
Taavetin linnoitusmuuri on pääosin tuhoutunut jo 1800-luvulla Luumäen kuntakeskuksen kasvettua linnoituksen alueelle. Museovirasto on kunnostanut linnoituslaitteita 1985–1990. Kunnostustöitä jatkettiin Museoviraston työnä myös 2000-luvulla vuoteen 2015. |
| metsakeskus.1000001937 |
441 |
Taavetin linnoitus |
10002 |
12011 |
13107 |
11006 |
27008 |
530219.91000000 |
6754291.62100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001937 |
Venäjän keisarinna Katariina Suuri perusti Davidovin linnoituskaupungin 1773. Linnoituksen rakentaminen aloitettiin Marttilan kylässä Salpausselän harjun kohdalla kesällä 1773. Tavoitteena oli ympyränmuotoinen linnoitus, jonka sisällä oli ruutukaavoitettu kaupunki siihen kuuluvine kasarmeineen, varastoineen, talousrakennuksineen, kirkkoineen ja upseerien asuinrakennuksineen. Linnoituskaupunkia ympäröivät puolustusvarustukset oli tarkoitus varustaa ainakin viidellä bastionilla ja pohjoisosaan oli sijoitettu linnoituksen sitadelli, sisälinnoitus. Bastionien välille rakennetiin kurtiinit ja porttiaukkojen suojaksi raveliinit. Linnoituksen pohjoispuolelle suunniteltua kaponieerilinnoitusta ei ennen töiden lopettamista ollut ehditty rakentaa. Tämänkaltaisessa kunnossa linnoitus oli ennen ns. Kustaan sodan alkamista vuonna 1788.
Linnoitustöiden johtajaksi keisarinna Katariina II:n nimeämä kreivi Aleksandr Suvorov otti Taavetin linnoituksen vahvistustyöt linnoitussuunnitelmiinsa siitä huolimatta, että strategiset painopisteet olivat siirtyneet selvästi rannikolle. Taavetin linnoituksen toiminta sotavarustuksena päättyi jo vuonna 1803, kun linnoitus lakkautettiin ja sen rakennukset pantiin huutokaupalla myyntiin. 1800-luvun alkupuolella rakennukset purettiin kivijalkoineen niin tarkkaan, että linnoituksen kirkostakin on jäljellä vain pieni osa sen länsipäädyn perustusta. Nykypäivänä vain yksi ainoa rakennus on jäljellä linnoitusajalta, 1740-luvulla postikyytitaloksi alunperin rakennettu, myöhemmin kapakkana ja asuinrakennuksena toiminut puurakennus. Se sijaitsee linnoituksen itäpuolella lähellä vanhaa teiden risteysaluetta ja sitä sanotaan omistajansa mukaan Rusasen taloksi. Linnoitusalue toimi vielä 1800-luvun lopulla suomalaiseen sotaväkeen kuuluneen ns. reservikomppanian harjoituspaikkana. Sisälinnoituksen eteläpuolelle rakennettiin tässä vaiheessa kasarmi- ja varastorakennuksia.
Taavetin linnoitusmuuri on pääosin tuhoutunut jo 1800-luvulla Luumäen kuntakeskuksen kasvettua linnoituksen alueelle. Museovirasto on kunnostanut linnoituslaitteita 1985–1990. Kunnostustöitä jatkettiin Museoviraston työnä myös 2000-luvulla vuoteen 2015. |
| metsakeskus.1000001938 |
444 |
Kirkniemen tukikohta |
10002 |
12011 |
13104 |
11006 |
27000 |
330363.69100000 |
6675736.26600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001938 |
Kirkniemen tukikohta-alue kuuluu venäläisten 1. maailmansodan aikana rakentamaan puolustuslinjaan, joka ulottui Inkoosta Lohjanjärvelle. Se on osa samaa laajaa Pietarin turvaksi rakennettua linnoitusjärjestelmää kuin pääkaupunkiseudun ympärillä olevat linnoituslaitteet. Kirkniemen varustukset koostuvat viidestä eri taistelu- ja yhdyshautajaksosta, joista osa sijaitsee Kuninkaantien käytöstä jääneen osan reunalla. |
| metsakeskus.1000001940 |
739 |
Järvitaipaleen linnoitus |
10002 |
12011 |
13104 |
11006 |
27000 |
512917.78900000 |
6773250.90800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001940 |
Venäjä rakensi 1791 kenraali Aleksandr Suvorovin johdolla Järvitaipaleen linnakkeen osaksi uutta Pietarin puolustusjärjestelmää. Järvitaipaleen vartiolinnake on pieni, kahdeksan bastionia käsittävä pitkänomainen varustus, jonka sisällä oli kymmenkunta rakennusta. Pohjoisen puolelta linnoitusta suojaa etuvarustus. Linnoitusta kiertää erillinen estekuoppien eli sudenkuoppien ketju. |
| metsakeskus.1000001940 |
739 |
Järvitaipaleen linnoitus |
10002 |
12011 |
13104 |
11006 |
27007 |
512917.78900000 |
6773250.90800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001940 |
Venäjä rakensi 1791 kenraali Aleksandr Suvorovin johdolla Järvitaipaleen linnakkeen osaksi uutta Pietarin puolustusjärjestelmää. Järvitaipaleen vartiolinnake on pieni, kahdeksan bastionia käsittävä pitkänomainen varustus, jonka sisällä oli kymmenkunta rakennusta. Pohjoisen puolelta linnoitusta suojaa etuvarustus. Linnoitusta kiertää erillinen estekuoppien eli sudenkuoppien ketju. |
| metsakeskus.1000001945 |
211 |
Liuksialan kartano |
10002 |
12001 |
13006 |
11006 |
27000 |
342333.21500000 |
6815460.15700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001945 |
Liuksialan nykyisen kartanokeskuksen ja Roineen välisellä alueella ovat sijainneet 1556 muodostetun kuninkaankartanon, sitä seuranneen lääninkartanon, ja myöhemmin säteriratsutilan rakennukset aina 1800-luvun alkuun asti. Niiden sijaintia ei tarkasti tunneta.
Ensimmäinen varma maininta Liuksialan kylästä on vuodelta 1508, jolloin kylässä pidettiin käräjät. Kuitenkin jo vuoden 1427 asiakirjassa mainittu Olavi Raro lienee Liuksialan Raruja. Vuonna 1541 taloja oli kylässä kuusi. Liuksiala muodostettiin vuonna 1556 kuninkaankartanoksi. Vuonna 1577 se läänitettiin leskikuningatar Kaarina Maununtyttärelle, joka ylläpiti kartanossa hoviaan. Kartanon myöhempiä omistajia olivat hänen tyttärensä Sigrid Vasa, tämän poika Åke Tott, Klaus Tott ja amiraali Lorenz Creutz vanhempi. Myöhemmin kartanosta muodostettiin lääninkartano ja säteriratsutila. Vuodesta 1821 tila on ollut Meurman-suvun hallinnassa.
Liuksialan puinen päärakennus on rungoltaan vuodelta 1804. Nykyiseen asuunsa se
muutettiin 1902 (B. Blom). Rakennuksen alla sijaitsevan kivikellarin on arveltu olevan peräisin 1500-luvulta. Muinaisjäännösalueella sijaitsee myös 1800-luvun lopusta/1900-luvun alusta peräisin oleva aitta. Muinaisjäännösalueeksi rajattu alue on muutoin pääasiassa puutarhaa ja puistoa, jossa on omenapuita sekä muita istutuksia. Päärakennuksen takana, Roineen puolella, noin 27 metriä lounaaseen, on 1930-luvulla rakennettu puutarhaan kuuluva levähdyspaikka (koko 6 x 7 metriä). Niin ikään muinaisjäännösalueella, päärakennuksesta noin 90 metriä kaakkoon sijaitsee puolestaan harmaakivistä rakennettu, 1900-luvulta peräisin oleva kellarillinen kasvihuoneenperustus (koko 12 x 14 metriä).
Tilustien varrella, muinaisjäännösalueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat väentupa ja punatiilinen navetta, jotka ovat peräisin 1890-luvulta.
Muinaisjäännösalueen ulkopuolella, mutta sen välittömässä läheisyydessä, alueen länsipuolella sijaitsee kartanon elinkeinotoimintaan liittyviä rakennuksia (konesuojia, siiloja), jotka ovat betoniperustaisia.
Kartano kulttuuriympäristöineen on avoin ja herkästi haavoittuva. |
| metsakeskus.1000001946 |
980 |
Kahanpää (Rantala) |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
327968.84100000 |
6849166.55000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001946 |
Kahanpään kylän Rantalan talojen (kaksi taloa isojakokartalla, talo II) tonttimaa paikannettuna 1700-luvun lopun isojakokartalta. Tonttimaa paikantuu selkeästi Vanhankylänlahden rantaan, lahden pohjoisosaan. V. 1850 pitäjänkartalla tontti on samalla paikalla. V. 1906 kartalla talo ja tontti ovat siirtyneet nykyisen Ala-Rantalan tilan kohdalle. Vanha tontti on siis hylätty 1800 luvun loppupuoliskolla. Paikka on nyt peltoa. Ei ole tietoa siitä, onko pellon kyntökerroksen alla säilynyt jälkiä vanhasta asutuksesta. |
| metsakeskus.1000001947 |
980 |
Kaitalahti (Kaitala) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
327529.01000000 |
6850216.12700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001947 |
Niemen talon pohjoispuolella olevalla mäellä, mäen metsäisellä lakitasanteella on täysin ehjä ja kajoamaton 1700-luvun autioitunut kylätontti, jossa on näkyvissä talon perustuksia, kiukaiden raunioita ja kuoppia. Paikka on arkeologisesti ehjä kokonaisuus. |
| metsakeskus.1000001949 |
20 |
Kailanmäen lähde |
10002 |
12006 |
13079 |
11006 |
27000 |
327859.17300000 |
6784812.41400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001949 |
Sontulan peltoaukean kaakkoisreunassa, osittain ryteikköisessä metsässä, vanhan hiekkakuopan pohjoispuolella on lähde, josta vie kapea uoma pellolle. Lähde pulppuaa esiin ison kiven alta, ja siinä on kiveystä. 10 metriä lähteestä, lähellä pellon reunaa on ollut syvennys, johon lähteestä pulpunnut vesi on kerääntynyt. Syvennystä on kaivettu ja ruopattu, ja ruoppausmaa sijaitsee syvennyksen vieressä. Lähteestä on haettu mm. sammasvettä lapsen suun puhdistamiseksi. |
| metsakeskus.1000001951 |
418 |
Lastunen (Vatsoila) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
328488.84700000 |
6801415.74400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001951 |
Paikka sijaitsee Ahtialanjärven kaakkoispuolella, rannasta noin 400 m, Lastuseen menevän tien molemmin puolin.
Autioitunut kylätontti on pellossa ja osin teiden runtelema. Myöhempi asutus ei ole kuitenkaan sekoittanut paikkaa. Paikka on täysin tasattu, mitään maan päälle havaittavia jälkiä kylätontista ei alueella ole. Kylä mainitaan Suomen asutuksen kyläluettelossa 1560-luvulla (8 taloa) ja se esiintyy vielä 1780-luvun isojakokartassa. |
| metsakeskus.1000001952 |
418 |
Vaihmala (Vaihmala) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
327809.12700000 |
6800436.13100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001952 |
1780-luvun isojakokarttaan merkityt Vaihmalan kylän talot sijaitsevat nykyisen asutuksen alla ja pihamailla. Yksi autioitunut talon paikka on kuitenkin säilynyt myöhemmän asutuksen ulkopuolella. Koordinaattien ilmoittamassa kohdassa on ollut talo. Nykyään paikka on keskellä peltoa, eikä talonpaikasta ole jäänyt mitään maan päälle näkyviä merkkejä. Uusi tie, joka ei näy kartassa kulkee n. 100 m päässä koillisessa. Suomen asutuksen kyläluettelo 1560-luvulta mainitsee Vaihmalan kylässä olleen 5 taloa. |
| metsakeskus.1000001953 |
418 |
Rikalan kanava |
10002 |
12005 |
13056 |
11006 |
27007 |
325230.17900000 |
6796727.61000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001953 |
Paikka sijaitsee valtatien 9 molemmin puolin, heti Saarikunnan - Rikalan teiden risteyksen eteläpuolella.
Vuonna 1778 aloitettiin kanavan rakentaminen Rikalanjärven ja Kortesselän välille. Hitaasti edenneestä hankkeesta luovuttiin 1790-luvulla. Kanavahankkeella on erityistä merkitystä maamme kanavahistorialle, siilä se on ainoa ja myös ensimmäinen sulkukanavasuunnitelma, jonka valtiovalta yritti toteuttaa Ruotsin vallan aikana.
Kanava ulottuu idässä Kortesselän puolelta vetisenä uomana Mattilan koulun kohdalle, jossa rautatiesillalle asti se on selkeästi näkyvissä (länsiosa: X=6795 153, Y=2487 224, itäosa: X=6795 184, Y= 2487 437) ja edustavimmillaan maavallien ympäröimänä avokanavana. Rikalanjärven puoleisessa päässä vt:n 9 länsipuolella on kanavakaivanto myös selvästi näkyvissä, mutta kuivana ja ojamaisena rakenteena. Alueella on myös 1700-luvun autioitunut kylätontti (2 taloa) pellossa, heti kanavan läntisen suun eteläpuolella.
Vuonna 2013 Lempäälän Rikalan kanavan kunnostuksen yhteydessä suoritettiin arkeologista valvontaa kanavan sulkualueen eteläpuolelle kaivettavan ja veden virtausta tehostavan putken kaivutöiden yhteydessä ja kanava-alueen pohjoispuolella kohdassa, jossa sijaitsee historiallinen tielinja. Valvonnan yhteydessä tarkennettiin havaintoja koskien historiallista sillanpaikkaa sekä dokumentoitiin historialliseen tiehen liittyvä profiilileikkaus, jossa oli nähtävissä eri ikäisiä tiekerroksia. Kanavan länsiosasta löydettiin massiivinen kivirakenne, joka mahdollisesti on osa kanavan rakennusaikaisen padon perustusta. |
| metsakeskus.1000001954 |
418 |
Rikala |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
325071.24100000 |
6796611.66000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001954 |
Rikalan kanavan länsipään eteläpuolella rantapellossa on kaksi 1780-luvun talonpaikkaa. Vuoden 1560-luvun kyläluettelossa Rikala oli seitsemän talon kylä, ja taloluku vaihteli 5 - 6 välillä aina 1700-luvun alkuun asti. Kylätontilla oli 1730-luvulla kolme taloa yhden talon siirryttyä noin 500 m etelään Rikalanjärven yhteen niemeen.
Kylätontti on nykyisin peltona lukuun ottamatta uudehkoa saunarakennusta, jonka molemmin puolin on karttojen mukaan kylän tonttimaa sijainnut ainakin 100 m matkalla. Joitakin runsaskivisiä kohtia savisella pellolla on, pienehkön kalliopaljastuman ympäristössä laajalla alueella palanutta savea, tiiltä, hiiltä sekä punasavikeramiikkaa. Kylätontille rantaan läheisen Ketomäen halki kulkeva tie oli samalla paikalla jo 1700-luvun alun kartoissa. |
| metsakeskus.1000001956 |
536 |
Nokian kappelinpaikka |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27005 |
314164.51600000 |
6820258.09900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001956 |
Nokian kartanon puistossa on todennäköisesti 1500-luvun alussa rakennetun kivikappelin kiviperustus ja osittain tuhoutunut keskiaikainen hautakivi, jossa hakkauksia - ns. Nokiankivi. Perustuksen ulkomitat ovat 8,4 x 6,3 m. "Nokiankiven" mitat ovat 140 x 70 x 7 cm. Kivikappelin perustuksen alta ja ympäriltä on kaivauksissa löytynyt jäännöksiä varhaiskeskiaikaisesta puurakennuksesta, varhaisrautakautisesta kuoppaliedestä ym. rakenteista. |
| metsakeskus.1000001956 |
536 |
Nokian kappelinpaikka |
10002 |
12003 |
13037 |
11010 |
27000 |
314164.51600000 |
6820258.09900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001956 |
Nokian kartanon puistossa on todennäköisesti 1500-luvun alussa rakennetun kivikappelin kiviperustus ja osittain tuhoutunut keskiaikainen hautakivi, jossa hakkauksia - ns. Nokiankivi. Perustuksen ulkomitat ovat 8,4 x 6,3 m. "Nokiankiven" mitat ovat 140 x 70 x 7 cm. Kivikappelin perustuksen alta ja ympäriltä on kaivauksissa löytynyt jäännöksiä varhaiskeskiaikaisesta puurakennuksesta, varhaisrautakautisesta kuoppaliedestä ym. rakenteista. |
| metsakeskus.1000001956 |
536 |
Nokian kappelinpaikka |
10002 |
12003 |
13037 |
11033 |
27019 |
314164.51600000 |
6820258.09900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001956 |
Nokian kartanon puistossa on todennäköisesti 1500-luvun alussa rakennetun kivikappelin kiviperustus ja osittain tuhoutunut keskiaikainen hautakivi, jossa hakkauksia - ns. Nokiankivi. Perustuksen ulkomitat ovat 8,4 x 6,3 m. "Nokiankiven" mitat ovat 140 x 70 x 7 cm. Kivikappelin perustuksen alta ja ympäriltä on kaivauksissa löytynyt jäännöksiä varhaiskeskiaikaisesta puurakennuksesta, varhaisrautakautisesta kuoppaliedestä ym. rakenteista. |
| metsakeskus.1000001956 |
536 |
Nokian kappelinpaikka |
10002 |
12003 |
13037 |
11040 |
27000 |
314164.51600000 |
6820258.09900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001956 |
Nokian kartanon puistossa on todennäköisesti 1500-luvun alussa rakennetun kivikappelin kiviperustus ja osittain tuhoutunut keskiaikainen hautakivi, jossa hakkauksia - ns. Nokiankivi. Perustuksen ulkomitat ovat 8,4 x 6,3 m. "Nokiankiven" mitat ovat 140 x 70 x 7 cm. Kivikappelin perustuksen alta ja ympäriltä on kaivauksissa löytynyt jäännöksiä varhaiskeskiaikaisesta puurakennuksesta, varhaisrautakautisesta kuoppaliedestä ym. rakenteista. |
| metsakeskus.1000001957 |
536 |
Haavisto Harjuniitty |
10002 |
12005 |
13067 |
11006 |
27000 |
311375.00000000 |
6819888.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001957 |
Kyseessä on Tampere - Pori-radan linjaus, jonka rakentaminen on aloitettu vuonna 1890 ja se valmistui vuonna 1895. Ratalinja oikaistiin Nokian Haaviston alueella 1950- ja 1960-lukujen taitteessa ja rata purettiin tältä kohdin 1960-luvun alussa.
Vanha ratapohja erottuu maastossa keskimäärin 10 m leveänä maavallina, jonka laki on hyvin tasainen, leveydeltään n. 5 m, tai leikkauksena, yhteensä n. 900 m matkalla. Sen keskiosassa on kivisilta ja kivinen ramppi. Sillan mitat ovat 13 x 5,5 x 4,5 m. |
| metsakeskus.1000001958 |
536 |
Lukkila Ylinen |
10002 |
12016 |
13167 |
11006 |
27000 |
307327.26500000 |
6819888.22200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001958 |
Lukkilansalmen etelärannalla, korkean ja jyrkän rinteen yläreunassa on havaittu n. 0,5 m vahva kulttuurikerros, joka sisältää runsaasti hiiltä, kuonaa, tiiltä ja rautaesineitä. Maanpinnalla erottuu 1,5 x 1,5 x 0,5 m kokoinen kumpare, joka sisältää tiilenpaloja ja kiviä, sekä kaksi kuoppaa. Jäännöksen laajuus on n. 6 x 6 m. |
| metsakeskus.1000001959 |
536 |
Vettenrannan vahakivi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
300320.10800000 |
6814710.26600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001959 |
Kohde sijaitsee Kulovedestä kaakkoon pistävän Sarkolanlahden itärannalla, Sarkolantiestä n. 25 m lounaaseen, rantapellon itäkulman vieressä, mökkitien lounaisreunalla, omakotitalon pihapiirissä. Rajakivi (ns. "vahakivi") sijaitsee Sarkolan ja Vahalahden kylien välisellä rajalla. Kiven mitat ovat 3,3 m x 2,2 m, korkeus 1,5 m. Sen kaakkoissivun yläosaan on hakattu: "1782". Kiven laella lukee: "678" ja lakiosan lounasisivulla lukee: "N x 4". Lakiosan länsisivuun on hakattu: viiva ja "PB". Hakkaukset ovat 4-10 mm syviä. |
| metsakeskus.1000001960 |
536 |
Isosaaren saha |
10007 |
12015 |
13204 |
11006 |
27000 |
304138.00000000 |
6820504.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001960 |
Isosaaren etelärannalla, rehevää lehtipuuvaltaista sekametsää kasvavassa niemessä on vanhaan Reposaaren sahaan liittyviä kivi- ja maarakenteita. Saha on perustettu vuonna 1895. Toisen lähteen mukaan Isosaareen höyrysaha perustettiin vuonna 1897 ja tunnettiin Siurossa Reposaaren tai vain Saaren sahana. Saaren saha lopetti toimintansa vuonna 1919.
Niemen itäosassa on neljä kuoppaa, ramppirakenne (eteläpää vesirajalla), rakennuksen kivijalkoja sekä muita kaivantoja. |
| metsakeskus.1000001961 |
536 |
Viikin säteri |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
315185.00000000 |
6820201.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001961 |
Nokianvirran noskan pohjoispuolella valtatie 12:n kaakkoispuolella, Pyhäjärveen pistävällä niemellä on autioitunut Viikin keskiaikaisen säterin paikka, joka on nykyisin osin peltona. Paikan rajaus on alustava. Valtatien toisella puolen, lännessä on rautakautinen röykkiöalue, johon kuuluu myös mahdollisesti aiempaan kyläasutukseen liittyviä röykkiöitä (Nokia 11).
Rannan tuntumassa niillä kohdin, jossa pelto laskee jyrkästi metsikköön, oli vielä vuonna 1999 näkyvissä kivirakenteita ja maassa olevia mahdollisesti rakennuksiin liittyviä kuopanteita. Peltoa on kuitenkin laajennettu kartanon vanhalle tonttimaalle. Vuoden 2011 koetutkimuksissa säterin alueella, peltoalueen laidassa todettiin kivirakenteita, jotka voisivat olla tulisijojen jäännöksiä. Lisäksi alueelta löytyi erityisesti kartanokaudelle ajoitettavaa esineistöä, kuten rautanauloja, punasavikeramiikkaa, lasia, fajanssia, liitupiipun paloja, tiilenpaloja, palanutta savea, palanutta luuta, pii-iskoksia ja luuta. |
| metsakeskus.1000001961 |
536 |
Viikin säteri |
10002 |
12001 |
13007 |
11010 |
27000 |
315185.00000000 |
6820201.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001961 |
Nokianvirran noskan pohjoispuolella valtatie 12:n kaakkoispuolella, Pyhäjärveen pistävällä niemellä on autioitunut Viikin keskiaikaisen säterin paikka, joka on nykyisin osin peltona. Paikan rajaus on alustava. Valtatien toisella puolen, lännessä on rautakautinen röykkiöalue, johon kuuluu myös mahdollisesti aiempaan kyläasutukseen liittyviä röykkiöitä (Nokia 11).
Rannan tuntumassa niillä kohdin, jossa pelto laskee jyrkästi metsikköön, oli vielä vuonna 1999 näkyvissä kivirakenteita ja maassa olevia mahdollisesti rakennuksiin liittyviä kuopanteita. Peltoa on kuitenkin laajennettu kartanon vanhalle tonttimaalle. Vuoden 2011 koetutkimuksissa säterin alueella, peltoalueen laidassa todettiin kivirakenteita, jotka voisivat olla tulisijojen jäännöksiä. Lisäksi alueelta löytyi erityisesti kartanokaudelle ajoitettavaa esineistöä, kuten rautanauloja, punasavikeramiikkaa, lasia, fajanssia, liitupiipun paloja, tiilenpaloja, palanutta savea, palanutta luuta, pii-iskoksia ja luuta. |
| metsakeskus.1000001961 |
536 |
Viikin säteri |
10002 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
315185.00000000 |
6820201.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001961 |
Nokianvirran noskan pohjoispuolella valtatie 12:n kaakkoispuolella, Pyhäjärveen pistävällä niemellä on autioitunut Viikin keskiaikaisen säterin paikka, joka on nykyisin osin peltona. Paikan rajaus on alustava. Valtatien toisella puolen, lännessä on rautakautinen röykkiöalue, johon kuuluu myös mahdollisesti aiempaan kyläasutukseen liittyviä röykkiöitä (Nokia 11).
Rannan tuntumassa niillä kohdin, jossa pelto laskee jyrkästi metsikköön, oli vielä vuonna 1999 näkyvissä kivirakenteita ja maassa olevia mahdollisesti rakennuksiin liittyviä kuopanteita. Peltoa on kuitenkin laajennettu kartanon vanhalle tonttimaalle. Vuoden 2011 koetutkimuksissa säterin alueella, peltoalueen laidassa todettiin kivirakenteita, jotka voisivat olla tulisijojen jäännöksiä. Lisäksi alueelta löytyi erityisesti kartanokaudelle ajoitettavaa esineistöä, kuten rautanauloja, punasavikeramiikkaa, lasia, fajanssia, liitupiipun paloja, tiilenpaloja, palanutta savea, palanutta luuta, pii-iskoksia ja luuta. |
| metsakeskus.1000001961 |
536 |
Viikin säteri |
10002 |
12001 |
13003 |
11010 |
27000 |
315185.00000000 |
6820201.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001961 |
Nokianvirran noskan pohjoispuolella valtatie 12:n kaakkoispuolella, Pyhäjärveen pistävällä niemellä on autioitunut Viikin keskiaikaisen säterin paikka, joka on nykyisin osin peltona. Paikan rajaus on alustava. Valtatien toisella puolen, lännessä on rautakautinen röykkiöalue, johon kuuluu myös mahdollisesti aiempaan kyläasutukseen liittyviä röykkiöitä (Nokia 11).
Rannan tuntumassa niillä kohdin, jossa pelto laskee jyrkästi metsikköön, oli vielä vuonna 1999 näkyvissä kivirakenteita ja maassa olevia mahdollisesti rakennuksiin liittyviä kuopanteita. Peltoa on kuitenkin laajennettu kartanon vanhalle tonttimaalle. Vuoden 2011 koetutkimuksissa säterin alueella, peltoalueen laidassa todettiin kivirakenteita, jotka voisivat olla tulisijojen jäännöksiä. Lisäksi alueelta löytyi erityisesti kartanokaudelle ajoitettavaa esineistöä, kuten rautanauloja, punasavikeramiikkaa, lasia, fajanssia, liitupiipun paloja, tiilenpaloja, palanutta savea, palanutta luuta, pii-iskoksia ja luuta. |
| metsakeskus.1000001962 |
536 |
Kulju Hongisto ja Honkala |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
304728.00000000 |
6822484.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001962 |
Siuron pohjoispuolella, vastapäätä Linnavuorta, Jokisjärven länsirannalla on vierekkäin sijainnut kaksi Kuljun kartanon torppaa ainakin 1700-luvulla. Pohjoisempi, Hongisto, mainitaan lähteissä v. 1741 (SAY). Vuoden 2018 inventoinnissa tarkennettiin alunperin v. 2002 paikannettu asuinpaikka noin 120 metriä pohjoisemmaksi. Vanha torpanpaikka on ollut todennäköisesti asuttuna koko ajan näihin päiviin. |
| metsakeskus.1000001963 |
536 |
Kauniainen |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
301199.72200000 |
6821517.54300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001963 |
Kauniaisen kartanon itäpuolisella rantapellolla on 1700-luvun autioitunut kylätontti, joka sijaitsee kokonaisuudessaan pellossa. Paikan rajaus on epätarkka. |
| metsakeskus.1000001966 |
581 |
Niemi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
290430.78400000 |
6881839.25700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001966 |
Kirkkojärven lounaisrannalla, koillissuuntaisessa Kirkkojärveen pistävässä niemessä, pienellä peltosaarekkeella on kahden siirtolohkareen ympärille koottu n. 7 m x 10 m kokoinen kiviröykkiö. Suurimman kiven päälle on kaiverrettu 0,5 cm syvä ja leveä sekä 10 cm halkaisijaltaan oleva rengas, ilmeisesti rajamerkiksi. Röykkiöön kaivetussa koekuopassa syvemmällä oli nokimaata. Pinnasta tulleet löydöt olivat resenttejä.
Vuoden 2012 inventoinnin mukaan paikalla ei ole mitään röykkiöön viittavaa. Metsäsaarekkeessa on kivikkoa, joka selvästikin on osin raivauskivikkoa, osin kivisen maaperän kivikkoa. Saarekkessa on haljennut maakivi, kooltaan 3 x 2 m. Suuremmassa ja lännenpuoleisessa lohkareessa on sen laella kiveen hakattu ympyrä. Kyseessä voi olla rajamerkki tai kartoittajan merkki. Kiven tienoilla ei ole mitään merkittäviä rajoja 1840-luvun pitäjänkartan mukaan. |
| metsakeskus.1000001967 |
581 |
Vahojärvi Salmenharju |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
301815.24500000 |
6872309.13400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001967 |
Vahojärven luoteispuolella, sen ja Vähäjärven välisen niemen lounaisosassa on useita sammalpeitteisiä, pieniä pyöreitä ja soikeita kiviröykkiöitä, jotka sijaintinsa ja alueen kasvillisuuden perusteella vaikuttavat kaski- tai peltoraunioilta. |
| metsakeskus.1000001970 |
604 |
Pirkkalankylä Kalmo |
10001 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
316703.50500000 |
6817669.15900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001970 |
Kalmovuoren lounaislaidalla, Leukun talosta noin 175 m pohjoiseen on n. 120 m pitkä ja 1-5 m leveä kiviaita, joka koostuu useista kivikerroksista. Mäen alla pellossa on kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000001972 |
604 |
Pirkkalankylä Leuku |
10001 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
316833.45500000 |
6817439.24900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001972 |
Paravuoren pohjoispäässä, Leukun talon itäpuolella on aitaus, joka on luode-kaakkosuunnassa noin 60 m pitkä. |
| metsakeskus.1000001974 |
604 |
Sankila (Kataisto) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
317620.00000000 |
6819337.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001974 |
Autioitunut kylätontti sijaitsee Katajiston talon pohjoispuolisella pellolla. Kohde näyttää Kuninkaankartaston perusteella olevan nykyään kokonaisuudessaan peltona. Isojakokartassa paikalla on vain yksi talo nykyisen Katajiston talon tienoilla. 1560-luvun kyläluettelossa Kataistossa mainitaan olevan kaksi taloa.
Kylätontin kohdalla on myös kivikautinen asuinpaikka (Pirkkala 9 Katajisto) ja lähellä toinen kivikautinen asuinpaikka (Pirkkala 7 Rajapelto). Alueen rajaus on epätarkka. |
| metsakeskus.1000001975 |
604 |
Ania |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
314584.38800000 |
6810571.99700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001975 |
Kohde sijaitsee Anian kylässä, Heikkilän ja Äijälän talojen välisellä alueella, rannassa puron suun molemmin puolin. Isojaossa autioituneella kylätontilla on puron eteläpuolella, pellon ja rannan välissä näkyvissä kahden talon perustukset kiukaineen. Talojen paikat käyvät yksiin 1765 isojakokartan talojen kanssa. Kuninkaankartaston perusteella pääosa kylän rakennuksista on ollut puron pohjoispuolella, nykyisellä pellolla, kun taas isojakokartassa siellä on vain yksi talo.
1560-luvulla Aniassa oli kuusi taloa. Paikka on osin erittäin hyvin säilynyt, osin pellossa. Anian Heikkilän taloon (joka on nykyään paikan kaakkoispuolella) liittyy poikkeuksellista historiatietoa: talon isäntä on ollut 1440-luvun ns. Daavidin kapinan johtajia. |
| metsakeskus.1000001976 |
635 |
Äimälä Huhdanniemi |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
350280.09300000 |
6800306.28600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001976 |
Mallasveteen pistävällä niemellä, vanhassa kuusimetsässä sijaitsee useita kymmeniä matalia kaskiröykkiöitä (Huhdanniemi, huhta = kaski), jotka ovat halkaisijaltaan enimmäkseen alle 1 m. Ne on koottu pienistä, noin 20-30 cm läpimittaisista kivistä, useissa kohdin ison silmäkiven ympärille. Röykkiöitä on myös aivan niemen rannassa, louhikkoisen rantaterassin ja rannan välissä.
Ks. myös kohde Pälkäne Äimälä Umpitarha (1000 00 1999). |
| metsakeskus.1000001977 |
635 |
Oksala Kylänniemi |
10002 |
12002 |
13000 |
11006 |
27000 |
363684.68000000 |
6805774.15000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001977 |
Kaivannonvuoren alarinteellä metsikössä, 50 m nykyisestä rannasta on kymmenen koillis- lounaissuuntaisia, matalaa, puolen metrin levyistä, ojamaista painannetta. Kaksi painannetta on poikittain muihin nähden. Perimätiedon mukaan paikkaan on liitetty "hauta"-nimitys. Oletettavasti kyseessä on kesähautapaikka tai esim. isonvihan aikainen joukkohauta. |
| metsakeskus.1000001978 |
635 |
Oksala Lintumäki |
10002 |
12016 |
13174 |
11006 |
27000 |
363684.68400000 |
6804974.46800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001978 |
Hasialahden lounaispuolella, kuusikkoisessa metsäsaarekkeessa, mäen päällä on halkaisijaltaan 4 m suuruinen ja n. 2,5 m syvyinen pyöreä "susikuoppa", jota reunustaa matala maavalli. Valli on n. 20 cm korkea ja n. 2 m leveä. Perimätiedon mukaan kuopasta on saatu viimeksi susi v. 1903-04. |
| metsakeskus.1000001979 |
922 |
Hinsala |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
316469.66500000 |
6803707.76300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001979 |
Hinsalan keskiaikainen kylätontti sijaitsee Pyhäjärven Vakkalanselän ja Laukonlahden toisistaan erottavan niemen itäosan etelärannalla Hinsalansalmen pohjoispuolella. Alueella on nykyisin Hoppu-niminen tila ja kesäasuntoja aivan Hinsalansalmen rannassa. Muuten alue on peltona. Kuninkaankartastossa (kartta 250) nimeämätön kylä on merkitty kylätontin itäpuolella sijaitsevaan Lemmenniemeen, jossa Olof Mörtin 1701 kartan mukaan on vain peltoja.
Suomen asutus 1560-luvulla kyläluettelossa Vesilahdella on 12-16 talon Hintsalan kylä, joka tarkoittanee Hinsalan kylää. Mörtin kartassa Hinsala on esitetty kymmenen talon tiiviinä rivikylänä. |
| metsakeskus.1000001980 |
922 |
Niemi |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
313524.85100000 |
6802455.25600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001980 |
Kirkkojärveen pistävässä niemessä on 1700-luvun autioitunut kylätontti Sillanlahden lounauspuolella ja Söyringin tilan itäpuolella pellossa. Pienellä peltosaarekkeella on lisäksi kahden siirtolohkareen ympärille koottu kiviröykkiö. Suurimman kiven päälle on kaiverrettu 0,5 cm syvä ja leveä sekä 10 cm halkaisijaltaan oleva rengas, ilmeisesti rajamerkiksi. |
| metsakeskus.1000001982 |
922 |
Laukon kartano |
10002 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
313444.87400000 |
6804684.36000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001982 |
Perimätiedon mukaan Laukko oli aikoinaan lappalaisten heimolinnoitus. Tarunhohtoisen pirkkalaispäällikkö Matti Kurjen kerrotaan saaneen Laukon lahjaksi Ruotsin kuninkaalta joskus 1200-luvun alussa. Tarinoiden mukaan Kurki taisteli Turussa urhoollisesti Tanskaa, Ruotsin vihollista vastaan. Toisen tarinan mukaan Laukko oli palkkio siitä, että Matti Kurki luopui lappalaisten verotuksesta. Vanhin asiakirjoista tunnettu Kurki on Jaakko Kurki, joka mainitaan vuonna 1362 Satakunnan laamannina. Tämän tyttärenpojanpoika, nimeltään samoin Jaakko Kurki, peri Laukon vaimonsa isältä Klaus Djäkniltä joskus 1400-luvun alussa. Jaakko Kurjen poika Klaus Kurki tunnetaan Ylisen Satakunnan tuomarina 1463 - 1477 ja Elinan Surma -runon päähenkilönä.
Keskiajan lopulla Laukossa oli kivilinna ja kartanokappeli, joiden rakennuttajaksi arvellaan Arvid Kurkea. Kartanon pihassa oleva ns. pirunkellari on ollut osa suurehkoa kivilinnaa.
Laukon kartanon piha-alueella on tehty 1990-luvulla kellarin arkeologisia tutkimuksia, joide yhteydessä on tutkittu myös pihamaata kellarin ympäristössä. Kartanossa säilytetään useita piha-alueelta löytyneitä rautakautisia metalliesineitä, mm. keihäänkärkiä. Kari Uotilan mukaan rautakautinen löytöaineisto keskittyy kartanon pihalla sijaitsevan, jo keskiajalle periytyvän kivikellarin pohjoispuolelle. Kartanon piha-aluetta on vuosisatojen rakennustoiminnan johdosta voimakkaasti tasattu ja paikalla on runsaasti täytemaamassoja. Kivikellarin lisäksi ei kartanon piha-alueelta ole todettu varmoja muinaisjäännöksenä pidettäviä rakenteita. Historiallisten karttojen perusteella kartanon pihapiiri on sijainnut nykyisen vuonna 1931 rakennetun päärakennuksen länsi, etelä- ja itäpuolella. Historiallisen kartanon tonttimaa on nykyisin puutarhaa, jossa ei ole havaittavissa selkeitä 1900-lukua vanhempia elementtejä. Maastossa 1700-luvun pihapiirin alue voidaan havaita hieman ympäristöään korkeampana alueena.
Vuoden 2015 tutkimuksissa ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä. Todennäköisesti puutarhatöissä, pihatien rakentamisen yhteydessä sekä aiemmissa viemäritöissä on alueen maakerrokset ovat sekoittuneet. Lisäksi on todennäköistä, että alueelle on tuotu muualta täyttömaata. On kuitenkin mahdollista, että kartanon pihapiirissä on säilynyt esihistoriallisia tai keskiaikaisia rakenteita. |
| metsakeskus.1000001982 |
922 |
Laukon kartano |
10002 |
12001 |
13003 |
11010 |
27000 |
313444.87400000 |
6804684.36000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001982 |
Perimätiedon mukaan Laukko oli aikoinaan lappalaisten heimolinnoitus. Tarunhohtoisen pirkkalaispäällikkö Matti Kurjen kerrotaan saaneen Laukon lahjaksi Ruotsin kuninkaalta joskus 1200-luvun alussa. Tarinoiden mukaan Kurki taisteli Turussa urhoollisesti Tanskaa, Ruotsin vihollista vastaan. Toisen tarinan mukaan Laukko oli palkkio siitä, että Matti Kurki luopui lappalaisten verotuksesta. Vanhin asiakirjoista tunnettu Kurki on Jaakko Kurki, joka mainitaan vuonna 1362 Satakunnan laamannina. Tämän tyttärenpojanpoika, nimeltään samoin Jaakko Kurki, peri Laukon vaimonsa isältä Klaus Djäkniltä joskus 1400-luvun alussa. Jaakko Kurjen poika Klaus Kurki tunnetaan Ylisen Satakunnan tuomarina 1463 - 1477 ja Elinan Surma -runon päähenkilönä.
Keskiajan lopulla Laukossa oli kivilinna ja kartanokappeli, joiden rakennuttajaksi arvellaan Arvid Kurkea. Kartanon pihassa oleva ns. pirunkellari on ollut osa suurehkoa kivilinnaa.
Laukon kartanon piha-alueella on tehty 1990-luvulla kellarin arkeologisia tutkimuksia, joide yhteydessä on tutkittu myös pihamaata kellarin ympäristössä. Kartanossa säilytetään useita piha-alueelta löytyneitä rautakautisia metalliesineitä, mm. keihäänkärkiä. Kari Uotilan mukaan rautakautinen löytöaineisto keskittyy kartanon pihalla sijaitsevan, jo keskiajalle periytyvän kivikellarin pohjoispuolelle. Kartanon piha-aluetta on vuosisatojen rakennustoiminnan johdosta voimakkaasti tasattu ja paikalla on runsaasti täytemaamassoja. Kivikellarin lisäksi ei kartanon piha-alueelta ole todettu varmoja muinaisjäännöksenä pidettäviä rakenteita. Historiallisten karttojen perusteella kartanon pihapiiri on sijainnut nykyisen vuonna 1931 rakennetun päärakennuksen länsi, etelä- ja itäpuolella. Historiallisen kartanon tonttimaa on nykyisin puutarhaa, jossa ei ole havaittavissa selkeitä 1900-lukua vanhempia elementtejä. Maastossa 1700-luvun pihapiirin alue voidaan havaita hieman ympäristöään korkeampana alueena.
Vuoden 2015 tutkimuksissa ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä. Todennäköisesti puutarhatöissä, pihatien rakentamisen yhteydessä sekä aiemmissa viemäritöissä on alueen maakerrokset ovat sekoittuneet. Lisäksi on todennäköistä, että alueelle on tuotu muualta täyttömaata. On kuitenkin mahdollista, että kartanon pihapiirissä on säilynyt esihistoriallisia tai keskiaikaisia rakenteita. |
| metsakeskus.1000001984 |
20 |
Perälä (Tolvila) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
326879.53800000 |
6792369.37200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001984 |
1700-luvulla autioitunut kylätontti sijaitsee Mahlajanmäellä, joka on männiköistä hakamaata Viialan keskustan pohjoispuolla. Mahlajanmäellä on kiukaiden ja rakennusten perustuksia. Tontin kaakkoisnurkassa on kallion päällä myös nuorempi, betonista valettu laatta. |
| metsakeskus.1000001985 |
20 |
Alkkula |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
325959.90800000 |
6792019.50800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001985 |
1700-luvulla autioitunut kylätontti on hyvin säilynyt. Sankassa kuusivaltaisessa sekametsässä, pellon länsipuolella olevan mäenrinteen juurella ja laella on 14 rakennuksenperustaa tai kiuasta, kellarikuoppia sekä rinteeseen pengerretyn tien jäännökset. |
| metsakeskus.1000001986 |
980 |
Haverin kaivos |
10002 |
12012 |
13123 |
11042 |
27000 |
301619.43300000 |
6847707.01600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001986 |
Alueella on kuusi vanhaa, 1700- ja 1800-luvuilta peräisin olevaa pienempää kaivoskuilua sekä yksi uudempi kuilu, joka sijaitsee mäen korkeimmalla lakialueella. Mäen eteläpuolellla on suuri, kooltaan noin 125 leveä ja noin 100 metriä syvä avolouhos. Vanhat kaivoskuilut ovat veden täyttämiä. Alueella sijaitsee myös useita puurakenteisia kaivosrakenneksia kuten kaivostorni ja varastorakennuksia sekä malmin erottamiseen liittyneitä rakennuksia. Osa rakennuksista on hyvinkin huonokuntoisia, osa on edelleen käytössä. Vanhassa kaivostuvassa on toiminut myös kaivosmuseo. Kaivosmäen lakialue on yleisilmeeltään puustoinen, pääpuulajeina on kuusi sekä koivu. Alueella on myös lukuisia jätekivikasoja sekä erilaisia kaivostoimintaan liittyneitä kuoppia.
Viljakkalan Haverin kaivostoiminta alkoi 1700-luvun alussa: ensimmäiset asiakirjamerkinnät löytyvät vuodelta 1726. V. 1773 alkanut kaivostoiminta jäi lyhytaikaiseksi kun malmi osoittautui huonolaatuiseksi. Varsinainen malmin (rauta)louhinta Kruuvanmäellä alkoi 1790-luvulla ja kaivostoimintaa on jatkettiin aina vuoteen 1999, jolloin suoritettiin viimeisimmät koeporaukset. Tiedot 1840-luvun louhinnasta ovat puutteellisia, mutta tietojen mukaan louhijoita oli 6-4, ja malmia saatiin n. 170 tonnia. Tampereen masuunissa ei voitu käyttää epäpuhdasta Haverin malmia kuin 10% malmimäärästä, ja louhintamäärä jäi parhaimmillaan n. 30 tonnin vuositasolle. Vuosina 1851-1855 Haverista louhittiin malmia n. 30 tonnia vuodessa, ja siellä työskenteli kaksikymmentä miestä. Raudan avolouhinta oli kiivainta vuonna 1859, mutta päättyi jälleen kannattamattomana vuonna 1866. Muistoksi kaivostoiminnasta jäljelle jäivät kuitenkin kaivoskuilut.
Kaivostoiminta Haverissa jatkui seuraavan kerran v. 1935. Heti alkuun todettiin, että rautaa oli niukasti, mutta kuparia esiintyi runsaasti ja yllättäen löytyi myös kultaa ja hopeaa louhittavia määriä. Uuden kaivosjakson kiivain toiminta-aika sijoittuu vuosiin 1935-1960, jolloin Oy Vuoksenniska Ab Haverin kultakaivoksella työskenteli noin 150 henkeä ja kaivokselta toimitettiin markkinoille puhdasta kultaa 350 kg/vuosi, mikä tyydytti koko Suomen vuotuisen kultatarpeen. Vuonna 1960 tämäkin louhinta päättyi kannattamattomana. Kaivos lopetti toimintansa 30.12.1960. Kaivostoiminnan loputtua osa rakennuksista pysyi edelleen käytössä ja alueelle saatiin myös jonkin verran kurssi- ja yritystoimintaa. 1990-luvulla avolouhos tutkittiin kanadalaisen pääoman turvin, ja siellä tehtiin koeporauksia v. 2004 - toiveena kaivostoiminnan käynnistäminen uudelleen. Aluetta kunnostetaan ja kehitetään matkailulliseen ja kulttuurihistorialliseen käyttöön kesällä 2003 alkaneen Haverin kaivosmäki -hankkeen kautta. |
| metsakeskus.1000001986 |
980 |
Haverin kaivos |
10002 |
12012 |
13123 |
11006 |
27000 |
301619.43300000 |
6847707.01600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001986 |
Alueella on kuusi vanhaa, 1700- ja 1800-luvuilta peräisin olevaa pienempää kaivoskuilua sekä yksi uudempi kuilu, joka sijaitsee mäen korkeimmalla lakialueella. Mäen eteläpuolellla on suuri, kooltaan noin 125 leveä ja noin 100 metriä syvä avolouhos. Vanhat kaivoskuilut ovat veden täyttämiä. Alueella sijaitsee myös useita puurakenteisia kaivosrakenneksia kuten kaivostorni ja varastorakennuksia sekä malmin erottamiseen liittyneitä rakennuksia. Osa rakennuksista on hyvinkin huonokuntoisia, osa on edelleen käytössä. Vanhassa kaivostuvassa on toiminut myös kaivosmuseo. Kaivosmäen lakialue on yleisilmeeltään puustoinen, pääpuulajeina on kuusi sekä koivu. Alueella on myös lukuisia jätekivikasoja sekä erilaisia kaivostoimintaan liittyneitä kuoppia.
Viljakkalan Haverin kaivostoiminta alkoi 1700-luvun alussa: ensimmäiset asiakirjamerkinnät löytyvät vuodelta 1726. V. 1773 alkanut kaivostoiminta jäi lyhytaikaiseksi kun malmi osoittautui huonolaatuiseksi. Varsinainen malmin (rauta)louhinta Kruuvanmäellä alkoi 1790-luvulla ja kaivostoimintaa on jatkettiin aina vuoteen 1999, jolloin suoritettiin viimeisimmät koeporaukset. Tiedot 1840-luvun louhinnasta ovat puutteellisia, mutta tietojen mukaan louhijoita oli 6-4, ja malmia saatiin n. 170 tonnia. Tampereen masuunissa ei voitu käyttää epäpuhdasta Haverin malmia kuin 10% malmimäärästä, ja louhintamäärä jäi parhaimmillaan n. 30 tonnin vuositasolle. Vuosina 1851-1855 Haverista louhittiin malmia n. 30 tonnia vuodessa, ja siellä työskenteli kaksikymmentä miestä. Raudan avolouhinta oli kiivainta vuonna 1859, mutta päättyi jälleen kannattamattomana vuonna 1866. Muistoksi kaivostoiminnasta jäljelle jäivät kuitenkin kaivoskuilut.
Kaivostoiminta Haverissa jatkui seuraavan kerran v. 1935. Heti alkuun todettiin, että rautaa oli niukasti, mutta kuparia esiintyi runsaasti ja yllättäen löytyi myös kultaa ja hopeaa louhittavia määriä. Uuden kaivosjakson kiivain toiminta-aika sijoittuu vuosiin 1935-1960, jolloin Oy Vuoksenniska Ab Haverin kultakaivoksella työskenteli noin 150 henkeä ja kaivokselta toimitettiin markkinoille puhdasta kultaa 350 kg/vuosi, mikä tyydytti koko Suomen vuotuisen kultatarpeen. Vuonna 1960 tämäkin louhinta päättyi kannattamattomana. Kaivos lopetti toimintansa 30.12.1960. Kaivostoiminnan loputtua osa rakennuksista pysyi edelleen käytössä ja alueelle saatiin myös jonkin verran kurssi- ja yritystoimintaa. 1990-luvulla avolouhos tutkittiin kanadalaisen pääoman turvin, ja siellä tehtiin koeporauksia v. 2004 - toiveena kaivostoiminnan käynnistäminen uudelleen. Aluetta kunnostetaan ja kehitetään matkailulliseen ja kulttuurihistorialliseen käyttöön kesällä 2003 alkaneen Haverin kaivosmäki -hankkeen kautta. |
| metsakeskus.1000001987 |
508 |
Karjasalmi |
10002 |
12005 |
13069 |
11006 |
27000 |
362394.87200000 |
6878924.74000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001987 |
Vanha sillanpaikka sijaitsee Ruissaaren ja mantereen välisen Karjasalmen kapeimmassa kohdassa, saaren itäpuolella. Veden alla ja mantereen puoleisella rantakaistaleella on havaittavissa yhteensä neljä kivikasaa tai -ladelmaa. Perimätiedon mukaan Ruissaaren silta oli olemassa vielä 1900-luvun alussa. Kyseessä oli puuarkkusilta, joka johti mantereen laidunerämailta saareen, jossa oli Hongon kesäkäyttöinen navetta. Paimen kuljetti karjan illalla kapeahkoa siltaa pitkin saareen. |
| metsakeskus.1000001988 |
508 |
Ruohosalmi |
10002 |
12016 |
13152 |
11006 |
27000 |
363394.47300000 |
6878015.10100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001988 |
Kasilansaaren ja Verkkosaaren välisen salmen lounaisosassa, salmen pohjassa noin 10 x 10 m kokoisella alueella on kymmenkunta pystyasennossa olevaa puupaalua. Ruohosalmen vedenalaisia puupaalurakenteita on kutsuttu nimellä "lapinkatiska" ja niissä on voitu havaita pyöreä muoto. Niiden on "tiedetty aina siinä olleen ja tekijää ei tunneta". Moottoriveneiden potkurit ovat rikkoneet osan paalutuksesta, varsinkin salmen keskiosan tuntumassa. |
| metsakeskus.1000001990 |
936 |
Marttisensaaren varustukset |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
329817.84600000 |
6908082.87700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001990 |
Kohde käsittää yhteensä viisi linnoitusaluetta, joissa on Ensimmäisen maailmansodan aikaisia juoksuhautoja ja varustuksia. Varustukset rakennettiin v. 1916-17. Ne kuuluivat pääkaupunkiseudulta Virroille ja siitä edelleen Kuopion suuntaan kulkevaan linnoitusketjuun, jonka Venäjän armeija rakensi suojatakseen Pietarin oletetulta Saksalaisten hyökkäykseltä.
Vuoden 2015 inventointi: Marttisensaaren puolustusvarustukset alue 4. on ensimmäiseen maailmansotaan liittyvä puolustusvarustus. Alueella on taisteltu myös vuonna 1808, mutta taistelupaikasta ei löydetty jälkiä. Alueella on kulkenut vanha merkittävä tie, jonka linjaus on Marttisensaaressa muuttunut - tien vanhaa, kartoilta paikannettua linjausta ei maastossa havaittu. Myöskään em. tiehen liittyvän vanhan sillan paikasta ei saatu havaintoja. |
| metsakeskus.1000001991 |
980 |
Soppeenmäki |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
318872.58900000 |
6828204.92600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001991 |
Ylöjärven keskustan lounaispuolella, Soppeenmäen harjun laella ja koillisrinteellä sijaitsee ensimmäisen maailmansodan aikaisia puolustusvarustuksia ja juoksuhautoja. Varustuksien pituus on yhteensä n. 200 m. Varustuksia alettiin tehdä marraskuussa 1916 Tampereen suojaksi. Työt jatkuivat syksyyn 1917 asti. Alueella käytiin lyhyt taistelu maaliskuussa 1918, kun kansalaissodan rintama siirtyi Kurun ja Hämeenkyrön suunnalta Ylöjärvelle. Ylöjärven punakaartilaiset olivat silloin asemissa juoksuhaudoissa.
Inventointi 2011: Paikalla on huonokuntoinen taisteluhauta. Sen pohjoispää on Mastontien varressa, sen eteläpuolella (6828310, 318938), josta hauta nousee rivitalojen itäpäätyjä viistäen etelään harjun laelle (6828175, 318849). Tuovintien pään tasalla haudasta erkanee haarauma länteen (6828242, 318890). Haarauman alkupää on kohtalaisessa kunnossa, mutta sen loppupää, Tuovintien lounaispuolella olevalla tasanteella on hyvin huonokuntoinen (6828266, 318766). Toinen, erillinen taisteluhaudanpätkä on harjun laella, vesitornin länsipuolella olevan supan itäreunalla. Kyseessä huonokuntoinen taisteluhauta. Harjulle tasattu väylä katkaisee haudan. Haudan pohjoispää: 6828262, 318703 ja eteläpää 6828199, 318696. |
| metsakeskus.1000001992 |
980 |
Ahvenisto |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
317073.31200000 |
6828374.85800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001992 |
Kohde sijaitsee Ylöjärven kirkosta 2,3 km lounaaseen, Pikku-Ahveniston järven itäpäässä olevassa notkossa, Ahveniston talosta n. 135 m koilliseen. Tervahauta on halkaisijaltaan 5 m, sen syvyys on 0,9 m. Kuopan reunassa on matala maavalli. Laskukuopan itäseinä on kivetty. |
| metsakeskus.1000001993 |
635 |
Mallasvesi Niusalo 2 |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
348200.93900000 |
6798556.97900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001993 |
Niusalon luoteiskärjen rannassa, kahden rantakallion välisessä notkelmassa on kolme suorakaiteen muotoista kiviaitausta tai tarhaa. Tarhat muodostavat rannan suuntaisen 12,5 m pituisen rivin. Tarhojen rakentamisessa on käytetty hyväksi kivien lisäksi kallioiden muodostamia porrastuksia. Kivet aitauksissa ovat halkaisijaltaan noin 20-40 cm. Tarha (1) on sisämitoiltaan 2,1 x 1,6 m, ja sen syvyys on 0,7 m. Tarha (2) on kooltaan 2,5 x 1,5 m, ja sen syvyys on 0,6 m. Tarha (3) on kooltaan 4,2 x 1-1,5 m, ja sen syvyys on 0,6 m.
Ks. myös kohde Pälkäne Niusalo (635 01 0025). |
| metsakeskus.1000001994 |
635 |
Mallasvesi Karhunsalo |
10002 |
12001 |
13010 |
11006 |
27000 |
345482.02200000 |
6800586.15500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001994 |
Karhunsalon Hirvonselän puoleisella rinteellä, 30-90 m päässä rannasta on piilopaikkoja, jotka ovat perimätiedon mukaan isonvihan aikaisia. Siirtolohkareiden välissä sekä maanpinnan ja kivien väliin jäävissä onkaloissa on havaittavissa kohtia, joissa onkaloiden pohjia on tasoitettu ja raivattu kivistä. Onkalot muodostuvat isojen siirtolohkareiden ja niihin nojaavien pienempien siirtolohkareiden väliin. Onkaloiden syvyys on 100-180 cm ja suuaukkojen leveys 40-100 cm. |
| metsakeskus.1000001998 |
635 |
Sappee Vuorinen |
10002 |
12004 |
13055 |
11006 |
27000 |
365963.75100000 |
6808033.24900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001998 |
Pälkäneveden koillispuolella, Sappeen kyläkeskuksen tuntumassa, kylän läpi kulkevan tien nro. 3233 varressa, 260 m Hiukonlahden rannasta on nelikulmainen uunirakenne -"mäkiuuni", joka on rakennettu luonnonkivistä loivaan rinteeseen, paikallisia maaston muotoja ja elementtejä hyväksi käyttäen. Rakennetta tukee sen eteläreunassa suuri maakivi.
Suorakaiteen muotoisen varsinaisen uunirakenteen ulkomitat ovat: 1,95 x 1,5 m ja korkeus 0.7-1 m. Uunin luoteispäädyssä sijaitsevaa suuaukkoa reunustavat sen ylä- ja alapuolella pitkänomaiset kivipaadet. Tilan omistajan mukaan uuni on kuulunut tien toisella puolella olleeseen taloon, joka on jäänyt tyhjilleen 1950-luvulla ja sittemmin purettu. Sappeen kylän vanhimpien asukkaiden mukaan Vuorisen talon vanhaemäntä käytti vielä uunia leivän paistamiseen. |
| metsakeskus.1000001999 |
635 |
Äimälä Umpitarha |
10001 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
350330.07500000 |
6800166.34000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000001999 |
Alueella on neljä kiviaitaa ja useita kymmeniä kaskiröykkiöitä (ks. myös kohde Pälkäne Äimälä Huhdanniemi 1000 00 1976). |
| metsakeskus.1000002000 |
702 |
Äijänniemen varustukset |
10002 |
12011 |
13000 |
11006 |
27000 |
339936.00000000 |
6891289.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002000 |
Kivikautisen asuinpaikan liepeillä on 1. maailmansodan aikaisten varustusten jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000002001 |
211 |
Rauksamanojan mäki |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
360435.94100000 |
6815690.14800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002001 |
Pakkalanjärveen liittyvän Rauksamanojan koillispuolella, kalliomäen laella sijaitsee lakea kiertävä n. 15 x 30 m laajuinen kiviaitaus. Rakennelmassa on pääasiassa kaksi kivikerrosta, ja se on suorakaiteen muotoinen. Aidan korkeus on noin 80 cm. Aidan sisällä oleva alue on tasainen ja paikoin esillä on avokalliota. |
| metsakeskus.1000002002 |
837 |
Teisko Nujunlantie |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
331487.47700000 |
6837711.16800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002002 |
Teiskon Kämmenniemessä Kääniemen tyvessä, sen eteläpuolisella talousmetsämaalla, loivan mäen itärinteessä sijaitsee selvässä rivissä kahdeksan pitkulaista hautaa, joiden mitat ovat 4 x 1,5 x 0,6 m. Haudat ovat sammaloituneet ja täyttyneet osittain maalla, mutta erottuvat hyvin selkeästi maastossa. Haudat ovat väljässä etelä-pohjoissuuntaisessa rivissä muodostaen kaaren. Hautojen välit ovat noin 1,5 m. Perimätiedon mukaan vanha talvitie on kulkenut notkossa. Todennäköisimmin ampumahaudat liittyvät vuoden 1918 sisällissotaan. |
| metsakeskus.1000002003 |
837 |
Niihama Soukko |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
332800.00600000 |
6825312.15900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002003 |
Kohde sijaitsee Soukon tilan laiturista 250 m länteen, ja 20 m rannasta, havumetsässä kangasmaalla. Rakenteen koko on 2 x 1,9 x 0,3 m. Kohde on alunperin (1971 tulkittu ns. ryssänuuniksi, myös v. 1993 tarkastuksen mukaan ko. tulkinta on mahdollinen. Kyseessä saattaa kuitenkin olla vanha rajapyykki, koska peruskartan mukaan alueen läpi kulkee N-S-suuntainen tilanraja. Rakenteen N-puolella v. 2010 tarkastuksen aikana näkyi isohko, kulmikas/pitkänomainen kivi - mahdollisesti pystyssä ollut, kaadettu ja siirretty rajapyykin keskuskivi. KTJ:n tietojen mukaan raja oli olemassa jo 1800-luvun alkupuolella (molempia tiloja pilkottiin v:sta 1840 alkaen), joten rajamerkki saattaa olla isonjaon ajoilta, 1700-luvun loppupuolelta. Kivien alta Räty on löytänyt 2 kvartsi-iskosta, jotka kertovat paikalla mahdollisesti olevasta kivi- tai varhaismetallikautisesta asuinpaikasta. |
| metsakeskus.1000002003 |
837 |
Niihama Soukko |
10002 |
12004 |
13051 |
11004 |
27000 |
332800.00600000 |
6825312.15900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002003 |
Kohde sijaitsee Soukon tilan laiturista 250 m länteen, ja 20 m rannasta, havumetsässä kangasmaalla. Rakenteen koko on 2 x 1,9 x 0,3 m. Kohde on alunperin (1971 tulkittu ns. ryssänuuniksi, myös v. 1993 tarkastuksen mukaan ko. tulkinta on mahdollinen. Kyseessä saattaa kuitenkin olla vanha rajapyykki, koska peruskartan mukaan alueen läpi kulkee N-S-suuntainen tilanraja. Rakenteen N-puolella v. 2010 tarkastuksen aikana näkyi isohko, kulmikas/pitkänomainen kivi - mahdollisesti pystyssä ollut, kaadettu ja siirretty rajapyykin keskuskivi. KTJ:n tietojen mukaan raja oli olemassa jo 1800-luvun alkupuolella (molempia tiloja pilkottiin v:sta 1840 alkaen), joten rajamerkki saattaa olla isonjaon ajoilta, 1700-luvun loppupuolelta. Kivien alta Räty on löytänyt 2 kvartsi-iskosta, jotka kertovat paikalla mahdollisesti olevasta kivi- tai varhaismetallikautisesta asuinpaikasta. |
| metsakeskus.1000002003 |
837 |
Niihama Soukko |
10002 |
12008 |
13000 |
11006 |
27000 |
332800.00600000 |
6825312.15900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002003 |
Kohde sijaitsee Soukon tilan laiturista 250 m länteen, ja 20 m rannasta, havumetsässä kangasmaalla. Rakenteen koko on 2 x 1,9 x 0,3 m. Kohde on alunperin (1971 tulkittu ns. ryssänuuniksi, myös v. 1993 tarkastuksen mukaan ko. tulkinta on mahdollinen. Kyseessä saattaa kuitenkin olla vanha rajapyykki, koska peruskartan mukaan alueen läpi kulkee N-S-suuntainen tilanraja. Rakenteen N-puolella v. 2010 tarkastuksen aikana näkyi isohko, kulmikas/pitkänomainen kivi - mahdollisesti pystyssä ollut, kaadettu ja siirretty rajapyykin keskuskivi. KTJ:n tietojen mukaan raja oli olemassa jo 1800-luvun alkupuolella (molempia tiloja pilkottiin v:sta 1840 alkaen), joten rajamerkki saattaa olla isonjaon ajoilta, 1700-luvun loppupuolelta. Kivien alta Räty on löytänyt 2 kvartsi-iskosta, jotka kertovat paikalla mahdollisesti olevasta kivi- tai varhaismetallikautisesta asuinpaikasta. |
| metsakeskus.1000002003 |
837 |
Niihama Soukko |
10002 |
12008 |
13000 |
11004 |
27000 |
332800.00600000 |
6825312.15900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002003 |
Kohde sijaitsee Soukon tilan laiturista 250 m länteen, ja 20 m rannasta, havumetsässä kangasmaalla. Rakenteen koko on 2 x 1,9 x 0,3 m. Kohde on alunperin (1971 tulkittu ns. ryssänuuniksi, myös v. 1993 tarkastuksen mukaan ko. tulkinta on mahdollinen. Kyseessä saattaa kuitenkin olla vanha rajapyykki, koska peruskartan mukaan alueen läpi kulkee N-S-suuntainen tilanraja. Rakenteen N-puolella v. 2010 tarkastuksen aikana näkyi isohko, kulmikas/pitkänomainen kivi - mahdollisesti pystyssä ollut, kaadettu ja siirretty rajapyykin keskuskivi. KTJ:n tietojen mukaan raja oli olemassa jo 1800-luvun alkupuolella (molempia tiloja pilkottiin v:sta 1840 alkaen), joten rajamerkki saattaa olla isonjaon ajoilta, 1700-luvun loppupuolelta. Kivien alta Räty on löytänyt 2 kvartsi-iskosta, jotka kertovat paikalla mahdollisesti olevasta kivi- tai varhaismetallikautisesta asuinpaikasta. |
| metsakeskus.1000002005 |
837 |
Teisko (Kuusniemi) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
335325.93500000 |
6837961.08100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002005 |
Autioitunut 1700-luvun kylätontti on täysin ehjä, mäntymetsäinen ja kallioinen mäen laki. Alueella on maan päälle näkyvissä yksi kiviraunio, mahdollisen kiukaan jäännökset. Kylätontin alueen rajaus on epätarkka.
Sijaintipiste ympäristöineen on koko niemen kärkialueella ainoa paikka, jossa on näkyvissä merkkejä rakennuksista: kalliopaljastuman laidalla on kiukaan jäänteet. Se on myös muutoin "tyypillinen" kylänpaikka niemen alueella. Niemen kärki, oletetusta kylätontista itään on kivetöntä hienoaineksista maata, johon olisi kyllä jälkiä jäänyt, mikäli siellä olisi rakennuksia ollut. Kun taas oletettu tontin alue on karkeampaa maata, paikoin melko ohuena kerroksena kallion päällä. Kylätontin alue on ehjä ja ilmeisesti myöhemmän toiminnan häiritsemätön.
Metsittyneeltä pellolta noin 80 metriä aluerajauksen itäpuolelta on löytynyt metallinetsinnässä todennäköinen Kustaa II Aadolfin raha (Ilppari ILM31763). |
| metsakeskus.1000002006 |
837 |
Teisko (Mustaniemi) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
332966.86600000 |
6841049.82700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002006 |
Mustaniemi mainitaan 1560-luvun Suomen asutuksen kyläluettelossa, ja isojaossa autioitunut kylätontti on nykyisin peltona. Maanpäälle näkyviä merkkejä asutuksesta ei ole havaittavissa. Myöhempi asutus ei kuitenkaan liene paikkaa sotkenut. Alueen rajaus on epätarkka. |
| metsakeskus.1000002007 |
837 |
Teisko Taulaniemi |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
329148.40800000 |
6840200.15700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002007 |
Kuninkaankartaston perusteella 1700-luvulla kylänpaikka on todennäköisesti sijainnut nykyisten kartanorakennusten kohdalla tai niiden pohjoispuolella. Taulaniemen talon pohjoispuolella olevassa metsikössä, taloon menevän tien varrella, heti sen länsipuolella on näkyvissä useita kiviraunioita ja rakennuksen perustuksilta vaikuttavia rakenteita. Kyseessä onkin ilmeisesti vanha autioitunut kylätontti. Taulaniemi mainitaan 1560-luvun kyläluettelossa kahden talon kylänä.
2023 selvityksen mukaan kylätontin rajaus olisi syytä tarkastaa maastossa. Isojakokartan perusteella kylätontti on sijainnut noin 150 metriä itään Jussilan 2002 kuvaamasta paikasta. |
| metsakeskus.1000002008 |
837 |
Harjun hautausmaa |
10002 |
12002 |
13021 |
11006 |
27006 |
322091.31300000 |
6823346.90100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002008 |
Alueella on sijainnut Harjun kirkko vuosina 1639-1858. Paikalla on hautausmaa, jolla sijaitsee myös Gadd-suvun hautakappeli (1785). Alueella on myös suvun muistomerkki. Lisäksi kirkon edustalla järjestettiin markkinoita. Gaddin suvun 1700-luvun jälkipuoliskolla valmistunut kappeli on ainoa jäljellä oleva muistomerkki vanhasta hautausmaasta. Kappelin rakensi 1700-luvun lopulla Kaarilan ja Raholan tilat omistanut Gaddin suku. Kappeliin on haudattu kaikkiaan 28 vainajaa, joista viimeinen vuonna 1854.
Kirkosta muistuttamaan on paikalle pystytetty kivi, johon on hakattu vuosiluvut 1639-1858 ja sanat ”Pyhä, Pyhä, Pyhä on Herra Jumala Zebaot.” Kappelikirkko on purettu vuonna 1859 ja sen paikkaa on tutkittu 1950-luvun lopulla.
Harjun markkinapaikka (käytössä noin 1708 - 1750) on sijainnut kirkon ja hautausmaan välittömässä läheisyydessä, mutta tarkkaa paikkaa ei tiedetä (Saarenheimo 1974: 427). Yksi mahdollisuus on, että markkinapaikka olisi sijainnut maantien varrella, jossain nykyisen Nokiantien eteläpuolella sijaitsevan nurmikkoalueen (vanhaa peltoa) liepeillä. |
| metsakeskus.1000002008 |
837 |
Harjun hautausmaa |
10002 |
12002 |
13021 |
11006 |
27007 |
322091.31300000 |
6823346.90100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002008 |
Alueella on sijainnut Harjun kirkko vuosina 1639-1858. Paikalla on hautausmaa, jolla sijaitsee myös Gadd-suvun hautakappeli (1785). Alueella on myös suvun muistomerkki. Lisäksi kirkon edustalla järjestettiin markkinoita. Gaddin suvun 1700-luvun jälkipuoliskolla valmistunut kappeli on ainoa jäljellä oleva muistomerkki vanhasta hautausmaasta. Kappelin rakensi 1700-luvun lopulla Kaarilan ja Raholan tilat omistanut Gaddin suku. Kappeliin on haudattu kaikkiaan 28 vainajaa, joista viimeinen vuonna 1854.
Kirkosta muistuttamaan on paikalle pystytetty kivi, johon on hakattu vuosiluvut 1639-1858 ja sanat ”Pyhä, Pyhä, Pyhä on Herra Jumala Zebaot.” Kappelikirkko on purettu vuonna 1859 ja sen paikkaa on tutkittu 1950-luvun lopulla.
Harjun markkinapaikka (käytössä noin 1708 - 1750) on sijainnut kirkon ja hautausmaan välittömässä läheisyydessä, mutta tarkkaa paikkaa ei tiedetä (Saarenheimo 1974: 427). Yksi mahdollisuus on, että markkinapaikka olisi sijainnut maantien varrella, jossain nykyisen Nokiantien eteläpuolella sijaitsevan nurmikkoalueen (vanhaa peltoa) liepeillä. |
| metsakeskus.1000002008 |
837 |
Harjun hautausmaa |
10002 |
12002 |
13021 |
11006 |
27008 |
322091.31300000 |
6823346.90100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002008 |
Alueella on sijainnut Harjun kirkko vuosina 1639-1858. Paikalla on hautausmaa, jolla sijaitsee myös Gadd-suvun hautakappeli (1785). Alueella on myös suvun muistomerkki. Lisäksi kirkon edustalla järjestettiin markkinoita. Gaddin suvun 1700-luvun jälkipuoliskolla valmistunut kappeli on ainoa jäljellä oleva muistomerkki vanhasta hautausmaasta. Kappelin rakensi 1700-luvun lopulla Kaarilan ja Raholan tilat omistanut Gaddin suku. Kappeliin on haudattu kaikkiaan 28 vainajaa, joista viimeinen vuonna 1854.
Kirkosta muistuttamaan on paikalle pystytetty kivi, johon on hakattu vuosiluvut 1639-1858 ja sanat ”Pyhä, Pyhä, Pyhä on Herra Jumala Zebaot.” Kappelikirkko on purettu vuonna 1859 ja sen paikkaa on tutkittu 1950-luvun lopulla.
Harjun markkinapaikka (käytössä noin 1708 - 1750) on sijainnut kirkon ja hautausmaan välittömässä läheisyydessä, mutta tarkkaa paikkaa ei tiedetä (Saarenheimo 1974: 427). Yksi mahdollisuus on, että markkinapaikka olisi sijainnut maantien varrella, jossain nykyisen Nokiantien eteläpuolella sijaitsevan nurmikkoalueen (vanhaa peltoa) liepeillä. |
| metsakeskus.1000002008 |
837 |
Harjun hautausmaa |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27006 |
322091.31300000 |
6823346.90100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002008 |
Alueella on sijainnut Harjun kirkko vuosina 1639-1858. Paikalla on hautausmaa, jolla sijaitsee myös Gadd-suvun hautakappeli (1785). Alueella on myös suvun muistomerkki. Lisäksi kirkon edustalla järjestettiin markkinoita. Gaddin suvun 1700-luvun jälkipuoliskolla valmistunut kappeli on ainoa jäljellä oleva muistomerkki vanhasta hautausmaasta. Kappelin rakensi 1700-luvun lopulla Kaarilan ja Raholan tilat omistanut Gaddin suku. Kappeliin on haudattu kaikkiaan 28 vainajaa, joista viimeinen vuonna 1854.
Kirkosta muistuttamaan on paikalle pystytetty kivi, johon on hakattu vuosiluvut 1639-1858 ja sanat ”Pyhä, Pyhä, Pyhä on Herra Jumala Zebaot.” Kappelikirkko on purettu vuonna 1859 ja sen paikkaa on tutkittu 1950-luvun lopulla.
Harjun markkinapaikka (käytössä noin 1708 - 1750) on sijainnut kirkon ja hautausmaan välittömässä läheisyydessä, mutta tarkkaa paikkaa ei tiedetä (Saarenheimo 1974: 427). Yksi mahdollisuus on, että markkinapaikka olisi sijainnut maantien varrella, jossain nykyisen Nokiantien eteläpuolella sijaitsevan nurmikkoalueen (vanhaa peltoa) liepeillä. |
| metsakeskus.1000002008 |
837 |
Harjun hautausmaa |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27007 |
322091.31300000 |
6823346.90100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002008 |
Alueella on sijainnut Harjun kirkko vuosina 1639-1858. Paikalla on hautausmaa, jolla sijaitsee myös Gadd-suvun hautakappeli (1785). Alueella on myös suvun muistomerkki. Lisäksi kirkon edustalla järjestettiin markkinoita. Gaddin suvun 1700-luvun jälkipuoliskolla valmistunut kappeli on ainoa jäljellä oleva muistomerkki vanhasta hautausmaasta. Kappelin rakensi 1700-luvun lopulla Kaarilan ja Raholan tilat omistanut Gaddin suku. Kappeliin on haudattu kaikkiaan 28 vainajaa, joista viimeinen vuonna 1854.
Kirkosta muistuttamaan on paikalle pystytetty kivi, johon on hakattu vuosiluvut 1639-1858 ja sanat ”Pyhä, Pyhä, Pyhä on Herra Jumala Zebaot.” Kappelikirkko on purettu vuonna 1859 ja sen paikkaa on tutkittu 1950-luvun lopulla.
Harjun markkinapaikka (käytössä noin 1708 - 1750) on sijainnut kirkon ja hautausmaan välittömässä läheisyydessä, mutta tarkkaa paikkaa ei tiedetä (Saarenheimo 1974: 427). Yksi mahdollisuus on, että markkinapaikka olisi sijainnut maantien varrella, jossain nykyisen Nokiantien eteläpuolella sijaitsevan nurmikkoalueen (vanhaa peltoa) liepeillä. |
| metsakeskus.1000002008 |
837 |
Harjun hautausmaa |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27008 |
322091.31300000 |
6823346.90100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002008 |
Alueella on sijainnut Harjun kirkko vuosina 1639-1858. Paikalla on hautausmaa, jolla sijaitsee myös Gadd-suvun hautakappeli (1785). Alueella on myös suvun muistomerkki. Lisäksi kirkon edustalla järjestettiin markkinoita. Gaddin suvun 1700-luvun jälkipuoliskolla valmistunut kappeli on ainoa jäljellä oleva muistomerkki vanhasta hautausmaasta. Kappelin rakensi 1700-luvun lopulla Kaarilan ja Raholan tilat omistanut Gaddin suku. Kappeliin on haudattu kaikkiaan 28 vainajaa, joista viimeinen vuonna 1854.
Kirkosta muistuttamaan on paikalle pystytetty kivi, johon on hakattu vuosiluvut 1639-1858 ja sanat ”Pyhä, Pyhä, Pyhä on Herra Jumala Zebaot.” Kappelikirkko on purettu vuonna 1859 ja sen paikkaa on tutkittu 1950-luvun lopulla.
Harjun markkinapaikka (käytössä noin 1708 - 1750) on sijainnut kirkon ja hautausmaan välittömässä läheisyydessä, mutta tarkkaa paikkaa ei tiedetä (Saarenheimo 1974: 427). Yksi mahdollisuus on, että markkinapaikka olisi sijainnut maantien varrella, jossain nykyisen Nokiantien eteläpuolella sijaitsevan nurmikkoalueen (vanhaa peltoa) liepeillä. |
| metsakeskus.1000002009 |
418 |
Hervannan torppa |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
332827.04500000 |
6813760.79800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002009 |
Kohde sijaitsee Lempäälän puolella, noin 700 m etelään Tampereen ja Lempäälän väliseltä rajalta. Paikalla on Hervannan vanhimman torpan asuinrakennuksen kiviperusta. Torppa on perustettu vuonna 1791 ja se on merkitty samalta vuodelta olevaan isojakokarttaan.
Torpan vanha rakennus on paikannettu nykyisen päärakennuksen eteläpuolelle, peltoaukean reunaan. Torpasta on jäljellä osia kivijalasta. Peruskiviä on jäljellä suorassa linjassa viidessä kohtaa noin 16 metrin matkalla. Oletettavasti ainakin kolme itäisintä kiveystä kuuluivat torppaan. Kiveykset koostuivat vain muutamista kivistä eikä rakenteessa ole käytetty sideainetta. |
| metsakeskus.1000002010 |
837 |
Kalkku Mustavuori |
10002 |
12011 |
13107 |
11006 |
27009 |
319159.49600000 |
6822831.08700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002010 |
Mustavuoren alueen linnoitukset kuuluvat yhtenäiseen puolustusjärjestelmään, jonka tarkoituksena oli estää vihollisen eteneminen lännestä, alue sijaitsee Tampereen länsilaidalla, Nokian rajan tuntumassa. Mustavuoren alueen linnoitukset on rakennettu vuosina 1915-1917, samanaikaisesti Pitkäniemen ja Pispalanharjun varustusten kanssa.
Ensimmäisen maailmansodan aikaiset puolustusvarustukset sijaitsevat nykyisin asutuksen ympäröimässä metsässä noin 800 x 500 m laajuisella alueella pääosin Tampere-Pori rautatien eteläpuolella. Alueen lounaispuolella on nykyisin laskettelurinne. Muinaisjäännösalueeseen kuuluu neljä linnoitusta (ks. erilliskohteet), jotka sisältävät n. 2,5 kilometriä taistelu- ja yhdyshautoja ja lähes 90 niihin liittyvää linnoituslaitteiden jäännöstä sekä tykkitietä alueen pohjoispuolella.
Linnoitukset kuuluvat pääkaupunkiseudulta Viroille ja Ähtäriin ja siitä edelleen Kuopioon ja Nurmekseen kulkevaan linnoitusketjuun, jonka Venäjän armeija rakensi tai rakennutti ensimmäisen maailmansodan aikana suojatakseen Pietarin ja Helsingin oletetulta saksalaisten hyökkäykseltä Pohjanlahden suunnalta. Linnoituksia ei jouduttu käyttämään ensimmäisen maailmansodan aikana, mutta osa linnoituksista oli käytössä kansalaissodan aikana. Sodan jälkeen linnoituslaitteiden rauta- ja puuosia purettiin. |
| metsakeskus.1000002011 |
837 |
Tampellan masuuni |
10002 |
12015 |
13137 |
11006 |
27008 |
327579.11200000 |
6823156.99800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002011 |
Tampellan tehdasalueen teollinen historia alkoi vuonna 1842 perustetusta masuunista. Masuuni on sijainnut Näsijärvestä Pyhäjärveen laskevan Tammerkosken ylimmän kosken itärannalla. Paikalla on kaivauksissa havaittu vanhan masuunin ja voimakanavan jäännöksiä. Alue on nyt peitetty.
Masuunin rakentaminen Tammerkosken rannalle aloitettiin vuonna 1843. Perustamisprivilegio masuunille ja valimolle oli myönnetty edellisenä vuonna. Tampereen ruukin perustamisen taustalla oli osin halu parantaa lähipitäjien huonoa taloudellista tilaa ja osin toive Viljakkalan Haverin rautakaivoksen kannattavuudesta. Hyvin pian kuitenkin osoittautui, että toiveet Haverin kaivoksen samoin kuin Näsi- ja Kyrösjärvien malmipitoisuuksien suhteen olivat olleet liian optimistiset. Toiminta-aikansa loppuvuosikymmeninä masuunin sulattamista malmeista noin 50 % oli järvimalmeja, 40 % suomalmeja ja 10 % Haverin vuorimalmeja.
Vuonna 1856 ruukinpatruuna Gustaf August Wasastjern osti Tampereen masuunin ja rakennutti sen yhteyteen suurehkon konepajan. Vuonna 1861 Tampereen masuuni yhdistettiin pellavatehtaan kanssa Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus Osakeyhtiöksi. Masuunin tuotanto pysyi vähäisenä, ja vuonna 1884 masuuni purettiin uusien pajarakennusten tieltä. |
| metsakeskus.1000002012 |
20 |
Mulkue Järvelä |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
335606.05500000 |
6786301.84200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002012 |
Pasin taloa vastapäätä, kylätien toisella puolella on kaksi kiukaan rauniota sekä rakennusten perustuksia.
Röykkiöt sijaitsevat parin kymmenen metrin päässä toisistaan. Molemmat ovat pyöreähköjä ja kekomaisia. Röykkiöiden halkaisija on noin 4 m ja korkeus 1-1,5 m. Pääaineksena ovat kivet, joista suurin osa on 20-30 cm läpimittaisia, muut pienempiä. Osa kivistä on selvästi palaneita. Kivien välissä on runsaasti hienoa hiekkamaata, joka on melko tummaa ja osittain ehkä nokista. Lisäksi hiekassa on paljon palanutta savea (ei kuitenkaan tiiltä) pieninä paloina. Röykkiöiden juurella, niiden ulkoreunalla näkyy paikoin vähän maan pinnan yläpuolelle ulottuva, ladotun näköinen kiveys, joka koostuu noin 30 cm läpimittaisista kivistä. Röykkiöt näyttävät sijaitsevan näiden kiveysten päällä. Näiden rakennepiirteiden perusteella röykkiöt näyttävät selvästi olevan suurehkojen kiuasuunien jäännöksiä. Röykkiöiden ympärille voi maan pinnan muotojen ja muutamien kulmakiviksi sopivien kivien perusteella hahmotella myös rakennukset, mutta selviä kivijalkoja paikalla ei ole. Läntisemmästä röykkiöstä noin 10 m etelään sen sijaan on kivirivejä, jotka mitä ilmeisimmin ovat rakennusten perustuksia. Röykkiöt saattavat liittyä Mulkuen kylän entlsiin taloihin. |
| metsakeskus.1000002013 |
20 |
Pätsiniemi Jäkäläkallio |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
329328.57600000 |
6785852.00100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002013 |
Jäkäläkallion etelä- ja lounaisrinteellä on seitsemän kiviröykkiötä. Röykkiöt ovat epämääräisen muotoisia, alle metrin korkuisia viljelysröykkiöitä. Röykkiöiden yläpuolella rinteessä on kolme kuoppaa, joista kaksi läntisintä ovat pyöreähköjä, halkaisijaltaan noin 3 m, syvyydeltään noin 1,5 m. Rakenteet ovat ilmeisesti säilytyskuoppia. Niiden itäpuolella on suurempi pyöreähkö kuoppa, jonka halkaisija on noin 7 m ja syvyys noin 2 m. Isoin kuoppa saattaa olla korsumaisen, osittain maanalaisen rakennelman jäännös. Näiden länsipuolella sijaitsee neljä ojaa, ja kolme kaivantoa. Perimätiedon mukaan alueella on asunut metsänvartija. Toisen perimätiedon mukaan kyseessä olisi isonvihan aikainen piilopirtti. |
| metsakeskus.1000002013 |
20 |
Pätsiniemi Jäkäläkallio |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
329328.57600000 |
6785852.00100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002013 |
Jäkäläkallion etelä- ja lounaisrinteellä on seitsemän kiviröykkiötä. Röykkiöt ovat epämääräisen muotoisia, alle metrin korkuisia viljelysröykkiöitä. Röykkiöiden yläpuolella rinteessä on kolme kuoppaa, joista kaksi läntisintä ovat pyöreähköjä, halkaisijaltaan noin 3 m, syvyydeltään noin 1,5 m. Rakenteet ovat ilmeisesti säilytyskuoppia. Niiden itäpuolella on suurempi pyöreähkö kuoppa, jonka halkaisija on noin 7 m ja syvyys noin 2 m. Isoin kuoppa saattaa olla korsumaisen, osittain maanalaisen rakennelman jäännös. Näiden länsipuolella sijaitsee neljä ojaa, ja kolme kaivantoa. Perimätiedon mukaan alueella on asunut metsänvartija. Toisen perimätiedon mukaan kyseessä olisi isonvihan aikainen piilopirtti. |
| metsakeskus.1000002014 |
20 |
Akaan kivisakasti |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27000 |
331587.67000000 |
6785332.22200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002014 |
Kirjallisissa lähteissä mainintaan Akaan kirkolliset vaiheet ensi kerran vuonna 1483, ja kivisakasti rakennettiin myöhäiskeskiajalla (1500-luvun alussa). Sen yhteydessä oli puukirkko 1800-luvun alkupuolelle saakka, ja uusi kirkko valmistui vuonna 1817 vajaan parin sadan metrin päähän.
Vanhalle hautausmaalle, kivisakastin ympärille jatkettiin hautaamista vuoteen 1890 asti, jolloin uusi hautausmaa valmistui. Muinaisjäännösalue on siihen kuuluvan kiviaidan ympäröimä. Alueella on myös kaksi hautakappelia (SR-merkintä kaavassa). |
| metsakeskus.1000002014 |
20 |
Akaan kivisakasti |
10002 |
12003 |
13037 |
11010 |
27000 |
331587.67000000 |
6785332.22200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002014 |
Kirjallisissa lähteissä mainintaan Akaan kirkolliset vaiheet ensi kerran vuonna 1483, ja kivisakasti rakennettiin myöhäiskeskiajalla (1500-luvun alussa). Sen yhteydessä oli puukirkko 1800-luvun alkupuolelle saakka, ja uusi kirkko valmistui vuonna 1817 vajaan parin sadan metrin päähän.
Vanhalle hautausmaalle, kivisakastin ympärille jatkettiin hautaamista vuoteen 1890 asti, jolloin uusi hautausmaa valmistui. Muinaisjäännösalue on siihen kuuluvan kiviaidan ympäröimä. Alueella on myös kaksi hautakappelia (SR-merkintä kaavassa). |
| metsakeskus.1000002015 |
887 |
Urjalankylän maalinnoitteet |
10002 |
12011 |
13107 |
11006 |
27009 |
309596.54300000 |
6778224.96900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002015 |
Urjalankylässä on I maailmansodan aikainen linnoitusalue, johon kuuluu 10 osa-aluetta. Kymmenessä eri kohteessa on maa-, kivi- ja betonirakenteisia linnoituslaitteita. |
| metsakeskus.1000002021 |
908 |
Roukko (Lotila) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27006 |
338765.00000000 |
6797517.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002021 |
1800-luvulla autioitunut pitkänomainen rivikylä on sijainnut Lotilaan johtavan tien ja kuusikujan molemmin puolin. Rannassa alimpana on Lotilan kartanon paikka, joka on myös merkitty Kuninkaan kartastoon. Lotilan kylätontti on kuusikujan eteläpuolelta ja teiden kohdalta tuhoutunut omakotitaloalueen rakentamisen yhteydessä. Kuusikujan koillisosa on vielä peltona, mutta kokonaisuutena kylänpaikka ei ole enää ehjä. Kartanon alue on myöskin rakennettua.
Vuoden 2006 koekaivauksessa tutkitulta peltoalueelta ei löydetty kiinteitä rakenteita. Koekaivauksen perusteella 1600- ja 1700-luvun asutuksen painopisteet sijaitsevat alueen korkeimmilla paikoilla, mainitun kuusikujan kohdalla olevalla harjanteella ja peltoalueen luoteisosassa.
Inventoinnin 2016 asemoinnin perusteella vuoden 1640 maakirjakartalle merkityn kylän vaiheen talot sijaitsevat todennäköisemmin osin muinaisjäännösalueen länsi- ja/tai lounaispuolella. Paikantaminen käytettävissä olleen kartta-aineiston perusteella
ei kuitenkaan ole tarkka.
Vuoden 2023 koekaivauksissa ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.1000002021 |
908 |
Roukko (Lotila) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27007 |
338765.00000000 |
6797517.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002021 |
1800-luvulla autioitunut pitkänomainen rivikylä on sijainnut Lotilaan johtavan tien ja kuusikujan molemmin puolin. Rannassa alimpana on Lotilan kartanon paikka, joka on myös merkitty Kuninkaan kartastoon. Lotilan kylätontti on kuusikujan eteläpuolelta ja teiden kohdalta tuhoutunut omakotitaloalueen rakentamisen yhteydessä. Kuusikujan koillisosa on vielä peltona, mutta kokonaisuutena kylänpaikka ei ole enää ehjä. Kartanon alue on myöskin rakennettua.
Vuoden 2006 koekaivauksessa tutkitulta peltoalueelta ei löydetty kiinteitä rakenteita. Koekaivauksen perusteella 1600- ja 1700-luvun asutuksen painopisteet sijaitsevat alueen korkeimmilla paikoilla, mainitun kuusikujan kohdalla olevalla harjanteella ja peltoalueen luoteisosassa.
Inventoinnin 2016 asemoinnin perusteella vuoden 1640 maakirjakartalle merkityn kylän vaiheen talot sijaitsevat todennäköisemmin osin muinaisjäännösalueen länsi- ja/tai lounaispuolella. Paikantaminen käytettävissä olleen kartta-aineiston perusteella
ei kuitenkaan ole tarkka.
Vuoden 2023 koekaivauksissa ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.1000002022 |
908 |
Roukko (Vanhakylä) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27006 |
338586.80000000 |
6798249.05800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002022 |
Ammattikoulun länsipuolella on ns. Vanhakylän asuinpaikka, autioitunut 1700-luvun kylätontti. Se on nyt suureksi osaksi peltoa ja vailla myöhempiä rakennuksia.
Vuoden 2007 tutkimusten perusteella kylänpaikka on sijainnut moreenikumpareella Vanhankyläntien ja Kivisillantien sekä Penkkikoskentien risteysalueen läheisyydessä.
Tutkimuksessa talteen saadut löydöt ovat pääasiassa historialliselle ajalle ajoittuvia, mutta joukossa oli myös muutamia kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000002022 |
908 |
Roukko (Vanhakylä) |
10002 |
12001 |
13007 |
11004 |
27000 |
338586.80000000 |
6798249.05800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002022 |
Ammattikoulun länsipuolella on ns. Vanhakylän asuinpaikka, autioitunut 1700-luvun kylätontti. Se on nyt suureksi osaksi peltoa ja vailla myöhempiä rakennuksia.
Vuoden 2007 tutkimusten perusteella kylänpaikka on sijainnut moreenikumpareella Vanhankyläntien ja Kivisillantien sekä Penkkikoskentien risteysalueen läheisyydessä.
Tutkimuksessa talteen saadut löydöt ovat pääasiassa historialliselle ajalle ajoittuvia, mutta joukossa oli myös muutamia kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000002022 |
908 |
Roukko (Vanhakylä) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27007 |
338586.80000000 |
6798249.05800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002022 |
Ammattikoulun länsipuolella on ns. Vanhakylän asuinpaikka, autioitunut 1700-luvun kylätontti. Se on nyt suureksi osaksi peltoa ja vailla myöhempiä rakennuksia.
Vuoden 2007 tutkimusten perusteella kylänpaikka on sijainnut moreenikumpareella Vanhankyläntien ja Kivisillantien sekä Penkkikoskentien risteysalueen läheisyydessä.
Tutkimuksessa talteen saadut löydöt ovat pääasiassa historialliselle ajalle ajoittuvia, mutta joukossa oli myös muutamia kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000002023 |
790 |
Koskenoja 1 |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
287735.15400000 |
6815909.73200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002023 |
Paikka sijaitsee Vammalan kirkosta 9,9 km koilliseen, Rautaveden itärannalla Kosken kylässä, entisen Kosken kartanon maalla, noin 200 m etelään kartanosta. Myllyn kivijalka on matalan mäen itäpuolella virtaavan Koskenojan länsireunalla ja pato siitä noin 40 m pohjoiseen. Mylly on merkitty paikalle (tosin ojan itärannalle) jo v. 1644 maakirjakarttaan. Sen mukaan n. 130 m pohjoiseen ojassa (lähinnä länsirannalla) on sijainnut toinen vesimylly ja suunnilleen samalla etäisyydellä etelässä, ojan suussa, itärannalla kolmas. |
| metsakeskus.1000002024 |
790 |
Tapiola |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
282237.43000000 |
6800845.76000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002024 |
1560-luvulla Tapiola oli viiden talon kylä. Tapiolanjärven itärannalla on 1700-luvulla autioitunut, ehjänä säilynyt kylätontti pellon itäpuolisessa metsässä. Sähkölinjan länsipuolella on kaksi kivirauniota sekä maapengerrys. 1800-luvun pitäjänkartan mukaan tonttimaa on mahdollisesti sijainnut hieman etelämpänä, tilusrajan molemmin puolin rantapellolla. Muinaisjäännöksen tarkan laajuuden selvittäminen vaati lisätutkimuksia.
15.8.2024 merkittiin kylätontilla sijaitsevat kivirauniot maastoon tulevan metsänhakkuun takia. Paikalla havaittiin tuolloin kolmas kiviröykkiö. |
| metsakeskus.1000002025 |
790 |
Koliskangas |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
291833.50600000 |
6816889.35100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002025 |
400 m Kiuralan Koliskankaasta koilliseen on miilun jäännös. Miilun halkaisija on n. 5 x 5 m, ja syvimmältä kohdaltaan se on n. 70 cm syvä. |
| metsakeskus.1000002026 |
790 |
Vanhankirkonniemi |
10002 |
12016 |
13167 |
11006 |
27000 |
283406.92800000 |
6808642.62800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002026 |
Rautaveteen pistävässä Vanhankirkonniemessä, Vanhankirkonniementien lounaispuolella, mökkitien länsipuolella on pajan jäännöksiä. Pajan perustus on neliömäinen, kooltaan n. 4,5 x 4,5 m. Pajassa on ollut kivistä ladottu lattia. Mökkitien länsipuolella on useita röykkiöitä, joista osa on luontaisia, osa liittyy mökkitien tekoon. Kaksi röykkiöistä on kuitenkin pajan käyttöön liittyviä kuonakasoja. |
| metsakeskus.1000002027 |
790 |
Sastamalan kirkon vieri |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
286535.65500000 |
6811851.35800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002027 |
Sastamalan kirkon ympäristössä, sen koillis-, itä- ja kaakkoispuolella, on rakennusten jäännöksiä, kuoppia sekä viljelyyn liittyviä rakenteita. Kirkon koilliskulmasta 80 m koilliseen sijaitsee talon pohja ja pihapiirin rakennelmien jäännöksiä. Vuoden 1889 kartan mukaan paikalla on sijainnut lukkarin tontti, jolla sijaitsi kaksi rakennusta ja pieni puutarha. Kellotapulista n. 70 m itä-kaakkoon on toinen rakennuksen pohja. Kyseessä on ns. leikkaushuone, joka on merkitty v. 1889 karttaan. Rakennuksessa tehtiin ruumiinavauksia. Leikkaushuoneesta 15 m luoteeseen sijaitsee kuoppa, joka kuului perimätiedon mukaan aikaisempaan ruumishuoneeseen. Alueella on myös vanhoja viljelysröykkiöitä sekä pitäjänmakasiinin jäännöksiä. 1900-luvun alkupuolella purettu makasiini on merkitty v. 1889 karttaan. |
| metsakeskus.1000002027 |
790 |
Sastamalan kirkon vieri |
10007 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
286535.65500000 |
6811851.35800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002027 |
Sastamalan kirkon ympäristössä, sen koillis-, itä- ja kaakkoispuolella, on rakennusten jäännöksiä, kuoppia sekä viljelyyn liittyviä rakenteita. Kirkon koilliskulmasta 80 m koilliseen sijaitsee talon pohja ja pihapiirin rakennelmien jäännöksiä. Vuoden 1889 kartan mukaan paikalla on sijainnut lukkarin tontti, jolla sijaitsi kaksi rakennusta ja pieni puutarha. Kellotapulista n. 70 m itä-kaakkoon on toinen rakennuksen pohja. Kyseessä on ns. leikkaushuone, joka on merkitty v. 1889 karttaan. Rakennuksessa tehtiin ruumiinavauksia. Leikkaushuoneesta 15 m luoteeseen sijaitsee kuoppa, joka kuului perimätiedon mukaan aikaisempaan ruumishuoneeseen. Alueella on myös vanhoja viljelysröykkiöitä sekä pitäjänmakasiinin jäännöksiä. 1900-luvun alkupuolella purettu makasiini on merkitty v. 1889 karttaan. |
| metsakeskus.1000002027 |
790 |
Sastamalan kirkon vieri |
10007 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
286535.65500000 |
6811851.35800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002027 |
Sastamalan kirkon ympäristössä, sen koillis-, itä- ja kaakkoispuolella, on rakennusten jäännöksiä, kuoppia sekä viljelyyn liittyviä rakenteita. Kirkon koilliskulmasta 80 m koilliseen sijaitsee talon pohja ja pihapiirin rakennelmien jäännöksiä. Vuoden 1889 kartan mukaan paikalla on sijainnut lukkarin tontti, jolla sijaitsi kaksi rakennusta ja pieni puutarha. Kellotapulista n. 70 m itä-kaakkoon on toinen rakennuksen pohja. Kyseessä on ns. leikkaushuone, joka on merkitty v. 1889 karttaan. Rakennuksessa tehtiin ruumiinavauksia. Leikkaushuoneesta 15 m luoteeseen sijaitsee kuoppa, joka kuului perimätiedon mukaan aikaisempaan ruumishuoneeseen. Alueella on myös vanhoja viljelysröykkiöitä sekä pitäjänmakasiinin jäännöksiä. 1900-luvun alkupuolella purettu makasiini on merkitty v. 1889 karttaan. |
| metsakeskus.1000002028 |
790 |
Hurula 2 |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
288065.04300000 |
6811261.59700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002028 |
Kuninkaan kartaston mukaan paikannettu Hurulan talonpaikka. Paikalla on runsas ja tiheä kasvillisuus, jonka seasta ei havaittu selviä maanpäällisiä asutuksen merkkejä. 1600-luvun maakirjakartan ja 1840-luvun pitäjänkartan mukaan Hurulan kylätontti on sijainnut täältä n. 200 m SE, nykyisin peltona olevalla paikalla. |
| metsakeskus.1000002029 |
790 |
Humaloja |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
286855.54100000 |
6809042.48500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002029 |
1560-luvulla Humaloja oli kahden talon kylä. Pitäjänkartan mukaan alustavasti paikannettu kylätontti sijaitsee Rautaveden itäpuolella, Mikolan talon pihapiirissä. Paikan itäpuolella, pellolla ei ole v. 2002 inventoinnissa havaittu maan päälle näkyviä merkkejä asutuksesta, ja kohteen silloinen rajaus oli todettu hyvin epätarkaksi. |
| metsakeskus.1000002030 |
790 |
Leiniälä (Katara) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
285858.00000000 |
6807274.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002030 |
Rautaveden eteläpäässä, Evonlahden lounaispuolella on hieno ja suurelta osin ehjä 1700-luvun autioituneen kylän paikka. Kylätontti on sijainnut kallioisen mäen laella ja mäen etelärinteellä metsässä. |
| metsakeskus.1000002031 |
790 |
Vihattula |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
285115.00000000 |
6809792.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002031 |
Rautaveden länsipuolella, Vihattulanniemen kaakkoispäässä on eheä 1700-luvun jälkeen autioitunut kylätontti. 1560-luvulla Vihattulan kylään kuului yhdeksän taloa. Paikka on nyt katajaa kasvavana kallioisena ketona, jossa on näkyvissä useita kiviraunioita ja rakennusten pohjia. Kohde on hieno ja arkeologisesti täysin ehjä. |
| metsakeskus.1000002031 |
790 |
Vihattula |
10002 |
12001 |
13007 |
11010 |
27000 |
285115.00000000 |
6809792.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002031 |
Rautaveden länsipuolella, Vihattulanniemen kaakkoispäässä on eheä 1700-luvun jälkeen autioitunut kylätontti. 1560-luvulla Vihattulan kylään kuului yhdeksän taloa. Paikka on nyt katajaa kasvavana kallioisena ketona, jossa on näkyvissä useita kiviraunioita ja rakennusten pohjia. Kohde on hieno ja arkeologisesti täysin ehjä. |
| metsakeskus.1000002033 |
790 |
Järventaka |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
286962.38959155 |
6816213.13025993 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002033 |
1560-luvulla Järventaan kylässä oli kaksi taloa. Kylästä tiedetään, että se maksoi ruokalisän rukiina. Kylän molemmat talot hankki haltuunsa jo vuonna 1573 Karkun kirkkoherra Mathias Martini. Tämän jälkeen Järventaka on vuosisatoja kuulunut pappis- ja sotilassuvuille.
Golfkentän itäosassa olevassa metsäsaarekkeessa sijaitsee useita kiviraunioita ja röykkiöitä, jotka liittyvät alueen historiallisen ajan asutukseen ja maankäyttöön. Osa röykkiöistä on pellonraivaustoiminnan tuloksena syntyneitä, mutta osa saattaa liittyä kylätonttiin. Arkeologisesti erityisen mielenkiintoinen on raunio 10, joka on todennäköisesti rakennuksen uunin tai kiukaan jäännös. Raunio 10 sijaitsee metsäsaarekkeen itäosassa avomaalla. Kiviraunioiden lisäksi metsäsaarekkeen koillisosassa havaittiin v. 2008 tutkimuksessa todennäköisesti rakennuksen matala kivijalka, johon liittyi nokimaata. Alueella kasvaa arkeofyyttinä (rautakauden-keskiajan asutusta indikoiva kasvilaji) pidettyä pölkkyruohoa. |
| metsakeskus.1000002034 |
790 |
Koski |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
287775.14100000 |
6815979.70000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002034 |
Noin 400 m Karkun kirkosta itään on 1600- ja 1700-luvun autioitunut kylätontti, joka on nykyisin osin peltoa, osin pusikkoista metsää. Tontin alueella, sen länsilaidalla on pellon reunassa vanha lato ja sen kupeessa komea kiviaita. Kylänpaikan tarkkaa laajuutta ei tunneta. Erillisenä muinaisjäännöksenä rekisterissä esiintyvä työ- ja valmistuspaikka Koskenoja kuuluu samaan kokonaisuuteen. Vuoden 1999 inventoinnissa kohde Koski [numero 68] kattaa molempien kohteiden alueet pohjoisemman pellon länsiosassa sijaitsevaa kiviaitaa myöten.
Kosken kylä on muodostunut todennäköisesti myöhäiskeskiajalla. Taloja on vuosien 1540 ja 1571 veroluetteloiden mukaan kaksi. Ensimmäiset tunnetut isännät ovat olleet Heikki Äijäri ja Tuomas Teukku vuoden 1546 maakirjan mukaan. Teukun talon nimeksi vakiintui myöhemmin Seppä, sillä Lauri Tuomaanpoika Teukku toimi kylän seppänä. Vanhin kartta on peräisin vuodelta 1644. Maakirjakarttaan on merkitty viisi rakennusta - kaksi numeroitua taloa ja kolme muuta (ilmeisesti vesimyllyjä). Karttaan merkityt peltoalueet ovat yhä tunnistettavissa nykyisistä kartoista.
V. 1999 Rautaveden osainventoinnin yhteydessä alueella havaittiin historiallisen ajan asutukseen liittyviä jäännöksiä. Maastossa oli havaittavissa pajan paikka kivijalkoineen (kooltaan noin 4 x 4 m) ja kaksi vierekkäistä maan- ja kivensekaista kumpua lähellä pellon reunassa kulkevaa peltotietä (kumpujen halk. n. 2 m kork. 1 m). Kumpujen väliin kaivetusta koekuopasta löytyi tiiltä, lasia, liitupiipun pala ja punasavikeramiikan pala sekä tiivis kivikerros. Paikka sijoittuu suunnilleen 1800-luvun alkupuolen pitäjänkarttaan mekitylle kylätontille, 1600-luvun tonttimaan länsipuolelle. Idempänä, ojan varrella/uomassa havaittiin myllyn kivijalka ja pohjoisempana padon jäännökset. Lisäksi maanomistaja kertoi löytäneensä pelloista metallinilmaisimella lähes 50 kolikkoa, joista vanhimmat ajoittuvat 1600-luvulle. Lisäksi oli löytynyt suuri määrä rautaesineitä ja niiden katkelmia ja kengänsolkia.
V. 2015 tutkimuksen mukaan alueen pohjoisosassa, tien pohjoispuolelle jatkuneen ilmajohtolinjan alla, Koskenojan länsipuolella on havaittavissa vanhan asutuksen jäännöksiä, mm. kivijalka tai muu vastaava rakenne. Mahdollisesti alueella on useita kivijalkoja, pengerryksiä ja muita historiallisen ajan jäännöksiä. Heti tämän alueen itäpuolella on v. 1644 kartan mukaan sijainnut toinen vesimylly. Lisäksi välittömästi muinaisjäännösalueen länsiopuolella, tutkitun sähkökaapelilinjan vieressä havaittiin hiilimiilu (tai tervahauta).
V. 2023 valvonnassa ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Karttatarkastelun ja maastohavaintojen pohjalta kävi ilmi, että jotkin alueen rakenteet liittyvät 1900-luvun toimintaan. |
| metsakeskus.1000002035 |
790 |
Innala |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
289415.00000000 |
6812621.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002035 |
1500-luvulla Innala oli kolmen talon kylä, joka maksoi ruokalisän rukiina (Suvanto, VSHT, 351) ja on siten oletettavasti varhaiskeskiaikainen. Kylätontin rajaus on alustava. Länsiosa on edelleen rakennetulla alueella (Rokan talo). Vuoden 1644 kartalle on merkitty kolme taloa. Pitäjänkartalla 1847 paikalla on teksti "Innala Rusthåll" ja kaksi talotonttia vierekkäin NW-SE-suuntaisesti tieristeyksen NE-puolella. Niiden itäpuolella tien N-puolella on pieni peltolohko, jonka N-puolelle on merkitty pelkällä lyijykynällä kolmas talotontti. 1600-luvun kartassa kolmas talo sijaitsee kahden muun N-puolella. Siten vanhin tunnettu tonttimaa saattaa jatkua pohjoiseen, mäkirinteelle. Vuoden 2009 inventoinnin paikannus on tehty pitäjänkartan mukaan, jossa kuitenkin vain yksi talotontti osuu nykyisen talon ja pihamaan kohdalle. |
| metsakeskus.1000002036 |
790 |
Kärppälä (Kärppälä) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
291423.69900000 |
6810851.78300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002036 |
1560-luvulla Kärppälässä mainitaan olevan viisi taloa. 1700-luvulla autioitunut kylätontti on suurimmilta osin pellossa, mutta myös pellon pohjoispuolisella kedolla, jossa ladon ympärillä on kiven ja maan sekaisia kumpuja. Kiviröykkiöt saattavat olla rakennusten kiukaita. Kylätontilla, peltosaarekkeessa on ennestään tunnettu kiven ja maan sekainen röykkiö, joka liittynee kyseiseen kyläasutukseen. Paikan rajaus on epätarkka. |
| metsakeskus.1000002037 |
790 |
Houhajärvi (Hannula) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
287634.62900000 |
6799204.27000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002037 |
Houhajärven eli Hannulan kylä on muotoutunut omaksi kyläkseen keskiajan lopulla. Kylässä oli vuonna 1540 kaksi taloa, myöhemmät Kuukka ja Apiainen. Kyseiset tilat on merkitty vuonna 1786 laaditulle isojakokartalle.
Kylän tonttimaa on autioitunut 1800-luvun loppuun mennessä ja paikka on nykyään peltoa. |
| metsakeskus.1000002038 |
922 |
Vakkala Rajaharju |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
308356.90800000 |
6808212.91600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002038 |
Metsässä, kivikkoisessa etelärinteessä on vinosti pystyssä kivi, joka on tuettu kasaamalla sen juureen pikkukiviä. Kiven leveys on n. 35 cm ja korkeus tukikiveyksestä mitattuna n. 160 cm. Tukikiveyksen korkeus on 40 cm. Kivi on poikkileikkaukseltaan kolmiomainen ja se on vinossa asennossa. Kyseessä on mahdollisesti rajamerkki. |
| metsakeskus.1000002039 |
922 |
Junnila (Junnila/Kaakila) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
320951.86800000 |
6802265.36300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002039 |
1560-luvun kyläluettelossa Junnilassa ja Kaakilassa oli yhteensä kuusi taloa. Kaakilanniemen tyvessä, Toutosen selän lounaisrannalla on 1700-luvulla autioitunut kylätontti, joka on nyt suureksi osaksi peltona. Heinittyneissä peltosaarekkeissa alueen keskellä on rakennusten perustuksia, mm. lähes ehjä holvikellari. Paikan rajaus on epätarkka. |
| metsakeskus.1000002040 |
418 |
Hietaniemi Herrainsaari |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
321611.60700000 |
6801625.62600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002040 |
Pyhäjärven Toutoisen länsirannan edustalla olevalla Herrainsaarella on 1700-luvulla autioitunut kylätontti. Kuninkaankartastossa paikka on ollut niemenä.
Vuoden 2021 inventoinnissa Herrainsaaren vanha kylänpaikka käytiin läpi havainnoimalla silmämääräisesti saaren maastoa, tutkimalla aluetta metallinilmaisimella sekä tekemällä paikalle koekuoppia. Vanhan kylänpaikan todettiin paikan päällä olevan vanhaa peltoa, jolla kasvaa nykyisin varttunutta kuusikkoa. Paikalla ei nähty mitään vanhaan asutukseen viittaavaa. Vanhaa peltoa, sen liepeitä ja saaren muita osia tutkittiin metallinpaljastimella, mutta löydöiksi saatiin vain vanhoja nauloja sekä modernia metalliroskaa. Koekuopat osoittautuivat löydöttömiksi eikä niistä saatu mitään viitteitä paikalla mahdollisesti sijaitsevasta muinaisjäännöksestä.
Myöhempi viljely lienee tuhonneen suurimmaksi osaksi asuinpaikan. |
| metsakeskus.1000002041 |
922 |
Palho |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
311615.59700000 |
6808492.82300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002041 |
1560-luvulla Palhossa oli neljän talon kylä. 1700-luvulla autioitunut kylätontti on täysin ehjä ja hyvin säilynyt. Sankkametsäisen mäen laella ja sen lounais-pohjoisrinteellä on useita kiviröykkiöitä, talonperustuksia, sekä kuoppia. Pohjoisrinteellä on kapea tasanne ennen jyrkkää veteen laskevaa rinnettä. Tällä tasanteella on pari laakeaa yli 4 m halkaisijaltaan olevaa kiven ja maan sekaista röykkiötä, jotka voisivat olla hautaraunioita. Alueella kasvaa arkeofyyttinä pidettyä tummaa tulikukkaa. Tuulenkaadoissa on havaittu runsaasti palanutta luuta ja savea, nokimaata ym. asutuksen merkkejä. |
| metsakeskus.1000002042 |
922 |
Vanha Pappila |
10002 |
12001 |
13009 |
11006 |
27005 |
319802.33800000 |
6801215.77900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002042 |
Metsäsaarekkeessa on ainakin kahden rakennuksen hyvin säilyneet perustat, joista toisessa on jäljellä myös holvikellari. Kyseessä on Vesilahden vanha pappila, joka sijannut kohteella luultavasti 1500-luvun lopulta vuonna 1868 tapahtuneeseen tulipaloon saakka. Alueelta on löydetty myös uuni, kaksi kumparetta, kolme kuopannetta, kaivo, kivirivi ja pengerkiveys. |
| metsakeskus.1000002043 |
922 |
Niemenpää Tarkka |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
318043.02800000 |
6803884.69900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002043 |
Kylässä on vuoden 1784 kartan (Bergius) perusteella sijainnut kaksi taloa, Tarcka ja Tålcki. Vuoden 1784 kartan pystyy asemoimaan varsin tarkasti nykykartalle – mainitut talot sijoittuvat nykyisen Tarkan talon pihapiiriin, sen etelä- ja kaakkoispuolelle. Vuoden 1848 pitäjänkartalla tilanne vastaa vuoden 1784 kartalla esitettyä – paikalle merkatut talot sijaitsevat kutakuinkin nykyisen talon pihapiirissä, ei sen pohjoispuolisessa pellossa. |
| metsakeskus.1000002044 |
922 |
Pöyhölä |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
311905.51500000 |
6800316.10900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002044 |
Pöhilän 1700-luvulla autioitunut kylätontti on sijainnut Narvajärvestä Alhonselkään laskevan Narvajoen pohjosipuolella. Alue on nyt laakeana peltona ja rannassa osin muokkaamattomana niittynä. Paikan rajaus on epätarkka. Suomen asutuksen kyläluettelossa 1560-l. on mainittu Pöyhölä, jossa on 4 taloa. Kylä lienee Kuninkaankartastossa mainittu Pöhilä.
Vuoden 2018 valvonnan yhteydessä kylänpaikka tarkentui vuoden 1783 isojakokartan perusteella. Maakaapelilinjan koneellisen kaivutyön arkeologisessa valvonnassa Pöyhölä (Pöhilä) historiallisen ajan kylätontin kohdalla todettiin kaivannoissa vähäisessä määrin nuoremman historiallisen ajan asuinrakennuksiin liittyvää aineistoa, kuten tiiltä ja lasia. Maakaapelikaivannossa todettiin mahdollisia rakennuksen perustuskiviä, samassa yhteydessä ei kuitenkaan todettu kulttuurikerrosta tai löytöjä. Arkeologin valvonnassa kaivetulla osalla Pöyhölä kylätontilla ei todettu säilynyttä kiinteää muinaisjäännöstä. |
| metsakeskus.1000002045 |
286 |
Vilppulan patteri n:o 4 |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27007 |
481537.56300000 |
6743449.75800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002045 |
Ruotsalaisten Kustaan sodan aikana 1790 rakentama tykkipatteri. Se sijaitsee metsän reunassa, peltoaukean laidalla, Ylätalon tilan länsipuolella. Paikalla kasvaa sekametsää. Kohde on parhaiten säilynyt patteri Vilppulan ja Värälän alueen Kustaan sodan aikaisista varustuksista.
Patteri on pohjaltaan tylpän kulman muotoinen ja sen siivistä toinen on suunnattu pohjoiseen, toinen länteen. Rintasuojan edessä on 2,5 m leveä ja 0,7 m syvä vallihauta. Itse valli oli juuresta 5 m ja leveä, eskarp 1,7 m korkea ja rintasuoja 1,2 m korkea. 25 m pitkässä pohjoissiivessä oli harjalla kolme syvennystä, jotka lienevät sektoreiden paikkoja, 14 m pitkässä länsisiivessä oli kolme samanlaista syvennystä.
Patteri on merkitty vanhaan sotilaskarttaan numerolla 4, Patterin kaakkoispuolella on ollut Kronobergin rykmentin leirialue, josta ei näy merkkejä maan pinnalle. Kohdalla kasvaa erittäin tiheää vesakkoa.
Kohteen rajausta on tarkennettu laserkeilausaineiston perusteella 04/2017. |
| metsakeskus.1000002046 |
286 |
Vilppulan patteri n:o 5 |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27000 |
481666.83500000 |
6743355.71900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002046 |
Ruotsalaisten Kustaan sodan aikana 1790 rakentama tykkipatteri. Se sijaitsee Ylätalon tilan pihapiirin lounaisnurkalla. Kohteen ympärillä kasvaa muutamia koivuja.
Patterista on jäljellä halkaisijaltaan 20 m oleva, puoliympyrän muotoinen terassi peltoaukean laidassa. Rintasuoja on tuhoutunut, eskarppi on 1,5 m korkea. Tasanteeseen on kaivettu kellari, ja sen päälle on rakennettu riihi. Patteri on merkitty vanhaan sotilaskarttaan numerolla 5. Ylätalon pihasta on löytynyt 35 mm halkaisijaltaan oleva rautakuula, joka on peräisin todennäköisesti tykin kartessilaukauksesta. |
| metsakeskus.1000002047 |
47 |
Sturmbockstellung - Järämä |
10007 |
12011 |
13104 |
11042 |
27000 |
299619.94400000 |
7605274.76000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002047 |
|
| metsakeskus.1000002048 |
75 |
Tervasaaren patterialue |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27008 |
510188.00100000 |
6713982.19300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002048 |
Tervasaaressa on sijainnut useita suurehkoja tykkipattereita, joiden nykytilasta ei ole käsitystä. Alueella on ollut vuosikymmeniä sahatoimintaa, ja kuorikasat peittävät muinaisjäännöksiä. |
| metsakeskus.1000002049 |
78 |
Drottningsberget |
10002 |
12011 |
13104 |
11006 |
27000 |
273466.75700000 |
6638302.02300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002049 |
Ruotsalaisten 1790-luvulla rakentamaan Hangon linnoitukseen kuuluva Kuningattarenvuoren eli Drottningsbergetin linnake sijaitsee Hangon Itä- ja Länsisataman välisellä niemellä, josta käytettiin aiemmin nimeä Berghamnsholm. Linnakkeessa oli 10 tykkiä. Tykkipatterista on säilynyt jäännöksiä, mutta niitä ei ole tarkemmin kartoitettu.
Drottningsbergetillä on myös sijainnut Hangon ja Pietarin välisen, vuonna 1855 rakennetun optisen lennätinlinjan tärkein asema.
Tutkimushavaintojen mukaan Kuningattarenvuoren maanpäällisten osien inventoinnin ja kartta-aineiston analyysin perusteella Kuningattarenvuoren pohjoispuolella olevat rakennusten perustat ajoittuvat 1800-luvun lopulle ja varsinaiset 1700-luvun linnakkeeseen liittyvät rakenteet ovat ovat sijainneet mäellä. Vielä louhimattomalla alueella mäen päällä saattaa vielä olla 1700-lukuun liittyviä rakenteita. 2011 tehty tutkimus ei yltänyt sinne, eikä tätä mahdollisuutta näin olen voida sulkea pois. |
| metsakeskus.1000002050 |
78 |
Gustav Adolf |
10002 |
12011 |
13104 |
11006 |
27007 |
273926.58000000 |
6636945.57000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002050 |
Ruotsalaiset rakensivat 1790-luvulla Kustaa Adolfin linnakkeen (Gustav Adolf Fäste) osana Hangon linnoitusta Länsisataman edustalla olevalle kallioluodolle, joka oli aiemmalta nimeltään Lergrund. Kustaa Adolfin kantalinnoitus suunniteltiin kahdesta sarvilinnasta ja niiden välisestä kurtiinista muodostuvaksi linnoitukseksi, jonka pituus olisi ollut 73 metriä. Linnoitus jäi kuitenkin keskeneräiseksi. Tarpeettomaksi jäänyt linnake räjäytettiin vuonna 1854. |
| metsakeskus.1000002050 |
78 |
Gustav Adolf |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27007 |
273926.58000000 |
6636945.57000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002050 |
Ruotsalaiset rakensivat 1790-luvulla Kustaa Adolfin linnakkeen (Gustav Adolf Fäste) osana Hangon linnoitusta Länsisataman edustalla olevalle kallioluodolle, joka oli aiemmalta nimeltään Lergrund. Kustaa Adolfin kantalinnoitus suunniteltiin kahdesta sarvilinnasta ja niiden välisestä kurtiinista muodostuvaksi linnoitukseksi, jonka pituus olisi ollut 73 metriä. Linnoitus jäi kuitenkin keskeneräiseksi. Tarpeettomaksi jäänyt linnake räjäytettiin vuonna 1854. |
| metsakeskus.1000002051 |
78 |
Gustavsvärn |
10002 |
12011 |
13107 |
11006 |
27007 |
272450.17000000 |
6636196.86200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002051 |
Ruotsalaiset aloittivat Gustavsvärnin linnoituksen rakennustyöt Hangon edustalla sijaitsevalla kalliosaarella, Eldskärillä, vuonna 1793. Linnoituksen ensisijaisena tarkoituksena oli helpottaa Hangon sataman sisääntuloväylä vartioimista. Linnoitustyöt kestivät 1800-luvun alkuun, mutta jäivät siltä erää keskeneräiseksi. Töitä jatkettiin vuoden 1808 jälkeen linnoituksen jouduttua venäläisille sekä 1850-luvulla. Venäläiset räjäyttivät tarpeettomaksi käyneen linnoituksen vuonna 1854.
Ensimmäisessä Gustavssvärnin suunnitelmassa varustuksessa oli neljä pääosaa: kolmikerroksinen tykistötorni ja siihen yhdistetty kaksikerroksinen traverssi, suljettu bastionirintama ja koillisessa sarvilinna. Linnoitus jäi kuitenkin kesken ja mm. tykkitorni jäi rakentamatta. Linnoitus on rakennettu pitkälti saaren omasta kiviaineksesta, punaisesta graniitista. Saarella onkin paljon louhinnan jälkiä. Linnakkeen rakentamisessa on käytetty hyväksi saaren topografiaa. Linnoitus kärsi vaurioita toisessa maailmansodassa; neuvostoarmeija mm. kaivoi korsuja saarelle. Gustavssvärnin pohjoisbastionia korjattiin vuosina 1959–1963. Linnakkeen sisällä on nykyään 1880-luvulla rakennettu majakka ja majakanvartijan mökki. |
| metsakeskus.1000002051 |
78 |
Gustavsvärn |
10002 |
12011 |
13107 |
11006 |
27008 |
272450.17000000 |
6636196.86200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002051 |
Ruotsalaiset aloittivat Gustavsvärnin linnoituksen rakennustyöt Hangon edustalla sijaitsevalla kalliosaarella, Eldskärillä, vuonna 1793. Linnoituksen ensisijaisena tarkoituksena oli helpottaa Hangon sataman sisääntuloväylä vartioimista. Linnoitustyöt kestivät 1800-luvun alkuun, mutta jäivät siltä erää keskeneräiseksi. Töitä jatkettiin vuoden 1808 jälkeen linnoituksen jouduttua venäläisille sekä 1850-luvulla. Venäläiset räjäyttivät tarpeettomaksi käyneen linnoituksen vuonna 1854.
Ensimmäisessä Gustavssvärnin suunnitelmassa varustuksessa oli neljä pääosaa: kolmikerroksinen tykistötorni ja siihen yhdistetty kaksikerroksinen traverssi, suljettu bastionirintama ja koillisessa sarvilinna. Linnoitus jäi kuitenkin kesken ja mm. tykkitorni jäi rakentamatta. Linnoitus on rakennettu pitkälti saaren omasta kiviaineksesta, punaisesta graniitista. Saarella onkin paljon louhinnan jälkiä. Linnakkeen rakentamisessa on käytetty hyväksi saaren topografiaa. Linnoitus kärsi vaurioita toisessa maailmansodassa; neuvostoarmeija mm. kaivoi korsuja saarelle. Gustavssvärnin pohjoisbastionia korjattiin vuosina 1959–1963. Linnakkeen sisällä on nykyään 1880-luvulla rakennettu majakka ja majakanvartijan mökki. |
| metsakeskus.1000002051 |
78 |
Gustavsvärn |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27007 |
272450.17000000 |
6636196.86200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002051 |
Ruotsalaiset aloittivat Gustavsvärnin linnoituksen rakennustyöt Hangon edustalla sijaitsevalla kalliosaarella, Eldskärillä, vuonna 1793. Linnoituksen ensisijaisena tarkoituksena oli helpottaa Hangon sataman sisääntuloväylä vartioimista. Linnoitustyöt kestivät 1800-luvun alkuun, mutta jäivät siltä erää keskeneräiseksi. Töitä jatkettiin vuoden 1808 jälkeen linnoituksen jouduttua venäläisille sekä 1850-luvulla. Venäläiset räjäyttivät tarpeettomaksi käyneen linnoituksen vuonna 1854.
Ensimmäisessä Gustavssvärnin suunnitelmassa varustuksessa oli neljä pääosaa: kolmikerroksinen tykistötorni ja siihen yhdistetty kaksikerroksinen traverssi, suljettu bastionirintama ja koillisessa sarvilinna. Linnoitus jäi kuitenkin kesken ja mm. tykkitorni jäi rakentamatta. Linnoitus on rakennettu pitkälti saaren omasta kiviaineksesta, punaisesta graniitista. Saarella onkin paljon louhinnan jälkiä. Linnakkeen rakentamisessa on käytetty hyväksi saaren topografiaa. Linnoitus kärsi vaurioita toisessa maailmansodassa; neuvostoarmeija mm. kaivoi korsuja saarelle. Gustavssvärnin pohjoisbastionia korjattiin vuosina 1959–1963. Linnakkeen sisällä on nykyään 1880-luvulla rakennettu majakka ja majakanvartijan mökki. |
| metsakeskus.1000002051 |
78 |
Gustavsvärn |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27008 |
272450.17000000 |
6636196.86200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002051 |
Ruotsalaiset aloittivat Gustavsvärnin linnoituksen rakennustyöt Hangon edustalla sijaitsevalla kalliosaarella, Eldskärillä, vuonna 1793. Linnoituksen ensisijaisena tarkoituksena oli helpottaa Hangon sataman sisääntuloväylä vartioimista. Linnoitustyöt kestivät 1800-luvun alkuun, mutta jäivät siltä erää keskeneräiseksi. Töitä jatkettiin vuoden 1808 jälkeen linnoituksen jouduttua venäläisille sekä 1850-luvulla. Venäläiset räjäyttivät tarpeettomaksi käyneen linnoituksen vuonna 1854.
Ensimmäisessä Gustavssvärnin suunnitelmassa varustuksessa oli neljä pääosaa: kolmikerroksinen tykistötorni ja siihen yhdistetty kaksikerroksinen traverssi, suljettu bastionirintama ja koillisessa sarvilinna. Linnoitus jäi kuitenkin kesken ja mm. tykkitorni jäi rakentamatta. Linnoitus on rakennettu pitkälti saaren omasta kiviaineksesta, punaisesta graniitista. Saarella onkin paljon louhinnan jälkiä. Linnakkeen rakentamisessa on käytetty hyväksi saaren topografiaa. Linnoitus kärsi vaurioita toisessa maailmansodassa; neuvostoarmeija mm. kaivoi korsuja saarelle. Gustavssvärnin pohjoisbastionia korjattiin vuosina 1959–1963. Linnakkeen sisällä on nykyään 1880-luvulla rakennettu majakka ja majakanvartijan mökki. |
| metsakeskus.1000002052 |
78 |
Meijerfeldtsklippan |
10002 |
12011 |
13104 |
11006 |
27007 |
272545.12400000 |
6637799.21500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002052 |
Ruotsalaiset rakensivat 1790-luvulla Meijerfeldtin pienen linnakkeen osana Hangon linnoitusta Länsisataman edustalla olevalle kallioluodolle, joka oli aiemmalta nimeltään Dömansklubb. Meijerfeldtin oli tarkoitus pysyä avonaisena skanssina. Tarpeettomaksi jäänyt linnake räjäytettiin vuonna 1854.
Vuonna 1795 Meijerfeltin seitsemän tykkiä sijoitettiin kiristyneen poliittisen tilanteen vuoksi i väliaikaisille puisille tasanteille. |
| metsakeskus.1000002053 |
178 |
Kirvesniemi |
10002 |
12011 |
13104 |
11006 |
27009 |
534241.00000000 |
6851397.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002053 |
Kirvesniemen länsi- ja etelärannalla on osin keskeneräistä louhittua ja kaivettua taisteluhautaa sekä korsunpaikkoja. Asemista on ollut tarkoitus estää vihollisen pääsy Rautjärven yli Murtoseen ja Maivalaan.
Vuosina 1916-1917 tehtiin varustuksia Juvan kirkonkylän pohjois-, länsi- ja eteläpuolelle. Asemat kaivettiin lapioilla tai louhittiin käsiporalla ja lekalla. Juvalle rakennettiin myös useita sotilasteitä helpottamaan joukkojen ja tarvikkeiden kuljetusta. Venäläiset asettuivat usein asumaan lähitaloihin, ja talonväki joutui siirtymään muualle. |
| metsakeskus.1000002054 |
178 |
Niininiemi |
10002 |
12011 |
13104 |
11006 |
27009 |
535049.00000000 |
6850869.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002054 |
Niininiemen etelärannalle parinkymmenen metrin päähän rannasta on kaivettu varustuksia neljään paikkaan:
Niemen lounaisrannalla Itälahden suulla kalliopaljastumien välissä on 3 x 2 m kokoinen matala painauma, joka saattaa olla pesäkkeen paikka.
Tästä itään kalliopaljastuman toisella puolella on 50 metriä keskeneräistä taisteluhautaa, jonka etuseinässä on toistakymmentä ampumasyvennystä.
Parikymmentä metriä idempänä kalliopaljastuman toisella puolella on noin 30 metriä keskeneräistä taisteluhautaa, jonka etuseinässä on kymmenkunta ampumasyvennystä.
Niemen eteläisimpään kohtaan on kaivettu lähes sata metriä taisteluhautaa. Hauta on osin keskeneräistä - vain maata on poistettu kivien välistä. Haudan etureunassa on parikymmentä ampumasyvennystä.
Vuosina 1916-1917 tehtiin varustuksia Juvan kirkonkylän pohjois-, länsi- ja eteläpuolelle. Asemat kaivettiin lapioilla tai louhittiin käsiporalla ja lekalla. Juvalle rakennettiin myös useita sotilasteitä helpottamaan joukkojen ja tarvikkeiden kuljetusta. Venäläiset asettuivat usein asumaan lähitaloihin, ja talonväki joutui siirtymään muualle. |
| metsakeskus.1000002055 |
178 |
Ohkolahti ja Olkonniemi |
10002 |
12011 |
13104 |
11006 |
27009 |
537291.64000000 |
6849907.15800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002055 |
Ohkolahden pohjoisrannalla on 20-30 metriä metsäaurauksen pahoin turmelemaa taisteluhautaa. Tästä 200 metriä luoteeseen rannan ja kosteikon välisellä hiekaharjanteella on noin sata metriä matalaa, kaivettua taisteluhautaa.
Rautjärven Karslahden koillisrannalla on kolmeen kohtaan kaivettu taisteluhautaa.
Olkoniemen kärkeen pienelle hiekkakumpareelle on kaivettu pesäke. Tästä 70 metriä itään on rinteeseen kaivettu noin 80 metriä samalla tavalla suorakulmaisesti polveilevaa, ampumasyvennyksin varustettua taisteluhautaa kuin Niininiemessä (ks. kohde: Juva Niininiemen varustukset).
Em. jäännöksistä hieman etelään on noin 40 metriä keskeneräistä taisteluhautaa.
Vuosina 1916-1917 tehtiin varustuksia Juvan kirkonkylän pohjois-, länsi- ja eteläpuolelle. Asemat kaivettiin lapioilla tai louhittiin käsiporalla ja lekalla. Juvalle rakennettiin myös useita sotilasteitä helpottamaan joukkojen ja tarvikkeiden kuljetusta. Venäläiset asettuivat usein asumaan lähitaloihin, ja talonväki joutui siirtymään muualle. |
| metsakeskus.1000002056 |
178 |
Pappilan Ylämäki 2 |
10002 |
12011 |
13104 |
11006 |
27000 |
546116.04000000 |
6862024.31000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002056 |
Kohde sijaitsee Puumalaan vievän tien länsipuolella, tien ja Jukajärven välisellä pitkänomaisella mäellä. Alueella on maasta lapioituja vallituksia viidessä kohdassa (ks. Erilliskohteet). Vallitukset sijaitsevat vanhan Puumalan suunnasta Juvalle tulevan tien molemmilla puolilla.
Suomalaiset rakensivat varustukset Kustaan sodan aikana vuosina 1788-89. Tuolloin Savon prikaatin joukkoja oli Juvalla talvimajoituksessa. Prikaatin komentaja asui pappilassa ja tykistö oli sijoitettu Pappilan Ylämäelle. |
| metsakeskus.1000002057 |
178 |
Partalanaho |
10002 |
12011 |
13107 |
11006 |
27009 |
542838.00000000 |
6871806.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002057 |
Taistelu- ja yhdyshautaa on kaivettu Ylä-Matkuslammen itäpuolelle Ruunakankaalle sekä molemmin puolin vanhaa Juvan ja Joroisten välistä maantietä, Ylä-Matkuslampeen lännestä laskevan Kalliopuron eteläpuolelle.
Vuosina 1916-1917 tehtiin varustuksia Juvan kirkonkylän pohjois-, länsi- ja eteläpuolelle. Asemat kaivettiin lapioilla tai louhittiin käsiporalla ja lekalla. Juvalle rakennettiin myös useita sotilasteitä helpottamaan joukkojen ja tarvikkeiden kuljetusta. Venäläiset asettuivat usein asumaan lähitaloihin, ja talonväki joutui siirtymään muualle. |
| metsakeskus.1000002058 |
178 |
Pekurilanjoki |
10002 |
12011 |
13104 |
11006 |
27009 |
532290.00000000 |
6854489.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002058 |
Molemmin puolin Mikkelistä pohjoiseen vievää valtatietä 5 on ensimmäisen maailmansodan aikaisia varustuksia. Luikujärvestä itään Rautjärven Kilpolanlahteen virtaavan Pekurilanjoen pohjoispuoli on ollut vahvasti varustettu. Syvät ja matalat taistelu- ja yhdyshautakaivannot sekä korsujen paikat kattavat koko Luikujärven ja Kilpolanlahden välisen, noin kilometrin levyisen kannaksen, ks. alakohteet.
Vuosina 1916-1917 tehtiin varustuksia Juvan kirkonkylän pohjois-, länsi- ja eteläpuolelle. Asemat kaivettiin lapioilla tai louhittiin käsiporalla ja lekalla. Juvalle rakennettiin myös useita sotilasteitä helpottamaan joukkojen ja tarvikkeiden kuljetusta. Venäläiset asettuivat usein asumaan lähitaloihin, ja talonväki joutui siirtymään muualle. |
| metsakeskus.1000002059 |
178 |
Pykälämäki |
10002 |
12011 |
13104 |
11006 |
27009 |
530851.18500000 |
6861168.59500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002059 |
Tiuhtsalosta Parkasen kautta kaakkoon Kilpolaan vievän tien molemmin puolin on kaivettu taisteluhautoja. Asemista on ollut hyvä tuliala alas joelle ja sen takaiselle pellolle ja suolle.
Tien länsipuolella kallionyppylällä on hieman huonosti erottuvaa keskeneräistä taisteluhautaa, jossa vain pintamaata on kuorittu kallion päältä pois. Tästä etelään on 40 metrin pituudelta metrin levyistä ja noin puolen metrin syvyistä nelikulmaisesti polveilevaa taisteluhautaa. Kauempana etelässä pienen notkelman takana mäen reunalla on satakunta metriä keskeneräistä taisteluhautaa.
Tien pohjoispuolella Pykälämäen rinteessä, pellon ja suon välissä on toista sataa metriä kaivettua taisteluhautaa.
Vuosina 1916-1917 tehtiin varustuksia Juvan kirkonkylän pohjois-, länsi- ja eteläpuolelle. Asemat kaivettiin lapioilla tai louhittiin käsiporalla ja lekalla. Juvalle rakennettiin myös useita sotilasteitä helpottamaan joukkojen ja tarvikkeiden kuljetusta. Venäläiset asettuivat usein asumaan lähitaloihin, ja talonväki joutui siirtymään muualle. |
| metsakeskus.1000002060 |
178 |
Salmensilta |
10002 |
12011 |
13104 |
11006 |
27000 |
548210.00000000 |
6863184.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002060 |
Kohde sijaitsee Savonlinnaaan vievän valtatien eteläpuolella Salajärven ja Pohjoislahden välisen salmen länsipuolella. Tien eteläpuolelle, levähdyspaikan eteläpuolisen korkeahkon mäen reunalle on lapioitu maavalli. Vallin pituus on noin 14 metriä ja korkeus 1,5-2 metriä. Kahden kanuunan paikat näkyvät vallissa matalampina kohtina.
Venäläisten hyökätessä Säämingistä Sulkavalle ja pakottaessa siellä olleen suomalaisosaston perääntymään Rantasalmelle lähetettiin Porrassalmelta kolme päivää Porrassalmen taistelun jälkeen - 16.6.1789 - kapteeni Hedmanin komentama komppania yhden kanuunan kanssa miehittämään Salmensillan kapeikko ja suojaamaan Juvalla olleita prikaatin varastoja; venäläiset kuitenkin vetäytyivät takaisin Sääminkiin.
Venäläisten edetessä Mikkelistä pohjoiseen he hyökkäsivät Säämingistä uudelleen Sulkavalle ja edelleen 21.6.1789 Juvalle. He onnistuivat yllättämään kapteeni Hedmanin osaston, joka pakeni Kaihunmäelle jättäen sillan repimättä ja luutnantti Ugglan tykkimiehineen ja tykkeineen venäläisten vangiksi.
Venäläiset vetäytyivät Juvalta Puumalan suuntaan 6.7.1789, jonka jälkeen suomalaiset laittoivat Salmensillan puolustuskuntoon. Jo Salmensiltaan kesäkuussa tullut Hedmanin osasto lienee rakentanut jonkinlaisen suojan kanuunalleen, mutta rintavarustus nykyasussaan lienee vasta heinäkuulta 1789. |
| metsakeskus.1000002061 |
178 |
Kivijärvi |
10002 |
12011 |
13104 |
11006 |
27009 |
539041.75000000 |
6867486.62500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002061 |
Kaivantoja on Kuosmasenlammen ja Kivijärven välisellä kannaksella sekä Kuosmasenlammen pohjoispuolella. Työt ovat ilmeisesti jääneet kesken, sillä Pieksämäeltä Juvalle tuleva tie on jäänyt linnoittamatta, mutta tien pohjoispuoli nykyisen Jyrinahon tien suunnalla on varustettu.
Vuosina 1916-1917 tehtiin varustuksia Juvan kirkonkylän pohjois-, länsi- ja eteläpuolelle. Asemat kaivettiin lapioilla tai louhittiin käsiporalla ja lekalla. Juvalle rakennettiin myös useita sotilasteitä helpottamaan joukkojen ja tarvikkeiden kuljetusta. Venäläiset asettuivat usein asumaan lähitaloihin, ja talonväki joutui siirtymään muualle. |
| metsakeskus.1000002062 |
178 |
Unijoki |
10002 |
12011 |
13104 |
11006 |
27009 |
530218.44900000 |
6858372.71700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002062 |
Tuhkalan ja Kilpolan välisen maantien varteen on kaivettu varustuksia Lumpeisesta Luikujärveen virtaavan Unijoen itärannalle. Varustukset koostuvat hiekkamaahan kaivetuista taistelu- ja yhdyshaudoista sekä pesäkkeistä. Parakkikankaalla, Unijoen sillasta itään, on ollut venäläisten asuinparakki.
Vuosina 1916-1917 tehtiin varustuksia Juvan kirkonkylän pohjois-, länsi- ja eteläpuolelle. Asemat kaivettiin lapioilla tai louhittiin käsiporalla ja lekalla. Juvalle rakennettiin myös useita sotilasteitä helpottamaan joukkojen ja tarvikkeiden kuljetusta. Venäläiset asettuivat usein asumaan lähitaloihin, ja talonväki joutui siirtymään muualle. |
| metsakeskus.1000002063 |
202 |
Ala-Lemun kartanon vallitukset |
10002 |
12011 |
13104 |
11006 |
27000 |
241383.00000000 |
6703696.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002063 |
Suomen sodan aikainen maavallitus, Ala-Lemun tykkipatteri tunnetaan historiallisista lähteistä taistelupaikkana 19.6.1808. Maastotarkastuksessa 26.4.2000 alueen kaavoituksen takia todettiin alueella kolme mahdolista tykipatterin paikkaa. Omenapuutarhan ja sen eteläreunaa kulkevan peltotien eteläpuolella on noin 30 m pituinen pitkänomainen maavalli. Lännempänä, omenatarhan lounaiskulmassa on toinen, edellistä suurempi kumpare, joka lienee pääosin luonnonmukainen. Sen itärinteessä puutarhan nurkan kohdalla on iso tammi, jonka ympärillä on osin nurmettunut kivilatomus. Muiden tammien juurella tällaista ei ole. Mahdollisesti tähän tammeen liittyy perimätieto puun istuttamisesta majuri Anders Wilhelm Ramsayn kaatumapaikalle tai kaatumisesta erään tammen luona. Edelleen luoteeseen on lounaaseen työntyvä ympäristöstä kohoava kannas, jonka reunoilla on vanhojen tammien rivit. Kannas saattaa olla ihmisen rakentama tai ainakin muokkaama, ehkä Suomen sotaa vanhemmpi. Sen keskellä on matala pyöreä nurmettunut kiviröykkiö noin 10 m merenpinnasta, joten korkeussijaintinsa puolesta rakenne voi olla jo vanhemmalta rautakaudelta. Alue on perimätietoineen ja historiallisine yhteyksineen muistomerkin arvoinen kokonaisuus.
Vuoden 2016 inventoinnissa alakohteiden mittauksia ja kuvauksia täsmennettiin ja havaittiin myös uusi matala maavalli; ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000002064 |
205 |
Kajaanin linna |
10002 |
12011 |
13101 |
11006 |
27006 |
535551.30600000 |
7122753.31900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002064 |
Kajaanin linnan raunio sijoittuu Kajaanin kaupungin keskustan koillispuolelle keskellä Kajaaninjokea olevalle saarelle Ämmäkosken itäpuolelle. Linnan yli kulkee maantiesilta, jonka perustukset ovat saaressa raunion sisällä.
Kuningas Kaarle IX perusti linnan vuonna 1605 Oulujärven itäpuolelle, saarelle keskelle Kajaanijoen koskea Ruotsin itärajaa vahvistamaan. Työt edistyivät hitaasti ja ne lopetettiin vuonna 1619 "tyytyen aikaansaannokseen". Linna oli tuolloin muurattu harmaakivestä suorakaiteen muotoiseksi ja kummassakin päässä oli puolipyöreä tykkitorni.
Linna tunnettiin pitkään pelättynä vankilana ja karkoituspaikkana. Vuosina 1661–66 linnaa rakennettiin Pietari Brahen toimesta hallintolinnaksi. Ison Vihan aikana vuonna 1716 linna antautui venäläisille, jotka räjäyttivät sen. Siitä lähtien linna on toiminut maantiesillanpäänä. Vuonna 1939 rakennettu leveä silta peittää nykyisin osittain linnan raunion.
Linnan käyttöaikana syntyneet kulttuurikerrokset ovat pääosin tuhoutuneet raunion 1930-luvun aikana tehdyissä restaurointitöissä. Restauroinnin yhteydessä maakerrokset lapioitiin pois ja kiinnostuksen kohteena olivat rakennusarkeologiset ilmiöt. Näin kulttuurikerrosten tutkimus ja sitä koskevat havainnot jäivät vähemmälle huomiolle.
Kohteen aluerajaus käsittää koko saaren. |
| metsakeskus.1000002065 |
322 |
Sandö |
10001 |
12011 |
13104 |
11006 |
27000 |
249442.16600000 |
6684986.13800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002065 |
Karttatiedon mukaan Sandön itärannalla olisi ollut ruotsalainen patteri Suomen sodan aikana. Tarkasti osoitettava paikka ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.1000002066 |
740 |
Kallunmäen vallit |
10001 |
12011 |
13104 |
11006 |
27007 |
610033.34700000 |
6862540.19600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002066 |
Kallunmäen kirkkotarhan pohjoispuolella on mahdollisen rintavarustuksen jäännöksiä. Kirkkotarhan aidasta 10-30 m pohjoiseen ja koilliseen on matala, alle puolen metrin korkuinen kaareva maavalli. Mikäli varustus on tehty puolustustarkoituksiin, vallin takana on ollut tykkipatteri. Sen länsipäästä lähtee matala, noin 20 metriä pitkä ojantapainen kaivanto länteen. Tästä kaivannosta kymmenkunta metriä pohjoiseen, alempana rinteessä on toinen, samansuuntainen muutamaa metriä em. pidempi kaivanto. Kaivannot saattavat olla jälkiä puisesta rintavarustuksesta.
Mahdollisen varustuksen läheisyydessä on ollut kirkko ja hautausmaa 1640-luvulta aina vuoteen 1847, jolloin Kerimäen nykyinen kirkko valmistui. Varustukset lienevät peräisin Turun rauhan (1743) jälkeiseltä ajalta, jolloin Savonlinna oli venäläisten hallussa ja raja kulki viitisen kilometriä läheisestä Kataanmäestä (ks. kohde Kerimäki Kataanmäen varustukset) koilliseen niin, että tärkeä Punkaharjulle vievä tie jäi Venäjän puolelle. |
| metsakeskus.1000002067 |
740 |
Kataanmäen varustus |
10002 |
12011 |
13104 |
11006 |
27000 |
610344.37400000 |
6862318.65300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002067 |
Kataanmäen eli Katajamäen päällä pellon pohjoispuolella on matalahko n. 60 m pitkä ja 0,5-1 m korkea maavalli, jossa on kolme tai neljä kanuunanpaikkaa. Aikanaan valli on kiertänyt lähes koko Kataanmäen laen ympäri - vain lounaanpuolella vallia ei ole ollut. Osa varustuksesta on tuhoutunut pellonraivauksessa 1950-l.
Mäeltä on hyvä näkyvyys Savonlinnasta itään ja kaakkoon vieville teille, joita Kataanmäeltä on yhdessä Kallunmäellä olleen varustuksen kanssa pystynyt hyvin valvomaan. Varustukset lienevät peräisin Turun rauhan (1743) jälkeiseltä ajalta, jolloin Savonlinna oli venäläisten hallussa ja raja kulki viitisen kilometriä Kataanmäestä koilliseen niin, että tärkeä Punkaharjulle vievä tie jäi Venäjän puolelle. |
| metsakeskus.1000002068 |
257 |
Mäkiluoto |
10001 |
12011 |
13104 |
11006 |
27000 |
351813.22400000 |
6645466.54700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002068 |
Venäjä käynnisti 1910-luvun alussa Suomenlahdella Pietari Suurelle nimetyn merilinnoituksen rakentamisen torjuakseen Saksan mahdollisen hyökkäyksen Pietariin. Pääpuolustusasema sijoitettiin Suomenlahden kapeimmalle kohdalle Tallinnan ja Porkkalanniemen väliin. Mäkiluodolle perustettiin linnake vuonna 1913. Ennen linnoitusvaihetta saari oli merikulkijoiden ja kalastajien tukikohta.
Venäläisten poistuttua saaresta vuoden 1918 alussa jäi Punakaarti jäi vartioimaan linnaketta. Punakaartin räjäytti saaren rakennukset vetäytyessään saarelta huhtikuussa 1918. Mäkiluoto siirtyi Suomen puolustusvoimien rannikkolinnakkeeksi. Mäkiluoto kuului toisen maailmansodan jälkeen vuoteen 1956 saakka Porkkalan vuokra-alueeseen. Puolustusvoimat on luopunut linnakkeesta ja sen jatkokäyttöä suunnitellaan. |
| metsakeskus.1000002069 |
275 |
Neiturintaipaleen linnoitteet |
10002 |
12011 |
13104 |
11006 |
27009 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002069 |
Ensimmäisen maailmansodan aikaisia juoksuhautoja. Juoksuhaudat on rakennettu venäläisten johdolla vuosien 1916 ja 1917 aikana, koska pelättiin saksalaisten hyökkäävän Pietariin Suomen sisämaan kautta. Juoksuhautoja ei ole käytetty taisteluissa.
Alueella on kaksi erillistä kaarevaa juoksuhautakokonaisuutta, molemmat n. 700m pituisia. Juoksuhaudoissa on nähtävillä ampumapesäkkeitä. Lisäksi Neiturin alueella on kaksi lyhyttä osittain tuhoutunutta juoksuhaudan pätkää. |
| metsakeskus.1000002070 |
285 |
Kotkansaaren kenttäpatteri |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27000 |
496911.56900000 |
6701436.74700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002070 |
Patteri on ilmeisesti merkitty virheellisesti linnoituskarttoihin tai sitten se on piirretty todellista sijaintiaan pohjoisemmaksi. Vallin etusivu on kiveystä, jossa on paikoin 1–2 kiviriviä korkeaa tukimuuria. Patterin muurin korkeus on 1 – 1,6 m. Rintasuojaa on 30 cm korkuisena noin 15 m matkalla, muualla vallin päällys on sisäpuolen tasossa.
Paikalle vie patterin pohjoispuolelta vanha tienpohja, jonka leveys on noin 5 metriä. Tienpätkää on havaittavissa maastossa noin 20 metrin pituinen osuus. Tien eteläpään itäreunaa on vahvistettu kivillä.
Kohde on rajattu paikkatietokantaan laserkeilausaineiston perusteella 03/2017. |
| metsakeskus.1000002071 |
285 |
Kyminkartanon alueen kaivannot |
10001 |
12011 |
13104 |
11006 |
27000 |
493214.02300000 |
6708594.84600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002071 |
|
| metsakeskus.1000002072 |
285 |
Langinkosken varustukset |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
493867.77600000 |
6705845.95700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002072 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, jonka rakennusajankohta on 1916. Se sijaitsee Kymijoen Langinkosken itärannalla Keisarillisen kalamajan ympäristössä olevalla Luonnonsuojelualueella. Linnoitteet on tehty aivan joen rannalle sekä siitä nousevalle rinteelle. Joen ylittävän Langinkoskentien alle on jäänyt osia linnoitteista samoin kuin Metsolassa sijaitsevan tekniikan ja liiketalouden oppilaitoksen alle.
Langinkosken puolustusasema koostuu kahdesta peräkkäisestä joen suuntaisesta taisteluhautalinjasta. Taistelu- ja yhdyshaudat on kaivettu suurimmaksi osaksi maahan, osa on louhittu kallioon. Hautojen kokonaispituus on n. 1500 m. Taisteluhaudoissa on useita traversseja. Ampumakorokkeet ovat maatuneet näkymättömiin. Hirsivahvistukset ja niiden sitomiseen käytetyt metallilangat ovat hävinneet.
Ulommassa taisteluhautalinjassa on kolme maahan kaivettua ja aikanaan katettua konekivääriasemaa, joissa kussakin on ampumasektorit kahteen suuntaan. Langinkoskentien eteläpuolella, joen rannassa, on kallioon louhittu ja osin maahan kaivettu konekivääriasema, jonka katto on osittain luhistunut. Kohteen pohjoisosassa on lisäksi kaksi avonaista mahdollista tuliasemaa.
Taisteluhautalinjojen yhteydessä on seitsemän suojahuonetta. Huoneet ovat olleet hirsirakenteisia ja niiden katot ovat romahtaneet. Hirsirakenteet ovat hävinneet lukuun ottamatta yhtä kohteen pohjoisosassa sijaitsevaa romahtanutta suojahuonetta. Sisemmän taisteluhautalinjan suojahuoneista kaksi on varustettu vain yhdellä sisäänkäynnillä.
Ulompien taisteluhautojen rintasuojiin on tehty yhdeksässä kohdassa 0,7 m leveä leikkaus, joista johtaa suora ja matala, ojamainen hauta joen varteen. Näiden rakenteiden käyttötarkoituksesta ei ole tietoja.
Kohteen rajausta on tarkennettu laserkeilausaineiston perusteella 03/2017. |
| metsakeskus.1000002073 |
285 |
Kyminlinna |
10002 |
12011 |
13107 |
11006 |
27007 |
493867.76600000 |
6707906.12900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002073 |
Kyminlinna sijaitsee Hovinsaaren pohjoisosassa Kymijoen itäisen Huumanhaaran ja läntisen Langinkoskenhaaran yhtymäkohdassa Kotkan keskustan luoteispuolella. Linnoituksen itäosan halki kulkee 1890-luvulla rakennettu rautatie sekä 1900-luvun alussa rakennettu Kymintie (ent. Tampsantie). Valtatie 7 leikkaa Kyminlinnan eteläosien ulkovarustuksia. Kyminlinnan alueella on kymmenkunta rakennuksen pohjaa, mahdollisesti sotilasleiriin liittyviä painanteita, nk. Suvorovin linnoitukseen liittyviä valleja ja sudenkuoppia sekä muita rakenteita. Kyminlinnan ympäristössä on lisäksi 1700-luvun lopun, 1800-luvun alun sekä molempien maailmansotien aikaisia sotahistoriallisia kohteita.
Kyminlinna oli läntisin venäläisten 1700–1800-lukujen vaihteessa Pietarin suojaksi rakentamista linnoituksesta ja se muodosti yhdessä Ruotsinsalmen merilinnoituksen kanssa ensimmäisen puolustusrintaman Ruotsin vastaiselle rajalle. Linnoitus sijaitsi strategisesti merkittävällä Hovinsaarella, jonka kautta kulki alinen Viipurintie.
1791–1792 Kymenkartanon maille Hovinsaaren pohjoisosaan rakennettu 200 metriä halkaisijaltaan oleva Suvorovin linnoitus jäi kokonaisuudessaan uuden Kyminlinnan sisälle. Uuden Kyminlinnan rakennustyöt aloitettiin 1803. Kuusi kertaa entistä Suvorovin linnoitusta laajemmaksi rakennettu kaponieerilinnoitus kattoi lähes koko Hovinsaaren pohjoisosan. Linnoitus ei ollut vielä täysin valmis Suomen sodan alkaessa vuonna 1808. Keskeneräinen linnoitus poistettiin linnoitusluettelosta 1819 ja siitä tehtiin varikko. Linnoitus siirtyi suomalaisten hallintaan 1839. Itämaisen sodan ja Ruotsinsalmen tuhoamisen jälkeen alkoi linnoituksessa uusi rakennuskausi 1855, jolloin linnoituksen länsiosaan, vanhan Suvorovin linnoituksen päälle rakennettiin uusia puurakennuksia. 1900-luvulla Kyminlinna on toiminut niin punaisten koulutuskeskuksena, sotavankien kokoomaleirinä, pakolaiskeskuksena, kulkutautisairaalan keuhkotautiosastona ja suojelukuntien ampumaratana. Talvisodan myötä Kyminlinna palautui sotilaskäyttöön. Nykyisin Puolustusvoimat on luopunut linnoituksesta ja sen tulevaa käyttöä ei ole vielä päätetty.
Kyminlinnan muinaisjäännösaluetta on laajennettu toukokuussa 2022 rautatien ja Jokirannantien väliselle alueelle. Ko alueella erottuu Lidar-kuvissa linnoitusrakenteita. Aluetta ei ole inventoitu maastossa. |
| metsakeskus.1000002073 |
285 |
Kyminlinna |
10002 |
12011 |
13107 |
11006 |
27008 |
493867.76600000 |
6707906.12900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002073 |
Kyminlinna sijaitsee Hovinsaaren pohjoisosassa Kymijoen itäisen Huumanhaaran ja läntisen Langinkoskenhaaran yhtymäkohdassa Kotkan keskustan luoteispuolella. Linnoituksen itäosan halki kulkee 1890-luvulla rakennettu rautatie sekä 1900-luvun alussa rakennettu Kymintie (ent. Tampsantie). Valtatie 7 leikkaa Kyminlinnan eteläosien ulkovarustuksia. Kyminlinnan alueella on kymmenkunta rakennuksen pohjaa, mahdollisesti sotilasleiriin liittyviä painanteita, nk. Suvorovin linnoitukseen liittyviä valleja ja sudenkuoppia sekä muita rakenteita. Kyminlinnan ympäristössä on lisäksi 1700-luvun lopun, 1800-luvun alun sekä molempien maailmansotien aikaisia sotahistoriallisia kohteita.
Kyminlinna oli läntisin venäläisten 1700–1800-lukujen vaihteessa Pietarin suojaksi rakentamista linnoituksesta ja se muodosti yhdessä Ruotsinsalmen merilinnoituksen kanssa ensimmäisen puolustusrintaman Ruotsin vastaiselle rajalle. Linnoitus sijaitsi strategisesti merkittävällä Hovinsaarella, jonka kautta kulki alinen Viipurintie.
1791–1792 Kymenkartanon maille Hovinsaaren pohjoisosaan rakennettu 200 metriä halkaisijaltaan oleva Suvorovin linnoitus jäi kokonaisuudessaan uuden Kyminlinnan sisälle. Uuden Kyminlinnan rakennustyöt aloitettiin 1803. Kuusi kertaa entistä Suvorovin linnoitusta laajemmaksi rakennettu kaponieerilinnoitus kattoi lähes koko Hovinsaaren pohjoisosan. Linnoitus ei ollut vielä täysin valmis Suomen sodan alkaessa vuonna 1808. Keskeneräinen linnoitus poistettiin linnoitusluettelosta 1819 ja siitä tehtiin varikko. Linnoitus siirtyi suomalaisten hallintaan 1839. Itämaisen sodan ja Ruotsinsalmen tuhoamisen jälkeen alkoi linnoituksessa uusi rakennuskausi 1855, jolloin linnoituksen länsiosaan, vanhan Suvorovin linnoituksen päälle rakennettiin uusia puurakennuksia. 1900-luvulla Kyminlinna on toiminut niin punaisten koulutuskeskuksena, sotavankien kokoomaleirinä, pakolaiskeskuksena, kulkutautisairaalan keuhkotautiosastona ja suojelukuntien ampumaratana. Talvisodan myötä Kyminlinna palautui sotilaskäyttöön. Nykyisin Puolustusvoimat on luopunut linnoituksesta ja sen tulevaa käyttöä ei ole vielä päätetty.
Kyminlinnan muinaisjäännösaluetta on laajennettu toukokuussa 2022 rautatien ja Jokirannantien väliselle alueelle. Ko alueella erottuu Lidar-kuvissa linnoitusrakenteita. Aluetta ei ole inventoitu maastossa. |
| metsakeskus.1000002074 |
285 |
Redutti Tiutinen |
10002 |
12011 |
13104 |
11006 |
27000 |
499335.58400000 |
6703396.96800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002074 |
Redutti Tiutinen sijaitsee Tiutisen saaren kaakkoisosan niemekkeelle Tiutisen ja Majasaaren välisen salmen vartiointia varten. Redutti on pohjakaavaltaan neliön muotoinen ja siitä on säilynyt ainoastaan keskiosat ja osia vallihaudasta. Ulkovarustukset ovat lähes kokonaan hävitetyt alueen myöhemmässä maankäytössä.
Kohde on rajattu paikkatietokantaan laserkeilausaineiston perusteella 03/2017. |
| metsakeskus.1000002075 |
285 |
Redutti Halla |
10002 |
12011 |
13104 |
11006 |
27000 |
498520.00000000 |
6704870.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002075 |
Redutti Halla sijaitsi Hallan saaren keskikohdassa, itäkaakkoon työntyvällä niemellä. Sieltä voitiin valvoa idästä tulevaa laivaliikennettä. Redutista on jäljellä vain epämääräisiä kivilatomuksia ja maavalleja (1978). Redutin ja sen pohjoispuolella olleen patterin n:o 6 välimaastossa oli tiilistä rakennettu kasarmi, maanpäällinen ammuskellari ja puinen vartiotupa.
Vuoden 2007 inventoinnin mukaan redutti olisi tuhoutunut paikalle tasatun laiturialueen ja ratapihan rakentamisen yhteydessä. Vuonna 2012 tehdyn tuulivoimahakkeeseen liittyneen alustavan kartta- ja maastoanalyysin perusteella on kuitenkin ilmeistä, että redutin rakenteita on säilynyt idempänä. Vuoden 2013 inventoinnissa todettiin, että ainoastaan Redutti Hallan kohdalle suunnitellun tuulivoimalan kohdalle osuu kiinteä muinaisjäännös. |
| metsakeskus.1000002076 |
285 |
Redutti Kotka |
10002 |
12011 |
13104 |
11006 |
27000 |
495930.96200000 |
6702684.23600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002076 |
Redutti Kotka sijaitsee Kotkansaaren länsirannalla. Varustuksessa oli nelikulmainen keskusosa, jonka kolmea sivua kiersi kulmaulokkeellinen rintavarustus. Meren puoleisella sivulla jyrkkä kallioseinämä toimi riittävänä esteenä. Nelikulmainen korotettu keskusta muodosti sisälinnoituksen. Sen ulkopuolella on noin 5 m leveä kuiva vallihauta ja etuvarustus katveineen, ampumapenkereineen, rintasuojineen ja esteilailla varustettuine etuluiskineen. Polvekkeinen etuvarustus sijaitsee sisälinnoitusta huomattavasti alempana, joten sisälinnoituksesta pystyi ampumaan etuvarustuksen yli tarvittaessa.
Kohde on rajattu paikkatietokantaan laserkeilausaineiston perusteella 03/2017. |
| metsakeskus.1000002077 |
285 |
Redutti Majasaari ja patteri n:o 7 |
10002 |
12011 |
13107 |
11006 |
27007 |
499930.34900000 |
6703365.98700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002077 |
Redutti Majasaari sijaitsee korkealla rantakalliolla Majasaaren kaakkoisosassa, josta se pystyi hallitsemaan laajaa merialuetta. Redutti on (v. 1978) hyvin säilynyt kaksiportaitainen puolustusjärjestelmäkokonaisuus. Välittömästi redutin pohjoispuolella sijaitsee patteri n:o 7. Se muodostuu kahdesta osasta ja sen täydensi redutin tulivoimaa itään ja koilliseen. Alueella oli maanpäällinen ammusvarasto, tiilinen kasarmirakennus patterin luoteispuolella sekä puinen vartiotupa.
Kohde on rajattu paikkatietokantaan laserkeilausaineiston perusteella 03/2017. |
| metsakeskus.1000002078 |
285 |
Redutti Pitkäsalmi |
10002 |
12011 |
13104 |
11006 |
27000 |
498707.83400000 |
6704027.71600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002078 |
Redutti Pitkäsalmi sijaitsi alun perin Tiutisen saaren pohjoisosassa Hallan ja Tiutisen väliin jäävää pikkusaarta vastapäätä. Nykyisin Tiutinen ja Halla on yhditetty täytemaalla. Täytemaa on otettu osittain redutin sisäosista vuonna 1905. Samalla päävalliin on puhkaistu kuusi metriä leveä ajoaukko. Nelikulmainen linnoitus oli alaosastaan kiveä ja yläosasta tiiltä.
Kesällä 2017 tutkittiin redutin kohdalla maastoa Hallantien itäpuolella, josta löytyi pehmeään maahan kaivettuja kuoppia, maakasoja, sammaloituneita tiiliä sekä louhituista kivistä koottuja pieniä röykkiöitä. Vaikuttaa kuitenkin vahvasti siltä, että löydetyt ilmiöt eivät liity Redutti Pitkäsalmen varustuksiin ja ovat peräisin myöhemmältä ajalta.
Kohde rajattiin maastotietokantaan 06/2017 |
| metsakeskus.1000002079 |
285 |
Ruotsinsalmen tunnusmajakka |
10002 |
12005 |
13060 |
11006 |
27000 |
497225.44300000 |
6702095.48400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002079 |
Majakanraunio sijaitsee Kotkansaaren eteläosassa, Puistolan niemen itäosassa, Sapokanlahden eteläpuolella niin kutsutulla Pookinmäellä merivartioston maalla.
Ruotsinsalmen majakka rakennettiin vuonna 1798. Majakka toimi Ruotsinsalmen linnoitusten ja venäläisen laivastoaseman satamamajakkana ja kiintopisteenä. 24 metriä korkean tornin jalusta rakennettiin graniitista ja torniosa tiilestä. Erikoisuutena oli tornin ulkopuolella, sen sivulla kulkeva portaikko. Sisältä majakka oli pyöreä.
Englantilainen laivasto tuhosi majakan Krimin sodan aikana vuonna 1855. Majakasta jäi jäljelle vain raunio. Säilyneiden seinien korkeus on noin 2,5 - 3 m. Majakan pohjan mitat ovat 9 x 9 m. Rauniot ovat toimineet myöhemmin puisen tunnusmajakan perustana, joka on tuhoutunut.
Rauniot restauroitiin 1990-luvulla ja sen yhteyteen rakennettiin näköalatorni. Majakan raunio on merkittävä rakennusmuistomerkki ja se on myös Suomen vanhin säilynyt majakkahistoriallinen rakennusfragmentti. |
| metsakeskus.1000002080 |
285 |
Redutti Ruotsinsalmi |
10002 |
12011 |
13107 |
11006 |
27000 |
500050.29500000 |
6703036.11400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002080 |
Redutti Ruotsinsalmi sijaitsee vastapäätä redutti Majasaarta Vallikari-nimisellä luodolla. Umpipatterityyppisessä varustuksessa oli korkea suojamuuri, rintasuoja ja portti, mutta ei redutin tavallisia etuvarustuksia. Redutin tehtävänä oli yhdessä Majasaaren redutin ja patteri n:o 7:n kanssa estää pääsy Kuninkaanportin salmen kautta Ruotsinsalmeen. Varustuksen ulkopuolella sen lounaiskulmassa oli pieni puinen kasarmi tai vartiotupa.
Kohde on rajattu paikkatietokantaan laserkeilausaineiston perusteella 03/2017. |
| metsakeskus.1000002081 |
285 |
Fort Elisabeth |
10002 |
12011 |
13107 |
11006 |
27007 |
497489.33600000 |
6700993.92700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002081 |
Fort Elisabeth rakennettiin Kotkansaaren kaakkoispuolella sijaitsevalle Varissaarelle, joka vielä 1700-luvulla muodostui kahdesta pienestä saaresta. Linnoitustöiden yhteydessä saaria erottanut salmi täytettiin ja salmen yli rakennettiin muuri. Fort Elizabeth rakennettiin pitkänomaiseksi puolipyöreäksi varustukseksi, johon kuului kaksi puolipyöreää ja kaksi bastionimaista, kurtiinimuurien yhdistämää puolustusrintamaa. Linnoituksen länsiosa vahvistettiin poikkivarustuksella erilliseksi tukikohdaksi. Muuri perustettiin pääosin kalliolle eikä sillä ole vallihautaa. Eskarppimuuri peittää piirustusten mukaan koko etusivun. Yhtenäinen muuri on vielä nykyisin melko hyvässä kunnossa. Saarella on sijainnut myös tiilistä muurattu kasarmi, ammuskellari, kuulien kuumennusuuni ja puinen vartiotupa.
Fort Elisabeth suunniteltiin toimimaan yhteistyössä Fort Slavan kanssa lännestä ja etelästä Ruotsinsalmeen johtavien väylien päätorjuntalinjana. Linnakkeet pystyivät tulellaan hallitsemaan lähes koko niitä ympäröiviä merialueita.
Rintaman sisäpuolella sijainneen kasarmin, ruutikellarin ja varastorakennuksen kivijalat ovat yhä näkyvissä. Saarella on fregatti St. Nikolain esineistöä ja 1940 paljastettu vuoden 1790 meritaistelun muistomerkki. |
| metsakeskus.1000002082 |
285 |
Fort Katarina |
10002 |
12011 |
13107 |
11006 |
27007 |
496549.71300000 |
6701468.73000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002082 |
Fort Katarina (Chaterina tai Ekaterina) on rakennettu 1790-luvulla nykyisen Puistolan niemen lounaisosaan. Linnoitus koostui korkealle kalliolle rakennetuista ylä- ja alalinnoituksesta sekä merenrannalla olleesta patteri Katariinasta. Ala- ja ylälinnoituksen lounaispuolella oli meren rannalla patteri nro 1 sekä väliaikainen pienempi patteri. Fort Katariinan kasarmialue rakennettiin linnoituksen itäpuolelle, jonne nousi tiilinen kasarmirakennus ja vahtitupa. Kasarmirakennuksesta on vielä jäljellä kivijalka. Patteri Katariinasta koilliseen rakennettiin kaksi ruutikellaria. Ylälinnoitus oli noin 110 metriä pitkä ja noin 50 metriä leveä. Alalinnoituksen kanssa yhdessä ne muodostivat noin 210 metriä pitkän puolustusvarustuksen, jonka yhteispinta-ala oli yli hehtaarin.
Piirustusten mukaan eskarp-muuri peitti koko vallin etusivun. Sen alaosa oli kiveä ja yläosan rintatukimuuri tiiltä. Fort Katarina toimi Kotkansaaren keskuslinnakkeena. Linnakkeeseen sijoitettiin hallinto- ja muut julkiset rakennukset, sekä päällystön asunnot ja eri tarpeita palvelevat laitokset.
Ylälinnoituksen itäosa on lähes tuhoutunut ilmeisesti vuonna 1986 öljysäiliöiden ympärille rakennettujen betonisten suojarakenteiden takia. Ylälinnoituksen eteläosan eskarppimuuri oli säilynyt hyvin, lukuun ottamatta sen purettua koillisosaa, joka oli tuhoutunut viimeistään laululavaa rakennettaessa 1940-luvulla. Linnoituksen läntinen puolustusrintama ei enää hahmotu kokonaisuutena valleihin tehtyjen aukkojen vuoksi. Ylälinnoituksen pohjoisosasta on purettu vallia yli 40 metrin matkalta, ja eskarppimuurista on säilynyt ainoastaan länsiosa. Valli on purettu ennen vuotta 1966. Linnoituksen tiiliosat ovat maan peitossa sekä suurelta osin rapautuneet ja tuhoutuneet jo ennen öljysataman rakentamista. Rannassa sijainneesta patterista 1 olivat luoteissiipi ja lounaisosa tuhoutuneet todennäköisesti vuonna 1947 säiliön rakentamisen takia. |
| metsakeskus.1000002083 |
739 |
Kärnäkosken linnoitus |
10002 |
12011 |
13107 |
11006 |
27007 |
538097.56400000 |
6792203.38800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002083 |
Kärnäkosken linnake sijaitsee Lappeenrannasta Mikkeliin johtavan maantien varressa Kuolimojärven ja Saimaan välisellä kannaksella. Kärnäkosken ja Partakosken linnakkeet rakennettiin vuonna 1791 kenraali Aleksandr Suvorovin johdolla osaksi uutta Pietarin puolustusjärjestelmää. Niiden oli tarkoitus toimia Venäjän Saimaan laivaston tukikohtana Lappeenrannan linnoituksen ja Olavinlinnan (Savonlinna) välisellä vesireitillä. Kärnäkosken linnoitus rakennettiin muodoltaan epäsäännölliseksi. Se muodostuu toisiinsa liittyvistä epäsäännöllisistä bastioni- ja tenaljimuureista. Vuoden 1809 jälkeen Venäjä lakkautti Kärnäkosken ja Partakosken linnakkeet. Kärnäkosken linnakkeen restaurointi käynnistyi 1980-luvulla.
Kärnäkosken linnoituksesta johtaa yhdystie etelään ns. Vuorilinnoitukseen. Vuorilinnoitus oli rakennettu Kuolimolta Saimaalle kulkevan liikenteen valvomiseksi ja puolustamiseksi. Vuorilinnoitus sijaitsee noin 320 metriä Kärnäkosken linnoituksen eteläpuolella. Näitä kahta varustusta yhdistää noin 350 metrin pituinen yhdystie. Epäsäännöllisen muotoisessa redutissa on viisi taitteista maavallia. Se on 44 metriä pitkä ja 40 metriä leveä. Vallit ovat nykyisin maan peitossa, eikä kivestä tehtyä tukimuuria tai rintamuuria enää havaittu. Redutissa olleen pienen vartiorakennuksen paikka näkyy maastossa matalana maaterassina. Linnoitusalueen suurisuuntaiset laajennussuunnitelmat jäivät toteutumatta, mutta ainakin Vuorilinnoituksessa ja Kärnäkosken linnoituksen itäpuolella oli ehditty aloittaa töiden valmistelut. |
| metsakeskus.1000002084 |
623 |
Kukonharjun kanava |
10002 |
12005 |
13056 |
11006 |
27007 |
581210.09400000 |
6818339.05400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002084 |
Ruokolahden ja Puumalan rajalla sijaitseva 700 metriä pitkä Kukonharjun kanava kuuluu neljän kanavan (Kutvele, Kukonharju, Käyhkää ja Telataipale) ketjuun, jotka rakennettiin Saimaalle vuosina 1792–1798 kenraali Aleksandr Suvorovin johdolla. Puumalan salmi oli jäänyt ruotsalaisten haltuun Turun rauhassa vuonna 1743, ja siten venäläisille strategisesti tärkeä luonnollinen vesitieyhteys Lappeenrannan ja Savonlinnan välillä oli poikki. Kanavat olivat Venäjän Saimaan laivaston käytössä sen liikkuessa Lappeenrannan ja Savonlinnan välillä vartioiden Ruotsin vastaista rajaa sekä huoltaen tukikohtia. (Kauppi 1989:1; Myllykylä 1991:36.)
Kukonharjun kanavayhdyskunta oli levittäytynyt laajalle alalle kanavan molemmille rannoille. Kanavan itäpuolen rakennukset voidaan jakaa alueellisesti pohjois- ja eteläosassa sijaitseviin erillisiin ryhmiin. Lisäksi idässä jonkin matkaa kanavasta etelään on oma rakennuskeskittymänsä. Kanavan länsipuolella on erilliset rakennusryhmät kanavanrannassa, etelässä ja lännessä. Kaikki kanavan luona 1700- ja 1800-lukujen vaihteen tienoilla olleet rakennukset ovat jääneet pois käytöstä 1800-luvun puoliväliin mennessä. Kanavan molemmin puolin on säilynyt useita rakennuksenpohjia sekä erilaisia latomuksia ja kuoppia. Lisäksi veden alla on säilyneitä puu- ja kivirakenteita kuten hirsiarkkuja sekä vaakahirsistä tehty kolmioimainen virtauksenohjain.
Alueen rakenteita on tutkittu kolmena vuotena arkeologisin kaivauksin (2005–2007). Kanavan itärannalla tutkimuksia on suoritettu kauppiaan talon, pajan, varikon, vartiorakennuksen alueilla. Lisäksi on tutkittu mahdollista majakuoppaa sekä mahdollisia rakennusten pohjia. Kanavan länsirannalla on tutkittu vuoden 1804 karttaan merkityn kauppiaan talon sekä kahden muun rakennuksen paikkoja |
| metsakeskus.1000002085 |
286 |
Utti |
10002 |
12011 |
13107 |
11006 |
27025 |
494475.31500000 |
6750479.98800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002085 |
Utin linnoitus sijaitsee Salpausselkää pitkin kulkevan Viipuriin johtavan ylisen tien eli nykyisen VT 6:n varressa Haukkajärven kaakkoispuolella. Linnoitus on rakennettu harjulle siten, että sen varustukset katkaisivat harjun tasaisen laen kulkien jonkin verran rinnettä alas molemmin puolin. Venäjä rakensi Utin linnoituksen vuonna 1791 kenraali Aleksandr Suvorovin johdolla osaksi uutta Pietarin puolustusjärjestelmää. Utin vartiolinnoitus on pieni, kuusi bastionia ja ravelliinin käsittävä säännöllinen bastionivarustus. Rakennuksia Utin linnakkeessa oli kymmenkunta. Linnoitus lakkautettiin tarpeettomana vuoden 1809 jälkeen.
Museovirasto on restauroinut linnoitusta 1980- ja 1990-luvulla ja nykyisin se on nähtävyyskäytössä.
Lidar-aineistossa havaittiin 2016 kasarmin piha-alueella neljän rakennuksen jäännösten jälkiä, ilmeisesti Hakanpään (2008:32-33, 35) mainitsemien kasarmien jäännökset. |
| metsakeskus.1000002086 |
286 |
Jaalan redutti |
10002 |
12011 |
13104 |
11006 |
27000 |
472712.22300000 |
6768444.81700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002086 |
Kohde sijaitsee Jaalan kirkonkylän uuden hautausmaan kaakkoisnurkalla, välittömästi hautausmaan aidan ulkopuolella. Mäenrinteessä kasvaa vesakkoa.
Nelikulmainen, puolisuunnikkaan muotoinen maavarustus, joka on peräisin Kustaan sodan 1788 – 1790 ajalta. Vallit ovat alaosastaan keskimäärin 3 m leveitä ja niiden korkeus on 0,5 – 1,5 m. Pohjoinen valli on 18 m pitkä ja siinä on kaksi ampuma-aukon painannetta, lisäksi yksi ampuma-aukko on ollut pohjoisen ja itäisen vallin kulmassa. Itäinen ja eteläinen valli ovat kummatkin 15 m pitkiä ja kummassakin on kaksi ampuma-aukkoa. Läntinen valli on 11 m pitkä ja sen keskellä on sisäänkäynti varustukseen.
Maasto laskeutuu jyrkästi redutin itä- ja eteläpuolella. Pohjoissivulla on 3 m leveä vallihauta, jonka syvyys on ympäröivästä maastosta 1,5 m. Pohjoissivun eskarp on 3 m korkea. Mäkelän inventoinnissa 1962 oli redutin sisäpuolella, sisäänkäynnin edessä havaittavissa pyöreä kohouma, jonka halkaisija oli 3 m ja korkeus 0,5 m. Nyt kohouma ei erottunut aluskasvillisuuden seasta.
Kohteen rajausta on tarkennettu laserkeilausaineiston perusteella 04/2017. |
| metsakeskus.1000002087 |
286 |
Pitkäsilta |
10002 |
12011 |
13107 |
11006 |
27000 |
480238.14700000 |
6729501.36400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002087 |
Ruotsalaisten 1790-luvun alussa rakentama linnoitus, joka on jäänyt osittain keskeneräiseksi. Varustus sijaitsee Pitkäsillan ja Leppäniemen tilojen länsipuolella, Pitkänsillantien molemmin puolin. 300 m pitkä ja 200 m leveä vallialue sijaitsee alavalla maalla. Osin suoperäisessä ja osin hiekkapohjaisessa maastossa kasvaa kuusimetsää. Varustuksen keskellä on ollut vielä 1967 pelto, joka kasvaa nykyään sekametsää.
Vallihauta on aikanaan valmistunut koko varustuksen ympärille. Vallihauta on 12 m leveä ja 0,5–1 m syvä paitsi länsisivulla, jossa se on 20 m leveä ja raveliinin edessä oikealla siivellä, jossa se on vain 5 m leveä.
Linnoituksen länsipuolella on vallihaudan ulkopuolella, siitä 20 m länteen kaksi koillinen – lounassuuntaista 30 m pitkää maavallia, joiden leveys on yläosastaan 4 m ja alhaalta 20 m. Vallien korkeus on 2 m. Pohjoisemmasta vallista on otettu hiekkaa. Vallihaudan sisäpuolelle ei ole ehditty rakentaa läntistä päävallia laisinkaan.
Linnoituksen pohjoissivun päävalli on 167 m pitkä ja 10 m leveä. Eskarp on 5–6 m korkea ja suojan puoleinen korkeus 3 m. Itäpäähän on vallihaudan reunaan rakennettu viljankuivaamo. Vallin itäosan huipulla on useita soikean muotoisia kuoppia, joiden koko on 2 x 2,5 m ja syvyys 1,5 m. Linnoituksen itäsivulta puuttuu myös päävalli, mutta sen eteen sijoittuva raveliini on valmistunut. Sen vallikäytävä on noin metrin muuta maastoa korkeammalla. Teräväkulmaisen raveliinin sivut ovat 30 m pitkät. Eskarp on 6 m korkea.
Eteläinen valli sijaitsee Pitkänsillantien eteläpuolella. Se on 168 m pitkä ja 10 m leveä. Eskarp on 4–6 m korkea, vallin suojasivu on 3 m korkea. Vuonna 1967 vallin länsipäässä on erottunut rintasuoja. Vallihaudan ja vallin välissä on 4–6 m leveä kaistale koskematonta maata. Lähellä vallin itäpäätä on ollut autotalli valliin kaivettuna. Tallin paikka näkyy suurikokoisena kuoppana vallissa. Vallin itäpäässä on ollut viljamakasiini.
Linnoitusalueen ostamisesta tehtiin 1793 kuninkaan määräys. Linnoitustöitä on tehty ilmeisesti vuosina 1794–1795. Vuonna 1797 Wrede pyysi saada ostaa alueen takaisin, koska "sanotaan ettei sinne meidän aikanamme tulla rakentamaan mitään linnoitusta." Vuonna 1800 kuningas antoi määräyksen maan takaisinmyymisestä ja viiden kruunun omistaman rakennuksen huutokaupasta.
Kohteen rajausta on tarkennettu laserkeilausaineiston perusteella 04/2017. |
| metsakeskus.1000002088 |
434 |
Vähä-Ahvenkosken redutit |
10002 |
12011 |
13107 |
11006 |
27007 |
470395.21700000 |
6706995.38500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002088 |
Kymijokeen pohjoisesta pistävällä niemellä on kaksi reduttia. Ns. alaredutti sijaitsee rannalla ja on vallihaudan ympäröimä. Ns. yläredutti sijaitsee harvaa metsää kasvavalla mäellä, alaredutista n. 50 m luoteeseen ja on pohjakaavaltaan suorakaiteenmuotoinen.
Vallihaudan ympäröimä pohjakaavaltaan nelikulmainen alaredutti (n. 17 x 17 metriä) sijaitsee aivan Kymijoen rannalla. Vallihaudan syvyys vaihtelee metristä puoleentoista metriin ja leveys kolmesta neljään metriin. Kontreskarpin tukimuurin korkeus on noin 0,5-1 metriä. Eskarppi on kaksi metriä korkea. Suojasivun valli on metrin korkuinen ja kolme metriä leveä. Valli on sisäpuolelta koillissivua lukuun ottamatta 2-2,5 metriä korkea. Koillissivun puolitoista metriä korkea ampumapenkere on kahdeksan metriä leveä. Rintasuoja on penkereen kohdalla 1,5 metriä korkea. Penkereen takasivulla on metrin korkea suojavalli sekä ajotie. Suojasivun vallin keskellä on kulkuaukko.
Pohjakaavaltaan suorakulmainen yläredutti (laajuus 22 x 12 metriä) sijaitsee harvaa metsää kasvavalla mäellä noin 50 metriä alaredutista luoteeseen. Yläredutin eskarppi on noin 2-3,5 metriä korkea. Eskarpin suurista lohkotuista ja pienistä maakivistä tehty tukimuuri on noin puolesta kahteen metriin korkea. Yläredutti sijaitsee mäen rinteen yläosassa ja vallihautaa ei ole ilmeisesti sen vuoksi katsottu tarpeelliseksi. Rintasuoja on noin puolitoista metriä korkea. Koillissivulla on kuusi sektoria, lounaissivulla neljä sektoria ja kaakkois- ja luoteissivulla kummassakin kaksi sektoria. Lounaisvallissa on lisäksi ajoaukko ja ainakin yksi myöhemmin tehty leikkaus. Vallituksen sisäpuolella on keskellä rakennuksen perustus ja luoteispäässä ruutivaraston jäännös. |
| metsakeskus.1000002090 |
624 |
Kirmusaari |
10002 |
12011 |
13104 |
11006 |
27007 |
470602.13400000 |
6707004.37400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002090 |
Varustuksesta oli vuonna 1968 jäljellä 20 x 30 m tasanne, rintasuoja oli hävinyt. Koska maasto kohoaa pohjoiseen, on eskarp eteläpäässä 1,5 m korkea, mutta pohjoispäässä tasanne on maanpinnan tasossa. Lounaiskulmassa näyttäisi olevan yhden kivirivin korkuinen tukimuuri. Vallitasanteen päällä on suurikokoisen rakennuksen kivijalka. Paikalla on sijainnut kestikievari 1800-luvun lopulle asti. Kestikievari lienee perustettu vuonna 1743. |
| metsakeskus.1000002091 |
853 |
Kuuvan patteri (Patteri I) |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27000 |
231180.55800000 |
6706881.71600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002091 |
Patteri sijaitseee Ruissalon Kuuvanniemen nokassa, kaakkoisrannalla huvilan 95 eteläpuolella. Rantakalliota, noin 35 m:n päässä rantaviivasta. Patteri on piha-alueella.
Patterista on näkyvissä noin 20 m:n pituinen, 3,5 m:n levyinen ja vajaan metrin korkuinen itä-länsi-suuntainen maavalli. Rakenne viittaa 1700- ja 1800-lukujen vaihteen yksin-kertaiseen patterin tuliasemaan. Poikkeaa kaikista muista vuoden 1854 pattereista. |
| metsakeskus.1000002092 |
853 |
Ruissalo (Patteri III) |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27008 |
232710.33600000 |
6708259.81500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002092 |
Ruissalon etelärannalla, Ulapan niemellä vastapäätä Iso-Pukin saarta. Huvilatontilla 68 (Bella Vista), noin 20 m:n päästä huvilan kaakkoispäädystä. Etelään viettävää kalliopohjaista rantarinnettä.
Patteri on ollut keskeltä kulmikas muodostaen kaksi siipeä, joissa molemmissa on ollut tykkipesiä suunnattuna Airiston suuntaan ja Isoa-Pukkia kohti. Kartalta mitattuna tykkipatteri näyttää olleen ainakin noin 80 m pitkä. Sodan jälkeen aluetta oli ennallistettu ja patterin rakenteita oli rikottu. Patteri oli rakennettu kivestä ja maasta.
Inventointi 1978: Kallioisen Krottilanvuoren etelärinteellä rannassa, Ulapan kesäsiirtolan piha-alueella on tykkipatteri, joka koostuu korkeasta, kylmämuurauksella tuetusta maavallista,
jossa on neljä Pukinsalmea kohti avautuvaa tykkiporttia, sekä alhaalla rannassa sijaitsevasta vajaat 100m pitkästä katkonaisesta kivivallista, rintavarustuksesta. Ylempi vallitus muodostaa suoran kulman, jonka kaakkoissivun kylmämuuraus on hyvin säilynyt. Krottilanvuorella on ollut tähystystorni, josta vihollislaivojen lähestyminen voitiin jo kaukaa havaita. |
| metsakeskus.1000002093 |
853 |
Hirvensalon patterit |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27008 |
234636.00100000 |
6707977.06700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002093 |
Kohde sijaitsee Pukinsalmen rannalla Hirvensalon länsiosassa huvila-asutuksen keskellä kalliokukkulalla. Venäläinen rannikkopatteri on rakennettu vuonna 1854.
Pertti Huttunen 1988 (Hirvensalon III venäläinen rannikkopatteri): paikalla on nähtävissä n. 60 m pituinen kivetty kaarivalli, jonka laki on tasoittunut/tasoitettu. Vallin luoteispää on tuhoutunut noin 25 m:n matkalla, kun siitä on otettu aineksia huvilan pihamaahan. Muuten yleisesti ottaen hyväkuntoinen ja näyttävä. Merkitty Turun maasto- ja kaavakartalle. Tunnetaan myös Jänessaaren patterina. |
| metsakeskus.1000002094 |
853 |
Syrjälä |
10002 |
12011 |
13000 |
11006 |
27000 |
233220.00000000 |
6707180.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002094 |
Hirvensalon länsirannalla vastapäätä Iso-Pukin saarta, Pukinsalmen rannalla avoimella rantakalliolla on kaksi T:n muotoista rautatankoa pystyssä kallioon kiinnitettynä. Liittyneet Kriminsodan aikaisiin puolustusvarustuksiin. Vastaavanlaiset tangot on / on ollut Iso-Pukin saaren puolella rantakalliossa (niiden säilyneisyyttä ei ole päästy nykypäivänä toteamaan). Tankoihin on ollut kiinnitettynä rautaketjut estämään laivojen pääsy Aurajokisuulle. Lisänä meren pohjassa on ollut paalutus. Kohde on merkitty Turun maasto- ja kaavakartalle. |
| metsakeskus.1000002095 |
853 |
Syrjälän patteri |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27008 |
233210.00000000 |
6707100.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002095 |
Hirvensalon länsirannalla vastapäätä Iso-Pukin saarta, huvilan piha-aluella sijatsee venäläinen rannikkopatteri vuodelta 1808. Kohde on merkitty Turun maasto- ja kaavakartalle.
Inventointi 1979: Pohjois-etelä-suuntainen, matala multavallipatteri, josta käsin on voinut valvoa Pukinsalmea. Vallin pituus 28 m, leveys 3-4 m. Patterin pohjoispuolella rannassa on kaksi kallioon lyötyä kiinnitysrengasta, T:n muotoista rautatappia, joihin kiinnitetyn ketjun avulla Pukinsalmi suljettiin vihollislaivoilta.
Pertti Huttunen 1988 (Hirvensalon II venäläinen rannikkopatteri): tänä päivänä näkyvillä noin 30 m pituinen, osittain kivenlohkareilla tuettu kaareva maavalli, joka on ajan myötä suuresti tasoittunut. Vastaa rakenteeltaan Kuuvanniemen patteria.. |
| metsakeskus.1000002097 |
853 |
Uittamo |
10002 |
12011 |
13104 |
11006 |
27008 |
238729.00000000 |
6707648.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002097 |
Venäläisten vuonna 1854 rakentama rannikkopatteri sijaitsee virkistysalueella Uittamon kansanpuistossa Pitkäsalmen pohjoisrannassa pienen mäen päällä. Patterin viereen ja osittain sen päälle on pystytetty vuonna 1931 ravintola ja 1990-luvulla tanssilava (palaneen tilalle), mikä on tuhonnut osan muinaisjäännöksestä. Kalliossa paviljonkirakennuksen sokkelin peitelaudoituksen takana on ilmoitettu olevan säilyneenä kalliohakkaus, jossa on kirjaimia ja vuosiluku 1855. Paviljongin lounaispuolella on maaterassi, joka tukeutuu lounaassa kylmämuurattuun kivivalliin. Terassin päälle on levitetty hiekkaa, ja se on nykyisin paviljonkiravintolan käytössä piha-alueena. |
| metsakeskus.1000002099 |
623 |
Mallaslinnoitus |
10002 |
12011 |
13104 |
11006 |
27000 |
536736.77900000 |
6808060.97700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002099 |
Linnoitus sijaitsee Vekarsalon saaressa aivan Mikkelin rajan tuntumassa. Se on rakennettu 1700-luvulla. Julius Paasonen (1889) kirjoittaa vuosien 1788-90 sotatapahtumista ja mainitsee myös Mallaslinnoituksen, jossa on nähtävillä sotaväen asunnot ja jauhomakasiinit, tykkipatterit ja rintavarustukset sekä yksi "ranetti" upoksissa Kaijatsalon rannassa.
Tarkastusajankohtana alueella oli nähtävissä Jauhokankaan ja Sikoinleuanniemen välisellä kannaksella L-kirjaimen muotoinen, noin 1 metrin korkuinen maavalli. Valli on pituudeltaan 35 metriä ja välittömästi sen edessä on kaivanto. Valli ja kaivanto on tehty hiekkamaahan, joten ne ovat alttiita eroosiolle. Linnoitukseen kuuluu noin 50 metriä kylmämuurattua kivivallia, joka on korkeimmillaan 0,5 metriä.
Sikoinleukoinsalmen yli rakennettiin myös siltaeste. Vahvistukseksi kiinnitettiin Sikoinleuanniemestä Kaijatsaaren kallioon ulottuva rautaketju. (Lähde: Etelä-Savon puolustusvarustukset historiallisella ajalla, sivu 25 . Etelä-Savon Seutukaavaliitto. Julkaisu 137:1987). Siltaesteen tarkempaa sijaintipaikkaa tai siihen mahdollisesti liittyviä jäännöksiä ei ole selvitetty. |
| metsakeskus.1000002100 |
286 |
Värälän kenttälinnoitus |
10002 |
12011 |
13107 |
11006 |
27000 |
483951.87600000 |
6744213.73300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002100 |
Ruotsalaisten Kustaan sodan aikana 1790 rakentama varustus, joka sijaitsee 190 m päässä Kymijoen länsirannasta. Varustuksen itäosa on osittain metsäisellä kalliomäellä. Varustuksen länsi- ja eteläosa ovat alavassa ja kosteassa maastossa, jossa kasvaa kuusia. Lehtipuuvesakkoa on raivattu mutta puiden kaadetut rungot on jätetty maahan.
Varustuksen itäsivu muodostuu kahden kalliopaljastuman väliin rakennetusta juureltaan 3 m leveästä maavallista, joka on molemmin puolin 1,2 m korkea. Itäsivulla vielä 1967 näkyvissä ollutta 2 m leveää ja 0,3 m syvää vallihautaa ei 2008 pystynyt erottamaan karikkeen ja kaadettujen puunrunkojen alta. Kaakkoiskulman kalliolla on valli juuresta 2 m leveä, eskarp on 1,2 - 1,5 m korkea ja rintasuoja 1 m korkea. Koilliskulman kallion päällä on 15 m pitkä, pohjaltaan 10 m leveä ja 1,5 m korkea valli. Pohjoissivulla on n. 30 m pitkä, 2 m leveä kaivanto, jolla on syvyyttä n. 0,7 m. Sen ulkopuolella on epämääräinen kapeahko ja matala maavalli, joka on osin katkonainen
Länsisivun valli on osittain tasoitettu niin että se erottuu pelkästään leveänä matalana harjanteena. Lounaiskulmassa ja eteläsivulla vallin edessä on 3 m leveä ja 0,5 syvä vallihauta. Valli on 4 m leveä, eskarp 1,5 m korkea ja rintasuoja 1 m korkea. Keskellä eteläsivun vallia on kulkuaukko ja sen edessä raveliini, kooltaan n. 10 x 10 m. Raveliinin edessä on vallihauta, joka on 0,5 m syvä ja 2 m leveä. Eteläsivun ulkopuolella, raveliinin kohdalla on aikanaan ollut pelto, joka on nyttemmin kasvanut umpeen.
Kohteelle johtaa etelän suunnasta polku, joka on varustettu viitalla. Kohteessa on myös opaskyltti. |
| metsakeskus.1000002101 |
286 |
Liikkalan linnoitus |
10002 |
12011 |
13107 |
11006 |
27025 |
500269.08300000 |
6729900.29900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002101 |
Kohde sijaitsee Haminan ja Kouvolan välisen maantien nro 371 varressa. Varustus koostuu kahdesta maarakenteisesta linnakkeesta ja niitä yhdistävästä katvetiestä. Varustuksessa kasvaa jokunen puu mutta kasvillisuutta on raivattu ja alueella on tehty kunnostustöitä 1980-luvulla. Varustus on aidattu matalalla metalliverkkoaidalla.
Eteläpään linnake on nelikulmainen varustus, jonka jokaisessa kulmassa on puolibastionit. Varustuksen sisäänkäynti on koillissivulla. Linnakkeen koko on 80 x 80 m ja sitä ympäröi 1,5 m syvä vallihauta, jonka leveys on alaosasta 3 m ja yläosastaan 6 m. Vallihauta puuttuu linnakkeen lounaissivulta ja se on varioitunut länsinurkan kohdalta maanoton yhteydessä. Kaakon puoleisen vallihaudan keskellä on 4 x 4 m kokoinen nelikulmainen kuoppa, joka oli täynnä vettä, kyseessä on ilmeisesti kaivo.
Vallien leveys on alaosasta 8 m ja yläosasta 2 m. Eskarp on 2–3 m korkea. Bastionien sisäpuolella on vallikäytävät, joiden kohdalla rintasuojan korkeus on 1,5–1,8 m. Kurtiinien kohdalla rintasuoja on 3 m korkea. Bastionien rintasuojissa on näkyvissä tykkien ampuma-aukkojen syvennyksiä. Vuoden 2007 tarkastuskäynnin yhteydessä oli havaittu varustuksen lounaissivulla, pellossa jälkiä raveliinista tai vastaavasta ulkovarustuksen osasta.
Katvetie on koillinen-lounassuuntainen ja 220 m pitkä. Se yhdistää eteläisen linnakkeen pohjoisella mäellä sijaitsevaan toiseen varustukseen. Maahan kaivetun katvetien eteläosa on suora. Sen syvyys on 1,5 m, leveys alaosasta 4 m ja yläosasta 7 m. Koillispäässä on katvetie varustettu neljällä traverssilla, jotka pystyy ohittamaan niiden kummaltakin puolelta. Pohjoispäässään katvetie kaartuu luoteeseen ja nousee mäen päällä sijaitsevalle pohjoiselle linnakkeelle.
Pohjoinen linnake on epäsäännöllisen muotoinen. Se on rakennettu jyrkkäreunaisen kallion huipulle. Mäen huippua kiertää maavalli, jonka leveys on alaosasta 6–7 m ja ylhäältä 2 m. Torjuntasuunnan puolelta (eskarp) valli on 2 m korkea ja sisäsivultaan 1,5 m. Vallien suojanpuolella on 6–10 m leveät vallikäytävät, jotka ovat mäen keskiosaa n. 1 m korkeammalla. Valleissa on havaittavissa 10 tykkien ampuma-aukkojen syvennystä. Varustuksen torjuntasuunta on ollut kaikkiin ilmansuuntiin.
Liikkala on perustettu venäläisten vartiolinnakkeeksi 1791 Aleksandr Suvorovin toimesta ja lakkautettu v. 1809 jälkeen.
Kohteen rajausta on tarkennettu laserkeilausaineiston perusteella 04/2017. |
| metsakeskus.1000002104 |
624 |
Ahvenkosken patterit |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27000 |
470909.00400000 |
6707476.19400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002104 |
Kohde sijaitsee Kymijoen itärannalla, vajaa kilometri Ahvenkosken (Abborfors) kartanosta länsiluoteeseen. Suuren rantatien molemmin puolin, Kirmusaareen johtaneen sillan pielessä on Ahveniston suorittamassa inventoinnissa (1968) havaittu kaksi kolmisivuista patteria.
Tien eteläpuolella ollut varustus on alkujaan ollut itäosastaan avoin ja joenpuoleisesta länsiosastaan vallitettu. Varustuksen luoteisosa on tuhoutunut pienehköä huvilaa rakennettaessa (1960-luvulla?). Jäännös on kuitenkin pääpiirteissään säilynyt: vallien rajaamalla nurmikkoisella alueella erottuu kohoumana mm. paikalla sijainneen rakennuksen pohja.
Tien pohjoispuolella ollut kolmisivuinen patteri on ollut itään päin avoin. Varustus on kuitenkin ilmeisesti jo 1960-luvun lopulla ollut osaksi tuhoutunut kansalaissodan, maanajon ja rakentamisen seurauksena. Tarkastuksessa 1989 ja inventoinnissa 2004 varustusta ei enää onnistuttu paikantamaan.
Varustuksista noin 150 metriä itään, aivan tienristeyksen itäreunassa on kalliolla kivistä tehty rakennuksenperusta (12 m x 8 m x 0,2 m), joka saattaa liittyä linnakekokonaisuuteen. Suuren rantatien linjaus erottuu varustuksen pohjoisreunassa selvästi, ja jatkuu sillan raunioille saakka. Siltaraunio on jykevä, mutta paikoin huonossa kunnossa.
Vesi- ja maareittien solmukohtaan muodostuneella Ahvenkoskella on ollut historiallisella ajalla tärkeä merkitys kaupankäynnin keskuksena sekä 1700-1800-luvuilla raja-asemana.
Kohteen rajausta on muutettu laserkeilausaineiston perusteella 04/2017. |
| metsakeskus.1000002105 |
624 |
Lökören patteri |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27000 |
486200.86400000 |
6704517.45100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002105 |
Kohde on tykkipatteri, joka sijaitsee Lökörenin matalan ja hiekkaisen niemen eteläpään länsirannalla, venesataman vieressä.
Tykkipatterista on jäljellä kaksi toisiinsa nähden suorassa kulmassa olevaa rintasuojan osaa. Patterin pohjoisosan muodostaa pohjoiskoillinen—etelälounas –suuntainen hiekkavalli. Eteläosassa on koillinen—lounas –suuntainen hiekkavalli. Patterin rintasuojat ovat kärsineet kulkemisesta ja maastopyöräilystä aiheutuneista eroosiovaurioista ja pohjoinen valli on kulunut miltei näkymättömiin. Patteri on rakennettu viimeistään Kustaan sodan aikana 1788—1790. Patteria on todennäköisesti käytetty taisteluissa ja sitä ovat hyödyntäneet niin venäläiset kuin ruotsalaisetkin joukot. |
| metsakeskus.1000002106 |
853 |
Patterinhaka |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27008 |
237386.00000000 |
6710484.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002106 |
Kohde sijaitsee Turun satama-alueen tuntumassa, Turun linnasta n. 1,1 km pohjoiseen, Pansiontien ja Vaasantien risteyksessä. Ympäristö on aavaa ja tasaista puistoaluetta Iso-Heikkilän asuinalueen eteläreunalla.
1800-luvun alussa rakennettu patteri muodostuu vallista, joka on muodoltaan lievästi kuusikulmainen. Patterin ulkohalkaisija on noin 60 m. Vallien osien yhteispituus on 135 m ja korkeus suurimmillaan on 4-5 m. Valli jakaantuu nykyisin kolmeen osaan. Sen pohjoispuolella on koko sivun mittainen vallihauta, jonka pohja on alempana kuin pihataso. Linnoituksen sisäpuolella on ollut hirsinen majoitusrakennus ja vallin itäosassa kulkuaukon kohdalla on kellari. Ulkorakennukset on tehty 1800- ja 1900- lukujen aikana. Kaikki rakennukset kellaria lukuunottamatta ovat tuhoutuneet palossa vuonna 1992. Alue sijaitsee Turun sataman tuntumassa ja omana käyttöaikanaan se on vielä sijainnut pienellä niemellä. |
| metsakeskus.1000002107 |
853 |
Ruissalo (Patteri IV) |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27000 |
234150.00000000 |
6708260.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002107 |
Ruissalon etelärannalla, Pukinsalmen pohjoispuolella. Patterin luoteispää alkaa noin 50 m:n päästä kaakkoon tontin 42 huvilasta. Ilmeisesti pääosin tontin Villa Carlo puolella. Rannasta matkaa noin 25 m.
Lounaaseen ja etelään jyrkähkösti viettävää metsäistä rantarinnettä. Kahden huvilan välimaastoa.
Luode-kaakkosuuntainen, noin 60 m pitkä tykkipatteri, jonka takana itäpuolella on ollut ruutikellari. Nykyisin pyöreä kumpare, jossa vajoama. Patterivallit on rakennettu kivenlohkareista, jotka on peitetty maamassoilla. Rakenteet osittain tasoittuneet ja tuhoutuneet. Sisältänyt ainakin viisi tykinpaikkaa. Patterille on johtanut idän suunnalta tie, jota on mahdollista seurata huvilatonttien läpi.
Inventointi 1978: Lounaaseen viettävän jyrkän rinteen päälle rakennettu patteri, joka
koostuu pohjoisluode-eteläkaakko-suuntaisesta maavallista. Vallissa on viisi tykkiporttia. Rinteen tueksi on ladottu kylmämuuraus, joka on lounaisrinteellä n. 1 m:n korkuinen,
etelärinteellä peräti 5 m korkea. Vallin sisäpuolella on vaakasuora tasanne ja 5 m:n korkuinen maakumpu, jonka laella on sortuma.Se lienee ruutikellarin jäännös. |
| metsakeskus.1000002108 |
853 |
Maanpään patterit |
10001 |
12011 |
13117 |
11006 |
27000 |
232772.75600000 |
6706249.52000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002108 |
Tiedot tarkastettava.
Heljä Brusilan kommentti 1.3.2010: "Mj-rekisterin kartalla Maanpään patterin sijaintimerkki on Maanpään lounaispuolella olevalla Laurinkarin saarella/luodolla, mutta P. Huttusen arvelun mukaan se olisi sijainnut Maanpään länsirannalla. Sijaintipaikkaa ei kuitenkaan ole pystytty varmistamaan. Muun muassa itse olen tarkastanut Maanpään länsirannan maastoa, mutta minkäänlaisia merkkejä patterirakennelmasta ei ole löytynyt. Huttusen mukaan tykkiasema on saattanut olla vaikkapa kallionkolossa, ja näitä mahdollisuuksia alueella on useita." |
| metsakeskus.1000002109 |
853 |
Päivänhovi (Patteri VI) |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27008 |
233905.77700000 |
6708412.83500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002109 |
Ruissalon saaren etelärannalla, Pukinsalmen pohjoisrannalla. Suurelta osin Päivänhovi-nimisellä huvilatontilla, jonka päärakennus on 30 m:n päässä luoteeseen.
Jyrkähkösti etelään viettävää kalliopohjaista rinnettä. Ranta lähimmillään noin 60 m:n päässä.
Hyvin säilynyt, näyttävä tykkipatteri, jossa on kivi- ja maavallirakenteita. Patteri on muodoltaan etelään suuntautuva leveä V, jonka siivet ovat 40 m pitkät. Patterissa on ollut viisi tykkien ampumasyvennystä. Ruutikellari on ollut patterin itäosassa ja on nyt tasoitettu huvilan pihaksi.
Inventointi 1978: Patteri on rakennettu kalliopohjalle etelärinteeseen yhdessä viereisen patterin kanssa puolustamaan Pukinsalmen väylää. 3.5 m:n korkuisen maavallin perustana
on 1.5 m:n korkuinen kylmämuuraus. Lounaaseen, etelään ja kaakkoon avautuvia tykkiportteja on viisi. Valli muodostaa suorakulman, jonka sivut antavat lounaaseen ja kaakkoon. Itäpäässä on ollut ruutikellari. |
| metsakeskus.1000002110 |
853 |
Pansio |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27008 |
232370.00000000 |
6710370.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002110 |
Kohde sijaitsee Turun laivastoaseman alueella, Pansion lounaisosassa olevan niemekkeen nokassa, rantarinteessä, noin 30 m:n päässä rannasta. Venäläinen rannikkopatteri on rakennettu vuonna 1845. |
| metsakeskus.1000002111 |
768 |
Telataipaleen kanava |
10002 |
12005 |
13056 |
11006 |
27007 |
584968.49600000 |
6836754.65800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002111 |
Telataipaleen kanava kuuluu neljän kanavan (Ruokolahden Kutvele, Kukonharju ja Käyhkää sekä Sulkavan Telataipale) ketjuun, jotka rakennettiin Saimaalle vuosina 1792-1798 kenraali Aleksandr Suvorovin johdolla. Puumalan salmi oli jäänyt ruotsalaisten haltuun Turun rauhassa vuonna 1743, ja siten venäläisille strategisesti tärkeä luonnollinen vesitieyhteys Lappeenrannan ja Savonlinnan välillä oli poikki. Kanavat olivat Venäjän Saimaan laivaston käytössä sen liikkuessa Lappeenrannan ja Savonlinnan välillä vartioiden Ruotsin vastaista rajaa sekä huoltaen tukikohtia. (Kauppi 1989:1; Myllykylä 1991:36.)
Telataipaleen avokanavan pituus on noin 190 metriä ja leveys 17 metriä (pohjasta 10 metriä). Kanavan reunukset on vahvistettu kivilohkareilla ja puupaaluilla. Kanavan lounaisrannalla on nykyään lomamökkikylä ja omakotitaloja. Kanavan luoteispuolella on tänä päivänä pientaloja ja Salpalinjan varustusten jäännöksiä. Telataipaleen kanavan luona on ollut vuonna 1804 kaksi tullivirkailijan taloa, pieni vartiokasarmi, keittiö, kolme työmiesten tupaa ja useita muita rakennuksia. Kanavan yhteydessä olleet rakennukset ovat jääneet pois käytöstä 1800-luvun puoliväliin mennessä. Ainoastaan yhden työmiesten tuvan paikalla on ollut talo vielä vuonna 1848. Suvorovin kanavien restaurointihanke käynnistyi Museoviraston restaurointiyksikössä vuonna 2002, ja restaurointihankkeeseen liittyen kanavalla on suoritettu mm. koekaivauksia sekä tarkastuksia.
Kanavan lounaisrannalla sijaitsee kolme rakennuksen pohjaa, jotka liittyvät todennäköisesti työmiesten tupiin. Kanavan luoteispuolella sijaitsevien rakennusten kohdilla on voinut säilyä jäänteitä 1700-1800 -lukujen taitteen rakennuksista.
Kanavan kaakkoisrannalla sijaitsee pyöreä kiviseinäinen kaivo sekä kuoppa, painanne ja röykkiö.
Myös veden alla on säilynyt puu- ja kivirakenteita mm. kolmiomainen salvotuista vaakahirsistä tehty virtauksenohjain.
Salpalinjan varustuksia on Telataipaleen kanavan pohjoisrannalla ja siitä hieman yli kilometrin luoteeseen, missä Kotilahden ja Lepistönselän välinen kannas on katkaistu kiviesteellä. (Kts. kohteet Tialanmäki ja Hintsala) |
| metsakeskus.1000002112 |
700 |
Käyhkään kanava |
10002 |
12005 |
13056 |
11006 |
27007 |
580965.21800000 |
6810923.04300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002112 |
Ruokolahden Käyhkään kanava kuuluu neljän kanavan (Kutvele, Kukonharju, Käyhkää ja Telataipale) ketjuun, jotka rakennettiin Saimaalle vuosina 1792–1798 kenraali Aleksandr Suvorovin johdolla. Puumalan salmi oli jäänyt ruotsalaisten haltuun Turun rauhassa vuonna 1743, ja siten venäläisille strategisesti tärkeä luonnollinen vesitieyhteys Lappeenrannan ja Savonlinnan välillä oli poikki. Kanavat olivat Venäjän Saimaan laivaston käytössä sen liikkuessa Lappeenrannan ja Savonlinnan välillä vartioiden Ruotsin vastaista rajaa sekä huoltaen tukikohtia. (Kauppi 1989:1; Myllykylä 1991:36.) Käyhkään kanava on valmistunut vuonna 1798 (Stuckenberg 1841: 263, 265).
Käyhkään avokanava on kaivettu kapean luode-kaakkosuuntaisen kannaksen poikki, ja kanava yhdistää Polosselän Siitiinlahteen. Kanavan suunta on itä-länsi. Virtaus kanavassa on Polosselältä lännen suuntaan. Kanavan yli kulkee maantie nro 62 Imatralta Puumalaan. Kanava on pääosin sora- ja kivipohjainen, jonka päällä on hienompi sedimenttikerros, paikoin pohja on kalliota. Varsinaisen kanavan reunapenkereet on kivetty. Kanavan molemmilla puolilla on luonnon muovaamat kapeat lahdet, jotka nyt toimivat kanavaan johtavina salmina.
Kanavan etelärannalla sijaitsee kolme rakennuksen pohjaa, jotka saattavat liittyä 1700-1800-lukujen taitteessa paikalla sijainneeseen kasarmiin ja muonavarastoon tai myöhemmin paikalle rakennettuun sahaan. Sahan paikalle rakennettiin 1870-luvulla rullatehdas. Etelärannan lounaispuolella on useita erikokoisia ja muotoisia, merkitykseltään epävarmoja kuoppia. Etelärannan kaakkoispuolella sijaitsee myös merkitykseltään epävarmoja kuoppia ja röykkiöitä.
Kanavan pohjoisrannalla koillispäädyssä sijaitsee neljä rakennuksen pohjaa, kuoppa ja röykkiö (peltoröykkiö?). 1700–1800-lukujen taitteessa rakennusten pohjien paikalla on sijainnut vartiotupa ja sauna. Kanava-alueen luoteispäädyssä olevan niemen päässä on ainakin neljä rakennuksen pohjaa ja yksi röykkiö.
Veden alla on säilynyt puu- ja kivirakenteita.
Kanava on yhä kulkukelpoinen, joskin käyttöä rajoittaa matala kulkusyvyys, sekä kanavan yli johtavan maantiesillan pieni korkeus. |
| metsakeskus.1000002113 |
700 |
Kutveleen kanava |
10002 |
12005 |
13056 |
11006 |
27007 |
572042.86500000 |
6799898.44100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002113 |
Ruokolahden ja Taipalsaaren rajalla sijaitseva Kutveleen kanava kuuluu neljän kanavan (Kutvele, Kukonharju, Käyhkää ja Telataipale) ketjuun, jotka rakennettiin Saimaalle vuosina 1792-1798 kenraali Aleksandr Suvorovin johdolla. Puumalan salmi oli jäänyt ruotsalaisten haltuun Turun rauhassa vuonna 1743, ja siten venäläisille strategisesti tärkeä luonnollinen vesitieyhteys Lappeenrannan ja Savonlinnan välillä oli poikki. Kanavat olivat Venäjän Saimaan laivaston käytössä sen liikkuessa Lappeenrannan ja Savonlinnan välillä vartioiden Ruotsin vastaista rajaa sekä huoltaen tukikohtia. (Kauppi 1989:1; Myllykylä 1991:36.)
Kutveleen kanava on Saimaan 1700-luvun sotilaskanavista (ns. Suvorovin kanavista) huonoiten säilynyt. Vanha 1700-luvun kanava ja sen vierellä olleet rakenteet ovat tuhoutuneet täysin kanavan laajennuksien yhteydessä 1800- ja 1900-luvuilla. Nykyisen kanavan molemmilla rannoilla on rippeitä 1700-luvun lopun kanavayhteisöön kuuluneista asuinrakennuksista, varastoista, teistä jne.
Kanavan pohjois-/koillisrannalla sijaitsee kaksi rakennuksen pohjaa, joiden seinät erottuvat maastossa valleina. Kuusi- ja mäntymetsikössä on noin 40 x 40 metriä laajalla alueella useita erikokoisia ja -muotoisia, tarkemmin määrittelemättömiä kuoppia. Lisäksi pohjois-/koillisrannalla on myös maavalleja ja pieni toisen maailmansodan aikainen varustus (tykkipatteri?). Pohjois-/koillisrannalla sijaitsee myös kivi-/pronssikautinen asuinpaikka (kohde Kutveleen kanava 2).
Kanavan etelä-/lounaisrannalla sijaitsee erikokoisia sammaleen peittämiä röykkiöitä sekä halkaisijaltaan noin 7 m kokoinen ja noin 0,5 m syvä painanne. Kanavan pohjalta veden alta on havaittu tukinuittoon liittyvää materiaalia. |
| metsakeskus.1000002115 |
765 |
Hautaniemi |
10002 |
12006 |
13083 |
11006 |
27000 |
568021.29700000 |
7104364.83100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002115 |
Hautaniemi on kallioinen, pääasiassa mäntyä ja kuusta kasvava niemi. Sen nokassa on noin 2,2 m korkea ja 2-3 m paksu kivi. Kivi on jossain määrin erikoisen näköinen, aivan kuin joku olisi nostanut sen pystyyn. Sakari Arhamo on kertonut vuonna 1986, että noin vuonna 1890 syntynyt Arfmani oli kertonut hänen vanhemmilleen, että kivi on ollut lappalaisten muinainen seitakivi. |
| metsakeskus.1000002116 |
109 |
Hopeakallio |
10002 |
12013 |
13128 |
11004 |
27000 |
397564.21300000 |
6771230.18900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002116 |
Kalliomaalaus sijaitsee Pääjärven pohjoisrannalla, Biologisesta asemasta 3,3 km koilliseen ja Ronnin keskuslaitoksesta 900 m etelään.
Paikka on jyrkän kallion eteläkaakkoon antava seinämä. Kallion päällä on kesämökki.
Seinämä on järvelle kallellaan oleva paasi, joka on kalliojalustan päällä. Maalaus, jossa ei ole kuvioita ainoastaan punaväriä, sijaitsee noin 2 m korkeudella jään pinnasta. Suurimman yhtenäisen värialueen korkeus on 1,3 0 m ja leveys 1, 40 m, koko värjäytyneen vyöhykkeen pituus on 2,40 m. Kallion pinnassa on näkyvissä kvartsisuonia, jotka osittain rajaavat ja kehystävät värjäytymää. Värialue ei ole yhtenäinen, vaan muodostuu useammasta vähän toisistaan erillään olevasta läiskästä. Kalliopaadessa on sivulta katsottuna ihmispäänprofiili. |
| metsakeskus.1000002117 |
581 |
Viinikanjoki Kairokoski |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
292353.00500000 |
6883341.66600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002117 |
Viinikanjoen pohjoisrannan jyrkällä penkereellä on ainakin kolmen rakennuksen jäännöksiä sekä lohkotuista kivipaasista koostuvia röykkiöitä. Näiden lisäksi koskessa osittain veden alla on hirsirakenteita, mahdollisesti uittorännin jäännöksiä. Peruskarttaan on merkitty "Mylly" Viinikanjoen pohjoisrannalle. Kosken rannalla ovat sijainneet 1830-luvulla perustetut saha ja mylly. Alue kuuluu Viinikanojan kulttuurimaisemaan.
Historiallisten karttojen perusteella paikalla on sijainnut rakennuksia 1900-luvun alussa, mutta ilmeisesti ne on purettu vuoteen 1959 mennessä. Vuoden 1984 peruskartalle on merkitty paikalle talousrakennus. Mylly on toiminut kosken vastakkaisella itärannalla.
2023 inventoinnin perusteella rakenteet eivät liity kotitarvemyllyyn tai -sahaan, koska ne sijaitsevat noin seitsemän metriä korkeammalla kuin jokilaaksossa virtaava koski. Kosken rannalla sillan pohjoispuolella ei havaittu myllyyn tai sahaan liittyviä jäännöksiä. Karttojen perusteella paikalla ei ole rakennuksia ennen 1900-lukua. Rakennusten jäännökset näkyvät lohkomiskartassa vuodelta 1928, mutta niitä ei enää ole merkitty vuoden 1959 karttaan. Karttojen perusteella rakennukset ajoittuvat 1900-luvun alkupuolelle. Kyseessä on ollut muutaman rakennuksen asuinpaikka 1900-luvun alkupuolelta. |
| metsakeskus.1000002119 |
592 |
Kintaus Rahamäki |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
410556.00000000 |
6905616.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002119 |
Koskensaaren naulatehtaan länsipuolella sijaitsevan korkean Rahamäen pohjoishuipun itärinteessä on seitsemän kaskirauniota. Rauniot ovat rakenteeltaan soikiomaisia ja enemmän tai vähemmän hajonneita, kooltaan n. 5 m x 1 m x 0,5 m. Rahamäen pohjoisrinteen alapuolella on myös kaksi tervahaudan pohjaa, joiden halkaisijat ovat 12 m ja 7 m. Sekä kaskirauniot että tervahaudat liittynevät Koskensaaren tehtaan toiminta-aikaan, joka on ollut pääasiassa 1800-luvun loppupuoli.
Inventointi 2024: Kohteen kuvauksessa mainittuja 7 kaskiraunioita ja tervahautoja ei huolellisesta maaston tarkastelusta huolimatta havaittu. Vain yksi noin 7 x 3 m, korkeus vajaa 9 metrin kokoinen vallimainen röykkiö havaittiin. Röykkiön ympäristö on jyrkkää, kivikkoista ja kallioista, siten kelpaamatonta peltoviljelyyn, millä perusteella kyseessä on kaskiröykkiö. On myös olemassa mahdollisuus, että kyseinen vallimainen kivikasa on melko myöhään paikalle koneellisesti kärrätty mäen lakialueella olevalta pellolta.
1800-luvun puolivälin pitäjänkarttaan lähistölle ei ole merkitty asutusta tai viljelyjä.
Kohteen aikaisemmat koordinaatit P: 6905604 I: 410565. Peruspistettä tarkennettu vuoden 2024 inventoinnissa. |
| metsakeskus.1000002121 |
601 |
Elämäjärvi Rajalampi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
429849.10400000 |
7044575.39900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002121 |
Kohde sijaitsee Pihtiputaan ja Pyhäjärven välisellä rajalinjalla, Kivimäen äärimmäisessä luoteisrinteessä. Itse kivi on mitoiltaan n. 70 cm x 40 cm x 30 cm. Se on tuettu pystyyn, ja sen leveälle pystypinnalle on hakattu merkkejä. Rajakiven alla on n. 1,8 m x 1,8 m x 0,7 m kokoinen kylmämuurattu alttari ja sen itäpuolella on 20 m päässä 70 cm korkea pystyyn tuettu viisarikivi, jossa ei ole mitään merkkejä.
Rajakiven luoteispuolella on 10 m päässä hajonnut viisarikiven paikka, josta on jäljellä vain kiven pystyyn tukemista varten laitetut kivet. Molemmat viisarikivet sijaitsevat nykyiselläkin rajalinjalla. Pihtiputaan ja Pyhäjärven välinen raja on ollut olemassa ainakin Korsholman läänin rajana, Rautalammin vanhan hallintopitäjän rajana sekä vanhan Viitasaaren rajana. Pihtiputaan ja Pyhäjärven rajalinjalla on myös ns. Rillan kivi, jonka oletetaan olevan eräs Pähkinäsaaren rauhan rajakivistä.
Vuoden 2023 inventoinnissa kohteen todettiin olevan entisellään, ja tässä yhteydessä viisarikiville otettiin omat koordinaatit ja ne lisättiin omiksi alakohteikseen. |
| metsakeskus.1000002122 |
601 |
Elämäjärvi Kallioniemi |
10001 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
436532.43600000 |
7037204.39100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002122 |
Kallioniemen rannassa, loivassa järvenrantarinteessä lähellä vesirajaa (5–7 m) on suorakaiteen muotoisen rakennuksen perustus, joka on noin 4 m x 7 m kokoinen ja 40 cm korkea kivinen taso tai terassi. Tunnettu tieto (1800-luvun alkuun asti) sijoittaa Kallionniemen rakennuskannan nykyisen talon paikkeille mäen harjalle. Rannassa näkyvät perustukset olisivat siis tämän tiedon mukaan nuorimmillaankin 1700-luvulta.
Kohde tarkastettiin vuoden 2013 inventoinnissa. Muinaisjäännösrekisterin koordinaattien kohdalla oleva rantakaistale, entinen niitty, oli kokonaisuudessaan jyrätty ja myllerretty kaivamalla ja tasoittamalla, joten mitään talonpohjaa ei paikalla pystytty enää erottamaan. Entisen niityn eteläpäässä oli kivikasa, joka saattaa olla jäännös em. terassista. Myllerretystä rantamaastosta löydettiin kulunut rautaveitsi, jota ei otettu talteen. |
| metsakeskus.1000002123 |
601 |
Elämäjärvi Lamminmäki |
10001 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
441932.27700000 |
7034442.51900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002123 |
Lamminmäki on kahden suon välissä oleva luode-kaakkosuuntainen harjumuodostelma, jonka alueella on kaksi kaskiröykkiötä. Röykkiöt sijaitsevat kuusikossa lounaaseen viettävän rinteen alaosassa Lamminmäen tilan lounaispuolella. Lamminmäen talo on tilana perustettu 1800-luvulla, joten röykkiöt voivat liittyä tilan kaskiviljelyvaiheeseen. Todennäköisin viljelyalue on röykkiöiden koillispuolella. |
| metsakeskus.1000002124 |
601 |
Elämäjärvi Leppälampi |
10001 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
442052.21700000 |
7038051.07400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002124 |
Kohde sijaitsee Pihtiputaan koillisosassa, Leppäkankaan ja Leppämäen välissä olevaan Mörninsuohon työntyvällä matalalla niemekkeellä. Asuinpaikka on tämän niemekkeen pohjoisreunalla olevalla kumpareella. Noin hehtaarin kokoisessa pihapiirissä on kolmen rakennuksen perustukset ja mahdollinen kaivo. Pihapiiriin johtaa lännestä tieura, joka on osittain tuhoutunut nykyisen metsäautotien alle. Rakennuskanta on keskittynyt pihapiirin länsilaidalle ja keskelle. Rakennusten koot ovat 6 x 8 m, 10 x 10 m ja 6 x 7 m. Kaivo on kooltaan n. 1,5 x 1,5 m. |
| metsakeskus.1000002125 |
601 |
Rönny Suurisuo |
10001 |
12012 |
13125 |
11042 |
27000 |
429685.19800000 |
7035356.10600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002125 |
Juntinlahden perukassa olevan Suurisuon pellon pohjoisnurkan vieressä kuusikossa on kaksi savihautaa. Haudat ovat kooltaan 8 x 8 m ja 7 x 5 m, syvyydeltään ne ovat noin 1 m. Molemmat haudat ovat muodoltaan nelikulmaisia. Savihaudat ovat kuuluneet Sointulan talolle, ja niiden käyttö loppui viimeistään 1940-luvulla. Käyttöajan alku sijoittunee 1800-luvun lopulle, jolloin Pihtiputaalla siirryttiin lopullisesti peltoviljelyyn. Hautojen savea on käytetty peltojen maan parannukseen. |
| metsakeskus.1000002126 |
601 |
Rönny Pirttikangas |
10001 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
429526.26700000 |
7035452.06900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002126 |
Saanijärven Juntinlahden pohjukassa, keskellä Pirttikankaan koillisrinnettä on neliön muotoinen rakennuksen perustus. Perustukset ovat kooltaan 5 m x 5 m ja seinälinjat kulkevat väli-ilmansuuntien mukaan. Seinälinjat ovat kohollaan, mutta niissä ei ole kiveystä. Seinälinjojen paksuus on noin 1,3 m. Etelänurkassa on mahdollisesti uunin/kiukaan kiveystä. Uunin koko on noin 2 m x 2 m. Rönnyn kylällä olevan perimätiedon mukaan Pirttikankaalla on "mult`penkki pirtin" jäännökset. 1900-luvun alussa pirtistä on ollut näkyvissä vielä alinta hirsikertaa. |
| metsakeskus.1000002127 |
635 |
Kuuliala Kyttälänsaari |
10001 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
357817.03600000 |
6805197.35300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002127 |
Kyttälänsaaren koillisrannan jyrkänteen ja rannan välissä on kivilouhikko, jonka lohkareissa on riviin hakattuja n. 10 cm:n pituisia koloja. Paasiksi kiilaamalla hakattuja kiviä on sekä vedessä että rannassa, mutta itse kalliossa ei näy louhinnan merkkejä. Kivilaji on punertavaa graniittia. |
| metsakeskus.1000002128 |
635 |
Sappee Sappeenvuori |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
366143.68000000 |
6808183.19400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002128 |
Kohde sijaitsee Sappeenvuoren lounaisrinteessä, kylän itäpuolella. Alue on osittain kallioista havumetsää, jossa on runsaasti pienehköjä siirtolohkareita. Tilan omistajan suvussa kulkeneen perimätiedon mukaan Sappeenvuoren rinteestä on vielä vuonna 1912 haettu kiveä rakentamistarkoituksiin. Useissa alueella sijaitsevissa siirtolohkareissa on matalia pyöreitä uria reunapinnoissa, joka viittaa kiviaineksen lohkomiseen kiilaamalla. Kohteella on myös yksi ehjä myllynkivi ja yksi aihio, joiden perusteella paikka ei ole ainoastaan raaka-aineen hankintapaikka vaan myös myllynkivien valmistuspaikka. |
| metsakeskus.1000002129 |
620 |
Saukonpuro |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
533674.86000000 |
7185711.97400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002129 |
Asuinpaikka sijaitsee Vihajärven itäosan pohjoisrannalla, kilometri Härköniemen talosta itään. Kohteen pohjoispuolelle tulee metsäautotie. Sen päästä rantaan asti on mäntykangasta kasvava harjanne, mutta muuten ranta on suureksi osaksi suoperäinen. Järven pintaa on jossakin vaiheessa laskettu, sillä rannassa näkyy selkeästi vanha rantatörmä noin metrin nykyistä vedenpintaa korkeammalla. Asuinpaikka sijaitsee 3-4 m nykyistä vedenpintaa korkeammalla, harjanteen alueella, jonka leveys lähellä rantaa on noin 50 m. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille harjanteen kohdalle tehdystä koekuopasta.
|
| metsakeskus.1000002131 |
105 |
Leskisenkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
578496.83200000 |
7181633.76200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002131 |
Asuinpaikka sijaitsee Emäjoen pohjoisrannalla, lähellä Suomussalmen rajaa, Järvenlammesta laskevan joen länsipuolella. Kumpaakin jokea reunustaa matala, vetinen suo, josta Emäjoen rannassa nousee parin metrin korkuinen jyrkkä törmä. Törmän päällä on hieman muhkuraista, loivasti pohjoiseen nousevaa maata. Maaperä alueella on kivetöntä hiekkaa. Alue kasvaa nuorehkoa mäntymetsää. Kivikautiset asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille törmän päältä koekuopista noin 100 metriä pitältä alueelta.
Törmän päällä lännessä, lähinnä Järvilammesta laskevaa jokea on pyyntikuopppa. Sen koordinaatit ovat: p= 7184 700, i= 3578 802. Länteenpäin mennessä törmän päällä on neljä tervahautaa. Niiden koordinaatit ovat:1) p= 7184 620, i= 3578 708 2) p=7184 624, i= 3578 661 3) p= 7184 617, i= 3578 656 4) p= 7184 633, i= 3578 572. Vuoden 2014 inventoinnissa on dokumentoitu tervahaudat, ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000002132 |
678 |
Piehinki Ylipäänkivi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
381209.26400000 |
7158323.50600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002132 |
Piehinginjoen itäpuolella, tien vieressä on kumollaan n. 0,5 m kokoinen kivi, jossa on epäselviä hakkauksia. Merkit ovat mahdollisesti Ruotsin kruunusymboli, Venäjän risti ja numero 5. Tästä kohteesta n. 4 km kaakkoon on toinen kivi (Piehinki Ispininäojankivi), johon on tehty samat hakkaukset. |
| metsakeskus.1000002133 |
678 |
Piehinki Ispinäojankivi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
384236.00000000 |
7155751.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002133 |
Piehinginjoesta haarautuvan Ispinäojan mutkan kaakkoispuolella on metrin korkea, pienemmillä kivillä pystyyn tuettu, kapea kivi, jossa on epäselviä hakkauksia. Merkit ovat mahdollisesti Ruotsin kruunusymboli, Venäjän risti ja numero 5. Tästä kohteesta n. 4 km luoteeseen on toinen kivi (Piehinki Ylipäänkivi), jossa on samat hakkaukset.
2014:Rajakivi, johon on hakattu kruunun kuvio. Hakkaus on tyypiltään Ruotsin vallan aikainen ja ajoitettavissa 1700-luvulle. Rajakivi on suorakaiteen muotoinen, n. 1 metrin korkuinen ja n. 30 cm leveä. Kallistuneen kiven pinnassa kasvaa eri jäkälälajeja. Ympärillä on tukikiviä, joista ainakaan suurin ei enää ole alkuperäisellä paikallaan. Hakkaus on läpimitaltaan vajaa 10 cm. Sen kohdalta poistettiin jäkälää tarkastuksen yhteydessä. Kivi sijaitsee nykyisellä rajalinjalla. Noin 200 m kaakkoon sijaitsee samantyyppinen rajakivi samalla rajalinjalla. |
| metsakeskus.1000002134 |
710 |
Flakholmen Kejsarklobben |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27008 |
319890.00000000 |
6648202.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002134 |
Flakholmenin saarella vastapäätä Strömsön päälaituria on kallioon kaiverrettu keisarisuuriruhtinaan kruunu ja kirjaimet A & D sekä päivämäärä 16.7.1880. Koko kaiverruksen läpimitta on n. 80 cm. Hakkaus viitannee Venäjän keisari Aleksanteri III:n ja keisarinna Maria Feodorovnaan (Dagmar), jotka purjehtivat kesäisin Suomen saaristossa.
Inventointi 2024: Kalliohakkaus on muinaisjäännösrekisterissä kuvatussa kunnossa. Se sijaitsee pienellä avokallioniemekkellä, lähempänä niemekkeen itäreunaa kuin länsireunaa. Hakkaus on noin metrin korkeudella meren pinnasta ja on osittain jäkälän peitossa. Se sijaitsee paljaalla kalliolla sammalvyöhykkeen alapuolella. Kalliohakkauksen koordinaattitietoja on tarkennettiin inventoinnin yhteydessä ja muinaisjäännökselle tehtiin rajaus. |
| metsakeskus.1000002135 |
834 |
Mustiala (Mwstiala) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
324435.72600000 |
6747281.48300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002135 |
Mustialan kylän alkuperäisen tonttimaan sijaintia ei ole voitu asiakirjoista selvittää, sillä kylään perustettiin 1550-luvulla Ruotsin kruunun karjakartano, johon sulautettiin entisten talonpoikaistalojen maat, kun talonpojat oli asutettu muihin kyliin. Karjakartano lakkautettiin tehottomana, ja kartano läänitettiin jo v. 1562. Vuoden 1684 kartan mukaan Mustialassa oli kartanorakennuksen pohjoispuolella neljä asumusta, jotka olivat lampuotien viljelyksessä olleita taloja. Kuninkaan kartastossa Mustialan tonttimaa on merkitty Mustialanlammin rannasta hieman pohjoiseen. Mustialan kartanon seuraajaksi perustettiin 1800-luvun lopulla Mustialan maamiesopisto, jonka rakennukset sijaitsevat nykyisin vanhan kartanon paikalla. (Alanen 2004:140.)
Maatalousoppilaitoksen läheisyydessä on useita alueita, jotka on huomioitu Tammelan v. 2004 Luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelmassa tai Kanta-Hämeen perinnemaisemaselvityksessä v. 2000 (Hirvonen 2004:17?19; Talvia 2000:117). Yleissuunnitelman kohde 5 on Mustialan Maatalousoppilaitoksesta pohjoiseen sijaitseva metsittynyt vanha hakamaa, jossa havaittiin lukuisia kivirakenteita. Alue on merkitty myös v. 1684 karttaan kartanon niityksi. Tällä peltojen ympäröimällä hiekkaisella kumpareella on useita kallion tai isojen kivien päälle ja kupeeseen kasattuja kivikasoja. Latomusten kivistä osa on palaneita, ja niiden joukossa on silmiinpistävän paljon kvartsimukuloita. Alueen eteläosassa on iso kylmämuurattu kivikellari ja pohjoisosan rinnettä on tasoitettu ja muokattu erilaisin kylmämuuratuin tukirakentein ja tasoin. Aluetta ympäröi ja halkoo massiivinen kiviaita. Länsiosassa on uudemman (1900-l.) rakennuksen kivijalka ja romahtaneita seinärakenteita. Joidenkin tietojen mukaan osan kivirakenteista on arveltu olevan keskiaikaisia viljasäiliöitä (Hirvonen 2004:17).
Yleissuunnitelman kohde 10 on maatalousoppilaitoksen koillispuolella perinnebiotoopiksi määritelty vanha niitty ja hakamaa (Hirvonen 2004:19). Osa alueesta on nykyisin lampaitten laitumena, jossa havaittiin jäännöksiä ainakin kolmesta rakennuksesta. Alueen eteläreunassa lähellä joen rantaa on tiilistä muurattu holvikellari ja siihen liittyvän (n. 16 x 8 m) rakennuksen nurmettunut kivijalka. Paikalla on myös kaksi muuta tiilirakennetta, ne vaikuttavat uuninraunioilta. Rakenteet eivät ilmeisesti ole 1800-lukua vanhempia, mutta niiden alla tai muualla laitumella saattaa olla vanhemman asutuksen jäännöksiä. Laitumesta itään ja kaakkoon jatkuvan perinnebiotoopin lajistoon kuuluu myös tummatulikukka.
Kevään 2014 inventoinnissa oppilaitoksen uuden navetan paikalta ei löydetty kiinteää muinaisjäännöstä, mutta yksi kivikautinen irtolöytö. Lisäksi tutkimusalueena olleen pellon ja peltotien pohjoispuolella sijaitsee avokallion eteläpuolella rakennuksen kivijalka ja tulisijan raunio (n. 10 x 8 m). |
| metsakeskus.1000002137 |
790 |
Lousaja Härmä |
10001 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
280887.93600000 |
6809472.28300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002137 |
Härmän taloa ja talouskeskusta ympäröivällä n. 600 m x 100 m kokoisella alueella on yhteensä kymmenen pelto- tai kaskiröykkiötä. Alueella on myös Härmän talon vanhan navetan kiviperustus, kiviaita sekä aitamainen kivirakenne. Navetta on tilan omistajan Matti Härmän mukaan purettu 1920-luvulla ja kiviaidat rakennettu 1900-luvun alussa. Härmän talosta 200 m itään, pienen mäntymetsää kasvavan mäen laella on lukuisia, muodoltaan epämääräisiä kaivantoja, jotka ovat todennäköisesti muutamia vuosikymmeniä vanhoja sorakuoppia. |
| metsakeskus.1000002138 |
936 |
Uurainen Saukkolampi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
352866.59500000 |
6903895.65800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002138 |
Saukkolammen eteläpuolella, metsätien pohjoispuolella mäntyvaltaisessa metsässä on pyöreähkö, kraatterinmuotoinen tervahauta, jonka halkaisija on 20 m. Hautaa reunustaa n. 5 m leveä ja 0,7-1,5 m korkea maavalli. Haudan pohjassa, sen keskellä on turpeen alla tervan valumisaukko. Juoksutuskanavan toinen pää on vallin luoteisosassa olevan pitkänomaisen aukon kohdalla. |
| metsakeskus.1000002139 |
743 |
Hangasneva |
10002 |
12005 |
13066 |
11006 |
27000 |
287191.63400000 |
6991263.29500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002139 |
Kohde sijaitsee Lapualta noin 11 km länsi-luoteeseen, Ylistaron ja Lapuan
välisellä Hangasnevalla. Hangasnevan suoalue on suurimmaksi osaksi ojitettu metsänkasvatukseen. Alueella on sekä vanhoja että aivan viime aikoina kaivettuja suo-ojia. Alueelta on vuonna 1993 löytynyt suo-ojien leikkauksista pitkospuiden jäänteitä. Myös Maanmittauslaitoksen ilmakuvassa on havaittavissa tien kohdalla linjamainen poikkeama, joka johtuu muutoksesta kasvillisuudessa.
Hangasnevan tie oli osa Lapualta alkanutta Kyrönjokivarteen johtanutta talvitietä. 1700-luvun loppupuolen karttojen perusteella tie kulki lähes koko matkan nevoilla: Löyhinginnevan, Penikkasaarennevan ja Hangasnevan kautta Kyrönjokivarteen.
Vuonna 2009 tehdyssä inventoinnissa ei tielinjaukselta saatu merkkejä maan pinnan alapuolella olevista rakenteista. Tielinjauksen lähettyvillä sijaitsevan Pakkan tilan koillispuolelta viljelypellon ja metsän välisen ojan leikkauksessa havaittiin kuitenkin halkaistuja puita noin 30 cm:n syvyydessä. Lisäksi talvitien linjauksen keskivaiheilta löydettiin mahdollinen vanha raja- tai reittimerkki. Rakenne muodostui neliöön asetelluista noin metrin mittaisista ja noin 10 cm:n vahvuisista kelopuiden rangoista. |
| metsakeskus.1000002141 |
291 |
Pyhävuori |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
418907.34400000 |
6834841.71000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002141 |
Kalliomaalaus sijaitsee Päijänteeseen kuuluvan Judinsalonselän rannalla kohoavan Pyhävuoren louhikkoisessa seinämässä, parin kymmenen metrin päässä rannasta.
Louhikkoinen rinne viettää kohti rantaa.
Maalauskohta on Pyhävuoren lounaisosassa, jyrkimmistä ja komeimmista kalliojyrkänteistä etelään. Maalaus jää osittain puiden taakse peittoon. Kalliomaalauksen alareuna on arviolta 9 metrin korkeudella veden pinnasta. Värialueen korkeus on noin 2,5 metriä ja leveys useita metrejä. Keskeisin maalauskenttä on kirkkaan punainen ja selvästi ihmisen tekemä, mutta siinä ei erotu kuvioita. Noin 8 metrin päässä pääseinämän oikealla puolella sivuseinämän alaosassa on pieni maalauskuvio, joka saattaa esittää hirveä.
Kalliosta on lohjennut liuskoina suuria palasia, mahdollisesti ammuskelun johdosta. Kohteen löysi arkeologian harrastaja Anna-Liisa Hakkarainen vuonna 2001 kalliotaideretken yhteydessä ja sen totesivat aidoksi samalla retkellä mukana olleet arkeologi Timo Sepänmaa ja Pekka Kivikäs (ks. Päijät-Hämeen tutkimusseuran arkeologisia tiedonantoja 2/2002).
Pyhänpään kalliomaalaus sijaitsee paikasta noin 450 metriä koilliseen. |
| metsakeskus.1000002142 |
91 |
Matosaari |
10002 |
12011 |
13109 |
11006 |
27008 |
393515.32500000 |
6670265.78000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002142 |
Santahaminan kaakkoispuolella, Jollaksen eteläpuolella sijaitsevaan Matosaareen rakennettiin vuonna 1855 tykkipatteri. Matosaari on nykyisin kapean mantereeseen yhteydessä olevan niemen kärjessä. Matosaaren tykkipatterin kokonaisuus pitää sisällään maarakenteisen patterivarustuksen ja maarakenteisen ruutikellarin. Matosaarella on myös jäännöksiä 1920-luvulla rakennetusta ja vuonna 1963 palaneesta huvilasta sekä siihen liittyneestä puutarhasta. Saari on kuulunut alun perin Jollaksen kartanoon.
Varustus on noin 130 m pitkä. Rintavalli on noin 2 m korkea ja 1,5-3 m leveä. Patterin takana erottuu ruutikellari mastossa noin 3-4 m korkeana pyöreänä maakumpuna, jonka halkaisija on noin 12 m. Koko tykkipatterin aluetta on muokattu 1900-luvulla paikalla sijainneen huvilan ja puutarhan myötä. |
| metsakeskus.1000002143 |
205 |
Mikkola |
10002 |
12008 |
13090 |
11019 |
27000 |
499935.00000000 |
7122690.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002143 |
Kiviesineen katkelma on löytynyt Oulujärven kaakkoisosassa olevasta Käkisaaren kylästä, Mikkolan talosta noin 100 m etelään olleesta perunamaasta, perunannoston yhteydessä syksyllä 2002. Maaperä alueella on peltomultaa.
Inventointi 2023: Paikalta on toimitettu löytöinä Kansallismuseon kokoelmiin kaksi pellosta löytynyttä kiviesinettä vuosina 2004 ja 2006. Kohde oli syksyllä 2023 muinaisjäännösrekisterissä kivikautisena löytöpaikkana. Ilmoitettu löytökohta sijaitsee noin 60 m Mikkolan talosta itään, hyvin loivasti etelään laskevalla pellolla. Paikka on noin 2 m Oulujärven nykyisen pinnan (122,7 mmpy) yläpuolella, ja nykyinen ranta on lähimmillään noin 70 m päässä lounaassa. Inventoinnissa tavattiin Mikkolan talon asukas, joka oli tietoinen aiemmista löydöistä. Pellolla, jossa aikaisempi löytökohta on, oli inventoinnin aikaan kolme melko laajaa aluetta, joilla maa oli sadonkorjuun jälkeen muokattu ja sadeveden huuhtoma. Havaintomahdollisuudet olivat näillä alueilla hyvät. Muu osa pellosta oli nurmen peitossa. Lähinnä Mikkolan taloa olleella muokatulla alueella ei havaittu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. Aikaisempi löytökohta on kuitenkin ilmoitettujen koordinaattien mukaan tämän alueen itäreunan tienoilla. Kahdella muulla muokatulla alueella edellisen itäpuolella, sen ja noin 60 m päässä idässä olevan Käkisaarentien välissä, asuinpaikkalöytöjä (kvartsi-iskoksia, -ytimiä ja -esineitä) oli kokoa alueella runsaasti ja alueen kaakkoisosassa hyvin tiheässä. Löydöistä kerättiin talteen vain osa (useita kymmeniä kvartseja). Pohjoisempi löydöllinen muokattu alue käsitti pohjoisessa olevan omakotitontin (kiinteistötunnus 205-416-18-22) eteläosassa olevan pelloksi merkityn alueen lukuun ottamatta sen pohjoisinta kulmaa. Eteläisempi löydöllinen muokattu alue on Mikkolan talon (kiinteistötunnus 205-416-18-30) peltoa. Topografian perusteella on mahdollista, että asuinpaikka jatkuu itään Käkisaarentien itäpuolelle, mutta siellä pelto oli kasvipeitteinen, joten asiasta ei saatu havaintoja.
Aikaisempi löytökohta aikaisemmilla koordinaateilla on alakohteena. |
| metsakeskus.1000002143 |
205 |
Mikkola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
499935.00000000 |
7122690.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002143 |
Kiviesineen katkelma on löytynyt Oulujärven kaakkoisosassa olevasta Käkisaaren kylästä, Mikkolan talosta noin 100 m etelään olleesta perunamaasta, perunannoston yhteydessä syksyllä 2002. Maaperä alueella on peltomultaa.
Inventointi 2023: Paikalta on toimitettu löytöinä Kansallismuseon kokoelmiin kaksi pellosta löytynyttä kiviesinettä vuosina 2004 ja 2006. Kohde oli syksyllä 2023 muinaisjäännösrekisterissä kivikautisena löytöpaikkana. Ilmoitettu löytökohta sijaitsee noin 60 m Mikkolan talosta itään, hyvin loivasti etelään laskevalla pellolla. Paikka on noin 2 m Oulujärven nykyisen pinnan (122,7 mmpy) yläpuolella, ja nykyinen ranta on lähimmillään noin 70 m päässä lounaassa. Inventoinnissa tavattiin Mikkolan talon asukas, joka oli tietoinen aiemmista löydöistä. Pellolla, jossa aikaisempi löytökohta on, oli inventoinnin aikaan kolme melko laajaa aluetta, joilla maa oli sadonkorjuun jälkeen muokattu ja sadeveden huuhtoma. Havaintomahdollisuudet olivat näillä alueilla hyvät. Muu osa pellosta oli nurmen peitossa. Lähinnä Mikkolan taloa olleella muokatulla alueella ei havaittu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. Aikaisempi löytökohta on kuitenkin ilmoitettujen koordinaattien mukaan tämän alueen itäreunan tienoilla. Kahdella muulla muokatulla alueella edellisen itäpuolella, sen ja noin 60 m päässä idässä olevan Käkisaarentien välissä, asuinpaikkalöytöjä (kvartsi-iskoksia, -ytimiä ja -esineitä) oli kokoa alueella runsaasti ja alueen kaakkoisosassa hyvin tiheässä. Löydöistä kerättiin talteen vain osa (useita kymmeniä kvartseja). Pohjoisempi löydöllinen muokattu alue käsitti pohjoisessa olevan omakotitontin (kiinteistötunnus 205-416-18-22) eteläosassa olevan pelloksi merkityn alueen lukuun ottamatta sen pohjoisinta kulmaa. Eteläisempi löydöllinen muokattu alue on Mikkolan talon (kiinteistötunnus 205-416-18-30) peltoa. Topografian perusteella on mahdollista, että asuinpaikka jatkuu itään Käkisaarentien itäpuolelle, mutta siellä pelto oli kasvipeitteinen, joten asiasta ei saatu havaintoja.
Aikaisempi löytökohta aikaisemmilla koordinaateilla on alakohteena. |
| metsakeskus.1000002144 |
893 |
Kältosbacken |
10001 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
281166.85100000 |
7043568.25700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002144 |
Valtatie 8 itäpuolella, Pääskjärven ulkoilureitin varrella on moreenikumpareella metsässä noin 10 - 15 röykkiötä sekä kuoppia. Kuopista etelään erillään on lisäksi yksi röykkiö. Tarkemmin kartoittamattomia ja tarkastamattomia. |
| metsakeskus.1000002145 |
405 |
Joutsenkoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
551029.64400000 |
6729875.55100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002145 |
Asuinpaikka sijaitsee Suurijärven koillispäässä, 250 m siitä laskevan Joutsenkosken niskalta etelään. Paikalla on pieni pelto Lappeenrannan ja Vaalimaan välisen maantien ja järvenrannan välissä. Asuinpaikka sijaitsee pellolla. Löydöt kvartsia, palanutta luuta. Mesoliittinen? |
| metsakeskus.1000002146 |
405 |
Sammalisen tienhaara |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
554658.17100000 |
6733004.30400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002146 |
Asuinpaikka sijaitsee 100 m etelään Lappeenrannan ja Vaalimaan välisen maantien Sammalisentien risteyksestä, kaakosta luoteeseen suuntautuvan harjumuodostuman lounaisrinteellä. Paikka on peltoa. Löydöt kvartsia. Mesoliittinen? |
| metsakeskus.1000002147 |
405 |
Jokimiehenlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
551729.34000000 |
6735513.28400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002147 |
Asuinpaikka sijaitsee Ylijärven kaakkoisimman lahden, Jokimiehenlahden koillisrannalla, 500 m lahden pohjukasta luoteeseen. Paikka on lounaaseen laskevaa rinnettä, jonka yläosa on kallioista metsämaata ja alaosa peltoa ja hiekkamaata. Asuinpaikkalöydöt (kvartsia) ovat peräisin pellolta. Löytöalue on suppea. Mesoliittinen? |
| metsakeskus.1000002148 |
405 |
Korpela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
559886.03700000 |
6737932.35100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002148 |
Asuinpaikka sijaitsee Pukalus-nimisen järven luoteispäässä, sen pohjoisrannalla, länsi-itä -suuntaisella hiekkakumpareella. Paikka on pääosin ehjää metsämaata, osittain peltoa. Löydöt kvartsia. Kohde pääosin tuhoutunut lopukesästä 2004. Ehjänä vain kumpareen itäosassa ja mainitulla pellolla. |
| metsakeskus.1000002149 |
405 |
Pahaoja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
557207.12900000 |
6735713.22500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002149 |
Asuinpaikka sijaitsee Pahaojantien varrella, Kurkivuorensuota vastapäätä tien länsipuolella. Maasto on suolta länsilounaaseen nousevaa hiekkaista rinnettä ja sen päällä olevan melko tasaisen kankaan reunaa. Paikka on metsämaata, äestettyä hakkuualuetta ja eteläpuolella on hiekkakuoppa. Löydöt kvartsia. Mesoliittinen? |
| metsakeskus.1000002150 |
405 |
Lumpeisenoja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
548590.61100000 |
6732674.41300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002150 |
Asuinpaikka sijaitsee Lumpeiseen laskevan Lumpeisenojan länsipuolella, Niemistenpitkän eteläpäästä noin 200 m lounaaseen. Kaksi löytöaluetta, jotka hiekkakuopat ovat osittain tuhonneet, mutta ehjääkin aluetta lienee jäljellä. Löydöt hiekkakuopan reunoilta. Löydöt kvartsia. Mesoliittinen?
Vuonna 2004 alueelta löydettiin merkkejä kvartsin louhimisesta. |
| metsakeskus.1000002151 |
405 |
Pitkäautio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
549320.26400000 |
6744209.77100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002151 |
Asuinpaikka sijaitsee Matalajärvestä Korppisenjärveen laskevan Yläjoen pohjoisrannalla, mäntyä kasvavan hiekkakankaan kaakkoiskärjessä. Paikalla on 1-2 m korkea vanha rantatörmä. Löydöt kesämökin pihalta. Maasto on asuinpaikaksi hyvin sopivaa rantatörmän reunalla useiden kymmenien metrien matkalla kesämökin itä- ja länsipuolella. Löydöt kvartsia ja pii-iskos. |
| metsakeskus.1000002152 |
405 |
Pässimäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
551739.34800000 |
6732674.42800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002152 |
Pässimäki on noin 100 x 100 m laajuinen metsäinen mäki Hujakkalan maarekisterikylään kuuluvan Parkkolan kylän peltomaiseman laidalla, kylätien varressa. Sen pohjois- ja länsipuolella laskee etelään melko vuolas puro. Alueella on sekä kivikautinen asuinpaikka että mahdollisesti historiallisen ajan ruumiskalmisto. Asuinpaikka sijaitsee pellolla ja ehkä osittain myös viljelemättömällä malla. Löydöt ovat kvartsia. Ruumishautojen tapaisia painaumia metsämaalla, ehkä vuodelta 1940. (Liitupiipun katkelma ja punasavikeramiikkaa, ei otettu talteen). |
| metsakeskus.1000002153 |
405 |
Korppisenpää |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
556577.34300000 |
6745089.45200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002153 |
Asuinpaikka sijaitsee Korppisen eteläpäässä, järvestä laskevan Kieronjoen länsipuolella. Paikalla on kaakkoon suuntautuva hiekkaharjanne. Etelärinne on peltoa, pohjoispuolella on metsää. Löydöt pellolta: kvartsia ja kivilaji-iskoksia. |
| metsakeskus.1000002154 |
142 |
Römänsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
460180.00000000 |
6760090.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002154 |
Asuinpaikka sijaitsee Märkjärven Römänsaaren etelärannalla, etelään kurottuvan Jokilahden pohjoisosassa. Saari on kannaksen kautta yhteydessä mantereeseen, joten se on nykyisin pikemmin pieni niemi. Saaren keskellä on hiekkainen mäki, jonka eteläsivulla on hiekkakuoppa. Löydöt (kvartsia, palanutta luuta) tavattu mökkitien pinnalta ja hiekkakuopan itäpuolelta. Koekuopasta tien ja rannan puolivälistä löytyi keramiikan muruja, kvartsia ja palaneen luun siru. Asuinpaikan arvioitu laajuus 200 x 50 m. |
| metsakeskus.1000002155 |
142 |
Rantakallio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
468015.00000000 |
6761475.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002155 |
Asuinpaikka sijaitsee Kymijoen Pelinginselän länsirannalla. Rantatörmä on jyrkkä ja siihen on osittain pengerretty mökin paikka. Mökin eteläpuolitse rantaan menevästä ajoluiskasta ja mökin pohjoispuoliselta pihamaalta löytyi kvartsia, kiviesineen katkelma ja palanutta luuta. Asuinpaikan laajuus lienee 70 x 50 m, mutta ulottuvuutta ei tarkkaan tiedetä. Asuinpaikka saattaa jatkua tasanteella törmän päällä. |
| metsakeskus.1000002156 |
142 |
Perolahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
456124.71800000 |
6758430.61000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002156 |
Asuinpaikka sijaitsee Kymijoen Perolahdessa patovallin tuntumassa. Hituojan altaan länsipuolelta aivan pellon alareunasta on löytynyt hiotun kiviesineen katkelma. Pellon pinnasta on kvartsia ja keramiikkaa lähinnä patovallin puoleisesta eteläpäästä. Asuinpaikka lienee jäänyt suurimmaksi osaksi veden alle. Pellossa esiintyy myös historiallisen ajan materiaalia (tiiltä, liitupiipunvarsia). |
| metsakeskus.1000002157 |
142 |
Huhdanpohja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
451203.70300000 |
6757818.83300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002157 |
Asuinpaikka sijaitsee Arrajärven eteläpäässä, hiekkaisella pellolla Huhdanpohjan itärannalla. Länsirinteestä löytyi kvartsia ja palanutta luuta. Asuinpaikka saattaa jatkua jonkin verran pellon eteläpuolella metsässä. |
| metsakeskus.1000002158 |
142 |
Tuomiranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
451914.40400000 |
6759928.99100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002158 |
Asuinpaikka sijaitsee Arrajärven Jänispohjanlahden itärannalla Veljestenharjun lounaisrinteellä, mökkitien ja ajoluiskan ristyksessä. Maaperä on hiekkaa ja paikalla kasvaa osin hakattua kuusimetsää. Löydöt kvartsia. |
| metsakeskus.1000002159 |
142 |
Pekanmäki |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
463482.85700000 |
6736195.59300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002159 |
Kiviröykkiö sijaitsee metsässä Pekanmäellä, Kolisevan kylässä Kirviäntien varressa. Röykkiö on mahdollisesti kalliopohjalla, vaikka paljasta kalliota ei ole näkyvissä. Ympäristössä on kivenjärkäleitä. Röykkiö vaikuttaa toiselta laidaltaan suorakulmaiselta, sen halkaisija on 5 m ja korkeus 0,5 m. Kyseessä saattaa olla hautaröykkiö. |
| metsakeskus.1000002160 |
399 |
Monnansuo |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
241692.92900000 |
6985071.59600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002160 |
Laihian Perälän kylään kuuluvassa metsäsarassa, Monnansuon lounaisreunalla, Isokylä-Poola maantieltä n 1,5 km pohjoiseen Tipulin viljelysaukean pohjoispuolella metsässä on uuden metsäautotien vieressä pieni avokallio, jonka itäreunalla on matalan hajoitetun röykkiön jäännös. Kiviä on nykyisin hajallaan useiden neliöiden alueella, osa kiveyksestä on sammaleen ja turpeen peitossa, sekä nähtävästi äskettäin kaatuneen kuusenjuurakon alla. Ilmeisesti paikalla ollut pienehkö röykkiö on samaa tyyppiä kuin useat lähialueiden röykkiöt. Sijainti kalliolla vahvistaa olettamusta, että kivikko on hautaröykkiön jäännös.
Vuoden 2011 inventoinnissa todettiin kohteen tilan pysyneen ennallaan.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin. |
| metsakeskus.1000002161 |
105 |
Oravivaara |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
568880.75200000 |
7165400.26200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002161 |
Pyyntikuoppakohde sijaitsee 2 km Sitenoikean voimalaitoksesta koilliseen, 40-50 m:n päässä Seitenjärven Nilkanlammen luoteisrannasta, UKK-reitin molemmin puolin. Alue on kumpuilevaa kangasmaastoa ja maaperä hiekkaa.
Alueella kulkevan polku kulkee yhden pyyntikuopan reunan yli. Tästä kuopasta noin 10 m koilliseen on kuoppa, joka vaikuttaa nuorehkolta. Kuopasta nro 1 noin 45 metrin päässä on kuoppa, jossa on reunapalte ja turpeen alla harmaata, huuhtoutunutta maata. Tästä kuopasta vajaan 40 metrin päässä, särkän itärinteessä on kuoppa, jossa on turpeen alla harmaa huuhtoutumiskerros. Pyyntikuoppien koordinaatit on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.1000002162 |
105 |
Vennamonlahti |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
568557.88400000 |
7164817.49200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002162 |
Pyyntikuopppa sijaitsee Seitenjärven Vennamonlahden luoteisrannalla, hieman vajaat 1,3 km Seitenoikean voimalaitoksesta koilliseen, noin 50 m:n päässä rannasta. Alue on kumpuilevaa, suurta mäntyä kasvavaa kangasmaastoa. Maaperä on hiekkaa. Rantaviiva on voimalaitoksen johdosta huomattavasti noussut alkuperäisestä.
Harjanteen päällä on noin 3 metriä halkaisijaltaan ja 0,5 m syvyydeltään oleva kuoppa. |
| metsakeskus.1000002163 |
105 |
Takalahti |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
569860.34900000 |
7168775.90900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002163 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Emäjoen Takalahden lounaisrannalla, Oksalan talon luoteispuolella olevilla kumpareilla, runsaan 0,1 km päässä talosta sekä niiden pohjoispuolella olevan lahdekkeen ja puron pohjoispuolella olevalla kapealla harjanteella, noin 0,3 km talosta luoteeseen. Alue on mäntykangasta ja maaperältään hiekkaa.
Talosta 0,1 km luoteeseen on neljä pyyntikuoppaa. Lahdelman ja puron takana vajaat 0,1 km tiestä itään on tien suuntainen kapea harjanne. Sen pohjoisosassa on noin 3,0 metriä halkaisijaltaan ja 0,4 m syvyydeltään oleva kuoppa. Harjanteen eteläpäässä on hieman epämääräinen painanne. Näiden välissä harjanteella on myös pari muuta hiukan epämääräistä painannetta.
Kuoppien sijaintitiedot on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle.
|
| metsakeskus.1000002164 |
777 |
Lehtoniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
605965.75300000 |
7185952.10700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002164 |
Kohde sijaitsee Vuokkijärven etelärannalla, Lehtoniemessä, Ala-Vuokin kirkosta vajaat 12 km länsiluoteeseen. Lehtoniemi on kolmion muotoinen noin 0,2 x 0,2 km kokoinen niemi. Lehtoniemen talo sijaitsee niemen kärkiosassa. Niemi on melkein kokonaan viljelyksessä. Ranta on hyvin matala ja lietteinen ja säännöstely on syönyt sitä laajalta alalta.
Talon itäpuoliselta laajalta vedensyömältä hiekka/hiesualueelta on tullut esille muutamia yksittäisiä kvartsi-iskoksia. Niemen kärjessä on jonkin verran erikokoisia kiviä ja sieltä on havaittu runsaammin kvartsi-iskoksia sekä tulisija. Lisäksi niemen kärjestä noin 10 m läpimittaiselta alueelta on havaittu rautakuonaa, jossa on ollut osaksi kiinni kuonaantunutta savea. Paikalla ei tiedetä koskaan olleen esimerkiksi pajaa ja siksi rautakuona saattaa viitata esihistorialliseen raudanvalmistukseen. Vesiensäännöstely on saattanut tuhota koko muinaisjäännöksen. |
| metsakeskus.1000002164 |
777 |
Lehtoniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
605965.75300000 |
7185952.10700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002164 |
Kohde sijaitsee Vuokkijärven etelärannalla, Lehtoniemessä, Ala-Vuokin kirkosta vajaat 12 km länsiluoteeseen. Lehtoniemi on kolmion muotoinen noin 0,2 x 0,2 km kokoinen niemi. Lehtoniemen talo sijaitsee niemen kärkiosassa. Niemi on melkein kokonaan viljelyksessä. Ranta on hyvin matala ja lietteinen ja säännöstely on syönyt sitä laajalta alalta.
Talon itäpuoliselta laajalta vedensyömältä hiekka/hiesualueelta on tullut esille muutamia yksittäisiä kvartsi-iskoksia. Niemen kärjessä on jonkin verran erikokoisia kiviä ja sieltä on havaittu runsaammin kvartsi-iskoksia sekä tulisija. Lisäksi niemen kärjestä noin 10 m läpimittaiselta alueelta on havaittu rautakuonaa, jossa on ollut osaksi kiinni kuonaantunutta savea. Paikalla ei tiedetä koskaan olleen esimerkiksi pajaa ja siksi rautakuona saattaa viitata esihistorialliseen raudanvalmistukseen. Vesiensäännöstely on saattanut tuhota koko muinaisjäännöksen. |
| metsakeskus.1000002165 |
777 |
Talaslahti |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
624538.31400000 |
7173797.05800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002165 |
Kohde sijaitsee Saarivaarasta kolmisen kilometriä länsilounaaseen, Ylä-Suortojärven luoteispään Talaslahden ja Suortojoen niskan välisessä niemessä. Niemen ympäristö on suota, mutta niemen kärjessä on kuivaa kangasta oleva kumpare. Kumpareessa on laaja, noin 2,5 metriä järven pintaa korkeampi, matala osa ja pieni, viitisen metriä järven pintaa korkeampi kukkula järven rannan lähellä joen tuntumassa. Alue kasvaa männikköä. Aluskasvillisuutena on puolukkaa ja sammalta.
Kumpareen korkeimman osan laella on 3,0 x 1,5 m:n kokoinen, koillinen - lounas -suuntainen ja 0,8 m:n syvyinen kuoppa. Sen luoteispuolella on pyöreähkö, kaksi metriä halkaisijaltaan oleva ja 0,3 m:n syvyinen painauma. Tästä kaakkoon on 2,0 x 1,5 m:n kokoinen ja 0,4 m:n syvyinen, koillinen-lounas -suuntainen kuoppa. Sen kaakkoispuolella on epämääräinen painanne. Ensin mainitusta kuopasta 2 metrin päässä, korkeimman osan luoteispuolella on 2,5 m halkaisijaltaan oleva painanne, jota on käytetty nuotiopaikkana. Sen etelä- ja lounaispuolella on epämääräiset painanteet. Paikkakunnalla kuopanteita sanotaan lappalaisten haudoiksi. |
| metsakeskus.1000002168 |
768 |
Tiala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
575479.26700000 |
6848547.86700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002168 |
Asuinpaikka sijaitsee Alanteen kaakkoisrannalla. Asuinpaikka-alue on hiekkaista mäntykangasta, jonka yli kulkee Tialaan vievä tie. Asuinpaikkalöytöjä,
pala asbestikeramiikkaa ja kvartsi-iskoksia, on tullut esille tien varresta ja siitä 100 m koilliseen teiden risteyksen luota. Löytöpaikat kuuluvat samaan, yhtenäiseen asuinpaikkaan. |
| metsakeskus.1000002169 |
768 |
Pajaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
576218.96900000 |
6848227.99600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002169 |
Asuinpaikka sijaitsee Imatralle vievän tien koillispuolella, Kukkapäänselän ja Alanteen välisellä kannaksella, Pajasalmen sillasta noin 150 m luoteeseen. Asuinpaikka-alue on hiekkaista mäntykangasta. Maantie kulkee alueen halki. Asuinpaikan kokonaislaajuus ei ole selvillä. Paikalta on löytynyt kvartsi-iskoksia, palanutta luuta sekä asbestisekoitteinen saviastianpala. Inventoinnissa 2007 havaittiin, että asuinpaikan koillispuolella olevaan niemeen on rakennettu taloja. |
| metsakeskus.1000002170 |
768 |
Huosionlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
567230.59400000 |
6848550.83100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002170 |
Asuinpaikka sijaitsee Enonveteen pistävän Vihotunniemen itärannalla, pienen Huosionlahden eteläpuolella tukinpudotuspaikan ja hiekkakuopan välissä. Asuinpaikka-alue on hiekkaista mäntykangasta, jonka kohdalla on noin 100 x 50 m kooltaan oleva hiekkakuoppa, jonka kaivamisen yhteydessä asuinpaikka-aluetta on tuhoutunut. Asuinpaikka-aluetta on tutkittu 145 m² tasokaivausalueena ja sen laajuutta kartoitettu 63 koekuopan avulla on osittain tutkittu. |
| metsakeskus.1000002172 |
768 |
Emoniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
576358.89500000 |
6852226.39100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002172 |
Asuinpaikka sijaitsee Lahdenpäänsalon itärannalla pienen Emoniemen tyvessä vanhan rantaterassin päällä. Asuinpaikka-alue on hiekkaista mäntykangasta. Saimaan muinaisen rantaterassin päällä, melko kaukana terassin reunasta, on selvä asumuspainanne. Pyöreän painanteen halkaisija on n. 8 m ja syvyys n. 40 cm. Painanteeseen tehdyn koepiston perusteella maa on siinä likaisenvärjääntynyttä. Painanteen ja rantaan vievän metsätien väliin tehdystä pienestä koekuopasta löytyi asbestikeramiikka, joka ajoittunee varhaisneoliittiselle kaudelle.
Vuoden 2006 inventoinnissa alueella havaittiin kolme selkeää asumuspainannetta ja kaksi epävarmaa painannetta. Ne ovat muodoltaan soikeahkoja ja 4 -7,5 metrin suuruisia. Painanteiden ympäristöön ja Emoniemen kärkeen johtavan tien pohjoispuolelle tehtiin runsaasti koepistoja, mutta ne olivat löydöttömiä. Tieleikkauksista löytyi runsaasti kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.1000002173 |
768 |
Parri |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
575339.30300000 |
6853565.84400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002173 |
Asuinpaikka sijaitsee vanhan Imatran tien itäpuolella. Asuinpaikka-alue on mäntyä kasvavaa hiekkakumparetta. Metsänäestys on tuhonnut osittain asuinpaikka-aluetta.
Aluerajaus perustuu inventointihavaintoihin ja topografiaan. |
| metsakeskus.1000002175 |
768 |
Hopeasaari 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
574680.58500000 |
6850215.19400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002175 |
Asuinpaikka sijaitsee Hopeasaaren lounaisrannalla kalliopaljastumien rajaamalla hiekkakankaalla, erodoituvan rantatörmän äärellä. Paikalta on löytynyt saviastianpaloja, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta (KM 27093, KM 30417). |
| metsakeskus.1000002176 |
768 |
Hopeasaari 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
574850.51200000 |
6850145.21700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002176 |
Asuinpaikka sijaitsee Hopeasaaren etelärannalla. Asuinpaikka-alue on mäntyä kasvavaa hiekkakangasta. Lomarakentaminen ja eroosio on tuhonnut asuinpaikkaa. Paikalta on löytynyt kvartsi-iskoksia (KM 27094:1-2). |
| metsakeskus.1000002178 |
768 |
Vuoniemi N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
576079.01700000 |
6850487.09200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002178 |
Asuinpaikka sijaitsee Vuoniemen pohjoiseen pistävän niemen tyvessä kapealla kannaksella. Asuinpaikka-alue on hiekkaista mäntykangasta. Inventoinnissa 2007 havaittiin, että mökkitietä oli oikaistu ja siirretty länteen. Paikalta ei löytynyt merkkejä asuinpaikan jatkumisesta alemmalle tasolle. Muuten paikka on rakennettua ja tasattua pihamaata ja harjanteen laen itäreunalla, asuinpaikan kohdalla, on kesämökki. Asuinpaikka on ilmeisesti osin tuhoutunut, mutta sitä saattaa olla vielä ehjänä paikoin jäljellä. |
| metsakeskus.1000002179 |
768 |
Vuoniemi NE |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
576258.94800000 |
6850267.18100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002179 |
Asuinpaikka sijaitsee Vuoniemen koillisrannalla kahden mökkitien risteyksessä. Asuinpaikka-alue on hiekkaista mäntykangasta, joka on kivikaudella sijainnut länsi-itäsuuntaisen niemen tai kannaksen tyvessä. |
| metsakeskus.1000002180 |
768 |
Vuoniemi SE |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
576658.79000000 |
6849457.50400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002180 |
Asuinpaikka sijaitsee Vuoniemen kaakkoiskulmalla Vuoniemen ja Mustasalon välisen salmen länsirannalla pienellä kumpareella. Asuinpaikka-alue on hiekkaista mäntykangasta. Löytöjä on saatu talteen tieltä ja ojan seinämistä hiekkaisen harjukumpareen itä-, etelä- ja länsipuolelta. Asuinpaikka on ilmeisen laaja ja se rajoittuu pohjoisessa kumpareen harjalla olevaan avokallioon. Asuinpaikan laajuus on arvioitu 1991 ja 2007 inventointilöytöjen perusteella.
|
| metsakeskus.1000002181 |
768 |
Vuoniemi S |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
576518.84800000 |
6849327.55600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002181 |
Asuinpaikka sijaitsee Vuoniemen etelärannalla Haukkavuoren itäpuolella. Asuinpaikka-alue on hiekkaista mäntykangasta. Paikalta on löytynyt kvartseja mökkitieltä, kuivalta hiekkakankaalta. Inventoinnissa 2007 alueelta löytyi ainakin yksi mahdollinen asumuspainanne, pisteessä p=3576 691, i=6852 210, kallion ja mökkitien välissä aivan harjanteen laella. Asuinpaikan laajuus on vain karkeasti arvioitu. Mökkiteillä ei ole havaittu löytöjä. |
| metsakeskus.1000002182 |
768 |
Keskipelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
576099.00000000 |
6853945.69100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002182 |
Asuinpaikka sijaitsee Iitlahdelle ja Karhumäelle vievän tien eteläpuolisilla pelloilla Iitlahden hovin päärakennuksesta lounaaseen. Asuinpaikka-alue on peltoa. Viljely on osittain tuhonnut kohdetta. Alueella on lisäksi 14 maansekaista röykkiötä. |
| metsakeskus.1000002182 |
768 |
Keskipelto |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
576099.00000000 |
6853945.69100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002182 |
Asuinpaikka sijaitsee Iitlahdelle ja Karhumäelle vievän tien eteläpuolisilla pelloilla Iitlahden hovin päärakennuksesta lounaaseen. Asuinpaikka-alue on peltoa. Viljely on osittain tuhonnut kohdetta. Alueella on lisäksi 14 maansekaista röykkiötä. |
| metsakeskus.1000002183 |
400 |
Leinmäki |
10002 |
12012 |
13124 |
11019 |
27012 |
224455.80700000 |
6765939.51000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002183 |
Kohde sijaitsee Leinmäen kyläkeskuksesta 3,2 km luoteeseen, Leinmäentien eteläpuolella. Maasto on soiden ympäröimää kallioista moreenimaastoa. Maantien molemmin puolin on useiden kilometrien matkalla todettu graniitti- / rapakivikallioperässä runsaasti diabaasijuonteita. Paikalta tunnetaan kiviaineksen louhinta- ja työstöpaikka, jota on 1959 ja 2004 tarkastusten perusteella mahdollisesti käytetty kivikaudelta lähtien. Tarkastuksessa 2004 Leinmäentieltä 140 m etelään ja varsinaisesta louhoksesta noin 100 m itäkoilliseen (p = 6768790, i = 3224615) iskentäpaikka, jossa oli runsaasti diabaasista lyötyjä iskoksia osittain sammalpeitteisessä kalliomaastossa. Diabaasilouhos on merkitty maantien eteläpuolella muinaisjäännöstaululla. Leinmäen alueella on muitakin merkkejä mahdollisesti kivikautisista louhoksista. Tarkastuksessa 1964 on puolisen kilometriä diabaasilouhoksesta lounaaseen todettu kvartsilouhos. Kvartsisirpaleiden/iskosten joukossa havaittiin ytimiä sekä kvartsiteriä. Louhoksen tarkka sijainti ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.1000002185 |
580 |
Kumpu Kalmistonrinne |
10002 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
648612.80100000 |
6850738.29400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002185 |
Kohde sijaitsee n. 500 m Säässynänmäestä etelälounaaseen, kumpareella Päivärinteen talon pihapiirissä. Kummunlammen rantaan on ennen sen laskua ollut korkeintaan n. 200 m. Talon vanhaisännän Ensio Vanhasen mukaan 1990-luvun alussa vesijohtoa uudelle päärakennukselle vedettäessä oli löytynyt osa pääkalloa sekä sääri- tms. luuta. Löydöt olivat tulleet esille 15-20 m uuden päärakennuksen itänurkasta itään. Paikka on nykyisin puutarhaa.
Varsinaiseksi kalmiston paikaksi Vanhanen arveli talon koillispuolista, koilliseen laskevaa rinnettä, joka on ollut peltona. Nimenomaan rinteeseen liittyy myös kalmistoon viittaavaa perimätietoa. Ennen pellon raivausta oli ylärinteessä ollut näkyvissä kumpareita tai kohoumia. Hautakiviä tai muita -merkkejä ei havaittu. Hautoja on todennäköisesti em. rinteessä, mutta mahdollisesti laajemmallakin alueella esim. mäen päällä ja etelärinteessä. |
| metsakeskus.1000002187 |
444 |
Sepänniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
334496.96000000 |
6690080.52300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002187 |
Kohde sijaitsee Sepänniemensalmen länsipuolella välittömästi Turun moottoritiestä pohjoiseen. Kivikautinen löytöpaikka, jossa pyyntiasuinpaikalle sopivan sijainnin takia tehtiin koekuopitusta, koska paikka oli suunnitellun vt-1 moottoritierakentamisen läjitysaluetta. Koekuopituksessa ei varsinaista kulttuurikerrosta tavattu, mutta kahdesta kuopasta löytyi kvartsi-iskos osoittaen kivikautista toimintaa alueella. Läjitysalue ei ulotu näiden löytöpaikalle saakka. Kohde tarkastettiin vuoden 2017 inventoinnissa, se kasvaa tiheähköä sekametsää. Vuoden 2003 koekaivaus oli melko pieni, joten asuinpaikan laajuuden ja säilymisen toteamiseksi on syytä tehdä jatkotutkimuksia. |
| metsakeskus.1000002188 |
580 |
Kumpu Säässynänmäki |
10001 |
12003 |
13040 |
11006 |
27000 |
648796.72000000 |
6851225.10000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002188 |
Säässynänmäki on melko jyrkkäpiirteinen, matala mäki viljelysmaiden keskellä, Tarnalaan vievän kylätien itäpuolella. Ennen Kummunlammen laskua paikka on ollut veden äärellä, korkeintaan 200 metrin päässä rannasta. Perimätiedon mukaan mäellä on sijainnut tsasouna (esim. Killinen 1889:42), mutta maastossa ei ole havaittu siihen liitettävissä olevia rakenteita. Paikalla 1600- ja 1700-luvuilla ollut tsasouna tulee esille myös tuomiokirjoissa (Hirvonen 1936:32-35).
Noin 500 m Säässynänmäestä lounaaseen on Kalmistonrinne-niminen mäki, jonne on perimätiedon mukaan tehty hautauksia (ks. kohde: Uukuniemi Kumpu Kalmistonrinne). Läheisen Päivärinteen talon vanhaisännän Ensio Vanhasen tiedon mukaan ei ole koskaan puhuttu, että Säässynänmäellä olisi hautoja, mutta perimätieto kertoo, että Säässynänmäen kirkon kellot olisi haudattu läheisen ns. Luaniinkallion alapuoliseen lähteeseen.
Mäellä tai sen ympäristössä ei ole havaittavissa kirkkoon tai hautoihin viittaavia jäännöksiä. Mäen päällä kallio on hyvin lähellä maanpintaa; paikka ei siis ole hautauksiin sopiva. Korkeimman kohdan kaakkois- ja itäpuolella sen sijaan on hieman matalampi kumpare, joka on hautauksille sopivampaa maastoa. Etelärinteeseen kerätyistä kivistä osa on teräväkärkisiä laakakiviä, jotka muistuttavat ainekseltaan, kooltaan ja muodoltaan Uukuniemen Papinniemen Kirkkokallion kalmiston hautakiviä. Kylätien itäpuolisesta leikkauksesta, mäen länsireunasta on löytynyt keramiikkaa (ks. Löydöt). Mäen länsipuolista peltoa on tutkittu tuloksetta metallinpaljastimella. |
| metsakeskus.1000002189 |
444 |
Lempola |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
340362.00000000 |
6685999.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002189 |
Joukko erilaisia ja erikokoisia kuopanteita Salpausselän reunalla. Ne paikallistettiin v. 2002 tehdyn Vt-1 moottoritierakentamisen inventointityön yhteydessä. Kuopanteet sijoittuvat n. 300x200 m alalle erillisiin ryhmiin tai yksittäin (alueet A-C). Kooltaan ne vaihtelivat 0,75 - 2,0 m välillä. Kuoppien funktio on osin epäselvä, mutta ne lienevät siis eriaikaisia, osa mahdollisesti pyyntikuoppia. Erään tiedon mukaan alue olisi Porkkalan vuokra-aikana ollut armeijan harjoitusaluetta.
Alue A (koordinaatit P: 6685940 I: 340470) tutkittiin pois 2003. Sen kaksi kuoppaa olivat matalia, halkaisijaltaan korkeintaan 1,5 metriä. Tutkimuksissa tehtiin 36 koekuoppaa, joista kolme kuopanteisiin. Lohjan tieliittymän alle jäävä kuopanne osoittautui olevan 1900-luvulta, sen sijaan siitä n. 50 m länteen sijainneesta kuopanteesta tehdyn hiiliajoituksen tulos osoitti hiilen iäksi 1400-1600-lukua. Koekuopituksessa alueelta etsittiin myös merkkejä varhaiskivikautisesta asutuksesta, mutta toimenpidealueelta viitteitä tästä ei havaittu.
Alueella B havaittiin kaksi pitkänomaista soikeaa kuoppaa, kooltaan n. 1,5 m x 75 cm. Nämä kuopat sijaitsevat jyrkän rantatörmän päällä luoteeseen suuntautuvan harjun osalla, ampumaradan tien länsipuolella.
Alueella C havaittiin soikeita, matalia kuoppia harvassa rivissä kalliopaljastuman kaakkoispuolella, koilliseen suuntautuvalla rinteellä. Kuoppien koko on n. 2m x 75 cm, lyhyt sivu törmälle päin. Mahdollisesti kuopat ovat ns. ryssänhautoja.
Kartoitus 2019: Alueella B havaittiin kolmas kuoppa (ks. alakohteet). Alueella C havaittiin 9 kuoppaa. Kaikkien kuoppien sijainnit mitattiin tarkkuus-gps:llä.
Tarkastus 2022: Alueella C tehtiin maastotarkastus alueelle tulossa olevaan maankäyttöön liittyen. Maanomistajan mukaan paikalla on sijainnut sotien jälkeen Rajavartiolaitoksen käytössä ollut harjoitusalue. Rajavartiolaitoksen käytössä sotien jälkeen ollut ampumarata on 1990-luvulle saakka sijainnut noin 500 metriä kohteesta etelään. Maastotarkastuksen yhteydessä aluetta tutkittiin metallinetsimellä ja rinteessä oleviin painanteisiin tehtiin koepistoja. Yhdestä painanteesta löytyi useampia kiväärin hylsyjä ja toisesta peltisen laatikon jäänteet. Lisäksi maastosta painanteiden ulkopuolelta löytyi hylsyjä. Painanteisiin tehtyjen koepistojen perusteella kuopat ovat moderneja ja liittyvät paikalla olleeseen Rajavartiolaitoksen harjoitusalueeseen. Alue C ei ole kiinteä muinaisjäännös, ks. muu kohde Lempola C. |
| metsakeskus.1000002190 |
505 |
Ali-Mäkelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
402198.58300000 |
6721818.08600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002190 |
Asuinpaikka sijaitsee Hirvihaaran kylän luoteispuolella olevan Kotosuon länsilaidassa, loivasti etelään viettävällä peltorinteellä. Paikalta on löydetty aikanaan vasarakirveen puolikas, kivikirveen katkelma ja kvartsia.
Löytöjen perusteella paikalla on sijainnut nuorakeraaminen asuinpaikka. Vuosina 2019-20 tehdyn inventoinnin aikana pellossa, josta löydöt ovat peräisin, oli juurikasviljelmä. Maaperä on hiekkainen tällä kohtaa mäen rinnettä, ylempänä rinteessä on kivikkoisempaa. Etelässä rinne laskee hieman jyrkemmin kapeaan, nimettömään uomaan, joka johtaa idempänä Kylänojaan. Uoman reunat ovat pusikoituneet, pohjoispuolella on vesakoitunut hakkuuaukea. Pellon kohdalla oleva terassimainen kohta on ollut soveltuva asumiseen, mutta lisähavaintoja ei asuinpaikkaa liittyen saatu.
Kohteeseen lisättiin muinaisjäännösalueen rajaus, pellon kohdalle, joka vaikuttaa sopivalta asuinpaikaksi. Kohteen säilyneisyyden ja laajuuden määrittäminen on selvitettävissä koekaivauksella. |
| metsakeskus.1000002191 |
444 |
Hevoshaanpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
337501.00000000 |
6688272.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002191 |
Kivikautinen löytöpaikka, mahdollinen pääosin tuhoutunut asuinpaikka, joka sijaitsee Lohjan kirkolta n. 5 km pohjoiseen, Hormajärven ja Koivulanselän välissä olevan laajan, matalan peltoaukean pohjoisreunassa. Setolan entisen tilan ja hevoshaan välissä, loivasti etelälounaaseen viettävä pelto. Kohde havaittiin savipellossa H:gin yliopiston RASI-inventoinnissa v. 1986. Alueen kautta suunnitellun Vt-1 moottoritielinjauksen takia v. 2003 aluetta koekaivettiin. Löytöinä saatiin epämääräisiä kvartseja ja palanut luunpala. Löytöalue sijoittui kuitenkin tielinjauksen ulkopuolelle n. 40,5 - 41 m korkeuteen, ja voi ulottua itäpuolen metsäalueelle, Hevoshakaan. Lohjanjärven 1800-luvun laskua edeltänyt korkeampi rantatörmä on erotettavissa alempana Hevoshaanpellolla. Löytöpaikka jää rakennettavan moottoritielinjauksen alle. |
| metsakeskus.1000002193 |
580 |
Mikkolanniemi Kalmistonniemi |
10002 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
647181.41400000 |
6841978.81300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002193 |
Kohde sijaitsee välittömästi Saaren kirkon ja Tarnalan välisen kylätien itäpuolella. Paikalla on halkaisijaltaan vajaat sata metriä oleva laakea kumpare, jonka pohjoisosassa on Hietala-niminen talo. Paikallisen Erkki Makkosen mukaan nelisenkymmentä vuotta aikaisemmin, kellarikuoppaa kaivettaessa, oli löytynyt ihmisen luita. Kellarikuoppa, josta luut olivat löytyneet, on edelleen näkyvissä kymmenen metriä Hietalan päärakennuksesta etelään, lähes kumpareen korkeimmalla kohdalla. Karttojen mukaan paikka on kantatilan n:o 7 entisiä maita. Perimätiedon mukaan tilalla n:o 7 on Tarasin tai Tarassiin pelto, jossa on ollut ortodoksien käyttämä kalmisto. |
| metsakeskus.1000002194 |
580 |
Saarenkylä Loson kalmisto |
10002 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
645395.14800000 |
6838311.28400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002194 |
Kohde sijaitsee Suuren Rautjärven entisellä koillisrannalla, jyrkässä lounaaseen laskevassa rinteessä. Paikalla on kuudentoista edelleen pystyssä olevan hautakiven lisäksi ainakin neljä maahan kaatunutta kiveä. Kivet ovat litteitä laakoja, joissa ei ole merkintöjä. Joitakin kiviä on muokattu yläosista terävämmiksi; joissakin tapauksissa on mahdollisesti tavoiteltu ristin muotoa. Kiviä esiintyy noin 29 x 9 metrin laajuisella soikeahkolla alueella. Tällä alueella on lisäksi ainakin neljä 2–2,5 x 1 metrin kokoista ja 20–30 cm syvyistä kuopannetta, jotka ovat mitä suurimmalla todennäköisyydellä hautapainanteita. Mahdollisia hautapainanteiksi määritettäviä kuoppia on kohteella toistakymmentä.
Kohde mainitaan jo vuoden 1882 kihlakuntainventoinnissa: "Saaren kylässä, Pekka Tiiaisen talon (N:o 14) maalla, on kreikkalainen kalmisto, jossa on vielä ristin jäännöksiäkin" (Rosengren 1882). Nykyinen Loson talo on karttojen mukaan entisiä kantatilan n:o 14 maita. Paikallien Erkki Makkosen kertoman mukaan Loson nykyisen isännän mummo on muistanut, kun Loson kalmistoon on haudattu (ilmeisesti joskus 1800-luvulla).
Kalmiston ympäristöstä on löytynyt historiallisen ajan asuinpaikkaan viittaavia löytöjä (ks. vuoden 2008 inventointi kohde 23). |
| metsakeskus.1000002195 |
580 |
Tarnala Jyrkilä |
10002 |
12002 |
13032 |
11006 |
27000 |
646987.47200000 |
6846289.08200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002195 |
Kohde sijaitsee lasketun Jyrkilänjärven entisellä pohjoisrannalla, välittömästi entistä rantaa kiertävän kylätien pohjoispuolella, n. 300 m Kankaanmäen talosta etelään. Paikalla olleen, nyttemmin pois siirretyn talon navetan laajennuksen perustuksia kaivettaessa 1950-luvulla oli löytynyt luita, mm. pääkalloja. Lisäksi navetan ja lähellä olevan hiekkamontun väliltä hiekasta oli löytynyt pitkälettinen, musta tukka, jonka myöhemmästä kohtalosta ei ole tietoa. Nykyisin paikalla ei ole havaittavissa mitään hautauksiin viittaavaa.
Kohde voidaan tulkita kalmistoksi aikaisempien, selvästi hautauksiin viittaavien löytöjen perusteella, vaikka kalmistoon liittyvää perimätietoa tai nimistöä ei näytäkään säilyneen. Paikka on myös topografisesti kalmistoksi sopiva. |
| metsakeskus.1000002196 |
755 |
Tjusträsk N |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
345594.00000000 |
6673259.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002196 |
Kohde sijaitsee Siuntion keskiaikaisesta kirkosta 1,3 km kaakkoon Tjusträsket –nimisen järven pohjoispäässä olevalla kalliolla. Vaikuttaa siltä, että röykkiö on kasattu kalliopaljastuman viereen, kallion rinteeseen. Kyseessä ei siis ole kekomainen röykkiö. Röykkiön kokoa oli hieman vaikea hahmottaa vuoden 2014 inventoinnissakin. Kiveys alkaa kallionyppylän huipun tuntumasta hieman sitä kiertäen ja laskeutuu alaspäin ehkä noin 10 metrin matkan. Leveyttä rakenteella on 5-6 metriä. Röykkiön yli kulkee puinen silta, joka on tehty näköalapaikalle johtavaa luontopolkua varten. Vastaavan tyyppisiä kallionpaljastuman viereen kasattuja röykkiöitä tai ehkä pikemminkin latomuksia on lähistöllä pari muutakin. Esim. 1,3 km länsiluoteeseen on Tjusterbyberget 2 ja vajaa kilometri itää Klevbacka, näillä kolmella röykkiöllä voi olla ajallinen ja hautaustraditioiden mukainen yhteys toisiinsa. |
| metsakeskus.1000002197 |
580 |
Joensuu Kalmistonmäki |
10001 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
641525.74500000 |
6829322.89300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002197 |
Kohde sijaitsee Simpele- ja Tyrjänjärvien välisellä kannaksella, Joensuunjoen pohjoispuolella, loivalla kumpareella. Paikalla on ollut maalaistalon pihapiiri, joka on nykyisin täysin metsittynyt. Pihapiiriin kuuluvia jäännöksiä ovat navetan kivijalka sekä talonpaikka uuneineen. Ympäristössä on jonkin verran myös ilmeisiä peltoröykkiöitä.
Maanomistaja Mauno Sinkkonen on kertonut kuulleensa 1950- tai 60-luvulla isältään, että tämän Kalmistonmäen talossa asunut isoäiti ei ollut syönyt lähistöllä tietyllä paikalla kasvatettuja nauriita, koska niistä "haistoi kalman". Sinkkonen muisteli myös kuulleensa, että ruumiita tuotiin paikalle haudattaviksi Tyrjänjärven takaa, ja että haudatut olisivat olleet ortodokseja. Nimiarkistossa olevan tiedon mukaan: "Mäellä on ollut vanha hautausmaa, jonka jäljet tuntuvat vielä selvästi. (Kreikk. kat. kalmisto)" (NA, Parikkala, Heikki Leskinen 1953). Tietoja mahdollisista luu- tai esinelöydöistä ei ole, eikä maan pinnalla ole havaittavissa mitään hautauksiin viittaavaa.
Sinkkosen tietojen, nimiarkiston perimätiedon sekä paikannimen perusteella voidaan kuitenkin olettaa paikalla olleen kalmiston. Se on todennäköisesti sijainnut aivan pihapiirissä tai sitä ympäröineillä pelloilla. On myös mahdollista, että kalmisto on sijainnut jollakin lähimmistä metsäisistä mäistä. |
| metsakeskus.1000002198 |
580 |
Joukio Kalmanpelto |
10002 |
12002 |
13032 |
11006 |
27000 |
632318.49500000 |
6820742.30700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002198 |
Kohde sijaitsee laakealla kumpareella Joukionsalmen pohjoisrannalla heti 6-tien länsipuolella, Salmelan talon pihapiirissä. Paikallisen Viljo Jääskeläisen mukaan paikalta oli löytynyt yli metrin syvyydestä usean, mutta kuitenkin alle kymmenen vainajan luita 1940-luvulla. Kohtuullisen hyväkuntoisia luita oli löytynyt sekä hiekanotossa tuvan takaa että nykyistä päärakennusta rakennettaessa. Luiden kohtalosta ei ole tietoa.
Rosengrenin kihlakuntakertomuksessa (1882:38-39) mainitaan Joukion kylässä, Juhana Jääskeläisen talon luona olleen mahdollisesti kalmisto, sillä perunakuoppaa kaivettaessa oli löytynyt ihmisluita. Vilho Jääskeläisen mukaan kyseessä on juuri Salmelan talo. Myös Parikkalan historiassa Juvonen (1996:42) mainitsee Joukionsalmen Salmelan tilalta löytyneiden hyvähampaisten luurankojen olleen poikkeuksellisesti mahallaan ja epäilee hautojen liittyviän johonkin sotatilanteeseen. Kohteeseen liittyy myös Nimiarkiston aineistossa Kalma-nimistöä, mutta siihen ei näytä liittyvän perimätietoa ortodoksisuudesta.
Eri lähteiden perusteella näyttää siltä, että talon pihapiirissä ja sen tuntumassa on kalmisto, joka todennäköisesti ulottuu myös mäen päälle nykyisen talon kohdalle ja ilmeisesti myös sen luoteispuoleiselle pellolle. |
| metsakeskus.1000002199 |
580 |
Joukio Sammatlammen kirkko ja kalmisto |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27000 |
634444.61800000 |
6823641.15200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002199 |
Kohde sijaitsee Sammallammen pohjoisrannalla, järvestä varsin jyrkästi kohoavalla mäellä, Sepänrinteen talon kaakkoispuolella. Mäellä on pienikokoinen uudehko ortodoksinen rukouskappeli. Historiallisten lähteiden mainitsema Sammatlammen ortodoksikirkko (ks. kohde: Parikkala Joukio Sammatlammen kirkko) sekä siihen liittyvä hautausmaa on kirjallisuudessa sijoitettu tälle paikalle (Juvonen 1996:41-42; Kuujo 1958:71; Salenius 1927:9; Vilska 1926:50).
Nykyisin naapuritalossa asuvan Sepänrinteen talon entisen isäntäparin kertoman mukaan oli nykyisestä rukouskappelista 35-45 m länteen ollut selvästi näkyvissä hautapainanteita vielä 1950-luvulla. Samalla paikalla olisivat sijainneet myös perimätiedon mukaiset kirkon rappukivet; näkyvissä on ollut joitakin laakakiviä. Kirkon kello kuuluu upotetun Sammallampeen. Lisäksi Sammallammen rannan läheltä, perunamaasta on aikoinaan löytynyt (kaste?)risti. Esine oli toimitettu Parikkalan kuntaan, mutta sen myöhemmästä kohtalosta ei ole tietoa.
Kirkko on perimätiedon mukaan sijainnut nykyisen rukouskappelin ja sen länsipuolella olevan ulkorakennuksen välisellä tasaisella alueella. Paikalliset muistavat myös hautapainanteiden olleen samalla paikalla, ja kohteen tarkastuksessa kyseiseltä alueelta löytyi karjalaista keramiikkaa, rautanauloja, pronssiesineen katkelma sekä 1600-luvun kupariraha. Alue ulottuu noin 40 metriä taloon vievästä, itä-länsisuuntaisesta hiekkatiestä etelään.
Vuoden 2013 inventoinnissa havaittiin todennäköisen kirkonpaikan kaakkoispuolella kymmenkunta painannetta, mahdollista hautapainannetta. |
| metsakeskus.1000002201 |
580 |
Järvenpää Surkko |
10002 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
633044.15900000 |
6830581.34700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002201 |
Kohde sijaitsee laakealla harjanteella, joka laskee lievästi itäkoilliseen kohti Simpelejärveä, joka on nykyisin noin sadan metrin päässä. Parikkalasta kotoisin olevan Markus Gröhnin ilmoituksen mukaan kyseiseltä paikalta, vanhasta Simpelejärven rantapenkasta oli ennen sotia löydetty luita soranoton yhteydessä.
Järven laskua edeltänyt rantapenkka ja siinä oleva hiekanoton aiheuttama kuoppa ovat edelleen näkyvissä. Penkan päällä on mäntyä kasvava loiva koillisrinne, jonka eteläosassa, pohjoiseen vievän mökkitien itäpuolella, on kolme koillis-lounassuuntaista painannetta. Painanteet ovat kooltaan noin 2 m x 1 m ja syvyydeltään 20-50 cm. Niiden pohjoispuolella on lisäksi kaksi pyöreää, halkaisijaltaan noin puolitoista metristä mahdollista pyyntikuoppaa. Metsikön eteläreunassa, pohjoiseen haarautuvan mökkitien tyvessä on puinen ortodoksisen seurakunnan pystyttämä Matkamiehen risti. Matkamiehen rististä noin 10 m pohjoiseen on kaksi selkeää hautapainannetta kooltaan noin 2 m x 1 m ja syvyydeltään 20 cm sekä 40 cm. Vuoden 2013 inventoinnissa havaittiin välittömästi ristin itäpuolella viisi matalaa pitkänomaista mahdollista hautapainannetta.
Metsikön eteläpuolella, tien ja pellon rajakohdassa on pystyssä puolisen metriä korkea kivi, joka saattaa olla hautakivi tai vanha tontin rajamerkki. Myös metsikön länsipuolisella laitumella on pystykivi, joka lienee hautakivi (ks. alakohteet 1 ja 2). Kalmiston laajuus on mahdollisten hautapainanteiden ja -kivien perusteella ainakin 50 m x 50 m. Perimätiedon mukaan paikalla on ollut myös tsasouna, joka olisi sijainnut noin 100 m Matkamiehen rististä länteen, nykyisellä laitumella. Tällä kohdin on kolme isohkoa paikallisten tuntemaa "tsasounan nurkkakiveä" (ks. alakohteet). Oletetun tsasounanpaikan ja ristin välisellä laitumella on myös kolme nelikulmaista rakennuksen kivijalkaa ja yksi maansekainen röykkiö, mahdollisesti kiuas. Vuoden 2013 inventoinnissa näiden eteläpuolelta, pellolta, havaittiin erilaista historiallisen ajan keramiikkaa. Asutus paikalla on alkanut viimeistään 1700-luvulla, mutta saattaa olla vanhempaakin. Isojaon jälkeen paikalla sijaitsi Järvenpään kylän talo numero 6, Kangaspalo.
Rakennusjäännökset isojakokartan pohjoisemman tontin kohdalla ovat säästyneet maankäytön autioitumisen jälkeen ja yhdessä viereisen ortodoksikalmiston ja perimätiedon mukaisen tsasounanpaikan kanssa ne muodostavat mielenkiintoisen ja harvinaisen kokonaisuuden.
Kalmistosta etelään, venerantaan menevän tien eteläpuolelta havaittiin pellosta esihistorialliseen asuinpaikkaan viittaavia kvartseja. |
| metsakeskus.1000002202 |
580 |
Kinnarniemi Loikkasen kalmisto |
10002 |
12002 |
13032 |
11006 |
27000 |
639358.58100000 |
6838531.17000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002202 |
Rosengrenin kihlakuntainventoinnissa (1882:36) mainitaan, että "Kinnariniemen kylässä Matti Loikkasen talon (N:o 6) luona on Kalmisto-niminen paikka, jossa noin 50-60 vuotta sitten olisi näkynyt kreikkalaisia ristinjäännöksiä. Tarun mukaan olisi siihen haudattu sotamiehiä." Myös vanhassa Parikkalan historiassa kohde mainitaan, ja lisäksi kerrotaan sieltä löydettyjen luurankojen ollen poikkeuksellisen suurikokoisia (Vilska 1926:52).
Vuoden 1934 pitäjänkartassa kantatila nro 6:n mailla on kaksi taloa, joista Kangaspelto on nykyisellä paikallaan ja Ryssänraatoinrinne samalla paikalla kuin nykyinen Lepola. Läheisen Muukkolan talon isännän mukaan Ryssäinraatoinrinne tarkoittaa Rinteelän talon pohjoispuolista kangasta. Kyseisestä paikasta on hänen mukaansa tullut hiekanotossa pääkalloja kohdasta, joka on noin parisataa metriä Rinteelän talosta. Rinteelän isännän mukaan luulöydöt on tehty pienestä hiekkakuopasta, kylätieltä itään lähtevän metsätien pohjoispuolella. Samalla harjanteella, noin 10 m kuopasta koilliseen on kaksi itä-länsi-suuntaista laakeaa kuopannetta, todennäköisesti hautapainanteita, kooltaan noin 2 m x 1 m ja syvyydeltään 20-30 cm. Kolmas todennäköinen hautapainanne sijaitsee noin 30 m kuopasta itään. Se on kooltaan ja suunnaltaan kahden em. kaltainen. Mikäli havaitut painanteet ovat hautoja, on kohteella erillisiä ruumishautoja, ei sota-ajan joukkohautaa. Painanteiden ja luulöytöpaikan perusteella kalmiston laajuus on noin 30 m x 15 m.
Nimiarkistossa on Ryssänraatojenrinteeseen liittyviä mainintoja sekä tietoja paikkaan liittyvästä Kalmisto-nimistöstä. Kohteeseen liittyvä runsas nimistö ja perimätieto on keskenään hieman ristiriitaista, erityisesti kohteen sijainnin osalta. Tiedot kalmistosta voidaan kuitenkin kohtuullisen luotettavasti yhdistää luulöytöpaikkaan, jossa on myös hautapainanteita. |
| metsakeskus.1000002203 |
580 |
Kinnarniemi Poralin kalmisto |
10002 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
638854.78300000 |
6837548.56900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002203 |
Kohde mainitaan jo kihlakuntainventoinnissa vuodelta 1882: " David Loikkosen talon (N:o 12) luona on Poralin kalmisto. Noin 10 vuotta sitten sanotaan siinä kasvaneen katajikko. Läheisyydessä kerrotaan olleen kirkko, jossa pappi Hiitolasta kävi joka kolmas sunnuntai saarnaamassa." (Rosengren 1882:36-37).
Maanomistaja Pentti Pääkkösen mukaan Poralin talon pellolta, peltoharjanteen korkeimmalta kohdalta on löytynyt kaksi pääkalloa. Toinen oli tullut esiin Poralin talolta naapuriin Muukkolan talolle sähkölinjaa vedettäessä noin v. 1957, ja toinen n. 30 metrin päästä edellisestä, Pääkkösen isän haudatessa peltoon kiveä. Pääkallolöydöissä todettiin olleen hyvin säilyneet hampaat. Perimätiedon mukaan kalmisto on sijainnut luulöytöpaikan välittömässä läheisyydessä, talon kaakkoispuolella heti ulkorakennusten jälkeen ja noin 0,5 km luulöytöpaikasta kaakkoon on ollut kappeli.
Pääkkönen arveli hautuumaata ortodoksien käyttämäksi. Paikasta on hänen mukaansa käytetty myös peruskartassakin esiintyvää Kalmisto-nimeä. Kohteen koillispuolella sijaitsevan (entisen) pellon nimi on Kalmistonalus. Talossa säilytetään hyväkuntoista, pronssista ortodoksista ristiriipusta, jonka Pääkkösen äiti oli löytänyt tuvan läheltä pellosta. Poralin talon lähettyvillä on runsaasti kiviraunioita, joista osa on huolellisesti ladottuja.
Ortodoksisuuteen liittyvä perimätieto on kohteen osalta melko niukkaa, mutta asia mainitaan kirjallisuudessa (Vilska 1926:51-52) ja siihen sopii myös kasteristilöytö. Mikäli kasteristi liittyy hautaan, ulottuu kalmisto entisen pellon lisäksi aivan pihapiirin koillisosaan saakka, useamman kymmenen metrin matkalle. Palaneiden kivien keskittymä nykyisen talon luoteispuolella saattaa viitata autioituneeseen asuinpaikkaan.
|
| metsakeskus.1000002204 |
580 |
Koitsanlahti Kalmisto |
10002 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
630714.15400000 |
6816946.83100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002204 |
Kihlakuntainventoinnissa vuodelta 1882 mainitaan, että: "Koitsanlahden kylässä, lähellä kestikievaritaloa on kalmisto sekä jäännökset rukoushuoneesta." (Rosengren 1882:38). Myös Nimiarkistossa on maininta Koitsanlahden kylässä 1600-luvulla olleista ortodoksisesta rukoushuoneesta ja hautausmaasta. Kolmikanta-nimisen talon isännän Aimo Rikkosen mukaan perimätieto kertoo kestikievarin olleen juuri hänen talonsa paikalla. Kalmisto puolestaan olisi talon eteläpuolisella kumpareella. Talon emännän äiti on kertonut, että kalmistoon on haudattu vielä 1900-luvun alussa ortodokseja. "Ylempää" mäeltä on joskus löytynyt sormuksia.
Kalmisto-nimeä on käytetty Kolmikannan talon eteläpuolella olevasta mäestä, joka on kooltaan noin 100 m x 50 m. Mäen laki on tasainen, ja sitä halkoo tilusrajalla oleva matala kiviaita. Mäellä ei ole näkyvissä hautoihin liittyviä jäännöksiä. Kalmiston luoteispuolisen Kuusimäen talon isännän Kalervo Nokelaisen mukaan 1940-luvulla on naapurin puolelta, kiviaidan eteläpuolelta mäen lounaisrinteestä peltomaasta löytynyt pääkalloja sekä runsaasti litteitä sepän tekemiä nauloja, jotka Nokelaisen mukaan olivat arkunnauloja. Lisäksi mäen korkeimmalla kohdalla on vielä 40-luvulla ollut näkyvissä jonkinlaisia hautakumpareita. Perimätiedon mukainen tsasounanpaikka on kalmistomäen juurella, ja paikalla edelleen oleva "nurkkakivi" sijaitsee Kuusimäen talon kaakkoisnurkasta 4 m itään. |
| metsakeskus.1000002205 |
580 |
Koitsanlahti Kuusikkomäki |
10002 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
629974.45500000 |
6816641.95100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002205 |
Parikkalan vanhassa pitäjänhistoriassa on maininta: "Koitsanlahdella on ollut kreikkalainen kirkko kuusikkomäellä Terävän talon maalla ja sen lähellä kalmisto." (Vilska 1926:53). Terävänmäen (Ylä-Terävän) talon vanhaisäntä Pekka Hyrkäksen mukaan perimätieto kertoo kalmiston sijainneen Koitsanlahden koulun länsipuolisessa männikössä. Metsiköstä on useita kymmeniä vuosia sitten löytynyt myös luita hiekkahautaa kaivettaessa.
Paikalla on rinne, joka on lännessä ja lounaassa peltoa ja varsin loiva, luoteessa metsää ja jyrkempi. Ennen järvenlaskua Simpeleen ranta on ollut noin sadan metrin päässä. Metsikössä on muutamia ilmeisesti hiekanoton aiheuttamia monttuja. Mitään muinaisjäännökseen viittaavaa ei paikalla nykyään ole havaittavissa, mutta kohta on topografisesti kalmistoksi hyvin sopiva. |
| metsakeskus.1000002206 |
580 |
Oravaniemi Kalmistomäki |
10001 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
630578.17600000 |
6825099.55100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002206 |
Nimiarkistossa on mainintoja Parikkalan Kalmistomäellä/Kalmistonmäellä sijaitsevasta hautausmaasta. Entisen Kalmistonmäen talon isännän mukaan talon koillispuolelta on pellolta tullut viljelystöissä esille luita, joita oli kuitenkin arveltu eläinten jäännöksiksi. Talon pellolta on löytynyt myös pyöreä metalliesine, ilmeisesti (kehä?)solki, jossa oli "kaksi sisäkkäistä rengasta ja niiden välissä aukot" sekä jonkinlainen koristeaihe, mahdollisesti risti. Talon viereinen loivapiirteinen ja laajahko peltomäki on nykyisin ahona. Paikalla on pari kiviröykkiötä ja pätkä kiviaitaa. Alueella ei ole näkyvissä mitään hautoihin viittaavaa. |
| metsakeskus.1000002207 |
580 |
Rautalahti Jorosen kalmisto |
10002 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
637936.16400000 |
6835188.51600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002207 |
Kihlakuntainventoinnissa vuodelta 1882 kerrotaan: "Rautlahden kylässä, Olli Vilskan talon (N:o 5) maalla on korkeampi pelto nimeltään Jorosen kalmisto pelto, (entisen isännän jälkeen). Siinä kerrotaan olleen kreikkalainen kalmisto. Pellosta on löydetty ihmisluita, pieniä vaskiristejä, suikulaisia hopea että kuparirahoja, jotka viimemainitut on lähetetty Helsinkiin." (Rosengren 1882:35). Vanhassa pitäjänhistoriassa mainitaan myös, että Rautalahden kylässä on kaksi kalmistoa: Jorosen ja Ridan kalmistot, ja että kalmistojen paikoilla olevia peltoja kynnettäessä on löytynyt ristejä ja ihmisen luita (Vilska 1926:52-53). Nimiarkiston aineistossa mainitaan myös Kalmistopelto, Kreikkalaiskatolinen hautausmaa, jonne muistitiedon mukaan vietiin uhreja vielä viime vuosisadalla. Paikan toiseksi nimeksi kerrotaan Jorosen kalmisto.
Paikalliset Aatos Wilska, Sylvi Vilska ja Mikko Anttonen sijoittivat kaikki kalmiston samaan paikkaan, Jorosen tilan pellolle. Paikka on loiva kumpare, jolta aukeaa komea näkymä pohjoiseen Simpelejärvelle. Kaikki informantit kertoivat kyseiseltä paikalta löydetyn luita ja pääkalloja. |
| metsakeskus.1000002208 |
689 |
Änkilä Kalmanharju |
10002 |
12002 |
13032 |
11006 |
27000 |
623902.92200000 |
6812295.68100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002208 |
Kohde sijaitsee Silamusjärven kaakkoispäässä, noin 200 m rannasta ja noin 50 m Silamusjoesta etelään. Paikka on melko jyrkkäreunaisen, mutta suppea-alaisen kumpareen päällys, joka on nykyisin Harjulan talon pihapiiriä.
Nimiarkiston maininnoissa kohteella todetaan olevan isonvihan aikainen kalmisto, josta löytyy runsaasti luurankoja, puukkoja, rahoja yms. Rosengren toteaa myös jo kihlakuntainventoinnissaan, että Kalmaharjusta on löydetty ihmisluita, ja että siinä sanotaan olleen kreikkalainen kalmisto (Rosengren 1882: 33-34).
Maanomistaja Viljo Ratilainen oli 1940-luvulla navetan perustusta kaivaessaan löytänyt kahdeksan luurankoa, jotka hän oli haudannut uudestaan alemmas samaan mäkeen. Vainajat olivat olleet noin puolen metrin syvyydessä, kaikki samaan suuntaan: päät pohjoiseen tai länteen. Arkkuja tai muita rakenteita Ratilainen ei havainnut. Samassa kaivuutyössä löytyi myös kaksi esinettä, jotka hän tulkitsi "pistimeksi" ja "ehkä kiväärin lukoksi".
Mäen koillissyrjästä on otettu hiekkaa, ja pihapiirissä on useita ulkorakennuksia, joista tosin läheskään kaikkia rakennettaessa ei maata ole välttämättä kaivettu. Kalmisto saattaa silti maankäytön vuoksi olla suurelta osin tuhoutunut. Topografiasta ja luiden löytöalueesta päätellen kalmisto ei ole välttämättä ollut kovin laaja. Se on saattanut olla alaltaan ehkä vain 25 x 25 metriä. |
| metsakeskus.1000002209 |
580 |
Uukuniemi Luoso |
10001 |
12002 |
13032 |
11006 |
27000 |
657387.24300000 |
6854299.89100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002209 |
Killisen kihlakuntainventoinnissa (1889:46) mainitaan, että Uukuniemellä "aivan pappilan kartanon vierellä on suuri alanko eli hauta, jota luosoksi nimitetään...tästä oli ennen löydetty keihäitä miekkoja sekä paljo ihmisen luita. Vielä v. 1882 Elokuulla oli luoson partaalta ilmestynyt kolme ihmisen pääkalloa ja muita luita vieretysten, sekä rautanaulasia".
Uukuniemeläissyntyisen Olavi Ahokkaan mukaan mainittu luoso on todennäköisesti koordinaattien osoittamassa kohdassa sijaitseva laajahko kuoppa. Ahokkaan mukaan pappilan pihapiiri on Killisen aikoihin sijainnut samalla puolella maantietä kuin kuoppakin ja varsin lähellä sitä. Kuoppa on ilmeisesti alun perin luonnonmuodostuma, jota on täytetty aikojen kuluessa sekalaisella romulla. Kuopan itäpuolella on pitkänomainen noin puoli metriä syvä resentti kaivanto, joka on tehty ilmeisesti mullanottoa varten. Paikalla ei ole näkyvissä muinaisjäännökseen viittaavia rakenteita.
Kuopan seinämiä ja reunoja metallinpaljastimella tutkittaessa löytyi useita rautanauloja, tunnistamattomia metalliesineiden katkelmia sekä lasitettua punasavikeramiikkaa ja palanutta savea, muttei mitään selkeästi hautauksiin viittaavaa. Löydöt saattavatkin liittyä asuinpaikkaan (ks. Uukuniemi Vanha-Pappila 1000 01 0111). Läheisellä Pyhämäellä sijaitsi 1600-luvun lopulla lyhyen aikaa Uukuniemen luterilainen kirkko, joten siihen liittyvä hautausmaa on myös jossakin lähistöllä.
Vuoden 2003 inventoinnissa aluetta koekuopitettiin, jonka yhteydessä todettiin maaperän sekoittuneen niin perusteellisesti kivenraivausten, maansiirtojen ja kaatopaikkana käytön myötä, että mahdollisten hautausten säilyminen ja löytyminen on hyvin sattumanvaraista. |
| metsakeskus.1000002210 |
580 |
Tarnala Kalmistonniemi |
10001 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
644542.45800000 |
6846163.11400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002210 |
Mäkelän mäeltä, nykyisen talon pihasta on taloa rakennettaessa löytynyt kaksi pääkalloa, jotka oli haudattu ison kiven juureen. Mäkelästä n. 200 kaakkoon sijaitsevan entisen Ala-Heikkilän, nykyisen Ranta-Ahon talon pohjoispuolista peltoa on ennen sanottu Kalmistonniemen pelloksi. (Paakkinen 2000:18-19). Myös vanha pitäjänhistoria kertoo "Tarnalassa Ala-heikkilän pellolla" olleen "hautauspaikka" (Vilska 1926:53). Nimiarkiston aineistossa on maininta Kalmistonniemestä, joka on hiekkamaalla sijaitseva kreikkalaiskatolinen hautausmaa entisen rantapenkereen kohdalla Ranta-Ahon talon alapuolella (NA: Saari, Sampo Paakkinen 1990).
Lähteiden perusteella alueella on todennäköisesti ollut ainakin yksi kalmisto, jonka tarkka sijainti on kuitenkin epävarma. Pääkallolöydöt ovat tulleet n. 300 m päästä alueesta, johon paikannimi näyttää viittaavan, joten alueella saattaa olla kaksikin kalmistoa. Toisaalta paikannimi voi liittyä kalmiston läheisyydessä, ei välttämättä sen kohdalla, olevaan niemeen. |
| metsakeskus.1000002211 |
580 |
Niukkala Hovila |
10001 |
12002 |
13032 |
11006 |
27000 |
651789.52100000 |
6849818.67800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002211 |
Killisen kihlakuntainventoinnissa mainitaan, että "Niukkalan kylässä on ollut kalmisto Hovilan talon maalla" (Killinen 1889:42). Nimiarkiston aineistossa kyseistä kalmistoa ei mainita.
Hovilan talon luoteispuolella kohoava Hälvän- eli Hovilanmäki sopisi topografiansa puolesta melko hyvin kalmiston paikaksi. Mäen korkein osa on kallioinen, mutta peltona ja nurmena oleva alarinne lienee hautauksille sopiva. Maastossa ei kuitenkaan ole havaittu kalmistoon tai hautauksiin viittaavia jäännöksiä. Toinen mahdollinen kalmiston sijaintipaikka on Hoviselän alue, n. kilometri Hovilasta koilliseen. Hoviselän tienoo, jolla nykyisin sijaitsee mm. Uukuniemen kunnantalo sekä rivitaloja, on melko täyteen rakennettu. |
| metsakeskus.1000002212 |
580 |
Niukkala Kukkuri |
10001 |
12002 |
13022 |
11006 |
27000 |
652434.26100000 |
6849417.84000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002212 |
Niukkalan kylän Pikku-Hovilan talon isännän Väinö Kokon mukaan läheisen Kukkurin talon mailta oli 1960-luvulla löytynyt kiviröykkiötä pellolta purettaessa ilmeisesti ihmisen luita ja keihäs tms. esine. Kukkurin talon isäntä Ahokas kertoi myös kuulleensa löydöstä, ja arveli röykkiön sijainneen talon koillispuolella. Ahokkaan mukaan saman pellon alaosassa, ns. Kukkurin notkossa, olisi "hattujen ja myssyjen" aikaan käyty taistelu, jonka jäljiltä paikalla olisi joukkohauta. Oletetun joukkohaudan kohdalla on ollut syvennys, johon on ajettu isoja kiviä. |
| metsakeskus.1000002213 |
580 |
Uukuniemi Haaponiemi |
10001 |
12002 |
13032 |
11006 |
27000 |
655691.93900000 |
6852904.44700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002213 |
Saaren Tarnalasta kotoisin olevan Erkki Paakkisen mukaan Uukuniemen kirkonkylän Haaponiemessä (peruskartassa virheellisesti Haapaniemi) on kesämökin saunaa rakennettaessa löytynyt vanhasta rantapenkereestä reisiluu. Paikan tuohon aikaan omistanut henkilö oli Naavasalo-niminen lääkäri, joka oli tunnistanut luun naisen reisiluuksi. Luu oli otettu talteen ja Paakkisen mukaan se saattaa olla edelleen tallessa mökin uudella omistajalla. Paakkinen ja niinikään uukuniemeläissyntyinen Olavi Ahokas olivat tarkastaneet mökin pihaa metallinpaljastimella mitään mainittavaa löytämättä. Läheisen Rautaniemen tyvellä on tervahauta. |
| metsakeskus.1000002214 |
580 |
Honkakylä Karinmäki |
10001 |
12002 |
13032 |
11006 |
27000 |
647913.12500000 |
6839790.69700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002214 |
Saaren Tarnalasta kotoisin olevan Erkki Paakkisen mukaan on Honkakylästä, Niukkalaan menevän tien leikkausta jyrkkään rinteeseen tehtäessä, tien pohjoispuolelta löytynyt ihmisen luita. Luut on tiettävästi haudattu takaisin. Paikka on länteen laskeva hiekkarinne, joka ennen Pienen Rautjärven laskua on ollut aivan rannassa. Kohteeseen ei tiettävästi liity nimistöä tai perimätietoa, mutta kyseessä saattaa olla Honkakylän alueen asutuksen käytössä ollut kalmisto. |
| metsakeskus.1000002215 |
580 |
Maironiemi Kalmanpelto |
10001 |
12002 |
13032 |
11006 |
27000 |
644946.31500000 |
6841698.92300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002215 |
Nimiarkistossa on maininta Saaren Maironiemen Kalmanpellosta (NA, Saari, Raimo Tiainen 1967), johon kerrotaan haudatun ihmisiä isonvihan aikana. Nimilapun kartta sijoittaa kohteen koordinaattien kohdalla olevaan, Pusulan talon mailla olevaan peltoon. Läheisen Poutalan talon isäntä Orvo Poutanen (s. 1929) muistaa lapsena kuulleensa hautapaikasta, mutta ei muista yksityiskohtia tai tarkempia tietoja.
Kohde on kaakkoon laskeva peltorinne, jonka luoteispuolella on metsää. Maastossa ei ole näkyvissä mitään hautoihin viittaavaa. Mikäli pellolla on kalmisto, on kyseessä erillinen kohde kuin läheisen (n. 300 m) Penttilän talon pihan luulöydöt (ks. kohde: Saari Maironiemi Penttilä). Tiedot kalmistosta saattavat myös viitata Penttilän luulöytöihin, tai kalmisto voi olla jossakin muualla kuin pellolla. |
| metsakeskus.1000002216 |
580 |
Maironiemi Penttilä |
10001 |
12002 |
13032 |
11006 |
27000 |
644584.45900000 |
6841815.87100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002216 |
Paikallisen Poutalan talon isännän Orvo Poutasen mukaan Maironiemen Penttilän taloon 1950- tai 60-luvulla vesijohtoa kaivettaessa oli löytynyt luita, mm. "miehen pääkallo". Asiasta oli kertonut Penttilän tuolloinen isäntä Lauri Tiainen. Luut, jotka ilmeisesti olivat kuuluneet yhdelle vainajalle, olivat löytyneet aivan talon seinän vierestä. Paikalla oli arveltu olleen ehjän haudan. On mahdollista, että kyseessä on sama kalmisto, johon Nimiarkiston aineistossa viitataan Maironiemen Kalmanpelto-nimisenä kohteena (NA, Saari, Raimo Tiainen 1967). (Ks. kohde: Saari Maironiemi Kalmanpelto). |
| metsakeskus.1000002217 |
580 |
Tarnala Juhana Kalmanpellot |
10001 |
12002 |
13032 |
11006 |
27000 |
645101.23900000 |
6845127.53600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002217 |
Kohteeseen liittyy epämääräisiä kaiveluhavaintoja ja perimätietoa, jotka saattavat viitata kalmistoon. Vahvimmin kalmiston olemassaoloa puolustaa paikannimi. Tietojen yhdistäminen ja tarkka paikallistaminen on kuitenkin ongelmallista. Alueella on sijainnut myös nyttemmin hävitetty kuppikivi (ks. kohde: Saari Juhana). Tarnalan kyläkirjassa kirjoitetaan, että "...kuppikivestä 100-200 m lounaaseen on hiekkaperäisellä rantapenkereellä alue, jota hyvällä syyllä voitaneen ajatella vanhaksi hautapaikaksi..." (Paakkinen 2000:18).
Saaren Tarnalasta kotoisin olevan Erkki Paakkisen mukaan oli aholla kuppikiven läheisyydessä (50-100 m lounaaseen tai länteen) aikoinaan ollut osittain riveissä jonkinlaisia kiveyksiä, joissa oli "isompi kivi ja kehässä pienempiä kiviä ympärillä". Isommat kivet olivat olleet ilmeisesti pystyssä, mutta eivät korkeita. Pikkupojat olivat kaivelleet kiveysten alueella 1980-luvulla, mutta mitään varmuudella hautauksiin viittaavaa ei ollut tullut esiin |
| metsakeskus.1000002218 |
580 |
Joensuu Kangaspeuhkuri |
10001 |
12002 |
13032 |
11006 |
27000 |
642286.43300000 |
6830336.49000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002218 |
Rosengrenin (1882:38) Kurkijoen kihlakunnan inventointikertomuksessa kerrotaan, että "Joensuun kylässä, Matti Peukurin talon (N:o 2) luona on ilmestynyt ihmisluita hiekkaa otettaessa". Tällä tarkoitetaan ilmeisesti Kangaspeuhkurin kantatilaa, jonka paikalla on nykyisin Kangas-niminen talo.
Talon pohjois-luoteispuolella on matala kumpare, josta on otettu hiekkaa ilmeisesti pitkän ajan kuluessa. Kumpareen laajuus on n. 30 m x 40 m, ja se on länsisivultaan jyrkkä ja itäsivultaan hyvin loiva. Paikka olisi kalmistolle erittäin sopiva, mutta mitään muinaisjäännökseen viittaavaa ei maastossa ole havaittu. Kankaan talon länsipuolella on toinen laakea, metsäinen kumpare. |
| metsakeskus.1000002219 |
580 |
Joukio Ristiharju |
10001 |
12002 |
13032 |
11006 |
27000 |
634763.49300000 |
6824507.80200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002219 |
Paikallisen, Aittomäen talon emännän Eeva-Liisa Revon mukaan Tiviänlammen vastakkaiselta puolelta, Joukion ja Kangaskylän rajamailla olevasta Ristiharjusta ovat pikkupojat noin 65 vuotta sitten löytäneet tien leikkauksesta hiekkamaasta luita, jotka arvioitiin ihmisen luiksi. Löytöpaikka on tien itäpuolella, kohdassa jossa tie nousee harjulle, suurin piirtein koordinaattien osoittamassa kohdassa. |
| metsakeskus.1000002220 |
580 |
Rasvaniemi Miihkamäki |
10001 |
12002 |
13032 |
11006 |
27000 |
643393.98000000 |
6831296.10700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002220 |
Rosengren (1882:38) kirjoittaa inventointikertomuksessaan, että "Rasvaniemen kylässä on tietä tehdessä ilmestynyt ihmisluita". Myös vanha pitäjänhistoria mainitsee, että "Rasvaniemellä eräässä mäenrinteessä, jossa nyt on maantienleikkaus" on ollut "hautauspaikka" (Vilska 1926:53).
Rinneojan talon Matti Siitonen-niminen isäntä on kuullut aiemmilta sukupolvilta, että tilan mailta on (ilmeisesti hiekanotossa) löytynyt luita. Hänen mukaansa löytöpaikka sijaitsee talon länsipuolella olevan Miihkamäen itäreunassa koordinaattien osoittamassa kohdassa. Mäen itä- ja kaakkoisrinteessä on eri-ikäisiä hiekkakuoppia, ja tien vieressä on vanha maakellari. Mäen itäsivulla, vähän korkeimmasta kohdasta alaspäin, on pari metriä halkaisijaltaan oleva kuoppa, ehkä tervahauta tai pyyntikuoppa. Kuoppien leikkauksissa tai ylempänä mäen rinteessä ei ole näkyvissä mitään hautoihin viittaavaa.
Varmuudella ei voida sanoa, ovatko em. luulöydöt peräisin juuri Miihkamäeltä. Tämä on kuitenkin mahdollista, sillä Miihkamäen kaakkoisosan sivuitse kulkeva Parikkalan kirkolta Saarelle kulkeva tie on vanha ja merkitty jo vuonna 1877 tehtyyn Parikkalan pitäjän karttaan (Juvonen 1996). |
| metsakeskus.1000002221 |
580 |
Tyrjä Kalmistomäki |
10001 |
12002 |
13032 |
11006 |
27000 |
639541.57400000 |
6823232.33500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002221 |
Kohde mainitaan Nimiarkiston aineistossa: "Kalmistomäki. Mäestä on löydettävissä jälkiä vanhasta kreikk. -katolisesta kalmistosta." Nimilapun kartta viittaa koordinaattien osoittamaan paikkaan. Kohde on laakea mäki, jolla on sijainnut Kalmistomäki-niminen talo. Mäki sijaitsee ns, Tyrjän salokylällä; Tyrjän kylän ydinalue jäi Neuvostoliiton puolelle. Nykyisellä maanomistajalla Vesa Sikiöllä ei ole perimätietoa kohteen mahdollisesta käytöstä kalmistona. Myöskään tietoa luu- tai esinelöydöistä ei ole. Mäen rinteet ovat hautapaikaksi sopivia, päällä on kallio aivan pinnassa turpeen alla. Mitään muinaisjäännökseen viittaavaa ei ole näkyvissä.
Tiedot paikalla mahdollisesti olleesta kalmistosta rajoittuvat paikannimeen ja yhteen Nimiarkiston mainintaan. Myös mäen sijainti kaukana vesistöstä on kalmistolle poikkeuksellinen, eikä maaperäkään vaikuta hautauksien kannalta erityisen otolliselta. |
| metsakeskus.1000002222 |
580 |
Kinnarniemi Saviniemi |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27000 |
638865.78100000 |
6837230.69500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002222 |
Rosengrenin kihlakuntainventoinnissa (1882:36-37) mainitaan, että "Poralin kalmiston läheisyydessä kerrotaan olleen kirkko, jossa pappi Hiitolasta kävi joka kolmas sunnuntai saarnaamassa." Porali(nnieme)n talon isännän Pentti Pääkkösen mukaan perimätieto sijoittaa kappelin Saviniemen kohdalla, pienellä niemekkeellä olevalle mäelle, joka on 200 m rannasta ja alle kilometrin päässä Poralin talosta. Alue on ollut viljelyksessä.
Kohde on loivapiirteinen, kuusimetsää kasvava kumpare, rantaan menevän tien luoteispuolella. Alueella on useita pieniä viljelysraunioita. Korkeimmalla kohdalla, tien kaakkoispuolella on muutamia pienialaisia kalliopaljastumia, joista osa sopisi rakennuspaikaksi. Paikka on ollut ennen järven laskua niemi; mäki on ollut aivan rannassa. |
| metsakeskus.1000002222 |
580 |
Kinnarniemi Saviniemi |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
638865.78100000 |
6837230.69500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002222 |
Rosengrenin kihlakuntainventoinnissa (1882:36-37) mainitaan, että "Poralin kalmiston läheisyydessä kerrotaan olleen kirkko, jossa pappi Hiitolasta kävi joka kolmas sunnuntai saarnaamassa." Porali(nnieme)n talon isännän Pentti Pääkkösen mukaan perimätieto sijoittaa kappelin Saviniemen kohdalla, pienellä niemekkeellä olevalle mäelle, joka on 200 m rannasta ja alle kilometrin päässä Poralin talosta. Alue on ollut viljelyksessä.
Kohde on loivapiirteinen, kuusimetsää kasvava kumpare, rantaan menevän tien luoteispuolella. Alueella on useita pieniä viljelysraunioita. Korkeimmalla kohdalla, tien kaakkoispuolella on muutamia pienialaisia kalliopaljastumia, joista osa sopisi rakennuspaikaksi. Paikka on ollut ennen järven laskua niemi; mäki on ollut aivan rannassa. |
| metsakeskus.1000002223 |
580 |
Rautalahti Säässynänmäki |
10001 |
12003 |
13037 |
11006 |
27000 |
637909.17800000 |
6835043.57100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002223 |
Parikkalan vanhassa pitäjänhistoriassa kirjoitetaan: "Rautalahdella on vielä nytkin erään mäen nimi Säässynänmäki, muistona säässynästä, joka on ollut kreikkalaiskatolisella ajalla" (Vilska 1926:50). Paikalliset Aatos Wilska ja Mikko Anttonen arvelevat tsasounan tai kirkon paikaksi koordinaattien osoittaman peltokappaleen, tarkemmin sen sähkölinjan koillispuolella olevan osan. Rautalahden Jorosen kalmisto sijaitsee kohteesta noin sata metriä koilliseen (ks. kohde: Uukuniemi Rautalahti Jorosen kalmisto).
Kohde on nurmella oleva pelto, jonka keskellä on röykkiöitä isojen maakivien juurella. Mitään muinaisjäännökseen viittaavaa ei ole näkyvissä. Avoimemman maiseman aikaan näköala järvelle on ollut hyvä, ja paikka on kaiken kaikkiaan tsasounalle sopiva. Kyseessä on ilmeisesti mainittu Säässynänmäki, mutta paikannimen ja perimätiedon kuuluminen juuri tähän paikkaan ei ole aivan varmaa. |
| metsakeskus.1000002224 |
710 |
Gammelbacka |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
310588.75200000 |
6655149.44000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002224 |
Varhaismetallikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä, jotka tulivat esille 1800-luvun torpan laajennusrakentamisen yhteydestä toukokuussa v. 2004 entisen Snappertunan kunnan Köpbölen kylässä. Keramiikanpalat ovat peräisin vanhan rakennuksen pohjoispäädyn seinästä n. 1 m, kaivetun saunaosan perustuksesta. Samalta alueelta on myös kvartsi-iskoksia. Muina löytöinä on myös palanutta savea (savitiivistettä), muutamia palaneen luun paloja sekä runsaasti historiallisen ajan (1800-1900-l.) tiiltä, keramiikkaa ja fajanssiastioiden paloja, ikkunalasia ym. Löytöalue on ollut piha-aluetta ja aiemmin viljelystä osana laajempaa peltoa, joka nykyään alkaa n. 15 m löytöpaikasta kaakkoon. Viereisessä pellossa myös havaittu vähän palanutta luuta ja mahdollisesti kvartsia. Maaperä on muokatun hiiltä sisältävän humuskerroksen alla hienohkoa ja vähäkivistä hiekkaa. Määritettävät keramiikanpalat ovat ns. Morby-keramiikkaa. Paikalla tehtiin pieni koekaivaus keväällä 2004. |
| metsakeskus.1000002225 |
165 |
Piiliönlahti |
10001 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
363411.04500000 |
6750642.31600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002225 |
Haapajärven pohjoispuolella, metsämaastossa Piiliönlahden koillispuoella on mäen loivilla luoteis- ja kaakkoisrinteellä pitkulaisia kuoppia. Kuoppien pituus on noin neljä metriä ja leveys metristä kahteen. Ainakin yksi kuoppa no muista noin 100 m kaakkoon, mäen matalassa kaakkoispäässä. |
| metsakeskus.1000002226 |
734 |
Makasiinipelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
307259.79400000 |
6712641.31400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002226 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka Terttilänjoen eteläpuolella n. 350 m. Löytöinä v. 2003 syväkynnetystä pellosta on saatu kivitaltta, mahdollinen hioin tai teelmä sekä palanut savenkappale. Alueella on havaittu myös palaneen saven ja hiilen kohtia n. ½ m syvyydessä. N. 200-300 m koilliseen samalla korkeustasolla on pari muuta palaneen saven ja hiilien sekäpalaneiden kivien keskittymää Kotopellossa. |
| metsakeskus.1000002227 |
734 |
Kotopelto |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
307372.75000000 |
6712815.24400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002227 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka pellossa Terttilänjokiuomasta n. 150-200 m kaakkoon. Kaksi havaintokohtaa (a ja b) n. 80 m päässä toisistaan. Kohta a:ssa havaittu pieniä palaneita kiviä n. ½ m alueella ja nyk. n. 35 cm syvyydellä. Kivet ovat vaikuttaneet selvästi ladotuilta. Tarkastettaessa peltokynnöksessä oli hajallaa palaneita kiviä. Löytökohta on harjanne matalempian notkelmien, joen sivu-uomien välissä. Toinen löytökohta sijaitsee notkelman koillspuolean peltorinteessä. Se on palaneen saven esiintymä, jossa oli myös hiiltä ja nokea. Tarkastuksessa havaittiin palaneita savenmuruja. Artefakteja ei ole kuitenkaan tavattu. Samantapaiselta löytökohdalta n. 200-300 m lounaaseen on myös kivitaltta ym. asuinpaikkaan viittaavaa. |
| metsakeskus.1000002228 |
710 |
Mäkirinne |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
310806.54900000 |
6676458.87300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002228 |
Neljä röykkiötä nykyään viljelemättömän pellon keskellä sijaitsevalla metsäisellä kummulla. Suurin halkaisijaltaan 4-metrinen röykkiö sijaitsee saarekkeen korkeimmalla kohdalla. Siitä muutama metri länteen on toinen, samanlainen röykkiö. Kolmas on ensimmäisestä n. 5 m pohjoiseen ja n. 2 m läpimitaltaan. Pienin röykkiöistä sijaitsee kumpareen itäreunassa ja läpimitaltaan vain n. 1,5 m. Kivet ovat melko suuria ja osin samamloituneita. Muoto on soikeahkoja kartiomaisia, suurimmat n. 1 m korkuisia. Ajoitus on ja funktio ovat epävarmat. Sijaintinsa perusteella voivat olla viljelyröykkiöitä. Sijaitsevat Seljänalanen-järven eteläisestä Lahdenpohjasta n. 250 m luoteeseen. |
| metsakeskus.1000002230 |
491 |
Silvasti B |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
513674.21100000 |
6834253.35600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002230 |
Kohde sijaitsee Mikkeli-Kouvola -tien itäpuolella, Silvastin risteyksen kohdalta lounaaseen kohti kolmea omakotitaloa kääntyvän tien itäpuolella, risteyksestä noin 200 m. Alueella on noin 20 x 30 m alalla kiven ja maan sekaisia röykkiötä tai kumparetta, jotka ovat suurien maakivien, osa mahdollisesti kallionkielekkeen, lomaan tehtyjä. Suurin röykkiö on 7 x 4 m, korkeudeltaan yli metrin. Muut röykkiöt ovat halkaisijaltaan 2-4 m. Osa röykkiöistä erottuu selkeästi, osa huonommin. Selkeästi "vanhalta näyttäviä" on kolme, osa lienee verraten nuoria. Aluetta sekä röykkiöitä peittää tiukka multakerros, joka lienee laiduntamisen perua. Suurimman röykkiön pohjoisreunan ympäriltä on löytynyt metallinpaljastimella muutama rautakuonan kappale. Tällä kohdin on havaittu myös noensekaista maata koekuopassa. |
| metsakeskus.1000002231 |
491 |
Silvasti C |
10001 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
513654.22100000 |
6834453.27100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002231 |
Kohde sijaitsee Mikkeli-Kouvola -tien itäpuolella, Silvastin risteyksestä noin 150 m koilliseen. Alueen itäkoilliseen viettävällä rinteellä, pellon laidasta noin 30 m on selkeä pyöreähkö sammaleen peittämä kumpu, halkaisijaltaan noin 2,5 m ja korkeudeltaan noin 0,7 m. Kumpuun ja sen viereen tehdyissä kokeuopissa on havaittu palaneita kiviä, vahvaa nokimaata ja runsaasti rautakuonaa. Kuona on raskasta, runsaasti metallia sisältävää. Kumpu liittyy selvästi raudanvalmistukseen. Kyseessä voi olla pajan kiuas. Ajoittavia löytöjä ei ole, mutta havainnot ympäristöstä sekä kummun häiriintymättömyys viitannevat melko nuoreen ikään.
Röykkiöstä noin 70 metriä kaakkoon, pellon puolelta, on metallinetsinnässä löytynyt viikinkiaikainen hopearaha (Ilppari ILM23228). |
| metsakeskus.1000002231 |
491 |
Silvasti C |
10001 |
12004 |
13054 |
11033 |
27018 |
513654.22100000 |
6834453.27100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002231 |
Kohde sijaitsee Mikkeli-Kouvola -tien itäpuolella, Silvastin risteyksestä noin 150 m koilliseen. Alueen itäkoilliseen viettävällä rinteellä, pellon laidasta noin 30 m on selkeä pyöreähkö sammaleen peittämä kumpu, halkaisijaltaan noin 2,5 m ja korkeudeltaan noin 0,7 m. Kumpuun ja sen viereen tehdyissä kokeuopissa on havaittu palaneita kiviä, vahvaa nokimaata ja runsaasti rautakuonaa. Kuona on raskasta, runsaasti metallia sisältävää. Kumpu liittyy selvästi raudanvalmistukseen. Kyseessä voi olla pajan kiuas. Ajoittavia löytöjä ei ole, mutta havainnot ympäristöstä sekä kummun häiriintymättömyys viitannevat melko nuoreen ikään.
Röykkiöstä noin 70 metriä kaakkoon, pellon puolelta, on metallinetsinnässä löytynyt viikinkiaikainen hopearaha (Ilppari ILM23228). |
| metsakeskus.1000002231 |
491 |
Silvasti C |
10001 |
12008 |
13090 |
11006 |
27000 |
513654.22100000 |
6834453.27100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002231 |
Kohde sijaitsee Mikkeli-Kouvola -tien itäpuolella, Silvastin risteyksestä noin 150 m koilliseen. Alueen itäkoilliseen viettävällä rinteellä, pellon laidasta noin 30 m on selkeä pyöreähkö sammaleen peittämä kumpu, halkaisijaltaan noin 2,5 m ja korkeudeltaan noin 0,7 m. Kumpuun ja sen viereen tehdyissä kokeuopissa on havaittu palaneita kiviä, vahvaa nokimaata ja runsaasti rautakuonaa. Kuona on raskasta, runsaasti metallia sisältävää. Kumpu liittyy selvästi raudanvalmistukseen. Kyseessä voi olla pajan kiuas. Ajoittavia löytöjä ei ole, mutta havainnot ympäristöstä sekä kummun häiriintymättömyys viitannevat melko nuoreen ikään.
Röykkiöstä noin 70 metriä kaakkoon, pellon puolelta, on metallinetsinnässä löytynyt viikinkiaikainen hopearaha (Ilppari ILM23228). |
| metsakeskus.1000002231 |
491 |
Silvasti C |
10001 |
12008 |
13090 |
11033 |
27018 |
513654.22100000 |
6834453.27100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002231 |
Kohde sijaitsee Mikkeli-Kouvola -tien itäpuolella, Silvastin risteyksestä noin 150 m koilliseen. Alueen itäkoilliseen viettävällä rinteellä, pellon laidasta noin 30 m on selkeä pyöreähkö sammaleen peittämä kumpu, halkaisijaltaan noin 2,5 m ja korkeudeltaan noin 0,7 m. Kumpuun ja sen viereen tehdyissä kokeuopissa on havaittu palaneita kiviä, vahvaa nokimaata ja runsaasti rautakuonaa. Kuona on raskasta, runsaasti metallia sisältävää. Kumpu liittyy selvästi raudanvalmistukseen. Kyseessä voi olla pajan kiuas. Ajoittavia löytöjä ei ole, mutta havainnot ympäristöstä sekä kummun häiriintymättömyys viitannevat melko nuoreen ikään.
Röykkiöstä noin 70 metriä kaakkoon, pellon puolelta, on metallinetsinnässä löytynyt viikinkiaikainen hopearaha (Ilppari ILM23228). |
| metsakeskus.1000002232 |
491 |
Kenkäveronniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
514975.00000000 |
6838492.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002232 |
Kenkäveronniemen rautakautinen asuinpaikka sijaitsee Saimaan rannalla, Savilahden pohjukassa, niemellä, joka on ollut 1800-luvulle asti saari. Niemen keskivaiheilla on sijainnut Mikkelin pappila 1400-luvulta vuoteen 1968 asti, jonka alueella on nykyisin Kenkäveron matkailu- ja toimintakeskus.
Niemi on topografialtaan loivapiirteinen, pohjois-eteläsuuntainen rantamuodostuma, jossa maaperä on pääasiassa hietaa. Alueen eteläosassa ja ranta-alueilla maaperä on kuitenkin savea ja hiesua. Kenkäveronniemen laaja asuinpaikka-alue ulottuu matkailukeskuksen pohjois-, länsi- ja eteläpuolella oleville pelloille. Paikalla on säilynyt rautakautista kulttuurikerrosta viljelyksestä huolimatta. Asuinpaikalta on löytynyt mm. kaksi soikeaa kupurasolkea (KM 20316, KM 20480). Pellolta on löytynyt mm. metalliesineitä (mm. spiraalisormus), keramiikkaa, palanutta savea ja savitiivistettä (KM 28819) sekä muita asuinpaikkalöytöjä (KM 29860:1-102, KM 30484:1-540, KM 31078:1-436). Läheiseltä Aittosaarelta on löytynyt lisäksi kaksi hopeista rengasneulaa (KM 11564:1-2). |
| metsakeskus.1000002232 |
491 |
Kenkäveronniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27019 |
514975.00000000 |
6838492.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002232 |
Kenkäveronniemen rautakautinen asuinpaikka sijaitsee Saimaan rannalla, Savilahden pohjukassa, niemellä, joka on ollut 1800-luvulle asti saari. Niemen keskivaiheilla on sijainnut Mikkelin pappila 1400-luvulta vuoteen 1968 asti, jonka alueella on nykyisin Kenkäveron matkailu- ja toimintakeskus.
Niemi on topografialtaan loivapiirteinen, pohjois-eteläsuuntainen rantamuodostuma, jossa maaperä on pääasiassa hietaa. Alueen eteläosassa ja ranta-alueilla maaperä on kuitenkin savea ja hiesua. Kenkäveronniemen laaja asuinpaikka-alue ulottuu matkailukeskuksen pohjois-, länsi- ja eteläpuolella oleville pelloille. Paikalla on säilynyt rautakautista kulttuurikerrosta viljelyksestä huolimatta. Asuinpaikalta on löytynyt mm. kaksi soikeaa kupurasolkea (KM 20316, KM 20480). Pellolta on löytynyt mm. metalliesineitä (mm. spiraalisormus), keramiikkaa, palanutta savea ja savitiivistettä (KM 28819) sekä muita asuinpaikkalöytöjä (KM 29860:1-102, KM 30484:1-540, KM 31078:1-436). Läheiseltä Aittosaarelta on löytynyt lisäksi kaksi hopeista rengasneulaa (KM 11564:1-2). |
| metsakeskus.1000002233 |
441 |
Reijonkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
541663.00000000 |
6750608.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002233 |
Asuinpaikka sijaitsee Luumäen eteläosassa, Urpalanjoen itäpuolella 200 m maantiestä pohjoiseen. Asuinpaikka on alunperin sijainnut ns. Selänalan muinaisjärven rannalla.
Alueella on useita eri asuinpaikoiksi tulkittuja löytökeskittymiä, ks. alakohteet, mutta alue voi myös olla osin yhtenäinen.
Löydöt viittaavat asutukseen varhaisesta kampakeramiikasta varhaismetallikaudelle, paikalla on limittäin ja päällekkäin useita asutusvaiheita. Vahva kulttuurikerros. |
| metsakeskus.1000002233 |
441 |
Reijonkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
541663.00000000 |
6750608.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002233 |
Asuinpaikka sijaitsee Luumäen eteläosassa, Urpalanjoen itäpuolella 200 m maantiestä pohjoiseen. Asuinpaikka on alunperin sijainnut ns. Selänalan muinaisjärven rannalla.
Alueella on useita eri asuinpaikoiksi tulkittuja löytökeskittymiä, ks. alakohteet, mutta alue voi myös olla osin yhtenäinen.
Löydöt viittaavat asutukseen varhaisesta kampakeramiikasta varhaismetallikaudelle, paikalla on limittäin ja päällekkäin useita asutusvaiheita. Vahva kulttuurikerros. |
| metsakeskus.1000002234 |
710 |
Storkärr |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
309068.28400000 |
6669981.47500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002234 |
Korkea vanhaa puustoa kasvava peltosaareke, jonka eri puolilla paikallistettu tarkastuksessa kesällä 2004 ainakin neljä röykkiötä. Koordinaattien kohdassa on kallio- ? pohjalla loivasti pohjoiseen viettävästä rinteestä kohoavalla paikalla n. 20-metrinen pyöreähkö ja korkeudeltaan n. 2-metrinen röykkiö. Siinä on havaittavissa keskuskraateri ja myöhempiä kaivelun jälkiä siellä täällä, mutta yleisesti ottaen röykkiö on melko hyväkuntoinen. Muut selvästi hautoina pidettävät röykkiöt ovat alle 10-metrisiä. Niistä selvin on röykkiö "B" n. 25-30 m edellisestä kaakkoon (p=6672 751; i=3309 179). Näiden välissä on ainakin pintaosiltaan silttimaasta koostuva pyöreähkö tarkoitukseltaan epäselvä maakumpu, joka on todennäköisimmin historialliselta ajalta. Muut tarkastuksessa havaitut röykkiöt ovat C (p=6672 723/3309 210) ja D (p=6672 739/3309 251) alueen kaakkois- ja itäosassa. Ne ovat epäselvemmät, myöhemmin kasattujen kivein takia. D on lisäksi kallionyppylän eteläreunassa. Eri puolilla saareketta lisäksi runsaasti kivikoita ja kiveyksiä, jotka voivat kätkeä esihistoriallisen rakenteen ytimeensä Perusteeltaan luontainen Litorina-meren rantaa osoittava kivivyö kulkee koillisen rinteen korkeuskäyrien suuntaisena n. 37 m vaiheilla. Sekin voi kätkeä myöhempiä esihistoriallisia hautarakentaita. Lounaassa saarekkeelle tuovan tieuran pohjoispuolella on jyrkennetyn rinteen päällä ladon ajoramppien kiviperustat, koillisreunassa mahdollinen rakennuksen perustuskiveys. |
| metsakeskus.1000002234 |
710 |
Storkärr |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
309068.28400000 |
6669981.47500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002234 |
Korkea vanhaa puustoa kasvava peltosaareke, jonka eri puolilla paikallistettu tarkastuksessa kesällä 2004 ainakin neljä röykkiötä. Koordinaattien kohdassa on kallio- ? pohjalla loivasti pohjoiseen viettävästä rinteestä kohoavalla paikalla n. 20-metrinen pyöreähkö ja korkeudeltaan n. 2-metrinen röykkiö. Siinä on havaittavissa keskuskraateri ja myöhempiä kaivelun jälkiä siellä täällä, mutta yleisesti ottaen röykkiö on melko hyväkuntoinen. Muut selvästi hautoina pidettävät röykkiöt ovat alle 10-metrisiä. Niistä selvin on röykkiö "B" n. 25-30 m edellisestä kaakkoon (p=6672 751; i=3309 179). Näiden välissä on ainakin pintaosiltaan silttimaasta koostuva pyöreähkö tarkoitukseltaan epäselvä maakumpu, joka on todennäköisimmin historialliselta ajalta. Muut tarkastuksessa havaitut röykkiöt ovat C (p=6672 723/3309 210) ja D (p=6672 739/3309 251) alueen kaakkois- ja itäosassa. Ne ovat epäselvemmät, myöhemmin kasattujen kivein takia. D on lisäksi kallionyppylän eteläreunassa. Eri puolilla saareketta lisäksi runsaasti kivikoita ja kiveyksiä, jotka voivat kätkeä esihistoriallisen rakenteen ytimeensä Perusteeltaan luontainen Litorina-meren rantaa osoittava kivivyö kulkee koillisen rinteen korkeuskäyrien suuntaisena n. 37 m vaiheilla. Sekin voi kätkeä myöhempiä esihistoriallisia hautarakentaita. Lounaassa saarekkeelle tuovan tieuran pohjoispuolella on jyrkennetyn rinteen päällä ladon ajoramppien kiviperustat, koillisreunassa mahdollinen rakennuksen perustuskiveys. |
| metsakeskus.1000002235 |
936 |
Likastenlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
327688.67700000 |
6914130.44200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002235 |
Asunpaikka sijaitsee Toisveden länsirannalla, Alavudelle menevästä tiestä itään, Mattilan talosta 350 m kaakkoon, Likastenlahdesta 60 m länteen, jyrkän törmän juurella. Maaperä on kivistä ja savista.
Paikalla on tehty metsänhakkuu ja laikutus. Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000002236 |
936 |
Likanen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
327958.57100000 |
6913510.69000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002236 |
Asuinpaikka sijaitsee Toisveden länsirannalla, Alavudelle menevästä tiestä 250 m itään, Likastenkallioista 300 m etelälounaaseen mäennyppylän juurella. Maaperä on kivikkoista.
Metsälaikutusvaoista on löydetty palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia sekä kivilaji-iskos. Paikan laajuus on löytöjen levinnän perusteella 25 x 15 m.
|
| metsakeskus.1000002237 |
936 |
Haukkasalmi N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
328618.29600000 |
6916019.68900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002237 |
Asuinpaikka sijaitsee Toisveden läntisenhaaran itärannalla Haukkasalmesta noin 700 m pohjoiseen ja Rajalahdesta noin 800 etelään, Sillanpään talosta 600 m länteen pienen jyrkkärinteisen kukkulan laella noin 130 m päässä rannasta.
Maaperä on kivistä hiekkamoreenia. Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia metsänlaikutusvaoista. |
| metsakeskus.1000002239 |
710 |
Vedakärr |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
309067.28400000 |
6669703.58300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002239 |
Mahdollisesti kolme röykkiötä mäenharjanteen itäpäädyssä pienen avokallion eteläpuolella. Röykkiöistä selväpiirteisin sijaitsee Pohjankuru-Fiskars tieltä johtavan polun kohdalla. Se on muodoltaan säännöllisen pyöreä ja halkaisijaltaan n. 6-metrinen sekä 0,5-0,7 m korkea. Kivet ovat pääosin 20-30 cm suuruisia. Sen länsipuolella on isohko kahtia haljennut maakivi. Toinen epämääräisempi röykkiö on edellisestä röykkiöstä kymmenkunta metriä likimain luoteeseen. Edelleen tästä pohjoiseen on epäselvempi mahdollinen kasvillisuuden peittämä röykkiö lähempänä matalaa kalliopaljastumaa. Alue on nykyään pääasiassa nuorta koivua kasvavaa kuuselta 1960-luvulla raivattua aluetta, joka tuolloin metsälaikutettu. Laikutusojia on havaittavissa paikoin. |
| metsakeskus.1000002240 |
536 |
Sorvanniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
311515.60700000 |
6814250.50600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002240 |
Asuinpaikka sijaitsee Pyhäjärven Sorvanniemestä 150 m luoteeseen pienellä niemekkeellä rantaterassilla kesämökin ympäristössä.
Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.1000002241 |
536 |
Pajulahti 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
306502.62500000 |
6813310.85600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002241 |
Asuinpaikka sijaitsee Pyhäjärven Pajulahden puolella, Laurinlahteen laskevasta ojasta noin 90 koilliseen olevalla savipellolla.
Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000002242 |
536 |
Luikko |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
303863.68200000 |
6813655.70500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002242 |
Asuinpaikka sijaitsee Tottijärven pohjoispäässä, Luikon talosta 140 m lounaaseen, hiesupeltorinteellä. Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia ja piikaavin.
Kohteella tehtiin koekaivaus Tolpantien eteläpuolisella alueella, suunnitellulla maakaapelilinjalla. Linjalle tehdyistä koekuopista ei havaittu kulttuurikerrosta, mutta yhdestä koekuopasta löydettiin kvartsi-iskos (KM 42797). Asuinpaikka ei tutkimusten perusteella jatku Tolpantien eteläpuolelle. |
| metsakeskus.1000002243 |
536 |
Tottijärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
304248.53900000 |
6812346.23300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002243 |
Asuinpaikka sijaitsee Tottijärven kaakkoispuolella, Kartanomäen etelärinteellä pellolla Vesilahteen vievän tien luoteispuolella etelään viettävällä savipeltorinteellä.
Löydöt, kvartsi-iskokset ja palaneen luun kappale ovat tasanteelta, omakotitalon länsi, etelä- ja itäpuolelta. |
| metsakeskus.1000002244 |
536 |
Gränstolppa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
301799.52200000 |
6812376.21700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002244 |
Asuinpaikka sijaitsee Kuloveteen laskevasta Lanajoesta 800 m koilliseen, Gränstolpan talosta 90 m koilliseen peltoalueen pohjoislaidalla, loivalla hiesupeltorinteellä.
Paikalta on löydetty kaksoistaltta ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000002245 |
536 |
Lana 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
300889.90300000 |
6808377.81400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002245 |
Asuinpaikka sijaitsee Kuloveteen laskevan Lanajoen länsirannalla, rantaterassilla olevalla pienellä hiekkapellolla, Lanan talosta noin 35 m kaakkoon.
Löydöt paikalta ovat kvartsi- ja pii-iskoksia. |
| metsakeskus.1000002246 |
536 |
Lana 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
300869.91200000 |
6808662.70400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002246 |
Asuinpaikka sijaitsee Kuloveteen laskevan Lanajoesta 110-170 m länteen, Lanan talosta 170 m pohjoiseen olevalla rantaterassilla hiekkapellolla.
Löydöt paikalta ovat kvartsiesineitä ja -iskoksia. |
| metsakeskus.1000002247 |
536 |
Aho |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
307747.14000000 |
6809632.34800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002247 |
Asuinpaikka sijaitsee Pyhäjärven Maivalahdesta 250 m etelään, Ahon talosta 140 m lounaaseen, Otonkorventien eteläpuolella. Paikka on hiesupellolla, pienellä mäellä.
Löydöt paikalta ovat oikokirves, kvartsiesine ja -iskoksia. |
| metsakeskus.1000002248 |
536 |
Koivu |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
309666.38600000 |
6805893.85300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002248 |
Röykkiö sijaitsee Pyhäjärven Vakkalanselän länsipohjukasta 600 m länteen, Koivun talosta 110 m länsiluoteeseen ja tiestä 20 m koilliseen, kivikkoisen mäen rinteessä.
Röykkiö on kiven- ja maansekainen, muodoltaan soikea. Sen koko on 4,3 x 3,8 m ja korkeus 0,5 m. Röykkiön etelä ja länsireunoilla on muita isompia kiviä muodostaen reunakehän? Kiveystä on kahdessa kerroksessa. |
| metsakeskus.1000002249 |
142 |
Hiisiö |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27007 |
453799.68000000 |
6753255.68700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002249 |
Kivi sijaitsee Hiisiön kylän keskustassa Kuninkaantien ja Kurrintien risteyksessä Nastolan ja Iitin rajalla. Kivessä kaiverruksia, jotka ilmaisevat ilmeisesti rajan suuntaa, teksti NYBY sekä vuosiluku 1786. |
| metsakeskus.1000002250 |
491 |
Rouhiala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
514024.04400000 |
6841590.40300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002250 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Mikkelistä Ihastjärvelle menevän tien varressa, sillan pohjoispuolella. Asuinpaikka on osittain tutkittu. Kohteen arvioitu laajuus on noin 50 x 100 m. Paikalta on löytynyt mm. piinuolenkärki, kivi-, kvartsi- ja pii-iskoksia, kvartsi- ja piiesineitä, palanutta luuta ja saviastianpaloja (kampakeramiikkaa). |
| metsakeskus.1000002251 |
491 |
Visulahti E |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
518682.17000000 |
6841230.56600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002251 |
Kuppikivi ja -kallio sijaitsevat Visulahden kalmistosta (kohde 491010003, nro 3) 250 metriä itään, valtatien 5 pohjoispuolella. Metsikössä, noin 10 m päässä valtatiestä on noin 1,5 m korkea siirtolohkare, jonka laelle on hakattu kuoppa (=kuppi). Metsikön pohjoispäässä olevan kallion korkeimmalla kohdalla on niin ikään pyöreä, hakattu kuoppa. Kuopat muistuttavat uhrikivien kuoppia, mutta voivat olla myöhempiäkin hakkauksia.
Kuppikallion juuressa havaittiin vuonna 2009 tapahtuneen hoitoon liittyvä tarkastus käynnin yhteydessä matalaa kiveystä ainakin yhdellä sivulla noin 2 x 2 m suuruisella alueella. Parin nyrkin kokoiset kivet olivat tiiviisti kiveyksenä maanpintaa pitkin kiven juureen saakka. Kiveys muistutti luonteeltaan polttokalmiston kiveystä, mutta ilman tutkimuksia tulkinta on vain arvelua. Saarekkeella on myös kuppikalliosta länteen ja luoteeseen kivikasoja sekä kivirivistö, jotka voivat liittyä pellonraivaukseen. Alueella voi olla myös jonkinlaisen rakennelman hajonneita perustuksia, mahdollisesti historialliselta ajalta.
Saarekkeen länsipuolella on kosteikko, jonka vuonna 2008 biologi Hanna Seitapuro arveli kasvillisuutensa ja veden puhtauden perusteella voivan olla lähde. |
| metsakeskus.1000002252 |
491 |
Kröpi |
10002 |
12002 |
13000 |
11002 |
27000 |
518802.12300000 |
6841230.56600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002252 |
Paikka sijaitsee Visulahden kalmistosta (kohde 491010003) noin 350 m itään, valtatien 5 pohjoispuolella. Kröpin talon seinän vierestä on löytynyt esineetön ruumishauta. Talon luota on löytynyt myös joitain hukkaan joutuneita esineitä. |
| metsakeskus.1000002253 |
491 |
Konnunsuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
514423.91500000 |
6834273.35600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002253 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Tuukkalan kalmistosta (kohde 49101007) noin 300 m kaakkoon, pellolla ja osittain golfkentän alla. Vieressä on Konnunsuo 2 -niminen rautakautinen asuinpaikka. Paikalta on löytynyt kivi-, kvartsi- ja pii-iskoksia sekä kvartsi- ja piiesineitä, palanutta luuta ja saviastianpaloja (kampakeramiikkaa ja asbestikeramiikkaa) sekä palanutta savea. |
| metsakeskus.1000002254 |
491 |
Annila |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
514913.71300000 |
6834733.16800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002254 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Porrassalmentien länsipuolella, tien ja Reuhkalammen väliin muodostuvalla niemekkeellä, koillinen-kaakko -suuntaisen harjanteen etelärinteellä. Alue on karua mäntymetsää ja maaperä hiekkaa. Paikalla on havaittu kaksi asumuspainannetta, joihin tehdyistä koekuopista on löytynyt mm. saviastianpaloja sekä vahva likamaakerros. |
| metsakeskus.1000002260 |
491 |
Reuhkalampi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
514923.70800000 |
6834493.27000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002260 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Porrassalmen maantien länsipuolella, aivan tien varrella. Paikalta on löytynyt kvartsi-iskoksia (KM 18989), jotka on poimittu noin 100 m matkalta, tien vieressä olevasta ojasta. Aivan tien vieressä on yksi mahdollinen asumuspainanne. |
| metsakeskus.1000002261 |
491 |
Varsavuori |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
516343.13100000 |
6837052.24100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002261 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Kirkonvarkauden sillasta itään, Anttolaan vievän tien pohjoispuolella, kaakkoon viettävällä sorarinteellä. Paikalta on löytynyt kvartsi-iskoksia (KM 18991).
Sijaintikorkeutensa perusteella asuinpaikka ajoittuu Saimaan maksimikorkeuden aikaan noin 4000 ennen ajanlaskun alkua. |
| metsakeskus.1000002262 |
491 |
Kapalampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
514044.06400000 |
6834583.22000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002262 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Kapalammen itärannalla, hiekkaisella pellolla, talojen eteläpuolella. Paikalta on löytynyt kivi- ja piiesine, kvartsi-iskoksia, palanutta savea ja saviastianpaloja (kampakeramiikkaa). Lähellä on Tuukkalan rautakautinen kalmisto (kohde 49101007). |
| metsakeskus.1000002263 |
491 |
Hakamaa |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
518022.43700000 |
6840750.75600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002263 |
Röykkiökohde sijaitsee Visulahden matkailukeskuksen länsipuolella olevassa niemekkeessä, noin 200 m niemen kärjestä pohjoiseen. Alueella on useita kiviröykkiöitä, joista yksi on tutkittu. Röykkiön ajoitus ja luonne jäivät epäselviksi. Paikalta on löytynyt kuonaa, kvartsi-iskoksia ja luuta (KM 28012). Vuoden 1993 inventoinnissa alueelta havaittiin 67 röykkiötä. Alueella on myös yhdeksän eri rakennuksen perustukset. Kyseessä lienee Sikalan torpan paikka (Sairilan seudun perinnekirja s. 268-269). Röykkiöt lienevät pellonraivauksessa syntyneitä. |
| metsakeskus.1000002265 |
491 |
Konnunsuo 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
514214.00100000 |
6834273.35500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002265 |
Rautakautinen asuinpaikka sijaitsee Tuukkalan kalmistosta noin 400 m etelään, Konnunsuon pohjoispuolisella savipellolla, lähellä vanhaa rantatörmää. Paikalta on löytynyt rautakuonaa, piitä ja kvartsia (KM 25821). Vieressä on Konnunsuo-niminen kivikautinen asuinpaikka (kohde 1000002253). |
| metsakeskus.1000002280 |
790 |
Nivuniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
275659.95400000 |
6826905.25600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002280 |
Asuinpaikka sijaitsee Mouhijärven Pitkänokan Nivuniemessä tasainen peltoalueen lounaiskulmassa rantaterassilla. Maaperä paikalla on hiesua/hietaa.
Löydöt paikalta ovat pohjalainen kirves, kvartsiytimiä ja -iskoksia. |
| metsakeskus.1000002281 |
790 |
Impivaara |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
276179.74400000 |
6827475.03000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002281 |
Asuinpaikka sijaitsee Mouhijärven Koivuniemenlahdesta 300 m luoteeseen , Karintien lounaispuolella hieta-/hiesupeltorinteellä.
Löydöt paikalta ovat pohjalainen tasataltta, kvartsiydin ja -iskoksia. |
| metsakeskus.1000002286 |
405 |
Kuikonmäki |
10002 |
12002 |
13032 |
11006 |
27000 |
550589.78300000 |
6737342.54100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002286 |
A.-L. Hirviluoto sai 1958 ilmoituksen Tapion kauppatalon pohjois- ja itäpuolisesta mäestä hiekanotossa löytyneistä haudoista. Ihmisen kalloja oli löytynyt noin 60 cm syvyydestä. |
| metsakeskus.1000002287 |
405 |
Vapunkangas |
10002 |
12002 |
13032 |
11006 |
27000 |
555686.00000000 |
6746837.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002287 |
Kohde sijaitsee Kieron kylässä Ruskoharjan tilan luoteispuolella laajan Riihimäen länsireunalla. Vuoden 1971 ilmoituksen mukaan paikalta on löytynyt ihmisen luita hiekanotossa noin metrin syvyydestä. Kalmiston laajuus on karkeasti arvioiden ainakin 10 x 20 m, todennäköisesti kuitenkin 20 x 30 m luulöytöjen perusteella. |
| metsakeskus.1000002288 |
405 |
Ämmänkangas |
10002 |
12002 |
13032 |
11006 |
27000 |
553938.38600000 |
6748867.91200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002288 |
Kohde sijaitsee Sirkjärven kylän pohjoispuolella, pienen Kangaslammen itärannalla ja laajan hiekkakuoppa-alueen eteläreunalla. Hiekkakuoppa lienee tuhonnut suurimman osan kalmistosta. Luita löydetty eri aikoina. |
| metsakeskus.1000002289 |
405 |
Kolikkoinmäki |
10001 |
12002 |
13032 |
11006 |
27000 |
563954.38500000 |
6742160.66500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002289 |
Vuonna 1971 tai 1972 löytyi rapakivikumpareen alta ihmisen luita. Yksi hautaus? |
| metsakeskus.1000002290 |
405 |
Riihimäki |
10002 |
12013 |
13127 |
11006 |
27000 |
556227.46900000 |
6746888.72700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002290 |
Kieron taloryhmän pohjoispuolella, n. 150 m päässä Korppisenjärven länsirannasta kohoavan mäen rinteessä on kalliopaljastuma, johon on hakattu numerosarja 1481 sekä noin puolen metrin mittainen etelä-pohjoissuuntainen viiva. Rajamerkki? |
| metsakeskus.1000002291 |
405 |
Koivikko |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
542752.93500000 |
6738252.13600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002291 |
Röykkiö sijaitsee Hostikassa, Kasarinjärven ja Särkijärven välissä loivasti pohjoiseen laskevassa metsäisessä rinteessä. Röykkiö on muodostaan soikea |
| metsakeskus.1000002294 |
790 |
Peltomäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
278758.70500000 |
6828444.65400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002294 |
Asuinpaikka sijaitsee Irriäistentiestä 110 m etelään, Peltomäen talosta 260 m pohjoiseen metsäisen mäen alaosassa olevalla hiesupellolla.
Löydöt paikalta ovat lehtimäinen liuskekeihäänkärki ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000002295 |
790 |
Kuusela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
280947.83300000 |
6826835.31200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002295 |
Asuinpaikka sijaitsee Tampere-Nokia-tiestä 800 m pohjoiseen, Ruohostontien eteläpuolella, Kuuselan talosta 80 m luoteeseen, ojaa pitkin kulkevalla kapealla hiekkapelotrinteellä.
Löydöt paikalta ovat tuura ja liuskepuikko sekä kvartsiesineitä ja -iskoksia. |
| metsakeskus.1000002296 |
790 |
Kallio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
283976.61900000 |
6825195.97900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002296 |
Asuinpaikka sijaitsee Tampere-Pori-tiestä 500 m etelään Hakamaantiestä 75 m ja Kallion talosta 35 m lounaaseen hiekka-/hiesupellolla.
Löydöt paikalta ovat eteläsuomalainen tasataltta, kvartsiesine ja -iskoksia sekä palanutta luuta. |
| metsakeskus.1000002297 |
790 |
Hanhilahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
284466.42300000 |
6826105.61400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002297 |
Asuinpaikka sijaitsee Kirkkojärvein Hanhilahdesta 70 m koilliseen, pienen kalliomäen juurella Niemen talosta 220 m kaakkoon olevalla, etelään viettävällä hiesupeltorinteellä.
Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000002298 |
790 |
Härkihaka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
285116.16200000 |
6826655.40200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002298 |
Asuinpaikka sijaitsee Kirkkojärven ja Mätikön järven välisellä peltoalueella, Vanhankirkontiestä 500 m kaakkoon, etelään vietävällä rinteellä.
Löydöt paikalta ovat kvartsiesineitä ja -iskoksia. |
| metsakeskus.1000002299 |
491 |
Valkola |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
513664.21800000 |
6833753.55300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002299 |
Rautakautinen asuinpaikka sijaitsee Lappeenrantaan vievän valtatien ja Tuukkalan kylätien välillä olevalla peltoalueella. Paikalta on löytynyt mm. keihäänkärki, veitsi, pronssiesineitä, rautakuonaa, hampaita, palanutta luuta ja saviastianpaloja. |
| metsakeskus.1000002300 |
491 |
Matarniemi |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
492092.78000000 |
6861542.27500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002300 |
Kohde sijaitsee Matarniemen kärjessä, Puulaveden rannalla. Matarniemi on Puulan Ukonsalmeen etelästä pistävä pitkä ja kapea niemi, jonka korkeimmalla kohdalla, Harjuniemen pohjoispäässä olevan kallion eteläosassa on halkaisijaltaan 8 m kokoinen röykkiö. Salmen toisella puolella, vastapäätä Matarniemen röykkiötä, Kangasniemen kunnan puolella, on Lapinsalon lapinraunio.
Röykkiö on mainittu Julius Paasosen Muinaisjäännöksiä ja -muistoja Mikkelin kihlakunnassa muodossa Mataraniemen raunio (SMYA X, 1889, s. 109). |
| metsakeskus.1000002301 |
491 |
Otavan linnavuori |
10002 |
12011 |
13000 |
11002 |
27000 |
501509.09800000 |
6836782.28400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002301 |
Linnavuori sijaitsee Puulaveden Heposelän eteläpäässä. Kyseessä on matalan kannaksen mantereeseen yhdistämä korkea ja jyrkkärinteinen vuori. Valleista ei näy merkkejä. On epävarmaa, onko paikka todella ollut linnavuori. |
| metsakeskus.1000002302 |
491 |
Tyynelä |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
508506.27500000 |
6839551.20400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002302 |
Rautakautinen polttokalmisto sijaitsee Iso- ja Pieni-Vuolinko -järvien välisellä kannaksella, kivikkoisella kumpareella. Omakotitalon puutarhassa on pyöreä reunakehämäinen kiveys, josta viikinkiaikaan ajoittuvat löydöt on pomittu. Paikalta on löytynyt mm. pronssi- ja rautaesineitä. |
| metsakeskus.1000002304 |
700 |
Murhakorpi |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
576339.12900000 |
6800467.23100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002304 |
Kohteet sijaitsevat sekametsää kasvavassa kangasmaastossa 8 metrin päässä toisistaan. Kuopat ovat soikeita, 3 x 3 m kokoisia, pohjalla vahva hiilikerros. |
| metsakeskus.1000002305 |
700 |
Huuhankangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
574499.86500000 |
6801126.95800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002305 |
Suppilonmuotoinen tervahauta on rännitön eli vanhempaa tyyppiä. Sen halkaisija on 4 m ja syvyys vajaan metrin. Pohjalla paksu hiilikerros. 60-70 m päässä tervahaudasta toinen syvänne, josta ei kuitenkaan löytöjä. |
| metsakeskus.1000002306 |
700 |
Pitkänpohjanlahti B |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
570121.62200000 |
6804185.70700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002306 |
Kuivalla pohjoiseen viettävällä kankaalla on pieniä painanteita, joiden pohjalta löytyi kairatessa vahva hiilikerros. Vajaan sadan metrin päässä on Pitkänpohjanlahti A -niminen Luukonsaaren keramiikan mukaan ajoittuva asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000002307 |
700 |
Punkka |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
581514.04200000 |
6801413.87900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002307 |
Kohde sijaitsee Äitsaaren luoteisosassa Karoniemessä peltojen ympäröimällä kahdella kumpareella. Paikalla ollut 1700-luvun Karoniemen tiluskartan mukaan tila. Läntisellä peltojen ympäröimällä kumpareella on rakennuksenpohja ja röykkiöitä. Itäisellä alueella on useita kiviröykkiöitä ja kiviaidan jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000002310 |
700 |
Kokonpäänniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
581836.91500000 |
6800847.10900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002310 |
Kohde sijaitsee Äitsaaren luoteisosassa, Kokonpäänniemessä. Kahden kallion välissä on useita ilmeisesti kaskiviljelyyn liittyviä röykkiöitä. |
| metsakeskus.1000002311 |
700 |
Heponiemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
582901.48400000 |
6800382.29500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002311 |
KOhde sijaitsee Äitsaaressa Aisaniemen kylässä. Röykkiöt sijaitsevat moreenimäen lounaaseen laskevassa rinteessä. Röykkiöt liittynevät kaskiviljelyyn. |
| metsakeskus.1000002312 |
245 |
Saleniuksenmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
396462.00000000 |
6697517.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002312 |
Kivikautinen asuinpaikka pellon ja mäen rajalla. Löydöt tasataltta, taltan katkelma, kvartsi-iskoksia.
VUODEN 2013 INVENTOINTI: Kohde sijaitsee pienen metsäisen kukkulan eteläreunalla pienellä peltoterassilla, noin 250 metriä Keravanjoesta länteen. Terassi rajautuu 35 m mpy korkeuskäyrälle. Tarkistuskäynnillä pellon pinnalla havaittiin kolme kvartsi-iskosta ja niiden paikat mitattiin Gps:llä. Löytöjä ei otettu talteen. Pelto oli tarkistushetkellä niitetty, mutta ei kynnetty. Peltoalueella maaperä on savea. Kohde jatkuu mahdollisesti loivasti nousevan kukkulan puolelle. Kohteen aluerajaus tehty topografian perusteella, tarkemman rajauksen tekeminen vaatisi alueen koekuopitusta. Kohteesta noin 200 metriä luoteeseen sijaitsee Pisinmäen kivikautinen asuinpaikka.
Kohteella on vuonna 2018 tehty koekuopitus. Koekuopat on kaivettu kohteen länsi- ja eteläreunoille, alueille joilta ei ole löydetty pintalöytöjä aikaisemmissa inventoinneissa. Koekuopituksessa ei löydetty kivikautiseen asuinpaikkaan viittavia kulttuurikerroksia. |
| metsakeskus.1000002314 |
700 |
Mäkelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
577898.49900000 |
6802066.60000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002314 |
Kohde sijaitsee Kauvonselän länsipuolella, Käräjäsaarentien ja Kilpeenraitin risteyskohdan koillispuolella olevalla peltoalueella. Kohteelta on löytynyt peltopoiminnassa palanutta luuta ja rautakuonaa (KM 32517).
Syksyllä vuonna 2015 edellä mainittujen teiden risteyskohdan lännenpuoleiselta peltoalueelta on löytynyt metallinetsinnässä pronssiriipus (KM 40983, ks. alakohde) sekä kantasormus sekä pronssinappi (KM 40984: 1-2, ks. alakohde). Esineiden löytösyvyys vaihteli 10-20 cm välillä. |
| metsakeskus.1000002314 |
700 |
Mäkelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
577898.49900000 |
6802066.60000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002314 |
Kohde sijaitsee Kauvonselän länsipuolella, Käräjäsaarentien ja Kilpeenraitin risteyskohdan koillispuolella olevalla peltoalueella. Kohteelta on löytynyt peltopoiminnassa palanutta luuta ja rautakuonaa (KM 32517).
Syksyllä vuonna 2015 edellä mainittujen teiden risteyskohdan lännenpuoleiselta peltoalueelta on löytynyt metallinetsinnässä pronssiriipus (KM 40983, ks. alakohde) sekä kantasormus sekä pronssinappi (KM 40984: 1-2, ks. alakohde). Esineiden löytösyvyys vaihteli 10-20 cm välillä. |
| metsakeskus.1000002315 |
700 |
Posti |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
579038.03400000 |
6803026.21800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002315 |
Utulan kylän vanhan postin kohdalla tien molemmin puolin historiallisen ajan asuinpaikkalöytöinä mm. rautakuonaa, lasitettua keramiikkaa ja liitupiipun varren katkelma. Tila ollut samalla suvulla 1600-luvulta lähtien. |
| metsakeskus.1000002316 |
491 |
Kyyhkylä |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
515263.57600000 |
6833253.76600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002316 |
Rautakautinen kalmisto sijaitsee Kyyhkylän kuntoutuslaitoksen eteläpuolella. Muinaisjäännös on osa Kyyhkylän laajaa löytöaluetta, johon kuuluvat lisäksi Porrassalmenpelto ja Vanha-Kyyhkylä. Jorma Leppäaho on tutkinut paikalla kuusi hautaröykkiötä, joista yksi on entisöity (ja merkitty peruskarttaan). Paikalta on löytynyt rautaesineitä ja -aseita, pronssiesineitä ja -koruja, rautakuonaa, saviastianpaloja, palanutta luuta ja savea, pii- ja kvartsi-iskoksia. Muinaisjäännös liittyy kohteisiin Vanha-Kyyhkylä (1000002330) ja Porrassalmenpelto (1000002328). |
| metsakeskus.1000002317 |
491 |
Vatilan linnavuori |
10002 |
12011 |
13106 |
11033 |
27000 |
510175.63400000 |
6832234.15100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002317 |
Vatilan linnavuori sijaitsee Linnajärven itärannalla. Kyseessä on korkea ja jyrkkäreunainen vuori. Valleja ei ole näkyvissä. |
| metsakeskus.1000002319 |
491 |
Rantala |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27019 |
510105.63500000 |
6838431.65500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002319 |
Mahdollinen rautakautinen kalmisto sijaitsee Rantalan talon eteläpuolisella laidunalueella. Paikalla on loiva rinne, maaperä on hienoa hiekkaa. Löydöt, keihäänkärki ja kirves (KM 11378), viittaavat ristiretkiaikaan. On epävarmaa, onko kyseessä todellakin kalmisto. |
| metsakeskus.1000002320 |
491 |
Sairilan linnavuori |
10002 |
12011 |
13110 |
11010 |
27000 |
518902.08900000 |
6838871.51600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002320 |
Sairilan linnavuori sijaitsee Mustansaarenselän itäpuolella, Visulahden kalmistosta noin 2,5 km etelään, lähellä Sairilan koulukotia. Kyseessä on korkea, osaksi jyrkkärinteinen vuori, jonka loivalla soraisella etelärinteellä on matala maavalli porttiaukkoineen ja vallihautoineen. Linnavuori saattaa olla keskiaikainen. Linnavuoren alueella on tehty hoitotöitä vuonna 1991. |
| metsakeskus.1000002320 |
491 |
Sairilan linnavuori |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27000 |
518902.08900000 |
6838871.51600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002320 |
Sairilan linnavuori sijaitsee Mustansaarenselän itäpuolella, Visulahden kalmistosta noin 2,5 km etelään, lähellä Sairilan koulukotia. Kyseessä on korkea, osaksi jyrkkärinteinen vuori, jonka loivalla soraisella etelärinteellä on matala maavalli porttiaukkoineen ja vallihautoineen. Linnavuori saattaa olla keskiaikainen. Linnavuoren alueella on tehty hoitotöitä vuonna 1991. |
| metsakeskus.1000002321 |
491 |
Konnunlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
526639.00600000 |
6832534.10100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002321 |
Myöhäiskivikauteen ajoittuva asuinpaikka sijaitsee Mikkeli-Anttola -maantien pohjoispuolella, Alimmainen -nimisen järven pohjoisrannalla, Konnunniemen itäpuolella olevan pienen niemekkeen eteläosassa. Kohde sijaitsee muinaisen Suur-Saimaan perukassa. Niemen itäpuolella on alavaa peltoa ja metsää. Niemen eteläosassa, noin 200 m sen kärjestä, on tasainen kohta, joka on leveydeltään 20 metriä. Asuinpaikka sijaitsee tällä kapealla lakitasanteella, kuusimetsässä. Maaperä on kovaa moreenia tai soraa. Asuinpaikan takana kohoaa kallio. Paikka on koskematon. Paikalta on löytynyt saviastianpala, pii-iskos, kvartsi-iskos, palanutta luuta (KM 27296). Paikalla on tehty vaaitus. |
| metsakeskus.1000002322 |
491 |
Koskentaipale Hiekkakuoppa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
526538.95800000 |
6851986.27100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002322 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Saarijärven luoteisrannalla, Hanhilahden pohjoispuolella, Lampilan talosta 500 m pohjoiskoilliseen ja Juvan kunnan rajalta 600 m länteen, hiekkakuopan pohjoispäässä ja eteläreunalla. Hiekkakankaalla sijaitseva kohde on suurimmaksi osaksi hiekanoton tuhoama, mutta pohjoisosassa on vielä säilynyttä aluetta. Asuinpaikka lienee tuhoutunut hiekkakuopan ja järven välisellä alueella. Asuinpaikan pohjoisraja on epäselvä. Alueella on selvä ja komea muinainen rantatörmä, jonka laki on noin 100 m korkeudella merenpinnan yläpuolella. Lähellä on Koskentaipaleen kivikautinen asuinpaikka (kohde 1000002335). |
| metsakeskus.1000002323 |
491 |
Lampila |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27019 |
519201.95500000 |
6842200.18100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002323 |
Kohde sijaitsee Visulahdessa, Mikkelin-Kuopion valtatien pohjoispuolella, noin 1,2 kilometriä tiestä ja Visulahden kalmistosta, kahden mäkikumpareen välisellä pellolla ja sen pohjoispuolisessa metsässä. Muinaisjäännökseen kuuluu asuinpaikka-alueita sekä kiviröykkiöalue.
Asuinpaikka A sijaitsee Lampilan tilan päärakennuksen länsipuolella olevalla pellolla. Paikalta on löytynyt mm. kaksi soikeaa kupurasolkea (KM 23180), helmiä, palanutta luuta ja savea ja piitä (KM 24923, KM 25611). Asuinpaikka ajoittunee rautakaudelle ja historialliselle ajalle.
Asuinpaikka B sijaitsee Lampilan tilan päärakennuksesta noin 330 metriä kaakkoon. Vuoden 1990 tutkimuksessa pellolta saatiin pintalöytöinä rautainen sormus, metallinappi, tunnistamattomaksi ruostuneita metalliesineitä, piitä, palanutta savea rautakuonaa ja kvartsi-iskoksia (KM 25628:1-9). Asuinpaikan eteläpuolisessa metsässä on lisäksi kiviraunoita, joista ainakin osa on resenttejä raivauskivikoita.
Asuinpaikka C (rajaus yhdistetty A:han) on loivasti lounaaseen viettävällä peltorinteellä. Vuoden 2008 tutkimusten tuloksena voitiin todeta, että kyntökerroksen alla oli sekoittunut kerros tai kulttuurikerros. Alueelle tehtiin myös koekuoppia, joista saatiin kaikista historiallisen ajan löytöjä. Kyseessä on todennäköisesti 1750-luvun karttaankin merkitty Tolvalan talon paikka. Pellolla, loivasti etelään viettävässä rinteessä, varsinaisesta asuinpaikka C:n ydinalueesta koilliseen havaittiin niin ikään merkkejä mahdollisesta rakennuksen paikasta.
Kiviröykkiöt (1-11) sijaitsevat Lampilan tilan päärakennuksesta luoteeseen. Paikan itäpuolella on korkeampi harjanne ja länsipuolella matalampi harjanteen pää. Röykkiöt ovat edellä mainituilla harjanteilla sekä muutama niiden välissä. Röykkiöitä havaittiin vuoden 1990 tarkastuksessa viisi kappaletta. Röykkiöistä kaksi oli ehjää. Hajonneita röykkiöitä oli ainakin kolme. Vuoden 2008 tarkastuksen yhteydessä havaittujen röykkiöiden määrä nousi yhteentoista. Röykkiöt ovat pieniä ja sammalen peittämiä. Varsinkin itäisemmän ja korkeamman harjanteen laella olevat röykkiöt ovat huolellisesti ladottuja. Näistä pari suurinta on muodoltaan nelikulmaisia. Alue on 1700-luvun karttojen mukaan ollut peltona. Idempänä oleva kiviaita (kohde Lampila 2 mj.numero 1000012996) lienee ollut pellon rajalla. Se, ovatko kivirauniot viljely- vaiko hautaraunioita, on ennen perusteellisempia tutkimuksia epäselvää. Harjanteella olevien raunioiden sijainti olisi kalmistolle tyypillinen.
Asuinpaikkojen A ja C rajaukset on yhdistetty vuoden 2009 tutkimusten jälkeen. Lisäksi kyseistä rajausta on laajennettu Lampilan metsäisen puistoalueen ja Lampilan vanhan rusthollin kohdalle. Kyseessä on yksi yhtenäinen muinaisjäännösalue, johon liittyy rautakautisia ja historiallisia rakenteita ja löytöjä. |
| metsakeskus.1000002323 |
491 |
Lampila |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
519201.95500000 |
6842200.18100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002323 |
Kohde sijaitsee Visulahdessa, Mikkelin-Kuopion valtatien pohjoispuolella, noin 1,2 kilometriä tiestä ja Visulahden kalmistosta, kahden mäkikumpareen välisellä pellolla ja sen pohjoispuolisessa metsässä. Muinaisjäännökseen kuuluu asuinpaikka-alueita sekä kiviröykkiöalue.
Asuinpaikka A sijaitsee Lampilan tilan päärakennuksen länsipuolella olevalla pellolla. Paikalta on löytynyt mm. kaksi soikeaa kupurasolkea (KM 23180), helmiä, palanutta luuta ja savea ja piitä (KM 24923, KM 25611). Asuinpaikka ajoittunee rautakaudelle ja historialliselle ajalle.
Asuinpaikka B sijaitsee Lampilan tilan päärakennuksesta noin 330 metriä kaakkoon. Vuoden 1990 tutkimuksessa pellolta saatiin pintalöytöinä rautainen sormus, metallinappi, tunnistamattomaksi ruostuneita metalliesineitä, piitä, palanutta savea rautakuonaa ja kvartsi-iskoksia (KM 25628:1-9). Asuinpaikan eteläpuolisessa metsässä on lisäksi kiviraunoita, joista ainakin osa on resenttejä raivauskivikoita.
Asuinpaikka C (rajaus yhdistetty A:han) on loivasti lounaaseen viettävällä peltorinteellä. Vuoden 2008 tutkimusten tuloksena voitiin todeta, että kyntökerroksen alla oli sekoittunut kerros tai kulttuurikerros. Alueelle tehtiin myös koekuoppia, joista saatiin kaikista historiallisen ajan löytöjä. Kyseessä on todennäköisesti 1750-luvun karttaankin merkitty Tolvalan talon paikka. Pellolla, loivasti etelään viettävässä rinteessä, varsinaisesta asuinpaikka C:n ydinalueesta koilliseen havaittiin niin ikään merkkejä mahdollisesta rakennuksen paikasta.
Kiviröykkiöt (1-11) sijaitsevat Lampilan tilan päärakennuksesta luoteeseen. Paikan itäpuolella on korkeampi harjanne ja länsipuolella matalampi harjanteen pää. Röykkiöt ovat edellä mainituilla harjanteilla sekä muutama niiden välissä. Röykkiöitä havaittiin vuoden 1990 tarkastuksessa viisi kappaletta. Röykkiöistä kaksi oli ehjää. Hajonneita röykkiöitä oli ainakin kolme. Vuoden 2008 tarkastuksen yhteydessä havaittujen röykkiöiden määrä nousi yhteentoista. Röykkiöt ovat pieniä ja sammalen peittämiä. Varsinkin itäisemmän ja korkeamman harjanteen laella olevat röykkiöt ovat huolellisesti ladottuja. Näistä pari suurinta on muodoltaan nelikulmaisia. Alue on 1700-luvun karttojen mukaan ollut peltona. Idempänä oleva kiviaita (kohde Lampila 2 mj.numero 1000012996) lienee ollut pellon rajalla. Se, ovatko kivirauniot viljely- vaiko hautaraunioita, on ennen perusteellisempia tutkimuksia epäselvää. Harjanteella olevien raunioiden sijainti olisi kalmistolle tyypillinen.
Asuinpaikkojen A ja C rajaukset on yhdistetty vuoden 2009 tutkimusten jälkeen. Lisäksi kyseistä rajausta on laajennettu Lampilan metsäisen puistoalueen ja Lampilan vanhan rusthollin kohdalle. Kyseessä on yksi yhtenäinen muinaisjäännösalue, johon liittyy rautakautisia ja historiallisia rakenteita ja löytöjä. |
| metsakeskus.1000002323 |
491 |
Lampila |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27019 |
519201.95500000 |
6842200.18100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002323 |
Kohde sijaitsee Visulahdessa, Mikkelin-Kuopion valtatien pohjoispuolella, noin 1,2 kilometriä tiestä ja Visulahden kalmistosta, kahden mäkikumpareen välisellä pellolla ja sen pohjoispuolisessa metsässä. Muinaisjäännökseen kuuluu asuinpaikka-alueita sekä kiviröykkiöalue.
Asuinpaikka A sijaitsee Lampilan tilan päärakennuksen länsipuolella olevalla pellolla. Paikalta on löytynyt mm. kaksi soikeaa kupurasolkea (KM 23180), helmiä, palanutta luuta ja savea ja piitä (KM 24923, KM 25611). Asuinpaikka ajoittunee rautakaudelle ja historialliselle ajalle.
Asuinpaikka B sijaitsee Lampilan tilan päärakennuksesta noin 330 metriä kaakkoon. Vuoden 1990 tutkimuksessa pellolta saatiin pintalöytöinä rautainen sormus, metallinappi, tunnistamattomaksi ruostuneita metalliesineitä, piitä, palanutta savea rautakuonaa ja kvartsi-iskoksia (KM 25628:1-9). Asuinpaikan eteläpuolisessa metsässä on lisäksi kiviraunoita, joista ainakin osa on resenttejä raivauskivikoita.
Asuinpaikka C (rajaus yhdistetty A:han) on loivasti lounaaseen viettävällä peltorinteellä. Vuoden 2008 tutkimusten tuloksena voitiin todeta, että kyntökerroksen alla oli sekoittunut kerros tai kulttuurikerros. Alueelle tehtiin myös koekuoppia, joista saatiin kaikista historiallisen ajan löytöjä. Kyseessä on todennäköisesti 1750-luvun karttaankin merkitty Tolvalan talon paikka. Pellolla, loivasti etelään viettävässä rinteessä, varsinaisesta asuinpaikka C:n ydinalueesta koilliseen havaittiin niin ikään merkkejä mahdollisesta rakennuksen paikasta.
Kiviröykkiöt (1-11) sijaitsevat Lampilan tilan päärakennuksesta luoteeseen. Paikan itäpuolella on korkeampi harjanne ja länsipuolella matalampi harjanteen pää. Röykkiöt ovat edellä mainituilla harjanteilla sekä muutama niiden välissä. Röykkiöitä havaittiin vuoden 1990 tarkastuksessa viisi kappaletta. Röykkiöistä kaksi oli ehjää. Hajonneita röykkiöitä oli ainakin kolme. Vuoden 2008 tarkastuksen yhteydessä havaittujen röykkiöiden määrä nousi yhteentoista. Röykkiöt ovat pieniä ja sammalen peittämiä. Varsinkin itäisemmän ja korkeamman harjanteen laella olevat röykkiöt ovat huolellisesti ladottuja. Näistä pari suurinta on muodoltaan nelikulmaisia. Alue on 1700-luvun karttojen mukaan ollut peltona. Idempänä oleva kiviaita (kohde Lampila 2 mj.numero 1000012996) lienee ollut pellon rajalla. Se, ovatko kivirauniot viljely- vaiko hautaraunioita, on ennen perusteellisempia tutkimuksia epäselvää. Harjanteella olevien raunioiden sijainti olisi kalmistolle tyypillinen.
Asuinpaikkojen A ja C rajaukset on yhdistetty vuoden 2009 tutkimusten jälkeen. Lisäksi kyseistä rajausta on laajennettu Lampilan metsäisen puistoalueen ja Lampilan vanhan rusthollin kohdalle. Kyseessä on yksi yhtenäinen muinaisjäännösalue, johon liittyy rautakautisia ja historiallisia rakenteita ja löytöjä. |
| metsakeskus.1000002323 |
491 |
Lampila |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
519201.95500000 |
6842200.18100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002323 |
Kohde sijaitsee Visulahdessa, Mikkelin-Kuopion valtatien pohjoispuolella, noin 1,2 kilometriä tiestä ja Visulahden kalmistosta, kahden mäkikumpareen välisellä pellolla ja sen pohjoispuolisessa metsässä. Muinaisjäännökseen kuuluu asuinpaikka-alueita sekä kiviröykkiöalue.
Asuinpaikka A sijaitsee Lampilan tilan päärakennuksen länsipuolella olevalla pellolla. Paikalta on löytynyt mm. kaksi soikeaa kupurasolkea (KM 23180), helmiä, palanutta luuta ja savea ja piitä (KM 24923, KM 25611). Asuinpaikka ajoittunee rautakaudelle ja historialliselle ajalle.
Asuinpaikka B sijaitsee Lampilan tilan päärakennuksesta noin 330 metriä kaakkoon. Vuoden 1990 tutkimuksessa pellolta saatiin pintalöytöinä rautainen sormus, metallinappi, tunnistamattomaksi ruostuneita metalliesineitä, piitä, palanutta savea rautakuonaa ja kvartsi-iskoksia (KM 25628:1-9). Asuinpaikan eteläpuolisessa metsässä on lisäksi kiviraunoita, joista ainakin osa on resenttejä raivauskivikoita.
Asuinpaikka C (rajaus yhdistetty A:han) on loivasti lounaaseen viettävällä peltorinteellä. Vuoden 2008 tutkimusten tuloksena voitiin todeta, että kyntökerroksen alla oli sekoittunut kerros tai kulttuurikerros. Alueelle tehtiin myös koekuoppia, joista saatiin kaikista historiallisen ajan löytöjä. Kyseessä on todennäköisesti 1750-luvun karttaankin merkitty Tolvalan talon paikka. Pellolla, loivasti etelään viettävässä rinteessä, varsinaisesta asuinpaikka C:n ydinalueesta koilliseen havaittiin niin ikään merkkejä mahdollisesta rakennuksen paikasta.
Kiviröykkiöt (1-11) sijaitsevat Lampilan tilan päärakennuksesta luoteeseen. Paikan itäpuolella on korkeampi harjanne ja länsipuolella matalampi harjanteen pää. Röykkiöt ovat edellä mainituilla harjanteilla sekä muutama niiden välissä. Röykkiöitä havaittiin vuoden 1990 tarkastuksessa viisi kappaletta. Röykkiöistä kaksi oli ehjää. Hajonneita röykkiöitä oli ainakin kolme. Vuoden 2008 tarkastuksen yhteydessä havaittujen röykkiöiden määrä nousi yhteentoista. Röykkiöt ovat pieniä ja sammalen peittämiä. Varsinkin itäisemmän ja korkeamman harjanteen laella olevat röykkiöt ovat huolellisesti ladottuja. Näistä pari suurinta on muodoltaan nelikulmaisia. Alue on 1700-luvun karttojen mukaan ollut peltona. Idempänä oleva kiviaita (kohde Lampila 2 mj.numero 1000012996) lienee ollut pellon rajalla. Se, ovatko kivirauniot viljely- vaiko hautaraunioita, on ennen perusteellisempia tutkimuksia epäselvää. Harjanteella olevien raunioiden sijainti olisi kalmistolle tyypillinen.
Asuinpaikkojen A ja C rajaukset on yhdistetty vuoden 2009 tutkimusten jälkeen. Lisäksi kyseistä rajausta on laajennettu Lampilan metsäisen puistoalueen ja Lampilan vanhan rusthollin kohdalle. Kyseessä on yksi yhtenäinen muinaisjäännösalue, johon liittyy rautakautisia ja historiallisia rakenteita ja löytöjä. |
| metsakeskus.1000002325 |
790 |
Heinäkoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
285535.98000000 |
6828874.51000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002325 |
Asuinpaikka sijaitsee Mouhijärvi-Suodenniemi-tiestä 300 m koilliseen, Hiusjoen pohjoispuolella ja Heinäkosken luoteispuolella hieta-/hiesupellolla. Löydöt paikalta ovat reikäkivi, kvartsiesineitä ja -iskoksia sekä pii-iskos. |
| metsakeskus.1000002326 |
491 |
Sutela |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
520821.30300000 |
6842180.20000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002326 |
Kohde sijaitsee noin 2,5 km päässä Visulahdesta, Korpijärven länsirannalla, metsäisessä niemessä, Sutelan päärakennuksesta 200-300 m pohjoiskoilliseen. Alueella on kymmenkunta eri kokoista, merkitykseltään epäselvää kiviröykkiötä, joista useimmat ovat muodoltaan säännöllisen pyöreitä. Kaivauksin tutkittu röykkiö osoittautui löydöttömäksi eikä siinä ollut rakenteita. Röykkiöt saattavat olla kaskiraunioitakin. |
| metsakeskus.1000002327 |
491 |
Paunonniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
503508.26000000 |
6844349.24900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002327 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Korpijärven länsirannalla Paunonniemen tyvessä, niemen länsipuoleisen lahdekkeen rannalla, suuren hiekkakuopan ja rannan välillä olevalla kapeahkolla terassilla. Kvartsi-iskokset (KM 24966) ovat löytyneet tien pinnasta ja terassin reunaan tehdyistä koekuopista. |
| metsakeskus.1000002328 |
491 |
Porrassalmenpelto |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27017 |
515363.54000000 |
6833203.78500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002328 |
Rautakautinen kohde sijaitsee Kyyhkylänniemen eteläosassa, noin 100 m Kyyhkylän kuntoutussairaalan länsi- ja eteläpuolella olevalla pellolla, Kyyhkylänselän länsipuoleisella niemellä. Kaivauksissa paikalla on havaittu rautakautisen asuinpaikan jäännöksiä ja röykkiön pohja, josta on löytynyt kolme 600-luvulle ajoittuvaa keihäänkärkeä. Muinaisjäännös saattaa olla osin keskiaikainen. Se kuuluu laajaan Kyyhkylän löytöalueeseen, jossa ovat Kyyhkylän ja Vanha-Kyyhkylän kohteet (1000002316 ja 1000002330). Paikalta on löytynyt mm. saviastianpaloja, pronssi- ja rautaesineitä, pronssivalujätettä, palanutta savea, palanutta luuta, kvartsi-iskoksia ja piitä. Muinaisjäännösalueen eteläosasta on löydetty myös historialliseen raudanvalmistukseen liittyviä löydöksiä. |
| metsakeskus.1000002328 |
491 |
Porrassalmenpelto |
10002 |
12002 |
13019 |
11006 |
27007 |
515363.54000000 |
6833203.78500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002328 |
Rautakautinen kohde sijaitsee Kyyhkylänniemen eteläosassa, noin 100 m Kyyhkylän kuntoutussairaalan länsi- ja eteläpuolella olevalla pellolla, Kyyhkylänselän länsipuoleisella niemellä. Kaivauksissa paikalla on havaittu rautakautisen asuinpaikan jäännöksiä ja röykkiön pohja, josta on löytynyt kolme 600-luvulle ajoittuvaa keihäänkärkeä. Muinaisjäännös saattaa olla osin keskiaikainen. Se kuuluu laajaan Kyyhkylän löytöalueeseen, jossa ovat Kyyhkylän ja Vanha-Kyyhkylän kohteet (1000002316 ja 1000002330). Paikalta on löytynyt mm. saviastianpaloja, pronssi- ja rautaesineitä, pronssivalujätettä, palanutta savea, palanutta luuta, kvartsi-iskoksia ja piitä. Muinaisjäännösalueen eteläosasta on löydetty myös historialliseen raudanvalmistukseen liittyviä löydöksiä. |
| metsakeskus.1000002328 |
491 |
Porrassalmenpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27017 |
515363.54000000 |
6833203.78500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002328 |
Rautakautinen kohde sijaitsee Kyyhkylänniemen eteläosassa, noin 100 m Kyyhkylän kuntoutussairaalan länsi- ja eteläpuolella olevalla pellolla, Kyyhkylänselän länsipuoleisella niemellä. Kaivauksissa paikalla on havaittu rautakautisen asuinpaikan jäännöksiä ja röykkiön pohja, josta on löytynyt kolme 600-luvulle ajoittuvaa keihäänkärkeä. Muinaisjäännös saattaa olla osin keskiaikainen. Se kuuluu laajaan Kyyhkylän löytöalueeseen, jossa ovat Kyyhkylän ja Vanha-Kyyhkylän kohteet (1000002316 ja 1000002330). Paikalta on löytynyt mm. saviastianpaloja, pronssi- ja rautaesineitä, pronssivalujätettä, palanutta savea, palanutta luuta, kvartsi-iskoksia ja piitä. Muinaisjäännösalueen eteläosasta on löydetty myös historialliseen raudanvalmistukseen liittyviä löydöksiä. |
| metsakeskus.1000002328 |
491 |
Porrassalmenpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27007 |
515363.54000000 |
6833203.78500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002328 |
Rautakautinen kohde sijaitsee Kyyhkylänniemen eteläosassa, noin 100 m Kyyhkylän kuntoutussairaalan länsi- ja eteläpuolella olevalla pellolla, Kyyhkylänselän länsipuoleisella niemellä. Kaivauksissa paikalla on havaittu rautakautisen asuinpaikan jäännöksiä ja röykkiön pohja, josta on löytynyt kolme 600-luvulle ajoittuvaa keihäänkärkeä. Muinaisjäännös saattaa olla osin keskiaikainen. Se kuuluu laajaan Kyyhkylän löytöalueeseen, jossa ovat Kyyhkylän ja Vanha-Kyyhkylän kohteet (1000002316 ja 1000002330). Paikalta on löytynyt mm. saviastianpaloja, pronssi- ja rautaesineitä, pronssivalujätettä, palanutta savea, palanutta luuta, kvartsi-iskoksia ja piitä. Muinaisjäännösalueen eteläosasta on löydetty myös historialliseen raudanvalmistukseen liittyviä löydöksiä. |
| metsakeskus.1000002328 |
491 |
Porrassalmenpelto |
10002 |
12016 |
13172 |
11033 |
27017 |
515363.54000000 |
6833203.78500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002328 |
Rautakautinen kohde sijaitsee Kyyhkylänniemen eteläosassa, noin 100 m Kyyhkylän kuntoutussairaalan länsi- ja eteläpuolella olevalla pellolla, Kyyhkylänselän länsipuoleisella niemellä. Kaivauksissa paikalla on havaittu rautakautisen asuinpaikan jäännöksiä ja röykkiön pohja, josta on löytynyt kolme 600-luvulle ajoittuvaa keihäänkärkeä. Muinaisjäännös saattaa olla osin keskiaikainen. Se kuuluu laajaan Kyyhkylän löytöalueeseen, jossa ovat Kyyhkylän ja Vanha-Kyyhkylän kohteet (1000002316 ja 1000002330). Paikalta on löytynyt mm. saviastianpaloja, pronssi- ja rautaesineitä, pronssivalujätettä, palanutta savea, palanutta luuta, kvartsi-iskoksia ja piitä. Muinaisjäännösalueen eteläosasta on löydetty myös historialliseen raudanvalmistukseen liittyviä löydöksiä. |
| metsakeskus.1000002328 |
491 |
Porrassalmenpelto |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27007 |
515363.54000000 |
6833203.78500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002328 |
Rautakautinen kohde sijaitsee Kyyhkylänniemen eteläosassa, noin 100 m Kyyhkylän kuntoutussairaalan länsi- ja eteläpuolella olevalla pellolla, Kyyhkylänselän länsipuoleisella niemellä. Kaivauksissa paikalla on havaittu rautakautisen asuinpaikan jäännöksiä ja röykkiön pohja, josta on löytynyt kolme 600-luvulle ajoittuvaa keihäänkärkeä. Muinaisjäännös saattaa olla osin keskiaikainen. Se kuuluu laajaan Kyyhkylän löytöalueeseen, jossa ovat Kyyhkylän ja Vanha-Kyyhkylän kohteet (1000002316 ja 1000002330). Paikalta on löytynyt mm. saviastianpaloja, pronssi- ja rautaesineitä, pronssivalujätettä, palanutta savea, palanutta luuta, kvartsi-iskoksia ja piitä. Muinaisjäännösalueen eteläosasta on löydetty myös historialliseen raudanvalmistukseen liittyviä löydöksiä. |
| metsakeskus.1000002329 |
491 |
Keskikangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
511405.01700000 |
6859653.12500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002329 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Haukivuoren kirkosta noin 14 km etelään, Kyyveden Mustaselän etelärannalla, Mustalahden itäpuolella rantatörmän päällä hiekkakankaalla. Metsäauraus on tuhonnut osan asuinpaikasta. Kvartsilöydöt ja palanut luu (KM 25822) ovat tulleet metsäauratun alueen reunaan tehdystä koekuopasta. Paikalla on havaittu likamaata ja mahdollinen tulisija. Asuinpaikan pinta-ala on arviolta noin 10 m x 50 m laajuinen. |
| metsakeskus.1000002330 |
491 |
Vanha-Kyyhkylä |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
515363.53800000 |
6833573.64100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002330 |
Vanha-Kyyhkylän rautakautinen asuinpaikka sijaitsee Kyyhkylän kuntoutussairaalan pohjoispuolella, Kyyhkylänselän länsipuoleisella niemellä. Niemi on topografialtaan selvärajainen alue: lännessä paikkaa rajaa harju, muissa ilmansuunnissa vesistö. Alueen korkokuva on melko loivapiirteinen. Maalajeja alueilla ovat moreeni, hieta, hiesu ja savi.
Alueelta on löytynyt mm. pronssi- ja rautaesineitä, lasimassahelmi, kvartsi-iskoksia, piitä, palanutta luuta ja savea, palamatonta luuta, värttinän kehrä, rautakuonaa. Muinaisjäännös liittyy Kyyhkylän (kohde 1000002316) ja Porrassalmenpellon (1000002328) rautakautisiin kohteisiin.
Muinaisjäännösalueen koillisosassa on vuoden 1991 tutkimuksissa löydetty historialliseen raudanvalmistukseen ja metallinkäsittelyyn liittyviä jäännöksiä (ks. tarkemmin alakohteiden kohdalta).
Kohteen luoteispuoleiselta harjulta on löytynyt vuonna 2017 metallinetsinnässä pyöreä kupurasolki, ketjunkantaja sekä auran terä. Löytöjä ei ole vielä luetteloitu kokoelmiin. Esineet löytyivät noin 5 x 5 metrin laajuiselta alueelta. Kohteen aluerajausta on laajennettu löytöpaikan perusteella. Esineiden löytöpaikkaa ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000002330 |
491 |
Vanha-Kyyhkylä |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27007 |
515363.53800000 |
6833573.64100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002330 |
Vanha-Kyyhkylän rautakautinen asuinpaikka sijaitsee Kyyhkylän kuntoutussairaalan pohjoispuolella, Kyyhkylänselän länsipuoleisella niemellä. Niemi on topografialtaan selvärajainen alue: lännessä paikkaa rajaa harju, muissa ilmansuunnissa vesistö. Alueen korkokuva on melko loivapiirteinen. Maalajeja alueilla ovat moreeni, hieta, hiesu ja savi.
Alueelta on löytynyt mm. pronssi- ja rautaesineitä, lasimassahelmi, kvartsi-iskoksia, piitä, palanutta luuta ja savea, palamatonta luuta, värttinän kehrä, rautakuonaa. Muinaisjäännös liittyy Kyyhkylän (kohde 1000002316) ja Porrassalmenpellon (1000002328) rautakautisiin kohteisiin.
Muinaisjäännösalueen koillisosassa on vuoden 1991 tutkimuksissa löydetty historialliseen raudanvalmistukseen ja metallinkäsittelyyn liittyviä jäännöksiä (ks. tarkemmin alakohteiden kohdalta).
Kohteen luoteispuoleiselta harjulta on löytynyt vuonna 2017 metallinetsinnässä pyöreä kupurasolki, ketjunkantaja sekä auran terä. Löytöjä ei ole vielä luetteloitu kokoelmiin. Esineet löytyivät noin 5 x 5 metrin laajuiselta alueelta. Kohteen aluerajausta on laajennettu löytöpaikan perusteella. Esineiden löytöpaikkaa ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000002330 |
491 |
Vanha-Kyyhkylä |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27007 |
515363.53800000 |
6833573.64100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002330 |
Vanha-Kyyhkylän rautakautinen asuinpaikka sijaitsee Kyyhkylän kuntoutussairaalan pohjoispuolella, Kyyhkylänselän länsipuoleisella niemellä. Niemi on topografialtaan selvärajainen alue: lännessä paikkaa rajaa harju, muissa ilmansuunnissa vesistö. Alueen korkokuva on melko loivapiirteinen. Maalajeja alueilla ovat moreeni, hieta, hiesu ja savi.
Alueelta on löytynyt mm. pronssi- ja rautaesineitä, lasimassahelmi, kvartsi-iskoksia, piitä, palanutta luuta ja savea, palamatonta luuta, värttinän kehrä, rautakuonaa. Muinaisjäännös liittyy Kyyhkylän (kohde 1000002316) ja Porrassalmenpellon (1000002328) rautakautisiin kohteisiin.
Muinaisjäännösalueen koillisosassa on vuoden 1991 tutkimuksissa löydetty historialliseen raudanvalmistukseen ja metallinkäsittelyyn liittyviä jäännöksiä (ks. tarkemmin alakohteiden kohdalta).
Kohteen luoteispuoleiselta harjulta on löytynyt vuonna 2017 metallinetsinnässä pyöreä kupurasolki, ketjunkantaja sekä auran terä. Löytöjä ei ole vielä luetteloitu kokoelmiin. Esineet löytyivät noin 5 x 5 metrin laajuiselta alueelta. Kohteen aluerajausta on laajennettu löytöpaikan perusteella. Esineiden löytöpaikkaa ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000002330 |
491 |
Vanha-Kyyhkylä |
10002 |
12016 |
13167 |
11033 |
27000 |
515363.53800000 |
6833573.64100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002330 |
Vanha-Kyyhkylän rautakautinen asuinpaikka sijaitsee Kyyhkylän kuntoutussairaalan pohjoispuolella, Kyyhkylänselän länsipuoleisella niemellä. Niemi on topografialtaan selvärajainen alue: lännessä paikkaa rajaa harju, muissa ilmansuunnissa vesistö. Alueen korkokuva on melko loivapiirteinen. Maalajeja alueilla ovat moreeni, hieta, hiesu ja savi.
Alueelta on löytynyt mm. pronssi- ja rautaesineitä, lasimassahelmi, kvartsi-iskoksia, piitä, palanutta luuta ja savea, palamatonta luuta, värttinän kehrä, rautakuonaa. Muinaisjäännös liittyy Kyyhkylän (kohde 1000002316) ja Porrassalmenpellon (1000002328) rautakautisiin kohteisiin.
Muinaisjäännösalueen koillisosassa on vuoden 1991 tutkimuksissa löydetty historialliseen raudanvalmistukseen ja metallinkäsittelyyn liittyviä jäännöksiä (ks. tarkemmin alakohteiden kohdalta).
Kohteen luoteispuoleiselta harjulta on löytynyt vuonna 2017 metallinetsinnässä pyöreä kupurasolki, ketjunkantaja sekä auran terä. Löytöjä ei ole vielä luetteloitu kokoelmiin. Esineet löytyivät noin 5 x 5 metrin laajuiselta alueelta. Kohteen aluerajausta on laajennettu löytöpaikan perusteella. Esineiden löytöpaikkaa ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000002330 |
491 |
Vanha-Kyyhkylä |
10002 |
12016 |
13167 |
11006 |
27007 |
515363.53800000 |
6833573.64100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002330 |
Vanha-Kyyhkylän rautakautinen asuinpaikka sijaitsee Kyyhkylän kuntoutussairaalan pohjoispuolella, Kyyhkylänselän länsipuoleisella niemellä. Niemi on topografialtaan selvärajainen alue: lännessä paikkaa rajaa harju, muissa ilmansuunnissa vesistö. Alueen korkokuva on melko loivapiirteinen. Maalajeja alueilla ovat moreeni, hieta, hiesu ja savi.
Alueelta on löytynyt mm. pronssi- ja rautaesineitä, lasimassahelmi, kvartsi-iskoksia, piitä, palanutta luuta ja savea, palamatonta luuta, värttinän kehrä, rautakuonaa. Muinaisjäännös liittyy Kyyhkylän (kohde 1000002316) ja Porrassalmenpellon (1000002328) rautakautisiin kohteisiin.
Muinaisjäännösalueen koillisosassa on vuoden 1991 tutkimuksissa löydetty historialliseen raudanvalmistukseen ja metallinkäsittelyyn liittyviä jäännöksiä (ks. tarkemmin alakohteiden kohdalta).
Kohteen luoteispuoleiselta harjulta on löytynyt vuonna 2017 metallinetsinnässä pyöreä kupurasolki, ketjunkantaja sekä auran terä. Löytöjä ei ole vielä luetteloitu kokoelmiin. Esineet löytyivät noin 5 x 5 metrin laajuiselta alueelta. Kohteen aluerajausta on laajennettu löytöpaikan perusteella. Esineiden löytöpaikkaa ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000002330 |
491 |
Vanha-Kyyhkylä |
10002 |
12016 |
13167 |
11006 |
27007 |
515363.53800000 |
6833573.64100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002330 |
Vanha-Kyyhkylän rautakautinen asuinpaikka sijaitsee Kyyhkylän kuntoutussairaalan pohjoispuolella, Kyyhkylänselän länsipuoleisella niemellä. Niemi on topografialtaan selvärajainen alue: lännessä paikkaa rajaa harju, muissa ilmansuunnissa vesistö. Alueen korkokuva on melko loivapiirteinen. Maalajeja alueilla ovat moreeni, hieta, hiesu ja savi.
Alueelta on löytynyt mm. pronssi- ja rautaesineitä, lasimassahelmi, kvartsi-iskoksia, piitä, palanutta luuta ja savea, palamatonta luuta, värttinän kehrä, rautakuonaa. Muinaisjäännös liittyy Kyyhkylän (kohde 1000002316) ja Porrassalmenpellon (1000002328) rautakautisiin kohteisiin.
Muinaisjäännösalueen koillisosassa on vuoden 1991 tutkimuksissa löydetty historialliseen raudanvalmistukseen ja metallinkäsittelyyn liittyviä jäännöksiä (ks. tarkemmin alakohteiden kohdalta).
Kohteen luoteispuoleiselta harjulta on löytynyt vuonna 2017 metallinetsinnässä pyöreä kupurasolki, ketjunkantaja sekä auran terä. Löytöjä ei ole vielä luetteloitu kokoelmiin. Esineet löytyivät noin 5 x 5 metrin laajuiselta alueelta. Kohteen aluerajausta on laajennettu löytöpaikan perusteella. Esineiden löytöpaikkaa ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000002330 |
491 |
Vanha-Kyyhkylä |
10002 |
12016 |
13172 |
11033 |
27000 |
515363.53800000 |
6833573.64100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002330 |
Vanha-Kyyhkylän rautakautinen asuinpaikka sijaitsee Kyyhkylän kuntoutussairaalan pohjoispuolella, Kyyhkylänselän länsipuoleisella niemellä. Niemi on topografialtaan selvärajainen alue: lännessä paikkaa rajaa harju, muissa ilmansuunnissa vesistö. Alueen korkokuva on melko loivapiirteinen. Maalajeja alueilla ovat moreeni, hieta, hiesu ja savi.
Alueelta on löytynyt mm. pronssi- ja rautaesineitä, lasimassahelmi, kvartsi-iskoksia, piitä, palanutta luuta ja savea, palamatonta luuta, värttinän kehrä, rautakuonaa. Muinaisjäännös liittyy Kyyhkylän (kohde 1000002316) ja Porrassalmenpellon (1000002328) rautakautisiin kohteisiin.
Muinaisjäännösalueen koillisosassa on vuoden 1991 tutkimuksissa löydetty historialliseen raudanvalmistukseen ja metallinkäsittelyyn liittyviä jäännöksiä (ks. tarkemmin alakohteiden kohdalta).
Kohteen luoteispuoleiselta harjulta on löytynyt vuonna 2017 metallinetsinnässä pyöreä kupurasolki, ketjunkantaja sekä auran terä. Löytöjä ei ole vielä luetteloitu kokoelmiin. Esineet löytyivät noin 5 x 5 metrin laajuiselta alueelta. Kohteen aluerajausta on laajennettu löytöpaikan perusteella. Esineiden löytöpaikkaa ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000002330 |
491 |
Vanha-Kyyhkylä |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27007 |
515363.53800000 |
6833573.64100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002330 |
Vanha-Kyyhkylän rautakautinen asuinpaikka sijaitsee Kyyhkylän kuntoutussairaalan pohjoispuolella, Kyyhkylänselän länsipuoleisella niemellä. Niemi on topografialtaan selvärajainen alue: lännessä paikkaa rajaa harju, muissa ilmansuunnissa vesistö. Alueen korkokuva on melko loivapiirteinen. Maalajeja alueilla ovat moreeni, hieta, hiesu ja savi.
Alueelta on löytynyt mm. pronssi- ja rautaesineitä, lasimassahelmi, kvartsi-iskoksia, piitä, palanutta luuta ja savea, palamatonta luuta, värttinän kehrä, rautakuonaa. Muinaisjäännös liittyy Kyyhkylän (kohde 1000002316) ja Porrassalmenpellon (1000002328) rautakautisiin kohteisiin.
Muinaisjäännösalueen koillisosassa on vuoden 1991 tutkimuksissa löydetty historialliseen raudanvalmistukseen ja metallinkäsittelyyn liittyviä jäännöksiä (ks. tarkemmin alakohteiden kohdalta).
Kohteen luoteispuoleiselta harjulta on löytynyt vuonna 2017 metallinetsinnässä pyöreä kupurasolki, ketjunkantaja sekä auran terä. Löytöjä ei ole vielä luetteloitu kokoelmiin. Esineet löytyivät noin 5 x 5 metrin laajuiselta alueelta. Kohteen aluerajausta on laajennettu löytöpaikan perusteella. Esineiden löytöpaikkaa ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000002330 |
491 |
Vanha-Kyyhkylä |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27007 |
515363.53800000 |
6833573.64100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002330 |
Vanha-Kyyhkylän rautakautinen asuinpaikka sijaitsee Kyyhkylän kuntoutussairaalan pohjoispuolella, Kyyhkylänselän länsipuoleisella niemellä. Niemi on topografialtaan selvärajainen alue: lännessä paikkaa rajaa harju, muissa ilmansuunnissa vesistö. Alueen korkokuva on melko loivapiirteinen. Maalajeja alueilla ovat moreeni, hieta, hiesu ja savi.
Alueelta on löytynyt mm. pronssi- ja rautaesineitä, lasimassahelmi, kvartsi-iskoksia, piitä, palanutta luuta ja savea, palamatonta luuta, värttinän kehrä, rautakuonaa. Muinaisjäännös liittyy Kyyhkylän (kohde 1000002316) ja Porrassalmenpellon (1000002328) rautakautisiin kohteisiin.
Muinaisjäännösalueen koillisosassa on vuoden 1991 tutkimuksissa löydetty historialliseen raudanvalmistukseen ja metallinkäsittelyyn liittyviä jäännöksiä (ks. tarkemmin alakohteiden kohdalta).
Kohteen luoteispuoleiselta harjulta on löytynyt vuonna 2017 metallinetsinnässä pyöreä kupurasolki, ketjunkantaja sekä auran terä. Löytöjä ei ole vielä luetteloitu kokoelmiin. Esineet löytyivät noin 5 x 5 metrin laajuiselta alueelta. Kohteen aluerajausta on laajennettu löytöpaikan perusteella. Esineiden löytöpaikkaa ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000002331 |
491 |
Hieppee-Raaskanlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
510545.34600000 |
6863531.55800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002331 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Kalvitsan länsipuolella, Kyyveden Hieppeenniemen pohjoisosassa, niemen kärjestä noin 300 m etelään ja Raaskanlahden pohjukasta noin 150 m pohjoiseen. Kohde on vanhan hiekkakuopan eteläpuolella, niemen länsirannalla, korkean rantatörmän päällä. Löydöt, joihin kuuluu kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta, ovat tulleet koekuopista, joissa on havaittu myös vahvaa likamaata. Paikka on suureksi osaksi koskematon ja ehjä, joskin osa siitä lienee tuhoutunut hiekanoton yhteydessä. Asuinpaikan itälaidalta alkaa hakkuualue. Niemen itäranta on tällä kohdin potentiaalista asuinpaikka-aluetta. |
| metsakeskus.1000002332 |
491 |
Purtoniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
510585.33600000 |
6862781.85900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002332 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Kalvitsan länsipuolella, Kyyveden Hieppeenniemen eteläkärjen länsirannalla, harjun alapuolella olevalla rantaterassilla, niemen kärjessä olevan mökin luota noin 100 m pohjoiseen. Löydöt (kvartsi-iskoksia, palanutta luuta) ovat tulleet koekuopista, joissa on havaittu myös likamaata. Paikalla on yksi iso asumuspainanne. Asuinpaikka on suurimmaksi osaksi aivan ehjä ja koskematon niemen kärjessä olevaa mökin kohtaa lukuunottamatta. |
| metsakeskus.1000002333 |
491 |
Parkko |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
530367.47500000 |
6839071.49100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002333 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee entiseltä Anttolan rajalta vajaan kilometrin päässä, Asila-Kokkosenlahti -maantien itäpuolella, Valkjärven ja Parkko-järven välisen kannaksen eteläpäässä, suon laidalla, muinaisella rantaterassilla. Kvartsi-iskokset on poimittu koekuopista ja tien penkasta. Koekuopissa oli havaittavissa likamaata. Maantien itäpuolella on ehjää asuinpaikkaa tien ja muinaisen Suur-Saimaan rantatörmän välisellä alueella, muinaisen salmen suussa olevassa niemessä. Tien länsipuolella on hiekkakuoppa. Asuinpaikka on osittain tuhoutunut hiekanotossa ja tien rakentamisen yhteydessä. |
| metsakeskus.1000002334 |
491 |
Hietalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
515033.67800000 |
6832014.26100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002334 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Porrassalmen museotien varressa, pari kilometriä tien eteläpäästä Porrassalmeen päin, jyrkän mutkan jälkeisen suoran kohdalla, Pikku-Surnu -järven eteläpäästä 400 m länsilounaaseen ja Hietalahden talosta 200 m pohjoiskoilliseen. Kvartsi-iskokset on poimittu tieleikkauksesta tien itäpuolelta, noin 100 m matkalta. Asuinpaikka saattaa jatkua luoteeseen, pellolle. Asuinpaikka lienee suureksi osaksi tuhoutunut tietä tehdessä. |
| metsakeskus.1000002335 |
491 |
Koskentaipale |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
526299.06100000 |
6851786.35500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002335 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Saarijärven länsirannalla, Hanhilahden suussa, rannasta 200 m länteen ja Lampilan talosta 350 m pohjoiseen, aivan metsäteiden ja hiekkakuopalle vievän tien risteyksen länsipuolella. Kvartsi-iskokset (KM 27302:3) on poimittu metsänaurausvaoista, suppealta (10 x 10 m) alalta. Kyseessä lienee suppea-alainen leiri. Paikalla on selvä muinainen rantaterassi ja pieni muinainen lahdeke. Lähellä on Koskentaipale Hiekkakuoppa -niminen kivikautinen asuinpaikka (kohde 1000002322). |
| metsakeskus.1000002336 |
491 |
Kuvasniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
501988.89600000 |
6840320.86200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002336 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Puulaveden Heposelän pohjoisosassa, Likastin kanavalta 200 m luoteeseen, Kuvasniemen itärannalla, niemen eteläkärjestä 100 m pohjoiseen, niemen kärkeen vievän mökkitien itäpuolella, loivasti rantaan laskevalla rinteellä. Kuvasniemen eteläosan itärannalla on näkyvissä Puulaveden Kissakosken uomaa (v. 1854)edeltävä rantatörmä ja -terassi. Kvartsi-iskokset (KM 27303:1) ovat löytyneet koekuopasta, melko syvältä, terassin alapuolella olevalta loivalta rinteeltä. Asuinpaikka lienee tulvahiekkakerroksen alla. |
| metsakeskus.1000002337 |
491 |
Moukkari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
502188.78300000 |
6847817.85100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002337 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Ylänne-nimisen järven keskivaiheilla, järven länsirannalla olevan Moukkari-niemen eteläosassa, niemen kärjestä 150 m pohjoiseen, Vanhalahden itärannalla. Löydöt, kvartsi-iskokset, palanut luu (KM 27304:1-2), ovat tulleet koekuopista, joissa on havaittu myös vahvaa likamaata. Paikka on muinaisen rantatörmän päällä, ehjä ja kajoamaton. |
| metsakeskus.1000002338 |
491 |
Kortekallio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
527628.60800000 |
6832474.13500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002338 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Mikkeli-Anttola -tieltä noin 2,2 km pohjoiskoilliseen, Alimmainen-nimisestä järvestä 800 m itään, Kortteinen-nimisestä järvestä 200 m etelään, Kortteisesta laskevan puron varrella, Kaikkolan ja Pukin taloihin menevältä tieltä 70 m pohjoiseen. Paikalla on rantatörmä, jolta on otettu hiekkaa ja vanha rantaterassi on suureksi osaksi tuhoutunut. Hiekkakuopan reunalla on ollut suuren kivetyn lieden (halkaisijaltaan noin 2 m) jäännökset. Asuinpaikka on muinaisen Suur-Saimaan rantatörmällä, alemmalla tasolla kuin korkein Suur-Saimaan ranta. Paikka on suurimmaksi osaksi tuhoutunut, mutta jotain siitä lienee jäljellä hiekkakuopan itä- ja pohjoispuolella. |
| metsakeskus.1000002339 |
491 |
Herniemi |
10002 |
12016 |
13172 |
11002 |
27000 |
504407.80500000 |
6866980.14400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002339 |
Kohde sijaitsee Kyyveden Poroselän itärannalla. Paikalla on osaksi tuhottu raudanvalmistuspaikka, joka on rantakalliolla. Sammalen alta on löytynyt rautakuonaa. Kallion ympäristöstä on löydetty matalia kuoppia ja mahdollinen hiilihauta 10 m kalliosta etelään. Hytin jäännöksiä tai selvästi maanpinnalle näkyvää kuonakasaa ei ole havaittu. |
| metsakeskus.1000002340 |
491 |
Korpijoki |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
502608.63700000 |
6842030.17800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002340 |
Pyyntikuoppakohde sijaitsee Korpijärvestä Puulan Heposelälle laskevan Korpijoen kaakkoispuolella olevalla harjulla. Korpijoen itäpuolella olevan koillinen-lounainen -suuntaisen harjun laella on neljä pyyntikuoppaa noin 200 m matkalla. Pohjoisin, sähkölinjan alla oleva matala kuoppa, on merkitykseltään epävarma. Eteläisin sijaitsee harjun päällä kulkevan polun vieressä. Kaikissa kuopissa pohjoisinta lukuunottamatta on kiveystä turpeen alla ja ne ovat selvärajaisia, halkaisijaltaan 2-3 metriä ja syvyydeltään noin 1 metrin. |
| metsakeskus.1000002341 |
491 |
Haminanlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
505507.45100000 |
6847038.17100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002341 |
Esihistoriallinen asuinpaikka sijaitsee Korpijärven pohjoisrannalla, Haminanlahteen pistävässä niemessä. Niemen eteläkärjestä, rannan tuntumaan tehdyn hiekkatien leikkauksesta, on löytynyt kvartseja (KM 24921). Lisäksi kvartseja on tullut terassille tehdyistä koekuopista. Maaston perusteella paikka näyttäisi rajautuvan niemeen. |
| metsakeskus.1000002343 |
850 |
Vehmaskangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
450569.39500000 |
6883893.11200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002343 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Viisarinmäestä Toivakan keskustaan johtavan tien länsipuolella sijaitsevan peltoaukeaman kaakkoisreunan ja tien välisessä metsässä. Maasto on hiekkakangasta, jossa on nähtävillä muinaisia rantavalleja. |
| metsakeskus.1000002344 |
491 |
Umpaanniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
508176.39000000 |
6843629.55400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002344 |
Röykkiöalue sijaitsee Verijärven koillisrannalla olevan Kalliolahden pohjoispuolella, Umpaanniemelle menevästä polusta noin 20 m kaakkoon. Niemen kärjessä olevan pellon pohjoisreunasta 40 m pohjoiseen olevan kalliopaljastuman päällä on ainakin kaksi pientä ja matalaa sammaloitunutta kivikasaa. Tällaisia lähes maantasaisia röykkiöitä voi olla enemmänkin kallion päällä. Röykkiöiden halkaisijat ovat 1,5 ja 2,2 m. Röykkiöistä noin 60 m pohjoiseen, kapean polun pohjoispuolella, lähes sähkölinjan alla, on korkeampi, siististi ladottu kiviröykkiö (halkaisijaltaan 2,6 m), joka liittynee läheisen pellon raivaukseen. |
| metsakeskus.1000002345 |
850 |
Havulankangas S |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
453389.24200000 |
6888042.45400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002345 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Havulankosken hiekkakuopan itäpuolella olevalla harjulla, hiekkakankaalla. Kankaan läpi kulkee teitä Maunosen järven rannalla sijaitseville kesämökeille.
|
| metsakeskus.1000002346 |
850 |
Markkula |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
452401.64200000 |
6888352.32700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002346 |
Pyyntikuoppa sijaitsee tien 6181 itäpuolella, Markkulan talolle johtavan tien itäreunassa.
Kuopassa on korkeat vallit. Kuopan muoto on hieman neliskulmainen. Kuopan halkaisija on 4 m ja syvyys 80 cm. |
| metsakeskus.1000002349 |
790 |
Valkoja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
287405.21800000 |
6831113.62200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002349 |
Asuinpaikka sijaitsee Hahmajärven ja Valkijärven välisellä alueella, Tomulantiestä 90 m luoteeseen hiesupellolla.
Löydöt paikalta ovat kvartsiesine ja -iskoksia. |
| metsakeskus.1000002350 |
790 |
Iso-Hustu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
289154.52000000 |
6829494.28000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002350 |
Asuinpaikka sijaitsee Hahmajärventiestä 400 m kaakkoon, Hutsujärventiestä 70 m lounaaseen olevalla rantapellolla. Asuinpaikkatasanne on vanhalla rantatörmällä.
Löydöt paikalta ovat reikäkiven teelmä, reikäkiven katkelma, liuskekärjen katkelma ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000002351 |
790 |
Alasarkki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
292963.01900000 |
6824206.42100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002351 |
Asuinpaikka sijaitsee Tampere-Pori -tiestä 600 m etelään, Tupurlanjärvestä 550 m luoteeseen olevan rantatörmän päällä hiesupellolla.
Löydöt paikalta ovat pohjalainen kirves, veneenmuotoinen vasarakirves, kvartsi-iskoksia ja pii-iskos. |
| metsakeskus.1000002352 |
790 |
Halla |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
293112.96200000 |
6822956.92800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002352 |
Asuinpaikka sijaitsee Rieniläntien lounaispuolella, Hallan taloa vastapäätä, Tupurlanjärvestä 340 m lounaaseen olevalla hiesupellolla.
Löydöt paikalta ovat tasataltta, kvartsiesineitä ja -iskoksia. |
| metsakeskus.1000002353 |
790 |
Ala-Valkama |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
293647.75000000 |
6823096.86600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002353 |
Asuinpaikka sijaitsee Tupurlanjärven Lelahden etelärannalla, Ala-Valkaman talosta 180 m pohjoiseen olevalla hiesupellolla kesämökistä itään.
Löydöt paikalta ovat pohjalainen tasataltta, kourutaltta, kvartsiesine ja -iskoksia. |
| metsakeskus.1000002354 |
790 |
Pyynnokka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
293472.81100000 |
6823576.67200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002354 |
Asuinpaikka sijaitsee Tupurlanjärvestä itärannalla, niemellä, Reiniläntiestä 330 m itään ja Ollilan talosta 220 m itään olevalla hieta-/hiesupellolla. Kohteen eteläpuolella on kesämökki. |
| metsakeskus.1000002355 |
790 |
Tiainen 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
293482.81200000 |
6824076.47600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002355 |
Asuinpaikka sijaitsee Tupurlanjärven luoteisrannalla, Saikkalanjoen suussa, Tupurlantiestä 290 m etelälounaaseen olevalla hiekkapellolla.
Löydöt paikalta ovat kvartsiesineitä ja -iskoksia sekä pari palaa palanutta luuta. |
| metsakeskus.1000002356 |
790 |
Pohjola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
294732.30200000 |
6824436.33900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002356 |
Asuinpaikka sijaitsee Tampere-Pori -tiestä 250 m etelään, Tupurlanjärvestä 320 m koilliseen ja Pohjolan talosta 180 m itään olevalla hiesupellolla.
Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia ja -ydin. |
| metsakeskus.1000002357 |
790 |
Ristivuori |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
296196.72500000 |
6822667.05200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002357 |
Asuinpaikka sijaitsee Tupurlanjärvestä Piikkilänjärveen laskevan Otamusjoen korkealla koillisrannalla, Otamussillantiestä 60 m luoteeseen pellolla ja mäntykankaalla.
Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia, palaneen luun kappale ja pii-iskos. Asuinpaikan eteläosassa, jyrkänteen lähellä on v. 2021 inventoinnissa todettu lisäksi ajoittamaton (historiallinen? rautakautinen?) kivilatomus. Kohteen luoteisosaan liittyy myös historiallista perimätietoa. |
| metsakeskus.1000002358 |
790 |
Piikkilänlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
297071.38100000 |
6821617.47700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002358 |
Asuinpaikka sijaitsee Piikkilänjärven Piikkilänlahden pohjoisrannalla Horolan talosta 280 m itään olevalla savisella peltorinteellä.
Löydöt paikalta ovat kvartsiesine ja -iskoksia. |
| metsakeskus.1000002361 |
285 |
Lehmäsaari 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
499051.72200000 |
6698494.93900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002361 |
Soikea kiviröykkiö on kooltaan noin 4,7 x 3,5 m. Korkeutta sillä on noin puoli metriä. Röykkiön keskustasta on poistettu kiviä. Kuopasta voitiin havaita, että röykkiössä on ainakin kolme kivikerrosta. Röykkiö sijaitsee länteen viettävässä rinteessä maapohjalla. Etäisyys merenrantaan on noin 100 m.
Kohteen sijaintitiedot ovat muuttuneet vuoden 2002 inventoinnista. |
| metsakeskus.1000002362 |
285 |
Lehmäsaari 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
499343.00000000 |
6696727.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002362 |
Kohde sijaitsee Lehmäsaaren eteläosassa kallion itäreunalla noin 60 metrin päässä merenrannasta. Kallion juurella on mäntykangasta ja kesämökki. Muinaisjäännöksen päällä kasvaa vanha kataja ja sammalta sekä heinää. Röykkiö on kooltaan n. 3x 4 m ja siihen käytetyt luonnonkivet ovat 20–40 cm. Kivet ovat kahdessa kerroksessa. Röykkiöstä on siirretty kiviä pois niiden alkuperäisiltä paikoiltaan. |
| metsakeskus.1000002363 |
285 |
Lehmäsaari 3 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
499200.67300000 |
6696976.55300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002363 |
Kohde sijaitsee Kuutsalon eteläpuolella olevan Lehmäsaaren eteläosassa. Muinaisjäännös on avokalliolla, josta on näköyhteys Itäiselle Suomenlahdelle. Röykkiö on lähes kokonaan tuhoutunut. Paikalla on noin 30 pohjakiveä, jotka muodostavat pyöreähkön, halkaisijaltaan n. 2,5 m kokoisen harvan kiveyksen kallion päälle.
Kohteen koordinaatit on tarkastettu vuonna 2007. |
| metsakeskus.1000002364 |
285 |
Vuorisaari |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
503978.73900000 |
6697578.33100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002364 |
Kohteessa on hautaröykkiö, jonka jatkeena on nelikulmainen kivilatomus sekä toinen latomus. Röykkiö ja latomukset sijaitsevat saaren korkeimmalla kohdalla kalliolla. Röykkiön mitat ovat 5 x 4 x 0,8 m. Sen koillis- ja kaakkoispuolelle on kasattu neliön muotoinen latomus, jonka pinta-ala on noin 10 x 10 m. Tästä 2,5 m päässä koilliseen sijaitsee toinen neliön muotoinen kivilatomus, jonka sivujen mitta on n. 7 m. Korkeutta tällä latomuksella on enimmillään n. 1 m. |
| metsakeskus.1000002364 |
285 |
Vuorisaari |
10002 |
12004 |
13049 |
11028 |
27000 |
503978.73900000 |
6697578.33100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002364 |
Kohteessa on hautaröykkiö, jonka jatkeena on nelikulmainen kivilatomus sekä toinen latomus. Röykkiö ja latomukset sijaitsevat saaren korkeimmalla kohdalla kalliolla. Röykkiön mitat ovat 5 x 4 x 0,8 m. Sen koillis- ja kaakkoispuolelle on kasattu neliön muotoinen latomus, jonka pinta-ala on noin 10 x 10 m. Tästä 2,5 m päässä koilliseen sijaitsee toinen neliön muotoinen kivilatomus, jonka sivujen mitta on n. 7 m. Korkeutta tällä latomuksella on enimmillään n. 1 m. |
| metsakeskus.1000002365 |
624 |
Leppäviikinpohja |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
476080.89400000 |
6713910.62100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002365 |
Kohde sijaitsee valtatien 7 pohjoispuolella, 170 m Harjuntien ja Kasenkärjentien risteyksestä pohjoisluoteeseen ja 400 m Leppäviikinpohjasta itään. Maasto on etelä-pohjoissuuntaisen soraharjun länsirinteen reunassa olevaa rantakerrostumaa, jonka länsipuolinen rinne viettää melko jyrkästi luoteeseen. Tasanteen itäpuolisessa ylärinteessä kasvaa männikköä ja luoteispuolisessa notkossa tiheää kuusikkoa. Tasanteella on kasvanut vielä 2002 kuusivaltaista sekametsää, mutta se on hakattu äskettäin ja hakkuujäte on koottu kasoihin . Paikka on ollut kivikaudella suojaisaa lahden pohjukkaa sisäsaariston merenlahdessa. Paikka on helppo saavuttaa ja havaita maastossa.
Tasanteen länsireunassa kulkevan metsätien luoteispuolelta on todettu 2002 neljä pyöreähköä ja laakeaa asumuspainannetta lounais-koillissuuntaisessa rivissä (50 x 20 m). Asumuspainanne 1 (6 x 6 x 0,6 m) sijaitsee rivin lounaispäässä (P = 6716715, I = 3476220, Z = 20). Asumuspainanne 2 (9 x 9 x 1,5 m) sijaitsee siitä 5 m koilliseen. Asumuspainanne 3 (6 x 6 x 1 m) sijaitsee edellisestä 10 m koilliseen. Asumuspainanne 4 (5 x5 x 0,5 m) sijaitsee sen koillispuolella (P = 6716740, I = 3476250, Z = 20). Painanteiden 2 ja 3 väliin tehdystä koeruudusta (P = 6716730, I = 3476240, Z = 20) on saatu talteen kampakeramiikkaa ja painanteen 4 itäpuolelta metsäajouran kohdalta (P = 6716745, I = 3476255, Z = 22,5) asbestikeramiikkaa .
Painanteita ei ole tutkittu, mutta topografian, rakenteellisten piirteiden ja sijainnin perusteella kyse on asumuspainanteista, jotka löytöjen perusteella ajoittuvat kampakeraamiseen aikaan. Alueella saattaa olla lisää painanteita tai muita asuinpaikkajäännöksiä. Metsätien kaakkoispuolisessa rinteessä erottuu muutamia kuopanteita. Maaperä niiden kohdalla on rapakivisoraa ja muodostumat saattavatkin olla luontaisia painaumia. Muinaisjäännös on rajattu asuinpaikaksi sopivan tasanteen ja siihen liittyvän rinteen mukaisesti. Muinaisjäännökseen sisältyy myös sen sijainnin ymmärtämisen kannalta olennainen luoteispuolinen notko, joka on kivikaudella ollut lahdenpohjukka. Kyseessä on ilmeisesti varsin ehjä painanneryhmä, jonka säilyminen ja suojelu on turvattava kaikissa olosuhteissa (rauhoitusluokka 1).
|
| metsakeskus.1000002367 |
624 |
Viinakallio |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
475710.05100000 |
6712722.10600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002367 |
Uuni sijaitsee avokallioalueen luoteispäässä, n. 6 m etelään siirtolohkareesta, joka merkitty peruskarttaan. Uunin suu aukeaa itään. Rakenteen pituus 1,5 m, leveys 1,2 m ja korkeus 40-55 cm. Uuni on hevosenkengän muotoinen ja kasattu ilman laastia. |
| metsakeskus.1000002368 |
624 |
Eetinniitty 3 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
473618.90800000 |
6709378.43600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002368 |
Kohde sijaitsee valtatien 7 pohjoispuolella, Kymijoen toiseksi läntisimmän haaran niskassa, sen itärannalla olevan Eetinniityn koillispuolella, Yläkoskentien päätelenkistä 300 m pohjoisluoteeseen. Maasto on kallioalueen luoteisreunan selänteellä, joka viettää jyrkästi länteen joen suuntaan ja loivemmin luoteiskärkeen. Paikka on ollut pronssikaudella jokisuun edustalla aukeavan merenlahden rantakallioita. Paikka on kivikkoisen maaston takia melko vaikea saavuttaa ja hankala hahmottaa maastossa.
Selänteen luoteiskärjessä olevasta notkelmasta on todettu 2002 soikea reunakehällinen röykkiö (3 x 2 m). Reunakehä on koottu isoista (50–70 cm) kivistä ja täytetty pienemmillä. Röykkiön keskellä on kivetön alue, josta kivet on ilmeisesti purettu viereiselle kalliolle. Röykkiötä on arveltu pronssikautiseksi, mutta rakennelman pienuuden ja toisaalta kivien ison koon perusteella se voi olla paljon myöhäisempikin. Muinaisjäännös on rajattu ympäröivän kallion mukaisesti. |
| metsakeskus.1000002369 |
935 |
Repokivenkangas 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
537914.98300000 |
6718480.08100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002369 |
Asuinpaikka sijaitsee Vaalimaan tien pohjoispuolella ja Virojoen itäpuolella Repokivenkankaan pohjoisosassa olevalla vanhan joentörmän kapealla terassilla hiekkaisessa kangasmetsässä. Terassin alla laskee noin 7-8 metriä korkea jyrkkä törmä pohjoiseen. Vanhaa joenuomaa kutsutaan Välinotkoksi, ja se on vielä 1970-luvun peruskartoissa ollut peltona, mutta nykyisin alue on pusikoitunut. Asuinpaikan eteläpuolella kohoaa loiva kallioinen rinne, kaakkoispuolella jyrkkä kallio.
Asuinpaikalta on löytynyt kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta törmän reunalta sekä terassin laella kulkevan metsätien leikkauksista sekä kahdesta tiensivuun kaivetusta hiekkakuopasta noin 300 metrin matkalta.
Inventoinnissa havaittiin myös terassin laidalla kaksi loivaa noin 4 x 0,4 - 0,5 metrin kokoista painaumaa sekä niiden alapuolella törmään kaivettu tervahauta.
Välinotkon vastakkaisella puolella, asuinpaikasta luoteeseen n. 180 metriä sijaitsee Repokivenkangas 4 kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000002370 |
562 |
Siitinjärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
349423.24100000 |
6843585.88000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002370 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Siitinjärven kaakkoisrannalla olevalla melko kivettömällä tasanteella.
Koekuopista on todettu mm. likamaata ja palaneita kiviä. Pieni lohkottu kvartsin pala on ainoa löytö. |
| metsakeskus.1000002371 |
562 |
Pehuniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
362654.93500000 |
6840553.16400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002371 |
Asuinpaikka sijaitsee Orijärven pohjoisrannalla etelään viettävän harjanteen laella, pellolla.
Kvartseja on löydetty noin 20 x 60 m laajuiselta alueelta. |
| metsakeskus.1000002372 |
260 |
Kirkonkylä Kerelinpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
645192.11900000 |
6865081.49300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002372 |
Kerelinpellon kohde sijaitsee Kesälahden kirkonkylän alueella, Puruveden kaakkoisosassa, Syvälahden ja Hirvolanlahden välisellä peltoalueella, Kerelin talosta noin 200 m koilliseen, Syvälahden itärantaa pitkin kulkevan metsäautotien itäpuolella olevalla pellolla. Pellosta on pintapoiminnan yhteydessä löytynyt merkkejä historiallisen ajan pajan paikasta (kuonaa) ja asuinpaikasta (mm. karjalaista keramiikkaa, kivisavi- ja punasavikeramiikkaa) neljästä eri kohdasta, sekä kivikautisia kvartsi-iskoksia Hirvolanlahden puoleiselta pellolta. Alueelta on löytynyt myös kivikautinen tasataltta (KM 1917:5), jonka tarkkaa löytöpaikkaa ei tiedetä. Asuinpaikka-alueen länsipuolella, kumpareella, sijaitsee Kerelin kalmistopelto -niminen ortodoksikalmisto (2480 10 013). |
| metsakeskus.1000002373 |
491 |
Liukkola |
10001 |
12016 |
13172 |
11002 |
27000 |
509945.60800000 |
6858623.52800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002373 |
Kohde sijaitsee Ihastjärven länsirannalla, Liukkolan talon maalla, muusta maastosta hieman korkeampana erottuvalla kumpareella. Tarkka sijainti ei ole tiedossa. Paikalta on löytynyt rautakuonaa, taltta ja vaskenpalasia (KM 3961, KM 4007). |
| metsakeskus.1000002374 |
491 |
Harjula Honka-aho |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
515423.40900000 |
6858373.65500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002374 |
Röykkiö sijaitsee Pieksämäelle vievän tien varrella, Väärälän kylässä, Hiirolan koululta 100 m etelään ja noin 200 m Suurisuosta itään, loivasti länteen laskeutuvalla rinteellä. Lähellä ei ole vesistöjä. Noin 200 m röykkiöstä länteen sijaitsevan Suurisuon keskellä on Suurensuonlampi. Röykkiö on muodoltaan pitkulainen ja sen koko on noin 7 x 3,5 m. Korkeutta röykkiöllä on noin 0,5 m. Röykkiöstä 44 m päässä sijaitsee toinen samanlainen röykkiö. |
| metsakeskus.1000002375 |
491 |
Lenius |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27018 |
514383.93800000 |
6831934.29200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002375 |
Kohde sijaitsee Tuukkalan rautakautisista kohteista noin 2 km etelään, Leniuksen tilan pelloilla, jossa on ollut parikymmentä kiviröykkiötä. Osa röykkiöistä on ollut matalia ja tasaisia, osa on hävinnyt peltotöissä. Paikalta on löytynyt mm. pronssiriipus, soikea kupurasolki ja luita (KM 11395:1, KM 13917, KM 14073). Leniuksen tilan lounaispuolella olevalla pellolla olevista röykkiöistä kolme on tutkittu. Löytöinä niistä oli mm. liitupiippu, nauloja ja luita. Röykkiöiden luonne on epäselvä. Kyseessä saattavat olla kaskirauniot. Röykkiöt lienevät tuhoutuneet.
Vuonna 2013 Leniuksen maalta löytyi KM 40045:1-2 pyöreän kupurasoljen katkelma ja spiraalipäinen ketjunkantaja. Aikaisempien rautakautisten esineiden tarkempi löytöpaikka on tuntematon. Tarkastamaton löytöpaikka. |
| metsakeskus.1000002375 |
491 |
Lenius |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27019 |
514383.93800000 |
6831934.29200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002375 |
Kohde sijaitsee Tuukkalan rautakautisista kohteista noin 2 km etelään, Leniuksen tilan pelloilla, jossa on ollut parikymmentä kiviröykkiötä. Osa röykkiöistä on ollut matalia ja tasaisia, osa on hävinnyt peltotöissä. Paikalta on löytynyt mm. pronssiriipus, soikea kupurasolki ja luita (KM 11395:1, KM 13917, KM 14073). Leniuksen tilan lounaispuolella olevalla pellolla olevista röykkiöistä kolme on tutkittu. Löytöinä niistä oli mm. liitupiippu, nauloja ja luita. Röykkiöiden luonne on epäselvä. Kyseessä saattavat olla kaskirauniot. Röykkiöt lienevät tuhoutuneet.
Vuonna 2013 Leniuksen maalta löytyi KM 40045:1-2 pyöreän kupurasoljen katkelma ja spiraalipäinen ketjunkantaja. Aikaisempien rautakautisten esineiden tarkempi löytöpaikka on tuntematon. Tarkastamaton löytöpaikka. |
| metsakeskus.1000002375 |
491 |
Lenius |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27018 |
514383.93800000 |
6831934.29200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002375 |
Kohde sijaitsee Tuukkalan rautakautisista kohteista noin 2 km etelään, Leniuksen tilan pelloilla, jossa on ollut parikymmentä kiviröykkiötä. Osa röykkiöistä on ollut matalia ja tasaisia, osa on hävinnyt peltotöissä. Paikalta on löytynyt mm. pronssiriipus, soikea kupurasolki ja luita (KM 11395:1, KM 13917, KM 14073). Leniuksen tilan lounaispuolella olevalla pellolla olevista röykkiöistä kolme on tutkittu. Löytöinä niistä oli mm. liitupiippu, nauloja ja luita. Röykkiöiden luonne on epäselvä. Kyseessä saattavat olla kaskirauniot. Röykkiöt lienevät tuhoutuneet.
Vuonna 2013 Leniuksen maalta löytyi KM 40045:1-2 pyöreän kupurasoljen katkelma ja spiraalipäinen ketjunkantaja. Aikaisempien rautakautisten esineiden tarkempi löytöpaikka on tuntematon. Tarkastamaton löytöpaikka. |
| metsakeskus.1000002375 |
491 |
Lenius |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27019 |
514383.93800000 |
6831934.29200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002375 |
Kohde sijaitsee Tuukkalan rautakautisista kohteista noin 2 km etelään, Leniuksen tilan pelloilla, jossa on ollut parikymmentä kiviröykkiötä. Osa röykkiöistä on ollut matalia ja tasaisia, osa on hävinnyt peltotöissä. Paikalta on löytynyt mm. pronssiriipus, soikea kupurasolki ja luita (KM 11395:1, KM 13917, KM 14073). Leniuksen tilan lounaispuolella olevalla pellolla olevista röykkiöistä kolme on tutkittu. Löytöinä niistä oli mm. liitupiippu, nauloja ja luita. Röykkiöiden luonne on epäselvä. Kyseessä saattavat olla kaskirauniot. Röykkiöt lienevät tuhoutuneet.
Vuonna 2013 Leniuksen maalta löytyi KM 40045:1-2 pyöreän kupurasoljen katkelma ja spiraalipäinen ketjunkantaja. Aikaisempien rautakautisten esineiden tarkempi löytöpaikka on tuntematon. Tarkastamaton löytöpaikka. |
| metsakeskus.1000002376 |
491 |
Parikkala |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
503988.08500000 |
6841530.38000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002376 |
Kohde sijaitsee Rantakylästä Korpijärven eteläpuolitse Korpikoskelle ja Vanhamäkeen vievän maantien eteläpuolella, Korpijoen sillasta 1,5 km kaakkoon ja Parikkalan tilan päärakennuksesta 200 m luoteeseen vanhalla pellolla, suuren pihlajan juurella. Kyseessä on 4 x 2 m kokoinen ja 1,5 m korkea maakivi, jonka eteläpuolen jyrkästi laskevaan seinään on hakattu halkaisijaltaan 11 cm ja syvyydeltään 3 cm kokoinen kuoppa. Pellolla on useita vanhoja peltoraunioita. Läheltä, paikalla sijainneen ladon kohdalta (x= 6844 34, y= 3504 18), on löytynyt kolme rautakirvestä. Tällä kohdin on ilmeisesti myös toinen kuppikivi, joka on ilmeisesti käännetty ylösalaisin pellolta siirrettäessä. |
| metsakeskus.1000002377 |
491 |
Tervahiekka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
506856.91200000 |
6845548.78500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002377 |
Asuinpaikka sijaitsee Korpijärven koillisrannalla, Korpijärven ja Vojunsuon välisellä rantamuodostumalla. Maaperä paikalla on soransekaista hiekkaa. Rannan puolella on noin 1 m korkea törmä, jonka reunassa kulkee vanha kärrytie. Suon puolella kulkee uudempi, etelään menevä tie. Uudelta tieltä eroaa ajoura, joka kulkee vanhan tien yli ja rantatörmää leikaten alas rannalle. Ajouran kohdalta, rikkoutuneesta maanpinnasta, sekä kuluneelta rantatörmältä on löytynyt kvartsi-iskoksia (KM 29623). Asuinpaikka rajoittunee etelässä kallioon. |
| metsakeskus.1000002378 |
491 |
Piiparinniemi |
10002 |
12004 |
13053 |
11002 |
27000 |
510145.62700000 |
6835492.84500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002378 |
Kohde sijaitsee Rantakylässä, Kallajärven koillispuolella, kallioisella metsäalueella, Piiparinmäellä aiemmin olleesta autiotalosta lounaseen, autiotalon ohitse kulkevan, Kommelinluolille vievän polun molemmin puolin. Polun varrella on havaittu sortuneita kivikasoja, jotka voisivat olla ryssänuuneja. Kasat ovat muodoltaan soikeita tai lähes suorakulmaisen muotoisia, kooltaan noin 2-3 x 3-5 m ja korkeudeltaan noin 0,5 m. Ne sijaitsevat 20 m päässä toisistaan. Kommelinluolilta tulevan alemman polun varressa on lisäksi havaittu pyöreähkö kivikasa (2,4 x 2,8 x 0,5 m), jonka koordinaatit ovat p= 6838300, i= 3510200). |
| metsakeskus.1000002380 |
491 |
Simola |
10001 |
12002 |
13000 |
11002 |
27000 |
514144.02800000 |
6834513.25300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002380 |
Luiden löytöpaikka sijaitsee Simolan talon yhteydessä, Tuukkalan kalmiston eteläpuolella, Tuukkalankyläntien ja Porrassalmelle vievän tien kulmauksessa. Simolan talon rakennustöissä löytyi länsiseinustan kohdalta ihmisen luita. Luiden joukossa oli ainakin kolme pääkalloa. Esinelöytöjä ei luiden joukossa ollut. Kyseessä saattaa olla Porrassalmen taisteluissa vuonna 1789 kaatuneiden hautaus. Taistelupaikka on parin kilometrin päässä hautauksesta. Luut on haudattu uudelleen. |
| metsakeskus.1000002391 |
491 |
Kähkölänsaari |
10001 |
12006 |
13084 |
11002 |
27000 |
530957.29400000 |
6826276.64600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002391 |
Kähkölänsaari on Vitjasenlahden keskellä oleva asumaton saari, 200-400 m etäisyydellä mantereesta. Saarella on perimätiedon mukaan kalmisto joko saaren koillisnurkassa olevalla hiekkamaalla tai heti kyseisen kankaan länsipuolella olevassa lehtonotkelmassa. Paikalta ei ole kuitenkaan löytynyt merkkejä kalmistosta. Kähkölänsaaren lounaispuolella oleva nimetön saari on perimätiedon mukaan myös tarinapaikka. Sinne kerrotaan kätketyn aarre ja sieltä on nähty öisin valoja. |
| metsakeskus.1000002393 |
491 |
Heikkala |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
519062.01300000 |
6841820.33400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002393 |
Kohde sijaitsee Visulahden kalmistosta 0,8 kilometriä koilliseen. Paikalta on löytynyt kvartsi-iskoksia ja -ydin, pii-iskoksia, palanutta savea, savikuonaa, lasitettua keramiikkaa (KM 25629:1-6). Asuinpaikka sijaitsee pohjois - eteläsuuntaisella matalalla peltoharjanteella, pienellä drumliinilla. Lähellä sijaitsevat Juoneennurmen ja Lampilan rautakautiset kohteet. |
| metsakeskus.1000002393 |
491 |
Heikkala |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
519062.01300000 |
6841820.33400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002393 |
Kohde sijaitsee Visulahden kalmistosta 0,8 kilometriä koilliseen. Paikalta on löytynyt kvartsi-iskoksia ja -ydin, pii-iskoksia, palanutta savea, savikuonaa, lasitettua keramiikkaa (KM 25629:1-6). Asuinpaikka sijaitsee pohjois - eteläsuuntaisella matalalla peltoharjanteella, pienellä drumliinilla. Lähellä sijaitsevat Juoneennurmen ja Lampilan rautakautiset kohteet. |
| metsakeskus.1000002395 |
755 |
Dalamalm W |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
342877.67900000 |
6672518.62600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002395 |
Kivikautinen asuinpaikka Svartbäckin kylässä Skepparin tilan maalla, korkean (n. 5m) länteen-länsiluoteeseen laskevan hiekkatörmän reunan päällä. Löytöinä on kvartsi-iskoksia ja -esine. Alue on pinnan metsäaurauksen jäljiltä monin paikoin rikkoutunut ja hiekkainen maaperä havaittavissa. Löytöalue on pintahavaintojen perusteella ainakin 10-30 m etelässä olevalta Malmin maantieltä pohjoiseen. Maasto laskee loivemmin myös tieltä pohjoiseen muodostaen laskevaa terassia. Erillinen kvartsi-iskos on lisäksi tieltä 80-90 m pohjoiseen törmän reunassa uuden tilustien mutkan kohdalla. Asuinpaikka on sijainnut suurehkossa saaressa, etelä-pohjoissuuntaisen salmen pohjoisosan itärannalla. Dalamalmin asuinpaikka sijaitsee n. 300-400 m itäkoilliseen, mutta vasarakirveslöytö on peräisin myös lähempää, vanhasta hiekkakuopasta, n. 200 m itään.
Vuoden 2014 inventoinnin aikaan Dalamalm W kasvoi tiheää taimikkoa ja havaintoja ei voitu tehdä. Aiempien löytötietojen ja tutkimusten perusteella Dalamalm W yhdistettiin muinaisjäännöksen aluerajauksessa Dalamalmenin kohteeseen. Kyseessä on mahdollisesti laaja moniperiodinen kohde, jonka säilyneisyys on selvitettävä koekaivauksin. |
| metsakeskus.1000002396 |
562 |
Nihuanjoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
362347.05200000 |
6842405.41200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002396 |
Asuinpaikka sijaitsee peltoalueella Tampere-Jyväskylä -tien molemmilla puolilla, Nihuanjoen ja Saunalammin koillisrannalla. Kohde on todennäköisesti tuhoutunut peltotöissä. Maaperä paikalla on savista hietaa.
Löytöjä alueelta on kolmesta eri kohtaa useita satoja metriä pitkältä vyöhykkeeltä. Löydöt ovat kiviesineitä ja -iskoksia. |
| metsakeskus.1000002397 |
562 |
Laahusjärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
363149.00000000 |
6841902.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002397 |
Asuinpaikka sijaitsee Tampere-Jyväskylä -tien eteläpuolella, Saunalammin ja Laahusjärven koillisrannalla olevalla peltoalueella. Kohde on todennäköisesti lähes tuhoutunut peltotöissä.
Maaperä paikalla on hietaa.
Löydöt ovat kolmesta eri kohdasta, jotka ovat noin 130-200 m päässä toisistaan, välillä on löydöttymiä kohtia. Paikalta on otettu ainoastaan kiviesineet ja niiden katkelmat talteen, iskokset on jätetty peltoon.
Asuinpaikan itäisimpään osaan tehtiin koekuoppia vuonna 2004 salaojituksen vuoksi. Koekuopissa todettiin nokimaakerroksia, mutta ei löytöjä.
Vuoden 2006 koekaivausten perusteella voidaan todeta, että esihistoriallisesta asuinpaikasta ei ole säilynyt jäännöksiä kyntökerroksen alapuolella. Kaivauksessa talteen saadut löydöt ovat neljä kvartsikaavinta ja -iskoksia sekä -ydin. Uudempi matariaali oli vähäistä, pari liitupiipun varren kappaletta, tuluspii sekä dreijatun saviastian palanen.
Tutkimusten perusteella löytöpaikkoja Laahus 1-2 ei koske enää muinaismuistolain rauhoitus. |
| metsakeskus.1000002398 |
562 |
Saarenmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
362963.80300000 |
6842365.43100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002398 |
Asuinpaikka sijaitsee Tampere-Jyväskylä -tiestä 200 m kaakkoon ja Saunalammin itäpäästä 450 m itään olevalla pellolla korkean peltosaarekkeen länsirinteellä. Maaperä paikalla on hietaa. Kohde on lähes kokonaan tuhoutunut peltotöissä.
Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia, -ydin, pikkutaltta ja piinpala. |
| metsakeskus.1000002399 |
562 |
Vanha-Joensuu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
369347.30700000 |
6827711.35700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002399 |
Asuinpaikka sijaitsee Uiherlanjoen ja Omenajärven puolivälissä, Vanha-Joensuun talosta 250 m etelään viljelyksessä olevalla pellolla. Maaperä paikalla on savea.
Löydöt paikalta ovat kivikirves, kvartsi-iskoksia ja -ytimiä. |
| metsakeskus.1000002400 |
562 |
Riekkola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
370352.90600000 |
6826255.94300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002400 |
Asuinpaikka sijaitsee Hietalahteen laskevan ojan pohjoispuolella, Riekkolan talosta 350 m lounaaseen viljelyksessä olevalla pellolla vanhan rantatörmän päällä ja rinteessä. Maaperä paikalla on hiesusavea.
Kivikauteen liittyvät löydöt ovat pieni kourutaltta, liuskekeihäänkärjen katkelma ja kvartsi-iskokset. Lisäksi alueelta, autioituneelta kylätontilta on rautakautinen paimensauvaneula.
Asuinpaikan pohjoispuolella metsäalueen rajalla on historialliseen aikaan liittyviä, huolellisesti ladottua kiviröykkiöitä yhdeksän kappaletta. |
| metsakeskus.1000002401 |
740 |
Leporanta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
592244.41000000 |
6873715.80100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002401 |
Kohde sijaitsee Varparannan alueella, leirimajan pihamaalla, pallokentän etelälaidalla, kaakkoon-lounaiseen viettävän hiekkaharjun laella. Paikalta on löytynyt kvartsia (KM 24425:1-2) noin 60 m säteeltä. |
| metsakeskus.1000002402 |
740 |
Kuikkari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
596206.82800000 |
6871577.67900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002402 |
Kohde sijaitsee Niittylahdessa, kaakkoon pistävällä hiekkaharjanteella, pellolla. Paikalta on löytynyt kampakeramiikkaa ja asbestikeramiikkaa (KM 24426:1-2). Löytöjä on koordinaattipisteestä noin 40 m säteellä. Asuinpaikan laajuudesta tien toisella puolella ei ole tietoa. |
| metsakeskus.1000002403 |
562 |
Vanhankylänlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
353687.58100000 |
6832544.34000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002403 |
Asuinpaikka sijaitsee Vesijärven pohjoispäässä olevan Vanhankylänlahden itärannalla olevalla peltorinteellä. Maaperä paikalla on hiesusavea.
Löydöt paikalta ovat kvartsiesine, -iskoksia ja kivilaji-iskos.
Paikalla on myös historiallisen ajan kylätontti. |
| metsakeskus.1000002403 |
562 |
Vanhankylänlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
353687.58100000 |
6832544.34000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002403 |
Asuinpaikka sijaitsee Vesijärven pohjoispäässä olevan Vanhankylänlahden itärannalla olevalla peltorinteellä. Maaperä paikalla on hiesusavea.
Löydöt paikalta ovat kvartsiesine, -iskoksia ja kivilaji-iskos.
Paikalla on myös historiallisen ajan kylätontti. |
| metsakeskus.1000002404 |
740 |
Majalampi |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
596612.67700000 |
6867984.12600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002404 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Tolvanniemessä, etelään kohti Everijärveä viettävällä hiekkapellolla. Pellon pohjoislaidasta noin 20 m säteeltä on löytynyt kvartsia ja palanutta luuta (KM 24427:1-2). |
| metsakeskus.1000002405 |
740 |
Porrassalmi a |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
597300.40100000 |
6867835.18500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002405 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Tolvanniemessä, Everinjärven ja Kelojärven välisen Porrassalmen pohjoispuolella olevalla loivalla kaakkoon-lounaaseen viettävällä hiekkakankaalla. Kvartsi-iskokset (KM 24428) on poimittu polun pinnalta. Kankaalle tehdyistä koekuopista ei ole löytynyt asuinpaikkaan viittaavaa. Korkeutensa perusteella asuinpaikka voi olla kivikautta nuorempi. Lähellä on toinen kivikautinen asuinpaikka, Porrassalmi b (kohde 1000002434). |
| metsakeskus.1000002406 |
740 |
Kelokangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
597730.22300000 |
6867845.18500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002406 |
Kohde sijaitsee Tolvanniemessä, Kelojärven pohjoispuolisella harjulla. Kvartsilöydöt (KM 24429:1) on pomittu harjun poikki kulkevan hiekkatien pinnasta noin 10 m matkalta, kohdasta jossa harjun tasainen laki alkaa viettää kohti etelää. Yksi kvartsi (KM 24429:2) on löytynyt edellä mainitusta kohdalta, tien reunasta noin 5 m kaakkoon kaivetusta koekuopasta. Löytökohdan itäpuoli on etelään viettävää hiekkakangasta, länsipuolella on pieni kallionyppylä. Paikalla on vanhoja matalia hiekkakuoppia. |
| metsakeskus.1000002407 |
740 |
Käräänkangas a |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
598998.72500000 |
6866162.87300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002407 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Hannolanpellon alueella, Lehtiniemeen vievän tien kaakkoispuolella, noin 20 metriä tiestä, hiekanottopaikan kohdalla. Hiekkakuopan reunasta on löytynyt saviastianpala (KM 24430). Ympäristö on tasaista hiekkakangasta. |
| metsakeskus.1000002408 |
740 |
Kylmäniemi a |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
599946.35100000 |
6864505.54500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002408 |
Rautakautinen asuinpaikka sijaitsee Tynkkylänjoella, Haapaveteen pistävän Kylmäniemen sisäosassa, Kylmäniemeen vievän tien mutkassa, tien luoteispuolella olevalla hiekkapellolla, sähkölinjan alla. Löydöt (KM 24431:1-6) ovat tulleet noin 20 x 20 m kokoiselta alalta. Niihin kuuluvat mahdollisesti nuoremmalle rautakaudelle ajoittuvaa keramiikkaa, asbestisekoitteista keramiikkaa, kvartsia, hioin ja palanutta luuta.
Paikalta on löytynyt lisäksi rautakirves (KM 24854) ja muita asuinpaikkalöytöjä (KM 24755:1-222 ja KM 26671:1-5), joihin kuulu pronssi- ja rautaesineitä sekä kivikautisia löytöjä (mm. Pöljän keramiikkaa). Asuinpaikasta 500 m päässä on nastakoristeisen soikean kupurasoljen (SLN Museon kokoelmat nro 3000) löytöpaikka. Lähistöllä on myös kivi- ja rautakautinen asuinpaikka, Kylmäniemi b sekä kivilatomus, Kylmäniemi c. |
| metsakeskus.1000002408 |
740 |
Kylmäniemi a |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
599946.35100000 |
6864505.54500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002408 |
Rautakautinen asuinpaikka sijaitsee Tynkkylänjoella, Haapaveteen pistävän Kylmäniemen sisäosassa, Kylmäniemeen vievän tien mutkassa, tien luoteispuolella olevalla hiekkapellolla, sähkölinjan alla. Löydöt (KM 24431:1-6) ovat tulleet noin 20 x 20 m kokoiselta alalta. Niihin kuuluvat mahdollisesti nuoremmalle rautakaudelle ajoittuvaa keramiikkaa, asbestisekoitteista keramiikkaa, kvartsia, hioin ja palanutta luuta.
Paikalta on löytynyt lisäksi rautakirves (KM 24854) ja muita asuinpaikkalöytöjä (KM 24755:1-222 ja KM 26671:1-5), joihin kuulu pronssi- ja rautaesineitä sekä kivikautisia löytöjä (mm. Pöljän keramiikkaa). Asuinpaikasta 500 m päässä on nastakoristeisen soikean kupurasoljen (SLN Museon kokoelmat nro 3000) löytöpaikka. Lähistöllä on myös kivi- ja rautakautinen asuinpaikka, Kylmäniemi b sekä kivilatomus, Kylmäniemi c. |
| metsakeskus.1000002408 |
740 |
Kylmäniemi a |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
599946.35100000 |
6864505.54500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002408 |
Rautakautinen asuinpaikka sijaitsee Tynkkylänjoella, Haapaveteen pistävän Kylmäniemen sisäosassa, Kylmäniemeen vievän tien mutkassa, tien luoteispuolella olevalla hiekkapellolla, sähkölinjan alla. Löydöt (KM 24431:1-6) ovat tulleet noin 20 x 20 m kokoiselta alalta. Niihin kuuluvat mahdollisesti nuoremmalle rautakaudelle ajoittuvaa keramiikkaa, asbestisekoitteista keramiikkaa, kvartsia, hioin ja palanutta luuta.
Paikalta on löytynyt lisäksi rautakirves (KM 24854) ja muita asuinpaikkalöytöjä (KM 24755:1-222 ja KM 26671:1-5), joihin kuulu pronssi- ja rautaesineitä sekä kivikautisia löytöjä (mm. Pöljän keramiikkaa). Asuinpaikasta 500 m päässä on nastakoristeisen soikean kupurasoljen (SLN Museon kokoelmat nro 3000) löytöpaikka. Lähistöllä on myös kivi- ja rautakautinen asuinpaikka, Kylmäniemi b sekä kivilatomus, Kylmäniemi c. |
| metsakeskus.1000002409 |
740 |
Tynkkylänjoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
600626.07600000 |
6864306.62200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002409 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Tynkkylänjoen kartanosta noin 50 m etelään sijaitsevalla loivasti etelälounaaseen viettävällä hiekkapellolla. Paikalta on löytynyt saviastianpala, kvartsia ja palanutta luuta (KM 24432:1-4), jotka ovat löytyneet kartanoon johtavan tien ja kartanosta rantaan johtavan koivukujan rajaamalta peltoalueelta. Alueelta on löytynyt lisäksi kourutaltta (KM 1355) ja riipushioin (KM 11363), mutta niiden tarkka löytökohta ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.1000002410 |
740 |
Majakkaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
600298.21300000 |
6862089.51600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002410 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Majakkaniemessä, omakotitontilla, osoitteessa Pitkäniemenkatu 37. Paikalta on löytynyt kaksi kourutalttaa (SLN Museon kokoelmat), joista toinen on kadonnut sekä kvartsia ja palanutta luuta. Omakotitalosta noin 20 m pohjoiseen olevalta pieneltä perunamaalta löytyi inventoinnin yhteydessä kvartsi ja palanutta luuta (KM 24433:1-2) ja omakotitalosta noin 3 m koilliseen, pihanurmikosta, löytyi yksi kvartsi (KM 24433:3). Kulttuurikerros lienee tuhoutunut taloa rakennettaessa. |
| metsakeskus.1000002411 |
740 |
Lähteelä a |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
605267.21500000 |
6862372.41800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002411 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Nojanmaalla, Savonlinna-Joensuu -tieltä nro 71 Lähteelän vedenottamon kohdalla pohjoisluoteeseen haarautuvaa tietä noin 300 m, Lassilan talosta 150 m kaakkoon, jyrkähkösti lounaaseen viettävällä hiekkarinteellä. Löydöt (KM 24434:1-3) on poimittu hiekkatien koillispuolella olevasta leikkauksesta noin 30 m matkalta ja ojaa laajennettaessa kasatun maan joukosta (KM 26667:1-2). Löydöt koostuvat saviastianpaloista, kvartsi-iskoksista ja palaneesta luusta. Paikka liittyy Lähteelän laajaan kivikautiseen asuinpaikka-alueeseen, johon kuuluvat lisäksi Lähteelä b, Lähteelä c ja Lähteelä d -asuinpaikat (kohteet 1000002453, 1000002454, 1000002455).
|
| metsakeskus.1000002412 |
740 |
Hukkataipale |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
607931.15000000 |
6859109.74700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002412 |
Kohde sijaitsee Nojanmaalla, Suurjärven luoteispäässä olevan Kuttilonniemen tyvellä. Asuinpaikkalöydöt (KM 24435:1-4) on poimittu Hukkataipaleen länsirannalla sijaitsevan kesämökin ja talon välisen tien pinnasta sekä Hukkataipaleen keskivaiheilla sijaitsevasta hiekkapellosta. Ympäristö on kangasmetsää, peltoa ja pihamaata. |
| metsakeskus.1000002413 |
740 |
Jokiniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
614527.52500000 |
6852158.57400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002413 |
Kohde sijaitsee Moinsalmessa, Kuhajärven eteläpäässä olevan Jokiniemen kärjessä. Jokiniemi on kaakko-luode -suuntainen moreeniharju, jonka maa-aines muuttuu sorasta hiekaksi noin 80 m päässä niemen kärjestä. Kvartsilöydöt (KM 24436:1-2) on poimittu polun pinnalta, harjun korkeimmalta kohdalta, paikasta, jossa maalaji muuttuu sekä niemen kärjessä olevan kesämökin vierestä, noin 10 m rannasta. Asuinpaikka ulottunee Jokiniemen kärjestä noin 100 m päähän. |
| metsakeskus.1000002414 |
740 |
Hiianniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
589565.61300000 |
6845062.33300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002414 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Ahvionsaaren länsirannalla olevalla hiekkakankaalla, Suurkylään johtavan hiekkatien varressa, noin 120-200 m päässä niemen kärjestä. Tien eteläpuolisessa leikkauksessa, niemen kärjestä 120 m itään, on havaittu nokimaakerros noin 20-25 cm syvyydessä. Paikalta on löytynyt kvartsia (KM 24437). Mahdollisen asuinpaikan laajuus on tuntematon, mutta tiestä noin 100 m pohjoiseen, kesämökin pihalla, on havaittu kvartsi-iskos, jonka perusteella asuinpaikka saattaisi ulottua mökille asti. Paikalle tehdyissä koekuopissa ei ole havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.1000002415 |
740 |
Kongontaipale |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
604363.65100000 |
6844033.80400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002415 |
Kohde sijaitsee Kongonsaaren luoteisosassa olevan Pääskyniemen etelärannalla. Kvartslöydöt (KM 24438) on poimittu länteen pistävän Pääskyniemen poikki kulkevan polun pinnasta, harjanteen eteläpuolelta. Ympäristö on etelään viettävää hiekkakangasta. Asuinpaikan laajuus on tuntematon. Paikalle tehdyistä koekuopista ei ole löytynyt muinaisjäännökseen viittaavaa. |
| metsakeskus.1000002416 |
740 |
Mitinhiekanniemi |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
604078.78300000 |
6841538.80700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002416 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Savonlinnan eteläosassa, Pihlajavedellä Pesolansaaren kaakkoiskärjessä, kaakkoon pistävässä hiekkaperäisessä niemessä. Eroosio on kuluttanut etenkin niemen lounaisosan jyrkät ja korkeat törmät. Kvartsilöydöt (KM 24439:1-2) on poimittu törmän yläreunasta ja rantahiekasta. Asuinpaikka lienee ainakin osaksi sortunut veteen eroosion vaikutuksesta. |
| metsakeskus.1000002417 |
740 |
Punkalanniemi |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
610635.08900000 |
6853870.87000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002417 |
Kuppikivi sijaitsee Pitkälässä, Punkalanniemen autiotalosta noin 25 m luoteeseen. Kyseessä on 2 x 1,7 x 0,9 m kokoinen kivi, jossa on kolme pyöreää ja matalaa, halkaisijaltaan 5-6 cm kokoista kuppia. |
| metsakeskus.1000002418 |
740 |
Pitkälänhovi a |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
611139.88600000 |
6853553.99700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002418 |
Kuppikivi sijaitsee Pitkälässä, Moiniemelle johtavalta tieltä noin 20 m koilliseen, kivikkoisella niityllä. Alue on heinittynyt ja osittain kuuselle istutettu. Kivi on 2,1 x 1,7 x 0,3 m kokoinen ja siinä on 7 pyöreää kuppia, halkaisijaltaan 4,5-9 cm ja syvyydeltään 1-4 cm. Lisäksi kivessä on yksi porausreikä. Kohde on merkitty peruskarttaan. |
| metsakeskus.1000002419 |
740 |
Pitkälänhovi b |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
611293.82400000 |
6853471.03200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002419 |
Kuppikivi sijaitsee Pitkälässä, Moiniemelle johtavan tien koillispuolella, kivisellä niityllä, tien ja aution mökin välissä, noin 50 m tiestä. Alue on heinittynyt ja osittain kuuselle istutettu. Kivi on 3,7 x 1,6 x 1,1 m kokoinen ja siinä on kaksi pyöreää kuppia, joiden halkaisija on 4 cm ja syvyys 1 cm. |
| metsakeskus.1000002420 |
740 |
Pitkälänhovi c |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
611466.00000000 |
6853359.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002420 |
Kuppikivi sijaitsee Pitkälässä, Moiniemelle johtavan tien koillispuolella olevalla pellolla, noin 30 m tiestä. Kivi on 4,3 x 2 x 0,9 m kokoinen ja siinä on yksi soikeahko kuppi, halkaisijaltaan 7,5-9 cm ja syvyydeltään 2 cm. |
| metsakeskus.1000002421 |
740 |
Pitkälänhovi d |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
611114.89600000 |
6853442.04600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002421 |
Kuppikivi sijaitsee Pitkälässä, Moiniemelle johtavan tien lounaispuolella olevalla pellolla, tiestä noin 50 m lounaaseen ja Pitkälänhovin päärakennuksesta noin 60 m luoteeseen. Kivi on kooltaan 3,5 x 3 x 1,0-1,5 m. Kiven tasaisen laen luoteisosaan on hakattu 7 pyöreää, matalaa kuppia, joiden halkaisja on 5-8 cm. Lisäksi kivessä on yksi epävarma kuopanne. Kuppikivi erottuu pellon ainoana isona kivenä helposti. Alue on heinittynyt ja osittain kuuselle istutettu. Kohde on merkitty peruskarttaan. |
| metsakeskus.1000002422 |
740 |
Laamalanmäki 1 |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
611600.00000000 |
6853114.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002422 |
Kuppikivi sijaitsee Moiniemelle johtavan tien lounaispuolella olevalla pellolla, noin 8 m päässä metsitetyn pellon lounaislaidalta. Kivi on 2,5 x 2 x 1 m kokoinen ja siinä on kolme pyöreää, matalaa, halkaisijaltaan 5-7 cm kokoista kuppia. |
| metsakeskus.1000002423 |
740 |
Jokipelto |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
601473.73200000 |
6864107.71000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002423 |
Kuppikivi sijaitsee Tynkkylänjoella, Savonlinnasta Enonkoskelle vievältä tieltä nro 471 noin 400 m itään ja Tynkkylänjoen kartanosta 900 m itäkaakkoon, aivan Haaraojalle vievän tien eteläpuolella, tien ja pellon välissä. Kivi on kooltaan 1,5 x 1,5 m. Kiven päälle on hakattu yksi pyöreä (halkaisija 6 cm, syvvys 1 cm) ja yksi soikea kuppi (13 x 8 cm, syvyys 1,5 cm).
Kuppikiven kohdalla, tien pohjoispuolella on suuri siirtolohkare, jossa ei ole kuppeja. |
| metsakeskus.1000002424 |
740 |
Valkkila |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
591355.76000000 |
6875196.20000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002424 |
Kuppikivi sijaitsee Savonlinnasta Oraviin vievän tien nro 470 eteläpuolella, Itä-Savon metsäkoulusta 2,6 km Oraviin päin olevan levähdyspaikan kaakkoispuolelta lähtevältä hiekkatieltä 15 m etelään, tiheässä kuusikossa. Kivi on iso hiekkakivilohkare, kooltaan 2,25 x 1,5 x 1 m. Kiven korkeimmalle kohdalle on hakattu tasasakarainen risti. Lisäksi kivessä on 13 pyöreää (halkaisijaltaan 4-9 cm) ja 3 soikeaa (pituudeltaan 10-14 cm) kuppia. Kuppien syvyys on enimmillään 6 cm. |
| metsakeskus.1000002424 |
740 |
Valkkila |
10002 |
12006 |
13077 |
11006 |
27000 |
591355.76000000 |
6875196.20000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002424 |
Kuppikivi sijaitsee Savonlinnasta Oraviin vievän tien nro 470 eteläpuolella, Itä-Savon metsäkoulusta 2,6 km Oraviin päin olevan levähdyspaikan kaakkoispuolelta lähtevältä hiekkatieltä 15 m etelään, tiheässä kuusikossa. Kivi on iso hiekkakivilohkare, kooltaan 2,25 x 1,5 x 1 m. Kiven korkeimmalle kohdalle on hakattu tasasakarainen risti. Lisäksi kivessä on 13 pyöreää (halkaisijaltaan 4-9 cm) ja 3 soikeaa (pituudeltaan 10-14 cm) kuppia. Kuppien syvyys on enimmillään 6 cm. |
| metsakeskus.1000002425 |
740 |
Rantala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
610165.27900000 |
6853865.86900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002425 |
Asuinpaikka sijaitsee Suurijärven ja Ylä-Mutajärven välisellä 100 -200 m leveällä kannaksella, Savonlinnasta Moinsalmeen vievän tien eteläpuolella pellolla, 200 m Myllyjoesta. Pellon itä- ja länsipuolella on talot ja eteläpuolella kesämökki. Pellolta löytyi kvartsi-iskoksia. Sittemmin pelto on 2000-luvun alussa metsittynyt. |
| metsakeskus.1000002426 |
740 |
Kaislanmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
578807.87300000 |
6860872.91800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002426 |
Kohde sijaitsee Pihlajavedellä, Pihlajavedestä 150 m pohjoiseen, Sulkava-Savonlinna -maantien nro 435 pohjoispuolella, tieltä 60 m pohjoiseen, Kaislanmäen länsireunassa. Lounaispuolella kulkee vanha Sulkava-Kallislahti -maantie, josta raunio on 15 m itäkoilliseen. Aivan röykkiön kohdalla on syvä, kallioon tehty leikkaus. Isoista kivistä kasattu pyöreä, matala raunio (halkaisijaltaan 4,3 m) on havumetsän keskellä, kallion länsireunan notkelmassa. Kysessä saattaa olla lapinraunio, joskin sijainti notkelmassa on lapinrauniolle epätyypillinen.
Lähistöllä, noin 20 m pohjoiseen, kerrotaan olleen 1700-luvun lopulla valtakunnan rajaportti. |
| metsakeskus.1000002428 |
740 |
Anatsonniemi |
10001 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
612197.45500000 |
6853842.89100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002428 |
Kohde sijaitsee Ala-Mutajärvestä 170 m pohjoiseen, kuusimetsän ja hakkuualueen rajasta 50 m itään, hakkuualueen puolella olevassa heinikossa. Kyseessä on pyöreä, hyvin ladottu ja säännöllinen, maantasainen kiveys. Alueen maaperässä on hiiltä kaskeamisen seurauksena. Latomus ei vaikuta peltorauniolta. Ympäristö on asumatonta korpea. |
| metsakeskus.1000002429 |
740 |
Lapinsaari a |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
585952.02400000 |
6855272.20200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002429 |
Kohde sijaitsee läntisemmän Lapinsaaren pohjoisrannalla, saaren itäisemmän niemen länsikärjestä 50 m itään, rannasta 20 m päässä männikköä ja sekametsää kasvavalla ranta-alueella. Rantakalliot ovat kohteen itä- ja länsipuolella, noin 20 m päässä. Kyseessä on maantasainen yksikerroksinen kivilatomus, kooltaan 5,5 x 2,2 x 0,5 m, joka on länsipäästään suorakaiteen muotoinen. Latomuksen keskellä on kahdesta kivikerroksesta muodostuva matala kumpare, jossa on pienempiä kiviä. Latomuksen päällä on vahva sammalkerros. Latomus erottuu erittäin heikosti ympäristöstään ja on mahdollista, että kyseessä on luonnonmuodostuma. |
| metsakeskus.1000002430 |
740 |
Lapinsaari b |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
585365.25800000 |
6855445.12900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002430 |
Kohde sijaitsee läntisemmän Lapinsaaren Virranniemessä, aivan saaren pohjoiskärjessä, rantaviivan tuntumassa. Kyseessä on pyöreähkö, pienistä kivistä siististi ladottu röykkiö, halkaisijaltaan 3 m ja korkeudeltaan 0,4 m. Latomuksen vieressä on historiallisen ajan rajamerkki, kivistä ladottu kuutio, jonka päällä on pystyyn asetettu laakakivi. Alue on tasaista kangasmaata, jossa kasvaa sekametsää.
|
| metsakeskus.1000002431 |
740 |
Käräänkangas b |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
599300.60400000 |
6866136.87800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002431 |
Kohde sijaitsee Haapaveden koillisrannalla olevan Haapalahden luoteispuolella, Käräänkankaan kaakkoislaidalla, loivasti kaakkoon laskevalla kivettömällä hiekkakankaalla. Asuinpaikan länsipuolella on hiekkakuoppa. Paikalla on useita korkeuskäyrien suuntaisia matalia, vallimaisia rantamuodostumia. Hieman yli 80 m korkeudella maasto on tasaista kangasta. Parin kymmenen metrin päässä kaakossa alkaa soistunut tasamaa. Kankaalla kasvaa männikköä, puiden väliset alueet on aurattu laikutuskoneella 1990-luvun puolivälissä. Laikutetun alueen aurausvaoista on löytynyt mm. asbestisekoitteisia saviastianpaloja, rautakuonaa, kvartsi-iskoksia ja -kaavin ja palaneita kiviä (KM 24901:1-3, KM 29459:1-5, KM 29460:1-4) sekä likamaata. Kohteeseen sisältyy kaksi erillistä löytöaluetta. |
| metsakeskus.1000002432 |
740 |
Salmelan taimitarha |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
598096.08200000 |
6867061.50300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002432 |
Kohde sijaitsee Hannolanpellon alueella, Salmelan taimitarhan varastorakennusten kaakkoispuolella ja taimirivien pohjoispuolella olevan hiekkakuopan luona. Asbestikeramiikkaa ja kvartsi-iskoksia (KM 24902) on poimittu hiekkakuopan seinämistä. Todennäköisesti suurin osa asuinpaikasta on tuhoutunut taimitarhaa tehtäessä, jolloin osa hiekkaharjusta on poistettu. |
| metsakeskus.1000002433 |
740 |
Palomäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
598275.00600000 |
6867970.13500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002433 |
Kohde sijaitsee Keloharjun alueella, Savonlinnasta Kangaslammille vievältä tieltä noin 200 m länteen, soratien mutkan eteläisimmässä kohdassa, etelään viettävällä tasanteella. Löydöt, joihin kuuluvat kampakeramiikkaa ja kvartsi-iskoksia (KM 24904), on poimittu soratien pohjoislaidan leikkauksesta. Maaperä on paikoin soraa, jonka keskellä on hiekkalinssejä. Tietä lukuunottamatta alue on ehjää. Todennäköisesti asuinpaikkaa on koko 80 m korkeudella olevalla tasanteella. |
| metsakeskus.1000002434 |
740 |
Porrassalmi b |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
597290.40500000 |
6867950.14500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002434 |
Kohde sijaitsee Tolvanniemessä, Everinjärven ja Kelojärven välisen Porrassalmen pohjoispuolella, maantiestä 470 eroavan Tolvaniemen soratien molemmin puolin sekä soratieltä Porrassalmen rantaan vievän kevytrakenteisen hiekkatien kohdalla. Alue on hienoa hiekkamaata ja kangasmetsää. Tiet ovat tuhonneet osan asuinpaikasta. Soratien leikkauksesta ja hiekkatien pinnasta, sähkölinjan alta on löytynyt kampakeramiikkaa, asbestikeramiikkaa, kvartsi-iskos ja hioin (KM 24905:1-3, KM 26680:1-2). Asuinpaikan laajuus on selvittämättä.
Lähellä, noin 100-150 m etelään, on mahdollinen kivikautinen asuinpaikka, Porrassalmi a (kohde 1000002405), joka voi korkeutensa perusteella olla kivikautta nuorempi.
|
| metsakeskus.1000002435 |
740 |
Lamminsuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
596936.54700000 |
6868348.98400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002435 |
Kohde sijaitsee Pyörlahdelle menevän maantien pohjoispuolella, Lamminsuota vastapäätä, hiekkakankaalla, hiekkakuopan kohdalla. Asbestikeramiikkaa ja kvartsi-iskoksia (KM 24903) on pomittu hiekkakuopan seinämistä. Paikka on osittain tuhoutunut hiekanoton takia. |
| metsakeskus.1000002436 |
740 |
Niittyranta 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
595216.22300000 |
6871771.59100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002436 |
Kohde sijaitsee Haukiveden lähettyvillä, Niittylahdessa, Niittyrannan tilalle vievän hiekkatien molemmin puolin. Paikka on loivasti etelään laskevaa hiekkakangasta. Löydöt, joihin kuuluu asbestikeramiikkaa, taltta, Pyheensillan tyypin liuskenuolenkärki ja kvartsia (KM 24900) on poimittu hiekkatien vierellä olevien ojien reunoista. Asuinpaikka saattaa ulottua etelämmäksi sekä länteen aina Haukiveden rantaan saakka. Lähistöllä on kaksi muuta kivikautista asuinpaikkaa, Niittyranta 2 ja Niittyranta 3 (kohteet 1000002459 ja 1000002482). |
| metsakeskus.1000002437 |
740 |
Rinkilä |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
601034.90000000 |
6866056.91900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002437 |
Kohde sijaitsee Rinkilänmäen tilan päärakennuksen kaakkoispuolella olevalla heinittyneellä, nykyisin sananjalkaa kasvavalla pellolla. Pellon koillispuolella kulkee kärrypolku kasvihuoneilta kaakkoon. Kuppikivet ovat polusta 2,5 m ja 8 m lounaaseen, jälkimmäinen ison pihlajan juurella. Kummassakin kivessä on yksi kuoppa, jonka rajat ovat epäselvät. Kivistä toinen on 1,5 x 1,2 x 0,7 m kokoinen ja siinä olevan matalan kupin halkaisija on 7 cm. Pihlajan juurella oleva kivi on 2 x 2 x 0,9 m kokoinen ja siinä olevan matalan kupin halkaisija on 6 cm. Epäselvien kuppien vuoksi on epävarmaa, ovatko ne todella kuppi-/uhrikiviä. |
| metsakeskus.1000002438 |
740 |
Materkangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
599978.31100000 |
6869210.64600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002438 |
Mahdollisesti 1800-luvulle ajoittuva pyyntikuoppa sijaitsee Vestilän hiekkatien kollispuolella olevan harjun koillisrinteessä, Vestilän tiestä eroavan Turhalan tilalle vievästä tiestä 60 m kaakkoon, noin 100 m korkeuskäyrän tasolla. Pyyntikuoppa on pyöreäpohjainen ja sen ympärillä on matala maavalli. Kuopan syvyys on 1,5 m ja halkaisija vallit mukaanlukien 8,5 m. Ympäristö on sekametsää kasvavaa moreeniharjua. |
| metsakeskus.1000002439 |
740 |
Vetotaival |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
610308.27900000 |
6839711.57200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002439 |
Asuinpaikka sijaitsee Pellossalon länsipuolella, Kangasniemen eteläkärjessä, Pihlajaveden Riutonselän ja Kangaslahden välisellä hiekkaperäisellä, kapealla kannaksella. Maaperä on hiekkaa ja puusto pääasiassa mäntyä.
Löydöt (KM 24789:1-2), joihin kuuluu asbestikeramikkaa ja kvartsia, on poimittu tieleikkauksesta noin 30 m matkalta. Tieleikkauksessa on paikoin havaittu nokimaakerroksia. Tien ja lännessä olevan rannan väliin tehdyistä koekuopista ei ole tullut asuinpaikkaan viittaavia havaintoja. Maantie lienee tuhonnut asuinpaikkaa. Asuinpaikka saattaa korkeutensa perusteella olla kivikautta nuorempi. Paikasta noin 500 m pohjoiseen ovat varhaismetallikautiset asuinpaikat Pöträmönniemi a ja Pöträmönniemi b. |
| metsakeskus.1000002439 |
740 |
Vetotaival |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
610308.27900000 |
6839711.57200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002439 |
Asuinpaikka sijaitsee Pellossalon länsipuolella, Kangasniemen eteläkärjessä, Pihlajaveden Riutonselän ja Kangaslahden välisellä hiekkaperäisellä, kapealla kannaksella. Maaperä on hiekkaa ja puusto pääasiassa mäntyä.
Löydöt (KM 24789:1-2), joihin kuuluu asbestikeramikkaa ja kvartsia, on poimittu tieleikkauksesta noin 30 m matkalta. Tieleikkauksessa on paikoin havaittu nokimaakerroksia. Tien ja lännessä olevan rannan väliin tehdyistä koekuopista ei ole tullut asuinpaikkaan viittaavia havaintoja. Maantie lienee tuhonnut asuinpaikkaa. Asuinpaikka saattaa korkeutensa perusteella olla kivikautta nuorempi. Paikasta noin 500 m pohjoiseen ovat varhaismetallikautiset asuinpaikat Pöträmönniemi a ja Pöträmönniemi b. |
| metsakeskus.1000002440 |
740 |
Ruisniemi |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
591473.76000000 |
6864844.37000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002440 |
Kohde sijaitsee Saukonsaaressa, koilliseen pistävän kallioisen niemen tyvellä, etelärannalla. Paikalla kasvaa mäntyä ja pajukkoa, aluskasvillisuus on sammalta. Kyseessä on soikea kiviröykkiö, jonka koko on noin 3 x 1,5 m. Epäselvä reunakiveys on tehty suuremmista (halk. 40 cm) kivistä ja sisäpuolella on pienempiä kiviä (halk. 20 cm). Kivikerroksia on yksi. Kyseessä voi olla lapinraunio. Röykkiö vaikuttaa hajoitetulta, mutta on mahdollista ettei se ole ihmisen tekemä. Röykkiön viereen on kaavoitettu kesämökin paikka. Saman niemen kärjessä on toinen, kooltaan pienempi (1 x 2 m) kiveys, joka on rakennettu kolmen suuren kiven väliin. Kyseessä saattaa olla luonnonmuodostuma. |
| metsakeskus.1000002441 |
740 |
Päivärinne |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
601654.66300000 |
6864343.61000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002441 |
Kohde sijaitsee Tynkkylänjoella, Koiralammen kaakkoispuolella, Päivärinteen talon koillis- tai itäpuolella, pellon laidalla, jossa on terassimainen muodostuma ja hienoa hiekkaa. Paikalta on löytynyt kvartsia (KM 25730) ja löytökohdassa on havaittu hiiliä. Löytökohdasta noin 50 m luoteeseen, vajan pohjoislaidalta on löytynyt itäkarjalainen kourutaltta (Haapalahden koulun kokoelmissa). Pelto on osaksi tuhonnut asuinpaikkaa. |
| metsakeskus.1000002442 |
740 |
Povenlahti |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
611733.70100000 |
6839389.70400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002442 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Pellossalon eteläosassa, Kangassaareen vievän tien itäpuolella, Povenlahden kohdalla. Paikka on loivasti kaakkoon viettävää mäntykangasta, maaperä hienoa hiekkaa. Paikan kaakkoispuolella, Povenlahden rannassa, on laaja hiekkaranta.
Alueen poikki kulkevan tien kaakkoispuolella, tiestä noin 2-10 m kaakkoon, on neljä selvää asumuspainannetta noin 40 m matkalla. Painanteet ovat pyöreitä tai soikeita, kooltaan 6 x 6 m:stä 15 x 6 m:iin ja sijaitsevat matalan, noin 80 m korkeuskäyrän tasolla olevan muinaisrantatörmän päällä. Painanteiden ympärysvallit ovat selvimmät kaakon puoleisilla sivuilla. Painanteista kolme on täysin ehjiä, eteläisin painanne on itäosastaan tieojan leikkaama. Paikalta on löytynyt tyypillisen kampakeramiikan aikaan ajoittuvaa esineistöä (KM 26666:1-5, KM 28006:1-176). Asuinpaikan laajuus on noin 30 x 70 m2. |
| metsakeskus.1000002443 |
740 |
Tervassaari a |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
587262.44900000 |
6865690.01600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002443 |
Kohde sijaitsee Tervassaaren kaakkoisosassa, Tervassaaren talosta noin 400 m länsiluoteeseen, etelälounaaseen viettävällä 60 x 60 m kokoisen niemekemäisen, pellolla olevan hiekkamuodostuman kohdalla. Ympäristö on soransekaista hietaa. Kvartsilöydöt (KM 26681) on poimittu sittemmin metsitetyn pellon pinnalta. Paikasta noin 150 m itäkaakkoon on vastaavanlainen hiekkamuodostuma, jossa on niin ikään asuinpaikka Tervasaari b (kohde 1000002444). Alueiden väliseltä ja ympäröivältä peltoalueelta ei ole löytynyt muinaisjäännökseen viittaavaa. Pellon koillispuolella oli inventointihetkellä 1991 mäntykangasta ja rannan lähellä koivikkoa ja lepikkoa. |
| metsakeskus.1000002444 |
740 |
Tervassaari b |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
587403.39400000 |
6865657.02200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002444 |
Kohde sijaitsee Tervassaaren kaakkoisosassa, Tervassaaren talosta noin 300 m länsiluoteeseen, etelälounaaseen viettävällä 50 x 80 m kokoisen niemekemäisen, sittemmin metsitetyllä pellolla olevan hiekkamuodostuman kohdalla. Ympäristö on soransekaista hietaa. Löydöt (KM 26682:1-4), joihin kuuluu kiviesine, kvartsiesine, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta, on pomittu pellon pinnalta. Paikasta noin 150 m länsiluoteeseen on vastaavanlainen hiekkamuodostuma, jossa on niin ikään asuinpaikka Tervasaari a (kohde 1000002443). Alueiden väliseltä ja ympäröivältä peltoalueelta ei ole löytynyt muinaisjäännökseen viittaavaa. |
| metsakeskus.1000002445 |
740 |
Järventaus |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
611097.90200000 |
6853811.89200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002445 |
Kuppikivi sijaitsee Pitkälässä, Ylä- ja Ala-Mutajärvien välisen Kohojoen pohjoispuolella, Savonlinna- Moinsalmi -tiestä Järventauksen taloon johtavan tien risteyksestä noin 100 m itään, koivua ja kuusta kasvavalla entisellä pellolla tai niityllä. Paikka on Ala-Mutajärveä kohti viettävää harjannetta, jonka maaperä on kuivempaa kuin ympäristössä. Ympäristö on hyvin kivikkoista, kuppikivi on alueen suurin kivi. Kivi on kooltaan noin 3 x 4 x 1,8 m ja sen laki on tasainen mutta hieman viisto. Laen korkeimmalla kohdalla on 7 pyöreää kuppia, joista suurimman halkaisija on noin 7 cm ja syvyys 3-4 cm. Muut kupit ovat matalia ja halkaisijaltaan 3-5 cm. Kuppikiveä kiertää pienistä (20-30 cm) kivistä tehty "kiveys" ja välittömästi kiven eteläpuolella on kaksi ilmeistä peltorauniota, läpimitaltaan 2-3 m.
|
| metsakeskus.1000002446 |
740 |
Harjunniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
588552.93300000 |
6864398.53600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002446 |
Kohde sijaitsee Harjunniemessä, maantieltä nro 14 Loikansaareen lähtevän tien itäpuolella, tienristeyksestä noin 500 m pohjoiseen, rautatien pohjoispuolella. Alue on länsiluode-itäkaakko -suuntaista hiekkaharjua, joka suurimmaksi osaksi on peltona. Kvartsi-iskokset (KM 26674) on poimittu pellon pinnasta kohdasta, jossa maasto viettää etelälounaaseen. |
| metsakeskus.1000002447 |
285 |
Kuutsalo Autionkylä |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
501369.78500000 |
6698857.80700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002447 |
Massiivisia, luonnonkivistä kylmämuurattuja kiviaitoja tiloilla Kivimäki (1:19) ja Omaranta (1:210). Yksi aidoista jatkuu mereen ja on toiminut mahdollisesti aallonmurtajana. Aidat ovat olleet vanhoja jo 1930-luvulla ja ne liittyvät todennäköisesti luotsitilan rakennusvaiheisiin 1800-luvulla. Aitojen tarkoitus on mahdollisesti ollut saaressa laiduntavan karjan pois pitäminen viljelyksiltä ja puutarhasta. Kiviaitoja on myös muualla saaressa. |
| metsakeskus.1000002448 |
740 |
Hiesunjoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
590212.21000000 |
6877625.21300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002448 |
Kohde sijaitsee Hiesunjoen pohjoispuolella, tieltä nro 470 noin 300 m länteen. Alue on kivikkoista, hiekkapohjaista kangasmetsää, maasto viettää etelään. Alueen poikki kulkee polku, jonka pohjoislaidalle, muinaisrantaterassin päälle vähäkivisempään kohtaan tehdystä koekuopasta, noen ja likamaan värjäämästä kerroksesta, on löytynyt kvartsiesine ja -iskoksia sekä palanutta luuta (KM 26676:1-3). Paikasta noin 70 m itäkoilliseen, polkujen risteyksestä, polun pinnasta on löytynyt yksi kvartsi-iskos (:4). |
| metsakeskus.1000002449 |
740 |
Häyrynjärvi a |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
588606.82700000 |
6885715.94900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002449 |
Kohde sijaitsee Sorsasalon lounaisosassa, Häyrynjärven ja Saunalahden välisen Häyrynniemen lounaistyvellä. Paikka on noin 60 x 20-30 m kokoinen, lähes paljas kallioalue 10-20 m etäisyydellä Häyrynjärven rannasta. Kallion päällä, pyöreähkön laen tienoilla on 9 ladottua kiviröykkiötä. Kallion luoteispuolella on kesämökki useine sivurakennuksineen, joista kaakkoisimmasta noin 3,5 m päässä on lähin kiviröykkiö.
Ehjät röykkiöt ovat muodoltaan matalia, pyöreitä tai soikeita, halkaisijaltaan 2-3,5 m. Yksi röykkiö on hajotettu ja raivattu hevosenkengän muotoiseksi ja se erottuu maastossa erittäin selvästi. Osa röykkiöistä on kiven ja maan sekaisia, osa pelkistä kivistä koottuja. Röykkiöt ovat ohuen sammal- tai jäkäläkerroksen peittämiä. Röykkiöt lienevät lapinraunioita. Näistä kolme on tutkittu kaivauksin. Alueen itäisimmästä röykkiöstä nro 5 löytyi pii-iskos ja kvartsi-iskoksia (KM 28824:1-9). Alueen länsireunalla olevasta röykkiöstä nro 2 löytyi Luukonsaaren keramiikkaa (KM 28930). Alueen luoteisosan röykkiö osoittautui löydöttömäksi. Alueesta noin 120 m itään on lisäksi yksi epämääräisempi lapinraunio, Häyrynjärvi b (kohde 1000002450), ja 400 m itään lapinraunio, Häyrynjärvi c (kohde 1000002479). |
| metsakeskus.1000002450 |
740 |
Häyrynjärvi b |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
588707.78400000 |
6885700.96200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002450 |
Kohde sijaitsee Sorsasalon lounaisosassa, Häyrynjärven ja Saunalahden välisen Häyrynniemen lounaistyvellä. Kyseessä on kallioisen mäen kaakkoisreunalla, epätasaisella kalliopohjalla oleva kiviröykkiö. Heti röykkiön kaakkoispuolella on usean metrin pudotus. Paikalta on hyvä näkyvyys lounaseen, Häyrynjärvelle. Kyseessä on pyöreähkö ja matala, halkaisijaltaan noin 8 m kokoinen röykkiö, joka koostuu 10-30 cm kokoisista särmikkäistä kivistä, joita on 1-3 kerrosta. Röykkiö saattaa olla sijaintinsa ja rakenteensa perusteella lapinraunio. Röykkiöstä noin 120-150 m länteen on 9 röykkiön kohde, Häyrynjärvi a ja 400 m itään lapinraunio, Häyrynjärvi c. |
| metsakeskus.1000002451 |
740 |
Kylmäniemi b |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
599931.04400000 |
6864351.63300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002451 |
Kohde sijaitsee Tynkkylänjoella, Haapaveteen pistävän Kylmäniemen sisäosassa, Tynkkylänjoen kartanosta noin 0,6 km länteen. Paikka on itäkaakkoon pistävä harjanne, jossa maaperä on hienoa hiekkaa. Paikan kaakkois- ja eteläpuolella on kivikkoa, koillispuolen peltoalueella hietaa tai hiesua. Pellon lounaiskulma leikkaa harjannetta. Rautakautisia asuinpaikkalöytöjä (KM 26672:1-5) on poimittu peltokynnöksestä, pellon reunasta 0-10 m ja noin 40 m matkalta. Harjanteen keskellä kulkevan mökkitien molemmille puolille tehdyistä koekuopista saatiin talteen paikoin runsaasti kivi-, pronssi- ja rautakautiseen asutukseen viittaavia löytöjä noin 200 metrin matkalta. Osin sekoittuneen, mahdollisesti vanhan peltokerroksen alla on laajalla alueella noin 10 cm vahvuista likamaata. Löytöinä mm. asbestisekoitteista keramiikkaa, kvartsia, palanutta luuta, savitiivistettä sekä rautakaudentyypin keramiikkaa.
Paikasta noin 100 m länteen, rantaan johtavasta tiestä noin 20 m itään, harjanteen laelle tehdystä koekuopasta löytyi kivi- tai varhaismetallikautisia löytöjä (:6-8). Koekuopassa maa oli sekoittunutta hienoa hiekkaa ja huuhtoutumiskerros puuttui. Paikasta noin 150 m pohjoisluoteeseen on kivi- ja rautakautinen asuinpaikka, Kylmäniemi a (kohde (1000002408) ja rannan tuntumassa, noin 400 m lounaaseen on kivilatomus, Kylmäniemi c (kohde 1000002452). Lähistöllä on myös nastakoristeisen soikean kupurasoljen (SLN Museon kokoelmat nro 3000) löytöpaikka. |
| metsakeskus.1000002451 |
740 |
Kylmäniemi b |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
599931.04400000 |
6864351.63300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002451 |
Kohde sijaitsee Tynkkylänjoella, Haapaveteen pistävän Kylmäniemen sisäosassa, Tynkkylänjoen kartanosta noin 0,6 km länteen. Paikka on itäkaakkoon pistävä harjanne, jossa maaperä on hienoa hiekkaa. Paikan kaakkois- ja eteläpuolella on kivikkoa, koillispuolen peltoalueella hietaa tai hiesua. Pellon lounaiskulma leikkaa harjannetta. Rautakautisia asuinpaikkalöytöjä (KM 26672:1-5) on poimittu peltokynnöksestä, pellon reunasta 0-10 m ja noin 40 m matkalta. Harjanteen keskellä kulkevan mökkitien molemmille puolille tehdyistä koekuopista saatiin talteen paikoin runsaasti kivi-, pronssi- ja rautakautiseen asutukseen viittaavia löytöjä noin 200 metrin matkalta. Osin sekoittuneen, mahdollisesti vanhan peltokerroksen alla on laajalla alueella noin 10 cm vahvuista likamaata. Löytöinä mm. asbestisekoitteista keramiikkaa, kvartsia, palanutta luuta, savitiivistettä sekä rautakaudentyypin keramiikkaa.
Paikasta noin 100 m länteen, rantaan johtavasta tiestä noin 20 m itään, harjanteen laelle tehdystä koekuopasta löytyi kivi- tai varhaismetallikautisia löytöjä (:6-8). Koekuopassa maa oli sekoittunutta hienoa hiekkaa ja huuhtoutumiskerros puuttui. Paikasta noin 150 m pohjoisluoteeseen on kivi- ja rautakautinen asuinpaikka, Kylmäniemi a (kohde (1000002408) ja rannan tuntumassa, noin 400 m lounaaseen on kivilatomus, Kylmäniemi c (kohde 1000002452). Lähistöllä on myös nastakoristeisen soikean kupurasoljen (SLN Museon kokoelmat nro 3000) löytöpaikka. |
| metsakeskus.1000002451 |
740 |
Kylmäniemi b |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
599931.04400000 |
6864351.63300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002451 |
Kohde sijaitsee Tynkkylänjoella, Haapaveteen pistävän Kylmäniemen sisäosassa, Tynkkylänjoen kartanosta noin 0,6 km länteen. Paikka on itäkaakkoon pistävä harjanne, jossa maaperä on hienoa hiekkaa. Paikan kaakkois- ja eteläpuolella on kivikkoa, koillispuolen peltoalueella hietaa tai hiesua. Pellon lounaiskulma leikkaa harjannetta. Rautakautisia asuinpaikkalöytöjä (KM 26672:1-5) on poimittu peltokynnöksestä, pellon reunasta 0-10 m ja noin 40 m matkalta. Harjanteen keskellä kulkevan mökkitien molemmille puolille tehdyistä koekuopista saatiin talteen paikoin runsaasti kivi-, pronssi- ja rautakautiseen asutukseen viittaavia löytöjä noin 200 metrin matkalta. Osin sekoittuneen, mahdollisesti vanhan peltokerroksen alla on laajalla alueella noin 10 cm vahvuista likamaata. Löytöinä mm. asbestisekoitteista keramiikkaa, kvartsia, palanutta luuta, savitiivistettä sekä rautakaudentyypin keramiikkaa.
Paikasta noin 100 m länteen, rantaan johtavasta tiestä noin 20 m itään, harjanteen laelle tehdystä koekuopasta löytyi kivi- tai varhaismetallikautisia löytöjä (:6-8). Koekuopassa maa oli sekoittunutta hienoa hiekkaa ja huuhtoutumiskerros puuttui. Paikasta noin 150 m pohjoisluoteeseen on kivi- ja rautakautinen asuinpaikka, Kylmäniemi a (kohde (1000002408) ja rannan tuntumassa, noin 400 m lounaaseen on kivilatomus, Kylmäniemi c (kohde 1000002452). Lähistöllä on myös nastakoristeisen soikean kupurasoljen (SLN Museon kokoelmat nro 3000) löytöpaikka. |
| metsakeskus.1000002453 |
740 |
Lähteelä b |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
605026.30500000 |
6862628.32200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002453 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Nojanmaalla, Savonlinna-Joensuu -tieltä nro 71 Lähteelän vedenottamon kohdalla pohjoisluoteeseen haarautuvaa tietä noin 700 m pohjoisluoteeseen, lounaaseen viettävällä hiekkakankaalla. Saviastianpalat (KM 26668:1-3) on poimittu tien viereisen ojan koillispuolella olevasta leikkauksesta noin 5 m matkalta, asumuspainanteen kohdalta. Tie ja oja ovat tuhonneet asuinpaikkaa, mutta ehjää aluetta lienee jäljellä satoja neliömetrejä. Eroosio kuluttaa asuinpaikkaa erityisesti ojan ja asumuspainanteen kohdalla. Paikka liittyy Lähteelän laajaan kivikautiseen asuinpaikka-alueeseen, johon kuuluvat lisäksi Lähteelä a, Lähteelä c ja Lähteelä d -asuinpaikat (kohteet 1000002411, 1000002454, 1000002455). |
| metsakeskus.1000002454 |
740 |
Lähteelä c |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
604760.41300000 |
6862766.25700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002454 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Nojanmaalla, Savonlinna-Joensuu -tieltä nro 71 Lähteelän vedenottamon kohdalla haarautuvaa tietä noin 1,1 km pohjoisluoteeseen, länteen viettävällä hiekkakankaalla. Kvartsi-iskos (KM 26669) on poimittu luoteeseen vievän hiekkatien koillispuolisesta leikkauksesta. Tieleikkauksessa oli useita kvartseja, mutta vain yksi on otettu talteen. Ympärillä oleva metsä on kuusikkoa ja männikköä. Asuinpaikan laajuus ei ole tiedossa, mutta paikka liittyy Lähteelän laajaan kivikautiseen asuinpaikka-alueeseen, johon kuuluvat lisäksi Lähteelä a, Lähteelä c ja Lähteelä d -asuinpaikat (kohteet 1000002411, 1000002453, 1000002455).
|
| metsakeskus.1000002455 |
740 |
Lähteelä d |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
604567.49000000 |
6862962.18200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002455 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Nojanmaalla, Savonlinna-Joensuu -tieltä nro 71 Lähteelän vedenottamon kohdalla haarautuvaa tietä noin 1,3 km pohjoisluoteeseen, länsilounaaseen viettävällä hiekkarinteellä. Löydöt (KM 26670:1-2) on poimittu tien koillispuolisesta leikkauksesta. Paikan koillispuolinen alue on kuusikkoa ja männikköä, länsi- ja lounaispuolella on pusikkoinen hakkuualue. Asuinpaikka on osittain tien ja ojan tuhoama, mutta näiden ulkopuolisella alueella ehjää asuinpaikkaa lienee jäljellä. Paikka liittyy Lähteelän laajaan kivikautiseen asuinpaikka-alueeseen, johon kuuluvat lisäksi Lähteelä a, Lähteelä b ja Lähteelä c -asuinpaikat (kohteet 1000002411, 1000002453, 1000002454).
|
| metsakeskus.1000002456 |
740 |
Vuokkorinne |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
602130.47000000 |
6864015.74900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002456 |
Kohde sijaitsee Tynkkylänjoella, Savonlinnasta Enonkoskelle vievältä tieltä nro 471, Tynkkylänjoen pohjoispuolelta itään haarautuvaa ja Haaraojalle johtavaa tietä noin 900 m ja pellonlaitaa noin 200 m kaakkoon, sähkölinjan alla.
Paikka on loivasti lounaaseen viettävää hiekkarinnettä. Alueen alemmalta tasolta (80-82,5 m mpy), joka on peltoa, on poimittu saviastianpaloja, piitä, kvartsia ja kivilaji-iskoksia (KM 26677:5-10). Pellon koillispuolella olevalta törmältä (85 m mpy), kalliopaljastumaan rajoittuvasta hiekanottopaikasta on poimittu saviastianpaloja, palanutta savea ja palanutta luuta (KM 26677:1-4). Keramiikan (Ka II, Ka II, asbestikeramiikka) perusteella kyseessä on pitkäaikainen asuinpaikka, joka on osin pellon ja hiekkakuopan tuhoama. Ehjää asuinpaikkaa lienee korkeuskäyrien 82,5 ja 85 m välillä useita satoja neliömetrejä. |
| metsakeskus.1000002457 |
740 |
Tynkkylänjoki b |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
601280.81000000 |
6864206.67200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002457 |
Kohde sijaitsee Savonlinnasta Enonkoskelle vievän maantien nro 471 ja Tynkkylänjoen pohjoispuolella Haaraojalle haarautuvan tien risteyksestä 200 m itäkoilliseen, etelään pistävällä moreeniharjanteella. Harjanteen eteläkärjessä on jyrkähkö kivikkoinen rinne, johon tehdystä koekuopasta on löytynyt kvartsi-esine ja -iskoksia (KM 26679:3-4). Koekuopissa on havaittu vahvasti nokista, soransekaista hiekkaa. Rinteen yläreunalla on törmä, jonka laidalle tehdystä koekuopasta on löytynyt asbestikeramiikkaa ja kvartsiesine (:1-2). Harjanteen laki on melko tasaista kivikkoista kangasta. Alueen laajuus ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.1000002458 |
740 |
Haukilahden pohja |
10001 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
597731.22500000 |
6868025.11300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002458 |
Kohde sijaitsee Tolvanniemen juuressa, Tolvanniemeen vievän maantien varrella, Kangaslammin tien risteyksestä noin 700 m länteen ja Haukilahden pohjukasta noin 50 m etelälounaaseen, Kelojärvelle vievän tien länsipuolella, Louhiveteen laskevalla rinteellä. Paikka on mäntyä kasvavaa hiekkakangasta. Maantien eteläpuolisesta ojasta on löytynyt Kalmistomäen ryhmään kuuluvaa Tomitsan keramikkaa ja kivilaji-iskos (KM 27582:1-2). Mahdollinen asuinpaikka saattaa sijaita tien eteläpuolella löytöpaikasta länteen kulkevan törmän päällä. Paikasta on tehty fosforianalyysi, jonka tulosten perusteella on epävarmaa, onko kyseessä lainkaan asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000002459 |
740 |
Niittyranta 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
595216.22400000 |
6871561.67800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002459 |
Kohde sijaitsee Varparannanselän itärannalla, noin 200 m pitkällä, kapealla, etelään tyntyvällä jyrkkäreunaisella harjun keskivaiheilla. Harjun läntinen reuna on Saimaan rantaa ja itäinen reuna laskee suohon. Paikalta on löytynyt saviastianpala (KM 27583) sortuvasta rantatörmästä. Paikka on muutoin ehjä. Lähistöllä on kaksi muuta kivikautista asuinpaikkaa, Niittyranta 1 ja Niittyranta 3 (kohteet 1000002436 ja 10002482). |
| metsakeskus.1000002459 |
740 |
Niittyranta 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
595216.22400000 |
6871561.67800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002459 |
Kohde sijaitsee Varparannanselän itärannalla, noin 200 m pitkällä, kapealla, etelään tyntyvällä jyrkkäreunaisella harjun keskivaiheilla. Harjun läntinen reuna on Saimaan rantaa ja itäinen reuna laskee suohon. Paikalta on löytynyt saviastianpala (KM 27583) sortuvasta rantatörmästä. Paikka on muutoin ehjä. Lähistöllä on kaksi muuta kivikautista asuinpaikkaa, Niittyranta 1 ja Niittyranta 3 (kohteet 1000002436 ja 10002482). |
| metsakeskus.1000002460 |
740 |
Kokkolanlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
579237.57800000 |
6891420.61900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002460 |
Kohde sijaitsee Ahvensalmen kylässä, Savonlinnasta Kangaslammille vievältä tieltä 100 m Kokkolanlahden rantaan päin. Kvartsi-iskokset (KM 26789) ovat löytyneet kapealta, 80 m mpy tasolla olevalta terassilta, Kokkolanlahteen rantaan menevän tien pinnasta. Paikalle tehdyistä koekuopista ei ole löytynyt muinaisjäännökseen viittaavaa. Paikalla on autojen kääntöpaikka ja voimalinja kulkee löytöpaikasta noin 10 m päässä. Alue on moreenia ja kivikkoa. |
| metsakeskus.1000002461 |
740 |
Koikkalaisenlahti |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
582557.37700000 |
6859420.51600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002461 |
Kohde sijaitsee Ihanteenniemen soranottoalueille menevän maantien itäpuolella, Pihlajanlahteen kuuluvasta Koikkalaisenlahdesta 200 m itään. Paikalla on kaksi pyöreähköä, halkaisijaltaan 5 m kokoista asumuspainannetta, jotka sijaitsevat Ihanteenniemeen vievän maantien vieressä, rantatörmällä kangasmetsässä. Alueella on useita rantatörmiä ja se on idässä kallioiden reunustama. Tien toisella puolella on kuivattu suo. Eteläisempi painanne on Koikkalaisenlahden rannassa olevan kesämökin pohjoisseinän kohdalla, seinän kanssa samassa linjassa. Pohjoisempi painanne on edllisestä 10 m pohjoiseen ja tähän painanteeseen tehdystä koekuopasta on löytynyt kvartsiesine ja -iskoksia (KM 27412:1-2). |
| metsakeskus.1000002462 |
740 |
Leinolanhiekka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
610400.23600000 |
6841619.80000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002462 |
Kohde sijaitsee Pihlajaveteen kuuluvan Vertastenlahden ja Leinolanniemen välissä olevan lahden kaakkoispuolella, Leinolanhiekan ja Leinolanlammen välissä, Sippolan tilasta 200 m länsilounaaseen. Paikalla on pieni hiekkakuoppa, jonka seinämästä sekä kuopalle vievän tien leikkauksesta on löytynyt kvartsi-iskoksia (KM 27413). Asuinpaikka lienee osaksi tuhoutunut hiekanoton takia. Alueelle tehdyistä koekuopista ei ole löytynyt muinaisjäännökseen viittaavaa. Lähistöllä on kaksi kivikautista asuinpaikkaa, Vetotaival ja Povenlahti (kohteet 1000002439 ja 1000002442). |
| metsakeskus.1000002463 |
935 |
Muurassuonvuori |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
529168.55500000 |
6707444.47700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002463 |
Hiilimiilualue sijaitsee Klamilan lahden itäpuolella, n. 900m Tinkasen kylästä länteen. Alue on tasaista hiekkakangasta. Alueen puusto on istutettua tiheää mäntymetsää. Pääosa
alueesta on hakattu paljaaksi 1980-luvulla. Osa alueesta on hakattu ja aurattu
vuonna 2003. Aluskasvillisuus on kangasmetsälle tyypillistä varvikkoa.
Alueelta on löytynyt yhteensä 11 hiilimiilua kahdesta keskittymästä. Kaikki hiilimiilut ovat tyypiltään samantapaisia: Keskuskumpu on halkaisijaltaan alle kymmenen metriä ja noin puoli metriä korkea. Kummun ympärillä on oja. Hiekkakummun pinnassa on paksu
kerros hiiltä ja nokimaata. Alueen maaperä on hienoa hiekkaa.
Läntisimmän eli suurimman alueen rajausta on muutettu Lidar-aineiston havaintojen pohjalta 9/2016. |
| metsakeskus.1000002464 |
740 |
Nissilä |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
604941.39900000 |
6849964.41500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002464 |
Kohde sijaitsee Ritosaaren kapeimmalla kohdalla kulkevan harjun lounaisrinteessä, Nissilän talosta noin 180 m kaakkoon. Maaperä alueella on hiekkaa ja puusto mäntyä. Alueen lounaispuolella on pieni hakkuuaukea ja polku. Korkeuskäyrien 81-82 m mpy kohdalla on terassi, joka asuinpaikan kohdalla levenee niemimäiseksi. Paikalla on heikosti erottuva pyöreä, halksijaltaan noin 5 m kokoinen asumuspainanne. Painanteeseen tehdystä koekeuopasta on löytynyt saviastianpaloja (mahdollisesti kuoppakeramiikkaa, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta (KM 28327:1-3). Koekuopassa on havaittu myös likamaata. Asuinpaikan laajuus on epäselvä. Samalla terassilla, painanteesta muutama kymmenen metriä kaakkoon, tonttien rajan kohdalla, on toinen epäselvä painanne. Paikka vaikuttaa hyvin säilyneeltä. |
| metsakeskus.1000002465 |
740 |
Mäkrämäki |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
603979.78200000 |
6850621.14700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002465 |
Pyyntikuoppakohde sijaitsee Ritosaaren luoteisosassa, Mäkrämäen länsipuolella olevalla nimeämättömällä mäellä. Mäen laella, harjanteen tuntumassa, on ainakin 13 pyyntikuoppaa runsaan 100 m matkalla, korkeintaan 20 m leveällä kaistalla.
Kuopat ovat pyöreitä, halkaisijaltaan 1,3‒3 m ja syvyydeltään alle 1 m. Kuoppien ympärillä on valli. Maaperä paikalla on hiekkaa ja puusto mäntyä. Alue on hyvin säilynyt ja kohde on varsin edustava. |
| metsakeskus.1000002466 |
740 |
Suvikangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
589860.44300000 |
6857314.39300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002466 |
Kohde sijaitsee Naistenlahden koillispuolella, Suvikankaan eteläkärjessä sijaitsevalle tukinpudotuspaikalle johtavan tien länsipuolella, Alttarikiven talosta noin 550 m luoteeseen. Paikka on lounaaseen viettävää hiekkakangasta, jonka korkeimmalla kohdalla on lohkareikkoa. Alueella on tehty metsänhakkuutöitä ja aurausta. Noin 80 m:n tasolla olevan törmän päältä, metsäauran nostaman turpeen ja hiekan kasasta on poimittu talteen runsaasti ilmeisesti samasta astiasta olevaa tekstiilikeramiikkaa (KM 28324:1-2). Lähiympäristössä on havaittu palaneelta vaikuttavia kiviä. Löytökohta on tien laidalla olevasta muuntajasta noin 50 m lounaaseen. Paikasta noin 50 m itään, hieman ylemmältä tasolta, noin 82 m mpy, on löytynyt kampakeramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta (KM 28325:1-4) noin 100 m2 alalta. Lähistöllä on Kaukaanniemen kivikautinen asuinpaikka (kohde 1000002469). |
| metsakeskus.1000002466 |
740 |
Suvikangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
589860.44300000 |
6857314.39300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002466 |
Kohde sijaitsee Naistenlahden koillispuolella, Suvikankaan eteläkärjessä sijaitsevalle tukinpudotuspaikalle johtavan tien länsipuolella, Alttarikiven talosta noin 550 m luoteeseen. Paikka on lounaaseen viettävää hiekkakangasta, jonka korkeimmalla kohdalla on lohkareikkoa. Alueella on tehty metsänhakkuutöitä ja aurausta. Noin 80 m:n tasolla olevan törmän päältä, metsäauran nostaman turpeen ja hiekan kasasta on poimittu talteen runsaasti ilmeisesti samasta astiasta olevaa tekstiilikeramiikkaa (KM 28324:1-2). Lähiympäristössä on havaittu palaneelta vaikuttavia kiviä. Löytökohta on tien laidalla olevasta muuntajasta noin 50 m lounaaseen. Paikasta noin 50 m itään, hieman ylemmältä tasolta, noin 82 m mpy, on löytynyt kampakeramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta (KM 28325:1-4) noin 100 m2 alalta. Lähistöllä on Kaukaanniemen kivikautinen asuinpaikka (kohde 1000002469). |
| metsakeskus.1000002466 |
740 |
Suvikangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
589860.44300000 |
6857314.39300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002466 |
Kohde sijaitsee Naistenlahden koillispuolella, Suvikankaan eteläkärjessä sijaitsevalle tukinpudotuspaikalle johtavan tien länsipuolella, Alttarikiven talosta noin 550 m luoteeseen. Paikka on lounaaseen viettävää hiekkakangasta, jonka korkeimmalla kohdalla on lohkareikkoa. Alueella on tehty metsänhakkuutöitä ja aurausta. Noin 80 m:n tasolla olevan törmän päältä, metsäauran nostaman turpeen ja hiekan kasasta on poimittu talteen runsaasti ilmeisesti samasta astiasta olevaa tekstiilikeramiikkaa (KM 28324:1-2). Lähiympäristössä on havaittu palaneelta vaikuttavia kiviä. Löytökohta on tien laidalla olevasta muuntajasta noin 50 m lounaaseen. Paikasta noin 50 m itään, hieman ylemmältä tasolta, noin 82 m mpy, on löytynyt kampakeramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta (KM 28325:1-4) noin 100 m2 alalta. Lähistöllä on Kaukaanniemen kivikautinen asuinpaikka (kohde 1000002469). |
| metsakeskus.1000002467 |
181 |
Mielahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
277599.04200000 |
6856333.44900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002467 |
Asuinpaikka sijaitsee Mielahden eteläpäässä olevan uimarannan yläpuolella, noin 5 m korkealla rantatörmällä, hiekkamaassa. Pysäköintialueella olevan pienen kopin molemmilta puolilta on löytöjä, keramiikan muru, kvartsi-iskos ja palanutta luuta. Paikalle on kaivettu vesijohto ja sen nostamasta maasta löydöt ovat.
Kesällä 2018 asuinpaikan itäpuolelta uimarannalle johtavan tien penkasta löydettiin iskoksia ja palanutta savea. Asuinpaikka-alue todennäköiseti jatkuu samalla rantaterassilla itään päin. Muinaisjäännösaluetta laajennettiin. Tarkastuksen yhteydessä todetiin, että muinaisjäännösalueelle yleisen uimarannan länsipuolelle on rakennettu huvila ja ranta-aluetta on muokattu. |
| metsakeskus.1000002468 |
608 |
Vareksela |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
235616.00000000 |
6851175.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002468 |
Röykkiö sijaitsee 2,5 km länteen Isojärvestä, mäen rinteessä, lähellä mäen lakea sekametsässä. Paikka on Soljannon tilan konesuojasta 50 m lounaaseen.
Röykkiö on pitkänomainen, kooltaan 6 x 8 m ja korkeudeltaan 0,6 m. Kiveys on tiivis ja sammaleen peittämä. Ulkoreunassa erottuu isommista kivistä tehty kehä. Röykkiön länsireunassa on iso kivi. Keskellä on painauma. |
| metsakeskus.1000002469 |
740 |
Kaukaanniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
589609.53900000 |
6857342.38700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002469 |
Kohde sijaitsee Pihlajaniemen Kaukaanniemessä, Naistenlahden eteläosassa, lounaaseen pistävässä niemessä. Paikka on hiekkakangasta. Palaneen luun sirut (KM 28326) ovat löytyneet niemen eteläreunalle, 80 m korkeuskäyrän yläpuolelle tehdystä koekuopasta, aivan tilojen rajalta. Kahdessa koekuopassa on lisäksi havaittu likamaata. Lähistöllä on Suvikankaan kivi- ja varhaismetallikautinen asuinpaikka (kohde 1000002466). |
| metsakeskus.1000002470 |
740 |
Hiekkaniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
611217.92200000 |
6838205.18800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002470 |
Asuinpaikka sijaitsee Pellossalon eteläosassa, Nenäniemen lounaisosassa, lounaaseen viettävällä ehjällä hiekkakankaalla. Hiekkaniemi on seudulla tunnettu leiriytymispaikka. Se tunnetaan myös nimellä Valtionlaituri johtuen siitä, että paikka on toiminut huoltolaiturina vastapäätä sijaitsevia Salpalinjaan kuuluvia Kongonpään varustuksia rakennettaessa. Kyseessä on hiekkamuodostuma, jonka keskiosa muodostaa loivan niemen. Aluetta rajaa koillisessa jyrkkä harju, kaakossa ja luoteessa maasto muuttuu kallioiseksi ja moreenipohjaiseksi.
Paikalla on 4‒5 selvää asumuspainannetta ja lisäksi muutama hieman epäselvä painanne. Paikalta on löytynyt mm. asbestikeramiikkaa (mahdollisesti Jysmän keramiikkaa), kampakeramiikkaa, kuoppakeramiikkaa, hiekka- ja kiillesekoitteisen keramiikan muruja ja kvartsi-iskoksia (KM 28321:1-9). Asuinpaikka on varsi laaja, pitkäikäinen ja hyvin säilynyt. Hiekka- ja kiillesekoitteinen keramiikka on löytynyt vain muutama metri Saimaan pintaa korkeammalta, mikä saattaa merkitä myöhäistä, mahdollisesti rautakautista asutusta. Maastonsa puolesta asuinpaikka on mitä tyypillisin pyyntiasuinpaikka. |
| metsakeskus.1000002470 |
740 |
Hiekkaniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11040 |
27000 |
611217.92200000 |
6838205.18800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002470 |
Asuinpaikka sijaitsee Pellossalon eteläosassa, Nenäniemen lounaisosassa, lounaaseen viettävällä ehjällä hiekkakankaalla. Hiekkaniemi on seudulla tunnettu leiriytymispaikka. Se tunnetaan myös nimellä Valtionlaituri johtuen siitä, että paikka on toiminut huoltolaiturina vastapäätä sijaitsevia Salpalinjaan kuuluvia Kongonpään varustuksia rakennettaessa. Kyseessä on hiekkamuodostuma, jonka keskiosa muodostaa loivan niemen. Aluetta rajaa koillisessa jyrkkä harju, kaakossa ja luoteessa maasto muuttuu kallioiseksi ja moreenipohjaiseksi.
Paikalla on 4‒5 selvää asumuspainannetta ja lisäksi muutama hieman epäselvä painanne. Paikalta on löytynyt mm. asbestikeramiikkaa (mahdollisesti Jysmän keramiikkaa), kampakeramiikkaa, kuoppakeramiikkaa, hiekka- ja kiillesekoitteisen keramiikan muruja ja kvartsi-iskoksia (KM 28321:1-9). Asuinpaikka on varsi laaja, pitkäikäinen ja hyvin säilynyt. Hiekka- ja kiillesekoitteinen keramiikka on löytynyt vain muutama metri Saimaan pintaa korkeammalta, mikä saattaa merkitä myöhäistä, mahdollisesti rautakautista asutusta. Maastonsa puolesta asuinpaikka on mitä tyypillisin pyyntiasuinpaikka. |
| metsakeskus.1000002471 |
740 |
Pöträmönniemi A |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
610085.36300000 |
6840141.39600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002471 |
Kohde sijaitsee Pellossalon länsipuolella olevan Kangasniemen alueella, Pöträmönniemen itätyvessä, Vetotaipaleelta Pöträmönniemen kautta Kongonsaareen johtavan tien varressa. Tien pohjoispuolen ojan leikkauksesta on poimittu asbesti- ja talkkisekoitteista keramiikkaa (mahdollisesti Luukonsaaren keramiikkaa) ja kvartsi-iskoksia (KM 28322:1-2). Maaperä paikalla on huuhtoutuneelta vaikuttavaa hiekkaa. Paikkaa rajaa etelässä tie, muissa ilmansuunnissa kallio. Mahdollista asuinpaikka-aluetta on noin 200 neliömetriä.
Paikasta noin 100 m länteen, kallion toisella puolella, on toinen varhaismetallikautinen asuinpaikka, Pöträmönniemi B (kohde 1000002472). |
| metsakeskus.1000002472 |
740 |
Pöträmönniemi B |
10002 |
12001 |
13001 |
11040 |
27000 |
609945.42000000 |
6840151.39400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002472 |
Kohde sijaitsee Pellossalon länsipuolella olevan Kangasniemen alueella, Pöträmönniemen itätyvessä, Vetotaipaleelta Pöträmönniemen kautta Kongonsaareen johtavan tien varressa. Tien pohjoispuolen ojan leikkauksesta on poimittu kvartsi-iskoksia (KM 28323). Paikka on melko tasaista hiekkakangasta, jota rajaa etelässä tie, muissa ilmansuunnissa kallio. Noin 15 m ojasta pohjoiseen, kallioiden välissä, on pyöreä painanne, jonka halkaisija on noin 5 m. Kyseessä saattaa olla asumuspainanne.
Paikasta noin 100 m itään, kallion toisella puolella, on toinen varhaismetallikautinen asuinpaikka, Pöträmönniemi A (kohde 1000002471). |
| metsakeskus.1000002473 |
740 |
Innala |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
595710.13600000 |
6844625.53500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002473 |
Kohde sijaitsee Kankaissaaren länsiosassa, Innalan talon länsipuolella olevassa kangasmetsässä, hakkuuaukealla ja sitä reunustavan törmän päällä. Pyyntikuoppia on noin 200 m matkalla kahdessa ryhmässä.
a) Hakkuuaukean pyyntikuopat (3 kpl) sijaitsevat Innalan talon päärakennuksesta noin 270 m länsilounaaseen, aivan tilalle menevän puhelinlinjan ja sitä seuraavan polun molemmin puolin. Perimätiedon mukaan kuopat ovat olleet karhukuoppia. Kuopat ovat osittain tuhoutuneet metsänlaikutuksen yhteydessä, mutta erottuvat yhä maastossa. Kuoppien halkaisija on 3 m, syvyys alle 1 m.
b) Hakkuualueen reunassa olevat pyyntikuopat (7 kpl) sijaitsevat em. puhelinlinjasta 150 m pohjoiseen, korkeuskäyrän 82,5 m mpy kohdalla, Innalan talosta 200 m länteen. Kuopat ovat rivissä törmän päällä, lähellä toisiaan. Lisäksi yksi kuoppa on em. kuoppien länsipuolella. Törmän itäpuolella on pusikoitunutta sekametsää, länsipuolella hakattua kangasmetsää. Kuopparivissä olevista pohjoisinta kerrotaan käytetyn karhukuoppana. Toiseksi pohjoisinta kuoppaa on käytetty Innalan tilan perunakuoppana. Muut kuopat ovat tarkastushetkellä (v. 1994) olleet ehjiä ja pienehköjä, halkaisijaltaan noin 3 m kokoisia. |
| metsakeskus.1000002474 |
740 |
Iso-Kankainen |
10002 |
12001 |
13001 |
11040 |
27000 |
601518.76000000 |
6852916.21700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002474 |
Kohde sijaitsee Pihlajavedellä, Iso-Kankainen -nimisen saaren länsiosassa, saaren halki itä-länsi -suuntaisen harjanteen pohjoispuolella, laen päällä. Harjaneen pohjoispuolella, korkeuskäyrän 82 m mpy kohdalla törmän päällä, noin 10 m sen reunasta, olevan tuulenkaadon kohdalta on löytynyt tekstiilikeramiikkaa (KM 28636:1-2), joka lienee yhdestä astiasta peräisin. Paikalle tehdyistä koekuopista ei ole tullut löytöjä, mutta ilmeistä kulttuurimaata niissä on havaittu. Kohdalla, jossa harjanne lähtee kohoamaan kaakkoon, on epäselvä painannemainen muodostuma, jonka halkaisija on 4 m. Painenteeseen tehdystä koekuopasta on löytynyt asbestisekoittesia saviastianpaloja (:3) sekä vahva, yli 30 cm paksu likamaakerros.
Kohteen itäpuolella on noin 200 m matkalla useita kymmeniä hiilimiiluja.
Vuoden 2007 inventoinnissa koepistoja kaivettiin asuinpaikan eteläpuolella olevan harjanteen eteläpuolelle. Yhdestä kuopasta löytyi kvartsi-iskos. |
| metsakeskus.1000002475 |
740 |
Katiskalahti |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
584309.72600000 |
6845340.19200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002475 |
Kohde sijaitsee Liistonsaaren pohjoisosassa, Tuohisaaren lossille johtavan tien kaakkoispuolella, Katiskalahden ja Kotijärven välissä, Kotijärven pohjoispuolella olevan soraharjun länsipäässä. Harjun jyrkässä rinteessä on halkaisijaltaan noin 5 m ja syvyydeltään 2 m kokoinen kuoppa. Paikka on potentiaalinen myös asuinpaikkaa ajatellen. Sorakuopalle johtavan hiekkatien pinnassa on havaittu kvartseja, joita ei ole otettu talteen. |
| metsakeskus.1000002476 |
740 |
Porossalmi Hepokallio |
10002 |
12013 |
13128 |
11004 |
27000 |
613041.15900000 |
6844253.75300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002476 |
Hieman epävarma kalliomaalaus sijaitsee Pellossalon pohjoispäässä, Porossalmen sillalta 180 m itään, Saimaaseen kuuluvan Porossalmen etelärannalla, kapean salmen kohdalla olevassa kalliossa. Kyseessä on pystysuoraan kalliopintaan maalattuja, hieman epäselviä kuvioita, joista yksi on tulkittaviksi hirveksi. Punaväriä on noin 0,5 x 0,5 m alalla. Kuviot ovat noin 2-3 m maanpinnan ja 6-7 m vedenpinnan yläpuolella. Viisto rantapenkka laskee veteen noin 5 m päässä kalliosta. |
| metsakeskus.1000002477 |
740 |
Haukkavuori |
10002 |
12013 |
13128 |
11004 |
27000 |
604663.50300000 |
6851412.83200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002477 |
Kalliomaalaus sijaitsee Ikoinniemen lounaisosassa, Sorvalammin lounaispuolella olevassa pystyseinäisessä, koilliseen suuntautuvassa kalliossa. Kallio on muinais-Saimaaseen kuuluneen kapeikon (nyk. Sorvalampi) länsirannalla. Maalauksen alareuna on 3,8 m maanpinnasta. Kuvioita on kalliossa noin 1,7 x 0,6 m alalla. Ylimpänä on 40 cm korkea tikku-ukko -hahmo, tämän alapuolella on yhtä suuri kuvio, joka saattaa myös olla tikku-ukko. Muut kuviot ovat epäselviä. |
| metsakeskus.1000002478 |
740 |
Syrjäispäänniemi A |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
597366.45900000 |
6847113.53900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002478 |
Mahdollinen pyyntikuoppa sijaitsee Kokonsaaren eteläpuolella olevan Syrjäispää-nimisen saaren eteläosassa olevassa Syrjäispääniemessä. Kuoppa sijaitsee 60 m saaren lounaisrannasta koilliseen ja vajaa 200 m niemen lounaiskärjestä pohjoiseen, muinaisen rantavallimuodostuman kohdalla. Paikka on länteen viettävää rinnettä ja alueella kasvaa suuria mäntyjä, aluskasvillisuus on puolukkaa ja sammalta. Kuoppa on pitkulainen, kooltaan 2,5 x 2 m. Kuopan ympärillä on noin 1 m leveä valli. Lähellä on Syrjäispäänniemi B -niminen kivikautinen asuinpaikka (kohde 1000002489). |
| metsakeskus.1000002479 |
740 |
Häyrynjärvi c |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
588960.68300000 |
6885652.98100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002479 |
Kohde sijaitsee Sorsasalon lounaisosassa, Häyrynjärven ja Saunalahden välisen Häyrynniemen lounaistyvellä, Juvolan koulusta 3,3 km luoteeseen. Paikka on 50-60 m rantaviivasta pohjoiseen ja kesämökistä 150 m koilliseen. Rannan ja raunion välissä on märkää vesijättömaan näköistä maata. Paikalla on matala, pitkulainen 6 x 4,5 m kokoinen röykkiö, joka voi olla kaksoisrauniokin. Röykkiön itäkoillisessa oleva pää on korkeudeltaan 0,4-0,5 m ja leveydeltään 4,5 m, kun taas lounaispää on korkeudeltaan 0,3 m ja leveydeltään 2,5 m. Rinteeseen on vierinyt muutamia kiviä röykkiöstä. Paikasta noin 200 m ja 400 m länteen on kaksi muuta lapinrauniokohdetta: Häyrynjärvi a (kohde 1000002449) ja Häyrynjärvi b (kohde 1000002450). |
| metsakeskus.1000002480 |
710 |
Gloet |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
318963.41500000 |
6648202.27500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002480 |
Kolmiomainen kivilatomus ent. Snappertunan kunnan Strömsön saaren lounaisosassa olevan 500 m pituisen kapean Gloetin lahden itäpuolella kalliolla. Latomus on kallioalueen länteen suuntautuvassa niemekkeessä, pienessä notkelmassa. Se on kolmiomainen, sivuiltaan 6, 6 ja 5 m. Korkeus on 0,3-0,4 m. Latomus on suurimmaksi osaksi sammalen ja jäkälän peitossa. |
| metsakeskus.1000002481 |
740 |
Kohojoki |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
610837.00400000 |
6853829.88800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002481 |
Kuppikivi sijaitsee Pitkälässä, Savonlinna-Moinsalmi -tien ja Simpalan tien risteyksestä noin 40 m lounaaseen, kuusimetsässä. Alue lienee ollut aiemmin niittynä tms., mutta kivikkoisuudesta päätellen tuskin peltona. Kivestä noin 5 m länteen on entisen pellon reuna.
Kyseessä on 5 x 5 x 1,2-1,7 m kokoinen maakivi, joka on melko tasalakinen. Kiven korkeimmalla kohdalla, paksu sammalkerroksen alla on yksi matala ja loivareunainen, halkaisijaltaan 3 cm kokoinen kuppi. Kuppi on muusta kivestä poikkeavassa juonteessa, jossa on erilaisia syöpymiä. Lähistöllä, noin 1 km säteellä, on seitsemän muuta kuppikiveä. |
| metsakeskus.1000002482 |
740 |
Niittyranta 3 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
595388.15400000 |
6871739.60800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002482 |
Kohde sijaitsee Varparannanselän itärannalla, Savonlinna-Kangaslampi -tien (nro 470) länsi- ja itäpuolella, länteen suuntautuvalla rantatörmällä. Paikka on tienhaarassa, kohdassa jossa hiekkatie kääntyy kohti Niittyrantaa. Heti tienhaaran eteläpuolella on asumuspainanteita.
Ylimmällä rantaterassilla on rivissä, noin 10 m välein, viisi matalaa ja pyöreää, halkaisijaltaan noin 5 m kokoista painannetta. Näistä kaksi on selvempää ja kolme epäselvää painannetta, joita ei varmuudella voi tulkita asumuspainanteiksi.
Yhden selvän painanteen keskelle on pystytetty sähköpylväs, toisen kohdalle on kiinnitetty sähköpylvään tukivaijeri, mikä on tuhonnut painannetta osin.
Tien itäpuolella on lisäksi kaksi asumuspainannetta. Esinelöytöjä ei paikalta ole tavattu. Lähistöllä on kaksi muuta kivikautista asuinpaikkaa, Niittyranta 1 ja Niittyranta 2 (kohteet 1000002436 ja 1000002459). |
| metsakeskus.1000002483 |
710 |
Brändvik |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
318553.57800000 |
6648953.97300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002483 |
Kivilatomus ja röykkiö sijaitsevat ent. Snappertunan kunnan Strömsön saaren luoteisosassa, merestä jyrkästi kohoavan kallioalueen keskiosassa. Latomus on kallion lakialueen kumpareen korkeimmalla kohdalla ja pitkänomainen korkeuskäyrien suunnassa (ENE-WSW). Pituus on 7,5 m ja leveys suurimmillaan 2,5 m, korkeus 20-30 cm. Sen molemmat päät ovat pyöristetyt ja pitkät sivut kaartuvat ulospäin. Latomus on koskematon. Latomuksesta 30 m itään sijaitsee kiviröykkiö maapohjalla. Se on niin ikään pitkänomainen, itä-länsisuunnassa 15 m ja n. 10 m etelästä pohjoiseen. Se on selvästi röykkiömäinen kohoten n. 1 m. Sen länsiosassa on pieni, halkaisijaltaan n. 1 m suuruinen kraateri. "Merellinen perintömme" -inventoinnin mukaan se voi olla pronssikautinen. |
| metsakeskus.1000002484 |
710 |
Fåfängsudden |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
321695.31600000 |
6649751.67100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002484 |
Pieni kiviröykkiö ent. Snappertunan kunnan Strömsön saaren koillisosan Fåfängsuddenin niemen keskiosan eteläisemällä, yli 20 m korkeuteen kohoavalla kalliolaella. Se on pyöreä ja kivilaaoista koottu ja läpimitaltaan 3. Korkeutta röykkiöllä on 50-60 cm. N. 150 m NNE röykkiöstä on koillis-lounais -suuntainen 40-metrinen rakkavyöhyke pohjoiseen viettävällä rinteellä, osittain sammalen peitossa. |
| metsakeskus.1000002485 |
740 |
Suuri Haapajärvi B |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
604072.68700000 |
6863345.02400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002485 |
Kohde sijaitsee Suuren Haapajärven koillispuolella, 500 m järven luoteispäästä itään ja 200 m päässä nykyisestä rannasta, Pitkätkankaat-nimisen laajan hiekkakangasalueen lounaislaidalla, kankaan reunalta lounaaseen työntyvässä harjumaisessa niemekkeessä ja sen tyvellä. Alue on hakkuuaukeata ja paikalla on tehty metsänlaikutus. Luoteesta niemekkeeseen päin ja edelleen niemekkeen luoteisreunaa pitkin kulkee metsäutotie. Tien ja törmän välissä on suorakaiteen muotoinen asumuspainanne, jonka laita on jäänyt tien alle. Niemekkeen kaakkoislaidalla on muutamia mahdollisia asumuspainanteita. Asuinpaikkalöytöjä (KM 29545:1-29) on poimittu laajalta alueelta laikutusjälkien kohdista ja metsäautotien vierellä olevasta ojasta. Löydöt ajoittuvat lähinnä tyypillisen kampakeramiikan (Ka II:1) aikaan. Paikalla olevat asumuspainanteet ovat osittain tuhoutuneet metsänlaikutuksen johdosta. Lähellä on Suuri Haapajärvi A -niminen kivikautinen irtolöytöpaikka (kohde 1000002496). |
| metsakeskus.1000002486 |
740 |
Multamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
603429.95100000 |
6863825.82800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002486 |
Kohde sijaitsee Suuren Haapajärven pohjoispuolella, 500 m järven luoteispäästä pohjoiseen, Multamäki-nimisen laajan hiekka- ja moreeniharjanteen lounaisrinteellä. Maaperä on kapealla vyöhykkeellä, asuinpaikan kohdalla, hienoa hiekkaa. Alue on äestettyä hakkuuaukeata, johon on istutettu kuusen taimia. Asuinpaikkalöytöjä (KM 29546:1-9) on poimittu äestysvaoista noin 100 m matkalta, 10-20 m leveältä kaistalta. Löytöihin kuuluu mm. Luukonsaaren keramiikkaa, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.1000002487 |
740 |
Herasalontie |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
594595.47000000 |
6872644.23700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002487 |
Kohde sijaitsee Varparannanselän itärannalla, Savonlinna-Kangaslampi -maantieltä (nro 470) länteen eroavan ja Löytäniemeen vievän Herasalontien varrella, mökkitien risteyksen eteläpuolella, noin 150 m päässä nykyisestä rannasta. Paikka on tasaista hiekkakangasta, joka lienee ollut Suur-Saimaan ylimmän rannan matalikkoa. Lähin törmä sijaitsee kymmenien metrien päässä lännessä ja pohjoisessa. Kaakossa, muutaman kymmenen metrin päässä on laaja suppa. Paikalla on noin 9 m halkaisijaltaan ja noin 0,5 m syvyydeltään oleva pyöreä asumuspainanne, joka erottuu hyvin maastossa. Painanteen keskelle tehdystä koekuopasta on löytynyt kvartsi-iskoksia (KM 29670). Asuinpaikan laajuus ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.1000002488 |
710 |
Kullåkerbacken |
10002 |
12001 |
13007 |
11033 |
27000 |
314305.23700000 |
6658403.15500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002488 |
Mahdollisesti varhaiselle keskiajalle ajoittuva asuinpaikka entisen Snappertunan kunnan Bergin (Bergbyn) kylässä Lillbergin tilasta 500 metriä länteen. Se sijoittuu Finbyån (Raaseporinjoki, Kungsådran) varrelle joen kaakkoispuolelle, jossa kulkee Karjaan vastainen raja.
Kalliopohjaisen mäen etelä-kaakkoisrinteen pelloksi raivaamisen yhteydessä 1920-luvulla palajastui mäeltä useita röykkiömäisiä rakenteita, jotka kaivauksissa (Tallgren, Kampman, Europaeus) osoittautuivat rakennuksiin kuuluneiksi kiukaiksi (7 kpl). Löytöinä tavattiin palanutta savea (-tiivistettä), saviastianpaloja, sekä rautakautistyyppistä että lasitettua, sekä muun muassa pronssi -ja rautaesineiden katkelmia, Itämeren tyypin keramiikkaa sekä saksalaista kivitavaraa. Paikoin oli vahvaa kulttuurimaata, jonka paikottaisen selvän rajautumisen perustella Europaeus arvioi rakennustenpohjien seinänkohtia. Ainakin yksi rakennus lienee ollut leveydeltään noin 3 metriä.
Kiukaiden läheisyydessä oli myös useampia kuoppia, ilmeisesti kellarikuoppia. Osa kiukaista tuhoutui raivaustöissä, tutkittaessa tai tutkimusten jälkeen. Keskiajalla paikka on ollut pienessä merenlahteen pistävässä niemessä, joka sijoittuu likimain puoliväliin sisämaan puolella sijaitsevan Grabbackan linnan (noin 3,7 kilometriä) ja merenrannan suunnassa sijaitsevan Raaseporin linnan (noin 3,4 kilometriä) välissä.
Vuoden 2003 inventoinnissa tarkastettiin ympäröiviä peltoja ja peltosaarekkeita, joista löydettiin ajoittamattomia kivirakenteita. |
| metsakeskus.1000002488 |
710 |
Kullåkerbacken |
10002 |
12001 |
13007 |
11010 |
27000 |
314305.23700000 |
6658403.15500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002488 |
Mahdollisesti varhaiselle keskiajalle ajoittuva asuinpaikka entisen Snappertunan kunnan Bergin (Bergbyn) kylässä Lillbergin tilasta 500 metriä länteen. Se sijoittuu Finbyån (Raaseporinjoki, Kungsådran) varrelle joen kaakkoispuolelle, jossa kulkee Karjaan vastainen raja.
Kalliopohjaisen mäen etelä-kaakkoisrinteen pelloksi raivaamisen yhteydessä 1920-luvulla palajastui mäeltä useita röykkiömäisiä rakenteita, jotka kaivauksissa (Tallgren, Kampman, Europaeus) osoittautuivat rakennuksiin kuuluneiksi kiukaiksi (7 kpl). Löytöinä tavattiin palanutta savea (-tiivistettä), saviastianpaloja, sekä rautakautistyyppistä että lasitettua, sekä muun muassa pronssi -ja rautaesineiden katkelmia, Itämeren tyypin keramiikkaa sekä saksalaista kivitavaraa. Paikoin oli vahvaa kulttuurimaata, jonka paikottaisen selvän rajautumisen perustella Europaeus arvioi rakennustenpohjien seinänkohtia. Ainakin yksi rakennus lienee ollut leveydeltään noin 3 metriä.
Kiukaiden läheisyydessä oli myös useampia kuoppia, ilmeisesti kellarikuoppia. Osa kiukaista tuhoutui raivaustöissä, tutkittaessa tai tutkimusten jälkeen. Keskiajalla paikka on ollut pienessä merenlahteen pistävässä niemessä, joka sijoittuu likimain puoliväliin sisämaan puolella sijaitsevan Grabbackan linnan (noin 3,7 kilometriä) ja merenrannan suunnassa sijaitsevan Raaseporin linnan (noin 3,4 kilometriä) välissä.
Vuoden 2003 inventoinnissa tarkastettiin ympäröiviä peltoja ja peltosaarekkeita, joista löydettiin ajoittamattomia kivirakenteita. |
| metsakeskus.1000002489 |
740 |
Syrjäispäänniemi B |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
597483.41500000 |
6847198.50500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002489 |
Kohde sijaitsee Kokonsaaren kaakkoisimman kärjen, Syrjäispäänniemen koillisrannalla, niemen kärjestä noin 0,3 km luoteeseen. Lahdenpoukaman rantahietikolta on löytynyt piiesine (KM 29671:1). Rannalla on paljasta hietikkoa noin 10 m leveydeltä rantaviivasta sisämaahan päin. Hietikon takana notkossa on 20-30 m matkalla tasaista hiekkakangasta, jossa on matalia, vallimaisia rantamuodostumia. Notkon pohja nousee melko jyrkästi luoteeseen kallion ja pohjoisessa olevan kumpareen välisen hiekkaharjanteen laelle. Harjanteelta lounaaseen on selvä rantamuodostuma. Harjanteen laelle tehdystä kokeuopasta on löytynyt kvartsia (KM 29671:2). Harjanteen laella lienee pienialainen ja niukkalöytöinen, ehjä asuinpaikka. Lähellä on pyyntikuoppakohde, Syrjäispäänniemi A (kohde 1000002478). |
| metsakeskus.1000002490 |
740 |
Haukivesi linnavuori |
10001 |
12011 |
13106 |
11006 |
27000 |
588235.98800000 |
6883357.89700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002490 |
Mahdollinen tähystys- tai vartiopaikka sijaitsee Haukiveteen kuuluvan Tuunaanselän itärannalla, tärkeiden vesireittien risteyskohdassa. Kyseessä on loivarinteinen mäki, jonka lakiosa on avokalliota. Paikalta on erinomainen näkyvyys Haukivedelle. |
| metsakeskus.1000002491 |
740 |
Liistonsaari linnavuori |
10001 |
12011 |
13106 |
11006 |
27000 |
586463.86800000 |
6843328.01100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002491 |
Mahdollinen tähystys- tai vartiopaikka sijaitsee Pihlajavedellä, monien tärkeiden vesireittien varrella. Kyseessä on jyrkkäpiirteinen mäki, jonka lakiosalla on kalliota. Rinteet ovat äkkijyrkät ja paikoin louhikkoiset ja vaikeakulkuiset etenkin etelästä koilliseen ulottuvalla reunalla. Paikalta on hyvä näkyvyys Pihlajavedelle. Selviä rakenteita ei ole näkyvissä. Paikalta on löytynyt atraimen piikki (KM 27076). |
| metsakeskus.1000002492 |
740 |
Mönkkölä |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
582046.54800000 |
6866420.69700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002492 |
Kohde sijaitsee Kallislahdessa, paikassa, jonka lähellä ei ole suuria järviä tai jokia. Noin 1 km päässä on pieni Likolampi. Alueen lounais- ja eteläpuolella on suoaltaita, jotka lienevät olleet aiemmin lampia. Röykkiöt sijaitsevat luode-kaakko -suuntaisen harjanteen lounaissivulla, jonka vieressä virtaa pieni puro. Alueella kasvaa vanhaa kuusikkoa. Röykkiöt ovat soikeita tai pyöreitä, turpeen peittämiä, osin myös heinittyneitä, halkaisjaltaan 1,5-5,0 m ja korkeudeltaan noin 0,5 m. Osa röykkiöistä on kasattu silmäkiven ympärille, osassa on keskellä syvennys. Yhdessä tuulenkaadon paljastamassa röykkiössä on havaittu hiiltä ja vähän multaa. |
| metsakeskus.1000002493 |
740 |
Kokonaho |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
599164.72000000 |
6850008.37300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002493 |
Kohde sijaitsee Pauli Tavin talosta 2,5 km luoteeseen, rannasta 200 m ja pohjonen-etelä -suuntaiselta polulta 30-50 m itään, soistuvalla hakkuuaukealla, kallioiden välisessä notkelmassa. Paikalla kasvaa istutettua mäntyä ja koivua, aluskasvillisuus on rehevää mustikka-puolukka-karhunsammal -tyyppiä. Alueen ympärillä on kalliota ja sekametsää. Paikalla on 13 ladottua kiviröykkiötä noin 20 x 7 m alueella. Röykkiöt on koottu noin 30 cm kokoisista kivistä ja röykkiöiden halkasija on keskimäärin 1 m ja korkeus 0,2-0,3 m. Muutamasta kasasta on irrotettu kiviä. |
| metsakeskus.1000002498 |
710 |
Lillberg |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
314772.05000000 |
6658404.15800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002498 |
Entisen Snappertunan kunnnan Bergin kylän Lillbergin talon pihapiirissä havaitsi Arne Äyräpää vuonna 1926 isohkon, osittain rinteeseen sortuneen kiviröykkiön. Se sijaitsi kalliojyrkänteen solamaisen kohdan yläosassa, sen lounaisreunassa. Alempana oli solan poikki isojen kivien muodostama yhtenäinen kivijono, jota Äyräpää epäili mahdolliseksi vallin perustaksi. Myös talon koillispuolella on matalampaa notkelmaa, jossa oli havaittavissa epämääräisempää kivijonoa. Mäen etelä- ja kaakkoispuolella on ollut kivistä tonttiaitaa, jonka rakennusaine voi olla peräisin mahdollisista puretuista vallirakennelmista tällä suunnalla.
Vuoden 2002 inventoinnissa havaittiin Äyräpään tutkimasta kivirakenteesta noin 85 metriä etelään talonpohja, jonka läheisyydestä löytyi vihertävää ikkunalasia. Rakennuksenpohja sijaitsee piha-alueen reunalla, etelään laskevalla rinteellä ja sitä ympäröi niitty. Rakennuksenpohja on pituudeltaan 4,5 metriä, leveydeltään 5,0 metriä ja korkeudeltaan 0,4 metriä. Sen keskellä on syvennys. |
| metsakeskus.1000002499 |
710 |
Båtdrag |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
322831.84100000 |
6653140.31000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002499 |
Pyöreä röykkiö, jonka halkaisija on 3 m ja korkeus 0,3-0,4 m. Se sijaitsee Tammisaaren ent. Snappertunan kunnan itäosassa, Korsfjärdenin luoteisrannan laakean etelä-pohjoissuuntaisen kallion itäpäässä, n. 100 m rannasta ja n. 300 m Båtdragin talosta itään. N. 220-240 m lounaaseen toisella kalliolla Båtdragsvikenin rannalla on niin ikään matala röykkiö (Båtdrag 2) ja lähiympäristössä on useita muitakin röykkiöitä tai latomuksia (Verkvik, Maren). |
| metsakeskus.1000002500 |
710 |
Maren |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
322838.83600000 |
6653555.14800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002500 |
Båsan kylässä, ent. Snappertunan kunnan itäosassa, Maren -nimisen peltoalueen itäpuolella olevalla kalliolla, n. 200 m länteen Lavolan talosta, on joukko kivirakenteita, jotka tarkastettin v. 1976. Ensimmäinen on matala, n. 20-30 cm korkuinen kivilatomus, jonka pituus luode-kaakkosuunnassa on n. 5 m ja leveys 3 m. Se on lähes kokonaan jäkälän peitossa. Latomuksesta 4 m kaakkoon on lounais-koillissuuntainen 4 m pitkä ja 3 m leveä kivikehä, jossa länsisivulla on aukko. Tämä rakenne vaikuttaa latomusta myöhäisemmältä. Latomuksen kaakkoispään vieressä on toinen kivikehä, luode-kaakkosuunnassa 2,5 m ja leveydeltään 2 m. Edelleen on latomuksesta 3 m koilliseen edellisiä pienempi kivikehä, kooltaan 1,5 x 2 m. |
| metsakeskus.1000002501 |
710 |
Timmerbacksberget |
10002 |
12004 |
13049 |
11004 |
27000 |
317054.16600000 |
6651905.77800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002501 |
Ent. Snappertunan kunnan Höstnäsin kylän Lövön Timmerbackbergetin laen luoteisosassa sijaitseva latomus kallionyppylän päällä. Kiviä on vai yksi kerros kallion päällä. Röykkiö on itä-länsisuunnassa n. 9,5-10 m ja leveydeltään 3-5 m. Sen itäpäässä on lisäksi pohjoispuolinen pieni röykkiö, joka lienee koottu latomuksen kivistä, ja kiviä on myös nakeltu ympäristöön. N. 50 m itään on n. 30-metrinen kivirakka-alue, jonka kaakkoisosaan on kaivettu 2-metrinen kraateri. Kohteen lähiympäristö on kallioiden hallitsemaa kuivaa kangasmetsää. Matkaa merenlahden rantaan on n. 150 m. Röykkiölle johtaa lövön soratielta polku.
Sijaintinsa puolesta kohde voisi hyvin olla pronssikautinen hautaröykkiö, mutta koska kivet ovat laajalla alueella yksinkertaisena kerroksena, kohdetta ei voi varmasti ajoittaa. Kyseessä on ajoitukseltaan ja käyttötarkoitukseltaan epämääräinen röykkiö. |
| metsakeskus.1000002503 |
710 |
Lökholmen 3 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
300730.78500000 |
6641105.03900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002503 |
Älgön kylän Lökholmenin saaren keskiosan kalliolla sijaitseva röykkiö, joka on alueen korkeimmalla pohjoisemmalla kallioselänteellä. Röykkiön korkein kohta on sen kaakkoisosassa, josta kallioperä viettää heikosti kohti luodetta. Etelä- ja pohjoispuolella kallio laskee jyrkästi. Etelän puolella on ½-1 m alempana terassimaista kallion kohtaa. Röykkiö vaikuttaa osittain koskemattomalta ja vailla rakenteellisia erityispiirteitä. Mahdollisesti sen keskiosasta on kiviä poistettu. Muodoltaan se on lähinnä pitkänomainen tai soikea, pituusakselin ollessa suunnassa luode-kaakko. Se koostuu pääosin pyöreistä luonnonkivistä. Röykkiö on kooltaan 2,55x2,1x0,55 m ja sammal- ja jäkäläpeitteinen. Todennäköisesti kyseessä on hautaröykkiö. Viikinkiajan keihäänkärki-, riipus- ja savitiivistelöytöpaikka sekä pienet röykkiöt sijoittuvat runsas 200 m luoteeseen (inv.-kert. Lökholmen 4, mj-rekisterikohde 835 01 0084 Stora Lökholmen). |
| metsakeskus.1000002504 |
82 |
Rievetinlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
348296.04900000 |
6766559.83900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002504 |
Asuinpaikka sijaitsee Takajärven pohjoisrannalla Rievetin lahden pohjukassa, noin 300 m Rievetin talosta lounaaseen. Paikka on rannan tuntumassa hiekkakankaalla. Kvartsi-iskokset ja saviastian palat löydettiin noin 30 x 30 m suuruiselta alueelta.
|
| metsakeskus.1000002505 |
82 |
Savijoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
348780.83000000 |
6770413.29400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002505 |
Asuinpaikka sijaitsee lähellä Hattulan ja Kalvolan rajaa, noin 200 m Äimäjärven kaakkoisosan rannasta, jyrkkäreunaisella terassilla olevalla pellolla, Savijoen talosta 100 m kaakkoon. Maaperä paikalla on kivetöntä hietaa ja hiesusavea. Löydöt ovat kvartsi-iskoksia noin 30 x 150 m suuruiselta alueelta. Löytöalue saattaa jatkua metsään päin kohti mäen lakea. |
| metsakeskus.1000002506 |
710 |
Kalvholmen1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
306558.43300000 |
6641869.75700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002506 |
Mahdollinen rautakautinen hautaröykkiö Espingskärin kylän Kalvholmenilla saaren länsiosan korkeimmallakodalla, sen itäpäässä avokalliolla. Muodoltaan röykkiö on kaarimainen ja ilm. joskus myöhemmin kaiveltu. Koko 3,7x2,1x0,35 m. Voimakkaasti sammaloitunut. |
| metsakeskus.1000002507 |
710 |
Söderäng |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
305088.98400000 |
6649642.62400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002507 |
Röykkiö Hurskurunäsin kylässä, Skåldön lossirannasta n. 800 m koilliseen. Se sijaitsee kallioselänteen luoteispäässä ja samalla sen korkeimmalla kohdalla. Röykkiön länsi-, pohjois- ja itäpuolella kallio viettää jyrkästi ja lounaassa sijaitseva pelto on n. 15 m alempana. Röykkiö lähinnä pyöreä muodoltaan ja jonkin verran hajotettu. Sen länsireuna vaikuttaa kylmämuuratulta. Röykkiö on vain osittain jäkäläpeitteinen ja sen poikkileikkaus vaikuttaa hieman koveralta. Kooltaan se on vain 2,25x1,75x0,2-0,4 m. Kolme metriä sen pohjoispuolella on perustaltaan ilmeisesti luontainen, voimakkaasti sammal- ja jäkäläpeitteinen kiveys, joka on kuitenkin selvästi muokattu ja rajautuva. Se on lähinnä soikea etelä-pohjoissuunnassa ja kooltaan 5,05x2,95x0,1-0,4 m. |
| metsakeskus.1000002508 |
710 |
Ådö 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
303169.80900000 |
6639110.84700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002508 |
Alglon kylän Ådön korkeimman kallioalueen tasaisella kohdalla sijaitseva, muotonsa ja sijaintinsa perusteella pronssikautinen röykkiö. Se on melkein pyöreä, luode-kaakkosuunnassa 7,8 m, lounais-koillissuunnassa n. 6 m ja 0,7 m korkea. Poikkileikkaus on kaarimainen keskelle kaivetun kuopan takia. Lounais- ja koillissivustoilla on kiviä laajemmalla ollen mahdollisesti peräisin keskelle kaivetusta kuopasta. |
| metsakeskus.1000002512 |
740 |
Huhmarlahti |
10001 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
595279.23800000 |
6861967.54700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002512 |
Kohde sijaitsee Aholahdessa, Mikkelistä Savonlinnaan vievän valtatien (nro 14) eteläpuolella, mäntyä, kuusta ja koivua kasvavalla entisellä aholla. Maaperä paikalla on silttiä, ympäristö on kivikkoista. Kyseessä on ainakin viisi osittain maansekaista kiviröykkiötä noin 20 x 50 m alalla. Röykkiöt ovat kooltaan 1 x 1 m - 6 x 3 m, ja ne lienevät peltoraunioita. Paikalle suunniteltu ohitustie tuhonnee röykkiöt. |
| metsakeskus.1000002514 |
286 |
Hirsimäki 1 |
10002 |
12006 |
13075 |
11006 |
27000 |
498610.75000000 |
6730542.04000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002514 |
Anjalankosken eteläosassa, noin 1,2 kilometriä Sippolanjoesta länteen on kaksi spiraalimaisesti ladottua kivirakennetta eli jatulintarhaa. Tarhoista luoteisempi, Hirsimäki 1, sijaitsee Hirsimäen luoteispuolella, avokallioalueen alareunassa loivassa rinteessä, kahden kuusen välissä. Kiveys koostuu halkaisijaltaan noin 20–25 cm kokoisista kivistä, koko rakenteen halkaisija on noin 4,5 m. Kiveys on paksun sammaleen peitossa, joten sen todellista muotoa ja laajuutta on vaikea hahmottaa. |
| metsakeskus.1000002515 |
286 |
Hirsimäki 2 |
10002 |
12006 |
13075 |
11006 |
27000 |
498911.62800000 |
6730356.11400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002515 |
Anjalankosken eteläosassa, noin 1,2 kilometriä Sippolanjoesta länteen on kaksi spiraalimaisesti ladottua kivirakennetta eli jatulintarhaa. Tarhoista kaakkoisempi, Hirsimäki 2, sijaitsee Hirsimäen kaakkoispuolella, pienialaisen kalliopaljastuman laella. Osaksi rikkoutuneen kiveyksen halkaisija on noin 4 metriä. |
| metsakeskus.1000002516 |
491 |
Väätämö |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
537104.82600000 |
6823495.78600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002516 |
Kohde sijaitsee Anttolassa, Saimaaseen kuuluvien Louhiveden ja Luonterin yhdistämän Väätämönsalmen rannalla, Väätämön tilan maalla. Paikalta on löytynyt kuppikivi, joka on aiemmin sijainnut pihapiirissä, mutta sittemmin se on siirretty aitan porraskiveksi. Kyseessä on laakea irtokivi, jossa on kolme matalaa kuppia ja yksi syvä kuppi. |
| metsakeskus.1000002517 |
777 |
Hoikkajärven polku |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
622076.00000000 |
7205239.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002517 |
Kohde sijaitsee Purasjärven ja Suomen valtion itärajan välissä, aivan rajan tuntumassa, Hoikkajärven pohjoispuolella, itärajan retkeilyreitin polun varressa. Polku kulkee aiemman rajavyöhykkeen reunaa pitkin. Puraksen tieltä tulee metsäautotie lähelle Kivijärveä. Tie kääntyy etelään ja kulkee Pienen Kivijärven länsipuolitse noin 1,3 km päähän Hoikkajärvestä päättyen kumpareelle. Siitä lähtee polku, joka kulkee suonotkelman yli ja nousee jälleen kangasmaakumpareelle. Tällä kumpareella, noin 0,9 km päässä Hoikkajärvestä, sijaitsee 0,8 x 0,5 m kokoinen maakivi, josta vain pinta pistää esille sammaleesta. Kiven pohjoisreunassa on läpimitaltaan 11-12 cm kokoinen ja 2 cm syvä kuoppa, joka ei näytä luonnonmuodostumalta. Kuppikiveksi sijainti on varsin erikoinen. |
| metsakeskus.1000002518 |
105 |
Akkosuo 2 |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
593750.74300000 |
7162751.41100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002518 |
Kohde sijaitsee Kokkojärven länsipuolella, Tervaniemen talosta vajaa 1,5 km länsilounaaseen ja Lamminahon talosta 1,1 km etelään, Akkosuolla olevalla pienellä kumpareella, lounaaseen viettävällä rinteellä. Akkosuo on aikaisemmin ollut aukea, nykyään se on ojitettu ja kasvaa vesakkoa. Akkosuolla on useita kuivia saarekkeita ja kohteen tarkka paikantaminen peruskartalle on ollut hankalaa. Kyseessä on miilukuoppa, jota ympäröi palte. Miilun läpimitta on noin 0,2 m korkean palteen ulkoreunasta mitattuna 9,5 m ja sisäreunasta 4 m. Kuopan syvyys on 0,8 m. Miilusta 4 m lounaaseen on metsäkoneen pahoin hajoittama hyttikumpu ja sen kaakkoispuolella kuonakasa. Kuonakasan läpimitta on ainakin 4 m. Paikalla on halkaisjaltaan 1,5 m kokoinen ja 0,3 m syvyinen kuoppa, jonka merkitys on epäselvä. Kohteen läpi kulkee metsäkoneella kuljettava tieura, joka lähtee Lukkosuolla olevan pellon puolivälin tienoilta. Tieuran länsipuolella, hieman ennen kohdetta, on suurehkon tervahaudan pohja. Kohteesta noin 0,1 km itäkaakkoon on historiallisen ajan kuoppajäänne, Akkosuo 3 (kohde 1000002519). |
| metsakeskus.1000002519 |
105 |
Akkosuo 3 |
10002 |
12009 |
13092 |
11002 |
27000 |
593870.69700000 |
7162701.43000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002519 |
Kohde sijaitsee Kokkojärven länsipuolella, Tervaniemen talosta vajaa 1,5 km länsilounaaseen ja Lamminahon talosta 1,1 km etelään, Akkosuolla olevilla kumpareilla,
joita nimitetään Hautakumpareiksi. Alue on ojitettua suota, joka kasvaa tiheää vesakkoa. Matalalla moreenikumpareella on noin 3,5 m läpimittainen ja noin 0,6 m syvä kuoppa, jota ympäröi reunapalte. Kuopan tarkoitus on epäselvä. Mahdollisesti kyseessä on miilukuoppa.
Kohteesta noin 0,1 km länsiluoteeseen historiallisen ajan raudanvalmistuspaikka, Akkosuo 2 (kohde 1000002518). |
| metsakeskus.1000002520 |
785 |
Haataja |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
505838.00000000 |
7139995.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002520 |
Pyyntikuoppakohde sijaitsee Oulujärven alueella, Manamansalossa, Haatajan talon pohjoispuolella olevan pellon pohjoisreunassa. Ainakin 16 kuopan muodostama pyyntikuoppaketju alkaa lännessä kohdasta, jossa Haatajan taloon menevältä pikkutieltä eroa polku koilliseen, noin 50 m päässä päällystetystä tiestä. Jono jatkuu pellon reunan myötäisesti noin 0,3 km matkan. Maasto on melko tasaista ja kasvaa havumetsää. Alueen pohjoispuolella olevassa tiheässä mäntytaimikossa on lisäksi ainakin 3 kuoppaa. Ne ovat Oulujärven rannan suuntaisen pellon länsireunan lähellä kulkevan polun varressa. Kaksi kuopista sijaitsee lähekkäin Haatajan talosta 240 m koilliseen, kolmas on talosta noin 300 m koilliseen. Alueella voi olla kuoppia enemmänkin.
Inventointi 2017: Kohde on ennallaan. Kairauksissa löytyi kuopista yli 5 cm vahva huuhtoutumiskerros, kuopat ovat siten esihistoriallisia. Kuopat sijaitsevat kapealla hiekkaharjanteella muodostaen kaksi lyhyttä pyyntikuoppajonoa, neljä kuoppaa sijaitsee jonojen ulkopuolella.
V. 2017 raportissa s. 19 on lueteltu 17 kartoitetun kuopan koordinaatit. |
| metsakeskus.1000002521 |
785 |
Lapinkallio |
10001 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
500628.24900000 |
7155923.85900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002521 |
Kohde sijaitsee Oulujärven pohjoisrannalla, Väätäjäniemellä, niemen kärjestä 0,6 km pohjoiseen ja Väätäjän talosta 0,6 km itään. Paikalla on kaksi sorakuoppaa. Kohde on läntisemmän sorakuopan länsipäässä, aivan kuopan reunassa, kivikossa. Luontaiselta vaikuttavaan kivikkoon on tehty halkaisijaltaan 4,5 m kokoinen kuoppa, jonka syvyys on runsaat 0,5 m. Kuopan pohja on tasainen. Paikalla kasvaa pienehköä mäntyä, varpua ja jäkälää. Paikalla on kerrottu olleen useita samanlaisia kuoppia, jotka ovat tuhoutuneet soranotossa.
Inventointi 2017: Kuoppaa ei havaittu, alueella on uudempia soranoton jälkiä. Kohde on todennäköisesti tuhoutunut. |
| metsakeskus.1000002522 |
785 |
Leinola |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
505086.50600000 |
7139830.34500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002522 |
Pyyntikuoppakohde sijaitsee Oulujärven alueella, Manamansalossa, Haukilammen ja Kankaan talon välissä olevalla itä-länsi -suuntaisella harjanteella. Harjanteen molemmilla puolilla on peltoa ja sen länsipäässä mäntytaimikkoa, itäpäässä mäntymetsää. Harjanteen keskiosissa on aukkohakkuualue. Paikalla on ainakin 27 kuoppaa, joista suurin on pyöreähkö, halkaisjaltaan 3,5 m ja syvyydeltään 0,9 m. Kuopat ovat osin kahdessa rivissä. Ilmeisesti kuoppia on tuhoutunut Kankaan taloa rakennettaessa.
Inventoinnissa 2017 kuoppien todettiin olevan esihistoriallisia huuhtoutumiskerroksen perusteella. Harjanteelta, joka jatkuu vielä jonkun matkaa talon ja peltoalueen länsipuolella, ei havaittu selkeitä kuoppia.
V. 2017 inventoinnin raportissa on s. 19 lueteltu 27 kartoitetun kuopan koordinaatit. |
| metsakeskus.1000002523 |
785 |
Metsäpirtti |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
488555.00000000 |
7164200.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002523 |
Kohde sijaitsee Järvikylässä, Metsäpirtin talon pohjoispuolella, mäntytaimikkoa ja puolukkaa kasvavan kapean harjanteen itäpäässä. Paikalla on matalahko, noin 2 m läpimittainen kuoppa. Tästä 60 m länteen on toinen kuoppa, joka on myös 2 m halkaisijaltaan, mutta edellistä syvempi, noin 0,5 m syvä. Kyseessä lienevät pyyntikuopat.
Inventointi 2017: Kohde oli ennallaan. |
| metsakeskus.1000002524 |
785 |
Metsätervo |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
505866.00000000 |
7140690.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002524 |
Kohde sijaitsee Oulujärven rannalla, Manamansalossa, Kaivosojanlammen itäpuolella, käytöstä poistetun sorakuopan lounaispuolella, noin 10 m kuopan reunasta. Alue on mäntykangasta, josta metsä on hakattu. Aluskasvillisuutena on mustikkaa. Paikalla on läpimitaltaan 3 m kokoinen ja runsaan 0,5 m syvyinen kuoppa. Kuopan keskellä kasvaa koivun taimi. Kyseessä lienee pyyntikuoppa.
Inventointi 2017: Kohdekoordinaattipisteen kohdalla on sorakuoppa, jonka ikä on n. 20 v. Kohde lienee tuhoutunut. |
| metsakeskus.1000002525 |
785 |
Piskosentörmä |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
506204.00000000 |
7136078.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002525 |
Kohde sijaitsee Oulujärven alueella, Manamansalon kaakkoisrannalla olevan Harjaaniemen kohdalla, Harjaaniemen pellon länsipäästä noin 0,2 km pohjoiseen ja Harjun talosta 0,8 km itään. Alue on jäkäläkangasta, kohteen itäpuolella on hakkuuaukea, ja vieressä kulkee metsätie. Paikalla on 4,5 m läpimittainen ja 1,2 m syvä kuoppa. Kuopan pohjalla on tasanne, jonka reunaa on hieman kaiveltu. Kuoppaa ympäröi selvä reunapalte. Kuoppa sijaitsee kohdassa, josta maa alkaa selvästi viettää rantaa kohden. Kuopan reunalla on puinen kyltti, jossa lukee "sudenkuoppa".
Inventointi 2017: Kohde oli ennallaan. Ympäriltä on hakattu jonkun verran metsää. |
| metsakeskus.1000002526 |
785 |
Rasi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
488368.00000000 |
7164636.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002526 |
Kohde sijaitsee Järvikylässä, Metsäpirtin talosta 0,5 km koilliseen, soiden ympäröimällä harjanteella, kahden pienen sorakuopan välissä. Paikalla on komea, 3,5 m läpimittainen ja 0,5 m syvä pyyntikuoppa, joka on tunnettu paikkakunnalla "lapinhautana". Kuopasta noin 100 m koilliseen kerrotaan olleen heteen, jossa kuopan avulla pyydettyjä lihoja arvellaan säilytetyn. Kuopan vieressä kulkee vanha tie (ns. tervanajajien tie). |
| metsakeskus.1000002527 |
785 |
Rusila |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
506445.95100000 |
7143678.80200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002527 |
Kohde sijaitsee Manamansalossa, Rusilan talon lounaispuolella, Aholasta tulevan tien varrella. Tien molemmin puolin on suurikokoiset, pyyntikuopilta vaikuttavat kuopat. Kuopista pohjoisempi, halkaisijaltaan 4 m ja syvyydeltään 1 m, on Rusilan saunasta 15 m lounaaseen. Kuoppaa ympäröi reunavalli. Tien toisella puolella, 9 m etelään, on halkaisijaltaan noin 3 m ja syvyydeltään 0,8 m kuoppa.
Rusilasta Aholaan päin kerrotaan olevan pitkäomaisia kuoppia. Näitä ei havaittu vuoden 2017 inventoinnissa. |
| metsakeskus.1000002528 |
785 |
Syrjälä |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
489074.87100000 |
7164007.56900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002528 |
Kohde sijaitsee Järvikylässä, Syrjälän talosta noin 0,2 km itäkaakkoon, mäntykankaisen hiekkaharjanteen itäpäässä. Ensimmäinen kuoppa on noin 20 m päässä jyrkähkösti suolle laskevan rinteen reunasta. Kyseessä on läpimitaltaan noin 2,5 m ja syvyydeltään 20 cm oleva kuoppa. Tästä noin 10 m luoteeseen on yhtä matala, läpimitaltaan 3 m oleva kuoppa. Paikalla kerrotaan olleen kolmaskin kuoppa, joka olisi hävinnyt metsätöiden yhteydessä 1960-luvulla. Kuoppia on paikkakunnalla nimitetty "lapinkuopiksi".
Syrjälän talosta kuoppien luokse tulevan polun vieressä, kuopista noin 50 m talolle päin, on läpimitaltaltaan 2 m oleva matala, epämääräinen kuoppa, johon ei kuulemma liity lapinkuoppaperinnettä. Syrjälän talon luona kerrotaan olleen vielä läpimitaltaan pari metrinen, matala lapinkuoppa, joka olisi tuhoutunut vesijohtotöissä 1970-luvulla. |
| metsakeskus.1000002530 |
785 |
Raatokangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
471300.06600000 |
7149086.50900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002530 |
Kohde sijaitsee Veneheitosta Muhokselle johtavan tien länsipuolella, Pelson varavankilasta 4 km etelälounaaseen, Halkosaaren talosta 2,2 km luoteeseen. Kyseessä on parinsadan metrin läpimittainen, laajan suoalueen ympäröimä metsäsaareke. Maasto on hyvin kivikkoista. Korkein kohta on runsaat 10 m suota korkeammalla ja sijaitsee saarekkeen itäosassa. Se on suureksi osaksi paljasta kivikkoa ja kasvaa pienehköä mäntyä ja jonkin verran myös pihlajaa. Kaakkoisrinteen kivikossa, lähellä korkeinta kohtaa, on länsilounainen-itäkoillissuuntainen, vajaa 9 m pituinen kivilatomus, jonka koillispäässä on 2,5 m läpimittainen ja noin 1 m korkea kivikasa. Latomuksen lounaispäässä on kivikkoon kaivettu, vallin ympäröimä kuoppa, jota käytetään nykyisin nuotionpaikkana. Kivikasaa ja kuoppaa yhdistää 4 m pitkä ja noin 0,5 m korkea valli. Kivien koko vaihtelee nyrkin kokoisista noin 0,4 m läpimittaisiin. Rakennelman tarkoitus on epäselvä eikä mitään siihen liittyvää perimätietoa ole saatu selville. Rinnekivikossa, 28 m pohjoiseen rakennelmasta, on 2,5 m läpimittainen ja 0,7 m syvä kuoppa. Kyseessä voi olla jonkinlainen säilytyskuoppa. |
| metsakeskus.1000002531 |
785 |
Mustola |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
479406.81800000 |
7145078.15100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002531 |
Kohde sijaitsee Veneheiton kylässä, Mustolan talon länsipuolitse virtaavan ojan länsipuolella, ojaan viettävässä melko jyrkässä rinteessä olevalla, pienellä peltojen ympäröimällä joutomaa-alueella. Paikalla on vierekkäin kaksi pienehköä tervahaudanpohjaa ja niiden välissä pieni, epämääräinen kuoppa. Rinteessä, turpeen alla, on suuria rautakuonan paloja. Kuonaa on lisäksi tervahautojen pohjoispuolella, tien reunassa. Kolmas tervahauta lienee tuhoutunut tienteon yhteydessä.
Vuoden 2017 inventoinnissa kohteen rakenteiden on todettu tuhoutuneen, kun alue on raivattu pelloksi. |
| metsakeskus.1000002532 |
768 |
Vilkaharju Pöllälampi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
575370.30400000 |
6850721.99000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002532 |
Kohde sijaitsee Vilkaharjun alueella, luontopolun varressa, luonnonsuojelualueella. Vieressä on Salpalinjaan kuuluvia rakennelmia. Kapealla muinaisrantaterassilla on näyttävä ns. rinnepainanne. Kohteesta noin 50 m koilliseen on toinen asuinpaikka. Paikalta on löytynyt luuta ja kvartsia sekä vahva likamaakerros. |
| metsakeskus.1000002533 |
768 |
Vilkaharju Toivotuksenlahti |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
574780.53800000 |
6850697.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002533 |
Kohde sijaitsee Vilkaharjun alueella, Toivotustenlahden pohjoisrannalla, luonnonsuojelualueen vieressä. Paikka on aivan luontopolun varressa, joka tällä kohdin kulkee metsätietä pitkin. Paikalla on neljä näyttävää asumuspainannetta kahdella eri korkeustasolla, Suur-Saimaan muinaisrantatörmällä. Paikalta on löytynyt kampakeramiikkaa, piitä, luuta ja kvartsia (KM 30418). Paikalla on opastaulu. |
| metsakeskus.1000002534 |
768 |
Aarrekallio |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
576718.74800000 |
6853805.75400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002534 |
Kohde sijaitsee Tokeen länsipuolella noin 0,5 km Iitlahden hovin päärakennuksesta kaakkoon olevan Aarrekallio-nimisen kumpareen itäpuolellaolevalla pellolla. Viljely ja myöhempi asutus on osittain tuhonnut kohdetta. Röykkiöt ovat tiukan ja paksun turpeen peittämiä. Koekaivauksessa muista selvästi poikennut korkea röykkiö paljastui uuniksi, joka lienee peräisin 1700-luvulta. Uunin vierestä löytyi lattialankkujen jäännöksiä. Ympäristöstä löytyi myös rautakauden tyypin saviastianpaloja. |
| metsakeskus.1000002535 |
768 |
Kivimäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
575368.28000000 |
6856411.69800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002535 |
Kohde sijaitsee Kaipolan kylässä noin 0,7 km maantien nro 435 länsipuolella, Kaipolanlammesta 0,2 km pohjoiseen olevan mäen päällä, kuusimetsässä. Alueella on parikymmentä vaihtelevankokoista ja –muotoista kiviröykkiötä. Suurin, soikea röykkiö on huolellisesti ladottu kahden ison kiven väliin. Se on 10,5 m pitkä, 5,5 m leveä ja 0,5 - 1,1 m korkea sammalen peittämä kivilatomus, jossa kivet ovat suunnilleen päänkokoisia. Alueen muiden röykkiöiden koko ja muoto vaihtelevat pyöreistä soikeisiin ja nelisivuisiin. Paikalla on myös puolikaaren muotoinen matala kiveys sekä halkaisijaltaan 1,5 metriä oleva kuoppa, noin 1 m syvä kuopppa. Pääosa röykkiöistä lienee syntynyt viljelyn tuloksena.
Kohteen rajaus on tehty vuoden 2010 inventointihavaintojen ja topografian mukaan. |
| metsakeskus.1000002536 |
768 |
Mustakorpi |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
568660.94000000 |
6866341.67100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002536 |
Halttulan Mustakorvessa on maakivessä 13-15 ristikuviota. Kooltaan kuviot ovat 8-15 cm. Alue kasvaa tiheää vesakkoa (v. 2010) ja kiveä on vaikea löytää. Samalla alueella on myös mm. sotilastorpan paikkoja ja Ruotsin vallan aikainen sotilashautausmaa. Kiven korkeus on 0,8 m ja laki loivasti kupera. Ylhäältä katsottuna kivi on melkein kolmiomainen sivujen ollessa noin 3 m pituudeltaan. Yhdellä kiven pystysivuista on maljamaisia syöpymiä. Kiven laelle on hakattu 13-15 tasavartista ristikuviota. Hakkausten syvyys on suurimmillaan 3 cm ja ristien vastakkaisten sakaravälien väli on 8-15 cm. Sakaroiden suunta ei risteissä vaihtele, mutta saman ristin sakarat muodostavat keskenään aina suoran kulman.
Kivestä noin 120 metriä kaakkoon on rajamerkki, kooltaan 1,6x1,25x0,6 metriä. Kivi on suorakaiteen muotoinen ja siihen on hakattu merkki ?8.
Huom! Kiven koordinaattitiedot ovat olleet aiemmin virheelliset. Ne on korjattu 18.11.2010 Helsingin yliopiston inventointiraportin perusteella.
Huom2! Kiven koordinaattitiedot tarkastettava: ristiriita koordinaattien ja etäisyystiedon välillä. |
| metsakeskus.1000002537 |
768 |
Vilkaharjun leirintäalue |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
575178.38300000 |
6850211.19600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002537 |
Kohde sijaitsee Vilkaharjun alueella, leirintäalueen vastaanottorakennuksen lähellä, sillalle vievän uran varrella. Paikalla on kaksi eri aikaista Suur-Saimaan muinaisrantatörmää, joilla on kaksi erillistä kivikautista leiripaikkaa. |
| metsakeskus.1000002538 |
768 |
Iitlahden hovi |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
576498.83900000 |
6854065.65200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002538 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Iitlahdessa, Iitlahden hovin kaakkoispuolella olevalla pellolla. Paikalta on löytynyt kvartsi-iskoksia (KM 24964). |
| metsakeskus.1000002539 |
768 |
Pitkäkangas |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
567842.27100000 |
6865560.98700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002539 |
Kohde sijaitsee Tunnilassa, Pekkalan tilan alueella. Eerikkäläntien luona on hiekanottopaikka, jonka kohdalta lähtee metsätie länteen. Tie vie raudanvalmistuspaikalle, joka on vesakon ja risukon peittämä. Lähellä on ns. porilaisten hautamuistomerkki. Raudanvalmistuspaikka on hyvin säilynyt ja paikalla saattaa olla ehjä rautahytti. |
| metsakeskus.1000002540 |
178 |
Pohjoinen Ristilampi |
10002 |
12012 |
13124 |
11004 |
27000 |
548949.03500000 |
6829283.51200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002540 |
Mahdollinen esihistoriallinen kvartsilouhos sijaitsee Luonterin ja Puuterselän välisen Uimasalon alueella, Ristilammen itäpäässä. Louhoksen juurella oleva kalliotasanne on täynnä kvartsi-iskoksia ja -silppua. Paikka on karu ja maaperä kielekkeen päällä hyvin ohut. Alue on noin 2-4 neliömetrin laajuinen. Kohde sijaitsee lähellä Sarkasvuoren kalliomaalausta (kohde 178010003), jonne paikalta vie polku. Peruskartalla on kyseisessä kohdassa muinaisjäännösmerkki ja teksti "kalliomaalaus". |
| metsakeskus.1000002541 |
178 |
Sääksjärvi D |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
535725.00000000 |
6868019.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002541 |
Asuinpaikka sijaitsee Sääksjärven koillisrannalla, Valkeinen-nimisen lammen eteläpäässä, rannassa kulkevan pienen harjun päällä. Harjun kupeessa on asumuspainanne. Paikalta on löytynyt kvartsi-iskoksia. Paikalle tulee polku Huitukantien varresta erkanevalta metsätieltä. Alue on kaunista erämaamaisemaa. Alueella on muitakin kivikautisia asuinpaikkoja sekä pyyntikuoppia.
Jussila ja Sepänmaa 2011: Paikka ennallaan. Rajausta tarkennettu topografian perusteella. Koordinaatit N: 6868022, E: 535730. |
| metsakeskus.1000002542 |
422 |
Petronniemi 1 |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
647916.00000000 |
7016178.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002542 |
Asuinpaikka sijaitsee Huttuvaaran eteläpuolella olevan Petronniemen tyvessä, Laajalahteen ja Petronniemeen menevien teiden risteyksen tienoilla. Asuinpaikkaan viittaavia merkkejä on havaittu risteyksen länsipuolella olevan hiekkakuopan kohdalla sekä risteyksestä 100 m kaakkoon, tien varrella. Tien eteläpuolelle tehdyistä koekuopista ei ole löytynyt muinaisjäännökseen viittaavaa, mutta asuinpaikka saattaa ulottua sinne. Maaperä on hiekkaa, ja pohjoisessa se muuttuu kivikkoiseksi ja louhikkoiseksi hiekkamoreeniksi. Kasvillisuus on nuorta mäntymetsää. Paikalla on näkyvissä muinaisrantatörmiä. |
| metsakeskus.1000002543 |
422 |
Petronniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
648249.29600000 |
7016010.69500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002543 |
Asuinpaikka sijaitsee Huttuvaaran eteläpuolella olevan Petronniemen tyvessä, Hiekkalahden pohjoispuolella. Paikka on loivasti etelään, Hiekkalahteen laskevaa rinnettä. Paikalla on alle 100 m korkudella matala, muinainen rantatörmä, joka jyrkkenee lännessä. Yli 100 m korkeudella on toinen rantatörmä, joka yhtyy lännessä alempaan törmään. Maaperä on paikoin hienoa hiekkaa, paikoin soransekaista hiekkaa ja moreenia. Kvartseja on löytynyt mökille menevän tien pinnassa, ylemmän rantatörmän päällä sekä alueen länsiosassa, kohdassa jossa on tehty metsälaikutusta. |
| metsakeskus.1000002544 |
422 |
Korpilahti |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
648839.05800000 |
7016290.58800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002544 |
Asuinpaikka sijaitsee Pieliseen kuuluvan Korpilahden koillisrannalla, Kuikkalammen etelpuolella olevan Kuikkakankaan pohjoisosassa. Alue on hiekkaista mäntykangasta. Leveällä muinaisrantaterassilla, terassin reunasta noin 40 m itään, rannasta pois päin, on ilmeinen kivikautinen asumuspainanne, jonka koko on noin 9 x 7 m vallin harjalta mitattuna. Painanteeseen tehdyistä koekuopista on löytynyt kaksi kvartsi-iskosta (KM 32764). Painanteen vieressä on toinen pienempi, soikea painanne, johon tehdyistä koekuopista ei ole saatu löytöjä. Painanteesta 45 m luoteeseen, rantaan päin olevan siirtolohkareen kaakkoispuolelta, alemmalta terassilta (noin 98 m mpy) on löytynyt kvartsi-iskos. Paikalla lienee kaksi eri aikaista asuinpaikkaa. Molemmat vaikuttavat koskemattomilta ja ehjiltä. |
| metsakeskus.1000002545 |
422 |
Kuikkasuo 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
649738.70200000 |
7015720.82100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002545 |
Asuinpaikka sijaitsee Kuikkasuon länsipuolella olevan Kuikkakankaan kaakkoisreunalla, aivan suon laidalla, hiekkakuopan pohjoispäässä. Tasalakisen Kuikkakankaan juurella, suon laidalla, on kapea muinaisrantaterassi. Terassin kohdalla, hiekkakuopan reunoilla on runsaasti kvartseja (KM 32765). Asuinpaikka on osin tuhoutunut hiekanotossa, mutta sitä lienee säilynyt hiekkakuopan pohjoispuolella. Hiekkakuopan keski- ja eteläosassa ei ole havaittu esihistoriaan viittaavaa. |
| metsakeskus.1000002546 |
422 |
Kuikkasuo 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
649828.66300000 |
7015690.83600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002546 |
Asuinpaikka sijaitsee Kuikkasuon länsipuolella olevan Kuikkakankaan kaakkoisreunalla, aivan suon laidalla, pienen suohon kurottautuvan niemekkeen itäreunassa. Maaperä paikalla on hiekkaa, kasvillisuus on karua mäntymetsää. Niemekkeen eteläreunaan tehdyistä kokeuopista on löytynyt kvartsi-iskos ja palanutta luuta (KM 32766:1-2). Paikka on ehjä. |
| metsakeskus.1000002547 |
422 |
Saunakangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
650432.42300000 |
7015003.10800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002547 |
Asuinpaikka sijaitsee Kuikkasuon eteläpuolella olevan Saunakankaan lounaisreunalla, mökkitien laidalla, tiestä noin 10 m päässä. Maaperä alueella on melko kivistä hiekkamoreenia, kasvillisuus on mäntymetsää. Paikalle tehdystä koekuopasta ja tuulenkaadosta on löytynyt kvartsiuurtimia ja -iskoksia (KM 32767:1-2). Paikka on ollut toteamishetkellä ehjä, mutta hakattu 2005 ja äestetty 2007. Tarkastuksessa 2008 on todettu, että asuinpaikka on aiemmin arvioitua huomattavasti laajempi ja kattaa todennäköisesti koko kaakkoon pistävän niemekkeen (300 m x 130 m). |
| metsakeskus.1000002548 |
422 |
Pekkala W |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
649168.91000000 |
7020548.86800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002548 |
Asuinpaikka sijaitsee Sarkkilan luoteisosassa olevan Ikolanniemen tyvessä, Ikolanlammesta laskevan uoman pohjoispuolella, rantaan menevän tieuran eteläpuolella. Kyseessä on etelään ja lounaaseen laskeva loiva rinne, jossa muinainen rantatörmä muodostaa pienen, lounaaseen kurottuvan niemekkeen. Paikalla on muinainen kapea salmi, jonka luoteisuussa asuinpaikka sijaitsee. Paikka on vesakkoista, vanhaa aurattua hakkuuaukeata. Kvartseja (KM 32768) on löytynyt aurausvaoista sekä tieuran pinnasta. |
| metsakeskus.1000002549 |
422 |
Pekkala S |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
649357.83300000 |
7020418.92200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002549 |
Asuinpaikka sijaitsee Sarkkilan luoteisosassa olevan Ikolanniemen tyvessä, Ikolanlammen
pohjoispuolella, Ikolanniemeen menevän tien eteläpuolella, 20 m päässä tiestä kohdassa, missä tie nousee rinteen laelle. Paikalla on hiekkakuoppa, jonka reunoilta on löytynyt kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta (KM 32769:1-2). Maaperä paikalla on hiekkaa, kasvillisuus on pääasiassa nuorta mäntymetsää. Asuinpaikka on osin tuhoutunut hiekanotossa, mutta hiekkakuopan ja tien välissä lienee asuinpaikkaa jäljellä. |
| metsakeskus.1000002551 |
422 |
Kinahmonlampi N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
648649.12600000 |
7018319.76500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002551 |
Asuinpaikka sijaitsee Ikolanvaaran ja Ertonvaaran välisessä kapeassa laaksossa, kuivatun Kinahmonjärven pohjoispäässä, muinaisen salmen suussa, Juurikkalahden pohjukasta noin 450 m etelään, heti purouoman itäpuolella ja Juurikkalahteen menevän tien länsipuolella kohdassa, missä tie laskee vaaran rinteeltä alas laskeutuen laaksoon ja kaartuen pohjoiseen. Asuinpaikka on sotien jälkeen kuivatun Kinahmonjärven pohjoisrannalla, sen lasku-uoman suussa. Kinahmonjärvi on aikoinaan ollut yhteydessä Pieliseen ja asuinpaikka saattaa olla sen aikainen. Paikalle tehdyistä koekuopista on löytynyt kvartsiesineitä,
-iskoksia ja -ytimiä. |
| metsakeskus.1000002552 |
422 |
Siikaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
649138.95200000 |
7011262.61400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002552 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikaniemen lounaisosassa, Hiekkalahden rannasta 300 m pohjoiseen, Kallioniemeen menevän mökkitien pohjoispuolella kohdassa, missä tie kaartuu länteen. Tien pohjoispuolella on iso siirtolohkare. Asuinpaikka on siirtolohkareen koillispuolella, muinaisen korkean rantatörmän laella, jonne tulee alampana kulkevalta tieltä metsätieura. Tieuran kohdalta on löytynyt kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta (KM 32771:1-2). Tieurasta huolimatta asuinpaikka on varsin ehjä. Paikka erottuu varsin kivisestä maastosta vähäkivisenä alueena. Maaperä kivikon seassa on hiekkaa. |
| metsakeskus.1000002553 |
422 |
Tervalahti 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
649878.67300000 |
7007963.94100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002553 |
Asuinpaikka sijaitsee Pielisen itärannalla, Raapionlahden pohjoispäässä olevan Tervalahden pohjoispuolella, lahden koillisrannasta vajaa 100 m pohjoiseen. Tien pohjoispuolella on sähkölinja, jonka pohjoispuolella on muinainen rantatörmä, jonka laelle tehdyistä koekuopista on löytynyt kvartsi-iskoksia (KM 32772). Maaperä paikalla on hiekkaa. |
| metsakeskus.1000002554 |
422 |
Kotaniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
649828.68500000 |
7009683.25200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002554 |
Asuinpaikka sijaitsee Kotavaaran pohjoispuolella olevan Kotaniemen kärjessä, niemen luoteispuoleisesta kärjestä noin 70 m kaakkoon, mökkitien päässä olevasta kääntöpaikasta 36 m ja mökistä 45 m. Kahden harjanteen välissä on komea noin 100 m leveä laguunimainen, muinainen hiekkalahti, jonka keskellä on 8 x 13 m kokoinen asumuspainanne. Painanne ja sen ympäristö on koskematon ja ehjä. Kvartsi-iskokset ja palanut luu (KM 32773:1-2) ovat löytyneet painanteeseen tehdystä koekuopasta. |
| metsakeskus.1000002555 |
422 |
Pirtamonkangas 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
651279.10200000 |
7007909.97600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002555 |
Asuinpaikka sijaitsee Vuonislahden taajaman pohjoispuolella, Jauhiaisen pohjoisosassa olevasta Vastuulahdesta 0,6 km pohjoiseen, aivan junaradan varressa, radan ja suon välisellä kapealla hiekkakankaalla olevan hiekkakuopan pohjoisreunalla, josta löydöt (KM 32774:1-2) on poimittu. Yksi kvartsi-iskos (:3) on löytynyt hiekkakuopan eteläosasta, kuoritusta maasta. Asuinpaikka lienee suureksi osaksi tuhoutunut hiekanotossa, mutta sitä lienee jäljellä radan varressa, hiekkakuopan pohjoispuolella.
2010-luvun perus-/maastokartoilla kohde on merkitty avohakkuualueena; mahdollisesti kohde vaurioitunut t. tuhoutunut. |
| metsakeskus.1000002556 |
422 |
Pirtamonkangas 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
651397.06000000 |
7007839.99800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002556 |
Asuinpaikka sijaitsee Vuonislahden taajaman pohjoispuolella, Jauhiaisen pohjoisosassa olevasta Vastuulahdesta 0,5 km pohjoiseen, Kivivaaraa kiertävän tien alla ja laidoilla, suon etelälaidalla. Tien laidalla olevalta 5 x 5 m kokoiselta kuoritulta alueelta ja tieleikkauksesta on löytynyt kvartsi-iskoksia (KM 32775). Asuinpaikka lienee suppea-alainen.
|
| metsakeskus.1000002557 |
422 |
Kivivaara |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
651627.96600000 |
7007863.99500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002557 |
Asuinpaikka sijaitsee Vuonislahden taajaman pohjoispuolella, Jauhiaisen pohjoisosassa olevasta Vastuulahdesta 0,5 km pohjoiseen, Kivivaaran koillisrinteen alaosassa olevalla kapealla muinaisrantaterassilla, pellon laidalla, vaaraa kiertävän tien kohdalla. Kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta (KM 32776:1-2) on löytynyt tieleikkauksesta noin 65 m matkalta. Paikka on osittain tien tuhoama, mutta sitä lienee säilynyt tien ja jyrkän rinteen välillä. |
| metsakeskus.1000002558 |
422 |
Selkäranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
651308.12800000 |
6998377.81500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002558 |
Asuinpaikka sijaitsee Pielisen itärannalla, Edussaaren pohjoispuolella olevalla niemekkeellä, Ristiniemen eteläpuolella, Selkärantaan menevältä mökkitieltä 20 m pohjoiseen ja rannasta 200 m päässä kohdassa, missä tie ylittää matalan harjanteen. Ilmeisen suppea-alaiselta asuinpaikalta on koekuopituksessa löytynyt kvartsi-iskoksia ja -ydin (KM 32777). Maaperä paikalla on soransekaista hiekkaa. Alueella on useita muinaisrantatörmiä ja se olisi varsin otollinen kivikautisia asuinpaikkoja ajatellen. |
| metsakeskus.1000002559 |
422 |
Rekiniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
651388.06900000 |
7005155.08600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002559 |
Asuinpaikka sijaitsee Vuonislahden Rekiniemen itärannalla, Jauhiaisen länsirannalla, vanhan hiekkakuopan, joka nykyään on leirintäalueena, ja järven välisellä kapealla, koskemattomalla alueella, paikalla olevan saunarakennuksen kohdalla ja sen pohjoispuolella. Saunan ympäristössä olevan polun pinnalta on löytynyt kvartsi-iskoksia ja saviastianpaloja (varhaista asbestikeramiikkaa) (KM 32778:1-2). Asuinpaikka lienee tuhoutunut hiekanotossa, mutta sitä on jäljellä ainakin hiekkakuopan ja rannan välillä. Laaja asuinpaikka-alue on mahdollisesti ulottunut koko Rekiniemen itärannalle. Rippeinä tästä ovat lisäksi kohteet Temmes (kohde 422000001), Rekiniemi 1 (422010027) ja Rekiniemi hautausmaa (kohde 1000002560).
|
| metsakeskus.1000002560 |
422 |
Rekiniemi hautausmaa |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
651408.06700000 |
7005015.14000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002560 |
Asuinpaikka sijaitsee Vuonislahden Rekiniemessä olevan hautausmaan itäosassa, Jauhiaisen rannassa. Hautausmaan ja rannan välissä, hautausmaalta rantaa vievän polun pohjoispuolella, rantatörmän päällä, on kooltaan 8 x 11 m asumuspainanne. Painanteen ja polun välillä olevasta muutaman neliön kokoisesta avoimesta maanpinnasta on löytynyt kvartseja ja palanutta luuta (KM 32779:1-2). Polun eteläpuolella on vanha tervahauta. Laaja asuinpaikka-alue on mahdollisesti ulottunut koko Rekiniemen itärannalle. Rippeinä tästä ovat lisäksi kohteet Temmes (kohde 422000001), Rekiniemi 1 (422010027) ja Rekiniemi 2 (kohde 1000002559).
|
| metsakeskus.1000002561 |
422 |
Hupelinkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
653205.34400000 |
7003138.90300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002561 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Jauhiaisen eteläosassa olevan Pohjanlahden länsipuolella, Ikolansaaren kohdalla olevasta rannasta noin 350 metriä lounaaseen, maantieltä noin 600 metriä luoteeseen ja metsätieltä 60–70 metriä koilliseen. Alue on hiekkakangasta. Kvartsi-iskoksia (KM 32780) on löytynyt rinteen laelta, muinaisen rantatörmän reunalta ja kahden harjanteen välisestä painanteesta, hakkuuaukealla olevista metsänaurausvaoista. Asuinpaikkaa lienee säilynyt metsäauratun alueen länsipuolella. Paikalla on nähtävissä myös tervahaudan jäännös.
Vuoden 2001 inventoinnissa havaittiin kaksi kivikautista asuinpaikkaa (Hupelinkangas 1 ja 2) osoittavaa löytöaluetta avohakkuu-/äestysalueilla, joilta jatkumista länteen, ei käsitellylle alueelle pidettiin mahdollisena. Paikan sijaintia on karttaliitteen perusteella siirretty aiemmin rekisterissä olleesta pohjoisemmas, ja aluerajaus on tehty uudelleen ja aiempaa laajempana. Välialueella on myös tervahauta. |
| metsakeskus.1000002563 |
422 |
Sammalniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
652640.56200000 |
7005708.86400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002563 |
Asuinpaikka sijaitsee Jauhiainen-nimisen järven keskellä olevan laajan Sammalniemen keskellä, metsätien varrella, pienen kumpareen itäreunalla. Kvartsilöydöt (KM 32782:1-2) on poimittu tieleikkauksesta. Tien pohjoispuoli on hyvin kivistä, etelä- ja länsipuolella on vähemmän kiviä ja maasto on tasaista. Ehjää asuinpaikkaa lienee tien länsipuolella. |
| metsakeskus.1000002564 |
422 |
Kokkosaari 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
644980.61000000 |
7017260.18500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002564 |
Asuinpaikka sijaitsee Lieksan taajaman edustalla, Pielisen Mönninselän ja Suurselän välillä olevan Kokkosaaren etelärannalla, saunarakennuksesta 70 m pohjoiseen. Paikalla on tasainen ja loiva rantatörmä, jonka päällä on heikosti erottuva asumuspainanne. Painanteen ympärille, törmän päälle tehdyistä koekuopista on löytynyt kvartsi-iskoksia (KM 32783). Maaperä paikalla on hiekkaa. Asuinpaikka on ehjä. |
| metsakeskus.1000002565 |
422 |
Kokkosaari 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
645094.55900000 |
7017554.06500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002565 |
Asuinpaikka sijaitsee Lieksan taajaman edustalla, Pielisen Mönninselän ja Suurselän välillä olevan Kokkosaaren pohjoisrannalla olevasta mökistä 40 m etelään ja huussista 25m lounaaseen. Paikalla on muinainen rantavalli, jonka sivulla tasainen on asumuspainanne. Painanteen pohjoissivu yhtyy rantavalliin. Paikalle tehdyistä koekuopista on löytynyt kvartsi-iskos ja palanutta luuta (KM 32783). Maaperä paikalla on hiekkaa. Asuinpaikka on ehjä.
|
| metsakeskus.1000002566 |
422 |
Hannola S |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
635264.45500000 |
7037242.09400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002566 |
Asuinpaikka sijaitsee Viekijärven pohjoisosan itärannalla, Hannolan talosta 750 m kaakkoon, rantaan laskevan rinteen yläosassa, rannasta noin 80 m päässä, vanhalta hakkuuaukealta noin 20 m luoteeseen ja metsätieltä noin 40 m lounaaseen. Maperä alueella on kivistä ja soransekaista hiekkamoreenia. Kasvillisuus on mäntymetsää. Rantatörmän äärellä on vähäkivinen alue, johon tehdyistä koekuopista on löytynyt muutama kvartsi-iskos (KM 32785). Kyseessä on suppea-alainen mutta ehjä asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000002567 |
422 |
Korpiniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
638077.33800000 |
7032393.05700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002567 |
Asuinpaikka sijaitsee Viekijärven eteläosan koillisrannalla, Vaaralahden eteläpuolella, Korpelan talosta 0,7 km etelään, Korpiniemeen menevän tien länsipuolella, Korpilahteen haarautuvan tien risteyksestä 70 m etelään, kohdassa missä tie kaartuu etelään. Paikalla on matala, kivinen rantatörmä, jonka äärelle tehdystä koekuopasta on löytynyt kvartseja ja palanutta luuta (KM 32786:1-2). Koekuopassa on havaittu myös vahva kulttuurimaakerros. Maaperä alueella on kivistä hiekkamoreenia. Kasvillisuus on sekametsää. Paikka lienee suppea-alainen, mutta ehjä. |
| metsakeskus.1000002568 |
422 |
Kuoreniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
637953.41800000 |
7023107.80300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002568 |
Asuinpaikka sijaitsee Kalkinlahden kylän ja Vienjoensuun eteläpuolella, Joensuunniemen länsikärjestä noin 250 m kaakkoon, niemen kärkeen menevän mökkitien varrella, rannasta noin 100 m päässä. Pääasiassa asuinpaikka on mökkitien itäpuolella kohdassa, jossa tie nousee törmän laelle. Löydöt (32787:1-2) on poimittu tieleikkauksesta, hiekkamoreenimaasta. On mahdollista, että alueella on muitakin asuinpaikkakohtia. |
| metsakeskus.1000002569 |
422 |
Kannelkoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
629996.54200000 |
7045368.80100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002569 |
Asuinpaikka sijaitsee Viekijoen varrella, Lieksa-Nurmes -lentokentän länsipuolella, lentokentälle vievän tien länsipuolella olevan hiekkakuopan pohjoispuolella. Kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta on poimittu hiekkakuopasta ja sen seinämistä. Maaperä alueella on hiekkaa, kasvillisuus on karua mäntymetsää. |
| metsakeskus.1000002570 |
422 |
Lentokenttä 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
630976.15000000 |
7045188.87600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002570 |
Asuinpaikka sijaitsee Viekijoen itäpuolella, heti Lieksa-Nurmes lentokentän kiitoradan eteläpuolella kulkevan tieuran alla ja laidoilla, hieman kiitoradan keskikohdan itäpuolella. Kiitoradan eteläpuolella pintamaata on kuorittu ja puskettu muutaman kymmenen metrin leveydeltä etelään. Samalla muinaista rantatörmää on rikottu. Raivatulla alueella kulkee kiitoradan suuntainen tieura, jonka pinnasta on poimittu palaneita luunsiruja (KM 32789). Asuinpaikka on osittain tuhoutunut, mutta asuinpaikan pohjaosia lienee jäljellä. Löytöjä lienee myös pusketussa maakasassa. Lähellä on toinenkin asuinpaikka, Lentokenttä 2 (kohde 1000002571).
|
| metsakeskus.1000002571 |
422 |
Lentokenttä 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
631306.01800000 |
7045028.94500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002571 |
Asuinpaikka sijaitsee Viekijoen itäpuolella, heti Lieksa-Nurmes lentokentän kiitoradan itäpään eteläpuolella, tieurien risteyksen alueella. Kvartsi-iskoksia (KM 32790) on poimittu tieuran pinnasta ja tien laitaan pusketusta pintamaasta. Lähellä on toinenkin kohde, Lentokenttä 1 (kohde 1000002570). |
| metsakeskus.1000002572 |
422 |
Viekijoki 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
629756.63500000 |
7047827.81300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002572 |
Asuinpaikka sijaitsee Egyptinkorven itäpuolella, Viekijoen pohjoispuolella, Jokisuun talosta 0,5 km pohjoiseen. Alue on tasaista hiekkakangasta. Paikalla on muinaisrantatörmä, jonka reunalla, kohdalla missä metsätie laskee törmän halki alemalle tasolle, on Viekijoen asuinpaikka. Tieleikkauksesta on löytynyt kvartsia (KM 32791) ja siinä on havaittu palaneita kiviä. Tie sekä vuonna 2008 tehty äestys lienee tuhonnut asuinpaikkaa. |
| metsakeskus.1000002574 |
422 |
Palokangas 1 |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
632735.43900000 |
7044889.00500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002574 |
Kvartsi-iskoksen (KM 32793) löytöpaikka sijaitsee Lieksa-Nurmes -lentokentän kiitoradan itäpäästä 1,5 km itään, Palokankaan talosta 0,4 km koilliseen, suon pohjoispuolella, tien eteläpuolella olevalla raivatulla aukealla, suon reunassa olevan törmän laelta noin 30 m pohjoiseen. Kvartsi-iskos on löytynyt noin 20 x 40 m kokoiselta kuoritulta alalta. Paikalla ei ole havaittu muita esihistoriaan viittavia mekkejä, mutta alueella on useita kivikautisia asuinpaikkoja ja osa lienee vielä löytymättä. |
| metsakeskus.1000002592 |
422 |
Suokkolansaari 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
658834.97500000 |
7030474.90600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002592 |
Asuinpaikka sijaitsee Pankajärven Suokkolansaaressa, sen pitkällä lounaaseen suuntautuvalla rannalla, rannan kaakkoisosassa. Paikalta on aiemmin löytynyt kivikirves (KM 28670) ja Lieksan inventoinnissa vuonna 2006 rannalta löytyi runsaasti kvartsia rantavedestä ja -hiekasta. Paikalla on erotettavissa kaksi löytövyöhykettä, joista läntinen on pituudeltaan noin 75 metriä ja itäinen noin 175 metriä. Löytöalueiden välillä on vajaa 100 metriä pitkä, tyhjä vyöhyke. Asuinpaikka on runsaslöytöinen eikä kaikkia kvartseja ole kerätty talteen inventoinnin yhteydessä. Asuinpaikkalöytöjä on kolmen kesämökin edustalla olevalla rannalla ja osittain asuinpaikka saattaa jatkua ehjälle kankaalle rannan taustamaastoon. |
| metsakeskus.1000002598 |
749 |
Limalahti itä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
535524.80800000 |
6985562.53900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002598 |
Asuinpaikka sijaitsee Kumpu-Jälän pohjoisosassa, etelään viettävällä rinteellä, Limalahden talon ja moottoritien itäpuolisella alueella. Kumpu-Jälän kautta on muinoin ollut vesiyhteys Pohjois-Kallavedestä Iso-Jälään ja edelleen Juurusveteen. Nykyään alue on hiekkaista vesijättömaata, peltoa. Pellon pinnasta on poimittu kvartsi-iskoksia (KM 31822). Korkeutensa perusteella asuinpaikka saattaisi olla varhaiskivikautinen. |
| metsakeskus.1000002599 |
749 |
Korpela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
527148.16600000 |
6987241.83500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002599 |
Asuinpaikka sijaitsee Kehvossa, 420 m Tervajärveltä itään, Kehvo-Kuopio -tiestä 60 m lounaaseen ja Korpelan talosta 150 m länsiluoteeseen. Kapean Lintuharju-nimisen moreeniharjun eteläpäästä, noin aarin kokoselta alalta metsänlaikutusvaoista, on löytynyt kvartsi-iskoksia (KM 33417). |
| metsakeskus.1000002600 |
749 |
Marjosuo N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
526168.56900000 |
6986642.06600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002600 |
Asuinpaikka sijaitsee Kehvossa, Monnin kylän eteläpuolella, Autiorantaan vievän tien risteyksestä 820 m eteläkaakkoon, Aumaharjun talosta 650 m kaakkoon ja Marjosuo-nimisen pellon pohjoispuolella olevalla mäenharjanteella. Alue on heinää kasvavaa hakkuualuetta. Maaperä paikalla on kivetöntä hiekkaa. Kvartsi-iskokset (KM 33418) on poimittu tien varrella olevasta avoimesta hiekkamaasta. Asuinpaikka on Saimaan korkeimman rannan yläpuolella ja ajoittuu korkeutensa perusteella varhaiskivikauteen. |
| metsakeskus.1000002601 |
749 |
Pekolanniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
532985.82200000 |
6986112.30300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002601 |
Asuinpaikka sijaitsee Räimänlahden itärannalla olevan Pekolanniemen pohjoisosassa, rannasta noin 0,1 km päässä, rinteen laen alapuolella olevalla tasanteella. Kvartsi-iskokset (KM 33414) ovat löytyneet laikutetusta, hiekkapohjaisesta maasta, muutaman aarin alalta. Paikka sijaitsee Saimaan korkeimman rantatörmän alapuolisella tasanteella. |
| metsakeskus.1000002605 |
507 |
Harjunniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
482816.74300000 |
6809883.03200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002605 |
Asuinpaikka-alue sijaitsee Lahnaveden Vihannanselän rannalla, koilliseen työntyvällä niemellä, Mäntyharju-Vihannanselkä -tien itäpuolella, Miekan Valimon vieressä. Harjunniemi on järven puolelta tasaista, sisämaassa harjumaista mäntykangasta. Aluskasvillisuus on kanervikkoa ja puolukkaa. Maaperä on hienoa hiekkaa. Niemen kaakkoisosassa on kaksi muinaisrantaterassia. Alueella on kolme erillistä asuinpaikkakohtaa, jotka ovat osittain eri ikäisiä. Alueella on painanteita, jotka saattavat olla asumuspainanteita. |
| metsakeskus.1000002606 |
507 |
Papinniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
489394.15900000 |
6795708.76200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002606 |
Asuinpaikka sijaitsee Sarkasveden rannasta 15 m länteen, Papinniemen talosta 0,2 km etelään olevalla hiekkakankaalla. Paikalla on tasanne, johon on tehty kesämökki. Rakentamismistöiden yhteydessä paikalta on löytynyt kourutaltta (KM 24919). Maakasoissa on havaittu yksi iskos, muttei muuta muinaisjäännökseen viittaavaa. |
| metsakeskus.1000002607 |
507 |
Keitaankannas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
486015.54700000 |
6789051.43200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002607 |
Asuinpaikka sijaitsee Voikoskelta 2,3 km etelälounaaseen, Torviniemen pohjoispuolisella hiekkakannaksella olevalla pellolla. Kvartsi-iskoksia (KM 26794) on poimittu pellon itäreunasta ja ojista. |
| metsakeskus.1000002608 |
507 |
Pajamäki |
10002 |
12016 |
13154 |
11033 |
27000 |
481437.36300000 |
6795029.00400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002608 |
Kohde sijaitsee Vuohijärveen liittyvän ja sen luoteispuolella olevan Nurmaanjärven pohjoisrannalla. Pajamäki on vanhaa kaskipeltoa, jossa on kiviä ja kaskiraunioita. Paikalla on raudanvalmistuspaikka, rautakautinen asuinpaikka, kuppikallio ja kuppikiviä (Pajamäki 1-4). Alueella kasvaa katajaa, nurmilaukkaa ja tummaa tulikukkaa. Pajamäen halki kulkee vanha karjatie, jonka leveys on 3 m, ja sen kaakkoispuolella on huolellisesti tehty 0,5-1 m korkea kiviaita.
Kohteesta satakunta metriä lounaaseen on pellosta löytynyt useita myöhäisrautakautisten korujen katkelmia (Mäntyharju Nuottiniemi,1000038439). |
| metsakeskus.1000002608 |
507 |
Pajamäki |
10002 |
12016 |
13154 |
11010 |
27000 |
481437.36300000 |
6795029.00400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002608 |
Kohde sijaitsee Vuohijärveen liittyvän ja sen luoteispuolella olevan Nurmaanjärven pohjoisrannalla. Pajamäki on vanhaa kaskipeltoa, jossa on kiviä ja kaskiraunioita. Paikalla on raudanvalmistuspaikka, rautakautinen asuinpaikka, kuppikallio ja kuppikiviä (Pajamäki 1-4). Alueella kasvaa katajaa, nurmilaukkaa ja tummaa tulikukkaa. Pajamäen halki kulkee vanha karjatie, jonka leveys on 3 m, ja sen kaakkoispuolella on huolellisesti tehty 0,5-1 m korkea kiviaita.
Kohteesta satakunta metriä lounaaseen on pellosta löytynyt useita myöhäisrautakautisten korujen katkelmia (Mäntyharju Nuottiniemi,1000038439). |
| metsakeskus.1000002608 |
507 |
Pajamäki |
10002 |
12016 |
13172 |
11033 |
27000 |
481437.36300000 |
6795029.00400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002608 |
Kohde sijaitsee Vuohijärveen liittyvän ja sen luoteispuolella olevan Nurmaanjärven pohjoisrannalla. Pajamäki on vanhaa kaskipeltoa, jossa on kiviä ja kaskiraunioita. Paikalla on raudanvalmistuspaikka, rautakautinen asuinpaikka, kuppikallio ja kuppikiviä (Pajamäki 1-4). Alueella kasvaa katajaa, nurmilaukkaa ja tummaa tulikukkaa. Pajamäen halki kulkee vanha karjatie, jonka leveys on 3 m, ja sen kaakkoispuolella on huolellisesti tehty 0,5-1 m korkea kiviaita.
Kohteesta satakunta metriä lounaaseen on pellosta löytynyt useita myöhäisrautakautisten korujen katkelmia (Mäntyharju Nuottiniemi,1000038439). |
| metsakeskus.1000002608 |
507 |
Pajamäki |
10002 |
12016 |
13172 |
11010 |
27000 |
481437.36300000 |
6795029.00400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002608 |
Kohde sijaitsee Vuohijärveen liittyvän ja sen luoteispuolella olevan Nurmaanjärven pohjoisrannalla. Pajamäki on vanhaa kaskipeltoa, jossa on kiviä ja kaskiraunioita. Paikalla on raudanvalmistuspaikka, rautakautinen asuinpaikka, kuppikallio ja kuppikiviä (Pajamäki 1-4). Alueella kasvaa katajaa, nurmilaukkaa ja tummaa tulikukkaa. Pajamäen halki kulkee vanha karjatie, jonka leveys on 3 m, ja sen kaakkoispuolella on huolellisesti tehty 0,5-1 m korkea kiviaita.
Kohteesta satakunta metriä lounaaseen on pellosta löytynyt useita myöhäisrautakautisten korujen katkelmia (Mäntyharju Nuottiniemi,1000038439). |
| metsakeskus.1000002608 |
507 |
Pajamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
481437.36300000 |
6795029.00400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002608 |
Kohde sijaitsee Vuohijärveen liittyvän ja sen luoteispuolella olevan Nurmaanjärven pohjoisrannalla. Pajamäki on vanhaa kaskipeltoa, jossa on kiviä ja kaskiraunioita. Paikalla on raudanvalmistuspaikka, rautakautinen asuinpaikka, kuppikallio ja kuppikiviä (Pajamäki 1-4). Alueella kasvaa katajaa, nurmilaukkaa ja tummaa tulikukkaa. Pajamäen halki kulkee vanha karjatie, jonka leveys on 3 m, ja sen kaakkoispuolella on huolellisesti tehty 0,5-1 m korkea kiviaita.
Kohteesta satakunta metriä lounaaseen on pellosta löytynyt useita myöhäisrautakautisten korujen katkelmia (Mäntyharju Nuottiniemi,1000038439). |
| metsakeskus.1000002608 |
507 |
Pajamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
481437.36300000 |
6795029.00400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002608 |
Kohde sijaitsee Vuohijärveen liittyvän ja sen luoteispuolella olevan Nurmaanjärven pohjoisrannalla. Pajamäki on vanhaa kaskipeltoa, jossa on kiviä ja kaskiraunioita. Paikalla on raudanvalmistuspaikka, rautakautinen asuinpaikka, kuppikallio ja kuppikiviä (Pajamäki 1-4). Alueella kasvaa katajaa, nurmilaukkaa ja tummaa tulikukkaa. Pajamäen halki kulkee vanha karjatie, jonka leveys on 3 m, ja sen kaakkoispuolella on huolellisesti tehty 0,5-1 m korkea kiviaita.
Kohteesta satakunta metriä lounaaseen on pellosta löytynyt useita myöhäisrautakautisten korujen katkelmia (Mäntyharju Nuottiniemi,1000038439). |
| metsakeskus.1000002608 |
507 |
Pajamäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
481437.36300000 |
6795029.00400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002608 |
Kohde sijaitsee Vuohijärveen liittyvän ja sen luoteispuolella olevan Nurmaanjärven pohjoisrannalla. Pajamäki on vanhaa kaskipeltoa, jossa on kiviä ja kaskiraunioita. Paikalla on raudanvalmistuspaikka, rautakautinen asuinpaikka, kuppikallio ja kuppikiviä (Pajamäki 1-4). Alueella kasvaa katajaa, nurmilaukkaa ja tummaa tulikukkaa. Pajamäen halki kulkee vanha karjatie, jonka leveys on 3 m, ja sen kaakkoispuolella on huolellisesti tehty 0,5-1 m korkea kiviaita.
Kohteesta satakunta metriä lounaaseen on pellosta löytynyt useita myöhäisrautakautisten korujen katkelmia (Mäntyharju Nuottiniemi,1000038439). |
| metsakeskus.1000002608 |
507 |
Pajamäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11010 |
27000 |
481437.36300000 |
6795029.00400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002608 |
Kohde sijaitsee Vuohijärveen liittyvän ja sen luoteispuolella olevan Nurmaanjärven pohjoisrannalla. Pajamäki on vanhaa kaskipeltoa, jossa on kiviä ja kaskiraunioita. Paikalla on raudanvalmistuspaikka, rautakautinen asuinpaikka, kuppikallio ja kuppikiviä (Pajamäki 1-4). Alueella kasvaa katajaa, nurmilaukkaa ja tummaa tulikukkaa. Pajamäen halki kulkee vanha karjatie, jonka leveys on 3 m, ja sen kaakkoispuolella on huolellisesti tehty 0,5-1 m korkea kiviaita.
Kohteesta satakunta metriä lounaaseen on pellosta löytynyt useita myöhäisrautakautisten korujen katkelmia (Mäntyharju Nuottiniemi,1000038439). |
| metsakeskus.1000002608 |
507 |
Pajamäki |
10002 |
12004 |
13045 |
11033 |
27000 |
481437.36300000 |
6795029.00400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002608 |
Kohde sijaitsee Vuohijärveen liittyvän ja sen luoteispuolella olevan Nurmaanjärven pohjoisrannalla. Pajamäki on vanhaa kaskipeltoa, jossa on kiviä ja kaskiraunioita. Paikalla on raudanvalmistuspaikka, rautakautinen asuinpaikka, kuppikallio ja kuppikiviä (Pajamäki 1-4). Alueella kasvaa katajaa, nurmilaukkaa ja tummaa tulikukkaa. Pajamäen halki kulkee vanha karjatie, jonka leveys on 3 m, ja sen kaakkoispuolella on huolellisesti tehty 0,5-1 m korkea kiviaita.
Kohteesta satakunta metriä lounaaseen on pellosta löytynyt useita myöhäisrautakautisten korujen katkelmia (Mäntyharju Nuottiniemi,1000038439). |
| metsakeskus.1000002608 |
507 |
Pajamäki |
10002 |
12004 |
13045 |
11010 |
27000 |
481437.36300000 |
6795029.00400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002608 |
Kohde sijaitsee Vuohijärveen liittyvän ja sen luoteispuolella olevan Nurmaanjärven pohjoisrannalla. Pajamäki on vanhaa kaskipeltoa, jossa on kiviä ja kaskiraunioita. Paikalla on raudanvalmistuspaikka, rautakautinen asuinpaikka, kuppikallio ja kuppikiviä (Pajamäki 1-4). Alueella kasvaa katajaa, nurmilaukkaa ja tummaa tulikukkaa. Pajamäen halki kulkee vanha karjatie, jonka leveys on 3 m, ja sen kaakkoispuolella on huolellisesti tehty 0,5-1 m korkea kiviaita.
Kohteesta satakunta metriä lounaaseen on pellosta löytynyt useita myöhäisrautakautisten korujen katkelmia (Mäntyharju Nuottiniemi,1000038439). |
| metsakeskus.1000002610 |
507 |
Taipale 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
489194.24400000 |
6794589.21500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002610 |
Pyyntikuoppakohde sijaitsee Sarkasveden itärannalla, Voikoskelta 3,5 km pohjoiseen, Taipaleenniemen läpi pohjoinen-etelä -suunnassa kulkevalla harjuvyöhykkeellä. Pyyntikuopat ovat matalia ja maatuneita ja siten huonosti maastossa erottuvia. Kesämökkiläisen mukaan harju on yhä hirvien kulkureitti ja harjun eteläosassa on hirvien ruokintapaikka. |
| metsakeskus.1000002611 |
507 |
Torviniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
485715.66600000 |
6788731.55600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002611 |
Kiviröykkiö sijaitsee Torviniemen länsirannasta noin 40 m itään, louhikossa. Alue on kangasmetsää. Kyseessä on pyöreähkö, halkaisijaltaan 9-10 m kokoinen röykkiö, joka erottuu heikosti ympäröivästä louhikosta. Ympäristöön tehdyistä koekuopista ei ole löytynyt esihistoriaan viittaavaa. Röykkiö saattaa olla luonnon muovaama. Toisaalta kyseessä voisi sijaintinsa ja muotonsa puolesta olla lapinrauniokin. |
| metsakeskus.1000002612 |
507 |
Nikkilä |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
482077.09400000 |
6798127.75900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002612 |
Kuppikivi sijaitsee Kukonkorven kylässä, Vanhankorven peltoaukealla, Kukkokiventien etelälaidassa, Nikkilän talosta 130 m koilliseen. Ympärillä on peltoa, paitsi eteläpuolella, missä on metsikköä. Kivi on pienen ja matalan kumpareen kaakkoisreunassa. Kivi on tien suuntainen, 3 m pitkä, 1,5 m leveä ja 1,7 m korkea ja terävälakinen. Kiven laella, 0,5 x 0,5 cm alalla, on kuusi selvää kuppia, joiden läpimitta on 5-8 cm ja syvyys 1-2 cm. Lisäksi kiven laella on kolme epäselvää kuppia. |
| metsakeskus.1000002613 |
507 |
Lovaslahti |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
498370.45600000 |
6815600.79800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002613 |
Pyyntikuoppakohde sijaitsee Suuri-Routimo- järven lounaisosassa olevan Lovaslahden luoteisrannalla, soistuneen suppakuopan pohjoispuolella olevalla harjulla sekä supan ja rannan välissä. Supan pohjoispuolella on neljä pyyntikuoppaa, joista itäisin on harjun itäpäästä noin 10 m lounaaseen, läntisin noin 30 m suurjännitelinjasta noin 30 m länteen. Supan ja rannan välissä on kuusi kuoppaa, joista lounaisin on korkean harjanteen juurella. Pyyntikuoppien halkaisija on noin 1,5-3 m ja syvyys noin 0,5 m. Osassa kuopista on selkeä reunavalli. |
| metsakeskus.1000002614 |
507 |
Äijälä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
483776.32500000 |
6816190.49100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002614 |
Asuinpaikka sijaitsee Lahnaveden itärannalla, rannasta 0,2 km itään ja Lahnaveden rantaan johtavalta Ollikanhiekantieltä 0,2 km pohjoiseen, loivasti länteen laskevan hiekkarinteen alaosassa. Asuinpaikan alapuolella alkaa kostea tasamaa, joka ulottuu rantaan asti, idässä on hiekkakuoppa. Kvartsi-iskokset (KM 29536) on poimittu hiekkakuopan reunalta, kuoritulta alueelta noin 15 m matkalta. Paikalla on havaittu myös likamaata. Löytöalueen kohdalta asuinpaikka on ilmeisesti täysin tuhoutunut hiekanoton johdosta. Ehjää asuinpaikka saattaa olla jäljellä hiekkakuopan pohjoispuolella. |
| metsakeskus.1000002615 |
507 |
Mustanpohjanlahti |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
485905.43700000 |
6823307.64500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002615 |
Pyyntikuoppakohde sijaitsee Tuusjärven itärannalla, järven pohjoispäästä 1,8 km eteläkaakkoon, Hiekkaniemen tyvellä. Kyseessä on laaja kangasalue, jonka länsilaidalla, loivasti Tuusjärveen laskevalla rinteellä, on pyyntikuoppia kahdessa ryppäässä 100 m päässä toisistaan. Eteläisempi paikka on Mustanpohjanlahden pohjukan eteläpuolella. Siellä on kaksi kehävallillista kuoppaa, halkaisijaltaan 3 m ja syvyydeltään 0,5-1 m. Näistä noin 10 m koilliseen on läpimitaltaan 4 m oleva matala kuoppa, joka muistuttaa enemmän asumuspainannetta kuin pyyntikuoppaa, mutta paikalla ei ole havaittu mitään asuinpaikkaan viittaavaa. Vastaavanlainen kuoppa on myös 15 m etelään, kuusikossa. Pohjoisempi paikka on Mustanpohjanlahden pohjukan itäpuolella, 50 m päässä rannasta. Paikalla olevalla harjanteella on kaksi kehävallillista kuoppaa, joiden halkaisija on 3 m ja syvyys alle 0,5 m. |
| metsakeskus.1000002616 |
507 |
Koskenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
512724.78500000 |
6791270.65700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002616 |
Asuinpaikka sijaitsee Korpijärven itärannalla, Korpijärvestä laskevan joen niskan pohjoispuolella, Koskenniemen kärjessä. Koskenniemi on 0,3 x 0,2 km pitkä lounaaseen pistävä niemi, jonka kärjessä maasto on alavaa ja kivikkoista moreenikangasta. Lähellä niemen kärkeä on kesämökki, jonka ympäristöstä on löytynyt kvartsi-iskoksia (KM 29538:1-4) useasta kohdasta: nuotiopaikan kohdasta, aitan länsiseinän vierestä, rantavedestä ja-hietkosta. Asuinpaikka ulottuu niemen kärjestä noin 70 m pohjoiseen, missä maasto muuttuu louhikkoiseksi. Idässä asuinpaikka rajoittunee kesämökin kohdalle. |
| metsakeskus.1000002617 |
507 |
Koskinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
503788.38900000 |
6790860.77800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002617 |
Kohde sijaitsee Ahvenjärven itäpäässä, Ahvenjärven ja Korpijärven läntisimmän lahden välisellä kannaksella, Koskinen-nimisen virran pohjoispuolella. Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Ahvenjärven koillirannalla, Kosenmäen kaakkoon pistävän harjanteen loivasti laskevalla lounaisrinteellä, Tommolansalmesta Valtolaan menevältä tieltä erkanevan mökkitien varrella. Maaperä paikalla on hiekkamoreenia, paikoin hiekkaa. Kasvillisuus on mäntymetsää. Asuinpaikkalöydöt (KM 29540:1-3) on poimittu mökkitien leikkauksista. Asuinpaikka saattaa ulottua rannan suunnassa ainakin 50 m matkalle ja kaakossa mahdollisesti harjanteen kärkeen asti. Paikalta löytyneen keramiikan perusteella asuinpaikka ajoittuu ainakin kampakeraamiselle ajalle.
Alueella on lisäksi ainakin 11 pyyntikuoppaa, joista läntisin on Valtolaan menevän tien ja mökkitien risteyksen itäpuolella, lähellä rantaa. Muut kuopat on tästä itään ja itäkaakkoon, lähinnä jonossa. Läntisimmät pyyntikuopat ovat asuinpaikka-alueella. Kuopat ovat pyöreitä, halkaisijaltaan 3-4 m ja syvyydeltään noin 0,5 m. Kuoppien ympärillä on matala reunavalli. Maasto on kuoppien ympäristössä ehjää teitä lukuun ottamatta. |
| metsakeskus.1000002617 |
507 |
Koskinen |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27012 |
503788.38900000 |
6790860.77800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002617 |
Kohde sijaitsee Ahvenjärven itäpäässä, Ahvenjärven ja Korpijärven läntisimmän lahden välisellä kannaksella, Koskinen-nimisen virran pohjoispuolella. Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Ahvenjärven koillirannalla, Kosenmäen kaakkoon pistävän harjanteen loivasti laskevalla lounaisrinteellä, Tommolansalmesta Valtolaan menevältä tieltä erkanevan mökkitien varrella. Maaperä paikalla on hiekkamoreenia, paikoin hiekkaa. Kasvillisuus on mäntymetsää. Asuinpaikkalöydöt (KM 29540:1-3) on poimittu mökkitien leikkauksista. Asuinpaikka saattaa ulottua rannan suunnassa ainakin 50 m matkalle ja kaakossa mahdollisesti harjanteen kärkeen asti. Paikalta löytyneen keramiikan perusteella asuinpaikka ajoittuu ainakin kampakeraamiselle ajalle.
Alueella on lisäksi ainakin 11 pyyntikuoppaa, joista läntisin on Valtolaan menevän tien ja mökkitien risteyksen itäpuolella, lähellä rantaa. Muut kuopat on tästä itään ja itäkaakkoon, lähinnä jonossa. Läntisimmät pyyntikuopat ovat asuinpaikka-alueella. Kuopat ovat pyöreitä, halkaisijaltaan 3-4 m ja syvyydeltään noin 0,5 m. Kuoppien ympärillä on matala reunavalli. Maasto on kuoppien ympäristössä ehjää teitä lukuun ottamatta. |
| metsakeskus.1000002618 |
507 |
Taipale 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
489514.11500000 |
6795009.04400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002618 |
Pyyntikuoppakohde sijaitsee Voikoskesta pohjoiskoilliseen, Sarkaveden ja sen itäpuolella olevan Kangaslammen pohjoispään välisellä kannaksella, harjun kapeimmalla kohdalla. Kuoppien kohdalla harju on noin 5 m korkea ja 40 m leveä. Harjun laella on kaksi pyyntikuoppaa. Idästä, Kangaslammen pohjoispään kautta tuleva tie leikkaa kummankin kuopan reunavallia. Itäisempi kuoppa on harjun lakitasanteen kaakkoisreunalla ja läntisempi luoteisreunalla. Kuopat ovat 20 m päässä toisistaan. Kuopat ovat pyöreitä, halkaisijaltaan noin 3 m ja syvyydeltään noin. 0,5 m. Tie laskeutuu harjulta alas ja jatkuu
Taipaleeseen, jossa on toinen pyyntikuoppakohde, Taipale 1 (kohde 1000002610). |
| metsakeskus.1000002619 |
507 |
Majaanniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
500089.79400000 |
6809133.40800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002619 |
Asuinpaikka sijaitsee Kallaveden pohjoisrannalla, Majaanniemen etelärannalla, niemen itäkärjestä 0,6 km länsilounaaseen. Asuinpaikan kohdalla, pienellä alalla on alavaa, mutta kuivaa hiekkamaata. Kasvillisuus on mäntymetsää. Kvartsi-iskokset (KM 29541) ovat löytyneet rantaan tulevan tien päästä, parin metrin levyiseltä ja muutaman kymmenen sentin korkuiselta rantavallilta, kuluneen maan pinnasta. Löytöpaikan ympäristö on ehjää, mutta paikalle tehdyistä koekuopista ei ole löytynyt esihistoriaan viittaavaa. Kyseessä lienee varsin pienialainen ja satunnainen leiripaikka. |
| metsakeskus.1000002620 |
507 |
Kuikkolahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
499929.85800000 |
6809983.07000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002620 |
Asuinpaikka sijaitsee Kuikkolahden etelärannalla, Kuikkolahden ja Kallaveden välissä olevan Majaanniemen pohjoisrannalla. Asuinpaikka on tasaisella ja hiekkaisella mäntykankaalla, rannan ja kaakossa olevan louhikkoisen kallioharjanteen välissä. Kankaan keskiosaan, noin 15-20 m päässä rannasta, tehdystä koekuopasta on löytynyt runsaasti palanutta luuta (KM 29542) likamaasta, noin 20-25 cm syvyydestä. Lisäksi kannaksen tyvelle tehdyissä koekuopissa on havaittu likamaata. Asuinpaikan laajuus ei ole tiedossa, mutta sopivaa maastoa alueella on rannan suunnassa noin 0,2 km matkalla. |
| metsakeskus.1000002621 |
507 |
Syvälahti 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
491743.14600000 |
6810033.00500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002621 |
Asuinpaikka sijaitsee Pyhäveden etelärannalla, Syvälahden itärannalla lähellä lahden pohjukkaa, niemessä, jossa on uimaranta. Maaperä paikalla on melko kivistä hiekkamaata. Idässä on pohjoinen-etelä -suuntainen harjanne, jonka rinteellä kulkee tie. Niemen ja tien välinen alue on harvaa mäntymetsää, maanpinta on enimmäkseen kulunutta. Tien varrella on laaja tasoitettu pysäköintialue ja sen alapuolella vanhoja hiekkakuoppia. Lähes koko niemen alueelta, kuluneesta maanpinnasta on löytynyt kvartsi-iskoksia (KM 29543). Niemen kärkiosasta on löytynyt kivilaji-iskos ja palanutta luuta. Asuinpaikka on melko laaja, ja se ulottuu niemen kärjestä noin 50 m kaakkoon huussin kohdalle ja suunnilleen yhtä kauas koilliseen päin. Lähellä on kvartsi-iskoksen löytöpaikka, Syvälahti 2 (kohde 1000002627). |
| metsakeskus.1000002622 |
507 |
Kosenmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
503488.50200000 |
6791710.43900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002622 |
Kohde sijaitsee Aholansaaren pohjoisosasta noin 0,8 km luoteeseen, Kosenmäellä, maantien luoteispuolella, Kuitinpohjansuolle johtavan viljelystien molemmin puolin. Röykkiöt ovat korkeampia kuin Aholansaaren kohteessa (507010004). Röykkiöt ovat noin 10-50 m päässä toisistaan ja ne on tehty silmäkiven ympärille. Röykkiöt saattavat olla kaski- tai peltoraunioita. |
| metsakeskus.1000002623 |
635 |
Kelotorppa |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
380350.98300000 |
6804793.61500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002623 |
Röykkiö sijaitsee Kukkian Kortteenpohjan lahden itärannalla kallioisen ja metsäisen rantarinteen päällä. Se on nykyisin jäänyt ympärille kasvaneiden puiden väliin. Paikalla on kesämökkejä, mutta röykkiö ei ole aivan niiden pihapiirissä.
Röykkiö on rakennettu parin pään kokoisista kivistä ja on halkaisijaltaan noin 3 m ja korkeudeltaan noin 0,8 metriä. Röykkiön eteläpuolella on isompia kiviä. Maakairalla tehtyjen pistojen tuloksena röykkiö vaikuttaa kasatun pääosin kivestä. Sen ympärillä maa on kivistä hiekkamaata, jonka hiekka vaikuttaa puhtaalta. Ympäristön puolesta röykkiö ei vaikuta kaski- tai viljelyröykkiöltä, mutta sitä ei voi varmuudella väittää hautaröykkiöksikään.
Röykkiön läheltä kulkee kiinteistöraja, mutta lähellä ei ole kiinteistöjen nurkkaa, joten röykkiö ei liene rajamerkki. |
| metsakeskus.1000002624 |
635 |
Lemmittylä |
10001 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
364528.33900000 |
6805383.31100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002624 |
Rajamerkki sijaitsee Pälkäneveden Hasialahteen johtavan salmen pohjoispuolella olevan korkean rantakallion päällä mäntymetsässä.
Paikalla on pieni sammaloitunut kiviröykkiö. Sen halkaisija on noin 2 metriä ja korkeus noin 0,5 metriä. Se on rakennettu parin pään ja miehennostannaisen kokoisista kivistä. Vieressä länsipuolella on piikkilanka-aidan jäänteet, jotka ovat ilmeisesti nykyisellä tilusrajalla. Röykkiö lienee saman rajan vanha merkki. |
| metsakeskus.1000002630 |
507 |
Kierlammet |
10001 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
496141.41200000 |
6801446.48600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002630 |
Röykkiö sijaitsee Kierlampien välisen kapean salmen itäpuolella olevan mäen lounaisrinteellä, kahden kalliopaljastuman välissä. Alue on mäntymetsää. Kyseessä on noin 0,7 m kokoisen maakiven itäpuolelle kasattu kiviröykkiö, joka on kooltaan 3 x 1 x 0,5 m. Röykkiö on kasattu 15-30 cm kokoisista kivistä ja sen on sammaleen peitossa.
Jussila & Sepänmaa 2013: röykkiö ei vaikuta hautaröykkiöltä. Kyseessä voisi olla raivauskivikko. Mäen päällä on kohdalla pieni tasanne ja alueella olisi saattanut sijaita pieni kaski ja kaskipelto. Paikalle tulee tie ja tien pää on röykkiön tasalla. Mitään syytä miksi tie on paikalle tehty, ei ole tiedossa. Röykkiön kohdalle – tasanteelle jyrkän rinteen äärellä - vaikuttaisi tulevan tieltä jonkinlainen raivattu ura. V. 1825 kartalla paikalla ei ole asusta eikä myöskään peltoa. Rannassa mäen alla on niittyä. |
| metsakeskus.1000002632 |
276 |
Onkilampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
644657.00000000 |
6948594.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002632 |
Asuinpaikka sijaitsee Utranharjun eteläpuolisen, hiekkapohjaisen Onkilammen rannalla, uimarannan kohdalla. Onkilammen rannat ovat pääasiassa soiset, Utranharju on hiekkaista mäntykangasta. Kvartsi-iskokset (KM 33831) ovat löytyneet noin 5-15 m rannasta, kuluneen maan pinnasta, suppeahkolta alueelta noin 30 m matkalta. Inventoinnissa 2012 paikasta ei saatu lisähavaintoja eikä asuinpaikkaa voitu rajata luotettavasti. |
| metsakeskus.1000002633 |
276 |
Rajapolku |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
647143.00300000 |
6947847.15400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002633 |
Asuinpaikka sijaitsee Kontiolahden kunnan ja Joensuun kaupungin rajan tuntumassa, Utranharjun kaakkoispäädyssä, eteläisellä rinteellä. Utranharju on selväpiirteinen hiekkaharju ja alue on kuivaa mäntykangasta. Paikalla on metsätie, jonka reunoilta, kolmesta eri kohdasta noin 250 m matkalta, löydöt (KM 33832:1-3) on poimittu.
Inventoinnin 2012 asuinpaikan rajausta ei kyetty luotettavasti arvioimaan. Paikka sijaitsee Suur-Saimaan korkeimman rantatörmän tason alapuolella, 85-86 m törmällä ja ajoittuisi siten noin 3400-3000 eKr. Asuinpaikan koillispuolella, ylemmällä rantatörmällä sijiatsee pienialainen asuinpaikka (Kupluskylä 1). |
| metsakeskus.1000002634 |
276 |
Itäranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
646001.42700000 |
6956175.80000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002634 |
Asuinpaikka sijaitsee Pielisjokeen viettävällä vähäkivisellä hiekkapellolla. Pelto sijaitsee kesämökin pihapiirissä, Pielisjoen rannasta noin 100 m etelään. Pellosta on poimittu kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta (KM 33833:1-2) noin 15 x 15 m kokoiselta alalta. Korkeutensa perusteella asuinpaikka saattaisi olla varhaismetallikautinen. |
| metsakeskus.1000002634 |
276 |
Itäranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
646001.42700000 |
6956175.80000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002634 |
Asuinpaikka sijaitsee Pielisjokeen viettävällä vähäkivisellä hiekkapellolla. Pelto sijaitsee kesämökin pihapiirissä, Pielisjoen rannasta noin 100 m etelään. Pellosta on poimittu kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta (KM 33833:1-2) noin 15 x 15 m kokoiselta alalta. Korkeutensa perusteella asuinpaikka saattaisi olla varhaismetallikautinen. |
| metsakeskus.1000002635 |
276 |
Nieminen |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
645471.65200000 |
6953152.01400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002635 |
Asuinpaikka sijaitsee Pielisjoen muinaisella rantatörmällä, kangasmaastoa halkovan metsätien kohdalla, joen rannasta noin 200 m päässä. Metsätien itäpuolella kangas on tasaista, länsipuolella joen soiseen rantaan laskevaa. Alueella on tehty metsänhakkuuta 1980-luvulla, ja nykyisin siellä kasvaa mäntytaimikkoa ja koivuja. Paikalta on löytynyt saviastianpaloja, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta noin 100 m matkalta. Saviastianpalat lienevät varhaismetallikautisia. Asuinpaikan korkeus viittaa niin ikään varhaismetallikauteen. |
| metsakeskus.1000002636 |
276 |
Papulanniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
652148.95900000 |
6952553.28400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002636 |
Asuinpaikka sijaitsee Pielisjoen etelärannalla, Ehronkankaan länsipäässä, Papulanniemen kärjessä. Papulanniemi kasvaa mäntyä, maaperä on hienoa hiekkaa. Niemessä on veneranta ja maan pinta on paikoin kulunut. Asuinpaikan tienoilla joki on syövyttänyt rantatörmää, jonka kohdalta on löytynyt palanutta luuta ja kvartsia (KM 33835:1-2). Törmän leikkauksessa on havaittu suppealla alalla palaneita kiviä ja hiilen muruja puhtaaseen pohjamaahan saakka. Kyseessä lienee likamaakuoppa. Löytöalue on melko suppea, 15 x 15 m. Asuinpaikan laajuutta ei tiedetä, mutta ilmeisesti osa siitä on syöpynyt Pielisjokeen. |
| metsakeskus.1000002637 |
276 |
Matkalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
656650.14200000 |
6953590.88000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002637 |
Asuinpaikka sijaitsee Ehronkankaan alueella, Pielisjoen rannalla, jossa on havaittavissa kaksi muinaisrantaterassia. Matkalahden asuinpaikka sijaitsee ylemmän terassin kohdalla. Alue on kuivaa mäntykangasta, maaperä on hienoa hiekkaa. Paikalta on löytynyt palanutta luuta (KM 33836) kesämökin vieressä olevan hiekkakuopan leikkauksesta, läheltä maanpintaa. Vajaan kilometrin päässä sijaitsee Ehronkankaan kivikautinen asuinpaikka (kohde 276010003). Asuinpaikan laajuus ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.1000002638 |
276 |
Nekkilänaho 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
650574.59000000 |
6953955.70400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002638 |
Asuinpaikka sijaitsee Pielisjoen rannassa, Paiholan sairaalan vieressä, Pyörteenvaaran eteläpuolella, Mustanpyörteen uimarannasta koilliseen, Nekkilänahon talosta noin 200 m päässä. Rannassa kulkee hiekkatie, jonka pientareilta, useasta kohtaa, on löytynyt merkkejä kivikautisesta asutuksesta. Nekkilänaho 1 on yksi näistä kohteista. Ranta on varsin jyrkkä asuinpaikan kohdalla, ja pääosa asuinpaikasta lienee jäänyt hiekkatien alle. Tieleikkauksesta on löytynyt kvartsi-iskoksia (KM 33837).
Inventoinnin 2012 mukaan asuinpaikasta on oletettavasti noin kolmasosa vielä jäljellä kapealla alalla tien ja tasanteen takana kohoavan rinteen välillä. |
| metsakeskus.1000002639 |
276 |
Nekkilänaho 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
650703.54400000 |
6954071.66400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002639 |
Asuinpaikka sijaitsee Pielisjoen rannassa, Pyörteenvaaran ja Paiholan sairaalan itäpuolella, Nekkilänahon talosta noin 0,1 km lounaasen. Sairaalan vieressä olevalta Mustanpyörteen uimarannalta koilliseen kulkee hiekkatie, jonka pientareilta, useasta kohtaa, on löytynyt merkkejä kivikautisesta asutuksesta. Nekkilänaho 2 on keskimmäinen näistä kohteista. Asuinpaikkalöydöt (KM 33838) on poimittu tien lounaispuolella olevan, autojen kääntöpaikalta vaikuttavan levennyksen kohdalta, rikkonaisen maan pinnalta. |
| metsakeskus.1000002641 |
276 |
Autio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
654664.91900000 |
6959906.32300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002641 |
Asuinpaikka sijaitsee Mönnissä, Pielisjoen itärannalla, Autio-nimisen talon pellolla. Paikalla on kaksi erillistä löytökohtaa. Pellon alaosasta löytyi neljä kvartsi-iskosta, palanutta luuta ja kuonamaista ainetta, joka voi olla sulanutta lasia. Ylempi löytökohta on pellon yläreunassa, lähellä maantietä. Täältä on löytynyt palanutta luuta ja kvartsi-iskos. Alempi kohta asuinpaikasta saattaa korkeutensa (85 m mpy) perusteella olla kivikauden lopulta, ylempi (92,5 m mpy) saattaa ajoittua mesoliittisen ajan lopulle. |
| metsakeskus.1000002641 |
276 |
Autio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
654664.91900000 |
6959906.32300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002641 |
Asuinpaikka sijaitsee Mönnissä, Pielisjoen itärannalla, Autio-nimisen talon pellolla. Paikalla on kaksi erillistä löytökohtaa. Pellon alaosasta löytyi neljä kvartsi-iskosta, palanutta luuta ja kuonamaista ainetta, joka voi olla sulanutta lasia. Ylempi löytökohta on pellon yläreunassa, lähellä maantietä. Täältä on löytynyt palanutta luuta ja kvartsi-iskos. Alempi kohta asuinpaikasta saattaa korkeutensa (85 m mpy) perusteella olla kivikauden lopulta, ylempi (92,5 m mpy) saattaa ajoittua mesoliittisen ajan lopulle. |
| metsakeskus.1000002642 |
276 |
Paavilanlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
659259.07000000 |
6960634.05400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002642 |
Asuinpaikka sijaitsee Pielisjoen rannalla, Kontiolahden ja Enon kuntien välisen rajan tuntumassa, Hiltusen talon perunapellossa. Pelto sijaitsee talon pihapiirin tuntumassa. Pellolta on löytynyt kvartsi-iskoksia (KM 33841). Paikalta on näköyhteys Pielisjoelle. |
| metsakeskus.1000002643 |
276 |
Vaapurinsuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
658833.24000000 |
6960270.19600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002643 |
Asuinpaikka sijaitsee Pielisjoen rannan tuntumassa sijaitsevan Vaapurinsuon talon pellolla. Talon ja rannan väliin jäävältä peltokaistaleelta on löytynyt muutamia palaneen luun kappaleita (KM 33842). Maaperä paikalla on soista, mutta paikoin pellolla on hiekkaisempiakin kohtia. Matkaa nykyiselle rannalle on toista sataa metriä. |
| metsakeskus.1000002644 |
276 |
Aution keittiöpuutarha |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
654626.93600000 |
6959658.42600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002644 |
Asuinpaikka sijaitsee Pielisjoen rannalla, Autio-nimisen talon pihapiirin eteläpuolella olevan keittiöpuutarhan kohdalla. Paikalta on löytynyt kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta (KM 33843:1-2). Löytöpaikka sijaitsee hieman korkeammalla kuin Aution asuinpaikan (kohde 1000002641) alempi löytökohta.
Vuoden 2022 tarkastuksen yhteydessä kohteen länsilaidalle, välittömästi Aution tilan pihapiiristä itään kaivettiin kaksi koekuoppaa. Kuopissa ei havaittu mitään kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavaa. |
| metsakeskus.1000002645 |
276 |
Riihiaho |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
642088.93800000 |
6972641.14900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002645 |
Asuinpaikka sijaitsee Höytiäisen nykyiseltä rannalta noin 0,7 km itään, Venejoen tien varressa, Riihiahon pellossa, kohdassa missä pelto laskee loivasti kohti Höytiäistä. Paikalta on löytynyt palanutta luuta (KM 33844) suppealta, noin 20 x 20 m kokoiselta alalta. Muita asuinpaikkaan viittaavia merkkejä ei ole havaittu. Löytökohdan länsi- ja pohjoispuolista vesihuoltolinjan reittiä koekuopitettiin vuonna 2012. Koekuopista ei tavattu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Paksun muokkauskerroksen alla on hienoa hiekkaa.
Pääasiassa 1840-1865 laaditun pitäjänkartaston karttalehdellä Riihiahon peltoalueen keskelle on merkitty talo. Talon paikka on palaneen luun löytöpaikkaa pohjoisempana, mutta palaneet luut voivat olla peräisin myös historiallisen ajan asutuksesta. Pelto oli tarkastusajankohtana ummessa, joten peltopoimintaa ei voitu tehdä. |
| metsakeskus.1000002646 |
276 |
Herneniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
641555.14600000 |
6974233.50000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002646 |
Asuinpaikka sijaitsee Höytiäisen nykyisestä rannasta noin 0,4 km päässä, Venjoen tien varressa, tien itäpuolella. Kyseessä on pelto, jonka kohdalta laajahkolta, noin 200 x 150 m kokoiselta alueelta, on löytynyt liuskekeihäänkärjen katkelma, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta (KM 33845:1-3). Asuinpaikka ulottuu Herneniemen pellon keihäänkärjen koordinaattipisteestä toista sataa metriä etelään, peltoaluetta halkovan puron reunaan ja samasta pisteestä noin 100 m länteen, maantien reunaan asti ja 50 m pohjoiseen. Idässä asuinpaikan reunaa ei voitu havaita. Täällä alkaa metsikköinen alue. Löytöalue on loivaa ja hiekkaista rinnettä. Kohdalla on ollut pieni lahdeke ennen 1850-lukua ja Höytiäisen katastrofia. |
| metsakeskus.1000002647 |
276 |
Tuomipuro |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
641027.35700000 |
6975833.86000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002647 |
Asuinpaikka sijaitsee Höytiäisen katastrofia edeltäneeltä rannalta, noin 50 m nykyisestä rannasta, Venjoelle vievän tien länsipuolella, sorakuopan kohdalla. Keskellä kuoppaa ja sen eteläreunalla on jäljellä alkuperäistä hiekkatöyrästä, josta on löytynyt kvartsi-iskoksia (KM 33846). Löytöalue on suppea, kooltaan noin 15 x 15 m. Sorakuopan ympäristö on mäntykangasta, maaperä pääasiassa moreenia. Sorakuopan alareuna sijaitsee 100 m korkeuskäyrän tuntumassa, tämän alapuolella maasto laskee jyrkästi. |
| metsakeskus.1000002648 |
276 |
Jokela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
645431.53600000 |
6986970.38800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002648 |
Asuinpaikka sijaitsee Pusojärven rannan läheisyydessä, Jokelan talon eteläpuolella olevassa perunapellossa. Pelto laskee jyrkästi Pusojärveen. Paikalta on löytynyt liuskeinen kivikiekko ja kvartsi-iskoksia (KM 33847:1-2). Löytöalue on 15 x 30 m kokoinen. Asuinpaikka saattaa jatkua perunapellon ulkopuolelle. Perimätiedon mukaan Jokelan talon luoteispuolella olevalla mäennyppylällä on sijainnut tsasouna ja mäennyppylän koillispuolella ortodoksikalmisto. |
| metsakeskus.1000002649 |
276 |
Honkaharju |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
645356.57100000 |
6987278.26400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002649 |
Kohde sijaitsee Pusojärven rannalla, Jokelan talon mailla, Turusen kahden vuokrakesämökin välissä. Alue on Honkajärven eteläpäässä, sekametsää kasvavaa kangasmaastoa. Paikalla on kolme röykkiötä muutaman metrin päässä toisistaan. Röykkiöt sijaitsevat loivalla Pusojärveen viettävällä rinteellä, noin 10 m päässä rannasta. Vaikka Pusojärven rannat ovat kivikkoisia, röykkiöt ovat selvästi havaittavissa. Kaksi röykkiötä ovat muodoltaan pyöreitä, yksi on suorakaiteen muotoinen. Röykkiöiden korkeus on 30-60 cm. Röykkiöt on ladottu tasakokoisista (noin 30 cm) kivistä.
Lapinraunioiden eteläpuolella, noin 20 metrin päässä sijaitsee neljän epäselvä kaski- tai viljelyröykkiön kokonaisuus. |
| metsakeskus.1000002650 |
276 |
Vaskela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
635037.84600000 |
6954977.23600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002650 |
Asuinpaikka sijaitsee muinaisella Höytiäisen länsirannalla, Vaskelan talon pohjoispuolella, pellon reunalla olevan hiekkakuopan kohdalla. Kuopasta ei ole otettu hiekkaa moneen vuoteen. Asuinpaikan pohjoispuolella laskee puro kohti taannoista Höytiäisen rantaa. Hiekkakuopan reunoilta on löytynyt kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta (KM 33848:1-2). Varsinainen löytöalue on suppea, noin 10 x 10 m. Kuopan itäpuolella on pieni metsikkö, josta ei koekuopituksen yhteydessä löytynyt esihistoriaan viittaavaa. Asuinpaikka saattaa kuitenkin jatkua sinne. |
| metsakeskus.1000002651 |
635 |
Suojärvensuo |
10001 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
385184.05900000 |
6800010.56600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002651 |
Kohde sijaitsee Suojärvensuon luoteispuolella olevan kapean ja jyrkkäreunaisen kallioniemekkeen kärjessä. Kalliolla kasvaa metsää. Paikka on Kuohijoen kylältä reilut 3 km koilliseen.
Rajamerkki on kylmämuurattu pyöreä lieriö, halkaisijaltaan noin 1,5 metriä ja korkeudeltaan noin 0,8 metriä. Sen päällä on pystyssä kivilaaka. Metsässä vastaan tulleen isännän mukaan paikalla on Verhon, Yli-Kipparin ja Nuuttilan tilojen pyykki, joka olisi tehty joskus 1800-luvun puolella. Kallion kaakkoispäässä on hajallaan kiviä, mahdollisesti jäänteet vanhemmasta pyykistä. |
| metsakeskus.1000002652 |
635 |
Kiviaitakallio |
10001 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
382371.16400000 |
6806218.05800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002652 |
Rajaröykkiö sijaitsee keskellä metsää olevalla kalliolla. Paikka on Ruljan kylältä reilut pari kilometriä koilliseen.
Kahden kiinteistön välisellä rajalinjalla oleva röykkiö, jonka keskellä rajalinjan suuntainen aukko. Se on rakennettu noin pään kokoisista kivistä ja sen halkaisija on noin 2,5 metriä ja korkeus on noin 0,5 metriä. Aukkoa lukuun ottamatta röykkiö muistuttaa erehdyttävästi hautaröykkiötä. |
| metsakeskus.1000002653 |
635 |
Vanha kalkkikaivos |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
381022.73500000 |
6798988.95400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002653 |
Kohde sijaitsee Kuohijoen kylältä reilun kilometrin itään. Paikka on metsässä Kipparinlahden itärannalla. Paikalle on "Wanha kalkkikaivos" -opasteet Kuohijoentieltä Niittyläntielle.
Metsässä on näkyvissä 2-3 metrin korkuisia seinämiä ja kaksi säilynyttä ramppia, joista toista pitkin voi vielä kävellä. Muuten paikka on sankan kasvillisuuden peittämää. Kuohijoen kylällä kerrotaan, että kalkkia olisi viety Venäjän vallan aikaan Hämeenlinnaan veneellä ja louhijoina olisi käytetty vankeja. Louhoksen lähellä rannassa olisi ollut vielä joitain aikoja sitten Kalkkivalkama niminen paikka. Jotkin versiot tarinasta kertovat, että kalkkikiveä olisi viety jo aikaisemmin Hämeen linnan rakennustarpeiksi. Paikka tunnetaan myös nimellä Haikan kalkkikivilouhos. |
| metsakeskus.1000002654 |
635 |
Iso-Vekuna |
10001 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
373265.84700000 |
6802090.67100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002654 |
Kiviaita sijaitsee Kukkian Iso-Vekunan saaren lounaiskulmalla.
Luopioisten ja Puutikkalan kylien välisellä rajalla on rantakalliolla noin 20 metrin pituinen suurista kivistä koottu aita. |
| metsakeskus.1000002655 |
635 |
Tulikallio |
10001 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
366937.37100000 |
6806619.81800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002655 |
Paikka on Luopioisten ja Sahalahden rajalla Aitoon kotitalousoppilaitoksen ympäristössä. Maasto on metsää, niittyä ja peltoa.
Alue tarkastettiin inventoinnin yhteydessä koska kotitalousoppilaitoksen ympärille on tekeillä uusi asemakaava. Maastosta löytyi maanviljelyyn liittyviä tyypillisiä kuoppia ja kivikasoja (ks. karttasuurennos). Pellon reunassa oli myös kivijalka ja siinä muuratun tulisijan jäänteet. Vuoden 1953 ilmakuvaukseen ja 1954 täydennyskartoitukseen perustuvalla peruskartalla paikalla näkyy "kylmä" rakennus, mahdollisesti riihi.
Alueesta on annettu lausunto, jossa rakenteita ei todeta muinaismuistolailla rauhoitetuiksi, eikä niitä merkitä asemakaavaan.
Pirkanmaan maakuntamuseon lausunto diar. 156/5423/2004 |
| metsakeskus.1000002656 |
635 |
Pentinmäki |
10001 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
376802.38600000 |
6809086.87600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002656 |
Röykkiöt sijaitsevat Rautajärven itärannalla jyrkähkön rantarinteen päällä. Paikalla kasvaa ryteikköinen lehtimetsä.
Timo Toivonen ilmoitti Pihtisalmen lähistöllä havaitsemistaan röykkiöistä. Kohde koostuu 11 erikokoisesta röykkiöstä. Niitä voi olla enemmänkin, koska kasvillisuus haittaa havainnointia. Suurimmat ovat halkaisijaltaan parimetrisiä, pienimmät koostuvat muutamista kymmenistä kivestä, jotka on kasattu isomman kiven kupeeseen tai päälle. Röykkiöt ovat kokonaisuutena selvä merkki viljelystä alueella. Myös paikka sopii rehevän maaperän puolesta hyvin viljelyyn. |
| metsakeskus.1000002657 |
635 |
Pätiälä |
10001 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
376570.48500000 |
6809474.71700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002657 |
Paikka on Pentinvuorentien eteläpuolella tien ja kallionyppylän välissä. Lähiympäristö on metsää, lännessä ojitettua suoniittyä. Maasto röykkiöiden ympärillä on vähäkivisempää kuin muualla.
Paikalla on suurehko soikea röykkiö. Se on lounas-kaakko suuntainen, kooltaan noin 4 x 2 metriä ja korkeudeltaan noin 0,8 metriä. Röykkiön ympärillä on kolme muuta pienempää kivikasaa. Kun paikkaa tarkastelee kokonaisuutena se vaikuttaa raivatulta, mahdollisesti kaskiviljelypaikalta. |
| metsakeskus.1000002658 |
635 |
Koivisto 2 |
10001 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
376241.62900000 |
6805401.35100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002658 |
Paikka on Kukkian Rihanselän itärannalla rinteessä. Röykkiöt ovat kivettömällä suojaisalla paikalla kallioiden ja kivikon ympäröiminä.
Kaisa Saarinen Nokelan tilalla kertoi röykkiöistä. Paikalla on seitsemän röykkiötä jotka ovat pääasiassa halkaisijaltaan noin metrin ja korkeudeltaan puoli metriä. Paikka ja röykkiöt näyttävät kaskiviljelyn jäänteiltä. |
| metsakeskus.1000002659 |
635 |
Koivulahti |
10001 |
12009 |
13092 |
11006 |
27000 |
371424.59800000 |
6798101.26400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002659 |
Jouko Koivulahti näytti metsässä olevia kaivantoja. Molemmat ovat kooltaan noin 10 x 20 metrin kokoisia suorakaiteita, joita kiertää noin puolen metrin levyinen ja hieman matalampi oja. Maata on kaivettu suorakaiteen keskelle.
Koivulahti on ollut vuonna 1952 paikalla istuttamassa metsää ja kaivannot ovat olleet paikalla jo tuolloin. Niiden päällä oli näkynyt istutusaikaan isoja kantoja joten kaivannoilla on ollut ainakin ison puun iän verran ikää vuonna 1952. Koivulahti ehdotti, että paikalta olisi kaivettu hiekka- ja multamaata ajettavaksi talvella pellolle, mutta ajo olisi jäänyt tekemättä. Mitään tyhjentävää selitystä kaivannoille ei kuitenkaan paikalla keksitty.
Toisen lähistöllä oli noin 2 x 3 metrin kokoinen naurishauta, jolla oli syvyyttä noin 1,5 metriä. Paikan ympäristö oli kivettömämpi ja tasaisempi kuin ympäröivä metsä. Alue on kuulemma vanhaa kaskimaata. |
| metsakeskus.1000002660 |
444 |
Vappula Korpela |
10002 |
12009 |
13095 |
11006 |
27000 |
334272.09900000 |
6680157.51000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002660 |
Pienikokoinen, halkaisijaltaan n. 2-metrinen ja n. ½ m syvä painanne. Painane muistuttaa pyyntikuoppaa, mutta sen reunoilla on mm. maanpinnan yläpuolelle ulottuvia kiviä. Muita vastaavia rakenteita ei havaittu ympäristössä, mutta on mahdollista että rinteessä on ollut myöhäisessä historiallisessa vaiheessa toimintaa (laidunaluetta ?) ja mahdollisesti asumus. Vanhoja karttoja ei ole tarkastettu. Painanne sijaitsee Vappulan kylässä Salpausselän välialueella, kaakkoon viettävän harvennushakatun metsämaaston terassimaisella niemekkeisellä maastokohdalla. Maaperä on hiekkaa / moreenia. Tarkastettaessa v. 2003 n. 100 m sen koillispuolelle oli tilanrajaa noudattaen rakennettu tielinja vanhalta Virkkalantieltä luode-kaakko -suunnassa uutta asuinaluetta varten. Useita rakennuksia on valmistunut sen alapuolelle. |
| metsakeskus.1000002661 |
276 |
Joutenpuro |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
634084.22600000 |
6956567.59600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002661 |
Asuinpaikka sijaitsee Höytiäisen länsirannalla, Purolan talon eteläpuolella olevalla pellolla. Peltoa halkoo Joutenpuro, jota kohti rinne laskee. Pellon koillispuolen pientareelta on löytynyt muutamia kvartsi-iskoksia (KM 33849), mutta asuinpaikka jatkunee pellolla löytökohdasta länsi- ja eteläsuuntaan. Höytiäisen vanhat rantamuodostumat ovat edelleen selvästi näkyvissä. |
| metsakeskus.1000002662 |
276 |
Hovila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
649936.87600000 |
6946861.56600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002662 |
Asuinpaikka sijaitsee Kulhossa, Hovilan pellolla, Pielisjoen vanhalla rantaterassilla. Kivikaudella alue on ollut Pielisjoen suistoa. Pellolta on löytynyt palanutta luuta (KM 33850) noin 50 m matkalta, kapeahkolta vyöhykkeeltä. Oletettavasti asuinpaikka jatkuu löytöpaikasta länteen. Hiekkapellot rajautuvat lännessä Rekilampeen. |
| metsakeskus.1000002663 |
276 |
Anttila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
651517.24800000 |
6945644.06400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002663 |
Asuinpaikka sijaitsee Kulhossa, Aittolammen etelärannalla, Pielisjoen vanhalla rannalla, Anttilan uuden ja vanhan päärakennuksen välissä olevalla perunapellolla. Kuiva kangasmaasto viettää loivasti Aittolammen eteläpuoliseen Pienilampeen. Asuinpaikkalöydöt (KM 33851:1-2) on poimittu perunapellon pinnasta noin 100 x 30 m kokoiselta alalta. Asuinpaikka saattaa jatkua länteen päin, viljelysten alle. |
| metsakeskus.1000002664 |
276 |
Erolanniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
648920.28400000 |
6947772.19300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002664 |
Asuinpaikka sijaitsee Kulhossa, Pielisjoen vanhalla rantaterassilla, Erolanniemen talon pellossa, jonka reuna on noin 10 m päässä talon eteläpuolella. Löytökohdalla pelto laskee loivasti Pielisjokeen. Pielisjoen muinaisrantaterassit erottuvat paikalla selvästi. Erolanniemi 1 sijaitsee ylemmällä terassilla. Asuinpaikkalöydöt (KM 33852:1-4) on poimittu noin 70 x 70 m kokoiselta alalta. Saviastianpalat ja kvartsit ovat löytyneet pellon luoteisnurkasta, mutta palaneet luut ovat löytyneet koko pellon alalta. Saviastianpalat ovat varhaista kampakeramiikkaa ja varhaismetallikautista asbestikeramiikkaa. Talon pohjoispuolella on toinen asuinpaikka, Erolanniemi 2 (kohde 1000002665). |
| metsakeskus.1000002664 |
276 |
Erolanniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
648920.28400000 |
6947772.19300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002664 |
Asuinpaikka sijaitsee Kulhossa, Pielisjoen vanhalla rantaterassilla, Erolanniemen talon pellossa, jonka reuna on noin 10 m päässä talon eteläpuolella. Löytökohdalla pelto laskee loivasti Pielisjokeen. Pielisjoen muinaisrantaterassit erottuvat paikalla selvästi. Erolanniemi 1 sijaitsee ylemmällä terassilla. Asuinpaikkalöydöt (KM 33852:1-4) on poimittu noin 70 x 70 m kokoiselta alalta. Saviastianpalat ja kvartsit ovat löytyneet pellon luoteisnurkasta, mutta palaneet luut ovat löytyneet koko pellon alalta. Saviastianpalat ovat varhaista kampakeramiikkaa ja varhaismetallikautista asbestikeramiikkaa. Talon pohjoispuolella on toinen asuinpaikka, Erolanniemi 2 (kohde 1000002665). |
| metsakeskus.1000002665 |
276 |
Erolanniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
648969.26300000 |
6947860.15800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002665 |
Asuinpaikka sijaitsee Kulhossa, Pielisjoen vanhalla rantaterassilla, Erolanniemen talon pellossa, talon pohjoispuolella. Löytökohdalla pelto laskee loivasti Pielisjokeen. Pielisjoen muinaisrantaterassit erottuvat paikalla selvästi. Erolanniemi 2 sijaitsee alemmalla terassilla. Asuinpaikkalöydöt (KM 33853:1-3) on poimittu noin 50 x 50 m kokoiselta alalta. Paikalta löytynyt saviastianpala on varhaismetallikautista asbestikeramiikkaa. Talon eteläpuolella on toinen asuinpaikka, Erolanniemi 1 (kohde 1000002664). |
| metsakeskus.1000002666 |
276 |
Yläpiha |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
649505.04800000 |
6947010.49800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002666 |
Asuinpaikka sijaitsee Kulhossa, Pielisjoen muinaisrantatörmän päällä. Alue on hiekkakangasta, jossa kasvaa sekametsää. Paikalla on havaittu kaksi suorakaiteen muotoista asumuspainannetta lähellä törmän reunaa. Painanne 1 on kooltaan 7 x 5 m ja siinä on erotettavissa reunavalli. Painanne 2 on hieman suurempi, kooltaan 8 x 6 m, eikä siinä ole vallia. Kummankin painanteen syvyys on noin 0,4 m. Noin 20 m päässä törmän reunasta on 1980-luvun alussa, vesijohtoputkea kaivettaessa, löytynyt liuskeinen kaksiteräinen kivikirves sekä ilmeisesti kivikautisen lieden jäännökset. Muutamien satojen metrien päästä on samoihin aikoihin löytynyt myös kivitaltta (KM 20919). |
| metsakeskus.1000002667 |
276 |
Alapiha |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
649062.22300000 |
6947606.26300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002667 |
Asuinpaikka sijaitsee Kulhossa, Pielisjoen vanhalla rantatörmällä, Erolanniemen asuinpaikkojen kaakkoispuolella, noin 0,4 km päässä Erolanniemestä. Alue on kuivaa, kaunista mäntykangasta. Paikalla on viisi asumuspainannetta, jotka kaikki ovat samalla rantaterassilla noin 70 metrin matkalla, 30 m leveällä kaistaleella. Painateiden etäisyys toisistaan vaihtelee 5 m:stä 20 m:iin. Painanteet eivät ole keskenään suorassa linjassa, vaan muodostavat kiemurtelevan linjan muinaisen joen rannassa. Painateeseen numero 3 tehdystä koekuopasta on löytynyt yksi kvartsi-iskos (KM 33854). |
| metsakeskus.1000002668 |
276 |
Kuikkalampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
649438.07100000 |
6947822.17700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002668 |
Asuinpaikka sijaitsee Kulhossa, Kuikkalammen lounaispuolella, noin 0,4 km päässä lammen rannasta, Paiholaan vievältä tieltä Taivaanpankolle risteävän hiekkatien varrella. Tien varteen on rakennettu useita omakotitaloja. Alue on mäntyvaltaista, kuivaa hiekkakangasta. Hiekkatien leikkauksesta on löytynyt saviastian palanen ja palautta luuta (KM 33855:1-2). Löytökohdan pohjoispuolella on omakotitalo, jonka tienoilla on Pielisjoen muinainen rantaterassi. Asuinpaikka lienee ulottunut omakotitalon kohdalle, mutta se lienee osaksi tuhoutunut rakennustöiden yhteydessä. Paikalla on kuitenkin myös ehjää kangasmaastoa, missä asuinpaikkaa lienee jäljellä. |
| metsakeskus.1000002669 |
505 |
Pitkäniitty |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
416294.92700000 |
6719325.15600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002669 |
Hyväkuntoinen kiviröykkiö sijaitsee Sääksjärven kylässä Kapteeninaron talosta noin 300 metriä koilliseen, kalliopohjaisen harjanteen kaakkoisreunan päällä. Röykkiö on kekomainen, mahdollisesti hieman nelikulmainen. Röykkiön halkaisija on noin 3 m ja korkeus noin 0,6 m. Se on koottu vaihtelevankokoisista lohko- ja luonnonkivistä. Mahdollinen kiukaan jäännös.
Kohde tarkastettiin vuoden 2019 inventoinnissa. Röykkiön läheisyydessä ei ole ollut historiallisten karttojen mukaan asutusta. Kyseessä voi kuitenkin olla kiukaan jäännös. Mitään rakennuksen kivijalkaan tai muihin rakenteisiin viittaavaa ei havaittu röykkiön ympärillä. |
| metsakeskus.1000002670 |
276 |
Taivaanpankontie 8 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
649953.86200000 |
6948295.98600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002670 |
Asuinpaikka sijaitsee Kulhossa, Pielisjoen vanhalla rantaterassilla. Maaperä alueella on hiekkaa ja kasvillisuus sekametsää. Terassin reunan tuntimassa olevasta tuulenkaadosta on löytynyt myöhäiskampakeraamisia saviastianpaloja (KM 33856). Löytökohdasta muutama metri itään on kuopanne, joka saattaa olla asumuspainanne. Asuinpaikka rajautuu lännessä Pielisjoen muinaiseen rantaan, muualla asuinpaikan rajat eivät ole selvillä. Taivaanpankontien toisella puolella, muutamien kymmenien metrien päässä löytökohdasta, on uudehko omakotitalo.
Noin 97 metriä asuinpaikan itäpuolella sijaitsee maastokartalle merkitty tervahauta. Rakenne erottuu selkeästi myös Lidar-korkeusmallissa. Tältä osin maastotarkastusta ei ole tehty. |
| metsakeskus.1000002671 |
635 |
Tulivuori |
10001 |
12006 |
13000 |
11006 |
27000 |
370737.81800000 |
6810986.08900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002671 |
Tulivuori on kallioinen mäki Laipaan erämaa-alueella.
Tulivuori on ollut Luopioisissa helavalkeiden pitopaikka. Tässä käytössä se on ollut vielä 1930-luvulla. Paikka on tunnettu aiemmin Kokkovuorena. Vuoren laki on melko tasainen kalliopohjainen alue. Paikalla ei ole näkyvissä mitään rakenteita tai muita merkkejä tulenpidosta. |
| metsakeskus.1000002672 |
635 |
Tepulinnanmäki |
10001 |
12006 |
13084 |
11004 |
27000 |
365989.76900000 |
6802531.46200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002672 |
Kohde sijaitsee Aitoossa Kouvalanjärven länsirannalla. Se on kallioinen jyrkkärinteinen mäki, jolla kasvaa metsää. Rannan puolella on useita pystysuoria seinämiä.
Vuoresta kerrotaan, että se olisi ollut puolustuslinna. Maastossa ei kuitenkaan näy merkkejä kivivalleista tai muista varustuksista. Laelta on hyvä näköala ympäristöön. Paikka kuuluu maanomistajan mukaan Natura-suojelualueisiin. |
| metsakeskus.1000002673 |
635 |
Mikkelinmäki |
10001 |
12006 |
13079 |
11006 |
27000 |
374444.35800000 |
6805291.39200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002673 |
Paikka on Luopioisten kirkonkylässä oleva kallioinen mäki.
Mäelle on kuljetettu vanhoja rakennuksia ja se toimii ulkoilmamuseona. Mäellä on perimätiedon mukaan uhrilähde, joka nykyisin on vinttikaivolla peitetty. Kaivo on takimmaisen rakenusrivin pohjoispäässä. Mäellä on myös kivi, jossa on paikalla käyneiden arkeologien mukaan kolme luonnomuovaamalta vaikuttavaa kuppia. Kivi sijaitsee alueelle tulevan polun varressa. |
| metsakeskus.1000002674 |
635 |
Ukonkivi |
10001 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
376492.57100000 |
6796939.75800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002674 |
Paikka on Puutikkalan kylän keskustassa Isomäen kaakkoispuolella.
Rekolan talon pihalla olevan suuren kiven keskellä olevassa halkeamassa on perimätiedon mukaan poltettu kuolleiden vaatteet ja ruumiinoljet. Toisen tarinan mukaan kiven päältä olisi julistettu jumalansanaa, minkä takia kiveä sanotaan myös Ukonkirkoksi tai Ukonsaarnakiveksi. |
| metsakeskus.1000002676 |
276 |
Mustola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
640510.66500000 |
6949099.63000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002676 |
Asuinpaikka sijaitsee Marjosärkän alarinteellä, pellolla, joka laskee loivasti suoalueelle pohjoispuolella. Särkkä kohoaa huomattavasti sen etelä- ja pohjoispuolisia alueita korkeammalle, ja todennäköisesti alue on ollut kivikaudella Pielisjoen suistoa. Palaneet luut (KM 33857) ovat löytyneet avoimena olleesta pellosta. Alue on melkoisen rakennettu. Asuinpaikasta 150 m luoteeseen on Marjosärkän kivikautinen asuinpaikka (kohde 276010001). Inventoinnissa 2012 aluetta ei voitu tarkemmin rajata. |
| metsakeskus.1000002678 |
276 |
Hiekkaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
646897.04400000 |
6962669.18300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002678 |
Asuinpaikka sijaitsee Pitkälammen itärannalla, Hiekkaniemessä, Pitkälammen rantaan vievän tien varrella. Hiekkaniemessä on kunnan ylläpitämä leiripaikka laavuineen ja makkaranpaistopaikkoineen. Paikalla on myös hiekkainen uimaranta. Alue on kuivaa kangasta, jossa kasvaa myös kuusia ja lehtipuita. Palanutta luuta (KM 33859) on löytynyt miltei yhtenä keskittymänä rantaan vievän tien leikkauksesta noin 15 m päässä rannasta. Asuinpaikan laajuus ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.1000002679 |
276 |
Välikangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
639940.74600000 |
6989352.40300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002679 |
Pyyntikuoppakohde sijaitsee Välikangas-nimisellä harjulla, Pienen Harijärven koillisreunalla ja Suuren Harijärven lounaisreunalla. Maaperä on moreenia ja isojakin kiviä on runsaasti. Alueella on ainakin kolme pyyntikuoppaa. Pohjoisin kuoppa sijaitsee Välikangas-harjun alarinteessä, Pienen Harijärven koillispäädyssä olevan puron lähettyvillä. Tämä pyyntikuoppa 1 on varsin kookas, kooltaan 8 x 6 m kokoinen ja 0,7 m syvä. Kuopan ympärillä on selvät vallit. Kaksi muuta pyyntikuoppaa 2 ja 3 ovat tästä kuopasta useiden satojen metrien päässä. Nämä kuopat ovat ensimmäistä pienempiä ja muodoltaan epäselviä. Harjanteella on lisäksi muita epämääräisempiä kuopanteita. |
| metsakeskus.1000002680 |
276 |
Kaisakanranta S |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
652027.01700000 |
6950822.97400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002680 |
Kohde sijaitsee Paiholan Kaisakanrannassa, kumpuilevassa mäntykangasmaastossa. Paikalla on pyyntikuoppa (Kaisakanranta 1), joka on selvärajainen, pyöreä ja kookas, halkaisijaltaan 9 m kokoinen ja 2,5 m syvä kuoppa. Kuopan pohjalla on selvä podsolimaannos ja reunoilla kaksoismaannos. Selvät maannosten merkit ajoittavat kuopan vähintään keskiaikaiseksi tai mahdollisesti esihistorialliseksi. Noin 100 m päässä pyyntikuopasta on historiallisen ajan hirsirakennuksen pohja (Kaisakanranta 2, ks. erilliskohteet).
|
| metsakeskus.1000002680 |
276 |
Kaisakanranta S |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
652027.01700000 |
6950822.97400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002680 |
Kohde sijaitsee Paiholan Kaisakanrannassa, kumpuilevassa mäntykangasmaastossa. Paikalla on pyyntikuoppa (Kaisakanranta 1), joka on selvärajainen, pyöreä ja kookas, halkaisijaltaan 9 m kokoinen ja 2,5 m syvä kuoppa. Kuopan pohjalla on selvä podsolimaannos ja reunoilla kaksoismaannos. Selvät maannosten merkit ajoittavat kuopan vähintään keskiaikaiseksi tai mahdollisesti esihistorialliseksi. Noin 100 m päässä pyyntikuopasta on historiallisen ajan hirsirakennuksen pohja (Kaisakanranta 2, ks. erilliskohteet).
|
| metsakeskus.1000002681 |
276 |
Pajamäki |
10002 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
659792.89100000 |
6951616.68600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002681 |
Kalmisto sijaitsee Pajamäen laella, korkean vaaran päällä, Simolan talon viljellyllä pellolla. Paikalta aukeavat upeat vaaramaisemat. Paikalla on muistotaulu ja risti, joiden vieressä, suurten kuusien katveessa, erottuu pari selvää kuoppaa, jotka eivät kuitenkaan todennäköisesti ole hautapainanteita. Isäntä Kontkasen mukaan paikalta on sotien jälkeen löytynyt luita perunakuoppaa kaivettaessa. Paikalla on ollut myös tsasouna, ilmeisesti muistotaulun kohdalla, vaaran korkeimmalla kohdalla, jossa on yhä nähtävissä epäselvä kivirakenne. |
| metsakeskus.1000002681 |
276 |
Pajamäki |
10002 |
12003 |
13040 |
11006 |
27000 |
659792.89100000 |
6951616.68600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002681 |
Kalmisto sijaitsee Pajamäen laella, korkean vaaran päällä, Simolan talon viljellyllä pellolla. Paikalta aukeavat upeat vaaramaisemat. Paikalla on muistotaulu ja risti, joiden vieressä, suurten kuusien katveessa, erottuu pari selvää kuoppaa, jotka eivät kuitenkaan todennäköisesti ole hautapainanteita. Isäntä Kontkasen mukaan paikalta on sotien jälkeen löytynyt luita perunakuoppaa kaivettaessa. Paikalla on ollut myös tsasouna, ilmeisesti muistotaulun kohdalla, vaaran korkeimmalla kohdalla, jossa on yhä nähtävissä epäselvä kivirakenne. |
| metsakeskus.1000002682 |
276 |
Romppala |
10002 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
640761.43700000 |
6983399.81200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002682 |
Kalmisto sijaitsee Romppalan kylässä, vanhaa kansakoulua vastapäätä, Ahveniselle vievän tien toisella puolella, metsikköisellä kumpareella peltojen keskellä. Paikalla on ollut vanha vijamakasiini, joka on purettu pois. Kyläläisiltä saadun tiedon ja 1800-luvulta olevan perimätiedon mukaan kalmisto ja tsasouna ovat sijainneet tällä kohdin. |
| metsakeskus.1000002683 |
276 |
Kaisakanranta N |
10001 |
12016 |
13178 |
11006 |
27000 |
651524.21900000 |
6952431.32300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002683 |
Kohde sijaitsee Paiholan Kaisakanrannassa, lähellä Pielisjoen rantaa. Kontkasen talon heinäpellossa on ollut vuonna 1968 kolme kivettyä tulisijaa (Kaisakanranta 4). Lisäksi Marketanlammen pohjoispuolella on ollut kaskenpolttajan maakuoppa eli multavieru (Kaisakanranta 3). Kontkasen talon peltoalueet ovat hevoshakoina. Marketanlammen rannat ovat nykyään miltei umpeenkasvaneet. Maisemat lammen itäpuoliselta Orivaaralta ovat mitä upeimmat. |
| metsakeskus.1000002683 |
276 |
Kaisakanranta N |
10001 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
651524.21900000 |
6952431.32300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002683 |
Kohde sijaitsee Paiholan Kaisakanrannassa, lähellä Pielisjoen rantaa. Kontkasen talon heinäpellossa on ollut vuonna 1968 kolme kivettyä tulisijaa (Kaisakanranta 4). Lisäksi Marketanlammen pohjoispuolella on ollut kaskenpolttajan maakuoppa eli multavieru (Kaisakanranta 3). Kontkasen talon peltoalueet ovat hevoshakoina. Marketanlammen rannat ovat nykyään miltei umpeenkasvaneet. Maisemat lammen itäpuoliselta Orivaaralta ovat mitä upeimmat. |
| metsakeskus.1000002690 |
276 |
Rantala |
10001 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
645420.00000000 |
6987080.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002690 |
Perimätiedon mukaan Pusojärven lounaisnurkassa sijaitsee ns. Puson Rantalan ortodoksikalmisto. Tilan nimi on nykyään Jokela. Paikalla oletetaan sijainneen myös tsasounan. Kohteen paikallistaminen on epävarmaa. Maastossa ei näy merkkejä kalmistosta tai tsasounan paikasta, mutta luonnonkauniin sijaintinsa perusteella paikka olisi niille mitä otollisin. |
| metsakeskus.1000002730 |
167 |
Suuri Hietajärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
666047.44900000 |
6931332.88200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002730 |
Asuinpaikka sijaitsee Suuren Hietajärven rannalla, hiekkaisella niemekkeellä. Paikalla on jyrkkä rantaterassi, jonka alapuolelta, läheltä rantaa on löytynyt kvartsi-iskoksia (KM 33860). Löydöt ovat tulleet parista keskittymästä, noin 50 m pitkältä, kapealta kaistaleelta. Järvestä väitetään aikoinaan löytyneen "jotenkin kokonainen saviastia" rautamalmin noston yhteydessä. Astian olisivat työmiehet rikkoneet, mutta kaksi saviastian palaa päätyi Kansallismuseon kokoelmiin (KM 5529) maisteri V. Puustisen lahjoituksena vuonna 1910. Paikalla ei ole havaittu muuta esihistorialliseen asutukseen viittaavaa. |
| metsakeskus.1000002731 |
167 |
Paavonlampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
662981.66000000 |
6937639.33200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002731 |
Asuinpaikka sijaitsee Heinävaaran eteläpuolella, Paavonlammen rannalla. Keskellä lampea kulkee leveähkö Kasperinniemi, jonka rannoilla on runsaasti mökkiasutusta. Paavonlammen kohde sijaitsee niemen kärjessä, sen itärannalla. Kvartsi- ja kvartsiitti-iskokset (KM 33861:1-2) ovat löytyneet osin rantahietikolta, osin myös rantavedestä. Asuinpaikka jatkunee siis joitakin metrejä rantaveteen. Rannan puolella rinne nousee jyrkästi jo muutaman metrin päässä, joten asuinpaikka on melko kapealla vyöhykkeellä. Muita merkkejä esihistoriallisesta asutuksesta ei paikalla ole havaittu. Asuinpaikasta noin 100 m koilliseen on Kasperinniemen kivikautinen asuinpaikka (kohde 1000002732). |
| metsakeskus.1000002732 |
167 |
Kasperinniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
663072.62200000 |
6937741.29500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002732 |
Asuinpaikka sijaitsee Heinävaaran eteläpuolella olevan Paavonlammen rannalla, Kasperinniemen eteläkärjessä. Niemen rannoilla on runsaasti mökkiasutusta. Kasperinniemi on soraharju, osin kivikkoinen, mutta kuivahko. Lammen rannat kasvavat mäntyvaltaista sekametsää, rannan maaperä on suhteellisen kuiva. Kvartsi-iskoksia (KM 33862) on löytynyt lähinnä rantahiekalta, mutta myös rantavedestä. Asuinpaikka on siis osittain veden alla. Kvartseja löytyi kapealta rantakaistaleelta noin 50 metrin matkalta. Asuinpaikasta noin 100 m lounaaseen on Paavonlammen kivikautinen asuinpaikka (kohde 1000002731).
|
| metsakeskus.1000002733 |
167 |
Marjolahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
671260.32600000 |
6937022.61200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002733 |
Asuinpaikka sijaitsee Palojärven luoteispäädyssä, Kimmonsaaren luoteispuolella ja Marjolahden pohjoispuolella olevassa niemekkeestä, noin 20 m rannalta. Asuinpaikan edustalla järvessä on useita saaria, kuten Munaluoto ja Rahasaari. Kolmisensataa metriä kaakkoon sijaitsevan Kimmonsaaren rannoilla on mahtavat avokalliot. Marjolahden alueella on ajettu raskaalla työkoneella, mikä on rikkonut maanpintaa paikoitellen. Näistä paljastumista on löytynyt kvartsi-iskoksia (KM 33863). Itse löytöalue on vain noin 10 x 10 metriä. Ranta on louhikkoinen ja kostea, joten asuin- tai leiripaikan sijainti on hieman epätavallinen.
Asuinpaikka saattaa jatkua kohti Palojärven rantaa, mutta kohteen tarkkaa laajuutta ei tunneta. Vuoden 2020 inventoinnissa alueelle ei kaivettu koekuoppia ja sen aluerajaus on topografiaan ja ympäristön ominaisuuksiin perustuva arvio. |
| metsakeskus.1000002734 |
167 |
Siässynäkallio |
10001 |
12003 |
13040 |
11006 |
27000 |
662429.00000000 |
6941627.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002734 |
Perimätiedon mukaan Heinävaaran kylän eteläpäässä, Koljosen talon paikkeilla, on aikoinaan sijainnut ortodoksinen tsasouna. Pirjo Lahtiperä mainitsee kohteen inventointiraportissaan v. 1967, samoin Eija Ojanlatva ja Juha-Pekka Joona Heinävaaran inventoinnista laaditussa raportissa v. 2002. Nykyään Siässynän kalliolla sijaitsee Koljosen talo, joka on siirretty paikalle vuonna 1819 Johan Koljosen toimesta. Kalliossa on tätä tapahtumaa koskeva kaiverrus, se sijaitsee talon sisäänkäynnin vasemmalla puolella, aivan talon vieressä. Koljosen talon luoteispuolelle on rakennettu joku aika takaperin uusi ortodoksinen tsasouna. |
| metsakeskus.1000002735 |
167 |
Kalmistopelto |
10002 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
661698.00000000 |
6942978.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002735 |
Kalmistopelto mainitaan Pirjo Lahtiperän inventointikertomuksessa v. 1967, samoin Ojanlatvan ja Joonan kertomuksessa Heinävaaran osainventoinnista v. 2002. Kalmisto-nimensä pelto pn perimätiedon mukaan saanut siitä, että mökin perustuksia kaivettaessa paikalta kerrotaan löytyneen ihmisen luita. Se, mistä mökistä on kyse, ei ole tietoa. On arveltu, että kyseessä olisi Tiensivu-niminen talo, joka sijaitsee Kalmistopellon eteläpuolella. Luita kerrotaan löytyneen lisäksi Kalmistopellon kohdalta Heinävaaran läpi kulkevan tien perustuksia tehtäessä. Koekuopituksen ja kairauksen avullakaan kalmistoa ei ole kyetty paikantamaan tarkemmin. Kalmisto on saattanut tuhoutua kokonaan tai se sijaitsee jossain muualla.
Vuoden 2024 inventoinnin perusteella ehjiä hautoja saattaa kuitenkin olla säilyneenä Kaukolan ja Tiensivun väliin rakennetun uudistalon kaakkoispuolisessa rinteessä. Kalmistopellon muistokivi sijaitsee pellon pohjoispuolella olevan tiilitalon pihalla. |
| metsakeskus.1000002740 |
749 |
Pyykangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
533035.75900000 |
6998047.50100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002740 |
Asuinpaikka sijaitsee valtatie 5:n ja Sulkavanjärveen kuuluvan Pyylahden välissä olevalla kumpareella. Maaperä on moreenia ja pinnastaan myös saven tai siltin peittämää. Alue on metsäaurattu ja -istutettu. Aurausvaoista, kumpareen laelta, on löytynyt kvartseja (KM 34316). Mahdollisesti ne ovat nouseet maan pinnalle savi- tai silttikerroksen alta maanmuokkauksen yhteydessä. Muinais-Saimaan ranta on ollut asuinpaikan tuntumassa n. 2700 - 2400 eKr., kivikauden lopulla, jolloin paikka on sijainnut saaressa. Ancylysjärvi / Saimaa- vaiheiden taitteessa varhaiskivikaudella asuinpaikan alue on ollut vain hetken kuivilla, muutoin varhaiskivikaudella veden peittämänä. |
| metsakeskus.1000002742 |
204 |
Lehtosaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
575658.66400000 |
6981234.43300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002742 |
Asuinpaikka sijaitsee Lehtosaaren kaakkoispäässä, vanhan hiekanottopaikan reunoilla, 20-30 m päässä rannasta. Paikalta on löytynyt kvartsi-iskoksia (KuM 5964) sekä asbestikeramiikan palasia, jotka ovat sittemmin kadonneet. Asuinpaikan laajuus ei ole tiedossa. Asuinpaikan päälle on myöhemmin, historiallisella ajalla, tehty tilapäinen hautausmaa (nk. ruumissaari). |
| metsakeskus.1000002743 |
204 |
Jokilahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
595320.80000000 |
6966910.27800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002743 |
Asuinpaikka sijaitsee Maarianvaaran eteläpuolella olevan Mietunlammen kaakkoisrannalla ja Jokilahden länsirannalla. Paikalla on pieni harjuniemeke heti Suojokisuun pohjoispuolella. Niemekkeen kärjessä on mahdollinen pieni hiekanottokuoppa, jonka taakse tehdyistä koekuopista on löytynyt kvartsikaavin, -iskoksia ja -ydin (KM 34241:1-3). Paikka on melko pienialainen ja suurimmaksi osaksi ehjä. |
| metsakeskus.1000002744 |
204 |
Niemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
588053.70100000 |
6974557.17100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002744 |
Asuinpaikka sijaitsee Luikonniemen keskikohdan koillisrannalla, lähes vastapäätä Rauvankosken suuta, Niemen talosta noin 0,2 km etelään. Paikalla on hiekkainen harjanne, jonka kapealta tasanteelta, polun ympäristöön tehdyistä koekuopista on löytynyt palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia (KM 34242:1-2). Koekuopissa on havaittu myös 20 cm paksu ja vahva palaneen luun sekainen likamaakerros. Maaperä paikalla on karkeahkoa hiekkaa. Asuinpaikka rajautuu idässä matalaan muinaisrantatörmään. Paikka on suurimmaksi osaksi ehjä. |
| metsakeskus.1000002745 |
204 |
Vainoniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
594171.26700000 |
6966600.39700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002745 |
Asuinpaikka sijaitsee Rikkaveden kaakkoisimman lahdenpohjukan koillisrannalla olevan Vainoniemen pohjoisosassa, Rikkaveden ja Mietunlammen välisellä Vainotaipaleen kannaksella. Vainoniemen etelärannalla on vanha, laaja hiekkakuoppa, joka ei ulotu lännessä olevalle tasanteelle asti. Tasanteella on kaksi matalaa asumuspainannetta, jotka ovat halkaisijaltaan 8-10 m. Painanteet ovat 15 m päässä toisistaan. Niiden väliin tehdystä koekuopasta on löytynyt pieniä palaneen luun siruja (KM 34243). Asuinpaikka rajautuu lännessä törmän reunalle ja idässä jyrkemmän rinteen juurelle. Maaperä paikalla on hiekkaista soraa. Asuinpaikka on täysin ehjä. |
| metsakeskus.1000002746 |
204 |
Mustalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
589093.27900000 |
6974117.35100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002746 |
Asuinpaikka sijaitsee Luikonlahden itärannalla olevan Mustalahden kaakkoisrannalla, Rauvankosken suusta 1,1 km kaakkoon, korkean ja kallioisen rantatörmän päällä olevalla tasanteella. Alue on metsälaikutettu ja muutamasta laikusta, noin 6 x 6 m alalta on löytynyt runsaasti kvartsi-iskoksia (KM 34244). Maaperä on kivistä hiekkamoreenia. Asuinpaikan laajuus ei ole tiedossa.
Paikalla tehtiin tarkastuskäynti vuonna 2004, jonka yhteydessä asuinpaikalta otettiin ajoitusnäyte ja asuinpaikka, kuten myös viereinen Lammaslahden asuinpaikka, vaaittiin. Mustalahden asuinpaikasta 50 metriä länteen, noin metriä aiemman asuinpaikan meren pinnan yläpuolista korkeutta korkeammalta tasolta, löytyi tarkastuksen yhteydessä uusi pienialainen asuinpaikka.Täällä havaittiin metsänlaikutusvaoissa kvartseja ja luuta. Yhteen laikutusvakoon tehdystä koekuopasta otettiin luuta radiohiilianalyysiä varten. Hirven luusta tehdyn ajoituksen tulos oli 7050+/- 65 BP, kalibroituna (intcal98) 5990-5840 BC. |
| metsakeskus.1000002747 |
204 |
Lammaslahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
589133.26600000 |
6973987.40400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002747 |
Asuinpaikka sijaitsee Luikonlahden itärannalla olevan Lammaslahden luoteisrannalla, Rauvankosken suusta noin 1,2 km kaakkoon, korkean rantatörmän päällä olevalla kapeahkolla tasanteella. Alue on metsälaikutettu ja noin 60 m matkalta on löytynyt runsaasti kvartsi-iskoksia (KM 34245). Maaperä on hiekkamoreenia. Asuinpaikka rajautuu pohjoisessa ja idässä jyrkkenevään rinteeseen, etelässä kivisempään maaperään, joskaan selkeää rajaa siellä ei ole.
|
| metsakeskus.1000002748 |
204 |
Huutolahdenmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
588353.57500000 |
6974777.08300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002748 |
Asuinpaikka sijaitsee Luikonlahden itärannalla olevan Huutolahdenmäen länsipuolisella rannalla, Rauvankosken suusta 2,1 km etelään, isosta maakivestä noin 45 m pohjoiseen. Paikalla on alavammasta rantaviivasta nouseva 30 x 30 m kokoinen kumpare, jonka laelle tehdystä koekuopasta on löytynyt asbestisekoitteinen saviastianpala, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta (KM 34246:1-3). Koekuopassa on havaittu lisäksi likamaata. Maaperä paikalla on moreenia. Asuinpaikka rajautuu topografian perusteella kumpareen alueelle. Paikka on täysin ehjä.
|
| metsakeskus.1000002748 |
204 |
Huutolahdenmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
588353.57500000 |
6974777.08300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002748 |
Asuinpaikka sijaitsee Luikonlahden itärannalla olevan Huutolahdenmäen länsipuolisella rannalla, Rauvankosken suusta 2,1 km etelään, isosta maakivestä noin 45 m pohjoiseen. Paikalla on alavammasta rantaviivasta nouseva 30 x 30 m kokoinen kumpare, jonka laelle tehdystä koekuopasta on löytynyt asbestisekoitteinen saviastianpala, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta (KM 34246:1-3). Koekuopassa on havaittu lisäksi likamaata. Maaperä paikalla on moreenia. Asuinpaikka rajautuu topografian perusteella kumpareen alueelle. Paikka on täysin ehjä.
|
| metsakeskus.1000002749 |
204 |
Saviniemen tyvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
592531.90900000 |
6970658.75500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002749 |
Asuinpaikka sijaitsee Rikkaveden eteläosassa, Ison Käkijärven eteläpään tasalla olevan Saviniemen tyven etelärannalla, rantaviivasta noin 30 m pohjoiseen. Paikalla on niemen ja mantereen välisen kosteikon itäreunalla rantahiekkakerrostuma, jossa on hyvin hienoa hiekkaa. Hiekkakerrostuman kohdalla olevalle tasanteelle tehdyistä koekuopista on löytynyt palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia (KM 34247:1-2). Tasanteen itä- ja kaakkoispuolella maaperä muuttuu kiviseksi moreeniksi. Parikymmentä metriä luoteeseen on iso tervahauta. Asuinpaikka rajautuu topografian perusteella hiekkatasanteelle. |
| metsakeskus.1000002751 |
140 |
Käänninniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
507955.66500000 |
7048087.27300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002751 |
Asuinpaikka sijaitsee Sourunniemen eteläpuolella ja Käänninniemen pohjoispuolella olevassa niemekkeessä, rannan suuntaisen harjanteen katkaisevan syvän purouoman pohjoispuolella, Käänniniemeen menevän tien mutkasta purouomaa 15 m koilliseen. Kohde jää tien, rannan ja mökkitontin väliseen metsään. Harjanteen kärkeen tehdyistä koekuopista on löytynyt asbestikeramiikkaa, palanutta luuta ja rautakuonaa (KM 34237). Rautakuona liittynee Luukonsaaren keramiikkaan ja viittaa raudanvalmistukseen. Koekuopissa on havaittu myös vahva likamaakerros. Maaperä on hiekkaa. Asuinpaikka on ehjä. |
| metsakeskus.1000002752 |
140 |
Ruhankangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
500848.51700000 |
7050466.29500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002752 |
Asuinpaikka sijaitsee Poroveden luoteispäässä, Rasinmäen talosta 0,4 km itään, 0,8 km päässä rannasta, tien eteläpuolella olevan harjanteen laella. Kyseessä on hiekkainen ja osin soransekainen harjanne, jossa kasvaa mäntymetsää. Paikalle tehdyistä koekuopista on löytynyt asbestikeramiikkaa, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta (KM 34236:1-3). Asuinpaikka on ehjä ja kajoamaton, ja se ajoittunee kivikauden lopulle. |
| metsakeskus.1000002753 |
140 |
Peltosalmen varikko 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
512753.76700000 |
7040850.20600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002753 |
Peltosalmen muinaisjäännösalue sijaitsee puolustusvoimien entisellä varikkoalueella, jossa on kuusi erillistä asuinpaikkaa (Peltosalmen varikko 1-6). Alue on harjumaastoa ja maaperä hiekkaa, paikoin myös silttiä ja soraa. Kasvillisuus on mäntymetsää, paikoin kasvaa kuusivaltaista sekametsää. Alarinteillä kasvillisuus on lehtomaista. Alueella on useita muinaisrantatörmiä. Alueelle on tehty kevyt tieverkko ja paikalla on kevytrakenteisia, maan pinnalle perustettuja varastorakennuksia, joiden alla saattaa olla säilyneenä ehjiä asuinpaikkakohtia. Kaikki Peltoslamen asuinpaikat ovat suurimmilta osin ehjiä.
Peltosalmen varikko 1 -asuinpaikka sijaitsee alueen eteläosassa, Pienijärvestä 150 m pohjoiseen. Alueella on kolme asumuspainannetta. Painanteista yksi on matala, kaksi muuta ovat selviä ja syvempiä. Painateiden halkaisija on noin 5 m. Yksi painanteista on jäänyt osittain tien alle. Paikalta on löytynyt runsaasti esinelöytöjä (KM 34565:1-12) useasta eri löytökohdasta. |
| metsakeskus.1000002754 |
140 |
Peltosalmen varikko 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
512044.04900000 |
7041150.08100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002754 |
Peltosalmen muinaisjäännösalue sijaitsee puolustusvoimien entisellä varikkoalueella, jossa on kuusi erillistä asuinpaikkaa (Peltosalmen varikko 1-6). Alue on harjumaastoa ja maaperä hiekkaa, paikoin myös silttiä ja soraa. Kasvillisuus on mäntymetsää, paikoin kasvaa kuusivaltaista sekametsää. Alarinteillä kasvillisuus on lehtomaista. Alueella on useita muinaisrantatörmiä. Alueelle on tehty kevyt tieverkko ja paikalla on kevytrakenteisia, maan pinnalle perustettuja varastorakennuksia, joiden alla saattaa olla säilyneenä ehjiä asuinpaikkakohtia. Kaikki Peltoslamen asuinpaikat ovat suurimmilta osin ehjiä.
Peltosalmen varikko 2 -asuinpaikka sijaitsee alueen länsiosassa, Harvanlammesta 120 m itään. Alueella on yksi 6 x 7 m kokoinen asumuspainanne, joka on muinaisen rantatörmän reunalla. Painanne on ehjä lukuun ottamatta sen länsireunassa olevaa resenttiä kuoppaa. Painanteeseen tehdystä koekuopasta on löytynyt kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta (KM 34656:1-2). Painanteen pohjoispuolella olevan tienpätkän pohjoispuolelle tehdyssä koekuopassa on havaittu palaneita kiviä. Asuinpaikka saattaa jatkua painanteesta pohjoiseen, missä maasto alkaa laskea kohti kurua. |
| metsakeskus.1000002755 |
140 |
Peltosalmen varikko 3 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
512054.04300000 |
7041419.97500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002755 |
Peltosalmen muinaisjäännösalue sijaitsee puolustusvoimien entisellä varikkoalueella, jossa on kuusi erillistä asuinpaikkaa (Peltosalmen varikko 1-6). Alue on harjumaastoa ja maaperä hiekkaa, paikoin myös silttiä ja soraa. Kasvillisuus on mäntymetsää, paikoin kasvaa kuusivaltaista sekametsää. Alarinteillä kasvillisuus on lehtomaista. Alueella on useita muinaisrantatörmiä. Alueelle on tehty kevyt tieverkko ja paikalla on kevytrakenteisia, maan pinnalle perustettuja varastorakennuksia, joiden alla saattaa olla säilyneenä ehjiä asuinpaikkakohtia. Kaikki Peltoslamen asuinpaikat ovat suurimmilta osin ehjiä.
Peltosalmen varikko 3 -asuinpaikka sijaitsee alueen länsiosassa, Harvanlammen pohjoispäästä noin 60 m itään. Loivan muinaisrantatörmän päällä on yksi 6 x 7 m kokoinen, melko syvä asumuspainanne, jonka poikki kulkee traktoriura. Urasta huolimatta painanne on ehjä. Paikalta on löytynyt asbestikeramiikkaa, hioimen katkelma, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta (KM 34567:1-6) useasta eri kohdasta. Asuinpaikan tarkka laajuus ei ole tiedossa.
|
| metsakeskus.1000002756 |
140 |
Peltosalmen varikko 4 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27011 |
512543.84000000 |
7041999.73600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002756 |
Peltosalmen muinaisjäännösalue sijaitsee puolustusvoimien entisellä varikkoalueella, jossa on kuusi erillistä asuinpaikkaa (Peltosalmen varikko 1-6). Alue on harjumaastoa ja maaperä hiekkaa, paikoin myös silttiä ja soraa. Kasvillisuus on mäntymetsää, paikoin kasvaa kuusivaltaista sekametsää. Alarinteillä kasvillisuus on lehtomaista. Alueella on useita muinaisrantatörmiä. Alueelle on tehty kevyt tieverkko ja paikalla on kevytrakenteisia, maan pinnalle perustettuja varastorakennuksia, joiden alla saattaa olla säilyneenä ehjiä asuinpaikkakohtia. Kaikki Peltoslamen asuinpaikat ovat suurimmilta osin ehjiä.
Peltosalmen varikko 4 -asuinpaikka sijaitsee alueen pohjoisosassa, kapean harjanteen pohjoispäässä olevalla tasanteella. Paikalle tehdystä koekuopasta on löytynyt kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta (KM 34658:1-2). Koekuopissa on havaittu vahvaa likamaata sekä palaneita kiviä. Asuinpaikalla on selkeä ja matala, nelisivuinen painanne, joka saattaa olla asumuspainanne. Korkeutensa perusteella paikka saattaa ajoittua esikeraamiselle ajalle. Asuinpaikan tarkka laajuus ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.1000002757 |
140 |
Peltosalmen varikko 5 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
512503.85900000 |
7042549.52000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002757 |
Peltosalmen muinaisjäännösalue sijaitsee puolustusvoimien entisellä varikkoalueella, jossa on kuusi erillistä asuinpaikkaa (Peltosalmen varikko 1-6). Alue on harjumaastoa ja maaperä hiekkaa, paikoin myös silttiä ja soraa. Kasvillisuus on mäntymetsää, paikoin kasvaa kuusivaltaista sekametsää. Alarinteillä kasvillisuus on lehtomaista. Alueella on useita muinaisrantatörmiä. Alueelle on tehty kevyt tieverkko ja paikalla on kevytrakenteisia, maan pinnalle perustettuja varastorakennuksia, joiden alla saattaa olla säilyneenä ehjiä asuinpaikkakohtia. Kaikki Peltosalmen asuinpaikat ovat suurimmilta osin ehjiä.
Peltosalmen varikko 5 -asuinpaikka sijaitsee alueen pohjoispäässä. Paikalla on kolme asumuspainannetta, joista yksi on alemmalla ja kaksi muuta ylemmällä muinaisrantaterassilla. Alemmalla terassilla oleva painanne on kooltaan 5 x 9 m. Ylemmällä terassilla olevat painateet ovat 9 x 9 m ja 5 x 6 m. Painanteisiin tehdyistä koekuopista on löytynyt asbestisekoitteista keramiikkaa, kivilaji- ja kvartsi-iskoksia sekä palanutta luuta (KM 34659:1-8). Painanteet ovat hyvin säilyneitä ja ehjiä. |
| metsakeskus.1000002758 |
140 |
Peltosalmen varikko 6 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
512363.91600000 |
7042729.44900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002758 |
Peltosalmen muinaisjäännösalue sijaitsee puolustusvoimien entisellä varikkoalueella, jossa on kuusi erillistä asuinpaikkaa (Peltosalmen varikko 1-6). Alue on harjumaastoa ja maaperä hiekkaa, paikoin myös silttiä ja soraa. Kasvillisuus on mäntymetsää, paikoin kasvaa kuusivaltaista sekametsää. Alarinteillä kasvillisuus on lehtomaista. Alueella on useita muinaisrantatörmiä. Alueelle on tehty kevyt tieverkko ja paikalla on kevytrakenteisia, maan pinnalle perustettuja varastorakennuksia, joiden alla saattaa olla säilyneenä ehjiä asuinpaikkakohtia. Kaikki Peltoslamen asuinpaikat ovat suurimmilta osin ehjiä.
Peltosalmen varikko 6 -asuinpaikka sijaitsee alueen pohjoispäässä ja osin alueen ulkopuolella. Paikalle tehdystä koekuopasta on löytynyt kivilaji- ja kvartsi-iskoksia sekä palanutta luuta (KM 34660:1-3). Pohjoisin löytökohta on varikkoaluetta rajaavan aidan pohjoispuolella, aidasta noin 8 m pohjoiseen ja polulta 8 m etelään, pienessä tiheikössä.
|
| metsakeskus.1000002759 |
981 |
Virtanen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
298855.01300000 |
6745536.05200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002759 |
Levän kylän alueen inventoinnissa keväällä 2004 havaittu mahdollinen kivikautinen asuinpaikka koillista ja Loimijokea kohti viettävässä peltorinteessä. Kvartseja havaittiin pellon keskivaiheilta törmän päältä ja sen alta n. 50 m matkalla. Törmän alaosan kvartsit olivat erityisen hyvälaatuisia. Vain kapeahkossa kynnettynä olleessa peltolohkossa oli tarkastusaikana mahdollisuus löytöjen pintapoimintaan, joten löytöalueen ulottuminen kaakkon tai luoteen suuntaan on mahdollista. Maaperä on savea, joten on myös mahdollista, että asuinpaikan kulttuurikerros on kokonaan tuhoutunut. Levän alueen inventoinnissa löytyi useista kohdista yksittäisiä kvartseja toistaiseksi irtolöytöpaikkoina pdettäviltä paikoilta. |
| metsakeskus.1000002760 |
981 |
Kurjenmäki W |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
296629.90800000 |
6746628.60300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002760 |
Varhaiskivikautinen laajahko asuinpaikka-alue on pohjoista ja Loimijokea kohti viettävässä saviperäisessä pellossa Mannisen kylän alueella.
Asuinpaikka löytyi vuonna 2004 Kurjenmäen kaava-alueen inventoinissa. Silloin löydettiin kvartseja sekä hioin. Löytöalue kattaa maantien 213 ja Loimijoen välisen pellon keskiosan noin 400 x 200 m alalta, jossa lisäksi erotettiin kolme löytökeskittymää eri korkeuksilla. Näistä eteläisin sijoittui Kurjenmäen kaava-alueelle noin 92,5 m korkeudella, mutta osoittautui syksyn 2004 keokaivauksessa kulttuurikerrokseltaan tuhoutuneeksi, mutta paikalta löydettiin silloinkin kvartsia. Viereisestä metsiköstä ei löydetty asuinpaikkamerkkejä.
Keskiosa asuinpaikasta sijoittuu noin 87,5 m korkeudelle pitkänomaisesti korkeuskäyrien suunnassa, kuten alinkin löytökeskittymä noin 82,5 m korkeusvaiheilla. Asuinpaikka saattaa olla säilyneenä pohjoisen puolella alemmalla korkeustasolla pellossa.
Vuoden 2014 koekaivauksiaa todettiin, ettei asuinpaikka ulotu tutkittuun koeojaan saakka. |
| metsakeskus.1000002761 |
844 |
Pirttilampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
492792.01000000 |
6983313.28600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002761 |
Asuinpaikka sijaitsee Karttulasta Pielavedelle vievän tien länsipuolella, Pirttilammen ja Pirttilahden välissä, purouoman eteläpuolella. Paikka on hakkuualuetta, johon on tehty mestäauraus. Maaperä on kivikkoista, hiekkaa on kivien välissä vain vähän. Paikalla olevasta suuresta kivestä noin 10 m lounaaseen on löytynyt kvartsiydin ja -iskoksia sekä pyöreä kivi, jossa on kuoppa (KM 34579). Asuinpaikka lienee melko suppea-alainen. |
| metsakeskus.1000002762 |
702 |
Sääsniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
334536.02300000 |
6890749.86500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002762 |
Asuinpaikka sijaitsee Visuveden itäpäässä Sääsniemen itärannan lahdenpohjukasta 140 m länteen. Paikka on kalliokumpare, jonka päällä on hiekkamoreenia. Alueella on kivikkoista, asuinpaikan kohdalla kiviä on vähemmän. Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia, -ytimiä ja -esineen katkelma. Alue on hakattu ja laikutettu. |
| metsakeskus.1000002765 |
710 |
Sjöskogen |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
308819.45800000 |
6655582.25600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002765 |
Kohde sijaitsee sähkölinjan eteläpuolella kallion reunalla metsäisessä etelään viettävässä rantarinteessä.
Mahdollinen röykkiö voi olla osittain purettu soikea röykkiö. Paikalla on puolikaaressa oleva kivivalli ja sen sisäpuolelle jäävä sammalen peittämä kiveys. Rakenteen leveys on noin 2-3 metriä ja pituus noin 20 meriä. Paikalta noin 20 metriä itään on kalliosta louhittuja kivenlohkareita.
Peruskarttaan on merkitty muinaisjäännösmerkki röykkiöltä noin 50 metriä lounaaseen.
Ks. myös kohde Horsbäck Kastalet.
Kohde tarkastettiin vuoden 2013 inventoinnissa. Todennäköisesti kyseessä on muinaisjäännösrekisterin tietojen mukaisesti purettu röykkiö, mahdollisesti hauta. Peruskartan muinaisjäännösmerkki sijaitsee noin 50 lounaa-seen, mutta on todennäköisesti tarkoitettu merkitsemään juuri tätä röykkiötä, koska merkin läheisyydessä ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.1000002766 |
710 |
Telegrafberget |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
315304.83800000 |
6657763.41100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002766 |
En stenåldesboplats som upptäcktes år 1995. Boplatsen ligger i Berg by i Ekenäs stad (fd. Snappertuna), mellan två bergsområden, det höga Telegrafbergets krön ca. 240 m i SO. Området består av sand med sandgrop, som har förstört stora delar av fornlämningen. Troligen finns boplatsrester kvar endast mellan den norra sandgropskanten och den branta sluttningen norr om denna i riktning mot den forna havsviken. En mindre provutgräving 20 kv.m i areal utfördes i 2001. I utgrävningen påträffades främst kvartsavslag och keramik (Ka 1:.2) och en rund eldstad. Färgat kulturlager konstaterades inte. Enligt utgrävningsledaren är bolatsen totalundersökt. År 2004 granskades platsen på nytt med åtm. enstaka keramik- och kvartsfynd ifrån utgrävningsområdet. Motocrossbanan i sandgropen visade sig har vidgats. |
| metsakeskus.1000002767 |
710 |
Granklev |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
314934.99100000 |
6657813.39100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002767 |
Eventuell stenåldersboplats i åkern bredvid svängen av den Stora Strandvägen i norra ändan av den forna havsviken. Fynden består av kvartsavslag och -kärnor. Boplatsen telegrafberget ligger ca. 350 m O. |
| metsakeskus.1000002769 |
139 |
Jättiläishalme |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
433082.06600000 |
7272306.84200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002769 |
Kohde sijaitsee Kaihuanjärvestä noin 5,5 km länteen ja Olhavanjoesta noin 2,4 km luoteeseen olevan Jättiläishalme-nimisen kankaan laen tuntumassa, noin 0,1 km voimalinjasta lounaaseen. Kohteen pohjoispuolella on soranottopaikka, jonne tulee tie Vuosiojan metsäautotieltä. Alue on korkean moreenikankaan kivikkoista lakea ja sen lähistöä. Kankaan korkeimman kohdan itäreunalla on ainakin kaksi kiviröykkiötä, joista toisen halkaisija on noin 4 m ja sen keskellä on kuoppa. Toinen on hieman selvempi, halkaisijaltaan noin 6 m. Laen halki kulkevan tien luoteispuolella on lisäksi kehäröykkiö tai rakkakuoppa. Kankaan laella on sorantarkistuskuoppia, jotka lienevät tuhonneet osan muinaisjäännöksestä.
Vuoden 2018 inventoinnissa mäen lakialueella, viitisen metriä tien luoteisleikkauksesta luoteeseen, todettiin kehäröykkiö tai rakkakuoppa (halk. noin 2,5 m). Tien kaakkoislaidalla oli halkaisijaltaan 3 - 3,5 m, korkeudeltaan noin 60 cm kiviröykkiö koordinaattipisteessä. On mahdollista, että kyseinen röykkiö on seulakivikasa tai tietä tehtäessä puskettu, mutta on myös mahdollista että kyseessä on muinaisjäännös. |
| metsakeskus.1000002769 |
139 |
Jättiläishalme |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
433082.06600000 |
7272306.84200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002769 |
Kohde sijaitsee Kaihuanjärvestä noin 5,5 km länteen ja Olhavanjoesta noin 2,4 km luoteeseen olevan Jättiläishalme-nimisen kankaan laen tuntumassa, noin 0,1 km voimalinjasta lounaaseen. Kohteen pohjoispuolella on soranottopaikka, jonne tulee tie Vuosiojan metsäautotieltä. Alue on korkean moreenikankaan kivikkoista lakea ja sen lähistöä. Kankaan korkeimman kohdan itäreunalla on ainakin kaksi kiviröykkiötä, joista toisen halkaisija on noin 4 m ja sen keskellä on kuoppa. Toinen on hieman selvempi, halkaisijaltaan noin 6 m. Laen halki kulkevan tien luoteispuolella on lisäksi kehäröykkiö tai rakkakuoppa. Kankaan laella on sorantarkistuskuoppia, jotka lienevät tuhonneet osan muinaisjäännöksestä.
Vuoden 2018 inventoinnissa mäen lakialueella, viitisen metriä tien luoteisleikkauksesta luoteeseen, todettiin kehäröykkiö tai rakkakuoppa (halk. noin 2,5 m). Tien kaakkoislaidalla oli halkaisijaltaan 3 - 3,5 m, korkeudeltaan noin 60 cm kiviröykkiö koordinaattipisteessä. On mahdollista, että kyseinen röykkiö on seulakivikasa tai tietä tehtäessä puskettu, mutta on myös mahdollista että kyseessä on muinaisjäännös. |
| metsakeskus.1000002772 |
148 |
Sevettijärvi lounas Niemi 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
563009.89400000 |
7711984.22900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002772 |
Kohde sijaitsee Sevettijärven tsasounasta 620 m itään, järven ylittävän hiekkaperäisen harjun matalalla ja kannasmaisella kohdalla. Paikalla kasvaa pääasiassa mäntyä. Harjun päällä kulkee polku, jonka pinnalta on löytynyt kvartsiitti-iskoksia. Löytökohdasta noin 1 m itään ja rannasta 3 m päässä on pyöreähkö kodanpohja, jossa on reunavalli. Painanteen lattiapinnan halkaisija on 3 m.
|
| metsakeskus.1000002773 |
82 |
Pikkuvahopää |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
356322.00000000 |
6777897.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002773 |
Kivi sijaitsee 100 m Lepaanvirran rannasta itään olevan viljelemättömän kumpareen pohjoispäässä ja Lepaan puutarhaoppilaitoksesta 800 m kaakkoon.
Kiven koko on 60 x 80 cm ja korkeus maanpinnasta on 40 cm. Yläpinnalla on kaksi kuppia, jotka ovat toiselta reunaltaan syvempiä kuin toiselta. Kuppien halkaisijat on 2 - 3 cm ja syvyydet noin 2 cm. Kiven sivuilla on kaksi soikeaa uurretta tai kuoppaa. Vuoden 2023 inventoinnissa tarkistettiin kohteen koordinaattipiste ja supistettiin aluerajausta. |
| metsakeskus.1000002774 |
686 |
Toussunlinna |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27012 |
489113.68300000 |
6935072.68200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002774 |
Kalliomaalaus sijaitsee Hankaveden eteläosan kapeassa ja pitkässä lahdessa, sen länsirannalla, Myhinkoskesta 2,3 km pohjoiseen, Toussunlinna-nimisen jyrkän ja veteen putoavan kallioseinän eteläpäässä. Maalauskuviot ovat pienen ja kapean kallioterassin yläpuolella.
Kallio erottuu muodoltaan lähialueen muista kalliosta mm. koska siinä on vaaleaa ja veden silottamaa pystysuoraa kallioseinämää. Kallioseinämän pohjoispäässä on kallion laella komea lippa.
Maalaus on seinämän eteläpäässä olevassa vaaleammassa kalliokohdassa. Alla olevan terassin kohdalla on pieni luolamainen noin 50 cm korkea kolo kallion sisään.
Maalauksen eteläreunalla on selkeä ihmiskuvio. Sen alareuna on 77 cm terassin yläpuolella ja 17 cm kalliokolon yläreunasta. Ihmishahmon korkeus on 43 cm ja leveys käsien kohdalla 21 cm. Kuvion leveys jalkopäässä on noin 15 cm.
Kallioseinämässä on runsaasti punaväriä ihmishahmon pohjoispuolella. Väri on osittain levinnyt ja osin jäkäläpeitteen alla, eikä siitä ole ollut mahdollista hahmottaa mitään selviä kuvioita.
Kalliomaalauksen on löytänyt Timo Sepänmaa vuonna 2004. |
| metsakeskus.1000002775 |
623 |
Sourunniemi |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
567374.63200000 |
6826397.75300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002775 |
Kalliomaalaus sijaitsee Haapaselän Kataalahden Sourunniemessä. Kalliossa on 23 cm korkea kuvio: kolmiomaisesta päästä lähtee alaspäin viiva, joka lävistää vinoneliön. Maalaus on noin 3 m maanpinnasta ja noin 7 m Saimaan pinnasta. |
| metsakeskus.1000002776 |
710 |
Sandviken |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
309462.11400000 |
6672865.31800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002776 |
Mahdollisesti varhaiseen rautakauteen ajoittuva 16 kiviröykkiön kokonaisuus Torsbyn kylässä, Degersjön järven luoteisrannan, Sandviken lahdesta n. 200-300 m luoteeseen. Se on vanhan peltoalueen koillispuolella kivikkoisessa hiesuperäisessä rinteessä. Mahdollisesti röykkiöt ovat varhaisia viljelyröykkiöitä. Niitä ei ole tutkittu, mutta alue kartoitettiin v. 1997 osittaisena tarkoituksena paikantaa O. af Hällströmin tutkima ja Pohjan pitäjän historiassa mainitsema röykkiö Torsbyn alueella, josta oli löytynyt ilmeisesti varhaisrautakautista keramiikkaa. Todennäköisesti tutkittu röykkiö ei ole sijainnut Sandvikenin röykkiöalueella. Maaperäkairauksessa todettiin osittain sekoittunutta maannosta, mutta selviä noki- tai viljelykerroksia ei näytteissä havaittu. Muodoltaan röykkiöt ovat pyöreitä tai soikeita ja kooltaan vaihtelevia. Yksi vastaavan tyyppinen röykkiö havaittiin v. 2004 tarkastuksessa edellisistä n. 120-150 m länteen-länsilounaaseen, vanhan peltolohkon länsireunan runsaan metrin korkean terassin päällä. Se on halkaisijaltaan n. 8 m. Maaperä on kivinen ja mahdollisesti vanhemman röykkiöytimen päälle ja ympärille on kiviä koottu vielä myöhään historiallisella ajalla. N. 450 m lounaaseen sijaitsee toinen röykkiöalue Storösternin niemen länsiosassa, mahdollisesti myös Storösternin pohjoispuolella, Kohagenissa.
Röykkiöalueen luoteispuolella on kapea, vanhan peltotien ja kallion väliin sijoittuva alue, mahdollisesti viljelysjäänne. Raivattu alue jatkuu miltei suoraan röykkiöalueen reunimmaisesta röykkiöstä luoteeseen. Tasatun ja raivatun alueen koillisreunaan kallion ja mineraalimaan vaihettumaan on kasattu epämääräinen kivivalli tai -reunus. Samantyyppinen epämääräinen valli on alueen luoteisosassa rajaten raivatun alan selvästi kivisemmästä rinnemaastosta. Raivattu alue on todennäköisesti sen luoteispuolella olevaa historiallisen ajan peltoa vanhempi, sillä raivatun alueen reuna leikkautuu peltoon ja sen sekä pellon ja röykkiöalueen reunaa sivuavaan tiehen. |
| metsakeskus.1000002777 |
834 |
Sannannokka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
314634.70000000 |
6740120.30500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002777 |
Asuinpaikka sijaitsee Talpianjärven itärannalla olevan Sannannokan kärjessä ja siitä itään, Vehkaniemen asuinpaikan pohjoispuolella, Somerontiestä 500 m länteen. Löydöt paikalta ovat saviastian pala (kampakeramiikkaa) ja kvartsi-iskoksia. Samasta hiekkaharjusta noin 100 m itään on hiekkakuoppia, joista yhden reunasta on myös löydetty kvartsi-iskos. Lisäksi hiekkakuopista noin 20 m länteen tehdystä koekuopasta löydettiin runsaasti kvartsi-iskoksia ja tummaa likamaata. |
| metsakeskus.1000002778 |
739 |
Ryöniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
545912.41700000 |
6793641.85300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002778 |
Ryöniemen etelärannalla, kahdella eri terassilla kolme löytöaluetta. Paikalla on nähtävissä kolme terassia, joista keskimmäisellä sijaitsevat alueet 1 ja 2 sekä asumuspainanteet. Alue 3 on alimmalla terassilla.
Alueelle 1 kaivettiin 5 koekuoppaa, joista saatiin löytöinä palanutta luuta ja kvartsi-iskos. Alueen itäpuolella on kaksi asumuspainannetta noin 8 metrin etäisyydellä toisistaan. Painanteiden ympärillä on havaittavissa heikko reunavalli.
Alueelle 2, mökkitien pohjoispuolelle, kaivettiin 5 koekuoppaa, joista saatiin löytöinä palanutta luuta ja kivilaji-iskos.
Alue 3 on mökkitien eteläpuolella loivasti etelään viettävällä rinteellä. Kahdesta kaivetusta koekuopasta löytyi keramiikkaa ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000002778 |
739 |
Ryöniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11028 |
27000 |
545912.41700000 |
6793641.85300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002778 |
Ryöniemen etelärannalla, kahdella eri terassilla kolme löytöaluetta. Paikalla on nähtävissä kolme terassia, joista keskimmäisellä sijaitsevat alueet 1 ja 2 sekä asumuspainanteet. Alue 3 on alimmalla terassilla.
Alueelle 1 kaivettiin 5 koekuoppaa, joista saatiin löytöinä palanutta luuta ja kvartsi-iskos. Alueen itäpuolella on kaksi asumuspainannetta noin 8 metrin etäisyydellä toisistaan. Painanteiden ympärillä on havaittavissa heikko reunavalli.
Alueelle 2, mökkitien pohjoispuolelle, kaivettiin 5 koekuoppaa, joista saatiin löytöinä palanutta luuta ja kivilaji-iskos.
Alue 3 on mökkitien eteläpuolella loivasti etelään viettävällä rinteellä. Kahdesta kaivetusta koekuopasta löytyi keramiikkaa ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000002778 |
739 |
Ryöniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11040 |
27000 |
545912.41700000 |
6793641.85300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002778 |
Ryöniemen etelärannalla, kahdella eri terassilla kolme löytöaluetta. Paikalla on nähtävissä kolme terassia, joista keskimmäisellä sijaitsevat alueet 1 ja 2 sekä asumuspainanteet. Alue 3 on alimmalla terassilla.
Alueelle 1 kaivettiin 5 koekuoppaa, joista saatiin löytöinä palanutta luuta ja kvartsi-iskos. Alueen itäpuolella on kaksi asumuspainannetta noin 8 metrin etäisyydellä toisistaan. Painanteiden ympärillä on havaittavissa heikko reunavalli.
Alueelle 2, mökkitien pohjoispuolelle, kaivettiin 5 koekuoppaa, joista saatiin löytöinä palanutta luuta ja kivilaji-iskos.
Alue 3 on mökkitien eteläpuolella loivasti etelään viettävällä rinteellä. Kahdesta kaivetusta koekuopasta löytyi keramiikkaa ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000002779 |
169 |
Terävä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
312185.61800000 |
6753624.86700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002779 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee 2,6 km itään Helsinki-Pori -tieltä, Jänhijoen idänpuoleisessa rantatörmässä, Terävän talosta 50 m kaakkoon. Asuinpaikkaan liittyviä kvartsi-iskoksia on sillan kupeesta (eteläpuolelta) sekä törmän reunasta ja tienleikkauksesta. |
| metsakeskus.1000002780 |
444 |
Isojärvi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
335780.28400000 |
6722422.52000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002780 |
Vahvasti sammaloitunut tervahauta Nummi-Pusulan koillisosassa Isojärven länsirannan keskivaiheen niemessä, hiekkaisen rantatöyrään reunassa. Se on halkaisijaltaan n. 4 m ja metrin syvä. Rannanpuoleisella reunalla on juoksutusaukko. Koepistossa keskellä oli runsaasti hiiltä.
Vuonna 2019 tehdyssä tarkastuksessa tilanne ennallaan. Kohde vaikeasti havaittavissa kasvillisuuden vuoksi. Maastossa nähtävissä hiiltä. |
| metsakeskus.1000002781 |
444 |
Saukonpää E |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
337371.66600000 |
6719033.89500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002781 |
Maatunut tervahauta Nummi-Pusulan koillisosassa Saukonpää-järven itärannalla, järveä kohti laskevan hiekkakumpareen lounaisrinteessä. Sijaintipaikka on saarimainen veden ja suon ympäröimä maastokohta. Hauta on halkaisijaltaan 4 m ja sen syvyys on noin 0,8 m. Juoksutusaukko on alarinteen suunnassa lounassa. Sen päällä kasvaa isoja puita. Kuoppaan tehdystä koepistosta löytyi runsaasti hiiltä. |
| metsakeskus.1000002782 |
444 |
Pillistönlahti |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
338388.26300000 |
6717484.52800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002782 |
Hiilimiiluja Nummi-Pusulan koillisosassa Tämäkohtu-järven länsirannasta n. 80-90 m länteen. Pillistönlahden pohjoispuolella tasaisella maalla sijaitseva alue, jossa on n. metrin mittaisia kaivantoja halkaisijaltaan n. 10 m ympyrän muodossa. Niiden keskelltä löytyi alueen inventoinnissa v. 2004 koepistoissa hyvin runsaasti hiiltä osoittamassa hiilimiilun paikkaa. Jäännöksen kokonaisala on n. 100 m2. |
| metsakeskus.1000002783 |
444 |
Saukonpäänjoki |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
337290.70000000 |
6718662.04900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002783 |
Kuopat sijaitsevat Nummi-Pusulan koillisosassa Antiainen-järven pohjoisrannalla Saukonpäänjoen suun itäpuolella.
Ainakin kolme erityyppistä ja -ikäistä ? kuoppaa, jotka havaittiin Antiainen I ranta-asemakaava-alueen tarkastuksessa syyskuussa 2004. Ne sijaitsevat Antiaisen pohjoisrannan muinaisdeltan melko tasaisessa hiekkamaastossa. Pohjoisin niistä on selvä tervahauta niemeen vievän tielinjan länsipuolella pienen vanhemman talon pohjoispuolella. Se on kankaan länteen/lounaaseen viettävän törmän reunassa. Sen luoteispuolella on epämääräinen mahdollisesti tervanpolttoon liittyvä kuopanne. Toinen selvempi painanne havaittiin tervahaudasta etelään olevan pienen supan eteläreunan päällä niemenkärkeen vievän tieuran länsipuolella. Se on pyöreä, halkaisijaltaan n. 4 m ja n. 0,7 m syvä kuopanne, jonka reunalla on heikko valli. Vallin koepistossa havaittiin selvä rikastumiskerros mutta heikosti muodostunut huuhtoutumiskerros. Tämä mahdollinen pyyntikuoppa lienee tervahautaa vanhempi (mitattu gps-koordin. p=6721 391; i=3337 337 osuu maastossa arvioitua sijaintiaan n. 30 m etelämmäs). Kolmas edellistä hieman pienempi, kuitenkin säännöllinen pyöreähkö kuopanne löytyi runsas 100 m idempää, heti niemen päätieuran lounaispuolelta (gps-koordinaatit p=6721 378; i=3337 437). Sen reunalla alkuperäismaannoksen päällä on hiekkakerros vailla maannosmuodostusta. Järven muinaisrannan (ennen 1700-1800-l. ?) törmiltä ei kankaan laidassa havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä huolimatta maanpinnan paikoittaisista kulumista ja joukosta eri puolille tehtyjä koepistoja.
|
| metsakeskus.1000002784 |
710 |
Silvergruvberget |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
300870.58400000 |
6669263.71800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002784 |
Ympäristöstään muutamia kymmeniä senttimetrejä kohoava tasainen pyöreä kohouma, jonka ulkopuolen juurella on useampia n. metrisiä kaivantoja ympärän muodossa. Ylärakenteen halkaisija on n. 10 m. Ilmeisesti kyseessä on hiilimiilu, joka sijaitsee aivan Trädbollstadin ja Kullan välisen pienen paikallistien pohjoisreunassa, joka noudattaa n. itä-länsi -suuntaista laajaa hiekkakangasta. Se on kankaan melko tasaisella maastokohdalla, joka tien eteläpuolella alkaa viettää kohti alempana havaittavía rantatörmiä. Yläpuolella on Silvergruvbergetin kallioalue juurellaan kivikoita muinaisrannan merkkinä. |
| metsakeskus.1000002785 |
710 |
Lassilansuo |
10001 |
12009 |
13095 |
11004 |
27000 |
301805.20200000 |
6669568.60000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002785 |
Yksittäinen pieni painanne hiekkakankaan muinaisella rantaterassilla, joka havaittiin tarkastuksessa syksyllä 2004. Painanne on säännöllisen pyöreä, halkaisijaltaan n. 2 m ja n. 0,5 m syvä. Mahdollisesti esihistoriallinen pyyntikuoppa. Kangas on sopivaa kivikautisesta asuinpaikka-aluetta, mutta muutamissa tulenkaadoissa ei merkkejä asuinpaikasta tehty. Alueen puusto oli tarkastusaikana hakattu ja kangas erityisesti lännen puolella heinittynyt havaintomahdollisuuksia vaikeuttaen. |
| metsakeskus.1000002786 |
444 |
Ekhammarinpellot |
10002 |
12002 |
13021 |
11006 |
27000 |
312527.86400000 |
6676135.01700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002786 |
Useita kymmeniä vaihtelevan kokoista ja -muotoista kuopannetta käsittävä alue (vähint. n. 80x40 m alalla) kangasmaastossa, sisemmän Salpausselän ja reunamuodostumaa Pohjanpitäjänlahdelta sisämaahan noudattavan vanhan maantien eteläpuolella, tielinjasta runsas 50 m etelään. Alueeseen liittyy ainakin paikallista muistotietoa, jonka mukaan painanteet ovat venäläisen sotaväen sotilashautoja mahdollisesti ison vihan ajalta (Maasillan-Landbron taistelu), jolloin sotaväkeä oli runsaasti Pohjanpitäjänlahden seuduilla. Tarkastuksessa syyskuussa 2004 painanteita havaittiin useita kymmeniä. Niiden koko vaihtelee ainakin n. 2x2-metrisestä 2,9x1 m kokoiseen, 4x2-metriseen ja n. 2 m halkaisijaltaan olevaan. Ne ovat suunnaltaan vaihtelevia, pitkänomaisia ja soikeahkoja hautamaisia vajoamia, osin enemmän pyöreän muotoisia. Painanteita on osittain korkeammalla maastokohdalla, pohjoisen ja lännen puolella osittain pari metriä alempana. Alueella on muutama erityisen suuri ja joukko pienempiä kilpikaarnarunkoisia lehtikuusia tms, joiden esiintymisellä lienee ajallinen/paikallinen yhteytensä painanteisiin. |
| metsakeskus.1000002790 |
148 |
Pirttisaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
517230.41600000 |
7641815.40500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002790 |
Pirttisaari sijaitsee Iso Kapaselän eteläpuolella, Nestorinsaaren ja Vehersaaren välissä. Saaren kapea keskiosa on hienoa hiekkaa, muutoin saaren molemmissa päissä on kalliot. Saaren keskiosassa on mökki, jonka entisestä perunapellosta on löytynyt reikäkivi (KM 13291).
Asuinpaikkapinta sijaitsee Pirttisaaren keskiosassa, Pirttisalmen puolella. Veden kuluttamalta rannalta löytyi noin 75 m matkalta merkkejä kivikautisesta asutuksesta: tulisijojen rikkipalaneita kiviä, punaiseksi palanutta hiekkaa, kvartsi-iskoksia sekä palanutta piitä. Paikka on osin sortunut veteen. |
| metsakeskus.1000002791 |
148 |
Käymäsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
525281.19500000 |
7629777.26700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002791 |
Käymäsaari sijaitsee Nanguniemen Veskoniemen lounaispuolella, lähes Inarijärven Joensuunselän keskellä. Saarella sijainneesta perunapellosta on löytynyt 1950-luvulla hioinkivi (KM 15423). Saaren itäpään maaperä on selkeästi käännetty, joten esineen löytöpaikka ilmeisesti sijaitsee Käymäsaaren itäpäässä, entisellä viljelysmaalla, missä sijaitsee myös noin 1,5 m x 1,5 m kokoinen peltoraunio.
Löytöpaikkaa tarkastettaessa Käymäsaaren sortuneelta ja jyrkältä, eteläiseltä rantatörmältä löytyi palaneita kiviä ja punaiseksi palanutta hiekkaa kahdesta eri paikasta. Ilmeisesti suurin osa asuinpaikasta on sortunut veteen. |
| metsakeskus.1000002792 |
148 |
Varankiniemi |
10002 |
12001 |
13008 |
11002 |
27000 |
517996.09000000 |
7654326.37700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002792 |
Varankiniemi (Värigâšnjargâ) sijaitsee Inarijärven Ukonselän pohjoisrannalla, vajaat 9 km Väylästä etelälounaaseen, Kotkaniemen länsipuolella. Asuttu Varankiniemen vanha kenttä sijaitsee niemen itäosan etelään pistävän kapean niemen tyvessä, Tupalahden perällä. Tilan on perustanut kalastajasaamelainen Samuli Olavinpoika Valle vuonna 1871.
Rautaisen saksimiekan (KM 5471:11) löytöpaikka sijaitsee Varankiniemen talon pihapiirissä, noin 20-30 m päässä rannasta paikalla, jossa aiemmin sijaitsi Sammeli Wallen tupa. Pihapiiristä, noin 5 m saunarakennuksesta koilliseen, havaittiin pitkän heinikon keskeltä vuoden 2008 inventoinnissa mahdollinen pyyntikuoppa. Talon emäntä kertoi, että tämä on ainoa pyyntikuoppa, mitä kentässä on jäljellä, sillä muut on peitetty. Pyyntikuopan pituus on pohjois-eteläsuunnassa 2,4 m, leveys 1,8 m ja syvyys 0,4 m. |
| metsakeskus.1000002792 |
148 |
Varankiniemi |
10002 |
12008 |
13000 |
11002 |
27000 |
517996.09000000 |
7654326.37700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002792 |
Varankiniemi (Värigâšnjargâ) sijaitsee Inarijärven Ukonselän pohjoisrannalla, vajaat 9 km Väylästä etelälounaaseen, Kotkaniemen länsipuolella. Asuttu Varankiniemen vanha kenttä sijaitsee niemen itäosan etelään pistävän kapean niemen tyvessä, Tupalahden perällä. Tilan on perustanut kalastajasaamelainen Samuli Olavinpoika Valle vuonna 1871.
Rautaisen saksimiekan (KM 5471:11) löytöpaikka sijaitsee Varankiniemen talon pihapiirissä, noin 20-30 m päässä rannasta paikalla, jossa aiemmin sijaitsi Sammeli Wallen tupa. Pihapiiristä, noin 5 m saunarakennuksesta koilliseen, havaittiin pitkän heinikon keskeltä vuoden 2008 inventoinnissa mahdollinen pyyntikuoppa. Talon emäntä kertoi, että tämä on ainoa pyyntikuoppa, mitä kentässä on jäljellä, sillä muut on peitetty. Pyyntikuopan pituus on pohjois-eteläsuunnassa 2,4 m, leveys 1,8 m ja syvyys 0,4 m. |
| metsakeskus.1000002792 |
148 |
Varankiniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
517996.09000000 |
7654326.37700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002792 |
Varankiniemi (Värigâšnjargâ) sijaitsee Inarijärven Ukonselän pohjoisrannalla, vajaat 9 km Väylästä etelälounaaseen, Kotkaniemen länsipuolella. Asuttu Varankiniemen vanha kenttä sijaitsee niemen itäosan etelään pistävän kapean niemen tyvessä, Tupalahden perällä. Tilan on perustanut kalastajasaamelainen Samuli Olavinpoika Valle vuonna 1871.
Rautaisen saksimiekan (KM 5471:11) löytöpaikka sijaitsee Varankiniemen talon pihapiirissä, noin 20-30 m päässä rannasta paikalla, jossa aiemmin sijaitsi Sammeli Wallen tupa. Pihapiiristä, noin 5 m saunarakennuksesta koilliseen, havaittiin pitkän heinikon keskeltä vuoden 2008 inventoinnissa mahdollinen pyyntikuoppa. Talon emäntä kertoi, että tämä on ainoa pyyntikuoppa, mitä kentässä on jäljellä, sillä muut on peitetty. Pyyntikuopan pituus on pohjois-eteläsuunnassa 2,4 m, leveys 1,8 m ja syvyys 0,4 m. |
| metsakeskus.1000002795 |
148 |
Sarviniemi |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
504685.45800000 |
7645087.07900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002795 |
Sarviniemi (Cuárvinjargâ) sijaitsee Inarijärven Juutuanvuonon pohjoisrannalla, Kalkuvuonon ja Pielpavuonon välissä. Tilan on perustanut Paulus (Paavali) Walle 3.2.1873. Kenttä on heinittynyt, ja siinä erottuu navetan- ja asuinrakennusten peruskiveyksiä, jotka ovat peräisin 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alkupuolelta. Rantaosa on osittain järven alla.
Paikalta on löytynyt rautaesine (KM 5471:14), joka on mahdollisesti keihäänkärki. Paikalta kerrotaan lisäksi löytyneen kaksiteräisen kiviveitsen, jonka ruoto olisi ollut poikki, mutta esine on joutunut hukkaan. |
| metsakeskus.1000002796 |
148 |
Palttoniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
521001.86700000 |
7663690.61300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002796 |
Etelään pistävä Palttoniemi sijaitsee Niipijoen ja Väyläjoen välissä, Väylässä, Väylävuonon pohjukassa. Palttoniemen itärannalta, Niippijoen puolelta on löytynyt piikärjen katkelma (KM 7259).
Vuoden 2008 inventoinnissa Palttoniemen eteläkärjen korkeimmalta kohdalta löytyi tupasija, jota ympäröi matala, noin 0,5 m leveä, neliskulmainen valli. Sijan pituus on kaakko-luodesuunnassa noin 5 m ja leveys 4,4 m. Sen keskellä on matala kuoppa. Tupasijan keskelle tehtiin koepisto, josta löytyi mm. palaneita kiviä, palamatonta luuta sekä yksi kvartsi-iskos. Paikalla on jälkiä sekä esihistoriallisesta että historiallisesta asutuksesta. |
| metsakeskus.1000002796 |
148 |
Palttoniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
521001.86700000 |
7663690.61300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002796 |
Etelään pistävä Palttoniemi sijaitsee Niipijoen ja Väyläjoen välissä, Väylässä, Väylävuonon pohjukassa. Palttoniemen itärannalta, Niippijoen puolelta on löytynyt piikärjen katkelma (KM 7259).
Vuoden 2008 inventoinnissa Palttoniemen eteläkärjen korkeimmalta kohdalta löytyi tupasija, jota ympäröi matala, noin 0,5 m leveä, neliskulmainen valli. Sijan pituus on kaakko-luodesuunnassa noin 5 m ja leveys 4,4 m. Sen keskellä on matala kuoppa. Tupasijan keskelle tehtiin koepisto, josta löytyi mm. palaneita kiviä, palamatonta luuta sekä yksi kvartsi-iskos. Paikalla on jälkiä sekä esihistoriallisesta että historiallisesta asutuksesta. |
| metsakeskus.1000002797 |
148 |
Viipassaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
524517.45900000 |
7659076.47500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002797 |
Viipassaari (Puállámsuálui) sijaitsee Kasariselän länsilaidalla, Muurahaisniemen itäpuolella ja Viimassaaren pohjoispuolella. Kvartsi-iskoksen (KM 24303) löytöpaikka sijaitsee Viipassaaren eteläkärjessä, rantakivikossa. Vuoden 2008 inventoinnissa kvartsi-iskoksia löytyi pitkin rantaviivaa löytöalueen ulottuessa niemen itäpuolelta sen länsipuolelle saakka.
Tasaisen, mättäisen niemen kärjessä, noin 10 m niemen länsirannasta itään, havaittiin saksalaisten kamina sekä pyöreä kotasija, jonka halkaisija on 3 m. Kotasija saattaa olla uudehko. Asuinpaikka on ilmeisesti osittain sortunut veteen. |
| metsakeskus.1000002798 |
148 |
Tervasaari |
10001 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
549987.22800000 |
7644687.30700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002798 |
Kohde sijaitsee Tervasaaren itäpäässä, Tiais- eli Parkkiniemen talon luona. Paikalla kerrotaan sijainneen kenttä, jossa on ollut näkyvissä tuvan- tai kodansija. Alueella kasvaa heinikkoa ja matalaa pensaikkoa. Kyseessä on mahdollisesti myöhäinen kalakenttä. |
| metsakeskus.1000002801 |
148 |
Ivalon Matti |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
454345.80500000 |
7584331.43000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002801 |
Kohde sijaitsee Ivalojoen luoteispuolella, Kulpukkaojan ja Ivalon Matin pohjoispuolella. Paikalla on 16 pyyntikuoppan ketju. Kuopat ovat pyöreitä, halkaisijaltaan 3-4 m. Alueella kasvaa koivua ja mäntyä, maaperä on hiekkaa. |
| metsakeskus.1000002803 |
148 |
Korppiojansuu |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
536072.78700000 |
7675065.05300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002803 |
Kohde sijaitsee Partakossa, Siuttajoen suussa olevasta kapeikosta, Partakkosalmesta, noin 240 m kaakkoon ja Korppiojasta 40-80 m pohjoiseen. Maaperä paikalla on hietikkoa, paikon kosteahkoa, ja maanpintaa peittää sammal, jäkälä ja varvikko. Kohteen yläpuolella kulkee voimalinja. Paikalla on todettu 1980-luvulla kolme pyyntikuoppaa sekä kaksi neliömäistä kodanpohjaa muistuttavaa kohoumaa. Vuoden 1987 kaivauksessa kohoumat todettiin luontaisiksi ja tutkittiin Torvisen pyyntikuoppa c. Lisäksi vuoden 1987 tarkastuksessa E. Kaarren talon pihamaalta löytyi palanutta luuta (KM 24167). Vuoden 2008 inventoinnissa paikallistettiin kohteesta 3 pyyntikuoppaa, mutta talon pihalla eei voitu havaita enää merkkejä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.1000002804 |
148 |
Käyräniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
535972.82500000 |
7674285.36800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002804 |
Kvartsi-iskosten (KM 22223) löytöpaikka sijaitsee Partakossa, Käyräniemen länsirannalla, niemen kärkeen vievän polun kohdalla, Partakonlahden rannasta noin 50 m kaakkoon. Kvartseja on löytynyt polun pinnalta noin 5 m matkalta, kohdasta, missä maasto viettää loivasti luoteeseen. Maaperä paikalla on kosteahkoa hiekkaa, ympäristössä kasvaa tiheää koivikkoa ja aluskasvillisuutena on varvikkoa. Suunnitellun lomarakennuksen takia tehdyssä tarkastuksessa vuonnna 2008 alueella todetiin peitteinen liesikiveys, joka voi liittyä valliseen kodanpohjaan. Lomarakennuksen sijoituspaikka on löydöllistä rantavyöhykettä ylemmäs. |
| metsakeskus.1000002805 |
148 |
Pitkälampi |
10001 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
559566.36600000 |
7652072.34900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002805 |
Alueella on kaksi suorakaiteen muotoista rakennuksen pohjaa, joissa on osittain näkyvissä maatuneita hirsiä. Pohjan alue erottuu heinikkona varpukasvillisuudessa. Pohjien gps -lukemat ovat 7655270/3559749 ja 7655266/3559776. Ks. negatiivit 132084 - 5 ja 132082 - 3 sekä T.Karjalaisen raportti Nellim - Paatsjoki -tielinjan inventointi 2004.
Paikkakunnalta 2015 saadun arvion mukaan kyseessä voivat olla savottakämpän rauniot, koska Kessin alueella on sodan jälkeen ollut suuria savottoja, joiden rakennuksia on runsaasti raunioituneina. Arvion mukaan ei kiinteää asumusta olisi ollut tällä paikalla. |
| metsakeskus.1000002806 |
148 |
Käyräjärvi |
10001 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
572398.19000000 |
7658401.81900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002806 |
Alueella on kaksi suorakaiteenmuotoista rakennuksenpohjaa, joissa on näkyvissä hirsirakenteita ja liesikiveyksiä. Gps -mittaukset rakennusten pohjista ovat 7661828/3572862 ja 7661386/3572456. Ks. T.Karjalaisen raportti Nellim - Paatsjoki -tielinjan inventointi 2004. |
| metsakeskus.1000002811 |
148 |
Kerttuoja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
522752.24300000 |
7611544.59600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002811 |
Asuinpaikka sijaitsee Sylvenvaaran eteläpuolella, valtatiestä 4 noin 1 km kaakkoon, Ivalojokeen virtaavan Kerttuojan etelä- ja pohjoispuolisella, mäntyä kasvavilla hiekkatörmillä.
Asuinpaikkalöytöjä havaittiin vuosien 1987 ja 2007 inventoinneissa Kerttuojan eteläpuolelta, Kerttujärvel-le johtavan tien leikkauksen molemmilta puolilta. Tien länsipuolella oli neliömetrin laajuinen hiekanotto-kuoppa, jonka seinämissä havaittiin punaiseksi palanutta maata sekä palaneita kiviä. Paikalta poimittiin talteen kvartsi-iskoksia ja runsaasti palanutta luuta.
Kerttuojan pohjoispuolella, tien länsipuolella on myös 135 m mpy korkea terassi, jonne kääntyy mökille johtava pistotie. Pistotieltä havaittiin vuonna 2010 palanutta luuta sekä muutama kvartsi-iskos. Samoin mökin ympäriltä, pohjois- ja itäseinämältä löytyi runsaasti palanutta luuta. Mökki on mitä ilmeisimmin rakennettu asuinpaikan päälle. Mökin ympärille tehdyt koepistot olivat löydöttömiä. (Löydöt tiellä: x=3522 973, y=7614 783, z=135; mökin ympärillä olevat löydöt: x=3522 911, y=7614 789, z=135) |
| metsakeskus.1000002811 |
148 |
Kerttuoja |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
522752.24300000 |
7611544.59600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002811 |
Asuinpaikka sijaitsee Sylvenvaaran eteläpuolella, valtatiestä 4 noin 1 km kaakkoon, Ivalojokeen virtaavan Kerttuojan etelä- ja pohjoispuolisella, mäntyä kasvavilla hiekkatörmillä.
Asuinpaikkalöytöjä havaittiin vuosien 1987 ja 2007 inventoinneissa Kerttuojan eteläpuolelta, Kerttujärvel-le johtavan tien leikkauksen molemmilta puolilta. Tien länsipuolella oli neliömetrin laajuinen hiekanotto-kuoppa, jonka seinämissä havaittiin punaiseksi palanutta maata sekä palaneita kiviä. Paikalta poimittiin talteen kvartsi-iskoksia ja runsaasti palanutta luuta.
Kerttuojan pohjoispuolella, tien länsipuolella on myös 135 m mpy korkea terassi, jonne kääntyy mökille johtava pistotie. Pistotieltä havaittiin vuonna 2010 palanutta luuta sekä muutama kvartsi-iskos. Samoin mökin ympäriltä, pohjois- ja itäseinämältä löytyi runsaasti palanutta luuta. Mökki on mitä ilmeisimmin rakennettu asuinpaikan päälle. Mökin ympärille tehdyt koepistot olivat löydöttömiä. (Löydöt tiellä: x=3522 973, y=7614 783, z=135; mökin ympärillä olevat löydöt: x=3522 911, y=7614 789, z=135) |
| metsakeskus.1000002815 |
148 |
Ukonjärvi, vesilentosatama |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
518020.12500000 |
7625315.04900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002815 |
Löytöpaikka sijaitsee Ukonjärven lounaisimmassa poukamassa, valtatiestä 4 noin 20 m itään. Paikalla on osin vesilentosataman paikaksi tasoitettu ranta-alue. Kivikkoisen, mäntyä kasvavan noin 100 x 50 m laajan niemekkeen maaperässä on sekä resenttejä palaneen kivien keskittymiä että varhaisia liesikiveyksiä, joista jälkimmäiset sijaitsevat vanhojen mäntyjuurakoiden lomassa. Löytökeskittymä on yhden tällaisen kohdalla, noin 1 neliömetrin kokoisella alalla. Paikalta on löytynyt kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta (KM 23366:1-2). Paikka olisi sopiva leiripaikaksi, vaikka maapohja onkin kivistä. |
| metsakeskus.1000002818 |
148 |
Saukko |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
489241.00000000 |
7650307.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002818 |
Kohde sijaitsee Mutusjärven lounaiskulmassa, Saukon asujaimiston eteläpuolella, soistuneen lammen eteläpäässä. Kohteen itäpuolitse kulkee Saukkoon ja Terstonsuuhun vievä tie sekä noin noin 50-80 päässä idässä sähkölinja. Matkaa Mutusjärven rantaan on noin 300 m. Hiekkaperäisen harjanteen päällä on kaksi lounais-koillis -suuntaista kivilatomusta, joista läntisempi on kooltaan 1,2 x 0,6 m ja itäisempi 1,5 x 0,8 m. Etäisyyttä latomuksilla on noin 30 m. Katso alakohteet. |
| metsakeskus.1000002819 |
148 |
Aittajärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
530795.03100000 |
7594927.30300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002819 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Luttojoen etelärannalla, noin 150 m Luttojoen ylittävältä sillalta itäkaakkoon. Aittajärven laskupuron ja kohteen välissä kulkee valtatieltä 4 erkaan-tuva Kuutuantie. Alue on joen syövyttämää moreenista rantapenkaa ja paikalla kasvaa mäntyä.
Vuonna 1988 kohde oli määritelty irtolöytöpaikaksi. Tuolloin kvartsi-iskoksia löytyi joen rantatörmältä sekä uuden ja suurehkon lieden vierestä, jossa maaperä oli kulunut. Kohde tarkastettiin vuonna 2010. Alueella on edelleen useita nuotiopaikkoja, joista osa on selkeästi uusia, mutta osa jo kuntan peittämiä. Erään uuden nuotiokiveyksen luota havaittiin noin kymmenkunta kvartsi-iskosta. Kyseisen kiveyksen pohjoisreunassa, havaittiin myös kuntan peittämä, halkaisijaltaan noin 1 m kokoinen liesikiveys, joka on vaarassa sortua jokiuomaan (x=3531031, y=7598109, z=174). Tästä kiveyksestä noin 30 m länteen sijaitsee myös toinen, uudehko liesikiveys, jonka ympäriltä löytyi myös pari kvartsi-iskosta. Iskoksia ei otettu talteen. |
| metsakeskus.1000002820 |
148 |
Kirkkoranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
501446.76100000 |
7643647.64400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002820 |
Kohde sijaitsee Inarin kirkonkylän Kirkkorannassa, kirkon ja Koivuniemen välisellä hiekkaisella rantatörmällä.
Koivuniemen "kainalosta" on löytynyt vuonna 1946 liesi sekä taltta. Vuoden 1988 inventoinnissa rannasta löytyi kaksi kvartsi-iskosta (KM 24309), noin 70-100 m Koivuniemestä pohjoiseen. Lisäksi hiekkarannalta, läheltä kirkkoa on löytynyt kivinen poikkikirves (KM 20876).
Kirkkoranta ja -männikkö on ollut toisen maailman sodan aikana saksalaisten sotilaiden leiripaikkana, minkä vuoksi siellä on erilaisia kaivantoja. Vuoden 2008 inventoinnissa ei paikalla havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä. Kohteen laajuuden arviointi vaatii tarkempia tutkimuksia. |
| metsakeskus.1000002822 |
148 |
Mutusniemi etelä |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
500307.19500000 |
7661060.64200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002822 |
Kohde sijaitsee Helsingin yliopiston Muddusjärven koe- ja opetustilan päärakennuksesta 4,3 km länsilounaaseen, Muddusniemen kaakkosikärjessä olevasta Aikkisen huvilasta 100 m pohjoiseen, huvilalle menevän hiekkatien ja huvilan koillispuolella olevan soisen lahden välissä. Paikalla on hiekkainen kumpu, jonka itäreunassa on soikea, vallillinen 4 x 2,5 m kokoinen ja noin 0,5 m syvä pyyntikuoppa. Alueella kasvaa mäntyä ja koivua, aluskasvillisuus on puolukka-jäkälä -tyyppiä. |
| metsakeskus.1000002823 |
148 |
Oivusvaara |
10001 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
474147.75500000 |
7635860.74200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002823 |
Kohde sijaitsee Lemmenjoen varrella, Ala-Lankojoen suusta 1 km päässä. Pyyntikuoppaketju, johon kuuluu 22 kuoppaa, kulkee joen vieressä, melko tasaisella terassilla, joka nousee Oivusvaaraa kohti. Kuopat ovat melko suuria, syviä ja pyöreitä. Kuoppien halkaisja vaihtelee 2 metristä 4 metriin ja syvyys 0,5 metristä 1,4 metriin. Alueella kasvaa mäntyä ja tunturikoivua, maaperä on hiekkaa. |
| metsakeskus.1000002826 |
148 |
Kulasniemi kaakko |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
534533.53500000 |
7593497.87700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002826 |
Asuinpaikka sijaitsee noin 26,7 km Ivalon kirkosta eteläkaakkoon, noin 3,3 km Luttojoen ja Kulasjoen risteyskohdasta lounaaseen, Luttojoen ja Kulasjoen välisellä, lounais-koillissuuntaisella pitkällä niemellä, Kulasjoen pohjoisrannalla. Kohde sijaitsee 1,5 km Kuutuan- ja Kulasniementien ristyksestä koilliseen, noin 130 m Kulasniemeen vievän hiekkatien eteläpuolella, kaakkoon pistävällä hiekkatörmällä.
Aki Arponen on löytynyt paikalta kvartsiittikaapimen vuoden 1989 inventoinnissa. Kaavin löytyi avoimen törmän itäpäästä 10 m länteen, törmän päältä, kohdasta missä pintamaa on kulunut pois. Löytöpaikka tarkastettiin uudelleen vuonna 2010. Merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta havaittiin saman törmän päältä, noin 5 m törmän reunasta pohjoiseen, kahden kaatuneen kelon juurelta. Juurakoista poimittiin palaneen hiekan ja tummanruskean likamaan seasta talteen kaksi kvartsi-iskosta. Maan päälle asuinpaikasta ei ollut havaittavissa mitään rakenteita. Törmälle tehtiin koepistoja, mutta ne olivat löydöttömiä. Osa asuinpaikasta on jo tuhoutunut, ja lähivuosina se tulee tuhoutumaan kokonaan hiekkatörmän sortuessa eroosion vaikutuksesta Kulasjokeen. |
| metsakeskus.1000002830 |
148 |
Kotkajärvi Keloniemi |
10001 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
487442.39000000 |
7646456.49500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002830 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Vaskojoen suun koillispuolella olevan Kotkajärven luoteisrannalla, Keloniemessä, Metsoloiden huvilalla. Kohteessa on kaksi eri tasolla olevaa löytökohtaa: alempi on tasaisella rantaterassilla, ylempi kapean harjanteen laella. Paikalta on löytynyt kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta (KM 26706:1-3). Maasto paikalla on hiekkaperäistä mäntykangasta. |
| metsakeskus.1000002831 |
148 |
Karhuvaara |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
511592.72900000 |
7613119.94500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002831 |
Kohde sijaitsee Pasasjärven koillisrannalla, Paasjoen luusuasta noin 2,4 km länsilounaaseen, Karhuvaaran rinteiltä tulevan puron molemmin puolin. Paikalla on yhteensä viisi kuoppaa, jotka ovat rinteessä lähellä järven rantaa. Maasto on erittäin kivistä mäntykangasta, mutta kuopat ovat kivettömällä alueella. Kuopista yksi on puron luoteispuolella ja se on halkaisijaltaan noin 3 m ja syvyydeltään 0,1-0,5 m. Puron kaakkoispuolella on neljä kuoppaa. Näistä lähinnä puroa oleva on soikea, pituudeltaan 2,5 m, muut ovat pyöeähköjä ja halkaisijaltaan 2,5 m. Kuoppien syvyys on 0,2-0,6 m. Jäännökset on tulkittu asuinkuopiksi, mutta kyseessä saattavat olla myös pyyntikuopat. |
| metsakeskus.1000002833 |
148 |
Syvän Harrijärven laskupuro |
10001 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
509133.70200000 |
7623235.87600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002833 |
Kohde sijaitsee Kirakkajoen suusta 1,3 km itäkaakkoon, Uulahden itärannalla, Syvästä Harrijärvestä tulevan puron suun kaakkoispuolella, puronsuusta noin 80 m itäkaakkoon. Paikalla on oieni hiekkainen niemi, joka on huuhtoutunut lähes lakea myöten. Alue on mäntykangasta. Paikalta on löytynyt mm. kvartsiittiesineitä (KM 26815:1-4). |
| metsakeskus.1000002834 |
148 |
Kirakkajoen suu |
10002 |
12001 |
13008 |
11019 |
27000 |
507964.17700000 |
7623615.71800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002834 |
Kohde sijaitsee Kirakkojoen suun eteläpuolella, jokisuun ja sen kaakkoispuolella olevan pienen lahden välisellä kolmiomaisella tasaisella kankaalla. Kankaan joelle päin oleva törmä on äkkijyrkkä ja pahoin erodoitunut, lahdelle päin maasto laskee tasaisemmin. Alueella kasvaa rehevää mäntymetsää. Paikalla on asuinkenttä, jossa on eri ikäistä rakennuskantaa; lahdenpuoleisella, huuhtoutuneella rannalla on hirsirakennuksen pohjia, joissa on piisiröykkiöt. Aivan jokisuun ja lahden välisessä kulmauksesta, korkean ja sortuvan törmän kohdalta on löytynyt mm. kvartsiesineitä (KM 26821:1-3). |
| metsakeskus.1000002834 |
148 |
Kirakkajoen suu |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
507964.17700000 |
7623615.71800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002834 |
Kohde sijaitsee Kirakkojoen suun eteläpuolella, jokisuun ja sen kaakkoispuolella olevan pienen lahden välisellä kolmiomaisella tasaisella kankaalla. Kankaan joelle päin oleva törmä on äkkijyrkkä ja pahoin erodoitunut, lahdelle päin maasto laskee tasaisemmin. Alueella kasvaa rehevää mäntymetsää. Paikalla on asuinkenttä, jossa on eri ikäistä rakennuskantaa; lahdenpuoleisella, huuhtoutuneella rannalla on hirsirakennuksen pohjia, joissa on piisiröykkiöt. Aivan jokisuun ja lahden välisessä kulmauksesta, korkean ja sortuvan törmän kohdalta on löytynyt mm. kvartsiesineitä (KM 26821:1-3). |
| metsakeskus.1000002835 |
148 |
Kirakkajoen niska 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
515661.06400000 |
7629563.33900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002835 |
Kohde sijaitsee Kirakkakönkään niskan edustalla olevan niemen (korkean veden aikaan saaren) koillispäässä. Alue on moreenikkoa, mutta niemen/saaren tasaisella laelta on löytynyt kvartseja (KM 26849:1-2) noin 100 x 100 m alalta. Asuinpaikka on osittain huuhtoutunut veteen. |
| metsakeskus.1000002836 |
148 |
Ranttila |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
451086.98000000 |
7670996.57900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002836 |
Kohde sijaitsee Angelista noin 26 km pohjoiskoilliseen, Inarijoen itäpuolella ja Kuoddoveäijohka -nimisen joen pohjoispuolella. Pyyntikuopat muodostavat itä-länsi -suuntaisen ketjun, jonka pohjois- ja itäpuolella on vaara ja vaaran eteläpuolella on puro. Alueella kasvaa mäntyä.
Vuoden 2024 inventoinnissa kuoppia dokumentoitiin yhteensä 41 kpl. Niistä 15 on ylhäällä rinteessä ja loput ovat rinteen alaosassa yleensä tehtynä maastossa kohoavalle matalalle harjanteelle. Pyyntikuopat sijaitsevat kolmessa ryhmässä, joista kaksi on länsilounas-itäkoillinen suuntaisesti ja kolmas pohjois-etelä suuntaisesti Angelintien itäpuolella. Kuoppaketju ulottuu Angelintien länsipuolelle, jossa on 12 kuoppaa. Kuoppa 26 on tiestä noin 100 metriä länteen. Muut kuopat ovat tien sen itäpuolella, kuoppa 41 noin 550 m tiestä.
Kuoppien koko vaihtelee, mutta yleensä niiden halkaisija on 3–4 metriä ja ympärillä on 1,5–2 metriä leveä matala valli. Kuoppien syvyys on yleensä noin metri, osa on matalampia. Kuoppien 12–14 vieressä on myös epäselviä matalia painaumia, niitä ei dokumentoitu erillisinä pyyntikuoppina. Kuopat 1–14 mitattiin ja kartoitettiin tarkkuusgps-laitteella ja muut käsigps-laitteella. |
| metsakeskus.1000002837 |
148 |
Näätämöjoki etelä 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
576371.48600000 |
7734179.31100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002837 |
Kohde sijaitsee Näätämöjoen eteläpuolella, Kallojoen suusta noin 1 km alavirtaan, poroaidan pohjoispuolella. Paikalla on vanha kalakenttä tupineen, joka on nykyisinkin käytössä sekä kivikautinen asuinpaikka.
Vuonna 1999 loivasti nousevan hietikkorannan alueelta on löytynyt kvartsi-iskoksia (KM 31954:1-6) merkkeinä paikan varhaisemmasta käytöstä. Vuonna 2011 rannan tasanteelta paikallistettiin vanha, sammaloitunut liesikiveys uuden, yhä käytössä olevan nuotiopaikan viereltä. |
| metsakeskus.1000002837 |
148 |
Näätämöjoki etelä 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11042 |
27000 |
576371.48600000 |
7734179.31100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002837 |
Kohde sijaitsee Näätämöjoen eteläpuolella, Kallojoen suusta noin 1 km alavirtaan, poroaidan pohjoispuolella. Paikalla on vanha kalakenttä tupineen, joka on nykyisinkin käytössä sekä kivikautinen asuinpaikka.
Vuonna 1999 loivasti nousevan hietikkorannan alueelta on löytynyt kvartsi-iskoksia (KM 31954:1-6) merkkeinä paikan varhaisemmasta käytöstä. Vuonna 2011 rannan tasanteelta paikallistettiin vanha, sammaloitunut liesikiveys uuden, yhä käytössä olevan nuotiopaikan viereltä. |
| metsakeskus.1000002837 |
148 |
Näätämöjoki etelä 1 |
10002 |
12001 |
13008 |
11019 |
27000 |
576371.48600000 |
7734179.31100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002837 |
Kohde sijaitsee Näätämöjoen eteläpuolella, Kallojoen suusta noin 1 km alavirtaan, poroaidan pohjoispuolella. Paikalla on vanha kalakenttä tupineen, joka on nykyisinkin käytössä sekä kivikautinen asuinpaikka.
Vuonna 1999 loivasti nousevan hietikkorannan alueelta on löytynyt kvartsi-iskoksia (KM 31954:1-6) merkkeinä paikan varhaisemmasta käytöstä. Vuonna 2011 rannan tasanteelta paikallistettiin vanha, sammaloitunut liesikiveys uuden, yhä käytössä olevan nuotiopaikan viereltä. |
| metsakeskus.1000002837 |
148 |
Näätämöjoki etelä 1 |
10002 |
12001 |
13008 |
11042 |
27000 |
576371.48600000 |
7734179.31100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002837 |
Kohde sijaitsee Näätämöjoen eteläpuolella, Kallojoen suusta noin 1 km alavirtaan, poroaidan pohjoispuolella. Paikalla on vanha kalakenttä tupineen, joka on nykyisinkin käytössä sekä kivikautinen asuinpaikka.
Vuonna 1999 loivasti nousevan hietikkorannan alueelta on löytynyt kvartsi-iskoksia (KM 31954:1-6) merkkeinä paikan varhaisemmasta käytöstä. Vuonna 2011 rannan tasanteelta paikallistettiin vanha, sammaloitunut liesikiveys uuden, yhä käytössä olevan nuotiopaikan viereltä. |
| metsakeskus.1000002838 |
148 |
Näätämöjoki etelä 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
575197.00000000 |
7734186.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002838 |
Kohde sijaitsee Näätämöjoen eteläpuolella, Kallojoen suusta noin 770 m lounaaseen, laajan, tulva-aikaan paisuvan Pirijäu´rrin koillisrannalla. Maasto on pääasiassa hienohiekkaista, ohuen humusmaton peittämää kangasta, joka kasvaa harvaa koivikkoa ja mäntymetsää. Paikalla on neljä pyyntikuoppaa. |
| metsakeskus.1000002839 |
148 |
Näätämöjoki etelä 3 |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27000 |
575308.00000000 |
7734071.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002839 |
Kohde sijaitsee Näätämöjoen eteläpuolella, Kallojoen suusta noin 800 m lounaaseen, laajan, tulva-aikaan paisuvan Pirijäu´rrin koillisrannalla. Maasto on pääasiassa hienohiekkaista, ohuen humusmaton peittämää kangasta, joka kasvaa harvaa koivikkoa ja mäntymetsää.
Paikalla erottuu kuusikulmainen kotasija, jonka keskellä on liesikiveys. Vallillisen kotasijan ulkohalkaisija on 5 m. Oviaukko on ilmeisesti kohti rantaa, etelään. Noin 2 m kotasijasta itäkoilliseen erottuu 1 x 0, 5 m kokoinen liesikiveys, joka on samankokoinen kuin kotasijan liesikiveys. |
| metsakeskus.1000002840 |
148 |
Näätämöjoki etelä 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
575392.00000000 |
7733966.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002840 |
Kohde sijaitsee Näätämöjoen eteläpuolella, Kallojoen suusta noin 0,8 km lounaaseen, Pirijärveen etelästä laskevan puron itäpuolella. Maasto on pääasiassa hienohiekkaista, ohuen humusmaton peittämää kangasta, joka kasvaa harvaa koivikkoa ja mäntymetsää.
Vuonna 1999 purouoman varressa havaittiin pari laakeaa, suorakulmaiselta vaikuttavaa alaa, mahdollisia asumuksen pohjia. Selkeämpi näistä on 5 x 4 m kokoinen ja 0,3 m syvä. Purouoman ylittävän mönkijätien pinnasta, purosta noin 20 m itään olevalta törmältä on humuksen alta löytynyt sertti- ja kvartsilöytöjä (KM 31955:1-7).
Vuonna 2011 puronuomasta havaittiin myös suorakulmaisia laakeita tasanteita, mutta ne sijaitsivat noin 110 m vuoden 1999 havainnoista (P: 7733912 I:575434) luoteeseen. Tasanteet ovat mahdollsia asumuspainanteita, sillä niidin tehdyt koepistot olivat löydöttömiä. Sertti-iskoksia ja palanutta luuta löytyi yhä mönkijäuralta. |
| metsakeskus.1000002841 |
148 |
Näätämöjoki etelä 5 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
574446.00000000 |
7733498.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002841 |
Kohde sijaitsee Outerinnivan ja Pirisuvannon puolessa välissä Näätämöjoen etelätörmällä, noin 200 m etäisyydellä Näätämöjoen rannasta.
Näätämöjoen rantaan kulkee yksityistonteille mönijäura, joka haarautuu pääkeinosta kohti luodetta. Yksi pyyntikuoppa sijaitsee noin 65 m mönkijäurien risteyksestä länsiluoteeseen, urien pohjoispuolella. Pyyntikuopan halkaisija noin 3 m ja syvyys 0,8 m. |
| metsakeskus.1000002844 |
148 |
Kotaoja (Näätämöjoki etelä 8) |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
572039.00000000 |
7730660.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002844 |
Näätämöjokeen Taimenjärviltä laskevan Kotaojan pohjoispuolella, noin 90 m Kotajoen suulta itäkaakkoon sijaitsee kolme pyyntikuoppaa. Kaikki pyyntikuopat sijaitsevat Näätämöjoen etelärannalla kulkevan mönkijäuran eteläpuolella, noin 25 m ojasta pohjoiseen. |
| metsakeskus.1000002845 |
148 |
Niloskoski a (Näätämöjoki etelä 9) |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
570150.00100000 |
7729019.39000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002845 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Näätämöjoen eteläpuolella, Niloskosken kohdalla. |
| metsakeskus.1000002846 |
148 |
Niloskoski b (Näätämöjoki etelä 10) |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
570079.02800000 |
7728815.46500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002846 |
Kohde sijaitsee Näätämöjoen eteläpuolella, Niloskoskesta noin 0,2 km etelälounaaseen. Paikalta on löytynyt kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä (KM 31951:1-2).
Vuonna 2011 Niloskosken sortuneilta rantatörmiltä ei voitu havaita enää merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta. |
| metsakeskus.1000002847 |
148 |
Saarikoski (Näätämöjoki etelä 11) |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
572314.12700000 |
7730796.67400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002847 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Näätämäjoen eteläpuolella, Saarikoskesta itään oleva kämpän lähettyvillä. |
| metsakeskus.1000002848 |
148 |
Näätämöjoki etelä 12 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
573877.00000000 |
7732987.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002848 |
Näätämöjoen Ounterinnivan eteläpuolella, joen eteläpuolella kulkevan mökijäuran pohjoispuolella, noin 210 m koskesta eteläkaakkoon sijaitsee yksi pyyntikuoppa. Pyyntikuopan halkaisija on noin 3 m ja syvyys 0,7 m. |
| metsakeskus.1000002849 |
148 |
Näätämöjoki etelä 13 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
574749.14400000 |
7733578.55300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002849 |
Näätämöjoen eteläpuolella kulkevalta mönkijäuralta, noin 115 m Pirijärven laskevan lammen keskiosasta etelään on löytynyt kvartsi-iskoksia vuonna 1999 (KM 31953:1-4).
Vuoden 2011 tarkastuksessa kvartsi-iskoksia havaittiin monin paikoin lammen eteläpuolisella mönkijäuralla. Lisäksi uralla oli muutamia palaneita kiviä. Löytöalue on noin 15 m lampea ylempänä. |
| metsakeskus.1000002850 |
148 |
Näätämöjoki pohjoinen 1 (Rajavartiosto) |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
575616.78800000 |
7734862.04100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002850 |
Kohde sijaitsee Näätämöjoen pohjoispuolella, Kallojoen länsipuolen suutörmässä, Rajavartioston tuvan tuntumassa, lähinnä tuvan etelä- ja lounaispuolella. Paikalla on kivikautinen asuinpaikka, josta on löytynyt vuonna 1999 kvartsiydin ja -iskoksia (KM 31949) sekä pyyntikuoppa.
Vuonna 2011 paikalta löytyi myös toinen pyyntikuoppa. Muinaisjäännösalueen maanpinta on muutamin paikoin rikkoutunut. |
| metsakeskus.1000002850 |
148 |
Näätämöjoki pohjoinen 1 (Rajavartiosto) |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
575616.78800000 |
7734862.04100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002850 |
Kohde sijaitsee Näätämöjoen pohjoispuolella, Kallojoen länsipuolen suutörmässä, Rajavartioston tuvan tuntumassa, lähinnä tuvan etelä- ja lounaispuolella. Paikalla on kivikautinen asuinpaikka, josta on löytynyt vuonna 1999 kvartsiydin ja -iskoksia (KM 31949) sekä pyyntikuoppa.
Vuonna 2011 paikalta löytyi myös toinen pyyntikuoppa. Muinaisjäännösalueen maanpinta on muutamin paikoin rikkoutunut. |
| metsakeskus.1000002851 |
148 |
Näätämöjoki pohjoinen 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
574790.12300000 |
7734782.07400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002851 |
Kohde sijaitsee Näätämöjoen pohjoispuolella, Kallojoen suusta noin 850 m länteen, Pirilompoloon (Piriluubbâl) laskevan puron suulta noin 260 m koilliseen. Pienen kumpareen ympäriltä havaittiin vuonna 1999 on kolme pyyntikuoppaa. Vuoden 2011 tarkastuksen yhteydessä havaittiin lisäksi 2 uutta pyyntikuoppaa. |
| metsakeskus.1000002852 |
148 |
Näätämöjoki pohjoinen 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
574647.18300000 |
7734645.12800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002852 |
Kohde sijaitsee Näätämöjoen pohjoispuolella, Kallojoen suusta noin 1 km länteen, Pirilompolon pohjoisrannalla. Paikalla on ainakin 11 pyyntikuoppaa. Niiden halkaisija vaihtelee 2-4 m ja syvyys 0,3-0,6 m välillä. Pyyntikuoppaketjun länsipuolella on lisäksi yksi huomattavan suuri vallillinen kuoppa, jonka sisämitat ovat noin 6 x 4 m. |
| metsakeskus.1000002853 |
148 |
Näätämöjoki pohjoinen 4 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
574250.00000000 |
7734567.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002853 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Näätämöjoen pohjoispuolella, Kallojoen suusta noin 1,5 km länsilounaaseen ja Pirilompolon länsirannasta noin 140 m länteen. Sen halkaisija on 3,5 m ja syvyys 0,5 m. |
| metsakeskus.1000002854 |
148 |
Näätämöjoki pohjoinen 5 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
574324.00000000 |
7734481.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002854 |
Kohde sijaitsee Näätämöjoen pohjoispuolella, Kallojoen suusta noin 1,5 km lounaaseen ja Pirilompolon itärannalle laskevan Suopumajoen suulta noin 80 m lounaaseen.
Paikalla on kivikautinen asuinpaikka, josta on löytynyt vuonna 1999 liesi sekä iskoksia (KM 31950:1-2). Vuonna 2011 nimekkeelle kulkevalta polulta löytyi myös kvartsi-iskoksia. Noin 130 m iskosten löytöpaikasta lounaaseen sijaitsee asumuspainanne. |
| metsakeskus.1000002855 |
148 |
Näätämöjoki pohjoinen 6 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
573954.00000000 |
7734450.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002855 |
Tupasija sijaitsee Näätämöjoen pohjoispuolella, Kallojoen suusta noin 1,7 km länsilounaaseen, Suohppunjohkan sortuvan törmän itärannalla. Tupasijan koko on noin 6,5 x 4 m, ja sen koilliskulmassa on tulisijan jäännös, jonka koko on noin 1,5 x 1,5 m ja korkeus 0,3 m. Tupasijan länsireunalla on kiviä, jotka saattavat olla tuvan peruskiveystä. Hirsiä ei ole enää jäljellä. |
| metsakeskus.1000002856 |
148 |
Puronvarsi itä |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
574817.11000000 |
7734843.04400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002856 |
Kohde sijaitsee Näätämöjoen pohjoispuolella, Kallojoen suusta noin 0,9 km länsiluoteeseen, Näätämöjokeen laskevan puron itärannalla. Vuonna 1999 paikalla havaittiin 17 pyyntikuopan muodostama etelä-pohjoissuuntainen jono sekä tulisija. Vuonna 2011 paikallistettiin alueelta 12 pyyntikuoppaa ja loput luokiteltiin tuulenkaadoiksi. Kaikkien pyyntikuoppien halkaisija vaihtelee 2-2,5 m välillä ja ne ovat hyvin matalia. Lisäksi alueella on tulisija sekä pyyntikuopan 1 lähellä kaksi selkästi sen viereen aseteltua kiveä. |
| metsakeskus.1000002856 |
148 |
Puronvarsi itä |
10002 |
12016 |
13178 |
11002 |
27000 |
574817.11000000 |
7734843.04400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002856 |
Kohde sijaitsee Näätämöjoen pohjoispuolella, Kallojoen suusta noin 0,9 km länsiluoteeseen, Näätämöjokeen laskevan puron itärannalla. Vuonna 1999 paikalla havaittiin 17 pyyntikuopan muodostama etelä-pohjoissuuntainen jono sekä tulisija. Vuonna 2011 paikallistettiin alueelta 12 pyyntikuoppaa ja loput luokiteltiin tuulenkaadoiksi. Kaikkien pyyntikuoppien halkaisija vaihtelee 2-2,5 m välillä ja ne ovat hyvin matalia. Lisäksi alueella on tulisija sekä pyyntikuopan 1 lähellä kaksi selkästi sen viereen aseteltua kiveä. |
| metsakeskus.1000002857 |
148 |
Suopumajärvi koillinen |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
573136.78700000 |
7734821.05500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002857 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Näätämöjoen pohjoispuolella, Suopumäjärven koillispäästä noin 220 m koilliseen. |
| metsakeskus.1000002858 |
148 |
Suompumavaara lounas 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
571568.42100000 |
7732131.13100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002858 |
Kohde sijaitsee Näätämöjoen pohjoispuolella, Suopumavaaran lounaispuolella, Saarikoskesta noin 1,2 km luoteeseen. Paikalla on viisi pyyntikuoppaa, tulisija sekä kvartsi-iskosten löytöpaikka. |
| metsakeskus.1000002858 |
148 |
Suompumavaara lounas 1 |
10002 |
12016 |
13178 |
11004 |
27000 |
571568.42100000 |
7732131.13100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002858 |
Kohde sijaitsee Näätämöjoen pohjoispuolella, Suopumavaaran lounaispuolella, Saarikoskesta noin 1,2 km luoteeseen. Paikalla on viisi pyyntikuoppaa, tulisija sekä kvartsi-iskosten löytöpaikka. |
| metsakeskus.1000002858 |
148 |
Suompumavaara lounas 1 |
10002 |
12008 |
13000 |
11004 |
27000 |
571568.42100000 |
7732131.13100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002858 |
Kohde sijaitsee Näätämöjoen pohjoispuolella, Suopumavaaran lounaispuolella, Saarikoskesta noin 1,2 km luoteeseen. Paikalla on viisi pyyntikuoppaa, tulisija sekä kvartsi-iskosten löytöpaikka. |
| metsakeskus.1000002859 |
148 |
Suopumavaara lounas 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
571842.31100000 |
7731834.25300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002859 |
Kohde sijaitsee Näätämöjoen pohjoispuolella, Suopumavaaran lounaispuolella, Saarikoskesta noin 850 m pohjoisluoteeseen. Kahden järven välissä, suon äärellä, on 11-12 pyyntikuopan muodostama jono. |
| metsakeskus.1000002860 |
148 |
Harrijoki pohjoinen |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
571556.43100000 |
7731560.36000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002860 |
Kohde sijaitsee Näätämöjoen pohjoispuolella, Harrijoen pohjoispuolella, Saarikoskesta noin 820 m luoteeseen. Paikalla on pyyntikuoppa sekä kivikautinen löytöpaikka (KM 32002:1-2). |
| metsakeskus.1000002860 |
148 |
Harrijoki pohjoinen |
10002 |
12008 |
13000 |
11004 |
27000 |
571556.43100000 |
7731560.36000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002860 |
Kohde sijaitsee Näätämöjoen pohjoispuolella, Harrijoen pohjoispuolella, Saarikoskesta noin 820 m luoteeseen. Paikalla on pyyntikuoppa sekä kivikautinen löytöpaikka (KM 32002:1-2). |
| metsakeskus.1000002861 |
148 |
Saarikoski pohjoinen |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
571476.46500000 |
7731135.53400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002861 |
Kohde sijaitsee Näätämöjoen pohjoispuolella, Saarikoskesta noin 380 m länsiluoteeseen. Kohteeseen kuuluu kaksi pyyntikuoppaa, jotka ovat noin 250 m päässä toisistaan. |
| metsakeskus.1000002862 |
148 |
Saarikoski koillinen |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
572026.24100000 |
7731363.44500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002862 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Näätämöjoen pohjoispuolella, Saarikoskesta noin 350 m pohjoisluoteeseen. |
| metsakeskus.1000002863 |
148 |
Suopumavaara etelä |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
572257.14700000 |
7731745.28900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002863 |
Kohde sijaitsee Näätämöjoen pohjoispuolella, Suopumavaaran eteläpuolella, Saarikoskesta noin 0,7 km koilliseen. Paikalla on yhteensä 29 pyyntikuoppa, jotka muodostavat luode-kaakko -suuntaisen jonon. Osa kuopista on pieniä, osa suuria. Pienet kuopat lienevät peittyneet suuria kaivettaessa. |
| metsakeskus.1000002864 |
148 |
Illestijoensuu etelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
488432.00800000 |
7636630.45100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002864 |
Kohde sijaitsee Inari-Kittilä -maantiestä noin 0,7 km pohjoiseen, Solojärven lounaisosassa olevan pienen järvimäisen lahdelman länsirannalla. Alue on hiekkaista ja kuivaa, enimmäkseen mäntyä kasvavaa kangasta. Paikalta on löytynyt kvartsi-iskoksia (KM 33245) sekä likamaata ja palaneita kiviä. |
| metsakeskus.1000002865 |
148 |
Illestijoensuu kaakko |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
488651.92500000 |
7636760.39800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002865 |
Kohde sijaitsee Inari-Kittilä -maantiestä noin 0,9 km pohjoiseen, Solojärven lounaisosassa olevan pienen järvimäisen lahdelman pohjoisrannalla, lahdelman ja järven välisen kapeikon länsirannan niemessä. Niemen kärjestä luoteeseen on törmän partaalla uudehko mökki, jonka rannanpuoleiselta kulmalta, pinnastaan rikkoutuneelta polulta on löytynyt kvartsi-iskos. Mökin länsipuolelta, tulenpitopaikan ja mökin välistä, on löytynyt palaneen luun siru. Paikalle tehdyissä koekuopissa on havaittu merkkejä liesikiveyksestä ja likamaasta sekä löydetty kvartsi-iskos. Havaintojen perusteella asuinpaikka ulottuu rannan yläpuolisen tasaisen kankaan reunalta noin 15-20 m rannasta pois päin. Pituussuunnassa asuinpaikka jatkuu mökin pohjoispuolelta noin 120-150 m lounaaseen. Alue on hiekkaista ja kuivaa, mäntyä kasvavaa kangasta. |
| metsakeskus.1000002866 |
148 |
Illestijoensuu itä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
488891.82300000 |
7637090.27200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002866 |
Kohde sijaitsee Inari-Kittilä -maantiestä noin 1,3 km pohjoiseen, Solojärven länsipäähän laskevan Matkatjoen suun eteläpuolella. Alue on alavaa, koivuvaltaista kosteikkoa, jonka keskellä on paikoin pieniä kuivia alueita, jotka kasvavat etupäässä mäntyä. Paikalla olevan pienen lammen lounaispuolella on paikoin kivikkoinen, kaakko-luode -suuntainen matala harjanne, jonka päällä kulkee polku järvenrantaan. Rannasta polkua noin 0,1 km länteen on polun kohdalla havaittu muutama palanut kivi. Lammesta noin 70 m luoteeseen tehdystä koekuopasta on löytnyt runsaasti palanutta kiveä ja pari kvartsi-iskosta ja palanutta luuta. Asuinpaikan laajuus ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.1000002867 |
148 |
Matkatjoensuu etelä |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
488941.80400000 |
7637200.22300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002867 |
Kohde sijaitsee Inari-Kittilä -maantiestä noin 1,3 km pohjoiseen, Solojärven länsipäähän laskevan Matkatjoen suun eteläpuolella. Alue on alavaa, koivuvaltaista kosteikkoa, jonka keskellä on paikoin pieniä kuivia alueita. Matkatjoen eteläpuolella, noin 0,2 km jokisuusta on lampi. Lammen ja joen välissä on kapea, kuiva kannas, joka jatkuu leveämpänä aina jokisuuhun saakka. Paikalla on havaittu 8 maakuoppaa, jorka lienevät pyyntikuoppia. Jokisuussa oleva itäisin kuoppa sijaitsee joesta noin 10 m etelään ja järvestä noin 7 m länteen. Läntisin kuoppa sijaitsee lammenpuoleisen kosteikon reunassa, noin 17 m jokirannasta. Pyyntikuopat ovat halkaisijaltaan noin 3 metriä ja syvyydeltään 0,3-0,7 m. Lammen ja joen välisellä kannaksella, läntimmäisestä pyyntikuopasta noin 50 m länteen on lisäksi selvät lieden jäänteet, mutta mitään esihistorialliseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä ei ole tavattu. Liedestä noin 50 m länteen, polun pohjoispuolella, on neliömäinen matala painanne, jota osin ympäröivät heikot vallit. Painanne saattaa olla luontainen. |
| metsakeskus.1000002868 |
148 |
Illestijärvi pohjoinen |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
488133.00000000 |
7637250.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002868 |
Kohde sijaitsee Inari-Kittilä -maantiestä noin 1,4 km pohjoiseen, Solojärven länsipäähän laskevan Matkatjoen eteläpuolisen Illestijärven pohjosirannalla. Alue on vesistöön nähden korkeahkon, mäntyä kasvavan kankaan sorakankaan eteläreunaa. Paikalla on havaittu kolme maakuoppaa, jotka lienevät pyyntikuoppia. a) Yksi kuopista (4 x 4,5 m kokoinen ja 0,7 m syvä) sijaitsee Illestijärvestä laskevan joen niskasta noin 140 m koilliseen. b) Kaksi muuta kuoppaa sijaitsevat joen suussa, talon lähinnä järveä olevasta eteläisimmästä rajapyykistä noin 45 m länteen. Kuopat ovat halkaisijaltaan 3,5 ja 4,5 m sekä syvyydeltään 0,5-0,6 m. |
| metsakeskus.1000002869 |
148 |
Illestijärvi kaakko |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
488611.93700000 |
7636830.36600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002869 |
Kohde sijaitsee Inari-Kittilä -maantiestä noin 1 kilometrin pohjoiseen, Illestijärven ja Solojärven välisellä kannaksella. Alue on tasaista, mäntyä kasvavaa, kuivaa hiekkakangsta, jolla erottuu paikoin pitkiä ja matalia harjanteita. Illestijärveen laskeva kankaan länsirinne on jyrkähkö. Paikalla on 10 pyyntikuoppaa. Pyyntikuopat ovat halkaisijaltaan noin 3-4 metriä ja syvyydeltään 0,3-0,7 metriä. Vuonna 2009 saadun tiedon mukaan hieman pyyntikuoppien pohjoispuolelta löytyi poropolulta kvartsi-iskos. Löytäjän mukaan läheisyydessä on kivenheiton matkan päässä kvartsin löytöpaikasta myös tasapohjainen kulmikas painanne, joka voi olla muinainen asumuksenpohja. |
| metsakeskus.1000002870 |
148 |
Vuopajaperänlampi pohjoinen |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
551216.74700000 |
7638059.96900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002870 |
Kohde sijaitsee Nellimöjoen suun sillasta noin 2 km länteen, Nellimövuonon eteläpuolisen niemen tyvessä. Niemen eteläosassa on Vuopajaperänlampi, jonka pohjoispuolinen, niemen keskiosan korkein alue on varsin tasaista ja kuivaa, pääosin mäntyä kasvavaa sorakangasta. Kankaan korkeimmalla kohdalla on 4-5 vaatimatonta, matalaksi maatunutta pyyntikuoppaa, jotka sijaitsevat länsirannan taloon ja mökeille johtavan tien pohjoispuolella. Kuopista eteläisin on tiestä noin 10 m päässä. Kuopat ovat halkaisjaltaan 1,5-2 m ja syvyydeltään 0,2-0,3 m.
Vuoden 2002 tarkastuksessa tien eteläpuolella havaittua pyyntikuoppaa ei vuoden 2020 tarkastuksessa havaittu. |
| metsakeskus.1000002871 |
148 |
Vuopajan eteläranta |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
551496.63200000 |
7638024.98600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002871 |
Kohde sijaitsee Nellimöjoen suun sillasta noin 1,8 km länteen, Nellimövuonon eteläpuolisen niemen länsipuolisen lahdelman etelärannalla. Niemen eteläosassa on Vuopajaperänlampi, jonka pohjoispuolinen, niemen keskiosan korkein alue on varsin tasaista ja kuivaa, pääosin mäntyä kasvavaa sorakangasta. Kankaan poikki kulkee tie länsirannan vanhaan, tyhjillään olevaan taloon. Itälaidalla kulkee Käärmeniementie pohjoisrannan mökeille. Alueen maaperä vaihtelee hiekasta soraan. Alueen itäosassa on viisi asumuspainannetta sekä hiilimiilun pohja ja moderni kuoppa. Painanteisiin sekä niiden väliin tehdyistä koekuopista on löytynyt mm. kvartsia, kvartsiittia palanutta luuta (KM 33248:1-7) sekä palaneita kiviä ja likamaata. |
| metsakeskus.1000002872 |
148 |
Kirakkakankaan lampi |
10002 |
12001 |
13005 |
11002 |
27000 |
572600.02000000 |
7720912.65100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002872 |
Kohde sijaitsee Näätämössä, Kirakkajärven ja Sevettivuonon välissä olevan kannaksen kohdalla. Kannaksen katkaisevan puron yli kukeva tie vie kaakkoon, Kirakkalahteen ja lounaaseen, Aaltorantaan. Sillasta etelään on kolme pientä lampea. Näistä eteläisimmän pohjosirannan pienessä niemessä on yksittäinen maakuoppa tai painanne, jonka halkaisja on noin 3 m ja syvyys 0,3 m. Kuoppa sijaitsee avoimella niemekkeellä, rannassa olevasta sähköpylväästä noin 17 m koilliseen. Kuopan keskelle tehdyssä koepistossa on havaittu huuhtoutumiskerros, mutta reunan kohdalla tällaista ei ole. |
| metsakeskus.1000002873 |
148 |
Kirakkakangas 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
572954.87800000 |
7721420.44300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002873 |
Kohde sijaitsee Sevettijärven tsasounasta noin 15 km koilliseen, Kirakkajärven ja Sevettivuonon välisssä olevan kannaksen kohdalla. Kannaksen katkaisevan puron yli kukeva tie vie kaakkoon, Kirakkalahteen ja lounaaseen, Aaltorantaan. Puron molemmin puolin sijaitsee pyyntikuoppakohde, Kirakkakangas 1 (kohde 340). Tästä noin 0,1-0,2 km eteläkaakkoon, tien itäpuolella on ainakin 7 pyyntikuoppaa kahden korkean mäen välisessä notkelmassa. Pyyntikuopista läntisin sijaitsee noin 10 m päässä tiestä, notkelman eteläpuolisen rinteen yläosassa. Pyyntikuopat ovat halkaisijaltaan 1,5-4 m ja syvyydeltään 0,2-0,9 m.
Sillasta etelään on kolme pientä lampea. Näistä eteläisimmän pohjosirannan pienessä niemessä on yksittäinen maakuoppa tai painanne, jonka halkaisja on noin 3 m ja syvyys 0,3 m. Kuoppa sijaitsee avoimella niemekkeellä, rannassa olevasta sähköpylväästä noin 17 m koilliseen. Kuopan keskelle tehdyssä koepistossa on havaittu huuhtoutumiskerros, mutta reunan kohdalla tällaista ei ole. |
| metsakeskus.1000002874 |
148 |
Mutajärvi |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
487322.44700000 |
7645177.00700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002874 |
Kohde sijaitsee Vaskojoen suun itäpuolella olevan Mutajärven pohjoisimman osan itärannalla. Rannasta noin 170 m päässä on kolme tupasijaa, jotka on aikoinaan rakennettu matalalle kumpareelle. Paikka on melko tasaista, harvapuustoista mäntykangasta. Rakennuksenpohjien läheisyydessä kasvaa lisäksi katajaa muusta ympäristöstä poiketen. Maaperä on hiekkaa. Lähimpänä rantaa on 5,7 x 4 m kokoinen, suorakaiteen muotoinen, multapenkistä, kivistä ja hirrenjäänteistä muodostuva itä-länsisuuntainen kehä, jonka koillisnurkassa on ilmeisesti kiukaan tai piisin jäänteet. Tästä noin 14 m itään on vastaavanlainen rakennuksenpohja, kooltaan 2,8 x 2,8 m. Tästä edelleen 9 m kaakkoon on kolmas, hieman epämääräisempi rakennuksenpohja, jonka koko on 2 x 2 m. |
| metsakeskus.1000002875 |
148 |
Kotkajärvi itä |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
487572.33900000 |
7646006.67400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002875 |
Kohde sijaitsee Kotkajärven itäpuolella, sen keskikohdasta hieman etelään, noin 20-35 m päässä mutkittelevasta rannasta, matalahkon harjun ja rannan välissä, erittäin suojaisessa paikassa. Paikka on harjua lukuunottamatta melko tasaista, harvapuustoista mäntykangasta, maaperä on tasakoosteista hiekkaa. Rakennuksenpohja on noin 20 m päässä paikalle rakennetusta huvilasta. Rakennuksenpohja on neliömäinen, kooltaan 4,7 x 4,4 m, jonka keskellä on suuri, suorakaiteen muotoinen kivetty liesi. |
| metsakeskus.1000002876 |
148 |
Kotajärvi länsi |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
531874.55900000 |
7622036.39000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002876 |
Kohde sijaitsee Kotajärven luoteisrannalla, järven ja Ivalo-Nellim -tien välissä, omakotitalon pihalla, rannasta noin 30 m päässä. Paikalla on kaksi ns. siuttavaarantyypin kivilatomusta eli liettä. Toinen latomuksista sijaitsee koiran juoksulangan alla, ja se oli paljastunut turpeen alta joitakin vuosia sitten. Latomus on 2 x 1,1 m kokoinen. Sen nurkalla kasvaa suuri mänty. Toinen latomuksista sijaitsee tästä 12 m lounaaseen. Tämän latomuksen koko on 1,6 x 0,9 m. Latomuksen ympäristö on lähes koskematon, mutta sen vieressä kasvaa kaksi nuorta koivua. Latomusten kivet ovat noin 20-30 cm kokoisia, päädyissä hieman suurempia. |
| metsakeskus.1000002877 |
148 |
Illeppijärvi |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
566290.70000000 |
7625025.24600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002877 |
Kohde sijaitsee itärajan tuntumassa, Kontosjärven ja Illeppijärven välisen kannaksen koillispäässä ja kannaksesta koilliseen jatkuvalla kankaalla. Maasto on alueella tasaista, harvapuustoista mäntykangasta. Aiempien inventointien mukaan paikalla on 13 tai 14 pyyntikuoppaa, mutta vuoden 2011 inventoinnin perusteella pyyntikuoppia on ainakin 18. Pyyntikuoppajärjestelmä päättyy rajavyöhykkeeseen. Kuopat muodostavat kiilamaisen poikittaisjonon kahden pitkän, koillinen-lounas -suuntaisen kannasjakson välisellä kankaalla. Kuopat ovat neljässä eri ryhmässä. Paikalla on lisäksi kivinen, aidanpohjaa muistuttava rakenne.
Vuonna 2000 Valtonen on havainnut Illeppijärven koillispäässä kaksi pientä kuoppaa (raportin kuopat 10 ja 11), jotka kartan mukaan sijaitsevat aivan järven rannan tuntumassa. Näitä ei tarkastettu vuonna 2011.
Kontosjärven itäpää on kaareva hiekkarantainen lahti, jonka 0,5 - 1m korkeassa törmässä on merkkejä kivi- tai varhaismetallikautisesta asutuksesta: paikalta on löytynyt kiviesineen teelmä ja vesirajan tuntumassa on havaittu liesikiveysten jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000002877 |
148 |
Illeppijärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
566290.70000000 |
7625025.24600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002877 |
Kohde sijaitsee itärajan tuntumassa, Kontosjärven ja Illeppijärven välisen kannaksen koillispäässä ja kannaksesta koilliseen jatkuvalla kankaalla. Maasto on alueella tasaista, harvapuustoista mäntykangasta. Aiempien inventointien mukaan paikalla on 13 tai 14 pyyntikuoppaa, mutta vuoden 2011 inventoinnin perusteella pyyntikuoppia on ainakin 18. Pyyntikuoppajärjestelmä päättyy rajavyöhykkeeseen. Kuopat muodostavat kiilamaisen poikittaisjonon kahden pitkän, koillinen-lounas -suuntaisen kannasjakson välisellä kankaalla. Kuopat ovat neljässä eri ryhmässä. Paikalla on lisäksi kivinen, aidanpohjaa muistuttava rakenne.
Vuonna 2000 Valtonen on havainnut Illeppijärven koillispäässä kaksi pientä kuoppaa (raportin kuopat 10 ja 11), jotka kartan mukaan sijaitsevat aivan järven rannan tuntumassa. Näitä ei tarkastettu vuonna 2011.
Kontosjärven itäpää on kaareva hiekkarantainen lahti, jonka 0,5 - 1m korkeassa törmässä on merkkejä kivi- tai varhaismetallikautisesta asutuksesta: paikalta on löytynyt kiviesineen teelmä ja vesirajan tuntumassa on havaittu liesikiveysten jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000002878 |
148 |
Pyhävaara |
10002 |
12006 |
13083 |
11002 |
27000 |
487992.18400000 |
7640508.88700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002878 |
Pyhävaara sijaitsee Muddusjärveen laskevan Kuttujoen varrella, lähellä Paatari- ja Solojärveä. Pyhävaara on korkea ja jyrkkärinteinen, soisesta joenvarresta selkeästi erottuva ja kauas näkyvä männikköinen vaara.
Fellmanin mukaan vielä vuoden 1830 paikkeilla vaaralla sijainnut seitakivi on myöhemmin hävitetty. Erään infomantin mukaan Pyhävaaran laella on neljän osittain maan alle jääneen kiven ryhmä, minkä luokse on tuotu Pyhävaaralle annetut uhrit. Pyhävaaran uhripaikan paikallistaminen vaatii kohteen laajamittaisen inventoinnin.
Kohde on inventoitu 2017, mutta uhripaikkaa ei tuolloin onnistuttu paikallistamaan. |
| metsakeskus.1000002879 |
148 |
Tievajärven polku |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
485978.94600000 |
7673584.57900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002879 |
Yksittäinen pyyntikuoppa sijaitsee Muotkatunturien alueella, Peltojärven koillispäässä, järven pohjoispuolisella rinteellä, hiekkatievojen vieressä sijaisevalta Tievajärveltä Peltojokeen laskevan puron lounaispuolella. Peltojoen luoteisrantaa kulkevasta polusta erkanee ennen Peltojärven luusuaa rinnettä ylöspäin luoteeseen nouseva polku, joka vie ylös pienelle Tievajärvelle sieltä laskevan puron lounaisreunaa. Pyyntikuoppa sijaitsee ihan polun tuntumassa, jyrkähkössä rinteessä, noin puolimatkassa polkua Peltojoelta Tievajärvelle, noin 30 m päässä puron uomasta. Nimeä Tievajärvi ei esiinny kartoissa. Kuoppa on soikea, melko hyvin säilynyt ja näkyvissä maastossa. Kuopassa erottuu valli; valleilla kasvaa tunturikoivuja. Kuopan halkaisija on 4-5 metriä ja syvyys noin 1,5 metriä. Pyyntikuoppa sijaitsee harvahkossa tunturikoivikossa, varvikon seassa. Se erottuu maastosta melko selvästi. Kuoppa on kaivettu melko hiekkaiseen maahan. |
| metsakeskus.1000002880 |
148 |
Tievajärvi |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
485783.02600000 |
7673785.50400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002880 |
Kohde sijaitsee Muotkatunturien alueella, Peltojärven luoteispuolella olevan pikkujärven (Tievajärvi, nimeä ei kartassa) rantatasanteella ja siitä Peltojokeen laskevan pikkupuron varrella, Peltojoen luusuasta noin 1 km pohjoiseen. Kuopparivi kulkee alarinteestä ensin puron vartta ylöspäin Tievajärven koillispäässä olevalle tasanteelle ja kääntyy puron varresta kohti järveä. Tievajärven koillispään tasanteella on leiripaikkoja, toinen järven rannassa ja toinen puron töyräällä. Rivissä on 13 kuoppaa. Maasto on hiekkapohjaista, erodoitunutta harvaa tunturikoivikkoa ja varvikkoa. Laajoja alueita paljasta hiekkaa näkyvissä ylätasanteella. Maastossa ja kuopissa on leiriytyjien jättämiä roskia.
Alarinteestä laskien kuopat ovat seuraavanlaiset:
Kuoppa 1: jyrkän rinteen yläpäässä, kohdassa missä rinne muuttuu tasanteeksi, polkua alhaalta tultaessa oikealla. Kuoppa on soikea, jyrkkäreunainen, halkaisijaltaan 4-5- metriä, syvyys 1,5 metriä. Kuopassa on vallit.
Kuoppa 2: edellisestä noin 22 metriä puron vartta ylöspäin, laakeampi kuin edellinen. Halkaisija 4-5 metriä, syvyys 1,2 metriä, vallillinen.
Kuoppa 3: edellisestä noin 27 metriä, purontöyrään korkeimmalla kohdalla, melko erodoitunut, soikea. Halkaisija 3-4 metriä, syvyys 0,6 metriä, vallillinen.
Kuoppa 4: edellisestä 11 metrin päässä, aivan purontöyrään reunalla, melko pahasti erodoitunut. Halkaisija 4-5 metriä, syvyys 1,2 metriä, heikko valli.
Kuoppa 5: edellisestä 30 metriä, hiekkamaahan kuluneen leiritasanteen reunalla. Kuoppa ja pienempi kaivanto. Halkaisija 3-4 metriä, syvyys 1,2 metriä, heikko valli.
Kuoppa 6: edellisestä 15 metriä, erodoitunut. Halkaisija 2-3 metriä, syvyys 1,2 metriä, heikko valli, valli vain osassa kuopan reunaa.
Kuoppa 7: edellisestä 15 metriä, selkeä ja soikea. Halkaisija 4-5 metriä, syvyys 1,5 metriä, selvä valli.
Kuoppa 8: edellisestä 6 metriä, pieni. Halkaisija 2-3 metriä, syvyys 1,2 metriä, heikko valli.
Kuoppa 9: edellisestä 9 metriä, ensimmäinen järven suuntaan kulkevassa rivin osassa, soikea ja syvä. Halkaisija 4-6 metriä, syvyys 1,6 metriä, heikko valli, polku rikkonut laitaa.
Kuoppa 10: edellisestä 6 metriä, iso, laakea ja kulunut. Halkaisija 4-6 metriä, syvyys 1,4 metriä, ei vallia, toinen laita sortunut.
Kuoppa 11: edellisestä 43 metriä järvelle päin, töyrään huipulla, selvä ja syvä, soikea. Halkaisija 4-6 metriä, syvyys 1,5 metriä, selvä valli.
Kuoppa 12: edellisestä 20 metriä, aivan rannan leiripaikan reunalla, kuluneempi kuin edellinen mutta iso. Halkaisija 4-6 metriä, syvyys 1,5 metriä, selvä valli.
Kuoppa 13: edellisestä 35 metriä, rannasta 15 metriä, tievalle nousevan törmän rinteellä, soikea. Halkaisija 4-5 metriä, syvyys 1,5 metriä, valli vain alarinteessä. |
| metsakeskus.1000002881 |
148 |
Peltojoki 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
491543.69100000 |
7681491.40600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002881 |
Yksittäinen peurahauta sijaitsee Muotkatunturien alueella, Peltojoen länsirannalla, Jeageloaivilta Muotkan Ruoktulle kulkevan merkityn polun vierellä, soisuneen lammen rantatasanteella, rinteellä ennen polun yhtymistä Peltojoen rantaa kulkevaan polkuun. Maasto on karua, hieman kumpuilevaa mäntykangasta, aluskasvillisuus varpua ja jäkäliä. Kuopan halkaisija on 5 metriä ja syvyys 1,2 metriä. Kuoppa on laakea ja erodoitunut, eikä siinä erotu valleja. |
| metsakeskus.1000002882 |
148 |
Peltojoki 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
491995.51500000 |
7681764.29900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002882 |
Peurahaudat (2 kappaletta) sijaitsevat Muotkatunturien alueella, Peltojoen länsirannalla, Muotkan Ruoktulta tulevan polun länsipuolella, Peltojoen rantatasanteella, noin 1 km Muotkan Ruoktulta lounaaseen linnuntietä. Maasto on karua, hieman kumpuilevaa koivu- ja mäntykangasta, aluskasvillisuus varpua ja jäkäliä. Kuoppien halkaisija on 4-5 metriä ja syvyys 1-1,2 metriä. Kuopat ovat laakeita ja erosoituneita. Maaperä alueella on hiekkaista moreenia, ja kasvillisuus harvaa koivu-mäntykangasta.
Vuoden 2006 inventoinnissa havaittiin lisäksi yksi uusi pyyntikuoppa, joka sijaitsee
noin 75 metriä koilliseen aiemmin tunnetuista kuopista. Uusi pyyntikuoppa sijaitsee noin 127 metriä Bealdojohkasta länteen, matalan koilliseen viettävän hiekkaisen niemen kärjessä. Kuopan itä-, etelä- ja länsipuolella niemi laskee suohon. Pohjoispuolella maasto kohoaa aluksi melko loivasti, jyrketen noin 100 metrin päässä.
Pyyntikuoppa (x =7685060 y = 3492227 ) on pyöreä, halkaisijaltaan noin 3,5 metriä ja noin 0,8 metriä syvä. Kuoppa on kaivettu koilliseen loivasti viettävän rinteen tyveen, lähelle nykyisen suon reunaa. Rinteessä kuopan yläpuolella (etelässä/lounaassa) on nähtävissä heikko valli.
Noin 130 metriä pyyntikuopasta etelään löydettiin lisäksi kvartsi-iskos. Kvartsilöytö (x = 7684981 y= 3492221) tehtiin matalan, suosta nousevan hiekkakumpareen tasaiselta laelta, modernilta nuotiopaikalta, jossa maanpinta oli kulunut rikki. Kumpare laskee idässä, etelässä ja lounaassa suoraan suohon, samoin pohjoisessa. Länsi- ja luoteispuolella kumpare laskee loivemmin kohti niemenkärkeä, jossa pyyntikuoppa sijaitsee. |
| metsakeskus.1000002883 |
105 |
Likosuo |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27008 |
566552.00000000 |
7180560.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002883 |
Likosuon rautahytti sijaitsee Heinijoen Ristijärven pohjoispuolella. Kohteesta 100 m lounaaseen on syvässä hiekkaseinämäisessä uomassa virtaava puro. Hiekka alueella on hyvin rautapitoista. Paikalta 100 m etelälounaaseen on jyrkänne, jonka alla on Ristijärveen laskeva puro. Jyrkänteen reunalla on lounaassa suuri tervahaudan pohja.
Likosuolla on kahden miilukuopan jäännökset 13 metrin etäisyydellä toisistaan. Ne ovat halkaisijaltaan 4,2 ja 4,5 metriä ja syvyydeltään 1,2 ja 1,3 metriä. Kuoppia ympäröi reunapalte. Osaksi kuoppien vieressä, osaksi niiden välisellä alueella on maassa turpeen alla raudanvalmistuksessa tarvittavaa hiiltä, malmia sekä kaksi 3-4 metriä halkaisijaltaan olevaa kumpua. Niistä toinen koostuu pääosin palaneesta kivestä ja kyseessä linevätkin pelkistysuunin jäännökset. Toisessa kumpareessa on rautakuonaa. Kuonaa on näkyvissä myös tämän toisen kasan vieressä maassa. Likosuon rautahytistä tehdyn radiohiiliajoituksen perusteella paikalla on tehty rautaa todennäköisimmin 1800-luvun alkupuolella. |
| metsakeskus.1000002883 |
105 |
Likosuo |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27008 |
566552.00000000 |
7180560.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002883 |
Likosuon rautahytti sijaitsee Heinijoen Ristijärven pohjoispuolella. Kohteesta 100 m lounaaseen on syvässä hiekkaseinämäisessä uomassa virtaava puro. Hiekka alueella on hyvin rautapitoista. Paikalta 100 m etelälounaaseen on jyrkänne, jonka alla on Ristijärveen laskeva puro. Jyrkänteen reunalla on lounaassa suuri tervahaudan pohja.
Likosuolla on kahden miilukuopan jäännökset 13 metrin etäisyydellä toisistaan. Ne ovat halkaisijaltaan 4,2 ja 4,5 metriä ja syvyydeltään 1,2 ja 1,3 metriä. Kuoppia ympäröi reunapalte. Osaksi kuoppien vieressä, osaksi niiden välisellä alueella on maassa turpeen alla raudanvalmistuksessa tarvittavaa hiiltä, malmia sekä kaksi 3-4 metriä halkaisijaltaan olevaa kumpua. Niistä toinen koostuu pääosin palaneesta kivestä ja kyseessä linevätkin pelkistysuunin jäännökset. Toisessa kumpareessa on rautakuonaa. Kuonaa on näkyvissä myös tämän toisen kasan vieressä maassa. Likosuon rautahytistä tehdyn radiohiiliajoituksen perusteella paikalla on tehty rautaa todennäköisimmin 1800-luvun alkupuolella. |
| metsakeskus.1000002884 |
777 |
Hietala |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
617600.83800000 |
7265939.92700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002884 |
Asuinpaikka sijaitsee Iijärven Hietalahden etelärannalla, peruskarttaan merkitystä Siirtolan talosta 0,8 km pohjoiskoilliseen. Paikalla on kaksi erillistä tilaa, rannassa Hietala RN:o 30:13 ja sen eteläpuolella Hietala 1 RN:o 30:11. Yhdessä ne muodostavat kesämökkitontin. Hietalahden eteläkulmaan tulee mökkitie etelästä. Heti tien itäpuolella on kesämökki, joka sijaitsee Hietala 1:n lounaiskulmasta runsaat 60 m rannasta. Hietala 1:n kaakkoiskulma on mökin ulkorakennusten kohdalla. Noin 40 m päässä rannasta, lähellä tontin itäreunaa on sauna. Hietalan ja ja Hietala 1:n raja on saunan takana.
Mökkiä rakennettaessa on tullut esille kivilaji-iskos (KM 23190). Alueelta kerrotaan tulleen esille myös nuotionpohjan, joka kuitenkin on jäänyt nykyisen nuotiopaikan alle. Samoin rannasta on löydetty kvartsi-iskoksia. Myös savusaunan rakennuspaikalta on tullut esille kvartsi-iskoksia.
2017:Muinaisjäännösalueen kohdalla ja sen ympäristössä maanpinta oli hiekalla laajalta alueelta, niin hiekkarannalta kuin mökkien ja piharakennusten ympäriltä. Hiekkarannalta ja rantavedestä havaittiin toistakymmentä kvartsi-iskosta, jotka jätettiin niille sijoilleen. Iskokset havaittiin muinaisjäännösalueen länsiosasta ja mj-alueen ulkopuolelta.
Inventoinnin aikana muinaisjäännösalueelle ei tehty koekuoppia. Muinaisjäännös-alueen rajausta laajennetaan inventoinnissa havaittujen iskosten perusteella länteen. Kohteen tarkempi rajaaminen vaatisi tarkkuusinventoinnin. |
| metsakeskus.1000002885 |
777 |
Haapaniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
617680.80500000 |
7265653.04700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002885 |
Pyyntikuoppakohde sijaitsee Iijärven Hietaniemen ja etelässä olevien Haapolampien välisellä kannaksella, Haapaniemen tilan RN:o 30:27 alueella, 0,4 - 0,7 km Haapaniemen talosta pohjoiseen. Kohteen eteläosa on Hietalahden lounaiskulmaan etelästä suon itäreunaa pitkin menevän tien varressa, pohjoispää Hietalahden kaakkoiskulmassa. Alue on nuorehkoa metsää kasvavaa mäntykangasta, ympärillä on myös suota. Maaperä on kivetöntä hiekkaa.
2017:Muinaisjäännösrekisterin mukaisista kuudesta kuopasta inventoinnissa havaittiin viisi – kuudetta mj-rekisterissä mainittua kuoppaa, joka sijaitsee mökin kupeessa, alueen pohjoispuolella, ei inventoinnin aikana huomattu (katso kartta). Inventoinnin aikana alueelta havaittiin 13 kuoppaa. Kuoppiin tehdyissä kairanpistoissa todettiin 10-25 cm paksuisia huuhtoumakerroksia. |
| metsakeskus.1000002886 |
710 |
Storöstern |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
309191.22200000 |
6672525.44500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002886 |
Mahdollisesti useampiakin röykkiöitä käsittävä alue Degersjönin Torbyvikenin koillisrannan, Storösternin niemen länsireunassa. Tarkastuksessa v. 2004 havaittiin etelä-pohjoissuuntaisella harjanteella ja n. 15-20 m jyrkän rantakallion laen itäpuolella kaksi selvempää, mahdollisesti varhaismetallikautista röykkiötä n. 15 m etäisyydellä toisistaan. Ne ovat halkaisijaltaan arviolta 3,5-4 metrinen eteläisempi, sekä n. 3-metrinen pohjoisempi röykkiö. Maanpinnan tarkastusolosuhteet olivat myöhäissyksyllä heikohkot alueen ollessa lehtien peittämä. Sisämaan puolella koillisessa on erillinen viisto peruskalliojärkäle. Mahdollisesti nämä ovat entisellä hakamaalla ja röykkiöiitä, joita Torbyn Sandvikenin röykkiökohteen kartoituksen yhteydessä mainitaan sijaitsevan Kohagenin alueella. Tarkastuksessa röykkiöitä ei paikallistettu pohjoisempaa. Sandvikenin röykkiöalueelle on 400-450 m koilliseen. |
| metsakeskus.1000002887 |
710 |
Järnvik 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
309526.00000000 |
6670391.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002887 |
Pitkänomainen mahdollisesti pronssikautinen röykkiö, joka tarkastettiin syksyllä 2004. Se sijaitsee Järnvikin röykkiöalueen pohjoispuolella n. 150-200 m, välissä olevan matalamman maastokohdan pohjoispuolella. Se on kallioperäisen mäen pohjoista kohti kohoavalla rinteellä, mäenlaen eteläpuolella. Röykkiö on n. 20 m pituinen suunnilleen itä-länsisuunnassa, korkeuskäyrien mukaisesti. Leveys vaihtelee n. 3-6 m välillä ja korkeutta on lähes 1 m. Se on harvahkossa kuusi- ja mäntymetsässä n. 10 m alueella kulkevan ulkoilutien länsi-luoteispuolella.
Tarkastus 2022: Pitkänomaisen vallimaisen röykkiön pohjoispuolelta havaittiin kaksi matalaa nelisivuista kivilatomusta. Latomuksista pohjoisempi sijaitsee mäen korkeimmassa osassa sijaitsevan kalliopaljastuman lounaisreunalla, lähellä kallion yli kulkevaa pururataa. Kallion päälle tehty latomus on mitoiltaan noin 1,5 x 2,5 metriä ja korkeudeltaan n. 0,4 metriä. Toinen latomus sijaitsee tästä noin 15 metriä lounaaseen ja on kooltaan noin 2 x 3 metriä ja korkeudeltaan alle 0,5 metriä. |
| metsakeskus.1000002889 |
47 |
Tsahkaljoen luusua |
10002 |
12012 |
13124 |
11019 |
27000 |
256605.12400000 |
7668734.21400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002889 |
Kvartsiittikeskittymä sijaitsee valtatiestä 21 noin 1 km koilliseen, Tsahkaljärven lounaispäässä, järvestä lounaaseen, Kilpisjärveen virtaavan Tsahkaljoen suun eteläpuolella. Paikalla on hieman muita alueen kiviä suurempi kivilohkare, jonka korkeus on 1,5 m. Sen koillispuolelta on löytynyt hyvälaatuista kvartsiittia noin 1,2 kg verran. Kvartsiitti (KM 25175:1-17) oli 30 x 40 cm kokoisella alueella, maanpinnasta 0-20 cm syvyydessä. Kyseessä lienee jonkinlainen raaka-ainevarasto. Lähistöllä ei ole havaittu työskentelypaikkaa tms.
Vuoden 2008 inventoinnissa paikkaa ei löydetty aiemmin ilmoitetulta alueelta. Myöskään vuoden 2010 selvityksessä ei löydetty lainkaan iskoksia löytöpaikalla, joka aiemman valokuvan perusteella voitiin tunnistaa. Mikäli kyse on raaka-ainevarastosta, voidaan arvioida, että kaikki sen kvartsiitti on viety kokoelmiin, eikä muinaisjäännöstä näin ole jäljellä. On kuitenkin mahdollista, että maaperässä on edelleen havaitsemattomia löytöjä, jolloin kyse olisi raaka-aineen louhintapaikasta tai muusta muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.1000002889 |
47 |
Tsahkaljoen luusua |
10002 |
12012 |
13124 |
11040 |
27000 |
256605.12400000 |
7668734.21400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002889 |
Kvartsiittikeskittymä sijaitsee valtatiestä 21 noin 1 km koilliseen, Tsahkaljärven lounaispäässä, järvestä lounaaseen, Kilpisjärveen virtaavan Tsahkaljoen suun eteläpuolella. Paikalla on hieman muita alueen kiviä suurempi kivilohkare, jonka korkeus on 1,5 m. Sen koillispuolelta on löytynyt hyvälaatuista kvartsiittia noin 1,2 kg verran. Kvartsiitti (KM 25175:1-17) oli 30 x 40 cm kokoisella alueella, maanpinnasta 0-20 cm syvyydessä. Kyseessä lienee jonkinlainen raaka-ainevarasto. Lähistöllä ei ole havaittu työskentelypaikkaa tms.
Vuoden 2008 inventoinnissa paikkaa ei löydetty aiemmin ilmoitetulta alueelta. Myöskään vuoden 2010 selvityksessä ei löydetty lainkaan iskoksia löytöpaikalla, joka aiemman valokuvan perusteella voitiin tunnistaa. Mikäli kyse on raaka-ainevarastosta, voidaan arvioida, että kaikki sen kvartsiitti on viety kokoelmiin, eikä muinaisjäännöstä näin ole jäljellä. On kuitenkin mahdollista, että maaperässä on edelleen havaitsemattomia löytöjä, jolloin kyse olisi raaka-aineen louhintapaikasta tai muusta muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.1000002894 |
47 |
Termisvaara länsi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
362826.53000000 |
7624913.96600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002894 |
Pyyntikuoppakohde sijaitsee Suomen ja Norjan rajalla, Termisvaaran länsipuolella olevalla hiekkaterassilla, jyrkän mäen ja suomaisen purolaakson välissä. Paikalla on 21 pyyntikuoppaa, joista yksi on Suomen puolella. Alueella kasvaa tunturikoivua, vaivaiskoivua ja katajaa. Vuonna 2009 tehdyn ilmoituksen mukaan noin 350m etelään valtakunnarajalta on polun varressa ainakin kolme pyyntikuoppaa. |
| metsakeskus.1000002895 |
240 |
Elävälähde |
10002 |
12006 |
13079 |
11002 |
27000 |
389553.49200000 |
7296993.79700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002895 |
Lähde sijaitsee Kemin lentoasemarakennuksesta noin 0,8 km kaakkoon, ojaksi kuivuneen Väärä-Akkunuksen uoman eteläpuolella. Maasto on kankaan reunassa alavaa pensaikkoa. Kyseessä on aikanaan ollut kirkasvetinen, 3 x 4 metrin kokoinen lähde, josta paikkakuntalaiset ovat hakeneet lähdevettä. Lähdettä on pidetty muinaisena kastepaikkana ja vedellä uskotaan edelleenkin olevan parantava vaikutus.
Lähteen viereen on rakennettu 1975 pumppulaitos. Lähteestä tulee edelleen ylivirtauksena vettä, jota voi hakea pulloon juotavaksi. Lähde on pumppaamon rakentamisen myötä pienentynyt pieneksi luonnonojaksi. Lähteelle on rakennettu portaikko sekä lähteen vieressä on ollut penkki. Luonnonojana virtaavan lähteen reunoille on laitettu kiviä. |
| metsakeskus.1000002896 |
240 |
Vähä Kuivanuoro |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
383718.84100000 |
7294891.62400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002896 |
Kivilatomus sijaitsee Vähä Kuivanuoron saaren keskivaiheilla, hakkuualueella. Latomus on osittain rikkoutunut ja hieman epämääräinen. Kyseessä saattaa olla esimerkiksi talonpohja tms. Korkeudesta päätelleen rakennelma on historialliselta ajalta. |
| metsakeskus.1000002897 |
491 |
Pakkainniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
518556.42400000 |
6794965.19100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002897 |
Lylysjärven lounaisrannalla, pohjoiseen pistävän Pakkainniemen pohjoiskärjessä, noin 80 metriä rannasta on kolme pyyntikuoppaa. Kuopat ovat harjanteen laella olevassa notkelmassa. Suurin kuopista on kooltaan 3 x 3 x 0,7 m. |
| metsakeskus.1000002898 |
179 |
Kaasumäki |
10007 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
433330.18700000 |
6917957.33500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002898 |
Kohde sijaitsee Kaasumäki-nimisellä alueella, valtatien 4 ja maantien 16719 risteyksen läheisyydessä, noin 130 m:n korkeudella mpy, metsässä lähellä sorakuopan länsireunaa. Kaasumäen maasto on paikoin melko tuhoutunutta ja siellä risteilee motocross-reittejä. Metsässä on lisäksi joitakin sammaloituneita kuopanteita, jotka saattavat liittyä puolustusvarustukseen.
Puolustusvarustus on kaivettu maahan ja siihen johtaa lännestä kapea käytävä, joka aukeaa rombin muotoiseksi hirsirakennelmaksi. Varustuksen päällä kasvaa sammalta ja mäntyjä.
Kyseessä on nykyaikainen harjoitusvarustus - rakenteet kuten rautalangat ja puut ovat tuoreita. Tehty viimeisen 40 v aikana ellei aivan viime vuosikymmenellä. Lähellä varuskunta. Ei muinaisjäännös. |
| metsakeskus.1000002900 |
98 |
Järventaustanjärvi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
407587.20600000 |
6766430.16800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002900 |
Asuinpaikka sijaitsee kuivatun Järventaustanjärven koillisrannalla, noin 400 m länteen Iso-Heikkilän talosta. Maasto on lounaaseen laskevaa peltorinnettä. Maaperä hiekkamaata. Löytöinä poimittu talteen kaksi kvartsikaavinta ja kvartsi-iskoksia. Löytöalue noin kahden aarin kokoinen, pellon reunassa, lähellä tilanrajaa. Asuinpaikka ulottunee myös naapuritilan (Marola) puolelle. |
| metsakeskus.1000002901 |
98 |
Kotomäentie 1 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
416993.41000000 |
6769788.85900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002901 |
Kuppikivi sijaitsee Vesijärven Kirkonselän etelärannalta pohjoiseen työntyvän Kotomäenniemen keskiosassa, laajan peltoaukea keskellä olevassa metsäsaarekkeessa, jossa maaperä on ympäröivästä savialueesta poiketen hiekkaa. Kuppikivi on n. 2,8 m pitkä ja n. 1,7 m leveä ja osittain sen pohjoispuolella kasvavan kuusen alaoksien peitossa. Kivessä on yksi kuppi, joka sijaitsee kiven korkeimmassa kohdassa. Kuppi on pyöreä ja sen halkaisija on 7 cm ja syvyys 1,5-2 cm. Metsäsaarekkeen lounaisosassa kasvaa laajalla alueella tummaa tulikukkaa. Kohteessa voi olla myös rautakautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000002902 |
241 |
Rajaoja |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
384593.00000000 |
7300470.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002902 |
Rajakivi sijaitsee valtatien 21 ja Kemi-Tornio -rautatien välissä. Seutu on alavaa maatalousaluetta. Alueen halki virtaa luoteesta Rajaoja Kaakamajokeen. Kivi on pieneksi kuivuneen Rajaojan luoteispuolella, tilan n:o 26 pihapiirissä, navetan ylisille vievän ajosillan luoteiskulmassa. Yläosastaan pyöreähkössä kivessä on hakkauksia. |
| metsakeskus.1000002903 |
241 |
Ruonavaara |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
395200.18600000 |
7309391.83600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002903 |
Ruonavaara sijaitsee Kemijoen itäpuolella. Vaaran korkein kohta kohoaa lähes 60 m mpy. Vuoden 1985 inventoinnin perusteella laen kivikossa on pyöreä, halkaisijaltaan 7,5 m ja syvyydeltään 1 m oleva kuoppa, jota ympäröivät 1,5-3,0 m leveät vallit. Jäännös on tulkittavissa asuinpaikkavalliksi. Kivikossa on lisäksi kolme kivikkokuoppaa, halkaisijaltaan 1 m ja syvyydeltään 0,5 m. Kivikossa on havaittu myös rikottuja kvartsikappaleita.
Ruonavaarasta on maininta jo vuodelta 1894 (SMYA XIV) Z. Castrenin Keminmaan stipendiaattimatkaan 1887 perustuen. Taivalkosken voimalatyömaan takia 1971 tehdyn inventoinnin mukaan paikalla todettiin 5-6 pienempää metrin-kahden suuruista kuoppa sekä 2 isompaa, 6-5 -metristä kuoppaa. Työn yhteydessä vaara-alueita koekaivettiin myös Ruonavaaralla, mutta lisävalaistusta rakenteisiin ei saatu. Tarkempia tietoja kaivauksista ei liene olemassa, joten on mahdollista, että myös kaivaukset ovat jättäneet jälkiä maastoon. |
| metsakeskus.1000002904 |
98 |
Kotomäentie 2 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
416973.41300000 |
6769678.90800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002904 |
Kohde sijaitsee Vesijärven Kirkonselän etelärannalta pohjoiseen työntyvän Kotomäenniemen keskiosassa olevan laajan peltoalueen ympäröivän metsäsaarekkeen lounaisosassa, jonka Kotomäentie erottaa muusta saarekkeesta. Saarekkeelle on raivattu kiviä ympäröiviltä pelloilta. Näiden kivien muodostaman röykkiön lounaisreunalla sijaitsee matala maakivi, jonka lounaiskulmassa on yksi mahdollinen kuppi, jonka halkaisijaon 5 cm. Kuppi on 0,5 cm syvä. |
| metsakeskus.1000002905 |
241 |
Välimaa, Mäkelä |
10002 |
12017 |
13193 |
11002 |
27000 |
395470.08100000 |
7307922.42200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002905 |
Veneen osien löytöpaikka sijaitsee Kemijoen itäpuolella, Koroiskylässä olevassa suossa. Löytöpaikka on pohjoisin ja viimeinen oja ennen Välimaan ylänköä. Paikalta on löytynyt ainakin 15 veneeseen kuulunutta osaa, joista suurin osa on kaaripuita.
Löytöpaikka sijaitsee runsaat 35 m merenpinnasta, pohjoiseen laskevan Ruonaojan suuntaan laskevasta ja kaivetusta ojasta arviolta 60 m kaakkoon, pienen sivuojan kohdalta ja eteläpuolelta. Löytö havaittiin ojia kaivettaessa 1977 tai 1978. Vuoden 1997 tarkastuksen koekaivauksen havaintojen perusteella löytöhorisontti sijaitsee noin 10 cm maatumattoman pintaturpeen,noin 10 m maatuneen turvekerroksen sekä liejukerroksessa, tämän pintaa noin 23 cm syvemmällä.
Veneen jäännöksinä todettiin kirveellä veistettyjä kaaripuita ja venelautoja kiinnitysreikineen sekä kiinnityksen käytettyjä puutappeja. lapin maakuntamuseoon talletetut osat ovat kaivinkoneen alkuperäiseltä kohdalta siirtämiä. Paikalleen jätettiin koealueella todetut veneen osat.
Löytöpaikan korkeuden, löytöhorisontin havaintojen sekä paikan nykyisten vesistöolosuhteiden perusteella on kyse varsin iäkkään hylyn jäännöksistä. Onko kyse esihistoriallisesta veneestä, peräti löytökorkeutensa perusteella varhaismetallikauteen ajoittuvasta aluksesta, on vahvistamatonta. |
| metsakeskus.1000002906 |
98 |
Pekanpolku |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
425699.90900000 |
6769399.05700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002906 |
Asuinpaikka sijaitsee Isosaaren keskiosassa, saaren itärannalla, Pekanpolun ja Pähkinäkukkula-nimisen tien risteyksestä noin 200 metriä eteläkaakkoon. Nykyiseen vesirajaan on matkaa painanteesta noin 40 metriä. Maaperä alueella on soransekaista hiekkaa. Asumuspainanne on pyöreä ja reunavallillinen. Sen läpimitta on 4 metriä mitattuna vallin harjanteelta toiselle. Painanteen lähiympäristöön tehdyistä koekuopista löytyi mm. kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja saviastian reunapala. Noin 30 metrin päässä painanteesta on mahdollinen pyyntikuoppa. Umpeen kasvanutta soranottopaikkaa lukuunottamatta kohde vaikuttaa ehjältä. |
| metsakeskus.1000002906 |
98 |
Pekanpolku |
10002 |
12001 |
13001 |
11028 |
27000 |
425699.90900000 |
6769399.05700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002906 |
Asuinpaikka sijaitsee Isosaaren keskiosassa, saaren itärannalla, Pekanpolun ja Pähkinäkukkula-nimisen tien risteyksestä noin 200 metriä eteläkaakkoon. Nykyiseen vesirajaan on matkaa painanteesta noin 40 metriä. Maaperä alueella on soransekaista hiekkaa. Asumuspainanne on pyöreä ja reunavallillinen. Sen läpimitta on 4 metriä mitattuna vallin harjanteelta toiselle. Painanteen lähiympäristöön tehdyistä koekuopista löytyi mm. kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja saviastian reunapala. Noin 30 metrin päässä painanteesta on mahdollinen pyyntikuoppa. Umpeen kasvanutta soranottopaikkaa lukuunottamatta kohde vaikuttaa ehjältä. |
| metsakeskus.1000002906 |
98 |
Pekanpolku |
10002 |
12001 |
13001 |
11040 |
27000 |
425699.90900000 |
6769399.05700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002906 |
Asuinpaikka sijaitsee Isosaaren keskiosassa, saaren itärannalla, Pekanpolun ja Pähkinäkukkula-nimisen tien risteyksestä noin 200 metriä eteläkaakkoon. Nykyiseen vesirajaan on matkaa painanteesta noin 40 metriä. Maaperä alueella on soransekaista hiekkaa. Asumuspainanne on pyöreä ja reunavallillinen. Sen läpimitta on 4 metriä mitattuna vallin harjanteelta toiselle. Painanteen lähiympäristöön tehdyistä koekuopista löytyi mm. kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja saviastian reunapala. Noin 30 metrin päässä painanteesta on mahdollinen pyyntikuoppa. Umpeen kasvanutta soranottopaikkaa lukuunottamatta kohde vaikuttaa ehjältä. |
| metsakeskus.1000002907 |
98 |
Seppälänpohja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
415543.98900000 |
6770228.67600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002907 |
Asuinpaikka sijaitsee Vesijärven Seppälänpohjan eteläpuolisessa niemessä, Särkäntien ja rannan välissä. Alueella on Hollolan seurakunnan virkistysalue rakennuksineen. Koekuopasta löytyi kahdenlaista keramiikkaa ja kvartsi-iskoksia. Asuinpaikan laajuutta ei tunneta, mutta se voi kattaa koko niemen. |
| metsakeskus.1000002907 |
98 |
Seppälänpohja |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
415543.98900000 |
6770228.67600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002907 |
Asuinpaikka sijaitsee Vesijärven Seppälänpohjan eteläpuolisessa niemessä, Särkäntien ja rannan välissä. Alueella on Hollolan seurakunnan virkistysalue rakennuksineen. Koekuopasta löytyi kahdenlaista keramiikkaa ja kvartsi-iskoksia. Asuinpaikan laajuutta ei tunneta, mutta se voi kattaa koko niemen. |
| metsakeskus.1000002908 |
98 |
Laasonpohja |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
420092.17000000 |
6767089.96100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002908 |
Asuinpaikka sijaitsee Vesijärven Laasonpohjassa, Hollolan kirkolle menevän Rantatien ja Hersalantien risteyksestä 150-200 metriä länsiluoteeseen, mäen kaakkoiskärjessä. Maasto on kaakkoon ja etelään viettävää loivaa rinnettä, maaperä paikoin kivikkoista hiekkamaata. Asumuspainanne on pyöreä, noin 5 metriä läpimitaltaan. Syvyyttä painanteella on noin 30 cm. Alarinteen puolella etelässä on selvä reunavalli. Koekuopasta likamaahavaintoja sekä kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Maaston ja löytöjen perusteella asuinpaikkaa on ainakin 60 metrin matkalla mäen etelärinteellä. |
| metsakeskus.1000002909 |
98 |
Parinpellonlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
414914.23300000 |
6771458.18000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002909 |
Asuinpaikka sijaitsee Vesijärven Parinpellonlahden lounaisrannalla, Parinpellon leirikeskuksesta noin 300 m pohjoiseen. Kivikkoisen niemen tyvessä, vanhan rantatörmän päällä on kapea, hiekkainen terassi, jolla asuinpaikka sijaitsee. Asuinpaikka näyttää ulottuvan yli 60 metrin matkalle terassilla. Löytöinä koekuopista saviastian paloja, kvartsikaapimen katkelma ja kvartsi-iskoksia. Asuinpaikka on pääosin ehjä, ainoastaan leirikeskuksen ulkoilureitti on rikkonut paikoin törmän reunaa.
Vuonna 2010 paikalla tehtiin koekaivauksia, joilla oli tarkoitus selvittää, asuinpaikan laajuutta ikää. Sieltä löydettiin yksi liesikiveys, saviastianpaloja, kvartsia ja palaneita luunpaloja. Keramiikan perusteella paikka on ollut käytössä tyypillisen kampakeramiikan ajalta varhaismetallikaudelle saakka. Pieni röykkiö sekä hiiltä ja nokea sisältävä maakerros viitannevat myöhempään toimintaan. Asuinpaikka näyttäisi keskittyvän suhteellisen pienelle alueelle vanhan rantatörmän päälle tutkimusalueen pohjoispäässä. |
| metsakeskus.1000002909 |
98 |
Parinpellonlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
414914.23300000 |
6771458.18000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002909 |
Asuinpaikka sijaitsee Vesijärven Parinpellonlahden lounaisrannalla, Parinpellon leirikeskuksesta noin 300 m pohjoiseen. Kivikkoisen niemen tyvessä, vanhan rantatörmän päällä on kapea, hiekkainen terassi, jolla asuinpaikka sijaitsee. Asuinpaikka näyttää ulottuvan yli 60 metrin matkalle terassilla. Löytöinä koekuopista saviastian paloja, kvartsikaapimen katkelma ja kvartsi-iskoksia. Asuinpaikka on pääosin ehjä, ainoastaan leirikeskuksen ulkoilureitti on rikkonut paikoin törmän reunaa.
Vuonna 2010 paikalla tehtiin koekaivauksia, joilla oli tarkoitus selvittää, asuinpaikan laajuutta ikää. Sieltä löydettiin yksi liesikiveys, saviastianpaloja, kvartsia ja palaneita luunpaloja. Keramiikan perusteella paikka on ollut käytössä tyypillisen kampakeramiikan ajalta varhaismetallikaudelle saakka. Pieni röykkiö sekä hiiltä ja nokea sisältävä maakerros viitannevat myöhempään toimintaan. Asuinpaikka näyttäisi keskittyvän suhteellisen pienelle alueelle vanhan rantatörmän päälle tutkimusalueen pohjoispäässä. |
| metsakeskus.1000002910 |
98 |
Leirikeskus |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
414934.23200000 |
6771158.30200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002910 |
Vesijärven Parinpellonlahden etelärannalla, Parinpellon keirikeskuksen piha-alueella, , sijaitsee kuppikivi, jossa kahdeksan selkeästi erottuvaa kuppia. Lisäksi kivessä on neljä epämääräisempää kuppia. Leirikeskus on rakennettu Parinpellon keskiaikaiselle kylätontille, kappalaisen pappilan paikalle. |
| metsakeskus.1000002911 |
98 |
Vuohisaari |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
425679.90400000 |
6770758.51100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002911 |
Asuinpaikka sijaitsee Vesijärven Vuohisaaren eteläkärjessä. Asuinpaikka ulottuu harjumuodostuman kolmelle eri korkeudella olevalle terasseille. Asumuspainanne on näistä keskimmäisellä. Koekuopista on löydetty mm. saviastian paloja, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Kohde on rikkoutunut imeytyskentän ja teiden rakentamisen vuoksi niin, ettei asumuspainannetta syksyn 2009 tarkastuksessa voitu enää havaita. |
| metsakeskus.1000002911 |
98 |
Vuohisaari |
10002 |
12001 |
13001 |
11028 |
27000 |
425679.90400000 |
6770758.51100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002911 |
Asuinpaikka sijaitsee Vesijärven Vuohisaaren eteläkärjessä. Asuinpaikka ulottuu harjumuodostuman kolmelle eri korkeudella olevalle terasseille. Asumuspainanne on näistä keskimmäisellä. Koekuopista on löydetty mm. saviastian paloja, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Kohde on rikkoutunut imeytyskentän ja teiden rakentamisen vuoksi niin, ettei asumuspainannetta syksyn 2009 tarkastuksessa voitu enää havaita. |
| metsakeskus.1000002911 |
98 |
Vuohisaari |
10002 |
12001 |
13001 |
11040 |
27000 |
425679.90400000 |
6770758.51100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002911 |
Asuinpaikka sijaitsee Vesijärven Vuohisaaren eteläkärjessä. Asuinpaikka ulottuu harjumuodostuman kolmelle eri korkeudella olevalle terasseille. Asumuspainanne on näistä keskimmäisellä. Koekuopista on löydetty mm. saviastian paloja, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Kohde on rikkoutunut imeytyskentän ja teiden rakentamisen vuoksi niin, ettei asumuspainannetta syksyn 2009 tarkastuksessa voitu enää havaita. |
| metsakeskus.1000002912 |
98 |
Laitiala 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
412475.20700000 |
6774217.06000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002912 |
Laitialan kartanon päärakennuksesta 500 m itäkaakkoon sijaitsevalta, etelään viettävältä peltoaukealta löytyi vuoden 2002 inventoinnissa yksi iskos. Vuonna 2004 parempien havaintomahdollisuuksien ansiosta alueelta löydettiin tasataltta, piitä ja runsaasti kvartsia. Selvästi runsaslöytöisin alue oli osittain maahan kaivetun varastorakennuksen luona, lähellä pellon reunaa. |
| metsakeskus.1000002913 |
98 |
Lehmo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
414094.55300000 |
6774147.10000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002913 |
Asuinpaikka sijaitsee Vesijärven Laitialanselän pohjoisrannalla, Lehmo-nimisen mäen länsipäässä, jossa on noin 60 metrin matkalla vanhan rantatörmän päällä loivasti laskeva 10-20 m leveä tasanne. Koekuopituksessa tältä terassilta löytyi keramiikkaa, kvartsia, kvartsiittia ja palanutta luuta. Löytötihys ei ollut suuri. Asuinpaikka ulottuu koekuopituksen perusteella törmän laella noin 30 metrin matkalle. Täysin ehjä asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000002913 |
98 |
Lehmo |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
414094.55300000 |
6774147.10000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002913 |
Asuinpaikka sijaitsee Vesijärven Laitialanselän pohjoisrannalla, Lehmo-nimisen mäen länsipäässä, jossa on noin 60 metrin matkalla vanhan rantatörmän päällä loivasti laskeva 10-20 m leveä tasanne. Koekuopituksessa tältä terassilta löytyi keramiikkaa, kvartsia, kvartsiittia ja palanutta luuta. Löytötihys ei ollut suuri. Asuinpaikka ulottuu koekuopituksen perusteella törmän laella noin 30 metrin matkalle. Täysin ehjä asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000002913 |
98 |
Lehmo |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
414094.55300000 |
6774147.10000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002913 |
Asuinpaikka sijaitsee Vesijärven Laitialanselän pohjoisrannalla, Lehmo-nimisen mäen länsipäässä, jossa on noin 60 metrin matkalla vanhan rantatörmän päällä loivasti laskeva 10-20 m leveä tasanne. Koekuopituksessa tältä terassilta löytyi keramiikkaa, kvartsia, kvartsiittia ja palanutta luuta. Löytötihys ei ollut suuri. Asuinpaikka ulottuu koekuopituksen perusteella törmän laella noin 30 metrin matkalle. Täysin ehjä asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000002914 |
98 |
Kotiranta 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
417803.08000000 |
6770418.61300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002914 |
Asuinpaikka sijaitsee Vesijärven Kirkonselän itärannalla, Vesijärven vanhalla rantatörmällä. Maaperä tasanteella on hiekkamoreenia. Löytöinä keramiikkaa ja huonolaatuista kvartsia. Alueella traktorin ajoura, jolta poistettu kantoja. |
| metsakeskus.1000002914 |
98 |
Kotiranta 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
417803.08000000 |
6770418.61300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002914 |
Asuinpaikka sijaitsee Vesijärven Kirkonselän itärannalla, Vesijärven vanhalla rantatörmällä. Maaperä tasanteella on hiekkamoreenia. Löytöinä keramiikkaa ja huonolaatuista kvartsia. Alueella traktorin ajoura, jolta poistettu kantoja. |
| metsakeskus.1000002914 |
98 |
Kotiranta 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
417803.08000000 |
6770418.61300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002914 |
Asuinpaikka sijaitsee Vesijärven Kirkonselän itärannalla, Vesijärven vanhalla rantatörmällä. Maaperä tasanteella on hiekkamoreenia. Löytöinä keramiikkaa ja huonolaatuista kvartsia. Alueella traktorin ajoura, jolta poistettu kantoja. |
| metsakeskus.1000002915 |
98 |
Myllyoja |
10002 |
12016 |
13174 |
11006 |
27000 |
426201.00000000 |
6775046.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002915 |
Kohde sijaitsee Hollolan kirkosta 12,1 km itäkoilliseen, Vesijärven Paimelanlahden pohjukkaan laskevan Myllyojan itäpuolella, noin 500 m ojan suulta pohjoiseen ja 150 m Myllyojasta itään. Pyyntikuoppa on matalalla hiekkaharjanteella nk. Hopeaharjulla, joka ulottuu noin sadan metrin päässä idässä olevasta Paimelanvuorena tunnetun harjun jyrkästä rinteestä Myllyojaan lännessä. Harjanteella ja harjulla idässä kasvaa havumetsää. Harjanteen etelä- ja pohjoispuolilla ja Myllyojan takana lännessä on peltoa. Kuoppa on harjannetta pitkin Myllyojalle menevän poluksi muuttuneen kärrytien vieressä, sen eteläpuolella (peruskarttaan merkitty tie kulkee maastohavaintojen perusteella kartta merkintään nähden pohjoisempana, lähempänä harjanteen pohjois- kuin eteläreunaa). Kärrytie eroaa tilustieltä, joka puolestaan eroaa maantieltä Paimelanlahden pohjukassa ja kulkee Paimelanvuoren länsirinteen juurta pohjoiseen.
Kuopasta on kuva Hollolan historian kolmannessa osassa (Antero Heikkinen, Hollolan historia III, Lahti 1975, s. 74). Kuvatekstin mukaan kuoppa on vanha sudenkuoppa. Kuoppa on muodoltaan pyöreä ja tasapohjainen. Sen läpimitta on noin 3 metriä ja syvyys noin 2,5 metriä. Seinät ovat lähes pystysuorat, ja ne on rakennettu latomalla noin pään kokoisista pyöreähköistä luonnonkivistä. Varsinkin kuopan etelä- ja lounaisreunoilla, missä maan pinta laskee loivasti, kuoppaa ympäröi siitä kaivetusta maasta muodostunut vallimainen tasanne, joka on noin 4 metriä leveä. Ympäristössä on rykelminä myös jonkin verran (rakennustyössä yli jääneitä?) irtokiviä. Kuoppa on erittäin hyväkuntoinen. Kuopan viereen on pystytetty infotaulu, jonka mukaan kuoppa olisi rakennettu 1700-luvun lopulla, mutta varmasti kuopan rakentamisaikaa ei tiedetä.
Harjanteella on myös muutamia pienempiä ja matalampia, osittain pyöreitä, osittain epämääräisemmän muotoisia loivapiirteisiä kuoppia. Lähin on noin 10m suuresta kuopasta itään, kärrytien pohjoispuolella. Ainakin osa näistä saattaa olla "normaaleja" pyyntikuoppia. |
| metsakeskus.1000002918 |
893 |
Jeppo-Kilismossen 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
282160.00000000 |
7032791.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002918 |
Kolme hautaröykkiötä kalliomaastossa metsäautotien länsipuolella; kahden röykkiön läpimitta 9 ja 7 m, kolmas hävitetty.
Inv. 2023: Kaksi hautaröykkiötä sijaitsee kivikkoisella kankaalla sinisin opastein merkityn polun varrella. Pienemmän röykkiön kohdalle on pystytetty Museoviraston metallinen muinaisjäännöskyltti. Röykkiöiden etäisyys toisistaan on noin 10 metriä.
Röykkiö 1:n (halkaisija 9 m) keskellä on kaksi kaivantoa, joiden halkaisija on noin 1,5 metriä ja syvyys 0,8 metriä. Kaivannoissa kasvaa pienikokoista kuusta ja koivua.
Röykkiö 2 (halkaisija 7 m) on enemmän sammaloitunut, mutta erottuu edelleen selkeästi. Keskellä on kaivanto, joka on halkaisijaltaan noin metrin ja syvyydeltään 0,5 metriä. Kaivannossa kasvaa nuori kuusi ja taimikkoa. |
| metsakeskus.1000002919 |
624 |
Merikoski |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
470121.33000000 |
6706262.67100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002919 |
Kohde sijaitsee Ahvenkoskella valtatien 7 kaakkoisreunassa. Paikan luoteispuolella, n. 350 m päässä, on Kymijoen länsihaaran suun ylittävä Merikosken silta ja n. 100 metrin päässä on levähdyspaikka. Maasto on kivikkoista moreenitasannetta (5 m mpy), joka viettää etelään ja lounaaseen. Tasanteen lounaispuolinen rantavyöhyke on alavaa ja kosteaa. Alueella kasvaa kuusivaltaista kangasmetsää, joka on tasanteen lähiympäristöstä äskettäin hakattu lehtipuita lukuun ottamatta. Muinaisjäännös on tien reunassa kohoavan suuren, useita metrejä korkean siirtolohkareen lounaissivulla.
Siirtolohkareen lounaisseinämän juuresta on vuonna 2004 todettu matala, sammalpeitteinen kiveys (2 x 1 x 0.3 m). Kiveys on sijoitettu suoran ja alaviiston seinämän keskivaiheille suojaisimpaan kohtaan, runsaan puolen metrin päähän seinämästä. Kiveyksen päällä on kaksi lahoavaa kantoa, mikä haittaa tarkkojen havaintojen tekoa. Rakennelma on ilmeisesti koottu litteähköistä kivistä suorakaiteen muotoiseksi. Kiveyksen kaakkoisnurkkaa on mahdollisesti purettu ja siinä näkyy jo maanpinnassa kuonan paloja.
Rakennelman uunimainen muoto sekä sijoittelu siirtolohkareen suojaan viittaavat siihen, että kyseessä on raudanvalmistukseen liittyvä jäännös. Kuonasta syksyllä 2006 teetetyn ajoituksen (Hela-1323, 350±35 BP) perusteella jäännös on todennäköisesti 1500-luvulta. Kuonaa KM 40214 on analysoitu metallurgisesti (https://jouni.jappinen.me/files/Kymenkuona.pdf). Kohteen tarkempi määrittely edellyttää kuitenkin kaivauksia. Vuosien 2005 ja 2006 inventoinneissa tehtyjen koekuopitusten ja kairausten perusteella muinaisjäännösalue jatkuu kiveystä ympäröivällä tasanteella etelään ja lounaaseen. Koillispuolella alue rajautuu siirtolohkareeseen, joka kuuluu vielä muinaisjäännökseen. Kaakkois-Suomen tiepiirin laatiman suunnitelman mukaan valtatien 7 uusi linjaus ja siihen liittyvät alueet saattavat ulottua muinaisjäännöksen alueelle. Mikäli suunnitelma toteutetaan, on muinaisjäännöksen laajuus selvitettävä tarkemmin ja tarvittaessa tutkittava kaivauksin. |
| metsakeskus.1000002920 |
434 |
Tesjoki (Lillabborfors/Vähä-Ahvenkoski) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
469622.52500000 |
6707134.31700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002920 |
Kohde sijaitsee Vähä-Ahvenkosken lahden rannassa, Ruotsinpyhtäälle johtavan tien varressa, runsaat 500 metriä valtatien risteyksestä koilliseen. Paikalla on nykyisin uimaranta ja matonpesupaikka.
Ensimmäinen varma tieto Vähä-Ahvenkosken kylästä on vuodelta 1455 (Oksanen 1991:43). Historiallisten karttojen perustella kylätontti on pysynyt samoilla sijoilla ainakin 1600-luvun lopulta alkaen. Kartta-analyysin (1692, 1803, 1913) perusteella varsinainen kylätontti on kuitenkin jäänyt lähes kokonaan veden alle 1930 rakennetun Merikosken voimalaitoksen padon rakentamisen myötä. Tonttimaata on jäljellä maantien ja uimarannan välisellä, noin 200 m x 60 m kokoisella kaistaleella. Mäen tienpuoleisessa reunassa erottuu joitakin rakennuksenperustuksia, joista osa betonista, osa kivistä rakennettuja. Peruskarttaan vuodelta 1970 on merkitty kaksi rakennusta tien reunaan.
Yksi kylän taloista, Ryttars on sijainnut muista erillään Markkinmäen pohjoisreunassa (ks. Ruotsinpyhtää Vähä-Ahvenkoski Ryttars: 1000 00 2921). |
| metsakeskus.1000002921 |
434 |
Tesjoki (Lillabborfors/Vähä-Ahvenkoski) Ryttars |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
469303.65700000 |
6706652.50900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002921 |
Kohde sijaitsee valtatie 7 eteläpuolella, vastapäätä Ruotsinpyhtäälle johtavan tien risteystä, Markkinamäen pohjoisrinteessä. Ryttarsin talo liittyy Vähä-Ahvenkosken kylään (ks. Ruotsinpyhtää Vähä-Ahvenkosken kylätontti: 1000 00 2920), mutta on sijainnut varsinaisesta kylätontista erillään. Historiallisten karttojen (v. 1692, 1803, 1913) perusteella Ryttarsin talon rakennukset ovat olleet samoilla sijoillaan 1600-luvulta alkaen 1900-luvulle asti. Peruskartassa vuodelta 1970 paikalle on merkitty vielä kaksi rakennusta. Nykyisin tontti on autiona, ja mäen rinteessä on havaittavissa useita rakennuksenpohjia ja kellarinjäännöksiä sekä vanhaa puutarhakasvillisuutta. |
| metsakeskus.1000002932 |
139 |
Lukkarinkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
453147.06600000 |
7247826.75000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002932 |
Kohde sijaitsee Pahkakosken voimalasta vajaat 2,3 km länsilounaaseen, Iijoen etelärannalla, Siirtolan ohitse Patosaareen johtavan tien varrella. Kohde on Iin kunnan Orastinvaaran ulkopalstalla, mutta on löytymisestään, 1960-luvun alusta asti luetteloitu Yli-Iin kohteisiin. Vuodesta 2012 Iin kohteena. Paikalla on tehty koekaivaus vuonna 1961, jolloin sieltä on löytynyt asuinpaikkaan liittyviä löytöjä (KM 15243:1-25). Paikalla ei ole nykyään havaittu kiinteän asuinpaikan merkkejä. |
| metsakeskus.1000002937 |
886 |
Ylijoki |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
235442.11100000 |
6826685.16200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002937 |
Röykkiöt sijaitsevat Ulvilan Muuntoasemasta 2,5 km itäkoilliseen, moreenimuodostuman kaakkoispäässä, voimalinjan alla, katajikossa.
Moreenimuodostuman itään laskevassa kaakkoisreunassa on ainakin yksi selkeä röykkiö (A). Se on matala, korkeudeltaan 0,2-0,3 m ja muodoltaan soikea ja halkaisijaltaan 2,5 m. Keskiosan kivet ovat näkyvissä, muuten röykkiö on sammaleen ja jäkälän peitossa.
Edellisestä noin 20 m luoteeseen, ruohottuneen metsäautotien kohdalla on toinen röykkiö. Se on matala, muodoltaan soikea ja halkaisijaltaan 2,5 m. Kolmas, epävarma kiveys on edellisen luoteispuolella paksun sammaleen peitossa, mutta vaikuttaa rakenteeltaan edellisen kaltaiselta.
V:n 2011 invnentoinnissa edellä kuvattujen röykkiöiden tunnistaminen osoittautui hankalaksi. Annettujen koordinaattien eteläpuolella metsässä todettiin runsaasti röykkiöitä, jotka mitoiltaan ja muodoiltaan näyttävät vastaavan aiemmin löydettyjä. Nykyisen voimalinja-aukon eteläpuolella on röykkiöalueen kohdalla 5 - 15 m leveä kaistale vanhaa metsää ja sen eteläpuolella taimikkoa. Röykkiöitä on sekä metsäkaistaleella että taimikossa. Taimikossa sijaitsevista osa on vaurioitunut maanmuokkauksessa. Uusia röykkiöitä havaittiin 11 kappaletta. On mahdollista, että röykkiöitä on laajemmallakin alueella, varsinkin nyt havaituista länteen ja lounaaseen, kauempana voimalinjasta. Idässä ja kaakossa röykkiöaluetta rajaa kostepohjainen notkelma. Röykkiöiden perusteellinen kartoitus vaatisi taimikon ja voimalinjan alla olevan tiheän aluskasvillisuuden vuoksi enemmän aikaa. Inventoinnissa havaitut röykkiöt vaikuttavat raivausröykkiöiltä. Kaikki röykkiöt sijaitsevat harjanteen rinteen melko loivassa osassa, jossa maa on kivistä hiekkamoreenia, mutta epäilemättä kaskiviljelyyn sopivaa. Harjanteen laella maa on kivisempää ja notkoissa sen sivuilla soistunutta. Vanhempaan viljelyyn saattaa liittyä myös aivan röykkiöiden vieressä niiden itäpuolella oleva pieni, inventoinnin aikana nurmea kasvanut peltotilkku. Sen etelä- ja pohjoisreunoilla on vallimaiset kiviröykkiöt, jotka eivät näytä aivan tuoreilta. |
| metsakeskus.1000002940 |
710 |
Källkärrsvägen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
320120.82300000 |
6673197.23400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002940 |
Osittain tienrakentamisen tuhoama kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Päsarträsketin pohjoisrantaa seurailevan Källkärrsvägenin ja pienemmän hiekkatien risteyksessä. Risteyksen koillispuolella on matalien sammaloituneiden kalliopaljastumien rajaama hiekka-alue (n. 3 m x 8 m), joka on todennäköisesti osa kivikautista asuinpaikkaa. Tien leikkauksessa on havaittavissa tummaa ruskeanpunaista likamaata sekä kvartsi-iskoksia ja palanutta savea. Asuinpaikka on ilmeisesti sijainnut n. 47 m mpy korkeudella olevalla terassilla, jonka päällä Källkärrsvägen nykyisin kulkee. Tien rakentaminen on todennäköisesti tuhonnut suuren osan asuinpaikasta. Tien eteläpuoliselle, alemmalle terassille tehtiin muutama koepisto lapiolla: merkkejä muinaisjäännöksestä ei havaittu. Risteyksen vastakkaisella puolella on geologinen muistomerkki. |
| metsakeskus.1000002941 |
710 |
Ingvalsby Sveins |
10002 |
12016 |
13172 |
11033 |
27000 |
323654.41300000 |
6671544.91800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002941 |
Koillinen–kaakko –suuntaisen kallio-moreenimuodostuman kaakkoispäässä, noin 500 metriä Mustionjoesta etelään ja noin 2 kilometriä Mustion ruukista lounaaseen, pienialaisen ja sammaloituneen kalliopaljastuman päällä, sammaleen seassa on runsaasti rautakuonaa sekä jonkin verran palanutta savea. Samassa yhteydessä on myös halkaisijaltaan 20–30 cm kiviä epämääräisenä rykelmänä. Kuonaa esiintyy ainakin 2 m x 2 m kokoisella alueella. Noin viiden metrin säteellä kuonakeskittymästä on useita neliömäisiä, n. 10 cm:n syvyisiä kuopanteita, joiden koko on n. 0,5 m x 0,5 m. Kuonakeskittymän vieressä, pintaturpeen alla on 20–30 cm paksu nokinen hiekkakerros. Kumpare viettää jyrkästi koilliseen kohti Mustionjokeen laskevaa pientä Ingvalsbybäcken -nimistä puroa.
Pajakuona, palanut savi ja rauennut kivirakenne viittaavat talonpoikaiseen raudanvalmistukseen. Talonpoikainen, suo- ja järvimalmia hyödyntänyt hyteissä tapahtunut raudanvalmistus alkoi vähetä voimakkaasti 1700-luvulla Uudenmaan ruukkien tuottaman parempilaatuisen tehdasraudan korvatessa talonpoikien tuottaman epäpuhtaan ja vaikeasti käsiteltävän harkkoraudan. Mustion ruukin läheisyys antaa aiheen olettaa, että raudanvalmistus paikalla on tapahtunut ennen ruukin toiminnan alkamista eli 1560-lukua.
|
| metsakeskus.1000002941 |
710 |
Ingvalsby Sveins |
10002 |
12016 |
13172 |
11010 |
27000 |
323654.41300000 |
6671544.91800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002941 |
Koillinen–kaakko –suuntaisen kallio-moreenimuodostuman kaakkoispäässä, noin 500 metriä Mustionjoesta etelään ja noin 2 kilometriä Mustion ruukista lounaaseen, pienialaisen ja sammaloituneen kalliopaljastuman päällä, sammaleen seassa on runsaasti rautakuonaa sekä jonkin verran palanutta savea. Samassa yhteydessä on myös halkaisijaltaan 20–30 cm kiviä epämääräisenä rykelmänä. Kuonaa esiintyy ainakin 2 m x 2 m kokoisella alueella. Noin viiden metrin säteellä kuonakeskittymästä on useita neliömäisiä, n. 10 cm:n syvyisiä kuopanteita, joiden koko on n. 0,5 m x 0,5 m. Kuonakeskittymän vieressä, pintaturpeen alla on 20–30 cm paksu nokinen hiekkakerros. Kumpare viettää jyrkästi koilliseen kohti Mustionjokeen laskevaa pientä Ingvalsbybäcken -nimistä puroa.
Pajakuona, palanut savi ja rauennut kivirakenne viittaavat talonpoikaiseen raudanvalmistukseen. Talonpoikainen, suo- ja järvimalmia hyödyntänyt hyteissä tapahtunut raudanvalmistus alkoi vähetä voimakkaasti 1700-luvulla Uudenmaan ruukkien tuottaman parempilaatuisen tehdasraudan korvatessa talonpoikien tuottaman epäpuhtaan ja vaikeasti käsiteltävän harkkoraudan. Mustion ruukin läheisyys antaa aiheen olettaa, että raudanvalmistus paikalla on tapahtunut ennen ruukin toiminnan alkamista eli 1560-lukua.
|
| metsakeskus.1000002943 |
710 |
Hjälmängen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
321128.42200000 |
6672672.45000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002943 |
Päsarträsketin pohjoisrannalla, pitkänomaisen luode-kaakko –suuntaisen kalliopaljastuman korkeimmalla kohdalla on n. 1, 5 m syvä luonnollinen kalliosyvänne, jonka reunalla olevasta tuulenkaadosta löytyi runsaasti kvartsi- ja pii-iskoksia sekä palaneen saven fragmentti. Löydöt olivat heti sammalen alla, tummassa ja osin nokisessa hiekkakerroksessa. Kalliopaljastuma on kooltaan n. 80 m x 20 m, ja siinä on useita sammaloituneita syvänteitä. Paljastuma on lähes puuton, mutta sitä ympäröi lännessä kuusta ja koivua kasvava metsikkö. Kallion itä- ja koillispuolella aukeavat pellot. Metsän puolelle, heti kallion ja tuulenkaadon länsipuolelle tehdyssä koepistossa havaittiin pieniä palaneen luun siruja; pistosta löytyi myös palaneen saven fragmentti, joka saattaa olla keramiikka-astian sisäpintaa. |
| metsakeskus.1000002943 |
710 |
Hjälmängen |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
321128.42200000 |
6672672.45000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002943 |
Päsarträsketin pohjoisrannalla, pitkänomaisen luode-kaakko –suuntaisen kalliopaljastuman korkeimmalla kohdalla on n. 1, 5 m syvä luonnollinen kalliosyvänne, jonka reunalla olevasta tuulenkaadosta löytyi runsaasti kvartsi- ja pii-iskoksia sekä palaneen saven fragmentti. Löydöt olivat heti sammalen alla, tummassa ja osin nokisessa hiekkakerroksessa. Kalliopaljastuma on kooltaan n. 80 m x 20 m, ja siinä on useita sammaloituneita syvänteitä. Paljastuma on lähes puuton, mutta sitä ympäröi lännessä kuusta ja koivua kasvava metsikkö. Kallion itä- ja koillispuolella aukeavat pellot. Metsän puolelle, heti kallion ja tuulenkaadon länsipuolelle tehdyssä koepistossa havaittiin pieniä palaneen luun siruja; pistosta löytyi myös palaneen saven fragmentti, joka saattaa olla keramiikka-astian sisäpintaa. |
| metsakeskus.1000002944 |
710 |
Gråströmmen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
319604.04200000 |
6671978.72200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002944 |
Kohde sijaitsee heti Romsarbyntien länsipuolella, n. 200 m luoteeseen Päsarträsketin eteläpuolisesta, Gråströmmen -nimisestä kapeikosta, joka jatkuu etelään Karjaanjokena. Noin 80 metrin matkalla tien leikkauksessa on kvartsi- ja kivilaji-iskoksia sekä paikoin voimakkaan tummanpunaista likamaata vaihtelevan paksuisena kerroksena. Löytöalueen keskivaiheilta likamaasta löytyi kvartsikaavin. Maasto on kuivaa mäntykangasta, jossa on pieniä kalliopaljastumia. Asuinpaikka sijaitsee 40 m mpy korkeudella olevalla terassilla, jonka reunasta Romsarbyntie on leikannut osan. Muinaisjäännösalue saattaa kuitenkin topografian perusteella jatkua tiestä länteen ainakin n. 20 metriä. |
| metsakeskus.1000002945 |
710 |
Broåkern |
10002 |
12004 |
13049 |
11028 |
27000 |
316471.31500000 |
6669335.76400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002945 |
Kaksi röykkiötä likimain 50 m etäisyydellä toisistaan, jotka löytyivät Mustionjokilaakson kaavainventoinnissa v. 2004. Röykkiö 1 on inventoijan mukaan pronssikautinen ja kalliopaljastuman juuren ja tien välissä. Se on vain 2-3 m halkaiijaltaan. Mahdollisesti sen alkuperäinen sijainti olisi ollut kallion päällä, jossa havaittiin kvartsijuonia ja mahdollisia kvartsi-iskoksia. Kohde 2 on edellisestä pohjoiseen ja todennäköisesti rautakautinen latomus, niin ikään kalliopaljastuman vieressä, sen koillispuolella. Latoimus on maantassainen ja n. 2,5x2 m kooltaan. |
| metsakeskus.1000002945 |
710 |
Broåkern |
10002 |
12004 |
13049 |
11033 |
27000 |
316471.31500000 |
6669335.76400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002945 |
Kaksi röykkiötä likimain 50 m etäisyydellä toisistaan, jotka löytyivät Mustionjokilaakson kaavainventoinnissa v. 2004. Röykkiö 1 on inventoijan mukaan pronssikautinen ja kalliopaljastuman juuren ja tien välissä. Se on vain 2-3 m halkaiijaltaan. Mahdollisesti sen alkuperäinen sijainti olisi ollut kallion päällä, jossa havaittiin kvartsijuonia ja mahdollisia kvartsi-iskoksia. Kohde 2 on edellisestä pohjoiseen ja todennäköisesti rautakautinen latomus, niin ikään kalliopaljastuman vieressä, sen koillispuolella. Latoimus on maantassainen ja n. 2,5x2 m kooltaan. |
| metsakeskus.1000002945 |
710 |
Broåkern |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
316471.31500000 |
6669335.76400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002945 |
Kaksi röykkiötä likimain 50 m etäisyydellä toisistaan, jotka löytyivät Mustionjokilaakson kaavainventoinnissa v. 2004. Röykkiö 1 on inventoijan mukaan pronssikautinen ja kalliopaljastuman juuren ja tien välissä. Se on vain 2-3 m halkaiijaltaan. Mahdollisesti sen alkuperäinen sijainti olisi ollut kallion päällä, jossa havaittiin kvartsijuonia ja mahdollisia kvartsi-iskoksia. Kohde 2 on edellisestä pohjoiseen ja todennäköisesti rautakautinen latomus, niin ikään kalliopaljastuman vieressä, sen koillispuolella. Latoimus on maantassainen ja n. 2,5x2 m kooltaan. |
| metsakeskus.1000002945 |
710 |
Broåkern |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
316471.31500000 |
6669335.76400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002945 |
Kaksi röykkiötä likimain 50 m etäisyydellä toisistaan, jotka löytyivät Mustionjokilaakson kaavainventoinnissa v. 2004. Röykkiö 1 on inventoijan mukaan pronssikautinen ja kalliopaljastuman juuren ja tien välissä. Se on vain 2-3 m halkaiijaltaan. Mahdollisesti sen alkuperäinen sijainti olisi ollut kallion päällä, jossa havaittiin kvartsijuonia ja mahdollisia kvartsi-iskoksia. Kohde 2 on edellisestä pohjoiseen ja todennäköisesti rautakautinen latomus, niin ikään kalliopaljastuman vieressä, sen koillispuolella. Latoimus on maantassainen ja n. 2,5x2 m kooltaan. |
| metsakeskus.1000002946 |
710 |
Kuivuri |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
316204.41500000 |
6670541.28400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002946 |
Kohde sijaitsee n. 1,5 km Mustionjoesta luoteeseen, luode-kaakko –suuntaisen kallio-moreenimuodostuman koillislaidalla, Kuivuritie –nimisen hiekkatien itäpuolella, noin 30 metriä vanhasta kuivurirakennuksesta etelään. Peltojen ympäröimän, kuusivaltaista metsää kasvavan muodostuman korkeimmalla kohdalla, heinittyneen pihamaan ja metsäautotien eteläpuolella, laen reunalla on useita kivikasoja. Kasat muodostavat 15-20 m pitkän vyöhykkeen törmän reunalle ja etelään viettävään rinteeseen.
Osa kivistä on sammaloituneita, mutta osa — etenkin suhteellisen isoista kivistä (halkaisija 50-60 cm) koottu kasa — on täysin peitteettömiä. Kivien joukossa on modernia roskaa, jota on heitelty myös laen itäreunalta alas rinnettä. Kuivurin pihaa ja ympäristöä on ilmeisesti ”siivottu” työntämällä rojua, kiviä ja roskia laen ympäristöön. Paikoin näyttää myös maata poistetun. Osa kivikasoista on mitä ilmeisimmin modernin raivaustoiminnan tulosta, mutta paikalla saattaa olla myös esihistoriallisia muinaisjäännöksiä, mahdollisesti pronssikautisia hautaröykkiöitä.
Pienemmistä kivistä (20-30 cm) muodostetut, mahdolliset esihistorialliset röykkiöt (2-3 kpl) sijaitsevat kivivyöhykkeen itä- ja länsilaidoilla. Osittain sammaloituneet latomukset ovat halkaisijaltaan 2-3 metriä, ja ainakin paikoitellen tuhoutuneita.
|
| metsakeskus.1000002950 |
564 |
Lukkari |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
458664.95200000 |
7212131.12200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002950 |
Kiviesineiden löytöpaikka sijaitsee Kiiminkijoen etelärannalla, Lukkarin pellossa, Marttilanharjun länsipään etelärinteellä. Esineet ovat löytyneet 1800-luvun loppupuolella. Maaperä on peltomultaa, jonka alapuolella on hiekkaa. Sijaintinsa ja maaston puolesta paikka sopisi muinaiseksi asuinpaikaksi. Vuoden 1988 inventoinnissa löytöjä ei havaittu pellossa, joka vuoden 2009 inventoinnin aikaan oli paksun heinän peitossa. |
| metsakeskus.1000002954 |
564 |
Tammela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
457085.60400000 |
7206163.51100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002954 |
Kiviesineiden (KM 20636, KM 24608) löytöpaikka sijaitsee Seluskaharjun luoteispäässä Tammelan tilankeskuksen ympäristössä. Vuonna 1977 löytynyt tuuran teräosa on talon päärakennuksesta noin 100 m länsiluoteeseen. Inventoinnissa vuonna 1988 talon koillispuolen perunapellosta löytyi kiviesineen katkelma. Maaperä paikalla on hieta-/ruokamultaa. Maasto viettää loivasti etelään, kohti soistunutta Isoa Seluskajärveä. Löydöt viittaavat paikalla olevaan kivikautiseen asuinpaikkaan. |
| metsakeskus.1000002955 |
564 |
Autiolehto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
458824.88800000 |
7212500.96900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002955 |
Tuuran (KM 20954) löytöpaikka Kiiminkijoen pohjoisrannalla, Kirkkosuvannon kohdalla. Löytöpaikka on kivetöntä hietapeltoa. Löytöpaikka tarkastettiin Kiiminkijokivarren osayleiskaavan inventoinnin yhteydessä 2009, jolloin alueelta löytyi kivikautinen asuinpaikka. Pelto, josta tuura on löytynyt, oli heinällä, mutta pellon länsipään pienestä hiekkakuopasta löytyi palaneita kiviä. Tästä runsas 50 m länteen tehdyssä koekuopassa oli niin ikään palaneita kiviä sekä kvartsi-iskos. Edelleen länteen maanpinta oli rikottu ja täälläkin oli palaneita kiviä sekä kvartsikaavin. Täällä on myös pieni maakuoppa. Asuinpaikan voitiin arvioida ulottuvan tästä länteen olleen hakkuuaukean itäreunaan. Ajoura on osin tuhonnut kankaanreunaa. Kokonaisuudessaan kankaan eteläreunassa on noin 300 m pitkä asuinpaikkavyöhyke, jonka rajautuminen idässä/itäkoillisessa on epäselvä. |
| metsakeskus.1000002957 |
564 |
Kaitala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
459124.78100000 |
7207812.85200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002957 |
Neljän kiviesineen löytöpaikka sijaitsee Vepsänjoen koillisrannalla, Kaitalan tilan pellossa. Alue on ympäristöstään kohoavaa kaakko-luode-suuntaista hiekkakangasta. On todennäköistä, että paikalla on kivikautinen asuinpaikka, jonka laajuus ei ole tiedossa. Kankaalla on nykyään laajoja hiekanottoalueita. |
| metsakeskus.1000002961 |
710 |
Grindbro |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
323122.64400000 |
6668281.22600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002961 |
Kohde sijaitsee heinittyneen metsätien eteläpuolella olevan kallionnyppylän länsi-, luoteis- ja kaakkoisrinteissä. Paikalla on yhdeksän pienehköistä kivistä ladottua röykkiötä sekä yksi pieni kiveys, joka on todennäköisesti ladottu myöhemmin.
Röykkiöt ovat matalia, vain noin 20 cm korkeita ja halkaisijaltaan ne ovat noin 1,5-4 m. Kiveykset ovat osittain jäkälän, sammalen ja heinän peittämiä. Kivilatomusten sijainnin perusteella kyseessä voivat olla pronssi- tai metallikautiset hautaröykkiöt. |
| metsakeskus.1000002962 |
16 |
Kittikallio |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27012 |
424744.17900000 |
6793617.31300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002962 |
Kalliomaalaus sijaitsee Päijänteeseen pistävän Revetniemen ja Särkijärven alueen väliin työntyvän Syntylahden itäpuolella. Maalaus sijaitsee noin 250 m lahden pohjukasta pohjoiskoilliseen. Vain 26 metrin päässä maalauksesta on kesämökki. Maalaus sijaitsee noin kuusi metriä nykyisen vedenpinnan yläpuolella, viistossa kallioseinämässä. Alueen kalliot ovat rapautuvaa granodioriittia. Kalliopinta on luontaisesti punertavaa, mikä vaikeuttaa maalauksen havainnointia. Itse maalauskuvio on epäselvä, mutta kyseessä lienee venekuvio. Maalauksen on löytänyt maanviljelijä Seppo Piekkola.
Noin 20 metriä maalauskohdasta pohjoiseen löytyi kahden kalliolohkareen väliin kiilautunut kallionkappale, jonka yhdellä sivulla on näkyvissä osa maalauskuviosta. Maalauksen kappale on liitetty Kansallismuseon kokoelmiin numerolla KM 34540 |
| metsakeskus.1000002966 |
441 |
Alatupa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
536415.45800000 |
6745209.30800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002966 |
Kohde sijaitsee Suoknuutissa, noin 10 km Salpausselän eteläpuolella ja 2,5 km Hermusenjärven länsipuolella. Urpalanjoki on n. 800 metriä paikasta itään ja Taavettiin/Luumäen keskustaan johtavasta tiestä n. 100 metriä länteen. Asuinpaikka on hiekkaisella, hyvin loivasti viettävällä pellolla Alatalon talon itäpuolella.
Kvartsiesineen ja iskosten lisäksi paikalta on tuluspiitä ja pii-iskoksia. Löydöt on poimittu kynnökseltä.
Vuoden 2005 inventoinnissa havaittiin, että pellolla ja osittain kyläkeskuksen alla on vanha kylätontti, joka keramiikan perusteella voisi ajoittua keskiajalle – 1700-luvulle. Aiemmin kivikautiseksi epäillyt pii- ja kvartsilöydöt liittynevät samaan historiallisen ajan asutukseen, sillä paikka vaikuttaa pyyntikulttuurin asuinpaikaksi oudolta ja poikkeukselliselta. Kivikautisen asutuksen täytyisi alueella olla korkeutensa puolesta hyvin varhaista. |
| metsakeskus.1000002966 |
441 |
Alatupa |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
536415.45800000 |
6745209.30800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002966 |
Kohde sijaitsee Suoknuutissa, noin 10 km Salpausselän eteläpuolella ja 2,5 km Hermusenjärven länsipuolella. Urpalanjoki on n. 800 metriä paikasta itään ja Taavettiin/Luumäen keskustaan johtavasta tiestä n. 100 metriä länteen. Asuinpaikka on hiekkaisella, hyvin loivasti viettävällä pellolla Alatalon talon itäpuolella.
Kvartsiesineen ja iskosten lisäksi paikalta on tuluspiitä ja pii-iskoksia. Löydöt on poimittu kynnökseltä.
Vuoden 2005 inventoinnissa havaittiin, että pellolla ja osittain kyläkeskuksen alla on vanha kylätontti, joka keramiikan perusteella voisi ajoittua keskiajalle – 1700-luvulle. Aiemmin kivikautiseksi epäillyt pii- ja kvartsilöydöt liittynevät samaan historiallisen ajan asutukseen, sillä paikka vaikuttaa pyyntikulttuurin asuinpaikaksi oudolta ja poikkeukselliselta. Kivikautisen asutuksen täytyisi alueella olla korkeutensa puolesta hyvin varhaista. |
| metsakeskus.1000002967 |
441 |
Haimilanranta 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
537345.03300000 |
6756324.84000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002967 |
Asuinpaikka sijaitsee Kivijärven etelärannalla Salpausselän pohjoisrinteellä. Löytöpaikka on koilliseen avautuva hiekkainen ranta. Maa-alue on Luumäen Seurakunnan kesäleiripaikka. Löydöt, kvartsiytimet ja -esineet sekä -iskokset on kerätty rantavedestä veneiden vuokrapaikasta leirin pitkään laituriin saakka. Löytöjen lisäksi vedessä oli näkyvissä kolme kivikeskittymää, jotka muistuttavat liesiä.
Kohteesta 120 m luoteeseen sijaitsee Haimilanranta 2, kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000002968 |
441 |
Hartunsalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
539294.22100000 |
6761562.73900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002968 |
Kohde sijaitsee Luumäen koillisosassa olevan Kivijärven Huuhtsalo-nimisellä saarella. Löytöpaikka on Huuhtsalon kaakkoiskulman etelään osoittava kärki kapean salmen rannalla, välittömästi salmen ylittävän sillan luoteis- ja itäpuolella.
Paikalta on löydetty kvartseja hiekkapohjaisesta rantavedestä niemekkeen länsirannalta. Vuonna 2005 muutamia kvartsi-sikoksia löytyi koekuopituksessa myös tien itäpuolelta. |
| metsakeskus.1000002969 |
441 |
Heikinlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
530767.65900000 |
6761312.79300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002969 |
Asuinpaikka sijaitsee Kivijärven länsipäässä lasku-uoman vesireitillä noin 1,7 km Luumäen-Savitaipaleen tien itäpuolella. Löytöpaikka on Kivijärven luoteispäässä, Heikinlahden itäpuolella etelään avautuvalla rannalla.
Kohde on kesämökin pihamaata. Löydöt, kvartsi-iskokset, on kerätty noin 10 metriä mökin kaakkoispuolelta, kasvimaasta. Alueen rajaus on hyvin epäselvä, sillä piha on pääosin hoidettua nurmikkoa. |
| metsakeskus.1000002970 |
441 |
Hiekkalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
524600.16400000 |
6756314.78300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002970 |
Asuinpaikka sijaitsee Luumäen kunnan keskiosissa ja Salpauselän pohjoispuolella sijaitsevan Herajärven itärannalla. Löytöpaikka on Hiekkalahden rantaan menevällä tiellä, ja sen leikkauksessa. Tie on tehty muinaisrantatörmän läpi.
Löytöinä paikalta on kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Asumuspainanteita tms. paikalla ei havaittu. |
| metsakeskus.1000002971 |
441 |
Hietala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
540433.83700000 |
6745099.37500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002971 |
Kohde sijaitsee Luumäen kunnan eteläosassa Näpinjärven koillispäässä. Löytöpaikka on järveen laskeutuva hiekkainen metsää kasvava etelärinne pellon ja järven välissä, harjanteen kärjessä heti pellon itäpuolella.
Koekuopasta on löydetty kvartseja. |
| metsakeskus.1000002973 |
441 |
Huopaisenvirta 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
529718.08400000 |
6760463.13600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002973 |
Kohde sijaitsee Salpausselän pohjoispuolella Luumäen kunnan pohjoisosassa Kivijärven luoteispäässä lasku-uoman, Huopaisenvirran, ja mt 378:n koillispuolella. Kohde sijaitsee vanhan tukinlaskupaikan äärellä ja sen pohjoiskoillispuoleisessa metsässä. Ympäristö on osittain tuhoutunut soranoton, tien ja uiton seurauksena. Alueen maa-aines on soraa.
Paikka on kallion ja vanhan tukinuittopaikan välisellä loivasti järvelle viettävällä tasanteella, jonka ympärillä on isoja kiviä. Tasanteen reunan hiekanottopaikalta on tehty löytöjä, Löytöjen (kvartsi-iskoksia ja ytimiä) ja topografian perusteella asuinpaikka vaikuttaisi kuienkin olevan pääosin ehjä.
Luuanalyysi Kati Salo 2004: yksi hirvieläimen luufragmentti, viisi hauen luufragmenttia. |
| metsakeskus.1000002974 |
441 |
Huopaisenvirta 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
529658.00000000 |
6760494.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002974 |
Kohde sijaitsee Salpausselän pohjoispuolella Kivijärven lasku-uoman, Huopaisenvirran, ja mt 378:n koillispuolella, vanhan tukinlaskupaikan ääressä rantavedessä.
Asuinpaikalta on löydetty kvartsi-iskoksia. Alue on osittain tuhoutunut tienrakennuksen, uiton ja linnoitustöiden seurauksena. |
| metsakeskus.1000002975 |
441 |
Jaskalan tarhat |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
538294.64300000 |
6757404.40700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002975 |
Asuinpaikka sijaitsee Luumäen kunnan koillisosassa sijaitsevan Kivijärven Haapasalo-nimisessä saaressa. Löytöpaikka on Haapasalon eteläpäässä sijaitsevan niemen hiekkainen itään työntyvä kärki.
Löydöt, kvartsi-esine, -iskokset ja -ytimet on kerätty vedestä ja rannalta. Asumuspainanteita tms. ei paikalla havaittu. |
| metsakeskus.1000002976 |
441 |
Karjuluodot |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
534995.97000000 |
6758883.79500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002976 |
Kohde on Luumäen kunnan koillisosassa sijaitsevan Kivijärven länsiosassa. Löytöpaikka on pieni Vihtosensaaret-niminen saariryhmä. Paikasta on käytetty myös nimitystä Karjuluoto. Löydöt on kerätty isoimman saaren länsirannalta ja rantavedestä. |
| metsakeskus.1000002977 |
441 |
Karpaniitty |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
543012.77600000 |
6750127.35300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002977 |
Kohde sijaitsee Luumäen kunnan kaakkoisosassa Salajärven ja Elkiänjärven läheisyydessä Luumäeltä Suo-Anttilaan kulkevan Kirkkotien eteläpuolella. Lähin nykyinen vesistö, Salajärvi, sijaitsee n. 500 metriä kohteesta länteen. Löytöpaikka on hietapohjainen pelto, johon on istutettu lehtikuusentaimia. Kirkkotien tieleikkauksessa on havaittavissa kaksi noki- ja hiililaikkua. Kvartsi-iskoksen löytöpaikka on näistä noin kuuden metrin päässä.
Aiemmin paikalta on löytynyt taltta KM 31133. Taltan löytökohta on paikasta 70 m lounaaseen. |
| metsakeskus.1000002978 |
441 |
Korpilahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
543052.78600000 |
6745349.28400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002978 |
Kohde sijaitsee Luumäen kunnan kaakkoisnurkassa Ala-Hirvas-nimisen järven pohjoispäässä, järven länsirannalla. Löytöpaikka on itään työntyvässä niemessä vanhan rantatörmän päällä. Alue on hiekkaista mäntykangasta. Kohteen alueella on Salpa-aseman linnoitteita ja maaperää on kaivettu. Löydöt on kerätty mökin ympäriltä. Paikalla on näkyvissa punaruskeaa kulttuurikerrosta, Selänalaryhmän kertoman perusteella.
Vuonna 2005 löytöpaikkaa ei paikallistettu, ja asuinpaikan oletetaan tuhoutuneen. |
| metsakeskus.1000002979 |
441 |
Kuivaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
539634.08400000 |
6761532.74500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002979 |
Kohde sijaitsee Luumäen kunnan koillisosassa Kivijärven Kännätsalo-nimisen saaren pohjoisosassa. Löytöpaikka on luoteeseen työntyvän niemen etelärannalla Kännätsalon ja Huuhtsalon väliin jäävässä kapeikossa.
Kvartsi-iskokset on poimittu rantavedestä ja rantaviivalta. Nykyinen löytökeskittymä on aivan lahden pohjukassa rantavedessä. Maalle tehdyissä koekuopissa ei ollut löytöjä, eikä niissä havaittu kulttuurikerroksia. |
| metsakeskus.1000002980 |
441 |
Kukaslahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
531537.36100000 |
6757704.25400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002980 |
Kohde sijaitsee mantereella Luumäen koillisosassa sijaitsevan Kivijärven länsipäässä. Paikka on Kukassaaren suojassa oleva itään avautuva ranta. Maaperä on karkeaa soraa ja hiekkaa.
Löytöpaikka on rantavedessä valkotiilisen mökin venevajan ja laiturin kohdalla. |
| metsakeskus.1000002981 |
441 |
Leppäniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
538714.48300000 |
6756764.67000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002981 |
Kohde sijaitsee Luumäen Kivijärven eteläosassa Salpauselän pohjoisrinteellä. Löytöpaikka on suojaisassa koilliseen avautuvassa hiekkaisessa lahdessa, noin 850 metriä Haapasalon saaresta etelään.
Löydöt, kvartsi-esine, -ytimet ja -iskokset, on kerätty rantavedestä ja rannalta. Asumuspainanteita tai muuta asumiseen viittaavaa ei havaittu. Lahti on rakentamaton.
Veden alle jäänyt kivikautinen asuinpaikka. On myös mahdollista, että löytöaineisto on kulkeutunut rantaveteen kuivalta maalta aalto- ja jääeroosion vaikutuksesta ja Kivijärven vaihtelevan pinnankorkeuden vuoksi. |
| metsakeskus.1000002982 |
441 |
Merisaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
535625.71200000 |
6759043.73000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002982 |
Kohde sijaitsee Kivijärven keskisosassa Haapasalon länsipuolella olevassa Merisaaressa. Löytöalue sijaitsee pitkän etelään työntyvän niemen länsi- ja etelärannalla. Maaperä on hiekkaa. Löydöt on kerätty rannalta ja rantavedestä. Kyseessä on osin rantaveden alle jäänyt paikka. Asuinpainanteita tai kulttuurimaata ei paikalla havaittu. Löytöalueen äärikoordinaatit ovat 676 1860-2160 / 3535760-800 |
| metsakeskus.1000002983 |
441 |
Miehujärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
520641.73800000 |
6759943.30500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002983 |
Asuinpaikka sijaitsee Salpauselän pohjoispuolella Ala-Kivijärven länsipuolella sijaitsevan Miehujärven lounaisnurkassa. Löytöpaikka on pohjois-eteläsuuntaisen soraharjun eteläkärjessä, vanhan rantatörmän päällä, vesireittien risteyskohdassa.
Löydöt, kvartsi-iskokset ja luu, on kerätty pintapoimintana omakotitalon perunapellosta. |
| metsakeskus.1000002984 |
441 |
Naimasaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
537125.10400000 |
6760823.02700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002984 |
Kohde sijaitsee Kivijärven alueella Huutsalon lounaispuolella pienessä Naimasaaressa. Löytöpaikka on saaren lounainen hiekkaranta.
Löydöt, 23 kvartsi-iskosta, on poimittu rannalta. Kvartsien lisäksi paikalla ei ollut havaittavissa muita asumiseen liittyviä merkkejä. |
| metsakeskus.1000002985 |
441 |
Nuottasaari 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
535675.70200000 |
6757344.41500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002985 |
Kohde sijaitsee Kivijärvellä Haapasalon saaren länsipuolella pienessä Nuottasaaressa, Haimilanselän lounaisosassa. Löytöpaikka on saaren eteläpäässä hiekkainen lahden pohjukka.
Lahden itäpäästä rantavedestä on löytynyt yksi kvartsiesine, -ydin ja -iskoksia. Aiemmmin saaren rantavedestä on löytynyt taltta KM 16311. |
| metsakeskus.1000002986 |
441 |
Pairila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
535365.81900000 |
6758314.02500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002986 |
Asuinpaikka sijaitsee Kivijärven lounaisosassa, Haimilanselän luoteisrannalla olevan Pairilansaaren eteläkärjen alueella rantavedessä. Löytöjä (kvartsia) on kerätty koko niemen kapean eteläkärjen alueelta, sekä länsi-, etelä- että itärannalta rantavedestä ja rantahiekalta. Kyseessä on siis enimmäkseen rantaveden alle jäänyt paikka. Saaren keskellä on mahdollinen asuinpainanne (Selänalaryhmän tiedonanto). |
| metsakeskus.1000002987 |
441 |
Puntarinkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
522770.89400000 |
6756824.56600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002987 |
Kohde sijaitsee Salpauselän pohjoispuolella Herajärven luoteisrannalla. Löytöpaikka on mökkitontin itäosassa, tien ja järven välissä. Paikalla on hiekkainen tasanne 1-2 m korkean rantatörmän päällä.
Paikalta on löytynyt kvartsiesine, iskoksia ja palanutta luuta. Löydöt on poimittu tieltä, tuulenkaadon juurakosta ja pienestä koekuopasta. Asuinpainanteita ei paikalla havaittu. Rajaus perustuu löytöihin ja tiopografiaan.
Luuanalyysi Kati Salo 2004: yksi kalan leukaluun pala sekä nisäkkäisen luufragmentteja. |
| metsakeskus.1000002988 |
441 |
Rinteen pelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
544122.33500000 |
6749547.59600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002988 |
Kohde sijaitsee noin yhdeksän kilometriä Salpauselän eteläpuolella ja noin 400 metriä Elkiänjärven pohjoispuolella. Kohde sijaitsee Rantasen talosta 330 m luoteeseen.
Löytöpaikka on hietapohjaisella pellolla. Löydöt, kvartsiesineet, -iskokset ja -ytimet, on poimittu pellossa näkyvän tervahaudan länsipuolelta. Kynnöksen hieta on likaisen väristä.
Vuoden 2005 inventoinnissa tervahautaa ei mainttu. |
| metsakeskus.1000002989 |
441 |
Risulahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
542073.11400000 |
6759243.68400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002989 |
Kohde sijaitsee Salpausselän pohjoispuolella Kivijärven eteläosassa Risulahden tanssilavan pohjoispuolella. Paikka on länteen avautuva lahti.
Löydöt on kerätty rantaviivalta ja vedestä. Alueen maaperä on hiekkaa. Kvartsien lisäksi paikalla ei havaittu muuta asumiseen viittaavaa. |
| metsakeskus.1000002990 |
441 |
Saunalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
534546.14800000 |
6759183.67000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002990 |
Kohde sijaitsee Salpausselän pohjoispuolella Kivijärvellä Taukanniemen eteläpäässä. Löytöpaikka on etelään suuntautuvan niemen länsipuolella oleva suojainen lahdenpohja.
Löydöt on kerätty hiekkarannalta ja rantavedestä. Löytöjen lisäksi alueella ei havaittu muita asumisen merkkejä. |
| metsakeskus.1000002991 |
441 |
Sianniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
530067.94300000 |
6760563.09600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002991 |
Kohde sijaitsee Salpausselän pohjoispuolella Kivijärven lasku-uoman, Huopaistenvirran, tuntumassa Sianniemen lounaisosassa. Paikalla on suohon laskeva rantatörmä, jonka päällä on hiekkainen tasanne.
Löydöt on kerätty paikalla olevan mökin tontilta ja sille johtavalta tieltä pintapoimintana sekä tontin ulkopuolelta pienestä koekuopasta. Koekuopassa näkyi kulttuurikerros.
Luuanalyysi Kati Salo 2004: yksi hirvieläimen luufragmentti, linnunluita, hauen ja särkikalojen luufragmentteja. |
| metsakeskus.1000002992 |
441 |
Sokura |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
543632.52100000 |
6751806.68400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002992 |
Kohde sijaitsee noin 6,5 kilometriä Salpauselän eteläpuolella ja noin 2 kilometriä Urpalonjärvestä lounaaseen sijaitsevalla moreenialueella. Löytöpaikka on Sokuran kylässä Alatalon ja Ala-Outisen talon välissä, lounaaseen laskevalla rinteellä. Löydöt on poimittu sorapohjaisen pellon kynnökseltä muinaisen rantatörmän päältä. Kivikautisten löytöjen lisäksi paikalta on historiallisen ajan tuluspiitä ja iskoksia.
Kohteesta on löydetty vuonna 1999 historiallisen ajan keramiikkaa kvartsi-ja pii-iskosten (tuluspiitä) lisäksi. Vuonna 2005 on todettu, että löydöt näyttävät viittaavan pääasiassa historiallisen ajan kyläasutukseen. Tonttipaikka on tarkemmin paikantamatta, mutta se saattaa olla osittain tai kokonaan nykyisen kyläasutuksen alla.
Luuanalyysi Kati Salo 2004: palamaton luu peräisin metson siivestä, palaneissa nisäkkään luita. |
| metsakeskus.1000002992 |
441 |
Sokura |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
543632.52100000 |
6751806.68400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002992 |
Kohde sijaitsee noin 6,5 kilometriä Salpauselän eteläpuolella ja noin 2 kilometriä Urpalonjärvestä lounaaseen sijaitsevalla moreenialueella. Löytöpaikka on Sokuran kylässä Alatalon ja Ala-Outisen talon välissä, lounaaseen laskevalla rinteellä. Löydöt on poimittu sorapohjaisen pellon kynnökseltä muinaisen rantatörmän päältä. Kivikautisten löytöjen lisäksi paikalta on historiallisen ajan tuluspiitä ja iskoksia.
Kohteesta on löydetty vuonna 1999 historiallisen ajan keramiikkaa kvartsi-ja pii-iskosten (tuluspiitä) lisäksi. Vuonna 2005 on todettu, että löydöt näyttävät viittaavan pääasiassa historiallisen ajan kyläasutukseen. Tonttipaikka on tarkemmin paikantamatta, mutta se saattaa olla osittain tai kokonaan nykyisen kyläasutuksen alla.
Luuanalyysi Kati Salo 2004: palamaton luu peräisin metson siivestä, palaneissa nisäkkään luita. |
| metsakeskus.1000002993 |
441 |
Sompamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
543312.65500000 |
6751206.92700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002993 |
Kohde sijaitsee noin viisi kilometriä Salpausselän eteläpuolella Sokuran kylässä. Paikka on Luumäki-Suo-Anttila -tien länsipuolella Someron talon kohdalla. Löytöpaikka on tien länsipuolella, navetan eteläpuolella hiekkaisen etelärinteen alaosassa, muinaisen kapean salmen molemmin puolin.
Pellolla tien molemmin puolin suoritettiin pintapoimintaa. Aiemmat löydöt olivat notkelman pohjoispuolen pellosta. Vuoden 2005 inventoinnissa kvartsi-iskoksia havaittiin myös notkelman eteläpuolella. |
| metsakeskus.1000002994 |
441 |
Tiiponlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
543922.41800000 |
6748907.84900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002994 |
Kohde sijaitsee noin yhdeksän kilometriä Salpausselän etäläpuolella Elkiänjärven pohjoispäässä. Löytöpaikka on etelään avautuvan suojaisan Tiiponlahden rnataan viettävällä pellolla ja peltokumpareella.
Löydöt on poimittu mökki- ja tilustien haaran länsipuolelta noin kahden metrin päästä ojasta pellon kulmauksesta. |
| metsakeskus.1000002995 |
441 |
Vehmain ranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
536575.33900000 |
6756414.80100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002995 |
Kohde sijaitsee Salpausselän Haimilankankaan pohjoisrinteellä. Löytöpaikka on pohjoiseen avautuvalla rannalla Työsaaren ja Huoliosaaren suojassa. Löydöt, kvartsiesine, -ydin ja -iskokset, on kerätty rantavedestä ja rantaviivalta. |
| metsakeskus.1000002996 |
441 |
Hanikkohiekka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
540033.94000000 |
6757664.31000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002996 |
Löytöpaikka sijaitsee Salpausselän pohjoisrinteellä Kivijärven Kiurunselän itäpäässä. Paikka on hiekkainen luoteeseen työntyvä Hanikkoniemi Kännätsalon Vasikkoniemen ja mantereen väliin jäävässä salmessa.
Löydöt, KM 34915 kvartsi-iskoksia, on kerätty rantahietikolta.
Varhaisemman Selänalaryhmän raportin perusteella kohdetta pidettiin irtolöytöpaikkana. Vuoden 2005 inventointiraportin mukaan kyse on kuitenkin asuinpaikasta. |
| metsakeskus.1000002997 |
441 |
Hepokangas 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
540673.70900000 |
6752486.39300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002997 |
Löytöpaikka sijaitsee n. 4,5 km Salpausselän eteläpuolella ns. muinaisen Selänalajärven rannan tuntumassa, n. 500 metriä Urpalanjoen länsipuolella, Hepokankaan kylässä. Paikka on Hepokankaan itäkärjessä, missä se laskee Rautmullansuolle.
Löydöt, KM 34916 kvartsi-iskoksia, on poimittu tienpinnasta rantapenkereen yläpuolelta. Alue on osin linnoitustöiden tuhoama. Löytöjen perusteella paikkaa pidettiin löytöpaikkana.
Vuoden 2005 inventoinnissa löydettiin alueelta lisää kvartsi-iskoksia ja palaneen luun pala. Näiden perusteella paikkaa pidetään asuinpaikkana. Inventoinnissa ei mainita linnoitustöitä vaan paikkaa pidetään hyvin säilyneenä. |
| metsakeskus.1000003008 |
853 |
Virnamäenpuiston ranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
243033.60500000 |
6712401.09800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003008 |
Virnamäenpuiston ulkoilureitin linjauksen tarkastuksessa löytynyt rautakautinen muinaisjäännös, joka paikallistettiin tarkastuksessa v. 2004. Löytöinä on parista koekuopasta palanutta savea ja mahdollinen saviastianpala sekä tummaa kulttuurikerrosta. Löytökohta sijaitsee Aurajoen pohjoisrannan mäkisaarekkeen pohjoisrinteen juurella, loivassa notkelmassa. Mäelle ei ole tehty useampia koekuoppia, mutta muinaisjäännös voi kattaa koko mäkialueen, joka maisemallisesti ja maastollisesti on sovelias esihistorialiselle muinaisjäännökselle. Kyseessä voi olla rautakautinen asuinpaikka, kalmisto tai molemmat. Ristimäen asuinpaikka ja kalmisto sijaitsee viistosti Aurajoen vastarannalla, yläjuoksun suunnassa, Komosten hautakummut puolestaan joen pohjoisrannalla, n. 200 m alavirtaan. |
| metsakeskus.1000003009 |
16 |
Kuntala |
10001 |
12009 |
13095 |
11002 |
27000 |
421321.60700000 |
6782977.58200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003009 |
Kuopanteita Asikkalan kunnantalon takana olevalla muinaisrantaterassilla. Ainakin 13 pienehköä soikeaa halkaisijaltaan 1-2 m laajuista ja 0,5 m syvää painannetta, jotka ovat terassilla kolmena ryppäänä. Kuopanteiden ikä ei selvinnyt vuoden 2004 inventoinnissa. |
| metsakeskus.1000003010 |
16 |
Kalmarinpuisto |
10002 |
12005 |
13070 |
11006 |
27000 |
421217.64300000 |
6782943.58800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003010 |
Kohde sijaitsee Vääksynjoen Vääksyn kanavan itäpuolelle jäävän joenuoman päässä puisen varastorakennuksen kohdalla. Paikalla on kivestä ja maasta rakennetut ajosillan rauniot uoman molemmin puolin. Ylisen Viipurintien pohjoinen linjaus Lammilta Anianpellon kautta Jyränköön ylitti Vääksynjoen siltaa pitkin. Tielinjaus muuttui ja silta jäi pois käytöstä, kun Vesijärven kanavaa alettiin rakentaa 1860-luvun lopussa. Raunioita peittää paksu turvekerros, mutta uoman eteläpuolen sillanpielessä on näkyvissä kylmämuurausta. Silta on merkitty vuoden 1775 Vääksyn joen karttaan ja se esiintyy myös jo Päijänne-Vesijärvi-vesistökartassa 1748.
Sillalle johtavan penkereen päällä sijaitsee rakennuksen kivijalka, tulisijan perustukset ja betoninen porrasrappu. Vuonna 2008 purettu rakennus oli ollut viereisen Danielson-Kalmarin Suviniemi-huvilan pesutupa- ja leipomorakennus, joka oli rakennettu aikaisintaan 1890-luvulla. |
| metsakeskus.1000003011 |
16 |
Kahi |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
424391.00000000 |
6796673.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003011 |
Kalkkisten kanavalle johtavan tien itäpuolella, louhikkoisessa ja kumpuilevassa maastossa pellon länsipuolella metsän reunassa sijaitsee kylmämuurattu, noin 1,3 m korkea ja 1,5 metriä leveä ja noin 88 metriä pitkä kivimuuri. muurin suunta Pohjois-etelä.
Vuoden 2012 inventoinnin yhteydessä ei uusia havaintoja, tarkastettiin gps:llä pituus |
| metsakeskus.1000003012 |
16 |
Tupala 2 |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
412793.00000000 |
6790773.40200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003012 |
Tupalan päärakennuksesta noin 500 m luoteeseen, kuusimetsässä, pienen kumpareen päällä sijaitsee 5 x 5 m neliön muotoinen kylmämuurattu kiviaitaus. |
| metsakeskus.1000003013 |
16 |
Mikonsaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27008 |
424708.18400000 |
6795199.67900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003013 |
Kalkkistenkoskessa sijaitsevassa Mikkosaaressa on koskenperkausröykkiöitä vuosilta 1826 ja 1832-37, jolloin Päijänteen pintaa laskettiin neljä jalkaa. Mikonsaaressa on lisäksi kivistä muotoiltu syvennys sekä aitamainen rakennelma, joita on voitu käyttää tilapäisinä nuotiopaikkoina. |
| metsakeskus.1000003014 |
16 |
Salmenranta |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
435054.03600000 |
6792541.79600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003014 |
Torpan paikka sekä ainakin kolme kaskirauniota sijaitsevat etelään kohti Ruotsalaisen Hopeaselkää viettävällä rinteellä Kalkkisten kylässä. Torpan nurkkakivet ovat näkyvissä.
Vuoden 2012 inventoinnissa havaittiin 14 raivausröykkiötä. Osa niistä on huolellisesti ladottuja, halkaisjoiltaan parimetrisiä ja korkeudeltaan puolimetrisiä. Lisäksi alueella on maakivien päälle, viereen ja väliin kasattuja röykkiöitä. Rakennuksen nurkkakiviä ei havaittu. Muutoin kohde oli ennallaan. Aluerajaus tehty havaintojen perusteella. |
| metsakeskus.1000003015 |
16 |
Muurlahdenpohja |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
431397.54100000 |
6784458.03200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003015 |
Seitsemän peltoviljelyröykkiötä sijaitsevat Pursijärven eteläpuolella, kohti Pursijärveä laskevalla jyrkähköllä rinteellä. Röykkiöiden halkaisija vaihtelee 1,5 metristä neljään metriin ja korkeus 0,3 metristä 0,6 metriin. Osa röykkiöistä on kasattu maakivien ympärille. |
| metsakeskus.1000003016 |
16 |
Vesansalo |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
428356.75600000 |
6786497.19400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003016 |
Kohde sijaitsee Salonsaaren länsipuolella olevan Vesansalon saaren luoteisosassa, saaren pohjoiskärkeen vievän tien länsipuolella, lounaaseen viettävässä ja havumetsää kasvavassa rinteessä. Kohteessa on 16 ilmeisesti kaskeamiseen liittyvää röykkiötä, jotka ovat muodoltaan pyöreitä tai soikeita. Niiden halkaisija vaihtelee 1,5 ja 7 metrin välillä. Röykkiöiden korkeus vaihtelee 40 ja 70 cm välillä. Kaksi röykkiöstä on kaivinkoneella tuhottuja. |
| metsakeskus.1000003017 |
16 |
Puute |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
429638.23900000 |
6787341.86300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003017 |
Viljelyröykkiöt sijaitsevat Päijänteen Kinnisselän Äeslahden ja Puutteenlahden välisen niemekkeen korkeimmalla kohdalla. Kohde sijaitsee lähes kokonaan keväällä 2004 tehdyllä aukkohakkuualueella. Osa kohteista on hakkuuaukean ulkopuolella olevassa kuusimetsässä. Maaperä on hiekkaista vanhaa laidunmaata. Röykkiöiden halkaisija vaihtelee puolestatoista metristä yli kymmeneen metriin. Röykkiöt ovat muodoltaan soikeita, pyöreitä tai pitkänomaisia. Osa röykkiöistä on sattunut metsäkoneen ajolinjalle ja ovat osin sortuneet. Kairanpistoissa ei näkynyt hiiltä, joten röykkiöt liittynevät alueella harjoitettuun peltoviljelyyn. |
| metsakeskus.1000003018 |
936 |
Maalikallio |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
333886.27700000 |
6891919.39000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003018 |
Röykkiö sijaitsee Vaskiveden eteläosan itärannalla, Syrjäniemen luoteisosassa oleva kallion jyrkänteellä.
Röykkiö on 3 m halkaisijaltaan, pyöreä ja matala. Siinä on kuopanne keskellä. |
| metsakeskus.1000003019 |
936 |
Ilmarisenhauta |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
326958.93400000 |
6922926.90700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003019 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Alavudelle menevän tien itäpuolella, Kukkolammen eteläpuolella olevalla laajalla kankaalla sekä supan pohjois- ja itäpuolella. Lännessä alue rajautuu Räätälinnevan suoalueeseen. Noin 600 x 200 m laajan Alueen topografia
on pääosin melko loivapiirteistä ja maaperä on hiekkaa, alueen korkeus on 122–139 m mpy ja siellä erottuu eri korkeuksilla olevia muinaisia rantatörmiä. Alueella on lisäksi useita erikokoisia ja eri-ikäisiä hiekanottokuoppia sekä luontaisia suppakuoppia. Osa nykyisistä metsäautoteistä ja ajopoluista näkyy jo vuodelta 1829 olevassa kartassa, alueen halki kulkee kevyesti perustettu metsäautotie sivuhaaroineen. Ilmarisenhaudan itäpuolella ja alueen keskiosassa kasvaa nuorta ja tiheäkasvuista mäntymetsää ja muualla varttuneempaa mäntymetsää.
Alueella on vuoden 2018 kartoituksen perusteella 69 hyvin säilynyttä pyyntikuoppaa kahdessa erillisessä ryhmässä, joista laajempi ja runsaslukuisempi sijaitsee Kukkolammen eteläpuolella olevalla mäntykankaalla. Toinen, alaltaan suppeampi ja lukumäärältään huomattavasti pienempi pyyntikuopparyhmä sijaitsee Ilmarisenhauta-nimisen suppakoipan pohjoispuolella. Kuopat ovat vallillisia ja halkaisijaltaan 3-4 m. Kuoppia voi olla alueella enemmänkin, sillä osa Ilmarisenhaudan itäpuolinen alue, jossa Jussilan inventointitietojen perusteella saattaa myös sijaita pyyntikuoppia, jäi vuoden 2018 kartoituksen ulkopuolelle.
Vuonna 2003 löytyneet palaneen luun ja palaneiden kivien löytöpaikoilla kasvoi vuonna 2018 nuorta ja tiheäkasvuista mäntymetsää eikä alueella ollut paljasta mineraalimaapintaa, josta olisi voinut tehdä uusia havaintoja. Löytöpaikoille tehtiin yksi 0,5 x 0,5 m kokoinen koekuoppa, joissa molemmissa oli 5 cm paksu huuhtoutumiskerros, ja sen alla puhdas hietamaa. Molemmat koekuopat olivat löydöttömiä. Löytöpaikat merkittiin maastoon paaluilla. |
| metsakeskus.1000003019 |
936 |
Ilmarisenhauta |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
326958.93400000 |
6922926.90700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003019 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Alavudelle menevän tien itäpuolella, Kukkolammen eteläpuolella olevalla laajalla kankaalla sekä supan pohjois- ja itäpuolella. Lännessä alue rajautuu Räätälinnevan suoalueeseen. Noin 600 x 200 m laajan Alueen topografia
on pääosin melko loivapiirteistä ja maaperä on hiekkaa, alueen korkeus on 122–139 m mpy ja siellä erottuu eri korkeuksilla olevia muinaisia rantatörmiä. Alueella on lisäksi useita erikokoisia ja eri-ikäisiä hiekanottokuoppia sekä luontaisia suppakuoppia. Osa nykyisistä metsäautoteistä ja ajopoluista näkyy jo vuodelta 1829 olevassa kartassa, alueen halki kulkee kevyesti perustettu metsäautotie sivuhaaroineen. Ilmarisenhaudan itäpuolella ja alueen keskiosassa kasvaa nuorta ja tiheäkasvuista mäntymetsää ja muualla varttuneempaa mäntymetsää.
Alueella on vuoden 2018 kartoituksen perusteella 69 hyvin säilynyttä pyyntikuoppaa kahdessa erillisessä ryhmässä, joista laajempi ja runsaslukuisempi sijaitsee Kukkolammen eteläpuolella olevalla mäntykankaalla. Toinen, alaltaan suppeampi ja lukumäärältään huomattavasti pienempi pyyntikuopparyhmä sijaitsee Ilmarisenhauta-nimisen suppakoipan pohjoispuolella. Kuopat ovat vallillisia ja halkaisijaltaan 3-4 m. Kuoppia voi olla alueella enemmänkin, sillä osa Ilmarisenhaudan itäpuolinen alue, jossa Jussilan inventointitietojen perusteella saattaa myös sijaita pyyntikuoppia, jäi vuoden 2018 kartoituksen ulkopuolelle.
Vuonna 2003 löytyneet palaneen luun ja palaneiden kivien löytöpaikoilla kasvoi vuonna 2018 nuorta ja tiheäkasvuista mäntymetsää eikä alueella ollut paljasta mineraalimaapintaa, josta olisi voinut tehdä uusia havaintoja. Löytöpaikoille tehtiin yksi 0,5 x 0,5 m kokoinen koekuoppa, joissa molemmissa oli 5 cm paksu huuhtoutumiskerros, ja sen alla puhdas hietamaa. Molemmat koekuopat olivat löydöttömiä. Löytöpaikat merkittiin maastoon paaluilla. |
| metsakeskus.1000003020 |
320 |
Poojärvi E |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
478761.00000000 |
7423259.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003020 |
Kohde sijaitsee Poojärven kaakkoispään itärannalla. Maasto on järven korkeahkon rantatörmän yläpuolista, terassimaista, loivasti rantaan viettävää tasannetta. Alue on hiekkaista mäntykangasta. Paikalla on havaittu tulenpitopaikka, jonka läheisyydessä on halkaisijaltaan on noin 1,5 m ja syvyydeltään 0,2 m oleva kuoppa. Kuopassa on havaittu runsaasti palaneita kiviä. Kuopan vierestä, rikkoutuneesta maanpinnasta on löytynyt kvartsi-iskoksia. Asuinpaikan yläpuolella, rinteessä, on 5 pyyntikuoppaa.
Inventointi 2014: Kohde sijaitsee Rovajärven ampuma-alueella sijaitsevan Poojärven kaakkoisrannalla, rantaa kohti viettävässä rinteessä. Maasto on kuivahkoa mäntymetsää, jonka suhteellisen vähäinen aluskasvillisuus koostuu pääasiassa mustikasta, mutta myös variksenmarjasta ja puolukasta. Alue on osin kumpuilevaa maastoa, jossa pyyntikuopat ovat eri terasseilla. Pyyntikuoppien 3 ja 4 välissä kulkee loivaseinämäinen jontka, joka lähtee ylhäältä rinteestä, mutkitellen aina rantaan saakka. Samanlainen rinteessä oleva jontka on pyyntikuoppien sekä asuinpaikan luoteispuolella. Maasto on aukeaa, helppokulkuista, eikä siinä ole juurikaan aluskasvillisuutta. Pyyntikuoppajonon läpi kulkevan jontkan reunamaan on tehty hiekkakuoppa, jossa on tulipaikka. Pyyntikuoppa 1 sijaitsee koillisemman jontkan vieressä ja metsäautotie sijaitsee kuopan vieressä pohjois- ja koillispuolella noin 10 metrin päässä. Asuinpaikka: P= 7426363 I= 3478925 KKJ. Asuinpaikan laajuus ei ole edelleenkään tiedossa. Inventoinnissa rannasta havaittiin yksi iso kvartsikimpale. Koordinaattipiste osoittaa Sarkkisen mainitsemaa halkaisijaltaan 1,5 metristä tasapohjaista kuopannetta. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden ja löytöjen perusteella. Pyyntikuopista on gps-mittaus. Alueelle sijoittuu myös Poojärvi 3 merkkipuita. |
| metsakeskus.1000003020 |
320 |
Poojärvi E |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
478761.00000000 |
7423259.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003020 |
Kohde sijaitsee Poojärven kaakkoispään itärannalla. Maasto on järven korkeahkon rantatörmän yläpuolista, terassimaista, loivasti rantaan viettävää tasannetta. Alue on hiekkaista mäntykangasta. Paikalla on havaittu tulenpitopaikka, jonka läheisyydessä on halkaisijaltaan on noin 1,5 m ja syvyydeltään 0,2 m oleva kuoppa. Kuopassa on havaittu runsaasti palaneita kiviä. Kuopan vierestä, rikkoutuneesta maanpinnasta on löytynyt kvartsi-iskoksia. Asuinpaikan yläpuolella, rinteessä, on 5 pyyntikuoppaa.
Inventointi 2014: Kohde sijaitsee Rovajärven ampuma-alueella sijaitsevan Poojärven kaakkoisrannalla, rantaa kohti viettävässä rinteessä. Maasto on kuivahkoa mäntymetsää, jonka suhteellisen vähäinen aluskasvillisuus koostuu pääasiassa mustikasta, mutta myös variksenmarjasta ja puolukasta. Alue on osin kumpuilevaa maastoa, jossa pyyntikuopat ovat eri terasseilla. Pyyntikuoppien 3 ja 4 välissä kulkee loivaseinämäinen jontka, joka lähtee ylhäältä rinteestä, mutkitellen aina rantaan saakka. Samanlainen rinteessä oleva jontka on pyyntikuoppien sekä asuinpaikan luoteispuolella. Maasto on aukeaa, helppokulkuista, eikä siinä ole juurikaan aluskasvillisuutta. Pyyntikuoppajonon läpi kulkevan jontkan reunamaan on tehty hiekkakuoppa, jossa on tulipaikka. Pyyntikuoppa 1 sijaitsee koillisemman jontkan vieressä ja metsäautotie sijaitsee kuopan vieressä pohjois- ja koillispuolella noin 10 metrin päässä. Asuinpaikka: P= 7426363 I= 3478925 KKJ. Asuinpaikan laajuus ei ole edelleenkään tiedossa. Inventoinnissa rannasta havaittiin yksi iso kvartsikimpale. Koordinaattipiste osoittaa Sarkkisen mainitsemaa halkaisijaltaan 1,5 metristä tasapohjaista kuopannetta. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden ja löytöjen perusteella. Pyyntikuopista on gps-mittaus. Alueelle sijoittuu myös Poojärvi 3 merkkipuita. |
| metsakeskus.1000003021 |
320 |
Vuotsonperä S |
10002 |
12001 |
13001 |
11004 |
27000 |
495180.00000000 |
7413538.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003021 |
Kohde sijaitsee Lapalionjärven luoteisrannalla, Vuotsonperän eteläpuolisella niemellä. Kyseessä on alava ja kosteikkojen ympäröimä niemi. Harvahkoa sekametsää kasvavan niemen aluskasvillisuus on rehevää. Niemen korkeimmalla kohdalla, laajahkolla kumpareella, noin 30 m päässä rannasta, on matala neliömäinen painanne, jonka koko on 3,3 x 3,3 m ja syvyys 0,2-0,3 m. Painanteeseen tehdystä koekuopasta on tavattu likamaata, palanutta kiveä ja kvartsi-iskoksia. Painanteesta pari metriä pohjoiseen on pieni kuoppa, kooltaan 1,2 x 1,5 m ja syvyys 0,3-0,4 m. Tämän koillispuolella on yksi epämääräisempi kuopanne. Niemellä on lisäksi kalakenttä.
Inventointi 2014: Ilmoitetulla kohdalla havaittiin aavistuksen muuta maastoa tasaisempi ja avoimempi paikka. Sarkkisen mainitsema epämääräisempi kuoppa sijaitsee asumuspainanteen koillisnurkkauksessa. Nimitys "asumuspainanne" on mielestämme harhaanjohtava, eikä sovellu käytettäväksi tässä yhteydessä. Painanteen luoteispuolella reunoissa/valleissa havaittiin kaksoismaannos. Kaira upposi 60 cm syvyyteen, jonka jälkeen vastaan tuli kivi. Toisesta kairanäytteestä tuli turvekerros, rikastumiskerros ja ohut huuhtoutumiskerros. Painanteen kaakkoispuolella on kanto. Painanteen sisäosaa kairattiin. Kaira upposi 30 cm syvyyteen, jonka jälkeen vastaan tuli kivi. Näytteessä oli 5 cm kunttaa, sen jälkeen 8 cm huuhtoutumiskerrosta ja sen jälkeen aavistuksen likaista rusehtavaa maata 4 cm paksuudelta, ja lopuksi rikastumiskerros. Sarkkisen osoittama piste on väärässä paikassa, sillä se osoittaa suon laitaan. Painanteen vallit ovat mahdolliset seinälinjan jäännökset, ja kyseessä on mahdollisesti ollut kalamaja. |
| metsakeskus.1000003022 |
320 |
Lapalionjärvi E |
10002 |
12001 |
13001 |
11004 |
27000 |
496283.00000000 |
7412783.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003022 |
Kohde sijaitsee Lapalionjärven eteläpään itärannalla, rinteessä, aivan mäntyä kasvavan rantakankaan ja sen yläpuolisen, äestetyn hakkuuaukean rajalla. Paikalla on noin 3 x 3 m kokoinen ja 0,2-0,3 m syvä painanne, johon tehdyssä kokeuopassa on tavattu likamaata, palanutta kiveä ja kvartsi-iskoksia.
Inventointi 2014: muinaisjäännösrekisterin sijaintitieto ja aluerajaus ovat virheellisiä, sillä kohde on merkitty ojitetulle alueelle. Nyt otettu piste viittaa rannalta havaittuun suorakaiteen muotoiseen 4 m x 5 m:n kokoiseen painaumaan. Koordinaatin koillispuolella noin viiden metrin päässä on toinen tasainen pieni alue, joka saattaa myös olla Sarkkisen tarkoittama asumuspainanne. Sarkkisen kuvaamalla mäntymetsän ja äestetyn alueen rajalla ei havaittu mitään Sarkkisen mainitsemaan asumuspainanteeseen viittaavaa.Edellä mainitulta tasaiselta alueelta kairattiin, ja rikastumiskerros huuhtoutumiskerroksen alla oli noin 7 cm paksuista punertavaa maata, ja sen alla oli puhdasta hiekkaa. Kohteen nimeäminen asumuspainanteeksi on mielestämme harhaanjohtavaa, termi asuinpaikka sopisi paremmin. Maasto on kuitenkin sen verran epätasaista, että Sarkkisen mainitsemaa 30 cm syvyistä painannetta on sieltä vaikea löytää. |
| metsakeskus.1000003023 |
320 |
Laivasaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
492580.77100000 |
7414679.74200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003023 |
Kohde sijaitsee Enijärven itäosassa Lapalionniemen ja Taivallahdenniemen puolivälissäolevassa Laivasaaressa. Kyseessä on 100 m pitkä ja 20 m leveä, korkeahko ja karu saari, jonka maaperä on hiekkaista soraa. Paikalla on kaksi laakeaa kuopannetta, joista toinen on kooltaan 2 x 3 m ja toinen halkaisijaltaan 2,5 m. Syvyyttä niillä on 0,3-0,4 m. Ensin mainitun kuopanteen keskelle tehdystä koekuopasta on tavattu ainakin osin palaneita kiviä. Kuopanteiden eteläpuolelta, rantapenkalta on löytynyt kvartsi-iskoksia ja rantavedestä kvartsikaavin. |
| metsakeskus.1000003024 |
320 |
Enikongäs E |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
490251.71600000 |
7411541.00100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003024 |
Kohde sijaitsee Enijärven Parvalahdesta Kullelampeen laskevan koskimaisen ja kivikkoisen joen varrella. Joki on eräänlainen pitkä köngäs, jonka rannalla on vanha Könkään erätalo. Könkään molemmat rannat ovat paikoin kivikkoista, mäntyä kasvavaa hiekkamoreenikangasta. Könkään itärannan harjannetta kulkee polku lammen rantaan, könkään suulla olevalle kuivahkolle kankaalle. Paikalla on havaittu palaneita kiviä ja kvartsi-iskoksia. Kullelammen pohjoisrannalta on löytynyt lisäksi mahdollinen kivetty liesi (kohde 334). |
| metsakeskus.1000003025 |
734 |
Saarenpää |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
294652.94900000 |
6695168.27400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003025 |
Inventoinnissa 2002 paikallistettu kivikautinen asuinpaikka Muurlan kylässä, josta jo v:n 1963 inventoinnin aikoihin oli tunnettu irtolöytöinä pidetyt reikäkivi ja kaksi kivikirvestä (inv.-kert. 1965, kohteet 111-113). Sittemmin on tullut lisää löytöjä, joita säilytetään Muurlan kotiseutumuseossa. Inventoija löysi myös kvartsi-iskoksia sekä porfyyri-iskoksen sekä -ytimen. Asuinpaikka on korkean peltovainioiden ympäröimän mäen juurella pellolla ja mäen eteläpään pihamaalla. Löytöalue on lähellä Koivusaarentien päätettä ja Muurlanjoen mutkasta 100 m luoteeseen.
2017: havaittiin kvartsi-iskos ja pienen hioimen katkelma. Maaperä on melko savinen ja kohoaa pellon laidasta melko jyrkästi kohti kallioista mäkeä. Asuinpaikka on pääosin nykyisellä pellolla, mutta sitä voisi olla säilyneenä rakentamattomalla alueella. |
| metsakeskus.1000003026 |
260 |
Päppäri 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
653889.52900000 |
6884246.81200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003026 |
Asuinpaikka sijaitsee Ätäsköjärven Koivikkolahdenselän länsirannalla, Päppärin talosta 280 metriä itään, traktorivajan itäpuolella. Löytöjä on tullut törmällä pohjois-eteläsuuntaisesti kulkevalta tarktoritieltä, joka johtaa pohjoisempana oleville pelloille. Asuinpaikka lienee muinaisella Ätäskön rantaterassilla, joka jatkuu löytökohdan pohjois- ja luoteispuolella hieman juoksuhautojen, hiekkakuoppien ja pihatantereen rikkomana. Asuinpaikan laajuudeksi voi arvioida noin 30 x 10 metriä. Asuinpaikasta vajaa 200 metriä etelään, peltolaakson toisella laidalla on Päppärin vanhastaan tunnettu asuinpaikka. Löydöt ovat kvartsia. |
| metsakeskus.1000003027 |
260 |
Rantala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
654147.43100000 |
6883993.91700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003027 |
Asuinpaikka sijaitsee Ätäskö-järven Koivikkolahdenselän länsirannalla, hiekkapellolla Rantalan talosta 240 metriä koilliseen. Löytöjä on tullut peltoniemen nokalta, Päppärin ja Rantapirtin talojen välisen peltotien lounaispuolelta, n. 20 x 60 metrin kokoiselta alueelta. Löydöt ovat kvartsia ja piitä. |
| metsakeskus.1000003028 |
260 |
Uitonkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
639136.43400000 |
6894939.44000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003028 |
Asuinpaikka sijaitsee aiemmin Rääkkylään kuuluneessa Asikon saaressa, Enanniemen ja Asikon välissä olevan Asikonlammen itärannalla, saarelle johtavalta sillalta 180-200 metriä pohjoiseen, Uitonkankaan luoteisreunalla. Uitonkangas on kivikkoinen, mutta hiekkapohjainen kumpare mantereen ja saaren välisen salmen pohjoispuolella. Uitonkangas lienee aiemmin ollut saari leveämmässä salmessa, asuinpaikka on sijainnut tuon muinaisen salmen etelärannalla, josta löytyi ympäristöään hiekkaisemmasta kohdasta metsänäestysvaoista, suhteellisen pieneltä alalta, n. 20 x 30 metrin laajuiselta alalta keramiikkaa ja kvartsia, mm. tasakantaisen nuolenkärjen teelmän katkelma. Keramiikka on ST -keramiikkaa, joka yhdessä kärjen kanssa ajoittaa asuinpaikan varhaismetallikautiseksi. |
| metsakeskus.1000003029 |
260 |
Karistaja 2 |
10002 |
12012 |
13124 |
11019 |
27000 |
639707.21100000 |
6892587.39200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003029 |
Asuinpaikka sijaitsee Oriveden Enanlahden itärannalla, Karistajanjoen suulta n. 700 m koilliseen, joen pohjoisrannalla olevan suoalueen - muinaisen lahden - länsirannalla. Asuinpaikalta vajaa 200 m etelään on rikas Karistajan asuinpaikka. Kohde on pieni metsä-äestetty kumpare Karistajanjoen rantaan johtavan tien itäpuolella. Löytöjä oli hienossa, joskin kivikkoisessa hiekassa harvakseltaan kumpareen itäreunalla, lähinnä sen alaliepeellä. |
| metsakeskus.1000003030 |
260 |
Musta Majalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
639542.27700000 |
6892873.27200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003030 |
Asuinpaikka sijaitsee Oriveden Enanlahden ja Mustan Majalahden itärannalla Karistajanjoen suusta 800 m koilliseen ja Tuomelan talosta 400 m länsilounaaseen. Maataloilta Oriveden rantaan kulkevan voimalinjan alapuolelle on kaivettu vesijohtokaivanto ja kaivannon eteläpuolinen kangas on laikutettu. Kaivannon ja laikutuksen pohjoispuolella kohoaa kalliokumpare, jolla kasvaa harvaa metsää. Kumpareen itäpuolella ja koillispuolella on muutamia laikkuja, joissa maaperä on paljastunut. Kumpareen länsipuolella, ennen Oriveden rantaa, on pieni peltoalue. Maaperä alueella on hieman kivikkoista hienoa hiekkaa. Laikutusalueelta löytyi harvakseltaan kvartseja n. 50 x 30 metrin alueelta kumpareen eteläreunaa myötäillen. Kumpareen itä- ja koillisreunan laikuista löytyi kvartsin lisäksi tyypillistä kampakeramiikkaa soraisesta hiekkamaasta. Pintalöytöjen perusteella asuinpaikan laajuus on noin 60 x 80 metriä. |
| metsakeskus.1000003031 |
260 |
Kumpuniemensuo |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
639451.32000000 |
6891405.86700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003031 |
Asuinpaikka sijaitsee Pyhäjärven ja Oriveden välisen vesireitin varrella, Karistajanjoen etelärannalla, joen rannasta n. 400 m päässä. Joen ja asuinpaikkakankaan välillä on suoalue, Kumpuniemensuo. Asuinpaikalla on kolme erillistä asumuspainannealuetta täysin ehjässä mäntykangasmaastossa kahdella eri korkeudella olevalla muinaisrantaterassilla. Painanteisiin tehdyistä koekuopista on löytöinä tyypillistä kampakeramiikkaa, piitä, kvartsia ja palanutta luuta. Kokonaisuudessaan Kumpuniemensuon asuinpaikka on seitsemällä asumuspainanteellaan Kiteen painannerikkain asuinpaikka. Ympäristö on täysin ehjänä säilynyt ja maisemallisuudessaan asuinpaikka kuuluu selvästi ensimmäiseen muinaisjäännösluokkaan.
Tarkastuksessa 2015 todettiin, että eteläisin muinaisjäännösalue oli avohakkuun jälkeen äestetty. |
| metsakeskus.1000003032 |
260 |
Myllynluhta 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
639664.23200000 |
6891396.86900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003032 |
Asuinpaikka sijaitsee Pyhäjärven ja Oriveden välisen vesireitin länsipuolella olevan Myllynluhdan suoalueen länsipuolella, suolle pistävällä niemellä. Kvartsilöydöt löytyivät yhdestä ryppäästä hieman louhikkoiselta äestetyltä alueelta. Maaperä alueella on hiekkaa. Löytöpaikka on itään suuntautuvan niemen tyven pohjoissivulla. |
| metsakeskus.1000003033 |
260 |
Lovonranta 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
639807.18300000 |
6890779.11700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003033 |
Asuinpaikka sijaitsee Pyhäjärven ja Oriveden välisen vesireitin varrella, Lopolammen länsipuolella, vastapäätä Lopolan vanhastaan tunnettua asuinpaikkaa, Lopolan talosta 300 m luoteeseen. Paikka on saman laajan hiekkamuodostuman kaakkoiskärjessä, jonka pohjois- ja itäreunoilla ovat Kumpuniemensuon, Myllynluhta 1:n ja Lovonranta 2:n kivikautiset asuinpaikat. Hiekkaniemekkeen alareunaa kulkee lännestä, Kalliorinnan talolta tie, joka niemenkärkeä mukaillen kaartaa lammen rannasta sisämaahan Myllynluhdalle päin. Niemenkärjessä tie risteää etelästä tulevan tien kanssa. Tämän risteyksen yläpuolelle, niemekärjen tasanteelle on hiljakkoin rakennettu talo, jonka pihamaalta on runsaasti löytöjä: tyypillistä kampakeramiikkaa ym. Lisäksi talon vieressä olevan vajan lounaispuolella ehjällä mäntykankaalla on asumuspainanne, halkaisijaltaan n. 4 m. Maaperä koko löytöalueella on hienoa hiekkaa. On ilmeistä, että kyseessä on laaja kivikautinen asuinpaikka, joka on jonkin verran tuhoutunut talon ja teiden rakennustöissä - ei kuitenkaan merkittävästi. |
| metsakeskus.1000003034 |
260 |
Lovonranta 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
639969.11800000 |
6891098.99200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003034 |
Asuinpaikka sijaitsee Pyhäjärven ja Oriveden välisen vesireitin varrella, Lopolammen länsirannalla, Lopolan talosta 550 m pohjoiseen. Paikka on saman laajan hiekkamuodostuman itäkärjessä, jonka reunoilla ovat Kumpuniemensuon, Myllynluhta 1:n ja Lovonranta 1:n kivikautiset asuinpaikat. Asuinpaikalta saatiin löytöjä koekuopista, jotka tehtiin nuorehkoon tiheään sekametsään muinaisen rantatörmän päälle ja samalla törmällä, mutta mäntykankaalla sijaitsevaan asumuspainanteeseen. Paikalla on ainakin 30 x 100 metrin laajuinen kivikautinen asuinpaikka, joka on osittain säilynyt täysin ehjänä. Eteläistä osaa on ehkä hieman vaurioittanut vanha metsäauraus (tiheä taimikko). |
| metsakeskus.1000003035 |
260 |
Kangassaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
646219.58500000 |
6894206.76700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003035 |
Kangassaari on pitkänomainen mäntyä kasvava harjusaari Oriveden Mustanselällä, lähellä Puhossalon rantaa. Saaren lounaiskärjen tuntumassa, Kangassalmen rannalla, on isohko hiekkakuoppa, jonka reunalle tehdystä koekuopasta on tullut pala rautakuonaa hienon hiekan seasta. On mahdollista, että hiekkakuoppa on lohkaissut merkittävän osan paikalla ehkä olleesta muinaisjäännöksestä. Kuonan ja löytökorkeuden perusteella paikalla lienee ollut varhaismetallikautisnn asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000003036 |
260 |
Viilniemenkärki |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
652037.24600000 |
6891512.87900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003036 |
Asuinpaikka sijaitsee lähes Oriveden Mustanselkään kurkottavan Viilniemen kärjessä. Viilniemi on mäntyä kasvava harju, joka on paikoin korkea ja maaperältään kivinen. Molemmilla laidoillaan se kuitenkin laskeutuu loivina, hiekkaisina tasanteina aina Oriveteen asti. Viilniemenkärjen asuinpaikka sijaitsee Viilniemen pohjoisimmasta kärjestä 330 m kaakkoon mökkiteiden risteyksestä kymmenkunta metriä pohjoiseen. Pieneltä alueelta mökkitien itäleikkauksesta on löytynyt kvartseja. Korkeutensa perusteella asuinpaikka lienee varhaismetallikautinen. |
| metsakeskus.1000003037 |
260 |
Simonniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
653406.67000000 |
6898245.16300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003037 |
Asuinpaikka sijaitsee Muljulan ja Rasisalon välisen tien länsipuolella olevan soistuneen Ylälammen itärannalla, runsaasti muinaisjäännöksiä sisältävän Jaamankankaan harjun koillispuolella. Asuinpaikka sijaitsee Simonniemen talosta n. 1,1 km luoteeseen ja Välimaan talosta 620 m lounaaseen, Simonniemen kumpareen luoteiskärjen tuntumassa. Alueella on tehty hakkuuta ja laikutusta kivikkoisella, mutta hiekkapohjaisella kankaalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet alhaalta, suhteellisen läheltä Ylälammen suorantaa parista keskittymästä. Lisäksi ehjässä metsässä on halkaisijaltaan n. 3 -metrinen kuoppa. |
| metsakeskus.1000003038 |
260 |
Rostinsaareke |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
650322.90000000 |
6901421.87700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003038 |
Asuinpaikka sijaitsee Jaamankankaan ja Hovinsalon välissä olevan Kivilamminsuon keskellä, Rostinsaarekkeen eteläreunalla. Asuinpaikalta on matkaa Yläjoen rantaan ja Rääkkylän rajalle etelässä 500 m. Raja tekee Rostinsaarekkeen länsipuolella mutkan koilliseen ja siinä suunnassa asuinpaikalta on matkaa Rääkkylän rajalle 600 m. Lähin talo on Kinnulanvaara, josta on asuinpaikalle 830 m luoteeseen. Saarekkeelle pääsee metsäautotietä pitkin ja asuinpaikka on suolla olevasta tien mutkasta 120 m luoteeseen. Saarekkeen eteläreunalla on tehty hakkuita ja maanpintaa on laikutettu, jolloin kivinen mutta hiekkapohjainen mineraalimaa on tullut näkyviin. Löydöt on saatu laikutusvaoista lähinnä pienen kumpareen pohjoislaidalta, jossa kvartseja oli n. 30 x 10 metrin alueella. Osa löydöistä oli lähes suon pinnan tasalla. Lienee mahdollista, että suo on myöhemmin noussut muinaista veden pintaa korkeammalle. |
| metsakeskus.1000003039 |
260 |
Ollilansärkät |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
669333.31100000 |
6883758.07000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003039 |
Asuinpaikka sijaitsee Hyypii-järven ja Lautakko-järven välisellä reitillä olevan osittain kuivatun Pitkäjärven pohjoisrannalla, Salakkaniemen tyvessä. Asuinpaikkalöydöt ovat vanhalle Pitkäjärven rantatörmälle tehdyistä koekuopista n. 2,5 m nykyistä järven pintaa ylempänä, n. 15 metrin päässä rannasta lähes Salakkaniemen tyvessä, sen länsipuolella. Alue on koivikkoa, ehkä vanhaa peltoa, maaperä on hiekkaa. Asuinpaikan laajuus on ehkä vain n. 10 x 60 metrin kapea vyöhyke niemen tyven kohdalta lukien länteen. Asuinpaikka on mahdollista vanhaa pellon muokkausta lukuunottamatta ehjä |
| metsakeskus.1000003040 |
260 |
Salmenmäki 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
668197.74700000 |
6889755.65100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003040 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiteenjärven Potoskanlahden pohjoisrannalla, kuivatun Humalajärven kuivatuskanavan - Humalajoen - suun länsirannalla, Salmenmäen itärinteellä. Aivan löydetyn asuinpaikan luoteispuolella on suuri hiekkakuoppa, jonka reunoilta lienee kerätty aiemmin tunnetun Salmenmäen asuinpaikan löydöt. Edelleen hiekkakuopan luoteispuolella on metsästysmaja. Salmenmäen rannassa on useita venepaikkoja ja rantaa kiertää mukava kävelypolku. Asuinpaikkalöytöjä on saatu kahdesta n. 10 m toisistaan kapealle tasanteelle tehdystä koekuopasta n. 2,5 m lasketun Kiteenjärven pintaa ylempänä. Maaperä paikalla on hiekkaa ja kasvillisuus mäntymetsää. Kohteen laajuus lienee n. 40 x 5 metriä. Asuinpaikka on täysin ehjä. |
| metsakeskus.1000003041 |
260 |
Riitavaara 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
658192.74200000 |
6898938.91100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003041 |
Asuinpaikka sijaitsee Salpausselän länsipuolella olevan Piimäjärven kahteen osaan, Piimäjärveen ja Piimälampeen, jakavan salmen länsirannalla, Riitavaaran koilliskärjessä. Riitavaaran järven puoleiset rinteet ovat enimmäkseen hiekkakangasta, jolla kasvaa asuinpaikan kohdalla väljää kuusikkoa. Asuinpaikkalöydöt ovat koekuopasta, joka tehtiin n. 4-5 metriä järven pinnan yläpuolella olevalle muinaisrantatasanteelle. Topografian perusteella asuinpaikka on ehkä rajattavissa n. 20-30 säteelle koekuopan ympärille. Toisaalta rajaus on vaikeaa, koska maasto asuinpaikalla on täysin ehjää. |
| metsakeskus.1000003042 |
260 |
Riitavaara 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
658176.74400000 |
6898854.94600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003042 |
Asuinpaikka sijaitsee Salpausselän länsipuolella olevan Piimäjärven kahteen osaan, Piimäjärveen ja Piimälampeen, jakavan salmen länsirannalla, Riitavaaran koilliskärjessä, asuinpaikasta Riitavaara 1 n. 100 m etelälounaaseen, Pöytälahden pohjoisrannalla. Asuinpaikkalöydöt ovat metsänäestysalueelta, n. 6-7 metriä Piimäjärven pintaa ylempänä. Kvartsia oli muutamissa äestyslaikuissa ja siellä täällä vaoissa näkyi myös punaista maata, mahdollisesti likamaata. Maaperä äestetyllä kankaalla on kivikkoista hiekkaa. Ilmeisesti kyseessä on tilapäisluontoinen leiri- tms. paikka, sillä löytöjä on tullut vain pieneltä alueelta ja ne ovat pelkkää kvartsia. |
| metsakeskus.1000003043 |
260 |
Piimäjärvenranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
658146.75400000 |
6900209.40000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003043 |
Asuinpaikka sijaitsee Salpausselän länsipuolella olevan Piimäjärven itärannalla, pitkähkön kaakko-luode -suuntaisen harjun rantaliepeellä, muinaisella rantatasanteella, joka nyt on 3-4 metriä Piimäjärven pintaa ylempänä. Etelästä rantaa pitkin kulkiessa rantarinne on jyrkkä, mutta muuttuu juuri tällä kohdalla tasanteeksi, jolle johtaa harjun päältä myös ajoura tai polku. Löytöjä on paikalle tehdyistä koekuopista. Topografian perusteella asuinpaikan voi rajata n. 40 x 15 m kokoiseksi vyöhykkeeksi. Lähimmät talot ovat asuinpaikasta lähes kilometrin päässä eikä aivan lähellä ole myöskään kesämökkejä, joten kohde on hyvin rauhallinen. Lisäksi se sijaitsee täysin ehjässä sekametsämaastossa. |
| metsakeskus.1000003044 |
260 |
Löytölampi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
661163.53700000 |
6900369.34400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003044 |
Asuinpaikka sijaitsee II Salpausselän itärinteellä, kankaalla olevien pienten Löytölammen ja Kalmolammen välisellä kannaksella. Paikka on kapeahkolla harjanteella joitakin metrejä lampien pinnan yläpuolella, kannaksella olevalta mökiltä 180 m kaakkoon. Paikalla on tehty laaja metsä-äestys ja hienohiekkainen maaperä on tullut esiin siellä täällä - löytöpaikalla maa on kuitenkin vain kevyesti käännetty. Löydöt on kerätty pääosin yhdestä äestysvaosta muutaman metrin alueelta. Äestyksestä huolimatta asuinpaikka on suhteellisen ehjä. Sen laajuus lienee vain joitakin kymmeniä neliömetrejä. Kohde on sikäli mielenkiintoinen, että vaikka lammet ovatkin hieman alkuperäisestä laajuudestaan kuivuneet, eivät ne ole koskaan voineet olla minkään suuremman altaan osana. Asuinpaikka liittyneekin Löytölammen itäpuolella olevaan pyyntikuoppajärjestelmään. Asuinpaikka saattaa ajoittua mesoliittiseksi. |
| metsakeskus.1000003045 |
260 |
Löytölampi 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
661277.48700000 |
6900508.29000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003045 |
Pyyntikuoppa-alue sijaitsee II Salpauselällä, pienen Löytölammen itäpuolisella kankaalla, kankaan halkovan metsäautotien molemmin puolin n. 220 x 60 m kokoisella alueella. Paikalla on havaittu kuusi pyyntikuoppaa, kooltaan n. 2-5 m. |
| metsakeskus.1000003046 |
260 |
Tuohtaansalo 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
656031.59000000 |
6904370.70700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003046 |
Asuinpaikka sijaitsee II Salpausselän länsipuolella olevalla laajalla suoalueella, joka on muinoin ollut osa Suursaimaan järveä. Tuohtaansalo on Tuohtaansuon ja Harvistonsuon välissä oleva n. 1,5 km kokoinen saareke Piimäjärvestä Oriveteen laskevan Piimäjoen ja Miilunlammilta Piimäjokeen laskevan Miilunjoen yhtymäkohdan pohjoispuolella. Tuohtaansalo 1 -asuinpaikka sijaitsee juuri yhtymäkohdasta 300 m pohjoiseen, Tuohtaansalon länsipään etelärannalla. Paikka on metsä-äestettyä, hiekkapohjaista, hieman kivikkoista kangasta. Löytöjä on kerätty metsä-äestysvaoista pääasiassa vanhan rantatörmän päältä, tasanteelta ja kumpareilta, mutta jonkin verran myös lähes suon pinnan laikuista ja sieltä täältä myös sisemmältä kankaalta. Kaikkiaan löytöalue on metsä-äestysalueella n. 200 x 50 metriä. Intensiivisin löytöalue on n. 15-20 x 30-40 m alue äestysalueen itäpäässä olevalla kumpareella. Kumpareesta itään äestysalue loppuu, mutta asuinpaikka voi topografian perusteella jatkua tänne. Asuinpaikkaan liittynee mahdollinen pyyntikuoppa äestysalueen itäpuolella metsässä. |
| metsakeskus.1000003047 |
260 |
Tuohtaansalo 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
656333.47000000 |
6904161.79400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003047 |
Asuinpaikka sijaitsee II Salpausselän länsipuolella olevalla laajalla suoalueella, joka on muinoin ollut osa Suursaimaan järveä. Tuohtaansalo on Tuohtaansuon ja Harvistonsuon välissä oleva n. 1,5 km kokoinen saareke Piimäjärvestä Oriveteen laskevan Piimäjoen ja Miilunlammilta Piimäjokeen laskevan Miilunjoen yhtymäkohdan pohjoispuolella. Tuohtaansalo 2 sijaitsee tuosta yhtymäkohdasta 400 m itäkoilliseen, Tuohtaansalo 1 -asuinpaikasta 250 m itäkaakkoon, Tuohtaansalon saarekkeen etelärannalla, laajan taimettuneen hakkuuaukon etelä"kärjessä", mäenkumpareen länsilaidalla. Asuinpaikkalöydöt - varhaista asbestikeramiikkaa - on saatu kumpareen rinteen kapealle tasanteelle tehdystä koekuopasta, heti pintaturpeen alta. |
| metsakeskus.1000003048 |
75 |
Tursanmetsä 1 |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27007 |
516274.70500000 |
6715248.28000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003048 |
Kaksi kiviröykkiötä sijaitsevat Tursanmetsä-nimisen ojitetun suoalueen pohjoispuolisella, pienellä kalliopaljastumalla, sen eteläreunalla. Noin 90 m röykkiöistä koilliseen kulkee huonokuntoinen metsätie, jolle voi kääntyä Valtatie 7:ltä, Haminan kaupungin itäpuolelta. Kalliopaljastuman pinta on lähes täysin sammaleen ja jäkälän peitossa, ja sen päällä kasvaa muutamia kitukasvuisia havupuita.
Röykkiö A on kahdesta röykkiöstä ehjempi ja selkeämpi, pohjakaavaltaan pyöreähkö ja leikkaukseltaan kupera. Röykkiö on halkaisijaltaan 2,5–3 m ja korkeudeltaan (korkein kohta) n. 0,6 m. Kivien halkaisija on 0,2–0,4 m; osa kivistä on sammaleen peitossa. Röykkiö on rakennettu kalliopinnalle, kivien seassa ei ole maata. Röykkiötä on pengottu, ja se on saattanut alun perin olla pohjakaavaltaan neliömäinen.
Röykkiö B sijaitsee A:sta 4 m koilliseen, katkenneen ja pystyyn kuivaneen kuusen alla. Röykkiö B on lähes täysin sammaleen peitossa ja hieman matalampi, mutta muuten rakenteeltaan ja kooltaan samankaltainen kuin A.
Tarkastuksessa 2007 alueelta löydettiin useita, erilliskohteiksi (A-I) merkittyjä matalia ja sammaloituneita röykkiöitä. Röykkiöt ovat kooltaan 1,5 x 1,5 metriä ja niissä on 2-3 kivikertaa. Röykkiöt on rakennettu kalliopinnalle.
Vuoden 2009 tutkimuksissa kaivettiin röykkiö A kokonaan ja röykkiöstä B kaivettiin puolet. Röykkiöstä A löytyi kalanluita. Röykkiöstä B ei tullut löytöjä. Molemmat ovat todennäköisesti uuneja.
Tursanmetsän kaivausaineiston radiohiiliajoitukset Hela-2305 (puuhiili, 150+-30 BP), Hela-2306 (puuhiili, 248+-30 BP) ja Hela-2381 (palanut kalanluu, 195+-30 BP).
Röykkiö I kaivettiin 2011. Kyse on todennäköisesti ns. ryssänuunista. Röykkiöstä löytyi palanutta luuta sekä hiiltä. Suurin osa hiilistä ja palon jäljistä löytyi uunin sisäosan ulkopuolelta. |
| metsakeskus.1000003049 |
75 |
Tursanmetsä 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
516533.60800000 |
6715071.35200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003049 |
Matala maansekainen kiviröykkiö sijaitsee etelään viettävässä rinteessä Tursanmetsä-nimisen ojitetun suoalueen koillispuolella. Noin 50 m röykkiöstä koilliseen kulkee huonokuntoinen metsätie, jolle voi kääntyä Valtatie 7:ltä, Haminan kaupungin itäpuolelta. Röykkiö sijaitsee välittömästi laajan raivausaukion itäpuolella. Röykkiön pohjois- ja itäpuolella kasvaa kuusivaltaista metsää, maaperä on karkeaa hiekkaa.
Röykkiön pohjakaava on neliömäinen ja koko 2,5 m x 2 m. Röykkiön korkein kohta (0,5 m) on sen ylärinteen puoleisessa reunassa. Röykkiö koostuu pääasiassa särmikkäistä, mutta myös muutamasta pyöreästä kivestä, joiden halkaisija on n. 0,2–0,4 m. Kivien seassa ja päällä on turvetta ja sammalta. Röykkiö on perustettu maapohjalle. Sijaintikorkeus ja typologiset seikat viittaavat rautakauteen tai historialliseen aikaan. Röykkiön pohjoispuolisella metsäalueella on voimakas hiilikerros heti pintaturpeen alla ja toinen hiilikerros hieman syvemmällä. Kyseessä on todennäköisesti vanha kaskialue, ja röykkiö saattaisi siten olla kaskiraunio.
Vuoden 2009 tutkimuksissa röykkiöstä kaivettiin puolet. Sen merkitystä ei pystytty selvittämään (kaskiröykkiö? rajamerkki?). Tutkimisen jälkeen röykkiö ennallistettiin. Se sijaitsee tulevan valtatien 7 ja sinne menevän rampin välissä. |
| metsakeskus.1000003050 |
75 |
Oronoja 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
516197.73400000 |
6715734.08500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003050 |
Alhonmäki-nimisen luode-kaakkosuuntaisen kalliomuodostuman luoteisosassa kalliopaljastumaa ympäröi kuiva kangas, jossa on ainakin 6 pyyntikuopaksi tulkittavissa olevaa painannetta. Alhonmäkeä kiertää sen itäpuolella Hirvikankaantie, jolle voi kääntyä valtatie 7:ltä. Pyyntikuopat ja asuinpaikka-alue sijaitsevat Hirvikankaantien välittömässä läheisyydessä, sen etelä- ja länsipuolella. Mäntyvaltaista kangasta leikkaavan, Hirvikankaantien kanssa risteävän metsäautotien profiilissa on hiiltä, nokea sekä harmaanruskeaa likamaata. Metsäautotien leikkauksesta on löytynyt myös kvartsiydin sekä kivilaji-iskoksia. Muinaisjäännösalue voidaan rajata kalliopaljastumien sekä Hirvikankaantien väliselle hiekkaiselle terassille. |
| metsakeskus.1000003050 |
75 |
Oronoja 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11040 |
27000 |
516197.73400000 |
6715734.08500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003050 |
Alhonmäki-nimisen luode-kaakkosuuntaisen kalliomuodostuman luoteisosassa kalliopaljastumaa ympäröi kuiva kangas, jossa on ainakin 6 pyyntikuopaksi tulkittavissa olevaa painannetta. Alhonmäkeä kiertää sen itäpuolella Hirvikankaantie, jolle voi kääntyä valtatie 7:ltä. Pyyntikuopat ja asuinpaikka-alue sijaitsevat Hirvikankaantien välittömässä läheisyydessä, sen etelä- ja länsipuolella. Mäntyvaltaista kangasta leikkaavan, Hirvikankaantien kanssa risteävän metsäautotien profiilissa on hiiltä, nokea sekä harmaanruskeaa likamaata. Metsäautotien leikkauksesta on löytynyt myös kvartsiydin sekä kivilaji-iskoksia. Muinaisjäännösalue voidaan rajata kalliopaljastumien sekä Hirvikankaantien väliselle hiekkaiselle terassille. |
| metsakeskus.1000003051 |
75 |
Oronoja 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
516178.74600000 |
6715887.01900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003051 |
Oronoja-nimisen pienen puron pohjoisrannalla 10 m mpy olevalta terassilta on löytynyt kvartsi-iskoksia sekä jälkiä kulttuurikerroksesta. Terassin halkaisee Hirvikankaantie-niminen hiekkatie, joka kääntyy Valtatie 7:ltä pohjoiseen Haminan itäpuolella. Kvartsit löytyivät Hirvikankaantieltä sekä sen välittömästä läheisyydestä tien länsipuolelta. Tien itäpuolelle tehdyissä koepistoissa oli havaittavissa voimakkaan punainen kerros so. mahdollinen kulttuurikerros – heti huuhtoutumiskerroksen alla. Kyseistä kerrosta ei havaittu tien länsipuolelle tehdyissä lapionpistoissa. Maaperä paikalla on hienoa hiekkaa.
Alue on raivattu ja paikoin aurattu. Ylempää kalliopaljastuman vierestä on otettu hiekkaa. Metsäauran vaot ja metsäkoneiden ajojäljet ulottuvat kuitenkin suurelta osin vain huuhtoutumiskerrokseen, joka on paikalla suhteellisen paksu. Kohteella on siten mahdollisesti säilynyt myös tuhoutumatonta kulttuurikerrosta. Kyseessä on joka tapauksessa hyvin pienialainen asuinpaikka.
|
| metsakeskus.1000003052 |
75 |
Linnakallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
504571.41900000 |
6714449.54300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003052 |
Kiviröykkiön pohja sijaitsee Linnakallio-nimisen kalliopaljastuman länsilaidalla Kuninkaantiestä 130 m pohjoiseen. Kallio on ollut pronssikaudella merenlahdelle etelään pistävä kapea niemen kärki.
Röykkiö on kalliopohjalla, aivan kallion reunalla, kohdassa joka viettää jo voimakkaasti alas länteen. Osa röykkiön kivistä on sortunut rinnettä alas. Jäljellä on yksi kivikerta, joka on pohjakaavaltaan ellipsin muotoinen ja halkaisijaltaan leveimmästä kohdasta n. 2 m. Kivien halkaisija on 15–30 cm, ja ne ovat pyöreitä luonnonkiviä. Osa kivistä on sammaloituneita.
|
| metsakeskus.1000003053 |
564 |
Kokonpää etelä |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
444150.00000000 |
7217499.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003053 |
Vuodesta 2003 tunnettu kohde sijaitsee Kiimingin kirkosta n. 7 km eteläkaakkoon Kiiminkijoen länsipuolella Syvälamminkankaan luoteiskulmalla Kokkokankaalle johtavan uudehkon metsäautotien molemmin puolin. Kalimeenlammilta Koiteliin johtavan kelkkareitin inventoinnin yhteydessä vuonna 2009 havaittiin Syvälamminkankaan laidalla ainakin viisi asumuspainannetta sekä viitteitä painanteiden välissä olevasta asuinpaikkapinnasta (ks. alakohteet: asumuspainanteet 1-5). Kyse on aiemmin 300 m liikaa länteen paikannettu kohde, joka nyt todettiin myös aiempaa laajemmaksi. Alue on metsäautotien halkaisemaa hiekkaista mäntykangasta, jossa erottuu pohjois-eteläsuuntaisia matalia harjanteita, joita erottaa matala notkelma. Havainnot ovat näiden matalien harjanteiden päältä.
Vanhastaan tunnettu painanne 1 on itäisemmällä matalalla harjanteella, metsätien ja tieojan pohjoispuolella. Ojaleikkaus on ilmeisesti osin leikannut painanteen kaakkoispäätä. Painanteen itäpuolella on ensin oja ja sitten lyhyt tiepisto pohjoiseen. Kaakkoispuolella vanha metsätien pohja yhtyy uudempaan metsäautotiehen etelästä. Painanteesta tavattiin kvartsi-iskos ja palanutta kiveä. Edellisestä 40 metriä on matalan notkelman erottamalla läntisellä harjanteella, tilanrajan itäpuolella ja tien pohjoispuolella, ojasta noin kolmen metrin päässä hieman epämääräinen painanne 4. Painanteeseen tehdyssä koekuopassa ei ollut voimakasta likamaata. Kuopasta paljastui kuitenkin jokunen hauras liuskeinen kivi ja yksi osin lohkopintainen kvartsikappale.
Painanteet 2 ja 3 sijaitsevat edellisestä vajaat 20 metriä pohjoiseen, saman läntisen matalan harjanteen päällä. Painanteista pohjoisempaan ja selvempään (2) tehdyssä koeruudusta löytyi kvartsi-iskoksia ja voimakasta likamaata. Heti tämän eteläpuolella on hieman epämääräisempi painanne 3.
Asuinpainanne 5 on metsäautotien eteläpuolella, samalla läntisellä harjanteella kuin painanteet 2 -4. Heikkojen vallien osin reunustaman keskiosassa todettiin palanutta kiveä, likamaata ja kvartsia. Tämän ja painanteen 4 välistä kulkeva metsäautotie on tuhonnut painanteiden ulkopuolisen asuinpaikkapinnan, jota osoittavat tien eteläpuolisen leikkauksen kvartsi ja palaneet kivet. Varsinaista asuinpaikkapintaa, joka on jäämässä kelkkareitin alle, on säilynyt vain arviolta kymmenen metrin matkalla läntisen harjanteen päällä, jonka rajalinja ylittää. Tien eteläpuolelta ei tavattu asuinpaikkajälkiä enää itäisemmän harjanteen päältä. Myöskään kauempaa lännestä, minne maasto loivasti laskee, ei tavattu jälkiä asuinpaikasta.
Painanteiden ulkopuolella olevan asuinpaikkapinnan merkkejä tavattiin myös tien pohjoispuolisesta ojaleikkauksesta lähellä ojaa olevien painanteiden 1 ja 4 tuntumasta. Lähimmillään painanne on vain pari metriä rajasta, jota pitkin kelkkareitti on suunniteltu kulkemaan.
Paikan tarkastuksessa kesällä 2014 todettiin asuinpaikan halkaisevan metsätien koillispuoli (3 asumuspainannetta) äestetyn, ilm. v. 2013. |
| metsakeskus.1000003054 |
564 |
Kaarrelampi koillinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
445130.37800000 |
7217279.00900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003054 |
Kohde sijaitsee Kiiminkijoen länsipuolella, Syvälammin ja Kaarrelammin välisellä moreenikankaalla. Äestetyn alueen korkeimman kohdan tuntumasta, loivasti etelään laskevalta kankaanosalta, äestysurista on tavattu asuinpaikkaan viittaavia merkkejä: kvartsi-iskoksia ja palaneita kiviä. Kyseessä saattaa olla lyhytaikainen leiripaikka. |
| metsakeskus.1000003055 |
564 |
Kokkokangas SE |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
442850.00000000 |
7217238.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003055 |
Kohde sijaitsee Kiimingin kirkosta n. 7 km eteläkaakkoon Kiiminkijoen länsipuolella Syvälamminkankaan ja Kokkokankaan välisellä pienellä kankaalla Haisunjärvenojasta noin 800 metriä itään Kokkokankaalle johtavan metsäautotien varrella. Alue on matalaa kivikkoista moreenikangasta. Kokkokankaan kaakkoisessa kainalossa tavattiin pienellä kumpareella sijainnut äestetty hakkuuaukea, jonka läpi metsätie kulki.
Kankaan läpi kulkevalta tieltä tavattiin yksi kvartsi-iskos. Puolenkymmentä iskosta havaittiin aivan vierekkäin tieuran pohjoispuolella, vajaat 10 metriä tiestä. Löytöpaikka oli ympäröivää aluetta hiekkaisempi ja vähemmän kivinen kohta muuten kivikkoisella kankaalla. Paikalla oli myös hieman palanutta kiveä. Vaikka koko pieni äestetty aukea tarkastettiin, ei alueelta tavattu mitään muuta asuinpaikkaan viittaavaa. Kyseessä on vähälöytöinen kohde, samantapainen lyhytaikainen leiripaikka tms., jollaisia inventoinnin aikana tavattiin muitakin (vrt. kohteet Kiiminki 43, 44, 49, 51). Kvartsit jätettiin paikalleen. |
| metsakeskus.1000003056 |
564 |
Paasonsadinmaa SW |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
445189.00000000 |
7215663.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003056 |
Kohde sijaitsee Kiiminkijoen länsipuolella, Oulusta Ylikiimingin kirkolle johtavalta tien ja siltä pohjoiseen, Kiimingin kirkolle erkanevan tien länsipuolella, Lylykkäänjärvestä 2 km luoteeseen sijaitsevan Paasonsadinmaan lounaisreunalla. Alue on kumpuilevaa moreenikangasta, jossa on laajoja hiekkakuoppia. Asuinpaikka on kankaan länsiosassa olevan hiekkakuopan itälaidalla Haisuntien eteläpuolella. Paikalla on kolme asumuspainannetta aivan lähekkäin Painanteet 1-3) Näistä noin 90 metriä kaakkoon loivan notkelman edellisistä erottamalla matalalla harjanteella on edellisiä kookkaampi yksittäinen asumuspainanne (painanne 4). |
| metsakeskus.1000003057 |
564 |
Paasonsadinmaa W |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
445040.42100000 |
7216049.50200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003057 |
Kohde sijaitsee Kiiminkijoen länsipuolella, Oulusta Ylikiimingin kirkolle johtavalta tien ja siltä pohjoiseen, Kiimingin kirkolle erkanevan tien länsipuolella, Lylykkäänjärvestä 2 km luoteeseen sijaitsevan Paasonsadinmaan lounaisreunalla. Alue on kumpuilevaa moreenikangasta, jossa on laajoja hiekkakuoppia. Asuinpaikka on kankaan luoteisosan länsilaidalla, suon reunaa kulkevasta ojasta noin 35 m päässä.
Paikalla on kaksi asumuspainannetta, joihin tehdyistä koekuopista löytyi kvartsiesineitä ja -iskoksia sekä likamaata ja palaneita kiviä. Isompi painanne on mataluutensa ja puuston takia hieman epämääräinen ja osittain soramaassa. Se on rannan suuntaisesti pohjoisluoteesta eteläkaakkoon noin 25 m pituinen, 7-8 m levyinen sekä 60-70 m syvä. Sitä ympäröi matala reunavalli. Toinen painanne on isomman pohjoispuolella, pyöreöhkö ja hieman epämääräinen. Sen halkaisija on 4-5 m ja syvyys 40-50 cm. Painanteiden ympäristössä ei ole tehty koekuopitusta, joten asuinpaikan laajuus on epäselvä.
Vuonna 2009 kohde todettiin äestetyksi huolimatta 2003 löytyessään tehdystä ilmoituksesta metsähoidosta vastaavalle ja siitä, että kohteesta on peruskartassa/karttapaikan maastokartassa muinaisjäännösmerkki, joka sijoittuu heti äestetyn tilan pohjoispuolelle, kuten kohteen koordinaattipistekin. |
| metsakeskus.1000003058 |
564 |
Paasonsadinmaa NW |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
445047.00000000 |
7216267.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003058 |
Kohde sijaitsee Kiiminkijoen länsipuolella, Oulusta Ylikiimingin kirkolle johtavalta tien ja siltä pohjoiseen, Kiimingin kirkolle erkanevan tien länsipuolella, Lylykkäänjärvestä 2 km luoteeseen sijaitsevan Paasonsadinmaan lounaisreunalla. Alue on kumpuilevaa moreenikangasta, jossa on laajoja hiekkakuoppia. Asuinpaikka on kankaan luoteisosan luoteislaidalla, tasaisen kankaanlaen laidalla, lähellä sen niemekemäistä pohjoiskärkeä. Paikalla on kaksi pienehköä asumuspainannetta. Näistä pohjoisempi on noin 4-5 m halkaisijaltaan ja 0,4 m syvä. Eteläinen painanne on noin 15 m edellisestä ja 6 x 4 metriä alaltaan ja 0,3-0,4 m syvä. Paikalle tehdyistä koekuopista on löytynyt kvartsi-iskoksia sekä likamaata. Itse asuinpaikan laajuus on epäselvä, koska koekuopitusta ei ole tehty. |
| metsakeskus.1000003059 |
564 |
Paasonsadinmaa |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
445410.27600000 |
7215829.59100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003059 |
Kohde sijaitsee Kiiminkijoen länsipuolella, Oulusta Ylikiimingin kirkolle johtavalta tien ja siltä pohjoiseen, Kiimingin kirkolle erkanevan tien länsipuolella, Lylykkäänjärvestä 2 km luoteeseen sijaitsevan Paasonsadinmaan lounaisreunalla. Alue on kumpuilevaa moreenikangasta, jossa on laajoja hiekkakuoppia. Asuinpaikka on Paasonsadinmaan keskiosassa, metsäautotien pohjoispuolella. Paikalla on viisi asumuspainannetta, joista osa on tuhoutuneita tai puuroskalla peitettyjä.
Kohteen löytyessä vuoden 2003 inventoinnissa tien molemmin puolin ulottuva 140 metriä leveä palsta (2:30) oli hakkuun jäljiltä. Tien eteläpuoli oli äestetty, mutta äskettäin hakattu pohjoispuoli oli vielä äestämättä ja kohteen merkitys osoitettiin maastossa metsänhoitoyhdistykselle. |
| metsakeskus.1000003060 |
564 |
Paasonsadinmaa NE |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
445780.12200000 |
7215929.55500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003060 |
Kohde sijaitsee Kiiminkijoen länsipuolella, Oulusta Ylikiimingin kirkolle johtavalta tieltä pohjoiseen Kiimingin kirkolle erkanevan tien länsipuolella, Lylykkäänjärvestä 1,5 km luoteeseen sijaitsevan Paasonsadinmaan itäreunalla. Alue on kumpuilevaa moreenikangasta, jossa on laajoja hiekkakuoppia. Asuinpaikka on Paasonsadinmaan kankaan itäreunalla, kumpareen itäreunalla. Paikalta on löytynyt kvartsi-iskoksia ja palaneita kiviä. Asuinpaikka on osin tuhoutunut metsätöissä.
|
| metsakeskus.1000003061 |
564 |
Haisunjärvi NE |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
445110.39000000 |
7216769.20700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003061 |
Kohde sijaitsee Lamukankaalta Huttukylän kautta Kiimingin kirkolle johtavan tien länsipuolella, Lylykkäänjärvestä kolmisen kilometriä luoteeseen sijaitsevan pienen Haisunjärven koillispuolella, soiden ympäröimällä kankaalla. Kankaan kaakkoisreunalla, Härkösalmensuon luoteisreunalla, on tavattu palaneita kiviä ja kvartsiesine ja -iskoksia. |
| metsakeskus.1000003062 |
564 |
Lamukangas S |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
447089.60600000 |
7213480.54300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003062 |
Kohde sijaitsee Oulusta Ylikiimingin kirkolle johtavan tien ja siltä pohjoiseen, Kiimingin kirkolle, erkanevan tien risteyksestä 0,3 km itäkaakkoon. Alue on kivikkoista moreenikumparetta, jonka reunat ovat lähes kivetöntä hiekkaa. Asuinpaikka on Lamukankaan länsipään kumpareen kaakkoislaidalla, tasaisella ja kapeahkolla kankaalla, suon reunassa. Paikalta on löytynyt kvartsi-iskoksia ja palaneita kiviä. Löytöalueen pituus on vajaa 20 m. |
| metsakeskus.1000003063 |
564 |
Lamukangas W |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
446649.77800000 |
7213820.40300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003063 |
Kohde sijaitsee Oulusta Ylikiimingin kirkolle johtavan tien ja siltä pohjoiseen, Kiimingin kirkolle, erkanevan tien risteyksestä 250 m pohjoisluoteeseen. Alue on kivikkoista moreenikumparetta, jonka reunat ovat lähes kivetöntä hiekkaa. Asuinpaikka on Lamukankaan länsipään kumpareen pohjoisreunalla, tasaisella ja kuivalla kankaalla. Paikalla on matala hiekkakuoppa, joka on tehty asuinpaikalle. Paikalla on myös neljä asumuspainannetta, joista läntisin on aivan hiekkakuopan lounaisreunalla. Asuinpaikka ja itäiset asumuspainanteet ovat suurelta osin tuhoutuneet hiekanotossa sekä koillisosan pintamaan kuorinnassa vuoden 2006 tienoilla. Sen halkaisija on 6-7 m ja syvyys 30-40 cm. Kuopan itäpuolella kulkee myöhään raivatulle pellolle johtava tieura, jonka itäpuolella on pieni painanne, 3-4 m halkaisijaltaan ja 50-60 cm syvä. Painanteesta noin 10 m itään on itä-länsisuuntainen vallien ympäröimä painanne, kooltaan 6x9 m ja syvyys 60-80 cm. Tästä vajaa 20 m koilliseen on neljäs painanne, alaltaan noin 6x8 m ja noin 40-50 cm syvä. Hiekkakuopan reunoilta ja muillakin kivennäismaan paljastumakohdilla havaittiin inventoinnissa kvartsiesineitä ja -iskoksia sekä merkkejä tulenpidosta. Hiekkakuopan länsipuolen ojaleikkauksessa on erotettu mahdollinen punamultahauta. Asuinpaikka ajoittuu sijaintikorkeuden perusteella kivikauden loppupuolelle. |
| metsakeskus.1000003063 |
564 |
Lamukangas W |
10002 |
12002 |
13216 |
11019 |
27012 |
446649.77800000 |
7213820.40300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003063 |
Kohde sijaitsee Oulusta Ylikiimingin kirkolle johtavan tien ja siltä pohjoiseen, Kiimingin kirkolle, erkanevan tien risteyksestä 250 m pohjoisluoteeseen. Alue on kivikkoista moreenikumparetta, jonka reunat ovat lähes kivetöntä hiekkaa. Asuinpaikka on Lamukankaan länsipään kumpareen pohjoisreunalla, tasaisella ja kuivalla kankaalla. Paikalla on matala hiekkakuoppa, joka on tehty asuinpaikalle. Paikalla on myös neljä asumuspainannetta, joista läntisin on aivan hiekkakuopan lounaisreunalla. Asuinpaikka ja itäiset asumuspainanteet ovat suurelta osin tuhoutuneet hiekanotossa sekä koillisosan pintamaan kuorinnassa vuoden 2006 tienoilla. Sen halkaisija on 6-7 m ja syvyys 30-40 cm. Kuopan itäpuolella kulkee myöhään raivatulle pellolle johtava tieura, jonka itäpuolella on pieni painanne, 3-4 m halkaisijaltaan ja 50-60 cm syvä. Painanteesta noin 10 m itään on itä-länsisuuntainen vallien ympäröimä painanne, kooltaan 6x9 m ja syvyys 60-80 cm. Tästä vajaa 20 m koilliseen on neljäs painanne, alaltaan noin 6x8 m ja noin 40-50 cm syvä. Hiekkakuopan reunoilta ja muillakin kivennäismaan paljastumakohdilla havaittiin inventoinnissa kvartsiesineitä ja -iskoksia sekä merkkejä tulenpidosta. Hiekkakuopan länsipuolen ojaleikkauksessa on erotettu mahdollinen punamultahauta. Asuinpaikka ajoittuu sijaintikorkeuden perusteella kivikauden loppupuolelle. |
| metsakeskus.1000003064 |
564 |
Ilvesmaa |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
447289.51800000 |
7215659.66600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003064 |
Kohde sijaitsee Kiiminkijoen länsipuolisen Lylykkäänjärven pohjoispuolella, järvestä noin 0,3-0,4 km päässä. Alue on soiden ympäröimää, paikoin kivikkoista moreeniselännettä, jonka harjanteen laen koillisreunalla on 4-6 asumuspainannetta. Painanteet ovat itä-länsi -suuntaisessa jonossa, aivan rinteen yläosassa. |
| metsakeskus.1000003065 |
142 |
Suoranta |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
470168.12500000 |
6746356.54100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003065 |
Röykkiö, jonka koko on 6,7 x 4,8 x 1 m, sijaitsee pienellä metsäaukiolla, kalliopohjalla. Röykkiötä on osin hajoitettu. Irtokiviä varsinkin röykkiön länsi- ja luoteispuolella. |
| metsakeskus.1000003065 |
142 |
Suoranta |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
470168.12500000 |
6746356.54100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003065 |
Röykkiö, jonka koko on 6,7 x 4,8 x 1 m, sijaitsee pienellä metsäaukiolla, kalliopohjalla. Röykkiötä on osin hajoitettu. Irtokiviä varsinkin röykkiön länsi- ja luoteispuolella. |
| metsakeskus.1000003066 |
142 |
Pajamäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
461393.57100000 |
6764266.29200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003066 |
Röykkiö sijaitsee Pajamäen korkeimmalla kohdalla, lähellä Iitin ja Jaalan rajaa. Röykkiön koko on 2 x 2 x 0,4 m. Se on melko pahoin hajotettu. |
| metsakeskus.1000003067 |
142 |
Keinukallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
467967.00700000 |
6746455.48300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003067 |
Röykkiö, jonka koko on 3,5 x 4 x 1 m, sijaitsee avokalliolla, aivan metsäautotien vieressä. Röykkiön keskellä pilkottaa mahdollinen silmäkivi. |
| metsakeskus.1000003067 |
142 |
Keinukallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
467967.00700000 |
6746455.48300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003067 |
Röykkiö, jonka koko on 3,5 x 4 x 1 m, sijaitsee avokalliolla, aivan metsäautotien vieressä. Röykkiön keskellä pilkottaa mahdollinen silmäkivi. |
| metsakeskus.1000003070 |
564 |
Isokangas länsi |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
437617.39000000 |
7220957.50900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003070 |
Kohde sijaitsee Kuusamontien luoteispuolella, Isokankaan lounaispuolella olevan järven pohjoispuolella. Alue on kuivaa mäntykangasta, jota halkovat pienet metsätiet. Paikalla on ainakin neljä-viisi maakuoppaa. Mahdollisesti ne ovat pyyntikuoppia tai keittokuoppia. Kahden inventoinnin tietojen perusteella ne ovat alueella, joka on etelästä pohjoiseen 500 m luokkaa. Yksi kuoppa on noin 500 m näitä idempänä. Kuopat ovat halkaisijaltaan 1,3-2,0 m ja syvyydeltään noin 0,5 m. Osassa kuopista on podsolimaannos ja ainakin yksi on osin kivien täyttämä ja mahdollisesti melko nuori. Kvartsia tai muuta asuinpaikkaan viittaavaa ei ole havaittu alueella. |
| metsakeskus.1000003072 |
564 |
Takumaa N |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
436127.00000000 |
7222803.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003072 |
Kohde sijaitsee Nurmijärvestä noin 100 m etelään, kuivalla mäntykankaalla, jonka ranta-alueella on kesämökkejä. Mökeille johtavalta tieuralla on havaittu vuonna 2015 kvartseja asuinpaikan merkkinä. Alueen rajausta on tarkennettu koekuopin. Aiemmin paikalta tunnetut neljä ilmeistä pyyntikuoppaa (alakohteet 1-4) sijaitsevat asuinpaikasta noin 25 m itään. Ne ovat muodoltaan pyöreähköjä, halkaisijaltaan noin 1,5-1,9 m. Kuopat ovat kolme metrin etäisyydellä toisistaan ja ne muodostavat hevosenkengän muotoisen kuvion. Asuinpaikasta noin 70 metriä etelään on havaittu muutama kvartsi-iskos (alakohde).
Vuoden 2015 raportin asuinpaikka 20 Takumaa 3 katsottu samaksi kokonaisuudeksi kuoppakohteen Takumaa N kanssa. |
| metsakeskus.1000003072 |
564 |
Takumaa N |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
436127.00000000 |
7222803.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003072 |
Kohde sijaitsee Nurmijärvestä noin 100 m etelään, kuivalla mäntykankaalla, jonka ranta-alueella on kesämökkejä. Mökeille johtavalta tieuralla on havaittu vuonna 2015 kvartseja asuinpaikan merkkinä. Alueen rajausta on tarkennettu koekuopin. Aiemmin paikalta tunnetut neljä ilmeistä pyyntikuoppaa (alakohteet 1-4) sijaitsevat asuinpaikasta noin 25 m itään. Ne ovat muodoltaan pyöreähköjä, halkaisijaltaan noin 1,5-1,9 m. Kuopat ovat kolme metrin etäisyydellä toisistaan ja ne muodostavat hevosenkengän muotoisen kuvion. Asuinpaikasta noin 70 metriä etelään on havaittu muutama kvartsi-iskos (alakohde).
Vuoden 2015 raportin asuinpaikka 20 Takumaa 3 katsottu samaksi kokonaisuudeksi kuoppakohteen Takumaa N kanssa. |
| metsakeskus.1000003072 |
564 |
Takumaa N |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
436127.00000000 |
7222803.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003072 |
Kohde sijaitsee Nurmijärvestä noin 100 m etelään, kuivalla mäntykankaalla, jonka ranta-alueella on kesämökkejä. Mökeille johtavalta tieuralla on havaittu vuonna 2015 kvartseja asuinpaikan merkkinä. Alueen rajausta on tarkennettu koekuopin. Aiemmin paikalta tunnetut neljä ilmeistä pyyntikuoppaa (alakohteet 1-4) sijaitsevat asuinpaikasta noin 25 m itään. Ne ovat muodoltaan pyöreähköjä, halkaisijaltaan noin 1,5-1,9 m. Kuopat ovat kolme metrin etäisyydellä toisistaan ja ne muodostavat hevosenkengän muotoisen kuvion. Asuinpaikasta noin 70 metriä etelään on havaittu muutama kvartsi-iskos (alakohde).
Vuoden 2015 raportin asuinpaikka 20 Takumaa 3 katsottu samaksi kokonaisuudeksi kuoppakohteen Takumaa N kanssa. |
| metsakeskus.1000003072 |
564 |
Takumaa N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
436127.00000000 |
7222803.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003072 |
Kohde sijaitsee Nurmijärvestä noin 100 m etelään, kuivalla mäntykankaalla, jonka ranta-alueella on kesämökkejä. Mökeille johtavalta tieuralla on havaittu vuonna 2015 kvartseja asuinpaikan merkkinä. Alueen rajausta on tarkennettu koekuopin. Aiemmin paikalta tunnetut neljä ilmeistä pyyntikuoppaa (alakohteet 1-4) sijaitsevat asuinpaikasta noin 25 m itään. Ne ovat muodoltaan pyöreähköjä, halkaisijaltaan noin 1,5-1,9 m. Kuopat ovat kolme metrin etäisyydellä toisistaan ja ne muodostavat hevosenkengän muotoisen kuvion. Asuinpaikasta noin 70 metriä etelään on havaittu muutama kvartsi-iskos (alakohde).
Vuoden 2015 raportin asuinpaikka 20 Takumaa 3 katsottu samaksi kokonaisuudeksi kuoppakohteen Takumaa N kanssa. |
| metsakeskus.1000003073 |
564 |
Takumaa S |
10002 |
12016 |
13155 |
11004 |
27000 |
436033.00000000 |
7222353.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003073 |
Kohde sijaitsee Nurmijärvestä noin 0,5 km etelään, kuivahkolla mäntykankaalla, sähkölinjan pohjoispuolella. Paikalla on kolme mahdollista keittokuoppaa, jotka ovat halkaisijaltaan noin 1-2 m ja syvyydeltään 0,2-0,4 m. Kuoppien pohjaan tehdyt kairaukset osoittivat, että kuoppien pohjalla on kiviä. Vuonna 2015 alueella todettiin varmuudella kaksi kuoppaa. Lisäksi tavattiin asuinpaikkalöytöjä kolmella eri kohdalla, on mahdolista, että alueella on laajempi asuinpaikka. Kuopat ja löytökohdat alakohteina.
Vuoden 2015 raportin asuinpaikka 21 Takumaa 4 katsottu samaksi kokonaisuudeksi aiemmin tunnetun kuoppakohteen Takumaa S kanssa. |
| metsakeskus.1000003073 |
564 |
Takumaa S |
10002 |
12016 |
13155 |
11019 |
27000 |
436033.00000000 |
7222353.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003073 |
Kohde sijaitsee Nurmijärvestä noin 0,5 km etelään, kuivahkolla mäntykankaalla, sähkölinjan pohjoispuolella. Paikalla on kolme mahdollista keittokuoppaa, jotka ovat halkaisijaltaan noin 1-2 m ja syvyydeltään 0,2-0,4 m. Kuoppien pohjaan tehdyt kairaukset osoittivat, että kuoppien pohjalla on kiviä. Vuonna 2015 alueella todettiin varmuudella kaksi kuoppaa. Lisäksi tavattiin asuinpaikkalöytöjä kolmella eri kohdalla, on mahdolista, että alueella on laajempi asuinpaikka. Kuopat ja löytökohdat alakohteina.
Vuoden 2015 raportin asuinpaikka 21 Takumaa 4 katsottu samaksi kokonaisuudeksi aiemmin tunnetun kuoppakohteen Takumaa S kanssa. |
| metsakeskus.1000003073 |
564 |
Takumaa S |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
436033.00000000 |
7222353.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003073 |
Kohde sijaitsee Nurmijärvestä noin 0,5 km etelään, kuivahkolla mäntykankaalla, sähkölinjan pohjoispuolella. Paikalla on kolme mahdollista keittokuoppaa, jotka ovat halkaisijaltaan noin 1-2 m ja syvyydeltään 0,2-0,4 m. Kuoppien pohjaan tehdyt kairaukset osoittivat, että kuoppien pohjalla on kiviä. Vuonna 2015 alueella todettiin varmuudella kaksi kuoppaa. Lisäksi tavattiin asuinpaikkalöytöjä kolmella eri kohdalla, on mahdolista, että alueella on laajempi asuinpaikka. Kuopat ja löytökohdat alakohteina.
Vuoden 2015 raportin asuinpaikka 21 Takumaa 4 katsottu samaksi kokonaisuudeksi aiemmin tunnetun kuoppakohteen Takumaa S kanssa. |
| metsakeskus.1000003073 |
564 |
Takumaa S |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
436033.00000000 |
7222353.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003073 |
Kohde sijaitsee Nurmijärvestä noin 0,5 km etelään, kuivahkolla mäntykankaalla, sähkölinjan pohjoispuolella. Paikalla on kolme mahdollista keittokuoppaa, jotka ovat halkaisijaltaan noin 1-2 m ja syvyydeltään 0,2-0,4 m. Kuoppien pohjaan tehdyt kairaukset osoittivat, että kuoppien pohjalla on kiviä. Vuonna 2015 alueella todettiin varmuudella kaksi kuoppaa. Lisäksi tavattiin asuinpaikkalöytöjä kolmella eri kohdalla, on mahdolista, että alueella on laajempi asuinpaikka. Kuopat ja löytökohdat alakohteina.
Vuoden 2015 raportin asuinpaikka 21 Takumaa 4 katsottu samaksi kokonaisuudeksi aiemmin tunnetun kuoppakohteen Takumaa S kanssa. |
| metsakeskus.1000003075 |
564 |
Mustasuo SW |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
436344.90200000 |
7221859.13900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003075 |
Kohde sijaitsee Kiimingin Jäälin Mustasuon ja Takumaansuon sekä Haukiputaan Vasikkasuon välissä olevalla kuivalla mäntykankaalla, Takumaansuon kaakkoisreunassa olevasta järvestä noin 520 m itään. Paikalla on soikeahko, 1,7 x 1,3 m kokoinen ja 0,3 m syvä kuoppa. Kyseessä saattaa olla pyyntikuoppa. Paikalla on muitakin mahdollisia pyyntikuopiksi luokiteltavia kuoppia. |
| metsakeskus.1000003079 |
564 |
Sivukangas 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
447044.00000000 |
7227490.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003079 |
Kohde sijaitsee Kuusamontien pohjoispuolella, matalalla moreeniselänteellä. Alue on kivikkoista, kuivaa sekametsää kasvavaa kangasta. Paikalla on pyöreä, halkaisijaltaan 4,5 m ja korkeudeltaan 0,3 m kokoinen röykkiö, jonka keskellä on 2 x 1 m kokoinen kuoppa. Röykkiö on muinaisessa rantavallissa ja sen eteläosa on osittain tuhoutunut yli kulkevan metsäkoneen ajouran ja viereen tehdyn rajamerkin seurauksena. Noin 1,5 m päässä oleva rajamerkki näyttää tehdyn röykkiön kivistä. |
| metsakeskus.1000003105 |
260 |
Mäkrävaara |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
655963.64400000 |
6897057.66000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003105 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Muljulasta Rasisaloon johtavan paikkallistien itäpuolella, Muljulanselän Hovinlampeen laskevan Lehmijoen varrella olevan Pölläsensuon itärannalla, Mäkrävaaran harjanteen luoteispäässä. Paikalta on löytynyti yksi kvartsi-iskos tieuran pinnalta. Tielle on tuotu myös sepeliä ja iskos saattaa myös olla sepeliä. Paikka olisi korkeutensa ja topografiansa perusteella sopiva kivikautiseksi asuinpaikaksi, mutta epävarman löytönsä vuoksi se on luokiteltu tentatiivikohteeksi. |
| metsakeskus.1000003106 |
260 |
Lystilampi |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
654761.17200000 |
6886685.83100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003106 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Koivikon maaseutuopistolta n. 500 m kaakkoon, junaradan itäpuolella pellolla, Lepikonjoelle johtavan tien pohjoispuolella. Soistunut Lystilampi on löytöpaikasta 200 m kaakkoon. Paikalta on löytynyt yksi kvartsi-iskos, joka on riittävän selvä, jotta kohdetta voitaneen pitää ainakin tentatiivikohteena. Sinänsä paikka sopii myös kivikautiseksi asuinpaikaksi, lähellä on Koivikon asuinpaikka Lepikonjoen rannalla. |
| metsakeskus.1000003107 |
260 |
Kaskisniemi |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
654780.18200000 |
6883341.18300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003107 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Ätäskö-järven Koivikkolahdenselän länsirannalla, Ahovalkamaan johtavan tien varrella, sen eteläpuolella, Ahovalkaman talosta 390 m luoteeseen. Kvartsi-iskoksen löytöpaikka on tien ja peltoaukean yläpuolella oleva muinaisrantatörmän päällysalue, joka on metsä-äestetty. Maaperä paikalla on hiekkaa ja paikka on muutenkin sovelias asuinpaikaksi. Enempien löytöjen puuttuessa paikka on kuitenkin luokiteltu toistaiseksi tentatiivikohteeksi. |
| metsakeskus.1000003108 |
260 |
Himonniemi |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
649059.48400000 |
6882538.48000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003108 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Pyhäjärven Pajarinselän länsirannalla, Himonniemessä, Himonniemen vanhasta päärakennuksesta (joka on peltojen keskellä) 320 m itäkoilliseen. Paikalla on mäntykankaalla tehty aukkohakkuu, joka on laikutettu joitakin vuosia sitten. Maa viettää lammen rantaan ilman selkeitä törmiä, maaperä on hiekkaa, jossa on jonkin verran kiveä. Laikutuksesta on löytynyti yksi selvä kvartsi-iskos n. 50 m rannasta. Paikka on lämmin ja varsin sovelias kivikautiselle asuinpaikalle. Löytöjen vähäisestä määrästä johtuen kohde on kuitenkin luokiteltu tentatiivikohteeksi. |
| metsakeskus.1000003109 |
260 |
Hiekkalahti |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
631453.54500000 |
6891142.94000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003109 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Paasselän itärannalla, Hiekkalahden rannalla, Hiekkalahdensuon länsipuolella. Paikalta on löytynyt yksi kvartsi rantaan mökeille johtavan tien itäpenkasta. Maasto on loivasti lahdelle laskevaa hiekkakangasta, tie kulkee taimikon halki. Löytöpaikalta n. 80 m pohjoiseen on suuri hiekkakuoppa mökkiteiden risteyksessä. Paikka on sinänsä varsin sovelias kivikautiseksi asuinpaikaksi, mutta kvartsi ei ole yksiselitteisesti artefakti, vaan se saattaa olla myös sepeliä. Siksi kohde on luokiteltu tentatiivikohteeksi. |
| metsakeskus.1000003110 |
260 |
Myllynluhta 2 |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
639683.22700000 |
6891565.80000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003110 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Oriveden ja Pyhäjärven yhdistävän Hiiskosken vesireitin länsirannalla, Myllynluhdan suon länsireunalla. Suon reunan metsissä on tehty laajoja laikutuksia ja metsäautotien päästä 70-100 m koilliseen kumpareelta on löytynyt kvartseja. Yksi kvartseista on selvä iskos, muuta ovat epämääräisempiä. Kohdetta voi pitää todennäköisenä kivikautisena asuinpaikkana, mutta se on toistaiseksi luokiteltu tentatiivikohteeksi. Noin 160 metriä etelään, toisella kumpareella, on Myllynluhta 1 -asuinpaikka, jolta myös on pelkkää kvartsia. |
| metsakeskus.1000003111 |
260 |
Terva-Pusa |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
636973.31800000 |
6892870.26200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003111 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Oriveden Enanlahden etelärannalla, Terva-Pusan päärakennuksesta 160 m kaakkoon, muinaisella kaakkoon suuntautuvalla niemen nokalla, hiekkaisella pellolla. Kynnöksestä on löytynyt muutamia kvartseja, jotka kuitenkaan eivät ole aivan selviä artefakteja. Ne voivat olla pellolle kulkeutunutta sepeliä. Tämän vuoksi kohdetta ei sopivasta topografiastaan huolimatta voi pitää varmana kivikautisena asuinpaikkana, vaan se on luokiteltu tentatiivikohteeksi. |
| metsakeskus.1000003112 |
260 |
Hovinlampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
654610.19400000 |
6896363.93500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003112 |
Asuinpaikka sijaitsee Muljulassa, Kiteen ja Rääkkylän välisen maantien pohjoispuolella, Hovinlammen kaakkoisrannalla, Järvelän talosta 160-200 m lounaaseen. Paikalta on löytynyti muutama kvartsi-iskos louhikkoiselta, mutta hiekkapohjaiselta metsänäestysalueelta. Löydöt olivat n. 2-3 metriä lammen pinnan yläpuolella olevalla kapealla tasanteella. Asuinpaikan laajuus lienee n. 50 x 20 m, löytöjä oli vain tien länsipuolella. |
| metsakeskus.1000003113 |
260 |
Riutniemi |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
669446.25400000 |
6887123.71400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003113 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Kiteenjärven itärannalla, Riutniemen ja Kehnonkallion välisessä laaksossa, Matikkalan talosta 580 m pohjoisluoteeseen. Keskeltä tasaista kynnettyä hiesupeltoa on kerätty joitakin kvartseja, joista osa oli selvästi sepeliä, mutta osa on mahdollisia iskoksia. Paikka ei ole kovin otollinen asuinpaikaksi, joten kohde on luokiteltu tentatiivikohteeksi. |
| metsakeskus.1000003114 |
260 |
Ketunniemi |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
668522.63500000 |
6884147.90900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003114 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Hyypii- ja Lautakko-järvien välisen vesireitin varrella, Pitkäjärven kuivatun länsiosan l. Pitkäjärvenlietteen pohjoisrannalla olevalla moreeniharjanteella. Paikalle on tehty koekuoppa vanhalle rantatörmälle harjanteen kumpareiden väliseen "laaksoon" ja siitä löytyi moreenihiekan/-soran joukosta epämääräinen kvartsi, joka otettiin talteen. Sinänsä paikka olisi sopiva kivikautiseksi asuinpaikaksi, mutta epämääräisen kvartsin vuoksi se on luettu vain tentatiivikohteeksi. |
| metsakeskus.1000003115 |
260 |
Välisuo |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
657946.83200000 |
6900799.15600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003115 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Salpausselän länsipuolella olevan Piimäjärven itärannalla, Kokonniemen ja harjun kainalossa olevan Välisuon välisellä metsänäestysalueella. Paikka on muinaisella Välisuon muodostaman lahden rannalla olleella niemekkeellä, suuntautuen lähinnä pohjoiseen ja koilliseen. Kvartsia on löytynyi yhdestä pisteestä. Maaperä paikalla on hiekkapohjaista kivikkoa, sinänsä asuinpaikaksi sopiva kohta. Koska enempää löytöjä ei kuitenkaan paikalta ole tullut ja kvartsit ovat hieman epävarmoja artefakteja, on se luokiteltu toistaiseksi tentatiivikohteeksi. |
| metsakeskus.1000003116 |
260 |
Ravinranta |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
659343.28000000 |
6898451.11100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003116 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Salpausselän länsipuolella olevan Piimäjärven itärannalla, muuten soisen rannan keskellä olevan hiekkamuodostuman reunassa. Paikalla on kesämökki, joka on rakennettu muinaisrantatasanteelle jyrkän törmän alapuolelle. Kvartsi on löytynyt lähellä rantaa mökille haarautuvan tien pinnasta, mökistä n. 30 m lounaaseen. Koska kvartsi on hieman epämääräinen ja ainoa löytö paikalta, on kohde luokiteltu tentatiivikohteeksi. |
| metsakeskus.1000003118 |
260 |
Kiteenlahti Hernevaara |
10001 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
670180.97500000 |
6881744.88400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003118 |
Kalmisto sijaitsee Kiteenlahden kylässä n:o 20, Joakim Timosen omistaman Hernevaaran talon pellolla. Tästä kalmistopellosta on "taka-aikoina löydetty yksi pari korvarenkaita, 3 venäläistä 50 pennin kokoisella pyöreällä kannalla varustettua ristiä, kahtena kappaleena olleet vitjat ja sormus, kaikki hpoeasta" (Maukonen 1879). Kantatila 20 on jaettu kahteen Timolan ja Malilan tilaan.
Vuosien 2004 ja 2024 inventoinneissa kohteesta ei ole saatu tarkempaa tietoa. |
| metsakeskus.1000003119 |
260 |
Pölhönniemi |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
667861.87400000 |
6890351.40600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003119 |
Raunioita on kuivattuun Humalajärveen etelästä pistävällä pitkällä Pölhönniemellä noin 20 kpl. Useat raunioista ovat melko kookkaita, noin 3 m mittaisia ja 2 m levyisiä. Osa raunioista jäi maantien rakentamisen alle. Kyseessä lienevät kaskirauniot. |
| metsakeskus.1000003120 |
260 |
Niinikumpu Hovi |
10002 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
657106.22300000 |
6886682.84100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003120 |
Kalmisto sijaitsee Niinikummun kylässä noin 250 metriä Pakarilan talosta länteen osittain pihamaalla olevalla kumpareella. Maukosen kihlakuntakertomuksen mukaan kalmisto ja tsasouna sanotaan olleen Niinikummun Koivikon Hovin pellolla. Niinikummun kylässä on kuitenkin sekä Koivikon hovi että Hovi, joista jälkimmäisen alueella kalmisto sijaitsee. Koivikon hovi on perustettu vasta 1840-luvulla.
Huhtikuussa 1988 omakotitalon tontilta löytyi kaksi pääkalloa öljysäiliölle kaivetun kuopan irtomaata pihalle levitettäessä. Vuoden 2024 inventoinnissa saatujen tietojen perusteella toinen kalloista on kuulunut aikuiselle ja toinen lapselle. Kalmisto on osin tuhoutunut, mutta alueella saattaa yhä olla koskemattomia hautauksia. |
| metsakeskus.1000003123 |
260 |
Pajarinmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
666722.34700000 |
6887142.70000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003123 |
Asuinpaikka sijaitsee Hyypiin ja Kiteenjärven välisellä kannaksella, metsäisellä tasalakisella mäellä Kiteenlahteen vievän maantien pohjoispuolella. Appelgrenillä (1891) on maininta Pajarinmäen kivirauniosta, jota ei vuoden 2004 inventoinnissa enää tavattu. Koekuopista mäen laella on löydetty lasitettua keramiikkaa. |
| metsakeskus.1000003124 |
260 |
Hatunvaara |
10001 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
678449.62800000 |
6885213.52300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003124 |
Kalmisto sijaitsee Kantosyrjän kylässä n:o 2 Erkki Juvosen omistamalla Hatunvaaran talon maalla, lähellä peltoja. Paikalla on saattanut olla myös kirkko. J. Maukosen (1879) mukaan samasta kalmistosta on "kaskea viljellessä taka-aikoina löytty kaulassa kannettavia venäläisä vaskiristiä ja hopeaisia talrikkia (lautasia), joihin ruostetta pois puhdistettaessa oli ilmestynyt reikiä."
Vuoden 2004 ja 2024 inventoinneissa kohteesta ei saatu tarkempaa tietoa. |
| metsakeskus.1000003125 |
260 |
Kokonniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
657839.87200000 |
6900722.18900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003125 |
Halkaisijaltaan n. 8 metriä oleva tervahauta sijaitsee Salpausselän länsipuolella olevan Piimäjärven itärannalla, Kokonniemessä, niemen kärjessä olevalta mökiltä 140 metriä itäkoilliseen, mökkitien pohjoispuolella mäntykankaalla. Tervahaudan ympärillä on vallit ja sen keskiosa on koholla tavallisen suppilon sijaan. Kyseessä saattaakin olla hiilihauta. |
| metsakeskus.1000003126 |
260 |
Kiuaskallio |
10001 |
12006 |
13000 |
11006 |
27000 |
660574.85400000 |
6881199.07000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003126 |
Kohde sijaitsee Ätäskö-järven itäpuolella olevan Lietsonsuon itäreunalla, Härkähuuhdassa. Kyseessä on kalliokukkula, jolla on paikallisen tiedon mukaan näkyvissä "kiuas", jonkinlainen kolo tai onkalo, jota on voitu käyttää paistamiseen. |
| metsakeskus.1000003127 |
260 |
Ukotiinkangas |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
653598.64600000 |
6884608.66800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003127 |
Jyrkän muinaisrantatörmän päällä Ätäskö-järven Koivikkolahdenselän lounaisrannalla on kaksi kuoppaa tai painannetta järven rantaan johtavan metsäautotien varrella. Järven rantaan on kuopista n. 300 metriä, välissä on suota. Ukotiinkangas on Salpausselän laidan hiekkakangasta. Ensimmäinen painanne on halkaisijaltaan n. 4-5 metriä ja siihen tehdyssä koekuopassa oli heti turpeen alla vahvasti hiiliä. Kyseessä lienee hiilimiilu. Toinen kuoppa on lähempänä em. metsäautotietä, se on pitkulainen, mitoiltaan n. 3 x 2 metriä ja sen ympärillä on vallit. Kuoppa ei vaikuta kovin vanhalta. |
| metsakeskus.1000003127 |
260 |
Ukotiinkangas |
10002 |
12009 |
13095 |
11006 |
27000 |
653598.64600000 |
6884608.66800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003127 |
Jyrkän muinaisrantatörmän päällä Ätäskö-järven Koivikkolahdenselän lounaisrannalla on kaksi kuoppaa tai painannetta järven rantaan johtavan metsäautotien varrella. Järven rantaan on kuopista n. 300 metriä, välissä on suota. Ukotiinkangas on Salpausselän laidan hiekkakangasta. Ensimmäinen painanne on halkaisijaltaan n. 4-5 metriä ja siihen tehdyssä koekuopassa oli heti turpeen alla vahvasti hiiliä. Kyseessä lienee hiilimiilu. Toinen kuoppa on lähempänä em. metsäautotietä, se on pitkulainen, mitoiltaan n. 3 x 2 metriä ja sen ympärillä on vallit. Kuoppa ei vaikuta kovin vanhalta. |
| metsakeskus.1000003129 |
260 |
Ruunalahti |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
655623.78800000 |
6895477.29400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003129 |
Hiilimiilu sijaitsee Muljulassa, Kiteen ja Rääkkylän välisen maantien eteläpuolella olevan Parppeinlammen Ruunalahden etelärannalla, kauniilla mäntykankaalla. Miilu on selväpiirteinen, vallillinen kuoppa, jonka halkaisija on n. 3 m. Koekuopassa näkyi olevan runsaasti hiiliä. |
| metsakeskus.1000003130 |
51 |
Tahkoniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
208532.04300000 |
6798894.19600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003130 |
Röykkiö sijaitsee Väkkäränperän lahdesta kilometrin länteen olevalla kallioalueella, voimalinjan pohjoispuolella, Tahkoniemen talosta 300 m koilliseen.
Röykkiö on rakennettu miehennostamista ja sitä suuremmista kivistä, joita on näkyvissä kymmenen ja ne muodostavat yhden kivikerran. Osa kivistä on sammalleen sisällä. |
| metsakeskus.1000003131 |
976 |
Pajuniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
384832.17800000 |
7378913.86000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003131 |
Kohde sijaitsee Ylisennivan salmen etelärannalla Pessalompolossa mt 923:n Tengeliöjonen sillasta n. 200 m luoteeseen viljelysmaassa.
Löydöt: tuura, kirveitä, hioin, teelmiä, KM 2270:14-15, KM 8326:17-20
Inv. A. Erä-Esko 1958, A. Piipari 1979-1980
|
| metsakeskus.1000003132 |
976 |
Ylisennivansalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
385072.00000000 |
7379353.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003132 |
Kohde sijaitsee Pessalompolon ja Miekojärven välisen salmen itärannalla hiekkapohjaisella metsä- ja viljelysmaalla. Alueelta on löydetty kirveitä sekä tuuria, mutta ne lienee kerätty laajemmalta alueelta, joten asuinpaikan sijainti tällä kohdin on epävarma. Löydöt KM 2354:8-9, 2357:2-7, 8326:32-34.
Vuoden 2020 inventoinnissa ja koekuopituksessa ei löydetty mitään merkkejä muinaisjäännöksestä. Pisteessä P 7379258, I 385101 havaittiin kaksi keinotekoiselta vaikuttavaa terassirakennelmaa, jotka mahdollisesti voivat olla ihmisen esihistoriallisen toiminnan jälkiä. |
| metsakeskus.1000003132 |
976 |
Ylisennivansalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
385072.00000000 |
7379353.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003132 |
Kohde sijaitsee Pessalompolon ja Miekojärven välisen salmen itärannalla hiekkapohjaisella metsä- ja viljelysmaalla. Alueelta on löydetty kirveitä sekä tuuria, mutta ne lienee kerätty laajemmalta alueelta, joten asuinpaikan sijainti tällä kohdin on epävarma. Löydöt KM 2354:8-9, 2357:2-7, 8326:32-34.
Vuoden 2020 inventoinnissa ja koekuopituksessa ei löydetty mitään merkkejä muinaisjäännöksestä. Pisteessä P 7379258, I 385101 havaittiin kaksi keinotekoiselta vaikuttavaa terassirakennelmaa, jotka mahdollisesti voivat olla ihmisen esihistoriallisen toiminnan jälkiä. |
| metsakeskus.1000003133 |
976 |
Honkuri |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
385411.94800000 |
7378486.03600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003133 |
Kohde sijaitsee Pessalompolon luoteisrannalla, Honkurinniemellä, rannasta n. 300 m:n päässä, hiekkapohjaisella viljelysmaalla. Löydöistä pääosa on niemen keskiosasta, noin 80 m korkeuskäyrän vaiheilta ja yläpuolelta Vuoden 1979-80 inventoinnissa ei pintahavaintoihin juuri ollut mahdollisuutta. Saadun tiedon mukaan oli noin 100 m etelään navetasta löydetty peltoa raivatessa kodanpohja sekä tulisija. Tällä paikalla oli inventoinnissa ojaleikkauksessa hiiltä. Hiililäikkiä havaittiin myös ympäristössä maanpinnan kuluneissa kohdissa, niemen kärjen huviloille johtavalla tieuralla.
Löydöt: kirveitä, tuuria, talttoja, hioin, teelmiä
KM 2270:13, 7598:1-9, 8326:23-26, 11402:2
Inv. A. Piipari 1979-1980 |
| metsakeskus.1000003134 |
976 |
Hannukkalanniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
384423.33400000 |
7380395.27300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003134 |
Kohde sijaitsee Miekojärven eteläpään itärannalla hiekkapohjaisella viljelysmaalla. Paikalta kerrotaan löytyneen useita hukkaantuneita kiviesineitä, joista 4 on tallessa (KM 2270:16, 12533, Oulun yliopistossa 2 kiviesinettä). Paikalla on ollut Metsähallituksen virkatalo, jonka pohjoispuolelta oli 1900-luvun alussa peltoa raivattaessa löytynyt useita kiviesineitä ja liedensijoja. Vuoden 1979-80 inventoinnin aikana pelto oli ollut kesannolla jo vuosia. Löytöjen kohtalosta ei löytöajankohtana pikkupoikana ollut kertoja tiennyt, mutta luovutti 2 esinettä inventoijalle (Oulun yo:n esineet). Löytöpelto on virkatalosta 50 m pohjoiseen ja 50-100 m järvestä itään, ja löydöt ovat peräisin sen rannanpuoleisesta länsipäästä. Pelto on loivasti länteen laskeva ja maaperältään hiekansekaista multaa.
Noin 200 m etelään asuinpaikasta on myös Törmälän kivikautinen asuinpaikka. Näiden väliltä ei ole tietoja löydöistä, mutta alue on viljelemätöntä männikkökangasta, ja kyse voi olla laajemmasta yhtenäisestä asuinpaikasta (vrt. jälj. inv.-tiedot 2011).
2011 inventointi: 1979-80 tietojen perusteella kohde on merkitty Hannukkalanniemen talon tienoille. 2011 inventoinnissa koordinaattien osoittamalla paikalla todettiin olevan pieni pelto, joka on nurmella. Otollisempi kohta asuinpaikalle olisi Sainmaan rakennusten pohjoispuolinen pelto pari sataa metriä koordinaattipisteen eteläpuolella. Täällä on pellossa havaittavissa loiva rantamuodostelma 80-85 käyrien välissä. Väliin jäävä Metsähallitukselle kuuluva rantakaistale kasvaa 85 m käyrän yläpuolella noin 100-vuotiasta männikköä. Ranta kosteaa sekametsää. Hannukkalan niemen pohjoispuolella maasto on mäntyvaltaista kangasta, jossa rantaterassi erottuu hyvin 85 m tienoilla. Tästä alaspäin ranta on loiva, ja maasto kosteampaa. Maaston muotojen perusteella kohde tuskin on jatkunut tänne. Miekojärven ranta on Hannukkalanniemessä kivikkoinen.
Nurmella olevalle pellolle tehtiin useita koekuoppia eri korkeuksille. Ylimpien kuoppien maannos oli häiriintymätön. Alimmissa rikastumiskerroksen yläpuolella oli 30-40 cm paksuinen peltomultakerros. Merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta ei havaittu. Hannukkalanniemen pohjoispuolinen Metsähallituksen omistama alue vaikutti maastonmuotojensa perusteella soveltumattomalta kivikautiseen asutukseen. Tänne ei myöskään koekuoppia tehty. Asuinpaikan sijainti ei selvinnyt tutkimuksissa.
Vuonna 2020 kohteen sijaintia tarkennettiin 28 koepistolla pellon ympäristöön, erityisesti pellon pohjoispuolelle metsämaalle. Koepistot tehtiin 10 m välein ja niistä löydettiin riittävästi viitteitä sille, että kohteen voidaan todeta olevan kivikautinen asuinpaikka. Koepistojen tulokset yhdistettynä 2011 inventoinnin tuloksiin osoittavat, että kyseessä on pienialainen ja lyhytikäinen kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka rajautuu nykyisen pellon alueelle ja siitä mahdollisesti hieman pohjoiseen. Pellon etelä- ja itäpuolilla maaperä jyrkkenee ja kivikoituu nopeasti. |
| metsakeskus.1000003135 |
976 |
Ristioja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
394725.18400000 |
7386705.75600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003135 |
Kohde sijaitsee Iso-Vietosen ja Liiankijärven välisen kannaksen länsiosassa hiekkapohjaisella viljelysmaalla.
Löydöt: talttoja, kiviesineiden katkelmia, useita hukkaantuneita esineitä
KM 4308:1-2, 16413
Inv. A. Erä-Esko 1964
Inv. A. Piipari 1979-1980 |
| metsakeskus.1000003136 |
976 |
Hepo-Oja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
369472.36700000 |
7370664.14000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003136 |
Kohde sijaitsee Ylitornion kirkosta noin 22 kilometriä itäkoilliseen Tengeliöjoen luoteisrannalla, Taipaleenojan sillasta noin 100 m länteen. Kivikautiseen asuinpaikkaan viittaava kiviesineiden löytöalue on noin 50 m levyinen hiekkaperäinen terassi 100 m Tengeliönjoesta, joen ja maantien 932 välissä. Tarkat löytöpaikat eivät ole selvillä. Inventoinnissa 1979 peltoalue oli niittynä ja pensaikkona. Perunapellosta noin 150 m joesta tavattiin kuitenkin kvartseja.
Löydöt koostuvat katkelmallisesta liuskekeihäänkärjestä, tuurista, kiviesineen teelmistä ja iskoksista (KM 7598:15-16, 8807:17-18, 11402:5-6). Noin 150 m lännempää Vähäkankaan tilalta on epämääräinen mahdollinen kiviesine (KM 36854). Sen löytöpaikka on joesta noin 30 m ja noin 100 m Vähäkankaan navetasta kaakkoon hiekkaisessa ruokamullassa, joka oli inventoinnin aikaan niittynä. |
| metsakeskus.1000003137 |
976 |
Kreivi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
382347.19000000 |
7372188.55800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003137 |
Kohde sijaitsee Iso-Lohijärven koillisrannalla hiekkapohjaisessa pihapiirissä ja tilan rakennusten ja rannan välisellä viljelysmaalla.
Löydöt: kirveitä, tuuria, hioimia, teelmiä, kvartsia
KM 5863;13, 7598:14, 20, 8326:8-10
Vuonna 1988 saadun tiedon mukaan Ison Lohijärven rantahiekasta olisi myös löytynyt tuura. Ilmeisesti löytöpaikka on leirikeskuksen rantahiekka.
Koekaiv. A-M. Tallgren 1911
Inv. A. Piipari 1979-1980 |
| metsakeskus.1000003139 |
976 |
Tasala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
370789.84200000 |
7370801.08900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003139 |
Kohde sijaitsee Ylitornion kirkosta noin 23 kilometriä koilliseen Tengeliönjoen Törmäslompolon pohjoisrannalla. Asuinpaikkahavaintoja on ainakin kahdelta alueelta: Tasalan talon pihapiiristä ja sen eteläpuolisilta pelloilta, tilan päärakennuksesta noin 250 metriä lounaaseen. Alueen laajuutta ei ole voitu tarkemmin määritellä.
Asuinpaikan pohjoisosan koordinaatti on p: 7373982, i: 3370935.
Löydöt: vasarakirves, tuuria, talttoja, hioimia, teelmiä, kvartsia, palanutta luuta
KM 7682:1-4, 8326:3-5, 8897:15-16, 9400:16-23, 11402:7-8 |
| metsakeskus.1000003140 |
976 |
Lantto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
382475.14300000 |
7371940.66100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003140 |
Kohde sijaitsee Iso-Lohijärven koillisrannalla n. 100 m itään tilan päärakennuksesta hiekkapohjaisella viljelysmaalla.
Löydöt hukkaantunut kirves, purasin, tuuran katkelmia ym.
KM 5863:14, 7598:12, 8326:7
Tark. A-M- Tallgren 1911
Inv. A. Piipari 1979-1980 |
| metsakeskus.1000003141 |
890 |
Urroaivi lounas 1 |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
544034.47600000 |
7757022.08600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003141 |
Kohde sijaitsee Pulmankijärven eteläpäästä 5 km kaakkoon, Urroaivin lounaisrinteellä, Norjan rajasta 500-1000 m etäisyydellä. Paikalla on todettu 2004 kivikehiä, purnuja ja pyyntikuoppia. Kivikehät ovat pyöreitä tai suorakaiteen muotoisia ja vaihtelevat halkaisijaltaan 1 - 6 m. Kivikehät ja purnut on rakennettu Urroaivin lounaisrinteessä sijaitsevaan kivirakkaan. Urroaiville kulkee Pulmankijärven eteläpäästä opastettu polku. |
| metsakeskus.1000003141 |
890 |
Urroaivi lounas 1 |
10002 |
12004 |
13050 |
11006 |
27000 |
544034.47600000 |
7757022.08600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003141 |
Kohde sijaitsee Pulmankijärven eteläpäästä 5 km kaakkoon, Urroaivin lounaisrinteellä, Norjan rajasta 500-1000 m etäisyydellä. Paikalla on todettu 2004 kivikehiä, purnuja ja pyyntikuoppia. Kivikehät ovat pyöreitä tai suorakaiteen muotoisia ja vaihtelevat halkaisijaltaan 1 - 6 m. Kivikehät ja purnut on rakennettu Urroaivin lounaisrinteessä sijaitsevaan kivirakkaan. Urroaiville kulkee Pulmankijärven eteläpäästä opastettu polku. |
| metsakeskus.1000003141 |
890 |
Urroaivi lounas 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
544034.47600000 |
7757022.08600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003141 |
Kohde sijaitsee Pulmankijärven eteläpäästä 5 km kaakkoon, Urroaivin lounaisrinteellä, Norjan rajasta 500-1000 m etäisyydellä. Paikalla on todettu 2004 kivikehiä, purnuja ja pyyntikuoppia. Kivikehät ovat pyöreitä tai suorakaiteen muotoisia ja vaihtelevat halkaisijaltaan 1 - 6 m. Kivikehät ja purnut on rakennettu Urroaivin lounaisrinteessä sijaitsevaan kivirakkaan. Urroaiville kulkee Pulmankijärven eteläpäästä opastettu polku. |
| metsakeskus.1000003142 |
890 |
Urroaivi 2 |
10002 |
12004 |
13048 |
11006 |
27000 |
545588.85100000 |
7756787.17800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003142 |
Kohde sijaitsee Urroaivin huipun eteläpuolisessa rinteessä 5 m etäisyydellä poroaidasta, joka sijaitsee valtakunnan rajalla. Paikalla on todettu 4 x 4,5 m -kokoinen, neliön muotoinen kivikehä, jonka vallit ovat noin 1 m paksuiset. Vallit on rakennettu noin 20 cm halkaisijaltaan olevista kivistä. Kivien muodostaman kehän syvyys on 50 cm. |
| metsakeskus.1000003143 |
890 |
Puollamvarri 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
539991.10600000 |
7757751.78400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003143 |
Kohde sijaitsee Luossavarrin Pulmankijokilaaksoon viettävällä luoteisrinteellä, Arolasta 800 m etelään pienen puron pohjoispuolisessa koivikkorinteessä. Paikalla on todettu 1999 ja 2004 inventoinneissa ainakin neljä pyyntikuoppaa. Kuopat ovat noin 1 m syvyisiä ja 2 m halkaisijaltaan olevia vallittomia kaivantoja. Paikalta on myös kvartsia.
|
| metsakeskus.1000003144 |
890 |
Cearretsuolu |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
500118.15000000 |
7756871.09300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003144 |
Purnu sijaitsee 16 metriä Utsjoki - Karigasniemi -maantien länsipuolella noin 1,8 kilometrin päässä Tenon sillalle johtavasta risteyksestä. Alueen maasto on osittain kivistä rakkaa ja osittain hiekkakuolpunaa. Purnun on halkaisijaltaan 2,5 m ja syvyydeltään 70 cm.
Kohde on nimetty Tenojoessa sijaitsevan, Norjalle kuuluvan Cearretsuolu-saaren mukaan, saari sijatsee noin 340 purnusta itään. |
| metsakeskus.1000003145 |
890 |
Vetsituvat |
10002 |
12004 |
13043 |
11002 |
27000 |
511985.36900000 |
7761396.29100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003145 |
Kohde sijaitsee Vetsikkojoen suistoalueella Utsjoki - Nuorgam tien länsi puolella. Vetsitupien risteyksestä on kohteelle noin 45 m. Kohteessa on kivikellari, jonka sisämitat ovat 2 x 4 m. Kuopasta poistetut kivet muodostavat vallin, joka on noin 50 cm paksu, ja kuoppa on syvyydeltään 1 m. Valli on ladottu halkaisijaltaan 20 - 40 cm kokoisista kivistä. Kivet ovat turpeen peittämiä ja alueella kasvaa rehevä lehtomainen aluskasvillisuus sekä tunturikoivikkoa. |
| metsakeskus.1000003146 |
890 |
Poaresjohka |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27000 |
511678.49600000 |
7762431.87100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003146 |
Kohde sijaitsee Vetsijoen suun pohjoispuolella, vanhaan jokiuomaan (Poaresjohka = Vanhajoki) jyrkästi laskevan törmän reunalla, 110 länsilounaaseen Nuorgamin maantien laidasta ja 780 m pohjoisluoteeseen Vetsijoen sillan pohjoispäästä. Poaresjohkan uoman ja Utsjoki - Nuorgam -maantien välisellä rinteellä on kolme kodanpohjaa, jotka sijaitsevat Tenon laakson törmän päällä. Kaksi niistä on noin 8 m päässä toisistaan. Kaksi kodanpohjaa on kooltaan 3 x 4 m ja yksi 4 x 7 m. Suuren kodanpohjan eteläpäässä on on 2 m halkaisijaltaan oleva puura. Painanteet ovat noin 60 cm syviä. Noin 4 m painanteiden itäpuolella kulkee raivattu sähkölinja. Maasto on tiheää tunturikoivikkoa ja suurimman painanteen länsipuolelta alkaa jyrkkä Tenoon laskeva rinne.
Kodanpohjista 80 m luoteeseen, saman terassin päällä, on suorakaiteen muotoinen talonpohja, joka ajoittunee 1900-luvun alkupuolelle. |
| metsakeskus.1000003147 |
976 |
Kenttämaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
377790.01800000 |
7373177.15500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003147 |
Kohde sijaitsee Annalan tilan maalla Vähä-Lohijärven pohjoisosan koillisrannalla. Asutun rantakankaan itäpäässä on pitkään käytössä ollut kivikautinen asuinpaikka (alue A), joka on osin kaivauksin tutkittu. Kohde sijaitsee Annalan tilan hiekkapohjaisella piha- ja viljelysmaalla. Kohteen länsipuolelta on tehty esinelöytöjä (104) sekä historiallisen ajan asuinpaikkaan viittaavia löytöjä kohteesta noin 450 metriä länsiluoteeseen (alue B) (ks. alakohteet).
Löytöinä alueelta on tuuria, talttoja, hioimia, teelmiä, kvartsia, epineoliittista keramiikkaa seklä historiallisen ajan löytöjä.
KM 7598:28-31, 7628:6, 8326:38, 8807:8, 9400:5-7, 20268:1-156 |
| metsakeskus.1000003147 |
976 |
Kenttämaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
377790.01800000 |
7373177.15500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003147 |
Kohde sijaitsee Annalan tilan maalla Vähä-Lohijärven pohjoisosan koillisrannalla. Asutun rantakankaan itäpäässä on pitkään käytössä ollut kivikautinen asuinpaikka (alue A), joka on osin kaivauksin tutkittu. Kohde sijaitsee Annalan tilan hiekkapohjaisella piha- ja viljelysmaalla. Kohteen länsipuolelta on tehty esinelöytöjä (104) sekä historiallisen ajan asuinpaikkaan viittaavia löytöjä kohteesta noin 450 metriä länsiluoteeseen (alue B) (ks. alakohteet).
Löytöinä alueelta on tuuria, talttoja, hioimia, teelmiä, kvartsia, epineoliittista keramiikkaa seklä historiallisen ajan löytöjä.
KM 7598:28-31, 7628:6, 8326:38, 8807:8, 9400:5-7, 20268:1-156 |
| metsakeskus.1000003147 |
976 |
Kenttämaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
377790.01800000 |
7373177.15500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003147 |
Kohde sijaitsee Annalan tilan maalla Vähä-Lohijärven pohjoisosan koillisrannalla. Asutun rantakankaan itäpäässä on pitkään käytössä ollut kivikautinen asuinpaikka (alue A), joka on osin kaivauksin tutkittu. Kohde sijaitsee Annalan tilan hiekkapohjaisella piha- ja viljelysmaalla. Kohteen länsipuolelta on tehty esinelöytöjä (104) sekä historiallisen ajan asuinpaikkaan viittaavia löytöjä kohteesta noin 450 metriä länsiluoteeseen (alue B) (ks. alakohteet).
Löytöinä alueelta on tuuria, talttoja, hioimia, teelmiä, kvartsia, epineoliittista keramiikkaa seklä historiallisen ajan löytöjä.
KM 7598:28-31, 7628:6, 8326:38, 8807:8, 9400:5-7, 20268:1-156 |
| metsakeskus.1000003148 |
890 |
Báktegoatnilsavu |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
487972.02800000 |
7761030.40800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003148 |
Kohde sijaitsee Utsjoki - Karigasniemi -maantien pohjoispuolella Guošnjárga-niemessä. Guošnjárgaan johtaa etelästä hiekkatie, jonka länsipuolella on Tenoon laskeva rinne. Rinteen puolivälissä on kivirakka, johon on rakennettu kaksi purnua. Purnujen kohdalla hiekkatien yli kulkee sähköjohto. Purnut näkyvät hiekkatielle, joihin on tieltä matkaa 15 m. Purnujen gps -pisteet ovat: 7764265/3488143 ja 7764274/3488139. Purnut ovat kooltaan 1 x 2 m ja niiden syvyys on 1 m. |
| metsakeskus.1000003150 |
890 |
Áilegasfeáskkir 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
501751.49100000 |
7755434.67400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003150 |
Asuinpaikka sijaitsee Utsjoen itärannalla, joen ja Ailigastunturin välissä sijaitsevalla terassilla, jonka läpi kulkee hiekkatie. Kohde sijaitsee noin 190 m Nuoragamin tiestä etelään hirsisen rivitalohuvilan pihalla. Pihamaalta löytyi kvartseja, liesi ja punaiseksi palanutta maata. Liedestä otettu gps -mittaus: 7758672/3501925. Pihalla on myös matala painanne, joka voi olla pihamaata tasattaessa osittain peittynyt asuinpainanne. |
| metsakeskus.1000003151 |
890 |
Áilegasfeáskkir 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
501696.51600000 |
7755317.72400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003151 |
Asuinpaikka sijaitsee Utsjoen itärannalla, Ailigastunturin ja joen välisellä terassilla noin 340 metriä Nuorgamin tiestä etelään. Kohteen yli kulkee hiekkatie ja löydöt on poimittu tien pinnasta. Kohteessa oli noin 30 metrin matkalla palaneita luita ja palaneita kiviä sekä kvartsiittia. |
| metsakeskus.1000003152 |
976 |
Kreivilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
353656.72900000 |
7369220.68000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003152 |
Kohde sijaitsee Aavasaksanvaaran juurella, Tengeliöjoen etelärannalla tilan pihapiirissä ja viljelysmaalla. Talon pohjoipuolisen pellon yläosasta on löytynyt taltta, tuura ja hioinkiven kappale. Pääosa löydöistä ja asuinpaikkahavainnoista keskittyvät talon tienoille eteläpuolisen jyrkemmän rinteen alapuolelle kangasmaan reunaan.
|
| metsakeskus.1000003153 |
890 |
Silkeája 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
501168.00000000 |
7729575.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003153 |
Kohde sijaitsee Utsjoenlaakson länsipuolella, Stuorra Bálddotjávriin koillisesta laskevalla hiekkaisella, soiden ympäröivällä niemellä. Kuusi pyyntikuoppaa on kartoitettu vuonna 2004 ja loput kuusi vuonna 2008. Kuopat ovat halkaisijaltaan 2-4 m ja syvyydeltään 70 - 100 cm. |
| metsakeskus.1000003154 |
890 |
Áttásuolu 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11006 |
27000 |
500596.97500000 |
7744371.12200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003154 |
Asuinpaikka sijaitsee Utsjoen itärannalla Suoppajärven (Suohpajávri) luusuassa. Asuinpaikan eteläpuolella joen rannassa on niemi, jonka pohjoisranta on hienoa hiekkaa. Kohteessa on 7 x 4 m suorakaiteen muotoinen asuinpainanne ja 2 m halkaisijaltaan oleva pyöreä painanne, sekä epävarma neliön muotoinen painanne. Painanteiden välissä on kulku-ura. |
| metsakeskus.1000003155 |
890 |
Oanehislattu 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11004 |
27000 |
500726.92100000 |
7746166.40000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003155 |
Hyvin säilynyt kohde sijaitsee Utsjoen itärannalla Oanehislattun pohjoisrannasta 220 metriä pohjoiseen. Asuinpaikka on Utsjoen itärantaan pohjoisesta avautuvan lahden pohjukan tuntumassa. Asuinpaikalla on neljä noin 4 x 8 m suorakaiteen muotoista asumuspainannetta, joissa on 1 - 1, 5 m leveät vallit. Painanteiden syvyys on 40 cm. Asumuspainanteet muistuttavat kivikauden lopun asumuspainanteita, joita tunnetaan mm. Pohjois-Norjasta ja Kuolan niemimaalta. Paikalla on myös kolme pyyntikuoppaa, joiden halkaisija on 3 m ja syvyys 1 m. Asumuspainanne 2 on ilmeisesti osittain tuhoutunut pyyntikuoppien kaivuussa. Vuoden 2021 tarkastuksen yhteydessä sen reunassa havaittiin kvartsi-iskoksia. Ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000003155 |
890 |
Oanehislattu 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
500726.92100000 |
7746166.40000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003155 |
Hyvin säilynyt kohde sijaitsee Utsjoen itärannalla Oanehislattun pohjoisrannasta 220 metriä pohjoiseen. Asuinpaikka on Utsjoen itärantaan pohjoisesta avautuvan lahden pohjukan tuntumassa. Asuinpaikalla on neljä noin 4 x 8 m suorakaiteen muotoista asumuspainannetta, joissa on 1 - 1, 5 m leveät vallit. Painanteiden syvyys on 40 cm. Asumuspainanteet muistuttavat kivikauden lopun asumuspainanteita, joita tunnetaan mm. Pohjois-Norjasta ja Kuolan niemimaalta. Paikalla on myös kolme pyyntikuoppaa, joiden halkaisija on 3 m ja syvyys 1 m. Asumuspainanne 2 on ilmeisesti osittain tuhoutunut pyyntikuoppien kaivuussa. Vuoden 2021 tarkastuksen yhteydessä sen reunassa havaittiin kvartsi-iskoksia. Ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000003155 |
890 |
Oanehislattu 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
500726.92100000 |
7746166.40000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003155 |
Hyvin säilynyt kohde sijaitsee Utsjoen itärannalla Oanehislattun pohjoisrannasta 220 metriä pohjoiseen. Asuinpaikka on Utsjoen itärantaan pohjoisesta avautuvan lahden pohjukan tuntumassa. Asuinpaikalla on neljä noin 4 x 8 m suorakaiteen muotoista asumuspainannetta, joissa on 1 - 1, 5 m leveät vallit. Painanteiden syvyys on 40 cm. Asumuspainanteet muistuttavat kivikauden lopun asumuspainanteita, joita tunnetaan mm. Pohjois-Norjasta ja Kuolan niemimaalta. Paikalla on myös kolme pyyntikuoppaa, joiden halkaisija on 3 m ja syvyys 1 m. Asumuspainanne 2 on ilmeisesti osittain tuhoutunut pyyntikuoppien kaivuussa. Vuoden 2021 tarkastuksen yhteydessä sen reunassa havaittiin kvartsi-iskoksia. Ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000003155 |
890 |
Oanehislattu 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
500726.92100000 |
7746166.40000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003155 |
Hyvin säilynyt kohde sijaitsee Utsjoen itärannalla Oanehislattun pohjoisrannasta 220 metriä pohjoiseen. Asuinpaikka on Utsjoen itärantaan pohjoisesta avautuvan lahden pohjukan tuntumassa. Asuinpaikalla on neljä noin 4 x 8 m suorakaiteen muotoista asumuspainannetta, joissa on 1 - 1, 5 m leveät vallit. Painanteiden syvyys on 40 cm. Asumuspainanteet muistuttavat kivikauden lopun asumuspainanteita, joita tunnetaan mm. Pohjois-Norjasta ja Kuolan niemimaalta. Paikalla on myös kolme pyyntikuoppaa, joiden halkaisija on 3 m ja syvyys 1 m. Asumuspainanne 2 on ilmeisesti osittain tuhoutunut pyyntikuoppien kaivuussa. Vuoden 2021 tarkastuksen yhteydessä sen reunassa havaittiin kvartsi-iskoksia. Ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000003156 |
890 |
Maretpohki |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
500716.91800000 |
7746696.18800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003156 |
Kohteessa on neljä pyyntikuoppaa, jotka sijaitsevat Utsjoen itärannalta Suolojavriin pistävän kapean niemen tyvessä. Kuopat ovat halkaisijaltaan 2 m ja syvyydeltään 1 m. |
| metsakeskus.1000003157 |
976 |
Helkku |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
394081.45200000 |
7381231.95200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003157 |
Kohde sijaisee Vähä-Meltosjärven pohjoisrannalla Mäkiniemen tilan Helkku -nimisellä hiekkapohjaisella viljelysmaalla.
Löydöt koostuvat taltoista ja hukkaantuneista kiviesineistä sekä kvartsista. Pajuniemen-nimellä on tarkastuksessa 1982 talletettu kvartsi-iskoksia heti Helkun itäpuolelta. |
| metsakeskus.1000003158 |
890 |
Keärddosjavri |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
502918.05600000 |
7729726.01500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003158 |
Kohteessa on yksi pyyntikuoppa, joka sijaitsee 1 km Kevon luonnonpuistosta etelään, 20 m Utsjoelle menevän tien itäpuolella. Kuoppa on kooltaan 2 x 1,5 m ja syvyydeltään 60 cm. Kuopassa ei ole valleja. |
| metsakeskus.1000003159 |
890 |
Áhkojohguolbba |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
459340.59500000 |
7719972.89300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003159 |
Kohteessa on yksi pyyntikuoppa, joka sijaitsee Outakosken kylän etelälaidalla Tenoon laskevan Áhkojohkan suiston eteläpuolella olevassa kuolpunassa. Kuopan itäpuolella 60 metrin päässä kulkee Utsjoki - Karigasniemi maantie. Kohteen eteläpuolella on suuri metsittynyt hiekkakuoppa ja alkuperäistä maastoa on vaikea hahmottaa. Kuoppa on halkaisijaltaan 2 m ja siinä on metrin vallit. Kuopan syvyys on 30 cm. |
| metsakeskus.1000003160 |
890 |
Gorretatája 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
505415.05700000 |
7723555.50800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003160 |
Kohde sijaitsee pääasiassa Vuolit Cuokkajávriin laskevan Gorretatájan eli Korretojan eteläpuolella, muuta pari pyyntikuoppa on myös ojan pohjoispuolella. Kohteesta on vuonna 2004 kartoitettu 14 pyyntikuoppaa. Vuonna 2014 pyyntikuoppia todettiin olevan 37 kappaletta. Kuoppajono on pohjoiskoillis-etelälounas-suuntainen, ja koillisosasta se kääntyy kohti luodetta Gorretatájan pohjoispuolelle. Pyyntikuoppien koko vaihtelee suuresti, ne ovat halkaisijaltaan 80 cm - 4 m kokoisia. Syvyyttä kuopilla on noin 30 - 130 cm välillä. Kuopissa ei juurikaan ole havaittavissa valleja. |
| metsakeskus.1000003161 |
890 |
Viercajohka |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
537272.18900000 |
7766965.07200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003161 |
Asuinpaikka sijaitsee Pulmankijärveen lännestä laskevan Viercajohkan (Jääräjoki) suulta noin 300 metriä pohjoiseen Pulmankijärven rannalla sijaitsevalla niityllä. Asuinpaikalla on 10 x 5 m ja 5 x 4 m -kokoiset, suorakaiteen muotoiset asumuksen pohjat, jotka erottuvat peltomaassa seinävalleistaan. Suuremmassa asumuksessa on liesikiveys nurkassa. |
| metsakeskus.1000003162 |
890 |
Bádjenjárga |
10002 |
12016 |
13167 |
11006 |
27000 |
537399.13900000 |
7767333.92800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003162 |
Kohde sijaitsee Pulmankijärven pohjoispäässä noin 30 m etäisyydellä rannasta. Kohteen pohjoispuolitse kulkee puro, joka virtaa Pulmankijärveen Uhcit Viercajohkan ja Viercajohkan puolivälissä. Kohteessa on neliön muotoinen (5 x 5 m) rakennuksen pohja ja paikalla on perimätiedon mukaan valmistettu rautaa. Kohteen maasto on umpeen kasvanutta peltosarkaa ja kasvillisuus on erittäin tiheää pajukkoa ja tunturikoivikkoa. |
| metsakeskus.1000003163 |
890 |
Tenon lohituvat |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27000 |
503257.88700000 |
7756509.23900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003163 |
Kohde sijaitsee Utsjoen kuntakeskuksesta 2 km koilliseen sijaitsevan Kostejärven ja Tenon välisellä kannaksella. Tenon rantatöyräälle on rakennettu Tenon lohituvat -niminen mökkikylä ja kodanpohjat sijaitsevat rantamökkien pihapiirissä. Mökkie 7 ja 8 välissä on kolme liesikiveystä ja pyöreä kodanpohja ja mökistä 7 etelään noin 10 m on toinen pyöreä kodanpohja. Kodanpohjien halkaisija on noin 4 m. |
| metsakeskus.1000003164 |
890 |
Culloveaijohka |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
460323.19700000 |
7723000.66900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003164 |
Kohteessa on kaksi asumuksen pohjaa ja vallillinen kuoppa sekä kvartsi - iskosten löytöpaikka. Alue sijaitsee Outakosken kylän pohjoispuolitse Tenoon laskevan Culloveaijohkan pohjoisrannalla. Culloveaijohkan deltan pohjoisranta on alavaa soistunutta hiekkamaata, jossa on ilmeisesti vanha kenttä. Alueella havaittiin 7 x 5 m ja 5 x 5 m -kokoiset asumuksen pohjat ja 4 m halkaisijaltaan oleva pyöreä syvä kuoppa, jossa oli 1 m levyinen valli. Kentän pohjoispuolella on jyrkkä rinne, jonka päältä löytyi kvartsi - iskoksia tieltä, joka kulkee Outakosken hautausmaan takana. |
| metsakeskus.1000003165 |
976 |
Pajuniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
394101.45000000 |
7381220.96400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003165 |
Kohde sijaitsee Vähä-Meltosjärven pohjoisrannalla rannasta n. 100 m:n päässä erottuvalla hiekkapohjaisella rantaterassilla, joka oli hiljattain raivattu viljelysmaaksi.
Asuinpaikka liittynee läheisesti kaakkoispuolella olevaan Helkun asuinpaikkaan (kohde Ylitornio 54)
Löydöt: kvartsikaavin ja -iskoksia
KM 21840:1-2 |
| metsakeskus.1000003167 |
853 |
Turun lentokenttä |
10002 |
12009 |
13095 |
11006 |
27000 |
238606.00000000 |
6719116.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003167 |
Inventoinnissa v. 2003 löytynyt neljän pienen painanteen ja hiilimiilun kokonaisuus nyk. Turun kaupungin alueella, aivan Ruskon rajan läheisyydessä, Valkkisvuoren pohjoispuoleisella kankaalla, metsätien eteläpuolella. V. 2003 tehtiin miiluksi osoittautuneen suuremman kuopanteen kaivaus. V. 2004 tutkittiin muita painanteita, jotka ovat mahdollisia pyyntikuoppia. Ne ovat likimain itä-länsi suuntaisessa linjassa n. 125 m matkalla ja kooltaan 2-4 m, soikeahkoja ja n. 30-40 cm syviä. Kuopasta 1 analysoitiin kaksi 14-C-näytettä: kuopan pohjalta (Hela-987=95 +-35 BP) sekä periaatteessa painanteen paremmin ajoittavasta vallinalusturpeesta (Hela-988:725+-35 BP). Kuopanteet ajoittunevat kaikki historialliseen aikaan. Painanteita 2 ja 3 lienee uusiokäytetty myöhemmin, viimeksi mainittua naudan polttamiseen ja hautaamiseen. Painanne 4 on muita matalampi ja mahdollisesti luontainen. Maakaasuputken linjaus on suunniteltu vedettäväksi kuopanteiden vaiheilta.
Vuoden 2016 inventoinnissa todettiin, että kaikki kuopanteet ovat edelleen varsin
hyväkuntoisia ja maastossa erotettavissa. Lisäksi havaittiin joitakin nuorempia terävärajaisia kuoppia, ilmeisesti läheiseen hiekkakuoppaan liittyviä hiekkanäytekuoppia 3 kappaletta. Nämä on erotettu omaksi kohteekseen (Turun lentokenttä 5, 1000050788). |
| metsakeskus.1000003167 |
853 |
Turun lentokenttä |
10002 |
12009 |
13095 |
11010 |
27002 |
238606.00000000 |
6719116.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003167 |
Inventoinnissa v. 2003 löytynyt neljän pienen painanteen ja hiilimiilun kokonaisuus nyk. Turun kaupungin alueella, aivan Ruskon rajan läheisyydessä, Valkkisvuoren pohjoispuoleisella kankaalla, metsätien eteläpuolella. V. 2003 tehtiin miiluksi osoittautuneen suuremman kuopanteen kaivaus. V. 2004 tutkittiin muita painanteita, jotka ovat mahdollisia pyyntikuoppia. Ne ovat likimain itä-länsi suuntaisessa linjassa n. 125 m matkalla ja kooltaan 2-4 m, soikeahkoja ja n. 30-40 cm syviä. Kuopasta 1 analysoitiin kaksi 14-C-näytettä: kuopan pohjalta (Hela-987=95 +-35 BP) sekä periaatteessa painanteen paremmin ajoittavasta vallinalusturpeesta (Hela-988:725+-35 BP). Kuopanteet ajoittunevat kaikki historialliseen aikaan. Painanteita 2 ja 3 lienee uusiokäytetty myöhemmin, viimeksi mainittua naudan polttamiseen ja hautaamiseen. Painanne 4 on muita matalampi ja mahdollisesti luontainen. Maakaasuputken linjaus on suunniteltu vedettäväksi kuopanteiden vaiheilta.
Vuoden 2016 inventoinnissa todettiin, että kaikki kuopanteet ovat edelleen varsin
hyväkuntoisia ja maastossa erotettavissa. Lisäksi havaittiin joitakin nuorempia terävärajaisia kuoppia, ilmeisesti läheiseen hiekkakuoppaan liittyviä hiekkanäytekuoppia 3 kappaletta. Nämä on erotettu omaksi kohteekseen (Turun lentokenttä 5, 1000050788). |
| metsakeskus.1000003167 |
853 |
Turun lentokenttä |
10002 |
12009 |
13095 |
11010 |
27003 |
238606.00000000 |
6719116.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003167 |
Inventoinnissa v. 2003 löytynyt neljän pienen painanteen ja hiilimiilun kokonaisuus nyk. Turun kaupungin alueella, aivan Ruskon rajan läheisyydessä, Valkkisvuoren pohjoispuoleisella kankaalla, metsätien eteläpuolella. V. 2003 tehtiin miiluksi osoittautuneen suuremman kuopanteen kaivaus. V. 2004 tutkittiin muita painanteita, jotka ovat mahdollisia pyyntikuoppia. Ne ovat likimain itä-länsi suuntaisessa linjassa n. 125 m matkalla ja kooltaan 2-4 m, soikeahkoja ja n. 30-40 cm syviä. Kuopasta 1 analysoitiin kaksi 14-C-näytettä: kuopan pohjalta (Hela-987=95 +-35 BP) sekä periaatteessa painanteen paremmin ajoittavasta vallinalusturpeesta (Hela-988:725+-35 BP). Kuopanteet ajoittunevat kaikki historialliseen aikaan. Painanteita 2 ja 3 lienee uusiokäytetty myöhemmin, viimeksi mainittua naudan polttamiseen ja hautaamiseen. Painanne 4 on muita matalampi ja mahdollisesti luontainen. Maakaasuputken linjaus on suunniteltu vedettäväksi kuopanteiden vaiheilta.
Vuoden 2016 inventoinnissa todettiin, että kaikki kuopanteet ovat edelleen varsin
hyväkuntoisia ja maastossa erotettavissa. Lisäksi havaittiin joitakin nuorempia terävärajaisia kuoppia, ilmeisesti läheiseen hiekkakuoppaan liittyviä hiekkanäytekuoppia 3 kappaletta. Nämä on erotettu omaksi kohteekseen (Turun lentokenttä 5, 1000050788). |
| metsakeskus.1000003167 |
853 |
Turun lentokenttä |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
238606.00000000 |
6719116.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003167 |
Inventoinnissa v. 2003 löytynyt neljän pienen painanteen ja hiilimiilun kokonaisuus nyk. Turun kaupungin alueella, aivan Ruskon rajan läheisyydessä, Valkkisvuoren pohjoispuoleisella kankaalla, metsätien eteläpuolella. V. 2003 tehtiin miiluksi osoittautuneen suuremman kuopanteen kaivaus. V. 2004 tutkittiin muita painanteita, jotka ovat mahdollisia pyyntikuoppia. Ne ovat likimain itä-länsi suuntaisessa linjassa n. 125 m matkalla ja kooltaan 2-4 m, soikeahkoja ja n. 30-40 cm syviä. Kuopasta 1 analysoitiin kaksi 14-C-näytettä: kuopan pohjalta (Hela-987=95 +-35 BP) sekä periaatteessa painanteen paremmin ajoittavasta vallinalusturpeesta (Hela-988:725+-35 BP). Kuopanteet ajoittunevat kaikki historialliseen aikaan. Painanteita 2 ja 3 lienee uusiokäytetty myöhemmin, viimeksi mainittua naudan polttamiseen ja hautaamiseen. Painanne 4 on muita matalampi ja mahdollisesti luontainen. Maakaasuputken linjaus on suunniteltu vedettäväksi kuopanteiden vaiheilta.
Vuoden 2016 inventoinnissa todettiin, että kaikki kuopanteet ovat edelleen varsin
hyväkuntoisia ja maastossa erotettavissa. Lisäksi havaittiin joitakin nuorempia terävärajaisia kuoppia, ilmeisesti läheiseen hiekkakuoppaan liittyviä hiekkanäytekuoppia 3 kappaletta. Nämä on erotettu omaksi kohteekseen (Turun lentokenttä 5, 1000050788). |
| metsakeskus.1000003167 |
853 |
Turun lentokenttä |
10002 |
12016 |
13151 |
11010 |
27002 |
238606.00000000 |
6719116.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003167 |
Inventoinnissa v. 2003 löytynyt neljän pienen painanteen ja hiilimiilun kokonaisuus nyk. Turun kaupungin alueella, aivan Ruskon rajan läheisyydessä, Valkkisvuoren pohjoispuoleisella kankaalla, metsätien eteläpuolella. V. 2003 tehtiin miiluksi osoittautuneen suuremman kuopanteen kaivaus. V. 2004 tutkittiin muita painanteita, jotka ovat mahdollisia pyyntikuoppia. Ne ovat likimain itä-länsi suuntaisessa linjassa n. 125 m matkalla ja kooltaan 2-4 m, soikeahkoja ja n. 30-40 cm syviä. Kuopasta 1 analysoitiin kaksi 14-C-näytettä: kuopan pohjalta (Hela-987=95 +-35 BP) sekä periaatteessa painanteen paremmin ajoittavasta vallinalusturpeesta (Hela-988:725+-35 BP). Kuopanteet ajoittunevat kaikki historialliseen aikaan. Painanteita 2 ja 3 lienee uusiokäytetty myöhemmin, viimeksi mainittua naudan polttamiseen ja hautaamiseen. Painanne 4 on muita matalampi ja mahdollisesti luontainen. Maakaasuputken linjaus on suunniteltu vedettäväksi kuopanteiden vaiheilta.
Vuoden 2016 inventoinnissa todettiin, että kaikki kuopanteet ovat edelleen varsin
hyväkuntoisia ja maastossa erotettavissa. Lisäksi havaittiin joitakin nuorempia terävärajaisia kuoppia, ilmeisesti läheiseen hiekkakuoppaan liittyviä hiekkanäytekuoppia 3 kappaletta. Nämä on erotettu omaksi kohteekseen (Turun lentokenttä 5, 1000050788). |
| metsakeskus.1000003167 |
853 |
Turun lentokenttä |
10002 |
12016 |
13151 |
11010 |
27003 |
238606.00000000 |
6719116.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003167 |
Inventoinnissa v. 2003 löytynyt neljän pienen painanteen ja hiilimiilun kokonaisuus nyk. Turun kaupungin alueella, aivan Ruskon rajan läheisyydessä, Valkkisvuoren pohjoispuoleisella kankaalla, metsätien eteläpuolella. V. 2003 tehtiin miiluksi osoittautuneen suuremman kuopanteen kaivaus. V. 2004 tutkittiin muita painanteita, jotka ovat mahdollisia pyyntikuoppia. Ne ovat likimain itä-länsi suuntaisessa linjassa n. 125 m matkalla ja kooltaan 2-4 m, soikeahkoja ja n. 30-40 cm syviä. Kuopasta 1 analysoitiin kaksi 14-C-näytettä: kuopan pohjalta (Hela-987=95 +-35 BP) sekä periaatteessa painanteen paremmin ajoittavasta vallinalusturpeesta (Hela-988:725+-35 BP). Kuopanteet ajoittunevat kaikki historialliseen aikaan. Painanteita 2 ja 3 lienee uusiokäytetty myöhemmin, viimeksi mainittua naudan polttamiseen ja hautaamiseen. Painanne 4 on muita matalampi ja mahdollisesti luontainen. Maakaasuputken linjaus on suunniteltu vedettäväksi kuopanteiden vaiheilta.
Vuoden 2016 inventoinnissa todettiin, että kaikki kuopanteet ovat edelleen varsin
hyväkuntoisia ja maastossa erotettavissa. Lisäksi havaittiin joitakin nuorempia terävärajaisia kuoppia, ilmeisesti läheiseen hiekkakuoppaan liittyviä hiekkanäytekuoppia 3 kappaletta. Nämä on erotettu omaksi kohteekseen (Turun lentokenttä 5, 1000050788). |
| metsakeskus.1000003167 |
853 |
Turun lentokenttä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
238606.00000000 |
6719116.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003167 |
Inventoinnissa v. 2003 löytynyt neljän pienen painanteen ja hiilimiilun kokonaisuus nyk. Turun kaupungin alueella, aivan Ruskon rajan läheisyydessä, Valkkisvuoren pohjoispuoleisella kankaalla, metsätien eteläpuolella. V. 2003 tehtiin miiluksi osoittautuneen suuremman kuopanteen kaivaus. V. 2004 tutkittiin muita painanteita, jotka ovat mahdollisia pyyntikuoppia. Ne ovat likimain itä-länsi suuntaisessa linjassa n. 125 m matkalla ja kooltaan 2-4 m, soikeahkoja ja n. 30-40 cm syviä. Kuopasta 1 analysoitiin kaksi 14-C-näytettä: kuopan pohjalta (Hela-987=95 +-35 BP) sekä periaatteessa painanteen paremmin ajoittavasta vallinalusturpeesta (Hela-988:725+-35 BP). Kuopanteet ajoittunevat kaikki historialliseen aikaan. Painanteita 2 ja 3 lienee uusiokäytetty myöhemmin, viimeksi mainittua naudan polttamiseen ja hautaamiseen. Painanne 4 on muita matalampi ja mahdollisesti luontainen. Maakaasuputken linjaus on suunniteltu vedettäväksi kuopanteiden vaiheilta.
Vuoden 2016 inventoinnissa todettiin, että kaikki kuopanteet ovat edelleen varsin
hyväkuntoisia ja maastossa erotettavissa. Lisäksi havaittiin joitakin nuorempia terävärajaisia kuoppia, ilmeisesti läheiseen hiekkakuoppaan liittyviä hiekkanäytekuoppia 3 kappaletta. Nämä on erotettu omaksi kohteekseen (Turun lentokenttä 5, 1000050788). |
| metsakeskus.1000003167 |
853 |
Turun lentokenttä |
10002 |
12016 |
13175 |
11010 |
27002 |
238606.00000000 |
6719116.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003167 |
Inventoinnissa v. 2003 löytynyt neljän pienen painanteen ja hiilimiilun kokonaisuus nyk. Turun kaupungin alueella, aivan Ruskon rajan läheisyydessä, Valkkisvuoren pohjoispuoleisella kankaalla, metsätien eteläpuolella. V. 2003 tehtiin miiluksi osoittautuneen suuremman kuopanteen kaivaus. V. 2004 tutkittiin muita painanteita, jotka ovat mahdollisia pyyntikuoppia. Ne ovat likimain itä-länsi suuntaisessa linjassa n. 125 m matkalla ja kooltaan 2-4 m, soikeahkoja ja n. 30-40 cm syviä. Kuopasta 1 analysoitiin kaksi 14-C-näytettä: kuopan pohjalta (Hela-987=95 +-35 BP) sekä periaatteessa painanteen paremmin ajoittavasta vallinalusturpeesta (Hela-988:725+-35 BP). Kuopanteet ajoittunevat kaikki historialliseen aikaan. Painanteita 2 ja 3 lienee uusiokäytetty myöhemmin, viimeksi mainittua naudan polttamiseen ja hautaamiseen. Painanne 4 on muita matalampi ja mahdollisesti luontainen. Maakaasuputken linjaus on suunniteltu vedettäväksi kuopanteiden vaiheilta.
Vuoden 2016 inventoinnissa todettiin, että kaikki kuopanteet ovat edelleen varsin
hyväkuntoisia ja maastossa erotettavissa. Lisäksi havaittiin joitakin nuorempia terävärajaisia kuoppia, ilmeisesti läheiseen hiekkakuoppaan liittyviä hiekkanäytekuoppia 3 kappaletta. Nämä on erotettu omaksi kohteekseen (Turun lentokenttä 5, 1000050788). |
| metsakeskus.1000003167 |
853 |
Turun lentokenttä |
10002 |
12016 |
13175 |
11010 |
27003 |
238606.00000000 |
6719116.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003167 |
Inventoinnissa v. 2003 löytynyt neljän pienen painanteen ja hiilimiilun kokonaisuus nyk. Turun kaupungin alueella, aivan Ruskon rajan läheisyydessä, Valkkisvuoren pohjoispuoleisella kankaalla, metsätien eteläpuolella. V. 2003 tehtiin miiluksi osoittautuneen suuremman kuopanteen kaivaus. V. 2004 tutkittiin muita painanteita, jotka ovat mahdollisia pyyntikuoppia. Ne ovat likimain itä-länsi suuntaisessa linjassa n. 125 m matkalla ja kooltaan 2-4 m, soikeahkoja ja n. 30-40 cm syviä. Kuopasta 1 analysoitiin kaksi 14-C-näytettä: kuopan pohjalta (Hela-987=95 +-35 BP) sekä periaatteessa painanteen paremmin ajoittavasta vallinalusturpeesta (Hela-988:725+-35 BP). Kuopanteet ajoittunevat kaikki historialliseen aikaan. Painanteita 2 ja 3 lienee uusiokäytetty myöhemmin, viimeksi mainittua naudan polttamiseen ja hautaamiseen. Painanne 4 on muita matalampi ja mahdollisesti luontainen. Maakaasuputken linjaus on suunniteltu vedettäväksi kuopanteiden vaiheilta.
Vuoden 2016 inventoinnissa todettiin, että kaikki kuopanteet ovat edelleen varsin
hyväkuntoisia ja maastossa erotettavissa. Lisäksi havaittiin joitakin nuorempia terävärajaisia kuoppia, ilmeisesti läheiseen hiekkakuoppaan liittyviä hiekkanäytekuoppia 3 kappaletta. Nämä on erotettu omaksi kohteekseen (Turun lentokenttä 5, 1000050788). |
| metsakeskus.1000003168 |
684 |
Tahtmaa |
10002 |
12016 |
13178 |
11040 |
27000 |
219291.78100000 |
6786736.13500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003168 |
Kohde sijaitsee Huilun talosta 600 m luoteeseen, Sammallahdenmäen röykkiöistä 900 m itään metsässä, kärrytien itäpuolella. Maasto viettää kaakkoon soistuneelle alueelle. Luoteessa on 1,5 m korkea pystysuora kallio.
Kesällä 2004 paikalla tutkittiin nokisen maan ja palaneiden kivien aluetta. Siihen hahmotui syvemmälle kaivettaessa kolme rakennetta, jotka kaikki ovat todennäköisesti kuoppaliesiä. Yksi varmana kuopplietenä pidetty kiveys kaivettiin puoliksi pohjaan. Sen poikkileikkaus oli patamainen ja syvyys maanpinnasta oli metrin. Löytöinä saatiin maatama koristeeton saviastinpala, pari palaa palanutta luuta sekä yksi kvartsi.
Lieden hiilistä tehty C-14 -ajoitus oli 2300 BP cal 510-200 eKr.
Vuoden 2014 inventoinnissa ei muutoksia tietoihin. |
| metsakeskus.1000003169 |
434 |
Suurahvenkoski Sipulikallio |
10001 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
468888.82500000 |
6705951.78900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003169 |
Kohde sijaitsee Markkinamäen lounaispuolisen Sipulikallion pohjoisreunassa, lähes paljaalla kallionlaella. Halkaisijaltaan alle metrin kokoisen, tasapintaisen kiven pintaan on hakattu haarakantainen nuoli, joka osoittaa nykyisin suunnilleen luoteeseen. Paikallisten informanttien mukaan kalliolla on ollut myös toinen kivi, jossa on ollut kirjaimia. Kyseessä saattaa olla rajamerkki. Vuoden 1970 peruskarttaan on Sipulikallion pohjoisosaan merkitty maanmittaukseen käytetty monikulmiopiste. |
| metsakeskus.1000003170 |
491 |
Kakkola Hämeenlahti |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27008 |
515769.53200000 |
6797374.21000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003170 |
Kohde sijaitsee kunnan lounaisosassa olevan Hämeenjärven kaakkoispäässä, Hämeenlahden kaakkoisrannalla, Lylyksen talosta runsas kilometri länteen. Lylyksentien molemmin puolin erottuu kymmeniä sammalpeitteisiä röykkiöitä, joista suurin osa on kekomaisia, halkaisijaltaan noin 3 m ja korkeudeltaan 0,5-0,7 m. Jäännökset on kasattu melko tasakokoisista kivistä, joiden halkaisija on 0,3-0,4 m. Suurin osa röykkiöistä on todennäköisesti viljelyröykkiöitä, mutta joukossa voi olla myös uuneja tai muita rakennusjäännöksiä. Tien kaakkoispuolella erottuvalla kumpareella on suurempaa kiveystä, mahdollisesti rakennuksenperustuksia.
Paikalle on vuoden 1847 pitäjänkarttaan merkitty torppa, joka on ilmeisesti kuulunut Lylyksen taloon. Tästä 500 m itäkoilliseen on merkitty toinen torppa, jonka jäännökset erottuvat edelleen selvästi Lylyksentien pohjoispuolisessa mäenrinteessä. Peruskarttaan on merkitty nimi "Torpanautio". |
| metsakeskus.1000003171 |
491 |
Pukkila Lamminmäki |
10001 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
498719.37800000 |
6802328.14400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003171 |
Kohde sijaitsee kunnan läntisimmässä kärjessä, Tainaveteen laskevan Juonikan lammen koillisrannalla, Lamminmäen talosta runsaat 500 m lounaaseen. Paikalla on pieni kalliokohouma, jonka eteläpäässä, paljaalla kalliopinnalla on kivistä kasattu rakennelma. Rakenteen koko on 2 m x 2 m x 0,4 m, ja se on koottu halkaisijaltaan 0,3-0,4 m olevista kivistä. Kivirakenne ei vaikuta viljelyröykkiöltä tai uunilta; kyseessä saattaa olla jonkinlainen rajamerkki. |
| metsakeskus.1000003172 |
434 |
Sarvilahti Antasåkern |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
452746.00000000 |
6700206.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003172 |
Sarvlaxträsketin kaakkoispuolella, Antasåkern-nimisen peltoalueen pohjoispuolella sijaitsevassa harvassa kuusimetsässä on rakennusten jäännöksiä. Kuninkaan kartastoon merkityn torpan paikalla on ollut talo vielä 1900-luvulla.
Rakennus 1 on kuusien, heinikon, pensaiden ja raivausjätteen peittämä länsi-itä -suuntainen talonpohja, joka on kooltaan noin 14 m x 6 m. Sammaleen peitossa oleva kivijalka koostuu halkaisijaltaan noin 0,5 m olevista kivistä. Rakennus jakaantuu noin 1,5 m leveällä väliseinällä noin 7 m x 6 m ja noin 6 m x 5 m laajoihin osiin. Kummassakin huoneessa on noin metrin korkuinen kumpare (uuni?). Itäisen kumpareen halkaisija on noin 4 metriä ja läntisen 3 metriä. Lännessä olevan kumpareen yhteydessä on jonkin verran tiiliä.
Noin 50 metriä ensimmäisestä rakennuksesta koilliseen on mahdollisesti toinen rakennus 2. Maan päälle näkyy noin 8 m x 5 m laajalla alueella useita aluskasvillisuuden ja sammaleen peittämiä kivirivejä. Yhtenäistä kivijalkaa tai uunin paikkaa ei kuitenkaan hahmotu. Näkyvissä ei ole myöskään laastia, tiiltä tai palanutta savea.
Mahdollisesta rakennuksesta 2 noin 40 metriä luoteeseen on pohjakaavaltaan nelikulmainen kuusien ympäröimä terassi. Maanpinnalle ei näy kivijalkaa tai muita rakenteita. Paikka sinänsä sopisi hyvin rakennukselle. |
| metsakeskus.1000003173 |
434 |
Sarvilahti Stenkulla |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
453433.07400000 |
6700286.99700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003173 |
Sarvlaxträsketin kaakkoispuolella, peltojen ympäröimällä harjanteella, aivan tien vieressä on noin 8 m x 6 m laaja talonpohja. Kuninkaan kartastoon merkityn torpan paikalla on ollut talo vielä 1900-luvun alussa. Noin puoli metriä korkean kivijalan päällä on jäljellä jonkin verran lahonneita seinähirsiä, ja rakennuksen sisällä on kumpare (uuni?). Rakennuksen jäännökset ovat täysin pensaikon, vesakon ja aluskasvillisuuden peitossa. |
| metsakeskus.1000003173 |
434 |
Sarvilahti Stenkulla |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27008 |
453433.07400000 |
6700286.99700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003173 |
Sarvlaxträsketin kaakkoispuolella, peltojen ympäröimällä harjanteella, aivan tien vieressä on noin 8 m x 6 m laaja talonpohja. Kuninkaan kartastoon merkityn torpan paikalla on ollut talo vielä 1900-luvun alussa. Noin puoli metriä korkean kivijalan päällä on jäljellä jonkin verran lahonneita seinähirsiä, ja rakennuksen sisällä on kumpare (uuni?). Rakennuksen jäännökset ovat täysin pensaikon, vesakon ja aluskasvillisuuden peitossa. |
| metsakeskus.1000003173 |
434 |
Sarvilahti Stenkulla |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
453433.07400000 |
6700286.99700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003173 |
Sarvlaxträsketin kaakkoispuolella, peltojen ympäröimällä harjanteella, aivan tien vieressä on noin 8 m x 6 m laaja talonpohja. Kuninkaan kartastoon merkityn torpan paikalla on ollut talo vielä 1900-luvun alussa. Noin puoli metriä korkean kivijalan päällä on jäljellä jonkin verran lahonneita seinähirsiä, ja rakennuksen sisällä on kumpare (uuni?). Rakennuksen jäännökset ovat täysin pensaikon, vesakon ja aluskasvillisuuden peitossa. |
| metsakeskus.1000003174 |
434 |
Sarvilahti Vävars |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
453601.00400000 |
6700432.94300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003174 |
Peltojen ympäröimällä kallionnyppylällä on rakennuksen jäännös. Paikalle on merkitty Kuninkaan kartastoon torppa.
Kallion laella on pohjakaavaltaan L-muotoinen rakennuksen pohja. Kyseessä näyttäisi olevan noin 15 m x 12 m laaja rakennus, jonka lounaispäässä on noin 4 m x 17 m laaja siipi. Päärakennus jakaantuu kolme metriä leveällä käytävällä kahteen noin 6 m x 12 m laajaan osaan. Rakennuksen itä- ja länsiosat erottuvat pohjakaavaltaan suorakulmaisina kumpareina. Rakennuksen sisällä on isoja kiviä. Uuneista ei ole ainakaan maanpäällisiä merkkejä. Rakennuksen jakava käytävä päättyy rakennuksen itä- ja länsiosia yhdistävään seinään. Oviaukon molemmilla puolilla on isot pielikivet. Käytävän pohja on avokalliota.
|
| metsakeskus.1000003175 |
434 |
Sarvilahti Bäckas |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
454429.67900000 |
6699204.44000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003175 |
Peltojen kolmelta puolelta ympäröimässä kuusimetsäsaarekkeessa on Kuninkaan kartastoon merkityn torpan jäännös.
Metsikössä on noin 10 m x 6 m laaja puuntaimien ja aluskasvillisuuden peittämä talonpohja. Puoli metriä korkea, sammaleen peitossa oleva kivijalka erottuu selvästi etelässä ja lännessä. Muualla kivijalka on huomattavasti epämääräisempi. Rakennuksen sisällä on noin 4 m x 4 m laaja ja metrin korkea kumpare (uuni?). Tiiltä on jonkin verran näkyvissä. Rakennuksen pohjoispäässä on luontainen kohouma, jonka pohjois- ja eteläsivua on muokattu.
Rakennuksen pohjasta noin 15 metriä koilliseen on pohjakaavaltaan U:n muotoinen, rinteeseen kaivettu kellari. Kellarin koko on noin 5 x 4 metriä. Kellarikuoppaa kiertää noin metrin levyinen valli, joka on kellarin suulla noin metrin korkuinen. Kellari on pensaikon ja kuusien peitossa. Lisäksi kellariin on koottu jonkin verran roskia.
Rakennuksen pohjasta länteen sijaitsee matala kiviperustus, jonka koko on noin 6 x 5 metriä. Tässä rakennuksen pohjassa ei ole jäänteitä uunista. Pohjasta länteen on tilkku vanhaa metsittynyttä peltoa.
1800-luvun kartassa metsäsaarekkeen eteläosassa näkyy kolme rivissä olevaa rakennusta. Näistä ei vaikuttanut olevan selkeitä jäänteitä enää jäljellä. Muutoin metsäsaarekkeen reunoilla on kalliota ja kookkaiden kivien muodostamaa kivikkoa. Alueen eteläosassa seisoo komea pystypaasi. |
| metsakeskus.1000003176 |
75 |
Pitäjänsaaren redutti |
10002 |
12011 |
13104 |
11006 |
27000 |
509741.34600000 |
6714153.68900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003176 |
Noin 1,32 km Haminan kaupungin keskipisteestä lounaaseen, Pitäjänsaaressa pienen puutalon pihapiirissä, Kuninkaantien ja Pitäjänsaaren eteläosaa kiertävän asfalttitien välissä on säilynyt kivillä vahvistettua maavallia. Valli liittynee Haminan linnoituksesta v. 1824 piirretyssä kartassa näkyvään, Pitäjänsaaressa sijainneeseen reduttiin eli pieneen vinoneliön muotoiseen umpilinnakkeeseen (Kaskinen ja Kauppi 1998:33). Säilynyt valli on todennäköisesti redutin lounaissivua.
Vallinpätkä on n. 7 m leveä ja 40 m pitkä, suuntaan 310°. Vallin eteläpäässä, sen alaosassa on näkyvissä kiviä. Vallin pohjoispäässä rintavarustuksen rakenteet (rintasuoja ja katvetie) ovat edelleen havaittavissa. Vallin länsipuolella on talon pihapiiri, ja aivan vallin tuntumaan on kasattu sekalaista rojua. Vallin itäpuoli, (redutin sisäosa) on rakentamatonta, harvaa nuorta lehtimetsää. |
| metsakeskus.1000003177 |
75 |
Linnakallion louhos |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27007 |
504605.41200000 |
6714386.56400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003177 |
Haminan kaupungin länsipuolella Summan kylässä on nykyisen, asfaltoidun Kuninkaantien molemmin puolin kivilatomuksia. Latomukset A ja B sijaitsevat tiheässä sekametsässä, heti Linnakallio-nimisen kalliopaljastuman länsipuolella, osin länteen viettävässä rinteessä Kuninkaantien pohjoispuolella. Latomus C sijaitsee mäntykankaalla heti Kuninkaantien ja sitä seurailevan kevyenliikenteenväylän eteläpuolella. Latomusten A ja B vieressä on lisäksi pieni (1 m x 2 m), "keskeneräinen" latomus (A2).
Kaikki kolme isoa latomusta ovat rakenteeltaan hyvin samankaltaisia: kahden kulmistaan yhdistyneen vinoneliön muotoisia; kooltaan n. 6 m x 8 m; korkeudeltaan n. 1 m; päältä tasaisia; halkaisijaltaan 20–30 cm olevista, särmikkäistä kivistä erittäin siististi ladottuja. Latomukset ovat päältä sammaloituneita, mutta muuten ehjiä – latomus C on tosin pengottu keskeltä.
Kivet latomuksiin on mitä ilmeisimmin otettu louhimalla paikalla olevaa kalliota. Louhoskohdat ovat edelleen näkyvissä, vaikkakin pahasti rapautuneina. Se että kivet ovat rapakivigraniittia lienee myös syy siihen, että ne ovat jääneet metsään – ne eivät yksinkertaisesti ole kelvanneet rakennuskiveksi. Kivet on siis kuitenkin ilmeisesti louhittu rakennuskiveksi: lähinnä linnoitustöihin kiilakiviksi eli täyttämään muurin isompien kivien jättämiä aukkopaikkoja. Tässä tapauksessa louhos ja kivivarastot saattaisivat liittyä venäläisen sotapäällikön Aleksandr Suvorovin johdolla tehtyihin Haminan linnoituksen vahvistamis- ja parannustöihin 1790-luvulla. |
| metsakeskus.1000003178 |
75 |
Suuri rantatie Summassa |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
504439.47500000 |
6714539.50700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003178 |
Haminan kaupungin länsipuolella, Summan kylässä Linnakallio-nimisen kalliopaljastuman läheisyydessä olevien kivilatomusten (ks. Hamina Linnakallion louhos 1000 00 3177) tarkastuksen yhteydessä oppaana toiminut paikallinen, Tuula Riiheläinen kertoi, että Linnakalliota kiertävä, asfaltoidusta Kuninkaantiestä pohjoiseen erkaneva hiekkatien pätkä noudattelee "alkuperäistä" Kuninkaantien linjausta. Tien varteen on jätetty ns. Kulkurin patsas, vanha kilometripylväs ”muistoksi lukuisista matkaajista”. Museoviraston Haminan toimipisteen tutkijan, Ilkka Kaskisen mukaan tie on melko alkuperäisessä kunnossa, ja reunojen tukikiveystä saattaisi olla säilyneenä, joskin maan alle jääneenä. Tieosuus on osin suljettu autoliikenteeltä.
Vuoden 2023 inventoinnin yhteydessä tarkastettiin tienpohjan länsipää alueella sijaitsevan voimajohtolinjan kohdalla. Tienpohjan leveyden todettiin linja-aukon kohdalla olevan 5-7 m ja korkeuden enimmillään runsaan metrin. Maastossa selkeästi erottuvan hyväkuntoisen tienpohjan länsipäähän oli laitettu ajoesteeksi suuria kiviä. |
| metsakeskus.1000003180 |
710 |
Klinkbacka (Gammelby) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
311978.13600000 |
6666491.89400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003180 |
Kohde sijaitsee Mustionjoesta noin 150 m etelään, Billnäsin kartanosta noin 700 m länteen, kalliomoreeniselänteen pohjoisosassa kulkevan tien pohjoispuolisessa metsämaastossa ja siitä kaakkoon sijaitsevassa pienemmässä mäessä. Selänteen ja joen väliin jäävällä sadan metrin levyisellä tasaisella vyöhykkeellä on vielä 1980-luvulla kulkenut rautatie.
Varhaisin kirjallinen tieto Gammelbyn kylästä on vuodelta 1536, jolloin kylässä on ollut kaksi taloa. Kylän nimi viittaa varhaiseen asutukseen, ja se on kuulunut jo 1300-luvulla mainittuun Skavistadin verokuntaan. Vanhin kartta alueelta on isojakokartta vuosilta 1779-1780, jonka mukaan vanhin tunnettu kylätontti on sijainnut metsikön itäosassa. Pitäjänkartan ja uudistuskartan mukaan kylässä on 1800-luvun jälkipuoliskolla ollut vain yksi usean rakennuksen muodostama talo, jonka pihapiiri sijaitsi vanhemmasta rakennusryhmästä 150 m länsiluoteeseen. Vanha kylätontti on tällöin merkitty pelloksi ja niityksi.
Alueella on maastossa useita rakennusjäännöksiä sekä vanhoja peltolohkoja ja pihatasanteita. Vanhemman kylätontin paikalla erottuu ainakin yhden uunillisen rakennuksen pohja (pkoo: 6669299, ikoo: 3312114). Metsikön länsipäässä 1800-luvun kylätontin rakennusten jäännökset ja pihapiirin muodot ovat selvästi havaittavissa. Kylätontin koillisosa on isojakokartan mukaan ulottunut rantaan asti, mutta tämä alue on ilmeisesti tuhoutunut rautatien rakentamisen myötä.
Vanhasta kylätontista noin 50 m kaakkoon (pkoo: 6669248, ikoo: 3312148) on näkyvissä myös yksi uunillinen, kivetty rakennuksenpohja sekä lähes maantasainen, latomusmainen kiveys. Latomusmainen kiveys viittaa siihen, että paikalla voi olla merkkejä myös esihistoriallisesta toiminnasta.
2024 tarkastus: Kylätontti rajattiin lounaassa noudattamaan pääsosin isojakokartan 1779-1780 kartan (KA B41a:7/1-12 Skogäng) tielinjaa, jonka eteläpuolella ei ole ollut tiettävästi rakennuksia. Rajauksesta poistettiin 1800-luvun kylätontin osia, joissa oli historiallisten ilmakuvien perusteella ollut rakennuksia vielä 1960-luvulla ja joka on voimakkaasti muokattua. Kivijalat (osin betoniset) ovat yhä näkyvissä maastossa. Rajaus erkanee vanhasta tielinjasta koordinaattien 6666551, 311911 tienoilla, missä muinaisjäännösalueen rajauksesta jätettiin pois myös rinteeseen tehty puolipyöreä kaivanto, joka vaikutti modernilta. Muinaisjäännösalueen itäosaa ei tarkastettu. |
| metsakeskus.1000003181 |
50 |
Puolvälinkivi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
241633.79800000 |
6788950.34700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003181 |
Euran kirkosta 4 km koilliseen, Eurasta Köyliön Tuiskulaan kulkevan paikallistien 2141 varressa on siirtolohkare. Kivi sijaitsee aivan tien länsireunassa noin 1 km:n etäisyydellä valtatie 12:sta Eurasta päin tultaessa. Kivi on jyrkkäseinämäinen ja halkaisijaltaan 1,5-2 m. Kiven päällä kasvaa sammalta ja jäkälää. Kiven päällä kerrotaan myös olevan hakkauksia, joita ei ole tarkistettu maastossa.
Köyliö-seuran jäsenen Jaakko Ojalan mukaan kivi tunnetaan paikkakunnalla nimellä Puolvälin- tai Puolmatkankivi, ja se on ollut vanhastaan puolimatkan merkkinä kuljettaessa Tuiskulan kylältä Euraan. Kivi koetaan paikallisesti arvokkaana maamerkkinä, johon liittyy tarinoita. Lisäksi Puolvälinkivi on vanha Euran kylien välinen rajakivi: Euran Kirkonkylän, Sorkkisten ja Soupaksen kylien rajat yhtyvät kivellä. Vuoden 1699 maakirjakartassa kivi on merkitty tekstillä "Teinein Vaha Råå är en stoor sten".
Vuoden 2013 inventoinnissa ei havaittu muutoksia maankäytössä. Kiven päällä mahdollisesti olevia hakkauksia ei tarkistettu, koska sen päälle kiipeäminen vaatisi apuvälineitä. |
| metsakeskus.1000003182 |
560 |
Mallusjoki Salustenkulma |
10007 |
12002 |
13022 |
11042 |
27000 |
418365.98400000 |
6741335.31900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003182 |
Orimattilalaiset historian harrastajat olivat syksyllä 2004 yhteydessä Museoviraston rakennushistorian osastoon koskien oletettujen vuoden 1918 sisällissodan hautojen avaamista. Painanteisiin kajoamista ei kielletty, koska vuoden 1918 haudat eivät ole Muinaismuistolain suojaamia muinaisjäännöksiä. Hautoja lokakuussa 2004 avattaessa paikalla oli kuitenkin arkeologi Hannu Takala Lahden kaupunginmuseosta.
Kaivamalla tutkittiin painanteista suurin (2 m x 0,9 m), suorakaiteenmuotoinen, selvärajainen ja noin 0,4 m syvä kuoppa. Kaivetusta kuopasta ei löytynyt jälkiä hautauksesta. Kuopan leikkauksesta havaittu maakerrosten järjestys ei myöskään osoittanut, että kuopasta olisi poistettu maata tai kuopan pohjalle asetetun vainajan päälle olisi kasattu maata. Kaivanto saattaa liittyä vuoden 1918 sisällissotaan (esim. potero), jota tukee kuopasta löytynyt luoti. Toisaalta luodilla ei ole välttämättä mitään tekemistä kuopan kaivamisen ajankohdan kanssa. |
| metsakeskus.1000003183 |
734 |
Kotilampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
295972.42000000 |
6695113.31100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003183 |
Kivikautinen asuinpaikka etelään viettävällä hiekkapohjaisella pellolla Myllyojan pohjoisrannalla, kosken itä- ja yläpuolella, joen ja Rapasuontien välissä. Tien varressa on pieni asuinrakennus ja muutamia ulkorakennuksia. Rakennusten eteläpuolella on pihamaata nurmikkoineen ja istutuksineen. Alueen itäpuoli on maatalouskäytössä. Aueen pohjoislaita, jolla ovat tie ja rakennukset, on tasaisempaa mäen lakea, mutta etenkin länsipäässä rinne laskee hyvin jyrkästi Myllyojaan. Mäen rinteen ja Myllyojan välissä on alavampi tasanne. Asuinpaikka on yli 45 m mpy korkeudella ajoittuen noin aikaan 5500 eaa. Merenlahdesta on johtanut salmi nykyisen Rapasuon ja peltojen kohdalla olevaan merenlahteen.
Ensimmäiset löydöt paikalta ovat vuodelta 1966, jolloin Kotilammen talon juurikasmaasta maan pinnalta löytyi kvartsi- ja kivilaji-iskoksia. Lisää pintalöytöjä havaittiin v. 2002 inventoinnissa Myllymäen tilan puolella ja Kotilammen tilusrajan vieressä.
Vuoden 2022 Turun tunnin juna -hankeeseen liittyvissä koetutkimuksissa todettiin, että kivikautinen asuinpaikka on suurelta osin maanmuokkauksen tuhoama. Kyntökerrokseen sekoittuneiden löytöjen alue on noin 60x30 metriä, sijoittuen korkeuskäyrien 45 ja 50 m mpy välille mäen päälle ja rinteeseen alueelle, jossa maaperä on hietaa. |
| metsakeskus.1000003184 |
734 |
Siankuopanmäki |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
298861.26100000 |
6695708.08200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003184 |
Latomus kalliolla ja mahdollinen latomus sekä kaivanto pirunrepellossa Piiljärven ja Metsä-Valkeajärven välillä, lähellä Mäntsäläntien päätepistettä, Kaukelmaan kylässä. Kalliolla oleva latomus tai röykkiö (a) sijaitsee kallion nokalla kohdassa, josta kallio laskee joka suuntaan. Se on n. 3,9 m luode-kaakkosuunnassa ja 3,5 m koillisesta lounaaseen ja 0,2 m korkea. Mahdollinen latomus (b) on 45 m edellisestä likimain lounaaseen on 8 m pituinen lännestä itään ja n. 3 m leveä. Vain yksi sivu on säännöllinen ja kyseessä voikin olla pelkästään luontainen kivikko. Edellisestä 30 m lounaaseen on kalliopainanteen lohkareikossa likimain suorakaiteen muotoinen ojamainen syvennys, joka rajoittaa röykkiömäisen kivialueen, jonka keskellä on suuri kivi röykkiöiden silmäkiven tapaan.
2017: Latomus liittynee Mäntsälän torpan toimintaan. Mahdollinen latomus on luonnon muovaava kivikko. Yksi rakkakivikon kivistä on pystyssä ja voi olla, että se toimii rajamerkkinä. |
| metsakeskus.1000003185 |
755 |
Störsvik Ny Westend |
10007 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
349035.00000000 |
6663775.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003185 |
Metsäisellä mäellä, itä-länsi -suuntaisen avokallion eteläpuolella on pelkästään luonnonkivistä koostuva röykkiö. Röykkiö on nelikulmainen ja kooltaan noin 1 m x 1 m. Röykkiö vaikuttaa huolellisesti kootulta ja hyvin säilyneeltä. Se vastaa morfologisilta piirteiltään läheisten Timala NE:n (755 00 0011) sekä Kasaberget N:n (755 00 0004) röykkiöitä.
Tarkastuskertomuksessa vuodelta 1997 (Viitanen 1997) mainitaan samankaltaisia röykkiöitä olevan kohteella useita, mutta inventointikertomuksessa vuodelta 2002 (Saukkopnen 2002) kuvaillaan näistä vain yhtä. Paikalla on myös ainakin yksi röykkiö (Siuntio Störsvik 755 01 0047), joka saattaa ajoittua pronssikaudelle (Viitanen 1997), mutta yhtä mahdollisesti historialliselle ajalle (Saukkonen 2002). |
| metsakeskus.1000003186 |
739 |
Kosenharju |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
526635.27900000 |
6770891.92000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003186 |
Kaksi pääosin tien rakentamisen tuhoamaa pyyntikuoppaa sijaitsevat Kosenharjun pohjoispäässä. |
| metsakeskus.1000003187 |
734 |
Urheilukenttä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
295962.41200000 |
6697927.17400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003187 |
Kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä havaittiin inventoinnissa v. 2002 Kosken kylässä, 22 m kaakkoon Urheilutien ja Muurlantien risteyksen tiekyltistä. Teiden välissä on kapea metsäkaistale, jonka laidasta maaleikkauksesta löydöt ovat peräisin. Tehdyssä yhdessä koekuopassa löytöjä ei havaittu. Paikka on lovasti etelään ja kaakkoon laskevaa hiekkaperäistä kangasmaata. Tien ja urheilukentän rakentaminen on voinut tuhota asuinpaikkaa. Asuinpaikan laajuudesta ei ole selvyyttä, sillä vähäisissä tarkasteltavissa olleissa maastokohdissa löytöjä ei havaittu. Sahanummen asuinpaikan eteläosaan on paikalta n. 200 m koilllisen suuntaan. Muurlantien eteläreunaan levennettävällä kevyenliikenteen väylällä merkkejä asuinpaikasta ei havaittu v. 2005 tarkastuksessa. |
| metsakeskus.1000003188 |
739 |
Lahdentaus |
10001 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
530982.48400000 |
6781387.71600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003188 |
Säänjärven Hujasenlahden rannalla sijaitsevan kesämökin pihamaalla sijaitsee lähes maantasainen, soikeahko, reunakehällinen matala röykkiö. Peltoraunio? |
| metsakeskus.1000003189 |
739 |
Maikonlahti |
10001 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
534580.95000000 |
6800065.21600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003189 |
Vuohiselän rannalla, Maikonlahteen vievän tien eteläpuolella n. 7 x 5 metrin kokoinen peltoraunio. Kohteessa on nähtävissä myös osa hajonnutta kiviaitaa |
| metsakeskus.1000003190 |
739 |
Takkainlahti |
10001 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
544040.15800000 |
6795100.25100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003190 |
Röykkiöt sijaitsevat Kuivansaaren itärannalla, Rahikkalaan vielän tien itäpuolella, Takkainlahden pohjukassa. |
| metsakeskus.1000003191 |
734 |
Lehtimäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
294443.02800000 |
6696467.75900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003191 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka Muurlan kylässä, Pyymäentien ja Ylisjärven välisellä peltorinteellä, järven eteläpään länsipuolella. Löydöt koostuvat kvartseista, hiotun kiviesineen katkelmasta ja kivilaji-iskoksista. Pelto on koillista järveä kohti laskevaa maastoa.
|
| metsakeskus.1000003192 |
734 |
Varemäki 2-3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
293683.34100000 |
6695823.00600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003192 |
Korkean kallioisen Varemäen lounaisrinteellä metsämaalla havaittiin inventoinnissa v. 2002 kivikautista asuinpaikkaa sekä raudanvalmistuspaikkaa osoittavia löytöjä metsäaurauksen rikkomassa maanpinnassa karkeahiekkaisessa maaperässä. Asuinpaikkalöytöjä oli n. 55x55 m alalla, ja löydöt koostuivat kvartsi-iskoksista, hiekkakivi-iskoksesta sekä palaneen luun sirusta. Asuinpaikka on Riihenperäntieltä kaakkoon johtavan tilustien molemmilla puolilla. Lisäksi kivikautisesta asuinpaikasta 15- m pohjoiseen, niin ikään talojen piha-alueiden lähellä, havaittiin rautakuonan kappaleita suuren siirtolohkareen ympärillä, n. 15x30 m alalla. Tässä lienee kyse raudanvalmistuspaikasta. N. 200 m koilliseen on Varemäen (1) hiidenkiuas ja Vareemöhkin perimätiedon mukainen uhrikivi. |
| metsakeskus.1000003192 |
734 |
Varemäki 2-3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
293683.34100000 |
6695823.00600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003192 |
Korkean kallioisen Varemäen lounaisrinteellä metsämaalla havaittiin inventoinnissa v. 2002 kivikautista asuinpaikkaa sekä raudanvalmistuspaikkaa osoittavia löytöjä metsäaurauksen rikkomassa maanpinnassa karkeahiekkaisessa maaperässä. Asuinpaikkalöytöjä oli n. 55x55 m alalla, ja löydöt koostuivat kvartsi-iskoksista, hiekkakivi-iskoksesta sekä palaneen luun sirusta. Asuinpaikka on Riihenperäntieltä kaakkoon johtavan tilustien molemmilla puolilla. Lisäksi kivikautisesta asuinpaikasta 15- m pohjoiseen, niin ikään talojen piha-alueiden lähellä, havaittiin rautakuonan kappaleita suuren siirtolohkareen ympärillä, n. 15x30 m alalla. Tässä lienee kyse raudanvalmistuspaikasta. N. 200 m koilliseen on Varemäen (1) hiidenkiuas ja Vareemöhkin perimätiedon mukainen uhrikivi. |
| metsakeskus.1000003192 |
734 |
Varemäki 2-3 |
10002 |
12016 |
13172 |
11019 |
27000 |
293683.34100000 |
6695823.00600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003192 |
Korkean kallioisen Varemäen lounaisrinteellä metsämaalla havaittiin inventoinnissa v. 2002 kivikautista asuinpaikkaa sekä raudanvalmistuspaikkaa osoittavia löytöjä metsäaurauksen rikkomassa maanpinnassa karkeahiekkaisessa maaperässä. Asuinpaikkalöytöjä oli n. 55x55 m alalla, ja löydöt koostuivat kvartsi-iskoksista, hiekkakivi-iskoksesta sekä palaneen luun sirusta. Asuinpaikka on Riihenperäntieltä kaakkoon johtavan tilustien molemmilla puolilla. Lisäksi kivikautisesta asuinpaikasta 15- m pohjoiseen, niin ikään talojen piha-alueiden lähellä, havaittiin rautakuonan kappaleita suuren siirtolohkareen ympärillä, n. 15x30 m alalla. Tässä lienee kyse raudanvalmistuspaikasta. N. 200 m koilliseen on Varemäen (1) hiidenkiuas ja Vareemöhkin perimätiedon mukainen uhrikivi. |
| metsakeskus.1000003192 |
734 |
Varemäki 2-3 |
10002 |
12016 |
13172 |
11002 |
27000 |
293683.34100000 |
6695823.00600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003192 |
Korkean kallioisen Varemäen lounaisrinteellä metsämaalla havaittiin inventoinnissa v. 2002 kivikautista asuinpaikkaa sekä raudanvalmistuspaikkaa osoittavia löytöjä metsäaurauksen rikkomassa maanpinnassa karkeahiekkaisessa maaperässä. Asuinpaikkalöytöjä oli n. 55x55 m alalla, ja löydöt koostuivat kvartsi-iskoksista, hiekkakivi-iskoksesta sekä palaneen luun sirusta. Asuinpaikka on Riihenperäntieltä kaakkoon johtavan tilustien molemmilla puolilla. Lisäksi kivikautisesta asuinpaikasta 15- m pohjoiseen, niin ikään talojen piha-alueiden lähellä, havaittiin rautakuonan kappaleita suuren siirtolohkareen ympärillä, n. 15x30 m alalla. Tässä lienee kyse raudanvalmistuspaikasta. N. 200 m koilliseen on Varemäen (1) hiidenkiuas ja Vareemöhkin perimätiedon mukainen uhrikivi. |
| metsakeskus.1000003193 |
734 |
Ruotokivi |
10002 |
12006 |
13085 |
11006 |
27000 |
294073.17300000 |
6696527.72600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003193 |
Kalliolla Ylisjärven eteläpään länsipuolella sijaitseva siirtolohkare, johon liittyy A. Kuusolan mukaan perimätietoa uhraamisesta: Vielä 1800-1900-l. vaihteen tienoilla oli kevään ensimmäisen suuren saaliskalan pää asetettu kivelle. |
| metsakeskus.1000003194 |
755 |
Pikkala Hovgård |
10002 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
349365.11000000 |
6665168.61200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003194 |
Kohde sijaitsee metsäsaarekkeella n. 450 m Pikkalanjoesta länteen ja n. 250 m tie no 51:stä etelään. Pinnanmuodostukseltaan saareke on suhteellisen säännöllinen n. 100 m halkaisijaltaan oleva kumpare, jonka pohjoispuolisko on hieman korkeampi kuin eteläinen. Kasvillisuudeltaan saareke on pääasiassa lehtimetsää, aluskasvillisuus on niittymäistä heinää ja pensaikkoa. Paikoin näkyvissä on myös kalliopaljastumia. Saarekkeen korkeimman kohdan eteläreunasta itään on rakennettu kivinen rakennelma, joka paikallisten mukaan on sittemmin puretun ladon ramppi. Lisäksi alueelle on tiettävästi venäläisten toimesta kaivettu useita kuoppia ja kasattu kiviä.
Vanhin säilynyt maininta Hovgårdista on vuodelta 1547. Jakob Teit mainitsee tilan entisenä kartanona vuoden 1556 lähteissä. Tuolloin tila oli lampuotien viljelyksessä. Hovgårdissa on siis ollut keskiaikainen kartano, joka on viimeistään 1550-luvulla jätetty lampuotien viljeltäväksi.
Aluetta on tutkittu pintapoiminnalla, koepistoin ja koekuopin. Tutkimusten valossa vaikuttaa siltä, että saarekkeen korkeimmalla kohdalla on ollut historiallisen ajan asuinpaikka, jonka rajat ovat suhteellisen selkeät. Ajoittavat löydöt ovat uudelta ajalta, mutta saarekkeen pohjoisosassa esiintyvä palanut savi saattaa indikoida myös keskiaikaista toimintaa. Myöhemmät aktiviteetit, erityisesti Porkkalan vuokra-ajan 1944-1956, maansiirtotyöt ovat muokanneet koko saareketta.
Inventointi 2023:
Kohde on aikaisempien kuvauksien mukaisessa kunnossa. Kartano sijaitsee Bröändan kylän mailla. V. 1780 isojakokartalla paikalle on merkitty kyläton-tille kaksi rakennusta (Hofgård), joiden itäpuolella on peltoa Pikkalanjoelle saakka.
Kohteesta ei maastossa saatu uutta tietoa. Sen rajaus vaikuttaa hyvältä sekä van-han kartan, että paikan topografian osalta. |
| metsakeskus.1000003195 |
581 |
Valli |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
295021.88400000 |
6894418.22300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003195 |
Asuinpaikka sijaitsee Linnajärven pohjoisrannalla, Vallin tilan etelään viettävällä pellolla.
Noin 20 m päässä rannasta on löydetty kvartisesineitä ja -iskoksia sekä palanutta luuta. Pellon pinnalta, punertavaksi palaneen hiekan läheisyydestä on myös todettu palaneita kiviä. Ne saattavat ólla peräisin hajonneesta tulisijasta. Tilan alueelta on löydetty kolme hiottua kiviesinettä, mm. eteläsuomalainen tasataltta.
Vuoden 2019 inventoinnissa tarkennettiin koekuopituksella kohteen länsirajaa, samalla kartoitettiin alueelta neljä viljelyyn liittyvää historiallisen ajan raivausröykkiötä, jotka eivät ole kiinteitä muinaisjäännöksiä (alakohteet A-D) . |
| metsakeskus.1000003195 |
581 |
Valli |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27009 |
295021.88400000 |
6894418.22300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003195 |
Asuinpaikka sijaitsee Linnajärven pohjoisrannalla, Vallin tilan etelään viettävällä pellolla.
Noin 20 m päässä rannasta on löydetty kvartisesineitä ja -iskoksia sekä palanutta luuta. Pellon pinnalta, punertavaksi palaneen hiekan läheisyydestä on myös todettu palaneita kiviä. Ne saattavat ólla peräisin hajonneesta tulisijasta. Tilan alueelta on löydetty kolme hiottua kiviesinettä, mm. eteläsuomalainen tasataltta.
Vuoden 2019 inventoinnissa tarkennettiin koekuopituksella kohteen länsirajaa, samalla kartoitettiin alueelta neljä viljelyyn liittyvää historiallisen ajan raivausröykkiötä, jotka eivät ole kiinteitä muinaisjäännöksiä (alakohteet A-D) . |
| metsakeskus.1000003195 |
581 |
Valli |
10002 |
12004 |
13054 |
11019 |
27011 |
295021.88400000 |
6894418.22300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003195 |
Asuinpaikka sijaitsee Linnajärven pohjoisrannalla, Vallin tilan etelään viettävällä pellolla.
Noin 20 m päässä rannasta on löydetty kvartisesineitä ja -iskoksia sekä palanutta luuta. Pellon pinnalta, punertavaksi palaneen hiekan läheisyydestä on myös todettu palaneita kiviä. Ne saattavat ólla peräisin hajonneesta tulisijasta. Tilan alueelta on löydetty kolme hiottua kiviesinettä, mm. eteläsuomalainen tasataltta.
Vuoden 2019 inventoinnissa tarkennettiin koekuopituksella kohteen länsirajaa, samalla kartoitettiin alueelta neljä viljelyyn liittyvää historiallisen ajan raivausröykkiötä, jotka eivät ole kiinteitä muinaisjäännöksiä (alakohteet A-D) . |
| metsakeskus.1000003195 |
581 |
Valli |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27009 |
295021.88400000 |
6894418.22300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003195 |
Asuinpaikka sijaitsee Linnajärven pohjoisrannalla, Vallin tilan etelään viettävällä pellolla.
Noin 20 m päässä rannasta on löydetty kvartisesineitä ja -iskoksia sekä palanutta luuta. Pellon pinnalta, punertavaksi palaneen hiekan läheisyydestä on myös todettu palaneita kiviä. Ne saattavat ólla peräisin hajonneesta tulisijasta. Tilan alueelta on löydetty kolme hiottua kiviesinettä, mm. eteläsuomalainen tasataltta.
Vuoden 2019 inventoinnissa tarkennettiin koekuopituksella kohteen länsirajaa, samalla kartoitettiin alueelta neljä viljelyyn liittyvää historiallisen ajan raivausröykkiötä, jotka eivät ole kiinteitä muinaisjäännöksiä (alakohteet A-D) . |
| metsakeskus.1000003196 |
980 |
Keijärvi (Keijärvi) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
320252.03300000 |
6829124.56300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003196 |
Autioitunut kylänpaikka sijaitsee kylätien reunustamalla mäenkumpareella, peltojen ja järvenrantarinteen ympäröimänä. Mäellä kasvaa iäkästä sekametsää. Paikalla erottuu useita pienikokoisten rakennusten kiviperustojen katkelmia sekä röykkiöitä, jotka vaikuttavat tulisijojen jäännöksiltä.
Kirjallisissa lähteissä Keijärvi mainitaan mm. Suomen asutuksen yleisluettelossa vuodelta 1560 yhdeksän talon kylänä. Kylätontti sijaitsi mahdollisesti jo tuolloin nykyisellä paikalla; vuoden 1560 asutusluettelon suhteellisen suurpiirteisen kartan mukaan näin voisi olla. Isojakokartassa ja Kuninkaan kartastossa kylänpaikka sijaitsi ko, mäellä, järven tuntumassa. Isonjaon aikaan kylässä oli kolmen talon tontit rakennuksineen: Eerolan tila (nro 1), Ollila (nro 2) ja Siukola (nro 3). Tontit olivat etelä-pohjois -suuntaisesti järven rannassa ja mäellä.
Hekki Ylikankaan mukaan nuijamiesten pääjoukko eteni pohjoissuunnasta ja majoittui joulukuun lopussa 1596 Keijärven kylään, mistä se siirtyi joulupäivänä Nokian kartanoon (Ylikangas 1978:158-159). On mahdollista, että kylän tonttimaa sijaitsi tuolloin samalla paikalla, kuin 1700-luvun isojakokartassa. Tästä vaiheesta on säilynyt Pirkkalan kirkkoherralle osoitettu kirje, joka on päivätty jouluaattona 1596 Keijärvellä.
Vuoden 2018 koekaivauksissa kylätontin rajausta pystyttiin tarkentamaan. |
| metsakeskus.1000003197 |
418 |
Lastunen Laasonportti |
10007 |
12016 |
13164 |
11006 |
27000 |
328674.00000000 |
6800962.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003197 |
Peltojen rajaamassa metsässä, pitkänomaisen moreeniharjanteen lounaispuolella sijaitsee fossiilinen peltoalue, jossa erottuu vielä peltosarkojen välisiä ojia loivina painanteina. Alue on osittain tasoitetulla metsäterassilla, osittain alavassa metsässä. Pellolla kasvaa harvaa, iäkästä kuusikkoa, ja sitä reunustaa pitkä, huolellisesti ladottu kiviaita.
Kiviaidan leveys on enimmillään 1-1,5 m. Luoteispäässä, metsärinteen terassilla aita on rakennettu kookkaista, lohkotuista kivistä, joista ainakin yhdessä on porauksen jälkiä. Muutoin kivet ovat pääosin pyöreäsivuisia, muokkaamattomia luonnonkiviä. Rakenteen ja kunnon perusteella kiviaita on 1800-luvulta tai 1900-luvun alusta, ja peltoa lienee viljelty vielä 1900-luvun puolella. Paikan viljelyhistoria palautuu kuitenkin ainakin 1700-luvulle, jolloin Vatsoilan kylän isojakokartassa olevat pellot ulottuivat tälle alueelle. Vatsoilan autioitunut kylänpaikka (1000 00 1951) sijaitsee n. 300 m kohteesta luoteeseen.
Peltoalue on ollut viljelyssä vielä 1950-luvun lopulla (peruskartta 1959). |
| metsakeskus.1000003199 |
273 |
Niesalompolo, itä |
10002 |
12013 |
13127 |
11006 |
27000 |
376059.45200000 |
7491913.43300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003199 |
Kohde sijaitsee n. 300 m Niesalompolo-järvestä itään ja järveen laskevasta Pikkujärvenojasta n. 130 m pohjoiseen. Alue on harvakseltaan ohuita mäntyjä kasvavaa kuivaa kangasta. Loivan ja tasaisen männikkökumpareen ja kosteikon välisellä reuna-alueella sijaitsee kuvakelo, konttipuu sekä merkkipuu.
Ns. kuvakelo on kaatunut ja paikalta pois siirretty kelomänty, jossa on kaksi veistettyä ihmiskuviota rungon vastakkaisilla puolilla. Kuvat ovat sijainneet n. 0,5 m korkeudella, ja niiden korkeudet ovat 0,75 sekä 0,85 m ja maksimileveydet 0,25 ja 0,4 m. Hahmojen ääriviivat on veistetty puukolla tai kirveellä, ja kuvat esittävät ilmeisesti miestä ja naista. Kuvioiden keskelle on jätetty kaarnaa. Naiskuvio sijaitsee rungon WSW-puolella ja mieskuvio ENE-puolella. Kelon runko on ajoitettu dendrokronologisesti vuosiin 1647-1870 ja naiskuvion pinta vuoden 1830 tasolle. On kuitenkin myös mahdollista, että kuviot on veistetty vasta puun kuoltua. Vuoden 2014 kulttuuriperintöinventoinnissa kelon todettiin kaatuneen ja kuvioista toinen oli maata vasten. Vuoden 2016 kesällä kelon kuvio-osa siirrettiin Kolarin museon (Sieppijärvi) kokoelmiin.
N. 30 m kuvakelosta länteen, polun varressa on ns. konttimänty, jonka länsikylkeen n. 1,7 m korkeudelle on istutettu kaksi veistettyä puutappia n. 0,2 m etäisyydelle toisistaan. Tapit ovat paksuudeltaan n. 1,5-2 cm. Puun juuriosa on haljennut tai halkaistu, ja sen alaosassa oli hiiltymiä. Edellä kuvattujen kaltaisia puutappeja esiintyy metsäsaamelaisten poronlypsykaarteiden yhteydessä maitohyllyjen pidikkeinä.
N. 30 m kuvakelosta loivasti koilliseen sijaitsee ns. merkkipuu, eli kelo, johon noin 1,5 m korkeudelle on tehty kaiverruksia. Puun itäpuolella on pilkkaan kaiverrettu 25 cm korkea ja noin 10 cm leveä salmiakkikuviota muistuttava kuvio, josta jatkuu yläviistoon yksittäinen viiva. Eteläpuolella on puun kuoreen kaiverrettu "K". Puun luoteispuolella on kaksi ristikuviota. Puu on mahdollisesti iältään kahta muuta paljonkin nuorempi. |
| metsakeskus.1000003201 |
434 |
Vähä-Ahvenkosken leiripaikka |
10002 |
12001 |
13183 |
11006 |
27000 |
468776.86600000 |
6706853.43100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003201 |
Vanhalta Loviisa-Ahvenkoskitieltä pohjoiseen haarautuvan Ruskolammintien itä- ja länsipuolella on sotilasleirin jäännöksiä. Paikka on mahdollisesti merkitty vuodelta 1742 peräisin olevalle kartalle (Ericsson 1937: fig. 8.). Leirin Ruskolammintien länsipuolinen osa on lähes täysin tuhoutunut metsänraivauksessa. Ainoastaan alueen keskiosassa sijaitsevien isojen kivien vierellä on joitakin ehjiä majanpohjia.
Leirin Ruskolammintien itäpuolinen osa on toistaiseksi välttynyt tuhoilta. Kuusimetsää kasvavalla mäellä on noin parikymmentä majanpohjaa ja useita painanteita. Majat ovat isojen luonnonkivien edustalla olevia pohjakaavaltaan nelikulmaisia tai soikeita, pienistä kivistä ladottuja kehiä. Kiviä on enimmillään 3-4 kerrosta päällekkäin. Ison kiven toisella puolella, vastapäätä majanpohjaa on usein kiviuuni.
Ruskolammin tien itäpuolisella alueella on lisäksi kaksi erillistä harmaakivilohkareista kylmämuurattua ehjää kiviuunia. Uunien suuaukkoja reunustavat isot päätykivet. Arinan päällä on iso laakakivi. |
| metsakeskus.1000003202 |
434 |
Vähä-Ahvenkosken postirakennukset |
10002 |
12001 |
13015 |
11006 |
27007 |
470273.26800000 |
6707129.33100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003202 |
Kymijokeen pohjoisesta pistävällä niemellä Vähä-Ahvenkosken reduteista n. 100 m luoteeseen on kaksi rakennuksenpohjaa, jotka ovat Ruotsinpyhtään rajapostikonttorin rakennusten jäännöksiä. Ruotsinpyhtään rajapostikonttori aloitti toimintansa vuonna 1743. Postiaseman toisen hoitajan Nils Gustaf Duncanin valitusten johdosta rakennettiin postina toimineen savupirtin tilalle 1750-luvulla varsinainen postirakennus. Postiasemaan kuului mm. leipomo, panimo, talli, navetta ja vajoja. Huonoon kuntoon joutunut postirakennus huutokaupattiin vuonna 1783, ja tilalle rakennettiin uusi rakennus paremmalle paikalle. Uuttakin postirakennusta jouduttiin korjaamaan jo vuosina 1794 ja 1801.
Kymijoen rantatöyräällä on noin 12 x 14 m laaja ja 0,2 m korkea lohkotuista kivistä laastia käyttäen tehty rakennuksen perustus. Joissakin kivijalkakivissä on poranjälkiä. Markus Hiekkanen on arvellut perustellusti, että kyseessä on 1750-luvulla rakennetun vanhan postitalon jäännös.
Noin 50 m vanhasta postitalosta länsiluoteeseen on noin 10 x 25 m laaja rakennuksen pohja, jonka vierellä on kivestä holvatun kellarin jäännös. Rakennuksen noin 0,5 m korkea kivijalka on tehty maa- ja lohkokivistä. Kellari on noin 2 x 2 m laaja ja 0,5 m korkea. Hiekkanen on esittänyt perustellusti, että kyseessä on vuonna 1783 rakennettu uusi postirakennus. |
| metsakeskus.1000003203 |
434 |
Tessjön - Taasian kuninkaankartano |
10002 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
462217.51400000 |
6705537.92800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003203 |
Vuodelta 1692 peräisin olevaan Lars Forssellin karttaan on merkitty Taasianjoen Tessjön saaren eteläpäähän Hans Willighamin vuonna 1648 perustama Holmgård-niminen kartano. Holmgårdin paikalla on saattanut sijaita Tessjön keskiaikainen kuninkaankartano. Pyhtään Tessjö eli Taasia kuuluu Suomen keskiaikaisten kuninkaankartanoiden joukkoon. Kuningas Magnus Eriksson luovutti Tessjön 1350-luvun alussa Padisten luostarille. Viipurin linnan päälliköt Nils Turesson ja Sune Håkansson ottivat paikan kuitenkin takaisin kruunulle kuningas Albrekt Mecklenburgilaisen aikana 1360-luvulla.
Saaren eteläpään topografia muistuttaa keskiaikaisia niemilinnoja. Maastonmuoto saattaa viitata eteläosan muusta saaresta erottaneeseen vallihautaan. Saarelta on hyvät kulkuyhteydet suhteessa ympäristöön, sillä se sijaitsee Suuren rantatien ja joen risteyskohdassa. Lisäksi saaren kohdalla olevassa koskessa on saattanut olla sekä mylly että kalastamo.
Saaren eteläpuolella on nykyään kasvimaa ja talo, jonka betoniset perustukset ovat luultavasti rikkoneet vanhoja kulttuurikerroksia. Tessjön suhde ympäristöön on säilynyt muuten alkuperäisen kaltaisena paitsi, että Suuri rantatie ei enää kulje saaren halki. Tessjön kuninkaankartanon mahdollisella paikalla on nykyään maalaistalo hyvin hoidettuine pihoineen. Päärakennuksen edustalla on useiden pihapiiriin kuuluneiden purettujen rakennusten kivijalkoja.
Taasianjoen itärannalla vastapäätä Tessjön saarta on täysin kasvillisuuden peitossa oleva noin 10 x 6 m laaja saharakennuksen perustus. Perustus koostuu noin 1 x 1,5 m kooltaan olevista lohkokivistä. Lohkokivien välisiin saumoihin on asetettu pienempiä kiviä. Rakennuksen läpi kulkevan juoksutuskanavan aukkokohdat seinissä on vahvistettu betonilla.
Saharakennuksesta johtaa etelään Taasianjoen suuntaan noin 15 m pitkä kivetty juoksutusuoma, jonka vierellä on lähes ehjä väkipyörä. Saharakennuksen itäpuolisella rinteellä on harmaakivinen noin 5 x 5 m laaja lastausramppi. Sahan vierellä pohjoisessa on noin 10 x 5 m laaja harmaakivilohkareista tehty kivijalka. Tästä perustuksesta 20 m pohjoiseen on suurin piirtein samankokoisen rakennuksen pohja. Rakennuksen sisäpuolella on noin 5 x 5 m laaja kellari, jossa on harmaakiviset seinät.
|
| metsakeskus.1000003204 |
434 |
Vähä-Ahvenkosken patterit |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27007 |
470426.20000000 |
6707605.13900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003204 |
Kymijoen länsirannalla, Ahvenkoskelta pohjoiseen suuntautuvan maantien länsi- ja itäpuolella n. 70 m päässä toisistaan on kaksi patteria. Patteri 1 on vallihaudaton, pohjakaavaltaan kulmanmuotoinen ja sijaitsee omakotitalon pihalla. Patteri 2 on alun perin ollut myös pohjakaavaltaan kulmanmuotoinen vallihaudaton valli, mutta se on jäänyt osittain Kymijoen alle. Paikalta on erinomainen näkyvyys Venäjän puolelle.
Patteri 1 koostuu pohjois-etelä -suuntaisesta, 16 m pitkästä ja itä-länsi -suuntaisesta, 12 m pitkästä vallista, joka on 4 m leveä. Eskarppi on 1,7 m korkea, ja sen lohkotuista sekä luonnonkivistä tehty tukimuuri on 1 m korkea. Rintasuoja on 1,2 m korkea. Koska maavalli on rinteellä, sen suojasivulle on tehty noin 10 m leveä tasanne. Patteri on vaurioitunut jonkin verran omakotitalon pihapiirissä tehdyissä rakennustöissä, ja siitä on otettu maata. Vallin eteläpäässä olleessa syvennyksessä on ollut aiemmin ulkorakennus ja pohjoispäässä on maakellari. Vallin sisäsivulla oleva terassi on muokattu pihaksi. Lisäksi vallin päällä kasvavat puut tuhoavat koko ajan kivirakenteita juurillaan.
Patteri 2:n pohjoispäähän on rakennettu mökki. Nykyään patterista erottuu ainoastaan aivan vesirajassa sijaitseva noin 14 m pitkä matala maavalli, jonka sisäsivulla on vettä täynnä oleva kosteikko. Patteri on suurelta osin tuhoutunut, mutta sen paikka erottuu kuitenkin edelleen. Vallin ja tien välissä on muutaman kymmenen metrin pituinen kivivalli, joka on vanha ratapenkka.
|
| metsakeskus.1000003205 |
734 |
Hankkaannummi 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
295352.63800000 |
6701955.55400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003205 |
Muurlan pohjoisosan metsäalueella Järven kylässä Mainiemen suuntaan vievältä Hankkaantieltä erkanevan tieuran varrella on pienen Muuransuona ja sen pohjoispuoleisen suonotkon välisellä kapealla kannaksella on kangasmaastossa 26 kuoppaa tai kuopannetta, jotka ovat soikeahkoja tai pyöreitä, kooltaan n. 3x1,5x0,5 m ja yleensä länsi-itä suuntaisia (Hankkaannummi 2). Kuopien ympärillä on matalat hiekkavallit. Yhteen itäosan kuoppaan tehtiin v. 1963 koekuoppa, jonka profilissa n. metrin syvydessä oli n. 5 cm vahvuinen tumma kerros kuopan muotoisesti. Joitakin epämääräisempiä kuoppia lienee edelleen luoteeseen tästä alueesta. Paitsi kuopanteiden muoto, sijainti ja lukumäärä myös paikan nimi viitannee ohjattuun kuoppapyyntiin. Kuopanteista runsas 200 m eteläkaakkoon mainitun tien varressa on miilunpohja ja ilmeisesti miilunpoltajien hytin jäännökset (Hankkaannummi 3) |
| metsakeskus.1000003206 |
734 |
Hankkaannummi 3 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
295372.62900000 |
6701695.65900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003206 |
Muurlan pohjoisosassa metsäalueella Hankkaantien ja siitä luoteeseen erkanevan metsätien risteyksestä n. 90 m sijaitsee tien itäpuolella hiilimiilun pohja ja tien länsipuolella kaksi miilunpolttajan hytinpohjaa. Tieura leikkaa miilun, josta merkkinä on nokea ja tien vierellä kumpare. Länsipuolella tietä on kaksi kuopannetta, joissa on kivistä ladotun uunin jäännös. Ne lienevät miilunpolttajien kojuja l. kijia. Pohjoisempi kojukuopista on n. 1x3 m,pituusakselin ollessa lännestä itään, Kuopassa olevan uunin jäännöksen syvys suusta erään on n. 1,4 m. Uunin lakena t. kattona on iso laakakivi. Tosien samankokoisen kuoan itäpään tielinja leikkaa. Tulisijassa on tiiliäkin. Molempien peittona on kasvillisuutta mm. koivuja sekä koivunkanto. |
| metsakeskus.1000003207 |
624 |
Hirvikosken linnoitukset 1 |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27007 |
480604.04800000 |
6719958.21300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003207 |
Kymijoesta 50 metriä pohjoiseen on rannasta kohoavan rinteen terassilla noin 90 metriä pitkä ja 1,5 metriä korkea, kivestä ja maasta koostuva valli. Patterin suhde ympäristöön on säilynyt sellaisena, että rakennuspaikan valinnan perusteet ovat edelleen helposti ymmärrettävissä. Patterilta on hyvä näkyvyys vastarannalle, Venäjän puolelle – siitä huolimatta, että muutaman kymmenen metrin päähän on rakennettu rantabaari. |
| metsakeskus.1000003208 |
624 |
Hirvikosken linnoitukset 2 |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27007 |
480851.94500000 |
6719966.21300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003208 |
Noin 50 m Kymijoesta pohjoiseen on rantapenkereen reunan päällä n. 20 x 20 m laaja pohjakaavaltaan hevosenkengänmuotoinen varustus. Tukematon maavalli on 2-5 m leveä, eskarppi 1-1,5 m korkea ja rintasuoja 0,5-1 m korkea. Rintasuoja ja eskarppi erottuvat parhaiten lännessä. Rakennettu luultavasti 1712, mutta voi olla myös vuodelta 1742 tai
1788- 90.
Varustus on muuten hyvässä kunnossa paitsi, että sen itäosan päälle on rakennettu kesämökki. Lisäksi länsipuolella sijaitseva omakotitalo on tuhonnut jonkin verran rakenteita. Patterin ja rannan välissä on kesämökki |
| metsakeskus.1000003209 |
624 |
Hirvikosken linnoitukset 3 |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27007 |
481133.83400000 |
6720128.14600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003209 |
Ala-Vilpun tilan rakennusten keskellä on 20 m x 25 m kokoinen, ympäröivää maastoa n. 1-1,5 m korkeampi tasanne kummun laella. Rakenne on ilmeisesti ollut hevosenkengän muotoinen, kaakkoon suunnattu patteri. Patterin luoteissivu on loiva, ja rintasuoja on hävinnyt. Patterin on arvioitu olevan vuodelta 1712, mutta mahdollisia ovat myös vuodet 1742 ja 1788-90 (Ahvenisto 1968:13).
Kohde on viimeeksi tarkastettu maastossa v. 1968. |
| metsakeskus.1000003210 |
624 |
Hirvikosken linnoitukset 4 |
10002 |
12011 |
13109 |
11006 |
27007 |
480927.91000000 |
6720282.07800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003210 |
Jyrkän mäenrinteen yläreunalla olevalla terassilla on noin 40 metriä pitkä, 7–10 metriä leveä ja 1–2,5 metriä korkea maavalli. Vallin päällä on muutamia painanteita. Valli erottuu maastossa hyvin sen vuoksi, että sen kohdalla kasvaa ainoastaan muutama mänty, kuusi ja puuntaimi.
Vallin pohjoispuolella olevalla tasanteella on ollut Uudenmaan rykmentin leiri vuonna 1712. |
| metsakeskus.1000003211 |
624 |
Hirvikosken linnoitukset 5 |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27007 |
480484.09300000 |
6720332.05700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003211 |
Kymijoesta noin 0,5 km pohjoiseen, Kotikallion laen eteläreunalla on avokalliolla koillis-lounais -suuntainen, noin 18 m pitkä kivestä ja maasta rakennettu katajien ja mäntyjen peittämä valli. Kallio laskee vallin edessä äkkijyrkästi. Vallissa ei ole tukimuureja, ja se on osittain sortunut alas kallion juurelle. Vallin nykyinen leveys on n. 5 m ja korkeus 0,6–1 m. Vallissa on kahden ampumaloven paikat. Patteri sijaitsee vaikeapääsyisellä ja korkealla, ympäristöään hallitsevalla kalliolla. Kallion päältä ei kuitenkaan metsän vuoksi näy Kymijoelle. |
| metsakeskus.1000003212 |
624 |
Hirvikosken linnoitukset 6 |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27007 |
482089.44800000 |
6719262.50100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003212 |
Tapani Ahveniston inventoidessa Hirvikosken linnoituksia vuonna 1968 oli Kymijoen rannalla 20 m pitkä, 2 m leveä ja 1 m korkea maavalli. Kohde on sittemmin tuhoutunut täysin kesämökin rakentamisen ja peltoviljelyn vuoksi. Pihapiirissä on siellä täällä mahdollisesti valliin kuuluneita osia. Itse kesämökki näyttää olevan patteria varten rakennetulla terassille.
Em. vallista parikymmentä metriä pohjoiseen oli vielä 1960-luvun lopulla 40 m pitkä koillis-lounais -suuntainen valli. 4 m leveä valli oli tehty nostamalla maata taisteluhaudan edustalle. Eskarppi oli 0,5 m korkea ja rintasuoja 1 m korkea. Paikalla erottuu nykyisin matala valli, jonka sisäpuolella on pieni oja.
Rannalla olevien osittain tuhoutuneiden vallien takana metsikössä on maasta ja kivestä koostuva n. 5–6 m leveä, n. 2 metriä korkea ja n. 200 metriä pitkä maavalli. Valli on täysin kasvillisuuden peitossa, ja sen pohjoisosan päällä on kuoppia. Lisäksi vallin läpi kulkee mökkitie. Metsässä olevan vallin luona on tien vierellä pienen rakennuksen pohja. Harmaakivinen n. 5 x 7 m laaja kivijalka erottuu paikoitellen kasvillisuuden alta. |
| metsakeskus.1000003213 |
734 |
Alasjärven vanha ranta |
10002 |
12005 |
13063 |
11006 |
27000 |
290654.56500000 |
6693608.88400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003213 |
Huolella kylmämuurattu kivilaituri kuivatun Alasjärven vanhassa pohjoisrannassa, nykyään vainioiden ympäröivällä viljelemättömällä kaistaleella. Se on itä-länsisuunnassa 13 m pituinen ja suora, itäpäästään n. metrin korkuinen ja ulottuu n. 2 m levyisenä ylärinteeseen. Lännempänä rakenne kaventuu. Siitä n. 30 m pohjoiseen on mäessä kaksi kuoppaa, toinen maatuneen sudenkuopan laajuinen, toinen matalampi. |
| metsakeskus.1000003214 |
624 |
Hirvikosken taisteluhauta |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
480552.06200000 |
6720022.18100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003214 |
Kymijoen pohjoisrannalla, n. 100 m 1700-luvun patterista (Hirvikosken linnoitukset 1: 1000 00 3207) luoteeseen on vuoden 1918 sisällissodan aikaisten taisteluhautojen jäännöksiä. Selkeimmin erottuu pohjois-etelä -suuntainen noin 30 m pitkä, 1 m leveä ja 0,6 m syvä tukematon taisteluhauta. Haudan rakentamisessa on käytetty hyväksi luonnonkiviä. Em. taisteluhaudan eteläpuolella on n. 39 m pitkä ja 0,15-0,3 m syvä oja. Kyseessä on ilmeisesti toisen taisteluhaudan jäännös.
Taisteluhautojen kunto on olosuhteisiin nähden hyvä, sillä ne sijaitsevat laitumena käytetyllä niityllä. Myös kaivantojen suhde ympäristöönsä on säilynyt alkuperäisen kaltaisena. Puolustussuunnan näkymä on edelleen lähes samanlainen kuin vuonna 1918. |
| metsakeskus.1000003215 |
635 |
Pappila |
10002 |
12001 |
13009 |
11033 |
27000 |
354193.49900000 |
6804014.81100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003215 |
Muinaisjäännösalue sijoittuu Pappilan piha-alueelle, nykyistä päärakennusta ympäröivälle tasoitetulle nurmialueelle. Alueelle tehdyn koekuopituksen perusteella on todettu, että Pappilan alueella on säilynyt historialliseen aikaan ajoittuvien rakenteiden jäännöksiä ja mahdollisesti myös vanhempia, rautakautisia rakenteita. Historiallisen ajan rakenteet liittyvät todennäköisesti Pappilan moniin rakennusvaiheisiin. Koekuopituksen yhteydessä löytyi tyypillistä historiallisen ajan asuinpaikkamateriaalia kuten punasavikeramiikkaa ja vihreää ikkunalasia, mutta myös rautakaudentyypin keramiikkaa. Pappilan päärakennuksen lounaispuolelta on vuoden 2006 tutkimuksissa löydetty kaksi historiallisen ajan perustusta ja tulisija.
Vanhimmat pappilaa koskevat kirjalliset lähteet ajoittuvat 1600-luvun ensimmäiselle puoliskolle. Vuonna 1787 alueelta löytyi rautakauden lopulle ajoittuva hopea-aarre vanhan ja uuden pappilan purku- ja rakennustöissä.
Vuoden 2017 koekaivauksissa havaittiin muinaisjäännöstä Karhunkallion peltoaukealta joka ulottuu karttaan merkityn kaava-alueen mukaisen rajauksen lounais- ja luoteispuolelle. |
| metsakeskus.1000003215 |
635 |
Pappila |
10002 |
12001 |
13009 |
11010 |
27000 |
354193.49900000 |
6804014.81100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003215 |
Muinaisjäännösalue sijoittuu Pappilan piha-alueelle, nykyistä päärakennusta ympäröivälle tasoitetulle nurmialueelle. Alueelle tehdyn koekuopituksen perusteella on todettu, että Pappilan alueella on säilynyt historialliseen aikaan ajoittuvien rakenteiden jäännöksiä ja mahdollisesti myös vanhempia, rautakautisia rakenteita. Historiallisen ajan rakenteet liittyvät todennäköisesti Pappilan moniin rakennusvaiheisiin. Koekuopituksen yhteydessä löytyi tyypillistä historiallisen ajan asuinpaikkamateriaalia kuten punasavikeramiikkaa ja vihreää ikkunalasia, mutta myös rautakaudentyypin keramiikkaa. Pappilan päärakennuksen lounaispuolelta on vuoden 2006 tutkimuksissa löydetty kaksi historiallisen ajan perustusta ja tulisija.
Vanhimmat pappilaa koskevat kirjalliset lähteet ajoittuvat 1600-luvun ensimmäiselle puoliskolle. Vuonna 1787 alueelta löytyi rautakauden lopulle ajoittuva hopea-aarre vanhan ja uuden pappilan purku- ja rakennustöissä.
Vuoden 2017 koekaivauksissa havaittiin muinaisjäännöstä Karhunkallion peltoaukealta joka ulottuu karttaan merkityn kaava-alueen mukaisen rajauksen lounais- ja luoteispuolelle. |
| metsakeskus.1000003215 |
635 |
Pappila |
10002 |
12001 |
13009 |
11006 |
27000 |
354193.49900000 |
6804014.81100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003215 |
Muinaisjäännösalue sijoittuu Pappilan piha-alueelle, nykyistä päärakennusta ympäröivälle tasoitetulle nurmialueelle. Alueelle tehdyn koekuopituksen perusteella on todettu, että Pappilan alueella on säilynyt historialliseen aikaan ajoittuvien rakenteiden jäännöksiä ja mahdollisesti myös vanhempia, rautakautisia rakenteita. Historiallisen ajan rakenteet liittyvät todennäköisesti Pappilan moniin rakennusvaiheisiin. Koekuopituksen yhteydessä löytyi tyypillistä historiallisen ajan asuinpaikkamateriaalia kuten punasavikeramiikkaa ja vihreää ikkunalasia, mutta myös rautakaudentyypin keramiikkaa. Pappilan päärakennuksen lounaispuolelta on vuoden 2006 tutkimuksissa löydetty kaksi historiallisen ajan perustusta ja tulisija.
Vanhimmat pappilaa koskevat kirjalliset lähteet ajoittuvat 1600-luvun ensimmäiselle puoliskolle. Vuonna 1787 alueelta löytyi rautakauden lopulle ajoittuva hopea-aarre vanhan ja uuden pappilan purku- ja rakennustöissä.
Vuoden 2017 koekaivauksissa havaittiin muinaisjäännöstä Karhunkallion peltoaukealta joka ulottuu karttaan merkityn kaava-alueen mukaisen rajauksen lounais- ja luoteispuolelle. |
| metsakeskus.1000003215 |
635 |
Pappila |
10002 |
12001 |
13009 |
11033 |
27018 |
354193.49900000 |
6804014.81100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003215 |
Muinaisjäännösalue sijoittuu Pappilan piha-alueelle, nykyistä päärakennusta ympäröivälle tasoitetulle nurmialueelle. Alueelle tehdyn koekuopituksen perusteella on todettu, että Pappilan alueella on säilynyt historialliseen aikaan ajoittuvien rakenteiden jäännöksiä ja mahdollisesti myös vanhempia, rautakautisia rakenteita. Historiallisen ajan rakenteet liittyvät todennäköisesti Pappilan moniin rakennusvaiheisiin. Koekuopituksen yhteydessä löytyi tyypillistä historiallisen ajan asuinpaikkamateriaalia kuten punasavikeramiikkaa ja vihreää ikkunalasia, mutta myös rautakaudentyypin keramiikkaa. Pappilan päärakennuksen lounaispuolelta on vuoden 2006 tutkimuksissa löydetty kaksi historiallisen ajan perustusta ja tulisija.
Vanhimmat pappilaa koskevat kirjalliset lähteet ajoittuvat 1600-luvun ensimmäiselle puoliskolle. Vuonna 1787 alueelta löytyi rautakauden lopulle ajoittuva hopea-aarre vanhan ja uuden pappilan purku- ja rakennustöissä.
Vuoden 2017 koekaivauksissa havaittiin muinaisjäännöstä Karhunkallion peltoaukealta joka ulottuu karttaan merkityn kaava-alueen mukaisen rajauksen lounais- ja luoteispuolelle. |
| metsakeskus.1000003215 |
635 |
Pappila |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
354193.49900000 |
6804014.81100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003215 |
Muinaisjäännösalue sijoittuu Pappilan piha-alueelle, nykyistä päärakennusta ympäröivälle tasoitetulle nurmialueelle. Alueelle tehdyn koekuopituksen perusteella on todettu, että Pappilan alueella on säilynyt historialliseen aikaan ajoittuvien rakenteiden jäännöksiä ja mahdollisesti myös vanhempia, rautakautisia rakenteita. Historiallisen ajan rakenteet liittyvät todennäköisesti Pappilan moniin rakennusvaiheisiin. Koekuopituksen yhteydessä löytyi tyypillistä historiallisen ajan asuinpaikkamateriaalia kuten punasavikeramiikkaa ja vihreää ikkunalasia, mutta myös rautakaudentyypin keramiikkaa. Pappilan päärakennuksen lounaispuolelta on vuoden 2006 tutkimuksissa löydetty kaksi historiallisen ajan perustusta ja tulisija.
Vanhimmat pappilaa koskevat kirjalliset lähteet ajoittuvat 1600-luvun ensimmäiselle puoliskolle. Vuonna 1787 alueelta löytyi rautakauden lopulle ajoittuva hopea-aarre vanhan ja uuden pappilan purku- ja rakennustöissä.
Vuoden 2017 koekaivauksissa havaittiin muinaisjäännöstä Karhunkallion peltoaukealta joka ulottuu karttaan merkityn kaava-alueen mukaisen rajauksen lounais- ja luoteispuolelle. |
| metsakeskus.1000003215 |
635 |
Pappila |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
354193.49900000 |
6804014.81100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003215 |
Muinaisjäännösalue sijoittuu Pappilan piha-alueelle, nykyistä päärakennusta ympäröivälle tasoitetulle nurmialueelle. Alueelle tehdyn koekuopituksen perusteella on todettu, että Pappilan alueella on säilynyt historialliseen aikaan ajoittuvien rakenteiden jäännöksiä ja mahdollisesti myös vanhempia, rautakautisia rakenteita. Historiallisen ajan rakenteet liittyvät todennäköisesti Pappilan moniin rakennusvaiheisiin. Koekuopituksen yhteydessä löytyi tyypillistä historiallisen ajan asuinpaikkamateriaalia kuten punasavikeramiikkaa ja vihreää ikkunalasia, mutta myös rautakaudentyypin keramiikkaa. Pappilan päärakennuksen lounaispuolelta on vuoden 2006 tutkimuksissa löydetty kaksi historiallisen ajan perustusta ja tulisija.
Vanhimmat pappilaa koskevat kirjalliset lähteet ajoittuvat 1600-luvun ensimmäiselle puoliskolle. Vuonna 1787 alueelta löytyi rautakauden lopulle ajoittuva hopea-aarre vanhan ja uuden pappilan purku- ja rakennustöissä.
Vuoden 2017 koekaivauksissa havaittiin muinaisjäännöstä Karhunkallion peltoaukealta joka ulottuu karttaan merkityn kaava-alueen mukaisen rajauksen lounais- ja luoteispuolelle. |
| metsakeskus.1000003215 |
635 |
Pappila |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
354193.49900000 |
6804014.81100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003215 |
Muinaisjäännösalue sijoittuu Pappilan piha-alueelle, nykyistä päärakennusta ympäröivälle tasoitetulle nurmialueelle. Alueelle tehdyn koekuopituksen perusteella on todettu, että Pappilan alueella on säilynyt historialliseen aikaan ajoittuvien rakenteiden jäännöksiä ja mahdollisesti myös vanhempia, rautakautisia rakenteita. Historiallisen ajan rakenteet liittyvät todennäköisesti Pappilan moniin rakennusvaiheisiin. Koekuopituksen yhteydessä löytyi tyypillistä historiallisen ajan asuinpaikkamateriaalia kuten punasavikeramiikkaa ja vihreää ikkunalasia, mutta myös rautakaudentyypin keramiikkaa. Pappilan päärakennuksen lounaispuolelta on vuoden 2006 tutkimuksissa löydetty kaksi historiallisen ajan perustusta ja tulisija.
Vanhimmat pappilaa koskevat kirjalliset lähteet ajoittuvat 1600-luvun ensimmäiselle puoliskolle. Vuonna 1787 alueelta löytyi rautakauden lopulle ajoittuva hopea-aarre vanhan ja uuden pappilan purku- ja rakennustöissä.
Vuoden 2017 koekaivauksissa havaittiin muinaisjäännöstä Karhunkallion peltoaukealta joka ulottuu karttaan merkityn kaava-alueen mukaisen rajauksen lounais- ja luoteispuolelle. |
| metsakeskus.1000003215 |
635 |
Pappila |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
354193.49900000 |
6804014.81100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003215 |
Muinaisjäännösalue sijoittuu Pappilan piha-alueelle, nykyistä päärakennusta ympäröivälle tasoitetulle nurmialueelle. Alueelle tehdyn koekuopituksen perusteella on todettu, että Pappilan alueella on säilynyt historialliseen aikaan ajoittuvien rakenteiden jäännöksiä ja mahdollisesti myös vanhempia, rautakautisia rakenteita. Historiallisen ajan rakenteet liittyvät todennäköisesti Pappilan moniin rakennusvaiheisiin. Koekuopituksen yhteydessä löytyi tyypillistä historiallisen ajan asuinpaikkamateriaalia kuten punasavikeramiikkaa ja vihreää ikkunalasia, mutta myös rautakaudentyypin keramiikkaa. Pappilan päärakennuksen lounaispuolelta on vuoden 2006 tutkimuksissa löydetty kaksi historiallisen ajan perustusta ja tulisija.
Vanhimmat pappilaa koskevat kirjalliset lähteet ajoittuvat 1600-luvun ensimmäiselle puoliskolle. Vuonna 1787 alueelta löytyi rautakauden lopulle ajoittuva hopea-aarre vanhan ja uuden pappilan purku- ja rakennustöissä.
Vuoden 2017 koekaivauksissa havaittiin muinaisjäännöstä Karhunkallion peltoaukealta joka ulottuu karttaan merkityn kaava-alueen mukaisen rajauksen lounais- ja luoteispuolelle. |
| metsakeskus.1000003216 |
635 |
Onkkaala (Onkkaala) Tiililä |
10002 |
12001 |
13007 |
11033 |
27019 |
354111.53700000 |
6804139.75900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003216 |
Onkkaalan kylän itäosassa, Alikartanontien ja Vanhankirkontien risteyksen kaakkoispuolella ja Pappilan pihapiirin luoteispuolella sijaitsevalta terassimaiselta peltoalueelta löytyi vuonna 2004 tehdyssä inventoinnin pintapoiminnassa historiallisen ajan asuinpaikkalöytöjä: punasavikeramiikkaa, pullo- ja ikkunalasia, fajanssia ja liitupiipun katkelmia sekä mahdollisesti keskiaikaiseen tai rautakautiseen asutukseen viittaavia löytöjä: rautakaudentyypin keramiikkaa, palanutta savea ja piitä.
Kohdetta ympäröivistä pelloista on löytynyt useita rautakautisia ja historiallisen ajan metalliesineitä vuosien 2008-2012 aikana. |
| metsakeskus.1000003216 |
635 |
Onkkaala (Onkkaala) Tiililä |
10002 |
12001 |
13007 |
11010 |
27000 |
354111.53700000 |
6804139.75900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003216 |
Onkkaalan kylän itäosassa, Alikartanontien ja Vanhankirkontien risteyksen kaakkoispuolella ja Pappilan pihapiirin luoteispuolella sijaitsevalta terassimaiselta peltoalueelta löytyi vuonna 2004 tehdyssä inventoinnin pintapoiminnassa historiallisen ajan asuinpaikkalöytöjä: punasavikeramiikkaa, pullo- ja ikkunalasia, fajanssia ja liitupiipun katkelmia sekä mahdollisesti keskiaikaiseen tai rautakautiseen asutukseen viittaavia löytöjä: rautakaudentyypin keramiikkaa, palanutta savea ja piitä.
Kohdetta ympäröivistä pelloista on löytynyt useita rautakautisia ja historiallisen ajan metalliesineitä vuosien 2008-2012 aikana. |
| metsakeskus.1000003217 |
635 |
Onkkaala (Onkkaala) Ali-Mustala |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
353888.62200000 |
6804174.74200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003217 |
Onkkaalan kylän keskellä, Vanhankirkontien ja Alikyläntien risteyksen koillispuolella sijaitsevalta pieneltä pellolta saatiin pintapoiminnalla talteen historiallisen ajan asuinpaikkalöytöjä: punasavikeramiikkaa, kaakelia ja taso- ja astialasia. Alueella ei ole havaittu maanpäällisiä rakenteiden jäännöksiä.
Inventointi 2009:
Onkkaala mainittu lähteissä ensimmäisen kerran v. 1340. V. 1539 kylässä 11 taloa. Vuoriston havaitsema muinaisjäännösalue "Tiililä" on osa Onkkaalan vanhaa (1756 kartan mukaista, paikannusta modifioinut T. Jussila) kylätonttia, joka muilta osin voidaan katsoa arkeologisesta näkökulmasta tuhoutuneeksi. Tiililän alue on rakentamattomana säilynyt pelto ja muinaisjäännös. |
| metsakeskus.1000003218 |
635 |
Kuuliala (Kuuliala) Heikkilä |
10002 |
12001 |
13007 |
11033 |
27000 |
354118.53000000 |
6804994.42200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003218 |
Heikkilän muinaisjäännösalue muodostuu kahdesta selkeästä terassimaisesta tasanteesta Heikkilän päärakennuksen lounais- ja länsipuolella olevalla peltoalueella. Heikkilän pihapiiri sijaitsee maisemasta erottuvalla kumpareella, jolta on suora näkyvyys rauniokirkolle. Ennen 1600-lukua alue on ollut Pälkäneveteen pistävä niemi.
Vuoden 1673 kartan mukaan alue on ollut jo tuolloin viljelykäytössä ja Kuulialan kylä on sijainnut nykyisten asuinrakennusten kohdalla Ylikartanontien itäpuolella. Kirjallisissa lähteissä Kuulialan kylä mainitaan ensi kerran 1400-luvulla, mutta kylän synty on ajoitettu 1200-1300 -luvuille. Alueella suoritetun pintapoiminnan tulosten perusteella asuinpaikka saattaa ajoittua jo rautakauden lopulle. Nykyisen asuinalueen ympäristö on pääosin rakentamisen ja tasoitustöiden tuhoama, eikä merkkejä kiinteistä muinaisjännöksistä ole havaittu. Alueelta on kuitenkin löytynyt rautakauteen viittaavia irtolöytöjä: savinen värttinänkehrä sekä pyöreä pronssisolki.
Heikkilän talon lounais- ja länsipuolella sijaitsevalta sokerijuurikaspellolta, n. 1000 m2:n alalta on löytynyt vuoden 2004 inventoinnissa rautakaudentyypin keramiikkaa, punasavikeramiikkaa, savitiivistettä, hioinkivien ja liitupiippujen katkelmia, taso- ja pullolasia, runsaasti savi- ja rautakuonaa, tuluspiitä sekä retusoitu piiesine. Löytöjä ovat keskittyneet alueen lounaisosan terassille, jolla on havaittu myös muuta ympäristöä hieman tummempi maannos ja joitakin palaneita kiviä.
Lähistöltä on myös rautakautisia metallinilmaisinlöytöjä vuosilta 2008-2012.
Vuonna 2020 sähkömaakaapelin kaivun valvonnassa ei tullut esille linjoilta merkkejä muinaisjäännöksestä |
| metsakeskus.1000003218 |
635 |
Kuuliala (Kuuliala) Heikkilä |
10002 |
12001 |
13007 |
11010 |
27000 |
354118.53000000 |
6804994.42200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003218 |
Heikkilän muinaisjäännösalue muodostuu kahdesta selkeästä terassimaisesta tasanteesta Heikkilän päärakennuksen lounais- ja länsipuolella olevalla peltoalueella. Heikkilän pihapiiri sijaitsee maisemasta erottuvalla kumpareella, jolta on suora näkyvyys rauniokirkolle. Ennen 1600-lukua alue on ollut Pälkäneveteen pistävä niemi.
Vuoden 1673 kartan mukaan alue on ollut jo tuolloin viljelykäytössä ja Kuulialan kylä on sijainnut nykyisten asuinrakennusten kohdalla Ylikartanontien itäpuolella. Kirjallisissa lähteissä Kuulialan kylä mainitaan ensi kerran 1400-luvulla, mutta kylän synty on ajoitettu 1200-1300 -luvuille. Alueella suoritetun pintapoiminnan tulosten perusteella asuinpaikka saattaa ajoittua jo rautakauden lopulle. Nykyisen asuinalueen ympäristö on pääosin rakentamisen ja tasoitustöiden tuhoama, eikä merkkejä kiinteistä muinaisjännöksistä ole havaittu. Alueelta on kuitenkin löytynyt rautakauteen viittaavia irtolöytöjä: savinen värttinänkehrä sekä pyöreä pronssisolki.
Heikkilän talon lounais- ja länsipuolella sijaitsevalta sokerijuurikaspellolta, n. 1000 m2:n alalta on löytynyt vuoden 2004 inventoinnissa rautakaudentyypin keramiikkaa, punasavikeramiikkaa, savitiivistettä, hioinkivien ja liitupiippujen katkelmia, taso- ja pullolasia, runsaasti savi- ja rautakuonaa, tuluspiitä sekä retusoitu piiesine. Löytöjä ovat keskittyneet alueen lounaisosan terassille, jolla on havaittu myös muuta ympäristöä hieman tummempi maannos ja joitakin palaneita kiviä.
Lähistöltä on myös rautakautisia metallinilmaisinlöytöjä vuosilta 2008-2012.
Vuonna 2020 sähkömaakaapelin kaivun valvonnassa ei tullut esille linjoilta merkkejä muinaisjäännöksestä |
| metsakeskus.1000003219 |
635 |
Epaala Hylli 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
354173.50100000 |
6805964.02400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003219 |
Kolme lähekkäistä, epämääräistä kivikehää sijaitsevat kahden kalliokumpareen välissä pienellä heinää kasvavalla tasanteella. Alue nousee jyrkästi muutamalla metrillä vuotta 1603 edeltävästä 90 m mpy sijaitsevasta rantaviivasta.
Rakenteet on koottu halkaisijaltaan 0,5-1 m kokoisista kivistä. Kiveysten sisäpuolella on niittykasvillisuutta kasvavaa turvetta, johon tehdyissä koekuopissa on havaittu likamaakerroksia. Kairaustutkimuksen perusteella nokimaa-alueet eivät näyttäisi ulottuvan röykkiöitä ympäröivälle alueelle. Löytöinä on saatu talteen hieman palanutta luuta ja muutama palanut savifragmentti. Noin 230 m röykkiöistä etelälounaaseen on Hyllin muinaisjäännösryhmä, joka käsittää useita rautakautisiksi ajoitettuja kiven- ja maansekaisia röykkiöitä sekä asuinpaikan (ks. Pälkäne Hylli 635 01 0007).
Röykkiöiden keskikoordinaatit (GPS-mittaukset): (1) 6808816/3354292, (2) 6808823/3354290 ja (3) 6808825/3354284. |
| metsakeskus.1000003220 |
635 |
Epaala (Epaala) Kansikas |
10002 |
12001 |
13007 |
11033 |
27000 |
353563.74800000 |
6805859.06900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003220 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Vanhankirkontien, Kansikantien ja Epaalantien rajaamalla peltoalueella. Vuoden 1635 tiluskartassa kyseiselle paikalle on merkitty kaksi pientä peltoaluetta sekä niiden itäpuolella sijaitseva moreenikumpu. Peltojen välissä on tyhjä alue, johon johtaa Epaalantieltä pellon läpi kulkeva mutkainen tie. Peltoalueilta ja erityisesti niiden väliin jäävältä alueelta, n. 1000 m2:n alalta on pintapoimittu historialliselle ajalle ja mahdollisesti jo nuoremmalle rautakaudelle ajoittuvia löytöjä: rautakaudentyypin keramiikkaa, punasavikeramiikkaa, savitiivistettä, vihreää tasolasia, liitupiippujen katkelmia, rauta- ja savikuonaa sekä tuluspiitä.
Rautakauteen ajoittuva Hyllin muinaisjäännösryhmä sijaitsee kohteesta 400-500 m eteläkaakkoon (ks. Pälkäne Hylli 635 01 0007). |
| metsakeskus.1000003220 |
635 |
Epaala (Epaala) Kansikas |
10002 |
12001 |
13007 |
11010 |
27000 |
353563.74800000 |
6805859.06900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003220 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Vanhankirkontien, Kansikantien ja Epaalantien rajaamalla peltoalueella. Vuoden 1635 tiluskartassa kyseiselle paikalle on merkitty kaksi pientä peltoaluetta sekä niiden itäpuolella sijaitseva moreenikumpu. Peltojen välissä on tyhjä alue, johon johtaa Epaalantieltä pellon läpi kulkeva mutkainen tie. Peltoalueilta ja erityisesti niiden väliin jäävältä alueelta, n. 1000 m2:n alalta on pintapoimittu historialliselle ajalle ja mahdollisesti jo nuoremmalle rautakaudelle ajoittuvia löytöjä: rautakaudentyypin keramiikkaa, punasavikeramiikkaa, savitiivistettä, vihreää tasolasia, liitupiippujen katkelmia, rauta- ja savikuonaa sekä tuluspiitä.
Rautakauteen ajoittuva Hyllin muinaisjäännösryhmä sijaitsee kohteesta 400-500 m eteläkaakkoon (ks. Pälkäne Hylli 635 01 0007). |
| metsakeskus.1000003221 |
635 |
Epaala (Epaala) Kämppi |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
354198.49000000 |
6806223.92900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003221 |
Vuoden 1635 Epaalan tiluskartassa on kymmenen talon kylänpaikka merkitty Epaalantien rajaamalle alueelle, nykyisen pellon reunaan sekä pienelle nuoria puita ja risukkoa kasvavalle rinteelle. Kyseisen alueen koekuopituksessa ei havaittu merkkejä, jotka viittaisivat Epaalan kylän sijainneen tiluskartan osoittamalla paikalla jo keskiajalla. Kaikki tutkimuksissa tehdyt esinelöydöt ajoittuvat myöhempään historialliseen aikaan.
Alueen kaakkoisosassa on maanpinnalle näkyviä kivijalkojen jäännöksiä, joiden sisäpuolelta löytyy uudempaa punasavikeramiikkaa, fajanssia, lasia ym. Rakenteita on mahdollisesti käytetty tunkioina. Paikalliset informantit kertoivat osan rakennuksista olleen käytössä vielä 1900-luvulla. Maanomistajan mukaan läheltä pellonnotkelmaa oli löytynyt salaojituksen yhteydessä puukehikkoinen, nelikulmainen kaivo, joka oli tuhoutunut ojituksessa. Metsikköalueen takana Epaalantien vieressä olleet kivikellarin jäännökset on hänen mukaansa myös tuhottu.
Inventointi 2009
Ensimmäinen maininta kylästä 1418, jolloin kylä kuului Kangasalan hallitopitäjään.
1540 l kylässä 15 veronmaksajaa, kaikkiaan 20 taloa koko kylässä. Isojakokartan
1763 perusteella paikannetun ( Ympäristösuunnittelu Ok 2004, lähde: Tiusanen
2005) kylätontin ala on suureksi osaksi rakentamatonta. K. Vuoriston mukaan
1600-l kylätontti osin 1763 sisällä mutta lounaassa ulottuu sen ulkopuolelle nykyiseen peltoon. Kynnetyssä pellossa havaittiin em. Vuoriston rajauksen luoteis- ja eteläpuolella kaksi selvää nokimaa-aluetta. Ne pintapoimittiin kahteen otteeseen
suhteellisen hyvissä olosuhteissa, mutta mitään anomalioiden luonnetta tai ikää valaisevia muita havaintoja ei saatu. Niistä ei löytynyt rapautuneita kiviä tai artefakteja tms. Muualla peltoalueella havaittiin vain jokunen yksittäinen tiilenkappale ja posliininsiru (kaikki normaaleja peltolöytöjä). Vuoden 2009 hyvin niukat pintahavainnot ovat jokseenkin yhdenmukaiset vuoden 2005 inventoinnin samaten vähäisten koekuoppahavaintojen kanssa. Havaintojen perusteella on kyseenalaista, onko tutkitulla peltoalueella ollut tai onko siellä säilynyt muinaisjäännökseksi tulkittavissa olevia historiallisen ajan kulttuurikerroksia tai rakenteita. Yhtenäiseksi muinaisjäännösalueeksi rajattiin 1763 kylätontin rakentamaton ja tutkitun pellon ulkopuolinen alue.
Vuonna 2020 sähkömaakaapelin kaivun valvonnassa ei havaittu linjalta merkkejä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.1000003226 |
434 |
Kungshamn Hamnflodan |
10002 |
12001 |
13183 |
11006 |
27007 |
474224.75100000 |
6690806.91400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003226 |
Vahterpään kaakkoisosassa on Kungshamn-niminen vanha luonnonsatama. Kungshamn-nimet yleistyivät Vaasa-kaudella luonnonsatamien joutuessa kruunun haltuun. Vahterpään kuninkaansatama mainitaan ensimmäisen kerran Jönss Månssonin vuodelta 1644 peräisin olevassa purjehdusoppaassa. Kungshamn on merkitty vuonna 1744 piirretylle kartalle (Ericksson 1937: fig 11), ja sen tiedetään toimineen Ruotsin saaristolaivaston tukikohtana vuosina 1788-1790 ja 1808-1809.
Noin 50 m Bastuvikenin pohjukasta länteen on kallion juurella pohjakaavaltaan nelikulmainen noin 8 x 4 m laaja majanpohja. Majanpohja koostuu ison kiven ympärillä olevasta kivikehästä. Ison kiven vierellä etelässä on mahdollisesti pienen kiviuunin jäännös.
Kallion laella noin 50 m edellisestä lounaaseen on noin 4 x 5 m laaja majanpohja. Pohja koostuu kolmesta isosta luonnonkivestä, joiden väliin on ladottu pieniä kiviä. Majanpohja on täysin sammaleen peitossa.
Alueen luoteispuolella sijaitsee mahdollinen, noin 8,5 metriä läpimitaltaan oleva röykkiö joka on noin 0,6 metriä korkea. Röykkiön keskellä latomus on romahtanut.
(Ks. myös kohteet Vahterpää Kungshamn 701 01 0011 ja Kungshamn Sandbacka 701 01 0012.) |
| metsakeskus.1000003227 |
491 |
Luotolahti Hautalampi |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
531071.36300000 |
6799064.59500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003227 |
Kohde sijaitsee kunnan itäosassa, Suomijärvestä kaakkoon olevan pienen Hautalammin eteläpuolella, osittain pelloksi raivatun Pienlahdensuon pohjoisreunassa. Maasto on sekametsää kasvavaa hiekkakangasta, joka viettää etelään. Rinteessä on sorakuoppa, joka ulottuu peruskartalle merkitystä alueesta vielä 100 m lännemmäksi kohteen pohjoispuoliseen rinteeseen. Kohteen länsipuolella virtaa vuolas puro Hautalammista Luotolahteen.
Hautalammin eteläpuolisessa rinteessä erottuu pellon yläpuolella kulkevan tien pohjoispuolella suppilomainen, jyrkkäseinäinen kuoppa, jonka keskellä kasvaa kuusi. Kuopan koko on n. 5 x 5 x 2 m. Kuoppa saatta liittyä soranottoon, mutta vaikuttaa vanhemmalta. Suppilomaisen rakenteen, ympäröivän maaston ja kohteen sijainnin perusteella se voidaan tulkita tervahaudaksi. |
| metsakeskus.1000003229 |
18 |
Nalkkila (Nalkila) |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
423094.21500000 |
6714840.99600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003229 |
T. Winterin vuonna 1782 piirtämän Nalkkilan kartan perusteella vaikuttaa mahdolliselta, että Askolan Kalmistomäen (180 10 059) läheisyydessä olisi autioitunut kylätontti, joka on autioitunut ennen 1700-lukua. Alueella on peltojen ja niittyjen keskittymä, vaikka itse Nalkkilan kylä on muutaman kilometrin päässä etelässä.
Vanhojen peltojen keskellä sijaitseva todennäköinen autiotontin paikka on raivattu pelloksi. Pellossa ei näy mitään merkkejä kylästä. Autiotontin — jos sellainen on ollut olemassa — rakenteet ovat todennäköisesti suurelta osin tuhoutuneet pellonraivauksen ja viljelyn yhteydessä.
|
| metsakeskus.1000003231 |
407 |
Långbromossenin suosilta |
10002 |
12005 |
13070 |
11006 |
27000 |
463083.13700000 |
6711157.66700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003231 |
Långbromossenin suosilta on liittynyt Lapinjärveltä etelään Pyhtäälle johtaneeseen Skokelvägen-nimiseen paikallistiehen. 1900-luvulle saakka käytössä olleen Skokelvägenin on arveltu saaneen alkunsa keskiajalla. Långbromossenin kohdalla on ollut aiemmin noin 140 m pitkä suosilta. Suosilta on merkitty 1700- ja 1800-lukujen vaihteesta peräisin olevaan Kuninkaan kartastoon.
Långbromossenin suosillasta kaivettiin vuonna 1996 noin 4 x 10 m laaja osa. Kaivausalueella havaittiin sillassa neljä eri hirsikerrosta, jotka edustivat viittä eriaikaista rakennusvaihetta. Ylin hirsikerros sijoittuu 1710-luvulle, kolmas 1580-luvulle ja alin 1480-luvulle. Alin hirsikerta oli kivi- ja puukerroksen päällä.
|
| metsakeskus.1000003232 |
407 |
Porlammin saha |
10002 |
12015 |
13147 |
11006 |
27007 |
444811.42700000 |
6724997.01800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003232 |
Porvoolaiset luutnantti Lorents Glansenstierna ja raatimies Henrik Schröder tekivät vuonna 1744 porlammilaisten kanssa sopimuksen Koskenkylänjokeen rakennettavasta sahamyllystä. Glansenstierna ja Schröder jättivät syksyllä 1744 lääninhallitukselle lupahakemuksen Högforsiin eli Sahakoskeen sijoittuvan sahan perustamiselle. Kihlakunnanoikeus tarkasti sahan paikan ja antoi perustamisluvan vuonna 1746. Kamari- ja kauppakollegio myönsi perustamisluvan vuonna 1752.
Porlammin saha rakennettiin vuosina 1753—1754. Saha oli toiminnassa vuodesta 1755 vuoteen 1828, ja sahan ympärille muodostunut yhteisö hävisi 1830-luvun jälkipuoliskolla. Porlammin saha yhteisöineen on piirretty 1700- ja 1800-lukujen vaihteesta peräisin olevaan Kuninkaan kartastoon. Samaan karttaan on merkitty myös sahan Lapiokoskella sijainnut pato.
Porlammin sahan yhteisön paikalla on nykyään peltoa ja omakotitaloja, ja alueen halki kulkee rautatie. Sahayhteisöön kuuluneista rakennuksista ei ole säilynyt maanpäällisiä jäännöksiä. Sahan kohdalla on Koskenkylänjoen molemmilla rannoilla erittäin tiheää läpipääsemätöntä ”rämeikköä”, jonka seasta on mahdotonta erottaa rakenteita.
Koskenkylänjoen yläjuoksulla sijainneen sahan padon jäännösten päällä on nykyään kävelysilta. Joen molemmilla rannoilla on tasakokoisista harmaakivilohkareista tehdyt penkereet. Länsipuolen penkereen laajuus on noin 6 x 12 m ja itäpuolen noin 4 x 14 m. Itäisempään penkereeseen liittyy betoninen luiska. Joen kohdalla on ainakin kolme harmaakivilohkareista tehtyä uomaa. Itärannalla on padon pohjoispuolella noin 6 x 8 m laaja lohkokivistä ilman laastia tehty kivijalka. Lisäksi padon ohi kulkevan tien itäpuolella vastapäätä patoa on noin 20 x 12 m laaja lohkokivistä ilman laastia tehty kivijalka.
Porlammin sahan ympäristön maisema sisältää useita eri-ikäisiä kerrostumia. Paikalla on mm. uusia teollisuusrakennuksia ja vanha rautatie. Kohteen arkeologisen arvon määrittäminen on vaikeaa ilman koekaivauksia. Lisäksi joen rannoilta saattaisi tulla raivaamalla näkyviin vanhoja rakenteita. |
| metsakeskus.1000003232 |
407 |
Porlammin saha |
10002 |
12015 |
13147 |
11006 |
27008 |
444811.42700000 |
6724997.01800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003232 |
Porvoolaiset luutnantti Lorents Glansenstierna ja raatimies Henrik Schröder tekivät vuonna 1744 porlammilaisten kanssa sopimuksen Koskenkylänjokeen rakennettavasta sahamyllystä. Glansenstierna ja Schröder jättivät syksyllä 1744 lääninhallitukselle lupahakemuksen Högforsiin eli Sahakoskeen sijoittuvan sahan perustamiselle. Kihlakunnanoikeus tarkasti sahan paikan ja antoi perustamisluvan vuonna 1746. Kamari- ja kauppakollegio myönsi perustamisluvan vuonna 1752.
Porlammin saha rakennettiin vuosina 1753—1754. Saha oli toiminnassa vuodesta 1755 vuoteen 1828, ja sahan ympärille muodostunut yhteisö hävisi 1830-luvun jälkipuoliskolla. Porlammin saha yhteisöineen on piirretty 1700- ja 1800-lukujen vaihteesta peräisin olevaan Kuninkaan kartastoon. Samaan karttaan on merkitty myös sahan Lapiokoskella sijainnut pato.
Porlammin sahan yhteisön paikalla on nykyään peltoa ja omakotitaloja, ja alueen halki kulkee rautatie. Sahayhteisöön kuuluneista rakennuksista ei ole säilynyt maanpäällisiä jäännöksiä. Sahan kohdalla on Koskenkylänjoen molemmilla rannoilla erittäin tiheää läpipääsemätöntä ”rämeikköä”, jonka seasta on mahdotonta erottaa rakenteita.
Koskenkylänjoen yläjuoksulla sijainneen sahan padon jäännösten päällä on nykyään kävelysilta. Joen molemmilla rannoilla on tasakokoisista harmaakivilohkareista tehdyt penkereet. Länsipuolen penkereen laajuus on noin 6 x 12 m ja itäpuolen noin 4 x 14 m. Itäisempään penkereeseen liittyy betoninen luiska. Joen kohdalla on ainakin kolme harmaakivilohkareista tehtyä uomaa. Itärannalla on padon pohjoispuolella noin 6 x 8 m laaja lohkokivistä ilman laastia tehty kivijalka. Lisäksi padon ohi kulkevan tien itäpuolella vastapäätä patoa on noin 20 x 12 m laaja lohkokivistä ilman laastia tehty kivijalka.
Porlammin sahan ympäristön maisema sisältää useita eri-ikäisiä kerrostumia. Paikalla on mm. uusia teollisuusrakennuksia ja vanha rautatie. Kohteen arkeologisen arvon määrittäminen on vaikeaa ilman koekaivauksia. Lisäksi joen rannoilta saattaisi tulla raivaamalla näkyviin vanhoja rakenteita. |
| metsakeskus.1000003233 |
434 |
Loviisan maalinnoitus |
10002 |
12011 |
13107 |
11006 |
27007 |
457654.36500000 |
6703014.92400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003233 |
Ruotsin hallitus päätti 26.6.1745 perustaa Degerbyn tapulikaupungin. Kaupungin nimi muutettiin Loviisaksi vuonna 1752. Kaupungissa tehtiin linnoitustöitä ensimmäisen kerran jo vuonna 1747, mutta maalinnoitus rakennettiin kuitenkin varsinaisesti vasta vuosina 1749-1756.
Suunnitelman mukaan maalinnoituksen päälinnoitus olisi valmiina muodostanut kuusisakaraisen tähden. Sakaroiden päähän oli tarkoitus rakentaa kuningashuoneen jäsenten mukaan nimetyt linnakkeet: Adolf Fredrik, Loviisa Ulrika, Gustav, Carl, Fredrik Adolf ja Sofia Albertina. Päälinnoituksen osalta rakennustyöt eivät kuitenkaan koskaan edenneet juuri maavalleja ja perustuksien pohjien kaivamista pidemmälle. Kivestä rakennettiin lopulta ainoastaan kaupungin länsipuolella sijaitseva Harjun sarvilinnoitus ja itäreunalla olevat bastionit Rosen ja Ungern.
Venäläiset rakensivat 1800-luvun alussa linnakkeen, jonka tarkoituksena oli ”kääntää” linnoitusjärjestelmä länteen päin. Kaupungin länsipuolella sijaitseva varustus esiintyy jo ruotsalaisten piirustuksissa, mutta 1750-luvulla tyydyttiin ilmeisesti tekemään vain perustustöitä. Alkuperäissuunnitelman mukaisen linnakkeen oli luultavasti määrä kuulua osin keskeneräiseksi jääneeseen Harjun sarvilinnoitukseen.
|
| metsakeskus.1000003234 |
434 |
Ryssön linnoitus |
10002 |
12011 |
13107 |
11006 |
27007 |
443253.14900000 |
6704784.13800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003234 |
Venäläiset rakensivat vuonna 1713 linnoituksen ruotsalaisten Kymijoen puolustuslinjan selustassa sijainneeseen Pernajan Ryssöhön. Linnoituksen oli tarkoitus toimia rannikolla tapahtuvien operaatioiden tukikohtana. Rakennuspaikan valinnan taustalla oli mm. seuraavia syitä: Ruotsin laivasto ei päässyt kapeaan ja matalaan Pernajanlahteen, saarelle oli hankala hyökätä maan puolelta ja elintarvikkeiden toimittaminen idästä linnoitukseen oli helppoa. Venäläiset siirtyivät Ryssöhön 22.5.1713. Rannoille rakennettiin valleja ja mantereen puolelle ponttonisilta. Linnoituksen valmistuttua paikalle muutti 7000 miestä. Vuodelta 1767 peräisin olevaan karttaan on merkitty Ryssölle johtava silta sekä sillan vierellä oleva aita.
Ryssön pohjoisosan ojituksessa on ilmeisesti käytetty paikoitellen hyväksi linnoituksen vallien edustalla olleita vallihautoja. Ryssön eteläsivun rakenteet ovat vaurioituneet pahoin metsänraivauksen ja suurjännitejohdon rakentamisen yhteydessä. Voimalinjan rakennustöissä syntyneitä maakasoja on vaikea erottaa linnoituksen valleista.
Linnoituksen valli jaettiin vuoden 2003 inventoinnissa osiin A-G:
Tähtilinnoituksen eteläsivulla sijainneesta alun perin noin 157 metriä pitkästä lounais-koillissuuntaisesta kivivallista A on säilynyt lounaispään 70 m. Valliin on kajottu voimalinjan rakentamisen yhteydessä.
Tähtilinnoituksen kaakkoiskulmassa sijainneista kivi-/maavalleista B (alk. per. yht. pituus n. 116 m) on säilynyt vain katkelmia. Valli on paikoitellen n. 3 m leveä ja 0,5 m korkea. Siellä täällä on näkyvissä tiilimurskaa.
Tähtilinnoituksen itään päin suuntautuva sakara C muodostuu 33, 47, 56 ja 36,5 m pitkistä kivivalleista. Sakaran kannan leveys on noin 100 m. Kivivallin korkeus on parhaimmillaan 0,3 m ja leveys 3-4 m. Valli erottuu paikoitellen erittäin heikosti.
Tähtilinnoituksen koilliseen suuntautuva sakara D koostuu 87, 37, 36, 31, 29 ja 97 m pitkistä maa-/ kivivalleista. Sakaran kannan leveys on n. 200 m. Valli on enimmillään n. 1-2 m korkea ja 4 m leveä. Paikoitellen valli erottuu erittäin heikosti tai on kokonaan tuhoutunut. Vallin edustalla kulkeva oja on saattanut alun perin olla vallihauta.
Tähtilinnoituksen luoteeseen suuntautuva sakara E koostuu 46, 46, 45, 48, 54, 48, 19 ja 37 m pitkistä maa-/kivivalleista. Sakaran kannan leveys on n. 200 m. Valli on enimmillään 0,5-0,7 m korkea ja 3 m leveä. Paikoitellen valli erottuu erittäin heikosti tai on kokonaan tuhoutunut. Vallin edustalla olevat ojat ja lammikot saattavat liittyä vallihautoihin.
Tähtilinnoituksen länsipuoli F koostuu 52 ja 120 m pitkistä valleista. Vallit ovat paikoitellen 0,5 m korkeita ja 1-3 m leveitä. Vallin päällä kasvaa tiheää vesakkoa, ja sen läpi kulkee metsätie.
Tähtilinnoituksen eteläpuoli G koostuu 68, 30 ja 42 m pitkistä kiven- ja maansekaisista valleista. Vallin korkeus on paikoitellen 1 m ja leveys 3 m.
(Ks. myös Ryssön leiripaikka 585 01 0001). |
| metsakeskus.1000003236 |
434 |
Tjusterby Snickarsbacka |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27007 |
443453.09200000 |
6699987.07100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003236 |
Snickarsbacka on pellon ympäröimä, harvaa sekametsää kasvava mäennyppylä Pernajanlahden länsirannalla. 1700- ja 1800-lukujen vaihteeseen ajoittuvaan Kuninkaan kartastoon Snickarsbackaan on merkitty torppa. Paikka on ollut asuttu vielä 1900-luvun alussa. Tontilla on 11 maanpinnalle näkyvää rakennuksen pohjaa tai muuta rakennetta. Rakennuksilla on ilman laastia erikokoisista harmaakivistä tehdyt kivijalat, ja niiden koot vaihtelevat 5 x 5 m - 11 x 10 m. Isoimmassa rakennuksessa on ollut kellarikerros. Mäen eteläsivun keskikohdalla on mahdollisesti kaivon paikka.
Tontin ikää ei tunneta. Paikan keskeinen sijainti ja suhde ympäristöön ovat sellaisia, että kyseessä voi olla jopa keskiaikainen kylätontti. Asian selvittämiseen tarvittaisiin arkeologisia tutkimuksia. Snickarsbackan arvoa nostaa se, että kyseessä on kokonaan säilynyt maatila pää- ja sivurakennuksineen. |
| metsakeskus.1000003236 |
434 |
Tjusterby Snickarsbacka |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
443453.09200000 |
6699987.07100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003236 |
Snickarsbacka on pellon ympäröimä, harvaa sekametsää kasvava mäennyppylä Pernajanlahden länsirannalla. 1700- ja 1800-lukujen vaihteeseen ajoittuvaan Kuninkaan kartastoon Snickarsbackaan on merkitty torppa. Paikka on ollut asuttu vielä 1900-luvun alussa. Tontilla on 11 maanpinnalle näkyvää rakennuksen pohjaa tai muuta rakennetta. Rakennuksilla on ilman laastia erikokoisista harmaakivistä tehdyt kivijalat, ja niiden koot vaihtelevat 5 x 5 m - 11 x 10 m. Isoimmassa rakennuksessa on ollut kellarikerros. Mäen eteläsivun keskikohdalla on mahdollisesti kaivon paikka.
Tontin ikää ei tunneta. Paikan keskeinen sijainti ja suhde ympäristöön ovat sellaisia, että kyseessä voi olla jopa keskiaikainen kylätontti. Asian selvittämiseen tarvittaisiin arkeologisia tutkimuksia. Snickarsbackan arvoa nostaa se, että kyseessä on kokonaan säilynyt maatila pää- ja sivurakennuksineen. |
| metsakeskus.1000003237 |
434 |
Idlax (Idlax) Nybacka/Idbacka |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
446304.98400000 |
6691709.41100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003237 |
Autiotontti sijaitsee pellon etelästä, idästä ja lännestä rajaaman kallion ympärillä. Paikalla on ollut torppia jo 1690-luvullla. Tontti on merkitty 1700- ja 1800-lukujen vaihteeseen sijoittuviin Kuninkaan kartastoon ja hydrologiseen karttaan. Paikalla on ollut 1900-luvun alussa Idbacka- ja Nybacka-nimiset tilat.
Kallion luoteispuolella olevan tontin osan (Idbacka) kohdalla on nykyään suuri hiekkakuoppa. Kallion itäpuolisella rinteellä kasva-vasta tiheästä vesakosta erottuvat kahden rakennuksen harmaakiviset ilman laastia tehdyt kivijalat (12 x 6 m ja 10 x 5 m). Kallion eteläsivun ohittavan hiekkatien vierellä pohjoisessa on betoninen kivijalka (15 x 7 m).
Hiekkatien eteläpuolella maasto on avointa niittyä, jolla kasvaa ainoastaan muutama kuusi, ruusupensas ja kataja. Alueella on näkyvissä kaksi heinän peittämää rakennuksen pohjaa (20 x 15 m ja 12 x 3 m) sekä yksi kellari (4 x 1,5 m). Toinen rakennuksista näyttäisi olevan uunillinen paritupa.
Nybackan/Idbackan autiotontti on arkeologisesti kiinnostava kohde siitä huolimatta, että paikalla on asuttu 1900-luvulle saakka. Keskeinen peltojen ympäröimä sijainti saattaa viitata tontin vanhuuteen. Toisaalta paikka on suhteellisen kaukana merestä. |
| metsakeskus.1000003238 |
434 |
Idlax (Idlax) Grindas |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
445982.42300000 |
6692011.12200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003238 |
Kohde sijaitsee kahden pellon väliin jäävällä penkereellä, jolla on useita rakennusten pohjia. Tontti on merkitty 1700- ja 1800-lukujen vaihteeseen sijoittuviin Kuninkaan kartastoon ja hydrologiseen karttaan. Samalla alueella on ollut pelto jo 1600-luvun lopulla. Paikalla on ollut vielä 1900-luvun alussa Grindas-niminen tila. Rakenteiden jäännökset erottuvat selvästi, koska paikka on nykyään laidunta. Ainoastaan tontin eteläosa on jonkin verran vesakoitunut.
Tonttimaan pohjoispuolella on n. 16 x 7 m laaja rakennuksen pohja, jonka keskellä on matala kumpare. Kyseessä näyttäisi olevan uunillinen paritupa. Rakennuksen kivijalka on tehty harmaakivilohkareista ilman laastia. Maanpinnalla ei näy tiilimurskaa.
Noin 16 m edellisestä rakennuksesta etelään on n. 5 x 7 m laaja heinän peittämä kivijalka. Rakennuksen keskellä oleva kuopanne on mahdollisesti kellarin jäännös.
Penkereen eteläreunalta erottuvat kasvillisuuden peittämät n. 9 x 7 m laaja rakennuksen pohja ja n. 3 m halkaisijaltaan oleva kellari. Rakennuksella on harmaakivinen ilman laastia tehty kivijalka. Kellari on pohjakaavaltaan U:n muotoinen. Kellarin kivirakenteet eivät ole näkyvissä. |
| metsakeskus.1000003238 |
434 |
Idlax (Idlax) Grindas |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27008 |
445982.42300000 |
6692011.12200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003238 |
Kohde sijaitsee kahden pellon väliin jäävällä penkereellä, jolla on useita rakennusten pohjia. Tontti on merkitty 1700- ja 1800-lukujen vaihteeseen sijoittuviin Kuninkaan kartastoon ja hydrologiseen karttaan. Samalla alueella on ollut pelto jo 1600-luvun lopulla. Paikalla on ollut vielä 1900-luvun alussa Grindas-niminen tila. Rakenteiden jäännökset erottuvat selvästi, koska paikka on nykyään laidunta. Ainoastaan tontin eteläosa on jonkin verran vesakoitunut.
Tonttimaan pohjoispuolella on n. 16 x 7 m laaja rakennuksen pohja, jonka keskellä on matala kumpare. Kyseessä näyttäisi olevan uunillinen paritupa. Rakennuksen kivijalka on tehty harmaakivilohkareista ilman laastia. Maanpinnalla ei näy tiilimurskaa.
Noin 16 m edellisestä rakennuksesta etelään on n. 5 x 7 m laaja heinän peittämä kivijalka. Rakennuksen keskellä oleva kuopanne on mahdollisesti kellarin jäännös.
Penkereen eteläreunalta erottuvat kasvillisuuden peittämät n. 9 x 7 m laaja rakennuksen pohja ja n. 3 m halkaisijaltaan oleva kellari. Rakennuksella on harmaakivinen ilman laastia tehty kivijalka. Kellari on pohjakaavaltaan U:n muotoinen. Kellarin kivirakenteet eivät ole näkyvissä. |
| metsakeskus.1000003239 |
434 |
Idlax Kvarnåkern 1 |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27008 |
446371.00000000 |
6692182.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003239 |
Kohde on peltojen ympäröimä, kuusimetsää kasvava mäki, jolla on useita rakennusten pohjia. Paikalle on merkitty torppa vuodelta 1874 peräisin olevaan Senaatinkarttaan. Mäen luoteisrinteellä on kolme rakennuksen pohjaa, joissa kaikissa on harmaakivinen ilman laastia tehty kivijalka.
Isoin rakennuksista (1) on 13 x 5 m laaja. Rakennuksen sisäpuolella on ilmeisesti uuni ja kellari, ja sen länsipäässä on uloke. Rakennuksen päällä kasvaa jonkin verran pajukkoa. 10 m kaakkoon rakennuksesta 1 on 5 x 3,5 m kokoinen rakennuksen pohja (2), ja 10 m lounaaseen rakennuksesta 1 on 9 x 5 m kokoinen rakennuksen pohja (3).
Mäen päällä sijainnut tuulimylly erottuu pohjakaavaltaan ristissä olevina neljänä neljän kiven ryhmänä. Ristin keskellä on kuoppa. Tuulimyllyn paikan vierellä on kaksi myllynkiveä. |
| metsakeskus.1000003239 |
434 |
Idlax Kvarnåkern 1 |
10002 |
12016 |
13179 |
11006 |
27008 |
446371.00000000 |
6692182.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003239 |
Kohde on peltojen ympäröimä, kuusimetsää kasvava mäki, jolla on useita rakennusten pohjia. Paikalle on merkitty torppa vuodelta 1874 peräisin olevaan Senaatinkarttaan. Mäen luoteisrinteellä on kolme rakennuksen pohjaa, joissa kaikissa on harmaakivinen ilman laastia tehty kivijalka.
Isoin rakennuksista (1) on 13 x 5 m laaja. Rakennuksen sisäpuolella on ilmeisesti uuni ja kellari, ja sen länsipäässä on uloke. Rakennuksen päällä kasvaa jonkin verran pajukkoa. 10 m kaakkoon rakennuksesta 1 on 5 x 3,5 m kokoinen rakennuksen pohja (2), ja 10 m lounaaseen rakennuksesta 1 on 9 x 5 m kokoinen rakennuksen pohja (3).
Mäen päällä sijainnut tuulimylly erottuu pohjakaavaltaan ristissä olevina neljänä neljän kiven ryhmänä. Ristin keskellä on kuoppa. Tuulimyllyn paikan vierellä on kaksi myllynkiveä. |
| metsakeskus.1000003240 |
434 |
Mästlax (Mästlax) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
449049.89100000 |
6690195.03700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003240 |
Mästlaxin kylässä oli neljä veronmaksajaa 1540- ja 1550-luvuilla. Kylän vanhin kartta on vuodelta 1774. Kylässä oli tuolloin kaksi taloa.
Mästlaxin tontti sijaitsee kapean, Näseviken-nimisen merenlahden länsirannalla vastapäätä Näsen kartanoa. Pellon ja kallion välissä olevalla loivasti itään meren suuntaan laskevalla terassilla on suhteellisen avoimessa vaahterametsikössä useita rakennusten jäännöksiä.
Mästlaxin tontti on merkitty 1700- ja 1800-lukujen vaihteesta peräisin oleviin Kuninkaan kartastoon ja hydrologiseen karttaan. Paikalla ei ole ollut rakennuksia enää 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa.
Tontin eteläpäässä on n. 5 x 10 m laaja rakennuksen pohja. Rakennuksen kivijalka on tehty isoista kivilohkareista ilman laastia, ja se on täysin sammaleen peitossa. Rakennuksen keskellä olevan väliseinän molemmilla puolilla on ilmeisesti uunit. Maanpinnalla on runsaasti tiilimurskaa.
Noin 25 m edellisestä rakennuksesta itään olevalla kallion terassilla erottuvat kahden rakennuksen paikat (10 x 10 m ja 4 x 7 m). Toisen rakennuksen harmaakivinen kivijalka näkyy maanpinnalle. Toisen rakennuksen kivijalka on kasvillisuuden peitossa, mutta tuntuu paikan päällä kävellessä. Rakennukseen saattaa kuulua myös uuni.
Kallion länsipuolella on kallion juurella kaksi kellarimaista rakennetta. |
| metsakeskus.1000003241 |
434 |
Tervik |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
441556.82100000 |
6702816.60200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003241 |
Tervikin kylässä oli vuonna 1543 kahdeksan veronmaksajaa. Kylä kuuluu rannikon vanhoihin suomalaiskyliin.
Isnäsin tien ja Tervikin kartanoon johtavan tien risteyksen länsipuolella on peltojen kolmelta sivulta ympäröimällä kallionyppylällä useita rakennusten jäännöksiä.
Tervikin tontti on merkitty Samuel Broteruksen vuonna 1694 laatimalle kartalle. Paikka on ollut asuttu vielä 1900-luvun alussa.
Kallion juurella pohjoisessa olevalla terassilla on melko avoin kasvillisuus. Paikalla kasvaa ainoastaan joitakin marja- ja koristepensaita. Terassilla on kolme rakennuksen pohjaa. Pohjoispäässä on n. 8 x 12 m laaja parituvan lohkokivinen perustus. Molemmissa huonetiloissa on uunit. Maanpinnalla on runsaasti tiiltä. Parituvasta 15 m etelään on n. 3,5 x 2 m laaja rakennuksen pohja. Lisäksi n. 30 m päässä kaakossa on kallion juurella n. 6 x 6 m laaja rakennuksen pohja. Jälkimmäisen rakennuksen luoteiskulmassa on mahdollisesti uunin paikka.
Kallion paljaalla laella on tuulimyllyn paikka. Avokalliolla on harmaakiviä ristinmuotoon asetettuna. Kallion kaakkoispuolisella rinteellä, Isnäsin tien vierellä on n. 8 x 12 m laaja, pensaikon peittämä hirsiladon pohja.
Kallion eteläpään kaakkoispuolella on osittain Isnäsin tien alle jääneen rakennuksen jäännös. Rakennuksen koko on ollut noin 8 x 12 metriä. Rakennuksen päädyssä näyttäisi olevan uunin paikka. Rakennuksen vierellä on kaksi kuoppaa (4 x 3 m, 4 x 4 m). Kyseessä saattavat olla joko kellarit tai hiekkakuopat.
Noin parisataa metriä autiotontista etelään on pienen joen molemmilla rannoilla toinen vanha autioutunut tonttimaa. Paikalla erottuu joen rannassa pienen myllyn jäännös. Lisäksi joen eteläpuolella on Isnäsin tien vierellä lännessä mahdollisesti rakennuksen pohja. |
| metsakeskus.1000003242 |
297 |
Lintuharju |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
502908.01300000 |
6963481.29700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003242 |
Pyyntikuoppakohde sijaitsee Virmasveden itäpuolella olevan Iso Purtolammen itä-kaakkoispuolella olevalla kannaksella. Harjulla on kahdeksan pyyntikuoppaa. |
| metsakeskus.1000003243 |
434 |
Isnäs Wikas torp |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
446852.73300000 |
6698322.75600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003243 |
Koilliseen pistävän kallioisen niemen kaakkoisosassa, peltoalueen pohjoispuolella sijaitsevassa kuusivaltaisessa sekametsässä on rinteellä vierekkäin kaksi pohjakaavaltaan pyöreää kellarinpohjaa. Molemmat kellarit ovat puiden ja risukon peitossa. Kohteen eteläpuolisella pellolla on jonkin verran tiilimurskaa. Lassdalin kohdalle on merkitty rakennuksia 1700- ja 1800-lukujen vaihteeseen sijoittuvaan Kuninkaan kartastoon.
Läntisemmän kellarin (1) pohjan laajuus on n. 4 x 4 m ja syvyys n. 1,5 m. Seinän kiveystä on osittain jäljellä. Kellariin johtavan n. 5 m pitkän ja 1 m leveän käytävän seinillä on jäljellä laudoitusta. Noin 5 m kellarista 1 itään on 4 x 4 m laaja kellarin pohja (2). Seinällä on jäljellä jonkin verran kiveystä. Kellariin johtaa noin metrin pituinen käytävä.
Tontin länsipäässä on pohjakaavaltaan L:n muotoinen pohjois-etelä/itä-länsisuuntainen kivistä tehty aita. Noin 10 m kiviaidasta länteen on n. 5 x 5 m laaja kivikehä. Kivikehän ja pellon välissä oleva terassilla on mahdollisesti myös rakennuksen paikka. Tontin keskivaiheilla sijaitseva n. 2 x 1 m laaja kiveys saattaa olla liesi. |
| metsakeskus.1000003244 |
434 |
Sjögård Trännäs |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
445442.30800000 |
6696562.45500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003244 |
Isnäsvikeniin koillisesta pistävän Trännäsudden-nimisen niemen päällä harvassa sekametsässä on useita rakennuksen pohjia ja mahdollisia kellareita. Trännäsin tontti on merkitty 1700- ja 1800-lukujen vaihteeseen sijoittuviin Kuninkaan kartastoon ja hydrologiseen karttaan. Paikka on ollut asuttu vielä 1900-luvun alussa. Tontin pohjoispuolella on umpeen kasvanut vanha pelto, ja sen eteläreunalla on suuri hiekkakuoppa. Osa tontista on todennäköisesti tuhoutunut hiekanoton yhteydessä, mutta Trännäs muodostaa silti hyvin säilyneen kokonaisuuden, jolla on arkeologista potentiaalia.
Tontin itäosassa on heinän ja pensaiden peitossa oleva 17,5 x 7 m laaja rakennuksen lohkokivinen kivijalka (1), joka jakaantuu väliseinillä kolmeen osaan. Päätyhuoneisiin johtavat ulkopuolelta lännestä rampit. Maassa näkyy tiiltä ja laastia. Rakennus on mahdollisesti navetta.
Tontin keskivaiheilla on noin 8 x 19 m laaja pensaikon peitossa oleva rakennuksen pohja (2). Rakennuksen sisältä erottuu väliseiniä, painauma (kellari?) ja kaksi mahdollista uunin paikkaa. Perustuksen ympärillä on mäntyjä, kuusia, koivuja ja katajia.
Tontin pohjoisreunalla on noin 5 x 8 m laaja rakennuksen pohja (3), jonka sisäpuolella on painanne ja uunin paikka.
Tontin alueella on useita kuoppia, joista jotkin voivat olla kellareiden jäännöksiä. Selkein kellarin paikka on tontin eteläpäässä sijaitseva pohjakaavaltaan nelikulmainen n. 5 x 5 m laaja painauma. Kellari on täynnä risuja.
|
| metsakeskus.1000003245 |
434 |
Sjögård Böle |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
444334.74700000 |
6698500.67300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003245 |
Böle on kahden pellon väliin jäävä tonttimaa. Paikalla on avoin niittymäinen kasvillisuus; ainoastaan siellä täällä kasvaa nuoria kuusia ja lehtipuita. Bölen tontti on merkitty 1700- ja 1800-lukujen vaihteeseen sijoittuviin Kuninkaan kartastoon ja hydrologiseen karttaan. Paikka on ollut asuttu vielä 1900-luvun alussa.
Tontin itäpäässä on n. 15 x 8 m laaja heinän ja pensaiden peitossa oleva harmaakivinen ilman laastia tehty kivijalka (1), jonka sisällä on kahden uunin paikat. Rakennuksen eteläpäässä on painanne. Kyseessä näyttäisi olevan paritupa. Tontin lounaisosassa pellon laidalla on risun ja jätepuun peitossa oleva rakennuksen pohja (2), jonka harmaakivinen kivijalka erottuu paikoitellen. Rakennuksessa on mahdollisesti uunin paikka. Tontilla on useita muitakin kiveyksiä, jotka saattavat olla rakennusten pohjia.
Kuninkaan kartastoon merkityn torpan jäännökset löytyvät jonkin matkaa Bölen tontilta pohjoiseen. |
| metsakeskus.1000003246 |
638 |
Strömsberg |
10002 |
12001 |
13006 |
11006 |
27000 |
422491.51600000 |
6701336.42500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003246 |
Strömsberg eli vanha kuninkaankartano sijaitsee Porvoonjoen ja Pikkujoen yhtymäkohdan pohjoispuolella olevan mäkikummun päällä. Kruununmaat mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1413. Tällöin on jo ollut myös uusi kuninkaankartano Gammelgård eli Grönkulla, minkä perusteella Strömsbergin kartanon on katsottu ajoittuvan jo 1200-1300-luvuille. Kartoissa kruununmaa esiintyy ensimmäisen kerran vuonna 1651 ja myöhemmin vuosina 1683 ja 1723. 1700-luvun kartassa Strömsberg kuuluu piispalle.
Strömsbergin kartanorakennuksesta itään on tilan vanha myllynpaikka, jossa sijaitsee nykyisin voimala. Tilan mailta on löytynyt punasavikeramiikkaa, mm. padankahva. Lisäksi keskimmäinen pihan ulkorakennuksista on rakennettu holvatun kivikellarin päälle. Rakenteita ei ole ajoitettu. Paikallisasukas kertoo löytäneensä vanhoja kolikoita Pikkujoen suun eteläpuoliselta rantapellolta, ja alueella on kuulemma myös tiilimurskaa.
Kohteen viereen maantien 11822 pohjoispuolelle pellon reunaan on kaivettu Askola-Porvoo -siirtoviemäri keväällä 2007 ilman arkeologista valvontaa. |
| metsakeskus.1000003248 |
638 |
Pieni Pernajanlahti Örnviksudden |
10002 |
12005 |
13068 |
11006 |
27000 |
437531.49300000 |
6696172.57400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003248 |
Porvoon Husholmenin keskiaikaisesta linnasta n. 600 m etelään on Örnviksudden-niminen kapea niemi. Niemen päässä olevalla kalliolla on rakenteiden jäännöksiä. Örnviksudden on saattanut olla saari jo keskiajalla. Tarkempia tutkimuksia rannansiirtymisestä ei kuitenkaan ole toistaiseksi tehty, ja on täysin mahdollista, että niemelle on voitu rakentaa vasta uuden ajan puolella. Toisaalta paikalle ei ole merkitty rakennuksia käytössä olleille 1700-1900-lukujen kartoille (ks. lähteet).
Örnviksuddenin laen kasvillisuus on niittymäinen. Paikalla kasvaa ainoastaan muutama pensas ja vanha lehtipuu. Saaren eteläpäässä on keskeneräinen mökki, ja luoteispuolella on uusi laituri. Laituria varten on tehty niemen päältä rantaan ajoluiska. Örnviksuddenia ympäröivää merenpohjaa on ruopattu.
Saaren lakea kiertää kiveys. Kiveys on osittain suoraan paljaan kallion päällä. Paikoitellen kiveys on maansekainen. Tiiltä näkyy siellä täällä. Mahdollisia rakennuksen pohjia on kallion laen lounais-, itä- ja koillisosassa. Rakenteiden laajuuden määritystä hankaloittaa se, että harmaakiviset ilman laastia tehdyt kivijalat erottuvat ainoastaan paikoitellen heinikon alta.
Örnviksuddenin luonteen selvittämiseksi olisi tehtävä tarkempia arkistotutkimuksia, minkä jälkeen tarpeen vaatiessa olisi suoritettava arkeologinen koekaivaus. |
| metsakeskus.1000003249 |
638 |
Pellinki Kanonudden |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27007 |
435956.21700000 |
6677663.01800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003249 |
Merenrannalta kohoavalla, sekametsää kasvavalla loivalla rinteellä on kaksi varmaa ja kolme mahdollista ryssänuunia. Ryssänuunit ovat tyypillisiä pohjakaavaltaan neliömäisiä harmaakivistä rakennettuja n. 2 x 2 m laajoja kiviuuneja. Kiviuunit ovat ajan kuluessa romahtaneet kasaan, ja ne näyttävät nykyään pieniltä kiviröykkiöiltä. Noin 100 m rannan ryssänuuneista länteen on jyrkällä kallion rinteellä yksi kohtalaisen hyväkuntoinen ryssänuuni. Lisäksi ympärillä näkyy metsänraivauksessa tuhoutuneita ryssänuuneja. Uunien määrä viittaa siihen, että kyseessä voi olla leiripaikka.
|
| metsakeskus.1000003250 |
638 |
Saxbyn - Saksalan kauppapaikka |
10001 |
12016 |
13163 |
11006 |
27000 |
422783.40900000 |
6699586.13000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003250 |
Saxby eli Saksala mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1382. Saksalassa tiedetään toimineen 1500-luvulta 1800-luvulle kauppapaikka, jonka on arveltu saaneen alkunsa keskiajalla. Varmoja todisteita asiasta ei kuitenkaan ole.
Saksalan kauppapaikan kerrotaan sijainneen paikalla, missä puro laskee jokeen ja joki tekee mutkan. Kuvaus vastaa Porvoonjokea Saxbyn kylän kohdalla. Kauppapaikkaa ei kuitenkaan ole merkitty Saksalan 1600- ja 1700-lukujen kartoille. Saxbyn kohdalla on Porvoonjoen rannalla nykyään peltoa.
Kohteen pohjoispuolelle pellon reunaan on kaivettu koillis-lounaissuuntainen Askola-Porvoo -siirtoviemäri keväällä 2007 ilman arkeologista valvontaa.
|
| metsakeskus.1000003251 |
638 |
Kiiala (Vessilä/Vessby) |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
423239.00000000 |
6698444.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003251 |
Kiialan kartanoa ympäröivän peltoaukeaman luoteislaidalla olevassa kuusimetsässä näkyy siellä täällä mahdollisia rakennuksen pohjia ja kellareita. Lisäksi maassa on runsaasti tiilimurskaa. Alue on erittäin vaikeakulkuinen, sillä metsäraivauksessa syntynyttä jätettä ei ole korjattu pois. Kylätontin viereisellä pellolla on tiiltä ja punasavikeramiikkaa.
Vessilä on merkitty T. Winterin karttaan vuodelta 1787, 1700- ja 1800-lukujen vaihteeseen sijoittuvaan Kuninkaan kartastoon ja vuodelta 1873 peräisin olevaan Senaatin karttaan.
Kohteen luonteesta on vaikea tehdä päätelmiä. Tontti on ilmeisesti tuhoutunut osittain metsänraivauksessa ja peltoviljelyssä. Toisaalta asia voidaan varmistaa ainoastaan arkeologisilla tutkimuksilla.
Jussila 2020:V. 1783 kartalla paikalla on kaksi torppaa (asuinrakennusta), jotka paikantuvat hyvin pisteisiin N 6698469 E 423153 ja N 6698444 E 423239. Itäisempi nykyiselle pellolle paikantuva talo on senaatinkartalla 1873 mutta läntisempi hävinnyt.
Läntisempi v. 1783 kartalle merkitty rakennusrykelmä on nykyisessä metsässä, n. 40 m pellon reunasta länteen. Se alue on aurattua tai muulla tavalla kaiveltua ja myllättyä metsämaata, eikä siellä ole yhtään mitään vanhaan torppaan viittaavaa näkyvissä maan alla eikä päällä. Itäisempi torppa sijaitsee nykyisessä pellossa. Alueen metsä on kovin käsiteltyä. Siellä on selvästi maanottokuoppia ja muuta modernia "myllerrystä" mutta ei enää mitään tunnistettavia jälkiä vanhasta asutuksesta. Alueella ei siis ole muinaisjäännöstä. Koordinaatiksi muutettu itäisempi torpanpaikka. |
| metsakeskus.1000003253 |
638 |
Grindby |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
424685.13000000 |
6697907.73900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003253 |
Grindby on keskiaikaisperäinen lampuotikylä, joka mainitaan lähteissä ensimmäisen kerran 1560-luvulla.
Grindas on merkitty T. Winterin karttaan vuodelta 1787, 1700- ja 1800-lukujen vaihteeseen sijoittuvaan Kuninkaan kartastoon ja vuodelta 1873 peräisin olevaan Senaatin karttaan. Samuel Broteruksen 1700-luvun alussa laatimalla kartalla paikalla on Grind torppa.
Paikalla on nykyään peltoa; maanpinnalle ei näy merkkejä rakenteista. Kohteen luonteesta on vaikea tehdä päätelmiä ilman tarkempia arkeologisia tutkimuksia. Paikalla ei voitu suorittaa pintapoimintaa, sillä pelto oli inventointiajankohtana vasta kylvetty.
Kohteen läpi tai vierestä maantien pohjoisreunaan on kaivettu Askola-Porvoo -siirtoviemäri keväällä 2007 ilman arkeologista valvontaa.
V. 2020 inventoinnissa havaittiin torpan paikalla talo pihamaineen. Saksalantien ojissa ei havittu merkkejä vanhasta ihmistoiminnasta. Pellolla ei korsien seassa havaittu mitään. Saattaa olla, että keskiaikaisen kylän tai torpan jäänteitä ole enää havaittavissa.
Porvoon museon lisähuomio: torpan sijainti on eri inventoinneissa sijoitettu hieman eri kohtiin. |
| metsakeskus.1000003254 |
638 |
Näseby |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
423805.00500000 |
6698577.54000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003254 |
Kohde sijaitsee Porvoonjoen länsirannalla, peltoalueella. Näseby on merkitty T. Winterin karttaan vuodelta 1787, 1700- ja 1800-lukujen vaihteeseen sijoittuvaan Kuninkaan kartastoon ja vuodelta 1873 peräisin olevaan Senaatin karttaan. Samuel Broteruksen 1700-luvun alussa laatimalla kartalla paikalla on torppa.Tontin paikalla on nykyään peltoa. Maanpäällisiä rakenteita ei ole näkyvissä. Kohteen luonteesta on vaikea tehdä päätelmiä ilman arkeologisia tutkimuksia.
Kohteen läpi tai vierestä on kaivettu Askola-Porvoo -siirtoviemäri keväällä 2007 ilman arkeologista valvontaa.
2020: Maaperä on varsin pehmeää ja märkää hietaa. On pelättävissä, että pehmeässä maassa kyntö on ulottunut syvälle ja jäljet vanhasta asutuksesta ovat hävinneet, mutta syvemmällä voisi olla sinne asti ulottuneiden rakenteiden jäännöksiä tunnistettavina jäljellä. |
| metsakeskus.1000003255 |
616 |
Vanha kirkko |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27023 |
422573.37200000 |
6725136.84800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003255 |
Pukkilan ensimmäinen kirkko, Savijoen kyläkirkko, valmistui vuonna 1606 Porvoonjoen länsirannalla sijaitsevan Pukkilanmäen eteläosaan. Mäellä oli myös Savijoen kylään kuulunutta asutusta (ks. Pukkilanmäki (Puckila by), 1000015259).
Noin 15,5 m x 9,8 m kokoinen kirkko oli suorakaiteenmuotoinen länsi-itäsuunnassa. Länsipäädyssä oli ovi ja idässä alttari. Kirkon ympärillä oli hautausmaa. Kun pitäjän keskuksena toiminut vanha kirkko myytiin huutokaupalla pois siirrettäväksi vuonna 1814, alkoi hautausmaan rappio. Hautausmaa sai olla 100 vuotta täysin ilman hoitoa. Viimeisten puuristien lahottua minkäänlaisia pysyviä hautamuistomerkkejä ei ollut jäljellä ja haudat tulivat verrattain tuntemattomiksi.
Hautausmaa joutui uusjaon järjestelyissä Greijulan talon haltuun. Hautausmaa erotettiin kuitenkin Greijulasta kirkkoherra A.W. Kyrön vaatimuksesta vuonna 1916, ja paikalle pystytettiin muistomerkki vuonna 1935.
Kirkon kivijalka erottuu maastossa hyvin, mutta paikka on metsittymässä ja pikaisen raivauksen tarpeessa. Pukkilan vanhan kirkon arvoa nostaa huomattavasti se, että paikan suhde ympäristöönsä on säilynyt alkuperäisen kaltaisena. Pukkilanmäen alue kuuluu Porvoonjoen valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisemaan. |
| metsakeskus.1000003255 |
616 |
Vanha kirkko |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27025 |
422573.37200000 |
6725136.84800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003255 |
Pukkilan ensimmäinen kirkko, Savijoen kyläkirkko, valmistui vuonna 1606 Porvoonjoen länsirannalla sijaitsevan Pukkilanmäen eteläosaan. Mäellä oli myös Savijoen kylään kuulunutta asutusta (ks. Pukkilanmäki (Puckila by), 1000015259).
Noin 15,5 m x 9,8 m kokoinen kirkko oli suorakaiteenmuotoinen länsi-itäsuunnassa. Länsipäädyssä oli ovi ja idässä alttari. Kirkon ympärillä oli hautausmaa. Kun pitäjän keskuksena toiminut vanha kirkko myytiin huutokaupalla pois siirrettäväksi vuonna 1814, alkoi hautausmaan rappio. Hautausmaa sai olla 100 vuotta täysin ilman hoitoa. Viimeisten puuristien lahottua minkäänlaisia pysyviä hautamuistomerkkejä ei ollut jäljellä ja haudat tulivat verrattain tuntemattomiksi.
Hautausmaa joutui uusjaon järjestelyissä Greijulan talon haltuun. Hautausmaa erotettiin kuitenkin Greijulasta kirkkoherra A.W. Kyrön vaatimuksesta vuonna 1916, ja paikalle pystytettiin muistomerkki vuonna 1935.
Kirkon kivijalka erottuu maastossa hyvin, mutta paikka on metsittymässä ja pikaisen raivauksen tarpeessa. Pukkilan vanhan kirkon arvoa nostaa huomattavasti se, että paikan suhde ympäristöönsä on säilynyt alkuperäisen kaltaisena. Pukkilanmäen alue kuuluu Porvoonjoen valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisemaan. |
| metsakeskus.1000003255 |
616 |
Vanha kirkko |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27024 |
422573.37200000 |
6725136.84800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003255 |
Pukkilan ensimmäinen kirkko, Savijoen kyläkirkko, valmistui vuonna 1606 Porvoonjoen länsirannalla sijaitsevan Pukkilanmäen eteläosaan. Mäellä oli myös Savijoen kylään kuulunutta asutusta (ks. Pukkilanmäki (Puckila by), 1000015259).
Noin 15,5 m x 9,8 m kokoinen kirkko oli suorakaiteenmuotoinen länsi-itäsuunnassa. Länsipäädyssä oli ovi ja idässä alttari. Kirkon ympärillä oli hautausmaa. Kun pitäjän keskuksena toiminut vanha kirkko myytiin huutokaupalla pois siirrettäväksi vuonna 1814, alkoi hautausmaan rappio. Hautausmaa sai olla 100 vuotta täysin ilman hoitoa. Viimeisten puuristien lahottua minkäänlaisia pysyviä hautamuistomerkkejä ei ollut jäljellä ja haudat tulivat verrattain tuntemattomiksi.
Hautausmaa joutui uusjaon järjestelyissä Greijulan talon haltuun. Hautausmaa erotettiin kuitenkin Greijulasta kirkkoherra A.W. Kyrön vaatimuksesta vuonna 1916, ja paikalle pystytettiin muistomerkki vuonna 1935.
Kirkon kivijalka erottuu maastossa hyvin, mutta paikka on metsittymässä ja pikaisen raivauksen tarpeessa. Pukkilan vanhan kirkon arvoa nostaa huomattavasti se, että paikan suhde ympäristöönsä on säilynyt alkuperäisen kaltaisena. Pukkilanmäen alue kuuluu Porvoonjoen valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisemaan. |
| metsakeskus.1000003257 |
635 |
Epaala Ylinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
353548.75200000 |
6805794.09100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003257 |
Asuinpaikka sijaitsee Vanhankirkkotien, Kansikantien ja Epaalantien välisellä alueella, peltoterassilla.
Samalla alueelta on myös rautakautisia ja historiallisen ajan löytöjä. Kivikautiseen asuinpaikkaan liittyvät löydöt ovat kvartsi- ja pii-iskoksia?
Kesän 2006 tarkastuksessa asuinpaikkaan liittyviä löytöjä, kivikauden keramiikkaa, pii- ja kvartsi-iskoksia sekä palanutta luuta löydettiin aikaisempaa laajemmalta alueelta. |
| metsakeskus.1000003258 |
81 |
Leppäniemi |
10002 |
12009 |
13095 |
11002 |
27000 |
448340.50700000 |
6834800.85600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003258 |
Painanteet sijaitsevat valtatie 4:n ja Leppäniementien välissä, teiden risteyksessä. Painanteista syvin lienee hiilimiilu tai tervahauta, muut saattavat olla asumuspainanteita. Painanteiden koko vaihtelee, halkaisijaltaan ne ovat keskimäärin noin kolme metriä ja syvyyttä niillä on puolisen metriä. Kaikissa painanteissa 15 senttimetrin syvyinen huuhtoutumiskerros. Yhteen painanteeseen tehdystä koepistosta löydettiin palaneita kiviä sekä noen- ja hiilensekaista maata, mutta mitään ajoittavaa ei löytynyt. Kohde sijaitsee valtatie 4:n parantamissuunnitelma-alueella.
Vuoden 2008 inventoinnin aikaan alue oli laikutettu. Laikuissa ei ollut havaittavissa mitään esihistoriaan viittaavaa.
Vuoden 2020 inventoinnissa alueella havaittiin kuusi painannetta. Neljä painanteista oli halkaisijaltaan 3,5–5 metrin levyisiä. Ne olivat muodoltaan soikeita tai hieman nelikulmaisia. Ne olivat muodoltaan varsin laakeita ja noin 40–50 cm syviä. Kaksi painanteista oli pienempiä ja pyöreähköjä, halkaisijaltaan noin kaksi metrisiä. Toinen oli syvyydeltään 1 m ja toinen noin 50 cm. Alueella saattaa olla enemmänkin painanteita, joita ei tiheässä taimikossa havaittu.
Painanteet ovat todennäköisesti jäänteitä kuoppamiiluista tai rännittömistä terva-haudoista. Laakeutensa ja paksun huuhtoutumiskerrosten perusteella ainakin osa niistä on varsin iäkkäitä. Vaihtelevan muodon ja koon perusteella osaa on voitu hyödyntää useampaankin kertaan eri aikoina. Painanteet ovat sijainneet isojakokarttaan merkityn tielinjan vieressä.
Vuonna 2021 kohteelta tutkittiin arkeologisin kaivauksin kaksi kuopparakennetta. jotka todettiin selkeästi ihmisen tekemiksi. Molempien rakenteiden käyttötarkoitus jäi
epävarmaksi. Ne saattavat olla kuoppamaisia hiilimiiluja, mutta yhtä hyvin niillä on voinut
olla jokin toinen toistaiseksi tunnistamaton käyttötarkoitus.
AMS-ajoitusten perusteella molemmat rakenteet ajoittuvat pronssikaudelle. Kohde on siten
vuonna 2021 tutkituista Hartolan kuoppakohteista selkeästi vanhin. |
| metsakeskus.1000003259 |
74 |
Pakopirtinkangas |
10001 |
12001 |
13010 |
11006 |
27000 |
363445.82800000 |
7036448.42300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003259 |
Pakopirtinkankaalle kerrotaan paetun isonvihan aikaan. |
| metsakeskus.1000003260 |
81 |
Mäntylä |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
447931.00000000 |
6834459.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003260 |
Kuppikivi sijaitsee Rautaveden ja Jääsjärven välisellä kannaksella, valtatie 4:n länsipuolella, Leppäniementiestä noin 14 metriä länteen. Kivi on vanhalla metsitetyllä pellolla.
Kivi on muodoltaan kolmikulmainen ja matalahko. Se on päältä laakea, sammaloitunut ja on osittain maan sisässä. Kivi on kooltaan noin 2 x 2 x 0,5 metriä. Kiven yläpinnalla on näkyvissä yksi laakea kuppi, jonka halkaisija on noin 5 senttimetriä. Kuppeja saattaa olla enemmänkin, sillä inventointihetkellä ei sammalta ryhdytty poistamaan koko kiven päältä. |
| metsakeskus.1000003261 |
81 |
Rajala |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
447977.65100000 |
6834433.99900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003261 |
Kohde sijaitsee Rautaveden ja Jääsjärven välisellä kannaksella, valtatie 4:n ja Leppäniementien välissä olevalla metsäalueella. Alueella on seitsemän kohtalaisen hyvin säilynyttä, todennäköisesti tervanpolttoon liittyvää pyöreää kuoppaa.
Kuoppien halkaisija vaihtelee 3 - 7 metrin välillä. Joissakin kuopissa on metrin leveyteen yltävät vallit. Syvimmillään kuopat ovat 1,2 metrin syvyisiä.
Kairanpistoissa löytyi kuopanteista huuhtoutumiskerros sekä paksuudeltaan vaihteleva hiilikerros. Maaperä alueella on hienohkoa hiekkaa. |
| metsakeskus.1000003262 |
109 |
Gammelgård 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
392386.00000000 |
6775135.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003262 |
Paikalta on löydetty tulusrauta Gammelgårdin päärakennuksesta noin 700 m itäkaakkoon Ormajärveen laskevan puron itärannalla. Maasto on avoin länteen ja etelään laskeva peltorinne. Sen itäpuolella kulkee Kivismäkeen vievä puukujanne. Maaperä on hietaa.
Vuonna 2004 pintapoimittiin maanomistajan luvalla asuinrakennusten etelä- ja kaakkoispuolisia peltoja. Pelto oli hyvin kuiva ja pölyinen. Muutamia löytöjä kuitenkin tehtiin. Talousrakennuksilla vie silta puron yli. Sen lähistöltä löytyi historiallisen ajan keramiikkaa ja tästä noin 300 m etelään, suurin piirtein tulusraudan oletetulta löytöpaikalta, lisää historiallisen ajan löytöjä, mutta myös rautakautisen saviastian pala. Näillä paikoin on siis sijainnut todennäköisesti Vanhakartanon kylä, mutta mahdollisesti jo myös rautakautista asutusta. |
| metsakeskus.1000003262 |
109 |
Gammelgård 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
392386.00000000 |
6775135.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003262 |
Paikalta on löydetty tulusrauta Gammelgårdin päärakennuksesta noin 700 m itäkaakkoon Ormajärveen laskevan puron itärannalla. Maasto on avoin länteen ja etelään laskeva peltorinne. Sen itäpuolella kulkee Kivismäkeen vievä puukujanne. Maaperä on hietaa.
Vuonna 2004 pintapoimittiin maanomistajan luvalla asuinrakennusten etelä- ja kaakkoispuolisia peltoja. Pelto oli hyvin kuiva ja pölyinen. Muutamia löytöjä kuitenkin tehtiin. Talousrakennuksilla vie silta puron yli. Sen lähistöltä löytyi historiallisen ajan keramiikkaa ja tästä noin 300 m etelään, suurin piirtein tulusraudan oletetulta löytöpaikalta, lisää historiallisen ajan löytöjä, mutta myös rautakautisen saviastian pala. Näillä paikoin on siis sijainnut todennäköisesti Vanhakartanon kylä, mutta mahdollisesti jo myös rautakautista asutusta. |
| metsakeskus.1000003263 |
297 |
Jynkänlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
511314.43900000 |
7014780.68500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003263 |
Asuinpaikka sijaitsee Onkiveden eteläosaan laskevan Myllypuron itäpuolella olevalla rinteellä. Rinteen alaosassa kulkee maantie. Asuinpaikkalöydöt on poimittu esille hiekkaiselta tasanteelta, metsänäestysjäljistä. |
| metsakeskus.1000003264 |
297 |
Joutsenlampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
519921.06400000 |
6992099.84400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003264 |
Asuinpaikka sijaitsee Joutsenlammen lounaispuolella, Ruokoveden Jokilahteen Petäjämäen talosta (pohjoisesta) suuntautuvan metsäautotien länsipuolella, hiekkakumpareella. Asuinpaikka-alue on melko tasaista, aavistuksen etelään viettävää. Asuinpaikkalöydöt on poimittu esille metsänäestysjäljistä kumpareen päältä. |
| metsakeskus.1000003265 |
109 |
Sankola |
10007 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
391705.00000000 |
6777377.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003265 |
Sankolan kylä sijaitsee Ormajärven koillisrannalla Ormajärven ja Kyynäröjärven välisen kannaksen eteläreunalla. Maasto on hiekkaista rantapeltoa ja muutamia harjuun kuuluvia korkeampia kumpareita. Vuonna 2004 tehdyssä inventoinnissa tarkastettiin Sankolan ympäristöä, toisaalta harjulta länteen kohti Ormajärveä laskevia peltoja ja toisaalta Kyynäröjärven eteläpuolta. Ali-Vilppulan pellosta Sankalan vanhalta kylätontilta löytyi pala karkeaa rautakauden tai keskiajan keramiikkaa, tiiltä ja yksi kvartsikin. Maantien pohjoispuolelta löytyi pellon yläosasta sininen lasihelmi, jota ei kuitenkaan pysty tarkemmin ajoittamaan ja kuonaa. Paikalla on siis ainakin historiallisen ajan asutusta, mahdollisesti
myös rautakautista, eikä kivikausikaan ole kokonaan pois suljettu.
Nauhamaisen ryhmäkylän tiiviissä umpipihoissa on 1700–1800-lukujen rakennuksia, kylän eteläpuolella on etelään laskevat hietapellot. Vuoden 1818 isojakokartan mukaan kylässä oli kaksi taloa, joiden välistä kulki tie peltojen läpi. Nuutilan talon pellolle oli merkitty kivinen kohta, joka erottuu edelleen matalana kumpareena. Paikalta löytyi rautakauden tai keskiajan keramiikkaa muistuttava astian pala. Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee noin 200 m Ormajärven koillisrannalta Ormajärven ja Kyynärönjärven välisen kannaksen eteläreunalla. Vilppulan puoleiselta pellolta löytyi liitupiipun katkelma, jota ei otettu talteen. Ali-Vilppulan talon pellosta vanhalta kylätontilta löytyi pala rautakauden(?) keramiikkaa ja yksi kvartsi sekä tiiltä. Maantien pohjoispuolelta, pellon yläosasta tuli pintapoiminnassa sininen lasihelmi, jota ei pystytty tarkemmin ajoittamaan, ja tämän lisäksi tiiltä ja kuonaa.
Vuonna 2019 tehdyn sähkökaapelointityöhön liittyvän valvonnan yhteydessä havaittiin mahdollisesti yksi historiallisen ajan rakennuksen paikka kaapeliojassa, Korkeilantien varrella tuli näkyviin kulttuurikerrosta. Sankolantien pohjoispuolelle kaivetun kaapeliojan vieressä havaittiin osittain romahtanut ja täyttynyt kivikellari. Lisäksi havaittiin muutamassa kohdassa hieman kulttuurikerrosta, pääasiassa ojan profiilissa. |
| metsakeskus.1000003265 |
109 |
Sankola |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
391705.00000000 |
6777377.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003265 |
Sankolan kylä sijaitsee Ormajärven koillisrannalla Ormajärven ja Kyynäröjärven välisen kannaksen eteläreunalla. Maasto on hiekkaista rantapeltoa ja muutamia harjuun kuuluvia korkeampia kumpareita. Vuonna 2004 tehdyssä inventoinnissa tarkastettiin Sankolan ympäristöä, toisaalta harjulta länteen kohti Ormajärveä laskevia peltoja ja toisaalta Kyynäröjärven eteläpuolta. Ali-Vilppulan pellosta Sankalan vanhalta kylätontilta löytyi pala karkeaa rautakauden tai keskiajan keramiikkaa, tiiltä ja yksi kvartsikin. Maantien pohjoispuolelta löytyi pellon yläosasta sininen lasihelmi, jota ei kuitenkaan pysty tarkemmin ajoittamaan ja kuonaa. Paikalla on siis ainakin historiallisen ajan asutusta, mahdollisesti
myös rautakautista, eikä kivikausikaan ole kokonaan pois suljettu.
Nauhamaisen ryhmäkylän tiiviissä umpipihoissa on 1700–1800-lukujen rakennuksia, kylän eteläpuolella on etelään laskevat hietapellot. Vuoden 1818 isojakokartan mukaan kylässä oli kaksi taloa, joiden välistä kulki tie peltojen läpi. Nuutilan talon pellolle oli merkitty kivinen kohta, joka erottuu edelleen matalana kumpareena. Paikalta löytyi rautakauden tai keskiajan keramiikkaa muistuttava astian pala. Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee noin 200 m Ormajärven koillisrannalta Ormajärven ja Kyynärönjärven välisen kannaksen eteläreunalla. Vilppulan puoleiselta pellolta löytyi liitupiipun katkelma, jota ei otettu talteen. Ali-Vilppulan talon pellosta vanhalta kylätontilta löytyi pala rautakauden(?) keramiikkaa ja yksi kvartsi sekä tiiltä. Maantien pohjoispuolelta, pellon yläosasta tuli pintapoiminnassa sininen lasihelmi, jota ei pystytty tarkemmin ajoittamaan, ja tämän lisäksi tiiltä ja kuonaa.
Vuonna 2019 tehdyn sähkökaapelointityöhön liittyvän valvonnan yhteydessä havaittiin mahdollisesti yksi historiallisen ajan rakennuksen paikka kaapeliojassa, Korkeilantien varrella tuli näkyviin kulttuurikerrosta. Sankolantien pohjoispuolelle kaivetun kaapeliojan vieressä havaittiin osittain romahtanut ja täyttynyt kivikellari. Lisäksi havaittiin muutamassa kohdassa hieman kulttuurikerrosta, pääasiassa ojan profiilissa. |
| metsakeskus.1000003266 |
109 |
Porkkala |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
390973.83600000 |
6777808.51900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003266 |
Vanha tonttimaa sijaitsee 400 m nykyisestä päärakennuksesta koilliseen, Ormajärven pohjoisrannalla noin 1,2 km Sankalatien ja Padasjoelle johtavan tien risteyksestä kaakkoon. Tonttimaata ympäröi hietapellot Pihapiirissä on 1900-luvun alussa rakennettu päärakennus, aitta ja sauna. Pihan eteläreunassa, pellon laidalla on nauriskellari. Pihassa kasvaa lehtipuita. Tontille johtaa hiekkatie, joka yhtyy päätieltä kartanoon tulevaan tiehen. Tonttimaalle johtavan hiekkatien koillispuolella on peltosaareke, jossa on ulkorakennus. Vedenpinta on sijainnut nykyisen pellon rajalla ennen järven laskua 1950-luvun alussa.
Noin 50 metriä pitkä kaakkoluodesuuntainen kivinen kumpare sijaitsee tontin itäreunalla. Tontilla 1900-luvun alun päärakennus, aitta ja sauna. Pihan eteläreunassa pellonlaidalla nauriskellari. Kellarin ja päärakennuksen välissä noin 20 m pitkä ja 10 m leveä koillinenlounassuuntainen matala maakumpare. Kellari on ilmeisesti ainut 1800-luvun alun tulipalosta säilynyt rakennus, ja on ollut käytössä vielä 1960-luvulla. Mahdollinen rautakautinen asuinpaikka sijaitsee Ormajärven pohjoispäässä Katinsillanlahden luoteisrannalla, Porkkalan kartanon vanhan tonttimaan ympäristössä. Maasto on tasaista hietapeltoa. Pintapoiminnassa itämerentyypin keramiikkaa muistuttavia paloja, punasavikeramiikkaa, palanutta savea ja rautakautista keramiikkaa. Muita paikalta tehtyjä löytöjä ovat mm. piirtoviivakoristeista keramiikkaa ja kartanon perunapellosta 1980-luvulla löytynyt kangaspuunpainon puolikas, jota säilytetään kartanossa. |
| metsakeskus.1000003266 |
109 |
Porkkala |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
390973.83600000 |
6777808.51900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003266 |
Vanha tonttimaa sijaitsee 400 m nykyisestä päärakennuksesta koilliseen, Ormajärven pohjoisrannalla noin 1,2 km Sankalatien ja Padasjoelle johtavan tien risteyksestä kaakkoon. Tonttimaata ympäröi hietapellot Pihapiirissä on 1900-luvun alussa rakennettu päärakennus, aitta ja sauna. Pihan eteläreunassa, pellon laidalla on nauriskellari. Pihassa kasvaa lehtipuita. Tontille johtaa hiekkatie, joka yhtyy päätieltä kartanoon tulevaan tiehen. Tonttimaalle johtavan hiekkatien koillispuolella on peltosaareke, jossa on ulkorakennus. Vedenpinta on sijainnut nykyisen pellon rajalla ennen järven laskua 1950-luvun alussa.
Noin 50 metriä pitkä kaakkoluodesuuntainen kivinen kumpare sijaitsee tontin itäreunalla. Tontilla 1900-luvun alun päärakennus, aitta ja sauna. Pihan eteläreunassa pellonlaidalla nauriskellari. Kellarin ja päärakennuksen välissä noin 20 m pitkä ja 10 m leveä koillinenlounassuuntainen matala maakumpare. Kellari on ilmeisesti ainut 1800-luvun alun tulipalosta säilynyt rakennus, ja on ollut käytössä vielä 1960-luvulla. Mahdollinen rautakautinen asuinpaikka sijaitsee Ormajärven pohjoispäässä Katinsillanlahden luoteisrannalla, Porkkalan kartanon vanhan tonttimaan ympäristössä. Maasto on tasaista hietapeltoa. Pintapoiminnassa itämerentyypin keramiikkaa muistuttavia paloja, punasavikeramiikkaa, palanutta savea ja rautakautista keramiikkaa. Muita paikalta tehtyjä löytöjä ovat mm. piirtoviivakoristeista keramiikkaa ja kartanon perunapellosta 1980-luvulla löytynyt kangaspuunpainon puolikas, jota säilytetään kartanossa. |
| metsakeskus.1000003268 |
109 |
Rapakko |
10002 |
12004 |
13055 |
11006 |
27000 |
396844.45700000 |
6780858.31700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003268 |
Kiviuuni sijaitsee Teväntijärven luoteispuolella, pienempien Avijärven ja Lahijärven välissä. Uuni on tien penkassa. Sen mitat ovat 2 x 2,5 m ja korkeutta sillä on 1,2 m. Uuni on kulmikas, hyvin ladottu lohkotuista kivistä. Suuaukko on luoteispuolella. Vuoden 2004 tarkastuksessa rakennetta arveltiin ryssänuuniksi. Lähistöllä on muitakin kivirakennelmia, mm. kivinen kellari. Sen perusteella uuni on todennäköisesti mäkiuuni pikemminkin kuin ryssänuuni. |
| metsakeskus.1000003269 |
399 |
Allinen A |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
253923.00000000 |
6987265.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003269 |
Kohde sijaitsee Laihian Allisessa. Röykkiöt sijaitsevat ryhmästä Allinen B 500 - 600 m lounaaseen ja ryhmästä Allinen C noin 600 m länteen, Lammashaannevan lounaispuolella olevan mäen länsipään korkeimmalla kohdalla. Tuoreen avohakkuualueen (2005) korkeimmalla kohdalla on kaksi muodoltaan pyöreää, keskeltä kaiveltua selvää muinaishautaa, joiden halkaisjat ovat noin 5 m. Nämä haudat poikkeavat kooltaan ja rakenteeltaan täysin kohteen Allinen B pienistä ja osin epämääräisistä röykkiöistä.
Vuoden 2011 inventoinnissa kohde tarkastettiin pikaisesti. Kaksi matalaa, halkaisijaltaan noin neljä metristä, röykkiötä sijaitsee vierekkäin hakkuuaukealla, noin 100 metriä Torstilantiestä pohjoiseen. Molempia röykkiöitä on kaiveltu, pohjoisemmassa vaikuttaa olevan selvää reunakiveystä näkyvissä. Kohteen korkeuden perusteella röykkiöt kuuluvat pronssikaudelle, mutta ne on aiemmin ajoitettu ilmeisesti ulkonäkönsä perusteella rautakautisiksi. Molemmat ajoitukset ovat mahdollisia.
Kohde rajattu näkyvien rakenteiden perusteella.
Huom!
Röykkiöryhmät Allinen A - C on aikaisemmin katsottu osaksi samaa muinaisjäännöstä vaikka niiden etäisyys toisistaan on suuri. Esim. Esihistorialliset kiinteät muinaisjäännökset Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. 1998.,sekä Kiinteät muinaisjäännökset Pohjanmaalla 2006. |
| metsakeskus.1000003269 |
399 |
Allinen A |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
253923.00000000 |
6987265.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003269 |
Kohde sijaitsee Laihian Allisessa. Röykkiöt sijaitsevat ryhmästä Allinen B 500 - 600 m lounaaseen ja ryhmästä Allinen C noin 600 m länteen, Lammashaannevan lounaispuolella olevan mäen länsipään korkeimmalla kohdalla. Tuoreen avohakkuualueen (2005) korkeimmalla kohdalla on kaksi muodoltaan pyöreää, keskeltä kaiveltua selvää muinaishautaa, joiden halkaisjat ovat noin 5 m. Nämä haudat poikkeavat kooltaan ja rakenteeltaan täysin kohteen Allinen B pienistä ja osin epämääräisistä röykkiöistä.
Vuoden 2011 inventoinnissa kohde tarkastettiin pikaisesti. Kaksi matalaa, halkaisijaltaan noin neljä metristä, röykkiötä sijaitsee vierekkäin hakkuuaukealla, noin 100 metriä Torstilantiestä pohjoiseen. Molempia röykkiöitä on kaiveltu, pohjoisemmassa vaikuttaa olevan selvää reunakiveystä näkyvissä. Kohteen korkeuden perusteella röykkiöt kuuluvat pronssikaudelle, mutta ne on aiemmin ajoitettu ilmeisesti ulkonäkönsä perusteella rautakautisiksi. Molemmat ajoitukset ovat mahdollisia.
Kohde rajattu näkyvien rakenteiden perusteella.
Huom!
Röykkiöryhmät Allinen A - C on aikaisemmin katsottu osaksi samaa muinaisjäännöstä vaikka niiden etäisyys toisistaan on suuri. Esim. Esihistorialliset kiinteät muinaisjäännökset Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. 1998.,sekä Kiinteät muinaisjäännökset Pohjanmaalla 2006. |
| metsakeskus.1000003270 |
399 |
Allinen C |
10007 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
254560.75500000 |
6987258.76900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003270 |
Röykkiöryhmä sijaitsee ryhmästä Allinen B noin 400 m eteläkaakkoon ja ryhmästä A noin 600 m itään, Nurmelan talon rakennuksista vajaat 200 m lounaaseen ja taloon johtavan tien eteläpuolisessa metsikössä, mäen luoteisrinteessä. Tarkastus 2005: röykkiöt, joita aikaisemmin pidetty esihistoriallisina hautaröykkiöinä, ovat viljelyröykkiöitä.
Röykkiöryhmät Allinen A - C on aikaisemmin katsottu osaksi samaa muinaisjäännöstä, esim. Esihistorialliset kiinteät muinaisjäännökset Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. 1998.sekä Kiinteät muinaisjäännökset Pohjanmaalla. |
| metsakeskus.1000003271 |
176 |
Halijärvi Kalmosaari |
10001 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
600026.80600000 |
6991874.24500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003271 |
Peruskartassa olevan nimen perusteella kyseessä saattaa olla hautasaari. |
| metsakeskus.1000003272 |
918 |
Kivistönmäki |
10002 |
12012 |
13124 |
11002 |
27000 |
205090.68000000 |
6745206.73600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003272 |
Kvartsilouhos sekä kaksi mahdolista röykkiötä Vehmaan luoteisosassa, n. 700 m Maarjärven pohjoispoään länsipuolella. Kohteet on paikallistettu v. 2004 inevntoinnissa. Kvartsilouhos sijaitsee Kivistönmäen pohjois- (koillis-) rinteellä, josta avohakkuualueelta syntyneistä urista paljastui savukvartsilohkareita ja selviä iskoksia. Savukvartsien löytöpaikasta 15 m havaittiin myös kvartsisuoni. Maa viettää jyrkästi, joten kohde lieneekin kvartsien louhinta- ja työstöpaikka, joka ajoittunee mm. korkeuden perusteella aikaisintaan loppukivikaudelle, mahdollisesti myöhemmäksikin. Louhoksesta n. 130 m etelään mäen laella metsäautotien kohdalla sijaitsee mahdollinen kiviröykkiö (1), jossa on vallimaista kaartuvaa kiveystä, jonka tie halkaisee, ja jonka keskiosassa on pienempää kiveystä. Se on (kattanut) n. 10x5 m ja n. 0,5 m korkea. Epävarma muinaisjäännös.
Toinen röykkiö (2) on edellisestä n. 50-60 m kaakkoon rinteessä olevan hiekkakuopan yläreunassa on pyörehkö, ympäristöstään kohoava kiveys, jonka keskellä on kaivelun jälkiä. Myös tämä on epävarma kohde, ja voi olla mm. louhintajätteestä syntynyt tai luontaista kiveystä kaivettaessa syntynyt. Viereen tehdystä koekuopasta ei tullut muinaisjäännökseen viittavaa. Tämän lähistöllä on myös kivilinjan pätkä, ehkä historiallisen ? ajan toiminnan tulos. Poistetaan rekisteristä, ei ole kiinteä muinaisjäännös. (tt. 24.3.2014) |
| metsakeskus.1000003272 |
918 |
Kivistönmäki |
10002 |
12012 |
13124 |
11004 |
27000 |
205090.68000000 |
6745206.73600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003272 |
Kvartsilouhos sekä kaksi mahdolista röykkiötä Vehmaan luoteisosassa, n. 700 m Maarjärven pohjoispoään länsipuolella. Kohteet on paikallistettu v. 2004 inevntoinnissa. Kvartsilouhos sijaitsee Kivistönmäen pohjois- (koillis-) rinteellä, josta avohakkuualueelta syntyneistä urista paljastui savukvartsilohkareita ja selviä iskoksia. Savukvartsien löytöpaikasta 15 m havaittiin myös kvartsisuoni. Maa viettää jyrkästi, joten kohde lieneekin kvartsien louhinta- ja työstöpaikka, joka ajoittunee mm. korkeuden perusteella aikaisintaan loppukivikaudelle, mahdollisesti myöhemmäksikin. Louhoksesta n. 130 m etelään mäen laella metsäautotien kohdalla sijaitsee mahdollinen kiviröykkiö (1), jossa on vallimaista kaartuvaa kiveystä, jonka tie halkaisee, ja jonka keskiosassa on pienempää kiveystä. Se on (kattanut) n. 10x5 m ja n. 0,5 m korkea. Epävarma muinaisjäännös.
Toinen röykkiö (2) on edellisestä n. 50-60 m kaakkoon rinteessä olevan hiekkakuopan yläreunassa on pyörehkö, ympäristöstään kohoava kiveys, jonka keskellä on kaivelun jälkiä. Myös tämä on epävarma kohde, ja voi olla mm. louhintajätteestä syntynyt tai luontaista kiveystä kaivettaessa syntynyt. Viereen tehdystä koekuopasta ei tullut muinaisjäännökseen viittavaa. Tämän lähistöllä on myös kivilinjan pätkä, ehkä historiallisen ? ajan toiminnan tulos. Poistetaan rekisteristä, ei ole kiinteä muinaisjäännös. (tt. 24.3.2014) |
| metsakeskus.1000003272 |
918 |
Kivistönmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
205090.68000000 |
6745206.73600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003272 |
Kvartsilouhos sekä kaksi mahdolista röykkiötä Vehmaan luoteisosassa, n. 700 m Maarjärven pohjoispoään länsipuolella. Kohteet on paikallistettu v. 2004 inevntoinnissa. Kvartsilouhos sijaitsee Kivistönmäen pohjois- (koillis-) rinteellä, josta avohakkuualueelta syntyneistä urista paljastui savukvartsilohkareita ja selviä iskoksia. Savukvartsien löytöpaikasta 15 m havaittiin myös kvartsisuoni. Maa viettää jyrkästi, joten kohde lieneekin kvartsien louhinta- ja työstöpaikka, joka ajoittunee mm. korkeuden perusteella aikaisintaan loppukivikaudelle, mahdollisesti myöhemmäksikin. Louhoksesta n. 130 m etelään mäen laella metsäautotien kohdalla sijaitsee mahdollinen kiviröykkiö (1), jossa on vallimaista kaartuvaa kiveystä, jonka tie halkaisee, ja jonka keskiosassa on pienempää kiveystä. Se on (kattanut) n. 10x5 m ja n. 0,5 m korkea. Epävarma muinaisjäännös.
Toinen röykkiö (2) on edellisestä n. 50-60 m kaakkoon rinteessä olevan hiekkakuopan yläreunassa on pyörehkö, ympäristöstään kohoava kiveys, jonka keskellä on kaivelun jälkiä. Myös tämä on epävarma kohde, ja voi olla mm. louhintajätteestä syntynyt tai luontaista kiveystä kaivettaessa syntynyt. Viereen tehdystä koekuopasta ei tullut muinaisjäännökseen viittavaa. Tämän lähistöllä on myös kivilinjan pätkä, ehkä historiallisen ? ajan toiminnan tulos. Poistetaan rekisteristä, ei ole kiinteä muinaisjäännös. (tt. 24.3.2014) |
| metsakeskus.1000003272 |
918 |
Kivistönmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
205090.68000000 |
6745206.73600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003272 |
Kvartsilouhos sekä kaksi mahdolista röykkiötä Vehmaan luoteisosassa, n. 700 m Maarjärven pohjoispoään länsipuolella. Kohteet on paikallistettu v. 2004 inevntoinnissa. Kvartsilouhos sijaitsee Kivistönmäen pohjois- (koillis-) rinteellä, josta avohakkuualueelta syntyneistä urista paljastui savukvartsilohkareita ja selviä iskoksia. Savukvartsien löytöpaikasta 15 m havaittiin myös kvartsisuoni. Maa viettää jyrkästi, joten kohde lieneekin kvartsien louhinta- ja työstöpaikka, joka ajoittunee mm. korkeuden perusteella aikaisintaan loppukivikaudelle, mahdollisesti myöhemmäksikin. Louhoksesta n. 130 m etelään mäen laella metsäautotien kohdalla sijaitsee mahdollinen kiviröykkiö (1), jossa on vallimaista kaartuvaa kiveystä, jonka tie halkaisee, ja jonka keskiosassa on pienempää kiveystä. Se on (kattanut) n. 10x5 m ja n. 0,5 m korkea. Epävarma muinaisjäännös.
Toinen röykkiö (2) on edellisestä n. 50-60 m kaakkoon rinteessä olevan hiekkakuopan yläreunassa on pyörehkö, ympäristöstään kohoava kiveys, jonka keskellä on kaivelun jälkiä. Myös tämä on epävarma kohde, ja voi olla mm. louhintajätteestä syntynyt tai luontaista kiveystä kaivettaessa syntynyt. Viereen tehdystä koekuopasta ei tullut muinaisjäännökseen viittavaa. Tämän lähistöllä on myös kivilinjan pätkä, ehkä historiallisen ? ajan toiminnan tulos. Poistetaan rekisteristä, ei ole kiinteä muinaisjäännös. (tt. 24.3.2014) |
| metsakeskus.1000003273 |
918 |
Järvenperä |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
206277.20500000 |
6745281.70900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003273 |
Vehmaan pohjoisosassa Maarjärven pohjoispään itäpuolella n. 300 m havaittiin inventoinnissa v. 2004 kolme kiviröykkiötä kallion lakialueen itäreunassa. Näistä kaksi on lähes toisissaan kiinni olevaa syville kuopille kaivettua röykkiötä kalliopohjalla. Niitten vieressä on kolmas matalampi soikeahko röykkiö, joka on kasvillisuuden peiossa ja koskematon. Kallion alapuioleisessa rinteessä on myös pienempää kiveystä, jossa on mahdollisesti nelikulmaista muotoa. Kasvillisuus haittasi kuitenkin alueen havainnointia. Röykkiö 1 on 5,2x4,8x0,5 m. röykkiö 2 6,3x5,8x0,75 m ja kolmas n. 10x4 m ja matala. |
| metsakeskus.1000003273 |
918 |
Järvenperä |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
206277.20500000 |
6745281.70900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003273 |
Vehmaan pohjoisosassa Maarjärven pohjoispään itäpuolella n. 300 m havaittiin inventoinnissa v. 2004 kolme kiviröykkiötä kallion lakialueen itäreunassa. Näistä kaksi on lähes toisissaan kiinni olevaa syville kuopille kaivettua röykkiötä kalliopohjalla. Niitten vieressä on kolmas matalampi soikeahko röykkiö, joka on kasvillisuuden peiossa ja koskematon. Kallion alapuioleisessa rinteessä on myös pienempää kiveystä, jossa on mahdollisesti nelikulmaista muotoa. Kasvillisuus haittasi kuitenkin alueen havainnointia. Röykkiö 1 on 5,2x4,8x0,5 m. röykkiö 2 6,3x5,8x0,75 m ja kolmas n. 10x4 m ja matala. |
| metsakeskus.1000003274 |
918 |
Metsäniittu |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
206809.99100000 |
6745069.79800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003274 |
Epävarmoja röykkiöitä Vehmaan luoteisosassa Maarjärven itäpuolella, vajaa 200 m Turku-Uusikaupunki rautatien tasoristeyksen eteläpuolella. Ne ovat korkealla jyrkkärinteisellä kalliolla, sen kaakkoisreunan alemmalla terassilla. Kivialue vaikuttaa muuten luontaiselta, mutta röykkiömäisiä kohtia muodostavat kivialueet ovat erillisiä. Ne voivat olla suhteellisen myöhäisiäkin. Röykkiö 1 on 5x12x0,5 m, röykkiö 2 edellisen kaakkoispuolella 8x8x0,5 m ja kolmas ensimmäisen länsipuolella noin 10 m kooltaan 5x6x0,3 m. Epävarma muinaisjäännöskohde. |
| metsakeskus.1000003275 |
297 |
Saittajärvi Kalmonsaari |
10001 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
510272.01300000 |
6973515.29400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003275 |
Peruskartassa olevan nimen perusteella saari on mahdollinen hautasaari. |
| metsakeskus.1000003276 |
918 |
Mäkilä 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
206415.14600000 |
6744871.88000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003276 |
Vehmaan luoteisosassa Maarjärven itäpuolella sijaitseva kallioinen tai moreenin peittämä metsäalue Maarjärven Mäkilän peltoalueen itäpuolella, Kiimkallion kylän puolella (Rn:o 2:19), jossa inevntoinnissa 2004 havaittiin seitsemän mahdollista esihistoriallista röykkiötä. Moreeninmaa on luontaisesti kivikkoista, joten matalien röykkiöiden erottaminen kasvillisuudelta on vaikeaa. Röykkiöt ovat kooltaan: 1) 6,5x2,5x0,5 m, edellisestä 10,5 m itään 2) 3,5x3,5x0,5 m, edellisestä 17,5 m itään 3) 2,8x2,8x0,5 m, röykkiöstä 2) 14,2 m pohjoiseen 4) 2,3x3,6x0,3 m, röykkiöstä 1) 31 m etelään 5) 3x5x0,3 m, etelään laskevassa rinteessä 6) 4x2,5x0,3 m ja kaakkoon jyrkemmin viettävässä rinteessä 7) 4x4,8x1 m. Selvimpiä muinaisjäännöksiä ovat röykkiöt 1, 2, 3 ja 7. Röykkiöt 4 ja 6 ovat epävarmempina pidettäviä ja röykkiö 5 osin purettu ja sen vieressä oli mahdolinen rajamerkki. Koko röykkiöalueen koordinaatit ovat p=6747 672-717; i=3206 450-508; z=20-25 |
| metsakeskus.1000003277 |
918 |
Mäkilä 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
206194.23600000 |
6744593.98700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003277 |
Maarjärven itäpuolella, Mäkilän peltoalueen eteläpuolella, n. 150-200 m Maarjärven rannasta on kalliopaohjaisen mäen alarinteellä kallion ja metsän rajalla ympäristöstään selvästi erottuva röykkiö (röykkiö 6 ?). Sitä ylempänä rinteessä on laajempi röykkiöalue, ainakin kuusi matalaa, mutta selvästi havaittavaa röykkiötä.
1) 4x3,5x0,6 m, pyöreähkö
2) 1,5x1,6x0,3 m, pyöreähkö
3) 2,7x3,2x0,2 m, soikeahko
4) 1,7x3,2x0,2 m, etelä-pohjoissuunt.
5 a) 2,7x2,9x0,4 m, pyöreähkö
5b) 2,5x23,5x0,6 m, pohjoinen - etelä
6) 4x2,5x0,3 m, lounais-koillissuunt.
Koko alue sijoittuu välille p=6747 407-460 / i=3206246-350
|
| metsakeskus.1000003278 |
918 |
Ahtiala |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
213122.47200000 |
6740928.49400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003278 |
Kaksi kiviröykkiötä sekä kivireunainen kuoppa Tuomarlan kylässä, pienehkön kalliolakisen mäen etelä-kaakkoispuolella, alapuolisessa rinteessä, loivasti viettävälä kohdalla. Ne ovat sammalen peitossa ja muutamia kymmeniä metrejä alempana sijaitsevasta pelosta, eivätkä siis peltoraunioita. Ne ovat muodoltaan melko symmetrisiä.
Röykkiö 1 on pyörehkö ja kooltaan 5,5x6 m ja 0,9-1,0 m korkea. Sen laelta on hiljattain siirrelty kiviä. Luoteispuolella on pieni matala kiveys. Röykkiö 2 on edellisestä n. 12 m pohjoiseen, ja kooltaan n. 3x4 m ja 0,5-1,0 korkea ja rinteessä. Röykkiön 1 pohjoispuolella n. 6 m on kivireunainen n. metrin syvyinen kuoppa, jonka funktio on epäselvä. Etelän puolela, pienen peltokaistaleen eteläpuolela olevan kallion kupeessa havaittiin n. lounais-koillissuuntainen kivirivi, joka lounaisosassaan on n. viiden metrin matkalla 2-3 m leveä, koillisessa kahden metrin matkala kapeampi. Se lienee jonkinlaisen kiviaidan jäännös. Peruskartan mukaan se sijoittuu Tuomarlan ja Lahdingon kylänrajan vaiheille likimain sen suuntaisesti. |
| metsakeskus.1000003278 |
918 |
Ahtiala |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
213122.47200000 |
6740928.49400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003278 |
Kaksi kiviröykkiötä sekä kivireunainen kuoppa Tuomarlan kylässä, pienehkön kalliolakisen mäen etelä-kaakkoispuolella, alapuolisessa rinteessä, loivasti viettävälä kohdalla. Ne ovat sammalen peitossa ja muutamia kymmeniä metrejä alempana sijaitsevasta pelosta, eivätkä siis peltoraunioita. Ne ovat muodoltaan melko symmetrisiä.
Röykkiö 1 on pyörehkö ja kooltaan 5,5x6 m ja 0,9-1,0 m korkea. Sen laelta on hiljattain siirrelty kiviä. Luoteispuolella on pieni matala kiveys. Röykkiö 2 on edellisestä n. 12 m pohjoiseen, ja kooltaan n. 3x4 m ja 0,5-1,0 korkea ja rinteessä. Röykkiön 1 pohjoispuolella n. 6 m on kivireunainen n. metrin syvyinen kuoppa, jonka funktio on epäselvä. Etelän puolela, pienen peltokaistaleen eteläpuolela olevan kallion kupeessa havaittiin n. lounais-koillissuuntainen kivirivi, joka lounaisosassaan on n. viiden metrin matkalla 2-3 m leveä, koillisessa kahden metrin matkala kapeampi. Se lienee jonkinlaisen kiviaidan jäännös. Peruskartan mukaan se sijoittuu Tuomarlan ja Lahdingon kylänrajan vaiheille likimain sen suuntaisesti. |
| metsakeskus.1000003279 |
740 |
Orivuori |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
609215.66700000 |
6851261.91800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003279 |
Orivuori sijaitsee Kiilanmäki ja Laakkola -nimisten niemekkeiden välissä, Moinselän pohjoispuolella. Aikoinaan kalliomaalaus on sijainnut kapean lahden reunalla, mutta nyt maalaus on soistuneen aivan pieneksi lampareeksi muuttuneen Orilamme itäpuolella olevassa kalliossa. Kallio on ruhjeinen ja vaikuttavan näköinen. Maalauskuvioita on kolmessa eri ryhmässä noin metrin levyisellä ja 40 cm korkealla alueella Oikeanpuoleisimmassa kuviossa on kolme pystyviivaa (veneen miehistöviivoja?). Keskimmäisestä maalauskohdasta on havaittavissa vain punaväriä. Alimpana on maalausjälki, josta on tunnistettavissa kaksi tai kolme pystyviivaa. Kuvioiden alareuna on noin 4 m korkeudella maanpinnasta.
Tarkastus 1998: Etelään aukeavassa, hieman ulospäin kaltevassa kallioseinämässä on kaksi maalausta. Yllä oleva lippa on suojannut maalausta jonkin verran.
Itäisemmässä on kolme hieman vasemmalle kallistuvaa pystyviivaa. Viivojen paksuus on 1,5-2 cm. Viivoissa on keskellä 5-6 cm katkos. Viivojen yläosien pituudet ovat oikealta lukien 11, 11,5 ja 11 cm ja alaosien pituudet oikealta lukien 10 ja 9 cm (äärimmäisenä vasemmalla olevan viivan alaosa on osin sammaleen alla, joten sen pituutta ei toistaiseksi pysty sanomaan). Viivojen etäisyys toisistaan on 2-4 cm. Viivojen muodostaman maalausalan leveys on 10,5-12 cm ja korkeus noin 26 cm.
Em. maalauksesta 22 cm länteen on myös punaista väriä, ilmeisesti ainakin kaksi pystyviivaa. Pääosa maalauksesta on kuitenkin kallioon kiinni jäätyneen sammaleen alla. |
| metsakeskus.1000003280 |
740 |
Karsikkovuori A |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
604007.76700000 |
6851466.81000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003280 |
Karsikkovuori sijaitsee Itkoinniemen lounaisosassa. Mahdollinen kalliomaalaus on Karsikkovuoresta noin 100 m pohjoiseen olevassa rantakalliossa, saunarakennuksen takaisessa kalliossa. Maalauskohtaa on voitu tarkastella vain maasta käsin. Kallion sijainti ja muoto vaikuttavat sopivilta. Punaisena näkyvä maalausjälki on 3-4 m maanpinnasta. |
| metsakeskus.1000003281 |
740 |
Karsikkovuori B |
10002 |
12006 |
13076 |
11006 |
27000 |
604087.73400000 |
6851286.88200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003281 |
Karsikkovuori sijaitsee Pihlajaveden Kankaisselän rannassa Ikoinniemen lounaiskärjessä. Lähes pystysuorassa rantakalliossa on heikosti näkyviä, ohuita nimikirjain- ja vuosilukuhakkauksia ja ristejä, jotka ovat karsikkomerkintöjä. Vuosilukuja on ainakin 1880- ja 1890-luvuilta. Hakkaukset ovat ilmeisesti jäältä käsin tehtyjä. Vieressä kulkee vanha talvitiereitti. Vastaavanlaisia hakkauksia on myös viereisessä Aarresaaressa. Hakkauksia on Karsikkovuoressa ja Aarresaaressa yhteensä parisenkymmentä.
Kesällä 2005 on osaa hakkauksista "paranneltu" porakoneella.
|
| metsakeskus.1000003282 |
81 |
Salajärvi Pirttilahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
455307.79800000 |
6813731.36200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003282 |
Asuinpaikka sijaitsee Salajärven Pirttilahden koillisrannalla, noin 10-15 metriä rantaviivasta, loivassa rinteessä olevalla kapealla tasanteella. Koekuopituksessa tasanteelta löytyi kvartsi-iskoksia. Maaperä alueella on hiekkamoreenia, asuinpaikan kohdalla hiekkaa. Pienialainen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000003283 |
81 |
Kukomalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
442592.89300000 |
6817279.88000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003283 |
Enojärven itäosan pohjoispäässä sijaitsevan niemen kärjessä on erillinen kumpare, jota ympäröi kosteikko. Kumpareen koko on 30 x 30 metriä ja maalaji alueella on hiekkamoreenia. Koekuopasta löytyi runsaasti löytöjä: saviastian kappaleita, kvartsi- ja pii-iskoksia sekä palanutta luuta. Kampakeraaminen (?) asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000003284 |
81 |
Piilosyvänsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
442462.94800000 |
6816560.16400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003284 |
Enojärven itäpään etelärannalta, Piilosyvänsaari-nimisen niemen kaakkoispuolelta, harjun ja rannan väliseltä tasanteelta löytyi koekuopista kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja saviastian pala. Ylemmälle terassille, harjanteen päälle tehdystä koekuopasta löytyi muutama kvartsi-iskos. Paikalla on siten mahdollisesti kaksi eri ikäistä asuinpaikkaa.
V. 2024 alueellinen vastuumuseo tarkasti kohteen ja teki sille aluerajauksen. Kohdetta ei kuitenkaan ehditty tutkimaan rantatörmän itäpuolelta, joten jos maankäyttö alueella muuttuu, tulee kohde rajata tarkemmin. |
| metsakeskus.1000003284 |
81 |
Piilosyvänsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
442462.94800000 |
6816560.16400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003284 |
Enojärven itäpään etelärannalta, Piilosyvänsaari-nimisen niemen kaakkoispuolelta, harjun ja rannan väliseltä tasanteelta löytyi koekuopista kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja saviastian pala. Ylemmälle terassille, harjanteen päälle tehdystä koekuopasta löytyi muutama kvartsi-iskos. Paikalla on siten mahdollisesti kaksi eri ikäistä asuinpaikkaa.
V. 2024 alueellinen vastuumuseo tarkasti kohteen ja teki sille aluerajauksen. Kohdetta ei kuitenkaan ehditty tutkimaan rantatörmän itäpuolelta, joten jos maankäyttö alueella muuttuu, tulee kohde rajata tarkemmin. |
| metsakeskus.1000003285 |
81 |
Kansolahti 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
441773.22400000 |
6817599.74100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003285 |
Enojärven länsiosan koillispäässä sijaitsevan Kansolahden länsirannalla, kapean niemen tyvessä on laakea tasanne kalliokumpareen eteläpuolella. Löytöinä koekuopista tuli palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000003286 |
81 |
Kansonlahti 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
441843.19500000 |
6817669.71900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003286 |
Enojärven Kansonlahden länsirannalla sijaitsevan kalliopaljastuman pohjoispuoliselta muinaisrantaterassilta löytyi koekuopista saviastian murunen, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Hiekanotto tuhonnut osin asuinpaikkaa. |
| metsakeskus.1000003287 |
81 |
Näsi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
441233.44300000 |
6817389.82500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003287 |
Asuinpaikka sijaitsee Enojärven länsiosan pohjoisrannalla heti rantatörmän päällä, pari metriä järven pintaa korkeammalla. Maaperä alueella on hiekkaa. Koekuopasta löytyi palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000003288 |
81 |
Näsi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
441203.45000000 |
6817499.77600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003288 |
Enojärven länsiosan pohjoisrannalla, rannasta 110 metriä sisämaahan, pienen kalliokumpareen pohjoispuolella sijaitsevalta matalalta harjanteelta, jota reunustaa muinainen matala rantatörmä, löyti koekuopista kvartsi-iskoksia, kvartsiydin ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.1000003289 |
81 |
Lukkolampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
442153.06200000 |
6818319.45800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003289 |
Lukkolampeen työntyvän niemenkärjen itäreunalla, niemessä olevasta mökistä n. 50 metriä etelä-lounaaseen sijaitsevalta tasanteelta löytyi koekuopasta 10 kvartsi-iskosta. Alueen maaperä on kivistä moreenia, paikoin tosin kohtalaisen hiekkaista. |
| metsakeskus.1000003290 |
81 |
Värränharju |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
440353.78900000 |
6817829.64500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003290 |
Asumuspainanne sijaitsee Enojärvesät Joutsjärveen laskevan uoman keskivaiheilla, Muitterinkosken itärannalla, Värränharjun matalan ja tasalakisen eteläosan päällä. Asumuspainanteen halkaisija on noin 12 metriä. Paikka on täysin ehjä muutamaa koekuoppaa lukuunottamatta, joista kaikista tuli löytöjä. Löytöinä pala asbestisekoitteista keramiikkaa, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.1000003290 |
81 |
Värränharju |
10002 |
12001 |
13001 |
11040 |
27000 |
440353.78900000 |
6817829.64500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003290 |
Asumuspainanne sijaitsee Enojärvesät Joutsjärveen laskevan uoman keskivaiheilla, Muitterinkosken itärannalla, Värränharjun matalan ja tasalakisen eteläosan päällä. Asumuspainanteen halkaisija on noin 12 metriä. Paikka on täysin ehjä muutamaa koekuoppaa lukuunottamatta, joista kaikista tuli löytöjä. Löytöinä pala asbestisekoitteista keramiikkaa, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.1000003293 |
216 |
Kattilaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
410074.30200000 |
6978798.78000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003293 |
Paikka sijaitsee Kannonjärven pohjoisosan itäpuolella olevan, etelään kurottavan Kattilaniemen eteläkärjessä, sen etelä- ja lounaisrannalla, rannassa olevan rantavallin päällä ja takana, ulottuen vallista noin 20 - 30 m maalle päin.
Niemessä on kesämökkejä ja sinne johtaa mökkitie, niemen kärki on kuitenkin yhä rakentamatonta. Maaperä on kivistä hiekkamoreenia. Rannassa on hieman nykyistä vesirajaa korkeammalla vanha rantavalli. Löydöt tulivat rantavalliin tehdyistä koekuopista. Asuinpaikan merkkejä havittiin vuoden 2004 inventoinnissa kahdessa kohdassa: alueen luoteis- ja kaakkoispäissä. Niemen länsirannan puolella asuinpaikka saattaa jatkua pidemmälle pohjoiseen, kesämökeille saakka, itärannan maasto ei vaikuta asuinpaikalle soveliaalta.
|
| metsakeskus.1000003294 |
263 |
Kiuruvesi Kalmonsaari |
10001 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
485970.49200000 |
7055459.22500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003294 |
Peruskartassa olevan nimen perusteella Kalmonsaari on mahdollinen hautasaari. Kalmonsaaresta n. 300 m itään olevan niemen nimi on Kalmonniemi. |
| metsakeskus.1000003295 |
263 |
Koivujärvi Huutsaari |
10001 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
462442.01200000 |
7040013.35900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003295 |
Epämääräisen kertomuksen mukaan Isonvihan ja vapaussodan aikaan vainajia on haudattu neljälle Koivujärven hautasaarelle: Kalmonsaarelle, Kivinikkarille, Kuottaniemelle ja Huutsaarelle. Saaria on ilmeisesti käytetty varsinaisina hautausmaina 1700-1900-luvuilla. Kertoja mainitsee em. 4 saarta, mutta ei erittele saarten hautauksia. Hän kertoo myös saarissa havaitun hautakumpuja, ja että kyntäessä on esiin tullut pääkallo.
|
| metsakeskus.1000003296 |
265 |
Kivijärvi Kalmosaaret |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
406360.00000000 |
6998470.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003296 |
Kohde sijaitsee Kivijärven (130.8 m mpy) keskivaiheilla, kirkolta nelisen kilometriä kaakkoon. Kyseessä on nykyisin kaksiosainen saari, jonka pohjois- ja eteläosaa yhdistää kapea ja matala kannas. Vielä vuoden 1966 peruskartalla (2333 06 Kivijärvi) paikalla on kaksi saarta, nimeltään Kelmusaaret. Vuoden 1848 pitäjänkartalla (2333 06 Kivijärvi Kannonkoski) saarten kohdalla on nimi Kalmusaari, ja vuoden 1988 peruskartalla (2333 06 Kivijärvi) Kalmosaaret. Kelmusaari on aivan ilmeisesti kirjoitusvirhe tms. Molemmat saaret ovat lakiosia lukuun ottamatta matalia ja myös suhteellisen kivisiä. Eteläisemmässä saaressa on sen korkeimmalla kohdalla kesämökki, joka on merkitty jo vuoden 1966 peruskartalle.
Kalmosaarten pohjoisosan korkeimmalla kohdalla havaittiin kaksi suorakaiteen muotoista painannetta. Ne ovat kooltaan noin 2 x1 x 0.4 m, varsin selvärajaiset, jokseenkin itä-länsisuuntaiset. Ne eivät vaikuttaneet luontaisilta. Muita yhtä selviä painanteita ei havaittu. Maasto paikalla on kuitenkin hieman epätasainen, ja inventointiajankohtana siellä oli suhteellisen korkea ja tiheä varvikko, mikä haittasi havaintojen tekoa. Maaperä paikalla on hiekkamoreenia ja puusto mäntypuuvaltaista sekametsää. |
| metsakeskus.1000003297 |
781 |
Perättömänlampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
425569.81200000 |
6802035.92700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003297 |
Asuinpaikka sijaitsee Perättömänlammen koillispuolella, rannasta noin 200 metriä koilliseen. Sysmästä Asikkalaan johtava maantie 314 kulkee aivan asuinpaikan vieritse, sen pohjoispuolelta. Kohde on nykyisin peltona. Maalajina on hiekka. Pintalöytöjen perusteella paikka on runsaslöytöinen. Asuinpaikkalöytöjä kerätty talteen kolmelta eri korkeudella sijaitsevalta terassilta. Löytöinä paikalta on mm. kvartsiytimiä ja -iskoksia sekä mahdollinen saviastian pala. Pintalöytöjen perusteella asuinpaikka on ainakin 80 x 250 m laajuinen. |
| metsakeskus.1000003298 |
182 |
Pukkisaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
387901.64900000 |
6871605.78600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003298 |
Pukkisaaren etelärannalla noin 5 metriä rannasta on lepikossa matala pyöreä ja maantasainen kiveys, jonka halkaisija on noin 2 metriä ja korkeus noin 20 cm. Se on koottu mukulakivistä. Salmon tarkastuskertomuksen (1957) mukaan kivien alta on löydetty hiiliä. Vuonna 1957 on maanomistajalle lähetetty rauhoitustaulu, jonka hän on luvannut kiinnittää kiveykseen.
Pukkisaaresta noin 200 metriä kaakkoon on Poukanniemen pohjoiskärki, jossa sijaitsee samanniminen kiinteä muinaisjäännös, kaksi röykkiötä. Aikaisemmin Poukanniemen ja Pukkisaaren röykkiöt katsottiin samaksi muinaisjäännökseksi (esim. Pirkanmaan kiinteät muinaisjäännökset 1996), mutta topografisista syistä (kohteiden välissä vesistö) niitä on pidettävä erillisinä kohteina. |
| metsakeskus.1000003298 |
182 |
Pukkisaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
387901.64900000 |
6871605.78600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003298 |
Pukkisaaren etelärannalla noin 5 metriä rannasta on lepikossa matala pyöreä ja maantasainen kiveys, jonka halkaisija on noin 2 metriä ja korkeus noin 20 cm. Se on koottu mukulakivistä. Salmon tarkastuskertomuksen (1957) mukaan kivien alta on löydetty hiiliä. Vuonna 1957 on maanomistajalle lähetetty rauhoitustaulu, jonka hän on luvannut kiinnittää kiveykseen.
Pukkisaaresta noin 200 metriä kaakkoon on Poukanniemen pohjoiskärki, jossa sijaitsee samanniminen kiinteä muinaisjäännös, kaksi röykkiötä. Aikaisemmin Poukanniemen ja Pukkisaaren röykkiöt katsottiin samaksi muinaisjäännökseksi (esim. Pirkanmaan kiinteät muinaisjäännökset 1996), mutta topografisista syistä (kohteiden välissä vesistö) niitä on pidettävä erillisinä kohteina. |
| metsakeskus.1000003299 |
781 |
Supitunpohja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
424010.43800000 |
6801306.21700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003299 |
Kohde sijaitsee Päijänteesen kuuluvan Supitunpohjan pohjoispuolella. Asuinpaikka on pellolla, selvällä rantatörmällä, jossa pelto työntyy metsään. Pienialainen, mutta pintalöytöjen (kvartsia) perusteella runsaslöytöinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000003300 |
781 |
Lionpohja 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
422747.93800000 |
6803146.47200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003300 |
Kohde sijaitsee Päijänteen rannan tuntumassa, Lionpohjan lahden länsirannalla. Asuinpaikan pohjoispuolella on korkeahko harjumuodostuma ja sen länsipuolella kulkee soratie. Löydöt ovat peräisin soratien vieressä olevalta tasanteelta. Maalajina alueella on hieno hiekka. Asuinpaikalla on yksi selvä pyöreä asumuspainanne, jonka halkaisija on 8 metriä ja syvyys 0,6-0,7 m. Painanteesta löytyi kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta sekä likamaakerros (25-30 cm).
N. 50 m asuinpainanteesta pohjoiseen tehdystä koekuopasta löytyi runsaasti keramiikkaa.
Kohteelle on määritelty aluerajaus vuoden 2024 maastotarkastuksen perusteella. Asuinpainanteen pohjoispuolelle n. 40 m etäisyydelle tehtiin koekuoppia, joista ei saatu viitteitä asuinpaikasta. Lyötöjä havaittiin vasta n. 50 m painanteesta pohjoiseen tehdystä koekuopasta, josta tälläkin erää löytyi runsaasti kampakoristeista keramiikkaa. Asuinpainanteen ja keramiikallisten kuoppien väliin jää siis löydötön alue. Pohjoiselle keramiikan löytöalueelle on luotu uusi erillinen kohde Lionpohja 4.
Etelän puoleista maastoa ei ehditty tutkimaan tarkastuksen yhteydessä. Maankäytön muuttuessa kohteen aluerajaus tulee tarkentaa painanteen etelä- ja länsipuolelta. |
| metsakeskus.1000003301 |
781 |
Lionpohja 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
422851.89100000 |
6803707.24500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003301 |
Kohde sijatsee Lionpohjan lahden pohjoispäässä, sen länsirannalla olevalla pellolla. Pellon pinnalta on löydetty kvartsiesine ja -iskoksia. Suhteellisen pienialainen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000003302 |
781 |
Rapalanlampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
420951.61000000 |
6814310.96800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003302 |
Asuinpaikka sijaitsee Päijänteeseen pistävän Rapalanniemen kärkiosassa sijaitsevan Rapalanlammen pohjoisrannan tuntumassa, lähellä Rapalan kartanoa. Peltoalueella on matala kumpare, jolta löydetty mm. pronssiesineen katkelma, pronssilevyä, rautakauden tyypin keramiikkaa ja kvartsi-iskoksia sekä rautakuonaa.
Alueellinen vastuumuseo suoritti asuinpaikan rajauksen virkatyönään syksyllä 2024. |
| metsakeskus.1000003303 |
781 |
Nordenlundin ranta 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
437624.92400000 |
6809482.99000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003303 |
Asuinpaikka sijaitsee laajalla avoimella peltoaukealla, Nuoramoisen järven itärannalla, noin 100 metrin päässä nykyisestä rantaviivasta. Paikalla on matala kumpare, jonka maalaji on hienoa hiekkaa. Löytöinä paikalta on poimittu kvartsi-iskoksia, -kaapimia ja -teriä. Vuoden 1999 inventoinnissa nyt omaksi kohteeksi erotetulta kumpareelta poimitut löydöt liitetty osaksi Nordenlundin ranta 1 -asuinpaikkaa. Erotettu edellä mainitusta maalajin, löytöjen levinnän ja toporgafian perusteella. |
| metsakeskus.1000003304 |
781 |
Haarasilta 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
437964.73000000 |
6822317.82600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003304 |
Asuinpaikka sijaitsee pääosin pellolla Joutsjärven pohjoisrannalla, Sysmästä Hartolaan vievän maantien eteläpuolella. Kvartsi-iskokset on löydetty länteen viettävän rinteen yläosasta. |
| metsakeskus.1000003305 |
781 |
Haarasilta 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
438134.66400000 |
6822437.77600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003305 |
Asuinpaikka sijaitsee Joutsjärven pohjoirannalla niittyalueella, selvällä tasanteella. Koekuopasta löytyi kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000003306 |
781 |
Tuulensuunsaari 1 |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
430428.79000000 |
6817377.77900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003306 |
Röykkiö sijaitsee Tuulensuunsaarenna Päijänteeseen kuuluvan Majutveden itärannan tuntumassa. Röykkiö on kalliopohjalla, lähellä kohti järveä veittävä kallion reunaa. Röykkiön halkaisija on 4,1 m ja siinä on havaittavissa selvä reunakehä. Röykkiötä on kaiveltu sen eteläosasta. |
| metsakeskus.1000003307 |
781 |
Tuulensuunsaari 2 |
10002 |
12004 |
13049 |
11004 |
27000 |
430417.79300000 |
6817289.81400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003307 |
Tuulensuunsaaren eteläpäässä, kalliopohjalla sijaitsee suorakaiteen muotoinen kiveys, jonka leleys on 1,3 m ja pituus 2,6 m. Kiveys on melko matala ja se on keskeltä vain hieman reunoja korkeammalla. |
| metsakeskus.1000003308 |
781 |
Miestensalmi |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
425177.90100000 |
6816096.27800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003308 |
Kalliopohjalle kasattu röykkiö kahden kallionyppylän välisellä tasanteella Pirttisaaren luoteisosassa Päijätsalon ja Pirttisaaren välisen Miestensalmen rannalla. Röykkiön koko on 3,8 x 4 x 0,8 m. Hyvin säilynyt kohde. |
| metsakeskus.1000003309 |
781 |
Voipalanmäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11004 |
27000 |
427899.79900000 |
6817337.78500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003309 |
Kuppikivi sijaitsee Antialanlahden länsirannalla laitunkedolla, jossa parikymmentä kiven ja maansekaista röykkiötä, kedon etelälaidalla, lähellä peltotietä. Kivessä on seitsemän selkeää kuppia, lisäksi siinä on kaksi mahdollista kuppia. Kuppikiven ympäristössä merkkejä myös nuorempaan rautakauteen/varhaiskeskiaikaan ajoittuvasta asuinpaikasta, sillä metallinilmaisimella alueelta on löydetty mm. kaksi rengassolkea.
Paikalla on sijainnut todennäköisesti myös Voipalan historialliseen aikaan ajoittuva kylätontti. Voipala esiintyy lähteissä jo 1466 ja kylässä on ollut 1560-luvulla kahdeksan tilaa. Kohde on rajattu suuntaa antavasti Kuninkaan kartaston perusteella.
Aluerajauksesta poistettu 2018 kohteen Saari kanssa päällekäinen rajaus sekä Hovilan kartanon alueella oleva rajaus. |
| metsakeskus.1000003309 |
781 |
Voipalanmäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11006 |
27000 |
427899.79900000 |
6817337.78500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003309 |
Kuppikivi sijaitsee Antialanlahden länsirannalla laitunkedolla, jossa parikymmentä kiven ja maansekaista röykkiötä, kedon etelälaidalla, lähellä peltotietä. Kivessä on seitsemän selkeää kuppia, lisäksi siinä on kaksi mahdollista kuppia. Kuppikiven ympäristössä merkkejä myös nuorempaan rautakauteen/varhaiskeskiaikaan ajoittuvasta asuinpaikasta, sillä metallinilmaisimella alueelta on löydetty mm. kaksi rengassolkea.
Paikalla on sijainnut todennäköisesti myös Voipalan historialliseen aikaan ajoittuva kylätontti. Voipala esiintyy lähteissä jo 1466 ja kylässä on ollut 1560-luvulla kahdeksan tilaa. Kohde on rajattu suuntaa antavasti Kuninkaan kartaston perusteella.
Aluerajauksesta poistettu 2018 kohteen Saari kanssa päällekäinen rajaus sekä Hovilan kartanon alueella oleva rajaus. |
| metsakeskus.1000003309 |
781 |
Voipalanmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11004 |
27000 |
427899.79900000 |
6817337.78500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003309 |
Kuppikivi sijaitsee Antialanlahden länsirannalla laitunkedolla, jossa parikymmentä kiven ja maansekaista röykkiötä, kedon etelälaidalla, lähellä peltotietä. Kivessä on seitsemän selkeää kuppia, lisäksi siinä on kaksi mahdollista kuppia. Kuppikiven ympäristössä merkkejä myös nuorempaan rautakauteen/varhaiskeskiaikaan ajoittuvasta asuinpaikasta, sillä metallinilmaisimella alueelta on löydetty mm. kaksi rengassolkea.
Paikalla on sijainnut todennäköisesti myös Voipalan historialliseen aikaan ajoittuva kylätontti. Voipala esiintyy lähteissä jo 1466 ja kylässä on ollut 1560-luvulla kahdeksan tilaa. Kohde on rajattu suuntaa antavasti Kuninkaan kartaston perusteella.
Aluerajauksesta poistettu 2018 kohteen Saari kanssa päällekäinen rajaus sekä Hovilan kartanon alueella oleva rajaus. |
| metsakeskus.1000003309 |
781 |
Voipalanmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11006 |
27000 |
427899.79900000 |
6817337.78500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003309 |
Kuppikivi sijaitsee Antialanlahden länsirannalla laitunkedolla, jossa parikymmentä kiven ja maansekaista röykkiötä, kedon etelälaidalla, lähellä peltotietä. Kivessä on seitsemän selkeää kuppia, lisäksi siinä on kaksi mahdollista kuppia. Kuppikiven ympäristössä merkkejä myös nuorempaan rautakauteen/varhaiskeskiaikaan ajoittuvasta asuinpaikasta, sillä metallinilmaisimella alueelta on löydetty mm. kaksi rengassolkea.
Paikalla on sijainnut todennäköisesti myös Voipalan historialliseen aikaan ajoittuva kylätontti. Voipala esiintyy lähteissä jo 1466 ja kylässä on ollut 1560-luvulla kahdeksan tilaa. Kohde on rajattu suuntaa antavasti Kuninkaan kartaston perusteella.
Aluerajauksesta poistettu 2018 kohteen Saari kanssa päällekäinen rajaus sekä Hovilan kartanon alueella oleva rajaus. |
| metsakeskus.1000003310 |
781 |
Majutsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
429858.02200000 |
6815500.53200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003310 |
Asuinpaikka sijaitsee Majutsaaren itäosassa, noin 50-100 metrin päässä nykyisestä rannasta. Asuinpaikan pohjoispuolella on vapaa-ajan rakennus ulkorakennuksineen. Asuinpaikan länsipuolella on hiekkakuoppa vain noin 15 metrin päässä. Asuinpaikalla on itään avautuva terassimainen tasanne, jonka laajuus on 70 x 40 metriä. Tasanteen keskivaiheille kaivetusta koekuopasta löytyi 29 saviastian palaa (mm. tekstiilikeramiikkaa) kvartsikaavin, kvartsiytimiä ja -iskoksia sekä palanutta luuta. Löytöjä tuli 30 cm syvyydelle asti. |
| metsakeskus.1000003311 |
781 |
Avolahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
426419.34700000 |
6830154.62600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003311 |
Asuinpaikka sijaitsee Soiniemessä, Päijänteen Soilahden pohjoisrannasta noin 400 metrin päässä pellolla, muinaisen lammen koillispuolella.
Pellosta noin 30 x 80 metrin alalta löydetty kampakeramiikkaa, kivilaji-iskoksia ja kvartsia. |
| metsakeskus.1000003312 |
781 |
Kartano |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
426259.40300000 |
6830694.40200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003312 |
Asuinpaikka sijaitsee Soiniemessä Koiralammista etelään.
Hiesupitoiselta pellolta Koiralammin ja Hepolammin välistä, etelään viettävältä rinteeltä löydetty kvartsi-iskoksia vuoden 2004 inventoinnissa. |
| metsakeskus.1000003313 |
781 |
Rautlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
428518.57800000 |
6811921.96600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003313 |
Auhjärven pohjoisrannalla, Sääskensaaren pohjoisrannalla maasto kohaa rannasta melko jyrkästi, mutta ylempänä rinne loivenee. Tältä tasanteelta löytyi koekuopisata kvartsi-iskoksia ja palaneen luun pala. Paikka on ilmeisesti ollut aiemmin peltona. |
| metsakeskus.1000003314 |
781 |
Sikohiekka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
448640.48600000 |
6811252.32200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003314 |
Kohde sijaitsee Sääksjärven itärannalla pienessä niemessä. Maasto on hiekkakangasta, jonka reunalla rannalla on korkea törmä. Niemen kärjessä on kesämökki, jolle tulee tie koillisesta. Tien pohjoispuolella on vanha hiekkakuoppa. Muuten maasto on ehjää.
Kesämökin ympärille tehdyistä koekuopista löytyi vuonna 2004 inventoinnissa kvartsi-iskoksia, palanutta luuta (KM 34765:1-2) sekä voimakkaasti värjääntynyttä likamaata. Mökin ympärystä lähes täysin luonnontilassa.
Vuonna 2021 kohteen tarkastuksessa tutkittiin asuinpaikan ulottuvuutta vuoden 2004 inventointikertomuksessa ehdotetun muinaisjäännösrajauksen itä-, kaakkois- ja eteläpuolilla. Tutkimuksessa ei havaittu viitteitä siitä, että asuinpaikka ulottuisi aiemmin tiedettyä laajemmalle. Samassa maastotarkastuksessa kuitenkin havaittiin itäpuolella olevalla metsäalueella 16 hiilimiilua, lähimmät noin 20 m päässä ja kauimmat noin 150 m päässää asuinpaikaksi rajatusta alueesta (Sikohiekka 2 1000043645).
Vuonna 2022 tarkastettiin suunniteltu saunan rakennuspaikka koekuopituksella, kairauksilla ja lapionpistoilla, tutkimuksessa ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.1000003315 |
781 |
Volkki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
436375.37400000 |
6821168.28800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003315 |
Joutsjärven länsipään länsirannalla, Myskyluotoa vastapäätä olevassa lahdenpohjukassa on jyrkän ja kallioisen rinteen juurella hiekkainen tasanne. Koekuopituksessa tasanteelta löytyi muutamia kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000003317 |
422 |
Pankajärvi Kalmosaari |
10001 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
661901.74400000 |
7029767.20000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003317 |
Peruskartalla olevan nimen perusteella saari on mahdollinen hautasaari. |
| metsakeskus.1000003318 |
49 |
Stensskog |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
375167.67400000 |
6677630.73200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003318 |
Kohde sijaitsee Sepänkylässä, Anna-Muorintien 9-11 varrella olevan asuntoalueen itäreunassa, taloista 20 m itään. Tilarajalta on todettu yksi isompi tai kaksi vierekkäistä pienempää röykkiötä kalliopohjalla. Selkeämpi röykkiöistä on soikeahko, kooltaan 2,4 x 1,5 m, korkeus 0,4 m. Toinen mahdollinen röykkiö edellisestä 7 m pohjoiseen. Koko 3 x 3 m, korkeus 0,4 m. Kyseessä saattaa olla yksikin röykkiö, jota on hajotettu keskeltä, esimerkiksi ajouran takia. |
| metsakeskus.1000003319 |
272 |
Karhi Kasakkakivi |
10001 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
325038.03300000 |
7098584.31900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003319 |
Kasakkakivi tunnetaan myös nimillä Aleksanterinkivi ja Keisarinkivi. Perimätiedon mukaan venäläinen sotapäällikkö johti kiven päältä taistelua ja ratsasti hevosella kivelle sellaista vauhtia, että kavionjäljet jäivät kiveen (kivessä pyöreitä syvennyksiä). Hevonen ammuttiin, ja hevosen verestä jäi ruskeita juovia kiveen.
|
| metsakeskus.1000003320 |
623 |
Kuutinvuori |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
559365.85900000 |
6825916.91200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003320 |
Kalliomaalaus sijaitsee Saimaan Koskenselän Miettulanlahden länsirannalla olevassa Kuutinvuoren seinämässä. Kallio näkyy mm. Puumalan - Anttolan väliseltä maantieltä Miettulanlahden ylittävältä penkereeltä.
Maalaus on 6,07-6,78 m Saimaan pinnasta (82,37-83,08 m mpy). Sen alareuna on kalliossa selvästi erottuvan vaakasuoran halkeaman tasolla. Maalauksen alapuolisen terassin korkeus on 79,05 m mpy (2,75 m Saimaan yläpuolella ja 3,32 cm maalauksen alapuolella), joten maalausta ei ole voitu tehdä terassilta käsin. Maalausalueen suuruus on 50 x 70 (korkeus) cm. Siitä on hahmotettavissa ehkä kaksi tikku-ukkomaista kuviota. Maalaus on osittain tuhoutunut. Kalliossa on myös alempana punaväriä, mutta se saattaa olla luotaista.
Maalauksesta hieman pohjoiseen on toinen pystysuora kallioseinämä, johon on hakattu ainakin kaksi laivan nimeä: Rapid ja Voima. Molemmat olivat Gustaf Cederberg & Co:n hinaajia. |
| metsakeskus.1000003321 |
694 |
Lähdekorpi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
377560.44400000 |
6731034.26000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003321 |
Asuinpaikka sijaitsee Hyvinkääntien ja Kynttilätien risteyksessä Herajoen teollisuusalueen lähellä. Paikka on Silmäkenevan muinaisjärveen rajautuvalla pohjoiseteläsuuntaisella rantatasanteella. Kohteen itäpuolella on muinaisrantavalli ja -törmä. Maaperä paikalla on hienoa hiekkaa. Kohteen lajuus on ainakin 45 m pohjoiseteläsuunnassa ja 20 m itälänsisuunnassa. Se kattaa maastossa havaittavan tasanteen. Löydöt paikalta ovat kvartsitaltta ja -iskoksia. Kohde oli inventointihetkellä vuonna 2004 täysin koskematon. |
| metsakeskus.1000003322 |
216 |
Otaniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
411901.58600000 |
6973779.80600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003322 |
Paikka sijaitsee Kannonjärven eteläosan itärannan Otaniemen eteläpään länsirannalla, Otaniemen talosta länteen olevassa laakeassa niemekkeessä, vanhan pellon takana, aivan rannan tuntumassa.
Asuinpaikka on suppea-alainen ja sijaitsee heti rantavallin takana hiekkamoreenissa. Asuinpaikka on ehjä. |
| metsakeskus.1000003323 |
216 |
Otaniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
411781.63200000 |
6973995.71800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003323 |
Paikka sijaitsee Kannonjärven eteläosan itärannan Otaniemen keskivaiheilla lounaaseen viettävällä niemen länsirannalla, pienen kalliopaljastuman takana rannan tuntumassa, Otaniemen talosta 290 m luoteeseen. Asuinpaikka on suhteellisen kivikkoisessa hiekkamoreenissa, ja se on ilmeisesti suppea-alainen. |
| metsakeskus.1000003324 |
216 |
Otaniemi 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
411693.66600000 |
6974049.69900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003324 |
Paikka sijaitsee Kannonjärven eteläosan itärannalla olevan Otaniemen keskivaiheilla olevan rantakallioisen niemen kärjessä, heti kallion takana, rannan tuntumassa, Otaniemen talosta 390 m luoteeseen.
Matalan ja laakean rantakallion takana on tasainen hiekkamoreenialue. Koekuopista löytyi kvartsin ja palaneiden luiden lisäksi kuonan kappaleita, mahdollisesti rautakuonaa. Otaniemestä on hajalöytönä rautainen putkikirves KM 2887:36. |
| metsakeskus.1000003325 |
216 |
Otaniemi 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
411671.67200000 |
6974221.62900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003325 |
Paikka sijaitsee Kannonjärven eteläosan itärannan Otaniemen pohjoisosan länsirannalla pienessä kalliorantaisessa niemekkeessä heti rannan tuntumassa, Otaniemen talosta 530 m luoteeseen.
Rannassa olevan matalan kallion takana on hiekkainen terassi ennen kalliorinnettä. Asuinpaikka on topografian perusteella suppeahko, ja se on ehjä ja koskematon. |
| metsakeskus.1000003326 |
216 |
Otaniemi 5 |
10002 |
12001 |
13002 |
11006 |
27000 |
411676.67300000 |
6974320.58200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003326 |
Paikka sijaitsee Kannonjärven eteläosan itärannan Otaniemen pohjoispään länsirannalla länteen kurottavan alavan niemekkeen tyvessä, Otaniemen talosta 610 m luoteeseen.
Paikka sijaitsee alavasta ja soisesta rannasta 10 - 15 m etäisyydellä hiekkamoreenimaastossa. Koekuopissa oli paljon rapautunutta, ilmeisesti palanutta kivimurskaa, joka vaikutti raunioituneen kiukaan pohjalta. Paikalta löydetty huonosti palanut luu yhdessä kiukaan jäännösten kanssa viittaa myöhäisrautakautiseen tai keskiaikaiseen eräsijaan tai ns. lappalaisasuinpaikkaan. |
| metsakeskus.1000003327 |
216 |
Postijärvi-Kuivasalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
422124.46400000 |
6976895.58600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003327 |
Paikka sijaitsee Postijärven pohjoispään koillisrannalla, Kuivasalmen talosta 155 m luoteeseen, vanhan rantatörmän päällä olevalla tasanteella.
Postijärven pintaa on laskettu yli metrin ja sen rannoilla on leveä vesijättö, jonka takana monin paikoin on näkyvissä selkeä vanha rantatörmä tai rantavalli. Kuivasalmen talon länsipuolella maaperä on hiekkainen ja maastoa korkeaa, rinteen laskiessa melko jyrkästi vanhaan rantaan. Vanhan rantatörmän ja rinteen välissä on kuitenkin tasainen terassi, jolla asuinpaikka sijaitsee, noin 30 m rannasta. Maaperä asuinpaikalla on hienoa hiesunsekaista hiekkaa. Paikka on ehjä ja koskematon.
|
| metsakeskus.1000003328 |
216 |
Ala-Viivajärvi Joenlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
406458.72400000 |
6985603.02700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003328 |
Paikka sijaitsee Ala.Viitajärven itäpään koillisrannalla, Jokilahden pohjukassa ja Viivajoen suulta 150 m pohjoisluoteeseen, mökkitontin takana ja 50 m päässä rannasta ja 40 m mökkitiestä.
Maasto on tasaista, ja ranta nousee suoraan vedestä vajaan metrin. Maaperä on kivistä, jopa lohkraista, kivien välissä se on hienoa. Asuinpaikan kohdalla on tuskin havaittava kumpare (noin 20 x 15 m), joka on hiekkaisempi ja kivettömämpi kuin ympäristö. Alue on hakkuuaukiota, joka on äestetty. Löydöt tehtiin äestysvaoista ja koekuopista. |
| metsakeskus.1000003329 |
216 |
Postijärvi |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
422205.43300000 |
6976839.61600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003329 |
Paikka sijaitsee Postijärven koillisrannalla, Kuivasalmen talon Postijärvi-Kuivasalmi-nimisen esihistoriallisen asuinpaikan välissä, pellon reunasta noin 20 m luoteeseen. Jyrkähkössä rantaan laskevassa rinteessä on tervarännin jäännökset ja rinteen päällä, rännin yläpuolella kolme hiilimiilua. |
| metsakeskus.1000003330 |
216 |
Pyssysaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
419221.58500000 |
6987809.19400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003330 |
Pyssysaari sijaitsee Vuosjärven luoteisosassa Pyssysalmen erottamana Pyssyniemen pohjoiskärjestä, noin 150 m mantereesta pohjoiskoilliseen. Pyssysaari on runsaat 200 m pitkä ja 100 - 40 m leveä itä-länsisuuntainen saari, jossa on kaksi röykkiötä ja esihistoriallista asuinpaikkaa ainakin kahdessa kohdassa.
Eteläosassa on suorakaiteen muotoinen röykkiö, joka lienee kiuas. Sen viereen tehdystä koekuopasta löytyi palaneita eläinten luita. Saaren pohjoispään länsirannalla on toinen röykkiö (halk. noin 3 m), jonka funktio on tuntematon, ja jonka viereisistä koekuopista ei tehty löytöjä. Molemmat röykkiöt sijaitsevat sora ja/tai hiekkapohjalla. Koko saari on mahdollista pyyntikulttuurin asuinpaikkaa. Porthan on kirjoittanut paikasta ja sen röykkiöistä. |
| metsakeskus.1000003330 |
216 |
Pyssysaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
419221.58500000 |
6987809.19400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003330 |
Pyssysaari sijaitsee Vuosjärven luoteisosassa Pyssysalmen erottamana Pyssyniemen pohjoiskärjestä, noin 150 m mantereesta pohjoiskoilliseen. Pyssysaari on runsaat 200 m pitkä ja 100 - 40 m leveä itä-länsisuuntainen saari, jossa on kaksi röykkiötä ja esihistoriallista asuinpaikkaa ainakin kahdessa kohdassa.
Eteläosassa on suorakaiteen muotoinen röykkiö, joka lienee kiuas. Sen viereen tehdystä koekuopasta löytyi palaneita eläinten luita. Saaren pohjoispään länsirannalla on toinen röykkiö (halk. noin 3 m), jonka funktio on tuntematon, ja jonka viereisistä koekuopista ei tehty löytöjä. Molemmat röykkiöt sijaitsevat sora ja/tai hiekkapohjalla. Koko saari on mahdollista pyyntikulttuurin asuinpaikkaa. Porthan on kirjoittanut paikasta ja sen röykkiöistä. |
| metsakeskus.1000003331 |
790 |
Ylönoja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
276440.00000000 |
6805160.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003331 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Turku-Vammala-tiestä 50 m pohjoiseen, Kokemäenjoesta 960 m lounaaseen Nurminmäen lounaispuolella, kylätien varressa. Paikka on peltoa ja maaperältään hienoaineksista moreenia.
Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia. Ne ovat löytyneet pienen törmän päältä. |
| metsakeskus.1000003332 |
790 |
Karausvuori 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
270880.00000000 |
6801980.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003332 |
Asuinpaikka sijaitsee Kokemäenjoesta 100 m kaakkoon, Kanalanojan suun pohjoispuolella ja Karkausvuoren eteläpuolella olevassa peltorinteessä.
Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia noin 30 x 25 m alalta. |
| metsakeskus.1000003333 |
790 |
Karausvuori 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
271171.87600000 |
6801825.31000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003333 |
Asuinpaikka sijaitsee Kokemäenjoesta 400 m itään, Kanalanojan suusta 300 m pohjoiseen, Karausvuoren eteläpuolella olevan Vuohenmaan pellon länsilaidalla.
Löydöt paikalta ovat kvartseja ja yksi kivilaji-iskos noin 30x20 m alalta.
Maaperä on savista moreenia. |
| metsakeskus.1000003334 |
577 |
Iltula |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
266624.15900000 |
6705883.83200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003334 |
Kohde sijaitsee Vainionojan itäpuolella, jyrkän törmän päällä sijaitsevalla peltoterassilla, jossa on muutamia moreenisaarekkeita. Valtatien 1 inventoinnissa 1987 pellolla havaittiin löytöalue, jossa n. 150x50 m laajalta alueelta löytyi paikoin asuinpaikkalöytöjä (inv.-kohteet 1987:9-10). Alue on osa niemimäistä, pohjoiseen suuntautuvaa harjannetta. Havaitun löytöalueen pohjoispäästä löytyi nuorakeramiikkaa ja porfyriitti-iskos (kohde 9). Etelämpää löytyi savitivisteen paloja, palanutta luuta, kvartsiydin ja -iskoksia sekä piitä (kohde 10). Löytöalueen reuna sijaitsee n. 100 m etäisyydellä 2000-luvun alussa rakennetun moottoritien eteläreunasta. Inventoinnissa 2005 pellot olivat vielä kyntämättä, joten pintahavaintojen tekeminen ei ollut mahdollista. |
| metsakeskus.1000003334 |
577 |
Iltula |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
266624.15900000 |
6705883.83200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003334 |
Kohde sijaitsee Vainionojan itäpuolella, jyrkän törmän päällä sijaitsevalla peltoterassilla, jossa on muutamia moreenisaarekkeita. Valtatien 1 inventoinnissa 1987 pellolla havaittiin löytöalue, jossa n. 150x50 m laajalta alueelta löytyi paikoin asuinpaikkalöytöjä (inv.-kohteet 1987:9-10). Alue on osa niemimäistä, pohjoiseen suuntautuvaa harjannetta. Havaitun löytöalueen pohjoispäästä löytyi nuorakeramiikkaa ja porfyriitti-iskos (kohde 9). Etelämpää löytyi savitivisteen paloja, palanutta luuta, kvartsiydin ja -iskoksia sekä piitä (kohde 10). Löytöalueen reuna sijaitsee n. 100 m etäisyydellä 2000-luvun alussa rakennetun moottoritien eteläreunasta. Inventoinnissa 2005 pellot olivat vielä kyntämättä, joten pintahavaintojen tekeminen ei ollut mahdollista. |
| metsakeskus.1000003335 |
260 |
Haudanlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
641872.48300000 |
6857999.34200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003335 |
Asuinpaikka sijaitsee Kesälahden ja Punkaharjun rajalla, Puruveden Ristilahden ja Mehtolanlahden välissä olevan pienen Haudanlahden itärannalla, Löppölänsalmesta etelään olevan harjanteen korkeimman kumpareen päällä olevalla tasanteella. Kumpareelle johtavan polun katkaisee sen alalaidalla notkelmassa oleva kiviaita. Lisäksi kohteen pohjoispuolella on raivausröykkiöitä. |
| metsakeskus.1000003336 |
260 |
Lovenmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
641805.50400000 |
6859335.79900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003336 |
Asuinpaikka sijaitsee Punkaharjun ja Kesälahden rajalla, Puruveden Ristilahden ja Mehtolanlahden välissä olevan Kiurusaaren lähes kapeimmalla kohdalla, Lovenmäen etelärinteellä olevan pellon pohjoisreunassa. Paikalta on aiemmin löytynyt pieneltä alueelta esihistoriallisia ja historiallisen ajan löytöjä pintapoiminnassa. Lisäksi asuinpaikan läheisyydessä on ilmeisesti historiallisen ajan kiviröykkiö. |
| metsakeskus.1000003336 |
260 |
Lovenmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
641805.50400000 |
6859335.79900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003336 |
Asuinpaikka sijaitsee Punkaharjun ja Kesälahden rajalla, Puruveden Ristilahden ja Mehtolanlahden välissä olevan Kiurusaaren lähes kapeimmalla kohdalla, Lovenmäen etelärinteellä olevan pellon pohjoisreunassa. Paikalta on aiemmin löytynyt pieneltä alueelta esihistoriallisia ja historiallisen ajan löytöjä pintapoiminnassa. Lisäksi asuinpaikan läheisyydessä on ilmeisesti historiallisen ajan kiviröykkiö. |
| metsakeskus.1000003337 |
260 |
Mustapohja |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
640314.07800000 |
6865415.34400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003337 |
Asuinpaikka sijaitsee Puruveden Siikasaarenselän Mustapohjan länsirannalla, Riihiniemen eteläosassa, Mustapohjan ja Ruokkeenlahden välisellä niemellä. Mustapohjan rannalta on aiemmin myös löytynyt varhaismetallikautiseksi ajoittuva tasakantainen piinuolenkärki (KM 28937). Löytöjä on mm. kuluneesta rantatörmästä. Paikalla on havaittu kolme asumuspainannetta sekä historiallisen ajan käytöstä kertova tervahauta. |
| metsakeskus.1000003337 |
260 |
Mustapohja |
10002 |
12001 |
13001 |
11028 |
27000 |
640314.07800000 |
6865415.34400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003337 |
Asuinpaikka sijaitsee Puruveden Siikasaarenselän Mustapohjan länsirannalla, Riihiniemen eteläosassa, Mustapohjan ja Ruokkeenlahden välisellä niemellä. Mustapohjan rannalta on aiemmin myös löytynyt varhaismetallikautiseksi ajoittuva tasakantainen piinuolenkärki (KM 28937). Löytöjä on mm. kuluneesta rantatörmästä. Paikalla on havaittu kolme asumuspainannetta sekä historiallisen ajan käytöstä kertova tervahauta. |
| metsakeskus.1000003337 |
260 |
Mustapohja |
10002 |
12001 |
13001 |
11006 |
27000 |
640314.07800000 |
6865415.34400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003337 |
Asuinpaikka sijaitsee Puruveden Siikasaarenselän Mustapohjan länsirannalla, Riihiniemen eteläosassa, Mustapohjan ja Ruokkeenlahden välisellä niemellä. Mustapohjan rannalta on aiemmin myös löytynyt varhaismetallikautiseksi ajoittuva tasakantainen piinuolenkärki (KM 28937). Löytöjä on mm. kuluneesta rantatörmästä. Paikalla on havaittu kolme asumuspainannetta sekä historiallisen ajan käytöstä kertova tervahauta. |
| metsakeskus.1000003337 |
260 |
Mustapohja |
10002 |
12001 |
13001 |
11040 |
27000 |
640314.07800000 |
6865415.34400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003337 |
Asuinpaikka sijaitsee Puruveden Siikasaarenselän Mustapohjan länsirannalla, Riihiniemen eteläosassa, Mustapohjan ja Ruokkeenlahden välisellä niemellä. Mustapohjan rannalta on aiemmin myös löytynyt varhaismetallikautiseksi ajoittuva tasakantainen piinuolenkärki (KM 28937). Löytöjä on mm. kuluneesta rantatörmästä. Paikalla on havaittu kolme asumuspainannetta sekä historiallisen ajan käytöstä kertova tervahauta. |
| metsakeskus.1000003337 |
260 |
Mustapohja |
10002 |
12016 |
13175 |
11019 |
27000 |
640314.07800000 |
6865415.34400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003337 |
Asuinpaikka sijaitsee Puruveden Siikasaarenselän Mustapohjan länsirannalla, Riihiniemen eteläosassa, Mustapohjan ja Ruokkeenlahden välisellä niemellä. Mustapohjan rannalta on aiemmin myös löytynyt varhaismetallikautiseksi ajoittuva tasakantainen piinuolenkärki (KM 28937). Löytöjä on mm. kuluneesta rantatörmästä. Paikalla on havaittu kolme asumuspainannetta sekä historiallisen ajan käytöstä kertova tervahauta. |
| metsakeskus.1000003337 |
260 |
Mustapohja |
10002 |
12016 |
13175 |
11028 |
27000 |
640314.07800000 |
6865415.34400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003337 |
Asuinpaikka sijaitsee Puruveden Siikasaarenselän Mustapohjan länsirannalla, Riihiniemen eteläosassa, Mustapohjan ja Ruokkeenlahden välisellä niemellä. Mustapohjan rannalta on aiemmin myös löytynyt varhaismetallikautiseksi ajoittuva tasakantainen piinuolenkärki (KM 28937). Löytöjä on mm. kuluneesta rantatörmästä. Paikalla on havaittu kolme asumuspainannetta sekä historiallisen ajan käytöstä kertova tervahauta. |
| metsakeskus.1000003337 |
260 |
Mustapohja |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
640314.07800000 |
6865415.34400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003337 |
Asuinpaikka sijaitsee Puruveden Siikasaarenselän Mustapohjan länsirannalla, Riihiniemen eteläosassa, Mustapohjan ja Ruokkeenlahden välisellä niemellä. Mustapohjan rannalta on aiemmin myös löytynyt varhaismetallikautiseksi ajoittuva tasakantainen piinuolenkärki (KM 28937). Löytöjä on mm. kuluneesta rantatörmästä. Paikalla on havaittu kolme asumuspainannetta sekä historiallisen ajan käytöstä kertova tervahauta. |
| metsakeskus.1000003337 |
260 |
Mustapohja |
10002 |
12016 |
13175 |
11040 |
27000 |
640314.07800000 |
6865415.34400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003337 |
Asuinpaikka sijaitsee Puruveden Siikasaarenselän Mustapohjan länsirannalla, Riihiniemen eteläosassa, Mustapohjan ja Ruokkeenlahden välisellä niemellä. Mustapohjan rannalta on aiemmin myös löytynyt varhaismetallikautiseksi ajoittuva tasakantainen piinuolenkärki (KM 28937). Löytöjä on mm. kuluneesta rantatörmästä. Paikalla on havaittu kolme asumuspainannetta sekä historiallisen ajan käytöstä kertova tervahauta. |
| metsakeskus.1000003338 |
260 |
Ketunniemi-Ketunlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
639215.51500000 |
6866383.95100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003338 |
Ketunniemi sijaitsee Purujärven Siikasaarenselän Ketunlahden pohjoisrannalla, kapeahkolla kannaksella Ketunlahden ja pohjoisesta työntyvän kapean lahden välissä. Alueella on havaittu useita erilaisia muinaisjäännöksiä: kivikautinen asuinpaikka, ajoittamaton pyyntikuoppa ja historiallisen ajan kuopanteita. |
| metsakeskus.1000003338 |
260 |
Ketunniemi-Ketunlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
639215.51500000 |
6866383.95100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003338 |
Ketunniemi sijaitsee Purujärven Siikasaarenselän Ketunlahden pohjoisrannalla, kapeahkolla kannaksella Ketunlahden ja pohjoisesta työntyvän kapean lahden välissä. Alueella on havaittu useita erilaisia muinaisjäännöksiä: kivikautinen asuinpaikka, ajoittamaton pyyntikuoppa ja historiallisen ajan kuopanteita. |
| metsakeskus.1000003338 |
260 |
Ketunniemi-Ketunlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
639215.51500000 |
6866383.95100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003338 |
Ketunniemi sijaitsee Purujärven Siikasaarenselän Ketunlahden pohjoisrannalla, kapeahkolla kannaksella Ketunlahden ja pohjoisesta työntyvän kapean lahden välissä. Alueella on havaittu useita erilaisia muinaisjäännöksiä: kivikautinen asuinpaikka, ajoittamaton pyyntikuoppa ja historiallisen ajan kuopanteita. |
| metsakeskus.1000003338 |
260 |
Ketunniemi-Ketunlahti |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
639215.51500000 |
6866383.95100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003338 |
Ketunniemi sijaitsee Purujärven Siikasaarenselän Ketunlahden pohjoisrannalla, kapeahkolla kannaksella Ketunlahden ja pohjoisesta työntyvän kapean lahden välissä. Alueella on havaittu useita erilaisia muinaisjäännöksiä: kivikautinen asuinpaikka, ajoittamaton pyyntikuoppa ja historiallisen ajan kuopanteita. |
| metsakeskus.1000003338 |
260 |
Ketunniemi-Ketunlahti |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
639215.51500000 |
6866383.95100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003338 |
Ketunniemi sijaitsee Purujärven Siikasaarenselän Ketunlahden pohjoisrannalla, kapeahkolla kannaksella Ketunlahden ja pohjoisesta työntyvän kapean lahden välissä. Alueella on havaittu useita erilaisia muinaisjäännöksiä: kivikautinen asuinpaikka, ajoittamaton pyyntikuoppa ja historiallisen ajan kuopanteita. |
| metsakeskus.1000003338 |
260 |
Ketunniemi-Ketunlahti |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
639215.51500000 |
6866383.95100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003338 |
Ketunniemi sijaitsee Purujärven Siikasaarenselän Ketunlahden pohjoisrannalla, kapeahkolla kannaksella Ketunlahden ja pohjoisesta työntyvän kapean lahden välissä. Alueella on havaittu useita erilaisia muinaisjäännöksiä: kivikautinen asuinpaikka, ajoittamaton pyyntikuoppa ja historiallisen ajan kuopanteita. |
| metsakeskus.1000003338 |
260 |
Ketunniemi-Ketunlahti |
10002 |
12009 |
13094 |
11019 |
27000 |
639215.51500000 |
6866383.95100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003338 |
Ketunniemi sijaitsee Purujärven Siikasaarenselän Ketunlahden pohjoisrannalla, kapeahkolla kannaksella Ketunlahden ja pohjoisesta työntyvän kapean lahden välissä. Alueella on havaittu useita erilaisia muinaisjäännöksiä: kivikautinen asuinpaikka, ajoittamaton pyyntikuoppa ja historiallisen ajan kuopanteita. |
| metsakeskus.1000003338 |
260 |
Ketunniemi-Ketunlahti |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
639215.51500000 |
6866383.95100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003338 |
Ketunniemi sijaitsee Purujärven Siikasaarenselän Ketunlahden pohjoisrannalla, kapeahkolla kannaksella Ketunlahden ja pohjoisesta työntyvän kapean lahden välissä. Alueella on havaittu useita erilaisia muinaisjäännöksiä: kivikautinen asuinpaikka, ajoittamaton pyyntikuoppa ja historiallisen ajan kuopanteita. |
| metsakeskus.1000003338 |
260 |
Ketunniemi-Ketunlahti |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
639215.51500000 |
6866383.95100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003338 |
Ketunniemi sijaitsee Purujärven Siikasaarenselän Ketunlahden pohjoisrannalla, kapeahkolla kannaksella Ketunlahden ja pohjoisesta työntyvän kapean lahden välissä. Alueella on havaittu useita erilaisia muinaisjäännöksiä: kivikautinen asuinpaikka, ajoittamaton pyyntikuoppa ja historiallisen ajan kuopanteita. |
| metsakeskus.1000003339 |
260 |
Siikasaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
638331.87300000 |
6866243.00200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003339 |
Asuinpaikka sijaitsee Puruveden itäosassa, Siikasaarenselän vesialueella olevan Siikasaaren eteläosassa, noin 25 x 50 m laajuisella alueella. Pohjoisessa asuinpaikka rajautunee ylöspäin viettävän rinteen juurelle, muualla luonnollisena rajana on pidettävä muinaista rantaviivaa. Alue on maisemallisesti kaunista mäntykangasta ja paikalta avautuu näkymä Siikasaarenselälle. |
| metsakeskus.1000003340 |
260 |
Ristinniemi |
10001 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
638962.62600000 |
6866275.98900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003340 |
Ristinniemi sijaitsee Puruveden Siikasaarenselän itärannalla, Ketunlahden luoteisrannalla - se on etelään suuntautuva n. 60 x 60 m kokoinen niemi. Paikalla on tupasijoja ja niihin liittyviä liesikumpuja. |
| metsakeskus.1000003341 |
260 |
Hiidenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
642224.33500000 |
6860146.47000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003341 |
Asuinpaikka sijaitsee Puruveden Ristilahden pohjoisrannalla, koillisesta lounaaseen suuntautuvan Hiidenniemen harjuniemen lounaisrannalla, Ristilahden ja Hiidenlahden välisellä niemellä. Löytöjä on sekä kuivalta maalta että niemen keskellä olevan kosteikon kohdalta.
Asuinpaikka on moniperiodinen. Siellä on asuttu kivikaudella noin 3900 eaa. alkaen (tyypillistä kampakeramiikkaa, Pöljän keramiikkaa, orgaanissekoitteista keramiikkaa), varhaismetallikaudella (tekstiilikeramiikkaa, Sär2-ryhmän keramiikkaa) ja rautakaudella (merovingi-viikinkiaikaista keramiikkaa ja metalliesineitä). Kosteikon alueelta löydettiin säilyneitä puurakenteita, jotka ajoittuvat varhaismetallikaudelle (noin 900 eaa. ja 300 eaa.). |
| metsakeskus.1000003341 |
260 |
Hiidenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
642224.33500000 |
6860146.47000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003341 |
Asuinpaikka sijaitsee Puruveden Ristilahden pohjoisrannalla, koillisesta lounaaseen suuntautuvan Hiidenniemen harjuniemen lounaisrannalla, Ristilahden ja Hiidenlahden välisellä niemellä. Löytöjä on sekä kuivalta maalta että niemen keskellä olevan kosteikon kohdalta.
Asuinpaikka on moniperiodinen. Siellä on asuttu kivikaudella noin 3900 eaa. alkaen (tyypillistä kampakeramiikkaa, Pöljän keramiikkaa, orgaanissekoitteista keramiikkaa), varhaismetallikaudella (tekstiilikeramiikkaa, Sär2-ryhmän keramiikkaa) ja rautakaudella (merovingi-viikinkiaikaista keramiikkaa ja metalliesineitä). Kosteikon alueelta löydettiin säilyneitä puurakenteita, jotka ajoittuvat varhaismetallikaudelle (noin 900 eaa. ja 300 eaa.). |
| metsakeskus.1000003341 |
260 |
Hiidenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
642224.33500000 |
6860146.47000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003341 |
Asuinpaikka sijaitsee Puruveden Ristilahden pohjoisrannalla, koillisesta lounaaseen suuntautuvan Hiidenniemen harjuniemen lounaisrannalla, Ristilahden ja Hiidenlahden välisellä niemellä. Löytöjä on sekä kuivalta maalta että niemen keskellä olevan kosteikon kohdalta.
Asuinpaikka on moniperiodinen. Siellä on asuttu kivikaudella noin 3900 eaa. alkaen (tyypillistä kampakeramiikkaa, Pöljän keramiikkaa, orgaanissekoitteista keramiikkaa), varhaismetallikaudella (tekstiilikeramiikkaa, Sär2-ryhmän keramiikkaa) ja rautakaudella (merovingi-viikinkiaikaista keramiikkaa ja metalliesineitä). Kosteikon alueelta löydettiin säilyneitä puurakenteita, jotka ajoittuvat varhaismetallikaudelle (noin 900 eaa. ja 300 eaa.). |
| metsakeskus.1000003342 |
260 |
Pieni Norpanlahti |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
641875.47100000 |
6860239.43200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003342 |
Kohde sijaitsee Hiidenniemen lounaispäässä, Kikonsalmen rannalla muinaisella rantaterassilla n. 20 m nykyisestä rannasta. Paikalla on yksi asumuspainanne, johon tehdystä koekuopasta löydöt ovat. |
| metsakeskus.1000003343 |
260 |
Härköniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
642200.34200000 |
6860964.14700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003343 |
Asuinpaikka sijaitsee Puruveden Suurenkylänlahden länsirannalla, Pellavasniemen itärannalla, Härköniemessä. Paikalta löytyi halkaisijaltaan n. 5 metriä oleva asumuspainanne Pienen Norpanlahden suulla olevalta kesämökiltä 170 m pohjoisluoteeseen. Painanne on tehty kauniilla mäntykankaalla selvästi erottuvan vanhan rantatörmän juureen. Täällä on erotettavissa ainakin kolme muinaisrantatörmää, joista keskimmäisellä painanne on. Painanteeseen tehdystä koekuopasta on löytöjä. |
| metsakeskus.1000003344 |
260 |
Piitulainen |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
642812.09200000 |
6860666.27100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003344 |
Asuinpaikka sijaitsee Purujärven Ristilahden pohjoisrannalla, Hiidenniemen talon pellolla. Asuinpaikan laajuus on epäselvä. |
| metsakeskus.1000003345 |
260 |
Luhtiensärkkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
643069.99200000 |
6860721.24300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003345 |
Asuinpaikka sijaitsee Puruveden Ristilahden pohjoisrannalla, kapean Luhtiensärkän harjun etelälaidalla, Halolan talosta 200 m länsilounaaseen. Löytöjä on tullut Pellavasniemeen johtavan tien suhteellisen korkeasta pohjoisleikkauksesta tummanruskeasta hiekasta pieneltä alueelta (n. 5 m). Asuinpaikan laajuudeksi voi topografian perusteella arvioida n. 50 m molempiin suuntiin löytöpaikalta tien suuntaisesti, ehkä n. 20 m leveänä vyöhykkeenä.
Alueella on vanhaa peltoa ja siitä raivattua kivikkoa. Asuinpaikan pohjoispuolella on siihen liittyvinä rakenteina havaittu ainakin 4 viljelyrauniota (kohde Purujärvi Halola 1000006177). |
| metsakeskus.1000003346 |
260 |
Hiidenlampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
642281.30300000 |
6860679.25700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003346 |
Kohde sijaitsee Puruveden Suurenkylänlahden eteläpuolella, Hiidenniemen harjun keskellä olevan pienen Hiidenlammen länsipäässä. Paikalta on löytynyt kvartsi-iskos lammen pohjoisrannalle johtavan tien hiekkaisesta leikkauksesta n. 20 m Pellavasniemeen johtavalta tieltä pohjoiseen. Koekuopassa lähellä olevalla pienellä tasanteella nokista likamaata. |
| metsakeskus.1000003347 |
260 |
Lehminiemi |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
643077.98400000 |
6860352.39700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003347 |
Kohde sijaitsee Puruveden Ristilahden pohjoisrannalla, Lehminiemessä olevista kesämökeistä pohjoisemman pihalla. Paikka on Ristilahden ja soistuneen Kengänlahden välillä olevalla kapealla niemellä. Kvartsi-iskos on löytynyt kesämökin pysäköintialueen tasanteelta, jossa maanpinta oli hieman kulunut auki. Tasanne on laajuudeltaan n. 30 x 10 m, maaperä on hiekkaa ja ympäristö mäntykangasta. |
| metsakeskus.1000003348 |
260 |
Suurenkylänlahti 3 |
10002 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
643398.85600000 |
6861180.06400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003348 |
Kohde sijaitsee Suurenkylänlahden pohjukassa, peltoaukealla, n. 200 m Suurikylän kansakoulusta eteläkaakkoon. Pelto on edelleen viljelyksessä. Pintapoimintana pellosta on löydetty keramiikkaa ja rautakuonaa. |
| metsakeskus.1000003349 |
260 |
Ukonrepäisemä |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
644205.52000000 |
6863727.03500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003349 |
Ukonrepäisemä on harjun katkaisevasta syvästä jokilaaksosta käytetty nimi. Paikka sijaitsee Puruveden Poroniemenlahden ja Ukonlahden etelärannalla, joki laskee Ukonlammesta. Pyyntikuoppa sijaitsee varsinaisesta Ukonrepäisemästä n. 200 m lounaaseen korkealla harjukumpareen päällä, Mehonniemeen johtavan tien itäpuolella, n. 300 m Ukonlahden rannasta. Kuoppa on halkaisijaltaan n. 2 m ja sen ympärillä on nähtävissä vähän vallia. |
| metsakeskus.1000003350 |
260 |
Ansonniemi |
10001 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
644969.20400000 |
6865088.49100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003350 |
Ansonniemi sijaitsee Puruveden Poroniemenlahdella, Kerelin kylän länsipuolella. Ansonniemi on muuten alava, tasainen mäntykangas, mutta sen itäosan muodostaa kymmenisen metriä korkea, suhteellisen tasalakinen n. 200 m halkaisijaltaan oleva pyöreähkö kukkula. Alueella on sekä todennäköisiä tervahautoja että pyyntikuoppia.
Vaatii maastotarkastuksen, molemmissa inventoinneissa sekava kuvaus. |
| metsakeskus.1000003350 |
260 |
Ansonniemi |
10001 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
644969.20400000 |
6865088.49100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003350 |
Ansonniemi sijaitsee Puruveden Poroniemenlahdella, Kerelin kylän länsipuolella. Ansonniemi on muuten alava, tasainen mäntykangas, mutta sen itäosan muodostaa kymmenisen metriä korkea, suhteellisen tasalakinen n. 200 m halkaisijaltaan oleva pyöreähkö kukkula. Alueella on sekä todennäköisiä tervahautoja että pyyntikuoppia.
Vaatii maastotarkastuksen, molemmissa inventoinneissa sekava kuvaus. |
| metsakeskus.1000003350 |
260 |
Ansonniemi |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
644969.20400000 |
6865088.49100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003350 |
Ansonniemi sijaitsee Puruveden Poroniemenlahdella, Kerelin kylän länsipuolella. Ansonniemi on muuten alava, tasainen mäntykangas, mutta sen itäosan muodostaa kymmenisen metriä korkea, suhteellisen tasalakinen n. 200 m halkaisijaltaan oleva pyöreähkö kukkula. Alueella on sekä todennäköisiä tervahautoja että pyyntikuoppia.
Vaatii maastotarkastuksen, molemmissa inventoinneissa sekava kuvaus. |
| metsakeskus.1000003350 |
260 |
Ansonniemi |
10001 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
644969.20400000 |
6865088.49100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003350 |
Ansonniemi sijaitsee Puruveden Poroniemenlahdella, Kerelin kylän länsipuolella. Ansonniemi on muuten alava, tasainen mäntykangas, mutta sen itäosan muodostaa kymmenisen metriä korkea, suhteellisen tasalakinen n. 200 m halkaisijaltaan oleva pyöreähkö kukkula. Alueella on sekä todennäköisiä tervahautoja että pyyntikuoppia.
Vaatii maastotarkastuksen, molemmissa inventoinneissa sekava kuvaus. |
| metsakeskus.1000003351 |
260 |
Tiironlinna |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
642924.01800000 |
6867571.49000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003351 |
Tiironlinnasta on olemassa Gottlundin tieto, että siellä olisi korkea kivinen kehämuuri (SMYA XII, s. 119). Tiironlinna on pieni ja matala kivikkoinen saari Puruveden Hummonselällä. |
| metsakeskus.1000003352 |
260 |
Liukkuniemi |
10002 |
12016 |
13154 |
11002 |
27000 |
644459.41100000 |
6866052.10100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003352 |
Kohde sijaitsee Puruveden Poroniemenlahden pohjoisrannalla, pienellä Liukkuniemellä olevasta kesämökistä 140 m länsiluoteeseen. Paikalla on laaja hakkuuaukea, jolla on kolme kiviröykkiötä n. 15 m etäisyydellä toisistaan, kolmiomuodostelmana. Kiviröykkiöt ovat halkaisijaltaan n. 3 m ja ne ovat karikkeen ja sammalen peitossa. Alue on ollut vanhaa kuusikkoa. Ilmeisesti kiviröykkiöt ovat kaskiraunioita. |
| metsakeskus.1000003353 |
260 |
Helylä |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
645449.00500000 |
6865837.19200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003353 |
Helylä sijaitsee Puruveden Poroniemenlahden pohjoisrannalla, n. 1,5 km valtatie 6:lta länteen. Helylä on vanha maalaistalo, jonka itäpuolella olevalta pellolta on löytynyt historiallisen ajan löytöjä sekä yksi epämääräinen kvartsi-iskos. |
| metsakeskus.1000003353 |
260 |
Helylä |
10001 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
645449.00500000 |
6865837.19200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003353 |
Helylä sijaitsee Puruveden Poroniemenlahden pohjoisrannalla, n. 1,5 km valtatie 6:lta länteen. Helylä on vanha maalaistalo, jonka itäpuolella olevalta pellolta on löytynyt historiallisen ajan löytöjä sekä yksi epämääräinen kvartsi-iskos. |
| metsakeskus.1000003354 |
260 |
Pääsiäismäki |
10001 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
645744.88900000 |
6865954.15300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003354 |
Kohde sijaitsee Poroniemenlahden pohjoisrannalla, Poroniemeen johtavan tien pohjoispuolella juuri ennen loivaa mutkaa, n. 4 km Kesälahden kirkosta länsilounaaseen. Pääsiäismäen rinteellä on jyrkähkö kivinen pelto, jolla suoritetussa pintapoiminnassa on kerätty talteen historiallisen ajan löytöjä. |
| metsakeskus.1000003355 |
260 |
Kurtsunlampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
646841.45500000 |
6865255.43900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003355 |
Asuinpaikka sijaitsee Puruveden Poroniemenlahden itäisimmässä osassa, Kurtsunlammen pohjoisrannalla, Karjalan Kievarista n. 300 m koilliseen, valtatie 6:n länsipuolella, tiestä n. 80-90 m. Asuinpaikka on korkeahkon moreenikukkulan etelärinteellä, kapealla tasanteella. Paikalta on löytynyt muutama kvartsi-iskos metsäkoneen rikkomalta maanpinnalta. |
| metsakeskus.1000003356 |
260 |
Myllyjoen tervahauta |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
646830.45700000 |
6865416.37100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003356 |
Tervahauta sijaitsee Puruveden Poroniemenlahden itäisimpään pohjukkaan, Kurtsunlampeen laskevan Myllyjoen itärannalla, aivan 6-tieltä Poroniemeen johtavan tien eteläpuolella. Paikalla on kaksi kuoppaa, joista isompi halkaisijaltaan n. 5 m ja toinen matala, soikea, kooltaan n. 3,5 x 2 m. Niiden välinen etäisyys on vain pari metriä. Mahdollisesti isompi kuoppa on varsinainen tervahauta ja pienempi siihen liittyvä juoksutuskuoppa. |
| metsakeskus.1000003357 |
260 |
Kerelin Pitkäniemi |
10001 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
645359.04700000 |
6865308.40400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003357 |
Kuoppa sijaitsee Purujärven Poroniemenlahden ja Hirvolanlahden välissä olevan Pitkäniemen särkän päällä, pellon reunasta 160 m koilliseen. Kuoppa on halkaisijaltaan n. 1,5 m ja se on niemen kärkeen johtavalla polulla. |
| metsakeskus.1000003358 |
260 |
Aittolahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
647281.25400000 |
6869694.64800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003358 |
Kohde sijaitsee Kesälahden keskustasta Vääränmäen suuntaan vievän tien varrella (tien itäpuolella). Aittolahden päärakennus on iso valkoinen talo, sen luoteispuolella sijaitsevat sauna ja navetta, ja päärakennuksen vierestä pohjoiseen aukeaa peltorinne. Navetan ja pellon välissä kasvaa heinää. Talon pihalla kasvaa kaksi huomattavan suurta kuusta. Pihapiiristä on löydetty mm. historiallisen ajan keramiikkaa. |
| metsakeskus.1000003359 |
260 |
Tapiola |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
640980.81000000 |
6865406.34900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003359 |
Kohde sijaitsee Ruokkeenniemeen johtavan tien vieressä tasaisella maalla, aivan tien ojan tuntumassa. Alue on havumetsää, mutta kuopan läheisyydessä kasvaa myös kuusia. Kuopan halkaisija on n. 10 m, jonka keskellä kuopanne. Koko kuopan alueelta kairattaessa on tullut hiiltä. Luultavimmin kyseessä on hiilimiilu tai muu hiilenpolttokuoppa. |
| metsakeskus.1000003361 |
260 |
Rauvitsanlahti |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
639182.53300000 |
6866503.90000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003361 |
Kohde sijaitsee Ruokkeenniemen luoteispäässä, Rauvitsanlahden suulla niemenkärkeä vastapäätä rinteessä. Maasto on mäntykangasta. Paikalla on kaksi kuoppaa, joiden syvyys on n. 1,5 m ja halkaisija n. 2 m. Kuoppien pituusakselit asettuvat suuntaan pohjoinen-etelä. Kuopista etelään on lisäksi pitkänomainen kuoppa, jonka koko on n. 4 x 2 m. Tämä on tulkittu tervahaudaksi ja siihen liittyväksi valutuskuopaksi. Muistitiedon mukaan paikalla on poltettu tervaa vielä 1900-luvun puolella. |
| metsakeskus.1000003362 |
260 |
Purujärvi Suuri Norpanlahti |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
642273.31300000 |
6860518.32500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003362 |
Kohde sijaitsee Puruveden Suuren Norpanlahden itärannalla, korkealla Hiidenniemen harjanteella. Paikalta on komeat näköalat lahdelle. Paikalla on selvästi ympäristöstään erottuva kumpu ja sen ympärillä oja. Kumpu erottuu mm. sen vuoksi, että siinä kasvaa sammalikkoa ympäristön varvikon sijaan. |
| metsakeskus.1000003363 |
260 |
Mäntyrannan leirintäalue |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
644707.28900000 |
6870736.21600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003363 |
Kohde sijaitsee Mäntyrannan leirintäalueelle johtavan tien haarautumassa, n. 350 m Kesälahden keskustasta Vääränmäkeen johtavasta tiestä etelälounaaseen. Mäntyranta on pieni Hummonselkään pistävä niemeke, jonka länsipuolella avautuu pitkä, kaunis hiekkaranta. Paikalla kasvaa sekametsää, eniten mäntyä mutta myös mm. koivua ja hieman katajaa. Tien haarassa, lomamökkien vieressä sijaitsee pyöreä kuoppa, jonka ympärillä on korkeahkot vallit. Kuopan halkaisija on vallin korkeimmasta kohdasta mitattuna 11,50 m, ja koko miilu on halkaisijaltaan 17,50 m. |
| metsakeskus.1000003364 |
260 |
Vinkuvansärkkä 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
646393.59600000 |
6873359.16700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003364 |
Kohde sijaitsee Perä-Salokylän alueella olevan, luoteesta kaakkoon kulkevan harjumuodostelman jyrkässä etelärinteessä. Ympäristössä kasvaa kangasmetsää, mäntyä, liekoa yms. Paikalla sijaitsee kuoppa, kooltaan 3,5 x 3,2 m - se on mahdollisesti pyyntikuoppa tai sudenkuoppa. |
| metsakeskus.1000003365 |
260 |
Vinkuvansärkkä 5 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
646122.70200000 |
6873641.05700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003365 |
Kohde sijaitsee Perä-Salokylän alueella olevan, luoteesta kaakkoon kulkevan harjumuodostelman laella, lähellä pohjoiseen aukeavaa peltoa. Ympäristössä kasvaa kuusta ja mäntyä. Paikalla sijaitsee soikeahko kuoppa, kooltaan vallin reunalta mitattuna 2,3 x 1,5 m. |
| metsakeskus.1000003366 |
260 |
Vinkuvansärkkä 2 |
10001 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
646216.67200000 |
6873492.11300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003366 |
Kohde sijaitsee Perä-Salokylän alueella olevan, luoteesta kaakkoon kulkevan harjumuodostelman pohjoisrinteen alaosassa. Ympäristössä kasvaa kuusta ja mäntyä. Paikalla sijaitsee iso, säännöllisen muotoinen kuoppa, 8,3 x 7,6 m valleineen. |
| metsakeskus.1000003367 |
260 |
Vinkuvansärkkä 3 |
10001 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
646146.70000000 |
6873527.09600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003367 |
Kohde sijaitsee Perä-Salokylän alueella olevan, luoteesta kaakkoon kulkevalla harjumuodostelmalla, kahden harjussa olevan kohouman välissä. Kyseessä on harjuun tehty keinotekoinen leikkaus, 12,30 m pituutta ja 3,20 m leveyttä. Syvyydeltään kaivanto on n. 1,4 - 1,8 m. Harjun läpi on tehty reitti n. sata vuotta sitten, jotta hevosilla olisi voitu kuljettaa puita talvella ilman että harju olisi pakko kiertää. |
| metsakeskus.1000003368 |
260 |
Vinkuvansärkkä 4 |
10001 |
12009 |
13095 |
11006 |
27000 |
646085.72100000 |
6873689.02800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003368 |
Kohde sijaitsee Perä-Salokylän alueella olevan, luoteesta kaakkoon kulkevan harjumuodostelman koillisrinteen alaosassa. Ympäristössä kasvaa kuusta ja mäntyä. Paikalla sijaitsee huomiotaherättävän säännönmukainen, suorakulmainen, matalahko painauma, jonka keskellä kasvaa suurehko kuusi. Painauman kaakkoissivu erottui heikommin kuin muut. Sen sivujen pituudet olivat mitattuna seuraavat: koillinen 3,90 m, kaakko 6,60 m, lounas 4,40 m ja luode 6.20 m. Kuopan pinta-ala on n. 27 m2. |
| metsakeskus.1000003370 |
260 |
Valkianlamminlahti 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
641548.52000000 |
6879851.52700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003370 |
Asuinpaikka sijaitsee Kesälahden ja Villalan välisen maantien itäpuolella olevan Karjalanjärven Valkianlamminlahden länsirannalla, Valkialammin rannalla olevasta leirikeskuksesta 300 m itään. Löydöt on kerätty järven rantaan johtavan lähes umpeenkasvaneen tieuran pinnasta, rannasta n. 25-40 m, vanhan rantatörmän päältä. Löytöpaikasta n. 30 m kaakkoon on rakennettu hiljakkoin kesämökki ja löytöpaikan luoteispuolella on ilmeisesti yleinen veneranta. |
| metsakeskus.1000003371 |
260 |
Valkianlamminlahti 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
641652.48500000 |
6879600.63100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003371 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Kesälahden ja Villalan välisen maantien itäpuolella olevan Karjalanjärven länsirannalla, Karjalansärkän pohjoisreunalla, järven rannasta n. 100 m, järven etelärantaa kulkevan tien itäpuolella, aivan tien vieressä. Kuoppa on halkaisijaltaan n. 2,5 m ja sen syvyys on n. 60 cm. |
| metsakeskus.1000003372 |
260 |
Sorsalampi |
10001 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
641372.59900000 |
6879643.61200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003372 |
Mahdollinen pyyntikuoppa sijaitsee Valkialammen ja Sorsalammen välisellä kannaksella harjujen välissä laaksopainanteessa noin viisi metriä kummastakin rinteestä. Kuopan korkeusasema on noin Sorsalammen tasolla, etäisyys noin 10 m lammen rannasta. Valtapuu alueella on mänty. Kuoppa on muodoltaan pitkulainen, pituus 2,5 m, leveys 1,6 m, syvyys 30 cm. Selvää vallia ei ole havaittavissa. Reunan päältä ei koepistossa löytynyt kaksoismaannosta. |
| metsakeskus.1000003373 |
260 |
Viinamäenkorpi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
641050.72300000 |
6879624.62400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003373 |
Kohteet sijaitsevat Karjalansärkät -nimisen harjumuodostelman Valkialammen puoleisessa päässä, maantie 4800:n ja lammen välissä noin 50-100 m päässä tiestö ja 50-100 m Valkialammen rannasta. Kaksi pyyntikuopista on harjujen väliin jäävässä laaksopainaumassa vain noin kahden metrin etäisyydellä toisistaan. Kolmas kuoppa sijaitsee viereisellä matalalla harjulla n. 40 m päässä edellisistä ja neljäs kuoppa keskellä polkua harjun rinteessä kahdesta ensimmäisestä n. 60 m eteenpäin. Alueella kasvaa mäntymetsää, aluskasvillisuus on kanervaa, sammalta ja puolukkaa. Kuopat ovat kooltaan 2-3 x 1,5-2,5 m.
(P. Pesosen huomio: Inventointikertomuksessa kuopan 4 koordinaatit osoittavat Valkialampeen, n. 40 m rannasta.)
|
| metsakeskus.1000003374 |
260 |
Hirvolansuo |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
645105.12800000 |
6871736.81400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003374 |
Kohde sijaitsee Aittolampien eteläpuolella, Kesälahdelta Vääränmäen suuntaan kulkevasta tiestä koilliseen haarautuvaa pikkutietä n. 700 m sisämaahan, aivan tien vieressä. Tie kulkee matalahkoa harjannetta pitkin, ja paikalla kasvaa kuivaa mäntykangasta (keskikokoista puustoa). Paikalla on soikea kuoppa, vallin harjalta mitattuna kooltaan 3,5 x 2,6 m. |
| metsakeskus.1000003375 |
260 |
Likosuo |
10001 |
12016 |
13000 |
11002 |
27000 |
645158.10100000 |
6871238.02100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003375 |
Kohde sijaitsee Salokylän alueella, Aittolampien ja Hirvolansuon lounaispuolella, Kesälahdelta Vääränmäen suuntaan kulkevasta tiestä n. 250 m pohjoiseen. Ympäristön kasvillisuus on jänkämäistä, lyhyitä mäntyjä ja koivuja, rahkasammalta ja heinää. Likosuon länsireunaan, n. 20 m tien mutkasta koilliseen, on kaivettu suora oja, jonka reunoille on isketty terotettuja paaluja ja n. 7 m pitkä hirsi. |
| metsakeskus.1000003376 |
260 |
Linnasaari |
10001 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
637184.28800000 |
6877431.49000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003376 |
Linnasaari sijaitsee Puruveden Hummonselällä, lähellä Villalan kylän rantoja selän länsirannalla. Saari on korkea hiekkaperäinen mäntyä kasvava harjusaari, jonka keskellä on Nunnansyväksi nimetty laguunimainen lahti. Saaren muinaisrantaterasseilla on joukko pieniä kuoppia, jotka saattavat olla muinaisjäännöksiä. |
| metsakeskus.1000003377 |
260 |
Saunalahti |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
635826.83100000 |
6878419.08200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003377 |
Asuinpaikka sijaitsee Pihlajaniemen koillisosassa, Kokonkankaan kaakkoisosassa olevan pienen Saunalahden luoteisrannalla. Paikalla on suuri, n. 10 x 6 m laajuinen asumuspainanne, lahden rannalla olevasta kesämökistä n. 20 m pohjoiseen, kesämökin "takapihalla". Painanne on ehjässä mäntykangasmaastossa ja erottuu varsin selvästi ympäristöstään. Painanne on loivasti laskevalla rannalla, mutta sen taustalla on selkeä muinaisrantatörmä. |
| metsakeskus.1000003378 |
260 |
Kulhankangas H |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
635155.10300000 |
6879226.75900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003378 |
Asuinpaikka sijaitsee Pihlajaniemen koillisosassa, Kulhankankaan eteläreunalla, Kulhanlammen pohjoisrannalla. Asuinpaikkalöytöjä on kerätty alueen halki kulkevan tien pohjoispuolen leikkauksista n. 200 m matkalla. Kyseessä on varsin löytörikas asuinpaikka, josta osa kuitenkin lienee tuhoutunut tien teossa ja hoidossa. |
| metsakeskus.1000003379 |
260 |
Väntkä |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
639707.23800000 |
6885952.06700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003379 |
Kuppikivi sijaitsee Villalan kylässä, n. 1200 m Savonlinna-Joensuu maantiestä itään, n. 500 m Ilvolan talosta suuntaan koilliseen ja n. 300 m Väntkän talosta itäkaakkoon ja n. 700 m Heinäkallion talosta etelälounaaseen. Väntkän kuppikivi on nimetty Väntkän talon mukaan, koska tämä talo sijaitsee kiveä lähinnä. Itse löytöpaikka on vanhaa, osittain metsittynyttä peltoa, jota on kuitenkin viime aikoina jonkin verran harvennettu. Maaperä on kivistä moreenia. Topografialtaan maasto on loivasti kohoavaa rinnettä. Kuppikiven mitat ovat 2 x 3 m; sen korkeus on n. 1 m. Se on helposti erotettavissa ympäristöstään ja lienee jäätikön sulamisvaiheessa siihen pysähtynyt pulteri. Kivilaji on todennäköisesti kiilleliusketta. Kivi on päällykseltään "tasainen pöytä"; sen korkeimmalla paikalla on erotettavissa ainakin kahdeksan n. 5-6 cm halkaisijaltaan olevaa ja 1-2 cm syvää painannetta. Selvien painanteiden lisäksi on pinnalla erotettavissa vielä muutama epäselväkin painanne. |
| metsakeskus.1000003380 |
260 |
Makarinkangas |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
637573.10400000 |
6885856.09500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003380 |
Paikka sijaitsee Hummonjärven vanhalla rantatörmällä, Makarinkankaan kaakkoispäässä, jossa törmän edustalla on nykyään suota. Paikka on Lampelan talosta 500 m lounaaseen. Paikalta on löytynyt palanutta luuta pienen hiekkakuopan leikkauksesta läheltä rantatörmän reunaa tasaisella hiekkakankaalla. |
| metsakeskus.1000003381 |
260 |
Hepovaara |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
639429.33700000 |
6888758.93700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003381 |
Hepovaara sijaitsee Pyhäjärven ja Oriveden välisen Hiiskosken vesireitin länsipuolella, Leinojärveltä Hiiskoskenjokeen laskevan Rajajoen eteläpuolella. Löytöpaikka on pellolla, Hepovaaran autiotalosta 130 m kaakkoon. Paikalta on löytynyt epämääräisiä kvartsi-iskoksia kynnetyn pellon multahiekasta. |
| metsakeskus.1000003382 |
260 |
Taskisenniemi |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
641752.41000000 |
6887082.61900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003382 |
Paikka sijaitsee Pyhäjärven Hummonselän länsirannalla, Hiiskoskenjoen suulla, sen etelärannalla. Löytöpaikka on Malilan talosta 330 m koilliseen, pienen peltoaukean pohjoislaidalla. Paikalta on löytynyt hiekkaisen pellon pinnalta, muinaiselta kannakselta yksi kvartsi-iskos. |
| metsakeskus.1000003383 |
260 |
Särkänpää |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
639644.28500000 |
6880828.12900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003383 |
Kohde sijaitsee tien no 4800 varressa olevasta hiekkakuopasta n. 20 m kaakkoon, n. 25 m päässä tieltä itään. Alueella kasvaa nuorta mäntymetsää. Tervahaudan valleilta puuntaimia on raivattu ja niillä kasvaa heinää. Tervahaudan halkaisija on n. 6 m. Vallit ovat n. 2 m leveät ja keskuskuopan halkaisija on 1,8 m. Kuopan syvyys on 1,3 m. Kohde on merkitty peruskarttaan. |
| metsakeskus.1000003384 |
260 |
Lappala |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
638732.64700000 |
6882449.47300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003384 |
Kohde sijaitsee Kotikummun ja Koivurannan tilojen välisellä kumpareella, n. 80 m maantieltä 4800. Alueella kasvaa istutettua nuorta mäntyä. Metsänpohja on heinikkoinen. Hevosenkengän muotoinen tervahauta aukeaa länsiluoteeseen. Siitä 32 m etelälounaaseen on peltoa rajaavan kiviaidan kulma, jonka välittömässä läheisyydessä metsän puolella on kivirakenteita (mahdollisesti peltoraunioita ja talonpohja). Tervahaudan laajuus on n. 8 m x 8,5 m. Keskellä hautaa on kuoppa, jonka syvyys on n. 1 m. Kohde on merkitty peruskarttaan. |
| metsakeskus.1000003385 |
260 |
Jaakonlampi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
634603.29200000 |
6886873.67600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003385 |
Kohde sijaitsee soistuneen lammen (ei nimeä peruskartassa) ja Jaakkonlammen väliin jäävän luode-kaakko -suuntaisen harjun "katkeamiskohdassa". Loivareunainen kuoppa on harjunsuuntainen. Sen korkeusasema on n. 5 m lammen pintaa korkeammalla. |
| metsakeskus.1000003386 |
260 |
Lamminranta |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
631353.60200000 |
6887971.22200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003386 |
Kohde sijaitsee noin 120 m kaakkoon Lamminrannan tilan päärakennuksesta. Tervahaudan vallit erottuvat selkeästi ja keskellä on kuoppa. Valleilla kasvaa heinää ja leppää, ympäröivä metsä on mäntykangasta. |
| metsakeskus.1000003387 |
260 |
Sikosärkänlampi |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
630871.78800000 |
6889335.66200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003387 |
Kohde sijaitsee metsäauratulla hakkuuaukealla noin 60 m metsäautotieltä koilliseen. Tervahauta on varsin hyvin säilynyt. Valleilla kasvaa heinää ja koivuntaimia, haudan keskellä on kuoppa. Hakkuuaukean puusto on koivun- ja männyntaimia.
Alueen läheisyydessä on Lidar-korkeusmallin perusteella nähtävissä myös hiilimiilulta vaikuttava rakenne. Mahdollinen miilu sijaitsee noin 70 metrin päässä tervahaudan itäpuolella. |
| metsakeskus.1000003389 |
260 |
Hautakangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
630728.85200000 |
6888248.10100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003389 |
Asuinpaikka sijaitsee Villalan-Vihtavaaran tien varressa, Pienen Heinälammen luoteisrannalla, lammesta Oriveden Paasselkään laskevan Selkäsuunjoen laskukohdan länsipuolella. Paikka on hakkuuaukolla olevaa laikutettua mäntykangasta. Löydöt on kerätty aukon kaakkoon suuntautuvalta rannalta, aukon alalaidalta, jossa hiekka on hienompaa kuin ylempänä aukolla. |
| metsakeskus.1000003390 |
260 |
Kauniskangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
634428.38000000 |
6882835.29800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003390 |
Asuinpaikka sijaitsee Villalasta Vihtavaaraan johtavan tien varrella, Kauniskankaan lounaislaidalla. Asuinpaikkalöydöt on poimittu tien eteläpuolelta, Suorannan talosta n. 320 m luoteeseen. Täällä on rehevästä aluskasvillisuudesta päätellen ollut joskus peltoa n. 10-15 m leveällä vanhalla rantaterassilla, "hyllyllä". Siellä täällä on hiekkaista maanpintaa näkyvissä ja löytöjä on tullut terassin halki kaivetun kuivatusojan reunan maakasoista ojan molemmin puolin n. 10 m alueelta. |
| metsakeskus.1000003391 |
260 |
Ukonmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
633849.61100000 |
6883330.10000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003391 |
Asuinpaikka sijaitsee Villalasta Vihtavaaraan johtavan tien varrella, Villasenjärven pohjoisrannalla, Ukonmäen talosta n. 100 m lounaaseen. Asuinpaikkalöydöt on saatu n. 120 m matkalla tien hiekkaisesta pohjoisenpuoleisesta leikkauksesta. Tie leikkaa tällä kohdalla muinaisrantatörmää, joka jatkuu ehjempänä löytöalueen molemmilla puolilla. |
| metsakeskus.1000003392 |
260 |
Taipaleenlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
633143.89100000 |
6883952.84800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003392 |
Asuinpaikka sijaitsee Villasenjärven vanhalla rantatörmällä, Villalasta Vihtavaaraan johtavan tien eteläpuolella, Taipaleenlahden itärannalla, Mäntylän talosta n. 360 m länsilounaaseen. Asuinpaikkalöydöt on saatu koekuopista, jotka tehtiin venevajalle johtavan polun eteläpuolelle, vanhalle rantatörmälle, avoimeen sekametsään. |
| metsakeskus.1000003393 |
260 |
Piiroonniemi |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
632799.03700000 |
6883795.90400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003393 |
Kohde sijaitsee Villasenjärven Taipaleenlahden länsirannalla oleville mökeille vievän tien varrella, Piiroonniemen viinitilasta 230 m itäkoilliseen. Mökkitien eteläpuolella, 80 m järvenrannasta, on metsänäestysalue hiekkakankaalla ja vanhalta Villasenjärven rantatörmältä on löytynyt yksi kvartsi-iskos lähimpänä tietä olevasta aurausurasta. |
| metsakeskus.1000003394 |
260 |
Uitonjoensuu |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
630348.01200000 |
6885472.22200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003394 |
Asuinpaikka sijaitsee Oriveden Paasselän Pahatsunlahdelle Villasenjärvestä laskevan Uitonjoen suulla, sen pohjoisrannalla, Taipaleenmäen lounaisrinteiden muinaisrantaterasseilla. Paikalla on oikeastaan kaksi asuinpaikkaa: ylempänä sijaitseva varhaisasbestikeraaminen asuinpaikka, joka suuntautuu lähinnä luoteeseen, Pahatsunlahdelle ja alempana sijaitseva kampakeraaminen asuinpaikka, joka suuntautuu lounaaseen, Uitonjoelle. Asuinpaikkalöydöt ovat peräisin metsä-äestetyltä alueelta. Lisäksi asuinpaikan eteläosassa, ehjällä kankaalla on varsin hyvin säilynyt iso asumuspainanne. Alueella on useita hiilimiilun pohjia. |
| metsakeskus.1000003395 |
260 |
Leppälahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
629570.32100000 |
6887156.53600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003395 |
Asuinpaikka sijaitsee Oriveden Paasselän Pahatsunlahden pohjoisrannalla, Leppälahden pohjukasta koilliseen, Pahatsun talosta 430 m kaakkoon, Leppäluhdanniemelle johtavan mökkitien varrella. Tie kiemurtelee alas harjun rinnettä ja muinaisrantatörmän päälle, tien pohjoissivulle tehdyn ohituspaikan/levennyksen leikkauksesta ja tienpinnalta on löytöinä kohtalaisen paljon hyvälaatuista kvartsia. Löytökohdan tausta on pusikkoista vanhaa hakkuuaukea, kuitenkin suhteellisen tasaista maata. Maaperä on alueella hiekkaa, mutta kuitenkin jonkin verran kivistä. |
| metsakeskus.1000003396 |
260 |
Leppäluhdanniemi |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
629431.37200000 |
6887108.55400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003396 |
Löytöpaikka sijaitsee Leppähuhdanniemeen johtavalla hiekkatiellä 80 m korkeuskäyrän alapuolella. Paikka ei vaikuta todennäköiseltä kivikautiselta asuinpaikalta ja v. 1997 löydetyt kvartsitkin ovat epämääräisiä. |
| metsakeskus.1000003397 |
260 |
Viitaniemi |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
628305.00000000 |
6888023.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003397 |
Lapinraunio sijaitsee Oriveden Paasselän rannalla, Viitaniemen "kolmisormisen" luoteeseen suuntautuvan niemen keskimmäisen sormen eteläosassa. Lapinraunio on pitkänomainen, etelä-pohjoissuuntainen, matala (n. 30 cm), mitoiltaan 7,6 x 3,3 m oleva kiviraunio. Se on ladottu kallion selänteen päälle siten, että sen pohjoisreuna on aivan tämän selänteen reunalla ja siitä suunnasta röykkiö vaikuttaa siten hiukan korkeammalta kuin mitä se oikeasti onkaan. Maasto ympärillä on kalliota, taempana metsässä kasvaa mäntyä. Paikka on lapinrauniolle tyypillisesti maisemallisesti kauniilla ja kuvauksellisella paikalla. |
| metsakeskus.1000003398 |
260 |
Kiima-aho |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
631639.49700000 |
6884309.69000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003398 |
Asuinpaikka sijaitsee Villasenjärvestä Oriveden Paasselkään laskevan Uitonjoen varrella olevan Äkkinäisensuon kaakkoisreunalla, Kiima-ahon harjanteen luoteisreunalla. Löytöpaikka on pienen kumpareen kaakkois- ja lounaissivuilla ja sen päältä menee voimajohtolinja sekä moottorikelkkaura. Löytöjä oli kelkkauraa varten myllerretyssä hiekassa kumpareen kaakkoisreunalla ja kumpareen lounaispuolella, uran pohjoissivulla löytyi muutamia selkeämpiä iskoksia uran leikkauksesta ja kuoritulta maanpinnalta. |
| metsakeskus.1000003399 |
260 |
Nuottisillanjoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
631425.56300000 |
6889443.62600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003399 |
Asuinpaikka sijaitsee Oriveden Paasselän Ansolahteen laskevan Nuottisillanjoen länsirannalla, suuren hiekkakuopan eteläreunalla, nykyisestä järven rannasta 640 m kaakkoonja Villalan-Vihtavaaran tiestä 40-120 m luoteeseen. Ansolahden etelärannalla on pitkälle Paasselälle kurottuva Ansoniemi, jolle johtaa tie Villalan-Vihtavaaran tieltä. Suuri hiekkakuoppa on heti tien alussa sen eteläpuolella. Hiekkakuoppa on nykyisellään ilmeisesti poissa käytöstä, reunoja on maisemoitu ja taimitettu. Eteläosasta on löytynyt runsaasti varhaista asbestikeramiikkaa kuopan kuoritulta reunalta ja leikkauksesta n. 100 m matkalta. |
| metsakeskus.1000003401 |
260 |
Laka-ahonkangas |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
632464.17700000 |
6881638.77800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003401 |
Tervahauta tai hiilimiilu sijaitsee Puhoksen-Savonlinnan -tien pohjoispuolella, Villasenjärven ja Ängervöinen-järven välissä olevan Laka-ahonkankaan eteläosassa, Tuomelan talosta 430 m luoteeseen. Tervahauta on mäntykankaalla, sen halkaisija on n. 7 m, siinä on vallit ja sen ympärillä on kehässä pienempiä kuoppia. |
| metsakeskus.1000003402 |
260 |
Tervahaudankangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
630611.91900000 |
6882623.36900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003402 |
Kohde sijaitsee Tervahaudankankaalla aivan metsäautotien varressa. Tielinjaus on tehty osittain tervahaudan läpi, niin että itäreuna tervahaudasta on tuhoutunut. Tien sivussa maaleikkauksessa on havaittavissa paksu kerros hiiltynyttä puuta. Metsä alueella on mäntykangasta, mutta tervahaudan valleilla kasvaa koivuja ja haapoja. Tervahaudan länsivallin paksuus on 3,2 m ja pohjoisvallin 3,5 m. Tervahaudan keskellä on selvästi erottuva kuoppa, jonka halkaisija on 3,6 m ja syvyys n. 1,6 m. |
| metsakeskus.1000003404 |
260 |
Nuottisillanjoensuu |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
631182.65700000 |
6889881.44900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003404 |
Paikka sijaitsee Oriveden Paasselän Ansolahteen laskevan Nuottisillanjoen suistossa, joen itärannalla, lahden rannasta 170 m kaakkoon. Paikalta on löytynyt yksi kvartsi-iskos joen rannalta, vesijohdon myllertämästä maasta, aivan joen rannalta, sähkölinjan alta. |
| metsakeskus.1000003407 |
260 |
Ansoniemen tienvarsi |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
630966.74800000 |
6889849.46300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003407 |
Tervahauta sijaitsee Oriveden Paasselkään pistävään Ansoniemeen johtavan tien varrella, Ansolahden etelärannalla sijaitsevalta itäisemmältä kesämökiltä 100 m länsilounaaseen, tien pohjoispuolella. Tervahauta on mäntykankaalla, se on halkaisijaltaan n. 8-9 m ja se erottuu maastossa kumpuna, mikä saattaa viitata siihen, että kyseessä on ennemminkin hiilimiilu kuin tervahauta. |
| metsakeskus.1000003409 |
260 |
Mäntyniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
649865.23900000 |
6864471.75800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003409 |
Kohde sijaitsee Kesälahden kylässä sijaitsevan Mäntyniemen kartanon etelä- ja kaakkoispuolella olevan pellon itäisessä päädyssä, metsän reunasta 30 askelta etelään. Löydöt on otettu talteen pintapoiminnassa |
| metsakeskus.1000003410 |
260 |
Halkoniemi 1 |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
652248.27500000 |
6863889.01000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003410 |
Kohde sijaitsee Kesälahden kylässä noin 3 km itäkaakkoon Sinikivenlahden itärannalla. Paikalla on vuoden 1997 inventoinnissa havaittu kaksi kiviröykkiötä noin 60 metriä rantalinjasta itään. Röykkiöt ovat halkaisijaltaan noin 1,5 m ja korkeudeltaan noin 0,3-0,4 metriä. Röykkiöt koostuvat kivistä, jotka ovat halkaisijaltaan noin 0,25-0,45 metriä, kivien yleismuoto on pyöreä. Röykkiöitä peittää paksu sammalkerros. Röykkiöissä on nähtävissä kolme kivikerrosta, joista alin on soikeahko korkeussuuntia vasten. Rakenteita ei ollut havaittavissa. Röykkiöiden vieressä suoritettiin koekairausta, jossa paljastui ohut humuskerros sekä hiilensekaista kivennäismaata 25 cm:n syvyydeltä. Halkoniemi on Taipaleenselälle pistävä lounaissuuntainen niemi, jolla kasvaa havupuuvaltaista sekametsää.
Vuoden 2004 inventoinnissa röykkiöitä ei kyetty paikantamaan koordinaattien osoittamasta kohdasta. |
| metsakeskus.1000003411 |
260 |
Halkoniemi 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
652365.23100000 |
6863779.04900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003411 |
Kohde sijaitsee Kesälahden kirkonkylän itäpuolella, Pyhäjärven Sinikivenlahden itärannalla olevan Halkoniemen etelärannalla, noin viisi metriä järven nykypintaa ylempänä. Kohteella on v. 1997 inventoinnissa havaittu kolme painannetta, jotka on tulkittu mahdollisiksi asumuspainanteiksi. |
| metsakeskus.1000003412 |
260 |
Piikkeenniemi 1 |
10001 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
652894.01700000 |
6863695.08600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003412 |
Kohde sijaitsee Kesälahden kylässä ja käsittää kahdeksan pyyntikuopan järjestelmän Piikkeenniemen eteläpuolella. Pyyntikuopat muodostavat puoliympyrän, jossa reunimmaisten kuoppien välimatka on 40 metriä. Kuopat ovat halkaisijaltaan keskimäärin 2 metriä ja ne ovat 3-20 metrin päässä toisistaan. Kuopat olivat sammaleen peitossa. Koekuopituksessa niiden reunaprofiileissa havaittiin kaksoismaannos ja pohjalla hiukan hiiltä. Luode-kaakko -suuntainen Piikkeenniemi pistää Piikkeensalmeen. 20 metriä läntisimmästä pyyntikuopasta länteen sijaitsee Piikkeenniemi 2:n kolme röykkiötä. Piikkeenniemessä kasvaa etupäässä mäntymetsää. |
| metsakeskus.1000003413 |
260 |
Piikkeenniemi 2 |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
652786.06200000 |
6863735.06900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003413 |
Kohde sijaitsee Kesälahden kylässä, Piikkeensalmeen pistävän luode-kaakko -suuntaisen Piikkeenniemen eteläosassa. Röykkiöt (3 kpl) ovat noin 20 metriä Piikkeenniemi 1:n läntisimmästä pyyntikuopasta länteen. Kivistä ja maasta koostuvat röykkiöt ovat rivissä noin 4 metrin päässä toisistaan. Halkaisijaltaan ne ovat noin 1,5-2 metriä ja korkeudeltaan noin 0,5 metriä. Piikkeenniemellä kasvaa etupäässä mäntymetsää. |
| metsakeskus.1000003414 |
260 |
Varmonniemi Mujula |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
655002.15300000 |
6867004.75900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003414 |
Kohde sijaitsee Pyhäjärveen pistävän pitkän ja kapean Mujusenniemen keskivaiheilla. Mujulan päärakennukselta Viitaniemeen kulkevan tien itäpuolella, n. 250 m päärakennuksesta itäkaakkoon olevalta pellolta on kerätty löytöjä. |
| metsakeskus.1000003415 |
260 |
Varmonniemi Rantala |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
652568.13300000 |
6867481.56600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003415 |
Kohde sijaitsee Kesälahden kirkosta noin 4 km koilliseen, Mustolanjoen suussa, Mustolanlahden pohjukassa, Honkaniemen luoteistyvessä. Rantalan tilan päärakennuksen koillispuolella olevasta pellosta on löydetty historiallisen ajan saviastian palasia. Nykyisin (2014) asuinpaikka-alue on puutarhaa. Talon luoteispuolella, kivikkoisen rinteen päällä on 15 (vuonna 2014 12 kpl+kiviaita) kaskiröykkiötä. Röykkiöt ovat vaihtelevan kokoisia ja -muotoisia: halkaisijaltaan 1,5-5 m, korkeudeltaan 0,3-0,6 m. Kaskiröykkiöalue, samoin kuin pelto, on metsitetty. |
| metsakeskus.1000003416 |
260 |
Munkinhauta |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
652527.14800000 |
6868568.12600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003416 |
Kohde sijaitsee Riihilahdensuon länsipuolella, Mustolan tiestä haarautuvan, Pillinkiin johtavan tien pohjoispuolella, n. 5 km Kesälahden kirkosta koilliseen. Paikalla sijaitsee kahden kumpareen välissä pyöreä kuoppa, halkaisijaltaan 10 metriä. Kuopassa on paljon hiiltä ja sen eteläpuolella valli |
| metsakeskus.1000003417 |
260 |
Varmonniemi Immolanniemi |
10002 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
657096.30400000 |
6868024.36000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003417 |
Kohde sijaitsee Hienniemenselkään pistävällä niemellä, jonne haarautuu Uuksuniementieltä etelään vievä tie. Immolanniemen päärakennuksesta n. 50 m pohjoiseen olevalta pellolta on löytynyt historiallisen ajan keramiikkaa. |
| metsakeskus.1000003418 |
260 |
Syrjälä |
10001 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
654574.34700000 |
6861913.81300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003418 |
Syrjälän historiallisen ajan asuinpaikka sijaitsee Pyhäjärven Sarvisalon saaressa, sen länsirannan tuntumassa, Syrjälän talon pellolla. Paikalta on löytynyt historiallisen ajan keramiikkaa ja tuluspiitä. |
| metsakeskus.1000003419 |
260 |
Totkunniemi Hovinmäki 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
650832.86600000 |
6860035.55500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003419 |
Kohde sijaitsee Totkunniemen kylässä sijaitsevan Hovinmäen tilan pellolla noin 160 m lounaaseen tilan päärakennuksesta. Saviastianpalojen löytöpaikka sijaitsee n. 90 m länsiluoteeseen pienestä Telen puhelinrakennuksesta, joka on aivan Kesälahden kirkolle johtavan tien vieressä. Löytöpaikan etäisyys etelänpuoleiseen puroon on n. 100 m.
Löytöaineiston saviastian palat tulkittu rautakautiseksi ja dreijatuksi karjalaiseksi keramiikaksi. |
| metsakeskus.1000003420 |
260 |
Pajamäki |
10002 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
650358.00000000 |
6859124.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003420 |
Historiallisen ajan talon paikka sijaitsee Kesälahden kirkosta 5,6 km etelään Totkunniemen kylässä sijaitsevan Pajamäen talon pellolla noin 60 m etelään tilan päärakennuksesta. Löytöpaikka on Pajamäen ja Ruokosuun talojen välistä Sopasenlahden rantaan vievän tien varrella Pajamäen puolella noin 10 m tieltä Ruokosuun pihatien kaakkoispuolella.
Löytökohdassa havaittiin likamaakerros, palanutta maata, jossa hiiltä ja palaneita kiviä sekä palanut luu. |
| metsakeskus.1000003422 |
260 |
Myllylahti |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
636987.35300000 |
6882880.29100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003422 |
Myllylahti on Puruveden Hummonselän luoteisin lahti, jonka itäreunalla on järveen pistävä Ansonniemi. Myllylahteen laskee pohjoisesta Myllyjoki tasaisen hienohiekkaisen kankaan halki. Kankaan halki kulkee myös sähkölinja, jonka alapuolella äestysvaoissa on näkynyt joitakin palaneita kiviä muuten täysin kivettömällä kankaalla. Paikka on Anttilan talosta 300 m itään. Noin 100 m luoteeseen, metsässä, vanhalla rantatörmällä on myös tervahauta, halkaisijaltaan n. 6 m, syvä kuoppa keskellä. |
| metsakeskus.1000003423 |
260 |
Kuolemalampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
644056.61400000 |
6854569.72800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003423 |
Tervahauta sijaitsee Kuolemalammin ja Pienen Kuolemalammin välisellä kannaksella, VT 6:n ja Uukuniemen kirkonkylän tienristeyksen kaakkoispuolella, aukkohakatulla hiekkankankaalla. Tervahauta on halkaisijaltaan n. 10 m ja sillä on 5 m leveä ja laakea pohja. Juoksutusaukkoa ei ole näkyvissä. |
| metsakeskus.1000003424 |
260 |
Louhisaari |
10001 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
644363.43100000 |
6869771.60300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003424 |
Kohde sijaitsee pienellä kivikkoisella saarella Hummonselällä, Aittolahden suulla (lahden pohjukasta n. 2,6 km länsiluoteeseen), n. 850 m Mäntyrannan leirintäalueesta suroaan etelään. Louhisaari on kooltaan n. 200-300 m x 90 m, ja se kuuluu kiviharjuun josta suurin osa on veden alla. Itse rakennelma on pyöreähkö kivilatomus, joka sijaitsee saaren lounais-eteläosassa, 15-20 m korkeimmasta kohdasta lounaaseen. Latomus on mahdollinen tuulensuoja tai linnustajien kyttäyspaikka. Alueella on runsaasti vesilintuja. |
| metsakeskus.1000003425 |
790 |
Hossa 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
270532.13100000 |
6801555.41400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003425 |
Asuinpaikka sijaitsee Kokemäenjoen itäkaakkoisrannalla, Äetsänmäen pohjoispäässä, Hossan talosta noin 100 m pohjoiseen. Paikka on ladon ja peltotien länsipuolella ja osittain ladon pohjoispuolella oleva, pohjoiseen viettävän peltorinteen lakiosa.
Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia. Maaperä on savista moreenia. |
| metsakeskus.1000003426 |
260 |
Sorsasaari Muukkilaisten hauta |
10002 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
658265.84400000 |
6866121.13600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003426 |
Maukonen kuvaa: "Muukkilaisten hauta on Pyhäjärvessä olevan Sorsasaaren pohjoispäästä koilliseen pistävän Pötsönniemen luoteisrannalla. Hauta on nelikulmainen, maan pinnalta mitaten 24 jalkaa pitkä, 22 leveä ja 7 jalkaa syvä. Sen laidat viistoutuvat alaspäin. Tämän haudan laidoissa ei ole kivilatomusta." Pötsönniemen itärannalla on palaneen talon pohja.
Vuonna 2014 todettiin, että Pesosen inventoima kuoppa on pohjakaavaltaan
nelikulmainen, pohjaan kapeneva ja 2,5 m syvä kuoppa, jonka reunalla rannan puolella on reunavalli, jonka leveys on 2 m ja korkeus metrin. Kuopan laajuus reunavalleineen on 8 x 8 metriä. Kuoppa on huomattavan jyrkkäreunainen ja suppilomainen.
Pesonen on inventoinnissaan arvellut, että kyseessä on mahdollisesti tervahauta.
Nelikulmaisuutensa vuoksi kohde on tervahaudaksi kuitenkin melko epätyypillinen.
Huomiota herättävää on, että kuopan reunat ovat vaakasuorassa tasossa; se - yhdessä
jäännöksen koon ja nelikulmaisuuden kanssa - tuo mieleen jonkinlaisen rakennuksen
perustuksen. Toisaalta sijainti rinteessä on sellaiseksi epätyypillinen, eikä syvä kuoppakaan tue ajatusta. |
| metsakeskus.1000003426 |
260 |
Sorsasaari Muukkilaisten hauta |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
658265.84400000 |
6866121.13600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003426 |
Maukonen kuvaa: "Muukkilaisten hauta on Pyhäjärvessä olevan Sorsasaaren pohjoispäästä koilliseen pistävän Pötsönniemen luoteisrannalla. Hauta on nelikulmainen, maan pinnalta mitaten 24 jalkaa pitkä, 22 leveä ja 7 jalkaa syvä. Sen laidat viistoutuvat alaspäin. Tämän haudan laidoissa ei ole kivilatomusta." Pötsönniemen itärannalla on palaneen talon pohja.
Vuonna 2014 todettiin, että Pesosen inventoima kuoppa on pohjakaavaltaan
nelikulmainen, pohjaan kapeneva ja 2,5 m syvä kuoppa, jonka reunalla rannan puolella on reunavalli, jonka leveys on 2 m ja korkeus metrin. Kuopan laajuus reunavalleineen on 8 x 8 metriä. Kuoppa on huomattavan jyrkkäreunainen ja suppilomainen.
Pesonen on inventoinnissaan arvellut, että kyseessä on mahdollisesti tervahauta.
Nelikulmaisuutensa vuoksi kohde on tervahaudaksi kuitenkin melko epätyypillinen.
Huomiota herättävää on, että kuopan reunat ovat vaakasuorassa tasossa; se - yhdessä
jäännöksen koon ja nelikulmaisuuden kanssa - tuo mieleen jonkinlaisen rakennuksen
perustuksen. Toisaalta sijainti rinteessä on sellaiseksi epätyypillinen, eikä syvä kuoppakaan tue ajatusta. |
| metsakeskus.1000003446 |
790 |
Hossa 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
270560.00000000 |
6801653.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003446 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Kokemäenjoen itäkaakkoisrannalla, Hossan tilasta 200 m pohjoiseen, samalla pohoiseen viettävällä peltorinteellä, alemmalla terassilla kuin kohde 24. Paikalta on löydettu kvartsikaavin.
Kohteiden 24 ja 25 väliltä ei ole löytöjä, ja siksi ne ovat kahtena erillisenä asuinpaikkana. |
| metsakeskus.1000003447 |
976 |
Roukoniemi (Iso-Vietonen) |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
396478.46300000 |
7392987.23300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003447 |
Kohde sijaitsee Iso-Vietosen pohjoisrannalla Roukoniemen kärjessä. Asuinpaikka on osittain huuhtoutunut ja löytöjä on erotettu vesirajassa ja rantavedessä Pikkuroukoniemen ja Romakkalahden väliltä. Iso-Vietonen on säännöstelty järvi, jossa vedenpinnan korkeusvaihtelu on 3 m luokkaa. Asuinpaikan rannassa on 5-10 m levyinen hiekkaranta, jonka jälkeen maasto nousee 1-3 m sekametsämaaksi. Sisempänä on mäntymetsää. Inventoinnissa 1979 vesi oli poikkeuksellisen alhaalla ja löydöt saatiin vesirajasta. Järven rantaa oli inventointikertomuksen mukaan muokattu kaivinkoneilla noin ½ km matkalla, jolloin mahdollinen muinaisjäännös olisi tuhoutunut. Muokkausten sijaintitieto on epäselvä, mutta tarkoittanee Romakkalahden itärantaa. Niemen sisäosassa ja kauempana Romakkalahden pohjukasta olevat mahdolliset muinaisjäännökset ovat tallella. Havainnot asuinpaikasta rajoittuvat kuitenkin rantavyöhykkeeseen, joka inventointitietojen perusteella on pituudeltaan noin 600-700 m.
Löydöt: piinuolenkärki ja -kaavin, talttoja, tuuria, liuskekärjen katkelma, kvartsia (KM 14033:1, 20486, 20487:1-4, KM 36852:1-2).
Vuonna 2017 Roukoniemen tilalle (autiona 2017) ulottui sähkökaapelointihanke Jolmankoskelta, jonka linjauksen arkeologisen inventoinnin yhteydessä (rajatun laajan mj-alueen ulkopuolella) ei koekuopissa todettu merkkejä muinaisjäännöksestä. Purettavalla sähkön ilmajohdon linjalta todettiin aiemmin tuntematon hiilimiilu, joka on liitetty tähän kohteeseen (ks. alakohde). |
| metsakeskus.1000003447 |
976 |
Roukoniemi (Iso-Vietonen) |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
396478.46300000 |
7392987.23300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003447 |
Kohde sijaitsee Iso-Vietosen pohjoisrannalla Roukoniemen kärjessä. Asuinpaikka on osittain huuhtoutunut ja löytöjä on erotettu vesirajassa ja rantavedessä Pikkuroukoniemen ja Romakkalahden väliltä. Iso-Vietonen on säännöstelty järvi, jossa vedenpinnan korkeusvaihtelu on 3 m luokkaa. Asuinpaikan rannassa on 5-10 m levyinen hiekkaranta, jonka jälkeen maasto nousee 1-3 m sekametsämaaksi. Sisempänä on mäntymetsää. Inventoinnissa 1979 vesi oli poikkeuksellisen alhaalla ja löydöt saatiin vesirajasta. Järven rantaa oli inventointikertomuksen mukaan muokattu kaivinkoneilla noin ½ km matkalla, jolloin mahdollinen muinaisjäännös olisi tuhoutunut. Muokkausten sijaintitieto on epäselvä, mutta tarkoittanee Romakkalahden itärantaa. Niemen sisäosassa ja kauempana Romakkalahden pohjukasta olevat mahdolliset muinaisjäännökset ovat tallella. Havainnot asuinpaikasta rajoittuvat kuitenkin rantavyöhykkeeseen, joka inventointitietojen perusteella on pituudeltaan noin 600-700 m.
Löydöt: piinuolenkärki ja -kaavin, talttoja, tuuria, liuskekärjen katkelma, kvartsia (KM 14033:1, 20486, 20487:1-4, KM 36852:1-2).
Vuonna 2017 Roukoniemen tilalle (autiona 2017) ulottui sähkökaapelointihanke Jolmankoskelta, jonka linjauksen arkeologisen inventoinnin yhteydessä (rajatun laajan mj-alueen ulkopuolella) ei koekuopissa todettu merkkejä muinaisjäännöksestä. Purettavalla sähkön ilmajohdon linjalta todettiin aiemmin tuntematon hiilimiilu, joka on liitetty tähän kohteeseen (ks. alakohde). |
| metsakeskus.1000003448 |
976 |
Saunavaara |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
370546.93500000 |
7371582.77300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003448 |
Kohde sijaitsee Tengeliöjoen luoteispuolella Ylitornin - Raanujärvi maantien (mt. 932) luoteisreunassa tasaisella hiekkakankaalla ja sorakuopan reunassa ja on osittain soranoton tuhoama. Löydöt koostuvat kvartseista (KM 14387:1-3 sekä 36948). |
| metsakeskus.1000003449 |
976 |
Korpi |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
356039.77200000 |
7367144.52500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003449 |
Kohde, historiallisen ajan asutusjäänteet, sijaitsee Haapakosken voimalasta n. 1 km pohjoiseen polkujen halkomassa metsämaassa, etelään laskevan vaaran kuivalla moreenikankaalla. Paikalla erottuu kivilatomuksia ja asumuksen sija.
Vanhat viljelysrauniot peltoineen sijaitsevat molemmin puolin Erkkilästä itään johtavaa
polkutietä, joka risteää mainitun harjanteen lakea etelään kulkevan polun kanssa. Paikalla on useita röykkiömäisiä viljelysraunioita, pyöreitä ja pitkänomaisia, sekä näiden yhteydessä
kivettömiä raivattuja peltoaloja Lisäksi paikalla on rakennusjäännökseksi tulkittava jäänne.
Karkean arvion mukaan jäännökset peittävät noin 50 x 50 metrisen alan. Muutamia peltoraunioita on myös tästä 500-600 metriä pohjoisluoteeseen Korven talon
itäpuolisessa rinteessä.
Rovan laelta n. 150m NNW on iso kivi tai kalliokumpare, jossa kiven päällä on kaksi karhun tassua muistuttavaa koloa, jotka tulkittiin luonnollisiksi. Tämän pohjoispuolella on kookas kvartsipitoinen kivi. Heti Rovan laen itäpuolella olevassa maakivessä on Museovirastoon 1987 tulleen ilmoituksen mukaan kruunumerkki. Kyse on ilmeisesti on luonnollisen lohkeamisen ja kiviaineksen epätasaisen kulumisen tuloksena syntynyt kruunumainen kuvio (n. 80 x 50 cm) kiven itään laskevalta päällyssyrjällä.
Inventoinnissa 2017 alueella todettiin 4 (5?) viljelyröykkiötä, kiviaita ja maakellari (mitat n. 5 x 5 m, kuoppa 2,5 x 2 m ja syvyys > 1 m, vallin korkeus 0,4 – 0,6 m). Raivatun viljelypellon mitat ovat 80 – 60 m. Kohteesta 160 m pohjoiseen on autioituneen Rovanperän 1800-luvun talon paikka (keltainen neliö, nro 37; alueella on nykyään konehalleja ym.). Kyseessä on ilmeisesti Rovanperän talon pellosta |
| metsakeskus.1000003450 |
976 |
Närkki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
352441.22200000 |
7365786.06100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003450 |
Kohde sijaitsee valtatien 21 ja maantien 930 risteyksestä noin 140 m kaakkoon, paikallistien itäpuolella, "kyläkummun" hiekkaisella lounaisrinteellä. Tien tekeminen ja muu rakentaminen näyttävät tuhonneen suuren osan kohteesta.
Valtatieltä 21 kaakkoon johtavan paikallistien koillispuolelta oli 1981 inventoinnin yhteydessä tavattu asuinpaikkamerkkejä noin aarin alalta. Paikallistien eteläpuolelle on joitakin vuosia ennen 2001 inventointia rakennettu uusi talo, jonne oli tuolloin tehty vesijohto- tms. kaivanto lähes suoraan pohjoisesta, ilmeisesti aivan aiemman havaintopaikan länsireunaa viistäen. Muuten alue on säilynyt entisellään Tarkastuksen yhteydessä paikalta ei 2001 tavattu asuinpaikasta kertovia jälkiä. Aiempi löytöalue oli heinää kasvavana joutomaana.
Vuoden 2017 inventoinnin yhteydessä kohteen arvioitiin säilyneen ainoastaan paikallistien koillispuolella n.60 m pitkänä ja 15 m leveänä nauhana, pääosin 55 m korkeuskäyrän alapuolella. Koillisrajana on melko karkea kivikko. Maaperän, topografian ja aikaisempien havaintojen perusteella asuinpaikka on jatkunut etelään ja länteen VT 4:n länsilaidalle saakka. Inventoinnin havainnot, 4 tulisijan jäännökset ja runsaasti palanutta kiviä sekä kvartsia vain 15 m pitkässä tienleikkauksessa viittaavat merkittävään asuinpaikkaan. |
| metsakeskus.1000003451 |
976 |
Kinnunen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
352943.01800000 |
7367064.55100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003451 |
Kohde sijaitsee Aavasaksan länsirinteellä rautatien leikkauksen itäreunalla ja pienen hiekkakuopan laidassa, Aavasaksan asemasta 300 m pohjoiseen. Rautatien itäpuolisessa leikkauksessa on havaittavissa kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä arviolta 100 m matkalta. |
| metsakeskus.1000003452 |
976 |
Aavasaksa 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
352940.00000000 |
7367864.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003452 |
Kohde sijaitsee Aavasaksan asemalta 1100 m pohjoiseen olevan sorakuopan kaakkoisreunassa, vaaran länsirinteen alemassa osassa. Soranotto näyttää tuhonneen suuren osan asuinpaikasta. Vuoden 1981 inventoinnin aikana sorakuopan itäreunalta tavattiin asuinpaikkaan viittaavia kvartseja. 2001 inventoinnissa sorakuopan todettiin kasvaneen umpeen. Koilliseen, Heikinvaaraa kohti johtavan ajouran länsipuolelta, kohdassa missä ajoura nousee kuopasta koskemattomalle kankaalle, tavattiin sorakuopan reunalla kvartsi-iskos sekä pari palaneen kiven kappaletta. Likamaata tai enempiä asuinpaikan merkkejä ei tavattu. Löytökohdan yläpuolella on pieni terassimainen kankaanosa, jolle asuinpaikan rippeet rajoittunevat.
Asuinpaikan jäännökset lienevät alun perin kuuluneet yhteen hiekkakuopan toisella puolella olevan asuinpaikkan Aavasaksa 2 (Närkki valtionmaa) kanssa, joka on paremmin säilynyt. |
| metsakeskus.1000003453 |
976 |
Aavasaksa 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
352876.04200000 |
7367957.18600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003453 |
Kohde, asuinpaikka ja kuopparyhmä - sijaitsee Aavasaksan länsirinteellä sorakuoppaan koillisesta pistävällä "niemekkeellä". Tämän itäreunassa on terassi, jolla vuonna 1981 todettiin kvartsi- ja kivilaji-iskoksia sekä palanutta luuta noin 50 m matkalla. Lisäksi havaittiin yhdeksän kuopan muodostama kuopparivi, joita pidettiin mahdollisina asuinkuoppina, ehkä kodanpohjina. Hiekanotto näyttää tuhonneen suuren osan kohteesta. Inventoinnissa 2001 ei löytöjä havaittu, mutta tuolloin kahdessa ryhmässä havaitut kuopat (6 kuoppaa niemekkeen tyvessä, 3 tästä pohjoiseen) tulkittiin koepistojen perusteella tuoreehkoiksi, mahdollisiksi maaperä tarkastuskuopiksi. Ne ovat 1 - 1,5 m halkaisijaltaan ja 30 - 40 cm syviä.
Hiekkakuopan eteläpuolella lienee jäännös asuinpaikan osasta (kohde Aavasaksa 2). |
| metsakeskus.1000003455 |
578 |
Haapasaari N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
521479.89000000 |
7146307.79400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003455 |
Haapasaari sijaitsee Kivesjärven keskivaiheilla ja Porosaaren koillispuolella. Saaren koko on noin 0,3 x 0,1 km. Eteläosassa saarta on kesämökki. Saaren pohjoisosa kasvaa nuorta sekametsää, aluskasvillisuutena on paksu sammal sekä mustikkaa ja puolukkaa. Ranta on matala, sen takana noin 10 m päässä vesirajasta on ilmeinen kivikkoinen vanha rantatörmä. Törmän takana maaperä on hiekkaa. Saaren pohjoisosasta on koekuopista tullut esille kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000003456 |
578 |
Putkonsaari 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
547819.26700000 |
7154284.67500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003456 |
Asuinpaikka sijaitsee Iijärven länsiosassa, Hirsiselän ja Laiskansaaren välissä olevan 2,5 x 0,4 km kokoisen Putkonsaaren pohjoisrannalla olevan Haukiniemen etelätyvessä. Rantaan laskevassa rinteessä noin 50 metrin päässä Haukiniemen kärjestä on pieni tasanne, jonka kohdalle tehdystä koekuopasta on tullut esille kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000003457 |
578 |
Putkonsaari 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
547819.26800000 |
7153884.83400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003457 |
Asuinpaikka sijaitsee Iijärven länsiosassa, Hirsiselän ja Laiskanselän välissä olevan 2,5 x 0,4 km kokoisen Putkonsaaren pohjoisrannalla olevan lahdelman itäpuolella, saaren katkaisevasta tilanrajasta 150 m itään ja runsaan 1050 m päässä saaren itäkärjestä. Rannasta nousevassa rínteessä on noin kahden metrin korkeudella pieni tasanne. Sen kohdalle tehdystä koekuopasta on tullut esille kvartsi-iskoksia. Putkonsaari 5 -niminen asuinpaikka sijaitsee samalla tasanteella runsaan 0,1 km päässä kaakossa. |
| metsakeskus.1000003458 |
578 |
Putkonsaari 5 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
548269.08100000 |
7153814.85800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003458 |
Asuinpaikka sijaitsee Iijärven länsiosassa, Hirsiselän ja Laiskanselän välissä olevan 2,5 x 0,4 km kokoisen Putkonsaaren pohjoisrannalla olevan lahdelman itäpuolella, saaren katkaisevasta tilanrajasta 270 m itään ja runsaan 950 metrin päässä saaren itäkärjestä. Rannasta nousevassa rinteessä on noin kahden metrin korkeudella pieni tasanne. Tämän tasanteen kohdalle, noin 15 metrin päähän rannasta tehdystä koekuopasta on tullut esille yksi kvartsi-iskos. |
| metsakeskus.1000003459 |
578 |
Uvanniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
550328.24700000 |
7155364.24600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003459 |
Asuinpaikka sijaitsee Uvanniemen Iijärven puoleisella kaakkoisrannalla olevan lahdelman itäpuolella. Paikka on noin kilometrin Iijärven eteläpuolella olevasta Hirsiniemen talosta pohjoiseen ja 0,9 km Uvanniemen pohjoistyvessä olevasta Isolahden talosta etelään. Lahti on hieman näiden talojen välisen linjan länsipuolella. Lahden suusta nousee kivikkoinen, kuiva mäntykangas. Noin 15 metrin päähän rannasta, kolme metriä veden pintaa korkeammalle, kiviseen hiekkaan tehdystä koekuopasta on tullut esille kavatsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000003460 |
578 |
Uvanniemi 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
550668.11700000 |
7155604.14500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003460 |
Asuinpaikka sijaitsee Uvanniemen Iijärven puoleisessa tyvessä, 0,1 km Ristijärven rajasta olevassa pienessä niemekkeessä, sen länsiosassa. Noin 12 metrin päähän rantaviivasta ja kaksi metriä veden pintaa korkeammalle tehdystä koekuopasta on tullut esille kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000003461 |
578 |
Uvanniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
549168.71900000 |
7154914.42000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003461 |
Asuinpaikka sijaitsee Uvanniemen lounaisimman kärjen länsirannalla, noin 0,1 km niemen kärjestä. Lounaiskärjessä on pieni kumpare. Sen pohjoispuolella maasto on melko matalaa, kunnes se alkaa nousta vajaat 10 m järven pintaa korkeammaksi kumpareeksi. Asuinpaikka sijaitsee tämän rinteen juuressa. Maasto on kivikkoinen, kivien välissä on karkeaa hiekkaa. Alue kasvaa mäntymetsää. Metsätöiden seurauksena maanpintaa on rikottu ja tällaisesta kohdasta on tullut esille kolme kvartsi-iskosta (KM 35010). |
| metsakeskus.1000003462 |
976 |
Kuusikkorova |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
401798.32100000 |
7392681.36900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003462 |
Kohde sijaitsee Raanujärven ja Palolompolon välisessä maastossa, maantie 83 :n pohjoispuolella ja Kuusikkorovan koillispäässä sorakuopan kaakkoisreunassa. Soranotto on tuhonnut suuren osan kohteesta.
Kohteella tehtiin kenttätutkimuksia vuonna 2000. Tutkimuksissa alue kartoitettiin, sinne kaivettiin koekuoppia ja alueelta otettiin näytteitä erilaisia analyysejä varten. Hiekkakuopan koillisosan reunoilta löydettiin kvartsikeskittymä sekä palanutta luuta. Tämän löytöalueen lounaispuolelta, terassin eteläreunalla ja rinteessä havaittiin lisäksi kolme painannetta. Kaksi painanteista sijaitsi pitkittäin terassin yläreunalla. Molemmat olivat pitkänomaisia ja syyvydeltään noin 15 senttimetriä. Painanteen numero 1 laajuus oli noin 4 x 1,5 metriä valleineen. Painanne numero 2 oli puolestaan kooltaan 2 x 1 metriä. Painanteista kolmas oli suurin; sen laajuus oli noin 7 x 5 metriä ja syvyys 0.2 - 1,5 metriä. Painanteeseen kuuluva valli oli selkeä etenkin sen etelälounaisella reunalla.
Alempaa hiekkakuopan eteläpuolelta, edellisistä runsaan 85 metrin etäisyydellä, löytyi toinen kolmen vallittoman painanteen muodostama ryhmä (painanteet numerot 4-6). Painanteiden muodot vaihtelivat pitkänsoikeasta pyöreään niiden ympärysmittojen ollessa 2-3 metriä ja syvyyksien 0,2 - 0,3 metriä. Painanteista läntisin (numero 4) oli vahingoittunut jatkuvan yliajamisen seurauksena.
Koekaivauksessa havaittiin painanteen 1 olleen ainakin osin viimeaikaisen ihmistoiminnan kohteena. Painanteiden 2 ja 3 esihistoriallisuus on myös epävarmaa, vaikka painanteen 2 tuntumaan tehdystä koekuopasta löydettiinkin kaksi mahdollista kivilajiesineen katkelmaa sekä yksi kivilajikaavin. Alueelle tehdyissä koekuopissa havaittiin punertava maakerros, joka lienee palamisesta aiheutunut. Lähes kaikki koekuopat olivat löydöttömiä. Esihistoriallinen ihmisvaikutus näyttäisi keskittyvän alueella lähinnä terassin eteläiselle reunalle ilmeisen muinaisrannan tuntumaan, sillä pohjoisimman koekuopan viitteet kulttuurikerroksista olivat vähäisimmät. |
| metsakeskus.1000003463 |
976 |
Aukimaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
395436.91100000 |
7380868.10800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003463 |
Kohde sijaitsee Meltosjärven itäpuolella Aukimaan kappelista 230 m lounaaseen, Mt 932:n halkaisemalla männikkökankaalla tien molemmilla puolilla. Tien rakentaminen on tuhonnut suuren osan asuinpaikasta.
Löydöt: merkkejä tulenpidosta, hukkaantunut taltta, kvartsia, KM 21353
Tark. M. Torvinen 1981 |
| metsakeskus.1000003464 |
976 |
Konttavaara |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
393328.75900000 |
7380769.14000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003464 |
Kohde sijaitsee Vähä-Meltosjärven lounaispuolella viljelystiellä niittyalueen reunassa pienellä moreenikumpareella.
Löydöt: kvartsikaavin, kvartsi- ja kivilaji -iskoksia KM 21354:1-3
Tark. M. Torvinen 1981 |
| metsakeskus.1000003465 |
976 |
Takaharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
393180.81800000 |
7380596.21000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003465 |
Kohde, kivikautinen asuinpaikka tai kätkö, sijaitsee Vähä-Meltosjärven lounaisrannasta n. 500 m:n päässä Takaharju -nimisellä hiekkamultaisella viljelysmaalla.
Löydöt: mv. Matti Konttavaaran maatöissä keräämiä tuuria, talttoja ja kirveitä (KM 21308:1-15) sekä Markku Torvisen vuonna 1982 tarkastuksen yhteydessä löytämiä kiviesineiden katkelmia ja kvartsi-iskoksia (KM 36925:1-5). |
| metsakeskus.1000003466 |
976 |
Hakkarinsuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
403089.80200000 |
7393109.20800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003466 |
Kivikautiseen asuinpaikkaan viittavia muutamia kvartsi-iskoksia todettiin tarkastuksessa 1981 Sinettä - Raanujärvi -maantien reunassa tien pohjoispuolella sijaitsevan sorakuopan
kaakkoisreunassa metsäautotiellä. Tien kohdalla on ohut pintakasvillisuuskerros - jäkälä ja harva kanervikko - kulunut pois, joten havaintomahdollisuudet olivat kohtalaisen hyvät kuten myöskin muutaman metrin päässä olevan sorakuopan profiilissa.
Kvartsien löytöpaikasta n. 10m koilliseen näkyi tien pinnassa pienistä kivistä koottu, liedeltä näyttävä kiveys, halkaisijaltaan alle 1 m. Siinä kivet olivat jonkin verran murentuneet, mutta varsinaisia palojälkiä ei näkynyt. Sorakuopan profiilissa ei erottunut kulttuurikerrosta
eikä muitakaan asuinpaikkamerkkejä. Maaperä on löytökohdassa karkeaa, hieman kivistä hiekkaa. Maasto on männikköä kasvavaa kangasta ja rinne viettää kaakkoon.
Löytöpaikka sijaitsee Sinettä - Pello -tiestä eroavan Aavasaksalle vievän tien haarasta 3 km itään.
Löydöt: liesikiveys, kvartsia, KM 21359 |
| metsakeskus.1000003467 |
976 |
Aavasaksanvaara |
10002 |
12012 |
13124 |
11004 |
27000 |
353592.75400000 |
7369123.71600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003467 |
Kohde sijaitsee Aavasaksanvaaran pohjoisrinteessä n. 200 m Kreivin tilan päärakennuksesta lounaaseen. Paikalla on suuri kvartsiesiintymä, josta lohkottuja eri suuruisia kappaleita näkyy louhoskohdalla runsaasti.
Aavasaksan pohjoisrinteessä on Eino Tamelanderin vuonna 1919 saaman tiedon mukaan vihertävällä maalilla tehtyjä kuvioita. Näissä on ollut ainakin vuosiluku 1714 sekä kolme vaakunaa. Maalausta ei tuolloin tarkastettu ja niiden sijainti on epäselvä. |
| metsakeskus.1000003468 |
976 |
Rajala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
393538.67200000 |
7381387.89400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003468 |
Kohde sijaitsee Meltosharjun luoteisreunassa Rajalan tilan viljelysmaalla, välittömästi saunarakennuksen länsipuolisella alueella.
Löydöt: liuskekapplaita, hioin, kivilaji- ja kvartsi-iskoksia, esineitä, maaomistajalla taltta, hukkaantuneita (?) esineitä, palanutta luuta ym. kivikautiseen asuinpaikkaan liittyviä löytöjä KM 21839:1-7
Tark. M. Torvinen 1981
|
| metsakeskus.1000003469 |
854 |
Romakkaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
395296.92000000 |
7401090.97800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003469 |
Kohde sijaitsee Pellon kaakkoisosassa, noin kilometrin Ylitornion rajalta luoteeseen, Raanujärven luoteisosan, Vuoskunlahden etelärannalla. Asuinpaikka on Romakkaojan suusta n. 300 m itäkaakkoon, hiekkamultaisella viljelysmaalla.
Löydöt koostuvat kirveestä, taltoista sekä liuske- ja kvartsi-iskoksista (KM 18409, 18414:1-3, 25613:1-2). |
| metsakeskus.1000003470 |
854 |
Raanusaari |
10001 |
12002 |
13000 |
11006 |
27000 |
398251.72700000 |
7400710.14100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003470 |
Kohde, mahdollinen kesähautapaikka, sijaitsee Raanujärven pohjoisosassa Pellon puoleisen Raanusaaren Kirkonniemessä. |
| metsakeskus.1000003471 |
288 |
Nedervetil-Kitisolaktbacken 1 |
10002 |
12004 |
13052 |
11004 |
27000 |
324002.56200000 |
7066132.35500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003471 |
Paikka sijaitsee Perhonjoen länsipuolella ja Paasilan järven lounaispuolella olevan soisten maastojen ympäröimän harjumaisen mäen eteläpäässä. Paikalla on yksi jätinkirkkomainen painanne ja rakkakuoppia. |
| metsakeskus.1000003471 |
288 |
Nedervetil-Kitisolaktbacken 1 |
10002 |
12004 |
13041 |
11004 |
27000 |
324002.56200000 |
7066132.35500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003471 |
Paikka sijaitsee Perhonjoen länsipuolella ja Paasilan järven lounaispuolella olevan soisten maastojen ympäröimän harjumaisen mäen eteläpäässä. Paikalla on yksi jätinkirkkomainen painanne ja rakkakuoppia. |
| metsakeskus.1000003473 |
167 |
Pesolansuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
680647.55600000 |
6933321.14300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003473 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Huosiovaaralta Konnunniemeen johtavan maantien eteläpuolella, Jänisjoen sillan lounaispuolella sijaitsevalla peltoaukealla. Pelto rajautuu idässä Jänisjokeen ja rantatöyräältä löytyi kvartsi-iskoksia ja kaavin. Muokatussa peltomullassa ei ollut havaittavissa muita asutuksen merkkejä. Asuinpaikka on luultavasti suurimmaksi osaksi jäänyt veden alle Loitimojärven veden noston yhteydessä. Loitimon lahdesta on löytynyt kourutaltta (KM 1991:2). |
| metsakeskus.1000003474 |
167 |
Savilahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
683038.59200000 |
6932656.41800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003474 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Loitimojärven koilliskulmalla, Savilahden itärannalla noin 400 metriä Suvensaaresta pohjoiseen. Vuoden 2004 inventoinnissa tarkastettiin tasataltan löytöpaikkaa, joka on noin 1 m syvyydessä rantavedessä. Tarkastuksen yhteydessä löydettiin 5 metrin päästä rannasta kvartsi-iskos ja palanutta luuta. Asuinpaikka on luultavasti suurimmaksi osaksi jäänyt veden alle Loitimojärven veden noston yhteydessä. |
| metsakeskus.1000003477 |
167 |
Kuikkalampi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
699189.12900000 |
6920379.43000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003477 |
Kuikkalammen kaksi pyyntikuoppaa sijaitsevat Öllölänjärveen idästä laskevan Sonkajanpuron ja Kuikkalammen välisellä hiekkasärkällä, jota ympäröivät suot. Hiekkasärkät kulkevat kaakko - luode -suunnassa ja särkkäjonon molemmissa päissä on metsäautotien päätepiste. Kohteen maasto on kumpuilevaa hiekkaa, jossa kasvaa nuori mäntymetsä. Pyyntikuopat sijaitsevat 8 metrin etäisyydellä toisistaan. Kuoppa 1 on halkaisijaltaan 2 m ja syvyydeltään 40 cm, kuoppa 2 on halkaisijaltaan 2,5 m ja syvyydeltään 50 cm. |
| metsakeskus.1000003478 |
167 |
Sonkajanpuro |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
699544.98900000 |
6920356.43500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003478 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Öllölänjärveen idästä laskevan Sonkajanpuron koillispuolella, Kuikkalammesta kaakkoon sijaitsevan nimettömän lammen itäpuolisessa hiekkarinteessä. Kohteen itäpuolella on metsäautotien päätepiste ja länsipuolella retkeilypolun varressa on tulistelulaavu. Kuopat sijaitsevat 20 metrin etäisyydellä toisistaan. Kuoppa 1 on halkaisijaltaan 2 m ja syvyydeltään 40 cm. Kuoppa 2 on halkaisijaltaan 1 m ja syvyydeltään 50 cm. Kuoppien päältä on kuljettu metsätraktorilla, jonka seurauksena niiden rakennetta on vaikea hahmottaa. Tarkastuksessa 2008 edellisten lounaispuolisesta rinteestä, 10 m lounaaseen, on todettu kolmas 1 x 1 x 0,5 m laajuinen ehjä kuoppa. |
| metsakeskus.1000003479 |
297 |
Myhkyri 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
517786.89100000 |
6999596.82500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003479 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Myhkyrin saaren kaakkoispäässä, kohdassa, jossa jyrkkä harju alkaa viettää alas. Kasvillisuus on tiheää sekametsää, hieman lehtomaista. Kuoppien halkaisija on 2,5-3 m ja syvyys 0,45 - 0,6 m. |
| metsakeskus.1000003480 |
297 |
Soraharju 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
512655.94000000 |
7004661.76700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003480 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Soraharjun pohjoispäässä. Sen halkaisija on 3,5 m ja syvyys 0,7 m. Kuoppa on Saimaan muinaisen rantatörmän päällä, sen reunalla.
Törmän juurella, kuopan tasalla, sen pohjoispuolella havaittiin laikutusvaossa muutama kvartsi-iskos, lähistöllä ei havaintoja. |
| metsakeskus.1000003481 |
297 |
Kätölahti 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
511397.00000000 |
7006067.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003481 |
Asuinpaikka sijaitsee Keskisaaren pohjoisosassa, peruskartalla näkyvän metsäautotien kääntöpaikalta noin 50 m:n päässä olevalla hiekanottoaluella. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille kuoritulta alueelta. Asuinpaikka-alue jatkunee kuoritulta alueelta kohti länttä, jossa se muutaman kymmenen metrin päästä laskee jyrkästi kohti Myhkyrinsalmea.
Inventoinnissa 2012 asuinpaikan lähialueella ei osin laikkuisessa hakatussa metsämaassa todettu mitään esihistoriaan viittaavaa. |
| metsakeskus.1000003482 |
297 |
Kätölahti 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
511423.42800000 |
7006099.18200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003482 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Keskisaaren pohjoisosassa, peruskartassa näkyvästä metsäautotien kääntöpaikasta noin 50 m:n päässä olevan 95 m:n käyrän kohdalla olevan terassin päällä on yksittäinen pyyntikuoppa. Sen halkaisija on noin 5 m ja syvyys 1,1 m. Kuoppa näkyy selvästi maastossa. Inventoinnissa 2012 todettiin, että pyyntikuoppa on edelleen ehjä, mutta sen länsipuolella oleva ja edelleen käytössä oleva pieni hiekkakuoppa on laajentunut aivan kuopan kupeeseen. Alueelta on metsä hakattu ja sitä on laikutettu kevyesti. |
| metsakeskus.1000003483 |
297 |
Maliharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
509907.08100000 |
6994019.03300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003483 |
Asuinpaikka sijaitsee Maliharjun tilan pohjoispuolisen pellon länsiosassa olevan terassin päällä. Tilalta on 1900-luvun alussa löydetty kiviesineitä ja vuoden 2002 inventoinnissa terassin päältä multamaasta tuli esille taltan teelmä (KM 33253). Metsikkö pellon länsipuolella on erittäin kivikkoista, eikä siellä havaittu mitään asuinpaikkaan viittaavaa. |
| metsakeskus.1000003484 |
297 |
Linnasaari |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
515562.78500000 |
6999846.71300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003484 |
Linnasaari sijaitsee Ylä-Ruokovedellä Tavinsalmen kärjen länsipuolella. Lapinraunio on saaren keskellä kulkevan itä-länsisuuntaisen matalan harjanteen länsipäässä. Raunio on ladottu pyöristyneistä kivistä. Se on täysin koskematon. Alueella kasvaa tiheää sekametsää. |
| metsakeskus.1000003485 |
297 |
Mustalähde |
10002 |
12006 |
13079 |
11006 |
27000 |
505296.87000000 |
7011402.02900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003485 |
Uhrilähde sijaitsee Tuovilanlahden kylässä pienen supan pohjalla. Supan pohjoisreunaa kulkee Mustalähteentie, jolta laskee polku lähteelle. Supan rinteessä kasvaa paksuja mäntyjä ja koivuja. Sen pohjalla on rehevää aluskasvillisuutta, mm. pihlajaa, saniaista ja nokkosta.
Lähteen pohjalla vesi purkautuu useista kohdista. Vesialueen halkaisija on noin 20 metriä ja syvyys noin 20 senttimetriä. Lähteen pohja on harmaata hiesua ja sen päälle on muodostunut eloperäinen punaruskea, tomumainen kerros. Lähteestä laskee pieni voimakasvirtainen puro Tuovilanlahteen. Puroa on käytetty myllyn voimanlähteenä.
Lähteeseen tiedetään uhratun vielä 1900-luvulla. Mustasta lähteestä "ostettiin" pesuvettä, jota käytettiin sairauksien parantamiseen. Maksuksi vuoltiin lähteeseen hopeaa, esimerkiksi kolikon reunasta (Rytkönen 1927). |
| metsakeskus.1000003486 |
790 |
Rajakallio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
271141.84900000 |
6809292.31000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003486 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiimajärven Haapaniemenlahdesta 1,7 km kaakkoon, Kortejärvenmaahan menevän tien eteläpuolella, harjun rinteellä, metsätien ja vanhan hiekkakuopan välisen törmän päällä.
Paikka on hiekkamoreenimaastoa. Osa alueesta on laikutettua metsää. Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia.
Inventoijan mukaan asuinpaikka on sijainnut korkeutensa perusteella Ancylusjärven rannalla, 7600-8000 eKr. välisenä aikana. |
| metsakeskus.1000003488 |
499 |
Varggropen |
10002 |
12016 |
13174 |
11006 |
27000 |
236942.73700000 |
7009864.62700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003488 |
Metsässä sijaiseva suuri vähitellen itsestään raukeava sudenkuoppa, joka mainitaan kirjallisissa lähteissä 1830-luvulla.
Mustasaari Dombok 1834
Att en varg under sistlidne Martii månad blef fångad uti den af Herr Hofrättsasessorn Baron Otto Reinhold Rehbinder med flere inrättad varggrop å Qveflax bys I Mustasaari Socken mark invid ett träsk kalladt Djupsjön intyga undertecknade härmed under edelig förbindelse.
Vasa den 15 september 1834
C.E. Asp, Hofrättsråd
Carl Henrik Stenhagen, Hofrättsasessor |
| metsakeskus.1000003489 |
499 |
Pålsareback |
10002 |
12004 |
13051 |
11010 |
27004 |
239673.63800000 |
7009921.61900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003489 |
Kivistä neliön muotoon ladottu rajamerkki Veikkaalan (Veikars) ja Koivulahden (Kvevlax) kylien rajalla metsässä. Kiveyksessä on keskuskivi ja pystypaasia osoittamassa rajan kulkusuuntaa.
Riksarkivetissa Tukholmassa on metsänhakkuusta johtuvaa maanomistusriitaa koskeva asiakirja v:lta 1440, johon sisältyy maininta ko.rajamerkistä. Pohjanmaan museon tarkastuskertomuksen liitteenä on kopio asiakirjan tästä kohdasta. |
| metsakeskus.1000003490 |
499 |
Ahlgren |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27007 |
240910.00000000 |
7016395.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003490 |
Kyrönjoen alajuoksulla, joen ja Lappsundsån oikaisu-uoman länsipuolella, Påksholmenin matalan mäkiasutuksen itäpuolella alavalla pellolla on iso siirtolohkare, joka on Koivulahden ja Västerhankmon kylien rajakivi . Kiveen on hakattu kruunuleima,vuosiluku 1751 ja useita puumerkkejä. |
| metsakeskus.1000003507 |
576 |
Hussanlahti |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
399190.38500000 |
6808758.11300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003507 |
Hiekkakumpareella Myllyjärven koillisrannalla, Hussanlahden pohjukassa, sijaitsee noin 5 m halkaisijaltaan oleva pyöreä hiilimiilu. Alueen koekuopituksessa lon öydetty pari kvartsi-iskosta. |
| metsakeskus.1000003508 |
992 |
Tervavuori 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
428987.84700000 |
6939590.61800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003508 |
Kohde sijaitsee valtatieltä 13, Suojoen ylittävän sillan kohdalta, noin 1 km kaakkoon, valtatien 13 ja Honkolantien risteyksestä 370 m lounaaseen, Tervavuoren eteläpuolella, vuoren etelälaidalla olevasta kalliojyrkänteestä 80 m etelään, rinteen alla kulkevasta tilustiestä 120 m itään ja sähkölinjasta 50 m pohjoiseen. Paikalla on hyvin matala, soikea painanne. Siihen tehdystä koekuopasta on löytynyt kvartseja ja palanutta luuta. Löytöjä ei liene otettu talteen. Asuinpaikka on täysin ehjä. Korkeutensa perusteella paikka on Ancylus-järven rannalla, jonka vaihe ajoittuu noin 9700 eKr. |
| metsakeskus.1000003509 |
992 |
Tervavuori 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
428887.89200000 |
6939590.61700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003509 |
Kohde sijaitsee valtatieltä 13, Suojoen ylittävän sillan kohdalta, noin 1 km kaakkoon, valtatien 13 ja Honkolantien risteyksestä 450 m lounaaseen, Tervavuoren eteläpuolella, vuoren etelälaidalla olevasta kalliojyrkänteestä 60 m lounaaseen, rinteen alla kulkevan tilustien itäpuolella, kapealla tasanteella. Paikalla on havaittu saviastian palasia ja kvartseja, joita ei ole otettu talteen. Lisäksi paikalla on havaittu palaneita kiviä. Asuinpaikka on suppeahko, löytöjä on noin 30 m matkalta. Tasanteen länsipuolella on muinainen rantatörmä, jonka juuri edustaa Päijänteen maksimin (noin 108 m) korkeustasoa. Korkeutensa perusteella paikka voisi olla varhaiskampakeramiikan aikainen. |
| metsakeskus.1000003510 |
710 |
Svartbäck NW |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
309467.22400000 |
6649816.57700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003510 |
Minst 5 st. (möjl. 8 st.) eventuella gravrösen i ett barrskogsområde i södra delen av Degerö, 240 m öst om landsvägen mot Box. Markytan på platsen bildar en mycket låg åsliknande formation. Rösen är låga och kraftigt moss- och risbevuxna. Ett röse (a) delvis avtorvades under granskningen i 1998. Röset visade sig vara klart avgränsat och regelbudet runt eller ovalt i form. Rösenas mått varierar mellan ca 3 till 6,7 m i diameter, höjd mellan 0,3 till 0,45 m. Dedt är mäljlige fråga om förhistoriska gravrösen. En kolmila är belägen ca 100 m norr om platsen (inv.obj. 1998:138 Västerkärret S). |
| metsakeskus.1000003511 |
992 |
Tervavuori 3 |
10002 |
12016 |
13178 |
11019 |
27000 |
428787.92500000 |
6940210.37000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003511 |
Kuoppaliesi sijaitsee valtatieltä 13 noin 70 m lounaaseen, Suojoen ylittävän sillan kohdalta 480 m kaakkoon, Tervavuoren luoteispuolella, sähkölinjan alla, vanhan hiekkakuopan kapean länsireunan pohjoisleikkauksessa. Kyseessä on pieni, halkaisijaltaan noin 0,7 m kokoinen, maanalainen kivetyn tulisijan puolikas. Tulisijasta on näkyvissä palaneita kiviä, punaiseksi palanutta maata, hiiltä ja nokea. Tulisijan päällä on 10-15 cm paksu maakerros. Mitään kivikautiseen asuinpaikkaan liittyviä esinelöytöjä ei paikalla etsiskelystä huolimatta ole näkynyt, mutta tulisija saattaa olla kivikautinen. Korkeutensa perusteella tulisija ja mahdollinen asuinpaikka voisi olisi samanaikainen kuin Tervavuori 1 eli noin 7800 eKr. Kyseessä voi olla suppeahko asuinpaikka, joka on on suurimmaksi osaksi tuhoutunut hiekanotossa. |
| metsakeskus.1000003512 |
710 |
Bylandet 1-2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
314810.11100000 |
6643209.25800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003512 |
Tre rösen som lokaliserades i inventeringen år 1998. Rösena är belägna på två bergsryggen i den centrala ön Bylandet i byn Nothamn. Endast bottenstenar finns kvar av det västligaste röset, kallat Bylandet 1 i rapporten (obj. 151) på närområdets högsta punkt, fortfarande med havssyn i W. De två andra rösena (Bylandet 2a och b, obj. 152) är belägna ca 110 m ENE om det förra. Röset a är nästan runt med bågformad skärning. Dess mått är 6,1x7,6x0,4 m. Röset b är mindre, endast ca 2 m i diameter och 20-30 m NE om röset a. Åtminstone röset a är ett rätt så klart gravröse. |
| metsakeskus.1000003512 |
710 |
Bylandet 1-2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
314810.11100000 |
6643209.25800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003512 |
Tre rösen som lokaliserades i inventeringen år 1998. Rösena är belägna på två bergsryggen i den centrala ön Bylandet i byn Nothamn. Endast bottenstenar finns kvar av det västligaste röset, kallat Bylandet 1 i rapporten (obj. 151) på närområdets högsta punkt, fortfarande med havssyn i W. De två andra rösena (Bylandet 2a och b, obj. 152) är belägna ca 110 m ENE om det förra. Röset a är nästan runt med bågformad skärning. Dess mått är 6,1x7,6x0,4 m. Röset b är mindre, endast ca 2 m i diameter och 20-30 m NE om röset a. Åtminstone röset a är ett rätt så klart gravröse. |
| metsakeskus.1000003514 |
75 |
Mullinkosken patteri |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27000 |
510295.11000000 |
6716547.72600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003514 |
Kohde on ulkovarustus, joka on suojannut Mullinkosken kapeikkoa pohjoisen suuntaan. Tykkiasema kuuluu Haminan linnoituksen venäläisvaiheeseen. Patteri on pahoin maatunut, mutta edelleen erotettavissa. Paikalla on ollut muinaisjäännös-laatta vielä noin vuonna 2000, mutta tarkastuksessa v. 2006 sitä ei enää havaittu. |
| metsakeskus.1000003515 |
75 |
Huutokallion patteri |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27000 |
510011.22600000 |
6716343.81000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003515 |
Kohde on yksityisten tonttien rajamailla sijaitseva tykkipatteri, joka oli ainakin noin vuonna 2000 vielä hyvin hahmotettavissa. Vuoden 2006 tarkastuksessa koordinaattien osoittamassa kohdassa havaittiin vain epämääräistä kiveystä ulkorakennuksen seinustalla. |
| metsakeskus.1000003516 |
75 |
Kakkuvuori |
10002 |
12011 |
13000 |
11006 |
27000 |
510994.85600000 |
6709810.44000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003516 |
Kohde on rakennuksen kivijalka Kakkuvuoren laella. Kivirakenne sijaitsee korkealla kalliolla, josta on hyvä näkymä koko Haminanlahdelle. Kyseessä on mahdollisesti Haminan linnoitukseen liittyvä vartioasema. Peruskarttaan on samalle paikalle merkitty kolmiomittauspiste, johon rakenne voi myös liittyä. |
| metsakeskus.1000003517 |
75 |
Suuriniemi 1 |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27008 |
510793.00000000 |
6709040.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003517 |
Kohde on patteriasema Haminanlahden suulla, Haminan syväsatamaa vastapäätä Suuriniemessä. Kallioisen Kakkuvuoren eteläpuolella on kahden Krimin sodan (1854–1855) aikaisen tykkiaseman jäännökset. Pohjoisemmasta asemasta on näkyvissä yksittäinen noin 2 m leveä länsi–itäsuuntainen valli. |
| metsakeskus.1000003518 |
75 |
Suuriniemi 2 |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27000 |
510869.00000000 |
6708848.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003518 |
Patteriasema Haminanlahden suulla, Haminan syväsatamaa vastapäätä Suuriniemessä. Kallioisen Kakkuvuoren eteläpuolella on Krimin sodan (1854–1855) aikaisen kahden tykkiaseman jäännökset. Eteläisempi asema Suuriniemen kärjessä sulki yhdessä Suuriniemi 1:n ja Pienen Mustan patteriasemien kanssa Haminanlahden kaakkoisen sisääntuloväylän. Paikalla on näkyvissä neliömäinen, länsipuolelta avoin vallirakenne, joka on kooltaan n. 10 m x 10 m.
Kohde on rajattu paikkatietokantaan laserkeilausaineiston perusteella 03/2017. |
| metsakeskus.1000003519 |
75 |
Pieni Musta 1 |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27000 |
510007.26700000 |
6707879.21100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003519 |
Kohde on Haminanlahden edustalla sijaitsevan Pienen Mustan saaren suurin, hyvin säilynyt patteriasema.
Kohde on rajattu paikkatietokantaan laserkeilausaineiston perusteella 03/2017. |
| metsakeskus.1000003520 |
75 |
Pieni Musta 2 |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27000 |
509383.51900000 |
6707883.20700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003520 |
Kohde on patteriasema Pienen Mustan saarella, joka on sulkenut yhdessä Pieni Musta 3:n ja Hilloniemellä olleiden (syväsataman alle jääneiden) patterien kanssa Haminanlahden lounaisen sisääntuloväylän. |
| metsakeskus.1000003521 |
75 |
Pieni Musta 3 |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27000 |
509727.38000000 |
6708195.08400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003521 |
Kohde on patteriasema Pienen Mustan saarella, joka on sulkenut yhdessä Pieni Musta 2:n ja Hilloniemellä olleiden (syväsataman alle jääneiden) patterien kanssa Haminanlahden lounaisen sisääntuloväylän.
Kohde on rajattu paikkatietokantaan laserkeilausaineiston perusteella 03/2017. |
| metsakeskus.1000003522 |
992 |
Autio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
431166.98000000 |
6937751.36500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003522 |
Kohde sijaitsee valtatien 4 ylittävästä Mämmensalmen sillasta 4,5 km etelälounaaseen, Kuorelammen koillispuolella, Kuorelammen rannasta noin 160 m ja Talvilahden itäpohjukasta 210 m pohjoiseen, jyrkän peltorinteen yläosassa olevalla kapealla tasanteella, metsäsaarekkeesta 50 m etelään. Pellon pinnasta on löytynyt kvartsi-iskoksia.
Asuinpaikasta noin 170 m kaakkoon ja Aution talosta noin 0,5 km etelään on löytynyt kivikirves, joka on löytäjänsä, Aution talon isännän hallussa. |
| metsakeskus.1000003523 |
992 |
Kallula |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
429927.47700000 |
6937321.53500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003523 |
Kohde sijaitsee valtatien 4 ylittävästä Mämmensalmen sillasta 5,5 km lounaaseen, Kuorelammesta 0,7 km länteen, Tallijoen pohjoispuolella, joesta noin 130 m pohjoiseen ja Kallulan talosta 190 m etelään. Alue on jokilaaksoon laskevaa peltorinnettä. Rinteen laelta, itäpuolella olevasta pellonkulmauksesta 70 m länsilounaaseen, on kivikautiseen asuinpaikkaan viittavia kvartsilöytöjä noin 40 x 50 m alalta.
|
| metsakeskus.1000003524 |
75 |
Syväsatama (vesitorni) |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
509219.56200000 |
6711565.72600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003524 |
Kohde on osa Salpalinjan puolustusketjuun kuuluvaa Hamina – Taavetti -linjaa. Alueen linnoittaminen aloitettiin 1940. Kohde sijaitsee Haminan Syväsataman alueella, korkealla kalliolla, vesitornin ympäristössä.
Kallion huipulla on kallioon louhittu majoitustunneli nro Hi1 sekä keskeneräinen majoituskorsun nro Hi3 kuoppa. Kallion laelle on louhittu taistelu- ja yhdyshautoja, jotka ovat osin tuhoutuneet myöhempien kalliolouhintojen yhteydessä. Taisteluhautojen torjuntasuunnat ovat kaikkiin ilmansuuntiin.
Sataman alueen jäljellä olevat kohteet rajoittuvat nykyisen vesitornin kalliokohoumalla sijaitseviin varustuksiin. Vuonna 1940-1941 alue kuului Työpiiri 250:n Työryhmä 251:n vastuualueeseen. Vuosina 1959-60 rakennetun vesitornin kalliokohoumalle ehdittiin louhia majoitusluola, jonka yhteydessä on tulenjohtopaikan avolouhos, sekä puolen joukkueen teräsbetonisen majoituskorsun avolouhos. Lisäksi alueelle rakennettiin sekä kallioon louhittua että maahan kaivettua taistelu-/yhdyshautaa (Syväsatamantie II). Sataman laajeneminen on vuosien varrella syönyt huomattavan osan alueen linnoitteista. Vesitornin lounaispuolelle Hillonlahden pohjukan seutuville suunniteltua puolen joukkueen majoituskorsua (Hi 2) ei toteutettu. |
| metsakeskus.1000003525 |
75 |
Nuutniemi I |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
509365.85000000 |
6713444.70600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003525 |
Kohde on toisen maailmansodan aikainen Hamina-Taavetti -linjan puolustusvarustus. Kyseessä on tulenjohtopesäkkeeksi tarkoitettu avolouhos, jonka torjuntasuunta on kohti pohjoista. Kohteen rakentaminen on jäänyt kesken. Avolouhoksen pituus on noin 4 m ja leveys noin 4 m. Syvyys on luokkaa 4-4,5 m. Torjuntasuunnan puoleisessa seinässä on syvennys alhaalla oikealla, joka saattaa liittyä viemäröintiin. Seinän molemmissa yläkulmissa on myös pienet syvennykset.
Kohteelle kulkee lyhyt louhoksen päässä syvä, mutta myöhemmin madaltuva yhdyshauta. Yhdyshauta lähtee tulenjohtopesäkkeeltä kohti etelää, mutta kääntyy heti jyrkästi kohti länttä.
Säilyneisyys: Keskeneräiseksi jäänyt kohde on luonnontilassa. Avolouhokseen on heitetty jonkin verran romua ja roskaa. Louhoksessa kasvaa muutama puu.
Kohde on rajattu paikkatietokantaan laserkeilausaineiston perusteella 03/2017. |
| metsakeskus.1000003527 |
75 |
Syväsatama (vesitorni) |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
509230.00000000 |
6711584.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003527 |
Kohde sijaitsee Haminan sataman alueella, Syväsataman kaupunginosassa, Syväsatamantie 53:n kohdalla olevalla kalliokohoumalla, johon on myöhemmin rakennettu vesitorni. Kohteeseen kuuluu toisen maailmasodan aikaiseen Hamina-Taavetti -linjaan liittyviä puolustusvarustuksia.
Paikalla on majoituskäyttöön tarkoitettu luola, jonka yhteydessä on tulenjohtopaikan avolouhos. Työmääräyksen mukaan majoitustilat on mitoitettu 60 henkilölle. Lisäksi alueella on taistelu-/yhdyshauta, jonka jäljellä olevat osuudet jakautuvat neljään eri osaan sekä kallioon louhittu avolouhos, joka on tarkoitettu puolen joukkueen majoituskorsulle, mutta sen rakentaminen on jäänyt kesken. |
| metsakeskus.1000003528 |
992 |
Muhlu 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
433725.96500000 |
6935106.44400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003528 |
Kohde sijaitsee Niiniveteen kurottuvan Muhluniemen Muhlun tilan pellolla, päärakennuksesta noin 330 m pohjoisluoteeseen, pellon korkeimmassa kohdassa. Kohteen pohjoispuolella on kuusikkoa kasvava kallioinen mäki sekä Muhlun vanha kylämäki (kohde Muhlu 1). Paikka on tyypillinen kivikautiselle asuinpaikalle. Pellon pinnassa on havaittu kvartseja, joita ei ole otettu talteen. Asuinpaikan laajuus on epäselvä.
|
| metsakeskus.1000003529 |
75 |
Vilniemen kartanon pato |
10001 |
12009 |
13096 |
11006 |
27000 |
512393.28800000 |
6711899.60400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003529 |
Vilniemen kartanon itäpuolella sijaitseva peltoalue on entinen merenlahti. Lahti padottiin maavallilla ja vesi pumpattiin pois alueelta (milloin?). Patovallin länsiosaan, pumppuamon paikan länsipuolelle on tehty graniittiholvinen silta. Selkeitä patorakenteita ei ole havaittavissa, silta on edelleen käytössä.
|
| metsakeskus.1000003530 |
75 |
Poitsilantie |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
508958.61200000 |
6713693.72300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003530 |
Kohteella on myös toisen maailmansodan aikainen Hamina–Taavetti-linjan puolustusvarustuksia. Kyseessä on noin 450 m pitkä taistelu-/yhdyshauta, joka kiertää lähes koko kalliokohouman – ainoastaan luoteisosassa, junaradan vieressä ei ole hautaa. Hauta on osittain maahan kaivettua ja osittain louhittu kallioon. Maahan kaivettu hauta on pyöristynyttä ja 70-100 cm leveää. Kallioon louhitun haudan leveys on keskimäärin 100–200 cm ja syvyys 200–250 cm. Kalliokohouman itäpuolella pohjois-eteläsuuntaisessa taisteluhaudassa on kahdeksan ampumapesäkkettä ja noin 24 ampumauloketta. Taisteluhaudan molemmista päistä lähtee maahan kaivetut yhdyshaudat kohti kalliokohouman luoteisosaa. Taisteluhaudan pohjoisosan ampumapesäkkeille kulkee 3–8 m pitkät yhdyshaudat, joiden leveys on luokkaa 70–150 cm. Ampumapesäkkeiden leveys on 220–300 cm, pituus 80–150 cm ja syvyys 70–120 cm. Osa pesäkkeistä on lähes kokonaan täytetty/täyttynyt maa-aineksella tai puunrungoilla.
Pohjoisin kallioon louhittu ampumauloke on ampumapesäke, sillä sinne kulkee 250 cm pitkä ja 150 cm leveä kallioon louhittu yhdyshauta. L-muotoisen pesäkkeen/ulokkeen leveys on 200 cm ja pituus 100 cm. Muut ampumaulokkeet ovat arviolta luokkaa 100 cm leveitä ja 100–150 cm pitkiä. Lähes puolet ulokkeista on peitetty risuilla ja puilla. Osa ulokkeista on louhittu erittäin karkeasti. Näin ollen niiden tarkempia mittoja ei ole otettu. Muutama ampumauloke on tehty lohkokivistä; ainakin yhdessä on jälkiä myös kivien välisestä laastista. Kallioon louhittua hautaa ei ole betonoitu.
Säilyneisyys: Taistelu-/yhdyshautaa on täytetty risuilla, puilla ja roskilla sekä romulla. Täyttöä on havaittavissa erityisesti osuuksilla, jotka sijaitsevat asuintalojen välittömässä läheisyydessä. Särkelän kohdalla kallioon louhittua taisteluhautaa on suunnitelmallisesti peitetty puilla ja risuilla. Osa hautaa on peitetty lähes kokonaan. Maahan kaivettu hauta ja ampumapesäkkeet ovat osittain hyvin pyöristyneitä. Kallioon louhittu hauta on karkeasti louhittua. Jäteveden puhdistamolle menevä sähkölinja leikkaa haudan kahteen kertaan; ainakin eteläisempi leikkauskohta on täytetty maa-aineksella.
Kohde on rajattu paikkatietokantaan laserkeilausaineiston perusteella 03/2017. |
| metsakeskus.1000003531 |
992 |
Norola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
434247.75300000 |
6935098.44800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003531 |
Kohde sijaitsee Niiniveden kaakkoispäässä, Koivistonlahden koillisrannalla, kallioniemekkeen eteläpuolella olevalla pellolla, muinaisen rantatörmän päällä olevalla tasanteella. Paikka on tyypillinen kivikautisen asuinpaikan sijainnille. Maaperä on savihietaa. Pellolla on havaittu kvartseja, joita ei ole otettu talteen.
|
| metsakeskus.1000003532 |
75 |
Vehkalahden kaupunki ja Haminan linnoitus |
10002 |
12001 |
13004 |
11006 |
27006 |
510566.01100000 |
6714766.44700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003532 |
Huom! Muinaisjäännökset Haminan linnoitus ja Vehkalahden vanha asemakaava-alue on yhdistetty muinaisjäännöskohteeksi Vehkalahden kaupunki ja Haminan linnoitus toukokuussa 2021.
Vehkalahden kaupunki perustettiin vuonna 1653. Alueella oli sijainnut sitä ennen keskiaikaista kyläasutusta ja markkinapaikka. Kaupungin ensimmäinen ruutuasemakaavasuunnitelma on vuodelta 1649, mutta yhtään varsinaista kaupunkimittauskarttaa ei ole olemassa, joten kaupunkialueesta ei tiedetä lähteiden perusteella kovinkaan paljon. Alueen vanhin rakennus on Vehkalahden keskiaikainen kirkko. Vetäytyvät ruotsalaiset polttivat kaupungin vuonna 1712.
Haminan linnoituskaupunkia alettiin rakentaa Vehkalahden kaupungin paikalle vuonna 1722, ja kaupunkien asemakaavojen välillä on ilmeisesti osittainen jatkumo. Haminan linnoitus on suuri bastionilinnoitus, jota on täydennetty 1800-luvun alussa kaponieeririntamalla. Linnoitusta on restauroitu vuodesta 1957, ja se on yksi maamme merkittävimmistä sotahistoriallisista kohteista. Vuodesta 1722 perustettu Haminan varuskunta on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut varuskunta.
Linnoitusrakenteet ja kaupungin isoonvihaan (v. 1713–1721) mennessä rakennetulla alueella sijaitsevat säilyneet kulttuurikerrokset kaupungin perustamisesta 1800-luvulle ovat muinaismuistolain rauhoittamia. |
| metsakeskus.1000003532 |
75 |
Vehkalahden kaupunki ja Haminan linnoitus |
10002 |
12001 |
13004 |
11010 |
27000 |
510566.01100000 |
6714766.44700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003532 |
Huom! Muinaisjäännökset Haminan linnoitus ja Vehkalahden vanha asemakaava-alue on yhdistetty muinaisjäännöskohteeksi Vehkalahden kaupunki ja Haminan linnoitus toukokuussa 2021.
Vehkalahden kaupunki perustettiin vuonna 1653. Alueella oli sijainnut sitä ennen keskiaikaista kyläasutusta ja markkinapaikka. Kaupungin ensimmäinen ruutuasemakaavasuunnitelma on vuodelta 1649, mutta yhtään varsinaista kaupunkimittauskarttaa ei ole olemassa, joten kaupunkialueesta ei tiedetä lähteiden perusteella kovinkaan paljon. Alueen vanhin rakennus on Vehkalahden keskiaikainen kirkko. Vetäytyvät ruotsalaiset polttivat kaupungin vuonna 1712.
Haminan linnoituskaupunkia alettiin rakentaa Vehkalahden kaupungin paikalle vuonna 1722, ja kaupunkien asemakaavojen välillä on ilmeisesti osittainen jatkumo. Haminan linnoitus on suuri bastionilinnoitus, jota on täydennetty 1800-luvun alussa kaponieeririntamalla. Linnoitusta on restauroitu vuodesta 1957, ja se on yksi maamme merkittävimmistä sotahistoriallisista kohteista. Vuodesta 1722 perustettu Haminan varuskunta on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut varuskunta.
Linnoitusrakenteet ja kaupungin isoonvihaan (v. 1713–1721) mennessä rakennetulla alueella sijaitsevat säilyneet kulttuurikerrokset kaupungin perustamisesta 1800-luvulle ovat muinaismuistolain rauhoittamia. |
| metsakeskus.1000003532 |
75 |
Vehkalahden kaupunki ja Haminan linnoitus |
10002 |
12001 |
13004 |
11006 |
27007 |
510566.01100000 |
6714766.44700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003532 |
Huom! Muinaisjäännökset Haminan linnoitus ja Vehkalahden vanha asemakaava-alue on yhdistetty muinaisjäännöskohteeksi Vehkalahden kaupunki ja Haminan linnoitus toukokuussa 2021.
Vehkalahden kaupunki perustettiin vuonna 1653. Alueella oli sijainnut sitä ennen keskiaikaista kyläasutusta ja markkinapaikka. Kaupungin ensimmäinen ruutuasemakaavasuunnitelma on vuodelta 1649, mutta yhtään varsinaista kaupunkimittauskarttaa ei ole olemassa, joten kaupunkialueesta ei tiedetä lähteiden perusteella kovinkaan paljon. Alueen vanhin rakennus on Vehkalahden keskiaikainen kirkko. Vetäytyvät ruotsalaiset polttivat kaupungin vuonna 1712.
Haminan linnoituskaupunkia alettiin rakentaa Vehkalahden kaupungin paikalle vuonna 1722, ja kaupunkien asemakaavojen välillä on ilmeisesti osittainen jatkumo. Haminan linnoitus on suuri bastionilinnoitus, jota on täydennetty 1800-luvun alussa kaponieeririntamalla. Linnoitusta on restauroitu vuodesta 1957, ja se on yksi maamme merkittävimmistä sotahistoriallisista kohteista. Vuodesta 1722 perustettu Haminan varuskunta on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut varuskunta.
Linnoitusrakenteet ja kaupungin isoonvihaan (v. 1713–1721) mennessä rakennetulla alueella sijaitsevat säilyneet kulttuurikerrokset kaupungin perustamisesta 1800-luvulle ovat muinaismuistolain rauhoittamia. |
| metsakeskus.1000003532 |
75 |
Vehkalahden kaupunki ja Haminan linnoitus |
10002 |
12001 |
13004 |
11006 |
27008 |
510566.01100000 |
6714766.44700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003532 |
Huom! Muinaisjäännökset Haminan linnoitus ja Vehkalahden vanha asemakaava-alue on yhdistetty muinaisjäännöskohteeksi Vehkalahden kaupunki ja Haminan linnoitus toukokuussa 2021.
Vehkalahden kaupunki perustettiin vuonna 1653. Alueella oli sijainnut sitä ennen keskiaikaista kyläasutusta ja markkinapaikka. Kaupungin ensimmäinen ruutuasemakaavasuunnitelma on vuodelta 1649, mutta yhtään varsinaista kaupunkimittauskarttaa ei ole olemassa, joten kaupunkialueesta ei tiedetä lähteiden perusteella kovinkaan paljon. Alueen vanhin rakennus on Vehkalahden keskiaikainen kirkko. Vetäytyvät ruotsalaiset polttivat kaupungin vuonna 1712.
Haminan linnoituskaupunkia alettiin rakentaa Vehkalahden kaupungin paikalle vuonna 1722, ja kaupunkien asemakaavojen välillä on ilmeisesti osittainen jatkumo. Haminan linnoitus on suuri bastionilinnoitus, jota on täydennetty 1800-luvun alussa kaponieeririntamalla. Linnoitusta on restauroitu vuodesta 1957, ja se on yksi maamme merkittävimmistä sotahistoriallisista kohteista. Vuodesta 1722 perustettu Haminan varuskunta on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut varuskunta.
Linnoitusrakenteet ja kaupungin isoonvihaan (v. 1713–1721) mennessä rakennetulla alueella sijaitsevat säilyneet kulttuurikerrokset kaupungin perustamisesta 1800-luvulle ovat muinaismuistolain rauhoittamia. |
| metsakeskus.1000003532 |
75 |
Vehkalahden kaupunki ja Haminan linnoitus |
10002 |
12011 |
13107 |
11006 |
27006 |
510566.01100000 |
6714766.44700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003532 |
Huom! Muinaisjäännökset Haminan linnoitus ja Vehkalahden vanha asemakaava-alue on yhdistetty muinaisjäännöskohteeksi Vehkalahden kaupunki ja Haminan linnoitus toukokuussa 2021.
Vehkalahden kaupunki perustettiin vuonna 1653. Alueella oli sijainnut sitä ennen keskiaikaista kyläasutusta ja markkinapaikka. Kaupungin ensimmäinen ruutuasemakaavasuunnitelma on vuodelta 1649, mutta yhtään varsinaista kaupunkimittauskarttaa ei ole olemassa, joten kaupunkialueesta ei tiedetä lähteiden perusteella kovinkaan paljon. Alueen vanhin rakennus on Vehkalahden keskiaikainen kirkko. Vetäytyvät ruotsalaiset polttivat kaupungin vuonna 1712.
Haminan linnoituskaupunkia alettiin rakentaa Vehkalahden kaupungin paikalle vuonna 1722, ja kaupunkien asemakaavojen välillä on ilmeisesti osittainen jatkumo. Haminan linnoitus on suuri bastionilinnoitus, jota on täydennetty 1800-luvun alussa kaponieeririntamalla. Linnoitusta on restauroitu vuodesta 1957, ja se on yksi maamme merkittävimmistä sotahistoriallisista kohteista. Vuodesta 1722 perustettu Haminan varuskunta on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut varuskunta.
Linnoitusrakenteet ja kaupungin isoonvihaan (v. 1713–1721) mennessä rakennetulla alueella sijaitsevat säilyneet kulttuurikerrokset kaupungin perustamisesta 1800-luvulle ovat muinaismuistolain rauhoittamia. |
| metsakeskus.1000003532 |
75 |
Vehkalahden kaupunki ja Haminan linnoitus |
10002 |
12011 |
13107 |
11010 |
27000 |
510566.01100000 |
6714766.44700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003532 |
Huom! Muinaisjäännökset Haminan linnoitus ja Vehkalahden vanha asemakaava-alue on yhdistetty muinaisjäännöskohteeksi Vehkalahden kaupunki ja Haminan linnoitus toukokuussa 2021.
Vehkalahden kaupunki perustettiin vuonna 1653. Alueella oli sijainnut sitä ennen keskiaikaista kyläasutusta ja markkinapaikka. Kaupungin ensimmäinen ruutuasemakaavasuunnitelma on vuodelta 1649, mutta yhtään varsinaista kaupunkimittauskarttaa ei ole olemassa, joten kaupunkialueesta ei tiedetä lähteiden perusteella kovinkaan paljon. Alueen vanhin rakennus on Vehkalahden keskiaikainen kirkko. Vetäytyvät ruotsalaiset polttivat kaupungin vuonna 1712.
Haminan linnoituskaupunkia alettiin rakentaa Vehkalahden kaupungin paikalle vuonna 1722, ja kaupunkien asemakaavojen välillä on ilmeisesti osittainen jatkumo. Haminan linnoitus on suuri bastionilinnoitus, jota on täydennetty 1800-luvun alussa kaponieeririntamalla. Linnoitusta on restauroitu vuodesta 1957, ja se on yksi maamme merkittävimmistä sotahistoriallisista kohteista. Vuodesta 1722 perustettu Haminan varuskunta on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut varuskunta.
Linnoitusrakenteet ja kaupungin isoonvihaan (v. 1713–1721) mennessä rakennetulla alueella sijaitsevat säilyneet kulttuurikerrokset kaupungin perustamisesta 1800-luvulle ovat muinaismuistolain rauhoittamia. |
| metsakeskus.1000003532 |
75 |
Vehkalahden kaupunki ja Haminan linnoitus |
10002 |
12011 |
13107 |
11006 |
27007 |
510566.01100000 |
6714766.44700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003532 |
Huom! Muinaisjäännökset Haminan linnoitus ja Vehkalahden vanha asemakaava-alue on yhdistetty muinaisjäännöskohteeksi Vehkalahden kaupunki ja Haminan linnoitus toukokuussa 2021.
Vehkalahden kaupunki perustettiin vuonna 1653. Alueella oli sijainnut sitä ennen keskiaikaista kyläasutusta ja markkinapaikka. Kaupungin ensimmäinen ruutuasemakaavasuunnitelma on vuodelta 1649, mutta yhtään varsinaista kaupunkimittauskarttaa ei ole olemassa, joten kaupunkialueesta ei tiedetä lähteiden perusteella kovinkaan paljon. Alueen vanhin rakennus on Vehkalahden keskiaikainen kirkko. Vetäytyvät ruotsalaiset polttivat kaupungin vuonna 1712.
Haminan linnoituskaupunkia alettiin rakentaa Vehkalahden kaupungin paikalle vuonna 1722, ja kaupunkien asemakaavojen välillä on ilmeisesti osittainen jatkumo. Haminan linnoitus on suuri bastionilinnoitus, jota on täydennetty 1800-luvun alussa kaponieeririntamalla. Linnoitusta on restauroitu vuodesta 1957, ja se on yksi maamme merkittävimmistä sotahistoriallisista kohteista. Vuodesta 1722 perustettu Haminan varuskunta on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut varuskunta.
Linnoitusrakenteet ja kaupungin isoonvihaan (v. 1713–1721) mennessä rakennetulla alueella sijaitsevat säilyneet kulttuurikerrokset kaupungin perustamisesta 1800-luvulle ovat muinaismuistolain rauhoittamia. |
| metsakeskus.1000003532 |
75 |
Vehkalahden kaupunki ja Haminan linnoitus |
10002 |
12011 |
13107 |
11006 |
27008 |
510566.01100000 |
6714766.44700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003532 |
Huom! Muinaisjäännökset Haminan linnoitus ja Vehkalahden vanha asemakaava-alue on yhdistetty muinaisjäännöskohteeksi Vehkalahden kaupunki ja Haminan linnoitus toukokuussa 2021.
Vehkalahden kaupunki perustettiin vuonna 1653. Alueella oli sijainnut sitä ennen keskiaikaista kyläasutusta ja markkinapaikka. Kaupungin ensimmäinen ruutuasemakaavasuunnitelma on vuodelta 1649, mutta yhtään varsinaista kaupunkimittauskarttaa ei ole olemassa, joten kaupunkialueesta ei tiedetä lähteiden perusteella kovinkaan paljon. Alueen vanhin rakennus on Vehkalahden keskiaikainen kirkko. Vetäytyvät ruotsalaiset polttivat kaupungin vuonna 1712.
Haminan linnoituskaupunkia alettiin rakentaa Vehkalahden kaupungin paikalle vuonna 1722, ja kaupunkien asemakaavojen välillä on ilmeisesti osittainen jatkumo. Haminan linnoitus on suuri bastionilinnoitus, jota on täydennetty 1800-luvun alussa kaponieeririntamalla. Linnoitusta on restauroitu vuodesta 1957, ja se on yksi maamme merkittävimmistä sotahistoriallisista kohteista. Vuodesta 1722 perustettu Haminan varuskunta on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut varuskunta.
Linnoitusrakenteet ja kaupungin isoonvihaan (v. 1713–1721) mennessä rakennetulla alueella sijaitsevat säilyneet kulttuurikerrokset kaupungin perustamisesta 1800-luvulle ovat muinaismuistolain rauhoittamia. |
| metsakeskus.1000003533 |
992 |
Koskela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
433753.96200000 |
6932953.30700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003533 |
Kohde sijaitsee valtatien 4 ja Hirvaskankaan risteyksestä noin 1,45 km itäkoilliseen, kantatien 69 varrella, tien molemmin puolin, Koskelan tilan pellolla. Alue on hiekkapitoista peltoa, pohjoispuolella on metsäinen mäki. Paikalla on havaittu useita kvartsikeskittymiä. Pellosta on aikoinaan löytynyt kivikirves, joka on sittemmin joutunut hukkaan. Kantatien 69 rakentaminen on tuhonnut osaksi asuinpaikkaa. Löytöalueen pohjoispään koordinaatit: p= 6935908, i= 3433888; eteläpään koordinaatit: p= 6935738, i= 3433846. |
| metsakeskus.1000003534 |
992 |
Ryssänhauta |
10002 |
12002 |
13022 |
11006 |
27000 |
434175.78500000 |
6933189.21800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003534 |
Kohde sijaitsee kantatien 69 ja Koiviston vanhan kylätien risteyksen tuntumassa, risteyksen koillispuolella, kylätiestä noin 7 m päässä. Paikalla on matala painanne, kooltaan noin 3 x 1,5 m. Perimätiedon mukaan Suomen sodan (v. 1808-1809) aikana paikalle on haudattu venäläisiä sotilaita, jotka ovat kuolleet paikallisten sissien ja venäläisten sotilaiden välisessä kahakassa. |
| metsakeskus.1000003535 |
992 |
Venäläiskivi |
10002 |
12002 |
13022 |
11006 |
27000 |
435455.27300000 |
6934246.79000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003535 |
Kohde sijaitsee kantatien 69 pohjoispuolella, Koiviston vanhan kylätien varressa. Paikalla on iso siirtolohkare, jossa on muistolaatta Suomen sodan (v. 1808-1809) aikaisesta Koiviston kahakasta. Perimätiedon mukaan paikalla on venäläisten sotilaiden joukkohauta. Siirtolohkareen kaakkoispuolella on rakennuksen pohja, joka on mahdollisesti 1700-luvun talonpohja. Kohteella on suuri paikallinen merkitys. Paikalla on myös opastaulu. |
| metsakeskus.1000003536 |
992 |
Riikosenmäen sairastupa |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
435923.08000000 |
6933914.92900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003536 |
Kohde sijaitsee kantatien 69 pohjoispuolella, Koiviston vanhan kylätien varressa. Paikalla on ollut kulkutautisairaala, josta jäänteenä on hyvin säilynyt rakennuksenpohja. Paikalla on opastaulu.
|
| metsakeskus.1000003537 |
992 |
Ryssänpiilo 1 |
10002 |
12006 |
13000 |
11006 |
27000 |
431592.82100000 |
6935512.27500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003537 |
Kohde sijaitsee valtatien 4 länsipuolella, valtatien ja Hirvaskankaan risteyksestä 3,2 km pohjoisluoteeseen, Mustikkamäen jyrkässä itärinteessä, pystysuoran kalliojyrkänteen juurella, sähkölinjasta noin 30 m luoteeseen. Paikalla on suuri siirtolohkare, jonka alla on usean miehen mentävä luola, jota on selvästi siivottu ja jonka lattiaa on tasoitettu. Luolan suuaukko osoittaa kaakkoon. Paikallisen muistitiedon mukaan kyseessä on 1800-luvun "laukkuryssien" tavaranpiilotuspaikka, välivarasto. |
| metsakeskus.1000003538 |
992 |
Ryssänpiilo 2 |
10002 |
12006 |
13000 |
11006 |
27000 |
431754.74700000 |
6935786.15800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003538 |
Kohde sijaitsee valtatien 4 länsipuolella, valtatien ja Hirvaskankaan risteyksestä 3,5 km pohjoisluoteeseen, Mustikkamäen koillispuolella, sähkölinjasta noin 30 m luoteeseen. Paikalla on suuri siirtolohkare, jonka alla on miehen mentävä luola. Luolan suulla on kiviaita. Paikallisen muistitiedon mukaan kyseessä on 1800-luvun "laukkuryssien" tavaranpiilotuspaikka, välivarasto.
|
| metsakeskus.1000003539 |
992 |
Pirttiniemi |
10002 |
12002 |
13022 |
11006 |
27000 |
432576.42000000 |
6935560.25100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003539 |
Kohde sijaitse sijaitsee Rannankylässä, valtatien 4 itäpuolella, valtatien ja Hirvaskankaan risteyksestä 3,2 km pohjoiskoilliseen. Paikalla on matala maakumpu ja sen vieressä iso veden täyttämä kuoppa. Perimätiedon mukaan maakummun alle on haudattu venäläisiä sotilaita Suomen sodan (v. 1808-1809) aikana. Paikka on alavassa niemessä, lähes vesirajan tasolla kosteikossa. |
| metsakeskus.1000003556 |
992 |
Sammalinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
431696.72600000 |
6947977.25500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003556 |
Asuinpaikka, entinen löytöpaikka, sijaitee valtatien 4 Mämmensalmen sillan kohdalta noin 2,3 km luoteeseen, Ala-Keiteleen Kevätlahden Kaiskarinniemen tyvessä. Paikalta on aikaisemmin löytynyt tasataltta (KM 3801:46), kiviesine (KM 3354:47) sekä vuoden 1984 inventoinnissa kvartsi-iskos (KM 22759) peltotasanteen reunasta, kohdasta jossa maasto alkaa kohota. Maanpinta oli löytökohdassa rikkoutunut. Maaperä paikalla on karkeaa soraa ja hiekkaa.
Vuoden 2007 inventoinnissa löytyi niemen kärkeen menevän tieuran eteläpuolelta koekuopasta kvartsi-iskoksia. Asuinpaikan rajaus perustuu topografiaan ja vähiin löytöihin.
Asuinpaikasta noin 50 m kaakkoon, niemen etelärannan rantavedessä havaittiin kvartseja, joita ei otettu talteen. Paikalla vaikuttaa olleen nyt Päijänteen transgression alle jäänyt asuinpaikka (p = 6950863, i = 3431901). |
| metsakeskus.1000003569 |
77 |
Kärkkäälä Majaniemen kärki |
10002 |
12001 |
13002 |
11006 |
27000 |
459271.69700000 |
6931379.04300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003569 |
Kohde on 8 x 7 m kokoinen talonpohja Kynsiveteen pistävässä kapeassa niemessä. Seinälinjat erottuvat kohoumina maan pinnalle. Seinien kohdalla on noin 30 - 50 cm syvyydessä voimakas palokerros, ja pintaturpeen alla on heikko huuhtoutumiskerros. Seinälinjojen sisäpuolella on havaittavissa kaksi painaumaa, jotka merkinnevät huonejakoa. Kiuasta tai uunia ei ole havaittu. Paikallinen harrastaja-arkeologi Risto Rossi on löytänyt alueelta rautakauden loppuun ajoittuvia esineitä, jotka hän on lähettänyt Museovirastoon. |
| metsakeskus.1000003569 |
77 |
Kärkkäälä Majaniemen kärki |
10002 |
12001 |
13002 |
11033 |
27000 |
459271.69700000 |
6931379.04300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003569 |
Kohde on 8 x 7 m kokoinen talonpohja Kynsiveteen pistävässä kapeassa niemessä. Seinälinjat erottuvat kohoumina maan pinnalle. Seinien kohdalla on noin 30 - 50 cm syvyydessä voimakas palokerros, ja pintaturpeen alla on heikko huuhtoutumiskerros. Seinälinjojen sisäpuolella on havaittavissa kaksi painaumaa, jotka merkinnevät huonejakoa. Kiuasta tai uunia ei ole havaittu. Paikallinen harrastaja-arkeologi Risto Rossi on löytänyt alueelta rautakauden loppuun ajoittuvia esineitä, jotka hän on lähettänyt Museovirastoon. |
| metsakeskus.1000003571 |
729 |
Tervakukkuri N |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
379137.83400000 |
6952985.03800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003571 |
Kohde sijaitsee Kiesimenjärven länsirannalla, Kouvonpäänniemen eteläpuolella, niemen tyvestä 250 m etelään, Murrokkolahden eteläpuolella olevalla loivalla rannalla, kapealla tasanteella. Paikalle tehdyissä koekuopissa on havaittu likamaata ja noin 6 m päässä rannasta olevasta kuopasta on löytynyt palanutta luuta. Asuinpaikka on suppea-alainen ja täysin koskematon.
Vuonna 2010 kohde oli tarkastuksessa ennallaan. |
| metsakeskus.1000003572 |
729 |
Renkalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
381578.86600000 |
6951454.66300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003572 |
Kohde sijaitsee Kiesimenjärven itäpäässä, Renkalahden pohjukassa, lahden lounaiskulmassa olevalla matalalla harjanteella, rannasta 40 m eteläkaakkoon, metsätielinjalla. Metsätien pinnassa on näkyvissä punaiseksi palanutta maata, jonka seassa on runsaasti palaneen luun murusia. Paikalle tehdyissä kokeuopissa on havaittu palaneita kiviä. Kyseessä saattaisi olla myöhäisrautakautinen/keskiaikainen lappalaisasuinpaikka tai eräsija. Paikan laajuus ei ole tiedossa, mutta muinaisjäännös saattaa ulottua rantaan asti.
Vuonna 2010 paikka oli ennallaan. Metsätien pintaa tutkittiin, mutta löytöjä ei havaittu. |
| metsakeskus.1000003573 |
729 |
Kimingin eteläpää |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
384333.00000000 |
6942353.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003573 |
Kohde sijaitsee Kiminkijärven eteläisimmässä pohjukassa, sen länsirannalla. Etelärannalla olevan suon pohjoispuolella on rannan suuntainen harjanne, jonka eteläpään juurella on hiekkamoreenipohjainen tasanne. Paikalle tehdyistä koekuopista on löytynyt kvartsia. Koekuopassa on havaittu ohut likamaakerros. Asuinpaikka vaikuttaa suppea-alaiselta.
Vuonna 2010 asuinpaikan pohjoispuolelle, mäenrinteen ja järven välille tehtiin koepistoja. Koepistoissa huuhtoutumiskerroksen paksuus oli 7 - 20 cm. Sen alla oli vaaleanruskeaa hiekkaa, jossa oli vahvasti rapautuneita kiviä ja muutama pieni hiilihippu. |
| metsakeskus.1000003574 |
729 |
Kotilahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
379875.00000000 |
6953755.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003574 |
Kohde sijaitsee Kiesimänjärven koillispäässä olevan Kotilahden pohjoisrannalla, Moksinjärveen laskevan joen suusta 240 m luoteeseen, rantaan vievän itäisemmän polun varrella, 6 m päässä rannasta. Ranta on matala ja soinen, asuinpaikan kohdalla soinen ranta nousee loivasti ja on kuivempi. Maaperä on miltei kivetöntä hiekkaa. Polun länsipuolelle tehdyistä koekuopista on löytynyt kvartsi-iskoksia. Jossain kuopassa on havaittu muutama mahdollinen palanut kivi. Paikka lienee suppea-alainen, kenties leiripaikka.
Vuonna 2010 rannalla oli muutamia myrskyssä kaatuneita puita, joiden juurakot tutkittiin. Löytöjä ei tehty. Paikan kunto oli muuten ennallaan. Järven pohjoisrannalla on vilkasta rakennustoimintaa. |
| metsakeskus.1000003575 |
729 |
Kiesimenjärven pohjoispää |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
379267.78000000 |
6953734.72900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003575 |
Kohde sijaitsee Kiesimenjärven pohjoisrannalla, Pieni-Kiesimästä laskevan puron itäpuolella olevan niemekkeen etelärannalla, aivan rannan tuntumassa. Paikalla on harjanne, joka kohoaa muutaman metrin järven pintaa korkeammalle. Harjanteen ja järven välillä on 10 - 20 m leveä, loivasti rantaan laskeva tasanne, jonka kohdalle noin 30 m matkalle tehdyistä koekuopista on löytynyt kvartseja ja palanutta luuta. Joissain koekuopissa on havaittu selvä likamaakerros.
Vuonna 2010 rauhoitetun alueen ulkopuolella havaittiin maanpinnan rikkoneita ajouria, jotka tarkistettiin. Löytöjä ei tehty. Kiesimenjärven pohjoisrannalla on vilkasta rakennustoimintaa. |
| metsakeskus.1000003576 |
729 |
Isojärvi NE |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
382966.32900000 |
6945448.07800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003576 |
Kohde sijaitsee Kiminginjärven ja Kukon taajaman luoteispuolella olevan Isojärven koillisrannalla, laakean niemekkeen kärjessä, jossa on suppealla alalla kivetöntä hiekkaa. Muutoin ympäristö on maaperältään kivistä. Paikalla on jyrkähkö törmä, jonka reunalla on noin 1 x 0,4 m kokoinen maakivi. Kiven lähistölle tehdystä muutamasta koekuopasta on löytynyt kvartsi-iskoksia noin 5 cm syvyydestä maanpinnasta, paksusta huuhtoutumiskerroksesta. Asuinpaikka on pienialainen, mahdollisesti mesoliittinen.
Vuonna 2010 kohde oli tarkistettaessa ennallaan. Asuinpaikan vieressä, rannan tuntumassa on ihmisen kasaama kivikasa. Sitä on käytetty nuotiona, mutta se voi olla myös tontin vanha rajamerkki. Niemen tasaisella osalla on vierekkäin kaksi pienehköä painannetta (2 x 2metriä ja 1 x 0,5 metriä). Ne voivat kuitenkin olla tuulenkaatoja. |
| metsakeskus.1000003577 |
729 |
Kiminginjärvi NE |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
385115.47500000 |
6944258.56300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003577 |
Kohde sijaitsee Kukon taajaman eteläpuolella, Kiminginjärven ja Tohtaanjärven välisellä kannaksella, Karhilantieltä 870 m etelään, tien länsipuolella, Kiminkijärven itärannalla, vajan eteläpuolella. Lahdenpohjukan muutoin matalassa ja soisessa rannassa on pieni kumpare, joka kohoaa vedenpinnasta pari metriä ylemmäksi. Kumpareen laelle, noin 8 m päähän rannasta tehdystä koekuopasta on löytynyt kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Kuopassa on havaittu myös paksu likamaakerros. Paikka on suppea-alainen, noin 20 x 20 m. |
| metsakeskus.1000003578 |
729 |
Pettuniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
389923.52100000 |
6948566.85600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003578 |
Kohde sijaitsee Pylkönmäen ja Saarijärven kunnan rajalla, Luotojärven kapean pohjoisosan länsirannalla olevassa Pettuniemessä. Niemekkeessä on yleinen uimaranta rapistuvine ulkorakennuksineen. Rakennukset ovat niemekkeen pohjoisreunalla, asuinpaikka niemekkeen kärjen eteläreunalla. Niemekkeen kärjestä polkua pitkin 20 m länteen ja etelärannasta 15 m päässä, polun eteläpuolella on laakea ja matala painanne, johon tehdystä koekuopasta on löytynyt kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Koekuopassa erottui myös 20 cm paksu likamaa. Asuinpaikka on täysin ehjä mutta suppea-alainen. |
| metsakeskus.1000003579 |
729 |
Selänpäänjoki 1-2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
389433.71200000 |
6950915.90800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003579 |
Kohde sijaitsee Selänpäänjoen länsirannalla, Karankajärven jokisuusta 1,7 km ja joen ylittävästä maantiensillasta 0,2 km etelään. Alueella on lounais-koillis -suuntainen hiekkaharjanne, jonka itäpäässä, harjanteen laen eteläreunalta on koekuopista löytynyt kvartsi-iskoksia sekä palaneen kiven murikka. Maaperä paikalla on kivetöntä hiekkaa. Asuinpakka (Selänpäänjoki 1) saattaa olla mesoliittinen. Alueella on lisäksi pyyntikuoppajärjestelmä (Selänpäänjoki 2), jossa on seitsemän pyöreää, halkaisijaltaan noin 2 m kuoppaa, joiden syvyys ympäröivän vallin harjalta mitattuna on 0,6 - 0,8 m. |
| metsakeskus.1000003579 |
729 |
Selänpäänjoki 1-2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
389433.71200000 |
6950915.90800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003579 |
Kohde sijaitsee Selänpäänjoen länsirannalla, Karankajärven jokisuusta 1,7 km ja joen ylittävästä maantiensillasta 0,2 km etelään. Alueella on lounais-koillis -suuntainen hiekkaharjanne, jonka itäpäässä, harjanteen laen eteläreunalta on koekuopista löytynyt kvartsi-iskoksia sekä palaneen kiven murikka. Maaperä paikalla on kivetöntä hiekkaa. Asuinpakka (Selänpäänjoki 1) saattaa olla mesoliittinen. Alueella on lisäksi pyyntikuoppajärjestelmä (Selänpäänjoki 2), jossa on seitsemän pyöreää, halkaisijaltaan noin 2 m kuoppaa, joiden syvyys ympäröivän vallin harjalta mitattuna on 0,6 - 0,8 m. |
| metsakeskus.1000003580 |
179 |
Kuokkala Jokivarren koulu |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
437682.51500000 |
6900209.49900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003580 |
Kohde käsittää kaksi rakennusta, jotka kuuluvat 1700-luvun sotilastorppaan (mm. Vanhan Jyväskylän karttakirja 1990). Talon (1) koordinaatit ovat 6903103/3437828. Kyseessä on 4,7 x 4,5 m kokoinen multapenkkitalo, jonka länsikulmassa on uuni/kiuas. Seinälinjat erottuvat maan päälle. Kiukaassa on voimakas palokerros. Talon (2) koordinaatit ovat 6903083/3437846. Kyseessä on 5 x 6,5 m kokoinen tulisijaton rakennuksen pohja, jonka sisällä n. 10 - 20 cm syvyydellä on seinälinjojen kohdalla palokerros. Talo 2 on myös multapenkkirakenteinen. Multapenkkien läpimitat ovat 1- 1,5 m. |
| metsakeskus.1000003581 |
179 |
Tikkakoski Särkimäki |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
428640.05700000 |
6921987.69700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003581 |
Puolustusvoimien maalla, Särkimäki -nimisen kohouman länsi- ja luoteispuolella on rakennusten jäännöksiä. Samaan pihapiiriin kuuluvat 7 x 7 m kokoinen rakennus Särkimäen päällä, ja sen vieressä sijaitseva epämääräinen mahdollinen aitan pohja. Särkimäen länsipuolella on toisen 5 x 8 m kokoisen talon pohja, jossa on 1 m paksuiset seinät ja 2 kellaria. Talon vieressä on mahdollinen perunakuoppa (1 x 1,5 m). Alueen ympärillä on n. 20 kaskiröykkiötä, ja pohjoisosassa 5 kpl kiviaitoja (yhteensä n. 200 m). |
| metsakeskus.1000003582 |
182 |
Vaheri Vaheri |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
418835.27900000 |
6855482.40300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003582 |
Tienvarressa on kaksi pyöreätä, reunusvallillista kuopannetta. Vallien leveys on noin 1,5 m ja korkeus noin 0,5 m. Koko rakenteen halkaisija on 9 m. Kuopat ovat leveydeltään noin 6 m, kuopan muoto on suppilomainen ja syvyys noin 1,2 m. Kairauksessa on on molemmista rakenteista löytynyt 15 cm paksuinen hiiltyneen maan kerros kuopan pohjalta. |
| metsakeskus.1000003583 |
592 |
Koskenpää Sahila |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
406407.11600000 |
6893702.97700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003583 |
Kohde sijaitsee Suolijoen itärannalla, jokeen pistävän niemen nokassa. Paikalla sijaitsee Sahilan talo, jonka luoteispuolella olevan niemen nokan länsipuolella vedessä olevassa kivessä on kiinnitettynä rautaketjua. Kiven koko veden pinnan yläpuolella on noin 0,5 kuutiometriä. Kyseessä on ilmeisesti pitäjänrajalla ollut vanha rajakivi. Kiveä ei kuitenkaan päästy inventoinnissa paremmin tarkastamaan sen veden ympäröimän sijainnin vuoksi. |
| metsakeskus.1000003584 |
182 |
Mooskala Sovijärvi |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27007 |
403148.50900000 |
6874336.75800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003584 |
Peltojen ympäröimällä metsäniemekkeellä on kaksi rakennuksenpohjaa ja kaksi kellarikuoppaa sekä mahdollinen peltoraunio. Talonpohja (1):n koko on noin 10 x 6 metriä. Rakenteen kahdella sivulla on näkyvissä perustuskiviä, ja koilisnurkassa on kivensekainen maakumpu, joka on todennäköisesti kiukaan jäännös. Mahdollisen talonpohja (2):n koko on noin 3 x 5 metriä. Osa rakennuksen kivijalan kivistä on näkyvillä.
Rakenne (3) on kivillä vuorattu noin 0,5 metriä syvä pitkänomainen kellarikuoppa, jonka ympärillä on maavallit (vallien leveys noin 1 metri). Kellarin koko on 3 x 5 metriä. Rakenne (4) on noin 6 x 8 metriä kokoinen kiviröykkiö, joka koostuu Ø 40-60 cm olevista kivistä. Rauniosta lähtee noin 10 metrin mittainen kivivalli, jonka leveys on noin 1-1,5 metriä. Kivet vallissa ovat Ø 40-80 cm. Kyseessä on mahdollisesti peltoraunio. Lähistöllä on myös kaksi modernia peltorauniota. Rakenne (5) on kooltaan noin 9 x 5 metriä oleva vallillinen kellarikuoppa. Vallien leveys on noin 1-1,5 metriä ja kuopan syvyys on 1 metri. |
| metsakeskus.1000003585 |
182 |
Rekola Isännänmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
403098.55000000 |
6869054.88300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003585 |
Kohde sijaitsee Rekolanselän itärannalla, Isännänmäeksi kutsutun jyrkänteen ja rannan välisellä alueella. Isännänmäen jyrkänteen kohdalla, rantaa mukailevan polun varressa on ainakin yksitoista matalaa, halkaisijaltaan 1 – 3 m kiviröykkiötä ja ylempänä rinteessä, omakotitalon eteläpuolella kaksi röykkiötä. Röykkiöt ovat sammalen peittämiä, useat lähes näkymättömissä. Yhdestä röykkiöstä on otettu kiviä pihapengerrykseen. Kivikasat eivät vaikuta kaskiraunioilta tai haudoilta. Mahdollisesti kiviä on kerätty kasoihin jossain muualla käytettäväksi, mutta ne ovat jääneet metsään.
Mäenrinteessä on myös halkaisijaltaan 4 – 5 m jyrkkäseinämäinen kuoppa, joka oli havainnointihetkellä täynnä risuja. |
| metsakeskus.1000003586 |
216 |
Pudasjärvi Sepänlahti |
10001 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
410313.19300000 |
6982495.29000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003586 |
Pienessä Kannonjärven Kuivaselkään pistävässä niemessä on kellari, jonka ulkomitat ovat n. 3 x 5 m sekä mahdollinen talonpohja, jonka koko on n. 3 x 3 m. Kohteen eteläpuolisen Sepänlahden lahdenpohjukassa on liistekatiskan jäännöksiä järvessä. Niemessä on paljon epämääräisiä painaumia. |
| metsakeskus.1000003587 |
216 |
Pudasjärvi Pamppula |
10002 |
12016 |
13171 |
11006 |
27000 |
411000.91900000 |
6981758.59100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003587 |
Kohde on kalamajan kiviperustus, jonka ulkomitat ovat 8,5 m x 8,5 m. Rakenne on neliömäinen, muurien paksuus on n. 1 - 1,5 m ja vallien korkeus on 1-1,3 m. Perustuksissa on edelleen havaittavissa selkeä kylmämuuraus. Paikalla aikanaan asunut, viereisen mökin omistaja Elisa Åhlberg kertoi, että kun he lapsena kaivelivat raunioiden keskustaa, löytyi sieltä runsaasti nokea, kalanruotoja ja -nikamia. Sittemmin perustusten päälle on tuotu(?) paljon pikkukiveä. Viereiseltä pellolta on löytynyt liitupiipun kappaleita ja talonperustuksista on löytynyt sormus, jossa oli latinankielistä kirjoitusta. Sormus on hävinnyt postissa matkalla museoon. |
| metsakeskus.1000003592 |
729 |
Ruokonen |
10007 |
12016 |
13152 |
11006 |
27008 |
375879.12900000 |
6957083.37600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003592 |
Kohde sijaitsee Pylkönmäen kunnan läntisimmässä kolkassa, Pylkönmäen ja Karstulan rajan lähettyvillä, Ruokonen-nimisellä järvellä, jonka pinta on 209,7 m mpy. Järvi on ollut 1990-luvun puolivälissä kalankasvattamona. Tuolloin järvi tyhjennettiin syksyisin vedestä ja järven pohjasta paljastui useita ruuhia ja liistekatiskanpohjia. Järven laskulahdekkeessa (kapea, pitkä lahti järven luoteispäässä) ja laskuojan suussa havaittiin sadoista riu’uista tehty sumppu. Järven vuosittainen tyhjennys on saattanut vahingoittaa pohjassa olevia puisia jäännöksiä. Pyyntivälineiden ym. puuesineiden nykyinen kunto ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.1000003593 |
249 |
Ampiala Ampiala |
10001 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
392659.58600000 |
6907992.17400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003593 |
Ampialan talon itäpuolella, mäenrinteessä, tien molemmin puolin on n. 20 kpl röykkiöitä, joiden koko vaihtelee 1,5-5 m. Röykkiöiden kivet ovat Ø 20-40 cm. Röykkiöt ovat sammaloituneita ja muodoltaan pitkulaisia tai pyöreähköjä. Röykkiöaluetta ympäröi viljelyssä oleva pelto. Kyseessä ovat mitä todennäköisimmin peltorauniot. |
| metsakeskus.1000003594 |
249 |
Keuruun 2. kirkko |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27006 |
381145.22500000 |
6904815.40600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003594 |
Noin 80 m Keuruun nykyisestä kirkosta itään on ympäristöstään kohollaan oleva rakennuksen perustus. Perimätiedon mukaan kyseessä on Keuruun 2. kirkko, joka oli käytössä vuosina 1656 - 1758. |
| metsakeskus.1000003595 |
249 |
Manniskylä Kallio-Mannila |
10002 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
383216.42100000 |
6898966.76800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003595 |
Kohde on perimätiedon mukaan Manniskylän vanhimman asuinrakennuksen paikka. Paikalla on muistokivi, jonka kuparilaatassa lukee "Tähän perusti Antti Manninen talonsa 1569." Paikalla on myös moderni lipputangon jalka. Kairattaessa alueella havaittiin noensekaista, värjäytynyttä kulttuurimaata. Paikalla ei ole maan päälle havaittavia rakenteiden jäännöksiä.
Inventointi 2012: Paikalla havaittiin vanha rajamerkki. Ei kuitenkaan ole tietoa, onko rajamerkki alkuperäisellä paikallaan. Rajakivi on tien itälaidalla (N 6898917 E 383231). Rajakivessä on toisella sivulla merkki: A. T. ja alla numero 32. Kirjain T on epävarma, sen yläosa on osin lohjennut pois. Toisella puolella kiveä on hakattuna numero 24.
Alueella on merkkejä vanhasta asutuksesta (mm. kasvillisuus) ja mahdollisia rakenteitakin saattaa paikalla olla, mutta niitä vaikea erottaa pusikoituneesta ympäristöstä.
1840-luvun pitäjänkartalla ei paikalla ole taloa, mutta kylläkin tilusrajan
kulma (joka vaikuttaisi olevan silloisen ja oletettavasti myös nykyisen tien lounaispuolella).
Perimätiedon mukainen vanha talonpaikka pitänee paikkansa. Rajaus on
tehty arviona, metsäsaarekkeeseen. |
| metsakeskus.1000003595 |
249 |
Manniskylä Kallio-Mannila |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
383216.42100000 |
6898966.76800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003595 |
Kohde on perimätiedon mukaan Manniskylän vanhimman asuinrakennuksen paikka. Paikalla on muistokivi, jonka kuparilaatassa lukee "Tähän perusti Antti Manninen talonsa 1569." Paikalla on myös moderni lipputangon jalka. Kairattaessa alueella havaittiin noensekaista, värjäytynyttä kulttuurimaata. Paikalla ei ole maan päälle havaittavia rakenteiden jäännöksiä.
Inventointi 2012: Paikalla havaittiin vanha rajamerkki. Ei kuitenkaan ole tietoa, onko rajamerkki alkuperäisellä paikallaan. Rajakivi on tien itälaidalla (N 6898917 E 383231). Rajakivessä on toisella sivulla merkki: A. T. ja alla numero 32. Kirjain T on epävarma, sen yläosa on osin lohjennut pois. Toisella puolella kiveä on hakattuna numero 24.
Alueella on merkkejä vanhasta asutuksesta (mm. kasvillisuus) ja mahdollisia rakenteitakin saattaa paikalla olla, mutta niitä vaikea erottaa pusikoituneesta ympäristöstä.
1840-luvun pitäjänkartalla ei paikalla ole taloa, mutta kylläkin tilusrajan
kulma (joka vaikuttaisi olevan silloisen ja oletettavasti myös nykyisen tien lounaispuolella).
Perimätiedon mukainen vanha talonpaikka pitänee paikkansa. Rajaus on
tehty arviona, metsäsaarekkeeseen. |
| metsakeskus.1000003597 |
275 |
Rossinkylä Ukonmäki |
10001 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
465365.21700000 |
6938698.12800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003597 |
Ukonjärven pohjoispuolella sijaitsevan Ukonmäen rinteen puolivälissä on kolme, halkaisijaltaan n. 4 m olevaa röykkiötä. Kivien koko röykkiöissä on Ø n. 10 - 40 cm. |
| metsakeskus.1000003598 |
275 |
Aholankylä Kuhjo |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
472527.27400000 |
6955624.34100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003598 |
Kuhjonpohja -nimisen järven itäpuolella, Kuhjoon johtavan tien pohjoispuolella on kaksi rakennuksen pohjaa ja kolme kellaria. Rakennukset ovat kooltaan n. 8 x 10,5 m. Aivan tien vieressä oleva rakennus on osittain hajoitettu tietä tehtäessä. Kellarit ovat kooltaan 5 x 3,5 m. Tien eteläpuolella on n. 100 m kiviaitaa ja metsittynyttä vanhaa peltoa. |
| metsakeskus.1000003599 |
275 |
Siikakoski Aittoniemi |
10001 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
467842.18500000 |
6947688.51900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003599 |
Konneveteen pistävän Aittoniemen eteläkärjessä, sammalen alla on 2,5 x 2,5 m kokoinen kiuas. Kyseessä saattaa olla ns. kalasaunan kiukaan jäännös. Kiukaasta n. 50 m luoteeseen sijaitsee ainakin kaksi kiviröykkiötä, jotka ovat mahdollisia peltoraunioita. Röykkiöiden koko on n. 2 x 2 m. |
| metsakeskus.1000003600 |
275 |
Ruotolahti Horolanranta |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
467384.39500000 |
6942298.68200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003600 |
Ruotolahden pohjoisrannalla, noin 30 m päässä rantaviivasta on raudanvalmistuspaikka. Maassa on runsaasti noen- ja rautakuonahippujen sekaista maata noin 25 m² kokoisella alueella. Lähellä olevassa isossa maakivessä on kaakkoisessa pystysuorassa seinämässä mahdollisesti kuumuudesta johtuvia rapautumisjälkiä. Kiveä on voitu käyttää sulatusmasuunin osana. |
| metsakeskus.1000003601 |
275 |
Pyhälahti Ahveninen |
10001 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
453998.69300000 |
6964754.59500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003601 |
Pitkän ja kapean Pyhälahden kaakkoisrannalla, n. 50 x 20 m kokoisella alueella on asuinrakennuks(i)en ja kellarin jäännöksiä. Paikalla on ainakin yhden, ulkomitoiltaan 16 x 8 m kokoisen, uunillisen asuinrakennuksen perustus. Rakennus on ollut kolmihuoneinen. Kellarin ulkomitat ovat 8 x 4 m ja toisen mahdollisen uunin/kiukaan jäännöksen koko on n. 3 x 3 m.
Paikalla on myös 12 x 15 m kokoinen painauma, jonka eteläkulmassa on suuri kiveys. Kyseessä on mahdollisesti talonpohja. Alueella on lisäksi n. 50 m kiviaitaa, ja pihapiiriä ympäröivät Ahvenistentien puolella metsittyneet, ojitetut pellot. |
| metsakeskus.1000003602 |
291 |
Papinsaari Hautausmaa |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
403485.58400000 |
6825993.19600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003602 |
Papinsaaren pohjoisosassa sijaitsevan hautausmaan länsirajalla on 5 x 5 m kokoinen alttarikiviröykkiö (kivien halkaisija noin 30 cm), jonka keskellä on pystykivi (pystykiven korkeus 40 cm). Kyseessä on ilmeisesti jonkinlainen rajamerkki.
(Ks. myös kohde Kuhmoinen Papinsaari 291 01 0012).
2022 inventoinnissa kivinen rajapyykki havaittiin parikymmentä metriä ilmoitetusta pisteestä eteläkaakkoon, hoidetun hautausmaa-alueen länsipuolelta. Pyykin koko on noin 1 x 1 m ja keskellä on muita kiviä hieman korkeampi kolmionmallinen pystykivi. Pyykki sijaitsee yhä käytössä olevalla tonttirajalla. Pyykin läheisyydestä kulkee Lästilän ja Äkämäen kylien tonttimaiden välinen raja vuoden 1791 isojaon käyttökopiokartalla. Rajalinja on hieman epämääräinen, kuten pyykin ikäkin. |
| metsakeskus.1000003603 |
291 |
Papinsaari Karhunkangas |
10001 |
12006 |
13085 |
11006 |
27000 |
403386.00000000 |
6825552.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003603 |
Papinsaaren keskiosassa on kallio josta paikalla asunut, jo edesmennyt isäntä oli puhunut "vanhana uhripaikkana". Kalliossa on uhraukseen sopiva luonnon muovaama kolo, johon kertyy vettä.
Papinsaaren aluetta tarkastettiin inventoinnissa 2022. Muinaisjäännöspiste kuvaa mahdollista uhripaikkaa, joka on perimätiedon mukaan sijainnut Papinsaaren keskiosan kalliolla. Kallion aluetta tarkastettiin maastossa, mutta se on kauttaaltaan sammaleen ja varpujen peittämä.
Lisäksi Papinsaaren kärkeen johtavan tien itäpuolella on pystyyn nostettu luonnonkivi (40 x 50 cm), joka on mahdollinen rajakivi (ks. Papinsaari Karhunkangas 2). Tämän kiven läheisyydessä, sen itäpuolella on noin 4 x 5 m kokoinen kiviraunio.
(Ks. myös kohteet Kuhmoinen Papinsaari 291 01 0012 ja Papinsaari Hautausmaa 1000 00 3602.) |
| metsakeskus.1000003604 |
291 |
Anttula Louhela |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
403949.00000000 |
6826696.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003604 |
Kuhmoisten kirkonkylän itäpuolella, kahden tien risteyksessä on kolmella halkaisijaltaan 40 cm kivellä tuettu 50 x 30 cm kokoinen pystykivi. Pystykiveen on kaiverrettu luku "5".
Kohde tarkastettiin 2022 inventoinnissa. Kivi sijaitsee sahan lahden itäpuolella, Korppilantien ja Louhelantien risteyksessä. Kivi näyttää lähinnä rajapyykiltä. Isojaon käyttökopiokartalla (v. 1791) kiven lähellä on pienialaisia tonttimaiden rajoja. Vanhojen karttojen mukaan paikalla ei ole merkittävää tielinjausta tai historiallisten kylien rajaa. Vuoden 1965 painetulla kartalla risteysalueen halki kulkee kiinteistöraja. |
| metsakeskus.1000003605 |
77 |
Huuhkajavuori |
10001 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
486214.92600000 |
6915200.65900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003605 |
Mahdollinen historiallisen ajan raudanvalmistuspaikka sijaitsee Hankasalmen ja Pieksänmaan kuntien rajalta noin 0,9 km länteen, Vanajajärven länsipuolella, Huuhkajavuoren laen alapuolella. Kohteen löytäjän, arkeologian harrastaja Pekka Tarkiaisen (Pieksämäki) ilmoituksen mukaan paikalla on kuonakasa ja sortuneita kiviä (mahdollinen uuni) sekä kaksi hiilihautaa. |
| metsakeskus.1000003613 |
291 |
Varisvuori |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
402837.85300000 |
6824832.66400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003613 |
Kallio, jossa kuvakentät ovat, sijaitsee Vorikanniemen eli Kuhmaniemen keskiosan pohjoisrannassa. Kuvakentät ovat kallion jyrkkäreunaisen itärinteen kaakkoiskulmassa. Paikka on Timo Sepänmaan mukaan ollut Muinais-Päijänteen saari. Maaperä Varisvuoren alarinteillä on hiekkasoraa. Punaisia värikenttiä/maalauksia on näkyvissä ainakin neljä, ja ne ovat osittain jäkälien peitossa. Selviä hahmoja ei ole havaittavissa yhtä mahdollista vasemman kämmenen kuvaa lukuun ottamatta.
Varisvuoresta noin 300 m lounaaseen sijaitsee Lorikon kivikautinen asuinpaikka.
Lorikon torpan pellosta on myös löydetty reikäkivi KM 2087:9.
Punaiset värikentät olivat 2022 inventoinnissa selkeästi havaittavissa kallion kaakkoisosan rinteellä, rinteen keskiosassa pystysuorissa seinämissä. Väriläikät olivat epämääräisiä, eikä selkeitä muotoja havaittu. Väriläiskät vaikuttivat enemmän luontaisilta. |
| metsakeskus.1000003614 |
444 |
Karnainen (Karnainen) |
10002 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
337010.00000000 |
6688190.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003614 |
Lohjan Karnainen mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1401 (FMU 1189). Kylässä oli tuolloin ainakin neljä tilaa. Vuonna 1540 tiloja oli yhdeksän. Karnaisten vanhin kartta on vuodelta 1699 (KA MH B25 15/1). Kartalle on merkitty kaksi erillistä tonttimaata. Niistä eteläisempi on kruunulle peruutettu säteri.
Karnaisten keskiaikainen kylätontti sijaitsee Karnaisten Setolan-Rakuunannummen alueella sekä peltoaukean eteläpuolella Koivulan alueella. Ensimmäinen maininta on vuodelta 1404. Vt-1 inventoinnissa 2002 tarkastettiin Kisakalliontien itäpuolista aluetta aution Setolan talon tontilla. Kisakalliontien itäpuolella on aivan tien vieressä kivijalka ja muitakin heinikon peittämiä kivirakenteita. V. 2003 Vt-1 linjauksen koekaivausten yhteydessä kaivettiin Setolan itärinteessä keskiaikaista tiilenpolttopaikkaa ym. historiallisen ajan jäännöksiä. Vuonna 2004 tarkastettiin metsäalue Kisakalliontien länsipuolella. Tien länsipuolella olevian talojen eteläpuolella on avointa metsää ja niittyä, jossa on erilaisia rakennusten jäänteitä, mm. vanhan navetan betonijalka. Alueella on myös vanhemmilta vaikuttavia kivikumpuja ja kuoppia. Osa saattaa olla liesikumpuja. Näissä oli myös tiiliä havaittavissa. Alarinteessä, pellon reunassa on vanha tienpohja, joka on ajoittain näkyvissä ja ilmeisesti osin pelloksi muokattu. Vanhan tien reunassa pellon penkereellä kasva paikoin tummaa tulikukkaa. Tie lienee vanha Karnaisten kylätie, jonka linjaus on piirrettynä 1700-luvun isojakokarttoihin.
Vuonna 2016 tehdyssä Karnaisten asemakaavan inventoinnissa todettiin muinaisjäännöksen jatkuvan vielä tutkimusalueen luoteisnurkkaan. Inventoinnin perusteella muinasjäännöksen rajausta on muutettu. |
| metsakeskus.1000003615 |
561 |
Tuomiston pelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
267090.73200000 |
6755063.07300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003615 |
Kivikautinen asuinpikka laajan, loivasti itään kohoavan peltolaakon itä- ja ylälaidassa, jossa peltomaa on hiekansekaista. Se on Tuomiston tilan päärakennuksesta n. 150 m pohjoiseen ja mahdollisesti osittain tuhoutunut kuivurin ja tilustien rakentamisen yhteydessä. Pellolla on n. 50 m pituinen tasanne, jonka maa-aines on hieman hiekansekaista, mutta sen alapuolella, länteen viettävällä pellolla, maaperä muuttuu saviseksi ja kosteahkoksi. Asuinpaikan itäpuolella on tilustie ja tästä edelleen itään suojaava kallioinen mäki. Löydöt koostuvat aiemmin löytyneestä talossa säilytettävästä reikäkivestä, sekä kvartsi-iskoksista. Löytöalue on arvioitu n. 1400 m2 laajuiseksi. Maanomistajan kertomuksen mukaan sittemmin hukkaan joutuneita kivikirveitä lienee löytynyt aiemminkin. Myös Koivuniemen tilalta, Oripäästä Alastaroon ja Loimaalle vievän maantien eteläpuolelta, on 1900-luvun alussa löytynyt reikäkivi. |
| metsakeskus.1000003616 |
561 |
Piispanniitty |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
272063.75800000 |
6749326.40800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003616 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka Oripään ja Loimaan rajan tuntumassa, Huovintien leikkaamalla hiekkakankaalla. 1950-luvun puolivälissä alueelta on löytynyt reikäkivi ja arviolta samalta alueelta inventoinnissa 2004 löytyi muutamia kvartsi-iskoksia. Kvartsit on poimittu tien pohjoisesta leikkauksesta, mutta koekuoppia alueelle ei tehty. Luoteen suunnassa on suuri hiekkakuoppa. Alueella on Huovintien ja hiekkakuopan välissä ns. Piispanniityn susikuoppa (vrt. mj.-kohde 1000 00 3720) |
| metsakeskus.1000003617 |
561 |
Metsäranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
269994.58600000 |
6750248.02900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003617 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka Huovintien etelä-/lounaispuolella olevan pellon koillislaidassa. Tien koillispuolella on suuria Kalevanharjun hiekkakuoppia. Pelto on pohjoisosastaan hiekansekainen ja loivasti lounaaseen viettävä. Viljan oras haittasi havainnointia inventoinnissa 2004, joten laajuus ei pintapoiminnassa selvinnyt. Arvio asuinpaikan laajuudesta on 1300 m2. |
| metsakeskus.1000003618 |
561 |
Myllypelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
267441.56900000 |
6759588.26300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003618 |
Kivikautinen mahdollinen asuinpaikka Myllykylässä olevan Myllylähten lammen itäpuolella hiekkaisen etelään viettävän pellon alaosassa. Pellon itäpuolella on Alastaroon vievä kylätie. Pellon pohjoispuolella on soistunutta aluetta. Kvartsit ja pii löytyiväet hiekkaisen oraspellon eteläosasta. Arvioitu laajuus on 1100 m2. N. 400 m eteläkaakkoon Huhtalasta on aiemmin löytynyt reikäkivi. |
| metsakeskus.1000003619 |
561 |
Krapuranta |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
266825.85400000 |
6752621.05400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003619 |
Mahdolliseen kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia kvartseja löydettiin v. 2004 inventoinnissa paikallistien pohjoisesta leikkauksesta ympäröiviltä peltoaukeilta kohoavan pienen moreenimäen etelärinteessä. Mahdollinen asuinpaikka voi ulottua pohjoisen puolella olevan omakotitalon pihapiiriin. Koekuopitusta ei ole tehty. |
| metsakeskus.1000003620 |
91 |
Santahamina Maanpuolustuskorkeakoulu |
10002 |
12002 |
13021 |
11006 |
27000 |
392023.92900000 |
6670218.79400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003620 |
Maanpuolustuskorkeakoulun sisäpihan nurmikentällä olevan pyramidinmuotoisen muistomerkin itä- ja eteläpuolella sijaitseva hautausmaa. Vainajat on haudattu puuarkkuihin itä-länsisuunnassa. Kysymyksessä on mahdollisesti merenkävijöiden hautausmaa, joka on todennäköisesti ollut käytössä 1700-luvulla. |
| metsakeskus.1000003621 |
176 |
Härkinpuro 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
622079.86900000 |
7007903.86900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003621 |
Löytöpaikka sijaitsee koilliseen, kohti Härkinpuroa viettävällä rinteellä. Alueen yläosa on hiekkaa, mutta alaosa savea. Härkinpuron toisella puolella on Härkinpuro 1 -niminen asuinpaikka. Löydöt ovat tulleet esille kynnetyn pellon pinnalta, rinteen alaosasta. |
| metsakeskus.1000003621 |
176 |
Härkinpuro 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
622079.86900000 |
7007903.86900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003621 |
Löytöpaikka sijaitsee koilliseen, kohti Härkinpuroa viettävällä rinteellä. Alueen yläosa on hiekkaa, mutta alaosa savea. Härkinpuron toisella puolella on Härkinpuro 1 -niminen asuinpaikka. Löydöt ovat tulleet esille kynnetyn pellon pinnalta, rinteen alaosasta. |
| metsakeskus.1000003622 |
176 |
Riihikangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
625327.58900000 |
6999588.22800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003622 |
Asuinpaikka sijaitsee Kuhnun koulusta noin 100 m koilliseen, järvelle päin viettävällä metsärinteellä. Maaperä alueella on hiekkaista. Alueella oli tehty metsänhakkuu ja työkoneet olivat rikkoneet paikoitellen turvekerrosta. Asuinpaikkalöydöt on poimittu esille tällaisilta maanpinnaltaan rikkoutuneilta kohdilta. Yksi kvartsi-iskos on tullut esille aivan tien vieressä olleesta hiekkakuopasta. |
| metsakeskus.1000003624 |
561 |
Suvitienmäki |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
265394.43000000 |
6752305.18200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003624 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka tasaiselta peltoalueelta kohoavan saarekkeen eteläreunassa, hiekkaperäisessä osassa peltoa. Alempana maaperä muuttuu saveksi. Laajuudeksi on arvioitu n. 3500 m2. Sijaitsee Aurajoen ja Jauhijoen yhtymäkohdasta länteen n. 450 m. Löydöt koostuvat kvartsi-iskoksista ja kivilaji-iskoksesta, mutta tarkastushavaintoja vaikeutti pellon pitkä oras. |
| metsakeskus.1000003625 |
288 |
Tössbacken skidcenter |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
304361.43500000 |
7071096.28600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003625 |
Röykkiö sijaitsee tiheäkasvustoisessa kuusimetsässä noin 200 m itään Töösbackenin hiihtokeskuksesta. Röykkiö on kooltaan 5,5 x 1,7 m, muodoltaan lähes venemäinen, pitkänomainen, ja sitä peittää sammal. Sen päät kapenevat voimakkaasti ja se suuntautuu idästä länteen.
Röykkiö sijaitsee 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa kaivetun ojan itäpuolella metsitetyn viljelysmaan reunalla. Pakettipelto oli niittynä vielä 1960-luvulla. Vuoden 1849 pitäjänkartassa paikka oli osa laajempaa niittyä. |
| metsakeskus.1000003626 |
305 |
Kiveskoski |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
590281.60000000 |
7353014.79200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003626 |
Kohde sijaitsee Alakitkan Virranlahdesta koilliseen laskevan Kiveskosken eteläpään länsirannalla. Paikalle maantieltä johtaa kalastajien tallaama polku, jota kulkien päästään kapenevalle niemelle. Niemen eteläpään korkeimmalla kohdalla on neliömäinen kivilatomus, kooltaan noin 1,5 x 1,4 m. Kyseessä saattaa olla Täyssinän rauhan (1597) rajamerkki. |
| metsakeskus.1000003627 |
768 |
Linnanniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
567427.00000000 |
6859395.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003627 |
Asuinpaikka sijaitsee noin 9,3 km luoteeseen Sulkavan kirkosta Lohnanjärven pohjoisrannalla olevan Tervakankaan alueella, Linnanniemen kärjestä noin 400 m koilliseen. Alueella on noin 83 metrin korkeudella rantaterassi, jonka päällä on selvä, noin 7 metriä halkaisijaltaan oleva asumuspainanne. Sen kohdalle tehdystä koekuopasta on tullut esille saviastian paloja, palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia. Myös terassia alemmalle tasolle on tarkastuksen yhteydessä tehty kaksi koekuoppaa ja niistä molemmista on tullut esille saviastianpaloja. Asuinpaikka-alueen laajuutta ei siten ole mahdollista määrittää topografisin perustein.
Aluerajaus on tehty inventointitietojen ja arvion perusteella, kohteen laajuuden toteaminen vaatii koekaivauksen. |
| metsakeskus.1000003628 |
297 |
Helvetinhaudanpuro |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
571380.35700000 |
6987811.77400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003628 |
Asuinpaikka sijaitsee Akonjärven itäpäästä noin 1,5 km itään, Kaavi-Juankoski tien ja Akonpohjaan menevän tien risteyksestä 430 m luoteeseen, 40-50 m Akonpohjan eteläpuolella, purouoman länsipuolella, Helvetinhaudanpurosta 0,4 km koilliseen.
Muinaisen rantatörmän päältä on metsänäestysjäljistä tullut esille runsaasti kvartsi-iskoksia. Paikalla tehdyissä kaivauksissa on löytynyt kvartsiesineitä ja -iskoksia, pii-iskos, palanutta luuta ja kaksi alasinkiveä. Palaneesta luusta saatu radiohiiliajoitustulos 9200 +/- 75 BP (Hela-918) ajoittaa asuinpaikan varhaismesoliittiseen aikaan. |
| metsakeskus.1000003629 |
638 |
Uusi-Heikkilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
423601.06500000 |
6702873.81400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003629 |
Kivikautinen asuinpaikka Porvoonjoen länsipuolella ja Kerkkoon vanhan kyläkeskuksen pohjoispuolella sijaitsevalla, Porvoonjoen ja maantien rajaamalla Uusi-Heikkilän pellolla. Löydöt mm. kivitaltta, kvartsi-iskoksia ja ytimiä. |
| metsakeskus.1000003630 |
109 |
Vilppula |
10001 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
384906.29900000 |
6771807.90000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003630 |
Röykkiö sijaitsee Teuronjärven itärannalla, Vilppulan tilasta 200 m pohjoiseen. Paikka on länteen laskevan mäen rinteessä hevoslaitumella.
Röykkiön koko on noin 2 x 1 m. Se on matala, suorakaidemainen ja huolellisesti ladottu kiveys. Osa kivistä on selkeästi näkyvissä. Kivissä on näkyvissä vähän palon merkkejä.
Ympäristössä on näkyvissä raivauksen merkkejä, kyseessä voisi olla vanhan pellon paikka. |
| metsakeskus.1000003631 |
935 |
Pyölinpohja B |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
526934.45000000 |
6708572.02100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003631 |
Kohde on Pyölinpohja A:sta noin 400 metriä kaakkoon sijaitsevat kaksi röykkiötä, joiden läpimitta on 6-7 metriä. Kyseessä saattaa olla alun perin yksi pitkänomainen, koillinen-lounas -suuntainen röykkiö/laivalatomus. Latomuksen korkeus on noin 0,5 metriä. Osa kivistä on valunut alas kalliopaljastuman etelärinnettä. |
| metsakeskus.1000003632 |
935 |
Korkiakallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
526599.58000000 |
6708799.92000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003632 |
Korkiakallion itäreunalla, Pyölinpohjan röykkiöistä länteen, sijaitsee kalliopohjalla sammaleen peittämä röykkiö, jonka reunakiveys on tehty isommista kivistä. Röykkiön koko on noin 6 x 4 metriä ja korkeus noin 40 cm. Röykkiössä kasvaa pari kitukasvuista mäntyä ja metsälauhaa. Kallion pinnalla oleva turve on nokista. Osa röykkiön länsireunasta on metsätyökoneen vaurioittama. Metsätyökoneen ajouralta löytyi mahdollisesti metsätyökoneen pirstomia kvartseja.
Röykkiöstä 22 metriä koilliseen sijaitsee halkaisijaltaan n. 1,5 m oleva ja 50-60 cm syvä kuoppa, johon tehdyssä koepistossa oli puhdasta hiekkaa. Kuopan funktio on epäselvä. Sen koordinaatit ovat: p= 6708812, i= 526616. |
| metsakeskus.1000003633 |
935 |
Päkinoja 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
528158.96000000 |
6708024.24200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003633 |
Röykkiö ja kivitarhoja kalliopohjalla Klamilanlahden ja Hinkkajärven välisellä mäellä, sen länsireunassa, Tinkasen kylän pohjoispuolella.
Röykkiö on kooltaan noin 3−4 x 0,4 m. Siinä on havaittavissa suuremmista reunakivistä aseteltu kehä, jonka sisusta on täytetty pienemmillä miehennostannaisilla kivillä.
Tarhoja on yhteensä 12 ja ne sijaitsevat kolmessa itä-länsisuuntaisessa rivissä muutaman suuren maakiven juuressa, seitsemän tarhaa eteläisimmässä, kolme seuraavassa ja kaksi pohjoisimmassa rivissä. Tarhojen koko on keskimäärin 1,52 x 1 m. Tarhat on rakennettu halkaisijaltaan 20−30 cm. Myös maakivien väleihin ja alle on pakattu tiiviisti pienempiä kiviä.
Kohteesta noin 160 metriä koilliseen sijaitsee Päkinoja 2 -niminen kivikautinen ja/tai mahdollisesti varhaismetallikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000003633 |
935 |
Päkinoja 1 |
10002 |
12004 |
13049 |
11040 |
27000 |
528158.96000000 |
6708024.24200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003633 |
Röykkiö ja kivitarhoja kalliopohjalla Klamilanlahden ja Hinkkajärven välisellä mäellä, sen länsireunassa, Tinkasen kylän pohjoispuolella.
Röykkiö on kooltaan noin 3−4 x 0,4 m. Siinä on havaittavissa suuremmista reunakivistä aseteltu kehä, jonka sisusta on täytetty pienemmillä miehennostannaisilla kivillä.
Tarhoja on yhteensä 12 ja ne sijaitsevat kolmessa itä-länsisuuntaisessa rivissä muutaman suuren maakiven juuressa, seitsemän tarhaa eteläisimmässä, kolme seuraavassa ja kaksi pohjoisimmassa rivissä. Tarhojen koko on keskimäärin 1,52 x 1 m. Tarhat on rakennettu halkaisijaltaan 20−30 cm. Myös maakivien väleihin ja alle on pakattu tiiviisti pienempiä kiviä.
Kohteesta noin 160 metriä koilliseen sijaitsee Päkinoja 2 -niminen kivikautinen ja/tai mahdollisesti varhaismetallikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000003634 |
935 |
Päkinoja 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
528298.90300000 |
6708114.20700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003634 |
Asuinpaikka sijaitsee Hinkkajärvestä Klamilanlahteen laskevan ojan eteläpuolisella mäellä.
Inventoinnissa löydettiin metsätyökoneen kääntämistä maalaikuista avohakkuualueelta kaksi palaa keramiikkaa sekä kvartsia ja palanutta luuta. Maaperä on hienoa hiekkaa ja löytöhetkellä ei havaittu paikalta kulttuurikerrosta.
Asuinpaikasta noin 160 metriä lounaaseen sijaitsee Päkinoja 1 röykkiökohde. |
| metsakeskus.1000003635 |
286 |
Enkelivuori |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
462443.29500000 |
6733165.81400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003635 |
Kiviröykkiö sijaitsee Elimäen länsiosassa, Taasianjoesta noin 720 metriä itään, Enkelivuori–nimisen kalliokohouman laella. Röykkiö on kooltaan noin 3,4 metriä x 2,8 metriä ja sen korkeus on noin puolitoista metriä. Se on koottu halkaisijaltaan 10–30 cm kokoisista kivistä. Kyseessä saattaa olla esihistoriallinen hautaröykkiö.
Kohde löytyi Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimiarkistosta löytyneiden tietojen perusteella. Vuodelta 1959 peräisin olevan tiedon mukaan Enkelikalliolla on korkea kivikasa, jota kutsutaan Hiidenkiukaaksi. |
| metsakeskus.1000003636 |
256 |
Pyöreäsaari 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
396260.67500000 |
7024836.21400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003636 |
Paikka sijaitsee Ylä-Jäppäjärven eteläpäässä olevan Pyöreäsaaren laen länsireunalla.
Pyöreäsaari on kooltaan noin 100 x 140 m, ja sen lounaisosa on korkeampi hiekkainen ja tasalakinen (55 x 55 m) kumpare. Asuinpaikkahavainnot on tehty lakitasanteen länsireunalta. Asuinpaikka on ehjä ja koskematon. |
| metsakeskus.1000003637 |
256 |
Pyöreäsaari 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
396340.64900000 |
7024876.19800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003637 |
Paikka sijaitsee Ylä-Jäppäjärven eteläpäässä olevan Pyöreäsaaren pohjoiskärjessä. Saaren pohjoiskärki on alavaa hiekkaista maata ja kuusivaltaista sekametsää. Paikallaon hieman soista rantaa korkeampi ala, josta asuinpaikkahavainnot on tehty. Asuinpaikka on ehjä ja koskematon. |
| metsakeskus.1000003638 |
256 |
Karkausmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
396210.68100000 |
7030324.01400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003638 |
Paikka sijaitsee Kinnulasta Lestijärvelle johtavalta tieltä (58) 250 m länteen, Hakalaan johtavan paikallistien molemmin puolin, isolta harjulta länteen kurottavan pienemmän harjanteen tyvessä, muinaisella Ancylusjärven niemellä. Alue on hiekkaista mäntykangasta. Paikallistie on tuhonnut osan asuinpaikasta, jota on erityisesti ehjänä jäljellä tien pohjoispuolella. Asuinpaikka ajoittunee mesoliittiseen aikaan. |
| metsakeskus.1000003639 |
256 |
Kannonniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
396760.45900000 |
7029874.19400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003639 |
Paikka sijaitsee Kinnulasta Lestijärvelle johtavalta tieltä (58) 200 m itään, Kannonniemen talon kohdalla, Savijärven länsirannalla, rannasta 40 - 120 m kaakkoon viettävän peltorinteen laella ja ylärinteessä. Eteläraja p=7032766, i=3396878, pohjoisraja p=7032874, i=3396942.
|
| metsakeskus.1000003640 |
256 |
Mäkiaho |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
396610.52300000 |
7029494.34900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003640 |
Paikka sijaitsee Kinnulasta Lestijärvelle ja Kinnulasta Perhoon johtavien teiden, kantatien 58 ja yhdystien 7520, risteyksestä 130 m lounaaseen, etelään viettävällä pellolla. Maaperä on hiekkainen. Muinaiselta rantatörmältä tehtiin löytöjä, vaikka havaintomahdollisuudet paikalla olivat heikot. |
| metsakeskus.1000003641 |
256 |
Pitkälahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
396710.47600000 |
7030284.02300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003641 |
Paikka sijaitsee Savijärven pohjoispään länsirannalla pientä saarta vastapäätä ja Lestijärvelle johtavalta tieltä (58) 250 m itään ja rannasta noin 30 m luoteeseen. Rannan tuntumassa on kolme mäenkumparetta, joista keskimmäisellä kohde sijaitsee. Paikalla kasvaa tieheä sekametsä.
Paikalla on nelisivuinen, noin 2 x 2m suuruinen valli, jonka keskellä on pieni sammaleen peittämä kiveys. Paikalla on myös likammaata. Paikka on mahdollinen eräsija tai leiripaikka. |
| metsakeskus.1000003641 |
256 |
Pitkälahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
396710.47600000 |
7030284.02300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003641 |
Paikka sijaitsee Savijärven pohjoispään länsirannalla pientä saarta vastapäätä ja Lestijärvelle johtavalta tieltä (58) 250 m itään ja rannasta noin 30 m luoteeseen. Rannan tuntumassa on kolme mäenkumparetta, joista keskimmäisellä kohde sijaitsee. Paikalla kasvaa tieheä sekametsä.
Paikalla on nelisivuinen, noin 2 x 2m suuruinen valli, jonka keskellä on pieni sammaleen peittämä kiveys. Paikalla on myös likammaata. Paikka on mahdollinen eräsija tai leiripaikka. |
| metsakeskus.1000003642 |
256 |
Ruuhiniemen tyvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
397330.22800000 |
7029164.47900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003642 |
Paikka sijaitsee Savijärven keskiosan etelärannalla olevan pienen Ruuhiniemen länsityvessä, hiekkakuopan ja rannan välissä olevan tien molemmin puolin.
Ari Siiriäinen on löytänyt (1969) joitakin kvartseja Ruuhineimen tyven tuntumasta, ja läheisen talon perustuksia kaivettaessa on löytynyt kirves (löytäjän hallussa). Paikalla on kaksi asumuspainanteelta vaikuttavaa kuopannetta, joiden halkaisijat ovat 10 - 12 m. |
| metsakeskus.1000003643 |
734 |
Friisinkruunu |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
282568.79800000 |
6697012.47500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003643 |
Suhteellisen hyväkuntoinen halkaisijaltaan n. 9-metrinen röykkiö, joka sijaitsee Halikonlahden itärannalla, kalliopohjaisen Niemenmetsän metsäkukkulan länsirinteen päällä. Se on pyöreä ja kupera. Röykkiön länsipuoliskossa on vanha kaivelun vajoama ja sen päällä kasvaa sammalta sekä kolme mäntyä. |
| metsakeskus.1000003644 |
505 |
Hautjärven kartano |
10002 |
12004 |
13048 |
11006 |
27000 |
417205.49400000 |
6732644.81000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003644 |
Hautjärven kartanon talouspihasta pohjoiseen vievän pienen hiekkatien varressa, tien länsipuolella, Saha- eli Hautjärveen viettävässä, vanhoja kuusia kasvavassa rinteessä sijaitseva umpinainen kivi- ja maavalli. Vallirakenne on muodoltaan viisikulmainen ja sen halkaisija on joitakin kymmeniä metrejä. Osa valleista on maarakenteisia ja noin metrin korkuisia, vallin sisäpuolella on oja josta maat on lapioitu. Osa valleista, mm. tien vieressä oleva, on kookkaista kivistä rakennettuja. Vallin päällä kasvaa joitakin vanhoja kuusia. Vallin sisäpuolella, aitauksen yläosassa on erittäin suurista siirtokivilohkareista koottu epämääräinen rakenne. Aitauksen yhdessä kulmassa on suorakulmainen kuoppa, luultavasti kellari. Yhdessä kulmassa on ampumapaikalta tai vastaavalta vaikuttava suojarakenne. Rakenteen itäpuolella kulkeva tie on vanha, ja alueella on kahakoitu isonvihan aikana. Kysymyksessä on mahdollisesti jonkinlainen puolustusrakenne tai piilopirtin paikka.
Vuoden 2016 inventoinnissa kohde on jaettu kolmeen alakohteeseen: 1) kartanon pihapiiri, 2) valli, ja 3) vanhat tiet.
Hautjärven eli Siversbergin kartanon sijainti näyttää vanhojen karttojen perusteella vaihtelevan, mutta kartanon todennäköisin paikka on kuitenkin sen nykyisellä paikalla. Viimeistään 1800-luvun puolivälissä kartano on varmuudella sijainnut nykyisellä paikallaan, ja vuoden 1852 tiluskarttaan on merkitty kartanon rakennukset melko tarkasti. Kartanon alue on sekoitus vanhaa viimeistään 1800-luvulla rakennettua rakennuskantaa ja modernia rakentamista. Aktiivinen käyttö on todennäköisesti hävittänyt osan varhaisemman asutuksen jäljistä. Nykyisistä rakennuksista kartanon päärakennus ja kaksi vilja-aittaa ovat suojeltuja (rakennusperintörekisteri 200059 Hautjärven kartano). |
| metsakeskus.1000003644 |
505 |
Hautjärven kartano |
10002 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
417205.49400000 |
6732644.81000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003644 |
Hautjärven kartanon talouspihasta pohjoiseen vievän pienen hiekkatien varressa, tien länsipuolella, Saha- eli Hautjärveen viettävässä, vanhoja kuusia kasvavassa rinteessä sijaitseva umpinainen kivi- ja maavalli. Vallirakenne on muodoltaan viisikulmainen ja sen halkaisija on joitakin kymmeniä metrejä. Osa valleista on maarakenteisia ja noin metrin korkuisia, vallin sisäpuolella on oja josta maat on lapioitu. Osa valleista, mm. tien vieressä oleva, on kookkaista kivistä rakennettuja. Vallin päällä kasvaa joitakin vanhoja kuusia. Vallin sisäpuolella, aitauksen yläosassa on erittäin suurista siirtokivilohkareista koottu epämääräinen rakenne. Aitauksen yhdessä kulmassa on suorakulmainen kuoppa, luultavasti kellari. Yhdessä kulmassa on ampumapaikalta tai vastaavalta vaikuttava suojarakenne. Rakenteen itäpuolella kulkeva tie on vanha, ja alueella on kahakoitu isonvihan aikana. Kysymyksessä on mahdollisesti jonkinlainen puolustusrakenne tai piilopirtin paikka.
Vuoden 2016 inventoinnissa kohde on jaettu kolmeen alakohteeseen: 1) kartanon pihapiiri, 2) valli, ja 3) vanhat tiet.
Hautjärven eli Siversbergin kartanon sijainti näyttää vanhojen karttojen perusteella vaihtelevan, mutta kartanon todennäköisin paikka on kuitenkin sen nykyisellä paikalla. Viimeistään 1800-luvun puolivälissä kartano on varmuudella sijainnut nykyisellä paikallaan, ja vuoden 1852 tiluskarttaan on merkitty kartanon rakennukset melko tarkasti. Kartanon alue on sekoitus vanhaa viimeistään 1800-luvulla rakennettua rakennuskantaa ja modernia rakentamista. Aktiivinen käyttö on todennäköisesti hävittänyt osan varhaisemman asutuksen jäljistä. Nykyisistä rakennuksista kartanon päärakennus ja kaksi vilja-aittaa ovat suojeltuja (rakennusperintörekisteri 200059 Hautjärven kartano). |
| metsakeskus.1000003644 |
505 |
Hautjärven kartano |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
417205.49400000 |
6732644.81000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003644 |
Hautjärven kartanon talouspihasta pohjoiseen vievän pienen hiekkatien varressa, tien länsipuolella, Saha- eli Hautjärveen viettävässä, vanhoja kuusia kasvavassa rinteessä sijaitseva umpinainen kivi- ja maavalli. Vallirakenne on muodoltaan viisikulmainen ja sen halkaisija on joitakin kymmeniä metrejä. Osa valleista on maarakenteisia ja noin metrin korkuisia, vallin sisäpuolella on oja josta maat on lapioitu. Osa valleista, mm. tien vieressä oleva, on kookkaista kivistä rakennettuja. Vallin päällä kasvaa joitakin vanhoja kuusia. Vallin sisäpuolella, aitauksen yläosassa on erittäin suurista siirtokivilohkareista koottu epämääräinen rakenne. Aitauksen yhdessä kulmassa on suorakulmainen kuoppa, luultavasti kellari. Yhdessä kulmassa on ampumapaikalta tai vastaavalta vaikuttava suojarakenne. Rakenteen itäpuolella kulkeva tie on vanha, ja alueella on kahakoitu isonvihan aikana. Kysymyksessä on mahdollisesti jonkinlainen puolustusrakenne tai piilopirtin paikka.
Vuoden 2016 inventoinnissa kohde on jaettu kolmeen alakohteeseen: 1) kartanon pihapiiri, 2) valli, ja 3) vanhat tiet.
Hautjärven eli Siversbergin kartanon sijainti näyttää vanhojen karttojen perusteella vaihtelevan, mutta kartanon todennäköisin paikka on kuitenkin sen nykyisellä paikalla. Viimeistään 1800-luvun puolivälissä kartano on varmuudella sijainnut nykyisellä paikallaan, ja vuoden 1852 tiluskarttaan on merkitty kartanon rakennukset melko tarkasti. Kartanon alue on sekoitus vanhaa viimeistään 1800-luvulla rakennettua rakennuskantaa ja modernia rakentamista. Aktiivinen käyttö on todennäköisesti hävittänyt osan varhaisemman asutuksen jäljistä. Nykyisistä rakennuksista kartanon päärakennus ja kaksi vilja-aittaa ovat suojeltuja (rakennusperintörekisteri 200059 Hautjärven kartano). |
| metsakeskus.1000003645 |
790 |
Kankaanpää |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
273600.87100000 |
6807153.18100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003645 |
Asuinpaikka sijaitsee Kikkelänjoesta noin 100 m koilliseen, Kankaanpäänmäen länsi-lounaisreunalla olevalla pellolla. Löydöt, kvartsit ovat peltorinteen yläosasta. Maaperä paikalla on savensekaista moreenia. |
| metsakeskus.1000003646 |
790 |
Santanummi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
274490.52000000 |
6806823.32200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003646 |
Asuinpaikka sijaitsee Kikkelänharjun etelärinteellä. Kikkelänjoesta 700 m koilliseen. Pellolla olevan metsäsaarekkeen länsi- ja itäpuolelta löytyi vuoden 2004 inventoinnissa kvartsiesineitä. Maaperä paikalla on savesekaista moreenia. Vuoden 2011 inventoinissa paikka tarkastettiin, ja se oli ennallaan. |
| metsakeskus.1000003647 |
790 |
Yli-Tuina |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
273758.00000000 |
6806308.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003647 |
Asuinpaikka sijaitsee Kikkelänjoesta 100 m länteen olevan peltoharjanteen laella. Löydöt, kvartsit ovat 140 m matkalta. Maaperä paikalla on savista silttiä. |
| metsakeskus.1000003648 |
790 |
Äetsänkylä W |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
270342.20700000 |
6801405.47900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003648 |
Asuinpaikka sijaitsee Kokemäenjoen etelärannalta noin 50 m itään, Äetsänmäen luoteisreunalla, loivasti jokeen laskevalla pellolla, kylätiestä 30 m pohjoiseen. Löydöt, kvartsit ovat noin 35 x 15 m alueelta. Maaperä paikalla on savea. |
| metsakeskus.1000003649 |
790 |
Karausvuori 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
271071.91200000 |
6801945.25900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003649 |
Asuinpaikka sijaitsee Kokemäenjoesta 550 m itään, Karausvuoresta 300 m etelään olevalla pellolla. Sen itäpuolella on lato. Löydöt, kvartsit ovat matalan peltoharjanteen rinteiltä, eteläosasta ja laelta. Maaperä on savista moreenia. |
| metsakeskus.1000003650 |
734 |
Viitamäki N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
310435.58200000 |
6700127.36500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003650 |
Kivikautinen asuinpaikka sekä pyyntikuoppia, jotka tuhoutuivat pääosin tai kokonaan Vt-1 moottoritierakentamisen maa-ainesten läjitysalueena. Kohteessa on lisäksi kvartsilouhos, joka on säilynyt tienrakentamisen jälkeen.
Kuopanteet paikallistettin mooottoritielinjausten inventoinnissa 1990-luvun alussa. Paikalla tehtiin v. 2002 kaivauksia, joiden perusteella muinaisessa salmipaikassa on ollut mesoliittisella kivikaudella asuinpaikka. Painanteet, ilmeisesti pyyntikuopat, ovat ilmeissti peräisin vasta historialliselta ajalta. Löydöt koostuivat valtaosin kvartseista. Myös ilmeisesti myöhempi kivikautinen piinuolenkärki löytyi kaivauksissa. Hieman ylempää rinteestä, rakentamisalueen ulkopuolelta, paikallistettiin lisäksi kvartsilouhos. |
| metsakeskus.1000003650 |
734 |
Viitamäki N |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
310435.58200000 |
6700127.36500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003650 |
Kivikautinen asuinpaikka sekä pyyntikuoppia, jotka tuhoutuivat pääosin tai kokonaan Vt-1 moottoritierakentamisen maa-ainesten läjitysalueena. Kohteessa on lisäksi kvartsilouhos, joka on säilynyt tienrakentamisen jälkeen.
Kuopanteet paikallistettin mooottoritielinjausten inventoinnissa 1990-luvun alussa. Paikalla tehtiin v. 2002 kaivauksia, joiden perusteella muinaisessa salmipaikassa on ollut mesoliittisella kivikaudella asuinpaikka. Painanteet, ilmeisesti pyyntikuopat, ovat ilmeissti peräisin vasta historialliselta ajalta. Löydöt koostuivat valtaosin kvartseista. Myös ilmeisesti myöhempi kivikautinen piinuolenkärki löytyi kaivauksissa. Hieman ylempää rinteestä, rakentamisalueen ulkopuolelta, paikallistettiin lisäksi kvartsilouhos. |
| metsakeskus.1000003650 |
734 |
Viitamäki N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
310435.58200000 |
6700127.36500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003650 |
Kivikautinen asuinpaikka sekä pyyntikuoppia, jotka tuhoutuivat pääosin tai kokonaan Vt-1 moottoritierakentamisen maa-ainesten läjitysalueena. Kohteessa on lisäksi kvartsilouhos, joka on säilynyt tienrakentamisen jälkeen.
Kuopanteet paikallistettin mooottoritielinjausten inventoinnissa 1990-luvun alussa. Paikalla tehtiin v. 2002 kaivauksia, joiden perusteella muinaisessa salmipaikassa on ollut mesoliittisella kivikaudella asuinpaikka. Painanteet, ilmeisesti pyyntikuopat, ovat ilmeissti peräisin vasta historialliselta ajalta. Löydöt koostuivat valtaosin kvartseista. Myös ilmeisesti myöhempi kivikautinen piinuolenkärki löytyi kaivauksissa. Hieman ylempää rinteestä, rakentamisalueen ulkopuolelta, paikallistettiin lisäksi kvartsilouhos. |
| metsakeskus.1000003650 |
734 |
Viitamäki N |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27011 |
310435.58200000 |
6700127.36500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003650 |
Kivikautinen asuinpaikka sekä pyyntikuoppia, jotka tuhoutuivat pääosin tai kokonaan Vt-1 moottoritierakentamisen maa-ainesten läjitysalueena. Kohteessa on lisäksi kvartsilouhos, joka on säilynyt tienrakentamisen jälkeen.
Kuopanteet paikallistettin mooottoritielinjausten inventoinnissa 1990-luvun alussa. Paikalla tehtiin v. 2002 kaivauksia, joiden perusteella muinaisessa salmipaikassa on ollut mesoliittisella kivikaudella asuinpaikka. Painanteet, ilmeisesti pyyntikuopat, ovat ilmeissti peräisin vasta historialliselta ajalta. Löydöt koostuivat valtaosin kvartseista. Myös ilmeisesti myöhempi kivikautinen piinuolenkärki löytyi kaivauksissa. Hieman ylempää rinteestä, rakentamisalueen ulkopuolelta, paikallistettiin lisäksi kvartsilouhos. |
| metsakeskus.1000003650 |
734 |
Viitamäki N |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
310435.58200000 |
6700127.36500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003650 |
Kivikautinen asuinpaikka sekä pyyntikuoppia, jotka tuhoutuivat pääosin tai kokonaan Vt-1 moottoritierakentamisen maa-ainesten läjitysalueena. Kohteessa on lisäksi kvartsilouhos, joka on säilynyt tienrakentamisen jälkeen.
Kuopanteet paikallistettin mooottoritielinjausten inventoinnissa 1990-luvun alussa. Paikalla tehtiin v. 2002 kaivauksia, joiden perusteella muinaisessa salmipaikassa on ollut mesoliittisella kivikaudella asuinpaikka. Painanteet, ilmeisesti pyyntikuopat, ovat ilmeissti peräisin vasta historialliselta ajalta. Löydöt koostuivat valtaosin kvartseista. Myös ilmeisesti myöhempi kivikautinen piinuolenkärki löytyi kaivauksissa. Hieman ylempää rinteestä, rakentamisalueen ulkopuolelta, paikallistettiin lisäksi kvartsilouhos. |
| metsakeskus.1000003650 |
734 |
Viitamäki N |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27012 |
310435.58200000 |
6700127.36500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003650 |
Kivikautinen asuinpaikka sekä pyyntikuoppia, jotka tuhoutuivat pääosin tai kokonaan Vt-1 moottoritierakentamisen maa-ainesten läjitysalueena. Kohteessa on lisäksi kvartsilouhos, joka on säilynyt tienrakentamisen jälkeen.
Kuopanteet paikallistettin mooottoritielinjausten inventoinnissa 1990-luvun alussa. Paikalla tehtiin v. 2002 kaivauksia, joiden perusteella muinaisessa salmipaikassa on ollut mesoliittisella kivikaudella asuinpaikka. Painanteet, ilmeisesti pyyntikuopat, ovat ilmeissti peräisin vasta historialliselta ajalta. Löydöt koostuivat valtaosin kvartseista. Myös ilmeisesti myöhempi kivikautinen piinuolenkärki löytyi kaivauksissa. Hieman ylempää rinteestä, rakentamisalueen ulkopuolelta, paikallistettiin lisäksi kvartsilouhos. |
| metsakeskus.1000003650 |
734 |
Viitamäki N |
10002 |
12012 |
13124 |
11019 |
27011 |
310435.58200000 |
6700127.36500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003650 |
Kivikautinen asuinpaikka sekä pyyntikuoppia, jotka tuhoutuivat pääosin tai kokonaan Vt-1 moottoritierakentamisen maa-ainesten läjitysalueena. Kohteessa on lisäksi kvartsilouhos, joka on säilynyt tienrakentamisen jälkeen.
Kuopanteet paikallistettin mooottoritielinjausten inventoinnissa 1990-luvun alussa. Paikalla tehtiin v. 2002 kaivauksia, joiden perusteella muinaisessa salmipaikassa on ollut mesoliittisella kivikaudella asuinpaikka. Painanteet, ilmeisesti pyyntikuopat, ovat ilmeissti peräisin vasta historialliselta ajalta. Löydöt koostuivat valtaosin kvartseista. Myös ilmeisesti myöhempi kivikautinen piinuolenkärki löytyi kaivauksissa. Hieman ylempää rinteestä, rakentamisalueen ulkopuolelta, paikallistettiin lisäksi kvartsilouhos. |
| metsakeskus.1000003650 |
734 |
Viitamäki N |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
310435.58200000 |
6700127.36500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003650 |
Kivikautinen asuinpaikka sekä pyyntikuoppia, jotka tuhoutuivat pääosin tai kokonaan Vt-1 moottoritierakentamisen maa-ainesten läjitysalueena. Kohteessa on lisäksi kvartsilouhos, joka on säilynyt tienrakentamisen jälkeen.
Kuopanteet paikallistettin mooottoritielinjausten inventoinnissa 1990-luvun alussa. Paikalla tehtiin v. 2002 kaivauksia, joiden perusteella muinaisessa salmipaikassa on ollut mesoliittisella kivikaudella asuinpaikka. Painanteet, ilmeisesti pyyntikuopat, ovat ilmeissti peräisin vasta historialliselta ajalta. Löydöt koostuivat valtaosin kvartseista. Myös ilmeisesti myöhempi kivikautinen piinuolenkärki löytyi kaivauksissa. Hieman ylempää rinteestä, rakentamisalueen ulkopuolelta, paikallistettiin lisäksi kvartsilouhos. |
| metsakeskus.1000003650 |
734 |
Viitamäki N |
10002 |
12012 |
13124 |
11019 |
27012 |
310435.58200000 |
6700127.36500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003650 |
Kivikautinen asuinpaikka sekä pyyntikuoppia, jotka tuhoutuivat pääosin tai kokonaan Vt-1 moottoritierakentamisen maa-ainesten läjitysalueena. Kohteessa on lisäksi kvartsilouhos, joka on säilynyt tienrakentamisen jälkeen.
Kuopanteet paikallistettin mooottoritielinjausten inventoinnissa 1990-luvun alussa. Paikalla tehtiin v. 2002 kaivauksia, joiden perusteella muinaisessa salmipaikassa on ollut mesoliittisella kivikaudella asuinpaikka. Painanteet, ilmeisesti pyyntikuopat, ovat ilmeissti peräisin vasta historialliselta ajalta. Löydöt koostuivat valtaosin kvartseista. Myös ilmeisesti myöhempi kivikautinen piinuolenkärki löytyi kaivauksissa. Hieman ylempää rinteestä, rakentamisalueen ulkopuolelta, paikallistettiin lisäksi kvartsilouhos. |
| metsakeskus.1000003651 |
734 |
Lietikanmäki |
10002 |
12009 |
13095 |
11004 |
27000 |
316264.26500000 |
6695801.13200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003651 |
Suomusjärven etelärannalla Isosaarta vastapäätä on pohjoiseen viettävän rantatörmän päällä kolme epämääräistä painannetta kolmiomaisessa muodostelmassa ja n. 1 metrin päässä toisistaan. Muotonsa puolesta saattaisivat olla pyyntikuoppia, mutta muodostelma viittaa muuhun tarkoitukseen. Ei vallimuodostelmia. Alueelle tehdyissä koepistoissa ei paljastunut mitään ihmistoimintaan viittaavaa. |
| metsakeskus.1000003652 |
734 |
Ylhäinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
315224.68100000 |
6695633.19600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003652 |
Kivikautinen asuinpaikka Suomusjärven pohjoisrannalla (luoteis-), n. 70 m järven länsiosan kiertävältä maantieltä itään. Alue on peltoa ja maaperältään savea. Asuinpaikkaan viittaavien kvartsien suppea löytöalue (n. 25 m2) rajoittuu pohjoisessa sekametsään. Asuinpaikka on tilan viljavarastosrta n. 60 m eteläkaakkoon ja n. 70 m korkeuskäyrän vaiheilla sijaitsevala terassilla. Ylhäisten tilan rantapellolta tunnetaan aiempana löytönä reikäkivi (KM 5926), joka lienee siis peräisin alempaa läheltä järven rantaa. |
| metsakeskus.1000003653 |
734 |
Alhainen 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
315389.61400000 |
6695758.14500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003653 |
Kivikautiseen asuinpaikkaan (Alhainen 1) viittaavia kvartsi-iskoksia havaittiin v. 2004 kaavainventoinnissa Suomuisjärven kirkonkylän Alhaisten tilakeskuksen alapuolella, rinnepellon kahdella terassilla, jossa maaperä on savea. Muita inventoinnin perusteella toistaiseksi erillisiksi asuinpaikoiksi katsottavia löytöalueita olivat Alhainen 2-3 sekä Ylhäinen. |
| metsakeskus.1000003654 |
734 |
Alhainen 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
315763.45900000 |
6696035.02900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003654 |
Kivikautinen asuinpaikka Suomusjärven luoteisrannan peltorinteessä. Pellon yläosassa on koilis-lounainen n. 5x10 m laajuinen alue, josta löytyi kaavainventoinnissa kvartsi-iskoksia ja mahdollinen kvartsiydin. Muutoin maaperä on savea. Pohjoisosassa pelto jatkuu kapeana kaistaleena metsään, josta löytyi myös yksittäinen kvartsi-iskos. Tänne tehdyissä koepistoissa ei havaittu kuttuurikerrosta. |
| metsakeskus.1000003655 |
734 |
Alhainen 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
315941.39300000 |
6696181.97500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003655 |
Suomusjärven luoteisrannan loivalla terassilla kaavainventoinnissa 2004 paikallistetuista kivikautisiin asuinpaikkoihin viittaavista löytökohdista koillisin. Se sijaitsee saviperäisessä maassa topografisesti hyvällä paikalla. Löytöinä havaitrtiin yksi selkeä kvartsi-iskos ja joukko epämääräisempiä kvartseja n. 4 m säteellä koordinaattipisteestä. Kolmessa koepistossa ei asuinpaikkamerkkejä kuitenkaan havaittu, ja asuinpaikka saattaakin olla pellonmuokkauksessa tuhoutunut. |
| metsakeskus.1000003656 |
734 |
Iso-Ruona N |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
314248.06800000 |
6696068.01600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003656 |
Mahdollisesti useampia röykkiöitä Iso-Ruonan järven pohjoispäässä, aivan Suomusjärven kirkolta Ahtialaan vievän maantien pohjoispuolella. Rinne on melko jyrkkä ja siinä on useampi maansekainen röykkiö, joista yksi on selvempi. Niiden päällä on katajia. Röykkiöiden länsi- (?) puolella on loma-asunto ja koillispuolella kallioinen mäki. Alue on hiekkapohjaista sekametsää. Koepistoissa alueelta paljastui tummaa maaat ja tiuhaa kiveystä, muttei ajoittavaa ym. |
| metsakeskus.1000003657 |
734 |
Iso-Ruona Kyyrö |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
314231.08000000 |
6695689.16500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003657 |
Kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia kvartsi-iskoksia, palaneita kiviä ja värjäytynyttä maata havaittiin kaavainventoinnissa v. 2004 kesämökin piha-alueelta. Maaperä on hiekkaa ja alueella on matalat itään kohoavat terassit. Pohjoispuolella on alavampaa soistunutta aluetta. Ainakin osa asuinpaikasta lienee suhteellisen hyvin säilynyt sijainnistaan huolimatta. Asuinpaikka lienee muinoin ollut saaressa vedenpinnan ollessa hieman korkeammalla. |
| metsakeskus.1000003658 |
301 |
Rajala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
280738.44600000 |
6934953.87800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003658 |
Paikka sijaitsee 700 m Jalasjoesta länteen peltoaukean länsireunalla, Rajalan talon etelä-, kaakkois- ja itäpuolella olevan peltorinteen yläosassa, etelässä noin 70 m talon eteläpäädystä kaakkoon ja idässä laen pellonreunasta noin 35 m itään, alarinteeseen.
Inventoinnissa 2005 rinteestä löytyi harvakseltaan kvartsia. Maaperä paikalla on moreenia, ylempänä hiekkaista, alempana hiesuista. Asuinpaikka on sijainnut muinaisessa niemekkeessä.
Löydettyjen kvartsien joukossa on yksi kvartsiesine ja yksi esineen katkelma. |
| metsakeskus.1000003659 |
301 |
Holmanoja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
280568.52000000 |
6934741.96400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003659 |
Paikka sijaitsee Jalasjoesta noin 950 m länteen, laajan peltoaukean kaakkoon laskevalla alarinteellä, pellon luoteisreunassa olevalla pienellä niemekkeellä, Toivolan talon eteläpuolella ja Holmanojasta noin 100 m luoteeseen.
Paikalla on pellon reunassa pieni kaakkoon kuroutuva harjanne, muinainen niemeke, jonka alueelta löydöt tehtiin hiekkaisesta moreenipellosta inventoinnissa 2005. |
| metsakeskus.1000003660 |
301 |
Arkkuvuori |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
281198.26800000 |
6933640.40700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003660 |
Paikka sijaitsee Arkkuvuoren kaakkoispuolella olevan kapean pellon pohjoislaidalla, Maatilan päärakennuksesta noin 380 m länsilounaaseen.
Paikalla on loiva ja matalahko muinainen rantatörmä, jonka päältä ja rinteestä löytyi inventoinnissa 2005 kvartseja. Maaperä on hietainen moreeni. Löydöt rajoittuvat suppeahkolle alalle pellon reunaan ja siitä noin 30 etelään. Eteläpuolella maaperä laskee asuinpaikan kohdalla loivasti ja muuttuu savisemmaksi. |
| metsakeskus.1000003661 |
301 |
Aittomäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
281527.13900000 |
6934452.08800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003661 |
Paikka sijaitsee Aittomäen itäpuolella, valtatien ja Jalasjoen välissä olevan peltomäen laen länsireunalla, osin ylärinteessä, joesta noin 180 m länteen, tien varrella olevasta tuulimyllystä runsaat 60 m koilliseen.
Paikalla on jyrkkärinteinen jokeen ja kauempana myös pohjoiseen laskeva peltorinne, jonka reunalta ja ylärinteestä löytyi inventoinnissa 2005 kvartseja noin 30 x 20 m alalta. Maaperä paikalla on hienoaineksinen moreeni. |
| metsakeskus.1000003662 |
301 |
Osmolan kiviaita |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
280744.44800000 |
6935504.66300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003662 |
Aita sijaitsee Osmolaan menevän tien varressa, tien ja pellon välisessä metsäkaistaleessa. Komea ja hyvin säilynyt noin 60 m pitkä kiviaita, kulttuurihistoriallinen, yhä "käytössä oleva" rakenne. |
| metsakeskus.1000003663 |
257 |
Tullandet 2 |
10001 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
355387.76000000 |
6650700.45900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003663 |
Tullandetin etelärannalle on merkitty Strömcronan 1700-luvun karttakonseptiin "ruin af tullhus". Paikka näyttäisi olevan nykyään Porkkalan merivartioaseman pihapiiriä. |
| metsakeskus.1000003664 |
543 |
Taaborinvuori |
10007 |
12013 |
13000 |
11042 |
27000 |
382386.65700000 |
6700550.54600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003664 |
Newyorkilaisen taiteilijan Ken Hiratsukan kiveen hakkaama aurinkokehrä (sakaratähti, jonka keskellä on spiraali) Taaborinvuoren museoalueella. |
| metsakeskus.1000003665 |
49 |
Kallvik Magasinsudden |
10002 |
12005 |
13068 |
11006 |
27007 |
366454.19900000 |
6671947.97300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003665 |
Kohde sijaitsee Magasinsudden-nimisen niemen kärjessä Makasiinintien päässä. Vuonna 1751 perustettiin tähän paikkaan kruunun omistama apumakasiini viljalle ja muille viktuaaleille provianttikirjurin johdolla. Pitäjänkartalla täällä on kuitenkin jo vuonna 1750 makasiini. Paikalla on sijainnut Espoonkartanon tiilitehtaan lastauspaikka 1700-luvulla, ehkä jo aiemmin. Tiedetään m.m. kreivi Gustaf Hornin vieneen Espoonkartanosta tiiliä Tukholmaan ja Viroon 1600-luvun alkupuolella. 1700-luvun käräjäpöytäkirjassa mainitaan paikalla toimineen myös Espoonkartanon ikiaikainen laivatelakka ja laivanrakennuspaikka. Paikka toimi vuonna 1755 myös Vihdin Palakosken sahan Tukholmaan vietävän sahatavaran lastauspaikkana. 1886 perustettiin lähistölle Kallvikin rantaan toinen tiilitehdas, josta tiilet on viety Magasinsuddenin laiturille kapearaiteista rautatietä pitkin. Rautatien penkka on paikoitellen edelleen näkyvissä. Niemi on nykyään yleisenä uimarantana. Paikalla on nähtävissä kivijalka, joka saattaa liittyä 1750-luvun kartassa näkyvään makasiinirakennukseen. Puisen uimalaiturin vieressä erottuu vedessä puupaaluja. Merenpohjassa on runsaasti tiilenpaloja, ja pohjaa on peitetty kuitukankaalla ja hiekalla. Rannassa on lisäksi kivirakenne, joka saattaa liittyä vanhaan laituriin. |
| metsakeskus.1000003666 |
142 |
Luhdanmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
464632.32100000 |
6753136.78800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003666 |
Sammalen peittämä kiviröykkiö sijaitsee kalliopohjalla, pienellä mäntyjen ympäröimällä aukealla. Muodoltaan röykkiö on soikea, kaakko-luodesuuntainen, noin 4 x 3 metrin laajuinen ja 0,7 metrin korkuinen. |
| metsakeskus.1000003667 |
286 |
Kettukallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
476015.70500000 |
6760534.85700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003667 |
Kuusankosken pohjoisosassa, Pyhäjärveen pistävän ison niemen koillisosassa Kettukallio -nimisen kalliokohouman itälaidalla on kiviröykkiö. Sammalen peittämä röykkiö sijaitsee kalliopohjalla. Muodoltaan röykkiö on pyöreä, halkaisijaltaan noin 4 metriä ja korkeudeltaan noin 1 metrin. Röykkiön laidalla on suurehko kivi, joka on haljennut keskeltä. Kiven koko on noin 1 x 0,7 metriä ja korkeus 0,5 metriä. Maasto röykkiön ympärillä on sekametsää.
Röykkiön kivien koko (Ø 40–60 cm) ja korkeus viittaisivat siihen, että kyseessä on historiallisen ajan muinaisjäännös, mahdollisesti kaskiraunio tai muu raivausröykkiö. Koska röykkiön esihistoriallisuus on vähintäänkin kyseenalainen, siirrettiin se rauhoitusluokkaan 2 |
| metsakeskus.1000003668 |
285 |
Jylppy, Ruotsinsalmen sotilassairaala |
10002 |
12016 |
13189 |
11006 |
27000 |
494682.43300000 |
6707584.25900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003668 |
Ruotsinsalmen sotilassairaalan paikalla erottuu edelleen 1700-1800-lukujen vaihteessa toimineeseen sairaalaan liittyviä rakennusjäännöksiä, jotka erottuvat matalina kiviriveinä, maavalleina ja tulisijojen purkumaakekoina. |
| metsakeskus.1000003669 |
790 |
Kiimajärvi E 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
270257.19000000 |
6812176.14700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003669 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiimajärven itärannalla, järven keskivaiheilla, Tiinansaaresta pohjoiseen olevassa niemessä. Paikalla on rannan suuntainen harjanne. Maaperä in kivistä moreenia. Löydöt, saviastian pala, palanut luu ja kvartsi-iskokset ovat harjanteen laelle tehdyistä koekuopista. Asuinpaikka käsittää harjanteen laen. |
| metsakeskus.1000003670 |
790 |
Kiimajärvi E 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
270267.18400000 |
6812261.11300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003670 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Kiimajärven itärannalla, järven keskivaiheilla, Tiinansaaresta pohjoiseen olevan lahdekkeen rannalla, noin 50 m rannasta itään. Paikka on rinteen yläosassa oleva tasanne. Maaperä on vähäkivistä moreenia. Löydöt ovat kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000003671 |
790 |
Mäkelä 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
270871.94800000 |
6811641.37200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003671 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Kiimajärven kaakkoisrannalla, Rukkosaaresta pohjoiseen, peltokumpareen juurella olevalla tasanteella. Maaperä paikalla on moreenia.
Löydöt ovat kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000003672 |
790 |
Mäkelä 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
271101.86000000 |
6811531.41200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003672 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiimajärven kaakkoisrannalla, Rukkosaaresta koilliseen olevan peltorinteen yläosassa. Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia. Pellon alarinteestä on kvartsikaavin. |
| metsakeskus.1000003673 |
790 |
Kiimajärven kaakkoispää |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
271596.66400000 |
6811001.62600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003673 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiimajärvestä 170 m kaakkoon, Äetsä-Kiikoinen-tien länsi-eteläpuolella olevalla tasaisella pellolla. Paikalla on matala muinainen rantatörmä. Maaperä paikalla on savensekaista moreenia. Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000003675 |
172 |
Pöllölä 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
456347.26200000 |
6839041.17600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003675 |
Paikka sijaitsee Jääsjärven pohjoispäässä olevien Talaslahden ja Retsenlahden välisen niemen tyven keskiosassa, laajan mäen loivasti kohti Retisenlampea laskevalla koillisrinteellä ja Pöllölä-nimiseltä kesämökiltä 160 m koilliseen.
Inventoinnin 2005 aikana paikka oli hakattu ja laikutettu. Laikuista löydettiin kvartsia, palanutta luuta sieltä täältä ja kampakeramiikkaa keskittyminä asuinpaikan etelä- ja luoteispäistä. Maaperä on hiekkamoreenia. |
| metsakeskus.1000003677 |
172 |
Pöllölä 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
456281.29100000 |
6838924.22600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003677 |
Paikka sijaitsee Jääsjärven pohjoispäässä olevien Talaslahden ja Retisenlahden välisen niemen etelärannan lähellä, Pöllölä-nimiseltä kesämökiltä noin 130 m luoteeseen.
Paikalla on selkeä muinainen Jääsjärven rantavalli ja törmä noin 97 m korkeudella. Rantavalli muodostaa paikalle muinaisen niemekkeen, jonka itäpuolella, rantatörmästä noin 14 m pohjoiseen on pieni kumpare ja sen itälaidalla on halkaisijaltaan noin 10 m oleva asumuspainanne. Siitä löytyi kvartsia ja palanutta luuta sekä likamaata. Asuinpaikka on laajempi kuin asumuspainanne ulottuen lännessä koko em. niemekkeen alueelle ja idässä ainakin 20 m asumuspainanteen itäpuolelle.
Asuinpaikka oli täysin ehjä vuoden 2005 inventoinnin yhteydessä. |
| metsakeskus.1000003678 |
172 |
Retisenlahti 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
456197.32500000 |
6839131.14000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003678 |
Paikka sijaitsee Jääsjärven pohjoisosassa olevan Retisenlahden itärannalla, pienen niemen luoteisrannalla.
Paikalla on tasalakinen, noin 20 - 30 m leveä ja jyrkästi Retisenlahdesta nouseva harjanne, muinainen niemi. Laelle tehdyistä kolmesta koekuopasta löydettiin kvartsia ja luuta. Koko harjanteen laki on asuinpaikkaa. |
| metsakeskus.1000003679 |
172 |
Retisenlahti 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
456217.31400000 |
6839031.18700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003679 |
Paikka sijaitsee Jääsjärven pohjoisosassa olevan Retisenlahden kaakkoisrannan lähellä, Pöllölä 2 ja Retisenlahti 2-nimisten asuinpaikkojen välissä.
Paikalla on korkea, Retisenlahdesta jyrkästi kohoava törmä, jonka reunalla asuinpaikka sijaitsee. Kahdesta koekuopasta löydettiin kvartsia ja luuta. Asuinpaikka oli vuoden 2005 inventoinnin aikana täysin ehjä. Maaperä on kivistä hiekkamoreenia. |
| metsakeskus.1000003680 |
172 |
Retisenpohja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
456547.17700000 |
6840160.73300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003680 |
Paikka sijaitsee Retisenpohja-nimisen järven eteläpohjukassa, Retisenlampeen laskevan kosken niskassa, rannalla olevan kumpreen laella.
Mäenkumpareen päältä löytyi melko suppealta alueelta (ehkä noin 20 x 20 m) kvartsia. Maaperä on hyvin kivistä moreenia. |
| metsakeskus.1000003682 |
638 |
Lepola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
424000.89900000 |
6703915.39500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003682 |
Asuinpaikka sijaitsee Porvoon Henttalassa, Hannulan talon eteläpuoleisella luode–kaakko-suuntaisella, noin 20 m leveällä pellon yläterassilla. Löydöt, pieni alkeellinen tasataltta (KM 35102:1) ja kvartsi-iskokset (KM 35102:2) poimittiin talteen pellon pinnalta. |
| metsakeskus.1000003683 |
49 |
Monikko |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
377749.62900000 |
6679059.16700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003683 |
Kohde sijaitsee Leppävaaran urheilupuistossa, noin 650 m Leppävaaran uimahallista luoteeseen, kahden mäen välisessä laaksossa olevan peltokaisteleen länsirinteessä. Paikan itäpuolella virtaa Monikkopuro. Löydöt, mm. kynsitaltta, pii- ja kvartsi-iskokset, löytyivät vanhan metsätien pinnasta sekä vieressä olevasta pellosta. Asuinpaikka lienee pääasiassa metsän puolella. Samalla paikalla on sijainnut Kilon kylän Monikon talo.
Vuonna 2021 ja 2022 tehdyissä koekaivauksissa löytyi saviastianpaloja (Ka II: 2 ja varsinkin Ka III:1) sekä kvartsi ja pii-iskoksia. Asuinpaikan kulttuurikerros oli heikon harmaanruskeaksi värjäytynyt. Minkäänlaisia kivikautisia rakenteita kuten liesiä ja paalunsijoja ei kaivauksessa löytynyt. Asuinpaikka osoittautui melko hyvin säilyneeksi, mutta on todennäköisesti melko pienialainen. |
| metsakeskus.1000003685 |
49 |
Oittaan leirintäalue |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
370135.68200000 |
6680215.65900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003685 |
Kohde sijaitsee Kunnarlantien länsipuolella, Kunnarlantien ja Oittaantien risteyksessä, noin 200 m Oittaan leirintäalueesta länteen. Löydöt, mm. epineoliittista keramiikkaa, kiviesineen katkelma, on poimittu peltoaukeaman pohjoisosasta, pellon korkeimmalta kohdalta. |
| metsakeskus.1000003686 |
49 |
Riimuniitty |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
371151.30400000 |
6674814.84000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003686 |
Kohde sijaitsee Finnontien itäpuolella, Söderskogin tilasta n. 600 m itäkoilliseen, laajan peltoaukean koillisnurkassa, niemekkeen laidalla. Löydöt, mm. saviastianpala, kiviesineen katkelma, pii-iskos ja kvartsiesineitä, poimittiin etelään viettävän peltorinteen ylälaidasta. Peltoalueen pohjoispuolella on tasainen metsärinne, jolla asuinpaikka mahdollisesti on sijainnut. |
| metsakeskus.1000003687 |
49 |
Korsbacka (Ristimäki) Björkbacka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
370408.57400000 |
6679402.99100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003687 |
Kohde sijaitsee Glomsjoen ja Kunnarlantien välissä etelään viettävällä peltoniemekkeellä aivan tien tuntumassa. Alue on n. 80 x 130 m laaja, ja löydöt tulivat jokseenkin koko alueelta, mutta ainoastaan tien länsipuolelta. Löydöt: saviastianpaloja, kiviesineitä, kiviesineiden katkelmia ym. |
| metsakeskus.1000003688 |
710 |
Tomasböle |
10002 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
302913.00000000 |
6664790.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003688 |
Suomen ensimmäisen paperimyllyn paikka Sumpenin rannalla. Johan Gezeliuksen vuonna 1667 perustama vesivoimalla toimiva tamppilaitos valmisti lumppupaperia. Paperiruukin lähistöllä on muistokivi. Paperiruukin tienoilla on ollut myöhemmin myllyjä.
Inventointi 2022:
Historiallisten karttojen ja maastohavaintojen perusteella tarkennettiin kohteen sijoittumista maastossa. Keväällä 2022 kohteen sijainti oli merkitty joen länsipuolelle, vaikka pääosa ruukista on sijainnut sen itäpuolella. Kohteelle laadittiin summittainen rajaus, mutta koska kohde sijaitsee noin 150 metriä inventoidusta voimajohtolinjasta, sitä ei tarkemmin kartoitettu. Tulevaisuudessa kohteen tarkempi inventointi on tarpeen. |
| metsakeskus.1000003689 |
710 |
Myllyjoki 1 |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27006 |
300853.00000000 |
6666042.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003689 |
Persbölen länsipuolisessa Myllyjoessa on sijainnut ainakin kolme myllyä ja saha, joista on mainintoja ainakin 1600-luvulta.
Persbölen historiallisen kylätontin lounaispuolisessa joenmutkassa on keskellä jokiuomaa keinotekoinen saareke sekä veden ohjaukseen käytettyihin ränneihin tai vastaaviin liittyviä rakenteita ja erilaisia kiveyksiä molemmin puolin uomaa. Historiallisten karttojen perusteella jotakuinkin tällä kohtaa on viimeistään 1700-luvun puolivälissä sijainnut myös Persbölestä länteen kohti Svedjekullaa kulkevan tien siltapaikka. |
| metsakeskus.1000003689 |
710 |
Myllyjoki 1 |
10002 |
12005 |
13069 |
11006 |
27006 |
300853.00000000 |
6666042.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003689 |
Persbölen länsipuolisessa Myllyjoessa on sijainnut ainakin kolme myllyä ja saha, joista on mainintoja ainakin 1600-luvulta.
Persbölen historiallisen kylätontin lounaispuolisessa joenmutkassa on keskellä jokiuomaa keinotekoinen saareke sekä veden ohjaukseen käytettyihin ränneihin tai vastaaviin liittyviä rakenteita ja erilaisia kiveyksiä molemmin puolin uomaa. Historiallisten karttojen perusteella jotakuinkin tällä kohtaa on viimeistään 1700-luvun puolivälissä sijainnut myös Persbölestä länteen kohti Svedjekullaa kulkevan tien siltapaikka. |
| metsakeskus.1000003690 |
265 |
Kauraniemi |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
402443.28100000 |
7001365.67200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003690 |
Paikka sijaitsee uuden hautausmaan luoteispuolella, pappilan ja kappelin välissä ja noin 150 m etelälounaaseen Kauraniemen kärjestä.
Mäntykankaalla on suorakaiteen muotoinen, kooltaan noin 5 x 6 metrin suuruinen vallien ympäröimä painanne. |
| metsakeskus.1000003691 |
624 |
Verssonkangas |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
478601.95500000 |
6697501.24300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003691 |
Kohde sijaitsee Verssonkankaan harjurinteen eteläpäässä Versorevet-niemen pohjoispuolella. Vuoden 2004 inventoinnissa paikalla havaittiin suurikokoinen ehjä hiilimiilu n. 140 m päässä niemen kaakkoisrannasta, tasanteella olevan suppakuopan pohjalla, ks. alakohteet hiilimiilu 1.
Vuoden 2007 inventoinnissa kyseisestä kohdasta noin 65 metriä koilliseen löytyi toinenkin hiilimiilu. Se on pyöreä, halkaisijaltaan noin 10 metriä ja korkeudeltaan noin metrin, ks. alakohteet hiilimiilu 2. Sitä kiersi matala oja. Miilu sijaitsee mäntykankaalla sähkölinjan alla ja sen päällä kasvaa varpuja sekä muutamia mäntyjä. |
| metsakeskus.1000003692 |
182 |
Koivisto |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
410451.64500000 |
6857153.69700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003692 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Kaipolan koillispuolella, Jämsänjoen mutkasta noin 1,6 km itään ja Koiviston talon eteläpuolella.
Koiviston talon mailta on 1950-luvulla löytynyt kourutaltta (KM 22561) ja tasataltta (KM 22563). Vuoden 1994 inventoinnissa selvisi, että ainakin toinen taltoista on talon eteläpuolen kasvimaasta. Samalla löydettiin pellosta yksi epämääräinen kvartsi (KM 28590). Vuosien 1994 ja 2005 inventoinneissa ei paikalla havaittu enempää merkkejä esihistoriasta. |
| metsakeskus.1000003693 |
182 |
Turkkila |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
410765.53400000 |
6854474.77200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003693 |
Paikka sijaitsee Kaipolasta itäkaakkoon, Jämsänjokisuusta 2,3 km itään, Turkkilan talon lounaispuolella noin 100 m ja Turkinjärven kaakkoisrannalla olevan pellon harjanteella, maantien pohjoispuolella.
Toinen löytöpaikka on maantien eteläpuolella olevalla pienellä peltokumpareella Turkinjärven ja ja Hanhijärven välisellä kannaksella, ks. alakohteet.
Molemmilta löytöpaikoilta on kvartsia ja molempien topografia on kivikautiselle asuinpaikalle sopiva. |
| metsakeskus.1000003696 |
78 |
Batteriet |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
288558.68600000 |
6639666.55500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003696 |
Ett tiotal stenkonstruktioner, som befinner sig på berget Batteriet vid södra stranden av Tvärminneön i den sydöstra delen av Hangö. Berget höjer sig ca 15 m.ö.h. Vid östra kanten av berget har upptäckts ett fyrsidigt röse eller stensättning, som kan härstamma från järnåldern. Det låga röset eller stensättningen är 2,5 m i diameter och dess höjd är 0,3 m (koordinater p=6642 472; i=3288 704; z=7,5). De andra upphittade konstruktionerna kan tolkas som rester av ugnar eller diverse lämningar av läger från historisk tid. Enligt www-rapporten av en inventeringskurs i Tvärminne åren 1997-98 har minst tio ryssugnar samt rester av skelett, knappar och vapen hittats på området. Under inventeringen år 2005 konstaterades minst tio stenkonstruktioner kring bergsområdet. Minst sju av dem kan betraktas som ugnar, som har konstruerats på skyddade ställen vid kanter av klippavsatser. Ett skydd troligen härstammar från 1900-talet.
Vuoden 2014 inventoinnissa alueelta löytyi yhteensä seitsemän varmasti kiinteäksi muinaisjäännökseksi tulkittavaa rakennetta. Kohteet ovat suhteellisen kaukana toisistaan, mutta ne muodostavat kuitenkin kokonaisuuden, jossa yksittäiset kohteet on luetteloitu pääkohteen osiksi alakohteina. |
| metsakeskus.1000003696 |
78 |
Batteriet |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
288558.68600000 |
6639666.55500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003696 |
Ett tiotal stenkonstruktioner, som befinner sig på berget Batteriet vid södra stranden av Tvärminneön i den sydöstra delen av Hangö. Berget höjer sig ca 15 m.ö.h. Vid östra kanten av berget har upptäckts ett fyrsidigt röse eller stensättning, som kan härstamma från järnåldern. Det låga röset eller stensättningen är 2,5 m i diameter och dess höjd är 0,3 m (koordinater p=6642 472; i=3288 704; z=7,5). De andra upphittade konstruktionerna kan tolkas som rester av ugnar eller diverse lämningar av läger från historisk tid. Enligt www-rapporten av en inventeringskurs i Tvärminne åren 1997-98 har minst tio ryssugnar samt rester av skelett, knappar och vapen hittats på området. Under inventeringen år 2005 konstaterades minst tio stenkonstruktioner kring bergsområdet. Minst sju av dem kan betraktas som ugnar, som har konstruerats på skyddade ställen vid kanter av klippavsatser. Ett skydd troligen härstammar från 1900-talet.
Vuoden 2014 inventoinnissa alueelta löytyi yhteensä seitsemän varmasti kiinteäksi muinaisjäännökseksi tulkittavaa rakennetta. Kohteet ovat suhteellisen kaukana toisistaan, mutta ne muodostavat kuitenkin kokonaisuuden, jossa yksittäiset kohteet on luetteloitu pääkohteen osiksi alakohteina. |
| metsakeskus.1000003696 |
78 |
Batteriet |
10002 |
12004 |
13053 |
11040 |
27000 |
288558.68600000 |
6639666.55500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003696 |
Ett tiotal stenkonstruktioner, som befinner sig på berget Batteriet vid södra stranden av Tvärminneön i den sydöstra delen av Hangö. Berget höjer sig ca 15 m.ö.h. Vid östra kanten av berget har upptäckts ett fyrsidigt röse eller stensättning, som kan härstamma från järnåldern. Det låga röset eller stensättningen är 2,5 m i diameter och dess höjd är 0,3 m (koordinater p=6642 472; i=3288 704; z=7,5). De andra upphittade konstruktionerna kan tolkas som rester av ugnar eller diverse lämningar av läger från historisk tid. Enligt www-rapporten av en inventeringskurs i Tvärminne åren 1997-98 har minst tio ryssugnar samt rester av skelett, knappar och vapen hittats på området. Under inventeringen år 2005 konstaterades minst tio stenkonstruktioner kring bergsområdet. Minst sju av dem kan betraktas som ugnar, som har konstruerats på skyddade ställen vid kanter av klippavsatser. Ett skydd troligen härstammar från 1900-talet.
Vuoden 2014 inventoinnissa alueelta löytyi yhteensä seitsemän varmasti kiinteäksi muinaisjäännökseksi tulkittavaa rakennetta. Kohteet ovat suhteellisen kaukana toisistaan, mutta ne muodostavat kuitenkin kokonaisuuden, jossa yksittäiset kohteet on luetteloitu pääkohteen osiksi alakohteina. |
| metsakeskus.1000003696 |
78 |
Batteriet |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
288558.68600000 |
6639666.55500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003696 |
Ett tiotal stenkonstruktioner, som befinner sig på berget Batteriet vid södra stranden av Tvärminneön i den sydöstra delen av Hangö. Berget höjer sig ca 15 m.ö.h. Vid östra kanten av berget har upptäckts ett fyrsidigt röse eller stensättning, som kan härstamma från järnåldern. Det låga röset eller stensättningen är 2,5 m i diameter och dess höjd är 0,3 m (koordinater p=6642 472; i=3288 704; z=7,5). De andra upphittade konstruktionerna kan tolkas som rester av ugnar eller diverse lämningar av läger från historisk tid. Enligt www-rapporten av en inventeringskurs i Tvärminne åren 1997-98 har minst tio ryssugnar samt rester av skelett, knappar och vapen hittats på området. Under inventeringen år 2005 konstaterades minst tio stenkonstruktioner kring bergsområdet. Minst sju av dem kan betraktas som ugnar, som har konstruerats på skyddade ställen vid kanter av klippavsatser. Ett skydd troligen härstammar från 1900-talet.
Vuoden 2014 inventoinnissa alueelta löytyi yhteensä seitsemän varmasti kiinteäksi muinaisjäännökseksi tulkittavaa rakennetta. Kohteet ovat suhteellisen kaukana toisistaan, mutta ne muodostavat kuitenkin kokonaisuuden, jossa yksittäiset kohteet on luetteloitu pääkohteen osiksi alakohteina. |
| metsakeskus.1000003697 |
78 |
Långholmen |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
289679.22800000 |
6640334.28600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003697 |
Ett stenröse som är belägen i Hangö stadens sydöstra del på Tvarminneöns nordöstra del, Långholmen, den forna öns sydvästra del. Det delvis nedbrutna röset ligger på berget norr om Krogarviken, ca 25 m nordväst om fastigheten Solbackens byggnad. Röset är 5 m i diameter och ursprungligen må ha varit fyrsidigt. Enligt sitt läge och sin konstruktion kan det härstamma från järnåldern, men likaså vara även yngre. Det finns flera befästningsrester och smärre stensättningar av både obekant ålder och ändamål på Långholmen, av vilka åtminstone en del liknar ugnar av historisk tid. Ca 700 m öster om röset på en höjning ligger en liten lavbeväxt stensättning, som har förvandlats till skydd, men som kan härstamma från äldre tider. Långholmen granskades under inventeringen 2005 dels på grund av uppgifter av en tidigare kurs i inventering i Tvärminne åren 1997-98. |
| metsakeskus.1000003698 |
481 |
Kareva |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
233067.56900000 |
6720187.92400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003698 |
Kohde sijaitsee Maskun ja Raision rajalla, Vt 8 molemmin puolin. Paikalla on vuoden 2004 inventoinnissa todettu kaksi röykkiötä. Vuoden 2006 inventoinnissa kohdetta ei tarkastettu, mutta tuolloin saatiin tieto kolmannesta, jo tuhoutuneesta röykkiöstä.
Kohteen röykkiöistä numero 2 jäi Vt8 tielinjauksen alle, minkä vuoksi röykkiö se tutkittiin vuonna 2013. Röykkiöstä ei saatu löytöjä eikä sitä voitu ajoittaa. Kaivausten yhteydessä etsittiin myös röykkiötä 3, mutta sitä ei löydetty. Sen sijaan muinaisjäännösalueen ulkopuolelta paikallistettiin kaksi kivettyä tulisijaa. |
| metsakeskus.1000003698 |
481 |
Kareva |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
233067.56900000 |
6720187.92400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003698 |
Kohde sijaitsee Maskun ja Raision rajalla, Vt 8 molemmin puolin. Paikalla on vuoden 2004 inventoinnissa todettu kaksi röykkiötä. Vuoden 2006 inventoinnissa kohdetta ei tarkastettu, mutta tuolloin saatiin tieto kolmannesta, jo tuhoutuneesta röykkiöstä.
Kohteen röykkiöistä numero 2 jäi Vt8 tielinjauksen alle, minkä vuoksi röykkiö se tutkittiin vuonna 2013. Röykkiöstä ei saatu löytöjä eikä sitä voitu ajoittaa. Kaivausten yhteydessä etsittiin myös röykkiötä 3, mutta sitä ei löydetty. Sen sijaan muinaisjäännösalueen ulkopuolelta paikallistettiin kaksi kivettyä tulisijaa. |
| metsakeskus.1000003700 |
768 |
Pieksunjärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
568642.00400000 |
6852326.31100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003700 |
Kohde sijaitsee Pieksunjärven pohjoisrannalla, maantien varressa, kilometripylvään 37/41 luona. Alue on hiekkakangasta, maantie leikkaa aluetta. Asuinpaikan arvioitu laajuus on 100 x 150 m2. Paikalta on löytynyt asbestikeramiikkaa. |
| metsakeskus.1000003701 |
768 |
Tuonilahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
568342.13700000 |
6850427.08000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003701 |
Kohde sijaitsee Pieksunjärven ja Enonveden Tuonilahden välillä, Pieksänlahteen vievän tien varressa. Alue on hiekkaista mäntykangasta, tie kulkee alueen halki. Tien eteläpuolella on lautatarha. Asuinpaikan arvioitu laajuus on 100 x 150 neliömetriä. Paikalta on löytynyt mm. kampakeramiikkaa.
Kohteen rajaus perustuu topografiaan ja aiempiin inventointitietoihin. |
| metsakeskus.1000003702 |
768 |
Rantasaari |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
580742.16800000 |
6844144.66500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003702 |
Asuinpaikka sijaitsee Ruokoniemen länsipuolella, Rantasaaren kaakkoispäässä. Alue on soransekaista hiekkamaata, paikon on suuria lohkareita. Asuinpaikka on jyrkästi laskevan törmän reunasta noin 20 m länteen, loivassa rinteessä. Paikalla on halkaisijaltaan noin 3 m ja syvyydeltään noin 0,5 m oleva kuoppa, jota ympäröi vallit. Kyseessä saattaa olla pienikokoinen asumuspainanne. Kuopan keskelle tehdystä koekuopasta on löytynyt kvartsi-iskos ja kuopan kohdalla maa oli hieman noensekaista. |
| metsakeskus.1000003703 |
768 |
Siikakangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
591115.00000000 |
6834869.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003703 |
Kohde sijaitsee Sulkavan ja Savonlinnan rajalla, Siikalahden eteläpohjukassa, paikalla olevasta hiekkakuopan reunasta noin 3 m länteen. Alue on laajaa hiekkakangasta. Pyyntikuoppa on pyöreä, halkaisijaltaan 4 m ja syvyydeltään 0,5 m. Kuoppaa ympäröi kehävalli. |
| metsakeskus.1000003704 |
734 |
Fulkila |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
282286.91200000 |
6696297.75700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003704 |
Ilmeisesti pronssikautinen röykkiö metsäisen mäen loivemmin viettävällä reunalla jyrkästi laskevan länsirinteen päällä, hieman terassimaisella paikalla, jonka yläpuolella on myös hieman jyrkempi maastokohta. Se sijaitsee Breidilän Fulkilan tilalla nykyisen Fulkilan puisen kartanorakennuksen länsipuolella 260 m. Röykkiö on nykyisessä kunnossaan n. 8-9 m leveä korkeuskäyrien suunnassa ja rinteen laskun suunnassa n. 10 m. Osa röykkiökivistä on alempana rinteessä. Röykkiö on ollut tiedossa paikkakunnalla ja siitä tiedetään viedyn kiviä rakennustöihin joskus 1900-luvun alkupuolella. Hajottamisen seurauksena koko röykkiö lienee siirtynyt alarinteen suuntaan. Kuitenkin siinä on edelleen enemmän kuin pohjakivet jäljellä. Fulkilan maalta tiedetään 1800-luvun loppupuolella löytyneen pronssikauden olkakirves (KM 2058:2). On mahdollista, että tämä vain kopioina säilynyt kirves olisi peräisin juuri tästä hajotetusta röykkiöstä.
Sijainniltaan röykkiö muistuttaa niin ikään v. 2005 tarkastettua paremmin säilynyttä Friisinkruunun röykkiötä n. 750 m NNE, samoin kuin Halikon puolella sijaitsevaa Sudentarhanmäen (W) röykkiötä (n. 3 km luoteeseen). Ne ovat kaikki mäenlaen alapuolella jyrkemmän maastokohdan likimain länsireunassa. |
| metsakeskus.1000003704 |
734 |
Fulkila |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
282286.91200000 |
6696297.75700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003704 |
Ilmeisesti pronssikautinen röykkiö metsäisen mäen loivemmin viettävällä reunalla jyrkästi laskevan länsirinteen päällä, hieman terassimaisella paikalla, jonka yläpuolella on myös hieman jyrkempi maastokohta. Se sijaitsee Breidilän Fulkilan tilalla nykyisen Fulkilan puisen kartanorakennuksen länsipuolella 260 m. Röykkiö on nykyisessä kunnossaan n. 8-9 m leveä korkeuskäyrien suunnassa ja rinteen laskun suunnassa n. 10 m. Osa röykkiökivistä on alempana rinteessä. Röykkiö on ollut tiedossa paikkakunnalla ja siitä tiedetään viedyn kiviä rakennustöihin joskus 1900-luvun alkupuolella. Hajottamisen seurauksena koko röykkiö lienee siirtynyt alarinteen suuntaan. Kuitenkin siinä on edelleen enemmän kuin pohjakivet jäljellä. Fulkilan maalta tiedetään 1800-luvun loppupuolella löytyneen pronssikauden olkakirves (KM 2058:2). On mahdollista, että tämä vain kopioina säilynyt kirves olisi peräisin juuri tästä hajotetusta röykkiöstä.
Sijainniltaan röykkiö muistuttaa niin ikään v. 2005 tarkastettua paremmin säilynyttä Friisinkruunun röykkiötä n. 750 m NNE, samoin kuin Halikon puolella sijaitsevaa Sudentarhanmäen (W) röykkiötä (n. 3 km luoteeseen). Ne ovat kaikki mäenlaen alapuolella jyrkemmän maastokohdan likimain länsireunassa. |
| metsakeskus.1000003705 |
768 |
Kasanmäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
575791.16000000 |
6844721.40800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003705 |
Kohde sijaitsee Partalansaaren koillisosassa olevalla Tölkkäänniemellä, Kasanmäen talosta noin 0,5 km länteen. Talolle menevän tien länsipuolella olevan pellon luoteisnurkassa on iso siirtolohkare (1,3 x 1,6 m, korkeus noin 1 m), jonka yläpintaan on hakattu 8 pyöreää ja matalaa kuoppaa. Kuopat ovat halkaisijaltaan 4,5-7,0 cm ja syvyydeltään 0,8-2,5 cm. Kiven päälle on asetettu irtokivi, jonka alla ei ole sammalta, mutta kivi on muutoin sammaloitunut ja sen tiedetään olleen paikalla ainakin 1950-luvulta saakka. Tästä noin 1,3 m koilliseen on toinen, 1 x 1,2 m kokoinen kivi, jonka päältä löytyy ainakin yksi kuppi. Kivi on hyvin sammaloitunut. |
| metsakeskus.1000003707 |
768 |
Viidanmäki |
10002 |
12013 |
13128 |
11004 |
27000 |
575419.31000000 |
6843849.75300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003707 |
Kalliomaalaus sijaitsee Partalansaaressa, Saimaaseen kuuluvan Kaartilanselän Sammallahden itärannalla olevassa kalliossa. Noin 6-9 m korkeudella maanpinnasta, pystysuorassa ja lippamaisesa kalliossa on punavärillä tehtyjä kuvia 1,4 x 3,2 m alalla. Alimpana on 32 cm korkea sarveton hirvikuvio, jonka sydämen paikka on merkitty värillä. Keskivaiheilla on tikku-ukkomainen hahmo, jonka korkeus on 35 cm ja leveys 19 cm. Lisäksi kalliossa on muita, hieman epäselviä, mahdollisia eläinhahmoja ja kuvioita. |
| metsakeskus.1000003708 |
768 |
Leinosenniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
587486.50700000 |
6830311.25900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003708 |
Kohde sijaitsee Lohikosken taajamasta 5 km länsiluoteeseen, Kangassaaren tilan päärakennuksesta 0,3 km kaakkoon. Alue on hiekkakangasta. Kesämökille vievältä hiekkatieltä on löytynyt kvartsi-iskoksia ja hiekkatien reunassa, tien molemmin puolin noin 150 m matkalla, on havaittu kulttuurimaata. Leinosenniemen eteläosassa olevan pienen hiekkakuopan koillispuolella on asumuspainanteelta vaikuttava pyöreä painanne. Paikasta noin 0,5 km pohjoisluoteeseen, venekatoksen luota on löytynyt kivitaltta (KM 27732). Inventoinnissa 2007 havaittiin, että hiekkakuoppa on ilmeisesti laajentunut huomattavastikin sitten edellisen tarkastuksen - kuoppa ei ole pieni ja hiekanotto näyttää edelleen jatkuvan. Kuopan reunoilta ja sen takana ylätasanteella kulkevan tien pinnalta löytyi muutamia kvartseja. Pientä pyöreää painannetta ei enää kyetty havaitsemaan; se lienee tuhoutunut hiekanotossa. Asuinpaikan laajuutta voidaan vain arvioida ja se tuhoutuu edelleen hiekanotossa. Kohteen koillispuolella ylärinteessä, harjanteen kärjessä on komea ja ehjä tervahauta. |
| metsakeskus.1000003709 |
768 |
Kangaslampi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
566462.92900000 |
6840990.87200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003709 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Varmavirran länsirannalla, Varmaniemelle menevältä tieltä 60 m itään, Kangaslammelta lähtevän puron koillispuolella kesämökille vievän tien vieressä. Paikalla on kaksi asumuspainannetta 30 m päässä toisistaan. Näistä selvärajaisempi on halkaisijaltaan noin 10 m ja syvyydeltään 0,3 m. Painanteeseen tehdystä koepistosta löytyi saviastian pala. Toiseen painanteeseen tehdyistä koepistoista ei ole saatu esinelöytöjä. |
| metsakeskus.1000003710 |
768 |
Kivikirkko |
10001 |
12013 |
13128 |
11004 |
27000 |
567182.64500000 |
6839851.33300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003710 |
Mahdollinen kalliomaalaus sijaitsee Karjulanmäen Kiviniemessä, suuren siirtolohkareen (17 x 5-6 m, korkeus noin 10 m) itäisen sivun eteläpäässä. Punaväriä on noin 1 m2:n kokoisella alalla, runsaan metrin korkeudella maanpinnasta.
Selviä kuvioita "maalauksessa" ei voi erottaa, sillä ainoastaan reunaosat ovat säilyneet keskiosan lohjettua irti siirtolohkareen seinämästä. |
| metsakeskus.1000003711 |
768 |
Varmaniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
566432.94200000 |
6841620.61300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003711 |
Asuinpaikka sijaitsee Varmavirran länsirannalla, Varmavirran ja Myllyjärven välisellä kannaksella, nykyisestä rannasta noin 50 m päässä. Maasto on melko tasaista hiekkakangasta asuinpaikan kohdalla. Paikalla olevan notkelman pohjoisreunalla, pohjoiseen vievältä tieltä noin 20 m itään on pyöreä asumuspainanne, jonka halkaisija on noin 7 m ja syvyys 0,3-0,4 m. Painanteeseen tehdystä koekuopasta on löytynyt kvartsi-iskos ja palanutta luuta. Asuinpaikka todettiin 1993 inventoinnissa lähes ehjäksi. Inventoinnissa 2007 oli aluetta laikutettu laajalti, myös asuinpaikan kohdalla. Paikalla oli vielä havaittavissa pieni mutta selkeä painanne ja sen ympäristössä laikuissa kvartseja. Löydöt jätettiin paikoilleen. |
| metsakeskus.1000003713 |
561 |
Jänismäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
267028.76200000 |
6754573.27700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003713 |
Suhteellisen hyväkuntoinen tervahauta Orivuoren alaosassa länteen viettävässä metsämaastossa. Tervahauta on itäreunastaan kiinni nousevassa mäenrinteessä, mutta muualla reunavalli. Suuaukko alareunassa lännessä. Halkaisija n. 9 m vallin päältä mitattuna, vallin alareunasa mitattuna 16 m. Syvys n. 1 m. Suuaukko ja kiilamaisesti keskustaan madaltuva kanava kivipaasista tehty. Suun leveys n. 110 cm ja siinä on usempi kivikerta. Ulkopuolella pari erillistä laakaa, jotka voivat olla suurakenteista peräisin. Tervahaudan reunoilla on voimakas nokimaa. Sen päällä on iäkkäitä kuusia. Lähialueella on ollut muitakin tervahautoja, kuten läheisellä Uusitalon omakotitontilla, jossa nokimaata. Mahlamäen tervahauta on n. 300 m koilliseen. |
| metsakeskus.1000003714 |
561 |
Mahlamäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
267333.63800000 |
6754713.21500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003714 |
Tervahauta länteen viettävän mäen rinteessä omakotitonttien välissä. Se on sisähalkaisijaltaan n. 8 m. Suuaukon puoleinen kaareva länsiosa on kylmämuurattu suurehkoista lohkareista jossa kiviä on ainakin neljässä kerrosksessa. Myös kiilamaisesti madaltuvan juoksutuskäytävän seinämät ovat kivetyt. Suuaukko huolella tehty. Lähes vadelmapensaiden peitossa. Jänismäen tervahauta on n. 300 m lounaaseen. |
| metsakeskus.1000003719 |
561 |
Tanskilankangas |
10002 |
12002 |
13022 |
11006 |
27000 |
264954.60100000 |
6752836.95800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003719 |
Turku-Huittinen kantatien 41 halkaisema hiekkakangas, johon liittyy perimätietoa Suomen sodan aikaisista venäläisten sotilaiden hautauksista. Toisaalta on mahdollista, että haudat olisivat venäläisten aiemmilta miehityskausilta ja myös, että aluelle olisi haudattu suurina kuolonvuosina 1600-luvun lopulla nälkään ja tauteihin kuolleita suomalaisia. Kirjallista tietoa hautapaikasta ei tunneta.
Osa alueesta on vanhaa mäntymetsää, osa nuorta puustoa ja pensaikkoa. Molemmin puolin tietä on 1900-luvun puolivälistä lähtien otettu maa-ainesta laajoilta alueilta.
Paikkakuntalaiset kaivoivat 1910 Äären tilan kangasta tien luoteispuolella löytäen kaksi ihmisluurankoa sekä rautanauloja. Vuoden 2004 inventoinnissa tien luoteispuolelta havaittiin ainakin seitsemän pituudeltaan noin kaksimetristä ja tätä hieman kapeampaa painannetta, jotka tulkittiin mahdollisiksi hautakuopiksi. Vuonna 2008 paikalla tehdyissä koekaivauksissa ei kuitenkaan havaittu mitään ruumishautauksiin tai kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa.
Paikallistiedon mukaan vielä 1960-luvulla olisi tien kaakkoispuoleltakin löydetty vainajan jäännöksiä ja aluetta koekaivettiin v. 2005 soranottolupahakemuksen takia. Tutkimusten yhteydessä dokumentoitiin yksittäinen, todennäköisimmin ihmisen toiminnan seurauksena syntynyt, pienialainen ja ajoittamaton jäännös, jonka ei kuitenkaan voida katsoa liittyvän hautausmaa-alueeseen tai edellyttävän lisätutkimuksia. Tutkitulla alueella ei havaittu mitään hautauksiin, vainajiin tai muinaismuistolain tarkoittamaan kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa. |
| metsakeskus.1000003720 |
561 |
Piispanniityn susikuoppa |
10002 |
12016 |
13174 |
11006 |
27000 |
272081.75200000 |
6749328.40800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003720 |
Suppilomainen halkaisijaltaan 5-metrinen ja syvydeltään 2-metrinen kuoppa, joka tunnetaan paikkakunnalla susikuoppana. Se on hyvin säilynyt ja muodoltaan tervahautaa muistuttava, mutta ilman hiiltä reunoilla tai pohjalla. Se on huiekkakuopale johtavasta tiestä n. 15 m luoteeseen kapealla hiekkakuopan ja tien välisellä alueella. Samalta alueelta tieleikkauksesta löytyi kvartsi-iskoksia mahdollisen kivikautisen asuinpaikan merkkeinä (kohde Piispanniitty 1000 00 3616). |
| metsakeskus.1000003721 |
561 |
Melskan töykkä |
10001 |
12002 |
13022 |
11006 |
27000 |
269307.86100000 |
6750982.72900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003721 |
Perimätiedon mukainen hautapaikka Huovintien ja Oripäänkankaan länsipuolella laajan peltoalueen itäreunassa. Se on hieman ympäristöstään kohoava hiekkainen osa peltoa, halkaisijaltaan n. 140 m. Paikkakuntalaisten kertomusten mukaan siihen on haudattu vainajia ja 1900-luvun alussa kerrotaan hautakumpujen olleen näkyvissä. Pintapoiminnassa vuoden 2004 inventoinnissa alueella havaittin lasia ja tiilenpaloja, mutei kalmistoon viittaavaa. |
| metsakeskus.1000003722 |
561 |
Teinienkivi |
10002 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
267137.69700000 |
6759127.44100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003722 |
Luonnonnonsuojelukohteena rauhoitettu n. 2,5 m korkea siirtolohkare vanhan Huovintien varrella, sen itäpuolella. Kiveen liittyvät tarinat Turun teineistä ja ylioppilaista, jotka pysähtyivät kiven luona ja verottivat matkalaisia kivellä seisten ja kalastamista teeskennellen. Kivessä on rauhoituksesta kertova pronssilaatta. |
| metsakeskus.1000003723 |
561 |
Vanha kirkko |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27000 |
266296.05800000 |
6754451.31500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003723 |
Vudesta 1668 nykyisen kirkon rakentamiseen vuoteen 1821 täytössä olleen kirkon paikka. Kirkko purettiin 1843. Kirkon alue on kiviaidalla ympäröity, mutta alaltaan huomattavasti alkuperäistä kirkkomaata pienempi. Viereistöä tietä ja tien toisella puolella olevaa kivimakasiinia kaivettaessa on löydetty hautoja. Muistitiedon mukaan kirkkomaan alue olisi olut n. 20x20 m ja alueella olisi ollut puuristejä vielä 1900-luvun alussa. Nykyään paikalla on 1920-luvulla pystytetty muistokivi. |
| metsakeskus.1000003724 |
561 |
Kirkkomäen kirkonpaikka |
10001 |
12003 |
13037 |
11006 |
27000 |
267080.73800000 |
6754895.14200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003724 |
Oripään vanhimman kirkon perimätiedon mukainen paikka vanhastaan Kirkkomäellä eli Mäkitalon (Tuomiston) alueella, mahdollisesti Tuomiston talon kohdalla. Koivuniemen talon perustuksia kaivettaessa olisi tulut hautausmaan hiekalta vaikuttavaa hiekkaa esiin. Koivuniemen talon lähellä maata kaivbettaessa olisi lisäksi tullut esiin arkun päätylautaa muistuttava lauta. Näiden kertomusten perusteella olisi kirkko sijainnut vanhan Loimaan tien pohjoispuolella, hautausmaa sen eteläpuolella. |
| metsakeskus.1000003725 |
561 |
Mestauspaikka |
10001 |
12014 |
13148 |
11006 |
27000 |
267297.64900000 |
6755022.09100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003725 |
Perimätiedon mukainen vanha mestauspaikka urheilukentän länsipuoleisella kaliolla, jossa viimeinen mestaus tapahtui 13.8.1824. Luntan Kaapo mestattiin tuolloin yhtenä viimeisimmistä maassamme, koska vuonna 1826 kulolemaantuomiot jo muutettiin Siperiaan karkotuksiksi. Kaapon teloituksesta on säilynyt runsaasti perimätietoa. Oripään vanhimman kirkon paikka on kertomuksen mukaan n. 250 m lounaaseen Tuomiston päärakennuksen kohdilla (kohde Vanha kirkonpaikka 1000 00 3724) |
| metsakeskus.1000003728 |
636 |
Särkki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
251175.11900000 |
6756303.50200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003728 |
Kivikautinen, ilmeisesti myöhäismesolittinen asuinpaikka Yläneenjoen länsipuolella. Maanomistaja on havainnut kalliopaljastuman luoteispuolella olevasta perunamaasta kvartsi-iskoksia, joita tarkastushetkelläkin oli havaittavissa. Maaperä on hiekan sekaista multaa. Perunamaan pohjoispuoleisesta mansikkamaasta löytöjä ei juurikaan ole havaittu. Löytöjä ei ole otettu talteen. |
| metsakeskus.1000003768 |
834 |
Vohlessaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
325590.27800000 |
6744107.75800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003768 |
Asuinpaikka sijaitsee Pyhäjärven koillisosassa, Julininnokasta 400 m lounaaseen olevassa saaressa. Saaren itäosasta on löydetty palanutta luuta ja saaren keskiosasta kvartsi-iskos ja keramiikan pala (kivikautinen?). Saaren laki on tasainen, paikoin saarella on jyrkät törmät. |
| metsakeskus.1000003873 |
257 |
Nejans |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
353877.24600000 |
6675473.49000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003873 |
Asuinpaikka sijaitsee Evitskogin Bäckträsketin länsirannalla, etelään viettävällä rinteellä, jossa on kesäasunto. Paikalle johtaa tie, joka päättyy noin 30 m kesäasunnon alapuolella kääntöpaikkaan. Kääntöpaikka on rajattu rannan eli etelän puolelta puupölkyillä ja sen pohjoispuolella on tieleikkaus, josta löytyi kvartsia noin 15 m matkalta. Maa-aines on savensekaista hiesua, josta ei ollut havaittavissa maannosta. Kohde on oletettavasti ollut aikaisemmin rantapeltona. Löytöpaikalta on noin 15 m matkaa nykyiseen rantaan. Varsinainen asuinpaikka sijaitsee kesähuvilan pihamaalla, jossa kasvaa nurmikkoa, koristepensaita ja muutama omenapuu. Keskeisin alue asuinpaikasta on luultavasti pääosin tuhoutunut maankäytössä. Itä- ja länsipuolilla on kuitenkin metsäalueita, joissa voi olla säilynyt osia asuinpaikasta, sillä näitä alueita ei ilmeisesti ole käytetty peltoina.
Löydöt mm. kaksi kivikirvestä |
| metsakeskus.1000003914 |
753 |
Lindroos |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
403389.24300000 |
6693889.33300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003914 |
Kourutaltta (KM 3607) on löytynyt kirkonkylästä Lindkullan tilan riihen läheisyydestä. Vuoden 1971 inventoinnissa ei paikalta löydetty mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa.
Kohde tarkastettiin 2007 inventoinnissa. Paikalla on loiva, lounaaseen laskeutuva peltorinne, jonka keskellä on pieni metsittynyt moreeninyppylä, jolla Lindroosin riihi on ilmeisesti joskus sijainnut. Peltorinteen yläosassa on havaittavissa loiva terassi, jonka yläpuolella maalaji on hiekansekaista. Metsikön itä- ja eteläreunalta löytyi kvartsi-iskoksia ja palaneita kiviä n. 25 m mpy korkeuskäyrältä ja hieman sen yläpuolelta. Kohde lienee osittain tuhoutunut peltoviljelyn vaikutuksesta. |
| metsakeskus.1000003915 |
753 |
Rauhanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
399270.87900000 |
6697947.68000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003915 |
Reikäkivi (KM 4749) ja suiponsoikea reikäase (KM 7186) lienee löydetty Martinkylän Rauhamäen talon läheisyydestä. Tarkkaa löytöpaikkaa ei tiedetä.
Kohde tarkastettiin 2007 inventoinnissa. Talon etelä- ja lounaispuolella on hieno, loivasti lounaaseen laskeva peltorinne. Peltorinteen yläosa on hiekansekainen, alempana maaperä muuttuu saviseksi. Peltorinteellä on havaittavissa muinaisen rantaterassin reuna n. 35 m mpy korkeuskäyrän tuntumassa. Terassin yläosasta, erityisesti pienen saunarakennuksen ympäristöstä, löytyi kvartsi-iskoksia ja palaneita kiviä. Kohde on osittain tuhoutunut peltoviljelyn ja läheisen asutuksen vaikutuksesta. |
| metsakeskus.1000003921 |
753 |
Ormkulla |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
403790.06400000 |
6696247.38600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003921 |
Kuutiokivi (KM 18515) on löytynyt Martinkylän Albackan talosta 200 m koilliseen, Ormkulla -nimiseltä kiviseltä peltokumpareelta, noin 100 m itään putkikirveen (Ahlbacka KM 16435) löytöpaikasta. Vuoden 1971 inventoinnissa ei löytöpaikalta havaittu mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa.
Kohde tarkastettiin 2007 inventoinnissa. Paikalla on hyvin loivasti itäkaakkoon, kohti Oll-bäckenin pohjoista sivuhaaraa, laskeva peltorinne, jonka keskivaiheilla kohoaa Ormkullan hiekansekainen mäenkumpare. Kumpareen laki on paikoin kivinen ja sieltä löytyi melko runsaasti historiallisen ajan löytöaineistoa, kuonaa, rautaa, tiiltä jne. Kumpareen kaakkoispuolelta löytyi kvartsiraaka-ainekappale sekä hiotun liuskekärjen katkelma. Pellossa oli myös runsaasti palaneita kiviä, mutta ne voivat liittyä historiallisen ajan toimintaan alueella. Kohde on melko tuhoutunut peltoviljelyn vaikutuksesta. |
| metsakeskus.1000003922 |
753 |
Snickars |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
405018.55700000 |
6699047.25700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003922 |
Poikkitaltta (KM 18525:1), kourutaltan katkelma (KM 18525:2) ja oikokirves (KM 18525:3) on löydetty Paippisten kylästä Snickarsin tilan pelloilta. Tarkkoja löytöpaikkoja ei tiedetä.
Kohde tarkastettiin 2007 inventoinnissa ja se sijaitsee samalla peltorinteellä läheisen Kvarnåkerin kivikautisen asuinpaikan kanssa, siitä n. 200 m luoteeseen. Paikalla on hieno etelään, kohti Sipoonjokea, laskeva peltorinne, jossa on havaittavissa muinainen rantaterassi n. 25 m mpy korkeuskäyrän tuntumassa. Terassin yläpuolella maalaji on hiekansekainen. Paikalta löytyi kvartsi-iskoksia ja palaneita kiviä. Kohde on osittain tuhoutunut peltoviljelyn vaikutuksesta. |
| metsakeskus.1000003927 |
753 |
Solbacka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
402869.45400000 |
6693089.64900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003927 |
Poikkiteräinen kivikirves (KM 21390) on löydetty Nikkilästä, Solbacka -nimisen tilan maalta, peltotöissä. Tarkkaa löytöpaikkaa ei tiedetä. Jussi-Pekka Taavitsaisen tarkastuksessa 1985 paikalla ei havaittu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa.
Kohde tarkastettiin 2007 inventoinnissa. Paikalla on Skogbergin kauppapuutarha. Kasvihuoneiden itäpuolella on loivasti eteläkaakkoon, kohti Ruddammsbäckeniä laskeutuva peltorinne, jonka keskivaiheilla on selkeä muinainen rantaterassi 25 m mpy korkeuskäyrän tuntumassa. Hiekansekaisesta peltomullasta löytyi mm. piikaavin, kvartsi-iskoksia, palaneita kiviä sekä runsaasti historiallisen ajan löytöaineistoa. Maanomistaja lahjoitti samalta peltorinteeltä löytyneen hiotun kivilajiesineen. Hieno kivikautinen asuinpaikka on melko laaja-alainen ja lienee suurelta osin tuhoutunut peltoviljelyssä. |
| metsakeskus.1000003933 |
753 |
Nyängen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
406100.14400000 |
6695111.85500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003933 |
Eteläsuomalainen tasataltta (KM 30117) on löytynyt Nikkilän keskustan itäpuolelta, Kerava-Porvoo radasta 200 m etelään, savisen pellon pinnalta peltotöiden yhteydessä.
Kohde tarkastettiin 2007 inventoinnissa. Yläosastaan hiekansekainen peltorinne laskee hyvin loivasti koilliseen, kohti Sipoonjoen itäistä sivuhaaraa. Melko tasaiselta pellolta, ladon koillispuolelta löytyi kvartsi-iskoksia. Muinaisen rantaterassin reuna kulkee 20 m mpy korkeuskäyrän tuntumassa ja se muodostaa alueella itäkoilliseen pistävän kapean lahden. Kvartsi-iskosten löytöpaikasta 100 m koilliseen on löytynyt peltotöissä eteläsuomalainen tasataltta. Taltan löytöpaikka oli inventointiajankohtana nurmella ja niiden välissä oli mansikkamaa. On hyvin todennäköistä, että asuinpaikka jatkuu taltan löytöpaikalle saakka, muinaisen lahden pohjukkaan. Asuinpaikka on osin peltoviljelyn tuhoama. Kohteesta 350 m länteen löytyi uusi kivikautinen asuinpaikka Nilsbo.
|
| metsakeskus.1000003933 |
753 |
Nyängen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
406100.14400000 |
6695111.85500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003933 |
Eteläsuomalainen tasataltta (KM 30117) on löytynyt Nikkilän keskustan itäpuolelta, Kerava-Porvoo radasta 200 m etelään, savisen pellon pinnalta peltotöiden yhteydessä.
Kohde tarkastettiin 2007 inventoinnissa. Yläosastaan hiekansekainen peltorinne laskee hyvin loivasti koilliseen, kohti Sipoonjoen itäistä sivuhaaraa. Melko tasaiselta pellolta, ladon koillispuolelta löytyi kvartsi-iskoksia. Muinaisen rantaterassin reuna kulkee 20 m mpy korkeuskäyrän tuntumassa ja se muodostaa alueella itäkoilliseen pistävän kapean lahden. Kvartsi-iskosten löytöpaikasta 100 m koilliseen on löytynyt peltotöissä eteläsuomalainen tasataltta. Taltan löytöpaikka oli inventointiajankohtana nurmella ja niiden välissä oli mansikkamaa. On hyvin todennäköistä, että asuinpaikka jatkuu taltan löytöpaikalle saakka, muinaisen lahden pohjukkaan. Asuinpaikka on osin peltoviljelyn tuhoama. Kohteesta 350 m länteen löytyi uusi kivikautinen asuinpaikka Nilsbo.
|
| metsakeskus.1000003933 |
753 |
Nyängen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
406100.14400000 |
6695111.85500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003933 |
Eteläsuomalainen tasataltta (KM 30117) on löytynyt Nikkilän keskustan itäpuolelta, Kerava-Porvoo radasta 200 m etelään, savisen pellon pinnalta peltotöiden yhteydessä.
Kohde tarkastettiin 2007 inventoinnissa. Yläosastaan hiekansekainen peltorinne laskee hyvin loivasti koilliseen, kohti Sipoonjoen itäistä sivuhaaraa. Melko tasaiselta pellolta, ladon koillispuolelta löytyi kvartsi-iskoksia. Muinaisen rantaterassin reuna kulkee 20 m mpy korkeuskäyrän tuntumassa ja se muodostaa alueella itäkoilliseen pistävän kapean lahden. Kvartsi-iskosten löytöpaikasta 100 m koilliseen on löytynyt peltotöissä eteläsuomalainen tasataltta. Taltan löytöpaikka oli inventointiajankohtana nurmella ja niiden välissä oli mansikkamaa. On hyvin todennäköistä, että asuinpaikka jatkuu taltan löytöpaikalle saakka, muinaisen lahden pohjukkaan. Asuinpaikka on osin peltoviljelyn tuhoama. Kohteesta 350 m länteen löytyi uusi kivikautinen asuinpaikka Nilsbo.
|
| metsakeskus.1000003933 |
753 |
Nyängen |
10002 |
12008 |
13090 |
11019 |
27011 |
406100.14400000 |
6695111.85500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003933 |
Eteläsuomalainen tasataltta (KM 30117) on löytynyt Nikkilän keskustan itäpuolelta, Kerava-Porvoo radasta 200 m etelään, savisen pellon pinnalta peltotöiden yhteydessä.
Kohde tarkastettiin 2007 inventoinnissa. Yläosastaan hiekansekainen peltorinne laskee hyvin loivasti koilliseen, kohti Sipoonjoen itäistä sivuhaaraa. Melko tasaiselta pellolta, ladon koillispuolelta löytyi kvartsi-iskoksia. Muinaisen rantaterassin reuna kulkee 20 m mpy korkeuskäyrän tuntumassa ja se muodostaa alueella itäkoilliseen pistävän kapean lahden. Kvartsi-iskosten löytöpaikasta 100 m koilliseen on löytynyt peltotöissä eteläsuomalainen tasataltta. Taltan löytöpaikka oli inventointiajankohtana nurmella ja niiden välissä oli mansikkamaa. On hyvin todennäköistä, että asuinpaikka jatkuu taltan löytöpaikalle saakka, muinaisen lahden pohjukkaan. Asuinpaikka on osin peltoviljelyn tuhoama. Kohteesta 350 m länteen löytyi uusi kivikautinen asuinpaikka Nilsbo.
|
| metsakeskus.1000003933 |
753 |
Nyängen |
10002 |
12008 |
13090 |
11019 |
27000 |
406100.14400000 |
6695111.85500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003933 |
Eteläsuomalainen tasataltta (KM 30117) on löytynyt Nikkilän keskustan itäpuolelta, Kerava-Porvoo radasta 200 m etelään, savisen pellon pinnalta peltotöiden yhteydessä.
Kohde tarkastettiin 2007 inventoinnissa. Yläosastaan hiekansekainen peltorinne laskee hyvin loivasti koilliseen, kohti Sipoonjoen itäistä sivuhaaraa. Melko tasaiselta pellolta, ladon koillispuolelta löytyi kvartsi-iskoksia. Muinaisen rantaterassin reuna kulkee 20 m mpy korkeuskäyrän tuntumassa ja se muodostaa alueella itäkoilliseen pistävän kapean lahden. Kvartsi-iskosten löytöpaikasta 100 m koilliseen on löytynyt peltotöissä eteläsuomalainen tasataltta. Taltan löytöpaikka oli inventointiajankohtana nurmella ja niiden välissä oli mansikkamaa. On hyvin todennäköistä, että asuinpaikka jatkuu taltan löytöpaikalle saakka, muinaisen lahden pohjukkaan. Asuinpaikka on osin peltoviljelyn tuhoama. Kohteesta 350 m länteen löytyi uusi kivikautinen asuinpaikka Nilsbo.
|
| metsakeskus.1000003933 |
753 |
Nyängen |
10002 |
12008 |
13090 |
11019 |
27011 |
406100.14400000 |
6695111.85500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003933 |
Eteläsuomalainen tasataltta (KM 30117) on löytynyt Nikkilän keskustan itäpuolelta, Kerava-Porvoo radasta 200 m etelään, savisen pellon pinnalta peltotöiden yhteydessä.
Kohde tarkastettiin 2007 inventoinnissa. Yläosastaan hiekansekainen peltorinne laskee hyvin loivasti koilliseen, kohti Sipoonjoen itäistä sivuhaaraa. Melko tasaiselta pellolta, ladon koillispuolelta löytyi kvartsi-iskoksia. Muinaisen rantaterassin reuna kulkee 20 m mpy korkeuskäyrän tuntumassa ja se muodostaa alueella itäkoilliseen pistävän kapean lahden. Kvartsi-iskosten löytöpaikasta 100 m koilliseen on löytynyt peltotöissä eteläsuomalainen tasataltta. Taltan löytöpaikka oli inventointiajankohtana nurmella ja niiden välissä oli mansikkamaa. On hyvin todennäköistä, että asuinpaikka jatkuu taltan löytöpaikalle saakka, muinaisen lahden pohjukkaan. Asuinpaikka on osin peltoviljelyn tuhoama. Kohteesta 350 m länteen löytyi uusi kivikautinen asuinpaikka Nilsbo.
|
| metsakeskus.1000003982 |
92 |
Nybacka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
377614.00000000 |
6686822.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003982 |
Liuskekeihäänkärki (KM 13452) on löydetty Hämeenkylästä ns. Nybackan hiekkakuopan pohjoispäästä. Vuoden 1962 inventoinnissa ei paikalla havaittu kiinteän muinaisjäännöksen merkkejä. Vuoden 2018 inventoinnissa umpeen kasvaneen hiekkakuopan länsireunalta löytyi kvartsi-iskos. Asuinpaikkaa lienee jäljellä hiekkakuopan länsi- ja pohjoisreunalla. Itäreunalla maa on soraisempaa ja siellä tasannetta on vain kapea kaistale jäljellä. |
| metsakeskus.1000003989 |
710 |
Ärtrisholmen |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
318697.52700000 |
6647553.53600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000003989 |
Pintaosiltaan isommista lohkokivistä koottu latomus kalliopohjaisen mäenrinteen tasanteella, karkeasti 60-70 m nykyisestä rantalinjasta Ärtrisholmenin niemenjuuren länsipuolella ja n. 10 m mpy. Pohjaosa vaikuttaa pienemmistä kivistä koostuvalta ja halkaisijaltaan n. 2,5 m suuruista isojen kivien muodostamaa latomusta hieman suuremmalta. Pohjakivet voivat olla myös luontaisesti paikalla. Korkeus on vajaa 1 m. Latomuksen funktio ei selvinnyt tarkastuksessa, mutta todennäköisesti se on historialliselta ajalta peräisin, ehkä romahtanut uunirakenne. Sijainniltaan se ei ole kovin sopiva merimerkiksi. Latomuksen kaakkoispuolella on alempana kolme pientä kiveystä. N. 25-30 m pohjoiseen (NNW) on n. 2 m korkeammalla kallioharjanteella epämääräisempi pyöreähkö ja matala hajotettu kivilatomus, n. 1,5 m halkaisijaltaan. Se on koottu halkaisijaltaan alle 20 cm kokoisista pyöreämuotoisista kivistä (gps-koordin. p=6650 362; i=3318 792; z=n. 12). Maasto kohoaa edelleen hieman sisämaan suuntaan. Myös pari muuta epämääräistä kiveystä havaittiin tarkastuksen yhteydessä enemmän sisämaassa. |
| metsakeskus.1000004052 |
444 |
Kaurasaari |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
334494.99400000 |
6684096.92900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004052 |
Kivikautiseen asuinpaikkaan viittavia löytöjä Lohjanjärven Paloniemen kylän Kaurasaaren eteläosasta, vanhan hiekkakuopan itäpuolelta hiekkaisesta ja loivahkosti viettävältä rinteeltä ja terassilta. Löydöt koostuvat kvartsi-iskoksista ja asuinpaikan voi karkeasti arvioida olevan 50 m leveydellä Lohjanjärven vanhan rantatörmän yläpuolella. |
| metsakeskus.1000004062 |
444 |
Paloniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
334581.95300000 |
6684992.56500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004062 |
Kohde sijaitsee Paloniemessä, loivasti lounaaseen viettävällä peltoterassilla Paloniemen vanhainkodin etelä- ja lounaispuolella, uimarantaan vievän tien molemmin puolin. Pellon pinnasta on poimittu saviastianpaloja ja kvartsia. Maaston ja löytöjen perusteella kyseessä on rautakautinen ja mahdollisesti myös vanhempi, kivikautinen asuinpaikka.
Vuonna 2019 tehtiin kaavoituksen tarpeisiin kohteella kartoitus ja koetutkimuksia (koeojia). Kohdissa missä Seppälä on v. 2006 löytänyt pellon pinnasta rautakauteen viittaavia löytöjä, todettiin peltomultakerroksen alapuolella merkkejä rautakautisesta asuinpaikasta. Aiemman muinaisjäännösrajauksen keskivaiheilla, pellon pohjoislaidalla havaittiin peltomultakerroksen alla pitkulaisia ja voimakkaan punaisia punamultaläiskiä. Kyse saattaa olla kivikautisesta punamultakalmistosta. Mitään ajoittavia löytöä ei niistä kuitenkaan tullut. Alueelle hahmottui kolme erillistä muinaisjäännöskohtaa Paloniemi 2 A-C, joista siis A ja B ovat rautakautisia asuinpaikkoja ja C mahdollinen punamultakalmisto. Muinaisjäännökselle tehtiin uusi rajaus, niin että se jakaantuu kahteen erilliseen suojelualueeseen (AC ja B). |
| metsakeskus.1000004062 |
444 |
Paloniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
334581.95300000 |
6684992.56500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004062 |
Kohde sijaitsee Paloniemessä, loivasti lounaaseen viettävällä peltoterassilla Paloniemen vanhainkodin etelä- ja lounaispuolella, uimarantaan vievän tien molemmin puolin. Pellon pinnasta on poimittu saviastianpaloja ja kvartsia. Maaston ja löytöjen perusteella kyseessä on rautakautinen ja mahdollisesti myös vanhempi, kivikautinen asuinpaikka.
Vuonna 2019 tehtiin kaavoituksen tarpeisiin kohteella kartoitus ja koetutkimuksia (koeojia). Kohdissa missä Seppälä on v. 2006 löytänyt pellon pinnasta rautakauteen viittaavia löytöjä, todettiin peltomultakerroksen alapuolella merkkejä rautakautisesta asuinpaikasta. Aiemman muinaisjäännösrajauksen keskivaiheilla, pellon pohjoislaidalla havaittiin peltomultakerroksen alla pitkulaisia ja voimakkaan punaisia punamultaläiskiä. Kyse saattaa olla kivikautisesta punamultakalmistosta. Mitään ajoittavia löytöä ei niistä kuitenkaan tullut. Alueelle hahmottui kolme erillistä muinaisjäännöskohtaa Paloniemi 2 A-C, joista siis A ja B ovat rautakautisia asuinpaikkoja ja C mahdollinen punamultakalmisto. Muinaisjäännökselle tehtiin uusi rajaus, niin että se jakaantuu kahteen erilliseen suojelualueeseen (AC ja B). |
| metsakeskus.1000004062 |
444 |
Paloniemi 2 |
10002 |
12002 |
13216 |
11033 |
27000 |
334581.95300000 |
6684992.56500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004062 |
Kohde sijaitsee Paloniemessä, loivasti lounaaseen viettävällä peltoterassilla Paloniemen vanhainkodin etelä- ja lounaispuolella, uimarantaan vievän tien molemmin puolin. Pellon pinnasta on poimittu saviastianpaloja ja kvartsia. Maaston ja löytöjen perusteella kyseessä on rautakautinen ja mahdollisesti myös vanhempi, kivikautinen asuinpaikka.
Vuonna 2019 tehtiin kaavoituksen tarpeisiin kohteella kartoitus ja koetutkimuksia (koeojia). Kohdissa missä Seppälä on v. 2006 löytänyt pellon pinnasta rautakauteen viittaavia löytöjä, todettiin peltomultakerroksen alapuolella merkkejä rautakautisesta asuinpaikasta. Aiemman muinaisjäännösrajauksen keskivaiheilla, pellon pohjoislaidalla havaittiin peltomultakerroksen alla pitkulaisia ja voimakkaan punaisia punamultaläiskiä. Kyse saattaa olla kivikautisesta punamultakalmistosta. Mitään ajoittavia löytöä ei niistä kuitenkaan tullut. Alueelle hahmottui kolme erillistä muinaisjäännöskohtaa Paloniemi 2 A-C, joista siis A ja B ovat rautakautisia asuinpaikkoja ja C mahdollinen punamultakalmisto. Muinaisjäännökselle tehtiin uusi rajaus, niin että se jakaantuu kahteen erilliseen suojelualueeseen (AC ja B). |
| metsakeskus.1000004062 |
444 |
Paloniemi 2 |
10002 |
12002 |
13216 |
11019 |
27000 |
334581.95300000 |
6684992.56500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004062 |
Kohde sijaitsee Paloniemessä, loivasti lounaaseen viettävällä peltoterassilla Paloniemen vanhainkodin etelä- ja lounaispuolella, uimarantaan vievän tien molemmin puolin. Pellon pinnasta on poimittu saviastianpaloja ja kvartsia. Maaston ja löytöjen perusteella kyseessä on rautakautinen ja mahdollisesti myös vanhempi, kivikautinen asuinpaikka.
Vuonna 2019 tehtiin kaavoituksen tarpeisiin kohteella kartoitus ja koetutkimuksia (koeojia). Kohdissa missä Seppälä on v. 2006 löytänyt pellon pinnasta rautakauteen viittaavia löytöjä, todettiin peltomultakerroksen alapuolella merkkejä rautakautisesta asuinpaikasta. Aiemman muinaisjäännösrajauksen keskivaiheilla, pellon pohjoislaidalla havaittiin peltomultakerroksen alla pitkulaisia ja voimakkaan punaisia punamultaläiskiä. Kyse saattaa olla kivikautisesta punamultakalmistosta. Mitään ajoittavia löytöä ei niistä kuitenkaan tullut. Alueelle hahmottui kolme erillistä muinaisjäännöskohtaa Paloniemi 2 A-C, joista siis A ja B ovat rautakautisia asuinpaikkoja ja C mahdollinen punamultakalmisto. Muinaisjäännökselle tehtiin uusi rajaus, niin että se jakaantuu kahteen erilliseen suojelualueeseen (AC ja B). |
| metsakeskus.1000004063 |
444 |
Moisionpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
338448.40600000 |
6683767.07600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004063 |
Kivikautinen asuinpaikka Pappilanselän etelärannassa noin 130-140 m järvenrannasta etelälounaaseen. Löytöpaikka on Moisionpellon korkeimmalla kohdalla, noin 10 m pellon itäreunasta ja noin 60 m Moisionlahteen laskevasta lähteestä länsiluoteeseen. Neljä kvartsi-iskosta poimittiin noin 100 m pitkän luode-kaakko -suuntaisen peltotasanteen päältä. Selvää löytökeskittymää ei ollut, vaan iskokset olivat usean kymmenen metrin päässä toisistaan. Inventoija ei pitänyt paikkaa varsinaisena asuinpaikkana löytöjen vähäisyden ja niiden hajanaisuuden takia, vaikka paikan sijainti on varsin sopiva asuinpaikaksi. Vuonna 2007 löytyi maakaasuputkilinjajn inventoinnissa kvartseja noin 140x70 m alalta rajoittuen etelässä ja kaakossa Moision historiallisen ajan kylätonttiin. Koepistoissa ei havaittu säilyneenä kyntökerroksen alaista kulttuurikerrosta. Moision keskiaikainen kylätontti (Moisio) on määritetty Moisionpeltoa laajemmaksi alueeksi.
2013: Moisionpellon kivikautisen asuinpaikan suhteen ei tehty uusia merkittäviä havaintoja. Pellolla suoritetussa pintapoiminnassa havaittiin yksittäisiä kvartsi-iskoksia ja yksi pala mahdollisesti kivikautista keramiikkaa. Tutkimuksissa ei havaittu löytökeskittymiä, eikä alueelle tehdyissä koekuopissa ollut rakenteita tai kulttuurikerroksia. Asuinpaikan rajaus säilyy ennallaan, Tapani Rostedtin v. 2007 havaintojen mukaisena. Rajaus perustuu maan pinnalta tehtyjen löytöjen levintään. Alueella aiemmin tehdyissä koekuopissa ei oltu missään havaittu kulttuurikerrosta tai rakenteita. On oletettava, että savikkoisessa maaperässä, missä paksun ja yleensäkin syvemmälle ulottuvan kulttuurikerroksen syntyminen on epätodennäköistä, kivikautisen asuinpaikan kiinteät jäänteet ovat suureksi osaksi tuhoutuneet pellonmuokkauksen seurauksena. |
| metsakeskus.1000004076 |
444 |
Pikku-Pappila |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
337388.83300000 |
6683570.15500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004076 |
Sammaloitunut röykkiö heti Lohjan keskustasta Sammatin suuntaan vievän Karstuntien itäpuolella osin kallioisessa ja kivikkoisessa rinteessä Pikku-Pappilan korjatun puurakennuksen luoteispuolella. Alue on noin v. 2004 puretun saunarakennuksen alapuolella. Röykkiö on noin 4 m halkaisijaltaan ja matala. Siinä on ainakin kahdessa kerroksessa kiviä, jotka ovat lähinnä 20-30 cm kokoisia. Röykkiön ajoitus ja funktio ovat epäselvät. Maasto laskee melko voimakkaasti Karstuntien suuntaan. Alueella on myös muita epämääräisiä kivikoita tai kiveyksiä, jotka ainakin pääosin lienevät luontaisia. |
| metsakeskus.1000004081 |
734 |
Pelimäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
283819.31200000 |
6692787.18200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004081 |
Ison maakiven kupeessa sijaitseva pyöreä kekomainen hautaröykkiö Salon kaupungin eteläosassa, Hakastaron kylään kuuluvassa metsäpalstalla, Pelimäen itärinteellä. Kivet täysin sammaleen peitossa. Se on loivasti itään viettävän mäenrinteen alaosassa kuusi- ja mäntymetsässä, rinnettä noudattavasta polusta 10 m länteen. Röykkiö ajoittunee pronssikaudelle tai yleensä varhaismetallikaudelle. |
| metsakeskus.1000004083 |
444 |
Luskalan vanha kirkonpaikka |
10002 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
323755.26400000 |
6692851.35000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004083 |
Perimätiedon mukaan paikalla on sijainnut kirkko. Tämä perustuu Karjalohjan kirkkoherran Eric Lenqvistin pitäjänkertomuksen mainintaan vuodelta 1775, jonka mukaan Sammatti olisi ollut jo vuonna 1460 kappeliseurakunta. Myöhemmin on kuitenkin oletettu, että Karjalohja olisi ollut Karjaan kappelikuntana, johon Sammatti olisi kuulunut. Sammatissa on saattanut olla jonkinlainen pieni saarnahuone, joka olisi säilynyt rukoushuoneena Karjalohjan muodostaessa 1500-luvulla Sammatin kylien kanssa kappeliseurakunnan. Perimätiedon mukaan kirkonpaikan lähellä olisi myös ollut sotaväen harjoituskenttä. Kirkon tai rukoushuoneen paikka on sijainnut perimätiedon mukaan Luskalassa. Paikka sijaitsee maantien 104 itäpuolella, noin 600 m Valkjärvestä etelään. Kohteen vieressä on Kalle Enkvistin vanha torppa. Alueella on mainittu näkyneen 1900-luvun alkupuolella 10–20 hautapainannetta. (Enbuske 2002, 64, Silvanto 1930, 96–100.)
Vuonna 2004 Eeva Raike inventoi kohteen ja hän havaitsi alueella ainakin 12 soikeaa tai pitkänomaista painannetta, jotka hän totesi mahdollisten ruumishautojen paikoiksi. Alueella oli hiljattain tehty metsätöitä jonka jäljiltä alue oli risujen peitossa. Raike arvioi muinaisjäännöksen laajuudeksi noin 7500 neliömetriä.
Vuoden 2010 inventoinnissa todettiin maantien läheisyydessä loivassa metsäisessä rinteessä ainakin 22 hautamaista painannetta. Näistä osa oli itä-länsisuuntaisia ja osa pohjois-eteläsuuntaisia rinteen laskusuunnan mukaan. Alueella oli paikoin rehevä kasvillisuus, joten on mahdollista, että painanteita on enemmänkin. Mikäli paikalla on ollut kirkko tai rukoushuone, on se todennäköisesti sijainnut painanteiden yläpuolella rinteen päällä. On myös mahdollista, että hautoina pidetyt kuopat liittyvät sotaväen harjoituskenttään tai leiripaikkaan, sillä ne muistuttavat leiripaikoilla todettuja painanteita. Havaitut kuopanteet sijoittuvat jo aiemmin muinaisjäännösalueeksi rajatun alueen lounasosaan. |
| metsakeskus.1000004084 |
444 |
Varo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
326024.37500000 |
6687922.34500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004084 |
Kivikautinen asuinpaikka aivanm Karjalohjan vastaisella rajalla, yläosassaan hiekkaperäisessa pellossa, jonka terassimaisella alueella havaittiin Sammatin kuntainventoinnissa v. 2004 hyvälaatuisia kvartsi-iskoksia. Pelto muuttuu alaosassaan saviseksi. Pohjoisen ja koillisen suunnalla asuinpaikka on kallioalueiden suojaama. Lohjanjärven pohjoisrantaan on n. 150 m. |
| metsakeskus.1000004085 |
444 |
Rantaveräjä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
326930.01100000 |
6688208.24000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004085 |
Kivikautinen löytöpaikka, mahdollinen asuinpaikka, kaakkoon viettävällä pellolla, n. 200 m Lohjanjärven Karjalohjanselän rannasta ja 1 km Karjalohjan kunnanrajasta. Löytöpaikka on pellon tasainen hiekansekainen kohta n. 50 m vaiheilla mpy. Korkeuden perusteella mahdollinen asuinpaikka olisi mesoliittinen. Löytöolosuhteet olivat paikan löytyessä Sammatin kuntainventoinnissa 2004 hyvät; löydöt ovat vähäiset mutta paikka on sangen sovelias asuinpaikan sijainnille. |
| metsakeskus.1000004090 |
444 |
Matinniittu |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
323853.24300000 |
6689090.86200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004090 |
Vasarakirveen teelmän sekä vasarakirveskulttuurin oikokirveen (työkirveen) löytöpaikka peltoharjanteella. Molemmat löydöt ovat viljelymaasta löydetyt, venekirveen teelmä hiekkaisen peltomullan tasoituksen jälkeen 1965, oikokirves perunannoston yhteydessä 1980-luvulla. Löytötietojen mukaan on pellon on havaittu olleen kirjavan, kuin palamisen jäljiltä. KM 22632 verifikaatin tietojen perusteella esineitä voi olla löydetty useampiakin (3 ? kpl.) n. 150 m matkalta peltoharjanteelta. V. 2004 kuntainventoinnissa alue oli kesannolla. Viidessä pellon länsireunaan tehdyssä koekuopassa ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä. Mahdollisesti paikalla on vasarakirveskulttuurin asuinpaikka ja/tai hautoja. |
| metsakeskus.1000004090 |
444 |
Matinniittu |
10001 |
12002 |
13000 |
11019 |
27012 |
323853.24300000 |
6689090.86200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004090 |
Vasarakirveen teelmän sekä vasarakirveskulttuurin oikokirveen (työkirveen) löytöpaikka peltoharjanteella. Molemmat löydöt ovat viljelymaasta löydetyt, venekirveen teelmä hiekkaisen peltomullan tasoituksen jälkeen 1965, oikokirves perunannoston yhteydessä 1980-luvulla. Löytötietojen mukaan on pellon on havaittu olleen kirjavan, kuin palamisen jäljiltä. KM 22632 verifikaatin tietojen perusteella esineitä voi olla löydetty useampiakin (3 ? kpl.) n. 150 m matkalta peltoharjanteelta. V. 2004 kuntainventoinnissa alue oli kesannolla. Viidessä pellon länsireunaan tehdyssä koekuopassa ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä. Mahdollisesti paikalla on vasarakirveskulttuurin asuinpaikka ja/tai hautoja. |
| metsakeskus.1000004091 |
444 |
Ruokoniemen kotopelto |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
322009.96700000 |
6693317.16100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004091 |
Kivikautisten esineiden löytöpaikka peltoterassillla Vähä Ruokjärven pohjoisrannalla olevan Ruokniemen itäreunassa, Ruokoniemen tilan rakennuksista 60-90 m koilliseen. Maaperältään hiekansekaiselta selvältä peltoterassilta on löytynyt kolme kivikirvestä, joista kaksi on joutunut hukkaan. Sammatin kuntainventoinnin yhteydessä 2004 maanomistaja näytti kahta kivikautista esinettä, jotka jäivät hänelle. Löytöpaikalta maasto viettää lounaaseen kohti kuivattua suoota. Alueella on myös lähde. Tarkempiin havaintoihin ei inventoinnin aikana ollut mahdollisuutta. Tiedossa olevien löytöjen ja topografian soveltuvuuden takia paikalla lienee kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000004092 |
444 |
Arvee |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
328257.46700000 |
6690998.12300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004092 |
Mahdollinen asuinpaikka pellossa Myllykylän Myllyojan sivuhaaran itäpuolella noin 100 m. Paikka löytyi Sammatin kuntainventoinnissa 2004, mutta huolimatta hyvistä havaintomahdollisuuksista havaittiin kuitenkin vain vähäiset löydöt. Maaperä määritettiin hiekansekaiseksi saveksi. Koiviston ennestään tunnettu kivikautinen asuinpaikka sijaitsee noin 450 m itään Arveesta. |
| metsakeskus.1000004094 |
680 |
Jokinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
236006.40300000 |
6716834.27800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004094 |
Muinaisjäännösalue Hintsantien ja Raisionjoen väliin jäävässä peltolohkossa, joen yli vedetyn suurjännitelinjan alla. Pelto on hiekkamaata, jonka kylvetyssä pinnassa löytöjä havaittiin Raision osa-alueinventoinnissa keväällä 2005. Korkeussijainnin perusteella kyseessä lienee aikaisintaan myöhäiskivikauden Kiukaisten kulttuuriin, mahdollisesti pronssikauteen, ajoittuva asuinpaikka. Pintalöytöjen perusteella asuinpaikan laajuus on neljänneshehtaarin luokkaa. Vain osa havaituista löydöistä otettiin talteen. Keramiikkaa ei ole löydöissä. Inventoijan arvion mukaan kyntö on vahingoittanut koko kultturikerroksen paksuuden. Mäen rinteessä n. 150 m esihistoriallisen asuinpaikan pohjoispuolella on sijainnut 1700-luvulla- 1800-luvun alussa Jokkisten talo tai kylätontti, josta on vielä maanpinnalle havaittavissa ainakin kellarikuoppa.
Raisionjoen vastarannalla kaakossa sijaitsee Tontin mahdollisesti rautakautinen asuinpaikka ja n. 500 m lounaaseen löytyi inventoinnissa kivitaltta (KM 35095). |
| metsakeskus.1000004094 |
680 |
Jokinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
236006.40300000 |
6716834.27800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004094 |
Muinaisjäännösalue Hintsantien ja Raisionjoen väliin jäävässä peltolohkossa, joen yli vedetyn suurjännitelinjan alla. Pelto on hiekkamaata, jonka kylvetyssä pinnassa löytöjä havaittiin Raision osa-alueinventoinnissa keväällä 2005. Korkeussijainnin perusteella kyseessä lienee aikaisintaan myöhäiskivikauden Kiukaisten kulttuuriin, mahdollisesti pronssikauteen, ajoittuva asuinpaikka. Pintalöytöjen perusteella asuinpaikan laajuus on neljänneshehtaarin luokkaa. Vain osa havaituista löydöistä otettiin talteen. Keramiikkaa ei ole löydöissä. Inventoijan arvion mukaan kyntö on vahingoittanut koko kultturikerroksen paksuuden. Mäen rinteessä n. 150 m esihistoriallisen asuinpaikan pohjoispuolella on sijainnut 1700-luvulla- 1800-luvun alussa Jokkisten talo tai kylätontti, josta on vielä maanpinnalle havaittavissa ainakin kellarikuoppa.
Raisionjoen vastarannalla kaakossa sijaitsee Tontin mahdollisesti rautakautinen asuinpaikka ja n. 500 m lounaaseen löytyi inventoinnissa kivitaltta (KM 35095). |
| metsakeskus.1000004094 |
680 |
Jokinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
236006.40300000 |
6716834.27800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004094 |
Muinaisjäännösalue Hintsantien ja Raisionjoen väliin jäävässä peltolohkossa, joen yli vedetyn suurjännitelinjan alla. Pelto on hiekkamaata, jonka kylvetyssä pinnassa löytöjä havaittiin Raision osa-alueinventoinnissa keväällä 2005. Korkeussijainnin perusteella kyseessä lienee aikaisintaan myöhäiskivikauden Kiukaisten kulttuuriin, mahdollisesti pronssikauteen, ajoittuva asuinpaikka. Pintalöytöjen perusteella asuinpaikan laajuus on neljänneshehtaarin luokkaa. Vain osa havaituista löydöistä otettiin talteen. Keramiikkaa ei ole löydöissä. Inventoijan arvion mukaan kyntö on vahingoittanut koko kultturikerroksen paksuuden. Mäen rinteessä n. 150 m esihistoriallisen asuinpaikan pohjoispuolella on sijainnut 1700-luvulla- 1800-luvun alussa Jokkisten talo tai kylätontti, josta on vielä maanpinnalle havaittavissa ainakin kellarikuoppa.
Raisionjoen vastarannalla kaakossa sijaitsee Tontin mahdollisesti rautakautinen asuinpaikka ja n. 500 m lounaaseen löytyi inventoinnissa kivitaltta (KM 35095). |
| metsakeskus.1000004094 |
680 |
Jokinen |
10002 |
12001 |
13007 |
11019 |
27012 |
236006.40300000 |
6716834.27800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004094 |
Muinaisjäännösalue Hintsantien ja Raisionjoen väliin jäävässä peltolohkossa, joen yli vedetyn suurjännitelinjan alla. Pelto on hiekkamaata, jonka kylvetyssä pinnassa löytöjä havaittiin Raision osa-alueinventoinnissa keväällä 2005. Korkeussijainnin perusteella kyseessä lienee aikaisintaan myöhäiskivikauden Kiukaisten kulttuuriin, mahdollisesti pronssikauteen, ajoittuva asuinpaikka. Pintalöytöjen perusteella asuinpaikan laajuus on neljänneshehtaarin luokkaa. Vain osa havaituista löydöistä otettiin talteen. Keramiikkaa ei ole löydöissä. Inventoijan arvion mukaan kyntö on vahingoittanut koko kultturikerroksen paksuuden. Mäen rinteessä n. 150 m esihistoriallisen asuinpaikan pohjoispuolella on sijainnut 1700-luvulla- 1800-luvun alussa Jokkisten talo tai kylätontti, josta on vielä maanpinnalle havaittavissa ainakin kellarikuoppa.
Raisionjoen vastarannalla kaakossa sijaitsee Tontin mahdollisesti rautakautinen asuinpaikka ja n. 500 m lounaaseen löytyi inventoinnissa kivitaltta (KM 35095). |
| metsakeskus.1000004094 |
680 |
Jokinen |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
236006.40300000 |
6716834.27800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004094 |
Muinaisjäännösalue Hintsantien ja Raisionjoen väliin jäävässä peltolohkossa, joen yli vedetyn suurjännitelinjan alla. Pelto on hiekkamaata, jonka kylvetyssä pinnassa löytöjä havaittiin Raision osa-alueinventoinnissa keväällä 2005. Korkeussijainnin perusteella kyseessä lienee aikaisintaan myöhäiskivikauden Kiukaisten kulttuuriin, mahdollisesti pronssikauteen, ajoittuva asuinpaikka. Pintalöytöjen perusteella asuinpaikan laajuus on neljänneshehtaarin luokkaa. Vain osa havaituista löydöistä otettiin talteen. Keramiikkaa ei ole löydöissä. Inventoijan arvion mukaan kyntö on vahingoittanut koko kultturikerroksen paksuuden. Mäen rinteessä n. 150 m esihistoriallisen asuinpaikan pohjoispuolella on sijainnut 1700-luvulla- 1800-luvun alussa Jokkisten talo tai kylätontti, josta on vielä maanpinnalle havaittavissa ainakin kellarikuoppa.
Raisionjoen vastarannalla kaakossa sijaitsee Tontin mahdollisesti rautakautinen asuinpaikka ja n. 500 m lounaaseen löytyi inventoinnissa kivitaltta (KM 35095). |
| metsakeskus.1000004094 |
680 |
Jokinen |
10002 |
12001 |
13007 |
11028 |
27000 |
236006.40300000 |
6716834.27800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004094 |
Muinaisjäännösalue Hintsantien ja Raisionjoen väliin jäävässä peltolohkossa, joen yli vedetyn suurjännitelinjan alla. Pelto on hiekkamaata, jonka kylvetyssä pinnassa löytöjä havaittiin Raision osa-alueinventoinnissa keväällä 2005. Korkeussijainnin perusteella kyseessä lienee aikaisintaan myöhäiskivikauden Kiukaisten kulttuuriin, mahdollisesti pronssikauteen, ajoittuva asuinpaikka. Pintalöytöjen perusteella asuinpaikan laajuus on neljänneshehtaarin luokkaa. Vain osa havaituista löydöistä otettiin talteen. Keramiikkaa ei ole löydöissä. Inventoijan arvion mukaan kyntö on vahingoittanut koko kultturikerroksen paksuuden. Mäen rinteessä n. 150 m esihistoriallisen asuinpaikan pohjoispuolella on sijainnut 1700-luvulla- 1800-luvun alussa Jokkisten talo tai kylätontti, josta on vielä maanpinnalle havaittavissa ainakin kellarikuoppa.
Raisionjoen vastarannalla kaakossa sijaitsee Tontin mahdollisesti rautakautinen asuinpaikka ja n. 500 m lounaaseen löytyi inventoinnissa kivitaltta (KM 35095). |
| metsakeskus.1000004095 |
680 |
Tortti |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
236066.38100000 |
6716689.34300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004095 |
Haunisten kylästä Raisionjoen uoman ja kallion väliin jäävältä kapeahkolta peltolohkolta löydettiin inventoinnissa v. 2005 rautakautisia keramiikanpaloja, rautakuonaa sekä nuorempia löytöjä. Saviastianpalojen vaiheilta löytyi paikoin myös palaneita kiviä. Maaperä on hiekkaa ja hienompaa ainesta. Muinaisjäännös lienee vahingoittunut koko kulttuurikerroksensa vahvuudelta. Löytöalueen laajuus on vajaan hehtaarin luokkaa. Vastarannalla luoteessa on Jokisten esihistoriallinen asuinpaikka sekä historiallisen ajan kylätontti. |
| metsakeskus.1000004096 |
680 |
Voudinkatu |
10002 |
12013 |
13126 |
11002 |
27000 |
234596.97500000 |
6716119.56400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004096 |
Voudinkatu 21 pihan ja uuden valtatien meluaidan välisen kallion pohjoisreunan sileän pinnan keskivaiheilla on matala säännöllinen rengasmainen ura, jonka läpimitta on n. 80 mm. Siitä n. 4,25 m kaakkoon on kalliossa myös matala uhrikuopan näköinen syvennys. samtapaisia renkaan muotoisia hakkauksia on lähialueella muitakin; ainakin Raisiossa ja Nousiaisissa. |
| metsakeskus.1000004097 |
49 |
Möilimäenpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
375062.72900000 |
6675374.63300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004097 |
Kohde sijaitsee Taavinkylässä, Kehä II:lta 150 m itään, Nygrannaksentien ja Möilimäentien lounaispuolisessa pellossa, Dåvitsin Nygrannaksen talosta 180 m koilliseen. Loivasti lounaaseen viettävän pellon pinnasta on löydetty inventoinnissa 2005 muutamia kvartseja. Topografian perusteella kyseessä on todennäköisesti asuinpaikka, vaikka löytöjä on niukasti. |
| metsakeskus.1000004098 |
49 |
Kuninkaankartano |
10002 |
12004 |
13054 |
11019 |
27000 |
366211.28500000 |
6675569.51500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004098 |
Kohde sijaitsee Kuninkaankartanon alueella, Asunto Oy Espoonkruunun lounaispuolisella korkealla kalliomäellä, Kuninkaankartanontiestä 160 m lounaaseen. Kallion laelta hyvä ja kattava näkyvyys Mankinjokilaaksoon.
Paikalta on löytynyt 1976 kalliolla sijaitsevasta matalasta röykkiöstä kivikirves ja kourutaltta. Esineet olivat röykkiön etelälaidassa kivien alla. Inventoinnissa 2005 kallion laelta todettiin matala latomus, jonka lounaispuolella on maantasainen kiveys. Rakenteen, sijainnin ja löytöjen perusteella röykkiö saattaa olla kivikauden lopulta tai pronssikaudelta. On myös mahdollista, että kiveys on huomattavasti myöhäisempi ja syntynyt esimerkiksi viljelymaata raivattaessa. Kyseessä voi olla myös rakennuksenperusta. Jäännöksen luonteen selvittäminen edellyttää lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000004098 |
49 |
Kuninkaankartano |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
366211.28500000 |
6675569.51500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004098 |
Kohde sijaitsee Kuninkaankartanon alueella, Asunto Oy Espoonkruunun lounaispuolisella korkealla kalliomäellä, Kuninkaankartanontiestä 160 m lounaaseen. Kallion laelta hyvä ja kattava näkyvyys Mankinjokilaaksoon.
Paikalta on löytynyt 1976 kalliolla sijaitsevasta matalasta röykkiöstä kivikirves ja kourutaltta. Esineet olivat röykkiön etelälaidassa kivien alla. Inventoinnissa 2005 kallion laelta todettiin matala latomus, jonka lounaispuolella on maantasainen kiveys. Rakenteen, sijainnin ja löytöjen perusteella röykkiö saattaa olla kivikauden lopulta tai pronssikaudelta. On myös mahdollista, että kiveys on huomattavasti myöhäisempi ja syntynyt esimerkiksi viljelymaata raivattaessa. Kyseessä voi olla myös rakennuksenperusta. Jäännöksen luonteen selvittäminen edellyttää lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000004099 |
49 |
Koirarata |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
377936.47400000 |
6679019.27500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004099 |
Kohde sijaitsee Leppävaaran urheilupuistossa olevasta koiraradan koillisreunasta 70 m koilliseen, kapean laakson itärinteessä pohjoisesta virtaavasta Monikkopurosta 85 m itään. Paikka on jyrkästi itään viettävän rinteen kapealla ja tasaisella muinaisella rantaterassilla, jonka yli kulkee sähkölinja. Vuoden 1990 inventoinnissa paikalta löydettiin kvartsia ja palanutta luuta. Suurin osa asuinpaikasta on ilmeisesti tuhoutunut sähkölinjan teossa. Vuonna 2008 suurin osa asuinpaikasta tutkittiin kaivauksin. |
| metsakeskus.1000004100 |
49 |
Kalkutu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
364967.77300000 |
6677282.82200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004100 |
Kohde sijaitsee Sperringsin ja Järtbackan alueella, Kalkutun suon itäreunassa. Paikka on pohjoiseen ja luoteeseen pistävää hiekkaniemeä, jossa kulkee metsätie. Tien eteläreunassa on hiekkakuoppa. Löydöt kvartsia ja palanutta luuta. Löytöjen ja korkeuden perusteella kyseessä on ilmeisesti mesoliittinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000004101 |
858 |
Ylä-Inkilä |
10001 |
12007 |
13000 |
11002 |
27000 |
386374.08300000 |
6693901.23800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004101 |
Kohde sijaitsee noin 1 km länteen Ruotsinkylästä Myllykylään johtavalta tieltä länteen olevan Vähäsuonkallion pohjoisosassa, kalliopaljastuman päällä. Maasto kohteen ympärillä on kuusimetsää.
Kohde on noin 20 m pitkä ja leveimmillään noin 6 m leveä pyöreistä, miehennostettavista kivistä koostuva etelä–pohjoissuuntainen kivikko. Osa kivistä on aluskasvillisuuden peitossa. Tässä kivikossa on etelästä päin lukien noin 8,5 m päässä kivikon alkamiskohdasta havaittavissa noin 2 m laajuinen ja noin metrin syvyinen suppilomainen kaivanto. Noin 16 m kohdalla etelästä päin lukien sijaitsee kivikossa toinen, pienempi kuopanne, joka on halkaisijaltaan 0, 8 m ja syvyydeltään noin 0,5 m. Kuopanteet ovat selvästi ihmisen tekemiä, mutta itse kivikko lienee luontainen. |
| metsakeskus.1000004102 |
680 |
Kuuanvuori |
10002 |
12011 |
13000 |
11006 |
27000 |
233227.52000000 |
6716369.45400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004102 |
Turun ja Uudenkaupungin välisen Krimin sodan aikasen optisen lennättimen paikka korkean Kuuanvuoren luoteisosa kalliolla Metsäsyltylän kylässä. Paikalla on otisen lennättimen muistomerki, johon kuuluu hirsiakennelma ja laatta. Inventoinnissa 2005 havaittiin kalliossa useita poranreikiä, joista kaksi kolmiomaisia, ilmeisesti lekalla lyötävän porauksen jäljiltä. Vuoren korkeimmalla kohdalla oli myös tiilenmuruja sekä vihertäviä ilmakuplallisia tasolasin paloja. Löydöt viittannevat lennätinmiehistön vahtikoppiin, jollainen on ollut ainakin Nousiaisten Kokkovuoren lennättimen paikalla. Lennätinlinja valmistui v. 1855 rannikopuolustuksen vistityslinjaksi, mutta Krimin sodan jälkeen sitä ei enää tarvittu purjehduskautena 1856. |
| metsakeskus.1000004103 |
680 |
Kallastenvuori 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
231368.26400000 |
6716929.21800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004103 |
Kuusi suurta seinämiltään umpeen kasvanutta maakuoppaa metsäalueella suon laidassa (6 kpl.) ja kaksi kuoppaa näistä 150-200 m itäkoilliseen, peltovainiolle jyrkästi laskevassa rinteessä. Ne ovat suustaan pyöreitä ja n. 4 m halkaisijaltaan ja yli metrin syvyisiä. kaksi kuoppaa on kiinni toisissaan. Tallgren mainitsee kuopat kertomuksessaan v. 1909 todeten, että kuoppien pohjat ovat vahvasti hilensekaisia ja että ne kansan arvelun mukaisesti lienevät sysikuoppia, suuresta määrästään huolimatta. Pronssinen rannerengas KM 5395:10 lienee löydetty koillisten kuoppien lähialueelta. Hiilimiiluja on edelleen kauempana lännessä (Kallastenvuori 2). |
| metsakeskus.1000004104 |
680 |
Nyrvä |
10001 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
230258.70700000 |
6717049.16200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004104 |
Rakennuksen pohja, kivikellarin jäännös ja kiviaitoja kapean pellon lähellä metsässä kaukana nykyasutuksesta. Jäännökset sijaitsevat Kallastenvuoren mäkialueen lounaispuolella, lähellä Naantalin vastaista rajaa. Pellon pohjoislaidan vieressä on 4x4 m laajuinen sammalen ja heinän peittämä töllinpohja, josta hieman ylärinteeseen sijaitsee kivistä huolellisesti rakennettu kellarinperusta, kooltaan n. 1,9x2,9 m. Sen seinät ovat kylmämuuratut ja korkeudeltaan 1,3 m. Parinkymmenen metrin päässä peltovainion reunassa on toinen kiviaita, jonka pellonsuuntainen sivu on 15 m, mäenrinteeseen suuntautuva 12 m. Alueella hieman itään edellisistä on muita epämääräisiä kivikasoja. |
| metsakeskus.1000004105 |
680 |
Paimenen hauta |
10001 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
234896.83300000 |
6719478.21500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004105 |
Luontainen kuilumainen syvennys korkean ja laajan Kullanvuoren länsireunan yläpuolella Ruskon vastaisella rajalla. Kansanperinteessä mukaan siihen oilsi kadonnut ruskolainen paimen hevosineen vain suitsien jäädessä kuilun reunalle. Paikalla on opastaulu, jossa kolo on 1,7 m pitkä, 36-45 cm leveä ja 2,4 m syvä. Etelämpänä on kaksikin pienempää yrkkää kalliosyvennystä, Piian hauta. Näihin tai toiseen niistä liittyy tarina suistunut kallionkoloon pudonneesta piiasta. |
| metsakeskus.1000004106 |
680 |
Varppimäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
233897.25600000 |
6715379.85800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004106 |
Rautakautisten esineiden löytöalue, mahdollinen polttokenttäkalmisto, joka lienee kokonaan tai suurimmaksi osaksi tuhoutunut rakennustöiden yhteydessä. Paikka sijaitsee Raisiontien pohjoisella laidalla lähellä Kalliokujaa pihamaalta, joka etelässä rajoittuu akdulle laskevaan jyrkänteeseen. Ensimmäiset tiedot löydöistä ovat v:lta 1946, jolloin paikalta saatiin talteen leijonapäinen viikinkiaikainen hevosenkenkäsolki, keihäänkärki ja väkipuukko. Lisäksi tiedetään ainakin yhden keihäänkärjen joutuneen hukkaan. Paikka on tarkastettu v. 1946 sekä inventoinnissa v. 1957, 1977, 1986 ja 2005. Löydöt ovat pienen omakotitalojen ympäröivän kallioalueen kaakkoislaidalta kivisestä mäestä. V. 1986 arveltiin kalmiston todennäköisesti tuhoutuneen kokonaan. V:n 2005 inventoinnissa Raisiontielle laskeva jyrkänne oli kasvillisuuden peitossa, joten ei varmuudella selvinnyt, onko sitä muutettu täytemaalla. |
| metsakeskus.1000004107 |
740 |
Murronvuori |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
604367.66400000 |
6840771.12200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004107 |
Kalliomaalaus sijaitsee Pihlajaveden Saukonsaaren jyrkästi nousevassa kalliorinteessä, pienen kalliosyvennyksen pohjoiskolliseen katsovassa seinämässä. Katkelmallisia maalausjälkiä on kolmessa eri kohdassa. |
| metsakeskus.1000004109 |
146 |
Ruotinniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
687203.70500000 |
6987992.12600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004109 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen länsiosassa olevan Ruotinniemen itäosassa. Asuinpaikkalöydöt on poimittu esille kuluneesta rantatörmästä. Maaperä alueella on hienoa hiekkaa. Todennäköisesti koko Ruotinniemen rantavyöhyke on asuinpaikka-aluetta. |
| metsakeskus.1000004110 |
680 |
Aittala |
10001 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
234427.03000000 |
6718078.77500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004110 |
Pieni kivilatomus kallioharjanteella metsässä lähelä Aittalan talon pihapiiriä Mahittulan kylässä, 140 m koilliseen Kerttulan ja Vaisaaren kylien yhteisestä rajakohdasta. Latomus on sileän kallion lähes korkeimmalla kohdalla. Sen läpimitta pohjpois-eteläsuunnassa on 1,3 m ja vastakkaisessa suunnassa 1,5 m, korkeus n. 0,3 m. Latomuksen kivet ovat särmikkäitä. |
| metsakeskus.1000004112 |
680 |
Kallastenvuori 2 |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
230728.52700000 |
6716929.21500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004112 |
Kolme reunoiltaan umpeenkasvanutta kuopannetta kallioalueelta suolle laskevassa rinteessä. Ne ovat n. 75 cm syviä, joista kaksi on rinnakkain, kolmas 12 m pohjoiseen. Erillinen kuoppa on suustaan n. 1,5x3 m, muut ovat suustaan 1x2 m suuruisia. Ne muistuttavat Kallastenvuori 1 kuoppia, mutta ovat näitä pienempiä. Mahdollisesti Tallgren viittaa myös näihin v:n 1909 tarkastuksessaan. Lienevät sysimiilukuoppia. |
| metsakeskus.1000004113 |
146 |
Ruotinniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
687233.68900000 |
6988122.07300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004113 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen länsiosassa, Ruotinniemen itäosassa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille vesijättömaalta rannalta. |
| metsakeskus.1000004114 |
146 |
Ruotinniemi 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
687093.74600000 |
6988072.10200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004114 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen länsiosassa, Ruotinlammen etelärannalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille kuluneelta rannalta. |
| metsakeskus.1000004115 |
49 |
Svinö Bengtbacka |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
372515.78500000 |
6668057.56500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004115 |
Kohde sijaitsee Svinön saaressa Kanavaniementien varressa Bengtbackan tilalla. Paikalla on ilmoituksen mukaan ollut röykkiötä tai nelisivuista latomusta muistuttava kiveys. Tarkastuksen mukaan mahdollisen röykkiön päälle kasattu irtomaata kummuksi. Maakummun reunassa on havaittu epämääräisiä kivikerroksia. |
| metsakeskus.1000004117 |
680 |
Toravuoren Myllymäki |
10001 |
12006 |
13078 |
11004 |
27000 |
233537.39600000 |
6716879.24800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004117 |
Inventointikertomuksessaan v:lta 1957 G. Ahlbäck on todennut, että Toravauoren talon maalla kerrotaan olleen käräjä- ja tappelupaikan. V:n 2005 inventoinnissa Laukkanen toteaa Ahlbäckin paikallistuksen sijainnin vääräksi. Oikea lienee siitä itään oleva mäki juuri Toravuoren yksinäistalon maalla., jossa 1800-luvun kartan mukaan on ollut tuulimyllykin. Paikkaa ei tarkastettu v:n 2005 inventoinnissa. |
| metsakeskus.1000004118 |
768 |
Käenniemi |
10001 |
12013 |
13128 |
11002 |
27000 |
579753.61700000 |
6832601.30800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004118 |
Mahdollinen kalliomaalaus sijaitsee Vähäveden Käenniemen länsirannalla, jyrkkäseinäisen, suoraan vedestä kohoavan kallion seinämässä, noin 4 m korkeudella vedenpinnasta. |
| metsakeskus.1000004129 |
927 |
Salmijärvi |
10002 |
12013 |
13128 |
11004 |
27000 |
363241.38200000 |
6694209.00100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004129 |
Kohde sijaitsee Salmijärven lounaisosassa olevan Lautmäki-nimisen niemen itäosassa, vedestä pystysuoraan nousevassa kallioseinämässä. Maalausjälkien kohdalla kallion edustalla on kivilohkare.
Seinämässä on punavärillä maalattuja jälkiä neljässä eri kohdassa, ylimmät runsaan 2 m korkeudessa, alimmat noin 1,75 m korkeudessa veden (tarkastushetkellä jään) pinnasta. Vaikka seinämässä ei ole havaittavissa selviä kuvioita, on kohde kuitenkin tulkittava kalliomaalaukseksi. |
| metsakeskus.1000004130 |
710 |
Stora Äspskär |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
321182.54300000 |
6645404.41100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004130 |
Stora Äspskärin keskiosassa, kaallioharjanteen eteläosassa avokalliolla, 3-metrisen kalliojyrkänteen päällä sijaitsevat kaksi pientä röykkiötä. Röykkiöt on koottu pyöreistä luonnonkivistä, eteläisempi on pyöreä, n-. 1,2 m halkaisijaltaan ja 0,4 m korkea, pohjoisempi n. 1,5 m päässä on lähinnä suorakulmainen ja suunnassa etelä-pohjoinen 1,2 ja itä-länsi 0,9 m sekä 0,6 m korkea. Niiden tarkoitus on epäselvä. Ne voivat olla rajamerkkejä tai jonkinlaisia uunirakenteita. |
| metsakeskus.1000004131 |
481 |
Kirkkopolku |
10001 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
231543.15700000 |
6724246.28500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004131 |
Maskun vanhan ja uuden hautausmaan laajennusosan välissä kulkevan Kirkkopolun eteläreunalla, heti mäen yläosassa sijaitseva matala n. 3,5 m halkaisijaltaan oleva pyöreä röykkiö. Sen eteläpuolelle kaivetuissa koekuopissa oli hiilenpaloja ja n. 2 m alemmaksi kaivetussa runsaasti hiilenpaloja. Mitään esihistoriallisen muianisjäännökseen viittaavaa ei havaittu. Sen sijaan rakennelma voi liittyä kirkon vaiheisin. Aluella on arkeolfyyttejjä, mm. ahdekaurtaa, sikoangervoa, pölkkyruohoa ja ketoneilikkaa. Humikkalan kalmist on hautausmaan pohjois- koillispuolella. |
| metsakeskus.1000004132 |
538 |
Mustakulma/Palomäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
238565.31000000 |
6730908.63900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004132 |
Noin 21-23 kiviröykkiötä sijaitsee Kelhoisen kylän Inkisvuoren tilan alueella noin 1,5 ha:n alueella. Niiden halkaisija vaihtelee 1,5-9 m välillä, osa on pyöreitä, osa suorakaiteen muotoisia. Mäen pellon puolisessa eteläreunassa on myös pitkä, valimainen latomus. Röykkiöt ovat sammaloituneet ja niiden päällä on osin 100-vuotista kuusikkoa. Myös yksi kuoppa on alueella, halkaisijaltaan 3,5 m ja n. 1,5 m syvä. Röykkiöt on koottu huolimattomasti. Ne ovat Maskun rajan lähellä. |
| metsakeskus.1000004133 |
503 |
Haukaranta 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
239454.85500000 |
6750385.81800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004133 |
Kivikautinen asuinpaikka ja kuopanteita Laajoentausta yhteismetsäalueella, Pyhän Henrikin tien kohdalla terassimaisella hiekkamoreenikannaksella, joka laskee kohti kaakkoa Haukarannan suolle. Asuinpaikasta on merkkinä kvartsi-iskoksia useiden kymmenien metrien matkalla. Tien länsipuolella on harvassa metsikössä havaittu myös ainakin 6-7 soikeahkoa 1-1,5 m pitkää painannetta, jotka ovat n. 20-30 cm syviä. Sammalen alla on kiveystä ja koepistoista päätellen hiilensekaista hiekkamaata. Kuopanteet ovat eri suunnissa n. 50 m matkalla ja sijoittuvat loivaan rinteeseen notkelmassa. Kuopanteilla voi olla yhteys keskiaikaiseen pyhiinvaellusreittiin. N. 400 m lounaaseen on toinen Haukarannnan kvartsi-iskosten löytöpaikka (2), mahdollinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000004133 |
503 |
Haukaranta 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
239454.85500000 |
6750385.81800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004133 |
Kivikautinen asuinpaikka ja kuopanteita Laajoentausta yhteismetsäalueella, Pyhän Henrikin tien kohdalla terassimaisella hiekkamoreenikannaksella, joka laskee kohti kaakkoa Haukarannan suolle. Asuinpaikasta on merkkinä kvartsi-iskoksia useiden kymmenien metrien matkalla. Tien länsipuolella on harvassa metsikössä havaittu myös ainakin 6-7 soikeahkoa 1-1,5 m pitkää painannetta, jotka ovat n. 20-30 cm syviä. Sammalen alla on kiveystä ja koepistoista päätellen hiilensekaista hiekkamaata. Kuopanteet ovat eri suunnissa n. 50 m matkalla ja sijoittuvat loivaan rinteeseen notkelmassa. Kuopanteilla voi olla yhteys keskiaikaiseen pyhiinvaellusreittiin. N. 400 m lounaaseen on toinen Haukarannnan kvartsi-iskosten löytöpaikka (2), mahdollinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000004133 |
503 |
Haukaranta 1 |
10002 |
12009 |
13094 |
11019 |
27000 |
239454.85500000 |
6750385.81800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004133 |
Kivikautinen asuinpaikka ja kuopanteita Laajoentausta yhteismetsäalueella, Pyhän Henrikin tien kohdalla terassimaisella hiekkamoreenikannaksella, joka laskee kohti kaakkoa Haukarannan suolle. Asuinpaikasta on merkkinä kvartsi-iskoksia useiden kymmenien metrien matkalla. Tien länsipuolella on harvassa metsikössä havaittu myös ainakin 6-7 soikeahkoa 1-1,5 m pitkää painannetta, jotka ovat n. 20-30 cm syviä. Sammalen alla on kiveystä ja koepistoista päätellen hiilensekaista hiekkamaata. Kuopanteet ovat eri suunnissa n. 50 m matkalla ja sijoittuvat loivaan rinteeseen notkelmassa. Kuopanteilla voi olla yhteys keskiaikaiseen pyhiinvaellusreittiin. N. 400 m lounaaseen on toinen Haukarannnan kvartsi-iskosten löytöpaikka (2), mahdollinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000004133 |
503 |
Haukaranta 1 |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
239454.85500000 |
6750385.81800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004133 |
Kivikautinen asuinpaikka ja kuopanteita Laajoentausta yhteismetsäalueella, Pyhän Henrikin tien kohdalla terassimaisella hiekkamoreenikannaksella, joka laskee kohti kaakkoa Haukarannan suolle. Asuinpaikasta on merkkinä kvartsi-iskoksia useiden kymmenien metrien matkalla. Tien länsipuolella on harvassa metsikössä havaittu myös ainakin 6-7 soikeahkoa 1-1,5 m pitkää painannetta, jotka ovat n. 20-30 cm syviä. Sammalen alla on kiveystä ja koepistoista päätellen hiilensekaista hiekkamaata. Kuopanteet ovat eri suunnissa n. 50 m matkalla ja sijoittuvat loivaan rinteeseen notkelmassa. Kuopanteilla voi olla yhteys keskiaikaiseen pyhiinvaellusreittiin. N. 400 m lounaaseen on toinen Haukarannnan kvartsi-iskosten löytöpaikka (2), mahdollinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000004134 |
503 |
Haukaranta 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
239139.98500000 |
6750115.93300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004134 |
Kvartsi-iskosten löytöpaikka, ilmeisesti kivikautinen asuinpaikka Laajoentaustan yhteismetsässä Pyhän Henrikin tien kohdalla, jossa rikkoutuneessta ajourasta on havaittu kvartsi-iskoksia 50-55 m matkalla hiekka- ja sorapohjaisessa kangasmaastossa. Tien pohjoispuolella on kivikkomäki ja etelä-kaakkoispuolella Haukarannan suoalue. Löytöalue on näiden välissä oleva loiva rinneterassi, jonka kautta pyhiinvaellustie kulkee lounais-koillissuuntaan kääntyen pian pohjoiseen. Haukaranta 1, kivikautinen asuinpaikka sekä kuopannealue, on n. 400 m koilliseen tietä pitkin.
Asuinpaikalle on luotu arvioitu aluerajaus, mutta todellista laajuutta ei ole selvitetty. |
| metsakeskus.1000004135 |
529 |
Isokylä |
10007 |
12016 |
13179 |
11006 |
27000 |
222645.00000000 |
6712818.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004135 |
Kivistä koottu röykkiö Luonnonmaalla, Särkänsalmelle johtavan paikallistien pohjoispuolella n. 20-30 m avokalliolla, luode-kaakkosuuntaisen matalan kallioharjanteen nokassa, kalliokukkulan etelärinteellä. Se on kooltaan 6,6 x 8,2 m (E-W x N-S). Röykkiökivet ovat suuria ja niiden väleissä on pienempiä. Sen eteläreuna on kaareva ja keskellä on kulmikas tyhjä tila. Kohde on tulkittu tuulimyllyn jäännökseksi. Mylly on merkitty vuoden 1780 karttaan, ja on purettu vuoteen 1954 mennessä. |
| metsakeskus.1000004136 |
538 |
Puolimatka |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
236276.23500000 |
6728844.46400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004136 |
Kivilatomus laakealla kalliopinnalla Alakylän metsässä, n. 100 m Nousiaisten Maskun vastaisesta kaakkoisrajasta luoteeseen ja Puolimatka-nimisestä peltotilkusta n. 100 m lounaaseen. Se koostuu n. yhdeksästä kivestä; lounaispäässä on pystykivi, siitä jonkin matkaa koilliseen on poikittain kolmen kiven rivi ja koillispäässä kaaressa neljä kiveä. Rakenteen pituus on 4 m. Rakennelmasta tulee vaikutelma koilliseen osoittavasta nuolesta. Se on Maskun rajan suuntainen. Mahdollisesti osoittaa jotakin vanhaa rajalinjaa tai on muu ilmansuuntamerkki. |
| metsakeskus.1000004137 |
529 |
Matalahti |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
223123.59900000 |
6711731.26500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004137 |
Luonnonmaan saaren länsiosassa Haijaisten kylässä, Matalahden etelärannan itäpäästä noin 100-150 m etelään länsi-itä -suuntaisella kallioharjanteella sijaitsevat neljä tai ehkä alunperin viisi pronssikautista röykkiötä. Gunlög Ahlbäck havaitsi inventoinnissaan 1957 kaksi vierekkäistä röykkiötä sekä vähäisen ladelman edellisistä 10 m, jota ei pitänyt hautaröykkiönä. Vuoden 2006 inventoinnissa paikannettiin alueelta neljä röykkiötä. Tiedot röykkiöistä on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.1000004139 |
109 |
Haaru |
10001 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
375295.16400000 |
6772119.73200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004139 |
Paikka sijaitsee Eteläisten kylässä, Eteläisten järven itäpuolella olevalla pellolla. Paikkaa sanotaan "pelätyksi paikaksi" ja se on paikkakunnalla tunnettu "keropäistään". |
| metsakeskus.1000004141 |
529 |
Linnavuori |
10002 |
12011 |
13106 |
11004 |
27000 |
225680.57600000 |
6712520.96100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004141 |
Luonnonmaan korkein mäki (51,5 m) Haijaisten kylätien länsipuolella ja Rymättyläntien eteläpuolella, aiemmin vuoren juurella saakka ulottuneen soistuneen pienen Viialanjärven eteläpuolella. Erityisesti vuoren pohjoisseinämä on äkkijyrkkä, etelä- ja itäpuolella ei Ahlbäckin inventoitikertomuksen mukaan ole varsinaisesti vallien merkkejä, mutta rinteillä on paljon irtonaista hiekkaa, soraa ja matalia kivivalleja, jotka kulkevat viistosti alaspäin, joten ne eivät liene rantavoimienkaan työtä. Tämä puoli vuoren juurta on asutettu. Laella on verraten sileä tasanko. Ahlbäck pitää Linnavuorta puolustuspaikkana, mutta sen ajoittuminen esihistorialliseen aikaan on epävarmaa. Vuoren laella on ollut kolmiomittaustorni, josta on vuoden 2006 inventoinnin havaintojen mukaan jäljellä kiinnityspultit kalliossa sekä hakkauksia, ehkä kirjoitusta ja vuosiluku, mutta näitä ei pystytty enää tulkitsemaan. |
| metsakeskus.1000004142 |
410 |
Vanha sotatie |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
441253.94700000 |
6932482.52900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004142 |
Ns. vanhana sotatienä tunnettu tie sijaitsee Laukaan Vatiassa ja on nykyiseltä nimeltään Kapeenkoskentie. Tie noudattelee Vatianjärven pohjoisosassa olevan Kapeenharjun länsirinnettä. Alkuperäisenä säilyneen tien pituus on vajaat kaksi kilometriä, ja se on nykyiseltä luonteeltaan kylä/mökkitie. Tie on valmistunut 1770-luvun lopulla jolloin se oli osa Savo-Pohjanmaa-tietä, joka Kapeensillan ylitettyään jatkui Koivistoon. Tien varrella lähellä Kapeenkoskeen pistävää niemeä sijaitsee myös Suomen sodan aikaisia varustuksia, jotka näkyvät nykyään maastossa painanteina. Vanhan Laukaan kotiseutuyhdistyksen tekemien selvitysten perusteella paikalla kaatui 18.5.1808 kuusi talonpoikaa kahakassa venäläisiä vastaan. Kotiseutuyhdistys on pystyttänyt paikalle muistomerkin vuonna 1958. Koskessa saattaa olla sillan jäännöksiä. Tien varren kulttuurimaisema ja kylämiljöö on hyvin säilynyttä. |
| metsakeskus.1000004143 |
740 |
Aarresaari |
10002 |
12006 |
13076 |
11006 |
27008 |
603898.81100000 |
6851444.82300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004143 |
Pihlajaveden Kankaiselän pienen Aarresaaren lähes pystysuorissa rantakallioissa on melko heikosti erottuvia vuosiluku- ja nimikirjainhakkauksia sekä ristejä. Kysymyksessä ovat karsikkohakkaukset. Hakkaukset on tehty mahdollisesti jäältä käsin; vieressä kulkee vanha talvitiereitti. Samanlaisia hakkauksia on saaren kaakkoispuolella sijaitsevan Karsikkovuoren rantakallioissa. Vuosilukuja on ainakin 1880-luvulta. Hakkauksia on Karsikkovuoressa ja Aarresaaressa yhteensä parisenkymmentä. |
| metsakeskus.1000004145 |
82 |
Kirjoituskallio |
10002 |
12006 |
13084 |
11006 |
27008 |
354691.41500000 |
6778570.03900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004145 |
Kohde sijaitsee Vanajaveden ja Lepaanvirran välisellä alueella, Jumoinsuosta kaakkoon ja Suontaan kartanosta 700 m luoteeseen olevalla korkealla kalliolla. Kirjoitukset ovat kallion eteläpäässä, jyrkänteen reunalta noin 20 m itään, sen korkeimmalla kohdalla.
Tarkastushetkellä 29.8.2005 paikalta oli puhdistettu pieneltä alalta sammalta pois ja siinä oli havaittavissa seuraavat kirjaimet: A.H, BCW, KU ja vuosiluku 1872. Alueella on lisääkin kirjaimia, mutta niiden hahmottaminen on vaikeampaa. Lisäksi kirjaimet jatkuvat selvästi sammaleen alle. Tyrväntöläinen Erkki Ulamo kertoi 1.9.2005, että paikalla on aikanaan ollut keinu, joka on ollut suosittu kokoontumispaikka ja nimikirjaimet saattavat liittyä tähän. Toinen tarina on, että vangit olisivat hakanneet kirjaimet.
Kirjoituskallio on merkitty 1800-luvun kartoille. |
| metsakeskus.1000004146 |
109 |
Vermasvuori |
10001 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
360295.12800000 |
6786707.79600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004146 |
Kolmiomittaustornin perustukset sijaitsevat Vt 57:n länsipuolella, Valkeakoskelle ja Alvettulaan johtavien teiden risteyksestä 700 m luoteeseen mäen korkeimmalla kohdalla.
Paikalla on tasainen, noin 45 cm halkaisijaltaan oleva maakivi, jossa on luku 97, + -merkki ja kaiverrettu pikku kuoppa. Kivestä noin 4 m päässä on kolmella sivulla isoilla kivillä tuetut jalkojen paikat.
Hämeen maamittaustoimiston Teppo Ahosen mukaan paikan korkeuskiintopistettä ei löytynyt pisterekisteristä, näin ollen se on poistettu rekisteristä. |
| metsakeskus.1000004148 |
740 |
Myhkyräharju 3 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
620601.00300000 |
6870739.11600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004148 |
Kohde sijaitsee Huhtiselän Savonlahden koillisrannalla, Myhkyräharjun lounaispuolella, lähellä Kuonanjoen suuta. Alueella kasvaa sekametsää. Asuinpaikka on noin 300 m pitkä ja 30 m leveä ja se sijaitsee terassimaisen muodostuman päällä. Asuinpaikka rajautuu koillisessa nousevaan harjumuodostumaan ja lounaassa muinaisrantatörmään. Paikalla on kaksi asumuspainannetta, jotka ovat alueen läpi kulkevan tien kaakkoispuolella. Painanteet ovat halkaisijaltaan 4-8 m. Asuinpaikka muodostaa todennäköisesti yhtenäisen asuinpaikka-alueen Myhkyräharju 1 ja 2 -nimisten kohteiden kanssa. |
| metsakeskus.1000004149 |
740 |
Saunaniemi |
10001 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
635694.88900000 |
6878251.15100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004149 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Kerimäen Pihlajaniemestä Kokonkankaalle vievän tien eteläpuolella, Saunalahden ja Kokonlahden väliin jäävällä Saunaniemellä. Maasto on hiekkapohjaista männikköä. Saunaniemeltä avautuu näkymä Puruvedelle. Kohteen läheisydessä on kesämökkitontteja rakennuksineen. Paikalla on laajahko, matala, kooltaan noin 10 x 10 m kokoinen painauma, jonka itä- ja kaakkoisreunalla on havaittavissa maavalli. Mahdolliseksi asumuspainanteeksi arvellun muodostuman keskelle kaivetuista kahdesta koekuopasta ei kuitenkaan ole löytynyt esineitä eikä kulttuurikerrosta ole havaittu. Painanne ei kuitenkaan vaikuta luonnonmuodostumalta. |
| metsakeskus.1000004150 |
740 |
Soikkelinlahti |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
630199.21000000 |
6853273.19600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004150 |
Kohde sijaitsee Puruveden Soikkelinlahdessa, Kukkoniemen kaakkoisosassa, Hiukkajoki-Kukkoniemi -tien eteläpuolella olevassa kuusimetsässä ja metsän itäpuolella olevalla pellolla. Paikalla on ainakin 7 kivistä kasattua röykkiötä tai latomusta, joista osa on suorakaiteen muotoisia. Osa röykkiöistä on muodoltaan epäselviä. Röykkiöissä on useita kivikerroksia. Lähistöllä on Hoviluhdan ja Kirveslahden kivikautiset asuinpaikat. |
| metsakeskus.1000004151 |
707 |
Kaunisniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
636164.57000000 |
6910063.33600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004151 |
Kohde sijaitsee Oravilahden alueella, loivasti kohti kuivattua Oravilahtea laskevalla hiekkamaalla. Alue on entistä pihapiiriä, avointa pellon ja metsän laitaa. Maaperä on hienoa hiekkaa ja siinä oleva punaväri johtuu luontaisesta maaperän rautapitoisuudesta. Maanpinnasta on löytynyt kvartsia ja palanutta luuta. Alueella on myöhemmästä toiminnasta syntyneitä sekoittuneita kerroksia. Asuinpaikasta noin 0,7 m kaakkoon on Kotilansalon kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000004152 |
707 |
Siimeslahti |
10002 |
12016 |
13152 |
11006 |
27000 |
622828.93500000 |
6912934.12300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004152 |
Kohde sijaitsee Varpasalon saaressa, Oriveden itärannalla olevan suojaisan Siimeslahden eteläisimmän lahden pohjukan suulla. Lahti on ruovikkoinen ja matala. Tarkastushetkellä v. 2003 Saimaan pinta oli poikkeuksellisen alhainen, jonka vuoksi useita liistekatiskaryhmiä oli näkyvissä. Liisteet näkyivät noin 15 cm vedenpinnan yläpuolella - normaaliveden aikaan ne eivät ole näkyvissä. Katiskat on sijoitettu sulkemaan lahden suu siten, että järjestelmässä on ainakin kolme katiskapesää, joita yhdistävät liisteiden rivit. Pohjoisempana, mökkirantaa vastapäätä oli myös näkyvissä pystyssä olevia puita, jotka mahdollisesti muodostavat niin ikään pyyntijärjestelmän osan. |
| metsakeskus.1000004153 |
707 |
Majasalmi |
10002 |
12016 |
13152 |
11006 |
27000 |
631210.55800000 |
6911618.68600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004153 |
Kohde sijaitsee Oriveden Hämeenselän etelärannalla, Rääkkylän ja Liperin välisen maantien pohjoispuolella, Tappuniemeen johtavan tien varrella. Tappuniemen tien eteläpuolella, ennen Hämeenselän rantaa on kesämökki ja sen edustalla pieni lahti, joka on pengerretty lähes lammeksi. Järven ja lammen erottavan salmen ylitse menee kävelysilta, jonka lounaispuolella on näkyvissä yksittäisen liistekatiskan puut noin 15 cm vedenpinnan yläpuolella. Tarkastushetkellä v. 2003 Saimaan pinta oli poikkeuksellisen alhainen, jonka vuoksi liistekatiska oli näkyvissä. Normaaliveden aikaan katsika ei ole näkyvissä. |
| metsakeskus.1000004154 |
707 |
Vänskänsalmi |
10002 |
12016 |
13152 |
11006 |
27000 |
634129.38300000 |
6911456.76600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004154 |
Kohde sijaitsee Oriveden Hämeenselän Vänskänsalmen itärannalla, Rääkkylän ja Liperin välisen maantien varressa, Koivuniemen lomakylän eteläpuolella, lomakylän ja maantien välisellä ranta-alueella. Tarkastushetkellä v. 2003 Saimaan pinta oli poikkeuksellisen alhainen, jonka vuoksi liistekatiskojen jäännöksiä oli näkyvissä - normaaliveden aikaan ne eivät ole näkyvissä. Maantien reunasta noin 10-15 m päässä oli ainakin kahden katiskan jäänteet, joita yhdisti toisiinsa puupaalujen ketju. Koivuniemen lomakylän lähellä oli vielä yhden erillisen liistekatiskan jäänteet. |
| metsakeskus.1000004155 |
595 |
Mustikkamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
486664.28100000 |
7035992.06400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004155 |
Kohde sijaitsee Sulkavanjärven itäpuolella, Käänninniemensalmen itärannalla, Mustikkamäen talosta noin 150 m etelään, rantapellossa, korkean törmän äärellä. Laajalta alalta moreenipellosta on löytynyt kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta (KM 34984). Asuinpaikan tarkka laajuus ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.1000004156 |
595 |
Karelinniemi |
10001 |
12008 |
13000 |
11019 |
27000 |
484984.95400000 |
7035282.34100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004156 |
Kvartsi-iskosten löytöpaikka sijaitsee Sulkavanjärven eteläosan itäpuolella olevassa Karelinniemessä, niemen länsirannalla olevan ladon ympäristössä. Pellossa on havaittu kvartsi-iskoksia, jotka viittaavaat kivikautiseen asuinpaikkaan. Karelinniemen alueelta on tehty kiviesinelöytöjä jo 1800- luvulla (KM 3571:14-21). |
| metsakeskus.1000004157 |
263 |
Joenlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
486964.15300000 |
7036961.67700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004157 |
Kohde sijaitsee Sulkavanjärven eteläosan itäpuolella olevan Mustikkalahden pohjukassa, Joenlahden pohjoisrannalla. Rannasta noin 75 m pohjoiseen, peltotien kohdalla olevan jyrkän törmän laella, on laikutetusta metsämaasta löytynyt kvartseja (KM 34652) noin 30 x 20 m alalla. Maaperä paikalla on savista moreenia. |
| metsakeskus.1000004158 |
263 |
Vuohensaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
484884.98800000 |
7037931.27100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004158 |
Kohde sijaitsee Sulkavanjärven keskellä olevan Vuohisaaren länsirannalla, luoteisrannan hiekkakuopasta noin 30 m lounaaseen, rantaan laskevan loivahkon rinteen laella. Saaren rannat ovat matalat ja kosteat, rantavyöhykkeen takana on jyrkkä törmä, joka nousee 3-4 m rannasta. Törmä on selvästi ihmiskäden muovaama: paikaa on hyödynnetty hiekanotossa. Paikalle on tehty useita koekuoppia, joista yhdestä on löytynyt kvartsikaavin ja -iskoksia (KM 34653:1-2). Asuinpaikka lienee tuhoutunut suurelta osin. |
| metsakeskus.1000004159 |
263 |
Karppaalanniemi |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
484005.33300000 |
7040940.06600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004159 |
Kohde sijaitsee Sulkavanjärven pohjoisosassa, etelään kurottuvan Karppaalanniemen kapean kärjen keskiosassa, tien itäpuolella, pellon rajasta noin 100 m etelään. Paikalla on ainakin kaksi kiukaan jäännöstä ja siten kaksi rakennuksen paikkaa. Alue on kuusimetsää ja inventointihetkellä v. 2004 laitumena. Maaperä on kivistä moreenia. Muistitietoa paikalla olleista rakennuksista ei ole, mutta toinen kiukaista on ollut Karppaalanniemen talonväen tiedossa. Karppaalanniemen talo on perustettu 1500-luvulla ja on siten yksi Sulkavanjärven alueen vanhimmista. |
| metsakeskus.1000004160 |
263 |
Käänninniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
486454.36600000 |
7036221.97400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004160 |
Kohde sijaitsee Sulkavanjärven eteläosan itärannalla, Käänninniemen eteläpään kärjessä, paikalla olevasta sähkölinjasta noin 40 m itään, rantatörmän päällä. Paikalla on iso (halkaisijaltaan 15 m) ja hyvin säilynyt tervahauta. Alempana on toinen, pienempi tervahauta. |
| metsakeskus.1000004162 |
263 |
Järvenpää |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
483725.42900000 |
7043668.96200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004162 |
Kohde sijaitsee Salmijärven eteläpäässä, järven lasku-uoman, Salminpuron, länsipuolella olevassa peltoniemekkeessä, Järvenpään talosta 100-200 m pohjoiskoilliseen. Pellon pinnalta on löytynyt piisäle, joka lienee esihistoriallinen. Lisäksi paikalla on havaittu mahdollisia kvartsiytimiä. |
| metsakeskus.1000004169 |
686 |
Peurasaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
490393.14800000 |
6939540.88200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004169 |
Kohde sijaitsee Hankaveden itäpäässä, Tallinvirran alapäässä, Talliniemen ja Hanhiniemen kärjen välissä olevassa Peurasaaressa. Peurasaari on 150 x 50 m kokoinen matala saari, jonka eteläosa kohoaa vain hieman Hankaveden pinnan yläpuolelle. Saaren keskellä on hieman korkeampi hiekkainen tasanne, joka on pari metriä veden pinnan yläpuolella. Saaren pohjoispäässä on kalliopaljastuma. Saari on rakentamaton, mutta siellä on nykyajan nuotiopaikkoja. Saaren pohjoisosaan ja keskiosan laelle tehdyistä koekuopista on löytynyt kvartsikaavin, -iskoksia, palanutta luuta ja asbestisekoisen saviastian palanen. Koko saari lienee asuinpaikka-aluetta, joka saattaa jatkua vedenpinnan alapuolelle. Muinaisjäännös on täysin ehjä. |
| metsakeskus.1000004170 |
686 |
Punasaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
488543.88900000 |
6939910.73000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004170 |
Kohde sijaitsee Hankaveden keskiosassa, Hanhiniemen pohjoispuolella olevan Punasaaren pohjoiskärjessä. Punasaari on 370 x 140 m kokoinen saari, jonka keskellä oleva laki kohoaa yli 105 m korkeudelle mpy. Saaren päät ovat kallioiset ja matalat. Asuinpaikka on rantakallion takana olevalla hiekkaisella alueella. Paikalle tehdyistä koekuopista on löytynyt kvarti-iskoksia ja palanutta luuta sekä likamaata. Asuinpaikka on koskematon. |
| metsakeskus.1000004171 |
686 |
Sirkanlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
489143.63600000 |
6942709.60700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004171 |
Kohde sijaitsee Hankaveden koillispäässä olevan Sirkanlahden pohjoisrannalla, matalalla ja laakealla tasanteella. Tasanne on noin 20 m leveä ja sen takana maasto nousee jyrkästi muutaman metrin. Tasanteelle tehdyistä koekuopista on löytynyt kvartsi-iskoksia ja -ydin. Asuinpaikka, joka on koskematon, saattaa ulottua vedenpinnan alapuolelle. |
| metsakeskus.1000004172 |
686 |
Kanasaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
487064.47400000 |
6942959.49500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004172 |
Kohde sijaitsee Hankaveden pohjoisosassa olevan Kanasaaren etelärannalla. Kanasaari on Vanhanpellon Etusaaren ja Oiniemen Etusaaren välissä, Juhannusmäen tilaa vastapäätäoleva oleva 70 x 45 m kokoinen saari. Kanasaari on matala ja pohjoisosaltaan kallioinen, eteläosa on maaperältään hiekkaista moreenia. Rannan tuntumaan tehdyistä koekuopista on löytynyt kvartsi-iskoksia. Asuinpaikka on koskematon ja saattaa ulottua vedenpinnan alapuolelle. |
| metsakeskus.1000004173 |
529 |
Isokylä 1 |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
221969.06700000 |
6712457.97400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004173 |
Kivilatomus, mahdollinen hautaröykkiö, Isokylän peltoalueen ja rakennettavan golfkentän länsipuolella sijaitsevan itä-länsi -suuntaisen kallioharjanteen etelärinteen yläosassa. Se on n. 150 m itään merenrannasta ja n. 600 m luoteeseen Matalahdesta kahden kallioalueen välisessä notkelmassa, kalliopohjalla. Latomus on sammaloitunut ja matala, muodoltaan lähinnä soikea, koltaan pohjois-eteläsuunnassa 14 m ja n. 4 m lännestä itään. Mahdollisesti sen kiviä on heitelty ympäristöön. Kyse saattaa olla luonnonkivikostakin, mutta sen luonne on selvitettävä alueen mahdollisen rakentamisen yhteydessä. Alarinteen puolella on autiotalo pihapiireineen. Vuoden 2006 inventoinnin mukaan kivilatomus lienee noin 5x8 m suuruinen, mutta vaikeasti määritettävä. |
| metsakeskus.1000004174 |
529 |
Isokylä 2 |
10001 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
222122.00100000 |
6712556.92800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004174 |
Mahdollinen kuppikivi Luonnonmaan saaren länsirannan läheisyydessä Isokylän peltoaukean länsireunassa olevan kallioharjanteen päällä. Paikalla on vierekkäin kaksi suurta siirtolohkaretta, joista toinen on pystyssä ja toinen kyljellään. Viimeksi mainitun pohjoispuoleisen kiven jyrkässä pohjoisseinämässä on yksi mahdollinen, jokseenkin säännöllisen pyöreä kuppi, joka on halkaisijaltaan n. 9 cm. Se erottuu muista kuopanteista ja rosoista kiven pinnassa. Kuppi on kuitenkin ainakin nykyisin pystyssä pinnassa, mahdollisesti se on ollut aiemmin enemmän vaakapinnassa? Toisen lohkareen yläosassa on 90 cm pituinen poranreikä, joten lohkareesta on joskus irrotettu kappaleita. |
| metsakeskus.1000004181 |
857 |
Vedenottamo |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
577418.02000000 |
6963281.67000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004181 |
Kohde sijaitsee Ritoniemen lounaisrannalla, vedenottamon luoteispuolella, vedenottamolle vievän tien koillispuolella, rannasta noin 150 m päässä olevien kahden muinaisrantaterassin päällä. Alemman (105 m mpy) muinaisrantaterassin leveimmällä kohdalla on selvärajainen, laakea asumuspainanne, jonka kohdalle tehdyistä koekuopista on löytynyt saviastianpalanen, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta (KM 34686:1-3). Tasanteella on lisäksi muutama pienempi painanne, jotka voivat olla asumuspainateita. Ylemmän terassin (110 m mpy) päällä on nelisivuinen, kooltaan 7 x 5 m kokoinen painanne, jonka kohdalle tehdystä koekuopasta on löytynyt asbestisekoitteinen saviastianpalanen ja pii-iskos (KM 34687:1-2). Asuinpaikka on koskematon. |
| metsakeskus.1000004182 |
857 |
Ritoniemen kärki 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
578597.55000000 |
6962541.97300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004182 |
Kohde sijaitsee Ritoniemen korkeamman harjanteen kaakkoiskärjessä. Harjanne on eteläpäästään korkea ja jyrkkätörmäinen. Harjanteen pään itä-/kaakkoispuolelle, heti jyrkän törmän juurella olevalle tasanteelle tehdyistä koekuopista on löytynyt kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta (KM 34688:1-2). Muinoin asuinpaikan kohta on ollut niemen kärkeä. Hieman ylempänä on matala ja laakea, halkaisijaltaan noin 4 m kokoinen painanne, jonka kohdalle ja pohjoispuolelle tehdyistä koekuopista on löytynyt kvartsi-, pii-ja kivilaji-iskoksia sekä palanutta luuta (KM 34689:1-4). Paikka on koskematon. |
| metsakeskus.1000004183 |
857 |
Mustonen S |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
577038.17500000 |
6964371.22900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004183 |
Kohde sijaitsee Ritoniemen pohjoisosassa, Mustonen-lammen eteläpään lounaisrannalla, matalalla, noin 30 x 30 m kokoisella kumpareella, kirkonkylään vievältä tieltä 30-40 m koilliseen. Kumpareelle tehdyissä koekuopissa on havaittu vahva palaneen luun sekainen likamaakerros, joka ulottuu yli 40 cm syvyyteen. Koekuopista on löytynyt lisäksi saviastianpaloja ja kvartsi-iskoksia. Aivan tien vieressä on pitkänomainen, laakea painanne, joka saattaa olla asumuspainanne. Asuinpaikka on koskematon. |
| metsakeskus.1000004184 |
857 |
Valkeinen S |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
577018.17800000 |
6964241.28100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004184 |
Kohde sijaitsee Ritoniemen pohjoisosassa, Valkeinen-lammen eteläpään itäpuolella, aivan kirkonkylään vievän tien varressa, tien länsipuolella olevalla harjanteella, lohisavustamon eteläpuolella. Paikalla on laaja ja mahdollisesti pitkäaikainen asuinpaikka, joka on suurimmaksi osaksi koskematon. Paikalle tehdyistä koekuopista on löytynyt saviastianpaloja, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Lisäksi löytöjä on poimittu alueen ylemmällä tasolla olevasta tuulenkaadosta ja äetyslaikuista. |
| metsakeskus.1000004185 |
857 |
Kangasniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
577438.01600000 |
6963791.46100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004185 |
Kohde sijaitsee Ritoniemen pohjoisosassa, Tuuslahden Liistelahden eteläpuolella, rannasta noin 100 m päässä, valtatien 17 ja kirkonkylään vievän tien risteyksestä noin 60 m itäkoilliseen, Kangasniemeen vievän tien molemmin puolin. Rinteen yläosassa on vanhoja hiekanottopaikkoja, mutta niiden välissä on ehjää maata. Paikalle tehdyistä koekuopista on löytynyt kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Asuinpaikka on osin tuhoutunut hiekanotossa ja tien teon yhteydessä. |
| metsakeskus.1000004186 |
857 |
Liistelahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
577258.08600000 |
6963851.44000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004186 |
Kohde sijaitsee Ritoniemen pohjoisosassa, Tuuslahden Liistelahden pohjukan lounaispuolella, rannasta 50 m päässä, valtatien 17 ja kirkonkylään vievän tien risteyksestä noin 0,1 km luoteeseen. Paikalle tehdyistä koekuopista on löytynyt kvartsi-iskoksia. Asuinpaikka on koskematon. |
| metsakeskus.1000004187 |
857 |
Karjalanlahti A |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
578097.75400000 |
6962971.79600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004187 |
Kohde sijaitsee Ritoniemen koillisrannalla olevan Karjalanlahden lounaispuolella, rannasta noin 110 m päässä, mökkitien ja metsäautotien risteyksestä 50 m kaakkoon, metsätieuran länsipuolella olevan muinaisrantatörmän päällä, kapealla terassilla. Paikalla tehdyistä koekuopista on löytynyt saviastianpaloja ja kvartsi-iskoksia. Asuinpaikka on koskematon. Asuinpaikasta noin 120 m etelään on Karjalanlahti B -niminen kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000004188 |
857 |
Karjalanlahti B |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
578177.72100000 |
6962861.84600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004188 |
Kohde sijaitsee Ritoniemen koillisrannalla olevan Karjalanlahden lounaispuolella, rannasta noin 130 m lounaaseen, mökkitien ja metsäautotien risteyksestä 0,2 km kaakkoon, metsätieuran länsipuolella olevan muinaisrantatörmän päällä, kapealla terassilla. Paikalla tehdystä koekuopasta on löytynyt kivisineen kappale. Asuinpaikasta noin 120 m pohjoiseen on Karjalanlahti A -niminen kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000004190 |
857 |
Ritoniemen kärki 2 |
10002 |
12001 |
13002 |
11006 |
27000 |
579067.36200000 |
6962172.11900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004190 |
Kohde sijaitsee Ritoniemen äärimmäisessä kaakkoiskärjessä olevan leventymän pohjoisosassa, kalasataman länsipuolella, rantaan menevältä tieltä 20-30 m pohjoiseen. Maasto on hyvin alavaa. Paikalla on 2 x 2 m kokoinen kiviröykkiö, joka on sammaleen peittämä. Röykkiön kivet ovat palaneita; kyseessä on eräsijan kiuas. Kiukaan lounaispuolella on 1,5 m halkaisijaltaan oleva kuopanne, jonka pohjalle tehdyssä koekuopassa on havaittu palaneita kiviä ja nokimaata. Kyseessä on keittokuoppa. Kuopan ja röykkiön väliin tehdyssä koekuopassa on paksun turvekerroksen alla havaittu palokerros ja hiiltynyttä puuta. Paikallisen kalastajan Pekka Happosen mukaan paikalla ei tiedetä olleen rakennusta, mutta röykkiö on ollut tiedossa. Paikan edustalla on Happosen mukaan "ikiaikainen" apajapaikka. |
| metsakeskus.1000004191 |
857 |
Ritoniemen keskiosa |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
577827.86200000 |
6963201.70500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004191 |
Kohde sijaitsee Ritoniemen keskellä, Petinsuon eteläpohjukan eteläpuolella olevassa kahden rinteen välisessä laaksossa, Karjalanlahteen vievän tien pohjoispuolella. Paikalla on tervahautaa harvinaisempi tervantekoon liittyvä jäännös: rinteeseen on kaivettu kapea maaränni, johon tervakset on asetettu poltettaviksi. Terva on valunut ränniä pitkin sen alapuolella olevaan kuoppaan. Ränni on hyvin säilynyt. |
| metsakeskus.1000004194 |
777 |
Juurilahti |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
617222.98400000 |
7266066.87400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004194 |
Kohde sijaitsee Iijärvestä lounaaseen olevaan Hypäs-järveen laskevan joen yläosassa, Juurilahden kaakkoispuolella, joesta noin 60 m päässä. Paikalla on suppilomainen kuoppa, jonka halkaisija on 3-4 m ja syvyys 0,6-0,7 m. Kuopan pohjalle ja reunaan tehdyissä koepistoissa on turpeen alla todettu huuhtoutumis- ja riskastumiskerrokset, jonka perusteella kuoppa on vanha. Kyseessä lienee pyyntikuoppa. Kuopasta länteen päin on tervahaudan pohja. |
| metsakeskus.1000004195 |
290 |
Peurajoki |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
611483.73100000 |
7122837.53600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004195 |
Kohde sijaitsee Kortejärven Syvänperän ja Peurajärven välissä. Järviä yhdistää Peurajoki, jonka ympäristö on laajalta alueelta suota. Peurajokea reunustavan suon koillisreunasta nousevalla kangasmaalla on kuoppajäänteitä noin 0,5 x 0,1 km alalla. Kuopista ainakin osa on pyyntikuoppia. Alue on nuorta ja tiheää mäntymetsää, aluskasvillisuutena on jäkälää. Maaperä on kivetöntä hiekkaa. Alueella on lisäksi tervahauta.
Kohde tarkastettiin syksyllä 2017, koska alueelle on tulossa harvennushakkuut. Tarkastuksen perusteella aluerajausta muutettiin niin, että se muodostuu nyt kolmesta alueesta entisen kahden sijaan. Tarkastuksessa todettiin 9 pyyntikuoppaa, 1 mahdollisesti moderni kuoppa sekä 2 tervahautaa. Tarkastuksen jälkeen huomattiin lidar-aineistosta voimajohtolinjan alta yksi mahdollinen pyyntikuoppa, jota ei ole tarkastettu. Alueen luoteispäässä pienen joen luoteispuolella on varmuudella ainakin kaksi pyyntikuoppaa, muut kuopat ovat todennäköisesti modernimpia. Ilmeisesti alueella on ollut armeijan sotaharjoituksia menneinä vuosikymmeninä. |
| metsakeskus.1000004195 |
290 |
Peurajoki |
10002 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
611483.73100000 |
7122837.53600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004195 |
Kohde sijaitsee Kortejärven Syvänperän ja Peurajärven välissä. Järviä yhdistää Peurajoki, jonka ympäristö on laajalta alueelta suota. Peurajokea reunustavan suon koillisreunasta nousevalla kangasmaalla on kuoppajäänteitä noin 0,5 x 0,1 km alalla. Kuopista ainakin osa on pyyntikuoppia. Alue on nuorta ja tiheää mäntymetsää, aluskasvillisuutena on jäkälää. Maaperä on kivetöntä hiekkaa. Alueella on lisäksi tervahauta.
Kohde tarkastettiin syksyllä 2017, koska alueelle on tulossa harvennushakkuut. Tarkastuksen perusteella aluerajausta muutettiin niin, että se muodostuu nyt kolmesta alueesta entisen kahden sijaan. Tarkastuksessa todettiin 9 pyyntikuoppaa, 1 mahdollisesti moderni kuoppa sekä 2 tervahautaa. Tarkastuksen jälkeen huomattiin lidar-aineistosta voimajohtolinjan alta yksi mahdollinen pyyntikuoppa, jota ei ole tarkastettu. Alueen luoteispäässä pienen joen luoteispuolella on varmuudella ainakin kaksi pyyntikuoppaa, muut kuopat ovat todennäköisesti modernimpia. Ilmeisesti alueella on ollut armeijan sotaharjoituksia menneinä vuosikymmeninä. |
| metsakeskus.1000004196 |
290 |
Kauniskankaanniemi |
10001 |
12009 |
13095 |
11004 |
27000 |
612073.49600000 |
7122587.64100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004196 |
Kohde sijaitsee Kortejärven pohjoisosassa olevan Syvänperän pohjoisrannalla, niemessä. Alue on melko tasaista mäntykangasta. Aivan niemen kärjestä, vesirajan läheltä, on joskus otettu hiekkaa. Niemen kärjessä on halkaisijaltaan 2,5 m ja syvyydeltään 0,3 m kokoinen, pyöreä painanne. Turpeen alla on paksu huuhtoutumiskerros. On epäselvää, onko kyseessä luontainen vai ihmisen kaivama kuoppa. Paikalle tehdyistä lapionpistoista ei ole löytynyt mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. |
| metsakeskus.1000004197 |
435 |
Lempää A |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
433522.42000000 |
6845794.36600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004197 |
Lempään tila sijaitsee Luhangan kylässä Päijänteen Pilkanselän kaakkoisrannalla, Lempäänjärven ja Päijänteen välisellä kannaksella.
Talon pihapiirissä, keskellä rakennuksia on tervahauta, jonka reunat on kivetty ja jonka juoksutusoja johtaa alas etelään rantaa kohti. Tervahauta on kooltaan 4 x 7 m. |
| metsakeskus.1000004199 |
435 |
Rantakyläntie |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
434930.81100000 |
6854424.89500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004199 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Tammiselän itärannalla Rantakylässä Rantakyläntien länsipuolella.
Kuoppa on suppilomainen, sen syvyys on noin 1,5 m ja sen seinämissä tuntui lastalla pistellen kiviä. Maaperä paikalla on muuten hiekkainen ja kiviä on vähän. Kyseessä on mahdollisesti sudenkuoppa. |
| metsakeskus.1000004200 |
435 |
Hangaslahti |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
422021.04900000 |
6843969.05200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004200 |
Paikka sijaitsee Judinsalon luoteisosassa Hangaslahden rannasta itään ja Hangaslahdentien eteläpuolella, Sunttimutkassa.
Viereisestä perunapellosta on heitelty pikkukiviä röykkiön päälle. Paikkakunnalla röykkiö tiedettiin ns. halmeröykkiönä. |
| metsakeskus.1000004201 |
435 |
Mämminiementie |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
431707.11600000 |
6852602.61700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004201 |
Paikka sijaitsee kirkonkylässä, hautausmaan pohjoispuolella olevan hiekkakuopan reunalla. Hiekkakuopan koillisreunalta on valunut alas palaneita kiviä ja hiiltä. Kiviä on jäljellä hiekkakuopan reunassa, turpeen alla. Reunasta poimittavissa palaneita, pehmeitä ja pyöreitä saven kappaleita ja yksi palaneen luun pala.
Paikka todennäköisesti suurimmaksi osaksi hiekanotossa tuhoutunut. |
| metsakeskus.1000004202 |
580 |
Paavola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
639182.69100000 |
6841188.06500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004202 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee maantien länsipuolella maantieojan leikkauksen ja vanhan rantatörmän välisellä noin 3-4 metriä leveällä alueella. Paikalta on vuonna 2008 löytynyt ojan leikkauksesta kvartsi-iskoksia noin 40 cm syvyydestä. Maalaji paikalla on hiekkaa.
Asuinpaikka on osittain tuhoutunut maantien vuoksi.
Asuinapaikkaan kuuluu vuonna 2004 tarkastettu kivitaltan löytöpaikka muutamia kymmeniä metrejä etelään. Kiviesine on löytynyt perunapellosta Pirhosten talon ja tien välistä, Lahdenpohjan järven itärannalta, länteen viettävästä rinteestä. |
| metsakeskus.1000004203 |
761 |
Iso-Pitkusta |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
315726.41100000 |
6709562.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004203 |
Kohde sijaitsee Kiikalan rajasta 900 m luoteeseen, Iso-Pitkustan etelärannalla, järvestä jyrkähkösti nousevan mäen päällä, jossa maasto on tasaista ja loivasti itään viettävää. Mäellä kasvaa havupuuvaltaista, itäpuolella lehtipuuvaltaista metsää. Paikka on helppo saavuttaa etelä- ja länsipuoliselta tieltä.
Paikalta on todettu 2004 tarkastuksessa kolme kiviröykkiötä metsässä Iso-Pitkustajärven eteläpuolella, jyrkästi kohoavan rantamäen päällä, jossa maasto on tasaista ja loivasti itään viettävää kangasta. Ne ovat lähes etelä-pohjoissuuntaisessa rivissä 16 metrin etäisyydellä tosistaan. Keskimmäinen röykkiö on muodoltaan pyöreähkö ja selkeäpiirteisin. Sen halkaisija on 4 m ja korkeus 0,5 m. Se on suurelta osin sammalpeitteinen. Edellisestä pohjois-koilliseen on toinen muodoltaan soikeahko ja edellistä epämääräisempi röykkiö. Se on 4 x 2 m ja sammalen peitossa kuusikossa. Kolmas röykkiö on eteläisin, kuusten seassa ja selkeästi pitkänomainen, kooltaan 4,5 m idästä länteen ja 2 m etelästä pohjoiseen. Korkeutta on 0,7-0,8 m.
Röykkiöiden merkitys on epäselvä, mutta ne voivat olla varhaismetallikautisia hautoja, lapinraunioita. Paikan topografian ja kasvillisuuden perusteella ne voivat olla liittyä myös viljelyyn. Jäännösten luonteen ja ajoituksen selvittäminen edellyttää kaivauksia (rauhoitusluokka 2). Jäännös on rajattu karttamerkinnän perusteella jäännöksen ja sitä ympäröivän mäen mukaisesti. |
| metsakeskus.1000004204 |
529 |
Pirunsuu |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
223255.00000000 |
6699284.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004204 |
Kohde sijaitsee Airismaan saaren pohjoisosassa Kirveenrauman salmen etelärannalla sijaitsevalla kalliolla. Paikalla on viisi ryssänuunia, jotka sijaitsevat Pirunsuun solan pohjois- ja eteläreunalla itään viettävällä kalliolla. Uuneista kaksi sijoittuu solan pohjoispuolelle ja kolme sen eteläpuolelle. Ensin mainitut sijaitsevat lähekkäin toisiaan, joitain metrejä Herrankukkaron tienmutkasta solaan erkanevaa polkua pitkin. Eteläpuolella olevista uuneista yksi sijaitsee kapeahkon kallioharjanteen takana ja toinen siitä eteläkaakkoon, kolmas ylempänä kalliolla. Uunit ovat aikoinaan hajonneet, mutta niiden rakenne on vielä havaittavissa. Uunien pituus on 3-4 metriä. Kahden uunin kiviä on liikuteltu, ehkä lisäämällä niihin kiviä. |
| metsakeskus.1000004205 |
740 |
Linnaniemi |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
594581.55600000 |
6853246.05100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004205 |
Lapinraunio sijaitsee Pihlajavedellä olevaan Mustikkasaareen idästä, kapealla kannaksella yhteydessä olevan Linnaniemen kallioisella laella, laen pohjoisreunalla, isosta siirtolohkareesta noin 90 m pohjoiseen. Kallio laskee lapinrauniolta jyrkähkösti pohjoiseen. Lapinraunio on matalahko (alle 0,5 m) ja kooltaan 8,6 x 7,2 m. Muodoltaan sammaleen peittämä röykkiö on pyöreähkö, joskin sen etelä- ja länsisivut ovat miltei suorat. Lapinrauniossa on paikoin havaittavissa reunakiveystä, ja röykkiön itäosassa mahdollisesti jonkinlaista rakennetta. |
| metsakeskus.1000004206 |
172 |
Hautasaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27005 |
457426.69000000 |
6870728.43400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004206 |
Paikka sijaitsee Havumäen kylässä Iso-Säynätjärven etelärannalla olevan kapean niemen leveämmässä pohjoispäässä, muinaisessa saaressa (ks. kartta vuodelta 1748/49).
Niemelle tehdyistä hautauksista on runsaasti kertomuksia (ks. vuoden 1980 kaivauskertomusta). Kaivausvuonna paikalla oli näkyvissä 9 painannetta (ks. erilliskohteet). Näistä tutkittiin painanteet 2, 6 ja 3, joista kaksi ensimmäistä olivat löydöttömia, mutta viimeisessä oli ihmisluuta. |
| metsakeskus.1000004206 |
172 |
Hautasaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27006 |
457426.69000000 |
6870728.43400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004206 |
Paikka sijaitsee Havumäen kylässä Iso-Säynätjärven etelärannalla olevan kapean niemen leveämmässä pohjoispäässä, muinaisessa saaressa (ks. kartta vuodelta 1748/49).
Niemelle tehdyistä hautauksista on runsaasti kertomuksia (ks. vuoden 1980 kaivauskertomusta). Kaivausvuonna paikalla oli näkyvissä 9 painannetta (ks. erilliskohteet). Näistä tutkittiin painanteet 2, 6 ja 3, joista kaksi ensimmäistä olivat löydöttömia, mutta viimeisessä oli ihmisluuta. |
| metsakeskus.1000004206 |
172 |
Hautasaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27007 |
457426.69000000 |
6870728.43400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004206 |
Paikka sijaitsee Havumäen kylässä Iso-Säynätjärven etelärannalla olevan kapean niemen leveämmässä pohjoispäässä, muinaisessa saaressa (ks. kartta vuodelta 1748/49).
Niemelle tehdyistä hautauksista on runsaasti kertomuksia (ks. vuoden 1980 kaivauskertomusta). Kaivausvuonna paikalla oli näkyvissä 9 painannetta (ks. erilliskohteet). Näistä tutkittiin painanteet 2, 6 ja 3, joista kaksi ensimmäistä olivat löydöttömia, mutta viimeisessä oli ihmisluuta. |
| metsakeskus.1000004207 |
740 |
Karhula 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
619042.54700000 |
6890859.00900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004207 |
Kohde sijaitsee Oriniemen alueella, Karhulan talosta noin 0,8 km lounaaseen ja talolle menevästä tiestä noin 0,4 km kaakkoon. Paikalla on itä-länsi -suuntainen, soikea, kooltaan 2,7 x 1,7 m kokoinen ja korkeudeltaan noin 0,7 m oleva kiviröykkiö, jonka laki on tasainen ja sivut pystysuorat. Röykkiön päällä on sammalkerros, joka on selvästi ohuempi kuin paikasta noin 0,3 km luoteeseen sijaitsevien kaskiraunioiden päällä. Röykkiön kivet ovat halkaisijaltaan 20-50 cm. Röykkiöstä noin 20 m luoteeseen on ollut toinen kiviröykkiö, jonka metsätraktori on hajoittanut. Kyseessä lienee historiallisen ajan viljelysröykkiö. |
| metsakeskus.1000004208 |
740 |
Kapustalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
607346.19000000 |
6907414.29200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004208 |
Kohde sijaitsee Vuokalanjärven koillisrannalla, Sönkän luoteispuolella olevan Kapustalahden ja Emminlahden välisen niemen kärjessä olevan kallion itäpuolella, niemen etelärannalla. Kallion itäpuolella on harjanne, jonka laelle tehdystä koekuopasta on löytynyt palanutta luuta (KM 33974). Lisäksi koekuopassa on todettu noin 15 cm paksu likamaakerros. Koekuopasta noin 7 m ja 15 m päähän tehdyistä koekuopista on löytynyt ohuempi likamaakerros sekä muutama luunsiru. Harjanteen pohjoisreunalla on halkaisijaltan 1,5 m kokoinen matala kuopanne, joka saattaa olla keittokuoppa. Asuinpaikka on ehjä. |
| metsakeskus.1000004209 |
740 |
Hankalammenkangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
620930.74500000 |
6901566.69400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004209 |
Kohde sijaitsee Hankalammen länsipuolella, rannasta noin 470 m länteen, tasaisella hiekkakankaalla tien ja muinaisrantatörmän välisellä alueella. Paikka on kevyesti laikutettua hakkuuaukeaa. Kvartsilöydöt (KM 33976) on poimittu laikutuskohdista, lakitasanteen pohjoispäästä, tiestä 10-15 m lammelle päin. Löytökohdasta noin 90 m lounaaseen on halkaisijaltaan 8 m kokoinen, soikea painanne, joka saattaa olla asumuspainanne. |
| metsakeskus.1000004210 |
740 |
Tielampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
608025.96500000 |
6894849.35000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004210 |
Kohde sijaitsee Tielammen keskikohdan koillisrannalla, lampeen laskevan jyrkän törmän laella, kapealla tasanteella. Paikalla on laikutettu hakkuuaukea. Laikuissa on havaittu palaneita kiviä, ja niden kohdalta on poimittu talteen kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta (KM 33975:1-2). |
| metsakeskus.1000004211 |
740 |
Vihtakannan kanava |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
616482.57000000 |
6893250.03300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004211 |
Kohde sijaitsee Kerimäki-Savonranta -maantien itäpuolella, Vihtakannan kanavan eteläpuolella sijaitsevan puunlastauspaikan länsireunalla. Paikalla on kaksi löytökohtaa. Läntinen löytökohta on lastauslaiturin tien risteyksestä noin 80 m itään, tieleikkauksessa, noin 8 m matkalla. Itäinen löytökohta on edellisestä noin 30 m itään. Paikalta on löytynyt kivikirveen katkelma, saviastianpaloja, kvartsikaavin ja -iskoksia sekä palanutta luuta (KM 31122). |
| metsakeskus.1000004212 |
740 |
Lapinjärvi |
10002 |
12011 |
13000 |
11006 |
27000 |
614663.24500000 |
6906374.73200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004212 |
Kohde sijaitsee Lapinjärven eteläpuolella, Raiskionniemen alueella. Paikalla on 1. maailmansodan aikaisia juoksuhautoja ja kaivantoja useassa kohdassa.
Matalaa, kaivettua taistelu- ja yhdyshautaa Raiskionniemen länsi- ja luoteisrannalla (länsipää alkaa ojana YKJ: 6909254, 3614802 josta pohjoiseen rannan suuntaisesti, yhdyshauta kaakkoon pieneen notkoon johon päättyy YKJ: 6909343, 3614946).
Kaksi eteentyönnettyä tulipesäkettä (YKJ: 6909341, 3614811 ja 6909394, 3614831). Kaksi pientä sirpalesuojaa (YKJ: 6909323, 3614850).
Kaivannon yhteispituus noin 300 m.
Taisteluasemia mäen päällä: kalliolta kuorittu pintamaa pois mutta ei louhittu. Itäpää YKJ: 6909455, 3615086 josta länsilounaaseen noin 160 m, kunnes kääntyy yhdyshautana kaakkoon ja päättyy YKJ: 6909301, 3615039. Kaivannon yhteispituus noin 320 m. |
| metsakeskus.1000004213 |
740 |
Sourunlahti |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
611524.80800000 |
6834816.54900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004213 |
Kohde sijaitsee Porkansalon pohjoisosassa olevan Sourunlahden pohjukassa, itärantaa kiertävän polun vieressä. Pienellä ja tasaisella terassilla on pyöreä painanne, halkaisijaltaan 8 m. Tämän luoteispuolella on pienempi painanne. Isompaan painanteeseen tehdyssä koekuopassa on havaittu kulttuurimaata, pienemmästä on löytynyt kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Asuinpaikka on ehjä. |
| metsakeskus.1000004214 |
740 |
Siikaniemi |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
611875.66900000 |
6834362.73900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004214 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Porkansalon itäpuolella olevalla Siikaniemellä. Niemen länsiosa on hiekkaa, itäosa on soraa. Alueella on suurehkoja siirtolohkareita. Niemen länsiosassa olevassa tuulenkaadossa on havaittu palaneen luun siru, jota ei ole otettu talteen. Paikalle tehdyissä koekuopissa ei ole havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.1000004215 |
740 |
Karhunpäänniemi |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
604917.47000000 |
6835733.15100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004215 |
Kohde sijaitsee Saukonsaaren lounaisnurkassa olevan Karhunpäänniemen etelärannalla, lahdesta noin 40 m pohjoiseen. Paikalla on matala kuonakasa ja pieni kumpare, joka saattaa olla rautahytin jäännös. Paikka on osittain tuhoutunut metsänhakkuun ja laikutuksen yhteydessä. |
| metsakeskus.1000004216 |
734 |
Pitkäperä |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
316557.16700000 |
6691078.03100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004216 |
Ainakin kolme kivilatomusta tai röykkiötä, jotka sijaitsevat Suomusjärven eteläosassa Sallitun (Salitun) kylässä, Uusitalon tilan metsäpalstalla, Enäjärven jakavassa suuressa niemessä, n. 200 m järven Pitkäperä-nimisen lahden pohjukasta luoteeseen. Latomukset ovat matalaa metsää kasvavalla mäellä, loivasti itään laskevassa maastossa, n. 50-70 m Sallituntien luoteispuolella ja n. 10-50 m pienemmän Luoteentien koillispuolella.
Tien viereinen latomus 1 on kalliopohjalla ja kooltaan n. 8x6,5 m (gps-koordinaatit p=6693 908; i=3316 669). Se on koottu vaihtelevankokoisista kivistä. Se ei ole kovin säännöllinen ja siinä voi erottaa hieman suorakulmaista muotoa. Pituusakseli on Luoteentien eli lähes kaakko-luodesuuntainen. Tämän pohjoispuolella on n. 10-metrinen kalliopaljastuma, jonka kaakkoisreunassa on kivikkoa. Edelleen pohjoiseeen metsäpohja on käsitelty auraamalla ja kasaa arviolta 1985-1990 syntynyttä koivikkoa. Latomus 2 on edellisestä runsas 20 m koilliseen ja n. 6x7 m kokoinen (suunnassa WNW-ESExSSW-NNE), soikeahko tai suorakulmainen. Isompia kiviä on pohjalla ja reunoilla. Länsiosassa, pohjoisessa ja itäreunassa on kolme selvempää kivien keskittymää tai harjannetta suhteellisen tasakokoisista kivistä. Sekä latomus 1 että 2 tuovat mieleen rakennuksenpohjan. Latomuksesta 2 edelleen n. 20 m pohjoiseen (pohjoiskoilliseen) havaittiin tarkastuksessa vielä kolmas hyvin peittynyt ja pyöreähköltä vaikuttava matala mutta hieman kekomainen röykkiö. Tästä n. 15-20 m itään puustoltaan hakattu maasto viettää jyrkemmin ehkä 10 m alapuolella olevalle peltokaistaleelle, jota pitkin oja pohjoisesta laskee etelään Pitkäperän lahteen. Latomusten tarkoitus ja ajoitus ei selvinnyt tarkastuksessa. Ne voivat osoittaa historiallisen ajan asuinpaikkaa rakennuksenpohjineen ja ehkä uunin jäännöksineen, tai ovat jo varhaisempia kivilatomuksia ja röykkiöitä. |
| metsakeskus.1000004217 |
631 |
Ihode |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
207047.75500000 |
6773891.23400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004217 |
Seitsemän röykkiön ryhmä Ihoden kyläkeskuksen ja valtatie 8 länsipuolella etelään ja lounaaseen viettävällä kalliorinteellä. Alue on ollut osittain laitumena ja röykkiöiden alapuolella on kaksi peltoterassia, joita ei enää viljellä. Röykkiöiden koko vaihtelee n. 4 ja vajaan 7 metrin välillä. Ne ovat melko matalia ja pyöreähköjä. ja sijaitsevat pienehköllä alueella, koordinaattien mukaan likimain 20x40 m alalla. Röykkiö 1 on koottu isoista kivistä, röykkiö 2 puolestaan pienistä kivistä. Röykkiöiden lisäksi mäellä on useampia epämääräisiä kiveyksiä. |
| metsakeskus.1000004219 |
172 |
Karjolahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
456817.04800000 |
6844718.90300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004219 |
Paikka sijaitsee Rakkolanselän länsirannalla, Viherinkosken vanhasta sillasta noin 560 metriä pohjois-luoteeseen. Karjolahden eteläpuolelle laskevasta purosta noin 40 metriä etelään. Asuinpaikan ympäristö on sekametsää törmän päällisellä tasanteella noin 35 metriä rannasta. Maaperä on hiekkamoreenia.
Asuinpaikka on ehjä ja sen laajuus on vuoden 2005 inventoinnissa arvioitu topografian ja koekuoppien perusteella. |
| metsakeskus.1000004220 |
172 |
Niskalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
457276.86500000 |
6844488.99500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004220 |
Paikka sijaitsee Rakkolanselän kaakkoispäässä olevan Niskalahden länsirannalla, rannasta noin 25 metriä. Etäisyys Viherinkosken vanhasta sillasta on 380 metriä koilliseen ja läheisestä mökistä noin 30 meriä etelään.
Asuinpaikka on ehjä. Sen ympäristö on sekametsää ja maaperä hiekkamoreenia. Vuoden 2005 inventoinnissa laajuus on topografian ja koekuoppien perusteella arvioitu suppea-alaiseksi. |
| metsakeskus.1000004221 |
172 |
Lapinsalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
457716.68500000 |
6845788.47100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004221 |
Paikka sijaitsee Rakkolanselän ja Suonteen välisen Lapinsalmen itärannalla olevalla "kumparemaisella" tasanteella, mökkitien ja rannan välissä.
Asuinpaikka on järvestä jyrkähkösti nousevan rinteen laella olevalla tasanteella, koko tasanteen alalla. Muinaisjäännös on täysin ehjä. Maaperä alueella on hiekkamoreenia ja kasvillisuus sekametsää.
Kumpareen päällä asuinpaikalla on myös hiilihauta. |
| metsakeskus.1000004222 |
172 |
Rakkola 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
457326.84200000 |
6845668.52100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004222 |
Paikka sijaitsee Rakkolanselän pohjoispäässä, lahdekkeen koillisrannalla, mökkitien koillispuolella olevan törmän päällä olevalla kapealla tasanteella, vanhan hiekkakuopan pohjoispuolella.
Tien varressa, sen itäpuolella jyrkkä ja osin kivinen muinaisrantatörmä, noin 3-4 metriä tietä ylempänä. Törmän päällä on kapea (n. 10-20 m) tasanne jonka jälkeen maasto edelleen nousee jyrkästi tasanteen itäpuolella. Tasanteella, pari kymmentä metriä hiekkakuopalta pohjoiseen on täysin ehjä asuinpaikka, jonka rajaus on vuoden 2005 inventoinnissa arvioitu topografian ja satunnaisten koekuoppien perusteella. Alueella kasvaa mäntyvaltaista metsä ja maaperä on hiekkamoreenia. |
| metsakeskus.1000004223 |
172 |
Rakkola 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
457376.82400000 |
6845598.54300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004223 |
Paikka sijaitsee Rakkolanselän pohjoispäässä, lahdekkeen itärannalla, mökkitien koillispuolella olevan törmän päällä olevalla tasanteella, vanhan hiekkakuopan etelä-kaakkoispuolella, heti sähkölinjan itäpuolella.
Hiekkakuopan kohdalla, heti sen takana on jyrkkä ja korkea, lähes tiehen ulottuva rinne, joka erottaa tämän asuinpaikan kuopan pohjoispuolisesta asuinpaikasta (Rakkola 1). Hiekkakuopan eteläpuolella on muinaisrantatörmän päällä laakea hiekkainen tasanne, joka päättyy etelässä tienmutkaan maaston laskiessa kohti niemen kärkeä. Tasanteen länsireunalta havaittiin vuoden 2005 inventoinnissa koekuopassa vahva ja paksu likamaa sekä löytöjä. Asuinpaikka on täysin ehjä. Sen eteläosassa, törmän päällä on hiilihauta. |
| metsakeskus.1000004224 |
172 |
Rakkola 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
457386.81900000 |
6845548.57200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004224 |
Paikka sijaitsee Rakkolanselän pohjoispäässä, lahdekkeen itäpuolella olevan kapean niemen itäpuolella olevan niemekkeen kärjessä olevalla laakealla tasanteella.
Niemen kärjessä on laakea "pyöreä" tasanne, jonka maaperä on hyvin kivinen -
mukulakiveä hiekkamoreenissa. Niemen kärkeen tulee tieura ja kärkitasanteen puuton heinikko vaikuttaa raivatulta. Tasanteen reunat ja järveen laskeva loiva törmä ovat mäntymetsää.
Vuoden 2005 inventoinnissa tasanteelle tehdyistä koekuopista tuli löytöjä, mutta ei havaittu merkkejä resentistä toiminnasta pintaturpeen alla. Asuinpaikka vaikuttaa ehjältä. Sen vieressä, niemen kaakkoisrannan törmässä on vanha tervaränni. |
| metsakeskus.1000004225 |
172 |
Kaakkoniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
441952.99100000 |
6853055.48300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004225 |
Paikka sijaitsee Suuri-Kurjärven länsirannalla olevan laajan Kaakkoniemen eteläisimmässä kärjessä, nykyrannasta noin 35 metriä pohjoiseen.
Niemen kärjen rannat ovat hyvin alavaa ja tasaista vesijättöä. Rantatasanteen takana on vanha komea jään puskema kiven ja maan sekainen rantavalli. Aivan kärjessä, noin 30 metriä nykyisestä matalasta rannasta nousee vallin takana nousee harjanne. Harjanteen ja rantavallin väliseltä alueelta tuli vuoden 2005 inventoinnissa koekuopista löytöjä, enimmät löydöt heti vallin takaa, kivisestä hiekkamoreenimaasta. Asuinpaikka on täysin ehjä. |
| metsakeskus.1000004226 |
172 |
Vaivasensalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
458716.27100000 |
6848517.38200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004226 |
Paikka sijaitsee Suonteen luoteisosassa, Tieransaaren ja Ruokosaaren välisen (kuivan) Vaivasensalmen koillisrannalla, kahden kallioisen mäennyppylän välisellä alavammalla rantakaistalla, rantaan laskevan rinteen laella.
Kahden kallioisen ja kivikkoisen kumpareen välissä on rannan suuntainen hieman alavampi alue, joka laskee jyrkähkösti järveen. Tällä kumpareiden välisellä alueella maaperä on itäosassa ja törmän reunalla vähäkivinen. Asuinpaikka rajautuu maaperän ja vuoden 2005 inventoinnin koekuoppahavaintojen perusteella noin 40 - 50 metriä leveälle rantakaistalle törmän reunalle. Koekuopissa havaittiin löytöjen lisäksi noin 10 - 15 cm paksuinen likamaakerros. |
| metsakeskus.1000004227 |
172 |
Läyhälahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
441123.32900000 |
6852905.53500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004227 |
Paikka sijaitsee Suuri-Kurjärven eteläosan länsiosassa olevan Läyhälahden rannasta 380 metriä länteen, rantaan vievän metsätien eteläpuolella, maantiestä 40-50 metriä itään.
Vuoden 2005 inventoinnissa tuli rinteessä olevan tasanteen päälle laikutetusta metsämaasta löytöjä noin 203 metrin korkeustasolta. Tasanne on ollut muinaisen rantatörmän reunalla. Asuinpaikka on löytöjen levinnän perusteella suppea-alainen. |
| metsakeskus.1000004228 |
172 |
Autiolahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
445641.52500000 |
6849646.87000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004228 |
Paikka sijaitsee Puttolanselän lounaisosassa olevan Autiolahden itärannalla olevalla pellolla. Asuinpaikan merkkejä on vähän ja harvakseltaan laajalla alalla. Sen koordinaatit ovat muutaman löydön keskittymän kohdalta.
Asuinpaikka on länteen viettävässä peltorinteessä. Vuoden 2005 inventoinnissa löytyi rinteestä ja alempaakin kvartsi-iskoksia. Ylärinteessä oli pieni löytökeskittymä paikalla, jossa oli muuta peltoa hiekkaisempaa maata.
Peltoa ei ole koekuopitettu. |
| metsakeskus.1000004229 |
172 |
Metelinniemi |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
459545.91800000 |
6852085.94700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004229 |
Paikka sijaitsee Suonteen luoteisosassa Säynätniemen itärannalla olevan Metelinniemen eteläpäässä.
Niemekkeen eteläkärjessä matalan harjanteen eteläpäässä on rannan tuntumassa suhteellisen suuri, komea ja täysin ehjä lapinraunio. Kooltaan se on noin
4 x 7 metriä ja korkeudeltaan noin 1 metri. Raunio on osin sammaleen peitossa. Sen keskellä on pieni painauma kivikerroksessa. Raunion ympäristö on kuusivaltaista sekametsää ja maaperä varsin kivistä hienohiekkamoreenia. Vuoden 2005 inventoinnin yhteydessä tehty satunnainen koekuopitus alueella ei tuottanut lisähavaintoja. |
| metsakeskus.1000004230 |
172 |
Puronlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
466862.95500000 |
6857993.60400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004230 |
Paikka sijaitsee Puulaveden Sikosalmen eteläpuolella olevan Sikosaaren eteläpäässä, Puronlahden pohjoisrannalla.
Vuoden 2005 inventoinnissa havaittiin suppealla alalla koekuopissa kvartseja. Löydöt tehtiin muinaisen niemen eteläkärjessä olevalta hiekkaiselta tasanteelta, joka on muinaisen törmän yläpuolella, heti nykyisen mökkitien lounaispuolella. |
| metsakeskus.1000004237 |
895 |
Suovuori |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
203669.26000000 |
6742937.64100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004237 |
Kolme mahdollista pronssikautista hautaröykkiötä Uudenkaupungin (ent. Lokalahden) itäosassa, n. 400 m Vehmaan rajasta, Perkkiön kylässä Suovuoren tilalla, kalliokukkulan laen kaakkoispuolella kalliopohjaisella harjanteella, jossa on rönsyilevää kivikkoa. Kívikossa on on noin 19 m pitkä luode-kaakkosuuntainen vallimainen kohouma, jonka kaakkoispään halkaisija on 5,5 m, luoteispään 4,5 m. Valli näyttäisi sisältävän kolme rinnakkaista, toisissaan kiinni olevaa röykkiötä. Vallin kaakkoisreunassa on kaksi kuoppaa ja keskellä kaksi matalaa kuopannetta. Mahdollisesti siis kyse on luonnokivikkoon tehdyistä hautaröykkiöistä. |
| metsakeskus.1000004238 |
895 |
Kittilä |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
193573.31300000 |
6742988.57300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004238 |
Entisen Lokalahden pitäjän Varanpään kylän Kittilänm talon pihapiirissä sijaitseva kalliopaljastuma, jossa on aittarakenuksen eteleä-, itä- ja koillispuolellaneljässä ryhmässä kakuppeja. Kuppiryhmä 1 on aitan koillispuolel.la, n. 7 m aitan koillisnurkasta, jossa on 6 kuppia. Ryhmä 2 sijaitsee n. 6,5 m aitan koillisnurkasta itäöän; siinä on kaksi kuppia. Kolmas ryhmä on n. 8 m itään aitan kaakkoisnurkasta. Siinä on 2-5 kuppia. Ryhmä 4 on aittarakennuksen eteläseinustallaa, tieleikkauksen vieressä. Siinä on 15/22 kuppia; kaakkoisnurkan vieressä on vielä 2 kuppia.
Osa kupeista on selviä, osa heikommin havaittavissa, osa vaikuttaa luontaisilta. Täysin pois suljettua ei ole sekään, että kaikki olisivat luonnonmuodostumia. |
| metsakeskus.1000004240 |
529 |
Herttu |
10001 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
213665.43500000 |
6705583.68900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004240 |
Kalliohakkauksia ja kivilatomus Ruotsalaistenaukon pienessä Herttu -nimisessä kallioisessa saaressa, Rymättylän pääsaaren länsipuolella. Paikalla on jyrkkään rantakallioon hakattuna "LLANELLY", "IOHAN ARNEL" JA "CAARL", sekä n. 30 m tästä kaakkoon "EAHS" *1851 1891 +19". Saaressa on myös n. 1,7 m korkean kallioseinämän alla kivistä ladottu epäsäännöllinen puolikaari, jonka pituus on noin 6 metriä ja leveys n. 1,3 m, ehkä tilapäisen leiriytymispaikan suojan jäännös. |
| metsakeskus.1000004240 |
529 |
Herttu |
10001 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
213665.43500000 |
6705583.68900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004240 |
Kalliohakkauksia ja kivilatomus Ruotsalaistenaukon pienessä Herttu -nimisessä kallioisessa saaressa, Rymättylän pääsaaren länsipuolella. Paikalla on jyrkkään rantakallioon hakattuna "LLANELLY", "IOHAN ARNEL" JA "CAARL", sekä n. 30 m tästä kaakkoon "EAHS" *1851 1891 +19". Saaressa on myös n. 1,7 m korkean kallioseinämän alla kivistä ladottu epäsäännöllinen puolikaari, jonka pituus on noin 6 metriä ja leveys n. 1,3 m, ehkä tilapäisen leiriytymispaikan suojan jäännös. |
| metsakeskus.1000004241 |
290 |
Nurminiemi W |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
606675.73200000 |
7104664.83900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004241 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Nurmesjärven rannalla olevan Nurminiemen länsirannalla, Apajan talosta länteen olevan lahden kohdalla. Paikalta on löytynyt kampakeramiikkaa, asbestisekoitteista keramiikkaa ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.1000004243 |
182 |
Kirvesvuori |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
411032.00000000 |
6849141.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004243 |
Paikka sijaitsee Tiirinselän ja Lehesslän välisen Kirvessalmen itärannalla olevan laajan niemen etelärannalla ja Kirvesvuoren eteläpuolella, pienestä kummeli -niemekkeestä 140 metriä koilliseen ja rannasta noin 50 metriä.
Asuinpaikka on jyrkähkösti rannasta kohoavassa kivisessä rinteessä olevan kalliopaljastuman takana olevalla hiekkaisella tasanteella, joka jatkuu hieman alempana myös kallionyppylän länsipuolelle. Vuoden 2005 inventoinnissa koekuopissa havaittiin vahvaa luun sekaista likamaata ja kvartsi-iskoksia. Paikka rajautuu selkeästi tasanteelle topografian ja koekuopista saatujen havaintojen perusteella. Asuinpaikka oli löytöhetkellään täysin ehjä. |
| metsakeskus.1000004244 |
423 |
Villavuori |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
255320.64000000 |
6717508.10700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004244 |
Soikea kivirinki avokalliolla, osin sammalenjajäkälän peitossa. Kiviä yhdessä kerroksessa, mutta paikoin kivet rinnakkain. Osa kivistä halk. noin 20 cm, osa isompia kivilaakoja. Ringin tai kehän leveys n. 50-60 cm, paikoin kapeampi. Kiviringin halkaisija itä-länsisuunnassa noin 7,70 mja ristiin 4,20 m. Paikka on kallion lakialueen tuntumassa, länsipuolella, jossa kallio viettää loivasti lounaaseen.
Noin 28m etelä-lounaaseen kiviringistä on toinen kivirakennelma - kivipöytä. Se sijaitsee matalan kallioseinämän vieressä sen eteläpuolella. Kivipöytä on 2,45 m pitkä ja 1 ,5 m leveä kivilaatta, joka on nostettu kolmenjalan varaan - itä- ja länsipäässä kahden päällekkäin asetetun kiven varaan ja pohjoisreunalla kallion pinnalla olevan laakakivenja sen päälle asetettujen pienempien kivien varaan. Kivipöydän eteläreuna on suora. Pohjoisreuna kallioseinäinän puolella on kaareva. Länsipäässä kivilaatan paksuus on 10 cm ja se on noin 40 cm:n korkeudella kalliopinnasta. Itäpäässä paksuus on 25 cm ja korkeus 60 cm. Kivipöydän gps-koordinaatitovat: p=6720 301; i=3255 378. |
| metsakeskus.1000004245 |
182 |
Kirvessalmi 1 |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
410765.55700000 |
6849251.87700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004245 |
Paikka sijaitsee Tiirinselän ja Lehesselän välisen Kirvessalmen itärannalla olevan niemen lounaiskärjessä, Kirvesvuoren lounaispuolella. Röykkiö on loivasti rantaan laskevassa kallioisessa maastossa 80 metriä rannasta.
Laakean pienen kalliopaljastuman luoteispäässä on komea osin sammalpeitteinen lapinraunio, jonka halkaisija on noin 7 metriä ja korkeus noin metri. Raunio ja ympäristö ovat ehjiä. Raunioista noin 40 m kaakkoon on iso "pöytäkivi" (Kirvessalmi 2), joka yhdessä raunion kanssa muodostaa muinaisjäännösalueen. |
| metsakeskus.1000004246 |
445 |
Nunnavuori |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
245132.83200000 |
6697257.18600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004246 |
Kaksi vaatimatonta ja huonokuntoista, mahdollisesti pronssikaudelle ajoittuvaa, kiviröykkiötä tai latomusta. Ne sijaitsevat Kirjalansaarella, Kapellstrandin kylässä, Nilsbyvikenin luoteispuoleisella, peltojen ympäröimällä kallioalueella. Röykkiö 1 sijaitsee kalliopohjalla, kallioalueen korkeimmalla kohdalla. Se on matala, pitkänomainen ja epämääräinen, noin 5 m etelästä pohjoiseen ja leveydeltään 2 m. Sen pohjoispäässä on katajia. Sen pohjois-luoteispäässä on lähes kiinni toinen kiviladelma, joka on halkaisijaltaan noin 1,5 m kokoinen. Toinen ladelma on 2,5 m länten ja noin 1 m halkaisijaltaan. Röykkiö 2 sijaitsee edelisestä vajaa 100 m etelälounaaseen, kallioalueen eteläosassa, laakealla kalliopaljastumalla. Se on matala ja hieman pitkänomainen. Suunnassa lounainen-koillinen se on n. 5,5 m ja leveimmillään noin 3 metriä. Röykkiö on ladottu likimain ihmisen pään kokoisista kivistä, joita on yhdessä kerroksessa. Muutamia kiviä on liikuteltu. |
| metsakeskus.1000004247 |
182 |
Kirvessalmi 2 |
10002 |
12004 |
13047 |
11002 |
27000 |
410774.54900000 |
6849221.88300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004247 |
Kivipöytä sijaitsee Tiirinselän ja Lehesselän välisen Kirvessalmen itärannalla olevan niemen lounaiskärjessä, Kirvesvuoren lounaispuolella. Kivi on loivasti rantaan laskevassa kallioisessa maastossa, 50 metriä etelärannasta.
Paikka liittyy lapinraunion (Kirvessalmi 1) yhteyteen, joka on tästä kivirakenteesta noin 40 metriä luoteeseen.
Matalan kalliopaljastuman päällä on laakea siirtolohkare, kooltaan noin 3 x 1, 4 metriä. Sen eteläsivu muodostaa pitkänomaisen katoksen, ikään kuin matalan kivilaavun. Länsireunalla kiven alla on lapsen pään kokoisista kivistä ladottu muurimainen latomus. Latomuksen iästä ei ole tietoa. Se voi olla nykyaikainenkin, mutta lähistöllä ei ole kesämökkejä, eikä asutusta ja kivi on kaukana nykyrannasta ja siten veneretkeilijöiden näkymättömissä. |
| metsakeskus.1000004248 |
182 |
Kirvessalmi 3 |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
410665.59100000 |
6849568.75200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004248 |
Paikka sijaitsee Tiirinselän ja Lehesselän välisen Kirvessalmen itärannan pohjoisosassa Kirvesvuoren länsipuolella rantaan ulottuvan korkean kallioharjanteen kärjessä, noin 10 metriä rannasta.
Kalliorannassa on kalliorinteen juurella suuri siirtolohkare, joka nojaa kallioseinään. Lohkareen alla on ihmisen mentävä luola. Luolan suuaukon edessä on toinen siirtolohkare hieman etäämpänä kallioseinästä, niin että luolaan on helppo kulku kallion ja toisen lohkareen välistä. Luola ulottuu kapeana läpi kiven alustan. Sen matala toinen pää on tukittu kivimuurauksella.
Rakenne voi olla nykyainainen tai se voi liittyä lapinraunioon Kirvessalmi 1 ja kivirakenteeseen Kirvessalmi 2. |
| metsakeskus.1000004249 |
182 |
Säviänsalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
409054.25400000 |
6847518.56000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004249 |
Paikka sijaitsee Säviänsalmen suun pohjoispuolella, noin 70 metrin päässä rannasta, hiekkamoreenisella tasanteella, mökkitien länsipuolella.
Asuinpaikka on täysin ehjä. Vuoden 2005 inventoinnissa löydettiin koekuopista saviastianpaloja (tyypillistä kampakeramiikkaa, Ka II:2).
|
| metsakeskus.1000004250 |
423 |
Uusi-Mattila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
249670.89800000 |
6720777.76400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004250 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka Aurajoen länsipuolella, Krääkinmäen etelärinteen juurella, Uusi-Mattilan talosta länteen. Löytöpaikka on viljelyksessä olevaa peltoa, mutta mahdollinen asuinpaikkaa saattaa jatkua Uusi-Mattilan pihamäen rinteeseen. Merkkinä mahdollisesta asuinpaikasta ovat peltomaan ympäristöään tummempi alue ja auran kääntämä nokipitoinen musta maa, joka voi olla peräisin myöhäiseltä historialliseltakin ajalta, sekä kvartsi-iskos ja kivilaji-iskos. |
| metsakeskus.1000004251 |
182 |
Arvajanlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
408660.41800000 |
6845682.29700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004251 |
Paikka sijaitsee Arvajanlahden kapean eteläosan keskivaiheilla, itärannalla olevassa laakeassa niemekkeessä. Asuinpaikka on kapealla tasanteella rannasta noin 50 metriä. Tasanne on Karhilan talosta 400 metriä länsi-lounaaseen ja pohjoisemmalle mökille menevän mökkitien länsipuolella mökin takana.
Asuinpaikka on täysin ehjä. Vuoden 2005 inventoinnissa koekuopista löytyi tyypillista kampakeramiikkaa, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.1000004252 |
182 |
Häihönsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
418243.48900000 |
6862684.50200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004252 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikaselän pohjukasta 4 km Patalahden itäpuolella, pohjoisrannalla olevan Häihönsaaren (niemi) etelärinteessä olevan pellon reunassa.
Vuoden 2005 inventoinnissa löytyi kvartsi-iskoksia pellon ja metsänreunaan tehdyn tien pellonpuoleisesta penkasta ja 15 metriä peltotiestä metsään, tasanteelle tehdystä koekuopasta, noin 0,5 m syvyydestä, puhtaan ja löydöttömän hiekkamaan alta.
Koekuopasta löydetyt kvartsit ovat pyöristyneitä, mutta vaikuttavat isketyiltä – samankaltaisilta kuin monin paikoin Saimaalta löydetyt vesirajan asuinpaikkojen kvartsit. Paikka saattaa olla Päijänteen transgression alle jäänyt mesoliittinen asuinpaikka, kuten seudulla oleva Patalahden asuinpaikkakin. Asuinpaikka vaikuttaa hyvin suppea-alaiselta. |
| metsakeskus.1000004253 |
182 |
Ohensaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
417342.85000000 |
6863291.25300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004253 |
Paikka sijaitsee Ohensaaren lounaisosassa olevalla hiekkaharjanteella.
Vuoden 2005 inventoinnissa löytyi luode-kaakko suuntaisen hiekkaisen harjanteen tasaiselta laelta, sen kaakkoispäästä koekuopasta yksi selvä kvartsiydin. Luoteispäässä, lähellä rantaa, heti rantakallion takana laella on keittokuoppa. Se on halkaisijaltaan noin metrin ja sitä kiertää kolmella sivulla matala valli. Kuopan pohjalla, ohuen maakerroksen alla on palaneita kiviä. Kuopan vallissa on näkyvissä podsolmaannos ja vallin alla fossiloitunut podsol. |
| metsakeskus.1000004255 |
182 |
Ohensaari 2 |
10001 |
12012 |
13000 |
11019 |
27000 |
417212.90100000 |
6863638.12200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004255 |
Vuoden 2005 inventoinnin mukaan Ohensaaren pohjoisosan länsirannalla on nousevassa rantakalliossa 0,2 x 7 metrin mittainen yläviistoon kulkeva kvartsisuoni, josta on louhittu kvartsia. |
| metsakeskus.1000004256 |
182 |
Karisalmi-Niemenkärki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
416935.01500000 |
6862661.51000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004256 |
Paikka sijaitsee Siikaselän etelärannalla olevan Sammallahden pohjoispuolella olevassa niemessä, etelään viettävän peltorinteen laella. Asuinpaikka on ympäristöään hieman korkeammalla, jokseenkin kivettömällä tasanteella.
Vuoden 2005 inventoinnista löytyi kvartsi-iskoksia tasanteen keskelle tehdystä koekuopasta, joka on noin 10 metriä pellon reunasta. Niemen kärjestä ei tehty löytöjä. Asuinpaikka on topografian perusteella arvioitu noin 20x20 metrin laajuiseksi. |
| metsakeskus.1000004257 |
182 |
Rousionlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
420042.76700000 |
6862020.78500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004257 |
Itään viettävässä rinteessä olevalta tasanteelta löytyi vuoden 2005 inventoinnissa kolme kvartsi-iskosta. Paikalla tehdystä runsaasta koekuopituksesta huolimatta ei tehty enempää löytöjä. Maaperä on osin soraista hiekkaa ja varsin kivistä. Paikka saattaa olla suppea-alainen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000004258 |
182 |
Siikaselkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
414823.86100000 |
6863621.11500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004258 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikaselän pohjukan pohjoisrannalla, Patajoen suusta 400 metriä itään ja noin 35 metriä rannasta.
Rantaan laskevassa rinteessä on tasanne, joka nousee mökkitontilta. Tasanteelle tehdyistä koekuopista löytyi vuoden 2005 inventoinnissa kvartsi-iskoksia ja saviastian pala. Tasanteen kapeammasta länsiosasta ei tehty löytöjä. Maaperä paikalla on hiekkaa.
Asuinpaikka on säilynyt ehjänä. |
| metsakeskus.1000004258 |
182 |
Siikaselkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
414823.86100000 |
6863621.11500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004258 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikaselän pohjukan pohjoisrannalla, Patajoen suusta 400 metriä itään ja noin 35 metriä rannasta.
Rantaan laskevassa rinteessä on tasanne, joka nousee mökkitontilta. Tasanteelle tehdyistä koekuopista löytyi vuoden 2005 inventoinnissa kvartsi-iskoksia ja saviastian pala. Tasanteen kapeammasta länsiosasta ei tehty löytöjä. Maaperä paikalla on hiekkaa.
Asuinpaikka on säilynyt ehjänä. |
| metsakeskus.1000004259 |
182 |
Särkisalo 3 |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
417736.68900000 |
6864531.75900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004259 |
Särkisalon lounaisosassa on pysäköintipaikan koillispuolella ehjä kiviröykkiö. Sen halkaisija on noin 6,5 metriä ja korkeus noin 0,5 metriä. |
| metsakeskus.1000004260 |
182 |
Särkisalo 4 |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
417617.72800000 |
6864743.67200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004260 |
Särkisalon luoteiskärjessä on tuhotun röykkiön pohja. Paikalla on kalliolla kiviä noin 5 x 5 metrin alueella. |
| metsakeskus.1000004261 |
182 |
Siikaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
416913.01400000 |
6864310.84400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004261 |
Alue sijaitsee Pataniemen Siikaniemen itäosassa. Paikalta on eri yhteyksissä löydetty useita tulusrautoja, veitsiä, nuolenkärkiä ym. (KM 33631:1-6). Paikan funktio on epäselvä. Kyseessä voi olla asuinpaikka tai kalmisto. Läheltä uusia löytöjä 2023 (mm. korvakkeellinen myöhäisrautakauden kirves, Ilppari ILM27017). |
| metsakeskus.1000004262 |
182 |
Taivassalo-Syvälahti |
10001 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
422590.78400000 |
6853035.40300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004262 |
Paikka sijaitsee Taivassalon saaren kaakkoisrannalla olevan Syvälahden itärannalla kalliorinteessä.
Melko ylhäällä järveen laskevassa jyrkähkössä kalliorinteessä on noin 6 metriä pitkä osin sammalpeitteinen kivilatomus. Se on eräänlainen kauniisti asetelluista liuskekivistä koostuva rannan suuntainen seinämä, korkeudeltaan noin 70 cm. Puolet latomuksesta on sortunut. Sen vieressä on lohkareluola, johon liittyy myös kivirakenne. |
| metsakeskus.1000004264 |
740 |
Orivirran saarto |
10002 |
12011 |
13107 |
11010 |
27004 |
615697.87800000 |
6893792.80500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004264 |
Orivirran saartona tunnettu linnake sijaitsee Pyyveden ja Paasselän välissä olevan Linnosaaren itäpäässä. Ruotsalaiset rakensivat sen oletettavasti Olavinlinnan perustamisen (1475) aikoihin tai hiukan myöhemmin turvaamaan rajalinjaa venäläisten hyökkäyksiltä. Varhaisvaiheista tiedetään, että linnoitus tuhoutui kasakoiden ja karjalaississien yllätyshyökkäyksessä v. 1592. Linnoituksesta ryöstettiin mm. tykkejä ja puiset varustukset poltettiin. Saarto rakennettiin uudelleen 1650-luvulla venäläisten Savoon tekemän hävitysretken jälkeen. Orivirran saarto jäi raunioitumaan rajan siirryttyä Kymijoelle 1743. 1800-luvun jälkipuoliskolla raunioiden läpi rakennettiin lossipaikalle vievä maantie, jolloin osa säilyneistä rakenteista tuhoutui.
Vuonna 1989 linnakkeen vesialueita tutkittiin sukeltamalla (Orivirran saarron vesialueen pohjainventointi 17.-21.7.1989).
Linnan rauniot sijaitsevat kumpuilevassa kangasmaastossa, jossa kasvaa harvakseltaan suuria mäntyjä. Rauniot käsittävät L:n muotiset päälinnan ja kehämuurin ympäröimän esilinnan sen luoteispuolella. Rakennuskompleksin koko on noin 80 x 100 metriä. Kehämuurin sisäpuolella on pienempien rakennusten perustuksia, kuoppia ja kellarien jäännöksiä. Linnoituksessa on ollut mahdollisesti neljä puolustustornia ja muurissa yksi tai kaksi porttia porttirakennuksineen. Kehämuuri ja muut rakenteet ovat näkyvissä matalina, noin metrin levyisinä kivivalleina. Varustusten ylemmät osat ovat olleet puisia. Päälinnan eteläpuolella on venevalkama, josta on sukellustutkimusten yhteydessä löytynyt veistojätettä ja mahdollisia puurakenteita. Joitakin yksittäisiä linnaan liittyviä rakenteita kuten mahdollisia uuninraunioita ja kuopanteita on havaittu myös kehämuurin ulkopuolella.
Linnakkeessa on tehty kaivaustutkimuksia vuosina 1983 ja 1993. Niiden yhteydessä löytyi runsaasti linnakkeen käytöstä kertovia esineitä kuten 1600-luvun ruotsalaisia rahoja ja rautaesineitä. Kaivausten yhteydessä löytyi myös kivikautiseen asuinpaikkaan liittyviä löytöjä (kvartsia). Päälinnan keskellä olevalle kumpareelle on pystytetty muistomerkki. |
| metsakeskus.1000004264 |
740 |
Orivirran saarto |
10002 |
12011 |
13107 |
11006 |
27005 |
615697.87800000 |
6893792.80500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004264 |
Orivirran saartona tunnettu linnake sijaitsee Pyyveden ja Paasselän välissä olevan Linnosaaren itäpäässä. Ruotsalaiset rakensivat sen oletettavasti Olavinlinnan perustamisen (1475) aikoihin tai hiukan myöhemmin turvaamaan rajalinjaa venäläisten hyökkäyksiltä. Varhaisvaiheista tiedetään, että linnoitus tuhoutui kasakoiden ja karjalaississien yllätyshyökkäyksessä v. 1592. Linnoituksesta ryöstettiin mm. tykkejä ja puiset varustukset poltettiin. Saarto rakennettiin uudelleen 1650-luvulla venäläisten Savoon tekemän hävitysretken jälkeen. Orivirran saarto jäi raunioitumaan rajan siirryttyä Kymijoelle 1743. 1800-luvun jälkipuoliskolla raunioiden läpi rakennettiin lossipaikalle vievä maantie, jolloin osa säilyneistä rakenteista tuhoutui.
Vuonna 1989 linnakkeen vesialueita tutkittiin sukeltamalla (Orivirran saarron vesialueen pohjainventointi 17.-21.7.1989).
Linnan rauniot sijaitsevat kumpuilevassa kangasmaastossa, jossa kasvaa harvakseltaan suuria mäntyjä. Rauniot käsittävät L:n muotiset päälinnan ja kehämuurin ympäröimän esilinnan sen luoteispuolella. Rakennuskompleksin koko on noin 80 x 100 metriä. Kehämuurin sisäpuolella on pienempien rakennusten perustuksia, kuoppia ja kellarien jäännöksiä. Linnoituksessa on ollut mahdollisesti neljä puolustustornia ja muurissa yksi tai kaksi porttia porttirakennuksineen. Kehämuuri ja muut rakenteet ovat näkyvissä matalina, noin metrin levyisinä kivivalleina. Varustusten ylemmät osat ovat olleet puisia. Päälinnan eteläpuolella on venevalkama, josta on sukellustutkimusten yhteydessä löytynyt veistojätettä ja mahdollisia puurakenteita. Joitakin yksittäisiä linnaan liittyviä rakenteita kuten mahdollisia uuninraunioita ja kuopanteita on havaittu myös kehämuurin ulkopuolella.
Linnakkeessa on tehty kaivaustutkimuksia vuosina 1983 ja 1993. Niiden yhteydessä löytyi runsaasti linnakkeen käytöstä kertovia esineitä kuten 1600-luvun ruotsalaisia rahoja ja rautaesineitä. Kaivausten yhteydessä löytyi myös kivikautiseen asuinpaikkaan liittyviä löytöjä (kvartsia). Päälinnan keskellä olevalle kumpareelle on pystytetty muistomerkki. |
| metsakeskus.1000004264 |
740 |
Orivirran saarto |
10002 |
12011 |
13107 |
11006 |
27006 |
615697.87800000 |
6893792.80500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004264 |
Orivirran saartona tunnettu linnake sijaitsee Pyyveden ja Paasselän välissä olevan Linnosaaren itäpäässä. Ruotsalaiset rakensivat sen oletettavasti Olavinlinnan perustamisen (1475) aikoihin tai hiukan myöhemmin turvaamaan rajalinjaa venäläisten hyökkäyksiltä. Varhaisvaiheista tiedetään, että linnoitus tuhoutui kasakoiden ja karjalaississien yllätyshyökkäyksessä v. 1592. Linnoituksesta ryöstettiin mm. tykkejä ja puiset varustukset poltettiin. Saarto rakennettiin uudelleen 1650-luvulla venäläisten Savoon tekemän hävitysretken jälkeen. Orivirran saarto jäi raunioitumaan rajan siirryttyä Kymijoelle 1743. 1800-luvun jälkipuoliskolla raunioiden läpi rakennettiin lossipaikalle vievä maantie, jolloin osa säilyneistä rakenteista tuhoutui.
Vuonna 1989 linnakkeen vesialueita tutkittiin sukeltamalla (Orivirran saarron vesialueen pohjainventointi 17.-21.7.1989).
Linnan rauniot sijaitsevat kumpuilevassa kangasmaastossa, jossa kasvaa harvakseltaan suuria mäntyjä. Rauniot käsittävät L:n muotiset päälinnan ja kehämuurin ympäröimän esilinnan sen luoteispuolella. Rakennuskompleksin koko on noin 80 x 100 metriä. Kehämuurin sisäpuolella on pienempien rakennusten perustuksia, kuoppia ja kellarien jäännöksiä. Linnoituksessa on ollut mahdollisesti neljä puolustustornia ja muurissa yksi tai kaksi porttia porttirakennuksineen. Kehämuuri ja muut rakenteet ovat näkyvissä matalina, noin metrin levyisinä kivivalleina. Varustusten ylemmät osat ovat olleet puisia. Päälinnan eteläpuolella on venevalkama, josta on sukellustutkimusten yhteydessä löytynyt veistojätettä ja mahdollisia puurakenteita. Joitakin yksittäisiä linnaan liittyviä rakenteita kuten mahdollisia uuninraunioita ja kuopanteita on havaittu myös kehämuurin ulkopuolella.
Linnakkeessa on tehty kaivaustutkimuksia vuosina 1983 ja 1993. Niiden yhteydessä löytyi runsaasti linnakkeen käytöstä kertovia esineitä kuten 1600-luvun ruotsalaisia rahoja ja rautaesineitä. Kaivausten yhteydessä löytyi myös kivikautiseen asuinpaikkaan liittyviä löytöjä (kvartsia). Päälinnan keskellä olevalle kumpareelle on pystytetty muistomerkki. |
| metsakeskus.1000004264 |
740 |
Orivirran saarto |
10002 |
12011 |
13107 |
11006 |
27007 |
615697.87800000 |
6893792.80500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004264 |
Orivirran saartona tunnettu linnake sijaitsee Pyyveden ja Paasselän välissä olevan Linnosaaren itäpäässä. Ruotsalaiset rakensivat sen oletettavasti Olavinlinnan perustamisen (1475) aikoihin tai hiukan myöhemmin turvaamaan rajalinjaa venäläisten hyökkäyksiltä. Varhaisvaiheista tiedetään, että linnoitus tuhoutui kasakoiden ja karjalaississien yllätyshyökkäyksessä v. 1592. Linnoituksesta ryöstettiin mm. tykkejä ja puiset varustukset poltettiin. Saarto rakennettiin uudelleen 1650-luvulla venäläisten Savoon tekemän hävitysretken jälkeen. Orivirran saarto jäi raunioitumaan rajan siirryttyä Kymijoelle 1743. 1800-luvun jälkipuoliskolla raunioiden läpi rakennettiin lossipaikalle vievä maantie, jolloin osa säilyneistä rakenteista tuhoutui.
Vuonna 1989 linnakkeen vesialueita tutkittiin sukeltamalla (Orivirran saarron vesialueen pohjainventointi 17.-21.7.1989).
Linnan rauniot sijaitsevat kumpuilevassa kangasmaastossa, jossa kasvaa harvakseltaan suuria mäntyjä. Rauniot käsittävät L:n muotiset päälinnan ja kehämuurin ympäröimän esilinnan sen luoteispuolella. Rakennuskompleksin koko on noin 80 x 100 metriä. Kehämuurin sisäpuolella on pienempien rakennusten perustuksia, kuoppia ja kellarien jäännöksiä. Linnoituksessa on ollut mahdollisesti neljä puolustustornia ja muurissa yksi tai kaksi porttia porttirakennuksineen. Kehämuuri ja muut rakenteet ovat näkyvissä matalina, noin metrin levyisinä kivivalleina. Varustusten ylemmät osat ovat olleet puisia. Päälinnan eteläpuolella on venevalkama, josta on sukellustutkimusten yhteydessä löytynyt veistojätettä ja mahdollisia puurakenteita. Joitakin yksittäisiä linnaan liittyviä rakenteita kuten mahdollisia uuninraunioita ja kuopanteita on havaittu myös kehämuurin ulkopuolella.
Linnakkeessa on tehty kaivaustutkimuksia vuosina 1983 ja 1993. Niiden yhteydessä löytyi runsaasti linnakkeen käytöstä kertovia esineitä kuten 1600-luvun ruotsalaisia rahoja ja rautaesineitä. Kaivausten yhteydessä löytyi myös kivikautiseen asuinpaikkaan liittyviä löytöjä (kvartsia). Päälinnan keskellä olevalle kumpareelle on pystytetty muistomerkki. |
| metsakeskus.1000004265 |
577 |
Miettula |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
258120.00000000 |
6709247.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004265 |
Kohde sijaitsee Varsojasta n. 300 m länteen, aivan Miettulan pihapiirin tuntumassa. Peltojen keskellä on metsäsaareke, jonka lähes korkeimmalla kalliopaljastumalla on muodoltaan pyöreä röykkiö. Röykkiö on halkaisijaltaan n. 10-12 m ja korkeudeltaan n. 2 m ja sen keskellä on syvä kuoppa. Osa röykkiön kivistä on heitetty kallion koillisrinnettä alas. Paksun sammalpeitteinen röykkiö sijaitsee keskellä sankkaa kuusikkoa ja sen reunalla kasvaa vanha koivu. |
| metsakeskus.1000004266 |
577 |
Villisi |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
257913.00000000 |
6709164.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004266 |
Kohde sijaitsee Varsojasta n. 500 m länteen olevalla korkealla mäellä. Viereisellä Miettulan mäellä oleva röykkiö sijaitsee Villisistä n. 200 m koilliseen. Röykkiö on kuusimetsässä kallion päällä. Pyöreä röykkiö on halkaisijaltaan n. 20 m ja korkeudeltaan n. 1,5-2 m. Sen keskellä on matala kuopanne ja eteläosassa pienialainen kaivanto, joka vaikuttaa vanhalta. Sammalpeitteinen röykkiö on ehjä ja sen päälle on kaatunut pieni kuusi. Paikalta on hieno näköala kaakosta pohjoiseen. |
| metsakeskus.1000004267 |
577 |
Halkilahti 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
259190.13200000 |
6708301.82700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004267 |
Kohde sijaitsee moreenikumpareella, Helsinki-Turku -moottoritiestä n. 100 m etelään. Aukkohakatulla metsäalueella, mäen itäosassa erottuva matala röykkiö on halkaisijaltaan n. 5 m ja korkeudeltaan alle metrin. Ympäristö on hyvin kivistä ja metsätyökoneiden myllertämää. Röykkiön päällä on paljon oksia ja kuivuneita risuja. |
| metsakeskus.1000004268 |
577 |
Kotiseutumuseo |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
262976.59200000 |
6712646.09500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004268 |
Kohde sijaitsee Hellberginkylässä, kotiseutumuseon takana olevassa metsässä, paikalla kulkevan pururadan lounaispuolella. Alueella on kaksi röykkiötä, jotka on koottu pyöreistä rantakivistä. Tiedot röykkiöistä on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.1000004268 |
577 |
Kotiseutumuseo |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
262976.59200000 |
6712646.09500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004268 |
Kohde sijaitsee Hellberginkylässä, kotiseutumuseon takana olevassa metsässä, paikalla kulkevan pururadan lounaispuolella. Alueella on kaksi röykkiötä, jotka on koottu pyöreistä rantakivistä. Tiedot röykkiöistä on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.1000004269 |
577 |
Varemäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
266617.15900000 |
6706398.62300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004269 |
Kohde sijaitsee Kevolan kylässä, Helsinki-Turku -moottoritiestä n. 200 m pohjoiseen. Paikalla on peltojen ympäröimä Metsämäki -niminen saareke, jonka länsipuolella oleva kalliopaljastuma on merkitty peruskarttaan nimellä Varemäki. Kallion päälle rakennetulta röykkiöltä on näköala länteen kohti Vainionojaa ja sen toisella puolella sijaitsevaa Rekottilan muinaislinnaa ja röykkiöitä. Pahoin tuhoutunut röykkiö on kooltaan n. 11x10 m ja korkeudeltaan n. 0,5 m. Varemäen eteläosassa on kasattu kiviä muurimaiseksi muodostelmaksi kahden kalliopaljastuman väliin. Muurimaiset rakenteet eivät vaikuta kovin vanhoilta. |
| metsakeskus.1000004270 |
577 |
Koivula |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
268164.55800000 |
6702295.28000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004270 |
Kohde sijaitsee Kurjen kylässä Koivula -nimisen tilan pihapiirissä. Osa kohteen löydöistä on sekä päärakennuksen itäpuolelta että pihapiirin eteläpuolella olevalta pellolta. Toinen löytöalue on rinteessä Koivulan tilan pihalle kulkevan tien länsipuolella. Koko löytöalue sijaitsee nykyään peltojen keskellä olevalla niemekkeellä, jota rajaa pohjoisessa kallioinen mäennyppylä. Maaperä piha-alueella on moreenihiekkaa ja pelloilla hiekansekaista savea. Osa löydöistä on toimitettu Museovirastoon kesällä 1970. Uudemmat löydöt ovat löytäjän hallussa. Inventoinninssa 2005 maanomistajan osoittamat löytökohdat tarkastettiin ja asuinpaikan laajuudeksi arvioitiin n. 3500 m2. |
| metsakeskus.1000004271 |
577 |
Hanhiala 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
264380.04600000 |
6709159.50400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004271 |
Kohde sijaitsee Hanhijoen Alastalon eli Hanhialan tilan pellolla, n. 200 m Helsinki-Turku -junaradasta länteen. Paikalla on kapea peltoalue, joka viettää loivasti kaakkoon. Maaperä pellon yläosassa on hiekansekaista savea, joka muuttuu alempana rinteessä saveksi. Inventoinnissa 2005 pellolta saatiin talteen kivilaji-iskos ja mahdollinen kvartsiesine. Oraskasvusto pellolla vaikeutti hieman pintapoimintaa. Löytöjen perusteella asuinpaikan laajuudeksi arvioitiin n. 3400 m2. |
| metsakeskus.1000004272 |
577 |
Hanhiala 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
264719.91100000 |
6708690.69700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004272 |
Kohde sijaitsee Hanhijoen Alastalon eli Hanhialan tilan pellolla, n. 200 m Helsinki-Turku -rautatiestä lounaaseen. Paikalla on kapea peltoalue, joka viettää loivasti etelälounaaseen. Pellon ylä- ja länsiosa ovat hiekansekaista savea, joka muuttuu alempana rinteessä saveksi. Metsikössä pellon länsipuolella on pieni hiekkakuoppa, josta on löytynyt 1953 vasarakirves (KM 13312). Alue tunnetaan nimellä Sorronpelto. Ville Luho tarkasti löytöpaikan 1962 ja paikalla ei havaittu mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa. Luho epäili, että kives voisi olla peräisin haudasta. Inventoinnissa 2005 umpeenkasvanut hiekkakuoppa ja sen läheisyydessä olevat pellot tarkastettiin. Hiekkakuopan itäpuolella olevalta pellolta löytyi kvartsi-iskoksia. Löytöjen perusteella asuinpaikan laajuudeksi arvioitiin n. 2600 m2. |
| metsakeskus.1000004273 |
577 |
Hanhiala 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
265019.78800000 |
6708340.83900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004273 |
Kohde sijaitsee Hanhijoen Alastalon eli Hanhialan tilan pellolla, n. 500 m Helsinki-Turku -rautatiestä länteen. Hanhialan tilan peltotien päässä on pitkä ja kapea, kaakkoon viettävä peltorinne, jonka lounais- ja koillispuolella kohoavat metsäiset mäet. Inventoinnissa 2005 pellon reunasta löytyi kvartsi-iskoksia. Maaperä paikalla on hiekansekaista savea ja alue on kivikaudella ollut kapea, vuonomainen lahdenpohjukka. Löytöjen levinnän perusteella asuinpaikan laajuudeksi arvioitiin n. 850 m2. |
| metsakeskus.1000004274 |
577 |
Kuotinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
264200.08500000 |
6715349.01400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004274 |
Kohde sijaitsee Rukkijoen kylässä, Suolaojan pohjoispuolella olevalla pellolla. Suolaojasta n. 25 m pohjoiseen on selvästi erottuva muinainen rantaterassi, jonka päältä löytyi 2005 inventoinnissa kvartsi-iskoksia. Maaperä alueella on hiekansekaista savea. Löytöjen perusteella asuinpaikan laajuudeksi arvioitiin n. 7000-8000 m2. |
| metsakeskus.1000004275 |
790 |
Hartolankoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
277679.24100000 |
6806523.45800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004275 |
Asuinpaikka sijaitsee kohdassa, jossa Liekovesi kapenee Kokemäenjoeksi, joenniskassa olevan Hartolankosken luoteisrannalla, voimalan luoteispuolella, Hohkon talolle vievän soratien kaakkoispuolella, Myllyvainio-nimisellä hietapellolla. Löydöt paikalta ovat kvartsiesine ja -iskoksia. Myllyvainion röykkiöiden tutkimusten yhteydessä vuonna 1946 löydettiin niistä rautakautisten löytöjen lisäksi myös kivikautisia asuinpaikkalöytöjä, esimerkiksi keramiikkaa ja hiottujen kiviesineiden kappaleita.
Vuoden 2011 inventoinnin yhteydessä paikalta löytyi muutamia kvartsi-iskoksia, joiden perusteella asuinpaikka jatkuu sähkölinjan paikkeilta jonkin verran lounaaseen päin, kauempaa lännestä löytyi myös iskos. Tarkka rajaus länteen ja koilliseen on epäselvä, arvioitu rajaus perustuu löytöpaikkoihin ja topografiaan. |
| metsakeskus.1000004276 |
577 |
Alitalo |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
265713.52100000 |
6707229.28500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004276 |
Kohde sijaitsee ison peltosaarekkeen koillisosassa, maalaistalon pihapiirissä. Röykkiö on rakennettu kallion päälle ja se on suhteellisen matala ja turpeen peittämä. Röykkiö on kooltaan n. 21x8 m ja korkeudeltaan n. 0,5 m. Röykkiö on rakennettu pyöristyneistä kivistä ja sen lounaisreunassa on maakivi. |
| metsakeskus.1000004277 |
577 |
Riihimäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
262225.90000000 |
6711371.60100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004277 |
Kohde sijaitsee Paimionjoen länsipuolella, peltojen ympäröimällä Myllymäellä, jonka pohjoisosassa sijaitsee Paimion vanha pappila. Mahdollinen polttokenttäkalmisto sijaitsee Riihimäki -nimisellä tontilla Myllymäen itäreunalla. Alueelle kaivettiin 1979 koekuoppia, joista löytyi n. 20-30 cm paksu kulttuurikerros. Koekuopista löytyi runsaasti tiiltä, lukuunottamatta yhtä kuoppaa, josta löytyi kivetty rakenne ja palanen rautakauden tyypin keramiikkaa. Inventoinnissa 2005 alueelle tehtiin yhteensä viisi koepistoa, joista yhdestä löytyi palanutta luuta ja -savea. Jokaisessa koepistossa maaperä oli hyvin tummaa, lähes mustaa, ja osa kivistä oli palaneita. Tontin itä- ja kaakkoisosassa kasvaa paljon tummaa tulikukkaa ja sikoangervoa. Muinaisjäännöksen laajuudeksi arvioitiin n. 1100 m2. |
| metsakeskus.1000004278 |
577 |
Suppala |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
260400.63800000 |
6709931.17100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004278 |
Kohde sijaitsee maantien 2340 pohjoispuolella, Suppalan talosta n. 300 m lounaaseen. Paikalla on suuri peltosaareke, jonka eteläosassa olevasta lammashaasta löytyi 2005 inventoinnissa merkkejä mahdollisesta rautakautisesta asuinpaikasta. Alueelle tehdyistä koepistoista ja -kairauksista löytyi hiiliä ja nokimaata, palanutta savea ja rautakauden tyypin saviastianpala. Löytöjen ja nokimaahavaintojen perusteella muinaisjäännöksen laajuudeksi arvioitiin n. 1600 m2. |
| metsakeskus.1000004279 |
577 |
Spurilan hiekkakuoppa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
266259.28000000 |
6710988.77800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004279 |
Kohde sijaitsee Preitilän kylässä, Spurilan kartanon omistaman hiekkakuopan eteläosassa, Paimion sairaalasta n. 700 m itäkaakkoon. Paikalla on vanha hiekkakuoppa, jonka eteläreunalta löytyi 2005 inventoinnissa kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Lapset ovat löytäneet kuopan reunoilta enemmänkin kvartsi-iskoksia, jotka kuitenkin ovat kadonneet. Hiekkakuopan eteläpuolella on tasanne, jonne asuinpaikka todennäköisesti jatkuu. Hiekanotto alueella on jo lopetettu. Asuinpaikan laajuudeksi arvioitiin n. 2000 m2. |
| metsakeskus.1000004280 |
577 |
Majankalma |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
261760.07900000 |
6713324.82100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004280 |
Kohde sijaitsee Paimionjoen länsipuolella, Majankalman tilan päärakennuksesta n. 160 m länteen. Paikalla kulkee Majankalman tilalta alkava peltotie, jonka pohjoispuolella sijaitsee loivasti kaakkoon laskeva peltorinne. Maaperä pellon ylärinteessä on hiekansekaista savea, joka muuttuu alempana rinteessä saveksi. Inventoinnissa 2005 pellon yläosasta, hiekansekaisesta maasta, saatiin talteen kvartsi- ja porfyriitti-iskoksia, piitä ja palanutta luuta. Löytöjen levinnän perusteella asuinpaikan laajuudeksi arvioitiin n. 2500 m2. |
| metsakeskus.1000004281 |
577 |
Lautkankare |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
262086.94100000 |
6713313.82500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004281 |
Kohde sijaitsee Liedon Yliskulmalle johtavan paikallistien länsipuolella, Lautkankareen tilan päärakennuksesta n. 60 m luoteeseen. Paikalla on kaakkoon viettävä peltorinne, jonka luoteistosasta löytyi 2005 inventoinnissa kivilajiesineen katkelma ja -iskoksia, kvartsi-iskoksia ja piitä. Maaperä peltorinteellä on savensekaista hiekkaa. Vuorelan talolle johtavan tien toiselta puolen, Lautkankareen pellosta lounaaseen, on aiemmin löytynyt suiponsoikean reikäkiven katkelma. Pelto oli 2005 inventoinnin aikana kesannolla, joten asuinpaikan laajuutta ei kyetty tarkemmin määrittämään. |
| metsakeskus.1000004282 |
577 |
Mäntylä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
265622.56900000 |
6705105.14100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004282 |
Kohde sijaitsee Maljamäen kylässä, Vainionojasta n. 200 m länteen. Paikalla olevalta pellolta on aiemmin löytynyt nelisivuinen oikokirves. Pellon länsipuolella on ollut moreenimäki, joka on tuhoutunut hiekanotossa. Hiekkaa otetaan edelleenkin kotitarpeeseen. Pellon länsiosassa on havaittavissa itäkaakkoon antava muinainen rantaterassi ja sen päältä löytyi 2005 inventoinnissa kvartsi-iskoksia. Maaperä alueella on hiekansekaista peltomultaa. Mahdollisesti ainakin osa asuinpaikasta on tuhoutunut hiekanotossa. Asuinpaikan laajuudeksi arvioitiin n. 2500 m2. |
| metsakeskus.1000004283 |
577 |
Kovala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
265671.54500000 |
6705879.82800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004283 |
Kohde sijaitsee maantiestä 110 n. 70 m pohjoiseen ja Kovalan tilan päärakennuksesta n. 225 m itäkoilliseen. Kovalan tilalle vievän pienen hiekkatien reunalla on loivasti eteläkaakkoon viettävä peltorinne. Inventoinnissa 2005 pellon yläreunasta löytyi kiekkokivi, hioin, mahdollinen kivilajiesineen katkelma ja -iskos sekä pii-iskoksia. Maaperä alueella on hiekansekaista savea, alempana rinteessä maalaji muuttuu saveksi. Pelto jatkuu hiekkatien pohjoispuolelle, mutta inventointiajankohtana se oli kesannolla. Asuinpaikka kuitenkin todennäköisesti jatkuu tähän suuntaan. Asuinpaikan laajuudeksi arvioitiin n. 2500 m2. |
| metsakeskus.1000004284 |
577 |
Keskitalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
266847.06200000 |
6708116.93700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004284 |
Kohde sijaitsee Isoheikkoisten kylässä, pienen kylätien eteläpuolella, Vainionojasta n. 380 m itäkoilliseen. Kujansuun tilan päärakennuksesta n. 60 m kaakkoon on loivasti etelälounaaseen laskeva peltorinne. Inventoinnissa 2005 pellon yläosasta löytyi pii-, kivilaji- ja kvartsi-iskos. Maaperä alueella on hiekansekaista savea, joka alempana rinteessä muuttuu saveksi. Pellon pohjoispuolella kulkee kylätie, jonka alle on saattanut jäädä osa asuinpaikkaa. Asuinpaikan laajuudeksi arvioitiin n. 2500 m2. |
| metsakeskus.1000004285 |
577 |
Upalinko |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
262842.64600000 |
6712267.25000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004285 |
Kohde sijaitsee Oinilan kylän alueella, Paimionjoesta n. 220 m itään. Paikalla on loivasti lounaaseen viettävä peltorinne, jossa erottuu selkeästi muinainen rantaterassi. Inventoinnissa 2005 terassin päältä löytyi saviastianpala, kiekkokiven katkelma, kivilaji- ja kvartsi-iskos. Maaperä alueella on hiekansekaista savea, joka muuttuu alempana rinteessä kohti jokea saveksi. Löytökohdan pohjoispuolelle on istutettu pienialaisesti metsää, jonka alueelle asuinpaikka mahdollisesti jatkuu. Asuinpaikan laajuudeksi arvioitiin n. 2500 m2. |
| metsakeskus.1000004286 |
577 |
Rantapelto 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
262892.63100000 |
6711683.48100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004286 |
Kohde sijaitsee Tarvasjoentien länsipuolella, Paimionjoesta n. 270 m itään. Paikalla on pieni, epämääräinen kyntämätön kohouma, jonka reunoilta löytyi 2005 inventoinnissa rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä; savikiekon katkelma, palanutta savea ja kuonaa. Alueen pellot viettävät loivasti länteen kohti Paimionjokea. Paikallistien itäpuolella on Lautelan metallikautinen kohde ja kohteesta n. 300 m kaakkoon, Lautelantien varressa, on Paimion ainoa säilynyt kuppikallio. Asuinpaikan laajuudeksi arvioitiin alle 1000 m2. |
| metsakeskus.1000004287 |
577 |
Rantapelto 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
262803.66200000 |
6712043.33800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004287 |
Kohde sijaitsee Alholan muinaisjäännöskohteesta n. 100 m luoteeseen ja Paimionjoesta n. 250 m itään. Paikalla on Paimionjokea kohti viettävä peltorinne, jonka yläosasta löytyi 2005 inventoinnissa kivilaji-iskos ja palanutta luuta. Maalaji löytöalueella on hiekansekaista savimultaa. Topografian perusteella asuinpaikan laajuudeksi arvioitiin alle 2000 m2. |
| metsakeskus.1000004288 |
577 |
Mäkitalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
266234.30000000 |
6708675.70700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004288 |
Kohde sijaitsee Vainionojan yläjuoksulla, Isoheikkoisten kylästä Preitilään johtavan paikallistien länsipuolella olevalla pellolla. Paikalla on kahden pellon välissä kulkeva peltotie, jossa hahmotettavan muinaisen rantaterassin päältä löytyi 2005 inventoinnissa kivilaji- ja kvartsi-iskoksia. Maaperä alueella on hiekansekaista. Pellot tien molemmin puolin olivat inventointiajankohtana kesannolla, joten niitä ei voitu tarkastaa eikä esittää arvioita asuinpaikan laajuudesta.
Vuoden 2011 inventoinnissa kvartsi-iskoksia oli jonkun verran maan pinnalla, mutta niitä ei otettu talteen. Aluetta ei myöskään koekuopitettu. |
| metsakeskus.1000004289 |
577 |
Kaitastenmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
269976.76200000 |
6715376.03700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004289 |
Kohde sijaitsee Mustolanojan viljelylaaksossa Kaitastenmäen itäpuolella, Pajulan tilan päärakennuksesta alle 200 m länteen. Kaitastenmäen itäpuolella mäen rinteessä on ladolle johtava tie, jonka länsipuolella on pieni hiekkakuoppa. Hiekkakuopan länsireunalta löytyi 2005 inventoinnissa kvartsi-iskoksia. Kohteen itäpuoleiselta savipellolta on aiemmin löytynyt kourutaltta (TYA 31). Alue on mahdollisesti viettänyt kaakkoon, mutta hiekanotto ja tien rakentaminen ovat tuhonneet kohdetta pahoin. Asuinpaikan laajuutta ei kyetty arvioimaan. |
| metsakeskus.1000004290 |
577 |
Kuivamäki |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
264002.19600000 |
6710095.13100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004290 |
Kohde sijaitsee Hanhijoen kylässä keskellä uutta omakotitaloaluetta Vähäjoen eteläpuolella. Paikalla on uuden omakotitaloalueen läpi kulkevan kahden tien leikkauksessa oleva rinne, joka laskee lounaaseen. Tieleikkauksissa on tehty maansiirtotöitä ja osa rinteestä on tuhoutunut. Leikkauksen päällä on pieni tasanne, josta löytyi keväällä 2005 inventoinnissa epämääräisiä kiveyksiä, palanutta luuta ja mahdollisesti rautakaudelle ajoittuva saviastianpala. Maalaji alueella on moreenia. Kohde tarkastettiin uudelleen syksyllä 2005, jolloin tieleikkaus oli maisemoitu multakerroksella. Kohteen laajuutta tai luonnetta ei kyetty tarkemmin määrittämään. |
| metsakeskus.1000004291 |
577 |
Alastalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
264082.16300000 |
6709894.20600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004291 |
Kohde sijaitsee Alastalon tilan päärakennuksesta n. 30 m lounaaseen. Paikalla on lounaaseen viettävä peltorinne, jonka yläosassa havaitun muinaisen rantaterassin päältä löytyi 2005 inventoinnissa nelisivuinen kivikirves, kivikiekko ja kvartsi-iskoksia. Maalaji alueella on hiekansekaista savimultaa. Alarinteessä maalaji muuttuu savisemmaksi. Löytöjen perusteella asuinpaikka voidaan ajoittaa nuorakeraamiselle ajalle, n. 3200-2300 eKr. Asuinpaikan laajuudeksi arvioitiin n. 6000 m2.
Muinaisjäännöksen päälle rakennettiin vuonna 2007 hevosaitaus, jonka yhteydessä paikalla tehtiin suuria maansiirtotöitä. Keväällä 2008 paikalla tutkittiin vapaaehtoivoimin Jaana Riikosen johdolla maakasoja ja inventoitiin peltoja, joihin maa-ainesta hevosaitauksesta oli ajettu. Maakasoista löydettiin mm. pieni kiekkokivi, kaksi kivilaji-iskoksta ja kvartsia. Läjitysalueilta ei saatu kivikautisia löytöjä. |
| metsakeskus.1000004292 |
577 |
Tiensuu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
264030.17100000 |
6712901.99600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004292 |
Kohde sijaitsee Kaimalan kylässä Vähäheikoisiin vievän paikallistien pohjoispuolella, Tiensuu -nimisen talon ulkorakennuksen takana. Paikalla on tasoitettu nurmikenttä, jonka länsipuolella on tekolampi. Maanomistaja oli löytänyt nurmikenttää kaivaessaan kvartsi-iskoksia ja lähettänyt niistä kuvia Museovirastoon. Kohde tarkastettiin 2005 inventoinnissa ja löytökohta oli kauttaaltaan tasoitettu nurmikentäksi. Alue on mahdollisesti viettänyt etelään. Asuinpaikka lienee tuhoutunut lähes täysin maansiirtotöissä. |
| metsakeskus.1000004293 |
577 |
Mäntykankare |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
258875.24700000 |
6710910.77400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004293 |
Kohde sijaitsee Varsojan länsipuolella, Kauhaisten tilan päärakennuksesta n. 650 m lounaaseen. Paikalla on loivasti kaakkoon viettävä kapea peltorinne, josta on 1989 inventoinnissa löytynyt kvartsi- ja kivilaji-iskos. Inventointiajankohtana 2005 pellot olivat kesannolla, joten tarkempi havainnointi ei onnistunut. Kivikautisia löytöjä tiedetään löydetyn myös asuinpaikasta n. 400 m etelään ja niitä arvellaan säilytettävän edelleen Kauhaisten tilalla. Alueen topografian perusteella asuinpaikan oletetaan jatkuvan pellon luoteis- ja pohjoispuolella olevaan metsään. |
| metsakeskus.1000004294 |
577 |
Räpälän vanha kirkonpaikka |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27000 |
262270.88500000 |
6710451.97100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004294 |
Vanha kirkonpaikka sijaitsee Räpälän kylässä aivan Paimionjoen länsirannalla. Kuusiaidan rajaama alue on nykyään Paimion seurakunnan hallinnassa. I. Kronqvist on kaivanut alueella 1930-luvulla. Kaivauksissa selvisi, että kirkkotarhaan kuuluva osa joenrantaa on säilynyt ehjänä, koska alueelle on tehty runsas puupaalutus. Kirkkotarhasta löytyi kolme pitkää kiveä, jotka ovat ilmeisesti olleet pystyssä bautakivien tapaan ja ajoittunevat siten varhaiselle lähetysajalle (SM XLV, 1938). Suorakaiteen muotoinen kirkko on ollut kooltaan n. 10x20 m. Kuorin itäseinän perustus oli hyvin säilynyt. Puurakenteisen kirkon perustukset ovat olleet tukevat. Runkohuoneen pohjoispuoleiseen osaan on liittynyt n. 4x5 m laaja sakaristo. Todennäköisesti kirkon länsiseinän jatkona ollut asehuone oli kooltaan n. 5x5 m. Suurimmasta osaa kirkon pohja-alaa löytyi multahautoja. Muurihautoja löytyi kuorin kaakkoiskulmasta ja sakariston vierestä. Kaivauksissa saatiin talteen muutamia rahoja, joista vanhin on brakteaatti Albert Mecklenburgilaisen ajalta (1363-1389) ja nuorimmat vuosilta 1707 ja 1726. Nuorimmat rahat osoittavat, että paikkaa käytettiin hautaamiseen vielä uuden Vistan kirkon vihkimisen, v. 1689, jälkeisenä aikana. (Suomen kirkot III, 1964.)
Kohde tarkastettiin vuoden 2019 inventoinnissa. Kirkonpaikka on pääosin kuusiaidan rajaama. Kirkonpaikka on hoidettu ja ympäristö puistomainen ja hyvässä kunnossa. Kolme ns. bautakiviksi kutsuttua pystykiveä ovat kuusiaidan ulkopuolella rantatörmän yläosassa. Mitään lisähavaintoja kohteeseen liittyen ei tehty. |
| metsakeskus.1000004294 |
577 |
Räpälän vanha kirkonpaikka |
10002 |
12003 |
13037 |
11010 |
27003 |
262270.88500000 |
6710451.97100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004294 |
Vanha kirkonpaikka sijaitsee Räpälän kylässä aivan Paimionjoen länsirannalla. Kuusiaidan rajaama alue on nykyään Paimion seurakunnan hallinnassa. I. Kronqvist on kaivanut alueella 1930-luvulla. Kaivauksissa selvisi, että kirkkotarhaan kuuluva osa joenrantaa on säilynyt ehjänä, koska alueelle on tehty runsas puupaalutus. Kirkkotarhasta löytyi kolme pitkää kiveä, jotka ovat ilmeisesti olleet pystyssä bautakivien tapaan ja ajoittunevat siten varhaiselle lähetysajalle (SM XLV, 1938). Suorakaiteen muotoinen kirkko on ollut kooltaan n. 10x20 m. Kuorin itäseinän perustus oli hyvin säilynyt. Puurakenteisen kirkon perustukset ovat olleet tukevat. Runkohuoneen pohjoispuoleiseen osaan on liittynyt n. 4x5 m laaja sakaristo. Todennäköisesti kirkon länsiseinän jatkona ollut asehuone oli kooltaan n. 5x5 m. Suurimmasta osaa kirkon pohja-alaa löytyi multahautoja. Muurihautoja löytyi kuorin kaakkoiskulmasta ja sakariston vierestä. Kaivauksissa saatiin talteen muutamia rahoja, joista vanhin on brakteaatti Albert Mecklenburgilaisen ajalta (1363-1389) ja nuorimmat vuosilta 1707 ja 1726. Nuorimmat rahat osoittavat, että paikkaa käytettiin hautaamiseen vielä uuden Vistan kirkon vihkimisen, v. 1689, jälkeisenä aikana. (Suomen kirkot III, 1964.)
Kohde tarkastettiin vuoden 2019 inventoinnissa. Kirkonpaikka on pääosin kuusiaidan rajaama. Kirkonpaikka on hoidettu ja ympäristö puistomainen ja hyvässä kunnossa. Kolme ns. bautakiviksi kutsuttua pystykiveä ovat kuusiaidan ulkopuolella rantatörmän yläosassa. Mitään lisähavaintoja kohteeseen liittyen ei tehty. |
| metsakeskus.1000004295 |
577 |
Haltiahaan lähde |
10002 |
12006 |
13079 |
11006 |
27000 |
260741.00000000 |
6705426.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004295 |
Lähde sijaitsee nk. Haltiahaan länsiosassa, Paimionjoesta n. 200 m itään. Nykyään Haltiahaka on tuhoutunut ja se on pellon keskellä oleva haiseva lampi. Lähteestä jukaistiin artikkeli Auranlehdessä 8.8.1964, jossa kerrottiin, että lähde tunnetaan uhrilähteenä, jonka vedellä on ollut myös silmäsairauksia parantava vaikutus. Lapsena paimiolainen Arvo Alhainen löysi lähteestä kourallisen rahoja, joista vanhimmat olivat Juhana Herttuan ajalta. Paikalta löytyneet vaskineulat oli pistetty kalliohalkeamiin ja osa niistä oli tippunut lähteen pohjalle. Löydöt oli aikoinaan toimitettu Turun maakuntamuseoon.
Vuoden 2017 inventoinnissa lähdettä ei pystytty havaitsemaan maastossa, mutta sen sijaintia tutkittiin huolellisesti inventoinnin jälkitöissä (kts. inv.kertomus). Lähde vaikuttaa kuivuneen ympäristön ojituksen myötä. Vuonna 2021 lähteen oletetulta paikalta löytyi metallinetsinnässä historiallisen ajan rahoja, jotka todennäköisesti liittyvät uhrilähteeseen. Tarkempia tietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM20765. |
| metsakeskus.1000004296 |
577 |
Kinkan kylätontti |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
259064.19800000 |
6705318.02200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004296 |
Kinkan vanha 1700-luvun kylämäki sijaitsee Paimionjoen länsipuolella, Viksbergin kartanosta n. 900 m etelälounaaseen, Laaroisiin johtavan kapean maantien itäpuolella. Ensimmäinen maininta Kinkan kylästä on vuodelta 1464, jolloin Kinkan Jussi Uotinpoika oli katselmusmiehenä paimiolaisten ja lietolaisten rajariidassa. Kinkan kylämäki on mahdollisesti 1700-luvulta. Isojakokartassa Kinkkaan on merkitty kaksi talotonttia. Nykyään alueella voi erottaa useita rakennuksen kivijalkoja mäen kaakkoisrinteessä. Alue on hyvin säilynyt ja kesäisin siellä laiduntaa Sauvon Paddaisten kartanon karjaa. Isojakokartassa talojen tontit on merkitty rinteen alapuolelle, kun taas maastossa havaittavat rakennusten kivijalat ovat selvästi rinteessä. Alueelle tehtiin useita koepistoja koekaivauksissa 1982. Ison maakiven eteläpuolella olevaan kumparemaiseen muodostumaan tehdystä koepistosta löytyi yksi mahdollinen esihistoriallinen saviastianpala. Muista koepistoista löytyi tiiltä, ikkunalasia ja palamatonta luuta. Inventoinnissa 2005 alueelle tehtiin muutamia koekuoppia, joista löytyi palanutta savea, tiiltä ja ikkunalasia. Muinaisjäännöksen laajuudeksi arvioitiin n. hehtaari. |
| metsakeskus.1000004297 |
143 |
Heittola 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
289774.11600000 |
6865639.76400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004297 |
Asuinpaikka sijaitsee Kyrösjärven pohjoispäässä olevan Heittolanlahden luoteisrannalla, pohjoisesta laskevan Vääräjoen suun luoteispuolella, vanhasta joenuomasta noin 800 m länsilounaaseen, kaakkoon viettävällä muinaisella rantaterassilla, Viljakan talon koillispuolella. Alue on hevoslaitumena.
Paikalta on useita erityyppisiä muinaisjäännöshavaintoja pääasiassa historialliselta ajalta (mahdollisesti keskiajalta lähtien), mutta mahdollisesti myös rautakaudelta. Muinaiselta rantaterassilta on löydetty koekuopista palanutta luuta ja kvartsi-iskos. Paikalla saattaa siten olla myös kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000004297 |
143 |
Heittola 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
289774.11600000 |
6865639.76400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004297 |
Asuinpaikka sijaitsee Kyrösjärven pohjoispäässä olevan Heittolanlahden luoteisrannalla, pohjoisesta laskevan Vääräjoen suun luoteispuolella, vanhasta joenuomasta noin 800 m länsilounaaseen, kaakkoon viettävällä muinaisella rantaterassilla, Viljakan talon koillispuolella. Alue on hevoslaitumena.
Paikalta on useita erityyppisiä muinaisjäännöshavaintoja pääasiassa historialliselta ajalta (mahdollisesti keskiajalta lähtien), mutta mahdollisesti myös rautakaudelta. Muinaiselta rantaterassilta on löydetty koekuopista palanutta luuta ja kvartsi-iskos. Paikalla saattaa siten olla myös kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000004298 |
182 |
Isolahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
379148.16900000 |
6872817.25900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004298 |
Paikka sijaitsee Kuorevesi-järven pohjoisosassa olevan laajan Salmianniemen lounaisrannalla, Isolahden eteläpuolella olevan laakean niemekkeen keskellä ja vastapäätä Mäntysaarta. Muinaisjäännös on aivan rannan tuntumassa kalliorannan eteläpuolisella rantatasanteella, joka kohoaa jyrkästi pari metriä järven pinnan yläpuolelle.
Vuoden 2005 inventoinnissa löydettiin useista koekuopista kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Asuinpaikka on täysin ehjä. |
| metsakeskus.1000004299 |
143 |
Heittola 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
290024.01700000 |
6865749.71600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004299 |
Asuinpaikka sijaitsee Kyrösjärven pohjoispäässä olevan Heittolahden pohjoispuolella, Vääräjoen vanhasta joensuusta 600 m länsilounaaseen, Vileniuksen talon lounaispuolella olevan muinaisen rantaterassin loivalla kaakkoisrinteellä. Alue on hevoslaitumena.
Löydöt paikalta ovat pieni keramiikan pala, kvartsiesine ja kaksi kvartsi-iskosta.
Vuoden 2021 tarkastuksessa kohde oli ennallaan. |
| metsakeskus.1000004300 |
182 |
Syvälahti |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
379891.86900000 |
6873101.15300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004300 |
Paikka sijaitsee Kuorevesi-järven pohjoisosassa laajan Salmianniemen itärannalla olevan Syvälahden eteläpuolella. Röykkiö on kallioisen niemekkeen keskellä, rantakallioiden eteläosassa.
Korkean rantakallion jäkäläpeitteisellä laella on matala noin 7 x 4 metrin laajuinen kiveys. Se vaikuttaa ihmisen tekemältä ja saattaa olla rauennut lapinraunio. Sijainti on tyypillinen lapinrauniolle. |
| metsakeskus.1000004301 |
182 |
Jussila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
384565.98400000 |
6873187.13800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004301 |
Paikka sijaitsee pellolla Kerteselän keskivaiheilla, järven länsirannalla olevan Kertejoen suussa, sen pohjoisrannalla. Iso-Jussilan talo jää itä- ja pohjoispuolelle.
Vuoden 2005 inventoinnissa löydettiin loivan peltorinteen laelta ja ylärinteestä neljästä eri kohdasta kaikkiaan 7 selkeää kvartsi-iskosta. Jokisuussa on laaja kivikautinen asuinpaikka, jossa on ainakin neljä asuinpaikkapesäkettä. Niiden välisestä alueesta ei ole voitu todeta varmaa asuinpaikkaa, mutta on mahdollista, että koko alue on enemmän tai vähemmän yhtenäistä muinaisjäännöstä. Maaperä alueella on osin lajittunutta hiekkaa, osin hiekkaista moreenia. |
| metsakeskus.1000004302 |
143 |
Heittola 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
289454.24400000 |
6865519.80400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004302 |
Asuinpaikka sijaitsee Kyröjärven pohjoispäässä olevan Heittolanlahden luoteisrannasta 120 m, Vääräjoen vanhasta joensuusta 1,2 km länsilounaaseen olevalla muinaisella rantaterassilla, heinää kasvavalla pellolla. Paikka on Viljakan talon lounaispuolella.
Löydöt paikalta ovat kaksi pientä keramiikan palaa, palaneen luun kappale, palanutta savea ja kuonaa.
Vuoden 2021 inventoinnin aikana alue oli inventoinnin aikana peitteinen. Kohde vaikutti olevan ennallaan. Alkuperäiset maakerrokset ovat oletettavasti tuhoutuneet tien reunoilla. |
| metsakeskus.1000004303 |
182 |
Kolhi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
386425.30200000 |
6858133.19300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004303 |
Paikka sijaitsee Hallin keskustan eteläpuolella, Eväjärven itärannan keskikohdan pohjoispuolella olevan Katajaniemen eteläpuolella. Muinaisjäännös on Kolhin talosta noin 140 metriä länteen, rantaan loivasti laskevassa peltoaukean luoteiskulmassa.
Vuoden 2005 inventoinnissa kerättiin laajalta alueelta kvartsikaavin, -iskoksia ja -ytimiä avoimesta pellosta. |
| metsakeskus.1000004304 |
182 |
Kolhi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
386323.34100000 |
6858320.12000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004304 |
Paikka sijaitsee kallioisessa rannassa Hallin keskustan eteläpuolella, Eväjärven itärannan keskikohdan pohjoispuolella olevan Katajaniemen eteläpuolella, Kolhin talosta noin 300 metriä luoteeseen.
Ehjä ja laajahko kivikautinen asuinpaikka on aivan rantaviivan tuntumassa, kallioiden väliin jäävällä tasanteella. Vuoden 2005 inventoinnissa löydettiin muutamasta koekuopasta kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000004305 |
143 |
Vääräjoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
289884.05900000 |
6867339.08100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004305 |
Asuinpaikka sijaitsee Kyrösjärven pohjoispäässä olevaan Heittolahteen pohjoisesta laskevan Vääräojan länsirannalla, jokilaaksoon lännestä pistävällä muinaisniemellä, mäen itärinteellä, Lähteensivun talosta 80 m itään. Paikka on joen länsirantaa kulkevan pienen soratien länsipuolella. Paikalla on kaksi hiekkakuoppaa.
Löydöt paikalta ovat kvartsiesineitä mm. kaapimia, -iskoksia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.1000004306 |
182 |
Katajaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
386302.34900000 |
6858626.99700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004306 |
Paikka sijaitsee Hallin keskustan eteläpuolella, Eväjärven itärannan keskikohdan pohjoispuolella olevan Katajaniemen pohjoisjärjessä.
Vuoden 2005 inventoinnissa tehtiin suppealle alalle kalliopaljastumien väliin kolme koekuoppaa, joista löytyi. Asuinpaikka on ilmeisen pienialainen, mutta täysin ehjä. |
| metsakeskus.1000004307 |
182 |
Korpela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
380157.75800000 |
6873706.90900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004307 |
Paikka sijaitsee Kuorevesi-järven koillisrannalla olevan Evälahden suun itärannalla olevan niemekkeen etelärannan itäkainalossa. Muinaisjäännös on etelään kohti järveä laskevassa pellossa, peltosaarekkeen kaakkoispuolella. Korpelan talosta 400 m etelälounaaseen.
Vuoden 2005 inventoinnissa löytyi avoimesta moreenipellosta kvartseja sekä peltorinteen yläosasta että alaosasta rantatörmän tuntumasta. Asuinpaikka vaikuttaisi painottuvan kuitenkin enemmän alarinteeseen. |
| metsakeskus.1000004308 |
182 |
Käpinniemi |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
380557.61700000 |
6869018.79300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004308 |
Kalliomaalaus on mökkien välissä olevan kallioisen niemekkeen kärjessä, Käpinniemen pohjoisrannalla olevassa siirtolohkareessa. Siirtolohkaretta kutsutaan Jättiläiskiveksi (peruskartalla) ja Jättiläisen kiveksi.
Lohkare on kooltaan 4 – 5 m ja sen halkaisija on noin 6 m. Kiven pohjoisen puolisilla kyljillä on punaisia värialueita noin 235 cm levyisellä alueella. Kivessä on myös luontaisia punertavia juomuja. Paikka on samalla korkeusvyöhykkeellä kuin alueen tunnetut kivikautiset asuinpaikat. Kiven koillissivulla värjäytymät ovat 85 – 130 m korkeudella maanpinnasta ja noin 80 cm levyisellä alueella. Kivessä on noin 1,5 cm x 34 cm ylöspäin nouseva viiva. Lisäksi siinä on kämmenen levyisiä pystysuoria 30 cm pitkiä vetoja. Kiven pohjoissivulla on epämääräisiä värjäytymiä 144 – 180 cm korkeudella maasta ja noin 40 cm leveydellä. Kiven kaakkoissivulla on 12 – 200 cm korkeudella maasta ja 60 cm leveydellä epämääräisiä kuvioita.
Vuonna 1999 kiven pohjoispuolelle tehtiin koekuoppa, jossa ei havaittu mitään esihistoriaan viittaavaa. |
| metsakeskus.1000004309 |
182 |
Majaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
382686.77600000 |
6865450.24000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004309 |
Asuinpaikka sijaitsee Kuorevesi-järven eteläosan Suinunselän pohjoispään länsirannalla. Muinaisjäännös on niemen tyvessä peltotasanteella Majaniemen talosta 100 metriä pohjois-luoteeseen. Paikalla on jyrkähkösti järvestä kohoavan korkean törmän päällä laaja tasanne. Koillisessa tasanne laskee niemen kainalossa olevaan kosteikkoon ja ojaan.
Vuoden 2005 inventoinnissa havaittiin kvartseja ja palanutta luuta tasanteella laajahkolla alalla, myös varsin kaukana tasanteen rannan puoleisesta reunasta. Maaperä on paikalla hiekkaa. |
| metsakeskus.1000004310 |
182 |
Naurissalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
377368.87300000 |
6875006.37200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004310 |
Paikka sijaitsee Kuorevesijärven pohjoispäässä, Kaltilan saaren itäpäässä, niemen kärjen etelä-kaakkoisrannalla pellossa, Naurissalmen sillasta 200 m koilliseen.
Vuoden 2005 inventoinnissa löytyi niemen kärjestä etelään viettävästä pellosta kvartseja kohtalaisen laajalta alueelta. Kvartseja oli loivan peltorinteen yläosassa, mutta eniten alaosassa pellon reunassa, rannan tuntumassa. Maaperä on paikalla moreenia. |
| metsakeskus.1000004314 |
182 |
Kurra 2 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
377838.68500000 |
6874836.44400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004314 |
Asuinpaikka sijaitsee Kuorevesi-järven pohjoispäässä Kurranniemen itärannalla, Kurran talosta 130 metriä itä-koilliseen.
Rantapeltojen välissä on metsäsaareke, jossa on ison kiukaan raunio ja jäänteitä talon perustasta. Paikalla on ollut historiallisena aikana talo, jonka ajoitusta ei ole selvillä. Vuoden 2005 inventoinnin yhteydessä löytyi kiukaan eteläpuolella olevasta pellosta liitupiipun kappaleita ja muita asumisen merkkejä, jotka viittaavat 1700-luvulle. Pellosta löytyi luuesineen kappale, mahdollisesti luukamman varsi.
Hieman etelämpää samasta pellosta löytyi samassa inventoinnissa rantaan laskevasta loivasta peltorinteestä pari selvää kvartsi-iskosta, joten paikalla on voinut olla myös kivikautinen asuinpaikka. Runsaasta etsinnästä huolimatta ei tuolloin löytynyt enempää merkkejä esihistoriasta. |
| metsakeskus.1000004316 |
182 |
Likolahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
388474.42500000 |
6870598.19300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004316 |
Asuinpaikka sijaitsee Kerteselän eteläpäässä, Likolahden pohjukassa, jokisuusta ja sillasta noin 90 metriä länteen. Muinaisjäännös on tasaisella pellolla tien pohjoispuolella, noin 30 metriä rannasta länteen.
Paikalla on hyvin loivasti itään, rannan suuntaan viettävä pelto, josta vuoden 2005 inventoinnin yhteydessä poimittiin kvartseja. Asuinpaikka sijaitsee suhteellisen etäällä nykyisestä rantatörmästä. Maaperä on hiekkainen. |
| metsakeskus.1000004317 |
82 |
Hakionmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
356916.57900000 |
6766417.94400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004317 |
Asuinpaikka sijaitsee Hämeenlinna - Tampere -tiestä noin kilometrin, Armijärvestä noin 1,4 km ja Hakion talosta 400 m etelään aivan Hämeenlinnan rajan tuntumassa olevalla pellolla, maakaasuputkilinjalla. Peltoalue on ollut aikanaan järveä. Peltorinne viettää loivasti itään. Taustalla on Hakionmäki. Maaperä paikalla on hiekkaa.
Pellolta on kahdesta kohtaa löydetty keramiikkaa (mm. nuorakeramiikkaa) ja hiekkakivisen hioimen katkelma sekä kvartsi-iskoksia. Löytökohtien välinen matka on noin 100 m. Pellolta on löydetty myös kvartsinen raaka-ainekimpale. Vuoden 2007 inventoinnissa alueelta löydettiin runsaasti saviastianpaloja ja iskoksia. Löydöt ovat kivi-, pronssi- ja rautakautisia. Vuoden 2024 inventoinnissa pelto oli peitteinen, joten uusia havaintoja ei tehty. |
| metsakeskus.1000004317 |
82 |
Hakionmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
356916.57900000 |
6766417.94400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004317 |
Asuinpaikka sijaitsee Hämeenlinna - Tampere -tiestä noin kilometrin, Armijärvestä noin 1,4 km ja Hakion talosta 400 m etelään aivan Hämeenlinnan rajan tuntumassa olevalla pellolla, maakaasuputkilinjalla. Peltoalue on ollut aikanaan järveä. Peltorinne viettää loivasti itään. Taustalla on Hakionmäki. Maaperä paikalla on hiekkaa.
Pellolta on kahdesta kohtaa löydetty keramiikkaa (mm. nuorakeramiikkaa) ja hiekkakivisen hioimen katkelma sekä kvartsi-iskoksia. Löytökohtien välinen matka on noin 100 m. Pellolta on löydetty myös kvartsinen raaka-ainekimpale. Vuoden 2007 inventoinnissa alueelta löydettiin runsaasti saviastianpaloja ja iskoksia. Löydöt ovat kivi-, pronssi- ja rautakautisia. Vuoden 2024 inventoinnissa pelto oli peitteinen, joten uusia havaintoja ei tehty. |
| metsakeskus.1000004317 |
82 |
Hakionmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
356916.57900000 |
6766417.94400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004317 |
Asuinpaikka sijaitsee Hämeenlinna - Tampere -tiestä noin kilometrin, Armijärvestä noin 1,4 km ja Hakion talosta 400 m etelään aivan Hämeenlinnan rajan tuntumassa olevalla pellolla, maakaasuputkilinjalla. Peltoalue on ollut aikanaan järveä. Peltorinne viettää loivasti itään. Taustalla on Hakionmäki. Maaperä paikalla on hiekkaa.
Pellolta on kahdesta kohtaa löydetty keramiikkaa (mm. nuorakeramiikkaa) ja hiekkakivisen hioimen katkelma sekä kvartsi-iskoksia. Löytökohtien välinen matka on noin 100 m. Pellolta on löydetty myös kvartsinen raaka-ainekimpale. Vuoden 2007 inventoinnissa alueelta löydettiin runsaasti saviastianpaloja ja iskoksia. Löydöt ovat kivi-, pronssi- ja rautakautisia. Vuoden 2024 inventoinnissa pelto oli peitteinen, joten uusia havaintoja ei tehty. |
| metsakeskus.1000004319 |
182 |
Lapinniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
388576.38300000 |
6871100.99600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004319 |
Asuinpaikka sijaitsee Kerteselän eteläpään itäpuolella, Lapinniemen talosta noin 140 metriä luoteeseen, rantaan on matkaa 190 metriä. Se on Poukanniemeen menevän tien eteläpuolella olevalla peltotasanteella, peltosaarekkeen ja metsän välisellä kapealla peltokaistalla.
Vuoden 2005 inventoinnissa löytyi kvartseja suppealta alalta peltorinteen laelta. |
| metsakeskus.1000004320 |
182 |
Rotkojärvi |
10002 |
12013 |
13126 |
11010 |
27004 |
392229.93600000 |
6866723.77000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004320 |
Rajamerkki sijaitsee valtion maiden rajalla, luode-kaakkosuuntaisen Rotkojärven luoteisosassa, järven pohjoisrannalla. Rotkon ympärille sijoittuvan Ruuhivuoren ylätasanteelta järven tasoon on 30 metrin pudotus. Jyrkänteen päällä, lähellä rajamerkin sijaintipaikkaa on puhelinpylväs.
Rajamerkki, kiveen hakattu risti, sijaitsee noin viisi metriä vuoren ylätasanteelta alaspäin kallionseinämän pyöreässä ulkonemassa. Ristin molemmat viivat ovat suunnilleen yhtä pitkät, noin 10 cm. Risti on historiallisten lähteiden mukaan ollut olemassa jo vuonna 1449, jolloin Eerik Tott tuomitsi Kangasalan erämiesten ja jämsäläisten nautinta-alueiden rajan kulkemaan Nytkymentaipaleen vastamäestä Ruuhivuoren kiviristiin ja siitä Kuusivuoreen. Rajasta muodostui Jämsän ja Satakunnan välinen raja.
Historiallisen aineiston mukaan vuorella on ollut 12-kivinen rajamerkki. Tällaista ei paikallistettu inventoinnissa. Historiallisissa lähteissä kohteesta käytetään nimeä Ruuhivuori. |
| metsakeskus.1000004321 |
182 |
Sudenkuoppa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
389414.01700000 |
6877415.45600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004321 |
Paikka sijaitsee Liesjärven ja Jämsänjärven kaakkoispäiden välisellä kannaksella, Liesjärvestä 270 metriä koilliseen ja Jämsänjärvestä 340 metriä lounaaseen. Asuinapikka on Jämsänjärvelle menevän tien alla ja sen molemmin puolin harjurinteen laella.
Vuoden 2005 inventoinnissa havaittiin tieleikkauksessa noin 20 metrin matkalla kvartsi-iskoksia. Tien reunoilla lienee ehjää asuinpaikkaa vielä runsaasti jäljellä.
Paikalla on muinainen Ancylusjärven W-E suuntainen kannas, jonka eteläpuolelle on ulottunut kapea lahti. Tämän muinaisen lahden etelä ja lounaisrannalla on ollut asuinpaikka, joka on nyt osin jäänyt mökkitien alle. Päijänteen altaan rannansiirtymiskronologian perusteella paikka ajoittuisi n. 8200-7900 eKr.
preboreaalisen ja boreaalisen ilmastokausien taitteeseen. |
| metsakeskus.1000004322 |
182 |
Hiusniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
387753.70700000 |
6873480.03100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004322 |
Paikka sijaitsee Kerteselän keskivaiheilta pohjoiseen haaraantuvan pitkän Mustalahden itärannalla, laajan Hiusniemen länsirannalla, aivan nykyisellä rantaviivalla.
Paikalla on laaja kivikautinen asuinpaikka, joka sijaitsee aivan nykyisellä rantaviivalla ja siitä enintään 20 metriä sisämaahan. Osa asuinpaikasta saattaa olla rantavedessä. Asuinpaikka on täysin ehjä.
Vuoden 2005 inventoinnissa Hiusniemen kaakkoisosasta löytyi yhdestä koekuopasta kvartsi-iskoksia. Kuoppa oli nykyisestä vesirajassa olevasta törmästä noin 10 metriä koilliseen. Vastaavalta kohdalta pohjoisempaa löytyi vesirajasta runsaasti kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000004323 |
182 |
Hiusniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
387818.67600000 |
6873697.94300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004323 |
Asuinpaikka sijaitsee Kerteselän keskivaiheilta pohjoiseen haaraantuvan pitkän Mustalahden itärannalla, laajan Hiusniemen pohjoisosan länsirannalla, purouoman suussa, aivan nykyisellä rantaviivalla.
Vuoden 2005 inventoinnissa löytyi aivan rantaviivalta muutama selkeä kvartsi-iskos ja ydin. Tuolloin paikalle ei tehty koekuoppia, mutta paikka vaikuttaa samankaltaiselta, osin vesirajalla, osin maalla olevalta kivikautiselta asuinpaikalta kuin Hiusniemi 1. |
| metsakeskus.1000004324 |
182 |
Rangonniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
386675.14000000 |
6872887.26900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004324 |
Paikka sijaitsee Kukeronsalmen pohjoisrannalla Kerteselän keskivaiheilla.
Ehjänä säilynyt asuinpaikka sijaitsee nykyisen rannan tuntumassa, siitä enintään 20 m etäisyydellä sisämaahan. Maaperä paikalla on hiekkaa.
Vuoden 2005 inventoinnissa löydettiin kuudesta koekuopasta pii- ja kvartsi-iskoksia sekä palanutta luuta laajalta alueelta rantaviivan tuntumasta. |
| metsakeskus.1000004325 |
182 |
Rangonniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
386535.19600000 |
6873057.19900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004325 |
Paikka sijaitsee Kerteselän keskivaiheilla, olevan Rangonniemen etelärannalla. Asuinpaikka on pienen lahdekkeeen länsirannalla kallioden välisellä hiekkamaalla.
Vuoden 2005 inventoinnissa rannan tuntumasta löytyi koekuopasta kvartsi-iskoksia.
|
| metsakeskus.1000004326 |
182 |
Rangonniemi 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
386865.06500000 |
6872779.30800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004326 |
Paikka sijaitsee Kerteselän keskivaiheilla olevan laajan Rangonniemen etelärannalla.
Vuoden 2005 inventoinnissa löytyi rantakallion väliseltä hiekkapohjaiselta harjanteelta, rannan tuntumaan tehdyistä koekuopista kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000004327 |
707 |
Laakianlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
629312.31800000 |
6912436.35600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004327 |
Asuinpaikka sijaitsee Oravisalon eteläosassa, Rääkkylän kirkolle vievän tien länsipuolella. Reijolan, talon länsipuolella sijaitsevan pellon reunassa. Löydöt on poimittu pieneltä, noin 50 x 50 m alueelta. Alueella ei voi havaita mitään selkeitä muinaisia rantamuodostelmia. Pellon maaperä näyttäisi olevan hienoa hiekkaa, tosin isoja kiviä on ilmeisesti kerätty pois viljelyksen seasta. Mitenkään optimaalinen muinaiselle asutukselle Laakialahden paikka ei tuntuisi olevan. |
| metsakeskus.1000004328 |
707 |
Saitala 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11002 |
27000 |
647844.82900000 |
6917930.21400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004328 |
Kohde sijaitsee Sintsin harjulla, Saitalan talosta parisataa metriä koilliseen, pienen metsätien tuntumassa. Tämä metsätie kulkee harjun eteläreunaa alkaen idässä Onkamoon menevältä tieltä (15593) ja päätyen lännessä Hammaslahti-Rasivaara –tielle.
Sintsin harju on hiekkainen harjujakso, joka idässä alkaa Pieni- ja Suuri-Onkamojärvien välisenä kannaksena, ja joka jatkuu länteen aina Jänisselkään pistävänä pitkänä Vuoniemenä. Harju kulkee kaakko-luode –suuntaisena, ja on noin yhdeksän kilometriä pitkä. Kolme hiilimiilua sijaitsevat harjun luoteispäässä.
Hiilimiilu 1: p= 6920 830, i= 3648 075. Miilu on 7 x 4 m kokoinen ja noin 50 cm syvä. Kuopassa oli selvä podsolimaannos, rikastuneessa kerroksessa havaittiin runsaasti hiiliä.
Hiilimiilu 2: p= 6920 830, i= 3648 080. Miilun halkaisija on 1,5 metriä, syvyys 30 cm.
Kuopassa oli runsaasti hiiltä rikastuneessa kerroksessa.
Hiilimiilu 3: p= 6920 822, i= 3648 086. Miilun halkaisija on 1,5 metriä, syvyys 30 cm.
Kuopassa oli runsaasti hiiltä rikastuneessa kerroksessa.
|
| metsakeskus.1000004329 |
707 |
Saitala 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
647690.89200000 |
6917947.21000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004329 |
Kohde sijaitsee Sintsin harjulla, Saitalan talosta noin 120 metriä koilliseen, pienen metsätien pohjoispuolella. Tämä metsätie kulkee harjun eteläreunaa alkaen idässä Onkamoon menevältä tieltä (15593) ja päätyen lännessä Hammaslahti-Rasivaara –tielle. Sintsin harju on hiekkainen harjujakso, joka idässä alkaa Pieni- ja Suuri-Onkamojärvien välisenä kannaksena ja jatkuu länteen aina Jänisselkään pistävänä pitkänä Vuoniemenä. Harju kulkee kaakko-luode –suuntaisena, ja on noin yhdeksän kilometriä pitkä. Pyyntikuopat (2 kpl) sijaitsevat harjun luoteispäässä, Saitalan taloon vievältä tieltä noin 20 metriä pohjoiseen. Kuopat erottuvat selvästi maastossa. Koekairauksessa maannoksesta ei löytynyt hiiltä, jonka vuoksi niitä pidetään pyyntikuoppina.
Suurempi kuoppa (p= 6920 847, i= 3647 921) on 3 x 1,5 m, syvyys noin 0,3 m. Pienempi kuoppa (p= 6920 842, i= 3647 918) on pyöreä, halkaisijaltaan 2,5 m ja syvyydeltään 0,3 m. |
| metsakeskus.1000004330 |
707 |
Kotaniemi 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
645526.76200000 |
6918701.89000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004330 |
Kohde sijaitsee Oriveden Ruukinlahteen viettävällä hiekkaisella rinteellä, lähellä Kotaniemen kärkeä. Ne ovat aivan Hammaslahden tieltä Kotaniemeen vievän tien reunan
läheisyydessä komealla, täysikasvuisella mäntykankaalla. Paikalla voi selvästi erottaa kaksikin vanhaa rantaterassia, joista ylemmän, Vuoksen puhkeamisterassin harjalla tie kulkee. Pyyntikuopat (2 kpl) sijaitsevat muutaman metrin päässä toisistaan alemmalla terassilla, jonka laki on hieman yli 80 mpy. Kuopat ovat pyöreitä. Toinen on halkaisijaltaan noin 4 m ja syvyydeltään noin 0,8 m. Toinen on hieman pienempi ja sen halkaisija on noin 3 m ja syvyys noin 0,6 m. Niiden keskinäinen etäisyys on muutamia metrjä ja ne erottuvat
hyvin selvästi kauniissa kangasmaastossa. |
| metsakeskus.1000004331 |
707 |
Pienikangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11040 |
27000 |
652055.18100000 |
6906098.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004331 |
Asuinpaikka sijaitsee Penkkisuon turvetuotantoalueen eteläpuolisella Hotolopankankaalla, kankaan luoteispäässä olevalla Pienikankaalla. Kangas on erittäin kivikkoinen saareke Rääkkylän kunnan itäosassa, jossa suuri osa pinta-alasta on hyvin soista. Kankaalla on useita pienehköjä asuinpaikkoja.
Pienikankaan alue on metsäaurattu. Alueen eteläreunalla, hieman alle 82,5 m mpy, on pieni hiekkakuoppa ja sen vieressä laakea painauma, kooltaan 5 x 3 metriä ja syvyydeltään 0,3 m. Todennäköisesti kyseessä on asumuspainanne, sillä painanteeseen tehdystä koekuopasta on löytynyt varhaismetallikautista asbestikeramiikkaa ja kvartsi-iskoksia. Kvartsia on löytynyt lisäksi Pienikankaan eteläreunaa kulkevan tien pinnasta. |
| metsakeskus.1000004332 |
707 |
Suosaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
652984.80700000 |
6906106.00200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004332 |
Asuinpaikka sijaitsee Penkkisuon turvetuotantoalueen eteläpuolisella Hotolopankankaalla,
kankaan pohjoispäässä olevan Suosaaren kainalossa. Hotolopankangas on erittäin kivikkoinen saareke Rääkkylän kunnan itäosassa, jossa suuri osa pinta-alasta on hyvin soista. Kankaalla on lukuisia pienehköjä asuinpaikkoja.
Suosaaren etelärinteet on laikutettu. Löytöjä on pomittu kahdesta kohdasta. Kvartsi-iskoksen löytokohta: p= 6909 002, i= 3653 184; murunen palanutta savea,
kvartsi- ja liuskeiskos: p= 6909 001, i= 3653 217. Löytökohdat ovat samalla, suhteellisen selvällä, vanhalla rantaterassilla. |
| metsakeskus.1000004333 |
707 |
Hotolopankangas 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
653005.79900000 |
6905805.11500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004333 |
Asuinpaikka sijaitsee Penkkisuon turvetuotantoalueen eteläpuolisen kankaan keskipaikkeilla, pikkuruisen “muinaislahden” rannalla. Kangas on erittäin kivikkoinen saareke Rääkkylän kunnan itäosassa, jossa suuri osa pinta-alasta on hyvin soista. Kankaalla on useita pienehköjä asuinpaikkoja.
Alue on metsäaurattu. Löydöt, saviastian palanen ja kvartsi-iskoksia (KM 34636), on poimittu pieneltä, selvärajaiselta kummulta tien eteläpuolelta. Noin 0,2 km kaakkoon on asuinpaikka Holotopankangas 2 (1000 00 4334). |
| metsakeskus.1000004334 |
707 |
Hotolopankangas 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
653119.75800000 |
6905628.19600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004334 |
Asuinpaikka sijaitsee Penkkisuon turvetuotantoalueen eteläpuolisen kankaan keskipaikkeilla. Kangas on erittäin kivikkoinen saareke Rääkkylän kunnan itäosassa, jossa suuri osa pinta-alasta on hyvin soista. Kankaalla on useita pienehköjä asuinpaikkoja.
Alue on metsäaurattu. Kvartsi-iskokset (KM 34637) on poimittu pieneltä alalta, tien eteläpuolelta. Noin 0,2 km luoteeseen on asuinpaikka Hotolopankangas 1 (1000 00 4333). |
| metsakeskus.1000004335 |
707 |
Kylynsuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
653373.65100000 |
6905368.29300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004335 |
Kohde sijaitsee Penkkisuon turvetuotantoalueen eteläpuolisen kankaan lounaispäässä,
ampumaradan eteläpuolella. Kangas on erittäin kivikkoinen saareke Rääkkylän kunnan itäosassa, jossa suuri osa pinta-alasta on hyvin soista. Kankaalla on useita pienehköjä
asuinpaikkoja.
Asuinpaikka on pienessä muinaisniemekkeessä, mikä ei peruskartalla käyrien perusteella hahmotu, mutta joka maastossa erottuu selvänä kumpareena. Tämä kumpare on noin sata metriä Hotolopan tien eteläpuolella. Löytöalueen ja tien väliin jää vanhaa pellonpohjaa, itse löytöalue on hakattua ja osin aurattua metsikköä. Löydöt (KM 34638, kampa- ja asbestikeramiikkaa, kvartsia, palanutta luuta) ovat pieneltä, noin 15 x 15 m alueelta, kumpareen päältä. |
| metsakeskus.1000004336 |
707 |
Saitala 3 |
10002 |
12016 |
13151 |
11002 |
27000 |
648043.75500000 |
6917890.23100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004336 |
Kohde sijaitsee Sintsin harjulla, Saitalan talosta noin 0,7 km itäkoilliseen, pienen metsätien
eteläpuolella. Tämä metsätie kulkee harjun eteläreunaa alkaen idässä Onkamoon menevältä tieltä (15593) ja päätyen lännessä Hammaslahti-Rasivaara –tielle. Sintsin harju on hiekkainen harjujakso, joka idässä alkaa Pieni- ja Suuri-Onkamojärvien välisenä kannaksena ja jatkuu länteen aina Jänisselkään pistävänä pitkänä Vuoniemenä. Harju kulkee kaakko-luode –suuntaisena, ja on noin yhdeksän kilometriä pitkä. Paikalla on neljä kuoppaa, jotka lienevät hiilimiiluja. Ne muistuttavat suuresti Saitala 1:n kuoppia.
Hiilimiilu 1: p= 6920 777, i= 3648 248, z= 82.5 – 85 m mpy. Kuopan halkaisija on 5 m,
syvyys 0,5 m ja sen ympärillä on selkeät vallit. Podsoloituneen maan rikastuneesta kerroksesta löytyi runsaasti hiiliä, jopa 0,3-0,4 m maanpinnan alapuolella.
Hiilimiilu 2: p= 6920 794, i= 3648 249, z= 82.5 – 85 m mpy. Kuopan halkaisija on 4 m, syvyys 0,4 m. Maannos on podsoloitunut, hiiliä on rikastuneessa kerroksessa.
Hiilimiilu 3: p= 6920 790, i= 3648 274, z= 82.5 -85 m mpy. Kuopan halkaisija on 5 m, syvyys 0,5 m. Kuoppa on hyvin selkeä ja siinä on selvät reunavallit. Myös tämän kuopan rikastuneessa kerroksessa oli runsaasti hiiliä.
Hiilimiilu 4: p= 6920 794, i= 3648 274. Kuoppa on halkaisijaltaan parimetrinen, hieman epämääräisempi, ja sen syvyys on noin 25 cm. Tähän kuoppaan ei ole tehty koekuoppaa. |
| metsakeskus.1000004338 |
707 |
Heinäsuo |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
648858.43000000 |
6917452.41100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004338 |
Kohde sijaitsee Sintsin harjulla, Saitalan talosta noin 1,5 km kaakkoon, pienen metsätien ja Heinäsuon pohjoispuolella. Sintsin harju on hiekkainen harjujakso, joka idässä alkaa Pieni- ja Suuri-Onkamojärvien välisenä kannaksena ja jatkuu länteen aina Jänisselkään pistävänä pitkänä Vuoniemenä. Metsätie, joka risteää Onkamoon menevältä tieltä (15593) etelään Petäjikön talon kohdalla, päättyy lännessä Hammaslahti-Rasivaara –tielle. Pyyntikuopat (4 kpl) sijaitsevat harjun eteläreunalla, tien mutkassa. Kuopat ovat muutamien metrien päässä toisistaan. Maasto alueella on kuivaa mäntykangasta.
Pyyntikuoppa 1: p= 6920 355, i= 3649 106. Kuopan koko on 3 x 1,5 metriä, syvyys noin 25 cm.
Pyyntikuoppa 2: p= 6920 352, i= 3649 089, kuopasta 1 noin 20 m länteen. Kuopan koko on 4 x 2 metriä, syvyys 50 cm.
Pyyntikuoppa 3: p= 6920 350, i= 3649 082, kuopasta 2 noin 5 metriä länteen. Kuopan koko on 3 x 1,5 metriä, syvyys 25 cm.
Pyyntikuoppa 4: p= 6920 351, i= 3649 080, kuopasta 3 noin 3 metriä luoteeseen. Kuopan halkaisija noin 3 metriä, syvyys 50 cm. |
| metsakeskus.1000004339 |
707 |
Heiskankangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
651828.22900000 |
6917710.31800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004339 |
Kohde sijaitsee harjujaksolla, joka idässä alkaa Tohmajärven puolelta Särkijärven pohjoispuolelta ja jatkuu länteen aina Pyhäselän Jänisselälle saakka. Kivikaudella ja varhaisen metallikauden alussa paikka on ollut kolmelta ilmansuunnalta harjujen
suojaama lahdenpohjukka, laajuudeltaan noin 100 x 100 metriä. Asuinpaikkalöydöt on poimittu lahdekkeen alueelta, metsäaurausjäljistä, useasta eri kohdasta. Löytöjen perusteella paikalla on asuttu tyypillisen kampakeramiikan ajalta varhaiselle metallikaudelle. Löytöjen lisäksi paikalla on havaittu runsaasti palaneita
kiviä lähes koko Heiskankankaan alueella. Harjut kohteen ympärillä rajaavat asuinpaikan selvästi. |
| metsakeskus.1000004339 |
707 |
Heiskankangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
651828.22900000 |
6917710.31800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004339 |
Kohde sijaitsee harjujaksolla, joka idässä alkaa Tohmajärven puolelta Särkijärven pohjoispuolelta ja jatkuu länteen aina Pyhäselän Jänisselälle saakka. Kivikaudella ja varhaisen metallikauden alussa paikka on ollut kolmelta ilmansuunnalta harjujen
suojaama lahdenpohjukka, laajuudeltaan noin 100 x 100 metriä. Asuinpaikkalöydöt on poimittu lahdekkeen alueelta, metsäaurausjäljistä, useasta eri kohdasta. Löytöjen perusteella paikalla on asuttu tyypillisen kampakeramiikan ajalta varhaiselle metallikaudelle. Löytöjen lisäksi paikalla on havaittu runsaasti palaneita
kiviä lähes koko Heiskankankaan alueella. Harjut kohteen ympärillä rajaavat asuinpaikan selvästi. |
| metsakeskus.1000004339 |
707 |
Heiskankangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
651828.22900000 |
6917710.31800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004339 |
Kohde sijaitsee harjujaksolla, joka idässä alkaa Tohmajärven puolelta Särkijärven pohjoispuolelta ja jatkuu länteen aina Pyhäselän Jänisselälle saakka. Kivikaudella ja varhaisen metallikauden alussa paikka on ollut kolmelta ilmansuunnalta harjujen
suojaama lahdenpohjukka, laajuudeltaan noin 100 x 100 metriä. Asuinpaikkalöydöt on poimittu lahdekkeen alueelta, metsäaurausjäljistä, useasta eri kohdasta. Löytöjen perusteella paikalla on asuttu tyypillisen kampakeramiikan ajalta varhaiselle metallikaudelle. Löytöjen lisäksi paikalla on havaittu runsaasti palaneita
kiviä lähes koko Heiskankankaan alueella. Harjut kohteen ympärillä rajaavat asuinpaikan selvästi. |
| metsakeskus.1000004340 |
707 |
Syvälahti |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
652973.76300000 |
6917921.23600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004340 |
Kohde sijaitsee Pieni-Onkamon eteläreunalla, Syvälahden koillisrannalla, noin 850 m itä-koilliseen Pieni- ja Suuri-Onkamon erottavasta salmesta. Alue on mäntyistä kangasta.
Hölveikönniemeen vievän hiekkatien varrella on 3 kuoppaa, joista kuopat 1 ja 2 ovat ilmeisesti hiilimiiluja, mutta kuoppa 3 voi olla pyyntikuoppakin.
Kuoppa 1 on halkaisijaltaan noin 3,5 m, syvyydeltään 0,7 m. Kuoppa 2 on halkaisijaltaan noin puolitoista metriä ja syvyys 0,6 m. Molemmissa kuopissa on vahva hiilikerros (noin 15 cm) rikastuneessa kerroksessa.
Kolmas kuopista sijaitsee loivassa alarinteessä. Se on mitoiltaan 5 x 4 m, syvyydeltään 1,5 m. Kuopan reunalla kasvaa mänty ja kuopan reunat ovat täysin sammaloituneet. Kuopassa
on podsolimaannos, muttei minkäänlaista hiilikerrosta.
Lähimmät tunnetut muinaisjäännöskohteet ovat Hiekkalan kivikautinen asuinpaikka ja pyyntikuoppa (707 01 0002) noin 0,5 km kaakkoon ja Heiskankankaan asuinpaikka (1000 00 4339) noin 1,2 km länteen. |
| metsakeskus.1000004341 |
707 |
Laakkola |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
651171.49700000 |
6916436.82700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004341 |
Kohde sijaitsee Suuri-Onkamon luoteispuolella, Murtolahden länsirannalla, noin 0,2 km
Laakkolan talosta luoteeseen. Peruskartalle (1996) merkitty polku on parannettu ajettavaksi tieksi, jonka varrella on 3 ilmeistä pyyntikuoppaa. Laakkolan talon pohjoispuolella sijaitsee metsittynyt pelto, josta on ilmeisesti irtolöytönä esiintullut oikokirves (KM 6098:3). Alue on kuusivaltaista ja hyvin kivikkoista. Kuopat sijaitsevat muutaman metrin päässä tien reunasta, ja ne ovat mitoiltaan noin 1,5 x 1 m, syvyydeltään 20-40 cm.
Muutaman metrin päässä näistä kuopista pohjoiseen on tuoreempi, laakea nelisivuinen kuoppa (noin 4,5 x 4,5 m), jonka reunat ovat jyrkät eikä kuopassa ole podsolimaannosta. |
| metsakeskus.1000004342 |
707 |
Hakola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
649438.21000000 |
6912473.42000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004342 |
Kohde sijaitsee Lamminpohjassa, harjun itäpäässä, etelärinteellä, Hakolan talon länsipuolella. Harjun länsipää sijaitsee Piimälahden itärannalla. Suurin osa löydöistä on poimittu Jokikumpuun ja Vihiin vievän maantien leikkauksesta kohdasta, jossa tiestä risteää Hakolan talon viereisen pellon pohjoispuolitse kulkeva tie. Toinen löytökohta on tämän hiekkaisen tien varrella, noin sata metriä itäkoilliseen ensimmäiseltä löytöpaikalta. Harjujakso on kuivaa kangasta, mutta suuria maakiviäkin on näkösällä. Aivan kohteen pohjoispuolella on laaja sorakuoppa. Asuinpaikka lienee jäänyt osittain maantien alle. |
| metsakeskus.1000004343 |
707 |
Päivälaita |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
650371.84000000 |
6911358.86800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004343 |
Kohde sijaitsee Jänisselän Piimälahden ja Suur-Onkamon välisellä alueella, maanteiden 15579 ja 15580 risteyksestä noin 0,7 km lounaaseen. Asuinpaikka on metsäautotien päässä. Paikalta on löytynyt kvartsi-iskoksia sekä suurehko kvartsiraakaaineen kappale, jota ei kuitenkaan kokonsa vuoksi ole otettu talteen. Alue on erittäin kivikkoinen ja vastikään laikutettu ja istutettu. Kyseessä lienee lyhytaikainen leiripaikka. |
| metsakeskus.1000004344 |
707 |
Ruotinniemi 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11004 |
27000 |
642229.09200000 |
6918097.12200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004344 |
Kohde sijaitsee Jänisselän kaakkoisrannalla, Niemisen Ruotinniemiessä, Ruotinlahden länsirannalla, metsäautoteiden risteyksen eteläpuolella, muinaisen rantaterassin alarinteessä. Alue on kaunista mäntykangasta, jossa vanhat rantaterassit erottuvat hyvin selvästi. Alueella on vanhoja hiekkakuoppia, ja miilun tuntumassa on vastikään tehty laaja-alainen metsän laikutus. Hiilimiilu on mitoiltaan 10 x 5 m, sen keskellä on pieni kannas, joka jakaa kuopan kahtia. Kuopan syvyys on noin metrin. Kuoppaa ympäröi selkeä reunavalli. Kuoppaan tehdyssä kairauksessa on havaittu, että hiilikerroksen päälle on ehtinyt muodostua selkeä podsolikerros. Huuhtoutuneen kerroksen alla on noin 7-8 cm vahvuisesti häiriintymätöntä rikastunutta kerrosta, minkä alla on voimakas hiilen sekainen likamaakerros. |
| metsakeskus.1000004345 |
707 |
Tervalampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
642548.96400000 |
6918219.07200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004345 |
Kohde sijaitsee Jänisselän kaakkoisrannalla, Niemisen Ruotinniemiessä. Alue on kaunista mäntykangasta, jossa vanhat rantaterassit erottuvat hyvin selvästi. Alueella on vanhoja hiekkakuoppia, ja asuinpaikka-alueella sekä sen ympäristössä on vastikään tehty laaja-alainen metsän laikutus. Korkeammalla, noin 82,5 mpy, on maaperä karkeaa hiekkaa, mutta alempana, 80 mpy alapuolella, maaperä on hienoa hiekkaa. Kohteesta poimitut löydöt on saatu pääosin laikutusjäljistä. Löydöt koostyvat asbesti- ja kivimurskasekoitteisesta keramiikasta (osa on tekstiilikeramiikkaa), kvartsista ja palaneesta luusta. Koko alueella ja erityisesti sen pohjoisosissa oli runsaasti palaneita kiviä. Merkkejä asuinpaikasta on havaittu noin 150 x 40 m laajuisella alueella.
Alueella on lisäksi kaksi rakennetta: syvä kuopanne sekä tervahauta. Kuopanne saattaa olla hiilimiilu tai mahdollisesti pyyntikuoppa. Halkaisijaltaan kuoppa on noin 3 m ja syvyydeltään se on noin 1,1 m. Tervahauta puolestaan on rakenteeltaan selkeästi keskikourullista mallia ja siinä on selkeät vallit. Tervaa on juoksutettu rantaan päin tästä halkaisijaltaan noin 8 m ja syvyydeltään 1,5 m haudasta.
Ruotinniemen pyyntikuoppakohde (707 01 0051) sijaitsee noin 0,2 km lounaaseen Tervalammin ydinalueelta. Pyyntikuoppia ei kuitenkaan inventoinnissa kyetty paikallistamaan; on todennäköistä, että ne ovat jääneet metsän laikutuksen alle ja
tuhoutuneet. |
| metsakeskus.1000004346 |
707 |
Kirjavanniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
642846.86800000 |
6912104.53800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004346 |
Kohde sijaitsee Piimälahdessa, Säyneenlahden luoteispuolella, hiekkaisella rinteellä, jonka eteläpuolella maaperä on soistunutta. Löydöt on poimittu uudelle omakotitalolle vievän hiekkatien varrelta. Asuinpaikan laajuus ei ole tiedossa. Maasto on kuivaa mäntykangasta. Maan päälle erottuvia rakenteita tai muita merkkejä esihistoriallisesta asutuksesta ei ole havaittu. Paikalta löytynyt keramiikka on asbestisekoitteista, ja massa tekee varhaismetallikautisen vaikutelman. |
| metsakeskus.1000004346 |
707 |
Kirjavanniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
642846.86800000 |
6912104.53800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004346 |
Kohde sijaitsee Piimälahdessa, Säyneenlahden luoteispuolella, hiekkaisella rinteellä, jonka eteläpuolella maaperä on soistunutta. Löydöt on poimittu uudelle omakotitalolle vievän hiekkatien varrelta. Asuinpaikan laajuus ei ole tiedossa. Maasto on kuivaa mäntykangasta. Maan päälle erottuvia rakenteita tai muita merkkejä esihistoriallisesta asutuksesta ei ole havaittu. Paikalta löytynyt keramiikka on asbestisekoitteista, ja massa tekee varhaismetallikautisen vaikutelman. |
| metsakeskus.1000004347 |
707 |
Kivilamminsuo 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
647542.01900000 |
6902212.54800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004347 |
Kohde sijaitsee Jaamankankaan koillisreunalla, Kivilamminsuon lounaispuolella, Rääkkylä-Kitee -maantien reunassa. Paikalla on selkeä, 6 x 4 m kokoinen ja 1,6-1,8 m syvä pyyntikuoppa, joka näkyy maantielle. Pyyntikuopan lounaispuolella harju nousee melko jyrkkänä. Harjun ja rantaterassin välissä on 30-40 m leveä vyöhyke, jolla pyyntikuoppa sijaitsee. Alue on mäntykangasta. |
| metsakeskus.1000004348 |
707 |
Malila |
10002 |
12016 |
13151 |
11004 |
27000 |
648521.63100000 |
6901093.99700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004348 |
Kohde sijaitsee Jaamankankaan lounaisreunalla, pienten hiekkateiden risteyksessä, Malilan talosta noin 0,6 km pohjoiskoilliseen, muinaisella rantaterassilla. Paikalla on muodoltaan pyöreä, halkaisijaltaan noin 2 m ja syvyydeltään noin 0,5 m oleva kuoppa, joka lienee hiilimiilu. Miiluun tehdyssä koekuopassa on havaittu vahva hiilikerros ja podsolimaannos, joka viitannee esihistorialliseen aikaan. |
| metsakeskus.1000004349 |
707 |
Suurisärkkä 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
649800.11600000 |
6900038.42600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004349 |
Asuinpaikka sijaitsee Jaamankankaan länsireunalla, Multalan talosta noin 550 m pohjoiskoilliseen, metsäautotien varrella, suurelta hiekkakuopalta noin 0,1 km etelään. Aluetta halkovan hiekkatien leikkauksesta on löytynyt kvartsi-iskoksia. Alue on Jaamankankaasta länteen pistävän harju-ulokkeen luoteispäätä. Asuinpaikan kohdalla harjun rinne on varsin jyrkkä, maaperä on hienoa hiekkaa. Paikasta 0,3-0,4 km etelään sijaitsee kivikautinen asuinpaikka, Suurisärkkä 1 (707 01 0030). |
| metsakeskus.1000004350 |
109 |
Kirkkokallio Lammi |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
392079.42800000 |
6770164.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004350 |
Kivilatomus sijaitsee Lahti-Tampere -tien länsipuolella, Kirkkokallion takana sijaitsevalta linkkimastolta 53 m etelään, kahden avokallioalueen välisessä solassa.
Latomusken koko on 0,8 x 5 x 0,3 m, sen päissä on muita isommat kivet. |
| metsakeskus.1000004352 |
434 |
Idlaxby |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27005 |
446742.80500000 |
6692069.27100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004352 |
Idlaxby mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1414. Porvoon läänin vuoden 1540 maakirjaan on merkitty Idlaxbyhyn oli kuusi talonpoikaa (4 täysveroa). Vuonna 1557 Idlaxbyssä oli 11 veronmaksajaa, joista kuusi oli ulkokylänmiehiä.
Dalsvikintien etelä/itäpuolella olevalla kahdella kivikkoisella luode-kaakkosuuntaisella harjanteella on näkyvissä useita uuninraunioita, rakennustasanteita, kivijalkojen osia ja kellari. Jäännökset ovat tulleet näkyviin lampaiden laiduntamisen seurauksena. Uuninraunioita on erityyppisiä; nelikulmaisia noin 3 x 3 metrin kokoisia sekä kiuasmaisia. Lapionpistoista tuli esiin tiilimurskaa ja hiiltä. Kellari on neliömäinen ja siihen johtaa halssi. Selviä kivijalkoja ei ole näkyvissä kuin ladon takana suuri kaksiosainen luonnonkivistä tehty kivijalka. Rakennuksenpohjat erottuvat lähinnä raivattuina tasanteina.
Paikalla on ollut Idlaxin kartano ja sitä seurannut torppa 1900-luvun alkuun saakka. Kysymyksessä lienee kartanon perustamisen seurauksena 1600-luvulla autioitunut Idlaxbyn kylätontti. |
| metsakeskus.1000004352 |
434 |
Idlaxby |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27006 |
446742.80500000 |
6692069.27100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004352 |
Idlaxby mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1414. Porvoon läänin vuoden 1540 maakirjaan on merkitty Idlaxbyhyn oli kuusi talonpoikaa (4 täysveroa). Vuonna 1557 Idlaxbyssä oli 11 veronmaksajaa, joista kuusi oli ulkokylänmiehiä.
Dalsvikintien etelä/itäpuolella olevalla kahdella kivikkoisella luode-kaakkosuuntaisella harjanteella on näkyvissä useita uuninraunioita, rakennustasanteita, kivijalkojen osia ja kellari. Jäännökset ovat tulleet näkyviin lampaiden laiduntamisen seurauksena. Uuninraunioita on erityyppisiä; nelikulmaisia noin 3 x 3 metrin kokoisia sekä kiuasmaisia. Lapionpistoista tuli esiin tiilimurskaa ja hiiltä. Kellari on neliömäinen ja siihen johtaa halssi. Selviä kivijalkoja ei ole näkyvissä kuin ladon takana suuri kaksiosainen luonnonkivistä tehty kivijalka. Rakennuksenpohjat erottuvat lähinnä raivattuina tasanteina.
Paikalla on ollut Idlaxin kartano ja sitä seurannut torppa 1900-luvun alkuun saakka. Kysymyksessä lienee kartanon perustamisen seurauksena 1600-luvulla autioitunut Idlaxbyn kylätontti. |
| metsakeskus.1000004352 |
434 |
Idlaxby |
10002 |
12001 |
13007 |
11010 |
27000 |
446742.80500000 |
6692069.27100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004352 |
Idlaxby mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1414. Porvoon läänin vuoden 1540 maakirjaan on merkitty Idlaxbyhyn oli kuusi talonpoikaa (4 täysveroa). Vuonna 1557 Idlaxbyssä oli 11 veronmaksajaa, joista kuusi oli ulkokylänmiehiä.
Dalsvikintien etelä/itäpuolella olevalla kahdella kivikkoisella luode-kaakkosuuntaisella harjanteella on näkyvissä useita uuninraunioita, rakennustasanteita, kivijalkojen osia ja kellari. Jäännökset ovat tulleet näkyviin lampaiden laiduntamisen seurauksena. Uuninraunioita on erityyppisiä; nelikulmaisia noin 3 x 3 metrin kokoisia sekä kiuasmaisia. Lapionpistoista tuli esiin tiilimurskaa ja hiiltä. Kellari on neliömäinen ja siihen johtaa halssi. Selviä kivijalkoja ei ole näkyvissä kuin ladon takana suuri kaksiosainen luonnonkivistä tehty kivijalka. Rakennuksenpohjat erottuvat lähinnä raivattuina tasanteina.
Paikalla on ollut Idlaxin kartano ja sitä seurannut torppa 1900-luvun alkuun saakka. Kysymyksessä lienee kartanon perustamisen seurauksena 1600-luvulla autioitunut Idlaxbyn kylätontti. |
| metsakeskus.1000004353 |
91 |
Mustalahti |
10002 |
12016 |
13153 |
11006 |
27000 |
398117.44700000 |
6675493.70700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004353 |
Aurinkolahden kanavan ja Uutelantien itäpuolella kevyenliikenteenväylän leikkauksessa erottuu runsaasti tiilimurskaa, kyseessä on mahdollinen tiiliuunin paikka. Siitä 30-40 metriä etelään on tien leikkauksessa selvä kalkkiuuni, joka on avoin tielle päin. Kevyenliikenteenväylän rakentaminen on viistänyt pienen palan uunin suuaukon vasemmalta puolelta; leikkauksessa näkyy jauhemaista kalkkia ja kalkkikiven palasia. Uunin ja tiilimurska-alueen välissä, niiden takana (itäpuolella) on suuri kuopanne, jossa on vallimaiset, kasatut reunat. Kuopassa on jonkin verran metalli- ym. rojua. Ko. kuoppa on myös todennäköisesti jonkinlaisen teollisen uunin jäännös. Uunit saattavat liittyä Viaporin rakennustöihin, missä tapauksessa ne olisivat 1700-luvun jälkipuoliskolta. Historiallisista lähteistä tunnetaan maininta Mustalahden tiiliuuneista. |
| metsakeskus.1000004354 |
91 |
Santahamina Kissalampi 1 |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
393254.43900000 |
6669629.03900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004354 |
Santahaminan Isosaaressa (saaren itäisessä niemessä joka on ollut aiemmin erillinen saari) Kissalammen koillispuolella varastorakennuksesta kaakkoon, lähellä ruutivarastokumpua sijaitsee loivassa, kuusikkoisessa rinteessä erikoinen kivirakenne. Rakenne koostuu vähintään viidestä, isoista kivistä (halkaisijaltaan yli 50 cm) rakennetusta kaaresta. Kivet ovat sammalen peittämiä, ja rakenteen seassa kasvavien kuusien ikä lienee joitakin kymmeniä vuosia. Rakennelman suurin leveys on noin kymmenen metriä ja pituus kohtisuoraan rinnettä vasten 4,5 metriä. Alapuolella on joitakin isoja kiviä ja kiviröykkiö, jotka saattavat liittyä rakennelmaan. Kyseessä voi olla leirikirkko tai katsomo. Rakennetta on epäilty myös suuntimalaitteeksi. |
| metsakeskus.1000004355 |
91 |
Santahamina Kissalampi 2 |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
393140.48000000 |
6669691.00800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004355 |
Santahaminan Isosaaren (saaren itäisen niemen) pohjoisrannalla välittömästi varastomakasiinin länsipuolella sijaitsee erikoinen kivirakenne. Rakenne koostuu vähintään kahdeksasta kaaren muotoon asetellusta kivirivistä. Kivet ovat täysin turpeen ja nurmen peittämiä. Rakenteen leveys on noin kymmenen metriä ja pituus kohtisuoraan rinnettä vasten noin 8,5 metriä. Rakennelma on koottu kiilan muotoon kahden kallionnyppylän väliin siten, että "katselusuunta" on pohjoiseen. Kivirivien alapuolella noin 2,5 metrin päässä alimmasta rivistä on suuri, tasapintainen kivipaasi. Kyseessä voi olla leirikirkko tai katsomo. Rakennetta on epäilty myös suuntimalaitteeksi. |
| metsakeskus.1000004357 |
91 |
Santahamina Itäniemi |
10002 |
12005 |
13061 |
11006 |
27000 |
391909.98400000 |
6668286.57500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004357 |
Santahaminan etelärannalla Itäniemessä on kallion rinteeseen ladottu kivirakenne. Kivilatomus on lounais-koillis-suuntainen, noin 7x5,4 m kokoinen ja lähes suorakaiteenmuotoinen. Se on rakennettu etelään päin viettävään rinteeseen osittain kallion halkeamiin. Sen kaakkoisreuna, ja osittain koillisreuna, ovat sortuneet. Säilyneet suorat seinät ovat huolella ladottuja. Rakenteen eteläkulmassa on suuri maakivi/kallio. Korkeimmillaan kivilatomus on noin 2,1 m ja siitä on näkyvissä parhaimmillaan 12 kivikertaa.
Kysymyksessä voi olla merimerkki. Tulkintaa on kritisoitu, koska rakenne ei sijaitse korkeimmalla kallionhuipulla, mistä näkyvyys merelle olisi parempi. |
| metsakeskus.1000004358 |
91 |
Santahamina puolustusvalli |
10002 |
12011 |
13109 |
11006 |
27000 |
392000.93900000 |
6669867.93200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004358 |
Santahaminan pohjoisosiin rakennettiin vuonna 1863 redutti. Redutin noin 2 km pitkä maarakenteinen valli kulki Santahaminan Hevossalmen etelänpuoleisilta kallioilta Vesitorninmäelle ja sieltä edelleen Saharan poikki merenrantaan. Merenpuoleiselta sivulta redutti oli avoin. Puolustussuunta oli suunnattu saaren sisäosiin päin. Redutin kulmissa oli yhteensä yhdeksän tykkiasemaa.
Redutin maavalleja on säilynyt katkelmina yhteensä noin 1 km matkalta. Hyvin säilyneitä osia on mm. nykyisen Maanpuolustuskorkeakoulun pihalla ja koulurakennusten eteläpuolella pistooliampumaradan takana. (Annetut koordinaatit ovat redutin osasta pistooliampumaradan pohjoispuolelta.) Vallia on joskus arveltu Santahaminaan 1500-luvulla aiotun kaupungin ympärysmuuriksi. |
| metsakeskus.1000004359 |
707 |
Timola |
10001 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
642522.00300000 |
6911850.64100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004359 |
Kohde sijaitsee Piimälahdesta Huuronniemeen vievän tien varrella, Kirjavanniemeen kääntyvän hiekkatien länsipuolella, Jouhtenuslammen rannalta 0,3 km pohjoiseen. Hiekkaisella mäntykankaalla, noin 30 metriä risteyksestä, on laaja, ulkomitoiltaan 10 x 12 m suuruinen painanne, jossa on selkeät reunavallit. Painanteen sisällä on hahmotettavissa kolme pienempää painaumaa. Koko painanne on vanhan rantaterassin päällä. Painanteeseen tehdyistä koekuopista ei löytynyt mitään, mutta podsoli todettiin kehittyneeksi. Painanteen luonne on toistaiseksi epäselvä. |
| metsakeskus.1000004360 |
91 |
Santahamina Hevossalmi |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
391871.99000000 |
6670376.73300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004360 |
Santahaminan saaren pohjoisosassa, välittömästi Laajasalon sillan itäpuolella on jäännöksiä rakennuksista ja pihapiireistä. Paikalla havaittiin ainakin kaksi kivijalkaa ja useita puutarhoihin ja pihoihin liittyviä pengerryksiä. Kyseessä on todennäköisesti 1800–1900-lukujen taitteessa rakennetun rakennuksen ja siihen liittyvien piha- ja puutarharakenteiden jäänteet. Vuoden 1967 peruskartassa on samoille paikoille merkitty kaksi rakennusta: toinen nykyisen kääntöpaikan/paikoitusalueen kohdalle ja toinen kallionjuureen, havaitun kivijalan kohdalle. |
| metsakeskus.1000004361 |
707 |
Louhikaari |
10001 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
632437.09300000 |
6905534.15000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004361 |
Mahdollinen esihistoriallinen asuinpaikka sijaitsee Oriveden Samppaanselän länsirannalla, Pötsönlahdesta Pyssysalolle vievän tien länsipuolella, pienen hiekkatien varrella noin 250 – 400 m nykyisestä rannasta. Alueella, 82,5 m korkeuskäyrän tuntumassa, on selvästi erottuva muinaisrantaterassi, joka löytöpaikan tienoille muodostaa Sampaanselälle pistävän muinaisniemekkeen. Kvartsi-iskoksia on poimittu niemekettä halkovan metsätien pientareilta ja osin avonaisista kohdista hieman metsikönkin puolelta, alkaen niemekkeen kannasta, sen pohjoispuolelta, jatkuen halki niemekkeeen aina etelän puoleiselle
muinaisrannalle asti.
Maaperä alueella on hiekkaista, mutta koska tietä on vastikään parannettu ja sille on ajettu soraa, on epävarmaa, mistä kvartsit ovat peräisin. Esihistoriallisen asutuksen puolesta puhuu se, että joitakin kvartsi-iskoksia poimittiin myös tuulenkaadoista ja muista avopaikoista tien ulkopuolelta. Kohteen luonne kiinteänä muinaisjäännöksenä on toistaiseksi varmistamatta. |
| metsakeskus.1000004369 |
75 |
Lakaliininmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
506317.68700000 |
6722128.45800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004369 |
Lakaliininvuoresta kaakkoon sijaitsevan Lakaliininmäen itärinteessä, Teerisuon länsireunalla olevalta pieneltä terassimaiselta tasanteelta on löytynyt kampakeramiikkaa. Maaperä tasanteella on hiekkaa ja soraa. Maasto on yleisesti ottaen melko epätyypillinen kivikautiselle asuinpaikalle: rinne on jyrkkä ja kivinen. Saviastian palat löytyivät 10.9.2005, metsä-äkeen vaosta, noin kolmen metrin matkalta, muutaman metrin päästä alueen läpi kulkevasta polusta itään. Alueella on näkyvissä erikoinen kivi, jonka pinnassa on mahdollisesti hakkausjälkiä. |
| metsakeskus.1000004375 |
146 |
Syvänlahdenniemi |
10002 |
12016 |
13174 |
11006 |
27000 |
703130.24300000 |
6999697.47600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004375 |
Susikuoppa sijaitsee Naarvajärven Syvänlahdenniemessä niemen kärkeen johtavan tien itäpuolella noin 180 metriä niemen kärjestä pohjoiseen. Kohteessa on havaittavissa 6 x 6 m -kokoinen kuoppa, jonka ympärillä on metrin levyiset vallit, jotka ovat 30 - 50 cm korkeat. Rakennelman päällä kasvaa turve ja alue on tuoretta kangasmetsää. Syvänlahdenniemen maaperä on hienoa hiekkaa. |
| metsakeskus.1000004376 |
146 |
Majahiekka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
695392.38200000 |
6992500.34100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004376 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Lapiovaaran länsipuolella Koitereen rannassa. Asuinpaikka on pohjoiseen avautuva hiekkainen lahti, jota käytetään venevalkamana. Alueen koillispäässä on venevaja. Rantahiekasta löytyi kvartsi-iskoksia koko hiekkarannan alueelta. Lännessä alue rajautuu suoturpeeseen ja idässä venevajan takaa alkavaan kivikkoiseen rantaan. Alueen eteläpuolelle, Mäntyniemeen johtaa ajokelpoinen hiekkatie, jonka reunasta johtaa polku Majahiekan rantaan. Majahiekan maasto on mäntykangasta ja osittain suota. |
| metsakeskus.1000004377 |
146 |
Aittolahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
696270.03800000 |
6990471.16800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004377 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen itärannalla Aittolahden ja Aittolammen välisen kannaksen länsireunalla, joka on pohjois - etelä -suuntainen hiekkaranta. Huuhtoutuneesta rantahiekasta löytyi kvartseja noin 10 metrin matkalta koordinaatin 3696529/6993378 ympäriltä. Toinen löytökohta sijaitsi koordinaatin 3696510/6993464 kohdassa, joka on sortuvaa rantapengertä. Tässä kohdassa oli havaittavissa punertavaa likamaata, josta tuli kvartsi-iskoksia ja alueella on ilmeisesti jäljellä tuhoutumatonta asuinpaikkaa. Asuinpaikan seutu on hienoa hiekkarantaa ja asutusta on todennäköisesti ollut myös määritellyn asuinpaikan eteläpuolisella hiekalla. |
| metsakeskus.1000004378 |
146 |
Paskalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
696076.12400000 |
6989885.39900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004378 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen itärannalla, Ruotalahden ja Paskalahden välisen niemen pohjoisreunalla sijaitsevalla hiekkarannalla. Ranta on erittäin voimakkaasti huuhtoutunut järveen ja rannan turpeet roikkuvat sortuvan hiekkatöyrään yli järveen. Rannasta löytyi kvartsiveitsi, mikä on ilmeisesti viimeisiä merkkejä tuhoutuneesta asuinpaikasta. Koko alue Ruotaniemestä Aittolahteen saakka on ilmeisesti ollut kivikautista asuinpaikkaa, joka on melkein kokonaan tuhoutunut, koska veden säännöstely huuhtoo alueen hiekkaharjua Koitereeseen. |
| metsakeskus.1000004379 |
146 |
Ruotinniemi 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
686948.80300000 |
6987835.19200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004379 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen länsirannalla Ruotinniemen koillisreunalla sijaitsevalla hiekkarannalla. Asuinpaikka on suureltaosin huuhtoutunut järveen ja hiekalta tavattiin vain kvartsi-iskoksia ja hiotun kiviesineen katkelma. Ruotinniemen asuinpaikka on ilmeisesti laajempi, kattaen myös niemen lammen puoleiseset osat. Laajuutta ei inventoinnin yhteydessä ollut mahdollista selvittää tarkasti. Niemen maasto on mäntykangasta, jonka maaperä on hiekkaa ja moreenia. |
| metsakeskus.1000004380 |
146 |
Kultajärvi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
704558.71700000 |
6984572.57600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004380 |
Asuinpaikka sijaitsee Harkkojärven lounaispuolella sijaitsevan Kultajärven koillisrannalla. Ranta on rytiä kasvavaa hiekkaa ja liejua, jossa on havaittavissa veteen huuhtoutuneita liesikiveyksiä. Asuinpaikka ei kuitenkaan ole niin tuhoutunut kuin Koitereen rannan asuinpaikat ja luultavasti rantaturpeiden alla on eheää asuinpaikkaa jäljellä. Alueen maasto on aurattua metsäraiviota ja ranta nousee jyrkästi kaakossa sijaitsevalle mäennyppylälle. Kultajärven koillispuolitse kulkee hiekkatie Miinanniemeen. |
| metsakeskus.1000004381 |
146 |
Kultajärvi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
704466.76000000 |
6984720.51000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004381 |
Kohde sijaitsee Harkkojärven lounaispuolella olevan Kultajärven koillisrannalla, joka on Miinaniemen soista lounaisreunaa. Rannalla oli palaneita kiviä ja hioinlaaán puolikkaat, jotka löytyivät noin 1,5 metrin etäisyydellä toisistaan rantavedestä. Vesirajasta löytyi niinikään runsaasti kvartsi-iskoksia, joiden materiaali on hyvälaatuista. Löytöjä havaittiin koordinaattien 3704710 - 48/6987642-55 väliseltä alueelta. Asuinpaikka saatta jatkua koilliseen Miinanniemen mäntykankaille. |
| metsakeskus.1000004382 |
146 |
Kultajärvi 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
704172.87200000 |
6984757.49300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004382 |
Kohde sijaitsee Harkkojärven lounaispuolisen Kultajärven koillisrannalla. Asuinpaikan koillispuolella on Miinanniemi ja luoteispuolelta Kultajärvi on yhteydessä Harkkojärveen kapean salmen kautta. Kohteen maasto on suora luoteeseen avautuva hiekkaranta, jonka hiekasta löytyi kvartsiveitsi ja kvartsi-iskoksia. Hiekkarannan pohjoispuolella Miinanniemen maasto on korpea. |
| metsakeskus.1000004383 |
146 |
Kultajärvi 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
704481.74900000 |
6984409.63400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004383 |
Kohde sijaitsee Kultajärven koillispäässä sijaitsevalla niemellä, joka on paksua turvetta kasvavaa rämeistä rantaa. Rannan kivikosta löytyi kvartsi-iskoksia noin 20 metrin matkalta. Asuinpaikan itäpuolella on korkea mäenharjanne, joka on metsäraiviona. Asuinpaikan itä- ja pohjoispuolella sijaitsevat Kultajärvi 1,2 ja 3 asuinpaikat ja eteläpuolella suon takana on Semettiinsaaren löytöpaikka. |
| metsakeskus.1000004384 |
146 |
Kinkerniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
705251.43500000 |
6986408.83900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004384 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Harkkojärven itärannalla sijaitsevan Kinkerniemen kärjen itäpuolella kohdassa, jossa kangasmaasto vaihtuu ojitetuksi suoksi. Kohteen maasto on alavaa lieju- ja hiekkarantaa, josta löytyi kvartsi-iskoksia. Kinkerniemen itäpuolella on mäenharjanne, johon tulee etelästä metsäautotie. Kohteen eteläpuolella sijaitsevat Risulammen ja Risuniemen kivikautiset asuinpaikat. |
| metsakeskus.1000004385 |
146 |
Risulampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
705112.49500000 |
6986046.98100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004385 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Harkkojärven itärannalla, järven ja Risulammen välisen kannaksen hiekkaisella rannalla. Asuinpaikan pohjoispuolitse kulkee oja Risulampeen. Hiekkarannalta löytyi kvartsi-iskoksia. Hiekkarannan ja Risulammen välinen maasto on ojitettua suota. Kohteen pohjoispuolella on Kinkerniemen asuinpaikka ja eteläpuolella Risuniemen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000004386 |
146 |
Risuniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
705167.47300000 |
6985449.22600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004386 |
Kohde sijaitsee Risuniemen eteläpuolisella hiekkarannalla Harkkojärven Luotolahdessa. Kohteen pohjoispuolella Risuniemi on mäntykangasta ja asuinpaikan maasto on lyhyt hiekkaranta, josta löytyi kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000004389 |
146 |
Repolahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
686876.87500000 |
6977395.40000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004389 |
Kohde sijaitsee Koitereen lounaisessa lahdessa, johon laskee Koitajoki. Asuinpaikka on Reposärkän lounainen ranta, joka on osittain kivikkoinen, osittain hiekkainen ja itäosiltaan suon reunaa. Alueelta löytyi kvartsi-iskoksia aivan vesirajasta. Alueen pohjoispuolinen maasto on jyrkästi Repolahdesta kohoava niemi, jonka kärjessä on kesämökki. Niemessä kasvaa havupuumetsä. |
| metsakeskus.1000004390 |
146 |
Käkkyränlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
688636.14800000 |
6981050.93000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004390 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen Tyrjänsaaren pohjoisosassa, Käkkyränlahden ja Korpilahden välisellä niemellä; niemen kärjessä ja länsireunalla. Alueen hiekkarannasta löytyi kaksi kvartsien keskittymää kohdista: 3688883/6983976 ja 3688823/6983930. Kohteen maasto on mäntykangasta, johon johtaa pajua kasvava hiekkatie, joka on hädintuskin kulkukelpoinen pienen auton ajella. Käkkyränlahti on lähes soistunut umpeen. |
| metsakeskus.1000004391 |
146 |
Lapinsaari |
10002 |
12016 |
13174 |
11002 |
27000 |
686879.85500000 |
6982082.51400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004391 |
Kohde sijaitsee Koitereen Tyrjänsaaren pohjoispuolella sijaitsevassa Lapinsaaressa. Susikuoppa sijaitsee saaren länsireunaa kulkevan tien länsipuolella noin 10 m etäisyydellä tiestä ja kuoppa näkyy tielle. Susikuoppa on säännöllisen neliön muotoinen ja 10 m x 10 m -kokoinen. Kuopalla on syvyyttä 5 m. |
| metsakeskus.1000004392 |
146 |
Särkilahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
721819.80000000 |
6974516.69300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004392 |
Kohde sijaitsee Ilajanjärven pohjoispäässä sijaitsevalla uimarannalla. Rantahietikolta löytyi palaneita kiviä ja kvartsia, jotka tarkastusajankohtana olivat veden alla. Rantavedestä löytyi myös historiallisen ajan maalattua ja lasitettua keramiikkaa. Kohteen maasto on Särkilahden pohjoispuolista hiekkakangasta, jossa kasvaa mäntymetsä. Uimarannan ajotien kohdalta rannan hiekka valuu järveen. Kohteen itäpuolella järven rannassa on kesämökkiasutusta. |
| metsakeskus.1000004393 |
146 |
Ylä-Lyly |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
691961.86000000 |
6967272.50300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004393 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitajoen länsirannalla Kurenharjun itäpäässä. Kurenharjulle kulkee hiekkatie Huhuksen ja Lylyvaaran välimaastossa sijaitsevalta Selkäkankaalta. Kurenharjun päässä on Koitajokeen laskeva niemi, jota ympäröivät suot. Kvartsit löytyivät niemen pohjoisreunaan, savihiekkamaahan pusketusta venevalkamasta. Koitajoen vastarannalla sijaitsee Kurjenharju, joka on myös potentiaalista asuinpaikkaa. |
| metsakeskus.1000004394 |
146 |
Rantala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
699348.88500000 |
6968330.09600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004394 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Ala - Koidan kylässä Koitajoen lounaisrannalla Mekrijärven pohjoispäästä noin kilometrin Koitajoen yläjuoksulle päin. Rantalan tilan kohdalta Koitajoen rannasta on löytynyt kivikautista keramiikkaa ja kvartsi- ja piiesineitä ja iskoksia. Rantalan tilan kohdalla joen ranta on ollut pitkään peltoviljelyksen alla. Kohteen luoteispuolella sijaitsevat rannat ovat soista rantaniittyä. Kohteen lähieasuinpaikkoja ovat Sänkiahon, Iknonniemen ja Ristiniemen kivikautiset asuinpaikat. |
| metsakeskus.1000004395 |
146 |
Sänkiaho |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
698369.27600000 |
6968874.87800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004395 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Ala-Koidan kylässä, Koitajoen lounaisrannalla, Mekrijärven pohjoispäästä noin 2 kilometriä jokea yläjuoksulle päin. Alue on kapea hiekkarannan kaistale Koitajoen rannassa ja sitä ympäröivät suot ja rantaniityt. Rantahiekasta löytyi kvartsi-iskoksia ja palaneita kiviä. Asuinpaikka on todennäköisesti suurelta osin huuhtoutunut veteen. |
| metsakeskus.1000004396 |
146 |
Iknonniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
698816.09000000 |
6968790.91400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004396 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Ala - Koidan kylässä, Koitajoen lounaisrannalla noin puolitoista kilometriä joen yläjuoksun suuntaan Mekrijärven pohjoispäästä. Iknonniemi on pieni metsää kasvava kangaskumpare, jota ympäröivät rantaniityt ja suot. Niemen kapealta hiekkarantakaistaleelta löytyi kvartsi-iskoksia. Niemen itäpuolelle Iknonlahteen johtaa hiekkatie Iknonkankaalta. Kohteen lähiasuinpaikkoja ovat Rantalan ja Sänkiahon kivikautiset asuinpaikat. |
| metsakeskus.1000004397 |
146 |
Raivio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
700205.53400000 |
6967989.23900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004397 |
Asuinpaikka sijaitsee Mekrijärven ja Koitajoen yhtymäkohdassa, joen pohjoisrannalla. Kohteen maasto on mäntyä kasvava kumpare, jonka ympärillä on rantaniittyä ja suota. Kumpareen laelle on rakennettu kesämökki, josta johtaa polku rantaan laiturille. Laiturin molemmin puolin ratahiekasta löytyi kivikautisia asuinpaikkalöytöjä, jotka olivat keramiikkaa, piitä ja kvartsia. Lisäksi rannalla oli palaneita kiviä. Koristeluista ja sekoitteista päätellen löydöissä oli varhaiskampakeramiikkaa ja Pöljän keramiikkaa. Lähikohteita ovat Risitniemen ja Kiukoilan kivikautiset asuinpaikat. |
| metsakeskus.1000004399 |
146 |
Issakkalansärkkä 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
702378.65700000 |
6969330.71400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004399 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Koitajoen rannassa Issakkalansärkän länsirannalla. Kohteeseen johtaa hiekkatie Naarvan ja Ilomantsin keskustan väliseltä tieltä. Kohteen maasto on mäntyä kasvavaa hiekkasärkkää, joka laskee jyrkästi Koitajokeen. Rantahiekasta löytyi kvartsi-iskoksia ja huuhtoutunut liesikiveys. Kuten Koitajoen kohteet yleensäkin, tämäkin asuinpaikka on luultavasti suurimmaksi osaksi huuhtoutunut veteen. Kohteen eteläpuolella noin 100 metrin päässä sijaitsee Issakkalansärkän rautakautinen/keskiaikainen asuinpaikka. Issakkalansärkkä sijaitsee Koitajoen ja Kelsimäjoen yhtymäkohdassa ja sitä ympäröivät matalat hiekkasärkät, jotka kasvavat luonnon niittyä. |
| metsakeskus.1000004400 |
146 |
Likoniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
704031.01400000 |
6963361.12000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004400 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Mekrijärven etelärannalla sijaitsevassa niemessä. Niemen läpi kulkee valtatie Ilomantsin keskustasta Hattuvaaraan ja niemessä on myös autoilijoiden levähdysramppi. Asuinpaikkalöydöt, jotka olivat kvartsi- ja kivilaji-iskoksia sekä kvartsikaapimia löytyivät niemen pohjoiskärjen ja levähdyspaikan väliseltä rannalta. Ranta laskee jyrkästi Mekrijärveen ja kvartsit löytyivät veden huuhtelemasta rantakivikosta. Alueella oli selvästi kvartsien iskentäpaikka ja iskoksia oli aika runsaasti hajaantuneena kivien väliin. Likoniemen maasto on kivikkoista ja alueella kasvaa mäntymetsä. |
| metsakeskus.1000004401 |
146 |
Huutoniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
704822.68700000 |
6964529.64900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004401 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Koitajoen rannassa noin 600 metriä etelään Kallioniemessä Koitajoen ylittävästä sillasta. Huutoniemessä on kolme kesämökkiä, joiden kohdalta, rantahietikosta löytyi kvartsi-iskoksia. Niemen maasto on mäntymetsää ja kesämökeille johtaa hiekkatie Ilomantsin keskustan ja Hattuvaaran väliseltä tieltä. Huutoniemen eteläpuolella joen rannassa sijaitsevat Ilolinnan ja Vilunvedenjuoksun kivikautiset asuinpaikat. |
| metsakeskus.1000004402 |
146 |
Ilolinna |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
704696.74200000 |
6963856.92600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004402 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Koitajoen länsirannalla noin 1200 metriä Kallioniemessä joen ylittävältä sillalta etelään. Alueella on lukuisia kesämökkejä, joiden rantatonteilla asuinpaikka sijaitsee. Kesämökeille johtaa hiekkatie Ilomantsin keskustan ja Hattuvaaran väliseltä tieltä. Kohteesta löytyi kvartsiesineitä ja -iskoksia rantakivikosta. Asuinpaikka lienee huuhtoutunut suurimmaksi osaksi jokeen. Kohteen maasto on mäntymetsää. |
| metsakeskus.1000004403 |
146 |
Vilunvedenjuoksu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
704599.78500000 |
6963412.10300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004403 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Koitajoen länsirannalla joen ja Mekrijärven välisellä kankaalla. Asuinpaikan kohdalla Mekrijärven puolella sijaitsee Likolampi. Kohteen löydöt olivat kvartsiesineitä ja -iskoksia, jotka löytyivät joen rannasta kahdesta löytökeskittymästä joen rannassa olevan pienen suon molemmin puolin. Kohteen ranta on kivikkoista ja maastossa kasvaa mäntymetsä. |
| metsakeskus.1000004404 |
146 |
Tytärniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
700948.26100000 |
6962549.44000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004404 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Kätkäjärven etelärannalla Ilomantsijoen suun länsirannalla. Kohteen maasto on Tytärlammen ja Kätkäjärven välinen mäntyä kasvava harju, jonka itärannalta löytyi kvartsikaavin ja -iskoksia sekä palaneita kiviä. Inventoinnin aikana Kätkäjärven vesi oli alhaalla ja löydöt tulivat rantakaistaleelta, joka on normaaliveden aikana non 20 cm syvässä vedessä. Rannan maaperä on hiekkaa ja savea. Kohteeseen johtaa Kerälänvaarasta hiekkatie. |
| metsakeskus.1000004405 |
146 |
Syvälahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
705251.53100000 |
6960793.16200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004405 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Putkelan kylässä, Putkelansärkästä Koitajokeen pistävän niemen länsirannalla. Niemen kohdalla Koitajoki laskee Nuorajärveen ja asuinpaikan vastarannalla sijaitsee Ristikallio -niminen matalasta suorannasta pistävä kallioinen niemi. Asuinpaikkalöytöjä löytyi pesäkkeisesti niemen keskikohdalta, jossa on kesämökki, pohjoiseen niemen tyveen saakka niemen itärannan puolelta. Löydöt ovat kvartsikaapimia, -iskoksia ja -ytimiä sekä palanutta luuta. Tutkimusajankohtana Nuorajärven vesi oli alhaalla ja kaikki löydöt tulivatkin vesijättömaalta, joka on kivikkoista rantaa. Asuinpaikka on siis huuhtoutunut veteen, mutta osittain sitä voi olla vielä niemessä jäljellä. Niemen maasto on mäntykangasta ja niemen korkeimmalla kohdalla kulkee polku harjun kärkeen saakka. |
| metsakeskus.1000004406 |
146 |
Verkkosaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
705192.55800000 |
6960388.32200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004406 |
Asuinpaikka sijaitsee Putkelan kylässä, Putkelansärkästä Koitajokeen pistävän niemen kärjessä. Niemen kärjen nimi on Verkkosaari, vaikka se on harjuun yhteydessä pohjoispäästään. Asuinpaikka-alue on mäntykangasta, jonka hiekkarannasta löytyi kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. asuinpaikan itäpuolella on majavan pesä ja löydöt olivat tulleet esille majavien kaivaessa käytäviä hiekkaiseen rantaan. Tästä päätellen asuinpaikkaa on jäljellä ylempänä rannassa, vaikka osa alueesta on huuhtoutunut järveen. Asuinpaikan pohjoispuolella niemen itä- ja pohjoisrannalla sijaitsee Syvälahden kivikautinen asuinpaikka. Syvälahden niemen tyveen Putkelansärkälle johtaa hiekkatie. |
| metsakeskus.1000004407 |
146 |
Sikoaho |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
704810.70400000 |
6962671.40300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004407 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Sikoahonsärkällä Koitajoen rannassa. Kohteen eteläpuolella sijaitsee Linnalampi ja itäpuolella Mekrijärven eteläpäässä sijaitseva Haukilahti. Asuinpaikan kohdalla särkällä on maaseututyöväen maja. Tutkimusajankohtana Koitajoen pinta oli alhaalla ja löydöt poimittiin rannan vesirajasta, joka normaaliveden aikaan on noin 20 cm syvyydessä. Löytöjä tuli maaseututyöväen majan venevalkamasta pohjoiseen noin 60 metrin matkalta ja ne olivat kvartsi-iskoksia ja -kaapimia. Rannan maaperä on liejua ja hiekkaa, muuten alue on hiekkaista mäntykangasta. Asuinpaikalle johtaa hiekkatie Putkelansärkältä. |
| metsakeskus.1000004408 |
146 |
Kaitajärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
714263.96000000 |
6944555.74600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004408 |
Asuinpaikka sijaitsee Petkeljärven eteläpäässä sijaitsevan Valkiajärven länsipuolella sijaitsevan Kaitajärven itärannalla. Asuinpaikka on Saarilahden itäpuolella olevien kahden niemen välinen soistunut lahti. Lahden pohjukasta löytyi kvartsi-iskoksia ja -ytimiä rantavedestä. Aluetta ympäröivä maasto on mäntykangasta. Asuinpaikalle johtaa hiekkatie Ilomantsi - värtsilä -väliseltä tieltä. |
| metsakeskus.1000004411 |
146 |
Haapovirta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
715147.61400000 |
6941876.82600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004411 |
Asuinpaikka sijaitsee Patrikan itäpuolella, Nietlahden ja Haapojärven välisen salmen pohjoisrannalla. Asuinpaikka-alue on Karinniemen hiekkainen eteläranta, johon johtaa hiekkatie. Löydöt tulivat noin 10 metrin alueelta rannassa sijaitsevan grillikatoksen kohdalta heti rantakasvillisuuden ja hiekkarannan vaihtumiskohdasta. Rantahiekassa oli palaneita kiviä ja maa oli paikoin harmaata tai ruskeaa likamaata. Löydöt olivat pii- ja kvartsi-iskoksia sekä kvartsiesineitä. |
| metsakeskus.1000004412 |
146 |
Karinniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
715438.49600000 |
6941875.82700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004412 |
Asuinpaikka sijaitsee Patrikan itäpuolella Nietlahden luoteisrannalla Karinniemessä. Niemen itärannan hiekkarannalta löytyi kvartsikaapimia, -iskoksia ja -ytimiä noin 30 metrin matkalta. Asuinpaikan eteläpuolella on venevalkama, johon johtaa hiekkatie. Kvartsit löytyivät huuhtoutuneesta hiekasta, mutta asuinpaikkaa on mahdollisesti jäljellä Kariniemen ranta-alueella. |
| metsakeskus.1000004413 |
146 |
Kirnunpohja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
716479.07000000 |
6942583.54800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004413 |
Asuinpaikka sijaitsee Nietlahden pohjoispäässä Haapovaaran kylän vastarannalla. Niemen kaakkoisrannalla sijaitsevalla hiekkarannalla oli kvartseja noin 30 metrin matkalla. Melkein kaikki kvartsit löytyivät vedestä, vaikka vesi oli tutkimuksen aikana normaalia alempana. Asuinpaikka on ilmeisesti suurimmaksi osaksi huuhtoutunut järveen. |
| metsakeskus.1000004414 |
146 |
Lemilahdenkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
714962.69100000 |
6941750.87700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004414 |
Asuinpaikka sijaitsee Patrikan itäpuolella Nietlahden ja Haapojärven välisen Lemilahdenkankaan pohjoisrannalla. Vastapäätä salmen pohjoisrannalla sijaitsee Haapovirran kivikautinen asuinpaikka. Alueen rantahietikosta löytyi kvartsikaapimia ja -iskoksia noin 70 metrin matkalta. Lemilahdenkankaan pohjoisranta on asuinpaikan kohdalla soistuvaa rantaniittyä. Lemilahdenkankaan länsireunaan johtaa hiekkatie ja alueelle oli rakenteilla kesämökki. |
| metsakeskus.1000004415 |
146 |
Varisniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
712462.72900000 |
6932667.53100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004415 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Mutalahdessa Varisselän ja Mutalahdenselän välisen Varisniemen itärannalla noin 200 metriä niemen kärjestä pohjoiseen. Asuinpaikka sijaitsee rantahiekalla, jota ympäröivät rantaniityt ja suot. Kvartseja löytyi noin 30 metrin matkalta vesirajasta. Alue on normaaliveden aikaan noin 20 cm syvyydessä. Asuinpaikan rantaa käytetään venevalkamana ja alueelle johtaa hiekkatie Patrikan ja Mutalahden väliseltä tieltä. |
| metsakeskus.1000004416 |
980 |
Nokala NW |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
312298.14600000 |
6847178.27500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004416 |
Kohde sijaitsee Karhejärven sillasta 2 km etelään, järven länsipuolella olevalla harjulla. Kuopan laajuus on 4 x 3 m ja syvyys noin 30 cm. Kysymyksessä voi olla pyyntikuoppa.
Inventointi 2009: Paikalla on hiilimiilun jäänne, koko noin 2 x 4 m ja syvyys noin
80 cm. Vallit ovat pitkällä sivulla. Koordinaatit: x 6845061 y 2471012, p 6850056 i 3312391 ±5 m. Edellisen pohjois-luoteispuolella noin 30 m päässä on rännihauta (tervanpolttoa). Koko on 5 x 1 m ja syvyys noin 80 cm. Koordinaatit: x 6845084 y 2470992, p 6850080 i 3312372 ±5 m. |
| metsakeskus.1000004417 |
980 |
Noppa |
10007 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
310870.70600000 |
6850341.00200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004417 |
Kohde sijaitsee Karhejärven ylittävästä sillasta 1,2 km luoteeseen, Nopanniemessä, tilan päärakennuksesta eteläkaakkoon.
Kohde on 35x15 m oleva kiveys. Päällä on suurempia kiviä, jotka on ehkä tuotu pellolta. Isojen kivien alla on pienempiä kiviä ja maata. Kivikon eteläpäässä on erillinen 1,5x1 metrin suuruinen kiveys.
Kohteen luonteen selvittäminen edellyttää lisätutkimuksia.
Inventointi 2009: Nopan vanhan isännän mukaan alueella on sijainnut Nopan tilan rakennuksia, rakenteet ovat sen jäljiltä. Vanha ja nykyinen talotontti on
tästä pohjoiseen noin 180 m. Alueella havaittiin seuraavia rakenteita:kivirakenne, maansekainen röykkiö 2X1.5x0.3 m, maansekainen röykkiö, kivirakenne 4x4x0.3 m. Kyseessä ei ole muinaisjäännös. |
| metsakeskus.1000004418 |
700 |
Hyypiänkoski |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
608896.00000000 |
6794033.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004418 |
Loivassa rinteessä pyöreä, suppilomainen tervahauta, jota kiertää matala maavalli. Juoksutuskanavaa ei ole nähtävissä. Haudan halkaisija noin 7-8 metriä.
Vuoden 2022 tarkastuksen aikaan tervahaudan ympäristön puusto oli hakattu muutamia vuosia aiemmin ja istutettu kuuselle. |
| metsakeskus.1000004420 |
702 |
Kautunharju 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
347610.84000000 |
6874106.61000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004420 |
Asuinpaikka sijaitsee Kautunvuolteesta 1,5 km pohjoiseen, valtatieltä 60 m koilliseen, mäntyvaltaisessa metsässä Kautunharjun lounaisrinteellä olevalla tasanteella.
Asuinpaikka on tasanteen pohjoispäässä. Tienleikkauksesta on löydetty kvartsia ja palanutta luuta (löytöjä ei ole otettu talteen). Tiellä on näkyvissä mahdollinen tulisijan jäännös. Kohde on edellä mainittua tietä lukuunottamatta ehjä. Rannansiirtymiskronologian mukaan se ajoittuisi noin 7200-7000 eKr. |
| metsakeskus.1000004423 |
172 |
Rutalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
445826.34500000 |
6873899.11500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004423 |
Asuinpaikka sijaitsee noin 100 metrin päässä Rutajärven uimarannasta sijaitsevan pellon länsipäässä.
Vuoden 2004 inventoinnissa pellota löytyi kvartsi-iskos ja palanutta luuta. Pellolla kasvoi viljaa, joten siitä voitiin tarkastaa vain länsipää. |
| metsakeskus.1000004425 |
172 |
Harjuniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
448050.48900000 |
6864660.83700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004425 |
Rantatörmällä pitkin Harjuniemeä on seitsemän nelikulmaista kiviröykkiötä noin sadan metrin päässä toisistaan. Ne on tehty pelkästään kivestä ja neljän röykkiön keskikiveen on piirretty numero.
Röykkiöt muistuttavat Joutsniemen (415010006) röykkiöitä ja ovat ilmeisesti jonkinlaisia vedenkorkeuden mittoja 1800-luvun lopulta. |
| metsakeskus.1000004426 |
172 |
Koukunniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
451609.03800000 |
6870218.61800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004426 |
Niemellä on kolme neliskulmaista kiviröykkiötä. Ne muistuttava Joutsniemen (415010006) ja Harjunniemen (1000004425) röykkiöitä. Kahden röykkiön keskikiveen on kirjoitettu numero 99.
Röykkiöt lienevät vedenkorkeuden mittoja 1800-luvun lopulta. |
| metsakeskus.1000004427 |
172 |
Röykkälä |
10001 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
447265.81200000 |
6863543.28700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004427 |
Paikalla on yhdeksän pellolla olevaa kiviröykkiötä. Ne ovat todennäköisimmin syntyneet peltoa raivattaessa.
Maanomistajan tietojen mukaan paikalla on ollut nykyistä 1800-luvulta peräisin olevaa päärakennusta edeltänyt rakennus. Tästä ei havaittu merkkejä, koska samalla paikalle rakennettiin aittaa.
Pellosta löytyi pala punasavikeramiikkaa (KM 35037), jossa on lyijylasite ja bolus-koristelua. |
| metsakeskus.1000004428 |
172 |
Tallimäki |
10001 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
455967.27900000 |
6870204.63900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004428 |
Paikalla on talonpohjan jäänteet 1800- ja 1900-lukujen taitteesta.
Maanpinnalla erottuu talon seinälinjat ja pohjoisseinällä romahtanut uuni. Talonpohja on kooltaan 18x10 metriä. Paikalta noin 200 metriä etelään on 1900-luvun alun navetan rauniot (P:6872080, I:3456960).
Läheisiltä pelloilta on löytynyt rahoja 1800-luvun puolivälistä 1950-luvulle. |
| metsakeskus.1000004430 |
400 |
Raula |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
209226.92500000 |
6764859.86400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004430 |
Kohde sijaitsee Untamalan kylämiljöössä valtatien 8 koillisreuanssa ja Joukahaisentien luoteispuolella. Maasto on kesantopeltoja reunustavaa kivikkoista moreenimaastoa, joka jakautuu moniin saarekkeisiin. Kumpareiset saarekkeet ovat kasvamassa umpeen, mutta osa on otettu uudelleen laitumeksi. Saarekkeista on todettu ainakin kolme maansekaista röykkiötä tai muuta rakennelmaa. Jäännösten luonne ja ajoitus ei ole varmuudella selvinnyt alueella tehdyissä koekaivauksissa. Yhdestä röykkiöstä on löytynyt pari palaneen luun murua, minkä perusteella kyseessä saattaa olla raukautinen hautaus. Alueella on mahdollisesti oleskeltu jo aikaisemmin esihistoriallisella ajalla. Saarekkeissa on myös historiallisen toiminnan muistoja.
|
| metsakeskus.1000004432 |
400 |
Moromaa |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
209286.90300000 |
6764679.93500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004432 |
Kohde sijaitsee Untamalan kylämiljöössä, valtatien 8 koillisreunassa. Maasto peltojen ympäröimää kivikkoista moreenisaareketta, jonka valtatie katkaisee. Tien lounaispuolisesta Elsilän saarekkeesta tunnetaan maansekaisia röykkiöitä ja kuppikivi (Ks. Untamalan kirkko, mjreki 40010251). Saarekkeesta on todettu neljä maansekaista röykkiöitä. Jäännöksiä ei ole tutkittu ja niiden luonne ja ajoitus on epäselvä. Lähikohteiden perusteella ne saattavat olla rautakautisia hautaröykkiöitä.
|
| metsakeskus.1000004433 |
400 |
Lalla 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
208544.19000000 |
6765725.51100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004433 |
Kohde sijaitsee Untamalan kyläkeskuksen luoteisosassa, Lallan talon luoteispuolella kohoavalla harjulla, 170 m valtatieltä 8 länteen. Paikka on kahden suuren ja syvän sorakuopan välisellä kapealla kannaksella, jossa kasvaa harvaa mäntymetsää. Paikalta on kattava näkyvyys lounaaseen Isonrahkan suuntaan. Lallan talon Myllymäestä mainitaan 1890-luvun tiedoissa löytyneen joskus miekka, joka on sittemmin joutunut hukkaan. Harjun laelta on todettu kolme matalaa ja epämääräistä kiveystä. Jäännökset pitkänomaisia, niiden pituus on 6-7 metriä, leveys 2-3 metriä ja korkeus 0,5 metriä. Röykkiöiden luonne ja ajoitus on epäselvä, mutta sijaintinsa perusteella ne voivat olla pronssikautisia. Jäännöksiä on pengottu ja niitä on voitu myös käyttää mäellä olleitten tuulimyllyjen perustuksina. |
| metsakeskus.1000004467 |
422 |
Lapinkannas |
10001 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
637773.48500000 |
7024057.41700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004467 |
Lapinkannas on Pielisen Nykälänlahden rannalla. Paikka on pieni, korkea kivikkosaareke, jolla kasvaa koivuja. Se on keskellä luhtaniittyä, joka on keväisin veden alla. Saarekkeen länsipää ulottuu Nykälänlahden rantaan, Perimätiedon mukaan paikalla on asunut lappalaisia, jotka ovat tästä käsin kalastelleet. |
| metsakeskus.1000004532 |
179 |
Mäkelä Ylä-Tihtari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
434106.08000000 |
6869019.02200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004532 |
Asuinpaikka sijaitsee Oittilan kylän Mäkelänmäen etelään viettävässä rinteessä Ylä-Tihtarin (ent. Mäkelän?) tilan pellossa noin 100 metriä talosta etelään. Rinne on Myllylampeen viettävää hiekkaista peltoa. Pellosta on löytynyt pii-iskos, kvartsia ja palanutta luuta. Asuinpaikan laajuus on tuntematon. Kohteen aikaisempi nimi on Oittila Mäkelä.
Inventointi 2005: Maanomistaja näytti paikan pellossa, jota hänen mukaansa Miettiset ovat hieman kaivaneetkin. Pellosta nousee kyntäessä aina hiiliä. Tämä paikka oli kuitenkin hieman eri kohdassa kuin yllä mainittu, 100 metriä talosta lounaaseen (ei etelään) suuren ulkorakennuksen vieressä. GPS-mittaus tästä paikasta 6871907/3434125, z=100 m mpy. |
| metsakeskus.1000004533 |
179 |
Rimminlampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
415202.65700000 |
6875869.19400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004533 |
Kohteessa on kivikautinen asuinpaikka ja tervahauta. Muinaisjäännökset sijaitsevat Korpilahden länsiosassa Saarijärven itäpään pohjoisrannalla, hiekkaisella kankaalla pienen Lahnajärven ja Saarijärven välissä. Paikan länsipuolella on Patolahti ja itäpuolella Rimminlampi. Maasto on mäntymetsää ja maaperä on hiekkaa. Rinne laskee lounaaseen ja juuri tällä kohtaa siinä erottuu hyvin selviä rantatörmiä ja terasseja. Saarijärven korkeus on 117 m mpy, joten se on Muinais-Päijänteen korkeinta rantaa ylempänä (100 m mpy). Asuinpaikan korkeus peruskartasta arvioituna on 120-125 m mpy. |
| metsakeskus.1000004533 |
179 |
Rimminlampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
415202.65700000 |
6875869.19400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004533 |
Kohteessa on kivikautinen asuinpaikka ja tervahauta. Muinaisjäännökset sijaitsevat Korpilahden länsiosassa Saarijärven itäpään pohjoisrannalla, hiekkaisella kankaalla pienen Lahnajärven ja Saarijärven välissä. Paikan länsipuolella on Patolahti ja itäpuolella Rimminlampi. Maasto on mäntymetsää ja maaperä on hiekkaa. Rinne laskee lounaaseen ja juuri tällä kohtaa siinä erottuu hyvin selviä rantatörmiä ja terasseja. Saarijärven korkeus on 117 m mpy, joten se on Muinais-Päijänteen korkeinta rantaa ylempänä (100 m mpy). Asuinpaikan korkeus peruskartasta arvioituna on 120-125 m mpy. |
| metsakeskus.1000004533 |
179 |
Rimminlampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11019 |
27000 |
415202.65700000 |
6875869.19400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004533 |
Kohteessa on kivikautinen asuinpaikka ja tervahauta. Muinaisjäännökset sijaitsevat Korpilahden länsiosassa Saarijärven itäpään pohjoisrannalla, hiekkaisella kankaalla pienen Lahnajärven ja Saarijärven välissä. Paikan länsipuolella on Patolahti ja itäpuolella Rimminlampi. Maasto on mäntymetsää ja maaperä on hiekkaa. Rinne laskee lounaaseen ja juuri tällä kohtaa siinä erottuu hyvin selviä rantatörmiä ja terasseja. Saarijärven korkeus on 117 m mpy, joten se on Muinais-Päijänteen korkeinta rantaa ylempänä (100 m mpy). Asuinpaikan korkeus peruskartasta arvioituna on 120-125 m mpy. |
| metsakeskus.1000004533 |
179 |
Rimminlampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
415202.65700000 |
6875869.19400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004533 |
Kohteessa on kivikautinen asuinpaikka ja tervahauta. Muinaisjäännökset sijaitsevat Korpilahden länsiosassa Saarijärven itäpään pohjoisrannalla, hiekkaisella kankaalla pienen Lahnajärven ja Saarijärven välissä. Paikan länsipuolella on Patolahti ja itäpuolella Rimminlampi. Maasto on mäntymetsää ja maaperä on hiekkaa. Rinne laskee lounaaseen ja juuri tällä kohtaa siinä erottuu hyvin selviä rantatörmiä ja terasseja. Saarijärven korkeus on 117 m mpy, joten se on Muinais-Päijänteen korkeinta rantaa ylempänä (100 m mpy). Asuinpaikan korkeus peruskartasta arvioituna on 120-125 m mpy. |
| metsakeskus.1000004534 |
179 |
Kattilaoja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
413848.19300000 |
6877607.48700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004534 |
Kohteessa on kivikautinen asuinpaikka ja historiallisia tervahautoja. Muinaisjäännökset sijaitsevat Korpilahden länsiosassa Saarijärven keskikohdalla pohjoisrannalla, hiekkaisella kankaalla, Kattilaojan eteläpuolella. Maasto on mäntymetsää ja maaperä on hiekkaa. Rinne laskee länteen Kattilaojan laaksoon. Ojan reunalla on selvä törmä ja ojan eteläpuolella on laakea suistomainen hiekkatasanne, joka rajautuu itäpuolella jyrkästi nousevaan mäenrinteeseen. Myös aivan järven rannassa on pieni rantatörmä. Tasanteen poikki kulkee Palolahdentie ja Kattilaojan eteläpuolitse kulkee metsäautotie ja mökkiteitä rantaan. Muinaisjäännös ulottuu kahden peruskartan alueelle 223311 Saakoski ja 223312 Moksi. |
| metsakeskus.1000004534 |
179 |
Kattilaoja |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
413848.19300000 |
6877607.48700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004534 |
Kohteessa on kivikautinen asuinpaikka ja historiallisia tervahautoja. Muinaisjäännökset sijaitsevat Korpilahden länsiosassa Saarijärven keskikohdalla pohjoisrannalla, hiekkaisella kankaalla, Kattilaojan eteläpuolella. Maasto on mäntymetsää ja maaperä on hiekkaa. Rinne laskee länteen Kattilaojan laaksoon. Ojan reunalla on selvä törmä ja ojan eteläpuolella on laakea suistomainen hiekkatasanne, joka rajautuu itäpuolella jyrkästi nousevaan mäenrinteeseen. Myös aivan järven rannassa on pieni rantatörmä. Tasanteen poikki kulkee Palolahdentie ja Kattilaojan eteläpuolitse kulkee metsäautotie ja mökkiteitä rantaan. Muinaisjäännös ulottuu kahden peruskartan alueelle 223311 Saakoski ja 223312 Moksi. |
| metsakeskus.1000004534 |
179 |
Kattilaoja |
10002 |
12016 |
13175 |
11019 |
27000 |
413848.19300000 |
6877607.48700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004534 |
Kohteessa on kivikautinen asuinpaikka ja historiallisia tervahautoja. Muinaisjäännökset sijaitsevat Korpilahden länsiosassa Saarijärven keskikohdalla pohjoisrannalla, hiekkaisella kankaalla, Kattilaojan eteläpuolella. Maasto on mäntymetsää ja maaperä on hiekkaa. Rinne laskee länteen Kattilaojan laaksoon. Ojan reunalla on selvä törmä ja ojan eteläpuolella on laakea suistomainen hiekkatasanne, joka rajautuu itäpuolella jyrkästi nousevaan mäenrinteeseen. Myös aivan järven rannassa on pieni rantatörmä. Tasanteen poikki kulkee Palolahdentie ja Kattilaojan eteläpuolitse kulkee metsäautotie ja mökkiteitä rantaan. Muinaisjäännös ulottuu kahden peruskartan alueelle 223311 Saakoski ja 223312 Moksi. |
| metsakeskus.1000004534 |
179 |
Kattilaoja |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
413848.19300000 |
6877607.48700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004534 |
Kohteessa on kivikautinen asuinpaikka ja historiallisia tervahautoja. Muinaisjäännökset sijaitsevat Korpilahden länsiosassa Saarijärven keskikohdalla pohjoisrannalla, hiekkaisella kankaalla, Kattilaojan eteläpuolella. Maasto on mäntymetsää ja maaperä on hiekkaa. Rinne laskee länteen Kattilaojan laaksoon. Ojan reunalla on selvä törmä ja ojan eteläpuolella on laakea suistomainen hiekkatasanne, joka rajautuu itäpuolella jyrkästi nousevaan mäenrinteeseen. Myös aivan järven rannassa on pieni rantatörmä. Tasanteen poikki kulkee Palolahdentie ja Kattilaojan eteläpuolitse kulkee metsäautotie ja mökkiteitä rantaan. Muinaisjäännös ulottuu kahden peruskartan alueelle 223311 Saakoski ja 223312 Moksi. |
| metsakeskus.1000004540 |
179 |
Leponenä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
413487.33900000 |
6877688.45100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004540 |
Kohteeseen kuuluu kivikautinen asuinpaikka ja historiallinen tervahauta. Muinaisjäännökset sijaitsevat Korpilahden länsiosassa Saarijärven keskikohdalla pohjoisrannalla, hiekkaisella kankaalla, Majalahden suulla ja Kattilaojan pohjoispuolella. Maasto on mäntymetsää ja maaperä on kivetöntä hiekkaa. Rinne laskee lounaaseen kolmena peräkkäisenä selvänä terassina. Aivan rannassa on avoin hiekkaranta. Mäen päällä Palolahdentie "päättyy" ja haarautuu useaksi mökkitieksi (Majalahdenpolku ja Kattilajärventie). Myös alemmilla terasseilla risteilee useita mökkiteitä. Alhaalla rannassa on muutamia mökkejä. |
| metsakeskus.1000004540 |
179 |
Leponenä |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
413487.33900000 |
6877688.45100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004540 |
Kohteeseen kuuluu kivikautinen asuinpaikka ja historiallinen tervahauta. Muinaisjäännökset sijaitsevat Korpilahden länsiosassa Saarijärven keskikohdalla pohjoisrannalla, hiekkaisella kankaalla, Majalahden suulla ja Kattilaojan pohjoispuolella. Maasto on mäntymetsää ja maaperä on kivetöntä hiekkaa. Rinne laskee lounaaseen kolmena peräkkäisenä selvänä terassina. Aivan rannassa on avoin hiekkaranta. Mäen päällä Palolahdentie "päättyy" ja haarautuu useaksi mökkitieksi (Majalahdenpolku ja Kattilajärventie). Myös alemmilla terasseilla risteilee useita mökkiteitä. Alhaalla rannassa on muutamia mökkejä. |
| metsakeskus.1000004540 |
179 |
Leponenä |
10002 |
12016 |
13175 |
11019 |
27000 |
413487.33900000 |
6877688.45100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004540 |
Kohteeseen kuuluu kivikautinen asuinpaikka ja historiallinen tervahauta. Muinaisjäännökset sijaitsevat Korpilahden länsiosassa Saarijärven keskikohdalla pohjoisrannalla, hiekkaisella kankaalla, Majalahden suulla ja Kattilaojan pohjoispuolella. Maasto on mäntymetsää ja maaperä on kivetöntä hiekkaa. Rinne laskee lounaaseen kolmena peräkkäisenä selvänä terassina. Aivan rannassa on avoin hiekkaranta. Mäen päällä Palolahdentie "päättyy" ja haarautuu useaksi mökkitieksi (Majalahdenpolku ja Kattilajärventie). Myös alemmilla terasseilla risteilee useita mökkiteitä. Alhaalla rannassa on muutamia mökkejä. |
| metsakeskus.1000004540 |
179 |
Leponenä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
413487.33900000 |
6877688.45100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004540 |
Kohteeseen kuuluu kivikautinen asuinpaikka ja historiallinen tervahauta. Muinaisjäännökset sijaitsevat Korpilahden länsiosassa Saarijärven keskikohdalla pohjoisrannalla, hiekkaisella kankaalla, Majalahden suulla ja Kattilaojan pohjoispuolella. Maasto on mäntymetsää ja maaperä on kivetöntä hiekkaa. Rinne laskee lounaaseen kolmena peräkkäisenä selvänä terassina. Aivan rannassa on avoin hiekkaranta. Mäen päällä Palolahdentie "päättyy" ja haarautuu useaksi mökkitieksi (Majalahdenpolku ja Kattilajärventie). Myös alemmilla terasseilla risteilee useita mökkiteitä. Alhaalla rannassa on muutamia mökkejä. |
| metsakeskus.1000004541 |
179 |
Myllyjoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
417258.75200000 |
6894491.70500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004541 |
Asuinpaikka sijaitsee Korpilahden pohjoisosassa Patajärven länsipäässä järveen laskevan jokilaakson perukassa hiekkapellossa. Paikka on osa pitkää Muuratjärveltä Petäjäveden puolelle ulottuvaa luoteis-kaakko -suuntaista hiekkaharjua. Asuinpaikan kohdalla on 100 metrin korkeuskäyrän muodostama "niemen kärki", jonka alapuolella useasta eri suunasta laskevat pikkujoet yhdistyvät Patajärven päässä. Harjanteen pään ja järven välissä on peltoa. Harjanteella kasvaa mäntymetsää. Harjanteen päässä on suuri hiekkakuoppa. Pellon ja hiekkakuopan välistä kulkee pieni tie, Hiekkahauanpisto.
Pellon korkeimmilla hiekkaisilla kumpareilla oli näkyvissä muutamia kvartseja. Löytökeskittymiä mitattiin kolme. Maanomistaja kertoi, että paikalla oli aiemmin ollut jyrkempi törmä puron rannassa mutta maata oli tasattu. Asuinpaikka saattaa siis olla osittain tuhoutunut. Hiekkakuopassa ei näkynyt mitään. Jos asuinpaikassa on ollut korkeammalla yli 100 metrin korkeudella olevia osia, ne ovat tuhoutuneet hiekanotossa. Korkeutensa perusteella asuinpaikka ajoittuu Muinais-Päijänteen korkeimman rannan aikaan. Asuinpaikan laajuus on noin 100x50 metriä.
Löytökeskittymien koordinaatit:
eteläisin löytökohta 6897309/3417439
keskimmäinen löytökohta 6897383/3417396
pohjoisin löytökohta 6897441/3417446
|
| metsakeskus.1000004542 |
179 |
Hiekkahauta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
416940.87300000 |
6894999.50600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004542 |
Kohteeseen kuuluu kivikautinen asuinpaikka ja historiallisen ajan maakuoppia. Asuinpaikka ja maakuopat sijaitsevat Korpilahden pohjoisosassa Patajärven länsipäässä, kilometrin järven pohjukasta luoteeseen. Paikka on osa pitkää Muuratjärveltä Petäjäveden puolelle ulottuvaa luode-kaakkosuuntaista hiekkaharjua. Harjanteen vierellä on suota ja kosteikkoa, pieni Naulapuro virtaa saman suuntaisesti noin viiden kilometrin päästä luoteesta Alaisesta Naulajärvestä. Löytöpaikalla pieni jyrkkärinteinen niemeke pistää etelään suoalueeseen. Harjanteen päällä ja itäreunalla on vanhoja hiekkakuoppia (eivät näy peruskartassa). Rinne laskee jyrkästi lounaaseen ja harjanteen päällä on tasaista hiekkakangasta. 200 metrin päässä luoteessa on ollut samanlainen niemeke, mutta se on kokonaan tuhottu hiekanotossa. Löytöpaikalla on pienten hiekkateiden Hiekkahauanpiston ja Vihtajärvenpiston risteys. Kuopparymä sijaitsee risteyksen eteläpuolella ja asuinpaikka itäpuolella. Maaperä on kivetöntä hienoa hiekkaa. Paikan korkeus, 115 m mpy on huomattavasti korkeammalla kuin Muinais-Päijänteen korkein ranta (100 m mpy).
Tarkastus 2021: Asuinpaikan läpi kulkevalle metsäautotielle on tehty tienparannus, jossa on mm. avattu ojia ja murskepinnoitettu tie. Tiekunnostuksessa muokattu alue on tuhoutunut asuinpaikasta. Aluerajauksesta poistettu tuhoutuneet kohdat. |
| metsakeskus.1000004542 |
179 |
Hiekkahauta |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
416940.87300000 |
6894999.50600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004542 |
Kohteeseen kuuluu kivikautinen asuinpaikka ja historiallisen ajan maakuoppia. Asuinpaikka ja maakuopat sijaitsevat Korpilahden pohjoisosassa Patajärven länsipäässä, kilometrin järven pohjukasta luoteeseen. Paikka on osa pitkää Muuratjärveltä Petäjäveden puolelle ulottuvaa luode-kaakkosuuntaista hiekkaharjua. Harjanteen vierellä on suota ja kosteikkoa, pieni Naulapuro virtaa saman suuntaisesti noin viiden kilometrin päästä luoteesta Alaisesta Naulajärvestä. Löytöpaikalla pieni jyrkkärinteinen niemeke pistää etelään suoalueeseen. Harjanteen päällä ja itäreunalla on vanhoja hiekkakuoppia (eivät näy peruskartassa). Rinne laskee jyrkästi lounaaseen ja harjanteen päällä on tasaista hiekkakangasta. 200 metrin päässä luoteessa on ollut samanlainen niemeke, mutta se on kokonaan tuhottu hiekanotossa. Löytöpaikalla on pienten hiekkateiden Hiekkahauanpiston ja Vihtajärvenpiston risteys. Kuopparymä sijaitsee risteyksen eteläpuolella ja asuinpaikka itäpuolella. Maaperä on kivetöntä hienoa hiekkaa. Paikan korkeus, 115 m mpy on huomattavasti korkeammalla kuin Muinais-Päijänteen korkein ranta (100 m mpy).
Tarkastus 2021: Asuinpaikan läpi kulkevalle metsäautotielle on tehty tienparannus, jossa on mm. avattu ojia ja murskepinnoitettu tie. Tiekunnostuksessa muokattu alue on tuhoutunut asuinpaikasta. Aluerajauksesta poistettu tuhoutuneet kohdat. |
| metsakeskus.1000004542 |
179 |
Hiekkahauta |
10002 |
12009 |
13094 |
11019 |
27000 |
416940.87300000 |
6894999.50600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004542 |
Kohteeseen kuuluu kivikautinen asuinpaikka ja historiallisen ajan maakuoppia. Asuinpaikka ja maakuopat sijaitsevat Korpilahden pohjoisosassa Patajärven länsipäässä, kilometrin järven pohjukasta luoteeseen. Paikka on osa pitkää Muuratjärveltä Petäjäveden puolelle ulottuvaa luode-kaakkosuuntaista hiekkaharjua. Harjanteen vierellä on suota ja kosteikkoa, pieni Naulapuro virtaa saman suuntaisesti noin viiden kilometrin päästä luoteesta Alaisesta Naulajärvestä. Löytöpaikalla pieni jyrkkärinteinen niemeke pistää etelään suoalueeseen. Harjanteen päällä ja itäreunalla on vanhoja hiekkakuoppia (eivät näy peruskartassa). Rinne laskee jyrkästi lounaaseen ja harjanteen päällä on tasaista hiekkakangasta. 200 metrin päässä luoteessa on ollut samanlainen niemeke, mutta se on kokonaan tuhottu hiekanotossa. Löytöpaikalla on pienten hiekkateiden Hiekkahauanpiston ja Vihtajärvenpiston risteys. Kuopparymä sijaitsee risteyksen eteläpuolella ja asuinpaikka itäpuolella. Maaperä on kivetöntä hienoa hiekkaa. Paikan korkeus, 115 m mpy on huomattavasti korkeammalla kuin Muinais-Päijänteen korkein ranta (100 m mpy).
Tarkastus 2021: Asuinpaikan läpi kulkevalle metsäautotielle on tehty tienparannus, jossa on mm. avattu ojia ja murskepinnoitettu tie. Tiekunnostuksessa muokattu alue on tuhoutunut asuinpaikasta. Aluerajauksesta poistettu tuhoutuneet kohdat. |
| metsakeskus.1000004542 |
179 |
Hiekkahauta |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
416940.87300000 |
6894999.50600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004542 |
Kohteeseen kuuluu kivikautinen asuinpaikka ja historiallisen ajan maakuoppia. Asuinpaikka ja maakuopat sijaitsevat Korpilahden pohjoisosassa Patajärven länsipäässä, kilometrin järven pohjukasta luoteeseen. Paikka on osa pitkää Muuratjärveltä Petäjäveden puolelle ulottuvaa luode-kaakkosuuntaista hiekkaharjua. Harjanteen vierellä on suota ja kosteikkoa, pieni Naulapuro virtaa saman suuntaisesti noin viiden kilometrin päästä luoteesta Alaisesta Naulajärvestä. Löytöpaikalla pieni jyrkkärinteinen niemeke pistää etelään suoalueeseen. Harjanteen päällä ja itäreunalla on vanhoja hiekkakuoppia (eivät näy peruskartassa). Rinne laskee jyrkästi lounaaseen ja harjanteen päällä on tasaista hiekkakangasta. 200 metrin päässä luoteessa on ollut samanlainen niemeke, mutta se on kokonaan tuhottu hiekanotossa. Löytöpaikalla on pienten hiekkateiden Hiekkahauanpiston ja Vihtajärvenpiston risteys. Kuopparymä sijaitsee risteyksen eteläpuolella ja asuinpaikka itäpuolella. Maaperä on kivetöntä hienoa hiekkaa. Paikan korkeus, 115 m mpy on huomattavasti korkeammalla kuin Muinais-Päijänteen korkein ranta (100 m mpy).
Tarkastus 2021: Asuinpaikan läpi kulkevalle metsäautotielle on tehty tienparannus, jossa on mm. avattu ojia ja murskepinnoitettu tie. Tiekunnostuksessa muokattu alue on tuhoutunut asuinpaikasta. Aluerajauksesta poistettu tuhoutuneet kohdat. |
| metsakeskus.1000004543 |
179 |
Kouhi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
429261.05900000 |
6861663.96600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004543 |
Asuinpaikka sijaitsee Korpilahden eteläosassa Päijänteen Vanhanselän itäpuolella Kouhinsalossa Haljaalansalmen pohjoisrannalla. Maasto on loivasti etelään viettävää Kouhin tilan rantapeltoa. Maaperä on savinen. Paikalta on aiemmin löytynyt irtolöytönä KM 4947:1-2 suiponsoikea reikäase ja reikäkivi. Kapeasta peltokaistaleesta rantaan kulkevan Matintien länsipuolelta Kouhin talosta 50 metriä lounaaseen on löytynyt vähän kvartsia noin 60 metrin matkalta pellon yläreunasta etelään.
löytöalueen eteläraja 6864483/3429384, z= 80 m mpy
löytöalueen pohjoisraja 6864542/3429403, z= 85 m mpy |
| metsakeskus.1000004544 |
179 |
Palosaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
423231.35900000 |
6891597.90200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004544 |
Asuinpaikka sijaitsee Korpilahden pohjoisosassa Muuratjärvessä lähellä Muuramen rajaa olevassa Palosaaressa. Asuinpaikka on metsämaassa saaren länsirannalla. Rinne viettää länteen ja siinä on heikosti erottuva rantatörmä noin 95 metrin mpy korkeudella. Maaperä on hiekkaa. Noin 60 metriä löytöpaikasta etelään on kesämökki. Törmän päällä on mahdollisesti asumuspainanne, koekuopissa oli runsaasti palanutta luuta. Ympäröivää maastoa on hieman vaikea hahmottaa, sillä paikalla on tiheää pikku kuusikkoa. Asuinpaikan laajuutta ei ole määritelty. Eteläpuolella se ehkä rajautuu kallioon.
GPS-mittaukset koekuoppien kohdalta.
kk1 (painanteessa?): 6894488/3423371
kk2 :6894480/3423373 |
| metsakeskus.1000004567 |
400 |
Vainio-Raula 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
208667.15400000 |
6762980.61500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004567 |
Kohde sijaitsee Untamalan Niemispäässä, Vainio-Raulan talosta 130 m itään peltojen ympäröimissä moreenisaarekkeissa. Alue on ollut hakamaata. Paikalta on todettu 1955 kaksi röykkiötä, joista toinen on erittäin epämääräinen. Toisen vierestä on aikoinaan löytynyt ruukun kappaleita ja vihreä solki, jotka eivät ole tallessa. Inventoinnin 1994 mukaan saarekkeille on ajettu niin paljon kiviä, ettei jäännöksiä voi enää erottaa. |
| metsakeskus.1000004577 |
297 |
Mutkala |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
503287.87500000 |
6960302.58000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004577 |
Kiviesineen (KuM 6576) löytöpaikka sijaitsee Mutkalan tilan päärakennuksen luoteispuolella olevalla peltomaalla. Esine on löytynyt v. 1953 peltotöiden yhteydessä noin 0,5 m syvyydestä. Paikalta on löytynyt myös kvartsi-iskoksia (KM 22248 ja 22878). Kyseessä saattaa olla kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000004579 |
400 |
Ylisaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
208797.08600000 |
6766269.29800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004579 |
Kohde sijaitsee Untamalan Ylisaaressa, 300 m valtatieltä 8 koilliseen. Maasto on eteläkaakkoon viettävää, kivikkoista ja rikkonaista rapakivi- ja moreenisaareketta, jota ympäröivät pienet peltokappaleet. Alueella on poikkeuksellinen lehto- ja ketokasvillisuus ja runsaasti arkeofyyttejä, esimerkiki sikoangervoa. Paikalta on inventoinnissa 1994 todettu koekuopasta asuinpaikkaan viittaava kulttuurikerros ja pala rautakautista keramiikkaa. Löytöpaikasta 60 m kaakkoon on hyvin säilynyt tervahauta. |
| metsakeskus.1000004592 |
179 |
Isokiuas |
10007 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
423487.36300000 |
6866211.11300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004592 |
Pieni lohkotuista kivistä koottu kivilatomus Isokiuas -nimisellä saarella, saaren pohjoispään kalliolla. Metelinkiukaiden saariryhmä sijaitsee Päijänteen Vanhaselän pohjoispäässä Oravasaaren eteläpuolella. Saaret ovat pieniä kallioluotoja. Isokiuas on niistä suurin. Tarkastuksissa on todettu, että latomus ei ole saman tyyppinen kuin Korpilahden hautaröykkiöt vaan jokin historiallisen ajan rakennelma, esimerkiksi kolmiomittaustornin pohja. Kivien keskellä on ollut maatunutta puuta. |
| metsakeskus.1000004593 |
179 |
Ikosenmäki |
10007 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
416106.24200000 |
6887151.65300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004593 |
Kallioon hakattuja kirjaimia Moksin Ikosenmäellä. Vanha-Moksin talo sijaitsee Moksijärven länsirannalla. Talosta 400 metriä länteen Ikosenmäen kallioseinämään on hakattu nimikirjaimet. Kallio on aivan Moksintien laidassa Ikosenmäen talon kohdalla tien eteläpuo-lella. Kalliossa on kirjaimet HM. Kallioseinämä on jäkälän ja sammalen peitossa. Kirjaimet on vaikea erottaa. Moksin maanomistaja näytti paikan ja kertoi että nimikirjaimensa kallioon on hakannut Henrik Moksi, joka tuli Ikosenmäelle vuonna 1808.
Moksin talon rannassa on toinen kivihakkaus. Talosta 40 metriä rantaan koilliseen on pystykivi, jossa on vuosiluku 24.8.1843 ja kirjain M. |
| metsakeskus.1000004594 |
179 |
Autio |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
420776.31500000 |
6899513.70000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004594 |
Suuri viljelyröykkiö Aution tilalla Kuusijärven luoteispäässä. Viljelyröykkiö sijaitsee Kuusijärven luoteispään länsirannalla pellossa Saukkolantien varressa. Rantarinne on jyrkkä. Röykkiö on rinteen päällä kalliopohjalla pellon rannanpuoleisella itäsivulla.
Aivan Aution tilan pihamaan ympäristössä on viljelyröykkiöitä. Yksinäinen suuri röykkiö on pellon keskellä talosta 300 metriä lounaaseen. Röykkiö muistuttaa hautaröykkiötä, sillä se on osittain kalliopohjalla ja siinä on jopa hieman "reunakiveystä". Röykkiö on kuitenkin pellon keskellä. |
| metsakeskus.1000004595 |
179 |
Hietajärvi |
10007 |
12001 |
13005 |
11006 |
27000 |
433487.34600000 |
6866158.17500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004595 |
Maahan kaivettu "rakennuksen pohja" Hietajärven etelärannalla. "Rakennuksen pohja" sijaitsee Vaarunvuorien ja Hietavuoren välissä maantien 610 (Vespuolentie) itäpuolella pienen Hietajärven etelärannalla. Hietajärven rantaan on tehty tie ja mökki. Mökki on selkeän ja jyrkän rantatörmän päällä, "kodanpohja" törmän alla noin 15 metriä mökistä pohjoiseen. Hietajärven korkeus on 142 m mpy. Maasto on hiekkaista ja hyvin kivistä. Järven muut rannat tätä kohtaa lukuun ottamatta ovat pirunpeltoa. Ympäristö on karua mäntymetsää.
Rantatörmän juureen noin 7 metriä järven rannasta on kaivettu selkeä vallireunainen kuoppa. Kuopan halkaisija on kolme metriä (sisämitta). Vallien leveys on 1,5 metriä ja korkeus 70 cm. Oviaukko on pohjoiseen kohti järveä. Rakennelma on sammalen peitossa ja keskellä kasvaa muutama koivu. Lattia on aivan kivinen. Valli on sekoittunutta hiekkaa. |
| metsakeskus.1000004597 |
400 |
Kakonkallio 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
203669.13000000 |
6769892.81800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004597 |
Kohde sijaitsee Untamalan Ropalla, Laitilan ja Pyhärannan rajalta sijaitsevasta Kakonjärvestä 650 m koilliseen, Kaihsuon luoteispuolella kohovana Kakonkallion kaakkoisreunassa. Maasto on loivasti etelään viettävää rinnettä, jossa on kivisiä kalliopaljastumia. Paikalta on inventoinnissa 1987 todettu vallimainen, luode-kaakkosuuntainen röykkiö (18,4 x 2,3 x 0,5 m). Jäännöstä on pidetty mahdollisena rantavallina, mutta inventoinnin 1994 mukaan kyseessä on seudulle tyypillinen vallimainen hautaröykkiö, joita tavataan lähiympäristössä muitakin. Jäännöksen päältä on ajettu traktorilla ja se on osaksi tuhoutunut. |
| metsakeskus.1000004598 |
400 |
Kakonkallio 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
203559.16700000 |
6770637.51900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004598 |
Kohde sijaitsee Untamalassa, Ropalle johtavalta Varhokyläntieltä 460 m lounaaseen ja Ropanjärvestä 430 m kaakkoon, Kakonkallion pohjoisreunassa. Maasto on laajan kallioalueen korkeimman laen pohjoisreunaa, jonka pohjoispuolella rinne viettää jyrkästi kohti järvenrantaa. Kohdasta on hyvä näkyvyys luoteeseen. Paikalta on todettu 1987 inventoinnissa kaksi röykkiötä. Toisessa (9,3 x 7,5 x 1 m) on korvamaiset ulokkeet, jotka ovat voineet syntyä jäännöstä pengottaessa. Toista (6,2 x 2,9 x 0,2 m) on pidetty laivanmuotoisena latomuksena. Inventoinnissa 1994 jäännökset ovat olleet ennallaan, mutta laivanmuotoisuutta ei ole havaittu. |
| metsakeskus.1000004599 |
179 |
Taimela |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
432331.78000000 |
6872603.57300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004599 |
Viljelyröykkiö sijaitsee Kalliosaarenselän etelärannalla Syvälahteen rajoittuvan Ahvenenmäen pohjoisrinteellä Taimelan tilan maalla. Röykkiö sijaitsee talosta noin 100 metriä kaakkoon tasaisen kuusikon reunalla. Tällä paikalla Ahvenniementie tekee jyrkän mutkan rantaan. Röykkiö on noin 20 metriä mutkan tai "risteyksen" länsipuolella. Paikka näyttäisi olevan vanhaa peltoa, nyt kuusikkoa. Röykkiö matala epämääräinen kivilatomus, johon oli myös heitelty uusia kiviä. |
| metsakeskus.1000004600 |
179 |
Härkölahti |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
431544.06000000 |
6882214.70300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004600 |
Useita viljelyröykkiöitä ja muita kivirakenteita Härkölahden pohjoisrannalla. Viljelyröykkiöt sijaitsevat Päijänteen Ristinselän länsirannalla lähellä Muuramen rajaa. Paikka on etelään Härkölahteen laskeva lehtomainen rinne. Härkölahden rannalla on mökkejä. Röykkiöt ovat Talastien ja mökkien välissä. Suuret röykkiöt on kasattu maakiven ympärille. Röykkiöiden lisäksi alueella on ainakin yksi kiviaita. Aluetta ei ole kartoitettu tarkemmin. Röykkiöalueen pituus on noin 100 metriä. Röykkiöt näyttävät viljelyröykkiöltä. Kolmen kilometrin päässä kaakossa on kaksi hautaröykkiötä (Tarvaannenä ja Koukunkallio).
länsireuna, suuri röykkiö 6885116/3431631
itäreuna, suuri röykkiö 6885054/3431737
kiviaita 6885101/3431687 |
| metsakeskus.1000004601 |
179 |
Kulperinkangas |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
424004.10300000 |
6879121.91700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004601 |
Tervahaudat sijaitsevat Korpilahden keskustan pohjoispuolella Korpijoen pohjoisrannalla Kulperinkankaalla Myllyjärvestä 250 metriä koilliseen. Korpijoki kulkee syvässä jyrkkäreunaisessa uomassa. Tervahaudat ovat rinteen päällä kangasmetsässä.
läntinen tervahauta 6882007/3424144, z= 110 m mpy
itäinen tervahauta 6882027/3424189, z= 115 m mpy |
| metsakeskus.1000004602 |
505 |
Kerämäki |
10002 |
12002 |
13021 |
11006 |
27000 |
409305.00000000 |
6722186.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004602 |
Hauta liittyy syksyllä 1831 Etelä-Suomessa riehuneeseen koleraepidemiaan. Mäntsälässä kuoli 59 henkilöä. Koleraan kuolleita ei saanut tartuntavaaran vuoksi haudata kirkkomaahan, vaan varta vasten perustetuille kolerahautausmaille. Mäntsälässä oli näitä hautausmaita useampiakin. Kerämäen hautapaikalla on 1800-luvulla pystytetty muistokivi. Ko. hautaan on haudattu 30 vainajaa. Luultavasti kysymyksessä on joukkohauta, johon on haudattu vainajat muutamassa erässä.
Kohde tarkastettiin vuoden 2019 inventoinnissa. Muistomerkki on tiheän mäntytaimikon keskellä ja heinittynyt. |
| metsakeskus.1000004603 |
400 |
Kakonkallio 3 |
10002 |
12004 |
13000 |
11028 |
27000 |
203289.28100000 |
6769737.88300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004603 |
Kohde sijaitsee Untamalan Ropalla, Laitilan ja Pyhärannan rajalla sijaitsevasta Kakonjärvestä 280 m pohjoiseen ja Kaihsuon luoteeseen kohoavan Kakonkallion eteläreunassa. Maasto on loivasti etelään viettävää rinnettä, jossa on kivisiä kalliopaljastumia. Kallion jyrkästä länsireunasta on inventoinnissa 1987 todettu 50 m pitkä ja 2-3 m leveä, kaakko-luodesuuntainen kivivalli, jota on pidetty mahdollisesti luonnonmuodostumana. Inventoinnin 1994 mukaan valli olisi rakennettu, muttei hautarakenne. Vallista 140 m itään on todettu turpeen peittämä, mahdollisesti pronssikautinen röykkiö (5,6 x 2,8 x 0,5 m).
|
| metsakeskus.1000004604 |
179 |
Myllyjärvi |
10007 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
433851.17400000 |
6871642.96600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004604 |
Maakuoppia Raidanlahden Myllyjärven luoteisrannalla. Myllyjärvi sijaitsee 1,5 km Raidanlahdesta etelään. Järven ympäristö on metsämaata, rannalla on muutamia mökkejä. Maaperä on hiekkainen. Konttimäentien kääntöpaikan eteläpäästä noin 8 metriä itään on yksi pitkänomainen kuoppa ja tästä alarinteeseen kaakkoon ainakin kaksi kuoppaa lisää. Kuoppien pituus on noin kolme metriä ja leveys 1,5 metriä. Kuoppien pitkä sivu on rinteen suuntainen. Kuopissa on muutaman kymmenen sentin syvyydessä selkeä hiilikerros. Kuoppien tarkoitus on tuntematon. |
| metsakeskus.1000004605 |
400 |
Sianalhonmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
203819.06300000 |
6770727.48500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004605 |
Kohde sijaitsee Laitilasta Pyhärantaan johtavan Varhokyläntien lounaispuolella kohoavalla Sianalhonmäellä, tieltä 200 m lounaaseen ja Ropanjärvestä 500 m kaakkoon. Maasto on erittäin kivikkoista ja melko jyrkkärinteistä kalliomäkeä. Mäen kallionyppylältä on inventoinnissa 1987 todettu röykkiö (5,6, x 2,0 x 0,5 m), joka vaikuttaa koskemattomalta. |
| metsakeskus.1000004606 |
400 |
Maununpää |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
203519.18200000 |
6772046.95600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004606 |
Kohde sijaitsee Untamalan Ropalla, Laitilasta Pyhärantaan johtavan Varhokyläntien ja Nummitien risteyksestä ja Alaisesta Ropanjärvestä 700 m pohjoiseen. Maasto on peltojen ja soiden reunustamaa korkeahkoa kalliomäkeä. Mäen lounaispuolella on laaja soranottoalue. Avokallion laelta on todettu inventoinnissa 1994 vallimainen röykkiö (8,5 x 8,3 x 0,7 m). Sen keskiosa on kivetön 4,7 x 2,7 m:n laajuudelta. |
| metsakeskus.1000004607 |
400 |
Rantapotkio 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
204488.80800000 |
6767668.71600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004607 |
Kohde sijaitsee Seppälässä, Potkiontieltä 170 m lounaaseen ja Iso-Potkionjärvestä 480 m luoteeseen. Maasto on kivisen moreeniharjanteen etelärinnettä. Rinteen alaosan pieneltä kohoumalta on todettu inventoinnissa 1987 röykkiö (5,2 x 4,8 x 0,5 m), jota on pidetty mahdollisesti luonnonmuodostumana. Jäännöstä on kaiveltu keskeltä. Paikannus epävarma. |
| metsakeskus.1000004608 |
400 |
Isolakia |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
204298.89200000 |
6767528.76900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004608 |
Kohde sijaitsee Seppälässä, Potkiontieltä 500 m lounaaseen ja Iso-Potkionjärvestä 500 m luoteeseen. Maasto on peltojen reunustamaa moreenimäkeä, joka jakautuu kahteen harjanteeseen. Mäeltä on 1987 inventoinnissa todettu 32 matalaa, halkaisijaltaan vaihtelevankokoista röykkiötä. Kohde on luokiteltu varhaismetallikautiseksi kalmistoksi, mutta jäännöksiä ei ole tarkemmin tutkittu. |
| metsakeskus.1000004609 |
844 |
Lietesalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
492032.37700000 |
6968529.22800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004609 |
Kohde sijaitsee Lieteniemen Lietsalmella, salmen itäpuolella, rannan tuntumassa olevalla hakkuualueella. Paikalta on löytynyt kvartsi-iskoksia. Kapeikko on arvatenkin ollut suotuisa kivikautiselle asutukselle. |
| metsakeskus.1000004610 |
422 |
Varpasensaari Kalmoniemi |
10001 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
634384.81400000 |
7034243.30200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004610 |
Perimätiedon mukaan Viekijärven Varpasensaaren länsipuolella on Kalmoniemi, johon on haudattu vainajia. Kalmokallio on kalmiston eteläpuolella. Kalmiston kohdalla saaren rinne on jyrkkä ja sekametsää kasvava. Rinteessä on näkyvissä soikeita painaumia, mahdollisia hautoja. Tarinan mukaan paikalle on haudattu 18 vainajaa Ison Vihan aikana.
Vuoden 2014 inventoinnissa kohteella ei nähty hautapainanteita, mutta maastoa peitti korkea varvikko, mikä hankaloitti havainnointia. |
| metsakeskus.1000004623 |
285 |
Jaakkola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
498490.86800000 |
6715506.09100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004623 |
Tien nro 3581 pohjoispuolella on suuri, osin täytetty hiekkakuoppa. Nummenjoki virtaa tästä noin 100 metrin päässä lännessä. Hiekkakuopan pohjois- ja luoteisreunalla on jäljellä koskematonta maata, josta löytyi naarmupintaisia saviastian kappaleita.
Kohde tarkastettiin vuoden 2006 inventoinnissa, jolloin tutkittiin hiekkakuopan reuna-aluetta sekä Tavastilansuoran etelänpuoleista ehjää kangasmaastoa. Kummallakaan alueella ei havaittu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. Asuinpaikka on todennäköisesti tuhoutunut kokonaan hiekanoton yhteydessä. |
| metsakeskus.1000004623 |
285 |
Jaakkola |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
498490.86800000 |
6715506.09100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004623 |
Tien nro 3581 pohjoispuolella on suuri, osin täytetty hiekkakuoppa. Nummenjoki virtaa tästä noin 100 metrin päässä lännessä. Hiekkakuopan pohjois- ja luoteisreunalla on jäljellä koskematonta maata, josta löytyi naarmupintaisia saviastian kappaleita.
Kohde tarkastettiin vuoden 2006 inventoinnissa, jolloin tutkittiin hiekkakuopan reuna-aluetta sekä Tavastilansuoran etelänpuoleista ehjää kangasmaastoa. Kummallakaan alueella ei havaittu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. Asuinpaikka on todennäköisesti tuhoutunut kokonaan hiekanoton yhteydessä. |
| metsakeskus.1000004624 |
288 |
Nedervetil Kåtabacken |
10002 |
12004 |
13041 |
11019 |
27000 |
322587.13500000 |
7066138.34900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004624 |
Kåtabackenin mäen laen eteläosassa avokivikkona erottuva kivivalli rajaa NW-SE suuntaisen noin 70 m pitkän ja enimmillään noin 30 m leveän alueen. Kaakkoisreunalla on matalaa röykkiömäistä muodostelmaa, valli lännessä lohkaremaisempaa ja epäselvempää. Kivivallin perustana on mäen laella kasautunut ja huuhtoutunut luontainen kivikko. Pohjoispäässä on toinen sisempi u-muotoinen kehä ja raivatun tapaista maanpintaa vallin sisäpuolella, joka muualla on kivistä. Vallien itäreunalla on eri kokoisia kuopanteita, joista osa uudehkoja ja jyrkkäreunaisia.
Kåtabacken on ollut kivikauden lopun/pronssikauden alun taitteen rannankorkeuden 50-45 m aikana erillinen, kivinen saari.
|
| metsakeskus.1000004625 |
507 |
Haukilampi |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
471591.18000000 |
6828165.61900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004625 |
Kohde sijaitsee Pertunmaan kunnan koillisosassa, Suontee-järven Hautoselän eteläpuolella, Haukilammen kaakkoisrannalla. Paikalla on useita sammaloituneita kiviröykkiöitä noin 0,2 x 0,3 km laajuisella aluella. Röykkiöt ovat kuusimetsässä, metsäautotien ja mökkitien välisellä alueella, joka on varsinkin rannan tuntumassa melko kivikkoista. Maaperä on hiekkaa.
Sammaleisen pintamaan alapuolella on noin 10 cm paksu tumma, hiilipitoinen kerros, jonka alla on ruskeaa hiekkaa. Tumma kerros lienee kaskeamisen peruja ja kiviröykkiöt mitä ilmeisimmin liittyvät kaskeamiseen. Osa röykkiöstä on varsin pieniä ja matalia, suurimmat röykkiöt ovat korkeudeltaan noin 1 m ja halkaisijaltaan 2 m.
|
| metsakeskus.1000004626 |
400 |
Jahtivoudintie 2 |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
211945.85900000 |
6759542.01500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004626 |
Kohde sijaitsee Hartikkalassa, Laitilan keskustasta Kodjalaan ja Koukkelaan vievän ja Jahtivoudintien risteyksen eteläsivustalla. Paikalta on inventoinnissa 1994 todettu kaksi epämääräistä hautaröykkiötä muistuttavaa kiveystä (halk. 2,2 m ja 2,5 m). Toisessa kiveyksessä on rajamerkki. Rakennelmat voivat liittyä rajakiveen tai vanhaan tiehen, jonka varrelta tunnetaan paikkakunnalle ominaisia kiveyksiä. |
| metsakeskus.1000004627 |
400 |
Kauninummi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
223051.40400000 |
6758297.56300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004627 |
Kohde sijaitsee Katinhännäntien ja Kaivolantien risteyksestä 450 m länsilounaaseen. Maasto on soiden ympäröimää kalliomäkeä, jonka reunassa on ollut sorakuoppa. Nykyisin kuoppa on lammikkona ja sen vieressä on kesämökki. Paikalla on 1955 inventoinnin mukaan ollut kivikautinen asuinpaikka, sillä soranotossa on 1800-luvulla löydetty hioinkivi, kivikirves ja -taltta. Inventoinnissa 1994 sorakuopan ympäristöstä ei löydetty mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. Asuinpaikka on mahdollisesti tuhoutunut kokonaan. |
| metsakeskus.1000004628 |
400 |
Suomensaari 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27013 |
225570.41600000 |
6753544.48600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004628 |
Kohde sijaitsee Laitilan ja Mynämäen rajalla, Katinhännän, Karjalan ja Juvan kylien rajalla, Sulajanpeltojen itäpuolella. Maasto on metsäistä, soiden ympäröimää kallio- ja moreenimäkeä, joka vittää etelään ja lounaaseen. Mäeltä 250 m etelään on Laajoen ja Pahojoen haarautuma. Alueen keskellä on kuntien rajapyykki. Paikalta on todettu 1994 Laitilan inventoinnissa laaja röykkiöryhmä, joka on kartoitettu samana vuonna Mynämäen inventoinnin yhteydessä. Kartoituksen perusteella röykkiöitä on tiiviinä ryhmänä mäen lounaisreunassa 100 x 90 metrin alalla yhteensä 58, joista 26 on Laitilan puolella. Röykkiöitä on todettu kaksi lisää 2000 tehdyissä koekaivauksissa. Kohde on ajoitettu kaivauksissa löytyneen Morbyn keramiikan ja rautakuonan perusteella esiroomalaiseen rautakauteen. Löydöt ovat peräisin pääasiassa röykkiöiden väliselle alueelle tehdyistä koekuopista, joista ei kuitenkaan ole todettu selvää kulttuurikerrosta. Röykkiöihin saattaa koekaivauksen perusteella sisältyä myös hautauksia, mutta mitään merkkiä vainajista ei ole tavattu. Paikalta on todettu matalia pitkänomaisia painaumia. Suomensaari on monipuolinen muinaisjäännös, joka edustaa seudulla vähän tunnettua varhaisrautakautista asutusvaihetta. Kohde on sama kuin Mynämäki Suomensaari (mjreki 503010047). Kohteesta 250 m pohjoiseen sijaitsee muinaisjäännösryhmä Suomensaari 2 (mjreki 1000004629). |
| metsakeskus.1000004629 |
400 |
Suomensaari 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
225610.39400000 |
6753784.39500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004629 |
Kohde sijaitsee Katinhännän alueella 150 m luoteeseen Mynämäen rajasta, Sulajanpeltojen itäpuolella. Pahojoesta koilliseen. Maasto on soiden ympäröimää, suhteellisen kivistä moreeniharjannetta, jossa kasvaa mäntymetsäsekametsää. Harjanten poikki kulkee metsäautotie. Paikalta on todettu 1994 inventoinnissa ryhmä matalia röykkiöitä (maks. 4,5 x 4,5 x 0,9 m). Jäännöksiä on kartoitettu viisi, mutta niitä on todennäköisesti enemmän. Kohteesta 250 m etelään sijaitsee muinaisjäännösryhmä Suomensaari 1 (mjreki 1000004628).
|
| metsakeskus.1000004630 |
400 |
Lintula |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
208087.36200000 |
6769478.01100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004630 |
Kohde sijaitsee Kaukolassa valtatien 8 itäpuolella, noin 100 m Vanhantaantieltä itään, Lintulan talosta pohjoiskoilliseen. Maasto on peltojen ympäröimää tasaista kivikkomäkeä, josta osa on talon pihapiiriä. Paikalta on jo 1800-luvun lopulla tunnettu röykkiö, joka on hävitetty talonrakennustöissä. Inventoinnin 1955 mukaan talon pohjoiskoillispuolella on tuhoutuneen röykkiön pohja ja kolme epämääräistä jäännöstä. Inventoinnissa 1987 on mainittu vain yksi, kaiveltu röykkiö (6,8 x 6,6 x 0,7 m).
|
| metsakeskus.1000004631 |
623 |
Kuikanniemi |
10001 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
577738.45100000 |
6826706.67400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004631 |
Kohde sijaitsee Saimaaseen kuuluvan Ummistonveden pohjoisosassa, Viljakansaaren itäpuolella olevalla runsaan kilometrin pituisella ja noin 0,3 km leveällä Kuikanniemellä, hakkuualueella. Metsäisen ja kallioisen saaren keskivaiheilla, kivikkoisella harjanteella on viisi maastossa selvästi erottuvaa kivikasaa. Samalla harjanteella on myös useita isoja siirtolohkareita. Alempana olevalla tasaisella, notkoon hiukan viettävällä alueella on vielä kaksi röykkiötä.
Röykkiöt ovat pääasiassa hyvin maastossa erottuvia, noin 0,5 - 1,0 m korkeita, verrattain tasakokoisista kivistä huolella ladottuja, kooltaan noin 2 x 3 m ja 1,5 x 2 m. Muutamissa on lähes pystysuora seinämä, vaikka röykkiöt eivät ole suorakulmaisia. Röykkiöiden päällinen on tasainen tai jonkinverran kupera. Kivien lakoamista on näkyvissä parissa kohdassa, mutta useimpia peittää vahva sammal.
Röykkiöt eivät liene hautaröykkiöitä, mutta ne liittyvät mahdollisesti viljelytoimintaan, josta kuitenkaan nykyisin ei ole merkkejä havaittavissa. Kumpareen itärinteellä on loivasti viettävä, tasaiselta vaikuttava alue, johon mahdollisesti on joskus raivattu pieni viljelyala. Puusto on vanhaa metsää, alempana koivu- ja kuusivaltaista, ylempänä mäntyvaltaista. |
| metsakeskus.1000004649 |
422 |
Koirilammit 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
642835.51200000 |
7005970.72200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004649 |
Koirilammin kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Kolin Merilänrannan pohjoispuolella, harjujen suojassa olevan pohjoisimman Koirilammen luoteisrannalla jyrkästi lammen rantasuohon laskeutuvalla törmällä. Löytöjä on sekä törmän rinteestä että sen päältä, tasanteelta, joka on 8-9 m lammen pintaa korkeammalla tasolla. Rinteessä maa on hieman paljastunut metsäkoneen mylläyksessä ja tasanteella löydöt ovat kahdesta koekuopasta, joissa oli myös likamaata. Toinen koekuoppa on tehty matalaan painaumaan, joka hieman muistuttaa asumuspainannetta. Löytöinä paikalta on kvartsia ja palanutta luuta. Maaperä alueella on hiekkaa. Asuinpaikan laajuus on ainakin 80 x 40 m, mutta asuinpaikan ympäristö on ehjää mäntykangasmaastoa ja varsinkin etelämpänä on paljonkin lisää asuinpaikoille potentiaalista maastoa.
Vuoden 2020 inventoinnissa mahdollisen asumuspainanteen ympäristössä havaittiin kolme selvästi ihmisen tekemää rakennetta – tosin mitä ilmeisimmin historialliselta ajalta. Kyseinen hiilimiilu ja mahdolliset hiilihaudat ovat muinaisjäännöksen alakohteita. |
| metsakeskus.1000004651 |
422 |
Koirilammit 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
642981.46100000 |
7005153.05500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004651 |
Asuinpaikka sijaitsee Kolin Merilänrannan koillispuolella, eteläisimmän Koirilammen ja Merilänrannan peltoalueen välisellä muinaisella kannaksella. Paikalta on löytynyt kvartsi-iskoksia Kaivannonniemelle johtavan mökkitien reunasta. Maasto on hiekkaista mäntykangasta. Vuoden 2020 inventoinnin yhteydessä mökkitien todettiin päällystetyn muualta tuodulla maa-aineksella, eikä uusia havaintoja tältä osin tehty. Kohteen luoteislaidalla sen sijaan havaittiin tuore maanpinnan rikkoutuma, jonka pinnassa todettiin kvartsi-iskoksia ja -kaavin. |
| metsakeskus.1000004652 |
422 |
Särkkälä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
637683.56700000 |
7012451.09600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004652 |
Asuinpaikka sijaitsee Pielisen Hattusaaressa, jonne on tieyhteys Kolin suunnasta. Asuinpaikka on tien varressa Särkkälän talon kohdalla, tien itäpuolella, pienen hiekkakuopan pohjoispuolella. Paikalla olevalla hakkuuaukealla on tehty metsä-äestys ja asuinpaikkalöydöt ovat äestysvaoista. Hiekkakankaalla on useita lounaaseen laskevia muinaisrantatörmiä, joista alimman tie on leikannut. Asuinpaikka on kuitenkin tätä ylemmällä törmällä ja yksittäinen kvartsi on vielä tätäkin ylemmältä törmältä. Varsinaisen asuinpaikan korkeus lienee n. 108 m mpy. Löytöalue on tiestä n. 20 m itään ja hiekkakuopasta n. 10 m pohjoiseen. Suurin osa kvartseista löytyi yhdestä keskittymästä. Asuinpaikan laajuus on löytöjen levinnästä päätellen n. 40 x 20 m. Vuoden 2021 inventoinnissa asuinpaikka-alue todettiin umpeenkasvaneeksi, eikä uusia havaintoja tämän vuoksi tehty. |
| metsakeskus.1000004653 |
422 |
Kankaala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
641097.20300000 |
7009364.34500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004653 |
Asuinpaikka sijaitsee Kolilta Hattusaareen johtavan tien varrella, Kankaalan talon kohdalla tien itäpuolella olevan suuren hiekkakuopan länsireunalla. Paikalta löytyi hiekkakuopan kuoritulta reunalta runsaasti kvartsia 5-10 metrin levyiseltä vyöhykkeeltä. Maaperä paikalla on hienoa hiekkaa, jossa on jonkin verran kiveä. Siellä täällä hiekassa on nähtävissä värjäytyneitä kohtia ja hiiliä. Löytöjä oli myös hiekkakuopan reunalle pusketuissa maakasoissa ja myös kivien seassa kuopan reunalla. Hiekkakuopan reunan kohdalla asuinpaikka lienee jo lähes tuhoutunut, mutta hieman alempaa on löytynyt yksi kvartsi myös ehjästä kangasmaastosta, metsäkoneen uralta. Asuinpaikan laajuus on n. 50 x 40 m. |
| metsakeskus.1000004654 |
422 |
Kaltiala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
657386.68800000 |
6995247.09200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004654 |
Asuinpaikka sijaitsee Kelvän kylän Vornassa, Kelvänjärven eteläpäässä olevan Kaltialan talon pellolla, talosta 60-100 m itäkaakkoon, talousrakennuksen lähellä. Löytöjä, kvartsikaavin ja kvartsi-iskoksia on kerätty hiesuiselta pellolta aivan pellon yläreunasta n. 50 x 20 m kokoiselta alueelta. Korkeutensa perusteella asuinpaikka on mesoliittinen. |
| metsakeskus.1000004655 |
422 |
Kaunisniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
688353.17300000 |
7005910.90900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004655 |
Asuinpaikka sijaitsee Suomunjärven länsirannalla, opastuskeskuksesta 500 m koilliseen. Paikalta on löytynyt pari kvartsia rantahiekasta. Tällä kohdalla pari metriä korkea rantatörmä on romahtanut siten, että lähelle rantaa on jäänyt matala "palle", jonka edustan kapealla vesijättövyöhykkeellä löydöt olivat. Asuinpaikka lienee laajempi kuin tämä yksittäinen löytöpiste. |
| metsakeskus.1000004657 |
422 |
Saavanniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
652770.43700000 |
7025807.76600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004657 |
Asuinpaikka sijaitsee Lieksanjoen varrella, Riikolanlammen pohjoispuolella olevan Saavanniemen talon koillispuolella.
Asuinpaikalla on kaksi löytökohtaa, joista ensimmäinen on Saavanniemeen johtavan tien pohjoispuolella olevan talon vanhalla pihapellolla tai kasvimaalla, joka on ilmeisesti kulotettu kasvillisuudesta puhtaaksi. Täältä löytyi kvartsia n. 25 x 30 m kokoiselta alalta sieltä täältä paljastuneesta hiekkamaasta. Löytöalue on pari metriä korkealla muinaisrantatörmällä, joka jatkuu ehjässä kangasmaastossa löytöalueen kaakkoispuolella.
Saavanniemeen johtavalta tieltä erkaantuu kiinteistötie etelään lähellä voimalaitokselle johtavaa tietä. Tämän tien varrella, sen pohjoispuolella on vanha laikutusalue muinaisella niemellä, jossa metsän reunan yhdestä laikusta löytyi pari kvartsia soransekaisesta hiekasta.
Todennäköisesti ehjää asuinpaikkaa on kankaalla myös näiden kahden löytöalueen välillä.
Siksi kohteet on yhdistetty yhdeksi asuinpaikaksi, vaikka etäisyyttä onkin hieman yli 200 m. |
| metsakeskus.1000004662 |
422 |
Viekijoki 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
630024.52600000 |
7046799.23300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004662 |
Asuinpaikka sijaitsee Viekijoen muodostaman mutkan sisäpuolella, joen etelärannalla. Asuinpaikka on korkean muinaisrantatörmän päällä olevalla vanhalla, pääosin jo sammaloituneella metsä-äestysalueella. Löytöjä on n. 20 x 10 m alueella, 3-4 m päässä törmän reunasta. Löydöt ovat kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Maaperä on hienoa hiekkaa ja ympäristö mäntykangasta. |
| metsakeskus.1000004664 |
422 |
Viekijoki 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
630079.51000000 |
7046545.32700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004664 |
Asuinpaikka sijaitsee Viekijoen muodostaman mutkan sisäpuolella, joen länsirannalla, Savijärven ja Kannelkosken välisen tien länsipuolella. Asuinpaikka on tuoreella metsä-äestysalueella ylemmällä muinaisrantatörmällä, lähes kankaan laella. Asuinpaikkalöydöt (kvartsia ja palanutta luuta) ovat pieneltä, n. 10 x 5 m alueelta noin 50 metriä ehjän mäntymetsän reunasta ja noin viisi metriä törmän reunasta. Asuinpaikan korkeus on n. 115 m mpy eli se on yksi korkeimmalla sijaitsevista alueen asuinpaikoista. |
| metsakeskus.1000004665 |
422 |
Viekijoki 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
629496.74200000 |
7047029.13100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004665 |
Asuinpaikka sijaitsee Viekijoen muodostaman mutkan sisäpuolella, Arolan talosta 340 m kaakkoon ja Jokisuun talosta 300 m lounaaseen mäntykankaalla, muinaisen niemen pohjoisosassa. Asuinpaikalta on saatu löytöjä kahdesta kohdasta, joista ensimmäinen kvartsien löytöpaikka on törmän reunalla kulkevan metsäautotien hiekkainen pinta muutaman metrin matkalla sähkölinjasta n. 30 m etelään (metsäautotie ei näy kartalla). Toinen löytökohta on ensimmäisestä n. 50 m kaakkoon oleva vanha metsänäestysalue aivan jyrkän törmän reunalla, josta on löytynyt yksi kvartsi ja palaneita kiviä 1-5 m törmän reunasta. Asuinpaikan laajuus on löytöjen perusteella ainakin 75 x 25 m, mutta ympäristön mäntykangas on aika ehjää ja asuinpaikka saattaa jatkua laajemmallekin kankaalle. |
| metsakeskus.1000004666 |
422 |
Viekijoki 5 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
629753.63300000 |
7046822.21800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004666 |
Asuinpaikka sijaitsee Viekijoen muodostaman mutkan sisäpuolella, joen suunnasta lounaaseen työntyvän pienen suon etelärannalla muinaisrannan tasanteella muutama metri suon pinnan yläpuolella. Paikalla on tehty metsä-äestystä hieta-/hiesupohjaisella mäntykankaalla ja asuinpaikkalöydöt (kvartsia ja palanutta luuta) on saatu kohdasta, jossa äestys idän suunnassa päättyy. Äestysvaot ovat alueella jo lähes umpeenkasvaneita. Koska löytöjä on siltikin aika runsaasti, voi asuinpaikan päätellä olevan kohtalaisen runsaslöytöinen. Löytöjä oli n. 15 x 15 m alalla. Kohteesta 100 m lounaaseen on asuinpaikka Viekijoki 6. |
| metsakeskus.1000004667 |
422 |
Viekijoki 6 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
629668.67400000 |
7046743.25100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004667 |
Asuinpaikka sijaitsee Viekijoen mutkan sisäpuolella, joen suunnasta lounaaseen työntyvän pienen suon etelärannalla, lähes suon pohjukan luona. Paikalla on tehty metsä-äestystä vaaran rinteellä, hiekkakankaalla. Rinteellä ja tasanteella on hiekan lisäksi hieman moreenikiveä. Yksi kvartsiitti-iskos (p= 7049730, i= 3629880) on löytynyt alemmalta tasanteelta pari metriä suota korkeammalta tasolta, mutta suurin osa löydöistä (kvartsia, kvartsiittia ja palanutta luuta) on ylemmältä törmältä, n. 115 m mpy korkeustasolta, vaaran lakitasanteelta. Löytöalue on ylemmällä terassilla laajuudeltaan n. 55 x 25 m. |
| metsakeskus.1000004669 |
422 |
Ahvenniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
657243.62000000 |
7030398.93300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004669 |
Asuinpaikka sijaitsee Pankajärven Ahvenniemen pohjoisrannalla suuntautuen lähinnä pohjoiseen ja koilliseen. Pankajärven tieltä on asuinpaikalle n. 500 m. Asuinpaikalla on kaksi löytökohtaa, jotka ovat toisistaan 100 m etäisyydellä. Löydöt on kerätty rantavedestä ja -hiekasta.
Vuonna 2013 kohteen luoteisosassa tehtiin koekaivaus. Kaikki kuivaalle maalle tehdyt koekuopat olivat löydöttömiä, mutta rantavedestä löytyi yksi kvartsi-iskos. Tutkimuksen perusteella asuinpaikka on siis ainakin osittain huuhtoutnut järveen. |
| metsakeskus.1000004670 |
422 |
Ahvenniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
657021.70700000 |
7030433.91600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004670 |
Asuinpaikka sijaitsee Pankajärven Ahvenniemen pohjoisrannalla, Pankajärven tiestä n. 300 m itään, suuntautuen itään. Paikalta on löytynyt kvartsia rantavedestä n. 50 m matkalta noin metrin korkean rantatörmän juurelta. Paikalla on myös palaneita kiviä rykelmissä, ilmeisesti muinaisia liesiä. |
| metsakeskus.1000004672 |
422 |
Ahvenniemi 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
657773.40800000 |
7029939.11500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004672 |
Asuinpaikka sijaitsee Pankajärven Ahvenniemen itärannalla, Pankajärven tiestä n. 1 km itään. Paikalta on löytynyt kvartsia ja yksi pii-iskos n. 100 metriä pitkältä vyöhykkeeltä itään suuntautuvalta rannalta. Taustalla on noin metrin korkea rantatörmä. Kohteen eteläosassa on mökin veneranta, jonka törmälle kuoritusta maanpinnasta on löytynyt myös joitakin kvartseja. Asuinpaikalla on siis jäljellä myös ehjää, veden kulutukselta säästynyttä osaa. Varsinaisen asuinpaikkavyöhykkeen lisäksi tähän kohteeseen on liitetty yksittäisen kvartsin löytöpaikka n. 150 m kaakkoon, joka myös on mökin venerantaa. |
| metsakeskus.1000004673 |
422 |
Ahvenniemi 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
657471.53000000 |
7029687.21800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004673 |
Asuinpaikka sijaitsee Pankajärven Ahvenniemen lounaisrannalla olevan Ahvenlahden pohjukassa, Pankajärven tiestä n. 700 m itään. Löydöt on kerätty matalalta hiekkarannalta, vesirajasta ja rantavedestä. Kuivalta ranta-alueelta ei ole löytynyt mitään, vaikka paikkaa käytetään leiri- tai nuotiopaikkana ja maanpinta on kulunut. Ilmeisesti pääosa asuinpaikasta onkin huuhtoutunut järveen. Löytöjä oli n. 60 m pitkällä vyöhykkeellä. Lisäksi tähän kohteeseen on yhdistetty yksittäisen kvartsin löytöpaikka Ahvenlammen puolella, niemenkärjen pohjoispuolella, muusta asuinpaikasta n. 75 m pohjoiseen. |
| metsakeskus.1000004674 |
422 |
Ahvenlampi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
657130.66500000 |
7030010.09100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004674 |
Asuinpaikka sijaitsee Pankajärven Ahvenniemen ja mantereen välissä olevan Ahvenlammen länsirannalla. Paikalta on löytynyt kolme kvartsi-iskosta n. 200 m pitkältä rantavyöhykkeeltä, matalan mäntyä kasvavan rantatörmän alapuolelta rantahietikosta. Taustan metsämaasto on suomaista. Vaikka löytöjä on vähän, paikalla lienee ollut kivikautinen asuinpaikka, josta ainakin osa on huuhtoutunut järveen. |
| metsakeskus.1000004675 |
422 |
Ahvenlampi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
657394.56200000 |
7029665.23200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004675 |
Asuinpaikka sijaitsee Pankajärven Ahvenniemen ja mantereen välisen Ahvenlammen länsirannalla, lampea ja Ahvenlahtea erottavan kapean särkän pohjoispuolella, laguunimaisen lahden pohjukassa. Paikalta on löytynyt kvartsi-iskoksia kapealta rantahietikolta ja vedestä, n. 25 m matkalta. Asuinpaikan taustalla on matala rantatörmä ja mäntymetsää. |
| metsakeskus.1000004677 |
422 |
Hirviniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
656936.74600000 |
7030905.72400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004677 |
Asuinpaikka sijaitsee Pankajärven Hirviniemessä, Löpönlahden pohjoisrannalla. Asuinpaikalla on kaksi löytöaluetta. Löytöalueista läntisempi on n. 40 metriä pitkä rantavyöhyke n. 150 m Löppöjärviltä laskevan ojansuusta koilliseen. Löydöt tältä alueelta ovat rantavedestä. Itäisellä löytöalueella löytöjä on sekä rantavedestä, että rantaa pitkin kulkevan mökkitien pinnasta, löytövyöhyke alkaa ensimmäisestä löytöalueesta n. 60 m itäkoilliseen ja jatkuu lähes 200 metriä tästä pisteestä kaakkoon. Tiheimmin löytöjä (mm. saviastian pala ja osa palaneista luista) on aivan löytöalueen itäreunassa mökkitien pinnassa, täällä havaittiin myös ilmeinen tulisija, jonka kivet olivat osittain paljastuneet tien kulutuksen johdosta. Muuallakin tien pinnalla havaittiin palaneita kiviä ja likamaata. Asuinpaikkavyöhyke ulottuu vesirajasta ainakin 40 metriä sisämaahan. On huomionarvoista, että asuinpaikka on yksi harvoja Pankajärven ehjiä, rantavoimien tuhoilta säästyneitä kivikautisia asuinpaikkoja. Lisäksi asuinpaikalta löytynyt asbestikeramiikan pala ajoittaa ainakin tietyt osat siitä varhaisen asbestikeramiikan aikaan.
Kohde tarkastettiin heinäkuussa 2013 ja sen todettiin olevan kohdekuvausta vastaavassa kunnossa. Mökkitiellä olevalla kääntöpaikalla alueen itäpäässä havaittiin kvartsi-iskoksia. Alueella havaittiin yksittäisiä palaneita kiviä, mutta ei tulisijan jäännöstä. Alueen länsipäästä tieltä havaittiin myös kvartsi-iskoksia sekä palanutta luuta. |
| metsakeskus.1000004678 |
400 |
Penttilä |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
206562.99600000 |
6763900.23700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004678 |
Kohde sijaitsee Kouman kylässä, Väkkäräntieltä 250 m kaakkoon ja Yli-Pentin talosta 150 m koilliseen, havumetsän ja entisen laitumen välissä. Maasto on kaakkoon ja itään kohti Hankeransuota viettävää kivikkoista moreenirinnettä, jossa kasvaa pähkinälehtoa. Paikalta on inventoinnssa 1994 todettu röykkiöitä, joista ainakin kahdessa on mahdollisesti hautauksia. Röykkiöiden väliseen kivikkoon tehdyistä koekuopista on saatu talteen pala rautakautista keramiikka ja mahdollisesti palanutta luuta. Alueella on myös myöhemmän raivauksen merkkejä. |
| metsakeskus.1000004679 |
422 |
Hirviniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
657263.60800000 |
7030713.80900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004679 |
Asuinpaikka sijaitsee Pankajärven Hirviniemen itäpään etelärannalla. Asuinpaikalta on kerätty löytöjä rantavedestä kolmelta eri löytöpaikalta, joista läntisin on Hirviniemen talosta n. 65 m etelään, jossa liuskeiskos ja kvartseja löytyi rannalta n. 20 metrin matkalta. Keskinen löytöalue on Hirviniemen talosta n. 130 m kaakkoon ja edellisestä löytöalueesta 80 m kaakkoon. Tällä alueella kvartseja oli n. 40 metrin matkalla. Kolmas, itäisin löytöalue on niemen kärjessä, talosta 190 m itäkaakkoon ja keskisestä löytöalueesta n. 65 m itään. Kaikilla löytöalueilla rantavedessä oli myös palaneita kiviä ja taustalla oli kuiva mäntykangas, jolla hyvin todennäköisesti on myös ehjää asuinpaikkaa. Keskisen löytöalueen takana metsässä on suuri peruskartallekin merkitty miilu tai tervahauta.
Kohde tarkastettiin heinäkuussa 2013 ja se oli kohdekuvausta vastaavassa kunnossa. Lähellä niemen kärkeä havaittiin joitain palaneita kiviä ja alueella useammassa kohdassa veden alla oli noin nyrkinkokoisten kivien keskittymiä. Rantavedessä havaittiin joitakin kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000004680 |
422 |
Hirviniemi 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
657307.59400000 |
7030999.68900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004680 |
Asuinpaikka sijaitsee Pankajärven Hirviniemen itärannalla, Valkealahden salmen eteläpuolella. Asuinpaikkalöytöjä on kerätty pitkältä hiekkarannalta, n. 125 metrin matkalta. Löytöjä oli paitsi hiekkarannalla, myös kauempanakin vesirajasta, ainakin 5 metrin päässä vedessä. Ilmeisesti asuinpaikka on pahoin huuhtoutunut järveen; tähän viittaa sekin, että löytöpisteet ovat GPS-mittauksen mukaan n. 10 m rantaviivasta sisämaahan päin, vaikka löydöt olivat selvästi vedessä. Rannan takana oli mökkityömaita, joilla oli paljon avointa maanpintaa. Näissä ei kuitenkaan ollut lainkaan löytöjä nähtävissä.
Kohde tarkastettiin elokuussa 2013. Tarkastusajankohtana vedenpinta alkoi suoraan rantatörmän reunasta, eikä kohdekuvauksessa mainittua hiekkarantaa ollut näkyvissä. Vedenalainen hiekka oli humuskerroksen peitossa. Alueen pohjoispäässä havaittiin yksittäinen kvartsi-iskos ja eteläpäässä koordinaattipisteessä 3657525, 7033895 noin 20 rapautuneen kiven keskittymä. |
| metsakeskus.1000004681 |
422 |
Löppö |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
657205.63300000 |
7031242.59600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004681 |
Asuinpaikka sijaitsee Pankajärven länsirannalla, Hirviniemen tyvessä olevalla Löpön alueella, Valkealahden etelärannalla, Pankajärven tiestä n. 300 m itään. Paikalta on löytynyt kvartsia pienen, itäkoilliseen suuntautuvan poukaman rannalta rantavedestä ja -hiekasta n. 40 metrin matkalta. |
| metsakeskus.1000004682 |
422 |
Kuikkalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
657232.61600000 |
7032464.10400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004682 |
Asuinpaikka sijaitsee Pankajärven länsirannalla, varsinaisen Kuikkalahden eteläpuolella olevan lahden rannalla. Paikalla on kolme löytövyöhykettä, joilta kaikilta löytyi kvartsia rantavedestä ja -hiekasta. Suurin osa löydöistä oli veden alla, n. 5-10 m rantaviivasta ja ilmeisesti suuri osa asuinpaikasta onkin huuhtoutunut järveen. Pohjoisin löytövyöhyke on n. 10 m pitkä alue 260 m Kuikkalahdelle kurottavasta niemenkärjestä etelään. Keskinen löytöalue alkaa edellisestä n. 35 m etelään ja siinä on löytöjä n. 40 m pitkällä alueella. Keskisen ja eteläisin löytövyöhykkeen välillä on matkaa n. 55 m ja eteläinen löytövyöhyke on pituudeltaan n. 35 m.
Vuonna 2013 noin 20 m alueen pohjoispäädystä kohti kaakkoa havaittiin vedessä noin 10 metrin päässä rantatörmästä rapautuneita kiviä noin 3 m halkaisijaltaan olevalla alueella. Alueen keskisellä löytöalueella rantahiekalla ja vedessä havaittiin muutamia kvartsi-iskoksia. Eteläisellä löytövyöhykkeellä havaittiin rantatörmästä valuneita, kuumuudessa halkeilleita kiviä. |
| metsakeskus.1000004683 |
422 |
Lehtoniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
657922.34800000 |
7031159.62300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004683 |
Asuinpaikka sijaitsee Pankajärven Lehtoniemen etelärannalla, venerannassa ja siitä 100 m länteen ulottuvalla rantavyöhykkeellä, jolta on kerätty kvartsia hiekkarannalta. Paikalla on kerättyjen kvartsien lisäksi koko joukko huonompilaatuista, ehkä osin luontaistakin kvartsilohkaretta. Asuinpaikan taustamaasto on hieman suomaista kangasmaastoa. |
| metsakeskus.1000004684 |
422 |
Kaivotjoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
658281.19700000 |
7031076.65900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004684 |
Asuinpaikka sijaitsee Pankajärven Lehtoniemessä, Suokkolansaaren ja Lehtoniemen välisen kapean Kaivotjoen pohjoisrannalla, niemenkärjen lounais- ja kaakkoissivuilla. Paikalta löytyi asuinpaikkalöytöjä kahdelta kohdalta. Ensimmäinen löytöalue on niemen lounaissivulla, niemen kärjestä 35-70 m välillä olevalla rantavyöhykkeellä, josta löytyi kvartseja vesirajasta, kosteahkon mäntykankaan alapuolelta. Lähellä on myös kesämökin veneranta. Toinen löytöalue on niemen kaakkoissivulla, niemen kärjestä 30 m koilliseen löytyi kvartsi-iskos ja 70 m koilliseen uurrenuija. Paikalla on uurrenuijasta päätellen varhaismetallikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000004686 |
422 |
Kuikkaniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
656785.79700000 |
7033553.66300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004686 |
Asuinpaikka sijaitsee Pankajärven länsirannalla, Kuikkaniemen länsiosassa. Asuinpaikalla on kaksi löytöaluetta, joista läntisempi on niemelle johtavan tien mutkan kohdalta, tien pohjoispuolen hiekkainen leikkaus ja kuorittu pintamaa tien vieressä (vesijohtokaivanto). Kvartsia oli tällä alueella n. 30 x 10 m kokoisella alueella. Löytöalueesta n. 100 m itään on toinen löytöalue vanhalla kääntöpaikalla, josta tie nykyään kuitenkin jatkuu lähes niemenkärkeen saakka, sillä alue on rakennettu täyteen kesämökkejä. Tällä löytöalueella oli kvartsi-iskoksia n. 50 x 20 m kokoisella alueella tien posken kuoritulla alueella ja pusketuissa hiekkakasoissa. Löytöpaikalta on järven rantaan n. 50 m. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta, jolla asuinpaikka on selvästi nykyrantaa ylemmällä muinaisrantatörmällä n. 3 m nykyistä vedenpintaa ylempänä. Tie on osittain tuhonnut asuinpaikkaa. |
| metsakeskus.1000004688 |
422 |
Kuikkaniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
657064.68100000 |
7033324.75300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004688 |
Asuinpaikka sijaitsee Pankajärven länsirannalla olevassa Kuikkaniemessä, niemen keskivaiheilla jossa niemenkärkeen johtava tie nousee vähän ylemmäs mäelle. Täältä on löytynyt kvartsia ja palanutta luuta tienleikkauksesta ja maaperäkin näytti olevan värjäytynyttä. Vaikka maasto nousee, paikalla ei näy selvää muinaisrantatörmää. Löytöjä on tien itäpuolella n. 40 metrin matkalla. |
| metsakeskus.1000004689 |
422 |
Kuikkaniemi 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
657078.67500000 |
7033516.68000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004689 |
Asuinpaikka sijaitsee Pankajärven länsirannalla olevan Kuikkaniemen koillisrannalla, vastapäätä Metelinniemeä. Paikalta on löytynyt kaksi kvartsi-iskosta vesirajasta soraiselta hiekkarannalta. Taustalla on noin kaksi metriä korkea rantatörmä ja sen takana suopursumännikköä taustanaan kivikkoinen mäki. Huolimatta vähäisistä löydöistä paikalla lienee kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000004690 |
422 |
Tursaanlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
656767.80300000 |
7033709.59500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004690 |
Asuinpaikka sijaitsee Pankajärven länsirannalla, Kuikkaniemen pohjoisrannalla, Tursaanlahden etelärannalla olevan pienen soistuman länsirannalla. Paikalta löytyi kaksi kvartsi-iskosta rannalla oleville mökeille menevän tien läntisestä leikkauksesta. Paikalla on muinaisrantatörmä, ja asuinpaikka on ilmeisesti sijainnut muinoin pienen lahden rannalla. Asuinpaikkaa lienee ehjänä jäljellä mäntykankaalla, tosin tien itäpuolelle on tehty vesijohtokaivanto. |
| metsakeskus.1000004692 |
422 |
Kuikkaniementyvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
656572.87700000 |
7033673.61100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004692 |
Asuinpaikka sijaitsee Pankajärven länsirannalla, Kuikkaniemen eteläpuolella olevan Kuikkalahden pohjukan luoteispäässä soistuneen pienen lahdensopukan pohjoisrannalla. Pankajärven kylään johtavan tien itäpuolinen metsäalue on joitakin vuosia sitten metsä-äestetty ja löytöjä tuli suon reunasta 3-4 metrin päästä, osin jo soistuneista äestysvaoista. Löytöjä oli itäsuunnassa aina viimeiseen äestysuraan saakka ja tämän jälkeen on ehjää mäntykangasta Kuikkaniemen ja kivikautisen asuinpaikan Kuikkaniemi 1:n suuntaan. Mahdollisesti asuinpaikat muodostavatkin yhden kokonaisuuden. Suuri osa asuinpaikan kvartseista oli yhdessä keskittymässä kohdassa p= 7036622, i= 3656779 eli löytöalueen länsireunassa. Muuten löytöjä oli asuinpaikalla n. 60 x 20 m kokoisella alueella. |
| metsakeskus.1000004693 |
422 |
Metelinniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
657055.68600000 |
7033933.50800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004693 |
Asuinpaikka sijaitsee Pankajärven Metelinniemen pohjoisrannalla, 380 m niemenkärjestä luoteeseen. Asuinpaikan löydöt ovat rantaan johtavan tien pinnalta, soraisen hiekan seasta, n. 1,5 m Pankajärven pintaa ylemmältä tasolta. Samalla tasalla on myös jonkinlainen leiripaikaksi raivattu tasanne ja myös tämän tasanteen pinnalla oli jokunen kvartsi-iskos. Maasto on mäntykangasta ja asuinpaikka lienee suurimmaksi osaksi ehjä. Asuinpaikan laajuus on ainakin leiritasanteen kattava 10 x 30 m, sitten selkeä rantaterassi häviää kummassakin suunnassa. |
| metsakeskus.1000004695 |
422 |
Leipäsuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
655185.42700000 |
7037315.14200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004695 |
Asuinpaikka sijaitsee pitkällä kankaalla, Pankajärven pohjoisrannalla, Lieksanjoen suun länsipuolella olevien soistuneiden Leipäsuon ja Takaniemenlammen pohjoispuolella. Leipäsuon halki laskee myös Toivaanjärveltä pieni Kokkojoki. Kankaan reuna nousee Leipäsuosta n. 2-4 m ja kankaan reunaa kiertää metsäpolku, jonka sieltä täältä kuluneilta hiekkaisilta pinnoilta löydöt on kerätty. Paikalla havaittiin viisi löytökohtaa, joista pohjoisin on Lahdenperään johtavan polun risteyksestä 70 m kaakkoon. Täältä löytyi muutama kvartsi-iskos pieneltä alalta. Tästä 110 m kaakkoon löytyi useampi kvartsi-iskos niin ikään pieneltä, paljastuneelta alueelta. Tästä edelleen 140-180 m kaakkoon löytyi useita kvartseja 40 m pitkältä vyöhykkeeltä. Neljännestä löytökohdasta, joka on edellisestä 60 m kaakkoon, löytyi runsas keskittymä palanutta luuta ja tästä edelleen kaakkoon 15-65 m päässä oli vielä muutamia kvartsi-iskoksia. Kyseessä on ilmeisesti lähes täysin ehjä, kuiville jääneellä kankaalla oleva laaja kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikan laajuus on ainakin 440 x 30 m. Törmä jatkuu vielä korkeampana kaakkoon, mutta täällä tulevat vastaan kesämökit. Yhden mökin rannasta on myös kivikautisia asuinpaikkalöytöjä (Lieksa Kohosenkoski). |
| metsakeskus.1000004697 |
422 |
Kohosenkoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
655498.30300000 |
7037010.26600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004697 |
Asuinpaikka sijaitsee Pankajärven pohjoisrannalla, Lieksanjoen suussa olevan Kohosenkosken pohjoisrannalla, aivan Kokkoniemen tyven itäpuolella. Paikalta on kvartsi-iskoksia kesämökin uimarannalta, jyrkän törmän alapuolelta. Asuinpaikka lienee suurimmaksi osaksi tuhoutunut, vaikka ehjääkin asuinpaikkaa saattaa törmän päällä olla. |
| metsakeskus.1000004698 |
422 |
Multisärkkä 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
657255.60100000 |
7035289.96200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004698 |
Asuinpaikka sijaitsee Pankajärven Matkalahden itärannalla, Multisärkän länsireunalla, Matkalahden rannasta n. 60 m. Paikalta on löytynyt kvartsi-iskoksia kuluneelta polun pinnalta pienen soistuneen muinaislahden etelärannalta, selvältä vanhalta rantatörmältä. Maaperä on alueella hiekkaa ja ympäristö mäntykangasta. Löytöjä oli vain pienellä alueella, mutta ehjässä maastossa ympäristössä lienee asuinpaikkaa laajemmaltikin. 140 m asuinpaikalta etelään on hiilimiilu. |
| metsakeskus.1000004700 |
422 |
Lontanlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
657605.46000000 |
7034502.28000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004700 |
Asuinpaikka sijaitsee Pankajärven itärannalla, pienen Lontanlahden pohjoisrannalla, täällä olevasta kesämökistä 40-80 m pohjoiseen. Paikalta on saatu löytöjä mökkitien vierelle tehdyn pienen hiekkakuopan alapuolelta, pusketusta maasta ja itse mökkitien reunasta parista kohtaa, n. 40 metrin matkalta hiekkakuopasta itään. Alue on hienohiekkaista mäntykangasta, jolla näkyy selvästi n. 2 metriä korkea muinaisrantatörmä, jolla asuinpaikkalöydöt ovat. |
| metsakeskus.1000004701 |
422 |
Oinassalmi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
659619.65700000 |
7032544.07900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004701 |
Asuinpaikka sijaitsee Pankajärven itärannalla, Oinasvaaran eteläpuolella, Pankajärven Oinassalmen ja pienen Lietelammen välisen kannaksen etelä- ja pohjoispuolella. Asuinpaikalla on kolme löytöaluetta, joista pohjoisin on Oinassalmen koillispuolella, Lietelammelta laskevan pienen puron länsipuolella. Löytöalue alkaa n. 40 m puronsuusta länteen ja jatkuu 40 metrin pituisena vyöhykkeenä. Löydöt on kerätty rantavedestä soran seasta. Toinen löytöalue on 150 metriä pitkä vyöhyke Oinassalmen kaakkoisrannalla, alkaen n. 55 m ensimmäisen löytöalueen eteläisimmästä löydöstä. Löytöjä on löytövyöhykkeen pohjoisosassa rantahiekassa ja -vedessä, mutta etelämpänä myös rantatörmässä, joka viittaa siihen, että asuinpaikkaa on rantatörmällä myös ehjänä. Kolmas löytöalue alkaa keskimmäisen eteläpäästä n. 100 m päässä ja tämä löytövyöhyke on pituudeltaan n. 160 m. Tällä löytöalueella löytöjä on sekä rantahiekasta että rantatörmästä, joten täälläkin ehjää asuinpaikkaa lienee. Kaikkinensa Oinassalmen asuinpaikka on varsin laaja ja löytöjä on puoli kilometriä pitkällä rantavyöhykkeellä. Asuinpaikan arvoa lisää se, että se on ainakin osittain ehjä. |
| metsakeskus.1000004702 |
422 |
Oinassalmi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
659597.66500000 |
7032142.23800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004702 |
Asuinpaikka sijaitsee Pankajärven itärannalla, Oinasvaaran ja Utriaisenniemen eteläpuolella olevan kesämökkikeskittymän eteläosan rannalla, etelästä laskettuna kolmannen mökin venerannassa. Asuinpaikka on Oinassalmen pohjoispuolella. Paikalta on löytynyt rantatörmästä kvartsia ja palanutta luuta kesämökin laiturille johtavien puuportaiden pohjoispuolelta muutamien metrien matkalta. Ilmeisesti asuinpaikka on laajempikin, mutta maata on paljastunut vain pienellä matkalla. Törmä on pari metriä järven pintaa ylempänä. Taustamaasto on kesämökin piha- ja ranta-aluetta, sekapuumetsää. |
| metsakeskus.1000004703 |
422 |
Lieteniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
659837.57400000 |
7031582.46700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004703 |
Asuinpaikka sijaitsee Pankajärven itärannalla, Ukonvaaran länsipuolella lounaaseen pistävällä Lieteniemellä. Varsinainen asuinpaikka-alue on niemen etelärannalla, jossa n. 1,5 m korkeasta törmästä on sortunut jonkin verran hiekkaa ja siinä on löytöjä (kvartsia ja palanutta luuta) sekä palaneita kiviä. Itse niemen tasanteellakin on kvartseja sammaloituneen maan pinnalla tästä törmästä muutama metri pohjoiseen. Löytöjä on yhteensä n. 30 x 30 metrin alueella. Lisäksi niemen pohjoisrannalta, rantahiekasta on yksi pala palanutta luuta. Asuinpaikka lienee siis osittain niemellä ehjänä jäljellä. |
| metsakeskus.1000004704 |
422 |
Reitsanvaara 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
656222.00100000 |
7038390.70900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004704 |
Asuinpaikka sijaitsee Pankajärven pohjoisosaan laskevan Lieksanjoen itärannalla, Reitsanlammen koillisrannalla, Mäkrävaaraan johtavan tien varrella. Lammen rantatörmällä, kohdassa (p= 7041326, i= 3656423) on pieni painanne törmän reunasta n. 8 m, polun ja törmän välissä. Painanteen mitat ovat n. 4 x 3 m. Yhdestä koekuopasta on löytynyt pieni kvartsi ja yhdestä vähän hiiliä. On kuitenkin epävarmaa onko kyseessä asumuspainanne. Mäkrävaaraan johtavan tien varresta on löytynyt muutama kvartsikimpale ja yksi selvä iskos, kimpaleet tien itäpenkasta ja iskos länsipenkasta kohdassa jossa tie leikkaa vanhan rantatörmän. |
| metsakeskus.1000004705 |
400 |
Sampalalho |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
215594.44400000 |
6749426.08900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004705 |
Kohde sijaitsee Kovion kylässä, Koviontieltä 300 m luoteeseen Vallijärven kaakkoispuolella, Sampalalhon lounaispuolella kohoavalla mäellä. Maasto on kallioisen mäen korkeimman kohdan lounaisreunaa, jonka ympäristössä kasvaa kuusivaltaista metsää. Paikalta on 1981 todettu matala, rikkonainen röykkiö (5,8 x 5,2 x 0,5 m), josta pistää esiin isompia kiviä. |
| metsakeskus.1000004706 |
422 |
Reitsanvaara 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
656527.88000000 |
7038149.80200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004706 |
Asuinpaikka sijaitsee Pankajärveen laskevan Lieksanjoen itärannalla, Reitsanvaaran etelärinteellä, Reitsanlammen Lieksanjoesta erottavan kapean niemen tyvestä n. 150 m kaakkoon, Mäkrävaaraan johtavan tien itäpuolella. Paikalla on tehty aukkohakkuu ja hiekkainen maapohja on äestetty. Noin seitsemän metriä tiestä on löytynyt joukko kvartsi-iskoksia neliömetrin alueelta, lähimpää tietä olevasta äestysvaosta. Löytöpaikka on n. 3 metriä joen pinnan yläpuolella ja välissä on muinaisrantatörmä. |
| metsakeskus.1000004707 |
400 |
Taakastenmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
214264.98000000 |
6749056.23600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004707 |
Kohde sijaitsee Mudaisten kylässä, Koviontieltä 70 m pohjoiseen Taakastensuon lounaispuolella kohoavalla metsämäellä. Alue on hyvin kivikkoista. Mäen etelärinteessä on 1981 otettu talteen kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia kvartsi- ja porfyriitti-iskoksia. Löytöpaikan lähistöllä on 10 x 10 metrin laajuinen hiekkatasanne. |
| metsakeskus.1000004708 |
276 |
Pohjoispää |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
643811.16000000 |
6995015.14200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004708 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee lasketun Herajärven pohjoispäässä, Pohjoispää-nimisestä talosta 230 m länsilounaaseen. Paikka on metsänäestysaluetta syvän purokanjonin länsipuolella sähkölinjan alla. Maaperä on löytöpaikalla hiekkaa, ylempänä on kivikkoa. Noin 100 metriä länteen on Herajärven ja Jeron yhdistävän Myllypuron uoma, jota pitkin on selvästi virrannut aikoinaan paljon vettä. Nyt uoma on soistunut. Alueella on tehty runsaahkosti metsä-äestystä, mutta paikalta löytyi vain yksi kvartsi-iskos (KM 35493). Potentiaalia seudulla kuitenkin on – toistaiseksi Herajärven rannoilta ei kuitenkaan tunneta ainoatakaan esihistoriallista asuinpaikkaa. |
| metsakeskus.1000004709 |
426 |
Kellolampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
623624.47600000 |
6947643.14800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004709 |
Asuinpaikka sijaitsee Viinijärven ja Kuoringan välisellä Jaamankankaan alueella, Pahakala-järven ja pienen Kellolammen välisellä kannaksella. Alue on hiekkamaastoa, laikutettua mäntykangasta. Asuinpaikka on Kellolammen rannalla, kahden kukkulan välisessä laaksossa. Asuinpaikkalöytöjä (KM 35494:1-5) on poimittu metsälaikuista noin 20 x 20 m kokoiselta alueelta. Löytöalue on lähempänä pohjoisemman kuin eteläisemmän kukkulan reunaa, lähes Kellolammen pari metriä korkeassa törmässä. Lisäksi yksi kvartsimöhkäle on löytynyt noin 20 m varsinaisesta löytöalueesta etelään ison siirtolohkareen vierestä. |
| metsakeskus.1000004712 |
398 |
Kangassaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
443002.96600000 |
6764301.19100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004712 |
Asuinpaikka sijaitsee Salajärven keskivaiheilla sijaitsevan saaren lounaisimmassa niemessä, rantaterassilla, joka on noin neljä metriä nykyistä vedenpintaa korkeammalla ja noin 15 metrin päässä nykyisestä rantaviivasta.
Tasanteelle syksyllä 2005 tehdystä koekuopasta saatiin talteen palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia sekä havaittiin likamaata.
Asuinpaikka on säilynyt täysin ehjänä. Alueelle on kaavoitettu kaksi rakennuspaikkaa. |
| metsakeskus.1000004713 |
400 |
Löytty 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
227799.46200000 |
6764849.95400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004713 |
Kohde sijaitsee Liesjärvenkulmalla, Euran rajalta 60 m lounaaseen, vanhasta Löytyn talosta 350 m kaakkoon. Maasto on länteen viettävää kalliomäkeä, jonka länsipuolella on laaja suoalue. Mäen jyrkästä lounais- ja länsirinteestä on inventoinnissa 1994 todettu kaksi kiveyksen yhdistämää röykkiötä (5 x 3 x 1,5 m, 9 x 5 x 2,5 m) ja yksi edellisiä epämääräisempi röykkiö.
|
| metsakeskus.1000004714 |
400 |
Miekankorpi 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
210364.44700000 |
6769020.20100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004714 |
Röykkiö sijaitsevat Hilttiönjärvestä noin 450 m etelään, metsässä olevalla mäenkumpareella. Maasto on soiden ympäröimää kumpuilevaa ja kivikkoista kallio-ja moreenimäkeä. Paikalta on 1987 inventoinnissa todettu neljä epämääräistä röykkiötä, joista kaksi saattaa olla luontaisia kivikeskittymiä.
Vuonna 2010 tehdyn tarkastuksen mukaan paikalla on kolme varmaa ja kaksi mahdollista hautaröykkiötä. |
| metsakeskus.1000004715 |
535 |
Ylitalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
400916.58400000 |
7086229.55200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004715 |
Asuinpaikka sijaitsee Kotilassa, Pidisjärven itärannalla, Kalajoen suulla, pumppaamoon johtavan kuivausojan pohjoispuolella. Lounaaseen viettävältä peltorinteellä, läheltä Ylitalon päärakennuksen ja pellon reunaa, löytyi kvartsia ja palaneita kiviä. |
| metsakeskus.1000004716 |
422 |
Hattulampi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
656813.77100000 |
7037753.97200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004716 |
Asuinpaikka sijaitsee Pankajärveen laskevan Lieksanjoen itärannalla, pienen Hattulammen etelärannalla metsä-äestysalueella. Paikalta on löytynyt äestysalueen läntisimmästä vaosta yksi iso kvartsi-iskos ja hiottu, ilmeisesti kloriittinen esineen teelmä. Löytöpaikalta on Lieksanjoelle n. 70 m ja Hattulampeen n. 20 m. Joen rantaa ei ole äestetty vaan paikalla on komea mäntymetsä, mahdollisesti asuinpaikkaa onkin ehjällä kankaalla. Maaperä on hienoa hiekkaa. |
| metsakeskus.1000004717 |
422 |
Hattulampi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
656883.74200000 |
7037635.01300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004717 |
Asuinpaikka sijaitsee Pankajärveen laskevan Lieksanjoen itärannalla, pienestä Hattulammesta etelään, Ylimmäisen Maurunlammen pohjoispuolella olevan suon pohjoisrannalla. Alue on metsä-äestetty ja löydöt on kerätty äestysvaoista hiekasta. Paikalta on löytynyt kvartsi-iskoksia pieneltä alalta n. 10 m suon reunasta kolmanneksi reunimmaisesta äestysvaosta. Täällä on havaittu myös palaneita kiviä. Asuinpaikka on noin metrin suon pinnan yläpuolella. Tällä paikalla, kuten muuallakin pohjoisella Pankajärvellä, erottuu löytöpaikkaa vielä n. 1,5 m korkeampi muinaisrantatörmä, jolta ei kuitenkaan ole löytöjä. |
| metsakeskus.1000004718 |
422 |
Junginniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
666454.00000000 |
7033225.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004718 |
Asuinpaikka sijaitsee Naarajärven itärannalla olevan Junginniemen eteläpuolella, Ruunaantien pohjoispuolelle Naarajärveen laskevan Myllypuron pohjoispuolella. Asuinpaikkalöytöjä on pääasiassa kahdelta löytöalueelta, jotka molemmat ovat vesijättömaata tai hiekkarantaa. Asuinpaikan taustamaasto on kaunista, hiekkapohjaista mäntykangasta. Pohjoisempi löytöalue on Junginniemen etelärannalla, lähes niemen kärjessä, jossa löytöjä oli vesijätöllä n. 20 metrin matkalla ja eteläisempi kattaa n. 200 metriä pitkän rantavyöhykkeen Junginniemen tyvestä etelään. Asuinpaikka on selvästi huuhtoutunut ja löytöjä sekä palaneita kiviä on kertynyt erityisesti vedenvaihteluiden aikaansaamiin akkumulaatiovyöhykkeisiin leveällä vesijätöllä. Millään kohdalla löytöjä ei ollut rantatörmässä, joten asuinpaikkaa voitaneen pitää lähes tuhoutuneena.
Kohde tarkastettiin heinäkuussa 2013. Kohdekuvauksesta poiketen löytöjä havaittiin rantatörmällä alueen keskivaiheilla, josta niemen pohjukasta lähtee polku ylöspäin. Hiekkatörmällä oli kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Tarkastusajankohtaan vedenpinta oli korkealla ja rantahiekkaa oli paljaana noin metrin levyinen kaistale. Vedenpinnan alla oleva hiekka oli lahon kasvijätteen peitossa. Rantakaistaleella havaittiin useita kvartsi-iskoksia sekä palaneita kiviä. |
| metsakeskus.1000004719 |
422 |
Törisevänvirta 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
666117.03700000 |
7033558.69500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004719 |
Asuinpaikka sijaitsee Naarajärven pohjoispäässä, rannan vesijätöllä pienen lähes umpeenkasvaneen lahden suulla, sen länsipuolella. Tässä on useita metrejä leveä hiekkainen vesijättö ja taustalla on matala mäntykangas. Löytöjä on saatu sekä vesijätöltä että heti matalan huuhtoutuneen törmän alta, joten asuinpaikkaa saattaa olla törmällä jonkin verran ehjänäkin. Kvartsia on löydetty niemenkärjestä alkaen n. 20 metrin matkalla.
Kohde tarkastettiin heinäkuussa 2013. Kohde oli kohdekuvausta vastaavassa kunnossa. Muutamia kvartsi-iskoksia havaittiin huuhtoutuneen törmän alla sekä hiekassa veden alla.
Kohteesta noin 100 metriä luoteeseen, koordinaattipisteessä 3666282, 7036585 havaittiin yksi yksittäinen kvartsi-iskos. |
| metsakeskus.1000004720 |
535 |
Istunmäki 1 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
404904.93500000 |
7099011.43200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004720 |
Kohde sijaitsee Sarjankylässä, Sarjankyläntien itäpuolella, Peltopuhdon tilan päärakennuksen ja pellon välisessä piharinteessä. Lähellä pellon reunaa sijaitseva laakea maakivi, jonka pinnassa ainakin viisi selvää syvennystä. Lähistöllä mahdollisia viljely- ja/tai hautaröykkiöitä. |
| metsakeskus.1000004721 |
400 |
Vähätalo 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
218183.30500000 |
6770057.81900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004721 |
Kohde sijaitsee Padon kylässä, Hiittenvuorella, Padontien ja Kaitontien risteyksestä 600 m pohjoiskoilliseen ja 100 m Vähätalosta luoteeseen. Maasto on jyrkänteistä kallioharjannetta, jonka länsipuolella avautuu Padon kyläkeskusta. Kallion juuressa virtaa Kauljärvenoja lounaan suuntaan. Paikalta on todettu kartan muinaisjäännösmerkin kohdalta 1987 inventoinnissa röykkiö (10,5 x 10,1 x 1,9 m), jonka eteläosaa on pengottu. Kyseessä saattaa olla kohde Hiittenvuori 1 (mjreki 40010039), joka on 1955 paikannettu tästä kohdasta 140 m etelälounaaseen.
|
| metsakeskus.1000004722 |
535 |
Koutonen 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
399467.16400000 |
7086425.47300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004722 |
Kohde sijaitsee Konttipuolella, Pidisjärven lounaisrannalla, loivasti Pidisjärveen viettävällä peltolakeudella. Paikalta on löytynyt aiemmin tasataltta ja inventoinnin yhteydessä kvartsia ja palaneita kiviä. |
| metsakeskus.1000004723 |
535 |
Tölli |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
403527.55600000 |
7080173.99600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004723 |
Asuinpaikka sijaitsee Töllinperällä, Hituran kaivoksen eteläpuolella, Töllinojan länsirannalla. Töllin tilan päärakennuksesta koilliseen, vanhan riihimäen eteläreunalla, loivasti kaakkoon viettävällä peltorinteellä. Paikalta on löytynyt ainakin kaksi tasatalttaa ja paikalta on tietoja kyntökerroksen alapuolisesta nokimaasta ja palaneista ”linnunluista”. |
| metsakeskus.1000004724 |
535 |
Seppä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
400485.77300000 |
7082177.18200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004724 |
Kohde sijaitsee Aittoperällä, Lahnajärventien pohjoispuolella. Pienen peltotien pohjoispuolella, Sepän tilan päärakennuksesta itään, peltorinteellä pieni hietaisempi alue, josta kvartsia ja palaneita kiviä. Paikalta on aiemmin löytynyt kivikirves. |
| metsakeskus.1000004725 |
535 |
Peräaho |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
406550.28500000 |
7095737.74500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004725 |
Kohde sijaitsee Erkkisperällä, Erkkisjärven itäpuolella. Kohde sijaitsee Erkkisjärven ja siihen pohjoisesta virtaavan Sarjanojan itäpuolella, laajan peltolakeuden itäreunalla. Idässä maasto nousee laajalla Mustakorven alueella jopa 120m mpy. Paikalla sijaitsee asutuksen ja metsäisten rinteiden ympäröimä, pienehkö peltoalue, joka sijoittuu pääosin 90 m korkeuskäyrän yläpuolelle.
Peräahontien pohjoispuolella sijaitsevalla peltorinteellä, hietaiselta mäeltä kivikautisia asuinpaikkalöytöjä. Paikalta on löytynyt aiemmin kaksi kivikirvestä. Kivikirveiden löytöpaikka on Peräahon pellon luoteisnurkassa ympäristöään korkeammalla alueella, jonka maaperä on kuivempaa ja hietaisempaa. Mäen päälllä on aiemmin sijainnut pieni metsäsaareke, johon on aikanaan ajettu pellosta löytyneitä kiviä. Saarekkeen pintamaata oli kuorittu pois 2000- luvun alussa, jolloin hiekka oli tullut esiin ja toinen kirves mahdollisesti löydetty tällöin. lnventoinnin yhteydessä pellon pinnalta, hiekkaisesta maasta löytyi useita kvartsi-iskoksia ja yksi puolikuunmuotoinen kvartsikaavin. Paikalla oli havaittavissa myös runsaasti palaneito kiviä ja suurikokoisia kvartsi- ja kivilajiraaka-ainekappaleita. Niitä ei otettu talteen. Kyseessä on kivikautinen asuinpaikka.
Kohteelle on tehty muinaisjäännösrekisteriin muinaisjäännösalueen rajaus vuonna 2023 inventointiraportin peruskarttaotteeseen merkityn alueen mukaisesti. Kohteen laajuuden arviointi edellyttää kuitenkin varsinaisia tutkimuksia. PPM/TT |
| metsakeskus.1000004726 |
535 |
Mönkönsaari |
10002 |
12002 |
13027 |
11004 |
27000 |
400272.84600000 |
7086264.53300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004726 |
Kohde sijaitsee Järvikylässä, Pidisjärven kaakkoisrannalla, Kalajoen suulla. Pidisjärven pohjukassa sijaitsevan metsäisen mäen eteläreunalla, paikalla sijaitsevan kesämökin grillikodan vieressä on noin 3,5 x 2,5 m suuruinen sammaloitunut kivilatomus.
Kohteelle on lisätty muinaisjäännösalueen rajaus (11/2023) inventointiraportin perusteella. |
| metsakeskus.1000004727 |
535 |
Pirttiperä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
400074.91400000 |
7088690.56000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004727 |
Asuinpaikka sijaitsee Pirttirannalla, Pidisjärven koillisrannalla. Loivasti lounaaseen laskevan peltolakeuden ylä-reunassa, Pirttiperän tilan päärakennuksen lounaispuolella, lähellä puutarhan rajaa, havaittiin kvartsia ja palaneita kiviä. Talon pellosta on aiemmin löytynyt kaksi kiviesinettä. |
| metsakeskus.1000004728 |
422 |
Törisevänvirta 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
665923.11200000 |
7033737.61300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004728 |
Asuinpaikka sijaitsee Naarajärven pohjoisosassa, Törisevänvirran suussa, järven itärannalla olevan kesämökkialueen hiekkarannalla. Paikalta on kerätty löytöjä n. 60 x 25 m kokoiselta alueelta hienosta valkeasta hiekasta n. 5 metriä vesirajasta. Rannalla on myös palaneita kiviä. Löytöjen taustalla on kaunis, ja mökeistä huolimatta ehjä mäntykangas, joten asuinpaikkaa saattaa hyvin olla kankaalla ehjänäkin. |
| metsakeskus.1000004729 |
535 |
Kotakangas |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
413358.55000000 |
7094555.25300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004729 |
Kohde sijaitsee Poutapuhdossa, Kajaanintien, Poutapuhdontien ja Haapavedentien muodostamassa kolmiossa. Mäen eteläreunalla on viisi tai mahdollisesti kuusi pyöreää, matalaa kuopannetta. Kuopat ovat halkaisijaltaan 1,5-2 metrisiä ja ne sijoittuvat tasaisin välimatkoin suhteessa toisiinsa. Maaston ja kuoppien sijainnin perusteella kyse ei ole pyyntikuopista. Kuoppien reunat ovat loivia ja pitkän ajan kuluessa pyöristyneitä. |
| metsakeskus.1000004730 |
535 |
Haapala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
403535.53400000 |
7085481.86200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004730 |
Asuinpaikka sijaitsee Haapaperällä, Kalajoen pohjoispuolella, Haapalan talon pellossa. 1800-luvun loppupuolella Kansallismusoen kokoelmiin on saatu kolme kivitalttaa. Inventoinnissa vuonna 2005 tehdyssä peltopoiminnassa loivasti lounaaseen viettävän peltolakeuden ylärinteellä. Lähellä asutuksen rajaa havaittiin kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä: mahdollinen kvartsiittiesine sekä kvartsi-iskos. Siellä täällä havaittiin myös palaneita kiviä sekä muutamia kivilajiraaka-ainekappaleita. Asuinpaikkakerros lienee suurelta osaltaan tuhoutunut kynnössä, mutta esineet sekä inventointilöydöt ja -havainnot osoittavat paikalla olevaa muinaisjäännöstä, jonka säilyminen on arvioitavissa vain tarkemmalla tutkimuksella.
Vuoden 2009 tarkastuksen yhteydessä pellolla havaittin palaneita kiviä sekä myöhemmän historiallisen ajan löytöjä.
Inventoinnin perusteella kohde on rajattu kahdeksi erilliseksi alueeksi. |
| metsakeskus.1000004731 |
535 |
Jänesniitty |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
406026.55500000 |
7079134.42300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004731 |
Asuinpaikka sijaitsee Järvikylän eteläosassa, Kalajoen ja Hautaperäntien, Ala-Murto-ojan ja Torkkausojan välisellä peltoaukealla. Pellolla on havaittavissa hiekkainen linssi, josta löytyi suurikokoinen hiomalaaka ja kvartsi-iskoksia. Alueelta on aiemmin löytynyt useita kiviesineitä tai niiden katkelmia. Pelto-ojituksen yhteydessä on saatu havaintoja myös mahdollisesti asuinpaikkaan liittyvistä rakenteista. |
| metsakeskus.1000004732 |
535 |
Kullas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
401138.49300000 |
7086931.27100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004732 |
Asuinpaikka sijaitsee Kotilassa, Pidisjärven kaakkoisrannalla. Loivasti länsilounaaseen viettävällä peltolakeudella, Kullaksen tilan päärakennuksesta kaakkoon. Peltorinteen yläosasta kivikautisia asuinpaikkalöytöjä. |
| metsakeskus.1000004734 |
422 |
Törisevänvirta 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
665678.21200000 |
7033871.55900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004734 |
Asuinpaikka sijaitsee Naarajärvestä laskevan Naarajoen itärannalla, Törisevänvirran pohjoispuolella. Asuinpaikalta on löytynyt kaksi kvartsi-iskosta törmästä sortuneesta hiekasta ja vesijätöltä. Rantatörmä on tässä kohdassa matala, taustalla kasvaa mäntyä, aluskasvillisuutena suopursua ja variksenmarjoja. Törmän juuressa on myös tulisijojen jäännöksiä. Asuinpaikka lienee pääasiassa ehjänä törmällä, koska löytöjä ei paikalla ollut sen enempää. |
| metsakeskus.1000004735 |
422 |
Törisevänvirta 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
665291.36500000 |
7034117.46500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004735 |
Asuinpaikka sijaitsee Naarajärvestä laskevan Naarajoen itärannalla, Törisevänvirrasta n. 600 m luoteeseen. Paikalta on löytynyt muutama iso kvartsiydin ja -iskos muutaman neliömetrin alalta vesijätöltä. Taustalla on pari metriä korkea törmä ja sekapuista kangasmaastoa. Vähän taempana on kesämökki. Asuinpaikkaa saattaa olla ehjänä taustan törmällä. Löydöistä pohjoiseen maasto muuttuu soiseksi ja rannat kivisiksi. |
| metsakeskus.1000004736 |
422 |
Junginniemen vastaranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
666237.98600000 |
7033090.87700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004736 |
Asuinpaikka sijaitsee Naarajärven pohjoisosassa, järven länsirannalla vastapäätä Junginniemeä järven itärannalla. Paikalta on löytynyt kaksi kvartsi-iskosta vesijätöltä, rannan akkumulaatiovyöhykkeestä. Taustalla on kosteahko mäntykangas ja uusia mökkitontteja. Asuinpaikka saattaa olla pääosin tuhoutunut. |
| metsakeskus.1000004737 |
422 |
Löttöpuro |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
666878.73700000 |
7031967.33500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004737 |
Asuinpaikka sijaitsee Naarajärven keskiosassa, järven länsirannalla, Löttöpuron suun pohjoispuolella olevalla laajalla vesijättöalueella. Löytöalueen taustalla on kosteahko taimikkokangas, joka pian nousee matalaksi harjuksi. Löydöt ovat kvartsi-iskoksia ja löytöalueen laajuus on noin 70 x 20 m. Asuinpaikka saattaa olla suurimmaksi osaksi tuhoutunut. |
| metsakeskus.1000004738 |
422 |
Heinäniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
667123.63700000 |
7031798.40500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004738 |
Asuinpaikka sijaitsee Naarajärven keskiosassa, Ruunaantieltä 1,1 km kaakkoon, järven länsirannalla. Asuinpaikkalöydöt (kvartsia ja palanutta luuta) on saatu talteen noin metrin korkean rantatörmän alapuolelta eroosiorannalta niemen kaakkoisrannalta. Niemellä on kesämökki ja omistaja on antanut niemelle nimen "Heinäniemi". Rannalla on löytöjen lisäksi myös palaneita kiviä. Löytöalue on n. 15 x 10 m. Asuinpaikka lienee ainakin osittain tuhoutunut. |
| metsakeskus.1000004739 |
422 |
Naarajärven itäranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
666969.69800000 |
7032526.10800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004739 |
Asuinpaikka sijaitsee Naarajärven itärannalla, Munkinvaaraan johtavan tien länsipuolella, alkaen 230 m Ruunaantien eteläpuolelta ja jatkuen siitä 320 m vyöhykkeenä järven rannalla. Asuinpaikalla on useita löytöalueita, joista pohjoisimmalla on runsaiten löytöjä n. 40 x 20 m kokoisella alueella laajalla vesijätöllä keskittyen vyöhykkeelle n. 5 m rantatörmästä ja saman verran vesirajasta. Paikalla on myös runsaasti palaneita kiviä ja myös selviä liesikehiä. Löytöalueelta löytyi kvartsia ja kivilajitaltan kantaosa. Löytöalueen jälkeen etelän suunnassa on kivikkoa, mutta n. 25 m jälkeen on löytynyt suuri kvartsiydin ja tästä 10 m eteenpäin pari liesikehää. Liesikehistä 50 m kaakkoon, vähän rannemmasta, heti törmän juurelta on löytynyt kvartsi-iskos ja samassa paikassa on myös palaneita kiviä. Seuraava löytöalue on vasta 120 m etelään, josta on löytynyt muutama kvartsi ja pala luuta sekä runsaasti palaneita kiviä pieneltä niemekkeeltä n. 25 x 15 m alueelta. Eteläisin löytö on yksittäinen kvartsi n. 50 m kaakkoon em. löytöalueesta. Kaikkiaan asuinpaikkavyöhyke on pituudeltaan n. 320 m ja ilmeisesti ainakin osin tuhoutunut rantavoimien myllerryksessä. Joissakin osissa on kuitenkin viitteitä siitä, että jotakin on saattanut rantatörmällä säilyäkin.
Paikka tarkastettiin vuoden 2010 inventoinnissa. Veden pinta oli korkeammalla kuin edellisen inventoinnin aikaan, joten löytövyöhyke oli veden alla. Rantahiekassa tai tieleikkauksissa ei näkynyt merkkejä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.1000004740 |
422 |
Siikalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
667364.53700000 |
7031902.35800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004740 |
Asuinpaikka sijaitsee Naarajärven itärannalla, Siikalahden pohjoispuolella olevan niemen länsipuolella, matalalla rannalla. Paikalta on löytynyt kvartsia rannan vesijätöltä n. 100 x 20 m alueelta. Asuinpaikan taustalla on suopursu-männikkökangas matalan rantatörmän päällä, jossa on mahdollisesti ehjääkin asuinpaikkaa jäljellä. Paikalta on vain vähän löytöjä, mutta rannalla on myös palaneita kiviä.
Kesän 2010 kulttuuriperintöinventoinnissa kohde tarkastettiin. Vesi oli inventointihetkellä normaalikorkeudessaan, joten vesijättömaa, jolta Pesonen oli löytöjä tehnyt oli nyt veden alla. Suopursumännikkökankaalle, joka on löytöpaikan taustalla, ei inventoinnissa tehty koekuoppia. |
| metsakeskus.1000004741 |
422 |
Saunalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
667833.34800000 |
7031256.62200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004741 |
Asuinpaikka sijaitsee Naarajärven eteläpään itärannalla olevan Saunalahden luoteisrannalla vanhan talon venerannan liepeillä. Paikalta löytyi hiekkarannalta ja vesijättömaalta kvartsia ja palaneita kiviä. Taustalla on talon pihamaata ja sekapuumetsää matalalla rantatörmällä. Yksi kvartsi löytyi myös Saunalahden luoteispuolelta, varsinaisen järven rannalta kohdasta p= 7034217, i= 3668065 rantaa pitkin n. 65 m varsinaisesta asuinpaikasta. Asuinpaikkaa saattaa olla ehjänä rantamaastossa. |
| metsakeskus.1000004742 |
422 |
Naarasalmi E |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
668102.24600000 |
7030859.78200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004742 |
Asuinpaikka sijaitsee Naarajärven ja Rekusenjärven välisen Naarasalmen itärannalla olevan kesämökin rannassa. Mökistä n. 60 m luoteeseen rannalta on löytynyt yksittäinen palanut luu, mutta varsinainen löytöalue on mökin lounaispuolella, jossa löytöjä on kerätty n. 25 x 15 m alueelta. Löytöjä on ollut erityisesti laiturin eteläpuolella erttäin runsaasti. Löytöinä saatiin kvartsia ja vedessä kuluneita liuske-esineitä ja niiden katkelmia. Löytöalueen taustalla on matala rantatörmä ja sekametsää. Asuinpaikasta saattaa olla törmällä jotakin jäljellä ehjänäkin. |
| metsakeskus.1000004743 |
422 |
Naarasalmi W |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
668071.26100000 |
7030704.84900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004743 |
Asuinpaikka sijaitsee Naarajärven ja Rekusenjärven välissä olevan Naarasalmen länsirannalla, lähes Rekusenjärven puolella. Paikalta on löytynyt muutama kvartsi-iskos rannan vesijättövyöhykkeeltä 10 metrin päässä nykyisestä rantatörmästä. Rannalla on myös joitakin palaneita kiviä. Asuinpaikka lienee lähes kokonaan tuhoutunut. Naarasalmi lienee ruopattu, sillä jyrkänparras on varsin selvä salmen kohdalla ja itse salmen kohdalla näyttää siltä, että rannalla olisi ruoppausjätettä. |
| metsakeskus.1000004744 |
422 |
Saunasalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
668318.15600000 |
7030696.85100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004744 |
Asuinpaikka sijaitsee Rekusenjärven itärannalla, lähellä Naarajärveen laskevan Naarasalmen suuta, järven laajalla vesijättöhiekalla. Löytöalue on aivan vesirajassa alueella, joka lienee normaalisti täysin veden alla nykyisestä rantatörmästä 10 m päässä. Löytöjä oli n. 15 x 10 m alueella runsaasti, ja kaikkia kvartseja ei edes kerätty talteen. Ranta on mökin/kesäasumuksen venerantaa. Asuinpaikka lienee lähes kokonaan tuhoutunut. |
| metsakeskus.1000004745 |
422 |
Naarakoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
662778.36800000 |
7035784.78600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004745 |
Asuinpaikka sijaitsee Lieksanjoen Naarakosken ja Käpykosken välisen suvannon länsirannalla. Asuinpaikkalöydöt on saatu rantakivikosta muutaman neliömetrin alueelta, josta kaikki hienoaines on ilmeisesti huuhtoutunut jokeen. Mäntykankaalla törmän päällä saattaa tosin olla ehjääkin asuinpaikkaa. Ilmeisesti kyseessä on kuitenkin paikalla ollut lyhytaikainen ja pienialainen kvartsiniskentäpaikka. |
| metsakeskus.1000004746 |
422 |
Mukalampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
658463.09100000 |
7040000.06700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004746 |
Asuinpaikka sijaitsee Mukajoen (Lieksanjoki) itärannalla olevan Mukalammen itärannalla vanhalla rantapenkereellä, lammen rantaan tulevan metsäautotien eteläpuolella. Alueella on tehty aukkohakkuu ja metsä-äestys, jonka vaoista löytöjä on saatu. Pohjoisimmat löydöt (kiviesineen katkelma, kvartsi-iskos) ovat löytyneet 80 m tiestä etelään, aivan vanhasta rantapenkasta ja eteläisemmät löydöt 160-220 m tiestä etelään Mukalammen rantasuon ja pienen lampiputuran väliseltä kannakselta sekä pienen lammen suorannalta, jossa on myös palaneita kiviä. Asuinpaikan laajuus on löytöjen perusteella n. 170 x 30 m. Lähellä Mukalammen rantaan johtavaa tietä on tervahauta tai hiilimiilu ehjällä mäntykankaalla. |
| metsakeskus.1000004747 |
422 |
Haukikaarre |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
656600.00000000 |
7042221.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004747 |
Asuinpaikka sijaitsee Mukajoen (Lieksanjoki) pohjoisrannalla, n. 2 km Hämeenjärveen laskevan joen suusta itään, Haukikaarre -nimisen joenmutkan rannalla. Paikalta on löytynyt palanutta luuta joen rantaa kulkevalta metsäautotieltä rantaan tulevan tien/polun pään kohdalta rantapenkan hiekasta. Lähellä on resentti tulisija rinteessä ja muutenkin Haukikaarteen rannassa on runsaasti palaneita kiviä, joista osa saattaa olla esihistoriallistakin perua, erityisesti törmän leikkauksissa olevat. Asuinpaikan laajuus määrittyy kuitenkin löytöjen perusteella eli se lienee n. 10 x 10 m.
Kohde tarkastettiin elokuussa 2013. Alueen itäpuolella koordinaattipisteessä 3656869, 7045163 havaittiin palaneita kiviä rantatörmän valuvassa hiekassa resentin tulisijan yläpuolella. Aluerajausta laajennettiin palaneiden kivien kohdalle. Muita asuinpaikkaan viittaavia löytöjä ei alueella havaittu. |
| metsakeskus.1000004748 |
422 |
Pussilanvaara |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
651522.89100000 |
7040531.82900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004748 |
Asuinpaikka sijaitsee Toivaanjärven pohjoispäässä, soistuneen muinaisen lahden länsirannalla Pussilanvaarasta länteen ja Toivaanjärven länsirannalle kääntyvän metsäautotien haarasta 160-360 m luoteeseen metsä-äestetyllä hakkuuaukealla. Äestyksessä on suon reunan muinaisrantatörmällä kahdessa kohdassa selvä muinainen liesikiveys (p= 7043417, i= 3651777 ja p= 7043438, i= 3651774) muuten kivettömällä hiekkakankaalla. Löytöjä (kvartsi-iskoksia) on tullut näistä liesistä lähes 100 m pohjoisluoteeseen matalan törmän päältä pienestä keskittymästä (p= 7043513, i= 3651728). Lisäksi ylemmältä nousevan vaaran hieman kiviseltä rinteeltä on löytynyti iso kvartsikimpale, jota ei ole otettu talteen (p= 7043546, i= 3651628). Tämän kimpaleen ympärillä ei ole näkynyt iskoksia. Asuinpaikka-alueeseen lienee luettava kaikki em. havainnot, joten asuinpaikan laajuus on n. 220 x 40 m. |
| metsakeskus.1000004749 |
422 |
Alimmaisen Päälammenjoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
651739.80500000 |
7039700.16500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004749 |
Asuinpaikka sijaitsee Toivaanjärven pohjoisosaan Alimmaiselta Päälammelta laskevan joen suun länsipuolella, Toivaanjärven rannalla, joen suusta n. 60 m lounaaseen. Paikalta on löytynyt tien pohjoisesta leikkauksesta kivetty tulisija, jonka ympärillä on runsaasti palanutta luuta. Maaperä on paikalla hiekkaa ja ympäristö mäntykangasta. Muuta ei hiekkaisesta tien leikkauksesta ole löytynyt, joten asuinpaikan laajuudeksi lienee määriteltävissä vain ehkä 10 x 10 m vaikka ehjällä kankaalla voi hyvin laajemminkin asuinpaikkaa olla. Joessa on majavan pato. |
| metsakeskus.1000004750 |
422 |
Kokkokangas 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
653205.21900000 |
7037821.92700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004750 |
Asuinpaikka sijaitsee Toivaanjärven eteläosassa, järven itärannalla, Kokkokankaan harjun länsipäässä. Itse Kokkokangas on lähes kokonaan ajettu hiekaksi, mutta järven ranta-alue on säästynyt hiekanotolta. Entuudestaan tunnetaan Kokkokankaan asuinpaikka kankaan länsipäässä olevan kesämökin tuntumasta. Kokkokankaalta löytyi kivikautisia asuinpaikkalöytöjä useasta kohdasta, joista keskeisin lienee pohjoisin löytöalue, jolta on löytynyt kvartsia ja palanutta luuta rantatörmän päällä kulkevan tien pinnasta ja kuluneesta korkeasta rantatörmästä. Löytöpaikalla tiessä on kääntöympyrä ja löytöjä on koko ympyrän alueella ja tämän alapuolella rantatörmässä. Löytöalueen laajuus on noin 25 x 20 m. Ensimmäisestä löytöalueesta 80 m kaakkoon on toinen löytöalue, jossa n. 10 metrin päässä törmän reunasta kulkevan tien pinnalta on kerätty kvartseja n. 25 m pitkältä matkalta. Näiden kahden varsinaisen löytöalueen lisäksi on löytynyt kaksi yksittäistä kvartsia, toinen jälkimmäisen löytöalueen kaakkoispuolella olevalle hiekkakuopalle johtavalta tieltä, kohdasta p= 7040744, i= 3653558 ja toinen järven eteläpäässä olevalle mökille johtavalta tieltä, kohdasta p= 7040660, i= 3653513. |
| metsakeskus.1000004751 |
422 |
Nukkiniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
652191.60200000 |
7044996.03500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004751 |
Asuinpaikka sijaitsee Sauvonjärven Nukkiniemen koillisrannalla metsänäestysalueella. Asuinpaikalta on löytynyt runsas keskittymä kvartsia, kivilaji-iskoksia ja esineen katkelma sekä palanutta luuta pieneltä, muutaman neliön alalta äestysvaoista korkeahkolla muinaisrantatörmällä. Törmän päällisen korkeus on noin neljä metriä Sauvonjärven pinnan yläpuolella. Löytökeskittymän etäisyys on noin neljä metriä törmän reunasta. Maaperä alueella on hiekkaa. Löytöalue on viimeisissä äestysvaoissa ennen pohjoisen suunnassa alkavaa ehjää, harvaa mäntymetsää. Alueella on myös palaneita kiviä rantatörmällä n. 15 x 10 m alueella. Lisäksi palaneita kiviä on havaittu erillisenä keskittymänä varsinaisesta löytöalueesta 80 m itään. |
| metsakeskus.1000004752 |
422 |
Pohjanlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
651359.93100000 |
7046642.36500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004752 |
Asuinpaikka sijaitsee Nurmijärven Pohjanlahden itärannalla, Alakylään johtavan tien varrella olevalla hiekkakumpareella, joka lienee muinainen saari. Löytöjä (kvartsia ja palanutta luuta) on kerätty hiekasta metsä-äestysalueen järven puoleiselta reunalta, törmältä aina 20 metriä sisämaahan päin n. 45 x 20 m kokoiselta alueelta. Löytöjen lisäksi paikalla on palaneita kiviä. Asuinpaikka näyttää rajautuvan aika tarkasti mainitulle alueelle, sillä äestysalue kattaa koko laajan kumpareen eikä muualta ole löytynyt yhtä kvartsi-iskosta lukuunottamatta muuta esihistoriaan viittaavaa. Mainitun kvartsin löytöpaikka on muusta alueesta n. 90 m etelämpänä. |
| metsakeskus.1000004753 |
422 |
Pitkäniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
650768.16500000 |
7048515.60700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004753 |
Asuinpaikka sijaitsee Puuruunjärven pohjoisosassa, luoteeseen suuntautuvan Pitkäniemen lounaisrannalla, Pitkälahden vanhalla rantatörmällä. Asuinpaikkaa vastapäätä on entinen pieni saari, joka on soistunut kiinni mantereeseen. Alueella on tehty aukkohakkuu ja hiekkainen maapohja on äestetty. Asuinpaikkalöytöjä (kvartsia ja palanutta luuta) on löytynyt n. 55 x 20 m alueelta 3-4 m korkean rantatörmän päältä. Sekä niemenkärjessä, tyvessä että aivan asuinpaikan vieressä on panssariesteitä. |
| metsakeskus.1000004754 |
422 |
Kellolahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
653192.19600000 |
7046347.49300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004754 |
Asuinpaikka sijaitsee Puuruunjärven Kellolahden etelärannalla, Hymmän ja Puuruunjärven välisellä kannaksella. Alueelle on tehty metsä-äestys ja rantatörmän päältä on löytynyt pari kvartsi-iskosta äestysvaoista ja kankaan halki tulevan juoksuhaudan leikkauksesta, jossa on myös palaneita kiviä. Alueen maaperä on hiekkaa. Asuinpaikan laajuus lienee vähintään 10 x 10 m.
Kohde tarkastettiin elokuussa 2013. Juoksuhaudan leikkauksessa ja alueen poikki kulkevan polun pinnassa havaittiin palanutta luuta. Alueella oli näkyvillä myös palaneita kiviä ja yksi kvartsi-iskos. |
| metsakeskus.1000004755 |
422 |
Jylmäkänsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
653056.00000000 |
7047317.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004755 |
Asuinpaikka sijaitsee Puuruunjärvessä olevassa Jylmäkänsaaressa, sen itärannalla. Jylmäkänsaaresta on aiemmin löydetty tasataltta (KM 1962: 1) saaressa olevan kesämökin viereiseltä hiekkarannalta. Saaren lakitasanteen itälaidalla on neljä, halkaisijaltaan 1,5-2 m kuoppaa, joista yhteen tehdystä koekuopasta on tullut löytöjä: kvartsia ja palanutta luuta. Lisäksi saaren keskellä on yksi iso, syvä kuoppa, halkaisijaltaan n. 6 m. Saaren länsikärjessä on kesämökki, jonka itäpuolella olevassa korkeassa, sortuvassa rantapenkassa on havaittu palaneita kiviä. Lisäksi Jylmäkänsaaren eteläpuolella olevan pienemmän saaren pohjoisen niemen kohdalla leikkauksessa näkyy tulisija. Koko Jylmäkänsaari ja lisäksi sen eteläpuolinen pienempi saari lienee syytä suojella muinaisjäännösalueena.
Kohde tarkastettiin elokuussa 2013.
Lakialueen itäreunan pohjoisin maakuoppa sijaitsee koordinaattipisteessä 3653335, 7050343. Kuoppa on koillis-lounas –suuntainen, 3 x 1.5 metriä kokoinen ja 0.4 metriä syvä.
Pohjoisesta etelään seuraava kuoppa on koordinaattipisteessä 3653333, 7050341. Kuoppa on koullis-lounas –suuntainen, 5 x 2 metriä kokoinen ja 0.4 metriä syvä.
Seuraava kuoppa on koordinaattipisteessä 3653343, 7050336. Kuoppa on muita matalampi ja laakeampi, halkaisijaltaan noin 3.5 metriä ja 0.3 metriä syvä.
Eteläisin kuoppa sijaitsee koordinaattipisteessä 3653344, 7050327. Kuoppa on itä-länsi –suuntainen, noin 2.5 metriä pitkä ja 1.5 metriä leveä, syvyys 0.5 metriä.
Saaren keskellä sijaitseva kuoppa on koordinaattipisteessä 3653248, 7050282. Kuoppa on halkaisijaltaan noin 6 metriä, keskellä syvyys on lähes metrin. Kuopan reunoilla on 0.2 metriä korkeat, 1.5 metriä leveät vallit. Pohjoispuolella kuopan reunat ovat epätasaiset.
Pääsaaren eteläreunalta koordinaattipisteestä 3653298, 7050245 dokumentoitiin itä-länsi –suuntainen 1.5 x 1 metrin kokoinen, 0.3 metriä syvä kuoppa, joka muistuttaa saaren itäreunan kuoppia.
Pienemmän saaren pohjoisessa niemessä hiekkaa oli vain pienellä alalla paljastuneena. Paljastumassa havaittiin muutamia rapautuneen kiven palasia.
Muinaisjäännösalueen eteläpuolelta, Jylmäkänsaaren eteläkärjen itäreunasta, koordinaattipisteestä 3653326, 7050182 havaittiin veden ja tuulen kuluttamassa hiekkajuotissa noin 10 cm nykyisen maanpinnan alapuolella tulisijan jäännös. Tulisijassa on halkaisijaltaan noin 0.4 metrin alueella näkyvillä 15 voimakkaasti rapautunutta kiveä. Tulisijan vieressä ja osittain sen päällä kasvaa mänty, jonka juuret pitävät hiekkaa paikoillaan. Hiekka tulisijan länsipuolelta on syöpynyt ja tulisija tuhoutunee piakkoin. |
| metsakeskus.1000004756 |
422 |
Rajala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
651451.88800000 |
7048705.53700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004756 |
Asuinpaikka sijaitsee Puuruunjärven pohjoispäässä, Rajalan talosta 350-400 m itäkaakkoon jyrkän ja korkean (5-6 m) rantatörmän päällä. Rannalle tulevan tien eteläpuolella on tehty metsä-äestystä hakkuuaukealla ja näistä vaoista on löydetty kvartsia ja palanutta luuta koko äestetyn alan eli n. 70 m pituudelta. Erityisesti löytöjä on äestysalueen eteläpään kuudessa törmää lähimmässä olevassa vaossa eli noin 15 metrin leveydellä. Löytöalueella on tasaisesti myös palaneita kiviä. Maaperä alueella on hienoa hiekkaa. Asuinpaikka jatkunee äestyksestä etelään ehjällä mäntykankaalla. Rannalle tulevasta tiestä n. 10 m pohjoiseen ehjällä mäntykankaalla on muutama metrin päässä törmästä hieman epäselvästi erottuva asumuspainanne, kooltaan n. 6 x 8 m. Painanteeseen tehdyissä kahdessa koekuopassa on havaittu molemmissa 15 cm paksu tummanruskea likamaa heti turpeen alla ja toisesta kuopasta on löytynyt myös pari palaneen luun hippua. Rannalle tulevan tien eteläpuolella on halkaisijaltaan noin neljä metriä oleva hiilimiilu tai tervahauta rantatörmällä.
Kohde tarkastettiin elokuussa 2013. Hiekkatiellä ja alueen itäpäässä kahdessa lähimpänä rantatörmää olevassa äestysvaossa, jotka nyt ovat metsäkoneen ajourana, havaittiin kvartsi-iskoksia. Koordinaattipisteessä 3651668, 7051684 on 5.5 metriä halkaisijaltaan oleva, noin 0.5 metriä syvä maakuoppa. Kuoppa on ilmeisesti muinaisjäännöstösrekisterin kohdekuvauksessa mainittu hiilimiilu tai tervahauta. Kuopan keskelle tehtiin kairaus. Kairausnäytteessä kuntan alla on noin 10 cm kokoinen tumma hikansekainen maakerros, jossa ei kuitenkaan havaittu hiilenpaloja. Tumman kerroksen alla on huuhtoutumiskerrosta. Kuopan reunalle tehtiin toinen kairaus, jonka näytteessä ei ollut pinnassa tummaa kerrosta. Rinteessä hieman ylempänä on sotahistoriallisia kohteita ja kuoppa saattaa liittyä sotahistoriaan.
Koordinaattipisteessä 3651640, 7051697 on epäselvä kuoppa, joka on tulkittu asumuspainanteeksi huuhtoutumiskerroksen puuttumisesta huolimatta. On mahdollista, että molemmat kivikautisen asuinpaikan alueella olevat kuopat kuuluvat ylempänä rinteessä olevaan sotahistorialliseen kohteeseen. |
| metsakeskus.1000004757 |
422 |
Käränkälampi |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
642709.56300000 |
7005963.72300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004757 |
Käränkälammen mahdollinen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Kolin Merilänrannan pohjoispuolella, Käränkälammen itärannalla, leirintäalueen risteyksestä 320 m pohjoiskoilliseen. Paikalta on löytynyt kaksi kvartsi-iskosta kävelypolkuna toimivan entisen metsäautotien pinnalta n. 5 metriä lammen pintaa korkeamman törmän päältä. Löytöpaikan ja Loma-Kolille johtavan tien itäpuolella on muinais-Pielisen rantatörmiä, jotka laskevat itään päin. Löytöpaikan maaperä on kivistä hiekkaa. Polulla ajetaan myös moottoriajoneuvoilla, joten on mahdollista, että kvartsien terävät särmät ovat syntyneet myös renkaiden paineesta.
Vuoden 2020 inventoinnin aikana tehdyissä koekuopissa ei havaittu mitään kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavaa. |
| metsakeskus.1000004758 |
422 |
Iso-Kuora |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
669422.83300000 |
6996883.48200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004758 |
Kohde sijaitsee Iso-Kuora -nimisen pienen järven itärannalla, vastapäätä Kangassaarta. Paikalta löytyi yksi kvartsi-iskos mökkitien pinnalta ruskean hiekan seasta. Paikka on varsin myllätty, mutta mikäli kvartsi ei ole tiesepeliä tai sorakuopasta peräisin olevaa kivimurskaa, on mahdollista että paikalla olisi joskus ollut kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000004759 |
422 |
Tädinsuo 1 |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
653235.25300000 |
7026161.62600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004759 |
Kohde sijaitsee Lieksanjoen varrella olevan Tädinsuon rannalla. Tädinsuo on ilmeisesti Lieksanjoen vanha, soistunut uoma. Paikalta on löytynyt yksi kvartsi-iskos tuulenkaadosta, pellolle ja Tädinsuolle laskevan rantatörmän päältä. Maasto on muutamaa tuulenkaatoa lukuunottamatta mäntykangasta ja maaperä on hieman kivistä hienoa hietaa tai hiekkaa. |
| metsakeskus.1000004760 |
422 |
Tädinsuo 2 |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
653040.32600000 |
7026414.52200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004760 |
Kohde sijaitsee Lieksanjoen varrella olevan Tädinsuon rannalla. Tädinsuo on ilmeisesti Lieksanjoen vanha, soistunut uoma. Paikalta on löytynyt yksi kvartsi-iskos muinaisrantatörmän reunaa kulkevan vanhan, sammaloituneen traktoriuran pinnasta. Maasto on sekametsää, maaperä hienoa hiekkaa tai hietaa. |
| metsakeskus.1000004761 |
422 |
Tädinsuo 3 |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
653105.30500000 |
7026156.62700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004761 |
Kohde sijaitsee Lieksanjoen varrella olevan Tädinsuon rannalla. Tädinsuo on ilmeisesti Lieksanjoen vanha, soistunut uoma. Paikalta on löytynyti metsäpolun pinnalta hiekasta yksi kvartsi-iskos kannaksenomaiselta maastonkohdalta. Paikka on ehjää mäntykangasta ulkoilualueella. Polulla on jonkin verran myös mahdollisesti tuotua soraa ja kiviä. Silti vaikuttaa mahdolliselta, että paikalla olisi kivikautinen asuinpaikka. Paikalla on myös 2-metrinen kuoppa. |
| metsakeskus.1000004762 |
422 |
Jokisuuntie |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
630222.44900000 |
7047067.11700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004762 |
Kohde sijaitsee Viekijoen pohjoispuolella Jokisuun talolle johtavan tien varrella, Savijärven tien risteyksestä 170 m pohjoisluoteeseen. Paikalta on löytynyt yksittäinen kvartsi-iskos tien itäreunasta, kohdassa jossa sähkölinja ylittää tien. Löytöpaikka on korkealla muinaisrantatörmällä, maaperä on hienoa hiekkaa. Vaikka paikka sinänsä on potentiaalinen kivikautiselle asuinpaikalle, saattaa kvartsi kuitenkin olla tienparannusaineeksi tuotua kiveä. |
| metsakeskus.1000004763 |
422 |
Palokangas 2 |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
632773.43000000 |
7045099.91800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004763 |
Kohde sijaitsee Viekijoen itäpuolella olevan soistuman itärannalla, muinaisrantatörmällä, josta on löytynyt kvartsi-iskos hiekkaisen metsätien pinnalta, joka kulkee aika lähellä törmän reunaa. Muutamasta koekuopasta ei ole löytynyt mitään, mutta paikka on hyvin potentiaalinen kivikautiselle asuinpaikalle. Löytöpaikkaan on matkaa Lieksa-Nurmes -lentokentän itäpäästä 1,5 km suoraan itään. Vajaa 300 m etelään on Palokankaan kvartsilöytöpaikka. |
| metsakeskus.1000004764 |
422 |
Multikangas 1 |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
628331.20700000 |
7047725.84500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004764 |
Kohde sijaitsee Viekijoen ja Egyptinkorven välisellä Multikankaan harjulla, Viekijokeen laskevan Syväjoen eteköpuolella olevalla metsä-äestetyllä hiekkakankaalla. Paikalta on löytynyt noin neliömetrin alalta joukko palaneita kiviä muuten täysin kivettömältä kankaalta. Löytöpaikka on jyrkän törmän päällä noin viisi metriä törmän reunasta. Mitään esihistoriallisia löytöjä ei koko kankaalta ole löytynyt, mutta on mahdollista että palaneet kivet tulisijan jäänteenä viittaavat kivikautiseen asuinpaikkaan. Kohde on ollut Pielisen rantaa mesoliittisella kivikaudella.
Kohde tarkastettiin Viekin alueen inventoinnissa 30.8.2011. Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Viekijoen länsipuolella, Multikankaan pohjoisosassa, Viekijokeen laskevan Syväjoen etelärannan törmällä. Paikalla on vanha metsä-äestys hiekkakankaalla ja siinä havaittiin v. 2005 palaneita kiviä, mahdollinen tulisijan jäänne. Paikalla havaittiin lähes umpeenkasvaneissa vaoissa vielä muutama palanut kivi ja kohteesta tehtiin nyt uusi GPS-mittaus. Tulos on likimain sama kuin aiemmassa mittauksessa. |
| metsakeskus.1000004765 |
422 |
Löpönlahti |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
656822.78800000 |
7030730.79400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004765 |
Kohde sijaitsee Pankajärven Ahvenniemen ja Hirviniemen välissä olevan Löpönlahden läntisessä pohjukassa, Iso-Löppö -järveltä laskevan ojansuun eteläpuolella rannalla. Paikalta on löytynyt yksi kvartsi-iskos rantavedestä, venerannasta. Taustalla on matala rantatörmä. |
| metsakeskus.1000004766 |
422 |
Valkealahti |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
657018.70600000 |
7031394.52900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004766 |
Kohde sijaitsee Pankajärven Valkealahden länsirannalla, Pankajärven tiestä n. 70 m itään. Paikalta on löytynyt yksi kvartsi-iskos hiekkarannalta. Mahdollisesti paikalla on kivikautinen asuinpaikka.
Kohde tarkastettiin heinäkuussa 2013. Tarkastushetkellä vedenpinta oli korkealla ja ranta rantatörmän alapuolella oli veden alla. Veden alle jäänyttä rantaa kahlattiin noin viiden metrin etäisyydelle rannasta. Alueella ei havaittu iskoksia. Rantatörmän reunalla, osittain kuntan alla havaittiin noin 15 kiven keskittymä muuten kivettömän hiekan joukossa. Kyseessä on mahdollisesti muinainen tulisija. |
| metsakeskus.1000004767 |
422 |
Alimmainen Maurunlampi |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
657116.64700000 |
7036500.47100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004767 |
Kohde sijaitsee Pankajärveen laskevan Lieksanjoen etelärannalla, Alimmaisen Maurunlammen itärannalla. Paikalla on pieni hiekkakuoppa n. 20-30 m joen rannasta, jonka joenpuoleisesta reunasta on löytynyti yksi hyvälaatuinen kvartsi-iskos hienon ruskean hiekan seasta. Hiekan seassa on myös runsaasti hiiltä. Löytökohta on n. 3 metriä joenpintaa ylempänä. Ympäristö on ehjää mäntykangasta. Todennäköisesti paikalla on kivikautinen asuinpaikka, jota hiekkakuoppa on jonkin verran tuhonnut. |
| metsakeskus.1000004768 |
422 |
Niskalahti |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
663547.06000000 |
7035596.86100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004768 |
Kohde sijaitsee Naarajoen itärannalla olevan Niskalahden suvannon eteläpuolella olevalla niemellä. Paikalta on löytynyt yksi kvartsi-iskos joen rantahiekasta, Niskalahden laavusta 130 m etelälounaaseen. Löytökohta on vähän hiekkaisempi kohta muuten aika kivisellä rannalla. Löytöpaikan taustalla olevalla niemellä saattaisi olla ehjääkin asuinpaikkaa. Niskalahden itärannalla on halkaisijaltaan n. 8-metrinen painanne niemen tyvessä, kohdassa p= 7038645, i= 3663893. Sijaintinsa puolesta painanne saattaa hyvinkin olla suppa, mutta voi se olla asumuspainannekin. |
| metsakeskus.1000004769 |
422 |
Multisärkkä 2 |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
657062.67800000 |
7035442.89500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004769 |
Kohde sijaitsee Pankajärven itärannalla, Matkalahden pohjoisrannalla, Pyytöniemen eteläkärjestä 300 m koilliseen. Paikalta löytyi yksi kvartsi-iskos törmän päällä kulkevan polun pinnalta n. 5 metriä törmän reunasta ja pari metriä järven nykypinnan yläpuolella. Polku oli lähes täysin neulasten peitossa, joten havainnointi oli vaikeaa. Maaperä on hiekkaa, ympäristö mäntykangasta ja paikka on potentiaalinen kivikautiseksi asuinpaikaksi. |
| metsakeskus.1000004770 |
422 |
Pyytölahti |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
656081.07300000 |
7036169.60500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004770 |
Kohde sijaitsee Pankajärven pohjoisosassa, Lontanlahden itärannalla olevan kesämökin pihalla, Pyytöniemen kärjestä 280 m pohjoiseen. Paikalta on löytynyt yksittäinen kvartsi-iskos kuluneelta mökin pihatantereelta, n. 15 m järven rannasta. Löytöpaikka on järven nykyistä rantatörmää ylemmällä muinaisrantatörmällä. Maaperä on hienoa hiekkaa ja ympäröivä maasto on mäntykangasta. |
| metsakeskus.1000004771 |
422 |
Toivaanjärven itäranta |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
653143.24300000 |
7038752.55500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004771 |
Kohde sijaitsee Toivaanjärven itärannalla, Kuhmon tien varressa, Toivaanjärvestä Pankajärveen laskevan Kokkojoen latvan tuntumassa, 260 m siitä pohjoiseen. Paikalta on löytynyt yksi kvartsi-iskos tien länsipuolelta vesijohtokaivannon myllertämästä hiekasta noin viisi metriä rantatörmän reunasta ja saman verran tien reunasta. Alue on mäntykangasta ja paikka sopiva kivikautiselle asuinpaikalle. Ehjää maastoa on jäljellä vesijohtokaivannon ja rantatörmän välissä, joten on hyvin mahdollista että paikalla on kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000004772 |
422 |
Alimmaisen Päälammensuo |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
651857.75300000 |
7039973.05800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004772 |
Kohde sijaitsee Toivaanjärven pohjoispäässä, järveen laskevan Alimmaisen Päälammen itäpuolella olevan suon itäreunalla. Paikalta on löytynyt kahdesta kohdasta kvartsia, yksi kahtia haljennut iskos kohdasta p= 7042986, i= 3652101tienleikkauksesta tien itäpuolelta muinaisen kapean kannaksen kohdalta ja toinen kohdasta p= 7042863, i= 3652082 myös tien itäleikkauksesta, jossa on mahdollisesti myös palaneita kiviä. Tie on leikannut suuren osan törmää pois, joten mikäli paikalla on ollut kivikautinen asuinpaikka, on se osittain myös tuhoutunut. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta. |
| metsakeskus.1000004773 |
422 |
Lemisuo |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
651812.77500000 |
7039278.33900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004773 |
Kohde sijaitsee Toivaanjärven länsirannalla, kaakkoon pistävällä leveällä niemellä, järven ja Lemisuon välisellä kankaalla. Paikalta löytyi yksi epämääräinen kvartsi lähes umpeenkasvaneelta metsä-äestysalueelta muinaisen rantatörmän päältä, Toivaanjärvestä 30 m päässä. Alueella kasvaa nuorta mäntytaimikkoa. Paikalla saattaa olla kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000004774 |
422 |
Nukkiniemi 2 |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
651903.71700000 |
7045141.96800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004774 |
Kohde sijaitsee Sauvonjärven Nukkiniemen luoteeseen pistävässä kärjessä, niemen kärjestä 190 m kaakkoon. Paikalla on vanha metsänlaikutusalue hiekkakankaalla, jonka vaot ovat osittain jo kasvaneet umpeen. Rannan puoleinen sivusta kankaasta on osittain laikuttamaton. Paikalta on löytynyt yksittäinen kvartsi-iskos, joka viittaa paikalla olevaan kivikautiseen asuinpaikkaan. Mahdollisesti varsinainen asuinpaikka-alue onkin rannempana, ehjällä mäntykankaalla. |
| metsakeskus.1000004775 |
422 |
Nurmijärvenvaara 1 |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
652733.38200000 |
7046669.35600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004775 |
Kohde sijaitsee Puuruunjärven Kellolahden länsirannalla, Nurmijärvenvaaran kaakkoispäässä. Alueella on tehty laaja metsäauraus ja hiekkainen maaperä on hyvin näkyvillä. Paikalta on löytynyt muuten kivettömältä kankaalta kahdesta kohdasta palaneita kiviä, muttei mitään esihistoriallisia löytöjä. Havaintopisteet ovat: p= 7049639, i= 3652942 ja p= 7049602, i= 3652994. Mahdollisesti paikalla on kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000004776 |
422 |
Nurmijärvenvaara 2 |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
652722.38600000 |
7046477.43900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004776 |
Kohde sijaitsee Puuruunjärven länsirannalla, Nurmijärvenvaaran kaakkoispäässä, Naapurinjärvestä laskevan Huotarinpuron varren suon länsirannalla rantatörmän päällä. Paikalta on löytynyt yksi epämääräinen kvartsi-iskos laajalta metsäaurausalueelta noin seitsemän metriä törmän reunasta. Maaperä on hiekkaa. Kohde on potentiaalinen kivikautista asuinpaikkaa ajatellen ja lähellä, vajaa 200 m pohjoiskoilliseen on toinenkin mahdollinen kivikautinen asuinpaikka, Nurmijärvenvaara 1. |
| metsakeskus.1000004777 |
422 |
Suviranta |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
651231.98900000 |
7046048.60800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004777 |
Kohde sijaitsee Alakylässä, Sauvonjärven pohjoisrannalla, Suvirannan talosta 280 m koilliseen. Paikalta on löytynyt yksi kvartsi-iskos törmän lakea kulkevan tien pinnalta hiekasta. Tie on vain raivattu kankaalle, eikä sillä ole juuri sepeliä tms. tuotua ainesta. Törmän alla on sekametsää, ilmeisesti vanha pelto. Törmän päällä on mäntykangasta. Mahdollisesti paikalla on kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000004778 |
422 |
Lahnalampi |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
654383.72300000 |
7043468.65900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004778 |
Kohde sijaitsee Hämeenjärven koillispuolella olevan pienen Lahnalammen pohjoisrannalla, Ritoahon talosta 170 m koilliseen. Paikalta on löytynyt kaksi kvartsia kahdesta eri kohdasta tien pohjoisleikkauksen hiekasta, p= 7046414, i= 3654651 ja p= 7046432, i= 3654578. Tie kulkee rantatörmällä. Penkassa on paljon tiesoraa, muttei kuitenkaan terävää sepeliä, joten kvartsit saattavat olla aitoja iskoksia. |
| metsakeskus.1000004779 |
422 |
Kunnarinniemi |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
651031.07100000 |
7045120.97900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004779 |
Kohde sijaitsee Sauvonjärven länsipuolella olevan Kunnarinniemen tyvessä, Aittolahden kaakkoisimman sopen rannalla. Paikalla on kolme suurta, halkaisijaltaan 10-metristä miilukumpua, joista eteläisimmän alueen halki kulkeva tie on osittain halkaissut ja hiiliä on pitkin pientareita. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta. Tien leikkauksessa on myös palaneita kiviä, mikä saattaa viitata myös kivikautiseen asuinpaikkaan - sijainti ainakin on otollinen kivikautiselle asuinpaikalle. |
| metsakeskus.1000004780 |
422 |
Myllylammenpuro 1 |
10007 |
12011 |
13117 |
11042 |
27000 |
652278.55300000 |
7048391.66400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004780 |
Kohde sijaitsee Puuruunjärven pohjoispuolella: Myllylammen etelärannalla ja Myllylammesta laskevan Myllylammenpuron pohjoisrannalla. Kohteessa on kolme tykkiasemaa luode-kaakko -suuntaisessa rivissä. Rakennelmat on merkitty maastokarttaan suppakuoppina. |
| metsakeskus.1000004781 |
422 |
Kiviniemi |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
658554.10900000 |
7026945.32900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004781 |
Kohde sijaitsee Pankajärven eteläosassa, Lieksanjoen rannalla, hieman Jokijakain -nimisestä joenhaarasta etelään, Kiviniemen länsirannalla. Paikalla on venerannan kohdalla muuta ympäristöä hieman enemmän rantahiekkaa näkyvissä ja rannalta on löytynyt joukko epämääräisiä kvartseja, joista osa saattaa olla iskoksiakin. Taustalla on kivinen kangasmaasto ja sekapuutaimikkoa. |
| metsakeskus.1000004782 |
400 |
Lakkiomäki 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
217983.39200000 |
6768648.39200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004782 |
Kohde sijaitsee Padon kylässä, Lakkiosaaressa, Valkontieltä 810 m kaakkoon. Maasto on peltojen ympäröimää moreenisaareketta. Paikalta on tunnettu röykkiö 1800-luvun lopulta lähtien. Reunakehällinen röykkiö (11,0 x 11,2 x 1 m; 1987 inventoinnin mukaan 9,4 x 8,9 x 1,2 m) on kuperalakinen ja säilynyt keskiosan pientä kuoppaa lukuun ottamatta ilmeisen ehjänä. |
| metsakeskus.1000004783 |
400 |
Toivola |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
214299.97900000 |
6746217.37600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004783 |
Kohde sijaitsee Pehtsalossa, 80 m Vehmaan rajalta pohjoiskoilliseen, Appuljärven pohjoispään itärannalla kohoavan Sikvuoren länsireunassa. Maasto on pohjoisreunastaan melko jyrkkärinteisen kalliomäen pohjoista lakea. Mäelle on rakennettu kesämökki. Paikalta on 1987 inventoinnissa todettu yksi suurehko röykkiö (13 x 13 x 1,9 m) ja kaksi pienempää (halk. 5 m), reunakehällistä röykkiötä. Kaikki ovat pahasti hajotettuja. Kohteesta 200 m itäkaakkoon sijaitsee Sikvuoren laella röykkiö Oksanen (mjreki 1000000101). |
| metsakeskus.1000004784 |
601 |
Myllyniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
431320.54700000 |
7033868.71000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004784 |
Asuinpaikka sijaitsee Saanijärven koillisrannalla pihapiirissä. Sieltä on löydetty esineitä ja iskoksia sekä todettu paksut kulttuurikerrokset. Esineet ja muut löydöt ovat talon hallussa. Paikka liittyy Rönnyn kylän kampakeraamiseen asuinalueeseen. |
| metsakeskus.1000004785 |
601 |
Hylkylä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
431696.39600000 |
7034021.65500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004785 |
Pihapiirissä ja pellolla oleva kivikautinen asuinpaikka. Esinelöytöjä, iskoksia ja paksut kulttuurikerrokset. Esineet ja muut löydöt talon hallussa. Liittyy Rönnyn kylän kampakeraamiseen asuinalueeseen.
Inventointikertomus 2013:
Koko muinaisjäännösrekisterin mukainen muinaisjäännökseksi rajattu alue oli heinällä, eikä sitä voitu sen enempää tarkastaa. Hylkylän asuinpaikka on sama, jota vanhemmissa kertomuksissa kutsutaan nimellä Salonkangas tai Salonpää. Hylkylän talo isoine talousrakennuksineen on käytännössä rakennettu tämän asuinpaikan päälle. Hylkylästä koilliseen olevalta pellolta löydettiin inventoinnissa ennestään tuntematon kohde, jolle annettiin nimeksi Hylkylä 2. Osa vanhoista löydöistä voi olla yhtä hyvin tältä kohteelta, osa saattaa olla myös Rönnyn asuinpaikalta. Alun perin kohteet Hylkylä ja Hylkylä 2 saattavat olla myös samaa kohdetta, mutta välissä on nykyään kaksi pihapiiriä. Kohteen/kohteiden tarkemman laajuuden ja säilyneisyyden selvittäminen edellyttäisi koekaivauksia koko Salonkankaan-Turusen-Hylkylän mäellä. |
| metsakeskus.1000004786 |
601 |
Korpisuonmäki 1 |
10001 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
435859.69100000 |
7041950.47600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004786 |
Korpisuonmäen länsireunalla oleva yksittäinen peltoraunio. Raunio on muodoltaan soikio (10 x 5 x 0,8 m).
Raunion paikka on sopii myös lapinrauniolla (hyvät näkymät), mutta epätodennäköinen vaihtoehto. |
| metsakeskus.1000004787 |
601 |
Korpisuonmäki 2 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27007 |
435916.67100000 |
7041927.49000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004787 |
Talonpohja 1700-luvulta, jonka koko on 6 x 12 m. Talonpohjan itäpäädyssä uunin raunio (3 x 3 x 1,5 m). Näkyvissä olevat seinälinjat on tehty luonnonkivistä. Talonpohjasta n. 50 suoraan pohjoiseen on tervahauta. |
| metsakeskus.1000004788 |
601 |
Pakasaho |
10001 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
453721.57200000 |
7023700.88500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004788 |
Pakasahon 1700-luvun sotilastorpan pihapiiri. Pihapiirin koko on n. 100 x 100 m. Alueella on yksi varma talon pohja, useita kiviröykkiöitä, kaksi kellaria sekä vanhoja kaskipeltoja. Osa kiviröykkiöistä voi olla vanhojen kiukaitten raunioita, koska kivet näissä on mustuneita.
Talon pohja on mitoiltaan 8 x 8 m. Länsiseinällä kiukaan raunio. Vuoden 2013 inventoinnissa kohdetta ei löydetty. |
| metsakeskus.1000004789 |
601 |
Pieni Susijärvi |
10001 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
412048.22400000 |
7054126.50000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004789 |
Pihtiputaan ja Reisjärven rajalla oleva rajapyykki. Kivi on n. 30 cm korkea luonnonkivi, johon on hakattu ison ympyrän sisälle teksti "3 x". Rajakivestä n. 10 m päässä (lounaassa ja koillisessa) on nykyisen rajan mukaisessa linjassa olevia kiviä viisarikivinä. |
| metsakeskus.1000004790 |
601 |
Käärmekallio |
10002 |
12002 |
13027 |
11004 |
27000 |
411953.26500000 |
7053155.88800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004790 |
Rakkakivikossa oleva hajotettu röykkiö. Pääosa röykkiön kivistä on kasattu kahteen erilliseen kasaan. Röykkiöstä on näkyvissä alkuperäisellä paikalla "reunakehä". Kehän halkaisija on 2,5 m. Röykkiötä on vaikea erottaa, koska sijaitsee kivikossa. Röykkiö sijaitsee rakan itärinteessä Käärmekallion laella. Tällä alueella on luonnostaan pienempää kiveä kuin muualla rakassa. Tämän raunion lounaispuolella on toisen hyvin epämääräisen röykkiön jäänteet, mutta se voi olla luonnollinenkin. |
| metsakeskus.1000004791 |
601 |
Varvasniitynkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
416479.45600000 |
7050659.90700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004791 |
Kivikautinen asuinpaikka Muinaispäijänteen rantavallin yläpuolella. Asuinpaikan laajuus 100 x 100 m. Alueella on metsälaikutuksen laikuista nähtävissä vahva kulttuurimaa ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000004792 |
601 |
Karhunpiilon polku |
10002 |
12002 |
13019 |
11004 |
27000 |
416567.42100000 |
7050847.83400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004792 |
Suorakulmainen kiviröykkiö, jonka mitat ovat 2,5 x 4 x 0,3 m. Röykkiö on osittain hajotettu. Vieressä on toinen epämääräinen röykkiö, jonka halkaisija on 3 m. Neliskanttisesta röykkiöstä on löytynyt 1900-luvun alussa kivinen nuolenkärki, joka on kuitenkin hukkunut ajan myötä. |
| metsakeskus.1000004793 |
601 |
Olloven kalapato |
10002 |
12016 |
13152 |
11006 |
27000 |
417073.20800000 |
7051517.57000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004793 |
Kolmessa tasossa oleva puinen kalapatojärjestelmä. Pato on tehty n. 20 cm leveistä ja 1,5 m pitkistä mäntyliisteistä, jotka ovat painettu pystyyn joen pohjalle. Liisteet ovat vedenpinnan alapuolella. |
| metsakeskus.1000004794 |
601 |
Liikala |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
410538.84200000 |
7050426.97500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004794 |
1700-luvun pihapiiri, johon kuuluu talonpohja, kiviaitoja sekä kellari. Talonpohjan koko on 5 x 7 m. Kiuas on pohjoisseinämän keskellä. Pihapiirin koko on 50 x 100 m. Pihapiirin koillisreunassa on tiilenpolttouunin jäännökset, johon on rakennettu kellari. Uunin raunio muistuttaa isoa maakumpua. Kellarien teko on tuhonnut uunin jäänteitä. |
| metsakeskus.1000004795 |
601 |
Pajujärvi |
10002 |
12006 |
13085 |
11006 |
27000 |
409488.26700000 |
7050899.79000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004795 |
Järven rantavedessä oleva kivi, jossa on 30–40 luonnon tekemiä kuppeja. Kuppien pohjia on muotoiltu ja tasattu. Perimätiedon mukaan kivi on ollut lappalaisten tai kalastajien uhrikivi. |
| metsakeskus.1000004797 |
601 |
Raudanjoenkangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
426402.50300000 |
7039832.29800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004797 |
Harjun luoteisrinteessä olevalla kangasmetsän tasanteella 10 m päässä toisistaan on kaksi matalaa pyyntikuoppaa (koordinaattien os. paikka). Kolmas pyyntikuoppa sijaitsee näistä noin 230 m pohjoiseen, ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000004798 |
601 |
Kolkunmäki |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
448799.57200000 |
7020530.14600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004798 |
Kohde sijaitsee moreenikankaan halki kulkevalla vanhalla tiellä tai kärrypolulla. Paikalla on kalliopaljastumia joista yhteen on kaiverrettu vuosiluku 1822.
Vuoden 2005 inventointikertomuksessa paikka mainitaan karsikkokalliona. Kakkoset on kaiverrettu peilikuvina. |
| metsakeskus.1000004799 |
601 |
Suurenjärven kalapirtti |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
408030.89100000 |
7039552.34000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004799 |
Suurenjärven saaressa oleva talon pohja. Perimätiedon mukaan rakennus on ollut kalapirtti, Tällä paikalla ollutta rakennusta on viimeiseksi käyttäneet 1900-luvun alussa uittomiehet. Uittomiesten käyttämä pirtti oli rakennettu 1800-luvulla ja se paloi 1930-luvulla. Saaressa on havaittavissa samalla paikalla useita päällekkäisiä rakenteita. Viimeisimmän talon mitat ovat 8 x 9 m. Saaren koko on 16 x 16 m. Saaressa on kulttuurimaata podsolikerroksen alla. Alueelta on aikaisempi löytö. K-Sm 165:4 "nuolenkärki suurenjärven kalapirtin luota". Hiekkasen tyyppiä B, joka ajoittuu karkeasti viikinkiajalle ja sitä nuoremmaksi. |
| metsakeskus.1000004799 |
601 |
Suurenjärven kalapirtti |
10007 |
12001 |
13013 |
11033 |
27018 |
408030.89100000 |
7039552.34000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004799 |
Suurenjärven saaressa oleva talon pohja. Perimätiedon mukaan rakennus on ollut kalapirtti, Tällä paikalla ollutta rakennusta on viimeiseksi käyttäneet 1900-luvun alussa uittomiehet. Uittomiesten käyttämä pirtti oli rakennettu 1800-luvulla ja se paloi 1930-luvulla. Saaressa on havaittavissa samalla paikalla useita päällekkäisiä rakenteita. Viimeisimmän talon mitat ovat 8 x 9 m. Saaren koko on 16 x 16 m. Saaressa on kulttuurimaata podsolikerroksen alla. Alueelta on aikaisempi löytö. K-Sm 165:4 "nuolenkärki suurenjärven kalapirtin luota". Hiekkasen tyyppiä B, joka ajoittuu karkeasti viikinkiajalle ja sitä nuoremmaksi. |
| metsakeskus.1000004799 |
601 |
Suurenjärven kalapirtti |
10007 |
12008 |
13000 |
11006 |
27000 |
408030.89100000 |
7039552.34000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004799 |
Suurenjärven saaressa oleva talon pohja. Perimätiedon mukaan rakennus on ollut kalapirtti, Tällä paikalla ollutta rakennusta on viimeiseksi käyttäneet 1900-luvun alussa uittomiehet. Uittomiesten käyttämä pirtti oli rakennettu 1800-luvulla ja se paloi 1930-luvulla. Saaressa on havaittavissa samalla paikalla useita päällekkäisiä rakenteita. Viimeisimmän talon mitat ovat 8 x 9 m. Saaren koko on 16 x 16 m. Saaressa on kulttuurimaata podsolikerroksen alla. Alueelta on aikaisempi löytö. K-Sm 165:4 "nuolenkärki suurenjärven kalapirtin luota". Hiekkasen tyyppiä B, joka ajoittuu karkeasti viikinkiajalle ja sitä nuoremmaksi. |
| metsakeskus.1000004799 |
601 |
Suurenjärven kalapirtti |
10007 |
12008 |
13000 |
11033 |
27018 |
408030.89100000 |
7039552.34000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004799 |
Suurenjärven saaressa oleva talon pohja. Perimätiedon mukaan rakennus on ollut kalapirtti, Tällä paikalla ollutta rakennusta on viimeiseksi käyttäneet 1900-luvun alussa uittomiehet. Uittomiesten käyttämä pirtti oli rakennettu 1800-luvulla ja se paloi 1930-luvulla. Saaressa on havaittavissa samalla paikalla useita päällekkäisiä rakenteita. Viimeisimmän talon mitat ovat 8 x 9 m. Saaren koko on 16 x 16 m. Saaressa on kulttuurimaata podsolikerroksen alla. Alueelta on aikaisempi löytö. K-Sm 165:4 "nuolenkärki suurenjärven kalapirtin luota". Hiekkasen tyyppiä B, joka ajoittuu karkeasti viikinkiajalle ja sitä nuoremmaksi. |
| metsakeskus.1000004800 |
601 |
Pirttikoski |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
412314.17800000 |
7036876.43900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004800 |
Vanhan talvitien vieressä olevan multapenkkitalon jäänteet. Talon koko n. 9 x 9 m. Kiuas pohjoisnurkassa, kooltaan 2,5 x, 2,5 x 1,5 m. Talonpohjan itäpuolella on 50 x 50 m piha-alue.
Soisalo & Sepänmaa: Kohde tarkastettiin 21.9.2021. Kohde on Kumpulaisen v. 2005 kuvauksen mukaisessa kunnossa. Paikannusta tarkennettiin parikymmentä metriä. Satakunta metriä kohteesta itään löytyi hiilimiilu (Pirttikoski 2).
Pitäjänkartalla 1847 alue on tyhjä, samoin peruskartalla 1964. Paikasta n. 300 m koilliseen, tien varressa on ollut kämppä (1964 kartalla). |
| metsakeskus.1000004801 |
601 |
Sydänmaanneva |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
412981.91400000 |
7036566.56500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004801 |
Talonpohja luonnon niittyjen vieressä. Paikasta ei ole perimätietoa. Talonpohjan koko on 6 x 6 metriä. Kiuas on itänurkassa, kooltaan 1,5 x 1,5 metriä. Seinälinjoissa ei ole kiviperustusta. Seinälinjat näkyvät maatuneiden hirsien kohoumina.
Soisalo & Sepänmaa 2021: Maankäyttö ja kohde säilynyt ennallaan verrattuna muinaisjäännösrekisterin kuvaukseen. Pitäjänkartalla 1847 ja vanhoilla peruskartoilla (alk 1964) paikka on tyhjä, mutta 1964 peruskartalla tästä 70 m itään on joen rannassa jokin ulkorakennus. Vastaavia ulkorakennuksia on merkitty 1-2 km välien tasaisesti joen varrelle. Niittylatoja kenties? |
| metsakeskus.1000004802 |
601 |
Sikosaari |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
416001.66600000 |
7045256.08100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004802 |
Kohde sijaitsee Muurasjärven pohjoisosassa, järven länsirannan tuntumassa olevassa Sikosaaressa. Paikalla on koko saaren läpi ulottuva, yhden ketjun pyyntikuopasto, jossa on 29 kuoppaa. |
| metsakeskus.1000004803 |
601 |
Pitkäsaari |
10002 |
12002 |
13027 |
11004 |
27000 |
417879.93900000 |
7038651.74200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004803 |
Kapean saaren pohjoispäässä oleva lapinraunio, jonka halkaisija on 3,5 metriä ja korkeus 0,6 metriä. Lapinraunion läpi menee polku. |
| metsakeskus.1000004804 |
601 |
Kuvaja |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
417237.17000000 |
7045507.98200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004804 |
Talonpohja on saaren länsilaidalla vanhan rantapenkan päällä. Paikalla on hyvin matala, melkein maansisäinen röykkiö, jossa on palaneita kiviä ja nokea. Perimätiedon mukaan se on vanhan kalasaunan paikka. |
| metsakeskus.1000004805 |
601 |
Vihtala 1 |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
416942.28600000 |
7046070.75300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004805 |
Vanha pihapiiri, jossa on kolme kiuasta ja kolme kellaria ja vanhan kaskipellon jäänteet. Kiukaat ovat kooltaan noin 2,5 x 2,5 x 1 m. Kellarit ovat perunakuoppatyylisiä maapurnuja. Kaskipeltoalue on noin hehtaarin laajuinen. Pihapiirin alueella on haapalehto ja kaskialueella kuusikko. |
| metsakeskus.1000004806 |
601 |
Vihtala 2 |
10001 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
416957.28300000 |
7045970.79100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004806 |
Isossa (4 x 3 x 3 m) maakivessä oleva hakkaus. Hakkauksessa kulman merkki ja numero "38". Kivi on Pekkarilan ja Partalan tilojen rajalla. |
| metsakeskus.1000004807 |
601 |
Ruponniemi |
10002 |
12002 |
13027 |
11004 |
27000 |
426649.46400000 |
7024433.48700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004807 |
Hajoitettu lapinraunio, jonka halkaisija hajoitettuna on 6 metriä. Röykkiö sijaitsee korkeimmalla kohdalla kallioisessa niemessä. |
| metsakeskus.1000004808 |
601 |
Alvajärven Hämeensaari 2 |
10002 |
12006 |
13085 |
11002 |
27000 |
424858.15700000 |
7030406.08600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004808 |
Paikka on Alvajärvessä olevan Hämeensaaren koillislaidalla.
Iso maakivi (2 x 2 x 1 m), jota perimätieto pitää uhrikivenä. Kiven päällä on halkaisijaltaan 60 cm kuoppa, joka on noin 30 cm syvä. Kuopan pohja on tasoitettu tikkaamalla. Maakiven ympärillä on noin 8 m halkaisijaltaan oleva kivikehä. Kivestä noin 20 m länteen (saaren keskelle) on pieni lehmuslehto. |
| metsakeskus.1000004809 |
601 |
Saksanvalkama |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
431853.37300000 |
7022633.23900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004809 |
Multapenkkitalon pohja, jossa ei ole kivijalkaa tai nurkkakiviä. Talonpohjan koko 4 x 8 m (pohjois-eteläsuuntainen). Kiuas (1,5 x 1,5 x 0,45 m) länsiseinällä. |
| metsakeskus.1000004810 |
601 |
Raudanjärvi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
424502.24800000 |
7045840.87100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004810 |
Vuoden 1736 rajantarkistuksessa mainittu rajapyykki, jossa on hakkauksena Ruotsin valtion kruunaus ja kirjain "D". Kiven toisella puolella on vuoden 1844 rajantarkistusmerkinnät "1844 No 3". Kiven korkeus n. 50 cm. Rajakiven alla ns. alttari, jonka läpi on ajettu metsätyökoneella. Alttarin koko 2 x 2 x 0,4 m. |
| metsakeskus.1000004811 |
601 |
Majaniemen kärki |
10002 |
12016 |
13170 |
11033 |
27000 |
419541.28300000 |
7034290.50300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004811 |
Kolme pyyntikuoppaa majaniemessä lähellä vedenpinnan tasoa. Kahta kuopista on myöhemmin "laajennettu" hiekanotossa, mutta kolmas kuoppa on koskematon. Sen halkaisija on noin 1,5 m. Kaikkien kuoppien ehjistä reunoista löytyi kaksoismaannos. |
| metsakeskus.1000004811 |
601 |
Majaniemen kärki |
10002 |
12016 |
13170 |
11010 |
27000 |
419541.28300000 |
7034290.50300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004811 |
Kolme pyyntikuoppaa majaniemessä lähellä vedenpinnan tasoa. Kahta kuopista on myöhemmin "laajennettu" hiekanotossa, mutta kolmas kuoppa on koskematon. Sen halkaisija on noin 1,5 m. Kaikkien kuoppien ehjistä reunoista löytyi kaksoismaannos. |
| metsakeskus.1000004812 |
601 |
Riihilahti |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
430755.81200000 |
7023649.81800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004812 |
Koliman rannassa oleva kiviraunio, jossa on iso laakakivi pienien kivien päällä. Tämän pöytäkiven ympärille on kasattu erikokoisista kivistä kivikehä. Koko röykkiön halkaisija on 7 m ja korkeus noin 1 m. Raunion lähellä ei ole vanhoja niittyjä tai peltoja. |
| metsakeskus.1000004813 |
931 |
Kemppislampi |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
445937.77400000 |
7004878.42800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004813 |
Kolme pyyntikuoppaa jonossa Kemmpislammen pohjoispäästä luoteeseen olevan törmän päällä. Kuoppien halkaisijat vaihtelevat 2 - 3 m. Kuoppien syvyys n. 70 cm. Kuoppalinjan pituus on n. 50 m. Kuopaston alku: 7007814/34460871, kuopaston loppu: 7007843/34460801. Kuopaston kuopista pohjoisin ollut uusiokäytössä tervahautana.
Alueen paikannuksessa on ristiriita verrattuna vuoden 2005 inventoinnin GPS-paikannusta ja saman raportin karttaliitettä. |
| metsakeskus.1000004814 |
931 |
Matopuronrinne |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
447246.28200000 |
6995977.01600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004814 |
Pienialainen pyyntikuopasto, joka on osittain tuhoutunut. Kuopasto on V-kirjaimen muotoinen avautuen pohjoiseen. Yhtä kuopista on uusiokäytetty tervahautana. Kuopat sijaitsevat etelärinteessä pienen käytöstä poistetun soramontun ympärillä (pääosin itäpuolella). Kuopaston eteläpuolella olevalla uudispellolla on ollut paikallisen harrastelija-arkeologin Pauli Salosen mukaan asuinpaikkalöytöjä. Tällä tarkastuskerralla ei havaintoja niistä. Paikka on todennäköisesti tuhoutunut pellon muokkaustöissä. |
| metsakeskus.1000004815 |
931 |
Majalahti 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
454265.49800000 |
6985535.24300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004815 |
Majalahti A ja Majalahti A2 muodostavat yhdessä yhden muinaisjäännöskokonaisuuden, jossa kahdessa paikassa olevat tervahaudat kuuluvat samaan yhteyteen. Majalahti A on yksittäinen tervahauta, kun taas Majalahti A2 kohteessa on kaksi vierekkäistä tervahautaa. Kuoppien halkaisijat ovat 2,5 - 3 m. Kaikissa 3 tervahaudassa on paksu huuhtoutumiskerros hiilikerroksen päällä. |
| metsakeskus.1000004816 |
931 |
Majalahti 2 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
454295.49000000 |
6985545.23100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004816 |
Kohde on luonnonkivistä ladottu, n. 4,5 m x 6 m kokoinen rakennuksen perustus. Talon luoteisnurkassa on matala kiukaan raunio, jossa on palaneita kiviä. Raunion päällä kasvaa mänty. Maasto paikalla on itään viettävä kallioinen ja kivinen mäntymetsärinne. Rakennuksesta n. 10 m itään on epämääräinen röykkiömäinen kivikasauma, joka on mahdollisesti luonnonmuodostuma. |
| metsakeskus.1000004818 |
931 |
Pieni-Lahnanen |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
455472.98700000 |
6992562.41900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004818 |
Yksittäinen pyyntikuoppa Toulatintien itäpuolella Lahnasen ja Pieni-Lahnasen välisellä kannaksella. Kuopan halkaisija on noin 3 metriä. Kuopassa on heikko maannoskerros. |
| metsakeskus.1000004819 |
931 |
Lyhytperänniemi |
10002 |
12002 |
13027 |
11004 |
27000 |
449835.31000000 |
6977909.28800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004819 |
Kallioisella hakkuuaukealla rantakallion korkeimmalla kohdalla oleva kolmen lapinraunion kokonaisuus. Röykkiöiden halkaisijat ovat noin 3 m. Röykkiöt ovat noin 5 m säteellä toisistaan. Ne ovat ladottu noin 30 cm läpimitoiltaan olevista kivistä. Röykkiöiden päältä on ajettu puunhakkuukoneella, jolloin ne ovat hieman vaurioituneet. |
| metsakeskus.1000004820 |
931 |
Virkalampi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
448220.96500000 |
6978229.15600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004820 |
Virkalammen rannasta noin 50 metrin päässä on 3 m³ kokoinen maakivi, johon on hakattu tekstit "36" ja "34". Rajamerkki liittynee isojakoon. |
| metsakeskus.1000004821 |
931 |
Ranta-Kelkkala |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
441711.58200000 |
6977172.55400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004821 |
Kahden talonpohjan ja kiviaidan pihapiiri. Lounaanpuolimmainen talo on ollut parituvallinen talo, jossa on lännen puoleisessa huoneessa kiukaan raunio pohjoisnurkassa. Rakennus on itä-länsi-suunnassa. Talon koko on 15 x 7 m. Seinälinjat ovat selvät ja kohollaan maasta n. 40 cm. Tästä rakennuksesta koilliseen noin 60 m päässä on toisen rakennuksen kiuas (2,5 x 2,5 x 1m) ja pätkä kiviaitaa vierekkäin. |
| metsakeskus.1000004823 |
931 |
Kuparikaula |
10002 |
12002 |
13027 |
11004 |
27000 |
445593.03700000 |
6974071.81700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004823 |
Sammaleen alla oleva halkaisijaltaan 5 metrinen pyöreä raunio, jota on pengottu kahdesta kohdasta. Maakairauksessa löytyi noin 10 cm syvyydessä palanutta hiilensekaista maata. Raunio selkeäreunainen ja se on tehty noin 40 cm halkaisijaltaan olevista kivistä. Raunio sijaitsee noin 6 metrin päässä vesirajasta Nenäsaaren länsireunaa kirtävän polun vieressä. |
| metsakeskus.1000004825 |
931 |
Kiviranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
442817.10700000 |
6985420.23900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004825 |
Paikka on itään viettävä mäntymetsärinne kahden mäennyppylän välissä. Vuoden 2005 inventoinnissa havaittiin kulttuurikerrostumaa ja nokea noin 50 x 20 metrin alueella. Samalla alueella 4 epämääräistä asuinpainanteen tapaista painaumaa. Paikalta ei ole esine-, iskos- tai luulöytöjä. |
| metsakeskus.1000004826 |
931 |
Ainola |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
428825.70500000 |
6992046.52700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004826 |
Pystyyn tuettu luonnonkivi tie nro. 77 vieressä Huopanan kylässä. Kivi on avokalliolla. Kivi on tuettu rajakiville tyypilliseen tapaan eli kiven alla ja ympärillä on tukikiviä kehämäisessä muodostelmassa. Kivessä ei ole rajahakkauksia. Kiven toisella leveällä pystysivulla on hakattu kuppi. Kupin halkaisija on 5 cm ja syvyys 2 cm. Kuppi liittynee historiallisen ajan kuppikiviperinteeseen. |
| metsakeskus.1000004827 |
931 |
Kautto |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
427176.36500000 |
6994726.43600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004827 |
Asuinkenttä jossa on eri ikäisiä asuinjäänteitä. Alueella on kaksi talonpohjaa ja 5 painannetta, sekä koko asuinkentällä vahva (n. 10 cm) kulttuurikerros. Alue on kallioiden suojassa oleva tasanne. Alueen koko on n. 100 x 20 m. Talonpohjien koot: 4 x 4m, ei kiuasta. 7 x 5 m, keskellä suorakaiteen muotoinen 2 x 1,5 m kokoinen kiuas. Seinälinjat ovat näkyvissä. Alueella olevat painanteet ovat esihistoriallisia asuinpainanteita, kun taas talot lienevät (rautakauden loppua tai) historiallista aikaa. |
| metsakeskus.1000004828 |
931 |
Nämminniemi |
10002 |
12002 |
13027 |
11004 |
27000 |
426928.45900000 |
6994835.39700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004828 |
Kolmen lapinraunion kokonaisuus kallioisessa länsirinteessä. Kaksi raunioista on noin 5 metrin päässä vesirajasta ja kolmas avokallion päällä Nämminniemeä pitkin kulkevan polun vieressä. Rauniot ovat halkaisijaltaan noin 3 metrisiä ja hyvin matalia. |
| metsakeskus.1000004829 |
931 |
Lähteelä |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
429175.55700000 |
6995746.03700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004829 |
Osittain tuhottu pyyntikuopasto, josta osaa kuopista on käytetty myös tervahautoina. Kuopasto sijaitsee länteen viettävällä rinteellä tien ja pellon reunassa. Osa kuopista on tuhottu hiekanotossa (samat joita on käytetty tervahautoina). Kuopasto on tuhoutumisvaarassa, sillä alueelle halutaan kesämökkejä. |
| metsakeskus.1000004830 |
931 |
Lätinniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
429698.34400000 |
6996360.79300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004830 |
Pyyntikuopasto Lätinniemen niemen kärjen ympärillä. Kuoppien etäisyydet toisistaan on 20 - 50 metriä. Suurimmat kuopat ovat halkaisijanltaan noin 5 metrisiä. Kuopissa on paksu huuhtoutumiskerros. |
| metsakeskus.1000004831 |
931 |
Peuraniemi |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
439142.53200000 |
6998135.11100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004831 |
Kohde on mahdollisesti 1700-luvulle ajoittuva luonnonkiviperustainen talonpohja, jonka koillisnurkassa on kiuas. Talonpohjan koko on 5 m x 5 m. Talon ympärillä, 200 m x 200 m laajuisella alueella, on useita peltoraunioita. |
| metsakeskus.1000004832 |
931 |
Taimonlahti |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
439712.30700000 |
6997938.19800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004832 |
Kohde on mahdollisesti 1700-luvulle ajoittuva luonnonkiviperustainen talonpohja, jonka itänurkassa on kiuas. Talonpohjan koko on 6 m x 5 m. Alue on vanhaa kaskimaata. |
| metsakeskus.1000004833 |
931 |
Kyrönniitty |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
439832.26800000 |
6996006.97300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004833 |
Multapenkkitalon talonpohja, joka on ollut kolmihuoneinen. Keskimmäisessä huoneessa on ollut maakellari, talon lounaisnurkassa kiuas. Talo on pohjois-etelä-suuntainen. Talon paikkaa on kaskettu talon käytön jälkeen. |
| metsakeskus.1000004834 |
931 |
Rauhanniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
439927.23100000 |
6995948.99300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004834 |
Lounaisrinteessä vanhan rantatörmän päällä oleva yksiketjuinen pyyntikuopasto. Ketjun pituus on noin 250 metriä. Koordinaatit ovat kuopaston alkupäästä ja kuopasto jatkuu koordinaateista niemen kärkeä kohti. |
| metsakeskus.1000004835 |
931 |
Lossinsaari 1 |
10002 |
12011 |
13102 |
11006 |
27009 |
440078.18700000 |
6991592.74900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004835 |
Kohde on I maailmansodan aikainen kivirakenne, joka sijaitsee Hännilänsalmen pohjoispuolella Lossinsaaressa. Kallion notkelmassa on puoliympyrän muotoon kylmäladottu seinämä, jonka etuseinä on hajonnut. Kohde saattaa olla vartiontipaikka, koska paikalta on suora näkyvyys Hännilänsalmen juoksuhaudoille ja ns. tykkitielle. |
| metsakeskus.1000004836 |
931 |
Lossinsaari 2 |
10002 |
12004 |
13049 |
11000 |
27000 |
440033.20600000 |
6991810.66100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004836 |
Latomukset sijaitsevat Lossinsaaren lännenpuoleisella kalliorinteellä.
Röykkiöt ovat pieniä (halkaisijat 2 - 3 m) ja osittain kallion koloihin kasattuja. Kaikki röykkiöt ovat 120 metrin korkeuskäyrän yläpuolella.
Kivilatomukset/matalat röykkiöt ovat äärimmäisen vaikeita havaita. |
| metsakeskus.1000004837 |
931 |
Roviovuori |
10002 |
12002 |
13027 |
11004 |
27000 |
440911.84800000 |
6991860.64500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004837 |
Röykkiökokonaisuus, joka muodostuu yhdestä lapinrauniosta ja neljästä kivikehästä. Kivikehät ovat neliskanttisia ja eivät ole röykkiön ympärillä, mutta kuitenkin toisissaan kiinniolevia. Kolme kivikehää muodostaa röykkiön kanssa linjan, neljännen ollessa linjan "röykkiöttömässä" päässä sivutilana. Konstruktio muistuttaa etäisesti tarhakalmistoa. Näiden rakennelmien lisäksi n. 7 m päässä on kuudes kivirakennelma, joka on isoista kivistä (n. 1m³) kasattu ja täytetty tasainen neliskanttinen kiveys (4,5 x, 4,5 m). Kaikki rakenteet ovat suoraan kalliopinnalla ja kivikehien sisällä ei ole maata. Paikka on muinaislinnamainen ja näkyvyys röykkiökohteelta on jokaiseen ilmansuuntaan kymmeniä kilometrejä. |
| metsakeskus.1000004838 |
931 |
Kumpusaari |
10002 |
12002 |
13027 |
11004 |
27000 |
442652.15600000 |
6989848.46100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004838 |
Lapinraunion pohja. Röykkiöstä on ajettu kiviä tien pohjaksi 1950-luvulla. Nykyisin röykkiöstä on jäljellä vain halkaisijaltaan 4,5m ja korkeudeltaan 0,5 m kokoinen raunion pohja. Perimätiedon mukaan röykkiö on ollut n. 1,5 m korkea ja huipulla on ollut keskellä painauma. Röykkiön läpi on ajettu metsäkoneella. |
| metsakeskus.1000004839 |
931 |
Hiekkalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
443714.71400000 |
6993627.94000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004839 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Kirkkosaaren itärannalla, Hiekkalahden rannasta tulevan polun ja vanhan rantatörmän risteysalueella olevalla etelään viettävällä tasanteella. Alueen koko on noin 50 x 50 metriä.
Vuoden 2005 inventoinnissa havaittiin koepistossa paksu kulttuurikerros ja luusilppua. Maastossa ei ole selviä asuinpainanteita, mutta alueella on luonnollisia asuinpainanteiden tapaisia notkelmia. Vuoden 2006 inventoinnin mukaan painanteet lienevät kellarikuoppien tai korsujen jäänteitä. |
| metsakeskus.1000004840 |
931 |
Rauniolahti |
10002 |
12002 |
13027 |
11004 |
27000 |
442669.13800000 |
6992587.35600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004840 |
Pohjan muodoltaan pyöreä lapinraunio, jonka halkaisija on 8 m ja korkeus n. 1 m. Röykkiö on kasattu n. 40 cm halkaisjaltaan olevista kivistä. Paikka on rauniolahden rantaniityllä. Röykkiön ja rannan välissä on myös talonperustukset. Sama raunio on mainittu jo Nymanin Laukaan inventoinneissa vuonna 1882. |
| metsakeskus.1000004841 |
931 |
Sadinsalmi |
10002 |
12002 |
13027 |
11004 |
27000 |
432416.22300000 |
7003285.01300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004841 |
Sadinsalmen jyrkän rantakallion koloon tai notkelmaan kasattu osittain maansisäinen röykkiö. Röykkiö on pudonnut puolittain veteen. Röykkiön koko on 2 x 1 m. Röykkiö on maansekainen ja siinä on hiukan nokimaata. |
| metsakeskus.1000004842 |
931 |
Kalkkaanlahti |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
432272.28200000 |
7002826.20200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004842 |
Kalkkaanlahden pohjukassa olevaan vanhaan rantapenkkaan (4 m vesirajasta) tehty kivipengerrys, joka on noin 10 metriä pitkä. Kivipengerryksen päällä on heikosti erottuva talon pohja. Pengerryksen ja vesirajan välissä on purnumainen kuoppakellari, jonka koko on 1,5 x 1 metriä. |
| metsakeskus.1000004843 |
931 |
Rajasaari |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
433136.93200000 |
7002388.38100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004843 |
Kohde on matalalle kivialttarille nostettu luonnonkivi. Osittain turpeen peitossa olevassa rajakivessä on hakkauksina kolme Ruotsin valtion kruunua. |
| metsakeskus.1000004844 |
931 |
Matoniemi |
10002 |
12002 |
13027 |
11004 |
27000 |
430171.13100000 |
7001903.56400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004844 |
Kolme lapinrauniota, joista kaksi on ehjiä ja kolmas hajoitettu. Hajoitetusta on perimätiedon mukaan löytynyt ihmisen pääkallon paloja. Samaisesta röykkiöstä havaittiin vuoden 2005 inventoinnissa nokista maata kivien alta. Hajoitettu- ja eteläisin röykkiö ovat metsän reunassa matalalla kalliolla rantapenkan läheisyydessä. Kolmas röykkiö on männyn alla. Koordinaatit on otettu hajoitetusta röykkiösta, jonka pohjois ja eteläpuolella noin 20 metrin päässä ovat kaksi muuta röykkiötä. Röykkiöt ovat pieniä. Kaikki ovat halkaisijaltaan alle 3 metriä. |
| metsakeskus.1000004845 |
931 |
Rutahiekka |
10002 |
12002 |
13027 |
11004 |
27000 |
429784.27700000 |
7003896.75700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004845 |
Koskematon lapinraunio rantakalliolla. Röykkiön itäreunassa ns. silmäkivi. Röykkiön halkaisija 8 metriä. |
| metsakeskus.1000004846 |
931 |
Mäkelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
430430.04100000 |
6997659.27100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004846 |
Kivikautinen asuinpaikka viljellyllä etelärinteen pellolla. Asuinpaikkalöytöjä on talonomistajien mukaan löytynyt talon pihasta ja etelänpuoleiselta peltorinteeltä. Talosta on lähetetty aikanaan piinuolenkärki museovirastoon (aikaa eivät muistaneet). Nyt havaittiin asuinpaikkalöytöinä kvartsin paloja etelään laskevalta pellolta. Karttaotteeseen merkitty ehdotus muinaisjäännösalueesta. |
| metsakeskus.1000004847 |
931 |
Solisniemi 2 |
10002 |
12002 |
13027 |
11004 |
27000 |
434580.37700000 |
6996622.70600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004847 |
Niemellä on kaksi lapinrauniota. 1. Osittain hajoitettu lapinraunio, jonka halkaisija on 5 m. Lapinraunio on sammalien peitossa ja sen puretut kivet on röykkiön ympärillä epämääräisenä renkaana. Kivien välissä heikkoa hiilipitoista maata.
2. Ehjä lapinraunio, joka sijaitsee niemenkärjessä olevasta kummelista suoraan 20 m etelään. Röykkiö on järveltä päin katsottaessa isojen maakivien takana "suojassa" katseilta. Röykkiön halkaisija 6 m ja korkeus 1,5 m. Röykkiön päällä kasvaa mänty. Röykkiö on kasattu luonnolliseen pieneen notkelmaan, mikä maastouttaa röykkiön hyvin varpukasvillisuutta kasvavaan metsikköön.
Röykkiöiden paikannuksessa on ristiriita verrattuna vuoden 2005 inventoinnin GPS-paikannusta ja saman raportin karttaliitettä.
Niemen avokallioissa 1900-luvun hakkauksia (nimikirjaimia, nimiä ja vuosilukuja). |
| metsakeskus.1000004848 |
931 |
Solisniemi 3 |
10002 |
12002 |
13027 |
11004 |
27000 |
434507.40900000 |
6996503.75600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004848 |
Niemen lounaisrinteessä on polun vieressä pieni osin hajoitettu lapinraunio. Se sijaitsee Mökistä noin 100 metrin päässä ennen ensimmäisiä avokallioita. Röykkiön halkaisija noin 5 metriä. Röykkiön päällä kasvaa mänty. Röykkiö on korkeudeltaan melkein maantasassa. |
| metsakeskus.1000004849 |
931 |
Uusitalo |
10002 |
12016 |
13177 |
11006 |
27000 |
432883.99000000 |
7013831.77700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004849 |
Kuusikkoisessa rinteessä on tiilenpolttouuni. Uunissa on havaittavissa itse uuniosa, halssi sekä hylätyistä tiilistä kasattu tiiliröykkiö. Uunin koko on 8 m x 8 m. Halssi eli polttopuitten ja tiilien syöttöalue on mitoiltaan 9 m x 6 m. Tiiliröykkiö on kooltaan n. 8 x 8 m. Uuni on kasattu poltettavista tiilistä aina uudelleen jokaista polttoa varten. |
| metsakeskus.1000004850 |
931 |
Kalakenttä 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
432624.10300000 |
7013583.87900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004850 |
Kivikautisen asuinpaikan koko n. 100 x 150 m. Alueella on paksut kulttuurikerrokset, osa jopa 30 cm syvyydellä. Samalla paikalla on myös historiallisen ajan talonpohja |
| metsakeskus.1000004851 |
931 |
Kalakenttä 2 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
432624.10300000 |
7013583.87900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004851 |
Multapenkkitalon seinälinjat ja uuni. Talon koko n. 5 x 5 m. Uuni talon pohjoisnurkassa. Talon ympärillä heikosti hvaittava pihamaa. Samalla paikalla on myös kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000004852 |
931 |
Hietakangas |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
426731.46700000 |
7013231.99800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004852 |
Kohde on autioitunut pihapiiri, johon kuuluu kuuden rakennuksen pohjat, yksi kellari ja kaivo sekä useita peltoraunioita ja kiviaitoja. Hakkuualueen ja taimikon välissä sijaitsevan alueen koko on 350 m x 100 m pohjois-eteläsuunnassa. Suurin talo on mitoiltaan 23 m x 9 m, ja siinä on ns. välikuja ja kaksi uunia. Muiden pohjien koko on 4 m x 4 m - 6 m x 6 m. |
| metsakeskus.1000004853 |
931 |
Nurkkala |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
426017.75600000 |
7014108.64400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004853 |
Kohde on 1700-luvun torpan pihapiiri, joka on kooltaan 100 m x 100 m. Alueella on neljä talonpohjaa, useita perunakuoppia ja kellareita sekä kaivo. "Päätalon" koko on kivijalan perusteella 7 m x 7 m, itänurkassa on kiukaan raunio. Kolme muuta rakennuksen pohjaa ovat kooltaan 3 m x 3 m - 4 m x 4 m. |
| metsakeskus.1000004854 |
931 |
Muhosenkallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
441828.47200000 |
6994432.61300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004854 |
Haapasaaren pohjoisreunalla olevalla ruohottuneella metsärinteellä on matala röykkiö, jonka koko on 4 x 4 m. Röykkiö on kasattu maakivistä ja pienistä irtokivistä. Röykkiön päällä kasvaa mänty. Röykkiön alla on hiilipitosta maata. Röykkiö on epämääräinen, ja se voi olla hauta- tai viljelyraunio. |
| metsakeskus.1000004855 |
931 |
Linnasaari 2 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
424923.29900000 |
6986953.55500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004855 |
Kohde on Linnasaaren kapeimmassa kohdassa oleva luonnonkivistä ladottu rakennuksen perustus, jonka koko on 4 m x 2,5 m. Kaakkoisnurkassa on matala kiukaan raunio (1 m x 1 m). |
| metsakeskus.1000004856 |
931 |
Linnasaari 1 |
10002 |
12002 |
13027 |
11004 |
27000 |
424893.30600000 |
6987020.53300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004856 |
Kolme neliskanttista kivikehää saaren länsirinteessä. Kehät on muovattu vanhan rantakivikon kivistä. Kehien koot ovat 6 x 3 m, 2 x 2m ja 2 x 2 m. Kehien sisällä ei ole paljoakaan kiviä, mutta hiili- ja nokimaata.
Samalla rinteellä on myös 8 kpl kesähautoja (kaikki itä-länsi suuntaisia), sekä saaren korkeimmalla kohdalla 4 kpl epämääräisiä kuoppia. |
| metsakeskus.1000004857 |
931 |
Salmenranta |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
444000.54300000 |
7009364.61300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004857 |
Yksinäinen pyyntikuoppa. Todennäköisesti tuhoutuneen kuopaston pää. Kuopan halkaisija 5 m ja syvyys 1,5 m. |
| metsakeskus.1000004858 |
931 |
Kattilaniemi 2 |
10001 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
443360.79200000 |
7010726.06500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004858 |
Kohde on multapenkkitalon pohja, jonka koko on 3 m x 4 m. Pohjoisnurkassa on 1,5 m x 1,5 m kokoinen kiukaan raunio. Talonpohjan vieressä on ollut ilmeisesti pieni pelto. |
| metsakeskus.1000004859 |
631 |
Miehonjärvi |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
202929.44600000 |
6766071.34400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004859 |
Pyhärannan kunnan kaakkoisosassa Ylikylän alueella sijaitseva ilmeinen röykkiö.hauta. Idässä Miehonjärven länsiranta on n. 200 m etäisyydellä. Röykkiö sijaitsee suhteellisen tasaisessa maastossa matalan kallion kohouman päällä harvapuustoisessa metsässä. Se on pitkänomainen suunnassa lounainen-koillinen ja saattaa koostua kahdestakin röykkiöstä. Sen pituus on 9 m ja leveys 3,2-4,5 m. Korkeutta on n. ½ m. Koillisää on pyöreähkö röykkiö, jossa on päänkokoisia ja pienempiä kiviä useammassa kerroksessa. Lounaispää on pitkänomainen, hieman koillisosaa kapeampi ja matalampi. Lounaispäässä kasvaa kuusi. |
| metsakeskus.1000004860 |
631 |
Mieho 1 |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
203089.37600000 |
6766599.13400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004860 |
Aivan Pyhärannan kunnan kaakkoisosassa Laitilan rajan pinnassa sijaitseva vaatimattomien röykkiöiden ryhmä. Miehonjärven pohjoisnnasta on matkaa noin 200 m. Loivassa eteläkaakkon viettävässä metsämaastossa on vähintään 10 röykkiötä, jotka lienevät hautaröykkiöitä. Ne ovat (a-j):
a. Pyöreä 4,1-metrinen röykkiö ampumalavan juurella, jossa on kiviä useammassa kerroksessa.
b. Edellisestä 3 m kaakkon sijaitseva röykkiö, halkaisijaltaan 4,9 m. Kiviä on useammassa kerroksessa.
c. Röykkiöstä a 2-3 m luoteeseen sijaitseva epämääräinen röykkiö, joka on halkaisijaltaan 3,4 m. Osa sen kivistä on suurehkoja.
d. Edellisestä 6 m länteen maakiven vieressä oleva röykkiö,jonka halkaisija on 3,6 m.
e. Edellisestä (d) 20 m länteen maakiven kupeessa oleva röykkiö, jonka halkaisija on 3,9 m ja jossa on kiviä useammassa kerroksessa. Kivet ovat päänkokoisia tai pienempiä.
f. Röykkiöstä a n. 11 m koilliseen sijaitseva maakiven länsikupeessa sijaitseva 3,3-metrinen röykkiö, jonka suuremat kivet ovat reunalla.
g. Edellisestä röykkiöstä 5 m itään sijaitseva röykkiö, jonka halkaisija on 3,3 m. Se on muodoltaan kupera.
h. Röykkiöstä e 5 m luoteeseen sijaitseva 3,8-metrinen pyöreä ja matala röykkiö.
i. Edellisestä 8 m luoteeseen sijaitseva pyöreä röykkiö, sekä
j. Edellisestä n. 9 m lounaaseen sijaitseva 3,2-metrinen röykkiö.
Kaikki röykkiöt ovat sammalen peitossa. Röykkiöistä länteen on muita Miehon alkueen röykkiökohteita (Mieho 2-5), lähimpänä Mieho 2 noin 150 m luoteeseen. |
| metsakeskus.1000004861 |
631 |
Mieho 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
202989.41900000 |
6766699.09800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004861 |
Pyhärannan kaakkoisossassa, Miehonjärven luoteispäästä n. 300 m luoteeseen sijaitsevassa suhteellisen tasaisessa havumetsäisessä maastossa kallionkohouman päällä sijaitseva pitkänomainen röykkiö. Se on 11,5 m koillis-lounaissuunnassa ja leveydeltään noin 3,2 m. Se on samaloitunut ja sen päällä kasvaa pari puuta. Röykkiö voi muodostua kahdesta tai kolmestakin yhteen sulautuneesta röykkiöstä. Kivet ovat isohkoja. Mieho 1 röykkiöryhmä on n. 150 m kaakkoon. |
| metsakeskus.1000004862 |
631 |
Mieho 3 |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
202889.45600000 |
6766739.07900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004862 |
Pyhärannan kunnan kaakkoisosassa Ylikylän maalla, Miehonjärven luoteispuolella noin 400 m sijaitsee melko tasaisen metsämaaston kalliokummulla pyöreä kekomainen röykkiö. Sen halkaisija on noin 7 m. Keskellä röykkiötä on nelikulmainen kuoppa. Päällimmäiset kivet ovat suurempia. Röykkiö on sammalpeitteinen. Ympäristö on nuorta kuusikkoa (1993). Röykkiö on näyttävä hautaröykkiö. Mieho 2 röykkiö on noin 100 m itään. |
| metsakeskus.1000004863 |
631 |
Mieho 4-5 |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
202789.50000000 |
6766701.09500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004863 |
Pyhärannan kunnan kaakkoisosassa, Ylikylän maalla, runsas 400 m Miehonjärven luoteispuolella melko tasaisessa metsämaastossa on kalliokohouman harjalla pitkänomainen hautaröykkiö (Mieho 4). Se on koillis-lounaissuunnassa noin 14,2 m ja leveydeltään 4,2 m. Röykkiö voi koostua useammastakin toisissaan kiinni olevasta röykkiöstä. Lounaispuolella on maakivi. Kivet ovat päänkokoisia tai suurempia. Sammalpeitteinen. Pari kuoppaa on kaivettu koillispäähän sekä keskiosan lounaispuolelle. Toinen röykkiö (Mieho 5) sijiatsee edellisestä 50-100 länteen - lounaaseen hieman korkemmalla maastokohdalla. Se on vaatimaton, mutta kosekmaton matgala kiviladelma tai -röykkiö kalliokumpareella, halkaisijaltaan 4,4 m ja pyöreä (ks. erilliskohteet). Mieho 3 röykkiö on noin 100 m koilliseen ja Väliluunkallion röykkiöt noin 200 m lounaaseen. |
| metsakeskus.1000004864 |
578 |
Uuranperä 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
542481.41600000 |
7152395.41600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004864 |
Kohde sijaitsee Uurajärven pohjoisrannan länsiosassa, Uuranperä-lahden pohjoisrannalla olevan mökin itäpuolella, rantatörmän päällä, pari metriä vedenpinnan yläpuolella. Törmän päälle tehdyistä koekuopista on löytynyt kvartsia (KM 35237). Asuinpaikka näyttäisi rajoittuvan pohjoisessa ylempänä olevaan muinaisrantatörmään ja lännessä mökin pihamaalle. Asuinpaikan itäraja on epävarma, joskin maasto muuttuu itään päin mentäessä kivikkoiseksi ja kosteammaksi. Alueen luoteisreunassa on ehjä ja edustavan näköinen tervahauta. Tervahauta on tavallista suurempi, sillä on läpimittaa 17 metriä ja syvyyttä arviolta kaksi metriä. Maaperä paikalla on hiekkaa, ylempänä hiekkamoreenia. |
| metsakeskus.1000004865 |
578 |
Uuranperä 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
542751.30700000 |
7152395.41700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004865 |
Kohde sijaitsee Uurajärven pohjoisrannan keskivaiheilla, purouoman länsipuolella, rannasta kohoavalla tasanteella, jyrkähkön rinteen juurella. Paikalla on kolme isoa ja ehjää tervahautaa, joistä läntisimmän länsipuolelle tehdystä koekuopasta on löytynyt kvartsia (KM 35238). Maaperä paikalla on hiekkaa. On mahdollista, että tervahaudat ovat tuhonneet asuinpaikan itäosaa. |
| metsakeskus.1000004866 |
578 |
Nokkala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
542551.39900000 |
7148866.82900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004866 |
Kohde sijaitsee Leppikosken voimalan pohjoispuolella olevan altaan pohjoispuolella olevalla niemellä, rannasta noin 130 m pohjoiseen, mökkitien mutkan luoteispuolella. Kvartsia (KM 35239:1-2) on poimittu talteen hakkuuaukealla olevista metsä-äestysvaoista noin 150 m matkalta. |
| metsakeskus.1000004867 |
734 |
Aarnionperämäki 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
289140.15200000 |
6698568.87900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004867 |
Uskelanjokilaakson peltoaukean itälaidassa olevan korkean ja jyrkän kallioalueen päällä, humuspeitteisen kallion melko tasaisella kohdalla oleva röykkiön jäännös. Alkuperäisen röykkiön kokoarvio on 2x4 metriä. Nyt pienemmät kivet ovat hajallaan mutta joukossa on muutamia suurempiakin kiviä. Pituussuunta lienee noin lounais-koillinen. Röykkiön ajoitus on epäselvä, mutta sijaintinsa puolesta se olisi pronssikautinen. Alueelta on laaja näkymä Uskelanjokilaaksoon, muinaiselle merenlahdelle. Aarnionperämäen ennestään tunnettu ja varsin hyväkuntoinen suurempi röykkiö on korkeammalla, noin 250 metriä kaakkoon.
Kohde tarkastettiin vuoden 2017 inventoinnissa ja todettiin olevan kuvauksen mukainen. Vuonna 2023 röykkiö oli entisellään. Mitatun kiveyksen laajuus oli 7x2 metriä. |
| metsakeskus.1000004868 |
631 |
Kaitila |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
201619.95500000 |
6769028.15800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004868 |
Pyhärannan Kaukan kylässä Ihodejoen itäpuolella n. 600 m olevan metsäisen kalliokukkulan laella sijaitseva pyöreähkö hautaröykkiö. Se on noin 6,5 m halkaisijaltaan. Sen itäosassa on kiviä koottu eriliseen kasaan myöhemmin. Kivet ovat suurehkoja ja niitä on useammassa kerroksessa. Röykkiö on edustava muinaisjäännöskohde. |
| metsakeskus.1000004869 |
631 |
Rapinjärven alue |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
202359.66000000 |
6769078.13900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004869 |
Kaakkoon viettävässä osin kalliopaljasteisessa metsämaastossa Rapinjärven luoteispuolella olevia vaatimattomia pieniä kiviröykkiöitä ainakin parilla erillisellä alueella.
Alue 1 sijoittuu Viitmonkallion suuntaan johtavan tien kaakkoispuolelle, jossa on ainakin 2 sammalpeitteistä röykkiötä, kooltaan 3 ja 3,3 m (a ja b). Edellisistä n. 300 m kaakkoon on Alue 2, jossa on ainakin 5-10 röykkiötä, jotka näyttävät olevan osittain lounais-koillissuuntaisessa rivissä 4-10 m päässä toisistaan. Ne ovat 3-4 m kokoisia. |
| metsakeskus.1000004870 |
762 |
Kätkytvirta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
543051.54100000 |
7049096.99300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004870 |
Kohde sijaitsee Säleväjärven keskiosan länsirannalla, Kätkytvirran kapeikossa, Nuottiniemen eteläpuolella olevan lampimaisen lahdekkeen etelärannalla, soiden ja järven ympäröimällä kumpareella. Tasalakisen kumpareen pohjoisosaan tehdystä kokeuopasta on löytynyt palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia (KM 35242:1-2). Kuopassa on havaittu myös vahva, noin 15 cm paksu likamaakerros, jossa on runsaasti palaneen luun muruja. Asuinpaikka on täysin ehjä. |
| metsakeskus.1000004871 |
402 |
Koskisalo 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
544950.79100000 |
7043799.13000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004871 |
Kohde sijaitsee Sälevä-järven eteläosassa, Itäkoskesta 2,6 km luotseeseen, laajan niemen länsirannalla, Savilammen padosta (vanha uoma) 0,1 km päässä, kalliorantaisessa niemekkeessä. Paikalla tehdyistä koekuopista on löytynyt kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta (KM 35240:1-2). Toisessa kuopassa on havaittu myös vahva kulttuurimaakerros, jossa erottui runsaasti palaneen luun muruja. Paikka on täysin ehjä. |
| metsakeskus.1000004872 |
402 |
Koskisalo 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
544900.81700000 |
7043969.06100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004872 |
Kohde sijaitsee Sälevä-järven eteläosassa, Itäkoskesta 2,6 km luotseeseen, laajan niemen länsirannalla, Savilammen padosta (vanha uoma) 250 m päässä, kauempana rannasta olevan vanhan rantatörmän päällä olevalla tasanteella. Paikalla tehdyistä koekuopista on löytynyt kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta (KM 35241:1-2). Koekuopissa on havaittu myös vahva kulttuurimaakerros, jossa erottui runsaasti palaneen luun muruja. Paikka on täysin ehjä.
|
| metsakeskus.1000004873 |
400 |
Sunilan pelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
212340.67000000 |
6765149.76900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004873 |
Kohde sijaitsee Soukaisissa, Soukaistentien länsipuolisella Sunilan pellolla. Maasto on moreenisaarekkeitten reunustamaa, eteläkaakkoon viettävää rinnettä. Soukaistentien länsilaitaan suunnitellun kevyen liikenteen väylän takia tehdyissä koekaivauksessa on pellon pintamaasta ja koekuopista on saatu talteen saviastianpaloja ja savittivistettä, jotka viittaavat rautakautiseen asuinpaikkaan. Muinaisjäännös on ainakin pintaosistaan tuhoutunut maanmuokkauksessa, mutta saattaa jatkua lounaaseen ja luoteeseen. Paikalta 80 m itäkoilliseen Soukaistetien itäpuolella sijaitsee kaksi epävarmaa hautaröykkiötä (mjreki 1000001248 Raustinmäki). |
| metsakeskus.1000004874 |
400 |
Pinomäentouko |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
208937.05700000 |
6760511.61300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004874 |
Kohde sijaitsee Salon kylässä, Sonkin talosta 200 m lounaaseen. Maasto on peltojen ympäröimässä moreenisaareketta, jonka eteläpuolella virtaa Hankeranoja. Saarekkeen keskeltä on inventoinnissa 1955 todettu maansekainen röykkiö (7 x 6x 0,5 m). Jäännöksestä ei ole myöhempiä tietoja. |
| metsakeskus.1000004875 |
400 |
Saarenmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
208877.09100000 |
6760091.77500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004875 |
Kohde sijaitsee Salon ja Sorolan kylien rajalla, Sorolantieltä 300 m länteen, saarenmäen alueella. Maasto on peltojen ja metsän reunustaman kallio- ja moreenimäen itä- ja kaakkoisreunaa. Mäen pohjoispuolella virtaa Hankeranoja. Paikalta on 1992 tarkastuksessa seitsemän röykkiötä. Jäännökset on tulkittu hautaröykkiöiksi, mutta lähinnä peltoa olevat voivat olla myös viljelyjäännöksiä. |
| metsakeskus.1000004876 |
400 |
Marttila 2 |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
207427.64500000 |
6765609.55600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004876 |
Kohde sijaitsee Seppälän kylässä, Väkkäräntieltä 400 m kaakkoon ja Marttilan talosta 280 m eteläkaakkoon. Maasto on hiekka- ja savipeltojen reunustamaa matalaa moreenisaareketta, jossa kasvaa katajaa ja lehtipuustoa. Saarekkeen keskeltä on 1994 inventoinnissa todettu koekuopituksessa palanutta ja nokista kiveystä, josta saatiin talteen rautakutista keramiikkaa ja palanutta savea. Muinaisjäännös on tulkittu polttokenttäkalmistoksi. Saarekkeessa on eriaikaisia kuoppia ja myöhemmän maankäytön merkkejä.
|
| metsakeskus.1000004877 |
631 |
Retkensuunkallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
201989.81400000 |
6768238.47600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004877 |
Kylmämurattu kivirakennelma Ylikylässä, Rapinjärvestä noin 600 m lounaaseen metsäpellon lounaispuolella olevassa havumetsikössä loivasti koilliseen viettävässä rinnemaastossa, jossa on kalliopaljastumia. Rakenne on pohjamuodoltaan hieman epäsäännölinen, koillis-lounaissuuntaisesti 2-2,5 m. Reunakivet on ladottu 6 kerrokseen pystysuoraksi muuriksi ja sisäosa on pakattu täyteen pienempiä kiviä. Itäsivulta rakenne on suora, koillis-pohjoissuunnassa osin romahtanut ja muualta kaareva. Koillis-pohjoissivulla on selviä palon merkkejä ja savirappauksen jäänteitä. Rakenne sijaitsee kuusimetsässä kalliopohjalla siten, että rakennelman koillis-pohjoispuolella kallio muodostaa suorakulmaisen madaltuman. |
| metsakeskus.1000004882 |
631 |
Jokiperkko |
10001 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
201611.96300000 |
6769374.01800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004882 |
Kylämuurattu toistaiseksi tarkastamaton kivirakennelma Kaukan kylässä, noin 350 m Ihodenjoen itäpuolella, Jokiperkon pienestä peltokaistaleesta runsas 400 mkoilliseen. Muistuttaa Retkensuunkallion kylmämuurattua latomusta noin 800 m kaakkoon. |
| metsakeskus.1000004883 |
400 |
Venno 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
215174.55000000 |
6761191.36500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004883 |
Kohde sijaitsee Syttyän kylässä, Kaivolantien ja Vuohenmaantien risteyksestä kilometri lounaaseen. Ketunjoesta 270 länsilounaaseen ja laukkalliosta 220 itään. Maasto on kivistä moreenirinnettä, jossa siirtolohkareita. Paikalta on todettu 1955 inventoinnissa epämääräinen röykkiö. Inventoinnin 1987 mukaan kyseessä on suorakaiteinen latomus (8,3 x 5,9 x 0,6 m), jonka itäpäässä on rapakivilohkare ja keskustassa kaivettu kuoppa. Kohdetta koskevat paikkatiedot ovat epäselvät ja se olisi tarkastettava. |
| metsakeskus.1000004884 |
631 |
Punnansuo |
10001 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
200740.31100000 |
6768938.18900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004884 |
Kylmämuuraustekniikalla rakennettu kivilatomus Kaukannkylässä, noin 120 m Ihodenjoen itäpuolella, Punnansuon länsipuolella noin 200 m. Latomusta ei ole tarkastettu, mutta se muistuttaa mm. Retkensuunkallion latomusta noin 1,4 km kaakkoon. |
| metsakeskus.1000004885 |
848 |
Ylipäänlahti |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
657566.95000000 |
6908947.87600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004885 |
Kohde sijaitsee Suuri-Onkamon eteläpäädyssä, Ylipäänlahden länsipuolella, hiekkaisella kankaalla, jossa muinaiset rantaterassit erottuvat suhteellisen selvinä. Ylipäänlahden kohteen lounaispuolella alkaa soistunut alue, jonka länsipuolella puolestaan kohoaa Piransärkät-niminen harju.
Ylipäänlahden kivikautisen asuinpaikat ylimmät löydöt (varhaista asbestikeramiikkaa) on tavattu aluetta halkovan hiekkatien leikkauksesta. Hieman lännempää ja maastossa alempana on viisi asumuspainannetta muutamien kymmenten metrien päässä toisistaan. Asumuspainanteet ovat kooltaan 4 - 8 x 4 - 4,5 m ja syvyydeltään 15-40 cm. Painanteet sijaitsevat kahden mökkitien välissä.
Tarkastuksessa vuonna 2018 pystyttiin paikantamaan kolme asumuspainannetta. Sähkölinjoille tehdyissä koekuopissa ei havaittu muinaisjäännöstä. Saviastian palaset löytyivät pintamaasta. |
| metsakeskus.1000004886 |
848 |
Rumpanlampi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
657548.00000000 |
6908747.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004886 |
Kohde sijaitsee Hasossa, Suuri-Onkamon etelärannalla, Piransärkät-nimisen harjun itäpuolella, Rumpanlammen ja aluetta halkovan hiekkatien välissä. Maasto on upeaa mäntykangasta, maaperä on hienoa hiekkaa. Rumpanlammen rannalla on myös suurempia kiviä. Lammen rannan yläpuolella, noin 82 – 83 mpy, kulkee selkeähkö rantaterassi. Tämän terassin harjalla havaittiin yksittäinen, selvästi erottuva asumuspainanne, jonka tuntumassa on suuri maakivi. Painanne on kooltaan 6 x 4 m ja syvyydeltään 0,3 m. Painanteeseen tehdystä kokeuopasta ei tullut löytöjä.
Asuinpainanne äestettiin vuonna 2006. Tarkastuksessa sitä ei enää pystynyt hahmottamaan suuren kiventuntumasta. Painanne on alakohteena koordinaatit osoittavat tarkastuksessa havaittuja luulöytöjä. |
| metsakeskus.1000004887 |
848 |
Haso Pitkälampi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
658023.77000000 |
6908440.07600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004887 |
Kohde sijaitsee Hasossa, Suuri-Onkamon etelärannalla, Piransärkät-nimisen harjun itäpuolella. Paikalta on löytynyt kaksi selvähköä asuinpainannetta Piransärkkien itäpuolta halkovan hiekkatien ja Pitkälammen väliseltä alueelta. Maasto on kohteen tuntumassa kuusikkoa, maaperä on kivikkoisempaa kuin harjun pohjoispää, jolta tunnetaan useita kivikautisia asuinpaikkoja.
Painanne 1 sijaitsee joitakin kymmeniä metrejä hiekkatien eteläpuolella, selvänä erottuvan
muinaisrannan terassilla. Painanne on pitkittäin rantaan päin. Kooltaan painanne on 7 x 5 m ja se on noin 40-50 cm syvä. Keskellä painannetta kasvaa nuori kuusi. Painanne 2 sijaitsee tästä noin 80 m lounaaseen soistuvan pikku lammen etelärannalla. Se on muodoltaan lähes pyöreä, noin 5 x 4 m halkaisijaltaan ja noin 40 cm syvä. |
| metsakeskus.1000004888 |
848 |
Pitkälampi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
658201.69700000 |
6908286.14400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004888 |
Kohde sijaitsee Suuri-Onkamon eteläpäässä, Ylipäänlahden etelä- ja länsipuolella kulkevan
hiekkatien varrella. Matkaa Ylipäänlahden eteläreunaan löytötienoolta on hieman toista sataa metriä. Asuinpaikkalöytöjä, varhaista asbestikeramiikkaa (KM 34605) on poimittu tieleikkauksesta ainakin kolmesta pesäkkeestä. Löytökohdalla rinne viettää loivasti kohti pohjoista, ja löytöalue päättyy noin 83 metrin paikkeilla näkyvälle vanhalle rantamuodostumalle. Paikalla kasvaa komea männikkö, maaperä on hiekkainen. Tienleikkauksessa näkyy selvä podsolimaannos, jonka rikastuneessa kerroksessa voi havaita runsaasti hiiliä. Löytötienoon ympäristöstä metsän puolelta ei havaittu muita merkkejä kivikautisesta asutuksesta. |
| metsakeskus.1000004889 |
848 |
Piilolahti 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
657407.02000000 |
6908423.08700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004889 |
Kohde sijaitsee Suuri-Onkamon Hasonselän muinaisella etelärannalla, Jouhkolan Hasossa.
Aikoinaan Onkamojärvet ovat kuuluneet Suur-Saimaaseen. Kohde on Piransärkät-nimisen
harjumuodostelman länsipuolella, Piilolahden talosta noin 200 metriä pohjoiseen, aivan Piilolahden kivikautisen asuinpaikan (848 01 0011) alapuolella, joitakin metrejä etelään asumuspainanteista.
Piilolahti 2:n kohde on suurehko hiilimiilu. |
| metsakeskus.1000004890 |
848 |
Kaivanto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
655139.89400000 |
6917847.27700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004890 |
Kohde sijaitsee aivan Tohmajärven ja Rääkkylän kuntien rajalla, Sintsin harjujakson itäpäässä, Pieni-Onkamon Ketvenenlahden pohjukassa, Kostamonsärkästä länteen. Löydöt on poimittu noin 20 metrin matkalta hiekkatieltä, joka lännessä päättyy Ketvenenlahteen. Löydöt (KM 34606) ovat kvartsi-iskoksia, joista yksi on mahdollisesti kaavin. Tie, jolta löydöt on poimittu, on kovaksi tamppaantunut ja sen pientareet ovat umpeen kasvaneet. Aivan tien pohjoispuolella kulkee selvä terassi noin 80 metrin korkeuskäyrän tuntumassa.Terassin ja harjun väliin jää kapea kannas, jolla Kaivannon löytöalue sijaitsee. Maasto kohteessa on lehtomaista, maaperä on sorainen. |
| metsakeskus.1000004891 |
848 |
Kattilakoski |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
680479.69400000 |
6915755.22200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004891 |
Yksittäinen pyyntikuoppa sijaitsee Jänisjoen rannalla, lähellä Tohmajärven ja Kiihtelysvaaran kuntien välistä rajaa, Kattilakosken kaakkoispuolisella rannalla. Matkaa Kattilakoskelle on noin 250 metriä. Kuoppa sijaitsee jokitörmän päällä kulkevan kärrypolun vieressä, noin 20 metrin päässä jokirannasta. Maasto on sekametsää, maaperä on suhteellisen hienoa hiekkaa. Pyyntikuoppa on selkeärajainen, mitoiltaan 5 x 2,5 m ja syvyydeltään noin 1 m. Kuoppa saattaa olla historialliselta ajalta, se on tosin täysin sammaloitunut, mutta maannostuminen näyttäisi olevan hieman sekainen. |
| metsakeskus.1000004892 |
848 |
Onnela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
687132.05600000 |
6903434.21400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004892 |
Kohde sijaitsee Sääperin järven länsipäässä, Onnelan talosta noin 100 m koilliseen olevalla peltoalueella. Löytöalue on laaja ja koko löytöalue asettuu 75-80 mpy väliselle loivaterassiselle rinteelle. Pellon takana maasto nousee jyrkästi ja muuttuu hyvin kivikkoiseksi ja kallioiseksi. Itse löytöalue on maaperältään hiekkainen, mutta alempana, kohti Sääperiä pelto käy savisemmaksi. Kohde on yksi pienen Sääperin (halkaisijaltaan laajimmillaan noin 2 km) kahdestatoista kivikautisesta kohteesta.
Pellolta yläosasta poimittiin lisäksi talteen historiallisen ajan materiaalia: karjalaista
keramiikkaa (1000-1700 luku) sekä sulanutta lasia. |
| metsakeskus.1000004892 |
848 |
Onnela |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27007 |
687132.05600000 |
6903434.21400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004892 |
Kohde sijaitsee Sääperin järven länsipäässä, Onnelan talosta noin 100 m koilliseen olevalla peltoalueella. Löytöalue on laaja ja koko löytöalue asettuu 75-80 mpy väliselle loivaterassiselle rinteelle. Pellon takana maasto nousee jyrkästi ja muuttuu hyvin kivikkoiseksi ja kallioiseksi. Itse löytöalue on maaperältään hiekkainen, mutta alempana, kohti Sääperiä pelto käy savisemmaksi. Kohde on yksi pienen Sääperin (halkaisijaltaan laajimmillaan noin 2 km) kahdestatoista kivikautisesta kohteesta.
Pellolta yläosasta poimittiin lisäksi talteen historiallisen ajan materiaalia: karjalaista
keramiikkaa (1000-1700 luku) sekä sulanutta lasia. |
| metsakeskus.1000004896 |
848 |
Anttila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
688448.52400000 |
6904439.81400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004896 |
Kohde sijaitsee Sääperi-järven pohjoispuolella, Anttilan talon eteläpuolisella
pellolla, loivassa rinteessä, muinaisen rantatörmän päällä. Sääperiin laskeva pieni puro jää asuinpaikka-alueen länsipuolelle. Löytöalue on noin 70 metriä pitkä ja kymmenkunta metriä leveä vyöhyke, hieman 75 metrin korkeuskäyrän alapuolella. Löytöalueen koillispuolella, noin 150 metrin päässä, 80 metrin käyrän tuntumassa, kohoaa kallioinen mäen rinne, joka kasvaa komeata männikköä. |
| metsakeskus.1000004899 |
848 |
Ilomäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
687413.95100000 |
6901896.83300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004899 |
Kohde sijaitsee Sääperi-järven lounaispuolella, järvestä noin 1 km länteen, Jänisjoen rannasta noin 0,4 km länteen. Koko löytöalue sijaitsee Ilomäen hiekkaisen pellon alarinteessä, joka vaikuttaa vanhan rantaterassin alarinteeltä. Pellon maaperä on huomattavasti hiekkaisempaa kuin Sääperin alueen muiden asuinpaikkakohteiden kohdalla. Löytöjen ydinalue sijaitsee Ilomäen talosta noin 120 m koilliseen. Löytöalue jatkunee pohjoista kohden, mutta inventointihetkellä tämä alue oli nurmella. Löytöjä tehtiin useista eri pesäkkeistä.
Kohde vaikuttaa hyvin samankaltaiselta kuin muutkin Sääperin ympäristön kivikautisista kohteista, mm. kivi- ja varhaismetallikautista keramiikkaa ei ole löytynyt. |
| metsakeskus.1000004900 |
848 |
Räykynvaara |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
688398.55600000 |
6900845.26100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004900 |
Kohde sijaitsee rajavyöhykkeellä, valtakunnan rajasta vajaa 500 m länteen, Räykynvaaran lounaiskulmassa. Matkaa Sääperi-järvelle on noin 2 km ja lähimmille kivikautisille
kohteille, Ilomäelle (12) ja Notkolaan (14) noin kilometri. Löytöalue on peltoa, jonka takana idässä kohoaa kivikkoinen vaara aina yli sadan metrin korkeuteen mpy.
Löytöalue on noin 250 m pitkä, kapeahko vyöhyke Räykynvaaran lounaisnurkassa. Muinainen rantaterassi erottuu alueella selvästi, asuinpaikkalöydöt sijaitsivat tämän terassin
alarinteellä. Maaperä alueella oli hiekkaa. Räykynvaaran kohde on löytöjensä puolesta Sääperin rikkaimpia ja monipuolisimpia kohteita.
Suurin osa löydöistä poimittiin alueen pohjoisosasta, jota voidaan pitää asuinpaikan ydinalueena. Löydöistä voi mainita kappaleen hiotusta kiviesineestä, mahdollisesti tuurasta, sekä piisäleen. Nämä viittaavat mesoliittisen kivikauden asutukseen. |
| metsakeskus.1000004901 |
848 |
Notkola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
688792.40400000 |
6899693.72300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004901 |
Asuinpaikka sijaitsee rajavyöhykkeellä, noin 150 m länteen Jänisjoen rannasta,
jossa valtakunnan raja kulkee. Matkaa Sääperin järvelle pohjoisessa on pari kilometriä. Löytöalue on hiekkaisella pellolla, joka laskee loivasti kohti Jänisjoen rantaa. Löytöjä on poimittu talteen kolmesta keskittymästä.
Metsäsaarekkeen kaakkoispään löytökorkeus, noin 70-71 m mpy, sijoittuu rinteen alaosaan. Pohjoisemman löytöalueen korkeus on hädin tuskin 70 mpy, mutta asuinpaikka jatkunee hieman metsikön puolelle. Intensiivisin löytökeskittymä sijaitsee metsäsaarekkeen kaakkoispäässä. Kohteen alaraja lienee 70 mpy tuntumassa, asutuksen ylisimmät osat jatkunevat metsän puolelle. |
| metsakeskus.1000004902 |
848 |
Lähteelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
687318.98600000 |
6902611.54800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004902 |
Asuinpaikka sijaitsee Sääperi-järven lounaisnurkassa, Jänisjoesta noin 0,6 km länteen. Löydöt on poimittu pellon loivasta rinteestä, välittömästi 75 metrin korkeuskäyrän, Lähteelän talon pohjoispuolelta. Pelto on hiekkainen, ja rinne laskee tasaisesti kohti Sääperin järveä. |
| metsakeskus.1000004903 |
848 |
Kunnas |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
690049.88000000 |
6902847.45800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004903 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Sääperi-järven itäpäässä, rajavyöhykkeellä, valtakunnanrajasta noin 80 metrin päässä. Paikalla on rajavartioston vartiotupa. Löydöt on poimittu pellon pinnalta, aivan korkeuskiintopisteen (73.2 mpy) tuntumasta. Pelto oli inventointihetkellä v. 2004 avoinna, mutta havainnointia vaikeuttivat edellisvuotiset
oljet. Pellon kaakkoisnurkalta löytyi palanen slaavilaista keramiikkaa, joka oli vaaleaa, hyvin tiivistä ja kaulalta sisäänpäin profiloitua. Tämän tyyppinen keramiikka ajoittunee historialliseksi (1000-1700). Lisäksi aivan vierestä löytyi yksittäinen kvartsi-iskos.
Paikalla on voinut olla samantyyppinen asuinpaikka joita Sääperin ympärillä tunnetaan tällä hetkellä kaksitoista kappaletta. Tämä jäi kuitenkin tällä kertaa vielä arvailujen varaan kivikautisten löytöjen vähyyden vuoksi. |
| metsakeskus.1000004903 |
848 |
Kunnas |
10001 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
690049.88000000 |
6902847.45800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004903 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Sääperi-järven itäpäässä, rajavyöhykkeellä, valtakunnanrajasta noin 80 metrin päässä. Paikalla on rajavartioston vartiotupa. Löydöt on poimittu pellon pinnalta, aivan korkeuskiintopisteen (73.2 mpy) tuntumasta. Pelto oli inventointihetkellä v. 2004 avoinna, mutta havainnointia vaikeuttivat edellisvuotiset
oljet. Pellon kaakkoisnurkalta löytyi palanen slaavilaista keramiikkaa, joka oli vaaleaa, hyvin tiivistä ja kaulalta sisäänpäin profiloitua. Tämän tyyppinen keramiikka ajoittunee historialliseksi (1000-1700). Lisäksi aivan vierestä löytyi yksittäinen kvartsi-iskos.
Paikalla on voinut olla samantyyppinen asuinpaikka joita Sääperin ympärillä tunnetaan tällä hetkellä kaksitoista kappaletta. Tämä jäi kuitenkin tällä kertaa vielä arvailujen varaan kivikautisten löytöjen vähyyden vuoksi. |
| metsakeskus.1000004904 |
848 |
Kustaavanala |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
688004.71600000 |
6899928.62900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004904 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee noin 250 metriä koilliseen entuudestaan tunnetulta Seppälän (943 01 0003) kohteelta, josta on aiemmin löytynyt ilmeisesti rautakautiseksi tai keskiaikaiseksi luokiteltua keramiikkaa, jonka ajoitus voi olla nuorempikin.
Kustaavanalan alue on hiekkaisen pellon rinnettä, maasto laskee jyrkästi Uudenkylän lampeen. Paikalta on poimittu talteen yksittäinen kvartsi-iskos ja liitupiipun kappaleita. Löytöalueen ympäristöstä löytyi myös jonkin verran palaneita kiviä, joita ei kuitenkaan otettu talteen. |
| metsakeskus.1000004904 |
848 |
Kustaavanala |
10001 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
688004.71600000 |
6899928.62900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004904 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee noin 250 metriä koilliseen entuudestaan tunnetulta Seppälän (943 01 0003) kohteelta, josta on aiemmin löytynyt ilmeisesti rautakautiseksi tai keskiaikaiseksi luokiteltua keramiikkaa, jonka ajoitus voi olla nuorempikin.
Kustaavanalan alue on hiekkaisen pellon rinnettä, maasto laskee jyrkästi Uudenkylän lampeen. Paikalta on poimittu talteen yksittäinen kvartsi-iskos ja liitupiipun kappaleita. Löytöalueen ympäristöstä löytyi myös jonkin verran palaneita kiviä, joita ei kuitenkaan otettu talteen. |
| metsakeskus.1000004905 |
400 |
Vainio-Puhju 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
215914.21600000 |
6768648.38200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004905 |
Kohde sijaitsee Valkon kyläkeskuksesta 4,4 km koilliseen, 50 m Valkontieltä luoteeseen, polun pohjoispuolella. Maasto on lähes kalliomäen lähes maantasaista pohjoislakea. Kyseessä on todennäköisesti 1965 todettu röykkiö, joka on paikannettu 1987 inventoinnissa. Kalliopohjalle tehty röykkiö (8,7 x 8 x 0,9 m) on ainakin osittain reunakehällinen ja keskuskuopallinen. Jäännöstä on pengottu. |
| metsakeskus.1000004906 |
992 |
Saunakallio |
10001 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
446269.82600000 |
6958186.21300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004906 |
Saunakallio sijaitsee Matilanniemen pohjoisosan Kankaanmäellä, noin kilometri Sumiaisten ja Äänekosken väliseltä rajalta kaakkoon ja Sumiaista Konginkankaalle johtavalta maantieltä 637 noin 400 m lounaaseen, Matilanvirran itäpuolella.
Kalliolla on jäkälän peittämä kiviröykkiö, jonka keskiosan (1,7 x 1,2 m) suurehkot lohkokivet ovat osittain paljaat. Röykkiöstä noin 10 - 15 m etelään sijaitsee sammalpeittoinen kivikehä, jonka halkaisija on noin 2,2 m. |
| metsakeskus.1000004907 |
106 |
Kytäjä Isokylä |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
371765.82400000 |
6720906.30700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004907 |
Hyvinkään Kytäjän Isokylän alueella on todennäköisesti sijannut keskiajasta saakka kylätontteja. Tontit mainitaan ensimmäisen kerran vasta vuonna 1539, mutta asutus lienee kuitenkin sitä vanhempaa. Vanhin kartta alueesta on vuodelta 1709, ja sen perusteella kylätontit on paikannettu Kytäjärven etelärannalla sijaitseville peltoniemekkeille. Nämä tontit ovat nykyään hylättyjä, mutta alueet oli rakennettu vielä 1900-luvun alussa.
Kytäjän Isokylää inventoidessa alueella oli havaittavissa useita rakenteita, jotka liittyvät alueen entiseen asutukseen. Suurin osa näistä sijaitsi joko Isokylän/Ollilan tai Vähäkylän/Lahden kylätonttialueilla, mutta myös Isokylän tonttialueen lounaispuoleisessa metsässä oli havaittavissa rakenteita, mm. kiviaita. Maan pinnalla näkyvien rakenteiden lisäksi maan alla saattaa olla vanhemman asutuksen muodostamia kerroksia. Alue muodostaa arkeologisesti ja maisemallisesti kiinnostavan kokonaisuuden.
|
| metsakeskus.1000004908 |
491 |
Hulkonniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
508586.09700000 |
6873457.55700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004908 |
Kohde sijaitsee Haukivuoren kirkonkylässä, hautausmaan luoteispuolella, Hulkonniemessä. Tuulenkaatoon tehdystä koekuopasta on löytynyt kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Lisäksi rantatörmältä on löytynyt kaksi kvartsi-iskosta. Alue on hyvin säilynyttä, joskin kulumiselle altista. |
| metsakeskus.1000004909 |
491 |
Suokumpare |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
508985.93400000 |
6873817.41600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004909 |
Kohde sijaitsee Haukivuoren kirkonkylässä, Kyyveden Hulkonselälle pistävässä niemessä olevalla kumpareella. Kumpareella on ainakin 13 kiviröykkiötä ja yksi ilmeisesti rakennuksen pohja. Röykkiöiden koko vaihtelee pyöreistä, halkaisijaltaan noin metrin kokoisista ja puolen metrin korkuisista soikeisiin tai suorakulmaisiin, kooltaan 2 x 3 metrin kokoisiin ja metrin korkuisiin. Rannasta noin 15 metrin päässä olevan rakennuksen pohjan sisämitat ovat noin 3 x 2 metriä. Kiviperusta on tehty halkaisijaltaan 10-40 cm kivistä ja sen korkeus on 20-40 cm. |
| metsakeskus.1000004910 |
892 |
Purnumäki |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
429877.51800000 |
6933722.97800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004910 |
Paikka sijaitsee Purnumäen länsipuolella, metsätien ja törmän välisellä kapealla vesakoituneella metsäalalla. Hiilimiilut ovat 10 m etäisyydellä toisistaan hiekkamaalla, jyrkän ja korkean törmän päällä. Matalavalliset miilut ovat läpimitaltaan noin 3,5 m ja syvyydeltään noin 0,7 m. |
| metsakeskus.1000004911 |
892 |
Kylmähauta |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
432196.58900000 |
6932913.31800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004911 |
Paikka sijaitsee Hirvaskankaalla lähellä Äänekosken rajaa ja noin 150 m valtatiestä 4 länteen, Kylmähaudan pohjoispuolisella kankaalla.
Hiilimiilun läpimitta on noin 10 m. |
| metsakeskus.1000004912 |
992 |
Paadettaipaleenvuori |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
437502.43300000 |
6937417.52900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004912 |
Hiilimiilu sijaitsee Loukeenvirtojen itärannalla, Kotimäen eli Paadentaipaleenvuoren lounaispuolella ja Paatelan sululta noin 750 m kaakkoon.
Noin 5 metriä rannasta ja noin 2 metriä vedenpintaa korkeammalla on pieni hiilimiilu, jonka sisäosan halkaisija on 2,1 m. Järven puolella on matala ja noin puolimetriä leveä valli. Miilun syvyys on 0,6 m. Maaperä paikalla on suurikivistä moreenia ja kasvillisuustyyppi puolukkamännikköä. |
| metsakeskus.1000004913 |
992 |
Syvärinen |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
442719.32700000 |
6939676.63800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004913 |
Paikka sijaitsee Syvärisen lounaisrannalla, noin 100 m maantiesta 6550 kaakkoon.
Noin 30 m rannasta on mahdollinen pirtin-/riihenpohja ja kolme kuopannetta. Rakennuksen pohja on kooltaan noin 3 x 3 m, ja siinä on näkyvissä noin 20 cm korkea ja puolisenmetriä leveä valli. Rakennuksen pohjasta ei erotu tulisijaa. Rakennuksen pohjasta noin metrin päässä on noin 40 cm syvä ja halkaisijaltaan noin 1,2 metrinen kuopanne.
Lisäksi rakennuksen pohjasta noin 30 m etelään on kaksi suorakaiteen muotoista kuopannetta, joiden käyttötarkoitus ei ole selvillä. |
| metsakeskus.1000004917 |
418 |
Iluksen aitta |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
326619.59800000 |
6801835.56300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004917 |
Kuppikivi on Iluksen aitan porraskivenä. Aitta sijaitsee valtatien 9 itäpuolella, sen välittömässä läheisyydessä. Tien toisella puolella on Nesteen huoltamo. Aitan itäpuolella on Lempoisten vanha kylämäki ja välittömässä läheisyydessä nuorisoseuran talo.
Tasaisen laakeassa kivessä on neljä varmaa ja 13 epävarmempaa kuppia. Varmojen kuppien halkaisijat ovat 4 - 5 cm. Kiven koko on 1,75-2 x 1,3 x 0,15-0,20 m. |
| metsakeskus.1000004918 |
765 |
Tervajärvi |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
584334.67700000 |
7120968.20100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004918 |
Kohde sijaitsee Tervajärven lounaispuolella olevassa Ärväänniemessä, aivan Tervajärven talomuseon pysäköintipaikan vieressä, pysäköintialueen ja Hakalan talon peltojen välisen metsäalueen keskellä. Museon pysäköintialue on tehty vanhaan sorakuoppaan, Hakalan talon pohjoispuolelle. Kohde on Hakalan talosta noin 150 m pohjoiskoilliseen ja Tervajärven talomuseosta 0,3 km itään.
Paikalla on kumpare, jonka halkaisija on 2,5 m ja korkeus 0,5 m. Kumpareesta 7 m pohjoiseen on halkaisijaltaan 3 m oleva kuoppa, jonka syvyys on 1 m. Kuopassa on selkeä reunapalte. Kyseessä lienee raudanvalmistukseen liittyvät hyttikumpu ja hiilimiilu. |
| metsakeskus.1000004921 |
77 |
Armisvesi Myssyrä |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
477539.38200000 |
6923795.17200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004921 |
Myssyrä on perimätiedon mukainen hautasaari Armisveden keskiosissa Savonselällä, Saunasaaren ja Säynätluodon välissä. Saari on muodoltaan soikeahko ja sen pituus luode-kaakkosuunnassa on noin 140 m ja lounais-koillissuunnassa noin 70 m. Harjanteellisen saaren reuna-alueet ovat vanhaa vesijättöä Armisveden 1930-luvulla tapahtuneen laskun seurauksena.
Saarta on ilmeisesti käytetty välihautausmaana, mutta sieltä kerrotaan löytyneen myös luita. Saarta on kutsuttu myös Ruumissaareksi.
Saaressa on nähtävissä hautapainanteita, kaikkiaan 16. Ne keskittyivät saaren lakialueen etelä- ja itäosiin. Osa painanteista on varsin epämääräisiä ja pyöreähköjä, mutta suurin osa oli selvästi hautamaisia ja suorakaiteen muotoisia. Painanteiden koko vaihtelee: pituus 2–2,5 m ja leveys 0,8–1,2 m.
Saaressa on myös kivikautinen asuinpaikka, ks. kohde 77010021. |
| metsakeskus.1000004922 |
77 |
Armisvesi Saunasaari |
10001 |
12002 |
13021 |
11006 |
27000 |
477319.47100000 |
6924127.03400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004922 |
Saunasaari on pitkänomainen ja pituusakseliltaan lähellä luode-kaakkosuuntaa. Saaren suurin pituus on noin 200 metriä ja leveys noin 60 metriä. Saaren reunat ovat vanhaa vesijättömaata ja etenkin eteläosa on melko alavaa. Vanha rantalinja erottuu maastossa 1–1,5 m korkeana töyräänä. Armisveden pintaa on viimeksi laskettu ilmeisesti 1930-luvun alussa.
Armisveden Saunasaarta on pidetty perimätiedon mukaan hautasaarena. Saunasaarella ei vuoden 2008 inventoinnissa havaittu selkeitä hautamaisia painanteita. Osa Saunasaarta koskevista tiedoista lienee sekoittunut viereisen Myssyrän eli Ruumissaaren kanssa.
Saaressa on myös kivikautinen asuinpaikka, ks. kohde 77010022. |
| metsakeskus.1000004923 |
213 |
Kaituri Ruumissaari |
10001 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
475340.36700000 |
6899310.01100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004923 |
Mahdollinen hautasaari (pysyvä tai välihautausmaa), joka sijaitsee Kangasniemelle vieneen kirkkoreitin varressa. |
| metsakeskus.1000004924 |
213 |
Ylemmäinen Ruumissaari |
10001 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
482567.47500000 |
6895800.45000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004924 |
Mahdollinen hautasaari (pysyvä tai välihautausmaa). |
| metsakeskus.1000004925 |
213 |
Kolmipohja Ruumisniemi |
10001 |
12002 |
13021 |
11006 |
27000 |
488068.26900000 |
6894119.15400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004925 |
Mahdollinen hautausmaa, pysyvä tai valiaikainen. Peruskartan perusteella niemessä on kesämökkejä. |
| metsakeskus.1000004926 |
213 |
Kutemajärvi Lamposaari |
10001 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
487022.69900000 |
6891857.06300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004926 |
Tiedetään hautasaareksi seurakunnan haudattujen luettelon perusteella. |
| metsakeskus.1000004927 |
593 |
Pyhäjärvi Ruumissaari |
10001 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
489553.61300000 |
6907211.88900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004927 |
Mahdollinen hautasaari (pysyvä tai välihautausmaa). |
| metsakeskus.1000004928 |
593 |
Ruokojärvi Ruumissaari |
10001 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
516879.63800000 |
6902954.71900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004928 |
Inventointi 2019: Ruokojärven itäosassa sijaitseva Ruumissaari on pieni, matala saari, jossa noin metrin vedenpintaa korkeampaa osaa on noin 20 x 15 m kokoinen alue. Saaren eteläosassa on matala pyöreä painanne, kooltaan noin 1,5 m, jota on käytetty nuotiopaikkana. Saari käytiin läpi metallinilmaisimella: löytöinä saatiin kaksi olutpullon kruunukorkkia. Saarelle yritettiin kaivaa useita koekuoppia, mikä osoittautui haastavaksi, koska saarella ei ole juurikaan mineraalimaata. Kivien väliin saatiin kaivettua muutama noin 30 cm syvä kuoppa, mutta havaintoja hautauksista tai muistakaan muinaisjäännöksistä ei tehty.
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) digitaalisessa nimiarkistossa Ruokojärven Ruumissaari ilmoitetaan merkityksi nimiarkistoon vuonna 1961. Mielenkiintoiseksi tämän asian tekee se, että digitaalisessa nimiarkistossa ruumissaaren sijainniksi kartalla näytetään Syvälahden perukalla oleva Ruumissaarta isompi nimetön saari. Nimettömän saaren ja Ruumissaaren välinen etäisyys on noin 800 m. Nimiarkisto tarkastettiin vasta inventoinnin jälkitöiden yhteydessä. Mainittua nimetöntä saarta ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000004929 |
593 |
Eteläselkä Ruumissaari |
10001 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
516925.51600000 |
6928772.32700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004929 |
Mahdollinen hautasaari (pysyvä tai välihautausmaa). |
| metsakeskus.1000004930 |
593 |
Hietakylä Ruumissaari |
10001 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
517651.23500000 |
6925691.56500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004930 |
Markkalan edustalla, lähellä rantaa oleva pieni saari, johon pääsee tietä myöten. Mahdollinen hautasaari (pysyvä tai välihautausmaa). Peruskartan mukaan saaressa on rakennuksia. |
| metsakeskus.1000004931 |
410 |
Kynsivesi Tuomarinsaari |
10001 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
463743.95800000 |
6918281.33300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004931 |
Laukaan ja Hankasalmen rajalla sijaitsevaa Tuomarinsaarta on arveltu hautasaareksi, koska sieltä on löytynyt pääkallo. |
| metsakeskus.1000004932 |
47 |
Näkkäläjärvi Ruumissaari |
10001 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
360785.37100000 |
7612018.14300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004932 |
Historiallisella ajalla käytetty välihautausmaa. |
| metsakeskus.1000004933 |
77 |
Ohenloilo |
10002 |
12006 |
13076 |
11006 |
27000 |
462832.27300000 |
6929258.91500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004933 |
Karsikkokallio ja irtonainen karsikkopaasi. Paasi on siirretty alkuperäiseltä paikaltaan penkereelle tien leventämisen yhteydessä. Paadessa on merkintä EL 20.10.1872 (kirkonkirjojen perusteella Eva Henrikintytär Laitinen). Kalliossa on ainakin kolme merkintää, joista kahdessa on ympyräkehyksen sisällä risti, nimikirjaimet ja hautauspäivämäärä: HMK 12.12.1884 (Henrik Matias Korhonen), ISK 19.2.1898 (Ida Sofia Korhonen), sekä vuosiluku 1881. Kalliossa olevien hakkausten täsmällinen sijainti ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.1000004934 |
595 |
Haukkalahti |
10002 |
12006 |
13076 |
11006 |
27009 |
481998.22700000 |
7016977.69500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004934 |
Kirkkosaaren Haukkalahden pihassa on laakea kallio, johon on hakattu vainajien karsikkomerkintöjä; nimikirjaimia ja päivämääriä. Vuosiluvut ovat vuosilta 1904-1925. Yksi vainajista hukkui Titanicissa v. 1912 matkallaan New Yorkiin. Hyvin myöhäinen karsikko. |
| metsakeskus.1000004935 |
857 |
Tuusjärvi Kalmosaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
565886.63300000 |
6973101.66900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004935 |
Pieni Joutsen- eli Kalmosaari sijaitsee parinsadan metrin päässä rannasta kyläasutuksen edustalla. Paikkaan liittyy tarina sinne haudatuista venäläisistä. Saaresta on löytynyt ihmisluita 1900-luvun alkupuolella. Kyseessä on pysyvä tai välihautausmaa. |
| metsakeskus.1000004936 |
90 |
Pieni Vihtari Kalmosaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27006 |
606558.47400000 |
6916703.54300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004936 |
Kalmosaaressa on kartoitettu yli kaksikymmentä pitkänomaista, koskematonta painannetta, jotka keskittyvät saaren keskiosan tasanteelle ja sen loivasti järveen viettäville itä- ja etelärinteille. Haudat eivät noudata mitään tiettyä ilmansuuntaa.
Yhteen hautapainanteeseen tehdyn koepiston perusteella hautaa kattoi yhtenäinen yhdessä kerroksessa ollut kiveys ja haudassa oli kookkaammista kivistä tehty reunakiveys. Varsinainen hautaus oli alle puolen metrin syvyydessä. Vainaja oli haudattu pää kohti pohjoista, pää itään kääntyneenä. Arkusta ei löytynyt jäännöksiä. Hautaa ei kaivettu syvemmälle. Luusta tehdyn radiohiiliajoituksen ja alueen asutuksesta kertovien historiallisten lähteiden perusteella vaikuttaa todennäköiseltä, että vainaja olisi haudattu 1600- ja 1700-lukujen vaihteessa. |
| metsakeskus.1000004936 |
90 |
Pieni Vihtari Kalmosaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27007 |
606558.47400000 |
6916703.54300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004936 |
Kalmosaaressa on kartoitettu yli kaksikymmentä pitkänomaista, koskematonta painannetta, jotka keskittyvät saaren keskiosan tasanteelle ja sen loivasti järveen viettäville itä- ja etelärinteille. Haudat eivät noudata mitään tiettyä ilmansuuntaa.
Yhteen hautapainanteeseen tehdyn koepiston perusteella hautaa kattoi yhtenäinen yhdessä kerroksessa ollut kiveys ja haudassa oli kookkaammista kivistä tehty reunakiveys. Varsinainen hautaus oli alle puolen metrin syvyydessä. Vainaja oli haudattu pää kohti pohjoista, pää itään kääntyneenä. Arkusta ei löytynyt jäännöksiä. Hautaa ei kaivettu syvemmälle. Luusta tehdyn radiohiiliajoituksen ja alueen asutuksesta kertovien historiallisten lähteiden perusteella vaikuttaa todennäköiseltä, että vainaja olisi haudattu 1600- ja 1700-lukujen vaihteessa. |
| metsakeskus.1000004937 |
400 |
Yli-Uotila 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
211585.94900000 |
6770027.80300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004937 |
Kohde sijaitsee Vaimaron kylässä, Hilttiönjärven ja Vuorlevonkallion itäpuolella, Vaimarontien länsipuolella, Hilttiöntieltä 60 m itään. Maasto on kallioista moreenimäkeä, jossa kasvaa metsää. Paikalta on 1997 tarkastuksessa todettu kaksi avohakkuussa paljastunutta röykkiötä (halk. 4-5 m), joista toinen on vahingoittunut maanmuokkauksessa. |
| metsakeskus.1000004938 |
400 |
Yli-Uotila 3 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
211585.95000000 |
6769802.89200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004938 |
Kohde sijaitsee Vaimaron kylässä, Vaimarontien länsipuolella ja Hilttiönjärven itäpuolella, Vuorlevonkalliolta kaakkoon, aivan Hilttiöntien länsireunassa. Maasto on kallioista moreenialuetta, jossa kasvaa metsää. Paikalta on 1997 tarkastuksessa todettu säännöllisen pyöreä röykkiö (4 x 4 x 0,4 m). |
| metsakeskus.1000004939 |
400 |
Tapiola |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
212135.73500000 |
6769727.92700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004939 |
Kohde sijaitsee Vaimaron kylässä, Vaimarontien länsipuolella, Hilttiöntien pohjoisreunassa.
Maasto on kuusimetsää. Paikalta on 1997 tarkastuksessa todettu matala röykkiö (6 x 6 x 0,4 m), joka on rakennettu hiekkamaalle. |
| metsakeskus.1000004940 |
90 |
Varisvesi Kalmosaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
582604.04000000 |
6936197.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004940 |
Kalmosaari on pitkänomainen kallioluoto. Saareen liittyy muistitietoa luulöydöistä ja haudoista. Saaressa alavassa koillisosassa on kuusi hautapainanteita, joiden suunta on yhtä lukuun ottamatta itä-länsi. Painanteet ovat kooltaan 150-210 x 70-110 cm ja syvyys 10-40 cm.
Kahteen painanteeseen tehtiin koekuoppa. Niissä havaittiin luunkappaleita, hiiltä ja arkunnauloja. Toisessa koekuopassa puhdas maa tuli vastaan 45 cm syvyydessä.
Kohde on osittain tuhoutunut kaivelun seurauksena.
Selvien painanteiden lisäksi havaittiin kolme epäselvää painannetta, jotka lienevät luonnon muovaamia. |
| metsakeskus.1000004941 |
90 |
Kermajärvi Hautasaari |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
587661.05900000 |
6923306.80900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004941 |
Hautasaaren eteläosassa pienen poukaman kohdalla noin 40 m rannasta pohjoiseen, loivasti etelään viettävässä rinteessä halkaisijaltaan noin 12 m jyrkkäseinäinen, pyöreä, alkujaan välipohjallinen tervahauta. Merkkejä ruumishaudoista ei ole havaittu. |
| metsakeskus.1000004942 |
90 |
Juurikkaselkä Kalmosaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
592905.88800000 |
6936158.65500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004942 |
Pyöreähkössä Kalmosaaressa havaittiin 17 kuopannetta, joista osa oli selvästi haudan muotoisia, mutta osa epämääräisiä kuoppia. Lisäksi havaittiin neljä myöhemmin kaivettua, muodoltaan epäsäännöllistä painannetta. Painanteet ovat saaren keskiosissa eikä niillä ole mitään hallitsevaa suuntaa. Osassa painanteista on jälkiä myös pysyvistä hautauksista. Kahteen painanteeseen tehtiin koekuoppa. Toinen oli löydötön, toisesta löydettiin raajan luita ja kylkiluita. |
| metsakeskus.1000004943 |
400 |
Linnansuo |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
214344.82800000 |
6773546.39900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004943 |
Kohde sijaitsee Vaimaron kylässä, Vaimarontien ja Padontien risteyksestä 1,3 km kaakkoon, Linnansuon itäpuolella. Maasto on loivasti itään viettävän laakean kallion rinnettä, jonka koillispuolella on kapea peltoaukea. Paikalta on 1987 inventoinnissa todettu lähes neliömäinen reunakehällinen röykkiö (7,5 x 7 x 0,4 m). Jäännös on hyvin säilynyt. |
| metsakeskus.1000004944 |
400 |
Soisalo |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
211967.00000000 |
6769943.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004944 |
Kohde sijaitsee Vaimaron kylässä, Vaimarontien ja Hilttiönjärven välissä, Hilttiöntieltä 340 m luoteeseen ja Kotirannan tilalta 80 m kaakkoon. Maasto on peltojen ympäröimän kallioisen mäen luoteista lakea ja reunaa. Paikalta on todettu 1987 inventoinnissa kaksi röykkiötä. Toisen (7 x 5,5 x 0,6 m) keskellä näkyy litteän paaden yläosaa. Toinen (3,9 x 3,2 x 0,7 m) on kekomainen. Se on palaneiden kivien ja rakenteen perusteella tulkittu mahdolliseksi uunin tai muun rakenteen jäännökseksi. |
| metsakeskus.1000004945 |
400 |
Heikkilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
220612.41700000 |
6750885.53100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004945 |
Kohde sijaitsee Nästin kylässä, Turuntien koillisreunassa, Nästintanhuan risteyksestä 350 m luoteeseen ja Heikkilän talosta 200 m länsilounaaseen. Maasto on peltojen ympäröimää kallioista moreenimäkeä, joka on niittynä. Alueella on ollut aiemmin peltokappaleita. Paikalla 1993 tehdyssä kartoituksessa on todettu 48 röykkiötä, joista yksi on tutkittu. Röykkiöiden ajoitus on epäselvä, mutta ne on tulkittu rakenteen ja sijoittelun perusteella viljelyjäännöksiksi. Kaivauksissa ja röykkiöiden ympäristön koekuopituksessa on saatu talteen myös esihistorialliseen, mahdollisesti kivikautiseen, asuinpaikkaan viittaavaa kvartsi- ja kivilajiaineistoa. Toiminnan tarkempaa luonnetta ei ole selvitetty. |
| metsakeskus.1000004945 |
400 |
Heikkilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
220612.41700000 |
6750885.53100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004945 |
Kohde sijaitsee Nästin kylässä, Turuntien koillisreunassa, Nästintanhuan risteyksestä 350 m luoteeseen ja Heikkilän talosta 200 m länsilounaaseen. Maasto on peltojen ympäröimää kallioista moreenimäkeä, joka on niittynä. Alueella on ollut aiemmin peltokappaleita. Paikalla 1993 tehdyssä kartoituksessa on todettu 48 röykkiötä, joista yksi on tutkittu. Röykkiöiden ajoitus on epäselvä, mutta ne on tulkittu rakenteen ja sijoittelun perusteella viljelyjäännöksiksi. Kaivauksissa ja röykkiöiden ympäristön koekuopituksessa on saatu talteen myös esihistorialliseen, mahdollisesti kivikautiseen, asuinpaikkaan viittaavaa kvartsi- ja kivilajiaineistoa. Toiminnan tarkempaa luonnetta ei ole selvitetty. |
| metsakeskus.1000004945 |
400 |
Heikkilä |
10002 |
12016 |
13182 |
11004 |
27000 |
220612.41700000 |
6750885.53100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004945 |
Kohde sijaitsee Nästin kylässä, Turuntien koillisreunassa, Nästintanhuan risteyksestä 350 m luoteeseen ja Heikkilän talosta 200 m länsilounaaseen. Maasto on peltojen ympäröimää kallioista moreenimäkeä, joka on niittynä. Alueella on ollut aiemmin peltokappaleita. Paikalla 1993 tehdyssä kartoituksessa on todettu 48 röykkiötä, joista yksi on tutkittu. Röykkiöiden ajoitus on epäselvä, mutta ne on tulkittu rakenteen ja sijoittelun perusteella viljelyjäännöksiksi. Kaivauksissa ja röykkiöiden ympäristön koekuopituksessa on saatu talteen myös esihistorialliseen, mahdollisesti kivikautiseen, asuinpaikkaan viittaavaa kvartsi- ja kivilajiaineistoa. Toiminnan tarkempaa luonnetta ei ole selvitetty. |
| metsakeskus.1000004945 |
400 |
Heikkilä |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
220612.41700000 |
6750885.53100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004945 |
Kohde sijaitsee Nästin kylässä, Turuntien koillisreunassa, Nästintanhuan risteyksestä 350 m luoteeseen ja Heikkilän talosta 200 m länsilounaaseen. Maasto on peltojen ympäröimää kallioista moreenimäkeä, joka on niittynä. Alueella on ollut aiemmin peltokappaleita. Paikalla 1993 tehdyssä kartoituksessa on todettu 48 röykkiötä, joista yksi on tutkittu. Röykkiöiden ajoitus on epäselvä, mutta ne on tulkittu rakenteen ja sijoittelun perusteella viljelyjäännöksiksi. Kaivauksissa ja röykkiöiden ympäristön koekuopituksessa on saatu talteen myös esihistorialliseen, mahdollisesti kivikautiseen, asuinpaikkaan viittaavaa kvartsi- ja kivilajiaineistoa. Toiminnan tarkempaa luonnetta ei ole selvitetty. |
| metsakeskus.1000004946 |
400 |
Vaarala 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
217668.52100000 |
6766819.11600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004946 |
Kohde sijaitsee Kaulion kylässä, Suontaustan keskuksesta Kauliontietä 1,5 km lounaaseen, Vaaralan tilan pihapiirissä. Maasto on soiden ja peltojen ympäröimää kalliomäkeä, jota reunustavat hietakerrostumat. Pihapiiristä, karjapihasta ja pellosta on otettu eri aikoina talteen kivikautisia asuinpaikkalöytöjä. Inventoinnin 1994 mukaan asuinpaikkaa saattaa olla jäljellä erityisesti navetan länsipuolella, jonne tehdyssä kuopassa on havaittu nokista maata ja kiveystä. |
| metsakeskus.1000004959 |
686 |
Laajansuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
478478.98400000 |
6928345.34700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004959 |
Asuinpaikka sijaitsee Armisveden koillispuolella, Hanhitaipaleen kylän Sapelin seudulla, Laajansuon pohjoispuolella ja Laajankankaan kaakkoisreunassa, Rautalampi-Hankasalmi -tien varrella, sen eteläpuolella, tiestä n. 10-40 m, Jukolan talosta n. 350 m etelään. Löytöjä on havaittu tien pinnassa ja leikkauksissa Sulkusalmen ja Lahtelan taloille johtavilla hiekkateillä n. 250 metrin matkalla. |
| metsakeskus.1000004960 |
686 |
Tahvola |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
478183.97800000 |
6959698.72600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004960 |
Asuinpaikka on Tahvolansuolta laskevan ojan suusta 35 m suuntaan luoteeseen pari metriä Kiesimän pinnan yläpuolelle kohoavalla hiekkakankaalla. Löydöt ovat tulleet hiekkakuopan reunalla olevaan asumuspainanteeseen tehdystä koekuopasta. Paikalla on mahdollisesti muitakin asumuspainanteita. |
| metsakeskus.1000004961 |
686 |
Kangasniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27012 |
481515.62100000 |
6965321.47400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004961 |
Kangasniemi on länttä kohti pistävä hiekkaharjanne, jossa on kangastyypin metsä. Harjanteen eteläreunassa on selvä muinaisrantatasanne ja -törmä, jonka päällä on ainakin viisi suurta asumuspainannetta aina pellon länsireunasta niemenkärkeen ulottuvalla alueella. Lisäksi osittain asuinpaikan päällä on pyyntikuoppajärjestelmä, jossa on havaittu ainakin 15 pyyntikuoppaa. |
| metsakeskus.1000004961 |
686 |
Kangasniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
481515.62100000 |
6965321.47400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004961 |
Kangasniemi on länttä kohti pistävä hiekkaharjanne, jossa on kangastyypin metsä. Harjanteen eteläreunassa on selvä muinaisrantatasanne ja -törmä, jonka päällä on ainakin viisi suurta asumuspainannetta aina pellon länsireunasta niemenkärkeen ulottuvalla alueella. Lisäksi osittain asuinpaikan päällä on pyyntikuoppajärjestelmä, jossa on havaittu ainakin 15 pyyntikuoppaa. |
| metsakeskus.1000004962 |
686 |
Korpijärvi-Honkaharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
485236.18400000 |
6949146.99500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004962 |
Asuinpaikka sijaitsee Rautalammin kirkonkylän pohjoispuolella olevan pikkujärvien reitistöön kuuluvan vajaa 2 kilometriä pitkän ja alle 0,5 kilometriä kapean Korpijärven pohjoisrannalla, Liimattalanharjun tyvellä. Järven pohjoisranta on lähes kivetöntä lajittunutta hiekkakangasta, jossa on ainakin tällä rannalla erotettavissa kaksi muinaisrantatörmää, ylempi ehkä 3-4 metriä ja alempi n. 2-3 metriä järven pinnan yläpuolella. Löytöjä on saatu koekuopista. |
| metsakeskus.1000004963 |
686 |
Härkäniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
495538.03200000 |
6950257.59300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004963 |
Asuinpaikka sijaitsee Miekkaveden länsirannalla olevan Härkäniemen pohjoispuolella, niemen kärjestä mitattuna 440-540 metriä luoteeseen. Paikka on kattilalaaksomainen, suojainen, maisemaltaan ja maaperältään täysin ehjä mäntyä kasvava kankaanranta. Paikalta on löytöjä koekuopista. |
| metsakeskus.1000004964 |
686 |
Luodelahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
493489.84600000 |
6953207.40300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004964 |
Asuinpaikka sijaitsee Miekkaveden Luodeniemen tyvessä, Luodelahden pohjoisimman perukan pohjoisrannalla. Paikalta on löytöjä kahdesta kohdasta: 1) Rautalammin tien eteläpuolelta, kylän rantaan johtavan tien pinnasta ja 2) Rautalammin tien pohjoispuolelta, hiekkakuopille johtavan tien leikkauksesta. Löydöt ovat kvartsia. |
| metsakeskus.1000004965 |
686 |
Kangaslahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
495227.16000000 |
6950245.59300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004965 |
Asuinpaikka sijaitsee Koskeloveden Kangaslahden pohjoisrannalla, Raudanniemen ja Hämeenniemen välissä. Mäntykankaalle on raivattu tenniskenttä, jonka itäkulmasta on asuinpaikalle 100 metriä itään. Löydöt on poimittu matalan rantatörmän päällä olevasta kaatuneen puun juurakon nostaman hiekan seasta n. 30-40 m lahden rannasta. |
| metsakeskus.1000004966 |
686 |
Oikarinlampi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
495061.22200000 |
6950922.32500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004966 |
Asuinpaikka sijaitsee mäntykangasmaastossa, Miekkaveteen pohjoiseen pistävän Mutinniemen suojassa olevan Oikarinlammen etelärannalla. Maaperä on alueella hiekkaa. Maasto laskee tasaisesti lampeen, vain heikko törmä on merkkinä muinaisrannasta asuinpaikan alapuolella. Asuinpaikalla on havaittu kuusi asumuspainannetta, jotka ajoittunevat pääasiassa tyypillisen kampakeramiikan aikaan. |
| metsakeskus.1000004969 |
686 |
Syrjänhiekka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
479107.71300000 |
6933344.33200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004969 |
Syrjänhiekan kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Etelä-Konneveden länsirannalla, Syrjän talosta 280 m pohjoiskoilliseen. Paikalle on hiekkapoukamaan hiljakkoin rakennettu kesämökki kohdalle, jossa jyrkähkö hiekkaharjanne laskeutuu matalaksi rantaterassiksi. Mökin edustan myllerretystä maasta on löytynyt hienon hiekan seasta muutamia kvartseja n. 15 m rannasta mökin pohjois- ja eteläpuolelta. Topografian perusteella asuinpaikka voi hyvin jatkua ainakin pohjoisen suuntaan, jossa on n. 3 metriä korkea törmä. |
| metsakeskus.1000004970 |
686 |
Mustikainen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
488398.92100000 |
6945969.28900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004970 |
Asuinpaikka sijaitsee Rautalampi-järveen yhteydessä olevan pienen Mustikainen-järven itärannalla olevalla järveen pistävällä niemellä. Maasto on hiekkaperäistä, kaunista mäntykangasta. Paikalta on löytynyt kvartsi-iskoksia mökille johtavan hiekkatien pinnalta, joka kulkee rantatörmän reunaa pitkin. Tien pohjoispuolella on halkaisijaltaan neljä metriä oleva asumuspainanne, johon tehdystä kairauksesta on löytynyt likamaata ja palanutta luuta. Asuinpaikasta 240 m kaakkoon harjun rinteen terassilla on tervahauta, jonka halkaisija valleineen on noin viisi metriä. |
| metsakeskus.1000004971 |
686 |
Savijärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
489744.38900000 |
6944698.80400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004971 |
Asuinpaikka sijaitsee Rautalammin kirkonkylän luoteispuolella olevan pienen Savijärven soistuneen entisen lahden lounaisrannalla, Vesannolle johtavan maantien itäpuolella muinaisrantaterassilla. Paikalta on löytynyt kvartsia Savijärven n. 4-5 metriä korkean vanhan rantatörmän päällä kulkevan polun pinnalta. Maaperä on hienoa hiekka ja, ympäristö kaunista mäntykangasta. Asuinpaikan taustalla on lohkareinen mäki. Asuinpaikan laajuuden voi topografian perusteella arvioida n. 30 x 120 m. Lisäksi paikalla on mahdollinen hiilimiilu. |
| metsakeskus.1000004972 |
686 |
Heikinjärvenpuro |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
494447.50600000 |
6941643.05300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004972 |
Asuinpaikka sijaitsee Äijäveden Toholahteen laskevan Heikinjärvenpuron etelärannalla, korkealla harjulla, ehkä kymmenisen metriä laakson pohjan yläpuolella, Hankasalmentien Ahvenlammen risteyksestä 330 m kaakkoon, Ahvenlammen tien koillispuolella. Alueella on tehty metsänlaikutusta, maaperä on hienoa hiekkaa ja alue on heinittynyt. Paikalta löytyi kvartsia muutamasta laikusta parin neliömetrin alueelta, mutta topografian puolesta asuinpaikka saattaa olla laajempikin ja jatkua myös tien lounaispuolelle. Löytökohdalla maata oli ruopaistu vähän syvemmältä kuin muualla. |
| metsakeskus.1000004973 |
686 |
Heikinjärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
495196.21200000 |
6940530.50900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004973 |
Asuinpaikka sijaitsee pienen osittain soistuneen Heikinjärven itärannalla aivan Rautalammin ja Suonenjoen rajalla. Heikinjärvestä laskee pieni puro Äijäveden Toholahteen luoteessa. Asuinpaikka on Heikinjärveen pistävällä itä-länsisuuntaisella niemellä. Paikalta on löytynyt sammaloituneen polun pinnasta kvartsia - polku on vähän leikattu rinteestä ja maa-aines polulla lieneekin peräisin siitä. Hieman etelämpää rinteen 1-2 m korkeasta leikkauksesta on löytynyt myös kvartsia ja palanut kivi. Vaikuttaa siltä, että varsinainen asuinpaikka olisi löytöjen yläpuolella olevalla tasanteella pari metriä korkeammalla tasolla Heikinjärvestä 3-4 m ylemmällä tasolla, jossa on kapea niemeke ehjää maata jäljellä. Tätä vielä ylemmällä tasolla niemekkeen itäpuolella on tehty metsä-äestystä, mutta näistä vaoista ei ole löytynyt mitään merkkejä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.1000004974 |
686 |
Lohenharju 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
479228.56100000 |
6958382.25900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004974 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiesimä-järven etelärannalla, Lohenharjun länsiosassa, Röntylän talosta 150 m luoteeseen. Hiekkaiselta sänkipellon pinnalta ja pellon reunasta on löytynyt pieneltä alueelta luuta ja kvartsia. |
| metsakeskus.1000004975 |
686 |
Lohenharju 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
479361.51500000 |
6958309.29200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004975 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiesimä-järven etelärannalla olevan Lohenharjun itärannalla, Röntylän talosta 50-100 m kaakkoon. Paikalta on löytynyt harjun itärannalle johtavan mökkitien pinnasta kvartsia n. 25 metrin matkalta hienosta hiekasta. Löytöalue on n. 4 metriä Kiesimän pintaa ylempänä olevalla törmällä. Mökkitien pohjoispuolella, ehjällä mäntykankaalla on iso asumuspainanne, kooltaan n. 10 x 7 m. Painanne on rantaan nähden poikittain, lyhyt sivu rannalle päin. Asuinpaikka on kesämökistä ja tiestä huolimatta ilmeisen hyvin säilynyt ja jatkunee sekä ehjälle kankaalle pohjoiseen että peltoalueelle etelään. |
| metsakeskus.1000004976 |
686 |
Koskelokangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
474747.35500000 |
6961877.83500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004976 |
Kohde sijaitsee Kiesimä-järven ja Pohjois-Konneveden Koskelolahden välisellä kannaksella, Koskeloniemen talon koillispuolisella metsäalueella, mäntyä kasvavalla tasaisesti Koskelolahteen laskevalla hiekkakankaalla. Paikalta löytyi viisi pyyntikuopaksi tulkittavaa kuopannetta ja lisäksi yksi selvä tervahauta.
2025 tarkastuksessa kaikkia aiemmin havaittuja pyyntikuoppia ei löydetty. Tarkastuksessa havaittiin yksi uusi mahdollinen pyyntikuoppa. Pyyntikuoppa-alueen 1-3 länsipuolella, melko lähellä pellon reunaa havaittiin kellarikuoppia (vähintään 3, mahdollisesti 5), joista osa on maanomistaja tiedon mukaan läheisen Eerolan tilan jääkellareita. |
| metsakeskus.1000004977 |
686 |
Tuiskulampi |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
487203.39800000 |
6947380.71900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004977 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Rautalampi-Kerkonkoski -tien länsipuolella sijaitsevien Pirttilammen ja Tuiskulammen välisellä kannaksella kulkevan metsäautotien eteläpuolella olevalla kankaalla. Kuopat ovat halkaisijaltaan noin neljä metriä ja kairausten perusteella molemmissa on normaali podsolimaannos. Kuopat ovat noin 12 metrin etäisyydellä toisistaan. |
| metsakeskus.1000004978 |
686 |
Lamminkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
488928.70000000 |
6947805.55200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004978 |
Asuinpaikka sijaitsee Rautalampi-järven koillisrannalla, pitkän Lamminkankaan harjun luoteisosassa, soistuneen Lamminlahden rannalla olevalla metsäaukolla. Metsä on paikalta kaadettu ja maaperä on käsitelty aukon eteläosalla voimaperäisesti ja täältä löytyi hiekkaisista laikuista 3-4 metriä suon yläpuolelta runsaasti kvartsia 130 x 40 metrin kokoiselta alueelta. Yksi kvartsi-iskos löytyi varsinaisesta asuinpaikkavyöhykkeestä 210 metriä luoteeseen. Täällä maaperää oli vain kevyesti laikutettu ja kvartsi löytyi yhdestä tällaisesta laikusta. |
| metsakeskus.1000004979 |
686 |
Valkeinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
485396.11400000 |
6949686.78200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004979 |
Asuinpaikka sijaitsee Kerkonkosken tien varrella, sen länsipuolella, pienen Valkeinen -järven itärannalla, kesämökistä 110 m etelään kapealla harjun rinteellä olevalla terassilla 2,5 - 3 m Valkeisen pintaa ylempänä mäntykankaalla. Kohteesta on asuinpaikkalöytöjä kahdesta koekuopasta, jotka tehtiin 3 metrin päähän toisistaan. Molemmissa kuopissa oli kulttuuri-/likamaata ja jonkin verran palanutta luuta. Maaperä on pinnassa hieman soraista, mutta n. 30 cm:n syvyydellä on vahvasti hiiliä ja sora vähenee syvemmälle mentäessä. Vähäisistä löydöistä huolimatta kyseessä on selvä asuinpaikka, jonka laajuus ei topografiankaan perusteella lienee enemmän kuin 15 x 15 m. Asuinpaikan yläpuolisessa rinteessä kasvaa runsaasti kanttarelleja. |
| metsakeskus.1000004980 |
686 |
Korpijärven leirikeskus |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
486479.68200000 |
6948598.22500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004980 |
Asuinpaikka sijaitsee pienen Korpijärven itärannalla olevan leirikeskuksen alueella. Paikalta on löytynyt kuluneelta maan pinnalta löytöjä kahdesta kohdasta: a) leirikeskuksen päärakennuksesta 30 m itäkoilliseen ja b) päärakennuksesta 30 m länteen. Ensimmäisessä löytökohdassa kvartsit olivat 13 metriä rantatörmästä ja kymmenisen metriä rantavajasta sisämaahan päin, jossa alkuperäistä maanpintaa oli hieman näkyvissä. Jälkimmäisellä löytökohdalla maanpinta on kulunut rannalle johtavan polun yläpäässä, törmällä. Koko leirikeskuksen alue on potentiaalista kivikautista asuinpaikkaa ja on syytä olettaa että kivikautisia asutuspesäkkeitä on koko alueella. Asuinpaikka lienee hyvin säilynyt, sillä leirikeskuksen rakennukset on pääosin tehty kivijalkojen päälle. Asuinpaikka osoittautui myös aikaisempaa laajemmaksi ja aluerajauksen sisältä havaittiin neljä selvää löytökeskittymää.
Vuonna 2024 paikalla tehtiin koekaivaukset asuinpaikan laajuuden ja säilyneisyyden selvittämiseksi. Tutkimusten perusteella asuinpaikan ajoitusta saatiin tarkennettua siten, että asuinpaikalla on ollut sekä myöhäismesoliittista että varhaisneoliittista asutusta. Löytöinä paikalta saatiin mm. varhaiskampakeramiikka, purupihkaa ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.1000004980 |
686 |
Korpijärven leirikeskus |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
486479.68200000 |
6948598.22500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004980 |
Asuinpaikka sijaitsee pienen Korpijärven itärannalla olevan leirikeskuksen alueella. Paikalta on löytynyt kuluneelta maan pinnalta löytöjä kahdesta kohdasta: a) leirikeskuksen päärakennuksesta 30 m itäkoilliseen ja b) päärakennuksesta 30 m länteen. Ensimmäisessä löytökohdassa kvartsit olivat 13 metriä rantatörmästä ja kymmenisen metriä rantavajasta sisämaahan päin, jossa alkuperäistä maanpintaa oli hieman näkyvissä. Jälkimmäisellä löytökohdalla maanpinta on kulunut rannalle johtavan polun yläpäässä, törmällä. Koko leirikeskuksen alue on potentiaalista kivikautista asuinpaikkaa ja on syytä olettaa että kivikautisia asutuspesäkkeitä on koko alueella. Asuinpaikka lienee hyvin säilynyt, sillä leirikeskuksen rakennukset on pääosin tehty kivijalkojen päälle. Asuinpaikka osoittautui myös aikaisempaa laajemmaksi ja aluerajauksen sisältä havaittiin neljä selvää löytökeskittymää.
Vuonna 2024 paikalla tehtiin koekaivaukset asuinpaikan laajuuden ja säilyneisyyden selvittämiseksi. Tutkimusten perusteella asuinpaikan ajoitusta saatiin tarkennettua siten, että asuinpaikalla on ollut sekä myöhäismesoliittista että varhaisneoliittista asutusta. Löytöinä paikalta saatiin mm. varhaiskampakeramiikka, purupihkaa ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.1000004981 |
686 |
Joutenlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
480901.89200000 |
6957081.79100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004981 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiesimä-järven Joutenlahden kaakkoisessa pohjukassa. Alueella on tehty laaja aukkohakkuu ja osa kankaasta on laikutettu, kuten Joutenlahden rannassa, rantapusikon yläpuolella. Täällä löytöjä on toisaalta aivan rannimmaisista laikuista, mutta toisaalta muutama löytö selvästi ylempää, takamaastosta. Ranta on lähimmistä löydöistä 40 metrin päässä ja kauimmista 70 metrin päässä. Maaperä on alueella hiekkaa ja laikut ovat aika syviä. Löytöjä on alueella harvakseltaan, mutta palanutta kiveä on koko laikutusalueella. Asuinpaikka on rajattu löytöjen perusteella n. 90 x 50 metrin kokoiseksi. |
| metsakeskus.1000004982 |
686 |
Huosiaislahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
481199.77700000 |
6957917.45700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004982 |
Asuinpaikka sijaitsee Joutenniemessä, Kiesimä-järven etelärannalla, Huosiaislahden etelärannalla, Huosioislahden talosta 300 m itäkaakkoon. Paikalla on tehty hakkuita ja maapohja on laikutettu kesämökille johtavan tien länsipuolella. Löytöjä on laikuista 55 x 50 metrin alueelta tieltä lähtien koko laikutetun aukon leveydeltä, 4-5 metriä Kiesimä-järven pinnan yläpuolella olevalta tasolta rantakosteikkoon saakka. Maaperä on alueella hienoa hiekkaa ja löytöjen lisäksi kankaalla on runsaasti palaneita kiviä. Heti löytölaikutuksesta länteen on vanhempi aukko, jonne asuinpaikka todennäköisesti jatkuu myös. Noin 50 metriä tiestä itään metsän halki on kaivettu vesijohto-oja, jonka myllerryksestä on löytynyt myös yksi kvartsi. Täälläkin maa on hienoa hiekkaa ja asuinpaikka ulottuu siis ehjässä maastossa ainakin tänne asti. Asuinpaikka on rajattu näiden havaintojen perusteella 125 x 60 metriä kokoiseksi alueeksi. |
| metsakeskus.1000004983 |
686 |
Loukonlampi 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
480400.09800000 |
6958110.37100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004983 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiesimä-järven etelärannalla olevassa Joutenniemessä, pienen Loukonlammen itärannalla hiekkakankaalla, jossa kasvaa nuorehkoa mäntytaimikkoa. Lampi lienee ollut aiemmin Kiesimän lahti, ja siitä sittemmin erkaantunut. Loukonlammesta laskee Kiesimään pieni puro. Lammen rantaa kiertää noin kolme metriä korkea törmä, josta 10 metriä sisämaahan on suuri, kooltaan n. 10 x 8 metriä oleva asumuspainanne kohdassa p= 6961056, i= 3480552. Painanteen keskelle tehdystä koekuopasta on löytynyt palanutta luuta tummanruskean likamaan seasta ja painanteen takaseinämän kohdalle tehdystä koekuopasta on löytynyt pala asbestia. Tässä koekuopassa ei ollut niin selvää likamaata kuin painanteen keskellä. Painanteesta noin 20 metriä etelään ja 10 metriä törmästä etelään tehdyssä kuopassa oli hyvin likaisenruskeaa, hiilistä maata, jossa oli runsaasti löytöjä. Tästä edelleen etelään tehdyissä koekuopissa ei ollut sen paremmin likamaata kuin löytöjäkään. Asuinpaikka on täysin ehjä, laajuudeltaan se on arvioitavissa topografian perusteella noin 100 x 60 metrin kokoiseksi. |
| metsakeskus.1000004984 |
686 |
Loukonlampi 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
480182.18500000 |
6958190.34600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004984 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiesimä-järven etelärannalla, Joutenniemessä olevan Loukonlammen länsipuolella. Lammen ja Kiesimä-järven rantaa kiertää noin 3 metriä korkea törmä, jonka päällä asuinpaikka on n. 200 x 100 metriä kokoisella alueella. Maasto on hiekkapohjaista mäntykangasta. Asuinpaikalla on ainakin kuusi asumuspainannetta, joihin tehdyistä koekuopista on löytöinä kvartsia, palanutta luuta ja kivilaji-iskoksia. Kaikkiaan Loukonlampi 2:n kivikautinen asuinpaikka on laaja ja hyvin säilynyt kokonaisuus, jota on syytä varjella alueen lisääntyvältä mökkirakentamiselta. |
| metsakeskus.1000004985 |
686 |
Kaivolammenkannas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
480509.04800000 |
6957857.47500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004985 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiesimä-järven Joutenniemessä, Joutenlahden pohjoisrannalla Kaivolammen ja Joutenlahden välisellä kapealla kannaksella. Kannaksen kapeimmalla kohdalla, lammen ja järven välisestä ojasta n. 20 m pohjoiseen on asumuspainanne, jonka keskeltä polku kulkee. Halkaisijaltaan painanne on noin kuusi metriä ja sen keskelle tehdystä koekuopasta on löytynyt kvartsia. Varsinaista likamaata kuopassa ei näkynyt. Painanteen ojan puoleiselle vallille tehdyssä koekuopassa maa oli "hötöistä", kuten asumuspainanteissa yleensä on. Ympäristö on hiekkapohjaista mäntykangasta ja topografian perusteella asuinpaikan laajuudeksi on rajattu painanteen ympärille n. 40 x 60 metrin kokoinen alue. |
| metsakeskus.1000004986 |
686 |
Kangasharju |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
482230.33300000 |
6965075.57900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004986 |
Kohde sijaitsee Niiniveden ja Sonkari-järven välisellä alueella, Vihtajärven kautta kulkevan järvet muinoin yhdistäneen vesireitin varrella, Kangasharjun kaakkoisreunalla. Pyyntikuopparyhmä muodostuu luode-koillinen -suuntaisesta ryppäästä, jossa on 17 halkaisijaltaan 1,5 - 3 metrin laajuisia painanteita ehjällä mäntykankaalla. Linjan suunta kulkee vinoittain ylös nousevaa harjun rinnettä alkaen vanhalta rantatasanteelta suon reunalla ja päättyen koillisessa vanhaan hiekkakuoppaan (nykykartalla kuoppa on merkitty maastopainanteena!). Lisäksi harjun rinteellä luoteessa on yksittäinen mahdollinen pyyntikuoppa (p= 6968112, i= 3482234). |
| metsakeskus.1000004987 |
686 |
Vääräpuro |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
482257.31900000 |
6964984.61500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004987 |
Asuinpaikka sijaitsee Sonkari-järveltä Vihtajärven kautta Niiniveteen laskeneen muinaisen vesireitin varrella, Vääräpuroa ympäröivän suon pohjoisrannalla, Kangasharjun etelälaidalla. Asuinpaikkalöytöjä on koekuopista törmän päältä n. 280 metrin matkalta ja asuinpaikka saattaa hyvin jatkua vielä molempiin suuntiin. Kohdassa p= 6967892, i= 3482490 (YKJ) voi ehkä ajatella olevan hyvin heikosti erottuvan, mitoiltaan n. 10 x 8 m kokoisen asumuspainanteen. |
| metsakeskus.1000004988 |
686 |
Vääräsuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
482745.12500000 |
6964566.79000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004988 |
Asuinpaikka sijaitsee Sonkari-järveltä Vihtajärven kautta Niiniveteen laskeneen muinaisen vesireitin varrella, Vääräpuroa ympäröivän Vääräsuon itärannalla, Väärälammen rannalla olevasta kesämökistä n. 300 m pohjoisluoteeseen. Löytöjä on matalasta tien penkasta ja koekuopista. Asuinpaikka on laajuudeltaan ainakin n. 130 x 40 m. |
| metsakeskus.1000004989 |
686 |
Väärälampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
483062.99600000 |
6964165.95000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004989 |
Asuinpaikka sijaitsee Sonkari-järveltä Vihtajärven kautta Niiniveteen laskeneen muinaisen vesireitin varrella, Väärälammen itärannalla metsäalueella. Maasto on hiekkakangasta, jolla kasvaa mäntyjä. Paikalta on löytynyt kahdesta koekuopasta kvartsi-iskos kummastakin ja lisäksi kankaalla oli kaksi 1,5 -metristä kuopannetta, jotka saattavat liittyä asuinpaikkaan. Kohde on ehjä ja laajuudeltaan se on arvioitavissa löytöjen ja topografian perusteella 150 x 40 m kokoiseksi. |
| metsakeskus.1000004990 |
686 |
Ukonsuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
483417.85600000 |
6963605.17900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004990 |
Asuinpaikka sijaitsee Sonkari-järveltä Vihtajärven kautta Niiniveteen laskeneen muinaisen vesireitin varrella, Ukonsuon etelärannalla. Muinaiseen rantatörmään tehdyn pienen hiekkakuopan pohjoisleikkauksesta aivan Väärälahteen johtavan metsätien pohjoispuolelta on löytynyt tulisijan jäänne ja sen yhteydessä palaneen luun palasia. Tulisija on noin 15 metrin päässä 2-3 metriä korkean törmän reunasta. Maasto on mäntykangasta ja maaperä hiekkaa. |
| metsakeskus.1000004991 |
686 |
Pohjoisaho |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
484277.51300000 |
6963189.34500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004991 |
Asuinpaikka sijaitsee Sonkari-järveltä Vihtajärven kautta Niiniveteen laskeneen muinaisen vesireitin varrella, Ukonsuosta kuivatun Kankaanpään peltoalueen etelärannalla, korkealla törmällä, Pohjoisahon talosta 90 m luoteeseen. Paikalla on tehty joitakin vuosia sitten aukkohakkuu ja maapohja on äestetty, jolloin asuinpaikan kulttuurikerros on noussut näkyviin ja löydöt sen mukana. Löytöjä on paikoin varsin runsaastikin n. 40 x 10 metrin laajuisella alueella ja ilmeisesti asuinpaikka ei ole juurikaan tätä laajempi, sillä molemmin puolin löytöaluetta on myös tehty äestystä, mutta löytöjä ei laajemmalla alueella ollut. Löytöalue on n. 10-20 metriä törmän reunasta sisämaahanMaaperä on paikalla hiekkaa ja maisema mäntykangasharjua. Itse asuinpaikalla kasvaa mäntytaimikkoa. |
| metsakeskus.1000004992 |
686 |
Korsunlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
484675.35600000 |
6963202.34400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004992 |
Asuinpaikka sijaitsee Sonkari-järveltä Niinivedelle johtaneen muinaisen vesireitin Niiniveden puoleisella suulla, Korsunlahden lounaisrannalla olevan pienen soistuman eteläpuolella. Mökkitien pinnassa on havaittu voimakkaan punainen läikkä, josta löytyi kaksi kvartsi-iskosta. Läheltä punaläikkää on löytynyt llisäksi palaneen luun palanen. Mökkitie on tehty poistamalla turvetta ja mineraalimaan pintaa n. 20 cm:n syvyydeltä, joten asuinpaikka ei ole juurikaan tuhoutunut kuin tien kohdalla pintaosistaan. Mainitun punamaaläikän lähellä tien pinnassa on muutaman metrin säteellä kaksi muutakin punamaaläikkää. Punamaaläikät sijaitsevat n. 25 m lounaaseen mökkitien pään kääntöpaikasta/pysäköintialueesta. Punaväri voi olla palanutta maata, mutta on myös mahdollista, että alueella on punamultahautoja. Ympäristöön tehdyistä koekuopista ei ole tullut löytöjä tai muita havaintoja. Muinaisjäännösalueeksi on silti syytä rajata mökkitien ympäristö em. kääntöpaikalle saakka.
Vuonna 2021 tutkittiin mökkitien kuluttama punamultaläikkä sekä tehtiin ympäristöön koekuoppia. Punamultaläikkä on todennäköisesti mesoliittisen ajan lapsenhauta. Koekuoppa havaintojen perusteella perusteella alueen laajuus pidettiin aiempana.
Vuonna 2024 paikalla tehtiin koekaivaus, jossa tutkittiin mökkitiellä ollut toinen punamultaläikkä; tämä osoittautui kuitenkin luonnolliseksi värjäymäksi. Alueelle tehtiin myös lisää koekuoppia, joista yhdestä paljastui runsaasti rautakuonaa. Paikalla todettiin olevan keskiaikainen raudanvalmistuspaikka, joka radiohiiliajoituksen perusteella ajoittuu 1200-1300-luvulle. Lisäksi tämän alta havaittiin varhaiskampakeraaminen asuinpaikka, jonka ajoitus perustuu paikalta löyneisiin varhaiskampakeramiikan paloihin. |
| metsakeskus.1000004992 |
686 |
Korsunlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
484675.35600000 |
6963202.34400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004992 |
Asuinpaikka sijaitsee Sonkari-järveltä Niinivedelle johtaneen muinaisen vesireitin Niiniveden puoleisella suulla, Korsunlahden lounaisrannalla olevan pienen soistuman eteläpuolella. Mökkitien pinnassa on havaittu voimakkaan punainen läikkä, josta löytyi kaksi kvartsi-iskosta. Läheltä punaläikkää on löytynyt llisäksi palaneen luun palanen. Mökkitie on tehty poistamalla turvetta ja mineraalimaan pintaa n. 20 cm:n syvyydeltä, joten asuinpaikka ei ole juurikaan tuhoutunut kuin tien kohdalla pintaosistaan. Mainitun punamaaläikän lähellä tien pinnassa on muutaman metrin säteellä kaksi muutakin punamaaläikkää. Punamaaläikät sijaitsevat n. 25 m lounaaseen mökkitien pään kääntöpaikasta/pysäköintialueesta. Punaväri voi olla palanutta maata, mutta on myös mahdollista, että alueella on punamultahautoja. Ympäristöön tehdyistä koekuopista ei ole tullut löytöjä tai muita havaintoja. Muinaisjäännösalueeksi on silti syytä rajata mökkitien ympäristö em. kääntöpaikalle saakka.
Vuonna 2021 tutkittiin mökkitien kuluttama punamultaläikkä sekä tehtiin ympäristöön koekuoppia. Punamultaläikkä on todennäköisesti mesoliittisen ajan lapsenhauta. Koekuoppa havaintojen perusteella perusteella alueen laajuus pidettiin aiempana.
Vuonna 2024 paikalla tehtiin koekaivaus, jossa tutkittiin mökkitiellä ollut toinen punamultaläikkä; tämä osoittautui kuitenkin luonnolliseksi värjäymäksi. Alueelle tehtiin myös lisää koekuoppia, joista yhdestä paljastui runsaasti rautakuonaa. Paikalla todettiin olevan keskiaikainen raudanvalmistuspaikka, joka radiohiiliajoituksen perusteella ajoittuu 1200-1300-luvulle. Lisäksi tämän alta havaittiin varhaiskampakeraaminen asuinpaikka, jonka ajoitus perustuu paikalta löyneisiin varhaiskampakeramiikan paloihin. |
| metsakeskus.1000004992 |
686 |
Korsunlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27002 |
484675.35600000 |
6963202.34400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004992 |
Asuinpaikka sijaitsee Sonkari-järveltä Niinivedelle johtaneen muinaisen vesireitin Niiniveden puoleisella suulla, Korsunlahden lounaisrannalla olevan pienen soistuman eteläpuolella. Mökkitien pinnassa on havaittu voimakkaan punainen läikkä, josta löytyi kaksi kvartsi-iskosta. Läheltä punaläikkää on löytynyt llisäksi palaneen luun palanen. Mökkitie on tehty poistamalla turvetta ja mineraalimaan pintaa n. 20 cm:n syvyydeltä, joten asuinpaikka ei ole juurikaan tuhoutunut kuin tien kohdalla pintaosistaan. Mainitun punamaaläikän lähellä tien pinnassa on muutaman metrin säteellä kaksi muutakin punamaaläikkää. Punamaaläikät sijaitsevat n. 25 m lounaaseen mökkitien pään kääntöpaikasta/pysäköintialueesta. Punaväri voi olla palanutta maata, mutta on myös mahdollista, että alueella on punamultahautoja. Ympäristöön tehdyistä koekuopista ei ole tullut löytöjä tai muita havaintoja. Muinaisjäännösalueeksi on silti syytä rajata mökkitien ympäristö em. kääntöpaikalle saakka.
Vuonna 2021 tutkittiin mökkitien kuluttama punamultaläikkä sekä tehtiin ympäristöön koekuoppia. Punamultaläikkä on todennäköisesti mesoliittisen ajan lapsenhauta. Koekuoppa havaintojen perusteella perusteella alueen laajuus pidettiin aiempana.
Vuonna 2024 paikalla tehtiin koekaivaus, jossa tutkittiin mökkitiellä ollut toinen punamultaläikkä; tämä osoittautui kuitenkin luonnolliseksi värjäymäksi. Alueelle tehtiin myös lisää koekuoppia, joista yhdestä paljastui runsaasti rautakuonaa. Paikalla todettiin olevan keskiaikainen raudanvalmistuspaikka, joka radiohiiliajoituksen perusteella ajoittuu 1200-1300-luvulle. Lisäksi tämän alta havaittiin varhaiskampakeraaminen asuinpaikka, jonka ajoitus perustuu paikalta löyneisiin varhaiskampakeramiikan paloihin. |
| metsakeskus.1000004992 |
686 |
Korsunlahti |
10002 |
12002 |
13216 |
11019 |
27011 |
484675.35600000 |
6963202.34400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004992 |
Asuinpaikka sijaitsee Sonkari-järveltä Niinivedelle johtaneen muinaisen vesireitin Niiniveden puoleisella suulla, Korsunlahden lounaisrannalla olevan pienen soistuman eteläpuolella. Mökkitien pinnassa on havaittu voimakkaan punainen läikkä, josta löytyi kaksi kvartsi-iskosta. Läheltä punaläikkää on löytynyt llisäksi palaneen luun palanen. Mökkitie on tehty poistamalla turvetta ja mineraalimaan pintaa n. 20 cm:n syvyydeltä, joten asuinpaikka ei ole juurikaan tuhoutunut kuin tien kohdalla pintaosistaan. Mainitun punamaaläikän lähellä tien pinnassa on muutaman metrin säteellä kaksi muutakin punamaaläikkää. Punamaaläikät sijaitsevat n. 25 m lounaaseen mökkitien pään kääntöpaikasta/pysäköintialueesta. Punaväri voi olla palanutta maata, mutta on myös mahdollista, että alueella on punamultahautoja. Ympäristöön tehdyistä koekuopista ei ole tullut löytöjä tai muita havaintoja. Muinaisjäännösalueeksi on silti syytä rajata mökkitien ympäristö em. kääntöpaikalle saakka.
Vuonna 2021 tutkittiin mökkitien kuluttama punamultaläikkä sekä tehtiin ympäristöön koekuoppia. Punamultaläikkä on todennäköisesti mesoliittisen ajan lapsenhauta. Koekuoppa havaintojen perusteella perusteella alueen laajuus pidettiin aiempana.
Vuonna 2024 paikalla tehtiin koekaivaus, jossa tutkittiin mökkitiellä ollut toinen punamultaläikkä; tämä osoittautui kuitenkin luonnolliseksi värjäymäksi. Alueelle tehtiin myös lisää koekuoppia, joista yhdestä paljastui runsaasti rautakuonaa. Paikalla todettiin olevan keskiaikainen raudanvalmistuspaikka, joka radiohiiliajoituksen perusteella ajoittuu 1200-1300-luvulle. Lisäksi tämän alta havaittiin varhaiskampakeraaminen asuinpaikka, jonka ajoitus perustuu paikalta löyneisiin varhaiskampakeramiikan paloihin. |
| metsakeskus.1000004992 |
686 |
Korsunlahti |
10002 |
12002 |
13216 |
11019 |
27012 |
484675.35600000 |
6963202.34400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004992 |
Asuinpaikka sijaitsee Sonkari-järveltä Niinivedelle johtaneen muinaisen vesireitin Niiniveden puoleisella suulla, Korsunlahden lounaisrannalla olevan pienen soistuman eteläpuolella. Mökkitien pinnassa on havaittu voimakkaan punainen läikkä, josta löytyi kaksi kvartsi-iskosta. Läheltä punaläikkää on löytynyt llisäksi palaneen luun palanen. Mökkitie on tehty poistamalla turvetta ja mineraalimaan pintaa n. 20 cm:n syvyydeltä, joten asuinpaikka ei ole juurikaan tuhoutunut kuin tien kohdalla pintaosistaan. Mainitun punamaaläikän lähellä tien pinnassa on muutaman metrin säteellä kaksi muutakin punamaaläikkää. Punamaaläikät sijaitsevat n. 25 m lounaaseen mökkitien pään kääntöpaikasta/pysäköintialueesta. Punaväri voi olla palanutta maata, mutta on myös mahdollista, että alueella on punamultahautoja. Ympäristöön tehdyistä koekuopista ei ole tullut löytöjä tai muita havaintoja. Muinaisjäännösalueeksi on silti syytä rajata mökkitien ympäristö em. kääntöpaikalle saakka.
Vuonna 2021 tutkittiin mökkitien kuluttama punamultaläikkä sekä tehtiin ympäristöön koekuoppia. Punamultaläikkä on todennäköisesti mesoliittisen ajan lapsenhauta. Koekuoppa havaintojen perusteella perusteella alueen laajuus pidettiin aiempana.
Vuonna 2024 paikalla tehtiin koekaivaus, jossa tutkittiin mökkitiellä ollut toinen punamultaläikkä; tämä osoittautui kuitenkin luonnolliseksi värjäymäksi. Alueelle tehtiin myös lisää koekuoppia, joista yhdestä paljastui runsaasti rautakuonaa. Paikalla todettiin olevan keskiaikainen raudanvalmistuspaikka, joka radiohiiliajoituksen perusteella ajoittuu 1200-1300-luvulle. Lisäksi tämän alta havaittiin varhaiskampakeraaminen asuinpaikka, jonka ajoitus perustuu paikalta löyneisiin varhaiskampakeramiikan paloihin. |
| metsakeskus.1000004992 |
686 |
Korsunlahti |
10002 |
12002 |
13216 |
11010 |
27002 |
484675.35600000 |
6963202.34400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004992 |
Asuinpaikka sijaitsee Sonkari-järveltä Niinivedelle johtaneen muinaisen vesireitin Niiniveden puoleisella suulla, Korsunlahden lounaisrannalla olevan pienen soistuman eteläpuolella. Mökkitien pinnassa on havaittu voimakkaan punainen läikkä, josta löytyi kaksi kvartsi-iskosta. Läheltä punaläikkää on löytynyt llisäksi palaneen luun palanen. Mökkitie on tehty poistamalla turvetta ja mineraalimaan pintaa n. 20 cm:n syvyydeltä, joten asuinpaikka ei ole juurikaan tuhoutunut kuin tien kohdalla pintaosistaan. Mainitun punamaaläikän lähellä tien pinnassa on muutaman metrin säteellä kaksi muutakin punamaaläikkää. Punamaaläikät sijaitsevat n. 25 m lounaaseen mökkitien pään kääntöpaikasta/pysäköintialueesta. Punaväri voi olla palanutta maata, mutta on myös mahdollista, että alueella on punamultahautoja. Ympäristöön tehdyistä koekuopista ei ole tullut löytöjä tai muita havaintoja. Muinaisjäännösalueeksi on silti syytä rajata mökkitien ympäristö em. kääntöpaikalle saakka.
Vuonna 2021 tutkittiin mökkitien kuluttama punamultaläikkä sekä tehtiin ympäristöön koekuoppia. Punamultaläikkä on todennäköisesti mesoliittisen ajan lapsenhauta. Koekuoppa havaintojen perusteella perusteella alueen laajuus pidettiin aiempana.
Vuonna 2024 paikalla tehtiin koekaivaus, jossa tutkittiin mökkitiellä ollut toinen punamultaläikkä; tämä osoittautui kuitenkin luonnolliseksi värjäymäksi. Alueelle tehtiin myös lisää koekuoppia, joista yhdestä paljastui runsaasti rautakuonaa. Paikalla todettiin olevan keskiaikainen raudanvalmistuspaikka, joka radiohiiliajoituksen perusteella ajoittuu 1200-1300-luvulle. Lisäksi tämän alta havaittiin varhaiskampakeraaminen asuinpaikka, jonka ajoitus perustuu paikalta löyneisiin varhaiskampakeramiikan paloihin. |
| metsakeskus.1000004992 |
686 |
Korsunlahti |
10002 |
12016 |
13172 |
11019 |
27011 |
484675.35600000 |
6963202.34400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004992 |
Asuinpaikka sijaitsee Sonkari-järveltä Niinivedelle johtaneen muinaisen vesireitin Niiniveden puoleisella suulla, Korsunlahden lounaisrannalla olevan pienen soistuman eteläpuolella. Mökkitien pinnassa on havaittu voimakkaan punainen läikkä, josta löytyi kaksi kvartsi-iskosta. Läheltä punaläikkää on löytynyt llisäksi palaneen luun palanen. Mökkitie on tehty poistamalla turvetta ja mineraalimaan pintaa n. 20 cm:n syvyydeltä, joten asuinpaikka ei ole juurikaan tuhoutunut kuin tien kohdalla pintaosistaan. Mainitun punamaaläikän lähellä tien pinnassa on muutaman metrin säteellä kaksi muutakin punamaaläikkää. Punamaaläikät sijaitsevat n. 25 m lounaaseen mökkitien pään kääntöpaikasta/pysäköintialueesta. Punaväri voi olla palanutta maata, mutta on myös mahdollista, että alueella on punamultahautoja. Ympäristöön tehdyistä koekuopista ei ole tullut löytöjä tai muita havaintoja. Muinaisjäännösalueeksi on silti syytä rajata mökkitien ympäristö em. kääntöpaikalle saakka.
Vuonna 2021 tutkittiin mökkitien kuluttama punamultaläikkä sekä tehtiin ympäristöön koekuoppia. Punamultaläikkä on todennäköisesti mesoliittisen ajan lapsenhauta. Koekuoppa havaintojen perusteella perusteella alueen laajuus pidettiin aiempana.
Vuonna 2024 paikalla tehtiin koekaivaus, jossa tutkittiin mökkitiellä ollut toinen punamultaläikkä; tämä osoittautui kuitenkin luonnolliseksi värjäymäksi. Alueelle tehtiin myös lisää koekuoppia, joista yhdestä paljastui runsaasti rautakuonaa. Paikalla todettiin olevan keskiaikainen raudanvalmistuspaikka, joka radiohiiliajoituksen perusteella ajoittuu 1200-1300-luvulle. Lisäksi tämän alta havaittiin varhaiskampakeraaminen asuinpaikka, jonka ajoitus perustuu paikalta löyneisiin varhaiskampakeramiikan paloihin. |
| metsakeskus.1000004992 |
686 |
Korsunlahti |
10002 |
12016 |
13172 |
11019 |
27012 |
484675.35600000 |
6963202.34400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004992 |
Asuinpaikka sijaitsee Sonkari-järveltä Niinivedelle johtaneen muinaisen vesireitin Niiniveden puoleisella suulla, Korsunlahden lounaisrannalla olevan pienen soistuman eteläpuolella. Mökkitien pinnassa on havaittu voimakkaan punainen läikkä, josta löytyi kaksi kvartsi-iskosta. Läheltä punaläikkää on löytynyt llisäksi palaneen luun palanen. Mökkitie on tehty poistamalla turvetta ja mineraalimaan pintaa n. 20 cm:n syvyydeltä, joten asuinpaikka ei ole juurikaan tuhoutunut kuin tien kohdalla pintaosistaan. Mainitun punamaaläikän lähellä tien pinnassa on muutaman metrin säteellä kaksi muutakin punamaaläikkää. Punamaaläikät sijaitsevat n. 25 m lounaaseen mökkitien pään kääntöpaikasta/pysäköintialueesta. Punaväri voi olla palanutta maata, mutta on myös mahdollista, että alueella on punamultahautoja. Ympäristöön tehdyistä koekuopista ei ole tullut löytöjä tai muita havaintoja. Muinaisjäännösalueeksi on silti syytä rajata mökkitien ympäristö em. kääntöpaikalle saakka.
Vuonna 2021 tutkittiin mökkitien kuluttama punamultaläikkä sekä tehtiin ympäristöön koekuoppia. Punamultaläikkä on todennäköisesti mesoliittisen ajan lapsenhauta. Koekuoppa havaintojen perusteella perusteella alueen laajuus pidettiin aiempana.
Vuonna 2024 paikalla tehtiin koekaivaus, jossa tutkittiin mökkitiellä ollut toinen punamultaläikkä; tämä osoittautui kuitenkin luonnolliseksi värjäymäksi. Alueelle tehtiin myös lisää koekuoppia, joista yhdestä paljastui runsaasti rautakuonaa. Paikalla todettiin olevan keskiaikainen raudanvalmistuspaikka, joka radiohiiliajoituksen perusteella ajoittuu 1200-1300-luvulle. Lisäksi tämän alta havaittiin varhaiskampakeraaminen asuinpaikka, jonka ajoitus perustuu paikalta löyneisiin varhaiskampakeramiikan paloihin. |
| metsakeskus.1000004992 |
686 |
Korsunlahti |
10002 |
12016 |
13172 |
11010 |
27002 |
484675.35600000 |
6963202.34400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004992 |
Asuinpaikka sijaitsee Sonkari-järveltä Niinivedelle johtaneen muinaisen vesireitin Niiniveden puoleisella suulla, Korsunlahden lounaisrannalla olevan pienen soistuman eteläpuolella. Mökkitien pinnassa on havaittu voimakkaan punainen läikkä, josta löytyi kaksi kvartsi-iskosta. Läheltä punaläikkää on löytynyt llisäksi palaneen luun palanen. Mökkitie on tehty poistamalla turvetta ja mineraalimaan pintaa n. 20 cm:n syvyydeltä, joten asuinpaikka ei ole juurikaan tuhoutunut kuin tien kohdalla pintaosistaan. Mainitun punamaaläikän lähellä tien pinnassa on muutaman metrin säteellä kaksi muutakin punamaaläikkää. Punamaaläikät sijaitsevat n. 25 m lounaaseen mökkitien pään kääntöpaikasta/pysäköintialueesta. Punaväri voi olla palanutta maata, mutta on myös mahdollista, että alueella on punamultahautoja. Ympäristöön tehdyistä koekuopista ei ole tullut löytöjä tai muita havaintoja. Muinaisjäännösalueeksi on silti syytä rajata mökkitien ympäristö em. kääntöpaikalle saakka.
Vuonna 2021 tutkittiin mökkitien kuluttama punamultaläikkä sekä tehtiin ympäristöön koekuoppia. Punamultaläikkä on todennäköisesti mesoliittisen ajan lapsenhauta. Koekuoppa havaintojen perusteella perusteella alueen laajuus pidettiin aiempana.
Vuonna 2024 paikalla tehtiin koekaivaus, jossa tutkittiin mökkitiellä ollut toinen punamultaläikkä; tämä osoittautui kuitenkin luonnolliseksi värjäymäksi. Alueelle tehtiin myös lisää koekuoppia, joista yhdestä paljastui runsaasti rautakuonaa. Paikalla todettiin olevan keskiaikainen raudanvalmistuspaikka, joka radiohiiliajoituksen perusteella ajoittuu 1200-1300-luvulle. Lisäksi tämän alta havaittiin varhaiskampakeraaminen asuinpaikka, jonka ajoitus perustuu paikalta löyneisiin varhaiskampakeramiikan paloihin. |
| metsakeskus.1000004993 |
686 |
Keidas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
489608.37600000 |
6962421.67900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004993 |
Asuinpaikka sijaitsee Saikarissa, Niiniveden ja Iisveden välisellä kannaksella, Tervoon johtavan tien varressa, tien länsipuolella. Keitaan talo on autiona, mutta peltoja viljellään. Kvartsia on löytynyt pellon pohjoisreunasta sekä keskeltä. |
| metsakeskus.1000004994 |
686 |
Multaharju 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
489118.56100000 |
6964256.93800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004994 |
Asuinpaikka sijaitsee Iisveden länsirannalla, Pekkalan talosta 300 m koilliseen, ehjässä avoimessa havumetsässä. Paikalla on hyvin heikosti erottuva pieni tasanne Iisveteen laskevassa rinteessä, kooltaan vain n. 6 x 6 m. Tasanne vaikuttaa raivatulta, mahdollisesti kyseessä on asumuspainanne. Siihen tehdyssä koepistossa oli likamaata ja pala kampakeramiikkaa. Maaperä on hiekkaa, mutta ympäristöön tehdyissä koekuopissa maa on paljon kivisempää. Kohde sijaitsee n. 20 m Iisveden rannasta. |
| metsakeskus.1000004995 |
686 |
Multaharju 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
489171.54000000 |
6964167.97400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004995 |
Asuinpaikka sijaitsee Iisveden länsirannalla, Pekkalan talosta 300 m itäkoilliseen, Multaharjun eteläreunalla. Multaharjun kärjessä on kesämökki, jolle menevän tien pohjoispuolella, tien vähän leikkaamana, on suuri asumuspainanne, kooltaan n. 10 x 8 m. Painanteelta on Iisveden rantaan n. 15 m ja mökille n. 30 m. Ympäristö on mäntykangasta, maaperä hiekkaa. Painanteeseen tehdyistä koekuopista on löytynyt ruskean likamaan seasta kiviesineen katkelma ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.1000004996 |
686 |
Vaajavirta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
495022.22400000 |
6954049.06300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004996 |
Asuinpaikka sijaitsee Niiniveden ja Iisveden välissä olevan Vaajasaaren eteläpäässä, Vaajavirran pohjoisrannalla. Paikalta on löytöjä pellolta ja samalle pellolle tehdystä vesijohtokaivannosta, n. 5 x 20 metrin alueelta aivan järven rannalta ja lisäksi tästä 120 metriä pohjoiseen vesijohtokaivannosta, Perttulan talosta 50 metriä kaakkoon. Lisäksi Tervontien molemmin puolin on löydetty pellosta rautakuonaa ja paikalla on mahdollisesti myös raudanvalmistuspaikka. |
| metsakeskus.1000004997 |
686 |
Aumaharju |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
482943.03500000 |
6968175.33500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004997 |
Asuinpaikka sijaitsee Niiniveden länsirannalla, Mustikkavuoren koillisrinteellä olevalla Aumaharjulla ja sen eteläpuolella olevalla niemekkeellä, mäntykankaalla. Aumaharjun itäpäässä on kesämökki ja siihen liittyviä rakennuksia. Rakennuksien länsipuolella, mökistä 90 m länsiluoteeseen on suojaisassa paikassa vanhalla rantatörmällä selvästi erottuva painanne (p= 6971282, i= 3482980), kooltaan 6 x 4 m, joka on mahdollisesti asumuspainanne. Eteläisellä niemekkeellä, kohdassa (p= 6971115, i= 3483100) on epäselvästi maastossa erottuva, kooltaan 6 x 4 m oleva asumuspainanne, johon tehdystä koekuopasta on löytynyt palaneita kiviä, likamaata ja palanutta luuta. Tämä painanne on Niiniveden rantatörmällä, n. 3 metriä järven pintaa ylempänä, mökistä 140 m eteläkaakkoon. Kolmas mahdollinen asumuspainanne on mökille vievän tien länsipuolella (p= 6971072, i= 3483091), kooltaan se on 6 x 4 m. |
| metsakeskus.1000004998 |
686 |
Juurikkalahti |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
485429.13200000 |
6942664.61000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004998 |
Eila Karki ja Jorma Knuutinen löysivät kvartsit Hankaveden rantahietikosta v. 2002. Löytöpaikka on Juurikkalahden talosta 200 m luoteeseen. |
| metsakeskus.1000004999 |
686 |
Paskolahti |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
482536.00000000 |
6938701.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000004999 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Etelä-Konneveden rannalla, Paskoniemen luoteiskainalossa pienessä lahdelmassa. Löydöt on kerätty hiekkarannalta, matalasta rantavedestä. x= 6941610, y= 3482700, z= n. 95 |
| metsakeskus.1000005001 |
686 |
Talliniemen kirkonpaikka |
10001 |
12003 |
13037 |
11006 |
27000 |
490664.03900000 |
6939824.77400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005001 |
Talliniemessä on perimätiedon mukaan sijainnut Rautalammin ensimmäinen kirkko. Varmaa havaintoa kirkon mahdollisesta sijaintipaikasta ei ole saatu, vaikka joitakin rakennuksenjäänteitä peltokumpareen tasaisella laella on havaittu (tiiliä ja kiviä). |
| metsakeskus.1000005002 |
686 |
Kaijärvi |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
494440.50000000 |
6943748.20800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005002 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee pienen Kaijärven pohjoisrannalla muinaisniemellä, jonka kärki osoittaa kaakkoon ja jona keskiosassa poikittain on riihi. Reikäkiven (Rautalammin museo 2134) ja suippokantaisen poikkikirveen (Rautalammin museo 2135) on löytänyt kirjailija Yrjö Kaijärvi riihen takaa. Myöhemmin paikalta on löytynyt myös kvartsia (KuM 5967). |
| metsakeskus.1000005003 |
686 |
Hintikka |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
478485.89100000 |
6950879.27700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005003 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Pohjois-Konneveden Pakarilansalossa, Hintikan talon pihapiirissä. Paikalta on löydetty kivitaltta (Pakarilan kansakoululla) ja inventoinnin yhteydessä kvartsi-iskoksia, jotka viittaavat paikalla olevaan kivikautiseen asuinpaikkaan. Kohteen tarkka sijainti on kuitenkin epäselvä. |
| metsakeskus.1000005004 |
686 |
Umpilampi |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
495225.15400000 |
6950771.38200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005004 |
Kolme todennäköisesti terva-/ tai hiilihautaa Miekkaveden länsirannalla olevan soistuneen Umpilammen länsi- ja pohjoispuolella. Yksi kuopista saattaa myös olla kuoppaliesi. |
| metsakeskus.1000005005 |
686 |
Hassinlahti |
10001 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
494054.61700000 |
6953560.25400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005005 |
Kaksi ajaltaan ja tarkoitukseltaan tuntematonta kuoppajäännettä Nokisenkosken itäpuolella, Hassinlahden länsipuolella olevan pienen niemen kärjessä. |
| metsakeskus.1000005006 |
686 |
Säynätsalmi |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
494655.36800000 |
6955923.30600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005006 |
Kvartsilöytöpaikka sijaitsee Vaajasalmelta Tervoon johtavan tien itäpuolella, Säynätsalmen ja salmen pohjoisrannalle johtavan mökkitien pohjoispuolella. Paikalta on kvartsia metsäkoneen ajourien rikkomasta maan pinnasta. |
| metsakeskus.1000005007 |
686 |
Valkamonsaari |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
474059.63700000 |
6960352.44700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005007 |
Kertoja ilmoittaa Valkamasaaresta samanlaisen kivikasan (ei niin selvän ja ehyen) kuin mikä on Rautalammen Kuuslahden Nurkankylän Konneveden rantakalliolla n. 1,5 km luoteeseen (Karhuniemi), ja josta M. Huurre on lähettänyt maanomistajalle kirjeen (kirje liitteenä vastauksessa). Kohdetta ei ole tarkastettu. |
| metsakeskus.1000005008 |
686 |
Pitkähiekka |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
485566.00100000 |
6962057.80600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005008 |
Pitkähiekan mahdollinen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Niiniveden länsirannalla, Loanniemen pohjoispuolella, Loanniemen kärjessä olevalta mökiltä 330 m luoteeseen. Niiniveden pari metriä korkean rantatörmän päällä on matalia painaumia, joista yhteen tehdystä koekuopasta on löytynyt epämääräinen kvartsi-iskos. Alue on hienohiekkaista mäntykangasta. Painanteiden ja asuinpaikan luonne on varsin epävarma. Nimitys "Pitkähiekka" tulee kohteen edustalla olevasta hiekkarannasta, peruskartalla nimeä ei ole. |
| metsakeskus.1000005011 |
686 |
Vääräsuo 2 |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
482805.10300000 |
6964400.84900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005011 |
Kohde sijaitsee Sonkari-järveltä Vihtajärven kautta Niiniveteen laskeneen muinaisen vesireitin varrella, Vääräpuron pohjoisrannalla, lähellä Väärälampea. Paikalta löytyi yksittäinen selvä kvartsi-iskos hiekkaiselta, hieman kumpuilevasti laskevalta metsäaukolta, traktorinurasta. Kohde on hyvin potentiaalinen kivikautiseksi asuinpaikaksi. |
| metsakeskus.1000005012 |
686 |
Ukonsuo 2 |
10001 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
484038.60800000 |
6963254.32200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005012 |
Kohde sijaitsee Sonkari-järvestä Niinivedelle kulkeneen muinaisen vesireitin varrella, Ukonsuon eteläreunan kankaalla. Kohteessa on kaksi kuoppaa, joista ensimmäinen on halkaisijaltaan kaksi metriä ja siihen tehdyssä koekuopassa oli paksu huuhtoutumiskerros - kuoppa saattaa olla vanhakin (p= 6966173, i= 3484203). Toinen kuoppa on neliskulmainen ja jyrkkäreunaisena aika tuoreen oloinen, kooltaan n. 2 x 2 m oleva kuoppa. Siihen tehdyssä koekuopassa oli kuitenkin ohut huuhtoutumiskerros, joten aivan resentti sekään ei liene ole (p= 6966247, i= 3483963). Kuoppien funktio on epäselvä. |
| metsakeskus.1000005013 |
686 |
Härkäharju |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
494436.44900000 |
6956811.95100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005013 |
Kohde sijaitsee Iisveden länsirannalla, Haukilahden itäpuolella olevalla Härkäharjulla, sen etelärannalla olevasta kesämökistä 40 metriä pohjoiseen mökin takana nousevan vanhan rantatörmän päällä. Täällä on hieman mättäikköisessä maassa havupuuvaltaisessa metsässä havaittavissa tasaisempi paikka, johon tehdystä koekuopasta löytyi yksi mahdollinen kvartsi-iskos. |
| metsakeskus.1000005014 |
686 |
Nokisenkosken itäranta |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
493871.68900000 |
6953485.28600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005014 |
Kvartsilöytöpaikka Nokisenkosken itärannalla, löydöt rantavedestä. |
| metsakeskus.1000005056 |
686 |
Kaposaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
494300.00000000 |
6947820.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005056 |
Oikokirves (KM 5410:2) on löytynyt Kaposaaresta v. 1909 ja metallinen nuolenkärki (KuM 6147) Kaposaaren päärakennuksesta hieman yli 100 m koilliseen (p= 6950730, i= 3494640. Kaposaari sijaitsee Koskelovedessä, Tyyrinvirrasta 2,5 km kaakkoon. Oikokirveen löytösuhteista ei ole tarkempaa tietoa, nuolenkärki löytyi pellonraivauksessa. |
| metsakeskus.1000005056 |
686 |
Kaposaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
494300.00000000 |
6947820.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005056 |
Oikokirves (KM 5410:2) on löytynyt Kaposaaresta v. 1909 ja metallinen nuolenkärki (KuM 6147) Kaposaaren päärakennuksesta hieman yli 100 m koilliseen (p= 6950730, i= 3494640. Kaposaari sijaitsee Koskelovedessä, Tyyrinvirrasta 2,5 km kaakkoon. Oikokirveen löytösuhteista ei ole tarkempaa tietoa, nuolenkärki löytyi pellonraivauksessa. |
| metsakeskus.1000005067 |
257 |
Hirsala Kasaberget |
10001 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
366168.37500000 |
6660766.46900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005067 |
Kirjallisten tietojen mukaan Hirsalassa, mahdollisesti Kasaberget-nimisellä mäellä, on sijainnut yksi vuonna 1855 rakennetun, Hangon ja Pietarin välisen optisen lennätinlinjan asemista. |
| metsakeskus.1000005068 |
146 |
Kauvonlahti |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
683905.02800000 |
6989014.70600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005068 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen länsirannalla, etelään avautuvan Kauvonlahden itärannalla. Asuinpaikkalöytöjä on tullut esille kolmesta eri kohtaa noin 400 metriä pitkältä matkalta. Paikasta, jossa tie erkanee Kauvonniemeen on tullut esille palanutta luuta. Tästä noin 100 m kaakkoon rannassa olevan pienen mökin pihalta on tullut esille kvartsi-iskoksia. Lahden soistuneessa itäpäässä, rantatörmän päällä kulkevan tien leikkauksesta on tullut esille runsaasti kvartsi-iskoksia. Tämän löytöalueen länsipäässä löydöt loppuvat tien erkaantuessa rannasta ja kääntyessä kohti pohjoista. Tämän kolmannen löytöalueen länsipäässä lähellä kohtaa, josta mökkitontin tie erkanee, on pienehkö painanne tien ja rannan välissä. Osa tämän mahdollisen asumuspainanteen vallista on jäänyt tien alle.
Asumuspainanteen koordinaatit ovat: p= 6991855, i= 3684357. |
| metsakeskus.1000005068 |
146 |
Kauvonlahti |
10002 |
12001 |
13001 |
11028 |
27000 |
683905.02800000 |
6989014.70600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005068 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen länsirannalla, etelään avautuvan Kauvonlahden itärannalla. Asuinpaikkalöytöjä on tullut esille kolmesta eri kohtaa noin 400 metriä pitkältä matkalta. Paikasta, jossa tie erkanee Kauvonniemeen on tullut esille palanutta luuta. Tästä noin 100 m kaakkoon rannassa olevan pienen mökin pihalta on tullut esille kvartsi-iskoksia. Lahden soistuneessa itäpäässä, rantatörmän päällä kulkevan tien leikkauksesta on tullut esille runsaasti kvartsi-iskoksia. Tämän löytöalueen länsipäässä löydöt loppuvat tien erkaantuessa rannasta ja kääntyessä kohti pohjoista. Tämän kolmannen löytöalueen länsipäässä lähellä kohtaa, josta mökkitontin tie erkanee, on pienehkö painanne tien ja rannan välissä. Osa tämän mahdollisen asumuspainanteen vallista on jäänyt tien alle.
Asumuspainanteen koordinaatit ovat: p= 6991855, i= 3684357. |
| metsakeskus.1000005069 |
146 |
Kotalampi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
684145.92600000 |
6989580.47800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005069 |
Pyyntikuopat sijaitsee Koitereen länsipuolella, Tielammista luoteeseen Kotalahteen kulkevan mökkitien varrella. Kotalampi ja Paskalammit sijaitsevat mökkitien eteläpuolella. Kolmen pyyntikuopan ketju sijaitsee lampien ja suo välissä olevalla kannaksella. Ensimmäinen kuoppa on kohdassa, jossa tie alkaa laskeutua kohti Kotalammen rantaa. Kolmen pyyntikuopan muodostestama ketju on noin 21 m pitkä. Tietä kaakkoon päin kuljettaessa on havaittavissa lisäksi yksittäisiä kuoppia Kauvonlahdelle johtavan tien risteykseen asti. Kokonaisetäisyys äärimmäisten kuoppien välillä on noin 0,6 km. |
| metsakeskus.1000005070 |
146 |
Kurkilammit |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
680399.45600000 |
6984363.56300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005070 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Koitereen Kiviselän länsirannalla, lähellä paikkaa, jossa Haukijärven vedet laskevat Koitereeseen. Haukijärven lasku-uoman pohjoispuolella kulkevalla hiekkaisella harjanteella on mökkiautoteiden risteys. Pyyntikuopat sijaitsevat joen suuntaisen, korkean ja jyrkkärinteisen harjun laella. Pyyntikuoppahangas jatkuu harjun laelta itään harjannetta alas lähelle jokisuun pohjoispuolella olevan lahdekkeen rantaa. Harjun laella on paikalle tulevan tien länsipuolella yksi suuri suorakaiteen muotoinen kuoppa ns. vuomenkuoppa (tai susikuoppa). Sen lähettyvillä on useita isohkoja pyyntikuopppia. Suorakaiteen muotoisessa isossa kuopassa ei ole huuhtoutumiskerrosta ja se lienee siten muita kuopppia nuorempi. Pyyntikuopissa on huuhtoutumiskerros esiintyy vaihtelevasti. Niissä on lisäksi voimakas nokimaakerros. |
| metsakeskus.1000005071 |
146 |
Tielammit 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
684777.67300000 |
6989332.58400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005071 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen länsipuolella, Ruotinniemen lähellä olevien Tielammet -lampien läntisimmän lammen luoteisosassa. Lammen rantatörmän päällä on Kauvonlahteen johtava tie, jonka leikkauksesta on tullut esille muutaman kymmenen metrin matkalta kvartsi-iskoksia. Paikalla on havaittu kvartsikeskittymä noin 50 metrin päässä kohdasta, jossa sähkölinja ylittää tien. Lounaassa asuinpaikka rajautuu rinteeseen. |
| metsakeskus.1000005071 |
146 |
Tielammit 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
684777.67300000 |
6989332.58400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005071 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen länsipuolella, Ruotinniemen lähellä olevien Tielammet -lampien läntisimmän lammen luoteisosassa. Lammen rantatörmän päällä on Kauvonlahteen johtava tie, jonka leikkauksesta on tullut esille muutaman kymmenen metrin matkalta kvartsi-iskoksia. Paikalla on havaittu kvartsikeskittymä noin 50 metrin päässä kohdasta, jossa sähkölinja ylittää tien. Lounaassa asuinpaikka rajautuu rinteeseen. |
| metsakeskus.1000005072 |
146 |
Tielammit 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
685549.36400000 |
6988854.78000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005072 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Koitereen länsipuolella, Ruotinniemen lähellä olevien Tielammit -nimisten lampien läntisimmän ja keskimmäisen välisellä kannaksella. Kannakselle johtaa koillisesta metsäautotie. Pyyntikuopat ovat tien itäpuolella metsässä. Tieltä noin 20 metriä ennen sen päätepistettä on tullut esille kvartsikaavin (KM 35526). Pyyntikuoppien lisäksi kohteessa on myös yksi suurempi kuoppa. Vastaavasti myös Kurkilammit-nimisessä kohteessa on pyyntikuoppien lisäksi yksi isompi kuoppa. |
| metsakeskus.1000005073 |
146 |
Tielammit 2 |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
685823.25400000 |
6988860.78000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005073 |
Löytöpaikka sijaitsee Koitereen länsipuolella, Ruotinniemen lähellä olevien Tielammit-nimisten lampien keskimmäisen lammen pohjoispuolella olevassa niemessä. Niemi erottaa läntisen, keskimmäisen ja itäisen Tielammen toisistaan. Niemessä kulkee luode-kaakkosuuntainen tie. Yksi kvartseista on tullut esille tieltä 147,5 metrin korkeuskäyrällä olevan vanhan rantatörmän päältä. Tien itäpuolelta ja kääntöpaikan pohjoispuolelta äestetystä maasta on tullut esille kolme kvartsi-iskosta. Löytöpaikat ovat noin sadan metrin päässä toisistaan saman törmän päällä. Rantatörmä on lammen rannasta noin 50 m pohjoiseen. |
| metsakeskus.1000005074 |
631 |
Majantausta |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
205683.30200000 |
6774234.08900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005074 |
Saaristolantien pohjoispuolella olevan metsäisen kalliokohouman korkeimmalla kohdalla sijaitseva kiviröykkiö, todennäköinen hautaröykkiö. Se on pyöreähkö ja halkaisijaltaan noin 7 m. Sen länsiosasta lienee kiviä siiretty jolloiun mahdollista kehärakennetta on erotettavissa. Kivet ovat pääosin keskikokoisia ja ainakin kahdessa kerroksessa. Keskiosassa on suurempiakin kiviä. Röykkiö on merkitty peruskarttaan ja se on lueteltu myös seutukaavaliiton luettelossa (SU-642), mutta kuvaus sopii Ihoden Lepparon viiteen röykkiöön, jotka lienevät runsas 200 m itäkoilliseen Majantaustasta ja jotka on tarkastettu inventoinnissa v. 1964. |
| metsakeskus.1000005075 |
631 |
Keskikuokkamaa |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
206535.95200000 |
6775550.56100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005075 |
Ihoden kylässä, valtatie 8 itäpuolella ja noin 500 m Rauman vastaisesta rajasta etelään, on pienellä kalliokumpareella kaksi rautakauden tyyppistä röykkiötä. Toinen on kumpareen koillisreunassa jyrkänteen päällä, toinen kumpareen eteläreunassa. Pohjoismpi on kooltaan 2x3 m, pyöreähkö ja 0,3-0,4 m korkuinen. Eteläinen röykkiö on kokonaan sammalen ja turpeen peittämä, mutta kiveys on tunnusteltavissa melko laajalla alueella. Edelleen noin 15 m kumpareesta koilliseen on moreenipohjalla pitkänomainen röykkiö, joka on kooltaan noin 5x3 m. Röykkiöt ovat 25-30 m valtatien itäpuolella.
Vuoden 2005 valtatien 8 linjauksen inventoinnissa tarkastettu paikka Uusporras 1 lienee sama kohde. Se oli tarkastusaikana hakkuujätteen peitossa.
Ainakin kolme pientä ja epämääräistä röykkiötä - viljelys- tai raivausröykkiötä - havaittiin edelleen vajaa 100 m etelään (Uusporras 2) vuoden 2005 tielinjainventoinnissa. Ne ovat valtatien itäpuolella noin 60 m pienen niityn eteläreunalla ja kalliopaljastuman päällä.
Yksi röykkiöistä tutkittiin kesällä 2009 tien rakentamisen vuoksi. Se on pronssikauden tai rautakauden alun hautaröykkiö. Siitä löydettiin runsaasti palanutta luuta, josta osa voitiin tunnistaa ihmisluuksi. Kaksi muuta röykkiötä jää tien viereen suojeltavaksi kohteeksi. |
| metsakeskus.1000005076 |
631 |
Matinmetsä |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
206308.04400000 |
6775775.46600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005076 |
Kolme aluskasvillisuuden peittämää röykkiöitä Rauman vastaiselta rajalta noin 300 m etelään, valtatie 8 länsipuolella loivasti lounaaseen viettävässä talousmetsässä. Alueella on kumpareita, joiden päällä röykkiöt sijaitsevat. Kumpareiden välissä on kosteita painanteita. Noin 25 m päässä toisistaan sijaitsevat röykkiöt ovat kooltaan noin 6x5 m. Ne ovat noin 0,5 m korkuisia ja paksun sammaleen peitossa. Eteläisintä röykkiöitä on kaiveltu ja sen keskellä on kuoppa. Läntisin röykkiö vaurioitunut joitakin vuosia sitten, mahdollisesti metsätöiden yhteydessä. |
| metsakeskus.1000005077 |
631 |
Vihitynmaan rinki |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27000 |
193053.32700000 |
6783100.46900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005077 |
"Vihitynmaan rinki" tai "Piispanrinki" nimillä tunnettu kivekehärakenne sijaitsee Rihtniemen länsirannalta noin 130 m itään, matalan kivikkoisen kangasharjanteen itälaidalla. Jouko Voionmaa tutki paikkaa vuonna 1955, jolloin todettiin, että sisempi kivikehä on ollut suorakulmainen ja sisämitoiltaan 2x5 m ja ilmeisesti pienen rakennuksen perusta. Ulompi kehä on lienee ollut 8-kulmainen ja halkaisijaltaan 12 m. Mahdollisesti se on keskiaikaisen kappelin paikka, vaikkakaan mitään ajoittavaa ei ole löydetty. Paikkaan liittyy tarinoita piispasta, jonka alus haaksirikkoutui. Tarinan mukaan kolme avuksi tullutta paimenta hukkui ja piispa hautasi heidät kivirakenteeseen. Joskus pispana on mainittu Henrik, joskus Arvid Kurki. Noin 400 m pohjoisluoteeseen sijaitsee pieni kallioniemi nimeltään Piispanniemi. |
| metsakeskus.1000005078 |
631 |
Vanha Kaukka |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
199700.73800000 |
6766329.23400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005078 |
Autioituneen vanhan Kaukan kylätontin paikka viljemättömällä kivikkomäellä noin 500 m Kaukan kansakoulun pohjoispuolella. Talojen paikoja oli näkyvissä vuoden 1964 Pyhärannan inventoinnin aikana. Talot lienee siirretty isonjaon yhteydessä. |
| metsakeskus.1000005079 |
400 |
Kauppi |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
213285.26600000 |
6770797.49800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005079 |
Pronssikautistyyppinen hyväkuntoinen ja edustava röykkiö Vaimaron kylän keskusalueella peltoaukeiden ympäröimällä vanhalla hakamaalla, noin lounais-koillissuuntaisen harjanteen koillisosassa, lounaaseen viettävän rinteen yläosassa. Röykkiö on soikeahko, kuperalakinen ja melko jyrkkäreunainen, kooltaan 5x8 m ja noin 1,5 m korkea. Se on koottu luonnonpyöreistä kivistä, jotka pääosin ovat alle 50 cm suuruisia. Ympäristössä on muita matalia kiveyksiä, jotka saattavat liittyä hautaröykkiöön. |
| metsakeskus.1000005080 |
146 |
Harmaaranta 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
689642.74500000 |
6980365.21300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005080 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen etelärannalla, Tyrjänsaaren Linnoníemen itärannalla. Paikalla on pystysuora 2,5 m korkea hiekkainen rantatörmä, jossa on siellä täällä isoja kivilohkareita. Törmä kasvaa puustoa ja se on osin kulunut, mutta kasvillisuudesta johtuen ilmeisesti kuluminen on loppunut tai vähäistä. Asuinpaikkalöytöjä on tullut esille rantavedestä ja törmän päälle kaivetuista koekuopista. |
| metsakeskus.1000005081 |
146 |
Harmaaranta 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
689632.75000000 |
6980245.26400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005081 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen etelärannalla, Tyrjänsaaren Linnoniemen itärannalla, rantaan johtavan tien eteläpuolella. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantavedestä. |
| metsakeskus.1000005082 |
146 |
Harmaaranta 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
689532.79500000 |
6980115.31700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005082 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen eteläosassa, Tyrjänsaaren Linnoniemen itärannalla. Asuinpaikkalöytöjä on tullut esille rantavedestä ja rantavallin tyvestä. |
| metsakeskus.1000005083 |
146 |
Lamminsärkkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
689390.00000000 |
6980090.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005083 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen eteläosassa, Tyrjänsaaren Linnoniemen etelärannalla. Paikalla on pieni niemi, jonka länsipuolella on pieni lahit. Niemen kärki nousee vedestä jyrkästi noin 1,5 m (korkean veden aikana). Maaperä paikalla on hiekkainen moreeni. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille niemen kärkeen tehdyistä koekuopista. Lisäksi yksi kvartsi-iskos on tullut esille niemen länsipuolelta, lahdekkeen toiselta rannalta. |
| metsakeskus.1000005089 |
710 |
Skräddarböle |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
304374.25700000 |
6652834.33800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005089 |
Noin 0,8 ha laajuinen röykkiöalue Skräddarbölen tilalla saman nimisessä kylässä (ent. Snappertunaa) Dragsvikin selän kaakkoispuolella kallio-/moreenialueella. Röykkiöitä tai latomuksia on kaikkiaan 18 kpl, jotka ovat osin vaurioituneet metsänhakkuissa. 14 niistä dokumentoitiin vuoden 2005 inventoinnissa. Kesän 2009 tarkastuksessa löydettiin neljä ennestään tuntematonta röykkiötä aiemmin tunnetuista röykkiöistä 200 m lounaaseen golfväylien väliseltä alueelta. Kaksi röykkiöistä on aivan väylän reunassa.
Valtaosa röykkiöistä on koottu suuremman silmäkiven ympärille tai viereen. Ainakin osaa on rakenteensa ja sijaintinsa perusteella pidetty hautaröykkiöinä, osaa viljelyröykkiöinä. Todennäköisesti varhaisrautakautisia hautaröykkiöitä ovat ainakin röykkiöt 1-3, 5-8, 14 ja mahdollisesti röykkiö 11. Röykkiöiden koko ja muoto vaihtelee suuresti noin 3-8 m ja pyöreän ja pitkänomaisen välillä. Osa on kalliopohjaisessa maastossa, mutta todennäköiset viljelyröykkiöt ovat lähellä alueella olevia pieniä peltoja. |
| metsakeskus.1000005090 |
710 |
Skadakärr |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
304182.34000000 |
6652299.55000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005090 |
Mahdollinen varhaismetallikautinen hautaröykkiö pienellä kalliokielekkeellä Dragsviksfjärdenin eteläpuolella, Skräddarbölen ja Nybodan kylänrajan tuntumassa, 220 m Skräddarbölen- ja Lustigkullantien risteyksestä kaakkoon. Röykkiö on pyöreä ja halkaisijaltaan 4-4,5 m. Sen keskellä on kuoppa, josta on mahdollisesti otettu kiviä röykkiön länsipuolella olevaan rajakiveykseen, jossa on kaksi pitkää kiviriviä. Röykkiö on kokonaisuudessaan sammalpeitteinen. Röykkiökivien koko on 20-40 cm. |
| metsakeskus.1000005091 |
710 |
Tranukärr |
10002 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
304470.22500000 |
6652298.55200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005091 |
Dragsvikinselän eteläpuolisen Skräddarbölen kylän Tranukärrin tilan osittain kivestä muuratun maakellarin jäännökset. Kellari sijaitsee noin 120 m vanhan tilan lounaispuolella sekametsäisen harjanteen reunalla. Se on maahankaivettu ja katto erottuu kaarevana kohoumana. Itäosassa on karkealla laastilla muurattu lohkokivinen seinä, jossa on matala oviaukko. Maakellarin ja Tranukärrin tilan välillä on myös muita kellarin- ja rakennuksenpohjia, jotka lienevät hieman nuorempia. |
| metsakeskus.1000005092 |
710 |
Råkärr |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
304814.08700000 |
6652120.62400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005092 |
Rajakiveys entisen Snappertunan Skrädarbölen ja Västervikin kylien rajalla Tranukärrin ja Råkärrin tilojen välissä. Se on sekametsässä tasaisella maapohjalla vanhan sorakuopan eteläpuolella. Kiveys on nelikulmainen ja kooltaan noin 1,2x1,4 m. Muutama kivikerros on ladottu päällekkäin ja kiveyksen päällä on kaksi pystykiveä. Noin 5 m etelälounaaseen on pienempi pystykivellinen kiveys. Kiveys sijaitsee kylänrajan linjalla, muttei osu kylien tai tilojen risteykseen. Kiveyksen sijainti ja kunto viittaavaat siihen, että kyseessä on vanhempi rajakivi, joka poikkeaa muista nykyrajoilla sijaitsevista rajakiveyksistä. |
| metsakeskus.1000005101 |
560 |
Hurtinmäki |
10001 |
12016 |
13178 |
11004 |
27000 |
451609.65400000 |
6732733.93800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005101 |
Hurtinmäki sijaitsee Artjärven kirkonkylältä Vaivalankylään johtavan maantien länsipuolella. Hiekkapohjainen maasto kasvaa kuusimetsää. Tien länsipuolen leikkauksessa on puoliksi tuhoutunut noin 1 m leveä ja noin 60 cm syvä liesi. Lieden päällä on noin 15 cm maakerros. Topografian perusteella sopisi esihistorialliseksi muinaisjäännökseksi. Inventoinnissa ei kuitenkaan löydetty mitään esihistoriaan viittaavaa. |
| metsakeskus.1000005102 |
935 |
Korkiakallio 2 |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
526569.00000000 |
6708715.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005102 |
Klamilan satamaan johtavan tien itäpuolella, kivikkoisella harjanteella mäntykankaalla Riitaniityn koillispuolella ja Pyölinlahteen laskevan ojan länsipuolella sijaitsee yhteensä kahdeksan kuopannetta. Osaa painanteista on pidetty aiemmin hiilimiiluina, mutta vuoden 2016 inventoinnissa niihin on tehty lapionpistoja, joissa ei havaittu lainkaan hiiltä. Kyseessä on siis todennäköisesti johonkin muuhun toimintaan liittyvät kuopanteet. Kyseessä ei ole kuitenkaan kovinkaan tuoreet kuopat. |
| metsakeskus.1000005103 |
146 |
Ruotinlampi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
687023.77400000 |
6988361.98100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005103 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen länsirannalla, Ruotinlammen koillisrannalla, rantatörmän päällä, korkean kumpareen länsipuolella, sen ja suon välillä olevalla tasanteelle.
Paikalla on loivahko rantatörmä, joka nousee noin 3 m veden tason yläpuolelle. Mäenkumpareen länsipuolella ja suon välillä on noin 30 metriä leveä rantakaistale, jonka loivan törmän laella on tasanne. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille tämän hiekkamoreenia olevan kumpareen laelle tehdyistä koekuopista. |
| metsakeskus.1000005104 |
146 |
Ruotinlamminmäki |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
687073.75600000 |
6988341.98500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005104 |
Kuoppa, jonka käyttötarkoitus ei ole selvillä, on tehty jyrkkärinteisen mäen pienelle lakitasanteelle kivikkoiseen maahan. Sen halkaisija on noin 7 m ja syvyys keskikohdalta 0,7 m. Pohjalle tehdyssä koekuopassa oli vahva podsolimaannos eli kuoppa on siten vanha. |
| metsakeskus.1000005105 |
146 |
Ruotinlampi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
686833.85000000 |
6988311.99900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005105 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen länsirannalla, Ruotinlammen pohjoisrannalla, laakean rantatörmän laella, rannasta 6-7 m.
Paikalla on loivasti rannasta vajaa 2 m korkeanveden yläpuolelle kohoava laaja tasanne, kauempana rannasta oelvan harjanteen etupuolella. Maa nousee tasanteelle noin 6 metrin matkalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille tasanteen reunalle noin 7 m rantatörmästä tehdystä koekuopasta. Maaperä tasanteella on täysin kivetöntä, hienoa ja lajittunutta hiekkaa. |
| metsakeskus.1000005106 |
146 |
Laajalahti-Jokivarsi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
686503.98200000 |
6988511.92300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005106 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen länsirannalla, Ruotinniemessä, Laajalahden pohjukasta lähtevän joen koillisrannan törmän ja myös ylemmän törmän päällä.
Paikalla on joen soisessa rannassa jyrkähkö rantatörmä, noin 2 m korkeanveden yläpuolella on tasanne, jolla kulkee mökkitie. Asuinpaikkalöytöjä on tullut esille tälle tasanteelle tehdyistä koekuopista. Rannasta kauempana, tasanteen takana maasto nousee jyrkästi vielä 1-2 m toiselle tasanteelle. Sille tehdystä koekuopasta on tullut esille myös löytöjä (yksi kvartsi-iskos). |
| metsakeskus.1000005107 |
146 |
Kotaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
683715.10200000 |
6989351.56600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005107 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen länsirannalla, Kotaniemen ja Kauvonniemen välisellä ranta-alueella, Kotaniemen tyvessä olevan mökkitontin rajalla ja heti tontin eteläpuolella.
Paikalla on jyrkähkö kivetty rantatörmä, joka nousee noin 3 metriä Koitereen säännöstelyn korkeimman tason yläpuolelle. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantatörmän reunan tuntumaan, noin 2 metrin päähän siitä tehdystä koekuopasta. Siitä noin 10 metriä etelään, törmän reunalla on keittokuoppa, jonka halkaisija on 1,5 m ja syvyys 0,5 m. Sen kohdalle tehdystä koekuopasta tuli esille noin 40 cm syvyydestä runsaasti palaneita kiviä. Maaperä alueella on hienoa hiekkaa. |
| metsakeskus.1000005108 |
146 |
Metsälamminsalmi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
683345.25400000 |
6990011.30000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005108 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen länsirannalla, Vallitunselän luoteispäässä, Kuorajoen suussa olevan Metsälamminsalmen koillisrannalla, niemekkeessä, sähkölinjan luoteispuolella, matalan rantatörmän päällä.
Rantatörmä kohoaa loivahkosti noin 2 metriä Koitereesta. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille törmän päälle tehdystä koekuopasta. |
| metsakeskus.1000005109 |
146 |
Metsälamminselkä 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
683275.28200000 |
6990131.24900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005109 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen länsirannalla, Vallitunselän luoteispäässä, Kuorajoen suussa olevan Metsälamminsalmen pohjoispuolella, salmen itärannalla, korkeahkon rantatörmän päällä olevalla tasanteella.
Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille törmän päältä, hyvin matalana ja laakeana painaumana näkyneen ja noin 3 metriä halkaisijaltaan olevan painanteeen kohdalle tehdystä koekupasta. |
| metsakeskus.1000005110 |
146 |
Metsälamminsalmi 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
683195.30700000 |
6990211.22500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005110 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen länsirannalla, Vallitunselän luoteispäässä, Kuorajoen suussa olevan Metsälamminsalmen pohjoispuolella, pohjoisrannalla, pienen lahdekkeen itäpuolella olevalla niemekkeellä.
Niemekkeen rannat ovat loivahkot ja ne kohoavat Koitereesta noin 2 metrin tasanteeksi ennen takana olevaa suppaa. Asuinpaikkalödöt ovat tulleet esille tasanteelle tehdyistä koekuopista, rannasta noin 10 ja 20 m eäisyydeltä. |
| metsakeskus.1000005111 |
146 |
Ala-Metsälampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
682975.39900000 |
6990191.22700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005111 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen länsirannalla, Vallitunselän luoteispäässä, Kuorajoen suussa olevan Ala-Metsälammen pohjoisrannalla, niemekkeen länsityvessä.
Hiekkaisen niemen länsityvessä on ympäristöstään hieman kohoava laakea, pieni kumpare, joka lännessä rajoittuu soiseen rantaan. Ranta nousee loivasti Koitereeesta ja rantarinteen laella on tasanne. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille tasanteen keskelle tehdystä koekuopasta. |
| metsakeskus.1000005112 |
146 |
Kuoppaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
683285.27800000 |
6989671.43900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005112 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen länsirannalla, Vallitunselän luoteispäässä, Kuorajoen suussa olevan lahden itärannalla, Kuoppaniemen kärjessä. Sortuneen rantatörmän kohdalta rantavedestä on tullut esille kvartsi-iskoksia.
Niemen kaakkoiskärjessä muutoin alava maasto kohoaa hieman ja kärjessä on rantatörmä, joka kohoaa runsaat 2 metriä Koitereesta (korkean veden aikaan). Paikalla on rannan suuntainen kapea hiekkamoreeniharjanne, jonka laella on neljä kuoppaa, joissa osassa on näkyvissä lahoavaa hirsirakennetta. Yhdessä kuopassa on jäljellä hirsikatetta. Kuoppien koot vaihtelevat 5 x 5 metristä 2 x 3 metriin. Kuopat lienevät melko uusia säilyneistä kattorakennelmista päätellen. |
| metsakeskus.1000005113 |
146 |
Kotalahti |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
684104.94400000 |
6990051.28600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005113 |
Historiallisen ajan tervaränni sijaitsee Kotalahden koillispohjukan pohjoisrannalla, pienen etelään kurottuvan niemen itätyvellä. Paikalla on loivasti rantaan laskevassa rinteessä tervarännin jäännökset. Alue on hiekkapohjaista mäntymetsää. |
| metsakeskus.1000005114 |
146 |
Kissaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
683235.30400000 |
6987752.21300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005114 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen länsirannalla, laajan Suukylän niemen itärannalla, Kauvonsalmen lounaispuolella, pienestä Kissaniemestä 270 m luoteeseen, suoralla koilliseen aukeavalla rannalla, laakean mäen pohjoispäässä, rantavedessä sortuneen törmän juurella.
Paikalla on kivisessä hiekkamoreenimaastossa, luoteispuoliseen maastoon verattuna korkeampi laakea kumpare, jonka reunalla on korkea ja jyrkkä rantatörmä. Tämän korkeamman maaston luoteispäässä on rantatörmä osin sortunut järveen. Asuinpaikkalöydöt on poimittu esille sortuman kohdalta rantavedestä. Rantatörmän päälle tehdyistä koekuopista ei tullut esille mitään löytöjä. Paikalla on ilmeisesti veteen sortuneen asuinpaikan jäännökset. |
| metsakeskus.1000005115 |
146 |
Partalanlahti |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
682235.70500000 |
6988252.00200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005115 |
Tervahaudat sijaitsevat Koitereen länsirannalla, Partalanlahden pohjoisrannalla, Hyttilammen ja Huutoniemen välisellä rannalla, vastapäätä Mäntyniemeä.
Tasaisella ja laajalla rantatasanteella on kaksi ehjää ja komeaa tervahautaa noin 40 ja 30 metrin päässä rannasta ja noin 60 metrin etäisyydellä toisistaan. |
| metsakeskus.1000005116 |
146 |
Juuansaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
682955.43600000 |
6982984.13200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005116 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen lounaisrannalla olevan Juuansaaren itäpään etelärannalla, alueella olevan hiekkakuopan kaakkoispuolella, tien mutkan kohdalla rannassa.
Paikalla on pari metriä korkea sortuva rantatörmä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantatörmästä ja rantavedestä törmän juurelta. Törmän päälle tehdyistä koekuopista ei ole löydetty mitään. Paikalla on ilmeisesti veteen sortuneen asuinpaikan jäännökset rantavedessä. |
| metsakeskus.1000005117 |
146 |
Rutnikkaniemi 1 |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
680736.32000000 |
6984323.58100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005117 |
Rautamalmin pasutuspaikka sijaitsee Koitereen lounaisrannalla, Haukijärvistä Koitereeseen virtaavan uoman suun eteläpuolella, niemen kärjen koillispäässä.
Paikalla on noin 20 x 20 x 2 m korkea nelisivuinen ja tasalakinen järvimalmikasa. Järvimalmin nosto lienee lopetettu Ilomantsissa 1910-luvulla. |
| metsakeskus.1000005118 |
146 |
Rutnikkaniemi 2 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
680756.31900000 |
6984233.61700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005118 |
Historiallisen ajan talonpohja sijaitsee Koitereen lounaisrannalla, Haukijärvistä Koitereeseen virtaavan uoman suun eteläpuolella, niemen kärjen kaakkoispäässä, Vanhajoen uoman pohjoisrannalla. Paikalla on kivistä koottu talon perusta sekä kellarikuoppa. Talossa kerrotaan asutun vielä 1920-luvulla. |
| metsakeskus.1000005119 |
146 |
Vuotsanlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
687103.77000000 |
6980445.17000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005119 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen etelärannalla, Tyrjänsaaren itärannalla, Vuotsanlahden koillisrannalla, Tyrjänsaarentiestä noin 140 m etelälounaaseen, rantatörmän päällä.
Paikalla on loivahkosti Koitereesta noin 2 metriä ylemmäksi kohoava rantatörmä, jonka päällä kulkee tieura. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille tieuran kohdalta ja tien viereen tehdystaä koekuopasta. Asuinpaikka-alue lienee melko pienialainen |
| metsakeskus.1000005120 |
398 |
Kesäranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
445322.02700000 |
6765740.62200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005120 |
Asuinpaikka sijaitsee Ruuhijärven länsirannalla, Kesäranta-nimisen tilan eteläpuolella, mäntykankaalla, rantaan viettävässä rinteessä. Niemekkeen pohjoisosassa on suuri kaivanto, joka on ilmeisesti tuhonnut asuinpaikkaa osittain. Mäntykankaalle tehdyistä koekuopista löytyi kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta.
Asuinpaikka sijaitsee tontilla, joka on rantayleiskaavassa merkitty rakennuspaikaksi. Vuoden 2021 tarkastuksessa rajattiin koekuopituksella asuinpaikan laajuutta. Asuinpaikkalöytöjä tunnetaan rannan suuntaisesti 22 m matkalta, mj-rajauksen laajuus on noin 32 x 12 m. |
| metsakeskus.1000005120 |
398 |
Kesäranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
445322.02700000 |
6765740.62200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005120 |
Asuinpaikka sijaitsee Ruuhijärven länsirannalla, Kesäranta-nimisen tilan eteläpuolella, mäntykankaalla, rantaan viettävässä rinteessä. Niemekkeen pohjoisosassa on suuri kaivanto, joka on ilmeisesti tuhonnut asuinpaikkaa osittain. Mäntykankaalle tehdyistä koekuopista löytyi kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta.
Asuinpaikka sijaitsee tontilla, joka on rantayleiskaavassa merkitty rakennuspaikaksi. Vuoden 2021 tarkastuksessa rajattiin koekuopituksella asuinpaikan laajuutta. Asuinpaikkalöytöjä tunnetaan rannan suuntaisesti 22 m matkalta, mj-rajauksen laajuus on noin 32 x 12 m. |
| metsakeskus.1000005121 |
111 |
Harakkalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
455017.98400000 |
6796968.09900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005121 |
Asuinpaikka sijaitsee Ala-Rievelin rantaan viettävän rinteen päällä lähellä Heinolan Viikinäisen reenjalaksen (KM 9882) löytöpaikkaa. Asuinpaikan kohdalla ranta on jyrkkä ja kallioinen. Itse asuinpaikka-alueella, jonka koko on noin 80 x 20 metriä, maaperä on kivistä hiekkamoreenia. Puusto alueella on kuusimetsää.
Koekuopituksessa vuonna 2005 kohteesta löytyi kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta 50 cm syvyydelle asti. Asuinpaikan koekaivauksessa (Lahden kaupunginmuseo 2005) asuinpaikan laajuus pystyttiin määrittämään ja merkitsemään maastoon, jotta asuinpaikka voitaisiin huomioida tulevissa metsätalouden toimenpiteissä. Vuoden 2018 inventoinnissa ei uusia havaintoja.
Asuinpaikka-alueen eteläpuolella sijaitsee kaksi kiviröykkiötä, jotka liittynevät paikalla harjoitettuun historiallisen ajan viljelytoimintaan. Röykkiöt ovat kooltaan 2 x 2 metriä ja noin 30-50 cm korkeita. |
| metsakeskus.1000005122 |
111 |
Kammioniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
455967.59300000 |
6798397.53500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005122 |
Kammioniemi on pitkänomainen, etelä-lounais-pohjois-koillissuunnassa noin 400 m pituinen järveen työntyvä niemi, joka leveimmillään (mitattuna alle 79 m mpy. soistuneelle tasolle) on leveydeltään alle 100 m. Vuoden 2005 inventoinnissa löytyi koekuopista merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta pohjois-eteläsuunnassa noin 230 m:n matkalta. Vuoden 2018 inventoinnissa tuulenkaadon juurakosta löytyi palaneen luun siruja (N 6798291 E 455960).
Kammioniemen itäreunalla on kohde Kammioniemi 2 (1000005121), joka on tulkittu erilliseksi asuinpaikaksi. |
| metsakeskus.1000005123 |
111 |
Paloniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
455737.68800000 |
6798687.41400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005123 |
Ala-Rievelin länsirannan Euranlahden pohjukassa on etelään työntyvä harjanne, josta osa muokattu pelloksi ja osa on metsäsaarekkeena. Etäisyys rannasta on noin 80 m. Maaperä on hienoa hiekkaa, joskin alueella on runsaasti kiviä. Kvartsiydin ja kvartsi-iskokset löytyivät pellolla, läheltä metsäsaarekkeen eteläkärkeä. Vuoden 2018 inventoinnissa ei uusia havaintoja. |
| metsakeskus.1000005124 |
111 |
Koskenranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
456017.56600000 |
6800246.78400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005124 |
Asuinpaikka sijaitsee Ala-Pajujärven ja Ylä-Pajujärven kosken kaakkoispuolella sijaitsevan, luoteeseen viettävän törmän päällä. Alueella tehty metsähakkuuta, jossa maanpinta on rikkoutunut. Kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta löytyi näistä rikkoutuneista kohdista.
Vuoden 2018 inventoinnissa paikka tiheää nuorta taimikkoa ja pusikkoa eikä uusia havaintoja tehty. |
| metsakeskus.1000005125 |
111 |
Tiuhtaniementie |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
457397.02400000 |
6797897.73800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005125 |
Asuinpaikka sijaitsee Ala-Rievelin itärannalla, melko loivan lounaaseen viettävän rinteen päällä. Asuinpaikan koillispuolella, noin 50 metrin päässä, on mökkiteiden risteys. Maaperä alueella on kivistä hiekkamoreenia, heti paikan järven puolella kivikkoinen jyrkempi rinne. Asuinpaikka vaikuttaa melko pienialaiselta. Paikalle on pystytetty vuonna 2013 mj-kyltti |
| metsakeskus.1000005126 |
398 |
Herneniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
437485.00000000 |
6760075.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005126 |
Asuinpaikka sijaitsee Kärkjärven etelärannalla, Kymijärven ja Kärkjärven välisellä kannaksella. Asuinpaikka löytyi keväällä 2005, kun hakkuuaukealta oli löytynyt piinuolenkärki, keramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta. Löytöjä oli tuolloin esillä melko runsaasti.
Asuinpaikalla oli todettu kolme erillistä löytöaluetta, joiden rajoja määriteltiin vuonna 2010, ja joita tutkittiin kaavoitusta varten kesällä 2011. Alueella 2 ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä, ja pääalueen rajaus muuttui huomattavasti aikaisempaa pienemmäksi. |
| metsakeskus.1000005127 |
398 |
Hautasaari |
10001 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
443682.68300000 |
6766020.50600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005127 |
Hautasaari on yksi Salajärven suurimmista saarista. Saaren länsiranta on kallioinen. Mahdolliset hautapainautumat sijaitsevat lähellä saaren pohjoisosassa olevaa pientä lahtea. Lähellä toisiaan sijaitsevat painaumat ovat noin metrin levyisiä ja 2,7 metriä pitkiä. Niiden syvyys on noin 30 cm.
Painanteet sijaitsevat tontilla, jonka rakentamisen rantakaava mahdollistaa. |
| metsakeskus.1000005128 |
398 |
Lietturinmäki |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
446011.76700000 |
6763101.68300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005128 |
Röykkiö sijaitsee Lietturinmäen laella, Immilänjärvelle johtavan tien pohjoispuolella, noin 10 metrin päässä tiestä. Röykkiön koko on 3 x 5 m ja korkeutta sillä on noin puoli metriä. |
| metsakeskus.1000005129 |
989 |
Hauinniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
353108.00000000 |
6941489.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005129 |
Paikka sijaitsee Väliveden pohjoisosan länsirannalla olevan Hauinniemen eteläkärjessä, valtatieltä 18 noin 2,4 km pohjoiseen.
Hauinniemen kärkinipukka, jossa asuinpaikka on, on laajuudeltaan noin 40 x 40 m. Niemenkärki on matala ja tasainen. Maaperä on hiekkamoreenia. Koekuopista löytyi kvartsia. Koekuoppien ja topografian perusteella asuinpaikka kattaa koko niemenkärjen. Asuinpaikka on säilynyt täysin ehjänä. Niemenkärjen länsipuolella on hiekkainen matala lahdenpoukama, jonka rantaveteen asuinpaikka saattaa jatkua. Vuoden 2010 inventoinnissa havaittiin aivan vesirajassa kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000005130 |
989 |
Välivesi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
353458.20700000 |
6941869.39900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005130 |
Paikka sijaitsee Väliveden pohjoisosan itärannalla, noin 3 km valtatieltä 18 pohjoiseen ja noin 600 m Hauinniemen asuinpaikasta koilliseen, rantaan laskevan mäenrinteen kapealla tasanteella.
Rannan tuntumassa on tasainen ja vain vähän järveen viettävä terassi noin 2 m vedenpinnan yläpuolella. Maaperä on alueella on yleisesti kivistä moreenia, mutta juuri tällä kohdalla kiviä on vähemmän. Paikalta löydettiin yhdestä koekuopasta kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja likamaata noin 20 cm syvyyteen asti. Paikka on ilmeisen suppea, mutta ehjänä säilynyt. Sen rajaus perustuu topografian perusteella tehtyyn arvioon. |
| metsakeskus.1000005131 |
398 |
Immilä (Aleskylä) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
446411.60300000 |
6763861.38300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005131 |
Immilän Aleskylän kylätontti sijaitsee Hirtelahteen johtavan tien länsipuolella mäen laella ja sen pohjoisrinteessä. Alueella on useita kymmeniä erikokoisia kiviröykkiöitä ja kiviaitoja. Varhaisin maininta kylästä on vuodelta 1484 ja vuonna 1539 Immilässä on ollut jo 10 tilaa. 1560-luvulla tilojen määrä on ollut 14 ja vuonna 1571 kahdeksan.
Kuninkaankartastossa paikalla on Immilän vanha kylätontti, joka jakautuu kolmeen kylätonttiin. Pohjoisimman tontin eli Aleskylän alueelta tunnetaan jo ennestään kaksi irtolöytöpaikkaa: Tuomaanpiha ja Äijälä. Näistä on löytynyt metallinilmaisimella todennäköisesti 1300-luvulle ajoittuva metalli-ikoni (KM 39646) sekä ristiriipus (KM 39936). Tästä etelään sijaitsevan tonttimaan (Immilä) alueelta tunnetaan Oijalan irtolöytöpaikka, josta on löytynyt metallinilmaisimella Otto III aikainen hopearaha (996-1002) ja Kustaa Vaasan aikainen raha (1529). Laajempien ryhmäkylätonttien lisäksi Immilänalasen länsipuolella on sijainnut yksittäistalo.
Kohteen rajaus on suuntaa antava. |
| metsakeskus.1000005132 |
989 |
Hauinniemen tyvi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
352608.54600000 |
6941889.39200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005132 |
Paikka sijaitsee Väliveden pohjoisosan länsirannalla olevan Hauinniemen tyvessä, valtatieltä 18 vajaat 3 km pohjoiseen.
Hauinlahden pohjukasta 100 m pohjoiseen, mäenrinteen laen länsireunalla on nuoren kuusikon peittämänä hyvin säilynyt tervahauta. |
| metsakeskus.1000005133 |
405 |
Pontuksen kaivanto |
10002 |
12005 |
13056 |
11006 |
27006 |
570804.48600000 |
6772301.55500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005133 |
Vuosina 1607–1608 alettiin kaivaa kanavaa Saimaalta Suomenlahdelle, mutta hanke jäi kesken. Syntynyt kaivanto tunnetaan Pontuksen tai Juustenin kaivantona. Kanava näkyy maastossa noin 500 m pitkänä uomana, joka suuntautuu Saimaan etelärannasta ensin itään ja kaartaa sitten lounaaseen päättyäkseen suohon. Kaivannon leveys vaihtelee 10 ja16 metrin välillä ja sen syvyys on 1–9 metriä. Kaivannon reunoilla on kasattuja, ilmeisesti luiskien vahvistamiseen tarkoitettuja kiviä. Kaivannon yli kulkee junarata ja maantie, muuten muinaisjäännös on hyvin säilynyt.
2014 ja 2015 muinaisjäännöksen rajausta muutettiin laserkeilausaineiston perusteella laajemmaksi. Kaivannosta poistettu maa muodostaa kaivannon suuntaiset vallit sekä itä- että länsipuolelle 50–75 metrin päähän kaivannon reunasta. Alueen ulkopuolelle on jätetty junaradan pohjoispuolella olevan kaivannon idänpuoleinen maavalli, joka on valtaosaltaan tasoitettu pientalojen rakentamisen yhteydessä.
Kaivannon pohjalla, heti rautatien pohjoispuolella kohdassa on puisella ristillä ja metallisella aidalla merkitty Juosi Musto -nimisen henkilön hauta, ks. alakohteet, joka liittyy vuoden 1918 sotaan.
Kaivannon puolimaissa, kiinni sen länsisivussa, todettiin kaivantoon nähden poikittainen matala ja vaatimaton taisteluhauta (1918?), ks. alakohteet. Hieman etelämpänä kaivannon samalla sivulla on kaksi epämääräistä, mahdollista maanottokuoppaa. Tien ja junaradan välissä kaivannon läntisen maavallin länsirinteessä on mahdollisesti I maailmansotaan liittyvä taistelukaivanto. |
| metsakeskus.1000005136 |
146 |
Munamäki |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
686434.04000000 |
6980515.14500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005136 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Koitereen etelärannalla, Vuotsanlahden pohjoisrannalla. Kohteessa on melko hajallaan ainakin neljä laakeaa, halkaisijaltaan 5-6 metriä olevaa kuoppaa. Yksi kuopista on rannassa kulkevan tieuran pohjoispuolella noin 20 m. Tieuran kohdalta vanhan rantatörmän päältä on koekuopasta tullut esille lisäksi yksi kvartsi-iskos. |
| metsakeskus.1000005137 |
146 |
Surinlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
686124.17700000 |
6976506.75200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005137 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen etelärannalla, Haapajoen suualueen etelärannalla, Surinlahden itäpuolella, laakean pienen niemekkeen itäpuolella, rantavedessä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantavedestä noin 15 metrin matkalta. On mahdollista, että osa paikasta ulottuu kuivalle maalle matalaan rantaan, mutta suurimmaksi osaksi asuinpaikka on huuhtoutunut veteen.
|
| metsakeskus.1000005139 |
146 |
Huutoniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
696010.15500000 |
6986912.59700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005139 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen itärannalla, Kontiolahden suun etelärannalla olevan niemen itäkainalossa olevan kannaksen pohjoisreunalla.
Paikalla on kannas, jossa maasto kohoaa itään ja laskee länteen, jossa kauempana luoteessa niemen kärki kohoaa kumpareeksi. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille kannaksen itäpäästä, lahden etelärannalta, kohdasta, jossa maasto loivasti nousee itään. Asuinpaikkalöytöjä tuli esille noin 10 x 10 m olevalta alalta. |
| metsakeskus.1000005140 |
531 |
Perämaa |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
229358.59300000 |
6817718.73300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005140 |
Röykkiöiden jäännökset sijaitsevat Ulvilan ja Nakkilan rajasta 15-20 m etelään ja Pori-Helsinki -tiestä 30 m länteen kivikkoisen mäen rinteessä, lähellä lakea.
Pohjoisempi röykkiön jäännös on myllerretty 13x5 m laajuinen kivikko. Siihen on kaivettu kuoppia ja tehty kasoja.
Eteläisempi kiveys on edellisestä noin 4 m etelään. Kivien alue on noin 8 m halkaisijaltaan. Siihen on kaivettu kuoppia ja kasattu kivistä kekoja. |
| metsakeskus.1000005141 |
768 |
Salonmäki |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
573440.05700000 |
6857304.32600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005141 |
Kalliohakkaukset sijaitsevat Iilahden Kommerlahdesta 0,5 km pohjoiseen, Likolammen eteläpäästä 0,3 km lounaaseen, korkean mäen päällä. Paikalta avautuu hyvä näköala etelään.
Hakkaukset ovat parina pitkänä rivinä laakean kalliopaljastuman kohdalla, paikalla olleen talon kivijalan vieressä. Markus Hiekkanen on 1980-luvulla tulkinnut hakkausten (=riimujen) tarkoittavan: " Tässä on Iitlahti postitalo".
Kohde on merkitty muinaisjäännösmerkillä 1989 painettuun peruskarttaan. |
| metsakeskus.1000005153 |
146 |
Kypönniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
695960.17900000 |
6987452.38300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005153 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen itärannalla, Kontiolahden suun pohjoisrannalla olevan niemen pohjoispuolella, matalassa rantavedessä.
Kypönniemen pohjoispuolella on rannassa pieni, korkeampi kumpare ja sen pohjoispuolella matala hiekkaranta. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille sieltä täältä tämän hiekkaisen rannan alueelta. Rantavedessä on myös havaittu lieden tapainen kivikko. Rannan eteläpuoliskossa maa kohoaa hieman kauempana rannasta. Maan puolelle tehdyistä koekuopísta ei ole tullut esille mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa. Asuinpaikka on huuhtoutunut kokonaan rantaveteen. |
| metsakeskus.1000005155 |
146 |
Aittolahti 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
696110.10500000 |
6990741.06000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005155 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen itärannalla, Aittolahden pohjoisrannalla. Asuinpaikkalöytöjä on tullut esille kahdesta eri kohtaa. Asuinpaikkalöytöjä on tullut esille korkean ja jyrkän rantatörmän päälle tehdyistä koekuopista sekä jyrkän rantatörmän juurelta, kivikkoisesta rantavedestä. Paikalla on ilmeisesti kaksi eriaikaista asuinpaikkaa, joista toinen on huuhtoutunut vesien säännöstelyn johdosta rantaveteen. Toinen, rantatörmän päällä oleva asuinpaikka-alue on ehjä. |
| metsakeskus.1000005157 |
146 |
Lapiopuronsuu 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
695140.48200000 |
6993419.97000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005157 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen itärannalla, Lapiopuronsuun pohjoisrannalla, loivan rantatörmän päällä, matalan niemekkeen kärjessä.
Paikalla on noin metrin Koitereen pinnan yläpuolelle kohoava matala törmä. Sen takana on hieman kivikkoinen, hiekkamainen tasanne. Asuinpaikkalöytöjä ja likamaata on tullut esille kuuden metrin päähän törmän reunasta tehdystä koekuopasta. |
| metsakeskus.1000005158 |
146 |
Lapiopuronsuu 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
695230.45100000 |
6993429.96900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005158 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen itärannalla, Lapiopuronsuun pohjoisrannalla, suon rannalla, rantavedessä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille kivikkoisesta rantavedestä. |
| metsakeskus.1000005159 |
146 |
Hiienlahti 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
685544.34500000 |
6995868.94800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005159 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen länsirannan pohjoispäässä, Hiienjoen suun pohjoispuolella, lauttarannassa, korkean törmän päällä kumpareella.
Joen rannassa on laaja, hiekkainen tasanne, jonka kollispäässä maasto vielä nousee tasalakiseksi kumpareeksi, jonka reunat ovat jyrkät jokeen ja luoteeseen. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille tasanteen rikkoutuneista kohdista. |
| metsakeskus.1000005160 |
146 |
Hiienlahti 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
685524.34700000 |
6995828.96500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005160 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Koitereen länsirannan pohjoispäässä, Hiienjoen suun pohjoispuolella, lauttarannassa ja siitä etelään ja lounaaseen olevalla kankaalla.
Kankaan luoteisreunalla on matala harjanne, jonka laella on viiden kuopan hangas. Pyyntikuopat ovat halkaisijaltaan 3-5 m. |
| metsakeskus.1000005161 |
169 |
Setälänlammi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
307249.60500000 |
6752894.14000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005161 |
Asuinpaikka sijaitsee hiekkaisella peltotörmällä Jänhijoen varrella olevan Setälänlammen pohjoispuolella. Paikalta on löytynyt runsaasti kvartsiesineitä ja -iskoksia. |
| metsakeskus.1000005162 |
169 |
Yrjänän rantapelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
305353.40700000 |
6745290.18600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005162 |
Asuinpaikka sijaitsee Vaulammin Pohjanmaankulmalla, Loimijoen rannalla, Yrjänän talosta n. 700 m kaakkoon. Paikalta on löytöinä kvartsia hiesusaviselta pellolta n. 30 x 60 m alueelta. |
| metsakeskus.1000005163 |
169 |
Lahdelman rantapelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
305120.49800000 |
6745172.23500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005163 |
Asuinpaikka sijaitsee Vaulammin Pohjanmaankulmalla, Loimijoen pohjoisrannalla, Lahdelman talosta 400 m kaakkoon. Maasto on hiesusavista peltoa. Asuinpaikkalöytöjä on kerätty pellolta joessa olevan mutkan kohdalta, vanhalta rantatörmältä. Löytöalue on kooltaan n. 20 x 60 m. |
| metsakeskus.1000005164 |
169 |
Könkö 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
305490.35000000 |
6745759.99600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005164 |
Asuinpaikka sijaitsee Vaulammin Pohjanmaankulmalla, Loimijokeen laskevan Jänhijoen suusta 300 m länteen, Jänhijoen etelärannalla. Paikalta on löytynyt kvartsia pienialaisena keskittymänä n. 20 m alueelta hiesupellolta. |
| metsakeskus.1000005165 |
169 |
Könkö 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
305215.45600000 |
6745999.90300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005165 |
Asuinpaikka sijaitsee Vaulammin Pohjanmaankulmalla, Jänhijoen etelärannalla, Loimijoen ja Jänhijoen haaraumakohdasta 500 m luoteeseen, Könkön päärakennuksesta 100 m koilliseen. Asuinpaikka on hiesusavisella pellolla. |
| metsakeskus.1000005166 |
169 |
Savikko 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
305497.34400000 |
6746354.76300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005166 |
Asuinpaikka sijaitsee Vaulammin Pohjanmaankulmalla, Jänhijoen pohjoisrannalla, Loimi- ja Jänhijoen haaraumakohdasta 500-900 m luoteeseen, aution Savikon tilan molemmin puolin pelloilla. Pelto on maaperältään pääosin savista ja etenkin asuinpaikan länsiosassa jyrkkärinteinen, jossa muinaiset rantatörmät kuitenkin erottuvat selvästi. Asuinpaikalta on kerätty inventoinnissa löytöjä useasta keskittymästä. |
| metsakeskus.1000005167 |
169 |
Savikko 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
305151.47700000 |
6746688.62300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005167 |
Asuinpaikka sijaitsee Vaulammin Pohjanmaankulmalla, Jänhijoen itärannalla, Savikon autiotilan päärakennuksesta noin 400 m luoteeseen savi-/hiesupellolla. Löytöjä on kerätty kahdesta kohdasta Savikon peltoalueen luoteisosasta. |
| metsakeskus.1000005168 |
169 |
Luhta 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
305797.22100000 |
6746045.88800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005168 |
Asuinpaikka sijaitsee Vaulammin Pohjanmaankulmalla, Jänhi- ja Loimijokien haarasta 200 m pohjoiseen loivalla peltoniemekkeellä, Luhta-nimisen joenvarsikosteikon pohjoispuolella. Pelto on maaperältään lähinnä hiesua. Asuinpaikalla on löytöjä sekä aivan joen rantaan kulkevan traktoripolun pohjoispuolelta että myös vähän ylempää, tasanteen päältä. Löytöjä oli ensiksi mainitulla alueella noin 20 x 20 m kokoisella alueella ja jälkimmäisellä alueella lähes yhdessä nipussa. |
| metsakeskus.1000005169 |
169 |
Myllyoja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
304847.60200000 |
6746780.58600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005169 |
Asuinpaikka sijaitsee Vaulammilla, Jänhijoen länsirannalla, Jänhijokeen laskevan pienen Myllyojan etelärannan pellolla, alueen halki kulkevan Kuoppatien molemmin puolin. Asuinpaikka on savipellolla. Tie jakaa asuinpaikan kahteen löytöalueeseen, joista läntisellä on löytöjä n. 50 x 30 m kokoisella alueella ja itäisellä n. 40 x 30 m kokoisella alueella. |
| metsakeskus.1000005170 |
169 |
Setälänlammi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
307055.69000000 |
6752692.22400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005170 |
Asuinpaikka sijaitsee Jänhijoen suvannon Setälänlammen länsirannalla, Humppilan-Jokioisten valtatien vieressä, 200 m Latovainion risteyksestä eteläkaakkoon olevalla niemekkeellä. Asuinpaikka on lammen länsirannalla ja Jänhijoen pohjoisrannalla, kaakkoon suuntautuvalla hiekkaisella peltoniemekkeellä. Tältä paikalta on noin 40 x 20 m kokoiselta alueelta muutamia kvartseja. Alue on Maatalouden Tutkimuskeskuksen koepeltoa ja ilmeisesti pellolla on muovinkappaleista päätellen ainakin joskus ollut mansikkaviljelys. Varsinaiseen asuinpaikkaan liittyy 130 m pohjoisempana yhden kvartsin ja todennäköisen tuluspiin löytöpaikka lammen luoteisrannalla. |
| metsakeskus.1000005171 |
169 |
Peltola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
307093.70400000 |
6746334.77400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005171 |
Asuinpaikka sijaitsee Jokioisten keskustan länsipuolella, Maatalouden esittelypuiston Elonkierron länsipuolella ja Peltolan talon etelä- ja kaakkoispuolella. Asuinpaikka on hiesupellolla, joka laskee loivasti lounaaseen, Loimijoen suuntaan. Joelle on matkaa yli 200 m. Löydöt ovat loivan törmän päällä.
Vuoden 2005 inventoinnissa alueelta löydettiin kvartsikaapimia ja kvartsi-iskoksia. Asuinpaikka jakaantuu kolmeen löytöalueeseen, joista kaksi läntisintä muodostavat yhtenäisen alueen ja itäisin on noin 80 m päässä niistä. Läntisin asuinpaikan osa on Peltolan tilan maalla, talosta 30 - 70 m lounaaseen, pellon kulman länsipuolella, Luhdalle johtavan peltotien pohjoispuolella. Tällä alueella oli löytöjä noin 40 x 40 m alueella. Välittömästi em. tien eteläpuolella on seuraava löytöalue noin 80 x 25 m kokoisella alueella. Tästä löytöalueesta noin 80 m kaakkoon on kolmas löytöalue, jossa oli kvartseja noin 70 x 20 m kokoisella alueella. Nämä löydöt on kerätty pellolla vihreänä kasvavan koepalstan ympäriltä, joten asuinpaikkalöytöjä olisi varmaan tämän palstankin kohdalla. Vuonna 2019 Pelto-tilan pihamaalla uudisrakentamiseen liittyneessä konekaivuun valvonnassa putkireiteillä ja kuusiaidan poistossa ei havaittu tontilla merkkejä muinaisjäännöksestä . |
| metsakeskus.1000005172 |
169 |
Ruostekoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
304591.69900000 |
6748080.06000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005172 |
Asuinpaikka sijaitsee Jänhijoen länsirannalla, jokeen viettävän pellon yläpuolella, metsä-äestetyllä hiekkarinteellä, Ruostekosken talosta 430 m etelään, pellolle vievän tien pohjoispuolella. Vanhoista metsä-äestysvaoista on löytynyt kvartsi-iskoksia ja palanutta savea. |
| metsakeskus.1000005173 |
169 |
Sillanpää |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
304669.66500000 |
6748901.72800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005173 |
Asuinpaikka sijaitsee Jänhijoen itärannalla, mäen länsirinteellä vastapäätä pienen Jänhijokeen laskevan Korko-ojan suuta, Sillanpään talosta 300 m lounaaseen ja Mäenpään talosta 280 m luoteeseen savipellolla. Paikalta on löytöinä kaksi kvartsia. |
| metsakeskus.1000005174 |
169 |
Kankaanranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
307787.39300000 |
6752534.28500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005174 |
Asuinpaikka sijaitsee Jänhijoen etelärannalla, mutta länteen - Setälänlammelle päin suuntautuneella hiekkaisella harjuterassilla, pellolla, Kankaanrannan talosta 100 m koilliseen. Paikalta on löytynyt pieneltä alalta palanutta luuta. Asuinpaikka ajoittunee Ancylus-järven aikaiseksi. |
| metsakeskus.1000005175 |
169 |
Urheilutalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
304981.56000000 |
6744595.46500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005175 |
Asuinpaikka sijaitsee Vaulammilla, Loimijoen etelärannan rantatörmällä, entisestä Seurojentalosta (nykyään Urheilutalo) 250 m pohjoiseen, savipellolla, Jokioisiin johtavan tien länsipuolella. Paikalta on löytynyt kvartsia n. 70 x 40 m kokoiselta alueelta rannan suuntaisena vyöhykkeenä. |
| metsakeskus.1000005176 |
169 |
Pajuniemi |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
306110.09900000 |
6745517.10000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005176 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Loimijoen etelärannalla, Luhta-nimisen kosteikon eteläpuolella, Jokioisiin johtavan maantien pohjoispuolella, Pajuniemen talosta 200 m luoteeseen savipellolla. Paikalta on löytynyt kolme osin epämääräistä kvartsia läheltä tietä n. 30 x 20 m kokoiselta alueelta. |
| metsakeskus.1000005177 |
169 |
Sollan rantapelto |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
305449.36200000 |
6745450.11900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005177 |
Kohde sijaitsee Vaulammin Pohjanmaankulmalla, Loimijoen länsirannalla, n. 60 m joen rannasta ja n. 450 m Loimi- ja Jänhijoen haarasta lounaaseen ja Sollan päärakennuksesta 670 m kaakkoon. Paikalta on yksi kvartsi-iskos. |
| metsakeskus.1000005178 |
169 |
Luhta 2 |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
306322.01400000 |
6746206.82200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005178 |
Kohde sijaitsee Vaulammin Pohjanmaankulmalla, Loimijoen pohjoisrannalla, Luhta-nimisen kosteikkoalueen pohjoispuolella, Loimi- ja Jänhijoen haarasta noin 700 m koilliseen ja pellon keskellä olevasta ladosta 100 m itäkaakkoon. Löytöpaikka on hiesusavista peltoa metrin-pari Luhtaa ylempänä. Löydetty kvartsi on hyvän laatuinen selvä iskos, joten on todennäköistä, että paikalla on kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000005179 |
169 |
Setälänlammi 3 |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
307142.65400000 |
6752601.26000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005179 |
Setälänlammi 3:n mahdollinen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Jänhijoen varrella olevan Setälänlammin etelärannalla olevalla pellolla, lähellä joen rantaa, Setälän talosta n. 160 m pohjoisluoteeseen. Paikalta on löytynyt kvartsi-iskos ja hioime/liipan katkelma. Joen pohjoisrannalla ovat kivikautiset asuinpaikat Setälänlammi 1 ja 2. |
| metsakeskus.1000005180 |
146 |
Kylmäranta |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
687673.50800000 |
6989981.33100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005180 |
Talonpohja ja kiuas sijaitsevat Koitereen länsirannalla, Kylmäniemen pohjoispuolisella rannalla, kalliopaljastuman äärellä.
Ranta alueella on matalahko ja pusikkoinen. Tällä kohden rannassa on pieni kalliopaljastuma ja maasto sen ympärillä on korkeampi. Aivan rannassa on pienen talon pohja - perustukset ja kiukaan raunio, jotka nyt ovat sammalen peittämät. Talon pohjan ikä ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.1000005183 |
146 |
Mäntyniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
694880.59000000 |
6992260.44100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005183 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen itärannalla, Lapiovaaran länsipuolella olevan Mäntyniemen kärjen pohjoisrannalla olevalla kapealla kannaksella, rantavedessä.
Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille hiekkarannalta. |
| metsakeskus.1000005184 |
146 |
Aittolahden pohjoispuoli |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
696010.14000000 |
6990980.95800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005184 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen itärannalla, Aittolahden pohjoispuolella olevan korkean niemen pohjoispuolella olevalla matalalla rannalla, rantavedessä. |
| metsakeskus.1000005186 |
753 |
Flätbacka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
401150.12900000 |
6696208.38000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005186 |
Poikkikirves, ison poikkikirveen teräpuolikas (Föreningen Sibbo Hembygdsforskning nro 88) ja kivikirves (Porvoon museo) on löydetty Martinkylän Flätbackan tilan mailta. Vuoden 1971 inventoinnissa ei mahdollisilta löytöpaikoilta havaittu mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa.
Kohde tarkastettiin 2007 inventoinnissa. Paikalla on etelään ja kaakkoon, kohti Näsebäckenin puroa laskeutuva hiekkainen peltorinne, jonka yläosasta löytyi kvartsi-iskoksia, palaneita kiviä ja palanutta luuta. Topografian perusteella paikalla on ollut kivikaudella etelään pistävä niemi. Pellossa oli myös jonkin verran historiallisen ajan löytöjä; lasia, kuonaa ja tiiltä, mutta niitä ei otettu talteen. Kivikautinen asuinpaikka on suurelta osin peltoviljelyn ja myöhemmän asutuksen tuhoama. Läheinen Flätbackan tila on autioitunut. |
| metsakeskus.1000005187 |
753 |
Nya Hemmet |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
399060.96400000 |
6698147.59400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005187 |
Poikkikirves (KM 15394) on löytynyt todennäköisesti Nya Hemmetin päärakennuksen eteläpuolella olevalta pellolta. Vuoden 1971 inventoinnissa ei löytöpaikalta havaittu mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa.
Kohde tarkastettiin 2007 inventoinnissa. Talon päärakennuksen etelä- ja kaakkoispuolella on loivasti eteläkaakkoon viettävä peltorinne. Pellon yläosa on hiekansekainen, alempana maalaji muuttuu saviseksi. Sähkölinjan ja tien väliseltä alueelta löytyi inventoinnissa kvartsi-iskoksia ja palaneita kiviä. Paikalla oli myös melko paljon historiallisen ajan löytömateriaalia, mm. lasia ja kuonaa, joita ei otettu talteen. Kohde on suurelta osin peltoviljelyn ja myöhemmän asutuksen tuhoama. |
| metsakeskus.1000005190 |
753 |
Nygård |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
398451.18200000 |
6702455.85400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005190 |
Oiko- ja poikkikirves (KM 7302:1-2) ja kourutaltta (KM 4221) ovat löytyneet Martinkylän Nygårdin tilalta. Kirveet ovat luultavasti löytyneet Nygårdin talon länsipuolelta, Keravanjoen rantapellolta, taltta taas Honkalan uudisviljelykseltä, jonka sijainti ei ole enää tiedossa. Vuoden 1971 inventoinnissa ei mahdollisilta löytöpaikoilta havaittu mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa.
Kohde tarkastettiin 2007 inventoinnissa. Alueella sijaitsee hieno, loivasti länsilounaaseen, kohti Keravanjokea laskeva muinainen rantaterassi. Terassin reuna on 40 m mpy korkeuskäyrän tuntumassa. Maaperä alueella on savensekaista hiesumultaa. Alempana, lähellä jokirantaa, maaperä muuttuu savisemmaksi. Pellolta löytyi inventoinnissa kaksi hiotun kivitaltan katkelmaa sekä kvartsi-iskos. Peltorinteessä oli myös palaneita kiviä. Löydöt tulivat pääosin sähkölinjan alta, yhteensä n. 250 m pitkältä vyöhykkeeltä. Kohde on osin peltoviljelyn tuhoama. |
| metsakeskus.1000005209 |
146 |
Paloniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
694850.59600000 |
6995029.31900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005209 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen itärannalla, Ukonlahden pohjoispäässä, Paloniemen etelätyvessä, rantavedessä.
Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantavedestä. |
| metsakeskus.1000005210 |
146 |
Päivynniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
695755.00000000 |
6987503.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005210 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen itärannalla, Kontiolahden ja kypönniemen pohjoispuolella olevan niemen etelärannalla, rantavedessä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantavedestä. |
| metsakeskus.1000005217 |
543 |
Rauhala 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
369033.98700000 |
6708126.43800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005217 |
Kourutaltan katkelma (KM 14466) on löytynyt Nummenpään kylästä, länteen viettävältä loivalta rinnepellolta.
Vuoden 2006 inventoinnissa talon eteläpuolisesta länteenviettävästä hiekkaisesta pellosta löytyi myös kvartsia ja keramiikan pala. Todennäköisesti kyseessä on asuinpaikka eikä vain irtolöytöpaikka. Asuinpaikka sijaitsee Nummenpään kylän pohjoisosassa lähellä Korven kylän rajaa. Maasto on suhteellisen korkeaa, Nummenpään hiekkaharjun pohjoispuolella olevan laakson eteläreunaa. Laakso viettää länteen kohti kuivatusta Leppälammesta laskevaa Korvenojaa. Loivan laakson pohjalla asuinpaikan pohjoispuolella kulkee Karjaan ja Hyvinkään välinen rautatie ja Korventie. Löydöt ovat peräisin Rauhalan talon pihapiiristä kasvimaasta lounaispuolelta ja talon eteläpuolisesta hiekkaisesta peltorinteestä. Talon ohitse kulkevan Rauhalantien pohjoispuolella alempana laaksossa maaperä on suomultaa. |
| metsakeskus.1000005219 |
543 |
Mäki-Heikkilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
382792.49100000 |
6700572.54400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005219 |
Kourutaltta (KM 2452:66) on löydetty Palojoen Mäki-Heikkilästä saviselta peltokumpareelta.
Inventointi 2006: Pertti Lilja ilmoitti löytäneensä kvartsia Mäki-Heikkilän alapuolisesta pellosta. Pellossa on selvästi asuinpaikka eikä vain irtolöytöpaikka. Löytökohtia on pellossa kaksi. Toinen on lähempänä tietä noin 55 metrin käyrällä (=läntisempi löytökohta), GPS-mittaus 6703386/3382915 ja toinen Seurantalon kupeella pienellä kukkulalla (=itäisempi löytökohta), GPS-mittaus 6703399/3382946.
Asuinpaikka sijaitsee Palojoen kylässä Taaborinvuoren museoalueen itäpuolisella pellolla Seurantalon pohjoispuolella. Maasto on itään ja koilliseen kohti Palojokea laskevaa peltorinnettä, jokeen on matkaa noin 500 metriä. Paikalla erottuu hieman törmää ja Seurantalon pohjoispuolella on pieni kumpare. Maaperä on kivetöntä hiesua.
|
| metsakeskus.1000005224 |
146 |
Pannuniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
695530.31500000 |
6996398.77300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005224 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen itärannalla, Vänskänjärven ja Koitereen välisellä kannaksella, Vänskänjärven uoman eteläpuolella olevan niemenkärjen länsirannalla, rantavedessä.
Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantavedestä. |
| metsakeskus.1000005226 |
146 |
Kotkatsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
681655.95200000 |
6983973.72500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005226 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen eteläosan länsi (lounais)rannalla, Juuansaaren luoteispuolella olevan Kotkatsaaren itäkärjessä, rantavedessä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantavedestä. |
| metsakeskus.1000005227 |
146 |
Pitkänniementyvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
695470.35000000 |
6993280.02600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005227 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen itärannalla, Lapiopuron suussa, kahden uoman välisellä saarella, sen keskikohdassa olevan lahdekkeen soisella pohjoisrannalla, rantavedessä.
Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantavedestä. |
| metsakeskus.1000005230 |
146 |
Tytinniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
695020.51900000 |
6996058.91000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005230 |
Löytöpaikka sijaitsee Koitereen itärannalla, Vänskänjärven länsipuolella olevan Tytynniemen kärjen itäpuolella olevan niemen pohjoisrannalla, rantavedessä. Kvartsi-iskokset ovat tulleet esille rantavedestä. |
| metsakeskus.1000005235 |
146 |
Kontiovaaran Raatosaari |
10002 |
12002 |
13023 |
11006 |
27000 |
695403.40600000 |
6985708.08200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005235 |
Historiallisen ajan kesähautasaari sijaitsee Koitereen itärannnalla, Lylyniemen edustalla. Raatosaari on kooltaan 80 x 50 m. Raatosaarta kerrotaan käytetyn kesähautasaarena (Sauvo Henttonen 2002) |
| metsakeskus.1000005236 |
146 |
Tytinsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
694900.57200000 |
6996518.71900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005236 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen itärannan tuntumassa olevan Tytinsaaren pohjoiskärjen itärannalla, rantavedessä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantavedestä. |
| metsakeskus.1000005239 |
753 |
Eistkärr |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
405628.30000000 |
6701206.39600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005239 |
Sipoon kotiseutumuseon kokoelmissa säilytettävä vasarakirveen puolikas on löytynyt Paippisten Eistkärristä, loivasti itään viettävältä pellolta. Vuoden 1971 inventoinnissa ei paikalla havaittu mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa.
Kohde tarkastettiin 2007 inventoinnissa. Paikalla on hieno peltorinne, jossa olevan ladon kaakkoiskulmalla on hiekansekainen kumpu. Kummulta ja sen reunoilta löytyi kvartsi-iskoksia ja paikoin hiekansekaisessa maassa oli havaittavissa punertavaa likamaata. Muinaisen koilliseen työntyvän niemen reunoja tarkastettiin, mutta alueelta ei löytynyt lisää merkkejä kivikautisesta asutuksesta. Asuinpaikan eteläpuolella oleva metsä oli lähiaikoina kaadettu ja sinne kaivettiin muutamia koepistoja. Hiekkaisessa maassa ei kuitenkaan tavattu merkkejä asuinpaikan jatkumisesta metsän puolelle etelään. Pellolla oleva asuinpaikka on osittain tuhoutunut peltoviljelyn vaikutuksesta, mutta likamaahavaintojen perusteella kulttuurikerrosta on vielä löydettävissä kyntökerroksen alapuolelta. |
| metsakeskus.1000005245 |
146 |
Risulahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
692071.75300000 |
6984723.46300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005245 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen Lammassaaren eteläosan itärannalla, Risulahden pohjukassa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantahietikolta. |
| metsakeskus.1000005254 |
146 |
Tyrjänlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
691491.98600000 |
6984203.67200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005254 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen Lammassaaren eteläpään länsirannalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantavedestä. |
| metsakeskus.1000005257 |
146 |
Maitolahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
691961.79400000 |
6984933.37600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005257 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen Lammassaaren itärannalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantahietikolta. |
| metsakeskus.1000005258 |
146 |
Jänissaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
693671.10200000 |
6986312.83300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005258 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen Jänissaaren länsirannalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantavedestä. |
| metsakeskus.1000005259 |
146 |
Hämö |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
694420.78500000 |
6989551.53100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005259 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen Hämö-saaren lounaisrannalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantavedestä. |
| metsakeskus.1000005260 |
146 |
Pikku-Hämö |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
695150.48900000 |
6989961.36200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005260 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen itärannan tuntumassa olevan Pikku-Hämö -saaren etelärannalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantahiekalta. |
| metsakeskus.1000005265 |
103 |
Järvensuo 5 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
299593.65900000 |
6758617.80300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005265 |
Asuinpaikka sijaitsee Humppilan Järvensuon alueella, kuivatun Rautajärven kaakkoisrannalla, vastapäätä Järvensuo 2 -asuinpaikkaa, siitä 100 m lounaaseen, ilmeisesti muinaisen pienen salmen vastarannalla, joka nykyään on märkää peltoa. Asuinpaikka on pienellä sekametsää kasvavalla kumpareella aivan pellon reunalla. Vaikka maasto on louhikkoista, on maan pinta kuitenkin tasainen ja maaperä koekuoppien perusteella pinnalta hiesusavea ja sitten kovempaa savea. Koekuopista on löytynyt kvartsi-iskos ja palanutta luuta sekä palanutta savea ja mahdollisesti savitiivistettä. Viimeksimainitut voivat liittyä esim. varhaismetallikautisen asumuksen rakenteisiin tms. Kohteen laajuus on ehkä 20 x 30 m. |
| metsakeskus.1000005266 |
103 |
Porrassuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
300216.40400000 |
6758738.75500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005266 |
Asuinpaikka sijaitsee Humppilan Järvensuon alueella, kuivatun Rautajärven itäpuolella olevan Porrassuon itärannalla, Porrassuon talon länsi- ja luoteispuolella. Asuinpaikalla on kolme selvästi erillistä löytökohtaa, asuinpaikkatasannetta, jotka on kuitenkin suojelullisista syistä yhdistetty yhdeksi muinaisjäännösalueeksi. Porrassuolla on asuinpaikkalöytöjä suon itärannalla noin 300 m matkalla. Eteläisimmästä löytökohdasta etelään maasto on alavaa ja lähempänä Rautasuon tietä erittäin louhikkoista. Pohjoisimmasta asuinpaikasta pohjoiseen on otollisempaa maastoa ja vielä pohjoisempana on asuinpaikka Järvensuo 3-4. Löytökohdille tehdyistä koekuopista löytyi kvartsia ja palanutta luuta. Asuinpaikka on kokonaan ehjässä maastossa. |
| metsakeskus.1000005267 |
103 |
Kultasaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
298452.11400000 |
6758608.79900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005267 |
Asuinpaikka sijaitsee Humppilan Järvensuon alueella, kuivatun Rautajärven lounaisrannalla, Rautasuon pohjoispuolella, Kultasaaren talosta 200 m itään. Asuinpaikkalöytöjä on kerätty kahdesta kohdasta, joista ensimmäinen on välittömästi Jaukkarinkulmalle johtavan tien eteläpuolella paikalla, jossa pienellä kalliokumpareella olleen puretun ladon kohdalta löytyi joukko kvartsi-iskoksia. Vaikka kumpare on kalliota, on sen päällä kuitenkin kerros hiekkaa, ja sitä on sieltä täältä käännetty auralla. Asuinpaikka on saattanut säilyä ladon alla hyvinkin, mutta mahdolliset jatkotoimet entisen ladon paikalla saattavat vaarantaa asuinpaikan säilymistä. Tällä kohdalla asuinpaikkaa on ehkä 20 x 15 m alalla. Toinen asuinpaikkakohta on tien pohjoispuolella olevalla pellolla, josta on löytynyt pari kvartsi-iskosta noin 45 m ensimmäisistä löydöistä pohjoisluoteeseen, hiekkapellolla erottuvalta muinaisrantatörmältä. |
| metsakeskus.1000005268 |
103 |
Kultakangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
298275.18900000 |
6758853.70600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005268 |
Asuinpaikka sijaitsee Humppilan Järvensuon alueella, kuivatun Rautajärven lounaispuolella olevan Kultakankaan kumpareen koillissivulla, vanhan järven muinaisrannoilla. Asuinpaikalla on neljä erillistä löytökohtaa, jotka on suojelullisista syistä kuitenkin yhdistetty yhdeksi muinaisjäännöskohteeksi. Kaikkiaan Kultakankaan asuinpaikka kattaa koko moreenikumpareen koillissivun noin 400 x 50 m kokoisella alueella. Suurin osa asuinpaikasta oli löytöhetkellä täysin ehjässä maastossa. Löytöjä on pellolta, metsään tehdyistä koekuopista sekä tuulenkaadoista. Paikalta on löytynyt keramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.1000005269 |
103 |
Rautajärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
297790.38100000 |
6759190.56600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005269 |
Asuinpaikka sijaitsee Humppilan Järvensuon alueella, kuivatun Rautajärven länsipuolella, Rautajärven autiotalosta 170 m pohjoisluoteeseen, aivan metsänreunassa, savipellolla. Paikalta on löytynyt lähes tasaiselta pellolta joukko kvartsia noin 15 x 10 m kokoiselta alueelta, 5 - 15 metriä metsän reunasta. Metsään tehdyistä koekuopista ei löytynyt mitään, mutta niistä ilmeni, että myös metsä on ollut aiemmin peltoa. Asuinpaikka lienee ollut hyvin loivalla järven rannalla, löytökohta kohoaa ympäristöstään vain joitakin kymmeniä senttejä. Vuoden 2023 sähkölinjan inventoinnissa paikalta ei tehty uusia havaintoja. |
| metsakeskus.1000005270 |
103 |
Hiidenpenkka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
300124.43600000 |
6759452.47100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005270 |
Asuinpaikka sijaitsee Humppilan Järvensuon alueella, kuivatun Rautajärven muinaisella itärannalla, Honkainmäen talosta 400 m pohjoisluoteeseen. Paikalla on pellolla jokseenkin selvästi erottuva vanha rantapenkka, jota paikkakunnalla kutsutaan Hiidenpenkaksi. Hiesusavisessa pellossa vanha rantatörmä erottuu noin metrin korkeana vallina, jonka päältä on löytynyt noin 40 x 10 m kokoiselta alueelta muutamia kvartsi-iskoksia. Koska paikalta on aiemmin löytynyt myös itäkarjalainen taltta (KM 27814), on sitä syytä pitää kivikautisena asuinpaikkana. |
| metsakeskus.1000005271 |
103 |
Kuusisto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
310504.26000000 |
6762078.46600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005271 |
Asuinpaikka sijaitsee aivan Humppilan, Forssan ja Jokioisten rajalla Forssan Matkun kylän eteläpuolella, Koijoen länsirannalla, Kuusiston talosta 120-200 m koilliseen, joen rantapellolla. Savipellolta on löytynyt kvartsia n. 75 x 50 m kokoiselta alueelta selvästi erottuvan peltokumpareen eteläpuolelta, suojassa pohjoistuulilta. Rannassa on rantasauna ja löytöjä on tullut myös rantasaunan edustalta kaivetun ojan penkalta ja maakasoista. |
| metsakeskus.1000005272 |
103 |
Läpikäytävänmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
302175.63100000 |
6756627.62000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005272 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiipunjärven ja muinaisen Rautajärven yhdistävän Rautaojan varrella olevan Ärjynsuon etelärannalla, Läpikäytävänmäen länsipäässä, Taipaleen talosta 500 m länteen. Paikalla on savipellolla erottuva selkeähkö muinaisrantatörmä, ojitetusta Rautaojasta 150 m etelään. Tämän törmän päältä on löytynyt metsän reunasta kvartseja n. 30 x 30 m alalta. Muualta pellolta ei kvartseja löytynyt. Asuinpaikka voi hyvin jatkua vielä noin 10 metriä metsän puolelle, mutta sen jälkeen mäki kohoaa jyrkästi idässä päin. Asuinpaikan aikainen ranta lienee n. 100 m mpy, joka merkitsee sitä, että se on sijainnut melko varmasti Ancylus-järven rannalla ja ajoittuu noin 8200 eKr. |
| metsakeskus.1000005273 |
103 |
Joenrantakallio |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
303349.12500000 |
6763030.04800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005273 |
Kohde sijaitsee Humppilan nykyisen kirkonkylän koillispuolella Myllynkulmassa, Koenjoen etelärannalla, joen ja sen etelärantaa kiemurtelevan tien välissä. Paikalta on löytynyt yksi kvartsi-iskos taloa tai rantasaunaa varten kaivetun perustuskuopan leikkauksen hiekkaseinämästä. Tässä on rantakallion päällä noin metrin paksuinen hiekkakerros. Leikkauksen takana, sen eteläpuolella, on hieman ehjää maata, jossa mahdollista asuinpaikkaa voisi vielä olla jäljellä noin 10 neliömetrin alalla. |
| metsakeskus.1000005274 |
103 |
Pajanala |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
302812.37100000 |
6756578.64100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005274 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Taipaleen talosta n. 200 m koilliseen, Kiipunjärven ja muinaisen Rautajärven Ancylus-aikana yhdistäneen vesireitin varrella, savipellolla, n. 50 m Rautaojasta. Paikalta on löytynyt reikäkivi (KM 20976) ja muutamia epämääräisiä kvartseja. |
| metsakeskus.1000005275 |
103 |
Rämölä |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
299956.50300000 |
6759781.33400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005275 |
Kohde sijaitsee Humppilan Järvensuon alueella, kuivatun Rautajärven koillisrannalla, vanhalla rantatörmällä, Rämölän talosta 200 m länteen, pellolla. Tarkastushetkellä pelto oli muokattuna, ja maaperä on hiesumultaa. Paikalta on löytynyt vain yksi kvartsi-iskos, joka kuitenkin on varsin hyvänlaatuinen. Itse paikka on otollinen kivikautiselle asuinpaikalle. Lähettyvillä on useita löytöjäpaikkoja ja vajaa 400 m kaakkoon on Hiidenpenkan kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000005276 |
103 |
Järvenmäki |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
299602.64200000 |
6760669.97800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005276 |
Kohde sijaitsee Humppilan Järvensuon alueella, kuivatun Rautajärven pohjoisrannalla olevasta Järvenmäen talosta 50 m etelälounaaseen pienen uima-allaslammikon pohjoisrannalla. Paikalta on löytynyt kaksi kvartsi-iskosta, joista toinen on mahdollisesti kaavin saunamökin kuluneelta edustalta maan pinnalta. Uima-allas on kaivettu hiesusaviseen maahan. Vaikka itse löydöt vaikuttavatkin aidoilta, ei kohdetta voi pitää varmana kivikautisena asuinpaikkana, koska kaivutyöt ovat voineet aiheuttaa sen, etteivät löydöt ole lähelläkään alkuperäistä paikkaansa. |
| metsakeskus.1000005277 |
103 |
Järvenpää |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
302587.46600000 |
6755423.10000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005277 |
Kohde sijaitsee Kiipunjärven pohjoisrannalla, hiesupellolla, Järvenpään talosta 250 m itäkaakkoon Ancylus-järven muinaisrantatörmällä. Löytöpaikasta on Kiipunjärvestä laskevan joen rantaan n. 180 m. Paikalta on löytynyt pala harmaata piitä. |
| metsakeskus.1000005278 |
103 |
Peuhkuri |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
303149.17600000 |
6769338.51600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005278 |
Kolme röykkiötä sijaitsee harjulla olevasta Kaitalan talosta noin 300 m itään, harjun metsää kasvavalla itärinteellä noin 30 metrin etäisyydellä toisistaan. Suurin röykkiöistä on 7 - 8 m pitkä, 4 - 5 m leveä ja 1,20 - 1,40 m korkea ja pienehköistä kivistä ladottu. Toiset röykkiöt ovat matalampia, noin 40 - 50 cm korkuisia, mutta saman kokoisia laajuudeltaan kuin isompikin. Korkeimman röykkiön kivet eivät ole juuri sammaloituneet, pienemmät ovat sen sijaan täysin sammalen ja heinän peittämät.
Vuoden 2012 inventoinnissa todettiin röykkiöiden vastaavan aikaisempaa kuvailua eikä uusia havaintoja tehty. |
| metsakeskus.1000005293 |
169 |
Vaulammi (Waulambi) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
304892.59200000 |
6744774.39300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005293 |
Nykyisen Vaulammin kylän alueella, Loimijoen länsirannalla on sijainnut myös Vaulammin kylän vanha tonttimaa. Kylän kohdalla on ainakin 1630-luvulta lähtien ollut silta, jota pitkin kuljettiin Tammelasta Turun suuntaan. Luultavasti joen ylityspaikka on ikivanha, ja Vaulammin kylä on aikoinaan syntynyt liikenteen solmukohtaan joen ja sillan länsipuolelle. Kylä mainitaan asiakirjalähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1507. (Alanen 2004:43.)
Vaulammilla on 1500-luvun alussa ollut ainakin kuusi taloa, ja kylä muodosti yhdessä Haapaniemen ja Niemenkylien kanssa jakokunnan, jonka kantakylä se oli. Jakokunta hajosi vasta 1700-luvulla isojaossa. (Alanen 2004:44.)
Vaulammin vanhalla kylätontilla sijaitsee nykyisin Mattilan tila talousrakennuksineen. Kylänpaikka on edelleen peltojen ympäröimä.
Kylänpaikan länsipuolisesta pellosta on löytynyt metallinetsinnässä mm. vuoden 1520 tienoille ajoittuva klippinkiraha (Ilppari ILM33185). |
| metsakeskus.1000005294 |
169 |
Haapaniemi (Waulambi/Hapaniemi) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
304629.69900000 |
6744449.51800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005294 |
Nykyisen Vaulammin kylän alueella, Loimijoen mutkan eteläpuolella on Haapaniemi -niminen niemi. Niemellä sijainnut Haapaniemen kylä on kuulunut yhdessä Niemenkylän kanssa Vaulammin jakokuntaan, joka hajosi vasta 1700-luvun lopulla. Vaulammi oli siis kantakylä, jonka tytärkyliä olivat Haapaniemi ja Niemenkylä. (Alanen 2004:48.)
Asutusta Haapaniemessä on ilmeisesti ollut jo 1500-luvun alussa, sillä vuoden 1509 käräjien asiakirjoissa mainitaan birgitta michelsdotter aff hapaniemi, joka sai maansa takaisin eräältä Vaulammin talolliselta. Kylän kantataloja olivat Laurila ja Mikkola. Laurilan talon vanhoja hävinneitä rinnakkaisnimiä olivat Heikkilä ja Kestikievari. Kestikievari -nimitys johtunee siitä, että kylään on 1600-luvun puolivälissä ilmeisesti perustettu majatalo. (Alanen 1991:53; Alanen 2004:48?49.)
Vuoden 1709 karttaan merkityllä Haapaniemen kylän paikalla on nykyisin Yli-Mikkolan tila lukuisine talousrakennuksineen. Kumpareella sijainnut vanha kylätontti on edelleen peltojen ympäröimä. |
| metsakeskus.1000005295 |
169 |
Niemenkylä (Waulambi/Niemis) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
305343.00000000 |
6744973.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005295 |
Niemenkylän vanha kylätontti on sijainnut nykyisen Vaulammin kylän alueella, Loimijoen itärannalla, Haapaniemen kylästä koilliseen. Kylätontin kohdalla on Loimijokeen idästä pistävä niemi, jonka mukaan kylä on epäilemättä saanut nimensä. Niemenkylä on kuulunut yhdessä Haapanimen kylän kanssa Vaulammin jakokuntaan, joka hajosi vasta 1700-luvun lopulla. (Alanen 2004: 49?50.)
Kylän asutuksen juuret ulottuvat viimeistään 1400-luvun lopulle, sillä vuosina 1507 ja 1509 mainitaan asiakirjalähteissä henric persson nemis. Hän oli todennäköisesti tuolloin kylän ainoan talon isäntä. (Alanen 2004:50.)
Vuoden 1709 karttaan Niemenkylä on esitetty sijaitsevaksi kahdelle peltoalueiden erottamalle tonttialueelle, joista pohjoisempaan on merkitty kolme taloa. Eteläisemmällä alueella on tällä kartalla pieniä peltotilkkuja. Vuoden 1731 kartalla pohjoisen tonttimaan asutus on kuvattu samoin, mutta eteläisen alueen keskisiin osiin on piirretty neljä sotilaiten asumuksiksi määriteltyä rakennusta, ks. Niemenkylä 2 (Waulambi/Niemis) mj-tunnus 1000044883.
Pohjoisen tonttimaan luoteispääty on autioitunut viimeistään 1910 mennessä. Vuoden 2022 tarkastuksen yhteydessä suunnitteilla olevan kevyenliikenteenväylän kohdalle tehtiin kolme koekuoppaa, joissa ylimmät kulttuurikerrokset olivat sekoittuneet alueen peltokäytössä. Etenkin autioituneilla alueilla voi olla silti säilynyttä kulttuurikerrosta ja rakenteita. |
| metsakeskus.1000005296 |
169 |
Jänhijoki (Iänjoki/Jänsioki) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
308150.00000000 |
6753184.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005296 |
Jokioisten pohjoisosassa sijaitsevan Jänhijoen vanha kylätontti on Jänhijoen pohjoisrannan peltojen ympäröimän pitkänomaisen kumpareen eteläosassa. Jänhijoki on kuulunut kantakylänä Latovainion kylän kanssa samaan jakokuntaan 1700-luvun lopulle, jolloin kylien välinen raja määriteltiin isossajaossa. Kruunun verohallinnon asiakirjoissa 1540 - 50 -luvuilla kylien isäntiä on vielä merkitty vuoroin Jänhijoen vuoroin Latovainion kylään. (Alanen 2004: 59.)
Varhaisimmat maininnat Jänhijoen kylästä ovat 1500-luvun alusta, ja 1500-luvun alussa kylässä on ollut ainakin yksi talo ? luultavasti enemmän. Vanhinta asutusnimistöä tutkinut Timo Alanen otaksuu, että Jänhijoen kylän nimi on vanhempi kuin saman joen varrella sijainneiden Kiipun ja Latovainion kylien nimet. (Alanen 2004:59?60.)
Vuoden 2018 sähkömaakaapelilinjan arkeologisen valvonnan tuloksena sijaintia pystyttiin täsmentämään. Esiselvittelyihin liittyvän karttakatselmuksen sekä valvonnan aikana tapahtuneen maastotarkastuksen perusteella tultiin siihen johtopäätökseen, että Jänhijoen historiallisen ajan kylätontti sijaitsee todennäköisesti vuoden 2005 paikannuksen rajaukselta n. 450 m lounaaseen päin. Ko alueella on havaittavissa rakennusten kivijalkoja ja uuninperustuksia.
Ryhmäkylän uudesta paikannuksesta huolimatta, on otettava huomioon, että myös aiemman rajauksen alueella esiintyi melko vanhoilta vaikuttavia rakennuksien jäänteitä, joita ei kuitenkaan pystytty kunnolla ajoittamaan pelkän pintapuolisen maastotarkastuksen perusteella. |
| metsakeskus.1000005297 |
169 |
Latovainio |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
309851.56000000 |
6754006.71000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005297 |
Jokioisten pohjoisosassa sijaitsevan Latovainion vanha kylätontti on sijainnut Jänhijoen pohjoisrannalla, Viranojan itäpuolella olevalla kumpareella. Latovainio kuului tytärkylänä Jänhijoen emäkylän kanssa samaan jakokuntaan 1700-luvun lopulle, jolloin kylien välinen raja määriteltiin isossajaossa. Varhaisin maininta Latovainion kylästä on vuodelta 1508, jolloin nilis laurisson ladenwaynio on saanut sakkoja niskoittelusta. 1500-luvun alussa on kylässä ollut todennäköisesti kaksi taloa. Vanhoilla kartoilla ja muissa lähteiss käytetty nimiä Ladenwaynio ja Laduainen.
Latovainion vuoden 1710 karttaan merkitty kylätontti on tielinjausten perusteella pysynyt samalla paikalla ja on siis edelleen suurelta osin rakennettu. Vanhan kylätontin koillisosa nykyisen Äijäläntien pohjoispuolella, Äijäläntien ja Latovainiontien risteyksestä noin 100 m kaakkoon on tällä hetkellä rakentamattomana metsä- /niittysaarekkeena. Saarekkeella kasvaa nuorta mäntymetsää, luoteisosassa myös kuusia sekä korkeaa niittykasvillisuutta ja punaherukkapensaita. Alueen keskellä on pieni ja matala kalliopaljastuma.
Heti Äijäläntien vieressä kulkee massiivinen kiviaita noin 50 metrin matkalla, ja alueen itäosassa on ainakin kolme isoa peltorauniota. Länsiosassa havaitut, kaksi osittain kalliopohjalla sijaitsevaa kivien ja maansekaista kasaa, ovat todennäköisimmin muita rakenteita, kuten uuninraunioita. Alueelle tehdyissä koepistoissa havaittiin runsaasti tiilimurskaa ja palaneita kiviä. Rakentamattomilla aluiella voi olla säilyneenä muitakin vanhaa asutusta merkitseviä rakenteita ja kulttuurikerrosta.
Vuoden 2018 sähkön maakaapeloinnin valvonnassa todettiin, että Äijäläntien eteläpuolen asutus on myöhäissyntyistä ja pohjoispuolen pienine mökkeineen hyvinkin vaatimatonta. Paikoin tontteja on muokattu huomattavasti, kiviä raivaten ja uutta maa-ainesta tuoden. Latovainiontien ja Kuumantien risteyksen pohjoispuolella olevalla, nykyisin rakentamattomalla tonttimaalla tehdyt havainnot viittaavat siihen, että kyseinen alue on nyt tulleiden havaintojen valossa potentiaalisin asutusjäänteiden suhteen. |
| metsakeskus.1000005298 |
169 |
Kiipu (Kipu) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
305046.50100000 |
6750698.00900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005298 |
Jänhijoen loivan mutkan länsirannalla sijaitsevalla mäenkumpareella on Kiipun kylän vanha tonttimaa. Kylä on suhteellisen vanha, sillä Kiipu on ollut jakokunnan kantakylä, Saartenkylä tytärkylä. Varhaisin maininta kylän nimestä ovat v. 1506, jolloin käräjillä todisti powal laurisson kipu. Kiipulla on 1500-luvun alussa ollut ilmeisesti ainakin kuusi taloa. (Alanen 2004:52.)
Kiipun v. 1710 karttaan merkitty kylätontti on tielinjan, joen ja peltokuvioiden perusteella hyvin hahmotettavissa ja edelleen suurelta osin rakennettu. Vanhan kylätontin koillisosassa pellon, talon pihamaan ja Kiipuntien rajaama alue on tällä hetkellä rakentamaton.
Rakentamattoman alueen kaakkoisosassa on n. 2 m halkaisijaltaan oleva matala kivilatomus, joka saattaa olla uuninraunio. Sen välittömässä läheisyydessä on mahdollisesti n. 4 m x 6 m kokoisen kivijalan kiviä. Tuulenkaadoista tehtyjen havaintojen perusteella maaperä on hiekkaa ja sisältää runsaasti tiilimurskaa sekä palanutta savea.
|
| metsakeskus.1000005299 |
169 |
Saartenkylä (Kipu/Saris) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
304351.78600000 |
6749351.54900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005299 |
Jänhijoen ja siihen laskevan Korko-ojan risteyksen luoteispuolella sijaitsevalla mäenkumpareella on ollut Saartenkylän asutusta. Saartenkylän on saanut nimensä kylän kohdalla Jänhijoessa olevan pienen Kiipunsaari –nimisen saaren mukaan. Kiipu on ollut jakokunnan kantakylä, Saartenkylä tytärkylä. Saartenkylän asutus on eriytynyt Kiipusta mahdollisesti vasta 1500-luvun lopulla, sillä vasta vuoden 1600 varallisuusluettelossa esiintyy kylännimi Saris. Kylän asutus on kuitenkin jo tuolloin ollut selvästi vakiintunutta, mistä kertoo varallisuusluettelossa mainitun isännän huomattava varallisuus. (Alanen 2004:51.)
Saartenkylän vuoden 1710 karttaan merkitty kylätontti on nykyisin osin rakennettu, osin peltona. Saartenkylän kylätonttia ei voida pitää tutkimuksellisesti merkittävänä sen suhteellisen nuoruuden ja pienuuden vuoksi, vaikka rakentamattomilla alueilla onkin voinut säilyä nykyistä vanhemman asutuksen jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000005300 |
169 |
Minkiö (Mingiö/Mingios) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
308012.31800000 |
6749505.51000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005300 |
Minkiön kylän vanha tonttimaa on sijainnut Minkiönjärven pohjoisrannalla olevan mäen laella. Minkiönjärvi kuivattiin paikalla nykyisin olevaksi Minkiönsuoksi 1800-luvulla. Minkiön kylä on muodostanut ainakin 1700-luvun alusta oman jakokuntansa, mutta se on aikaisemmin saattanut kuulua samaan jakokuntaan Rehtijärven kylän kanssa. Kylät ovat eronneet viimeistään 1540-luvulla, jolloin kylien välinen raja on määritelty takamaariidan yhteydessä. Varhaisin maininta kylän nimestä on vuodelta 1457. Vuoden 1539 maakirjassa Minkiöllä on kolme taloa. (Alanen 2004:81.)
Minkiön kylän nykyinen rakennuskanta sijaitsee edelleen tielinjan perusteella hahmotettavissa olevalla vanhalla kylätontilla. Vanhan tielinjan ja nykyisen asfaltoidun Humppilantien väliin on jäänyt pieni niittynä oleva kaistale. Tällä alueella ei havaittu rakenteita; havaintomahdollisuudet olivat tosin olemattomat runsaan kasvillisuuden takia. Maaperä alueella on savea, ja rakentamaton kohta onkin todennäköisesti osa kylätontin eteläpuolisia peltoja, jotka näkyvät vuoden 1709 kartassa. Tien kaakkoispuolella olevalla kalliopaljastumalla on vuonna 1800 rakennettu aitta. |
| metsakeskus.1000005301 |
169 |
Rehtijärvi (Recteierffui/Rectjerfvi) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
308157.25400000 |
6751265.79600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005301 |
Rehtijärven kylä on syntynyt Rehtijärvestä alkavan, Jänhijokeen virtaavan Rehtioja – nimisen ojan yläsuuhun. Varhaisin maininta kylännimestä on v. 1507. Kylässä on 1500-luvun alussa ollut ainakin viisi taloa. Mainitsemisen arvoista on se, että yksi kylän kantataloista on ollut nimeltaan Hiitelä/Hiittilä eli Hiisilä, jonka nimi pohjautuu etymologisesti ”kulttipaikkaan” viittaavaan hiisi – sanaan. Hiitilänmäki sijaitsee edelleen n. 500 m vanhasta kylätontista lounaaseen. Mitään kulttipaikkaan viittaavaa ei kylän alueelta ole kuitenkaan koskaan löydetty. (Alanen 2004:56?57.)
Rehtijärven kylän vanha tonttimaa on vuoden 1710 kartan mukaan sijainnut Rehtijärven luoteispuolella, nykyisten MTT:n rakennusten alueella ja/tai niiden luoteispuolella. Tämä alue on nykyisin suurelta osin rakennettu tai tuhoutunut muussa maankäytössä. Tästä noin 200 m länteen sijaitsevalla, täysin rakentamattomalla, laidunalueen ympäröimällä hiekkaisella kumpareella on ainakin yhden peltoraunion lisäksi useita kuopanteita sekä runsaasti pihakasvillisuutta. Kahden vanhan petäjän lisäksi alueella kasvaa herukka- ja ruusupensaita, selja ja pihlajia. Rakenteiden havainnointi oli runsaan kasvillisuuden takia vaikeaa. Kumpareelle tehtiin koepistoja ja kumparetta kiertävän lehmipolun alue pintapoimittiin, mutta löytöjä ei tehty. Em. kumpareesta noin 200 m lounaaseen, samalla teiden rajaamalla laidunalueella on myös kaksi muuta pientä kumparetta, joita ei kuitenkaan tutkittu tarkemmin inventoinnin yhteydessä.
Noin 50-250 metriä muinaisjäännösalueen rajauksesta pohjoiseen olevalta peltoalueelta on löytynyt vuonna 2015(?) metallinetsinnässä 1700- ja 1800-luvun esineistöä: rahoja, solkia, nappeja jne. (yhteensä 62 esinettä). Esineitä ei ole talletettu kokoelmiin (ks. selvitys ja verif.). |
| metsakeskus.1000005302 |
169 |
Ojasi |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
307987.00000000 |
6745637.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005302 |
Jokioisten Pappilamuseon paikkeilla on sijainnut Ojasin eli Ojastenkylän vanha tonttimaa. Kylä on hävinnyt 1700-luvun jälkeen, kun suurin osa maista liitettiin Jokioisten kartanoon ja tiluksille perustettiin erillinen Peltosuon sivukartano. Luultavasti Ojastenkylä on muodostanut yhdessä Pellilän kylän kanssa jakokunnan, johon ovat kuuluneet myös Nivan ja Hyrsylän kylät Loimijoen luoteisrannalla. Koska Tammelassa on myös ollut Ojastenkylä, ei yksittäisistä maininnoista voida yksiselitteisesti päätellä, tarkoittaako se Jokioisten vai Tammelan Ojastenkylää. Todennäköisesti Jokioisten Ojasista on ollut kotoisin v. 1510 mainittu michel persson oyis, joka tuomittiin niskoittelusta kyydityksissä. Varhaisin tarkka lähde on v. 1539 maakirja, johon Ojastenkylään on merkitty kolme taloa. (Alanen 2004:90, 91.)
Kylä on sijainnut 1700-luvun karttojen perusteella Ojastenmäen länsilaidalla ja mäen länsipuolisella pellolla. Vuoden 1709 Nils Avanderin Ojaisten kylää kuvaavalla kartalla asutus on merkitty Ojaisten peltoalueen läpi virtaavan ojan molemmin puolin. Lisäksi yksi taloista on sijainnut Ojastenmäen kaakkoispuolella nykyisinkin asutulla paikalla. A. Fattenborgin 1793 kartan mukaan osa taloista on edelleen sijainnut pellon keskellä ojan varressa, mutta asutusta on syntynyt myös vanhalta kylätontilta erillisille talotonteille.
Vuonna 2022 Vaulammintien parannushankkeeseen liittyvissä koekaivauksissa dokumentoitiin heti Vaulammintien pohjoispuolella kolme historiallisen ajan säilytyskuoppaa, joista ainakin yksi on ilmakuvien mukaan ollut katettu vielä 1950-luvulla (ks. alakohde). Lisäksi heti kuopista länteen havaittiin rakennusjäänne ja mahdollinen rakennusjäänne. Tien eteläpuolella, 1709 kartan kylätontin koilliskulmassa, on 1919–1921 kartalla näkyvän rakennuksen kivijalka. Kyseessä on ilmeisesti Miina Sillanpään syntymäkoti (synt.1866), kuten paikalla oleva kivinen muistomerkki tietää kertoa. Rakennusjäänteiden kohdilla koekuopista paljastui kulttuurimaata ilman ajoittavia löytöjä molemmin puolin Vaulammintietä noin 30 metrin matkalla. Myös pellolla kylätontin alueella saattaa kyntökerroksen alla olla säilynyt kylätonttiin liittyviä rakenteita. |
| metsakeskus.1000005303 |
169 |
Pellilä (Pällila) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
310473.33900000 |
6746552.70200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005303 |
Ojastenkylän koillispuolella, Loimijoen kaakkoisrannalla on sijainnut Pellilän kylän vanha tonttimaa. Kylä on 1700-luvun jälkeen muodostanut oman jakokuntansa, johon on 1800-luvulla liitetty Ojastenkylän tilukset. Aiemmin Pelillä on todennäköisesti kuulunut suurempaan jakokuntaa Ojasin, Hyrsylän ja Nivan kylien kanssa. Ojastenkylää pidetään vanhempana kuin Pellilää, joka mainitaan ensi kerran vuonna 1508. Vuoden 1539 maakirjan mukaan kylässä oli kolme taloa. (Alanen 2004:93.)
Pellilän kylätontti on Kuninkaan kartastossa merkitty Loimijokeen etelästä laskevan pienen ojan länsi- ja itärannoille. Kylänpaikka on kokonaan rakennettu, mutta noin 50 - 100 m Loimijoen rannasta ulottuva rantavyöhyke on edelleen rakentamaton ja kasvaa tiheää korkeaa heinää, pensaita ja pieniä lehtipuita. On kuitenkin epätodennäköistä, että kylätontti olisi ulottunut joen rantaan asti. |
| metsakeskus.1000005304 |
169 |
Kiipun torppa |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
305224.43600000 |
6750526.08000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005304 |
Kiipun kylätontin kaakkoispuolella, Loimijoen toisella rannalla on Kuninkaan kartastoon merkitty torpanpaikka. Alue on nykyisin peltoon ja maantiehen rajautuva, rakentamaton heinää kasvava kumpare Loimijoen ylittävän sillan kupeessa. Kumpareen kaakkoislaidassa on halkaisijaltaan n. 2 m oleva uuninraunio ja luoteisosassa n. 4 m halkaisijaltaan oleva kellarikuoppa. Hiekkaisessa maaperässä on runsaasti tiilimurskaa ja palanutta savea. Havaintomahdollisuuksia huononsi runsas kasvillisuus. Vaikka havaitut rakenteet ajoittuvatkin todennäköisimmin 1700?1800 –luvuille, voidaan autioitunutta paikkaa pitää tutkimuksellisesti mielenkiintoisena, koska se sijaitsee Kiipun kylätontin välittömässä läheisyydessä, joenylityspaikan yhteydessä. |
| metsakeskus.1000005306 |
169 |
Jänhijoki Setälänlammi |
10002 |
12016 |
13153 |
11006 |
27000 |
307283.59700000 |
6752837.16000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005306 |
Jokioisten kartanon mailla, Jokioinen-Humppila maantien itäpuolella, n. 500 m Minkiön asemasta itään on Jänhijoessa pieni Setälänlammi, jonka koillisrannalla olevan peltojen ympäröimän metsäsaarekkeen pohjoisreunassa on kalkkiuunin jäännökset. Rantapellosta on löytynyt runsaasti kvartsi-iskoksia, ja kohteella on siis myös kivikautinen asuinpaikka. Kohteesta inventoijaa informoi ja oppaana toimi MTT:n erikoistutkija, FT Hannu Ahokas.
Ahokas oli aikaisemmin poiminut paikalta kuumuuden rapauttamia kiviä, jotka oli määritelty kalkkikiveksi SEM-EDS – analyysillä. Kyseistä kiveä olevia lohkareita oli erityisen runsaasti metsikössä, kalkkiuuniksi määritellyn jäännöksen ympäristössä. (Ahokas 2001:6.) Uuni on ladottu luonnonkivistä rinteeseen pohjakaavaltaan pyöreäksi ja jätetty lammenpuoleiselta sivultaan avoimeksi. Halkaisijaltaan muutamia metrejä oleva rakenne on osittain sortunut. Havainnointia ja dokumentointia vaikeutti tiheä kasvillisuus. Jokioisten Saartenkylän takamailla on paikallisten mukaan ollut kalkkilouhos. Seuraavaksi lähimpänä louhoksia on tiettävästi ollut Ypäjällä ja Urjalassa (Ahokas 2001:14).
|
| metsakeskus.1000005307 |
834 |
Hevoniemi (Heffuoniemi/Häfvoniemi) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
324918.54600000 |
6745410.22900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005307 |
Hevoniemen kylä on sijainnut Pyhäjärveen pohjoisesta pistävän Mansikkaniemen luoteisrannalla. Hevonniemen kylä on muodostanut Kankaisten kylän kanssa jakokunnan, joka on hajonnut ennen 1700-luvun isojakoa. Kylien keskinäinen ikäjärjestys ei ole yksiselitteisesti pääteltävissä, mutta Hevoniemen kylää pidetään edullisemman sijaintinsa takia kantakylänä. Kylä mainitaan ensimmäisen kerran jo v. 1457, ja 1500-luvun alussa on Hevoniemen kylässä ollut neljä tai viisi kantataloa. 1600-luvulla samalle niemelle, kylätontin ulkopuolelle perustettiin Mansikkaniemen kartano. (Alanen 2004:151?152.)
Sekä Hevonniemen kylätontti että Mansikkaniemen kartanon alue ovat jääneet nykyisen rakennuskannan alle. Mansikkaniemen koillisosassa on pienialaisia, nykyisin rakentamattomana olevia alueita, joilla on saattanut säilyä kartanoon liittyneitä jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000005308 |
834 |
Hykkilä |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
329653.64900000 |
6743666.95300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005308 |
Hykkilän kylän tilukset alkavat Kuivajärven itärannasta ja vanha kylätontti on sijainnut mäellä, hieman kauempana rannasta. Hykkilä on aiemmin muodostanut ilmeisesti Lunkaan kylän kanssa jakokunnan, jonka tilukset ovat käsittäneet Kuivajärven ja Pehkijärven välisen alueen. Lunkaa on ollut luultavasti jakokunnan kantakylä ja Hykkilä tytärkylä. Tätä ennen Hykkilä ja Lunkaa ovat saattaneet kuulua Saaren ja Kaukolan kanssa suurempaan jakokuntaan, jonka tilukset ovat ulottuneet Kuivajärven molemmille rannoille.
Hykkilän kylän alueelta tunnetaan irtolöytönä jo 200-luvulle jKr. ajoittuva rannerengas (ks. 1000006909 Ruuhivalkama), mutta varhaisin maininta Hykkilän kylän nimestä on vasta vuodelta 1539 maakirjassa, jonka mukaan kylässä oli tuolloin kaksi taloa. Toinen taloista jakaantui 1500-luvun lopulla kahtia, jolloin kylässä oli kolme taloa.
Tammelan vuoden 2004 Luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelmassa kohteet 27 ja 33 ovat Hykkilän kylän alueella. Kylätontin luoteispuolella on perinnebiotoopiksi määritelty katajaniitty, jota lehmät ovat laiduntaneet vielä vuonna 1986. Tällä alueella on ainakin 24 kivilatomusta sekä kiviaidan pätkä alueen eteläosassa. Lähes jokaisen latomuksen päällä on iso kataja, ja alueen eteläosassa kasvaa tummatulikukkaa. Tummatulikukkaa havaittiin koko kyläalueella. Katajaniityn luoteispuolella on edelleen laidunkäytössä oleva vanha peltoalue, jossa on kookkaita, noin 1 - 1,5 m korkuisia ja koko pellon pituisia peltorauniorivejä. Kylätontilla on nykyisin rakentamattomana olevia alueita, etenkin sen eteläosassa, Kuivajärven rantaan laskevassa rinteessä.
Vuoden 2015 koekaivauksessa Mikkolan mäelle, entisen Mikkolan ja Jussilan ryhmäkylän talojen alueelle, kaivetuista koekuopista yhtä laajennettiin rakenteen selvittämiseksi, ja havaitun seinälinjan alta paljastui vanhempaan asutusvaiheeseen liittyvää nokimaata. Löydöt olivat keskittyneet mäen rinteeseen, ja lakialue oli vähälöytöinen. Suuri osa rinteen löydöistä oli kompostijätettä, joka on tuotu alueelle ryhmäkylän hajoamisen jälkeen ja vanhempaa löytömateriaalia on niukasti. Mikkolan mäkialueen koekaivaukset osoittivat, että ryhmäkylän aikaisia rakenteita on vielä säilynyt ainakin jonkin verran (kivijalka ja kaivo), kuten myös viimeistä ryhmäkylävaihetta edeltäviä kulttuurikerrostumia (nokimaa/ palokerros).
Jatkossa Hykkilän kylän varhaisempia rakennusvaiheita kannattaisi myös etsiä Karjakujan varrelta, jossa tosin maanmuokkaus on voinut hävittää mahdolliset rakenteet. |
| metsakeskus.1000005309 |
905 |
Öjberget |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
226213.07400000 |
7001147.08100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005309 |
Paikka josta löydöt on tehty sijaitsee Öjbergetin laen itäosassa luonnonsuojelualueella, noin puoli kilometriä hiihtokeskuksesta itään ladun lähellä olevan suuren siirtolohkareen alla. Lohkareen suojasta on löydetty hiotun taltan tai kirveen teräkatkelma ja palanutta luuta, josta on saatu kivikauden lopulle asettuva radiohiiliajoitus (Hela-726 3495+/-50). Lohkareen viereisestä laajasta kivikosta on otettu mukulakiviä Vaasan kaupungin katuihin ja kivikko on muutenkin kovin pengottu. Rakenteelliset todisteet mahdollisesta jätinkirkosta tai yöpymissuojista ym. ovat kadonneet. Paikalla on mahdollisesti ollut hylkeenmetsästäjien pyyntitukikohta ajalla, jolloin mäen laki oli pieni saari. |
| metsakeskus.1000005309 |
905 |
Öjberget |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
226213.07400000 |
7001147.08100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005309 |
Paikka josta löydöt on tehty sijaitsee Öjbergetin laen itäosassa luonnonsuojelualueella, noin puoli kilometriä hiihtokeskuksesta itään ladun lähellä olevan suuren siirtolohkareen alla. Lohkareen suojasta on löydetty hiotun taltan tai kirveen teräkatkelma ja palanutta luuta, josta on saatu kivikauden lopulle asettuva radiohiiliajoitus (Hela-726 3495+/-50). Lohkareen viereisestä laajasta kivikosta on otettu mukulakiviä Vaasan kaupungin katuihin ja kivikko on muutenkin kovin pengottu. Rakenteelliset todisteet mahdollisesta jätinkirkosta tai yöpymissuojista ym. ovat kadonneet. Paikalla on mahdollisesti ollut hylkeenmetsästäjien pyyntitukikohta ajalla, jolloin mäen laki oli pieni saari. |
| metsakeskus.1000005310 |
543 |
Viertola 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
370620.41600000 |
6694745.82400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005310 |
Asuinpaikka sijaitsee Lepsämänjoen pohjoisrannalla Härkälänjoen risteyskohdassa. Paikka on Huitunmäen eteläpuolella olevan pienen metsäisen mäen eteläreunalla. Löydöt ovat peräisin peltorinteestä mäen lounaiskulmalla aivan läheltä joen rantaa. Maaperä on savea.
Löytöinä hiotun kiviesineen katkelma, kivilaji-, kvartsiitti- ja kvartsi-iskokset sekä -raaka-ainekappaleet (KM 34458:1–5). |
| metsakeskus.1000005311 |
543 |
Mummunpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
370620.41100000 |
6695852.38200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005311 |
Asuinpaikka sijaitsee Lepsämänjoen itärannalla Huitunmäen luoteisrinteessä. Peltorinne laskee luoteeseen ja länteen kohti Lepsämänjokea. Mäenrinteen ja joen välissä kulkee Huhkalantie. Jokeen on matkaa noin 200 metriä länteen. Jokilaakson pohja on tällä kohdin laakea ja 40 metrin käyrä kulkee kauempana joesta. Maaperä on savea ja alempana myös turvetta.
Löytöinä palanutta savea, kvartsi-esineen teelmä, kvartsi-ydin, -iskoksia ja raaka-ainekappaleita (KM 34454:1–5). |
| metsakeskus.1000005313 |
543 |
Ahola 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
373363.31700000 |
6693754.23900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005313 |
Asuinpaikka sijaitsee Lepsämän joen ja Kuonomäentien pohjoispuolella Aholan talosta 200 metriä pohjoiseen. Aholan tilan ympäristössä on hyvin tiheässä useita asuinpaikkoja, joissa on yhdistetty monia pienialaisia löytöalueita. Kivikaudella paikalla on ilmeisesti ollut vesireitin haarakohta, kapea lahti tai puronuoma pohjoiseen kohti Isosuota ja Valkjärveä. Ahola 4 sijaitsee koilliseen viettävässä peltorinteessä Aholan pihapiirin pohjoisimman ulkorakennuksen pohjoispuolella.
Löydöt: kvartsi-iskoksia ja -raaka-ainekappale (KM 34456:1–2) |
| metsakeskus.1000005314 |
543 |
Ahola 5 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
373581.22900000 |
6694029.12300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005314 |
Asuinpaikka sijaitsee Lepsämän joen ja Kuonomäentien pohjoispuolella Aholan talosta 450 metriä pohjoiskoilliseen. Aholan tilan ympäristössä on hyvin tiheässä useita asuinpaikkoja, joissa on yhdistetty monia pienialaisia löytöalueita. Kivikaudella paikalla on ilmeisesti ollut vesireitin haarakohta, kapea lahti tai puronuoma pohjoiseen kohti Isosuota ja Valkjärveä. Ahola 5 sijaitsee peltolaakson keskellä pienen ojan molemmin puolin ojien haarakohdassa. Löytöjä on alavasta joen penkasta kolmelta lähekkäiseltä alueelta noin 200 metrin matkalta. Maaperä on savea.
Löydöt: kvartsi-kaavin, -iskoksia ja -raaka-ainekappaleita (KM 34457:1–10)
|
| metsakeskus.1000005315 |
543 |
Ahola 6 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
373561.23000000 |
6694338.99900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005315 |
Asuinpaikka sijaitsee Lepsämän joen ja Kuonomäentien pohjoispuolella Aholan talosta 800 metriä pohjoiskoilliseen lähellä Isosuota. Aholan tilan ympäristössä on hyvin tiheässä useita asuinpaikkoja, joissa on yhdistetty monia pienialaisia löytöalueita. Kivikaudella paikalla on ilmeisesti ollut vesireitin haarakohta, kapea lahti tai puronuoma pohjoiseen kohti Isosuota ja Valkjärveä. Ahola 6 sijaitsee laakson pohjalla kulkevan ojan länsipuolella metsäisen mäen itään viettävässä peltorinteessä. Paikka on Aholan peltojen pohjoispäässä lähellä alavia Isosuon rantaniittyjä. Ojan itärannalla on Ahola 7 asuinpaikka. Laaksossa on tällä kohdin kapeikko kahden mäen välissä. Maaperä on hiesua ja savea.
Löydöt: kaksi kvartsikaavinta, kaksi hiointa, kvartsi- ja kivilaji-iskokset (KM 34451:1–8)
|
| metsakeskus.1000005316 |
543 |
Ahola 7 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
373648.20200000 |
6694350.99700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005316 |
Asuinpaikka sijaitsee Lepsämän joen ja Kuonomäentien pohjoispuolella Aholan talosta 800 metriä pohjoiskoilliseen lähellä Isosuota. Aholan tilan ympäristössä on hyvin tiheässä useita asuinpaikkoja, joissa on yhdistetty monia pienialaisia löytöalueita. Kivikaudella paikalla on ilmeisesti ollut vesireitin haarakohta, kapea lahti tai puronuoma pohjoiseen kohti Isosuota ja Valkjärveä. Ahola 7 sijaitsee laakson pohjalla kulkevan ojan itäpuolella alavassa ojan vieruspellossa. Paikka on Aholan peltojen pohjoispäässä lähellä alavia Isosuon rantaniittyjä. Ojan länsirannalla on Ahola 6 asuinpaikka. Laaksossa on tällä kohdin kapeikko kahden mäen välissä. Maaperä on savea. Peltokaistaleen eteläpuolelta mäenrinteen alta ojan varresta on löytynyt kivikirves, jota säilytetään Aholan talossa. Kivikirveen arvioitu löytöpaikka 6697070/3373747.
Löydöt: pii-iskos, kvartsi-iskokset ja raaka-ainekappaleet (KM 34452:1–3) |
| metsakeskus.1000005318 |
543 |
Tuhkuri |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
374070.98700000 |
6702610.67800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005318 |
Kvartsiytimet, -iskokset ja palanut luut (KM 33682:1–3) ovat löytyneet Tuhkuri-nimiseltä tilalta Perttulasta. Löytöpaikka sijaitsee 1800-luvun puolivälissä kuivatun Kuhajärven ranta-alueella, nykyisellä pellolla, Uotilan koulutien ja Lopentien risteyksestä n. 400 m itään. |
| metsakeskus.1000005319 |
543 |
Marttila 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
375040.60300000 |
6702165.86000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005319 |
Asuinpaikka sijaitsee Numlahdessa kuivatun Kuhajärven etelärannalla länteen viettävällä rantatörmällä Marttilan talosta 250 metriä länsilounaaseen. Tällä kohtaa rantatörmällä on pieni peltosaareke (”niemeke”) ja asuinpaikka on sen ylä- eli kaakkoispuolella. Asuinpaikan itäpuolitse kulkee Hongisojantie. Maaperä on hiesua. Kuhajärvi (nyk. Kuhajoki) on yhteydessä Valkjärveen etelässä Kuhakosken kautta ja Nurmijärveen pohjoisessa Luhtajoen kautta. Entisen järven rannoilla on useita kivikautisia asuinpaikkoja.
Löydöt: KM 33681:1-2 kvartsia. |
| metsakeskus.1000005320 |
543 |
Puontila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
378309.27300000 |
6704834.80300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005320 |
Asuinpaikka sijaitsee Nurmijärven kirkonkylän länsipuolella Kyläjoen laakson länsirinteellä. Kyläjoki virtaa Pitkämäen ja Parkkimäen välistä kapeassa laaksossa etelään kohti kuivattua Nurmijärveä. Laakson ja järven rannoilla on useita asuinpaikkoja, myös Puontilan vastapäisellä itärannalla (Reinikkala). Maaperä pellossa on savihiesua. Laakson poikki kulkee kaksi tietä, Perttulantie ja Punamullantie. Löytöpaikka sijoittuu niiden väliin. Peltorinne jatkuu samanlaisena tien pohjoispuolella.
Löytöinä kaksi kvartsi-iskosta KM 33860. |
| metsakeskus.1000005322 |
543 |
Kuhaniittu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
374510.81500000 |
6702195.84200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005322 |
Asuinpaikka sijaitsee peltokumpareella Kuhajoen pohjoisrannalla noin 400 metriä Valkjärventien ja Lopentien (132) risteyksestä koilliseen. Kumpare on ollut saari kuivatussa Kuhajärvessä. Löydöt ovat peräisin kumpareen kaakkoissivulta läheltä joen rantaa. Kuhajärvi (nyk. Kuhajoki) on yhteydessä Valkjärveen etelässä Kuhakosken kautta ja Nurmijärveen pohjoisessa Luhtajoen kautta. Entisen järven rannoilla on useita kivikautisia asuinpaikkoja. Samalta kumpareelta on myös irtolöytönä reikäkivi (Yli-Juhola, KM 9093).
Löydöt: kvartsi-iskoksia ja -ydin sekä kivilaji-iskoksia (KM 33677:1–3) |
| metsakeskus.1000005323 |
543 |
Numlahti 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
374750.71700000 |
6701556.10400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005323 |
Asuinpaikka sijaitsee peltorinteessä Lopentien (132) ja Hongisojantien risteyksen itäpuolella noin 200 metriä risteyksestä. Alue on kuivatun Kuhajärven etelärantaa. Rinne viettää pohjoiseen. Kuhajärvi (nyk. Kuhajoki) on yhteydessä Valkjärveen etelässä Kuhakosken kautta ja Nurmijärveen pohjoisessa Luhtajoen kautta. Entisen järven rannoilla on useita kivikautisia asuinpaikkoja. Samalla peltorinteellä noin 150 m itään on Numlahti 3 asuinpaikka. Maaperä on hiesua. Paikka on pieni harjanne ja maasto laskee myös etelään kohti Valkjärveä ja Luhtajoen haaraa.
Löydöt: kivitaltta, hioinla´aan katkelma, kivilaji-iskos, kvartsi-ytimet ja -iskokset (KM 33678:1–5) |
| metsakeskus.1000005324 |
543 |
Numlahti 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
374960.63900000 |
6701646.07000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005324 |
Asuinpaikka sijaitsee peltorinteessä Lopentien (132) ja Hongisojantien risteyksen itäpuolella noin 400 metriä risteyksestä kaakkoon. Alue on kuivatun Kuhajärven etelärantaa. Rinne viettää pohjoiseen ja löydöt ovat peräisin peltorinteen yläosasta eli itäreunasta pienen peltosaarekkeen ja metsän välistä. Löytöalueita on kaksi: toinen peltosaarekkeen itäsivulla (löytökohta A) ja toinen alempana rinteessä peltosaarekkeen koillispuolella (löytokohta B). Kuhajärvi (nyk. Kuhajoki) on yhteydessä Valkjärveen etelässä Kuhakosken kautta ja Nurmijärveen pohjoisessa Luhtajoen kautta. Entisen järven rannoilla on useita kivikautisia asuinpaikkoja. Samalla peltorinteellä noin 150 m länteen on Numlahti 2 asuinpaikka. Maaperä on hiesua. Paikka on pieni harjanne ja maasto laskee myös etelään kohti Valkjärveä ja Luhtajoen haaraa.
Löytöinä kvartsi-ytimiä ja -iskoksia (KM 33679:1–3) |
| metsakeskus.1000005330 |
543 |
Ali-Olli |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
374088.01900000 |
6694392.98200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005330 |
Asuinpaikka sijaitsee Isosuon lounaispuolella olevan metsäisen mäen pohjoisrinteessä vanhalla rantatörmällä. Paikalla on pieniä kumpareita tai niemekkeitä, joista kahden pohjoiskärjestä on kivikautisia löytöjä (löytöpaikat A ja B). Maasto on metsää ja maaperä on hiekkaa ja hiesua, niemien alapuolella suoturvetta. Niemien kärjessä näkyy selvästi vanha rantavyöhyke kivikkona. Isosuon laidoilla on useita asuinpaikkoja, mutta Ali-Olli on niistä ainoana metsämaassa.
Löytöinä kvartsia ja palanutta luuta. Löydöt ovat peräisin kaatuneiden puiden juuripaakuista ja metsänlaikutuskuopista.
GPS-mittaukset löytöalueelta A: niemen kärki (=pohjoisraja) 6697204/3374207, pyöreä kuoppa 6697184/3374206. GPS-mittaukset löytöalueelta B: niemen länsireuna 6697189 (=länsiraja), niemen itäreuna 6697190/3374158 (=itäraja). |
| metsakeskus.1000005331 |
834 |
Häiviä |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
318233.24200000 |
6742247.47400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005331 |
Häiviän kylä on sijainnut 1950-luvulla kuivatun Kalliojärven pohjoisrannalla. Kylän asutus on ilmeisesti verrattain nuorta, sillä Häiviä on ollut jakokunnan tytärkylä, kun kantakyliä ovat olleet Tammelan kirkonkylä ja Riihivalkama. Kylä on mainittu ensimmäisen kerran vasta vuoden 1579 veroluettelossa. Häiviän yksinäistalo on jakautunut 1620-luvulla kahdeksi taloksi. (Alanen 2004:133.) Vanhoilla kartoilla kylän nimi esiintyy muodossa Häifwiä ja Häiwiö.
Häiviän kylätontilla on melko paljon rakentamattomia alueita, joilta voi löytyä vanhemman asutuksen jäännöksiä. Toisaalta kylä on ollut pieni, 1600-luvulle asti yksitaloinen, ja kylän asutus on suhteellisen nuorta. Kylätontin rajaus on vanhan kartta-aineiston rajoitteiden vuoksi viitteellinen. |
| metsakeskus.1000005332 |
834 |
Kallionkylä |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
318479.15100000 |
6740646.11300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005332 |
Kallion kylä on sijainnut 1950-luvulla kuivatun Kalliojärven etelärannalla olevalla kalliokumpareella. Kylän asutus on syntynyt ilmeisesti 1400-luvun lopulla, ja se on nimetty sijaintinsa perusteella maisemaa hallitsevan kallion mukaan. Varhaisin merkintä Kallionkylän nimestä on vuoden 1539 maakirjassa, jonka mukaan kylässä oli tuolloin kaksi taloa. 1500-luvun lopulla kylässä oli kolme taloa, mutta jo vuonna 1604 kaksi taloista oli autioitunut. Vuonna 1607 majoitusmestari Sven Mortensson Bucht otti autiot viljelykseen ja yhdisti talot rustholliksi. (Kirjallisissa lähteissä ja vanhoilla kartoilla käytetty nimeä Callio.)
Kallionkylän tontilla on nykyisinkin jo 1700-luvulla mainittu, kylän kantatalona ja rusthollina ollut Ryhtän tila monine asuin- ja piharakennuksineen. Rakennukset ovat levittäytyneet koko kumpareelle, myös sen laella olevalle kalliopaljastuma-alueelle. |
| metsakeskus.1000005333 |
834 |
Kankainen (Kankas/Kangais) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
326350.00000000 |
6744220.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005333 |
Kuninkaan kartastoon merkitty Kankaisten rustholli on sijainnut Kuivajärven luoteisrannalla, Kuivajärven ja Pyhäjärven välisellä kannaksella, Kankaistenharjun eteläosassa. Kankaisten kylän vanha kylätontti on sen sijaan v. 1649 (MHA, BB 1a 182) kartan mukaan sijainnut kannaksen toisella puolella, Pyhäjärven pienen lahdelman rannalla. Kuninkaan kartastoon ei v. 1649 kartassa näkyvää Kankaisten kylää ole enää merkitty, joten kylän voidaan olettaa kadonneen ennen 1700-luvun loppua.
Alkuaan Kankaisten kylän maat ovat kuuluneet Hevoniemen kylän kanssa samaan jakokuntaan, joka on hajonnut viimeistään 1700-luvun alussa; Kankainen on ollut todennäköisesti Hevoniemen tytärkylä. Varhaisin maininta Kankaisten kylästä on 1500-luvun alun tuomiokirjasta, johon on merkitty lautamieheksi Marcus Kankasta. Huomioitavaa on se, että muissa Lounais-Hämeen tuomiokirjoissa ei kylännimeä esiinny lainkaan, eikä sitä ole merkitty myöskään vanhimpiin maakirjoihin. Vasta v. 1557 kirkkomanttaaliluettelossa esiintyy taas Kankas ja ilmeisesti kylän ainoan talon isäntä Siffred persson. V. 1617 Sääksmäen Jutikkalan Henrich Jörenson sai Kankaisten kylän läänitykseksi palkkiona ratsupalvelusta. Kylä käsitti edelleen vain yhden talon, jota kutsuttiin Kankaisten tilaksi. (Alanen 2004:153; Ojanen 1992:68.)
Vuoden 1649 kartan ja nykykartan vertailun perusteella osa kylästä on jäänyt rantavyöhykkeelle rakennettujen omakotitalojen, mökkien ja niiden pihapiirien alle, mutta pohjoisosa kylätontista on nykyisin peltoa. Vuoden 2005 inventoinnissa kylätontin arvioitiin tuhoutuneen kokonaan, mutta vuoden 2010 koekaivaus osoitti sitä säilyneen pellolla. Vuoden 2010 koekaivauksella ja varsinaisella kaivauksella tutkittiin kylätontista vesihuoltohankkeen kohta, mutta siitä pohjoiseen kylätontin kulttuurikerroksia ja rakenteita on vielä jäljellä. Vuoden 2010 kaivaus osui todennäköisesti humalatarhan tai kaalimaan kohdalle, valitettavasti makrofossiilinen kasvijäännetutkimus ei ratkaissut tätä kysymystä. Tutkimuksissa todettiin myös kylässä valmistetun rautaa.
Vuoden 2012 inventoinnissa ei havaittu ulkoisia muutoksia paikalla.
Vuonna 2014 noin 80 metriä kyläpaikan koordinaattipisteestä koilliseen löytyi pellon reunasta metallinetsimellä irtolöytönä raha, Hannu, hvid, 1481-1513. |
| metsakeskus.1000005334 |
834 |
Kaukjärvi (Kaukaierffui) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
320548.28500000 |
6747559.34600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005334 |
Kaukjärven kylän vanha tonttimaa on sijainnut itä-länsisuunnassa pitkänomaisen Kaukjärven pohjoisrannalla. Kauka -alkuisia nimiä pidetään suhteellisen vanhoina, ja järven nimen on oletettu siirtyneen vanhimman rantakylän nimeksi (Alanen 2004:135). Kaukjärven kylän alueelta tunnetaan myös irtolöytönä suunnilleen 400 - 600 jKr. ajoittuva rautamiekka.
Kaukjärven kylä on muodostanut 1700-luvulla oman jakokuntansa, jonka tilukset ovat suuntautuneet tontilta pohjoiseen kohti Koijokea. Vuonna 1457 määritelty Loimon ja Kalvolan hallintopitäjien raja on kulkenut Kaukjärven kylän länsirajan paikkeilla, ja siten kylä on saatettu aikaisemmin lukea Kalvolan hallintopitäjään. Kruunun verohallinnon jaotuksessa Kaukjärvi laskettiin vielä 1540-luvulla Jokioisten neljänneskuntaan, vaikka sen länsinaapurit Lunttilan, Kuuston ja Linikkalan kylät luettiinkin Tammelan neljänneskuntaan. (Alanen 2004:135.)
Kylän nimi mainitaan ensimmäisen kerran vvuonna 1506, ja todennäköisesti kylässä oli tuolloin ainakin viisi taloa. Vuoden 1539 maakirjaan on Kaukjärveltä merkitty kuusi taloa ja 1580-luvulla taloja oli jo yhdeksän. 1600-luvun alussa pari taloista autioitui, mutta uusia isäntiä ilmaantui varsin pian, ja talot vaurastuivat rustholleiksi. Vuoden 1649 karttaan merkitty Kaukjärven kylätontti on jäänyt suurelta osin nykyisten Päivölän, Kylä-Nikkilän ja Lassin tilojen rakennusten alle. Piha-alueilla sekä Kylä-Nikkilän talon eteläpuolisella pellolla saattaa olla löydettävissä pienialaisesti vanhemman asutuksen jälkiä. Lisäksi varsinaisen tuohon karttaan merkityn tonttialueen ulkopuolella on peltojen ympäröimiä rakentamattomia hiekka- ja moreenikumpareita, joita tarkastettiin inventoinnin yhteydessä. Kylätontin länsipuolella on mm. pieni kalliopaljastuman ympärillä oleva hiekkakumpu, jonka eteläreunalla kasvaa runsaasti tummaatulikukkaa. Kummun alueelle tehdyissä koepistoissa sekä ympäröivässä kesantopellossa havaittiin palanutta savea ja tiilimurskaa. |
| metsakeskus.1000005335 |
834 |
Kaukola (Kaukoyla) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
326579.88800000 |
6742486.41300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005335 |
Kaukolan kylän vanha tonttimaa on sijainnut Pyhäjärven kaakkoisrannalla, Pyhäjärven ja Saarensalmen välissä olevalla niemellä, pienen Pajalammin lounaispuolella. Kylätontin ja Pajalammin välissä on Kaukolannummi -niminen kohouma, joka on osaltaan suojannut viljelyksiä hallalta ja tuulelta. Niemessä on yleisesti ottaen vähän viljelysmaata, mikä lienee rajoittanut asutuksen laajentumista. (Alanen 2004.)
Kaukola ja Saarenkylä ovat muodostaneet jakokunnan, joka on hajonnut vasta isossajaossa 1700-luvun lopulla. Luultavasti Saari on ollut jakokunnan kantakylä ja Kaukola siitä eronnut tytärkylä. Varhaisin maininta Kaukolan kylästä on vuodelta 1506, ja todennäköisesti kylässä oli 1500-luvun alussa ainakin kolme taloa. Talojen määrä lisääntyi nopeasti, ja 1500-luvun lopussa kylässä oli jo kuusi taloa. 1600-luvun alussa kaksi taloista autioitui ja kaksi taloa oli jonkin aikaa rusthollina. Saaren kartanon perustamisen myötä koko kylä liitettiin kartanon omistajan rälssiin. (Alanen 2004.)
Kaukolan kylän vanha tonttimaa on edelleen asuttu ja rakennettu. Kevyet ulko- ja piharakennukset eivät tosin ole välttämättä tuhonneet totaalisesti vanhemman asutuksen jäännöksiä. Kylätontin eteläpuoleisella pellolla havaittiin pintapoiminnassa palanutta savea, savitiivistettä ja rautakuonaa. Pellon pohjoispuolella, aivan vanhan kylätontin eteläreunassa kasvaa tummatulikukkaa.
Tummatulikukkaa kasvaa myös Tammelan luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelmassa huomioidulla vanhalla, rehevöityneellä hakamaalla, kylätontista noin 400 m etelään (Hirvonen 2004). Tällä kylätien ja pellon rajaamalla alueella havaittiin uudempien (1900-luvun) rakennusten jäännöksiä sekä turpeen peittämä, pohjakaavaltaan pyöreähkö latomus. Latomus on halkaisijaltaan noin 1,5 m, pyöreistä kivistä koottu röykkiö, jonka päällä kasvaa petäjä. Röykkiön viereen tehdyissä kahdessa koepistossa ei ollut huomioitavaa.
Vuonna 2014 löytyi kylänpaikan eteläpuolisesta pellosta metallinetsimellä kääntöveitsen kahva ja kasteristi KM 40189:1-2. |
| metsakeskus.1000005336 |
834 |
Kuuslammi/Siukola |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
334720.56800000 |
6751912.67000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005336 |
Kuuslammin eli Siukolan kylä on sijainnut Tammelan pohjoisosassa, pienen Kuuslammi –nimisen soistuneen lammen luoteispuolella. Kuuslammi on muodostanut Teuron kylän kanssa jakokunnan, joka on hajonnut vasta vuonna 1786 rajankäynnissä, kun kylien välinen raja määrättiin kulkemaan Kuuslammin rintapellon halki. On epäselvää, kumpi kylistä oli jakokunnan kantakylä. Kylä mainitaan jo vuonna 1445, jolloin Knwt Kusilampi oli lautamiehenä Lehijärven hallintopitäjän käräjillä. Vuoden 1539 maakirjassa Kuslammen kylään on merkitty kaksi isäntää. Vuoden 1543 maakirjassa kylässä on neljä isäntää ja kylän nimeksi on merkitty Siukala.
Kuuslammin asutus on kärsinyt autioitumisesta jo 1500-lvun lopulla. Vuonna 1609 on mainittu, että Jören Olsonin talo oli ollut 32 vuotta autiona ja että kummankin talon väki oli niin spitaalista, ettei kukaan ihminen voinut sitä tavata. Vuoden 1702 maakirjassa kylässä on kaksi taloa, joista toinen on autiona.
Kuuslammin kylätontti on nykyisin suurimmaksi osaksi rakennettu. Piha-alueilla ja teiden välissä on kuitenkin pienialaisia rakentamattomia alueita, joilla on saattanut säilyä vanhemman asutuksen jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000005337 |
834 |
Kytö (Kijdest/Kydes) |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
321481.92000000 |
6745685.10500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005337 |
Kydön kylän vaha tonttimaa on sijainnut Pyhäjärven pohjoisrannalla, aivan nykyisen Forssan kaupungin itärajan tuntumassa. Kydön kanssa samaan jakokuntaan ovat kuuluneet sen itäpuolella sijainneet Tammelan pappilan tilukset, jotka on erotettu Kydön kylästä todennäköisesti 1400-luvulla. Tätä ennen Kydön-Pappilan –jakokunta on varmaankin ollut sidoksissa Tammelan kirkonkylän kanssa: Tammela on ollut suurjakokunnan kantakylä, Kytö, Pappila ja Riihivalkama tytärkyliå. (Alanen 2004:145.)
Varhaisin maininta Kydönkylästä on v. 1457, ja 1500-luvun alussa on kylässä ollut todennäköisesti kaksi taloa. 1500-luvun lopussa kylässä oli kolme taloa, mutta 1600-luvun alussa taloihin muutti uusia isäntiä: pappi ja ratsumiehiä. Kylään perustettiin rustholleja. (Alanen 2004:146.)
Kydön kylätontti on nykyisin suurimmaksi osaksi rakennettu. Piha-alueilla ja teiden välissä on kuitenkin pienialaisia rakentamattomia alueita, joilla on saattanut säilyä vanhemman asutuksen jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000005338 |
834 |
Letku (Ledku) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
321060.14600000 |
6733483.00500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005338 |
Letkun kylän vaha tonttimaa on sijainnut Kolmikkaanjärven ja Valajärven välissä, pienen Kytöniitynojan pohjoisrannalla. Asutuksen syntyyn kyseiselle paikalle on vaikuttanut varmasti Hämeen Härkätien välitön läheisyys. Kylä on saatettu perustaa tukikohdaksi noin 18 kilometrin mittaisen asumattoman tietaipaleen puoliväliin. Letkun kansakoulun pihalta, vanhalta kylätontilta löydettiin vuonna 2000 kuppikivi (Letkun koulu, 834 01 0016), mikä viittaa siihen, että alueella on mahdollisesti asuttu jo rautakaudella. (Alanen 2004:129.)
Varhaisin maininta Letkun kylästä on vuodelta 1506, ja 1500-luvun alussa on kylässä ollut todennäköisesti kaksi taloa. Kylä säilyi kaksitaloisena koko 1500-luvun, mutta 1600-luvun alussa suurempi taloista jaettiin. (Alanen 2004:130.)
Vuoden 1649 kartan perusteella määritetyllä Letkun kylätontilla on nykyisin koulurakennus ja urheilukenttä, joiden rakentaminen on todennäköisesti tuhonnut vanhemmat kulttuurikerrokset. Kylätontti on tarkastushetkellä kesannolla olleiden peltojen ympäröimä. Kylätontista noin 200 m länteen, Kytöniitynojan rannalla on pieniä rakentamattomia kumpareita, joilla havaittiin palaneita kiviä.
Kylätontin itä/koillispuolisella pellolla on vuonna 2024 tehty metallinetsintää, jonka vanhin ajoitettava löytö oli Kustaa Vaasan/Kristian II:n klippinkiraha noin vuodelta 1520 (Ilppari ILM33007). |
| metsakeskus.1000005339 |
834 |
Liesjärvi (Liesjarffwi) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
333320.00000000 |
6731536.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005339 |
Liesjärven kylä on muodostanut oman jakokuntansa 1780-luvulla, mutta tätä aikaisemmin seutu on ilmeisesti ollut Portaan jakokunnan vapaasti nautittua yhteismaata. Liesjärven kylän asutuksen katsotaan syntyneen viimeistään 1540-luvulla, ja kylän nimi mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1548. Asutus alkoi taantua jo 1560-luvulla, ja viimeistään vuonna 1570 kylän kaksi taloa oli läänitetty Clas Flemingille. Kylä on ollut yksinäistalon luonteinen, eikä kantatalojen nimistä ole jäänyt merkkejä. (Alanen 2004:169.)
Vuoden 2022 maakaapeloinnin valvonnassa kylän paikka tarkentui vuosien 1649, 1796-1806, 1842 ja 1910 karttojen asemoinnin avulla, sillä vuoden 2005 inventoinnissa kylänpaikka paikannettiin virheellisesti noin 500 metriä kaakkoon. 1900-luvun loppupuolen peruskartoilla ja ilmakuvissa kylätontin alue on autio. Nykyisin paikalla on pieniä kesämökkejä, mutta myös rakentamatonta metsä- ja peltoaluetta, joten alueella voi hyvinkin olla säilyneenä kiinteitä muinaisjäännösrakenteita. Kulttuurikerrosten säilyneisyyden määritteleminen edellyttää lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000005340 |
834 |
Lunkaa |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
330771.20200000 |
6742517.42800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005340 |
Lunkaan kylän vanha tonttimaa on sijainnut Kuivajärven koillisrannan harjanteella. Tontti on saattanut alun perin sijaita pohjoisempana kuin 1700-luvun lopulla, sillä vuoden 1784 kartassa on mainittu peltolohko Wanhakylänpeldo, joka on sijainnut silloisen kylän pohjoispuolella lähellä Lautsillan niittyä. Potentiaalisia varhaisimman kylätontin paikkoja ovat esimerkiksi Maaniitunmäki -niminen peltojen ympäröimä kumpare sekä Vähä-Mattilan tilan alue nykyisen kylän pohjoispuolella. Vanhakylänpelto paikallistettiin kesällä 2015 ja sitä tarkemmin saman vuoden syksyllä.
Lunkaan kylä muodosti 1700-luvulla oman jakokuntansa, mutta on aiemmin kuulunut ilmeisesti Hykkilän kanssa samaan jakokuntaan. Todennäköisesti Lunkaa on ollut jakokunnan kantakylä ja Hykkilä tytärkylä. Varhaisin maininta kylästä on vuodelta 1506, mutta talojen lukumäärästä ei ole tietoa. Vuoden 1649 maakirjakarttaan kylään on merkitty viisi taloa.
Lunkaan kylätontti on huomioitu myös Tammelan vuoden 2004 Luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelmassa. Yleissuunnitelman kohde 36 on keskellä Lunkaan kylää sijaitseva niittynä oleva harjanne, jonka päällä on muutamia latoja. Muun niittykasvillisuuden lisäksi alueella kasvaa erittäin runsaasti tummatulikukkaa. Tummatulikukka kuuluu myös kyläalueen pohjoispuolisen, Vähä-Mattilan tilan yhteydessä sijaitsevan perinnebiotoopiksi määritellyn niittyalueen lajistoon.
Lunkaan kylätontti on edelleen rakennettu, mutta rakennusten ja teiden välissä on rakentamattomia alueita, joilla on säilynyt jälkiä vanhemmasta asutuksesta, joita havaittiin kesän 2015 koekaivauksissa. Kylänpaikan ikää ja alkuperäisyyttä ei kuitenkaan voi selvittää pelkillä koekuopilla.
Syksyn 2015 tarkastuksen ja prospektoinnin perusteella vaikuttaa siltä, että ennen 1600-luvun puoltaväliä Vanhakylänpellon alueelle mahdollisesti ollut kylänpaikka on melko pitkälti tuhoutunut, vaikka asuinpaikkaan viittaavia löytöjä tehtiinkin. Vuoden 2016 valvonnassa Päivölän ja Pietilän tilojen päärakennusten välisellä, nykyään rakentamattomalla alueella, havaittiin historiallisen kylänpaikan todennäköisesti 1700- ja 1800-luvuille ajoittuvaan sekä mahdollisesti tätä vanhempaan ihmistoimintaan liittyviä merkkejä. Uutta aikaa vanhempaan toimintaan saattavat liittyä mm. rautaveitsi ja karkea hiekkasekoitteinen keramiikka (KM 41004:1-2).
Kohteesta on löytynyt myös kvartsi-iskoksia, jotka saattavat liittyä kivikautiseen asuinpaikkaan tai varhaiseen historialliseen tuleniskentään. Jostakin Vanhankylän alueelta on löytynyt lunastamaton kivikautinen kirves, jonka tarkka löytöpaikka ei ole selvillä. |
| metsakeskus.1000005340 |
834 |
Lunkaa |
10002 |
12001 |
13007 |
11010 |
27000 |
330771.20200000 |
6742517.42800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005340 |
Lunkaan kylän vanha tonttimaa on sijainnut Kuivajärven koillisrannan harjanteella. Tontti on saattanut alun perin sijaita pohjoisempana kuin 1700-luvun lopulla, sillä vuoden 1784 kartassa on mainittu peltolohko Wanhakylänpeldo, joka on sijainnut silloisen kylän pohjoispuolella lähellä Lautsillan niittyä. Potentiaalisia varhaisimman kylätontin paikkoja ovat esimerkiksi Maaniitunmäki -niminen peltojen ympäröimä kumpare sekä Vähä-Mattilan tilan alue nykyisen kylän pohjoispuolella. Vanhakylänpelto paikallistettiin kesällä 2015 ja sitä tarkemmin saman vuoden syksyllä.
Lunkaan kylä muodosti 1700-luvulla oman jakokuntansa, mutta on aiemmin kuulunut ilmeisesti Hykkilän kanssa samaan jakokuntaan. Todennäköisesti Lunkaa on ollut jakokunnan kantakylä ja Hykkilä tytärkylä. Varhaisin maininta kylästä on vuodelta 1506, mutta talojen lukumäärästä ei ole tietoa. Vuoden 1649 maakirjakarttaan kylään on merkitty viisi taloa.
Lunkaan kylätontti on huomioitu myös Tammelan vuoden 2004 Luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelmassa. Yleissuunnitelman kohde 36 on keskellä Lunkaan kylää sijaitseva niittynä oleva harjanne, jonka päällä on muutamia latoja. Muun niittykasvillisuuden lisäksi alueella kasvaa erittäin runsaasti tummatulikukkaa. Tummatulikukka kuuluu myös kyläalueen pohjoispuolisen, Vähä-Mattilan tilan yhteydessä sijaitsevan perinnebiotoopiksi määritellyn niittyalueen lajistoon.
Lunkaan kylätontti on edelleen rakennettu, mutta rakennusten ja teiden välissä on rakentamattomia alueita, joilla on säilynyt jälkiä vanhemmasta asutuksesta, joita havaittiin kesän 2015 koekaivauksissa. Kylänpaikan ikää ja alkuperäisyyttä ei kuitenkaan voi selvittää pelkillä koekuopilla.
Syksyn 2015 tarkastuksen ja prospektoinnin perusteella vaikuttaa siltä, että ennen 1600-luvun puoltaväliä Vanhakylänpellon alueelle mahdollisesti ollut kylänpaikka on melko pitkälti tuhoutunut, vaikka asuinpaikkaan viittaavia löytöjä tehtiinkin. Vuoden 2016 valvonnassa Päivölän ja Pietilän tilojen päärakennusten välisellä, nykyään rakentamattomalla alueella, havaittiin historiallisen kylänpaikan todennäköisesti 1700- ja 1800-luvuille ajoittuvaan sekä mahdollisesti tätä vanhempaan ihmistoimintaan liittyviä merkkejä. Uutta aikaa vanhempaan toimintaan saattavat liittyä mm. rautaveitsi ja karkea hiekkasekoitteinen keramiikka (KM 41004:1-2).
Kohteesta on löytynyt myös kvartsi-iskoksia, jotka saattavat liittyä kivikautiseen asuinpaikkaan tai varhaiseen historialliseen tuleniskentään. Jostakin Vanhankylän alueelta on löytynyt lunastamaton kivikautinen kirves, jonka tarkka löytöpaikka ei ole selvillä. |
| metsakeskus.1000005341 |
834 |
Ojanen (Ois/Oijas) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
330395.00000000 |
6739792.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005341 |
Ojasten kylän vanha tonttimaa on sijainnut Kuivajärven eteläosan lounaispuolella, Laitkorvensuosta laskevan Väliojan länsirannalla. Ojasen kylä rajautuu kapeaan luode-koillinen -suuntaiseen harjujaksoon ja liittyy maisemallisesti Portaan kylän peltoaukeisiin (Hirvonen 2004). Ojastenkylä on 1780-luvulle asti kuulunut samaan jakokuntaan Portaan ja Huuvalan kylien kanssa, ja jakokunnan tilukset ovat levittäytyneet laajalti Kuivajärven eteläpuolisille alueille. Varhaisin maininta kylän nimestä on vuodelta 1504. Koska sekä Tammelassa että Jokioisissa on ollut Ojasten kylä, joiden kummankin nimi on 1500-luvulla kirjoitettu muodossa Ois, kyliä tai kyläläisiä ei voi erottaa pelkästään asiakirjamerkintöjen perusteella. Vuoden 1539 maakirjan mukaan Tammelan Ojasissa on ollut kolme taloa, 1580-luvulla taloluku oli noussut jo viiteen. (Alanen 2004.)
Vuoden 1649 kartan perusteella määritellyllä Ojasten kylän tonttimaalla on nykyisin Anttilan tilan rakennuksia. Piha-alueilla on saattanut säilyä pienialaisesti vanhemman asutuksen jäännöksiä. Vuoden 2012 inventoinnin ja kartta-analyysien perusteella kylän aluerajauksia on muutettu.
Pellolla, Ojaistentien ja Portaantien risteyksen tuntumassa sijaitseva erillinen osa kylätontista, josta vuoden 2012 inventoinnissa löydettiin historiallisen ajan asutukseen viittaavia löytöjä, on kiinteää muinaisjäännöstä. Katso Ojanen 2 1000021996. |
| metsakeskus.1000005342 |
834 |
Patamo (Patama) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
318177.00000000 |
6733916.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005342 |
Patamon kylän tonttimaa on sijainnut nykyisen Tourunjärven pohjoispuolella. Varhaisin kylää koskeva maininta on vuodelta 1556, jolloin manttaaliluetteloon on merkitty ”metsästä raivattu” Patama torp. Asutus on luultavimmin lähtöisin Letkun kylästä, ja syntynyt viimeistään 1540-luvulla. Patamo muodosti 1700-luvulla oman jakokuntansa, mutta parhaat niityt kuuluivat vielä silloinkin Letkun taloille. Patamossa oli 1600-luvun alkuun asti vain yksi talo, mutta 1620-luvulla kylään perustettiin toinenkin talo.
Vuoden 1649 kartan perusteella Patamon kylän kaksi taloa ovat sijainneet kahdella peltojen erottamalla tonttimaalla. Eteläisemmällä tontilla on nykyisin Tourun tilan rakennuksia, mutta pohjoisempi tontti on rakentamaton. Tourun ollessa kylän kantatalo, on mahdollista, että nykyisin rakentamattomalla alueella on kylän toisen, 1620-luvulla perustetun, mutta ilmeisesti jo samalla vuosisadalla hävinneen talon jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000005343 |
834 |
Porras (Portas) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
331782.81400000 |
6739303.71900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005343 |
Portaan kylän vanha tonttimaa on sijainnut Kuivajärveen etelästä laskevan Turpoonjoen länsirannalla. Kylän talot olivat ryhmittyneet Hämeen Härkätien varrelle, kohdalle jossa tie ylittää Turpoonjoen. Ilmeisesti juuri keskeisen sijaintinsa takia Portaan kylä kasvoi hallintopitäjän keskukseksi, jonka mukaan koko hallintopitäjä sai nimensä. Portaan kylä on muodostanut Ojasten ja Huuvalan kylien kanssa jakokunnan, jonka tilukset ovat levittäytyneet Kuivajärven rannasta etelään. (Alanen 2004.)
Varhaisin säilynyt maininta kylän nimestä on vuodelta 1457, ja vuonna 1539 maakirjan mukaan kylässä oli tuolloin seitsemän taloa. 1700-luvun alussa kylä oli kasvanut kymmentaloiseksi. Portaan kylässä oli myös nimismiehen talo ja kestikievari 1500-luvun lopulla. Kylässä on lisäksi todennäköisesti sijainnut kappeli, joka lienee jäänyt pois käytöstä jo keskiajan lopulla. Turpoonjoen itärannalla on Kappelinpelto, jota pidetään Tammelan nykyistä, vanhimmilta osiltaan keskiaikaista, kirkkoa edeltäneen kappelin sijaintipaikkana (Aaltoila 1923). Kappelin paikkaa ei sieltä kuitenkaan toistaiseksi ole löydetty. Portaan kylän länsipuolelta Härkätiestä on erkaantunut kesätie, jota on sanottu Kirkkotieksi, Syrjätieksi, Harjutieksi ja Ratsutieksi. (Alanen 1991) Portaan kylän asemasta keskeisen kulkureitin varrella kertoo osaltaan myös kylätontin pohjoisreunalta löydetty vuonna 1478 lyöty ruotsalainen äyrityinen (Sarvas 1991). (Alanen 2004.)
Portaan kylätontin pohjoispuolella sijaitsevan Portaanharjun etelään ja länteen viettävät rinteet on huomioitu Tammelan vuoden 2004 Luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelmassa. Alueella on vanhoja perinnebiotooppeja, joiden lajistoon kuuluu myös tummatulikukka. Kasvillisuuden ohella suunnitelmassa on mainittu, että harjun rinteissä on ensimmäisen maailmansodan aikaiseen maalinnoitusvyöhykkeeseen kuuluvia juoksuhautoja sekä Edelfeltin mäntynä tunnettu kelopuu. (Hirvonen 2004.)
Portaan kylätontti on nykyisin tiiviisti rakennettu, mutta on mahdollista, että piha-alueilla tai v. 1649 kartan perusteella määritetyn kylätontin pohjoispuolella, harjun rinteillä on säilynyt jäännöksiä aikaisemmista asutusvaiheista.
Vuoden 2012 inventoinnissa kylätontti ja vanhat tielinjat tarkastettiin perusteellisesti, inventoinnin seurauksena kylätontin rajausta on muutettu. |
| metsakeskus.1000005343 |
834 |
Porras (Portas) |
10007 |
12001 |
13007 |
11010 |
27000 |
331782.81400000 |
6739303.71900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005343 |
Portaan kylän vanha tonttimaa on sijainnut Kuivajärveen etelästä laskevan Turpoonjoen länsirannalla. Kylän talot olivat ryhmittyneet Hämeen Härkätien varrelle, kohdalle jossa tie ylittää Turpoonjoen. Ilmeisesti juuri keskeisen sijaintinsa takia Portaan kylä kasvoi hallintopitäjän keskukseksi, jonka mukaan koko hallintopitäjä sai nimensä. Portaan kylä on muodostanut Ojasten ja Huuvalan kylien kanssa jakokunnan, jonka tilukset ovat levittäytyneet Kuivajärven rannasta etelään. (Alanen 2004.)
Varhaisin säilynyt maininta kylän nimestä on vuodelta 1457, ja vuonna 1539 maakirjan mukaan kylässä oli tuolloin seitsemän taloa. 1700-luvun alussa kylä oli kasvanut kymmentaloiseksi. Portaan kylässä oli myös nimismiehen talo ja kestikievari 1500-luvun lopulla. Kylässä on lisäksi todennäköisesti sijainnut kappeli, joka lienee jäänyt pois käytöstä jo keskiajan lopulla. Turpoonjoen itärannalla on Kappelinpelto, jota pidetään Tammelan nykyistä, vanhimmilta osiltaan keskiaikaista, kirkkoa edeltäneen kappelin sijaintipaikkana (Aaltoila 1923). Kappelin paikkaa ei sieltä kuitenkaan toistaiseksi ole löydetty. Portaan kylän länsipuolelta Härkätiestä on erkaantunut kesätie, jota on sanottu Kirkkotieksi, Syrjätieksi, Harjutieksi ja Ratsutieksi. (Alanen 1991) Portaan kylän asemasta keskeisen kulkureitin varrella kertoo osaltaan myös kylätontin pohjoisreunalta löydetty vuonna 1478 lyöty ruotsalainen äyrityinen (Sarvas 1991). (Alanen 2004.)
Portaan kylätontin pohjoispuolella sijaitsevan Portaanharjun etelään ja länteen viettävät rinteet on huomioitu Tammelan vuoden 2004 Luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelmassa. Alueella on vanhoja perinnebiotooppeja, joiden lajistoon kuuluu myös tummatulikukka. Kasvillisuuden ohella suunnitelmassa on mainittu, että harjun rinteissä on ensimmäisen maailmansodan aikaiseen maalinnoitusvyöhykkeeseen kuuluvia juoksuhautoja sekä Edelfeltin mäntynä tunnettu kelopuu. (Hirvonen 2004.)
Portaan kylätontti on nykyisin tiiviisti rakennettu, mutta on mahdollista, että piha-alueilla tai v. 1649 kartan perusteella määritetyn kylätontin pohjoispuolella, harjun rinteillä on säilynyt jäännöksiä aikaisemmista asutusvaiheista.
Vuoden 2012 inventoinnissa kylätontti ja vanhat tielinjat tarkastettiin perusteellisesti, inventoinnin seurauksena kylätontin rajausta on muutettu. |
| metsakeskus.1000005344 |
834 |
Portaan Kappelinpelto |
10001 |
12003 |
13037 |
11010 |
27000 |
331907.76000000 |
6739270.73500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005344 |
Portaan kylän vanha tonttimaa on sijainnut Kuivajärveen etelästä laskevan Turpoonjoen länsirannalla. Kylän talot olivat ryhmittyneet Hämeen Härkätien varrelle, kohdalle jossa tie ylittää Turpoonjoen. Ilmeisesti juuri keskeisen sijaintinsa takia Portaan kylä kasvoi hallintopitäjän keskukseksi, jonka mukaan koko hallintopitäjä sai nimensä. (Alanen 2004.)
Turpoonjoen itärannalla on Kappelinpelto –niminen peltoalue, jota pidetään Tammelan nykyistä, vanhimmilta osiltaan keskiaikaista, kirkkoa edeltäneen kappelin sijaintipaikkana (Aaltoila 1923, Pohjakallio 2005). Kappelin paikkaa ei toistaisesksi ole löydetty, ja sen paikallistaminen ja Kappelinpellon muinaisjäännösstatuksen arviointi edellyttäisi lisätutkimuksia.
Vuonna 2021 suoritettiin tutkimuksia Kosken pihapiirin länsipuolella ja sen itäpuolella, nykyisellä pellolla. Molemmilta alueilta tavattiin viime vuosisatoihin liittyviä löytöjä, yksi
likamaakuoppa ja yksi täytetty sarkaoja sekä muutama ohut, pyöreähkö likamaakerros pellon alapuolella, jotka saattoivat olla jätekuoppien pohjia. Mitään kappeliin tai hautauksiin
suoraan liitettäviä esineitä tai rakenteita ei havaittu.
Vuonna 2022 tutkimuksia jatkettiin kaivamalla alueelle kaksi koeojaa sekä yksi koeala sekä käytettiin metallinetsintä. Koeojan 2 peltomullan alaosassa havaittiin hiilensekaisen maan alue, josta talletettiin pala rautakaudelle tai varhaiskeskiajalle ajoittuvaa, kuitenkin todennäköisesti 1300-lukua vanhempaa keramiikkaa. Kyse lienee jäännös lyhytaikaisesta oleskelusta.Metallinetsinnässä taltioitiin koeojien väliseltä alueelta sulanut metallimöykky, joka vaikutti lyijyseokselta, ja kaksi rahaa, joista vanhempi ajoittuu 1630–1640-luvulle ja nuorempi 1700-luvulle |
| metsakeskus.1000005345 |
834 |
Riihivalkama |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
320112.49900000 |
6740832.04800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005345 |
Riihivalkaman kylän vanha tonttimaa on sijainnut kuivatusta Kalliojärvestä Pyhäjärveen laskevan joen etelärannalla olevalla mäellä. Riihivalkama on muodostanut jakokunnan Tammelan Kirkonkylän ja Häiviän kanssa, ja kylän tienoilta on kulkenut talvitie, jota pitkin on kuljettu Tammelan eteläosan kyliin. Vaikka Riihivalkaman Huokunasta tunnetaankin irtolöytönä 600 - 800 -luvuille jKr. ajoittuva keihäänkärki, kylän suhteelliseen nuoruuteen viittaa se, että vuonna 1506 peräisin olevassa tuomiokirjassa mainitaan vain yksi kyläläinen. Vuoden 1539 maakirjan mukaan kylässä oli kaksi taloa.
(Kirjallisissa lähteissä ja vanhoilla kartoilla on nimi Rihiwakkame.)
Riihivalkaman kylätontti on edelleen rakennettu, ja maata on paikoin siirretty ja muokattu melko voimakkaasti. Valtatie 2 kulkee aivan tontin lounaispuolelta. Tontilla on muutamia mm. hevoslaitumena olevia pienialaisia alueita, jotka enää ovat rakentamattomia. |
| metsakeskus.1000005346 |
834 |
Saari (Saris) |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
327857.37400000 |
6742991.22200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005346 |
Saaren kylän vanha tonttimaa on sijainnut Kuivajärven ja Pyhäjärven välisen salmen saaressa. Saareen on viimeistään 1600-luvulta lähtien kuljettu Tammelasta päin Venesillan ja Portaasta päin Salmensillan kautta, mutta aikaisemmin on kesäisin pitänyt liikkua veneellä. Kaukola ja Saari eli Saarenkartano muodostivat vielä 1700-luvulla jakokunnan, jonka tilukset suuntautuivat Kuivajärven rannasta lounaaseen. Varhaisin maininta Saaren kylästä on vuodelta 1504, ja kylässä oli 1500-luvun alussa mahdollisesti jo viisi taloa. (Alanen 2004.)
1590-luvulla kylässä oli jo seitsemän taloa, mutta 1600-luvun alussa kaksi taloista on merkitty autioiksi. Vuonna 1612 Mårten Jacobson sai ratsupalvelua vastaan luvan perustaa kylään säterin, joka käsitti kaikki kylän seitsemän taloa. Vuonna 1625 Saaren säterikartanossa oli neljä lampuotia. (Alanen 2004.) Kartano läänitettiin valtaneuvos Lorentz Creutzille ja hänen suvulleen vuonna 1660. Creutzin kuoltua Öölannin meritaistelussa hänen perikuntansa omisti kartanon aina vuoteen 1689, jolloin sitä jo vuosikymmenen ajan hallinnut ratsumestari Gerhard Fredrik Kuhlmann osti sen. Saaren kartanon asema oli siinä mielessä erikoinen, että se sai uudelleen säterioikeudet, mutta suoritti edelleen ratsupalvelusta ja oli samalla ratsumestarin virkatalo. Saaren kartanoon liitettiin myös Kankainen, jonka puolesta Kuhlmann kustansi ratsun miehineen. (Ojanen 1992.)
Peltojen ja Saaren kansanpuiston läpi kulkevan asfaltoidun tien rajaamalla Saarenkylän tontilla on nykyisin Saaren kartanon päärakennus, jota ympäröi pieni puisto. Kylätontin etelälaidalla on myös muutamia muita rakennuksia. Kartanon ja puiston rakentaminen on todennäköisesti tuhonnut aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000005347 |
834 |
Sukula |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
314265.84000000 |
6741546.73700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005347 |
Sukulan kylän vanha tonttimaa on sijainnut soistuneen Talpianjärven (vanhalta nimeltään Nuorasjärven) pohjoisrannalla mäenkumpareella. Sukula ja järven etelärannalla sijainnut Talpia ovat ilmeisesti kuuluneet samaan jakokuntaan, joka on hajonnut viimeistään 1500-luvun lopulla. Sukula on todennäköisesti ollut jakokunnan kantakylä, koska Sukulassa oli 1500-luvun alussa enemmän asutusta kuin Talpiassa. Ensimmäinen merkintä kylän nimestä on vuodelta 1506, ja 1500-luvun alussa kylässä oli ainakin kolme taloa. (Alanen 2004:120.) Vanhoilla kartoilla kylän nimi muodossa Suckula.
Sukulan vuoden 1649 kartan perusteella määritellyllä kylätontilla on edelleen vanhojen kantatalojen seuraajien, nykyisten Humalaisen ja Kylä-Tulokkaan tilojen rakennuksia. Piha-alueilla saattaa olla pienialaisesti säilyneinä myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. Kylän asutus on levinnyt myöhemmin kylänraittia pitkin pohjoisemmaksi alueelle, joka on nykyisin peltoa. |
| metsakeskus.1000005348 |
834 |
Susikas |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
328753.96100000 |
6753276.08600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005348 |
Susikkaan kylän vanha tonttimaa on sijainnut soistuneeseen Susikaslammiin laskeneen nykyisen Susikkaanjoen sekä Junkaanojan yhtymäkohdan pohjoispuolella. Susikkaan kylä on muodostanut yksinään oman jakokuntansa. Kylännimi mainitaan ensimmäisen kerran vasta vuonna 1543, jolloin kylässä oli kaksi isäntää, mutta seuraavana vuonna jo kolme. Kun Mustialan kuninkaankartano perustettiin 1550-luvulla, siirrettiin yksi talo kartanon tieltä Susikkaalle. Vuonna 1579 kylässä oli neljä taloa, joista yksi oli autiona. Kaksi kylän taloa läänitettiin 1500-luvun lopussa ja 1600-luvun alussa, minkä jälkeen Susikkaalla oli kaksi rusthollitaloa.
Susikkaan vuoden 1649 kartan perusteella määritelty kylätontti on edelleen rakennettu. Piha-alueilla saattaa olla pienialaisesti säilyneinä myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000005349 |
834 |
Talpia (Dalpiil/Talpiala) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
313949.97700000 |
6739392.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005349 |
Talpian kylän vanha tonttimaa on sijainnut soistuneen Talpianjärven eli Sukulanjärven etelärannalla olevalla kivisellä mäellä. Talpia sekä järven pohjoisrannalla sijainnut Susikas ovat ilmeisesti muodostaneet jakokunnan, joka on hajonnut viimeistään 1500-luvulla. Todennäköisesti Sukula on ollut jakokunnan kantakylä. Varhaisin maininta kylännimestä on vuodelta 1508. 1500-luvun alusta tunnetaan Jons Person Talpia, jonka pojat ovat ilmeisesti jakaneet kylän ensimmäisen kantatalon, ja esiintyvät isäntinä vuoden 1539 maakirjassa. Kylän talojen lukumäärä lisääntyi nopeasti 1540-luvun jälkeen, ja 1580-luvulta lähtien taloja oli kylässä viisi. (Alanen 2004:122?3.)
Talpian vuoden 1642 kartan perusteella määritellyllä kylätontilla on edelleen kylän vanhan kantatalon seuraajan, nykyisen Kälkän tilan rakennuksia. Piha-alueilla saattaa olla pienialaisesti säilyneinä myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. Kylätontista noin 500 m luoteeseen on Myllykallio -niminen kalliopaljastuma, jonka päällä kylän mylly on mahdollisesti sijainnut. |
| metsakeskus.1000005350 |
834 |
Tammela (Tammela kyrkieby) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
323741.01300000 |
6745540.17100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005350 |
Tammelan kylän vanha tonttimaa on sijainnut Kaukjärven, Mustialanlammin ja Pyhäjärven välisellä kannaksella. Kylän nimi on vakiintunut kirkkopitäjän nimeksi sen jälkeen kun vanhempi nimi Loimo on syrjäytynyt viimeistään 1500-luvun alussa. Tammelan kylään on 1500-luvun alussa rakennettu kivikirkko, josta on muodostunut kylän keskus. Kivikirkkoa on todennäköisesti edeltänyt samalla paikalla ollut puinen kirkkorakennus, joka lienee palanut 1500-luvun alussa (Hiekkanen 1994:230). Kirkon paikan valintaan on varmasti vaikuttanut se, että kylässä on ollut hautausmaaksi sopivaa hietaa ja että paikalla on saattanut olla pakanallinen kalmisto (Pohjakallio 1994:172?3). (Alanen 2004:147?8.)
Varhaisin maininta Tammela-nimestä on v. 1425, mutta on epäselvää tarkoitetaanko tässä yhteydessä kylää vai kirkkopitäjää. Varmemmin juuri kylää tarkoittavia merkintöjä esiintyy 1500-luvun alusta lähtien, ja tuolloin kylässä on ollut ainakin viisi taloa. Vuoden 1539 maakirjassa Tammelan kylään on merkitty kuusi isäntää. Huomioitavaa on se, että kylässä on poikkeuksellisesti ollut torppari jo v. 1570. Torpasta kehittyi ilmeisesti Mustialan kartanon lampuotitalo 1580-luvulla. (Alanen 2004:148.)
Tammelan kylätontti on jäänyt Tammelan nykyisen kirkonkylän rakennuskannan alle. Vuoden 1649 kartan perusteella määritellyn tonttialueen luoteisosassa sekä rakennusten piha-alueilla on kuitenkin saattanut säilyä vanhempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
Vuonna 2014 kylätontin alueen kaakkoiskulmasta löytyi 1500- ja 1700-luvun rahoja sekä kansainvaellusaikaisen emalikoristeisen hevosenkenkäsoljen katkelma KM 40136:1-3 (alakohde Nokanpelto). |
| metsakeskus.1000005350 |
834 |
Tammela (Tammela kyrkieby) |
10007 |
12001 |
13007 |
11033 |
27016 |
323741.01300000 |
6745540.17100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005350 |
Tammelan kylän vanha tonttimaa on sijainnut Kaukjärven, Mustialanlammin ja Pyhäjärven välisellä kannaksella. Kylän nimi on vakiintunut kirkkopitäjän nimeksi sen jälkeen kun vanhempi nimi Loimo on syrjäytynyt viimeistään 1500-luvun alussa. Tammelan kylään on 1500-luvun alussa rakennettu kivikirkko, josta on muodostunut kylän keskus. Kivikirkkoa on todennäköisesti edeltänyt samalla paikalla ollut puinen kirkkorakennus, joka lienee palanut 1500-luvun alussa (Hiekkanen 1994:230). Kirkon paikan valintaan on varmasti vaikuttanut se, että kylässä on ollut hautausmaaksi sopivaa hietaa ja että paikalla on saattanut olla pakanallinen kalmisto (Pohjakallio 1994:172?3). (Alanen 2004:147?8.)
Varhaisin maininta Tammela-nimestä on v. 1425, mutta on epäselvää tarkoitetaanko tässä yhteydessä kylää vai kirkkopitäjää. Varmemmin juuri kylää tarkoittavia merkintöjä esiintyy 1500-luvun alusta lähtien, ja tuolloin kylässä on ollut ainakin viisi taloa. Vuoden 1539 maakirjassa Tammelan kylään on merkitty kuusi isäntää. Huomioitavaa on se, että kylässä on poikkeuksellisesti ollut torppari jo v. 1570. Torpasta kehittyi ilmeisesti Mustialan kartanon lampuotitalo 1580-luvulla. (Alanen 2004:148.)
Tammelan kylätontti on jäänyt Tammelan nykyisen kirkonkylän rakennuskannan alle. Vuoden 1649 kartan perusteella määritellyn tonttialueen luoteisosassa sekä rakennusten piha-alueilla on kuitenkin saattanut säilyä vanhempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
Vuonna 2014 kylätontin alueen kaakkoiskulmasta löytyi 1500- ja 1700-luvun rahoja sekä kansainvaellusaikaisen emalikoristeisen hevosenkenkäsoljen katkelma KM 40136:1-3 (alakohde Nokanpelto). |
| metsakeskus.1000005350 |
834 |
Tammela (Tammela kyrkieby) |
10007 |
12008 |
13000 |
11006 |
27000 |
323741.01300000 |
6745540.17100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005350 |
Tammelan kylän vanha tonttimaa on sijainnut Kaukjärven, Mustialanlammin ja Pyhäjärven välisellä kannaksella. Kylän nimi on vakiintunut kirkkopitäjän nimeksi sen jälkeen kun vanhempi nimi Loimo on syrjäytynyt viimeistään 1500-luvun alussa. Tammelan kylään on 1500-luvun alussa rakennettu kivikirkko, josta on muodostunut kylän keskus. Kivikirkkoa on todennäköisesti edeltänyt samalla paikalla ollut puinen kirkkorakennus, joka lienee palanut 1500-luvun alussa (Hiekkanen 1994:230). Kirkon paikan valintaan on varmasti vaikuttanut se, että kylässä on ollut hautausmaaksi sopivaa hietaa ja että paikalla on saattanut olla pakanallinen kalmisto (Pohjakallio 1994:172?3). (Alanen 2004:147?8.)
Varhaisin maininta Tammela-nimestä on v. 1425, mutta on epäselvää tarkoitetaanko tässä yhteydessä kylää vai kirkkopitäjää. Varmemmin juuri kylää tarkoittavia merkintöjä esiintyy 1500-luvun alusta lähtien, ja tuolloin kylässä on ollut ainakin viisi taloa. Vuoden 1539 maakirjassa Tammelan kylään on merkitty kuusi isäntää. Huomioitavaa on se, että kylässä on poikkeuksellisesti ollut torppari jo v. 1570. Torpasta kehittyi ilmeisesti Mustialan kartanon lampuotitalo 1580-luvulla. (Alanen 2004:148.)
Tammelan kylätontti on jäänyt Tammelan nykyisen kirkonkylän rakennuskannan alle. Vuoden 1649 kartan perusteella määritellyn tonttialueen luoteisosassa sekä rakennusten piha-alueilla on kuitenkin saattanut säilyä vanhempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
Vuonna 2014 kylätontin alueen kaakkoiskulmasta löytyi 1500- ja 1700-luvun rahoja sekä kansainvaellusaikaisen emalikoristeisen hevosenkenkäsoljen katkelma KM 40136:1-3 (alakohde Nokanpelto). |
| metsakeskus.1000005350 |
834 |
Tammela (Tammela kyrkieby) |
10007 |
12008 |
13000 |
11033 |
27016 |
323741.01300000 |
6745540.17100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005350 |
Tammelan kylän vanha tonttimaa on sijainnut Kaukjärven, Mustialanlammin ja Pyhäjärven välisellä kannaksella. Kylän nimi on vakiintunut kirkkopitäjän nimeksi sen jälkeen kun vanhempi nimi Loimo on syrjäytynyt viimeistään 1500-luvun alussa. Tammelan kylään on 1500-luvun alussa rakennettu kivikirkko, josta on muodostunut kylän keskus. Kivikirkkoa on todennäköisesti edeltänyt samalla paikalla ollut puinen kirkkorakennus, joka lienee palanut 1500-luvun alussa (Hiekkanen 1994:230). Kirkon paikan valintaan on varmasti vaikuttanut se, että kylässä on ollut hautausmaaksi sopivaa hietaa ja että paikalla on saattanut olla pakanallinen kalmisto (Pohjakallio 1994:172?3). (Alanen 2004:147?8.)
Varhaisin maininta Tammela-nimestä on v. 1425, mutta on epäselvää tarkoitetaanko tässä yhteydessä kylää vai kirkkopitäjää. Varmemmin juuri kylää tarkoittavia merkintöjä esiintyy 1500-luvun alusta lähtien, ja tuolloin kylässä on ollut ainakin viisi taloa. Vuoden 1539 maakirjassa Tammelan kylään on merkitty kuusi isäntää. Huomioitavaa on se, että kylässä on poikkeuksellisesti ollut torppari jo v. 1570. Torpasta kehittyi ilmeisesti Mustialan kartanon lampuotitalo 1580-luvulla. (Alanen 2004:148.)
Tammelan kylätontti on jäänyt Tammelan nykyisen kirkonkylän rakennuskannan alle. Vuoden 1649 kartan perusteella määritellyn tonttialueen luoteisosassa sekä rakennusten piha-alueilla on kuitenkin saattanut säilyä vanhempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
Vuonna 2014 kylätontin alueen kaakkoiskulmasta löytyi 1500- ja 1700-luvun rahoja sekä kansainvaellusaikaisen emalikoristeisen hevosenkenkäsoljen katkelma KM 40136:1-3 (alakohde Nokanpelto). |
| metsakeskus.1000005351 |
834 |
Teuro |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
333302.14500000 |
6751586.79000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005351 |
Teuron kylän vanha tonttimaa on sijainnut Pehkijärveen laskevan Teuronjoen pohjoisrannalla. Teuro luettiin 1500-luvun alussa Lehijärven hallintopitäjän Teuron neljänneskuntaan, ja koska koko hallintopitäjä on saanut nimensä kylän mukaan, voidaan katsoa että se on ollut seutukunnan keskeisin ja vanhin kylä. Teuron kylätontin läheisyydestä Ruokosuolta tunnetaan irtolöytönä myös 800 - 1000-luvuille jKr. ajoittuva hevosenkenkäsolki. Muut Teuron neljänneskuntaan kuuluneet kylät olivat Kuuslammi ja Susikas sekä osa Lunkaan ja Mustialan kylän taloista. Varhaisin Teuron kylään viittaava asiakirjamerkintä on jo vuodelta 1470, mutta vuoden 1539 maakirjassa kylään on silti merkitty vain yksi isäntä. Kylän varhaista asuttamista on edistänyt Hämeenlinnasta Turkuun johtanut talvitie, joka on kulkenut kylän läpi. Tietä kulkeneiden matkalaisten tarpeisiin on Teurolle perustettu kestikievari viimeistään 1600-luvulla. (Vanhoissa asiakirjoissa ja kartoissa kylän nimi on Tauro, Teuros).
Teuron kylätontti on edelleen rakennettu, mutta se on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa. Osin ilmeisen iäkkäät puurakennukset ovat edelleen ryhmittyneet kylänraitin varrelle, peltojen ympäröimälle kylätontille. Piha-alueilla tai jopa talojen alla on kuitenkin saattanut säilyä vanhempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
Vuoden 2018 sähkömaakaapelin valvonnassa kävi ilmi, että kylä on palanut vuonna 1756, jonka jälkeen uudet talot olisi rakennettu vanhojen päälle. Valvonnassa tuli esille kaksi melko ehjänä säilynyttä rakennetta, jotka olivat kuitenkin ajoitukseltaan hyvin myöhäisiä. Lisäksi valvotuissa kaivannoissa esiintyi palojälkiä ryhmäkylän alueella, sekä myös joen tuntumassa. Palojen jäljet esiintyivät pääasiassa siirrellyissä kerrostumissa, mutta myös paikallaan säilynyttä palomaata havaittiin. Missään kohdin palojäljistä ei saatu ajoittavia löytöjä, tiilen paloja lukuun ottamatta. Toisaalta palojälkien yhteydessä ei missään kohdin havaittu myöskään selvästi nykyaikaisia aineistoja. |
| metsakeskus.1000005352 |
834 |
Torro (Tordo) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
313570.15200000 |
6735907.99900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005352 |
Torron kylän vanha tonttimaa on sijainnut Torronsuon etelälaidalla. Tontin lähistöllä ei ole järveä tai jokea, mutta suon läheisyys on saattanut vaikuttaa edullisesti viljelyolosuhteisiin. Kylän perustaminen saattaa liittyä myös talviliikenteen tarpeisiin, sillä Hämeenlinnasta Turkuun johtanut talvitie on kulkenut pohjoisesta etelään Torronsuon poikki. Kylässä on ollut kestikievari ainakin 1600-luvun lopulta lähtien vuoteen 1776 asti. Varhaisin Torron kylään viittaava asiakirjamerkintä on vuodelta 1507, ja 1500-luvun alussa Torron kylässä oli ainakin kaksi taloa. Vuoden 1539 maakirjaan Torrolta on merkitty jo kuusi isäntää. Talot jakaantuivat ja lisääntyivät niin, että vuoden 1600 varallisuusveroluetteloon Torrolta on merkitty kymmenen taloa. (Alanen 2004:125–126.)
Torron kylätontti on edelleen suurimmaksi osaksi rakennettu, mutta tontin pohjoislaidalla on rakentamattomia alueita. Kurun ja Nikulan talojen välissä on myös tällä hetkellä rakentamatonta tonttimaata. Paikalla on viime vuosisadalla sijainnut talo ja riihi; toisen rakennuksen kivijalka on edelleen näkyvissä. Kanta-Hämeen perinnemaisemaselvityksessä mainitaan kylätontin eteläpuolella olevalla, peltojen ympäröimällä pienellä kumpareella kasvavan pölkkyruohoa (Talvia 2000:123). |
| metsakeskus.1000005353 |
834 |
Kankaisten rustholli |
10002 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
326997.71100000 |
6744587.57100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005353 |
Kuivajärven ja Pyhäjärven väliselle kannakselle, Kankaistenharjun eteläosaan on Kuninkaan kartastoon merkitty Kankaisten rustholli (=ratsutila) ja siitä hieman pohjoiseen torppa. Kankaisten ratsutilan omisti 1600-luvun lopulla ratsumestari G.F. Kuhlmann, jonka hallussa oli myös Saaren kartano. Kuhlmannin kuoltua hänen leskensä peri molemmat tilat. Isonvihan aikaan venäläiset sotilaat oleilivat v. 1713?1721 vuosikausia Saaren kartanossa, jolloin Kankaisten kartano hävitettiin ja poltettiin ainakin osittain. Kankaisten rustholli yhdistettiin Saaren kartanoon tiettävästi 1793, ja perimätiedon mukaan Kankaisten nykyinen päärakennus on Saaren kartanon vanha 1700-luvun alussa rakennettu päärakennus. Kartano on siirretty nykyiselle paikalleen ilmeisesti 1800-luvun alussa. 1880-luvun Senaatinkartassa on vanhan ratsutilan rakennuksia jäljellä vielä kaksi. (Köykkä 2005:13; Ojanen 1992:197.)
Kankaisten rusthollin vanha paikka on nykyisin ainakin osittain hevoslaitumena, ja se on huomioitu perinnebiotooppina Tammelan Mustialan – Portaan – Kaukolanharjun valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen ”Luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelmassa” v. 2004. Kartanon alueella kasvaa runsaasti mm. tummatulikukkaa. (Hirvonen 2004:27.) Hevoslaitumen pohjoispuolella, n. 300 m kartanosta kaakkoon on kaksi muinaismuistolain suojelemaa röykkiöaluetta (Tammela Kankainen, Mjrekino 834 01 0007), joita on tutkittu myös arkeologisin kaivauksin. Osa röykkiöistä on määritelty viljelyröykkiöiksi, osa kiukaiksi ja osa mahdollisiksi rakennusten jäännöksiksi. Kohteeseen liittyvät ajoittavat löydöt ja radiohiiliajoitukset kattavat laajan ajanjakson nuoremmalta rautakaudelta 1600-luvulle jKr.
Jo aikaisemmin määritellyn em. muinaisjäännösalueen eteläpuolella, Kankaisten rusthollin vanhalla paikalla on myös useita kymmeniä erilaisia kivilatomuksia hevoshaassa ja sen eteläpuolella olevassa, sokerijuurikaspeltoon rajoittuvassa pienessä metsäsaarekkeessa. Osa näistä on selvästi nuoria peltoraunioita, mutta joukossa on todennäköisesti myös rustholliin kuuluneiden rakennusten jäännöksiä ja mahdollisesti jopa tätä vanhemman asutuksen jälkiä.
Hevoshaasta on löytynyt metallinilmaisimella ratsastajatulusraudan osia KM 39487 ja 40808. |
| metsakeskus.1000005353 |
834 |
Kankaisten rustholli |
10002 |
12001 |
13003 |
11033 |
27000 |
326997.71100000 |
6744587.57100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005353 |
Kuivajärven ja Pyhäjärven väliselle kannakselle, Kankaistenharjun eteläosaan on Kuninkaan kartastoon merkitty Kankaisten rustholli (=ratsutila) ja siitä hieman pohjoiseen torppa. Kankaisten ratsutilan omisti 1600-luvun lopulla ratsumestari G.F. Kuhlmann, jonka hallussa oli myös Saaren kartano. Kuhlmannin kuoltua hänen leskensä peri molemmat tilat. Isonvihan aikaan venäläiset sotilaat oleilivat v. 1713?1721 vuosikausia Saaren kartanossa, jolloin Kankaisten kartano hävitettiin ja poltettiin ainakin osittain. Kankaisten rustholli yhdistettiin Saaren kartanoon tiettävästi 1793, ja perimätiedon mukaan Kankaisten nykyinen päärakennus on Saaren kartanon vanha 1700-luvun alussa rakennettu päärakennus. Kartano on siirretty nykyiselle paikalleen ilmeisesti 1800-luvun alussa. 1880-luvun Senaatinkartassa on vanhan ratsutilan rakennuksia jäljellä vielä kaksi. (Köykkä 2005:13; Ojanen 1992:197.)
Kankaisten rusthollin vanha paikka on nykyisin ainakin osittain hevoslaitumena, ja se on huomioitu perinnebiotooppina Tammelan Mustialan – Portaan – Kaukolanharjun valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen ”Luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelmassa” v. 2004. Kartanon alueella kasvaa runsaasti mm. tummatulikukkaa. (Hirvonen 2004:27.) Hevoslaitumen pohjoispuolella, n. 300 m kartanosta kaakkoon on kaksi muinaismuistolain suojelemaa röykkiöaluetta (Tammela Kankainen, Mjrekino 834 01 0007), joita on tutkittu myös arkeologisin kaivauksin. Osa röykkiöistä on määritelty viljelyröykkiöiksi, osa kiukaiksi ja osa mahdollisiksi rakennusten jäännöksiksi. Kohteeseen liittyvät ajoittavat löydöt ja radiohiiliajoitukset kattavat laajan ajanjakson nuoremmalta rautakaudelta 1600-luvulle jKr.
Jo aikaisemmin määritellyn em. muinaisjäännösalueen eteläpuolella, Kankaisten rusthollin vanhalla paikalla on myös useita kymmeniä erilaisia kivilatomuksia hevoshaassa ja sen eteläpuolella olevassa, sokerijuurikaspeltoon rajoittuvassa pienessä metsäsaarekkeessa. Osa näistä on selvästi nuoria peltoraunioita, mutta joukossa on todennäköisesti myös rustholliin kuuluneiden rakennusten jäännöksiä ja mahdollisesti jopa tätä vanhemman asutuksen jälkiä.
Hevoshaasta on löytynyt metallinilmaisimella ratsastajatulusraudan osia KM 39487 ja 40808. |
| metsakeskus.1000005353 |
834 |
Kankaisten rustholli |
10002 |
12008 |
13000 |
11006 |
27000 |
326997.71100000 |
6744587.57100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005353 |
Kuivajärven ja Pyhäjärven väliselle kannakselle, Kankaistenharjun eteläosaan on Kuninkaan kartastoon merkitty Kankaisten rustholli (=ratsutila) ja siitä hieman pohjoiseen torppa. Kankaisten ratsutilan omisti 1600-luvun lopulla ratsumestari G.F. Kuhlmann, jonka hallussa oli myös Saaren kartano. Kuhlmannin kuoltua hänen leskensä peri molemmat tilat. Isonvihan aikaan venäläiset sotilaat oleilivat v. 1713?1721 vuosikausia Saaren kartanossa, jolloin Kankaisten kartano hävitettiin ja poltettiin ainakin osittain. Kankaisten rustholli yhdistettiin Saaren kartanoon tiettävästi 1793, ja perimätiedon mukaan Kankaisten nykyinen päärakennus on Saaren kartanon vanha 1700-luvun alussa rakennettu päärakennus. Kartano on siirretty nykyiselle paikalleen ilmeisesti 1800-luvun alussa. 1880-luvun Senaatinkartassa on vanhan ratsutilan rakennuksia jäljellä vielä kaksi. (Köykkä 2005:13; Ojanen 1992:197.)
Kankaisten rusthollin vanha paikka on nykyisin ainakin osittain hevoslaitumena, ja se on huomioitu perinnebiotooppina Tammelan Mustialan – Portaan – Kaukolanharjun valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen ”Luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelmassa” v. 2004. Kartanon alueella kasvaa runsaasti mm. tummatulikukkaa. (Hirvonen 2004:27.) Hevoslaitumen pohjoispuolella, n. 300 m kartanosta kaakkoon on kaksi muinaismuistolain suojelemaa röykkiöaluetta (Tammela Kankainen, Mjrekino 834 01 0007), joita on tutkittu myös arkeologisin kaivauksin. Osa röykkiöistä on määritelty viljelyröykkiöiksi, osa kiukaiksi ja osa mahdollisiksi rakennusten jäännöksiksi. Kohteeseen liittyvät ajoittavat löydöt ja radiohiiliajoitukset kattavat laajan ajanjakson nuoremmalta rautakaudelta 1600-luvulle jKr.
Jo aikaisemmin määritellyn em. muinaisjäännösalueen eteläpuolella, Kankaisten rusthollin vanhalla paikalla on myös useita kymmeniä erilaisia kivilatomuksia hevoshaassa ja sen eteläpuolella olevassa, sokerijuurikaspeltoon rajoittuvassa pienessä metsäsaarekkeessa. Osa näistä on selvästi nuoria peltoraunioita, mutta joukossa on todennäköisesti myös rustholliin kuuluneiden rakennusten jäännöksiä ja mahdollisesti jopa tätä vanhemman asutuksen jälkiä.
Hevoshaasta on löytynyt metallinilmaisimella ratsastajatulusraudan osia KM 39487 ja 40808. |
| metsakeskus.1000005353 |
834 |
Kankaisten rustholli |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27000 |
326997.71100000 |
6744587.57100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005353 |
Kuivajärven ja Pyhäjärven väliselle kannakselle, Kankaistenharjun eteläosaan on Kuninkaan kartastoon merkitty Kankaisten rustholli (=ratsutila) ja siitä hieman pohjoiseen torppa. Kankaisten ratsutilan omisti 1600-luvun lopulla ratsumestari G.F. Kuhlmann, jonka hallussa oli myös Saaren kartano. Kuhlmannin kuoltua hänen leskensä peri molemmat tilat. Isonvihan aikaan venäläiset sotilaat oleilivat v. 1713?1721 vuosikausia Saaren kartanossa, jolloin Kankaisten kartano hävitettiin ja poltettiin ainakin osittain. Kankaisten rustholli yhdistettiin Saaren kartanoon tiettävästi 1793, ja perimätiedon mukaan Kankaisten nykyinen päärakennus on Saaren kartanon vanha 1700-luvun alussa rakennettu päärakennus. Kartano on siirretty nykyiselle paikalleen ilmeisesti 1800-luvun alussa. 1880-luvun Senaatinkartassa on vanhan ratsutilan rakennuksia jäljellä vielä kaksi. (Köykkä 2005:13; Ojanen 1992:197.)
Kankaisten rusthollin vanha paikka on nykyisin ainakin osittain hevoslaitumena, ja se on huomioitu perinnebiotooppina Tammelan Mustialan – Portaan – Kaukolanharjun valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen ”Luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelmassa” v. 2004. Kartanon alueella kasvaa runsaasti mm. tummatulikukkaa. (Hirvonen 2004:27.) Hevoslaitumen pohjoispuolella, n. 300 m kartanosta kaakkoon on kaksi muinaismuistolain suojelemaa röykkiöaluetta (Tammela Kankainen, Mjrekino 834 01 0007), joita on tutkittu myös arkeologisin kaivauksin. Osa röykkiöistä on määritelty viljelyröykkiöiksi, osa kiukaiksi ja osa mahdollisiksi rakennusten jäännöksiksi. Kohteeseen liittyvät ajoittavat löydöt ja radiohiiliajoitukset kattavat laajan ajanjakson nuoremmalta rautakaudelta 1600-luvulle jKr.
Jo aikaisemmin määritellyn em. muinaisjäännösalueen eteläpuolella, Kankaisten rusthollin vanhalla paikalla on myös useita kymmeniä erilaisia kivilatomuksia hevoshaassa ja sen eteläpuolella olevassa, sokerijuurikaspeltoon rajoittuvassa pienessä metsäsaarekkeessa. Osa näistä on selvästi nuoria peltoraunioita, mutta joukossa on todennäköisesti myös rustholliin kuuluneiden rakennusten jäännöksiä ja mahdollisesti jopa tätä vanhemman asutuksen jälkiä.
Hevoshaasta on löytynyt metallinilmaisimella ratsastajatulusraudan osia KM 39487 ja 40808. |
| metsakeskus.1000005355 |
834 |
Mustialan krouvi |
10002 |
12016 |
13157 |
11006 |
27000 |
324055.87900000 |
6746565.76500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005355 |
Tammelan kirkonkylästä Mustialan kartanoon johtavan tien varrelle, Kaukjärven ja Mustialanlammin välisen salmen ylittävän sillan luoteispuolelle on Kuninkaan kartastoon merkitty kestikievari (Mustiala krog). Kestikievarin paikalla on nykyisin rakentamaton nurmikenttä, joka rajautuu tiehen, vesistöön sekä metsää kasvavaan korkeaan mäkeen. Alueelle on mahdollisesti tuotu multaa nurmikkoa varten. Nurmikentän rannan puoleisessa osassa on matala kumpu, jonka päällä kasvaa muutamia vanhoja lehtipuita. Kummun alueelle tehdyissä koepistoissa havaittiin runsaasti tiilimurskaa.
|
| metsakeskus.1000005357 |
400 |
Elo |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
212152.76000000 |
6762844.68600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005357 |
Kohde sijaitsee Kaukolan kylässä, Motomäentien koillisreunassa, muuntajan kohdalla. Maasto on peltojen ympäröimää rikkonaista moreenimaastoa, jossa kohoaa pieni kumpare. Paikalta on todettu katajikon ja turpeen peittämä kumpu (3 x 2 x 1 m). Myöhemmin jäännös on tulkittu todennäköiseksi luonnonmuodostumaksi, mutta tarkemmat tiedot puuttuvat. Jäännöstä ei ole tarkastettu inventoinnissa 1994. |
| metsakeskus.1000005358 |
49 |
Kolmiranta (Vuohilampi) |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
362696.66500000 |
6682606.66800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005358 |
Kivikko sijaitsee korkealla kalliolla, Turunväylästä 200 m pohjoiseen ja Siikajärventiestä noin 300 m länteen. Kohteelta on hieno näkymä Vuohilammelle. Kivikko on suurikokoinen noin 60 x 25 m ja se muodostuu isoista kivistä. Kivikon keskustassa on kaksi syvennystä, samoin röykkiön pohjoisosassa. Muotonsa ja sijaintinsa perusteella kyseessä on mitä ilmeisimmin luonnonmuodostuma, jääkauden loppuvaiheessa tai pian sen jälkeen syntynyt rakkakivikko. Siihen on jossakin vaiheessa myöhemmin kaivettu varastokuoppia pyyntisaaliin tms. säilyttämiseksi. Ks. erilliskohteet. |
| metsakeskus.1000005359 |
400 |
Heinonen |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
212549.60200000 |
6762746.73400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005359 |
Kohde sijaitsee Kaukolan kylässä, 350 m Kaukolantieltä koilliseen ja 90 m Sirppujoesta itään. Maasto on rikkonaista moreenimäen lounaispuolista peltorinnettä, joka viettää loivasti lounaaseen. Peltosaarekkeista on 1955 inventoinnissa todettu kaksi mahdollista hautaröykkiötä. Jäännöstä ei ole sittemmin tarkastettu eikä sen nykyisestä kunnosta ole tietoa. |
| metsakeskus.1000005360 |
400 |
Kaukola Kotiranta 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
212008.81100000 |
6764159.15800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005360 |
Kohde sijaitsee Kaukolan Kiikonmäessä, Soukaistentieltä 200 m luoteeseen, kuivatun Valkojärven itärannalla. Inventoinnin 1955 mukaan paikalla on ollut matala turpeen peittämä reunakivellinen röykkiö (3,9 x 1,8 x 0,2 m). Mahdolliseksi hautaröykkiöksi tulkitun hyväkuntoisen jäännöksen keskellä on ollut syvennys. Siitä 10 m pohjoiseen on todettu samantapainen kivikehä (2,8 x 2 x 0,2 m). Kohdetta ei ole tarkastettu inventoinnissa 1994. Paikan itäpuolelta, Kotirannan tilalta on saatu irtolöytöinä talteen lasihelmi (KM 15101) ja riipushioin (KM 15427). |
| metsakeskus.1000005361 |
400 |
Mäntylä |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
212325.68600000 |
6762709.74000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005361 |
Kohde sijaitsee Kaukolassa, Kaukolantien koillispuolella, Motomäentien kaakkoispäästä 40 m koilliseen ja Sirppujoesta 70 m luoteeseen. Maasto on loivasti kaakkoon viettävää moreenirinnettä, joka on raivattu pelloksi. Peltosaarekkeesta on 1955 inventoinnissa todettu kuusi maansekaista röykkiötä, jotka on tulkittu mahdollisiksi rautakautisiksi haudoiksi. Kohdetta ei ole sittemmin tarkastettu. |
| metsakeskus.1000005362 |
400 |
Kaukolan kartano |
10001 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
211777.90800000 |
6763614.38100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005362 |
Kohde sijaitsee Kaukolassa, Kaukolantieltä 50 m luoteeseen, kuivatun Valkojärven itärannalla. Maasto on moreenimäkeä, joka on osaksi raivattu pelloiksi, osaksi käytetty laitumena. Laitumella kohoavalta kumpareelta on 1955 inventoinnissa todettu kaksi mahdollista hautaa. Jäännökset on kuitenkin 1974 koekaivausten perusteella tulkittu todennäköisesti luontaisiksi. Kohdetta ei ole tarkastettu myöhemmin. |
| metsakeskus.1000005364 |
400 |
Kunnalliskoti |
10001 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
211814.89200000 |
6763128.57500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005364 |
Kohde sijaitsee Kaukolan Vasikkahankaalla, Kaukolantien lounaisreunassa, vanhainkodin kaakkoispuolella. Maasto on moreenimäkeä, joka viettää länteen ja lounaaseen kuivatun Valkojärven suuntaan. Hakamaalta on 1955 inventoinnissa todettu seitsemän kumparetta, jotka on tulkittu mahdollisiksi rautakautisiksi haudoiksi. Vuonna 1974 tehdyn koekaivauksen perusteella ainakin osa jäännöksistä on todennäköisesti luonnonmuodostumia. Paikkaa ei ole tutkittu tarkemmin. Alueen kaakkoisosa on nykyisin suurimmaksi rakennettu. |
| metsakeskus.1000005365 |
400 |
Riihimäki |
10001 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
211987.82600000 |
6762973.63300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005365 |
Kohde sijaitsee Kaukolassa, Kaukolantien koillispuolella, Kuopan talon ympäristössä. Maasto on loivasti itään viettävää moreenimäkeä, joka on raivattu pelloksi. Peltojen saarekkeista on 1955 inventoinnissa todettu yhteensä kymmenen maansekaista kiveystä tai latomusta, joista ainakin osa on tulkittu mahdollisiksi rautakautisiksi haudoiksi. Kaksi jäännöstä on tutkittu 1956 ja todettu viljelyjäännöksiksi, muita on 1974 koekaivausten perusteella pidetty todennäköisinä luonnonmuodostumina. Aluetta ei ole tutkittu tarkemmin. |
| metsakeskus.1000005366 |
400 |
Sillanpää |
10001 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
212154.75600000 |
6762777.71700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005366 |
Kohde sijaitsee Kaukolassa, Kaukolantien ja Motomäentien välisellä kaistaleella, Sirppujoesta 230 m luoteeseen, Sillanpään talon luoteispuolella. Maasto on laidunhakana käytettyä moreenimäkeä ja vanhaa Valkojärven rantatöyrästä. Hakamaalta on 1955 inventoinnissa todettu neljä kumparetta, joita on pidetty hautoina. Myöhemmin jäännökset on tulkittu luontaisiksi. Alue on nykyisin suurimmaksi rakennettu. |
| metsakeskus.1000005367 |
400 |
Vaarala-Mäkikaulio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
216876.83800000 |
6767581.81000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005367 |
Kohde sijaitsee Kaukolan kylään kuuluvassa Kauliossa, Vaaralan ja Mäki-Kaulion taloista runsaan kilometrin luoteeseen ja Suontaustanjoesta 100 m kaakkoon. Maasto on kallioista ja metsäistä moreenimäkeä, joka viettää melko jyrkästi pohjoispuolella avautuvan peltoaukean suuntaan. Inventoinnissa 1994 mäen päältä on todettu kolme röykkiötä, joista yksi (8,5 x 8,5 x 1,5 m) sijaitsee Vaaralan puolella koillisreunassa. Jäännöstä on pengottu, ja siinä on suuri kuoppa (170 x 50-60 x 80 cm). Kolme muuta röykkiötä sijaitsee laen koillispäässä, edellisestä 130 m länsilounaaseen, Mäkikaulion tilalla. Niistä koillisin on suurin (16,5 x 13,2 -15,3 m x 2 m). Siitä 35 m länsilounaaseen on kaksi vierekkäistä röykkiötä (8,5 x 7,6 x 0,5-0,8 cm ja 7 x 5 x 0,5 m). Kaikki röykkiöt on tehty moreenimaalle. Mäen itäpuolelta pellonreunasta on löydetty reikäaseen (kirveen?) teelmän katkelma (KM 28334, mjreki 1000 00 5469 Vaarala 2). |
| metsakeskus.1000005368 |
400 |
Kappelinmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
212374.67400000 |
6761006.42400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005368 |
Kohde sijaitsee Laitilan keskustassa, Kappelinmäentien, Koulutien ja Koulukujan välisellä alueella. Maasto on on ollut soramäkeä, jonka eteläreunassa on laaja vanha sorakuoppa. Paikalla on todettu soranoton yhteydessä rautakautinen röykkiökalmisto 1939. Samana vuonna tehdyissä kaivauksissa on tutkittu neljä matalaa ja pientä röykkiötä, joista kolme on ollut löydötöntä. Kahdessa röykkiössä on ollut polttohautaus, joista toinen on voitu ajoittaa vanhemmalle rautakaudelle. Kahteen löydöttömään röykkiöön vainaja on mahdollisesti haudattu polttamatta. Perimätiedon mukaan paikalla on ollut keskiajalla kappeli. Muinaisjäännöstä on mahdollisesti jäljellä alueen sorakuopan pohjoispuolella, mutta kohteen laajuus ja säilyneisyys olisi selvitettävä. |
| metsakeskus.1000005369 |
103 |
Huhtaa (Huctis) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
304287.77700000 |
6757857.12700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005369 |
Humppilan Huhtaan jakokunnan maat alkoivat aivan nykyisen Humppilan kunnan etelärajalta, Jokioisten Kiipun tilusten pohjoispuolelta ja Jänhijoen kylän länsipuolelta. Jakokuntaan kuuluivat Huhtaa kantakylänä ja sen tytärkylä Taipale. Koska kylän tonttimaa ei sijaitse vesistön rannalla, on arveltu että se on asutettu suhteellisen myöhään. Varhaisimmat maininnat kylän asukkaista ovat 1500-luvun alusta, ja v. 1539 maakirjaan Huhtaalta on merkitty seitsemän isäntää. Vuoden 1702 maakirjassa isäntiä on kahdeksan. (Alanen 2004:66–67.)
Huhtaan vanhalla kylätontilla sijaitsee edelleen kylän vanhojen kantatalojen seuraajien, Laurilan ja Tiirin nykyisten tilojen rakennuksia. Tontti on suhteellisen tiiviisti rakennettu, mutta piha-alueilla ja rakennusten välissä on saattanut säilyä pienialaisesti vanhemman asutuskerrostuman jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000005370 |
103 |
Humppila (Humpila) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
301600.83500000 |
6762665.18300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005370 |
Humppilan kylän vanha tontti sijaitsee Koijoesta kaakkoon virtaavan sivuhaaran lounaisrannalla, nykyisen kirkonkylän luoteispuolella. Kylän tiluksille on 1600-luvun puolivälissä rakennettu kappelikirkko, minkä vuoksi myös kappeliseurakunnan ja sittemmin koko kunnan nimeksi tuli Humppila. Humppila muodosti 1700-luvulla yksinään jakokunnan, mutta on todennäköistä että se on aikaisemmin kuulunut samaan jakokuntaa joen pohjoisrannalla sijainneen Venäjänkylän ja Humppilan eteläpuolella sijainneen Koivistonkylän kanssa. (Alanen 2004:73.)
Varhaisimmat Humppilan kylää koskevat merkinnät ovat 1500-luvun alusta, ja niiden perusteella on päätelty että kylässä oli tuolloin jo seitsemän isäntää. Vuoden 1539 maakirjassa kylästä on mainittu viis isäntää, ja v. 1702 maakirjaan on merkitty seitsemän isäntää. (Alanen 2004:75.)
V. 1649 karttaan merkityllä Humppilan kylän vanhalla kylätontilla sijaitsee edelleen kylän vanhojen kantatalojen seuraajien, Rukkon ja Rekolan nykyisten tilojen rakennuksia. Piha-alueilla ja rakennusten välissä on saattanut säilyä pienialaisesti vanhemman asutuskerrostuman jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000005371 |
103 |
Taipale (Taipale) |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
302632.44200000 |
6756501.67400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005371 |
Taipaleen tytärkylä kuului samaan jakokuntaan Huhtaan kantakylän kanssa vielä 1700-luvun lopulla, siten että Huhtaan maat ympäröivät Taipaleen tiluksia joka puolelta. Ensimmäisen asukkaan oletetaan siirtyneen Huhtaalta Taipaleelle 1530-luvulla. Varhaisin maininta kylännimestä on v. 1548 sakkoluettelossa, jossa mainitaan kylän ainoa isäntä iacop matson taipale. V 1702 maakirjaan Taipaleen kylään on merkitty kaksi isäntää. (Alanen 2004: 69.)
Taipale on tunnettu matkantekoon ja talvitiehen viittaavana terminä; alkuperäinen merkitys on ollut ´järvi- tai suomatkan jälkeen vastaan tullut kovapohjainen maa; järvien välinen maakannas`. Vuoden 1710 karttaan on piirretty tieura, joka on kulkenut Huhtaalta lounaaseen Taipaleen kylän tonttilmaalle, missä se on haarautunut kahtia: toinen haaraon suuntautunut kohti Rautajärven rantaa ja Koijokea, toinen haara on jatkunut Kiipunjärven länsipuolitse Kiipun kylään. On esitetty, että kyseessä ei ole ollut vähäpätöinen kylien välinen tie, vaan yleisempi tie, jota pitkin on matkattu Hämeestä joko Loimaalle päin tai kohti Turkua. (Alanen 2004:69.)
Läpikäytävänmäki –nimisen metsäisen kumpareen itäosassa sijaitsevalla Taipaleen vanhalla kylätontilla on nykyisin Jaakkolan tilaan kuuluvia rakennuksia. Piha-alueilla ja rakennusten välissä on saattanut säilyä pienialaisesti vanhemman asutuskerrostuman jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000005372 |
103 |
Venäjä (Venäiä/Ryssböle) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
300563.24000000 |
6763721.75500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005372 |
Venäjän kylän vanha tonttimaa on sijainnut Koijoen mutkan molemmin puolin, joen rantaan ulottuvan Venäjänharjun eteläisessä reunassa. Venäjän kartanon nykyinen päärakennus sijaitsee paikalla edelleen. Venäjän kylän varhaisimmat vaiheet ovat epäselviä, mutta on mahdollista, että se olisi jo keskiajalla perustettu Loimaan Niinijoensuun Ryssän talon uudiskylä. (Alanen 2004:77–79; Suvanto 1973:314.)
Kylä on ollut läänitettynä jo 1500-luvun alussa, ja sen omisti 1520-luvulla Eerik Sluk, joka omisti samoihin aikoihin myös Sääksmäen Jutikkalan. Lähtiessään v. 1526 maanpakoon majesteettirikoksesta tuomittuna Eerik ehti myymään maidensa Ryssböle -nimisen osan laamanni Knut Eerikinpojalle. Tämä luovutti Ryssbölen v. 1532 pojalleen Jöns Knutsonille, joka oli silloinen Sääksmäen kihlakunnantuomari. Knutson joutui antamaan kaksi Ryssbölessä sijainnutta lampuotitaloa Kustaa Vaasalle, ja talot läänitettiin Jöran Kryddnärille, mutta läänitys purkautui, ja v. 1556 alkaen läänittämättömät talot on merkitty kymmennysluetteloon. Vuonna 1556 nämä kaksi taloa luettiin vielä Humppilan kylään, mutta seuraavana v. 1557 Venäiä on merkitty omaksi kyläkseen. (Alanen 2004:77–78; Suvanto 1995:49.)
Vuosina 1577–1587 on Venäjän kylästä luettu kaksi lampuotia Vuolteen kartanon Hartvik Henricksonin läänityksiin. 1600-luvun alussa kylässä oli vielä neljä lampuotia, jotka kuuluivat Nuutajärven kartanon alaisuuteen. Vuoden 1702 maakirjan mukaan kylässä oli tuolloin neljä taloa. (Alanen 2004:79.)
Vuoden 1693 kartan perusteella määritetty Venäjän kylän kylätontti on nykyisin suurimmaksi osaksi savipeltoa. Joen eteläpuolella oleva pelto oli kynnetty, joten se pintapoimittiin vuoden 2005 inventoinnin yhteydessä. Pellossa havaittiin tiilimurskaa ja palanutta savea, eläinten luita sekä huonokuntoinen punasavikeramiikan fragmentti.
Kylätontin pohjoispuolella harjun joelle avautuvassa etelärinteessä on mäntyä, vadelmaa ja niittykasvillisuutta kasvava rakentamaton alue. Alueen eteläosa on aurattu ja kasvaa nuorta mäntyä. Rinteessä havaittiin mahdollinen kellarikuoppa, jonka halkaisija oli n. 2 m sekä uuninraunio, jonka halkaisija oli n. 5 m ja korkeus n. 1,5 m. Palaneiden kivien lisäksi turpeen peittämän raunion päällä oli kellertävämassaisia tiilen kappaleita, jotka vaikuttivat kaakeliuunin tulipesässä käytetyiltä tulenkestäviltä tiililtä, joita on valmistettu mm. ruotsalaisessa Höganäsin keramiikkatehtaassa vuodesta 1825 lähtien. |
| metsakeskus.1000005373 |
103 |
Koijoki Myllynkulman mylly |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
303668.99700000 |
6763297.94300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005373 |
Humppilan kylän koillispuolella Koijoessa on Kuninkaan kartastoon merkitty myllynpaikka. Vanha mylly on sijainnut Myllynkulman uudemmista myllyrakenteista noin 300 m alajuoksulle päin. Tiheän lehtimetsän ja pensaikon keskellä joen kaakkoisrannalla on ilmeisesti usean eri–ikäisen myllyn jäännöksiä. Kivetty juoksutusuoma on pituudeltaan useita kymmeniä metrejä, ja sen koillispäässä on laskuportin jäännöksiä. Paikalla on myös muita sortuneita kivi- ja betonirakenteita. Myllynkivet on siirretty rannassa olevien myllyrakenteiden kaakkoispuolella olevan talon pihamaalle. |
| metsakeskus.1000005374 |
103 |
Koivisto (Koyisto) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
303513.07600000 |
6759139.61200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005374 |
Koiviston kylän vanha tonttimaa on jäänyt nykyisen Humppilan kunnan keskustaajaman alle. Kantatalot ovat sijainneet pienestä Koivistonlammista n. 250 m eteläkaakkoon. Varhaisimmat merkinnät Koiviston kylästä ovat 1500-luvun alusta, ja tuolloin kylässä oli ainakin kaksi taloa. Vuoden 1539 maakirjaan kylään on merkitty viisi isäntää (Alanen 2004: 70–71.)
Koiviston kylän vanha kylätontti on edelleen rakennettu. Piha-alueilla ja rakennusten välissä on saattanut säilyä pienialaisesti vanhemman asutuskerrostuman jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000005377 |
400 |
Kalevanpojanmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
216883.88600000 |
6756982.07000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005377 |
Kohde sijaitsee Koveron kyläkeskuksesta vajaat 2 km itään ja Turuntieltä 250 m koilliseen. Maasto on laakean kalliopaljastumaa, jota reunustaa peltoaukea. Itäpuolella on laaja soranottoalue. Kallion laelta on todettu 1955 inventoinnissa suurista kivistä koottu laivanmuotoinen latomus (17 x 4-5 m). Inventoinnin 1987 mukaan kalliopaljastuman huipulla on muutamia pohjakiviä tuhotusta röykkiöstä. Mahdollisesti kyseessä on aiemmin havaitun latomuksen jäännös. |
| metsakeskus.1000005378 |
400 |
Kontturi |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
206103.19500000 |
6760829.46400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005378 |
Kohde sijaitsee Laustin kylässä, Lamminjärven itärannalla, Väkkäräntien ja Salontien risteyksestä 500 m lounaaseen. Maasto on kalliomäkeä, jonka itäreunassa kulkee tie laelle rakennetulle mökille. Mökkitien länsireunasta on inventoinnissa 1987 todettu melko tasalakinen röykkiö (7 x 6 x 0,8 m). Jäännöksen koillisreuna on rikottu tietä tehtäessä, pintaakin mahdollisesti pengottu. |
| metsakeskus.1000005379 |
400 |
Luolinmäenranta |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
206657.96800000 |
6761911.04000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005379 |
Kohde sijaitsee Laustilla, Väkkäräntieltä 380 m koilliseen, Hankeransuon lounaislaidalla kohoavan Luolinmäen koillisrinteessä. Paikalta on 1987 inventoinnissa todettu 14 haudoiksi tulkittua röykkiötä, joista kuusi on epävarmoja. Röykkiöt on tehty moreenimaalle. |
| metsakeskus.1000005380 |
400 |
Vahalanmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
220792.34600000 |
6751115.44200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005380 |
Kohde sijaitsee Nästissä, Heikkilän talosta 140 m luoteeseen. Maasto on loivasti pohjoiseen viettävää ketoa, jossa on pieni kalliopaljastuma. Paikalta on inventoinnissa 1987 todettu röykkiö (6,9 x 5,6 x 1 m), joka saattaa olla myös peltokiveys. Luoteisosasta on purettu kiviä. |
| metsakeskus.1000005384 |
400 |
Salon takametsä 1 |
10001 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
204210.96600000 |
6759442.01500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005384 |
Kohde sijaitsee Salon kylän alueella, Särkijärvestä 500 m eteläkaakkoon ja järvelle johtavalta kärrytieltä 120 m länteen. Alueelta on tunnettu jo 1800-luvun lopulla röykkiöitä. Inventoinnissa 1955 todettu röykkiö (22,30 x 4,2 x 0,5 m) on mahdollisesti luonnonmuodostuma. Kohdetta ei ole sittemmin tarkastettu. |
| metsakeskus.1000005385 |
400 |
Salon takametsä 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
204298.93200000 |
6759392.03400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005385 |
Kohde sijaitsee Salon kylän alueella, Särkijärven eteläosaan johtavan kärrytien länsipuolella, Lempaanjärvestä 260 m ja tieltä 70 m länsilounaaseen. kalliopaljastumaketjun länsireunalla. Paikalta on todettu 1987 inventoinnissa laivanmuotoinen, kallion pintaa myötäilevä röykkiö (7,4 x 4,3 x 0,4 m). Jäännös on reunakivellinen ja eteläpäästään suippo. Kivien koko on 15-30 cm. Pohjois- ja itäreunaa ilmeisesti vahingoitettu. |
| metsakeskus.1000005386 |
400 |
Salon takametsä 3 |
10001 |
12002 |
13000 |
11028 |
27000 |
203594.20800000 |
6759127.13600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005386 |
Kohde sijaitsee Salon kylän alueella, Koljolanjärvestä 800 m luoteeseen. Maasto laakeaa paljasta kalliota, jossa kasvaa havupuuta. Salon takametsistä on mainittu jo 1800-luvun lopulla röykkiöitä, jotka on kuitenkin tulkittu luontaisiksi. Paikan pohjoispuolella on pirunpeltoa. Inventoinnissa 1955 on todettu pitkulainen röykkiö (7,8 x 4 x 0,4 m), joka on tulkittu mahdolliseksi raunioksi. Paikka ei ole tarkastettu myöhemmin ja kohteen tarkka sijainti ja luonne on epäselvä. |
| metsakeskus.1000005387 |
400 |
Potkionkalliot |
10001 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
205186.53900000 |
6767030.98000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005387 |
Kohde sijaitsee Seppälän kylän alueella, Potkionkallioiden ja Iso-Potkion järven välisellä metsäalueella. Maasto on kallioalueen länsireunaa, joka viettää länteen. Paikalta on 1994 inventoinnissa todettu heikosti maastossa erottuva, moreenipohjalle rakennettu matala röykkiö, joka on tulkittu mahdolliseksi varhaismetallikautiseksi hautaraunioksi. |
| metsakeskus.1000005388 |
400 |
Ämmänsuonkallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
203709.12600000 |
6768010.57300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005388 |
Kohde sijaitsee Seppälän kylän alueella, Kokonkallion ja Ämmänsuon eteläpuolella, Potkiontieltä 130 m etelään, Pyhärannan rajasta 600 m ja Korvenahon talosta 500 m itäkaakkoon. Maasto on etelään ja itään viettävää avokalliota, jonka poikki kulkee metsätie. Kalliolta on inventoinnissa 1994 todettu pitkänomainen, matala röykkiö (5 x 2,5 m). Metsätie on ilmeisesti rakennettu inventoinnin jälkeen eikä jäännöksen kunnosta ole tietoa. |
| metsakeskus.1000005389 |
400 |
Ämmänsuo |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
203698.12700000 |
6768433.40000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005389 |
Kohde sijaitsee Seppälän kylässä, Iso-Potkion järvestä 1,6 km luoteeseen, Pyhärannan rajasta 570 m itään ja Korvenahon talosta 440 m koilliseen, Ämmänsuon länsireunassa. Maasto on suohon rajautuvan kallioharjanteen eteläpäätä, jonka luoteispuolella kulkee harjannetta noudatteleva traktoritie. Paikalta on inventoinnissa 1987 todettu vallimainen, etelä-pohjoissuuntainen hautaröykkiö (19,2 x 6,4 x 1 m), jonka päät ovat keskiosaa leveämmät ja korkeammat. Molemmissa päissä on isompi, noin metrinen kulmikas kivi. |
| metsakeskus.1000005390 |
400 |
Kokonkallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
203319.27700000 |
6768878.22200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005390 |
Kohde sijaitsee Seppälän kylän alueella, Pyhärannan rajasta 170 m itään ja Kakonjärvestä 460 m eteläkaakkoon, Potkiontien päässä olevasta Korvenahon talosta 650 m pohjoiseen. Paikalle johtaa Potkiontieltä erkaneva metsätie. Maasto on loivasti kumpuilevan kallion laen lounaispuolista huippua, joka viettää loivasti etelään, länteen ja luoteseen. Kallion reunat ovat hyvin kivisiä. Paikalta on todettu 1987 inventoinnissa länsi-itäsuuntainen röykkiö (13,9 x 4,3 x 0,7 m), joka kapenee keskeltä ja on päistään pyöristetty. |
| metsakeskus.1000005391 |
400 |
Lauanmäki |
10001 |
12016 |
13182 |
11002 |
27000 |
206923.83700000 |
6766571.16700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005391 |
Kohde sijaitsee Seppälän kylässä, Väkkäräntiestä 700 m ja sen luoteisreunassa kohoavasta Lankvuoresta 550 m luoteeseen. Lauanmäki on peltojen ympäröimä, etelään pistävä metsäinen mäki, jossa kasvaa muun muassa pähkinää ja sikoangervoa. Paikalta on todettu inventoinnissa 1994 röykkiöitä, jotka on viljelyjäännöksiksi. Alue on tarkemmin kartoittamatta. |
| metsakeskus.1000005392 |
400 |
Kopinketo 2 |
10001 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
206971.82700000 |
6765825.46600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005392 |
Kohde sijaitsee Seppälän kylässä, Väkkäräntien eteläreunassa, Kopinkedosta 200 m kaakkoon, entisessä haassa. Maasto on peltojen ympäröimä kivikkoinen saareke. Paikalta on 1955 inventoinnissa todettu kaksi röykkiötä (8 x 3,5 x 0,4 ja 4,5 x 3 x 1,5 m), jotka tulkittu mahdollisiksi haudoiksi. Inventoinnin 1994 mukaan kyseessä saattaa olla rantamuodostuma. |
| metsakeskus.1000005393 |
400 |
Kylä-Heiko 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
206817.89100000 |
6765544.58400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005393 |
Kohde sijaitsee Seppälän kylässä, Väkkäräntien ja Meritien risteyksestä 330 m kaakkoon, Takatuvan talon pihapiirin luoteispuolella. Maasto on avointa viljelymaisemaa, josta kohoaa pienialainen, kokonaan peltojen ympäröimä kohouma. Kohoumalla on talo pihapiireineen. Pellot viettävät loivasti kaakkoon Isonrahkan suuntaan. Pihapiiristä on 1955 inventoinnissa todettu kolme 20 m päässä toisistaan sijaitsevaa röykkiötä, jotka on tulkittu haudoiksi. Inventoinnin 1994 mukaan vain yksi (luoteisin röykkiö 1?) röykkiöistä (9 x 9 x 1 m) on jäljellä. Pihaan vievän tien länsireunassa sijaitseva kumpumainen ja pyöreä röykkiö on kolmen tontin rajalla ja sen reunassa on rajakivi. Paikan kaakkoispuolelta on löytynyt soikea kupurasolki ja soikea tuluskivi (KM 28735) ja luoteispuolelta helmi (KM 25040). |
| metsakeskus.1000005394 |
400 |
Pahaistenkirkonmäki |
10001 |
12002 |
13000 |
11006 |
27000 |
205311.48900000 |
6766196.31400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005394 |
Kohde sijaitsee Seppälän kylässä, Meritien pohjoispuolella kohoavalla Pahaistenkirkonmäellä, 1,3 km Meritien ja Väkkäräntien risteyksestä länsiluoteeseen. Pahaistenkirkonmäki on erittäin kivikkoinen alue, jossa on pirunpeltoa. Lapset ovat pirunpeltoa 1950-luvun puolivälissä kaivaessaan löytäneet useita luurankoja, joiden luita ovat keränneet ja vieneet kouluun nähtäväksi. Luiden tarkkaa löytöpaikkaa tai jäännöksen luonnetta ei ole selvitetty. Joidenkin tietojen mukaan kivikosta olisi löytynyt myös miekka, mutta sen löytöpaikka on peltoaukean reunassa, mäestä 250 m kaakkoon.
Vuoden 2009 inventoinnissa havaittiin, että pirunpelto on täynnä erikokoisia kuoppia, jotka ovat selvästi ihmisen tekemiä. Nopean tarkastelun aikana tällaisia kuoppia löydettiin 20. Jotkut niistä ovat 2 m syviä. Välillä kaksi kuoppaa on yhdistetty. Todennäköisesti suurin osa niistä on historiallisen ajan säilytyskuoppia, mutta jotkut niistä muistuttavat pirunpeltoon tehtyjä hautaröykkiöitä. |
| metsakeskus.1000005397 |
400 |
Heperinmäki |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
205927.24200000 |
6765421.62100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005397 |
Kohde sijaitsee Seppälän kylässä, Meritien ja Väkkäräntien risteyksestä 810 m lounaaseen, Heperinmäen luoteisreunassa. Maasto on loivaa rinnettä, joka jyrkkenee luoteeseen peltoaukean suuntaan. Rinteessä kasvaa heinikkoa ja sekametsää. Paikalta on inventoinnissa 1994 todettu pieniä röykkiöitä, ojanteita ja kivettömiä alueita, jotka on tulkittu viljelyjäännöksiksi. |
| metsakeskus.1000005399 |
400 |
Sorolaisen kartanon kellari |
10001 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
209197.96000000 |
6759501.01900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005399 |
Kohde sijaitsee Sorolassa, Isontalon vanhanisännäntalon vieressä, piispa Sorolaisen kartanon kohdalla, runsas kilometri Salontien ja Sorolantien risteyksestä etelään ja Sorolantieltä 50 m itään. Maasto on pihapiiriä, jota reunustava peltoaukea viettää koilliseen Hankeranojaan ja kaakkoon Sirppujokeen. Kohde on paikannettu 1994 inventoinnissa.
Peruskartassakin näkyvän ulkorakennuksen alla on kaksi peräkkäistä tynnyriholvattua kellaria. Toinen osa on rakennettu harmaakivestä, toinen tiilestä. |
| metsakeskus.1000005400 |
400 |
Leiniö |
10001 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
211816.86000000 |
6768848.27800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005400 |
Kohde sijaitsee Vahantaan kylässä, Leiniönjärvestä 200 m länsiluoteeseen, Leiniön talosta 650 m kaakkoon ja Vaimarontien mutkasta 680 m luoteeseen. Maasto on moreenimäkesä, jossa on loivasti viettävä matalaa kumpare. Paikalta on 1987 inventoinnissa todettu luonnonkivikkoon tehty epämääräinen röykkiö (7,3 x 6,8 x 0,5). Röykkiö saattaa olla syntynyt kivikkoon kuoppaa kaivettaessa. |
| metsakeskus.1000005401 |
400 |
Rurja |
10001 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
215453.41900000 |
6766008.43500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005401 |
Kohde sijaitsee Valkon kylässä, Valkontieltä 400 m itään ja Hinnaskoskesta 340 m länteen. Maasto on moreenikalliomäellä olevan, melko kivisen kohouman luoteisreunaa. Paikalta on inventoinnissa 1987 todettu luonnonkivikkoon raivattu epämääräinen röykkiö (9,1 x 8,7 x 0,5 m), jonka keskellä on kraaterimaikseksi pengottu kuoppa. Röykkiö voikin olla pengottu luonnonkivikeskittymä. |
| metsakeskus.1000005402 |
400 |
Kotometsä |
10001 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
213156.38300000 |
6757735.74200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005402 |
Kohde sijaitsee Vidilässä, 680 m Vidiläntien ja Kauppilantien risteyksestä lounaaseen, Kauppilantien luoteisreunassa, Onnenmaa-nimisen pellon itäpuolella. Maasto on lähes pohjois-eteläsuuntaista rapakivisoraharjannetta, jolla kasvaa kuivaa kangasmetsää. Paikalta on 1994 inventoinnissa todettu yhdeksän kehämäisen vallin rajaamaa painannetta (halk. 2-4,5 m). Kahdessa on sisäpuolella havaittu kivi. Yhdessä on käytävämäinen, vallin rajaama osa (3 x 0,8 m). Koekuopasta on todettu rapautuneita kiviä ja nokikerros, muttei mitään löytöjä. Jäännöksen luonne on epäselvä. Osaa painanteista on pidetty mahdollisina kivi- tai pronssikautisina kodanpohjina ja yhtä pyyntikuoppana. Kuvauksen ja sijainnin perusteella kyseessä saattavat olla myös valmistuskuopat. |
| metsakeskus.1000005403 |
400 |
Kinnala 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
213474.25000000 |
6758049.62000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005403 |
Kohde sijaitsee Vidilässä, 250 m Vidiläntien ja Kauppilantien risteyksestä lounaaseen, Kauppilantien luoteispuolella. Maasto on lounais-koillissuuntaista päätemoreeniharjannetta. Harjanteen korkeimmalta kohdalta on inventoinnissa 1994 todettu turpeen peittämä, pyöreähkö ja laakea röykkiö (8 x 8 x 0,5 m). Sen koillispuolella on havaittu toinen, pienempi röykkiö (4 x 4 x 0,4 m). Molemmat vaikuttivat ehjiltä. Harjanteella saattaa olla muitakin vähäisiä röykkiöitä. |
| metsakeskus.1000005404 |
400 |
Vuola |
10002 |
12002 |
13000 |
11028 |
27000 |
213624.18700000 |
6758129.58700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005404 |
Kohde sijaitsee Vidilässä, 50 m Vidiläntien ja Kauppilantien risteyksestä lounaaseen. Maasto on lounais-koillissuuntaista, kangasmetsää kasvavaa päätemoreeniharjannetta, joka viettää etelään ja kaakkoon. Paikalta on inventoinnissa 1994 todettu kaksi röykkiötä, joista läntisempi sijaitsee korkeammalla kangasmetsässä (3,5 x 3,5 x 0,8 m) ja itäisempi (3,9 x 3,1 x 0,6 m) sen itäpuolella, vain 6 m päässä tien luoteisreunasta. Lähistöllä on myös epämääräistä kivikkoa, josta kohoaa pysty rapakivi. |
| metsakeskus.1000005405 |
400 |
Mikola |
10001 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
212051.79100000 |
6765295.70200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005405 |
Kohde sijaitsee Soukaisissa, kylämäen luoteislaidalla, koulusta 200 m länsiluoteeseen. Maasto on koivikkoniittyä. Paikalta on inventoinnissa 1978 todettu yksi pieni kivikehä (halk. 2 m) ja useita pieniä epäsäännöllisiä kiveyksiä. Kohteen tarkempi määöriteely edellyttää lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000005406 |
777 |
Saarivirta |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
616465.29100000 |
7265297.18600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005406 |
Kohde sijaitsee Hossan opastuskeskuksesta 2,4 km pohjoiseen, Kuusamoon menevän tien itäpuolella, maakuntien rajana olevasta Saarivirrasta etelään. Maantiesillasta 0,2 kilometriä itään lähtee etelää kohti särkkä, joka kaartuu kohti länttä ja tulee tielle 0,4 kilometriä sillasta etelään. Särkkä on molemmissa päissä matala, pohjoisessa se on lähellä jokea hieman epämääräinenkin. Selvin ja korkein särkkä on parin sadan metrin matkalla lähtien runsaan 0,1 kilometrin päässä joesta etelään. Särkkä kasva nuorehkoa mäntymetsää, ympäristö on suoperäistä maastoa. Paikalla on 4 pyyntikuoppaa, jotka ovat halkaisijaltaan 2,5-3,0 m ja syvyydeltään 0,2-0,4 m (ks. erilliskohteet).
2017:Alueelta todettiin seitsemän erikokoista kuoppaa. Kuopat sijaitsevat avarapohjaisessa talousmetsässä, jossa maanpinnan tasalla on paksu ja muhkea varpukerros – sen vuoksi kuoppien muotoa ja syvyyttä oli jossain määrin vaikea tulkita. Kuopat sijoittuvat matalan hiekkasärkän kohdalle. Kaikkiin havaittuihin kuoppiin tehtiin pisto kairalla: huuhtoumakerroksen paksuus kuopissa vaihteli 15-28 cm välillä. Muotonsa, huuhtoumakerroksen sekä särkän kohdalle sijoittumisen perusteella kuopat on syytä tulkita pyyntikuopiksi. Vuoden 2005 koordinaateissa oli sekaannuksia, joten pyyntikuopat on numeroitu alakohteisiin uudelleen vuoden 2017 tulosten mukaan. |
| metsakeskus.1000005407 |
777 |
Hypäs 1 |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
615882.52600000 |
7264909.34100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005407 |
Kohde sijaitsee Hossan opastuskeskuksesta 2,1 kilometriä länsiluoteeseen, Hypäksen pohjoisrannalla, lännestä päin laskien toisen mökin edustalla, rantatörmässä noin 0,1 kilometriä järveen laskevan joen suusta itään. Ranta on matala, rannassa on puolisen metriä korkea törmä. Sen päällä kasvaa suopursua, puolukkaa sekä mäntyjä. Mökin tai paremminkin varsin suuren päärakennuksen ja sen itäpuolella olevan ulkorakennuksen välistä rantaan tulee polku.
Rantaan tulevalla polulla, rantatörmän päällä oli näkyvissä joitain palaneita kiviä ja muutamia pieniä kvartsinsiruja. Pari niistä näytti isketyiltä, muut paremminkin tulessa lohkeilleilta. Mökin pihassa oli laajalti avointa hiekkaa. |
| metsakeskus.1000005408 |
400 |
Ali-Sunila |
10001 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
212911.43600000 |
6765641.56600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005408 |
Kohde sijaitsee Valkon kylässä, Valkontien ja Langjärventien risteyksestä 110 m länsiluoteeseen ja Ali-Sunilan talosta 100 m länsilounaaseen. Maasto on loivasti lounaaseen viettävässä peltorinteessä kohoava pieni moreenikumpare, jonka lounaispuolella virtaa Pihajoki Malvojokeen kaakkoon. Peltosaarekkeesta on todettu inventoinnissa 1955 kaksi turpeen peittämää röykkiökumparetta (8 x 7,8 x 0,8 m ja 10 x 10 x 1 m), jotka on tulkittu mahdollisiksi haudoiksi. Kohdetta ei ole tarkastettu 1950-luvun jälkeen eikä sen kunnosta ole tietoa. |
| metsakeskus.1000005409 |
777 |
Öllöri 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
618098.00010408 |
7261541.00000067 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005409 |
Kohde sijaitsee Hossan opastuskeskuksesta 2,0 kilometriä kaakkoon, Öllörin eteläosan itärannalla olevassa niemessä. Kyseessä on 100 x 50 metrin kokoinen niemi, jonka matala, vetinen kannas yhdistää mantereeseen pohjoisesta. Niemi kasvaa nuorehkoa, harvaa mäntymetsää. Maaperä niemessä on kivikkoista hiekkaa.
Niemen etelä-/kaakkoispäässä, vajaa 20 metriä rantatörmästä ja kolmisen metriä järven pintaa korkeammalla on 2,0 x 1,5 metrin kokoinen ja 0,6 metrin syvyinen, luode-kaakko -suuntainen kuoppa. Paksun turpeen alla, sekä reunoilla että pohjalla, on harmaa huuhtoutumiskerros. Kuoppa lienee kohtuullisen vanha. |
| metsakeskus.1000005410 |
777 |
Hossanlahti 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
617571.86200000 |
7260660.05500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005410 |
Kohde sijaitsee Hossanlahden länsirannalla, Hossan opastuskeskuksesta 2,4 km eteläkaakkoon. Paikka on Hossanlahteen työntyvän pitkän, kapean niemen tyvestä etelään lähtevän korkean ja kapean särkän etelätyvessä olevassa notkelmassa. Etelässä notkelmaa rajoittaa itä-länsi -suuntainen kumpare. Notkelmassa on tilapäinen nuotiopaikka ja läjä puolilahoja hirsiä ja rankoja. Harvalta mäntykankaalta on pintakasvillisuus osittain kulunut pois. Maaperä on kivetöntä hiekkaa. Paikka on noin kaksi metriä järven pintaa korkeammalla. Notkelman eteläreunassa, noin 5 m rannasta on löytynyt jonkin verran kvartsi-iskoksia noin 5 m läpimittaisella alalla. Tästä muutama metri länteen on löytynyt vielä pari iskosta. Maaston perusteella asuinpaikan pituus rannan suunnassa lienee enintään 20 metriä.
|
| metsakeskus.1000005411 |
777 |
Hossanniemen kärki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
617700.81000000 |
7260047.30200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005411 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Hossanniemen kärjessä, sen koillisrannalla, Hossan opastuskeskuksesta 3 km eteläkaakkoon. Kyseessä on matalahko mäntyä kasvava niemi. Sen avoin koillisranta on kivetöntä hiekkaa. Niemen kärjessä on kartoista päätellen ollut mökki jo pitkään. Paikalla on lisäksi uusi rakennus. Rantahiekasta, uuden rakennuksen kohdalta, on löytynyt kolme iskokselta vaikuttavaa kvartsia.
2017: Paikka sijaitsee kesämökin pohjois-koillispuolisella hiekkarannalle. Paikalle ei nyt tehdyn inventoinnin yhteydessä tehty koekuoppia, koska se on kesämökin piha-aluetta. Rantaa ja rantavettä pystyi kuitenkin tarkastelemaan koko niemen ja sen pohjukan alueelta. Rantahiekasta ja rantavedestä havaittiin neljä kvartsi-iskosta kolmesta eri kohdasta. Kvartsi-iskokset jätettiin niille sijoilleen.
Kahdessa eri inventoinnissa paikalta on löytynyt yhteensä seitsemän kvartsi-iskosta. Tämän perusteella pitäisin kohdetta asuinpaikkana ja kiinteänä muinaisjäännöksenä. Muinaisjäännöksen aluerajaus perustuu havaittuihin kvartsi-iskoksiin. |
| metsakeskus.1000005413 |
777 |
Nurmisaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
616104.44700000 |
7261899.55500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005413 |
Kohde sijaitsee runsaat 1,1 km Hossan opastuskeskuksesta lounaaseen, Hossanjärven Nurmiselän läntisemmässä Nurmisaaressa. Saarella on pituutta hieman runsaat ja leveyttä hieman vajaat 0,1 km, suunta on luoteesta kaakkoon. Saaren lounaisrannan eteläosassa on kesämökki. Saari kasvaa mäntymetsää, keskiosa on melko muhkurainen ja kasvaa suopursua sekä paksua sammalta. Kaakkoispää on hyvää mäntykangasta, samoin pohjoisessa on tasaisempaa maata. |
| metsakeskus.1000005414 |
777 |
Nurmiselkä 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
616130.43800000 |
7262454.32900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005414 |
Kohde sijaitsee Hossan opastuskeskuksesta 0,7 km lounaaseen, Hossanjärven Nurmiselän koillisrannalla, Keihäslammen kohdalla, lammen länsipään yli tulevan sähkölinjan itäpuolella. Kyseessä on kuiva hongikkokangas, rannassa on tuulen tai/ja aaltojen matalaksi valliksi keräämää hiekkaa. Ranta on muuten avointa, mutta hiekka on suurelta osin neulasten peitossa. Maaperä on kivetöntä hiekkaa.
Rantahiekasta, noin 20 m päässä sähkölinjan itäpuolelta (p= 7265 503, i= 3616 319) on löytynyt pari kvartsi-iskosta ja noin 70 m päästä sähkölinjasta (p= 7265 493, i= 3616 349) muutama kvartsi-iskos sekä palaneen luun siru. |
| metsakeskus.1000005416 |
400 |
Kyläväiskä |
10001 |
12008 |
13000 |
11033 |
27000 |
212597.56600000 |
6765728.53000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005416 |
Kohde sijaitsee Valkon kylässä, 180 m Valkontien ja Vaimarontien risteyksestä luoteeseen.
Talon pihalta on saatu talteen pronssiranneregas KM 2502:5. Pihalla oli kostea notko, jota tasoitettaessa kiven ja soran joukosta löytyi poltettuja (?) luita ja hiiltä sekä puolen kyynärän syvyydestä rannerengas. Löytötiedot viittaavat hautaan, mutta paikalta ei tiettävästi ole todettu muinaisjäännöstä. Viereisestä pellosta on löydetty pitkä litteä kivi, johon oli hakattu nauhamaisia, käärmemäisiä kuvioita. Esineen sijaintipaikasta ei ole tietoa. |
| metsakeskus.1000005417 |
777 |
Papintien suu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
615998.48600000 |
7262553.29100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005417 |
Kohde sijaitsee Hossan opastuskeskuksesta 0,7 km lounaaseen, lähellä Hossajärven Nurmiselän pohjoisrantaa, järven ja Keihäslammen länsipään välisellä kannaksella. Opastuskeskuksesta tulevan tien eteläpuolella on tällä kohdalla pysäköintialue. Pysäköintipaikalta lähtee yleiseltä liikenteeltä suljettu tie Seipiniemeen. Vajaan 50 metrin päässä pysäköintipaikasta etelään on tien varressa Hossanjärven rannassa venevalkama. Heti sen jälkeen tie kääntyy kaakkoon. Keihäslammen puolella maa on vähän soistunutta, muuten alue on kuiva mäntykangasta. Maaperä on hiekkaa. Paikalla on kivikautinen asuinpaikka ja historiallisen ajan merkkipuu.
Keloutunut merkkipuu on kolmen metrin päässä kestopäällysteen reunasta pysäköintialueen kaakkoiskulmassa. Kelo lahoaa luontaisesti tyvestään, muuten sille ei ollut tapahtunut vahinkoa. Pikkutielle on ajettu soraa, joten siinä ei voinut tehdä havaintoja. Venevalkaman kohdalla, kuluneessa maassa tien vieressä oli kvartsi-iskoksia, useimmat noin 0,4 m läpimittaisella alalla. |
| metsakeskus.1000005418 |
777 |
Nurmiselkä 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
615630.63500000 |
7262741.20700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005418 |
Kohde sijaitsee Hossan opastuskeskuksesta 1,1 kilometriä länteen, Hossanjärveen pohjoisesta pistävän tylpän niemen itärannalla, Huosiharjun länsipäässä. Paikka on Huosiharjun pohjoispuolella olevan Huosiusjärven lounaiskulman tasolla. Niemen itärannalla on arviolta kahden metrin korkuinen, melko jyrkkä törmä. Se on paikoin avoin, mutta suureksi osaksi lähinnä havunneulasten peitossa. Törmässä kasvaa suuria honkia. Itse niemi on melko tasainen, se kasvaa pienehköä mäntymetsää, aluskasvillisuutena on puolukkaa ja sammalta. Maaperä alueella on kivetöntä hiekkaa.
Törmässä olleesta avoimesta kohdasta on löytynyt yksi kvartsi-iskos noin 0,1 km päästä niemen kärjestä itään. Toinen iskos on löytynyt tästä noin 30 metriä länteen. Lisäksi törmässä on havaittu jonkin verran palaneita kiviä. Tein niemeen runsaasti koepistoja lapiolla, mutta en havainnut niissä mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa. Vaikka iskokset osoittavat niemessä olleen jotain ihmistoimintaa esihistoriallisena aikana, siellä tuskin on mitään runsaslöytöistä asuinpaikkaa. |
| metsakeskus.1000005419 |
777 |
Huosiharju |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
615664.61800000 |
7262889.15200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005419 |
Kohde sijaitsee Hossan opastuskeskuksesta noin 1 km länteen.
Kuoppa 1 sijaitsee Huosiharjulla, Huosiusjärven lounaiskulman ja Hossanjärven Nurmiselän välissä. Paikalla on korkeampien harjujen välinen notkelma, harjun poiki kulkee tässä kohtaa polku.
Kuoppa 2 sijaitsee Hossanjärven pohjoispuolella sijaitsevan Huosilammen länsipuolella olevan nimettömän lammen luoteispäässä.Kohde on nimettömän lammen ja Huosiusjärven välisen kannaksen notkelmassa, erittäin pyyntikuopalle tyypillisellä paikalla. Kuoppa on loivemmalla kannaksella kuin yli nimettömän lammen näkyvä Huosilammen pyyntikuoppa
Ympäristö on kuivaa mäntykangasta. Kuoppa 1:stä on matkaa Huosiusjärvelle suoraan pohjoiseen noin 60 metriä ja Nurmiselän rantaan suoraan etelää noin 160 metriä. Harjun poikki menevän polun itäpuolella on 3,5-4,0 x 2,0-2,5 m kokoinen ja 0,4 m syvyinen, länsi-itä -suuntainen kuoppa. Pohjalla ja reunalla on turpeen alla harmaa huuhtoutumiskerros. Kuoppa vaikuttaa pyyntikuopan jäännökseltä. |
| metsakeskus.1000005420 |
777 |
Kenttijärvi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
614447.11600000 |
7262795.18500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005420 |
Kohde sijaitsee Hossan opastuskeskuksesta 2,2 km länteen, Kenttijärven etelärannalla olevien kahden vierekkäisen tylpän niemen kohdalla. Niemet ovat matalia ja suoperäisiä, niiden takana on kolmisen metriä korkea törmä, jonka päällä on jonkinlainen tasanne. Kohteen länsipäässä tasanne tulee rantaan ja siinä on muutaman metrin levyinen avoin törmä. Paikka kasvaa suuria mäntyjä sekä pientä taimikkoa, aluskasvillisuutena on suopursua, puolukkaa ja sammalta. Maaperä on kivetöntä hiekkaa.
Läntisen niemen länsityven sortuvassa törmän päälle tehdystä 0,4 x 0,4 metrin kokoisesta koekuopasta on löytynyt kvartsi-iskos. Tästä 70 m itään, itäisen niemen itätyveen, törmän päälle tehdystä samankokoisesta koekuopasta on löytynyt myös kaksi kvartsi-iskosta.
2017: Asuinpaikka sijaitsee satakunta metriä Kenttijärvi S -nimisen asuinpaikan itäpuolella ja on topografialtaan sekä pinnanmuodoiltaan sen kaltainen: löydöt on tehty kohti pohjoista, eli Kenttäjärveä, laskevasta hiekkamaasta. Muinaisjäännösrekisterissä oleva alueen yleiskuvaus on edelleen paikkansa pitävä.
Kohteella ei ollut aluerajausta ennen nyt tehtyä inventointia. Paikalle tehtiin toista-kymmentä koekuoppaa, joista yhdestä löytyi yksi kvartsi-iskos (KM 41425:1). Iskos löytyi noin 15 cm syvyydestä, harmaan ja kellertävän hiekan rajalta. Maalaji löydöllisessä koekuopassa (N 7262792 E 614473) oli kivetön hiekka. Toinen kvartsi-iskos alueelta havaittiin pisteestä N 7262797 E 614452, paljaalla hiekalla olevasta sortuvasta rantatörmästä. Tämä iskos jätettiin niille sijoilleen. Paikalta on löytynyt yhteensä viisi kvartsi-iskosta kahden eri inventoinnin aikana. Kyseessä on mitä ilmeisimmin suhteellisen vähä- tai harvalöytöinen asuinpaikka tai lyhytaikainen leiripaikka. |
| metsakeskus.1000005421 |
777 |
Iso-Valkeainen |
10002 |
12002 |
13000 |
11002 |
27000 |
610358.75400000 |
7264710.40000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005421 |
Kohde sijaitsee Hossan opastuskeskuksesta 6,5 km länsiluoteeseen, Iso-Valkeaisen keskellä olevassa saaressa. Saari kasvaa pääosin mäntyä, jonkin verran myös koivua. Koko saarta peittää hyvin paksu turvekerros. Luoteessa on huomattavan korkea kumpare, kaakossa on matalampaa maastoa. Rantavedessä on muutama metri matalaa, kivetöntä hiekkaa, jota seuraa äkkisyvä. Kumpareen juurella kaakossa on rinnakkain kaksi itä-länsi -suuntaista kuoppaa. Niiden koko on noin 1,0 x 2,0 m, pohjoisen syvyys on 0,4 m ja eteläisen 0,3 m. Kuopat vaikuttavat tilapäisiltä haudoilta. |
| metsakeskus.1000005422 |
777 |
Muikkupuro |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
610450.72100000 |
7263938.71500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005422 |
Kohde sijaitsee Hossan opastuskeskuksesta 6,2 km länsiluoteeseen, Iso-Valkeaisen ja Keski-Valkeaisen välisen Muikkupuron itärannan eteläosassa. Järvien välissä on kapea kannas, joka on Muikkupuron itäpuolella matalaa, mäntyä kasvavaa muhkuraista ja suoperäistä hiekkamaata. Lännessä on Iso-Valkeaiseen työntyvä niemi ja korkeampaa maata. Puron itärannan eteläosassa on pieni, veden pintaa runsaat kaksi metriä korkeampi kumpare, johon on rakennettu hirsilaavu. Sen edustalta ja eteläpuolelta pintakasvillisuus on kulunut pois. Puron yli on tehty silta laavun eteläpuolelle.
Puron yli tulevan sillan vierestä, siitä runsaan 10 m päästä laavun takaa sekä laavun edestä, maan pinnasta, on löytynyt kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000005423 |
777 |
Lipposenniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
609737.01100000 |
7261538.68000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005423 |
Kohde sijaitsee Hossan opastuskeskuksesta 7,0 km länteen/länsilounaaseen, Pitkä-Hoiluan eteläosan itärannalla. Kyseessä on Lipposenniemen luoteisrannalla oleva niemi, Lipposenlammen ja Pitkä-Hoiluan välisestä kannaksesta 0,3 km pohjoiseen. Sen kärjessä on noin 10 x 25 m kokoinen kumpare, jonka lännen puoleinen, rantaa kohti oleva 2–3 m korkuinen hiekkarinne on loiva, mutta avoin. Kumpare on kuivaa kangasta, maaperä kivetöntä hiekkaa.
Rantaa kohti olevasta avoimesta hiekkatörmästä on löytynyt kaksi kvartsi-iskosta. Rantavedessä kumpareen eteläpuolella on havaittu palaneelta vaikuttavia kiviä. |
| metsakeskus.1000005424 |
777 |
Lipposenlampi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
609680.03300000 |
7261283.78400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005424 |
Kohde sijaitsee Hossan opastuskeskuksesta 7,1 km länteen, Pitkä-Hoiluan ja Lounajan välissä olevan Lipposenlammen koillisrannalla. Lännessä lammen yhdistää pohjoisessa olevaan Pitkä-Hoiluaan kapea ja matala salmi. Muuten järven ja lammen välissä on niemi, jossa on lammen keskivaiheilla on kumpare. Lammen koillisosassa niemi on matala ja vain noin nelisenkymmentä metriä leveä. Alue kasvaa mäntymetsää, maaperä on hiekkaa. Paikalla on neljä pyyntikuoppaa.
Niemen kapeimman kohdan länsipuolella, pohjoisrantaa kulkevan polun pohjoispuolella on 3 m läpimittainen ja 0,4 m syvyinen kuoppa. Polku kulkee sen reunan yli. Kuopan reunalle tehdyssä koepistossa oli selvä huuhtoutumis- ja rikastumiskerros, pohjalla oli paksu harmaa kerros.
Tästä 4 m lounaaseen, polun eteläpuolella on epäselvempi kuoppa 2. Sen syvyys on 0,3 m. Viiden metrin päässä kaakossa on kuoppa 3. Sen toisella reunalla kasvaa suuri mänty, toisella on kelo. Silläkin on syvyyttä noin 0,3 m. Kuoppa 4 on heti polun eteläpuolella, edellisestä 4 m pohjoiseen. Se on matala ja melko epämääräinen painanne. Kuoppien 1 ja 4 väli on nelisen metriä. |
| metsakeskus.1000005425 |
777 |
Kokalmuspuro |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
609363.16400000 |
7261930.52100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005425 |
Kohde sijaitsee Hossan opastuskeskuksesta 7,3 km lounaaseen/länsilounaaseen, Kokalmus-nimisen järven, tai paremminkin Pitkä-Hoiluan lounaspäässä olevan lahden koillisrannalla, Ala-Valkeaisesta tulevan ojan luoteispuolella. Kokalmuksen rannassa on tällä kohdalla hyvin matala, vajaan kymmenen metrin pituinen ja parin metrin levyinen niemi. Lähes koko koillisrannassa on korkeudeltaan vaihtelevaa avointa hiekkatörmää. Tässä se on noin neljän metrin korkuinen. Retkeilyalueen reitistöön kuuluva polku kulkee törmän päällä. Sekä törmän päällä, että alla on retkeilyalueen varustukseen kuuluvat nuotiopaikat. Hieman kauempana törmästä on puuvaja. Paikka kasvaa mäntymetsää, maaperä on hiekkaa, jossa on paikoin mukana pikkukiveä.
Nuotiopaikkojen kohdalla, törmän reunassa on tullut esille palaneita kiviä ja palanutta luuta. Palaneet kivet lienevät peräisin tulisijasta. Mitään muuta esihistoriaan viittaavaa ei paikalta ole löytynyt. Koska polku kulkee löytöpaikan yli ja lisäksi sen kohdalta kulkee polku myös rantaan, paikka on altis kulumiselle. |
| metsakeskus.1000005426 |
777 |
Kokalmusniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
608926.33800000 |
7261246.78800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005426 |
Kohde sijaitsee Hossan opastuskeskuksesta 7,9 km länteen/länsilounaaseen, Pitkä-Hoiluan eteläpäässä. Kyseessä on Pitkä-Hoiluan länsirannassa olevan pitkän ja korkean särkän lounaispää, joka erottaa toisistaan Pitkä-Hoiluan sen Kokalmus-nimisestä lahdesta. Niemi kasvaa vanhaa mäntyä, maaperä on kuivaa, karkeaa hiekkaa ja pikkukiviä. Monin paikoin pintakasvillisuus puuttuu. Niemen kärki on matala, pitkä ja suoperäinen.
Kohdasta, jossa särkän avoin pää laskee matalaan, suoperäisen kärkeen, on pomittu talteen kvartsia noin 20 m laajuiselta alalta. Muualla niemessä ei ole havaittu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. |
| metsakeskus.1000005427 |
777 |
Kokalmusperä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
609166.24500000 |
7261152.83500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005427 |
Kohde sijaitsee Hossan opastuskeskuksesta 7,6 kilometriä länteen/länsilounaaseen, Pitkä-Hoiluan etelä/lounaispäässä olevan Kokalmusperän itärannalla. Rannassa on parin metrin korkuinen, melko loiva, osaksi avoin törmä. Törmän päällä kulkee retkeilyalueen reitistöön kuuluva polku. Maasto on kuivaa mäntykangasta, maaperä hiekkaa.
Polun pinnasta on poimittu talteen kaksi kvartsi-iskosta 30 metrin etäisyydellä toisistaan. Pohjoisempi löytyi kohdasta p= 7264 191, i= 3609 382. Löytökohta on 20-30 m etelään kohdasta, jossa pohjoiseen menevä ranta kääntyy itään. Eteläisemmän kvartsi-iskoksen eteläpuolella törmässä on joitain palaneelta vaikuttavia kiviä. |
| metsakeskus.1000005428 |
777 |
Vanha kenttä |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
609328.18200000 |
7260751.99500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005428 |
Kohde sijaitsee Lounajajärven luoteisrannalla, pienen lammen ja Lounajajärven välisellä kannaksella olevasta porotallista noin 40 m lounaaseen. Paikka on hieman suoperäistä havumetsää, se kasvaa mäntyä, katajaa, varpuja ja paksua sammalta. Maaperä on hiekkaa.
Paikalla on kaksi sammaloitunutta kiviröykkiötä. Niistä itäinen sijaitsee 10 m päässä Lounajan rannasta. Sen halkaisija on noin 2,7 m ja korkeus 0,7 m. Toinen kivikasa sijaitsee tästä 7 m länteen. Sen halkaisija on noin 3,5 m ja korkeus 0,5 m. Ensinmainitun, itäisimmän röykkiön länsipuolella on kuoppa, jonka halkaisija on noin 1,5 m ja syvyys vajaat 0,5 m. Jälkimmäisen kivikummun länsireunassa on myös kuoppa, sen halkaisija on noin 2 m ja syvyys 0,7 m.
Näiden kivikasojen länsipuolelle tehdyssä koekuopassa on paksun sammaleen alla ohut hiilikerros ja sen alla hiekka. Kumpujen länsipuolella on tervahaudan pohja. |
| metsakeskus.1000005429 |
777 |
Virtajärvi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
609557.09800000 |
7258744.80500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005429 |
Kohde sijaitsee Hossan opastuskeskuksesta 8,2 km lounaaseen, Virtajärven pohjoisrannalla, Kivikkosaaresta runsaat 0,1 km länteen olevassa niemessä. Niemi on kuivaa kangasta, sen kärjessä on vedenpintaa ehkä kolme metriä korkeampi pyöreä kumpare. Rannassa eroosio on avannut loivaa, noin metrin korkuista törmää jonkin verran.
Avoimesta törmästä on löytynyt kaksi isketyltä näyttävää kvartsia noin 10 m etäisyydellä toisistaan. |
| metsakeskus.1000005430 |
777 |
Turvakkoluoto |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
609308.19100000 |
7258283.98400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005430 |
Kohde sijaitsee runsaat 8,5 km Hossan opastuskeskuksesta lounaaseen, Virtajärveen koillisesta työntyvän Kaljasärkän jatkona olevan Turvakkosaaren pohjoispuolella olevalla luodolla, lähellä saaren niemestä erottavaa salmea. Kokoa luodolla on noin 50 x 10 metriä, matkaa Turvakkosaareen on vain kymmenisen metriä. Kivikkoisen luodon keskellä on pyöreähkö, kolmisen metriä veden pintaa korkeampi hiekka- ja sorakumpare.
Kumpareen luoteisosassa on saaren suuntainen, 2,5 x 2,0 m kokoinen ja 0,5 m syvä kuoppa. Kuopan reunoilla on normaali podsolimaannos, vain kaakossa on pieni kasa, jossa on täytemaata. Kuopan reunassa on turpeen alla harmaa hiekkakerros, pohjalla on paksulti humusta ja hiiltä, niiden alla on harmaata hiekkaa. Eteläpuolella on muuten samanlainen kuoppa, mutta sillä on syvyyttä vain 0,2-0,3 m. Kuoppien ikää ja tarkoitusta on vaikea määrittää, aivan uusia ne eivät kuitenkaan ole. |
| metsakeskus.1000005431 |
777 |
Myllymutka |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
609123.27200000 |
7256924.53000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005431 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Hossan opastuskeskuksesta 9,5 km lounaaseen, Joukojärven rannassa, Joukojärven kaakkoiskulmassa olevasta Myllymutkan talosta noin 50 m pohjoiseen. Paikalla on hyvin matala hiekkaranta ja parisen metriä korkea törmä. Sen takana on hieman muhkuraista maata ja 10-15 m päässä jyrkästi nouseva harjun rinne. Kasvillisuus on hieman suoperäistä, pääosin pienehköä mäntymetsää, joukossa on joku isompikin puu. Etelässä on siis talon ranta, johon hiekkaranta päättyy, pohjoisessa rantaan tulee edellä mainittu harjun jyrkkä rinne. Rantatörmästä on löytynyt yksi selvä kvartsi-iskos. |
| metsakeskus.1000005432 |
777 |
Nimettömänsalmi N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
606635.27100000 |
7257106.45100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005432 |
Kohde sijaitsee Hossan opastuskeskuksesta 11,5 km lounaaseen, Iso- ja Pikku-Nimettömän välisen salmen pohjoisrannalla olevassa pienessä niemessä. Matala niemi on salmen kapeimmalla kohdalla, jyrkästi rantaan laskeutuvien harjujen välissä. Niemi kasvaa mäntyä, aluskasvillisuutena on sammalta ja puolukkaa, rannassa on leppää ja katajaa, aivan kärjessä on matalaa heinikkoa. Maaperä on kivetöntä hiekkaa. Niemeen tehdyistä koepistoista, kooltaan 15 x 15 cm, löytyi kvartsia heti turpeen alta. |
| metsakeskus.1000005434 |
400 |
Kleemolan haka |
10001 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
211589.97000000 |
6765505.61400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005434 |
Kohde sijaitsee Soukaisten kylämäen luoteispuolella, 250 m Vahantaantien ja Retkentien risteyksestä ja 160 m Kleemolan talosta etelälounaaseen. Maasto on peltojen reunustamaa moreenisaareketta, jonka rinteet viettävät itään ja koilliseen. Paikalta on 1955 inventoinnissa todettu kolme turpeen peittämää röykkiötä. Ne on tulkittu haudoiksi, mutta ainakin yksi saattaa olla viljelyjäännöskin. Paikkaa ei ole sittemmin tarkastettu eikä sen kunnosta ole tietoa. |
| metsakeskus.1000005435 |
400 |
Sora |
10001 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
218239.34100000 |
6757785.74800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005435 |
Kohde sijaitsee Kusnin kylän lounaispuolella, Kusnintien pohjoisreunassa. Maasto on pellossa matalana kohoava, lounaaseen pistävä harjanne, jossa on pieniä viljelemättömiä saarekkeita. Paikalta on tunnettu jo 1800-luvun lopulla kaksi röykkiötä. Inventoinnin 1955 perusteella toinen (9,5 x 8 x 1 m) on ollut reunakehällinen ja ladottu kulmikkaista kivistä ja toinen, 30 m lounaaseen sijaitseva vähäinen pohjakiveys. Suuremman röykkiön paikka on ilmeisesti raivattu pelloksi, mutta toinen saattaa olla jäljellä, sillä peruskartassa on muinaisjäännösmerkki 60 m länteen olevassa pienessä peltosaarekkeessa. |
| metsakeskus.1000005438 |
400 |
Hemmilä |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
222941.43700000 |
6760117.83800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005438 |
Kohde sijaitsee Kaivolassa, Jätönvuoren kaakkoispuolella, Kaivolantien ja Jätöntien risteyksestä 2 km luoteeseen ja Korssuonrahkasta 500 m etelään, Jätöntien pohjoisreunaan kaivetun sorakuopan kohdalla. Maasto on soiden ja moreenimäkien ympäröimää hiekkakangasta. Hiekkakuopasta sanotaan löytyneen eri yhteyksissä kiviesineitä, mm. vasarakirves. Itäpuolisessa kuusikossa useita matalia kuopanteita (halk. 1-2 m). Hiekkakuopan seinämissä ei ole havaittu kulttuurikerrosta. |
| metsakeskus.1000005439 |
400 |
Maikola |
10001 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
213049.42500000 |
6757005.03800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005439 |
Kohde sijaitsee Koukkelassa, 350 m Kauppilantieltä ja 330 m Maikolan talosta kaakkoon sekä 250 m Kauppilan ulkomuseosta koilliseen. Paikan kaakkoispuolella avautuu Koukkelanrahkan peltoaukea. Maasto on moreenimäen kaakkoisrinnettä, jossa on peltolohkojen väliin jäävä viljelemätön kivikkoinen ja kallioinen saareke. Katajaa kasvavan saarekkeen kaakkoisosa on mahdollisesti ollut aikaisemmin kokonaan viljeltyä. Saarekkeen keskiosassa erottuvan melko jyrkkäreunaisen terassin päältä on 1994 inventoinnissa todettu kolme mahdollista hautaröykkiötä, kivirivi, vanhoja ojia sekä peltoraunio. Koekuopissa ei kuitenkaan ole havaittu mitään selvää merkkiä muinaisjäännöksestä. Jäännöksistä 90 m luoteeseen on isoista kivistä kasattu röykkiö, joka saattaa olla viljleyjäännös. Koukkelasta on 1880-luvulla löydetty pronssinen rannerengas (KM 2534:38). Paikalla oli kasa punertavia kivilaakoja hiilensekaisessa maassa. Oletettu löytöpaikka on röykkiöistä 100-150 m länteen tai länsilounaaseen. |
| metsakeskus.1000005440 |
316 |
Iso-Sattiala Ämmänkivi |
10002 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
405433.12300000 |
6755433.58400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005440 |
Mäntsälä-Hämeenkoski tieltä erkanevan, Sairakkalaan vievän tien länsipuolella, pellon keskellä on noin kolme metriä korkea siirtolohkare. Tarinan mukaan eräs akka oli heittänyt tällä kohtaa leivän maahan ja "laskenut" sen päälle, jolloin kivi putosi hänen päähänsä. Kiven kerrotaan myös vapisevan kirkonkellojen soidessa. |
| metsakeskus.1000005441 |
316 |
Hevonoja Kolu |
10002 |
12002 |
13018 |
11006 |
27000 |
407215.46400000 |
6743213.51000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005441 |
Muinaistieteelliseen toimikuntaan tuli v. 1958 tiedonanto Lehmiaronsuon eteläpuolella olevan kallio- ja soraharjanteen luoteisreunalla sijaitsevista hautakummuista. H.Salmo tarkasti kohteen ja suoritti paikalla pienimuotoisen koekaivauksen samana vuonna.
Hautoja ilmoitettiin olevan toistakymmentä, mutta v. 2001 tarkastuksessa voitiin paikallistaa vain kahdeksan. Haudat ovat maanpinnalle tehtyjä kumpuja, jotka on sijoitettu mäen korkeimman kohdan alapuolella olevalle tasanteelle lähes pohjois-etelä -suuntaisesti. Kumpujen koko on n. 2,4 m x 1,7 m x 0,7 m ja niiden sisällä on ollut lauta-arkkuja, joissa on havaittu palamisen merkkejä. Paikalliset asukkaat ovat penkoneet rakenteita löytämättä muuta kuin hiiltä.
Metsätien ja hautatasnateen välissä on myös nelikulmainen, 4 m x 4 m kokoinen, sammaloitunut valli, joka on ilmeisesti rakennuksen jäännös. Lisäksi kallion laella on kertomusten mukaan tuomarinympyrä, ja paikalla havaittiinkin v. 2001 tarkastuksessa kiviä ympyrämuodostelmassa paljaalla kalliolla. |
| metsakeskus.1000005442 |
316 |
Uusikylä Pekkalankallion louhos |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
408216.05300000 |
6745410.62400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005442 |
Pekkalankalliot sijaitsevat Järvelän taajaman eteläpuolella, Koukunmaalle ja Mäntsälään vievien teitten välisen hiekkakankaan ympäröiminä. Louhos sijaitsee kallion Lehiaronsuohon laskevassa eteläosassa. Kalliotasanteitten reunoilla on nähtävissä rivi todennäköisesti käsiporalla ja lekalla tehtyjä reikiä sekä louhinnan tuloksena syntyneitä sammalen ja jäkälän peittämiä kiviröykkiöitä. |
| metsakeskus.1000005443 |
316 |
Vasaramäki |
10001 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
413824.82400000 |
6739390.07500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005443 |
Aivan Kärkölän ja Mäntsälän rajalla sijaitsevalla Vasaramäellä on luoteiskaakko-suuntainen kalliopaljastuma, jonka lounaisreunassa, kalliotasanteen päällä on kaksi röykkiötä. Lounaisempi röykkiö on halkaisijaltaan 3 m ja korkeudeltaan noin 0,6 m. Se on ladottu laakeista, melko suurista kivistä. Edellisestä 3 m koilliseen on toinen röykkiö, joka on halkaisijaltaan 2,2 ja korkeudeltaan noin 0,5 m. Molemmat latomukset ovat luoteisreunastaan vahingoittuneita, ja niiden päälle on ilmeisesti ajettu metsätöiden yhteydessä laakakiviä |
| metsakeskus.1000005444 |
316 |
Kukonmäki E |
10001 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
405638.07000000 |
6749909.80200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005444 |
Kärkölän keskustaajaman pohjoispuolella olevan Kukonmäen eteläosassa on kolme röykkiötä. Röykkiöt sijaitsevat mäen korkeimmalla kohdalla vesitornin vieressä, vesitornilta kuntopolulle vievän polun pohjoispuolella ja kolmas hieman etelämpänä, sorakuopan ja kuntopolun välisellä tasanteella.
Korkeimmalla olevan, pyöreistä kivistä ladotun röykkiön halkaisija on noin 5 m. Paikalla on sijainnut kolmiomittaustorni, jollaisen pohja latomus saattaa olla. Toinen, soikeahko ja kooltaan 2,5 m x 2 m x 0,6 m oleva röykkiö liittynee mäen harjaa myötäilevän polun raivaamiseen. Kolmas röykkiö on myös muodoltaan soikeahko ja kooltaan noin 3 mx 2 m x 0,6 m. |
| metsakeskus.1000005445 |
316 |
Kukonmäki P |
10001 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
404786.40100000 |
6750929.39100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005445 |
Kärkölän keskustaajaman pohjoispuolella kohoavan Kukonmäen luoteiskärjen korkeimmalla kohdalla, suuren irtolohkareen vierssä on maansekainen kiviröykkiö. Latomus on muodoltaan soikeahko ja kooltaan noin 9 m x 7 m x 1,5 m. |
| metsakeskus.1000005446 |
316 |
Iso-Sattiala Rajala |
10001 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
402622.23400000 |
6759176.06200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005446 |
Teuronjoen länsipuolella, Rajalan talosta 240 m lounaaseen, pellon reunassa on suurista, osin sammaloituneista kivistä kasattu röykkiö. Pellon itäpuolella kohoaa Metelinmäki. |
| metsakeskus.1000005447 |
316 |
Rakokallio |
10001 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
410950.94200000 |
6747214.91400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005447 |
Kärkölän itäosassa, Äväntjoen itä- ja pohjoispuolella sijaitsevan pohjoisetelä-suuntaisen kalliomäen, Rakokallion, pohjoispäässä on latomus. Latomus on halkaisijaltaan 1,4 m ja muodoltaan nelikulmainen. Joitakin kiviä on vierinyt kallionnyppylän juurelle. |
| metsakeskus.1000005460 |
400 |
Kouma, kirkon viinikellari |
10001 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
206190.14600000 |
6763402.44100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005460 |
Kohde sijaitsee Kouman kylän Pietilänmäen koillispäässä, Väkkäräntien ja Karitien risteyksestä 90 m kaakkoon, Karitien lounaisreunassa, viestiaseman aidan sisäpuolella. Maasto on kallioisen mäen koillisreunaa, jonka itäpuolella avautuu laaja Hankeransuon viljelymaisema. Paikalla on 1994 inventoinnin mukaan kivikellari. Jäännöstä sanotaan kirkon viinikellariksi, koska viereisessä talossa asunut suntio on paikallisten kertoman mukaan säilyttänyt kirkon ehtoollisviinejä. |
| metsakeskus.1000005463 |
400 |
Ryssänmäki |
10001 |
12002 |
13022 |
11006 |
27000 |
208629.17100000 |
6762805.68500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005463 |
Kohde sijaitsee Untamalan Niemispään kaakkoispuolella peltojen ympäröimässä moreenisaarekkeessa, 600 m Sonkkilan talosta ja Niemispääntieltä kaakkoon. Inventoinnin 1994 mukaan saarekkeen koillispäässä on joukko kuopanteita, joita kyläläiset pitävät venäläisten hautoina (1721?). Kyseessä ovat mahdollisesti samat 15 kuopannetta, jotka Appelgren mainitsee 1895-1898 (n:o 79). Yhteen kuopanteeseen tehdyssä koekuopassa havaittiin tummaa maata ja tulenpidon merkkejä, muttei mitään hautaukseen viittaavaa. |
| metsakeskus.1000005464 |
400 |
Kilvonmäki |
10001 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
208776.09600000 |
6765957.42200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005464 |
Kohde sijaitsee Untamalan kyläkeskuksesta 1,5 km pohjoisluoteeseen olevassa Kilvonmäessä, Raumantieltä 150-170 m koilliseen. Maasto on moreenimäkeä, jossa on lehto- ja ketokasvillisuutta. Alueella kasvaa muun muassa sikoangervoa. Kilvonmäen eteläreunassa on 1994 inventoinnissa todettu kaksi peräkkäistä morokumparetta (halk. 2 m). Kumpareet ehkä muodostuneet luontaisesti rapakiven moroontuessa eli rapautuessa. Kilvonmäen luoteisosassa, edellisistä 160 m luoteeseen, on rapakiviröykkiö (2,5 x 1,9 x 0,5 m), joka on tulkittu ihmisen tekemäksi. |
| metsakeskus.1000005465 |
400 |
Ylisaari 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
208868.06000000 |
6766232.31500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005465 |
Kohde sijaitsee Untamalan Ylisaaressa, 300 m valtatieltä 8 koilliseen. Maasto on eteläkaakkoon viettävää, kivikkoista ja rikkonaista rapakivi- ja moreenisaareketta, jota ympäröivät pienet peltokappaleet. Alueella on poikkeuksellinen lehto- ja ketokasvillisuus ja runsaasti arkeofyyttejä, esimerkiki sikoangervoa. Paikalta on inventoinnissa 1994 todettu hyvin säilynyt tervahauta. Siitä 60 m koilliseen tunnetaan mahdollinen rautakautinen asuinpaikka (mjreki 1000 00 4579). |
| metsakeskus.1000005467 |
400 |
Kodjala Tapiola |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
208276.34200000 |
6757442.83900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005467 |
Kohde sijaitsee Kodjalassa, 150 m Uudenkaupungin rajalta koilliseen ja 180 m Uudenkaupungintieltä luoteeseen. Maasto on moreeni- ja kalliomäkeä, jossa kasvaa kangasmetsää. Mäen lounaispuolella on Isosuon peltoaukea. Mäen lounaisosassa kulkevan metsätien pohjoispuolelta on tarkastuksessa 2005 todettu ainakin kolme pientä, todennäköisesti maansekaista röykkiötä (3-4 x 3-4 x 0,3-0,5 m) sekä matalampi kiveys tai röykkiön pohja. Yksi on silmäkivellinen ja mahdollisesti reunakehällinen.
Vuoden 2023 tarkastuksessa paikalta havaittu 9 matalaa maansekaista röykkiötä tai röykkiön pohjaa. Alueen halki kulkevan tiestön sekä maston rakentaminen on mahdollisesti vaurioittanut osaa röykkiöistä. |
| metsakeskus.1000005468 |
400 |
Mäkihaka |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
215748.32500000 |
6761128.39900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005468 |
Kohde sijaitsee Vekan kylässä, Kaivolantien ja Vuohenmaantien risteyksestä 700 m etelälounaaseen sijaitsevassa Mäkihaassa, Vuohenmaantieltä 170 m kaakkoon. Maasto on kangasmetsää kasvavaa moreenikalliomäkeä, jota ympäröivät alavat pellot. Eteläpuolella virtaa Ketunjoki Malvonjokeen. Mäen kaakkoisosasta, 10 m pellon reunasta, on tarkastuksessa 2005 todettu lohkopintaisista kivistä koottu pyöreähkö ja tasalakinen röykkiö (halk. 5-6 m, kork 0,5 m). Sen koillis- ja itäpuolella on kiviaitaa tai valleja, jotka mahdollisesti liittyvät röykkiöön. Jäännös on tulkittu metallikautiseksi haudaksi, mutta muukin tarkoitus on mahdollinen. Jäännöksen lounaispuolella on ollut tilustie, joka on hävinnyt metsätöiden (2004) jälkeen. |
| metsakeskus.1000005468 |
400 |
Mäkihaka |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
215748.32500000 |
6761128.39900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005468 |
Kohde sijaitsee Vekan kylässä, Kaivolantien ja Vuohenmaantien risteyksestä 700 m etelälounaaseen sijaitsevassa Mäkihaassa, Vuohenmaantieltä 170 m kaakkoon. Maasto on kangasmetsää kasvavaa moreenikalliomäkeä, jota ympäröivät alavat pellot. Eteläpuolella virtaa Ketunjoki Malvonjokeen. Mäen kaakkoisosasta, 10 m pellon reunasta, on tarkastuksessa 2005 todettu lohkopintaisista kivistä koottu pyöreähkö ja tasalakinen röykkiö (halk. 5-6 m, kork 0,5 m). Sen koillis- ja itäpuolella on kiviaitaa tai valleja, jotka mahdollisesti liittyvät röykkiöön. Jäännös on tulkittu metallikautiseksi haudaksi, mutta muukin tarkoitus on mahdollinen. Jäännöksen lounaispuolella on ollut tilustie, joka on hävinnyt metsätöiden (2004) jälkeen. |
| metsakeskus.1000005471 |
82 |
Salonniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27013 |
355118.22000000 |
6784872.51000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005471 |
Salonniemi sijaitsee Retulansaaren länsirannalla. Paikka on moreenikumpare jonka alueelta on kartoitettu 546 kiven- ja maansekaista röykkiötä.
Röykkiöiden halkaisijat ovat 1,5 - 3 m ja korkeutta niillä on 0,3 - 0,6 m. Niistä noin puolella on silmäkivi ja neljä niistä on kiven- ja maasekaisia, loput ovat kivisiä.
Vuonna 2005 paikalle kaivettiin kolme koekuoppaa, joista yhdestä löydettiin naarmupintaisia saviastianpaloja, palanutta savea sekä palamatonta luuta.
Radiohiiliajoitukset kertovat toiminnasta keskiajan lopulla ja 1600-luvulla. |
| metsakeskus.1000005471 |
82 |
Salonniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
355118.22000000 |
6784872.51000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005471 |
Salonniemi sijaitsee Retulansaaren länsirannalla. Paikka on moreenikumpare jonka alueelta on kartoitettu 546 kiven- ja maansekaista röykkiötä.
Röykkiöiden halkaisijat ovat 1,5 - 3 m ja korkeutta niillä on 0,3 - 0,6 m. Niistä noin puolella on silmäkivi ja neljä niistä on kiven- ja maasekaisia, loput ovat kivisiä.
Vuonna 2005 paikalle kaivettiin kolme koekuoppaa, joista yhdestä löydettiin naarmupintaisia saviastianpaloja, palanutta savea sekä palamatonta luuta.
Radiohiiliajoitukset kertovat toiminnasta keskiajan lopulla ja 1600-luvulla. |
| metsakeskus.1000005471 |
82 |
Salonniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27006 |
355118.22000000 |
6784872.51000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005471 |
Salonniemi sijaitsee Retulansaaren länsirannalla. Paikka on moreenikumpare jonka alueelta on kartoitettu 546 kiven- ja maansekaista röykkiötä.
Röykkiöiden halkaisijat ovat 1,5 - 3 m ja korkeutta niillä on 0,3 - 0,6 m. Niistä noin puolella on silmäkivi ja neljä niistä on kiven- ja maasekaisia, loput ovat kivisiä.
Vuonna 2005 paikalle kaivettiin kolme koekuoppaa, joista yhdestä löydettiin naarmupintaisia saviastianpaloja, palanutta savea sekä palamatonta luuta.
Radiohiiliajoitukset kertovat toiminnasta keskiajan lopulla ja 1600-luvulla. |
| metsakeskus.1000005471 |
82 |
Salonniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
355118.22000000 |
6784872.51000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005471 |
Salonniemi sijaitsee Retulansaaren länsirannalla. Paikka on moreenikumpare jonka alueelta on kartoitettu 546 kiven- ja maansekaista röykkiötä.
Röykkiöiden halkaisijat ovat 1,5 - 3 m ja korkeutta niillä on 0,3 - 0,6 m. Niistä noin puolella on silmäkivi ja neljä niistä on kiven- ja maasekaisia, loput ovat kivisiä.
Vuonna 2005 paikalle kaivettiin kolme koekuoppaa, joista yhdestä löydettiin naarmupintaisia saviastianpaloja, palanutta savea sekä palamatonta luuta.
Radiohiiliajoitukset kertovat toiminnasta keskiajan lopulla ja 1600-luvulla. |
| metsakeskus.1000005471 |
82 |
Salonniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27013 |
355118.22000000 |
6784872.51000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005471 |
Salonniemi sijaitsee Retulansaaren länsirannalla. Paikka on moreenikumpare jonka alueelta on kartoitettu 546 kiven- ja maansekaista röykkiötä.
Röykkiöiden halkaisijat ovat 1,5 - 3 m ja korkeutta niillä on 0,3 - 0,6 m. Niistä noin puolella on silmäkivi ja neljä niistä on kiven- ja maasekaisia, loput ovat kivisiä.
Vuonna 2005 paikalle kaivettiin kolme koekuoppaa, joista yhdestä löydettiin naarmupintaisia saviastianpaloja, palanutta savea sekä palamatonta luuta.
Radiohiiliajoitukset kertovat toiminnasta keskiajan lopulla ja 1600-luvulla. |
| metsakeskus.1000005471 |
82 |
Salonniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11010 |
27000 |
355118.22000000 |
6784872.51000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005471 |
Salonniemi sijaitsee Retulansaaren länsirannalla. Paikka on moreenikumpare jonka alueelta on kartoitettu 546 kiven- ja maansekaista röykkiötä.
Röykkiöiden halkaisijat ovat 1,5 - 3 m ja korkeutta niillä on 0,3 - 0,6 m. Niistä noin puolella on silmäkivi ja neljä niistä on kiven- ja maasekaisia, loput ovat kivisiä.
Vuonna 2005 paikalle kaivettiin kolme koekuoppaa, joista yhdestä löydettiin naarmupintaisia saviastianpaloja, palanutta savea sekä palamatonta luuta.
Radiohiiliajoitukset kertovat toiminnasta keskiajan lopulla ja 1600-luvulla. |
| metsakeskus.1000005471 |
82 |
Salonniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27006 |
355118.22000000 |
6784872.51000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005471 |
Salonniemi sijaitsee Retulansaaren länsirannalla. Paikka on moreenikumpare jonka alueelta on kartoitettu 546 kiven- ja maansekaista röykkiötä.
Röykkiöiden halkaisijat ovat 1,5 - 3 m ja korkeutta niillä on 0,3 - 0,6 m. Niistä noin puolella on silmäkivi ja neljä niistä on kiven- ja maasekaisia, loput ovat kivisiä.
Vuonna 2005 paikalle kaivettiin kolme koekuoppaa, joista yhdestä löydettiin naarmupintaisia saviastianpaloja, palanutta savea sekä palamatonta luuta.
Radiohiiliajoitukset kertovat toiminnasta keskiajan lopulla ja 1600-luvulla. |
| metsakeskus.1000005471 |
82 |
Salonniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
355118.22000000 |
6784872.51000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005471 |
Salonniemi sijaitsee Retulansaaren länsirannalla. Paikka on moreenikumpare jonka alueelta on kartoitettu 546 kiven- ja maansekaista röykkiötä.
Röykkiöiden halkaisijat ovat 1,5 - 3 m ja korkeutta niillä on 0,3 - 0,6 m. Niistä noin puolella on silmäkivi ja neljä niistä on kiven- ja maasekaisia, loput ovat kivisiä.
Vuonna 2005 paikalle kaivettiin kolme koekuoppaa, joista yhdestä löydettiin naarmupintaisia saviastianpaloja, palanutta savea sekä palamatonta luuta.
Radiohiiliajoitukset kertovat toiminnasta keskiajan lopulla ja 1600-luvulla. |
| metsakeskus.1000005471 |
82 |
Salonniemi |
10002 |
12016 |
13154 |
11033 |
27013 |
355118.22000000 |
6784872.51000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005471 |
Salonniemi sijaitsee Retulansaaren länsirannalla. Paikka on moreenikumpare jonka alueelta on kartoitettu 546 kiven- ja maansekaista röykkiötä.
Röykkiöiden halkaisijat ovat 1,5 - 3 m ja korkeutta niillä on 0,3 - 0,6 m. Niistä noin puolella on silmäkivi ja neljä niistä on kiven- ja maasekaisia, loput ovat kivisiä.
Vuonna 2005 paikalle kaivettiin kolme koekuoppaa, joista yhdestä löydettiin naarmupintaisia saviastianpaloja, palanutta savea sekä palamatonta luuta.
Radiohiiliajoitukset kertovat toiminnasta keskiajan lopulla ja 1600-luvulla. |
| metsakeskus.1000005471 |
82 |
Salonniemi |
10002 |
12016 |
13154 |
11010 |
27000 |
355118.22000000 |
6784872.51000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005471 |
Salonniemi sijaitsee Retulansaaren länsirannalla. Paikka on moreenikumpare jonka alueelta on kartoitettu 546 kiven- ja maansekaista röykkiötä.
Röykkiöiden halkaisijat ovat 1,5 - 3 m ja korkeutta niillä on 0,3 - 0,6 m. Niistä noin puolella on silmäkivi ja neljä niistä on kiven- ja maasekaisia, loput ovat kivisiä.
Vuonna 2005 paikalle kaivettiin kolme koekuoppaa, joista yhdestä löydettiin naarmupintaisia saviastianpaloja, palanutta savea sekä palamatonta luuta.
Radiohiiliajoitukset kertovat toiminnasta keskiajan lopulla ja 1600-luvulla. |
| metsakeskus.1000005471 |
82 |
Salonniemi |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27006 |
355118.22000000 |
6784872.51000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005471 |
Salonniemi sijaitsee Retulansaaren länsirannalla. Paikka on moreenikumpare jonka alueelta on kartoitettu 546 kiven- ja maansekaista röykkiötä.
Röykkiöiden halkaisijat ovat 1,5 - 3 m ja korkeutta niillä on 0,3 - 0,6 m. Niistä noin puolella on silmäkivi ja neljä niistä on kiven- ja maasekaisia, loput ovat kivisiä.
Vuonna 2005 paikalle kaivettiin kolme koekuoppaa, joista yhdestä löydettiin naarmupintaisia saviastianpaloja, palanutta savea sekä palamatonta luuta.
Radiohiiliajoitukset kertovat toiminnasta keskiajan lopulla ja 1600-luvulla. |
| metsakeskus.1000005471 |
82 |
Salonniemi |
10002 |
12016 |
13154 |
11033 |
27000 |
355118.22000000 |
6784872.51000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005471 |
Salonniemi sijaitsee Retulansaaren länsirannalla. Paikka on moreenikumpare jonka alueelta on kartoitettu 546 kiven- ja maansekaista röykkiötä.
Röykkiöiden halkaisijat ovat 1,5 - 3 m ja korkeutta niillä on 0,3 - 0,6 m. Niistä noin puolella on silmäkivi ja neljä niistä on kiven- ja maasekaisia, loput ovat kivisiä.
Vuonna 2005 paikalle kaivettiin kolme koekuoppaa, joista yhdestä löydettiin naarmupintaisia saviastianpaloja, palanutta savea sekä palamatonta luuta.
Radiohiiliajoitukset kertovat toiminnasta keskiajan lopulla ja 1600-luvulla. |
| metsakeskus.1000005472 |
400 |
Rantala |
10001 |
12002 |
13019 |
11000 |
27000 |
212936.45100000 |
6760723.54500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005472 |
Kohde sijaitsee Laitilan keskustan itäpuolella, 250 m Eurantien ja Katajamäentien risteyksestä kaakkoon sekä Rantalan (Santilan?) talosta koilliseen. Maasto on moreeni- ja kalliomäen eteläpuolista, etelään viettävää peltorinnettä, jossa hiekkaperäistä maata. Paikalta on 1955 inventoinnissa todettu pienistä kivistä ladottu turpeen peittämä pyöreä kumapre (5 x 3,5 x 1 m) sekä isoista kivistä ladottu, rakenteeltaan epäsäännöllinen turvepeitteinen kumpu (6 x 4,5 x 0,5 m). Kohdetta ei ole sittemmin tarkastettu eikä sen kunnosta ole tietoa. |
| metsakeskus.1000005480 |
140 |
Lehdonmäki |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
497719.76900000 |
7052565.43900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005480 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Haapajärven pohjoispään itärannalla, Roninlahden itäpuolella olevan Lehdonmäen laskevassa rinteessä. Kvartsikaavin (KM 32206) on tullut esille rantapelloille johtavan tien leikkauksesta, hiekanottopaikalta. |
| metsakeskus.1000005482 |
140 |
Mäkelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
508185.59500000 |
7043089.28100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005482 |
Asuinpaikka sijaitsee Iisalmen keskustaan johtavan maantien eteläpuolella, Porosuontiehen luoteesta ulottuvan pellon kohdalla sijaitsevan kumpareen kohdalla. Paikalta on tullut esille kivikirves (KM 32153:1) ja kvartsi-iskos (KM 32153:2). |
| metsakeskus.1000005490 |
935 |
Klamila Yrjönharju |
10001 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
525245.12500000 |
6708778.92700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005490 |
Klamilan kirkosta noin 200 metriä etelään, pellon ja kuusikon välissä on noin 50 metriä pitkä, hyvin säilynyt kiviaita. Aidan korkeus on 0,4–0,8 metriä. Aita sijaitsee Klamilan vanhalla kylätontilla (Klamila (Kallfierdz by)) ja on siten kylätonttiin kuuluva rakenne. Aita sijaitsee edelleen viljelyksessä olevan pellon pohjoispuolella. |
| metsakeskus.1000005491 |
935 |
Skippari Ylätalo |
10001 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
524580.40000000 |
6708124.18800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005491 |
Sydänkylän ja Klamilan välissä, Skipparin länsipuolella, pellon ja kuusimetsän rajalla on noin 10 metriä pitkä ja 0,7–0,9 metriä korkea, melko hyvin säilynyt kiviaita (Skippari Kievarila 1000 00 5492). Kiviaidasta noin 90 metriä kaakkoon on 3,5 m x 3 m kokoinen viljelyröykkiö, jonka korkeus on noin 1 metri. Viljelyröykkiö sijaitsee edelleen viljelyksessä olevan pellon itälaidalla. |
| metsakeskus.1000005492 |
935 |
Skippari Kievarila |
10001 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
524620.37800000 |
6708204.15400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005492 |
Sydänkylän ja Klamilan välissä, Skipparin länsipuolella, pellon ja kuusimetsän rajalla on noin 10 metriä pitkä ja 0,7–0,9 metriä korkea, melko hyvin säilynyt kiviaita Kiviaidasta noin 90 metriä kaakkoon on 3,5 m x 3 m kokoinen viljelyröykkiö (Skippari Ylätalo 1000 00 5491), jonka korkeus on noin 1 metri. Kiviaita reunustaa edelleen käytössä olevaa polkua. |
| metsakeskus.1000005493 |
400 |
Palttilan Saarela |
10001 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
209514.82700000 |
6761206.33600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005493 |
Kohde sijaitsee Palttilan Radanmäessä, Palttilantieltä 160 m kaakkoon. Maasto on kalliomäen koilista lakea, jonka lounaispuolelta kulkee tilustie. Paikalla on 1955 inventoinnin mukaan kaksi epäsäännöllistä, turvepeitteistä röykkiötä (halk. 4-5 m, kork. 0,4-0,5 m), jotka on tulkittu mahdollisiksi haudoiksi. Niitä ei kuitenkaan ole tunnistettu inventoinnissa 1994. |
| metsakeskus.1000005495 |
405 |
Saarniala Venäinnotko 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
576140.33100000 |
6773760.99500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005495 |
Salapausselän eteläreunalla, Venäinnotkon ja Rummunnotkon välisessä maastossa, loivasti etelään viettävällä hiekkakankaalla, ampumaradalle johtavan tien länsipuolella on 7 m x 5 m kokoinen soikea tervahauta. Haudan länsireunalla on havaittavissa juoksutusrännin jäännös. Tarvahaudasta on mahdollisesti otettu myöhemmin hiekkaa. |
| metsakeskus.1000005496 |
405 |
Partala Vanha-Pulli |
10001 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
574321.06600000 |
6772162.62500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005496 |
Salpausselän alarinteellä mäntyvoittoisessa sekametsässä on neliskulmainen, 0,5 m syvä ja 1,5 m x 1,5 m laajuinen kuopanne terassin reunan läheisyydessä. Kuopanteen reunat ovat suhteellisen jyrkät; sen yhteydessä ei havaittu muita rakenteita. Kyseessä voi olla jonkinlainen säilytyskuoppa. |
| metsakeskus.1000005497 |
405 |
Partala Kaatola |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
574225.10800000 |
6772461.50200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005497 |
Partalan kylän keskustan tuntumassa, Salpausselälle kohoavan hietaharjun eteläreunalla, suon reunassa kulkevan polun pohjoispuolella on rajakivilatomus. 1 x 1 metrin laajuinen ja 0,7 metriä korkea, neliskulmainen, sammaloitunut latomus sijaitsee kolmen tilan rajalla. |
| metsakeskus.1000005498 |
405 |
Partala Purunnotko 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
574692.91100000 |
6773140.23600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005498 |
Salpausselän laella, sen eteläreunalla, Purunnotkoon pistävän niemen itäreunalla on etelä-pohjoissuuntaisessa rivissä viisi tai mahdollisesti kuusi pyöreää, matalaa kuopannetta noin 90 m matkalla. Kuopat ovat halkaisijaltaan noin 2,5 m ja syvyydeltään noin 0,5 m. Kolmessa kuopassa oli kuopan reunalla havaittavissa matala valli. |
| metsakeskus.1000005499 |
405 |
Partala Purunnotko 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
574683.91800000 |
6773310.16700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005499 |
Salpausselän eteläreunalla, Purunnotkoon pistävän niemekkeen itälaidalla, jyrkästi itään viettävän rotkon pohjukassa on tervahauta, joka on halkaisijaltaan n. 3 m ja 0,8 m syvä. |
| metsakeskus.1000005500 |
405 |
Partala Purunnotko 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
574777.87800000 |
6773310.16700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005500 |
Salpausselän eteläreunalla, Purunnotkoon pistävän pienen niemen keskiosassa on 4 m halkaisijaltaan oleva tervahauta, jonka syvyys keskeltä on n. 2 m. Kuopan länsireunalla on havaittavissa juoksutusrännin jäännös. |
| metsakeskus.1000005502 |
405 |
Partala Venäinnotko 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
575447.60800000 |
6773302.17100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005502 |
Salpausselän eteläreunalla, Venäinnotkon ja Purunnotkon välisellä kaakkoon viettävässä rinteessä on kahden kuopan muodostama rakenne. Suurempi, halkaisijaltaan n. 3 m laaja kuoppa sijaitsee terassin keskivaiheilla, hieman pienempää kuoppaa ylempänä. Kuoppien viereen kaivetuissa koekuopissa havaittiin sammalpeitteen alla n. 0,5 m paksu, musta nokikerros. Kyseessä on ilmeisesti tervahautatyyppi, jossa tervaa on juoksutettu ränniä pitkin hieman alempana sijaitsevassa pienemmässä kuopassa olleeseen keräysastiaan. |
| metsakeskus.1000005503 |
405 |
Partala Alangonmäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
576154.33300000 |
6772061.67000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005503 |
Salpausselän eteläpuolella, Partalantien pohjoispuolella sijaitsevan Alangonmäen eteläreunan rinteessä on kahden kuopan muodostama rakenne. Kuopat ovat kauttaaltaan sammalen peittämät ja ylempänä olevan, suuremman kuopan päällä kasvaa suuri kuusi. Kyseessä on ilmeisesti tervahautatyyppi, jossa tervaa on juoksutettu haudasta ränniä pitkin alempana sijaitsevassa pienemmässä kuopassa olleeseen keräysastiaan. |
| metsakeskus.1000005505 |
405 |
Saarniala Ravo |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
577278.88100000 |
6770919.14400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005505 |
Joutsenon kunnan rajan tuntumassa, Partalantien eteläpuolella sijaitsevan Pienen Linnamäen luoteisrinteellä on hajallaan siellä täällä pienehköjä röykkiöitä ja raivauskivikoita. Osa näistä on kasattu isomman maakiven juureen, joissain isomman maakiven päälle on nosteltu muutamia pienempiä kiviä. |
| metsakeskus.1000005506 |
405 |
Partala (Partala) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
575234.70000000 |
6772398.53800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005506 |
Partalan nykyisessä kylätaajamassa, Hiekkastentien itäpuolella, Partalan tilan päärakennuksen koillispuolella sijaitsevasta perunamaasta löytyi vuoden 2005 inventoinnin yhteydessä pintapoiminnassa ns. karjalaista keramiikkaa (noin 1500-1700 AD) sekä runsaasti palaneita kiviä. Partalan kylä mainitaan ainakin vuoden 1558 maakirjassa; löydöt sijoittuvat ilmeisesti yhden kylän kantataloista alueelle. Vanhan kylätontin rajausta ei ole kuitenkaan selvitetty kartta-aineiston avulla.
Myös Hiekkastentien itäpuolella olevalta, Partasen kantatalosta lohkotun Kallio-Partasen tilan perunamaalta (pkoo: 6775359, ikoo:3575335) löytyi lasitettua punasavikeramiikkaa, erittäin runsaasti savikuonaa sekä palaneita kiviä. Kallio-Partasen tilan päärakennuksen pohjoispuolella kasvaa tummatulikukka. |
| metsakeskus.1000005507 |
400 |
Seppälän Heikkilä |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
206551.99400000 |
6764960.81300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005507 |
Kohde sijaitsee Seppälän kylässä, 150 m Väkkäräntien ja Linnavuorentien risteyksestä luoteeseen ja runsaat 100 m Heikkilän talosta luoteeseen. Maasto on pohjoiseen viettävän mäen hiekkaperäistä rinnettä, jossa on talousrakennuksia. Paikalta on 1955 inventoinnissa todettu kaksi röykkiötä (4,4 x 2,6 x 0,6 m ja 4 x 3 x 0,5 m), jotka on tulkittu mahdollisiksi haudoiksi. Inventoinnin 1994 mukaan paikalla on ulkorakennus ja korkeaa heinikkoa. Muinaisjäännöksiä ei havaittu, mutta ne saattavat olla jäljellä. |
| metsakeskus.1000005508 |
400 |
Kylä-Heiko 2 |
10001 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
206897.86000000 |
6764981.80100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005508 |
Kohde sijaitsee Seppälässä, 200 m Väkkäräntieltä ja Kylä-Heikon talosta kaakkoon, peltotien pohjoispuolella, vanhan tuulimyllyn perustuksista länteen. Maasto on moreenimäkeä, joka viettää itään Isonrahkan suuntaan. Paikalla on 1955 inventoinnin mukaan ollut kaksi turpeen peittämää kumparetta (9 x 6,5 x 0,5 m ja 6 x 4,5 x 0,2 m), jotka on tulkittu mahdollisiksi haudoiksi. |
| metsakeskus.1000005509 |
400 |
Kylä-Heiko 3 |
10001 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
206778.90800000 |
6765034.78200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005509 |
Kohde sijaitsee Seppälässä, Kylä-Heiko(la)n pihalla, navetan luoteispuolella. Paikalta on 1955 todettu kivikko, joka on tulkittu mahdolliseksi polttokenttäkalmistoksi. Inventoinnin 1994 mukaan kohdalla on tasoitettua pihamaa ja uudehko asuinrakennus. Niitä tehtäessä ei ole havaittu mitään erityistä. |
| metsakeskus.1000005510 |
777 |
Yrjänäsaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27008 |
592830.88100000 |
7241869.55000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005510 |
Yrjänäsaari sijaitsee nelisen kilometriä viitostien sillalta länsilounaaseen. Saari on pituudeltaan 0,3 km ja sen lounaispää on matala ja suoperäinen. Keskellä on hyvin kapea vetinen kohta, joka käytännössä jakaa saaren kahteen osaan. Koillispää on korkeampi ja siellä on sekametsää kasvavaa kivikkoista moreenimaata. Tätä osaa saaresta on käytetty hautausmaana maaperän kivikkoisuudesta huolimatta. Saaressa on runsaasti hautoja. Niiden merkkeinä on puuristejä, joista osa on täysin lahonneita ja kaatuneita, joitain raudasta tehtyjä vanhoja ristejä sekä uudempia hautakiviä. Paikalle on tehty useita hautauksia vielä 1950-luvulla. Nykyään hautausmaa ei enää ole käytössä eikä seurakunnan hoidossa.
Yrjänäsaari ei ole Piispajärven ainoa hautasaari. Siitä puolisen kilometriä itäkoilliseen on Hoikkasaari. Saaren itäpäässä on korkeahko kuiva kumpare. Lännessä saari on matala ja kapea. Kumpareen länsiosassa on suuri petäjä, johon veistettyihin pilkkoihin on kaiverrettu vuosilukuja. Kumpareella on useita kuoppia ja saaressa on puuristien jäännöksiä. Aivan ilmeisesti tätäkin saarta on käytetty hautapaikkana.
Vuoden 2012 inventoinnissa havaittiin, että hautamuistomerkit on tehty tasapuolisesti kivestä, metallista ja puusta. Ensimmäinen hautaus saareen on tehty 1889 ja tuorein vuonna 2010. Piispajärvi-seura on pystyttänyt saareen haudattujen muistoksi aiemman puisen ristin viereen uuden muistomerkin vuonna 2005. |
| metsakeskus.1000005510 |
777 |
Yrjänäsaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27009 |
592830.88100000 |
7241869.55000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005510 |
Yrjänäsaari sijaitsee nelisen kilometriä viitostien sillalta länsilounaaseen. Saari on pituudeltaan 0,3 km ja sen lounaispää on matala ja suoperäinen. Keskellä on hyvin kapea vetinen kohta, joka käytännössä jakaa saaren kahteen osaan. Koillispää on korkeampi ja siellä on sekametsää kasvavaa kivikkoista moreenimaata. Tätä osaa saaresta on käytetty hautausmaana maaperän kivikkoisuudesta huolimatta. Saaressa on runsaasti hautoja. Niiden merkkeinä on puuristejä, joista osa on täysin lahonneita ja kaatuneita, joitain raudasta tehtyjä vanhoja ristejä sekä uudempia hautakiviä. Paikalle on tehty useita hautauksia vielä 1950-luvulla. Nykyään hautausmaa ei enää ole käytössä eikä seurakunnan hoidossa.
Yrjänäsaari ei ole Piispajärven ainoa hautasaari. Siitä puolisen kilometriä itäkoilliseen on Hoikkasaari. Saaren itäpäässä on korkeahko kuiva kumpare. Lännessä saari on matala ja kapea. Kumpareen länsiosassa on suuri petäjä, johon veistettyihin pilkkoihin on kaiverrettu vuosilukuja. Kumpareella on useita kuoppia ja saaressa on puuristien jäännöksiä. Aivan ilmeisesti tätäkin saarta on käytetty hautapaikkana.
Vuoden 2012 inventoinnissa havaittiin, että hautamuistomerkit on tehty tasapuolisesti kivestä, metallista ja puusta. Ensimmäinen hautaus saareen on tehty 1889 ja tuorein vuonna 2010. Piispajärvi-seura on pystyttänyt saareen haudattujen muistoksi aiemman puisen ristin viereen uuden muistomerkin vuonna 2005. |
| metsakeskus.1000005510 |
777 |
Yrjänäsaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11042 |
27010 |
592830.88100000 |
7241869.55000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005510 |
Yrjänäsaari sijaitsee nelisen kilometriä viitostien sillalta länsilounaaseen. Saari on pituudeltaan 0,3 km ja sen lounaispää on matala ja suoperäinen. Keskellä on hyvin kapea vetinen kohta, joka käytännössä jakaa saaren kahteen osaan. Koillispää on korkeampi ja siellä on sekametsää kasvavaa kivikkoista moreenimaata. Tätä osaa saaresta on käytetty hautausmaana maaperän kivikkoisuudesta huolimatta. Saaressa on runsaasti hautoja. Niiden merkkeinä on puuristejä, joista osa on täysin lahonneita ja kaatuneita, joitain raudasta tehtyjä vanhoja ristejä sekä uudempia hautakiviä. Paikalle on tehty useita hautauksia vielä 1950-luvulla. Nykyään hautausmaa ei enää ole käytössä eikä seurakunnan hoidossa.
Yrjänäsaari ei ole Piispajärven ainoa hautasaari. Siitä puolisen kilometriä itäkoilliseen on Hoikkasaari. Saaren itäpäässä on korkeahko kuiva kumpare. Lännessä saari on matala ja kapea. Kumpareen länsiosassa on suuri petäjä, johon veistettyihin pilkkoihin on kaiverrettu vuosilukuja. Kumpareella on useita kuoppia ja saaressa on puuristien jäännöksiä. Aivan ilmeisesti tätäkin saarta on käytetty hautapaikkana.
Vuoden 2012 inventoinnissa havaittiin, että hautamuistomerkit on tehty tasapuolisesti kivestä, metallista ja puusta. Ensimmäinen hautaus saareen on tehty 1889 ja tuorein vuonna 2010. Piispajärvi-seura on pystyttänyt saareen haudattujen muistoksi aiemman puisen ristin viereen uuden muistomerkin vuonna 2005. |
| metsakeskus.1000005511 |
291 |
Harmoinen Vierelä |
10001 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
400596.78400000 |
6818274.29100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005511 |
Kohde on 1800-luvulta peräisin oleva kiviaita, joka reunustaa tietä. Kiviaidan pituus 80 m ja leveys 1,5 m. Kiviaidan toisessa päädyssä olevassa lohkokivessä on suoraseinäisiä poran reikiä. |
| metsakeskus.1000005512 |
291 |
Harmoinen Hukki |
10001 |
12004 |
13042 |
11002 |
27000 |
401749.32000000 |
6817683.52800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005512 |
Nykyisin rakentamattomalla alueella on vanhan Hukin tilan kivistä ladottu kaivo, joka on halkaisijaltaan 1,7 m ja lähes kokonaan täyttynyt maa-aineksella. Kaivon ympäristössä on myös mahdollinen uunin jäännös, jonka halkaisija on noin 3 m. Uunin ympärillä ei ole havaittavissä jälkiä rakennuksen perustuksista, mutta lähistöllä on noin 10 m pituinen maantasainen kivirivi, jotka saattavat olla perustuskiviä. Alueella on myös noin 90 m pitkä ja 1,5 m leveä kiviaita, sekä kaksi peltorauniota, joiden halkaisijat ovat 1,5 m ja 3 m. |
| metsakeskus.1000005513 |
291 |
Harmoinen Jamppa |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
401016.61400000 |
6818024.38600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005513 |
Kohde on vanhan Nikulan tilan asuinrakennuksen perustus. Rakennus on siirretty nykyisen Nikulan paikalle isonjaon aikaan 1700-luvulla. Vanhalla paikalla on näkyvissä uunin jäännöksiä sekä osa seinien peruskivistä. |
| metsakeskus.1000005514 |
291 |
Pukarankulma Ruokolahti |
10001 |
12004 |
13045 |
11002 |
27000 |
387708.88700000 |
6834686.63000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005514 |
Kohde on sammaloitunut kiviaita, jonka pituus on 80 m ja leveys 1,5 m. |
| metsakeskus.1000005515 |
291 |
Löytäne Venttola |
10001 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
384467.20700000 |
6830871.14700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005515 |
Kohde on 1700–1800-luvuille ajoittuvan navetan jäännös. Lohko- ja luonnonkivistä tehdyt kiviseinät ovat suurelta osin vielä pystyssä hyvin säilyneinä; etelä- ja itäseinämissä on vaurioita. Ovi- ja ikkuna-aukoista osa on tynnyriholvattu kivillä. Saumoissa on nähtävissä paikoin kalkkilaastia. Rakenteen länsipäädyssä lattiatasoa on korotettu lohkokivillä. |
| metsakeskus.1000005516 |
410 |
Vehniä Vuorenkylä |
10007 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
432461.51300000 |
6924384.74700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005516 |
Paikalla on raivausröykkiöitä noin 100 x 120 metrin alalla ja suunnilleen alueen keskellä on rakennuksenperusta. Aluetta ei ole kartoitettu kokonaisuudessaan vaan on pyritty määrittelemään sen rajat ja kunto. Yhdeksän röykkiötä ja rakennuksenperusta ovat alakohteina. Osa röykkiöistä on hajonnut metsänhoidon yhteydessä ja alueen keskellä on viimeaikainen laavurakennelma johon on kerätty kiviä rakennuksenpohjan uunin kyljestä. Sepänmaan selvitysten mukaan kyseessä on Petruman kylän kantatalon n:o 8 Hirvasmäki talon torppa, jonka perustamisajankohdaksi Sepänmaan arvioi aikaisintaan noin 1820. Peltoa on ilmeisesti viljelty vielä 1900-luvun alkupuolella. Perimätiedon mukaan viimeinen asukas paikalla olisi ollut Konstantin Hinkkanen.
Kohteen tietoja on tarkennettu 05/2025 mm. lisäämällä aluerajaus ja alakohteet vuoden 2014 inventointiraportin mukaisesti. |
| metsakeskus.1000005517 |
410 |
Kuhankoski Vanhapaikka |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27007 |
445263.39800000 |
6916678.90500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005517 |
Kohde on 1700-luvulta peräisin oleva sotilastorpan talonpohja, jonka seinälinjat erottuvat maavalleina. Noin 8,7 m x 6,2 m kokoisen rakennuksen pohjakaava on suorakaiteen muotoinen. Sen lounaisnurkassa sammaleen alla on hajonneen kiukaan tai uunin kiviä. Jäljellä oleva osa mahdollisesta pihapiiristä on peitetty pelloilta kerätyillä kivillä tai on nykyisin peltona. |
| metsakeskus.1000005517 |
410 |
Kuhankoski Vanhapaikka |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27008 |
445263.39800000 |
6916678.90500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005517 |
Kohde on 1700-luvulta peräisin oleva sotilastorpan talonpohja, jonka seinälinjat erottuvat maavalleina. Noin 8,7 m x 6,2 m kokoisen rakennuksen pohjakaava on suorakaiteen muotoinen. Sen lounaisnurkassa sammaleen alla on hajonneen kiukaan tai uunin kiviä. Jäljellä oleva osa mahdollisesta pihapiiristä on peitetty pelloilta kerätyillä kivillä tai on nykyisin peltona. |
| metsakeskus.1000005518 |
410 |
Kuusvesi Myllykankaan vetotaipale |
10007 |
12005 |
13073 |
11006 |
27007 |
456823.73800000 |
6917754.51600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005518 |
Kuusveden ja Leivoveden välissä on kapea Myllykangas, jonka eteläosassa (Haapaniemi) sijaitsee Simunankoski. Järvien välinen korkeusero on noin 3 metriä; (Kuusvesi 84,8 m mpy, Leivonvesi 87,8 m mpy). Myllykankaan keskivaiheille on rakennettu vetotaipale, jota myöten voi vetää veneen niemen ylitse ja siten kiertää hankala koskipaikka. Nykyisin vetotaipaleella on kiskot ja niitä myöten käsin työnnettävät kärryt. Lisäksi itä- ja länsipäässä on yksinkertaiset leiripaikat sekä opastaulu itärannalla. Kuusveden puolella ranta vaikuttaa melko matalalta, joten vetotaival soveltunee lähinnä sotuveneiden ja kanoottien kuljettamiseen. Paikalle pääsee metsäautotietä pitkin pohjoisesta.
Vetotaival on notkelmassa, jonka pohjois- eteläpuolella maasto selkeästi kohoaa. Maasto vetotaipaleen ympäristössä on kivinen ja paikoin kostea. Kohteen lähiympäristössä kasvaa lähinnä kuusi- ja mäntymetsää.
Kohde on edelleen käytössä oleva veneiden vetotaipale. Kohteen dokumentoitu historia ulottuu ainakin 1700-luvulle. Kohdetta on selkeästi kunnostettu 1900-luvun aikana. Paikalle rakennetut kiskot on perustettu soralla ja ilmeisesti paikalla on kaivettu maata siirretty kiviä koneellisesti. Selkeästi 1900-luvun puoliväliä vanhempia rakenteita paikalla ei havaittu.
Lähiympäristön tarkastelussa ympäristö havaittiin kiviseksi ja paikoin hyvin kosteaksi. Todennäköisesti nykyuinen vetotaipale sijaitsee samalla paikalla kuin millä se on historiallisesti sijainnut. Lähiympäristön tarkastamisessa käytettiin metallinilmaisinta, jonka avulla tarkastettiin vetotaipaleen ympäristöä noin 20 metrin etäisyydelle. Tarkastelun tuloksena löydettiin ainoastaan moderneja pullonkorkkeja, nauloja sekä haulikon hylsy. On mahdollista, että nykyisten rakenteiden alapuolella on säilynyt jäänteitä vanhemmista rakenteista, joista toisin ei tehty havaintoa. |
| metsakeskus.1000005518 |
410 |
Kuusvesi Myllykankaan vetotaipale |
10007 |
12005 |
13073 |
11006 |
27008 |
456823.73800000 |
6917754.51600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005518 |
Kuusveden ja Leivoveden välissä on kapea Myllykangas, jonka eteläosassa (Haapaniemi) sijaitsee Simunankoski. Järvien välinen korkeusero on noin 3 metriä; (Kuusvesi 84,8 m mpy, Leivonvesi 87,8 m mpy). Myllykankaan keskivaiheille on rakennettu vetotaipale, jota myöten voi vetää veneen niemen ylitse ja siten kiertää hankala koskipaikka. Nykyisin vetotaipaleella on kiskot ja niitä myöten käsin työnnettävät kärryt. Lisäksi itä- ja länsipäässä on yksinkertaiset leiripaikat sekä opastaulu itärannalla. Kuusveden puolella ranta vaikuttaa melko matalalta, joten vetotaival soveltunee lähinnä sotuveneiden ja kanoottien kuljettamiseen. Paikalle pääsee metsäautotietä pitkin pohjoisesta.
Vetotaival on notkelmassa, jonka pohjois- eteläpuolella maasto selkeästi kohoaa. Maasto vetotaipaleen ympäristössä on kivinen ja paikoin kostea. Kohteen lähiympäristössä kasvaa lähinnä kuusi- ja mäntymetsää.
Kohde on edelleen käytössä oleva veneiden vetotaipale. Kohteen dokumentoitu historia ulottuu ainakin 1700-luvulle. Kohdetta on selkeästi kunnostettu 1900-luvun aikana. Paikalle rakennetut kiskot on perustettu soralla ja ilmeisesti paikalla on kaivettu maata siirretty kiviä koneellisesti. Selkeästi 1900-luvun puoliväliä vanhempia rakenteita paikalla ei havaittu.
Lähiympäristön tarkastelussa ympäristö havaittiin kiviseksi ja paikoin hyvin kosteaksi. Todennäköisesti nykyuinen vetotaipale sijaitsee samalla paikalla kuin millä se on historiallisesti sijainnut. Lähiympäristön tarkastamisessa käytettiin metallinilmaisinta, jonka avulla tarkastettiin vetotaipaleen ympäristöä noin 20 metrin etäisyydelle. Tarkastelun tuloksena löydettiin ainoastaan moderneja pullonkorkkeja, nauloja sekä haulikon hylsy. On mahdollista, että nykyisten rakenteiden alapuolella on säilynyt jäänteitä vanhemmista rakenteista, joista toisin ei tehty havaintoa. |
| metsakeskus.1000005518 |
410 |
Kuusvesi Myllykankaan vetotaipale |
10007 |
12005 |
13073 |
11006 |
27009 |
456823.73800000 |
6917754.51600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005518 |
Kuusveden ja Leivoveden välissä on kapea Myllykangas, jonka eteläosassa (Haapaniemi) sijaitsee Simunankoski. Järvien välinen korkeusero on noin 3 metriä; (Kuusvesi 84,8 m mpy, Leivonvesi 87,8 m mpy). Myllykankaan keskivaiheille on rakennettu vetotaipale, jota myöten voi vetää veneen niemen ylitse ja siten kiertää hankala koskipaikka. Nykyisin vetotaipaleella on kiskot ja niitä myöten käsin työnnettävät kärryt. Lisäksi itä- ja länsipäässä on yksinkertaiset leiripaikat sekä opastaulu itärannalla. Kuusveden puolella ranta vaikuttaa melko matalalta, joten vetotaival soveltunee lähinnä sotuveneiden ja kanoottien kuljettamiseen. Paikalle pääsee metsäautotietä pitkin pohjoisesta.
Vetotaival on notkelmassa, jonka pohjois- eteläpuolella maasto selkeästi kohoaa. Maasto vetotaipaleen ympäristössä on kivinen ja paikoin kostea. Kohteen lähiympäristössä kasvaa lähinnä kuusi- ja mäntymetsää.
Kohde on edelleen käytössä oleva veneiden vetotaipale. Kohteen dokumentoitu historia ulottuu ainakin 1700-luvulle. Kohdetta on selkeästi kunnostettu 1900-luvun aikana. Paikalle rakennetut kiskot on perustettu soralla ja ilmeisesti paikalla on kaivettu maata siirretty kiviä koneellisesti. Selkeästi 1900-luvun puoliväliä vanhempia rakenteita paikalla ei havaittu.
Lähiympäristön tarkastelussa ympäristö havaittiin kiviseksi ja paikoin hyvin kosteaksi. Todennäköisesti nykyuinen vetotaipale sijaitsee samalla paikalla kuin millä se on historiallisesti sijainnut. Lähiympäristön tarkastamisessa käytettiin metallinilmaisinta, jonka avulla tarkastettiin vetotaipaleen ympäristöä noin 20 metrin etäisyydelle. Tarkastelun tuloksena löydettiin ainoastaan moderneja pullonkorkkeja, nauloja sekä haulikon hylsy. On mahdollista, että nykyisten rakenteiden alapuolella on säilynyt jäänteitä vanhemmista rakenteista, joista toisin ei tehty havaintoa. |
| metsakeskus.1000005519 |
410 |
Savio Vanhapaikka |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
449365.78900000 |
6905543.39300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005519 |
Kohde käsittää 1700-luvulla autioituneen pihapiirin, jonka kaikki rakenteet ovat koskemattomia. Suunnilleen 7 m x 14 m kokoisesta "päärakennuksesta" on jäljellä noin 0,7 m korkuiset perustukset. Pihapiirissä on mahdollisesti
kaksi aitan paikkaa, viisi kellaria ja kaksi tunnistamattomien rakennusten pohjaa.
Kellarit ovat noin 1,5 m syviä ja muilta mitoiltaan 2,5 - 3 m x 4 - 5 m.
Kohteesta on käytetty myös nimeä Iso-Oksala. Paikka tunnetaan yleisesti paikkakunnalla nimellä "Vanhapaikka". Oksalan talo vain yksi neljästä paikalla ennen isojakoa sijainneesta talosta, joskin alkuperäinen 1500-luvulla asutettu talo.
Vain pieni nipukka kylätontin pohjoispäästä kuului inventointialueeseen 2010. Kuitenkin paikkaa tarkasteltiin hieman laajemmin. 1785 kartalla (mitattu, piirretty 1814) harjanteella neljä taloa, erillisillä tonteilla. Alue kauttaaltaan sellaista, että varhaisempia talonpaikkoja voi sijaita lähes missä tahansa. 1700-luvun loppua vanhempi - ehkä alkuperäinen 1500-luvun - Oksalan talon paikka voisi sijaita pellolla harjanteen pohjoisosan länsipuolella ja 1785 Oksalan talonpaikan (joka harjanteen keskivaiheelta länteen kurottuvassa "nipukassa") pohjois-luoteispuolella. Paikalta on paikallisten harrastajien tekemiä löytöjä sekä
Kylätontin luoteispuoliselta peltoalueelta on löytynyt lokakuussa vuonna 2015 ja huhtikuussa vuonna 2016 metallinetsinnässä kaksi kantasormusta (KM 41233:1-2, ks. alakohde). Itse kylätontin alueelta on vuonna 2000 löytynyt rautakautisen tai historiallisen keihäänkärjen lehden katkelma (KM 32511:1).
Timo Sepänmaan silmänvaraisia havaintoja jotka viittaavat vanhaan talotonttiin.
Tämä alue on syytä ottaa myös muinaisjäännösalueeseen. Koko kylämäki on muinaisjäännösalue.
Sen eteläpuolella pellossa esihistoriallinen asuinpaikka nro 38.
Muinaisjäännösrekisterin rajausta laajennettu mäen pohjoisosan länsipuoliselle pellolle. |
| metsakeskus.1000005520 |
410 |
Lievestuore Vanha-Markkula |
10002 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
460051.49100000 |
6905390.50300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005520 |
Kohde on kallion painanteeseen tehty 3 m x 5 m kokoinen kellari, jonka seinät on kylmämuurattu luonnonkivistä. Perimätiedon mukaan kyseessä on kalakellari. Kellarin kohdalla rantakalliossa on hakattu kalakuvio. Kalahakkauksen lähellä samassa kalliossa on hakattuna myös teksti LIEVESTUORE. Kalahakkaus ja teksti eivät vaikuta samanikäisiltä. |
| metsakeskus.1000005522 |
435 |
Tammijärvi Vanha-Salmela |
10001 |
12001 |
13013 |
11006 |
27009 |
438484.36600000 |
6858055.45100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005522 |
Tammijärven rannassa, kumpareella on 10 m x 14 m kokoinen asuinrakennuksen pohja, johon liittyvät myös uunin jäännökset. Perustuksen ja uunin kivet ovat luonnonkiviä. Rakennus on siirretty paikaltaan 1930-luvulla tai aikaisemmin. Pihapiirissä on sijainnut kaksi muutakin rakennusta. |
| metsakeskus.1000005523 |
500 |
Saarenkylä Joutsenlahti |
10001 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
432307.72600000 |
6887940.40400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005523 |
Kohde käsittää 5,6 m x 8,8 m kokoisen rakennuksen pohjan, jonka perustukset on tehty luonnonkivistä. Pohjoisnurkassa on jäännöksiä mahdollisesta uunista ja itäseinän kohdalla on maatunut hirsi. Paikalla on myös 3 m x 6 m kokoisen kellarin pohja. Näkyvissä on perustuksista jäljelle jäänyt maavalli, jonka leveys on noin 1 m, maakiviä sekä kellarin pohjalle painuneita lohkokiviä. |
| metsakeskus.1000005524 |
777 |
Hoikkasaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
593430.63800000 |
7242149.44300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005524 |
Hoikkasaari sijaitsee Piispajärvessä, Yrjänäsaari-nimisestä hautuumaasaaresta puolisen kilometriä itäkoilliseen. Saaren itäpäässä on korkeahko kuiva kumpare. Lännessä saari on matala ja kapea. Kumpareen länsiosassa on suuri petäjä, johon veistettyihin pilkkoihin on kaiverrettu vuosilukuja. Kumpareella on useita kuoppia ja saaressa on puuristien jäännöksiä. Aivan ilmeisesti tätäkin saarta on käytetty hautapaikkana.
Pitäjänkartastossa 1800-luvun puolivälistä saaren itäpäässä oleva korkea kumpare on nimeltään Kirkkosaari ja sinne on merkitty ristejä. Hoikkasaaren ja Yrjänän välissä pitäjänkartastossa on vielä Kalmasaari.
Vuoden 2012 inventoinnissa saaressa havaittiin laakea kuoppa, jonka koko on 4 x 2,5 x 0,7 metriä. Lisäksi havaittiin soikea kuoppa kooltaan 2 x 1 x 0,3 metriä ja pyöreähkö kuoppa halkaisija 2,5 metriä, syvyys 1 metri. Rinteessä oli kapea oja (2 x 0,15 x 0,1 metriä). Muitakin hyvin epäselviä painanteita havaittiin. Maassa oli lahonneen puuristin jäänteet, joissa oli kiinni takonaula ja neliönmuotoinen erikoinen kivi (hautakivi?). Rannassa olevassa puussa oli pilkat lounaan- ja kaakonpuoleisilla sivuilla. Kaakonpuoleisessa pilkassa on raapustettuna luvut ja kirjaimet: TM, 188?, V MTM 88 TK 8. Lounaan puoleisessa pilkassa merkinnät ovat: mahdollinen risti tai T, mahdollinen A, 1878, LA, AS, LS. |
| metsakeskus.1000005525 |
592 |
Ylä-Kintaus |
10001 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
415700.30600000 |
6911674.79100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005525 |
Kohde on pohjakaavaltaan neliömäinen, hajonnut uuni, jonka länsipuolella on n. 100 m säteellä on kolme viljelyröykkiötä metsässä.
Noin 25 metriä kohdepistemerkinnästä lounaaseen on löytynyt metallinetsinnässä mm. Juhana III:n ja Kustaa II Aadolfin rahat (tarkempia tietoja viranomaiskäyttöön Ilppari ILM24937). |
| metsakeskus.1000005525 |
592 |
Ylä-Kintaus |
10001 |
12001 |
13013 |
11006 |
27023 |
415700.30600000 |
6911674.79100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005525 |
Kohde on pohjakaavaltaan neliömäinen, hajonnut uuni, jonka länsipuolella on n. 100 m säteellä on kolme viljelyröykkiötä metsässä.
Noin 25 metriä kohdepistemerkinnästä lounaaseen on löytynyt metallinetsinnässä mm. Juhana III:n ja Kustaa II Aadolfin rahat (tarkempia tietoja viranomaiskäyttöön Ilppari ILM24937). |
| metsakeskus.1000005526 |
777 |
Pyöreäsuo N |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
563542.74900000 |
7212851.14400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005526 |
Raudanvalmistuspaikka sijaitsee Ala-Näljängällä, Näljänkäjärven eteläpuolella, Lehmivaaran luoteispuolella, runsaan kahden kilometrin päässä Joukokylän tiestä ja siitä koilliseen kääntyvän tienhaaran kaakkoispuolella, 50–60 metrin päässä kummastakin tiestä.
Paikalla on kaksi noin 4,5 metrin läpimittaista reunapaltteen ympäröimää kuoppaa, jotka ovat ilmeisesti miilukuoppia. Niiden vieressä on 2 x 2 metrin kokoinen ja puolen metrin korkuinen kasa, jossa turpeen alla on pääasiassa palanutta kiveä, mutta myös kuonaantunutta savea sekä rautakuonaa. Tämä on itse hytin jäännös. Sen keskellä oleva sulatusuunin paikka on jäänyt harvinaisen selvästi kuopalle. Ympäristössä on maassa palanutta kiveä ja hiiltä. Kohteen ja Nivankosken välillä sekä Näljänkäjoen Nivankosken pohjoisrannalla on joitain hiilimiilun pohjia. Monesti metsähakkuut ja niihin liittyvä maanpinnan muokkaus ovat vaurioittaneet pahoin raudanvalmistuspaikkoja. Pyöreäsuon alueella vahingot ovat jääneet hyvin vähäisiksi.
Vaikka paikka on edelleen syrjäinen, siihen on helppo tutustua. Suomussalmelta Joukokylään johtavalta tieltä kääntyy Haapalaisenvaran ja Rekelänvaaran välistä metsäautotie Nivankoskelle. Lehmivaaran luoteispuolella, runsaan kahden kilometrin päässä Joukokylän tiestä siitä kääntyy haara koilliseen. Kohde sijaitsee tienhaaran kaakkoispuolella, 50–60 metrin päässä kummastakin tiestä. |
| metsakeskus.1000005527 |
592 |
Kirkonkylä Puttola |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27009 |
405575.41200000 |
6902855.29800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005527 |
Paikalla on kaksi lohkokivistä tehtyä 3 m x 3 m ja 2,5 m x 2,5 m kokoista uunia. Pienemmässä on käytetty myös punaisia ja harmaita tiiliä. Rakenteiden korkeudet ovat 1 - 1,5 m välillä. Uunit ovat olleet Kallio-Puttolan entisen rakennuksen ja riihen uunit. Tila on siirretty nykyiselle paikalleen 1920-luvulla, mutta rakennukset on purettu vasta 1970-luvulla. Purettu asuinrakennus oli Puttolan sotilastorppa 1700-luvulla. |
| metsakeskus.1000005528 |
592 |
Kintaus Korpijärvi |
10001 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
415536.39800000 |
6905770.16400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005528 |
Kohde on mäenrinteessä sijaitseva viljelyröykkiöalue, joka käsittää 12 kpl halkaisijaltaan 1 - 2 m kokoista röykkiöitä. Röykkiöissä olevien kivien halkaisijat ovat alle 40 cm. Röykkiöt on koottu isomman kiven yhteyteen.
Inventoinnissa 2024 alueella havaittiin vain 3 röykkiötä, mutta loput saattoivat olla puuston ja aluskasvillisuuden peitossa. Röykkiöt on aikaisemmin määritelty viljelyröykkiöiksi mutta alue on kivikkoista moreenimaata eli sopimatonta peltoviljelyyn, millä perusteella kyseessä ovat ehkä ennemmin kaskiröykkiöt. 1800-luvun pitäjänkartassa on kohdalta n. 50 m koilliseen merkitty pienialainen pelto, mutta ei asutusta. Kolmen röykkiötä merkitty alakohteeksi. |
| metsakeskus.1000005529 |
777 |
Sarvikivi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27005 |
627446.86800000 |
7266679.65600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005529 |
Sarvikivi määrättiin Ruotsin ja Venäjän väliseksi rajapyykiksi Täyssinän rauhan jälkeen solmitussa Rajasuon sopimuksessa. Kivi on Miinoankiven tapaan kooltaan vaatimaton. Sen länsisivulla on Täyssinän rauhan rajamerkeissä tavalliset kolme kruunua ja itäsivulla venäläinen risti. Kolmen kruunun alla oleva S-kirjain viittaa Ruotsin kuningas Sigismundiin. U-kirjain (Uleåborg) liittyy vuoden 1827 Oulun ja Arkangelin kuvernementtien rajatarkistukseen. Itäpuolella kiveä on vastaavasti A. Länsipuolella on vielä vuoden 1934 rajantarkistuksessa tehty SUOMI ja itäpuolella CCCP.
Sarvikivi sijaitsee valtakunnan rajalla Kainuun ja Kuusamon rajan kohdalla. Se on pohjoisin tunnettu Täyssinän rauhan rajapyykki. Rajan kulku on kuvattu Rajasuon sopimuksessa suhteellisen tarkasti Iivaaralle Sarvikiveltä 35 päähän pohjoiseen. Siitä eteenpäin Jäämerelle asti rajan kulku jäi epämääräiseksi.
Sarvikivi sijaitsee rajavyöhykkeen ympäröimällä valtakunnanrajalla. Kivelle pääsy edellyttää rajavartioston kirjallista lupaa ja rajavartioston opasta. Sarvikivelle ei tiettävästi järjestetä yleisölle tutustumisretkiä Rajakankaan ja Miinoan kivien tapaan. |
| metsakeskus.1000005530 |
592 |
Kintaus Rautamäki |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27008 |
410029.60600000 |
6905906.08700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005530 |
Kohde on autioitunut ja heinittynyt pihapiiri, jossa on havaittavissa kiukaan pohja (2,8 m x 2,1 m x 1 m) sekä kiviaitaa (16m x 0,8m). Romahtaneet kivikellarit (2 kpl) sijaitsevat Rautamäen luoteisreunalla. Alueella on mahdollisesti muitakin rakennuksien pohjia/jäännöksiä.
Paikka liittyy viereisen koskensaaren tehtaan työläisasumiseen. Paikka ajoittuu vanhimmillaan 1800-luvulle, todennäköisesti 1900-luvun alkuun. 1800-luvun pitäjänkarttaan kohdalle ei ole merkitty asutusta, ei myöskään v. 1963 peruskartassa (lehti 2234 08)
Inventoinnissa 2024 alueella todettiin kaksi rakennuksenperustusta, joista toisessa on uuni, kellarikuoppa sekä lyhyt kiviaidan pätkä. Nämä on merkitty alakohteeksi. |
| metsakeskus.1000005531 |
601 |
Rönny Rautamäki |
10001 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
431115.63300000 |
7034270.54900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005531 |
Pöhlönrannan kivikautisen asuinpaikan vieressä, törmän päällä on sammalen peittämä kiukaan raunio. Rakennuksen seinälinjoja tai nurkkakiviä ei ole näkyvissä. |
| metsakeskus.1000005532 |
601 |
Korppinen Kukaspuronpirtti |
10001 |
12001 |
13013 |
11042 |
27000 |
452281.16700000 |
7020487.17600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005532 |
Kolkkujärven koillisrannalla on 5 m x 8 m kokoinen talonpohja, jonka eteläpuolella on metsittyneitä sarkapeltoja. Talon seinälinjat ovat näkyvissä vain maassa olevina hahmoina. Talonpohjasta n. 130 m luoteeseen on peruskarttaan merkitty lapinraunio. |
| metsakeskus.1000005533 |
601 |
Sydänmaa Multasuo |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
454763.00000000 |
7034530.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005533 |
Kohde käsittää 14 hiilikuoppaa/-miilua, raudansulatusuunin sekä rakennuksen pohjat. Sulatusuuni on muodoltaan neliskanttinen ja sen säilynyt pohja on rakennettu luonnonkivistä. Muotonsa puolesta uuni saattaa olla 1400-luvulla käyttöön tullut harkkohytti. Harkkohyttien käyttö päättyi syrjäseuduillakin kotitarvesulatuksessa jo 1700-luvun kuluessa.
Hiilikuoppien pohjilla on paksuhko noin 15 cm paksuinen hiilikerros. Suoraan rakennuksen pohjan itäpuolella olevan kuopan reunan välittömässä läheisyydessä on jäännöksiä rautamalmista. Osaa hiilikuopista on ilmeisesti käytetty myös rautamalmin paahtamiseen. Pohjoisimpien hiilimiilujen kohdalla Multasuon itäreunalla on alue, josta näyttää poistetun pintaturvetta. Tämä voi merkitä mahdollista miilujen kateaineen ottopaikkaa tai rautamalmin nostopaikkaa.
Lähistöltä ei tiettävästi tunneta 1700-luvulle tai myöhemmäksi ajoittuvia rakennuksia tai kyliä, mikä osaltaan viittaa siihen, että raudansulastusalue voisi olla 1700-lukua vanhempi.
2023 inventoinnissa kohde tarkastettiin. Paikalta todettiin kuvaillun mukaisen raudansulatusuunin jäännös joka on kasvillisuuden peittämä ja sitä kiertää lahonnut puuaita. Raunion luoteispuolella on metallikyltti: ”HARKKOHYTTI. MENETELMÄ KÄYTÖSSÄ 1200-1700 MM.LAILLA SUOJELTU KOHDE”. Inventoinnissa havaittiin että kohde on osin tuhoutunut todennäköisesti metsätöiden jäljiltä. Uunin raunion paikkatiedot tarkentuivat hiukan gps-mittauksen perusteella. Uusia hiilikuoppia tai -miiluja ei havaittu inventoinnissa kohteen ympäristössä.
Kohteen tarkemman laajuuden ja säilyneisyyden selvittäminen vaatisi kohdennetumman arkeologisen tutkimuksen. |
| metsakeskus.1000005534 |
601 |
Sydänmaa Varisaho |
10002 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
457029.20300000 |
7036388.79700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005534 |
Kohde on kokonaisuudessaan säilynyt pieni pihapiiri, johon kuuluu viisi rakennuksen pohjaa sekä pihapeltoalueen ulkopuolella olevat kaksi tervahautaa. Pihapiirin luoteisreunalla on soistunut suppa, joka lienee ollut käytössä kaivona.
Päärakennus on ollut 9 m x 22 m kokoinen, parituvallinen rakennus, jonka perustus on tehty lohkokivistä. Talossa on ollut kaksi uunia/kiuasta. Uunit ovat n. 1,5 m korkeita romahtaneinakin. Päärakennuksen lounaispuolella on pienempi rakennuksen pohja ( 5,5 m x 6 m), jossa ei ole tulisijaa, mutta kuitenkin kiviperusta. Kyseessä on todennäköisesti navetta/talli tai muu piharakennus. Päärakennuksesta länteen on 5 m x 5 m kokoinen rakennuksen pohja, jossa on rakennuksen kokoon nähden iso kiuas/uuni; romahtaneenakin kiuas peittää jopa puolet rakennuksen pinta-alasta. Kyseessä on mahdollisesti sauna. Päärakennuksesta luoteeseen on vielä yhden rakennuksen jäännökset: epämääräiset seinälinjat (3 m x 5 m), sekä itänurkassa oleva mahdollinen kiuas. Tämän rakennuksen pohjoispuolella on 6 m x 2 m kokoisen kellarin jäännökset.
Tervahaudat ovat hyvin isoja ja liittynevät suurpolttoaikaan. Pohjoisempi haudoista on mitoiltaan 16 m x 15 m ja eteläisempi tervahauta: 15,5 m x 17m. Molemmissa haudoissa on jäljellä pohjasssa tervasliisteitä ja reunoilla tervanjuoksutushalssien paikat. |
| metsakeskus.1000005535 |
105 |
Oinasaho |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27006 |
586953.47400000 |
7165580.24800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005535 |
Hyrynsalmen Luvankylästä tunnetaan poikkeuksellisen paljon rautahyttien jäännöksiä. Niiden löytymiseen ovat vaikuttaneet jopa monenlaiset sattumat, mutta tilanteen voi silti katsoa kuvastavan todellisuutta. Talonpoikainen raudanvalmistus oli siellä aikoinaan hyvin yleistä. Yksi suurimpia Luvankylästä tunnettuja raudanvalmistuspaikkoja on Luvanjärven Niskanperän pohjoispuolella sijaitseva Oinasahon hytti. Se sijaitsee Myhkyrinvaaran suon itäreunassa, vanhassa kuusikossa. Paikalla on yli kuuden metrin läpimittainen miilukuoppa, jonka pohjalla on esiinkaivetun puuristikon jäänteitä. Sen vieressä on itse sulatusuunin jäännökset. Lisäksi kohteeseen kuuluu kuonakasa, suomalmia sisältävä alue sekä pienempi kuoppa. Kohteesta tehdyn radiohiiliajoituksen mukaan se on todennäköisesti ollut käytössä vuoden 1640 ja 1800-luvun alun välillä.
Museovirasto on järjestänyt Oinasahon hytillä kaivaukset vuonna 1983. |
| metsakeskus.1000005535 |
105 |
Oinasaho |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27007 |
586953.47400000 |
7165580.24800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005535 |
Hyrynsalmen Luvankylästä tunnetaan poikkeuksellisen paljon rautahyttien jäännöksiä. Niiden löytymiseen ovat vaikuttaneet jopa monenlaiset sattumat, mutta tilanteen voi silti katsoa kuvastavan todellisuutta. Talonpoikainen raudanvalmistus oli siellä aikoinaan hyvin yleistä. Yksi suurimpia Luvankylästä tunnettuja raudanvalmistuspaikkoja on Luvanjärven Niskanperän pohjoispuolella sijaitseva Oinasahon hytti. Se sijaitsee Myhkyrinvaaran suon itäreunassa, vanhassa kuusikossa. Paikalla on yli kuuden metrin läpimittainen miilukuoppa, jonka pohjalla on esiinkaivetun puuristikon jäänteitä. Sen vieressä on itse sulatusuunin jäännökset. Lisäksi kohteeseen kuuluu kuonakasa, suomalmia sisältävä alue sekä pienempi kuoppa. Kohteesta tehdyn radiohiiliajoituksen mukaan se on todennäköisesti ollut käytössä vuoden 1640 ja 1800-luvun alun välillä.
Museovirasto on järjestänyt Oinasahon hytillä kaivaukset vuonna 1983. |
| metsakeskus.1000005537 |
290 |
Jonkerin Kalmosaaret |
10002 |
12002 |
13023 |
11006 |
27000 |
642881.21900000 |
7083473.49800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005537 |
Jonkerinjärvessä on kaksi Kalmosaarta, toinen Pyykönniemen länsipuolella ja toinen itäpuolella. Tässä puhutaan saarista itäisemmästä. Saariin ja myös niemiin hautaaminen on Kainuussa ollut varsin tavallista. Osaksi kyse oli väliaikaisista haudoista. Oli tärkeää saada vainaja haudatuksi siunattuun maahan, mutta pitkien matkojen ja huonojen kulkuyhteyksien takaa se ei kaikkina vuodenaikoina ollut mahdollista. Niinpä vainaja on haudattu tilapäisesti ja kuljetettu vasta sopivien kelien tultua siunattuun maahan. Saaria on käytetty myös virallisina hautapaikkoina. Kuhmossa, kuten koko Kainuussa on runsaasti saaria, joihin liittyy enemmän tai vähemmän varmoja tietoja haudoista. Jonkerijärven Kalmosaariin liittyy perimätieto, jonka mukaan toinen saarista on ollut karjalaisten papin, toinen tavallisen väen hautapaikka. Läntisestä (koordinaatit: p= 7087050, i=3639960) Kalmosaaressa ei ole enää havaittavissa mitään hautausmaakäyttöön viittaavaa (muinaisjäännösrekisterissä nimellä Jonkerin Kalmosaaret 2). Sen sijaan itäisessä on hautoihin viittaavia kuoppia ja painanteita ja sieltä on arkeologisissa tutkimuksissa löytynyt myös ihmisluita. Itäinen Kalmosaari on merkitty vuonna 1992 painettuun peruskarttaan muinaisjäännösmerkillä. |
| metsakeskus.1000005538 |
290 |
Jonkerin kivi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27006 |
642407.40000000 |
7086137.42200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005538 |
Jonkerin kivi sijaitsee Kuhmon eteläosassa, Jonkerinjärven pohjoisrannan edustalla. Melkein 2,5 metriä korkea suuri kivi erottuu varsin hyvin ympäristöstään. Kiven pinta on rapautunut ja osa kiveen tehdyistä merkinnöistä on siksi aikojen kuluessa tuhoutunut. Kivi on joskus liitetty Täyssinän vuoden 1595 rauhan rajaan, mutta varmoja todisteita siitä ei ole. Ilmeisesti Jonkerin kivi tuli valtakunnanrajan merkiksi vasta vuoden 1617 Stolbovan rauhan rajaa maastoon merkittäessä. Sen jälkeen raja säilyi tällä kohdalla muuttumattomana yli 200 vuotta, kunnes Jonkerin alue liitettiin Suomen suuriruhtinaskuntaan keisarin vuonna 1839 tekemällä päätöksellä. Silloin raja siirtyi noin 13 kilometrin päähän Jonkerin kivestä.
Stolbovan rauhaan liittyvät kivessä on Ruotsin kruunu ja osittain tuhoutunut venäläinen risti. Edellä mainittujen merkintöjen lisäksi kivessä on nykyään näkyvissä vain myöhäisiltä vaikuttavat nimikirjaimet MK sekä epäselvä E ja mahdollisesti N. Vuosien 1745 ja 1767 tarkastuksissa kivessä kerrotaan havaitun vuosiluvut 1684 sekä 1486, joitain kirjaimia ja kruunu. Vuonna 1948 Kainuun Sanomissa kerrottiin kivessä havaitun vuosiluku 1624 sekä numerot 1 ja 4.
Kivi on yleisesti tunnettu. Samuli Paulaharju julkaisi kivestä valokuvan teoksessaan Kainuun mailta vuonna 1922. Vuoden 1767 kuvauksessa kiven kerrotaan olleen terävän niemen kärkenä, nykyään se on selvästi erillään mantereesta. Niinpä tarkempi tutustuminen kiveen vaatii veneen. Rantaan kuitenkin pääsee helposti merkittyä, tosin hieman huonokuntoista polkua pitkin.
Vuoden 2011 Jonkerinjärven inventoinnissa paikan todettiin olevan aiempia kuvauksia vastaavassa tilassa. |
| metsakeskus.1000005539 |
290 |
Korpilammen eli Suolammen kivi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
644015.74600000 |
7089058.25000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005539 |
Rajakivi sijaitsee Saunajärven eteläpuolella, lähellä Suolammen itärantaa. Kivi on vajaan metrin korkuinen, pituudeltaan kolme ja leveydeltään kaksi metriä. Se tuli Ruotsin ja Venäjän valtakuntien rajaksi Täyssinän vuoden 1595 rauhan jälkeisessä rajankäynnissä vuonna 1596. Tähän liittyvät kiveen hakatut Ruotsin kolme kruunua ja Venäjän risti sekä rajan kulkusuuntaa osoittava viisari. Stolbovan vuoden 1617 rauhan rajankäyntiin liittyvät yksinäinen kruunu ja risti. Kivessä on myös muita, erittäin vaikeasti havaittavia merkkejä. Niiden tarkoitusta ei ole pystytty selvittämään. Lähettyvillä on mahdollisia huomiokiviä ja rajan kulkua osoittavia viisarikiviä. Rajamerkkinä kivi jäi käytöstä, kun Jonkerin mutkaksi nimitetty alue liitettiin keisari Nikolai I:n päätöksellä Suomen suuriruhtinaskuntaan vuonna 1839. |
| metsakeskus.1000005540 |
290 |
Rajakankaan kivi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27005 |
662899.00000000 |
7091163.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005540 |
Rajakankaan kivi sijaitsee Kuhmon keskustasta itäkaakkoon, Saunajärven tien päässä. Koska se on valtakunnan rajalla, jota ympäröi rajavyöhyke, sinne ei pääse ilman rajavartioston kirjallista lupaa ja opastusta.
Rajakankaan kivi tuli Ruotsin ja Venäjän väliseksi rajamerkiksi Täyssinän rauhan jälkeen vuonna 1596 solmitussa Rajakankaan sopimuksessa. Valtakunnan raja on siitä lähtien pysynyt Kainuun kohdalla tästä pohjoiseen mentäessä muuttumattomana. Niinpä Rajakankaan kivi on edelleen virallinen rajapyykki. Kyseessä on Euroopan vanhin valtioiden välinen raja.
Virallisen rajapyykin muodostaa kolme kiveä, kaksi suurta ja yksi pienempi niiden välissä. Läntiseen kiveen on hakattu vuosiluku 1596, Ruotsin tunnus kolme kruunua ja kuningas Sigismundia tarkoittavat kirjaimet SRS. Kirjainlyhenne IHS CHS tarkoittanee Jeesus Kristusta. Lukuisat muut kirjaimet ovat ruotsalaisen rajakomission jäsenten nimikirjaimia ja puumerkkejä. Osa kirjaimista näyttää olevan myöhempää tekoa. Venäläinen osapuoli piti ehkä sodan tulosta tappiona, eikä siksi ehkä ollut yhtä innokas ikuistamaan nimikirjaimiaan rajapyykkiin, Venäjän puoleisen kiven itäsivulle on hakattu vain venäläinen risti. 1800-luvun alkupuolella Venäjän keisarikunnan ja Suomen suuriruhtinaskunnan välinen raja tarkastettiin. Tällöin Suomen puoleiseen kiveen hakattiin Oulun kuvernemettiä tarkoittava U (Uleåborg) ja Aunuksen kuvernementtia tarkoittava O (Olonets).
Vuonna 1934 Suomen ja Neuvostoliiton välinen raja tarkastettiin. Tuolloin keskellä olevaan pienimpään kiveen hakattiin rajan taitepistettä osoittava reikä, rajan kulkua osoittava suuntaviiva sekä pyykin numero 662. Suomen puoleiseen suurempaan kiveen hakattiin lisäksi ’Suomi’ ja Neuvostoliiton puoleiseen ’CCCP’. |
| metsakeskus.1000005541 |
290 |
Miinoan kivi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
657601.10700000 |
7138513.37000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005541 |
Miinoan kivi sijaitsee Kuhmon keskusta koilliseen, pari kilometriä Iso-Palosen ja Maariansärkkien luonnonsuojelualueesta pohjoiseen. Koska se sijaitsee valtakunnan rajalla, jota ympäröi rajavyöhyke, sinne ei pääse ilman rajavartioston kirjallista lupaa ja opastusta.
Miinoan rajakivi sijaitsee vanhalla Suomen ja Vienan Karjalan välisellä kulkureitillä, entisellä Vienan valtatiellä. Kesällä veneet vedettiin kapean vedenjakajan yli vesistöstä toiseen, jonka jälkeen oli reitti auki joko Pohjanlahdelle tai Vienanmerelle. Myös talvella käytetty reitti kulki tätä kautta. Monet 1800-luvun kareliaanit käyttivät tätä reittiä tehdessään matkoja Vienaan. I.K. Inha otti kuuluisan valokuvan veneen vetäjistä Miinoan kiven vierellä. Niinpä kivi oli ennen varsin tunnettu.
Suureen maineeseensa nähden Miinoan kivi on pienikokoinen. Ruotsin ja Venäjän raja määrättiin kulkemaan sen kautta Täyssinän rauhan jälkeen solmitussa Rajasuon sopimuksessa vuonna 1596. Raja kulkee edelleen sen kautta. Kivessä on Täyssinän rauhan rajamerkkien tapaan Ruotsin tunnuksena kolme kruunua ja Venäjän tunnuksena pelkistetty venäläinen risti. Oulun ja Arkangelin kuvernementtien rajankäynnin seurauksena kivessä on vuosiluku 1827 ja kirjaimet U (Uleåborg) ja A. Suomen ja Neuvostoliiton välillä tehdyn rajantarkistuksen yhteydessä kiveen hakattiin vuosiluku 1934 sekä kirjoitukset ’SUOMI’ ja ’CCCP’. Kiven keskellä on rajan kulkusuuntaa osoittava viisari sekä ilmeisesti vuonna 1934 tehty poranreikä. Lisäksi kivessä on rajapyykin numero 681.
Miinoan kivi sijaitsee Kuhmon keskustasta koilliseen, pari kilometriä Iso-Palosen ja Maariansärkkien luonnonsuojelualueesta pohjoiseen. Koska se sijaitsee valtakunnan rajalla, jota ympäröi rajavyöhyke, sinne pääsy ilman rajavartioston kirjallista lupaa ja opastusta on kiellettyä. Rajavartiosto järjestää tutustumisia kiveen erilaisten tapahtumien yhteydessä. Muutoin käyntejä järjestetään mahdollisuuksien mukaan, mutta vain vähintään kymmenen henkeä käsittäville ryhmille. Tällöin asiasta on sovittava rajavartioston kanssa vähintään viikkoa ennen suunniteltua ajankohtaa. |
| metsakeskus.1000005542 |
290 |
Saarikosken rautaruukki |
10002 |
12015 |
13140 |
11006 |
27008 |
616781.63200000 |
7113161.45600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005542 |
Sotkamon Petäjäkosken kirjanpitäjä F.E. Bergström perusti Saarikosken rautaruukin Pajakkajoen varteen vuonna 1874. Ruukin toiminta päättyi tulipaloon jo vuonna 1878. Saarikosken rautaa pidettiin hyvälaatuisena ja ruukin pajassa tehtiin myös valmiita rautatuotteita, ainakin kirveitä ja auroja. Ruukki jäi pääomien puutteessa melko pieneksi ja sen toimintaa vaikeuttivat myös huonot liikenneyhteydet. Kesällä tuotteita kuljetettiin tervaveneillä Ouluun myytäväksi, mutta talvella ei ollut tätäkään mahdollisuutta.
Saarikoskella on runsaasti rakennustenpohjia, mutta vesakoituneessa maastossa niitä on vaikeahko hahmottaa. Pajakkajoki virtaa Saarikoskessa kahdessa uomassa, sillä välissä on saari. Pohjoinen on varsinainen pääuoma. Sitä on perattu uittoa ja veneliikennettä varten. Sen pohjoisrannalle on tehty kivistä kosken mittainen komea möljä. Ruukki sijaitsi eteläisen haaran varrella. Saaren ja sillan välissä on ollut kaksiaukkoinen pato. Sen jäännöksiä on käytetty myöhempien siltojen rakentamisessa. Nykyään saareen ei enää ole siltayhteyttä. Saaren itäpäässä on muutaman kymmenen metrin pituisen, hirrestä ja kivestä rakennetun virranjohtimen jäännökset. Itse saaressa on rautakuonaa ja yhden tai kahden rakennuksen jäännökset. Selvimmät rakennuksen jäännökset ovat saunarakennuksen jäännökset. Se on tehty ruukin toiminta-ajan jälkeen. Varsinaiset tuotantolaitokset ovat sijainneet mantereella, aivan uoman rannassa padon jäänteistä länteen. Ne erottuvat nyt maastossa korkeahkona kumpareena. Tuon kumparealueen länsipuolella rannassa on runsaasti rautakuonaa. Kauempana rannasta voi maastossa erottaa joitain, ilmeisesti ainakin osaksi ruukkia myöhäisempien rakennusten pohjia. |
| metsakeskus.1000005542 |
290 |
Saarikosken rautaruukki |
10002 |
12005 |
13000 |
11006 |
27008 |
616781.63200000 |
7113161.45600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005542 |
Sotkamon Petäjäkosken kirjanpitäjä F.E. Bergström perusti Saarikosken rautaruukin Pajakkajoen varteen vuonna 1874. Ruukin toiminta päättyi tulipaloon jo vuonna 1878. Saarikosken rautaa pidettiin hyvälaatuisena ja ruukin pajassa tehtiin myös valmiita rautatuotteita, ainakin kirveitä ja auroja. Ruukki jäi pääomien puutteessa melko pieneksi ja sen toimintaa vaikeuttivat myös huonot liikenneyhteydet. Kesällä tuotteita kuljetettiin tervaveneillä Ouluun myytäväksi, mutta talvella ei ollut tätäkään mahdollisuutta.
Saarikoskella on runsaasti rakennustenpohjia, mutta vesakoituneessa maastossa niitä on vaikeahko hahmottaa. Pajakkajoki virtaa Saarikoskessa kahdessa uomassa, sillä välissä on saari. Pohjoinen on varsinainen pääuoma. Sitä on perattu uittoa ja veneliikennettä varten. Sen pohjoisrannalle on tehty kivistä kosken mittainen komea möljä. Ruukki sijaitsi eteläisen haaran varrella. Saaren ja sillan välissä on ollut kaksiaukkoinen pato. Sen jäännöksiä on käytetty myöhempien siltojen rakentamisessa. Nykyään saareen ei enää ole siltayhteyttä. Saaren itäpäässä on muutaman kymmenen metrin pituisen, hirrestä ja kivestä rakennetun virranjohtimen jäännökset. Itse saaressa on rautakuonaa ja yhden tai kahden rakennuksen jäännökset. Selvimmät rakennuksen jäännökset ovat saunarakennuksen jäännökset. Se on tehty ruukin toiminta-ajan jälkeen. Varsinaiset tuotantolaitokset ovat sijainneet mantereella, aivan uoman rannassa padon jäänteistä länteen. Ne erottuvat nyt maastossa korkeahkona kumpareena. Tuon kumparealueen länsipuolella rannassa on runsaasti rautakuonaa. Kauempana rannasta voi maastossa erottaa joitain, ilmeisesti ainakin osaksi ruukkia myöhäisempien rakennusten pohjia. |
| metsakeskus.1000005543 |
578 |
Kiveskoski |
10002 |
12015 |
13140 |
11006 |
27000 |
524658.62500000 |
7142209.45600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005543 |
Varisjoessa, vajaan puolen kilometrin päässä Kivesjärvestä on joen ensimmäinen koski. Siihen päätti Vaalan Myllyrannan omistaja Carl Gustaf Bergbom perustaa harkkohytin Myllyrannan ruukin apuhytiksi. Tämä Kiveksen ruukki kerrotaan rakennetun huolella ja kustannuksia säästämättä. Laitos rakennettiin kesällä 1848 mutta otettiin käyttöön vuonna 1852. Kiveksen rauta oli hyvälaatuista ja sitä pidettiin ruotsalaista ostorautaa parempana. Omistaja oli toimintaan erittäin tyytyväinen. Hytissä tapahtuva raudanpoltto jäi kuitenkin kehityksen jalkoihin. Omistajanvaihdosten myötä sekä taloudellisiin vaikeuksiin ajautunut Myllyrannan ruukki kuin Kiveksen apuruukkikin päätettiin lakkauttaa ja perustaa niiden sijaan masuuni Varisjoen varteen. Vanhat ruukit hävitettiin vuonna 1859. |
| metsakeskus.1000005544 |
578 |
Hotellinkoski |
10002 |
12015 |
13140 |
11006 |
27000 |
525398.32900000 |
7141369.79400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005544 |
Kiveskosken ruukin lakkauttamisen ja hävittämisen jälkeen vuonna 1859 uudeksi masuunin rakennuspaikaksi valittiin kilometrin verran Kiveksen ruukista alajuoksulle sijaitseva Varisjoen koski. Alun perin masuunia suunniteltiin Vaalan Myllyrantaan, mutta Varisjoella malmin ja hiilen saanti oli varmempaa. Paikan nimi muuttui masuunihankkeen yhteydessä arkisesta Myllykoskesta komeasti Hotellinkoskeksi. Omistajaksi vaihtui venäläinen yhtiö ja laitoksen nimeksi tuli Kiveskosken masuuni. Uudet omistajat alkoivat nopeasti ihmetellä tilannetta; rahaa kului suuret määrät, mutta mitään valmista ei tullut. Paikalle lähetettiin tarkastajia, jolloin uusille omistajille selvisi asioiden todellinen tila. Heitä oli kaupanteossa huijattu. Yrityksen taloudellisesta tilanteesta oli annettu kaunistelu kuva ja rakennustöihin sijoitetut rahat oli käytetty komeaan päärakennukseen, suuriin työväenkasarmeihin sekä silta- ja patolaitteisiin. Tuotantolaitoksia sen sijaan ei oltu saatu alkua pitemmälle. Asioiden hoito oli ollut sekä kyvytöntä että suorastaan epärehellistä. Tilanne johti pitkiin riitoihin ja yhtiön konkurssiin. Näin koko masuunihanke raukesi. Rakennustöiden paikalle houkuttelema väki jäi työttömäksi. Osa jäi paikkakunnalle ja jatkoi juopottelevaa elämää. Mukana oli myös rikollista ainesta. Nämä tapahtumat olivat osaltaan synnyttämässä Kiveksen rosvoiksi nimettyä joukkiota, joka on jäänyt historiaan ainoina Suomen sisävesillä toimineina merirosvoina. He nimittäin ryöstelivät talollisten lisäksi tervansoutajia Oulujärvellä.
Kiveksen harkkohytin paikalla toimi myöhemmin saha ja mylly. Ruukin rakennukset ovat hävinneet. Raudanvalmistuksesta kertovat vain suuret kuonakasat ja jotkut epämääräiset kumpareet ja mahdolliset voimakanavien jäänteet joen koillispuolella. Joessa on myös näyttäviä rantapengerryksiä ja johtimia. Länsipuolella on laajalla alueella metrin paksuinen kerros raudanvalmistuksessa tarvittua hiiltä. Aivan kohteen vieressä on Manamansaloon johtava tie. Jos ruukin jäännökset ovatkin hävinneet niin mylly on kunnostettu. Se tunnetaan Hakasuon myllyn nimellä. Myllyn ja tien välissä on pysäköintialue nuotiopaikkoineen, opastauluineen sekä paikan menneisyydestä kertovine muistomerkkeineen. Paikalla pidetään kesäisin kyläjuhlia. Tämän ansiosta sinne on rakennettu raudanpolttonäytöksissä käytettävä rautahytin kopio.
Hotellikoskella on keskeneräisestä masuunista muistona kivistä tehty masuunin pohja, patorakennelman jäännöksiä, suuren rakennuksen kivijalka ja kaivon tapainen rakennelma. Kosken rannalla olevassa kuusikossa sijaitsevat jäännökset ovat vaikuttavan näköiset. Niihin on myös melko helppo tutustua, sillä ne sijaitsevat opastein varustetun luonto- ja kotiseutupolun varressa.
|
| metsakeskus.1000005545 |
578 |
Hyttisuo |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
547579.39600000 |
7143189.13100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005545 |
Suomessa miltei jokainen maastokohta, mäki, lampi ja suo on nimetty. Nimi liitetään usein niin kiinteästi paikkaan, ettei nimen sisältöä tule edes ajatelleeksi. Se voi kuitenkin kertoa paljon paikan menneestä asutuksesta, alueen käytöstä ja siellä sattuneista tapahtumista. Kainuussa yleiset hytti-alkuiset nimet liittyvät ennen niin yleiseen talonpoikaiseen raudanvalmistukseen. Näin myös Mieslahden pohjoispuolella oleva Hyttisuo. Sen eteläreunasta on löytynyt raudanvalmistuspaikan jäännökset. Kohde sijaitsee 450 metrin päässä tiestä.
Suosta nousevan kumpareen luoteispäässä on kaksi noin neljän metrin läpimittaista ja puolen metrin syvyistä kuoppaa. Kyse on ilmeisistä miilukuopista. Vieressä on parin metrin läpimittainen ja puolisen metriä korkea kumpare, kaiken todennäköisyyden mukaan itse sulatusuunin jäännökset. Toinen, neljän metrin läpimittainen kumpare sisältää raudan pelkistyksessä syntynyttä kuonaa. Monet Kainuun raudanvalmistuspaikoista ovat löytyneet metsänuudistukseen liittyvän maanmuokkauksen jälkeen. Joku on alkanut ihmetellä esiin tulleita kuonanpaloja sekä hiiltä. Tämä on yksi harvoista täysin ehjänä säilyneistä kohteista.
Kumpare kasvaa pääosin mäntymetsää. Hytin kohdalla on, kuten tavallista, runsaasti katajaa. Itse Hyttisuo on ojitettu ja metsittynyt.
Tarkastus 2023: Tarkastuksessa todettiin kaksi miilua, pelkistysuunin jäänteet, kuonakasa ja kaksi kuoppajäännöstä, jotka ovat olleet todennäköisesti kellareita tai varastoja. ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000005546 |
697 |
Rautakorpi |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
560714.06200000 |
7158263.10500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005546 |
Raudanvalmistuspaikka sijaitsee Lehtovaaran eteläpuolella Emäjoen ja Tenämäjärven välissä. Paikka on Heposuon reunassa, matalan kumpareen luoteisrinteessä heti Lehtovaaran eteläpuolelle Paikka kasvaa mäntymetsää. Hytin kohdalla on, kuten tavallista, runsaasti katajaa. Paikalle pääsee Emäjoen länsipuolta Ristijärveltä Hyrynsalmelle johtavalta tieltä. Siltä kääntyy tie, joka johtaa Lehtovaaralle ja sen yli eteläkaakkoon, joen rannassa oleviin taloihin. Noin 0,3 km ennen Toppilan ja Raappanan taloihin kääntyvää tienhaaraa siitä lähtee ajoura luoteeseen. Hytille pääsee helpoimmin kulkemalla tätä ajouraa vajaat 0,3 km Heposuon reunaan. Hytti on siitä 150 metriä länsilounaaseen.
Rautakorpi on yksi Kainuun komeimpia ja parhaiten säilyneitä rautahyttikohteita. Se sijaitsee Rautakorveksi nimetyssä paikassa, nimi siis liittyy raudanvalmistukseen. Siellä on kaksi kuoppaa, toisen läpimitta on 6,5 metriä, toisen 3,5 metriä molempien syvyys on metrin luokkaa. Ne ovat hiilen valmistuksessa tarvittuja miilukuoppia. Suuremman kuopan vieressä on yhdeksän metrin pituinen kumpare, jossa on kuonaa ja palanutta kiveä. Siinä on ilmeisesti raudan pelkistyksessä syntyneen kuonan keskellä sulatusuunin jäännökset. Viereisellä Heposuolla kerrotaan olleen malminnostokuoppia. Kohde on miltei täysin ehjä, vain miilujen pohjia on hieman kaiveltu.
|
| metsakeskus.1000005548 |
765 |
Maanselän kivi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27005 |
573714.07100000 |
7084773.73400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005548 |
Maanselän kivi sijaitsee UKK-reitin varrella Kalliojärven eteläpäästä kaakkoon, Valtimon rautatieaseman itäpuolella, nykyisellä Sotkamon ja valtimon rajalla, joka on myös Kainuun ja Pohjois-Karjalan maakuntien raja. Paikalle on varsin helppo löytää Kajaani–Joensuu –tieltä. Maanselän kivi on huomiota herättävän kokoinen: korkeutta sillä on yli kolme metriä ja ympärysmittaa noin 12 metriä. Kivessä on runsaasti hakkauksia, joista osa on selviä mutta osa niin heikkoja ja matalia, että niiden tulkinta tuottaa suuria vaikeuksia. Säilyneet ja tulkittavissa olevat merkit kuitenkin osoittavat sen rajakiveksi.
Maanselän kivi on perimätiedon mukaan Täyssinän vuoden 1595 rauhan rajamerkki, mihin viittaavat myös kivessä olevat kolme kruunua ja venäläinen risti. Yhden kiven merkinnöistä on esitetty liittyvän myös Pähkinäsaaren vuoden 1323 rauhan rajaan, mutta tulkinta on hyvin epävarma. Vuosiluvut 1(6)80 ja 1684 nimikirjaimineen liittyvät lääninrajan selvitykseen ja vuosiluku 1767 nimikirjaimineen lääninrajan käyntiin. Kivessä on myös todennäköisesti isojakoon liittyviä merkintöjä, kiintopisteen merkki sekä merkintöjä, joiden tarkoitusta ei ole pystytty selvittämään. Kiveä on siis varmasti käytetty läänin rajan merkkinä, mutta se on mahdollisesti joskus osoittanut myös valtakunnan rajaa. |
| metsakeskus.1000005549 |
765 |
Petäjäkoski |
10002 |
12015 |
13140 |
11006 |
27000 |
553167.37900000 |
7073957.02200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005549 |
Petäjäkosken rautaruukki valmistui vuonna 1840, siis suunnilleen samaan aikaan kuin muutkin Kainuun ruukit. Ruukin perustajat olivat kajaanilaisia virkamiehiä. Tärkeimpänä vaikuttimena ruukin perustamisessa oli halu kohentaa toistuvista nälkävuosista kärsivän syrjäseudun rahvaan synkkää taloudellista tilannetta. Ruukin yhteyteen perustettavalla mallitilalla haluttiin antaa väestölle esimerkki hyvästä maatalouden harjoittamisesta. Petäjäkosken ruukin rauta tunnettiin erinomaisesta laadusta ja sen tuotanto oli harkkohytiksi varsin suurta. Varsinaisen tarkoituksensa ruukki myös täytti, väestön taloudellisen tilanteen parantumista pidettiin nimenomaan ruukin ansiona. Alkuaikoinaan ruukki työllisti kaksi harkonpuhaltajaa, kolme seppää ja kaksi hiilirenkiä, lisäksi kahdeksan malminnostajaa hankki malmia lähiseudun järvistä.
Monista muista tuon ajan ruukeista poiketen ruukkia hoidettiin mallikelpoisesti. Kaikesta huolimatta omistajat joutuivat taloudellisten vaikeuksiensa vuoksi myymään ruukin vuonna 1860, jolloin siitä tuli läheisen Jyrkän ruukin apuhytti. Laitosta laajennettiin ja tuotanto kohosi entisestään. Malminnostajien määrä kaksinkertaistettiin, lisäksi palkattiin 23 hiilenpolttajaa ja viisi apulaista. Ruukin työllistävä vaikutus oli siis melkoinen. Ruukki Neljän vuosikymmen toiminnan jälkeen ruukin toiminta lopetettiin kannattamattomana vuonna 1880.
Kohde sijaitsee Sotkamon eteläosassa, Laakajärven ja Suuri-Petäisen välissä olevan joen luoteisrannalla, Petäjäkosken kohdalla. Mitään ruukin aikaisia rakennuksia ei enää ole jäljellä. Jokea käytetään nykyään virkistyskalastukseen. Kalastajia varten joen yli on tehty silta 0,2 km päähän maantiesillasta. Joen rannat kasvavat tiheää lepikkoa ja ovat varsin pöheikköiset. Ruukin tuotantolaitokset sijaitsivat rannan ja korkean rantatörmän välissä. Törmän päällä sijaitsee Koskelan talo ulkorakennuksineen. Jokirannassa on ruukin jäännöksinä 9 x 9 metrin kokoinen kumpare, jossa näyttää olevan itse hytin pohja, mahdollinen rakennuksenpohja sekä kuonaa ja hiiltä sisältäviä kumpareita. Koska paikka sijaitsee tien vieressä, siihen on helppo tutustua. Joen ranta on kuitenkin hankalakulkuinen ja jäännöksiä on vaikea erottaa kasvillisuuden peitosta. |
| metsakeskus.1000005551 |
785 |
Myllyranta |
10002 |
12015 |
13140 |
11006 |
27000 |
490086.00000000 |
7159987.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005551 |
Kohde sijaitsee Jylhämän voimalaitoksen patoaltaan lounaispuolella, 0,9 km voimalaitoksesta kaakkoon. Nykyisin ranta kasvaa nuorehkoa, melko tiheää kuusimetsää Pääosa Myllyrannan ruukin jäänteistä on Jylhämän patoaltaan ja sen patovallin alla. Esimerkiksi raudanvalmistuksessa syntyvää rautakuonaa ei paikalta enää löydy. Patovallin vieressä on kuitenkin suuren päärakennuksen kivijalka ja kellarin rauniot. Rakennus purettiin ja siirrettiin muualle ja sen hirsistä rakennettiin Suomen Matkailijayhdistyksen kuuluisa hotelli, joka tuhoutui talvisodan pommituksissa. Hieman kauempana patovallista on pitkä voimakanava. Se rakennettiin toiminnan jo loputtua. Kanavan reunat on osittain kivetty. Sen alkupäässä on sahan suuret peruskivet.
Kanavan länsipuolella on Oulujoki OY:n patotyömaan aikaisten parakkien jäännöksiä. Myllyrannan kuusi parakkia olivat ns. perheparakkeja, eivät patotyömaan aikaisia ns. poikamiesparakkeja. Yhdessä perheparakissa asui kahdeksan perhettä. Ainakin osa parakeista on ollut pystyssä vielä vuoden 1960-vaiheilla.
Oulun lääninkamreeri Carl Gustaf Bergbom perusti Myllyrannan ruukin Myllyrannan kruununtalon maalle. Perustamisprivilegio harkkohytille myönnettiin vuonna 1838. Paikalle rakennettiin kaksipiippuinen harkkouuni, vasarapaja ja manufaktuuripaja. Bergbom päätti siirtää ruukkia noin 450 m ylemmäksi saman kosken rannalle, mutta paikkakuntalaiset vastustivat tulvien pelossa uutta patoa ja jo rakennettu pato purettiin ja ruukki rakannettiin uudelleen alkuperäiselle paikalle.
1800-luvun puolivälin jälkeen Myllyrannasta suunniteltiin rakennettavan suurruukki. 1858 ruukki sai privilegion mm. masuunin, putlaus- ja hitsausuunien, valssilaitoksen sekä nippu- ja naulavasaran rakentamiseen. Muutaman vuoden tuloksena yhtäkään tuotantolaitosta ei saatu valmiiksi. Myllyrantaan rakennettiin 460 m pitkä pato, voimakanava, saha sekä ruukinkartano. Suurien rahaongelmien sekä osaamattomuuden seurauksena viimeistään vuonna 1864 rakennustyöt lopetettiin. Vuonna 1873 ruukin tehdasrakennuksista jäljellä oli enää saha, mylly ja osittain luhistunut vasarapaja.
Patoaltaasta huolimatta Myllyrannassa on vielä jopa näyttäviäkin jäänteitä Kainuun teollistumisen varhaisvaiheista. Paikka sijaitsee vain parin kilometrin päässä Vaalan keskustasta ja Myllyrannan jäännökset kuuluvat tekeillä olevaan Vaalan Lavanrannan ja Nuojuan voimalaitoksen väliseen ulkoilureittiin. Paikalle pääsee myös Jylhämän teiltä Ketunsaaren tienristeyksen kohdalta. Sieltä tulee vanha tieura voimakanavan yli vievälle sillalle. Ulkoilureitin rakentamiseen liittyen jäännökset on merkitty opastauluin. Lisäksi alueelta on raivattu puustoa ja voimakanavan ylittävä silta on uusittu. Sillalta vie sorakäytävä patopenkereen viereen päärakennuksen kivijalan lähelle. Käytävän jatkoksi on vielä tehty penkereen päälle johtavat portaat. Patoallas mahtavine valleineen on myös eräänlainen nähtävyys.
V. 2017 inventoinnin kuvaus tutkimusosiossa. |
| metsakeskus.1000005552 |
205 |
Saaresjoki |
10002 |
12015 |
13140 |
11006 |
27008 |
495250.57600000 |
7106513.72200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005552 |
Saaresjoen harkkohytti sijaitsee soiden ympäröimällä ja asumattomalla alueella Saaresjärvestä laskevan Saaresjoen varressa. Saaresmäen kylä on siitä kolmen kilometrin päässä etelässä.
Saaresjoen hytti oli toinen Vaalan Myllyrannan apuhyteistä ja toinen oli Paltamon Kiveskoskella. Apuhyttejä tarvittiin, koska raudan pelkistyksessä tarvittavan hiilen hankinta itse Myllyrannassa oli odotettua hankalampaa. Saaresjoella oli kaksipiippuinen harkkouuni, asuinrakennus, hiilihuone sekä joessa hirsinen pato. Saaresjoen harkkohytin käyttöaika oli varsin lyhyt. Hytin toiminta alkoi vuonna 1844, mutta jo vuosikymmenen lopussa sen sanotaan olleen rappiotilassa ja toiminta päättyi seuraavalla vuosikymmenellä. Saaresjoen ruukilla valmistettua rautaa vaivasi kylmähauraus ja valmiiden harkkojen kuljetus oli vaivalloista.
Nyt ruukin paikka on tiheähkön kasvillisuuden peitossa. Jäänteet on kuitenkin helppo erottaa. Suurin niistä on turpeen peittämä, 7 x 7 m kokoinen ja 2,5 m korkuinen kumpare, jonka juurella on vielä erotettavissa hirsien jäännöksiä. Turpeen joukosta näkyy liuskekiven kappaleita. Kyseessä on mitä ilmeisimmin sulatusuunin jäännökset. Sen ympärillä on turpeen peittämä, rautakuonaa sisältävä valli. Kuonaa on myös joessa ja hytin yläpuolella olevassa padon jäännöksessä ja sen vieressä. Itse Saaresjokea on perattu ja se on nykyään varsin vaatimaton puro. |
| metsakeskus.1000005553 |
400 |
Olla |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
211154.13800000 |
6766608.17100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005553 |
Kohde sijaitsee Vahantaan kylässä, 300 m Vahantaantien ja Merrantien risteyksestä itäkoilliseen ja 180 m Yli-Ollan talosta koilliseen. Maasto on entistä hakamaata, jota on raivattu pelloksi. Paikalta on todettu 1955 inventoinnissa maakivi (4,2 x 3,5 x 1,8 m), jossa on seitsemän kuoppaa (lev. 4-6 cm, syv. 6-10 cm). Eteläreunan pystyseinämässä on viisi lähekkäistä kuoppaa ja pohjoisreunalla, jonkin verran kaltevalla pinnalla kaksi kuoppaa. Jäännöstä ei ole tarkastettu 1950-luvun jälkeen eikä sen kunnosta ole tietoa. |
| metsakeskus.1000005555 |
400 |
Nummenmäki |
10001 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
219242.93400000 |
6758842.33100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005555 |
Kohde on sijainnut Kusnin kylässä, Sonkin talosta vajaan kilometrin koilliseen, Kusnintien itäpuolella olevan Nummenmäen pohjoisrinteessä. Paikalta on tunnettu jo 1800-luvun lopulla röykkiö, joka on 1955 inventoinnin mukaan lähes täysin tuhoutunut. Sen vieressä on ollut toinenkin jäännös, joka on tuhoutunut. |
| metsakeskus.1000005556 |
400 |
Hatuksenkallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
219686.75300000 |
6758472.47700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005556 |
Kohde sijaitsee Kusnin kylän keskustasta runsaan kilometrin koilliseen, noin 650 m Kusnintieltä ja Tunterintien risteyksestä itään, Tunterintien pohjoispuolella. Maasto on metsäisen kallion lakea. Paikalta on todettu 1955 inventoinnissa suureksi osaksi tuhottu reunakivellinen röykkiö, jonka keskellä on erottunut kivipaasi. Kohdetta ei ole tarkastettu eikä sen tarkasta sijainnista tai kunnosta ole tarkempaa tietoa. |
| metsakeskus.1000005558 |
400 |
Valkon linnavuori |
10001 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
211551.97600000 |
6767799.69700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005558 |
Kohde sijaitsee Valkon kylään kuuluvalla Linnavuorella, Voilammen itäpuolella. Maasto on kallioista mäkeä. Paikalla on 1955 inventoinnin mukaan mahdollinen röykkiö. Jäännöstä ei paikannettu kartoille, mutta sen on ilmoitettu sijaitsevan Linnavuorella tai Linnamäellä, loivarinteisen mäen eteläpuolella. |
| metsakeskus.1000005559 |
61 |
Heipakka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
309926.48000000 |
6763482.90100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005559 |
Asuinpaikka sijaitsee Matkun kylän ja Matkun aseman länsipuolella, Koijoen pohjoisrannalla olevan Heipakka-nimisen mäen lounaaseen suuntautuvalla tasanteella joesta noin 50 m pohjoiseen ja Saarelan talosta 800 m kaakkoon. Lähin rakennus on kesämökki aivan asuinpaikkatasanteen alapuolella, jokitörmällä.
Asuinpaikka on noin neljä metriä korkean kalliotörmän päällä olevalla tasanteella, jota rajaa lännessä kivilohkareikko ja pohjoisessa Heipakan mäeksi nouseva kallio. Tasanteen koko on noin 25 x 15 metriä. Paikalle tehdyistä kahdesta koekuopasta löydettiin kvartsia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.1000005572 |
61 |
Korkeaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
310718.17500000 |
6761845.55800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005572 |
Asuinpaikka sijaitsee kolmen kunnan: Forssan, Jokioisten ja Humppilan rajalla, Matkun kylän eteläpuolella ja Koijoen pohjois-/itärannalla, Korkeaniemen talosta 150 m etelään pellolla.
Joenrannalla olevalta kummulta on aiemmin löytynyt taltan teräkatkelma (KM 10147:3) ja läheltä hukkaan joutunut soikea tuluskivi. Koijoen rannalla pellot ovat savisia. Taltan löytöpaikaksi mainitun kummun kaakkoispuolella kulkevan peltotien tuntumasta on löytynyt muutamia kvartseja. Kummun eteläpuolelta, noin 50 x 25 m kokoiselta alueelta on vuorostaan runsaasti kvartseja läheltä joen rantaa.
Toinen, erillinen löytökeskittymä on hieman ylempänä pellolla 90 m itäkaakkoon paikassa, jossa on pieni etelään suuntautuva peltoniemeke. Tämä löytöalue on kooltaan noin 40 x 20 m. Asuinpaikka näyttää sijaitsevan kokonaan pellolla, ja sen kokolaajuudeksi on arvioitavissa noin 200 x 50 m. |
| metsakeskus.1000005573 |
61 |
Mikkola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
310474.26400000 |
6762725.20400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005573 |
Asuinpaikka sijaitsee Matkun kylän lounaispuolella, noin 120 m Koijoen rannasta pohjoiseen ja 400 m Mikkolan talosta eteläkaakkoon.
Paikalla on pieni peltojen keskellä oleva metsä- ja kalliokumpare, jonka Matkulta Sironkulmalle johtava Mikkolantie halkaisee jättäen korkeat maaleikkaukset näkyviin. Tien länsipuolisesta leikkauksesta on löytynyt kvartsi-iskos ja samalle puolelle, tienpenkasta kolmen metrin päähän tehdystä koekuopasta, multamaisen tomuisen hiekan seasta, kvartsikaapimen katkelma. Asuinpaikka on tuskin kovin laaja, sillä tie on leikattu syvästi kumpareeseen, ja tien itäpuolelta on otettu maata jonkin verran. Länsipuolella kallioinen kumpare jatkuu joitakin kymmeniä metrejä. Siellä on hiekkaisia tasanteita, joille tehdyistä koekuopista ei kuitenkaan ole löytynyt mitään. Myöskään tien itäpuolella olevan raunioituneen kellarin luona olevalta tasanteelta ei löytynyt mitään. Asuinpaikka on rajattu tien länsipuoliselle kumpareelle noin 50 x 30 m kokoiseksi alueeksi. |
| metsakeskus.1000005574 |
61 |
Kalsunkoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
313040.27700000 |
6754263.62000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005574 |
Asuinpaikka sijaitsee Kalsussa lähellä Jokioisten ja Forssan välistä rajaa, Jänhijokeen laskevan Peräjoen länsirannalla, Kalsunkosken alapuolella olevalla pellolla, Lassilan talon koillispuolella, vastapäätä Kalsun kartanoa.
Talon pohjoispuolitse kulkevan tien pohjoispuoliselta pellolta on löytynyt sieltä täältä kvartseja korkealta törmältä noin 180 m pitkältä ja 20 - 30 m leveältä vyöhykkeeltä. Pellon maaperä on lähinnä hiesua. Osa kvartseista on hieman epämääräisiä, mutta joukossa on muutama selvähkö iskos. Asuinpaikan puolesta puhuu lisäksi sijainti joen rannalla sellaisessa kohdassa, johon muodostuu eläimistöä houkutteleva kosteikko, luhta. Vastaavassa paikassa asuinpaikkoja on mm. Jokioisten Vaulammilla. |
| metsakeskus.1000005576 |
61 |
Lamminmäki 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
314220.82600000 |
6748607.89500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005576 |
Asuinpaikka sijaitsee Forssan keskustasta luoteesen olevan Lamminmäen harjun etelärinteellä, Loimijoen pohjoisrannalla. Vastapäätä asuinpaikkaa joen etelärannalla ja Porin valtatien varrella on Autokeidas.
Harjun pohjoispuolella on pieni Mäkilammi, jossa on uimaranta. Sen eteläpuolella on itään ja etelään suuntautuvat laskettelurinteet. Mäen kaakkoisosassa on iso hiekkakuoppa, jonne johtaa tie idästä, Inkin teollisuusalueen ja peltojen kautta. Lamminmäki 1 -asuinpaikka sijaitsee aivan hiekkakuopan ja sitä kiertävän tien eteläpuolella olevilla tasanteilla Loimijoen soistuneen rannan yläpuolella. Maasto on lehtomaista sekametsää. Hiekakkuopasta huolimatta asuinpaikka on ilmeisesti täysin ehjä.
Asuinpaikkalöytöjä on kahdelta muinaiselta rantatasanteelta, joiden välillä on noin kahden metrin korkeusero. Koekuopista löydettiin kvartsia ja palanutta luuta. Asuinpaikan laajuudeksi voidaan arvioida noin 75 x 45 m kokoinen alue. |
| metsakeskus.1000005577 |
61 |
Lamminmäki 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
314114.86600000 |
6748720.85500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005577 |
Asuinpaikka sijaitsee Forssan keskustasta luoteeseen olevan Lamminmäen harjun etelärinteellä, Loimijoen pohjoisrannalla.
Harjun pohjoispuolella on pieni Mäkilammi, jossa on uimaranta. Sen eteläpuolella on itään ja etelään suuntautuvat laskettelurinteet. Mäen kaakkoisosassa on iso hiekkakuoppa, jonne johtaa tie idästä, Inkin teollisuusalueen ja peltojen kautta. Lamminmäki 2 -asuinpaikka sijaitsee hiekkakuopan länsipuolella, koivutaimikkoa kasvavan alueen, ilmeisesti vanhan hiekkakuopan eteläpuolella. Vanha hiekkakuoppa ei näy enää nykykartoilla. Löytöjä saatiin vanhan hiekkakuopan eteläpuolella säästyneelle metsäkaistaleelle tehdystä koekuopasta sekä tuulenkaadosta 2,5 metriä koekuopasta koilliseen. Asuinpaikan laajuus on ehkä vain 5 x 25 m, mutta se lienee suurimmalta osaltaan ehjä. |
| metsakeskus.1000005578 |
61 |
Lamminmäki 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
314062.88800000 |
6748733.84200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005578 |
Asuinpaikka sijaitsee Forssan keskustasta luoteeseen olevan Lamminmäen harjun etelärinteellä, Loimijoen pohjoisrannalla. Harjun pohjoispuolella on pieni Mäkilammi, jossa on uimaranta. Sen eteläpuolella on itään ja etelään suuntautuvat laskettelurinteet. Mäen kaakkoisosassa on iso hiekkakuoppa, jonne johtaa tie idästä, Inkin teollisuusalueen ja peltojen kautta.
Asuinpaikka sijaitsee hiekkakuopan länsipuolella, välittömästi asuinpaikan Lamminmäki 2 länsipuolella, mutta syvän rotkon toisella puolella. Rotkon päällä on hyvin selkeä tasanne, jolle tehdyistä koekuopista löytyi kvartsia ja palanutta luuta. Maaperä on paikalla tummanruskeaa, hieman kivistä hiekkaa. Törmä nousee kuusi metriä yli Loimijoen rantasuon pinnan, ja maasto on väljää kuusimetsää. Asuinpaikka on arvioitu topografian perusteella 65 x 25 m kokoiseksi. |
| metsakeskus.1000005579 |
61 |
Lamminmäki 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
313455.13000000 |
6748825.80300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005579 |
Asuinpaikka sijaitsee Forssan kaupungin keskustasta luoteeseen olevan Lamminmäen harjun etelärinteellä, Loimijoen pohjoisrannalla.
Harjun pohjoispuolella on pieni Mäkilammi, jossa on uimaranta. Sen eteläpuolella on itään ja etelään suuntautuvat laskettelurinteet. Asuinpaikka sijaitsee muista Lamminmäen asuinpaikoista yli puoli kilometriä länteen, Lamminmäen harjun lounaisimmassa kärjessä olevalla tasanteella. Paikalla kasvaa sankahko kuusimetsä. Kahdesta koekuopasta löydettiin kvartsia. Koekuopat tehtiin vain kolmen metrin etäisyydelle toisistaan. Kauemmaksi ympäristöön tehdyistä koekuopissa ei ollut asuinpaikan merkkejä, joten kohde on arvioitu vain 10 x 5 m laajuiseksi. |
| metsakeskus.1000005580 |
61 |
Salmistonmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
318780.00500000 |
6745451.18300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005580 |
Asuinpaikka sijaitsee Forssan keskustasta kaakkoon olevan Salmistonmäen lounaisrinteellä ja Pyhäjärven länsipuolella. Loimijoen etelärannalla ja pienen Loimalammen suoalueen koillisrannalla on noin 200 x 150 m kokoinen ympäröivältä tasangolta kohoava mäki, joka on suojelualuetta. Mäellä on lintutorni.
Paikalla on kaksi asuinpaikkakohtaa, joista luoteinen on noin 25 x 10 m kokoisella muinaisrantatasanteella kolmisen metriä suon pinnan yläpuolella. Kasvillisuus on mäntyä ja katajaa, tasannetta suojaa kallioinen rinne pohjois- ja itäpuolella. Paikalle tehdyistä kahdesta koekuopasta löytyi saviastian paloja, kvartsia ja palanutta luuta. Keramiikka vaikuttaa pronssikautiselta. Toinen asuinpaikkakohta sijaitsee noin 60 m edellisestä itäkaakkoon rantatörmälle ulottuvan kallion toisella puolella, jossa on aidalla erotettu laidunalue. Alueelle tehdyistä koekuopista löytyi runsaasti kvartsia. Asuinpaikan kokonaislaajuudeksi on arvioitu löytöjen ja topografian perusteella noin 150 x 40 m. |
| metsakeskus.1000005581 |
61 |
Santanenä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
322470.41600000 |
6767853.20400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005581 |
Asuinpaikka sijaitsee Forssan ja Urjalan rajan tuntumassa Kokkojärven etelärannalla sijaitsevalla itään päin työntyvällä Santanenän niemellä. Niemi on maaperältään hiekkaa ja siellä kasvaa mäntyä. Niemellä on kaksi kesämökkiä, toinen niemen kärjessä ja toinen lähempänä tyveä, niemen pohjoisrannalla. Vain niemen keskellä oleva harjanne on ehjää, harjanteen reunat ovat osin rantavoimien, osin ihmisen toiminnan syövyttämät. Mökkien välissä on harjanteen leveimmällä kohdalla vanha kotitarvehiekkakuoppa.
Asuinpaikalla on havaittu kaksi löytökohtaa, jotka ovat kuitenkin hyvin lähekkäin. Läntisempi löytökohta on lähellä läntisempää mökkiä, ja niemen päällistasanteeseen tehdystä leikkauksesta on löytynyt kvartsia ja palanutta luuta. Lisäksi leikkauksen päälle, tasanteelle tehdyssä koekuopassa oli löytöinä kolme saviastianpalaa. Niistä kaksi lienee massansa perusteella kivikautisia, mutta yksi on luultavasti rautakautinen. Itäinen löytökohta on taas aivan niemen kärjessä olevan mökin tuntumassa. Mökin luoteisnurkalle tehdystä koekuopasta löytyi hyvin tummanruskeasta, mutta karkeasta hiekasta kvartsia ja palanutta luuta. Vierestä, mökkiä varten tehdystä leikkauksesta löytyi lisäksi mahdollinen kivilaji- ja selvä kvartsi-iskos. Asuinpaikan laajuudeksi on arvioitu noin 100 x 40 m kokoinen alue, mutta keväällä 2010 todettiin, että vain niemen keskellä oleva harjanne on ehjää, harjanteen reunat ovat osin rantavoimien, osin ihmisen toiminnan syövyttämät. |
| metsakeskus.1000005581 |
61 |
Santanenä |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
322470.41600000 |
6767853.20400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005581 |
Asuinpaikka sijaitsee Forssan ja Urjalan rajan tuntumassa Kokkojärven etelärannalla sijaitsevalla itään päin työntyvällä Santanenän niemellä. Niemi on maaperältään hiekkaa ja siellä kasvaa mäntyä. Niemellä on kaksi kesämökkiä, toinen niemen kärjessä ja toinen lähempänä tyveä, niemen pohjoisrannalla. Vain niemen keskellä oleva harjanne on ehjää, harjanteen reunat ovat osin rantavoimien, osin ihmisen toiminnan syövyttämät. Mökkien välissä on harjanteen leveimmällä kohdalla vanha kotitarvehiekkakuoppa.
Asuinpaikalla on havaittu kaksi löytökohtaa, jotka ovat kuitenkin hyvin lähekkäin. Läntisempi löytökohta on lähellä läntisempää mökkiä, ja niemen päällistasanteeseen tehdystä leikkauksesta on löytynyt kvartsia ja palanutta luuta. Lisäksi leikkauksen päälle, tasanteelle tehdyssä koekuopassa oli löytöinä kolme saviastianpalaa. Niistä kaksi lienee massansa perusteella kivikautisia, mutta yksi on luultavasti rautakautinen. Itäinen löytökohta on taas aivan niemen kärjessä olevan mökin tuntumassa. Mökin luoteisnurkalle tehdystä koekuopasta löytyi hyvin tummanruskeasta, mutta karkeasta hiekasta kvartsia ja palanutta luuta. Vierestä, mökkiä varten tehdystä leikkauksesta löytyi lisäksi mahdollinen kivilaji- ja selvä kvartsi-iskos. Asuinpaikan laajuudeksi on arvioitu noin 100 x 40 m kokoinen alue, mutta keväällä 2010 todettiin, että vain niemen keskellä oleva harjanne on ehjää, harjanteen reunat ovat osin rantavoimien, osin ihmisen toiminnan syövyttämät. |
| metsakeskus.1000005582 |
61 |
Matonenä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
323433.03600000 |
6767242.45400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005582 |
Asuinpaikka sijaitsee Forssan ja Urjalan rajan tuntumassa Kokonjärven etelärannalla, Matonenä-nimisessä koilliseen suuntautuvassa niemekkeessä, Koiviston talosta 70 m koilliseen. Koiviston talo lienee autiona tai kesäasuntona. Sen pihapiiristä välittömästi itään on hiekkakuoppia ennen niittyä, joka on aiemmin ollut peltona. Maasto on sekametsää.
Hiekkakuoppien välissä on vain joitakin metrejä leveä kaistale ehjää maata, johon tehdyistä kahdesta koekuopasta tuli molemmista löytöinä kvartsia, toisesta myös palanutta luuta. Koekuoppien etäisyys toisistaan oli vain kaksi metriä. Kuopista on Kokonjärven rantaan matkaa noin 10 metriä. Ilmeisesti suurin osa kivikautisesta asuinpaikasta on tuhoutunut hiekanotossa eikä hiekkakuoppien reunoiltakaan löytynyt mitään. Jäljellä oleva asuinpaikan laajuus on ehkä 8 x 5 m. Asuinpaikka sijaitsee noin 1,5 m korkean rantatörmän päällä, joka on samankorkuisena nähtävissä muuallakin Kokonjärvellä. Pari metriä tämän vanhan rantatörmän yläpuolella on nähtävissä toinen, luultavasti Ancylusjärven rantatörmä.
Paikalla tehtiin maastokatselmus kesäkuussa 2024, jonka perusteella kohteen aluerajausta korjattiin vastaamaan alueen topografiaa ja aikaisemman inventoinnin (2005) sanallista kuvausta. Asuinpaikka on osittain tuhoutunut hiekanotossa ja paikalla mahdollisesti säilynyt osa sijoittuu kahden suuren hiekkakuopan väliin (ks.rinnevarjoste). |
| metsakeskus.1000005583 |
61 |
Hako-oja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
312980.30400000 |
6753411.95700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005583 |
Asuinpaikka sijaitsee lähellä Forssan ja Jokioisten rajaa Kalsussa, Parkkiaroon johtavan tien eteläpuolella olevalla pellolla, Jänhijokeen laskevan Hako-ojan pohjoisrannalla. Pellot ovat maaperältään hiesusavea.
Nähtävissä on ainakin kaksi rantatörmää, joista alemmalta on löytynyt kaksi kvartsi-iskosta Rintalan talosta 300 m pohjoiseen. Löytöpaikasta 400 m itäkaakkoon, ylemmältä terassilta on löytynyt vielä yksi kvartsi-iskos ja todennäköisesti historiallisen ajan liippa tai hioin. Paikalla on jokseenkin varmasti kivikautinen asuinpaikka tai asuinpaikkoja, joista ylempi on todennäköisesti Ancylusjärven aikainen. Alempi asuinpaikka on saattanut sijaita Kalsun laaksoon keväisin muodostuvan tulvavesialtaan rannalla. |
| metsakeskus.1000005584 |
61 |
Kalsun kartanonpelto |
10001 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
313082.26000000 |
6754186.65400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005584 |
Kohde sijaitsee lähellä Jokioisten ja Forssan rajaa, Kalsun kartanon länsipuolella olevalla pellolla, Jänhijokeen laskevan Peräjoen itärannalla, aivan Kalsunkosken alapuolella.
Paikalta on löytynyt yksi epämääräinen kvartsi-iskos ja historiallisen ajan piilukon lukkopii. |
| metsakeskus.1000005585 |
61 |
Lamminmäki 5 |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
313460.13000000 |
6749132.68000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005585 |
Kohde sijaitsee Forssan keskustasta luoteeseen Lamminmäen harjun rinteellä, Loimijoen pohjoisrannalla. Harjun pohjoispuolella on pieni Mäkilammi, jossa on uimaranta ja sen eteläpuolella itään ja etelään suuntautuvat laskettelurinteet.
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Jokioisten rajasta 250 m itään ja Mäkilän talosta 320 m lounaaseen. Paikka on harjanteiden välisellä tasanteella, metsä-äestetyllä louhikkoisella alueella. Paikalta on löytynyt yksi kvartsi-iskos. Syvällä törmän alapuolella on Loimijoen rantasuon pieni uloke, joten vesi on hyvinkin saattanut ulottua törmän juurelle joskus. Paikalla voi topografian perusteella olla kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000005603 |
601 |
Elämäjärvi Koiravuorenautio |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27008 |
438495.67200000 |
7031696.61300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005603 |
Kohde on metsäautotien molemmin puolin levittäytyvä n. 100 m x 100 m kokoinen viljelyröykkiöalue. Paikalla on ollut myös pihapiiri; rakennusten jäännökset ovat jääneet metsäautotien alle. |
| metsakeskus.1000005604 |
601 |
Korppinen Kusetuinen |
10002 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
443588.65300000 |
7023351.98700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005604 |
Korppisilla Sormulanmäen kylässä sijaitsee lampi, johon on tarinan mukaan isonvihan aikaan piilotettu aarre. Tätä aarretta on etsitty ja yritetty juhannusöisin nostaa padanhaahloilla. Seitsemän haahlan käyttäjä kykenee tarun mukaan nostamaan aarteen vedestä. Informanttina on toiminut Sormulan talon isäntä. |
| metsakeskus.1000005605 |
416 |
Poroniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
538474.53700000 |
6765381.19100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005605 |
Asuinpaikka sijaitsee Kivijärven Sarkalahdenselän rannalla sijaitsevassa Poroniemessä, Kankaanmäen harjujakson deltamuodostumalla, mäntyvaltaisessa kangasmetsässä. Deltan luoteisosassa on selvä terassi n. 80 m mpy korkeudella. Tällä terassilla on kolme metriä halkaisijaltaan oleva painanne; alueella on myös muita kuopanteita. Terassin päälle tehdyistä koekuopista löytyi palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia. Kuopissa havaittiin merkkejä kulttuurikerroksesta sekä löydettiin palaneita kiviä. |
| metsakeskus.1000005606 |
601 |
Rönny Oritsaari |
10002 |
12001 |
13002 |
11006 |
27000 |
430597.84800000 |
7031036.84800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005606 |
Kohde käsittää neljä neliskanttista, n. 1,5 x 1,5 m kokoista kiukaanrauniota. Yhden kiukaan ympärillä erottuvat n. 4 x 4 m kokoisen rakennuksen seinälinjat. Sammalen peittämät kiukaat sijaisevat toisiinsä nähden 7 – 10 m etäisyydellä, 20 x 50 m laajuisella alueella. Oritsaari mainitaan vuoden 1552–1554 eräsijaluetteloissa, jolloin se on kuulunut Sääksmäen kihlakunnan, Pälkäneen pitäjän, Luikkalan Kylän Erkki Heikinpojalle. |
| metsakeskus.1000005607 |
416 |
Jokela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
544762.93600000 |
6779847.39500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005607 |
Asuinpaikka sijaitsee nyttemmin kuivatun Nuorajärven luoteisrannalla Tevaniemen Hiukkasuon eteläpuolella, Jokelan talon eteläpuolisella pellolla. Maaperä paikalla on hienoa hiekkaa. |
| metsakeskus.1000005609 |
729 |
Paajala Kohmelo |
10001 |
12001 |
13016 |
11042 |
27000 |
382555.43800000 |
6959171.56100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005609 |
Kohde on n. 10 m x 120 m laajuinen autioitunut pihapiiri, johon kuuluvat kahden kiukaallisen rakennuksen, maakellarin, navetan ja ulkotulisijan jäännökset. Rakenteet sijaitsevat rivissä tien suuntaisesti n. 120 m matkalla.
Kiukaallisten rakennuksien pohjat ovat mitoiltaan 8 m x 6 m (kiuas 2 m x 2 m) ja 4 m x 5 m (kiuas 1 m x 1 m). Kummassakin rakennuksessa on ollut luonnonkivistä tehdyt perustukset ja yksi "väliseinän" perustus. Isomman rakennuksen kiuas sijaitsee keskellä itäistä seinää, kun taas pienemmän rakennuksen kiuas on pohjoisnurkassa. Maakellari on rakennettu puoliksi maanpinnan yläpuolelle kasatuilla maavalleilla, ja siinä on ollut tuohikate maamassojen sisäpuolella. Kellarin ulkomitat ovat: 8 m x 8 m, seinämien paksuus on n. 1,5 m. Pihalla oleva ulkotulisija on luonnonkivistä kasattu puoliympyrän muotoinen kivivalli, jonka halkaisija on 1 m. Ulkomitoiltaan 8 m x 8 m kokoinen navetta on rakennettu kylmämuuratuista luonnonkivistä, joiden halkaisijat vaihtelevat 10 cm-50 cm. Seinät on kylmämuurattu tasakertaan, joka on 1,5 m korkeudella ja seinien paksuus on 1 m. Navetassa on ollut kylmämuurattu väliseinä, joka on suurimmaksi osaksi sortunut. Kattorakenteet ovat miltei tuhoutuneet; joitakin jäännöksiä on jäljellä rakennuksen sisällään romahtaneina. |
| metsakeskus.1000005610 |
416 |
Kaatokangas |
10002 |
12009 |
13095 |
11002 |
27000 |
549505.09000000 |
6767270.48300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005610 |
Painanne sijaitsee Särkemäjoen itäpuolella sijaitsevan Kaatokankaan harjun eteläisessä kärjessä. Soikean painanateen koko on n. 3 x 2 x 0,25 cm. |
| metsakeskus.1000005611 |
729 |
Ranta-Hännilä |
10007 |
12004 |
13055 |
11006 |
27008 |
406966.65300000 |
6953354.99500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005611 |
Kohde on turpeen peittämä, n. 3 m x 3 m x 1 m kokoinen uuninraunio. Rakenteen yhteydessä on hiiltä. Paikalla on ollut Ranta-Hännilän riihi. Alueen länsireunalla on Ranta-Hännilän 1752 vuoden kartasta eteenpäin näkyvä Hännilä nro2 tila. tila on ollut asuttu vielä 1930-luvulla ja alueella on jäljellä jyväaitta ja vanhan 1800-luvun tuvan perustukset ja sen uunien rauniot (2 kpl) sekä kivinen lohkokivikellarin seinät. |
| metsakeskus.1000005611 |
729 |
Ranta-Hännilä |
10007 |
12004 |
13055 |
11006 |
27009 |
406966.65300000 |
6953354.99500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005611 |
Kohde on turpeen peittämä, n. 3 m x 3 m x 1 m kokoinen uuninraunio. Rakenteen yhteydessä on hiiltä. Paikalla on ollut Ranta-Hännilän riihi. Alueen länsireunalla on Ranta-Hännilän 1752 vuoden kartasta eteenpäin näkyvä Hännilä nro2 tila. tila on ollut asuttu vielä 1930-luvulla ja alueella on jäljellä jyväaitta ja vanhan 1800-luvun tuvan perustukset ja sen uunien rauniot (2 kpl) sekä kivinen lohkokivikellarin seinät. |
| metsakeskus.1000005612 |
416 |
Kärsäniemi |
10002 |
12009 |
13095 |
11002 |
27000 |
546816.15500000 |
6770094.33000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005612 |
Painanne sijaitsee Syntymäisen Akkalahden ja Sillansuunlahden välissä olevan Kärsäniemen kärjessä. Kyseessä on mahdollisesti pyyntikuoppa. Kuopan koko on 3,35 x 2,2, x 0,37 m. |
| metsakeskus.1000005613 |
729 |
Pyhäjärvi Tellikka |
10001 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
424845.43500000 |
6959522.58700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005613 |
Kohde on ilmeisesti kellarina käytetty 2 m x 1 m kokoinen maakuoppa. Kellarikuopannetta ympäröi 1,5 m leveä maavalli. Alue on nykyisin lammastarhana. |
| metsakeskus.1000005614 |
729 |
Pyhäjärvi Häkkilä |
10001 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
421236.87800000 |
6962302.45100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005614 |
Kohde on neliskanttinen kivilatomus joka on kooltaan 1,5 m x 1,5 m x 0,5 m. Latomuksen keskellä on litteä pystyyn asetettu kivi, jonka korkeus on n. 40 cm. Kivessä ei näy merkkejä. |
| metsakeskus.1000005615 |
729 |
Iso-Lumperoinen Rahkola |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
414583.58500000 |
6953040.15000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005615 |
Kohde käsittää Rahkomäki -nimisen metsäisen kumpareen eteläosassa sijaitsevat rakennuksen ja kellarin jäännökset. Paikalla on ulkomitoiltaan 7,5 m x 8 m kokoisen asuin(?)rakennuksen kiviperustus, jonka luoteisnurkassa on 4 m x 4 m x 1 m kokoinen uuninraunio. Kellarin kiviperustuksen ulkomitat ovat n. 8 m x 8 m, seinämien paksuus on 1,5 m. Kellarin kuopanne on myös kivetty.
Asuinrakennuksen kivijalassa on laatta, jossa lukee: "Tälle paikalle asettui Rahkosen suku asumaan v. 1554" sekä "Rahkosen sukuseura 19.7.1997".
rakennuksen jäänteet ovat vanhimmillaankin 1800-luvun puoltaväliä nuoremmat. |
| metsakeskus.1000005616 |
416 |
Ukonniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
535086.87400000 |
6771890.55500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005616 |
Asuinpaikka sijaitsee Kivijärven luoteisosassa, Ukonniemen lounaisrannalla. Viljelyksessä olevalta hiekansekaiselta savipellolta löytyi kaksi kvartsi-iskosta inventoinnissa 2005. Lappeenrannan museon kokoelmissa on alueelta löydetty reiällinen kiviesine (No 422). |
| metsakeskus.1000005622 |
729 |
Kirkonkylä Sikstuslampi |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
409205.74400000 |
6953801.82700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005622 |
Kohde käsittää Sikstuslammen itärannalla sijaitsevat kiukaanraunion ja kellarikuopan. 2 m x 2 m x 0,7 m kokoisen kiukaan yhteydessä on noensekaista maata. Kellarin ulkomitat ovat 8 m x 6 m ja kuopan koko 5 m x 2,5 m x 1,5 m. Kiukaan lähellä on myös kaksi epämääräistä sammaloitunutta kivikasaa. Molempien koot ovat n. 1,5 m x 1,5 m x 0,7 m |
| metsakeskus.1000005624 |
729 |
Hännilä Taipale |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
403772.93400000 |
6953118.08300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005624 |
Taipaleen talon pihassa on rakennuksen perustuksia. Jäljellä on muutamia perustuksen kiviä, jotka ovat muodoltaan säännöllisen pitkulaisia ja kantikkaita. Rakenteen toisella laidalla on kukkapenkki ja sen keskellä on viemärikaivo, joten jäännös on suurimmaksi osaksi tuhoutunut. |
| metsakeskus.1000005625 |
992 |
Kirkonkylä Hakola |
10002 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
451504.75500000 |
6948015.31700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005625 |
Hakolan talon pihapiirissä on useita mahdollisia talonpohjia, kalliohakkauksia historialliselta ajalta, historiallisen ajan (?) kuppi kalliossa, pajansija sekä ainakin yksi peltoröykkiö. Suurin osa muinaisjäännöksistä on pihanurmen alla, josta ne näkyvät parhaiten keväällä roudan lähdön aikaan. |
| metsakeskus.1000005626 |
892 |
Kyynämöinen Talaslahti |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
412770.41200000 |
6928837.87600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005626 |
1700-luvun karttaan merkityn sotilastorpan paikalla on neliskanttinen lohkokiviperustaisen uunin tai kiukaan raunio. Uunin luoteispuolella on voimakas palokerros n. 20 - 50 cm syvyydessä. Selviä seinälinjoja ei ole näkyvissä. |
| metsakeskus.1000005628 |
931 |
Keihärinkoski Keihäri |
10001 |
12001 |
13013 |
11042 |
27000 |
427138.35700000 |
6998943.74600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005628 |
Kohde on mahdollinen rakennuksen perustus Keihärin talon pihapiirissä. Talonpohjan koko on n. 8 x 8 m. Isännän mukaan perustuskivet olisivat ennen olleet paremmin näkyvillä. |
| metsakeskus.1000005631 |
992 |
Konginkangas Konki |
10002 |
12005 |
13057 |
11006 |
27000 |
439039.72300000 |
6961056.02700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005631 |
Lähellä Konginkankaan kirkkoa olevalla rantapolulla, n. 50 m rannasta on poikittain polkuun nähden aseteltuja, halkaisijaltaan n. 20 - 25 cm olevia pyöreitä hirsiä n. 10 m matkalla. |
| metsakeskus.1000005633 |
992 |
Kapeenkylä Mikkola |
10002 |
12006 |
13000 |
11006 |
27000 |
439672.56900000 |
6934273.80200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005633 |
Laukaan pitäjän karttaan vuodelta 1752 on merkitty Kapeenkoskelle "Gammalt offerställe", joka on nykyisin luonnonsuojelualueella sijaitseva, mahdollisesti suppaan muodostunut, sittemmin umpeenkasvanut lampi. Lammen koko on 50 x 25 m. |
| metsakeskus.1000005634 |
992 |
Niinilahti Aroniemi |
10001 |
12004 |
13055 |
11006 |
27000 |
444092.62900000 |
6975589.19800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005634 |
Aroniemen talon pihapiirissä on kaksi ruohottunutta uuninrauniota. Eteläisempi uuneista on kooltaan 4 m x 4 m ja pohjoisempi 3 m x 5 m. Molempien yhteydessä on nokimaata. Uunien pohjoispuolella (pkoo: 6978636, ikoo: 3444255) on kiviaita, jonka pituus on n. 55 m ja leveys 1-1,3 m. Kivien koko on n. 20 - 50 cm. |
| metsakeskus.1000005637 |
491 |
Kotalampi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
521659.14900000 |
6799674.30700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005637 |
Asuinpaikka sijaitsee Kotalammen etelärannalla olevan hiekkakuopan pohjoisreunalla sekä mahdollisesti kuopan länsi- ja luoteispuolella. Kapea Paloniemenharju erottaa Kotalammen Kuolimosta. |
| metsakeskus.1000005641 |
491 |
Maitotie |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
520113.75700000 |
6803913.59400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005641 |
Asuinpaikka sijaitsee Kuolimon Pyöriäselän koillisrannalla Karkausentien ja Maitotien risteyksessä olevalla mäntykankaalla. Tien leikkauksesta löytyi kvartsi-iskoksia sekä pieni palaneen luun fragmentti. |
| metsakeskus.1000005642 |
491 |
Niemelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
516588.00000000 |
6804482.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005642 |
Asuinpaikka sijaitsee Kuolimon pohjoisosassa, sen pohjoisrannalla, Niemelän tilan ja Lusikkaniemessä sijaitsevan seurakunnan kesäkodin välisellä mäntykankaalla sekä rantaa kohden jyrkästi laskevassa rantapellossa. Alueen läpi kulkee hiekkapäällysteinen Karkauksentie. Tien leikkauksesta, sen molemmin puolin, noin 150 m matkalta, on löydetty mm. piiesine, kvarsiydin, kvartsi-iskoksia sekä palaneen luun pala.
Lohtovuoren kalliomaalaus on noin 1 km päässä Niemelän asuinpaikalta. Kurkisalmen kivikautiselle asuinpaikalle on matkaa noin 600 metriä. |
| metsakeskus.1000005643 |
491 |
Karoliinanvuori |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
522981.60600000 |
6802231.28900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005643 |
Asuinpaikka sijaitsee Kuolimon koillisosassa, länteen aukeavan pienen lahden pohjukassa Suomijärven ja Kuolimon välisellä kannaksella. Kirkonkyläntien itäpuolelta, metsäraivausalueelta löytyi kvartsi-iskoksia. Vesihuoltoreitin rakentaminen, joka tuhosi pääosin VT-risteyksen kivikautisen asuinpaikan, on vahingoittanut myös tätä asuinpaikkaa. |
| metsakeskus.1000005644 |
491 |
Hämeenkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
519847.87500000 |
6801799.45000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005644 |
Asuinpaikka sijaitsee Kuolimon pohjoisosassa, länteen aukeavan suojaisan Hämeenlahden pohjukassa, Kaurianlahden ja Hämeenlahden välisellä mäntykankaalla. Hämeenkankaantie-nimisen hiekkatien ja rannassa olevan heinäpellon koillispuolella on teollisuusrakennuksia ja laaja piha-alue. Näiden rakentaminen on osittain tuhonnut asuinpaikan koillisosan, sillä aivan piha-alueen viereen tehdystä koepistosta löytyi kvartsi-iskoksia. Myös Hämeenkankaantien tienleikkauksesta sekä tien eteläpuolelta on löydetty kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000005645 |
491 |
Valkamalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
525388.64200000 |
6801287.68300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005645 |
Asuinpaikka sijaitsee Suomijärven lounaisrannalla, Valkamanlahden uimarannan itäpuolella, hiekkamoreenikankaalla. Pieneltä kumpareelta uudehkon metsäautotien leikkauksesta löydetty kaksi kvartsi-iskosta. Kyseessä voi olla melko pienialainen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000005646 |
491 |
Kotalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
526183.32900000 |
6800805.88000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005646 |
Asuinpaikka sijaitsee Suomijärven Kotalahden kaakkoisrannalla, kuusikankaalla. Maasto on kivistä hiekkamoreenia. Mökkitieltä, joka leikkaa selkeinä erottuvat rantaterassit kohtisuoraan, löytyi kvartsi-iskos ja hiotun kiviesineen katkelma. |
| metsakeskus.1000005647 |
491 |
Pajulahti Särkiniemi |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
518785.30600000 |
6801355.62200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005647 |
Latomus sijaitsee Mäntyharjuntien ja Särkiniementien välisellä metsäalueella. Noin metrin korkuisen ja suorakaiteen muotoisen maakiven kahdelle sivulle on ladottu noin 40 cm korkeat kaarevat kivivallit, joilla on leveyttä noin metri. Kyseessä saattaa olla jonkinlaisen
tilapäisluonteisen suojan tai majan pohjarakenne. |
| metsakeskus.1000005648 |
491 |
Vainikkalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
517365.85700000 |
6804602.31200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005648 |
Asuinpaikka sijaitsee Kuolimon pohjoisosassa, Vainikkalahden luoteisrannalla, etelään viettävällä mäntykankaalla. Löydöt (kvartsi-iskoksia) on poimittu rannan suuntaisesti kulkevan Karkauksentien leikkauksesta sekä rantaan vievältä metsäautotieltä. |
| metsakeskus.1000005649 |
491 |
Suomenniemi Kinteenranta |
10002 |
12016 |
13000 |
11006 |
27009 |
520337.66600000 |
6803759.66100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005649 |
Miilu tai keittokuoppa sijaitsee Kuolimon Pyöriänselän koillisrannalla aivan Karkauksentien pohjoispuolella. Paksun sammalkerroksen peittämän kuopan halkaisija on 8 metriä ja siinä erottuvat matalat vallit sekä suppilomaisesti syvenevä keskiosa. Keskikuopan halkaisija on noin 4 metriä ja syvyys on noin puoli metriä. Miilun pohjoispuolelle tehdystä koekuopasta löytyi kvartsi-iskos. --- Maanomistajan 3.5.2010 puhelimitse antaman tiedon (perimätietoa) mukaan alueella on ollut jo 1. maailmansodan aikana valtion polttoainevarastoja, ja kuoppa liittyy mitä todennäköisimmin juuri siihen toimintaan. Taloon johtavan pikkutien varrella on kaksi isoa painaumaa, jotka ovat polttoainevarastoja vartioineiden sotilaiden teltanpaikkoja. Perimätietoa miilusta ei ole, ja kohde lienee syytä poistaa muinaisjäännösrekisterin suojelukohteista. |
| metsakeskus.1000005650 |
172 |
Tammimäki Haapala |
10001 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
446908.99500000 |
6854912.75200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005650 |
kohde on tienvartta seuraileva luonnonkivistä ladottu kiviaita. Tien vieressä on myös kaksi röykkiötä (pituudet n. 10 m, leveydet 2-5 m), jotka ovat syntyneet tien raivauksessa. Kiviaita on suhteellisen hyvin säilynyt ja pääättyy Haapalan talon pihapiirin reunalle. |
| metsakeskus.1000005651 |
172 |
Tanttula Uimaniemi |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27009 |
459854.82700000 |
6844470.00900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005651 |
Kohde on 1900-luvulla autioitunut pihapiiri, johon kuuluu useita rakennusten perustuksia sekä riihi, joka on vielä pystyssä. Pihapiiriä ympäröivät metsittyneet pellot, joilla on muutamia peltoröykkiöitä. |
| metsakeskus.1000005652 |
172 |
Tanttula Kivelä |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27008 |
458528.36000000 |
6844361.05300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005652 |
Kohde on 1800-luvulta periytyvä ja 1900-luvulla autioitunut pihapiiri, jossa on rakennusten jäännöksiä (betoniperustuksia, asbestilevyjä, tiiliuunin raunio). Pihapiirissä on myös mahdollisesti 1800-luvulle ajoittuva luonnonkivistä ladottu kellari. Pihapiirin ulkopuolella on metsittyneitä peltoja, joissa on peltoröykkiöitä. Pellot ovat olleet viljelyksessä vielä 1900-luvulla. |
| metsakeskus.1000005654 |
182 |
Juokslahti Nuorlahti |
10001 |
12004 |
13055 |
11006 |
27000 |
415455.58900000 |
6868112.30900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005654 |
Kohde on sammalen peittämä kivikasa, jonka yhteydessä on nokista hiekkaa. Rakenteen ympäristössä on kiviä, osittain näkyvissä ja osittain sammalen alla. Röykkiö ja kivet saattavat liittyä rakennukseen. |
| metsakeskus.1000005655 |
182 |
Hirvijärvi Mäki-Hunninko |
10001 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
415885.44900000 |
6859432.80500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005655 |
Kohde on kaatuneen koivun juurakon alta paljastunut, osin palaneista kivistä koostuva kivilatomus. Kivien Ø vaihtelee 10-40 cm. Rakenteen vieressä on vanha pelto ja n. 10 m päässä peltoraunio, jonka Ø on 3 m. 1700-luvun karttoihin paikalle on merkitty "Hunnings gård". |
| metsakeskus.1000005656 |
182 |
Koskenpää Uosukainen |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
400701.43800000 |
6888327.11400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005656 |
Tien vieressä, mm. herukkapensaita kasvavalla aukealla on sijainnut torppa. Uosukaisen tilan isännän mukaan paikalla on ollut näkyvissä rakennuksen perustuksia. |
| metsakeskus.1000005670 |
305 |
Ulkuniemi |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
594160.05400000 |
7348926.45200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005670 |
Kohde sijaitsee Kaukosaaren itäpäähän johtavan tien eteläpuolisen harjanteen päällä, etelärannan tuntumassa olevan pellon itäpäästä n. 15 m koilliseen. Paikalla on yksittäinen kuoppa, jonka halkaisija on n. 2,5-3 m ja syvyys 60-70 cm. Kuopan seinämässä erottuu huuhtoutumiskerros. Kuopan kaakkoispuolella on kantokuoppa/tuulenkaato.
Tark. 30.6. 2005 M. Sarkkinen kaava-alueen inventoinnin yhteydessä |
| metsakeskus.1000005721 |
543 |
Eskola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
368100.39300000 |
6701647.03600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005721 |
Kohde sijaitsee Lähteenmäen talosta (os. Helkuntie 348, Lepsämä) noin 600 m lounaaseen, peltojen ympäröimän metsäsaarekkeen eteläkärjessä, loivasti etelään viettävällä pellolla.
Pellon reunassa sijaitsee rajakivi, jonka ympäriltä pellon puolelta (eli pohjois–länsi–eteläpuolelta) on löytynyt liuske-esineen katkelma, yksi kivilaji-iskos, 13 kvartsi-iskosta ja yksi kvartsiraaka-ainekappale (KM 35777:1–4). Löydöt olivat savisen pellon pinnalla, noin 20 m säteellä rajakivestä. Tarkastuksen yhteydessä pellon pinnalla havaittiin useita kvartsi-iskoksia, jotka jätettiin löytöpaikoilleen. |
| metsakeskus.1000005722 |
543 |
Hakalanniitty |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
368841.09000000 |
6702913.53000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005722 |
Asuinpaikka sijaitsee laajalla Koho-nimisellä viljelyaukealla Nummenpään kylän kaakkoispuolella. Paikan länsipuolitse kulkee peltotie Lepsämänjoelta kohti pohjoisluodetta. Noin 570 m etäisyydellä joesta erottuu peltotien länsipuolella peltokumpare, jonka kaakkoispuolelta löydöt, pienoistaltta, kvartsiesine ja kvartsi-iskoksia (KM 35778:1-3) on tehty.
Kohde on tarkastettu vuoden 2024 inventoinnissa. Muinaisjäännösalueen rajauksen etelärajalta löydettiin yksi kvartsi-iskos.
Vuoden 2006 inventointikertomuksessa mainitaan, että pellolta ladon vierestä olisi löytynyt nelikulmaisia rahoja, plootuja, nahkapussissa. Latoa ei enää ole ja rahojen kohtalosta ei ole tarkempaa tietoa. |
| metsakeskus.1000005723 |
543 |
Lähteenmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
368339.29500000 |
6702127.84400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005723 |
Asuinpaikka sijaitsee 1940–1950-luvulla raivatun pellon reunassa, noin 80 m Lähteenmäen talosta itään. Osa esineistä on saattanut löytyä alun perin metsän ja pellon väliin kaivetun ojan kaivutyön yhteydessä. Löydöt KM 35935 mm. alkeellinen kirves ja taltta. |
| metsakeskus.1000005725 |
257 |
Långvik Högberget |
10001 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
365263.71700000 |
6665321.62600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005725 |
Kohde sijaitsee Kirkkonummen itäosassa, lounaaseen pistävän Långviken -nimisen merenlahden pohjukassa, Högberget -nimisellä kalliokumpareella. Noin 1 m leveä, massiivinen kylmämuurattu kiviaita kiertää kallion lakea sen länsi- ja eteläpuolilla noin 800 m matkalla.
Perimätiedon mukaan kyseessä on "kiinalaisten" rakentama 1. maailmansodan aikainen linnoitusmuuri, mutta typologisesti rakenne ei omaa mitään puolustusrintaman varustukselle ominaisia elementtejä. Venäjän armeija käytti aasialaisia pakkotyövankeja linnoitustöihin 1. maailmansodan aikaan kyseisellä alueella, ja onkin mahdollista että aita on rakennettu korvauksena maanomistajalle jostakin linnoitustöiden aiheuttamasta rasitteesta. On myös mahdollista, että muuri on 1. maailmansotaa vanhempi, jolloin kyseessä voi olla tonttirajaan liittyvä rakenne tai jonkinlainen rantarakennelma.
|
| metsakeskus.1000005726 |
61 |
Haudankorva (Haudankorwa) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
317265.99200000 |
6746136.23200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005726 |
Loimijoen etelärannalla, lähes kuivuneen Loimalammin länsirannalla on sijainnut Haudankorvan kylän tontti. Varhaisin maininta Haudankorvan kylästä on vasta vuodelta 1530. Vuoden 1539 maakirjan mukaan kylässä oli kaksi suurempaa taloa, jotka kuuluivat Tammelan neljänneskuntaan ja kaksi pienempää, jotka luettiin Jokioisten neljänneskuntaan. (Alanen 2004:105–106.)
Haudankorvan kylätontti on jäänyt osittain Forssan kaupunkikeskuksen alle ja osalla kylätonttia on teollisuusrakennuksia, osa vaikuttaa olevan peltoalueella. |
| metsakeskus.1000005727 |
61 |
Järvenpää (Jerffuenpä) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
318296.19000000 |
6747683.28400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005727 |
Järvenpään kylän tontti on sijainnut Kaukjärven länsipään rannalla, pohjoisesta Kaukjärveen laskevan ojan suussa. Kylän asutus on naapurikyliin verrattuna ilmeisesti nuorempaa. Kylä on kuulunut tytärkylänä Linikkalan jakokuntaan, ja se on nimetty sijaintinsa perusteella: osakylä tai talo on ollut Linikkalan maalla ”järven päässä”. (Alanen 2004:111–112.)
Varhaisin maininta Järvenpään kylästä on vuodelta 1506, ja sen perusteella kylässä oli 1500-luvun alussa ainakin yksi talo. Järvenpään kaksi taloa oli Haudankorvan kylän tavoin vuoden 1539 maakirjassa jaettu Tammelan ja Jokioisten neljänneskuntiin. Yhden kylän kantataloista nimi ”Jaska” on mahdollisesti syntynyt jo keskiajalla, sillä vuoden 1539 jälkeen talossa ei ole ollut Jacob nimistä isäntää. (Alanen 2004:112.)
Vuoden 1649 karttaan merkityllä Järvenpään kylän vanhalla kylätontilla sijaitsee edelleen kylän vanhan kantatalon Sipilän nykyisen tilan rakennuksia. Rakentamattomat alueet ovat peltona ja hevoshakana. Rakentamattomilla alueilla ja rakennusten välissä on saattanut säilyä pienialaisesti vanhemman asutuskerrostuman jäännöksiä.
|
| metsakeskus.1000005728 |
61 |
Kalsu (Kalsu) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
313068.26600000 |
6754191.64300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005728 |
Kuninkaan kartastoon Jänhijoen varrelle merkitty Kalsun kylä on ilmeisesti syntynyt vasta 1600-luvun lopulla, ainakaan sitä ei mainita Suomen 1560-luvun asutuksen kyläluettelossa. Suurin osa kylätontista on nykyisin peltona. Kalsun kartanon eteläpuoliselta pellolta löytyi inventoinnin yhteydessä fajanssia, tiiltä ja piilukko.
Ks. myös kohde Kalsun kartanonpelto 1000 00 5584. |
| metsakeskus.1000005730 |
61 |
Kuusto (Kusto) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
319210.83200000 |
6746916.60100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005730 |
Kuuston kylän vanha tonttimaa on sijainnut Kaukjärven etelärannalla, Syrjänharjun länsipäässä. Lunttilan kylän tontti sijaitsi puolestaan harjun etelärinteellä. Kuston ja Lunttilan ikäsuhde on epäselvä, mutta etelärinteen asuinpaikka lienee ollut olosuhteiltaan otollisempi. Varhaisin maininta Kuuston kylästä on vuodelta 1506. Luultavasti Kuustossa oli 1500-luvun alussa ainakin kolme taloa. Vuosien 1539 ja 1543 maakirjoissa kylästä on mainittu viisi isäntää. (Alanen 2004: 113–114.)
Kuuston kylätontilla on edelleen kylän vanhojen kantatalojen seuraajien: Lanan, Pirttilän ja Äijälän tilojen rakennuksia. Piha-alueilla ja rakennusten välissä on saattanut säilyä pienialaisesti vanhemman asutuskerrostuman jäännöksiä.
|
| metsakeskus.1000005731 |
61 |
Linikkala (Lindickala) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
317833.38100000 |
6746843.62700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005731 |
Linikkalan kylän vanha tonttimaa on sijainnut Loimijoen ja Kaukjärven välissä. Kylän asutus on naapurikyliin verrattuna vanhempaa: Linikkala oli jakokunnan kantakylä vielä 1700-luvun lopulla. Vanhimmat merkinnät kylästä ovat vuodelta 1506. Tuomiokirjojen perusteella on 1500-luvun alussa erotettavissa vain yksi talo, mutta todennäköisesti taloja on ollut kolme tai neljä. Vuoden 1539 maakirjaan kylästä on merkitty kahdeksan talollista.
Linikkalan vanha kylätontti sijaitsee Forssan kaupunkikeskuksen itälaidalla. Paikalla on edelleen kylän vanhan kantatalon Similän seuraajan rakennuksia sekä muita uudisrakennuksia, joita ympäröivät peltoalueet. Vuoden 1649 karttaan merkittyä kylätonttia on jokseenkin vaikea hahmottaa, vaikka alue ei olekaan jäänyt varsinaisen kaupunkialueen alle. Piha-alueilla ja rakennusten välissä on saattanut säilyä pienialaisesti vanhemman asutuskerrostuman jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000005732 |
61 |
Lunttila (Luntila) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
319253.81100000 |
6746404.81000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005732 |
Lunttilan kylän vanha tonttimaa on sijainnut Kaukjärven eteläpuolella, Syrjänharjun etelärinteellä. Kylä on vielä 1700-luvun lopulla kuulunut samaan jakokuntaan läheisen Kuuston kylän kanssa. Lunttilan vanha rinnakkaisnimi on saattanut olla Sammale. Kuuston ja Lunttilan keskinäinen ikäsuhde on epäselvä, mutta Lunttilan kylän sijainti harjun etelärinteessä vaikuttaa otollisemmalta, ja on siksi ehkä asutettu ensin. Varhaisin maininta Lunttilasta on vuodelta 1506. 1500-luvun alun lähteiden perusteella kylässä on tuolloin ollut ainakin neljä talollista. Vuoden 1539 maakirjaan Lunttilaan on merkitty kolme isäntää. Kylään siirrettiin lisäksi Mustialaan 1550-luvulla rakennetun kuninkaankartanon tieltä kaksi talollista. Autioituminen koetteli Lunttilaa 1600-luvun alussa, mutta sen jälkeen kylään muutti monia uudisviljelijöitä. (Alanen 2004: 117.)
Lunttilan vanha kylätontti sijaitsee Forssan kaupunkikeskuksen itälaidalla. Paikalla on nykyisin Hakalan tilan rakennuksia. Peltoalueet rajaavat edelleen kylätonttia etelästä. Piha-alueilla ja rakennusten välissä on saattanut säilyä pienialaisesti vanhemman asutuskerrostuman jäännöksiä.
|
| metsakeskus.1000005733 |
61 |
Matku (Matku) N |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
310695.16000000 |
6765900.92600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005733 |
Suomen 1560-luvun asutuksen kyläluettelossa mainitaan Sääksmäen kihlakunnan Saarioisten pitäjään kuuluva Matkujärven kylä, jossa oli tuolloin kolme taloa. Matkujärven lounaispuolella sijainneen kylän nimi on ilmeisesti myöhemmin lyhentynyt muotoon Matku. Siitä, ulottuvatko Matkun kylän juuret keskiajalle, ei ole varmuutta.
Matkuun perustettiin kartano sotilasvirkataloksi vuonna 1680. Kartano muodostui Kreivilä –nimisestä tilasta, joka oli aikaisemmin ollut Nuutajärven kartanon omistaneen Beckin suvun saama lahjoitusmaa. Virkatalo lakkautettiin vuonna 1856 ja Matkun kartanon osti hämeenlinnalainen kauppias C. H. Nyström, jonka kuoltua isännäksi tuli kauppaneuvos A. W. Wahren. 1800-luvun lopulla Matkun kartanon mailla asui 32 torpparia. Nykyinen Kreivilän kartano on vuodesta 1954 alkaen toiminut kurssikeskuksena.
Vuoden 1651 kartan perusteella kylän kolme taloa ovat olleet jakaantuneina kahdelle tontille. Kyseisen kartan perusteella määritelty Matkun pohjoisempi kylätontti on sijainnut ilmeisesti kumpareella, jolla on nykyisen Kreivilän päärakennus. Tontin eteläosassa on näkyvissä massiivinen navetan kivijalka, muuten paikka on rakentamaton. Hoidettuja piha-alueita ympäröivät lehti- ja havupuita sekä marjapensaita kasvavat metsäalueet.
Kartanorakennuksen edustalla olevalla nurmikkoalueella havaittiin 20.8.2020 tarkastuskäynnin yhteydessä kivien pintoja, jotka voisivat liittyä vanhempien rakennusten perustuksiin. Asia vaatii kuitenkin lisäselvitystä.
Ks. myös Matku (Matku) S (eteläisempi kylätontti). |
| metsakeskus.1000005735 |
61 |
Vieremä |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
314704.62900000 |
6748929.77100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005735 |
Vieremän kylän tonttimaa on sijainnut Loimijokeen laskevan pienen ojan varrella. Kylän kohdalla joessa on koski, jossa on ollut yhteismylly. Varhaisin maininta Vieremän kylästä on vuodelta 1506, ja 1500-luvun alun merkintöjen perusteella kylässä oli tuolloin ainakin kaksi taloa. Tilanne oli sama vuoden 1539 maakirjassa. Historiallisissa lähteissä esiintyy ainakin nimitykset Weremae ja Iärymä.
Vieremän kylän vanha kylänpaikka on nykyisen Forssan kaupunkikeskuksen pohjoislaidalla. Kylätontti on rakennettu, mutta hahmottuu edelleen peltoalueiden rajaamana lännessä ja pohjoisessa. Piha-alueilla ja rakennusten välissä on saattanut säilyä pienialaisesti vanhemman asutuskerrostuman jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000005736 |
61 |
Vuoltu (Vuolle) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
314032.85200000 |
6759732.42900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005736 |
Suomen 1560-luvun asutuksen kyläluettelossa mainitaan Sääksmäen kihlakunnan Saarioisten pitäjään kuuluva Vuolle, jossa oli tuolloin viisi taloa. On kuitenkin epäselvää onko mainittu kylä juuri Koijoen pohjoisrannalla Vuolteenkosken yhteydessä sijainnut Vuolteen kylätontti. Suomen asutuksen yleisluettelossa (SAY) on Vuollun kylä mainittu muiden Forssan kylien joukossa, mutta kylän taloluvuksi on merkitty nolla vuosiksi 1539–1713. Vuoden 1651 karttaan on Vuollun kylään kuitenkin merkitty yksi talo.
Vuoden 1651 kartan perusteella on vaikea hahmottaa vanhan kylätontin täsmällistä sijaintia. Se on todennäköisimmin sijainnut nykyisen Vuolteenkosken talon alueella. Vuolteenkosken, Anttilan ja Heikkilän talojen mailla on rakennusten jäännöksiä rakentamattomilla, niittynä ja laitumena olevilla alueilla. Nämä havaitut rakenteet ajoittuvat 1900-luvulle, mutta alueella saattaa olla säilyneenä jäännöksiä myös vanhemmasta asutuskerroksesta.
|
| metsakeskus.1000005737 |
61 |
Raitoo Niittymäki |
10001 |
12016 |
13179 |
11006 |
27000 |
318151.17200000 |
6764955.34500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005737 |
Raitoon kylässä Niittymäen talon länsipuolella on Kanta-Hämeen perinnemaisemaselvityksessä mainittu vasikkalaidun (Talvia 2000:36–37). Kalliokedolla, kalliopaljastuman päällä on myös myllynkivi muistona paikalla olleesta tuulimyllystä. |
| metsakeskus.1000005738 |
224 |
Ala-Paastonjärvi |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
342093.74500000 |
6723871.97000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005738 |
Viljelyröykkiökohde sijaitsee lähellä Karkkilan ja Lopen rajaa olevan pienen Ali-Paastonjärven kaakkoispuolella olevan Marjomäen länsirinteellä. Marjomäki on moreeniharjanne, jonka rinteistä ja laesta suuri osa on aikoinaan aukkohakattu ja sittemmin äestetty. Yksittäinen suuri kiviröykkiö (n. 4,5 x 4,5 m), joka on poikkeuksellisesti mäen pohjoisrinteellä, näkyy Ali-Paastonjärven pohjoisessa ohittavalle tielle, mutta muut ovat mäen harjanteella sekä länsirinteellä.
Senaatinkartalla vuodelta 1874 näkyy, että paikalla on rakennus, pelto ja niittyjä, mutta vuoden 1958 topografisella kartalla mitään merkintää asutuksesta ei enää ole.
Noin 60:n kiviröykkiön sijainti mitattiin GPS-paikantimella, mutta todennäköisesti niitä on alueella enemmänkin, sillä näkyvyys ei kaikin paikoin ollut hyvä taimikon vuoksi. Mäen alarinteellä olevat röykkiöt erottuivat hyvin, sillä täällä niitä oli ehjässä kuusimetsikössä. Osa röykkiöstä muodosti myös kiviaitoja. Röykkiöitä on rinteellä n. 200 x 200 metrin kokoisella alueella. Siellä täällä maan saattoi havaita olevan muhevaa multaa, joten aluetta on myös kivikkoisuudestaan huolimatta viljelty. Alueen koillisosassa oli talon kivijalka, kooltaan 3 x 4 m, jonka keskellä olevassa mulloksessa oli tiiltä, lasia, keramiikkaa ja fajanssia. Röykkiöalue lienee tämän torpan asujan työn tulosta, mäkeä on ehkä viljelty kaskeamalla. |
| metsakeskus.1000005739 |
285 |
Heijari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
492265.37600000 |
6713839.73100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005739 |
Asuinpaikka sijaitsee Laajakoskentien lounaispuolella sijaitsevalla heikkaisella kaakko-luode -suuntaisella terassitasanteella. Tien penkasta löytyi vuoden 2005 inventoinnissa kvartsi-iskoksia. Asuinpaikka on osin tuhoutunut Laajakoskentien rakentamisen yhteydessä. |
| metsakeskus.1000005740 |
109 |
Ahoinen |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
354855.50800000 |
6745980.14300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005740 |
Ahoisten kylä sijaitsee Rengon kirkosta noin 8 km eteläkaakkoon, soistuvan Korvenalustanjärven länsipuolella. Ahoisten kylästä ei keskiaikaisissa lähteissä ole suoranaisia mainintoja, mutta se esiintyy heti ensimmäisessä vuoden 1539 maakirjassa. Ahoinen liitettiin kirkollisesti Renkoon vasta 1500-luvun lopulla. (Härme 1993:261, 270.) Suomen vuoden 1560 asutuksen kyläluettelon mukaan Ahoisissa, joka kuului vielä Lopen pitäjään, oli tuolloin seitsemän taloa.
Ahoisten kylätontti on edelleen asuttu, ja kyläkeskusta ympäröivät pellot. Piha-alueilla on saattanut säilyä myös vanhemman asutuskerroksen jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000005741 |
109 |
Aseme (Asemi) |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
360139.36500000 |
6748441.18200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005741 |
Asemen historiallinen kylä on sijainnut Rengon kirkosta noin 9 km kaakkoon, kylän lounaispuolella olevaan Haapajärveen laskevan Kaartjoen itärannalla. Kaloisten tytärkylä Aseme mainitaan ensimmäisen kerran vuoden 1470 tuomiokirjeessä (FMU 3437). (Härme 1993: 269–270.) Suomen vvuoden 1560 asutuksen kyläluettelon mukaan Asemessa oli tuolloin vain yksi talo.
Kuninkaan kartastoon merkitty kylänpaikka on edelleen rakennettu ja peltojen ympäröimä. Piha-alueilla on saattanut säilyä myös vanhemman asutuskerroksen jäännöksiä.
Maakaapelinjan kaivun valvonnan yhteydessä 14.4.2020 ja 16.4.2020 saatujen havaintojen perusteella näyttää siltä, ettei Asemin historiallisen kylänpaikan vanha tonttimaa ulotu missään kohdin nykyisille peltoalueille. |
| metsakeskus.1000005742 |
109 |
Järviöinen |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
353898.81000000 |
6762146.63900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005742 |
Järviöisten kylä on sijainnut aivan Rengon kunnan pohjoisimmassa kulmassa, Alajärven Järviöistenselkään pistävässä niemessä. Ei ole varmaa ulottuvatko Järviöisten kylän juuret jo keskiajalle. Suomen vuoden 1560 asutuksen kyläluettelon mukaan Järviöisissä oli tuolloin kaksi taloa.
Kuninkaan kartastoon merkityllä (Iärvienkylä) kylänpaikalla sijaitsevat Jaakkolan ja Klemolan talot rakennuksineen. Kylätontti on edelleen peltojen rajaama. Piha-alueilla on saattanut säilyä myös vanhemman asutuskerroksen jäännöksiä.
Kun syksyllä 2007 paikalla käytiin tutkimassa Klemolan 1700-luvulta peräisin olevan talon kuntoa omistajien pyynnöstä, havaittiin, että sen ympäristössä on historiallisen ajan viljelyyn liittyviä röykkiöitä. Röykkiöt vaikuttavat taloa vanhemmilta, ja niitä havaittiin varmuudella viisi (alakohteet 1 - 5), lisäksi muutama epämääräinen kivikasa lienee röykkiöiden pohjia. Klemolan taloa ympäröi verraten nuori kiviaita (alakohde 6), joka lienee ainakin osittain koottu lähistön kiviröykkiöistä. |
| metsakeskus.1000005743 |
109 |
Kaloinen |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
358784.92200000 |
6747523.54400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005743 |
Kaloisten historiallinen kylä on sijainnut noin 8,5 km Rengon kirkosta kaakkoon, Kaartjoen pohjoisrannalla. Kaloisten tytärkylä Aseme mainitaan ensimmäisen kerran vuoden 1470 tuomiokirjeessä (FMU 3437), joten Kaloisten historia ulottunee 1400-luvun alkupuoliskolle. (Härme 1993: 269–270.) Suomen vuoden 1560 asutuksen kyläluettelon mukaan Kaloisissa, joka kuului tuolloin vielä Lopen pitäjään, oli seitsemän taloa.
Vuoden 1691 kartan perusteella määritellyllä kylätontilla on nykyisin iso omakotitalo. Tontti on edelleen peltojen rajaama. Piha-alueella on saattanut säilyä myös vanhemman asutuskerroksen jäännöksiä.
Arkeologin valvonnassa 7.4.2020 maakaapeliojaa kaivettiin Kaloisten historiallisen kylänpaikan aluerajauksen koillispuolella ja koillisosassa. Kaivannossa tai maan pinnalla valvonnassa kaivetulla osuudella ei todettu mitään viitteitä kiinteästä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.1000005744 |
109 |
Kuittila |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
352574.38000000 |
6755058.49000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005744 |
Kuittilan vanha kylätontti sijaitsi Rengon kirkon pohjoispuolella, lähellä Hämeen Härkätien ja Rengonjoen risteystä. Kuittilaa pidetään Muurilan ohella pitäjän vanhimpana kylänä. Hämeen Härkätien linjaus kulkee Kuittilan kyläkeskuksen läpi. Ensimmäinen kirjallinen maininta Kuittilan kylästä on vuodelta 1440 (FMU 2346). Hämeen ensimmäisessä maakirjassa vuodelta 1539 Oinaalan neljänneskuntaan kuuluneeseen Kuittilaan on merkitty seitsemän taloa. (Härme 1993: 261, 273, 313.) Kuninkaan kartastossa on Kuittilaan merkitty myös krouvi.
Kuittilan kylätontti on edelleen asuttu ja rakenteeltaan vanhakantainen. Osin jopa 1700-luvulle ajoittuvat rakennukset ovat ryhmittyneet Härkätien ympärille. Kyläkeskusta ympäröivät pellot. Piha-alueilla sekä suhteellisen kevyen puurakennuskannan alla on saattanut säilyä myös vanhemman asutuskerroksen jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000005746 |
109 |
Nevilä |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
357011.61600000 |
6750648.27500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005746 |
Nevilän vanha kylätontti on sijainnut noin 5,5 km Rengon kirkosta kaakkoon, suoalueen ja melko jyrkkärinteisen Nevilänharjun eteläpuolella. Nevilän kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuoden 1470 tuomiokirjeessä (FMU 3437). Hämeen ensimmäisessä maakirjassa vuodelta 1539 Oinaalan neljänneskuntaan kuuluneeseen Nevilään on merkitty kolme taloa. (Härme 1993: 269–270, 272.)
Nevilän kylätontti on edelleen asuttu, ja rakennukset sijoittuvat edelleen peltojen rajaamille kumpareille tien molemmin puolin. Piha-alueilla tai rakennusten välissä on saattanut säilyä myös vanhemman asutuskerroksen jäännöksiä. Koulun pohjoispuolella oleva rakentamaton, metsäinen kumpare on historiallista kartta-aineistoa vanhemman asutuksen sijoittumisen kannalta mielenkiintoinen. Muodostuman etelärinne on jyrkänpuoleinen, mutta topografisesti muinaisjäännökselle sopiva. Sieltä ei kuitenkaan löydetty muinaisjäännökseen viittaavia rakenteita. |
| metsakeskus.1000005747 |
109 |
Oinaala |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
355495.21800000 |
6751699.84600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005747 |
Oinaalan vanha kylätontti on sijainnut noin 3,7 km Rengon kirkosta kaakkoon, Rengonjoen koillisopuolella, kirkolle johtavan tien molemmin puolin. Oinaalan kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuoden 1470 tuomiokirjeessä (FMU 3437). Hämeen ensimmäisessä maakirjassa vuodelta 1539 Oinaalan neljänneskuntaan kuuluneeseen Oinaalaan on merkitty kuusi taloa. (Härme 1993: 269–270, 272.)
Vuoden 1694 kartan perusteella määritellyllä kylätontilla ovat nykyisin Taka-Orkolan, Ali-Sipilän ja Haukkalan talot rakennuksineen. Tontti on edelleen peltojen rajaama. Piha-alueilla on saattanut säilyä myös vanhemman asutuskerroksen jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000005748 |
109 |
Uusikylä |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
354092.77400000 |
6753750.02400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005748 |
Uusikylän vanha kylätontti on sijainnut noin 1,3 km Rengon kirkosta itäkaakkoon, kirkolle johtavan tien varrella. Muurilan tytärkylä Uusikylä on ilmeisesti syntynyt jo 1400-luvun lopulla. Hämeen ensimmäisessä maakirjassa vuodelta 1539 Oinaalan neljänneskuntaan kuuluneeseen Uusikylään on merkitty kolme taloa. (Härme 1993: 261, 273.)
Uusikylän kylätontti on edelleen tiheästi rakennettu, ja kyläkeskusta ympäröivät pellot. Piha-alueilla on saattanut säilyä pienialaisesti myös vanhemman asutuskerroksen jäännöksiä.
Kohteen eteläpuoliselta peltoalueelta on metallinetsinlöytönä saatu ruodollinen panssarinuolenkärki (KM 41784: 1) vailla koordinaattitietoa. |
| metsakeskus.1000005749 |
109 |
Vaimare |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
352635.36600000 |
6753410.14600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005749 |
Vaimareen kylä on sijainnut Rengon kirkosta etelään, Rengonjoen länteen laskevan haaran etelärannalla. Muurilan tytärkylä Vaimare mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1470 tuomiokirjeessä (FMU 3437). (Härme 1993: 269–270.) Suomen vuoden 1560 asutuksen kyläluettelon mukaan Vaimareessa oli tuolloin vain yksi talo.
Vaimareen kylätontilla on nykyisin Anttilan tilan rakennuksia, ja tontti rajautuu edelleen peltoihin. Piha-alueilla on saattanut säilyä myös vanhemman asutuskerroksen jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000005750 |
109 |
Vehmainen |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
358160.18400000 |
6745085.52400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005750 |
Vehmaisten kylä sijaitsee Rengon kirkon pohjoispuolella, Kaartjokeen laskevan pienen Kemponojan eteläpuolella. Vehmaisista ei keskiaikaisissa lähteissä ole suoranaisia mainintoja, mutta se esiintyy heti ensimmäisessä vuoden 1539 maakirjassa. Vehmainen liitettiin kirkollisesti Renkoon vasta 1500-luvun lopulla. (Härme 1993:261, 270.) Suomen vuoden 1560 asutuksen kyläluettelon mukaan Vehmaisissa, joka kuului vielä tuolloin Lopen pitäjään, oli neljä taloa.
Vuoden 1751 kartan perusteella määritellyllä kylätontilla ovat nykyisin Eskolan ja Siukolan talot rakennuksineen. Tontti on edelleen peltojen rajaama. Piha-alueilla on saattanut säilyä myös vanhemman asutuskerroksen jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000005751 |
109 |
Muurila Hinkaloistenkosken mylly |
10007 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
353625.96600000 |
6752864.37500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005751 |
Rengon kirkosta noin 1,5 km etelään Renkajoen Hinkaloistenkoskessa kerrotaan olleen vuosisatoja myllynpaikka. ”Hingalois stampvärk” eli tamppimylly mainitaan 1800-luvun lopun väestöhistoriallisissa lähteissä. 1900-luvun alussa myllyn osti Edvard Lindström, joka pani alulle sahalaitoksen perustamisen myllyn yhteyteen. 1920-luvulle tultaessa myllyn merkitys sahan rinnalla jäi vähäisemmäksi, mutta se oli toiminnassa silti vuoteen 1950 asti. (Härme 1993:599.)
Kosken länsirannalla ollut, vuonna 1919 perustettu saha lopetti toimintansa 1966. Sahan rakenteista on jäljellä rantamuureja. Kosken niskalla on nykyisin pato ja Hinkaloistentien silta, joka on rakennettu ilmeisesti osittain vanhan kivisillan rakenteita hyväksi käyttäen. Nykyinen pato on rakennettu 1900-luvun alussa, sitä ennen koskessa on ollut pato myllyä varten. Myllyn rauniot ovat kosken itärannalla.
Paikka on maisemallisesti vaikuttava. |
| metsakeskus.1000005752 |
109 |
Oinaala Nevilänkosken mylly |
10007 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
358633.96800000 |
6750642.29400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005752 |
Nevilän kylän ja Myllylammin itäpuolella, Haapajärveen laskevan Kaartjoen Hakonkoskessa on Kuninkaan kartastoon merkitty myllynpaikka. Vuonna 1782 laaditun myllyluettelon mukaan Rengon suurimmat verollepannut myllyt olivat juuri Nevilässä ja Muurilassa. Nevilän myllystä eikseen maininta ”se toimi keväisin ja syksyisin kotitarvekäytössä.” (Härme 1993:325.)
Nevilänkosken yläjuoksun puoleinen Myllylammi on umpeenkasvanut. Paikalla ovat edelleen 1920-luvulla rakennetun savitiilirunkoisen myllyrakennuksen ja betonisen myllysillan rauniot. Myllylaitteet ovat ilmeisesti edelleen tallella rakennuksessa. Tätä vanhempaan myllyyn liittyvä rakenne on heinittynyt ja mahdollisesti tarkoituksellisesti täytetty juoksutusuoma kosken etelärannalla.
Paikka on vaikuttava. Betoni- ja tiilirakenteet ovat tosin huonokuntoisia, jopa vaarallisia. |
| metsakeskus.1000005753 |
109 |
Kaloinen Hakonkosken mylly |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
360412.25900000 |
6749103.91800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005753 |
Kaloisten ja Asemen kylien pohjoispuolella, Renkajoen Nevilänkoskessa on Kuninkaan kartastoon merkitty myllynpaikka. Rengon hallintopitäjän alueella pieniä puromyllyjä oli jo vuonna 1633 kuusi, siis lähes joka kylällä omansa. Kaloisilla tiedetään jo tuolloin toimineen merkittävän virtamyllyn. Vuodelta 1691 olevan tiedon mukaan Kaloisten säteripuustelliksi muutettua tilaa hallinneen everstiluutnantti Karl Brunowin kerrottiin ”omin kustannuksin antaneen pystyttää” Kaloisten Hakonkoskeen myllyn – ilmeisesti siis vanhoille perustuksille. Lisäksi everstiluutnantti ”oli pystyttänyt samaan paikkaan sahamyllyn”.
Sahan toiminta hiipui 1720-luvun lopulla, ja vuonna 1726 paikalta mainitaan vain mylly. Uudenlainen sahalaitos sai privilegionsa vuonna 1780, ja laitoksen verollepano kirjattiin kahta vuotta myöhemmin. Hakonkosken saha paloi perustuksiaan myöten vuonna 1803, mutta uudistettin heti seuraavana vuonna.
Kaloisten Hakonkosken ”öljynkeittämöstä” tai ”öljymyllystä” on mainintoja 1800-luvun lopun väestöluetteloissa. Kyseinen laitos perustettiin Hakonkoskeen vuonna 1873. Toiminta oli sesonkiluontoista, koska raaka-aineena käytettiin pellavansiemeniä. Grönforsin ”öljytehdas” toimi ainakin vielä 1880-luvun lopulla.
Edelleen vuolaana virtaavan kosken itärannalla on noin 1,5 m halkaisijaltaan oleva myllynkivi. Rantavedessä on havaittavissa puurakenteiden jäännöksiä, mm. salvotun hirren pää. Koskessa on mahdollisesti mylly- ja sahalaitosten rakenteisiin kuuluneita lohkottuja kiviä. Vuonna 2020 maakaapelinkaivun valvonnassa todettiin Kaartjoen itäpuolella pienialainen rakenne, kivikuoppa, jossa oli palaneita kiviä ja hiiltä ja nokista maata. |
| metsakeskus.1000005755 |
109 |
Käräjämäki |
10007 |
12006 |
13078 |
11006 |
27000 |
352339.48000000 |
6753960.92900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005755 |
Rengon keskustassa Kirkkojärven lounaispuolella on Käräjämäki -niminen kohouma. Käräjämäen koillisrinne on nimetty peruskartassa Raunionrinteeksi. Muurilan - Uudenkylän jakokunnan rajasta Kuittilaa vastaan on vuodelta 1670 tieto, jonka mukaan Muurilan ja Kuittilan ”oikeaksi rajaksi” todistettiin pääraja Käräjämäenotsasta (Käräjämäenodza) Palsankallioon.
Vaikka mäeltä ei ole löydetty ns. käräjäkiviä tai tehty kalmistolöytöjä, on Käräjämäkeen viitattu termillä ”pakanuudenaikainen kulttiyhteisön keskus”. (Härme 1993:263–264.)
Käräjämäki on edelleen suurelta osin rakentamaton, sen luoteispää on tosin hiekanoton tuhoama. Raunionrinteessä ei nimestä huolimatta ole havaittu raunioita tai muuta muinaisjäännökseen viittaavaa. Mäen päällä ja rinteillä kasvaa sekametsän lisäksi myös punaherukkapensaita. |
| metsakeskus.1000005756 |
109 |
Tulimäki |
10007 |
12014 |
13000 |
11006 |
27000 |
352200.53600000 |
6754644.65000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005756 |
Tulimäki sijaitsee Rengon kirkonkylän luoteispuolella, pienen Alijärven
etelärannalla. Mäki on mäntyä kasvava soraharjanne, jolla sanotaan olleen "sikopiiri" ja keinu- ja tulipaikka. Harjanteen laki on pysynyt luonnontilaisena, asutusta on
sen alarinteillä. Harjun laella kulkee polku. Tulimäkeä on suojelun arvoinen maisemallisista syistä. Laelta on jonkinmoinen näköala Alijärvelle. |
| metsakeskus.1000005757 |
834 |
Karjusillanniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
331820.82500000 |
6733416.08800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005757 |
Asuinpaikka sijaitsee Liesjärven pohjoisen lahden Soukkajärven pohjoisosassa olevalla kapealla kannaksella. Paikan kautta kulkee tie Portaan kylästä valtatielle 2.
Noin 20 m sillasta itään on löydetty tien pohjoisesta leikkauksesta kaksi kvartsi-iskosta. Tie on tuhonnut asuinpaikan suurimmaksi osaksi, mutta muinaisjäännöstä lienee jäljellä ehjässä kangasmaastossa edellä mainittujen löytöjen ympäristössä. Paikan sijainti ja topografia ovat varsin sopivat kivikautiselle asuinpaikalle.
Kohde tarkastettiin vuoden 2021 inventoinnissa ja sen todettiin olevan muinaisjäännösrekisterin kuvauksen mukaisessa tilassa. Tien ja rannan välinen alue tarkastettiin noin 80 metrin matkalta, mutta mitään asuinpaikkaan viittaavaa ei tällä kertaa havaittu. |
| metsakeskus.1000005758 |
834 |
Venesilta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
326616.86300000 |
6743896.84900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005758 |
Asuinpaikka sijaitsee Kuivajärven ja Pyhäjärven välisellä kannaksella, Pyhäjärven rannalla olevalla Venesillan leirintäalueella. Alue on mäntyjä kasvavaa hiekkaharjua, jolla on leirintäalueen huoltorakennuksia, leirintämökkejä ja alueen pohjoisosassa on hiekkakuoppa.
Kivikautiseen asuinpaikkaan liittyviä löytöjä on sisääntulotien tuntumasta roskakatoksen takaa rantatörmän leikkauksesta ja ylempää harjulta, mökin pihamaalta. Löydöt ovat palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia, mutta sieltä on löytynyt myös piinuolenkärki. Vuoden 2005 inventoinnissa asuinpaikan laajuudeksi arvioitiin koko leirintäalue edellä mainittujen löytöjen välillä (130 x 30 m kokoinen alue). Vuoden 2010 koekaivaus kuitenkin osoitti, että asuinpaikkaa on jäljellä ylemmällä terassilla (100 m korkeuskäyrän yläpuolella), mutta alempana leirintäalueella se on tuhoutunut.
Vuoden 2012 inventoinnissa paikka tarkastettiin ja sen todettiin olevan ennallaan. |
| metsakeskus.1000005759 |
834 |
Kukkuramäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
326525.89900000 |
6744085.77600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005759 |
Asuinpaikka sijaitsee Kuivajärven ja Pyhäjärven välisellä kannaksella, Pyhäjärven itärannalla olevalla hiekkapellolla, Kukkuramäestä 500 m kaakkoon.
Vuoden 2005 inventoinnissa paikalta löydettiin kvartsia noin 80 x 30 m kokoiselta alueelta. Vuoden 2010 koekaivauksella ja varsinaisella kaivauksella tutkittiin asuinpaikasta vesihuoltohankkeen kohta. Tutkimuksissa todettiin kyntökerroksen tuhonneen asuinpaikasta sen ylimmät osat, mutta kyntökerroksen alapuolella olevan jäljellä koskematonta asuinpaikkaa noin 10 - 40 cm:n paksuudelta. Asuinpaikan parhaiten säilynyt osa sijaitsee 98,6 - 101,5 m korkeudella. Asuinpaikka osoittautui myös laajemmaksi kuin aikaisemmin luultiin.
Vuoden 2012 inventoinnissa asuinpaikka-alueen todettiin olevan ennallaan. |
| metsakeskus.1000005760 |
434 |
Haukkakallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
467057.56100000 |
6706183.68900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005760 |
Röykkiö sijaitsee Haukkakallion eteläosassa, jyrkän kallioseinämän päällä. Kallion laella on matala syvennys, johon röykkiö on rakennettu. Röykkiö on pieni, 3 x 3 m ja matala. Yksi laakea kivi on nostettu pystyyn matalaa seinämää vasten.
Kyseessä todennäköisesti on rajakivi, jota tehtäessä tosin on voitu hyödyntää vanhaa pronssiakutusta hautarauniota. |
| metsakeskus.1000005760 |
434 |
Haukkakallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
467057.56100000 |
6706183.68900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005760 |
Röykkiö sijaitsee Haukkakallion eteläosassa, jyrkän kallioseinämän päällä. Kallion laella on matala syvennys, johon röykkiö on rakennettu. Röykkiö on pieni, 3 x 3 m ja matala. Yksi laakea kivi on nostettu pystyyn matalaa seinämää vasten.
Kyseessä todennäköisesti on rajakivi, jota tehtäessä tosin on voitu hyödyntää vanhaa pronssiakutusta hautarauniota. |
| metsakeskus.1000005761 |
434 |
Markkinamäki 2 |
10007 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
468986.78300000 |
6706348.63000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005761 |
Röykkiöt sijaitsevat Markkinamäen korkeilla kallioilla. Kuusi röykkiötä, joista kaksi on epämääräistä, kulkevat linjassa kallioiden yli. Läntisimmän ja itäisimmän röykkiön välinen matka on noin 400 m. Röykkiöiden luonne on epäselvä. Ne ovat kuitenkin selvästi ihmisen tekemiä.
Täydennys: Paikalla on kulkenut sähkölinja jo 1920-luvulla. Pohjoiseen ruukille on kulkenut erikseen haara. Röykkiöt liittynevät linjan pylväisiin. Näkyvissä on jäänteitä puutolpista ja keraamisista eristeistä. |
| metsakeskus.1000005764 |
858 |
Johannisberg D |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
388717.00000000 |
6691236.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005764 |
Kohde sijaitsee Puusepäntie lounaispuolella sijaitsevalla kaakkois–luoteissuuntaisella kalliomuodostelmalla. Matkaa pohjoisessa olevalle Ruohosuontielle on röykkiöltä vain muutamia kymmeniä metrejä. Maasto kalliopaljastuman ympärillä on tiheähköä kuusivoittoista sekametsää. Kalliolla ei juurikaan kasva puita. Itse röykkiö on halkaisijaltaan 4 metriä ja korkeudeltaan alle puoli metriä ja muodoltaan pyöreähkö. Röykkiö koostuu hevosenpäänkokoisista ja tätä pienemmistä kivistä. Röykkiön keskellä on kuopanne ja röykkiön eteläkaakkoispuolella on näkyvissä halkaisijaltaan 10–20 cm olevista kivistä koostuva kivikko, joka lienee peräisin röykkiöstä. Kuopanne röykkiön keskellä ja kivikko sen vieressä viittaisivat siihen, että kohdetta on joskus kaiveltu. 4–5 metrin päässä röykkiöstä pohjoisluoteeseen on suurehko siirtolohkare.
Röykkiö tarkastettiin vuoden 2023 inventoinnissa ja sen todettiin olevan muinaisjäännösrekisterin kuvauksen mukainen. Röykkiön peittää suureksi osaksi kuusen oksat ja muu puusto, itäosan latomus näkyy selvästi. |
| metsakeskus.1000005807 |
49 |
Vadspång 2 |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
365703.47100000 |
6678035.51500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005807 |
Kourutaltan katkelma, kuusi kvartsi-iskosta ja kaksi kivilaji-iskosta (KM 19859:1–3) ovat löytyneet Kauklahden Vadspångista, Kvarnträskin itäpuolella olevan pellon itäpäästä, kaakkoon viettävältä rinteeltä.
|
| metsakeskus.1000005813 |
49 |
Pakankylä 1 |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
371483.11600000 |
6685199.66200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005813 |
Kourutaltta, kvartsi-iskokset ja hioimen kappale (KM 28137:1–3) ovat löytyneet 300 m Pakankylän koulusta länteen saviselta pellolta. Verifikaatissa annetut koordinaatit eivät täsmää löytöpaikan kuvailun kanssa. Tarkastamaton löytöpaikka.
Samasta paikasta kun Pakankylä 2? |
| metsakeskus.1000005815 |
49 |
Brobacka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
366559.11600000 |
6681680.05800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005815 |
Kivlkautinen asuinpaikka sijaitsee Nuuksion pitkäjärven eteläpäässä Brobackaån-nimisen ojan länsipuolella olevalla pellolla. Paikalla on kaksi löytöaluetta. Löytöalue A sijaitsee ojan viertä pohjoiseen johtavan tien länsipuolella pellon pohjoispäässä noin 33-35 m mpy korkeudessa. Löytöalue B (Herrbacka) sijaitsee löytöalue A:sta parisataa metriä etelälounaaseen kaakkoon työntyvän muinaisniemen satulassa noin 40 m mpy korkeudessa. Pintapoiminnassa pellolla havaittiin kvartseja. Pellolla harjoiteltiin pintapoimintaa, ja alueelta löytyi myös historiallisen ajan keramiikan paloja.
Kvartsiesineet, -iskokset ja palanut luu (KM 29955) ovat löytyneet Brobackantien länsi- ja osittain itäpuolelta pintapoiminnassa. |
| metsakeskus.1000005820 |
75 |
Viidankangas 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
504123.57200000 |
6720898.94100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005820 |
Kohde sijaitsee Suurijärven eteläpuolella, muinaisen merenlahden itärannalla, kallioisten mäkien ympäröimän hiekka-alueen pohjoisosassa. Muinaisjäännöksen eteläpuolella on valtava hiekanottoalue, johon liittyvä pienempi hiekkakuoppa on osin tuhonnut jäännöstä. Osittaisesta tuhoutumisesta huolimatta paikalla on säilynyt ainakin kuusi asumuspainannetta 15–25 m mpy korkeuksilla. Kohteen pitkäikäisyyteen viittaa korkeuden ohella monipuolinen löytömateriaali, johon kuuluu tyypillisen kampakeramiikan lisäksi varhaiskampakeramiikkaa, myöhäiskampakeramiikkaa sekä tekstiilipainanteista keramiikkaa. Keramiikan ohella paikalta löytyy runsaasti kvartsi-iskoksia, piitä ja palanutta luuta. Painanteiden lisäksi muinaisjäännösalueen maaperässä on voimakkaan punaisia läiskiä, joiden yhteydestä löytyy rautakuonaksi oletettua materiaalia.
Kohdetta pirstovan hiekkakuopan eteläpuolella, hiekkaisella nuorta mäntyä ja kuusta kasvavalla kankaalla, 25 m mpy korkeudella on vierekkäin ainakin kaksi suhteellisen matalaa painannetta hiekkakuopan ja metsäautotien välissä. Painanne 1 on kooltaan noin 5 x 3 metriä ja painanne 2 on kooltaan noin 4 x 3 metriä, ks. alakohteet.
Hiekkakuopan lounaispuolella noin 20 m mpy olevalta alueelta on maanpinta kuorittu pois, ja näkyvissä on ”punamultaläiskiä”, nokista hiekkaa sekä yhtenäisempi punertava kerros hiekkakuopan länsileikkauksessa. Läiskien yhteydestä on löytynyt keramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta sekä mahdollista rautakuonaa.
Hiekkakuopan länsipuolella, muinaisella luoteeseen katsovalla pienellä niemellä on ainakin neljä painannetta. Kolme isompaa painannetta sijaitsevat ylemmällä noin 20 m mpy olevalla terassilla, ison maakiven pohjoispuolella ja yksi pienempi alemmalla noin 15 m mpy olevalla terassilla. Painanne 3 on kooltaan noin 6 x 5 metriä, painanne 4 on kooltaan noin 8 x 6 metriä, painanne 5 on kooltaan noin 4 x 4 metriä ja painanne 6 on kooltaan noin 4 x 3 metriä. Alue on raivattu ja maanpinta on paikoin rikki, mutta painanteet lienevät suurelta osin ehjiä. Löytöinä on talletettu keramiikkaa molemmilta terasseilta sekä jonkin verran kvartsia. Yksi suuren siirtolohkareen sivuista näyttää kuumuuden rapauttamalta; aivan kiven juurelta on löytynyt niin ikään keramiikkaa. |
| metsakeskus.1000005820 |
75 |
Viidankangas 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11028 |
27000 |
504123.57200000 |
6720898.94100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005820 |
Kohde sijaitsee Suurijärven eteläpuolella, muinaisen merenlahden itärannalla, kallioisten mäkien ympäröimän hiekka-alueen pohjoisosassa. Muinaisjäännöksen eteläpuolella on valtava hiekanottoalue, johon liittyvä pienempi hiekkakuoppa on osin tuhonnut jäännöstä. Osittaisesta tuhoutumisesta huolimatta paikalla on säilynyt ainakin kuusi asumuspainannetta 15–25 m mpy korkeuksilla. Kohteen pitkäikäisyyteen viittaa korkeuden ohella monipuolinen löytömateriaali, johon kuuluu tyypillisen kampakeramiikan lisäksi varhaiskampakeramiikkaa, myöhäiskampakeramiikkaa sekä tekstiilipainanteista keramiikkaa. Keramiikan ohella paikalta löytyy runsaasti kvartsi-iskoksia, piitä ja palanutta luuta. Painanteiden lisäksi muinaisjäännösalueen maaperässä on voimakkaan punaisia läiskiä, joiden yhteydestä löytyy rautakuonaksi oletettua materiaalia.
Kohdetta pirstovan hiekkakuopan eteläpuolella, hiekkaisella nuorta mäntyä ja kuusta kasvavalla kankaalla, 25 m mpy korkeudella on vierekkäin ainakin kaksi suhteellisen matalaa painannetta hiekkakuopan ja metsäautotien välissä. Painanne 1 on kooltaan noin 5 x 3 metriä ja painanne 2 on kooltaan noin 4 x 3 metriä, ks. alakohteet.
Hiekkakuopan lounaispuolella noin 20 m mpy olevalta alueelta on maanpinta kuorittu pois, ja näkyvissä on ”punamultaläiskiä”, nokista hiekkaa sekä yhtenäisempi punertava kerros hiekkakuopan länsileikkauksessa. Läiskien yhteydestä on löytynyt keramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta sekä mahdollista rautakuonaa.
Hiekkakuopan länsipuolella, muinaisella luoteeseen katsovalla pienellä niemellä on ainakin neljä painannetta. Kolme isompaa painannetta sijaitsevat ylemmällä noin 20 m mpy olevalla terassilla, ison maakiven pohjoispuolella ja yksi pienempi alemmalla noin 15 m mpy olevalla terassilla. Painanne 3 on kooltaan noin 6 x 5 metriä, painanne 4 on kooltaan noin 8 x 6 metriä, painanne 5 on kooltaan noin 4 x 4 metriä ja painanne 6 on kooltaan noin 4 x 3 metriä. Alue on raivattu ja maanpinta on paikoin rikki, mutta painanteet lienevät suurelta osin ehjiä. Löytöinä on talletettu keramiikkaa molemmilta terasseilta sekä jonkin verran kvartsia. Yksi suuren siirtolohkareen sivuista näyttää kuumuuden rapauttamalta; aivan kiven juurelta on löytynyt niin ikään keramiikkaa. |
| metsakeskus.1000005821 |
75 |
Viidankangas 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
503898.66200000 |
6720729.00900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005821 |
Kohde sijaitsee Suurijärven eteläpuolella, Uuperinmäki –nimisen kallioisen mäen kaakkoisjuurella, vastapäätä Viidankangas 1:n asuinpaikkaa, muinaisen merenlahden koillisrannalla. Kivikautinen asuinpaikka erottuu koilliseen viettävän pellon reunassa noin 100 m pitkänä vaaleana hiekka-alueena, joka seurailee 20 m mpy olevaa terassia. Pellossa olevan löytöalueen ja sen luoteispuolella kulkevan metsäautotien välissä on pienialainen nuorta sekametsää kasvava alue, jonne asuinpaikka saattaa ylettyä. Metsäalue on ilmeisesti hiekanotosta syntyneiden kuoppien rikkoma. Maaperä on hienoa hiekkaa. Inventointilöytöinä paikalta on talletettu keramiikkaa, hioimen katkelma, kvartsi- ja porfyyri-iskoksia sekä palanutta luuta. |
| metsakeskus.1000005822 |
109 |
Karjusaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
368117.00000000 |
6788245.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005822 |
Röykkiö sijaitsee Karjusaaren itärannalla, Lumiaisen saarta vastapäätä Iso-Roineen rannalla, muutaman metrin päässä jyrkänteen reunasta.
Röykkiö on pyöreähkö kivilatomus kivikehällä, joka rakentuu röykkiön reunassa olevan isokokoisen kiven varaan. Röykkin koko on noin 5,3 (N-S) ja 4,2 (E-W) metriä. Röykkiön sisäosa rakentuu pohjois–eteläsuuntaisesta pitkänomaisesta suorakulmiosta kooltaan noin 2,1 (N-S) ja 1,2 (E-W) metriä. Sisärakenne voi kieliä sinne asetetusta haudasta, jonka maa-aines ja muutama röykkiön kivikehän kivi on sortunut aikojen kuluessa. Kysymyksessä on joko lapinraunio-tyyppinen kiviröykkiö, josta keskeltä kivet on nostettu reunoille vallimaisesti tai sitten rakenne on alun perin tehty kehämäiseksi. Kehässä ei havaittu suuaukkoa. Röykkiön ympärillä kasvaa mäntyjä, kuusia, taikinanmarjapensas, katajia ja lehtokuusama.
Vuoden 2019 inventoinnissa tehdyn tarkastuksen perusteella röykkiön kunto oli hyvä. Kohteen sijainti tarkentui 50 metriä länteen Heikkurinen-Montellin (2006) alun perin ilmoittamista koordinaateista. |
| metsakeskus.1000005823 |
10 |
Lahdenoja Niemenmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
323100.42700000 |
6937121.18700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005823 |
Kohde sijaitsee Edesjärven pohjoisrannalla, pohjois-eteläsuuntaisella mäenharjanteella, jonka laki on tasainen ja leveydeltään noin 20-25 metriä. Laen eteläpäähän tehdystä kahdesta koekuopasta löytyi kvartsia (2 kpl) ja palanutta luuta (6 kpl). Toisessa koekuopassa havaittiin myös likamaata ja runsaasti pientä luun murusta. Asuinpaikka lienee ehjä ja kajoamaton.
Niemen laen eteläkärjessä on nelisivuinen kiviraunio, kooltaan noin 2 x 2 x 0,6 metriä. Raunion tarkoituksesta ei ole tietoa. Mahdollisesti kysymyksessä on eräsijaan tai asuinpaikkaan liittyvä kiuas tai hautaraunio. |
| metsakeskus.1000005823 |
10 |
Lahdenoja Niemenmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
323100.42700000 |
6937121.18700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005823 |
Kohde sijaitsee Edesjärven pohjoisrannalla, pohjois-eteläsuuntaisella mäenharjanteella, jonka laki on tasainen ja leveydeltään noin 20-25 metriä. Laen eteläpäähän tehdystä kahdesta koekuopasta löytyi kvartsia (2 kpl) ja palanutta luuta (6 kpl). Toisessa koekuopassa havaittiin myös likamaata ja runsaasti pientä luun murusta. Asuinpaikka lienee ehjä ja kajoamaton.
Niemen laen eteläkärjessä on nelisivuinen kiviraunio, kooltaan noin 2 x 2 x 0,6 metriä. Raunion tarkoituksesta ei ole tietoa. Mahdollisesti kysymyksessä on eräsijaan tai asuinpaikkaan liittyvä kiuas tai hautaraunio. |
| metsakeskus.1000005823 |
10 |
Lahdenoja Niemenmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11019 |
27000 |
323100.42700000 |
6937121.18700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005823 |
Kohde sijaitsee Edesjärven pohjoisrannalla, pohjois-eteläsuuntaisella mäenharjanteella, jonka laki on tasainen ja leveydeltään noin 20-25 metriä. Laen eteläpäähän tehdystä kahdesta koekuopasta löytyi kvartsia (2 kpl) ja palanutta luuta (6 kpl). Toisessa koekuopassa havaittiin myös likamaata ja runsaasti pientä luun murusta. Asuinpaikka lienee ehjä ja kajoamaton.
Niemen laen eteläkärjessä on nelisivuinen kiviraunio, kooltaan noin 2 x 2 x 0,6 metriä. Raunion tarkoituksesta ei ole tietoa. Mahdollisesti kysymyksessä on eräsijaan tai asuinpaikkaan liittyvä kiuas tai hautaraunio. |
| metsakeskus.1000005823 |
10 |
Lahdenoja Niemenmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
323100.42700000 |
6937121.18700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005823 |
Kohde sijaitsee Edesjärven pohjoisrannalla, pohjois-eteläsuuntaisella mäenharjanteella, jonka laki on tasainen ja leveydeltään noin 20-25 metriä. Laen eteläpäähän tehdystä kahdesta koekuopasta löytyi kvartsia (2 kpl) ja palanutta luuta (6 kpl). Toisessa koekuopassa havaittiin myös likamaata ja runsaasti pientä luun murusta. Asuinpaikka lienee ehjä ja kajoamaton.
Niemen laen eteläkärjessä on nelisivuinen kiviraunio, kooltaan noin 2 x 2 x 0,6 metriä. Raunion tarkoituksesta ei ole tietoa. Mahdollisesti kysymyksessä on eräsijaan tai asuinpaikkaan liittyvä kiuas tai hautaraunio. |
| metsakeskus.1000005824 |
10 |
Lahdenoja 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
323260.36000000 |
6936841.29600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005824 |
Kohde sijaitsee Edesjärven pohjoispään itärannalla, rantatörmän päällä, kahden kesämökin välisellä alueella. Törmän päälle tehdyistä koekuopista saatiin löytöinä kvartsi-iskoksia (6 kpl) ja saviastian paloja (2 kulunutta murusta). Maaperä paikalla on hiekkaista moreenia. Asuinpaikan ydin on ilmeisesti painottunut lähemmäksi pohjoista kuin eteläistä mökkiä. Etelämpänä maasto muuttuu kivisemmäksi. Asuinpaikka on täysin ehjä ja kajoamaton. |
| metsakeskus.1000005825 |
10 |
Patasalmen tervahaudat |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
322301.78600000 |
6926342.50700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005825 |
Kohde sijaitsee Patasalmen kapean järven länsirannalla, jyrkästi rantaan laskevan rinteen reunalla, kuusivaltaisessa metsässä. Paikalla on komea, ehjä tervahauta, jonka kaakkoispuolella on toinen maakuoppa, joka ei vaikuta tervahaudalta, mutta liittynee edelliseen. Paikka on ehjä ja kajoamaton. |
| metsakeskus.1000005828 |
109 |
Mantereenvuori |
10001 |
12013 |
13000 |
11006 |
27000 |
366403.78300000 |
6763336.22200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005828 |
Maalattu kuvio sijaitsee Mantereen linnavuoren jyrkässä, Katumajärveen laskevassa itäseinämässä. Kohdassa on laajahko kalliopaljastuma ja sen alalaidassa, 90 cm jään pinnasta on oranssiin vivahtava, punavärillä tehty pieni sorsaa muistuttava kuvio. Kuvion pituus on 28 cm ja korkeus 13 cm. Kuvio on maalattu kalliossa olevan vaalean, vaakasuoran suonen alle. |
| metsakeskus.1000005829 |
609 |
Ollila |
10001 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
227414.26600000 |
6840973.38900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005829 |
Ollilan alueella, omakotitaloalueen keskellä olevassa metsässä on kaksi suurista kivistä kasattu epämääräisen muotoisia, kekomaisia röykkiötä. Kivet ovat hyvin erikokoisia. Kasat sijaitsevat lähellä vanhaa hiekkakuoppaa. Ne ovat todennäköisesti maa-aineksen ottoon liittyviä seulontakivikasoja. |
| metsakeskus.1000005830 |
77 |
Olkkola 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
470971.04300000 |
6918459.29100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005830 |
Paikka sijaitsee Pellisensalmen itäosan pohjoisrannalla olevan Olkiniemen eteläkärjessä jatkuen niemen itärannalla noin 100 m pohjoiseen.
Paikalla on runsaasti kvartsia pellon reunassa noin 20 m leveällä vyöhykkeellä. Löydöt vähenevät rinteen jyrketessä pohjoiseen päin. |
| metsakeskus.1000005831 |
77 |
Olkkola 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
470954.05000000 |
6918698.19000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005831 |
Paikka sijaitsee Pellisensalmen itäosan pohjoisrannalla olevan Olkiniemen eteläkärjestä noin 250 m pohjoiseen olevalla rantatasanteella.
Pellosta löytyi muutamia kvartseja.
|
| metsakeskus.1000005832 |
444 |
Puristo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
330299.64500000 |
6691351.99200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005832 |
Kaksi kivikautista toisiaan lähellä sijaitsevaa asuinpaikkaa (Puristo 1 ja 2) Lohjan luoteisrajalla, Karstun kylässä, Raatinjoen uoman kaakkoispuoleisella pellolla Puriston tilalla. Tarkastuksessa keväällä 2006 havaittiin kaksi löytöaluetta noin 150 m etäisyydellä toisistaan. Puristo 1 on länteen laskevan peltomäen juurella lahtimaisessa paikassa, Puristo 2 tästä likimain länteen niemimäisen peltotöyrään juuressa. Molemmista kohteista löytyi äestetystä pellon pinnasta kvartseja sekä kivilajia, edellisestä myös esineen katkelmia. Molemmat havaitut löytöalueet olivat enintään 20-30 m pituisia ja sijoittuivat kohtaan, jossa melko tasainen pelto-osa alkaa kohota. Sijainti viitannee siihen, että asuinpaikat ovat sijainneet Litorinamerestä kuroutuneen muinaisjärven rannassa. Sammatin puolella Raatinjoen vastarannalla sijaitsee Lankin (Vähän-Raatin niityn) kivikautinen asuinpaikka noin 350 m Puristo 2:stä lounaaseen. |
| metsakeskus.1000005833 |
638 |
Tuomenpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
423341.16900000 |
6702745.86500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005833 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Kerkkoossa, Porvoonjoen länsipuolella, Uusi-Heikkilän talosta noin 150 m länteen. Tuomenpelto muodostaa loivasti kumpuilevan, etelään ja eteläkaakkoon avautuvan peltoalueen. Pintapoiminnassa löytyi kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä viidestä eri löytökeskittymästä noin 300 m pituiselta alueelta. Löydöt kivitaltta ja kvartsi-iskoksia sekä historiallisen ajan asutukseen viittaavia löytöjä, mm. liitupiippuja. |
| metsakeskus.1000005834 |
434 |
Arvila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
436295.93100000 |
6708103.76800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005834 |
Asuinpaikka sijaitsee Pålbölen kylässä, Pålböle träskin luoteispuolella, Arvilan tilan talouskeskuksen itäpuoleisella peltoalueella. Löydöt, kivitaltat, kivikirveen teräkatkelmat ja kvartsi-iskokset on kerätty länteen päin kohoavalta peltorinteeltä aina metsän rajaan saakka yli 350 m pituiselta matkalta. |
| metsakeskus.1000005835 |
82 |
Myllyaro-Mikkola |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
359527.50100000 |
6782780.85800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005835 |
Röykkiöt sijaitsevat Vanajaveden itärannalla, Lusin kylän pohjoisosassa.
Kooltaan noin 12 ha suuruisella alueella on ainakin 245 sammaloitunutta viljelyröykkiötä sekametsässä sekä myös rakennusten pihapiirissä.
Röykkiöden halkaisijat vaihtelevat kahdesta kymmeneen metriin, korkeus muutamasta kymmmenestä sentistä puoleentoista metriin. Osa röykkiöistä on koottu maakiven ympärille. Paikalla on myös kahdeksan 10 - 25 m pitkää kivivallia ja kaksi rakennuksen perustusta. Muiden historiallisten lähteiden ja vuoden 1702 maakirjakartan mukaan alue on kuulunut keskiaikaisen Lusin kylän kylämäen peltoalueeseen. Paikalta on löydetty myös kivikirves ja tuluskivi. |
| metsakeskus.1000005835 |
82 |
Myllyaro-Mikkola |
10002 |
12016 |
13182 |
11033 |
27000 |
359527.50100000 |
6782780.85800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005835 |
Röykkiöt sijaitsevat Vanajaveden itärannalla, Lusin kylän pohjoisosassa.
Kooltaan noin 12 ha suuruisella alueella on ainakin 245 sammaloitunutta viljelyröykkiötä sekametsässä sekä myös rakennusten pihapiirissä.
Röykkiöden halkaisijat vaihtelevat kahdesta kymmeneen metriin, korkeus muutamasta kymmmenestä sentistä puoleentoista metriin. Osa röykkiöistä on koottu maakiven ympärille. Paikalla on myös kahdeksan 10 - 25 m pitkää kivivallia ja kaksi rakennuksen perustusta. Muiden historiallisten lähteiden ja vuoden 1702 maakirjakartan mukaan alue on kuulunut keskiaikaisen Lusin kylän kylämäen peltoalueeseen. Paikalta on löydetty myös kivikirves ja tuluskivi. |
| metsakeskus.1000005835 |
82 |
Myllyaro-Mikkola |
10002 |
12016 |
13182 |
11019 |
27000 |
359527.50100000 |
6782780.85800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005835 |
Röykkiöt sijaitsevat Vanajaveden itärannalla, Lusin kylän pohjoisosassa.
Kooltaan noin 12 ha suuruisella alueella on ainakin 245 sammaloitunutta viljelyröykkiötä sekametsässä sekä myös rakennusten pihapiirissä.
Röykkiöden halkaisijat vaihtelevat kahdesta kymmeneen metriin, korkeus muutamasta kymmmenestä sentistä puoleentoista metriin. Osa röykkiöistä on koottu maakiven ympärille. Paikalla on myös kahdeksan 10 - 25 m pitkää kivivallia ja kaksi rakennuksen perustusta. Muiden historiallisten lähteiden ja vuoden 1702 maakirjakartan mukaan alue on kuulunut keskiaikaisen Lusin kylän kylämäen peltoalueeseen. Paikalta on löydetty myös kivikirves ja tuluskivi. |
| metsakeskus.1000005835 |
82 |
Myllyaro-Mikkola |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
359527.50100000 |
6782780.85800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005835 |
Röykkiöt sijaitsevat Vanajaveden itärannalla, Lusin kylän pohjoisosassa.
Kooltaan noin 12 ha suuruisella alueella on ainakin 245 sammaloitunutta viljelyröykkiötä sekametsässä sekä myös rakennusten pihapiirissä.
Röykkiöden halkaisijat vaihtelevat kahdesta kymmeneen metriin, korkeus muutamasta kymmmenestä sentistä puoleentoista metriin. Osa röykkiöistä on koottu maakiven ympärille. Paikalla on myös kahdeksan 10 - 25 m pitkää kivivallia ja kaksi rakennuksen perustusta. Muiden historiallisten lähteiden ja vuoden 1702 maakirjakartan mukaan alue on kuulunut keskiaikaisen Lusin kylän kylämäen peltoalueeseen. Paikalta on löydetty myös kivikirves ja tuluskivi. |
| metsakeskus.1000005835 |
82 |
Myllyaro-Mikkola |
10002 |
12004 |
13045 |
11033 |
27000 |
359527.50100000 |
6782780.85800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005835 |
Röykkiöt sijaitsevat Vanajaveden itärannalla, Lusin kylän pohjoisosassa.
Kooltaan noin 12 ha suuruisella alueella on ainakin 245 sammaloitunutta viljelyröykkiötä sekametsässä sekä myös rakennusten pihapiirissä.
Röykkiöden halkaisijat vaihtelevat kahdesta kymmeneen metriin, korkeus muutamasta kymmmenestä sentistä puoleentoista metriin. Osa röykkiöistä on koottu maakiven ympärille. Paikalla on myös kahdeksan 10 - 25 m pitkää kivivallia ja kaksi rakennuksen perustusta. Muiden historiallisten lähteiden ja vuoden 1702 maakirjakartan mukaan alue on kuulunut keskiaikaisen Lusin kylän kylämäen peltoalueeseen. Paikalta on löydetty myös kivikirves ja tuluskivi. |
| metsakeskus.1000005835 |
82 |
Myllyaro-Mikkola |
10002 |
12004 |
13045 |
11019 |
27000 |
359527.50100000 |
6782780.85800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005835 |
Röykkiöt sijaitsevat Vanajaveden itärannalla, Lusin kylän pohjoisosassa.
Kooltaan noin 12 ha suuruisella alueella on ainakin 245 sammaloitunutta viljelyröykkiötä sekametsässä sekä myös rakennusten pihapiirissä.
Röykkiöden halkaisijat vaihtelevat kahdesta kymmeneen metriin, korkeus muutamasta kymmmenestä sentistä puoleentoista metriin. Osa röykkiöistä on koottu maakiven ympärille. Paikalla on myös kahdeksan 10 - 25 m pitkää kivivallia ja kaksi rakennuksen perustusta. Muiden historiallisten lähteiden ja vuoden 1702 maakirjakartan mukaan alue on kuulunut keskiaikaisen Lusin kylän kylämäen peltoalueeseen. Paikalta on löydetty myös kivikirves ja tuluskivi. |
| metsakeskus.1000005835 |
82 |
Myllyaro-Mikkola |
10002 |
12008 |
13000 |
11006 |
27000 |
359527.50100000 |
6782780.85800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005835 |
Röykkiöt sijaitsevat Vanajaveden itärannalla, Lusin kylän pohjoisosassa.
Kooltaan noin 12 ha suuruisella alueella on ainakin 245 sammaloitunutta viljelyröykkiötä sekametsässä sekä myös rakennusten pihapiirissä.
Röykkiöden halkaisijat vaihtelevat kahdesta kymmeneen metriin, korkeus muutamasta kymmmenestä sentistä puoleentoista metriin. Osa röykkiöistä on koottu maakiven ympärille. Paikalla on myös kahdeksan 10 - 25 m pitkää kivivallia ja kaksi rakennuksen perustusta. Muiden historiallisten lähteiden ja vuoden 1702 maakirjakartan mukaan alue on kuulunut keskiaikaisen Lusin kylän kylämäen peltoalueeseen. Paikalta on löydetty myös kivikirves ja tuluskivi. |
| metsakeskus.1000005835 |
82 |
Myllyaro-Mikkola |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27000 |
359527.50100000 |
6782780.85800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005835 |
Röykkiöt sijaitsevat Vanajaveden itärannalla, Lusin kylän pohjoisosassa.
Kooltaan noin 12 ha suuruisella alueella on ainakin 245 sammaloitunutta viljelyröykkiötä sekametsässä sekä myös rakennusten pihapiirissä.
Röykkiöden halkaisijat vaihtelevat kahdesta kymmeneen metriin, korkeus muutamasta kymmmenestä sentistä puoleentoista metriin. Osa röykkiöistä on koottu maakiven ympärille. Paikalla on myös kahdeksan 10 - 25 m pitkää kivivallia ja kaksi rakennuksen perustusta. Muiden historiallisten lähteiden ja vuoden 1702 maakirjakartan mukaan alue on kuulunut keskiaikaisen Lusin kylän kylämäen peltoalueeseen. Paikalta on löydetty myös kivikirves ja tuluskivi. |
| metsakeskus.1000005835 |
82 |
Myllyaro-Mikkola |
10002 |
12008 |
13000 |
11019 |
27000 |
359527.50100000 |
6782780.85800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005835 |
Röykkiöt sijaitsevat Vanajaveden itärannalla, Lusin kylän pohjoisosassa.
Kooltaan noin 12 ha suuruisella alueella on ainakin 245 sammaloitunutta viljelyröykkiötä sekametsässä sekä myös rakennusten pihapiirissä.
Röykkiöden halkaisijat vaihtelevat kahdesta kymmeneen metriin, korkeus muutamasta kymmmenestä sentistä puoleentoista metriin. Osa röykkiöistä on koottu maakiven ympärille. Paikalla on myös kahdeksan 10 - 25 m pitkää kivivallia ja kaksi rakennuksen perustusta. Muiden historiallisten lähteiden ja vuoden 1702 maakirjakartan mukaan alue on kuulunut keskiaikaisen Lusin kylän kylämäen peltoalueeseen. Paikalta on löydetty myös kivikirves ja tuluskivi. |
| metsakeskus.1000005836 |
543 |
Järvenpää |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
373750.14400000 |
6697814.60800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005836 |
Asuinpaikka sijaitsee Valkjärven lounaispäässä kaakkoon viettävällä rantapellolla aivan järven rannan partaalla, josta on löytynyt kvartsia pieneltä alalta. 40 metrin korkeuskäyrä muodostaa paikalla etelään suuntautuvan niemekkeen, mutta löydöt ovat sen alapuolelta pellon kaakkoisreunalta ja törmä järveen on jyrkkä. Valkjärven nykyinen korkeus on 32,8. Länsirannantie tekee jyrkän mutkan kyseisen pellon länsikulmassa.
|
| metsakeskus.1000005837 |
543 |
Lähtelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
373415.27700000 |
6697459.74700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005837 |
Asuinpaikka sijaitsee Valkjärven lounaispäässä uimarannan länsipuolella koilliseen viettävässä peltorinteessä. Paikalla on rinteessä pieni kumpare ja tyhjä tontinpaikka. Löytöalue on noin 150 metriä pohjoiseen Valkjärventien ja uimarannalle vievän tien risteyksestä. Uimarannan itäpuolella Isosuosta tuleva oja laskee Valkjärveen. Rinteessä olevan kumpareen alta, sen juuresta on löytynyt muutamia kvartseja. Löytöalueen rajat: 6700272/3373534 =pohjoisraja, 6700245/3373572=eteläraja. |
| metsakeskus.1000005838 |
543 |
Malminki 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
373047.43800000 |
6695071.69900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005838 |
Asuinpaikka sijaitsee Valkjärven ja Lepsämänjoen välillä Isosuon länsipuolisessa peltolaaksossa, laakson eteläreunalla. Kivikaudella paikalla on ilmeisesti ollut lahden perukka. Peltorinne viettää koilliseen. Maaperä on hiesua ja pellon ylärajoilla hiekkainen. Laakson pohja on ojitettu. Laakson luoteispäässä erottuu rantatörmiä. Pintapoiminnassa on löytynyt kvartsia ja kivilaji-iskoksia laakson lounaisreunalta, mutta ei korkeimmasta mahdollisesta reunasta 40 m törmän päältä, jossa maaperä on hiekkaisempi, vaan alempaa. Löytöjä on suhteellisen runsaasti ja laajalti, pääasiassa suuria kvartsikimpaleita. Löytöalueen pituus on noin 140 metriä. |
| metsakeskus.1000005839 |
543 |
Malminki 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
373103.41400000 |
6695322.60600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005839 |
Asuinpaikka sijaitsee Valkjärven ja Lepsämänjoen välillä Isosuon länsipuolisessa peltolaaksossa, laakson pohjoisreunalla. Kivikaudella paikalla on ilmeisesti ollut lahden perukka. Peltorinne viettää etelään ja lounaaseen. Maaperä on hiesua ja pellon ylärajoilla hiekkainen. Laakson pohja on ojitettu. Peltolaakson pintapoiminnassa on löytynyt muutamia kvartsi-iskoksia ”lahden pohjukasta” laakson pohjoisreunalta. Pohjoisreunalla löytökohtia on kaksi erillistä, toinen kumpareella laakson pohjoisimmassa kulmassa ja toinen tästä noin 100 metriä kaakkoon. GPS-mittaukset löytökohdista 6698134/3373222 (=pohjoisin löytökohta), 6698112/3373349 (=kaakkoinen löytökohta). Löydöt eivät tullet pohjoispään kumpareen korkeimmalta kohdalta, vaan törmän alta. |
| metsakeskus.1000005840 |
543 |
Syrjänpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
371817.91300000 |
6698021.51200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005840 |
Asuinpaikka sijaitsee Lallinsuon etelälaidalla olevan pienen metsää kasvavan kumpareen länsirinteen alla pellossa ja mahdollisesti myös rinteen päällä, em. paikasta 100 m kaakkoon. Löytöpaikasta 400 metriä etelälounaaseen on pumppaamo. Asuinpaikka on turvepohjaisen peltolaakson itäreunalla. Maaperä vaihtuu juuri alemmalla löytöpaikalla hiesusta turpeeksi. Aivan pellon koilliskulmasta mäenrinteen juuresta on löytynyt kvartsi-iskos ja hioinkivi. Vähäisten löytöjen perusteella asuinpaikkaa ei kuitenkaan pystytty rajamaan. Asuinpaikka saattaisi hyvinkin jatkua myös metsän puolelle samalla tasanteella, mutta myös ylärinteeseen. 45 metrin käyrän yläpuolelta, kumpareen päältä, sen itäpuolisen pellon rajalta on löytynyt muutama hieman epämääräinen kvartsi. Periaatteessa siis koko mäenrinne voisi olla asuinpaikkaa tai rinteessä on kaksi eri-ikäistä keskittymää, toinen rinteen alla ja toinen päällä. |
| metsakeskus.1000005841 |
543 |
Yli-Mattila 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
381853.87900000 |
6699153.10500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005841 |
Asuinpaikka sijaitsee Vantaanjoen etelärannalla noin 800 metriä Palojoen haarasta kaakkoon ja Yli-Mattilan talosta 200 metriä etelään. Asuinpaikan länsipuolella kulkee Metsäkyläntie. Maasto on pohjoiseen laskevaa rinnettä, asuinpaikan eteläpuolella metsää. Löydöt ovat peräisin pellon eteläreunassa erottuvan kumpareen koillisreunalta. Maaperä on hiesua. Löytöinä kolme kvartsi-iskosta. |
| metsakeskus.1000005842 |
543 |
Yli-Mattila 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
381514.00500000 |
6699849.82300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005842 |
Asuinpaikka sijaitsee Palojoen kylässä Vantaanjoen partaalla länsirannalla Yli-Mattilan talosta 500 metriä luoteeseen. Löytöpaikka on tasanteella pellon jyrkemmän ylärinteen alla. Pellonreunan pohjoispuolella on hyvin jyrkkä törmä vanhaan joen uoman mutkaan. Maaperä on hiesua, pellon ylälaidassa kivistä. Kvartsia (kolme kvartsi-iskosta) on löytynyt joen törmältä pellosta aivan pellon pohjoislaidasta. |
| metsakeskus.1000005843 |
543 |
Ala-Hemmola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
381338.08500000 |
6699399.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005843 |
Asuinpaikka sijaitsee Palojoen kylässä Vuolteenmäen itärinteellä Vantaanjokeen viettävässä pellossa Ala-Hemmolan talosta 200 m koilliseen ja toinen löytökohta samalla peltorinteellä edelleen 100 m koilliseen. Löytökohtien välistä kulkee tie Vuolteenmäelle. Maaperä on hiesua. Molemmista kohdista peltorinnettä on löytynyt kvartsia.
6702353/3381518 =keskikoordinaatti pohjoisemmalle löytökohdalle. Löytökohta on rinteen alaosassa. 6702212/3381460 =eteläraja, 6702232/3381472 =pohjoisraja eteläisemmälle löytökohdalle. Eteläisempi löytökohta pn ehkä hieman korkeammalla rinteellä ja lähempänä Ala-Hemmolan taloa. |
| metsakeskus.1000005844 |
543 |
Kaitaranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
381858.86300000 |
6701071.33300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005844 |
Asuinpaikka sijaitsee Palojoen kylässä Vantaanjoen Hautakosken pohjoispuolella joen itärannalla Grannin tilan maalla, 60 metriä Kaitarannan talosta etelään. Maasto on länteen viettävää joen rantatörmää. Löytöpaikka on hiekkainen kumpare törmän päällä, kumpareella on pieni metsäsaareke. Saarekkeen ympäristössä maaperä on kivistä hietaa, saarekkeessa on hiekkakuoppiakin. Kvartsia on löytynyt metsäsaarekkeen ja joen välisestä rinteestä. |
| metsakeskus.1000005845 |
543 |
Suojala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
384061.97600000 |
6701354.23500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005845 |
Asuinpaikka sijaitsee Palojoen kylässä koulun itäpuolella Suojalan talosta 150 metriä eteläkaakkoon. Maasto on kaakkoon kohti Palojokea loivasti laskevaa peltoa. Palojoen Koulunkulmalla maaperä on monin paikoin hietaa tai hiekkaa, kuten myös löytöpaikalla, jossa on ympäristöstään erottuva loiva kumpare. Asuinpaikan eteläpuolella on omakotitontti (Kytötie). Peltokumpareen alueelta on löytynyt kvartsia. Löytöalueen rajat: 6704153/3384184 =eteläraja, 6704168/3384185 =pohjoisraja. |
| metsakeskus.1000005846 |
543 |
Metsästysmaja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
382819.47000000 |
6702053.94700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005846 |
Asuinpaikka sijaitsee Palojoen kylän ja Palojoen Metsäkylän välisen hiekkakankaan länsireunalla. Hiekkakankaalla Kylmäojantien länsipuolella on suuri hiekkakuoppa ja kuopan länsireunalla on metsästysmaja. Mäen alla on peltoa, laskee loivasti länteen kohti Kylmäojaa ja Vantaanjokea. Jokeen on matkaa noin 900 metriä. Kvartsien löytöpaikka on pellon reunassa 100 metriä metsästysmajasta länteen. |
| metsakeskus.1000005847 |
543 |
Kaunismäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
381865.84200000 |
6704738.85700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005847 |
Asuinpaikka sijaitsee Nurmijärven kirkonkylän itäpuolella Vantaanjoen länsirannalla ja Myllykosken pohjoispuolella. Joki kiertää Kaunismäen ympäri, mäen koillispuolella on Pikkukoski ja kaakkoispuolella Tamppikoski. Moottoritie kulkee 150 metriä mäen länsipuolella. Mäen laki on metsäinen (omakotitontti) ja jokeen laskevat rinteet ovat peltoa. Maaperä on hietaa ja hiesua. Hietamaasta läheltä metsän reunaa pellon yläosasta on löytynyt muutamia kvartseja kahdesta kohdasta mäen eri puolilta. Toinen löytökohta on mäen laen lounaisreunalla, jossa maa on kivetöntä hiekkaa ja toinen pohjoisreunalta, jossa hiekkamaa on kivistä. Löydöt ovat vähäiset ja asuinpaikan voi rajata lähinnä maaston perusteella. Löytökohdilla on väliä noin 200 metriä. Asuinpaikka voi hyvinkin jatkua metsän puolelle. GPS-mittaukset löytökohdista 6707554/3381988 =eteläraja, 6707693/3382123 =pohjoisraja. |
| metsakeskus.1000005848 |
543 |
Vahterinmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
379889.64100000 |
6703398.39000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005848 |
Kiviröykkiö sijaitsee Nurmijärven kirkonkylän kaakkoispuolella Vahterinmäen kuivattuun Nurmijärveen viettävässä rinteessä. Paikka on metsäinen rinne Kirkkotien ja vanhan järven rantatörmän välissä. Maaperä on kivinen. Rinteessä on puro ja lähde. Röykkiö on noin 10 metriä rantatörmästä ylöspäin ja 15 metriä ojasta pohjoiseen. Vahterinmäen kiviröykkiö sijaitsee kivikkoisessa rinteessä lähellä vanhaa rantatörmää kuten Järvelän röykkiöt. Myös ulkomuodoltaan se on samanlainen, matala ja pitkulainen. Matkaa Järvelän röykkiöille on 800 metriä länsilounaseen. Röykkiö näyttää jopa hieman kulmikkaalta, mitat ovat 2x1 m. Röykkiö on kasattu pyöristyneistä kivistä, samanlaisista, joita on ympäröivässä metsässä. Aivan röykkiön kohdalla ei ilmeisesti ole ollut peltoa, mutta ojan eteläpuolella on (suullinen tiedonanto: Pertti Lilja). Röykkiön iästä tai käyttötarkoituksesta ei ole tietoa, mutta se ei näytä mitenkään tyypilliseltä hautaröykkiöltä. |
| metsakeskus.1000005849 |
543 |
Metsälä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
384553.75000000 |
6707373.81400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005849 |
Asuinpaikka sijaitsee Raalassa Vantaanjokeen laskevan Linnanojan etelärannalla. Metsälän talo on pienellä mäellä joen ja ojan haaran eteläpuolella. Kvartsi-iskokset ovat peräisin pellosta mäen pohjoisrinteeltä talosta 50 metriä koilliseen. Maaperä on pellossa pääasiassa hiesua, mäellä myös hiekkaa. Rinne laskee pohjoiseen kohti ojaa. GPS-mittaukset otettiin löytöalueen rajoille: 6710190/3384677 =itäraja, 6710191/3384626 =länsiraja. |
| metsakeskus.1000005850 |
403 |
Kukkulanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
327571.32100000 |
7014659.04700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005850 |
Kohde sijaitsee Lappajärven Tarvolassa, Kukkulanmäen länsireunalla. Paikalla sijaitsee mäen ympäri kiertävän kuntoradan länsipuolella hiekkainen, länsilounaaseen viettävä peltorinne. Terassin reuna sijaitsee n. 80 m mpy korkeuskäyrällä. Terassin alapuolella maalaji vaihtuu ensin savensekaiseksi viljelymaaksi, alempana suopelloksi.
Kohde löytyi 2006 inventoinnin yhteydessä. Lappajärveläinen Matti Kalliokangas otti inventoijaan yhteyttä ja kertoi Kukkulanmäen peltorinteestä löytyneen runsaasti kvartsi-iskoksia. Kalliokangas toimi paikalla oppaana. Peltorinteestä saatiin pintalöytöinä talteen mm. kvartsiesineitä ja -iskoksia. Hiekansekaisessa peltomullassa havaittiin myös jonkin verran palaneita kiviä. Löytöjä tuli n. 200x70 m laaajalta vyöhykkeeltä terassin suuntaisesti. Jonkin verran löytöjä oli valunut myös terassin alapuolelle ilmeisesti peltoviljelyn vaikutuksesta. |
| metsakeskus.1000005851 |
403 |
Ampumarata |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
326794.62400000 |
7016079.47900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005851 |
Kohde sijaitsee Lappajärven luoteisosassa, Kortesjärventien eteläpuolella, n. 2,2 km Kurejoentien risteyksestä luoteeseen. Paikalla sijaitsevan ampumaradan savikiekkoalueen kaakkoiskulmassa on tasainen, soistuva kangas. Maaperä alueella on hiekkaa, mikä on värjäytynyt ruskeaksi ilmeisesti soistumisen vaikutuksesta. Mäntykankaan aluskasvillisuutena on suopursua, kanervaa ja puolukkaa. Löytöpaikasta n. 150 m kaakkoon, tien vieressä, sijaitsee laaja hiekkakuoppa.
Löytöpaikka tarkastettiin 2006 inventoinnin yhteydessä lappajärveläisen Matti Kalliokankaan ilmoituksen perusteella. Savikiekkoalueen kaakkoiskulmasta, ojaleikkauksesta on löytynyt kvartsia ja löytäjän mukaan myös palaneita kiviä. Inventoinnin yhteydessä paikalta löytyi kvartsia. Palaset olivat melko teräväsärmäisiä ja vaikuttivat luontaisilta. Joukossa ei ollut yhtään selkeätä kvartsiesinettä eikä paikalla havaittu palaneita kiviä. Osa kivistä oli luontaisesti rapautuneita. On kuitenkin otettava huomioon, että läheiseltä Saarenahonkankaalta, ampumaradalta n. 300 m pohjoiskoilliseen, löytyi inventoinin yhteydessä uusi kivikautinen asuinpaikka. Kohteet sijaitsevat samalla korkeudella.
|
| metsakeskus.1000005852 |
403 |
Saarenahonkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
326853.60700000 |
7016379.35700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005852 |
Kohde sijaitsee Lappajärven luoteisosassa, Kortesjärventien pohjoispuolella, n. 2,2 km Kurejoentien risteyksestä luoteeseen. Paikalla sijaitsee jo osittain metsittynyt laikutusalue sekä vanhoja hiekanottopaikkoja. Alueella kasvaa nuorta männikköä; vanhojen hiekkakuoppien läheisyydessä tiheää lehtimetsää ja pensaikkoa. Tasaisen kankaan maalaji on hiekkaa. Alueella ei erotu selkeästi muinaista rantaterassia vaan maasto on hyvin loivapiirteistä.
Kohde löytyi 2006 inventoinnin yhteydessä tarkastettaessa lappajärveläisen Matti Kalliokankaan ilmoitusta alueelta löytyneistä kvartseista. Paikalla sijaitsevan laikutusalueen reunassa ja metsäautotiellä oli maanpinta paikoin rikkoontunut. Hiekkamaasta löytyi muutamia kvartsiesineitä ja runsaasti -iskoksia. Paikalla oli myös muutamia palaneita kiviä. Vanhojen hiekkakuoppien läheisyydessä saatiin havaintoja punaisenruskeasta likamaasta ja palaneista kivistä. Tältä alueelta löytyi myös kvartsiesine ja -iskoksia. Koko löytöalueen laajuus on n. 170x70 m. Kohteen korkeuden perusteella asuinpaikka ajoittuu mesoliittiselle kivikaudelle.
Huom. 2025: Kohteen aluerajauksen eteläreunasta reilut 50 m etelään on löytynyt kvartsi-iskoksia keväällä 2025 (Kohde-ILPPARI, ILM34592). |
| metsakeskus.1000005853 |
403 |
Heitinkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
330643.04800000 |
7024333.17600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005853 |
Kohde sijaitsee Lappajärven pohjoisosassa, Evijärventieltä n. 1,7 km koilliseen. Paikalla sijaitsee laaja hiekanottoalue sekä kaupungin vedenottamo. Heitinkangas on pohjois-etelä -suuntainen harjumuodostuma nykyisen Välijoen itärannalla. Harjumuodostuma on suurelta osin tuhoutunut hiekanotossa.
Kohde löytyi 2006 inventoinnin yhteydessä. Kansallismuseon kokoelmiin oli toimitettu 2003 Etelä-Pohjanmaan museon välityksellä Heitinkankaalta löytyneitä kivikautisia asuinpaikkalöytöjä. Kohdetta tarkastettaessa löytyi suuren hiekanottoalueen länsireunalta, laikutetulta kankaalta useita kvartsiesineitä, lähes puoli kiloa kvartsi-iskoksia sekä palanutta luuta. Alueella oli myös runsaasti palaneita kiviä. Paikoin rikkoontuneen turpeen alta pilkotti voimakkaan punaisenruskeaa likamaata. Löytöalue on kokonaisuudessaan n. 130 x 100 m laaja vyöhyke 77,5 ja 80 m mpy korkeuskäyrien välisellä tasaisella kankaalla. Mitään asumuspainanteeseen viittaavaa ei alueella havaittu. Asuinpaikka lienee osittain tuhoutunut hiekanotossa ja sen itäreuna sortuu edelleen hiekkakuopan reunan vaikutuksesta. Kohde vaatii välittömiä rauhoitus- ja suojelutoimenpiteitä. |
| metsakeskus.1000005854 |
403 |
Järviahonkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
330862.98200000 |
7019796.99100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005854 |
Kohde sijaitsee Lamminkylässä, Lappajärven pohjoisosasta Evijärvelle kulkevan Välijoen suussa. Paikalla sijaitsee Järviahonkankaan pohjois-etelä -suuntainen harjumuodostuma. Maaperä alueella on paikoin hiekkaa, yleisemmin Välijoen vanhaa kivikkoista rantavyöhykettä. Kankaan Välijoen puoleinen reuna on laikutettu 1990-luvun lopulla. Kankaan läpi etelästä pohjoiseen kulkee vanha metsätyökoneen ura.
Kohde löytyi 2006 inventoinnin yhteydessä. Alueelta on toimitettu kivikautisia asuinpaikkalöytöjä 1990- ja 2000-luvuilla. Kohteen löytäjien, lappajärveläisten Heikki Oravan ja Matti Kalliokankaan, mukaan, suurin osa löydöistä on saatu talteen harjumuodostuman eteläkärjestä, kankaan pituussuunnassa halkovan metsäautotien molemmin puolin, yhteensä n. 100 x 50 m laajalta vyöhykkeeltä. Löytäjät, innokkaat harrastaja-arkeologit, ovat suorittaneet alueella suhteellisen laajamittaisia koekaivauksia. Yksi taltoista on löytynyt tästä paikasta n. 290 m kaakkoon, Niskankankaan itäreunalta Välijoen rannasta. Tämä löytöpaikka on merkitty muinaisjäännösrekisteriin kuitenkin erilliseksi irtolöytökohteeksi, koska kohteet sijaitsevat erillisillä saarekkeilla.
Maaperä metsäautotien ja Välijoen välisellä vyöhykkeellä on hyvin kivikkoista ja ilmeisesti metsänhoitotoimenpiteissä myllerrettyä. Metsäautotien länsipuolella, Järviahonkankaan eteläreunalla sijaitsee hiekkainen metsäsaareke, missä saatiin paikoin havaintoja ehjästä kulttuurikerroksesta. Saarekkeella oli muutamia pienikokoisia, pyöreitä kuopanteita, joiden liittyminen asuinpaikkaan tai tulkinta on kuitenkin epävarmaa. Alueella kasvaa nuorta männikköä, aluskasvillisuutena puolukkaa ja kanervaa. Metsikkö on Lappajärven Metsänhoitoyhdistyksen merkitsemä, joten sinne lienee suunniteltu metsänhoitotoimenpiteitä. |
| metsakeskus.1000005855 |
403 |
Kiikkuneva |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
330213.27400000 |
7011071.49700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005855 |
Kohde sijaitsee Lappajärven Kärnänsaaressa, saaren pohjoisosassa sijaitsevalla laajalla peltoalueella. Paikalla on havaittavissa hyvin epämääräinen rantavaihe n. 75 m mpy korkeuskäyrän tuntumassa. Yleisesti maasto on viljelytasanteella hyvin loivapiirteistä.
Kohde löytyi 2006 inventoinnin yhetydessä tarkastettaessa kivikautista löytöpaikkaa. U.T. Sirelius on toimittanut vuonna 1900 tasataltan Kansallismuseon kokoelmiin (KM 3881), mikä oli löytynyt Kärnänsaaren Kiikkunevaa kuokkiessa. Inventoinnissa kynnetyltä peltoalueelta löytyi pari kvartsi-iskosta ja muutamia palaneita kiviä. Peltorinne laskee loivasti itään kohti Kiikkunevan keskellä kulkevaa pelto-ojaa. Suuri osa peltoa oli inventointiajankohtana kesannolla, joten pintapoimintaa ei voitu suorittaa alueella kattavasti.
Kiikkunevan lähialueilta tunnetaan useita muita irtolöytökohteita, mm. Mustikkamaanlahden ja Ahvenniemen rannoilta. Sillanpään laaja-alainen moniperiodinen asuinpaikka sijaitsee Kiikkunevasta n. 1,4 km pohjoiskoilliseen. Kärnänsaaren kivikautinen asutus lienee suurilta osin peltoviljelyn tuhoamaa. |
| metsakeskus.1000005856 |
403 |
Kirkkoniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
331300.82900000 |
7013459.54900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005856 |
Kohde sijaitsee Lappajärven kirkonkylässä, Lappajärveen pistävän Kirkkoniemen kaakkoisrannalla. Paikalla sijaitsee loivasti kaakkoon, kohti järvenrantaa laskeva peltorinne. Peltomaa on hiekansekaista 75 m mpy korkeuskäyrän yläpuolella sijaitsevalla vyöhykkeellä; tämän alapuolella savensekaista suopeltoa. Kirkkoniemen kärki, Hyytiälä, on joskus ollut saari. Kirkon ja hautausmaan alueelle on tuotu täytemaata ja maastoa on tasoitettu rakentamisen yhteydessä.
Kohde löytyi 2006 inventoinnin yhteydessä. Kirkkoniemestä on löytynyt useita kiviesineitä peltotöissä ja sekä Lappajärven rantavyöhykkeeltä. Kirkolle johtavan tien eteläpuoleiset kynnöspellot tarkastettiin ja sieltä löytyi muutamia kvartsi-iskoksia. Paikalla havaittiin myös muutamia palaneita kiviä. Seurakuntasalia ympäröivät peltorinteet olivat inventointiajankohtana kesannolla. Kyseessä lienee osin peltoviljelyn tuhoama kivikautinen asuinpaikka, jonka laajuus jäi peltojen osittaisen peitteisyyden takia vielä selvittämättä.
Aluerajausta korjattu vuoden 2014 koekaivauksen perusteella. Koekaivauksessa havaittiin vain vähäisiä merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta. Vanhojen karttojen mukaan peltoa on käytetty viimeistään 1700-luvulta lähtien. Vähäiset löydöt tulivat enimmäkseen pellon kyntötöissä sekoittuneesta ruokamullasta. Kvartsi-iskokset olivat huonolaatuisia. Saviastian palat olivat epämääräisiä ja ne muistuttivat kotitekoisten tiilien pieniä paloja. Koekuopista ja pellolta löytyi myös historiallisen ajan talousastioiden paloja, ikkunalasia ja liitupiipun pala. |
| metsakeskus.1000005857 |
543 |
Peltola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
374822.72100000 |
6695670.47400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005857 |
Asuinpaikka sijaitsee Klaukkalan kylän länsipuolella Isonsuon pohjoislaidalla jäähallista 500 metriä länteen. Maasto on etelään viettävää hiesupeltoa. Suon laidalla erottuu vanha rantatörmä kumpareena, jonka päältä on löytynyt kvartsi-iskoksia. Löytöalueen rajat on mitattu: 6698477/3374893 =länsiraja, 6698482/3374942 =itäraja. Löytöpaikan lähellä, sen pohjoispuolella on jätemaan läjitysalue. |
| metsakeskus.1000005858 |
543 |
Mäntykivi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
384423.79400000 |
6709100.11400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005858 |
Asuinpaikka sijaitsee Vantaanjoen itärannalla Raalan kartanosta 200 metriä luoteeseen Raalantien (1321) pohjoispuolella. Paikalla on joen rantatörmän päällä peltoa ja metsäsaareke, mäki, jolla on muutama omakotilalo. Peltorinne laskee länteen ja kaakkoon. Jyrkin törmä jokeen on metsäsaarekkeen länsipuolella 60 m mpy. Löydöt ovat peräisin metsäsaarekkeen kaakkoiskulmasta, jossa on loiva törmä, pieni ”lahdelma”. Maaperä on pääasiassa hiesua, metsäsaarekkeen reunoilla myös hietaa.
Selkeimmät löydöt on havaittu metsäsaarekkeen kaakkoispuolisessa peltorinteessä. Löytöalueelle on mitattu rajat: 6711898/3384536 =länsiraja, 6711917/3384547 =itäraja. Löydöt näyttivät olevan runsaammat pellon ja metsäsaarekkeen rajalla, joten löytöalue voisi jatkua myös ”niemen kärkeen” eli metsäsaarekkeen eteläreunaan. Pari epämääräisempää iskoksentapaista on löytynyt myös aivan pellon kaakkoiskulmasta läheltä Askarintien laidassa olevaa levikettä ja Metsäsaarekkeen länsipuolelta. |
| metsakeskus.1000005859 |
543 |
Linnanmäki 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
374251.92900000 |
6700646.46900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005859 |
Asuinpaikka sijaitsee Valkjärven luoteispäässä Valkjärven koulun ja Valkjärventien itäpuolella Linnanmäen itään laskevassa rinteessä. Alue on peltoa, tien laidassa kuusimetsää. Tien itälaidalla on myös kalliojyrkännettä. Matkaa koululta asuinpaikalle on noin 200 m itäkoilliseen. Asuinpaikka on jyrkimmän rinteen alapuolella, kohdalla on pieni viljelemätön kohta, pajupusikko. Maaperä on savea. GPS-mittaus löytöpaikalta 6703460/3374371 =keskikoordinaatti. Vähäisten löytöjen takia rajaus on epävarma. |
| metsakeskus.1000005860 |
543 |
Linnanmäki 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
374185.94800000 |
6700847.38400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005860 |
Asuinpaikka sijaitsee Valkjärven luoteispäässä Linnanmäen koillis- ja Valkjärventien itäpuolella Linnanmäen itään laskevassa rinteessä. Alue on peltoa, tien laidassa kuusimetsää. Tien itälaidalla on myös kalliojyrkännettä. Asuinpaikka on jyrkimmän rantatörmän päällä aivan pellon luoteiskulmassa lähellä Valkjärventietä. Rinne laskee jyrkästi itään alas jokeen. Maaperä on hiesua. Löytöinä kvartsia. |
| metsakeskus.1000005861 |
543 |
Kylänperä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
369551.81600000 |
6699827.77800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005861 |
Asuinpaikka sijaitsee Lepsämän Kylänpäässä Lepsämänjoen itätörmällä. Peltolantie kulkee asuinpaikan poikki. Maasto on rantapeltoa, jossa 40 m mpy korkeuskäyrä muodostaa niemekkeen länttä kohti. Jokilaaksossa on tässä kohtaa kapeikko. Maaperä on savea.
GPS-mittaukset on otettu löytäjän osoittamista paikoista Peltolantien etelä- ja pohjoispuolelta. Maasto mukaan koko ”niemen kärki” voi olla asuinpaikkaa. Löytäjän mukaan paikalla on kaksi löytökeskittymää: 6702641/3369669 =eteläraja, 6702717/3369638 =pohjoisraja. |
| metsakeskus.1000005863 |
543 |
Ristola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
369602.78700000 |
6702424.72800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005863 |
Asuinpaikka sijaitsee laajan Kohon viljelyaukean kaakkoispäässä Lepsämänjoen yläjuoksulla. Joki kiertää Hyypiönmäen pohjoispuolelta ja kulkee kapeikosta Hyypiönmäen ja Passanmäen välistä länteen Valkeissuon peltolaaksoon. Ristolan talo sijaitsee joen itärannalla ja asuinpaikka kapeikossa joen länsirannalla vasta raivatussa pellossa joen rantatörmän päällä. Peltotasanteen länsipuolella on kalliojyrkänne, jossa on pieni luola.
Joen törmän päällä on hieno tasanne, joka viettää itään kohti jokea ja pohjoiseen kohti Kohon aukiota. Törmän pohjoisreunalta on löytynyt jonkin verran kvartsia kylvetystä pellosta pieneltä alalta. GPS-mittaus 6705239/3369720 =keskikoordinaatti. |
| metsakeskus.1000005864 |
543 |
Perttula |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
372752.51700000 |
6702995.51500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005864 |
Asuinpaikka sijaitsee Perttulan kylässä Valkeissuon laakson itäpäässä Perttulan talosta 150 metriä pohjoiseen. Maasto on koilliseen viettävää peltorinnettä ja löydöt ovat peräisin törmän päältä ja rinteestä pienen ladon ja metsäsaarekkeen välistä (ei näy peruskartassa). Asuinpaikan eteläpuolella kulkee Yli-Lepsämäntie. Maaperä on hiesua.
Perttulan talon pohjoispuolella on selvä törmä aivan ”muinaislahden perukassa”. Törmän päältä ja rinteestä pienen ladon ja metsäsaarekkeen välistä on löytynyt pellon pinnalta runsaasti kvartsia suhteellisen laajalta alueelta. Löytöalueen rajat mitattiin: 6705767/3372890 =eteläraja, 6705810/3372871 =keskikoordinaatti, 6705845/3372870 =pohjoisraja. |
| metsakeskus.1000005865 |
543 |
Kylmänoja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
369864.63500000 |
6711480.09100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005865 |
Asuinpaikka sijaitsee Vihtijärven etelärannalla pienen hiekkaisen mäen (Kylmänojan talon) luoteisrinteellä noin 40 metriä järven rannasta. Lehtirannantie kulkee rantaa myöten mökeille, tien kohdalla on myös Nurmijärven kunnan raja. Lehtirannantien länsipuolella rannassa on pieni pelto, joka laskee loivasti koilliseen Vihtijärveen. Vihtijärven korkeus on 86,5 m mpy.
Hiekkaisesta rantapellosta läheltä järven rantaa on löytynyt yksi kvartsi-iskos ja palaneen luun kappale. Löytökohdalla maaperä oli hiekkaa, mutta enempää löytöjä ei näkynyt. Löydöt tulivat läheltä pellon itäreunaa ja tietä. Maaston mukaan asuinpaikka voisi jatkua myös tien itäpuolelle, jossa on samaa tasannetta ennen mäen jyrkempää rinnettä. Asuinpaikkaa ei pystytty rajaamaan vähäisten löytöjen perusteella. GPS-mittaus löytöpaikalta 6714298/3369982 =keskikoordinaatti. |
| metsakeskus.1000005866 |
403 |
Kytökangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
328769.83400000 |
7015256.80800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005866 |
Kohde sijaitsee Lappajärven Söyringinlahden pohjoisrannalla, Kytökankaan harjumuodostuman pohjoisreunalla. Paikalla sijaitsee loivasti pohjoiskoilliseen viettävä peltorinne. Pellon lounaispuolella kasvaa kangasmetsää, missä kulkee lenkkipolku. Kytökankaan alue on kaavoitettu pientaloalueeksi.
Kohde löytyi 2006 inventoinnin yhteydessä tarkastettaessa lappajärveläisten Heikki Oravan ja Matti Kalliokankaan ilmoittamaa piiesineen löytöpaikkaa. Peltorinteen yläreunasta oli saatu talteen mahdollinen piikaavin, kvartsiesine ja -iskoksia. Inventointiajankohtana pelto oli kuitenkin kesannolla. Löydöt ja kohteen sijainti viittaavat kivikautisen asuinpaikan olemassaoloon. Pellon lounaispuolella, Kytökankaan harjun laella, kulkee lenkkipolku ja alueelle rakennetaan mm. omakotitaloja. Kankaalla havaittiin muutamia kuoppia; vanhoja tervahautoja tai sysimiiluja, joita on myöhemmin käytetty romuvarastona. |
| metsakeskus.1000005901 |
858 |
Sarsala |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
391703.89200000 |
6704087.16800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005901 |
Kohde sijaitsee Tuusulanjärven länsipuolella etelä-pohjoissuuntaisessa sekametsäsaarekkeessa noin 400 m Ruskelan Kalliolan tilan päärakennuksesta. Kohde on kalliopaljastumalla, josta länteen päin avautuu peltoaukio, jonka keskellä virtaa Sarsalanoja. Maa viettää kohti länttä ja Sarsalanojaa. Tuulen kaatama puu oli paljastanut Kalliola-nimisen tilan metsäpalstalla noin 10 x 4 m kokoisen pohjois-eteläsuuntaisen kallion. Sen länsireunalla oli noin 1,5 m korkea kallioterassi. Itäänpäin kallio laski hieman muodostaen syvänteen, jossa oli turpeensekaisessa maassa haljenneita kiviä noin 4 m pohjois-eteläsuunnassa ja noin 3 m länsi-itäsuunnassa. Maantasainen kiveys, joka on todettu piikin avulla, oli noin 25–30 cm paksu. Se muodostui noin nyrkinkokoisista kivistä. Tästä kiveyksestä on löydetty pronssinen rannerengas, josta ilmoituksen teki viereisen tilan omistaja Sulo Maanonen. |
| metsakeskus.1000005903 |
740 |
Muholanlahti |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
631606.65400000 |
6848987.92700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005903 |
Kohde sijaitsee Puruveden Enanlahdessa olevan Muholanlahden länsipuolella, Punkaharjulta Kesälahdelle vievältä maantieltä nro 479 Kattilanahon tienhaaran kohdalta pohjoiseen erkanevan tien länsipuolella, mäntyä kasvavassa hiekkarinteessä, tiestä noin 8 m päässä.
Rännimäisen tervahaudan yläpäässä on halkaisijaltaan noin 2 m kuoppa, josta johtaa alarinteeseen noin 3,5 m pituinen, kivillä reunustettu ja savella silattu ränni. Rännin leveys on noin 1 m ja syvyys 0,7 m. Ränni on osin täyttynyt, joten alkuperäinen syvyys lienee 1 m. Rännin alapäässä on halkaisijaltaan noin 2 m kuoppa ja sen vieressä toinen kuoppa. Tervahaudan ylä- ja alapäässä on hautaa kaivettaessa syntyneitä maavalleja. |
| metsakeskus.1000005904 |
593 |
Hyttiniemi |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
530837.10400000 |
6881994.20700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005904 |
Kohde sijaitsee entisen Virtasalmen kunnan alueella, Etelä-Virmaksen pohjoisrannalla olevassa Hyttiniemessä, niemen tyvessä olevan eteläisemmän kumpareen länsilaidalla. Isohkon maakiven ympärillä on kuonakasa, palaneita ja palamattomia kiviä, jotka lienevät jäänteitä sulatusuunista. Lisäksi paikalla on laakea painanne, joka liittyy jollain tavalla sulatusuuniin. |
| metsakeskus.1000005905 |
109 |
Vuorentaan vanha koulu |
10002 |
12004 |
13046 |
11006 |
27008 |
358916.77600000 |
6766561.88800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005905 |
1800-luvun lopussa rakennettu Härkätien tukimuuri sijaitsee nykyisen Härkätien linjauksen länsipuolella, tien välittömässä läheisyydessä. Tukimuuri on pituudeltaan noin 55 metriä ja leveydeltään noin metrin. Korkeutta halkaisijaltaan 0,2-1 metrin suuruisista luonnonkivistä ladotulla muurilla on paikoin jopa puolitoista metriä. Tukimuurin vieressä on vielä havaittavissa Härkätien linjan tienpohjan painaumia. Tukimuurista lähtee 90 asteen kulmassa pieni luonnonkivinen muuri kohti tukimuurin yläpuolella sijaitsevan talon pihamaata. Tämä tukimuuri saattaa olla Härkätiehen liittyvää tukimuuria nuorempi.
Tukimuuriin liittyy asiakirjoja, joiden mukaan se voidaan ajoittaa rakennetuksi 1890-luvulla. Muuri on aikanaan rakennettu tukemaan 1890-luvulla alennetun Härkätien penkerettä. Tietä piti alentaa, sillä talvisin hevoset eivät jaksaneet vetää täysiä tukkikuormia jyrkän mäen ylitse. |
| metsakeskus.1000005906 |
109 |
Kuralankallio |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
359141.69500000 |
6764726.62700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005906 |
Kuralankallio esitetään Vuorentaan ja Hämeenlinnan kaupungin välisen rajan merkkinä Niklas Avenderin vuodelta 1703 olevassa kartassa. Kallion laella on soikea, pituudeltaan 19 cm, leveydeltään 12 cm ja syvyydeltään 3 cm oleva hakkaus. Kallion laelle, tasaiselle kohdalle tehty hakkaus on lounaskoillissuuntainen. Tämä on suunta, jossa myös Avanderin kartalla Vuorentaan ja Hämeenlinnan välinen raja kukee. |
| metsakeskus.1000005907 |
109 |
Ratasniitty |
10002 |
12005 |
13069 |
11006 |
27006 |
361679.00000000 |
6761059.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005907 |
Ratasniityn siltaportaan perustus sijaitsee metsässä, noin 250 m etelään valtatiestä 10. Perustus on pituudeltaan noin 50 metriä ja leveydeltään noin 5 metriä. Se koostuu halkaisijaltaan 30 - 100 cm olevista kivistä, jotka on asetettu kosteaan notkelmaan kulkuväylän vahvistukseksi. Siltaporras liittynee Hämeen Härkätien varhaisempaan, aina 1600-luvulle saakka Alajärven kaakkoispuolelta kulkeneeseen linjaukseen.
Maasto kohteen ympäristössä on kosteaa ja lettoista koivikkoa ja kuusimetsää. Kohteen pokki virtaa myös pieni puro. Huomiotavaa on, että siltaportaan kohdalla on endurorata. |
| metsakeskus.1000005908 |
109 |
Sammonlahti |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
357209.48300000 |
6762727.42400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005908 |
Kohde sijaitsee Sammonlahtea kiertävän Majalahdentien pohjoispuolella, aivan tien vieressä. Rajamerkki on suuri siirtolohkare, jonka kaakkoissivulle on kasattu pienempiä kiviä koillislounaissuuntaiseksi ulokkeeksi. Kiven länsipuolella on kasattuna suurempia kiviä, mutta ne lienee kasattu tien raivauksen yhteydessä. Siirtolohkaretta on porattu ja siinä on nähtävillä kolme kairanjälkeä. Poraus on luultavasti tehty, jotta kiven ohi kulkeva tie voisi kulkea mahdollisimman suoraan. Suuret kivenlohkareet rajakiven länsipuolella voivatkin olla osia rajamerkkikivestä. Sammonlahden länsiranta esitetään Luolajan kylän maiden rajana jo vuodelta 1703 olevassa kartassa. |
| metsakeskus.1000005909 |
140 |
Pieni-Kirma |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
514233.16500000 |
7042069.72000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005909 |
Asuinpaikka sijaitsee Kirmanjärven pohjoispuolella olevan Pieni-Kirma -nimisen järven pohjoisrannalla, rannasta noin 170 m päässä olevan matalan ja laakean peltokumpareen etelärinteellä, Kuusikon talosta 250 m koilliseen. Hiesupitoisella peltorinteellä on havaittu kvartsi-iskoksia noin 20 x 20 m kokoisella alueella. Korkeutensa perusteella asuinpaikka ajoittuu kivikauden lopulle tai varhaismetallikauden alkuun, noin 1800-1200 eKr. |
| metsakeskus.1000005909 |
140 |
Pieni-Kirma |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
514233.16500000 |
7042069.72000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005909 |
Asuinpaikka sijaitsee Kirmanjärven pohjoispuolella olevan Pieni-Kirma -nimisen järven pohjoisrannalla, rannasta noin 170 m päässä olevan matalan ja laakean peltokumpareen etelärinteellä, Kuusikon talosta 250 m koilliseen. Hiesupitoisella peltorinteellä on havaittu kvartsi-iskoksia noin 20 x 20 m kokoisella alueella. Korkeutensa perusteella asuinpaikka ajoittuu kivikauden lopulle tai varhaismetallikauden alkuun, noin 1800-1200 eKr. |
| metsakeskus.1000005910 |
140 |
Roimanpuro |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
514133.19900000 |
7042649.47900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005910 |
Asuinpaikka sijaitsee Pieni-Kirma -nimisen järven pohjoispuolella, järvestä noin 730 m päässä, Pieni-Kirmaan laskevan Roimanpuron itäpuolella, purosta 150 m itään, purolaaksoon jyrkästi laskevan peltoharjanteen eteläpäässä. Niemimäiseltä peltoharjanteelta on löytynyt kvartsi-iskoksia. Paikalla lienee suppea-alainen asuin- tai leiripaikka. Korkeutensa perusteella asuinpaikka ajoittuu varhaismetallikauden alkuun, noin 1700-1100 eKr. |
| metsakeskus.1000005910 |
140 |
Roimanpuro |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
514133.19900000 |
7042649.47900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005910 |
Asuinpaikka sijaitsee Pieni-Kirma -nimisen järven pohjoispuolella, järvestä noin 730 m päässä, Pieni-Kirmaan laskevan Roimanpuron itäpuolella, purosta 150 m itään, purolaaksoon jyrkästi laskevan peltoharjanteen eteläpäässä. Niemimäiseltä peltoharjanteelta on löytynyt kvartsi-iskoksia. Paikalla lienee suppea-alainen asuin- tai leiripaikka. Korkeutensa perusteella asuinpaikka ajoittuu varhaismetallikauden alkuun, noin 1700-1100 eKr. |
| metsakeskus.1000005911 |
140 |
Autioniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
515032.85400000 |
7039040.93800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005911 |
Asuinpaikka sijaitsee Kirmanjärven keskiosan länsirannalla, harjun laen reunalla, rannassa olevasta mökistä 80 m luoteiseen, valtatiestä 5 noin 0,3 km itään. Jyrkästi Kirmanjärven rantaan laskevalla rinteellä on muinainen rantaterassi, jonka keskellä on noin 5 x 8 m kokoinen asumuspainanne. Painanteen keskelle tehdystä koekuopasta on löytynyt kvartsia ja luuta. Maaperä paikalla on hiekkaa. Asuinpaikka on ehjä. Korkeutensa peristeella asuinpaikka ajoittuu noin 3500-3000 eKr. |
| metsakeskus.1000005912 |
140 |
Malminranta |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
514463.07600000 |
7039950.56800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005912 |
Asuinpaikka sijaitsee Kirmanjärven pohjoisosan länsirannalla, Kirmanmäen itäpuolella, järveen jyrkästi lasken rinteen terassimaisella tasanteella, rannassa olevalle mökille vievän tien pohjoispuolella, valtatiellä 5 olevan loivan mutkan kohdalla, 130 m päässä valtatiestä. Tasanteella on ainakin kaksi asumuspainannetta, joista alemmalla sijaitsevaan painanteeseen tehdystä koekuopasta on löytynyt kvartsi-iskoksia ja -ydin. Korkeutensa perusteella asuinpaikka ajoittuu noin 3500-3000 eKr. Asuinpaikka on ehjä. |
| metsakeskus.1000005913 |
140 |
Ahmonvuori |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
513603.41100000 |
7042849.40200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005913 |
Asuinpaikka sijaitsee Peltosalmen itäpuolella olevan Ahmonvuoren länsirinteessä, niemimäisella kapealla tasanteella, Roimanpurosta noin 160 m länteen ja Ahmonvuoren poikki kulkevalta sähkölinjalta 90 m etelään. Jyrkän törmän äärellä olevalle tasanteelle tehdyistä koekuopista on löytynyt kvartsi-iskoksia, saviastianpaloja ja palanutta luuta. Koekutensa perusteella asuinpaikka ajoittuu noin 3500-3000 eKr. |
| metsakeskus.1000005914 |
140 |
Pienilahti |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
513323.53800000 |
7039440.77300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005914 |
Pyyntikuoppakohde sijaitsee Kirmanmäen länsipuolella, Peltosalmen entisen varikon eteläpuolella, Pehkolan talosta noin 120 m luoteeseen, harjanteen lounaisrinteellä. Paikalla on ainakin neljä pyyntikuoppaa rivissä noin 40 m matkalla. Kuoppien halkaisija on 1,5-2,5 m ja etäisyys toisistaan noin 10 m. Kyseessä on pieni pyyntikuoppahangas, jonka ympäristö on ehjä. |
| metsakeskus.1000005915 |
61 |
Matku (Matku) S |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
310180.37000000 |
6765795.97200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005915 |
Suomen 1560-luvun asutuksen kyläluettelossa mainitaan Sääksmäen kihlakunnan Saarioisten pitäjään kuuluva Matkujärven kylä, jossa oli tuolloin kolme taloa. Matkujärven lounaispuolella sijainneen kylän nimi on ilmeisesti myöhemmin lyhentynyt muotoon Matku. Siitä, ulottuvatko Matkun kylän juuret keskiajalle, ei ole varmuutta.
Matkun eteläisempi kylätontti on peltokuvioiden perusteella sijainnut Kreivilän päärakennuksesta noin 500 m länsilounaaseen, peltojen rajaamalla kumpareella. Paikalla on muutamia rakennuksia, mutta rakennusten välissä on saattanut säilyä vanhemman asutuskerrostuman jäännöksiä.
Ks. myös Matku (Matku) N (pohjoisempi kyläntontti).
|
| metsakeskus.1000005916 |
178 |
Kupsalanniemi |
10002 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
553678.03600000 |
6851586.54600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005916 |
Uhripetäjä sijaitsee Kotijärveen pistävän Kupsalanniemen kärjessä. Tarinan mukaan paikkaa on "aikoinaan" käytetty uhripaikkana.
Puu on rauhoitettu ja sen sijainti on merkitty peruskarttaan (painettu 1988). |
| metsakeskus.1000005917 |
423 |
Kulmala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
251959.97400000 |
6720777.77500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005917 |
Kivikautinen asuinpaikka Rähälän kylän Kulmalan tilan maalla, löytötietojen mukaan pellon yläreunassa metsänrajan tuntumassa. Kulmalan talosta paikalle on noin 150 metriä pohjoiskoilliseen. Peruskartan mukaan löytöalue sijoittuu jyrkemmän maastokohdan päälle. Paikalta on löytöinä kiviesineen katkelma, -ydin ja -iskoksia.
Löytöpaikan itäpuolella olevan metsän reuna tarkastettiin vuonna 2023 metsänhoitotoimenpiteiden vuoksi. Paikalla on terassimainen maastonmuoto, jota tutkittiin käsikairalla ja koepistoilla. Metsästä ei havaittu viitteitä muinaisjäännöksestä, ja asuinpaikka saattaa sijaita kokonaisuudessaan pellolla. |
| metsakeskus.1000005919 |
423 |
Linnasuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
251235.27200000 |
6720098.04900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005919 |
Kivikautisia asuinpaikkalöytöjä Rähälän Linnasuon talon länsipuoleiselta pellolta, joka viettää Rähälänojan sivuhaaraa kohti länteen. Löydöt koostuvat hioimen katkelmasta, kivilaji-, pii- ja kvartsi-iskoksista. |
| metsakeskus.1000005920 |
740 |
Itikkakallio |
10002 |
12006 |
13076 |
11006 |
27008 |
616712.58900000 |
6865311.28500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005920 |
Kohde sijaitsee Savonlinnasta Kerimäelle vievän vanhan tien (15383) ja tältä erkanevan tien risteyksestä noin 0,4 km itään, aivan tien vieressä, pellon ja tien välissä olevassa kalliopaljastumassa. Kalliossa on erotettavissa hakkauksia, kuten RISTUS, ?868, TR 1901 R, ESKOAHO K, PH, P ja ?EIJO. Hakkausten koko vaihtelee 8-20 cm. Hakkaukset ovat kärsineet paikalle vedetystä viemäriputkesta. Viemärityömaan peruja saattaa olla mahdollinen kiintopistehakkaus tien vieressä (OKP). Tilan omistaja on myös aikoinaan ajanut kalliolle kiviä, jotka on sittemmin viety pois, mutta kallio on osin jäänyt maan peittoon. |
| metsakeskus.1000005920 |
740 |
Itikkakallio |
10002 |
12006 |
13076 |
11006 |
27009 |
616712.58900000 |
6865311.28500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005920 |
Kohde sijaitsee Savonlinnasta Kerimäelle vievän vanhan tien (15383) ja tältä erkanevan tien risteyksestä noin 0,4 km itään, aivan tien vieressä, pellon ja tien välissä olevassa kalliopaljastumassa. Kalliossa on erotettavissa hakkauksia, kuten RISTUS, ?868, TR 1901 R, ESKOAHO K, PH, P ja ?EIJO. Hakkausten koko vaihtelee 8-20 cm. Hakkaukset ovat kärsineet paikalle vedetystä viemäriputkesta. Viemärityömaan peruja saattaa olla mahdollinen kiintopistehakkaus tien vieressä (OKP). Tilan omistaja on myös aikoinaan ajanut kalliolle kiviä, jotka on sittemmin viety pois, mutta kallio on osin jäänyt maan peittoon. |
| metsakeskus.1000005921 |
740 |
Jussila |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
627318.28300000 |
6873817.90800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005921 |
Kohde sijaitsee Rauvanniemen kaakkoiskärkeen vievän tien (15373) eteläpuolella, tien ja Puntusensuon välisellä hiekkakankaalla, Pohja-Puntusesta noin 0,3 km koilliseen. Paikalla on hiekkakuoppa, jonka reunoilta on poimittu talteen kampakeramiikkaa (Ka II) ja kvartsi-iskoksia. Toinen löytökohta on hiekkakuopan luoteisreunalla ja toinen kaakkoisreunalla (p= 6876 610, i= 3627 570). Hiekkakuoppaan luoteesta laskevan tieuran molemmilla puolilla on mahdolliset asumuspainanteet, joiden halkaisija on noin 5 m ja syvyys 0,3 m. Hiekkakuoppa on tuhonnut ison osan asuinpaikkaa. Asuinpaikan laajuus ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.1000005922 |
740 |
Karsikkokiventie |
10002 |
12006 |
13076 |
11006 |
27000 |
618681.78000000 |
6869609.56500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005922 |
Kohde sijaitsee Savonlinnasta Kiteelle vievän kantatien 71 länsipuolella, Karsikkokiventien varrella, tien ja vanhan pellon välissä, 0,2 kilometriä etelään Karsikkokiventien ja kantatien risteyksestä. Paikalla on iso maakivi, jossa on vainajien muistoksi tehtyjä hakkauksia; nimiä, nimikirjaimia ja syntymä- ja kuolinvuosia. Kiven vieressä on opastaulu. |
| metsakeskus.1000005923 |
740 |
Metsälä |
10002 |
12006 |
13076 |
11006 |
27000 |
618731.76300000 |
6869479.61800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005923 |
Kohde sijaitsee Savonlinnasta Kiteelle vievän kantatien 71 länsipuolella, Metsälän talosta 50 m koilliseen, Karsikkokiventien varrella olevassa koivikossa, ojan reunasta 2 m päässä. Paikalla on isohko maakivi, joka on kooltaan 3,5 x 2,5 x 1,7 m. Kiven länsisivulla on hakkauksia. Kiveen on hakattu useampi nimi AHO, myös muodossa AKHO sekä vuosilukuja 1856, 1865 ja 1866. Kivessä on lisäksi joitakin epäselviä merkkejä ja kirjaimia. |
| metsakeskus.1000005924 |
740 |
Pihlastie |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
618821.73100000 |
6867620.36100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005924 |
Kohde sijaitsee Pappilanpellontien eteläpuolella, Pihlastien tilalla, asuinrakennuksesta noin 40 m lounaaseen, ison koivun juurella pihapiirin reunassa. Paikalla on 2,3 x 2,1 m kokoinen kivi, jonka päälle on hakattu 19 kuppia, joista kaksi on yhdistetty toisiinsa "kanavalla". Kupit ovat halkaisijaltaan 5-8 cm ja syvyydeltään 2-5 cm. |
| metsakeskus.1000005925 |
740 |
Syvänotko |
10002 |
12006 |
13076 |
11006 |
27009 |
618871.70300000 |
6870049.38900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005925 |
Kohde sijaitsee Savonlinnasta Kiteelle vievän kantatien 71 itäpuolella, Syvänotkontien varrella olevasta muuntoasemasta 30 m lounaaseen olevassa männikössä. Paikalla on 5 x 4 x 2 m kokoinen sammaleen peittämä kivi. Sammaleen alla, kiven pinnassa on havaittu teksti "PS HEVOISALO 1903". Hakkauksen pituus on 74 cm ja kirjainten korkeus 8 cm. Hakkauksen havaitsemista dokumentointia haittaa aivan kiven kyljessä kasvava puu. |
| metsakeskus.1000005926 |
740 |
Kirstinkirkko |
10001 |
12004 |
13051 |
11002 |
27000 |
623173.00000000 |
6835151.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005926 |
Kohde sijaitsee laajan Riukonkankaan mäntykankaalla, kalliokohouman luoteisreunalla. Paikalle pääsee Putikko-Vuoriniemi -tieltä, Taivallahden talon kohdalta Parikkalan Oronmyllylle erkanevaa tietä pitkin. Kävelymatkaa perille on noin 0,4 km.
Kalliokohouman luoteisreunalla on 1,3 x 0,6 m kokoinen, 15-20 cm korkea kivilatomus, jonka luoteispäässä on pystyssä noin 0,4 m korkuinen kiilamainen, nelikulmainen kivi. Kivessä ei ole hakkauksia. Latomuksen kaakkoispäässä on myös ollut pystykivi, joka on lohjennut ja osa siitä on pudonnut latomuksen viereen, sen lounaispuolelle. Latomus on kasattu pienistä kivistä ja sitä peittää sammal.
Latomus vaikuttaa rajamerkiltä, mutta nykykarttoihin ei paikalle ole merkitty mitään rajaa. Täyssinän rauhan raja vuodelta 1595 kulkee noin 1,3 km kaakkoon latomuksesta. Kirstinkirkonkangas on mainittu jo v. 1784 olevassa maanmittari Gust. Pampen piirtämässä kartassa (Pekka Lappalainen, Säämingin historia I:1, s. 173), mutta tuohon karttaan merkityt rajat eivät osu mahdollisen rajamerkin kohdalle. |
| metsakeskus.1000005927 |
681 |
Pirttisaari |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
570281.17000000 |
6894869.19200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005927 |
Kohde sijaitsee Haukiveden Kuivaselän Pirttisaaressa, kalliopaljastumien välissä, saaren itärannasta 30 m päässä, saaressa olevasta kesämökistä 50 m koilliseen. Alue on mäntyä, haapaa ja koivua kasvavaa metsää. Paikalla on halkaisijaltaan 2,5 m ja syvyydeltään 0,3 m kokoinen, pyöreä tervahauta, jota ympäröivät 1 m leveät matalat maavallit. Hauta on ollut alunperin isompi ja syvempi, mutta 1980-luvun puolivälissä hautaa on täytetty. |
| metsakeskus.1000005928 |
681 |
Toivosaari |
10002 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
568566.00000000 |
6895360.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005928 |
Kohde tarkastettiin vuoden 2020 inventoinnissa ja muinaisjäännösrekisterin koordinaatit todettiin virheelliseksi. Tervahauta sijaitsee noin 100 metriä lounaaseen koordinaattien osoittamasta pisteestä. Sijaintitieto on korjattu tähän kohdekuvaukseen. Tervahauta on hiekkamoreenipohjaisella mäntykankaalla, puusto on varttunutta. Tervahaudan kohdalla kasvaa hieman lehtipuun vesoja ja saniaisia. Haudan halkaisija on vallien ulkoreunoista mitattuna noin 16 metriä. Vallit ovat 3–4 metriä leveät ja 1–1,5 metriä korkeat. Haudan keskiosa on maljamainen ja keskellä on kaksi kuoppaa, isompi kooltaan 2,5x4 metriä, syvyys noin metri ja pienempi on 1x1 metriä, syvyys puoli metriä. Tervahaudan itäreunassa on kolmisen metriä pitkä rännikaivanto syvyydeltään metri. |
| metsakeskus.1000005929 |
710 |
Undermalm |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
293433.59400000 |
6665170.32800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005929 |
Kivikautinen asuinpaikka länteen laskevalla hiekkakankaalta asuinpaikasta koilliseen sijaitsevan korkeamman kalliomäen ja asuinpaikan kaakkoispuolella olevan Undermalmin hiekkaharjanteen välillä.
Asuinpaikka löytyi tarkastuksessa toukokuussa 2006, jolloin Stormossenin ja Undermalmin välisellä alueella havaittiin pohjois-etelä-suuntainen dyynimuodostelma ja sen takana ylärinteen puolella korkeuskäyrien suuntaisesti neljä peräkkäistä pitkänomaista todennäköistä asumuspainannetta. Painanteista toiseksi pohjoisimpaan on rakennettu rengaskaivo. Dyynille ja painanteisiin on niiden tarkastuksen yhteydessä tehty neljä koepistoa, joista kahdesta, pohjoisimman painanteen pohjalta ja kolmannen painanteen vallin kohdalta, löytyi kvartsi-iskoksia. Painanteet 1 ja 3 ovat kooltaan noin 8x5 metriä, painanne 2, johon kaivo on rakennettu ja jossa on kulumajälkiä, mahdollisesti isompi. Eteläisimpänä sijaitseva neljäs painanne on muita epämääräisempi. |
| metsakeskus.1000005930 |
734 |
Suomela |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
279557.00000000 |
6703280.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005930 |
Kiviröykkiö Kihisten kylässä Suomelan tilan maalla, noin 90 m rantaradan oikaisun pohjoispuolella. Röykkiö sijaitsee osittain kalliopohjaisen harjanteen kaakoispäässä vuonna 2006 harvaa kangasmetsää kasvavaneessa peltoihin pistävässä metsäniemekkeessä. Se on pyöreähkö ja halkaisijaltaan noin 10 m. Röykkiö on hyvin säilynyt, hieman keko- tai kumpumainen ja korkeudeltaan 1-1,5 m, tarkastelusuunnasta riippuen. Keskellä on heikko kraaterimainen painanne tai muinainen kaivanto ja paikoin siinä erottuu kiviliuskoja. Se muodostuu erilaisista ja erikokoisista, pyöreistä ja lohkotuista kivistä. Mahdollisesti siinä on maasekoitettakin, koska sen päällä on paikoin havaittavissa hietamaata. Lähistöllä korkammalla enemmän kalliopohjaoisella alueella luoteessa ei havaittu enempiä röykkiöitä noin 150 m lähempänä.
Kohde tarkastettiin vuoden 2019 inventoinnissa ja sen todettiin olevan muinaisjäännösrekisterin kuvauksen mukainen. Ainoa havainto oli, että alueella on tehty metsän hakkuut muutamia vuosia aiemmin ja röykkiössä kasvoi kuusen ja männyn taimia. |
| metsakeskus.1000005931 |
734 |
Pekankuja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
281688.10400000 |
6706583.62600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005931 |
Kivikautista asuinpaikkaa, jonka merkkinä havaittiin elokuussa vuonna 2000 liesikiveystä ojaleikkauksessa. Löytöpaikka sijaitsee Märyn uudella omakotialueella Pekankuja 2 tontilla. Ojaleikkauksen hiekkamaassa erottui nokinen ja kivinen liedenkohta, jonka halkaisina oli noin 1,5 m ja pohja 63 cm maanpinnasta. Se on tontin omakotitalon pohjoispuolella, mutta lienee kunnan maan puolella. Sittemmin oja on peitetty. Peruskartan mukaan maasto tällä paikalla on pohjoiseen tai luoteeseen viettävää. Etelämpänä on vanhoja hiekanottokuoppia. Asuinpaikan laajuudesta tai sen säilymisasteesta ei voi todeta ilman tutkimuksia, mutta löytö osoittaa Märyummen alueella olevan laajaa kivikautista asuinpaikkaa tai useita erillisiä asuinpaikkoja. Tiedossa ovat Märyn sairaalan asuinpaikka noin 300 m kaakkoon etelään viettävällä rinteellä ja Märyn risteyksen asuinpaikka noin 800 m itäkaakkoon Pekankujasta. Edelleen itään ovat Kettuojan pellon ja Urheilutie 15:n asuinpaikat. Osa on mesoliittisia, osa nuorakeraamisia. |
| metsakeskus.1000005932 |
285 |
Heinlahti |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
490324.19700000 |
6706628.62400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005932 |
Kotkan ja Pyhtään rajalla sijaitseva keskiaikainen rajakivi on osoittanut Pyhtään ja Kymin hallintorajaa. Kivessä on nuorempia hakkauksia.
Kiven alkuperäinen paikka sijaitsi työmaa-alueen reunassa Sutelantien varressa. Kiven vierellä oli lisäksi kivilouhos ja muuta teollista toimintaa. Koska kiven alkuperäinen suhde ympäristöön oli tuhoutunut, siirrettiin se VT7:n suunnitellun uuden linjauksen vuoksi sopivaan paikkaan. |
| metsakeskus.1000005932 |
285 |
Heinlahti |
10002 |
12004 |
13051 |
11010 |
27000 |
490324.19700000 |
6706628.62400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005932 |
Kotkan ja Pyhtään rajalla sijaitseva keskiaikainen rajakivi on osoittanut Pyhtään ja Kymin hallintorajaa. Kivessä on nuorempia hakkauksia.
Kiven alkuperäinen paikka sijaitsi työmaa-alueen reunassa Sutelantien varressa. Kiven vierellä oli lisäksi kivilouhos ja muuta teollista toimintaa. Koska kiven alkuperäinen suhde ympäristöön oli tuhoutunut, siirrettiin se VT7:n suunnitellun uuden linjauksen vuoksi sopivaan paikkaan. |
| metsakeskus.1000005933 |
734 |
Pehkusuo |
10002 |
12009 |
13095 |
11004 |
27000 |
286316.23900000 |
6708282.96500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005933 |
Kymmenkunta tarkastuksessa vuonna 2006 havaittua painanetta runsas 600 m Halikon kunnan Salon vastaiselta itärajalta, Salosta Vaskiolle vievän paikallistien länsipuolella, Kirjastolan pohjoisemman tien risteyksestä 50-100 m länteen, tien molemmin puolin. Pääosa on Kirjastolan tien eteläpuolella. Risteyksen koillispuolella sijaitsee vedenottamo hiekkakuopassa. Alue on etelään pistävä niemimäinen kangas, jossa havaittiin kymmenkunta halkaisijaltaan noin kolmemetristä pyöreää painannetta arviolta puolen hehtaarin alalla. Osa painanteista on melko matalia (noin 20-40 cm), mutta syvimmät ovat kuitenkin noin 70-80 cm. Tarkastuksessa ei ollut mahdollisuutta tarkempiin mittauksiin. Painanateita on kuitenkin niemekkeen itärinteessä ja sen harjanteella. Mahdollisesti painanteet ovat pyyntikuoppia. Tähän voivat viitata niiden koko, syvempien suppilomainen muoto ja niiden sijianti maastossa. Toisaalta matalammat voivat olla muuta tarkoitusta varten tehtyjä, ehkä eriaikaisiakin. Kaakkoisosan yhden painanteen matalaan reunavalliin tehdyssä koepistossa havaittiin normaali pintamaannos, jonka alla oli ilmeisesti heikko muinaisen huuhtoutumiskerroksen jäänne. Painanne vaikutti siis selvästi esihistoriallisesta. Painanteet ovat hyvin säilyneitä harvahkossa mäntymetsässä. |
| metsakeskus.1000005934 |
503 |
Aisti 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
231328.09400000 |
6756063.50900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005934 |
Kivikautinen asuinpaikka Mynämäen pohjoisosassa Mäenkylän kylässä, noin 500 m Laajoen luoteispuolella, Suutilan kylänrajan tuntumassa. Paikka löytyi tarkastuksessa vuonna 2006 melko uuden Kivilään ja Polvenmäelle johtavan tien länsileikkauksesta paikasta, jossa tie ylittää pari-kolme metriä ympäristöstään kohoavan saarekkeen. Löytöinä leikkauksesta saarekkeen rinteestä ja yhdestä koepistosta sen laelta tien vierestä saatiin saviastianpala, kivilaji- ja kvartsi-iskoksia sekä palaneita luunmuruja. Tien itäpuolen koepistossa ei löytöjä havaittu. Paikka on noin 180 m itäkaakkoon vanhastaan tunnetusta Aistin asuinpaikasta ja kalmistosta, joka on nykyään umpeen kasvanutta korpimetsää vanhan sorakuopan kivisillä reunoilla. Uuden löytöpaikan kumpare on pääosin kivistä hiekka- ja soramaata. Ympäristössä on muitakin matalia kohoumia, jotka eivät kaikki erotu peruskartalla. Niitä ei ole toistaiseksi lähemmin tarkastettu. |
| metsakeskus.1000005935 |
285 |
Norssaari |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
495491.13700000 |
6702433.33700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005935 |
Venäjänkielisiä kalliohakkauksia (nimiä), jotka sijaitsevat Norssaaressa olevalla jyrkällä rantakalliolla saaren länsirannalla tien pohjoispuolella. Hakkaukset ovat pääasiassa 1900-luvun alusta. Ne liittyvät Keisarinsatamaan, jossa Suomessa matkailevan keisarin saattolaivasto oli redillä. Tällöin upseereilla oli tapana soudattaa itsensä maihin ja hakkauttaa nimikirjaimiaan silokallioon lähelle rantaviivaa. |
| metsakeskus.1000005936 |
710 |
Björnskog 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
306528.39500000 |
6652345.54400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005936 |
Kivikautinen mahdollisesti varhaiskampakeraaminen asuinpaikka Tammisaaren entisen Snappertunan kunnan osassa Björnbölen kylässä, Tammisaaren kaupungin omistamalla Björnskogin tilalla.
Löytöpaikka sijaitsee kallioisten mäkien välisessä lounais-luode-suuntaisessa laaksossa, pienen kallionyppylän itäpuolella. Lounaassa on hieman soistunutta aluetta ja laakso laskee kohti luodetta. Löytökohta on lähes tasainen hienohiekkainen alue, jonka maapohja oli käsitelty metsänuudistuksessa muutama vuosi ennen asuinpaikan löytymistä ja alueelle oli istutettu mäntyä. Paikoin maaperä oli värjäytynyt, mutta varsinaista kulttuurimaata ei havaittu.
Löytöinä on muutamia saviastianpaloja, mahdollista savitiivistettä tai historiallisen ajan savitavaraa, hiotun kiviesineen katkelma, kivilajiydin ja -iskoksia sekä runsaasti kvartseja, myös esine ja ytimiä. Lähialueen kallioissa on useita kvartsisuonia, joista lähin on luoteessa muutaman kymmenen metrin etäisyydellä. Paikalla on mahdollinen kvartsilouhos. |
| metsakeskus.1000005936 |
710 |
Björnskog 1 |
10002 |
12012 |
13124 |
11019 |
27012 |
306528.39500000 |
6652345.54400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005936 |
Kivikautinen mahdollisesti varhaiskampakeraaminen asuinpaikka Tammisaaren entisen Snappertunan kunnan osassa Björnbölen kylässä, Tammisaaren kaupungin omistamalla Björnskogin tilalla.
Löytöpaikka sijaitsee kallioisten mäkien välisessä lounais-luode-suuntaisessa laaksossa, pienen kallionyppylän itäpuolella. Lounaassa on hieman soistunutta aluetta ja laakso laskee kohti luodetta. Löytökohta on lähes tasainen hienohiekkainen alue, jonka maapohja oli käsitelty metsänuudistuksessa muutama vuosi ennen asuinpaikan löytymistä ja alueelle oli istutettu mäntyä. Paikoin maaperä oli värjäytynyt, mutta varsinaista kulttuurimaata ei havaittu.
Löytöinä on muutamia saviastianpaloja, mahdollista savitiivistettä tai historiallisen ajan savitavaraa, hiotun kiviesineen katkelma, kivilajiydin ja -iskoksia sekä runsaasti kvartseja, myös esine ja ytimiä. Lähialueen kallioissa on useita kvartsisuonia, joista lähin on luoteessa muutaman kymmenen metrin etäisyydellä. Paikalla on mahdollinen kvartsilouhos. |
| metsakeskus.1000005938 |
777 |
Jussinlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
600110.09400000 |
7193503.04600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005938 |
Kohde sijaitsee Haukiperä-järven kaakkoispäässä, järven etelärannalla, Jussinlahden länsipuolella ja rantaan vievän tien kääntöpaikalta noin 0,1 km kaakkoon. Paikalta on löytynyt liuske-esineen katkelma, kvartsiesine ja -iskoksia. Vuoden 2013 inventoinnissa kohdetta luonnehditaan ennemminkin löytöpaikaksi. Lisäksi vedensäännöstely on luultavasti tuhonnut asuinpaikan. |
| metsakeskus.1000005939 |
297 |
Ruunasuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
570030.91100000 |
6985812.56600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005939 |
Kohde sijaitsee Akonpohjan alueen kaakkoisosassa, rautatiestä 1,6 km etelään, peltoalueen ja metsäylängön reunamilla, Kuikkasjoen mutkasta 360 m itään. Pitkänotkon kapean laakson suussa olevasta pohjoiseen laskevasta pellosta on poimittu talteen kvartsia ja keramiikan pala, joka vaikuttaa tekstiilikeramiikalta. |
| metsakeskus.1000005939 |
297 |
Ruunasuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
570030.91100000 |
6985812.56600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005939 |
Kohde sijaitsee Akonpohjan alueen kaakkoisosassa, rautatiestä 1,6 km etelään, peltoalueen ja metsäylängön reunamilla, Kuikkasjoen mutkasta 360 m itään. Pitkänotkon kapean laakson suussa olevasta pohjoiseen laskevasta pellosta on poimittu talteen kvartsia ja keramiikan pala, joka vaikuttaa tekstiilikeramiikalta. |
| metsakeskus.1000005940 |
297 |
Suuri-Valkeinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
575609.00000000 |
7010869.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005940 |
Kohde sijaitsee Säyneisessä, Suuri-Säyneisen ja Suuri-Valkeisen välisellä kannaksella, Suuri-Valkeisen etelärannalla, puron varressa, alavalla hiekkapohjaisella rannalla. Soistuneen purouoman äärellä, tasangolla olevasta tuulenkaadosta on poimittu talteen palanutta luuta ja yksi kvartsi-iskos. |
| metsakeskus.1000005942 |
97 |
Jokikangas |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
485955.37800000 |
6832573.90700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005942 |
Kvartsi-iskoksen ja palaneen luunsirun löytöpaikka sijaitsee Pienen Metsälammen ja Ison Metsälammen välissä olevalla etelään pistävällä niemellä. Paikalle tehdyn tien penkasta on löytynyt kvartsi-iskos ja käännetyn maan kohdalta palaneen luun siru. Löytöjä ei ole otettu talteen. Niemen lounaisranta vaikuttaa otolliselta asuinpaikan suhteen, mutta paikalla on kesämökkejä. |
| metsakeskus.1000005944 |
97 |
Lahdenkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
480267.63300000 |
6839601.06300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005944 |
Palaneen luun (KM 25727) löytöpaikka sijaitsee Vahvajärven Pihlajalahden itärannalla, välittömästi vanhan hiekkakuopan pohjoispuolella olevan hiekkatien kohdalla, muinaisrantaterassin päällä, noin 30 m leveä tasanne. Hiekan seasta on poimittu talteen luun siruja noin 5 x 10 m alalta.
Inventoinnissa 2010 löytyi koekuopasta pohjoiseen menevän tieuran varrelta, 40 m mökkitieltä pohjoiseen koekuopasta kvartsi-iskos ja palaneen luun murunen. Maaperä on hiekkaa. Asuinpaikan eteläosa on tuhoutunut hiekanotossa. |
| metsakeskus.1000005947 |
97 |
Kissakoski |
10002 |
12011 |
13000 |
11006 |
27009 |
486974.96500000 |
6832473.95900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005947 |
Kohde sijaitsee Liekuneen ja Vahvajärven välisen Kissakosken kanavan pohjoisrannalla, Kissakoskelta Tuukkalaan johtavan maantien itäpuolella. Paikalla on kallioon ja moreenimaahan kaivettuja juoksuhautoja, bunkkereita ym. Osa kallioon tehdyistä juoksuhaudoista on katettu betonilaatoin. Juoksuhaudoissa on jäännöksiä puisista rakenteista. Paikasta noin 0,2 km pohjoiseen, Liekuneen rannalle Telakkaniemeen ja Lypsyrantaan johtavan hiekkatien molemmin puolin on ainakin 9 pyöreää tai suorakaiteen muotoista kaivantoa (koko noin 2,5-5,0 m, syvyys 1-2 m). Joissakin on jäänteitä puisista rakenteista. |
| metsakeskus.1000005948 |
97 |
Syväniemenkangas |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
483192.00000000 |
6834495.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005948 |
Hiilimiilu sijaitsee Vahvajärven rannasta noin 0,1 km ja rannalla olevasta kesämökistä noin 80 m koilliseen, etelälounaaseen viettävän moreenirinteen päällä olevalla tasanteella. Paikalla on pyöreä, halkaisijaltaan 8 m ja syvyydeltään 2 m oleva kuoppa, jota kiertää maavalli. Vallin ulkolaidoilla on vallin suuntaisia kaivanteita. |
| metsakeskus.1000005949 |
740 |
Karhula 1 |
10001 |
12004 |
13048 |
11006 |
27000 |
619321.42800000 |
6891370.80100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005949 |
Kohde sijaitsee Karhulan tilan päärakennuksen koillispuolella, rantaan viettävällä pellolla ja aholla. Kivivallit alkavat noin 20 m talosta rantaan päin ja päättyvät noin 30 m päähän rannasta. Pitkän vallin pituus on noin 80 m ja leveys 1,5 m. Alueella on lisäksi 2. maailmansodan aikaisia juoksuhautojen jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000005951 |
740 |
Ryttyniemi 2 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
618281.83800000 |
6894809.40900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005951 |
Kohde sijaitsee Ryttyniemen lounaisrannalla, Vihtakannankanavan sillasta 2,4 km koilliseen ja Ryttyniemen tilan päärakennuksesta 0,4 km lounaaseen, pajarakennuksen nurkasta 2,5 m länteen. Kalliopohjalle on kasattu noin 1,2 x 0,8 x 0,2 m kokoinen rajamerkkiä muistuttava kiviröykkiö, jonka keskellä on pytyssä noin 45 x 45 x 10 cm kokoinen laakakivi. Laakakivessä ei ole havaittu mitään hakkauksia. |
| metsakeskus.1000005952 |
684 |
Rantalan torppa |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
220892.16700000 |
6779354.09700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005952 |
Kohde, johon kuuluu röykkiö sekä kolme kiviriviä sijaitsee Narvijärvestä 1,5 km lounaaseen Kauklaisten ja Ruonan kylien rajalla.
Röykkiö, mahdollinen pronssikautinen hauta sijaitsee torpan jäänteiden eteläpuolella tasanteella. Röykkiön koko on 8 x 6 m ja korkeutta sillä on 0,8 m. Se on kasattu vaihtelevan kokoisista, pyöreähköistä kivistä. Keskellä on suorakulmainen kaivanto.
Röykkiön pohjoispuolella on kolme rinnakkaista kivirivä tai -aitaa, joiden pituus on 15-20 m. Rivien välissä on kivettömät alueet. |
| metsakeskus.1000005952 |
684 |
Rantalan torppa |
10002 |
12002 |
13019 |
11002 |
27000 |
220892.16700000 |
6779354.09700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005952 |
Kohde, johon kuuluu röykkiö sekä kolme kiviriviä sijaitsee Narvijärvestä 1,5 km lounaaseen Kauklaisten ja Ruonan kylien rajalla.
Röykkiö, mahdollinen pronssikautinen hauta sijaitsee torpan jäänteiden eteläpuolella tasanteella. Röykkiön koko on 8 x 6 m ja korkeutta sillä on 0,8 m. Se on kasattu vaihtelevan kokoisista, pyöreähköistä kivistä. Keskellä on suorakulmainen kaivanto.
Röykkiön pohjoispuolella on kolme rinnakkaista kivirivä tai -aitaa, joiden pituus on 15-20 m. Rivien välissä on kivettömät alueet. |
| metsakeskus.1000005952 |
684 |
Rantalan torppa |
10002 |
12004 |
13045 |
11028 |
27000 |
220892.16700000 |
6779354.09700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005952 |
Kohde, johon kuuluu röykkiö sekä kolme kiviriviä sijaitsee Narvijärvestä 1,5 km lounaaseen Kauklaisten ja Ruonan kylien rajalla.
Röykkiö, mahdollinen pronssikautinen hauta sijaitsee torpan jäänteiden eteläpuolella tasanteella. Röykkiön koko on 8 x 6 m ja korkeutta sillä on 0,8 m. Se on kasattu vaihtelevan kokoisista, pyöreähköistä kivistä. Keskellä on suorakulmainen kaivanto.
Röykkiön pohjoispuolella on kolme rinnakkaista kivirivä tai -aitaa, joiden pituus on 15-20 m. Rivien välissä on kivettömät alueet. |
| metsakeskus.1000005952 |
684 |
Rantalan torppa |
10002 |
12004 |
13045 |
11002 |
27000 |
220892.16700000 |
6779354.09700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005952 |
Kohde, johon kuuluu röykkiö sekä kolme kiviriviä sijaitsee Narvijärvestä 1,5 km lounaaseen Kauklaisten ja Ruonan kylien rajalla.
Röykkiö, mahdollinen pronssikautinen hauta sijaitsee torpan jäänteiden eteläpuolella tasanteella. Röykkiön koko on 8 x 6 m ja korkeutta sillä on 0,8 m. Se on kasattu vaihtelevan kokoisista, pyöreähköistä kivistä. Keskellä on suorakulmainen kaivanto.
Röykkiön pohjoispuolella on kolme rinnakkaista kivirivä tai -aitaa, joiden pituus on 15-20 m. Rivien välissä on kivettömät alueet. |
| metsakeskus.1000005966 |
505 |
Pietala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
402813.00000000 |
6724662.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005966 |
Vasarakirveen kantaosa (KM 5671:2) ja oikokirveen katkelma (KM 5671:3) ovat löytyneet Soukkion kylästä Pietalan talon pellolta. Tarkkaa löytöpaikkaa ei tiedetä. Vuoden 1984 inventoinnissa ei alueelta löydetty mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa.
Inventointi 2013:
Vasarakirveen katkelma (KM 5671:2) on vanhan löytötiedon mukaan ”löydetty Pietalan talon tonttipellon reunasta maatyötä tehtäessä. Paikka on saven ja kiven sekaista ylänköä ja se on löytäjän asuinhuoneen nurkasta n. 30 syltä.” Oikokirveen katkelma (KM 5671:3) on puolestaan ”löydetty Pietalan talon riihipellosta kyntäessä. Pelto on savimultamaata ja pistää luoteeseen päin (talon rakennuksesta?).”
Kohde tarkastettiin Mäntsälän Sälinkään ja Soukkion kylien inventoinnin yhteydessä 7.5.2013. Pietalan tila sijaitsee Mustijoen ja Isosuon välisessä korkeiden mäkien etelästä ja idästä suojaamassa peltolaaksossa. Pietala on laakson eteläreunalla. Talon itäpuolella on vaikuttava Mustakallio. Talon ympäristön pellot oli tarkastusajankohtana kynnetty ja useissa paikoin erottui hiekkaisia peltoalueita. Isosuolle laskevan pienen ojan länsireunaa kiertävältä tasanteelta löytyi kivikautinen asuinpaikka.
Pietalan alueelta on aikoinaan löydetty vasara- ja oikokirveiden katkelmat, joten asuinpaikalta löydetty nuorakeramiikka sopii ajallisesti hyvin näiden löytöjen kanssa yhteen. Onkin mahdollista, että vanhat löydöt ovat juuri samalta paikalta. Löytöpaikka on muusta pellosta selvästi erottuva hiekkalinssi, löytöjä oli noin 30 x 20 metrin kokoisella alueella. Asuinpaikan kerroksia ja rakenteita on hyvin saattanut säilyä pellon pinnan alla. |
| metsakeskus.1000005985 |
505 |
Sälinkää Mattila |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
403548.99900000 |
6730231.71400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005985 |
Kivikirves (KM 24860) on löytynyt Sälinkäältä Mattilan tilan maalta, Kilpijärven itärannan hienohiekkaiselta rantatörmältä mökkiä rakennettaessa vuonna 1987. |
| metsakeskus.1000005987 |
505 |
Tömistö |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
402035.56600000 |
6740027.76800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000005987 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Sulkavanjärven luoteiskulmasta 1,7 km pohjoisluoteeseen, järveen laskevan Nikinojan länsipuolella, 150 m etäisyydellä ojasta. Kohde on Tömistönmäen itärinteen juuressa, suon reunassa olevalla tasanteella. Löydöt, saviastianpala, kvartsiesine, kvartsi-iskokset ja palanut luu, on kerätty talteen tasannetta pitkin pohjoiseen kulkevan metsäautotien reunasta. Suurin osa löydöistä oli muutaman neliömetrin alalla.
Maasto on alueella metsäautotietä lukuun ottamatta ehjää metsämaata.
|
| metsakeskus.1000006005 |
5 |
Mäkipelto |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
340494.27600000 |
6976009.63100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006005 |
Röykkiöt sijaitsevat Kätkänjärvestä noin 1,5 km koilliseen, Rantakankaan kylässä, alavassa metsämaastossa. Alueella on kymmenkunta kivistä koottua röykkiötä. Näistä osa on hyvin pieniä, läpimitaltaan vain parin metrin suuruisia, sammaleen ja heinien peittämiä. Röykkiöistä neljä on suurempaa ja selvemmin näkyvissä. Näistä varsinkin kolme on erittäin kauniisti ja huolellisesti ladottua. Näistä kaksi on pyöreää, kekomaista, halkaisijaltaan noin 4-5 m. Röykkiöistä suurin on muodoltaan nelikulmainen ja tasalakinen ja siinä on ladottua seinämää. Sen koko on noin 6x5x1,3 metriä. Röykkiön päällä on hieman pienempiä kiviä. Kaikki kolme röykkiötä sijaitsevat noin 10-15 m päässä toisistaan muodostaen ikäänkuin kolmion.
Röykkiöiden funktio on epäselvä. Mahdollisesti kysymyksessä ovat viljelyröykkiöt, mutta myöskään hautaröykkiöiden mahdollisuus ei ole poissuljettu. |
| metsakeskus.1000006006 |
444 |
Paloniemi 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
335001.78200000 |
6684946.58500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006006 |
Kohde sijaitsee Paloniemessä, Paloniemen sairaalan koillispuolisella peltoaukealla. Matalalta kohoumalta on pellon pinnasta otettu talteen kaksi kvartsia ja palaneen luun pala. Ilmeisesti pienialainen asuinpaikka, joka ajoittuu löytöjen perusteella todennäköisimmin kivikaudelle. Ajoituksen, luonteen ja laajuuden selvittäminen edellyttää kuitenkin lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000006007 |
444 |
Paloniemi 4 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
334234.09000000 |
6685310.43800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006007 |
Kohde sijaitsee Paloniemessä, Paloniementien eteläreunassa, 480 m Paloniemen vanhainkodista länsiluoteeseen. Mäen reunassa on pitkänomainen röykkiö tai kivirivi. Jäännös on ajoittamaton, mutta se on mahdollisesti syntynyt alueen raivauksessa. |
| metsakeskus.1000006008 |
444 |
Kullahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
335289.66500000 |
6685235.47600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006008 |
Kohde sijaitsee Paloniemessä, 150 m Karstuntien ja Paloniementien risteyksestä etelään. Pellon keskellä kohoavan saarekkeen ympäriltä on saatu talteen rautakautisia saviastianpaloja. Löytöjen, suojaisan sijainnin ja maaperän perusteella kyseessä on todennäköisimmin saarekkeessa ollut asuinpaikka, mutta paikalla voi olla myös kalmisto. |
| metsakeskus.1000006009 |
444 |
Haukilahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
336021.37600000 |
6685228.48100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006009 |
Kohde sijaitsee Hiitin kylässä, Haukilahden länsirannalla, Karstuntien ja leirikeskukseen johtavan risteyksestä 70 m lounaaseen, pellosta kohoavalla matalalla kumpareella ja ympäröivällä peltoalueella. Paikka on todettu 2006 inventoinnissa.
Alueella 2007 suoritetussa koekaivauksessa on todettu peltomullan alta rautakauteen ajoittuvia kulttuurikerroksia. Löydöt paikalta ovat rautakautisia saviastianpaloja, palanutta savea ja kuonaa sekä mahdollisesti kivikautiseen asuinpaikkaan liittyviä kvartsi-iskoksia ja ytimiä. Kesällä 2008 paikalla jatkettiin tutkimuksia. Saatujen löytöjen perusteella kohde ajoittunee pääosin viikinkiaikaan. Paikalla oli säilynyt myös rakenteita, 8x6 m laajuisen suorakulmaisen rakennuksen jäännös. Samalla paikalla oli myös merkkejä kahdesta muusta päällekkäisestä, erisuuntaisesta rakennuksesta. Kohteen tutkimukset ovat jääneet kesken rakennushankkeen toteuttajan keskeytettyä hankkeen valmistelun.
Vuonna 2016 tehdyissä koetutkimuksessa tarkastettiin, jatkuuko Haukilahden muinaisjäännösalue tontin eteläosaan tai sijaitseeko siellä muita muinaisjäännökseksi tulkittavia jäännöksiä. Kiinteää muinaisjäännöstä ei tontin eteläosasta löydetty, mutta muuttuvan maankäytön alueeksi tavoitellun tontinosan lähivaikutusalueelta, sen pohjoispuolelta, löydettiin merkkejä varhaisesta viljelystä ja mahdollisen keittokuopan jäännökset. Rajaus tehty vuoden 2016 inventoinnin tulosten perusteella. |
| metsakeskus.1000006009 |
444 |
Haukilahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
336021.37600000 |
6685228.48100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006009 |
Kohde sijaitsee Hiitin kylässä, Haukilahden länsirannalla, Karstuntien ja leirikeskukseen johtavan risteyksestä 70 m lounaaseen, pellosta kohoavalla matalalla kumpareella ja ympäröivällä peltoalueella. Paikka on todettu 2006 inventoinnissa.
Alueella 2007 suoritetussa koekaivauksessa on todettu peltomullan alta rautakauteen ajoittuvia kulttuurikerroksia. Löydöt paikalta ovat rautakautisia saviastianpaloja, palanutta savea ja kuonaa sekä mahdollisesti kivikautiseen asuinpaikkaan liittyviä kvartsi-iskoksia ja ytimiä. Kesällä 2008 paikalla jatkettiin tutkimuksia. Saatujen löytöjen perusteella kohde ajoittunee pääosin viikinkiaikaan. Paikalla oli säilynyt myös rakenteita, 8x6 m laajuisen suorakulmaisen rakennuksen jäännös. Samalla paikalla oli myös merkkejä kahdesta muusta päällekkäisestä, erisuuntaisesta rakennuksesta. Kohteen tutkimukset ovat jääneet kesken rakennushankkeen toteuttajan keskeytettyä hankkeen valmistelun.
Vuonna 2016 tehdyissä koetutkimuksessa tarkastettiin, jatkuuko Haukilahden muinaisjäännösalue tontin eteläosaan tai sijaitseeko siellä muita muinaisjäännökseksi tulkittavia jäännöksiä. Kiinteää muinaisjäännöstä ei tontin eteläosasta löydetty, mutta muuttuvan maankäytön alueeksi tavoitellun tontinosan lähivaikutusalueelta, sen pohjoispuolelta, löydettiin merkkejä varhaisesta viljelystä ja mahdollisen keittokuopan jäännökset. Rajaus tehty vuoden 2016 inventoinnin tulosten perusteella. |
| metsakeskus.1000006010 |
444 |
Niemenahonpelto 1 |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
335821.45900000 |
6684655.70900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006010 |
Kohde sijaitsee Paloniemessä, Niemenahon tien koillispuolisella pellolla. Peltolohkon itäosassa erottuvalta matalalta kohoumalta on saatu talteen rautakautisia saviastianpaloja, palanutta savea, kvartsia ja palanutta luuta. Topografian ja löytöjen perusteella kyse voi olla asuinpaikasta tai pintaosiltaan tuhoutuneesta hautapaikasta. |
| metsakeskus.1000006011 |
444 |
Niemenahonpelto 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
335630.53200000 |
6684687.69300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006011 |
Kohde sijaitsee Paloniemessä, Niemenahon tien koillispuolisella pellolla. Peltolohkon länsireunasta, etelään ja lounaaseen viettävästä rinteestä on saatu talteen kvartsia. Topografian ja löytöjen perusteella kyseessä on pienialainen kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000006012 |
149 |
Stormossen 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
336735.00000000 |
6663495.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006012 |
Ingarskilan kylässä Ingarskilaån eteläpuolella ja Stormossenin luoteispuolella sijaitseva, todennäköisesti varhaismetallikautinen röykkiö peltojen keskellä olevassa metsäisessä haassa kallion kaakkoispuolella. Se on kooltaan 4 x 3 m ja matala. Sen keskellä on painauma. Kallion korkein kohta on on noin 10–15 metrin päässä röykkiöstä.
Kallion päällä on nyrkinkokoisista kivistä tehty kehämäinen nuotiopaikka, halkaisija noin 70 cm. Kallion alarinteessä näkyy muutamia sammalen peittämiä kiviä, mutta ne voivat olla myös luontaisia.
Röykkiöstä 35 m kaakkoon on kiviaita. Aita on melko matala, puolisen metriä korkea ja metrin leveä ja on melko lailla heinikon peitossa. Aita on noin 11 metriä pitkä ja alkaa lännessä kiinteistörajasta. Pitkänomaisesta rakenteesta lähtee 1,5-3 m pituisia kivistä koottuja ulokkeita. Rakennelma on todennäköisesti historialliselta ajalta. Aidan länsipään koordinaatti on alakohteissa ja aitaan on tehty aluerajaus. |
| metsakeskus.1000006013 |
149 |
Stormossen 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
337572.85300000 |
6663972.02900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006013 |
Kiviröykkiö Ålkilan kylässä, noin 100 m Ingarskilaån eteläpuolella, peltojen keskellä olevan saarekkeen luoteisosassa. Se on kolltaan noin 4x2,5 m. Röykkiö löytyi inventoinnissa 2006. Sen esihistoriallisuus on epävarma. Parin metrin päässä etelässä on iso peltoraunio.
2017:
Röykkiön hieman tarkentuneet koordinaatit: N 6663970 E 337581. |
| metsakeskus.1000006014 |
681 |
Auvinlahti |
10001 |
12016 |
13152 |
11002 |
27000 |
564523.51700000 |
6887142.28200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006014 |
Kohde sijaitsee Haapaselällä, Tornioniemen ja Auvinniemen välissä olevan Auvinlahden pohjukassa, kaislikossa. Paikalla on havaittu mahdollisen liistekatiskan jäännökset vedenpinnan ollessa huomattavan alhaalla. Havainnosta ilmoitti Museovirastoon Jaakko Veijalainen (os. Juholankatu 27 A, 04400 Järvenpää, p. 050 524 6473), joka oli yhdessä Marjatta Tehin kanssa soutelemassa 25.7.2006 Auvinlahdella. |
| metsakeskus.1000006015 |
740 |
Pyyniemi |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
606736.49600000 |
6892720.20500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006015 |
Tervahauta sijaitsee Pyyveden Pyyniemessä, Pappikalliosta noin 150 m luoteeseen. Kohteesta ilmoitti Niina Nurmela, joka oli löytänyt tervahaudan kanoottiretkellään heinäkuussa 2006. |
| metsakeskus.1000006018 |
205 |
Kivijoki |
10002 |
12016 |
13161 |
11002 |
27000 |
545160.55900000 |
7087626.49000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006018 |
Kohde sijaitsee Kajaanin kaakkoisosassa, Kivijärvestä Laakajärveen laskevan Kivijoen varressa, Juuson talosta 0,3 km etelään olevan Kivikosken alapuolella. Peruskarttaan merkityn "Lappalaisenpadon" kohdalla rannassa on pieni niemennypykkä. Sen edustalta lähtee alajuoksun suuntaan veden pinnan tasossa olevia peräkkäisiä kapeita särkkiä. Ne alkavat läheltä rantaa jatkuen vinosti alajuoksun suuntaan keskemmälle jokea. Tarkastushetkellä niistä näkyi rannalle vain ruohotuppoja. Särkän tyven koordinaatit: p= 7090 595, i= 3545 350. Tästä noin 0,2 km pohjoiseen, yläjuoksun suuntaan, noin 5 m päässä rannasta alkaa samanlainen, noin 20 m pitkä, vinosti keskemmälle jokea menevä särkkä, koordinaatit: p= 7090 830, i= 3542 210. Tästäkin oli tarkastushetkellä näkyvissä vain sammalta ja heinää. Joen länsirannalla, heti kosken alapuolella on vielä epävarma kapea särkkä.
Juuson talosta kotoisin oleva Sinikka Peronius ilmoitti havainnoistaan Kainuun Museoon. Peroniuksen mukaan "hänen suvussaan on perimätietoa siitä, että seutu on lappalaisten vanhaa asumaseutua. Kivijoessa olevien patojen kerrotaan rakennetun maasta ja puusta, vedenpäällinen osa on ruohoa. Lappalaiset käyttivät patoja keväisin kalastuksessa laittamalla rysänsä ja liistekatiskansa niiden päälle."
Juuson talon rannassa on myös kiviröykkiöitä, jotka lienevät viljelyröykkiöitä tai kellarin tms. rakennuksen pohjia. |
| metsakeskus.1000006019 |
46 |
Laiskanmäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
608690.00000000 |
6878525.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006019 |
Kohde sijaitsee Simanalasta Paakkunalaan vievällä maantiellä (nro 15389) olevalta Uitonsalmen sillalta 2,6 km itäkaakkoon, Ruokojärven länsipuolitse kiertävän metsätien vieressä, tiestä noin 5 m kaakkoon. Paikalla on tervahauta, jonka halkaisija maavallit mukaan lukien on noin 12 m ja syvyys noin 2 m. Vallien leveys on noin 3 m ja korkeus 0,5 m. Tervahaudan keskellä on noin 1,2 x 1,5 m kokoinen syvempi kuoppa. |
| metsakeskus.1000006020 |
46 |
Savisuo |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
607106.39900000 |
6879045.71500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006020 |
Kohde sijaitsee Simanalasta Paakkunalaan vievällä maantiellä nro 15389 olevalta Uitonsalmen sillalta noin 1 km itäkaakkoon, Savisuon länsipuolella olevan mäen kaakkoisreunalla, mäntykankaalla. Paikalla on nähtävästi keskussäiliöllinen tervahauta, jonka halkaisija maavallit mukaan lukien on noin 7 m ja syvyys noin 1,5 m. Vallien leveys on noin 2 m ja korkeus 0,2-0,5 m. |
| metsakeskus.1000006021 |
46 |
Vuorijärvi |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
609225.54400000 |
6879565.51400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006021 |
Kohde sijaitsee Simanalasta Paakkunalaan vievällä maantiellä (nro 15389) olevalta Uitonsalmen sillalta noin 3 km itään, Ruokojärven länsipuolitse kiertävän metsätien vieressä, tiestä noin 10 m länteen. Paikalla on tervahauta, jonka halkaisija maavallit mukaan lukien on noin 15-20 m ja syvyys noin 1,5 m. Vallit ovat matalat ja leveät. Tervaa on laskettu itään, kahden ison maakiven väliin. Tervahaudan keskellä on noin 1,2 m x 1,5 m kokoinen syvempi kuoppa. Ympäristö on sekamatesää. Tervahauta on Simanalan Jokimelojien luontoretken levähdyspaikka, johon on pystytetty kolme penkkiä. |
| metsakeskus.1000006022 |
46 |
Ryssänkivi |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
606346.70600000 |
6879645.46800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006022 |
Kohde sijaitsee Simanalasta Paakkunalaan vievällä maantiellä (nro 15389) olevalta Uitonsalmen sillalta noin 170 m itäkoilliseen, Uitonsalmentien tienhaarasta noin 30 m koilliseen. Paikalla on iso maakivi, jonka pohjoispuolelle, noin 70 cm maanpinnasta on hakattu kaksi "Venäjän ristiä" (pystyviiva ja kaksi vaakaviivaa kohtisuorassa pystyviivaa). Itäisempi risti on korkeudeltaan noin 11 cm ja läntisempi noin 15 cm. Lisäksi noin 10 cm maanpinnasta on numeroa 2 muistuttava 7 cm korkuinen koukkuhakkaus. Hakkaukset erottuvat erittäin heikosti. Kivi on merkitty peruskarttaan. |
| metsakeskus.1000006023 |
768 |
Oksalahti 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
576358.93300000 |
6843349.96400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006023 |
Kohde sijaitsee Partalansaaressa, Tölkkäänniemen tyven eteläpuolella, niemen lounaisrannalla, Oksalahden pohjukasta noin 0,3 km kaakkoon. Laakean niemen kallioisessa kärjessä, rantaan jyrkähkösti laskevan kallion takana on kapea tasanne, jonka päällä kulkee metsäkoneen ura. Kalliopaljastuman takana on hiekkaista maaperää. Paikalle tehdyistä koekuopista on löytynyt kvartsia ja palanutta luuta sekä vahvaa likamaata. Asuinpaikka lienee suppea-alainen. |
| metsakeskus.1000006024 |
768 |
Kiukaanjärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
578568.09100000 |
6833693.86300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006024 |
Kohde sijaitsee Partalansaaren kaakkoisosassa olevan Kiukaanjärven keskikohdalla, järven itärännalla olevan kallioharjanteen laella, jota ympäröi matala ja soinen ranta. Rantakallion takana on hiekkaista maata 20-50 cm paksuudelta. Paikalle tehdyistä koekuopista on löytynyt kvartsia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.1000006025 |
768 |
Kaartilanlahti |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
573380.13600000 |
6844239.58700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006025 |
Kohde sijaitsee Partalansaaren pohjoisrannalla, Kaartilanlahden itärannalla, lahden pohjukasta 540 m pohjoiseen olevan laakean niemekkeen pohjoispäässä. Rannassa olevalla hiekkaisella tasanteella on tervahauta, joka on ns. vanhan mallinen ilman juoksutusränniä. Tervahauta ajoittuu mahdollisesti 1500-1700-luvuille. Tervahaudan rannan puolella olevalla tasanteella on havaittu kiuaskiviä, ja paikalta löytyi tuluspiin kappale. Kyseessä saattaa olla ns. tervapirtin jäännökset tai vastaava paikka, jossa tervahautaa on valvottu. Tervahaudan länsipuolella on pari pienempää kuoppaa, jotka ovat mahdollisesti hiilihautoja. |
| metsakeskus.1000006026 |
768 |
Tiikansalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
578827.94800000 |
6842690.24000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006026 |
Kohde sijaitsee Partalansaaressa, Tölkäänniemen kaakkoispäässä olevan Kiukaanniemen eteläkärjessä olevassa niemekkeessä. Paikalla on laakea, loivasti järveen viettävä niemi, jonka kohdalla oli tehty metsähakkuu ja maaperän äestys. Äestysjäljissä on laajalla alueella havaittu kvartsi-iskoksia. Topografian perusteella asuinpaikka-alue on noin 45 x 75 m. |
| metsakeskus.1000006037 |
140 |
Nivanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
493971.28200000 |
7052315.51900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006037 |
Kohde sijaitsee Kiurujoen eteläpuolella, maantien nro 5611 sillasta 360 m länteen, Nivanmäen talosta 0,2 km länteen olevan laakean kukkulan luoteisreunalla ja rinteillä, osin pellon reunassa. Jokeen laskevalta peltorinteeltä on poimittu talteen kvartsia ja piitä. Lisäksi Nivanmäen talon pellosta on löytynyt tasataltta (KM 4072), jonka tarkka löytökohta ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.1000006038 |
140 |
Kaapronmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
496240.36700000 |
7052625.40300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006038 |
Kohde sijaitsee Haapaveden luoteispään pohjoisrannalla olevassa laajassa niemessä, vastapäättä Jysmänniemeä, niemen itäosassa olevan Kaapronmäen itärinteen alaosassa, purouomaan laskevalla peltotöyräällä, Kaapronmäen taloon vievän tien eteläpuolella. Pellon pinnasta on poimittu talteen kvartsia ja kvartsiittia. |
| metsakeskus.1000006043 |
143 |
Paasto 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
299175.38200000 |
6855711.79200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006043 |
Asuinpaikka sijaitsee Kyrösjärven Roikanselästä itään pitävän Vinskanlahden itärannalla, Paaston talosta 360 m lounaaseen, muinaisella rantaterassilla.
Paikka on metsittynyttä vanhaa peltoa, joka laskee loivasti lounaaseen. Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta.
Inventointikertomus 2016:
Vadim Adel löysi vuonna 2005 tekemässään arkeologisessa inventoinnissa metsittyneen pellon alueelta kivikautisen aseuinpaikan Paasto 1. Asuinpaikka sijaitsee Kyrösjärven Roikanselästä itään pitävän Vinskanlahden itärannalla, Paaston talosta 360 m lounaaseen, muinaisella ran-taterassilla. Paikka on metsittynyttä vanhaa peltoa, joka laskee loivasti lounaaseen. Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Aikaisemmin tunnistettu asuinpaikka sijaitsee metsittyneellä entisellä pellolla, jossa oli hiljattain raivattu metsää. Kohde on säilynyt Vadim Adelin 2005 kuvaamassa asussa. Paaston tilan alueelta on löydetty 1800-luvun lopulla kivikautinen tasa-taltta (KM 2192:608), mutta sen tarkka löytöpaikka ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.1000006045 |
702 |
Vanha Kauttu |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
348850.34000000 |
6873366.91400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006045 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Kautunvuolteesta 880 m koilliseen, Ylä-Kautun talosta 240 m kaakkoon, mökkitien eteläpuolella, Kautun vanhan talon paikan lounaispuolella.
Paikalla on pellossa matala, loiva törmä. Paikalta on vähän kvartsia, palanutta luuta ja piitä (ehkä tulus- tai pyssypiitä). |
| metsakeskus.1000006046 |
734 |
Seppälänmäki |
10001 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
277499.95100000 |
6673999.70000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006046 |
Mahdollinen myöhäiskivikautinen-varhaismetallikautinen asuinpaikka metsän ja pellon rajalla maantien 1823 ja Finnarfiin vievän tien risteyksestä noin 80 m lounaaseen. Inventoinnissa vuonna 2002 löytyi ojaleikkauksesta kaksi kvartsi-iskosta. |
| metsakeskus.1000006047 |
734 |
Kraila |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
280198.88900000 |
6670155.25800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006047 |
Kvartsien löytöpaikka, mahdollinen asuinpaikka, kunnan itäosassa Krailan eli Gråbölen kylässä, noin 950 m Krailan päärakenuksesta etelään. Löytöpaikka on metsätien pohjoispuolen ojaleikkauksessa, suhteellisen loivasti lounaaseen viettävässä hiekkaisessa rinteessä. Tien pohjoispuolinen alue oli inventoinnissa vuonna 2002 kynnettyä mäntyistustusta. Koekuopissa ei havaittu muinaisjäännökseen viittaavaa, joten alueen selvittäminen edellyttää lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000006048 |
702 |
Hekkaperä 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
337275.04200000 |
6862391.27300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006048 |
Asuinpaikka sijaitsee Muroleenkoskesta 630 m pohjoiseen, Hekkaperän lahden pohjoispuolella, lahtea kiertävän tien pohjoispuolella olevan törmän päällä, tasanteella. Asuinpaikka rajautuu topografian ja löytöjen perusteella muinaisen niemen suppealle alueelle. Maaperä paikalla on hienoaineksista moreenia ja melko kivistä.
Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia ja -ytimiä. |
| metsakeskus.1000006049 |
702 |
Hekkaperä 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
337175.08700000 |
6862321.30500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006049 |
Asuinpaikka sijaitsee Muroleenkoskesta 600 m pohjoisluoteeseen, Hekkaperän lahdesta 60 m luoteeseen, teiden risteyksen pohjoispuolella jyrkän rinteen päällä olevalla tasanteella.
Maaperä paikalla on hienoaineksista moreenia ja kivistä.
Kohde rajautuu topografian perusteella tasanteelle - muinaiselle niemennokalle. Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000006050 |
702 |
Muroleenkoski 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
338034.74500000 |
6861621.58900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006050 |
Asuinpaikka sijaitsee Muroleenkoskesta 650 m itäkaakkoon, rannasta nousevan rinteen päällä olevalla tasanteella.
Maaperä paikalla on kivistä hiekkamoreenia. Paikka rajautuu topografiansa perusteella niemen länsipuolelle. Paikalta on löydetty kvartsiesine ja koekuopasta kulttuurimaata. |
| metsakeskus.1000006051 |
702 |
Murronvainio 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
337574.93800000 |
6859492.43600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006051 |
Asuinpaikka sijaitsee Muroleen kylätaajaman luoteispuolella, Murolelahdesta 110 m pohjoiseen, Tokosen talosta 400 m luoteeseen pellon länsireunalla.
Paikalla on kumpare, muinainen matala rantatörmä, jonka alalta löydöt, kvartsiydin ja -iskokset poimittiin. Maaperä alueella on hiekkaista moreenia. |
| metsakeskus.1000006052 |
702 |
Murronvainio 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
337694.88300000 |
6859512.43300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006052 |
Asuinpaikka sijaitsee Muroleen kylätaajaman luoteispuolella, Murolelahdesta 180 m pohjoiseen, Tokosen talosta 320 m luoteeseen, peltoalueen itäreunalla, muinaisen matalan rantatörmän päällä ja sen etelärinteellä.
Löydöt paikalta ovat kvartsikaavin ja -iskoksia.
Murronvainio 1 asuinpaikka on tästä 100 m länteen. Kohteiden väliltä ei löydetty mitään muinaisjäännökseen viittaavaa ja siksi ne on laitettu kahdeksi erilliseksi kohteeksi.
|
| metsakeskus.1000006053 |
738 |
Ratsula |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
265924.49900000 |
6694808.27300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006053 |
Kivikautinen löytöpaikka-alue Ryttarbölen kylän Ratsulan tilalla. Alueelta on usemmasta paikasta löydetty kivikautisia esineitä, ainakin kouru- ja oikotaltta, joita säilytetään Ratsulan talossa. Alueella on mahdollisesti useampia erillisiä asuinpaikkoja. Tarkat löytöpaikat eivät ole tiedossa, mutta paikan vuonna 1968 tarkastanut Mirja Koskimies on ilmoittanut kertomuksessaan kolme todennäköistä löytöaluetta. Näistä yksi on päärakennuksen eteläpuolella noin 150-300 m Kurkku-nimisen peltolohkon alueella tai sen pohjoisreunassa (kertomuksen löytökohta 3), puimalan luona talosta pohjoiseen noin 150 m (kohta 2, jota Koskimies pitää liian alhaisena asuinpaikalle) sekä Treskerin peltolohkon luoteisreuna, noin 650-850 m talosta lounaaseen (kertomukseesa 1). Viimeksi mainitussa oli tieleikkauksessa vahvan punaista maata. Löytöjä ei havaittu tarkastuksessa missään kohdin, mutta Kurkun ja Treskerin alueita pidettiin todennäköisinä kivikautisen asuinpaikan sijoina. Kohteesta ei ole mainintaa vuoden 2000 inventointikertomuksessa. |
| metsakeskus.1000006054 |
491 |
Ukonsaari |
10001 |
12013 |
13128 |
11002 |
27000 |
532566.67400000 |
6819474.38500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006054 |
Mahdollinen kalliomaalaus sijaitsee Saimaan Louhivedellä, entisen Anttolan kunnan alueella, Mutasenkylän ja Melamaniemen lounaispuolella, Väisäkivenselän ja Kapalahdenselän välissä olevan Ukonsaaren pohjoisreunalla, veteen ulottuvan kallion pinnassa, normaalin vedenpinnan alapuolella.
|
| metsakeskus.1000006055 |
738 |
Teitunpyöli |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
258717.38300000 |
6696387.60400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006055 |
Mahdollisen kivikautisen asuinpaikan kohta vanhan Sauvon-Karunan tien länsireunassa. A.M. Tallgren on vuonna 1931 havainnut parinkin lieden jäännökset pienen hiekkakuopan pohjoisreunassa. Paikan sijainniksi ilmoitetaan Vartsalan Teitunpyölin maa Danskullan ja Koukbölen (Kouttu) välissä, ahdekohdassa, josta tiestä erkanee Gripsbölen kylätie. Kivikosken Sauvon pitäjänkertomuksessa v:lta 1934 paikasta on pari valokuvaa. Waris ilmoittaa Sauvon inventointikertomuksessaaan tutkineensa useita osin sammaloituneita kuoppia mitään löytämättä. Paikalla lienee nykyään suuri hiekkakuoppa. Tallgren ilmoittaa löytöpaikan korkeudeksi noin 30 m mpy. Vuoden 2000 inventointikertomuksessa ei ole mainintaa kohteesta. |
| metsakeskus.1000006056 |
615 |
Lammelansaari |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
503682.00000000 |
7247485.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006056 |
Kohde sijaitsee Kurenaluksesta kolme kilometriä kaakkoon. Iijoen etelärannalla, Lammelanlammen kohdalla. Mika Sarkkinen on pihateiden välistä löytänyt kaksitoista pyyntikuoppaa ketjussa. Pyyntikuopat sijaitsevat Sarkkisen mukaan matalalla harjanteella noin 200 metrin matkalla. Osa kuopista on ilmeisen epämääräisiä, sillä Sarkkinen ilmoittaa kuoppien lukumääräksi 10-12. (ks. Seuranta välilehti).
Vuoden 2011 inventoinnissa kohde tarkastettiin. Paikalta havaittiin vain neljä kuoppaa tai kuopannetta, ja näistäkin suuri osa hyvin epämääräisiä. Sarkkisen mukaan läntisimmän pihatien länsipuolella on viisi kuoppaa. Tältä alueelta havaittiin vuonna 2011 vain yksi kuoppa, joka sijainniltaan vastaa suurin piirtein Sarkkisen kuoppaa kolme. Läntisimmän ja keskimmäisen pihatien välillä havaittiin vuonna 2011 kolme kuoppaa tai kuopannetta, joiden sijainti on 6-10 etelään Sarkkisen mainitsemista kuopista. Itäisimmän tien länsipuolelta ei havaittu yhtään kuoppaa. Alueen maasto on hyvin epätasaista, jossa kasvaa korkeaa varvikkoa kuten suopursua, joten matalien ja epämääräisten kuopanteiden havaitseminen on hyvin haasteellista. Lisäksi alueen puita oli harvennettu ja osa harvennusjätteestä oli kerätty kasoiksi. Osa Sarkkisen havaitsemista kuopista on voinut jäädä näiden kasojen alle. |
| metsakeskus.1000006062 |
305 |
Purnujärvi itä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
598151.00000000 |
7345581.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006062 |
Kohde sijaitsee Rukajärven kylässä, Purnujärven itälaidalla länteen työntyvällä niemellä. Vuoden 2003 inventoinnissa löytyi toiselta järvenpintaa ylemmältä terassilta, aivan niemen ja sen etelä- (kaakkois-?) puolella olevan lahdelman rajan kohdilta 25 m sisämaahan koekuopasta kaksi kvartsi-iskosta. Löytökohta on tämän kumpuilevan terassin matalimmassa osassa, parikymmentä metriä leveässä painaumassa, läheltä sen itälaitaa (ykj-koordinaatit x=7348 655; y=3598 419). Itäpuolella olevalle kesähuvilalle on tästä noin 80 m. Alueelle tehdyissä useammissa koekuopissa löytöjä ei todettu, eikä niitä myöskään havaittu kaakkoispuoleisen lahden hiekkarannalla. Itäpuoleisen kesäasunnon läheisyyteen ei tehty koepistoja. Paikka tulkittiin vain lyhytaikaisen oleskelun jäänteeksi.
Löytöalueen vaiheille suunnitellun lomarakentamisen takia paikalle tehtiin tarkastus vuonna 2006, jolloin mainitulla ylemmällä terassilla ei todettu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa ja rakentaminen todettiin mahdolliseksi, jos se sijoitetaan tontin yläosaan.
Vuoden 2008 Kumpuvaaran-Porontiman kaava-alueen selvityksen yhteydessä aluetta tarkastettiin uudelleen 2008. Alemmalla männikköisellä ja paksuturpeisella rantaterassilla havaittiin kasvillisuudeltaan poikkeavalta pieneltä maaperältään hiekkaiselta alueelta (noin 7 x 5 m ala) palaneiden kivien keskittymää sekä kvartsi-iskos. Näiden havaintojen perusteella paikalla arvioitiin olevan esihistoriallinen - kivikautinen asuinpaikka. Löytöalueen etäisyys rantaan on noin 10 m. Löytökohdan molemmin puolin samalle korkeudelle tehtiin rannan suuntaisesti useita koepistoja enempiä löytöjä tekemättä. Havaintomahdollisuuksia vaikeutti alueen paksu turvekerros. Useita koekuoppia tehtiin myös idempänä olevaan niemeen (ilmeisesti myös vuoden 2003 löytökohdan alapuolelle), mutta löytöjä ei todettu.
Edellä todettujen tarkastusten perusteella rauhoitettuna alueena on vuoden 2008 havaintojen mukainen läntisempi, alemman terassin löytöalue. |
| metsakeskus.1000006063 |
305 |
Likalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
607914.51000000 |
7350985.65900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006063 |
Asuinpaikka sijaitsee Alajuumajärven kaakkoisosassa sijaitsevan Likalahden itärannalla kapealla, rannan suuntaisella hiekkaharjanteella, jolla on pituutta noin 200 metriä. Paikoista, jossa maanpinta oli rikkoutunut, tavattiin kvartsi-iskoksia ja palaneita kiviä neljästä eri kohdasta. Asuinpaikka saattaa olla pesäkkeellinen. |
| metsakeskus.1000006064 |
305 |
Mustalampi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
607845.53200000 |
7350791.73200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006064 |
Asuinpaikka sijaitsee Alajuumajärven kaakkoisosassa olevan Likalahden eteläpuolella, pienen Mustalammen pohjoisrannalla kohoavalla hiekkaharjanteella. Löydöt ovat kvartsia. |
| metsakeskus.1000006065 |
305 |
Mustalampi 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
607926.50100000 |
7350794.73200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006065 |
Viiden pyyntikuopan ryhmä sekä yksittäinen maakuoppa sijaitsevat Alijuumajärven kaakkoisosassa olevan Likalahden eteläpuolella sijaitsevan pienen Mustalammen koillispuolella hiekkaharjanteella. Yksittäinen maakuoppa sijaitsee noin 200 metrin päässä lammen rannasta koilliseen. Kuopat ovat halkaisijaltaan 1,5 - 3 m ja syvyyttä niillä on 20 - 60 cm (ks. erilliskohteet a-f). Kuopat on sijoitettu maastoon siten, että ne sulkevat itäisen jyrkemmän rinteen ja läntisen suon välisen käytävän Mustalammen koilliskulmalla. Tarkastuksessa heinäkuussa 2009 todettiin kahden kuopan (c ja d) tuhoutuneen huvilan rakentamisen yhteydessä. |
| metsakeskus.1000006066 |
305 |
Mustalampi 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
607919.50400000 |
7350663.78500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006066 |
Asuinpaikka sijaitsee Alajuumajärven kaakkoisen Likalahden eteläpuolla olevan pienen Mustalammen kaakkoisrannalla, tasaisella hiekkakankaalla. Hiekkakankaalle tehdystä koekuopasta löytyi runsaasti palaneita kiviä sekä kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000006067 |
305 |
Miikkulinkanta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
581877.02200000 |
7338667.55300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006067 |
Asuinpaikan jäänteet sijaitsevat Ylikitkan itärannalla Keräsniemen Miikkulanniemen kannassa sijaitsevan pienen hiekkakuopan reunoilla. Hiekkakuoppa sijaitsee Karinkolonlahden kohdalla paikallistien itäpuolella. Löydöt ovat kvartsi-iskoksia.
Hiekkakuopan itäreunalta, kolmisenkymmentä metriä Sarkkisen havaitsemista iskoksista etelään, tavattiin vuoden 2010 inventoinnissa kymmenkunta kvartsi-iskosta, keskittymänä noin yhden neliömetrin alalla. Iskoksia ei poimittu talteen. Havaittujen iskosten perusteella vaikuttaa ilmeiseltä, että hiekkakuopan itäpuolella on ainakin jonkin verran säilynyt pesäkkeistä asuinpaikka-aluetta. |
| metsakeskus.1000006068 |
564 |
Palokangas |
10002 |
12004 |
13052 |
11004 |
27000 |
437148.59900000 |
7215382.74300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006068 |
Rakkakuopat sijaitsevat Kuusamontien kaakkoispuolella kohoavalla Palokankaalla, sen itäpään korkeimmalla kohdalla olevassa luonnonkivikossa. Alueella on kaksi rakkakuoppaa, joista toinen on halkaisijaltaan 4 metriä ja sitä ympäröi heikosti erottuva valli. Syvyyttä kuopalla on noin 40-50 cm. Toinen kuopista sijaitsee ensimmäisestä viiden metrin päässä itään. Sen halkaisija on noin 3,5 metriä, eikä siinä ole erotettavissa vallia. Alueella on edellisten lisäksi mahdollinen luontainen kiveys sekä kivipohjainen kuoppa.
Kankaan laen itäpään pohjoispuolella on lisäksi ajoittamaton maakuoppa. Sen ympäristö todettiin paikalle osuneessa tarkastuksessa 22.5.2014 äestetyksi. Itse kuoppa oli reunavallia lukuun ottamatta vahingoittumaton.
2023: Ennestään tunnetut rakkakuopat todettiin melko hyvin säilyneiksi. Lisäksi mitattiin ja dokumentoitiin kolme muuta kohdetta, jotka kulttuuriympäristön palveluikkunan perusteella oli jo aiemmin todettu, muttei dokumentoitu. Ne on lisätty alakohteisiin.
Kuoppien lisäksi alueella on epämääräinen painanne, joka on halkaisijaltaan 5–6 m. Siinä on n. 1 m leveät ja 50 cm korkeat päänkokoisista kivistä muodostuvat vallit. Melko säännöllisen pyöreän painanteen mahdollinen sisäänkäynti avautuu itään. Aukko on n. 2,2 m leveä ja kivet jatkuvat n. 2 m matkan muurimaisesti. Painanne tulkittiin moderniksi kivenottopaikaksi tai luonnolliseksi painanteeksi (tarkka sijainti ei tiedossa). Kyseistä kohdetta ei ole sisällytetty alakohteeksi. |
| metsakeskus.1000006069 |
615 |
Tuulisalmi |
10002 |
12016 |
13152 |
11006 |
27000 |
495460.03800000 |
7250305.87300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006069 |
Pudasjärveen Tuulijärvestä laskevassa salmessa on kivistä koottu salmen poikki ulottuva pato, jossa on kaksi aukkoa. Pato on noin 50 metriä pitkä. Kiveyksen leveys on 3 - 4 metriä. Itärannan kiveyksen eteläreunalla on näkyvissä muutamia salkomaisia puita, jotka lienevät peräisin joko kiveykseen liittyvästä puurakenteesta tai erillisestä puisesta kalapadosta. Patorakenteet erottuivat hyvin kesällä 2006 poikkeuksellisen matalan vedenkorkeuden vuoksi. Padon alapuolelle (pohjoispuolelle) on aukkojen väliin aikojen saatossa muodostunut särkkämäinen hiekkamuodostuma.
Vuoden 2011 inventoinnissa Tuulisalmen länsiranta tarkastettiin, mutta itärannalla ei käyty. Länsirannalla eikä vedessä voitu havaita merkkejä kalapadosta ja sen rakenteista. |
| metsakeskus.1000006069 |
615 |
Tuulisalmi |
10002 |
12016 |
13161 |
11006 |
27000 |
495460.03800000 |
7250305.87300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006069 |
Pudasjärveen Tuulijärvestä laskevassa salmessa on kivistä koottu salmen poikki ulottuva pato, jossa on kaksi aukkoa. Pato on noin 50 metriä pitkä. Kiveyksen leveys on 3 - 4 metriä. Itärannan kiveyksen eteläreunalla on näkyvissä muutamia salkomaisia puita, jotka lienevät peräisin joko kiveykseen liittyvästä puurakenteesta tai erillisestä puisesta kalapadosta. Patorakenteet erottuivat hyvin kesällä 2006 poikkeuksellisen matalan vedenkorkeuden vuoksi. Padon alapuolelle (pohjoispuolelle) on aukkojen väliin aikojen saatossa muodostunut särkkämäinen hiekkamuodostuma.
Vuoden 2011 inventoinnissa Tuulisalmen länsiranta tarkastettiin, mutta itärannalla ei käyty. Länsirannalla eikä vedessä voitu havaita merkkejä kalapadosta ja sen rakenteista. |
| metsakeskus.1000006070 |
678 |
Tuohingonkangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11019 |
27000 |
391098.24900000 |
7170756.53700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006070 |
Röykkiö sijaitsee Tuohinnonkankaan itälaidalla Raahe-Vihanti -rautatiestä noin kilometri etelään. Tuohinnonperältä Pahtamaahan johtavan paikallistien eteläpuolella on moreenikumpare, jonka yli kulkee voimansiirtolinja. Moreenikumpareen laella, noin 30 metriä voimansiirtolinjasta itään on röykkiö, joka on halkaisijaltaan noin 3 - 4 m ja korkeudeltaan noin 40 cm. Röykkiö on vaurioitunut metsä-äestyksessä sen itä- ja länsireunoilta. Kohde on merkitty uusimpaan maastokarttaan ilmeisesti kartoittajan toimesta. |
| metsakeskus.1000006070 |
678 |
Tuohingonkangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
391098.24900000 |
7170756.53700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006070 |
Röykkiö sijaitsee Tuohinnonkankaan itälaidalla Raahe-Vihanti -rautatiestä noin kilometri etelään. Tuohinnonperältä Pahtamaahan johtavan paikallistien eteläpuolella on moreenikumpare, jonka yli kulkee voimansiirtolinja. Moreenikumpareen laella, noin 30 metriä voimansiirtolinjasta itään on röykkiö, joka on halkaisijaltaan noin 3 - 4 m ja korkeudeltaan noin 40 cm. Röykkiö on vaurioitunut metsä-äestyksessä sen itä- ja länsireunoilta. Kohde on merkitty uusimpaan maastokarttaan ilmeisesti kartoittajan toimesta. |
| metsakeskus.1000006072 |
678 |
Kupiaisenkaarto |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
408372.38100000 |
7147870.79400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006072 |
Kupiaisenkaarto on kaksi kilometriä pitkä hiekkaharjanne Alpuankankaan länsipuolella. Alueella on runsaasti tervahautoja, mutta myös ilmeisesti ainakin 14 pyyntikuoppaa. Kuoppien keskinäisen sijainnnin ja ilmeisen eri-ikäisyyden perusteella kyseessä ei liene varsinainen pyyntikuoppaketju. Maasto pyyntikuopille varsin tyypillinen. Ks. erilliskohteet. |
| metsakeskus.1000006073 |
678 |
Latvanevankaarrot |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
421460.15000000 |
7138130.75400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006073 |
Hiekkakankaita Vihanti-Pulkkila -maantien pohjoispuolella, Haapaveden ja Vihannin rajalla. Kaksi erillistä keskittymää pyyntikuoppia Haapaveden ja Vihannin rajalla sijaitsevalla hiekkakankaalla Vihanti–Pulkkila-maantien pohjoispuolella. Ks. erilliskohteet.
2020: Alakohteiden 4 ja 5 koordinaatit eivät todennäköisesti pidä paikkaansa.
Kohteesta erotettiin omaksi kohteeseen eteläinen kuoppakeskittymä Latvanevankaarrot 2 (1000039666), johon kuuluu tarkastuskertomukset kuopat 6-9. |
| metsakeskus.1000006074 |
563 |
Rinnekangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
413743.28100000 |
7129964.01300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006074 |
Alue on kivikkoista kankareen reunaa. Vuoden 2006 tarkastuksessa kirjattiin kolme pyyntikuoppaa. Saatujen tietojen mukaan pyyntikuoppakohteen pitäisi jatkua vielä 700–800 metriä eteläkaakkoon. Kohde on Oulaisten puolella, lähellä Haapaveden rajaa. Myös kaakossa on ainakin Myllykaartojen alueella Haapaveden ja osin Oulaistenkin puolella pyyntikuoppia (kohde Myllykaarto 1 sekä Leukala luode). |
| metsakeskus.1000006076 |
630 |
Palokankaan talo |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
474693.79900000 |
7120532.01100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006076 |
Yksittäinen kuoppa sijaitsee hiekkakuopan lounaispuolella etelään viettävällä kankaalla. Kuopan halkaisija on noin 4 metriä, syvyys 40 cm. Kuopan reunalla on voimakas huuhtoutumiskerros. |
| metsakeskus.1000006077 |
630 |
Mattila |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
475363.00000000 |
7119230.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006077 |
Kolme pyyntikuoppaa sijaitsee kapeahkolla luoteeseen pistävän harjanteen selällä, harjannetta pitkin kulkevan metsätien itäpuolella. Kuopan 1 halkaisija on valleineen 5–6 m, syvyyttä sillä on 70–80 cm. Kuopat 2 ja 3, ks. alakohteet.
Inventointi 2012:
Maasto on etelä-pohjoissuuntaisen laajan harjujakson pohjoispää, kuivaa mäntykangasta, varttunutta kasvatusmetsää, osittain aukeaa. Kohde sijaitsee harjun kapeassa pohjoisosassa metsätien itäpuolella 230 m kohteesta Palokangas 3 pohjoisluoteeseen. Paikalla on painanne ja kaksi kuoppaa:
1: painanne, soikea, mitat 6,5 x 4,5 m, syvyys 0,9 m; huuhtoutumiskerros paksumpi kuin 10 cm. Vaikuttaa ennemmin asumuspainanteelta kuin pyyntikuopalta (ks. aik. tiedot).
2 - 3 kaksi vierekkäin olevaa kuoppaa, halkaisija 1,8 m ja syvyys 0,5 m. Huuhtoutumiskerros 10 cm. |
| metsakeskus.1000006078 |
481 |
Korpi-Iiroisten hiekkakuoppa |
10002 |
12016 |
13178 |
11004 |
27000 |
233507.36000000 |
6725715.70100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006078 |
Maskun inventoinnissa vuonna 2006 löytynyt tulisija Korpi-Iiroistan kylässä Maskunjoen kaakkoispuolella ja peltoaukean reunan läheisyydessä olevan matalan hiekkakuopan luoteisessa reunaleikkauksessa. Tulisijan päällä oli 30 cm hiekkaa ja paikalta löytyi kolme koristelematonta kivimurskasekoitteista saviastian palaa. Lähialueella on maanomistajan ilmoituksen mukaan ainakin osittain 1970-luvulla tehtyjä hiekanoton tarkistuskuoppia mutta inventoijan mukaan myös mahdollinen korsun pohja. Arviolta 50 m koilliseen oli vuonna 2006 rakenteilla uuden navetan (pihaton) paikka. Alueella havaittiin runsaasti hiiltä, joka viittaa sysien valmistukseen, mihin voi viitata myös paikan nimi Kolimäki. Topografiansa puolesta paikka on sopiva yöäiskivikautiseksen tai varhaismetallikautisen asuinpaikan sijainnille, mutta muuta esihistorialliseen muinaisjäännökseen viittaavaa ei löytynyt inventoinnissa. Koekuoppia ei liene tehty paikalle. Noopilan esihistoriallinen asuinpaikka on noin 400 m etelään. |
| metsakeskus.1000006079 |
500 |
Mehtola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
424839.71700000 |
6891369.99800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006079 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Muuratjärven pohjoisrannalla, Murokaslähden pohjukassa, Mehtolasta 200 itään olevalla peltojen ympäröimällä saarekkeella.
Löydöt paikalta ovat kiviesineitä (kivikirves, reikäkivi). |
| metsakeskus.1000006080 |
790 |
Pakilansuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
279783.39800000 |
6805645.81900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006080 |
Asuinpaikka sijaitsee Liekoveden Roismalanlahden eteläpuolella, Pakilansuon eteläpuolella, Tampere - Rauma tiestä 330 m pohjoiskoilliseen olevan korkean mäen juurella.
Paikka on sekämetsää kasvavalla terassilla. Sen laajuus on 35 x 30 m. Löydöt paikalta ovat keramiikkaa ja kvartsi-iskos. |
| metsakeskus.1000006080 |
790 |
Pakilansuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
279783.39800000 |
6805645.81900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006080 |
Asuinpaikka sijaitsee Liekoveden Roismalanlahden eteläpuolella, Pakilansuon eteläpuolella, Tampere - Rauma tiestä 330 m pohjoiskoilliseen olevan korkean mäen juurella.
Paikka on sekämetsää kasvavalla terassilla. Sen laajuus on 35 x 30 m. Löydöt paikalta ovat keramiikkaa ja kvartsi-iskos. |
| metsakeskus.1000006081 |
734 |
Lampola 5 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
281948.01200000 |
6704224.57500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006081 |
Rautakautiseen asuinpaikkaan tai kalmistoon viittaavia saviastianpaloja ja palanutta savea, jotka tutkija Teija Tiitinen havaitsi elokuussa 2006 Halikon Yttelän kylän Lampolan tilalta, tilan päärakennuksesta noin 100 m lounaaseen sijaitsevan uuden saunarakennuksen vierestä, sen länsipuolelta. Paikka on jyrkähkön Halikonjokeen viettävän rinteen yläosassa, jossa on pienialaisia kalliopaljastumia ja hieman loivempia kohtia. Löydöt lienevät tulleet esiin saunan rakentamisen yhteydessä ja voivat osoittanevat alueella olevaa muinaisjäännöstä. Lampolan tilanlla ja lähialueella on useita muita rautakautisia tai keskiajan muinaisjäännöksiä (Lampola 2-4; Lampola Pajapelto), jotka sijaitsevat noin 200-400 m pohjoiseen – itään nyt havaitusta paikasta. |
| metsakeskus.1000006082 |
216 |
Piispalankangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
408096.05800000 |
6989250.57200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006082 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Kivijärven Kuivaselän ja Lintulanselän välisellä soraharjulla, lähellä Piispalan leirikeskusta.
Pyyntikuoppaketju kulkee Piispalankankaan länsireunalla 140 m käyrällä. Siihen kuuluu 60 kuoppaa. Ketjun pituus on 1,5 km. Kuopista kahta on käytetty tervahautana. Sinisen tien pohjoispuolella Öijänniemen päässä ketju jakaantuu kahtia siten, että päälinja seuraa niemen itäpuolen 140 m käyrää. Niemen länsirannalla on muutama kuoppa sekä mahdollinen lapinraunio. Maasto on hyvin kivikkoista, joten raunion varmistaminen vaatii vielä lisäselvittämistä. |
| metsakeskus.1000006083 |
691 |
Kirves-Heikin kanava |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
404321.37300000 |
7043186.86700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006083 |
Kanava sijaitsee Sydänmaan luonnonsuojelualueen itäpuolella, Ison Kotajärven länsirannalla. Kohde sijaitsee Ison Kotajärven ja Kuivajärven välisellä kannaksella. Maaperä on kivistä moreenia. 1800-luvulla Kuivajärven ja Iso-Kotajärven välisen kannaksen poikki rakennettu ns. Kirves-Heikin kanava, jonka tarkoitus oli toimia paikalle rakennettavan myllyn vesikanavana. Suurisuuntainen yritys jäi aikanaan kesken. Kohde sisältää noin 60m pitkän ja 15 m leveän lapiolla kaivetun kanavan. Perinnetiedon mukaan Kirves-Heikki kaivoi kanavan Ison Kotajärven pinnan laskemiseksi niittymaata varten. Ison Kotajärven rannat eivät kuitenkaan sovellu niityiksi kivisyytensä takia ja toisen tarinan mukaan Kirves-Heikillä olikin tarkoitus sijoittaan kanavaan mylly |
| metsakeskus.1000006085 |
738 |
Loitinpaltta |
10001 |
12008 |
13090 |
11019 |
27000 |
268508.47300000 |
6691754.51400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006085 |
Pääasiassa kivikautinen löytöalue Loitinpaltan (Järvenpään ?) tilan ja Ruonan (Finnkullan) entisen koulun vaiheilta. Alueelta tunnetaan useita opettaja Leonard tai Martta Heimon löytämiä esineitä. Liusketikari (KM 12455) on tilan päärakennuksesta noin 50 m luoteeseen rinteestä, riipushioin (KM 14970) on tilan puutarhasta, talttamainen hioin puolestaan Ruonan (Finnkullan) kansakoulun puutarhasta aivan Loitinpaltan vierestä, liuskeinen keihäänkärki Loitinpaltan tilalta kalliorinteen alta, koulusta 200 m pohjoiseen. Iskukivi on koululta noin 100 m pohjoisluoteesen savimaasta. Kolme viimeksi mainittua lienevät edelleen koululla. On oletettavaa, että alueella on kivikautinen asuinpaikka. Lisäksi tilalta on löytynyt rautakautinen pronssisormus (KM 14973) hiekkanummesta, talon ja koulun väliltä. Alueeseen liittyy muistoja myös Suomen sodasta. Venäläisten hautoja pitäisi ollla koulun alueen luoteiskulmassa |
| metsakeskus.1000006087 |
631 |
Ravila |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
206729.88300000 |
6774538.97100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006087 |
Neljä pientä kiviröykkiötä tai -latomusta metsässä matalan kumpareen päällä ja loivassa pohjoisrinteessä valtatie 8 vieressä 8-10 m tien länsipuolella. Ihoden kylätaajama alkaa noin 200 m etelään. Röykkiöt ovat sammaloituneita ja pohjoisinta (a) lukuun ottamatta vaikeasti havaittavia. Röykkiö a on suurin, mutta vain 3-metrinen ja hieman kulmikas. Kiviä on useampi kerros. Röykkiö b on edellisestä 5 m etelään ja kooltaan 2,5x1,5 m ja lähinnä nelikulmainen. Kolmas (c) röykkiö on edellisestä 3 m päässä etelässä, pitkänomainen ja huomaamaton. Neljäs röykkiö (d) on edellisestä 6 m . Se on kumpareen päällä ja tarkastusaikana kaatuneen kuusen alla, joten sen tarkempi koko on epäselvä. On mahdollista, että röykkiöt ovat esihistoriallisia hautoja.
Röykkiöt ovat tuhoutuneet vuonna 2007 valtatie 8 rinnakkaistien rakentamisen yhteydessä. |
| metsakeskus.1000006088 |
631 |
Kyläsalvi |
10001 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
206503.96400000 |
6775844.44500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006088 |
Kolme kiviröykkiötä, ilmeistä viljelyröykkitä, entisen pellon länsireunassa, noin 40 m valtatie 8 itäpuolella, pohjois-eteläsuuntaisessa rivissä. Eteläisin röykkiö on noin 4-metrinen ja koottu muita suuremmista kivistä. Siitä seuraava röylkkiö on suurin, soikeahko, kooltaan noin 8x3 m. Pohjoisin röykkiöistä on edellisestä noin 5 m päässä ja noin 4 m pitkä. Sen pellon puoleiseta reunasta kiviä lienee poistettu, joten se on ilmeisesti ainakin pellonraivauksen viime vaihetta vanhempi. odennäköisesti röykkiöt liittyvät kuitenkin pellonraivaukseen, vaikka on myös mahdollista, että niillä on muu tarkoitus. |
| metsakeskus.1000006089 |
167 |
Peltoniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
657085.85600000 |
6983263.92700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006089 |
Asuinpaikka sijaitsee Laukkalansaaren eteläosassa, Pielisen Mujelahden kaakkoispuolella olevan Peltoniemen eteläkärjen itärannalla, Ahvenisenvirrasta noin 500 metriä länsilounaaseen.
Asuinpaikkaa tutkittiin vuonna 2006 koekaivauksin. Paikalta löytyi kivilaji-iskos, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Muinaisjäännöksen laajuus on noin 7900 neliömetriä.
|
| metsakeskus.1000006090 |
149 |
Kasabergen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
340425.72300000 |
6660916.27300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006090 |
Laajahko kivikautinen asuinpaikka Rådkilan kylän kaakkoisosassa Stubbölen kylän rajalla olevan hiekkakuopan vaiheilla, Kasabergen ja Sunnankärrsbergen kalliomäkien välissä melko loivasti etelään viettävässä suojaisessa hiekkalaaksossa. Nykyiseen merenrantaan etelässä on vain noin 650 m. Tarkastuksessa syksyllä 2006 asuinpaikkalöytöjä havaittiin 1980-90-luvulla käytössä olleen hiekkakuopan länsi- ja itäreunassa alueella, joka osoittaa asuinpaikan olleen vähintäänkin 60x70 m laajuinen. Luoteisreunan päällä on lisäksi pyöreä ja pienehkö painanne, halkaisijaltaan noin 4,5-5 m reunavallien päältä mitattuna, noin 50 cm syvä, muuta havaittua löytöaluetta 1-2 m ylempänä ja lähimmistä löydöistä n. 50 m luoteeseen-pohjoiseen. Vuoden 2007 koekaivauksen perusteella se kuuluu historialliseen aikaan. Asuinpaikan laajuuudeksi voi tarkastuslöytöjen sekä koekaivauksen perusteella arvioida noin 120-140 m idästä länteen ja noin 40-60 m etelästä pohjoiseen. Löytöinä asuinpaikalta on asiastianpaloja, kvartsi-iskoksia ja -esineitä, kivilaji-iskoksia, palaneita luunpaloja sekä palaneita kiviä. Asuinpaikka ajoittuu myöhäiselle kivikaudelle ja mahdollisesti alkavalle pronssikaudelle. Asuinpaikalta saadut hiiliajoitukset 3635 ja 3300 BP tukavat ikäarviota.
2017:
Suurin osa muinaisjäännösalueesta oli vanhaa hiekkakuopan pohjaa, mikä on poistettu nyt muinaisjäännösaluerajauksesta. Suosittelen rajauksen laajentamista länteen, kallion juurelle, metsä/mökkitien länsipuolelle, missä maasto näyttää päällepäin samalla tavalla erinomaista kivikaudelle kuin mitä asuinpaikan kohdalla - vaikkakaan sieltä ei ilmeisesti ole saatu konkreettisia löytöhavaintoja. |
| metsakeskus.1000006091 |
768 |
Siltasenlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
561409.90900000 |
6854873.25800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006091 |
Kohde sijaitsee Sulkavan Kyrsyänjärven länteen pistävän Hyypiölahden etelärannalla, mäntykankaalla vanhalla rantatörmällä. Tienpenkasta on löytynyt kvartsi-iskoksia. Löytökohdasta muutama kymmenen metriä länteen, tieltä ja tienpenkasta on myös löytynyt runsaahkosti kvartsi-iskoksia. Välissä on pieni notkelma tai lahdelma, mutta on mahdollista että kohteet ovat samaa asuinpaikkaa.
Paikalla on myös osin säilynyt raudansulatuspaikka, joskin Tarja Hedmanin kertomuksessa ”Sulkavan alueen malminnostosta ja –kuljetuksesta Oravin ruukille” (Savonlinnan maakuntamuseo, 1990) kohde mainitaan tuhoutuneena. Noin 10 m tienpenkasta ja 10 m vanhan rantatörmän reunasta on halkaisijaltaan noin 10 metrin hiilimiilu ja sen lähellä toinen pienempi kuoppa. Tiepenkan reunassa noin 10 m hiilimiilusta länteen on runsaahkosti kuonaa ja kiviä osin säilyneestä sulatushytistä. Näin ollen kyseessä ei ole tuhoutunut raudansulatuspaikka.
Jussila ja Poutiainen 2011:
Kvartseja havaittiin puron itäpuolella, tien pohjoispuolella olevassa liki 2 m korkeassa tieleikkauksessa, muinaisrantatörmän laen reunamilla. Kohdalla tie laskee purolaaksoon ja korkeasta niemennokan muodostavasta törmästä on leikattu koko länsikärki pois tien kohdalta - vain kapea osa jäljellä tien ja törmän pohjoisreunan välillä. Puron länsipuolella tie kohoaa taas törmän päälle, mutta törmää ei ole niin pahasti leikattu kuin tien eteläpuolelta, missä jo rinne jossa asuinpaikkaa ei voi olla. Puron länsipuolella en havainnut mitään merkkejä esihistoriasta. Siellä on myös törmän päällä oleva tasanne kapeahko. Koekuoppia tehtiin hieman kauemmaksi länteen missä törmän päällä oleva tasanne levenee, mutta mitään esihistoriaan viittaavaa ei havaittu.
Miilun länsipuolella olevassa tienlaidan ojassa ei havaittu mitään, joskaan sitä ei pengottu ja ojanreunat osin jo kasvillisuuspeitteisiä. Merkkejä hytistä ei havaittu, mutta hyvin matala (hajotettu?) sellainen voi paikalla silti olla. Miilun koillispuolella on osin rantatörmän reunalle tehty laakea kuoppa, halk n. 3 m. Kuoppa ei vaikuta resentiltä ja liittynee miiluun ja mahdolliseen rautahyttiin. |
| metsakeskus.1000006091 |
768 |
Siltasenlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
561409.90900000 |
6854873.25800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006091 |
Kohde sijaitsee Sulkavan Kyrsyänjärven länteen pistävän Hyypiölahden etelärannalla, mäntykankaalla vanhalla rantatörmällä. Tienpenkasta on löytynyt kvartsi-iskoksia. Löytökohdasta muutama kymmenen metriä länteen, tieltä ja tienpenkasta on myös löytynyt runsaahkosti kvartsi-iskoksia. Välissä on pieni notkelma tai lahdelma, mutta on mahdollista että kohteet ovat samaa asuinpaikkaa.
Paikalla on myös osin säilynyt raudansulatuspaikka, joskin Tarja Hedmanin kertomuksessa ”Sulkavan alueen malminnostosta ja –kuljetuksesta Oravin ruukille” (Savonlinnan maakuntamuseo, 1990) kohde mainitaan tuhoutuneena. Noin 10 m tienpenkasta ja 10 m vanhan rantatörmän reunasta on halkaisijaltaan noin 10 metrin hiilimiilu ja sen lähellä toinen pienempi kuoppa. Tiepenkan reunassa noin 10 m hiilimiilusta länteen on runsaahkosti kuonaa ja kiviä osin säilyneestä sulatushytistä. Näin ollen kyseessä ei ole tuhoutunut raudansulatuspaikka.
Jussila ja Poutiainen 2011:
Kvartseja havaittiin puron itäpuolella, tien pohjoispuolella olevassa liki 2 m korkeassa tieleikkauksessa, muinaisrantatörmän laen reunamilla. Kohdalla tie laskee purolaaksoon ja korkeasta niemennokan muodostavasta törmästä on leikattu koko länsikärki pois tien kohdalta - vain kapea osa jäljellä tien ja törmän pohjoisreunan välillä. Puron länsipuolella tie kohoaa taas törmän päälle, mutta törmää ei ole niin pahasti leikattu kuin tien eteläpuolelta, missä jo rinne jossa asuinpaikkaa ei voi olla. Puron länsipuolella en havainnut mitään merkkejä esihistoriasta. Siellä on myös törmän päällä oleva tasanne kapeahko. Koekuoppia tehtiin hieman kauemmaksi länteen missä törmän päällä oleva tasanne levenee, mutta mitään esihistoriaan viittaavaa ei havaittu.
Miilun länsipuolella olevassa tienlaidan ojassa ei havaittu mitään, joskaan sitä ei pengottu ja ojanreunat osin jo kasvillisuuspeitteisiä. Merkkejä hytistä ei havaittu, mutta hyvin matala (hajotettu?) sellainen voi paikalla silti olla. Miilun koillispuolella on osin rantatörmän reunalle tehty laakea kuoppa, halk n. 3 m. Kuoppa ei vaikuta resentiltä ja liittynee miiluun ja mahdolliseen rautahyttiin. |
| metsakeskus.1000006091 |
768 |
Siltasenlahti |
10002 |
12016 |
13172 |
11019 |
27000 |
561409.90900000 |
6854873.25800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006091 |
Kohde sijaitsee Sulkavan Kyrsyänjärven länteen pistävän Hyypiölahden etelärannalla, mäntykankaalla vanhalla rantatörmällä. Tienpenkasta on löytynyt kvartsi-iskoksia. Löytökohdasta muutama kymmenen metriä länteen, tieltä ja tienpenkasta on myös löytynyt runsaahkosti kvartsi-iskoksia. Välissä on pieni notkelma tai lahdelma, mutta on mahdollista että kohteet ovat samaa asuinpaikkaa.
Paikalla on myös osin säilynyt raudansulatuspaikka, joskin Tarja Hedmanin kertomuksessa ”Sulkavan alueen malminnostosta ja –kuljetuksesta Oravin ruukille” (Savonlinnan maakuntamuseo, 1990) kohde mainitaan tuhoutuneena. Noin 10 m tienpenkasta ja 10 m vanhan rantatörmän reunasta on halkaisijaltaan noin 10 metrin hiilimiilu ja sen lähellä toinen pienempi kuoppa. Tiepenkan reunassa noin 10 m hiilimiilusta länteen on runsaahkosti kuonaa ja kiviä osin säilyneestä sulatushytistä. Näin ollen kyseessä ei ole tuhoutunut raudansulatuspaikka.
Jussila ja Poutiainen 2011:
Kvartseja havaittiin puron itäpuolella, tien pohjoispuolella olevassa liki 2 m korkeassa tieleikkauksessa, muinaisrantatörmän laen reunamilla. Kohdalla tie laskee purolaaksoon ja korkeasta niemennokan muodostavasta törmästä on leikattu koko länsikärki pois tien kohdalta - vain kapea osa jäljellä tien ja törmän pohjoisreunan välillä. Puron länsipuolella tie kohoaa taas törmän päälle, mutta törmää ei ole niin pahasti leikattu kuin tien eteläpuolelta, missä jo rinne jossa asuinpaikkaa ei voi olla. Puron länsipuolella en havainnut mitään merkkejä esihistoriasta. Siellä on myös törmän päällä oleva tasanne kapeahko. Koekuoppia tehtiin hieman kauemmaksi länteen missä törmän päällä oleva tasanne levenee, mutta mitään esihistoriaan viittaavaa ei havaittu.
Miilun länsipuolella olevassa tienlaidan ojassa ei havaittu mitään, joskaan sitä ei pengottu ja ojanreunat osin jo kasvillisuuspeitteisiä. Merkkejä hytistä ei havaittu, mutta hyvin matala (hajotettu?) sellainen voi paikalla silti olla. Miilun koillispuolella on osin rantatörmän reunalle tehty laakea kuoppa, halk n. 3 m. Kuoppa ei vaikuta resentiltä ja liittynee miiluun ja mahdolliseen rautahyttiin. |
| metsakeskus.1000006091 |
768 |
Siltasenlahti |
10002 |
12016 |
13172 |
11002 |
27000 |
561409.90900000 |
6854873.25800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006091 |
Kohde sijaitsee Sulkavan Kyrsyänjärven länteen pistävän Hyypiölahden etelärannalla, mäntykankaalla vanhalla rantatörmällä. Tienpenkasta on löytynyt kvartsi-iskoksia. Löytökohdasta muutama kymmenen metriä länteen, tieltä ja tienpenkasta on myös löytynyt runsaahkosti kvartsi-iskoksia. Välissä on pieni notkelma tai lahdelma, mutta on mahdollista että kohteet ovat samaa asuinpaikkaa.
Paikalla on myös osin säilynyt raudansulatuspaikka, joskin Tarja Hedmanin kertomuksessa ”Sulkavan alueen malminnostosta ja –kuljetuksesta Oravin ruukille” (Savonlinnan maakuntamuseo, 1990) kohde mainitaan tuhoutuneena. Noin 10 m tienpenkasta ja 10 m vanhan rantatörmän reunasta on halkaisijaltaan noin 10 metrin hiilimiilu ja sen lähellä toinen pienempi kuoppa. Tiepenkan reunassa noin 10 m hiilimiilusta länteen on runsaahkosti kuonaa ja kiviä osin säilyneestä sulatushytistä. Näin ollen kyseessä ei ole tuhoutunut raudansulatuspaikka.
Jussila ja Poutiainen 2011:
Kvartseja havaittiin puron itäpuolella, tien pohjoispuolella olevassa liki 2 m korkeassa tieleikkauksessa, muinaisrantatörmän laen reunamilla. Kohdalla tie laskee purolaaksoon ja korkeasta niemennokan muodostavasta törmästä on leikattu koko länsikärki pois tien kohdalta - vain kapea osa jäljellä tien ja törmän pohjoisreunan välillä. Puron länsipuolella tie kohoaa taas törmän päälle, mutta törmää ei ole niin pahasti leikattu kuin tien eteläpuolelta, missä jo rinne jossa asuinpaikkaa ei voi olla. Puron länsipuolella en havainnut mitään merkkejä esihistoriasta. Siellä on myös törmän päällä oleva tasanne kapeahko. Koekuoppia tehtiin hieman kauemmaksi länteen missä törmän päällä oleva tasanne levenee, mutta mitään esihistoriaan viittaavaa ei havaittu.
Miilun länsipuolella olevassa tienlaidan ojassa ei havaittu mitään, joskaan sitä ei pengottu ja ojanreunat osin jo kasvillisuuspeitteisiä. Merkkejä hytistä ei havaittu, mutta hyvin matala (hajotettu?) sellainen voi paikalla silti olla. Miilun koillispuolella on osin rantatörmän reunalle tehty laakea kuoppa, halk n. 3 m. Kuoppa ei vaikuta resentiltä ja liittynee miiluun ja mahdolliseen rautahyttiin. |
| metsakeskus.1000006092 |
734 |
Paimion yhteismetsä |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
274914.81000000 |
6710019.20800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006092 |
Halikon kunnan länsiosassa Paimion yhteismetsässä sijaitseva pienikokoinen, matala ja pyöreä röykkiö rinteellä. Röykkiö on halkaisijaltan noin 2 m ja suurimmaksi osaksi sammalen peitossa. Se on etelä-lounaaseen viettävällä kuusimetsäisellä terassilla kallioiden välissä. Noin 25 m itään on pystysuora kallioseinämä. Paikka on Kumiolta Hajalaan vievältä paikallistieltä noin 1,5 km koilliseen johtavan metsäautotien varressa, noin 200 m tiestä pohjoiseen. |
| metsakeskus.1000006093 |
529 |
Aurasentie |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
218302.62900000 |
6694156.29600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006093 |
Ylikylän alueella Aaslaluodon lounaisrannalla, Väärämaan saarta vastapäätä olevan kallioalueen jyrkähkösti itään viettävän lakialueen itäreunalla olevan mökkitien varressa on useampia kivivallimaisia rakenteita tien molemmin puolin. Tie on leikannnut niitä ja vallimaisuus voi olla seuraus kivien siirtelystä tien kohdalta. Voivat olla ryssänuuneja, joiden rakenne ei kuitenkaan selvinnyt pintatarkastelussa. Ympäröisä alue on kivikkoista ja rakenteet voivat olla luontaisiakin. |
| metsakeskus.1000006094 |
734 |
Varesvuori |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
284797.88400000 |
6701547.66200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006094 |
Mahdollinen rautakautinen hautaröykkiö Salon kaupungin länsiosassa, noin 170 m Halikon rajasta itään. Se sijaitsee luoteeseen viettävän heinittyneen rinteen saarekkeessa katajien alla Varesvuoren laesta runsas 300 m luoteeseen ja Turun entisen valtatie 1 pohjoispuolella noin 150 m. Kiven ja maan sekaisen röykkiön halkaisija on noin 4 m.. Se on noin15 m kallion jyrkästä reunasta pohjoiseen ja noin 4 m heinittyneen alueen reunasta. Alempana heinittyneen alueen keskellä, noin 23 askelen päässä on toinen kumpare ja edelleen alarinteessä pellon reunassa rakennuksen kiviperustuksen jäännökset.
Kohde tarkastettiin vuoden 2019 inventoinnissa. Mainittua röykkiötä ei aivan varmuudella voitu paikantaa, todennäköisesti se on katajan peitossa oleva röykkiö, joka todennäköisemmin liittyy Paijulan historiallisen asuinpaikan toimintaan (ks. kohde Paijula). Muinaisjäännösrekisterissä mainitun kiviperustan jäännöksiä ei inventoinnissa havaittu, mahdollisesti se on hävinnyt tai peittynyt liikekeskuksen teon yhteydessä |
| metsakeskus.1000006095 |
507 |
Muurahaisniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
499540.05400000 |
6800886.72800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006095 |
Kohde sijaitsee Mäntyharjun ja Suomenniemen kuntien rajan tuntumassa, Tainaveden etelärannalla, Muurahaisniemen tyvessä. Niemen kärki on korkea ja kallioinen, mutta kallioden alta etelään jatkuu noin 100 m pitkä kapeneva hiekkaharjanne, jolla asuinpaikka sijaitsee. Tasanteen itäreunalta on löytöinä runsaasti kvartsia ja kaksi viistoteräistä kvartsinuolenkärkeä ja länsireunalta Sarsan-Tomitsan keramiikkaa ja tyypillistä kampakeramiikkaa. |
| metsakeskus.1000006095 |
507 |
Muurahaisniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
499540.05400000 |
6800886.72800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006095 |
Kohde sijaitsee Mäntyharjun ja Suomenniemen kuntien rajan tuntumassa, Tainaveden etelärannalla, Muurahaisniemen tyvessä. Niemen kärki on korkea ja kallioinen, mutta kallioden alta etelään jatkuu noin 100 m pitkä kapeneva hiekkaharjanne, jolla asuinpaikka sijaitsee. Tasanteen itäreunalta on löytöinä runsaasti kvartsia ja kaksi viistoteräistä kvartsinuolenkärkeä ja länsireunalta Sarsan-Tomitsan keramiikkaa ja tyypillistä kampakeramiikkaa. |
| metsakeskus.1000006095 |
507 |
Muurahaisniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
499540.05400000 |
6800886.72800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006095 |
Kohde sijaitsee Mäntyharjun ja Suomenniemen kuntien rajan tuntumassa, Tainaveden etelärannalla, Muurahaisniemen tyvessä. Niemen kärki on korkea ja kallioinen, mutta kallioden alta etelään jatkuu noin 100 m pitkä kapeneva hiekkaharjanne, jolla asuinpaikka sijaitsee. Tasanteen itäreunalta on löytöinä runsaasti kvartsia ja kaksi viistoteräistä kvartsinuolenkärkeä ja länsireunalta Sarsan-Tomitsan keramiikkaa ja tyypillistä kampakeramiikkaa. |
| metsakeskus.1000006095 |
507 |
Muurahaisniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
499540.05400000 |
6800886.72800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006095 |
Kohde sijaitsee Mäntyharjun ja Suomenniemen kuntien rajan tuntumassa, Tainaveden etelärannalla, Muurahaisniemen tyvessä. Niemen kärki on korkea ja kallioinen, mutta kallioden alta etelään jatkuu noin 100 m pitkä kapeneva hiekkaharjanne, jolla asuinpaikka sijaitsee. Tasanteen itäreunalta on löytöinä runsaasti kvartsia ja kaksi viistoteräistä kvartsinuolenkärkeä ja länsireunalta Sarsan-Tomitsan keramiikkaa ja tyypillistä kampakeramiikkaa. |
| metsakeskus.1000006096 |
202 |
Ampumaradan risteys |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
256048.40500000 |
6706723.44400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006096 |
Piikkiön kaakkoisosassa Moision ja Katarin kylänrajalla sijaitseva ilmeisesti paikalle tuotu kalliosta räjäytetty kivi Piikkiön vanhalle kaatopaikalle johtavan tien itäpuolella, ampumaradalle johtavan tien risteyksessä. Siinä havaittiin kolme tehtyä kuppia, mutta osa muista kuopista kivessä lienee syntynyt luontaisesti. Lähiympäristössä on Katarin, Moision ja Kaatopaikan kallio-nimillä tunnetut pronssikautiset haudat. |
| metsakeskus.1000006097 |
481 |
Ristivuori |
10001 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
229326.07000000 |
6719618.13400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006097 |
Kohde sijaitsee Ristimäen kylän kallioisella metsäpalstalla Maskun eteläosassa, Maskunjoesta n. 1,2 km kaakkoon. Paikalla on laaja kallioalue, jonka lakialueen kohoumalla on epämääräinen latomus. Jäkäläpeitteinen kivikehä on halkaisijaltaan noin 1,9 m ja siinä on kiviä yhdessä kerroksessa. |
| metsakeskus.1000006098 |
740 |
Hirvivuori |
10001 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
611865.43000000 |
6892882.15800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006098 |
Pyyveden etelärannalla sijaitsevan korkean kalliomäen huipulla on ilmoituksen (Sulo Strömberg 27.9.2006) mukaan hakaristiä muistuttava, halkaisijaltaan noin kolme metriä oleva kiviladelma, joka on koottu halkaisijaltaan noin 30 cm olevista kivistä. Hakakuvio on myötäpäivään. Mäellä on myös muita kiviladelmia ja "istuinkiviä". Ilmoittajan mukaan ladelmat vaikuttavat satoja vuosia vanhoilta. |
| metsakeskus.1000006099 |
91 |
Vironniemen Helsingin vanha asemakaava-alue |
10002 |
12001 |
13004 |
11006 |
27006 |
386367.19400000 |
6672050.02500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006099 |
Helsinki siirrettiin Vanhastakaupungista Vironniemelle 1640-luvulla. Vanha kaupunkialue sijaitsee suurin piirtein Vironkadun, Kirkkokadun, Pohjoisrannan, Vuorikadun, Fabianinkadun ja Etelä-Esplanadin välisellä alueella. Kirkko hautausmaineen sijaitsi nykyisen Senaatintorin luoteiskulmassa.
Isoavihaa vanhemmat, säilyneet kaupunkiarkeologiset kulttuurikerrokset ovat muinaismuistolain rauhoittamia. Museovirasto on tehnyt vuonna 2002 Helsingin kaupunkiarkeologisen inventoinnin, jossa on määritelty, mitä tontteja ja alueita rauhoitus koskee. Kaupunkialueella on tehty useita arkeologisia tutkimuksia. |
| metsakeskus.1000006099 |
91 |
Vironniemen Helsingin vanha asemakaava-alue |
10002 |
12001 |
13004 |
11006 |
27007 |
386367.19400000 |
6672050.02500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006099 |
Helsinki siirrettiin Vanhastakaupungista Vironniemelle 1640-luvulla. Vanha kaupunkialue sijaitsee suurin piirtein Vironkadun, Kirkkokadun, Pohjoisrannan, Vuorikadun, Fabianinkadun ja Etelä-Esplanadin välisellä alueella. Kirkko hautausmaineen sijaitsi nykyisen Senaatintorin luoteiskulmassa.
Isoavihaa vanhemmat, säilyneet kaupunkiarkeologiset kulttuurikerrokset ovat muinaismuistolain rauhoittamia. Museovirasto on tehnyt vuonna 2002 Helsingin kaupunkiarkeologisen inventoinnin, jossa on määritelty, mitä tontteja ja alueita rauhoitus koskee. Kaupunkialueella on tehty useita arkeologisia tutkimuksia. |
| metsakeskus.1000006100 |
91 |
Östervikby 2 (Viikki) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
389687.63000000 |
6677640.20800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006100 |
Kohdetta ei ole merkitty käytettävissä olleille 1600–1900-luvun kartoille. Paikan topografia sopisi hyvin vanhalle kylätontille. Kyseessä voi olla myös karttojen katveeseen jäänyt lyhytaikainen torpan tai talon paikka.
Tonttimaa sijaitsee peltojen ympäröimän kallionmäen koillisrinteellä sekametsässä. Inventointiajankohtana havaintomahdollisuudet olivat aluskasvillisuuden ja puista pudonneiden lehtien vuoksi huonot. Alueen koillispäässä ulkoiluteiden vierellä on rinteellä terassi, jonka päällä on kivijalka (n. 12 x 12 m), johon liittyy kaksi uuninpohjaa. Rakennuksen viereltä luoteeseen rinnettä ylös suuntautuva polku, jonka vierellä on viisi mahdollista uunin pohjaa (kaikki n. 3-4 x 2 m laajoja), joista neljä on pareittain. Lisäksi ainakin yksi mahdollinen uunin pohja on myös lounaassa olevassa metsikössä. Kohde vaikuttaa luonteeltaan vanhalta. Alueelle tehtiin inventoinnin aikana kolme koepistoa ajoittavien esinelöytöjen toivossa. Esineitä ei kuitenkaan löydetty; ainoastaan palanutta savea. Jokaisessa koekuopassa oli pintamaan alla kiviä ja likaista sekoittunutta hiekkaa. |
| metsakeskus.1000006101 |
564 |
Linnansaari |
10002 |
12011 |
13105 |
11006 |
27005 |
427776.37400000 |
7211251.38000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006101 |
Kohde sijaitsee Oulujokisuussa kaupungin keskustan pohjoispuolella Linnansaarella. Pääosin puistona olevan saaren itäreunalla kulkee joen ylittävä tie. Vanhan linnan jäännöksinä paikalla on kansliarakennuksesta jäljellä oleva kivikellari, jonka päällä on 1873 rakennettu Merikoulun havaintotorni. Saaren etelälaidalla on linnan eteläsivustaa suojanneen vallin jäännös. Linnanvalli on nykyisellään noin 75-80 metriä pitkä ja 14-18 metriä leveä. Korkeutta sillä on enimmillään nelisen metriä. Jokseenkin itäkoillis-länsilounassuuntaisen vallin keskellä on kiviseinäinen porttikäytävä, ns. vesiportti. Portin pituus on 14 metriä ja leveys 260-285 cm.
Juhana III rakennutti vuonna 1590 Oulujoen suulle puuvarustuksin ja maavallein suojatun linnakkeen. Linnansaaressa nykyään nähtävät linnan jäännökset - vallit ja kivikellari - ovat peräisin siitä linnasta, jonka kuningas Kaarle IX määräsi rakennettavaksi vuonna 1605. Venäläiset polttivat Oulun linnan puiset rakenteet Suuren pohjan sodan vetäytymisvaiheessa vuonna 1715. Lopullinen tuho kohtasi linnaa kesällä vuonna 1793, jolloin salama sytytti linnan varastokellarin puuosat tuleen. Vuoden 1830 tienoilla Oulun kauppaseura kunnostutti räjähdyksessä rikkoutuneen osan linnan kivikellarista ruutivarastokseen. Tämän perustuksen päälle rakennettiin vuonna 1875 Oulun merikoulun tähtitorni. Merikoulu toimi vuoteen 1910 saakka. Vuonna 1912 tiloissa alkoi kahvilatoiminta, joka jatkuu edelleen kesäisin. Linnanraunioita alettiin kunnostaa 1870-luvulla. Alue on nykyään puistomainen. Linnansaarella on tehty joitakin kaivauksia, joista merkittävimmät 1980-luvun alussa.
Vuonna 2018 kohteella tehtiin arkeologinen valvonta, jossa havaittiin Oulun linnan vanhan kansliarakennuksen kiviperustukseen liittyviä kivirakenteita, romahtanutta kiveystä sekä paksuja purkukerroksia. Valvonnassa havaittiin myös mahdollisesti Oulun linnan rakentamisen aikaisia kulttuurikerroksia. |
| metsakeskus.1000006101 |
564 |
Linnansaari |
10002 |
12011 |
13105 |
11006 |
27006 |
427776.37400000 |
7211251.38000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006101 |
Kohde sijaitsee Oulujokisuussa kaupungin keskustan pohjoispuolella Linnansaarella. Pääosin puistona olevan saaren itäreunalla kulkee joen ylittävä tie. Vanhan linnan jäännöksinä paikalla on kansliarakennuksesta jäljellä oleva kivikellari, jonka päällä on 1873 rakennettu Merikoulun havaintotorni. Saaren etelälaidalla on linnan eteläsivustaa suojanneen vallin jäännös. Linnanvalli on nykyisellään noin 75-80 metriä pitkä ja 14-18 metriä leveä. Korkeutta sillä on enimmillään nelisen metriä. Jokseenkin itäkoillis-länsilounassuuntaisen vallin keskellä on kiviseinäinen porttikäytävä, ns. vesiportti. Portin pituus on 14 metriä ja leveys 260-285 cm.
Juhana III rakennutti vuonna 1590 Oulujoen suulle puuvarustuksin ja maavallein suojatun linnakkeen. Linnansaaressa nykyään nähtävät linnan jäännökset - vallit ja kivikellari - ovat peräisin siitä linnasta, jonka kuningas Kaarle IX määräsi rakennettavaksi vuonna 1605. Venäläiset polttivat Oulun linnan puiset rakenteet Suuren pohjan sodan vetäytymisvaiheessa vuonna 1715. Lopullinen tuho kohtasi linnaa kesällä vuonna 1793, jolloin salama sytytti linnan varastokellarin puuosat tuleen. Vuoden 1830 tienoilla Oulun kauppaseura kunnostutti räjähdyksessä rikkoutuneen osan linnan kivikellarista ruutivarastokseen. Tämän perustuksen päälle rakennettiin vuonna 1875 Oulun merikoulun tähtitorni. Merikoulu toimi vuoteen 1910 saakka. Vuonna 1912 tiloissa alkoi kahvilatoiminta, joka jatkuu edelleen kesäisin. Linnanraunioita alettiin kunnostaa 1870-luvulla. Alue on nykyään puistomainen. Linnansaarella on tehty joitakin kaivauksia, joista merkittävimmät 1980-luvun alussa.
Vuonna 2018 kohteella tehtiin arkeologinen valvonta, jossa havaittiin Oulun linnan vanhan kansliarakennuksen kiviperustukseen liittyviä kivirakenteita, romahtanutta kiveystä sekä paksuja purkukerroksia. Valvonnassa havaittiin myös mahdollisesti Oulun linnan rakentamisen aikaisia kulttuurikerroksia. |
| metsakeskus.1000006101 |
564 |
Linnansaari |
10002 |
12011 |
13105 |
11006 |
27007 |
427776.37400000 |
7211251.38000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006101 |
Kohde sijaitsee Oulujokisuussa kaupungin keskustan pohjoispuolella Linnansaarella. Pääosin puistona olevan saaren itäreunalla kulkee joen ylittävä tie. Vanhan linnan jäännöksinä paikalla on kansliarakennuksesta jäljellä oleva kivikellari, jonka päällä on 1873 rakennettu Merikoulun havaintotorni. Saaren etelälaidalla on linnan eteläsivustaa suojanneen vallin jäännös. Linnanvalli on nykyisellään noin 75-80 metriä pitkä ja 14-18 metriä leveä. Korkeutta sillä on enimmillään nelisen metriä. Jokseenkin itäkoillis-länsilounassuuntaisen vallin keskellä on kiviseinäinen porttikäytävä, ns. vesiportti. Portin pituus on 14 metriä ja leveys 260-285 cm.
Juhana III rakennutti vuonna 1590 Oulujoen suulle puuvarustuksin ja maavallein suojatun linnakkeen. Linnansaaressa nykyään nähtävät linnan jäännökset - vallit ja kivikellari - ovat peräisin siitä linnasta, jonka kuningas Kaarle IX määräsi rakennettavaksi vuonna 1605. Venäläiset polttivat Oulun linnan puiset rakenteet Suuren pohjan sodan vetäytymisvaiheessa vuonna 1715. Lopullinen tuho kohtasi linnaa kesällä vuonna 1793, jolloin salama sytytti linnan varastokellarin puuosat tuleen. Vuoden 1830 tienoilla Oulun kauppaseura kunnostutti räjähdyksessä rikkoutuneen osan linnan kivikellarista ruutivarastokseen. Tämän perustuksen päälle rakennettiin vuonna 1875 Oulun merikoulun tähtitorni. Merikoulu toimi vuoteen 1910 saakka. Vuonna 1912 tiloissa alkoi kahvilatoiminta, joka jatkuu edelleen kesäisin. Linnanraunioita alettiin kunnostaa 1870-luvulla. Alue on nykyään puistomainen. Linnansaarella on tehty joitakin kaivauksia, joista merkittävimmät 1980-luvun alussa.
Vuonna 2018 kohteella tehtiin arkeologinen valvonta, jossa havaittiin Oulun linnan vanhan kansliarakennuksen kiviperustukseen liittyviä kivirakenteita, romahtanutta kiveystä sekä paksuja purkukerroksia. Valvonnassa havaittiin myös mahdollisesti Oulun linnan rakentamisen aikaisia kulttuurikerroksia. |
| metsakeskus.1000006102 |
564 |
Oulun vanha asemakaava-alue |
10002 |
12001 |
13004 |
11006 |
27000 |
428081.25100000 |
7211024.47100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006102 |
Kohde sijaitsee Oulun kaupungin alueella sen keskustassa Oulujoen suulla.
Oulun kaupunki perustettiin mantereelle Oulun linnan lähelle vuonna 1605. Vanha kaupunkialue sijaitsee suurin piirtein Heikinkadun, Koulukadun, Uudenkadun, Isokadun, Sepänkadun, Aleksanterinkadun ja rannan välisellä alueella. Vanhin rakennettu alue sijaitsi Pakkahuoneenkadun ja Isokadun rajaamalla alueella, jossa oli epäsäännöllinen asemakaava. Asemakaava reguloitiin vuoden 1705 palon jälkeen.
Oulun kaupungissa oli jo varhain teollista toimintaa, erilaisia käsityöläisiä ja kauppiaita. Kaupunkialueella on tehty lukuisia arkeologisia tutkimuksia, joiden pohjalta voi selvittää muun muassa asumista ja elinkeinonharjoittamista esimerkiksi 1600-1800-luvuilla.
Isoavihaa vanhemmat säilyneet kaupunkiarkeologiset kulttuurikerrokset ovat muinaismuistolain rauhoittamia. Museovirasto teki vuonna 2002 Oulun kaupunkiarkeologisen inventoinnin, jossa määriteltiin, mitä tontteja ja alueita rauhoitus koskee. Inventointia täydennettiin vuonna 2007.
Kohteen aluerajaus perustuu kaupunkiarkeologiseen inventointiin ja sen täydennykseen. |
| metsakeskus.1000006103 |
91 |
Porvarinlahden kalkkiuunit |
10002 |
12016 |
13153 |
11006 |
27007 |
398197.40500000 |
6678855.35400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006103 |
Porvarinlahden pohjoisrannalla sijaitsee yksi kokonaan ja yksi osittain säilynyt kalkkiuuni. Uuneja oli alunperin kolme; yksi Vuosaaren sataman maaliikennejärjesteltyjen alle jäävä tutkittiin vuonna 2002. Tutkittu uuni oli saanut pyöreän ulkoasunsa, kun rinteeseen kaivetun pohjakaavaltaan u:n muotoisen kuopan reunan ympärille oli rakennettu kylmämuurauksella harmaa- ja kalkkikivilohkareista noin 2 metriä leveä muuri. Kalkkiuunin etelänpuoleisen muurin päällä havaittiin tulipesän suuaukon holvatusta yläosasta sortuneita kiviä. Etelämuurin sisäsivulla oli mahdollisesti ollut tiiliseinä ja ulkoreunalla täytemaavalli. Tutkittu kalkkiuuni oli ns. maauuni. Uunit ajoittuvat tyyppinsä ja historiallisten lähteiden perusteella 1700-luvun alun ja 1800-luvun ensimmäisten vuosikymmenten väliseen aikaan. Uunit saattavat liittyä joko Suomenlinnan rakentamiseen tai Helsingin vuoden 1808 palon jälkeiseen uudelleenrakentamiseen. Lähistöllä sijaitsee myös kalkkilouhoksia.
Vuonna 2002 suoritetun yhden kalkkiuunin kaivaustutkimuksen ja alueen kartoituksen jälkeen ympäristö on muuttunut, kun välillä 2003–2008 alueelle rakennettiin Vuosaaren sataman rautatieyhteys. Radan länsipuolella säilyneet kalkkiuunien jäänteet sijaitsevat melko tiheässä kuusivaltaisessa sekametsässä kalkkilouhosten pohjoispuolella.
Satamaradan itäpuolella sijaitseva kolmas kalkkiuuni (alunperin siis neljäs) ja sen lähellä sijaitseva rakennuksen jäänne ja mahdollinen kellarikuoppa on lisätty kohteen aluerajaukseen. V.-P. Suhonen on paikantanut itäisen uunin kaivaustutkimustensa 2002 yhteydessä ja 2022–23 Östersundomin inventoinnin yhteydessä kohde tarkastettiin. Siinä havaittiin merkkejä tiilisestä sisäsivusta. Itäinen kalkkiuuni sijaitsee melko tiheässä sekametsässä etelään laskevassa rinteessä suuaukko etelään. |
| metsakeskus.1000006103 |
91 |
Porvarinlahden kalkkiuunit |
10002 |
12016 |
13153 |
11006 |
27008 |
398197.40500000 |
6678855.35400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006103 |
Porvarinlahden pohjoisrannalla sijaitsee yksi kokonaan ja yksi osittain säilynyt kalkkiuuni. Uuneja oli alunperin kolme; yksi Vuosaaren sataman maaliikennejärjesteltyjen alle jäävä tutkittiin vuonna 2002. Tutkittu uuni oli saanut pyöreän ulkoasunsa, kun rinteeseen kaivetun pohjakaavaltaan u:n muotoisen kuopan reunan ympärille oli rakennettu kylmämuurauksella harmaa- ja kalkkikivilohkareista noin 2 metriä leveä muuri. Kalkkiuunin etelänpuoleisen muurin päällä havaittiin tulipesän suuaukon holvatusta yläosasta sortuneita kiviä. Etelämuurin sisäsivulla oli mahdollisesti ollut tiiliseinä ja ulkoreunalla täytemaavalli. Tutkittu kalkkiuuni oli ns. maauuni. Uunit ajoittuvat tyyppinsä ja historiallisten lähteiden perusteella 1700-luvun alun ja 1800-luvun ensimmäisten vuosikymmenten väliseen aikaan. Uunit saattavat liittyä joko Suomenlinnan rakentamiseen tai Helsingin vuoden 1808 palon jälkeiseen uudelleenrakentamiseen. Lähistöllä sijaitsee myös kalkkilouhoksia.
Vuonna 2002 suoritetun yhden kalkkiuunin kaivaustutkimuksen ja alueen kartoituksen jälkeen ympäristö on muuttunut, kun välillä 2003–2008 alueelle rakennettiin Vuosaaren sataman rautatieyhteys. Radan länsipuolella säilyneet kalkkiuunien jäänteet sijaitsevat melko tiheässä kuusivaltaisessa sekametsässä kalkkilouhosten pohjoispuolella.
Satamaradan itäpuolella sijaitseva kolmas kalkkiuuni (alunperin siis neljäs) ja sen lähellä sijaitseva rakennuksen jäänne ja mahdollinen kellarikuoppa on lisätty kohteen aluerajaukseen. V.-P. Suhonen on paikantanut itäisen uunin kaivaustutkimustensa 2002 yhteydessä ja 2022–23 Östersundomin inventoinnin yhteydessä kohde tarkastettiin. Siinä havaittiin merkkejä tiilisestä sisäsivusta. Itäinen kalkkiuuni sijaitsee melko tiheässä sekametsässä etelään laskevassa rinteessä suuaukko etelään. |
| metsakeskus.1000006104 |
286 |
Mattila Rantakallio |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
479938.14400000 |
6755165.03700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006104 |
Kuusankosken pohjoisosassa, Voikkaan alueella, Kymijoen pohjoisrannalla on kallioon hakattu kuvioita/kirjaimia. Kalliohakkaus on tehty Kymijoen rannasta noin 50 metrin päässä sijaitsevaan pieneen kalliopaljastumaan. Kalliohakkaus sijaitsee Pentti Raitovuoren omistaman omakotitalon pihamaalla, asuinrakennuksen ja autotallin välissä. Itse hakkaus on 22 cm pituinen ja noin 2,5 cm korkuinen. Kyseessä on todennäköisesti kyrillisin kirjaimin toteutettu sana tai lyhenne.
Vuoden 2014 inventoinnissa kalliohakkausta ei pystytty paikantamaan. |
| metsakeskus.1000006105 |
624 |
Itäkirkonkylä |
10007 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
475170.27400000 |
6711742.49300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006105 |
Rajakivi sijaitsee n. 50 m päässä Pyhtää-Vastila maantiestä länteen, pienen metsätien varrella. Kivi on noin metrin korkuinen, 35 x 35 cm kokoinen, päähän kapeneva punagraniittinen pystykivi. Sen metsätien puoleiseen sivuun on hakattu nimi J. Silvo kaunokirjaimin ja nimen alapuolelle on hakattu vuosiluku 1891. |
| metsakeskus.1000006106 |
285 |
Mansikkalahti |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27009 |
497161.46900000 |
6701666.65900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006106 |
Kalliohakkauksia Mansikkalahden uimarannalla.
Pohjoisin kalliohakkaus on keskeneräiseksi jäänyt Suomen vaakuna. Kooltaan se on noin 180 x 130 cm. Vaakuna on hakattu sileään rantakallioon ison siirtolohkareen eteläpuolelle. Vaakunan itäpuolella on havaittavissa jälkiä jostain muustakin hakkauksesta. Kyseessä on mahdollisesti jonkin kirjoituksen osa. Hakkaukset ovat peräisin 1900-luvulta.
Vaakuna-hakkauksen eteläpuolella, mereen viettävässä rantakalliossa Mansikkalahden uimarannan laiturin edustalla, on lisäksi pienempialaisia hakkauksia 10 x 25 m kokoisella alueella. |
| metsakeskus.1000006107 |
285 |
Salakanniemi |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27009 |
495362.19200000 |
6702206.42600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006107 |
Kalliohakkaukset sijaitsevat luotomaisella kallioniemekkeellä Hirssaaren koillisnurkassa, niemekkeen pohjoisosassa. Hakkaukset ovat peräisin 1900-luvulta. |
| metsakeskus.1000006108 |
285 |
Jumalniemi |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27007 |
495911.94700000 |
6706584.66800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006108 |
Huumanpohjan ja Sunilanlahden väliin jäävän Jumalniemen eteläosassa sijaitsee mahdollisesti 1700- ja 1800-lukujen linnoitustöihin liittyvä kivenlouhintapaikka. Kohteessa on osittain sammaloitunut n. 2 x 1,5 m kokoinen, muodostaan epäsäännöllinen, kahden kivikerroksen paksuinen kivimuodostelma sekä suuria lohkokiviä. Kallionkoloissa on kivikiiloja ja kalliossa paikoitellen porausjälkiä. |
| metsakeskus.1000006108 |
285 |
Jumalniemi |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27008 |
495911.94700000 |
6706584.66800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006108 |
Huumanpohjan ja Sunilanlahden väliin jäävän Jumalniemen eteläosassa sijaitsee mahdollisesti 1700- ja 1800-lukujen linnoitustöihin liittyvä kivenlouhintapaikka. Kohteessa on osittain sammaloitunut n. 2 x 1,5 m kokoinen, muodostaan epäsäännöllinen, kahden kivikerroksen paksuinen kivimuodostelma sekä suuria lohkokiviä. Kallionkoloissa on kivikiiloja ja kalliossa paikoitellen porausjälkiä. |
| metsakeskus.1000006109 |
286 |
Heikkilä/Ukonpalo |
10002 |
12004 |
13051 |
11010 |
27004 |
470202.19900000 |
6727136.27700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006109 |
Peippolan ja Ratulan kylien välinen rajakivi sijaitsee pienellä kalliopaljastumalla kuusimetsässä. Itse kivirakenne on kooltaan noin 4,5 x 2 metriä. Keskellä rajamerkkiä on pyöreä keskuskivi ja reunoilla rajan suuntaa osoittavat viisarikivet.
Kirjallisten lähteiden perusteella Peippolan ja Ratulan kylien välinen raja, jolla rajamerkki sijaitsee, olisi vahvistettu kesäkäräjillä 1466 (Kokkonen 1927). |
| metsakeskus.1000006111 |
16 |
Vesivehmaa Metsäkangas |
10002 |
12011 |
13107 |
11006 |
27000 |
427559.11800000 |
6778605.36900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006111 |
Mahdollinen puolustusvarustus maa- ja kivivalleineen Iso-Pietilän tilan koillispuolella kohoavan mäen länsirinteessä. Tasoitetulta vaikuttaneella mäen on laella kymmenisen kiviröykkiötä. |
| metsakeskus.1000006112 |
285 |
Siikakoski |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27008 |
492873.15700000 |
6708893.72300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006112 |
Kymijoen Siikakosken itärannalla, Munkholman saarta vastapäätä olevan rantakallion luoteiskärjessä on kolme joen pinnan korkeutta osoittavaa vaakaviivaa ja päivämäärää. Hakkaukset on tehty vuosina 1898 ja 1899. |
| metsakeskus.1000006113 |
285 |
Varissaari |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
497476.34400000 |
6700936.94700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006113 |
Kotkansaaren kaakkoispuolella sijaitsevan Varissaaren rantakallioilla on lukematon määrä 1700–1900-luvuilta peräisin olevia kalliohakkauksia, mm. vuosilukuja ja nimikirjaimia.
Vanhimmat hakkaukset, 1788 ja 1794, on tehty saaren pohjois- ja etelärannan avokallioille. Ne liittyvät Ruotsinsalmen merilinnoituksen varustamiseen, missä yhteydessä saarelle rakennettiin Fort Elisabetin linnoitus. |
| metsakeskus.1000006114 |
285 |
Sammalsaari |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
491503.76000000 |
6699187.62200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006114 |
Punagraniittinen siirtolohkare sijaitsee avokalliolla, noin 50 metriä Sammalsaaren pohjoiskärjestä etelään Pyhtään ja Kymin rajalla. Kivessä on mahdollisesti kirkkoa symboloiva hakkaus. |
| metsakeskus.1000006115 |
564 |
Viinankeittokangas |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
448510.05700000 |
7205875.60500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006115 |
Rakennuksenpohja sijaitsee Konnansuon pohjoispuolella olevan Viinankeittokankaan itäosassa, sen pohjoisrinteellä. Mikonkankaalle vievä metsäautotie on noin 90 metrin päässä lounaaseen. Kohteessa on halkaisijaltaan 9 metrinen vallien ympäröimä kuopanne, josta 21 metriä itään on metrin korkuinen kiven ja maansekainen kumpu. |
| metsakeskus.1000006118 |
82 |
Laikkaansuo |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
353345.97000000 |
6776300.94600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006118 |
Röykkiöt sijaitsevat metsässä noin 750 m Vanajavedestä itään, Tenholan Lukkojen ja Laikkaanvuoren väliin luoteesta työntyvän Laikkaansuon itälaidan läheisyydessä.
Röykkiöt sijaitsevat rivissä noin 30 m matkalla osittain jyrkähkössä rinteessä, osittain sen juurella, lähellä tilojen välistä rajaa. Pohjoisinta röykkiötä lukuun ottamatta kaikki sijaitsevat miltei samassa linjassa. Röykkiöt ovat 2,3 - 6,5 metrin etäisyydellä toisistaan siten, että ensimmäiset neljä röykkiötä (1 - 4) etelästä katsottuna ovat suunnilleen samalla korkeudella rinteen juuressa, viides hieman korkeammalla loivassa rinteessä ja kuudes selvästi muita korkeammalla melko jyrkässä rinteessä.
Röykkiöt ovat osittain hyvin säilyneitä ja sammalpeittoisia, osittain niistä on kiviä poissa paikoiltaan vieressä kulkevan polun tai penkomisen vuoksi. Muodoltaan ne ovat lähinnä pyöreitä tai suorakaiteen mallisia ja 20 - 50 cm korkuisia. Eteläisin röykkiö (1) on suorakaiteen muotoinen ja kooltaan 160 x 200 cm sekä korkeudeltaan noin 20 cm.
Kivet röykkiöissä eivät ole erityisen suuria ja ne ovat melko löyhässä. Röykkiöt ovat selvästi ihmisen tekemiä ja ne liittyvät luultavasti viljelyhistoriaan (kaskiröykkiöt) tai läheiseen rajalinjaan (rajamerkit).
Maanomistajan kertoman mukaan lähistöltä on sittemmin paljastunut lisää röykkiöitä. |
| metsakeskus.1000006120 |
286 |
Kimola Kukkulinna |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
464318.37400000 |
6768118.75700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006120 |
Kukkulinna on kallioinen mäki Kimolanlahden pohjoisrannalla, Kimolan kanavan kaakkoispuolella. Katajaa kasvalla kallioisella laitumella on matala epämääräinen kiveys. Paikan kasvillisuudessa on perinnemaiseman piirteitä. |
| metsakeskus.1000006121 |
224 |
Tuorila (Torila) Märsy |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
346607.96800000 |
6715850.22100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006121 |
Tuorilan kylä sijaitsi ilmeisesti jo 1500-luvulla nykyisen Pyhäjärven koillispuolella, Saavajoen länsirannalla. Vuoden 1735 tiluskartassa kylän talot ovat olleet jakautuneina kahdelle erilliselle tonttimaalle (Märsy ja Jokiväärä).
Tuorilaa on pidetty Pyhäjärveä ympäröivistä kylistä vanhimpana; tähän viittaavat mm. Tuorilan laajat kauko-omistukset muiden kylien ja jakokuntien alueilla. Ensimmäisten asukkaiden on oletettu saapuneen Hämeen suunnalta. Myös Tuorilan kylän nimi, joka on muodostettu miehen nimestä Tor, edustaa vanhempaa nimikerrostumaa kuin muut Pyhäjärven ympäryskylät. (Aalto 1992:34-36.) Vuoden 1539 maakirjassa kylään on merkitty kuusi isäntää, ja Tuorilan vanhoja kantataloja olivat: Hemmilä, Suutari, Jussila, Märsy, Tanjas ja Mikkola. (Mikola ja Hakomäki 1994:119).
Tuorilan kylän keskusta on muuttunut 1970–90 -lukujen uudisrakentamisen myötä melkoisesti, mutta vanhoilla tonttimailla sijaitsee edelleen myös iäkkäämpiä rakennuksia mm. vanhojen kantatalojen seuraajia sekä rakentamattomia alueita. Kylätonteilla on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. Maastotarkastuksen yhteydessä Tuorilan itäisemmän tontin (Jokiväärä) eteläosassa olevalla peltoalueella havaittiin palanutta savea ja tiilen muruja. |
| metsakeskus.1000006122 |
905 |
Vanha Vaasa |
10002 |
12001 |
13004 |
11006 |
27006 |
233555.11300000 |
7004689.68800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006122 |
Vaasan (Mustasaaren) kaupunki perustettiin vuonna 1606. Kaupunki paloi vuonna 1852, minkä jälkeen se siirrettiin nykyiselle paikalleen lähemmäs meren rantaa. Vanha asemakaava-alue käsittää suurin piirtein Puutarhakadun, Korsholmankadun, Itäisen Aitakadun ja junaradan välisen alueen. Alueen säilyneet kaupunkiarkeologiset kerrostumat ovat muinaismuistolain rauhoittamia.
Mustasaari kuuluu Pohjanmaan vanhimpiin seurakuntiin. Se perustettiin 1200-luvun jälkipuoliskolla. Kirkonpaikka valittiin tuolloin ja siellä on ollut luultavasti kaksi ellei kolme tai neljäkin puukirkkoa ajallisesti perätysten, kunnes kivikirkko rakennettiin vuosien 1500 ja 1520 välissä. Tämä kivikirkko, monin tavoin muutettuna ja laajennettuna varsinkin paikan saatua kaupunkioikeudet oli käytössä aina kesään 1852 asti, jolloin sen palavat osat tuhoutuivat kaupunginpalossa ja se hylättiin muun kaupungin kanssa Klemetsölle suunnitellun ja rakennetun uuden Vaasan tieltä.
P.Marian kirkon raunioita on kunnostettu ja korjattu vv. 2019 -2023.
Rakennus on raunio, jota ympäröi hyvin säilynyt kirkkomaa, jonka alueella kaivauksia ei juuri ole tehty. Kirkkomaan eteläpuolella ovat arkeologisesti jäljellä kaupungin tärkeimmät instituutiot, kuten tori, raastupa ja koulu. |
| metsakeskus.1000006122 |
905 |
Vanha Vaasa |
10002 |
12001 |
13004 |
11010 |
27000 |
233555.11300000 |
7004689.68800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006122 |
Vaasan (Mustasaaren) kaupunki perustettiin vuonna 1606. Kaupunki paloi vuonna 1852, minkä jälkeen se siirrettiin nykyiselle paikalleen lähemmäs meren rantaa. Vanha asemakaava-alue käsittää suurin piirtein Puutarhakadun, Korsholmankadun, Itäisen Aitakadun ja junaradan välisen alueen. Alueen säilyneet kaupunkiarkeologiset kerrostumat ovat muinaismuistolain rauhoittamia.
Mustasaari kuuluu Pohjanmaan vanhimpiin seurakuntiin. Se perustettiin 1200-luvun jälkipuoliskolla. Kirkonpaikka valittiin tuolloin ja siellä on ollut luultavasti kaksi ellei kolme tai neljäkin puukirkkoa ajallisesti perätysten, kunnes kivikirkko rakennettiin vuosien 1500 ja 1520 välissä. Tämä kivikirkko, monin tavoin muutettuna ja laajennettuna varsinkin paikan saatua kaupunkioikeudet oli käytössä aina kesään 1852 asti, jolloin sen palavat osat tuhoutuivat kaupunginpalossa ja se hylättiin muun kaupungin kanssa Klemetsölle suunnitellun ja rakennetun uuden Vaasan tieltä.
P.Marian kirkon raunioita on kunnostettu ja korjattu vv. 2019 -2023.
Rakennus on raunio, jota ympäröi hyvin säilynyt kirkkomaa, jonka alueella kaivauksia ei juuri ole tehty. Kirkkomaan eteläpuolella ovat arkeologisesti jäljellä kaupungin tärkeimmät instituutiot, kuten tori, raastupa ja koulu. |
| metsakeskus.1000006122 |
905 |
Vanha Vaasa |
10002 |
12001 |
13004 |
11006 |
27007 |
233555.11300000 |
7004689.68800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006122 |
Vaasan (Mustasaaren) kaupunki perustettiin vuonna 1606. Kaupunki paloi vuonna 1852, minkä jälkeen se siirrettiin nykyiselle paikalleen lähemmäs meren rantaa. Vanha asemakaava-alue käsittää suurin piirtein Puutarhakadun, Korsholmankadun, Itäisen Aitakadun ja junaradan välisen alueen. Alueen säilyneet kaupunkiarkeologiset kerrostumat ovat muinaismuistolain rauhoittamia.
Mustasaari kuuluu Pohjanmaan vanhimpiin seurakuntiin. Se perustettiin 1200-luvun jälkipuoliskolla. Kirkonpaikka valittiin tuolloin ja siellä on ollut luultavasti kaksi ellei kolme tai neljäkin puukirkkoa ajallisesti perätysten, kunnes kivikirkko rakennettiin vuosien 1500 ja 1520 välissä. Tämä kivikirkko, monin tavoin muutettuna ja laajennettuna varsinkin paikan saatua kaupunkioikeudet oli käytössä aina kesään 1852 asti, jolloin sen palavat osat tuhoutuivat kaupunginpalossa ja se hylättiin muun kaupungin kanssa Klemetsölle suunnitellun ja rakennetun uuden Vaasan tieltä.
P.Marian kirkon raunioita on kunnostettu ja korjattu vv. 2019 -2023.
Rakennus on raunio, jota ympäröi hyvin säilynyt kirkkomaa, jonka alueella kaivauksia ei juuri ole tehty. Kirkkomaan eteläpuolella ovat arkeologisesti jäljellä kaupungin tärkeimmät instituutiot, kuten tori, raastupa ja koulu. |
| metsakeskus.1000006122 |
905 |
Vanha Vaasa |
10002 |
12001 |
13004 |
11006 |
27008 |
233555.11300000 |
7004689.68800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006122 |
Vaasan (Mustasaaren) kaupunki perustettiin vuonna 1606. Kaupunki paloi vuonna 1852, minkä jälkeen se siirrettiin nykyiselle paikalleen lähemmäs meren rantaa. Vanha asemakaava-alue käsittää suurin piirtein Puutarhakadun, Korsholmankadun, Itäisen Aitakadun ja junaradan välisen alueen. Alueen säilyneet kaupunkiarkeologiset kerrostumat ovat muinaismuistolain rauhoittamia.
Mustasaari kuuluu Pohjanmaan vanhimpiin seurakuntiin. Se perustettiin 1200-luvun jälkipuoliskolla. Kirkonpaikka valittiin tuolloin ja siellä on ollut luultavasti kaksi ellei kolme tai neljäkin puukirkkoa ajallisesti perätysten, kunnes kivikirkko rakennettiin vuosien 1500 ja 1520 välissä. Tämä kivikirkko, monin tavoin muutettuna ja laajennettuna varsinkin paikan saatua kaupunkioikeudet oli käytössä aina kesään 1852 asti, jolloin sen palavat osat tuhoutuivat kaupunginpalossa ja se hylättiin muun kaupungin kanssa Klemetsölle suunnitellun ja rakennetun uuden Vaasan tieltä.
P.Marian kirkon raunioita on kunnostettu ja korjattu vv. 2019 -2023.
Rakennus on raunio, jota ympäröi hyvin säilynyt kirkkomaa, jonka alueella kaivauksia ei juuri ole tehty. Kirkkomaan eteläpuolella ovat arkeologisesti jäljellä kaupungin tärkeimmät instituutiot, kuten tori, raastupa ja koulu. |
| metsakeskus.1000006122 |
905 |
Vanha Vaasa |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27006 |
233555.11300000 |
7004689.68800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006122 |
Vaasan (Mustasaaren) kaupunki perustettiin vuonna 1606. Kaupunki paloi vuonna 1852, minkä jälkeen se siirrettiin nykyiselle paikalleen lähemmäs meren rantaa. Vanha asemakaava-alue käsittää suurin piirtein Puutarhakadun, Korsholmankadun, Itäisen Aitakadun ja junaradan välisen alueen. Alueen säilyneet kaupunkiarkeologiset kerrostumat ovat muinaismuistolain rauhoittamia.
Mustasaari kuuluu Pohjanmaan vanhimpiin seurakuntiin. Se perustettiin 1200-luvun jälkipuoliskolla. Kirkonpaikka valittiin tuolloin ja siellä on ollut luultavasti kaksi ellei kolme tai neljäkin puukirkkoa ajallisesti perätysten, kunnes kivikirkko rakennettiin vuosien 1500 ja 1520 välissä. Tämä kivikirkko, monin tavoin muutettuna ja laajennettuna varsinkin paikan saatua kaupunkioikeudet oli käytössä aina kesään 1852 asti, jolloin sen palavat osat tuhoutuivat kaupunginpalossa ja se hylättiin muun kaupungin kanssa Klemetsölle suunnitellun ja rakennetun uuden Vaasan tieltä.
P.Marian kirkon raunioita on kunnostettu ja korjattu vv. 2019 -2023.
Rakennus on raunio, jota ympäröi hyvin säilynyt kirkkomaa, jonka alueella kaivauksia ei juuri ole tehty. Kirkkomaan eteläpuolella ovat arkeologisesti jäljellä kaupungin tärkeimmät instituutiot, kuten tori, raastupa ja koulu. |
| metsakeskus.1000006122 |
905 |
Vanha Vaasa |
10002 |
12003 |
13037 |
11010 |
27000 |
233555.11300000 |
7004689.68800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006122 |
Vaasan (Mustasaaren) kaupunki perustettiin vuonna 1606. Kaupunki paloi vuonna 1852, minkä jälkeen se siirrettiin nykyiselle paikalleen lähemmäs meren rantaa. Vanha asemakaava-alue käsittää suurin piirtein Puutarhakadun, Korsholmankadun, Itäisen Aitakadun ja junaradan välisen alueen. Alueen säilyneet kaupunkiarkeologiset kerrostumat ovat muinaismuistolain rauhoittamia.
Mustasaari kuuluu Pohjanmaan vanhimpiin seurakuntiin. Se perustettiin 1200-luvun jälkipuoliskolla. Kirkonpaikka valittiin tuolloin ja siellä on ollut luultavasti kaksi ellei kolme tai neljäkin puukirkkoa ajallisesti perätysten, kunnes kivikirkko rakennettiin vuosien 1500 ja 1520 välissä. Tämä kivikirkko, monin tavoin muutettuna ja laajennettuna varsinkin paikan saatua kaupunkioikeudet oli käytössä aina kesään 1852 asti, jolloin sen palavat osat tuhoutuivat kaupunginpalossa ja se hylättiin muun kaupungin kanssa Klemetsölle suunnitellun ja rakennetun uuden Vaasan tieltä.
P.Marian kirkon raunioita on kunnostettu ja korjattu vv. 2019 -2023.
Rakennus on raunio, jota ympäröi hyvin säilynyt kirkkomaa, jonka alueella kaivauksia ei juuri ole tehty. Kirkkomaan eteläpuolella ovat arkeologisesti jäljellä kaupungin tärkeimmät instituutiot, kuten tori, raastupa ja koulu. |
| metsakeskus.1000006122 |
905 |
Vanha Vaasa |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27007 |
233555.11300000 |
7004689.68800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006122 |
Vaasan (Mustasaaren) kaupunki perustettiin vuonna 1606. Kaupunki paloi vuonna 1852, minkä jälkeen se siirrettiin nykyiselle paikalleen lähemmäs meren rantaa. Vanha asemakaava-alue käsittää suurin piirtein Puutarhakadun, Korsholmankadun, Itäisen Aitakadun ja junaradan välisen alueen. Alueen säilyneet kaupunkiarkeologiset kerrostumat ovat muinaismuistolain rauhoittamia.
Mustasaari kuuluu Pohjanmaan vanhimpiin seurakuntiin. Se perustettiin 1200-luvun jälkipuoliskolla. Kirkonpaikka valittiin tuolloin ja siellä on ollut luultavasti kaksi ellei kolme tai neljäkin puukirkkoa ajallisesti perätysten, kunnes kivikirkko rakennettiin vuosien 1500 ja 1520 välissä. Tämä kivikirkko, monin tavoin muutettuna ja laajennettuna varsinkin paikan saatua kaupunkioikeudet oli käytössä aina kesään 1852 asti, jolloin sen palavat osat tuhoutuivat kaupunginpalossa ja se hylättiin muun kaupungin kanssa Klemetsölle suunnitellun ja rakennetun uuden Vaasan tieltä.
P.Marian kirkon raunioita on kunnostettu ja korjattu vv. 2019 -2023.
Rakennus on raunio, jota ympäröi hyvin säilynyt kirkkomaa, jonka alueella kaivauksia ei juuri ole tehty. Kirkkomaan eteläpuolella ovat arkeologisesti jäljellä kaupungin tärkeimmät instituutiot, kuten tori, raastupa ja koulu. |
| metsakeskus.1000006122 |
905 |
Vanha Vaasa |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27008 |
233555.11300000 |
7004689.68800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006122 |
Vaasan (Mustasaaren) kaupunki perustettiin vuonna 1606. Kaupunki paloi vuonna 1852, minkä jälkeen se siirrettiin nykyiselle paikalleen lähemmäs meren rantaa. Vanha asemakaava-alue käsittää suurin piirtein Puutarhakadun, Korsholmankadun, Itäisen Aitakadun ja junaradan välisen alueen. Alueen säilyneet kaupunkiarkeologiset kerrostumat ovat muinaismuistolain rauhoittamia.
Mustasaari kuuluu Pohjanmaan vanhimpiin seurakuntiin. Se perustettiin 1200-luvun jälkipuoliskolla. Kirkonpaikka valittiin tuolloin ja siellä on ollut luultavasti kaksi ellei kolme tai neljäkin puukirkkoa ajallisesti perätysten, kunnes kivikirkko rakennettiin vuosien 1500 ja 1520 välissä. Tämä kivikirkko, monin tavoin muutettuna ja laajennettuna varsinkin paikan saatua kaupunkioikeudet oli käytössä aina kesään 1852 asti, jolloin sen palavat osat tuhoutuivat kaupunginpalossa ja se hylättiin muun kaupungin kanssa Klemetsölle suunnitellun ja rakennetun uuden Vaasan tieltä.
P.Marian kirkon raunioita on kunnostettu ja korjattu vv. 2019 -2023.
Rakennus on raunio, jota ympäröi hyvin säilynyt kirkkomaa, jonka alueella kaivauksia ei juuri ole tehty. Kirkkomaan eteläpuolella ovat arkeologisesti jäljellä kaupungin tärkeimmät instituutiot, kuten tori, raastupa ja koulu. |
| metsakeskus.1000006124 |
564 |
Kurtinhaudan kalasatama |
10002 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
419940.00000000 |
7232690.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006124 |
Perämeren rannalla, Kurtinhauta-nimisen lahden suun länsipuolella, kalasatamaan etelästä johtavan tien varrella on kolme vallillista kellaria tien itäpuolella sekä rakennuksen pohja tien länsipuolella. Lisäksi kohteeseen kuuluu kellari ja talonpohja, jotka sijaitsevat eteläisimmästä kellarista (Kellari 1) noin 115 metriä itään. Rakenteiden tarkemmat tiedot on esitetty alakohteissa.
Muista erillinen kellarin ja talonpohja on aiemmin tulkittu tervahaudaksi tai kellariksi, mutta vuoden 2022 tarkkuusinventoinnissa kohde määriteltiin kellariksi ja talonpohjaksi.
Kellarit ovat ajoittuvat 1700-luvun toiselle puoliskolle tai sitä nuoremmiksi. |
| metsakeskus.1000006124 |
564 |
Kurtinhaudan kalasatama |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
419940.00000000 |
7232690.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006124 |
Perämeren rannalla, Kurtinhauta-nimisen lahden suun länsipuolella, kalasatamaan etelästä johtavan tien varrella on kolme vallillista kellaria tien itäpuolella sekä rakennuksen pohja tien länsipuolella. Lisäksi kohteeseen kuuluu kellari ja talonpohja, jotka sijaitsevat eteläisimmästä kellarista (Kellari 1) noin 115 metriä itään. Rakenteiden tarkemmat tiedot on esitetty alakohteissa.
Muista erillinen kellarin ja talonpohja on aiemmin tulkittu tervahaudaksi tai kellariksi, mutta vuoden 2022 tarkkuusinventoinnissa kohde määriteltiin kellariksi ja talonpohjaksi.
Kellarit ovat ajoittuvat 1700-luvun toiselle puoliskolle tai sitä nuoremmiksi. |
| metsakeskus.1000006126 |
564 |
Luukela Raakkulahti |
10007 |
12001 |
13002 |
11006 |
27000 |
422039.62300000 |
7232312.89600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006126 |
A.H. Snellman (SMYA IX, 1887, s. 199) kertoo Haukiputaalla ennen kalastelleilla venäläisillä olleen Luukisen talon paikoilla kalastusmajansa. Inventoinnissa Luukelan talon ja Vahtolanlahden välissä olevan mäen koillisrinteestä löydettiin pari viljelysröykkiötä, talosta 250 metriä etelään tervahauta ja maantien itäpuolelta mäeltä läheltä peltoja useita kivikasoja, joista yhteen tehty koekuoppa osoitti kyseessä olleen vanhan kiukaan. (Ks. erilliskohteet.) Metallinetsinnässä löytynyt runsaasti esineitä, kuten muutamia 1400- ja 1500-luvun taitteen rahoja. |
| metsakeskus.1000006126 |
564 |
Luukela Raakkulahti |
10007 |
12001 |
13002 |
11010 |
27000 |
422039.62300000 |
7232312.89600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006126 |
A.H. Snellman (SMYA IX, 1887, s. 199) kertoo Haukiputaalla ennen kalastelleilla venäläisillä olleen Luukisen talon paikoilla kalastusmajansa. Inventoinnissa Luukelan talon ja Vahtolanlahden välissä olevan mäen koillisrinteestä löydettiin pari viljelysröykkiötä, talosta 250 metriä etelään tervahauta ja maantien itäpuolelta mäeltä läheltä peltoja useita kivikasoja, joista yhteen tehty koekuoppa osoitti kyseessä olleen vanhan kiukaan. (Ks. erilliskohteet.) Metallinetsinnässä löytynyt runsaasti esineitä, kuten muutamia 1400- ja 1500-luvun taitteen rahoja. |
| metsakeskus.1000006127 |
491 |
Himalansaari Kieveri 1 |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
529867.80300000 |
6809068.56100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006127 |
Röykkiöt sijaitsevat mäntykankaalla Himalansaaren etelärannalla, saaren itäpäässä, loivasti Saimaaseen viettävässä rinteessä, rantaterassilla. Suurin osa röykkiöistä on noin 3 x 2 m. Osa röykkiöistä on vaurioitunut metsätöiden yhteydessä. Kartoittamattomia röykkiöitä on lisää metsätien länsipuolella. |
| metsakeskus.1000006128 |
491 |
Himalansaari Kieveri 2 |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
530067.72200000 |
6809093.55800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006128 |
Kohde sijaitsee Himalansaaren etelärannalla saaren itäpäässä. Alueella on ollut useita röykkiöitä, mutta metsätöiden jäljiltä vain yksi niistä on säilynyt ehjänä. Tämä sijaitsee 65 metriä Rantalan risteyksestä luoteeseen kallioisen kumpareen takana. Se on 3,7 metriä pitkä ja 1,5 metriä leveä. Korkeutta sillä on 70 cm. |
| metsakeskus.1000006129 |
491 |
Himalansaari Turkinlahti |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
526938.97900000 |
6809943.19600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006129 |
Kaskiröykkiöalue sijaitsee Himalansaaren länsipäässä, Turkinlahden itärannalla, pohjoiseen viettävässä rinteessä. Maasto on kivikkoista sekametsää. Tasainen alue röykkiöiden ja järven välissä lienee ollut peltona. Alueella on noin 30-40 röykkiötä. Osa niistä on hajonnut metsätöissä. Aluetta ei ole kartoitettu tarkemmin. |
| metsakeskus.1000006130 |
286 |
Keltti Pellontaustantie |
10002 |
12002 |
13032 |
11006 |
27000 |
478573.72100000 |
6749302.38900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006130 |
Kuusankosken eteläosassa, Kuusankosken–Korian -valtatieltä Alataloon vievän kylätien alta, länteen viettävästä rinteestä on tullut esiin luita sekä palmikko tai peruukki, kun sadevesi on kuljettanut tiestä maata mukanaan. Hautapaikan maa on hiekkaa ja ruskomultaa.
Keltintien ja Pellontaustantien risteyksessä olevan kolmionmuotoisen risteysalueen keskellä sijaitsee luonnonmuistomerkiksi rauhoitettu vanha mänty. Sen kohdalta on soranoton yhteydessä joskus v. 1938–40 tullut esiin kaksi pääkalloa. Haudattujen kerrotaan olevan venäläisten ampumia sotavankeja 1700-luvulta (lähde: Jorma Taavila 2006).
Vuoden 2014 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. |
| metsakeskus.1000006132 |
286 |
Keltti Lauttavalkama |
10002 |
12011 |
13109 |
11006 |
27000 |
478248.05100000 |
6748087.08100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006132 |
Kohde sijaitsee Kymijoen rantajyrkänteen päällä, lauttavalkamaan vievän tien pohjoispuolellan, ns. Pentik-paviljongin pysäköintialueen etelänurkasta 20 m etelään. Hiekkaperäisessä maastossa kasvaa vesakkoa.
Kymijokeen laskevan uran jyrkkää, pohjoisenpuoleista yläreunaa noudatteleva, 70 m pitkä maavalli, jonka leveys on 1 m ja korkeus 1 m. Valli on eteläosastaan itä – länsi –suuntainen mutta se kääntyy keskikohdastaan lähes suorakulmaisesti ja on pohjoisosassa pohjoinen – etelä –suuntainen. Valli madaltuu pohjoispäässä. Vallin suojan puolelle on kaivettu 0,5 m leveä ja 0,2 m syvä ura. Länsipäässä erottuu vielä heikosti 10 m matkalla vallikäytävä, jonka leveys on 2 m ja korkeus ympäröivästä maastosta 0,3 m.
Kymijokeen laskeutuvan uran pohjalla kulkee tie, joka on aikanaan vienyt lauttavalkamaan, jossa on ollut joen ylityspaikka. Uran eteläpuolella on myös ollut valli, joka on tuhoutunut. Vallit ovat varmistaneet joen ylityspaikkaa, jossa sijaitsi Venäjän ja Ruotsin raja vuosina 1743 – 1808. Uran eteläpuolelle rakennettu valli on tuhoutunut, kun kohdalle on rakennettu toisen maailmansodan aikainen Kymijokilinjan linnoite. Vuoden 2008 inventoinnissa tutkittiin ainoastaan tieuran pohjoispuoli.
Noin 10 metrin kohteesta pohjoiseen on maata käsitelty kaivamalla 1980-luvulla. Alueelle on asennettu läheisen Pentik-paviljongin sadevedenkeräysjärjestelmän putket ja kokoojakaivot. Valli loppuu eteläpäästään noin 15 metrin päähän viemäreistä. Vallin päällä kasvaa kaikenikäistä lehtopuustoa. Kohde sijoittuu Natura- ja lehtojensuojelualueelle. Kymijoen ranta on herkkä maanvyörymille, joten eroosio voi vaurioittaa kohdetta. Viimeisin suuri sortuma on tapahtunut 1990-luvun lopulla.
Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa ja se oli yllä olevan, kuvauksen mukaisessa kunnossa. |
| metsakeskus.1000006133 |
286 |
Nappa Lauttavalkama |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27007 |
478180.88500000 |
6748043.89500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006133 |
Elimäen pohjoisosassa, valtatie 6:n ja Kymen paviljongin eteläpuolella, Kymijoen pohjoisrannalla on 1700–1900-luvuille ajoittuvia taisteluhautoja, Ylisen Viipurintien vanha lauttavalkama ja tienpohja.
Kymijoen rantajyrkänteen päällä, lauttavalkamaan vievän tien eteläpuolella ollutta vallia on sen muodon perusteella hyödynnetty ensimmäisen maailmansodan aikaisen juoksuhaudan rakentamisessa, joten 1700-luvun valliakin voi vielä olla jäljellä. Nykyinen taisteluhauta kuuluu ns. Kymijoki-linjaan. Taisteluhaudan alkuosan muoto on samankaltainen kuin 1740-luvun kartassa kuvatun vallin. Taisteluhaudan syvyys on noin 1,5 metriä ja penkan leveys noin 5 metriä. Taisteluhaudan kokonaispituus on noin 150 metriä. Kohde on kohtalaisen hyvässä kunnossa. Napan Lauttavalkama liittyy joen vastakkaisella rannalla oleviin Kuusankosken Ruotsulan reduttiin (1000001935) ja Ruotsulan Lauttavalkamaan (1000006136).
Kohteeseen liittyy lauttavalkama sekä sinne johtava tie, joka on yksi näyttävimmistä muinaistien kulumaurista Suomessa. Tien rinneosuus on selkeä ja se on säilyttänyt hyvin avoimen muotonsa. Lauttapaikan alatasanne ja varsinainen lauttaranta on kasvanut täysin umpeen. Varsinaiseen lauttapaikkaan on tuotu täytemaata tai sitä on kaivettu läheisen Kymen paviljongin viemäri- ja sadevesijohtojen asentamisen aikana 1980-luvulla. Sadevesiviemärilinja on johdettu vanhan tiepohjan sivulla alas Kymijoen rantaan. Alhaalla rannassa on kaksi betonista viemärikaivoa, jotka eivät ilmeisesti ole enää käytössä. Vanhaa tiepohjaa on käytetty paviljongin paikoitusalueen sadevesiviemäröinnin johtamiseen. Yksi tarkastusputki ja kaivo sijaitsevat rinteen keskiosassa.
Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa ja sen todettiin olevan ylläolevan kuvauksen mukaisessa kunnossa. |
| metsakeskus.1000006133 |
286 |
Nappa Lauttavalkama |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27008 |
478180.88500000 |
6748043.89500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006133 |
Elimäen pohjoisosassa, valtatie 6:n ja Kymen paviljongin eteläpuolella, Kymijoen pohjoisrannalla on 1700–1900-luvuille ajoittuvia taisteluhautoja, Ylisen Viipurintien vanha lauttavalkama ja tienpohja.
Kymijoen rantajyrkänteen päällä, lauttavalkamaan vievän tien eteläpuolella ollutta vallia on sen muodon perusteella hyödynnetty ensimmäisen maailmansodan aikaisen juoksuhaudan rakentamisessa, joten 1700-luvun valliakin voi vielä olla jäljellä. Nykyinen taisteluhauta kuuluu ns. Kymijoki-linjaan. Taisteluhaudan alkuosan muoto on samankaltainen kuin 1740-luvun kartassa kuvatun vallin. Taisteluhaudan syvyys on noin 1,5 metriä ja penkan leveys noin 5 metriä. Taisteluhaudan kokonaispituus on noin 150 metriä. Kohde on kohtalaisen hyvässä kunnossa. Napan Lauttavalkama liittyy joen vastakkaisella rannalla oleviin Kuusankosken Ruotsulan reduttiin (1000001935) ja Ruotsulan Lauttavalkamaan (1000006136).
Kohteeseen liittyy lauttavalkama sekä sinne johtava tie, joka on yksi näyttävimmistä muinaistien kulumaurista Suomessa. Tien rinneosuus on selkeä ja se on säilyttänyt hyvin avoimen muotonsa. Lauttapaikan alatasanne ja varsinainen lauttaranta on kasvanut täysin umpeen. Varsinaiseen lauttapaikkaan on tuotu täytemaata tai sitä on kaivettu läheisen Kymen paviljongin viemäri- ja sadevesijohtojen asentamisen aikana 1980-luvulla. Sadevesiviemärilinja on johdettu vanhan tiepohjan sivulla alas Kymijoen rantaan. Alhaalla rannassa on kaksi betonista viemärikaivoa, jotka eivät ilmeisesti ole enää käytössä. Vanhaa tiepohjaa on käytetty paviljongin paikoitusalueen sadevesiviemäröinnin johtamiseen. Yksi tarkastusputki ja kaivo sijaitsevat rinteen keskiosassa.
Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa ja sen todettiin olevan ylläolevan kuvauksen mukaisessa kunnossa. |
| metsakeskus.1000006133 |
286 |
Nappa Lauttavalkama |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
478180.88500000 |
6748043.89500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006133 |
Elimäen pohjoisosassa, valtatie 6:n ja Kymen paviljongin eteläpuolella, Kymijoen pohjoisrannalla on 1700–1900-luvuille ajoittuvia taisteluhautoja, Ylisen Viipurintien vanha lauttavalkama ja tienpohja.
Kymijoen rantajyrkänteen päällä, lauttavalkamaan vievän tien eteläpuolella ollutta vallia on sen muodon perusteella hyödynnetty ensimmäisen maailmansodan aikaisen juoksuhaudan rakentamisessa, joten 1700-luvun valliakin voi vielä olla jäljellä. Nykyinen taisteluhauta kuuluu ns. Kymijoki-linjaan. Taisteluhaudan alkuosan muoto on samankaltainen kuin 1740-luvun kartassa kuvatun vallin. Taisteluhaudan syvyys on noin 1,5 metriä ja penkan leveys noin 5 metriä. Taisteluhaudan kokonaispituus on noin 150 metriä. Kohde on kohtalaisen hyvässä kunnossa. Napan Lauttavalkama liittyy joen vastakkaisella rannalla oleviin Kuusankosken Ruotsulan reduttiin (1000001935) ja Ruotsulan Lauttavalkamaan (1000006136).
Kohteeseen liittyy lauttavalkama sekä sinne johtava tie, joka on yksi näyttävimmistä muinaistien kulumaurista Suomessa. Tien rinneosuus on selkeä ja se on säilyttänyt hyvin avoimen muotonsa. Lauttapaikan alatasanne ja varsinainen lauttaranta on kasvanut täysin umpeen. Varsinaiseen lauttapaikkaan on tuotu täytemaata tai sitä on kaivettu läheisen Kymen paviljongin viemäri- ja sadevesijohtojen asentamisen aikana 1980-luvulla. Sadevesiviemärilinja on johdettu vanhan tiepohjan sivulla alas Kymijoen rantaan. Alhaalla rannassa on kaksi betonista viemärikaivoa, jotka eivät ilmeisesti ole enää käytössä. Vanhaa tiepohjaa on käytetty paviljongin paikoitusalueen sadevesiviemäröinnin johtamiseen. Yksi tarkastusputki ja kaivo sijaitsevat rinteen keskiosassa.
Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa ja sen todettiin olevan ylläolevan kuvauksen mukaisessa kunnossa. |
| metsakeskus.1000006133 |
286 |
Nappa Lauttavalkama |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27007 |
478180.88500000 |
6748043.89500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006133 |
Elimäen pohjoisosassa, valtatie 6:n ja Kymen paviljongin eteläpuolella, Kymijoen pohjoisrannalla on 1700–1900-luvuille ajoittuvia taisteluhautoja, Ylisen Viipurintien vanha lauttavalkama ja tienpohja.
Kymijoen rantajyrkänteen päällä, lauttavalkamaan vievän tien eteläpuolella ollutta vallia on sen muodon perusteella hyödynnetty ensimmäisen maailmansodan aikaisen juoksuhaudan rakentamisessa, joten 1700-luvun valliakin voi vielä olla jäljellä. Nykyinen taisteluhauta kuuluu ns. Kymijoki-linjaan. Taisteluhaudan alkuosan muoto on samankaltainen kuin 1740-luvun kartassa kuvatun vallin. Taisteluhaudan syvyys on noin 1,5 metriä ja penkan leveys noin 5 metriä. Taisteluhaudan kokonaispituus on noin 150 metriä. Kohde on kohtalaisen hyvässä kunnossa. Napan Lauttavalkama liittyy joen vastakkaisella rannalla oleviin Kuusankosken Ruotsulan reduttiin (1000001935) ja Ruotsulan Lauttavalkamaan (1000006136).
Kohteeseen liittyy lauttavalkama sekä sinne johtava tie, joka on yksi näyttävimmistä muinaistien kulumaurista Suomessa. Tien rinneosuus on selkeä ja se on säilyttänyt hyvin avoimen muotonsa. Lauttapaikan alatasanne ja varsinainen lauttaranta on kasvanut täysin umpeen. Varsinaiseen lauttapaikkaan on tuotu täytemaata tai sitä on kaivettu läheisen Kymen paviljongin viemäri- ja sadevesijohtojen asentamisen aikana 1980-luvulla. Sadevesiviemärilinja on johdettu vanhan tiepohjan sivulla alas Kymijoen rantaan. Alhaalla rannassa on kaksi betonista viemärikaivoa, jotka eivät ilmeisesti ole enää käytössä. Vanhaa tiepohjaa on käytetty paviljongin paikoitusalueen sadevesiviemäröinnin johtamiseen. Yksi tarkastusputki ja kaivo sijaitsevat rinteen keskiosassa.
Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa ja sen todettiin olevan ylläolevan kuvauksen mukaisessa kunnossa. |
| metsakeskus.1000006133 |
286 |
Nappa Lauttavalkama |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27008 |
478180.88500000 |
6748043.89500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006133 |
Elimäen pohjoisosassa, valtatie 6:n ja Kymen paviljongin eteläpuolella, Kymijoen pohjoisrannalla on 1700–1900-luvuille ajoittuvia taisteluhautoja, Ylisen Viipurintien vanha lauttavalkama ja tienpohja.
Kymijoen rantajyrkänteen päällä, lauttavalkamaan vievän tien eteläpuolella ollutta vallia on sen muodon perusteella hyödynnetty ensimmäisen maailmansodan aikaisen juoksuhaudan rakentamisessa, joten 1700-luvun valliakin voi vielä olla jäljellä. Nykyinen taisteluhauta kuuluu ns. Kymijoki-linjaan. Taisteluhaudan alkuosan muoto on samankaltainen kuin 1740-luvun kartassa kuvatun vallin. Taisteluhaudan syvyys on noin 1,5 metriä ja penkan leveys noin 5 metriä. Taisteluhaudan kokonaispituus on noin 150 metriä. Kohde on kohtalaisen hyvässä kunnossa. Napan Lauttavalkama liittyy joen vastakkaisella rannalla oleviin Kuusankosken Ruotsulan reduttiin (1000001935) ja Ruotsulan Lauttavalkamaan (1000006136).
Kohteeseen liittyy lauttavalkama sekä sinne johtava tie, joka on yksi näyttävimmistä muinaistien kulumaurista Suomessa. Tien rinneosuus on selkeä ja se on säilyttänyt hyvin avoimen muotonsa. Lauttapaikan alatasanne ja varsinainen lauttaranta on kasvanut täysin umpeen. Varsinaiseen lauttapaikkaan on tuotu täytemaata tai sitä on kaivettu läheisen Kymen paviljongin viemäri- ja sadevesijohtojen asentamisen aikana 1980-luvulla. Sadevesiviemärilinja on johdettu vanhan tiepohjan sivulla alas Kymijoen rantaan. Alhaalla rannassa on kaksi betonista viemärikaivoa, jotka eivät ilmeisesti ole enää käytössä. Vanhaa tiepohjaa on käytetty paviljongin paikoitusalueen sadevesiviemäröinnin johtamiseen. Yksi tarkastusputki ja kaivo sijaitsevat rinteen keskiosassa.
Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa ja sen todettiin olevan ylläolevan kuvauksen mukaisessa kunnossa. |
| metsakeskus.1000006133 |
286 |
Nappa Lauttavalkama |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27009 |
478180.88500000 |
6748043.89500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006133 |
Elimäen pohjoisosassa, valtatie 6:n ja Kymen paviljongin eteläpuolella, Kymijoen pohjoisrannalla on 1700–1900-luvuille ajoittuvia taisteluhautoja, Ylisen Viipurintien vanha lauttavalkama ja tienpohja.
Kymijoen rantajyrkänteen päällä, lauttavalkamaan vievän tien eteläpuolella ollutta vallia on sen muodon perusteella hyödynnetty ensimmäisen maailmansodan aikaisen juoksuhaudan rakentamisessa, joten 1700-luvun valliakin voi vielä olla jäljellä. Nykyinen taisteluhauta kuuluu ns. Kymijoki-linjaan. Taisteluhaudan alkuosan muoto on samankaltainen kuin 1740-luvun kartassa kuvatun vallin. Taisteluhaudan syvyys on noin 1,5 metriä ja penkan leveys noin 5 metriä. Taisteluhaudan kokonaispituus on noin 150 metriä. Kohde on kohtalaisen hyvässä kunnossa. Napan Lauttavalkama liittyy joen vastakkaisella rannalla oleviin Kuusankosken Ruotsulan reduttiin (1000001935) ja Ruotsulan Lauttavalkamaan (1000006136).
Kohteeseen liittyy lauttavalkama sekä sinne johtava tie, joka on yksi näyttävimmistä muinaistien kulumaurista Suomessa. Tien rinneosuus on selkeä ja se on säilyttänyt hyvin avoimen muotonsa. Lauttapaikan alatasanne ja varsinainen lauttaranta on kasvanut täysin umpeen. Varsinaiseen lauttapaikkaan on tuotu täytemaata tai sitä on kaivettu läheisen Kymen paviljongin viemäri- ja sadevesijohtojen asentamisen aikana 1980-luvulla. Sadevesiviemärilinja on johdettu vanhan tiepohjan sivulla alas Kymijoen rantaan. Alhaalla rannassa on kaksi betonista viemärikaivoa, jotka eivät ilmeisesti ole enää käytössä. Vanhaa tiepohjaa on käytetty paviljongin paikoitusalueen sadevesiviemäröinnin johtamiseen. Yksi tarkastusputki ja kaivo sijaitsevat rinteen keskiosassa.
Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa ja sen todettiin olevan ylläolevan kuvauksen mukaisessa kunnossa. |
| metsakeskus.1000006133 |
286 |
Nappa Lauttavalkama |
10002 |
12005 |
13072 |
11006 |
27007 |
478180.88500000 |
6748043.89500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006133 |
Elimäen pohjoisosassa, valtatie 6:n ja Kymen paviljongin eteläpuolella, Kymijoen pohjoisrannalla on 1700–1900-luvuille ajoittuvia taisteluhautoja, Ylisen Viipurintien vanha lauttavalkama ja tienpohja.
Kymijoen rantajyrkänteen päällä, lauttavalkamaan vievän tien eteläpuolella ollutta vallia on sen muodon perusteella hyödynnetty ensimmäisen maailmansodan aikaisen juoksuhaudan rakentamisessa, joten 1700-luvun valliakin voi vielä olla jäljellä. Nykyinen taisteluhauta kuuluu ns. Kymijoki-linjaan. Taisteluhaudan alkuosan muoto on samankaltainen kuin 1740-luvun kartassa kuvatun vallin. Taisteluhaudan syvyys on noin 1,5 metriä ja penkan leveys noin 5 metriä. Taisteluhaudan kokonaispituus on noin 150 metriä. Kohde on kohtalaisen hyvässä kunnossa. Napan Lauttavalkama liittyy joen vastakkaisella rannalla oleviin Kuusankosken Ruotsulan reduttiin (1000001935) ja Ruotsulan Lauttavalkamaan (1000006136).
Kohteeseen liittyy lauttavalkama sekä sinne johtava tie, joka on yksi näyttävimmistä muinaistien kulumaurista Suomessa. Tien rinneosuus on selkeä ja se on säilyttänyt hyvin avoimen muotonsa. Lauttapaikan alatasanne ja varsinainen lauttaranta on kasvanut täysin umpeen. Varsinaiseen lauttapaikkaan on tuotu täytemaata tai sitä on kaivettu läheisen Kymen paviljongin viemäri- ja sadevesijohtojen asentamisen aikana 1980-luvulla. Sadevesiviemärilinja on johdettu vanhan tiepohjan sivulla alas Kymijoen rantaan. Alhaalla rannassa on kaksi betonista viemärikaivoa, jotka eivät ilmeisesti ole enää käytössä. Vanhaa tiepohjaa on käytetty paviljongin paikoitusalueen sadevesiviemäröinnin johtamiseen. Yksi tarkastusputki ja kaivo sijaitsevat rinteen keskiosassa.
Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa ja sen todettiin olevan ylläolevan kuvauksen mukaisessa kunnossa. |
| metsakeskus.1000006133 |
286 |
Nappa Lauttavalkama |
10002 |
12005 |
13072 |
11006 |
27008 |
478180.88500000 |
6748043.89500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006133 |
Elimäen pohjoisosassa, valtatie 6:n ja Kymen paviljongin eteläpuolella, Kymijoen pohjoisrannalla on 1700–1900-luvuille ajoittuvia taisteluhautoja, Ylisen Viipurintien vanha lauttavalkama ja tienpohja.
Kymijoen rantajyrkänteen päällä, lauttavalkamaan vievän tien eteläpuolella ollutta vallia on sen muodon perusteella hyödynnetty ensimmäisen maailmansodan aikaisen juoksuhaudan rakentamisessa, joten 1700-luvun valliakin voi vielä olla jäljellä. Nykyinen taisteluhauta kuuluu ns. Kymijoki-linjaan. Taisteluhaudan alkuosan muoto on samankaltainen kuin 1740-luvun kartassa kuvatun vallin. Taisteluhaudan syvyys on noin 1,5 metriä ja penkan leveys noin 5 metriä. Taisteluhaudan kokonaispituus on noin 150 metriä. Kohde on kohtalaisen hyvässä kunnossa. Napan Lauttavalkama liittyy joen vastakkaisella rannalla oleviin Kuusankosken Ruotsulan reduttiin (1000001935) ja Ruotsulan Lauttavalkamaan (1000006136).
Kohteeseen liittyy lauttavalkama sekä sinne johtava tie, joka on yksi näyttävimmistä muinaistien kulumaurista Suomessa. Tien rinneosuus on selkeä ja se on säilyttänyt hyvin avoimen muotonsa. Lauttapaikan alatasanne ja varsinainen lauttaranta on kasvanut täysin umpeen. Varsinaiseen lauttapaikkaan on tuotu täytemaata tai sitä on kaivettu läheisen Kymen paviljongin viemäri- ja sadevesijohtojen asentamisen aikana 1980-luvulla. Sadevesiviemärilinja on johdettu vanhan tiepohjan sivulla alas Kymijoen rantaan. Alhaalla rannassa on kaksi betonista viemärikaivoa, jotka eivät ilmeisesti ole enää käytössä. Vanhaa tiepohjaa on käytetty paviljongin paikoitusalueen sadevesiviemäröinnin johtamiseen. Yksi tarkastusputki ja kaivo sijaitsevat rinteen keskiosassa.
Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa ja sen todettiin olevan ylläolevan kuvauksen mukaisessa kunnossa. |
| metsakeskus.1000006133 |
286 |
Nappa Lauttavalkama |
10002 |
12005 |
13072 |
11006 |
27009 |
478180.88500000 |
6748043.89500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006133 |
Elimäen pohjoisosassa, valtatie 6:n ja Kymen paviljongin eteläpuolella, Kymijoen pohjoisrannalla on 1700–1900-luvuille ajoittuvia taisteluhautoja, Ylisen Viipurintien vanha lauttavalkama ja tienpohja.
Kymijoen rantajyrkänteen päällä, lauttavalkamaan vievän tien eteläpuolella ollutta vallia on sen muodon perusteella hyödynnetty ensimmäisen maailmansodan aikaisen juoksuhaudan rakentamisessa, joten 1700-luvun valliakin voi vielä olla jäljellä. Nykyinen taisteluhauta kuuluu ns. Kymijoki-linjaan. Taisteluhaudan alkuosan muoto on samankaltainen kuin 1740-luvun kartassa kuvatun vallin. Taisteluhaudan syvyys on noin 1,5 metriä ja penkan leveys noin 5 metriä. Taisteluhaudan kokonaispituus on noin 150 metriä. Kohde on kohtalaisen hyvässä kunnossa. Napan Lauttavalkama liittyy joen vastakkaisella rannalla oleviin Kuusankosken Ruotsulan reduttiin (1000001935) ja Ruotsulan Lauttavalkamaan (1000006136).
Kohteeseen liittyy lauttavalkama sekä sinne johtava tie, joka on yksi näyttävimmistä muinaistien kulumaurista Suomessa. Tien rinneosuus on selkeä ja se on säilyttänyt hyvin avoimen muotonsa. Lauttapaikan alatasanne ja varsinainen lauttaranta on kasvanut täysin umpeen. Varsinaiseen lauttapaikkaan on tuotu täytemaata tai sitä on kaivettu läheisen Kymen paviljongin viemäri- ja sadevesijohtojen asentamisen aikana 1980-luvulla. Sadevesiviemärilinja on johdettu vanhan tiepohjan sivulla alas Kymijoen rantaan. Alhaalla rannassa on kaksi betonista viemärikaivoa, jotka eivät ilmeisesti ole enää käytössä. Vanhaa tiepohjaa on käytetty paviljongin paikoitusalueen sadevesiviemäröinnin johtamiseen. Yksi tarkastusputki ja kaivo sijaitsevat rinteen keskiosassa.
Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa ja sen todettiin olevan ylläolevan kuvauksen mukaisessa kunnossa. |
| metsakeskus.1000006134 |
286 |
Ruotsula Kaivomäki |
10002 |
12001 |
13183 |
11006 |
27000 |
478718.67200000 |
6747748.01900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006134 |
Kuusankosken eteläosassa, Kaivomäki -nimisen kalliokohouman pohjoisrinteessä, metsittyneen pellon vieressä on venäläisten leiripaikka. Mäen pohjoisreunan juurella, sen keskiosasta koilliskulmaan on 9 soikeahkoa tai pyöreää kuoppaa, joiden halkaisija on keskimäärin 2 m ja syvyys 0,5 m. Näiden lisäksi on alueen itäpäässä laakea viisikulmainen kuoppa, jonka koko on 5 x 7 ja syvyys 0,5 m.
Pellon reunasta 50 metriä etelään suuri, hirsikehikkoinen kaivo. Alueella kerrotaan sijainneen myös venäläisen varuskunnan parakkeja. Niiden perustuksia tai muita niihin mahdollisesti liittyviä rakenteita ei kuitenkaan ole näkyvissä.
Hirsirakenteinen kaivo sijaitsee Ruotsulan keskiajalta periytyvän kylätontin (ks. Ruotsula (Rotzula)) vanhan rintapellon etelälaidalla, joten se on voinut olla jo kyläläisten käytössä. Ruotsulan alueella sijaitsi 1700-luvulla venäläinen varuskunta, joka lienee käyttänyt kaivoa. Koko laaja metsämäki on saanut nimensä kaivon mukaan. Noin 1,5 x 1,5 metrin kokoinen hirsirakenteinen kaivo sijaitsee 50 metrin etäisyydellä pellon reunassa olevasta ladosta. Kaivon hirsikehikko on osittain sortunut. Näkyvillä on kaikkiaan 4 hirsikertaa. Ylhäältä avoimessa ns. kansihirsikehikossa on näkyvillä kaksi hirsikertaa. Niiden alapuolista kehikkoa on tuettu kivillä. Kaivon syvyys on tällä hetkellä 1 metri eikä siinä ole vettä. Kaivo on saatettu täyttää turvallisuussyistä maalla. Kaivon pohjoisreunalla on iso yli metrin korkuinen maakivi.
Kohde on nykyisin metsittynyttä peltoa, jota kiertää lounaassa noin 100 metrin päässä pellon reunasta selvästi erottuva avo-oja. Oja päättyy alarinteessä noin metrin syvyiseen kuoppaan. Reunaojan suuntaisesti kulkee 3 pienempää ojaa, jotka ovat täyttymässä ja häviämässä näkyvistä. Alueelta puuttuvat muusta metsästä poiketen kaikki kivet. Peltoalueella kasvaa yli 50-vuotiaita kuusia sekä nuorta lehtipuustoa, pihlajaa, vaahteraa, raitaa, tammia (metsän rehevyydestä kertovat tammi vaahtera taikinamarja, tuomi, lehtokuusama, lumiherne, puna-ailakki).
Vuoden 2014 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. |
| metsakeskus.1000006135 |
286 |
Ruotsula Ulvi |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27007 |
478542.74100000 |
6747997.91500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006135 |
Kuusankosken eteläosassa, aivan Kymijoen rannan tuntumassa, Ruotsulan redutin itäpuolella ovat perimätiedon mukaan sijainneet venäläisten sotilaskirkko ja sotilashautausmaa. Kirkon on arveltu seisseen peltosaarekkeella sijaitsevan ladon kohdalla. Ladon pohjoispäädyn molemmat nurkat on nostettu kiville. Vuoden 1967 (Ahvenisto 1967) inventoinnin yhteydessä mainittu nurkkakivi on hävinnyt, muuten paikka on säilynyt koskemattomana. Pellot ympäröivät latoa muuten paitsi sen eteläpuolella, jossa lato sivuaa vanhaa tienpohjaa; ladon välitön ympäristö on pusikoitunut. Ladon pohjoispuolella, redutin koilliskulmassa kerrotaan sijaitsevan venäläisen varuskunnan hautausmaan. Aluetta ei ole tutkittu ja se on nykyisin peltona.
Vuoden 2014 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. Ladon eteläpuolen kynnetyn pellon pintapoiminnassa ei tullut löytöjä. |
| metsakeskus.1000006135 |
286 |
Ruotsula Ulvi |
10002 |
12002 |
13000 |
11006 |
27007 |
478542.74100000 |
6747997.91500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006135 |
Kuusankosken eteläosassa, aivan Kymijoen rannan tuntumassa, Ruotsulan redutin itäpuolella ovat perimätiedon mukaan sijainneet venäläisten sotilaskirkko ja sotilashautausmaa. Kirkon on arveltu seisseen peltosaarekkeella sijaitsevan ladon kohdalla. Ladon pohjoispäädyn molemmat nurkat on nostettu kiville. Vuoden 1967 (Ahvenisto 1967) inventoinnin yhteydessä mainittu nurkkakivi on hävinnyt, muuten paikka on säilynyt koskemattomana. Pellot ympäröivät latoa muuten paitsi sen eteläpuolella, jossa lato sivuaa vanhaa tienpohjaa; ladon välitön ympäristö on pusikoitunut. Ladon pohjoispuolella, redutin koilliskulmassa kerrotaan sijaitsevan venäläisen varuskunnan hautausmaan. Aluetta ei ole tutkittu ja se on nykyisin peltona.
Vuoden 2014 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. Ladon eteläpuolen kynnetyn pellon pintapoiminnassa ei tullut löytöjä. |
| metsakeskus.1000006136 |
286 |
Ruotsula Lauttavalkama |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
478359.81400000 |
6747919.94800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006136 |
Kuusankosken eteläosassa, mm. Ruotsulan redutin eteläpuolelta kulkee peltojen halki vanha Viipurin–Hämeenlinnan tie, joka on merkitty nykyiselle paikalleen 1800-luvun alussa ja on mahdollisesti ollut siinä jo keskiajalta lähtien. Tie on ollut käytössä ainakin jo Kustaa Vaasan aikana oikotienä kuljettaessa Ylistä Viipurintietä pitkin. Vuodesta 1712 lähtien se oli varsinainen valtatie Viipuriin, jolloin vanhempaa pohjoisempaa tietä käytettiin vähän. Turun rauhan (v. 1743) jälkeen molemmin puolin Kymijokea oli sijoitettu rajavartiostot ja tulliasemat.
Ruotsulan puolella tien linjaus on sijoittunut keskellä peltoaukeamaa ja se on kynnetty vuonna 1968 pelloksi. 1810-luvulla rakennettiin valtatie Alakylään ja Vilppulaan, ja kun lauttapaikkakin siirrettiin sinne Lauttavalkamasta, jäi tie vähälle käytölle. Vanhojen karttojen perusteella on tie jo ainakin vuonna 1804 ollut nykyisellä paikallaan.
Tienpohja erottuu pellon ja rannan välisellä vyöhykkeellä. Tie on osittain sortunut ja sortumakohta on suojattu puisilla kaiteilla vuonna 2006. Tiepohjan ala-osa on suhteellisen hyvin säilynyt. Rannassa ei ole havaittavissa mitään varsinaisia lauttapaikkaan liittyneitä rakenteita. Tiealuetta on maisemoitu kesällä 2006 Museoviraston hoitoyksikön suorittamilla raivauksilla.
Vuoden 2014 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. |
| metsakeskus.1000006137 |
257 |
Dåvits Dåvitsviken |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
366728.13300000 |
6663376.42000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006137 |
Kohde sijaitsee Kirkkonummen Dåvitsissa Själsundiin vievän tien itäpuolella ja Dåvits uddenin länsipuolella kapealla maakannaksella, jonka ympäristö on nykysin ruovikkoinen. Kohteessa on kaksi kivirakennelmaa (kivijalkaa?), kolme viljelyröykkiötä ja rantakivikko.
Suurin kivirakennelmista sijaitsee matalalla kalliolla. Se on 32 metriä pitkä ja 7 - 10 metriä leveä ja 0,5 - 1 m korkea ja sen pituusakseli kulkee koillisesta lounaaseen. Rakennelman koillispää on lähes suorakaiteen muotoinen ja sen jatkeena on pienempi suorakaiteen muotoinen kiviröykkiö. Tästä rakennelmasta noin 40 metriä luoteeseen sijaitsee toinen kivirakennelma, joka on 15 metriä pitkä ja 10 metriä leveä. Samalla alueella sijaitsee lisäksi kolme matalaa viljelyröykkiötä. Kokonaisuuteen kuulu selvästi muokattu vanha rantakivikko.
Kuninkaankartastossa alue on merkitty metsäksi, joten rakennelmat ovat todennäköisesti 1700-lukua vanhempia. Rakennelmat liittynevät 1500-luvulla alueella sijainneeseen Dåvitsin (Örmeros) tilakeskukseen.
Kivirakenteista länteen Dåvitskullarna nimisellä alueella sijaitsee mahdollinen raivausröykkiöalue koordinaattipisteissä 6666133/3366550 (maanmittauslaitoksen karttapalvelun perusteella arvioitu). |
| metsakeskus.1000006138 |
710 |
Finnbacka Hagaberget |
10002 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
315771.62500000 |
6662728.42400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006138 |
Hagabergetin päärakennuksen luoteispuolelle, kivistä kootulle terassille viime vuosikymmeninä rakennetun ulkorakennuksen sisällä on historiallisen ajan kellari. |
| metsakeskus.1000006139 |
638 |
Bosgård Bosgård |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
436218.81800000 |
6697025.12700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006139 |
Kivijalat ja liesikiveykset sijaitsevat Bosgårdin kartanon kaakkoispuolella, Husholmenin keskiaikaisen linnoituksen luoteispuolella, Pienen Pernajanlahden länsipuolisella sekametsäalueella. Koordinaattien osoittaman kohdan kivijalka on kooltaan 10 x 7 metriä ja se on koottu työstämättömistä 70 - 90 cm kokoisista luonnonkivistä. Rakenteeseen liittyvä tulisija on kooltaan 2 x 2 metriä ja kiinni pohjoispuolen kivijalassa. |
| metsakeskus.1000006141 |
444 |
Bredviken |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
328979.24100000 |
6677665.48500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006141 |
Osuniemen (Orsnäs) kylässä samannimisen niemen länsireunassa, Lohjanjärven Bredvikenin lahden rannasta noin 130 m itään sijaitseva kiviröykkiö. Se on Osurannantien Vainiolanhaaran oikealla (itä-) puolella sijaitsevasta uudehkosta omakotitalosta (tila Monrepos) noin 50 m etelään kallioalueella, lehtomaisessa pähkinäpensasta kasvavassa metsässä. Röykkiö on pyöreähkö ja halkaisijaltaan noin 5 m ja 0,5 m korkea. Se on koottu miehen pään kokoisista kivistä. Aivan lähialueella ei havaittu muita röykkiöitä tarkastuksessa vuonna 2006, mutta kauempana koillisen suunnassa on Taka-Hikiän röykkiöalue. Samalta tontilta löytyi vuonna 2006 talon pihamaata muokattaessa eteläsuomalainen tasataltta (KM 36090) kallioiden välialueelta (ks. 1000048902 Vainiolanhaara). |
| metsakeskus.1000006143 |
702 |
Visuvesi Ylä-Jarkko |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27000 |
338274.50800000 |
6893118.93100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006143 |
Kohde sijaitsee Visuveden keskustasta noin 2 km luoteeseen sijoittuvalla, Ylä-Jarkon tilan eteläpuolisella niemekkeellä. Taistelukaivannot on kaivettu niemen etelärannan puoleiseen rinteeseen. Kaivannon syvyys on noin metrin ja leveyttä sillä on reilut puolitoista metriä. Polveilevan kaivannon yhteenlaskettu pituus on noin 160 metriä. Kaivannon keskivaiheilla on tulipesäke, joka on vuonna 1919 laaditussa kartassa merkitty konekivääripesäkkeeksi. |
| metsakeskus.1000006144 |
176 |
Välijoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
597777.60700000 |
7022148.04300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006144 |
Kohde sijaitsee Ala-Ruokoseen laskevan Välijoen suulta noin 100 metriä etelään hiekkatien ja Ala-Ruokosen järven välissä. Alueen maastossa kasvaa mäntymetsä ja maaperä on hiekkaa. Paikalta on inventoinnissa 2006 löydetty kvartsi-iskoksia tien leikkauksesta. Inventoinnin 2012 perusteella paikka sopisi sijaintinsa ja topografiansa puolesta asuinpaikaksi. Tarkastuksessa ei kuitenkaan havaittu kvartseja tai muita selviä merkkejä esihistoriasta. |
| metsakeskus.1000006145 |
176 |
Sorveussuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
611785.99300000 |
7012933.80700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006145 |
Kohde sijaitsee 2,5 km Juuan keskustasta lounaaseen Juuanjoen länsirannalla sijaitseva Niemelän tilan maalla. Niemelän tilalta kulkee hiekkatie luoteeseen ja noin 200 metrin päässä tilan rakennuksista peltoaukeiden keskellä on metsäsaareke, jonka alueelta löydöt kerättiin. Kohteen maasto on hienoa hiekkaa ja alueella kulkee selvä terassi pohjoisesta etelään. Kvartsiydin ja luun palaset löytyivät muokatusta peltomaasta, joka oli paikoin punertavaa. |
| metsakeskus.1000006146 |
176 |
Tupakkasaari |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
604581.82500000 |
7032845.75800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006146 |
Kohde sijaitsee Länsi-Vuokon kylässä Vuokonjärven itärannalla, Tupakkasaaresta noin 500 metriä itään. Kohteen maasto on pellon reunaa, jossa viljelyksien ja metsän raja kulkee juuri 100 metrin korkeuskäyrän mukaan. Kvartsit poimittiin savisesta peltomullasta. Pellon reunassa kasvaa lehtimetsä. Löytöpaikasta noin 1,2 km luoteeseen sijaitsee Nykyrilän kiviesineen löytöpaikka, joka on samalla korkeudella. |
| metsakeskus.1000006147 |
837 |
Lappi Rauhaniemi |
10002 |
12013 |
13127 |
11006 |
27000 |
329088.50200000 |
6824436.49400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006147 |
Rauhaniemen kansankylpylän pohjoispuolella olevan uimarannan silokalliossa on noin 20 kalliokaiverrusta. Niissä esiintyvät mm. vuosiluvut 1873 ja 1920. |
| metsakeskus.1000006148 |
790 |
Soinila Kahilassuo |
10007 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
279828.40700000 |
6799517.27900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006148 |
Kohde sijaitsee Tapiolasta Kämmekkään vievän tien itäpuolella, Kahilassuota vastapäätä, Ylistenjärven luoteisrannasta noin kilometrin pohjoisluoteeseen, suhteellisen korkean kalliomäen tasaisella laella. Kallion eteläpuolella on laajahko maa-aineksenottoalue. Kohteessa on halkaisijaltaan noin nelimetrinen soikeahko kivikehä, jonka ympärille on pääilmansuuntiin ladottu 5 - 6 metrin päähän kivikehän keskipisteestä neljä 2 - 2,5 metriä halkaisijaltaan olevaa kivikasaa. Senaatin kartaston kartan (1909) merkinnän perusteella kyseessä ovat kolmiomittaustornin perustukset.
Vuonna 2024 yksi kivikehistä (eteläinen) oli siirtynyt paikaltaan maanpinnan kuorintatöissä. |
| metsakeskus.1000006148 |
790 |
Soinila Kahilassuo |
10007 |
12016 |
13198 |
11006 |
27000 |
279828.40700000 |
6799517.27900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006148 |
Kohde sijaitsee Tapiolasta Kämmekkään vievän tien itäpuolella, Kahilassuota vastapäätä, Ylistenjärven luoteisrannasta noin kilometrin pohjoisluoteeseen, suhteellisen korkean kalliomäen tasaisella laella. Kallion eteläpuolella on laajahko maa-aineksenottoalue. Kohteessa on halkaisijaltaan noin nelimetrinen soikeahko kivikehä, jonka ympärille on pääilmansuuntiin ladottu 5 - 6 metrin päähän kivikehän keskipisteestä neljä 2 - 2,5 metriä halkaisijaltaan olevaa kivikasaa. Senaatin kartaston kartan (1909) merkinnän perusteella kyseessä ovat kolmiomittaustornin perustukset.
Vuonna 2024 yksi kivikehistä (eteläinen) oli siirtynyt paikaltaan maanpinnan kuorintatöissä. |
| metsakeskus.1000006151 |
684 |
Mäntymäki |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
211040.00000000 |
6786393.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006151 |
Miikka Haimilan ollessa Lapissa pitämässä esitelmää 7.11.2002, kertoi merikapteeni Seppo Sinikallas pihallaan olleesta kivestä, johon on hakattu kirjaimia ja numeroita. Sinikallaksen toimittaman kuvan perusteella kivessä on vuosiluku 1731, kirjaimet HUSS ja numero 4.
Inventoinnissa 2023 hakkaus todettiin kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Hakkaus on pihamaalla kalliossa oleva hakkaus, jossa todennäköisesti teksti : A HUSS 1731. Hakkauksen tarkoitusta ei tiedetä, se ei ole vanhalla rajalla tms. Hakkauksen kohdalta on kuitenkin kulkenut polku |
| metsakeskus.1000006152 |
837 |
Pispalanharju |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
325198.00000000 |
6823180.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006152 |
Kohde sijaitsee Tampereen Ylä-Pispalan kaupunginosassa, Näsijärven ja Pyhäjärven välisellä kannaksella kulkevan Pispalanharjun laella, NW-SE-suuntaisen
Pispalanharju-nimisen kadun molemmin puolin. Puolustusvarustukset kuuluvat Pispalaan vuosina 1915 - 1917 rakennettuun laajaan linnoitusjärjestelmään, joka on pääosin tuhoutunut uudisrakentamisessa. Pispalanharjun muinaisjäännösalueelta on havaintoja tai tietoja linnoituslaitteista viidestä eri kohdasta (ks. alakohteet).
Arvioitu muinaisjäännösalueen laajuus on nnoin 85 x 25-40 m (NWSE). Kaikkien kohteeseen liittyvien, maanalaisten muinaisjäännösten sijainti ja laajuus eivät ole tiedossa. Laajuusarvion perusteena ovat havainnot ja dokumentit kiinteistä rakenteista, maaston topografia ja nykyisen maankäytön laatu.
Rakennushankkeeseen liittyen kohteella (alakohde Pisplanharju 32) tehtiin koekaivausryhmän toimesta tutkimuksia syksyllä 2020. |
| metsakeskus.1000006153 |
434 |
Tesjoki Koskela |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
462605.35400000 |
6705674.87600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006153 |
Talonpohja sijaitsee Holmgårdin tilan itäpuolella, vanhan rantatien eteläpuolella kivikkoisessa ja louhikkoisessa maastossa. Kivijalka on tehty suorakaiteen muotoisista, noin metrin pituisista ja noin 30 cm korkeista kivistä. Sen koko on 10 x 5 m. Kivijalasta noin 20 metriä kaakkoon on pyöreä kivistä tehty aitaus. Tästä 100 metriä lounaaseen on 75 metrin pituinen kiviaita. Talo on merkitty kuninkaankarttaan. |
| metsakeskus.1000006154 |
536 |
Viikin kartano 3 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
315214.09300000 |
6820747.90900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006154 |
Viikin kartanon luoteispuolisella peltoaukealla sijaitsevan metsäsaarekkeen lounaisosassa on suurista kivistä rakennettu kivirivi, jonka itäpuolella sijaitsee matalahko kiviröykkiö. Sen keskellä on pystykivi. Kyseessä lienee historiallisen ajan rajamerkki. |
| metsakeskus.1000006155 |
182 |
Moiskala Kippari 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
402771.65400000 |
6875031.47600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006155 |
Kankarisjärven Vihatinsalmen ja Sovijärven Sovipohjan väliin jäävällä niemellä Karhusuo -nimisen pellon pohjoispäässä kuusikkoa kasvavassa hiekkarinteessä on rivissä kolme tervahautaa. Nelikulmaisen kuopan reunoilla on selvät vallit. Kuopan koko on noin 3 x 1,5 metriä. Viereisen kuopan koko on 3 x 1 m. Ylempänä rinteessä on kolmas kuoppa, jonka koko on 3 x 1,5 m. Syvyyttä kuopilla on noin metri. |
| metsakeskus.1000006156 |
10 |
Patasalmi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
322140.84900000 |
6926965.25900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006156 |
Asuinpaikka sijaitsee Patasalmen -järven länsirannalla, maantien ja järven välisellä pellolla. Melko jyrkästi järveen laskevalta hiekkaiselta pellolta löytyi vuoden 2006 inventoinnissa kivikautisia asuinpaikkalöytöjä, kvartsikaapimia (2 kpl) sekä kvartsi-iskoksia. Tihein löytökeskittymä on pellon eteläosassa 10-20 metriä pellon laidasta pohjoiseen. Toinen, vähälöytöisempi löytökeskittymä on noin 50-60 metriä pellon eteläreunasta pohjoiseen.
Ilomäen talon Rantalan torpan pellosta löytynyt kivikeihäänkärki (KM 968) on mahdollisesti tältä kohteelta. |
| metsakeskus.1000006157 |
182 |
Moiskala Kippari 2 |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
402733.67100000 |
6875083.45700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006157 |
Kankarisjärven Vihatinsalmen ja Sovijärven Sovipohjan väliin jäävällä niemellä Karhusuo -nimisen pellon pohjoispuolella olevalla terassimaisella tasanteella on 13 kaskirauniota. Niiden halkaisija on noin puolitoista metriä. Alueella saattaa olla enemmänkin röykkiöitä. |
| metsakeskus.1000006158 |
182 |
Moiskala Hernajanmäki |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
402800.64000000 |
6876091.04300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006158 |
Keskisentien ja Peräsuolle vievän metsätien risteyksen itäpuolella, radiomastoa vastapäätä, terassimaisella tasanteella, kaakkoon viettävässä rinteessä on 15 kaskirauniota. Osa niistä on perustettu maakiven ympärille. Röykkiöiden koot vaihtelevat puolitoistametrisistä kolme metriä halkaisijaltaan olevaan röykkiöön. Suurin röykkiöistä oli puolitoista metriä korkea. Röykkiöt sijaitsevat jonossa muodostaen eräänlaisen suorakulmion.
Tarkastus 2019: Röykkiöt ovat kasattu kiviaidan perustaksi, mutta aitaa ei ole rakennettu ikinä loppuun saakka. Eniten röykkiöitä/aidan perustaa on terassin kaakkoisreunalla. |
| metsakeskus.1000006159 |
97 |
Ukkosenlahti |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
492432.75500000 |
6837102.11900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006159 |
Kohde sijaitsee Otava-Hirvensalmi -tien eteläpuolella, Kotkatveden Ukkosenlahden pohjukassa, metsämaastossa. Paikalla on ainakin seitsemän kiviröykkiötä 10-15 m päässä toisistaan. Kyseessä lienevät historiallisen ajan viljelyröykkiöt. |
| metsakeskus.1000006161 |
638 |
Vanha Porvoo |
10002 |
12001 |
13004 |
11010 |
27000 |
426045.11100000 |
6696348.44800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006161 |
Porvoon kaupunki on nykytietämyksen valossa perustettu 1380-luvulla. Porvoon kirkko mainitaan jo vuonna 1327 (nykyinen kivikirkko on rakennettu noin 1450). Kaupunkialueen asemakaavaa ei ole reguloitu, joten keskiaikainen asemakaava on edelleen hahmotettavissa. Kaupungin vanhin rakennettu alue on oletettavasti sijainnut yläkaupungissa kirkon ympäristössä. Raatihuoneentori alakaupungissa on mahdollisesti muodostunut vasta 1400-luvun puolivälissä. Jokikatu ja Välikatu ovat kaupungin keskiaikaisia katuja, Vuorikadun ja Kirkkokadun välinen alue on rakennettu ilmeisesti vasta uuden ajan alussa. Porvoon ennen isoavihaa rakennetun kaupunkialueen arkeologiset kerrostumat ovat muinaismuistolain rauhoittamia. Kaupunkiarkeologinen alue käsittää suurin piirtein pappilan, Kirkkokadun, Mannerheiminkadun ja jokirannan välisen alueen. Alueella on tehty useita arkeologisia tutkimuksia. Kaupunkialueen pohjoispuolella sijaitsee Porvoon Linnanmäki, jonka rakentaminen liittynee kaupungin varhaisvaiheisiin. |
| metsakeskus.1000006162 |
638 |
Iso Linnanmäki |
10002 |
12011 |
13105 |
11010 |
27000 |
425735.23900000 |
6696691.30700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006162 |
Porvoon Linnanmäki (Iso Linnamäki) sijaitsee strategisella paikalla Porvoonjoen suun kapeikon pohjoispuolisessa niemekkeessä joen itärannalla. Männikköinen moreeniharjanne kohoaa nykyään vajaat 30 metriä merenpinnan yläpuolelle. Neliömäisen keskustasanteen koko on 32 x 47 metriä, ja sitä ympäröi kaksi vallihautaa, jotka ovat olleet aina kuivia. Suurten vallihautojen rakentaminen on edellyttänyt mittavia maansiirtotöitä. Linnassa on ollut puisia varustuksia. Linnan lakitasanteella ei erotu maan pinnalle muita rakenteita kuin kaksi halkaisijaltaan hieman yli kymmenmetristä, pari metriä syvää kuoppaa.
Porvoon pappilan viereisellä mäellä ollut linna mainitaan ensimmäistä kertaa varmuudella historiallisissa lähteissä vasta Jakob Teitin valitusluettelossa vuosilta 1555–1556. Arvoituksellisen linnan rakentajista ja käyttöajankohdasta on esitetty useita teorioita. Nykytietämyksen perusteella linnan todennäköisin rakentamisajankohta on 1300-luvun loppupuoli. Rakentaja oli mahdollisesti Bo Joninpoika Grip. On mahdollista, että Porvoon Linnanmäki on keskiaikaisissa lähteissä mainittu Wartholm.
J. R. Aspelin teki linnan laella laajoja kaivauksia vuonna 1886. Aspelin kaivoi lakitasanteen lähes kokonaan, muttei välttämättä kulttuurikerroksen pohjaan asti. Alueelta löytyi melko epämääräisiä rakenteiden jäännöksiä, lähinnä pienistä kivistä koottuja tulisijoja. Laella olevat suuret kuopat ovat mahdollisesti varastokellareita. Löydöt ovat pääasiassa vaikeasti ajoitettavia rautaisia työ- ja tarvekalujen ja aseiden osia. Talletetut kolmetoista jalkajousen putkinuolenkärkeä ovat tyypeiltään ajoitettavissa lähinnä 1300-luvulle. Saksalaisen kivitavarakannun palaset ovat 1300-luvun puolivälistä. Linnalla on ollut toimintaa myös suhteellisen myöhään historiallisella ajalla. Linnanmäellä lieneekin myös nuorempien varustusten jäännöksiä, jotka ovat muuttaneet keskiaikaisen linnan alkuperäistä topografiaa. Lisäksi linnan muotoon ovat vaikuttaneet etelärinteestä tapahtunut hiekan otto sekä vallien restaurointi, ilmeisesti lähinnä hautojen syventäminen, 1900-luvun alussa.
Torsten Edgren teki kaivauksia Linnanmäen sisemmän vallinharjan ulkoreunalla vuonna 1971. Linnanmäen juurella olevalla pysäköintipaikalla on opastaulu ja kulku mäellä on ohjattu poluin ja portain.
Vuonna 2015 toimitettiin kokoelmiin löytöjä Linnanmäeltä, ks. alakohde.
Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.1000006163 |
430 |
Tuomolan tervahauta |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27008 |
265968.00000000 |
6763788.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006163 |
Virttaan Kirkkokujalla (nyk. Kirkkokaari) tiedetään vuodelta 1872 peräisin olevan kartan sekä muistitiedon mukaan olleen ainakin 9 tervahautaa, joista neljä on säilynyt nykypäiviin. Kaikki säilyneet tervahaudat on rakennettu suurista kivilohkoista. Kirkkokujan tervahaudat on kartoitettu Varsinais-Suomen maakuntamuseon rakennusinventoinnissa vuonna 1989 (Tuija Vuori).
Tervahaudat sijaitsevat Virttaan kirkosta 170-400 metriä kaakkoon, noin 280 metrin pituisella matkalla. Ne sijaitsevat melko jyrkässä itärinteessä, joka rajautuuu Tokkeenojaan. Maa tonteilla on paikkapaikoin hyvin mustaa. Kaikkien jäljellä olevien tervahautojen suut ovat itään päin. Osalla tonteista (Alaranta, tervarinne) on kyläläisten mukaan vielä 1900-luvun alussa ollut jäljellä hirsisiä terva-aittoja ja hiilikoppeja.
Tuija Vuori kuvaa tervahautoja näin: Tervahautojen suut on tehty kookkaista kivilohkareista. Suuaukko on noin 1,5 metriä leveä ja korkea. Tervahautojen suut ovat noin 7 metriä pitkiä ja kapenevat syvyyssuunnassa. Kivisen suun yläpuolella on ollut kiviä ja suuri savinen vati, jonka keskiosan pohja on reunoja syvempänä. Saviseen vatiin kasattiin tervakset, ja tästä terva valui tervahaudan suulle, jossa oli puinen ruuhi. Puinen ruuhi on jäljellä mm. Alarannan tervahaudassa.
Tuomolan tervahaudan jännökset (Tuija Vuoren kartta, nro 5) sijaitsevat omakotitalon tasoitetulla pihalla. Tervahaudan suuaukko, joka osoittaa itään, on muodoltaan kiilamainen ja vuorattu suurilla kivipaaseilla. Yhteen suuaukon paasista on hakattu vuosiluku 1804. |
| metsakeskus.1000006164 |
260 |
Kirkonkylän vanha hautausmaa |
10002 |
12002 |
13025 |
11006 |
27000 |
648899.62500000 |
6864791.62900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006164 |
Kesälahden luterilaisen seurakunnan vanha, käytöstä poistunut hautausmaa sijaitsee Kesälahden taajaman etelälaidassa, vanhan luterilaisen kirkonpaikan viereisellä metsäsaarekkeella, kotiseutumuseon koillispuolella.
Vanha hautausmaa sijaitsee noin 60 metriä halkaisijaltaan olevalla kumpareella, joka on jyrkkäreunainen mutta suhteellisen tasalakinen. Kumpareella on useita suppilomaisia kuoppia, joiden halkaisija on 2 - 4 metriä, syvyys 0,5 - 1 m. Mäellä on jäljellä yksi hautamuistomerkki vuodelta 1824. |
| metsakeskus.1000006168 |
434 |
Träskesbäcken 3 |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
438368.10400000 |
6707776.91500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006168 |
Kotitarvemyllyn sijan länsirannalla on kiviperustusten jäännöksiä. Kivet on ladottu 2-3 kerrokseen.
|
| metsakeskus.1000006169 |
434 |
Särklax |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
448900.89600000 |
6700736.79700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006169 |
Särklaxissa oli 1540-luvulla kuusi veronmaksajaa. Samuel Broteruksen vuonna 1707 laatimalle kartalle on merkitty vanha tontinpaikka.
Tonttimaalla erottuu kuopanteita, mahdollisia uunin paikkoja ja ainakin kaksi rakennuksen pohjaa. Kalliosta on louhittu lohkokiviä. Samuel Broteruksen kartan perusteella alueella on ollut myös mylly. |
| metsakeskus.1000006170 |
434 |
Särkilahti Fiskartorp |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
449340.72700000 |
6699687.22200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006170 |
Paikalla on selvästi erottuva 8 x 8 m kokoinen ladottu kivijalka, jonka länsiseinustalla on tiilimurskan sekainen uuninraunio. Eteläosassa on n. 2 x 1,5 m kokoinen painanne, mahdollisesti kellarikuoppa. Gustaf Topeliuksen mukaan alueella on 1900-luvun alussa näkynyt useita rakennusten perustuksia, jotka olisivat peräisin 1400-1500-lukujen kalastajatorpista. Niistä yhden on väitetty olleen Mikael Agricolan syntymäkoti. Vuoden 1707 karttaan on paikalle merkitty yksi kalastajatorppa. |
| metsakeskus.1000006173 |
444 |
Suni |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
333301.50700000 |
6677205.68600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006173 |
Kivikautinen asuinpaikka pellossa Virkkalan Vallan (Vahlby) kylän Sunin tilan maalla, tilan päärakennuksesta noin 200-300 m koilliseen. Löytöpaikka on Maksjoen uomaa kohti kaakkoon viettävää peltorinnettä. |
| metsakeskus.1000006174 |
260 |
Suurenkylän kalmisto |
10002 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
643271.90600000 |
6861103.09700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006174 |
Kalmisto sijaitsee laajalla peltoalueella Suurenkylänlahden itärannalla, vajaat sata metriä rannasta ja noin 205 metriä Myllyojan suusta pohjoiseen. Historiallisen ajan asuinpaikka Suurenkylänlahti 1 sijaitsee kalmistosta pohjoisluoteeseen vain noin sata metriä.
Kalmistoon liittynee Erik Häggmanin tieto vuodelta 1890: "Purujärven kylällä on wielä wuonna 1745, Pekka Laukkasen pellolla, ollut eräs rappeutunut, entisten kreikan-uskoisten uhrihuone, joka sen wuotisessa rowastin tarkastuspöytäkirjassa nimetään zäzorna= säässynä; waan kun sen luona oli jonkunlaista taikuutta harjoitettu ja kyläkunta piti sitä ajallisen onnensa pylwäänä, määrättiin tämä jäännös häwitettäväksi, ja rahwas sai ankaran nuhteen. Tämän kirjoittajalle näytettiin w:na 1865 entisen uhrihuoneen paikkaa, ja selwästi wielä silloin huomasi siinä olewista kiwistä, jonkun pienemmän rakennuksen siinä aikoinaan olleen. Sama pelto on vieläkin Laukkasen suwulla, ja siitä, samoin kuin Astikkalan pellosta, kuuluu ennen ihmisluita kynnettäessä nousseen." |
| metsakeskus.1000006174 |
260 |
Suurenkylän kalmisto |
10002 |
12006 |
13000 |
11006 |
27000 |
643271.90600000 |
6861103.09700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006174 |
Kalmisto sijaitsee laajalla peltoalueella Suurenkylänlahden itärannalla, vajaat sata metriä rannasta ja noin 205 metriä Myllyojan suusta pohjoiseen. Historiallisen ajan asuinpaikka Suurenkylänlahti 1 sijaitsee kalmistosta pohjoisluoteeseen vain noin sata metriä.
Kalmistoon liittynee Erik Häggmanin tieto vuodelta 1890: "Purujärven kylällä on wielä wuonna 1745, Pekka Laukkasen pellolla, ollut eräs rappeutunut, entisten kreikan-uskoisten uhrihuone, joka sen wuotisessa rowastin tarkastuspöytäkirjassa nimetään zäzorna= säässynä; waan kun sen luona oli jonkunlaista taikuutta harjoitettu ja kyläkunta piti sitä ajallisen onnensa pylwäänä, määrättiin tämä jäännös häwitettäväksi, ja rahwas sai ankaran nuhteen. Tämän kirjoittajalle näytettiin w:na 1865 entisen uhrihuoneen paikkaa, ja selwästi wielä silloin huomasi siinä olewista kiwistä, jonkun pienemmän rakennuksen siinä aikoinaan olleen. Sama pelto on vieläkin Laukkasen suwulla, ja siitä, samoin kuin Astikkalan pellosta, kuuluu ennen ihmisluita kynnettäessä nousseen." |
| metsakeskus.1000006175 |
260 |
Villala Tervaniemi |
10001 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
630996.76500000 |
6881764.72000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006175 |
Ainoa kohteeseen liittyvä tieto on Erik Häggmanilta (1890): "Kesälahden puolella on Willalan kylän ja Keriän pitjän rajalla Terwaniemi, joka pistää Puruweteen. Sinne on myös joskus 17:llä sataluwulla ruumiita haudattu, mutta se on tapahtunut papiston suostumuksella, ja hautoja on käyty siunaamassa."
Inventoinnissa Puruveden Tervolahteen pistävältä Tervaniemeltä ei löydetty mitään hautapaikkaan viittaavaa. |
| metsakeskus.1000006176 |
260 |
Vanha kirkonpaikka |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27000 |
648809.66400000 |
6864831.61100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006176 |
Vanhan luterilaisen kirkon paikka sijaitsee Kesälahden taajama-alueen etelälaidassa, vanha luterilaisen hautausmaan viereisellä mäellä, piha-alueella heti pappilan, joka toimii myös kirkkoherranvirastona, itäpuolella. Kirkko on sijainnut matalalla kumpareella, jonne rakennettiin Kesälahden ja Uukuniemen seurakuntien ensimmäinen kirkko 1640-luvulla ja Kesälahden seurakunnan toinen kirkko vuosina 1746-1831. Kivijalkaa tai muita rakennukseen viittaavaa ei maan pinnalla ollut havaittavissa. |
| metsakeskus.1000006177 |
260 |
Purujärvi Halola |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
643091.97700000 |
6860753.23800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006177 |
Puruveteen pistävällä niemellä on metsämaastossa, kylätien pohjoispuolella ainakin neljä matalaa röykkiötä. Röykkiöt ovat maansekaisia.
Vuosien 1992-94 inventointikertomuksessa mainitaan Suurenkylänlahti 1 -nimisen kohteen yhteydessä: "Lahden toisella puolella ... on ainakin neljä maansekaista halkaisijaltaan parimetristä kiviröykkiötä, joiden kulttuurimaassa myös hiukan hiiltä. Röykkiöt ovat varsin matalia, korkeus n. 0,4 m, ja sekoittunut kulttuurimaakerros noin 0,3 m, josta osa hiilensekaista".
Kyseessä on ilmeisesti viljelyröykkiöt, jotka ovat syntyneet pellon raivauksessa historiallisena aikana.
Kohdetta ei vuoden 2004 inventoinnissa tutkittu nopeaa paikalla käyntiä tarkemmin. |
| metsakeskus.1000006178 |
260 |
Villala Tervola |
10002 |
12016 |
13167 |
11006 |
27000 |
631156.70600000 |
6881684.74500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006178 |
Kohde sijaitsee Puruveden Ängervöisen Tervolahden itäpuolella, Villala - Raikuu -tien itäpuolisessa leikkauksessa, jossa on noin 10 metrin matkalla musta 30-60 cm paksu noen ja palaneiden kivien muodostama kerros. Alueella on runsaasti rautakuonaa. Pajan jäännökset on osittain kynnetty peltoon, osittain tien teon tuhoamat. |
| metsakeskus.1000006180 |
560 |
Mallusjoki (Mallus) Eskola |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
425180.28100000 |
6734253.19900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006180 |
Suomen asutus 1560-luvulla kyläluettelon (s. 141) mukaan Hollolan kihlakunnan Uudenkylän Malluksen kylään on kuulunut 11 verotilaa. Malluksen kylä on sijainnut Mallusjärven eteläpuolella. Sen länsipuolella on sijainnut Kyrön kylä (1 tila). Mallusjärven pohjoispuolella ovat sijainneet Karkkulan (4 tilaa) ja Terriniemen kylät (1 tila).
Annasenmäen ja Mallusjärven väliseltä tasaiselta peltoaukealta on inventoinnissa löytynyt historiallisen ajan asuinpaikkalöytöjä. Kyseessä lienee Eskolan tontti, joka on autioitunut ilmeisesti 1770-luvulla, jolloin tila on siirretty lähemmäs Hakoisten siltaa. |
| metsakeskus.1000006181 |
398 |
Saksala leikkipaikka 2 |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
428738.72200000 |
6760222.76200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006181 |
Kuppikivi sijaitsee Saksalan kaupunginosassa keskellä kerrostaloasutusta, Vaahterakadun päässä olevan leikkikentän länsipuolella. Ympäröivä maasto on pohjoiseen viettävää, paikoin jyrkkää rinnettä.
Kivi on rautapitoinen ja rapautunut siirtolohkare. Se on kooltaan 4,2 x 2,6 m, eteläpäässä kiven korkeus on 1,5 m. Kuppeja on yhteensä kolme, ja ne ovat kiven loivasti pohjoiseen viettävällä yläpinnalla. |
| metsakeskus.1000006182 |
781 |
Syvälänpelto 2 |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
430637.72100000 |
6813121.49800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006182 |
Mahdollinen kuppikivi sijaitsee Virtaan kylässä, Kuhanselkään laskevan Tainionvirran suussa, Linnan talosta 400 m pohjoiseen, rantaan rajautuvan Syvälänpellon länsipuolella. Kivi on jyrkän kalliomäen pohjoisrinteessä. Kuhanlanselän rantaan on matkaa noin 50 m.
Kivi on on 2,5 x 1,5 x 1 m kokoinen siirtolohkare, jonka yläpinta on lähes tasainen ja paikoin rapautunut. Kiven tasaisella pinnalla on kaksi kuppimaista syvennystä, joista ainakin toinen vaikuttaa luontaiselta.
Inventoinnissa 2020 kiven sijainti historiallisella asuinpaikalla, pellon vieressä ja toisen kupin (halkaisija n. 5 cm) piirteiden todettiin viittaavan kiinteään muinaisjäännökseen. |
| metsakeskus.1000006183 |
781 |
Katajisto |
10001 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
434128.25300000 |
6827576.69700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006183 |
Kaksi mahdollista kuppikiveä sijaitsee Liikolan kylässä Katajiston tilan pihapiirissä. Paikka on itään ja etelään viettävä kalliokumpare, jonka korkeimmalla kohdalla on Katajiston päärakennus.
Toinen kivistä on pieni kalliopaljastuma kumpareen kaakkosrinteessä päärakennuksen ulkoportaasta 8 m itäkaakkoon. Paljastuma on pyöreälakinen ja muistuttaa pientä maakiveä. Siinä on yksi suppilomainen kuppi, joka vaikuttaa ihmisen tekemältä, mutta muodoltaan se ei ole perinteinen uhrikuoppa. Kupin tarkoitus on epäselvä.
Toinen kivi sijaitsee päärakennuksen koillispuolella, noin 20 m edellä kuvastusta kivestä pohjoiseen. Se on siirtolohkare, jonka koko on 2,5 x 1,2 m ja korkeus 1,8 m. Kivessä on luontaiselta vaikuttavia koloja. |
| metsakeskus.1000006184 |
905 |
Majakkakivi |
10002 |
12005 |
13061 |
11006 |
27008 |
231589.00000000 |
7004191.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006184 |
Vanhan Vaasan sataman alueella, kanavan suulla sijaitsee ns. Fyrsten, jossa on pidetty merkkitulia laivoja varten. |
| metsakeskus.1000006185 |
111 |
Ylä-Syrjälä |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
441183.64600000 |
6776316.34800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006185 |
Röykkiö sijaitsee Yläsyrjäntien varressa olevan peltosaarekkeen etelälaidalla. Se on matala, maan myötäinen ja koostuu mahdollisesti vain yhdestä kivikerroksesta. Kivet ovat kohtalaisen pieniä, halkaisijaltaan 10 - 50 cm. Röykkiön mitat ovat pohjois-eteläsuunnassa 1,3 m ja itä-länsisuunnassa 2 m.
Röykkiö voi olla peltoröykkiö, mutta samassa saarekkeessa on myös suurempia ja isommista kivistä kasattuja selkeitä peltoröykkiöitä, joista kohde eroaa kokonsa ja rakenteensa puolesta.
|
| metsakeskus.1000006186 |
111 |
Iso-Palpanen |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
440933.74000000 |
6777415.90600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006186 |
Röykkiö sijaitsee Iso-Palpajärven eteläpäästä 250 m etelään ja Iso-Palpasentiestä 50 m itään, loivasti luoteeseen laskevalla hiekkarinteellä. Se on rakennettu suuren pöytämäisen maakiven itäpuolella, kiveä vasten. Korkeudeltaan röykkiö on noin 0,5 m ja sen leveys on pohjois-eteläsuunnassa 2,5 m ja itä-länsisuunnassa 1,5 m. |
| metsakeskus.1000006187 |
781 |
Taimistonpelto 2 |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
430297.85900000 |
6812931.56900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006187 |
Kuhaselän etelärannalla Rapalantien etelä- ja itäpuolella olevalla pellolla, noin 200 m Taimistonpellon kivikautisesta asuinpaikasta etelään ja itään on useita pellonraivaukseen liittyviä kiveyksiä, kivikasoja ja rivejä.
Rapalantien eteläpuolisen pellon pohjoisosassa on metsäsaareke, jonka laella on matala, pyöreistä kivistä kasattu pyöreähkö kiveys. Sen halkaisija on 1,2 m. Kiveyksessä on 1-2 kivikerrosta. Korkean sijaintinsa puolesta se ei vaikuta raivausröykkiöltä.
|
| metsakeskus.1000006188 |
275 |
Kitulahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
453917.71300000 |
6967789.37800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006188 |
Asuinpaikka sijaitsee Listonniemen länsirannan eteläosassa, Mertaniemen etelärannalla ja Kitulahden pohjoisrannalla.
Maasto nousee rannasta aluksi jyrkähkösti ja sitten rinne loivenee muodostaen tasanteen. Paikalta on löydetty koekuopista kvartsi-iskoksia ja mahdollisen tulisijan jäännökset. |
| metsakeskus.1000006189 |
275 |
Kaappisilmä |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
472080.45300000 |
6954934.61900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006189 |
Kohde sijaitsee Keiteleen Laviaselän eteläpäässä, Kohjonpohjasta etelään olevan suon itärannalla ja Murtokankaan länsirinteen juurella.
Vanhan hiekkakuopan reunan takaa, metsänäestysvaoista on löytynyt runsaasti kvartseja. Voivat olla metsäkoneen rikkomia tai kyseessä on kivikautisen asuinpaikan rippeet. |
| metsakeskus.1000006190 |
109 |
Savijärven tervatehdas |
10002 |
12015 |
13144 |
11006 |
27000 |
400827.81900000 |
6789776.75000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006190 |
Savijärven tervatehtaan paikka sijaitsee Evon retkeilyalueella Metsähallituksen maalla Savijärvestä Rahtijärveen laskevan puron länsirannalla. Tehtaan toiminta alkoi vuonna 1864. Toiminnan lakkaamisen ajankohtaa ei tiedetä, mutta laitetyypit ovat vanhentuneet 1890-luvulla. Paikalla on lohkotuista harmaakivistä kylmämuurattu kaksiosainen retorttiuuni, jonka koko on noin 3,1 x 5,5 m ja korkeus 1,6 m. Uunin päällä on edelleen yksi rautainen, vantein vahvistettu keittopata. Uunin päällä kasvaa puita, joiden juuret ovat irrottaneet uunista jonkin verran kiviä. Noin kolme metriä retorttiuunin eteläpuolella on suuri maatunut hiilikasa. Retorttiuunin pohjoispuolella on tiilistä muuratun pyöreän tervauunin pohja, jonka halkaisija on noin 6 m. Uunin joen puoleisella reunalla on valli, jossa on runsaasti irtotiiliä. Tervauunin ja puron välissä on rannassa neliömäinen, kivistä tehty mahdollinen rakenne. Purossa on puisen uittorännin maatuneita jäännöksiä. Betoninen pato tervatehtaan pohjoispuolella on moderni. |
| metsakeskus.1000006191 |
109 |
Potaskanmäki |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
399723.25500000 |
6791668.98700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006191 |
Kuusikkoisella mäellä on kymmenkunta silmäkiven ympärille koottua röykkiötä. Osa niistä on suuria ja huolellisesti ladottuja, osa epämääräisempiä. Alueen etelälaidalle on koottu kiviä vallimaiseksi muodostelmaksi. Kyseessä ovat kaskirauniot. Paikannimestä päätellen paikkaan on saattanut liittyä myös potaskanvalmistusta. |
| metsakeskus.1000006192 |
275 |
Virsuniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
466652.63800000 |
6953905.01600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006192 |
Kaksi tervahautaa ja kaksi tervaränniä sijaitsevat Keiteleen Palopohjan pohjukasssa olevan Virsuniemen itärannalla, Pirttisuon laidalla.
Itäisemmässä tervahaudassa ei ole laskuojaa, vaan terva on nostettu lippoamalla. Tervahaudan eteläpuolella, suohon laskevalla törmällä on ehjä tervaränni. Edellisen haudan luoteispuolella, mäellä on toinen tervahauta ja sen vieressä rinteessä tervaränni.
Kohde on hyvin säilynyt kokonaisuus. |
| metsakeskus.1000006193 |
560 |
Lillukkala |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
444759.35500000 |
6744992.96900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006193 |
Kohde sijaitsee pienen kalliokumpareen päällä Kartanonmäen eteläosassa. Röykkiö on kooltaan 8 x 7 m ja korkeudeltaan noin 0,5 m. Osa kivistä on sortunut kumpareen lounaisreinteelle, joten röykkiön reunojen arvioiminen on vaikeaa. Röykkiö koostuu varsin suurista kivistä. Epävarma muinaisjäännös. |
| metsakeskus.1000006194 |
560 |
Honkavero |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
420293.17200000 |
6749841.90300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006194 |
Röykkiö on kasattu kalliossa olevien pienten pudotusten juureen. Halkaisijaltaan se on 2 m ja korkeudeltaan 30-40 cm. Röykkiön kivet ovat särmikkäitä ja varsin suuria. Epävarma muinaisjäännös.
Edellä mainitun röykkiön lisäksi lähistöllä pitäisi vuoden 1975 inventoinnissa annetun tiedon perusteella olla toinenkin röykkiö (p = 6752780, i = 3420460). Sitä ei kuitenkaan pystytty paikallistamaan vuoden 2003 tarkastuksessa. |
| metsakeskus.1000006198 |
790 |
Kaisti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
278926.73400000 |
6807021.25800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006198 |
Asuinpaikka sijaitsee Liekoveteen etelästä pistävällä niemellä, Liekosaarta vastapäätä, Kotolan talosta 350 m luoteeseen.
Paikka on rantamökin pihapiirissä, rantaterassilla mäntyvaltaisessa sekametsässä. Löydöt paikalta ovat keramiikkaa, kiviesineen kappaleita, kivilaji- ja kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Asuinpaikan laajuus noin 40x25 m.
Rantamökistä 35-50 m eteläkaakkoon ja itäkaakkoon on kolme röykkiötä. Kysymyksessä voivat olla peltoröykkiöt. |
| metsakeskus.1000006199 |
790 |
Liekosaari 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
278957.71700000 |
6807605.02700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006199 |
Asuinpaikka sijaitsee Liekosaaressa, saaren keskiosassa olevan mäen juurella.
Paikka on mänty- ja kuusimetsää kasvava terassi.
Löydöt paikalta ovat keramiikkaa ja kvartsi-iskoksia. Asuinpaikan laajuus 45x20 m. |
| metsakeskus.1000006199 |
790 |
Liekosaari 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
278957.71700000 |
6807605.02700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006199 |
Asuinpaikka sijaitsee Liekosaaressa, saaren keskiosassa olevan mäen juurella.
Paikka on mänty- ja kuusimetsää kasvava terassi.
Löydöt paikalta ovat keramiikkaa ja kvartsi-iskoksia. Asuinpaikan laajuus 45x20 m. |
| metsakeskus.1000006200 |
790 |
Papumäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
280902.94700000 |
6806218.59600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006200 |
Asuinpaikka sijaitsee Liekovedestä kaakkoon pistävän Roismalanlahden eteläpuolella, 300 m rannasta, Pesurunkadun eteläpuolella olevalla mäellä.
Paikka on peltosaarekkeena oleva mäki. Siellä on tervahauta ja peltoröykkiö ja erilaisia kuoppia. Mahdolliseksi rautakautiseksi tai historiallisen ajan asuinpaikaksi tulkittu alue on tasaista peltoa mäen länsi- ja eteläpuolella. Löydöt paikalta ovat hevosenkengännauloja, liuskehioin, kvartsi- ja pii-iskos, savikuonaa, palanutta savea.
Vuoden 2019 maakaapelin valvonnassa ei kaivuulinjalta tehty merkkejä muinaisjäännöksistä |
| metsakeskus.1000006201 |
790 |
Liekosaari 3 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
278776.79200000 |
6807957.88500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006201 |
Röykkiöt sijaitsevat Liekosaaren luoteisosassa olevan mäen luoteisosassa, rannasta noin 70 m kaakkoon.
Toinen röykkiö sijaitsee mäen lakialueen reunalla. Se on tasalakinen, muodoltaan neliömäinen ja halkaisijaltaan 1,5 m ja korkeudeltaan 0, 4 m.
Toinen röykkiö on edellisestä 15 m koilliseen, tasaisella maalla. Se on muodoltaan epämääräinen, halkaisijaltaan 1,5 m ja korkeudeltaan 0,3 m. |
| metsakeskus.1000006202 |
790 |
Rantapelto |
10001 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
280140.00000000 |
6806947.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006202 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Torranniemen tyvessä rantapeltoaukean koillislaidalla, Roismalan vanhan kylämäen etelä- ja länsipuolella.
Vuoden 2005 inventoinnissa todettiin kaksi löytöaluetta: Läntinen löytöalue sijaitsee 200 m Torran talosta länsilounaaseen, matalalla terassilla vesijättömaalla, muinaisen lahden koillisrannalla. Paikalla on todennäköisesti ollut kivi- ja varhaismetallikautinen asuinpaikka, joka on tuhoutunut peltotöissä.
Toinen, itäinen löytöalue sijaitsee samaan muinaislahteen laskevalla lounaisrinteellä, edellistä korkeammalla, vanhan kylätontin eteläpuolella. Löydöt ovat kvartsi-iskoksia, keramiikkaa, palanutta savea.
Vuoden 2018 inventoinnissa Paikalle tehdyn koekuopan (N 6806947 E 280140) muokkauskerroksesta löydettiin yksi kvartsi-iskos tai –esine. Muokkauskerros on mitä ilmeisimmin vanhaa peltokerrosta. Koekuoppa sijoittui muuntajan ja tien väliin. |
| metsakeskus.1000006203 |
778 |
Pieni Uuhijärvi |
10001 |
12016 |
13152 |
11002 |
27000 |
510495.10700000 |
6927935.63600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006203 |
Kohde sijaitsee Suonenjoen ja Pieksänmaan kuntien rajan tuntumassa, Suonteen kylässä, Pienen Uuhijärven koillispäässä olevassa lahdenpohjukassa, Pienen ja Suuren Uuhijärven välissä olevan joen tuntumassa, Suonteentien eteläpuolella. Vedenpinnan ollessa alhaalla järven pohjassa on havaittu rivissä olevia pystyyn asetettuja puita. Kyseessä lienee jokin kalastukseen liittyvä aitaus, kalapato tms. |
| metsakeskus.1000006204 |
108 |
Tättälä |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
297299.23100000 |
6834570.27900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006204 |
Kalmisto sijaitsee Heinijärven kylässä, Heinijärven rannasta 250 m kaakkoon, Tättälän talosta 90 m lounaaseen.
Paikka on katajaa, koivuja, heinää ja vesakkoa kasvava peltosaareke tien eteläpuolella. Kumpareen laki on tasainen ja pintaturpeen alla on tiivistä kiveystä. Kumpareen tiepuoleisessa reunassa on epämääräisiä kaivantoja.
Löydöt paikalta ovat pronssispiraali ja palanutta luuta (inv. 2005).
1800-luvun lopulla Tättälän talon läheltä pellon raivauksessa on löytynyt viikinkiaikainen keihäänkärki KM 2223 (Matti Huurre, inv. 1969, s. 270-274).
Vuoden 2022 tarkastuksessa selvitettiin kohteen rajausta, koekuopasta havaittiin mahdollinen kiveys tai kivirakenteen osa sekä havaittiin ennestään tuntematon kiviröykkiö. |
| metsakeskus.1000006205 |
108 |
Heinijärven koulu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
297925.97400000 |
6835062.08600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006205 |
Asuinpaikka sijaitsee Laitilansalmelta Heinijärvelle tulevan tien eteläpuolella, Töllimäen eteläosassa, koulun vanhassa puutarhassa.
Paikka on tasaisella maalla, muinaisella niemekkeellä. Löydöt paikalta ovat alkeellinen kirves ja tasataltta, liuskeriipus, kvartsia ja palanutta luuta.
Inventointi 2013: Puutarhaa oli muokattu vuosikymmenten aikaan paljon eikä uusia havaintoja voitu tehdä. Nykyisin puutarha on hieman metsittynyt. Alueella on havaittavissa merkkejä aiemmasta maanmuokkauksesta. |
| metsakeskus.1000006206 |
108 |
Tilonvainio |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
301251.65800000 |
6830553.91100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006206 |
Kohde sijaitsee Sirkkalan kylässä, Heinoonjoen suusta 270 m etelään, Arostensalmen korkealla länsirannalla.
Kiven- ja maansekainen röykkiö sijaitsee luontaisen kummun kaakkoisosassa. Se on muodoltaan pyöreähkö, pinnaltaan kupera ja halkaisijaltaan 10 m. Korkeutta sillä on toisella reunalla 1,5 m ja toisella yli 2 m. Se on vesakon ja pensaikon peitossa. Muutama iso kivi on näkyvissä. Edellä mainitun kummun luoteispuolella on samankokoinen ja -muotoinen luontainen kumpare.
Kumpujen ja tien eteläpuoliselta pellolta löydettiin merkkejä mahdollisesta rautakautisesta ja varhaishistoriallisesta asuinpaikasta.
Löydöt paikalta ovat mm. keramiikkaa, palanutta savea, palanutta luuta, kuonaa ja kvartsia. |
| metsakeskus.1000006206 |
108 |
Tilonvainio |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
301251.65800000 |
6830553.91100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006206 |
Kohde sijaitsee Sirkkalan kylässä, Heinoonjoen suusta 270 m etelään, Arostensalmen korkealla länsirannalla.
Kiven- ja maansekainen röykkiö sijaitsee luontaisen kummun kaakkoisosassa. Se on muodoltaan pyöreähkö, pinnaltaan kupera ja halkaisijaltaan 10 m. Korkeutta sillä on toisella reunalla 1,5 m ja toisella yli 2 m. Se on vesakon ja pensaikon peitossa. Muutama iso kivi on näkyvissä. Edellä mainitun kummun luoteispuolella on samankokoinen ja -muotoinen luontainen kumpare.
Kumpujen ja tien eteläpuoliselta pellolta löydettiin merkkejä mahdollisesta rautakautisesta ja varhaishistoriallisesta asuinpaikasta.
Löydöt paikalta ovat mm. keramiikkaa, palanutta savea, palanutta luuta, kuonaa ja kvartsia. |
| metsakeskus.1000006207 |
108 |
Purimonsalmi |
10002 |
12002 |
13018 |
11033 |
27000 |
301714.47400000 |
6829984.14100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006207 |
Kumpu sijaitsee Sirkkalan kylässä, Enonselkään pistävällä niemellä, Purimonsalmen länsirannalla, kesämökin pihapiirin korkeimmalla kohdalla.
Iso kiven- ja maansekainen kumpu on pyöreä ja kupera ja kooltaan 15 x 12 m. Korkeutta sillä on 1,5 m koillisreunalla ja 1 m länsireunalla. Muutamia isoja kiviä on näkyvissä. Kummusta on löytetty palanutta luuta ja hiiltä sekä palaneita kiviä. |
| metsakeskus.1000006208 |
108 |
Lehtiniemenlahti |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
301309.63500000 |
6829712.24600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006208 |
Röykkiöt sijaitsevat Sirkkalan kylässä, Enonselkään luoteesta pistävällä niemellä, Lehtiniemenlahden pohjoisrannalla.
Röykkiö 1 sijaitsee kesämökin pihapiirissä, noin 5 m mökistä pohjoiseen. Röykkiön halkaisija on 5 m ja korkeutta sillä on noin 0,7 m. Röykkiön päälle on istutettu pensaita. Röykkiö 2 sijaitsee edellisestä 5 m itään, tontin rajalla. Röykkiö 3 on mökistä 45 m pohjoisluoteeseen, ulkorakennuksen itäkulman alla. Röykkiön reunoja on näkyvissä rakennuksen luoteis- ja kaakkoispuolella.
Alueella voi olla muitakin röykkiöitä. Röykkiöiden 2 ja 3 välissä on mahdollisesti lisää pieniä röykkiöitä. Lisäksi pihatien lounaispuolella on epämääräinen kumpare, jonka keskellä kasvaa iso kataja.
Löydöt paikalta ovat keramiikkaa, kuonaa, palanutta luuta. |
| metsakeskus.1000006217 |
111 |
Sulkavankoski 2 |
10001 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
451406.46600000 |
6791426.31400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006217 |
Kivi sijaitsee Ala-Rievelin ja Sulkavanlahden välisellä kannaksella, Sulkavankosken länsipuolella. Kivi on seurakunnan leirikeskuksen pihalla, tien vieressä olevan parkkipaikan pohjoispuolella, samassa pihapiirissä kuin Sulkavankoski 1 -niminen kivikautinen asuinpaikka. Vuonna 1991 kiven luonnetta ei voitu todeta, koska seurakunnan pihatöiden yhteydessä kyseinen kivi oli haudattu kokonaan maahan - kivi oli ollut nurmikon istutuksen tiellä. Seurakunnan työntekijät olivat myöhemmin löytäneet kyseisen kiven, joka käytiin tarkastamassa vuonna 2006.
Kivi on matalahko maakivi, jossa on kaksi syvää, soikeaa kupia. Eteläisempi kuppi on kooltaan 6 x 7 cm ja se on 4 cm syvä. Pohjoisempi kuppi on kooltaan 5 x 7 cm ja syvydeltään 6 cm. Kivi ei kuppien muodon ja syvyyden perusteella muistuta tavallista kuppikiveä, joten sitä on pidettävä ajoitukseltaan ja määritykseltään epävarmana. Kupit voivat olla myös luonnon muovaamat.
Vuoden 2007 inventoinnissa paikalla ei havaittu muutoksia, korkea heinikko peitti kiven.
Vuoden 2018 inventoinnissa kivi todennettiin, se on kooltaan 120 cm x 90 cm, melko matala ja tasalakinen. inventoinnissa ei päästy varmuuteen kuppien ihmistekoisuudesta. |
| metsakeskus.1000006218 |
49 |
Mellby (Suvisaaristo) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
372261.89800000 |
6666170.32400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006218 |
Kylää ei ole mainittu enää vuoden 1540 maakirjassa ja saari on merkitty kuuluvaksi Svinön kylään. Kylässä on kuitenkin ollut pysyvää asutusta keskiajalla. Nimenä Mellby on alle sata vuotta vanha.
Mellilänkuja 3 kohdalla on tien vieressä puretun rakennuksen kivijalka. Sen vieressä on kiviaitaa, jonka lounaispuolella on kellari ja uuninperustukset. Paikalla on sijainnut kalastaja Rönnbergin tila. |
| metsakeskus.1000006219 |
49 |
Söderskog (Suvimetsä) Eteläinen |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
370662.50000000 |
6674496.96300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006219 |
Vuoden 1540 maakirjassa kylään oli merkitty neljä taloa, mutta jo 1500-luvulla niistä kaksi oli autioitunut. Niiden maat jaettiin kylän muiden talojen kesken. Kylässä on ollut vain yksi talo 1600-luvulta lähtien. Vuoden 1699 karttaan on merkitty suunnilleen Finnoontie 66:n kohdalle kaalimaa ja sen koillispuolella vasikkahaka. Näiden perusteella kylätontti on saattanut sijaita tällä paikalla.
Finnoontien itäpuolella on loivasti peltoja kohti laskeva rinne. Pellon ja tien välisessä rinteessä on kivikasoja, jotka ilmeisesti ovat pellolta nostettuja. Pellon pinnalta on löytynyt tiilimurskaa, 1700–1800-luvun punasavikeramiikkaa ja kivisavikeramiikan pohjapala (KM2005082), joka ajoittuu 1600–1700-luvuille (Aki Pihlmanin suullinen tiedonanto 25.11.2005). Alueella on voinut säilyä historiallisen ajan asutukseen liittyviä kulttuurikerroksia ja rakenteita. Jos alueen maankäyttö muuttuu, tulee kohde tarkistaa. Espoon kaupunginmuseon inventoinnissa kylätontin rajaus on inventointialueen ulkopuolella. On mahdollista, että kylän kaikki neljä taloa ovat sijainneet hieman erillään; Finnoontie 66:n kohdalla, puron eteläpuolella, nykyisellä tonttimaalla sekä 1700-luvun torpan paikalla. |
| metsakeskus.1000006220 |
529 |
Isokylä 3 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
222162.98400000 |
6712259.04900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006220 |
Kolme tai neljä mahdollisesti rautakautista hautaröykkiötä Luonnonmaan lounaisosassa kuroutuneen Matalahden länsipuolella, golfradan viereisen metsäisen mäen lounaisrinteellä. Röykkiöt ovat noin 100 m vyöhykkeellä kaakko-luode -suunnassa. Ne ovat pienehköjä (1,5-6 m), enintään 60-70 cm korkeita ja muodoltaan epämääräisiä, mutta eivät joko sijaintinsa tai rakenteensa puolesta liene peltoraunioita. Tiedot röykkiöistä on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. Edellisten lisäksi inventoinnissa 2006 havaittiin röykkiöiden koillispuolella kaksi epämääräistä kiveystä, joiden funktio tai ajoitus jäivät epäselviksi. |
| metsakeskus.1000006221 |
529 |
Linnavuoren alue |
10001 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
225399.68800000 |
6712606.92500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006221 |
Kivistä suurehkon maakiven juureen koottu puolikaaren muotoinen latomus, noin 1,2 m laajuinen kivikehä. Latomus sijaitsee Luonnonmaalla, noin 200 m Linnavuoren juuren länsipuolella, lähellä kahta sähkölinjaa. Läheisyydessä on myös noin neljän metrin laajuinen epämääräinen kivikasa, joka voi liittyä sähkölinjan rakennustöihin. Edellisestä, peruskartan mukaan noin 150 m koilliseen, Viialanjärven alavasta lounaisrannasta loivasti kohoavan mäen juurella on ollut epämääräinen kiviröykkiö suurien siirtolohkareiden vieressä. Röykkiön muoto oli tarkastuksessa 1982 lähinnä soikea ja se oli noin 5x10 m laajuinen ja 1 m korkea. Sen keskellä oli ojamainen kuoppa. Alueella on tehty maassiivisia metsätöitä ja inventoinnissa 2006 sitä ei enää löytynyt. |
| metsakeskus.1000006223 |
743 |
Voisillanlakso |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
266078.14100000 |
6982688.65400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006223 |
Kohde sijaitsee Ylistarossa Orisbergiin vievän tien (7026) kaakkoispuolella lähellä Ylistaron ja Isokyrön rajaa. Paikka on nykyisen voimajohdon alla voimalinjapylvään kaakkoispuolella. Muinaisjäännös käsittää kaksi pienikokoista kiviröykkiötä, jotka ovat sammalen peitossa. Luoteisempi kiveyksistä on lähes puoliympyrän muotoinen ja sen näkyvä osuus on kooltaan n. 1,5 x 0,8 m. Kiveyksestä hieman kaakkoon sijaitsee toinen hieman epäselvempi röykkiö, joka on tehty suuremman kiven viereen. Kiveyksen keskellä on kuoppa. Röykkiön näkyvä osa on kooltaan n. 1 x 0,8 m, mutta ruohikon alla tuntuu jonkin verran lohkareita. Kokonaisuudessaan rakenteen halkaisija on ainakin n. 1,2 m. Molemmissa röykkiöissä on kiviä useammassa kerroksessa. Kivien koko vaihtelee 20–40 cm:iin.
On mahdollista, että Voisillanlakson kiveyksistä on otettu joitain kiviä voimajohtolinjan pylväiden rakentamisen yhteydessä, jolloin ne ovat alun perin saattaneet olla hieman suurempia. |
| metsakeskus.1000006223 |
743 |
Voisillanlakso |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
266078.14100000 |
6982688.65400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006223 |
Kohde sijaitsee Ylistarossa Orisbergiin vievän tien (7026) kaakkoispuolella lähellä Ylistaron ja Isokyrön rajaa. Paikka on nykyisen voimajohdon alla voimalinjapylvään kaakkoispuolella. Muinaisjäännös käsittää kaksi pienikokoista kiviröykkiötä, jotka ovat sammalen peitossa. Luoteisempi kiveyksistä on lähes puoliympyrän muotoinen ja sen näkyvä osuus on kooltaan n. 1,5 x 0,8 m. Kiveyksestä hieman kaakkoon sijaitsee toinen hieman epäselvempi röykkiö, joka on tehty suuremman kiven viereen. Kiveyksen keskellä on kuoppa. Röykkiön näkyvä osa on kooltaan n. 1 x 0,8 m, mutta ruohikon alla tuntuu jonkin verran lohkareita. Kokonaisuudessaan rakenteen halkaisija on ainakin n. 1,2 m. Molemmissa röykkiöissä on kiviä useammassa kerroksessa. Kivien koko vaihtelee 20–40 cm:iin.
On mahdollista, että Voisillanlakson kiveyksistä on otettu joitain kiviä voimajohtolinjan pylväiden rakentamisen yhteydessä, jolloin ne ovat alun perin saattaneet olla hieman suurempia. |
| metsakeskus.1000006274 |
422 |
Metelinsaari 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
657688.43000000 |
7032993.88300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006274 |
Asuinpaikka sijaitsee Pankajärven kahdeksi saareksi kapealla kanavalla erotetun Metelinsaaren pohjoisemman saaren eteläosassa, sen länsirannalla, suuntautuen jokseenkin tarkalleen juuri länteen. Paikalta on kerätty löytöjä vesirajasta hienolta hiekkarannalta. Löytörannan taustalla on kuiva mäntykangas, jossa on hyvin todennäköisesti myös ehjää asuinpaikkaa. Asuinpaikan laajuus on löytöjen perusteella arvioituna n. 70 x 30 m. |
| metsakeskus.1000006275 |
422 |
Metelinsaari 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
657881.35200000 |
7032866.93600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006275 |
Asuinpaikka sijaitsee Pankajärven kahdeksi saareksi kapealla kanavalla erotetun Metelinsaaren pohjoisemman saaren eteläosassa, sen etelärannalla. Asuinpaikka suuntautuu etelään. Paikalta on kerätty löytöjä kahdesta eri kohdasta, toisaalta saaren läntisestä kärjestä n. 50 m itään alkavalta vyöhykkeeltä, joka on pituudeltaan noin 60 m (KM 36037: 1) ja toisaalta läntisestä kärjestä n. 200 m itään alkavalta rantavyöhykkeeltä (KM 36037: 2-3). Jälkimmäinen löytöalue on pituudeltaan noin 55 m. Läntisempi löytöalue on rantahietikkoa, jonka taustamaastona on matala törmä ja koivikkoa. Itäisempi löytöalue on sortunutta vanhaa rantatörmää n. 1,5 metriä järven pintaa ylempänä. Tällä löytöalueella oli kvartsin ja palaneen luun lisäksi havaittavissa palaneita kiviä. Hyvin todennäköisesti asuinpaikkaa on ehjänä varsinkin itäisemmän löytöalueen kohdalla kuivassa kangasmetsässä.
Palaneesta hirven luusta saatiin radiohiiliajoitus 8380-8190 CalBP (Beta 375722). Luulajianalyysi Kristiina Mannermaa KM 39709 Alces alces (hirvi), Megamammalia (suuret nisäkkäät), Mammalia (nisäkkäät).
Kohde tarkastettiin elokuussa 2013 ja sen todettiin olevan kohdekuvausta vastaavassa kunnossa. Alueen itäreunalla koordinaattipisteessä 3658121, 7035815 sortuvasta rantatörmästä havaittiin runsaasti palanutta luuta ja kvartsia, sekä pieni punamultanokare. Palanutta luuta otettiin talteen lajinmääritystä varten. Sortuvan penkan päällä ei ole sammalta tai jäkälää, joten se todennäköisesti sortuu nopeasti sade-ja sulamisvesien mukana. |
| metsakeskus.1000006277 |
422 |
Metelinsaari 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
658571.08100000 |
7032514.08000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006277 |
Asuinpaikka sijaitsee Pankajärven kahdeksi saareksi kapealla kanavalla erotetun Metelinsaaren eteläisemmällä saarella, sen keskiosan etelärannalla. Paikalla on havaittu kaksi löytöaluetta, joista läntisempi sijaitsee 110 metriä itään etelärannalla olevalta mökiltä, lounaaseen suuntautuvan niemekkeen pohjoispuolella. Täältä on löytynyt rantakivikon seasta ja rantavedestä joukko kvartseja (KM 36038: 1). Löytökohdan taustalla on kuivaa mäntykangasta, maaperä on hieman kivikkoinen. Itäisempi löytöalue on mainitun mökin kohdalla, jossa kvartsia on löytynyt pihamaan kuluneelta hiekkatantereelta läheltä rantatörmää (KM 36038: 2). Täälläkin maasto on mäntykangasta. Löytöalueet ovat molemmat laajuudeltaan n. 20 x 10 m. |
| metsakeskus.1000006278 |
422 |
Metelinsaari 5 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
659017.00000000 |
7032509.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006278 |
Asuinpaikka sijaitsee Pankajärven kahdeksi saareksi kapealla kanavalla erotetun Metelinsaaren eteläisemmällä saarella, sen itäosan pohjoisrannalla. Paikalta on kvartsilöytöjä vesirajasta kolmesta kohdasta, näistä itäisin on yhden kvartsin löytöpaikka rannan kivikon seassa kohdassa p= 7035405, i= 3659320 (KM 36039: 1). Keskimmäinen löytöalue on tästä 100 m luoteeseen oleva rantahietikko, jonka taustalla on matalahko ja kosteahko kangas (KM 36039: 2). Löytöalueen pituus on noin 40 m. Läntinen löytöalue on rantaa pitkin 110 metriä edellisestä länsiluoteeseen olevan kaarevan, pitkän lahden rantahietikko, taustanaan noin metrin korkuinen rantatörmä ja mäntykangas (KM 36039: 3-4). Löytöalueen pituus on noin 20 m. Asuinpaikkaa voi hyvin olla ehjällä kankaalla etenkin keskimmäisen ja läntisen löytöalueen taustamaastossa.
Kohde tarkastettiin elokuussa 2013. Kohteen aluerajauksen itäpuolelta, koordinaattipisteestä 3659396, 7035374 havaittiin kaksi kvartsi-iskosta ja aluerajausta laajennettiin siten, että se ulottuu kvartsien löytöpaikalle. |
| metsakeskus.1000006279 |
422 |
Metelinsaari 6 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
658625.05300000 |
7032891.93400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006279 |
Asuinpaikka sijaitsee Pankajärven kahdeksi saareksi kapealla kanavalla erotetun Metelinsaaren eteläisemmällä saarella, sen pohjoisosassa, pohjoiseen, koilliseen ja itään suuntautuvilla rannoilla. Löytöjä on kerätty saaren vesirajasta ja vesijättömaalta useasta eri kohdasta. Ensimmäinen löytökohta on itään suuntautuvalla hiekka-/sorarantaa, jonka taustalla on matalahko törmä ja kuivaa mäntykangasta, paikalta on vajaan 20 metrin pituiselta alueelta joitakin kvartseja (KM 36040: 1). Tästä 130 m pohjoisluoteeseen on seuraava löytökohta, koilliseen suuntautuvalla rannalla. Paikalta on löytynyt yksi iso kvartsi hietikolta (KM 36040: 2).Tästä edelleen 130 m luoteeseen, pohjoiseen suuntautuvalla kivikkoisella/soraisella hiekkarannallta on seuraava löytökohta, jolta on jälleen useampia kvartseja (KM 36040: 3). Tästä 150 m länteen on löytynyt vielä kvartsia soraiselta rantahietikolta (KM 36040: 4). Vaikka kyseessä lieneekin useita erillisiä asuinpaikkoja, on ne käytännön suojelusyistä yhdistetty yhdeksi kokonaisuudeksi. Löytökohtien taustamaastossa saattaa hyvin olla ehjää muinaisjäännöstä. |
| metsakeskus.1000006281 |
422 |
Virtaniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
657913.33900000 |
7033221.79400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006281 |
Asuinpaikka sijaitsee Pankajärven Oinasvaaran lounaispuolella olevan Virtaniemen itärannalla, noin 320 metriä pitkällä vyöhykkeellä niemen eteläkärjestä alkaen. Löydöt on poimittu rantahietikolta kolmelta eri löytökohdalta. Eteläisin löytökohta on niemen kärjessä, josta on löytynyt yksittäinen kvartsi-iskos kohdasta p= 7036004, i= 3658182 (KM 36041: 1). Keskimmäinen löytöalue on niemen kärjestä 80-180 metrin päässä (KM 36041: 2) ja pohjoinen löytökohta sijaitsee niemen kärjestä 310 metriä pohjoiseen (KM 36041: 3). Täältä on löytynyt muutamia kvartseja, suurin osa löydöistä on keskimmäiseltä löytöalueelta. Löytökohtien taustamaasto on kosteahkoa kangasmaastoa. |
| metsakeskus.1000006282 |
422 |
Suokkolansaari 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
658076.28600000 |
7030841.75900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006282 |
Asuinpaikka sijaitsee Pankajärven Suokkolansaaren länsirannalla, Kaivannonsalmen kaakkoispuolella. Paikalta on kerätty löytöjä rantavedestä ja -hiekasta. Pienen niemen eteläpuolella olevan kesämökin kohdalla on toinen löytöalue, jossa kvartseja oli rannalla pienellä, n. 20 m pituisella alueella. Löytöalueen takana on matala törmä ja mäntykangasta, jolla saattaa hyvin olla ehjää muinaisjäännöstä. |
| metsakeskus.1000006283 |
422 |
Suokkolansaari 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
658255.21400000 |
7030659.83200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006283 |
Asuinpaikka sijaitsee Pankajärven Suokkolansaaressa, sen pitkällä lounaaseen suuntautuvalla rannalla, rannan luoteisosassa. Löydöt on kerätty rantavedestä ja -hiekasta kolmesta eri löytökohdasta. Luoteisin löytöalue on pienen niemenkärjen pohjoispuolella, kohdan p= 7033654, i= 3658402 ympärillä, muutaman metrin alueella (KM 36043: 1). Keskimmäinen löytöalue sijaitsee tästä 60-110 metriä kaakkoon (KM 36043: 2-3). Tällä alueella löytöjä on rantavedessä erittäin runsaasti, eikä läheskään kaikkia ole inventoinnin yhteydessä kerätty talteen. Kolmas löytöalue sijaitsee keskimmäisen löytöalueen itäreunalta 70-120 m itään (KM 36043: 4). Kaikkien löytöalueiden takana on matalaa mäntykangasmaastoa, jonne asuinpaikka todennäköisesti myös ehjänä jatkuu. |
| metsakeskus.1000006286 |
422 |
Lieteniemensaari 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
658858.97000000 |
7031297.57300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006286 |
Asuinpaikka sijaitsee Pankajärven Lieteniemessä, joka on nykyään saari. Asuinpaikka on niemen/saaren läntisessä osassa, Suokkolansaarta ja Lieteniemeä erottavan Maurunlammen pohjoisrannalla sekä Lehtoniemen ja Lieteniemen välissä olevan lahden itärannalla. Ensimmäinen löytöalue on noin 30 metriä pitkä vyöhyke Maurunlammelle johtavan salmen pohjoispuolella, niemen kärjestä 55-85 m koilliseen, jossa löytöjä on kerätty matalalta rantahietikolta. Löytöalueen taustalla on kosteahko hiekkakangas. Toinen löytöalue on Maurunlammen pohjoisrannalla, jossa löytöjä on noin 200 metriä pitkällä vyöhykkeellä kesämökkien edustoilla ja niiden välisillä alueilla rantahiekalla. Löytöalueen tausta on kuivaa mäntykangasta, jolla saattaa hyvinkin olla ehjää muinaisjäännöstä. |
| metsakeskus.1000006287 |
422 |
Lieteniemensaari 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
658853.96800000 |
7031453.51600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006287 |
Asuinpaikka sijaitsee Pankajärven Lieteniemessä, joka on nykyään saari. Asuinpaikka on niemen/saaren läntisessä osassa, Lehtoselän etelärannalla, suuntautuen pohjoiseen. Löydöt on kerätty rantahietikolta kesämökin edustalta noin 90 metrin matkalta. Taustamaasto on mäntykangasta, jossa saattaa olla myös ehjää kiinteää muinaisjäännöstä jäljellä. |
| metsakeskus.1000006289 |
422 |
Sampsurinkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
670939.07400000 |
7038300.79700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006289 |
Asuinpaikka sijaitsee Polvijärven Alaniemen länsipäässä, Sampsurinkankaan länsipuolella, Matkalahden rannalla, Lieksanjoen suulla. Asuinpaikkalöytöjä on kerätty useasta eri keskittymästä hiekkarannalta noin kaksi metriä korkean törmän alapuolelta. Taustan metsä on juolukkaa kasvavaa kosteahkoa kangasta. Eniten löytöjä on ollut koordinaattien osoittaman kohdan ympäristössä. Kvartsien lisäksi paikalta on löytynyt liuskeriipus. |
| metsakeskus.1000006291 |
422 |
Keloniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
670705.16700000 |
7039336.37600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006291 |
Asuinpaikka sijaitsee Polvijärven länsirannalla olevan Keloniemen rannalla. Löytöjä on sekä niemen etelä- että pohjoisrannalta, pääasiassa kuitenkin etelärannalta. Etelärannalla löytöjä on kerätty rantahiekasta ja -vedestä lähes yhtenäiseltä 320 metriä pitkältä vyöhykkeeltä ja lisäksi vielä aivan niemen kärjen lietteeltä, 150 m löytövyöhykkeestä kaakkoon. Pohjoisrannalla löytöjä on kahdesta kohdasta, niemen kärjestä 160 m pohjoiseen ja toisaalta niemen kärjestä 420 m luoteeseen. Vaikka itse niemi on suhteellisen matalaa ja kosteaa kangasta, saattaa siellä hyvin olla ehjääkin kiinteää muinaisjäännöstä. |
| metsakeskus.1000006292 |
422 |
Laajalahti 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
670869.09700000 |
7039800.19600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006292 |
Asuinpaikka sijaitsee Polvijärven Laajalahden länsirannalla, lahteen laskevasta pienestä purosta 140 m etelään. Paikalta on kerätty kvartsia pieneltä alalta, muutaman metrin matkalta hiekkarannan vesijätöltä. Asuinpaikan taustalla on matala rantatörmä ja kosteahko kangasmetsä. |
| metsakeskus.1000006294 |
422 |
Laajalahti 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
671183.96800000 |
7039935.14300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006294 |
Asuinpaikka sijaitsee Polvijärven Laajalahden pohjoisrannalla, lahteen laskevan pienen puron suulta 240 m itään. Paikalta löytyi pieneltä, muutaman neliömetrin alueelta, rantakivikon seasta joukko kvartseja, joista osa on selvästi ihmisen työstämiä, osa hieman epämääräisempiä kimpaleita. Todennäköisesti kyseessä on jonkinlainen tilapäinen raaka-aineen työstöpaikka tms. Peruskartan mukaan paikalla olisi kesämökki, mitä ei kuitenkaan enää ole. |
| metsakeskus.1000006295 |
422 |
Hompanniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
672033.63500000 |
7037532.11500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006295 |
Asuinpaikka sijaitsee Polvijärven ja Ruunaan koskireitin välillä, Lieksanjoen pohjoisrannalla, Hompanniemen länsipuolella. Paikalta löytyi muutamia kvartseja joen kapeahkolta rantahietikolta noin kaksi metriä korkean rantatörmän alapuolelta. Taustamaasto on hiekkaista mäntykangasta ja hyvin todennäköisesti sillä on myös ehjää kiinteää muinaisjäännöstä. Kvartsit olivat 65 metriä pitkällä alueella. |
| metsakeskus.1000006296 |
422 |
Aarrekangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
672633.39100000 |
7038253.82100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006296 |
Asuinpaikka sijaitsee Polvijärven kaakkoisosassa, Ruunaa-järveltä laskevan Oinasjärven ja Polvijärven välisessä salmessa, sen länsirannalla, vastapäätä Tuulijoen suuta, Aarrekankaan itäpuolella. Asuinpaikalta löytyi runsaasti kvartsia rantahiekasta ja vesijätöltä jokseenkin yhtenäiseltä 100 metrin vyöhykkeeltä. Löytöalueen taustana on kuivahko kangasmetsä ja siellä pari selvähkösti erottuvaa vanhaa rantatörmää, joille tehtiin muutamia tuloksettomia koekuoppia. |
| metsakeskus.1000006297 |
422 |
Tuulijoensuu |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
672947.26900000 |
7038034.91000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006297 |
Asuinpaikka sijaitsee Heinäjärveltä Polvijärveen laskevan Tuulijoen suun eteläpuolella, Ruunaa-järveltä laskevan Oinasjärven itärannalla. Paikalta löytyi asuinpaikkalöytöjä kahdesta kohdasta, toisaalta aivan Tuulijoen suulta kohdasta p= 7041157, i= 3673106, josta löytyi pari kvartsia, ja toisaalta tästä löytöpaikasta 100-220 metriä etelään, josta löytyi kvartsia ja kaksi palaa asbestikeramiikkaa. Asuinpaikan taustamaasto on matalaa mäntyä kasvavaa suomaastoa ja löydöt on kerätty leveähköltä vesijättövyöhykkeeltä. |
| metsakeskus.1000006298 |
422 |
Mustapyörre |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
673383.08700000 |
7038169.85800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006298 |
Asuinpaikka sijaitsee Heinäjärveltä Polvijärveen laskevan Tuulijoen varrella, Mustapyörre -nimisen virtapaikan etelärannalla. Paikalta on kerätty kvartsilöytöjä noin 90 metrin matkalta vesijättövyöhykkeeltä rantahiekasta. Kvartsin lisäksi paikalla on havaittu myös palaneita kiviä. Kohteen taustamaasto on kosteaa havumetsää. |
| metsakeskus.1000006299 |
422 |
Multivieru |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
673683.97100000 |
7038460.73900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006299 |
Asuinpaikka sijaitsee Heinäjärveltä Polvijärveen laskevan Tuulijoen etelärannalla, Multivierunkankaan eteläreunalla. Paikalla on korkeahko, hiekkainen rantatörmä -"vieru", jonka edustalta on löydetty noin 70 metrin matkalta kvartsia. Mahdollisesti myös törmällä ja sen takaisella mäntykankaalla on ehjää kivikautista asuinpaikkaa. |
| metsakeskus.1000006300 |
422 |
Melakangas 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
674085.80600000 |
7038358.78800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006300 |
Asuinpaikka sijaitsee Heinäjärveltä Polvijärveen laskevan Tuulijoen pohjoisrannalla, Melakankaan lounaisreunalla. Paikalta on löydetty kvartsia ja liuskeiskoksia matalalta vesijättöhiekalta noin 50 metrin matkalta. Asuinpaikan taustalla on kosteahkoa mäntykangasta, jossa saattaa olla ehjää kivikautista asuinpaikkaa. |
| metsakeskus.1000006301 |
422 |
Lietekangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
674291.72000000 |
7038358.78900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006301 |
Asuinpaikka sijaitsee Heinäjärveltä Polvijärveen laskevan Tuulijoen etelärannalla, Lietekankaan pohjoispuolella. Paikalta on löydetty kvartsia noin 35 metrin pituiselta joen hiekkarannalta. Löytöalueen taustalla on kuiva kangasmetsä, jonne asuinpaikka saattaa jatkua ehjänä muinaisjäännöksenä. |
| metsakeskus.1000006302 |
422 |
Heinäjärven kämppä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
674609.59400000 |
7039128.47600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006302 |
Asuinpaikka sijaitsee Polvijärveen laskevan Tuulijoen varrella olevan Heinäjärven länsirannalla, kaakkoon suuntautuvalla niemellä, jolla on kämppä ja telttailualue. Paikalta on löytynyt kvartsia niemen etelä- ja itärantojen hiekkarannoilta. Itse niemi on kaunista, kuivaa mäntykangasta, jossa saattaa hyvin olla ehjääkin muinaisjäännöstä. Löytöjä on kerätty 240 metrin pituiselta rantakaistalta. |
| metsakeskus.1000006303 |
422 |
Kelloniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
674834.50500000 |
7039099.49200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006303 |
Asuinpaikka sijaitsee Polvijärveen laskevan Tuulijoen varrella olevan Heinäjärven länsirannalla, pitkän Kelloniemen kärjessä sekä niemen etelä- ja pohjoisrannoilla. Löytöjä (kvartsia, palanutta luuta) on poimittu molemmilta rannoilta aina 200 metrin päähän niemen kärjestä. Kelloniemi on mäntyä kasvavaa hiekkakangasta, jolle on inventoinnin yhteydessä tehty myös joitakin löydöttömiä koekuoppia. Todennäköisesti asuinpaikka kuitenkin jatkuu myös ehjälle kankaalle. |
| metsakeskus.1000006304 |
422 |
Majakankaanniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
674820.51100000 |
7038873.58100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006304 |
Asuinpaikka sijaitsee Polvijärveen laskevan Tuulijoen varrella olevan Heinäjärven etelärannalla, luoteeseen kurottavalla Majakankaanniemellä. Suurin osa asuinpaikan löydöistä on kerätty niemen koillisrannan hietikolta ja vesijätöltä, yksittäinen kvartsi on niemen etelärannalta (p= 7041802, i= 3674859) ja yksi kvartsi on löytynyt niemen kärkeen tehdystä koekuopasta (p= 7041844, i= 3674833). Koillisrannan löytövyöhyke on pituudeltaan lähes 400 metriä. Niemen maasto on hiekkapohjaista mäntykangasta. |
| metsakeskus.1000006305 |
422 |
Heinäjärvenkangas 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
675165.36600000 |
7039106.49200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006305 |
Asuinpaikka sijaitsee Polvijärveen laskevan Tuulijoen reitillä olevan Heinäjärven itärannalla, aivan rajavyöhykkeen tuntumassa. Paikalta on löytynyt leveältä vesijättövyöhykkeeltä rantahiekasta runsaasti kvartsia noin 240 metriä pitkältä matkalta, alkaen laavupaikan venerannasta ja siitä luoteeseen. Löytöalueen taustamaasto on kuivaa mäntykangasta ja rantatörmä on 1-2 metriä korkea. Todennäköisesti asuinpaikkaa on ehjänä rantakankaalla. |
| metsakeskus.1000006306 |
422 |
Heinäjärvenkangas 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
674807.50900000 |
7039369.38500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006306 |
Asuinpaikka sijaitsee Polvijärveen laskevan Tuulijoen reitillä olevan Heinäjärven itärannalla, aivan rajavyöhykkeen tuntumassa. Paikalta on löytynyt kvartsia rannan vesijättövyöhykkeeltä noin 130 metrin matkalta. Löytöalueen taustamaasto on hiekkaista mäntykangasta, jossa todennäköisesti on myös ehjää muinaisjäännöstä jäljellä. |
| metsakeskus.1000006307 |
422 |
Mustanpuronniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
675191.35900000 |
7038886.58000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006307 |
Asuinpaikka sijaitsee Polvijärveen laskevan Tuulijoen reitillä olevan Heinäjärven itärannalla, rajavyöhykkeen tuntumassa, Mustanpuronniemellä ja siitä kaakkoon olevalla rannalla. Paikalta on löydetty asbestikeramiikkaa ja kvartsia niemen kärjen kohdalta hiekkarannalta noin 60 metrin pituiselta matkalta (KM 36063: 1-2) sekä kvartsia tästä löytöalueesta etelään kahdesta yksittäisestä pisteestä löytöalueesta kaakkoon (KM 36063: 3), 115 ja 205 metrin päästä löytöalueen eteläisimmästä pisteestä. Löytöalueiden taustamaasto on kuivaa mäntykangasta noin kaksi metriä korkean rantatörmän päällä. Todennäköisesti asuinpaikkaa on mäntykankaalla ehjänäkin. |
| metsakeskus.1000006308 |
422 |
Heinäsalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
675420.27100000 |
7038493.73900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006308 |
Asuinpaikka sijaitsee Polvijärveen laskevan Tuulijoen reitillä olevan Heinäjärven etelärannalla, lähellä kapean Heinäsalmen suuta. Paikalta on löytynyt joitakin kvartseja hiekkarannalta rantatörmän alapuolelta. Taustamaasto on hiekkapohjaista mäntykangasta, jolla voi hyvin olla jäljellä myös ehjää kiinteää muinaisjäännöstä. |
| metsakeskus.1000006309 |
422 |
Oinasjärven eteläranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
672903.28400000 |
7037741.03100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006309 |
Asuinpaikka sijaitsee Ruunaa-järven ja Polvijärven välissä olevan pienen Oinasjärven länsirannalla, Tuulijoen suulta noin 0,5 km etelään. Paikalta on löytynyt hyvin mutaiselta vesijättömaalta kvartsisen tasakantaisen nuolenkärjen katkelma sekä kvartsi-iskoksia, pieneltä, noin 25 metrin laajuiselta alueelta. Löytöalueen taustalla on matala, suomainen metsämaasto. Löytöalue on normaaliveden aikana todennäköisesti veden alla ja sijaitsee noin 15 metrin päässä varsinaisesta rantatörmästä. Todennäköisesti asuinpaikka on tuhoutunut. |
| metsakeskus.1000006310 |
422 |
Oinaskallio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
673331.11100000 |
7037650.06900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006310 |
Asuinpaikka sijaitsee Ruunaa-järven ja Polvijärven välissä olevan pienen Oinasjärven pohjoisrannalla, Oinaskallion eteläpuolella, Vasikkavirralta noin 400 m luoteeseen. Paikalta on löytynyt vesijättömaalta noin 180 metrin pituiselta alueelta kvartsia. Löytövyöhykkeen taustalla on matalaa, kosteaa kangasmetsää. Maapohja alueella on hiekkaa. Mahdollisesti asuinpaikkaa on ehjänä metsän puolella. |
| metsakeskus.1000006311 |
422 |
Vasikkavirta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
673687.96600000 |
7037226.24400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006311 |
Asuinpaikka sijaitsee Ruunaa-järven ja Polvijärven välisen Oinasjärven eteläosassa, Vasikkavirran itärannalla. Paikalta on löytynyt joitakin kvartseja muutaman metrin alueelta rannan vesijättövyöhykkeeltä, matalalta hiekkarannalta. Löytöpaikan taustamaasto on kosteaa, matalaa mäntykangasta. Siellä saattaa olla ehjääkin kiinteää muinaisjäännöstä jäljellä. |
| metsakeskus.1000006312 |
422 |
Marjosaari |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
677976.24700000 |
7035784.84000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006312 |
Asuinpaikka sijaitsee Ruunaanjärven Marjosaaren itäpäässä. Saari on kapea, mäntyä kasvava hiekkapohjainen saari vastapäätä Ruunaanvaaraa ja Hietaniemen kivikautista asuinpaikkaa järven pohjoisrannalla. Saaren itäpään keskiosassa on noin 9 x 6 metriä mitoiltaan oleva painanne, johon tehdyistä koekuopista ei ole saatu löytöjä. Sen sijaan painanteesta noin viisi metriä etelään tehdystä koekuopasta löytyi iso kvartsikappale ja siitä irronnut iskos. Mahdollisesti painanne on asumuspainanne. |
| metsakeskus.1000006313 |
422 |
Pirttiniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
680761.12900000 |
7034307.43700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006313 |
Asuinpaikka sijaitsee Ruunaanjärven pohjoisrannalla, vajaan kilometrin päässä Mätäsjoen suusta länteen, Pirttiniemen länsirannalla. Paikalta on saatu löytöjä hiekkarannalta, isojen kivenlohkareiden seasta noin 45 metrin pituiselta matkalta. Löytöpaikan taustamaasto on kivikkoista, mutta hiekkapohjaista mäntykangasta, jonne asuinpaikka saattaa ehjänä jatkua. Kankaalle tehdystä koekuopasta ei kuitenkaan tullut löytöjä. |
| metsakeskus.1000006314 |
422 |
Kämppäniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
681431.86100000 |
7034175.49200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006314 |
Asuinpaikka sijaitsee Ruunaanjärven pohjoisrannalla, Mätäsjoen suulla, Kämppäniemessä, joka on jokisuun pohjoispuolella. Kämppäniemessä on Metsähallituksen kämppä ja siihen liittyviä rakennelmia, mm. nuotiopaikka, jonka viereen - nuotiopaikan ja pöydän väliin - tehdystä koekuopasta on löytynyti runsaasti kvartsia ja palanutta luuta. Lisäksi kuopassa oli palaneita kiviä. Toisesta koekuopasta, joka on tehty rantapenkalle n. 10 m edellisestä lounaaseen, löytyi yksi kvartsi-iskos. Koko Kämppäniemi on potentiaalista muinaisjäännösaluetta, mutta sen rajaaminen vaatisi koekaivauksen. Maaperä on alueella hiekkaa, rannassa paljasta kivikkoa. Asuinpaikkatasanne on järven pinnasta noin 1-1,5 metriä ylemmällä tasolla. |
| metsakeskus.1000006315 |
422 |
Virtaniemi 2 |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
657897.34800000 |
7033700.60100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006315 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Pankajärven keskiosassa, Virtaniemen itärannalla, kesämökin itäpuolella olevalla hiekkarannalla. Paikalta on löytynyt pari kvartsia noin 60 metrin etäisyydellä toisistaan. Löytöalueen taustalla on noin 1,5 metriä korkea törmä ja mäntykangasta. |
| metsakeskus.1000006316 |
422 |
Riihilahti |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
658282.20000000 |
7031017.68900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006316 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Pankajärven Suokkolansaaren pohjoisosassa, pienen Riihilahden itärannalla, vastapäätä mantereen puolella olevaa Lehtoniemeä, Kaivotjoen rannalla. Paikalta on löytynyt yksittäinen kvartsi-iskos vesijättörannalta. Löytöpaikan taustalla on suomainen metsä. |
| metsakeskus.1000006317 |
422 |
Palosaari |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
657897.35800000 |
7030784.77900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006317 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Pankajärven Palosaaren itärannalla, vastapäätä Suokkolansaarta. Paikalta on löytynyt yksittäinen, epämääräinen kvartsi-iskos matalasta rantavedestä. Taustalla on soinen rantametsä, jossa kasvaa matalaa koivikkoa. |
| metsakeskus.1000006318 |
422 |
Polvijärven Matkalahti |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
670084.42000000 |
7038536.70300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006318 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Polvijärven Matkalahden lounaisrannalla, lähellä rajavartioaseman edustalla olevaa venerantaa, laitureilta noin 150 metriä luoteeseen. Paikalta löytyi rantahiekalta muutama epämääräinen kvartsi, jotka viittaavat mahdolliseen asuinpaikkaan lähellä. Mahdollisesti löytöpaikan yläpuolella, metsässä on ehjää asuinpaikkaa. |
| metsakeskus.1000006319 |
422 |
Polvijärven Hiekkaniemi |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
671327.91500000 |
7038605.67500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006319 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Polvijärven Alaniemen pohjoisrannalla, Sampsurinkankaan pohjoislaidalla olevan Hiekkaniemen itärannalla, niemen kärjestä 100 m kaakkoon. Paikalta on löytynyt yksittäinen kvartsi-iskos hiekkarannalta. Löytöpaikan taustalla on kosteaa rantametsää. Mahdollisesti paikalla kuitenkin on sijainnut kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000006320 |
422 |
Lieksanjoen ranta |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
670905.09100000 |
7038102.88100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006320 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Polvijärven Matkalahdella, Lieksanjoen suulla, vastapäätä Alaniemen Sampsurinkangasta joen etelärannalla. Paikalta on löytynyt muutama kvartsi joen hiekkarannalta, mutta rannan hiekka näyttää olevan joesta ruopattua. Taustalla on kesämökkirantaa ja mäntykangasta. Mahdollisesti paikalla on kuitenkin ollut kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000006321 |
422 |
Hompanniemi 2 |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
672333.51900000 |
7037357.18600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006321 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Polvijärveltä laskevan Lieksanjoen pohjoisrannalla, Hompanniemessä, niemen soisesta kärjestä n. 370 m länteen. Paikalta on löytynyt hieman kiviseltä vesijättörannalta yksi kvartsi-iskos. Löytöpaikan taustalla on matala suomainen törmä ja nuorta männikköä. |
| metsakeskus.1000006322 |
422 |
Sampsurinlahti |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
671654.78500000 |
7038449.74300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006322 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Polvijärven etelärannan Sampsurinlahdella, pitkällä luoteeseen ja pohjoiseen suuntautuvalla hiekkarannalla. Rannan läntiseltä osalta löytyi muutama kvartsi pieneltä alueelta. Löytöpaikan taustana on kivikkoinen, hieman kosteahko kangas. Löydöt ovat rannan soraisesta vyöhykkeestä, jossa on paljon pikkukiveä, osin terävähköhäkin kiviä. Paikalla saattaa kuitenkin olla kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000006323 |
422 |
Mustakangas |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
673814.91300000 |
7038232.83900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006323 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Heinäjärveltä Polvijärveen laskevan Tuulijoen etelärannalla, Mustakankaan pohjoispuolella. Paikalta on löytynyt yksittäinen kvartsi-iskos joen hiekkarannalta. Taustalla on kuiva mäntykangasmetsä, jossa saattaa hyvin olla kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000006324 |
422 |
Melakangas 2 |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
674432.66300000 |
7038869.58000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006324 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Heinäjärveltä Polvijärvelle laskevan Tuulijoen pohjoisrannalla, Melakankaan itäreunalla, rannalle tulevalta tieltä 85 m pohjoiseen. Paikalta on löytynyt hiekkarannalta yksittäinen kvartsi-iskos, joka viittaa paikalla mahdollisesti olevan kivikautisen asuinpaikan. |
| metsakeskus.1000006325 |
422 |
Melakangas 3 |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
674438.65900000 |
7038711.64800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006325 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Heinäjärveltä Polvijärveen laskevan Tuulijoen pohjoisrannalla, Melakankaan itälaidalla, rannalle tulevalta tieltä noin 70 metriä etelään. Paikalta on löytynyt yksittäinen kvartsi-iskos hiekkarannalta. Löytöpaikan taustamaasto on ehjää, kuivaa mäntykangasta. Todennäköisesti paikalla on kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000006326 |
422 |
Melakangas 3 |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
674438.65900000 |
7038711.64800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006326 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Heinäjärveltä Polvijärveen laskevan Tuulijoen pohjoisrannalla, Melakankaan itälaidalla, rannalle tulevalta tieltä noin 70 metriä etelään. Paikalta on löytynyt yksittäinen kvartsi-iskos hiekkarannalta. Löytöpaikan taustamaasto on ehjää, kuivaa mäntykangasta. Todennäköisesti paikalla on kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000006327 |
422 |
Heinäjärvenkangas 3 |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
674567.61000000 |
7039591.28500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006327 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Tuulijoen varrella olevan pienen Heinäjärven pohjoisosassa, Heinäjärvenkankaan pohjoispuolella Tuulijokeen laskevan Rajalamminpuron suusta 90 m etelään. Paikalta on löytynyt yksittäinen kvartsi-iskos hiekkaiselta niemeltä. Mahdollisesti paikalla on sijainnut kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000006328 |
422 |
Haasianiemi |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
676866.68800000 |
7036769.43500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006328 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Ruunaanjärven pohjoisrannalla, kaakkoon suuntautuvan Haasianiemen koillispuolisella matalalla hiekkarannalla. Paikalta löytyi n. 170 metrin matkalta joukko epämääräisiä kvartseja, jotka viittaavat mahdolliseen kivikautiseen asuinpaikkaan. Haasianiemelle on inventoinnin yhteydessä tehty tulokseton koekuoppa. |
| metsakeskus.1000006329 |
615 |
Puhakanotsa |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
531905.23700000 |
7299754.07700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006329 |
Kohde sijaitsee Iso-Syötteesrä 22 km pohjoiskoilliseen, UKK-reitin varrella, Kouvanjärven länsipuolella, rannasta noin 120 m päässä. Puhakanotsa on Kouvajärven eteläosan länsirantaan pistävä jyrkkärinteinen vaarannokka. Kohde sijaitsee siitä 480 m luoteeseen. Maaperä on hiekkaista moreenia, joka vaihtuu hiekaksi kohteen eteläpuolella olevalla äestetyllä alueella. Kuivahkon kankaan rinne laskee pohjoisessa suohon.
Kankaan laen reunassa, välittömästi UKK-reitin itäpuolella, on halkaisijaltaan 2,5 m ja syvyydeltään 1 m kokoinen kuoppa, jonka eteläpuolella on havaittu pari palaneelta vaikuttanutta kiveä. Selkeitä merkkejä asuinpaikasta ei ole havaittu. |
| metsakeskus.1000006330 |
615 |
Umpilampi |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
532077.17200000 |
7298316.65700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006330 |
Kohde sijaitsee Iso-Syötteestä 20 km pohjoiskoilliseen, Kouvanjärvestä 0,5 km etelälounaaseen, Kouvanjärven ja Latva-Kouvanjärven välillä virtaavasta Väliojasta 130 m länteen, jyrkästi koilliseen viettävässä Puhakkavaaran rinteessä, joka rajautuu suohon. Maaperä on kivistä moreenia ja alue tuoretta kangasmaastoa. Kuoppajäännös on muodoltaan nelikulmainen, kooltaan 2,5 x 2,5 m ja syvyydeltään 1,1 m. Kuopan pohjaan tehdyssä lapionpistossa on havaittu ohut huuhtoutumiskerros. Paikalla kasvaa useita haapoja, mikä voisi viitata vanhaan kaskialueeseen.
2023: Kohde kunnossa ja hyvin havaittavissa. Mahdollisesti nauriskuoppa. |
| metsakeskus.1000006331 |
615 |
Leivätön |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
532211.12100000 |
7297672.91900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006331 |
Kohde sijaitsee Iso-Syötteestä 19 km pohjoiskoilliseen, Latva-Kouvanjärvestä 0,7 km luoteeseen, Kouvanjärven ja Latva-Kouvanjärven välisestä Väliojasta 350 m länteen, Puhakkavaaran itään viettävässä rinteessä, kansallispuistoalueella olevan puretun metsäautotien päässä. Paikalla on kaksi lähes nelikulmaista latomusta (ks. erilliskohteet).
Latomuksesta 2 noin 30 m pohjoiseen olevalla kalliolla on mahdollinen rakennuksen sija. Jäännös on nelikulmainen, kooltaan noin 3 x 3 m ja korkeudeltaan 0,2 m. Paikkaan liittyy tieto ns. Leivättömästä Annista, erakosta, joka asui paikalla kesät. Latomukset saattavat liittyä Annin asumiseen paikalla, joskin muut selitysvaihtoehdot ovat mahdollisia. Esihistoriallistenkaan muinaisjäännösten mahdollisuus ei ole poissuljettua.
2023: Latomukset ovat kunnossa. Mahdollista rakennuksen sijaa aiemmin kuvaillulta paikalta ei nyt onnistuttu hahmottamaan. Ainakin läntisempi latomus muistuttaa jonkinlaista väijytyspaikkaa. |
| metsakeskus.1000006332 |
615 |
Sotivaaranrinne |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
520763.75800000 |
7286017.58000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006332 |
Kohde sijaitsee Iso-Syötteestä 10 km luoteeseen, Rytinkijärvestä 4 km itäkoilliseen, aivan kansallispuiston länsirajalla, rajasta 60 m päässä, laajan Sotivaaran länteen viettävässä rinteessä. Maaperä on hiekkaista moreenia, metsätyyppi tuoretta kangasta. Kuoppajäännös on muodoltaan nelikulmainen, luode-kaakko -suuntainen, kooltaan 2 x 1,2 m ja syvyydeltään 0,6 m.
Kuopan päässä on matala maakumpu, joka on halkaisijaltaan 2,5 m ja korkeudeltaan 0,4 m. Kummun laidassa on koivu, josta on otettu tuohta. Kuopan pohjaan tehdyssä lapionpistossa on havaittu ohut huuhtoutumiskerros. Alueella kasvaa haapoja ja koivuissa on selvät merkit tuohenotosta. Paikka on vanhaa kaskimaata.
2023: Kohde on kunnossa. Kuoppa voi liittyä kaskisadon varastoimiseen (nauriskuoppa). |
| metsakeskus.1000006333 |
403 |
Koppelokangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
326289.82200000 |
7017727.81200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006333 |
Kohde sijaitsee Lappajärven luoteisosassa, Kortesjärventien pohjoispuolella, laajan korpisuoalueen kaakkoisreunalla. Koppelonkankaan metsäisen mäen läheisyydessä maaperä on hiekkaa; ympärillä on laajoja korpisuoalueita. Mäntykankaan aluskasvillisuutena on kanervaa, sammalta ja puolukkaa. Löytöpaikasta n. 1 km länsiluoteeseen, polun vieressä, sijaitsee tervahauta ja vanhan hirsirakennuksen jäännökset.
Löytöpaikka tarkastettiin 2006 inventoinnin yhteydessä ilmoituksen perusteella. Metsätyökoneen uralta, rikkoutuneesta maanpinnasta löytyi kvartsia. Palaset olivat melko teräväsärmäisiä ja vaikuttivat luontaisilta. Joukossa oli yksi mahdollisesti retusoitu iskos. Paikalla ei havaittu muuta muinaisjäännökseen viittaavaa.
Tarkastus 2024:
Paikalla on ympäröivästä moreenikankaasta pintamaaperältään poikkeava, noin 30 x 8 m kokoinen hiekkainen tasanne, jonka eteläreunaan metsätie on leikattu. Tasanteen alla metsätien pinnassa havaittiin yksi kvartsi-iskos. Paikka sopii löytöjen, topografian, maaperän ja korkeusaseman puolesta myöhäismesoliittiseksi leiripaikaksi. |
| metsakeskus.1000006334 |
702 |
Lietsaari 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
335463.77600000 |
6860407.05800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006334 |
Asuinpaikka sijaitsee Vankaveden selällä olevan Lietsaaren keskiosassa, korkeimman harjanteen itäsivulla olevalla hiekka-/hietapohjaisella tasanteella 80 m rannasta. Paikka on mäntymetsässä ja kohde on hyvin säilynyt.
Tuulenkaadoista on löydetty kampakeramiikkaa. Paikalle kaivetusta koekuopasta on todettu mahdollista kulttuurikerrosta.
Edellisestä löytöpaikasta noin 70 m luoteeseen terassimaisella tasanteella on koekuopasta noin 15 cm syvyydestä hiiltynyt, ihmisen "laudoista tai lankuista" tekemä taso. Rakennetta ei pystytty tarkemmin ajoittamaan.
|
| metsakeskus.1000006335 |
702 |
Lietsaari 3 |
10001 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
335297.00000000 |
6860477.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006335 |
Kohde sijaitsee Vankaveden selällä olevan Lietsaaren keskiosassa länteen aukenevalla hiekka-/hietapohjaisella tasanteella noin 60 m rannasta.
Koekuopasta on noin 15 cm syvyydestä hiilen ja noen sekainen liesikiveys. Paikalta ei ole ajoittavia löytöjä. |
| metsakeskus.1000006336 |
702 |
Uniniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
336795.24300000 |
6860941.85200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006336 |
Asuinpaikka sijaitsee Vankaveden selän pohjoisrannalla olevan Uniniemen eteläkärjessä, tasanteella noin 60 m rannasta.
Paikalle kaivetuista koekuopista on löydetty kvartsi-iskoksia noin 150 x 30 m laajuiselta alueelta. Kohde on osittain tie- ja ojaleikkausten tuhoama. Vuoden 2021 tarkastuksessa kohteen pohjoisosaan tehdyistä koepistoista löydettiin kvartsi-iskosten lisäksi palanutta luuta.
Vuoden 2021 koekuopituksessa muinaisjäännösalue saatiin rajattua tarkemmin. |
| metsakeskus.1000006337 |
615 |
Sotivaara |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
521808.33600000 |
7285982.58900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006337 |
Kohde sijaitsee Iso-Syötteestä 10 km luoteeseen, Rytinkijärvestä 5 km itäkoilliseen, Sotivaaran lounaisrinteessä, Iso-Pajusuon pohjoispuolella, kansallispuiston rajasta noin 1 m päässä, vanhan kaskiahon laidalla. Maaperä on hiekkaista moreenia, metsätyyppi tuore kangas. Kuoppa on muodoltaan pyöreä, halkaisijaltaan 1 m ja syvyydeltään 0,7 m. Kuopan kaakkoispuolella kuoppaan liittyy pitkänomainen, pohjoisluode-eteläkaakko -suuntainen kaivanto, jonka pituus on noin 1 m ja leveys 0,5 m. Syvimmillään kaivanto on 0,5 m ja se loivenee maanpinnan tasoon kauempana kuopasta. Kuoppa on tasapohjainen ja siihen tehdyssä lapionpistossa havaittiin huuhtoutumiskerros.
2023: Kohde on kunnossa. Kuoppa voi olla kaskisadon varastoimiseen liittyvä kuoppa (nauriskuoppa). |
| metsakeskus.1000006338 |
615 |
Ahmakallio |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
524905.00000000 |
7286459.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006338 |
Kohde sijaitsee Iso-Syötteestä 8,5 km pohjoisluoteeseen, Ahmavaaran pohjoispuolella, UKK-reitistä noin 20 m itään ja Ahmakallion näkötornista 630 m luoteeseen. Kohteen länsipuolella on Katusuo. Paikalla on kolme kivilatomusta (ks. erilliskohteet), jotka ovat kallioisella alueella, kuivalla kankaalla. Latomukset ovat tulisijojen tekoon käytettyjä piisikivivarastoja, ja ne ajoittuvat historialliselle ajalle. Kivet on kasattu talvella suoritettavaa rekikuljetusta varten sopivan kokoisiksi, helposti löydettäviksi ja siirrettäviksi kasoiksi.
2023: Latomukset sijaitsevat retkeilypolun ja latu-uran välissä ja vaikuttivat säilyneen vuoden 2001 inventoinnin jälkeen entisellään latomusta 2 lukuun ottamatta, johon ilmeisesti vasta inventoinnin jälkeen on kaatunut puu. |
| metsakeskus.1000006339 |
785 |
Aho |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
481945.73900000 |
7164837.21300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006339 |
Kohde sijaitsee Oulujoen Ylisuvannon koillisrannalla, 0,6–1,0 kilometriä Utajärven rajasta, Ahon talon pellon ja pohjoisesta laskevan Aro-ojan välisellä kolmiomaisella metsäalueella. Oulujoen rannassa on noin kymmenen metrin korkuinen jyrkkä törmä, joka päällä alkaa tasainen hiekkamaa. Se kasvaa pääosin nuorehkoa mäntymetsää, varsinkin idässä, lähellä Aro-ojan suuta on runsaasti katajaa. Aluskasvillisuutena on puolukkaa ja paksua sammalta.
Alueella on todettu 2006 inventoinnissa 19 puolen metrin syvyistä kuoppaa, jotka on tulkittu pyyntikuopiksi. Vuoden 2007 kartoituksessa kuoppia paikannettiin 71 kpl. Niistä useimmat ovat miilukuoppia tai pyyntikuoppia, ja yksi on selvä tervahauta. 8 kuoppaa oli täytetty romulla. Muutamien kuoppien vieressä olevien kumpujen rakenne muistuttaa maauunia.
Kookkaimmat kuopat ovat 4 m pitkiä ja syvimmät yli metrin syvyisiä. Pienet 1 x 1 m kuopat ovat usein rykelmissä. Suurin osa kuopista on soikion muotoisia. Osa kuopista on pyöreitä ja erikoisuutena ovat hevosenkengän muotoiset kuopat. Kaikkien kuoppien käyttötarkoitusta ei saatu selville kartoituksen ja mittauksen avulla. |
| metsakeskus.1000006340 |
785 |
Mannermaa |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
489274.79000000 |
7162906.01100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006340 |
Kohde sijaitsee Kutujoen ja Mantereenlammen välisessä niemessä joen eteläpuolella, Jylhämän voimalaitoksesta 2,1 kilometriä pohjoiseen. Paikka on sähkölinjan alla ja voimalinjan vieressä 80 metrin päässä etelässä olevasta pellosta. Mantereenlampi on entinen Oulujoen haara, mutta nykyisin vesi kulkee vain läntisintä haaraa pitkin Jylhämän voimalaitoksen kautta. Kohteen ympäristöstä metsä on hakattu ja lounaispuolelta maanpintaa on käsitelty. Paikka kasvaa pientä havupuuta ja katajaa, aluskasvillisuutena on jäkälää ja sammalta. Maaperä on hiekkaa.
Paikalla on todettu 2006 inventoinnissa halkaisijaltaan 4,5 m kokoinen kuoppa, jonka syvyys on 0,7 m. Kuoppa on tulkittu selvän huuhtoutumiskerroksen perusteella esihistorialliseksi pyyntikuopaksi. Paikalta ei ole havaittu muita kuoppia tai muuta muinaisjäännökseen viittaavaa.
2013: Kohteen todettiin olevan ennallaan. Ennestään tunnetun pyyntikuopan vierestä, sen reunasta pari metriä kaakkoon, havaittiin toinen kuoppa. Siinä on selvä pyöreähkö muoto ja se on tasaisesti pohjalle syvenevä, patamainen. Kuopassa kasvavat katajat ja turpeikko saavat kuopan näyttämään jossain määrin epämääräiseltä. Kuopan halkaisija on noin 4 m ja syvyys noin 0,5 m. |
| metsakeskus.1000006341 |
785 |
Nuojuanlampi 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
484675.65500000 |
7161072.73400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006341 |
Kohde sijaitsee Oulujoen etelärannalla, Nuojuan voimalaitoksen alapuolella olevan Nuojuanlammen länsipäässä, 1,6 kilometriä voimalaitoksesta länteen. Joen jyrkkä rantatörmä on yli 20 metriä korkea. Sen päältä alkaa tasainen, nuorehkoa mäntyä kasvava kangas.
Rantatörmän päältä, noin 15 metrin päässä reunasta, tilarajan tuntumassa, on todettu 2006 inventoinnissa rannan suuntainen (itä-länsi) kuoppa (3,5 x 2,5 x 0,5 m). Kuopan pohjalla on paksu harmaa huuhtoutumiskerros ja se on tulkittu esihistorialliseksi pyyntikuopaksi. |
| metsakeskus.1000006342 |
615 |
Ahmavaara |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
524652.00000000 |
7284870.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006342 |
Kohde sijaitsee Iso-Syötteestä 7 km pohjoisluoteeseen, Ahmavaaran etelälaidalla, UKK-reitistä noin 50 m länteen, Ahmavaaran tuvasta 570 m luoteeseen, Kylmänperänsuon itäpuolella. Latomukset on tehty kivikkoon. Alue on kuivaa kangasta. Paikalla on kuusi latomusta (ks. erilliskohteet), jotka ovat tulisijojen tekoon käytettyjä piisikivivarastoja ja ne ajoittuvat historialliselle ajalle. Kivet on kasattu talvella suoritettavaa rekikuljetusta varten sopivan kokoisiksi, helposti löydettäviksi ja siirrettäviksi kasoiksi.
2023: Kohde on kunnossa. |
| metsakeskus.1000006343 |
529 |
Keitilä |
10001 |
12013 |
13129 |
11006 |
27000 |
223566.40600000 |
6715133.90000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006343 |
Todennäköisimmin 1900-luvun alkupuolella tehty riimukirjoitus Keitilän kylässä, Naantalinaukon rannan äärellä, kesämökin takapihalla, noin 15 m päässä rakennuksesta koilliseen ja 5 m muokatusta pihamaasta. Se on tehty koilliseen ja samalla rannan suuntaan antavaan, noin 4 m leveään pystysuoraan kallioseinämään, joka on korkeimmillaan noin 1,5 m korkea. Hakkauskuvio on noin yhden neliömetrin alalla.
Kirjoitus, jonka sisältö on epäselvä, on sijoitettu käärmemäisen eläinkuvion sisään. Eläimen pää menee hännän yli ja eläimen vartalo kiertyy isomman ympyrän sisällä vielä kerran itsensä ympäri niin, että kuvion oikeaan reunaan pään yläpuolelle muodostuu pienempi ympyrä. Hakkausjälki on 6-8 mm leveä ja sen pohja vaikutti vuonna 2006 paikoin tuoreelta. Se oli osin vailla jäkäläkasvustoa, mikä voi johtua hakkauksen puhdistuksesta, josta aiemman tarkastuksen (1998) yhteydessä oli saatu tietää. Maanomistajan kuuleman mukaan hakkaus olisi 1900-luvun alkupuolelta. Ahlbäck mainitsee sen vuoden 1957 inventointikertomuksessaan ilmeisen myöhäisenä piirroksena. Se oli tuolloin osittain sammalen peitossa, mutta näkyvät osat olivat valokuvan mukaan hyvin selvästi muuta kalliopintaa vaaleammat. |
| metsakeskus.1000006344 |
592 |
Seiväsniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
414293.88300000 |
6908977.87300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006344 |
Asuinpaikka sijaitsee Ala-Kintausjärven pohjoisrannan länsiosassa olevan Seiväsniemen kärkiosassa.
Maaperä paikalla on hiekkamoreenia. Kärjen alue on tasainen ja sinne tehdyissä koekuopissa oli likamaata. Löydöt ovat palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia.
Kulttuurimaa ja löydöt ovat suoraan pintaturpeen alla. |
| metsakeskus.1000006345 |
592 |
Selkäniemen tyvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
416393.03500000 |
6910732.17800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006345 |
Asuinpaikka sijaitsee Ylä-Kintausjärven kaakkoisrannalla, Selkäniemen etelätyvessä, hiekkarannalla ja osittain rantavedessä.
Paikalla on veteen sortuneen asuinpaikan rippeet. Rantavedestä ja aivan rantaviivalta on löydetty kvartsi-iskoksia. Paikka on venevalkamana. |
| metsakeskus.1000006346 |
592 |
Räihänsaari 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
414413.83900000 |
6908443.08600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006346 |
Asuinpaikka sijaitsee Ala-Kintausjärven Räihänsaaren pohjoisrannalla olevan lahden pohjukassa, rantatörmän päällä olevalla tasanteella.
Paikalle tehdyistä koekuopista havaittiin vahva kulttuurimaa, jossa oli luunmurusia ja kvartsikaavin ja -iskoksia. |
| metsakeskus.1000006347 |
592 |
Räihänsaari 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
414473.81500000 |
6908583.03200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006347 |
Asuinpaikka sijaitsee Ala-Kintausjärven Räihänsaaren pohjoisrannalla olevan niemen kärjessä.
Maaperä on hiekkaista ja vähäkivistä moreenia. Paikka on järveen viettävä tasanne. Siihen tehdyissä koekuopissa havaittiin vanha kulttuurimaa, jossa oli runsaasti pieni palaneen luun siruja. |
| metsakeskus.1000006348 |
946 |
Kummelskäret |
10002 |
12005 |
13072 |
11006 |
27000 |
239896.41000000 |
7047632.47200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006348 |
Kummelskäret on Mikkelinsaarten luoteisosassa sijaitseva saari, jossa sijaitsee Merenkurkun maailmanperintökohteen opastuskeskuksena toimiva vanha merivartioasema. Opastuskeskuksen pihalta lähtevän luontopolun varressa, saaren eteläreunalla sijaitsee edelleen hyvin nähtävissä olevat kalastajien tukikohdan jäännökset. Rakennelmat sijoittuvat puolipyöreän muotoisen entisen sisälahden ympärille. Vanha rantalinja on edelleen selvästi havaittavissa ja vaikka entinen lahti onkin maatunut ja metsittynyt, kuitenkin se on edelleen kostea ja soistunut. Lahtea ovat ympäröineet raivatut veneiden sijat, venevalkamat, jotka ovat hyvin näkyvissä. Kaikkiaan näitä veneiden ylösvetokohtia on paikalla 10–15 kpl. Ne ovat 3–4 metrin pituisia kivistä vapaaksi raivattuja kohtia, kivettömän alueen leveys on ylensä noin 2 m. Venepaikkojen yläpuolella lahtea ympäröivät kalastajien tilapäissuojien tai majojen jäännökset, tomtningit. Näitäkin on alueella näkyvissä toistakymmentä kappaletta. Osa jäännöksistä on varsin komeita, niiden kylmämuurattu seinärakenne saattaa olla jopa lähes 80-100 cm korkea. Pääosin seinät ovat kuitenkin vain yhden tai kahden kivikerran korkuiset. Tomtningien halkaisija on keskimäärin 2 x 2,5 metriä.
Samalla alueella sijaitsee myös muita, selvästi ihmisen kasaamia röykkiöitä, joiden tarkoitusta ei tiedetä.
|
| metsakeskus.1000006348 |
946 |
Kummelskäret |
10002 |
12005 |
13072 |
11002 |
27000 |
239896.41000000 |
7047632.47200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006348 |
Kummelskäret on Mikkelinsaarten luoteisosassa sijaitseva saari, jossa sijaitsee Merenkurkun maailmanperintökohteen opastuskeskuksena toimiva vanha merivartioasema. Opastuskeskuksen pihalta lähtevän luontopolun varressa, saaren eteläreunalla sijaitsee edelleen hyvin nähtävissä olevat kalastajien tukikohdan jäännökset. Rakennelmat sijoittuvat puolipyöreän muotoisen entisen sisälahden ympärille. Vanha rantalinja on edelleen selvästi havaittavissa ja vaikka entinen lahti onkin maatunut ja metsittynyt, kuitenkin se on edelleen kostea ja soistunut. Lahtea ovat ympäröineet raivatut veneiden sijat, venevalkamat, jotka ovat hyvin näkyvissä. Kaikkiaan näitä veneiden ylösvetokohtia on paikalla 10–15 kpl. Ne ovat 3–4 metrin pituisia kivistä vapaaksi raivattuja kohtia, kivettömän alueen leveys on ylensä noin 2 m. Venepaikkojen yläpuolella lahtea ympäröivät kalastajien tilapäissuojien tai majojen jäännökset, tomtningit. Näitäkin on alueella näkyvissä toistakymmentä kappaletta. Osa jäännöksistä on varsin komeita, niiden kylmämuurattu seinärakenne saattaa olla jopa lähes 80-100 cm korkea. Pääosin seinät ovat kuitenkin vain yhden tai kahden kivikerran korkuiset. Tomtningien halkaisija on keskimäärin 2 x 2,5 metriä.
Samalla alueella sijaitsee myös muita, selvästi ihmisen kasaamia röykkiöitä, joiden tarkoitusta ei tiedetä.
|
| metsakeskus.1000006348 |
946 |
Kummelskäret |
10002 |
12001 |
13208 |
11006 |
27000 |
239896.41000000 |
7047632.47200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006348 |
Kummelskäret on Mikkelinsaarten luoteisosassa sijaitseva saari, jossa sijaitsee Merenkurkun maailmanperintökohteen opastuskeskuksena toimiva vanha merivartioasema. Opastuskeskuksen pihalta lähtevän luontopolun varressa, saaren eteläreunalla sijaitsee edelleen hyvin nähtävissä olevat kalastajien tukikohdan jäännökset. Rakennelmat sijoittuvat puolipyöreän muotoisen entisen sisälahden ympärille. Vanha rantalinja on edelleen selvästi havaittavissa ja vaikka entinen lahti onkin maatunut ja metsittynyt, kuitenkin se on edelleen kostea ja soistunut. Lahtea ovat ympäröineet raivatut veneiden sijat, venevalkamat, jotka ovat hyvin näkyvissä. Kaikkiaan näitä veneiden ylösvetokohtia on paikalla 10–15 kpl. Ne ovat 3–4 metrin pituisia kivistä vapaaksi raivattuja kohtia, kivettömän alueen leveys on ylensä noin 2 m. Venepaikkojen yläpuolella lahtea ympäröivät kalastajien tilapäissuojien tai majojen jäännökset, tomtningit. Näitäkin on alueella näkyvissä toistakymmentä kappaletta. Osa jäännöksistä on varsin komeita, niiden kylmämuurattu seinärakenne saattaa olla jopa lähes 80-100 cm korkea. Pääosin seinät ovat kuitenkin vain yhden tai kahden kivikerran korkuiset. Tomtningien halkaisija on keskimäärin 2 x 2,5 metriä.
Samalla alueella sijaitsee myös muita, selvästi ihmisen kasaamia röykkiöitä, joiden tarkoitusta ei tiedetä.
|
| metsakeskus.1000006348 |
946 |
Kummelskäret |
10002 |
12001 |
13208 |
11002 |
27000 |
239896.41000000 |
7047632.47200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006348 |
Kummelskäret on Mikkelinsaarten luoteisosassa sijaitseva saari, jossa sijaitsee Merenkurkun maailmanperintökohteen opastuskeskuksena toimiva vanha merivartioasema. Opastuskeskuksen pihalta lähtevän luontopolun varressa, saaren eteläreunalla sijaitsee edelleen hyvin nähtävissä olevat kalastajien tukikohdan jäännökset. Rakennelmat sijoittuvat puolipyöreän muotoisen entisen sisälahden ympärille. Vanha rantalinja on edelleen selvästi havaittavissa ja vaikka entinen lahti onkin maatunut ja metsittynyt, kuitenkin se on edelleen kostea ja soistunut. Lahtea ovat ympäröineet raivatut veneiden sijat, venevalkamat, jotka ovat hyvin näkyvissä. Kaikkiaan näitä veneiden ylösvetokohtia on paikalla 10–15 kpl. Ne ovat 3–4 metrin pituisia kivistä vapaaksi raivattuja kohtia, kivettömän alueen leveys on ylensä noin 2 m. Venepaikkojen yläpuolella lahtea ympäröivät kalastajien tilapäissuojien tai majojen jäännökset, tomtningit. Näitäkin on alueella näkyvissä toistakymmentä kappaletta. Osa jäännöksistä on varsin komeita, niiden kylmämuurattu seinärakenne saattaa olla jopa lähes 80-100 cm korkea. Pääosin seinät ovat kuitenkin vain yhden tai kahden kivikerran korkuiset. Tomtningien halkaisija on keskimäärin 2 x 2,5 metriä.
Samalla alueella sijaitsee myös muita, selvästi ihmisen kasaamia röykkiöitä, joiden tarkoitusta ei tiedetä.
|
| metsakeskus.1000006348 |
946 |
Kummelskäret |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
239896.41000000 |
7047632.47200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006348 |
Kummelskäret on Mikkelinsaarten luoteisosassa sijaitseva saari, jossa sijaitsee Merenkurkun maailmanperintökohteen opastuskeskuksena toimiva vanha merivartioasema. Opastuskeskuksen pihalta lähtevän luontopolun varressa, saaren eteläreunalla sijaitsee edelleen hyvin nähtävissä olevat kalastajien tukikohdan jäännökset. Rakennelmat sijoittuvat puolipyöreän muotoisen entisen sisälahden ympärille. Vanha rantalinja on edelleen selvästi havaittavissa ja vaikka entinen lahti onkin maatunut ja metsittynyt, kuitenkin se on edelleen kostea ja soistunut. Lahtea ovat ympäröineet raivatut veneiden sijat, venevalkamat, jotka ovat hyvin näkyvissä. Kaikkiaan näitä veneiden ylösvetokohtia on paikalla 10–15 kpl. Ne ovat 3–4 metrin pituisia kivistä vapaaksi raivattuja kohtia, kivettömän alueen leveys on ylensä noin 2 m. Venepaikkojen yläpuolella lahtea ympäröivät kalastajien tilapäissuojien tai majojen jäännökset, tomtningit. Näitäkin on alueella näkyvissä toistakymmentä kappaletta. Osa jäännöksistä on varsin komeita, niiden kylmämuurattu seinärakenne saattaa olla jopa lähes 80-100 cm korkea. Pääosin seinät ovat kuitenkin vain yhden tai kahden kivikerran korkuiset. Tomtningien halkaisija on keskimäärin 2 x 2,5 metriä.
Samalla alueella sijaitsee myös muita, selvästi ihmisen kasaamia röykkiöitä, joiden tarkoitusta ei tiedetä.
|
| metsakeskus.1000006348 |
946 |
Kummelskäret |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
239896.41000000 |
7047632.47200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006348 |
Kummelskäret on Mikkelinsaarten luoteisosassa sijaitseva saari, jossa sijaitsee Merenkurkun maailmanperintökohteen opastuskeskuksena toimiva vanha merivartioasema. Opastuskeskuksen pihalta lähtevän luontopolun varressa, saaren eteläreunalla sijaitsee edelleen hyvin nähtävissä olevat kalastajien tukikohdan jäännökset. Rakennelmat sijoittuvat puolipyöreän muotoisen entisen sisälahden ympärille. Vanha rantalinja on edelleen selvästi havaittavissa ja vaikka entinen lahti onkin maatunut ja metsittynyt, kuitenkin se on edelleen kostea ja soistunut. Lahtea ovat ympäröineet raivatut veneiden sijat, venevalkamat, jotka ovat hyvin näkyvissä. Kaikkiaan näitä veneiden ylösvetokohtia on paikalla 10–15 kpl. Ne ovat 3–4 metrin pituisia kivistä vapaaksi raivattuja kohtia, kivettömän alueen leveys on ylensä noin 2 m. Venepaikkojen yläpuolella lahtea ympäröivät kalastajien tilapäissuojien tai majojen jäännökset, tomtningit. Näitäkin on alueella näkyvissä toistakymmentä kappaletta. Osa jäännöksistä on varsin komeita, niiden kylmämuurattu seinärakenne saattaa olla jopa lähes 80-100 cm korkea. Pääosin seinät ovat kuitenkin vain yhden tai kahden kivikerran korkuiset. Tomtningien halkaisija on keskimäärin 2 x 2,5 metriä.
Samalla alueella sijaitsee myös muita, selvästi ihmisen kasaamia röykkiöitä, joiden tarkoitusta ei tiedetä.
|
| metsakeskus.1000006350 |
529 |
Kukola Naviren seutu |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
226387.29100000 |
6711763.26600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006350 |
Luonnonmaalla Kukolan kylässä, jyrkähkön itään viettävän metsärínteen alaosassa lännenpuoleisen pellon renasta 7-8 m sijaitseva pellon suuntainen kivistä koottu aitamainen rakennelma. Aita on noin 45-50 m pituinen, metrin levyinen ja korkuinen rakennelma, joka on koottu melko suurista, halkaisijaltaan n. 50-70 cm kokoisista kivistä. Mahdollisesti pellonreuna on aiemmin ulottunut aivana kivirakenteeseen, joka tällöin selittyisi pellosta raivatuista kivistä ladotuksi viljelyraunioksi jyrkän rinteen juureen. |
| metsakeskus.1000006351 |
615 |
Selkävaara |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
523573.63500000 |
7283164.73300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006351 |
Kohde sijaitsee Iso-Syötteestä 6 km luoteeseen, Selkäinvaaran länsilaidassa, Latvalamminsuon itälaidassa, UKK-reitistä 5 m länteen. Matalana painanteena hahmottuva jäännös on loivapiirteisessä kumpareessa polun ja suon reunan välissä. Maaperä on moreenia, metsä on kuivaa kangasta. Kuoppa on muodoltaan pyöreä, halkaisijaltaan 4 m ja syvyydeltään 0,4 m. Kuopan länsilaidassa on noin 1 m levyinen aukko. Kuopan ympärillä vaikuttaa olevan valli. Sen ulkopuolella, kaakkoisosassa on matala kuopanne. Jäännös muistuttaa hiilimiilua, mutta lapionpistoissa olevat havainnot eivät tue tätä tulkintaa.
2023: Kohde on kunnossa ja havaittavissa. Puita ei kasva päällä, mutta reunoilla niitä on. Viereltä kulkenut retkeilyreitti on siirretty kulkemaan lähempää Selkävaaran lakea. Jäännös muistuttaa kodanpohjaa. |
| metsakeskus.1000006352 |
615 |
Halla-aho |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
522401.11000000 |
7281349.45400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006352 |
Kohde sijaitsee Iso-Syötteestä 6 km länsiluoteeseen, Isosta Kuopusjärvestä 4,5 km itään, laakean Halla-ahon länsiosassa, loivasti viettävässä rinteessä, Ison Viitavaaran itäpuolella. Syöte Life -alueen rajaan on kohteesta matkaa noin 250 m. Maaperä on hiekkaista moreenia, metsätyyppi kuivahkoa kangasta. Kuoppa on muodoltaan nelikulmainen, luode-kaakko -suuntainen, kooltaan 1,2 x 1 m ja syvyydeltään 0,6 m. Kuopan reunat ovat miltei pystysuorat. Kuopan kaakkoispuolella kuoppaan liittyy pitkänomainen luode-kaakko -suuntainen kaivanto, jonka pituus on noin 1 m ja leveys noin 0,5 m. Kaivanto loivenee tasaisesti maanpinnan tasoon kauempana kuopasta, syvimmillään se on 0,6 m. Kuoppa sijaitsee keskellä vanhaa kaskiahoa.
2023: Kohde on kunnossa ja maastossa hyvin havaittavissa. Kyseessä on luultavasti kaskisadon säilyttämisen liittyvä kuoppa, kuten nauriskuoppa. |
| metsakeskus.1000006353 |
615 |
Teerisuo |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
528295.00000000 |
7279545.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006353 |
Kohde sijaitsee Iso-Syötteestä 1,3 km pohjoiskoilliseen, Vanhakankaan itäpuolella, Teerisuon etelälaidalla, kunnan hiihtomajasta 550 m koilliseen ja Syötteeltä tulevalta sähkölinjalta 60 m itään. Maaperä on hiekkaa, metsätyyppi kuivahkoa kangasta. Alueella on neljä kuoppaa (ks. erilliskohteet).
Kuoppa 1 on tutkittu koekaivauksin vuonna 2002. Sen poikki mitattiin 5 m pitkä ja 1 metrin levyinen koeoja. Kyseessä on kuoppajäännös, jonka iästä on vaikea sanoa mitään varmaa. Maannostumisen perusteella se on vähintään 500–1000 vuotta vanha. Kaivaustutkimus ei myöskään tarjonnut uutta todistusaineistoa kuoppajäännöksen käyttötarkoituksen selvittämiseksi. Kyseessä voi olla varastokuoppa, mutta myös muukin selitysvaihtoehto voi tulla kyseeseen. Asumiseen se tuskin liittyy, koska tulenpidon tai kivenhakkaamiseen liittyviä löytöjä ei havaittu.
2023: Kohde ennallaan. |
| metsakeskus.1000006354 |
529 |
Metsäjärvi |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
224718.00000000 |
6712898.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006354 |
Luonnonmaalla, Kultarannan ja Viialan rajan tuntumassa, kallioiden välisessä hieman kosteassa notkelmassa sijaitsevat kaksi kiviaitaa, noin 20 m päässä toisistaan. Kiviaidat rajannevat vanhaa peltoa, johon viittaavat alueelta havaittu aitojen suuntainen oja ja sille useammat poikittaiset ojat ainakin 30 m matkalla. Kahdesta kiviaidasta läntisempi on itä-länsisuunnassa, suora ja runsaat 10 m pitkä. Siitä 20 m itään on toinen, kulman tekevä aita, pituudeltaan myös runsaat 10 m. Tämän on noin lounais-koillis-, toinen itä-länsisuuntainen. Ne koostuvat pyöreähköistä kivistä, jotka ovat halkaisijaltaan noin 15-30 cm. Rakennelmat ovat noin metrin levyiset ja 30-60 cm korkeat. |
| metsakeskus.1000006357 |
615 |
Syötekangas |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
525460.00000000 |
7278320.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006357 |
Kohde sijaitsee Iso-Syötteestä 2,3 km länteen, Syötekankaan länsireunassa, Pärjänjoesta 550 m itään. Matkaa Pärjänjokivartta pitkin kulkevalle maastopyöräreitille on 0,1 km. Maaperä on hiekkaa, metsätyyppi kuivahkoa kangasta.
Paikalla on kolme kuoppaa (ks. erilliskohteet), jotka sijaitsevat rivissä kankaan laen reunassa siten, että ne aukeavat toiselta reunalta pientä puroa kohti viettävään rinteeseen.
2023: Kohde on ennallaan. |
| metsakeskus.1000006359 |
837 |
Pispan koulu |
10002 |
12011 |
13116 |
11006 |
27009 |
325007.14400000 |
6823268.93700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006359 |
Konekivääriasemat sijaitsevat Pispalanharjun yläosassa, Pispan koulun lounaispuolella. Jyrkän rinteen ylätasanteella, osittain rinteessä on kaksi luonnonkivistä ja betonista rakennettua, nelikulmaista, n. 4 x 5 x 0,7 m kokoista tulipesäkettä. Pesäkkeet ovat osa venäläisten I maailmansodan aikana Suomeen rakentamaa laajaa puolustusjärjestelmää, jolla pyrittiin varautumaan Saksan mahdollista hyökkäystä vastaan. Varustuksiin on kuulunut mm. taisteluhautoja, ampumapesäkkeitä ja konekivääriasemia. Varustuksia on käytetty vuonna 1918 Tampereen piirityksen aikana. |
| metsakeskus.1000006360 |
615 |
Riiskaniemi |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
529852.13300000 |
7273677.56600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006360 |
Kohde sijaitsee Iso-Syötteestä 5,5 km eteläkaakkoon, Naamankajärven keskellä sijaitsevassa kapeassa Riiskaniemessä. Riiskaniemi jakaa järven miltei kahtia. Kapean harjanteen katkaisee kapea salmi, joka yhdistää harjun molemmin puolin olevat vedet. Muinaisjäännös sijaitsee harjulla, noin 20 x 10 m laajuisella tasaisella, matalana painauman erottuvana alalla, joka on mahdollisesti ihmistoiminnan perua. Maaperä on hiekkaista moreenia, metsätyyppi kuivaa kangasta. Kuoppajäännös on muodoltaan soikea, itäkaakko-länsiluode -suuntainen, kooltaan 2 x 1,5 m ja syvyydeltään 0,6 m. Kuopan pohjaan tehdyssä lapionpistossa havaittiin normaali maannos. Kuoppaa peittää runsas suopursukasvusto. Kohde on hyvin säilynyt.
Inventointi 2024: Polku kulkee heti kuopan pohjoispuolella. Kuoppa on ennallaan. |
| metsakeskus.1000006361 |
615 |
Lauttalampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
525053.06100000 |
7274709.13400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006361 |
Kohde sijaitsee Iso-Syötteestä 4,5 km etelälounaaseen, Pytkynharjun pohjoispuolella sijaitsevan Lauttalammen länsipään pohjoisrannalla, paikoitusalueen reunassa, lammesta noin 20 m päässä. Lammen rantaan tulee tie, jonka päässä on paikoitusalue. Paikoitusalueen ja lammen väliin jää matala, pitkänomainen, itä-länsi -suuntainen kankare, jolla asuinpaikka sijaitsee. Maanpinta on kulunut ja mineraalimaa on paikoin näkyvissä. Maaperä paikalla on hiekkaa, metsätyyppi on karua kangasta. Asuinpaikan laajuus on noin 30 x 30 m. Paikalla on havaittu kvartsi-iskoksia, kivilaji-iskos ja palaneita kiviä. Löytöjä ei ole otettu talteen.
Vuoden 2010 inventoinnissa kohde oli ennallaan. Maanpinnassa näkyi jonkun verran kvartsi-iskoksia ja palaneita kiviä.
Inventointi 2024: Alueella kulkee paljon polkuja, jotka ovat rikkoneet maanpintaa. Muinaisjäännösalueelta ei havaittu kivikauteen viittavia löytöjä. Muinaisjäännösalueelta ei havaittu myöskään palaneita kiviä. Inventoinnin aikaan maanpintaa peitti havunneulaset ja lehdet, joka vaikeutti maanpinnan havainnointia. Kohteen lounais- ja
länsipuolella on pidetty avotulta ilmeisesti retkeilijöiden toimesta. |
| metsakeskus.1000006362 |
615 |
Metsälänsuvanto |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
521581.46000000 |
7274885.05400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006362 |
Kohde sijaitsee Iso-Syötteestä 7 km lounaaseen, aivan Syöte Life -alueen rajalla, Pärjänjoesta noin 50 m pohjoiseen, tasaisen kankareen laen reunalla, jonka rinteet viettävät jyrkästi Pärjänjokeen ja siihen laskevaan pieneen ojaan. Maaperä on hiekkaa, metsätyyppi kuivaa kangasta. Paikalla on kuoppa, joka on muodoltaan pyöreä, halkaisijaltaan 1,5 m ja syvyydeltään 0,4 m. Kuopan pohjaan tehdyssä lapionpistossa on havaittu paksu huuhtoutumiskerros, jossa on runsaasti hiiltä. Kohde on hyvin säilynyt. |
| metsakeskus.1000006363 |
498 |
Keimiöniemi |
10002 |
12006 |
13083 |
11002 |
27000 |
376237.28900000 |
7537465.13400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006363 |
Keimiöniemi on pohjois-eteläsuuntainen, n. 2,5 km pitkä ja noin 1 km leveä niemi Jerisjärven pohjoisrannalla. Niemen eteläosassa maaperä on kivistä moreenia ja kasvillisuus mäntyvaltaista sekametsää. Niemen lounaisosassa on Keimiöniemen tila, jonka pohjoispuolella kohde sijaitsee.
Kohde on aivan entisen pellon ja metsän rajalla olevalla tasaisella kankaalla n. 80 m päässä lännessä olevasta Jerisjärven rannasta. Metsä alkaa paikalta viettää loivasti kohti rantaa. Maaperä on varsin kivistä moreenia. Puusto koostuu suurehkoista männyistä, kuusista ja koivuista ja aluskasvillisuus mustikkavaltaisesta varvikosta. Paikan eteläpuolella ollut entinen pelto on nykyään omakotitalon pihapiiriä, jota käytetään maanviljelysvälineistön sijoituspaikkana. Talo sijaitsee kohteelta n. 50 m etelään.
Vuoden 1995 inventoinnissa Hilkka Oksala löysi Keimiöniemen lounaislaidalta 7 x 6 x 2,5 m kokoisen ylöspäin suippenevan kivilohkareen, jonka hän uskoi olevan seitakivi. Kiveen nojaa siitä lohjennut kappale, joka muodostaa sen kaakkoispuolelle onkalon. Onkaloa lienee Oksalan mukaan käytetty uhraamiseen. Kivi on osin sammalpeitteinen. Aivan kiven pohjoispuolella kulkee polku Keimiöniemen kalakentän eteläpäähän.
Aarne Äyräpää mainitsee Keimiöniemen yhtenä Muoniossa tunnetuista seitapaikoista. Tarkempaa kuvausta itse seidasta Äyräpää ei esitä, mutta Oksalan löytämä lohkare lienee loogisin vaihtoehto seidaksi Keimiöniemellä. Vuoden 2004 inventoinnissa paikan koordinaatit mitattiin GPS-laitteella ja siitä otettiin muutama valokuva. Oksalan tulkinta seitakivestä lienee perusteltu; kivi on ainoa niemellä havaittu selkeästi ympäristöstään poikkeava luonnonmuodostuma. Vuoden 2008 tarkastuksessa puolestaan viitataan mahdollisuuteen, että seita on voinut jäädä niemen uudemman asutuksen tuhoamaksi. |
| metsakeskus.1000006364 |
615 |
Hanhilammen ranta |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
527129.23300000 |
7274638.17200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006364 |
Kohde sijaitsee Iso-Syötteestä 4 km etelälounaaseen, Hanhilammen rannasta 0,1 km pohjoiseen, jyrkkärinteisen kankareen laen reunassa. Maaperä paikalla on hiekkaista moreenia, metsätyyppi kuivahkoa kangasta. Paikalla on muodoltaan pitkänomainen, länsiluode-itäkaakko -suuntainen kuoppa, joka on kooltaan 2 x 1,5 m ja syvyydeltään 0,8 m. Kuopan pohjaan tehdyssä lapionpistossa on havaittu huuhtoutumiskerros.
Kohde tarkastettiin vuoden 2010 inventoinnissa. Se sijaitsee korkealla, jyrkkärinteisellä soraharjanteella, jossa kasvaa mäntyä, kuusta ja jonkin verran lehtipuita. Rehevä aluskasvillisuus, varpuja ja sammalta. Paikalla on lähes kolmionmuotoinen kuoppa; mitat 2,5 x 2 m, syvyys 1,2 m. Huuhtoutumiskerros kuopan yläreunassa noin 5 cm. Kuoppa ajoittuu todennäköisesti historialliseen aikaan (kosteassa ja rehevässä maaperässä huuhtoutumiskerros kehittyy paljon nopeammin kuin kuivassa hiekkamaassa).
Inventointi 2024: Kohde on ennallaan. Kuopan koillisreunalla kasvaa kuusi. |
| metsakeskus.1000006365 |
498 |
Kalliorova |
10002 |
12006 |
13083 |
11002 |
27000 |
368625.34600000 |
7539226.40500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006365 |
Junkirova on n. 1,5 km laajuinen vaara n. 8,5 km Muonion kirkolta itään. Vaaran osin avokalliota oleva loivasti kumpuileva laki kohoaa korkeimmillaan n. 337,5 m merenpinnan yläpuolella. Laella kasvaa harvakseltaan nuorehkoja mäntyjä ja sen aluskasvillisuus koostuu puolukka- ja variksenmarjavaltaisesta varvikosta ja jäkälistä. Avokalliota on näkyvissä pienehköinä laikkuina ympäri vaaran lakea. Lisäksi laella on runsaasti irtokiviä, joiden koko vaihtelee 20 cm:stä reiluun metriin.
Kohde sijaitsee laen luoteisosassa n. 315 m korkeudella merenpinnasta. Paikalta on matkaa Junkirovan laella etelässä sijaitsevaan pieneen lampeen n. 250 m ja luoteispuolella kulkevaan metsäautotiehen n. 300 m. Aivan kohteen länsilounaispuolella on pieni suolampare.
Paikalla on 5 x 4 x 2 m kokoinen kivilohkare, joka on osittain irronnut kalliosta. Luoteisnurkaltaan kivi tukeutuu kallioon ja kaakkoisnurkaltaan irtokiveen. Lohkareen alle jää tyhjä tila, jonka korkeus on itälaidalla n. 30-50 cm. Länsilaidalla onkalo supistuu matalaksi aukoksi. Kivi muistuttaa hyvin paljon Lauri W. Pääkkösen kuvailua:"Lapin seita neljällä aluskivellä. Samanlainen Kalliorovassa 5 km Muonion kirkolta itäänkäsin" (Pääkkönen 1901). Junkirovan kivilohkareen alla on kahden aluskiven lisäksi pari suurempaa kiveä, joihin lohkare ei tosin tukeudu, mutta nämä ovat ilmeisesti loput Pääkkösen mainitsemista neljästä aluskivestä. Lisäksi Aarne Äyräpää mainitsee Kalliorovan seitapaikkana (Äyräpää 1931:245). Junkirovaa, jonka päällä on laajalti avokalliota, on ilmeisesti aikaisemmin kutsuttu Kalliorovaksi. Nykyisillä kartoilla Kalliorova -nimistä paikkaa ei enää mainita.
Kivilohkareen alla oleva tyhjä tila lienee ollut käytössä uhraamistarkoituksessa. Jäänteitä uhrilahjoista ei siellä kuitenkaan havaittu. Kiven alta saatiin havaintoja vaaleasta tahnamaisesta maasta, mikä saattaisi olla jäännöksenä orgaanisperäisistä uhrilahjoista. Todennäköisesti maaperän koostumus on muodostunut kiven alla majailleiden eläinten jätösten vaikutuksesta.
Kohteen sijainti tarkastettiin 2004 inventoinnissa. Aikaisemmassa vuoden 1995 inventoinnissa sen arveltiin sijaitsevan länsipuolisella Kalkinrovalla. Kivi näkyy harvan puuston vuoksi varsin pitkälle.
Vuoden 2008 tarkastuksessa arvioitiin vaaran alueella olevan useita aiempiin seitakuvauksiin sopivia kiviä, joten seidan paikantamisen edellytyksenä ovat lisätutkimukset kuten fosfaattianalyysit. |
| metsakeskus.1000006366 |
615 |
Pikku Romesuo |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
526111.63600000 |
7276438.44700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006366 |
Kohde sijaitsee Iso-Syötteestä 2 km lounaaseen, Romevaaran loivasti Pikku Romesuohon viettävän rinteen reunassa, suon koillislaidassa. Maaperä on hiekkaista moreenia, metsätyyppi kuivaa kangasta. Paikalla on muodoltaan pyöreä, halkaisijaltaan 1,5 m kokoinen ja syvyydeltään 0,4 m oleva kuoppa, joka avautuu etelään eli suohon viettävään rinteeseen päin.
2023: Kohde on kunnossa. Kuopasta alun perin peräisin oleva maa näyttää olevan kuopan itäkaakkoispuolella. |
| metsakeskus.1000006367 |
98 |
Hahmajärvi Likoranta |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27007 |
416283.76800000 |
6753565.38800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006367 |
Hahmajärven pohjoisosan itärannalla, noin 25 metriä Hahmajoen suusta etelään on Hahmajärven rannasta viiden metrin päässä sijaitsevaan matalaan kalliokumpareeseen hakattu 60 cm pitkä vaakaviiva, jonka keskeltä lähtee 19 cm korkuinen pystyviiva. Hakkaus on 1-2 cm syvä ja se on noin 30 cm maanpinnan yläpuolella. Hakkausta pidetään Vuohikosken sahaan liittyvänä vedenkorkeusmerkkinä. Saha oli toiminnassa vuosina 1765-1850. Sahalla oli Hahmajoessa kaksi patoa, joiden takia vesi tulvi kyläläisten rantaniityille. Kyläläisten valitusten seurauksena Hahmajärvelle määriteltiin tietty korkeus, jolla vedenpinnan tuli olla tiettynä päivänä vuodesta. Vuoden 1936 järvenlaskun seurauksena hakkaus on jäänyt kuivalle maalle. |
| metsakeskus.1000006367 |
98 |
Hahmajärvi Likoranta |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27008 |
416283.76800000 |
6753565.38800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006367 |
Hahmajärven pohjoisosan itärannalla, noin 25 metriä Hahmajoen suusta etelään on Hahmajärven rannasta viiden metrin päässä sijaitsevaan matalaan kalliokumpareeseen hakattu 60 cm pitkä vaakaviiva, jonka keskeltä lähtee 19 cm korkuinen pystyviiva. Hakkaus on 1-2 cm syvä ja se on noin 30 cm maanpinnan yläpuolella. Hakkausta pidetään Vuohikosken sahaan liittyvänä vedenkorkeusmerkkinä. Saha oli toiminnassa vuosina 1765-1850. Sahalla oli Hahmajoessa kaksi patoa, joiden takia vesi tulvi kyläläisten rantaniityille. Kyläläisten valitusten seurauksena Hahmajärvelle määriteltiin tietty korkeus, jolla vedenpinnan tuli olla tiettynä päivänä vuodesta. Vuoden 1936 järvenlaskun seurauksena hakkaus on jäänyt kuivalle maalle. |
| metsakeskus.1000006368 |
615 |
Pärjänlahti |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
529026.47000000 |
7273704.55000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006368 |
Kohde sijaitsee Iso-Syötteestä 5 km eteläkaakkoon, Naamankajärven länsirannalla, järvestä noin 150 m ja Syötekylään vievästä maantiestä 30 m päässä, jyrkän rinteen juurella, muuta maastoa tasaisemmalla kohdalla pienen suon laidassa. Maaperä on hiekkaa, metsätyyppi kuivaa kangasta. Paikalla on muodoltaan pyöreä kuoppa, jonka halkaisija on 1,5 m ja syvyys 0,6 m. Kuoppaan pohjaan tehdyssä lapionpistossa on havaittu huuhtoutumiskerros, jossa on hieman hiiltä. Muinaisjäännös on hyvin säilynyt.
Inventointi 2024: Retkeilyreitti kulkee heti kuopan itäpuolelta. Lähialueelta ei tavattu muita kuoppia. Kuoppa on muinaisjäännösrekisterin mukainen. |
| metsakeskus.1000006369 |
615 |
Rometölväs |
10002 |
12004 |
13047 |
11002 |
27000 |
527363.00000000 |
7275870.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006369 |
Kohde sijaitsee Iso-Syötteestä 3,5 km etelälounaaseen, Romevaaran laelta 0,9 km eteläkaakkoon, Rometölvään kaakkoon ja etelään viettävän rinteen kallioisella reunalla. Sen eteläpuolella on laajat suoalueet ja idässä runsaan 1 km päässä Riihikummun mökkikylä. Paikalla on neljä kivipöytää (ks. erilliskohteet), jotka sijaitsevat kalliolla. Metsätyyppi on kuivaa kangasta. Kivipöydät ovat sekä ajoitukseltaan että luonteeltaan epämääräisiä. Ne saattavat olla luonnontyötä tai ihmisen toimintaan liittyviä. Suuria kivipöytiä tiedetään palvotun seitoina.
2023: Kohde on säilynyt ennallaan ja kivipöydät olivat vuonna 2005 ilmoitetuissa sijainneissa. Aluerajaus laajennettu pöytäkiven 5 alueelle. |
| metsakeskus.1000006371 |
859 |
Metelinkangas NE |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
447757.00000000 |
7178764.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006371 |
Kohde sijaitsee Kukkolanvaaran pohjoispuolisen Metelinkankaan koillisreunalla, kankaan pohjoiskulmalla sijaitsevan laajan sorakuopan itäpuolella. Maasto on luontaista vallimaista rantakivikkoa. Inventoinnin 2004 mukaan vallissa erottuu matala, pyöreä kohouma (halk. 6 m), jonka keskelle on kaivettu kuoppa. Jäännös on tulkittu röykkiön ja rakkakuopan välimuodoksi. Kuoppa voi olla myöhemmin kaiveltu. V. 2004 inventoinnin mukaan Appelgrenin mainitsema röykkiö on ilmeisesti tuhoutunut soranotossa. |
| metsakeskus.1000006372 |
859 |
Isokangas 1 |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
439648.00000000 |
7188935.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006372 |
Kohde sijaitsee Ojakylän koillispuolisella hiekkakankaalla, Metsähakaan vievän tien pohjoispuolella. Paikalla on seitsemän maakuoppaa tiiviinä ryhmänä. Kuopat voivat olla joko esihistoriallisia keittokuoppia tai nuorempia hiili- tms. kuoppia.
Kuopat sijaitsevat n. 70 m leveällä metsäpalstalla, jonka kummallakin sivulla on metsätie. Alue on aaltoilevaa dyynimäistä maastoa. Kuopat sijaitsevat palstan pohjoispäässä, noin 20 m pohjoiseen palstan kaakkoisreunalla olevan tien katkaisemasta hiekkatöyräästä. Kyseinen metsäpalsta on avohakattu lukuun ottamatta koillispäädyn suoaluetta sekä lounaispäätyä, joka on hakattu aiemmin ja jossa kasvaa mäntytaimikkoa. Hakkuu on ilmeisesti tehty edellisen tarkastuksen jälkeen. Kuopat eivät ole vahingoittuneet hakkuun yhteydessä. Maaperä on hienoa hiekkaa.
Kuopat sijaitsevat tiiviinä rykelmänä, etäisyydet niiden välillä vaihtelevat 1-5 metriin. Kuoppien halkaisija on n. 2 – 3,5 m ja syvyys 0,4 – 1 m. Kuoppien kairauksissa ja koepistoissa on havaittu huuhtoutumiskerros ja selvä hiilikerros. Siten kuopat voivat olla joko esihistoriallisia keittokuoppia tai nuorempia hiili- tms. kuoppia. |
| metsakeskus.1000006373 |
859 |
Kivimaanselkä 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
442491.52900000 |
7189989.96900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006373 |
Kohde sijaitsee Ojakylän ja Muhoksen rajan puolimaissa olevan Kivimaanselän keskivaiheilla, hiekkakankaalla olevalla kallioisella alueella. Kivimaanselän eteläreunassa kulkee metsäautotie kohti kaakkoa.
Metsäautotieltä 350 m koilliseen on inventoinnissa 2001 todettu yksi röykkiö, vuonna 2004 kaikkiaan viisi pientä kivikasaa. Pohjoisimpana on suurin (2 x 2 x 0,7 m) kasoista. Muut sijaitsevat etelään ja lounaaseen ja ovat pienempiä. Kivikasat liittyvät alueelta tehtyyn kivenottoon. |
| metsakeskus.1000006374 |
859 |
Kivimaanselkä 2 |
10002 |
12004 |
13047 |
11002 |
27000 |
442191.64500000 |
7190129.91300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006374 |
Kohde sijaitsee Ojakylän ja Muhoksen rajan puolimaissa olevan Kivimaanselän keskivaiheilla, hiekkakankaalla olevalla kallioisella alueella. Kivimaanselän eteläreunassa kulkee metsäautotie kohti kaakkoa.
Metsäautotieltä 350 m koilliseen ja 300-350 m kohteesta Kivimaanselkä 1 länsiluoteeseen on pienellä kalliosaarekkeella 2001 ja 2004 inventoinneissa todettu kookas soikea kivilaaka (230 x 120 x 35-40 cm), joka lepää kolmen kiven päällä. Kyseessä on selvästi ihmisen asettelema rakennelma, joka on inventoinnissa tulkittu kivipöydäksi. Kivestä koilliseen kalliossa on useiden metrien laajuinen syvennys, josta on mahdollisesti otettu kiveä.
|
| metsakeskus.1000006375 |
859 |
Vesala SW |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
454146.92800000 |
7161601.42500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006375 |
Kohde sijaitsee Tyrnävänjoen Ylipäässä, joen eteläpuolella, joen pohjoispuolisesta Vesalan talosta 300 m lounaaseen. Maasto on puolisen kilometriä pitkän, kaakko-luodesuuntaisen moreeniharjanteen joenpuoleista rinnettä. Palsta 75.5 on hakattu ja laikutettu. Sen luoteisrajaa kulkee ajoura lounaaseen.
Kohde sijaitsee hakatun ja laikutetun palstan länsipuolisen palstan itäkulmassa, luoteesta tulevan ja lounaaseen kääntyvän ajouran kohdalla. Ajourasta noin 15 metrin etäisyydelle saakka, pienehköllä tasanteella, on 2004 inventoinnissa havaittu puolenkymmentä kvartsia ja pari palanutta kiveä. Maaperä oli kivikkoista, mutta paikoin hiekkaisempaa. Kohde on arvioitu pienialaiseksi ja niukkalöytöiseksi. Kohde voi jatkua länteen tai luoteeseen, mutta alue on hakkaamaton ja laikuttamaton eikä siltä tehty havaintoja. |
| metsakeskus.1000006376 |
859 |
Kiikkukaarto SW |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
444850.61700000 |
7176855.26200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006376 |
Kohde sijaitsee Ängeslevänjoen Paarmakosken itärannalla, noin 1,2 km Honkakosken talosta luoteeseen. maasto on hiekkaista, loivasti ja aaltoilevaa mäntyä kasvavaa joenrantakangasta, joka muuttuu kauempana joesta kohti koillista kurottaviksi hiekkakaarroiksi. Kiikkukaarto on Honkakosken tien itäpuolella oleva kapea, koilliseen jatkuva hiekkaharjanne. Kiikkukaarron kaakkoispuoli ja tien itäpuoli on äskettäin raivattu pelloksi.
Kiikkukaarron lounaispäästä on todettu 2004 inventoinnissa kuusi asuinpainannetta, joista suurin on 5 x 12-13 m ja syvyydeltään 40 cm, muiden halkaisija on 5-7 metriä ja syvyys 40-50 cm. Kahdesta painanteesta on tavattu koepistoissa likamaata ja toisesta myös palaneita kiviä. Lisäksi alueella kolme epämääräseimpää kuoppaa tai painannetta. |
| metsakeskus.1000006377 |
859 |
Peurapirtinkangas NW 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
446000.16200000 |
7173846.47700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006377 |
Kohde sijaitsee Ängeslevänjoen itärannalla noin 2 kilometriä Honkakosken talosta eteläkaakkoon. Peurapirtinkangas on laajahko, paikoin kivikkoinen hiekkakangas, jonka luoteisosan halki kulkee metsätie. Osa kankaasta on hakattu ja äestetty äskettäin. Kankaan luoteiskulmalla on hakatulla alueella, tien ja joen välissä, loiva terassimainen hiekkava tasanne.
Paikalta on 2004 inventoinnissa todettu 7-8 kookasta asuinpainannetta. Ne sijaitsevat rannansuuntaisella, 150 metriä pitkällä ja 20-40 m leveällä alueella, sen koillisosassa. Painanteet ovat pyöreähköjä tai soikeita ja syviä (50-100 cm). Suurimman (25 x 8 m) pohjassa erottui äestysurassa palaneita kiviä. Muut havaitut palaneet kivet ja kvartsit olivat painanteiden ulkopuolella. Likamaa oli heikkoa.
Peurapirtinkankaan pohjoispuolella, Niittykoskelle länteen kääntryvän tienhaaran pohjoispuolella, heti tien länsipuolella (p = 717708, i = 344649, z = 55) on kolme asuinpainannetta muistuttavaa painannetta, mutta yhteen tehdystä koekuopasta ei todettu mitään selvää merkkiä kulttuurikerroksesta. Tämä kohde on nimetty myöhemmin Tyrnävä Vuovakangas lounas 2. |
| metsakeskus.1000006378 |
51 |
Pujonkulma |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
204822.00000000 |
6806583.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006378 |
Pujonvahe-nimisen tien molemmin puolin, meren rantaviivaa seuraillen noin 100 metrin päässä nykyrannasta 100 metrin matkalla on ensimmäisen maailmansodan aikainen taistelukaivanto. Kaivanto, joka on tehty loivasti mutkittelevaksi, on säilynyt parhaiten tien eteläpuolella. Kaivanto on osin kylmämuurauksella vahvistettu. Tien pohjoispuoleinen kaivanto on täytetty lehdillä, oksilla ja puutarhajätteellä. |
| metsakeskus.1000006379 |
859 |
Ketuntörmänoja |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
438808.00000000 |
7189662.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006379 |
Kohde sijaitsee Isokankaan eteläosassa olevalla Ketuntörmällä, Ketuntörmänojan kummallakin puolella, lähellä jyrkästi Isokankaanalussuolle laskevan törmän reunaa. Paikalla on viisi kuoppaa, kolme ojan pohjois- ja kaksi eteläpuolella. Sijaintinsa ja rakenteensa perusteella ne ovat todennäköisesti pyyntikuoppia.
Kuopat sijaitsevat Ketuntörmällä Isonkankaanalussuolle virtaavan Ketuntörmänojan molemmin puolin lähellä törmän reunaa. Ketuntörmänoja virtaa törmän läheisyydessä syvässä ja jyrkkäreunaisessa uomassa. Maasto törmän päällä on kohtalaisen tasainen. Maaperä on hienoa hiekkaa. Kankaalla kasvaa tiheästi nuorehkoa mäntyä.
Kaksi kuopista sijaitsee Ketuntörmänojan eteläpuolella. Kuoppa 1 (2,7 x 3,3,x 0,4 m) on parin metrin päässä törmän reunan ja ojan uoman muodostamassa nurkkauksessa. Kuoppa 2 (2,2 x 3,7 x 0,4 m) sijaitsee siitä 14 m kaakkoon, Ketuntörmän korkeimman kohdan itäpuolella, itään päin loivasti laskevassa rinteessä. Kuopat ovat soikeita ja kummassakin on keskellä selvä huuhtoutumiskerros, jonka seassa on hiiltä.
Ketuntörmänojan pohjoispuolella on kolme kuoppaa, joista eteläisin kuoppa 3 (1,8 x 2,8 x 0,5 m) sijaitsee aivan törmän reunalla 4 m kankaan laella kulkevan tien länsipuolella, kohdassa jossa tie haarautuu kolmeksi. Eteläreunalla näkyy vallia. Kuoppa 4 (2,1 x 2,4 x 0,4 m) sijaitsee edellisestä noin 70 metriä pohjoiseen, tien ja törmän puolessa välissä, noin 2 m kummastakin. Molemmissa kuopissa on vahva huuhtoutumiskerros. Kuopasta 4 noin 15 metriä pohjoiseen, törmän taitteessa, sijaitsee epämääräisen muotoinen, pyöreähkö ja laakea kuopanne (1,3 x 1,3 x 0,2 m). Myös siinä on paikoin paksu huuhtoutumiskerros.
Vuonna 2012 tehdyn hiekan kotitarveoton takia tehdyssä tarkastuksesa vain kuopat 1, 3 ja 4 havaittiin tässä kohteessa ja niiden sijainti mitattiin gps-laitteella. Kankaan reunaa pohjoseen sijaitsee Ketuntörmän sekä Isokankaan (2 - 4) kohteiden pyyntikuoppia. |
| metsakeskus.1000006380 |
859 |
Ketuntörmä |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
438668.05900000 |
7189926.98800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006380 |
Kohde sijaitsee Isokankaan eteläosassa, Ketuntörmästä pohjoiseen. Kuopat sijaitsevat lähellä törmän reunaa, reunan suuntaisesti kulkevan tien molemmin puolin. Paikalla on seitsemän kuoppaa, jotka sijaintinsa perusteella ne ovat todennäköisesti pyyntikuoppia. Ne kuuluvat todennäköisesti Ketuntörmäojan kohteen kanssa samaan pyyntikuoppajärjestelmään.
Isokangas on luode-kaakkosuuntainen mäntykangas, joka kohoaa jyrkkänä törmänä Isokankaanalussuolta. Maaperä on hienoa hiekkaa. Lähellä törmää on metsätie, lisäksi alueella on muita tieuria joita kaikkia ei ole merkitty karttaan.
Kuopat sijaitsevat Isokankaan lounaisreunalla noin 150 metrin matkalla ja alle 20 metrin etäisyydellä jyrkästi laskeutuvasta törmästä ja 12-40 metrin etäisyydellä toisistaan. Kuopat 1 (2,2 x 2,3 x 0,4 m), 2 (2,1 x 2,3 x 0,4 m), 4 (1,5 x 1,6 m), 5 (1,8 x 2,4 x 0,3 m) ja 7 (2,0 x 2,2 x 0,2 m) sijaitsevat tien itäpuolella 2-15 m tiestä ja 10–25 m törmän reunasta. Kuopat 3 (1,5 x 1,5 x 0,2 m) ja 6 (2,5 x 2,5 x 0,25 m) ovat tien länsipuolella, edellinen aivan törmän reunalla ja jälkimmäinen 5 metrin päässä törmästä. Kuopissa 1, 2 ja 7 on huuhtoutumiskerroksen seassa hieman hiiltä ja kuopassa 2 hieman vallia. Pääosin kuopat ovat pyöreitä, vain yksi niistä on soikea. Maannoksen perusteella kuopilla on ikää ainakin useita satoja vuosia. Jos kohde on rantasidonnainen, se ajoittuu aikaisintaan noin 900 eKr. |
| metsakeskus.1000006381 |
859 |
Isokangas 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
438563.10100000 |
7190139.90000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006381 |
Kohde sijaitsee Isokankaan keskivaiheilla. Paikalla todettin vuonden 2006 inventoinnissa yksittäinen kuoppa kankaan törmän reunalla.
Isokangas on luode-kaakkosuuntainen mäntykangas, joka kohoaa jyrkkänä törmänä Isokankaanalussuolta. Maaperä on hienoa hiekkaa. Kuoppa on muodoltaan pyöreähkö ja varsin syvä (2,2 x 2,5 m x 0,4 m). Kuoppa sijaitsee noin 10 m törmästä ja 15 m tiestä, sen länsipuolella. Huuhtoutumiskerroksessa näkyy keskellä hiilen sekaista hiekkaa. Sijaintinsa ja rakenteensa perusteella kyseessä on todennäköisesti pyyntikuoppa.
Vuoden 2012 tarkastuksessa todettiin lisäksi tästä noin 65 m etelään, aivan törmän reunassa toinen ilmeinen pyyntikuoppa, halkaisijaltaan noin 2 m (kuoppa 2, ks. alakohde). |
| metsakeskus.1000006382 |
859 |
Isokangas 3 |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
438543.11100000 |
7190299.83300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006382 |
Yksittäinen kuoppakohde sijaitsee Isokankaan keskivaiheilla, noin 70 m törmästä ja noin 30 m tien itäpuolella. Sijaintinsa ja rakenteensa perusteella se on mahdollisesti pyyntikuoppa.
Isokangas on luode-kaakkosuuntainen mäntykangas, joka kohoaa jyrkkänä törmänä Isokankaanalussuolta. Maaperä on hienoa hiekkaa. Kuoppa sijaitsee Isokankaan keskiosassa, luode-kaakko -suuntaisen matalan harjanteen päällä. Palsta on harvennushakattu. Kuoppa on metsäkoneen kulku-uran kohdalla. Kuopasta 20 m etelään on palstan rajakivi. Kuoppa on pyöreä (halk.1,4 m, syvyys noin 20 cm). Yksittäisenä kuopan käyttötarkoitus on epäselvä, mutta mahdollisesti se kuuluu Isokankaan muiden kohteiden kanssa samaan pyyntikuoppajärjestelmään.
|
| metsakeskus.1000006383 |
859 |
Isokangas 4 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
438333.19600000 |
7190519.74400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006383 |
Kohde sijaitsee Isokankaan keskivaiheilla, lähellä Korkiakaartoa. Paikalla on kolme kuoppaa rivissä aivan kankaan törmän reunalla. Sijaintinsa ja rakenteensa perusteella ne ovat todennäköisesti pyyntikuoppia.
Isokangas on luode-kaakko -suuntainen mäntykangas, joka kohoaa jyrkkänä törmänä Isokankaanalussuolta. Kuoppien eteläpuolella on matala syvänne törmän reunassa. Maaperä on hienoa hiekkaa. Kuoppia on kolme ja ne sijaitsevat aivan törmän reunalla 8 ja 12 m etäisyydellä toisistaan. Kuopat ovat varsin pieniä ja matalia (halk. 1,4 – 1,6 m, syvyys 15 – 20 cm). Kuopissa on selvä huuhtoutumiskerros. kahden kuopan reunalla on kaksoismaannos. Sijainnin, ulkomuodon ja lähikohteiden perusteella jäännökset ovat pyyntikuoppia.
|
| metsakeskus.1000006384 |
859 |
Isokangas 5 |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
438233.23100000 |
7190769.64000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006384 |
Kohde sijaitsee Isokankaalla, lähellä Korkiakaartoa. Paikalla on kuusi pienehköä kuoppaa, joista kolme on lähellä törmän reunaa ja kolme metsätien molemmin puolin. Sijaintinsa ja rakenteensa perusteella ne ovat todennäköisesti pyyntikuoppia.
Isokangas on luode-kaakkosuuntainen mäntykangas, joka kohoaa jyrkkänä, mutta suhteellisen tasalakisena Isokankaanalussuolta. Kuopat sijaitsevat kankaan keskiosassa, Isosuolta laskevan ojan molemmin puolin. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kangasta, jossa kasvaa hieman kuusta ja katajaa. Maaperä on hienoa hiekkaa.
Kaikki kuopat ovat pieniä ja pyöreitä. Eteläisin kuoppa 1 (1,3 x 1,3 x 0,25 m)sijaitsee aivan törmän reunalla, 60 m ojan eteläpuolella, muut kuopat ovat ojan pohjoispuolella. Kuoppa 2 (1,1 x 1,1 x 0,5 m) sijaitsee välittömästi ojan pohjoispuolella törmän läheisyydessä. Siinä on jyrkkäreunainen keskuskuoppa (50 x 60 cm). Kuoppaa on mahdollisesti kaiveltu myöhemmin. Kuoppa 3 (1,5 x 1,5 x 0,4 m) on edellisestä 20 m pohjoiseen ja 10 m törmästä. Se on pieni ja jyrkkäreunainen. Kuopat 4 ja 5 sijaitsevat 60 m pohjoiskoilliseen edellisistä, lähellä metsätietä. Kuopassa 4 (1,7 x1,7 x 0, 35 m) on jyrkkäreunainen keskuskuoppa (1 x 1 x 0,25 m). Kuoppa 5 (1,4 x 1,4 x 0,2 m) sijaitsee aivan tien reunassa. Kuudes kuoppa sijaitsee 20 m edellisestä, 10 m tien pohjoispuolella. Kuoppa on matala, mutta toisesta reunastaan jyrkkä. Muutaman metrin päässä on pieni epämääräisen muotoinen moderni kuoppa. Tien eteläpuolella on pieni hiekanottoalue.
Kohteen kuopat ovat olemukseltaan epämääräisiä ja kooltaan pieniä ja jyrkkäreunaisia, mikä viittaisi siihen että ne eivät ole kovin vanhoja. Huuhtoutumiskerroksen paksuuden perusteella niillä on kuitenkin ikää muutama sata vuotta. Sijaintinsa puolesta ne voivat olla osa kankaan reunassa kulkevaa pyyntikuoppajärjestelmää.
|
| metsakeskus.1000006385 |
859 |
Isokangas 6 |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
437698.44800000 |
7191619.30100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006385 |
Kohde sijaitsee Isokankaan luoteispäässä. Paikalla on viisi kuoppaa, jotka sijaintinsa ja rakenteensa perusteella ovat mahdollisesti pyyntikuoppia. Kuopat sijaitsevat Isokankaan kolmiomaisessa ja jyrkkätörmäisessä luoteispäädyssä, kohdassa jossa Isokangas ja Viitanselkä yhdistyvät. Tasaisen harjanteen maaperä on hienoa hiekkaa ja sillä kasvaa pelkkää mäntyä.
Eteläisimmät kuopat 1 (2,2 x 2,7 x 0,2 m) ja 2 (2,5 x 2,5 x 0,2 m) sijaitsevat 20 m etäisyydellä toisistaan noin 4-5 m etäisyydellä törmästä ja osittain sen reunaa kulkevan polun kohdalla, jolloin pintaturve on paikoin kulunut pois. Kuopat ovat matalia ja laakeita, kuopassa 1 on matalat vallit (ulkohalk. 4 m). Kolmas kuoppa (2,7 x 3,5 x 0,35 m) sijaitsee runsaat 20 m pohjoiseen kuopasta 2 ja noin 12 m törmästä. Neljäs kuoppa (2,5 x 3,8 x 0, 5 m) sijaitsee kolmiomaisesti levenevän päädyn keskellä, noin 15 m päässä törmästä ja noin 30 m pohjoiskoilliseen kuopasta 3. Se on suuri ja soikea, koillispäädystään jyrkkä ja lounaispäädystään loiva. Lisäksi 50 m luoteeseen näistä kuopista, aivan törmän reunaa kulkevan polun vieressä on matala kuoppa (1,1 x 1,1 x 0,2 m), joka on selvästi pienempi kuin muut kuopat. Kuopissa näkyy kairauksissa huuhtoutumiskerrokset. Ne ovat rakenteen ja sijainnin perusteella todennäköisesti pyyntikuoppia.
Eteläisimmän kuopan kaakkoispuolella polun itäpuolella on kaksi pientä modernia kuoppaa (1 x 1 x 0,15 m), joiden etäisyys toisistaan on 15 m. Niissä ei havaittu huuhtoutumiskerrosta. |
| metsakeskus.1000006386 |
859 |
Viitanselkä |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
439112.88500000 |
7190389.79900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006386 |
Kohde sijaitsee Viitanselän kaakkoisosassa, lähellä Isosuon reunaa. Paikalla on kahdeksan kuoppaa, joista kuusi on selkeästi kahdessa rivissä, sekä kaksi muuta hieman pienempää ja epämääräisempää kuoppaa. Kuopat ovat mahdollisesti esihistoriallisia keittokuoppia.
Kohde sijaitsee luode-kaakkosuuntaisen Viitanselän kaakkoispäässä, Voitien eteläpuolella. Maasto laskee Isosuota kohti useina kapeina terasseina. Kuopat sijaitsevat alimman terassin päällä, lähellä suon reunaa. Maaperä on karkeaa hiekkaa. Kasvillisuus on kuivaa mäntykangasta. Alue on harvennushakattu ja paikalle on jätetty runsaasti hakkuujätettä.
Kuusi kuopista on kahdessa rivissä. Kaikki kuopat ovat pyöreitä. Kuopat 1-4 ovat suunnilleen samankokoisia (1,3-1,7 x 1,3-1,7 x 0,3-0,35) ja sijaitsevat länsiluode-itäkaakko –suuntaisessa rivissä 5 m välein toisistaan. Kuopat 5 (2,4 x 2,4 x 0,45) ja 6 (1,3 x 1,3 x 0,3 m) sijaitsevat alapuolisessa rinteessä 15 m päässä toisistaan. Kuoppa 5 on selvästi muita suurempi ja syvempi. Kuopat 7 (1,2 x 1,2 x 0,35 m) ja 8 (1,4 x 1,4 x 0,3 m) sijaitsevat 10 m itään kuopasta 5. Huuhtoutumiskerroksen vahvuuden perusteella kuopilla on ikää ainakin useita satoja vuosia. Useimmissa näkyy selvästi hiiltä ja muutamassa myös kiviä. Lähes kaikissa kuopissa on myös pohjalla pieni syvempi kuopanne, jossa on usein paksu hiilensekainen turvekerros. Jos kohde on rantasidonnainen, se ajoittuu aikaisintaan noin 1250 eKr. Kuopan 5 eteläpuolella on lisäksi pieni epämääräinen matala kuopanne ja 30 m kaakkoon kaksi matalaa kuopannetta, joissa ei ole selkeää huuhtoutumiskerrosta.
|
| metsakeskus.1000006387 |
859 |
Vainikainen |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
438283.21800000 |
7189430.18300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006387 |
Kohde sijaitsee Isokankaanalussuolla olevan kaarron eteläpäädyssä, Vainikaisesta luoteeseen. Paikalla on yksi kuoppajäännös, jonka käyttötarkoitus ja ajoitus ovat epäselviä.
Kuoppa sijaitsee Isokankaanalussuolla olevalla pitkällä hiekkakaarrolla, joka nousee loivasti ympäröivältä suolta. Kankaalla kasvaa kohtalaisen kookasta mäntyä. Kaarron länsireunassa kulkee kapea metsätie ja sen itäpuolella polku. Kuoppa sijaitsee noin 20 m metsätiestä itään. Se on laakea, varsin matala ja soikea (1,8 m x 2,3 x 0,3 m) ja länsireunastaan jyrkempi. Kairauksissa näkyi huuhtoutumiskerroksen seassa hiiltä. Kuopan käyttötarkoitus on epäselvä.
|
| metsakeskus.1000006389 |
604 |
Sotaplassi |
10001 |
12002 |
13000 |
11033 |
27018 |
317333.00000000 |
6818679.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006389 |
Kohde sijaitsee Anian rantatien eteläpuolella, n. 350 metriä Pirkkalan hautausmaan Vanhalta kirkolta kaakkoon. Ensimmäiset havainnot kohteelta tehtiin vuonna 1965, kun R.V. Turkka löysi kirveen puutarhansa kukkamaasta, kiven vierestä. Viikinkiaikainen kirves (HM 2762) on luetteloitu Hämeen museoon. Kirveen löytöpaikalla olevan maakiven pinnassa on maljamaisia kuopanteita tai hioutumia, jotka on vuoden 2005 tarkastuksessa todettu luontaisiksi.
Kirveen löytöpaikkaa ja sitä ympäröiviä peltoja on tarkasteltu myös inventoinneissa vuosina 1971 ja 1998, mutta mitään kalmistoon viittaavaa ei silloin ole havaittu.
Vuonna 2012 kirveen löytöpaikan NW- ja ENE-puolelta, lähipellolta löydettiin metallinilmaisimella mm. pronssinen miekan ponsi, miekantupenkenkäin, pronssihela sekä pronssirengas (KM 39830: 1-4). Esineet löytyivät peltokerroksesta n. 2-15 cm syvyydestä.
Yhdessä viikinkiaikainen kirves ja metallinilmaisinlöydöt viittaavat mahdolliseen myöhäisrautakautiseen hautaan/kalmistoon. Selkeitä polttohautaukselle ominaisia merkkejä esineistä ei ole havaittavissa. On mahdollista, että nykyisen tilan kohdalla olleella kumpareella on ollut kalmisto, ja osa hauta-esineistöstä on levinnyt maanmuokkaustöiden seurauksena kumparetta ympäröivälle peltoalueelle.
Kohteella olevan tilan alueelta on löytynyt myös rihlatun valurautaisen esineen, mahdollisen kansalaissodan aikaisen kranaatin kappale. Lisäksi alueella on ns. "kivenlouhintapaikka" eli kahdesta kivestä on havaittavissa porausjälkiä
Kuninkaankartan mukaan kirkon kaakkoispuolella, jossain nykyisen Sotaplassin talon ja tien välillä on ollut neljä taloa. Isojakokartassa vuodelta 1767 alue on tyhjä. Pelto, mihin talot paikantuvat on märkä ja alava. On mahdollista, että talot olisivat olleet kumpareella missä Sotaplassin talo nyt sijaitsee. Maastotarkastuksen aikana vuonna 2008 pelto oli heinällä, eikä märästä savipellosta saatu mitään luotettavia havaintoja. Sotaplassin kumpareen pihamaata tarkastettiin silmämääräisesti tontin reunoilta havaitsematta mitään kylänpaikkaan viittaavaa. |
| metsakeskus.1000006390 |
108 |
Heinijärvi |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
297423.17800000 |
6834667.23800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006390 |
Osin autioitunut kylätontti sijaitsee n. 250 metrin päässä Heinijärven rannasta kaakkoon, Tättälän ja Parkkisten talojen välissä mäellä. Vuoden 1795 kartan mukaan vanhalla ryhmäkylätontilla olisi sijainnut 11 tonttia, joista jäljellä ovat siis enää Tättälä ja Parkkinen. Alueella on paikannettavissa neljä autioitunutta tonttia: Ruusi (tontti A, "Rusi"), Hämylä (tontit D ja E, "Hemmylä"), Yli-Raukola (tontti K, "Ylinen Raukkola") ja Pentti (tontti L, "Pänti"), jotka on mainittu kirjallisissa lähteissä jo vuonna 1540. Mäen laella, Yli-Raukolan autiotontilla on näkyvissä yksittäisiä kiviä ja kivikasoja ja mahdollisia kiukaan pohjia. Pentin ja Ruusin tonttien rajan tuntumassa on neliömäinen kivikumpu (4 x 4 m). Samantapainen kumpu on myös Ruusin tontilla. Hämylän tontin kaakkoiskulmassa on kivijalka ja kumpu.
Inventointi 2010:
V. 1540 kylässä 10 taloa mutta 1570 enään neljä veroa maksavaa taloa. Isojakokartalla 1795 11 taloa joista yksi erillään muusta ryhmäkylästä (talo F). Talot: A -Rusi, B - Parckinen, C - Heickinen, D - Hemmylä, E - Mats Hemmylä, F - Korkonen, G - Tättälä, H - Hillu, I - Ala Raukola, K - Ylinen Raukola, L - Pänti.
Kylätontti arkeologin kannalta osin tuhoutunut mutta osin jäljellä.
Tontilla on kaksi kiukaan jäännettä:
1) N 6834690 E 297464 kiukaan pohja hyvin säilyneellä tonttipaikalla. Ison tien vieressä tontin itäosassa kaiveltu ja kasattu lohkottuja kiviä. Halk. 3 m ja kork. 0.5 m. Kiviä sekä hiiltä. Paikalla kasvaa vanhoja koivuja.
2) N 6834681 E 297467, edellisestä itään. 2x2.5m. kork. 0.4m. Kiviä sekä tiiliä.
Päällä kasvaa vanha koivu.
Hillun talotontti (H) on jäänyt nykyisten talousrakennusten alle ja tuhoutunut pääosiltaan. Vanhaan taloperustukseen liittyviä lohkottuja kiviä on kasattu talousrakennusten pohjoispuolelle, tontin pohjoislaitaan. Tättälän Päärakennus on vanhalla Tättälän tontilla. Pihalla omenapuita sekä nurmikkoa. Maaperässä jotain voi olla jäljellä, todennäköisesti ei. Paikalla vanhoja lohkottuja kiviä on ladottu terassin reunaksi päärakennuksen itäpuolella joka on tontin F paikka. Pihanurmikon alla voi jotain olla jäljellä, todennäk. ei. Vanhan kylätontin länsipuolisko ilmeisesti tuhoutunut, joskin Tättälän pihamaalla (talon itäpuolella) voi ehkä olla maaperässä jotain säilynyt. Itäisin osa (nyk. Parkkisen talo ja piha) tuhoutunut. Tättälän ja Parkkisen välillä ehjää maaperää joka lähes luonnontilassa, vatukkoa, koivua, sireenejä, ketoa. |
| metsakeskus.1000006391 |
108 |
Päärynämäki |
10002 |
12004 |
13055 |
11006 |
27000 |
299280.43600000 |
6833889.55500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006391 |
Kierakkalan kylän Päärynämäessä on kolme ajoittamatonta mutta todennäköisimmin historialliseen aikaan ajoittuvaa uunirakennetta. Ensimmäinen niistä, joka on tuhoutunut osittain metsätöissä, sijaitsee Päärynämäen etelälounaisrinteellä, vesakoituneella vanhalla avohakkuualueella. Toinen uuni, johon on äskettäin kajottu, sijaitsee tästä noin 30 m koilliseen, korkeammalla rinteellä. Kolmas uuneista sijaitsee noin 200 m päässä koilliseen Päärynämäen keskiosassa, pienen kosteikon reunalla mäen lakitasanteen eteläreunalla. Rakenteen koko on 2,5 x 1,5 x 0,9 m. |
| metsakeskus.1000006392 |
108 |
Kierikkala |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
300062.12000000 |
6834000.51900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006392 |
Kohde sijaitsee Kallioistenselän länsirannalla, noin 200 m päässä nykyisestä rannasta. V. 1540 - 1768 kylässä oli kuusi taloa: 1 - Pylsy, 2 - Huoppo (Huuppo), 3 - Huoppo (Huuppo), 4 - Jutela (Jutila), 5 - Ollila, 6 - Heikkilä. Vuoden 1763 kartassa Kierikkalan kylään on merkitty kuusi taloa, joista neljä sijoittuu Aromaantien länsipuolelle ja kaksi itäpuolelle. Muut tontit ovat vielä nykyisin käytössä, vain kallioisella mäellä Kierikkalantien/Aromaantien itäpuolella sijainnut Heikkilä on autioitunut. Heikkilän tontin itäosassa sijaitsevat Huupon röykkiöt (mj.rek.nro 108010025).
V. 2010 inventoinnissa kylätonttiin liittyviä rakenteita todettiin sekä risteyksen kakkois- että pohjoispuolella:
1) lohkotuista kivistä tehty kiviperustus 16 x 7 m, osin tasatun pihanurmikon alla. Perustan sisällä muistokivi Niilo Pylsyn muistolle. N 6834067 E 300083.
2) kiukaan jäännös 4 x 4m, kork. 0.5 m. Kiviä + hiiltä. N 6833991 E300077. Ks. kohde 108 01 0025.
3) kiukaan jäännös, halk. 3.5 m, kork. 1 m. Kiviä, tiiltä, hiiltä. Tasatun pihanurmikon reunalla, aivan tien länsilaidalla. Talon perustuskiviä ei näkyvissä. N 6834053 N 300060
V. 2011 tarkastuksessa Heikkilän talotontin N-puolella, vanhan Pylsyn talotontin eteläreunalla, rantaan vievän tien pohjoisreunan leikkauksessa todettiin vajan kohdalla ja siitä kaakkoon merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä: palanutta savea, tiilimurskaa, palaneita kiviä ja noensekaista maata. |
| metsakeskus.1000006393 |
592 |
Räihänsaari 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
414873.65400000 |
6908613.01800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006393 |
Asuinpaikka sijaitsee Ala-Kintausjärven Räihänsaaren pohjoisrannalla olevan kallioisen niemekkeen tyvessä. kallioiden välisellä pienellä tasanteella.
Tuulenkaadossa oli runsaasti palaneita, erikokoisia luun kappaleita. Maaperä paikalla on hiekkaa. Paikka on hyvin suppea-alainen. |
| metsakeskus.1000006394 |
592 |
Räihänsaari 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
414293.88600000 |
6908433.08700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006394 |
Asuinpaikka sijaitsee Ala-Kintausjärven Räihänsaaren länsiosassa, laakean ja matalan rantakallioisen niemessä.
Rantatörmän päältä, hiekkamoreenimaasta on koekuopista kvartsi-iskoskia. Paikka on ehjä. |
| metsakeskus.1000006395 |
108 |
Sirkkala Myllyniemi |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
299780.24400000 |
6831043.69900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006395 |
Myllynpaikat sijaitsevat melko syvässä ryteikköisessä notkossa, koilliseen virtaavan pienen Kivistojan koskessa. Myllyt on merkitty v. 1767-68 karttaan. Ylempi myllynpaikoista sijaitsee noin 70 metrin päässä Harjakulmalle vievästä tiestä. Alempi myllynpaikka sijaitsee tästä noin 100 metriä koilliseen alavirtaan, ojan mutkassa. Paikalla on pieni saari. |
| metsakeskus.1000006396 |
592 |
Räihänsaari 5 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
414283.89100000 |
6908353.12100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006396 |
Asuinpaikka sijaitsee Ala-Kintausjärven Räihänsaaren länsiosassa olevan laakean ja matalan niemen lounaisrannalla.
Rantatörmän päällä on tasanne, jonne tehdyistä koekuopista on kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000006397 |
832 |
Karhuaho |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
553983.36100000 |
7295197.96800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006397 |
Kohde sijaitsee Iso-Syötteestä 31,5 km koilliseen, lakkautetusta Mustavaaran kaivauksesta 6 km kakkoon, Vaara-Salmisesta 1,5 km länteen, Selkälehdon ja Iso-Rusamon kautta Vaara-Salmisen rantaan vievän kirkkopolun pohjoispuolella, 320 m päässä vaellusreitistä, loivasti etelään viettävässä rinteessä. Karhuaho on Salmitunturin loivapiirteinen eteläisempi osa. Maaperä on hiekkaista moreenia, metsätyyppi tuoretta kangasta. Alue on vanhaa kaskimaata. Paikalla on muodoltaan soikea, eteläkaakko-pohjoisluode -suuntainen kuoppa, kooltaan 2,7 x 1,8 m ja syvyydeltään 0,5 m. Kuopan päässä on soikea, itä-länsi -suuntainen maakumpu, joka on kooltaan 2 x 1,5 m ja korkeudeltaan 0,4 m. Kuoppaa on tutkittu pienimuotoisin kaivauksin. Alueella on muitakin kuopanteita, joiden luonne on epäselvä. Karhuahon laella, kuopasta 380 m koilliseen on vanha rajamerkki.
2023: Paikalla käytiin vuoden 2023 inventoinnissa, mutta maakuoppaa ei tunnistettu maastossa etsinnöistä huolimatta. Kohde on kuitenkin mitä luultavimmin aiemman tutkimuksen jälkeisessä tilassa, sillä alueelle ei ole kohdistunut maankäyttöä. |
| metsakeskus.1000006399 |
108 |
Pöllömäki |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
299515.33700000 |
6834952.13200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006399 |
Vanajan kylässä sijaitsevan Pöllömäen pohjoisreunalla, melko lähellä paikallistietä, kuusta kasvavassa loivassa rinteessä on 6 x 3 x 0,4 m kokoinen sammaloituneiden kivien muodostama röykkiö.
Havainnot 2013:
Paikalla oli raivattu kuusikkoa ja rakenne näkyi maastossa melko hyvin matalana kiveyk-senä. Kohdetta ympäröivä maasto vaikuttaa melko vähäkiviseltä ja todennäköisesti pelto tai pihamaaksi raivatulta. Tällä hetkellä kohteen läheisyydessä kasvaa istutettuja kuusia suorissa riveissä. Itse röykkiö erottuu koilliseen viettävässä maastossa melko hyvin. Koh-teen kaakkoispuolella on vanha hiekkakuoppa ja vanhoja rakennuksia. Todennäköisesti kohde on syntynyt pellonraivauksen tuloksena. |
| metsakeskus.1000006400 |
832 |
Alalamminlehto |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
553462.00000000 |
7290194.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006400 |
Kohde sijaitsee Iso-Syötteestä 28 km koilliseen, Huovisenpaiseen pohjoispuolella, kirkkopolun vaellusreitiltä 1 km itään, Kutinjoen ja Latvakutin ojan välissä olevalla matalalla, soistuneella ja kivisellä kankaalla, sen etelärinteessä, suon etelälaidalla kivikossa. Metsätyyppi on kuivahkoa kangasta. Paikalla on kivilatomus, joka on halkaisijaltaan 0,5 m ja korkeudeltaan 0,3 m. Latomus on kasattu noin 10 laattakivestä, jotka ovat halkaisijaltaan 20-30 cm. Latomus on seudulle ominainen piisikivivarasto, ja se ajoittuu historialliselle ajalle. Kivet on kasattu talvella suoritettavaa kuljetusta varten sopivan kokoseksi, helposti löydettäväksi ja siirrettäväksi kasaksi.
2023: Pari kiveä on liikahtanut edellisen jälkeen, mutta kohde on pääasiassa kunnossa. Pistettä siirrettiin noin viisi metriä luoteen suuntaan. |
| metsakeskus.1000006401 |
592 |
Myllykoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
403668.15800000 |
6908523.00800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006401 |
Asuinpaikka sijaitsee valtatiestä 18 noin kilometrin pohjoiseen ja voimajohdosta 80 m itään, Merouvenjoen mutkan pohjoispuolella olevan hiekkakuopan länsireunalla.
Hiekkakuopan reunalta, josta pintamaa on kuorittu on löydetty kvartsi-iskoksia noin 10x10 m alalta. |
| metsakeskus.1000006402 |
832 |
Soiperoisenharju |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
557574.95000000 |
7285200.00400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006402 |
Kohde sijaitsee Iso-Syötteestä 37 km itäkoilliseen, Rääpysjärven ja Soiperoisen välisellä kannaksella, jyrkkärinteisen harjun laella, uudesta laavusta 350 m pohjoiseen. Molemmin puolin harjua on vesistö, harjun laella kulkee polku, josta noin 2 m etelään muinaisjäännös sijaitsee. Paikalla on muodltaan pyöreä kuoppa, jonka halkaisija on 2,5 m ja syvyys 0,5 m. Kuopan pohjaan tehdyssä lapionpistossa on havaittu huuhtoutumiskerros. Kuopasta noin 120 m itään on vielä kaksi muuta pyyntikuoppaa, jotka ovat halkaisijaltaan niin ikän 2,5 m, mutta syvyydeltään vähäisempiä ja muodoltaan epäselvempiä. |
| metsakeskus.1000006403 |
108 |
Vanaja Naarlahti |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
299455.35600000 |
6835796.79600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006403 |
Hyvin loivasti pohjoiseen kohti Naarlahtea viettävällä pellolla on vuoden 1767 kartan mukaan sijainnut kaksi sotilastorppaa. Mahdollisella asuinpaikalla ei ole tehty kaivaustutkimuksia, ja pitkään peltona olleella paikalla muinaisjäännöksen säilyneisyyden asteesta ei ole tietoa. |
| metsakeskus.1000006404 |
832 |
Soiperoisenkangas |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
558164.70800000 |
7284169.42400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006404 |
Kohde sijaitsee Iso-Syötteestä 38 km itäkoilliseen, Soiperoisesta 0,5 km etelään, Soiperoisenkankaan eteläosassa, Kutijoelle vievän polun eteläpuolella. Soiperoisen laavulta tulevan metsätien ja polun risteyksestä matkaa muinaisjäännökselle on noin 170 m. Kuopat sijaitsevat rinteessä. Maaperä on hiekkaa, metsätyyppi kuivaa kangasta. Paikalla on kaksi esihistoriallista kuoppajäännöstä (ks. erilliskohteet) sekä kolme muuta kuoppaa, jotka ovat historialliselta ajalta. |
| metsakeskus.1000006405 |
108 |
Heinijärvi Myllypuro |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
298287.00000000 |
6834095.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006405 |
Myllynpaikat sijaitsevat Heinäjärven kylän kaakkoislaidalla, Kalliostenselkään laskevan Myllyojan varrressa. Myllyjen etäisyys on ollut toisistaan noin 250 metriä. Vuoden 2010 inventoinnissa ainoastaan kaakkoisemman myllynpaikan kohdalla havaittiin rakenteita. Paikalla oli näkyvissä pelkästään moderneja myllynrakenteita. Isojakokartan (1795) perusteella luoteisemmasta myllynpaikasta (n. N 6834257 E 297997 +- 10 m) ei havaittu selviä jälkiä vanhasta myllystä. |
| metsakeskus.1000006406 |
832 |
Yökumpu |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
548264.70400000 |
7282816.94100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006406 |
Kohde sijaitsee Iso-Syötteestä 21 km itäkoilliseen, Virkkusenjärvestä 5 km itään, Ohtaojan varrella, Yökummun luoteisosassa olevassa kivikossa. Yökumpu on matala, kallioinen ja kivinen kankare, joka viettää loivasti kohti Ohtaojaa. Metsätyyppi on kuivahkoa kangasta. Paikalla on kolme latomusta (ks. erilliskohteet), jotka ovat seudulle ominaisia piisikivivarastoja. Ne ajoittuvat historialliselle ajalle.
2023: Kohde on kunnossa ja aiemman kuvauksen mukainen. |
| metsakeskus.1000006407 |
592 |
Autio-Karikko 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
407506.65100000 |
6900106.41200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006407 |
Asuinpaikka sijaitsee Karikonkylän niemen lounaisosassa, Autio-Karikon talosta 500 m länteen, alavassa rantamaastossa laakealla moreenikumpareella.
Kumpareen laelle tehdyista koekuopista on löydetty kvartsi-iskoksia.
Kohde on ehjä. |
| metsakeskus.1000006408 |
832 |
Rääpysjärvi |
10001 |
12016 |
13152 |
11002 |
27000 |
557112.13500000 |
7285858.73800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006408 |
Kohde sijaitsee Iso-Syötteestä 37 km itäkoilliseen, Rääpysjärven pohjoisosassa. Rääpysjärvi on kirkasvetinen ja kalaisa järvi Taivalkosken pohjoisosassa. Järven pohjoisosassa kerrotaan havaitun puisia kalanpyydysten, mahdollisesti liistekatiskan jäännöksiä. Puurakennelmien kerrotaan näkyvän veneestä hyvin. |
| metsakeskus.1000006409 |
592 |
Autio-Karikko 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
407416.68200000 |
6900096.41300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006409 |
Asuinpaikka sijaitsee Karikonkylän niemen lounaisosassa, Autio-Karikon talosta 500 m länteen, alavassa rantamaastossa. Paikka on avokallioisen kumpare, jonka kaakkoisosa on hiekkamoreenia.
Kumpareen laelle tehdyista koekuopista on löydetty kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000006410 |
601 |
Ruponlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
430464.92400000 |
7025182.20200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006410 |
Asuinpaikka sijaitsee Putaanlahden länsirannalla, Niemenharjun itärinteessä, Ruponlahden pohjoisrannalla, motellista 300 m itään.
Paikka on kosteikon ja järven välinen hiekkainen ja kapea niemen kärki. Asuinpaikka on osittain tuhoutunut sortumalla järveen rantatörmän kuluessa luontaisesti. Ehjää muinaisjäännöstä on jäljellä kapean törmän päällä. Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000006411 |
581 |
Kaidatvedet Ratapaanantie |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
294472.14000000 |
6886711.31200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006411 |
Rajamerkki sijaitsee Parkanon aseman luoteispuolella, metsässä kulkevan Ratapaanantien kaakkoispuolella noin 10 metrin päässä tiestä. Rajamerkki koostuu pystyyn nostetusta kivipadesta ja sen juurelle kasatusta kiviröykkiöstä. Rakenne on kokonaisuudessaan n. 80 cm korkea ja sen halkaisija on n. 1,4 m. Päällimmäisessä kivessä on numerokaiverrus (ilmeisesti 8). |
| metsakeskus.1000006413 |
581 |
Kairokoski |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
292353.00500000 |
6883341.66600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006413 |
Kairokosken sahalaitos on sijainnut noin kaksi kilometriä Parkanosta pohjoiseen, Kairo- eli Pitkäkosken länsirannalla Ylikoskenkadun laidassa. Länsirannalla oli porilaisten liikemiesten (Björnberg, Björkman ja Rosenlew) kaksiraaminen vesisaha, jolle saatiin lupa vuonna 1837.
Laitoksesta oli vain rippeitä jäljellä vuonna 1942. Nykyisin sahan raunio sijaitsee maantiesillan lounaispuolella joen rannassa. Sahan rauniota on vaikea erottaa kesäaikaan runsaan kasvillisuuden seasta. Raunion pohjoispuolelle tienlaitaan on myös pystytetty kyltti ”Yksityisalue pääsy kielletty”. Rakenteen sijainti käy ilmi Tampereen vesi- ja ympäristöpiirin alueen vanhat vesirakenteet, vesimyllyt ja vesisahat -julkaisusta (1993).
2023 inventoinnissa sahan kiviraunion pituuden olevan on noin 7 metriä ja korkeuden rannan puolelta tarkasteltuna noin 2,5 metriä. Leveyttä on hankala määrittää, koska raunion päällä ja länsiosassa on isoja kiviä ja runsaasti kasvillisuutta. Todennäköisesti sillan tai tien rakennustyön aikana on rakenteen päälle kasattu kiviä ja maata. Arviolta rakenteen leveys on noin 3–4 metriä. Rakenteen päälle on tuotu täyttömaata ainakin muutamia kymmeniä senttejä. |
| metsakeskus.1000006413 |
581 |
Kairokoski |
10002 |
12015 |
13147 |
11006 |
27000 |
292353.00500000 |
6883341.66600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006413 |
Kairokosken sahalaitos on sijainnut noin kaksi kilometriä Parkanosta pohjoiseen, Kairo- eli Pitkäkosken länsirannalla Ylikoskenkadun laidassa. Länsirannalla oli porilaisten liikemiesten (Björnberg, Björkman ja Rosenlew) kaksiraaminen vesisaha, jolle saatiin lupa vuonna 1837.
Laitoksesta oli vain rippeitä jäljellä vuonna 1942. Nykyisin sahan raunio sijaitsee maantiesillan lounaispuolella joen rannassa. Sahan rauniota on vaikea erottaa kesäaikaan runsaan kasvillisuuden seasta. Raunion pohjoispuolelle tienlaitaan on myös pystytetty kyltti ”Yksityisalue pääsy kielletty”. Rakenteen sijainti käy ilmi Tampereen vesi- ja ympäristöpiirin alueen vanhat vesirakenteet, vesimyllyt ja vesisahat -julkaisusta (1993).
2023 inventoinnissa sahan kiviraunion pituuden olevan on noin 7 metriä ja korkeuden rannan puolelta tarkasteltuna noin 2,5 metriä. Leveyttä on hankala määrittää, koska raunion päällä ja länsiosassa on isoja kiviä ja runsaasti kasvillisuutta. Todennäköisesti sillan tai tien rakennustyön aikana on rakenteen päälle kasattu kiviä ja maata. Arviolta rakenteen leveys on noin 3–4 metriä. Rakenteen päälle on tuotu täyttömaata ainakin muutamia kymmeniä senttejä. |
| metsakeskus.1000006414 |
143 |
Paasto 2 |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
299145.38900000 |
6855758.77300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006414 |
Röykkiö sijaitsee Kyrösjärven Roikanselästä itään pistävän Vinskanlahden itärannalla, metsittyneen vanhan pellon reunalla, loivassa rinteessä. Röykkiö on muodoltaan soikeahko ja sen mitat ovat 3 x 1,5 x 0,6 m.
Inventointikertomusekn 2016 kuvaus:
Röykkiö sijaitsee Kyrösjärven Roikanselästä itään pistävän Vinskanlah-den itärannalla, metsittyneen vanhan pellon reunalla, loivassa rinteessä. Röykkiö on muodoltaan soikeahko ja sen mitat ovat 3 x 1,5 x 0,6 m.
Röykkiö on säilynyt Vadim Adelin kuvaamassa muodossa ja on tunnistettavissa maastossa. Rakenteen päältä on poistettu risuja.Kohteen ympäristössä on myös muita vastaavan kaltaisia entiseltä pellolta raivattuja kiviä ja kiviröykkiöitä. Entisen pellon reuna erottuu selkeänä. |
| metsakeskus.1000006415 |
143 |
Paasto 3 |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
298945.46900000 |
6855948.69000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006415 |
Kiviaita sijaitsee Kyrösjärven Roikanselästä itään pistävän Vinskanlahden itärannalla 40 m päässä rannasta, mökkitien mutkassa, siitä 13 m NE, kallion juurella, loivalla, sekametsää kasvavalla rinteellä. Kiviaidan pituus on 13,5 m (N-S), leveys ja korkeus n. 0,5-1,0 m. Se koostuu 1-4 kerroksesta sammaloituneita kiviä, joiden halkaisija on 0,2-1,0 m. Aidan eteläpäässä, sen SW-puolella on lisäksi 2 x 2 x 0,6 m kokoinen, sammaloitunut kivikasa, jossa on n. 30-40 cm kokoisia kiviä. Aidan ympärillä kasvaa vesakkoa.
Paikalla on kulkenut rantaviiva ennen Kyrösjärven pinnan laskua 1800-luvulla. V. 1959 peruskartan mukaan kiviaita on sijainnut rantaniityn itärajalla. Kiviaita liittyy siis mahdollisesti järvenlaskun jälkeen syntyneen rantaniityn käyttöön, jota se on erottanut korkeammalla sijainneesta metsälaitumesta. |
| metsakeskus.1000006416 |
684 |
Perkola |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
211725.80300000 |
6789486.99000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006416 |
Röykkiöt ja kiveykset sijaitsevat Murtamon kylätien varressa, tien pohjoispuolella loivasti itään ja etelään, kohti pientä peltokuviota laskevassa rinteessä.
Röykkiö on matala ja turpeen peittämä, kumpumainen. Sen halkaisija on noin 4 m. Korkeutta sillä on noin 30 cm. Röykkiön ympärillä noin 50 m säteellä on kaksi maantasaista kiveystä. Ne ovat sammaleen ja turpeen peittämiä. Kiviä on yhdessä kerroksessa ja ne ovat halkaisijaltaan 10-15 cm. Kiveykset voivat olla luontaisia.
Vuoden 2009 inventoinnin mukaan alue on laikutettu muutamaa vuotta aiemmin. Paikalla on edellisten rakenteiden lisäksi, tiestä 15 m pohjoiseen ison noin 2 m halkaksijaltaan olevan kiven viereen ladottu kiveys, joka on hajonnut laikutuksessa. Kiveyksen halkaisija on 2 m. |
| metsakeskus.1000006416 |
684 |
Perkola |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
211725.80300000 |
6789486.99000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006416 |
Röykkiöt ja kiveykset sijaitsevat Murtamon kylätien varressa, tien pohjoispuolella loivasti itään ja etelään, kohti pientä peltokuviota laskevassa rinteessä.
Röykkiö on matala ja turpeen peittämä, kumpumainen. Sen halkaisija on noin 4 m. Korkeutta sillä on noin 30 cm. Röykkiön ympärillä noin 50 m säteellä on kaksi maantasaista kiveystä. Ne ovat sammaleen ja turpeen peittämiä. Kiviä on yhdessä kerroksessa ja ne ovat halkaisijaltaan 10-15 cm. Kiveykset voivat olla luontaisia.
Vuoden 2009 inventoinnin mukaan alue on laikutettu muutamaa vuotta aiemmin. Paikalla on edellisten rakenteiden lisäksi, tiestä 15 m pohjoiseen ison noin 2 m halkaksijaltaan olevan kiven viereen ladottu kiveys, joka on hajonnut laikutuksessa. Kiveyksen halkaisija on 2 m. |
| metsakeskus.1000006417 |
981 |
Kartanonkylä (Kartano) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
298461.17400000 |
6746437.69500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006417 |
Kartanon kylän vanha tonttimaa on sijainnut Loimijoen pohjoisrannalla, etelään jokea kohden viettävässä rinteessä, nykyisen Ypäjän Hevosopiston mailla. Kartanon kylä on kuulunut samaan, vasta 1700-luvulla lopullisesti hajonneeseen jakokuntaan joen etelärannalla sijainneen Levän kylän kanssa. Vanhin asutus on ilmeisesti ollut juuri Kartanon kylän tontilla, josta käsin olisi asutettu Levän tonttialue. (Alanen 2004:33.)
Ensimmäiset maininnat kylännimestä ovat v. 1508–1516, jolloin oleff laurisson kartano on ollut Loimon hallintopitäjän käräjillä lautamiehenä. 1500-luvun alussa Kartanonkylästä tunnetaan asiakirjalähteistä kolme isäntää. Vuosien 1539 ja 1543 maakirjaan Kartanon kylään on merkitty kaikkiaan viisi isäntää, joista kuitenkin yksi on asunut myöhemmässä Vilon/Vilolan ja toinen Somiskan kylässä. (Alanen 2004:34.)
Kartanon kylä kuului Jokioisten kartanon alaisuuteen, ja 1600-luvulla on Kartanon kylään mahdollisesti siirretty isäntiä niistä kylistä, joiden alueelle Jokioisten kartanon rakennukset rakennettiin. Kylään perustettiin jo 1800-luvulla hevosjalostuslaitos, minkä vuoksi vanhat talot ja talonnimet ovat hävinneet. (Alanen 2004:34.)
Vuoden 1709 kartan perusteella rajatun kylätontin luoteisosa on edelleen rakentamattomana ja v. 2006 käytössä hevoslaitumena. Laidunalueella on näkyvissä useita kiviä, jotka saattavat kuulua vanhan kylätontin rakenteisiin |
| metsakeskus.1000006418 |
981 |
Levä (Leffe/Läfva) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
298381.20200000 |
6745787.95700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006418 |
Levän kylän kantatalot ovat sijainneet Loimijoen eteläpuolella, peltojen ympäröimällä kumpareella, Kartanon kylää vastapäätä. Levä ja Kartano ovat alkujaan muodostaneet kantakylän, joka on jakaantunut jo keskiajalla osakyliksi, mutta hajonnut lopullisesti vasta 1700-luvulla. Ensimmäinen maininta kylännimestä on v. 1506, jolloin yksi kylän neljän kantatalon isännistä oli thomas lutw leffe. (Alanen 2004:28–29.)
V. 1709 karttaan merkityllä Levän kylätontilla sijaitsevat edelleen kylän vanhojen kantatalojen seuraajien Hossin, Rassin ja Kylä-Tuomolan talot ulkorakennuksineen. Tontti on edelleen peltojen ympäröimä, ja rakennuskanta on suurelta osin peräisin viime vuosisadan alusta. Pihoilla ja rakennusten välissä olevilla melko laajoilla rakentamattomilla alueilla on saattanut säilyä nykyistä vanhempien asutusvaiheiden jäännöksiä
|
| metsakeskus.1000006419 |
981 |
Palikkala/Lava (Pallikka/Laffua) Äijälä |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
302327.62300000 |
6744416.52300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006419 |
Palikkalan kylän vanha tonttimaa on sijainnut Loimijoen etelärannalla, aivan Jokioisten Vaulammin jakokunnan tilusten tuntumassa, niiden länsipuolella. Palikkala muodosti 1700-luvun alussa oman jakokunnan, mutta kylä on aiemmin saattanut muodostaa suuremman jakokunnan Varsanojan, Kartanon, Somiskan ja Levän kylien kanssa. (Alanen 2004: 40.)
Kylännimi oli vielä 1500-luvun alussa vakiintumaton. Siitä käytettiin vaihtelevasti nimiä Lava ja Palikkala. Vähitellen nimi Lava väistyi. Varhaisin maininta kylännimestä on vuodelta 1507 käräjäpöytäkirjassa, johon on merkitty sigwrd laffuas. Vuodelta 1509 on ilmeisesti samaa henkilöä tarkoittava merkintä sigfred henricsson palika i laffua. Kyseinen mies on ollut kylän ainoa isäntä 1500-luvun alussa. Vuosien 1539 ja 1543 maakirjoissa on mainittu kaksi isäntää ja vuonna 1703 Palikkalassa on ollut neljä taloa. (Alanen 2004:40–41.)
Vuoden 1710 karttaan merkityllä kylätontilla on edelleen kylän vanhan kantatalon seuraajan, Äijälän tilan rakennuksia. Tontilla on pienialaisia rakentamattomia kohtia. Äijälän talon luoteispuolella on niin ikään vanhan kantatalon seuraaja, Heikkilä rakennuksineen. Nykyisen Heikkilän talon paikalla näyttäisi 1700-luvun alussa olleen peltoa. Vuoden 1710 kartassa kylän taloja on sijainnut myös joen länsipuolella olevalla kallioalueella eli mitä ilmeisimmin nykyiseen peruskarttaan Kotomäki -nimiseksi merkityllä kalliokohoumalla, Äijälän ja Heikkilän talojen luoteispuolella.
Ks. Ypäjä Palikkala/Lava (Pallikka/Laffua) Kotomäki |
| metsakeskus.1000006420 |
684 |
Vuoristo |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
211660.82800000 |
6789712.89900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006420 |
Röykkiöt sijaitsevat Murtamon kylätiestä 300 m pohjoiseen. Alueella on pienipiirteistä kallioista metsämaastoa ja kallioiden välissä pieniä peltoaloja. Aikaisemmin paikalta tunnettiin yksi röykkiö pienen kallioalueen etelä-lounaisreunalta, kalliopaljastuman alapuolelta, kiinni kallion reunassa. Röykkiö on kasattu melko suurista kivistä. Kivet ovat pyöristyneitä ja niitä on useassa kerroksessa. Röykkiö on sammaleen peitossa ja siksi melko vaikeasti havaittavissa. Muodoltaan se on selkeärajainen ja selvästi ihmisen tekemä. Halkaisija on 4 m ja korkeus 50-80 cm.
Röykkiön vieressä, sen itäpuolella on kasattu kivikko. Sen halkaisija on 4-5 m ja korkeus puolisen metriä.
Ensi mainitusta röykkiöstä 12 m lounaaseen on pienistä kivistä kasattu röykkiö rinteessä. Halkaisija on noin 3 m ja korkeus noin 0,5 m. Metsäkone on kulkenut röykkiön yli. Edellisestä noin 20 m pohjoisluoteeseen on avokallion päällä kiveys, jonka koko on 2x3 m. Kivikerroksia on 1-2. Kiveys rajautuu suureen kiveen. Edellisestä noin 10 m pohjoisluoteeseen on avokallion päällä matala kivilatomus. Koko on 4-5 m ja kivikerroksia on 1-2. |
| metsakeskus.1000006420 |
684 |
Vuoristo |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
211660.82800000 |
6789712.89900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006420 |
Röykkiöt sijaitsevat Murtamon kylätiestä 300 m pohjoiseen. Alueella on pienipiirteistä kallioista metsämaastoa ja kallioiden välissä pieniä peltoaloja. Aikaisemmin paikalta tunnettiin yksi röykkiö pienen kallioalueen etelä-lounaisreunalta, kalliopaljastuman alapuolelta, kiinni kallion reunassa. Röykkiö on kasattu melko suurista kivistä. Kivet ovat pyöristyneitä ja niitä on useassa kerroksessa. Röykkiö on sammaleen peitossa ja siksi melko vaikeasti havaittavissa. Muodoltaan se on selkeärajainen ja selvästi ihmisen tekemä. Halkaisija on 4 m ja korkeus 50-80 cm.
Röykkiön vieressä, sen itäpuolella on kasattu kivikko. Sen halkaisija on 4-5 m ja korkeus puolisen metriä.
Ensi mainitusta röykkiöstä 12 m lounaaseen on pienistä kivistä kasattu röykkiö rinteessä. Halkaisija on noin 3 m ja korkeus noin 0,5 m. Metsäkone on kulkenut röykkiön yli. Edellisestä noin 20 m pohjoisluoteeseen on avokallion päällä kiveys, jonka koko on 2x3 m. Kivikerroksia on 1-2. Kiveys rajautuu suureen kiveen. Edellisestä noin 10 m pohjoisluoteeseen on avokallion päällä matala kivilatomus. Koko on 4-5 m ja kivikerroksia on 1-2. |
| metsakeskus.1000006421 |
981 |
Palikkala/Lava (Pallikka/Laffua) Kotomäki |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
302069.72900000 |
6744633.43400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006421 |
Palikkalan kylän vanha tonttimaa on sijainnut Loimijoen etelärannalla, aivan Jokioisten Vaulammin jakokunnan tilusten tuntumassa, niiden länsipuolella. Palikkala muodosti 1700-luvun alussa oman jakokunnan, mutta kylä on aiemmin saattanut muodostaa suuremman jakokunnan Varsanojan, Kartanon, Somiskan ja Levän kylien kanssa. (Alanen 2004: 40.)
Kylännimi oli vielä 1500-luvun alussa vakiintumaton. Siitä käytettiin vaihtelevasti nimiä Lava ja Palikkala. Vähitellen nimi Lava väistyi. Varhaisin maininta kylännimestä on vuodelta 1507 käräjäpöytäkirjassa, johon on merkitty sigwrd laffuas. Vuodelta 1509 on ilmeisesti samaa henkilöä tarkoittava merkintä sigfred henricsson palika i laffua. Kyseinen mies on ollut kylän ainoa isäntä 1500-luvun alussa. Vuosien 1539 ja 1543 maakirjoissa on mainittu kaksi isäntää ja vuonna 1703 Palikkalassa on ollut neljä taloa. (Alanen 2004:40–41.)
Vuoden 1710 karttaan merkityllä kylätontilla on edelleen kylän vanhan kantatalon seuraajan, Äijälän tilan rakennuksia. Tontilla on pienialaisia rakentamattomia kohtia. Äijälän talon luoteispuolella on niin ikään vanhan kantatalon seuraaja, Heikkilä rakennuksineen. Nykyisen Heikkilän talon paikalla näyttäisi 1700-luvun alussa olleen peltoa. Vuoden 1710 kartassa kylän taloja on sijainnut myös joen länsipuolella olevalla kallioalueella eli mitä ilmeisimmin nykyiseen peruskarttaan Kotomäki -nimiseksi merkityllä kalliokohoumalla, Äijälän ja Heikkilän talojen luoteispuolella.
Kotomäen kaakkoisosassa on noin 4 m x 5 m kokoisen kylmämuuratun kellarin raunio. Kellarin suuaukko on pohjoiseen päin. Kellarin eteläpuolella ylärinteessä on kylmämuurattua kiviaitaa, joka rajaa mäen kaakkoisosan laella tasaista/tasattua aluetta. Tämän alueen eteläpuolella on 1930 – 50-luvuilla rakennettu pieni puutalo. Kohouman laella ja rinteillä kasvaa sekametsän lisäksi vadelmaa, ruusupensaita ja omenapuita.
Vuonna 2020 kohteella suoritettiin koekaivaus rakennushankkeen vuoksi. Paikalta löydettiin suuri määrä savitiivistettä, palanutta savea sekä kulttuurikerrosta, joka löytöjen perusteella ajoittuu 1600-1700-luvuille. Vuoden 2022 kaivauksissa todettiin alueelta todennäköisesti pajan sija, joka hiilinäytteiden perusteella ajoittui 1400-1500-luvuille jKr.
Ks. myös Palikkala/Lava (Pallikka/Laffua) Äijälä 1000 00 6419 |
| metsakeskus.1000006422 |
790 |
Roismala Hyrkki |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
280088.26800000 |
6807011.27500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006422 |
Kohteen Roismala (1000043659) alakohde sijaitsee Liekoveteen pistävällä Torranniemellä, Torran tilan eteläpuolella, mäen tasanteella ja loivassa etelärinteessä Roismalan vanhalla kylätontilla. Hyrkin talotontti on autioitunut jo vuoteen 1778 mennessä. Tontilla on nykysin 7 x 7 m ja noin 0,7 m korkea kumpare, joka sijaitsee aidatulla laitumella. Koekuopituksessa aluelta löytyi tiilirakenne ja hiilipitoinen kulttuurikerros. Kumpareen itäpuolelta, pieneltä pellolta, on löydetty palanutta savea. Löytöjen perusteella asutus on voinut jatkua rautakaudelta asti. Kohteen pohjoispuolella noin 60 metrin päässä on Torran-Maijalan polttokenttäkalmisto ja sen eteläpuolella on tuhoutunut Rantapellon esihistoriallinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000006422 |
790 |
Roismala Hyrkki |
10002 |
12001 |
13007 |
11004 |
27000 |
280088.26800000 |
6807011.27500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006422 |
Kohteen Roismala (1000043659) alakohde sijaitsee Liekoveteen pistävällä Torranniemellä, Torran tilan eteläpuolella, mäen tasanteella ja loivassa etelärinteessä Roismalan vanhalla kylätontilla. Hyrkin talotontti on autioitunut jo vuoteen 1778 mennessä. Tontilla on nykysin 7 x 7 m ja noin 0,7 m korkea kumpare, joka sijaitsee aidatulla laitumella. Koekuopituksessa aluelta löytyi tiilirakenne ja hiilipitoinen kulttuurikerros. Kumpareen itäpuolelta, pieneltä pellolta, on löydetty palanutta savea. Löytöjen perusteella asutus on voinut jatkua rautakaudelta asti. Kohteen pohjoispuolella noin 60 metrin päässä on Torran-Maijalan polttokenttäkalmisto ja sen eteläpuolella on tuhoutunut Rantapellon esihistoriallinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000006423 |
564 |
Kello Kantoperä |
10002 |
12016 |
13155 |
11040 |
27000 |
432149.00000000 |
7223170.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006423 |
Kohde sijaitsee Kellossa, Kantoperä-nimisen loivan ja kivisen harjanteen laella, Hämeenjärvestä 1 km lounaaseen ja Kalimenojasta 3 km pohjoiseen, lähimmästä metsätiestä 75 m päässä. Maaperä on karkeaa moreenihiekkaa, puusto pääasiassa mäntyä. Kankaan laella sijaitsee muutamia suuria maakiviä. Paikalla on todettu yksi keittokuoppa, jossa on palaneita kiviä. Kuoppa on muodoltaan pyöreä, halkaisijaltaan 3 m ja syvyydeltään 0,5 m. Kuoppa on ehjä. Kuopasta noin 0,2 km länteen on tunnettu tervahauta. |
| metsakeskus.1000006424 |
564 |
Kello Kivenkangas SE |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
431036.03400000 |
7221622.21400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006424 |
Kohde sijaitsee Kellossa, Kivenkangas-nimisellä alueella, kangasmetsässä. Maastossa on havaittavissa dyynimuodostelmia ja muutama kohtalaisen suuri siirtolohkare. Maaperä on karkeahkoa hiekkaa. Paikalla on kahdeksan keittokuoppaa. Kankaan halki kulkevalla tiellä on havaittu mm. muutamia kvartsi-iskoksia. Asuinpaikka sijaitsee kankaan halki kulkevan polun reunalla, metsäpalstojen rajalla. Paikalla on myös modernien sorantarkistuskuoppien rivi.
2024: Tunnetusta kohteesta paikallistettiin 5p-laserkeilausaineiston avulla yhteensä kahdeksan keittokuoppaa, joista kerättiin ominaisuus- ja paikkatietoja aiemmin kohteelta puuttuvaa aluerajausta ja alakohteiden määrittelyä varten. Keittokuopat ovat muodoltaan pyöreitä, halkaisijaltaan keskimäärin noin 3-metrisiä ja 30-50 cm syviä. Useimpien pohjaprofiili on laakea suppilo.
Osassa kairanäytteitä oli huuhtoutumiskerroksen seassa hiiltä ja kaikkien kuoppien kohdalla tuntui sondattaessa kivipanos. Kuopan no. 8 itäpuolelta mitattiin sijainti noin 100 metrin matkalla neljälle kvartsi-iskokselle, jotka jätettiin paikoilleen (kuopalta 8 koordinaattiin 7221646/431265 saakka).
Kohde on vaurioitunut. Länsilaidan kuopat no. 1-4 ovat äestetyllä alueella, mutta vain kuopat 3 ja 4 ovat paikalle jätetyistä merkkikannoista huolimatta kohtuullisen ehjiä. |
| metsakeskus.1000006424 |
564 |
Kello Kivenkangas SE |
10002 |
12016 |
13155 |
11040 |
27000 |
431036.03400000 |
7221622.21400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006424 |
Kohde sijaitsee Kellossa, Kivenkangas-nimisellä alueella, kangasmetsässä. Maastossa on havaittavissa dyynimuodostelmia ja muutama kohtalaisen suuri siirtolohkare. Maaperä on karkeahkoa hiekkaa. Paikalla on kahdeksan keittokuoppaa. Kankaan halki kulkevalla tiellä on havaittu mm. muutamia kvartsi-iskoksia. Asuinpaikka sijaitsee kankaan halki kulkevan polun reunalla, metsäpalstojen rajalla. Paikalla on myös modernien sorantarkistuskuoppien rivi.
2024: Tunnetusta kohteesta paikallistettiin 5p-laserkeilausaineiston avulla yhteensä kahdeksan keittokuoppaa, joista kerättiin ominaisuus- ja paikkatietoja aiemmin kohteelta puuttuvaa aluerajausta ja alakohteiden määrittelyä varten. Keittokuopat ovat muodoltaan pyöreitä, halkaisijaltaan keskimäärin noin 3-metrisiä ja 30-50 cm syviä. Useimpien pohjaprofiili on laakea suppilo.
Osassa kairanäytteitä oli huuhtoutumiskerroksen seassa hiiltä ja kaikkien kuoppien kohdalla tuntui sondattaessa kivipanos. Kuopan no. 8 itäpuolelta mitattiin sijainti noin 100 metrin matkalla neljälle kvartsi-iskokselle, jotka jätettiin paikoilleen (kuopalta 8 koordinaattiin 7221646/431265 saakka).
Kohde on vaurioitunut. Länsilaidan kuopat no. 1-4 ovat äestetyllä alueella, mutta vain kuopat 3 ja 4 ovat paikalle jätetyistä merkkikannoista huolimatta kohtuullisen ehjiä. |
| metsakeskus.1000006425 |
981 |
Perttula (Bertula) SW |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
296816.82600000 |
6746947.47900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006425 |
Perttulan kylän vanha tonttimaa on sijainnut Perttulan kappelin länsipuolella Loimijoen pohjoisrannalla, Mannisten kylää vastapäätä. Kylän nimi viittaa kylässä olleeseen kappelikirkkoon, joka oli pyhitetty Pyhälle Perttilille, Sankt Bertilille eli Bartolomeukselle. Bartolomeus-pyhimyksen nimen kansanomainen muoto on Perttu. Vuoden 1539 maakirjaan on Perttulasta merkitty neljä isäntää. Vuonna 1703 kylässä oli jo kahdeksan taloa. (Alanen 2004:24–25.)
Varhaisin maininta Perttulan kylän nimestä on v. 1506, jolloin oleff nielisson bertula on ollut lautamiehenä. Todennäköisimmin kylän nimi on syntynyt viimeistään 1400-luvulla, mutta koska kylässä on ollut asutusta jo ennen kirkon rakentamista, on kylällä mahdollisesti aikaisemmin ollut jokin toinen nimi. On myös mahdollista, että Perttula ja Loimijoen etelärannalla sijainnut Mannisten kylä ovat alkujaan kuuluneet samaan kylään, joka on viimeistään 1400-luvun alussa jakaantunut kahdeksi osakyläksi, jotka on nimetty tuolloisten isäntien tai keskeisimpien talojen mukaan. (Alanen 2004:25.)
Perttulan kylä on ollut ainakin osittain autiona 1900-luvulla ennen uuden omakotitaloalueen rakentamista paikalle 1990-luvulla. Näkyvissä on ollut vanhan kylän jäännöksiä mm. kivijalkoja ja uuninraunioita. Uudisrakentaminen on tuhonnut suuren osan kylätontista, mutta talojen ja piha-alueiden välissä on vielä toistaiseksi rakentamattomia alueita, joilla on mitä suurimmalla todennäköisyydellä säilynyt myös vanhaan kylään liittyviä kerroksia ja rakenteita. Vuoden 2009 koekaivaus liittyi Ypäjän Pappilanmäki-Rauhalan asemakaava-alueen muutokseen, eikä paikalta löytynyt mitään varmasti keskiaikaan ajoittuvia löytöjä tai rakenteita.
Ks. myös Perttula (Bertula) NE 981 01 0012. |
| metsakeskus.1000006427 |
564 |
Kello Navettakangas W |
10002 |
12016 |
13155 |
11040 |
27000 |
430671.18300000 |
7220940.49100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006427 |
Kohde sijaitsee Kellossa, Haukiputaan kunnan kaakkoisosassa, Navettakangas-nimisen moreenimuodostuman laen länsilaidalla, Kalimeenojasta 0,5 km pohjoiseen ja Uikulajärvestä 2 km etelälounaaseen, lähimmästä metsätiestä 150 m etelään. Maaperä paikalla on karkeaa hiekkaa, metsätyyppi on kuivahkoa kangasta. Paikalla on pyöreä keittokuoppa, jonka halkaisija on 2,3 m ja syvyys 0,4 m. Kuopan pohjassa on havaittu palaneita kiviä. |
| metsakeskus.1000006428 |
981 |
Somiska (Somiskala) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
299575.72800000 |
6745388.12100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006428 |
Somiskan kylän vanha tonttimaa on sijainnut Kuninkaan kartaston perusteella Loimijoen pohjoisrannalla, pienellä peltojen ympäröimällä kumpareella, Vilolan ja Levän kylien kaakkoispuolella. Kylästä muistuttavat nykyisin ainoastaan maastonimet Somiskanpelto ja Somiskanmäki, joista kumpikaan ei suoranaisesti osoita kylän sijaintia (Alanen 2004:36).
Ensimmäinen maininta kylän nimestä on v. 1508. Tuolloin julkaistuun Lounais-Hämeen tuomiokirjaan on kirjattu ilmeisesti virheellinen muoto per oleffson sonuska. Varhaisimmissa maakirjoissa Somiskan kylää ei ole mainittu, vaan em. isäntä on luettu Kartanon kylään. Somiska on saattanut olla Kartanonkylän kantatalo, joka on siirretty uuteen paikkaan. Vuosina 1556–1557 lähteiden perusteella kylässä on saattanut olla jo kaksi taloa, mutta v. 1600 varallisuusveroluettelon mukaan kylässä oli vain yksi isäntä. Vuonna 1609 talo on jo merkitty autioksi. Vuoden 1710 kartoituksessa Somiska ja Vilola on katsottu yhdeksi kyläksi, joka on myöhemmin liitetty naapurikylien Kartanon ja Varsanojan maihin. (Alanen 2004:37.)
Somiskan kylän vanhalla kylätontilla on nykyisin Luhtalan talo ulkorakennuksineen. Rakennusten välissä on saattanut pienialaisesti säilyä vanhemman asutuskerroksen jäännöksiä, mutta kylän suhteellisen pienuuden vuoksi kylänpaikkaa ei voida pitää tutkimuksellisesti erityisen merkittävänä. |
| metsakeskus.1000006429 |
790 |
Roismala Vilppala |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
280193.22600000 |
6806963.29400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006429 |
Kohteen Roismala (1000043659) alakohde sijaitsee Liekoveteen pistävän Torranniemen itäosassa, pienen mäen laella, 25 metrin päässä rannasta. Vilppalan talon vanha tontti on merkitty v. 1775-1778 isojakokarttaan, mutta Juhani Rinteen kartan mukaan tontti oli autio vuonna 1904. Alueella on ainakin kolmen rakennuksen jäännöksiä, mm. kiukaiden raunioita. Tämän tontin vieressä, sen SE-puolella on isojakokartassa ilmeisesti toinen talotontti, joka esiintyy hieman erimuotoisena v. 1816 uudistetun isonjaon kartassa. Ko. alueella, vanhan pukuhuonerakennuksen vieressä, heti sen pohjoispuolella havaittiin v. 2022 tarkastuksessa maanpinnalla runsaasti tiilenpaloja ja jonkin verran palaneita kiviä. Aluetta oli myllätty ilmeisesti puuston poiston yhteydessä. V. 2022 tarkastushavaintojen mukaan muinaisjäännösalue on siis laajempi itäsuunnassa ja jatkuu rannalle sekä pukuhuonerakennukseen saakka kaakossa.
Sähkön maakaapelointiin liittyen alueen länsipuolella kulkevan tien varrella on tehty kaapelikaivannon valvontaa vuosina 2018 ja 2019, jolloin ei tullut esille mitään muinaisjäännöksiin tai muihin kulttuuriperintökohteisiin viittaavaa. |
| metsakeskus.1000006430 |
981 |
Uusikylä/Kölli (Uskylä/Nyby) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
299165.90100000 |
6744103.63200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006430 |
Levän kylän kaakkoispuolelle syntyi 1600-luvun alkupuoliskolla uusi osakylä, Nyby, jonka kansanomainen nimi oli Uus(i)kylä eli Kölli. Kylässä oli vuonna 1653 yksi isäntä, ja ilmeisesti Kölli onkin ollut kylän ainoan talon rinnakkaisnimi. (Alanen 2004:33.)
Köllin nimi esiintyy nykyisessä peruskartassa, mutta kylän vanhan kantatalon paikalla on Paijan tila rakennuksineen. Rakennusten välissä ja pellossa on saattanut pienialaisesti säilyä vanhemman asutuskerroksen jäännöksiä. Kylän suhteellisen pienuuden ja nuoruuden vuoksi kylänpaikkaa ei voida kuitenkaan pitää tutkimuksellisesti erityisen merkittävänä. |
| metsakeskus.1000006432 |
564 |
Kello Navettakangas |
10002 |
12016 |
13155 |
11040 |
27000 |
431110.00800000 |
7220659.60100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006432 |
Kohde sijaitsee Kellossa, Navettakangas-nimisellä alueella, Kalimeenojasta noin 0,3 km pohjoiseen, vanhasta sorakuopasta 0,1 km etelään, Navettasuosta 150 m länteen ja metsätiestä 0,1 km etelään. Alue on kuivahkoa kangasmetsää, maaperä on karkeaa hiekkaa. Etelään viettävällä rinteellä on yhteensä kahdeksan keittokuoppaa. Kankaan laen pohjoisreunassa on viisi kuoppaa ja kankaan laelta viettävän rinteen alapuolella kolme kuoppaa (ks. erilliskohteet). Kuopat ovat muodoltaan pyöreähköjä ja halkaisijaltaan noin 2 m. Kuoppien pohjassa on havaittu palaneita kiviä. Kohde on koskematon. |
| metsakeskus.1000006433 |
981 |
Varsanoja (Warsanoia) W |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
300340.41500000 |
6746607.63400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006433 |
Vuoden 1710 kartan perusteella Varsanojan kylä on sijainnut kahdella tontilla, Loimijokeen pohjoisesta laskevan pienen Varsanojan länsi- ja itärannalla, Kartanon ja Vilolan kylistä n. 1,5 km koilliseen. Varhaisin maininta kylän nimestä on v. 1506, jolloin mattis person warsanoia tuomittiin miestaposta. Vuoden 1539 maakirjaan Varsanojalta on merkitty viisi isäntää, ja 1700-luvun alussa kylässä oli kuusi taloa. (Alanen 2004:38.)
Varsanojan kylän vanhoista kantataloista on jäljellä ainoastaan Hokka, joka tosin on siirtynyt n. 200 m vanhalta kylätontilta koilliseen, Sikomäen kupeeseen. Kylätontilla sijaitsevat nykyisin Peltoniemen, Aholan, Ala-Kartanon ja Tammiston talot ulkorakennuksineen; osin tontti on peltona. Talojen välissä ja pihoilla on rakentamattomia alueita, joilla on saattanut säilyä aikaisempien asutuskerrosten jäännöksiä.
Ks. myös Varsanoja (Warsanoia) Hokka |
| metsakeskus.1000006434 |
790 |
Nuutila |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
281282.78900000 |
6806088.65000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006434 |
Kiukaan raunio sijaitsee Liekovedestä kaakkoon pistävän Roismalanlahden eteläpuolella, pienellä mutta korkealla moreenimäellä Nuutilan talon luoteispuolella. Kiukaan mitat ovat 4,5 x 3 x 0,8 m. |
| metsakeskus.1000006435 |
564 |
Kello Uikulankangas W |
10002 |
12016 |
13155 |
11040 |
27000 |
432383.00000000 |
7220669.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006435 |
Kohde sijaitsee Kellossa, Uikulanjärven eteläpuolela, Uikulankankaan länsireunalla, länteen viettävässä rinteessä, joka laskee soistuneeseen maahan. Maasto on kivistä kangasmetsää, jonka länsiosassa on tehty metsänäestys. Paikalla on kolme keittokuoppaa.
Kuoppa 1 on soikeahko, kooltaan 2,6 x 2,3 m ja syvyydeltään 0,6 m. Kuopassa on havaittu podsolimaannos ja epäselvä kaksoismaannos.
Kuoppa 2 on pyöreä, halkaisijaltaan 1,5 m ja syvyydeltään 0,35 m. Kuopassa on havaittu podsolimaannos (alakohde).
Kuoppa 3 on pyöreä, halkaisijaltaan 1,6 m ja syvyydeltään 0,4 m. Kuopassa on havaittu podsolimaannos (alakohde). |
| metsakeskus.1000006437 |
564 |
Kello Uikulankangas E |
10002 |
12016 |
13155 |
11040 |
27000 |
433011.24300000 |
7220592.63800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006437 |
Kohde sijaitsee Kellossa, Uikulanjärvestä 0,5 km kaakkoon, Uikulankankaan itäosassa, kankaan laen itäpuolella, loivasti viettävässä rinteessä. Maasto on kuivaa mäntykangasta, maaperä kivistä hiekkamoreenia. Kangas jakaantuu useisiin itä-länsi -suuntaisiin palstoihin, joista keskimäisessä on tehty avohakkuu ja äestys 1990-luvulla. Paikalla on neljä keittokuoppaa, jotka sijaitsevat itä-länsi -suuntaisessa puolikaarimaisessa muodostelmassa, metsäpolun eteläpuolella, 4-6 m päässä toisistaan. Kuopat ovat keskimäärin 2,0-2,5 m halkaisijaltaan, 35-50 cm syvyydeltään ja muodoltaan pyöreitä. Yksi kuopista on osittain tuhoutunut sen ylitse kulkevan metsäpolun vuoksi. Kuoppa-alueen laajuus on noin 20 x 15 m. Kohteen äärikoordinaatit ovat: p= 7223 669-692, i= 3432 529-538.
|
| metsakeskus.1000006438 |
421 |
Jussinsaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
387947.93500000 |
7047917.90800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006438 |
Kohde sijaitsee Lestijärvellä olevalla pienellä saarella, sen korkeimmalla kohdalla. Röykkiön koko on noin 4 x 4 x 0,6 metriä ja siinä on keskuskuoppa (1,7 x 0, 9 m). Röykkiö on "lapinraunio-tyyppinen". Alue kuuluu Natura-alueeseen. |
| metsakeskus.1000006439 |
421 |
Leskelä A |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
383594.69600000 |
7044939.08700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006439 |
Kohde sijaitsee Lestijärven länsi-lounaispuolella. Paikalla on epäsäännöllinen röykkiöryhmä mäen laella; röykkiöitä on enemmän kuin 8 kpl. Todennäköistä kaskipeltoa. |
| metsakeskus.1000006440 |
981 |
Isovaha |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
297921.34000000 |
6755394.09300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006440 |
Ypäjän kunnan koilliskulmassa, Ypäjän, Humppilan ja Jokioisten rajojen leikkauskohdassa on peruskarttaankin merkitty suuri maakivi, ”Isovaha”. Kyseessä on mitä ilmeisimmin mahdollisesti jo keskiajalle periytyvä rajamerkki, jonka nimenä joissakin lähteissä mainitaan ”Hahdevaha” (NA Ypäjä, Maija Palperi 1956). Suur-Loimaan hallintopitäjän koillisrajalla sijainnut rajakivi on merkitty myös vuodelta 1741 olevaan Loimaan pitäjänkarttaan. (Laakso 1986:65–66.) Isovaha sijaitsee noin 3,7 km luoteeseen ”Talaskivi” -nimisestä rajakivestä (ks. Perttula Talaskivi), hiekkaisen metsäautotien eteläpuolella kuusimetsässä. |
| metsakeskus.1000006441 |
421 |
Leskelä B |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
383499.73400000 |
7044833.13500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006441 |
Kohde sijaitsee Lestijärven länsipuolella. Kaskiraunioryhmä mäen laella, röykkiöillä rajattu pelto.
Kohde Leskelä A (1000 00 6439) sijaitsee noin 140 metriä koilliseen.
|
| metsakeskus.1000006442 |
981 |
Talaskivi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
300503.31600000 |
6752748.16300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006442 |
Ypäjän kunnan koillisosassa, Ypäjän ja Jokioisten rajalla on peruskarttaankin merkitty suuri maakivi, ”Talaskivi”. Kyseessä on mahdollisesti jo keskiajalle periytyvä rajamerkki. Suur-Loimaan hallintopitäjän koillisrajalla sijainnut rajakivi on merkitty myös vuodelta 1741 olevaan Loimaan pitäjänkarttaan. (Laakso 1986:65–66; NA Ypäjä, Hanna Ropponen 1979.) Sana ”talas” merkitsee mm. puuhun rakennettua karhujen väijyntälavaa (Huuhtanen 1978:15). Talaskivi sijaitsee noin 3,7 km kaakkoon ”Isovaha” -nimisestä rajakivestä (ks. Ypäjänkylä Isovaha 1000 00 6440).
Kohde tarkastettiin vuosien 2011 ja 2013 inventoinneissa. Kyseessä on selkeästi erottuva, pystyseinäinen, tasalakinen, melko säännöllinen kuutiokivi, jonka mitat ovat 5 x 6 metriä sekä korkeus 2,5 metriä. Kivestä ei löydetty mitään merkintöjä. Kiven laki tutkittiin myös sammalen alta. Rajakivi on edelleen käytössä. |
| metsakeskus.1000006443 |
421 |
Hietakangas |
10001 |
12001 |
13001 |
11002 |
27000 |
388245.83800000 |
7041468.50500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006443 |
Kohteessa on painanne, jonka halkaisija on noin 4 metriä ja syvyys noin 0,5 metriä. Vieressä pieni L-muotoinen kiveys, reunalla palaneita kiviä. Mahdollinen asumuspainanne. |
| metsakeskus.1000006444 |
143 |
Veneslinna |
10002 |
12004 |
13048 |
11006 |
27000 |
290093.97900000 |
6867958.83500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006444 |
Kohde sijaitsee Kasittulan kylässä Vääräjoen länsirannalla hiekanoton tuhoaman harjun juurella. Historiallisen ajan kivi- ja maarakenteita, joista osa saattaa liittyä puolustusvarustuksiin, on havaittavissa noin 240 metrin matkalla hiekkakuopan kaakkoispuolella noin 20 metriä levellä kaistaleella Kukkurantien ja jyrkän rantatörmän välissä. Alueella on erilaisia kiviperustuksia, kaivantoja, valleja ja kivikasoja.
Vääräjokea pitkin kulki aikoinaan tärkeä reitti Etelä-Suomesta Pohjanmaalle. Reittiä ovat käyttäneet mm. Jaakko Ilkan ja Klaus Flemingin joukot nuijasodan aikana. Perimätiedon mukaan isonvihan aikana alueella olisi käyty taisteluja. Alueella on myös ollut kihniöläisten ja parkanolaisten venevalkama, josta paikka on saanut nimensä. |
| metsakeskus.1000006444 |
143 |
Veneslinna |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
290093.97900000 |
6867958.83500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006444 |
Kohde sijaitsee Kasittulan kylässä Vääräjoen länsirannalla hiekanoton tuhoaman harjun juurella. Historiallisen ajan kivi- ja maarakenteita, joista osa saattaa liittyä puolustusvarustuksiin, on havaittavissa noin 240 metrin matkalla hiekkakuopan kaakkoispuolella noin 20 metriä levellä kaistaleella Kukkurantien ja jyrkän rantatörmän välissä. Alueella on erilaisia kiviperustuksia, kaivantoja, valleja ja kivikasoja.
Vääräjokea pitkin kulki aikoinaan tärkeä reitti Etelä-Suomesta Pohjanmaalle. Reittiä ovat käyttäneet mm. Jaakko Ilkan ja Klaus Flemingin joukot nuijasodan aikana. Perimätiedon mukaan isonvihan aikana alueella olisi käyty taisteluja. Alueella on myös ollut kihniöläisten ja parkanolaisten venevalkama, josta paikka on saanut nimensä. |
| metsakeskus.1000006444 |
143 |
Veneslinna |
10002 |
12009 |
13092 |
11006 |
27000 |
290093.97900000 |
6867958.83500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006444 |
Kohde sijaitsee Kasittulan kylässä Vääräjoen länsirannalla hiekanoton tuhoaman harjun juurella. Historiallisen ajan kivi- ja maarakenteita, joista osa saattaa liittyä puolustusvarustuksiin, on havaittavissa noin 240 metrin matkalla hiekkakuopan kaakkoispuolella noin 20 metriä levellä kaistaleella Kukkurantien ja jyrkän rantatörmän välissä. Alueella on erilaisia kiviperustuksia, kaivantoja, valleja ja kivikasoja.
Vääräjokea pitkin kulki aikoinaan tärkeä reitti Etelä-Suomesta Pohjanmaalle. Reittiä ovat käyttäneet mm. Jaakko Ilkan ja Klaus Flemingin joukot nuijasodan aikana. Perimätiedon mukaan isonvihan aikana alueella olisi käyty taisteluja. Alueella on myös ollut kihniöläisten ja parkanolaisten venevalkama, josta paikka on saanut nimensä. |
| metsakeskus.1000006444 |
143 |
Veneslinna |
10002 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
290093.97900000 |
6867958.83500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006444 |
Kohde sijaitsee Kasittulan kylässä Vääräjoen länsirannalla hiekanoton tuhoaman harjun juurella. Historiallisen ajan kivi- ja maarakenteita, joista osa saattaa liittyä puolustusvarustuksiin, on havaittavissa noin 240 metrin matkalla hiekkakuopan kaakkoispuolella noin 20 metriä levellä kaistaleella Kukkurantien ja jyrkän rantatörmän välissä. Alueella on erilaisia kiviperustuksia, kaivantoja, valleja ja kivikasoja.
Vääräjokea pitkin kulki aikoinaan tärkeä reitti Etelä-Suomesta Pohjanmaalle. Reittiä ovat käyttäneet mm. Jaakko Ilkan ja Klaus Flemingin joukot nuijasodan aikana. Perimätiedon mukaan isonvihan aikana alueella olisi käyty taisteluja. Alueella on myös ollut kihniöläisten ja parkanolaisten venevalkama, josta paikka on saanut nimensä. |
| metsakeskus.1000006445 |
143 |
Kukkura |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
290213.92200000 |
6868548.59300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006445 |
Kohde sijaitsee Vääräjoen koillisrannalla, Kukkurakosken myllystä n. 180 m pohjoiseen. Rantaa pitkin kulkevan soratien ja jyrkän rantatörmän välissä olevalla metsäkaistaleella on pyöreähkö kuoppa, jonka halkaisija on 2,5 m ja syvyys noin metrin. Kuopan pohjalla on hiilensekaisen tummanharmaan hiekan kerros 25–35 cm syvyydessä. Kaksi epämääräisempää kuopannetta sijaitsevat n. 50 - 65 metrin päässä tästä kuopasta etelälounaaseen. |
| metsakeskus.1000006446 |
421 |
Kirkkosaari |
10007 |
12002 |
13000 |
11006 |
27000 |
388000.92900000 |
7043921.51000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006446 |
Saari sijaitsee Lestijärven lounaisosassa. Maastossa on havaittavissa enää 5 kuoppaa, alunperin niitä on ollut yli 30. Osan kuopista on kirkkoherra kaivanut viime vuosisadan alussa. Tällöin kuopista oli tullut luita, joistakin kuopista hiiltä. Mahdollisesti kuopat ovat historiallisen ajan hautapaikkoja (SKA:n kartassa vuodelta 1747 kirkkosaareksi on merkitty eri saari). |
| metsakeskus.1000006447 |
421 |
Sammalissaari |
10001 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
385311.00500000 |
7045689.79400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006447 |
Paikalla on kehämäisiä kivivalleja. Ulompi kehä on puolipyöreä, sen keskikohdalla on 1,5 metrin aukko. Kehän pituus on yli 20 metriä, leveys noin 2 metriä ja korkeus 0,7 metriä. Sisempi kehä on kaareva, noin 10 metriä pitkä, 1,5 m leveä ja 0,6 metriä korkea. Molemmat kehät ovat sammalen ja jäkälän peitossa.
Alue on kivinen, ei raivattu, eikä peltoa. Kehien funktio on tuntematon, olemassa ei ole perimätietoa. Saarta reunustaa myös luontainen huuhtoutunut kivinen rantavalli (kuten kaikilla järven saarilla). |
| metsakeskus.1000006449 |
837 |
Finninmäki |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
332802.03100000 |
6818835.75900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006449 |
Finninmäen koillisosassa, omakoti- ja rivitaloalueen välisellä mäellä Vihiojan eteläpuolella on kalliopaljastuma, jonka korkeimmalla kohdalla on kookkaista lohkotuista kivistä kylmämuurattu nelikulmainsen rakenteen jäännös. Kohde on merkitty asemakaavaan sm-merkinnällä. Pellon reunassa on myös matala ja osittain hajonnut kiviaita, jolta johtaa kivetty kivetty polku em. rakenteelle. |
| metsakeskus.1000006450 |
499 |
Storstensören 1 |
10002 |
12001 |
13002 |
11006 |
27000 |
229389.67900000 |
7033667.04300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006450 |
Tomtningen befinner sig i södra ändan av Storstensören, ca 60 m från stranden.
Tomtningen består av en låg, ca 1 m hög vall som omsluter ett ca 5 m2 stort område mellan ett jättekast, på södra sidan av detta, och ett mindre jordfast stenblock. Vallen villken är delvis nedrasad, består av stenar med ca 20-40 cm genomskärning, och har en ursprungligen 60-70 cm bred ingångsöppning öster om det mindre stenblocket. |
| metsakeskus.1000006451 |
109 |
Ristimäki |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
392646.19200000 |
6771191.18300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006451 |
Kahtia haljennut kivi sijaitsee Tirmulan ja Oiten kylien välisellä Ristimäen laella. Kiven viereiseltä kalloilta on näköala Kirkkosiltaan, Jahkolaan ja Oiten kylään.
1400-luvun rajatuomioissa mainitaan muutama Halkikivi, Halkiakivi tai Halkoskivi Tirmulan ja Niipalan kylien rajoilla (Lammin pitäjän historia). Kiven sijainti ja ympäristö sekä paikannimi, Ristimäki, viittaavat rajan läheisyyteen. Lemetinmäki, joka sijaitsee noin kilometrin pohjoiseen, mainitaan lähteissä myös rajapaikkana. |
| metsakeskus.1000006452 |
837 |
Tuomikallio |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27000 |
330820.80600000 |
6823914.71200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006452 |
Kesällä 1944 Tampereella on ollut 12 kiinteälavettista 88/RMB ilmatorjuntatykkiä, joista kuusi oli sijoitettu Tuomikalliolle ja kuusi Sulkavuorelle. Kaupin metsässä sijaitsevalla Tuomikalliolla on kuusi jatkosodan aikaista ilmatorjuntatykin betonista valettua jalustaa ja 28.5.2003 pystytetty muistotykki. Jalustojen lähistöllä on myös suorakaiteen muotoisia painanteita ja betonikuutioita, jotka liittynevät it-patterin viesti-, tähystys- ja tulenjohtorakenteisiin.
Raskas ilmatorjuntatykki 88 ItK/37 on Rheinmetall-Borsig -tehtaan valmistama kertatulta ampuva puoliautomaattiase. Sen ampumaetäisyys maamaaliin on 14,8 km ja ilmamaalliin 6 km. |
| metsakeskus.1000006453 |
790 |
Niemenmäki Hellilä |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
269612.50300000 |
6800705.75700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006453 |
Niemenmäki sijaitsee Keikyän kylässä Äetsän eteläosassa, Kokemäenjoen kaakkoisrannalla, luoteeseen pistävällä niemellä, jonka keskellä kulkee harju. Harjulla on Keikyän kirkko ja hautausmaa. Harjun laella, tontin rn:o 3:32 lounaiskulmassa on havaittavissa kiukaan raunio, kiviperustus ja kellarin jäännökset.
Jonas Strengin vuonna 1646 tekemän maakirjan sivun 199 kartassa Helilä-nimisen kylän talot ja pellot sijoittuvat niemen lounaisrannalle, harjun lounaispuolelle. Kuninkaan kartaston (1776-1805) mukaan tontilla 3:32 on sijainnut Hellilän talo. Ilmeisesti isonjaon yhteydessä yksi kylän taloista on siirretty sinne. Tontti kuitenkin autioitui ennen 1900-lukua, sillä Hiuttisten pitäjän karttaan (1895) taloa ei ole merkitty. |
| metsakeskus.1000006454 |
49 |
Alberga, Kersantinpuisto |
10002 |
12001 |
13003 |
11006 |
27007 |
379114.08800000 |
6677354.86000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006454 |
Leppävaarantien (Kehä I) ja Espoon ammattikoulun välisellä alueella sijaitsee Albergan kartanon vanha paikka ja 1750-luvulla rakennetun puiston kivisiä, monumentaalisia puutarhaterasseja. Kartanon 1720-30-luvuilla rakennettu päärakennus on sijainnut ylimmän terassin päällä ja sen paikalla on tehty kaivauksia 2000-luvun alussa. Puutarhan alapuolella, Kehä I:n reunassa on 2-3 kosteikkoa, jotka ovat ruutanalammikoiden jäännöksiä.
Kehä I:n lisärampin rakentamisen yhteydessä hävisi yksi lammikoista.
Puiston kunnostustöiden yhteydessä tehtiin tutkimuksia, jolloin paikannettiin mm. entinen hiilihuone puiston alueella. |
| metsakeskus.1000006454 |
49 |
Alberga, Kersantinpuisto |
10002 |
12001 |
13012 |
11006 |
27007 |
379114.08800000 |
6677354.86000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006454 |
Leppävaarantien (Kehä I) ja Espoon ammattikoulun välisellä alueella sijaitsee Albergan kartanon vanha paikka ja 1750-luvulla rakennetun puiston kivisiä, monumentaalisia puutarhaterasseja. Kartanon 1720-30-luvuilla rakennettu päärakennus on sijainnut ylimmän terassin päällä ja sen paikalla on tehty kaivauksia 2000-luvun alussa. Puutarhan alapuolella, Kehä I:n reunassa on 2-3 kosteikkoa, jotka ovat ruutanalammikoiden jäännöksiä.
Kehä I:n lisärampin rakentamisen yhteydessä hävisi yksi lammikoista.
Puiston kunnostustöiden yhteydessä tehtiin tutkimuksia, jolloin paikannettiin mm. entinen hiilihuone puiston alueella. |
| metsakeskus.1000006455 |
498 |
Toras-Sieppi leirintäalue |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
371122.33800000 |
7540820.77400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006455 |
Toras-Siepin leirintäalue sijaitsee Toras-Sieppi -järven itärannalla Torasniemen etelä- ja lounaisrannalla. Torasniemen maaperä on suhteellisen vähäkivistä hiekkamoreenia. Järvestä loivapiirteisenä nousevalla niemellä kasvaa harvaa mäntymetsää, aluskasvillisuutena puolukkavaltaista varvikkoa, sammalta ja jäkälää. Niemen eteläosassa on leirintäalueen rakennuksia ja keskiosassa matkailuautojen pysäköintialue. Muinaisjäännösryhmä sijoittuu ympäri leirintäaluetta.
Toras-Siepin leirintäalueelta on inventoinneissa 1989 ja 1995 löytynyt muutamia kvartsiesineitä ja -iskoksia sekä havaittu kaksi kuopannetta, jotka ovat todennäköisimmin hyvin vanhoja pyyntikuoppia. 2004 inventoinnin arviona ainakin osa alueella tavattavista kvartseista saattaa olla peräisin alueelle tuodusta murskeesta. Kuitenkin osa löydöistä ja kohteen topografia viittaavat paikalla olevaan esihistorialliseen asuinpaikkaan. Alueella sijaitsee myös kolme suurta tervahautaa.
Epämääräisten kivikautisten asuinpaikkamerkkien takia kohteesta löytynyt kvartsiaineisto tulisi uudelleen tarkastaa.
Inventointi 2024: Sijainti ja maaperä sekä muutamat aiemmat löydöt viittaavat siihen, että alueella on todennäköisesti esihistoriallinen asuinpaikka. Inventoinnissa havaittiin pari kvartsi-iskosta maanpinnalla löytöpaikan A läheisyydessä sekä tarkastuksen pohjalta lisättiin uusi alakohde Pieni painanne. Asuinpaikan toteaminen ja säilyneisyyden sekä laajuuden määrittäminen vaatii edelleen tarkempia tutkimuksia. |
| metsakeskus.1000006455 |
498 |
Toras-Sieppi leirintäalue |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
371122.33800000 |
7540820.77400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006455 |
Toras-Siepin leirintäalue sijaitsee Toras-Sieppi -järven itärannalla Torasniemen etelä- ja lounaisrannalla. Torasniemen maaperä on suhteellisen vähäkivistä hiekkamoreenia. Järvestä loivapiirteisenä nousevalla niemellä kasvaa harvaa mäntymetsää, aluskasvillisuutena puolukkavaltaista varvikkoa, sammalta ja jäkälää. Niemen eteläosassa on leirintäalueen rakennuksia ja keskiosassa matkailuautojen pysäköintialue. Muinaisjäännösryhmä sijoittuu ympäri leirintäaluetta.
Toras-Siepin leirintäalueelta on inventoinneissa 1989 ja 1995 löytynyt muutamia kvartsiesineitä ja -iskoksia sekä havaittu kaksi kuopannetta, jotka ovat todennäköisimmin hyvin vanhoja pyyntikuoppia. 2004 inventoinnin arviona ainakin osa alueella tavattavista kvartseista saattaa olla peräisin alueelle tuodusta murskeesta. Kuitenkin osa löydöistä ja kohteen topografia viittaavat paikalla olevaan esihistorialliseen asuinpaikkaan. Alueella sijaitsee myös kolme suurta tervahautaa.
Epämääräisten kivikautisten asuinpaikkamerkkien takia kohteesta löytynyt kvartsiaineisto tulisi uudelleen tarkastaa.
Inventointi 2024: Sijainti ja maaperä sekä muutamat aiemmat löydöt viittaavat siihen, että alueella on todennäköisesti esihistoriallinen asuinpaikka. Inventoinnissa havaittiin pari kvartsi-iskosta maanpinnalla löytöpaikan A läheisyydessä sekä tarkastuksen pohjalta lisättiin uusi alakohde Pieni painanne. Asuinpaikan toteaminen ja säilyneisyyden sekä laajuuden määrittäminen vaatii edelleen tarkempia tutkimuksia. |
| metsakeskus.1000006455 |
498 |
Toras-Sieppi leirintäalue |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
371122.33800000 |
7540820.77400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006455 |
Toras-Siepin leirintäalue sijaitsee Toras-Sieppi -järven itärannalla Torasniemen etelä- ja lounaisrannalla. Torasniemen maaperä on suhteellisen vähäkivistä hiekkamoreenia. Järvestä loivapiirteisenä nousevalla niemellä kasvaa harvaa mäntymetsää, aluskasvillisuutena puolukkavaltaista varvikkoa, sammalta ja jäkälää. Niemen eteläosassa on leirintäalueen rakennuksia ja keskiosassa matkailuautojen pysäköintialue. Muinaisjäännösryhmä sijoittuu ympäri leirintäaluetta.
Toras-Siepin leirintäalueelta on inventoinneissa 1989 ja 1995 löytynyt muutamia kvartsiesineitä ja -iskoksia sekä havaittu kaksi kuopannetta, jotka ovat todennäköisimmin hyvin vanhoja pyyntikuoppia. 2004 inventoinnin arviona ainakin osa alueella tavattavista kvartseista saattaa olla peräisin alueelle tuodusta murskeesta. Kuitenkin osa löydöistä ja kohteen topografia viittaavat paikalla olevaan esihistorialliseen asuinpaikkaan. Alueella sijaitsee myös kolme suurta tervahautaa.
Epämääräisten kivikautisten asuinpaikkamerkkien takia kohteesta löytynyt kvartsiaineisto tulisi uudelleen tarkastaa.
Inventointi 2024: Sijainti ja maaperä sekä muutamat aiemmat löydöt viittaavat siihen, että alueella on todennäköisesti esihistoriallinen asuinpaikka. Inventoinnissa havaittiin pari kvartsi-iskosta maanpinnalla löytöpaikan A läheisyydessä sekä tarkastuksen pohjalta lisättiin uusi alakohde Pieni painanne. Asuinpaikan toteaminen ja säilyneisyyden sekä laajuuden määrittäminen vaatii edelleen tarkempia tutkimuksia. |
| metsakeskus.1000006455 |
498 |
Toras-Sieppi leirintäalue |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
371122.33800000 |
7540820.77400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006455 |
Toras-Siepin leirintäalue sijaitsee Toras-Sieppi -järven itärannalla Torasniemen etelä- ja lounaisrannalla. Torasniemen maaperä on suhteellisen vähäkivistä hiekkamoreenia. Järvestä loivapiirteisenä nousevalla niemellä kasvaa harvaa mäntymetsää, aluskasvillisuutena puolukkavaltaista varvikkoa, sammalta ja jäkälää. Niemen eteläosassa on leirintäalueen rakennuksia ja keskiosassa matkailuautojen pysäköintialue. Muinaisjäännösryhmä sijoittuu ympäri leirintäaluetta.
Toras-Siepin leirintäalueelta on inventoinneissa 1989 ja 1995 löytynyt muutamia kvartsiesineitä ja -iskoksia sekä havaittu kaksi kuopannetta, jotka ovat todennäköisimmin hyvin vanhoja pyyntikuoppia. 2004 inventoinnin arviona ainakin osa alueella tavattavista kvartseista saattaa olla peräisin alueelle tuodusta murskeesta. Kuitenkin osa löydöistä ja kohteen topografia viittaavat paikalla olevaan esihistorialliseen asuinpaikkaan. Alueella sijaitsee myös kolme suurta tervahautaa.
Epämääräisten kivikautisten asuinpaikkamerkkien takia kohteesta löytynyt kvartsiaineisto tulisi uudelleen tarkastaa.
Inventointi 2024: Sijainti ja maaperä sekä muutamat aiemmat löydöt viittaavat siihen, että alueella on todennäköisesti esihistoriallinen asuinpaikka. Inventoinnissa havaittiin pari kvartsi-iskosta maanpinnalla löytöpaikan A läheisyydessä sekä tarkastuksen pohjalta lisättiin uusi alakohde Pieni painanne. Asuinpaikan toteaminen ja säilyneisyyden sekä laajuuden määrittäminen vaatii edelleen tarkempia tutkimuksia. |
| metsakeskus.1000006455 |
498 |
Toras-Sieppi leirintäalue |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
371122.33800000 |
7540820.77400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006455 |
Toras-Siepin leirintäalue sijaitsee Toras-Sieppi -järven itärannalla Torasniemen etelä- ja lounaisrannalla. Torasniemen maaperä on suhteellisen vähäkivistä hiekkamoreenia. Järvestä loivapiirteisenä nousevalla niemellä kasvaa harvaa mäntymetsää, aluskasvillisuutena puolukkavaltaista varvikkoa, sammalta ja jäkälää. Niemen eteläosassa on leirintäalueen rakennuksia ja keskiosassa matkailuautojen pysäköintialue. Muinaisjäännösryhmä sijoittuu ympäri leirintäaluetta.
Toras-Siepin leirintäalueelta on inventoinneissa 1989 ja 1995 löytynyt muutamia kvartsiesineitä ja -iskoksia sekä havaittu kaksi kuopannetta, jotka ovat todennäköisimmin hyvin vanhoja pyyntikuoppia. 2004 inventoinnin arviona ainakin osa alueella tavattavista kvartseista saattaa olla peräisin alueelle tuodusta murskeesta. Kuitenkin osa löydöistä ja kohteen topografia viittaavat paikalla olevaan esihistorialliseen asuinpaikkaan. Alueella sijaitsee myös kolme suurta tervahautaa.
Epämääräisten kivikautisten asuinpaikkamerkkien takia kohteesta löytynyt kvartsiaineisto tulisi uudelleen tarkastaa.
Inventointi 2024: Sijainti ja maaperä sekä muutamat aiemmat löydöt viittaavat siihen, että alueella on todennäköisesti esihistoriallinen asuinpaikka. Inventoinnissa havaittiin pari kvartsi-iskosta maanpinnalla löytöpaikan A läheisyydessä sekä tarkastuksen pohjalta lisättiin uusi alakohde Pieni painanne. Asuinpaikan toteaminen ja säilyneisyyden sekä laajuuden määrittäminen vaatii edelleen tarkempia tutkimuksia. |
| metsakeskus.1000006455 |
498 |
Toras-Sieppi leirintäalue |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
371122.33800000 |
7540820.77400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006455 |
Toras-Siepin leirintäalue sijaitsee Toras-Sieppi -järven itärannalla Torasniemen etelä- ja lounaisrannalla. Torasniemen maaperä on suhteellisen vähäkivistä hiekkamoreenia. Järvestä loivapiirteisenä nousevalla niemellä kasvaa harvaa mäntymetsää, aluskasvillisuutena puolukkavaltaista varvikkoa, sammalta ja jäkälää. Niemen eteläosassa on leirintäalueen rakennuksia ja keskiosassa matkailuautojen pysäköintialue. Muinaisjäännösryhmä sijoittuu ympäri leirintäaluetta.
Toras-Siepin leirintäalueelta on inventoinneissa 1989 ja 1995 löytynyt muutamia kvartsiesineitä ja -iskoksia sekä havaittu kaksi kuopannetta, jotka ovat todennäköisimmin hyvin vanhoja pyyntikuoppia. 2004 inventoinnin arviona ainakin osa alueella tavattavista kvartseista saattaa olla peräisin alueelle tuodusta murskeesta. Kuitenkin osa löydöistä ja kohteen topografia viittaavat paikalla olevaan esihistorialliseen asuinpaikkaan. Alueella sijaitsee myös kolme suurta tervahautaa.
Epämääräisten kivikautisten asuinpaikkamerkkien takia kohteesta löytynyt kvartsiaineisto tulisi uudelleen tarkastaa.
Inventointi 2024: Sijainti ja maaperä sekä muutamat aiemmat löydöt viittaavat siihen, että alueella on todennäköisesti esihistoriallinen asuinpaikka. Inventoinnissa havaittiin pari kvartsi-iskosta maanpinnalla löytöpaikan A läheisyydessä sekä tarkastuksen pohjalta lisättiin uusi alakohde Pieni painanne. Asuinpaikan toteaminen ja säilyneisyyden sekä laajuuden määrittäminen vaatii edelleen tarkempia tutkimuksia. |
| metsakeskus.1000006455 |
498 |
Toras-Sieppi leirintäalue |
10002 |
12016 |
13175 |
11004 |
27000 |
371122.33800000 |
7540820.77400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006455 |
Toras-Siepin leirintäalue sijaitsee Toras-Sieppi -järven itärannalla Torasniemen etelä- ja lounaisrannalla. Torasniemen maaperä on suhteellisen vähäkivistä hiekkamoreenia. Järvestä loivapiirteisenä nousevalla niemellä kasvaa harvaa mäntymetsää, aluskasvillisuutena puolukkavaltaista varvikkoa, sammalta ja jäkälää. Niemen eteläosassa on leirintäalueen rakennuksia ja keskiosassa matkailuautojen pysäköintialue. Muinaisjäännösryhmä sijoittuu ympäri leirintäaluetta.
Toras-Siepin leirintäalueelta on inventoinneissa 1989 ja 1995 löytynyt muutamia kvartsiesineitä ja -iskoksia sekä havaittu kaksi kuopannetta, jotka ovat todennäköisimmin hyvin vanhoja pyyntikuoppia. 2004 inventoinnin arviona ainakin osa alueella tavattavista kvartseista saattaa olla peräisin alueelle tuodusta murskeesta. Kuitenkin osa löydöistä ja kohteen topografia viittaavat paikalla olevaan esihistorialliseen asuinpaikkaan. Alueella sijaitsee myös kolme suurta tervahautaa.
Epämääräisten kivikautisten asuinpaikkamerkkien takia kohteesta löytynyt kvartsiaineisto tulisi uudelleen tarkastaa.
Inventointi 2024: Sijainti ja maaperä sekä muutamat aiemmat löydöt viittaavat siihen, että alueella on todennäköisesti esihistoriallinen asuinpaikka. Inventoinnissa havaittiin pari kvartsi-iskosta maanpinnalla löytöpaikan A läheisyydessä sekä tarkastuksen pohjalta lisättiin uusi alakohde Pieni painanne. Asuinpaikan toteaminen ja säilyneisyyden sekä laajuuden määrittäminen vaatii edelleen tarkempia tutkimuksia. |
| metsakeskus.1000006455 |
498 |
Toras-Sieppi leirintäalue |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
371122.33800000 |
7540820.77400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006455 |
Toras-Siepin leirintäalue sijaitsee Toras-Sieppi -järven itärannalla Torasniemen etelä- ja lounaisrannalla. Torasniemen maaperä on suhteellisen vähäkivistä hiekkamoreenia. Järvestä loivapiirteisenä nousevalla niemellä kasvaa harvaa mäntymetsää, aluskasvillisuutena puolukkavaltaista varvikkoa, sammalta ja jäkälää. Niemen eteläosassa on leirintäalueen rakennuksia ja keskiosassa matkailuautojen pysäköintialue. Muinaisjäännösryhmä sijoittuu ympäri leirintäaluetta.
Toras-Siepin leirintäalueelta on inventoinneissa 1989 ja 1995 löytynyt muutamia kvartsiesineitä ja -iskoksia sekä havaittu kaksi kuopannetta, jotka ovat todennäköisimmin hyvin vanhoja pyyntikuoppia. 2004 inventoinnin arviona ainakin osa alueella tavattavista kvartseista saattaa olla peräisin alueelle tuodusta murskeesta. Kuitenkin osa löydöistä ja kohteen topografia viittaavat paikalla olevaan esihistorialliseen asuinpaikkaan. Alueella sijaitsee myös kolme suurta tervahautaa.
Epämääräisten kivikautisten asuinpaikkamerkkien takia kohteesta löytynyt kvartsiaineisto tulisi uudelleen tarkastaa.
Inventointi 2024: Sijainti ja maaperä sekä muutamat aiemmat löydöt viittaavat siihen, että alueella on todennäköisesti esihistoriallinen asuinpaikka. Inventoinnissa havaittiin pari kvartsi-iskosta maanpinnalla löytöpaikan A läheisyydessä sekä tarkastuksen pohjalta lisättiin uusi alakohde Pieni painanne. Asuinpaikan toteaminen ja säilyneisyyden sekä laajuuden määrittäminen vaatii edelleen tarkempia tutkimuksia. |
| metsakeskus.1000006455 |
498 |
Toras-Sieppi leirintäalue |
10002 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
371122.33800000 |
7540820.77400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006455 |
Toras-Siepin leirintäalue sijaitsee Toras-Sieppi -järven itärannalla Torasniemen etelä- ja lounaisrannalla. Torasniemen maaperä on suhteellisen vähäkivistä hiekkamoreenia. Järvestä loivapiirteisenä nousevalla niemellä kasvaa harvaa mäntymetsää, aluskasvillisuutena puolukkavaltaista varvikkoa, sammalta ja jäkälää. Niemen eteläosassa on leirintäalueen rakennuksia ja keskiosassa matkailuautojen pysäköintialue. Muinaisjäännösryhmä sijoittuu ympäri leirintäaluetta.
Toras-Siepin leirintäalueelta on inventoinneissa 1989 ja 1995 löytynyt muutamia kvartsiesineitä ja -iskoksia sekä havaittu kaksi kuopannetta, jotka ovat todennäköisimmin hyvin vanhoja pyyntikuoppia. 2004 inventoinnin arviona ainakin osa alueella tavattavista kvartseista saattaa olla peräisin alueelle tuodusta murskeesta. Kuitenkin osa löydöistä ja kohteen topografia viittaavat paikalla olevaan esihistorialliseen asuinpaikkaan. Alueella sijaitsee myös kolme suurta tervahautaa.
Epämääräisten kivikautisten asuinpaikkamerkkien takia kohteesta löytynyt kvartsiaineisto tulisi uudelleen tarkastaa.
Inventointi 2024: Sijainti ja maaperä sekä muutamat aiemmat löydöt viittaavat siihen, että alueella on todennäköisesti esihistoriallinen asuinpaikka. Inventoinnissa havaittiin pari kvartsi-iskosta maanpinnalla löytöpaikan A läheisyydessä sekä tarkastuksen pohjalta lisättiin uusi alakohde Pieni painanne. Asuinpaikan toteaminen ja säilyneisyyden sekä laajuuden määrittäminen vaatii edelleen tarkempia tutkimuksia. |
| metsakeskus.1000006456 |
980 |
Puntanen |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
320581.65000000 |
6886470.52600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006456 |
Puntasjärven itäpuolella sijaitsevan Myllymoision mäen lounaisreunalla on neljä soikeaa maakuoppaa (alue A). Kuopat ovat syviä ja selvärajaisia, hieman sammaloituneita ja hyvin säilyneitä. Kuoppien pituus vaihtelee 2,3 metristä 6 metriin ja leveys 1,7 metristä 2,9 metriin. Kahteen läntisimpään kuoppaan tehdystä koepistoista havaittiin voimakkaasti värjäytynyttä nokimaata ja hiiltä.
Myllymoision mäen pohjoisreunassa on useita matalia kuopanteita (alue B). |
| metsakeskus.1000006457 |
211 |
Haviseva (Haviseva) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
345441.91600000 |
6826855.58800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006457 |
Kylätontti sijaitsee Vesijärven Havisevanlahden pohjoisrannalla Suinulan ja Siitaman välisen tien molemmin puolin osin talojen pihoilla, osin pelloilla ja joutomaalla.
Vuoden 1560 kyläluettelon mukaan Havisevan kylässä on ollut kuusi taloa. Isojakoa edeltävällä kylänpaikalla sijaitsee yhä mm. Antilan tila talousrakennuksineen. Tilan eteläpuolella on autioituneilla tonteilla näkyvissä merkkejä aikaisemmasta asutuksesta. |
| metsakeskus.1000006458 |
211 |
Sarsan mylly |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
346391.58200000 |
6815710.07200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006458 |
Sarsansuon eteläpuolella, muinaisen Sarsanuoman paikalle laskevassa metsärinteessä on kookas myllynkiven teelmä. Sarsankosken vesivoimaa on hyödynnetty keskiajalta lähtien. Sarsan myllyt mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran 1427. Koskessa oli niin kangasalalaisille talonpojille kuin maakunnan mahtimiehille ja kirkonmiehille kuuluneita myllyjä. Sarsankoskessa sijaitsi myös vanhin Pirkanmaalta tunnettu ratasmylly, josta on maininta vuodelta 1533. 1500-luvun lopulla Sarsassa oli yhteensä 12 myllyä. Myllytoiminta lakkasi äkisti 10.6.1604, kun Sarsanuoma kuivui Längelmäveden murrettua uuden lasku-uoman Ihariin. |
| metsakeskus.1000006459 |
837 |
Lappi |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
328798.61700000 |
6823636.81100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006459 |
Tammelan kaupunginosan pohjoispuolella sijaitsevalla metsäisellä kalliomäellä Lapin asuinalueen eteläpuolella on useita kivenlouhinta-alueita. Vuoden 1899 karttaan Kaupin sairaalan länsipuolella sijaitseville kallioille on merkitty kivilouhoksia, joten louhintaa on toteutettu ainakin 1800-luvulta lähtien. |
| metsakeskus.1000006460 |
755 |
Kalans (Kalans) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
345192.73900000 |
6674097.00400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006460 |
Samuel Broteruksen vuoden 1700 Kalansin kylän karttaan merkitty talonpaikka on nykyisin peltoa. Talo on sijainnut Siuntionjoen mutkassa, Siuntion kirkosta kaakkoon. Talon pellot ovat sijainneet jokirannassa tilan itäpuolella. Kylä mainitaan Suomen asutus 1560-luvulla kyläluettelossa yhden talon kylänä.
Kohde tarkastettiin vuoden 2014 inventoinnissa. Kalansin pellot olivat kyntämättä, joten pintahavaintoja ei tehty. Joen mutkan kohdalla on säilynyt metsäalue, jolta tavattiin rakennuksen kivijalka. Rakenne liittynee 1800-luvun asutukseen kohteessa, ainakin venäläiseen topografikarttaan on merkitty rakennuksia juuri tälle alueelle. Alue oli tiheän kasvillisuuden peitossa, siellä voi olla muitakin rakennuksen jäännöksiä. On mahdollista, että alueella on säilynyt merkkejä myös varhaisemmista asutusvaiheista, koska maankäyttö on ollut vähäistä 1900-luvun alun jälkeen. Muinaisjäännösalueeksi on rajattu metsäalue ja osa ympäröivää peltoa. |
| metsakeskus.1000006461 |
499 |
Storstensören 2 |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
229478.63800000 |
7033760.00700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006461 |
Stensättningen befinner sig omedelbart söder om högsta punkten på ön.
Stensättningen bildar en bro genom det stenigaste, mest oländiga området på ön mellan två jättekast. "Stenbron" löper i riktning sydväst-nordost och bildar en förbindelselänk mellan öns nordliga och dess sydliga delar. Stensättningen är ca 10-12 m lång och 1 m bred. |
| metsakeskus.1000006462 |
499 |
Storstensören 3 |
10002 |
12001 |
13002 |
11006 |
27000 |
229520.62900000 |
7033875.95700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006462 |
Tomtningen befinner sig på öns östra sida, ca 20 m från stranden.
Tomtningen bildas av en klyfta i klippan som avskiljts från omgivningen medelst en kallmurad stenmur av stenar av olika storlek samt inkorporerande minst två jordfasta stenar. I den innersta delen av det sålunda skapande triangelformade utrymmet syntes spår av eld, bl.a. i form av skörbränd sten. Öppningen i muren mot norr. |
| metsakeskus.1000006463 |
499 |
Storstensören 4 |
10002 |
12001 |
13002 |
11006 |
27000 |
229413.66700000 |
7034026.90100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006463 |
Skyddet befinner sig på öns norra sida.
Väderskyddet bildas av två stenblock som lutar mot varandra, så att ett tak bildas. Öppningarna är delvis tillslutna av stenmurar, där den som delvis stänger ingångsöppningen är ca 0,5 m hög. Öppningen är 0,9 m bred och 0,7-0,8 m hög. Det avgränsade området har ett djup på ca 2 m, medan den jämna ytan har en omfattning om 1 x 1,7 m. |
| metsakeskus.1000006464 |
499 |
Båtskärsören/Båtsjälören 1 |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
227292.51400000 |
7035834.16100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006464 |
Röset befinner sig på södra sidan av ön, nära dess högsta punkt.
Röset är i det närmaste trekantigt, med sidor som mäter 5,5 x 6,8 x 6,3 m. Dess högsta punkt når ca 1 m över markytan. Avståndet mellan röset och husets (fiskekoja från 1800?-talet) närmaste knut är 13,2 m Möjligen är det fråga om ett röse som markerar gränsen mellan Replot och Kvevlax.
Röset har samma koordinater som 1000 00 6466.
|
| metsakeskus.1000006465 |
499 |
Båtskärsören/Båtsjälören 2 |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
227261.52000000 |
7035827.17200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006465 |
Stensättningen befinner sig vid öns södra strand, mellan huset och stranden.
Stensättningen bildar en stig från stranden upp till huset i nord-sydlig riktning som är 11,5 m lång. |
| metsakeskus.1000006466 |
499 |
Båtskärsören/Båtsjälören 3 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
227292.51400000 |
7035834.16100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006466 |
Stenen befinner sig nära öns södra strand, något väster om dess högsta punkt.
Stenen är fyrkantig, med två meter långa sidor, och 0,35 m hög. Den är flat upptill, med linjer inhuggna på den övre ytan. Stenen befinner sig ca 3 meter norr om röset nr 5, och betecknar liksom detta gränsen mellan kommunnerna Replot och Kvevlax, alternativt byarna Replot och Södra Jungsund. Avståndet till husväggen är 11,75 m.
Stenen har samma koordinater som 1000 00 6464. |
| metsakeskus.1000006467 |
499 |
Båtskärsören/Båtsjälören 4 |
10002 |
12005 |
13068 |
11006 |
27000 |
227397.47100000 |
7035884.14300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006467 |
Båthamnen befinner sig vid öns östra strand.
Hamnen består av stenrensat område, tydligt avsett för uppdragning av båtar, men numera ett gott stycke uppe på land. Det rensade områdets innermått är 2 x 1 m och stenarna bildar en ca 0,5 m hög vall på bägge sidor. I närheten av båthamnen ett par smärre rösen, vilka har stöttat upp ställningar för torkande av fiskebragder. |
| metsakeskus.1000006468 |
481 |
Askainen (Askais) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
218343.45300000 |
6725694.64000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006468 |
Askaisten keskiaikaisella kylätontilla oli 1560-luvulla kaksi taloa. Paikalla oli todennäköisesti kartano varhaisella keskiajalla. Kylätontti on nykyään autioitunut. Se on ollut rakennettuna ainakin 1800-luvun puoliväliin asti.
|
| metsakeskus.1000006469 |
481 |
Ritaripuisto |
10002 |
12003 |
13035 |
11006 |
27007 |
218586.35600000 |
6725963.52500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006469 |
Kirkon luoteispuolella, maantien toisella puolella olevalla kumpareella sijaitsee kirkon vanhan tapulin perustus. Rakenteen koko on 8 x 8 metriä ja muodoltaan se on melko säännöllinen neliö. Seinät ovat luode-kaakko- ja lounais-koillissuuntaiset. Kaakkoisseinän keskikohdasta ulkonee noin 2 x 2 m kokoinen latomus. Perustuksen kivet ovat tasapintaisiksi lohkottuja, kivien välissä on laastia.
Vuodelta 1727 peräisin olevassa maakirjakartassa paikalle on merkitty kellotapuli. Vanha tapuli on ilmeisesti purettu sen jälkeen, kun nykyinen kellotapuli valmistui vuonna 1779. Myöhemmin samalla paikalla on sijainnut kunnan lainamakasiini. |
| metsakeskus.1000006470 |
481 |
Myllymäki |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
216856.04900000 |
6725804.58400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006470 |
Louhisaaren kartanoon kuuluvalla, kartanokeskuksen kaakkoispuolella rannassa sijaitsevalla Myllymäellä on sijainnut kartanon tuulimylly 1700-luvulla. Myllymäen rannassa on sijainnut kartanon satama. Alue on rakennettu osaksi kartanon puutarhaa 1820-1830-luvuilla. Mäellä on kartoitettu rakennuksenpohjia vuonna 2004.
|
| metsakeskus.1000006471 |
418 |
Kuokkalankosken pohjoisranta |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
325799.91200000 |
6803924.71800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006471 |
Kuokkalankosken Majauslahden ja Kirkkojärven Jaranlahden väliin jäävän osuuden pohjoisrannalla on 20 historialliselta ajalta peräisin olevaa kohdetta. Kivipenkerereet, kivirakenteet, kivivallit, rakennusten perustukset, kellarit ja siltapilarit liittyvät kosken vesivoiman hyödyntämiseen, kosken ylittäneeseen siltaan, kalastukseen sekä mahdollisesti kosken perkaamiseen. Kuokkalan keskiaikainen kylätontti on sijainnut Jaranlahteen pistävässä niemessä kosken partaalla. Kylä mainitaan asiakirjalähteissä 1400-luvulta lähtien. Sen läpi on kulkenut vanha Hiidentie. Ensimmäinen maininta Kuokkalankosken myllyistä on vuodelta 1586. Kuokkalankosken rautakautinen röykkiökalmisto, joka tutkittiin vuonna 2002, sijaitsee 1,3 km kylätontista koilliseen. |
| metsakeskus.1000006471 |
418 |
Kuokkalankosken pohjoisranta |
10002 |
12005 |
13000 |
11006 |
27000 |
325799.91200000 |
6803924.71800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006471 |
Kuokkalankosken Majauslahden ja Kirkkojärven Jaranlahden väliin jäävän osuuden pohjoisrannalla on 20 historialliselta ajalta peräisin olevaa kohdetta. Kivipenkerereet, kivirakenteet, kivivallit, rakennusten perustukset, kellarit ja siltapilarit liittyvät kosken vesivoiman hyödyntämiseen, kosken ylittäneeseen siltaan, kalastukseen sekä mahdollisesti kosken perkaamiseen. Kuokkalan keskiaikainen kylätontti on sijainnut Jaranlahteen pistävässä niemessä kosken partaalla. Kylä mainitaan asiakirjalähteissä 1400-luvulta lähtien. Sen läpi on kulkenut vanha Hiidentie. Ensimmäinen maininta Kuokkalankosken myllyistä on vuodelta 1586. Kuokkalankosken rautakautinen röykkiökalmisto, joka tutkittiin vuonna 2002, sijaitsee 1,3 km kylätontista koilliseen. |
| metsakeskus.1000006471 |
418 |
Kuokkalankosken pohjoisranta |
10002 |
12015 |
13000 |
11006 |
27000 |
325799.91200000 |
6803924.71800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006471 |
Kuokkalankosken Majauslahden ja Kirkkojärven Jaranlahden väliin jäävän osuuden pohjoisrannalla on 20 historialliselta ajalta peräisin olevaa kohdetta. Kivipenkerereet, kivirakenteet, kivivallit, rakennusten perustukset, kellarit ja siltapilarit liittyvät kosken vesivoiman hyödyntämiseen, kosken ylittäneeseen siltaan, kalastukseen sekä mahdollisesti kosken perkaamiseen. Kuokkalan keskiaikainen kylätontti on sijainnut Jaranlahteen pistävässä niemessä kosken partaalla. Kylä mainitaan asiakirjalähteissä 1400-luvulta lähtien. Sen läpi on kulkenut vanha Hiidentie. Ensimmäinen maininta Kuokkalankosken myllyistä on vuodelta 1586. Kuokkalankosken rautakautinen röykkiökalmisto, joka tutkittiin vuonna 2002, sijaitsee 1,3 km kylätontista koilliseen. |
| metsakeskus.1000006472 |
481 |
Louhisaari |
10002 |
12001 |
13003 |
11010 |
27000 |
216829.06100000 |
6726172.44000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006472 |
Louhisaaren 1650-luvulla rakennetun kartanon pihamaalla ja puistossa sijaitsee nykyiseen ja sitä edeltävään kartanoon liittyviä rakennusten jäännöksiä ja puutarharakenteita, jotka ajoittuvat keskiajalta 1800-luvulle. Kartano oli rälssin asuinkartano jo 1400-luvulla, ja se on alunperin sijainnut saaressa tai niemenkärjessä. Vanhimman kartanon ja sen sivurakennusten tarkkaa sijaintia ei tunneta. Kartanomäen ympärille on tuotu todennäköisesti 1600-luvulla runsaasti täytemaata, jolla on muutettu paikan topografiaa ja täytetty mäen mantereesta erottanut vallihauta. Kartanon talouskeskus lienee ollut mantereen puolella.
|
| metsakeskus.1000006472 |
481 |
Louhisaari |
10002 |
12001 |
13003 |
11006 |
27005 |
216829.06100000 |
6726172.44000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006472 |
Louhisaaren 1650-luvulla rakennetun kartanon pihamaalla ja puistossa sijaitsee nykyiseen ja sitä edeltävään kartanoon liittyviä rakennusten jäännöksiä ja puutarharakenteita, jotka ajoittuvat keskiajalta 1800-luvulle. Kartano oli rälssin asuinkartano jo 1400-luvulla, ja se on alunperin sijainnut saaressa tai niemenkärjessä. Vanhimman kartanon ja sen sivurakennusten tarkkaa sijaintia ei tunneta. Kartanomäen ympärille on tuotu todennäköisesti 1600-luvulla runsaasti täytemaata, jolla on muutettu paikan topografiaa ja täytetty mäen mantereesta erottanut vallihauta. Kartanon talouskeskus lienee ollut mantereen puolella.
|
| metsakeskus.1000006472 |
481 |
Louhisaari |
10002 |
12001 |
13003 |
11006 |
27006 |
216829.06100000 |
6726172.44000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006472 |
Louhisaaren 1650-luvulla rakennetun kartanon pihamaalla ja puistossa sijaitsee nykyiseen ja sitä edeltävään kartanoon liittyviä rakennusten jäännöksiä ja puutarharakenteita, jotka ajoittuvat keskiajalta 1800-luvulle. Kartano oli rälssin asuinkartano jo 1400-luvulla, ja se on alunperin sijainnut saaressa tai niemenkärjessä. Vanhimman kartanon ja sen sivurakennusten tarkkaa sijaintia ei tunneta. Kartanomäen ympärille on tuotu todennäköisesti 1600-luvulla runsaasti täytemaata, jolla on muutettu paikan topografiaa ja täytetty mäen mantereesta erottanut vallihauta. Kartanon talouskeskus lienee ollut mantereen puolella.
|
| metsakeskus.1000006473 |
418 |
Kuokkalankosken eteläranta |
10002 |
12015 |
13000 |
11006 |
27000 |
325664.97100000 |
6803874.73600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006473 |
Kuokkalankosken Majauslahden ja Kirkkojärven Jaranlahden väliin jäävän osuuden etelärannalla 11 historialliselta ajalta peräisin olevaa kohdetta. Kivipenkerereet, kivirakenteet, kivivallit, rakennusten perustukset, kellarit ja siltapilarit liittyvät kosken vesivoiman hyödyntämiseen, kosken ylittäneeseen siltaan, kalastukseen sekä mahdollisesti kosken perkaamiseen. Kuokkalan keskiaikainen kylätontti on sijainnut Jaranlahteen pistävässä niemessä kosken pohjoispuolella. Kylä mainitaan asiakirjalähteissä 1400-luvulta lähtien. Sen läpi on kulkenut vanha Hiidentie. Ensimmäinen maininta Kuokkalankosken myllyistä on vuodelta 1586. |
| metsakeskus.1000006473 |
418 |
Kuokkalankosken eteläranta |
10002 |
12004 |
13048 |
11006 |
27000 |
325664.97100000 |
6803874.73600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006473 |
Kuokkalankosken Majauslahden ja Kirkkojärven Jaranlahden väliin jäävän osuuden etelärannalla 11 historialliselta ajalta peräisin olevaa kohdetta. Kivipenkerereet, kivirakenteet, kivivallit, rakennusten perustukset, kellarit ja siltapilarit liittyvät kosken vesivoiman hyödyntämiseen, kosken ylittäneeseen siltaan, kalastukseen sekä mahdollisesti kosken perkaamiseen. Kuokkalan keskiaikainen kylätontti on sijainnut Jaranlahteen pistävässä niemessä kosken pohjoispuolella. Kylä mainitaan asiakirjalähteissä 1400-luvulta lähtien. Sen läpi on kulkenut vanha Hiidentie. Ensimmäinen maininta Kuokkalankosken myllyistä on vuodelta 1586. |
| metsakeskus.1000006474 |
498 |
Laukupuolijänkkä 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
377901.65300000 |
7517994.95500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006474 |
Kohde sijaitsee Äkäskeron retkeilyreitin varrella, Äkäsjärven eteläpään itäpuolella, n. 600 m järven länsipuolella olevan Ruonajoen suulta kaakkoon. Retkeilypolku tekee paikalla itäkoilliseen kääntyvän mutkan n. 230 m etäisyydellä järvestä. Polku ylittää pienen jänkien ympäröimän hiekkakumpareen. Kumpareella kasvaa harvakseltaan suuria mäntyjä. Aluskasvillisuus on puolukkavaltaista varvikkoa. Kohde sijaitsee kumpareen laella n. 5-20 m polusta itään. Kumpareen pohjois- ja luoteislaidalla on kolme halkaisijaltaan alle 10 m laajaa hiekkakuoppaa.
1995 inventoinnissa Hilkka Oksala havaitsi paikalla neljä matalahkoa kuoppaa, jotka tulkittiin asumuspainanteiksi. 2004 inventoinnissa kuoppien muinaisjäännöstyyppiä korjattiin paikalla tehtyjen havaintojen perusteella. Yhdestäkään kuoppaan tai sellaisen läheisyyteen tehdystä koepistosta ei saatu asumiseen viittaavia merkkejä. Kuoppien sijainti suhteessa alueen topografiaan ei ole tyypillinen asumuspainanteille. Kuopat ovat myös liian pienikokoisia asumuspainanteiksi. Ne vaikuttavat ennemminkin pyyntikuopilta. Yhdessäkään kuopassa ei havaittu selkeää vallia. 2004 inventoinnin yhteydessä kuoppiin tehdyissä koepistoissa havaittiin paksu huuhtoutumiskerros, joen kuopat eivät voi olla kovin nuoria.
Kohde sijaitsee Äkäsjoen varren luonnonsuojelualueella. Tiedot pyyntikuopista on lisätty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. Kohteesta n. 350 m koilliseen löytyi lähes vastaavalta paikalta kaksi samankaltaista pyyntikuoppaa (kts. kohde Äkäskeron reitti 6).
Inventointi 2015: Gps-mittaus kuudesta pyyntikuopasta. Kertomuksessa ei ole kuoppien koordinaattitietoa, mutta ne on merkitty kartalle. |
| metsakeskus.1000006475 |
418 |
Kuokkalankoski Pappila |
10002 |
12004 |
13048 |
11006 |
27008 |
326434.65700000 |
6803979.70100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006475 |
Kuokkalankosken itärannalla Majauslahden pohjoispuolella on vesirajalla kivivallia, joka on noin 60 metriä pitkä ja noin puoli metriä korkea ja tehty suurista lohkokivistä. Lohkokivissä on porausreikien jälkiä. Rakenne on merkitty vuoden 1875 karttaan. |
| metsakeskus.1000006476 |
418 |
Kuokkala |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
325709.95200000 |
6803939.71500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006476 |
Kuokkalan keskiaikainen kylätontti on sijainnut Kirkkojärveen laskevan Kuokkalankosken alaosan pohjoispuolella Kirkkojärveen työntyvän niemen keskellä. Kuokkalan kylä mainitaan asiakirjoissa 1400-luvun alkupuolelta lähtien, jolloin se oli koko Lempäälän pitäjän keskeisin asutus, - kauppa- ja liikennepaikka. Kylän läpi ja kosken yli on kulkenut Hiidentie. Ensimmäinen maininta Kuokkalankosken myllyistä on vuodelta 1449. Suomen asutus 1560-luvulla kyläluettelon mukaan Kuokkalassa oli 16 taloa. Daniel Ekmanin vuoden 1730 kartassa kosken pohjoispuolella ryhmäkylässä on 11 taloa ja kosken eteläpuolella yksi talo.
Kohteessa vuonna 2018 toteutetussa koekaivauksessa paikallistettiin kulttuurikerros, joka on siitä löytyneen liitupiipun palan perusteella 1900-lukua vanhempi. |
| metsakeskus.1000006477 |
260 |
Heinoniemi Everstinkangas |
10002 |
12002 |
13000 |
11006 |
27000 |
633155.86000000 |
6891316.87700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006477 |
Kalmisto sijaitsee Vihtavaaran kylän lounaispuolella, Alapihan tilasta noin 500 metriä lounaaseen. Lehtitiedon mukaan yksi hautapainanteista oli avattu kyläläisten toimesta vuonna 1962, jolloin olisi löydetty luita. Muinaistieteellinen toimikunta on kirjelmöinyt kiinteään muinaisjäännökseen kajoamista Kiteen kihlakunnan nimismiehelle. Kuulustelupöytäkirjasta käy ilmi paikalla olleen 11 hautaa (=painannetta), joista 9 on rivissä 50 metrin matkalla.
Vuoden 2004 inventoinnissa kohteesta ei saatu lisäselvyyttä. Kohde on osittain tuhoutunut. Alueella on myös kaksi kiviaitaa. |
| metsakeskus.1000006478 |
260 |
Juurikkajärvi Kalmistola |
10002 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
660185.03000000 |
6876177.09300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006478 |
Kalmisto sijaitsee Juurikkajärven luoteispuolella, Ristolan tilasta noin 200 metriä koilliseen, Juurikkajärven laskua edeltävällä rantapenkalla, aiemmin järveen pistäneellä niemekkeellä. Niemen alarinteessa on pieni hiekanottoalue, josta hiekkaa on otettu maaomistajan (Parkkulainen) mukaan viimeksi 1950-luvulla. Tällöin esiin on tullut luurankoja. Hiekanottoalueen yläpuolella niemekkeessä on seitsemän hautapainannetta ja saman verran epämääräisempiä painanteita. Painanteet ovat itä-länsi -suuntaisia, noin 2 x 0,7 x 0,2 m. Maanomistajan kertoman mukaan kalmiston pohjoispuolisesta rinteestä olisi 1930-luvulla löytynyt kaksi tai kolme isoa hopearahaa ja hopeinen riipus. |
| metsakeskus.1000006479 |
260 |
Herrala |
10001 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
665872.68600000 |
6887492.55500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006479 |
Mahdollinen kalmisto sijaitsee Kiteen kirkonkylän kaakkoisreunalla Selkuessa, Kiteenjärven rannalla. Pohjois-Karjalan historian mukaan Kiteen 1600-luvun ortodoksipapin virkatalo on sijainnut myöhemmän Herralan tilan mailla Selkueen eteläpäässä. Paikalla lienee sijainnut myös kirkko, sillä "kalmisto paljastui sieltä viemäritöiden yhteydessä" (Saloheimo 1975 ja 1986, lähdeviitteenä Dipl. ins. Esa Takalan antama tieto).
Vuoden 2004 inventoinnissa kohteesta ei saatu tarkempia tietoja. |
| metsakeskus.1000006481 |
260 |
Riihijärvi Kalmistonmäki |
10001 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
667981.89300000 |
6874237.90200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006481 |
Kalmisto sijaitsee perimätiedon mukaan Riihijärven pohjoispuolella Savikkorinteen talon luoteispuolella. Nimiarkistossa on tieto Kalmistonmäestä Riihijärven pohjoispuolella. Nimi on merkitty myös peruskarttaan. Mäkialue on kuitenkin laaja ja maasto osin metsätöissä vaurioitunutta. Vuosien 2004 ja 2024 inventoinneissa kohteesta ei ole saatu tarkempaa tietoa. |
| metsakeskus.1000006482 |
260 |
Rokkala Kalmistopelto |
10002 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
663873.54300000 |
6875197.49800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006482 |
Kalmisto sijaitsee Rokkalan kylän länsipuolella Väistönlammen kaakkoispuolella, vanhalla metsitetyllä pellolla. Vaikka inventoinnissa ei kalmiston tarkkaa paikkaa pystytty määrittämään, on kohdetta syytä pitää kiinteänä muinaisjäännöksenä siihen liittyvän paikannimistön, perimätiedon ja 1940-luvulla löydettyjen luiden perusteella. Kalmiston ohella paikalla on nähtävissä liki 20 vanhaa viljelyröykkiötä. |
| metsakeskus.1000006482 |
260 |
Rokkala Kalmistopelto |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
663873.54300000 |
6875197.49800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006482 |
Kalmisto sijaitsee Rokkalan kylän länsipuolella Väistönlammen kaakkoispuolella, vanhalla metsitetyllä pellolla. Vaikka inventoinnissa ei kalmiston tarkkaa paikkaa pystytty määrittämään, on kohdetta syytä pitää kiinteänä muinaisjäännöksenä siihen liittyvän paikannimistön, perimätiedon ja 1940-luvulla löydettyjen luiden perusteella. Kalmiston ohella paikalla on nähtävissä liki 20 vanhaa viljelyröykkiötä. |
| metsakeskus.1000006483 |
260 |
Ruppovaara Kalmalampi |
10001 |
12002 |
13000 |
11000 |
27000 |
661134.54700000 |
6900407.32700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006483 |
Kiteen lentokentästä noin 4 km pohjoiseen, Parikkala-Joensuu -rautatien itäpuolella Kalmolammen ja Löytölammen välisellä kankaalla sijaitsee mahdollisesti kalmisto. Kohteen paikannus pohjautuu yksinomaan paikannimiin. Alueella on kivikautinen asuinpaikka Kitee Löytölampi 1 ja pyyntikuoppia Löytölampi 2. |
| metsakeskus.1000006484 |
498 |
Laukupuolijänkkä 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
378147.55400000 |
7518301.83200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006484 |
Kohde sijaitsee Äkäskeron retkeilyreitin varrella, Äkäsjärven eteläpään itäpuolella, n. 700 m itään järven länsipuolella sijaitsevan Ruonajoen suulta. Paikalla retkeilypolku kulkee pienen jänkien ympäröimän hiekkakumpareen yli n. 400 m etäisyydellä järven rannasta. Polku risteää n. 150 m kumpareelta pohjoiseen kohti Äkäsjärven rantaa. Kohde sijaitsee polun länsipuolella. Paikalla kasvaa harvaa havumetsää sekä aluskasvillisuutena puolukkavaltaista varvikkoa.
Alueella on yhteensä viisi pyyntikuoppaa ja yksi suorakaiteen muotoinen liesi 400 m matkalla.
Inventointi 2015: gps-mittaus kolmesta kuopasta. |
| metsakeskus.1000006484 |
498 |
Laukupuolijänkkä 1 |
10002 |
12001 |
13199 |
11002 |
27000 |
378147.55400000 |
7518301.83200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006484 |
Kohde sijaitsee Äkäskeron retkeilyreitin varrella, Äkäsjärven eteläpään itäpuolella, n. 700 m itään järven länsipuolella sijaitsevan Ruonajoen suulta. Paikalla retkeilypolku kulkee pienen jänkien ympäröimän hiekkakumpareen yli n. 400 m etäisyydellä järven rannasta. Polku risteää n. 150 m kumpareelta pohjoiseen kohti Äkäsjärven rantaa. Kohde sijaitsee polun länsipuolella. Paikalla kasvaa harvaa havumetsää sekä aluskasvillisuutena puolukkavaltaista varvikkoa.
Alueella on yhteensä viisi pyyntikuoppaa ja yksi suorakaiteen muotoinen liesi 400 m matkalla.
Inventointi 2015: gps-mittaus kolmesta kuopasta. |
| metsakeskus.1000006485 |
305 |
Ihtinkivaara |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
595370.59700000 |
7334106.42000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006485 |
Kohde sijaitsee Ihtinkivaaran läntisimmältä huipulta noin 60 m etelään, Jyrkän rinteen päällä olevalla tasanteella. Maaperä on hyvin kivistä, puusto lähinnä suurehkoa kuusta. Paikalla on kivilatomus, joka on kasattu suurehkoista kivistä, joista osaa on käännelty viime vuosien aikana. Kivilatomus on kooltaan 5 x 4,5 m ja muodoltaan soihkeahko. Paikalta avautuu esteetön näköala vaaran juurella olevalle Ihtinki-järvelle. |
| metsakeskus.1000006486 |
305 |
Viipusjärvi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
595671.45600000 |
7344108.39300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006486 |
Kohde sijaitsee Kuusamo-Kemijärvi -valtatien 5 itäpuolella, Viipusjärven luoteislaidalla olevan venerannan viereisellä levikkeellä, rannan tuntumassa olevalla tasanteella, jonka pinta on kulunut. Paikalta on löytynyt kvartsikaavin ja -iskoksia noin 10 x 10 m laajuiselta alalta. |
| metsakeskus.1000006486 |
305 |
Viipusjärvi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
595671.45600000 |
7344108.39300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006486 |
Kohde sijaitsee Kuusamo-Kemijärvi -valtatien 5 itäpuolella, Viipusjärven luoteislaidalla olevan venerannan viereisellä levikkeellä, rannan tuntumassa olevalla tasanteella, jonka pinta on kulunut. Paikalta on löytynyt kvartsikaavin ja -iskoksia noin 10 x 10 m laajuiselta alalta. |
| metsakeskus.1000006487 |
305 |
Purnujoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
597707.62600000 |
7346289.51900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006487 |
Kohde sijaitsee Kantojärven ja Purnujärven yhdistävän Purnujoen varrella. Paikalla on kaksi asuinpaikkaa sekä kuusi pyyntikuoppaa (ks. erilliskohteet). Purnujoki on noin 0,4 km pitkä puro, jonka leveys on 5-15 m. Rannat ovat hiekkaista kangasmaata. |
| metsakeskus.1000006487 |
305 |
Purnujoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
597707.62600000 |
7346289.51900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006487 |
Kohde sijaitsee Kantojärven ja Purnujärven yhdistävän Purnujoen varrella. Paikalla on kaksi asuinpaikkaa sekä kuusi pyyntikuoppaa (ks. erilliskohteet). Purnujoki on noin 0,4 km pitkä puro, jonka leveys on 5-15 m. Rannat ovat hiekkaista kangasmaata. |
| metsakeskus.1000006487 |
305 |
Purnujoki |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
597707.62600000 |
7346289.51900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006487 |
Kohde sijaitsee Kantojärven ja Purnujärven yhdistävän Purnujoen varrella. Paikalla on kaksi asuinpaikkaa sekä kuusi pyyntikuoppaa (ks. erilliskohteet). Purnujoki on noin 0,4 km pitkä puro, jonka leveys on 5-15 m. Rannat ovat hiekkaista kangasmaata. |
| metsakeskus.1000006487 |
305 |
Purnujoki |
10002 |
12016 |
13170 |
11028 |
27000 |
597707.62600000 |
7346289.51900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006487 |
Kohde sijaitsee Kantojärven ja Purnujärven yhdistävän Purnujoen varrella. Paikalla on kaksi asuinpaikkaa sekä kuusi pyyntikuoppaa (ks. erilliskohteet). Purnujoki on noin 0,4 km pitkä puro, jonka leveys on 5-15 m. Rannat ovat hiekkaista kangasmaata. |
| metsakeskus.1000006488 |
260 |
Suorlahti Kalmanmäki |
10001 |
12002 |
13021 |
11006 |
27000 |
655027.04200000 |
6891920.72000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006488 |
Kohde sijaitsee Oriveden Muljulanselkään pistävällä nimellä. Kiteen ensimmäinen luterilainen hautausmaa Suorlahdella on ollut olemassa jo vuonna 1635. Käräjäpöytäkirjoista käy ilmi, että kiteeläisiä kehotettiin kuljettamaan vainajansa kirkonmäelle tai kirkkomaalle. Nimiarkiston perimätiedon mukaan Suorlahden Kalmanmäen alla olisi Kiteen ensimmäienen luterilainen hautausmaa. Mäki tunnetaan myös nimellä Roikkolanmäki. Mäki on jyrkkärinteinen, mutta tasalakinen. Lakialue on suurimmaksi osaksi puutarhana ja pihamaana. Alue lienee vanhaa peltoa, sillä lakialueella on viljelyröykkiöitä. Vuoden 2004 inventoinnissa kohteesta ei saatu tarkempia tietoja. |
| metsakeskus.1000006489 |
260 |
Suorlahti Kalmoniemi |
10002 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
653047.84200000 |
6890851.14900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006489 |
Kalmisto sijaitsee Oriveteen pistävän laajan Vilniemen koillisrannalla, Sälöniemen tilan koillispuolella. Kalmoniemi on loivapiirteinen niemeke, joka on suurimmaksi osaksi peltona. Niemekkeellä on 30 x 40 m kokoinen kumpare, joka on todennäköisin kalmiston paikka. Alueelta on löydetty perimätiedon mukaan pääkalloja ja käsivarsia.
Kalmiston aluerajaus on luoto vuoden 2024 inventoinnin aikana kerättyjen tietojen mukaan. Aluerajausta on pidettävä karkeana arviona. Inventoinnin perusteella kohdetta on pidettävä erittäin huonokuntoisena tai jopa täysin kokonaan tuhoutuneena. |
| metsakeskus.1000006490 |
498 |
Sappisalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
377709.72700000 |
7520871.79700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006490 |
Äkäsjärven kapeassa eteläpäässä olevan Sappisalmen pohjoispuolella on järven itärannalla moreenikumpareen muodostama, n. kilometrin pituinen niemeke. Kohde sijaitsee niemekkeen pohjoisosassa, n. kilometrin Sappisalmesta pohjoiseen ja n. kilometrin Soukanniemestä etelään. Niemekkeen pohjoisreunalla on halkaisijaltaan n. 150 m laaja tasanne, jonka maaperä on hienoa hiekkaa. Paikalla kasvaa harvahkoa havumetsää, aluskavillisuutena on jäkälää, sammalta, puolukkaa ja variksenmarjaa. Tasanteen pohjois-, itä- ja keskiosisa on eri-ikäisiä soranottokuoppia. Kohteen eteläpuolelta alkaa turpeenottoalue, jonka itälaidalla on vanha aitta. Aitalle johtaa polku pohjoispuolella sijaitsevalta Mäki-Kokon tilalta. Aitalta kulkee polku tasanteen pohjoisreunan pienelle hiekkarannalle.
Kohde koostuu kivikautisesta asuinpaikasta sekä viidestä pyyntikuopasta. 1995 inventoinnissa Hilkka Oksala havaitsi paikalla useita painanteita, jotka hän tulkitsi asumuspainanteiksi, pyynti- ja asuinpaikkakuopiksi. 2004 inventoinnissa suuri osa kuopista todettiin vanhoiksi soranottokuopiksi. Oksala oli myös tulkinnut pari suurempaa sorakuoppaa tervahaudoiksi. 2004 inventoinnissa tasanteelle ja sen järven puoleiselle reunalle tehtiin useita koepistoja. Vuonna 2004 inventoinnissa selvitetyt tiedot asuinpaikasta ja pyyntikuopista löytyvät alakohteista. |
| metsakeskus.1000006490 |
498 |
Sappisalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
377709.72700000 |
7520871.79700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006490 |
Äkäsjärven kapeassa eteläpäässä olevan Sappisalmen pohjoispuolella on järven itärannalla moreenikumpareen muodostama, n. kilometrin pituinen niemeke. Kohde sijaitsee niemekkeen pohjoisosassa, n. kilometrin Sappisalmesta pohjoiseen ja n. kilometrin Soukanniemestä etelään. Niemekkeen pohjoisreunalla on halkaisijaltaan n. 150 m laaja tasanne, jonka maaperä on hienoa hiekkaa. Paikalla kasvaa harvahkoa havumetsää, aluskavillisuutena on jäkälää, sammalta, puolukkaa ja variksenmarjaa. Tasanteen pohjois-, itä- ja keskiosisa on eri-ikäisiä soranottokuoppia. Kohteen eteläpuolelta alkaa turpeenottoalue, jonka itälaidalla on vanha aitta. Aitalle johtaa polku pohjoispuolella sijaitsevalta Mäki-Kokon tilalta. Aitalta kulkee polku tasanteen pohjoisreunan pienelle hiekkarannalle.
Kohde koostuu kivikautisesta asuinpaikasta sekä viidestä pyyntikuopasta. 1995 inventoinnissa Hilkka Oksala havaitsi paikalla useita painanteita, jotka hän tulkitsi asumuspainanteiksi, pyynti- ja asuinpaikkakuopiksi. 2004 inventoinnissa suuri osa kuopista todettiin vanhoiksi soranottokuopiksi. Oksala oli myös tulkinnut pari suurempaa sorakuoppaa tervahaudoiksi. 2004 inventoinnissa tasanteelle ja sen järven puoleiselle reunalle tehtiin useita koepistoja. Vuonna 2004 inventoinnissa selvitetyt tiedot asuinpaikasta ja pyyntikuopista löytyvät alakohteista. |
| metsakeskus.1000006490 |
498 |
Sappisalmi |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
377709.72700000 |
7520871.79700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006490 |
Äkäsjärven kapeassa eteläpäässä olevan Sappisalmen pohjoispuolella on järven itärannalla moreenikumpareen muodostama, n. kilometrin pituinen niemeke. Kohde sijaitsee niemekkeen pohjoisosassa, n. kilometrin Sappisalmesta pohjoiseen ja n. kilometrin Soukanniemestä etelään. Niemekkeen pohjoisreunalla on halkaisijaltaan n. 150 m laaja tasanne, jonka maaperä on hienoa hiekkaa. Paikalla kasvaa harvahkoa havumetsää, aluskavillisuutena on jäkälää, sammalta, puolukkaa ja variksenmarjaa. Tasanteen pohjois-, itä- ja keskiosisa on eri-ikäisiä soranottokuoppia. Kohteen eteläpuolelta alkaa turpeenottoalue, jonka itälaidalla on vanha aitta. Aitalle johtaa polku pohjoispuolella sijaitsevalta Mäki-Kokon tilalta. Aitalta kulkee polku tasanteen pohjoisreunan pienelle hiekkarannalle.
Kohde koostuu kivikautisesta asuinpaikasta sekä viidestä pyyntikuopasta. 1995 inventoinnissa Hilkka Oksala havaitsi paikalla useita painanteita, jotka hän tulkitsi asumuspainanteiksi, pyynti- ja asuinpaikkakuopiksi. 2004 inventoinnissa suuri osa kuopista todettiin vanhoiksi soranottokuopiksi. Oksala oli myös tulkinnut pari suurempaa sorakuoppaa tervahaudoiksi. 2004 inventoinnissa tasanteelle ja sen järven puoleiselle reunalle tehtiin useita koepistoja. Vuonna 2004 inventoinnissa selvitetyt tiedot asuinpaikasta ja pyyntikuopista löytyvät alakohteista. |
| metsakeskus.1000006490 |
498 |
Sappisalmi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
377709.72700000 |
7520871.79700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006490 |
Äkäsjärven kapeassa eteläpäässä olevan Sappisalmen pohjoispuolella on järven itärannalla moreenikumpareen muodostama, n. kilometrin pituinen niemeke. Kohde sijaitsee niemekkeen pohjoisosassa, n. kilometrin Sappisalmesta pohjoiseen ja n. kilometrin Soukanniemestä etelään. Niemekkeen pohjoisreunalla on halkaisijaltaan n. 150 m laaja tasanne, jonka maaperä on hienoa hiekkaa. Paikalla kasvaa harvahkoa havumetsää, aluskavillisuutena on jäkälää, sammalta, puolukkaa ja variksenmarjaa. Tasanteen pohjois-, itä- ja keskiosisa on eri-ikäisiä soranottokuoppia. Kohteen eteläpuolelta alkaa turpeenottoalue, jonka itälaidalla on vanha aitta. Aitalle johtaa polku pohjoispuolella sijaitsevalta Mäki-Kokon tilalta. Aitalta kulkee polku tasanteen pohjoisreunan pienelle hiekkarannalle.
Kohde koostuu kivikautisesta asuinpaikasta sekä viidestä pyyntikuopasta. 1995 inventoinnissa Hilkka Oksala havaitsi paikalla useita painanteita, jotka hän tulkitsi asumuspainanteiksi, pyynti- ja asuinpaikkakuopiksi. 2004 inventoinnissa suuri osa kuopista todettiin vanhoiksi soranottokuopiksi. Oksala oli myös tulkinnut pari suurempaa sorakuoppaa tervahaudoiksi. 2004 inventoinnissa tasanteelle ja sen järven puoleiselle reunalle tehtiin useita koepistoja. Vuonna 2004 inventoinnissa selvitetyt tiedot asuinpaikasta ja pyyntikuopista löytyvät alakohteista. |
| metsakeskus.1000006491 |
260 |
Varmonniemi Kalmonniemi |
10002 |
12002 |
13032 |
11006 |
27000 |
656676.46100000 |
6871668.89300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006491 |
Kohde sijaitsee Kiteen ja Kesälahden rajalla, laajalla Varmonniemellä, soisen niemekkeen pohjoiskärjessä. Niemi on ollut ennen saarena. Paikalla on kaksi pienialaista kumparetta, joilla on epämääräisiä ihmisen tekemiä kuopanteita. Paikannimeen ei liity perimätietoa. Mahdolliset hautapainanteet rajoittuvat niemen korkeimpaan osaan, järvenlaskua edeltäneen vanhan rannan yläpuolelle.
Paikalla havaittiin kahdeksan selkeästi erottuvaa mahdollista hautapainannetta sekä useita epämääräisempiä painanteita. Lisäksi havaittiin pystyasennossa oleva litteähkö kivi, jonka
laajuus tyvestä on 30 x 25 cm ja korkeus 20 cm. Alueella on hyvin vähän maakiviä
- sijaintinsa, muotonsa ja asentonsa vuoksi kyseessä saattaa hautakivi. |
| metsakeskus.1000006492 |
260 |
Kirkonkylä Selkue |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27000 |
665412.87800000 |
6887882.39600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006492 |
Kiteen ortodoksikirkko on merkitty vuoden 1650 Käkisalmen läänin karttaan tarkemmin määrittämättömään paikkaan. Vuonna 1981 kiteeläiset ovat pystyttäneet muistokiven Kiteenjärven rantaan laskevan rinteen päälle Selkueeseen, keskustaan vievän tien koillispuolelle todennäköisesti muistitiedon pohjalta.
Paikalla on rinteen päällä ympäristöään tasaisempi kohta, maaperä hietaa. !800-luvun lopulla kalmisto oli Maukosen mukaan osittain silloisen tien alla, tien linjaus on pysynyt samana. On mahdollista, että tien alla on säilynyt hautoja. Kalmisto saattaa jatkua tien lounaispuolelle, jossa on noin 20 m leveä tien suuntainen maakaistale. Kerrotaan kalmiston kaakkoispuolella olevia rivitaloja rakennettaessa löytyneen luita.
Kohdetta on inventoinnissa tarkasteltu silmämääräisesti, rajattava koekaivauksin, mikäli maankäyttöä suunnitteilla. |
| metsakeskus.1000006493 |
260 |
Kiteenlahti Ukonmäki |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
668371.68700000 |
6886383.00900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006493 |
Kohde sijaitsee Kiteenjärven Kiteenlahden eteläpuolella, Kalmistolan tilan päärakennuksen lounaispuolella. Ukonmäellä on ulkomitoiltaan 5,5 x 5,5 m kivijalka, 13 kaunispiirteistä (viljely)röykkiötä, kiviaita ja kaksi pyöreää kuoppaa, joiden halkaisijat ovat 5 ja 10 metriä. Perimätiedon mukaan kivijalka on tsasounan perustus, mutta viljelyröykkiöt ja kiviaita voivat viitata muuhunkin rakennukseen. |
| metsakeskus.1000006493 |
260 |
Kiteenlahti Ukonmäki |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
668371.68700000 |
6886383.00900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006493 |
Kohde sijaitsee Kiteenjärven Kiteenlahden eteläpuolella, Kalmistolan tilan päärakennuksen lounaispuolella. Ukonmäellä on ulkomitoiltaan 5,5 x 5,5 m kivijalka, 13 kaunispiirteistä (viljely)röykkiötä, kiviaita ja kaksi pyöreää kuoppaa, joiden halkaisijat ovat 5 ja 10 metriä. Perimätiedon mukaan kivijalka on tsasounan perustus, mutta viljelyröykkiöt ja kiviaita voivat viitata muuhunkin rakennukseen. |
| metsakeskus.1000006493 |
260 |
Kiteenlahti Ukonmäki |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
668371.68700000 |
6886383.00900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006493 |
Kohde sijaitsee Kiteenjärven Kiteenlahden eteläpuolella, Kalmistolan tilan päärakennuksen lounaispuolella. Ukonmäellä on ulkomitoiltaan 5,5 x 5,5 m kivijalka, 13 kaunispiirteistä (viljely)röykkiötä, kiviaita ja kaksi pyöreää kuoppaa, joiden halkaisijat ovat 5 ja 10 metriä. Perimätiedon mukaan kivijalka on tsasounan perustus, mutta viljelyröykkiöt ja kiviaita voivat viitata muuhunkin rakennukseen. |
| metsakeskus.1000006494 |
498 |
Kivenlahti (lounas) 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
377055.97600000 |
7526446.56100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006494 |
Kohde sijaitsee n. 70 m Äkäsjärven Kivenlahden etelärannasta lounaaseen sijaitsevalla pienellä, kivisellä moreenikumpareella. Kumpare on halkaisijaltaan n. 25 m ja se kohoaa ympäröiviä jänkiä n. 5 m korkeammalle. Paikalla kasvaa harvakseltaan mäntyjä, aluskasvillisuutena on sammalta, puolukkaa ja variksenmarjaa. Kumpareen eteläpuolelle johtaa polku n. 300 m lännessä sijaitsevalta valtatieltä nro 940.
Paikalla on soikeahko kuoppa, joka on kooltaan n. 7 x 5 m ja syvyydeltään n. yhden metrin. 1995 inventoinnissa kuoppa tulkittiin asumuspainanteeksi ja sen kaakkoispuolella oleva viiden kiven keskittymän liedeksi. Lisäksi kohteen eteläpuolella kulkevan polun leikkauksessa oli havaittu punamullaksi tulkittua värjäymää. Vuoden 2004 inventoinnissa punamultaa ei havaittu ja liedeksi tulkitut kivet määritettiin palamattomiksi. Hiukan epämääräinen kuoppa vaikuttaa lähinnä pyyntikuopalta. Kohteesta pohjoiseen, Kivenlahden länsipuolella, tunnetaan useita pyyntikuoppakohteita. Kohde on merkitty Maanmittauslaitoksen digitaaliselle peruskartalle pyyntikuoppana.
Paikan tarkastuksessa vuonna 2010 kuopan reunaan tehdyssä koepistossa saattoi havaita paitsi pinnan huuhtoutumiskerroksen, myös heikkoa alkuperäistä huuhtoutumiskerrosta, joten kuoppaa ei voi pitää luontaisena. Asumuspainanne se ei ole. Se on varsin kivisessä maaperässä. |
| metsakeskus.1000006495 |
260 |
Suorlahti Kalmanmäki 2 |
10001 |
12003 |
13037 |
11006 |
27000 |
655186.98300000 |
6891900.73500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006495 |
Kiteen ensimmäinen luterilainen kirkko olisi perimätiedon mukaan sijainnut Suorlahden Mujumäen pellolla lähellä Oriveden rantaa. Metsässä pellon reunassa on kirkonpaikasta kertova muistokivi. Sen tarkan sijainnin perusteet eivät ole tiedossa. Muistomerkin länsipuolisessa pellossa havaittiin inventoinnissa 2004 likamaa-alue. Muistokiven eteläpuolella on kaksi pitkänomaista kivijalkaa, joista toisessa on ollut kaksi tulisijaa. Ne eivät välttämättä liity mitenkään kirkkorakennukseen. |
| metsakeskus.1000006496 |
498 |
Kivenlahti SW 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
376990.00400000 |
7526694.45800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006496 |
Kohde sijaitsee Äkäsjärven Kivenlahden länsipuolella olevan rinteen eteläpäässä sijaitsevalla tasanteella. Tasanteen länsilaidalla, n. 60 m etäisyydellä järven rannasta sijaitsee peruskartalle merkitty tervahauta. Kohde sijaitsee tervahaudan eteläpuolella. Paikalla kasvaa nuorehkoja mäntyjä ja sen aluskasvillisuutena on sammalta ja puolukkavaltaista varvikkoa. Maaperä alueella on moreenia. Tervahaudan yli kulkee pohjois-eteläsuunnassa puhelinlinja.
Pyyntikuoppa sijaitsee tervahaudasta n. 20 m etelään. Pyöreä kuoppa on halkaisijaltaan n. 5 m ja syvyydeltään n. 70 cm. Kuoppa on muodoltaan loivapiirteinen ja suppilomainen ja se on peitetty karsintajätteillä. Kuopan pohjalle tehdyssä koepistossa havaittiin paksu huuhtoutumiskerros.
1995 inventoinnissa Hilkka Oksala tulkitsi kuopan asumuspainanteeksi. 2004 inventoinnissa se todettiin pyyntikuopaksi. Läheinen tervahauta sijaitsee pisteessä pkoo=7529862, ikoo=3377126. Kohteesta reilut 200 m eteläkaakkoon ja 350 m pohjoiseen tunnetaan pyyntikuoppakohteita. |
| metsakeskus.1000006497 |
305 |
Kantojärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
597266.80600000 |
7346685.35900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006497 |
Kohde sijaitsee Kantojärven länsilaidan keskivaiheilla, rantatörmän päällä kulkevan mökkitien kohdalla, rannasta noin 10 m päässä. Maaperä on hienoa hiekkaa, kasvillisuus lähinnä mäntyä. Mökkitien pinnasta ja tien viereen tehdyistä koekuopista on löytynyt kvartsiesine ja -iskoksia noin 10 x 10 alalta. Asuinpaikan tuntumassa on kesämökki ja toinen rakenteilla. |
| metsakeskus.1000006497 |
305 |
Kantojärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
597266.80600000 |
7346685.35900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006497 |
Kohde sijaitsee Kantojärven länsilaidan keskivaiheilla, rantatörmän päällä kulkevan mökkitien kohdalla, rannasta noin 10 m päässä. Maaperä on hienoa hiekkaa, kasvillisuus lähinnä mäntyä. Mökkitien pinnasta ja tien viereen tehdyistä koekuopista on löytynyt kvartsiesine ja -iskoksia noin 10 x 10 alalta. Asuinpaikan tuntumassa on kesämökki ja toinen rakenteilla. |
| metsakeskus.1000006498 |
305 |
Purnujärvi NW |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
597744.61700000 |
7345773.72900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006498 |
Kohde sijaitsee Purnujärven luoteisrannalla, Purnujoen suusta noin 250 m lounaaseen, kesäasunnon pysköintipaikan kohdalla olevalla tasanteella, rannasta noin 35 m päässä. Paikalta on löytynyt kvartsikaavin ja -iskoksia noin 15 x 20 m alalta. Maaperä paikalla on karkeahkoa hiekkaa, puusto suurehkoa männikköä. |
| metsakeskus.1000006498 |
305 |
Purnujärvi NW |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
597744.61700000 |
7345773.72900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006498 |
Kohde sijaitsee Purnujärven luoteisrannalla, Purnujoen suusta noin 250 m lounaaseen, kesäasunnon pysköintipaikan kohdalla olevalla tasanteella, rannasta noin 35 m päässä. Paikalta on löytynyt kvartsikaavin ja -iskoksia noin 15 x 20 m alalta. Maaperä paikalla on karkeahkoa hiekkaa, puusto suurehkoa männikköä. |
| metsakeskus.1000006499 |
260 |
Kantosyrjä Niemelänpellot |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
675258.90000000 |
6889641.71900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006499 |
Asuinpaikka sijaitsee Pienen Heinijärven luoteispuolella Niemelänpeltojen keskiosassa, ladon eteläpuolella. Peltokumpareen päältä ja sen etelärinteiltä löytyi pintapoiminnassa karjalaista keramiikkaa, punasavikeramiikkaa sekä 1700-luvun lopun raha. Paikalla on kaksi löytökeskittymää, toinen heti ladon eteläpuolella ja toinen ladosta 30-50 m etelään. |
| metsakeskus.1000006500 |
498 |
Kivenlahti SW 4 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
376923.02900000 |
7526954.35300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006500 |
Kohde sijaitsee Äkäsjärven Kivenlahden länsipuolella kohoavan hiekkakumpareen päällä. Paikalla risteilee useita mökkiteitä Kivenlahden rantaan. Maaperä halkaisijaltaan 40 m laajalla kumpareella on karkeaa hiekkaa. Paikalla kasvaa nuorehkoja mäntyjä sekä aluskasvillisuutena jäkälää, sammalta ja puolukkavaltaista varvikkoa.
Kohde koostuu neljästä pyyntikuopasta ja parista pienemmästä epämääräisestä kuopasta. 1995 inventoinnissa Hilkka Oksala talletti paikalta löytöinä kaksi ilmeisesti luonnollista kivenkappaletta (KM 29507:1 "mahdollinen tuuran teelmä ja ehkä kaapimena käytetty, mahdollisesti iskemättömän kvartsin kappale"). 2004 inventoinnissa kaikissa kuopissa havaittiin maakairanäytteessä paksuhko huuhtoutumiskerros. Kuopat ovat loivapiirteisiä ja suppilomaisia. Kohteen läheisyydestä tunnetaan useita pyyntikuoppakohteita. Tiedot kuopista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle.
|
| metsakeskus.1000006501 |
260 |
Selkue 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
665712.75500000 |
6887412.57900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006501 |
Asuinpaikka sijaitsee Loukunvaaran johtavan tien länsipuolisella peltoalueella, loivan kumpareen länsirinteessä. Pellon pinnalta löytyi karjalaista keramiikkaa ja punasavikeramiikkaa. |
| metsakeskus.1000006502 |
305 |
Hakojärvi NE |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
597355.77600000 |
7345463.85200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006502 |
Kohde sijaitsee Purnujärven ja Hakojärven välisellä kannaksella, Hakojärven koillisrannalla, kesämökin autopaikan kohdalla, rannasta noin 45 m ja ulkorakennuksesta 10 m päässä. Autopaikan kohdalta on löytynyt runsaasti kvartsi-iskoksia. Asuinpaikka lienee suppea-alainen, noin 10 x 10 m. Maaperä on karkeahkoa hiekkaa, puusto lähinnä suurehkoa mäntyä. |
| metsakeskus.1000006502 |
305 |
Hakojärvi NE |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
597355.77600000 |
7345463.85200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006502 |
Kohde sijaitsee Purnujärven ja Hakojärven välisellä kannaksella, Hakojärven koillisrannalla, kesämökin autopaikan kohdalla, rannasta noin 45 m ja ulkorakennuksesta 10 m päässä. Autopaikan kohdalta on löytynyt runsaasti kvartsi-iskoksia. Asuinpaikka lienee suppea-alainen, noin 10 x 10 m. Maaperä on karkeahkoa hiekkaa, puusto lähinnä suurehkoa mäntyä. |
| metsakeskus.1000006503 |
260 |
Selkue 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
665672.76700000 |
6887512.54100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006503 |
Asuinpaikka sijaitsee Loukunvaaraan vievän tien länsipuolisella peltoaukealla olevan ladon koillispuolelta. Pellon pinnasta on löydetty karjalaista keramiikkaa, punasavikeramiikkaa sekä palanutta savea.
Isojakokartalla kantatila Herralan talotontti. |
| metsakeskus.1000006504 |
305 |
Hakojärvi N |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
596832.98700000 |
7345241.93900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006504 |
Kohde sijaitsee Hakojärven pohjoisrannalla, etelään työntyvällä niemellä, loivan rantatörmän päällä, rannasta noin 20 m päässä. Paikalla on kaksi asumuspainannetta, joista pienempään tehdystä koekuopasta on löytynyt kvartsi-iskoksia. Kvartsia on löytynyt myös rantatörmän päälle tehdyistä koekuopista. Asumuspainanteet ovat kiinni toisissaan ja niiden ympärillä olevat vallit tuskin havaittavissa. Painanteet ovat kooltaan 4,5 x 4,5 m ja 8 x 6 m. Maaperä paikalla on karkeahkoa hiekkaa, puusto tiheää männikköä.
Vuoden 2020 tarkastus: kohde oli ennallaan. Paikalla erottuu tasaisempi alue, asumuspainanteen ovat vaikeasti hahmotettavissa. Maaperä on hiekkaa ja enimmäkseen kivikkoista. Niemekkeen eteläosassa sijaitsevan mäen päällä (maaperä hiekkaista ja kivistä) ei havaittu maanpinnalla eikä kairattaessa mitään esihistorian viittaavaa. |
| metsakeskus.1000006504 |
305 |
Hakojärvi N |
10002 |
12001 |
13001 |
11028 |
27000 |
596832.98700000 |
7345241.93900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006504 |
Kohde sijaitsee Hakojärven pohjoisrannalla, etelään työntyvällä niemellä, loivan rantatörmän päällä, rannasta noin 20 m päässä. Paikalla on kaksi asumuspainannetta, joista pienempään tehdystä koekuopasta on löytynyt kvartsi-iskoksia. Kvartsia on löytynyt myös rantatörmän päälle tehdyistä koekuopista. Asumuspainanteet ovat kiinni toisissaan ja niiden ympärillä olevat vallit tuskin havaittavissa. Painanteet ovat kooltaan 4,5 x 4,5 m ja 8 x 6 m. Maaperä paikalla on karkeahkoa hiekkaa, puusto tiheää männikköä.
Vuoden 2020 tarkastus: kohde oli ennallaan. Paikalla erottuu tasaisempi alue, asumuspainanteen ovat vaikeasti hahmotettavissa. Maaperä on hiekkaa ja enimmäkseen kivikkoista. Niemekkeen eteläosassa sijaitsevan mäen päällä (maaperä hiekkaista ja kivistä) ei havaittu maanpinnalla eikä kairattaessa mitään esihistorian viittaavaa. |
| metsakeskus.1000006505 |
260 |
Savikko Vaara |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
665712.75800000 |
6886702.87200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006505 |
Asuinpaikka sijaitsee Loukunvaaraan vievän tien itäpuoella olevalla vaaranlakipellolla, Vaaran talosta noin 100 m koilliseen. Pellon pinnalta on löytynyt mm. karjalaista keramiikkaa ja kivisavitavaraa. Löytöjä on suhteellisen runsaasti pellon pinnalla. |
| metsakeskus.1000006506 |
498 |
Leustolahti |
10002 |
12016 |
13178 |
11002 |
27000 |
377405.83700000 |
7528522.72300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006506 |
Kohde sijaitsee Äkäsjärven Leustolahden pohjukasta n. 500 m lounaaseen. Maaperä alueella on kivistä moreenia. Paikalla kasvaa harvakseltaan suuria mäntyjä, aluskasvillisuutena on jäkälää, sammalta ja puolukkavaltaista varvikkoa.
Kohde löytyi 1995 inventoinnissa. Hilkka Oksala totesi paikalla olevalla tasanteella sijaitsevan n. 1,3 x 0,8 m laajuisen, reilusta kymmenestä kivestä koostuvan kehämäisen rakenteen. Kiveys tulkittiin kotaliedeksi. Toinen epämääräisempi liesi löytyi edellisestä n. 9,5 m koilliseen. 2004 inventoinnissa selkeämmässä kivirakenteessa ei havaittu koepistossa palamisen merkkejä, mutta rakenteensa puolesta se sopi em. tulkintaan. Toista, epämääräisempää kiveystä ei löytynyt. Alue soveltuu topografialtaan leiriytymiseen.
Vuoden 2011 inventoinnissa kohde tarkastettiin. Ympäristön puusto oli hakattu ja maaperä äestetty, mutta itse kohteen ympärille oli jätetty koskematon suojavyöhyke. Äestetyllä alueella käveltiin, mutta sieltä ei tavattu esihistorialliseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä. Itse tulisijaksi tulkittu kiveys todettiin epämääräiseksi ja todennäköisesti täysin luonnolliseksi. |
| metsakeskus.1000006507 |
305 |
Kantojoki |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
596886.95800000 |
7345917.67200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006507 |
Kohde sijaitsee Kantojärven lounaispäästä alkavan Kantojoen suun länsipuolella olevan niemekkeen keskivaiheilla, niemekkeen eteläkärjestä noin 60 m ja Kantojoen suusta noin 15 m päässä. Paikalla on näyttävä ja suurikokoinen kuoppajäännös. Pitkänomaisen, suppilomaisen kuopan koko on 5,5 x 4,5 m ja syvyys 1,2 m. Kuoppaa ympäröi noin 1 m levyinen valli, jonka korkeus on 15-25 cm. Maaperä paikalla on hienoa hiekkaa, puusto keskikokoista mäntyä. |
| metsakeskus.1000006508 |
260 |
Kiteenlahti Jussila |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
669071.41300000 |
6885453.38400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006508 |
Asuinpaikka sijaitsee Hyypiinjärven Hovinlahden itäpuolella Jussilan tilasta koilliseen olevalla tasalakisella mäellä, joka on peltona. Kynnöspellosta löytyi runsaasti karjalaista keramiikkaa ja lasihelmi. Tumman maan keskittymiä oli pellolla ainakin kaksi. Keskittymissä oli runsaasti palaneita kiviä. |
| metsakeskus.1000006509 |
498 |
Kolvalahti |
10002 |
12009 |
13096 |
11006 |
27000 |
380543.57400000 |
7527625.09400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006509 |
Kohde sijaitsee Äkäsjärven Kolvanlahden pohjoisrannalla kohoavalla tasanteella. Maaperä alueella on varsin kivistä moreenia ja paikalla kasvaa sekametsää. Aluskasvillisuutena on sammalta ja mustikkavaltaista varvikkoa.
Kohde löytyi 1995 inventoinnissa. Hilkka Oksala havaitsi paikalla kiven- ja maansekaisen vallin, joka on kooltaan n. 4 x 2 m ja korkeudeltaan n. 90 cm. Vallin molemmin puolin kulkee kaksi sitä hieman lyhyempää ojaa, joiden leveys on n. 60 cm ja syvyys n. 40 cm. Sekä valli että ojat erottuvat maastossa jyrkkäpiirteisinä ja selkeärajaisina. 2004 inventoinnissa vallia tutkittiin maaperäkairalla ja toiseen ojista tehtiin pieni koepisto. Vallin kivinen maa-aines on hyvin sekoittunut ja ojissa on havaittavissa hienohkossa hiekassa selkeä huuhtoutumiskerros. Valli liittynee johonkin historiallisen ajan rakennukseen tai sortuneeseen maakellariin. Paikkaan liittyy perimätietoa 1800-luvun tukkikämpästä. |
| metsakeskus.1000006511 |
499 |
Yttre Rödgrund 1 |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
228681.94900000 |
7038115.25300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006511 |
Eldstaden befinner sig nära den östra stranden, på ett med mindre stenar täckt område, en s.k. djävulsåker.
Eldstaden är en U-formad ungskonstruktion av huggen gråsten (granit). Endast det lägsta varvet återstår; den myckna tegelsten som fanns på platsen tyder på att resten var byggd i tegel. Eldstaden är orienterad sydsydväst till nornordost. Då det är känt att man brutit sten till Vasa kyrka här, och därvid bebott ön året runt, och beaktande eldstadens konstruktion med huggna stenblock, är det rimligt att antaga, att eldstaden haft med denna verksamhet att göra, antingen som bakugn, eller som ässja i den smidja som bör ha funnits på ön. |
| metsakeskus.1000006512 |
499 |
Yttre Rödgrund 2 |
10002 |
12012 |
13123 |
11006 |
27008 |
228593.98300000 |
7038244.20000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006512 |
Stenbrottet befinner sig vid öns norra strand.
Stenbrottet, där man brutit sten för bygget av Vasa kyrka i mitten av 1800-talet, är i sitt nuvarande skick ett ca 1 ha stort område, delvis fyllt med kvarlämnade stenblock av ugn. 3 kbm. storlek (ca 3 x 1 x 1). |
| metsakeskus.1000006513 |
499 |
Yttre Rödgrund 3 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
228603.97800000 |
7038142.24800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006513 |
Husgrunden befinner sig i närheten av öns södra strand.
Husgrunden är byggd av huggna stenblock, och har måtten 6,4 x 5,7 m. I sydöstra hörnet finns grunden till en spis med måtten 1 x 1 x 0,9 m. Den är byggd av tillhuggna stenblock som hålls samman av järnkrampor. Hela husgrunden är täckt av tegelsten, men den största koncentrationen finns kring spisen. |
| metsakeskus.1000006514 |
499 |
Yttre Rödgrund 4 |
10002 |
12013 |
13127 |
11006 |
27008 |
228607.97700000 |
7038182.23100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006514 |
Inskriften befinner sig på eller nära öns högsta punkt.
Inskriften består av en text: "HAER ILAST STEN TILL KYRKKAN I NEKOLAJ STAD/CSG.MA 1858 TC.HB/CO.JG.JEB EOOI(.) 1829"under Alexander II:s krönta monogram, omgiven av en lager(?)krans. Då platsen besöktes den 24.8.1992, tillsammans med FK Jyri Saukkonen samt guiderna Bo-Erik Hjärpe och Henry Lundberg, syntes att man hade försökt fördjupa texten rätt nyligen, med resultatet att den delvis blev mera svårläst, då förbättringen var oskickligt gjord, och stenytan hade flagat. |
| metsakeskus.1000006515 |
499 |
Holmströmsbådan 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
232371.47400000 |
7035779.20900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006515 |
Nära sydöstra stranden.
Röset är 3 x 2,4 m stort och 0,6 m högt. |
| metsakeskus.1000006516 |
499 |
Holmströmsbådan 2 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
232321.49200000 |
7035783.20900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006516 |
Nära västra stranden.
Husgrund. Grunden till en fiskekoja som uppförts och brunnit ned under 1900-talet. Då platsen besöktes 24.8.1992 kunde endast en väggs sträckning rekonstrueras. |
| metsakeskus.1000006517 |
499 |
Holmströmsbådan 3 |
10002 |
12013 |
13000 |
11006 |
27000 |
232365.47900000 |
7035820.19200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006517 |
Cirka 20 m norr om röset 1000 00 6515 mitt på ön.
En kantrest sten 1,45 m hög, 0,8 m bred och 0,3 m tjock. |
| metsakeskus.1000006518 |
946 |
Flannrevet 1 |
10002 |
12001 |
13002 |
11006 |
27000 |
234309.66400000 |
7043254.21700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006518 |
Tomtningen är belägen 14,5 m från södra stranden.
En tomtning som i vardagligt tal kallas "stenhyddan" och fortfarande är i bruk som skydd mot väder och vind, vilket visas av att i en sekundär eldstad i det sydvästra hörnet fortfarande finns kol och halvbränt trä. Tomtningen är i huvudsak rektangulär, med längdaxeln i nord-sydlig riktning och ingången i södra kortändan. Väggen är byggd av bastanta stenar med användande av två jordfasta stenar, och är 1,2 m hög. Yttermåtten är 4-4,3x5 m medan innermåtten är 2,5-2,9 m. Avståndet till stranden är 14,5 m och till övre ändan av närmaste båthamn 3 m. Åtminstone 3 båthamnar är upprensade längsmed den södra stranden. Mitt på ön, i dess längdriktning, sträcker sig flera rader nätttorkningsrösen. |
| metsakeskus.1000006519 |
946 |
Flannrevet 2 |
10002 |
12001 |
13208 |
11006 |
27000 |
234223.70300000 |
7043302.19800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006519 |
Tomtningen är belägen nära den sydvästra ändan av ön.
Tomtningen består av en vall 5,2 x 5,2 m med ingångsöppningen i det sydöstra hörnet. |
| metsakeskus.1000006520 |
946 |
Flannrevet 3 |
10002 |
12004 |
13048 |
11006 |
27000 |
234191.71500000 |
7043275.20300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006520 |
Jaktskyddet är belägen vid stranden på den sydvästra ändan av ön.
Jaktskyddet består av en vall som är 3,5 x 4,5 m stor och 0,7 m hög. Det är 15,5 m närmare stranden än Flannrevet 2 (1000 00 6519) och bakom den finns en, nyligen använd, eldstad. |
| metsakeskus.1000006521 |
946 |
Flannrevet 4 |
10002 |
12001 |
13002 |
11006 |
27000 |
234257.68600000 |
7043339.18200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006521 |
Tomtningen är belägen i norra ändan av ön.
Tomtningen består av en vall som är 4,6-4,7 x 2,7-1,9-1,5 m stor och 0,9-0,7 m hög. Dörröppningen, som befinner sig i södra långväggen, är 1,2 m bred. Dess inre yta tycks vara tredelad, så att området närmast framför ingången är stenfri, men golvet på bägge sidor är täckt av rätt grova stenar. Den är på 23 m avstånd från Flannrevet 2 (1000 00 6519). På ca 20 m avstånd från södra stranden finns 2-3 områden som är rensade på större stenar. Dessa har antagligen uppkommit då man sökt stenar till nättorkningsrösena. 23 m från tomtning Flannrevet 3 (1000 00 6520) finns en stenring, hopplockad av 20-30 cm stora stenar. Dess yttre diameter är 2,1 m. Ett närbeläget stenblock bär spår av eld. Som helhet är udden en god kandidat till sevärdhet. |
| metsakeskus.1000006522 |
499 |
Sillskatan 1 |
10002 |
12001 |
13002 |
11006 |
27000 |
233046.17800000 |
7041031.10600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006522 |
Tomtningen är belägen vid östra stranden av norra udden av ön.
Stenkonstruktionen består av en vall som är 1,8 x 1 m stor och 0,75 m hög. Formen liknar närmast ett U, där basen utgörs av en jordfast sten, och i ena benet har rasat samman. |
| metsakeskus.1000006523 |
499 |
Sillskatan 2 |
10002 |
12001 |
13002 |
11006 |
27000 |
233035.19000000 |
7041022.10700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006523 |
Tomtningen är belägen vid östra stranden av norra udden av ön.
Tomtningen består av en vall som är 6,3 x 5 m stor och 0,8 m hög. En vägg utgörs av en jordfast sten, de övriga är byggda av stenar av 0,3-0,5 m genomskärning. Vallen är genombruten på två ställen, i nordost, mot Sillskatan 1 (1000 00 6522) till vilken man möjligen tagit material från Sillskatan 2, och i öster (den ursprungliga ingången?). Avståndet till den nuvarande strandlinjen är ca 25 m. |
| metsakeskus.1000006524 |
499 |
Sillskatan 3 |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
232899.23900000 |
7040864.16400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006524 |
Eldstaden är belägen vid halsen mellan Sillskatans norra udde och resten av ön.
Eldstaden har måtten 2 x 1,7 m (längd och bredd) och 0,75 (höjd). Formen liknar ett U. |
| metsakeskus.1000006525 |
499 |
Sillskatan 4 |
10002 |
12001 |
13002 |
11006 |
27000 |
232899.23900000 |
7040864.16400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006525 |
Tomtningen är belägen vid halsen mellan Sillskatans norra udde och resten av ön på 1,9 m avstånd från Sillskatan 3 (1000 00 6524).
Tomtningen har måtten 3 x 1,5-2,7 m (längd och bredd) och 0,65 m (höjd). |
| metsakeskus.1000006526 |
498 |
Nivunkijärvi NW |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
371826.07800000 |
7527039.30900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006526 |
Kohde sijaitsee Nivunkijärven luoteispäässä olevan lahden etelärannalla kohoavalla moreeninyppylällä. Kumpareen päällä kulkee peruskarttaan merkitty polku, joka johtaa kaakkoon Nivunkijoen suuhun. Kohde sijaitsee harjanteen laella aivan polun koillispuolella. Paikalla kasvaa kuusivaltaista sekametsää, aluskasvillisuutena on sammalta, jäkälää ja puolukkavaltaista varvikkoa.
Kohde löytyi 1995 inventoinnissa. Hilkka Oksala havaitsi paikalla soikeahkon kuopan, joka on kooltaan n. 4 x 2,5 m ja syvyydeltään n. 50 cm. Kuopan laitoja kiertävät matalat vallit ja se on melko loivapiirteinen ja pohjaltaan suppilomainen. 2004 inventoinnissa kuoppaa tutkittiin koepistoin ja kairaamalla. Sen laidoilla havaittiin hiekkaa ja pohjalla paksun turpeen alla suuria kiviä. Sekä kuopan pohjalle että valliin kaivetuissa koepistoissa havaittiin paksu huuhtoutumiskerros. Kuoppa vaikuttaa pyyntikuopalta.
Vuoden 2011 inventoinnissa kuopan havaitseminen tuotti hieman ongelmia, mutta kuvauksen kaltainen kuoppa havaittiin koordinaattipisteestä noin 10 metriä kaakkoon. Kuopan tulkitseminen pyyntikuopaksi on suhteellisen hataralla pohjalla. Havaitun kuopan ETRS-TM35FIN tasokoordinaatit ovat N:7527029 E: 371833 |
| metsakeskus.1000006527 |
499 |
Sillskatan 5 |
10002 |
12005 |
13059 |
11006 |
27000 |
232966.21200000 |
7041149.05500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006527 |
Kumlet är beläget vid Sillskatans norra uddes nordstrand.
På en stor flat sten ett kummel med ca måtten 1,7 x 1,7 m (längd och bredd) och 0,8 m (höjd). Kumlet lär ha fungerat som sjömärke. |
| metsakeskus.1000006528 |
499 |
Sillskatan 6 |
10002 |
12001 |
13002 |
11006 |
27000 |
232858.25800000 |
7040848.17700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006528 |
Tomtningarna är belägna på halsen mellan Sillskatans norra udde och resten av ön.
Två tomtningar, a och b, med måtten (a) 3,4 x 4,5 m (längd och bredd) och 0,9 m (höjd). Ingången är 0,7 m bred. Den andra (b) är dåligt bevard, är byggt runt en centralsten. Ytterkanten av vallen är 3,6 m från a. Måtten är 7 x 4,5 m (längd och bredd) och 0,85 m(höjd). Det mindre rummets innermått är 1,7 x 0,6 m, det större 2,3 x 1,7 m. Både a och b har öppningar i vallen i öster. 3,8 m väster om b är en eldstad, bestånde av en halvrund stensättning med öppningen mot en en stor jordfast sten. Mått 1,8 x 1,2 m. |
| metsakeskus.1000006529 |
499 |
Sillskatan 7 |
10002 |
12001 |
13002 |
11006 |
27000 |
232855.26100000 |
7040818.18200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006529 |
Tomtningen är belägen på halsen mellan Sillskatans norra udde och resten av ön.
Cirka 20 m sydväst om Sillskatan 6 (1000 00 6528) är en rund stensättning, vars ena sida består av en jordfast sten. En större ring tangeras av två mindre i söder och väster. |
| metsakeskus.1000006530 |
498 |
Särkilahti |
10002 |
12001 |
13013 |
11019 |
27000 |
374747.88400000 |
7536696.43400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006530 |
Kohde sijaitsee Jerisjärven Särkilahdesta n. 200 m lounaaseen sijaitsevalla harjanteella, joka on laajuudeltaan n. 600 x 200 m. Maaperä alueella on soraista hiekkamoreenia. Kavillisuudeltaan harjanne on kuivaa mäntykangasta, aluskasveina on sammalta, jäkälää ja puolukkavaltaista varvikkoa. Kankaan läpi kulkee pituussuunnassa metsäautotie, joka risteää Särkilahden pohjukassa sijaitsevalle kesäasunnolle. Harjanne nousee n. 10 m Jerisjärven pinnan yläpuolelle.
Paikalta löytyi 1994 sähkölinjalta ukkosenjohdattimen kaivutöissä tuuran kärkikatkelma. Hilkka Oksala tarkasti löytöpaikan inventoinnissa 1995 ja löysi sen ympäristöstä seitsemän kuoppaa ja historiallisen ajan talonpohjan. Lisäksi hän hahmotti läheisestä tuulenkaadosta lieden jäännökset ja poimi tieltä kvartseja (KM 29514:1-10). Kohde tulkittiin kivikautiseksi asuinpaikaksi sekä pyynti- tai asuinpaikkakuopiksi. 2004 inventoinnissa kuopat vaikuttivat selkeästi pyyntikuopilta ja kvartsilöydöt osoittautuivat epäilyttäviksi. Liettä ei hahmotettu lainkaan. Talonpohja oli Oksalan kuvaileman kaltainen.
Metsäautotielle on tuotu irtosoraa, joten kaikki 1995 inventoinnissa tieltä ja ojanpenkoilta poimitut kvartsit lienevät sepelikvartsia. Tuuran löytöpaikalta löytyneet kvartsit lienevät luontaisia. Lahes kaikissa pyyntikuopissa oli hahmotettavissa matala valli. Kuoppia tutkittiin 2004 inventoinnissa maaperäkairalla ja koepistoin. Kaikissa oli havaittavissa selkeä huuhtoutumiskerros. Kuopat muodostavat n. 50 m pitkän koillis-lounaissuuntaisen pyyntijärjestelmän harjanteen laen poikki. Jokunen kuoppa saattaa olla tuhoutunut metsäautotietä perustettaessa. Tiedot tuuran löytöpaikasta ja rakenteista on lisättu rekisterin alakohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.1000006530 |
498 |
Särkilahti |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
374747.88400000 |
7536696.43400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006530 |
Kohde sijaitsee Jerisjärven Särkilahdesta n. 200 m lounaaseen sijaitsevalla harjanteella, joka on laajuudeltaan n. 600 x 200 m. Maaperä alueella on soraista hiekkamoreenia. Kavillisuudeltaan harjanne on kuivaa mäntykangasta, aluskasveina on sammalta, jäkälää ja puolukkavaltaista varvikkoa. Kankaan läpi kulkee pituussuunnassa metsäautotie, joka risteää Särkilahden pohjukassa sijaitsevalle kesäasunnolle. Harjanne nousee n. 10 m Jerisjärven pinnan yläpuolelle.
Paikalta löytyi 1994 sähkölinjalta ukkosenjohdattimen kaivutöissä tuuran kärkikatkelma. Hilkka Oksala tarkasti löytöpaikan inventoinnissa 1995 ja löysi sen ympäristöstä seitsemän kuoppaa ja historiallisen ajan talonpohjan. Lisäksi hän hahmotti läheisestä tuulenkaadosta lieden jäännökset ja poimi tieltä kvartseja (KM 29514:1-10). Kohde tulkittiin kivikautiseksi asuinpaikaksi sekä pyynti- tai asuinpaikkakuopiksi. 2004 inventoinnissa kuopat vaikuttivat selkeästi pyyntikuopilta ja kvartsilöydöt osoittautuivat epäilyttäviksi. Liettä ei hahmotettu lainkaan. Talonpohja oli Oksalan kuvaileman kaltainen.
Metsäautotielle on tuotu irtosoraa, joten kaikki 1995 inventoinnissa tieltä ja ojanpenkoilta poimitut kvartsit lienevät sepelikvartsia. Tuuran löytöpaikalta löytyneet kvartsit lienevät luontaisia. Lahes kaikissa pyyntikuopissa oli hahmotettavissa matala valli. Kuoppia tutkittiin 2004 inventoinnissa maaperäkairalla ja koepistoin. Kaikissa oli havaittavissa selkeä huuhtoutumiskerros. Kuopat muodostavat n. 50 m pitkän koillis-lounaissuuntaisen pyyntijärjestelmän harjanteen laen poikki. Jokunen kuoppa saattaa olla tuhoutunut metsäautotietä perustettaessa. Tiedot tuuran löytöpaikasta ja rakenteista on lisättu rekisterin alakohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.1000006530 |
498 |
Särkilahti |
10002 |
12001 |
13013 |
11002 |
27000 |
374747.88400000 |
7536696.43400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006530 |
Kohde sijaitsee Jerisjärven Särkilahdesta n. 200 m lounaaseen sijaitsevalla harjanteella, joka on laajuudeltaan n. 600 x 200 m. Maaperä alueella on soraista hiekkamoreenia. Kavillisuudeltaan harjanne on kuivaa mäntykangasta, aluskasveina on sammalta, jäkälää ja puolukkavaltaista varvikkoa. Kankaan läpi kulkee pituussuunnassa metsäautotie, joka risteää Särkilahden pohjukassa sijaitsevalle kesäasunnolle. Harjanne nousee n. 10 m Jerisjärven pinnan yläpuolelle.
Paikalta löytyi 1994 sähkölinjalta ukkosenjohdattimen kaivutöissä tuuran kärkikatkelma. Hilkka Oksala tarkasti löytöpaikan inventoinnissa 1995 ja löysi sen ympäristöstä seitsemän kuoppaa ja historiallisen ajan talonpohjan. Lisäksi hän hahmotti läheisestä tuulenkaadosta lieden jäännökset ja poimi tieltä kvartseja (KM 29514:1-10). Kohde tulkittiin kivikautiseksi asuinpaikaksi sekä pyynti- tai asuinpaikkakuopiksi. 2004 inventoinnissa kuopat vaikuttivat selkeästi pyyntikuopilta ja kvartsilöydöt osoittautuivat epäilyttäviksi. Liettä ei hahmotettu lainkaan. Talonpohja oli Oksalan kuvaileman kaltainen.
Metsäautotielle on tuotu irtosoraa, joten kaikki 1995 inventoinnissa tieltä ja ojanpenkoilta poimitut kvartsit lienevät sepelikvartsia. Tuuran löytöpaikalta löytyneet kvartsit lienevät luontaisia. Lahes kaikissa pyyntikuopissa oli hahmotettavissa matala valli. Kuoppia tutkittiin 2004 inventoinnissa maaperäkairalla ja koepistoin. Kaikissa oli havaittavissa selkeä huuhtoutumiskerros. Kuopat muodostavat n. 50 m pitkän koillis-lounaissuuntaisen pyyntijärjestelmän harjanteen laen poikki. Jokunen kuoppa saattaa olla tuhoutunut metsäautotietä perustettaessa. Tiedot tuuran löytöpaikasta ja rakenteista on lisättu rekisterin alakohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.1000006530 |
498 |
Särkilahti |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
374747.88400000 |
7536696.43400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006530 |
Kohde sijaitsee Jerisjärven Särkilahdesta n. 200 m lounaaseen sijaitsevalla harjanteella, joka on laajuudeltaan n. 600 x 200 m. Maaperä alueella on soraista hiekkamoreenia. Kavillisuudeltaan harjanne on kuivaa mäntykangasta, aluskasveina on sammalta, jäkälää ja puolukkavaltaista varvikkoa. Kankaan läpi kulkee pituussuunnassa metsäautotie, joka risteää Särkilahden pohjukassa sijaitsevalle kesäasunnolle. Harjanne nousee n. 10 m Jerisjärven pinnan yläpuolelle.
Paikalta löytyi 1994 sähkölinjalta ukkosenjohdattimen kaivutöissä tuuran kärkikatkelma. Hilkka Oksala tarkasti löytöpaikan inventoinnissa 1995 ja löysi sen ympäristöstä seitsemän kuoppaa ja historiallisen ajan talonpohjan. Lisäksi hän hahmotti läheisestä tuulenkaadosta lieden jäännökset ja poimi tieltä kvartseja (KM 29514:1-10). Kohde tulkittiin kivikautiseksi asuinpaikaksi sekä pyynti- tai asuinpaikkakuopiksi. 2004 inventoinnissa kuopat vaikuttivat selkeästi pyyntikuopilta ja kvartsilöydöt osoittautuivat epäilyttäviksi. Liettä ei hahmotettu lainkaan. Talonpohja oli Oksalan kuvaileman kaltainen.
Metsäautotielle on tuotu irtosoraa, joten kaikki 1995 inventoinnissa tieltä ja ojanpenkoilta poimitut kvartsit lienevät sepelikvartsia. Tuuran löytöpaikalta löytyneet kvartsit lienevät luontaisia. Lahes kaikissa pyyntikuopissa oli hahmotettavissa matala valli. Kuoppia tutkittiin 2004 inventoinnissa maaperäkairalla ja koepistoin. Kaikissa oli havaittavissa selkeä huuhtoutumiskerros. Kuopat muodostavat n. 50 m pitkän koillis-lounaissuuntaisen pyyntijärjestelmän harjanteen laen poikki. Jokunen kuoppa saattaa olla tuhoutunut metsäautotietä perustettaessa. Tiedot tuuran löytöpaikasta ja rakenteista on lisättu rekisterin alakohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.1000006530 |
498 |
Särkilahti |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
374747.88400000 |
7536696.43400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006530 |
Kohde sijaitsee Jerisjärven Särkilahdesta n. 200 m lounaaseen sijaitsevalla harjanteella, joka on laajuudeltaan n. 600 x 200 m. Maaperä alueella on soraista hiekkamoreenia. Kavillisuudeltaan harjanne on kuivaa mäntykangasta, aluskasveina on sammalta, jäkälää ja puolukkavaltaista varvikkoa. Kankaan läpi kulkee pituussuunnassa metsäautotie, joka risteää Särkilahden pohjukassa sijaitsevalle kesäasunnolle. Harjanne nousee n. 10 m Jerisjärven pinnan yläpuolelle.
Paikalta löytyi 1994 sähkölinjalta ukkosenjohdattimen kaivutöissä tuuran kärkikatkelma. Hilkka Oksala tarkasti löytöpaikan inventoinnissa 1995 ja löysi sen ympäristöstä seitsemän kuoppaa ja historiallisen ajan talonpohjan. Lisäksi hän hahmotti läheisestä tuulenkaadosta lieden jäännökset ja poimi tieltä kvartseja (KM 29514:1-10). Kohde tulkittiin kivikautiseksi asuinpaikaksi sekä pyynti- tai asuinpaikkakuopiksi. 2004 inventoinnissa kuopat vaikuttivat selkeästi pyyntikuopilta ja kvartsilöydöt osoittautuivat epäilyttäviksi. Liettä ei hahmotettu lainkaan. Talonpohja oli Oksalan kuvaileman kaltainen.
Metsäautotielle on tuotu irtosoraa, joten kaikki 1995 inventoinnissa tieltä ja ojanpenkoilta poimitut kvartsit lienevät sepelikvartsia. Tuuran löytöpaikalta löytyneet kvartsit lienevät luontaisia. Lahes kaikissa pyyntikuopissa oli hahmotettavissa matala valli. Kuoppia tutkittiin 2004 inventoinnissa maaperäkairalla ja koepistoin. Kaikissa oli havaittavissa selkeä huuhtoutumiskerros. Kuopat muodostavat n. 50 m pitkän koillis-lounaissuuntaisen pyyntijärjestelmän harjanteen laen poikki. Jokunen kuoppa saattaa olla tuhoutunut metsäautotietä perustettaessa. Tiedot tuuran löytöpaikasta ja rakenteista on lisättu rekisterin alakohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.1000006530 |
498 |
Särkilahti |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
374747.88400000 |
7536696.43400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006530 |
Kohde sijaitsee Jerisjärven Särkilahdesta n. 200 m lounaaseen sijaitsevalla harjanteella, joka on laajuudeltaan n. 600 x 200 m. Maaperä alueella on soraista hiekkamoreenia. Kavillisuudeltaan harjanne on kuivaa mäntykangasta, aluskasveina on sammalta, jäkälää ja puolukkavaltaista varvikkoa. Kankaan läpi kulkee pituussuunnassa metsäautotie, joka risteää Särkilahden pohjukassa sijaitsevalle kesäasunnolle. Harjanne nousee n. 10 m Jerisjärven pinnan yläpuolelle.
Paikalta löytyi 1994 sähkölinjalta ukkosenjohdattimen kaivutöissä tuuran kärkikatkelma. Hilkka Oksala tarkasti löytöpaikan inventoinnissa 1995 ja löysi sen ympäristöstä seitsemän kuoppaa ja historiallisen ajan talonpohjan. Lisäksi hän hahmotti läheisestä tuulenkaadosta lieden jäännökset ja poimi tieltä kvartseja (KM 29514:1-10). Kohde tulkittiin kivikautiseksi asuinpaikaksi sekä pyynti- tai asuinpaikkakuopiksi. 2004 inventoinnissa kuopat vaikuttivat selkeästi pyyntikuopilta ja kvartsilöydöt osoittautuivat epäilyttäviksi. Liettä ei hahmotettu lainkaan. Talonpohja oli Oksalan kuvaileman kaltainen.
Metsäautotielle on tuotu irtosoraa, joten kaikki 1995 inventoinnissa tieltä ja ojanpenkoilta poimitut kvartsit lienevät sepelikvartsia. Tuuran löytöpaikalta löytyneet kvartsit lienevät luontaisia. Lahes kaikissa pyyntikuopissa oli hahmotettavissa matala valli. Kuoppia tutkittiin 2004 inventoinnissa maaperäkairalla ja koepistoin. Kaikissa oli havaittavissa selkeä huuhtoutumiskerros. Kuopat muodostavat n. 50 m pitkän koillis-lounaissuuntaisen pyyntijärjestelmän harjanteen laen poikki. Jokunen kuoppa saattaa olla tuhoutunut metsäautotietä perustettaessa. Tiedot tuuran löytöpaikasta ja rakenteista on lisättu rekisterin alakohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.1000006530 |
498 |
Särkilahti |
10002 |
12008 |
13000 |
11019 |
27000 |
374747.88400000 |
7536696.43400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006530 |
Kohde sijaitsee Jerisjärven Särkilahdesta n. 200 m lounaaseen sijaitsevalla harjanteella, joka on laajuudeltaan n. 600 x 200 m. Maaperä alueella on soraista hiekkamoreenia. Kavillisuudeltaan harjanne on kuivaa mäntykangasta, aluskasveina on sammalta, jäkälää ja puolukkavaltaista varvikkoa. Kankaan läpi kulkee pituussuunnassa metsäautotie, joka risteää Särkilahden pohjukassa sijaitsevalle kesäasunnolle. Harjanne nousee n. 10 m Jerisjärven pinnan yläpuolelle.
Paikalta löytyi 1994 sähkölinjalta ukkosenjohdattimen kaivutöissä tuuran kärkikatkelma. Hilkka Oksala tarkasti löytöpaikan inventoinnissa 1995 ja löysi sen ympäristöstä seitsemän kuoppaa ja historiallisen ajan talonpohjan. Lisäksi hän hahmotti läheisestä tuulenkaadosta lieden jäännökset ja poimi tieltä kvartseja (KM 29514:1-10). Kohde tulkittiin kivikautiseksi asuinpaikaksi sekä pyynti- tai asuinpaikkakuopiksi. 2004 inventoinnissa kuopat vaikuttivat selkeästi pyyntikuopilta ja kvartsilöydöt osoittautuivat epäilyttäviksi. Liettä ei hahmotettu lainkaan. Talonpohja oli Oksalan kuvaileman kaltainen.
Metsäautotielle on tuotu irtosoraa, joten kaikki 1995 inventoinnissa tieltä ja ojanpenkoilta poimitut kvartsit lienevät sepelikvartsia. Tuuran löytöpaikalta löytyneet kvartsit lienevät luontaisia. Lahes kaikissa pyyntikuopissa oli hahmotettavissa matala valli. Kuoppia tutkittiin 2004 inventoinnissa maaperäkairalla ja koepistoin. Kaikissa oli havaittavissa selkeä huuhtoutumiskerros. Kuopat muodostavat n. 50 m pitkän koillis-lounaissuuntaisen pyyntijärjestelmän harjanteen laen poikki. Jokunen kuoppa saattaa olla tuhoutunut metsäautotietä perustettaessa. Tiedot tuuran löytöpaikasta ja rakenteista on lisättu rekisterin alakohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.1000006530 |
498 |
Särkilahti |
10002 |
12008 |
13000 |
11006 |
27000 |
374747.88400000 |
7536696.43400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006530 |
Kohde sijaitsee Jerisjärven Särkilahdesta n. 200 m lounaaseen sijaitsevalla harjanteella, joka on laajuudeltaan n. 600 x 200 m. Maaperä alueella on soraista hiekkamoreenia. Kavillisuudeltaan harjanne on kuivaa mäntykangasta, aluskasveina on sammalta, jäkälää ja puolukkavaltaista varvikkoa. Kankaan läpi kulkee pituussuunnassa metsäautotie, joka risteää Särkilahden pohjukassa sijaitsevalle kesäasunnolle. Harjanne nousee n. 10 m Jerisjärven pinnan yläpuolelle.
Paikalta löytyi 1994 sähkölinjalta ukkosenjohdattimen kaivutöissä tuuran kärkikatkelma. Hilkka Oksala tarkasti löytöpaikan inventoinnissa 1995 ja löysi sen ympäristöstä seitsemän kuoppaa ja historiallisen ajan talonpohjan. Lisäksi hän hahmotti läheisestä tuulenkaadosta lieden jäännökset ja poimi tieltä kvartseja (KM 29514:1-10). Kohde tulkittiin kivikautiseksi asuinpaikaksi sekä pyynti- tai asuinpaikkakuopiksi. 2004 inventoinnissa kuopat vaikuttivat selkeästi pyyntikuopilta ja kvartsilöydöt osoittautuivat epäilyttäviksi. Liettä ei hahmotettu lainkaan. Talonpohja oli Oksalan kuvaileman kaltainen.
Metsäautotielle on tuotu irtosoraa, joten kaikki 1995 inventoinnissa tieltä ja ojanpenkoilta poimitut kvartsit lienevät sepelikvartsia. Tuuran löytöpaikalta löytyneet kvartsit lienevät luontaisia. Lahes kaikissa pyyntikuopissa oli hahmotettavissa matala valli. Kuoppia tutkittiin 2004 inventoinnissa maaperäkairalla ja koepistoin. Kaikissa oli havaittavissa selkeä huuhtoutumiskerros. Kuopat muodostavat n. 50 m pitkän koillis-lounaissuuntaisen pyyntijärjestelmän harjanteen laen poikki. Jokunen kuoppa saattaa olla tuhoutunut metsäautotietä perustettaessa. Tiedot tuuran löytöpaikasta ja rakenteista on lisättu rekisterin alakohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.1000006530 |
498 |
Särkilahti |
10002 |
12008 |
13000 |
11002 |
27000 |
374747.88400000 |
7536696.43400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006530 |
Kohde sijaitsee Jerisjärven Särkilahdesta n. 200 m lounaaseen sijaitsevalla harjanteella, joka on laajuudeltaan n. 600 x 200 m. Maaperä alueella on soraista hiekkamoreenia. Kavillisuudeltaan harjanne on kuivaa mäntykangasta, aluskasveina on sammalta, jäkälää ja puolukkavaltaista varvikkoa. Kankaan läpi kulkee pituussuunnassa metsäautotie, joka risteää Särkilahden pohjukassa sijaitsevalle kesäasunnolle. Harjanne nousee n. 10 m Jerisjärven pinnan yläpuolelle.
Paikalta löytyi 1994 sähkölinjalta ukkosenjohdattimen kaivutöissä tuuran kärkikatkelma. Hilkka Oksala tarkasti löytöpaikan inventoinnissa 1995 ja löysi sen ympäristöstä seitsemän kuoppaa ja historiallisen ajan talonpohjan. Lisäksi hän hahmotti läheisestä tuulenkaadosta lieden jäännökset ja poimi tieltä kvartseja (KM 29514:1-10). Kohde tulkittiin kivikautiseksi asuinpaikaksi sekä pyynti- tai asuinpaikkakuopiksi. 2004 inventoinnissa kuopat vaikuttivat selkeästi pyyntikuopilta ja kvartsilöydöt osoittautuivat epäilyttäviksi. Liettä ei hahmotettu lainkaan. Talonpohja oli Oksalan kuvaileman kaltainen.
Metsäautotielle on tuotu irtosoraa, joten kaikki 1995 inventoinnissa tieltä ja ojanpenkoilta poimitut kvartsit lienevät sepelikvartsia. Tuuran löytöpaikalta löytyneet kvartsit lienevät luontaisia. Lahes kaikissa pyyntikuopissa oli hahmotettavissa matala valli. Kuoppia tutkittiin 2004 inventoinnissa maaperäkairalla ja koepistoin. Kaikissa oli havaittavissa selkeä huuhtoutumiskerros. Kuopat muodostavat n. 50 m pitkän koillis-lounaissuuntaisen pyyntijärjestelmän harjanteen laen poikki. Jokunen kuoppa saattaa olla tuhoutunut metsäautotietä perustettaessa. Tiedot tuuran löytöpaikasta ja rakenteista on lisättu rekisterin alakohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.1000006531 |
499 |
Trutören 1 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27009 |
232536.39200000 |
7040205.42600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006531 |
Vid nordöstra stranden av ön.
Vid sranden ett jaktskydd, något högre upp rester av en husgrund, stenfoten till en fiskarstuga som uppförts före I:a världskriget och blivit öde på 1940-talet (muntligt meddelande H. Kjellman). Rester av en murad spis, tegel. |
| metsakeskus.1000006531 |
499 |
Trutören 1 |
10002 |
12016 |
13171 |
11006 |
27009 |
232536.39200000 |
7040205.42600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006531 |
Vid nordöstra stranden av ön.
Vid sranden ett jaktskydd, något högre upp rester av en husgrund, stenfoten till en fiskarstuga som uppförts före I:a världskriget och blivit öde på 1940-talet (muntligt meddelande H. Kjellman). Rester av en murad spis, tegel. |
| metsakeskus.1000006531 |
499 |
Trutören 1 |
10002 |
12016 |
13152 |
11006 |
27009 |
232536.39200000 |
7040205.42600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006531 |
Vid nordöstra stranden av ön.
Vid sranden ett jaktskydd, något högre upp rester av en husgrund, stenfoten till en fiskarstuga som uppförts före I:a världskriget och blivit öde på 1940-talet (muntligt meddelande H. Kjellman). Rester av en murad spis, tegel. |
| metsakeskus.1000006532 |
260 |
Loukunvaara Alapiha |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
667052.23400000 |
6882454.58800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006532 |
Asuinpaikka sijaitsee Alapihan talosta 80-120 metriä lounaaseen olevalla pellolla. Ladon luoteiskulmalla olleen perunamaasta löytyi karjalaista keramiikkaa. |
| metsakeskus.1000006533 |
499 |
Trutören 2 |
10002 |
12005 |
13068 |
11006 |
27000 |
232491.41100000 |
7040159.44400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006533 |
På norra ändan av ön.
Stenröjda båthamnar samt nätttorkningsrösen. I anslutning till dessa en låg, rund stensättning ca 10 m i genomskärning, med en öppning i vallen, som är 0,65 m hög i västsydväst. |
| metsakeskus.1000006534 |
499 |
Trutören 3 |
10002 |
12013 |
13130 |
11006 |
27000 |
232539.39000000 |
7040023.50800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006534 |
Något under högsta punkten på ön.
En kompassros, som visar kompassriktningarna varje 45 grader. Mittpunkten utmärkt med en 0,4 m stor sten, kardinalpunkterna med något mindre, och syftlinjerna med ungefär knytnävsstora stenar. |
| metsakeskus.1000006535 |
499 |
Trutören 4 |
10002 |
12001 |
13002 |
11006 |
27000 |
232575.37800000 |
7039980.52500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006535 |
Högsta punkten på ön.
Tomtning? En stensättning, bestående av vallar mellan tre större stenar. Yttermått ca 3 x 4 m, innermått ca 2 x 3x 1 m. |
| metsakeskus.1000006536 |
498 |
Hietaranta |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
375905.42000000 |
7536242.62500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006536 |
Kohde sijaitsee Jerisjärven länsirannalla, Hietarannan pohjoisosassa, n. 140 m etäisyydellä rannasta sijaitsevan pienen moreenikumpareen pohjoisreunalla. Paikalle johtaa tasanteen itälaitaa seuraileva metsäautotie. Maaperä kumpareella on hyvin kivistä. Paikalla kasvaa harvakseltaan suuria mäntyjä, aluskasvillisuutena on jäkälää ja puolukkavaltaista varvikkoa.
Kohde löytyi 1995 inventoinnissa. Hilkka Oksala havaitsi paikalla pitkänomaisen, matalan ja hieman epämääräisen kuopanteen, jossa erottuu matalat vallit. Kuoppa on kooltaan n. 6 x 3,5 m ja syvyydeltään n. 40 cm. Kuoppa on kaivettu rinteen myötäisesti. 2004 inventoinnissa kuoppaa tutkittiin koepistoin. Sen pohjalla havaittiin paljon rapautuneita kiviä ja erityisesti sen itäpäässä oli vahva huuhtoutumiskerros. Kuoppa on tulkittu hyvin maatuneeksi pyyntikuopaksi.
Vuoden 2011 inventoinnin yhteydessä kohde tarkastettiin. Tässä yhteydessä paikallinen isäntä kertoi kuopan olevan kyläläisten käyttämä jätteenpolttokuoppa. |
| metsakeskus.1000006537 |
260 |
Suorlahti Viilniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
651978.27100000 |
6891680.81000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006537 |
Röykkiö sijaitsee Oriveteen pistävän Viilniemen kärjessä, mäntyä kasvavan harjanteen korkeimmalla kohdalla. Röykkiö on pyöreä ja sen keskellä on kuopanne. Röykiön halkaisija on n. 8 metriä. Kyseessä voi olla lapinraunio, sillä Viilniemellä sijaitsee kaksi varhaismetallikautista asuinpaikkaa. |
| metsakeskus.1000006538 |
499 |
Trutören 5 |
10001 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
232637.35000000 |
7039994.51300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006538 |
Mitt på ön.
Ett sandtag, från vilket man skeppat sand till Vasa (muntligt meddelande, H. Kjellman). |
| metsakeskus.1000006539 |
498 |
Heinäniemi 1 |
10002 |
12016 |
13178 |
11002 |
27000 |
376111.34600000 |
7534939.14100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006539 |
Kohde sijaitsee Jerisjärven länsipuolella olevan Ulkuvaaran alarinteellä, n. 800 m kaakkoon vaaran laesta, n. 500 m etäisyydellä järven rannasta. Maaperä alueella on kivistä moreenitasannetta ja paikalla kasvaa harvakseltaan mäntyjä. Aluskasvillisuus on jäkälää ja puolukkavaltaista varvikkoa.
Kohde tarkastettiin 1995 ja 2004 inventoinneissa paikallisen asukkaan opastuksella. Paikalla on 12 kivestä muodostuva kehämäinen liesirakennelma, joka on kooltaan n. 1 x 0,8 m. Kivet ovat halkaisijaltaan n. 5-20 cm ja ne pilkottavat maasta n. viiden sentin korkeuteen. Kivet ovat osin jäkälän ja sammalen peitossa. Rakennelma muistuttaa kehämäistä kotaliettä.
Kohteesta n. 20 m etelään on toinen mahdollinen, osittain tuhoutunut liesikiveys (pkoo=7538062, ikoo=3376233). Kiveys on hyvin epämääräinen ja mahdollisesti luontainen. |
| metsakeskus.1000006540 |
260 |
Vallinsilta |
10002 |
12011 |
13109 |
11006 |
27000 |
666402.48500000 |
6884533.74300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006540 |
Maavalli sijaitsee Kiteen kirkolta Loukunvaaraan vievän tien itäpuolella metsässä, pienen puron pohjoispuolella, Vipusillan tilasta 700 metriä kaakkoon. Vallista on säilynyt noin 18,5 metrin pituinen osa. Korkeutta sillä on metri ja leveyttä tyvestä mitattuna kolme metriä. J. Maukosen kihlakuntakertomuksen mukaan (1879) valli on ollut 70 jalkaa pitkä ja sen molemmista päistä on lähtenyt 50 (noin 15 m) jalkaa pitkät sivuvallit, joista lännen puoleisesta lähtee rintavallin suuntainen 20 jalkaa pitkä valli. Valli on siis ollut kulmasta avoinaisen suorakaiteen muotoinen. Jäljellä oleva osa vallista lienee alkuperäisen vallituksen toinen sivuvalleista. Maukosen mukaan valli olisi Suomen sotaa (1808-09) vanhempi eikä sitä olisi enää käytetty mainitussa sodassa. |
| metsakeskus.1000006541 |
498 |
Heinäniemi 2 |
10002 |
12016 |
13178 |
11006 |
27000 |
376033.37500000 |
7535066.09900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006541 |
Kohde sijaitsee Jerisjärven länsipuolella olevan Ulkuvaaran loivalla alarinteellä n. 700 m kaakkoon vaaran laesta. Maasto alueella on kumpuilevaa, kivistä moreenikangasta. Paikalla kasvaa harvakseltaan mäntyjä ja aluskasvillisuutena on jäkälää ja puolukkavaltaista varvikkoa. Maasto alueella on varsin kuivaa, mutta alempana rinteessä esiintyy pieniä soistuvia alueita.
Kohde tarkastettiin 1995 inventoinnissa paikallisen asukkaan opastuksella. Hilkka Oksala havaitsi paikalla kaksoislieden ja pienen kuopanteen. 2004 inventoinnissa paikalla havaittiin nelikulmainen tulisija, joka erottuu maastossa n. 1 x 0,5 m laajana kivikehänä. Kehän sisäpuolella ja läheisyydessä tuntuu kiviä yhteensä n. 1,5 x 1 m laajalla alueella. Tulisija koostuu kymmenestä halkaisijaltaan n. 20-30 cm kivestä ja se erottuu ympäristöstään selkeästi. Rakenne on osin sammalen peitossa.
Paikallisen asukkaan mukaan alueella on poltettu tervaa vielä 1900-luvun alussa. Rakenne saattaa liittyä tähän toimintaan. Nykyään alue on etupäässä porolaitumena. |
| metsakeskus.1000006542 |
260 |
Jaamansalmi |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
649729.15700000 |
6896388.90100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006542 |
Kivirakenne sijaitsee Suoparsaaressa Jaamansalmen länsirannalla Haaponiemen eteläpuolisella mäellä noin 150 metriä rannasta. Osittain kalliopohjalla on 30 metrin pituinen poikkeuksellisen huolellisesti rakennettu kiviaita. Aita on 0,5 metriä korkea ja 0,7 metriä leveä. Aidan suunta on pohjoinen-etelä, mutta sen eteläpäässä on lähes suorakulmainen mutka. Kyseessä voi olla karja-aitaus tai puolustusvarustus. |
| metsakeskus.1000006543 |
499 |
Tjockskatan |
10002 |
12001 |
13002 |
11006 |
27000 |
233901.84900000 |
7039342.78000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006543 |
Under en mindre höjd nära södra stranden.
Tomtning. Fornlämningen består av en stenring och en grop tillsammans 6 x 3 m. Stenringen är 3,3 x 3 m stor och höjden på dess vall är ca 0,3 m och bruten i öster. Gropen är ca 0,4 m djup. Fornlämningen är ca 200 m sydväst om Kvevlax-Tjockskatan (270 01 0004).
|
| metsakeskus.1000006546 |
499 |
Kalvskäret |
10002 |
12001 |
13002 |
11006 |
27000 |
233492.00700000 |
7039250.81500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006546 |
På Kalvskärets södra strand.
Tomtningen bildas av två med stenvallar med varandra förbundna jättekast. Inre mått 2,3 x 1,2 m. Yttre mått 4,7 m. |
| metsakeskus.1000006548 |
499 |
Holmar vid Märaskär |
10002 |
12001 |
13002 |
11006 |
27000 |
233214.12400000 |
7039508.70900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006548 |
Holme mellan Snokargrund och Kalvskäret. Nära västra stranden, väster om karaktärshuset.
Tomtningens ena långvägg utgörs av ett jättekast. |
| metsakeskus.1000006549 |
498 |
Särkilompolo |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
369566.00000000 |
7534081.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006549 |
Kohde sijaitsee hiekkakumpareella Särkijärven kylän lounaispuolella olevan Särkilompolon eteläpäässä. Halkaisijaltaan n. 100 m laajan kumpareen tasainen laki nousee n. 3-4 m Särkilompolon pintaa korkeammalle. Maaperä alueella on karkeahkoa hiekkaa ja kasvillisuus kuivaa mäntykangasta. Paikalla on tehty harvennushakkuita viimeisen kymmenen vuoden aikana. Aluskasvillisuus koostuu sammalesta, jäkälästä ja puolukkavaltaisesta varvikosta.
Kohde sijaitsee kumpareella kahdessa ryhmässä. Alue 1 sijaitsee kumpareen länsireunalla n. 80 m etäisyydellä Särkilompolon rannasta. Alue 2 sijaitsee kumpareen itäkaakkoisreunalla n. 100 m Särkilompolon rannasta. Alueiden välinen etäisyys on n. 80 m.
Kohde löytyi 1995 inventoinnissa ja se tarkastettiin 2004. Paikalla on kahdessa ryhmässä oleva pyyntikuoppajärjestelmä, joka koostuu yhteensä seitsemästä pyyntikuopasta. Kuopat ovat pääosin selkeitä, suppilomaisia ja loivapiirteisiä. Kuoppia on tutkittu maaperäkairalla ja koepistoin. Kaikissa on havaittu paksu huuhtoutumiskerros. Alueella 1 on kaksi pyyntikuoppaa ja alueella 2 yhteensä viisi pyyntikuoppaa.
Vuoden 2011 inventoinnissa kohde tarkastettiin, jossa yhteydessä alueelta kaksi paikannettiin kaksi aiemmin tuntematonta kuoppaa. Löytyneet kuopat ovat selvästi matalampia kuin alueen neljä hyvin erottuvaa kuopaa ja voi olla, että ne ovat luonnonmuodostumia.
Tiedot kuopista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.1000006550 |
498 |
Kotilahti |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
378104.54600000 |
7535071.09100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006550 |
Kohde sijaitsee Jerisjärven Isosaaren luoteisosassa olevalla metsäkankaalla. Paikalla kasvaa kuusivaltaista metsää jonka aluskasvillisuutena on mustikkavaltaista varvikkoa. Maaperä alueella on moreenia.
Kohde tarkastettiin 1995 ja 2004 inventoinneissa. Kankaan keskiosassa, n. 350 m kaakkoon Kotilahden tilasta on neljä pyyntikuoppaa. Niihin tehdyissä koepistoissa havaittiin paksuhko huuhtoutumiskerros. Osaa kuoppien reunoja kiersi matalahko valli. Tiedot kuopista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.1000006551 |
498 |
Luonnonhoitometsä |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
378815.25700000 |
7535196.05100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006551 |
Kohde sijaitsee Jerisjärven Isosaaren pohjoisosassa olevan Kokkosenpalo -nimisen kankaan laella. N. 500 x 300 m laajan kankaan laen maaperä on moreenia. Paikalla kasvaa havumetsää ja aluskasvillisuutena on mustikkavaltaista varvikkoa. Kankaan pohjoispuolella sijaitsee Jerisjärven ranta ja etelässä maasto jatkuu alavampana sekametsäkankaana.
Kohde sijaitsee kankaan laen itäosassa, n. 400 m etelään Jerisjärven rannasta. Kohde tarkastettiin 1995 ja 2004 inventoinneissa. Paikalla sijaitsee yhteensä yhdeksän pyyntikuopaan n. 60 x 40 m laajalla aluella. Kuoppia on tutkittu maaperäkairalla ja koepistoin. Tiedot kuopista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.1000006552 |
498 |
Vintturinniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
379382.02100000 |
7537269.21400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006552 |
Kohteet sijaitsevat Jerisjärven pohjoislaidalla sijaitsevalla Vintturinniemellä. Paikalla on länteen antava, n. 350 m pituinen hiekkaranta. Kahden metrin korkuisen rantavallin päällä on loivasti järveen viettävä tasanne, mikä jyrkkenee kauempana järvestä kohti koillista. Kohteet sijaitsevat hiekkarannan keskiosissa sekä Vintturinlahden pohjukan itäpuolella. Maaperä alueella on hienoa hiekkaa. Paikalla kasvaa mäntyvaltaista sekametsää, aluskasvillisuutena on sammalta, jäkälää sekä mustikka- ja puolukkavaltaista varvikkoa.
Muinaisjäännösryhmä koostuu kivikautisesta asuinpaikasta, historiallisen ajan talonpohjasta, kuopasta ja tervahaudasta. Kohde sijaitsee kansallispuistossa. Tiedot eri muinaisjäännöksistä on kirjattu rekisterin alakohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.1000006552 |
498 |
Vintturinniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
379382.02100000 |
7537269.21400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006552 |
Kohteet sijaitsevat Jerisjärven pohjoislaidalla sijaitsevalla Vintturinniemellä. Paikalla on länteen antava, n. 350 m pituinen hiekkaranta. Kahden metrin korkuisen rantavallin päällä on loivasti järveen viettävä tasanne, mikä jyrkkenee kauempana järvestä kohti koillista. Kohteet sijaitsevat hiekkarannan keskiosissa sekä Vintturinlahden pohjukan itäpuolella. Maaperä alueella on hienoa hiekkaa. Paikalla kasvaa mäntyvaltaista sekametsää, aluskasvillisuutena on sammalta, jäkälää sekä mustikka- ja puolukkavaltaista varvikkoa.
Muinaisjäännösryhmä koostuu kivikautisesta asuinpaikasta, historiallisen ajan talonpohjasta, kuopasta ja tervahaudasta. Kohde sijaitsee kansallispuistossa. Tiedot eri muinaisjäännöksistä on kirjattu rekisterin alakohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.1000006552 |
498 |
Vintturinniemi |
10002 |
12001 |
13013 |
11019 |
27000 |
379382.02100000 |
7537269.21400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006552 |
Kohteet sijaitsevat Jerisjärven pohjoislaidalla sijaitsevalla Vintturinniemellä. Paikalla on länteen antava, n. 350 m pituinen hiekkaranta. Kahden metrin korkuisen rantavallin päällä on loivasti järveen viettävä tasanne, mikä jyrkkenee kauempana järvestä kohti koillista. Kohteet sijaitsevat hiekkarannan keskiosissa sekä Vintturinlahden pohjukan itäpuolella. Maaperä alueella on hienoa hiekkaa. Paikalla kasvaa mäntyvaltaista sekametsää, aluskasvillisuutena on sammalta, jäkälää sekä mustikka- ja puolukkavaltaista varvikkoa.
Muinaisjäännösryhmä koostuu kivikautisesta asuinpaikasta, historiallisen ajan talonpohjasta, kuopasta ja tervahaudasta. Kohde sijaitsee kansallispuistossa. Tiedot eri muinaisjäännöksistä on kirjattu rekisterin alakohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.1000006552 |
498 |
Vintturinniemi |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
379382.02100000 |
7537269.21400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006552 |
Kohteet sijaitsevat Jerisjärven pohjoislaidalla sijaitsevalla Vintturinniemellä. Paikalla on länteen antava, n. 350 m pituinen hiekkaranta. Kahden metrin korkuisen rantavallin päällä on loivasti järveen viettävä tasanne, mikä jyrkkenee kauempana järvestä kohti koillista. Kohteet sijaitsevat hiekkarannan keskiosissa sekä Vintturinlahden pohjukan itäpuolella. Maaperä alueella on hienoa hiekkaa. Paikalla kasvaa mäntyvaltaista sekametsää, aluskasvillisuutena on sammalta, jäkälää sekä mustikka- ja puolukkavaltaista varvikkoa.
Muinaisjäännösryhmä koostuu kivikautisesta asuinpaikasta, historiallisen ajan talonpohjasta, kuopasta ja tervahaudasta. Kohde sijaitsee kansallispuistossa. Tiedot eri muinaisjäännöksistä on kirjattu rekisterin alakohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.1000006552 |
498 |
Vintturinniemi |
10002 |
12009 |
13094 |
11019 |
27000 |
379382.02100000 |
7537269.21400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006552 |
Kohteet sijaitsevat Jerisjärven pohjoislaidalla sijaitsevalla Vintturinniemellä. Paikalla on länteen antava, n. 350 m pituinen hiekkaranta. Kahden metrin korkuisen rantavallin päällä on loivasti järveen viettävä tasanne, mikä jyrkkenee kauempana järvestä kohti koillista. Kohteet sijaitsevat hiekkarannan keskiosissa sekä Vintturinlahden pohjukan itäpuolella. Maaperä alueella on hienoa hiekkaa. Paikalla kasvaa mäntyvaltaista sekametsää, aluskasvillisuutena on sammalta, jäkälää sekä mustikka- ja puolukkavaltaista varvikkoa.
Muinaisjäännösryhmä koostuu kivikautisesta asuinpaikasta, historiallisen ajan talonpohjasta, kuopasta ja tervahaudasta. Kohde sijaitsee kansallispuistossa. Tiedot eri muinaisjäännöksistä on kirjattu rekisterin alakohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.1000006552 |
498 |
Vintturinniemi |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
379382.02100000 |
7537269.21400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006552 |
Kohteet sijaitsevat Jerisjärven pohjoislaidalla sijaitsevalla Vintturinniemellä. Paikalla on länteen antava, n. 350 m pituinen hiekkaranta. Kahden metrin korkuisen rantavallin päällä on loivasti järveen viettävä tasanne, mikä jyrkkenee kauempana järvestä kohti koillista. Kohteet sijaitsevat hiekkarannan keskiosissa sekä Vintturinlahden pohjukan itäpuolella. Maaperä alueella on hienoa hiekkaa. Paikalla kasvaa mäntyvaltaista sekametsää, aluskasvillisuutena on sammalta, jäkälää sekä mustikka- ja puolukkavaltaista varvikkoa.
Muinaisjäännösryhmä koostuu kivikautisesta asuinpaikasta, historiallisen ajan talonpohjasta, kuopasta ja tervahaudasta. Kohde sijaitsee kansallispuistossa. Tiedot eri muinaisjäännöksistä on kirjattu rekisterin alakohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.1000006552 |
498 |
Vintturinniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11019 |
27000 |
379382.02100000 |
7537269.21400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006552 |
Kohteet sijaitsevat Jerisjärven pohjoislaidalla sijaitsevalla Vintturinniemellä. Paikalla on länteen antava, n. 350 m pituinen hiekkaranta. Kahden metrin korkuisen rantavallin päällä on loivasti järveen viettävä tasanne, mikä jyrkkenee kauempana järvestä kohti koillista. Kohteet sijaitsevat hiekkarannan keskiosissa sekä Vintturinlahden pohjukan itäpuolella. Maaperä alueella on hienoa hiekkaa. Paikalla kasvaa mäntyvaltaista sekametsää, aluskasvillisuutena on sammalta, jäkälää sekä mustikka- ja puolukkavaltaista varvikkoa.
Muinaisjäännösryhmä koostuu kivikautisesta asuinpaikasta, historiallisen ajan talonpohjasta, kuopasta ja tervahaudasta. Kohde sijaitsee kansallispuistossa. Tiedot eri muinaisjäännöksistä on kirjattu rekisterin alakohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.1000006552 |
498 |
Vintturinniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
379382.02100000 |
7537269.21400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006552 |
Kohteet sijaitsevat Jerisjärven pohjoislaidalla sijaitsevalla Vintturinniemellä. Paikalla on länteen antava, n. 350 m pituinen hiekkaranta. Kahden metrin korkuisen rantavallin päällä on loivasti järveen viettävä tasanne, mikä jyrkkenee kauempana järvestä kohti koillista. Kohteet sijaitsevat hiekkarannan keskiosissa sekä Vintturinlahden pohjukan itäpuolella. Maaperä alueella on hienoa hiekkaa. Paikalla kasvaa mäntyvaltaista sekametsää, aluskasvillisuutena on sammalta, jäkälää sekä mustikka- ja puolukkavaltaista varvikkoa.
Muinaisjäännösryhmä koostuu kivikautisesta asuinpaikasta, historiallisen ajan talonpohjasta, kuopasta ja tervahaudasta. Kohde sijaitsee kansallispuistossa. Tiedot eri muinaisjäännöksistä on kirjattu rekisterin alakohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.1000006553 |
405 |
Tenhamoinlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
556737.16400000 |
6769369.67100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006553 |
Kohde sijaitsee Lappeenrannan keskustasta noin 7,4 km länteen, Rutolan pohjoispuolella olevan Munteronsuon pohjoispäässä olevan Tenhamoinlahden itärannalla. Paikalla on loivahkosti rannasta nousevan rinteen päällä tasanne, jonka läpi kulkee polku Tenhamoinlahden rantaan.
Kohde löytyi asemakaava-alueen inventoinnissa 2006. Paikalla on pieni muinainen niemeke, jonka laella ja mahdollisesti ylärinteellä on varhaismetallikautinen tai kivikautinen asuinpaikka. Paikalla kulkevan polun varteen tehdystä koepuopasta löytyi varhaismetallikautista keramiikkaa, palanutta luuta ja kvartsi-iskos.
Paikka on kajoamaton ja ehjä, mutta välittömästi sen eteläpuolilla oleva alue on rakennettu. |
| metsakeskus.1000006554 |
436 |
Kaikkosen Kannisto |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
409370.84000000 |
7190404.70300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006554 |
Kohde sijaitsee Lumijoen itärannalla Yli-Näppälän tilan kohdalla, Yli-Näppäläntien pohjoispuolella. Alue on melko tasaista kangasta joen ja itäpuolisen pienen mäen välissä. Kankaan pohjois- ja eteläpuolella on peltoja. Alueella on neljä noin pari metriä pitkää ja metrin levyistä, n. 50-60 cm syvää kuoppaa. Kohteeseen liittyy vahvasti perimätieto, jonka mukaan paikalle olisi haudattu venäläisiä sotilaita isonvihan aikaan (1714-1721). Selvyyttä kohteen luonteesta tai ajoituksesta ei ole.
Kaksi muuta kuopannetta on koordinaattien 7193386/3409554 osoittamassa kohdassa. Alueella on lisäksi tervahauta 7193374/3409505. |
| metsakeskus.1000006555 |
625 |
Ylitalo |
10002 |
12002 |
13032 |
11006 |
27000 |
360770.51800000 |
7145071.76200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006555 |
Kalmisto sijaitsee Yppärinjoen etelärannalla, joen ja valtatie 8:n risteyksestä 600 m kaakkoon. Alue on tasaista hiekkaista peltoa jokivarren vanhojen talojen pihapiirien tuntumassa.
Kalmisto löytyi ojantäytön yhteydessä, kun traktorin perälanalla pintamaita siirrettäessä tuli esiin pääkalloja ja muita ihmisen luita. Löytökohta on pellon reunan ja joen välissä olevalla muutaman metrin levyisellä suojavyöhykkeellä, jonka muokkauskerros on muuta peltoaluetta huomattavasti ohuempi. Esille tulleet kolme hautaa olivat vain 15–25 cm syvyydessä. Hautauksia on ilmeisesti ainoastaan joen rannassa, sillä muualta peltoalueelta luita ei kynnettäessä ole noussut esiin. Maansiirtotöissä löydetyt kallot ja irtaimet luut haudattiin joen rannassa olevien kookkaiden kivien viereen kaivettuun kuoppaan.
Perimätiedon mukaan kyse olisi Suomen sodan aikaisista venäläisten sotilaiden haudoista. Peruskartalla löytöpaikan eteläpuolelle on merkitty paikannimeksi Hauta-ahde. |
| metsakeskus.1000006556 |
791 |
Paskalahti |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
450318.50300000 |
7149580.24500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006556 |
Kiuas sijaitsee Temmekseltä Kestilään vievän tien lounaispuolella olevan Järvitalonjärven keskiosan etelärannalla, Järventalonjärven ja Purasimenjärven välisen kankaan kapeimmalla kohdalla, järviä yhdistävän polun pohjoispäässä. Polun itäpuolella, rannasta noin 18 m ja polusta noin 4 m on turpeen peittämä kumpare, jonka ala on noin 1,5–2 x 1,5–2 m ja korkeus noin 40 cm. Kyseessä lienee kalamajan kiukaan jäännökset. |
| metsakeskus.1000006557 |
791 |
Järvitalonjärvi |
10002 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
449197.95400000 |
7150627.82200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006557 |
Kohde sijaitsee Temmeksestä Kestilään vievän tien lounaispuolella, Järvitalonjärven lounaisrannalla, järvestä luoteeseen laskevan Kärsämänojan suusta noin 100 metriä eteläkaakkoon. Matalan kankaan pohjoisrinteeseen kaivettu kellarikuoppa tai mahdollinen piilopirtti on 3 x 3 m kokoinen ja sen sisätilan seinät on rakennettu luonnonkivistä kylmämuuraamalla. Kellarin oviaukko on kohti koillista. Sen vieressä on pitkänomainen kumpu (6 x 3 x 0,6 m). Toinen kellari sijaitsee ensimmäisestä noin 50 m etelään loivassa rantaan viettävän kivikkokumpareen rinteessä. Ensimmäisen kellarin kaakkoispuolella on kivetön 30 x 6-8 m kokoinen alue, joka lienee raivattu pelloksi. |
| metsakeskus.1000006559 |
445 |
Vårnäs udden |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
208413.68700000 |
6677077.10500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006559 |
Nauvon Kvivlaxin kylään kuuluvan niemen Vårnäs uddenin etelärannan rantakalliolle on tehty muutaman millin syvyinen hakkaus 39 x 13 cm kokoiselle alueelle. Merkit on hakattu muuten jyrkkään kallioon melkein vaakasuoralle tasaiselle pinnalle ja ne ovat luettavissa oikean rannan puolelta vuosiluvuksi 1592. Merkkien pohjoispuolella on pyöreäpohjainen kuoppa. |
| metsakeskus.1000006560 |
111 |
Härkälä (Härkälä) |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
440623.87200000 |
6775226.78500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006560 |
Kylätontti sijaitsee Vierumäen länsipuolella mäellä, jota Härkäläntie halkoo lounais-koillinen -suunnassa. Mäen laella on yhä kaksi taloa ja useita ulkorakennuksia. Tien länsipuolella on useita rakennusten perustuksia ja mäen juurella ovat suuren kivinavetan rauniot. Mäen laelle tehdyistä koekuopista yhdestä löytyi historiallisen ajan asuinpaikkalöytöjä, joten myös siellä saattaa olla säilyneenä historiallisen ajan kerrostumia.
Härkälän kylä mainitaan lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1464 ja maakirjoissa vuonna 1539. Kylässä on ollut 8 tilaa 1560-luvulla. Kuninkaan kartaston perusteella kylässä on 1700-luvun lopulla ollut kaksi asutuskeskittymää.
Kohteen rajaus on suuntaa antava. |
| metsakeskus.1000006561 |
834 |
Vihtaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
315189.47500000 |
6740667.09300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006561 |
Asuinpaikka sijaitsee kuivatun Talpianjärven itärannalla, Vihtaniemen talon ympäristössä, metsässä ja pelloilla. Vanhalta äestysalueelta ja ehjästä metsästä löydettiin koekuopista saviastian paloja, kvartsia ja palanutta luuta sekä pintalöytönä paikalleen jätetty kiertäen hangattu hioinlaaka. Alue on lohkareinen mäki, jossa maaperä kuitenkin on hiekkaa, ja se on joskus äestetty tai laikutettu, ja oli tarkastushetkellä jokseenkin heinikkoinen. Aivan vanhalle rantatörmälle tehdystä koekuopasta 1 löytyi hienosta hiekasta muutamia kvartsi-iskoksia. Koekuoppa 2 tehtiin pari metriä ylemmälle terassille, jossa maa oli hieman soraisempaa. Kuopasta löytyi kvartsia ja palanutta luuta. Kumpareen lakitasanteen eteläsivulla olleen ketun tai jäniksen kolon hiekasta löytyi myös kvartseja ja pala orgaanissekoitteista keramiikkaa. Tästä ketunkolosta noin 3 metriä luoteeseen on maassa kiertäen hangattu hioinlaaka. Laaka on harmaata kiveä, kooltaan noin 40 x 60 ja 12 - 13 cm paksu, laaka jätettiin hieman kallelleen vanhaa kantoa vasten. Mäen lakitasanteella on myös pieni kalliopaljastuma, jonka yläpinnalla on noin 1,2 m pitkä kvartsisuoni ja muutama siitä irronnut tai irrotettu kappale turpeen pinnalla. Ainakin pohjoispäästään kvartsisuonta on selvästi käytetty, raotin hieman turvetta täältä ja havaitsin siinä kvartsi-iskoksia ja -kappaleita. Lähellä suonta on syvä ja iso, halkaisijaltaan 5 -metrinen kuoppa, valleineen ainakin 9 metriä, luultavasti historialliselta ajalta. Koekuoppa 3 tehtiin isojen kivien ympäröimälle aukealle edellisistä havainnoista itään. Kuopasta löytyi kvartseja. Tästä edelleen itään kaivettiin koekuoppa 4 ison kivenlohkareen edessä olevalle tasanteelle, jonka edustalla on rannansuuntainen isojen kivien vyöhyke, vanha rantakivikko. Kuopasta löytyi kvartsia ja keramiikkaa. Vihtaniemen talon länsipuolella olevalta pieneltä peltoalueelta löytyi runsaasti kvartsia sekä nuorakeraamisen astian reunapala, maaperä pellolla on hiekkaa. Löytöjä oli sekä pellon ylä- että alaosassa. Vihtaniemen talon pohjoispuolella, tien tai polun itäpuolella olevalta pellolta löytyi pari kvartsi-iskosta. Erillinen löytöpesäkkeensä on vielä talon itäpuolella olevalla, itään suuntautuvalla pellolla. Kaikkiaan asuinpaikka on varsin laaja ja metsäosiltaan myös ehjä. |
| metsakeskus.1000006562 |
545 |
Norrnäs Finnsätret |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
201832.07400000 |
6949458.73000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006562 |
Finnsätersvikenin pohjoispuolella sijaitsevalla pienen kalliopohjaisen mäen pohjoispuolella on epämääräinen kivilatomus, joka voi liittyä viljelykseen ja mahdolliseen rajamerkkiin liittyviä kiveyksiä sekä rakennuksen pohja. Latomuksen lähistöllä, lähellä mäen pohjoisosan korkeinta kohtaa on lohkotuista kivistä kylmämuurattu alle kuution kokoinen kuutiomainen neliskanttinen raunio, josta etelään ja länteen on muutaman metrin pääässä lohkokivistä päällekkäin ladotut matalaat kivipylväät. Kyseessä on ilmeisesti rajaa osoittava raunio ja pääilmansuuntia osoittavat kivipylväät. Mäellä on sijainnut myös riihi, jonka kiviperustus on nähtävissä mäen länsireunan jyrkänteellä. |
| metsakeskus.1000006563 |
734 |
Viipurinkartano Alitalo |
10002 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
282557.91200000 |
6674929.34400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006563 |
Alitalon tilan talouskeskus sijaitsee Perniönjoen pohjoispuolella, peltojen ympäröimän kankareen laella. Paikalla on sijainnut keskiaikainen asumakartano, joka on kuulunut Frille-suvulle. Nykyisen päärakennuksen alla näkyvä penger lienee vanhemman kartanon perustus. Nykyinen päärakennus on 1700-luvulta. Alueella on sijainnut kylä ennen 1300-lukua. Peltopoiminnassa tilaa ympäröiviltä pelloilta ei kuitenkaan löytynyt mitään keskiaikaan viittaavaa. |
| metsakeskus.1000006564 |
893 |
Markby kvarn |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
293309.98500000 |
7042095.89700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006564 |
Jepualta Purmoon vievän maantien pohjoispuolella, Kovjoen itärannalla sijaitsevat vesimyllyn perustukset. Mylly on ollut käytössä vielä 1940-luvulla. |
| metsakeskus.1000006565 |
499 |
Märaskär |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
233015.19700000 |
7039848.58000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006565 |
Vid stranden nedanför Kjellmans stuga.
En halvrund vall, sammanbindande två jordfasta stenar, därvid bildande ett jaktskydd. Cirka 2 m genomskärning. Ungefär 50 m västerut ett jaktskydd uppbyggt av ca 0,3-0,5 m stora stenar i en halvrund vall med en jordfast sten i mitten.
"Vinterliggeshamnen" en relativt skyddad hamn, som var isfri rätt länge, varför den användes av fiskarena under det sena höstfisket (muntl. medd. H. Kjellman). |
| metsakeskus.1000006566 |
91 |
Östervikby Hästhaga udds torp (Viikki) |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
389625.80400000 |
6677434.26000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006566 |
Paikalla on ollut vuonna 1781 Hästhaga udds torppa .
Torppa sijaitsee Hakalanniemellä, kalliomäen loivalla etelärinteellä lehtipuuvaltaisessa ja melko avoimessa sekametsässä. Kohteen ohi kulkee ulkoilupolku. Inventointiajankohtana havaintomahdollisuuksia heikensivät maahan pudonneet lehdet. Alueella erottui kuitenkin selviä rakenteita. Polun vierellä lännessä on rakennuksen kivijalka (n. 15 x 15 m). Kivijalasta noin 15 metriä luoteeseen päin on uunin kumpare (4 x 4 m). |
| metsakeskus.1000006567 |
834 |
Rokonkivi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
314987.55900000 |
6740996.95500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006567 |
Asuinpaikka sijaitsee kuivatun Talpianjärven koillisrannalla, Rokonkivi-nimisen siirtolohkareen länsipuolella olevilla muinaisilla niemillä tai saarilla. Läntisempi saarento on suurempi, osin kallioinen alue, jonka itäosassa kallioiden välissä on lehtomainen tasanne. Täällä laiduntaneet hevoset ovat myllertäneet maan pintaa niin, että avoimilta kohdilta on poimittu runsaasti kvartsia. Saman saarennon länsipäädyn tasanteelle on tehty koekuoppia. Koekuopasta 1 löytyi kostean maan seasta runsaasti kvartsia ja palanutta luuta (koord. p= 6743818, i= 3315005). Koekuopasta 2 saman tasanteen pohjoisreunalta löytyi hiekkamaasta myös kvartsia (koord. p= 6743831, i= 3314991). Tasanne on niittyä, ehkä aikanaan osin viljelyksessä ollutta aluetta. Läntisen saarennon eteläreunalla on kalliossa noin 10 x 4 m kokoinen kaivano, joka on syvyydeltään 2 - 3 m, ilmeinen louhos. Kalliosta on otettu ainakin kvartsia, mutta ehkä myös maasälpää. Louhokselle tulee vanha tie, ja se on varmasti historiallinen. Alueen kalliossa on paljon kvartsisuonia, joita on ilmeisesti käytetty myös esihistoriallisena aikana. Itäisempi, lähempänä Rokonkiveä oleva saarento on paljon pienempi kuin läntinen saarento. Sen laella on vähän kivikkoa, mutta järven puolella on rantatasanne, jolle tehdystä koekuopasta löytyi hiekkamaan seasta muutamia kvartseja (koord. p= 6743814, i= 3315159). Saarennon kasvillisuus on lehtomainen ja maannos sen mukainen. Rokonkiven järvenpuoleisessa seinämässä on kvartsia, joka näyttää siltä, että sitä olisi saatettu hieman louhia. Kaikkiaan Rokonkivi on varsin mielenkiintoinen kivikautinen asuinpaikka, joka on aikanaan ollut ilmeisesti saarena. Asuinpaikka on pääosin ehjä ja todennäköisesti kallioiden kvartsia on käytetty jo esihistoriallisena aikana. |
| metsakeskus.1000006571 |
638 |
Saksala, Övre Kurulais |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
422986.32700000 |
6699384.21600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006571 |
Peltojen pintapoiminnassa löytyi Övre Kurulaisiin vievän hiekkatien itäpuolelta 1300-luvun Siegburg-kannun pala ja pala 1500-luvulle ajoittuvaa kivitavaraa. Pellossa on runsaasti tiilenpalasia. Paikalla on todennäköisesti sijainnut talo keskiajalla. |
| metsakeskus.1000006574 |
834 |
Humalaisen pelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
314795.62900000 |
6741265.84800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006574 |
Asuinpaikka sijaitsee kuivatun Talpianjärven koillisrannalla, Kylä-Tulokkaan talosta noin 600 m kaakkoon, pellolla. Kylä-Tulokkaan talolta johtaa peltotie halki peltojen ja pienen ojan jälkeen maasto kohoaa hieman. Tältä kohoumalta löytyi kvartseja sekä pieni piin palanen. Kumpare on tien pohjoispuolella ja järven vanha törmä on tien eteläpuolella, ja siellä on pieni kaistale ehjää maastoa. Todennäköisesti asuinpaikka jatkuu ehjälle alueelle. Tietä edelleen itään jatkettaessa löytyi kvartsi-iskos tien pohjoispuolen varrelta juuri ennen kohtaa, jossa maasto taas kohoaa matalaksi kumpareeksi. Tämän kumpareen kaakkoissivulta on löytynyt joukko kvartsia. Asuinpaikan kokonaislaajuus on noin 220 x 70 m. |
| metsakeskus.1000006575 |
834 |
Yrjölän pelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
313972.96200000 |
6741612.70400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006575 |
Asuinpaikka sijaitsee kuivatun Talpianjärven pohjoisrannalla, Murronkulmalle johtavan tien varrella, savisella peltoalueella. Se rajautuu etelässä Sukulantiehen Yrjölän ja Jaakkolan tiloille vievien teiden välissä, pohjoisessa tosin noin 50 metrin päähän Sukulan tiestä. Vuoden 2006 inventoinnissa tarkastettiin ainoastaan tienvarren läheisyydestä, koska osa pelloista oli heinällä. Asuinpaikan arvioitiin olevan laajempi, mutta vuonna 2007 paikalla tehtiin koekaivaus Gasum Oy:n suunnitteleman maakaasuputken linjauksella. Kaasulinjan kohdalla ei kuitenkaan ole jäljellä tuhoutumatonta asuinpaikkakerrosta. |
| metsakeskus.1000006576 |
946 |
Krokskäret 1 |
10002 |
12006 |
13075 |
11006 |
27000 |
240309.24300000 |
7047211.64700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006576 |
Mitt på en höjdrygg, ca 130 m österut från hösta punkten.
En jungfrudans av "klassisk" typ. Mått: 8 x 8 m. En kompassros son tangerar labyrinten. Mått: 4,9 x 4,7 meter. Ca 10 m från dessa årtalet 1879 skrivet med stenar. Stenarna som använts är i allmänhet 0,1-0,3 m i diameter. Konstruktionerna är väl bibehållna, och lav- och mossväxtligheten på och kring stenarna tyder på att de inte nyligen blivit störda. Fornlämningsgruppen är utsatt på grundkartan med texten "jungfrudans".
Jungfrudansen nämns i en kartbeskrivning av Wislander år 1766 (citerad i Jones 1987). |
| metsakeskus.1000006576 |
946 |
Krokskäret 1 |
10002 |
12013 |
13130 |
11006 |
27000 |
240309.24300000 |
7047211.64700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006576 |
Mitt på en höjdrygg, ca 130 m österut från hösta punkten.
En jungfrudans av "klassisk" typ. Mått: 8 x 8 m. En kompassros son tangerar labyrinten. Mått: 4,9 x 4,7 meter. Ca 10 m från dessa årtalet 1879 skrivet med stenar. Stenarna som använts är i allmänhet 0,1-0,3 m i diameter. Konstruktionerna är väl bibehållna, och lav- och mossväxtligheten på och kring stenarna tyder på att de inte nyligen blivit störda. Fornlämningsgruppen är utsatt på grundkartan med texten "jungfrudans".
Jungfrudansen nämns i en kartbeskrivning av Wislander år 1766 (citerad i Jones 1987). |
| metsakeskus.1000006576 |
946 |
Krokskäret 1 |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
240309.24300000 |
7047211.64700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006576 |
Mitt på en höjdrygg, ca 130 m österut från hösta punkten.
En jungfrudans av "klassisk" typ. Mått: 8 x 8 m. En kompassros son tangerar labyrinten. Mått: 4,9 x 4,7 meter. Ca 10 m från dessa årtalet 1879 skrivet med stenar. Stenarna som använts är i allmänhet 0,1-0,3 m i diameter. Konstruktionerna är väl bibehållna, och lav- och mossväxtligheten på och kring stenarna tyder på att de inte nyligen blivit störda. Fornlämningsgruppen är utsatt på grundkartan med texten "jungfrudans".
Jungfrudansen nämns i en kartbeskrivning av Wislander år 1766 (citerad i Jones 1987). |
| metsakeskus.1000006577 |
946 |
Krokskäret 2 |
10002 |
12001 |
13002 |
11006 |
27000 |
240182.29300000 |
7047143.67800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006577 |
Vid hamvikens norra strand.
En tomtning vid stranden. Mått: 2,5 x 2,5 x 0,6 m. |
| metsakeskus.1000006578 |
946 |
Stora Höuvan |
10002 |
12001 |
13208 |
11006 |
27000 |
240330.24500000 |
7044336.80300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006578 |
På kullens krön.
Ett ca 200 x 50 m stort område längs krönet med (ett stort antal tomtningar?), stenringar och gropar i klapper. Området mellan punkterna x=7037 066 / y=1539 670 och x=7037 033 / y=1539 684: rundformade stenringar och djupare gropar i klapper, diameter 1-2 m. Området mellan punkterna x=7037 033 / y=1539 684 och x=7036 922 / y=1539 728: stenringar, diameter 1-2 m, låga vallar men tydliga vallar. Två tomtningar. Yksi rakennettu maakiviä hyväksikäyttäen. Ei satamarakenteita. Området mellan punkterna x=7036 922 / y=1539 728 och x=7036 877 / y=1539 836: Tydliga stenvallar av huvudstora stenar, anläggningarnas diameter 3-4 m. En halvcirkelformad vall, en stenpackning som liknar förstörd röse, en stenvall och en rösliknande stensätttning med centralgrop, höjd av gropens mitt 16.01 möh, samma typ ringvallar med grop finns också på ön Öuran i Larsmo på 11 meters höjd. Gravar eller rester av större förråd? Kivikon itäpää Hemträsketin eteläpuolella, josta jatkuu kannas Gårdarna-tilalle koskematon. |
| metsakeskus.1000006578 |
946 |
Stora Höuvan |
10002 |
12001 |
13208 |
11002 |
27000 |
240330.24500000 |
7044336.80300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006578 |
På kullens krön.
Ett ca 200 x 50 m stort område längs krönet med (ett stort antal tomtningar?), stenringar och gropar i klapper. Området mellan punkterna x=7037 066 / y=1539 670 och x=7037 033 / y=1539 684: rundformade stenringar och djupare gropar i klapper, diameter 1-2 m. Området mellan punkterna x=7037 033 / y=1539 684 och x=7036 922 / y=1539 728: stenringar, diameter 1-2 m, låga vallar men tydliga vallar. Två tomtningar. Yksi rakennettu maakiviä hyväksikäyttäen. Ei satamarakenteita. Området mellan punkterna x=7036 922 / y=1539 728 och x=7036 877 / y=1539 836: Tydliga stenvallar av huvudstora stenar, anläggningarnas diameter 3-4 m. En halvcirkelformad vall, en stenpackning som liknar förstörd röse, en stenvall och en rösliknande stensätttning med centralgrop, höjd av gropens mitt 16.01 möh, samma typ ringvallar med grop finns också på ön Öuran i Larsmo på 11 meters höjd. Gravar eller rester av större förråd? Kivikon itäpää Hemträsketin eteläpuolella, josta jatkuu kannas Gårdarna-tilalle koskematon. |
| metsakeskus.1000006578 |
946 |
Stora Höuvan |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
240330.24500000 |
7044336.80300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006578 |
På kullens krön.
Ett ca 200 x 50 m stort område längs krönet med (ett stort antal tomtningar?), stenringar och gropar i klapper. Området mellan punkterna x=7037 066 / y=1539 670 och x=7037 033 / y=1539 684: rundformade stenringar och djupare gropar i klapper, diameter 1-2 m. Området mellan punkterna x=7037 033 / y=1539 684 och x=7036 922 / y=1539 728: stenringar, diameter 1-2 m, låga vallar men tydliga vallar. Två tomtningar. Yksi rakennettu maakiviä hyväksikäyttäen. Ei satamarakenteita. Området mellan punkterna x=7036 922 / y=1539 728 och x=7036 877 / y=1539 836: Tydliga stenvallar av huvudstora stenar, anläggningarnas diameter 3-4 m. En halvcirkelformad vall, en stenpackning som liknar förstörd röse, en stenvall och en rösliknande stensätttning med centralgrop, höjd av gropens mitt 16.01 möh, samma typ ringvallar med grop finns också på ön Öuran i Larsmo på 11 meters höjd. Gravar eller rester av större förråd? Kivikon itäpää Hemträsketin eteläpuolella, josta jatkuu kannas Gårdarna-tilalle koskematon. |
| metsakeskus.1000006578 |
946 |
Stora Höuvan |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
240330.24500000 |
7044336.80300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006578 |
På kullens krön.
Ett ca 200 x 50 m stort område längs krönet med (ett stort antal tomtningar?), stenringar och gropar i klapper. Området mellan punkterna x=7037 066 / y=1539 670 och x=7037 033 / y=1539 684: rundformade stenringar och djupare gropar i klapper, diameter 1-2 m. Området mellan punkterna x=7037 033 / y=1539 684 och x=7036 922 / y=1539 728: stenringar, diameter 1-2 m, låga vallar men tydliga vallar. Två tomtningar. Yksi rakennettu maakiviä hyväksikäyttäen. Ei satamarakenteita. Området mellan punkterna x=7036 922 / y=1539 728 och x=7036 877 / y=1539 836: Tydliga stenvallar av huvudstora stenar, anläggningarnas diameter 3-4 m. En halvcirkelformad vall, en stenpackning som liknar förstörd röse, en stenvall och en rösliknande stensätttning med centralgrop, höjd av gropens mitt 16.01 möh, samma typ ringvallar med grop finns också på ön Öuran i Larsmo på 11 meters höjd. Gravar eller rester av större förråd? Kivikon itäpää Hemträsketin eteläpuolella, josta jatkuu kannas Gårdarna-tilalle koskematon. |
| metsakeskus.1000006579 |
834 |
Kulmala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
313603.10700000 |
6741451.77000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006579 |
Asuinpaikka sijaitsee kuivatun Talpianjärven pohjoisrannan ja Kulmalan talon välisillä peltoaukeilla, ulottuen noin 300 metriä Kulmalan talon eteläpuolelta ja Yrjölän tien risteykseen. Se löytyi vuoden 2006 inventoinnissa, jolloin laajalla alueella Kulmalan talon ympäristössä havaittiin useita löytöalueita (tai erillisiä asuinpaikkoja). Osa pelloista oli kuitenkin tarkastusajankohtana kyntämättä ja havainnot jäivät niiltä osin vajaiksi. Alueelta löydettiin kvartsia ja asuinpaikan laajuudeksi arvioitiin 400 x 230 m.
Vuonna 2007 paikalla tehtiin koekaivaus, koska asuinpaikan uskottiin jäävän Gasum Oy:n suunnitteleman maakaasuputken alle, mutta maakaasuputkilinjan kohdalla alue on kokonaan muokattua peltomaata, eikä siinä havaittu mitään merkkejä asuinpaikasta. |
| metsakeskus.1000006580 |
946 |
Furuskäret |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
240641.12300000 |
7042829.40400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006580 |
Mellan Kronansskatan och ängarna på Miemoisby skifte.
En 29 x 26,5 m stor tjärdal med en 1,7 m bred och 7 m lång utflödesöppning i västnordväst (292 grader). I närheten, på 8,5 meters avstånd, en grop med måtten 10,5 x 7 x 1,5 m. |
| metsakeskus.1000006581 |
834 |
Ranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
313235.25800000 |
6741205.87100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006581 |
Asuinpaikka sijaitsee kuivatun Talpianjärven luoteisrannalla osittain metsäsaarekkeessa ja osittain sitä ympäröivillä pelloilla. Asuinpaikan keskiosasta noin 470 m länsilounaaseen on Vahon talo. Se löytyi vuoden 2006 inventoinnissa, jolloin löydettiin kvartseja Vahon talosta 450 m itään olevalta pellolta ja metsästä. Yksi kvartsi on löytynyt lisäksi toiselta pellon kulmalta, varsinaiselta asuinpaikalta 135 m luoteeseen.
Vuonna 2007 paikalla tehtiin koekaivaus, koska asuinpaikan uskottiin jäävän Gasum Oy:n suunnitteleman maakaasuputken alle. Asuinpaikka sijaitsee osittain metsässä, jonka kaivausalueilta tavattiin kuusimetsän podsolimaannos. Siinä oli joitakin nokiläiskiä ja siitä löydettiin kvartsi-iskoksia. Kohteen pelto-osuudella peltomulta oli muokattu noin 30 cm syvyyteen, jonka jälkeen alkoi Ancylusjärven pohjaan sedimentoitunut sinertävä savi. Asuinpaikan mahdolliset rakenteet ovat muokkautuneet peltomultaan ja jäljelle on jäänyt vain löytöjä, jotka ovat peräisin sekoittuneesta maakerroksesta. |
| metsakeskus.1000006582 |
834 |
Uusi-Markkula |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
312784.44000000 |
6740973.95800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006582 |
Asuinpaikka sijaitsee kuivatun Talpianjärven luoteisrannalla metsäsaarekkeessa, Uusi-Markkulan talosta 200 – 350 metriä itään 80 metrin levyisenä peltojen ympäröimässä metsäkaistaleessa.
Asuinpaikka löytyi vuoden 2006 inventoinnissa, jolloin savipellolta löytyi kaksi kvartsi-iskosta. Vuonna 2007 paikalla tehtiin koekaivaus Gasum Oy:n suunnitteleman maakaasuputken vuoksi. Tuolloin metsä oli kaadettu ja peltojen välinen metsäsaareke oli äestetty. Äestysvaoista löytyi runsaasti kvartsi-iskoksia ja niiden perusteella asuinpaikka-alue oli selvästi hahmoteltavissa. Koekaivauksessa sieltä paljastui nuorakeraamisia saviastianpaloja, joiden perusteella asuinpaikka ajoittuu kivikauden loppuun, 4300 – 5200 BP. Paikalla oli tummanruskeaa likamaata useassa kaivauskerroksessa ja toisaalla alueen kalliossa oli runsaasti kvartsijuonteita ja iskettyä kvartsia, mikä viittaa mahdolliseen kvartsilouhokseen.
Vuonna 2008 kohdetta tutkittiin otoksena avaamalla asuinpaikan maakaasulinjalle osuvaan osaan kaksi kaivausaluetta, joiden yhteispinta-ala oli 100 neliömetriä. Kaivauksilla talletettiin nuorakeramiikan paloja, jotka olivat peräisin sekä nuorakoristeisista astioista, että vulstiastioista. Alueella oli runsaasti kvartsi-iskoksia, ytimiä sekä esineitä ja kulttuurikerros jatkui noin puolen metrin syvyyteen. |
| metsakeskus.1000006582 |
834 |
Uusi-Markkula |
10002 |
12012 |
13124 |
11019 |
27012 |
312784.44000000 |
6740973.95800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006582 |
Asuinpaikka sijaitsee kuivatun Talpianjärven luoteisrannalla metsäsaarekkeessa, Uusi-Markkulan talosta 200 – 350 metriä itään 80 metrin levyisenä peltojen ympäröimässä metsäkaistaleessa.
Asuinpaikka löytyi vuoden 2006 inventoinnissa, jolloin savipellolta löytyi kaksi kvartsi-iskosta. Vuonna 2007 paikalla tehtiin koekaivaus Gasum Oy:n suunnitteleman maakaasuputken vuoksi. Tuolloin metsä oli kaadettu ja peltojen välinen metsäsaareke oli äestetty. Äestysvaoista löytyi runsaasti kvartsi-iskoksia ja niiden perusteella asuinpaikka-alue oli selvästi hahmoteltavissa. Koekaivauksessa sieltä paljastui nuorakeraamisia saviastianpaloja, joiden perusteella asuinpaikka ajoittuu kivikauden loppuun, 4300 – 5200 BP. Paikalla oli tummanruskeaa likamaata useassa kaivauskerroksessa ja toisaalla alueen kalliossa oli runsaasti kvartsijuonteita ja iskettyä kvartsia, mikä viittaa mahdolliseen kvartsilouhokseen.
Vuonna 2008 kohdetta tutkittiin otoksena avaamalla asuinpaikan maakaasulinjalle osuvaan osaan kaksi kaivausaluetta, joiden yhteispinta-ala oli 100 neliömetriä. Kaivauksilla talletettiin nuorakeramiikan paloja, jotka olivat peräisin sekä nuorakoristeisista astioista, että vulstiastioista. Alueella oli runsaasti kvartsi-iskoksia, ytimiä sekä esineitä ja kulttuurikerros jatkui noin puolen metrin syvyyteen. |
| metsakeskus.1000006583 |
834 |
Kälkkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
314241.86100000 |
6739373.61200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006583 |
Asuinpaikka sijaitsee kuivatun Talpianjärven etelärannalla, Kälkän talosta 180 - 310 m itään olevalla savipellolla. Kyseinen pelto on luoteeseen laskevassa laaksossa, ja kvartsilöytöjä on toisaalta pellon luoteisnurkasta vanhan Talpianjärven rannalta ja toisaalta pellon koillisreunalta ja keskeltä, vanhaa rantatörmää joitakin metrejä ylemmältä tasolta. Vanhan rannan tuntumassa kyntöalue ei ulotu aivan törmälle saakka, joten siinä suunnassa varsinainen löytöalue on ehkä inventoinnissa jäänyt huomaamatta. |
| metsakeskus.1000006584 |
508 |
Majasuo |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
364923.86200000 |
6877145.45900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006584 |
Majasuon eteläpuolella Majaniemen itäpuolella on 2,5 m halkaisijaltaan oleva kiven ja maan sekainen röykkiö, jolla on korkeutta noin 40 cm. Paikannimien perusteella rakenteen voisi liittää eräsijaan. |
| metsakeskus.1000006585 |
946 |
Järnstången 1 |
10002 |
12006 |
13075 |
11006 |
27000 |
241471.80200000 |
7041194.06900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006585 |
Nära högsta punkten på ön.
En jungfrudans i gott skick, restaurerad, 8,7 x 10,5 m stor. Enligt utsago (muntligt meddelande Wiberg) 8,5 m över normalvattenstånd. På östra stranden ett gammalt, ur taget sjömärke i trä på tre ben. |
| metsakeskus.1000006586 |
946 |
Järnstången 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
241520.78300000 |
7041069.12100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006586 |
Nära öns södra udde.
Tre rösen vid den södra stranden som i tiderna stöttat upp ett sjömärke som lär vara utmärkt på gamla sjökort (muntligt meddlande Winberg). Avståndet mellan rösenas mittpunkt är 6,3 meter. Nära dem finns två "mutationsgranar" d.v.s. granar med flera stammar. |
| metsakeskus.1000006587 |
946 |
Järnstången 3 |
10002 |
12001 |
13002 |
11006 |
27000 |
241462.80200000 |
7041095.10600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006587 |
Vid hamnen på öns sydvästra sida.
En husgrund i två sammanhängande delar (rum), 7,1 x 6,8 m. Mittväggen är 2,6 meter från den norra väggen. Det norra rummet har en dörr i väster, det södra rummet i söder, med en tröskelsten framför. På 2 m avstånd i väster en tomtning, 3 x 4 m stor. |
| metsakeskus.1000006588 |
946 |
Kisberget |
10002 |
12004 |
13048 |
11006 |
27000 |
240348.23300000 |
7046123.08400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006588 |
Kivijadan lounaisrinteellä.
Pään kokoisista kivistä ladottuja vaihtelevan kokoisia ja muotoisia kivirivejä ja maakivien ympärille ladottuja epämääräisiä valleja. Yksi ristimuotoon ladottu pääilmansuunnat näyttävä "kompassiruusu". |
| metsakeskus.1000006589 |
946 |
Kisskatan 1 |
10002 |
12001 |
13002 |
11006 |
27000 |
239828.44000000 |
7046128.08200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006589 |
Niemen korkeimman kohdan lähellä etelärinteessä.
Tomtning? Suuria maakiviä hyväksi käyttäen ladottu soikeahko, matala kivirakenne. Maakivien välit on täydennetty päänkokoisilla kivillä. Täydennyksenä ladottu 1 tai 2 kivikertaa. Sisäosan halkaisija 3 metriä. Vieressä kivikasoja ilman rakenteita. |
| metsakeskus.1000006590 |
946 |
Kisskatan 2 |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
239921.40600000 |
7046242.03200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006590 |
Niemen pohjoispuolella koilliseen viettävän rinteen alla olevalla terassilla.
Kaksi suorakaiteista toisissaan kiinni olevaa tarhaa, joista koillisenpuoleisen tarhan kaakkoissivu on avoin. Koko rakenteen mitta SW-NE suunnassa on 5 metriä ja NW-SE suunnassa 2,5 metriä. |
| metsakeskus.1000006591 |
946 |
Stora Kolaningen 1 |
10002 |
12006 |
13075 |
11006 |
27000 |
244178.69400000 |
7046188.06800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006591 |
Kivijadassa saaren keskivaiheilla.
Jatulintarha (halkaisija 11 metriä), josta pohjoiseen noin 3 metriä kivistä ladottuja rivejä mm. uusia vuosilukuja ja peace-merkki. Jatulintarhan eteläosaa on jatkettu "klassiseen" pohjakuvioon kuulumattomalla osalla. Tarhasta itään noin 5 metriä on maakivi, jonka muodostamaa onkaloa on käytetty uunina. |
| metsakeskus.1000006592 |
946 |
Stora Kolaningen 2 |
10002 |
12013 |
13130 |
11006 |
27000 |
244192.68800000 |
7046137.09600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006592 |
Saaren keskivaiheilla olevan kivijadan korkeimmalla kohtaa.
Kompassiruusu kivijadassa. Pää- ja väli-ilmansuunnat. Vieressä verkonkuivausröykkiöitä ja kuopanteita. |
| metsakeskus.1000006593 |
946 |
Stora Kolaningen 3 |
10002 |
12004 |
13046 |
11006 |
27000 |
244174.69400000 |
7046165.08100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006593 |
Saaren keskivaiheilla kivijadan länsireunassa.
Jaktskydd. Kolme suurta maakiveä, joiden väliin ladottu muuria. Sisäänmenoaukko etelään. |
| metsakeskus.1000006594 |
946 |
Stora Kolaningen 4 |
10002 |
12004 |
13055 |
11006 |
27000 |
244192.68800000 |
7046137.09600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006594 |
Kivijadan eteläpäässä sijaitsevan fiskebastun pohjoispuolella.
Tomtning och stenugn. Ugnens inre del: bred 30-40 cm, höjd 40-50 cm och djup 100 cm. Området runt fiskebastun och speciellt söderom den röjt och söderom den en hamn. |
| metsakeskus.1000006594 |
946 |
Stora Kolaningen 4 |
10002 |
12001 |
13208 |
11006 |
27000 |
244192.68800000 |
7046137.09600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006594 |
Kivijadan eteläpäässä sijaitsevan fiskebastun pohjoispuolella.
Tomtning och stenugn. Ugnens inre del: bred 30-40 cm, höjd 40-50 cm och djup 100 cm. Området runt fiskebastun och speciellt söderom den röjt och söderom den en hamn. |
| metsakeskus.1000006594 |
946 |
Stora Kolaningen 4 |
10002 |
12005 |
13068 |
11006 |
27000 |
244192.68800000 |
7046137.09600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006594 |
Kivijadan eteläpäässä sijaitsevan fiskebastun pohjoispuolella.
Tomtning och stenugn. Ugnens inre del: bred 30-40 cm, höjd 40-50 cm och djup 100 cm. Området runt fiskebastun och speciellt söderom den röjt och söderom den en hamn. |
| metsakeskus.1000006595 |
946 |
Stora Kolaningen 5 |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
244254.66100000 |
7046062.12000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006595 |
Saaren eteläkärjessä.
Nättorkningsrösen söderom fiskebastun och hamnen. |
| metsakeskus.1000006596 |
172 |
Puttola (Puttola) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
446851.02700000 |
6851870.98000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006596 |
Puttolanselän itärannalla olevassa niemessä on Kuninkaankartaston kartan 284 mukaan kolmen talon kylä. |
| metsakeskus.1000006597 |
435 |
Tammijärvi (Tammijärvi, Tainjärvi) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
439324.03700000 |
6856773.97700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006597 |
Tammijärven keskiaikainen kylätontti sijaitsee Tammijärven lounaispuolella pienen Kärjärven ja Tammijärven välisellä kannaksella. Suomen asutus 1560-luvulla kyläluettelon mukaan Tammijärven kylässä on 1560-luvulla ollut kaksi taloa. Kuninkaankartastossa kylä on kartalla 284 nimellä Tainjärvi. |
| metsakeskus.1000006599 |
946 |
Furuskäret |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
238387.02100000 |
7045715.23800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006599 |
Kivijadassa saaren korkeimmalla kohtaa.
Suuri syvä miehenmentävä rakkakuoppa. Sisämitta 2 metriä. Tarinan mukaan tästä kuopasta on etsitty aarretta ja kuopan raivaaminen on jatkunut vielä sotien jälkeenkin. Jadassa on myös luontaisia painanteita ja pienempiä kuopanteita. Rakan reunalta kaakkoon avautuu noin 4-6 metriä leveä pusikoitunut kivikon reunustama salmi, joka päättyy hiekkarantaan. Kivijadan länsi- ja pohjoispuolella on kahden maakiven päällä ja ympärillä kivikertymiä (koord. läntinen x=7038 190 ja 1537 720 ja pohjoinen x=7038 300 ja y=1537 650). Saaren merikorttiin merkattu nimi Hamnholmen antaa ehkä viitteitä siitä, että em. kivikertymät ovat väylää merkinneiden tuhottujen kummelien jäännöksiä. Saaressa on myös maakiven koillispuolelle tehty osin yliturvettunut kivihehä (x=7038 300 ja y=1537 690). Kehän mitat 2 x 2 metriä ja se koostuu yhdestä kivikerrasta. Saaren länsi-koillispuolella mahdollisesti ollut tomtning-jäännöksiä. Näyttää siltä, että alue tuhoutunut metsäprosessorin toimesta? |
| metsakeskus.1000006599 |
946 |
Furuskäret |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
238387.02100000 |
7045715.23800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006599 |
Kivijadassa saaren korkeimmalla kohtaa.
Suuri syvä miehenmentävä rakkakuoppa. Sisämitta 2 metriä. Tarinan mukaan tästä kuopasta on etsitty aarretta ja kuopan raivaaminen on jatkunut vielä sotien jälkeenkin. Jadassa on myös luontaisia painanteita ja pienempiä kuopanteita. Rakan reunalta kaakkoon avautuu noin 4-6 metriä leveä pusikoitunut kivikon reunustama salmi, joka päättyy hiekkarantaan. Kivijadan länsi- ja pohjoispuolella on kahden maakiven päällä ja ympärillä kivikertymiä (koord. läntinen x=7038 190 ja 1537 720 ja pohjoinen x=7038 300 ja y=1537 650). Saaren merikorttiin merkattu nimi Hamnholmen antaa ehkä viitteitä siitä, että em. kivikertymät ovat väylää merkinneiden tuhottujen kummelien jäännöksiä. Saaressa on myös maakiven koillispuolelle tehty osin yliturvettunut kivihehä (x=7038 300 ja y=1537 690). Kehän mitat 2 x 2 metriä ja se koostuu yhdestä kivikerrasta. Saaren länsi-koillispuolella mahdollisesti ollut tomtning-jäännöksiä. Näyttää siltä, että alue tuhoutunut metsäprosessorin toimesta? |
| metsakeskus.1000006607 |
543 |
Mattila 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
372191.78900000 |
6693743.23500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006607 |
Kivikautinen asuinpaikka Mattilan tilan maalla Kuonomäen ja Lepsämänjoen välissä. Asuinpaikka sijaitsee Lepsämäenjoen pohjoisrannalla Mattilan tilan maalla, talosta 200 metriä etelään. Paikka on Kuonomäen eteläreunaa Lepsämänjoentien länsipuolella. Kumpareella olevien talojen eteläpuolella on pellossa jyrkkä törmä alas jokeen. Löydöt ovat rinteestä törmän päältä. Maaperä on hiesua.
Pertti Lilja on löytänyt paikalta pienen kivitaltan ja kvartsia KM 36325. Vuoden 2006 inventoinnissa alue oli heinäpeltona, eikä mitään muuta löytynyt.
Mattilan talon maalta on aiemmin löydetty kiviesineitä irtolöytöinä, ks. Kuonomäki (KM 9436:1 kourutaltta ja KM 9595 reikäkivi). |
| metsakeskus.1000006608 |
498 |
Lompolorova |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
365429.62300000 |
7543041.86900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006608 |
Kohde sijaitsee Olosjärven lounaispuolella olevalla hiekkaisella mäntykankaalla, järven rannasta n. 300 m lounaaseen. Maaperä alueella on hienoa hiekkaa ja paikalla kasvaa harvahkoa, jäkäläpohjaista mäntymetsää.
Kohde löytyi 1995 inventoinnissa. Hilkka Oksala totesi paikalla sijaitsevan kuopan ja asumuspainanteeksi tulkitun matalahkon painauman. 2004 inventoinnissa kohdetta tutkittiin koepistoin ja kuoppa todettiin pyyntikuopaksi ja matalahko painanne luonnonmuodostumaksi. Pyyntikuoppa on kooltaan n. 4,5 x 3,5 m ja syvyydeltään n. 50 cm. Sen reunoilla erottuu matalahkot vallit. Koepistoissa loivapiirteisen kuopan pohjalla ja valleissa havaittiin paksuhko huuhtoutumiskerros.
2011 inventoinnissa kohde tarkastettiin. Koordinaattipisteen kohdalta todettiin matala ja epämääräinen painauma, joka ilmeisesti on Krapun mainitsema pyyntikuoppa. Muita selviä kuoppia alueelta ei tavattu. |
| metsakeskus.1000006609 |
498 |
Särkijärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
373913.22100000 |
7536307.59000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006609 |
Kohde sijaitsee Särkijärven koilliskulmassa olevan lahden luoteisrannalla Passisenniemen ja lahden pohjukassa olevan suon välissä. Paikalla on hiekkapohjainen tasanne, jolla kasvaa suurehkoja mäntyjä ja jonka aluskasvillisuutena kasvaa jäkälää ja puolukkavaltaista varvikkoa.
Rantavallin päältä, n. 60 m pitkältä vyöhykkeeltä, kolmesta löytökeskittymästä, löytyi 2004 inventoinnissa runsaasti kvartsi-iskoksia. Suurin osa löydöistä jätettiin paikalleen. Löytöjen yhteydessä havaittiin muutamia palaneita kiviä, jotka saattavat kuitenkin liittyä paikalla sijaitseviin moderneihin nuotiopaikkoihin. |
| metsakeskus.1000006610 |
498 |
Leustovaara |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
377153.94200000 |
7527856.99800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006610 |
Kohde sijaitsee pienellä hiekkakumpareella Äkäsjärven länsipuolella kulkevalta maantieltä nro 940 n. 35 m itään. Paikalla kasvaa nuorehkoja mäntyjä ja aluskasvillisuutena on jäkälää, sammalta, puolukkaa ja variksenmarjaa.
Kumpareen laella, n. 8 m etäisyydellä toisistaan, sijaitsee kaksi pyyntikuoppa, joissa on myös modernin kaivelun merkkejä. Pohjoisempi kuopista on kooltaan n. 5 x 3 m ja syvyydeltään n. 30 cm. Kuopan keskellä erottuu n. 2 x 0,5 m laaja ja 30 cm syvä teräväreunainen, moderni kaivanto. Kuopan laidoilla erottuu n. 20 cm korkeat vallit. Kuoppaan modernin kaivannon ulkopuolelle kaivetussa koepistossa havaittiin paksu huuhtoutumiskerros. Eteläisempi kuopista on halkaisijaltaan n. 3,5 m ja syvyydeltään n. 40 cm. Kuoppaan kaivetussa koepistossa havaittiin paksu huuhtoutumiskerros ja sen keskellä oli myös modernin kaivelun merkkejä. |
| metsakeskus.1000006611 |
498 |
Koivurinne |
10002 |
12016 |
13178 |
11002 |
27000 |
379310.06800000 |
7529908.17700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006611 |
Kohde sijaitsee Äkäsjärven pohjoisrannalla olevan n. 200 x 100 m laajan niemen kaakkoisrannalla. Paikalla on kostea tasanne 10 m etäisyydellä Äkäsjärven rannasta. Maaperä alueella on kivistä moreenia ja paikalla kasvaa sekametsää, jonka aluskasvillisuutena on sammalta, puolukkaa ja mustikkaa.
Paikalta löytyi 2004 inventoinnissa 60 x 50 cm laaja, soikeahko liesikiveys. Lieden kivet eivät vaikuta palaneilta, mutta sen viereen tehdystä koepistosta paljastui nokista maata. Rakenne on osin sammalen peitossa. |
| metsakeskus.1000006613 |
305 |
Ahvenkangas |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
609133.06000000 |
7332895.94600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006613 |
Kohde sijaitsee Vaimojärven ja Ahvenjärven välisen Ahvenkankaan itäpäässä. Paikalla on kaksi kuoppaa, joista ensimmäinen on itä-länsi -suuntaisen harjanteen etelärinteessä. Toinen kuoppa on samaisen harjanteen luoteisrinteessä lähellä lakea. (Ks. erilliskohteet) Maasto on sekametsää, jonka valtapuuna on kuusi ja koivu. Maaperä on kivikkoista moreenia.
Kuopasta 2 pohjoisluoteeseen (p= 7335 999, i= 3609 307), järveen laskevan jyrkänteen reunalla sijaitsee jyrkkäreunainen, kooltaan 1,7 x 1,0 m ja syvyydeltään 0,5 m oleva suorakulmainen kuoppa, joka lienee moderni. Tästä noin 50 m pohjoisluoteeseen on toinen moderniksi tulkittu kuoppa, jonka mitat ovat 1,2 x 0,5 m ja syvyys 0,5 m. |
| metsakeskus.1000006614 |
305 |
Syvä Leppilampi |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
608027.50300000 |
7333221.80600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006614 |
Kohde sijaitsee Syvän Leppilammen koillispuolella, lammesta Vaimojärveen virtaavan ojan pohjoispuolella olevan rinteen yläosassa, rinteen etelärinteessä lähellä itä-länsi -suuntaisen harjanteen lakea. Harjanne laskee loivasti järveen. Paikalla on yksi maakuoppa, jonka itäpuolella, noin 3 m päässä, on moottorikelkkaura. Puusto on koivua, kuusta ja katajaa.
Kuoppa on soikea ja harjanteen suuntainen Kuopan eteläpuolella, alarinteessä, on epäsäännöllinen, U-muotoinen valli. Kuoppa on kooltaan 6,7 x 3,9 m vallien kanssa ja 2,7, x 2,0 m ilman valleja. Kuopan syvyys on 0,8 m. Kuopassa kasvaa koivu ja kuopan eteläpuolella, vallien päällä, kulkee hento polku.
|
| metsakeskus.1000006616 |
245 |
Jaakkola |
10001 |
12004 |
13048 |
11002 |
27000 |
396222.00000000 |
6697018.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006616 |
Sekametsää kasvavassa saarekkeessa on kallioselänteellä sammaloitunut ympyrän muotoinen kivikehä. Sen eteläpuoliskon ulkoreunan muodostavat isot vierekkäiset kivet, pohjoispuoliskossa tuntuu olevan vain turvetta tai pieniä kiviä, lukuun ottamatta itäreunassa olevan "oviaukon" kivettyä ympäristöä.
Ympyräkehän läpimitta on ulkoreunoista mitaten 4,4 m. Kehän leveys on 1,4 m.
Alue on nykyään lasten leikkipuistona.
Vuoden 2013 inventointi: Kohteella ei muutoksia maankäytössä. Tarkistuskäynnin yhteydessä kivikehää ei havaittu kovin selkeänä rakenteena, eikä kohteella havaittu selkeitä rakenteita.
Sarkamon 1963 raportin yhteydessä on kirje keravalaiselta Iida Heinoselta (1966) jonka mukaan paikalla havaittu kivikehä on peräisin puretusta sysimiilusta, jossa olisi poltettu "sysiä" Ali-Jaakkolan tilan kotitarpeiksi. Kuvauksen perusteella kyseessä olisi purettu sysimiilun paikka, jonka rakenteesta on nähtävissä muutamia kiviä, mutta ei rakenteita, joiden perusteella kohdetta voisi pitää kiinteänä muinaisjäännöksenä. |
| metsakeskus.1000006618 |
305 |
Haukijärvi |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
610638.45900000 |
7331198.62500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006618 |
Kohde sijaitsee Haukijärven itäpuolella, Multasniementiestä lounaaseen haarautuvan soratien vieressä, tien luoteispuolella, mäntykankaalla. Kaakkois-luode -suuntaisen harjanteen laella on yksi maakuoppa, jossa on havaittu huuhtoutumiskerros. Kuopan kaakkois- ja lounaispuolella erottuvat pienet vallit. Kuoppa on valleinneen 5,6 m x 5,5 m kokoinen ja ilman valleja 4,0 x 3,5 m. Kuopan syvyys on 0,7 m. |
| metsakeskus.1000006626 |
946 |
Veran |
10001 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
240129.33200000 |
7042194.66200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006626 |
Kivijadassa saaren korkeimalla kohtaa.
Saaren pohjoispäässä lohkaremaista kivikkoa, jonka eteläosassa noin 50 m (N-S) pitkä ja 15 m leveä päänkokoisista kivistä muodostuva huippu, joka päättyy etelässä selvästi laskeutuvaan terassiin. Jadan reunalla on kehämäisiä matalia valleja ja röykkiömäisiä kivikertymiä, joista yhdessä on kuopanne. Ilmeisesti ahtojäiden muovaamia muodostelmia, joita on osin pengottu. Paikalta löytyi mm. olutpullo noin 70-luvun alusta. Yliturvettumisesta päätellen penkomisesta on aikaa yli toistakymmentä vuotta. Ei selkeitä ihmistoiminnan merkkejä kuten Stora Houvanilla, mutta sama rantavaihe. |
| metsakeskus.1000006627 |
946 |
Flannskären |
10001 |
12006 |
13075 |
11006 |
27000 |
234205.71100000 |
7042791.39600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006627 |
Kivijadassa saaren korkeimalla kohtaa.
Yliturvettunut jatulintarha metsiköityneessä kivijadassa, halkaisija noin 10 m. Malli todennäköisimmin "klassinen" seitsemänkehäinen tarha. Lähistöllä merikotkan pesäpuu. Saaressa myös jatulintarhasta etelään noin 100 m yliturvettunut maakiven viereen kasattu matala kivivalli noin 2 mpy, joka yhdessä maakiven kanssa muodostaa u-muotoisen rakenteen, jonka halkaisija on noin 2 m. Koska rakenne avautuu itään kohti Sandvikenin lahtea ei se ainakaan voi olla vesilintujen väijypaikka. Rakenteen tarkoitus on epäselvä. Rakenne liitttyy todennäköisesti siitä etelään olevan huvilan asukkaiden toimiin. |
| metsakeskus.1000006629 |
564 |
Kivelänkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
441629.84000000 |
7199631.09600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006629 |
Kohde sijaitsee Hangaskankaan laajalla hiekka-alueella, Pikkaralan Shell -huoltamon pohjoispuolella olevan Kivelänkankaan itäosan laella. Maaperä alueella on vähäkivistä hiekkaa ja maasto on kuivaa mäntykangasta.
Paikalla sijaitsee suurehko kuopanne Vasankankaantien ja korkeajännitelinjan risteämiskohdasta n. 100 m luoteeseen. Kuopasta n. 100 m kaakkoon, muutaman metrin Vasankankaantiestä kaakkoon, sijaitsee varhaismetallikautinen asuinpaikka. On epävarmaa, liittyvätkö kuoppa ja asuinpaikka toisiinsa. Tiedot muinaisjäännöksistä on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle.
2024: Kohteen eteläisen asuinpaikan alueelle Vasankankaantien varteen on tuotu runsaasti maata ja tehty korkeampi tasanne noin 62 x 9-15 metrin matkalle voimalinjan alle vuosien 2020-2023 välillä. |
| metsakeskus.1000006629 |
564 |
Kivelänkangas |
10002 |
12009 |
13094 |
11040 |
27000 |
441629.84000000 |
7199631.09600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006629 |
Kohde sijaitsee Hangaskankaan laajalla hiekka-alueella, Pikkaralan Shell -huoltamon pohjoispuolella olevan Kivelänkankaan itäosan laella. Maaperä alueella on vähäkivistä hiekkaa ja maasto on kuivaa mäntykangasta.
Paikalla sijaitsee suurehko kuopanne Vasankankaantien ja korkeajännitelinjan risteämiskohdasta n. 100 m luoteeseen. Kuopasta n. 100 m kaakkoon, muutaman metrin Vasankankaantiestä kaakkoon, sijaitsee varhaismetallikautinen asuinpaikka. On epävarmaa, liittyvätkö kuoppa ja asuinpaikka toisiinsa. Tiedot muinaisjäännöksistä on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle.
2024: Kohteen eteläisen asuinpaikan alueelle Vasankankaantien varteen on tuotu runsaasti maata ja tehty korkeampi tasanne noin 62 x 9-15 metrin matkalle voimalinjan alle vuosien 2020-2023 välillä. |
| metsakeskus.1000006630 |
491 |
Tervaniemi 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
510045.47700000 |
6881334.39500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006630 |
Kohde sijaitsee Suovunselän itärannalla, Oininginlammen ja Tervalahden välisen Tervaniemen länsirannalla. Oininginlampi ja Suovunselkä ovat olleet Kyyveden osia 1800-luvun järvenlaskuun asti. Tervaniemi on tällöin ollut nykyistä selvemmin veden ympäröimä niemi, joka on ollut yhteydessä mantereeseen vain kapealla kannaksella koillisessa. Asuinpaikka on Tervaniemen kärkeen menevästä, Oininginjokea seuraavasta hiekkatiestä 40 m itään ja 150 m Tervaniemen lounaisrannalla olevasta lentopallokentästä ja runsaat 120 m niemen länsirannalla olevasta venerannasta pohjoiseen. Maasto on kuivaa, hiekkapohjaista kangasmetsää.
Paikalla on vuoden 1999 tarkastuksessa todettu pyöreähkö asumuspainanne (6 x 7 m). Painanteen keskelle kaivetusta koekuopasta saatiin talteen Pöljän keramiikkaa sekä kvartsi- ja kivilaji-iskoksia.
Mahdollisesti toinen asumuspainanne on tästä noin 100 m pohjoiseen. |
| metsakeskus.1000006630 |
491 |
Tervaniemi 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11040 |
27000 |
510045.47700000 |
6881334.39500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006630 |
Kohde sijaitsee Suovunselän itärannalla, Oininginlammen ja Tervalahden välisen Tervaniemen länsirannalla. Oininginlampi ja Suovunselkä ovat olleet Kyyveden osia 1800-luvun järvenlaskuun asti. Tervaniemi on tällöin ollut nykyistä selvemmin veden ympäröimä niemi, joka on ollut yhteydessä mantereeseen vain kapealla kannaksella koillisessa. Asuinpaikka on Tervaniemen kärkeen menevästä, Oininginjokea seuraavasta hiekkatiestä 40 m itään ja 150 m Tervaniemen lounaisrannalla olevasta lentopallokentästä ja runsaat 120 m niemen länsirannalla olevasta venerannasta pohjoiseen. Maasto on kuivaa, hiekkapohjaista kangasmetsää.
Paikalla on vuoden 1999 tarkastuksessa todettu pyöreähkö asumuspainanne (6 x 7 m). Painanteen keskelle kaivetusta koekuopasta saatiin talteen Pöljän keramiikkaa sekä kvartsi- ja kivilaji-iskoksia.
Mahdollisesti toinen asumuspainanne on tästä noin 100 m pohjoiseen. |
| metsakeskus.1000006631 |
491 |
Tervaniemi 3 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
510275.38000000 |
6881474.33200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006631 |
Kohde sijaitsee Suovunselän itärannalla, Oininginlammen ja Tervalahden välisen Tervaniemen koillisosassa. Oininginlampi ja Suovunselkä ovat olleet Kyyveden osia 1800-luvun järvenlaskuun asti. Tervaniemi on tällöin ollut nykyistä selvemmin veden ympäröimä niemi, joka on ollut yhteydessä mantereeseen vain kapealla kannaksella koillisessa. Asuinpaikka on Tervaniemen pohjoisosassa, Tervalahden pohjukassa, Pohjalahdentien ja Tervaniemen itärantaa kiertävän tien risteyksen kohdalla. Maasto on kuivaa, hiekkapohjaista kangasmetsää.
Paikalla on todettu 1999 tarkastuksessa asumuspainanne ja teiden varresta kahdesta kohdasta merkkejä asuinpaikasta. Soikeahko asumuspainanne sijaitsee 20 m Pohjalahdentiestä etelään ja ulottuu itäpäästään Tervaniemen kärkeen menevän tien reunaan. Painanteen länsireunaan tehdystä koekuopasta saatiin talteen kvartsi-iskoksia. Lisäksi Pohjalahdentien leikkauksesta 20 m pohjoiseen löydettiin kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta sekä leikkauksesta 50 m etelään ja painanteesta 30 m etelään Tervaniemen kärkeen menevän tien itäpuolelta rikkoutuneesta maasta keramiikanpala ja iskoksia. Havaintojen perusteella alueella on todennäköiesti laaja-alainen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000006632 |
491 |
Oininginlampi 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
510515.28400000 |
6882104.08300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006632 |
Asuinpaikka sijaitsee Suovunselän itäpuolella, Tervalahdessa olevan Oininginlammen itärannalla. Oininginlampi ja Suovunselkä ovat olleet Kyyveden osia 1800-luvun järvenlaskuun asti. Oininginlammen itäisimmän lahden pohjoispuolella on luoteeseen suuntautuva noin 200 m pitkä ja 100 m leveä hiekkaharjanne, jonka alapuolella on noin 30 m leveä, koko harjanteen pituinen tasanne, jolla asuinpaikka sijaitsee. Sitä rajoittaa lammen puolella järvenlaskun aikainen rantatörmä. Harjanteella kasvaa avaraa mäntymetsää. Törmän tienoilla ja sen alla vesijätöllä on vanhoja kaivantoja. Harjanteen kaakkoispäässä, noin 100 m asuinpaikalta itäkaakkoon on omakotitalo, jonne tulee tie etelästä, Oininginlammen eteläpuolitse kulkevalta Pohjalahdentieltä.
Tasanteen keskellä on pyöreä, halkaisijaltaan 6 m ja syvyydeltään 0,3 m oleva asumuspainanne, jota ympäröi matala reunavalli. Painanne sijaitsee 20 m päässä rantatörmästä ja noin 10 m päässä tasanteelta nousevan rinteen juurelta. Painanteen keskelle tehdystä koekuopasta on löytynyt asbestisekoitteista keramiikkaa, kvartsi-iskos ja palanutta luuta. Asuinpaikan laajuus ei ole tiedossa, joskin tasanne jatkuu samanlaisena ja asuinpaikaksi hyvin sopivana yli 50 m luoteeseen ja kaakkoon.
Asumuspainanteesta 45 m luoteeseen on reunavallillinen, pyyntikuoppaa muistuttava kuoppa. Kuopan alaosa on lähes pystyseinäinen ja suorakulmainen, joten kuoppa ei todennäköisesti ole kovin vanha, ja sen funktiokin on tuntematon. |
| metsakeskus.1000006632 |
491 |
Oininginlampi 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11028 |
27000 |
510515.28400000 |
6882104.08300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006632 |
Asuinpaikka sijaitsee Suovunselän itäpuolella, Tervalahdessa olevan Oininginlammen itärannalla. Oininginlampi ja Suovunselkä ovat olleet Kyyveden osia 1800-luvun järvenlaskuun asti. Oininginlammen itäisimmän lahden pohjoispuolella on luoteeseen suuntautuva noin 200 m pitkä ja 100 m leveä hiekkaharjanne, jonka alapuolella on noin 30 m leveä, koko harjanteen pituinen tasanne, jolla asuinpaikka sijaitsee. Sitä rajoittaa lammen puolella järvenlaskun aikainen rantatörmä. Harjanteella kasvaa avaraa mäntymetsää. Törmän tienoilla ja sen alla vesijätöllä on vanhoja kaivantoja. Harjanteen kaakkoispäässä, noin 100 m asuinpaikalta itäkaakkoon on omakotitalo, jonne tulee tie etelästä, Oininginlammen eteläpuolitse kulkevalta Pohjalahdentieltä.
Tasanteen keskellä on pyöreä, halkaisijaltaan 6 m ja syvyydeltään 0,3 m oleva asumuspainanne, jota ympäröi matala reunavalli. Painanne sijaitsee 20 m päässä rantatörmästä ja noin 10 m päässä tasanteelta nousevan rinteen juurelta. Painanteen keskelle tehdystä koekuopasta on löytynyt asbestisekoitteista keramiikkaa, kvartsi-iskos ja palanutta luuta. Asuinpaikan laajuus ei ole tiedossa, joskin tasanne jatkuu samanlaisena ja asuinpaikaksi hyvin sopivana yli 50 m luoteeseen ja kaakkoon.
Asumuspainanteesta 45 m luoteeseen on reunavallillinen, pyyntikuoppaa muistuttava kuoppa. Kuopan alaosa on lähes pystyseinäinen ja suorakulmainen, joten kuoppa ei todennäköisesti ole kovin vanha, ja sen funktiokin on tuntematon. |
| metsakeskus.1000006633 |
491 |
Oininginsalo 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
510355.35000000 |
6882443.94400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006633 |
Kohde sijaitsee Suovunselän itärannalla, Oininginlammen pohjoispuolella, rannasta 100 m päässä. Oininginlampi ja Suovunselkä ovat olleet Kyyveden osia 1800-luvun järvenlaskuun asti. Oininginlammen pohjoispuolella on luoteeseen suuntautuva, noin 0,4 km pitkä ja 0,2 km leveä mäki. Maaperä on hiekkaa. Mäellä kasvaa mäntymetsää. Mäen luoteispäähän tulee metsäautotie lounaasta Pohjalahdentieltä. Tie kaartaa mäen pohjoisreunaa pitkin ja jatkuu itään. Mäen pohjoispuolella on laajoja soita.
Asuinpaikka löytyi vuoden 2006 inventoinnissa. Mäen kaakkoispäässä olevan harjanteen kärkeen kaivetuista koekuopista on löytynyt kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Kuopissa on havaittu myös tummaa likamaata. Maasto asuinpaikalla on ehjää. Asuinpaikka on maaston muotojen perusteella todennäköisesti pienialainen ja rajoittuu muutaman aarin laajuiselle tasanteelle, jolle koekuopat on kaivettu. |
| metsakeskus.1000006633 |
491 |
Oininginsalo 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
510355.35000000 |
6882443.94400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006633 |
Kohde sijaitsee Suovunselän itärannalla, Oininginlammen pohjoispuolella, rannasta 100 m päässä. Oininginlampi ja Suovunselkä ovat olleet Kyyveden osia 1800-luvun järvenlaskuun asti. Oininginlammen pohjoispuolella on luoteeseen suuntautuva, noin 0,4 km pitkä ja 0,2 km leveä mäki. Maaperä on hiekkaa. Mäellä kasvaa mäntymetsää. Mäen luoteispäähän tulee metsäautotie lounaasta Pohjalahdentieltä. Tie kaartaa mäen pohjoisreunaa pitkin ja jatkuu itään. Mäen pohjoispuolella on laajoja soita.
Asuinpaikka löytyi vuoden 2006 inventoinnissa. Mäen kaakkoispäässä olevan harjanteen kärkeen kaivetuista koekuopista on löytynyt kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Kuopissa on havaittu myös tummaa likamaata. Maasto asuinpaikalla on ehjää. Asuinpaikka on maaston muotojen perusteella todennäköisesti pienialainen ja rajoittuu muutaman aarin laajuiselle tasanteelle, jolle koekuopat on kaivettu. |
| metsakeskus.1000006634 |
491 |
Oininginsalo 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
510135.43200000 |
6882613.87300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006634 |
Kohde sijaitsee n. 9,3 km pohjoiseen Haukivuoren kirkosta, Oininginlammen pohjoispuolella, rannasta 0,3 km päässä. Oininginlampi ja Suovunselkä ovat olleet Kyyveden osia 1800-luvun järvenlaskuun asti. Oininginlammen pohjoispuolella on luoteeseen suuntautuva, noin 400 m pitkä ja noin 200 m leveä mäki. Maaperä on hiekkaista. Mäellä kasvaa mäntymetsää. Mäen luoteispäähän tulee metsäautotie lounaasta Pohjalahdentieltä. Tie kaartaa mäen pohjoisreunaa pitkin ja jatkuu itään. Mäen pohjoispuolella on laajoja soita.
Asuinpaikka löytyi vuoden 2006 inventoinnissa. Suon laidassa olevan kapean hiekkakuopan reunasta, sen kaakkoispäästä, löytyi palanutta luuta. Ehjään maastoon tehdyistä koekuopista löytyi kvartsi-iskoksia. Maa oli kaikissa koekuopissa hienoa kivetöntä hiekkamaata. Löydöllisissä koekuopissa ja palaneen luun löytökohdalla podsolimaannoksen alla oli punertavaa likamaata. Kaikki koekuopat ja myös palaneen luun löytökohta ovat 35-40 m pitkällä ja 10-15 m leveällä tasanteella, jota rajaa lounaassa suolle laskeva törmä ja koillisessa jyrkkenevä mäen rinne. Tasannetta pitkin kulkee hiekkakuopasta kaakkoon lähtevä traktoriura. |
| metsakeskus.1000006635 |
491 |
Lintuniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
510165.43300000 |
6880534.71400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006635 |
Kohde sijaitsee Suovunselän itärannalla, Tervalahden suun eteläpuolella. Suovunselkä on ollut Kyyveden osa 1800-luvun järvenlaskuun asti. Asuinpaikka on laajan, pohjoisluoteeseen suuntautuvan harjanteen länsirinteellä, lähellä harjanteen luoteispäätä. Maaperä harjanteella on hiekkaista ja vähäkivistä. Koko harjanteella kasvaa mäntyvaltaista metsää. Noin puolen kilometrin päässä kaakossa kulkee Haloharjuntie (entinen Mikkelin ja Pieksämäen välinen maantie). Siltä niemen kärkeen tulee Lintuniementie.
Asuinpaikka löytyi vuoden 2006 inventoinnissa. Eteläisemmällä tontilla olevan raivatun alueen koilliskulmasta, maan pinnalta löytyi noin kahden neliömetrin alalta asbestisekoitteinen saviastianpala, pii-iskos ja kvartsia (KM 36354:1-5). Aivan löytökohdan luoteispuolella, ehjällä alueella havaittiin asumuspainanne, jonka läntiselle eli järven puoleiselle reunavallille kaivetusta koekuopasta löytyi asbestisekoitteista keramiikkaa, kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja pala asbestia (KM 36354:6-9). Asumuspainanne on pyöreä, läpimitaltaan noin 8 m ja melko matala, mättäiden ja kantojen vuoksi hieman vaikesti hahmottuva. Painanne ja raivattu alue sijaitsevat 10-15 m leveällä vähäkivisellä tasanteella. Sen ylä- ja alapuolella rinne on kivisempää.
Asumuspainanteesta pohjoiseen maasto näyttää jatkuvan asuinpaikaksi sopivana ainakin jonkin matkaa. Pohjoisemmalla tontilla tasanne jatkuu saunamökin kohdalle, noin 30 m asumuspainanteesta pohjoiseen. Siellä rikkoutunutta maan pintaa oli jonkin verran, mutta mitään asuinpaikkaan viittaavaa ei näkynyt. Saunamökin ja tontin rajan väliin yritettiin kaivaa koekuoppaa pariinkin kohtaan tasanteelle, mutta maa oli yllättävän kivistä, eikä siis vaikuttanut erityisen sopivalta asuinpaikaksi. Näyttäisi siis siltä, ettei asuinpaikka ainakaan merkittävässä määrin ulotu pohjoisemmalle tontille.
Myös asumuspainanteesta etelään asuinpaikaksi sopiva tasanne jatkuu useita kymmeniä metrejä. Tontin rajalta 15 m etelään kaivetusta koekuopasta löytyi kvartsi-iskos ja palanutta luuta (KM 36354:10-11). Löytökohta on samalla tasanteella kuin muut löytöpaikat.
Näyttää hyvin todennäköiseltä, että asuinpaikka ulottuu yhtenäisenä tasanteella ainakin 60 m matkalle asumuspainanteen pohjoisreunasta eteläisen koekuopan tienoille. Rakennuspaikan raivaus on rikkonut osan asuinpaikkaa. Kuitenkin asumuspainanne on säilynyt ehjänä, ja rikkoutuneen alueen osuus koko asuinpaikasta on pieni. |
| metsakeskus.1000006635 |
491 |
Lintuniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11028 |
27000 |
510165.43300000 |
6880534.71400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006635 |
Kohde sijaitsee Suovunselän itärannalla, Tervalahden suun eteläpuolella. Suovunselkä on ollut Kyyveden osa 1800-luvun järvenlaskuun asti. Asuinpaikka on laajan, pohjoisluoteeseen suuntautuvan harjanteen länsirinteellä, lähellä harjanteen luoteispäätä. Maaperä harjanteella on hiekkaista ja vähäkivistä. Koko harjanteella kasvaa mäntyvaltaista metsää. Noin puolen kilometrin päässä kaakossa kulkee Haloharjuntie (entinen Mikkelin ja Pieksämäen välinen maantie). Siltä niemen kärkeen tulee Lintuniementie.
Asuinpaikka löytyi vuoden 2006 inventoinnissa. Eteläisemmällä tontilla olevan raivatun alueen koilliskulmasta, maan pinnalta löytyi noin kahden neliömetrin alalta asbestisekoitteinen saviastianpala, pii-iskos ja kvartsia (KM 36354:1-5). Aivan löytökohdan luoteispuolella, ehjällä alueella havaittiin asumuspainanne, jonka läntiselle eli järven puoleiselle reunavallille kaivetusta koekuopasta löytyi asbestisekoitteista keramiikkaa, kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja pala asbestia (KM 36354:6-9). Asumuspainanne on pyöreä, läpimitaltaan noin 8 m ja melko matala, mättäiden ja kantojen vuoksi hieman vaikesti hahmottuva. Painanne ja raivattu alue sijaitsevat 10-15 m leveällä vähäkivisellä tasanteella. Sen ylä- ja alapuolella rinne on kivisempää.
Asumuspainanteesta pohjoiseen maasto näyttää jatkuvan asuinpaikaksi sopivana ainakin jonkin matkaa. Pohjoisemmalla tontilla tasanne jatkuu saunamökin kohdalle, noin 30 m asumuspainanteesta pohjoiseen. Siellä rikkoutunutta maan pintaa oli jonkin verran, mutta mitään asuinpaikkaan viittaavaa ei näkynyt. Saunamökin ja tontin rajan väliin yritettiin kaivaa koekuoppaa pariinkin kohtaan tasanteelle, mutta maa oli yllättävän kivistä, eikä siis vaikuttanut erityisen sopivalta asuinpaikaksi. Näyttäisi siis siltä, ettei asuinpaikka ainakaan merkittävässä määrin ulotu pohjoisemmalle tontille.
Myös asumuspainanteesta etelään asuinpaikaksi sopiva tasanne jatkuu useita kymmeniä metrejä. Tontin rajalta 15 m etelään kaivetusta koekuopasta löytyi kvartsi-iskos ja palanutta luuta (KM 36354:10-11). Löytökohta on samalla tasanteella kuin muut löytöpaikat.
Näyttää hyvin todennäköiseltä, että asuinpaikka ulottuu yhtenäisenä tasanteella ainakin 60 m matkalle asumuspainanteen pohjoisreunasta eteläisen koekuopan tienoille. Rakennuspaikan raivaus on rikkonut osan asuinpaikkaa. Kuitenkin asumuspainanne on säilynyt ehjänä, ja rikkoutuneen alueen osuus koko asuinpaikasta on pieni. |
| metsakeskus.1000006636 |
491 |
Pitkäniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
505197.41700000 |
6883993.30300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006636 |
Kohde sijaitsee Kyyveden Kurkisensaaren luoteiskärjessä olevassa Pitkäniemessä. Kurkisensaari on noin 3 km pitkä ja 1 km leveä. Pitkäniemi on noin 0,6 km pitkä, tyveltä 150 m leveä ja tasaisesti kärkeen päin kapeneva niemi, jonka itärantaa pitkin kulkee noin 104-105 m mpy tasolle ulottuva harjanne. Länsirantaa seuraa 102,5 m mpy korkeuskäyrän tienoilla 1800-luvun järvenlaskua edeltävä rantavalli. Näiden välissä, niemen keskiosassa, maasto on kumpuilevaa ja loivasti länteen laskevaa. Maaperä niemessä on kivistä hiekkamoreenia. Niemen tyvellä on molemmilla rannoilla kesämökkejä.
Asuinpaikka löytyi vuoden 2006 inventoinnissa. Hakkuualueen laikutusjäljistä löytyi laajal-ta alueelta kvartseja ja palanutta luuta. Pohjoisempi, pienialainen löytöalue (x = 6886 90-92, y = 3505 35-37) sijaitsi laikutetun alueen pohjoispäässä. Alue voi jatkua ainakin pari-kymmentä metriä niemen kärkeen päin laikuttamattomalle alueelle. Sitä pohjoisempana maasto näytti kuitenkin muuttuvan kiviseksi ja asuinpaikaksi sopimattomaksi. Hieman erillään oli eteläisempi noin 40 m pitkä ja 30 m leveä löytöalue (x = 6886 85-89, y = 3505 36-39). Pääosa löydöistä kerättiin tämän alueen itäosasta, niemen itäreunan harjanteelta. Koordinaattipisteen x = 6886 87, y = 3505 36 tienoilla oli jonkin verran kvartseja muista löydöistä erillään. Eteläistä löytöaluetta rajasi lounaassa harjanteen ja läntisen rantavallin välissä alavampi maa, jolla löytöjä ei näkynyt. |
| metsakeskus.1000006637 |
564 |
Särkilampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
437280.58400000 |
7201906.16800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006637 |
Kohde sijaitsee Särkilampi -nimisen suon länsipuolella olevalla kapealla kankaalla. Kangas nousee loivasti läheisestä Särkilammesta ja sen laki on tasainen. Pohjois-etelä -suuntaiset kankaat ovat muinoin muodostaneet n. 500 m pitkän yhdysreitin suurempien saarekkeiden välille. Maaperä alueella on hienoa hiekkaa ja paikalla kasvaa mäntymetsää. Aluskasvillisuutena on puolukkaa, kanervaa, sammalta ja jäkälää.
Kohde löytyi 1985 inventoinnissa, kun kankaan laella kulkevalta polulta löytyi kvartsi-iskoksia. 2002 inventoinnissa nykyään metsäautotienä käytetylle ajouralle tehdyistä koepistoista ei saatu talteen löytöjä. Ajouran pinnalla havaittu kvartsikeskittymä osoittanee asuinpaikan aktiivisinta aluetta ja se sijaitsee hieman kankaan laen länsipuolella, paikassa jossa metsäautotie alkaa laskeutua alemmas rinteeseen. Rinne viettää kohdassa loivasti kohti Särkilampea. |
| metsakeskus.1000006638 |
491 |
Laihalampi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
503857.96600000 |
6881864.14700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006638 |
Kohde sijaitsee Kyyveden Juurikkaselän länsipuolella, Laihalahden pohjukasta noin 0,4 km pohjoiseen, Laihalammen itäpuolella. Esihistoriallisella ajalla Laihalahti on ulottunut Laihalampeen asti. Laihalammen ja Kyyveden välissä on harjumuodostumaan kuuluva laaja hiekkakangas, Pennankangas. Kangas on Laihalammen itäpuolella melko tasainen mutta lammen rannan suuntaisena kulkee kankaan reunalla metrin tai pari kankaan pintaa korkeammalle ulottuva kapea harjanne. Kankaalta lammen rantaan laskeva rinne on jyrkkä. Lammen itäpuolinen kangas oli inventoinnin aikana laikutettua hakkuualuetta, jolla kasvaa harvakseltaan siemenpuiksi jätettyjä mäntyjä. Alueen läpi kulkee pohjoisesta etelään tie.
Asuinpaikka löytyi vuoden 2006 inventoinnissa. Tien itäpuolelta, sen ja harjanteen laen väliseltä alueelta löytyi laikutusjäljistä kvartsi-iskoksia (KM 36360:1). Löytöalue oli tien suunnassa noin 20 m pitkä ja 10 m leveä. Pohjoisessa, idässä harjanteen toisella puolella ja lännessä tien ja rinteen reunan välisellä kapealla alueella löytöjä ei näkynyt, vaikka näillä alueilla maan pinta oli laikutettu. Sen sijaan etelässä löytöalue todennäköisesti ulottuu pitemmälle. Siellä on jo hieman vanhempaa männyntaimikkoa, jossa maan pinta oli sammaleen peittämä. Tien reunasta, päälöytöalueelta noin 20 m etelään, löytyi pari kvartsi-iskosta (KM 36360:2). Lisäksi tien itälaidasta, päälöytöalueesta noin 70 m pohjoiseen löytyi kvartsi-iskos (KM 36360:3.
Asuinpaikka sijaitsee Pennankankaan laajan pyyntikuoppa-alueen eteläpäässä. Lähin pyyntikuoppa on välittömästi löytöalueen itäpuolella harjanteen laella, ja muita kuoppia harjanteen itäpuolella tasamaalla ja etelässä ja pohjoisessa harjanteen laella. |
| metsakeskus.1000006639 |
491 |
Laihalampi 2 |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
503638.04800000 |
6882114.05300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006639 |
Kohde sijaitsee Kyyveden Juurikkaselän länsipuolella, Laihalahden pohjukasta noin 0,7 km pohjoiseen, Laihalammen pohjoispuolella. Esihistoriallisella ajalla Laihalahti on ulottunut Laihalampeen asti. Laihalammen ja Kyyveden välissä on harjumuodostumaan kuuluva laaja hiekkakangas, Pennankangas. Hiekkakankaasta luoteeseen, Laihalammen pohjoispuolelle, ulkonee noin 200 m pitkä ja 50 m leveä harjanne. Harjanne on tasalakinen ja jyrkkä-rinteinen. Sen alapuolella, Laihalammen rannalla ja harjanteen kärjen ympäri itään ulottuvassa notkossa on suota. Harjanne on laikutettua hakkuualuetta, jolla kasvaa harvakseltaan siemenpuiksi jätettyjä mäntyjä.
Mahdollinen asuinpaikka löytyi vuoden 2006 inventoinnissa. Laikutusjäljistä löytyi kaksi kvartsi-iskosta noin 40 m päässä toisistaan (x = 6885 00, y = 3503 79 ja x = 6884 99, y = 3503 83). Löytökohdat ovat harjanteen lakitasanteen Laihalammen puoleisella reunalla, läntisempi aivan harjanteen kärjessä. Löytöalue on ollut sijainniltaan asuinpaikaksi sopiva ainakin mesoliittisella ajalla. Kun alueelta ei kuitenkaan löytynyt muuta, vaikka havaintomahdollisuudet laikutuksen ansiosta olivat varsin hyvät, ei paikkaa ole ainakaan toistaiseksi syytä pitää varmana asuinpaikkana löytöjen vähäisyyden vuoksi.
Kohde sijaitsee Pennankankaan laajan pyyntikuoppa-alueen länsikulmassa. Lähimmät pyyntikuopat ovat iskosten löytökohtien välissä, ja niistä kaakkoon on muita kuoppia pitkin harjannetta. |
| metsakeskus.1000006640 |
491 |
Pyttylahti |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
503987.91300000 |
6882104.05600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006640 |
Asuinpaikka sijaitsee Kyyveden Juurikkaselän länsipuolella, Pyttylahden luoteisessa pohjukassa. Pyttylahti on läpimitaltaan noin 0,3 km. Lahden edustalla on laaja Eteissaari, joka peittää suoran yhteyden järven selälle. Saaren ja mantereen välistä johtavat kapeat salmet pohjoiseen ja etelään. Pyttylahden länsiranta asuinpaikalle asti on harjumuodostumaan kuuluvan laajan hiekkaisen Pennankankaan itäreunaa. Välittömästi asuinpaikan itäpuolella oleva Pyttylahtea pohjoisesta rajaava niemi on kuitenkin kalliopohjaista kivistä moreenimaata. Asuinpaikan kohdalla hiekkakangas on tasaista. Kankaalla kasvaa nuorta mäntymetsää.
Asuinpaikka löytyi vuoden 2006 inventoinnissa. Kankaalla lähellä rantaan laskevan rinteen reunaa havaittiin asumuspainanteelta näyttävä laakea, pyöreä painanne, läpimitaltaan 7-8 m ja syvyydeltään 0,3 m. Painannetta ympäröi matala reunavalli muissa suunnissa, paitsi kaakossa kankaan reunan puolella. Painanteen eteläpuolella on lisäksi pieni pyöreä kuoppa, jonka läpimitta on noin 1,5 m ja syvyys noin 0,3 m. Kuoppa näyttää sijaintinsa perusteella liittyvän asumuspainanteeseen.
Painanteen eteläreunalle tehdystä koekuopasta löytyi yksi kvartsi-iskos (KM 36362:1). Maa kuopassa oli hienoa, lähes kivetöntä hiekkaa. Selkeää kulttuurikerrosta ei ollut havaittavissa. Painanteen koillisosaan tehdystä koekuopasta löytyi vain kappale hiiltyneeltä vaikuttavaa, erittäin kevyttä, sisältä huokoista ainetta (KM 36362:2). Painanteen edustalle
tehdystä koekuopasta löytyi runsaasti palanutta luuta ja kvartsi-iskos (KM 36362:3-4). Lisäksi kuopassa havaittiin punertavaa likamaata. Maalaji oli samanlaista hiekkaa kuin muissakin koekuopissa. Neljäs koekuoppa kaivettiin asumuspainanteesta etelään, 10 m päähän painanteen keskipisteestä. Kuopasta löytyi yksi kvartsi-iskos (KM 36362:5).
Asuinpaikka on täysin ehjä. Kaikista koekuopista saatiin löytöjä, vaikka löytötiheys ei niiden perusteella kovin suuri näytä olevan. Kaikki koekuopat olivat asumuspainanteen välittömässä läheisyydessä. Asuinpaikan laajuus asumuspainanteen ympäristössä ei ole tiedossa, joskin maasto jatkuu samanlaisena kankaan reunalla noin 30 m koilliseen ja 60 m etelään.
Asuinpaikka sijaitsee Pennankankaan laajan pyyntikuoppa-alueen itäkulmassa. Lähimmät pyyntikuopat ovat asumuspainanteesta noin 20 m itään (kankaalta rantaan laskevassa rinteessä), 30 m koilliseen (kankaan reunalla) ja 60 m etelään (kankaan reunalla). |
| metsakeskus.1000006640 |
491 |
Pyttylahti |
10002 |
12001 |
13001 |
11028 |
27000 |
503987.91300000 |
6882104.05600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006640 |
Asuinpaikka sijaitsee Kyyveden Juurikkaselän länsipuolella, Pyttylahden luoteisessa pohjukassa. Pyttylahti on läpimitaltaan noin 0,3 km. Lahden edustalla on laaja Eteissaari, joka peittää suoran yhteyden järven selälle. Saaren ja mantereen välistä johtavat kapeat salmet pohjoiseen ja etelään. Pyttylahden länsiranta asuinpaikalle asti on harjumuodostumaan kuuluvan laajan hiekkaisen Pennankankaan itäreunaa. Välittömästi asuinpaikan itäpuolella oleva Pyttylahtea pohjoisesta rajaava niemi on kuitenkin kalliopohjaista kivistä moreenimaata. Asuinpaikan kohdalla hiekkakangas on tasaista. Kankaalla kasvaa nuorta mäntymetsää.
Asuinpaikka löytyi vuoden 2006 inventoinnissa. Kankaalla lähellä rantaan laskevan rinteen reunaa havaittiin asumuspainanteelta näyttävä laakea, pyöreä painanne, läpimitaltaan 7-8 m ja syvyydeltään 0,3 m. Painannetta ympäröi matala reunavalli muissa suunnissa, paitsi kaakossa kankaan reunan puolella. Painanteen eteläpuolella on lisäksi pieni pyöreä kuoppa, jonka läpimitta on noin 1,5 m ja syvyys noin 0,3 m. Kuoppa näyttää sijaintinsa perusteella liittyvän asumuspainanteeseen.
Painanteen eteläreunalle tehdystä koekuopasta löytyi yksi kvartsi-iskos (KM 36362:1). Maa kuopassa oli hienoa, lähes kivetöntä hiekkaa. Selkeää kulttuurikerrosta ei ollut havaittavissa. Painanteen koillisosaan tehdystä koekuopasta löytyi vain kappale hiiltyneeltä vaikuttavaa, erittäin kevyttä, sisältä huokoista ainetta (KM 36362:2). Painanteen edustalle
tehdystä koekuopasta löytyi runsaasti palanutta luuta ja kvartsi-iskos (KM 36362:3-4). Lisäksi kuopassa havaittiin punertavaa likamaata. Maalaji oli samanlaista hiekkaa kuin muissakin koekuopissa. Neljäs koekuoppa kaivettiin asumuspainanteesta etelään, 10 m päähän painanteen keskipisteestä. Kuopasta löytyi yksi kvartsi-iskos (KM 36362:5).
Asuinpaikka on täysin ehjä. Kaikista koekuopista saatiin löytöjä, vaikka löytötiheys ei niiden perusteella kovin suuri näytä olevan. Kaikki koekuopat olivat asumuspainanteen välittömässä läheisyydessä. Asuinpaikan laajuus asumuspainanteen ympäristössä ei ole tiedossa, joskin maasto jatkuu samanlaisena kankaan reunalla noin 30 m koilliseen ja 60 m etelään.
Asuinpaikka sijaitsee Pennankankaan laajan pyyntikuoppa-alueen itäkulmassa. Lähimmät pyyntikuopat ovat asumuspainanteesta noin 20 m itään (kankaalta rantaan laskevassa rinteessä), 30 m koilliseen (kankaan reunalla) ja 60 m etelään (kankaan reunalla). |
| metsakeskus.1000006641 |
491 |
Pennankangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
503927.93700000 |
6882064.07300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006641 |
Kohde sijaitsee Kyyveden Juurikkaselän länsirannalla, Pyttylahden ja Savilahden kohdalla, rannasta 0,1-0,4 km rannasta. Pennankangas on harjumuodostumaan kuuluva laaja hiekkakangas, jota rajaa lännessä Laihalampi ja siitä pohjoiseen jatkuva suonotko. Kangas on melko tasaista maastoa. Reunat laskevat idässä ja lännessä enimmäkseen jyrkkinä Kyyveden rantaan ja Laihalammen notkoon. Kankaalla kasvaa mäntymetsää. Kankaan reunoilla on pääasiassa taimikkoa ja nuorta metsää, lännessä myös tuoretta, laikutettua hakkuualuetta. Kankaan poikki kulkee pohjoisesta etelään tie. Kankaan korkeimmassa osassa on noin hehtaarin laajuinen hiekkakuoppa, likimain puoliksi tien itä- ja länsipuolilla.
Pyyntikuopat löytyivät vuoden 2006 inventoinnissa. Pyyntikuoppa-alueen äärikoordinaatit ovat x = 6884 66 - 6885 25, y = 3503 80 – 3504 19. Pyyntikuoppia on havaittu yhteensä 26 kappaletta (ks. erilliskohteet). Kuopat ovat pyöreitä, 2,5-3,5 m läpimittaisia ja noin puolen metrin syvyisiä. Kuopat muodostavat selvästi kaksi luoteesta kaakkoon suuntautuvaa jonoa, yhden kankaan länsilaidalle ja toisen itälaidalle. Näiden jonojen luoteispäissä on molemmissa kaksi lähekkäisten kuoppien muodostamaa paria. Lisäksi näiden välissä on epäselvempi jono, joka suuntautuu lähinnä pohjoisesta etelään ja näyttää eteläpäässään yhtyvän läntiseen jonoon. |
| metsakeskus.1000006642 |
491 |
Orjuu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
499719.59700000 |
6888931.29300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006642 |
Kohde sijaitsee Nykälän sillalta 1,4 km pohjoiskoilliseen, Orjuu-nimisen järven itärannalla, vastapäätä järveen laskevan Nykälänjoen suuta. Orjuu on ollut Kyyveden lahti ennen 1800-luvun järvenlaskua.
Asuinpaikka on laajan mäen länsirinteellä. Mäenharjanne on korkea, enimmäkseen yli 120 m mpy. Rinteellä on tasanne noin tasolla 110 m mpy. Se ulottuu paikoin loivana rinteenä alemmaksikin, noin tasolle 106 m mpy. Maaperä on enimmäkseen kivistä hiekkamoreenia, mutta rinteellä on paikoin myös kivetöntä, lajittunutta hiekkaa. Rinne on enimmäkseen metsämaata, mutta suuri osa siitä korkeusvyöhykkeestä, jolla asuinpaikkajäännökset sijaitsevat, on laikutettua hakkuualuetta. Asuinpaikan keskeisen alueen läpi kulkee rinteellä olevasta talosta luoteeseen suuntautuva, kapea, nykyisin metsitetty rinnepelto. Talo on noin 150 m päässä asuinpaikasta, ylempänä rinteellä. Talolle tulee tie idästä Pohjalahdentieltä. Nykyinen tie kiertää pihapiirin pohjoispuolitse. Tie loppuu venerantaan.
Asuinpaikka löytyi vuoden 2006 inventoinnissa. Asuinpaikkalöytöjä on useista kohdista noin 300 m matkalta. Pohjoisin löytöalue on heti tasanteeen pohjoispäässä ulottuen noin 30 m etelään (x = 6891 96-99, y = 3499 85-87). Löydöt on poimittu laikutusjäljistä. Pohjoisessa tasannetta rajaa kivinen, osittain kalliopohjainen niemeke ja idässä kivikkoisena nouseva rinne. Tasanteella maaperä on kivetöntä hiekkaa. Etelässä tasannekin muuttuu kivisemmäksi, ja maasto nousee loivasti noin metrin. Tämän kohouman päällä on pieni saunarakennus.
Likimain saunan kohdalla venerannasta viistosti nouseva tie saavuttaa tasanteen reunan. Niillä tienoin kuluneella tien pinnalla oli pari kvartsi-iskosta. Runsaammin löytöjä oli kuitenkin vasta parikymmentä metriä etelämpänä tien itäpuolella laikutetulla alueella, 25-30 m läpimittaisella alueella. Aluetta rajaavat pohjoisessa (saunan eteläpuolella) ja etelässä (polunmutkan kohdalla) ylärinteen juurelta tasanteen reunaan asti ulottuvat kivikot. Tämän saunan tasalta etelään sijaitsevan löytöalueen koordinaatit ovat x = 6891 88-93, y = 3499 87-91.
Seuraava löytöalue on tien mutkan eteläpuolella, metsitetyllä, koivikkoa kasvavalla pellolla. Pellolle kaivetuista koekuopista löytyi saviastinpala ja kvartsi-iskoksia sekä pieni muru palanutta luuta, jota ei ole luetteloitu. Koko entinen pelto on samanlaista kivetöntä hiekkamaata, ja asuinpaikka ulottuukin todennäköisesti pellolla laajemmalle alueelle kuin kaivetut koekuopat.
Eteläisimmät löydöt saatiin vielä yli sata metriä entisen pellon eteläpuolelta. Välialue on erittäin kivistä, mutta ainakin osittain viljeltyä moreenimaata. Rinteellä on hyvin suuria viljelyröykkiöitä, jotka ovat osittain rikkoutuneet, kun hakkuualuetta on muokattu. Kivik-koisen alueen eteläpuolella törmän reunalla oli pienialainen hiekkainen kohta, josta löytyi palanutta luuta laikutusjäljistä (x = 6891 65, y = 3499 88). |
| metsakeskus.1000006643 |
491 |
Aslahdenkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
498700.01000000 |
6888921.29100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006643 |
Kohde sijaitsee Nykälän sillalta 1,3 km pohjoisluoteeseen, Porsaskoskelle menevän tien varrella. Lännessä on noin puolen kilometrin läpimittainen Aslahti, joka on ennen 1800-luvun järvenlaskua ollut Kyyveden lahti, mutta on nyt kuroutunut lammeksi. Lahden itärantaa reunustaa Aslahdenkangas. Kankaan reuna laskee useita metrejä korkeana törmämäisenä rinteenä rantaan. Törmän päältä maasto nousee loivasti itään. Maaperä on hiekkamoreenia, paikoin lähes kivetöntä hiekkaa. Kankaalla kasvaa mäntyvaltaista metsää, törmän alla kuusikkoa. Haukivuorelta Nykälän kautta Porsaskoskelle menevä tie kulkee kangasta pitkin pohjoiseen törmän reunan päällä.
Asuinpaikka löytyi vuoden 2006 inventoinnissa. Tien itäpuolisesta leikkauksesta löytyi runsaasti keramiikkaa. Suurin osa löydöistä (noin 300 g keramiikkaa) löytyi kahden metrin matkalta kohdasta, joka on noin 85 m pohjoiseen päätieltä itään eroavan metsäautotien risteyksestä (x = 6891 81, y = 3498 87). Löytökohta on 8-10 m etelään lähimmästä tien itälaidalla olevasta puhelinpylväästä. Yksittäisiä löytöjä oli leikkauksessa tästä 20 m matkalla etelään ja 15 m matkalla pohjoiseen. Asuinpaikka lienee suurelta osin jäänyt tien alle. Asuinpaikka ajoittuu keramiikan perusteella ainakin tyypillisen kampakeramiikan aikaan, osittain ehkä nuoremmaksikin. |
| metsakeskus.1000006644 |
491 |
Pieni-Poikimo 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
499109.83300000 |
6891490.25700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006644 |
Kohde sijaitsee Porsaskoskelle menevän tien varrella, sen itäpuolella, Pieni-Poikimo –lammen lounaispuolella. Asuinpaikka on harjumuodostumaan kuuluvan laajan hiekkakankaan itäreunalla. Kankaan päällys on tasainen, sen itäreuna laskee melko jyrkästi suolle asuinpaikan kohdalla, loivemmin etelämpänä ja pohjoisempana. Kankaan ja samalla asuinpaikan koilliskulmassa on kankaan päällyksen tasossa kalliota, joka laskee osittain maapeitteisenä harjanteena pohjoiskoilliseen, noin sadan metrin päässä olevan Pieni-Poikimon etelärantaan. Maantie kulkee kankaalla noin 30 m länteen kankaan itäreunasta. Tien ja kankaan reunan välinen alue on nuorta männyntaimikkoa kasvavaa äestettyä haakkuualuetta. Kankaan itärinteellä ja sen alla suolla kasvaa vanhaa kuusikkoa. Tie laskeutuu asuinpaikan pohjoisosan kohdalla suolle ja leikkaa kankaan reunaa. Kankaan reunassa tien länsipuolella on pieni metsittynyt hiekkakuoppa. Muuten maasto on ehjää.
Asuinpaikka löytyi vuoden 2006 inventoinnissa. Kankaan itäreunalta, hakkuualueen äestys-vaoista löytyi melko runsaasti kvartsi-iskoksia yli sadan metrin matkalta. Löytöalue näytti jakautuvan kahteen osaan, joiden välissä oli noin 30 m löydötön vyöhyke. Osittain tämä saattaa johtua vaihtelevista havaintomahdollisuuksista, sillä laikutusjäljet olivat jo monin paikoin sammaloituneet tai heinittyneet.
Eteläisempi löytöalue on lähes 50 m pitkä ja noin 10 m leveä (x = 6894 30-35, y = 3499 30). Alueen eteläpäässä löytöjä oli vain laitimmaisessa äestysvaossa, joten löytöalue voi ulottua ehjään metsään hakkuualueen itäreunan itäpuolelle. Pohjoisempi löytöalue on lähes yhtä pitkä, mutta ulottui tasaisella kankaalla selvästi kauemmas itään laskevan rinteen reunasta (x = 6894 38-42, y = 3499 27-29). Tämä alue ulottui koillisessa kankaan reunalla oleviin maantasaisiin kallioihin. Pari läntisintä kvartsi-iskosta olivat vain 10 m päässä tiestä. Alue saattaa ulottua länteen kaartuvaa kankaan reunaa pitkin kauemmaskin, sillä tien läntisestä leikkauksesta löytyi yksi kvartsi-iskos (x = 6894 41, y = 3499 23).
Muista löydöistä erillään, mutta ehkä kuitenkin asuinpaikkaan liittyen havaittiin vielä yksi kvartsi-iskos (x = 6894 49, y = 3499 28) pohjoisesta löytöalueesta noin 70 m pohjoiseen, kankaan koilliskulmasta Pieni-Poikimon rantaan suuntautuvalla harjanteella. Se löytyi kaatuneen puun juurakon jättämästä kuopasta. Löytökohdan ympäristössä harjanteella on paikoin vain turpeen peittämää kalliota, paikoin hyvää hiekkamaata kallionkoloissa. |
| metsakeskus.1000006645 |
491 |
Selkienkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
497290.57900000 |
6888891.30000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006645 |
Kohde sijaitsee Nykälän sillalta 2,3 km länsiluoteeseen, Haapalahden taloon menevän tien varrella. Lännessä on noin kilometrin pituinen umpeen soistunut Haapalahti, joka on ennen 1800-luvun järvenlaskua ollut Kyyveden lahti. Lahden itärantaa reunustaa Selkienkangas. Kankaan reuna laskee useita metrejä korkeana törmämäisenä rinteenä suon reunaan. Törmän päältä maasto on melko tasaista. Maaperä on hiekkamoreenia, paikoin lähes kivetöntä hiekkaa. Kankaalla kasvaa enimmäkseen nuorehkoa mäntyvaltaista sekametsää. Tuhkaniemestä Haapalahteen menevä kylätie kulkee kankaan laitaa törmän reunan päällä.
Asuinpaikka löytyi vuoden 2006 inventoinnissa. Aivan Selkienkankaan luoteiskulmasta, tien itäpuolisesta ojan seinämästä löytyi noin 5 m matkalta kvartsikaavin ja kolme kvartsi-iskosta. Löytökohtaa vastapäätä, tien länsipuolella on vanha perunakuoppa (noin 3 m x 2 m) tms. kaivanto. Kaivannon luoteis- ja eteläpuolelle sekä sen ja tien väliin tehdyistä koekuopista voitiin havaita, että maa oli sekoittunutta. Tämä johtunee aiemmista kaivuutöistä tai muusta maanmuokkauksesta (viljelystä tai metsänistutukseen liittyvästä muokkauksesta). Koekuopista ei tullut esinelöytöjä.
Asuinpaikka näyttää olevan niukkalöytöinen tai se on ollut pienialainen, ja jäänyt lähes kokonaan tien alle. Asian varmistamiseksi tarvittaisiin kuitenkin laajempaa ja laajemmalle alueelle ulottuvaa koekuopitusta. |
| metsakeskus.1000006646 |
491 |
Pieni-Poikimo 2 |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
499169.81200000 |
6890880.50300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006646 |
Kohde sijaitsee Porsaskoskelle menevän tien itäpuolella, Pieni-Poikimo –lammen eteläpuolisen kankaan itäreunalla, lammesta 0,8 km etelään ja tieltä 0,2 km itään. Kankaan päällys on tasainen. Sen itäreunalla kulkee löytöpaikan kohdalla vain hiukan kankaan pinnan yläpuolelle ulottuva harju, joka on huuhtoutunut pinnaltaan melko kiviseksi. Harjun itäpuolella on sen suuntainen, noin 0,2 km pitkä ja 50 m leveä notkelma, jonka pohja on soistunut. Sen itäpuolella on kapea hiekkaharjanne, jonka itärinne laskee soistuneeseen notkoon. Löytökohta sijaitsee tämän hiekkaharjanteen eteläpäässä. Löytöpaikan pohjoispuolella kasvaa nuorehkoa metsää ja etelä-puolella on äestettyä, mutta jo heinittynyttä hakkuualuetta.
Mahdollinen asuinpaikka löytyi vuoden 2006 inventoinnissa. Kvartsikaapimen katkelma ja kvartsi-iskos löytyivät hakkuualueelta äestysjäljistä noin 10 m päässä toisistaan. Löytöpaikka on aivan äestetyn hakkuualueen pohjoisreunassa. Löytöjen vähäisyyden vuoksi kohdetta ei voi pitää varmana asuinpaikkana. Vaikka äestetyltä alueelta ei löytynyt enempää asuinpaikkaan viittaavia löytöjä, saattaa välittömästi pohjoiseen olevalla metsäalueella olla asuinpaikka. Asian selvittäminen vaatii koekuopitusta, johon inventoinnin loppuvaiheessa ei ollut aikaa. |
| metsakeskus.1000006647 |
491 |
Poikimo 1 |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
499049.85300000 |
6892339.91900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006647 |
Kohde sijaitsee Porsaskoskelle menevän tien varrella, sen itäpuolella, Iso-Poikimon rannalta 0,2 km lounaaseen ja Pieni-Poikimosta 350 m pohjoiseen. Maantien itäpuolella on harjukumpareita. Pohjoisimman kumpareen pohjoispään ympäri sen itäsivulle ja etelämpää edelleen itään Iso-Poikimon rannalle kulkee uudehko tie. Kumpareen laella kasvaa istutettua nuorta männikköä. Tien itäpuolella on alavaa soistunutta maata, joka ulottuu idässä Iso-Poikimon rantaan.
Pieni-Poikimo (102,7 m mpy) ja Iso-Poikimo (102,4 m mpy) ovat olleet likimain Kyyveden tasossa vielä ennen 1800-luvun järvenlaskua. Koska veden pinta on Kyyveden luoteisosassa epätasaisen maan kohoamisen vuoksi laskenut koko sen ajan, kun Kyyvesi on ollut erillisenä järvialtaana, on vedenpinta Poikimoiden tienoilla ollut aiemmin korkeam-malla. Kumpareen itäpuolella olevalle alavalle maalle on ulottunut Kyyveden lahti toden-näköisesti vielä esihistoriallisen ajan lopulla.
Mahdollinen asuinpaikka löytyi vuoden 2006 inventoinnissa. Kumpareen pohjoispään ympäri kiertävän tien leikkauksesta löytyi yksi kvartsi-iskos kohdasta, jossa tie kääntyy etelään kumpareen itäsivulle. Heti löytökohdan yläpuolella on kumpareen laki, joka vaikuttaa asuinpaikaksi sopivalta. Laki on ilmeisesti ollut tasaista, kivetöntä, hienoa hiekkamaata. Se on kuitenkin aurattu metsänuudistamisen yhteydessä, ja nyt aurausvakojen väleissä on noin puolen metrin korkuisia maavalleja. Paikalle tehtiin yksi koekuoppa, josta ei löytynyt mitään. Maaperä oli maanmuokkauksen vuoksi pahasti sekoittunutta. Paikkaa ei voi löytöjen vähäisyyden vuoksi pitää asuinpaikkana. Perusteellisempi koekuopitus saattaisi selventää paikan luonnetta. |
| metsakeskus.1000006648 |
491 |
Poikimo 2 |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
499029.86400000 |
6892149.99200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006648 |
Kohde sijaitsee Porsaskoskelle menevän tien varrella sen itäpuolella, Pieni-Poikimon rannalta 150 m pohjoiseen ja Iso-Poikimosta 350 m lounaaseen. Maantien itäpuolella on harjukumpareita, joiden välistä lähtee itään Pihlajakallion taloon menevä tie. Tämän tien eteläpuolella olevan harjukumpareen itärinteellä on pieni pelto. Löytöpaikka on pellon yläreunassa.
Pieni-Poikimo (102,7 m mpy) ja Iso-Poikimo (102,4 m mpy) ovat olleet likimain Kyyveden tasossa vielä ennen 1800-luvun järvenlaskua. Koska veden pinta on Kyyveden luoteisosassa epätasaisen maan kohoamisen vuoksi laskenut koko sen ajan, kun Kyyvesi on ollut erillisenä järvialtaana, on vedenpinta Poikimoiden tienoilla ollut aiemmin korkeammalla. Löytöpaikan edustalle olevaan notkoon ulottunut Kyyveden lahti todennäköisesti vielä esihistoriallisen ajan lopulla.
Mahdollinen asuinpaikka löytyi vuoden 2006 inventoinnissa. Pellon ylälaidassa oli inventoinnin aikaan parin aarin kokoinen perunamaa. Maalaji paikalla on hienoa kivetöntä hiekkaa. Perunat oli jo nostettu ja perunamaa muokattu. Perunamaalta löytyi kaksi kvartsi-iskosta. Sade oli pessyt maan pinnan, joten havaintomahdollisuudet olivat erinomaiset. Muuta esihistoriallista ei kuitenkaan löytynyt. Paikkaa ei voi löytöjen vähäisyyden vuoksi pitää asuinpaikkana. |
| metsakeskus.1000006649 |
491 |
Keronlampi |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
506756.81700000 |
6876416.35500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006649 |
Kohde sijaitsee Kyyveden Hulkonselän luoteisrannalla, Häkkilän niemimaan kärjessä olevan Keronlahden pohjukassa, sen ja Keronlammen välisellä kannaksella. Kannas on noin 150 m leveä. Sen keskellä on noin hehtaarin laajuinen kumpare (laki yli 105 m mpy). Kumpareen itä- ja länsipuolella on lahdesta lampeen ulottuvat alavat notkelmat. Maaperä kumpareella on enimmäkseen melko vähäkivistä hiekkamoreenia. Kannaksella kasvaa vanhaa havupuuvaltaista sekametsää.
Kohde löytyi vuoden 2006 inventoinnissa. Keronlahden ja Keronlammen välisellä kannaksella olevalla kumpareella todettiin kaksi suurta tervahautaa, yksi hiilimiilu ja muutamia pienempiä, tarkoitukseltaan tuntemattomia kuoppia. Kumpareella olevat jäännökset muodostavat harvinaisen edustavan ja hyvin säilyneen kokonaisuuden.
Kumpareen laen itälaidalla, Keronlammesta kumpareen itäpuolelle pistävän lahdenpohjukan länsipuolella on suuri tervahauta (x = 6879 31, y = 3506 94). Sen läpimitta on 11-12 m. Rakenne vaikuttaa siinä mielessä poikkeukselliselta, että haudan reunat kohoavat ympäröivästä maastosta hyvin korkeina valleina, alarinteen puolella idässä yli metrin korkeuteen, länsipuolellakin lähes metrin. Haudan keskellä olevan kuopan halkaisija vallin harjalta toiselle on noin 7,5-8 m. Kuopan seinämät laskevat reunoilla loivemmin, mutta noin 4,5 m läpimittaisessa keskiosassa jyrkän suppilomaisina. Haudan keskikohdan syvyys vallien reunasta mitattuna lienee noin 2,5 m. Haudan reunalla ei erotu selvää tervanlaskukuoppaa.
Tervahaudan eteläpuolella, aivan sen vieressä on hiilimiilun jäännökset (x = 6879 30, y = 3506 94). Se on tyyppiä, jossa peitemaa on otettu miilun ympärille kaivetuista pienistä kuopista. Kuoppakehän ulkohalkaisija on 8-9 m. Keskellä oleva varsinainen miilu näkyy 5-6 m läpimittaisena laakeana, kehävallillisena kuoppana. Kumpareen laen länsireunalla, edellä mainituista jäänteistä noin 40 m länteen on toinen tervahauta (x = 6879 29, y = 3506 90). Sen läpimitta on noin 8 m. Kuopan reunoilla on matala kehävalli, ja keskellä 5-6 m läpimittainen ja noin metrin syvyinen suppilomainen kuoppa. Erikoista on, että keskellä oleva kuoppa vaikuttaa neliömäiseltä. Syvyytensä perusteella kuoppa vaikuttaa tervahaudalta. Itäpuolella, missä maan pinta laskee jyrkimmin, on vallin ulkopuolella vähäinen kuoppa, joka saattaisi olla tervanlaskukuopan jäännös.
Tervahautojen välissä ja kumpareen laen eteläpäässä on lisäksi muutamia parin metrin läpimittaisia funktioltaan epäselviä kuoppia. Kumpareelle kaivettiin myös muutamia koekuoppia, koska maasto on asuinpaikaksikin sopivaa. Näistä ei löytynyt mitään.
|
| metsakeskus.1000006650 |
491 |
Munninsaari |
10001 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
500019.52000000 |
6879395.13000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006650 |
Kohde sijaitsee Kyyveden Munninselällä, joka on osa Puulavedeltä Kyyveden kautta Naarajoelle ja edelleen Pieksämäellä ulottuvaa vesireittiä. Munninsaari on noin 200 metrin päässä kilometrin levyisen selän länsirannalta. Lähimmät merkittävämmät saaret ovat noin puolen kilometrin päässä, lähempänä on vain joitakin pieniä luotoja.
Saari on noin 200 metriä pitkä ja 100 metriä leveä. Saari on metsämaata, eikä siellä ole rakennuksia. Lähin maanviljelysasutus lännessä Honkataipaleessa ja myös Häkkilän puolella idässä on melko nuorta, vasta 1800-luvulla syntynyttä. Asutusta on kuitenkin ollut melko lähellä jo historiallisen ajan alussa 1500-luvun puolivälissä. Munninsaari on paikkakunnalla vanhastaan tunnettu hautapaikkana. |
| metsakeskus.1000006651 |
305 |
Haukijoki |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
610806.39100000 |
7331029.69500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006651 |
Kohde sijaitsee Haukijoen pohjoispuolella olevan kankaan etelälaidalla, Tervahaudansuon pohjoispuolella, Multasniementiestä 0,5 km lounaaseen, itäkaakko-länsiluode -suuntaisen harjanteen itäpäässä. Paikalla on yksi erillinen kuoppa ja tästä noin 60 m päässä kolmen muun kuopan ryhmä. (Ks. erilliskohteet). Alue on pääasiassa kuivaa mäntykangasta, maaperä kivikkoista hiekkamoreenia. |
| metsakeskus.1000006652 |
507 |
Lovalahdensalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
515423.71900000 |
6787372.23600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006652 |
Kohde sijaitsee Vanosenjärven koillisosassa olevan Lovalahden suun eteläpuolella. Eteläisen niemen kärkiosan muodostaa kapea ja matala hiekkasärkkä, jonka järven selän puoleisen tyven kohdalla asuinpaikka sijaitsee. Niemen reinoilla on 1,5-2 metriä korkeat melko jyrkät törmät, joihin paikoin liittyy vallimaisia muodostumia. Niemessä kasvaa vanhaa mäntyvaltaista sekametsää ja maaperä on hienoa, vähäkivistä hiekkaa. Maasto on ehjää.
Asuinpaikka löytyi ehjään metsämaahan kaivetun koekuopan perusteella, josta saatiin löytöinä talteen kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Asuinpaikan laajuutta ei voi tarkasti määritellä inventointihavaintojen perusteella. Topografian perusteella sen voi ajatella ulottuvan rannan suunnassa useiden kymmenien metrien matkalle. |
| metsakeskus.1000006653 |
507 |
Kihliänjärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
500489.68300000 |
6797698.01600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006653 |
Asuinpaikka sijaitsee Kihliänjärven koillisrannalla, matalla, noin 50 metriä rannasta ulkonevalla hiekkaniemekkeellä. Maasto on asuinpaikan kohdalla hyvin loivaa ja maaperä lähes kivetöntä hienoa hiekkaa. Järvi on asuinpaikan edustalla matala. Maasto on niemekkeessä ja sen lähiympäristössä ehjää metsämaastoa.
Asuinpaikka löytyi rantahietikolta pintapoiminnassa tehtyjen löytöjen perusteella. Huomattavin löytökeskittymä oli niemekkeen etelärannalla, noin 30 metriä niemekkeen kärjestä itään. Keskittymä koostui palaneista kivistä ja siitä voitiin erottaa noin 2 metrin läpimittainen alue, joka tulkittiin lieden jäännökseksi. Liedestä noin 2 metriä itään ja koilliseen havaittiin noin 1,5 metrin läpimittainen kvartsi-iskoskeskittymä. Löytöjen perusteella asuinpaikka ulottuu useita kymmeniä metrejä sisämaahan päin, kaakossa 90 m mpy korkeuskäyrällä olevaan tömään asti. |
| metsakeskus.1000006654 |
507 |
Merulahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
500829.54700000 |
6797288.17900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006654 |
Asuinpaikka sijaitsee Kihliänjärven koillisrannalla, itään pistävän Merulahden suun pohjoispuolella. Maasto on asuinpaikan kohdalla loivaa 90 m mpy tasoon saakka, jonka jälkeen se nousee jyrkkänä rinteenä. Maaperä on lajittunutta vähäkivistä hiekkaa. Alue on metsämaata.
Asuinpaikka löytyi jyrkän rinteen juureen, noin metrin ympäristöään korkeammalle kumpareelle tehdyn koekuopan perusteella. Koekuopassa havaittiin selvä kulttuurikerros ja saatiin löytöinä talteen saviastian pala ja kvartsi-iskoksia. Asuinpaikka rajautuu topografian perusteella jyrkän rinteen ja vallimaisen rantamuodostuman väliselle alueelle. |
| metsakeskus.1000006655 |
507 |
Ropunniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
502039.06800000 |
6795259.00600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006655 |
Asuinpaikka sijaitsee Nuolinginjärven keskiosassa, etelään pistävän Ropunniemen kärjessä. Ropunniemi ja sitä vastapäätä oleva Lukkarinniemi kuuluvat vinosti järven poikki kulkevaan harjuun. Ropunniemen puolella harju on enimmäkseen jyrkkärinteinen, kapeaharjainen ja maa-ainekseltaan sora- ja kivipitoinen. Niemen kärjessä maa-aines on hiekkaa. Puusto on mäntyvaltaista.
Asuinpaikka löytyi koekuopituksessa. Löydöt ovat kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Inventointilöytöjen perusteella asuinpaikka rajoittuu noin 2 metriä järven pinnan yläpuolella olevalle tasanteelle ja ulottuu harjun suunnassa noin 20-30 metriä. |
| metsakeskus.1000006656 |
507 |
Halssinlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
505827.56000000 |
6791210.64600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006656 |
Asuinpaikka sijaitsee Korpijärven läntisen selän pohjoisrannalla, Ison Kuivinniemen länsisivulla olevassa poukamassa. Asuinpaikan edessä avautuu Korpijärven avoin selkä. Maasto asuinpaikan ympäristössä on mäkistä moreenimaata. Halssinlahden rannoilla on noin 2 metriä korkea rantatörmä, jonka päällä noin 85 m mpy on loivasti nouseva tasanne. Asuinpaikka sijaitsee tällä tasanteella lahden pohjoisrannalla, pienialaisella hiekkamaa-alueella.
Paikalla sijaitsee kesämökki, jonka länsipuolelta, paljaaksi kuluneelta pihamaalta löytyi kvartsikaavin, kvartsiydin, kvartsi-iskoksia ja mahdollinen kiviesineen teelmä. Maaperän perusteella asuinpaikka voi ulottua 40-50 metrin matkalle rannan suunnassa. Rinteen suuntaan se näyttäisi ulottuvan jonkin verran kesämökin pohjoispuolelle, mahdollisesti myös ylemmälle Suur-Saimaan rantatörmälle.
Vuoden 2021 kaivaustutkimusten aikana alueelta havaittiin asumuspainanne sekä mahdollisesti kaksi muuta kivikautiseen asuinpaikkaan liittyvää painannetta noin 70 metriä itään aiemmasta löytöpaikasta. Asumuspainanne, johon tehdystä koekuopasta saatiin talteen kivikautisia asuinpaikkalöytöjä, on merkitty alakohteeksi B. |
| metsakeskus.1000006657 |
507 |
Jänislahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
516523.25700000 |
6790690.90400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006657 |
Asuinpaikka sijaitsee Korpijärvestä laskevan vesireitin koillisrannalla. Jänislahden koillispuolella on korkea, jyrkkärinteinen ja melko kivikkoinen moreenimäki, jonka loivemmassa alaosassa, lähellä rantaa, maaperä on hiekkaista. Hiekkaisella alueella on paikoin nähtävissä Suur-Saimaan ylimpään rantaan liittyvä rantamuodostuma.
Paikalla on kesämökki, jolle johtavalta tieltä löytyi kvartsiesineitä ja -iskoksia. Löytöjä saatiin talteen myös mökin pihapiiristä. |
| metsakeskus.1000006658 |
507 |
Kotilahti |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
518382.53400000 |
6784903.24800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006658 |
Kohde sijaitsee Vieruvanjärven luoteiskulmassa olevan Kotilahden luoteisrannalla, noin 60 metrin päässä rannasta. Paikka on laajan hiekkakankaan eteläkaakkoon laskevalla reunalla. Hiekkakankaalta laskeva rinne on melko jyrkkä. Rinteen alla on noin 10-15 metriä leveä tasanne, jolla asuinpaikka sijaitsee.
Paikalla on ainakin kaksi asumuspainannetta. Yksi painanne sijaitsee 25 metriä länsilounaaseen kohdasta, jossa mökille johtava tie nousee tasanteelle. Se on pyöreähkö, läpimitaltaan 6-7 metriä ja 30 cm syvä. Koepistossa siitä löytyi kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Painannetta ympäröi reunavalli.
Toinen painanne on tien kaakkoispuolella, mutkassa, jossa tie kääntyy kulkemaan tasannetta pitkin itäkoilliseen. Asumuspainanne on muodoltaan soikea, tasanteen suunnassa noin 8 metriä pitkä ja 6 metriä leveä. Syvyyttä sillä on enimmillään noin puoli metriä. Koepistossa siitä löytyi kvartsi-iskos. Siitä itään noin 2 metrin päässä on heikosti erottuva, matala, pyöreähkö painanne, jonka läpimitta on 5-6 metriä. Painanteesta ei saatu löytöjä.
Asuinpaikka ulottuu tasanteen suunnassa ainakin painanteiden väliselle alueelle eli noin 50 metrin matkalle. |
| metsakeskus.1000006659 |
507 |
Talvilahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
515723.60100000 |
6785852.85100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006659 |
Asuinpaikka sijaitsee Vanosenjärven itärannalla olevan Talvilahden suun pohjoispuolella. Talvilahden suulle tulee pohjoisesta järven itärantaa pitkin harju. Harjun länsipuolella on erillisestä hiekkakumpareesta muodostuva, noin hehtaarin suuruinen niemeke, jolla asuinpaikka sijaitsee. Niemen kärjessä on kesämökki.
Kesämökin pohjoisimman aittarakennuksen edustalta, kuluneesta maasta, löytyi kvartsi-iskoksia. Aittarakennuksesta pohjoiseen, ehjälle metsämaalle kaivetusta koekuopasta löytyi myös kvartsi-iskoksia. Asuinpaikka vaikuttaa pienialaiselta, mahdollisesti noin 20 metrin läpimittaiselta.
|
| metsakeskus.1000006660 |
507 |
Latoniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
512344.93400000 |
6791500.56500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006660 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Korpijärven itärannalla, Latoniemen kärjessä. Latoniemen kärjessä on noin 600 metriä pitkä ja 300 metriä leveä matala harjanne. Sen itälaidalla on kallioita, mutta muuten niemen kärki on loivapiirteistä moreenimaata.
Pyyntikuoppa on Latoniemen lounaiskärjessä olevalla pienialaisella tasanteella. Se on noin 3 metriä läpimitaltaan ja yli puolen metrin syvyinen. Kuoppaa ympäröi matala reunavalli. Pyyntikuopan viereen tehtiin koekuoppa, josta löytyi mahdollinen kvartsi-iskos. |
| metsakeskus.1000006669 |
71 |
Ursanniemi |
10002 |
12002 |
13000 |
11006 |
27000 |
417121.97600000 |
7114330.31100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006669 |
Kohde sijaitsee Pyhäjokeen pohjoisesta laskevan Humalojan läntisen haaran suusta vajaat kaksisataa metriä pohjoiseen. Paikalla on neljä pitkänomaista, koillinen–lounaissuuntaista maakuoppaa. Kuoppien ala on noin 1 x 2 m ja syvyys 30–60 cm. Perimätiedon mukaan kysymyksessä on Suomen sodan aikainen venäläisten sotilaiden hautapaikka.
|
| metsakeskus.1000006672 |
915 |
Konnansalo 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
545071.23900000 |
6914211.29900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006672 |
Kohde sijaitsee Varkauden keskustan pohjoispuolella olevassa Konnansalossa,
sen länsirannan eteläosassa, sähkölinjan alla olevan rantakallion eteläreunalla.
Paikalla on todettu 2006 inventoinnissa avokalliolla kivirakenne, joka on suorakaiteenmuotoinen, kooltaan 2,5 x 2 m. Se on koottu pään kokoisista moreenikivistä. Sen sisällä on myös kiveystä, mutta reunoja matalammalla ja ne vaikuttivat muodostavan sisälle rakenteen. Rannanpuoleisella sivulla rakenteen nurkassa on muuta kiveystä isompi maakivi. Kivirakennelma vaikuttaa osin puretulta tai "täyttämättömältä"
lapinrauniolta. |
| metsakeskus.1000006673 |
915 |
Konnansalo 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
544821.34400000 |
6914501.17800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006673 |
Kohde sijaitsee Varkauden keskustan pohjoispuolella olevassa Konnansalossa,
sen länsirannan keskiosassa, kohdalla missä ranta kaartuu lounaasta koilliseen,
jyrkähkön rannasta nousevan rinteen päällä olevalla avokallioiden välisellä tasanteella.
Hiekkaisen tasanteen takana maasto nousee vielä mutta loivemmin. Tasanteen koillispuolella on avokalliota ja eteläpuolella ohuen maakerroksen ja sammalen peittämää kalliota.
Paikalla on havaittu inventoinnissa 2006 muutamassa koekuopassa vahva, 10-20 cm paksu kulttuurimaakerros, jossa on runsaasti palanutta luuta pieninä murusina. Paikka on rajattu
topografian ja koekuoppien perusteella +-10 m tarkkuudella. |
| metsakeskus.1000006675 |
915 |
Konnansalo 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
544831.33700000 |
6915040.96400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006675 |
Paikka sijaitsee Varkauden keskustan pohjoispuolella olevassa Konnansalossa,
sen länsirannan pohjoisosassa, Lammassaaren koillispuolella olevassa luoteeseen
kurottuvassa niemessä, sen kärjen laen itäosassa. Niemen kärjessä on laakea tasanne, kärkinipukan ollessa kalliota. Maaperä paikalla on hiekkainen moreeni, paikoin kallio on lähellä maanpintaa.
Niemen lakitasanteen itäosassa on 2006 inventoinnissa todettu laakea matala painanne (5 x 7 m). Painanteeseen tehdyssä koekuopassa havaittiin vahva lika-nokimaakerros, jossa palaneen luun murusia, sekä palaneita kiviä. Ympäristön tehdyissä muissa koekuopissa
(n. 7 kpl) ei havaittu mitään esihistoriaan viittaavaa. Paikalla vaikuttaa olevan suppea-alainen rauta- tai varhaismetallikautinen asuin- tai leiripaikka. Paikan rajaus on arvio. |
| metsakeskus.1000006677 |
305 |
Rantakallio |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
613562.28600000 |
7331313.59200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006677 |
Kohde sijaitsee Suininki-järven länsipään koillirannalla, Määttälänvaaran kylässä, Vainion talosta noin 50 m luoteeseen ja järven rannasta 80 m koilliseen. Alue on loivahkosti kohti järveä laskevaa vaaran rinnettä. Paikalta on löytynyt piinuolenkärki (PPM 164), joka on tuhoutunut Pohjois-Pohjanmaan museon palossa ja kvartsiesineitä (KM 14061:1-2). Paikalta ei ole löytynyt muuta muinaisjäännökseen viittaavaa. |
| metsakeskus.1000006678 |
305 |
Suininki Ruumissaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
613885.15700000 |
7330838.78600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006678 |
Kohde sijaitsee Suininki-järven länsipäässä, Määttälänvaaran eteläpuolella olevassa Ruumissaaressa, Kylänniemestä noin 0,2 km kaakkoon. Saari on halkaisijaltaan noin 0,1 km. Sen keskellä kohoaa jyrkähkö moreenikukkula, joka laskee saaren kaakkoispäässä pieneksi niemekkeeksi. Saaren eteläosassa sijiatsee mökki. Rannat ovat kivikkoiset, puusto on sekametsää. Paikalla on havaittu kuusi maakuoppaa noin 20 x 10 m laajuisella alueella. Kuopat ovat pitkänomaisia, syvyydeltään 0,4-0,8 m. Kuoppien pituus vaihtelee 1,2 metristä 8,3 metriin, leveys 0,7-2,5 m.
Saareen liittyy suullista perimätietoa, jonka mukaan paikalla kerrotaan olleen kesähautapaikan. Yhdessä kuopassa on havaittu huuhtoutumiskerros, joka viittaisi pidempään traditioon. |
| metsakeskus.1000006679 |
305 |
Suininki Lehtosaari |
10002 |
12004 |
13049 |
11004 |
27000 |
614553.88500000 |
7330699.84200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006679 |
Kohde sijaitsee Suininki-järven länsipäässä, Määttälänvaaran kylän eteläpuolella olevassa Lehtosaaressa. Saari on pituudeltaan noin 0,2 km. Sen keskellä kohoaa loivahko moreenikukkula, joka laskee saaren itäpäähän. Rannat ovat kivikkoiset, puusto on sekametsää.
Saaren länsipäässä on havaittu kuusi kivilatomusta. Latomukset ovat epäsäännöllisiä ja sammaleen peittämiä. Ne ovat loivassa etelärinteessä, rannan tuntumassa. Latomusten pituus vaihtelee 1,6 metristä 4,0 metriin ja leveys 0,3-2,2 m. Korkeudeltaan latomukset ovat 0,3-0,4 m. Latomusten merkitys ei ole selvillä.
Saaressa on myös viisi kuoppaa (ks. erilliskohteet), jotka saattavat olla hautakuoppia. Kuopat 1-3 ja 5 muistuttavat Ruumissaaren kuoppia. Kuoppa 4 saattaa olla kiviensä ja hiiliensä puolesta tulkittavissa keittokuopaksi.
Saarelta on ennen inventointia, vuoden 2005 tienoilla, löytynyt kaksi nelikorvakkeellista kirvestä myöhäisrautakaudelta. |
| metsakeskus.1000006679 |
305 |
Suininki Lehtosaari |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
614553.88500000 |
7330699.84200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006679 |
Kohde sijaitsee Suininki-järven länsipäässä, Määttälänvaaran kylän eteläpuolella olevassa Lehtosaaressa. Saari on pituudeltaan noin 0,2 km. Sen keskellä kohoaa loivahko moreenikukkula, joka laskee saaren itäpäähän. Rannat ovat kivikkoiset, puusto on sekametsää.
Saaren länsipäässä on havaittu kuusi kivilatomusta. Latomukset ovat epäsäännöllisiä ja sammaleen peittämiä. Ne ovat loivassa etelärinteessä, rannan tuntumassa. Latomusten pituus vaihtelee 1,6 metristä 4,0 metriin ja leveys 0,3-2,2 m. Korkeudeltaan latomukset ovat 0,3-0,4 m. Latomusten merkitys ei ole selvillä.
Saaressa on myös viisi kuoppaa (ks. erilliskohteet), jotka saattavat olla hautakuoppia. Kuopat 1-3 ja 5 muistuttavat Ruumissaaren kuoppia. Kuoppa 4 saattaa olla kiviensä ja hiiliensä puolesta tulkittavissa keittokuopaksi.
Saarelta on ennen inventointia, vuoden 2005 tienoilla, löytynyt kaksi nelikorvakkeellista kirvestä myöhäisrautakaudelta. |
| metsakeskus.1000006679 |
305 |
Suininki Lehtosaari |
10002 |
12004 |
13049 |
11033 |
27000 |
614553.88500000 |
7330699.84200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006679 |
Kohde sijaitsee Suininki-järven länsipäässä, Määttälänvaaran kylän eteläpuolella olevassa Lehtosaaressa. Saari on pituudeltaan noin 0,2 km. Sen keskellä kohoaa loivahko moreenikukkula, joka laskee saaren itäpäähän. Rannat ovat kivikkoiset, puusto on sekametsää.
Saaren länsipäässä on havaittu kuusi kivilatomusta. Latomukset ovat epäsäännöllisiä ja sammaleen peittämiä. Ne ovat loivassa etelärinteessä, rannan tuntumassa. Latomusten pituus vaihtelee 1,6 metristä 4,0 metriin ja leveys 0,3-2,2 m. Korkeudeltaan latomukset ovat 0,3-0,4 m. Latomusten merkitys ei ole selvillä.
Saaressa on myös viisi kuoppaa (ks. erilliskohteet), jotka saattavat olla hautakuoppia. Kuopat 1-3 ja 5 muistuttavat Ruumissaaren kuoppia. Kuoppa 4 saattaa olla kiviensä ja hiiliensä puolesta tulkittavissa keittokuopaksi.
Saarelta on ennen inventointia, vuoden 2005 tienoilla, löytynyt kaksi nelikorvakkeellista kirvestä myöhäisrautakaudelta. |
| metsakeskus.1000006679 |
305 |
Suininki Lehtosaari |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
614553.88500000 |
7330699.84200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006679 |
Kohde sijaitsee Suininki-järven länsipäässä, Määttälänvaaran kylän eteläpuolella olevassa Lehtosaaressa. Saari on pituudeltaan noin 0,2 km. Sen keskellä kohoaa loivahko moreenikukkula, joka laskee saaren itäpäähän. Rannat ovat kivikkoiset, puusto on sekametsää.
Saaren länsipäässä on havaittu kuusi kivilatomusta. Latomukset ovat epäsäännöllisiä ja sammaleen peittämiä. Ne ovat loivassa etelärinteessä, rannan tuntumassa. Latomusten pituus vaihtelee 1,6 metristä 4,0 metriin ja leveys 0,3-2,2 m. Korkeudeltaan latomukset ovat 0,3-0,4 m. Latomusten merkitys ei ole selvillä.
Saaressa on myös viisi kuoppaa (ks. erilliskohteet), jotka saattavat olla hautakuoppia. Kuopat 1-3 ja 5 muistuttavat Ruumissaaren kuoppia. Kuoppa 4 saattaa olla kiviensä ja hiiliensä puolesta tulkittavissa keittokuopaksi.
Saarelta on ennen inventointia, vuoden 2005 tienoilla, löytynyt kaksi nelikorvakkeellista kirvestä myöhäisrautakaudelta. |
| metsakeskus.1000006679 |
305 |
Suininki Lehtosaari |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
614553.88500000 |
7330699.84200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006679 |
Kohde sijaitsee Suininki-järven länsipäässä, Määttälänvaaran kylän eteläpuolella olevassa Lehtosaaressa. Saari on pituudeltaan noin 0,2 km. Sen keskellä kohoaa loivahko moreenikukkula, joka laskee saaren itäpäähän. Rannat ovat kivikkoiset, puusto on sekametsää.
Saaren länsipäässä on havaittu kuusi kivilatomusta. Latomukset ovat epäsäännöllisiä ja sammaleen peittämiä. Ne ovat loivassa etelärinteessä, rannan tuntumassa. Latomusten pituus vaihtelee 1,6 metristä 4,0 metriin ja leveys 0,3-2,2 m. Korkeudeltaan latomukset ovat 0,3-0,4 m. Latomusten merkitys ei ole selvillä.
Saaressa on myös viisi kuoppaa (ks. erilliskohteet), jotka saattavat olla hautakuoppia. Kuopat 1-3 ja 5 muistuttavat Ruumissaaren kuoppia. Kuoppa 4 saattaa olla kiviensä ja hiiliensä puolesta tulkittavissa keittokuopaksi.
Saarelta on ennen inventointia, vuoden 2005 tienoilla, löytynyt kaksi nelikorvakkeellista kirvestä myöhäisrautakaudelta. |
| metsakeskus.1000006679 |
305 |
Suininki Lehtosaari |
10002 |
12009 |
13094 |
11033 |
27000 |
614553.88500000 |
7330699.84200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006679 |
Kohde sijaitsee Suininki-järven länsipäässä, Määttälänvaaran kylän eteläpuolella olevassa Lehtosaaressa. Saari on pituudeltaan noin 0,2 km. Sen keskellä kohoaa loivahko moreenikukkula, joka laskee saaren itäpäähän. Rannat ovat kivikkoiset, puusto on sekametsää.
Saaren länsipäässä on havaittu kuusi kivilatomusta. Latomukset ovat epäsäännöllisiä ja sammaleen peittämiä. Ne ovat loivassa etelärinteessä, rannan tuntumassa. Latomusten pituus vaihtelee 1,6 metristä 4,0 metriin ja leveys 0,3-2,2 m. Korkeudeltaan latomukset ovat 0,3-0,4 m. Latomusten merkitys ei ole selvillä.
Saaressa on myös viisi kuoppaa (ks. erilliskohteet), jotka saattavat olla hautakuoppia. Kuopat 1-3 ja 5 muistuttavat Ruumissaaren kuoppia. Kuoppa 4 saattaa olla kiviensä ja hiiliensä puolesta tulkittavissa keittokuopaksi.
Saarelta on ennen inventointia, vuoden 2005 tienoilla, löytynyt kaksi nelikorvakkeellista kirvestä myöhäisrautakaudelta. |
| metsakeskus.1000006681 |
79 |
Pitkäpäälä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
233750.88300000 |
6806146.40100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006681 |
Asuinpaikka sijaitsee Hiirijärveltä Helsingin–Porin tielle johtavan tien länsi-puolella, noin 500 metriä Jutin talosta länsilounaaseen.
Asuinpaikkaan viittaavat löydöt poimittiin peltomaasta, joka sijaitsee Saamanojan länsipuolella ja rajautuu Kaunismäen metsämaastoon. Juti W röykkiöalueen eteläpuolella pelto tekee mutkan metsäsaarekkeen sisään ja löydöt tulivat tämän pellon mutkan pohjoisreunalta. On ilmeistä, että asuinpaikkaa on jäljellä vielä muokkaamattomassa metsämaastossa löytöalueen pohjoispuolella.
Pitkäpäälän peltoalueelta poimittiin kvartsi-iskoksia, -ydin ja -kaavin (KM: 36374:1-3) noin 40 x 40 metrin alueelta, jonka keskikohdasta otettiin gps mittaus: p:6809003, i: 3233814 +-7 m. Peltomaa oli juuri muokattu havaintoaikana, eikä maassa ollut muita kivikautisen asutuksen merkkejä. |
| metsakeskus.1000006682 |
79 |
Hakala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
233690.90800000 |
6805733.57200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006682 |
Asuinpaikka sijaitsee lähellä Kiukaisten rajaa, Nakkilaan johtavan Matomäentien eteläpuolella Kuusiston ja Hakalan talojen puolivälissä Kellarmaan peltoaukeille laskeutuvassa loivassa mäen rinteessä.
Hakalan ja Kuusiston talojen välistä metsää kaadettiin juuri inventointiaikana ja hakkuuaukean metsälaikutuksesta löytyi Kiukaisten keramiikkaa ja palanutta luuta. Löydöt tulivat hakkuuaukealla sijaitsevan maastonyppylän korkeimmalta kohdalta ja samassa paikassa oli runsaasti punertavia lohkarekiviä, joita näillä seuduin on yleensä ns. röykkiön pohjissa. Kohteesta luoteeseen 200 - 300 metriä sijaitsee Kuusisto W kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000006683 |
79 |
Palokangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
238268.07400000 |
6804579.05300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006683 |
Porfyriittiydin löytyi Hiittenharjun ja Hiirijärven kylän välisestä hiekkakangasmaastosta noin 1,7 km Hiittenharjun hiekkakuoppa H:sta lounaaseen. Alueen maasto on jäkälää kasvavaa mäntymetsää ja ydin löytyi lenkkipolun kuluttamasta urasta. Löytökohdan vieressä on suuri painanne, johon tehdystä koepistosta ei kuitenkaan tullut asumiseen viittaavia merkkejä. Kyseessä on Hiittenharjun rinteillä yleisesti esiintyvä dyynimuodostelma, jonka hiekkaterassien lomassa on rinteen suuntaisia luonnon muovaamia painanteita.
Syksyllä 2023 paikalle tehtiin tarkastus, jossa maastoon raivatun tielinjan kohdalta, poluilta ja muualta missä maan pinta oli rikkonaista, löydettiin useasta paikasta porfyriititi- ja kvartsi-iskoksia, palaneita kiviä sekä palanutta luuta. Paikka kuulunee samaan Pyheensillan kulttuurin asutusvyöhykkeeseen kuin Palokangas 1. |
| metsakeskus.1000006684 |
946 |
Svartesbådan 1 |
10002 |
12001 |
13208 |
11006 |
27000 |
239643.51300000 |
7047161.66300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006684 |
Tomtningar och stenringar. Saaren lounaaseen viettävässä rinteessä. |
| metsakeskus.1000006684 |
946 |
Svartesbådan 1 |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
239643.51300000 |
7047161.66300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006684 |
Tomtningar och stenringar. Saaren lounaaseen viettävässä rinteessä. |
| metsakeskus.1000006685 |
946 |
Svärtesbådan 2 |
10002 |
12001 |
13002 |
11006 |
27000 |
239826.44000000 |
7047203.64600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006685 |
Tomtning. Hamnvikeniin avautuvalla terassilla Svärtesbådan eteläpuolella. |
| metsakeskus.1000006686 |
946 |
Svärtesbådan 3 |
10002 |
12005 |
13063 |
11006 |
27000 |
239776.45800000 |
7047193.64800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006686 |
Venelaituri (båtlänning) Svärtesbådan eteläpuolella kohteen 1000 00 6685 (Svärtesbådan 2) länsipuolella. |
| metsakeskus.1000006687 |
946 |
Skrävelbådan 1 |
10002 |
12004 |
13048 |
11006 |
27000 |
240548.17800000 |
7039090.90900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006687 |
Jaktskydd. Puoliympyrän muotoinen matala kivivalli saaren pohjoiskärjessä. |
| metsakeskus.1000006688 |
946 |
Skrävelbådan 2 |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
240453.21700000 |
7038956.96100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006688 |
Länsipuolella saaren korkeimmasta kohdasta hieman pohjoiseen.
Kiviuuni ison kiven itäpuolella ja toisen uunin jäänteitä noin 10 m etelämpänä suuren maakiven vieressä. Uunien välissä suurien tasasivuisten maakivien suojaama alue. |
| metsakeskus.1000006689 |
946 |
Skrävelbådan 3 |
10002 |
12005 |
13072 |
11006 |
27000 |
240548.17900000 |
7038914.97900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006689 |
Kaakkoisrannalla.
Kaksi venevalkamaa ja kaksihuoneinen 7 suurta maakiveä hyväksikäyttäen ladottu asumus. Vallin leveys 1-2 m ja korkeus 0,7-1 m. Rakenteen pituus yhteensä noin 10 m ja huoneiden sisämitat 3 x 3 m ja 3 x 4 m. Oviaukot etelään. Lähempänä rantaa olevassa 2 avotulisijaa, toisessa katteena laakakivi. Oluttölkkejä, säilykepurkkeja ym. Lounaassa useita verkonkuivaustelineiden tukiröykkiöitä. |
| metsakeskus.1000006689 |
946 |
Skrävelbådan 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
240548.17900000 |
7038914.97900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006689 |
Kaakkoisrannalla.
Kaksi venevalkamaa ja kaksihuoneinen 7 suurta maakiveä hyväksikäyttäen ladottu asumus. Vallin leveys 1-2 m ja korkeus 0,7-1 m. Rakenteen pituus yhteensä noin 10 m ja huoneiden sisämitat 3 x 3 m ja 3 x 4 m. Oviaukot etelään. Lähempänä rantaa olevassa 2 avotulisijaa, toisessa katteena laakakivi. Oluttölkkejä, säilykepurkkeja ym. Lounaassa useita verkonkuivaustelineiden tukiröykkiöitä. |
| metsakeskus.1000006690 |
755 |
Kvarnängen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
347664.77400000 |
6669554.83400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006690 |
Sjundbyn kylässä, Siuntionjoen länsipuolella ja Vikträskin pohjoispään luoteispuolella sijaitseva kivikautisen asuinpaikan jäännös. Asuinpaikka on sijainnut muinaisen saaren koillisosassa, kahden korkeamman kallioalueen välisen hiekkaisen satulan länsireunassa, pohjoiseen loivasti laskevassa kohdassa. Kvartsilöytöjä (5 kpl) havaittiin vanhan matalan hiekkakuopan läntisessä leikkauksessa koordinaattien osoittamassa kohdassa sekä yksi kvartsilöytö siitä noin 15 m etelään tehdyssä koepistossa. Vain kapea, noin 5-15 m kaistale asuinpaikkaa voi olla jäljellä tässä kohdassa hiekkakuopan ja lännenpuoleisen kalliorinteen välissä. Löydöt osoittavat todennäköisesti laajemman asuinpaikan jäljellä olevaa länsiosaa, joka ajoittunee myöhäismesoliittiseksi. Tarkastuksessa ei muualla löytöjä havaittu. Etelän suunnalla noin 80-100 m löytökohdasta kiertää Kvarnängenin pohjoisreunaa selvä muinaisen Litorinameren rantatörmä, joka vaikuttaa erityisen soveliaalta kivikautisen asuinpaikan sijaksi. Parissa koepistossa kivettömään hiekkamaahan ei kuitenkaan havaittu merkkejä asuinpaikasta. Välialueella on arviolta 10 ha:n laajuinen umpeen kasvanut matala hiekkakuoppa. Löytökohdan koillispuolella rinteessä on peruskartalle (2001) merkitty syvempi sorakuoppa. Vargbergetin-nimellä tunnettu kahden röykkiön kallio "Kumlet" on noin 300 m koilliseen asuinpaikan havaintokohdasta. |
| metsakeskus.1000006691 |
946 |
Bässreveln |
10002 |
12005 |
13072 |
11006 |
27000 |
236638.72200000 |
7045044.50700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006691 |
Jaktskydd, båtlänning
Niemen pohjoisrannalla rantakivikossa.
Länsiseinämä kaksi maakiveä, pohjoisessa kylmämuurausta ja idässä maakivi ja etelässä iso maakivi. Sisäosan koko 1,5 x 1 m. Noin 10 m etelään venevalkama. |
| metsakeskus.1000006691 |
946 |
Bässreveln |
10002 |
12016 |
13171 |
11006 |
27000 |
236638.72200000 |
7045044.50700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006691 |
Jaktskydd, båtlänning
Niemen pohjoisrannalla rantakivikossa.
Länsiseinämä kaksi maakiveä, pohjoisessa kylmämuurausta ja idässä maakivi ja etelässä iso maakivi. Sisäosan koko 1,5 x 1 m. Noin 10 m etelään venevalkama. |
| metsakeskus.1000006692 |
946 |
Bässreveln 2 |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
235870.03800000 |
7044905.55800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006692 |
Jaktskydd
Niemen länsipään rantakivikossa.
Raivattu ala lohkaremaisessa rantakivikossa. Ladottua päänkokoista kiveä ja 3 maakiveä. Alan koko 3x1,5 metriä. |
| metsakeskus.1000006694 |
946 |
Lilla Kolaningen |
10002 |
12005 |
13059 |
11006 |
27000 |
242749.26600000 |
7047726.44700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006694 |
2 kummelia, 3 tomtningjäännöstä ja 3 venevalkamaa ja itäosassa saarta useita verkonkuivausseipäiden tukiröykkiöitä. Itäkärjessä noin 25 luoteeseen 1 m korkeuspisteestä nuotiopaikka. |
| metsakeskus.1000006694 |
946 |
Lilla Kolaningen |
10002 |
12005 |
13072 |
11006 |
27000 |
242749.26600000 |
7047726.44700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006694 |
2 kummelia, 3 tomtningjäännöstä ja 3 venevalkamaa ja itäosassa saarta useita verkonkuivausseipäiden tukiröykkiöitä. Itäkärjessä noin 25 luoteeseen 1 m korkeuspisteestä nuotiopaikka. |
| metsakeskus.1000006694 |
946 |
Lilla Kolaningen |
10002 |
12001 |
13208 |
11006 |
27000 |
242749.26600000 |
7047726.44700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006694 |
2 kummelia, 3 tomtningjäännöstä ja 3 venevalkamaa ja itäosassa saarta useita verkonkuivausseipäiden tukiröykkiöitä. Itäkärjessä noin 25 luoteeseen 1 m korkeuspisteestä nuotiopaikka. |
| metsakeskus.1000006695 |
491 |
Pikoniemi |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
529812.78000000 |
6819935.19300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006695 |
Kohde sijaitsee Louhiveden pohjoisrannalla, Suorainniemen etelärannalla olevan Pikoniemen länsipäässä muinaisella rantakalliolla noin 20 m niemen etelärannasta.
Lapinraunio on kooltaan noin 5x7 metriä ja matalahko (alle 0,3 m). Soikeahko röykkiö koostuu yhdestä kivikerroksesta, jossa kivet ovat kooltaan noin 10-25 cm. Keskellä röykkiötä kasvaa mänty. |
| metsakeskus.1000006696 |
536 |
Siukolanjärvi 2 |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
301769.53400000 |
6811381.60800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006696 |
Kohde sijaitsee pienen Siukolanjärven pohjoisrannalla, jossa ovat sijainneet 1750-luvulla perustetun Gränstolpan torpan pellot. Pellot on merkitty vuoden 1773 tiluskarttaan. Nykyisin istutettua kuusimetsää kasvavien entisten peltojen keskellä olevan pienen mäen kaakkoisrinteellä on lähes täysin sammaleen peittämä viljelyröykkiö, joka on kooltaan 5 x 2,5 x 0,7 m. Toinen röykkiö sijaitsee vanhan pellon pohjoisreunalla (p = 6814280, i = 3301850). Sen koko on 5 x 3 x 0,4 m. |
| metsakeskus.1000006697 |
536 |
Tottijärven kartano |
10002 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
304188.56200000 |
6812471.19100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006697 |
Vesilahden Laukon sivukartanona ollut Tottijärvi mainitaan ensimmäisen kerran lähteissä 1416. Kartano on sijainnut Tottijärveen kaakosta pistävän laajan niemen keskellä. Vuoden 1773 tiluskartan mukaan kartanon tontilla oli useita rakennuksia. Tulipalossa 18.1.1919 (toisen lähteen mukaan keväällä 1918) tuhoutuneen kartanon päärakennus ja pihapiiri sijaitsivat Kartanomäen laella. Paikalla on säilynyt useita rakennuksenpohjia/kivijalkoja, uunin ja 2 kellarin jäännökset sekä kiviröykkiö.
Vuoden 2022 sähkömaakaapeloinnin tarkkuusinventoinnissa ei linjalle kaivetuista koekuopista havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.1000006697 |
536 |
Tottijärven kartano |
10002 |
12001 |
13003 |
11010 |
27000 |
304188.56200000 |
6812471.19100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006697 |
Vesilahden Laukon sivukartanona ollut Tottijärvi mainitaan ensimmäisen kerran lähteissä 1416. Kartano on sijainnut Tottijärveen kaakosta pistävän laajan niemen keskellä. Vuoden 1773 tiluskartan mukaan kartanon tontilla oli useita rakennuksia. Tulipalossa 18.1.1919 (toisen lähteen mukaan keväällä 1918) tuhoutuneen kartanon päärakennus ja pihapiiri sijaitsivat Kartanomäen laella. Paikalla on säilynyt useita rakennuksenpohjia/kivijalkoja, uunin ja 2 kellarin jäännökset sekä kiviröykkiö.
Vuoden 2022 sähkömaakaapeloinnin tarkkuusinventoinnissa ei linjalle kaivetuista koekuopista havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.1000006698 |
536 |
Pajulahdentie |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
305727.93900000 |
6812921.01000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006698 |
Tottijärven kirkolta Pajulahteen vievän tien pohjoispuolella on hyvin säilynyt Tottijärven alueen torpparitalouden ja maanviljelyn historiaan liittyvä 48 m pitkä kiviaita vanhan metsittyneen pellon ja kivikkosen moreenimäen rajalla. Aidan länsi- ja keskiosat ovat huolellisesti ladottuja, aidan itäosa on matalampi ja epäsäännöllisempi. |
| metsakeskus.1000006699 |
536 |
Vapaluoto |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
310521.00000000 |
6812332.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006699 |
Vapaluodon torppa perustettiin 1650-luvulla. Kuninkaan kartaston perusteella paikannettu torpan paikka on Vapalon saaren lounaisosassa, pellon pohjoispuolella. 1880-luvun loppupuolella torpan mainitaan sijainneen saaren rannalla, mahdollisesti nykyisen Vapaluodon talon paikalla. |
| metsakeskus.1000006700 |
536 |
Kotaniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
305508.06300000 |
6805793.87200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006700 |
Tuulosjärven kaakkoisrannalla sijaitsevan Kotaniemen korkeimmalla kohdalla on 3,0 x 2,5 x 0,4 m kokoinen reunakehällinen kiviröykkiö. Röykkiön keskellä on 0,7 m korkuinen pystykivi. Kyseessä voi olla rajamerkki, sillä Kotaniemi sijaitsee Nokian ja Vesilahden rajalla. Sijaintinsa puolesta röykkiö muistuttaa lapinraunioita. Röykkiöstä 15 metriä kaakkkoon on kaarenmuotoinen kiviaitamainen rakenne. Pituutta rakenteella on 20 metriä, leveyttä 1-1,5 metriä ja korkeutta hieman yli puoli metriä. |
| metsakeskus.1000006700 |
536 |
Kotaniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
305508.06300000 |
6805793.87200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006700 |
Tuulosjärven kaakkoisrannalla sijaitsevan Kotaniemen korkeimmalla kohdalla on 3,0 x 2,5 x 0,4 m kokoinen reunakehällinen kiviröykkiö. Röykkiön keskellä on 0,7 m korkuinen pystykivi. Kyseessä voi olla rajamerkki, sillä Kotaniemi sijaitsee Nokian ja Vesilahden rajalla. Sijaintinsa puolesta röykkiö muistuttaa lapinraunioita. Röykkiöstä 15 metriä kaakkkoon on kaarenmuotoinen kiviaitamainen rakenne. Pituutta rakenteella on 20 metriä, leveyttä 1-1,5 metriä ja korkeutta hieman yli puoli metriä. |
| metsakeskus.1000006700 |
536 |
Kotaniemi |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
305508.06300000 |
6805793.87200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006700 |
Tuulosjärven kaakkoisrannalla sijaitsevan Kotaniemen korkeimmalla kohdalla on 3,0 x 2,5 x 0,4 m kokoinen reunakehällinen kiviröykkiö. Röykkiön keskellä on 0,7 m korkuinen pystykivi. Kyseessä voi olla rajamerkki, sillä Kotaniemi sijaitsee Nokian ja Vesilahden rajalla. Sijaintinsa puolesta röykkiö muistuttaa lapinraunioita. Röykkiöstä 15 metriä kaakkkoon on kaarenmuotoinen kiviaitamainen rakenne. Pituutta rakenteella on 20 metriä, leveyttä 1-1,5 metriä ja korkeutta hieman yli puoli metriä. |
| metsakeskus.1000006700 |
536 |
Kotaniemi |
10002 |
12004 |
13045 |
11004 |
27000 |
305508.06300000 |
6805793.87200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006700 |
Tuulosjärven kaakkoisrannalla sijaitsevan Kotaniemen korkeimmalla kohdalla on 3,0 x 2,5 x 0,4 m kokoinen reunakehällinen kiviröykkiö. Röykkiön keskellä on 0,7 m korkuinen pystykivi. Kyseessä voi olla rajamerkki, sillä Kotaniemi sijaitsee Nokian ja Vesilahden rajalla. Sijaintinsa puolesta röykkiö muistuttaa lapinraunioita. Röykkiöstä 15 metriä kaakkkoon on kaarenmuotoinen kiviaitamainen rakenne. Pituutta rakenteella on 20 metriä, leveyttä 1-1,5 metriä ja korkeutta hieman yli puoli metriä. |
| metsakeskus.1000006701 |
536 |
Pärrä |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
308596.81300000 |
6806883.44700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006701 |
Ennen 1740-lukua perustetun Pärrän rälssitorpan paikka sijaitsee pienellä heinää kasvavalla mäkitasanteella Joenpohjan kylässä Vassijoen varrella. Alueella on mahdollinen rakennuksen kivijalka ja kivikumpu. |
| metsakeskus.1000006702 |
536 |
Tohka |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
308546.83100000 |
6806748.51000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006702 |
Ennen 1740-lukua perustetun Tohkan rälssitorpan paikka sijaitsee istuttua koivua ja heinää kasvavalla kivikkoisella peltosaarekkeella Joenpohjan kylässä Vassinjoen eteläpuolella. Peltosaarekkeella on kaksi kivikasaa, jotka voivat liittyä torpan rakennuksiin. |
| metsakeskus.1000006703 |
536 |
Pitkäniemen hautausmaa |
10007 |
12002 |
13021 |
11006 |
27009 |
317383.22100000 |
6821637.56500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006703 |
Pitkäniemen keskuslaitos perustettiin 1900-luvun alussa Pyhäjärven niemeen. Sairaalaan kuului sen pohjoispuoliselle harjulle perustettu hautausmaa, joka ei enää ole käytössä. |
| metsakeskus.1000006704 |
536 |
Tuhkuri |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
308411.89200000 |
6806378.65400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006704 |
Tuhkuriojan torppa perustettiin 1650-luvulla. Vuoden 1773 tiluskarttaan numerolla 16 merkitty Tuhkurin rälssitorpan (Tuhkuri frälse torp) paikka sijaitsee pellolla, pienellä tasanteella, Vassinjokeen laskevan Sakkoonojan itäpuolella, ojan ja tien välissä. Pellosta on pintapoiminnassa löydetty lasitettua punasavikeramiikkaa, tiiltä, fajanssia, posliinia, ikkuna- ja pullolasia sekä palanutta luuta. |
| metsakeskus.1000006705 |
536 |
Skratari |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
308166.99200000 |
6806308.68500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006705 |
Kraatarin tai Skraatarin nimellä esiintyvä torppa on perustettu 1660-luvulla. Vuoden 1773 tiluskarttaan numerolla 18 merkitty "Skratari frälse torp" sijaitsee laajan peltoaukean keskellä kohoavan pienen mäen laella Vassinjoen lounaispuolella Joenpohjan kylässä. Peltopoiminnassa pellosta löytyi mm. rautaveitsi, punasavikeramiikkaa, fajanssia, posliinia, ikkuna- ja pullolasia, piitä, tiiltä sekä palamatonta luuta. |
| metsakeskus.1000006706 |
536 |
Kallaskoski 1 |
10002 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
308226.97100000 |
6805683.93300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006706 |
Joenpohjan kylässä, Hahlonvuoren itäpuolella virtaavassa Vassinjokeen laskevassa ojassa on pienen kosken alapuolella keinotekoinen saari, jolle on vuoden 1773 tiluskartassa merkitty vesimylly. |
| metsakeskus.1000006707 |
536 |
Kallaskoski 2 |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
308157.00100000 |
6805573.97200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006707 |
Joenpohjan kylässä, Hahlonvuoren kaakkoispuolella virtaavassa Vassinjokeen laskevassa ojassa on noin 20 x 5 metrin kokoinen saari, jossa Kallaskosken toinen vuoden 1773 tiluskarttaan merkityistä vesimyllyistä on sijainnut. Saaren kohdalta kivikkoisissa uomissa on puurakenteiden jäänteitä. Toinen myllynkivistä on siirretty Kallaan talon pihaan, toinen Pakinan talon viereen. |
| metsakeskus.1000006708 |
536 |
Lanantorppa |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
300799.94300000 |
6808222.88000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006708 |
Vuoden 1773 tiluskarttaan merkitty Lanan torppa sijaitsee Lanajoen länsipuolella, Lanan talosta noin 220 metriä etelälounaaseen, vanhan peltotien varrella peltosaarekkeella. |
| metsakeskus.1000006709 |
536 |
Svanbäck |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
304928.27600000 |
6809707.30200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006709 |
Vuonna 1759 perustetun ja vuoden 1773 tiluskarttaan numerolla 39 merkityn torpan "Svanbäck dagswärckstorp" paikka sijaitsee Pyhäjärven Maivaselkään laskevan Joutsjoen itärannalla olevalla pienellä niemellä, joka on nykyisin peltona. Peltopoiminnassa paikalta löytyi punasavikeramiikkaa, pullolasia, liitupiipun katkelmia, piitä, palanutta luuta ja tiiltä. |
| metsakeskus.1000006710 |
536 |
Österbacka |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
304898.27900000 |
6812501.17900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006710 |
Vuonna 1757 perustetun ja vuoden 1773 tiluskarttaan numerolla 34 merkityn torpan "Österbacka dagswärckstorp" paikka sijaitsee Tottijärven kirkonmäen juurella olevalla pellolla. Torpan paikasta 160 m eteläkaakkoon sijaitsevassa kivikkoisessa metsäsaarekkeessa on rakennuksen nurkkakivet ja lahonnut alin hirsikerta niiden päällä. |
| metsakeskus.1000006711 |
536 |
Tottijärvi Luikko |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
303898.66700000 |
6813670.70200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006711 |
Vuoden 1773 tiluskarttaan numerolla 14 merkitty "Luiko frälse torp" sijaitsee Tottijärven pohjoisrannalla, Luikon tilan lounaispuolella, pellolla. Samalla lounaaseen ja länteen viettävällä rinteellä on Luikon kivikautinen asuinpaikka. Luikon torppa mainitaan asiakirjoissa 1610-luvulta lähtien. Inventoinnissa 2003 paikalta löytyi punasavikeramiikkaa, kuonaa, ikkuna- ja pullolasia sekä tiiltä. |
| metsakeskus.1000006712 |
790 |
Selkeen kartano |
10002 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
285765.89500000 |
6826515.45900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006712 |
Ensimmäinen maininta Selkeen kylästä on v. 1450. Kylä on varhaiskeskiaikainen. Vuonna 1540 kylässä oli 19 taloa, 1571 taloja 15 ja 1644 taloja 12. Koko kylä on vähitellen 1600-luvulla yhdistetty säteriksi, josta reduktiossa tuli everstin palkkatila. Vuonna 1613 perustetun kartanon päärakennus ja piharakennukset ovat vuosien 1759 ja 1791 karttojen mukaan sijainneet Selkeentien länsipuolella. Isojakokartalla 1791 talot hajaantuneet laajalle alueelle torppina.
Kaikkiaan 16 torppaa ja kartanon tontti A. Se sijaitsee ilmeisesti alkuperäisellä kylätontilla. Isojakokartalla 1791 kartanon tonttia a ja a2 tien molemmin puolin. Tontti A, tien länsipuolella on autio. Itäpuolella olevan tontin a kohdalla on navetta. V. 1862 kartalla kartanon päärakennus on tien ja navetan itäpuolella, nykyisellä sijallaan. Isojakokartalla 1791 18 torppaa.
Nykyisin kartanon tontin alue on pääosin niittyä ja joutomaata, jossa kivikeskittymiä ja kuopanteita. Alueen NW-osassa, ok-talon pihapiirin laidalla on kanalintujen häkkejä. VARK-inventoinnissa mj-alueen SE-osassa, melko lähellä tietä, on havaittu yksi matala kiven- ja maansekainen röykkiö, mahdollisesti tulisijan raunio. |
| metsakeskus.1000006712 |
790 |
Selkeen kartano |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
285765.89500000 |
6826515.45900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006712 |
Ensimmäinen maininta Selkeen kylästä on v. 1450. Kylä on varhaiskeskiaikainen. Vuonna 1540 kylässä oli 19 taloa, 1571 taloja 15 ja 1644 taloja 12. Koko kylä on vähitellen 1600-luvulla yhdistetty säteriksi, josta reduktiossa tuli everstin palkkatila. Vuonna 1613 perustetun kartanon päärakennus ja piharakennukset ovat vuosien 1759 ja 1791 karttojen mukaan sijainneet Selkeentien länsipuolella. Isojakokartalla 1791 talot hajaantuneet laajalle alueelle torppina.
Kaikkiaan 16 torppaa ja kartanon tontti A. Se sijaitsee ilmeisesti alkuperäisellä kylätontilla. Isojakokartalla 1791 kartanon tonttia a ja a2 tien molemmin puolin. Tontti A, tien länsipuolella on autio. Itäpuolella olevan tontin a kohdalla on navetta. V. 1862 kartalla kartanon päärakennus on tien ja navetan itäpuolella, nykyisellä sijallaan. Isojakokartalla 1791 18 torppaa.
Nykyisin kartanon tontin alue on pääosin niittyä ja joutomaata, jossa kivikeskittymiä ja kuopanteita. Alueen NW-osassa, ok-talon pihapiirin laidalla on kanalintujen häkkejä. VARK-inventoinnissa mj-alueen SE-osassa, melko lähellä tietä, on havaittu yksi matala kiven- ja maansekainen röykkiö, mahdollisesti tulisijan raunio. |
| metsakeskus.1000006713 |
790 |
Myllyoja |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
285624.00000000 |
6826271.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006713 |
Selkeen mylly mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1509. Myllyn paikka on vuosien 1759 ja 1791 karttojen perusteella Myllyojalla, Selkeentien länsipuolella sijaitsevan syvän notkon pohjalla. Ojan uomassa on hirsistä tehty rakenne ja puisia paalurakenteita. Saaren pohjoispuolella on kivijalan jäänteet. |
| metsakeskus.1000006714 |
790 |
Hangaslahti |
10002 |
12011 |
13116 |
11006 |
27009 |
294922.23000000 |
6823766.60600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006714 |
Tupurlanjärven itärannalla Ryömälän kylässä on kolme soikeaa ampumahautaa tai poteroa rivissä noin kahden metrin päässä toisistaan. Ne ovat todennäköisesti sisällissodan aikaisia, melko hyvin säilyneitä taisteluvarustuksia lähes alkuperäisessä miljöössä. Hautojen pituus on 2 - 2,5 m ja leveys 1 - 1,5 m ja syvyys 0,5 - 0,7 m. |
| metsakeskus.1000006715 |
562 |
Hietalahti (Hietalahti) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
370692.76900000 |
6826273.94200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006715 |
Suomen asutus 1560-luvulla kyläluettelon mukaan (s. 110) Kangasalan Hietalahdessa on ollut kolmen talon kylä. Kylätontti sijaitsee Längelmäveden Enonselän itärannalla Hietalahden kylässä peltojen ympäröimällä heinittyneellä joutomaa-alueella Jullisen ja Riekkosen tilojen välissä. Alueella olevat kumpareet voivat liittyä paikalla olleisiin rakennuksiin. Kylätontille johtanut tie on yhä näkyvissä mäelle johtavana urana.
Vuoden 2009 tutkimusten perusteella, jotka liittyivät tien parantamiseen oletetun kylätontin kohdalla, tien länsipuolen heinittyneellä palstalla oli isohkon uunin jäännökset ja kivijalan rakenteita. Vanhojen karttojen ja 1900-luvun alussa otettujen valokuvien perusteella vanhempia kylän rakennusten paikkoja
voitiin selvittää. Voidaan myös olettaa, että kylän asuinrakennukset olisi rakennettu hiekkaisemmalle mäenrinteelle eikä kosteammalle hiesumaalle. Tutkimusten perusteella keskiaikainen kylätontti olisi sijainnut ylempänä mäenrinteessä, jossa oli kivipenkereitä ja muita nuorempia rakenteita. Kylätien itäpuolisen pellon pohjoisreunasta löytyi aikaisemmin tuntematon kuoppa-alue.
Kartoituksen yhteydessä löydettiin pellon pohjoisreunasta muutamia kvartsi-iskoksia, jonka perusteella saatiin paikannettua myös kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000006716 |
562 |
Leväslahti (Leualax/Lieveslaksi) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
372971.81100000 |
6834960.45700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006716 |
Leväslahden kylä on sijainnut Längelmäveden Koljonselän Mustansuunlahden rannalla mäen harjanteella. Peltojen ympäröimällä mäellä on säilynyt rakennusten kivijalkoja.
Kylä mainitaan maakirjoissa vuodesta 1543 lähtien, jolloin siihen kuului neljä taloa. |
| metsakeskus.1000006717 |
562 |
Kovasinmäki |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
375231.90400000 |
6835111.40100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006717 |
Louhos sijaitsee Koljonkannan kylässä, Leväslahdelta Orivedelle menevän tien vieressä, metsässä.
Metsäisellä mäellä on useita liuskekivilouhoksia ja louhoskivikasoja. Louhokset ovat noin 2 - 3 m leveitä ja 2 - 3 m syviä. Niiden pituus vaihtelee muutamasta metristä muutamaan kymmeneen metriin. Ympärillä on jätekivikasoja. Vanhimmista louhoksista on tietoja 1700-luvulta |
| metsakeskus.1000006718 |
562 |
Karvaanmaanlahti |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
368431.67600000 |
6827419.46300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006718 |
Karvaanmaanlahden koillisrannalla kalliopohjalla on halkaisijaltaan noin 8 metrinen ja noin 1,5 metriä korkea sälpäkivikasa. Raunio on pyöreä ja säännöllinen. Kyseessä lienee kivenlouhinnassa syntynyt louhoskivikasa. |
| metsakeskus.1000006719 |
562 |
Niemenmäki |
10001 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
363682.52800000 |
6838976.80100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006719 |
Oriselän Pallaanlahden kaakkoispuolella Lyytikkälän kylässä Koivulan tilan eteläpuolella jyrkässä rinteesä on kaksi kuoppaa. |
| metsakeskus.1000006720 |
562 |
Laasola (Lasoila/Laasoila) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
367452.00900000 |
6840841.06500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006720 |
Anders Strengin vuoden 1634 kartassa Laasolan neljä taloa sijaitsivat Laasolammin pohjois- ja koillispuolella Längelmäveteen laskevan Laasojärven länsirannalla. Kartassa Laasojärvi on nimellä Längelmä lacus ja Laasolammi nimellä Korttejervis Sjö. Kortejärvi sijaitsee kuitenkin Laasolammista noin kilometri länteen. Suomen asutuksen 1560 kyläluettelon mukaan (s. 110) Laasolassa oli niin ikään neljä taloa. Laasolan kylätontti on nykyisin autioitunut ja se on osittain peltona. Vuoden 2003 inventoinnissa läntiseltä tonttimaalta löydettiin hiilensekaista maata ja palanutta savea, idempänä olevalta tonttimaalta todettiin mm. kiviröykkiö. |
| metsakeskus.1000006721 |
581 |
Matomäki |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
285315.83100000 |
6883492.56900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006721 |
Kallioisella ja louhikkoisella Matomäellä on matala kivilatomus, josta 50 m etelään olevassa muinaisessa rantakivikossa on kuoppa. |
| metsakeskus.1000006722 |
581 |
Teininniemi |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
295621.64300000 |
6894338.25900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006722 |
Linnajärven pohjoisosassa sijaitsevassa Teininniemessä on yhdeksän kaskirauniota, maakuoppia (mahdollisia nauriskuoppia) sekä rakennuksen pohja. |
| metsakeskus.1000006722 |
581 |
Teininniemi |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
295621.64300000 |
6894338.25900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006722 |
Linnajärven pohjoisosassa sijaitsevassa Teininniemessä on yhdeksän kaskirauniota, maakuoppia (mahdollisia nauriskuoppia) sekä rakennuksen pohja. |
| metsakeskus.1000006722 |
581 |
Teininniemi |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
295621.64300000 |
6894338.25900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006722 |
Linnajärven pohjoisosassa sijaitsevassa Teininniemessä on yhdeksän kaskirauniota, maakuoppia (mahdollisia nauriskuoppia) sekä rakennuksen pohja. |
| metsakeskus.1000006724 |
702 |
Muroleenkoski 2 |
10002 |
12011 |
13107 |
11006 |
27000 |
337919.78500000 |
6861491.64100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006724 |
Linnoitusalue sijaitsee Muroleenkosken itä- ja kaakkoispuolella. Alueen laajuus on noin 500 x 300 m. Taisteluhaudat ovat linnoitusalueen pohjoisosassa pellon itälaidassa sekä linnoitusalueen eteläosassa metsässä. Taisteluhautojen syvyys on 0,4 - 1,5 m ja niiden leveys vaihtelee puolesta metristä kahteen metriin. Taistelukaivantojen yhteispituus on noin 600 m. Tuliasemien lisäksi alueella havaittiin neljän suojahuoneen tai korsun jäännökset (ks. erilliskohteet). |
| metsakeskus.1000006725 |
702 |
Kauttu |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
348900.32100000 |
6873406.89700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006725 |
Kautun talo on sijainnut Ruoveden Pöytäselkään työntyvällä niemellä. Talo on perustettu aikavälillä 1547-1561 ja talo on ollut samalla paikalla vielä 1790-luvulla. Nykyisin alue on peltona Ylä-Kautun ja Ala-Kautun tilojen välissä. Koekuopitus paljasti vuonna 2003 kyntökerroksen alta vanhan talon paikalta vahvasti hiilensekaisen kerroksen, minkä lisäksi kyntökerroksesta löytyi mm. piin paloja, liitupiipun kappaleita, palanutta savea ja kangassinetin kappale. |
| metsakeskus.1000006725 |
702 |
Kauttu |
10002 |
12001 |
13013 |
11004 |
27000 |
348900.32100000 |
6873406.89700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006725 |
Kautun talo on sijainnut Ruoveden Pöytäselkään työntyvällä niemellä. Talo on perustettu aikavälillä 1547-1561 ja talo on ollut samalla paikalla vielä 1790-luvulla. Nykyisin alue on peltona Ylä-Kautun ja Ala-Kautun tilojen välissä. Koekuopitus paljasti vuonna 2003 kyntökerroksen alta vanhan talon paikalta vahvasti hiilensekaisen kerroksen, minkä lisäksi kyntökerroksesta löytyi mm. piin paloja, liitupiipun kappaleita, palanutta savea ja kangassinetin kappale. |
| metsakeskus.1000006726 |
734 |
Orijärven kaivos |
10002 |
12012 |
13123 |
11006 |
27007 |
308339.51900000 |
6681946.66000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006726 |
Suomen historiallisista kuparikaivoksista merkittävin on Kiskon Orijärvi. Vuonna 1757 perustetun kaivoksen ja sen malmin jalostusketjun (Kisko, Kärkelä, Koski, Antskog, Fiskars) huippukautta olivat 1790-1830 -luvut. Kokonaisuus työllisti enemmän työväestöä kuin mikään muu silloinen teollisuushanke. Enimmillään kaivosalueella työskenteli 120-150 henkeä. Ruukkivaiheen jälkeen Orijärveä uudistettiin kupari- ja sinkkikaivoksena 1900-luvun alussa amerikkalais-suomalaisessa ja ruotsalaisessa omistuksessa. Orijärven kaivoksesta on louhittu malmia (kuparia, sinkkiä, lyijyä, kultaa ja hopeaa) kaikkiaan noin 1 200 000 tonnia. Malmioiltaan hyödynnetty kuparikaivos lakkautettiin Outokumpu Oy toimesta vuosina 1945-1956.
Orijärven historiallinen kaivosalue koostuu kaivoksen toimintavuosina 1757-1956 kerrostuneesta ympäristöstä kaivoskuiluineen, avolouhoksineen, jätekivikasoineen, rakennuksineen, teineen, erilaisine rakennelmineen, raunioineen ja maastopiirteineen. Veden täyttämä avolouhos, jonka alle vanhoja kaivostiloja suuaukkoineen sijoittuu, vastaa pääpiirteissään maanpäällisten louhosten laajuutta 1820-luvulla. Kokonaisuus on kaivoshistoriallinen nähtävyys ja maisemallisesti erittäin vaikuttava.
Vedellä täyttyneen louhoksen koillispuolisella mäenkumpareella on jäljellä ensimmäisen porttitalon kivijalkaa, jonka sisäpuolella kaksi uuninperustusta ja sekä kiviseinäinen kellari. Myös vuonna 1839 rakennetun, yhä pystyssä olevan ruutikellarin takana on vanhempi kellarinraunio. Kaivoksen maanalaisista kuiluista ja käytävistä on olemassa runsaasti historiallista karttamateriaalia. Pääosa sivukivi/varppikivikasoista avolouhoksen ympärillä ja pääteiden varsilla. Vuonna 1911 rakennettu ja 1950-luvulla purettu rikastamo oli ensimmäinen vaahdotustekniikkaan perustunut laitos Suomessa.
Alueen koillis-, lounais- ja eteläosassa on kaivoksen toimintaan liittyviä rakenteita ja raunioita, kuten asuinrakennusten ja karjasuojien kivijalkoja, kellareita ja kiviaitaa.
Kohteen rajaus on tehty 1860-luvun kartan, tarkastushavaintojen sekä ilmakuvan perusteella. |
| metsakeskus.1000006726 |
734 |
Orijärven kaivos |
10002 |
12012 |
13123 |
11006 |
27008 |
308339.51900000 |
6681946.66000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006726 |
Suomen historiallisista kuparikaivoksista merkittävin on Kiskon Orijärvi. Vuonna 1757 perustetun kaivoksen ja sen malmin jalostusketjun (Kisko, Kärkelä, Koski, Antskog, Fiskars) huippukautta olivat 1790-1830 -luvut. Kokonaisuus työllisti enemmän työväestöä kuin mikään muu silloinen teollisuushanke. Enimmillään kaivosalueella työskenteli 120-150 henkeä. Ruukkivaiheen jälkeen Orijärveä uudistettiin kupari- ja sinkkikaivoksena 1900-luvun alussa amerikkalais-suomalaisessa ja ruotsalaisessa omistuksessa. Orijärven kaivoksesta on louhittu malmia (kuparia, sinkkiä, lyijyä, kultaa ja hopeaa) kaikkiaan noin 1 200 000 tonnia. Malmioiltaan hyödynnetty kuparikaivos lakkautettiin Outokumpu Oy toimesta vuosina 1945-1956.
Orijärven historiallinen kaivosalue koostuu kaivoksen toimintavuosina 1757-1956 kerrostuneesta ympäristöstä kaivoskuiluineen, avolouhoksineen, jätekivikasoineen, rakennuksineen, teineen, erilaisine rakennelmineen, raunioineen ja maastopiirteineen. Veden täyttämä avolouhos, jonka alle vanhoja kaivostiloja suuaukkoineen sijoittuu, vastaa pääpiirteissään maanpäällisten louhosten laajuutta 1820-luvulla. Kokonaisuus on kaivoshistoriallinen nähtävyys ja maisemallisesti erittäin vaikuttava.
Vedellä täyttyneen louhoksen koillispuolisella mäenkumpareella on jäljellä ensimmäisen porttitalon kivijalkaa, jonka sisäpuolella kaksi uuninperustusta ja sekä kiviseinäinen kellari. Myös vuonna 1839 rakennetun, yhä pystyssä olevan ruutikellarin takana on vanhempi kellarinraunio. Kaivoksen maanalaisista kuiluista ja käytävistä on olemassa runsaasti historiallista karttamateriaalia. Pääosa sivukivi/varppikivikasoista avolouhoksen ympärillä ja pääteiden varsilla. Vuonna 1911 rakennettu ja 1950-luvulla purettu rikastamo oli ensimmäinen vaahdotustekniikkaan perustunut laitos Suomessa.
Alueen koillis-, lounais- ja eteläosassa on kaivoksen toimintaan liittyviä rakenteita ja raunioita, kuten asuinrakennusten ja karjasuojien kivijalkoja, kellareita ja kiviaitaa.
Kohteen rajaus on tehty 1860-luvun kartan, tarkastushavaintojen sekä ilmakuvan perusteella. |
| metsakeskus.1000006726 |
734 |
Orijärven kaivos |
10002 |
12012 |
13123 |
11006 |
27009 |
308339.51900000 |
6681946.66000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006726 |
Suomen historiallisista kuparikaivoksista merkittävin on Kiskon Orijärvi. Vuonna 1757 perustetun kaivoksen ja sen malmin jalostusketjun (Kisko, Kärkelä, Koski, Antskog, Fiskars) huippukautta olivat 1790-1830 -luvut. Kokonaisuus työllisti enemmän työväestöä kuin mikään muu silloinen teollisuushanke. Enimmillään kaivosalueella työskenteli 120-150 henkeä. Ruukkivaiheen jälkeen Orijärveä uudistettiin kupari- ja sinkkikaivoksena 1900-luvun alussa amerikkalais-suomalaisessa ja ruotsalaisessa omistuksessa. Orijärven kaivoksesta on louhittu malmia (kuparia, sinkkiä, lyijyä, kultaa ja hopeaa) kaikkiaan noin 1 200 000 tonnia. Malmioiltaan hyödynnetty kuparikaivos lakkautettiin Outokumpu Oy toimesta vuosina 1945-1956.
Orijärven historiallinen kaivosalue koostuu kaivoksen toimintavuosina 1757-1956 kerrostuneesta ympäristöstä kaivoskuiluineen, avolouhoksineen, jätekivikasoineen, rakennuksineen, teineen, erilaisine rakennelmineen, raunioineen ja maastopiirteineen. Veden täyttämä avolouhos, jonka alle vanhoja kaivostiloja suuaukkoineen sijoittuu, vastaa pääpiirteissään maanpäällisten louhosten laajuutta 1820-luvulla. Kokonaisuus on kaivoshistoriallinen nähtävyys ja maisemallisesti erittäin vaikuttava.
Vedellä täyttyneen louhoksen koillispuolisella mäenkumpareella on jäljellä ensimmäisen porttitalon kivijalkaa, jonka sisäpuolella kaksi uuninperustusta ja sekä kiviseinäinen kellari. Myös vuonna 1839 rakennetun, yhä pystyssä olevan ruutikellarin takana on vanhempi kellarinraunio. Kaivoksen maanalaisista kuiluista ja käytävistä on olemassa runsaasti historiallista karttamateriaalia. Pääosa sivukivi/varppikivikasoista avolouhoksen ympärillä ja pääteiden varsilla. Vuonna 1911 rakennettu ja 1950-luvulla purettu rikastamo oli ensimmäinen vaahdotustekniikkaan perustunut laitos Suomessa.
Alueen koillis-, lounais- ja eteläosassa on kaivoksen toimintaan liittyviä rakenteita ja raunioita, kuten asuinrakennusten ja karjasuojien kivijalkoja, kellareita ja kiviaitaa.
Kohteen rajaus on tehty 1860-luvun kartan, tarkastushavaintojen sekä ilmakuvan perusteella. |
| metsakeskus.1000006727 |
702 |
Ruhala 2 |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27000 |
348370.54000000 |
6872017.45500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006727 |
Ruhalanselän itärannalla ja Kautun kanavan eteläpuolella on osittain maantien tuhoama, mutta inventointien 2003 ja 2012 perusteella muutoin hyvin säilynyt taisteluhautakokonaisuus. |
| metsakeskus.1000006728 |
702 |
Kivivuori E |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
348930.26500000 |
6884872.29300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006728 |
Salonsaaren Kivivuori-nimisellä mäellä on halkaisijaltaan noin 12 metrinen tervahauta, joka on pääosin ehjä. |
| metsakeskus.1000006729 |
702 |
Syvinkisalmi |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27000 |
347270.93100000 |
6884942.25400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006729 |
Syvinkisalmen itärannalla, jyrkässä rinteessä on ensimmäisen maailmansodan aikainen juoksuhauta. |
| metsakeskus.1000006730 |
702 |
Syvinkisalmi 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
347210.95400000 |
6885202.14900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006730 |
Syvinkisalmen koillispuolella ja Hopeavuoren länsipuolella on kokonaan ehjä hiilimiilu, jonka koko on 10 x 10 m. |
| metsakeskus.1000006731 |
834 |
Vehkaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
314845.61600000 |
6740117.31700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006731 |
Asuinpaikka sijaitsee kuivuneen Talpianjärven kaakkoisrannalla, Sannannokan ja Vehkaniemenkärjen välisellä hiesupellolla. Löytöalue, laajuudeltaan noin 35 x 25 m, on ympäristöään hieman korkeampi kumpare pellon pohjoislaidan tuntumassa. Lähellä on Sannannokan kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000006732 |
702 |
Kautunharju 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
348330.55300000 |
6873886.70200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006732 |
Kautunharjun itärinteellä, muinaisrantatörmän reunalla on ehjä soikea 5 x 6 m tervahauta. laskuoja on kaivettu törmän reunan läpi alarinteeseen. Hautaa kiertää matala maavalli. |
| metsakeskus.1000006733 |
834 |
Antintalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
315085.51400000 |
6741934.58300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006733 |
Asuinpaikka sijaitsee kuivatun Talpianjärven pohjoispuolella, kyläharjanteen eteläpuolella, Antintalosta 200 m itäkaakkoon hiesusavipellolla, hyvin loivalla kumpareella pellon reunassa, Perolaan johtavan tien eteläpuolella. Paikalta on kvartseja noin 20 x 20 m kokoiselta alueelta.
Paikan säilyneisyyden ja laajuuden määritteleminen vaatii koekaivauksia / tarkkuusinventoinin. |
| metsakeskus.1000006734 |
834 |
Perola 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
315651.28100000 |
6741808.63800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006734 |
Asuinpaikka sijaitsee kuivatun Talpianjärven pohjoispuolella, kyläharjanteen itäpäässä olevan Perolan talon ympärillä. Asuinpaikalla havaittiin kolme löytöaluetta, joista ensimmäinen Perolan talosta 75 m itäkoilliseen. Sieltä löytyi muutama kvartsi-iskos hyvin loivan kumpareen reunalta hiesupellolta. Toinen löytökohta on Perolan talosta 175 m itäkaakkoon ja edellisestä löytökohdasta noin 120 m kaakkoon. Alemmalta pellon kohdalta, kostealta, alavalta pellolta löytyi yksittäinen kvartsi-iskos. Kolmas, runsaslöytöisin alue, sijaitsee Perolan talon etelä- ja kaakkoispuolella, harjanteella olevan talon alapuolella. Pellon reuna kohoaa hieman Sukulan tasangosta, ja löytöjä kerättiin pellon reunasta noin 150 m pituiselta alueelta. Kivikautista asuinpaikkaa voi hyvin olla myös Perolan talouskeskuksen kohdalla. |
| metsakeskus.1000006735 |
834 |
Perola 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
315934.17300000 |
6741909.59200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006735 |
Asuinpaikka sijaitsee kuivatun Talpianjärven pohjoispuolella, kyläharjanteen itäpäässä olevasta Perolan tilasta noin 300 m itäkoilliseen olevalla pellolla. Siellä on toinen, kyläharjannetta huomattavasti matalampi harjanne, jonka eteläreunalta on löytöjä noin 60 x 20 m alueelta hiesupellolta. Lisäksi yksittäinen kvartsi-iskos löytyi harjanteen pohjoispuolelta, em. löytöalueesta noin 60 m pohjoiseen pellolta. Siellä maaperä on sorakiveä/harjusoraa. |
| metsakeskus.1000006736 |
834 |
Poutio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
316357.00400000 |
6740841.02900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006736 |
Asuinpaikka sijaitsee kuivuneiden Talpian- ja Kalliojärvien välisessä laaksossa, Poution peltoalueen länsilaidassa, Syrjälän talosta 510 m itäkaakkoon. Paikalta löytyi kvartsia traktoripolulta ladon vierestä. Maaperä on hiesusavea ja lienee osittain myllääntynyt, mutta paikalla voi olla ehjiäkin kulttuurikerroksia jäljellä, koska suurin osa tästä peltojen keskellä olevasta korkeammasta alueesta ei ainakaan nykyään ole viljelyksessä. Löytöjä havaittiin noin 10 x 5 m alueella. |
| metsakeskus.1000006738 |
834 |
Knaapi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
317029.72800000 |
6741631.71500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006738 |
Asuinpaikka sijaitsee kuivuneen Kalliojärven luoteisrannalla, Kalliojärven vanhalle rannalle ulottuvalla savipellolla, Knaapin talosta 140 m itään. Löytöalue on pienen metsäkaistaleen eteläpuolella. Löytöjä on paikalla havaittu noin 20 x 20 m kokoisella alueella. Asuinpaikka saattaa jatkua metsäalueella etelässä ja myös pienellä pohjoisen puolen metsäkaistaleella. |
| metsakeskus.1000006739 |
834 |
Knaapi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
317258.63700000 |
6741811.64500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006739 |
Asuinpaikka sijaitsee kuivuneen Kalliojärven luoteisrannalla, Knaapin talosta 300 - 550 m itäkoilliseen olevalla savipellolla, vanhalla järven rannalla. Asuinpaikalla on kolme löytöaluetta omilla peltokumpareilla. Läntisin sijaitsee Knaapin talosta 300 m itäkoilliseen, peltokumpareen länsilaidalla ja kumpareen laella. Täällä löytöjä havaittiin noin 25 x 25 m alueella. Keskimmäinen löytöalue sijaitsee Knaapin talosta 380 m itäkoilliseen, jälleen kumpareen länsilaidalla. Siellä on kvartsilöytöjä noin 15 x 15 m alueella. Itäisin löytöalue sijaitsee Knaapin talosta 520 m itäkoilliseen olevan kumpareen etelä- ja länsilaidalla. Siellä on löytöjä noin 40 x 25 m alueella. Tuosta löytöalueesta itään vanhalla Kalliojärven rannalla on omakotitaloja, joiden pihoille asuinpaikka saattaa hyvinkin jatkua. |
| metsakeskus.1000006740 |
834 |
Peltola 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
318850.01000000 |
6740391.21900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006740 |
Asuinpaikka sijaitsee kuivuneen Kalliojärven etelärannalla, Peltolan talon pohjoispuolella ja Vähäsuon länsipuolella olevalla hiesupellolla, Peltolan talosta 50 - 125 m pohjoiseen. Pellon halki kulkevan tien itäpuolelta on löytynyt muutamia kvartseja: a) lähes pellon kulmasta, Peltolan talosta 50 m koilliseen ja b) tien reunasta pellolta, Peltolan talosta 110 - 125 m pohjoiseen. Löydöt ovat hiesupellolla aivan turpeisen pellon rajamailla. Kalliojärvi on turpeesta päätellen muinoin ulottunut tänne saakka, ja suo on noussut ylemmäs. |
| metsakeskus.1000006741 |
834 |
Valkeeniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
318847.99900000 |
6741685.70400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006741 |
Asuinpaikka sijaitsee kuivuneen Kalliojärven itärannalla, miltei ainoalla järven vanhalla rannalla olevalla metsäalueella, Yrjölän talosta länteen. Alue on sekametsää.
Paikalta on tehty löytöjä kahdesta koekuopasta, jotka sijaitsivat muutama metri vanhan rantatörmän reunasta. Molemmista noin 20 m etäisyydelle toisistaan tehdystä koekuopasta löytyi tummanruskeasta likamaasta saviastianpaloja, kvartsia ja palanutta luuta. Maaperä on muutoin paikalla hietaa, mutta asuinpaikan kohta näyttäisi olevan hietamoreenia. Asuinpaikka oli täysin eheässä ympäristössä vuonna 2006.
Keväällä 2007 tehdyssä metsänhoitotoimenpiteisiin liittyvässä tarkastuksessa paikalta havaittiin lisäksi kaksi kiviröykkiötä. Muinaisella rantatasanteella on ilmeisesti ollut pieni pelto tai niitty, jolta kivet on raivattu. Röykkiöt liittynevät siis historiallisen ajan maankäyttöön, mutta koska lähistöltä on tiedossa myös rautakautisen toiminnan merkkejä, ei röykkiöiden esihistoriallisuutta voi täysin pois sulkea. |
| metsakeskus.1000006741 |
834 |
Valkeeniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
318847.99900000 |
6741685.70400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006741 |
Asuinpaikka sijaitsee kuivuneen Kalliojärven itärannalla, miltei ainoalla järven vanhalla rannalla olevalla metsäalueella, Yrjölän talosta länteen. Alue on sekametsää.
Paikalta on tehty löytöjä kahdesta koekuopasta, jotka sijaitsivat muutama metri vanhan rantatörmän reunasta. Molemmista noin 20 m etäisyydelle toisistaan tehdystä koekuopasta löytyi tummanruskeasta likamaasta saviastianpaloja, kvartsia ja palanutta luuta. Maaperä on muutoin paikalla hietaa, mutta asuinpaikan kohta näyttäisi olevan hietamoreenia. Asuinpaikka oli täysin eheässä ympäristössä vuonna 2006.
Keväällä 2007 tehdyssä metsänhoitotoimenpiteisiin liittyvässä tarkastuksessa paikalta havaittiin lisäksi kaksi kiviröykkiötä. Muinaisella rantatasanteella on ilmeisesti ollut pieni pelto tai niitty, jolta kivet on raivattu. Röykkiöt liittynevät siis historiallisen ajan maankäyttöön, mutta koska lähistöltä on tiedossa myös rautakautisen toiminnan merkkejä, ei röykkiöiden esihistoriallisuutta voi täysin pois sulkea. |
| metsakeskus.1000006741 |
834 |
Valkeeniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11019 |
27000 |
318847.99900000 |
6741685.70400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006741 |
Asuinpaikka sijaitsee kuivuneen Kalliojärven itärannalla, miltei ainoalla järven vanhalla rannalla olevalla metsäalueella, Yrjölän talosta länteen. Alue on sekametsää.
Paikalta on tehty löytöjä kahdesta koekuopasta, jotka sijaitsivat muutama metri vanhan rantatörmän reunasta. Molemmista noin 20 m etäisyydelle toisistaan tehdystä koekuopasta löytyi tummanruskeasta likamaasta saviastianpaloja, kvartsia ja palanutta luuta. Maaperä on muutoin paikalla hietaa, mutta asuinpaikan kohta näyttäisi olevan hietamoreenia. Asuinpaikka oli täysin eheässä ympäristössä vuonna 2006.
Keväällä 2007 tehdyssä metsänhoitotoimenpiteisiin liittyvässä tarkastuksessa paikalta havaittiin lisäksi kaksi kiviröykkiötä. Muinaisella rantatasanteella on ilmeisesti ollut pieni pelto tai niitty, jolta kivet on raivattu. Röykkiöt liittynevät siis historiallisen ajan maankäyttöön, mutta koska lähistöltä on tiedossa myös rautakautisen toiminnan merkkejä, ei röykkiöiden esihistoriallisuutta voi täysin pois sulkea. |
| metsakeskus.1000006741 |
834 |
Valkeeniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
318847.99900000 |
6741685.70400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006741 |
Asuinpaikka sijaitsee kuivuneen Kalliojärven itärannalla, miltei ainoalla järven vanhalla rannalla olevalla metsäalueella, Yrjölän talosta länteen. Alue on sekametsää.
Paikalta on tehty löytöjä kahdesta koekuopasta, jotka sijaitsivat muutama metri vanhan rantatörmän reunasta. Molemmista noin 20 m etäisyydelle toisistaan tehdystä koekuopasta löytyi tummanruskeasta likamaasta saviastianpaloja, kvartsia ja palanutta luuta. Maaperä on muutoin paikalla hietaa, mutta asuinpaikan kohta näyttäisi olevan hietamoreenia. Asuinpaikka oli täysin eheässä ympäristössä vuonna 2006.
Keväällä 2007 tehdyssä metsänhoitotoimenpiteisiin liittyvässä tarkastuksessa paikalta havaittiin lisäksi kaksi kiviröykkiötä. Muinaisella rantatasanteella on ilmeisesti ollut pieni pelto tai niitty, jolta kivet on raivattu. Röykkiöt liittynevät siis historiallisen ajan maankäyttöön, mutta koska lähistöltä on tiedossa myös rautakautisen toiminnan merkkejä, ei röykkiöiden esihistoriallisuutta voi täysin pois sulkea. |
| metsakeskus.1000006742 |
922 |
Koskenkylän seurantalo |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
321621.62500000 |
6796577.65000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006742 |
Koskenkylän seurantalon pohjoispuolisella mäellä on taisteluhautasysteemi, jossa on pesäkkeitä, bunkkereita ja yksi suojakaivanto. Kokonaisuus on suurelta osin ehjä, pieniä osia siitä on kuitenkin tuhoutunut etelässä tien alle ja luoteessa maa-aineksen otossa. Varustukset ovat kauttaaltaan varsin rapistuneita ja sortuneita vaikkakin itse systeemi on jokseenkin eheä kokonaisuus. |
| metsakeskus.1000006743 |
20 |
Haihunkoski 2 |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
326907.00000000 |
6790246.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006743 |
Haihunkoski on ollut merkittävä elinkeino-, liikenne- ja rajakohta, jossa on ollut myllyjä ainakan 1500-luvulta. Alueella on useita myllyihin sekä vesivoimalaan tai sahaan liittyviä kivi- ja betonirakenteita. Itse Haihunkoski on toiminut uittoväylänä. |
| metsakeskus.1000006744 |
508 |
Ristikivi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
373710.26700000 |
6893291.01100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006744 |
Kivessä on ympyrän sisälle hakattu ristikuvio. Pystykiven perustus on kasattu kylmämuuraamalla luonnonkivistä.Kivessä on ympyrän sisälle hakattu ristikuvio. Se on rakennettu v. 1879 osana toimitusta, jossa Keuruun pitäjän Kolhon jakokunnassa erotettiin talojen maista liikamaita valtiolle. Toimitus on arkistoituna maanmittausarkistoon tunnuksella Vilppula 5:121. |
| metsakeskus.1000006744 |
508 |
Ristikivi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27008 |
373710.26700000 |
6893291.01100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006744 |
Kivessä on ympyrän sisälle hakattu ristikuvio. Pystykiven perustus on kasattu kylmämuuraamalla luonnonkivistä.Kivessä on ympyrän sisälle hakattu ristikuvio. Se on rakennettu v. 1879 osana toimitusta, jossa Keuruun pitäjän Kolhon jakokunnassa erotettiin talojen maista liikamaita valtiolle. Toimitus on arkistoituna maanmittausarkistoon tunnuksella Vilppula 5:121. |
| metsakeskus.1000006745 |
710 |
Busö |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27005 |
309493.26000000 |
6641469.93200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006745 |
Tammisaaren eteläisessä saaristossa sijaitsevan Busön keskiosassa on rakennuksenpohja. Busö mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1549, jolloin kylässä oli kaksi taloa. Talonpohjan vieressä on tehty koekaivaus, josta löytyi historiallisen ajan löytöjä, muun muassa 1500-luvun kolikoita.
Vuonna 2023 hieman yli 100 m tilakeskuksesta luoteeseen sijaitseva muinaisjäännösalue kasvoi heinää mutta vaikutti olevan hyvässä kunnossa. |
| metsakeskus.1000006746 |
98 |
Rajala |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
417763.17400000 |
6752865.67700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006746 |
11 metriä kokea ja 9 metriä halkaisijaltaan oleva siirtolohkare on toiminut Hankaan ja Herralan kylien välisenä rajakivenä. Hankaan kylä mainitaan ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä vuonna 1544 ja Herrala 1613. Kivi sijaitsee näkyvällä paikalla mäen laella, sen itäreunassa. Kiveä yritettiin lohkoa rautatien rakennusaineeksi perimätiedon mukaan. Kivi on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu. |
| metsakeskus.1000006747 |
98 |
Herrala Papula |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27007 |
416986.49500000 |
6752072.99000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006747 |
Herralan seisakkeen lounaispuolella virtaavan Hahmajoen koskessa on historiallisen kartta-aineiston (1700-1800 -luku) perusteella ollut mylly. Myllynpaikalla on joen penkoissa pienet kiveykset. Joen pohjoisrannalla on lisäksi epämääräinen maansekainen kiviröykkiö. Röykkiön takana on lasku-uoman tapainen syvennys. |
| metsakeskus.1000006747 |
98 |
Herrala Papula |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27008 |
416986.49500000 |
6752072.99000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006747 |
Herralan seisakkeen lounaispuolella virtaavan Hahmajoen koskessa on historiallisen kartta-aineiston (1700-1800 -luku) perusteella ollut mylly. Myllynpaikalla on joen penkoissa pienet kiveykset. Joen pohjoisrannalla on lisäksi epämääräinen maansekainen kiviröykkiö. Röykkiön takana on lasku-uoman tapainen syvennys. |
| metsakeskus.1000006747 |
98 |
Herrala Papula |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27008 |
416986.49500000 |
6752072.99000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006747 |
Herralan seisakkeen lounaispuolella virtaavan Hahmajoen koskessa on historiallisen kartta-aineiston (1700-1800 -luku) perusteella ollut mylly. Myllynpaikalla on joen penkoissa pienet kiveykset. Joen pohjoisrannalla on lisäksi epämääräinen maansekainen kiviröykkiö. Röykkiön takana on lasku-uoman tapainen syvennys. |
| metsakeskus.1000006748 |
109 |
Hämeen linna |
10002 |
12011 |
13101 |
11010 |
27002 |
362640.28600000 |
6765856.18800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006748 |
Hämeen linna sijaitsee Hämeenlinnan kaupungin pohjoisosassa Vanajaveden kapeikon länsirannalla. Alun perin linna rakennettiin järven ja suon väliselle moreeniharjanteelle Turun ja Viipurin maanteiden läheisyyteen. Linna on perustettu 1200-luvun lopulla tai 1300-luvulla. Linnaan kuuluu kolme rakennuskokonaisuutta: keskiaikaiset päälinna ja esilinna, niitä ympäröivä 1770-luvulla rakennettu vallialue ja 1740-1790-luvuilla rakennetut tiilirakennukset. Linna muutettiin vankilaksi 1830-luvulla. Linnan pohjoispuolella sijaitsi mahdollisesti jonkinlainen linnamalmi tai kauppapaikka ja vuosina 1639-1777 Hämeenlinnan kaupunki. Linna restauroitiin 1950-1980-luvuilla, jolloin tehtiin myös arkeologisia tutkimuksia restaurointiin liittyen.
Syksyllä 2014 valvottiin ja dokumentoitiin koekuoppien kaivamista vankilamuseon perustusten vieressä. Kesällä 2016 valvottiin maakaapelikaivannon tekoa. Vankilamuseo sijaitsee muinaisjäännösalueella, vallihaudan sisäpuolella. |
| metsakeskus.1000006748 |
109 |
Hämeen linna |
10002 |
12011 |
13101 |
11006 |
27000 |
362640.28600000 |
6765856.18800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006748 |
Hämeen linna sijaitsee Hämeenlinnan kaupungin pohjoisosassa Vanajaveden kapeikon länsirannalla. Alun perin linna rakennettiin järven ja suon väliselle moreeniharjanteelle Turun ja Viipurin maanteiden läheisyyteen. Linna on perustettu 1200-luvun lopulla tai 1300-luvulla. Linnaan kuuluu kolme rakennuskokonaisuutta: keskiaikaiset päälinna ja esilinna, niitä ympäröivä 1770-luvulla rakennettu vallialue ja 1740-1790-luvuilla rakennetut tiilirakennukset. Linna muutettiin vankilaksi 1830-luvulla. Linnan pohjoispuolella sijaitsi mahdollisesti jonkinlainen linnamalmi tai kauppapaikka ja vuosina 1639-1777 Hämeenlinnan kaupunki. Linna restauroitiin 1950-1980-luvuilla, jolloin tehtiin myös arkeologisia tutkimuksia restaurointiin liittyen.
Syksyllä 2014 valvottiin ja dokumentoitiin koekuoppien kaivamista vankilamuseon perustusten vieressä. Kesällä 2016 valvottiin maakaapelikaivannon tekoa. Vankilamuseo sijaitsee muinaisjäännösalueella, vallihaudan sisäpuolella. |
| metsakeskus.1000006749 |
109 |
Ojoinen |
10001 |
12001 |
13006 |
11006 |
27000 |
362061.51800000 |
6766079.09600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006749 |
Hämeen linnan tärkeimpänä taloudellisena tukena on ollut linnan välittömässä läheisyydessä sijainnut Ojoisten kuninkaallinen lato- eli karjakartano (ladugård). Ojoinen on ilmeisesti myös vanhin linnan tukikartanoista, mutta sen alku jää historiallisten lähteiden tavoittamattomiin. Ojoisten kartanoa ei mainita enää vuoden 1539 Hämeen läänin ensimmäisessä maakirjassa, joten se on siihen mennessä jäänyt pois verovoudin kirjanpidosta. Linnan tilisarjassa 1539 - 1593 Ojoinen sen sijaan esiintyy usein yhtenä talousyksikkönä Saaristen (Saaren) latokartanon kanssa. Ojoisten kartanon historia kytkeytyy myös läheisesti historiallisen Vanajan vaiheisiin, koska Ojoisten kylä (Ojsby) oli osa tätä pitäjää.
Alueen länsiosassa havaittiin inventoinnissa neljä kivilatomusta, suuri maakellari, navetan kivijalka sekä useita ilmeisesti puretuista rakennuksista peräisin olevia kiviä sisältäneitä kasoja. Havaitut rakenteet sekä muutamat esinelöydöt ajoittuvat 1700–1900-luvuille. Mitään suoranaisesti keskiaikaan viittaavaa ei löytnyty, mutta Ojoisten kylän ydinalue voidaan kuitenkin rajata historiallisten karttojen perusteella. Rajauksen määrittämällä, nykyisinkin rakennetulla alueella on mahdollisesti säilynyt myös vanhempia kerroksia piha-alueilla ja jopa rakennusten alla.
Vuoden 2016 konekaivun valvonnassa ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännäksestä tai muista arkeologisista kohteista.
Vuoden 2018 hulevesikaivuun valvonnassa arkeologisesti merkittävät kerrostumat esiintyivät kaivannon loppupään kolmanneksella. Siellä havaittiin sekoittuneita ja mahdollisesti pois alkuperäiseltä paikaltaan olevia kerrostumia, joissa esiintyi verrattain runsaasti historiallisen ajan löytöjä. Rakenteita ei esiintynyt kaivun alueella. |
| metsakeskus.1000006751 |
109 |
Puistonmäki Mäyräntie |
10001 |
12013 |
13126 |
11042 |
27000 |
361318.80700000 |
6766867.77600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006751 |
Hämeenlinnan keskustasta n. 2,5 km luoteeseen Puistonmäen ja Ojoisten kaupunginosan rajamailla, Mäyräntien päästä etelään lähtevän pienen polun itäpuolella, pusikkoisessa lehtimetsässä on suuri maakivi, jossa on hakkauksia. Kivestä Museovirastolle ilmoitti paikallinen Sinikka Nousiainen. Kiveen on hakattu ainakin 14 isoa kirjainta, joista muodostuu neljä paria, loput kirjaimista ovat yksittäisiä tai päällekkäin. Hakkaukset ovat matalia, ja vaikuttavat suhteellisen nuorilta puumerkeiltä. |
| metsakeskus.1000006752 |
98 |
Rautakorvenkallio |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27008 |
416003.88300000 |
6753525.40400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006752 |
Hahmajärven pohjoispään luoteisrannan pystysuorasaan kallioseinään on hakattu vuosiluku 1865 ja kirjaimet f ja P. Kirjainten alla on suora viiva. Kirjoitukset ovat noin neljännesneliön kokoisella alueella ja ne ovat noin viiden millin syvyisiä. Matkaa Hahmajärven rantaan on nykyisin noin 10 metriä. Rannan ja kallion välissä kulkee polku. Kallioon hakattu merkki on mahdollisesti rautatienrakentajien vedenkorkeusmerkki, joka on jäänyt kuivalle maalle Hahmajärven laskun myötä 1936. |
| metsakeskus.1000006753 |
98 |
Okeroinen Takamaa |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
420182.17200000 |
6760202.73600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006753 |
Takamaan mylly on sijainnut Koivusillanjokeen laskevassa ojassa Takamaantiestä noin 50 m etelään sijaitsevassa pienessä koskessa. Paikalla on epämääräistä kiveystä ja muutaman metrin paksuiset myllylammen vallit. Okeroisissa on ollut keväisin ja syksyisin toimiva mylly aikankin vuodesta 1586 lähtien. |
| metsakeskus.1000006754 |
98 |
Okeroinen Vähäjoki |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
422181.37100000 |
6759343.09400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006754 |
Porvoonjokeen laskevassa Vähäjoessa olevan kosken kohdalla on ollut vesimylly. Kosken poikki on mahdollisesti kulkenut kivipato, joka on osittain purettu. Vesimylly on ollut toiminnassa 1800-luvulla. |
| metsakeskus.1000006756 |
834 |
Niemäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
319939.56800000 |
6740412.22000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006756 |
Asuinpaikka sijaitsee kuivatun Kalliojärven kaakkoispuolella olevan Vähäsuon koillisrannalla, Niemäki-nimisen kalliokumpareen lounaispuolella. Mäen alapuolella olevalta pellolta on kerätty kvartsia pellon halki kulkevan ojan molemmin puolin, lähinnä kuitenkin sen pohjoispuolelta, läheltä pellon reunaa. Löytöjä on kerätty noin 60 x 60 m kokoiselta alueelta. Pellossa ei erotu mitään erityistä muinaisrantatörmää, mutta asuinpaikan sijainti kaukana vanhastas Kalliojärven rannasta antaa olettaa järven muinoin ulottuneen tänne asti.
Niemen luoteiskärkeen, matalalle tasanteelle, tehdyssä koekuopassa oli ruskeaa hiekkaa, mutta sieltä ei löytynyt mitään. Kohta on kyllä potentiaalinen kivikautiselle asuinpaikalle. Asuinpaikan pohjoispuolella, kallioisen mäen etelärinteellä on pieniä kvartsisuonia ja kallion edustalle tehdyissä koekuopissa oli lohkoutunutta tai irrotettua kvartsia. Sitä oli myös maan pinnalla kallion edustalla. Vierestä menee tosin traktoriura, joten on mahdollista että kvartsit ovat lohkoutuneet siinä yhteydessä. On kuitenkin mahdollista, että paikalla olisi myös esihistoriallinen kvartsilouhos. Joitakin kvartseja tästä on otettu myös talteen. |
| metsakeskus.1000006757 |
834 |
Kurjenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
325034.54700000 |
6735488.21700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006757 |
Asuinpaikka sijaitsee Ruostejärven Kurjenniemen etelätyvessä, suuntautuen länteen, Ruostejärven selälle. Uimarannan vierestä kulkevalta polulta on löydetty kuluneelta maanpinnalta kvartsi-iskos noin kaksi metriä järvenpintaa ylemmätä törmältä. Maasto on kaunista, avointa mäntykangasta, ja maaperä hiekkaa. Löytöpaikan lähelle, polun itäpuolelle tehdystä koekuopasta löytyi lisäksi yksi kvartsi-iskos kostean hiekan seasta. Muista alueelle tehdyistä koepistoista ei löytöjä ole tullut. Varsinaisen uimarannan kohdalle on maan pinnalle tuotu 5-10 cm hiekkaa turpeen päälle, joten asuinpaikan laajuutta on mahdoton arvioida ilman koekuopitusta. Siksi asuinpaikan rajaus on tehty vain löytöpisteiden ympärille. |
| metsakeskus.1000006758 |
834 |
Iloniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
319208.90800000 |
6730253.29500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006758 |
Asuinpaikka sijaitsee eteläisessä Tammelassa, Kapilon laaksossa, korkean Paitamäen etelärinteellä, välittömästi Iloniemen talon lounaispuolella olevalla savisella pellolla. Paikalla ei ole havaittu selkeää muinaisrantatörmää, mutta itse Iloniemen talo on tasaisella maalla ja varsinainen asuinpaikkatasokin saattaa olla siellä. Kvartsilöydöt on poimittu suppealta alueelta noin 20 m talosta lounaiseen. |
| metsakeskus.1000006759 |
834 |
Paitamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
319494.79600000 |
6730498.20400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006759 |
Asuinpaikka sijaitsee eteläisessä Tammelassa, Kapilon laaksossa, korkean Paitamäen koillispuolella olevan peltolaakson yläosassa. Asuinpaikalta on kerätty löytöjä kahdesta kohdasta. Ensimmäinen löytökohta on peltotien vierellä oleva metsikköön rajoittuva pieni peltokaistan pääty, jossa on noin 15 x 15 m kokoisella alueella keskittyneenä runsaasti kvartsia. Pelto on savipeltoa. Löytökohta sijaitsee Verholan talosta 130 m länsilounaaseen. Toinen löytökohta sijaitsee edellisestä 200 m luoteeseen loivasti laskevalla rinteellä, lähellä Paitamäen metsikköä, Verholan talosta 280 m länsiluoteeseen. Täältä on löytynyt pari kvartsi-iskosta. |
| metsakeskus.1000006760 |
834 |
Hiiliniemenkärki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
332008.76100000 |
6730420.28700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006760 |
Asuinpaikka sijaitsee Liesjärven keskivaiheilla, pitkän Hiiliniemen soraharjanteen kaakkoiskärjessä, korkealla niemellä keskellä Liesjärveä. Niemen päässä olevan ison siirtolohkareen rannan puolella on noin kolme metriä järven pinnan yläpuolella tasanne, jolle tehdyistä kahdesta koekuopasta tehtiin hieman löytöjä. Koekuopat tehtiin 5 metrin päähän toisistaan, ja niistä löydettiin palanutta luuta hiekan seasta. Asuinpaikka lienee varsin suppea, rajautuen ehkä vain 20 x 20 m kokoiselle alueelle koekuoppien ympärille. |
| metsakeskus.1000006761 |
834 |
Hyypiönmaja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
327654.51300000 |
6731380.88000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006761 |
Asuinpaikka sijaitsee Liesjärven länsipäässä järven halki juoksevan Kyynäränharjun pohjoisessa tyvessä, harjun länsipuolella, Hyypiönmaja -nimisen Metsähallituksen kämpän itäpuolella, majasta 160 m itään. Maastossa erottuu selvästi Liesjärven vanha rantatörmä. Alue on tiheää kuusimetsää Kyynäränharjun suojassa. Alueelle tehtiin inventoinnissa useita koekuoppia. Koekuoppa 1 tehtiin vanhan pienen hiekkakuopan edustalle, siinä oli hienoa tummanruskeaa hiekkaa ja löytöinä keramiikkaa sekä kvartsia. Koekuoppa 2 tehtiin noin 4 x 2 metriä kokoisen painanteen edustalle, koekuopassa oli runsaasti palaneita kiviä, hiiltä ja nokea - mahdollisesti tulisija. Koekuoppa 3 tehtiin vajaa 10 m koekuopasta 1 itään, siinä oli likamaata ja runsaasti löytöjä: keramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta. Koekuoppa 4 tehtiin vielä idemmäksi ja siinä oli myös likamaata sekä löytöinä kvartsia, keramiikkaa ja palanutta luuta. Yksi keramiikan pala löydettiin myyrän kasaamasta maasta tervahaudan keskeltä, joka sijaitsee koekuopan 1 takana. Hiekkakuopista ja tervahautaan liittyvistä kuopanteista huolimatta Hyypiönmajan asuinpaikka lienee jokseenkin ehjä ja siksi 1. luokan muinaisjäännös. Tiheässä kuusimetsässä tehdyt GPS-mittaukset antavat vain summittaisia tuloksia, joten koekuoppien koordinaatteja ei otettu talteen. Kaikkiaan koekuopat tehtiin noin 40 x 25 m kokoiselle alueelle, asuinpaikka rajautunee idässä harjuun ja jatkunee lännessä ainakin rantaan menevälle polulle saakka eli laajuus on hieman koekuopitettua aluetta suurempi.
Kohde tarkastettiin vuoden 2021 inventoinnissa ja sen todettiin olevan muinaisjäännösrekisterin kuvauksen mukaisessa tilassa. Kuvauksessa mainittu tervahauta paikannettiin ja siitä tehtiin oma muinaisjäännöskohde: Hyypiönmaja 2. |
| metsakeskus.1000006762 |
834 |
Rauhaniemennokka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
322711.43200000 |
6745227.30000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006762 |
Asuinpaikka sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla olevalla Rauhaniemennokalla, joka on ennen Pyhäjärven laskua ollut saari. Niemennokka on kumparemainen, mäntyä ja kuusia kasvava paikka, jolla on kesäteatteri (kevytrakenteinen lava ja katsomo) sekä joitakin pienempiä huoltorakennuksia. Niemi muodostuu kahdesta kumpareesta, joiden välisessä laaksossa teatteri on. Maaperä on hiekkaa. Läntiselle kumpareelle, jyrkän törmän päälle tehdystä koekuopasta on löytynyt likamaan seasta kvartsia, laaksoon vanhan rantakivikon yläpuolelle tehdystä koekuopasta löytyi hiiliä ja modernia roskaa, ja maannos on tässä selvästi sekoittunut. Itäiselle kumpareelle tehdystä koekuopasta löytyi palanutta luuta ja itäisen kumpareen itäiseen päähän tehdyistä kahdesta koekuopasta löytyi molemmista runsaasti löytöjä (saviastianpaloja, kvartsia, palanutta luuta). Kuopissa oli tummanruskeaa likamaata. Kokonaisuudessaan Rauhaniemennokan asuinpaikka on hyvin säilynyt. Alueelta löytyneet saviastianpalat ovat vanhempaa varhaiskampakeramiikkaa (Ka I:1). |
| metsakeskus.1000006763 |
834 |
Mansikkaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
325080.47600000 |
6744922.43400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006763 |
Asuinpaikka sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla, Hevoniemen kylän eteläpuolella olevalla leveällä Mansikkaniemellä. Alueella olevan opiston polkujen pinnoilta on kerätty kvartsia noin 80 x 20 m kokoiselta alueelta, aivan muinaisrantatörmän reunalta ja siitä noin 20 m matkalta sisämaahan päin. Maaperä on alueella soransekaista hiekkaa ja maasto mäntyvaltaista sekametsää. Opiston rakennuksista huolimatta asuinpaikka lienee varsin ehjä. Alueelle tehtiin inventoinnin yhteydessä muutamia koekuoppia, joista ei kuitenkaan tullut mitään löytöjä. Maannos on ruskeaa, lehtomaista hiekkaa. Opistolle johtavan tien itäpuolella olevan kummun pohjoisrinteellä on muutama matala kiviröykkiö, halkaisijaltaan 2 - 3 m, lisäksi rinteessä on jonkin verran luontaistakin kivikkoa. Röykkiöistä noin 15 m itään on halkaisijaltaan noin 1,5 m oleva maakivi, jonka ympärille on koottu myös kiviä. Kummulla kasvaa lähinnä kuusia. Kumpareelle tehdyissä koekuopissa ei havaittu mitään erityistä. |
| metsakeskus.1000006764 |
834 |
Rekola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
326058.10500000 |
6741454.82900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006764 |
Asuinpaikka sijaitsee Pyhäjärven kaakkoisrannalla, Rekolan talosta 230 m lounaaseen, Riihivalkamaan kulkevan tien itäpuolella olevalla hiekkaisella peltokumpareella aivan tien vieressä, pienen metsäkaistaleen eteläpuolella. Asuinpaikkakohta nousee vain metrin itäpuolisesta peltolakeudesta, ja se suuntautuu selvästi Pyhäjärvestä poispäin, kohti itäistä peltoaluetta. Korkeutensa ja topografiansa perusteella on varsin mahdollista, että kyseessä on merenrantavaiheasuinpaikka Ancylus-järven ajalta. Kvartsia on kerätty noin 30 x 20 m kokoiselta alueelta. Lisäksi yksittäinen kvartsi-iskos ja mm. tuluspiitä on löytynyt vanhalta Pyhäjärven rannalta noin 150 metriä luoteeseen savipellolta. |
| metsakeskus.1000006765 |
834 |
Yrjölä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
326575.88600000 |
6743015.20100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006765 |
Asuinpaikka sijaitsee Pyhäjärven itärannalla, Kaukolan kylän Yrjölän talosta noin 400 m pohjoiseen, hiekkaisella rantapellolla. Kvartsilöytöjä on kerätty noin 75 x 25 m alueelta, läheltä Pyhäjärven vanhaa rantaa. Vanha ranta ei kuitenkaan tällä kohdin hahmotu niin selvästi kuin joissakin muualla Pyhäjärvellä. Pelto ei ulotu aivan vanhaan rantaan asti, vaan välissä on noin viisi metriä leveä vyöhyke. Paikalta löytyi myös pieni kupariraha, joka otettiin talteen. Asuinpaikasta 150 m luoteeseen löytyi vielä yksi kvartsi-iskos rantatörmässä olevan pienen hiekkakuopan leikkauksesta. Kuopan alapuolella kulkee tie. Törmän päälle tehtiin useita tuloksettomia koekuoppia. Vuonna 2014 löytyi yksi kvartsi-iskos (KM 40326) pintalöytönä alueen pohjoispäästä. |
| metsakeskus.1000006766 |
834 |
Iso Riihenmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
326869.76400000 |
6743518.00600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006766 |
Asuinpaikka sijaitsee Pyhäjärven Saarensalmen itärannalla olevalla harjulla. Asuinpaikka on harjussa olevassa "keskeytyksessä", jossa korkea harju välillä putoaa alas laaksoksi noustakseen taas ylös vähän pohjoisempana. Tässä on tasanne, kooltaan vain noin 15 x 15 metriä. Tasanteelle tehdyistä kahdesta koekuopasta löytyi kvartsia tummanruskean, soransekaisen hiekan seasta. Tasanne on lähes aukea, sillä kasvaa vain muutama puu ja harju nousee tasanteen eteläpuolella korkeuksiin, pohjoispuolella on noin kolmen metrin pudotus alas laaksoon. Itse tasanne on noin neljä metriä yli Pyhäjärven nykypinnan. Asuinpaikka on täysin ehjä. |
| metsakeskus.1000006767 |
834 |
Palomäki N |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
327005.71800000 |
6743110.16700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006767 |
Asuinpaikka sijaitsee Pyhäjärven Saarensalmen itärannalla, Palomäen pohjoispuolella, kohdassa, jossa etelästä ja pohjoisesta tulevat harjujen päät tai kumpareet "kohtaavat toisensa". Pohjoiselle kumpareelle tehdystä koekuopasta löytyi tummanruskean hiekan seasta kvartsia ja palanutta luuta. Harjanne nousee noin kolme metriä järven pintaa ylemmäs. Tästä koekuopasta muutama metri etelään tehdyssä koekuopassa oli noin 10 - 15 cm syvyydellä runsaasti hiiliä. Vähän pohjoisempana samalla kumpareella on halkaisijaltaan kaksimetrinen kuoppa, joka saattaisi olla pyyntikuoppa. Eteläisemmälle harjanteelle tehdyssä koekuopassa oli hienon tumman hiekan seassa pieniä kvartseja ja luita, joista kaikkia ei saatu talteen. Tästä kohdasta vielä etelään samalla harjanteella on noin 1,5 m halkaisijaltaan oleva kuoppa, mahdollinen pyyntikuoppa. Koska harjanteiden välissä on laakso, joka aikoinaan on ollut veden alla, kyse on itse asiassa kahdesta erillisestä asuinpaikasta ja pyyntikuopat muodostavat vielä omat erilliskohteensa. Silti kaikki kohteet on yhdistetty tässä yhdeksi muinaisjäännökseksi, koska ne sijaitsevat niin pienellä alueella. |
| metsakeskus.1000006767 |
834 |
Palomäki N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
327005.71800000 |
6743110.16700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006767 |
Asuinpaikka sijaitsee Pyhäjärven Saarensalmen itärannalla, Palomäen pohjoispuolella, kohdassa, jossa etelästä ja pohjoisesta tulevat harjujen päät tai kumpareet "kohtaavat toisensa". Pohjoiselle kumpareelle tehdystä koekuopasta löytyi tummanruskean hiekan seasta kvartsia ja palanutta luuta. Harjanne nousee noin kolme metriä järven pintaa ylemmäs. Tästä koekuopasta muutama metri etelään tehdyssä koekuopassa oli noin 10 - 15 cm syvyydellä runsaasti hiiliä. Vähän pohjoisempana samalla kumpareella on halkaisijaltaan kaksimetrinen kuoppa, joka saattaisi olla pyyntikuoppa. Eteläisemmälle harjanteelle tehdyssä koekuopassa oli hienon tumman hiekan seassa pieniä kvartseja ja luita, joista kaikkia ei saatu talteen. Tästä kohdasta vielä etelään samalla harjanteella on noin 1,5 m halkaisijaltaan oleva kuoppa, mahdollinen pyyntikuoppa. Koska harjanteiden välissä on laakso, joka aikoinaan on ollut veden alla, kyse on itse asiassa kahdesta erillisestä asuinpaikasta ja pyyntikuopat muodostavat vielä omat erilliskohteensa. Silti kaikki kohteet on yhdistetty tässä yhdeksi muinaisjäännökseksi, koska ne sijaitsevat niin pienellä alueella. |
| metsakeskus.1000006768 |
834 |
Väärämäenlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
327811.39500000 |
6742197.53900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006768 |
Asuinpaikka sijaitsee Kuivajärven ja Pyhäjärven välisen Saarensalmen kaakkoispäässä, Väärämäen pohjoispuolella, Saaren kansanpuiston alueella. Asuinpaikka on harjanteiden välisellä tasanteella, törmän päällä, joka on noin kolme metriä järven pinnan yläpuolella. Tasanne on kooltaan korkeintaan 20 x 10 m. Sinne tehdystä koekuopasta löytyi runsaasti pientä kvartsia soransekaisesta kosteasta hiekasta. Ympäristö on sekametsää, jossa valtapuuna on kuusi. Asuinpaikka lienee rajattavissa tasanteen kokoiseksi. |
| metsakeskus.1000006769 |
834 |
Männistö |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
330630.26600000 |
6740557.20600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006769 |
Asuinpaikka sijaitsee Kuivajärven eteläpään länsirannalla, Männistön talosta 200 m itäkoilliseen. Kuivajärveä noin kolme metriä ylempänä on selvä rantatasanne, jolle tehtiin inventoinnissa useita koekuoppia pitkin järven rantaa. Yleensä maaperä on alueella hienoa hiekkaa. Selvää rantatasannetta ylemmälle, noin 1,5 m korkeammalle tasolle tehdystä koekuopasta löytyi kuitenkin soraisen harjuaineksen seasta kvartsia ja palanutta luuta. Tästä löytökohdasta 90 metriä kaakkoo, kohtalaisen jyrkän törmän päällä olevalle tasanteelle tehdystä koekuopasta löytyi myös kvartsi-iskos kivisen hiekan seasta. Asuinpaikka lienee rajattavissa näiden löytöpisteiden perusteella ainakin noin 150 x 20 m kokoiseksi alueeksi Kuivajärven rannalla. |
| metsakeskus.1000006770 |
834 |
Runkomäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
323841.96500000 |
6746690.71200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006770 |
Asuinpaikka sijaitsee Mustialan maatalousoppilaitoksen lounaispuolella olevan Runkomäen länsipuolisella pellolla, Kaukjärven pohjoisrannalla, Nokkamäessä olevalta huvilalta 280 m itään. Asuinpaikka-alue on hiesu- ja osittain hiekkapeltoa. Paikalta on löytynyt 3 - 4 metriä Kaukjärven pintaa ylempänä olevalta törmältä kvartsia, kohdasta, jossa maaperä on hiekkaa lähellä Runkomäkeä. Kaikki löydöt eivät ole aivan törmältä, vaan osa on hieman ylempää ja taempaa törmästä. Asuinpaikkalöytöjä on noin 40 x 25 m kokoisella alueella. |
| metsakeskus.1000006771 |
834 |
Saukoniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
319884.53400000 |
6752649.30200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006771 |
Asuinpaikka sijaitsee Heinijärven ja Jänijärven välillä virtaavan Heinijoen varrella, Saukoniemenkulmalla, Saukoniemen talosta 220 m luoteeseen. Asuinpaikka on joen varren kumpareella, pitkän peltoaukean länsipäässä, lähellä metsän reunaa. Joessa on sekä asuinpaikan ylä- että alapuolella koski. Löydöt on kerätty pellolta, mutta asuinpaikka saattaa jatkua taustan sekametsäalueelle. Paikalta on löytynyt vain kaksi selkeää kvartsi-iskosta, mutta ne riittävät asuinpaikan määrittelyyn. Lisäksi lähempää Saukoniemen taloa on löytynyt hioimen katkelma, joka lienee historialliselta ajalta. |
| metsakeskus.1000006772 |
834 |
Koivula |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
319858.54400000 |
6752147.49900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006772 |
Asuinpaikka sijaitsee Jänijärven pohjoispään itärannalla, Koivulan talosta 150 m lounaaseen, Jänijärven rantapellolla. Paikalta on kerätty noin 5-10 metrin päästä vesirajasta hiesusaviselta pellolta kvartsia n. 30 x 15 m kokoiselta alueelta. Löytöjen joukossa on myös (alkeellisen?) kirveen katkelma. Asuinpaikka jatkunee ehjässä maastossa löytökohdan eteläpuolella, jossa on mökkitontteja. Yksittäinen kvartsi-iskos varsinaisesta asuinpaikasta 130 m luoteeseen indikoi asuinpaikan jatkumista myös siinä suunnassa. |
| metsakeskus.1000006773 |
834 |
Susikaslammi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
328727.98200000 |
6752098.56000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006773 |
Asuinpaikka sijaitsee kuivatun Susikaslammin koillisrannalla, lammen vanhalla rantatörmällä, joka näkyy maastossa paitsi törmänä myös selvästi hiekkaisempana kohtana kuin muu peltoalue. Törmä on vain noin metrin korkea. Asuinpaikka sijaitsee noin 200 m Lamminrannan talosta itäkoilliseen. Pellon pinnalta on kerätty löytöjä 60 x 20 m kokoiselta alueelta ja samalla alueella on havaittu paikoin myös hiiliä, palaneita kiviä ja hyvin pieneksi palanutta luuta. Asuinpaikka saattaa olla laajempikin, sillä inventoinnin ajankohtana pellon pohjoisosa ei ollut kynnetty. Asuinpaikalta löytyi kivikirves, kvartsia ja varhaista kampakeramiikkaa (Ka I:1).
Vuoden 2010 tarkastuksessa, joka tehtiin muinaisjäännösten Susikaslammi 1 ja 2 lähistölle, mutta ei itse muinaisjäännöksille, ei todettu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. |
| metsakeskus.1000006773 |
834 |
Susikaslammi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
328727.98200000 |
6752098.56000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006773 |
Asuinpaikka sijaitsee kuivatun Susikaslammin koillisrannalla, lammen vanhalla rantatörmällä, joka näkyy maastossa paitsi törmänä myös selvästi hiekkaisempana kohtana kuin muu peltoalue. Törmä on vain noin metrin korkea. Asuinpaikka sijaitsee noin 200 m Lamminrannan talosta itäkoilliseen. Pellon pinnalta on kerätty löytöjä 60 x 20 m kokoiselta alueelta ja samalla alueella on havaittu paikoin myös hiiliä, palaneita kiviä ja hyvin pieneksi palanutta luuta. Asuinpaikka saattaa olla laajempikin, sillä inventoinnin ajankohtana pellon pohjoisosa ei ollut kynnetty. Asuinpaikalta löytyi kivikirves, kvartsia ja varhaista kampakeramiikkaa (Ka I:1).
Vuoden 2010 tarkastuksessa, joka tehtiin muinaisjäännösten Susikaslammi 1 ja 2 lähistölle, mutta ei itse muinaisjäännöksille, ei todettu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. |
| metsakeskus.1000006774 |
834 |
Susikaslammi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
328232.17900000 |
6752131.55200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006774 |
Asuinpaikka sijaitsee kuivatun Susikaslammen pohjoisrannalla olevalla peltoalueella, vanhalla lammen rantatörmällä. Törmän reunaa pitkin kulkee peltotie, jonka pohjoispuolelta olevalta pellolta löydöt on poimittu, Lamminrannan talosta 280 m länsiluoteeseen. Varsinaisella löytöalueella kvartseja on havaittu n. 50 x 15 m kokoisella alueella, lisäksi yksittäinen kvartsi on löytynyt tästä alueesta vielä noin 150 m länteen. Löytöalueilla on pellossa myös palaneita kiviä. Maaperä pellolla on hiekkaa/hietaa.
Vuoden 2010 tarkastuksessa, joka tehtiin muinaisjäännösten Susikaslammi 1 ja 2 lähistölle, mutta ei itse muinaisjäännöksille, ei todettu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. |
| metsakeskus.1000006775 |
834 |
Susikaslammi 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
328449.09600000 |
6750899.04600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006775 |
Asuinpaikka sijaitsee kuivatun Susikaslammin ja siitä Pehkijärveen laskevan Vaihijoen etelärannalla. Asuinpaikka on hietamoreenikumpareella, joka on joitakin vuosia sitten metsä-äestetty, törmällä vanhan lammen yläpuolella. Tältä alemmalta törmältä löytyi äestysvaoista palanutta savea ja viereen tehdystä koekuopasta vielä runsaammin savea, lähes maatunutta luuta, hiiliä ja muita palojälkiä hienosta hiedasta. Ylempänä, mäen laella, sen itäosassa on muuten hyvin louhikkoisella tasanteella hiekkainen alue, jossa myös äestysvaoissa palanutta savea, kvartsia ja luuta sekä lisäksi selvää keramiikkaa, mm. nuorakeraamisen astian reunapala. Ylempi löytöalue on kooltaan noin 20 x 20 m, alempaa löydöt ovat lähes yhdestä pisteestä. Todennäköisesti äestyksessä on säilynyt kulttuurikerroksia, sillä äestys on ollut aika kevyt. |
| metsakeskus.1000006776 |
834 |
Talvitienlahti 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
329514.66500000 |
6751049.98500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006776 |
Asuinpaikka sijaitsee osittain kuivatun Pehkijärven länsipään pohjoisrannalla, Talvitienlahden luoteisrannalla, Teurolle johtavan tien pohjoipuolella olevalla hiekkapellolla. Löytöjä on kerätty paikalta noin 110 x 80 m kokoiselta alueelta, alimmat aivan pellolla näkyvän turverajan tienoilta ja ylimmät joitakin metrejä ylempää törmiltä. |
| metsakeskus.1000006777 |
564 |
Ruunapalo SE |
10002 |
12016 |
13155 |
11040 |
27000 |
435575.26600000 |
7202760.81500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006777 |
Kohde sijaitsee Ruunapalo -nimisen kivisen mäen kaakkoislaidalla. Maaperä alueella on kivistä moreenia. Paikalla kasvaa hoidettua sekametsää, aluskasvillisuutena on puolukkaa, sammalta ja kanervaa. Kohteen läheisyydessä on kaksi maa-aineksenotossa syntynyttä, epämääräisempää kuoppaa.
Ruunasalon kaakkoislaidalla on yhteensä 16 keittokuopaksi tulkittua kuoppaa. Kuopat ovat halkaisijaltaan n. 2-3 m ja syvyydeltään n. 50-70 cm. Kuoppia on tutkittu maaperäkairalla ja niissä on havaittu podsolimaannos sekä palaneita kiviä. Jos kohteen oletetaan olevan rantasidonnainen, se ajoittuu Oulun seudun rannasiirtymiskronologian perusteella varhaismetallikauteen. Tiedot kuopista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle.
Kohteesta on myös käytetty nimeä Ruunakangas NW (aikaisemmin mj-reksiterissä kohde 564010091). |
| metsakeskus.1000006778 |
834 |
Talvitienlahti 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
330174.40300000 |
6750516.21000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006778 |
Asuinpaikka sijaitsee Pehkijärven länsipään pohjoisrannalla olevalla metsä-äestetyllä aukkohakkuualueella, moreenikumpareikolla. Asuinpaikkalöytöjä on kerätty hiekkaisista, kivikonsekaisista äestysvaoista aivan vanhalta Pehkijärven rantatörmältä lähemmäs 75 metriä sisämaahan ulottuvalta alueelta, 107-115 m mpy korkeusvyöhykkeeltä. Yksittäinen keramiikan pala löytyi läheltä vanhaa rantatörmää. Löytöjä on poimittu äestysvaoista noin 85 x 75 m kokoiselta alueelta. Lisäksi hieman etelämmäs ehjälle kankaalle, törmälle, tehdystä koekuopasta löytyi pari palaa palanutta luuta kostean hiedan seasta. Asuinpaikan laajuus on siten ainakin 125 x 75 m ja se on osittain ilmeisesti ehjä. |
| metsakeskus.1000006779 |
834 |
Talvitienlahti 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
330206.39200000 |
6750275.30200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006779 |
Asuinpaikka sijaitsee Pehkijärven länsipään pohjoisrannalla olevalla harjanteella. Hienohiekkaisen harjun päällä, lähes korkeimmalla kohdalla havaittiin inventoinnissa tuoreeltaan kaivettu kuoppa ja sen vieressä turpeen pinnalla kvartsi-iskos. Kuopan hiekat oli viety pois. Aivan tämän "koekuopan" viereen tehdyistä koekuopista ei inventoinnissa löytynyt mitään. Tästä erikoisesta löydöstä noin 35 m etelälounaaseen on harjujen "käännekohdassa" noin 20 x 10 m laajuinen tasanne, jonka törmän reunalle tehdystä koekuopasta löytyi runsaasti löytöjä hienosta hiekasta. Kuopassa oli etenkin pientä luuta, suurin osa niin pientä, ettei siitä saatu talteen ja lisäksi kvartsia ja pieni keramiikan muru, luultavasti kampakeramiikkaa. Maasto on mäntykangasta. Mahdollisesti ylempänä harjun päällä on sijainnut esim. tähystyspaikka tms. ja varsinainen asuinpaikka on alempana harjujen taskussa. Kokonaisuudessaan asuinpaikka on täysin ehjä kiinteä muinaisjäännös. |
| metsakeskus.1000006780 |
834 |
Talvitienlahti 4 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
330255.37100000 |
6750390.25300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006780 |
Pyyntikuopat sijaitsevat korkean harjanteen laella noin viiden metrin päässä toisistaan. Kuopat on kaivettu hienoon hiekkaan ja ne ovat muodoltaan soikeita, koko noin 1 x 3 m ja vallit ympärillä. Toiseen kuopista tehdyssä lapionpistossa oli nähtävissä heikko podsolimaannos, mutta ei mitään häiriöitä. Lidar-kartassa näkyy mahdolinen kolmas kuoppa harjanteen päässä. |
| metsakeskus.1000006781 |
834 |
Talvitienlahti 5 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
330203.39300000 |
6750559.19300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006781 |
Kohde sijaitsee Pehkijärven länsipään pohjoisrannalla, lähellä Talvitienlahti 2 -nimistä kivikautista asuinpaikkaa, joka on kuopista vain vajaan 30 metrin päässä lounaassa. Kuopat ovat harjanteella, toinen halkaisijaltaan noin 4 metriä ja toinen noin 1,5 metriä. Pyyntikuoppien vieressä on isohko hiekkakuoppa. |
| metsakeskus.1000006782 |
398 |
Renkomäki Simola |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
425799.92300000 |
6756804.13100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006782 |
Vartio-ojassa Kyläkunnantieltä ja Vähäsillalta n. 200 metriä koilliseen on sijainnut vesimylly, johon liittyvä valli on noin 30 metriä pitkä ja 2 - 3 m leveä. Renkomäessä on ollut mylly vuoden 1586 myllyluettelon mukaan. Mylly on ollut toiminnassa samalla paikalla 1940-luvulle asti. |
| metsakeskus.1000006783 |
834 |
Koitti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
332014.67700000 |
6748666.95900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006783 |
Asuinpaikka sijaitsee Pehkijärven pohjoisrannalla, Koitin tilan ympäristön pelloilla. Noin 20 metrin päässä rannasta ja talosta 50 m etelään, löytyi kvartseja hyvin matalan törmän päältä, vain pari metriä yli järven pinnan. Ylempää, läheltä metsänrajaa, talosta 80 m itäkaakkoon, löytyi yksittäinen kvartsi. Kolmas löytökohta on matalalla, loivalla rantapellolla, talosta 60 m lounaiseen, vain metrin yli järven pinnan. Löydöt olivat täällä aivan metsän rajassa. Lisäksi Koitin pelloilta löytyi harmaasavikeramiikkaa. |
| metsakeskus.1000006784 |
398 |
Renkomäki Ämmälä |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27007 |
429498.44500000 |
6755084.83700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006784 |
Myllyojassa Myllymäen pohjoispuolella sijaitsee vesimyllyn rauniot sekä kaksi maavallia. Paikalla on myös kolme myllynkiven kappaletta. Myllylle johtanut tie on enää heikosti erotettavissa. Isojakokarttojen mukaan Ämmälässä on ollut mylly vuodesta 1783 lähtien. Myllytoiminta on jatkunut paikalla 1900-luvun alkuun. |
| metsakeskus.1000006784 |
398 |
Renkomäki Ämmälä |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27008 |
429498.44500000 |
6755084.83700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006784 |
Myllyojassa Myllymäen pohjoispuolella sijaitsee vesimyllyn rauniot sekä kaksi maavallia. Paikalla on myös kolme myllynkiven kappaletta. Myllylle johtanut tie on enää heikosti erotettavissa. Isojakokarttojen mukaan Ämmälässä on ollut mylly vuodesta 1783 lähtien. Myllytoiminta on jatkunut paikalla 1900-luvun alkuun. |
| metsakeskus.1000006784 |
398 |
Renkomäki Ämmälä |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27009 |
429498.44500000 |
6755084.83700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006784 |
Myllyojassa Myllymäen pohjoispuolella sijaitsee vesimyllyn rauniot sekä kaksi maavallia. Paikalla on myös kolme myllynkiven kappaletta. Myllylle johtanut tie on enää heikosti erotettavissa. Isojakokarttojen mukaan Ämmälässä on ollut mylly vuodesta 1783 lähtien. Myllytoiminta on jatkunut paikalla 1900-luvun alkuun. |
| metsakeskus.1000006785 |
564 |
Hangaskangas E |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
442511.49200000 |
7198536.53800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006785 |
Kohde, myöhäiskivikautinen-pronssikautinen asuinpaikka, sijaitsee Hangaskankaan itälaidalla, n. 100 m lounaaseen Oulu-Kajaani -valtatiestä. Paikalla on jyrkähkö, itään viettävä rinne, jonka pohjois- ja eteläpuolella on laajoja hiekanottoalueita. Maaperältään hiekkaiselle Hangaskankaalle on kerrostunut useita eri rantavaiheiden törmiä sekä tuulen kasaamia dyynejä. Alue on ollut varhaismetallikaudella suurehko saari Oulujoen suistossa.
Muinaisjäännösryhmä koostuu kolmesta asuinpaikasta ja kahdesta kuopasta. Aluetta on tutkittu koekaivauksin. Tiedot kohteen muinaisjäännöksistä on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. Pohjoisimmalla, erillisellä kuoritulla osalla asuinpaikkaa (asuinpaikka 3) vanhan hiekkakuopan laidassa, jossa tarkastuksissa 2000 ja 2001 oli todettu aiemmin tehtyä koekuopitusta enemmän merkkejä asuinpaikasta, todettiin 2010 kulttuurikerrokseltaan käytännössä tuhoutuneeksi, vaikka joitakin kvartsilöytöjä sekä palaneita kiviä havaittiin. Muiden alueiden todettiin olevan samassa kunnossa, kuin ne ovat olleet tehtyjen koekaivausten jäljiltä.
Tulevan maa-ainesoton takia tehtiin vuonna 2012 tehtiin pääosin aiemmissa koetutkimuksissa todetuilla alueilla kaikkiaan yli 530 m2 laajuiset kaivaukset. Ne käsittivät 11 erillistä kaivausaluetta, kuusi koeojaa sekä 26 koekuoppaa. Ajoitustulosten mukaan eri maastoterasseille sijoittuva muinaisjäännös ajoittuu noin 2200-600 eKr.
Kiinteinä rakenteina tutkittiin kaksi likamaakuoppaa pronssikaudelta, tulisijakiveys, kaksi suurta keittokuoppaa sekä mm. pronssihelmen sisältänyt mahdollinen punamultahauta ennen havaitsemattomalla läntisellä yläalueella 6. Myös aiemmin käytännössä tuhoutuneeksi todetulla pohjoisella alueella 3 tehtiin tutkimuksia, joissa paljastui löytöjä, muttei juuri kulttuurikerrosta.
Löytöinä saatiin pääasiassa keramiikkaa, kvartsiaineistoa sekä palanutta luuta, vähäisessä määrin kivilaji- ja piiaineistoa, kaikkiaan lähes 15000 yksikköä. Paikan myöhäisemmästä varhaismetallikautisesta/pronssikautisesta vaihetta osoittavat ST-keramiikka, kuparihelmi sekä pronssin valannan sulatusupokkaat.
Vuonna 2014 tutkittiin vielä asuinpaikka-alue 6 kokonaisuudessaan (127 m2). Alueen melko paksu kulttuurikerros todettiin muinaisen tulvahiekkakerroksen peittämäksi ja liesikiveysten jäännökset mahdollisesti rantavoimien hajottamiksi. Vuonna 2012 todettua punamultaläikkää ei voitu vahvistaa hautarakenteeksi. Suurin osa löydöistä oli palanutta luuta. Muu aineisto koostui pääosin huonolaatuisesta kvartsista ja liuskeesta.
2014 tutkimusten jälkeen tilalle Kahi I sijoittuva pääosa muinaisjäännöstä vapautettiin riittävien tutkimusten jälkeen maa-aineksen otolle. Asuinpaikan todettiin kuitenkin 2012 tutkimuksissa jatkuvan naapuritilalle, etelän suuntaan. |
| metsakeskus.1000006785 |
564 |
Hangaskangas E |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
442511.49200000 |
7198536.53800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006785 |
Kohde, myöhäiskivikautinen-pronssikautinen asuinpaikka, sijaitsee Hangaskankaan itälaidalla, n. 100 m lounaaseen Oulu-Kajaani -valtatiestä. Paikalla on jyrkähkö, itään viettävä rinne, jonka pohjois- ja eteläpuolella on laajoja hiekanottoalueita. Maaperältään hiekkaiselle Hangaskankaalle on kerrostunut useita eri rantavaiheiden törmiä sekä tuulen kasaamia dyynejä. Alue on ollut varhaismetallikaudella suurehko saari Oulujoen suistossa.
Muinaisjäännösryhmä koostuu kolmesta asuinpaikasta ja kahdesta kuopasta. Aluetta on tutkittu koekaivauksin. Tiedot kohteen muinaisjäännöksistä on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. Pohjoisimmalla, erillisellä kuoritulla osalla asuinpaikkaa (asuinpaikka 3) vanhan hiekkakuopan laidassa, jossa tarkastuksissa 2000 ja 2001 oli todettu aiemmin tehtyä koekuopitusta enemmän merkkejä asuinpaikasta, todettiin 2010 kulttuurikerrokseltaan käytännössä tuhoutuneeksi, vaikka joitakin kvartsilöytöjä sekä palaneita kiviä havaittiin. Muiden alueiden todettiin olevan samassa kunnossa, kuin ne ovat olleet tehtyjen koekaivausten jäljiltä.
Tulevan maa-ainesoton takia tehtiin vuonna 2012 tehtiin pääosin aiemmissa koetutkimuksissa todetuilla alueilla kaikkiaan yli 530 m2 laajuiset kaivaukset. Ne käsittivät 11 erillistä kaivausaluetta, kuusi koeojaa sekä 26 koekuoppaa. Ajoitustulosten mukaan eri maastoterasseille sijoittuva muinaisjäännös ajoittuu noin 2200-600 eKr.
Kiinteinä rakenteina tutkittiin kaksi likamaakuoppaa pronssikaudelta, tulisijakiveys, kaksi suurta keittokuoppaa sekä mm. pronssihelmen sisältänyt mahdollinen punamultahauta ennen havaitsemattomalla läntisellä yläalueella 6. Myös aiemmin käytännössä tuhoutuneeksi todetulla pohjoisella alueella 3 tehtiin tutkimuksia, joissa paljastui löytöjä, muttei juuri kulttuurikerrosta.
Löytöinä saatiin pääasiassa keramiikkaa, kvartsiaineistoa sekä palanutta luuta, vähäisessä määrin kivilaji- ja piiaineistoa, kaikkiaan lähes 15000 yksikköä. Paikan myöhäisemmästä varhaismetallikautisesta/pronssikautisesta vaihetta osoittavat ST-keramiikka, kuparihelmi sekä pronssin valannan sulatusupokkaat.
Vuonna 2014 tutkittiin vielä asuinpaikka-alue 6 kokonaisuudessaan (127 m2). Alueen melko paksu kulttuurikerros todettiin muinaisen tulvahiekkakerroksen peittämäksi ja liesikiveysten jäännökset mahdollisesti rantavoimien hajottamiksi. Vuonna 2012 todettua punamultaläikkää ei voitu vahvistaa hautarakenteeksi. Suurin osa löydöistä oli palanutta luuta. Muu aineisto koostui pääosin huonolaatuisesta kvartsista ja liuskeesta.
2014 tutkimusten jälkeen tilalle Kahi I sijoittuva pääosa muinaisjäännöstä vapautettiin riittävien tutkimusten jälkeen maa-aineksen otolle. Asuinpaikan todettiin kuitenkin 2012 tutkimuksissa jatkuvan naapuritilalle, etelän suuntaan. |
| metsakeskus.1000006785 |
564 |
Hangaskangas E |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
442511.49200000 |
7198536.53800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006785 |
Kohde, myöhäiskivikautinen-pronssikautinen asuinpaikka, sijaitsee Hangaskankaan itälaidalla, n. 100 m lounaaseen Oulu-Kajaani -valtatiestä. Paikalla on jyrkähkö, itään viettävä rinne, jonka pohjois- ja eteläpuolella on laajoja hiekanottoalueita. Maaperältään hiekkaiselle Hangaskankaalle on kerrostunut useita eri rantavaiheiden törmiä sekä tuulen kasaamia dyynejä. Alue on ollut varhaismetallikaudella suurehko saari Oulujoen suistossa.
Muinaisjäännösryhmä koostuu kolmesta asuinpaikasta ja kahdesta kuopasta. Aluetta on tutkittu koekaivauksin. Tiedot kohteen muinaisjäännöksistä on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. Pohjoisimmalla, erillisellä kuoritulla osalla asuinpaikkaa (asuinpaikka 3) vanhan hiekkakuopan laidassa, jossa tarkastuksissa 2000 ja 2001 oli todettu aiemmin tehtyä koekuopitusta enemmän merkkejä asuinpaikasta, todettiin 2010 kulttuurikerrokseltaan käytännössä tuhoutuneeksi, vaikka joitakin kvartsilöytöjä sekä palaneita kiviä havaittiin. Muiden alueiden todettiin olevan samassa kunnossa, kuin ne ovat olleet tehtyjen koekaivausten jäljiltä.
Tulevan maa-ainesoton takia tehtiin vuonna 2012 tehtiin pääosin aiemmissa koetutkimuksissa todetuilla alueilla kaikkiaan yli 530 m2 laajuiset kaivaukset. Ne käsittivät 11 erillistä kaivausaluetta, kuusi koeojaa sekä 26 koekuoppaa. Ajoitustulosten mukaan eri maastoterasseille sijoittuva muinaisjäännös ajoittuu noin 2200-600 eKr.
Kiinteinä rakenteina tutkittiin kaksi likamaakuoppaa pronssikaudelta, tulisijakiveys, kaksi suurta keittokuoppaa sekä mm. pronssihelmen sisältänyt mahdollinen punamultahauta ennen havaitsemattomalla läntisellä yläalueella 6. Myös aiemmin käytännössä tuhoutuneeksi todetulla pohjoisella alueella 3 tehtiin tutkimuksia, joissa paljastui löytöjä, muttei juuri kulttuurikerrosta.
Löytöinä saatiin pääasiassa keramiikkaa, kvartsiaineistoa sekä palanutta luuta, vähäisessä määrin kivilaji- ja piiaineistoa, kaikkiaan lähes 15000 yksikköä. Paikan myöhäisemmästä varhaismetallikautisesta/pronssikautisesta vaihetta osoittavat ST-keramiikka, kuparihelmi sekä pronssin valannan sulatusupokkaat.
Vuonna 2014 tutkittiin vielä asuinpaikka-alue 6 kokonaisuudessaan (127 m2). Alueen melko paksu kulttuurikerros todettiin muinaisen tulvahiekkakerroksen peittämäksi ja liesikiveysten jäännökset mahdollisesti rantavoimien hajottamiksi. Vuonna 2012 todettua punamultaläikkää ei voitu vahvistaa hautarakenteeksi. Suurin osa löydöistä oli palanutta luuta. Muu aineisto koostui pääosin huonolaatuisesta kvartsista ja liuskeesta.
2014 tutkimusten jälkeen tilalle Kahi I sijoittuva pääosa muinaisjäännöstä vapautettiin riittävien tutkimusten jälkeen maa-aineksen otolle. Asuinpaikan todettiin kuitenkin 2012 tutkimuksissa jatkuvan naapuritilalle, etelän suuntaan. |
| metsakeskus.1000006785 |
564 |
Hangaskangas E |
10002 |
12016 |
13155 |
11019 |
27012 |
442511.49200000 |
7198536.53800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006785 |
Kohde, myöhäiskivikautinen-pronssikautinen asuinpaikka, sijaitsee Hangaskankaan itälaidalla, n. 100 m lounaaseen Oulu-Kajaani -valtatiestä. Paikalla on jyrkähkö, itään viettävä rinne, jonka pohjois- ja eteläpuolella on laajoja hiekanottoalueita. Maaperältään hiekkaiselle Hangaskankaalle on kerrostunut useita eri rantavaiheiden törmiä sekä tuulen kasaamia dyynejä. Alue on ollut varhaismetallikaudella suurehko saari Oulujoen suistossa.
Muinaisjäännösryhmä koostuu kolmesta asuinpaikasta ja kahdesta kuopasta. Aluetta on tutkittu koekaivauksin. Tiedot kohteen muinaisjäännöksistä on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. Pohjoisimmalla, erillisellä kuoritulla osalla asuinpaikkaa (asuinpaikka 3) vanhan hiekkakuopan laidassa, jossa tarkastuksissa 2000 ja 2001 oli todettu aiemmin tehtyä koekuopitusta enemmän merkkejä asuinpaikasta, todettiin 2010 kulttuurikerrokseltaan käytännössä tuhoutuneeksi, vaikka joitakin kvartsilöytöjä sekä palaneita kiviä havaittiin. Muiden alueiden todettiin olevan samassa kunnossa, kuin ne ovat olleet tehtyjen koekaivausten jäljiltä.
Tulevan maa-ainesoton takia tehtiin vuonna 2012 tehtiin pääosin aiemmissa koetutkimuksissa todetuilla alueilla kaikkiaan yli 530 m2 laajuiset kaivaukset. Ne käsittivät 11 erillistä kaivausaluetta, kuusi koeojaa sekä 26 koekuoppaa. Ajoitustulosten mukaan eri maastoterasseille sijoittuva muinaisjäännös ajoittuu noin 2200-600 eKr.
Kiinteinä rakenteina tutkittiin kaksi likamaakuoppaa pronssikaudelta, tulisijakiveys, kaksi suurta keittokuoppaa sekä mm. pronssihelmen sisältänyt mahdollinen punamultahauta ennen havaitsemattomalla läntisellä yläalueella 6. Myös aiemmin käytännössä tuhoutuneeksi todetulla pohjoisella alueella 3 tehtiin tutkimuksia, joissa paljastui löytöjä, muttei juuri kulttuurikerrosta.
Löytöinä saatiin pääasiassa keramiikkaa, kvartsiaineistoa sekä palanutta luuta, vähäisessä määrin kivilaji- ja piiaineistoa, kaikkiaan lähes 15000 yksikköä. Paikan myöhäisemmästä varhaismetallikautisesta/pronssikautisesta vaihetta osoittavat ST-keramiikka, kuparihelmi sekä pronssin valannan sulatusupokkaat.
Vuonna 2014 tutkittiin vielä asuinpaikka-alue 6 kokonaisuudessaan (127 m2). Alueen melko paksu kulttuurikerros todettiin muinaisen tulvahiekkakerroksen peittämäksi ja liesikiveysten jäännökset mahdollisesti rantavoimien hajottamiksi. Vuonna 2012 todettua punamultaläikkää ei voitu vahvistaa hautarakenteeksi. Suurin osa löydöistä oli palanutta luuta. Muu aineisto koostui pääosin huonolaatuisesta kvartsista ja liuskeesta.
2014 tutkimusten jälkeen tilalle Kahi I sijoittuva pääosa muinaisjäännöstä vapautettiin riittävien tutkimusten jälkeen maa-aineksen otolle. Asuinpaikan todettiin kuitenkin 2012 tutkimuksissa jatkuvan naapuritilalle, etelän suuntaan. |
| metsakeskus.1000006785 |
564 |
Hangaskangas E |
10002 |
12016 |
13155 |
11028 |
27000 |
442511.49200000 |
7198536.53800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006785 |
Kohde, myöhäiskivikautinen-pronssikautinen asuinpaikka, sijaitsee Hangaskankaan itälaidalla, n. 100 m lounaaseen Oulu-Kajaani -valtatiestä. Paikalla on jyrkähkö, itään viettävä rinne, jonka pohjois- ja eteläpuolella on laajoja hiekanottoalueita. Maaperältään hiekkaiselle Hangaskankaalle on kerrostunut useita eri rantavaiheiden törmiä sekä tuulen kasaamia dyynejä. Alue on ollut varhaismetallikaudella suurehko saari Oulujoen suistossa.
Muinaisjäännösryhmä koostuu kolmesta asuinpaikasta ja kahdesta kuopasta. Aluetta on tutkittu koekaivauksin. Tiedot kohteen muinaisjäännöksistä on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. Pohjoisimmalla, erillisellä kuoritulla osalla asuinpaikkaa (asuinpaikka 3) vanhan hiekkakuopan laidassa, jossa tarkastuksissa 2000 ja 2001 oli todettu aiemmin tehtyä koekuopitusta enemmän merkkejä asuinpaikasta, todettiin 2010 kulttuurikerrokseltaan käytännössä tuhoutuneeksi, vaikka joitakin kvartsilöytöjä sekä palaneita kiviä havaittiin. Muiden alueiden todettiin olevan samassa kunnossa, kuin ne ovat olleet tehtyjen koekaivausten jäljiltä.
Tulevan maa-ainesoton takia tehtiin vuonna 2012 tehtiin pääosin aiemmissa koetutkimuksissa todetuilla alueilla kaikkiaan yli 530 m2 laajuiset kaivaukset. Ne käsittivät 11 erillistä kaivausaluetta, kuusi koeojaa sekä 26 koekuoppaa. Ajoitustulosten mukaan eri maastoterasseille sijoittuva muinaisjäännös ajoittuu noin 2200-600 eKr.
Kiinteinä rakenteina tutkittiin kaksi likamaakuoppaa pronssikaudelta, tulisijakiveys, kaksi suurta keittokuoppaa sekä mm. pronssihelmen sisältänyt mahdollinen punamultahauta ennen havaitsemattomalla läntisellä yläalueella 6. Myös aiemmin käytännössä tuhoutuneeksi todetulla pohjoisella alueella 3 tehtiin tutkimuksia, joissa paljastui löytöjä, muttei juuri kulttuurikerrosta.
Löytöinä saatiin pääasiassa keramiikkaa, kvartsiaineistoa sekä palanutta luuta, vähäisessä määrin kivilaji- ja piiaineistoa, kaikkiaan lähes 15000 yksikköä. Paikan myöhäisemmästä varhaismetallikautisesta/pronssikautisesta vaihetta osoittavat ST-keramiikka, kuparihelmi sekä pronssin valannan sulatusupokkaat.
Vuonna 2014 tutkittiin vielä asuinpaikka-alue 6 kokonaisuudessaan (127 m2). Alueen melko paksu kulttuurikerros todettiin muinaisen tulvahiekkakerroksen peittämäksi ja liesikiveysten jäännökset mahdollisesti rantavoimien hajottamiksi. Vuonna 2012 todettua punamultaläikkää ei voitu vahvistaa hautarakenteeksi. Suurin osa löydöistä oli palanutta luuta. Muu aineisto koostui pääosin huonolaatuisesta kvartsista ja liuskeesta.
2014 tutkimusten jälkeen tilalle Kahi I sijoittuva pääosa muinaisjäännöstä vapautettiin riittävien tutkimusten jälkeen maa-aineksen otolle. Asuinpaikan todettiin kuitenkin 2012 tutkimuksissa jatkuvan naapuritilalle, etelän suuntaan. |
| metsakeskus.1000006785 |
564 |
Hangaskangas E |
10002 |
12016 |
13155 |
11040 |
27000 |
442511.49200000 |
7198536.53800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006785 |
Kohde, myöhäiskivikautinen-pronssikautinen asuinpaikka, sijaitsee Hangaskankaan itälaidalla, n. 100 m lounaaseen Oulu-Kajaani -valtatiestä. Paikalla on jyrkähkö, itään viettävä rinne, jonka pohjois- ja eteläpuolella on laajoja hiekanottoalueita. Maaperältään hiekkaiselle Hangaskankaalle on kerrostunut useita eri rantavaiheiden törmiä sekä tuulen kasaamia dyynejä. Alue on ollut varhaismetallikaudella suurehko saari Oulujoen suistossa.
Muinaisjäännösryhmä koostuu kolmesta asuinpaikasta ja kahdesta kuopasta. Aluetta on tutkittu koekaivauksin. Tiedot kohteen muinaisjäännöksistä on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. Pohjoisimmalla, erillisellä kuoritulla osalla asuinpaikkaa (asuinpaikka 3) vanhan hiekkakuopan laidassa, jossa tarkastuksissa 2000 ja 2001 oli todettu aiemmin tehtyä koekuopitusta enemmän merkkejä asuinpaikasta, todettiin 2010 kulttuurikerrokseltaan käytännössä tuhoutuneeksi, vaikka joitakin kvartsilöytöjä sekä palaneita kiviä havaittiin. Muiden alueiden todettiin olevan samassa kunnossa, kuin ne ovat olleet tehtyjen koekaivausten jäljiltä.
Tulevan maa-ainesoton takia tehtiin vuonna 2012 tehtiin pääosin aiemmissa koetutkimuksissa todetuilla alueilla kaikkiaan yli 530 m2 laajuiset kaivaukset. Ne käsittivät 11 erillistä kaivausaluetta, kuusi koeojaa sekä 26 koekuoppaa. Ajoitustulosten mukaan eri maastoterasseille sijoittuva muinaisjäännös ajoittuu noin 2200-600 eKr.
Kiinteinä rakenteina tutkittiin kaksi likamaakuoppaa pronssikaudelta, tulisijakiveys, kaksi suurta keittokuoppaa sekä mm. pronssihelmen sisältänyt mahdollinen punamultahauta ennen havaitsemattomalla läntisellä yläalueella 6. Myös aiemmin käytännössä tuhoutuneeksi todetulla pohjoisella alueella 3 tehtiin tutkimuksia, joissa paljastui löytöjä, muttei juuri kulttuurikerrosta.
Löytöinä saatiin pääasiassa keramiikkaa, kvartsiaineistoa sekä palanutta luuta, vähäisessä määrin kivilaji- ja piiaineistoa, kaikkiaan lähes 15000 yksikköä. Paikan myöhäisemmästä varhaismetallikautisesta/pronssikautisesta vaihetta osoittavat ST-keramiikka, kuparihelmi sekä pronssin valannan sulatusupokkaat.
Vuonna 2014 tutkittiin vielä asuinpaikka-alue 6 kokonaisuudessaan (127 m2). Alueen melko paksu kulttuurikerros todettiin muinaisen tulvahiekkakerroksen peittämäksi ja liesikiveysten jäännökset mahdollisesti rantavoimien hajottamiksi. Vuonna 2012 todettua punamultaläikkää ei voitu vahvistaa hautarakenteeksi. Suurin osa löydöistä oli palanutta luuta. Muu aineisto koostui pääosin huonolaatuisesta kvartsista ja liuskeesta.
2014 tutkimusten jälkeen tilalle Kahi I sijoittuva pääosa muinaisjäännöstä vapautettiin riittävien tutkimusten jälkeen maa-aineksen otolle. Asuinpaikan todettiin kuitenkin 2012 tutkimuksissa jatkuvan naapuritilalle, etelän suuntaan. |
| metsakeskus.1000006785 |
564 |
Hangaskangas E |
10002 |
12002 |
13216 |
11019 |
27012 |
442511.49200000 |
7198536.53800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006785 |
Kohde, myöhäiskivikautinen-pronssikautinen asuinpaikka, sijaitsee Hangaskankaan itälaidalla, n. 100 m lounaaseen Oulu-Kajaani -valtatiestä. Paikalla on jyrkähkö, itään viettävä rinne, jonka pohjois- ja eteläpuolella on laajoja hiekanottoalueita. Maaperältään hiekkaiselle Hangaskankaalle on kerrostunut useita eri rantavaiheiden törmiä sekä tuulen kasaamia dyynejä. Alue on ollut varhaismetallikaudella suurehko saari Oulujoen suistossa.
Muinaisjäännösryhmä koostuu kolmesta asuinpaikasta ja kahdesta kuopasta. Aluetta on tutkittu koekaivauksin. Tiedot kohteen muinaisjäännöksistä on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. Pohjoisimmalla, erillisellä kuoritulla osalla asuinpaikkaa (asuinpaikka 3) vanhan hiekkakuopan laidassa, jossa tarkastuksissa 2000 ja 2001 oli todettu aiemmin tehtyä koekuopitusta enemmän merkkejä asuinpaikasta, todettiin 2010 kulttuurikerrokseltaan käytännössä tuhoutuneeksi, vaikka joitakin kvartsilöytöjä sekä palaneita kiviä havaittiin. Muiden alueiden todettiin olevan samassa kunnossa, kuin ne ovat olleet tehtyjen koekaivausten jäljiltä.
Tulevan maa-ainesoton takia tehtiin vuonna 2012 tehtiin pääosin aiemmissa koetutkimuksissa todetuilla alueilla kaikkiaan yli 530 m2 laajuiset kaivaukset. Ne käsittivät 11 erillistä kaivausaluetta, kuusi koeojaa sekä 26 koekuoppaa. Ajoitustulosten mukaan eri maastoterasseille sijoittuva muinaisjäännös ajoittuu noin 2200-600 eKr.
Kiinteinä rakenteina tutkittiin kaksi likamaakuoppaa pronssikaudelta, tulisijakiveys, kaksi suurta keittokuoppaa sekä mm. pronssihelmen sisältänyt mahdollinen punamultahauta ennen havaitsemattomalla läntisellä yläalueella 6. Myös aiemmin käytännössä tuhoutuneeksi todetulla pohjoisella alueella 3 tehtiin tutkimuksia, joissa paljastui löytöjä, muttei juuri kulttuurikerrosta.
Löytöinä saatiin pääasiassa keramiikkaa, kvartsiaineistoa sekä palanutta luuta, vähäisessä määrin kivilaji- ja piiaineistoa, kaikkiaan lähes 15000 yksikköä. Paikan myöhäisemmästä varhaismetallikautisesta/pronssikautisesta vaihetta osoittavat ST-keramiikka, kuparihelmi sekä pronssin valannan sulatusupokkaat.
Vuonna 2014 tutkittiin vielä asuinpaikka-alue 6 kokonaisuudessaan (127 m2). Alueen melko paksu kulttuurikerros todettiin muinaisen tulvahiekkakerroksen peittämäksi ja liesikiveysten jäännökset mahdollisesti rantavoimien hajottamiksi. Vuonna 2012 todettua punamultaläikkää ei voitu vahvistaa hautarakenteeksi. Suurin osa löydöistä oli palanutta luuta. Muu aineisto koostui pääosin huonolaatuisesta kvartsista ja liuskeesta.
2014 tutkimusten jälkeen tilalle Kahi I sijoittuva pääosa muinaisjäännöstä vapautettiin riittävien tutkimusten jälkeen maa-aineksen otolle. Asuinpaikan todettiin kuitenkin 2012 tutkimuksissa jatkuvan naapuritilalle, etelän suuntaan. |
| metsakeskus.1000006785 |
564 |
Hangaskangas E |
10002 |
12002 |
13216 |
11028 |
27000 |
442511.49200000 |
7198536.53800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006785 |
Kohde, myöhäiskivikautinen-pronssikautinen asuinpaikka, sijaitsee Hangaskankaan itälaidalla, n. 100 m lounaaseen Oulu-Kajaani -valtatiestä. Paikalla on jyrkähkö, itään viettävä rinne, jonka pohjois- ja eteläpuolella on laajoja hiekanottoalueita. Maaperältään hiekkaiselle Hangaskankaalle on kerrostunut useita eri rantavaiheiden törmiä sekä tuulen kasaamia dyynejä. Alue on ollut varhaismetallikaudella suurehko saari Oulujoen suistossa.
Muinaisjäännösryhmä koostuu kolmesta asuinpaikasta ja kahdesta kuopasta. Aluetta on tutkittu koekaivauksin. Tiedot kohteen muinaisjäännöksistä on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. Pohjoisimmalla, erillisellä kuoritulla osalla asuinpaikkaa (asuinpaikka 3) vanhan hiekkakuopan laidassa, jossa tarkastuksissa 2000 ja 2001 oli todettu aiemmin tehtyä koekuopitusta enemmän merkkejä asuinpaikasta, todettiin 2010 kulttuurikerrokseltaan käytännössä tuhoutuneeksi, vaikka joitakin kvartsilöytöjä sekä palaneita kiviä havaittiin. Muiden alueiden todettiin olevan samassa kunnossa, kuin ne ovat olleet tehtyjen koekaivausten jäljiltä.
Tulevan maa-ainesoton takia tehtiin vuonna 2012 tehtiin pääosin aiemmissa koetutkimuksissa todetuilla alueilla kaikkiaan yli 530 m2 laajuiset kaivaukset. Ne käsittivät 11 erillistä kaivausaluetta, kuusi koeojaa sekä 26 koekuoppaa. Ajoitustulosten mukaan eri maastoterasseille sijoittuva muinaisjäännös ajoittuu noin 2200-600 eKr.
Kiinteinä rakenteina tutkittiin kaksi likamaakuoppaa pronssikaudelta, tulisijakiveys, kaksi suurta keittokuoppaa sekä mm. pronssihelmen sisältänyt mahdollinen punamultahauta ennen havaitsemattomalla läntisellä yläalueella 6. Myös aiemmin käytännössä tuhoutuneeksi todetulla pohjoisella alueella 3 tehtiin tutkimuksia, joissa paljastui löytöjä, muttei juuri kulttuurikerrosta.
Löytöinä saatiin pääasiassa keramiikkaa, kvartsiaineistoa sekä palanutta luuta, vähäisessä määrin kivilaji- ja piiaineistoa, kaikkiaan lähes 15000 yksikköä. Paikan myöhäisemmästä varhaismetallikautisesta/pronssikautisesta vaihetta osoittavat ST-keramiikka, kuparihelmi sekä pronssin valannan sulatusupokkaat.
Vuonna 2014 tutkittiin vielä asuinpaikka-alue 6 kokonaisuudessaan (127 m2). Alueen melko paksu kulttuurikerros todettiin muinaisen tulvahiekkakerroksen peittämäksi ja liesikiveysten jäännökset mahdollisesti rantavoimien hajottamiksi. Vuonna 2012 todettua punamultaläikkää ei voitu vahvistaa hautarakenteeksi. Suurin osa löydöistä oli palanutta luuta. Muu aineisto koostui pääosin huonolaatuisesta kvartsista ja liuskeesta.
2014 tutkimusten jälkeen tilalle Kahi I sijoittuva pääosa muinaisjäännöstä vapautettiin riittävien tutkimusten jälkeen maa-aineksen otolle. Asuinpaikan todettiin kuitenkin 2012 tutkimuksissa jatkuvan naapuritilalle, etelän suuntaan. |
| metsakeskus.1000006785 |
564 |
Hangaskangas E |
10002 |
12002 |
13216 |
11040 |
27000 |
442511.49200000 |
7198536.53800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006785 |
Kohde, myöhäiskivikautinen-pronssikautinen asuinpaikka, sijaitsee Hangaskankaan itälaidalla, n. 100 m lounaaseen Oulu-Kajaani -valtatiestä. Paikalla on jyrkähkö, itään viettävä rinne, jonka pohjois- ja eteläpuolella on laajoja hiekanottoalueita. Maaperältään hiekkaiselle Hangaskankaalle on kerrostunut useita eri rantavaiheiden törmiä sekä tuulen kasaamia dyynejä. Alue on ollut varhaismetallikaudella suurehko saari Oulujoen suistossa.
Muinaisjäännösryhmä koostuu kolmesta asuinpaikasta ja kahdesta kuopasta. Aluetta on tutkittu koekaivauksin. Tiedot kohteen muinaisjäännöksistä on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. Pohjoisimmalla, erillisellä kuoritulla osalla asuinpaikkaa (asuinpaikka 3) vanhan hiekkakuopan laidassa, jossa tarkastuksissa 2000 ja 2001 oli todettu aiemmin tehtyä koekuopitusta enemmän merkkejä asuinpaikasta, todettiin 2010 kulttuurikerrokseltaan käytännössä tuhoutuneeksi, vaikka joitakin kvartsilöytöjä sekä palaneita kiviä havaittiin. Muiden alueiden todettiin olevan samassa kunnossa, kuin ne ovat olleet tehtyjen koekaivausten jäljiltä.
Tulevan maa-ainesoton takia tehtiin vuonna 2012 tehtiin pääosin aiemmissa koetutkimuksissa todetuilla alueilla kaikkiaan yli 530 m2 laajuiset kaivaukset. Ne käsittivät 11 erillistä kaivausaluetta, kuusi koeojaa sekä 26 koekuoppaa. Ajoitustulosten mukaan eri maastoterasseille sijoittuva muinaisjäännös ajoittuu noin 2200-600 eKr.
Kiinteinä rakenteina tutkittiin kaksi likamaakuoppaa pronssikaudelta, tulisijakiveys, kaksi suurta keittokuoppaa sekä mm. pronssihelmen sisältänyt mahdollinen punamultahauta ennen havaitsemattomalla läntisellä yläalueella 6. Myös aiemmin käytännössä tuhoutuneeksi todetulla pohjoisella alueella 3 tehtiin tutkimuksia, joissa paljastui löytöjä, muttei juuri kulttuurikerrosta.
Löytöinä saatiin pääasiassa keramiikkaa, kvartsiaineistoa sekä palanutta luuta, vähäisessä määrin kivilaji- ja piiaineistoa, kaikkiaan lähes 15000 yksikköä. Paikan myöhäisemmästä varhaismetallikautisesta/pronssikautisesta vaihetta osoittavat ST-keramiikka, kuparihelmi sekä pronssin valannan sulatusupokkaat.
Vuonna 2014 tutkittiin vielä asuinpaikka-alue 6 kokonaisuudessaan (127 m2). Alueen melko paksu kulttuurikerros todettiin muinaisen tulvahiekkakerroksen peittämäksi ja liesikiveysten jäännökset mahdollisesti rantavoimien hajottamiksi. Vuonna 2012 todettua punamultaläikkää ei voitu vahvistaa hautarakenteeksi. Suurin osa löydöistä oli palanutta luuta. Muu aineisto koostui pääosin huonolaatuisesta kvartsista ja liuskeesta.
2014 tutkimusten jälkeen tilalle Kahi I sijoittuva pääosa muinaisjäännöstä vapautettiin riittävien tutkimusten jälkeen maa-aineksen otolle. Asuinpaikan todettiin kuitenkin 2012 tutkimuksissa jatkuvan naapuritilalle, etelän suuntaan. |
| metsakeskus.1000006786 |
834 |
Vaihijoki 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
329323.74800000 |
6750595.17300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006786 |
Kohde sijaitsee osittain kuivatun Pehkijärven länsipäässä, Pehkijärveen laskevan Vaihijoen pohjoispuolella olevan peltoalueen keskellä olevalla muinaisella saarella. Viljelysten ja osittain myös suon ympäröimä mäntyä kasvava kumpare on kooltaan noin 80 x 60 m. Maaperä on hiekkapohjainen, mutta aika kivinen. Eteläreunan tasanteelle tehdystä koekuopasta on löytynyt punaisenruskean hiekan seasta rautakautista karkeaa keramiikkaa ja palanutta luuta. Toinen koekuoppa on tehty länsireunan tasanteelle ja siinä on havaittu palanutta kiveä ja tummanruskeaa likamaata, mutta ei löytöjä. Joka tapauksessa ainakin kumpareen etelä- ja länsirinteellä on jokseenkin ehjänä säilynyt rautakautinen muinaisjäännös. Kohteen sijainti ja topografia on enemmän tyypillinen pyyntikulttuurin asuinpaikalle kuin rautakautiselle asuinpaikalle, ja paikalla saattaakin olla rautakautinen kalmisto.
Vuoden 2009 koekaivauksessa metallinilmaisimella todetun vahvan signaalin antamaan kohtaan kaivettiin 1 x 1 m kokoinen koekauoppa. Koekaivauksessa ei todettu mitään esihistorialliseen toimintaan viittaavaa, eikä muinaisjäännös näin ollen ulotu käytössä olevalle ladolle saakka. Maaperänäytteiden ottaminen epäonnistui. |
| metsakeskus.1000006787 |
834 |
Vaihijoki 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
329691.60100000 |
6750366.26400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006787 |
Asuinpaikka sijaitsee osittain kuivatun Pehkijärven länsipäässä, Pehkijärveen laskevan Vaihijoen suulla, sen pohjoisrannalla, Talvitienlahden soistuneella etelärannalla. Ennen järven kuivatusta, kohde on ollut noin 120 x 80 m kokoisena saarena. Nykyään entinen saari on kumpareena soiden keskellä ja sinne johtaa polku Teuron tieltä. Kumpareella kasvaa lehtipuuta, mm. koivua ja lehmusta. Se on hyvin lehtomainen, ja se ilmenee myös lehtomaannoksena maaperässä, joka on hienoa tummaa hietaa, sen alla keltaista hietaa. Kumpareen itäpäähän tehdystä koekuopasta löytyi tummanruskean maan seasta keramiikkaa ja palanutta luuta. Kuopassa oli myös paljon pientä lohkoutunutta, ehkä palanutta kiveä. Kumpareen korkeimmalle kohdalle tehdystä koekuopasta ei löytynyt mitään, mutta noin 15 metriä koekuopasta kumpareen keskustaa kohden löytyi maanpinnalta kvartsikaavin. Kohde on täysin ehjä, eikä siellä liene koskaan muokattu maata. |
| metsakeskus.1000006788 |
834 |
Rautahuhta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
335436.27800000 |
6752369.48500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006788 |
Asuinpaikka sijaitsee Kuuslammilla, osittain kuivatun Rautijärven länsipäässä olevan suoalueen länsipuolella, Myllykankaan talosta 200 m kaakkoon. Asuinpaikka on hiekkaisella pellolla, joka kohoaa loivaksi törmäksi löytöpaikalla. Löytöjä on sekä törmän päältä että itse törmältä aika leveällä vyöhykkeellä. Löytöjä on kerätty 60 x 60 m kokoiselta alueelta ja samalla alueella on havaittu myös palaneita kiviä. Sama tasanne jatkuu pohjoiseen metsän puolella mäntykankaalla ja asuinpaikka saattaa hyvin jatkua sinne. |
| metsakeskus.1000006789 |
834 |
Veräjäntausta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
336030.04100000 |
6752541.41800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006789 |
Asuinpaikka sijaitsee osittain kuivatun Rautijärven länsipäässä, sen luoteisrannalla olevan lammen pohjoispuolella, korkean kummun itäpuolella olevalla tasanteella, noin 4 m Rautijärven pinnan yläpuolella. Korkean kummun ja tasanteen välissä on vanha hiekkakuoppa, ja tasanne nousee idän suunnassa matalaksi kumpareeksi. Alueella kasvaa havupuita. Paikalle tehtiin vuonna 2006 kaksi koekuoppaa, joista ensimmäisessä oli tummanruskeaa, hiilensekaista hiekkaa ja löytöjä (saviastianpaloja) ja toisessa, edellisestä vain viisi metriä länteen, lähelle hiekkakuopan reunaa, tehdyssä kuopassa runsaasti löytöjä tummanruskean likamaan seassa. Lisäksi kuopassa oli paljon mahdollisesti palaneita lohkokiviä. Pientä hiekkakuoppaa lukuunottamatta kohde on ehjä ja laajuudeltaan se lienee arvioitavissa noin 20 x 10 m kokoiseksi. |
| metsakeskus.1000006790 |
834 |
Lyhönlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
336709.76700000 |
6752420.47200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006790 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee osittain kuivatun Rautijärven länsipään Lyhönlahden pohjoisrannalla. Maasto on paikalla soraharjua. Paikalla olevan kesämökin huoltorakennuksesta 10 m etelään, tien itäpuolelle (n. 3 m tiestä) tehdyssä koekuopassa oli soran ja hiekan seassa kvartsia. Asuinpaikka on noin 3 metriä Rautijärven pintaa ylempänä olevalla tasanteella.
Harjun rinteellä, em. koekuopasta ja noin 25 m koilliseen, on kolmen metrin välein vierekkäin kolme pientä kuoppaa, kooltaan noin 1,5 x 0,5 m. Kuopat muistuttavat etäisesti ns. ryssänhautoja, eikä niiden ikää tai tarkoitusta tiedetä, mutta arvellaan niiden voivan liittyä pyyntiin, ruoan hauduttamiseen tai raudan tai hiilen valmistamiseen historiallisella ajalla. |
| metsakeskus.1000006790 |
834 |
Lyhönlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
336709.76700000 |
6752420.47200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006790 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee osittain kuivatun Rautijärven länsipään Lyhönlahden pohjoisrannalla. Maasto on paikalla soraharjua. Paikalla olevan kesämökin huoltorakennuksesta 10 m etelään, tien itäpuolelle (n. 3 m tiestä) tehdyssä koekuopassa oli soran ja hiekan seassa kvartsia. Asuinpaikka on noin 3 metriä Rautijärven pintaa ylempänä olevalla tasanteella.
Harjun rinteellä, em. koekuopasta ja noin 25 m koilliseen, on kolmen metrin välein vierekkäin kolme pientä kuoppaa, kooltaan noin 1,5 x 0,5 m. Kuopat muistuttavat etäisesti ns. ryssänhautoja, eikä niiden ikää tai tarkoitusta tiedetä, mutta arvellaan niiden voivan liittyä pyyntiin, ruoan hauduttamiseen tai raudan tai hiilen valmistamiseen historiallisella ajalla. |
| metsakeskus.1000006790 |
834 |
Lyhönlahti |
10002 |
12009 |
13094 |
11019 |
27000 |
336709.76700000 |
6752420.47200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006790 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee osittain kuivatun Rautijärven länsipään Lyhönlahden pohjoisrannalla. Maasto on paikalla soraharjua. Paikalla olevan kesämökin huoltorakennuksesta 10 m etelään, tien itäpuolelle (n. 3 m tiestä) tehdyssä koekuopassa oli soran ja hiekan seassa kvartsia. Asuinpaikka on noin 3 metriä Rautijärven pintaa ylempänä olevalla tasanteella.
Harjun rinteellä, em. koekuopasta ja noin 25 m koilliseen, on kolmen metrin välein vierekkäin kolme pientä kuoppaa, kooltaan noin 1,5 x 0,5 m. Kuopat muistuttavat etäisesti ns. ryssänhautoja, eikä niiden ikää tai tarkoitusta tiedetä, mutta arvellaan niiden voivan liittyä pyyntiin, ruoan hauduttamiseen tai raudan tai hiilen valmistamiseen historiallisella ajalla. |
| metsakeskus.1000006790 |
834 |
Lyhönlahti |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
336709.76700000 |
6752420.47200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006790 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee osittain kuivatun Rautijärven länsipään Lyhönlahden pohjoisrannalla. Maasto on paikalla soraharjua. Paikalla olevan kesämökin huoltorakennuksesta 10 m etelään, tien itäpuolelle (n. 3 m tiestä) tehdyssä koekuopassa oli soran ja hiekan seassa kvartsia. Asuinpaikka on noin 3 metriä Rautijärven pintaa ylempänä olevalla tasanteella.
Harjun rinteellä, em. koekuopasta ja noin 25 m koilliseen, on kolmen metrin välein vierekkäin kolme pientä kuoppaa, kooltaan noin 1,5 x 0,5 m. Kuopat muistuttavat etäisesti ns. ryssänhautoja, eikä niiden ikää tai tarkoitusta tiedetä, mutta arvellaan niiden voivan liittyä pyyntiin, ruoan hauduttamiseen tai raudan tai hiilen valmistamiseen historiallisella ajalla. |
| metsakeskus.1000006791 |
834 |
Keskinen |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
335125.40300000 |
6753189.15100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006791 |
Maakuopat sijaitsevat Kuuslammin kylässä, Koverojärven ja Keskisen järven välisellä kannaksella, Keskisen rannan puolella.
Yksi halkaisijaltaan noin 1,5 m oleva kuoppa (a) on järven rantaa reunustavalla hiekkaharjanteella, mäntykankaalla. Siihen tehdyssä koekuopassa oli havaittavissa selvä podsolimaannos. Lisäksi kuoppa on niin loiventunut, että voisi pyyntikuoppa. Kuopassa kasvaa paksu, vanha kuusi. Kaksi samanlaista kuoppaa (b ja c) havaittiin ensimmäisestä 35 m kaakkoon ja 35 m itään. Viimeksi mainittua kuoppaa (c) on käytetty kompostikuoppana.
Vuoden 2009 kaivaututkimuksessa tutkitussa kuoppajäännöksessä (b) oli selvät merkit tulenpidosta ja kuopan ylempiin osiin oli jäänyt hiiltynyt puun kappale. Kuitenkaan näiden havaintojen ja löytöjen puuttumisen takia kuopan käyttötarkoitusta ei saatu selville. Sitä ei kuitenkaan voi pitää pyyntikuoppana, koska alueella pitäisi olla useita kuoppia, jotka muodostaisivat rivejä tai ryhmiä pyyntikuoppajärjestelmän toimivuuden takaamiseksi. |
| metsakeskus.1000006792 |
834 |
Saarensalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
326729.82400000 |
6742949.23400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006792 |
Asuinpaikka sijaitsee Pyhäjärven ja Kuivajärven välisen Saarensalmen rannalla, Kaukolanharjun pohjoispäässä olevasta Miekkainnokasta 600 m eteläkaakkoon. Paikalta on löytynyt hiekkaiselta, harjanteen päällä olevalta pieneltä peltosaralta poikkiteräinen kvartsinuolenkärki ja kvartsi-iskos. Vuoden 2006 inventoinnissa paikalta ei kuitenkaan löytynyt mitään, mutta siellä lienee kuitenkin kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000006793 |
834 |
Levänoja |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
311870.80800000 |
6740890.98900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006793 |
Kvartsien löytöpaikka sijaitsee kuivatun Talpianjärven länsipuolella, Talpiaan laskevan Levänojan laakson pohjoisrannalla, Markkulan talosta 135 m itään, tasaisella savipellolla. Jonkinlainen törmänä erottuva muinaisranta on löytöpaikasta noin 50 m etelään. Löytöpaikalla on muutakin kiveä ja sen vieressä iso maakivi, jonka ympärille on kerätty kiviä. Kohteen muinaisjäännösluonne on epävarma. |
| metsakeskus.1000006794 |
834 |
Kultavuori 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
317356.60300000 |
6740549.15400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006794 |
Kohde sijaitsee kuivuneen Kalliojärven länsipuolella olevan Poution peltoaukean kaakkoisreunalla, kuivatusojan eteläpuolella, Kultavuoren länsirinteellä olevalla pellolla sekä tämän itäpuolisella metsäalueella.
Vuoden 2006 inventoinnissa paikalta on kerätty kvartsilöytöjä kolmesta eri kohdasta. Ensimmäinen on savisen pellon alareunaa vanhan järven rannalla. Pellossa on tällä kohdalla erityisen paljon pikkukiviä. Toinen löytökohta on saman pellon hieman ylempi terassi, jolla on hietainen maaperä. Tällä kohdalla pellossa on paljon historiallisen ajan löytöjä (mm. kolmijalkapadan jalka). Kolmas löytökohta on vanhalle rannalle edellisten itäpuolelle metsikköön - kuivaan kuusimetsään - tehty koekuoppa, josta löytyi useita pieniä kvartsinpaloja. Vaikka kohteesta tuli suhteellisen runsaasti löytöjä, ei sitä kvartsien jonkinasteisen epämääräisyyden vuoksi luokiteltu vielä 2006 inventoinnissa kivikautiseksi asuinpaikaksi.
Pellon itäpuolisesta kuusimetsästä tuli kansalaisilmoitus kvartslöydöistä 2020. Kvartseja havaittiin mätästyksen jäljiltä noin 10m matkalla pellon reunasta katsottuna vanhan Kalliojärven rantatörmällä. Ilmoituksen myötä kohde tarkastettiin 2021, jolloin mätästetyltä alueelta havaittiin epämääräisten kvartsien ohella myös muutamia selkeitä kvartsi-iskoksia. Peltoalue oli tuolloin heinikkona. Kohde tulkittiin satunnaisessa käytössä olleeksi pyyntikulttuurin leiri- tai asuinpaikaksi, jolla on hyödynnetty alueella runsaasti luontaisena esiintyvää kvartsia. Kohteen laajuuden ja luonteen varmentaminen vaatii lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000006794 |
834 |
Kultavuori 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
317356.60300000 |
6740549.15400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006794 |
Kohde sijaitsee kuivuneen Kalliojärven länsipuolella olevan Poution peltoaukean kaakkoisreunalla, kuivatusojan eteläpuolella, Kultavuoren länsirinteellä olevalla pellolla sekä tämän itäpuolisella metsäalueella.
Vuoden 2006 inventoinnissa paikalta on kerätty kvartsilöytöjä kolmesta eri kohdasta. Ensimmäinen on savisen pellon alareunaa vanhan järven rannalla. Pellossa on tällä kohdalla erityisen paljon pikkukiviä. Toinen löytökohta on saman pellon hieman ylempi terassi, jolla on hietainen maaperä. Tällä kohdalla pellossa on paljon historiallisen ajan löytöjä (mm. kolmijalkapadan jalka). Kolmas löytökohta on vanhalle rannalle edellisten itäpuolelle metsikköön - kuivaan kuusimetsään - tehty koekuoppa, josta löytyi useita pieniä kvartsinpaloja. Vaikka kohteesta tuli suhteellisen runsaasti löytöjä, ei sitä kvartsien jonkinasteisen epämääräisyyden vuoksi luokiteltu vielä 2006 inventoinnissa kivikautiseksi asuinpaikaksi.
Pellon itäpuolisesta kuusimetsästä tuli kansalaisilmoitus kvartslöydöistä 2020. Kvartseja havaittiin mätästyksen jäljiltä noin 10m matkalla pellon reunasta katsottuna vanhan Kalliojärven rantatörmällä. Ilmoituksen myötä kohde tarkastettiin 2021, jolloin mätästetyltä alueelta havaittiin epämääräisten kvartsien ohella myös muutamia selkeitä kvartsi-iskoksia. Peltoalue oli tuolloin heinikkona. Kohde tulkittiin satunnaisessa käytössä olleeksi pyyntikulttuurin leiri- tai asuinpaikaksi, jolla on hyödynnetty alueella runsaasti luontaisena esiintyvää kvartsia. Kohteen laajuuden ja luonteen varmentaminen vaatii lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000006795 |
834 |
Mustialanlammi 1 |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
324313.77900000 |
6746804.66500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006795 |
Kohde sijaitsee Tammelan kirkonkylän pohjoispuolella, Mustialan koulutilan eteläpuolella olevan museorakennuksen edustalla, sen eteläpuolella, olevalla pellolla. Paikalla on korkea peltotörmä ja pelto on hiekkamultaa. Pellolla on runsaasti resenttiä jätettä. Paikalta on löytynyt vain yksi kvartsi-iskos museosta noin 20 m etelään, lähes pellon kulmasta tien varresta. Vaatii lisäselvityksiä. |
| metsakeskus.1000006798 |
834 |
Similänlahti |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
319681.65300000 |
6743464.99100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006798 |
Kohde sijaitsee Pyhäjärven Similänlahden länsirannalla, vanhalla Pyhäjärven rannalla, savipellolla. Paikalta on löytynyt kaksi yksittäistä kvartsia 300 m etäisyydellä toisistaan, toinen peltoaukean pohjois- ja toinen eteläpäästä. Kvartsilöytöjen koordinaatit ovat: p= 6 746 556, i= 3 319 964 ja p= 6 746 296, i= 3 319 779. |
| metsakeskus.1000006799 |
834 |
Sahuri |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
328099.25600000 |
6747302.48700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006799 |
Kohde sijaitsee Kuivajärven pohjoispuolella, Myllykylässä, Myllyjoen itärannalla, Sahurin talosta noin 500 metriä etelälounaaseen. Paikalta on löydetty kaksi kiviesinettä (KM 2252: 14-15), joiden sijainti tiedetään osapuilleen, pellon tarkkuudella. Pohjoisemman löytöpaikan tienoilta on löytynyt yksi kvartsi-iskos, omakotitalosta 70 m lounaaseen. Paikka on hiesupeltoa, ja löytökohta on pari metriä Myllyjoen pintaa ylempänä. |
| metsakeskus.1000006800 |
834 |
Kolis |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
326776.80900000 |
6742742.31000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006800 |
Tammelalaisen Hetamaija Freesen mukaan Pyhäjärven ja Pajalammin väliseltä Kolis-nimiseltä pellolta on aikoinaan löytynyt, sittemmin jo hukkaan joutuneita, kiviesineitä. Inventoinnissa tältä pellolta löytyi muutama hieman epämääräinen kvartsi hiekansekaisesta peltomullasta Pajalammen rannalta noin 80 x 40 m kokoiselta alueelta, lisäksi noin 80 m etelämpää löytyi piin pala, todennäköinen tuluspii. Pajalammen luoteisrannalla saattaa olla kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000006802 |
834 |
Junkaanoja |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
328829.93600000 |
6753290.08400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006802 |
Kohde sijaitsee Susikkaan kylässä, Susikkaanjokeen laskevan Junkaanojan laskukohdassa, Juhalan ja Liinaharjan talojen ympäristössä. Paikalta on aiemmin löydetty kaksi kiviesinettä (KM 2203:730 ja KM 3033:24), inventoinnissa Juhalan koillispuolella olevalta hiekkapellolta on löytynyt yksi kvartsi-iskos talosta 55 km koilliseen. Itse talojen ympäristöt ovat nurmea ja piha-aluetta. |
| metsakeskus.1000006803 |
834 |
Susikkaanjoki |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
328711.98000000 |
6752899.24100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006803 |
Kohde sijaitsee Susikkaan kylässä, Perttulan talosta 240 m pohjoiseen, Susikkaanjoen länsirannalla olevalla pellolla. Paikalta on aiemmin löytynyt kiviesine (KM 2252:9) suunnilleen samalta paikalta kuin inventoinnissa pellon alareunasta, läheltä joen rantapusikkovyöhykettä, löytyneet kaksi pii-iskosta. Juuri iskosten löytökohdalla pellossa on pieni kumpare. Pellossa on runsaasti historiallisen ajan esineistöä, mm. keramiikkaa ja tiiltä. Saattaa olla että piitkin ovat vain tuluspiin kappaleita. |
| metsakeskus.1000006804 |
564 |
Ehtiäisentie N |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
445040.47600000 |
7197790.84500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006804 |
Kohde sijaitsee Oulujoen pohjoispuolella, lähellä Oulun ja Muhoksen rajaa, n. 200 m Ehtiäisentiestä pohjoiseen. Maaperä alueella on paikoin kivistä hiekkamoreenia. Paikalla kasvaa mäntyjä ja aluskasvillisuutena on puolukkaa, sammalta ja jäkälää.
Kohde löytyi inventoinnissa 2001, kun laikutusalueelta löytyi kvartsi-iskoksia ja -esineitä sekä piiesine. Esineet otettiin talteen ja iskokset jätettiin paikoilleen. Löytöjä tuli suhteellisen suppealta, n. 5 x 4 m laajalta alueelta. Asuinpaikka ajoittuu Oulun seudun rannasiirtymiskronologian perusteella varhaismetallikauteen. |
| metsakeskus.1000006805 |
49 |
Solkulla 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
370155.00000000 |
6679421.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006805 |
Kaksi halkaisijaltaan noin 5 m:n laajuista röykkiötä alhaalla, jylhien kallioiden reunustamassa rotkossa, jossa maaperä on kosteaa. Röykkiöt ovat selvästi ihmisen rakentamia. Röykkiö 1 (eteläisempi röykkiö) on ehjempi, noin 4 x 4,5 m kokoinen ja sammaloitunut. |
| metsakeskus.1000006806 |
564 |
Ehtiäisentie S |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
445232.39700000 |
7197585.92100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006806 |
Kohde sijaitsee Oulujoen pohjoispuolella, Ehtiäisentien eteläpuolella avautuvalla hakkuuaukealla. Aukea on laikutettu koko laajuudeltaan jonka maalaji vaihtelee karkeasta hiekasta karkeaan soraan. Paikalla kasvaa siemenpuuksi jätettyjä keskikokoisia mäntyjä, aluskasvillisuutena on variksenmarjaa, sammalta ja jäkälää.
Paikalla sijaitsee varhaismetallikautinen asuinpaikka. Löytöjä on saatu talteen n. 55 x 45 m laajalta alueelta pesäkkeisesti usealta eri korkeudelta. Aukean laikutuksen ansiosta aluetta on voitu tarkastaa perusteellisesti; toisaalta löydöt ovat voineet siirtyä paikoiltaan metsätyökoneiden vaikutuksesta. Paikalla on myös yksi ns. asuinpaikkakuoppa, joka on halkaisijaltaan n. 2 m ja syvyydeltään n. 50 cm. Asuinpaikka on ajoitettu Oulun seudun rannasiirtymiskronologian perusteella varhaismetallikauteen. Tiedot löytöpesäkkeistä ja asuinpaikkakuopasta on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.1000006807 |
564 |
Pilpasuo W |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
441571.85000000 |
7205374.78000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006807 |
Kohde sijaitsee Pilpasuon länsipuolella, Pilpajärvestä n. 2 km länteen sijaitsevalla kankaalla. Maaperä alueella on hiekkaa. Paikalla kasvaa mäntymetsää, jonka aluskasvillisuutena on puolukkaa, kanervaa ja jäkälää. Kangas on muodostanut varhaismetallikaudella suuren saaren Oulujoen suistoon.
Alueen läpi kulkevan metsäautotien pinnasta on löytynyt kvartsi-iskoksia. Löytöjen levinnän perusteella kyseessä on suhteellisen suppea-alainen asuinpaikka, joka ajoittuu Oulun seudun rannansiirtymiskronologian perusteella varhaismetallikauteen. Kohdetta on tutkittu myös koepistoin, joissa havaittiin muutamia palaneita kiviä. Alue on retkeilijöiden suosiossa. |
| metsakeskus.1000006808 |
564 |
Pilpasuo SW |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
440982.08900000 |
7204355.19500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006808 |
Kohde sijaitsee Pilpakankaan kaakkoislaidalla olevassa lahdelmassa, kohti Pilpasuota työntyvän niemen pohjoispuolella. Maaperä alueella on hienoa hiekkaa. Paikalla kasvaa mäntymetsää, jonka aluskasvillisuutena on puolukkaa, kanervaa ja jäkälää. Pilpakangas on muodostanut varhaismetallikaudella suuren saaren Oulujoen suistoon.
Paikalla sijaitsee varhaismetallikautinen asuinpaikka ja ajoittamaton kuoppa. Asuinpaikka vaikuttaa löytöjen levinnän perusteella suhteellisen pienialaiselta. On epävarmaa, liittyvätkö asuinpaikka ja kuoppa toisiinsa. Asuinpaikka on ajoitettu Oulun seudun rannansiirtymiskronologian perusteella varhaismetallikauteen. Tiedot jäännöksistä on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.1000006808 |
564 |
Pilpasuo SW |
10002 |
12009 |
13094 |
11040 |
27000 |
440982.08900000 |
7204355.19500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006808 |
Kohde sijaitsee Pilpakankaan kaakkoislaidalla olevassa lahdelmassa, kohti Pilpasuota työntyvän niemen pohjoispuolella. Maaperä alueella on hienoa hiekkaa. Paikalla kasvaa mäntymetsää, jonka aluskasvillisuutena on puolukkaa, kanervaa ja jäkälää. Pilpakangas on muodostanut varhaismetallikaudella suuren saaren Oulujoen suistoon.
Paikalla sijaitsee varhaismetallikautinen asuinpaikka ja ajoittamaton kuoppa. Asuinpaikka vaikuttaa löytöjen levinnän perusteella suhteellisen pienialaiselta. On epävarmaa, liittyvätkö asuinpaikka ja kuoppa toisiinsa. Asuinpaikka on ajoitettu Oulun seudun rannansiirtymiskronologian perusteella varhaismetallikauteen. Tiedot jäännöksistä on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.1000006809 |
564 |
Sikoharju |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
440479.29100000 |
7203554.51200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006809 |
Kohde sijaitsee Sikoharju -nimisen mäen eteläpuolella. Maaperä alueella on hiekkamoreenia. Paikalla kasvaa mäntymetsää, jonka aluskasvillisuutena on puolukkaa, kanervaa, sammalta ja jäkälää. Kohteen eteläpuolella on vanha soranottokuoppa.
Paikalla sijaitsee kuusi kuoppaa itä-länsi -suuntaisena jonona. Kuoppia on tutkittu koepistoin ja maaperäkairalla. Kaikissa kuopissa havaittiin selkeä huuhtoutumiskerros. Kuopat ovat muodoltaan suhteellisen loivapiirteisiä ja pyöreitä. On mahdollista, että ne ajoittuvat historialliseen aikaan, koska joidenkin kuoppien reunat ovat melko jyrkkäpiirteiset. Alueella on lisäksi muutamia jyrkkäpiirteisempiä sorantarkastuskuoppia, joita kairatessa saatiin havaintoja sekottuneesta maasta. Tiedot kuudesta kuopasta on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.1000006810 |
936 |
Aukonmäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
332536.73600000 |
6912461.13100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006810 |
Toisveden itärannalla Aukonmäki-nimisen tilan louteispuolella sijaitsee ehjänä säilynyt ja halkaisijaltaan noin 20 metrinen tervahauta. Tervahaudan halssi on kohti lounasta. |
| metsakeskus.1000006811 |
936 |
Tärmättä 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
330517.54000000 |
6913020.89500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006811 |
Toisveteen pohjoisesta työntyvän Tärmättä-nimisen niemen länsirannalla on komea ja ehjä tervahauta rantakallion takana kuusikossa. |
| metsakeskus.1000006812 |
936 |
Hiedanoja |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
326499.13900000 |
6917798.96200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006812 |
Toisveden länsirannalla, Hiedanojan uoman törmällä kuusikossa on ehjä ja komea tervahauta. |
| metsakeskus.1000006813 |
564 |
Paskonsuo |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
440832.15500000 |
7203314.60500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006813 |
Kohde sijaitsee Paskonsuo -nimisen pellon länsipuolella olevalla kankaalla. Maaperä alueella on paikoin kivikkoista hiekkaa. Paikalla kasvaa mäntymetsää, jonka aluskasvillisuutena on varvikkoa, suopursua, sammalta ja jäkälää.
Paikalla on loivapiirteinen, halkaisijaltaan n. 3,5 m ja syvyydeltään n. 80 cm oleva kuoppa. Kuopan pohjalle tehdyssä koepistossa havaittiin paksu huuhtoutumiskerros ja hiiltä. On mahdollista, että kyseessä on esihistoriallinen keittokuoppa tai historiallisen ajan hiilimiilu. Jos kuoppaa pidetään rantasidonnaisena, se ajoittuu Oulun seudun rannansiirtymiskronologian perusteella varhaismetallikauteen. |
| metsakeskus.1000006814 |
936 |
Killinkoski-Kaunela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
338284.38400000 |
6921617.48100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006814 |
Asuinpaikka sijaitsee Toisveden koillispuolella, Ähtäriin vievän vesireitin varrella.
Paikka sijoittuu Tatimonjoen ja Soininjoen väliselle peltoalueelle.
Pellon yläosasta, kahdelta tasolta on löytynyt runsaasti kvartsi-iskoksia ja kaapimia. |
| metsakeskus.1000006815 |
936 |
Välivesi |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
335785.40600000 |
6918458.73700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006815 |
Väliveden eteläpuolella, lähellä rantaa ja soistunutta aluetta on juoksuhautoja ja taistelukaivantoja 200 metrin matkalla. |
| metsakeskus.1000006817 |
564 |
Sutelankangas |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
441745.78900000 |
7201309.41500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006817 |
Kohde sijaitsee Sutelankankaan jyrkkäpiirteisellä metsäsaarekkeella Oulujoen etelärannalla. Maaperä alueella on kivistä moreenihiekkaa. Paikalla kasvaa mäntymetsää, jonka aluskasvillisuutena on puolukkaa, sammalta ja jäkälää.
Kankaan koillisrinteellä on kaksi suurikokoista kuoppaa. Ne ovat muodoltaan maatuneen loivapiirteisiä. Kuoppia on tutkittu koepistoin ja maaperäkairalla. Kuopat ovat mahdollisesti esihistoriallisia tai historiallisia pyyntikuoppia. Tiedot kuopista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.1000006818 |
564 |
Kestinranta |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
443910.92800000 |
7198593.51300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006818 |
Kohde sijaitsee Pikkaraisenkylän kaakkoispuolella, Oulujoen rannassa olevalla pellolla. Paikalla on sortuvan, jyrkän rantapenkereen alapuolella, aivan vesirajassa kapea tasanne, joka on osin syntynyt paikalle ajetuista kivistä.
Maanomistaja on löytänyt pellosta kyntötöiden yhteydessä runsaasti historiallisen ajan löytöjä, liitupiipun katkelmia, tiiltä, piitä, rautaesineitä sekä messinkiä tai pronssia olevan veitsen kahvan. Lähellä rantapengertä on maanomistajan mukaan joskus ollut esillä pienen rakennuksen peruskivet. Kohde on osin tuhoutunut peltoviljelyn ja jokipenkereen sortumisen vaikutuksesta. Alueeseen liittyy tarinoita satamasta ja kestikievarista. |
| metsakeskus.1000006819 |
834 |
Reposenkallio |
10007 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
328045.24300000 |
6753962.81400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006819 |
Kohde sijaitsee Susikkaan kylän pohjoispuolella, Lautaportaaseen johtavan tien länsipuolella, Reposenkalliolla. Paikalla on havaittu halkaisijaltaan noin viisi metriä oleva, isoista kivistä kasattu matala röykkiö ja mäen topografian suuntainen 10 - 15 metriä pitkä kivivalli, jossa on myös isoja kiviä. Osa vallin kivistä on selvästi aseteltu. Siellä täällä kallion laella on muitakin kivikasoja. Röykkiön funktiota ei ole selvitty. |
| metsakeskus.1000006820 |
834 |
Susikaslammi 4 |
10007 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
328906.91600000 |
6750976.01500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006820 |
Röykkiö sijaitsee kuivatun Susikaslammen vanhalla rannalla, lammen eteläpään itärannalla. Törmän päällä on halkaisijaltaan noin kolme metriä oleva päänkokoisista ja pienemmistä kivistä kasattu matala, pyöreä ja sammaloitunut röykkiö. Törmälle tehdyissä koekuopissa ei ole havaittu mitään erityistä, paitsi paikoin maa on myllerretty hiekanoton vuoksi. Mahdollisesti röykkiö onkin jokin hiekanoton yhteydessä syntynyt kivikasa. Röykkiö saattaa olla olla myös kaskiröykkiö tai muu viljelyyn liittyvä raivausröykkiö. |
| metsakeskus.1000006821 |
834 |
Vipumäki |
10007 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
329084.84100000 |
6751169.94200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006821 |
Vipumäki sijaitsee osittain kuivatun Pehkijärven länsipuolella, peltoaukean takana. Paikalla on Vipumäen laella, Vipumäen talosta 150 m itään, syviä kuoppia, jotka ovat halkaisijaltaan 3 - 4 metriä. Kuopat näyttävät suhteellisen nuorilta, sillä niissä on jyrkät reunat. Kahta niistä on käytetty tunkiona. Harjanne kasvaa havumetsää. |
| metsakeskus.1000006822 |
834 |
Kaitalamminvuori |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
328751.95300000 |
6755871.04700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006822 |
Röykkiöt ovat Kaitalammin ja Teurajärven välissä olevalla Kaitalamminvuorella. Toinen kiviröykkiöistä sijaitsee vuoren pohjoisrinteellä, lähellä Liljan rakentamaa vajaa. Röykkiö on koottu halk. 20-50 cm kivistä ja sen korkeus on ympäröivästä kalliosta korkeintaan 50 cm. Halkaisijaltaan röykkiö on noin kaksi metriä. Röykkiön keskellä on pystykivi. Paikalla ei ole ainakaan mitään nykyistä rajaa eikä se myöskään tunnu soveltuvan kovinkaan hyvin minkäänlaiselle viljelykselle, edes kaskelle. Toinen kiviröykkiö on Kaitalamminvuoren itäpuolella, lähellä Lautaportaaseen johtavaa tietä olevassa koivutaimikossa. Röykkiö oli tullut ilmi metsänuudistuksessa noin 10 vuotta sitten. Röykkiö on muodoltaan pyöreähkö, halkaisijaltaan 2,5 metriä ja sen korkeus ympäröivästä maanpinnasta on noin 40 cm. Kivet ovat kooltaan 20-50 cm. Rakennelma on hyvin säännöllinen ja se saattaisi olla esim. torpan tulisijan tai kiukaan pohja. Itse paikka on hyvin lämpimällä tielle päin viettävällä rinteellä edellisestä 300 metriä itään. |
| metsakeskus.1000006823 |
834 |
Kälkänkallio |
10007 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
314472.76700000 |
6739355.61700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006823 |
Kyseinen kallioalue on Kälkän talosta 500 m itään ja Simolan talosta 200 m pohjoiseen. Kallion laella on isoista kivistä kasattuja kiveyksiä, mm. yksi jonka muoto hakee suorakulmaisuutta - yhdeltä sivultaan viitisen metriä. Paikan sijaintia ajatellen kyseessä saattaisivat olla myllyn peruskivet. Takalan talolta tuleva polku johtaa suoraan raunioille. |
| metsakeskus.1000006824 |
834 |
Palomäki S |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
327143.65900000 |
6742678.34200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006824 |
Tervahauta sijaitsee Pyhäjärven Saarensalmen itärannalla olevan Palomäen eteläreunalla. Tervahaudan halkaisija on noin kahdeksan metriä. |
| metsakeskus.1000006825 |
834 |
Raanpää |
10001 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
329330.79000000 |
6741343.88400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006825 |
Kohde sijaitsee Kuivajärven ja Pyhäjärven välillä olevan Määrlammen pohjoisrannalla, Raanpään eteläreunalla, harjun päällä ja ulkoilupolun eteläpuolella. Kuoppa on halkaisijaltaan noin kaksi metriä, ja se voi olla pyyntikuoppa. |
| metsakeskus.1000006826 |
834 |
Kyläsillanjoki |
10007 |
12016 |
13182 |
11002 |
27000 |
335783.00000000 |
6752256.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006826 |
Kiviröykkiöt sijaitsevat Kuuslammin kylässä, osittain kuivatun Rautajärven länsipään länsirannalla olevalla pienellä entisellä matalalla saarella tai niemellä. Paikalla kasvaa kuusimetsää ja maaperä on hienoa hiekkaa. Vanhan rantatörmän päällä on halkaisijaltaan noin metrin oleva sammaloitunut kiviröykkiö (a) ja toinen vähän sisemmällä, kooltaan noin 1 x 2 m (b). Röykkiöiden kivet ovat suurinpiirtein pään kokoisia. Saarennolla on muutakin kivikkoa, josta osa lienee ihmisen kasaamaa, mutta osa on luontaista. Kiviröykkiöt saattavat olla viljelysraunioita. |
| metsakeskus.1000006827 |
834 |
Likolammit |
10007 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
335755.14800000 |
6752777.32600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006827 |
Kohde sijaitsee Kuuslammin kylässä, osittain kuivatun Rautijärven länsipään suoalueen pohjoisreunalla, pienten Likolampien pohjoispuolella mäntykankaalla. Paikalla on useita kuoppia ja painanteita. Kuoppa 1 sijaitsee muista erillään järvelle johtavan tien varrella, alle 10 m tiestä länteen, se on halkaisijaltaan kolme metriä ja siinä kasvaa kuusia sekä iso mänty. Tästä 215 m luoteeseen, myös tien länsipuolella on hyvin loiva, halkaisijaltaan 3,5 - 4 m oleva kuoppa, jonka keskelle tehdyssä koekuopassa oli havaittavissa normaali ohut podsolimaannos hiekassa. Kuoppa 3 on samanlainen kuin edellinen, mutta lähellä lammen rantaa. Kuoppa 4 on myös samanlainen, mutta siinä on selvät vallit ympärillä. Siihen tehdyssä koekuopassa oli heikko podsolimaannos, maaperä karkeaa tummanruskeaa hiekkaa, joka muuttuu noin 20 cm syvyydellä kosteaksi hiedaksi. Kuoppa 5 on halkaisijaltaan noin 1,5 metriä. Kuoppa 6 on suuri ja soikea painanne, kooltaan noin 6 x 4 m, sen lyhyt sivu on lammelle päin. Painanteen takaosaan on tehty uusia hiekanottokuoppia, koekuopassa oli havaittavissa heikko podsolimaannos. Kuopat 7 - 8 ovat pieniä, halkaisijaltaan noin 1,5 metriä ja ne sijaitsevat noin viiden metrin päässä toisistaan. Kuoppien funktio tai ikä ei selvinnyt inventoinnin yhteydessä. |
| metsakeskus.1000006828 |
834 |
Hevoniemi/Lamala |
10007 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
325775.19200000 |
6745889.04000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006828 |
Kohde sijaitsee Tammelan kirkonkylälle pohjoisesta tulevan Myllykylän tien varressa, sen itäpuolella olevalla hakkuuaukealla. Aivan tien vieressä, osittain pyörätien leikkaamana, on suuri, halkaisijaltaan noin viisi metriä oleva kiviröykkiö (a), joka on kasattu suurista, ihmisen päätä isommista kivistä. Röykkiö erottuu selvästi maastossa. Siitä noin 60 m pohjoiseen, myös tien lähellä, on toinen kiviröykkiö, halkaisijaltaan noin 3,5 m. Sen keskellä on pystyyn nostettu kivi, ilmeinen rajamerkki. Rajaröykkiön takana on pengerrettyä tietä muistuttava muodostelma, joka on kuitenkin kovin kivinen ollakseen varsinainen tie. Ylemmällä mäellä on 1. maailmansodan aikaisia juoksuhautakaivantoja. Kiviröykkiöt ovat Hevoniemen ja Tammelan kylien rajalla, joten ne saattavat olla rajamerkkejä. |
| metsakeskus.1000006829 |
834 |
Myllylahti |
10002 |
12016 |
13174 |
11006 |
27008 |
325550.34100000 |
6735403.25400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006829 |
Sudenpyyntikuoppa sijaitsee Ruostejärven virkistysalueella, polun varressa. Kuoppa on halkaisijaltaan noin 5 ja sen syvyydeltään noin 3 m. Kuopan vieressä on opastaulu, jossa kerrotaan, että kuoppa on viimeksi ollut käytössä 1900-luvun alussa. Alue on mäntykangasta. |
| metsakeskus.1000006829 |
834 |
Myllylahti |
10002 |
12016 |
13174 |
11006 |
27009 |
325550.34100000 |
6735403.25400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006829 |
Sudenpyyntikuoppa sijaitsee Ruostejärven virkistysalueella, polun varressa. Kuoppa on halkaisijaltaan noin 5 ja sen syvyydeltään noin 3 m. Kuopan vieressä on opastaulu, jossa kerrotaan, että kuoppa on viimeksi ollut käytössä 1900-luvun alussa. Alue on mäntykangasta. |
| metsakeskus.1000006830 |
834 |
Kissannokka |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
323638.10900000 |
6735267.30800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006830 |
Tervahauta sijaitsee Ruostejärven lounaisrannalla, Kissannokka-nimisestä niemestä noin 300 m kaakkoon, mäntykangasharjanteella. Hauta on halkaisijaltaan noin 5,5 metriä. |
| metsakeskus.1000006831 |
834 |
Suvikuja |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
326190.03600000 |
6744236.70800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006831 |
Kiviröykkiö sijaitsee huvilan pihalla, noin 20 metriä huvilasta kaakkoon, pihalle johtavan tien pohjoispuolella. Kiviröykkiö on kooltaan noin 1 x 2 metriä ja sen päällä kasvaa puolukkaa ja mansikkaa. Kivet ovat pieniä mukulakiviä ja kohtalaisen löyhästi kasattu röykkiöön. Kivikumpu vaikuttaa suhteellisen resentiltä, esim. jonkinlaiselta piharakennelmalta. |
| metsakeskus.1000006832 |
834 |
Salmenmäki |
10007 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
334190.00000000 |
6748287.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006832 |
Kohde sijaitsee Pehkijärven itäpään pohjoisrannalla olevan Salmenmäen lounaisrinteillä.
Kiviröykkiöistä 1. on hieman epämääräinen pyöreä kiviröykkiö (halk. 2,5-3 ja kork n. 0,5 m). Kivet röykkiössä ovat suhteellisen isoja (suurempia kuin 30 cm). Koekuopan perusteella maaperä on hyvin tiukkaa ja kivistä hietamoreenia. Itse kiviröykkiössä on vain kiviä ja turvetta päällä, väleissä ei ole maata lainkaan. Röykkiön ympäristö on nuorta sekametsää, joka ei vaikuta kaskimetsältä. Metsäkone on ajanut röykkiön päältä.
Toinen röykkiö (2) on selkeämpi ja pyöreämpi muodoltaan kuin edellinen. Se sijaitsee kallion reunalla nuoressa sekametsässä, ja se on kooltaan noin 2 x 3 m. Siinä on aika löyhästi kiviä, suurin osa näkyvillä olevista kivistä on suhteellisen pieniä (pienempiä kuin 30 cm) ja kulmikkaita, mutta eivät kuitenkaan lohkottuja. Röykkiön korkeus on 50 - 60 cm ja metsäkone on ajanut myös sen päältä. Röykkiön välittömästä läheisyydestä tai itse röykkiöstä on löydetty tulusrauta ja palanutta piitä.
Kolmas kohde (3) pitää sisällään kaksi tai kolme hieman epämääräistä kumpua lähempänä Pehkijärveä, metsätien varrella kuusimetsässä. Lähimpänä tietä on halkaisijaltaan noin 2,5 m oleva kumpu, ja siitä metsään, järvelle päin kallioselänteen reunalla on noin 4 x 1,5 m kokoinen kumpu ja tämän lähellä on samanlainen kumpu kuin tien vierelläkin.
Röykkiöiden funktio ja ajoitus vaativat lisäselvityksiä. Toistaiseksi ne on tulkittava lajiltaan muu kulttuuriperintökohde luokkaan sijoitettaviksi historiallisen ajan jäänteiksi. |
| metsakeskus.1000006833 |
834 |
Vehkomäki |
10007 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
333609.02700000 |
6749537.61600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006833 |
Kohde sijaitsee Pehkijärven pohjoispuolella, Pehkijärven rannalle johtavan tien varrella Vehkomäen kaakkoisosassa. Kiviröykkiö on äestetyllä metsäaukolla. Röykkiö on halkaisijaltaan noin 2,5 m ja se on noin 40 cm korkea, hieman epämääräisen pyöreähkö kivikasa. Metsäkone on ajanut sen päältä.
Vieressä, vajaan viiden metrin päässä, on halkaisijaltaan 2 -metrinen kuoppa, jonka syvyys on vähän alle metrin. Kuoppa on mahdollisesti nauriskuoppa ja röykkiö näin ollen kaskiröykkiö. |
| metsakeskus.1000006843 |
834 |
Saari-Mäenalanen |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
323192.26300000 |
6740349.25700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006843 |
Kivisen nuolenkärjen (Lounais-Hämeen museo 5) löysi joko vuonna 1925 tai 1926 maanviljelijä Kalle Saari kyntäessään omistamansa Mäenalasen pellon sarkoja, jotka alkavat Pyhäjärven vanhasta rantatöyräästä. Esineen löytöpaikka oli arviolta 30 - 40 m rantatöyräältä. Löytöpaikka on nykyisestä Saaren tilan asuinrakennuksesta noin 200 m kaakkoon oleva savipelto, joka rajoittuu Pyhäjärven vanhaan rantaan. Savi muuttuu vähän hiesumaisemmaksi pohjoista kohti, jossa havaittiin yksi paikoilleen jätetty epämääräinen kvartsi. Sinänsä kohde on topografialtaan sopiva asuinpaikalle. Tarkastettaessa pelto oli kynnetty, mutta hyvin kuiva, mikä hankaloittaa havainnointia. Ehkä otollisimmat kohdat kivikautisille asuinpaikoille olisivat lähempänä Rantalan taloa olevat pellot, jotka eivät kuitenkaan tarkastuksen 2006 ajankohtana olleet kynnettyinä. |
| metsakeskus.1000006844 |
564 |
Talvikangas 1 |
10002 |
12016 |
13155 |
11040 |
27000 |
435096.42900000 |
7213676.42300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006844 |
Kohde sijaitsee Talvikankaan asemakaava-alueella, tasaisella kankaalla Hönttämäen asuntoalueen eteläpuolella. Maaperä alueella on vähäkivistä hiekkamoreenia. Paikalla kasvaa tiheää mäntymetsää, jonka aluskasvillisuutena on puolukkaa, kanervaa ja jäkälää.
Kankaalla kulkevan metsäpolun itäreunalla sijaitsee keittokuopaksi tulkittu kuoppa. Muodoltaan pyöreä kuoppa on halkaisijaltaan n. 3 m ja syvyydeltään n. 40 cm. Kuoppa löytyi polun pinnalla olevien palaneiden kivien perusteella. Kuoppaa on tutkittu kopistoin ja siitä löytyi palaneita kiviä ja punaiseksi palanutta hiekkaa sekä hiilensekaista maata sekä kuopan keskeltä että sen reunoilta. Kuoppa ajoittuu Oulun seudun rannasiirtymiskronologian perusteella varhaismetallikauteen.
2023: Talvikangas 1 -muinaisjäännöstä ei inventoinnissa kyetty paikallistamaan. Jos muinaisjäännöspiste oli oikealla paikalla, se on jäänyt kuntoradan alle ja niin ollen tuhoutunut. Maastoa tarkastettiin ympäristöstä, mutta tuloksetta. |
| metsakeskus.1000006845 |
790 |
Mäkelä 3 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
270951.91400000 |
6811651.36100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006845 |
Vuoden 2004 inventointiraportin mukaan Kiimajärven kaakkoispäässä sijaitsevan Mäkelän tilan luoteispuolella, peltojen välisellä kedolla on sijainnut talonpohja sekä sen sisällä erottuva kiukaan raunio. Paikka on nykyisin peltoa. |
| metsakeskus.1000006846 |
790 |
Jännimäki |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
275020.31900000 |
6804324.32600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006846 |
Kittilänmäessä Nainaanojan itäpuolella, jyrkässä kivisessä rinteessä olevilla tasanteilla on kaksi talonpohjaa kiukaineen, kellarikuoppa ja kiviaidan jäännökset. Selkeästi näkyvissä, mutta täysin arkeologisoituneita jäännöksiä. Säilyneisyydestä päätellen vähintäänkin 1800-luvulta, elleivät vanhempia. Hyvin säilynyt komea kokonaisuus. Alue täysin pusikoitunut ja vesakkoa (2011). 1775 isojakokartalla paikalle ei ole merkitty asutusta. Senaatin kartastossa (1907) paikalla on talo (torppa). |
| metsakeskus.1000006847 |
790 |
Gudmundila (Kulmuntila) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
276099.87600000 |
6805953.67900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006847 |
Gudmundilan kylästä on mainintoja lähteissä vuodesta 1478 lähtien. 1540-luvulla kylässä oli 7 taloa. Vuoden 1644 maakirjakarttaan merkitty viiden talon kylä sijaitsee Kokemäenjoen mutkan eteläpuolella peltojen ympäröimällä metsäsaarekkeella ja ketoalueella Äijälän tilan länsipuolella sekä siitä kaakkoon, pääosin edelleen rakennetulla alueella. Muinaisjäännökseksi v. 2004 rajatulla keto- ja saarekealueella on hyvin säilyneitä kiukaan raunioita ja rakennuksen pohjia. Erikseen etelämpänä on paikkakuntalaisten ”susikuopaksi” nimittämä kuopanne. Kyseessä on kuitenkin rakennuksen pohja, ja sen vieressä kiuas. Edelleen rakennettua kylätontin osaa ei ole tutkittu. Kaksi isojakokarttaan merkittyä talotonttia on autioitunut. Niistä pienempi, tien itäpuolella, kylätontin kaakkoiskulmassa sijainnut on tarkastuksessa (2022) todettu tuhoutuneeksi. |
| metsakeskus.1000006848 |
790 |
Mielaanniemi |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
274280.60600000 |
6805064.02500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006848 |
Mielaanniemen kylätontti sijaitsee Meskalankosken itärannalla ja Mielaanniemen koulun pohjoispuolella pääosin peltokumpareella ja sen länsipuolella olevalla metsäalueella. |
| metsakeskus.1000006849 |
790 |
Villilä |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
268143.10200000 |
6799176.36400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006849 |
Äetsän taajaman eteläpuolella, Kokemäenjoen länsirannalla Toperin tilan lounais- ja länsipuolisella kallioisella kedolla sijaitsee Aarikkalan keskiaikainen kylätontti. 1600-luvun maakirjakartassa paikalla on sijainnut kolmen talon kylä. Paikalla on säilynyt useita kiukaiden raunioita sekä rakennusten pohjia. Kalliomäen luoteiskulmassa on myös vanha kivilouhos. |
| metsakeskus.1000006850 |
790 |
Ruotsilan Kallioketo 1 |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
275041.30200000 |
6806163.58800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006850 |
Ruotsilassa rautatien pohjoispuolella sijaitsevalla peltosaarekkeella on säilynyt useita heikosti erottuvia rakennuksen pohjia.
Paikka tarkastettiin vuoden 2011 inventoinnissa, ja todettiin sen olevan ennallaan.
Sen viereiseltä pellolta, saarekkeen ja radan väliseltä alueelta, löydettiin kaksi piii-iskosta. |
| metsakeskus.1000006851 |
790 |
Ruotsulan Ketokallio 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
275070.28400000 |
6806193.57300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006851 |
Pienikokoinen kiven- ja maansekainen röykkiö Ruotsulan Ketokallio 1:n pohjoispuolella. Röykkiöstä on inventoinnissa havaittu kuonaantunutta savea, nokimaata ja palaneita kiviä.
Paikka tarkastettiin vuoden 2011 inventoinnissa, ja todettiin sen olevan ennallaan.
Sen viereiseltä pellolta, saarekkeen ja radan väliseltä alueelta, löydettiin kaksi piii-iskosta. |
| metsakeskus.1000006852 |
790 |
Kuninkaanlähde B |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
273846.00000000 |
6803508.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006852 |
Kolme tarkemmin ajoittamatonta kivirakennetta (rakennuksen pohja, tulisija, jonka ympärillä epämääräistä kiviperustusta, ja mahdollinen toinen tulisijan raunio) sijaitsee Kuninkaanlähteen länsipuolella pellon reunassa olevassa metsikössä. Inventointiraportin mukaan kohde on ilmeisesti suhteellisen nuori eikä isojakokartalla 1775 alueella ole asutusta. Senaatin kartaston mukaan kohteen keskimmäisen osa-alueen pohjoispuolella, tien N-puolella, ojan (lännessä) ja mäen (idässä) välissä on sijainnut talon/torpan pihapiiri ja idempänä, tien varrella ulkorakennus. Asuinpaikkaa ei ole merkitty Kuninkaan kartastoon, 1800-luvun pitäjänkarttaan eikä Kalmbergin kartastoon, ja se ajoittunee vasta 1800-luvun loppuun.
Kohteen rajauksista läntisin sijaitsi 2024 inventoitavan maakaapelilinjan kohdalla. Mäen laella havaittiin Jussilan 2004 kuvailema mahdollisen rakennuksen jäänne, eli pieni kiven ja maan sekainen kasa (halk. noin 1,3 metriä, korkeus 0,4 m) ja suurehkoja (n. 50 cm) kiviä maassa sen ympärillä.
Kohteen kaksi muutakin aluerajausta tarkastettiin pikaisesti. Aluerajauksista keskimmäinen on modernin maankäytön muovaamaa eikä Jussilan kuvaamaa kivijalkaa havaittu. Alueella on hiekkakasa sekä todennäköisesti rakennuksen kivijalasta peräisin oleva kivikasa pellon reunassa. Aluerajauksista itäisin oli todella tiheän kasvuston peittämää, eikä mitään havaintoja ollut mahdollista tehdä. |
| metsakeskus.1000006852 |
790 |
Kuninkaanlähde B |
10007 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
273846.00000000 |
6803508.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006852 |
Kolme tarkemmin ajoittamatonta kivirakennetta (rakennuksen pohja, tulisija, jonka ympärillä epämääräistä kiviperustusta, ja mahdollinen toinen tulisijan raunio) sijaitsee Kuninkaanlähteen länsipuolella pellon reunassa olevassa metsikössä. Inventointiraportin mukaan kohde on ilmeisesti suhteellisen nuori eikä isojakokartalla 1775 alueella ole asutusta. Senaatin kartaston mukaan kohteen keskimmäisen osa-alueen pohjoispuolella, tien N-puolella, ojan (lännessä) ja mäen (idässä) välissä on sijainnut talon/torpan pihapiiri ja idempänä, tien varrella ulkorakennus. Asuinpaikkaa ei ole merkitty Kuninkaan kartastoon, 1800-luvun pitäjänkarttaan eikä Kalmbergin kartastoon, ja se ajoittunee vasta 1800-luvun loppuun.
Kohteen rajauksista läntisin sijaitsi 2024 inventoitavan maakaapelilinjan kohdalla. Mäen laella havaittiin Jussilan 2004 kuvailema mahdollisen rakennuksen jäänne, eli pieni kiven ja maan sekainen kasa (halk. noin 1,3 metriä, korkeus 0,4 m) ja suurehkoja (n. 50 cm) kiviä maassa sen ympärillä.
Kohteen kaksi muutakin aluerajausta tarkastettiin pikaisesti. Aluerajauksista keskimmäinen on modernin maankäytön muovaamaa eikä Jussilan kuvaamaa kivijalkaa havaittu. Alueella on hiekkakasa sekä todennäköisesti rakennuksen kivijalasta peräisin oleva kivikasa pellon reunassa. Aluerajauksista itäisin oli todella tiheän kasvuston peittämää, eikä mitään havaintoja ollut mahdollista tehdä. |
| metsakeskus.1000006853 |
790 |
Mäkelän haka |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
271111.85500000 |
6811591.39200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006853 |
Kiimajärven kaakkoispäässä sijaitsevan Mäkelän tilan luoteispuolisella haka-alueella on useita kiviraunioita, jotka voivat olla peräsin rakennusten kiukaista. Kiukaiden lukumäärä ei käy ilmi käytettävissä olevasta raportista.
Kohteen sijainti on tarkistettava. |
| metsakeskus.1000006854 |
105 |
Lammaskoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
559734.39900000 |
7175726.08000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006854 |
Asuinpaikka sijaitsee Lietekylän koillispuolella, Lietejärvestä Emäjokeen laskevan Lietejoen varrella, Lammaskosken kohdalla. Lietejoen niskasta asuinpaikalle on matkaa 2,5 kilometriä.
Maaperä paikalla on hiekkaa. Harjulla kasvaa pääasiassa nuorta mäntymetsää. Kosken ranta on kivikkoinen ja pensaikkoinen.
Alueella on 0.7 km pitkä ajoura, joka noin 50 metriä ennen päättymistään haarautuu kahtia. Toinen haara menee harjun rinnettä alas koilliseen, toinen jatkaa harjun päähän. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille ajouran päässä olevasta kevyesti kuoritusta kohdasta. |
| metsakeskus.1000006855 |
785 |
Järvenharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
489912.53700000 |
7164180.50200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006855 |
Asuinpaikka sijaitsee Järvenjärven eteläpuolella olevalla Järvenharjulla, Järvenvaaran tien eteläpuolella, 250 m Petäjäkoskentien risteyksestä länteen olevan suuren hiekkakuopan kohdalla. Maata on kuorittu tien ja kuopan välistä sekä kuopan itäpuolelta noin 20 meterin päähän kuopn reunasta. Tien pohjoispuolella on muutamien kymmenien metrien läpimittainen soranottokuoppa ja sen ympäriltä on kuorittu pintamaata. Pohjoiseen ja koilliseen maa laskee kohti alla olevaa suota. Maaperä alueella on soraharjulle tavallista kivikkoista hiekkaa.
Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille tien eteläpuolelta kuopan itäreunan kuoritulta alueelta sekä tien pohjoispuolen kuoritulta alueelta. Myös metsärinteen rikotusta maasta on tullut esille muutama kvartsi-iskos.
Alueella on ollut varsin laaja, todennäköisesti kuitenkin melko vähälöytöinen asuinpaikka. Se lienee pahoin tuhoutunut soranotossa, mutta varsinkin tien pohjoispuolella on vielä rippeitä asuinpaikasta. Kohteen laajuutta länteen ja itään päin ei ole määritetty. Noin 150 m itään samalla harjulla sijaitsee Vaala Vintteri A -niminen asuinpaikka.
2021: Järvenvaarantien pohjoispuolella ja sähkölinjan itäpuolella sijaitsevalla metsäpalstalla tehtiin koepistoja (noin 10 kpl) ja tarkasteltiin tuulenkaatoja (noin 25 kpl) sen varalta, että asuinpaikka ulottuu kyseiselle alueelle. Alueelta ei havaittu asuinpaikkaan viittaavia merkkejä. |
| metsakeskus.1000006856 |
564 |
Golfkenttä väylä 10 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
438539.05500000 |
7208610.47100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006856 |
Kohde sijaitsee Sanginjokivarressa, joen länsirannalle raivattujen Sankivaaran golfkentän väylien 9 ja 10 välissä säilyneellä metsäkankaalla. Maaperä alueella on hiekkamoreenia. Paikalla kasvaa vanhaa mäntymetsää, jonka aluskasvillisuutena on puolukkaa, kanervaa, sammalta ja jäkälää.
Paikalta on löytynyt, golfkenttää varten kuoritusta maanpinnasta, kvartsiesineitä ja -iskoksia, yhteensä n. 15 x 10 m laajalta alueelta. Kohde on osittain tuhoutunut golfkenttää rakentaessa. Asuinpaikka ajoittuu Oulun seudun rannansiirtymiskronologian perusteella varhaismetallikauteen. |
| metsakeskus.1000006857 |
564 |
Golfkenttä väylä 11 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
438554.05200000 |
7208390.55900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006857 |
Kohde sijaitsee Sanginjokivarressa, joen länsirannalle raivattujen Sankivaaran golfkentän väylien 10 ja 11 välissä kohoavan hiekkatörmän päällä. Maaperä alueella on hiekkamoreenia. Paikalla kasvaa harvakseltaan vanhoja mäntyjä. Maan pintakerros on kuorittu pois laajalta alueelta.
Aivan törmän yläosasta on saatu talteen varhaismetallikautisia asuinpaikkalöytöjä; kvartsi-iskoksia ja -esineitä, palanutta luuta sekä palaneita kiviä. Kohde tuhoutuu jatkuvasti eroosion sekä golfkentän vaikutuksesta. Asuinpaikka ajoittuu Oulun seudun rannasiirtymiskronologian perusteella varhaismetallikauteen. |
| metsakeskus.1000006858 |
218 |
Pennala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
227576.89100000 |
6912928.50000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006858 |
Kohde sijaitsee Ohrikylän ja Villurinmäen välillä Pennalan talon kaakkoispuolella, n. 500 m Lapväärtinjoesta itään ja parisataa ns. Kiviluomasta etelään. Karijoki-Ohrikylä välinen tie kulkee aivan kohteen itäpuolitse, mahdollisesti sen läpi. Asuinpaikka on muinaisella rantaterasslla 55 m mpy. Rinne viettää länteen kohti Lapväärtinjokea. Kasvillisuus on mäntykangasta ja maaperä hiekan sekaista moreenia.
Päällystetyltä Karijoen tieltä erkanee traktoriura kohti Lapväärtin joen tuntumassa sijaitsevia peltoja. Traktoriuran rikkoutuneesta pinnassa oli poimittavissa kvartsi-iskoksia parinkymmenen metrin matkalta. Muualla maastossa maan pinta ei ollut rikkoontunut, joten mitään ei ollut löydettävissä. Kyseessä on kuitenkin selkeästi kivikautinen asuinpaikka, joka rajautunee 55 metrin tuntumaan maantien lähellä. Kohteen löysi arkeologian harrastaja Bertil Huhtala Dagsmarkista.
|
| metsakeskus.1000006859 |
218 |
Kiviluoma |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
227486.92000000 |
6913170.40700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006859 |
Kohde sijaitsee Pennalan talosta n. 100 m pohjoiseen Kiviluoman pohjoispuolella olevalla muinaisterassilla. Kohteen itäpuolitse kulkeen Karijoki-Ohrikylä maantie ja kohteen läpi laskeutuu ajoura kohti peltoja. Lapväärtinjoki virtaa n. 600 m itään. Kasvillisuus on sekametsää, maaperä hiekkaista moreenia.
Kvartseja oli näkyvissä ajouralla, missä maaperä oli rikkoontunut. Kohde on 50 m mpy olevalla muinaisterassilla, joka on sijannut merenlahteen laskevan Kiviluoman suulla. Kohteen laajuus on arvioitu löytöjen ja topografian perusteella. Kiviluomaan liittyy myös aiempia löytöjä, n. 60 m korkeudelta. Kohde edustaa yhtä vaihetta Lapväärtinjoen pitkäaikaisessa kivikautisessa asutuksessa ja kilometrejä pitkässä asutusvyöhykkeessä.
|
| metsakeskus.1000006860 |
218 |
Aittomäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
229983.89500000 |
6920211.59300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006860 |
Kohde sijaitsee Karijoen vanhan kaatopaikan eteläpuolella, Aittomäen lounaislaidassa. Itääpäin aukenevat Lähteenkorven pellot. Kohteen länsipuolitse kulkee hiekkatie, joka yhtyy Karijoki-Kauhajoki tiehen n. 700 m päässä pohjoiseen ja kohteen läpi kulkee alas pelloille johtava ajoura. Asuinpaikan kohdalla maasto viettää itään kohti Lähteenkorpea, löytöpaikalla kasvaa nuorta mäntytaimikkoa, maaperä on hiekkaista moreenia.
Kyseessä on korkeutensa perusteella mesoliittinen asuinpaikka. Bertil Huhtala on löytänyt kvartsia aiemmin laikutetulta, nyt taimikkoa kasvavalta, alueelta. Kohde on rajattu Huhtalan löytötietojen mukaan sekä topografisin perustein. Asuinpaikka kuuluu inventoinnissa esiin tulleisiin mesoliittisiin kohteisiin. Sijainniltaan se on tyypillinen: asuinpaikka on sijainnut harjanteen itäreunalla eli suojaisella mantereen puolella, josa itään päin on avautunut kapea, suojainen merenlahti.
|
| metsakeskus.1000006861 |
218 |
Kullaanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
226917.11800000 |
6921747.96500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006861 |
Kullaanmäki on lounas-koillinen –suuntainen harjanne, joka on harjaltaan osin kallioinen, rinteet laskeutuvat aika kivikkoisina, mutta muuttuvat hiekkaisemmiksi viljelyalueiksi n. 60 m korkeuskäyrän paikkeilla. N. 600 m Kullaanmäen itäpuolella virtaa Karijoki. Kullaanmäen itäsivuilla on useita taloja, länsipuoli on harvempaan rakennettua.
Asuinpaikka sjaitsee Kullaanmäen koilliskulmalla, Ylängön ja Ketolan talojen välisellä alueella n. 53-61 m mpy. Löydöt ovat pellolta. Inventoinnissa kvartseja oli siellä täällä em. peltoalueella, pieni keskittymä oli Ketolan riihestä muutama kymmenen metriä luoteeseen, kvartseja ei kerätty talteen. Juha Mäki-Ketola esitteli veljensä pellolta 1980-luvun alussa löytämää vasarakirveen kantaosaa, kirves oli katkennut reiän kohdalta. Lisäksi hänellä oli muutamia käsihioimia, jotka vaikuttivat historiallisilta. Mäki-Ketola ei ollut halukas luopumaan esineistään. Bertil Huhtalan löydöt ovat samalta peltoalueelta. Vaikka korkeudeltaan kohde sijoittuu kampakeraamiseen aikaan ei pelloilta ole löytynyt keramiikkaa. Pitkäikäinen viljely lienee tuhonnut asuinpaikkaa suurimmaksi osaksi, mäen puoleinen sivu on aika kivikkoista, eikä asuinpaikka välttämättä ulotu sinne, asia tulisi kuitenkin selvittää koekaivauksella.
|
| metsakeskus.1000006862 |
218 |
Marjamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
227002.11800000 |
6913925.10500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006862 |
Kohde sijaitsee Lapväärtinjoesta n. 500 m itään, Karijoki-Ohrikylä –tien länsipuolella, n. 100 m Marjamäen talosta etelään. Asuinpaikka on loivasti lounaaseen päin viettävällä kankaalla, kasvillisuus on mänty/kuusimetsää. Maaperä on hiekkaista moreenia.
Asuinpaikan läpi kulkee traktoriura alempana oleville pelloille. Uran kohdalla rikkoutuneesta maasta löytyi kvartsi-iskoksia. Kohde sijaitsee uran molemmin puolin 50 m mpy korkeudella.
Kohde tarkastettiin avohakkuiden jälkeen elokuussa 2021. Alueella myös puuston myrskytuhoja. Tässä yhteydessä aluerajausta tarkennettiin uusien pintahavaintojen avulla. Niukkojen pintalöytöjen perusteella kyseessä ei ole kovin laaja tai merkittävä asuinpaikka. Kvartsi-iskosten löytöpaikalla pintamaaperä hiekkaa/soraa, ympäristössä muuten hyvinkin kivi-/lohkarepitoista moreenia. |
| metsakeskus.1000006863 |
218 |
Raippamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
229163.23500000 |
6917698.59300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006863 |
Kohde sijaitsee n. 100 m Karijoelta Rajamäenkylän kautta Uuroon vievän tien eteläpuolella. Maasto viettää itään kohti Metsäjoen uomaa. Kasvillisuus on tiheää mäntytaimikkoa ja maaperä on hiekkaista moreenia. Asuinpaikan länsipuolitse kulkee metsäautotie.
Nyt mäntytaimikkona oleva alue oli aiemmin laikutettu, tältä laikutetulta alueelta Bertil Huhtala löysi muutamia vuosia sitten kvartsi- ja kivilaji-iskoksia. Korkeuden mukaan on todennäköisesti kysymys mesoliittisen kivikauden loppuvaiheen asuinpaikasta.
|
| metsakeskus.1000006864 |
218 |
Luhta |
10002 |
12004 |
13054 |
11019 |
27000 |
224134.25300000 |
6916985.86500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006864 |
Kohde sijaitsee n. 300 m Klokkasmäen länsipuolella olevassa metsäsaarekkeessa, n. 60 m Luhdan talon rakennuksista pohjoiseen. Röykkiö sijaitsee kuusikossa, aluskasvillisuus on sammalta.
Kooltaan n. 3x7 m ja korkeudeltaan n. 70 cm oleva röykkiö on sammalen peittämä. Oppaana olleen Juhani Isolahden mukaan metsäaluetta ei ole koskaan viljelty ja ei ole todennäköistä, että kivet olisi tuotu läheisiltä pelloilta.
|
| metsakeskus.1000006864 |
218 |
Luhta |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
224134.25300000 |
6916985.86500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006864 |
Kohde sijaitsee n. 300 m Klokkasmäen länsipuolella olevassa metsäsaarekkeessa, n. 60 m Luhdan talon rakennuksista pohjoiseen. Röykkiö sijaitsee kuusikossa, aluskasvillisuus on sammalta.
Kooltaan n. 3x7 m ja korkeudeltaan n. 70 cm oleva röykkiö on sammalen peittämä. Oppaana olleen Juhani Isolahden mukaan metsäaluetta ei ole koskaan viljelty ja ei ole todennäköistä, että kivet olisi tuotu läheisiltä pelloilta.
|
| metsakeskus.1000006865 |
218 |
Kärmesharju |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
229377.11700000 |
6925402.50400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006865 |
Kohde sijaitsee Iso-Kakkori nimisen mäen pohjoisosassa. Mäen länsipuolitse, sen sivua myötäillen kulkee metsäautotie, jolta poikkeaa ura mitä pitkin pääsee röykkiöstä n. 400 m päähän. Kohde sijaitsee kuusikossa. Maaperä on moreenia, paikoin kivikkoista.
Röykkiö on halkaisijaltaan n. 6 m, se on kehämäinen, sisäosa on leveydeltään n. 2-2,5 m. Korkeutta röykkiöllä on n. 0,5 m ja se on täysin sammalen peittämä, ilmeisesti ladottu n. päänkokoisista ja pienemmistä kivistä.
|
| metsakeskus.1000006865 |
218 |
Kärmesharju |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
229377.11700000 |
6925402.50400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006865 |
Kohde sijaitsee Iso-Kakkori nimisen mäen pohjoisosassa. Mäen länsipuolitse, sen sivua myötäillen kulkee metsäautotie, jolta poikkeaa ura mitä pitkin pääsee röykkiöstä n. 400 m päähän. Kohde sijaitsee kuusikossa. Maaperä on moreenia, paikoin kivikkoista.
Röykkiö on halkaisijaltaan n. 6 m, se on kehämäinen, sisäosa on leveydeltään n. 2-2,5 m. Korkeutta röykkiöllä on n. 0,5 m ja se on täysin sammalen peittämä, ilmeisesti ladottu n. päänkokoisista ja pienemmistä kivistä.
|
| metsakeskus.1000006866 |
218 |
Lapinneva |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
225212.78000000 |
6927445.66400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006866 |
Röykkiö 1 sijaitsee Lapinneva –nimisen alueen itäosassa. Karijoki-Teuva maantie kulkee n. 600 m kohteen itäpuolitse, länsipuolella matkaa metsäautotielle on n. 300 m. Soinen alue on ojitettu ja kasvaa kuusikkoa. Röykkiö 2 on edellisestä n. 50 m, hieman ylempänä. Alue on kuivempaa kuin röykkiön 1 kohdalla ja kasvaa nuorta sekametsää.
Röykkiö 1 on halkaisijaltaan n. 4 m, korkeus on n. 0,5 m. Röykkiön pohjoisreuna on hieman ojituksen tuhoama. Röykkiössä kasvaa kuusia ja se on sammalen peittämä. Röykkiö 2 on halkaisijaltaan n. 6 m ja korkeutta sillä on n. 0,7 m. Kivet ovat melko paljaita, hieman jäkälän peittämiä. Molemmat röykkiöt on tehty maapohjalle. Röykkiön 2 vieressä, heti sen eteläpuolella, on kuppikivi. Kivi on irrallinen, laakea ja kooltaan n. 40x70 cm. Kivessä on kaksi selvää kuppia, halkaisijaltaan n. 5 cm. Oppaana ollut Eero Ahola kertoi molempien röykkiöiden löytyneen jo nelisenkymmentä vuotta sitten metsätöiden yhteydessä, samoin kuppikivi oli paljastunut maata karhittaessa. |
| metsakeskus.1000006866 |
218 |
Lapinneva |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
225212.78000000 |
6927445.66400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006866 |
Röykkiö 1 sijaitsee Lapinneva –nimisen alueen itäosassa. Karijoki-Teuva maantie kulkee n. 600 m kohteen itäpuolitse, länsipuolella matkaa metsäautotielle on n. 300 m. Soinen alue on ojitettu ja kasvaa kuusikkoa. Röykkiö 2 on edellisestä n. 50 m, hieman ylempänä. Alue on kuivempaa kuin röykkiön 1 kohdalla ja kasvaa nuorta sekametsää.
Röykkiö 1 on halkaisijaltaan n. 4 m, korkeus on n. 0,5 m. Röykkiön pohjoisreuna on hieman ojituksen tuhoama. Röykkiössä kasvaa kuusia ja se on sammalen peittämä. Röykkiö 2 on halkaisijaltaan n. 6 m ja korkeutta sillä on n. 0,7 m. Kivet ovat melko paljaita, hieman jäkälän peittämiä. Molemmat röykkiöt on tehty maapohjalle. Röykkiön 2 vieressä, heti sen eteläpuolella, on kuppikivi. Kivi on irrallinen, laakea ja kooltaan n. 40x70 cm. Kivessä on kaksi selvää kuppia, halkaisijaltaan n. 5 cm. Oppaana ollut Eero Ahola kertoi molempien röykkiöiden löytyneen jo nelisenkymmentä vuotta sitten metsätöiden yhteydessä, samoin kuppikivi oli paljastunut maata karhittaessa. |
| metsakeskus.1000006867 |
286 |
Mattila Pessankoski |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27008 |
480522.91500000 |
6755067.07700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006867 |
Kalliohakkaus on tehty vuonna 2002 valmistuneen Pessankosken uuden maantiesillan itäpuolella olevan kallion pintaan, noin 12 metrin päähän kohteen länsipuolella olevasta kiinteistörajapyykistä ja noin 10 metrin päähän Kymijoen ranta-alueella olevasta kiinteästä metallisesta mattojenkuivaustelineestä. Rannassa on veneidenlaskupaikka ja sinne johtava hiekkatie päättyy juuri kalliohakkauksen kohdalle. Kymijoki virtaa noin 20 metrin päässä.
Kalliohakkaus on valtakunnallinen mittauspiste Pessankosken rantakalliossa vuodelta 1861. Pisteen numero on 33. Hakkauksessa on kaksi riviä, joista ylemmällä rivillä on XXXIII. ja alemmalla 18 (rombi-tähti) 61. Numerot on hakattu punertavaan, loivasti länteen viettävään laakeaan graniittikallion pintaan. Teksti on hakattu suuntaan E-W. Hakkaus on 63 cm:n levyinen ja 30 cm:n korkuinen. Hakkausjäljen syvyys on 0,5 cm. Kohde sijaitsee rantaan laskeutuvan soratien päässä.
Kalliohakkauksen merkinnät liittyvät Venäjän vallan aikana, 1860-luvulla suoritettuun sotilaalliseen kartoitustyöhön, jossa luotiin Suomenlahdelta Tornionjoelle ulottuva maamme läpäisevä kiintopisteverkosto. Verkostolinjaan kuului yhteensä 90 kiintopistettä. Niistä yksi, numero 33, sijoittui silloiseen Valkealan Mattilan kylään Pessankosken rannalle.
Vuoden 2014 inventoinnissa ei kohdetta pystytty paikantamaan. Koordinaatit ja kohteen kuvailu ohjaavat Pessankosken maantiesillan länsipuolelle eikä itäpuolelle kuten yllä mainitaan. Varsinaisen inventoinnin jälkeen etsinnöissä auttanut paikallinen oli tarkastanut paikalliselta historian harrastajalta kaiverruksen sijainnin ja löytänyt sen lopulta hiekan alta muutaman metrin päästä mj-rekisterin koordinaatteihin nähden. Kaiverrus peitettiin kuvauksen jälkeen uudelleen hiekalla. |
| metsakeskus.1000006868 |
218 |
Kallionpää |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
218175.60400000 |
6927486.61800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006868 |
Kohde sijaitsee Myrkyn kylässä n. 100 m Tiukantien länsipuolella, pellolla. Kallionpään tilan rakennukset ovat aivan pellon tuntumassa, sen itäpuolella. Asuinpaikka on hiekkaisella tasanteella, joka viettää hieman kohti n. 1 km päässä idässä olevaa Teuvanjokea.
Tilan omistaja, arkeologian harrastaja Eero Ahola on löytänyt vuosien saatossa pellolta mm. hioinkiviä sekä kvartsi- ja kivilaji-iskoksia. Korkeutensa puolesta kyseessä on ilmeisesti kivi- ja pronssikauden taitteeseen ajoittuva asuinpaikka. Tarkastuksen yhteydessä löytöjä ei havaittu.
|
| metsakeskus.1000006868 |
218 |
Kallionpää |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
218175.60400000 |
6927486.61800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006868 |
Kohde sijaitsee Myrkyn kylässä n. 100 m Tiukantien länsipuolella, pellolla. Kallionpään tilan rakennukset ovat aivan pellon tuntumassa, sen itäpuolella. Asuinpaikka on hiekkaisella tasanteella, joka viettää hieman kohti n. 1 km päässä idässä olevaa Teuvanjokea.
Tilan omistaja, arkeologian harrastaja Eero Ahola on löytänyt vuosien saatossa pellolta mm. hioinkiviä sekä kvartsi- ja kivilaji-iskoksia. Korkeutensa puolesta kyseessä on ilmeisesti kivi- ja pronssikauden taitteeseen ajoittuva asuinpaikka. Tarkastuksen yhteydessä löytöjä ei havaittu.
|
| metsakeskus.1000006869 |
218 |
Välivainio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
227799.79900000 |
6912535.65800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006869 |
Kohde sijaitsee välittömästi Karijoki-Ohrikylä maantien itäpuolella. Maasto on tasaista kangasta, jolla kasvaa tiheä mäntytaimikko. Maantien kohdalta maasto laskee länteen kohti Lapväärtinjokea, joka virtaa n. 500 metrin päässä. Maaperä on hiekkaa.
Arkeologian harrastaja Bertil Huhtala löysi muutamia vuosia sitten kohteesta kvartsi-iskoksia, alue oli tuolloin laikutettu. Inventointiaikaan kohteessa kasvoi tiheä taimikko, joten löytö- ja havaintomahdollisuudet olivat huonot. Korkeutensa perusteella kohde ajoittuisi kampakeraamisen ajan alkupuolelle, keramiikkaa kohteesta ei kuitenkaan ole löydetty.
|
| metsakeskus.1000006870 |
601 |
Sahinniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
428345.00000000 |
7028971.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006870 |
Kohde sijaitsee Heinäjoen itärannalla, Sahinniemeä vastapäätä. Paikalla on kuoppa, jonka halkaisija on 2,5 m ja syvyys 0,5 m. Kuoppaa ympäröi matala reunavalli. Kyseessä lienee pyyntikuoppa tai ruoanhaudutuskuoppa. Kyseinen kuoppa on hyvin säilynyt omakotitalon pihapiirissä. On hyvin mahdollista, että kuopan ympäristössä on myös laajemmin kivikautista asuinpaikkaa, sillä samanlaisista kuopista muualla alueella löytyi kivikautista asuinpaikkamateriaalia (Sahinniemi 3-4, Uusi-Piilola). |
| metsakeskus.1000006872 |
601 |
Kuljunperä |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
429037.46100000 |
7035452.06700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006872 |
Palaneen luun (KM 26738) löytöpaikka sijaitsee Saanijärven luoteispäästä ja Sointulan talosta runsas kilometri luoteeseen, Raudanjoesta noin 0,3 km koilliseen, metsäautoteiden risteyksestä noin 50 m länsiluoteeseen. Kohde on mahdollisesti kokonaan tuhoutunut. |
| metsakeskus.1000006939 |
620 |
Ankkurilahti |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
530549.11400000 |
7186885.49100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006939 |
Kohde sijaitsee pitkän ja kapean Vihajärven keskivaiheilla, Ankkurilahden länsirannalla, n. 500 m Tololan talosta pohjoisluoteeseen. Rannan eteläosa on matalaa, ryteikköistä suota, pohjoisosassa on järven pintaa kymmenisen metriä korkeampi moreenikumpare.
Kumpareen koillispäässä on kuoppa, joka on halkaisijaltaan n. 3 m ja syvyydeltään n. 70 cm. Kuoppa on kaivettu kivikkoiseen moreenimaahan ja se muistuttaa pyyntikuoppaa. Kuoppaa on tutkittu koepistoin, joissa havaittiin selkeä podsolimaannos. Kuopasta n. 10 m koilliseen on toinen, epämääräisempi kuoppa. Järveen laskevan rinteen päällä on vielä yksi nuoremmalta vaikuttava kuoppa. |
| metsakeskus.1000006940 |
109 |
Tuomenkoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
353487.07200000 |
6743011.33100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006940 |
Asuinpaikka sijaitsee Rengon ja Lopen rajalla, Kaartjoen pohjoisrannalla, Tuomenkosken talosta 300 m etelälounaaseen. Asuinpaikka on hietaisella pellon kohdalla joen rannalla. Muutoin pelto on hyvin tasaista ja maaperältään hiesua. Paikalta löytyi joitakin kvartseja n. 40 x 20 m kokoiselta alueelta. Paikalta on aiemmin löytynyt kivikirveen katkelma. |
| metsakeskus.1000006941 |
109 |
Korvenalustanjärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
355377.29600000 |
6746021.12800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006941 |
Asuinpaikka sijaitsee Ahoisten kylässä, Korvenalustanjärven länsirannalla, Seppälän talosta 140-290 m kaakkoon, peltoalueella. Paikalta on löytöjä kolmesta eri keskittymästä, alin aivan järven rannalla, josta pienen (ehkä kaivetun?) poukaman edustalta löytyi muutama kvartsi noin viiden metrin päästä rannasta, n. 1,5 m järven pintaa ylempänä. Ylemmältä peltotasanteelta, edellisestä löytöpaikasta 70 m luoteeseen, ja 2-3 m ylemmältä tasolta, löytyi hietapellosta kvartsia ja tästä vielä 40 m luoteeseen löytyi suhteellisen pieneltä alueelta vielä noin kaksi metriä ylemmältä tasolta mm. nuorakeramiikkaa. Kaikkiaan asuinpaikka on pintalöytöjen perusteella n. 150 x 40 m laajuinen. |
| metsakeskus.1000006942 |
109 |
Paloniitunjärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
356692.77400000 |
6744601.71000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006942 |
Asuinpaikka sijaitsee Paloniitunjärven itärannalla, Palomäen talosta 470 m länsiluoteeseen, peltoalueella. Paikka on alavaa, järvelle laskevaa hiesu-/hietapeltoa. Järven vanha ranta näkyy turpeisena alueena siellä täällä pellolla, 91,5-92 m mpy korkeudella. Yksittäinen kvartsi löytyi pellon pohjoisosasta, soiseen rantapensaikkoon laskevalta pellolta, mutta useampia löytyi pellon halki kulkevan ojan eteläpuolelta, matalalta rantapensaikon tasalla olevalta pellolta. Pellon reunan ja rantapensaikon välissä on 5-7 m leveä muokkaaamaton alue, jolle asuinpaikka jatkunee - ehkä osittain ehjänä. |
| metsakeskus.1000006943 |
109 |
Puhinniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
362513.43700000 |
6744368.82800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006943 |
Asuinpaikka sijaitsee lähellä Rengon ja Janakkalan rajaa, Valajärven pohjoisrannalla, Puhinniemen etelärannalla. Järven rantakallioiden suojassa on kapea rantaterassi, jossa on muokattu hieman maata nuotiopaikaksi ja tästä löytyi epämääräinen kvartsi-iskos. Nuotiopaikkaa hieman alemmalle törmälle tehdystä koekuopasta, noin kolme metriä vesirajasta, löytyi hiekan seasta kvartsi-iskoksia. Löydöt olivat hyvin pinnassa ja maa vaikutti myös olevan hyvin palanutta ja siinä oli hiiliä sekä pieniä paloja palanutta luuta, jota ei saatu talteen. Ilmeisesti kyseessä on suppea-alainen leiripaikka, joka nykyäänkin on luontainen rantautumispaikka alueella. Asuinpaikan laajuus on ehkä vain 15 x 5 m. |
| metsakeskus.1000006944 |
109 |
Puhinniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
362672.36700000 |
6744331.84600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006944 |
Asuinpaikka sijaitsee lähellä Rengon ja Janakkalan rajaa, Valajärven pohjoisrannalla, Puhinniemen kaakkoiskärjessä. Paikka on kivikkoista kangasmaastoa. Noin 30 m niemen kärjestä länteen tehdystä koekuopasta tuli löytöjä. Kuoppa tehtiin noin kolme metriä vesirajasta pari metriä järven pinnan yläpuolella olevalle tasanteelle. Muutamia metrejä koekuopasta länteen päin, avonaisessa törmässä havaittiin hiiliä ja palanutta maata. Topografian perusteella asuinpaikka voi olla laajahkokin - mahdollisesit koko niemenkärjen alue. |
| metsakeskus.1000006945 |
109 |
Rääkkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
361467.83400000 |
6749193.88800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006945 |
Asuinpaikka sijaitsee Haapajärven etelärannalla, Rääkkä- ja Saukko -nimisten peltoalueiden välillä olevalla metsäalueella. Järven vanhan rantavallin halki on kaivettu kuivatusoja, jonka molemmilta reunoilta löytyi kvartsia ja palaneita kiviä hyvin hienon valkoisen hiedan seasta noin kaksi metriä Haapajärven pinnan yläpuolelta. Kuivatusojasta länteen löytyi äestetyltä rantavallilta lisää kvartsia ja palaneita kiviä. Rantatörmä on aikoinaan hieman sortunut vanhaan Haapajärveen, ja tästä "valahtaneesta" törmästäkin kerättiin löytöjä. Äestysalueesta länteen on pusikoitunut vanha pelto ja sen jälkeen, ennen Rääkkäpeltoa, on ehjää rantavallia. Siihen tehdyissä koekuopissa ei kuitenkaan ollut löytöjä. Silti sitä voi pitää mahdollisena asuinpaikkamaastona. Asuinpaikan laajuus on noin 60 x 20 m. |
| metsakeskus.1000006946 |
109 |
Hakko |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
360983.02700000 |
6749227.87000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006946 |
Asuinpaikka sijaitsee Haapajärven etelärannalla, Rääkkä -nimisen peltoalueen länsipuolella, Hakon talosta 530 m koilliseen. Hienohietaisella pellolla on havaittavissa vanha rantatörmä, jolta kerättiin löytöjä noin 80 x 30 m kokoiselta alueelta sekä lisäksi yksittäinen iso kvartsikimpale löytöalueesta vielä 50 m luoteeseen, läheltä pellon kulmaa. On hyvin mahdollista, että asuinpaikka jatkuu tässä suunnassa ehjässä metsässä. |
| metsakeskus.1000006947 |
109 |
Peltomaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
360360.28100000 |
6749188.88300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006947 |
Asuinpaikka sijaitsee Haapajärven länsipuolella, Kaartjoen länsirannalla, Hakon talosta noin 250 m luoteeseen. Asuinpaikka on hietapellolla, kohtalaisen jyrkän vanhan rantatörmän päällä, törmältä 20 - 30 m sisämaahan päin. Asuinpaikkalöytöjä on kerätty paikalta noin 100 x 20 m kokoiselta alueelta.
Vuonna 2020 sähkön maakaapelointiin liittyneissä koekaivauksissa ei kaapelilinjalta havaittu merkkejä kulttuurikerroksesta tai rakenteita. |
| metsakeskus.1000006948 |
109 |
Jokirinne |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
360512.21200000 |
6749678.68900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006948 |
Asuinpaikka sijaitsee Haapajärven länsirannalla, Kaartjoen suistossa olevalla hiekkaisella pellolla, kesämökkialueen keskellä. Löytöalue on selvän muinaisen rantatörmän päällä. Sen edustalla on pensaikkoinen maatuma. Paikalta on kerätty löytöjä varsinaisesti 80 x 40 m kokoiselta alueelta, jonka lisäksi jonkin verran yksittäisiä löytöjä tuolta alueelta 50 - 70 m koilliseen.
Vuonna 2020 sähkön maakaapelointiin liittyneissä koekaivauksissa ei kaapelilinjalta havaittu merkkejä kulttuurikerroksesta tai rakenteita. |
| metsakeskus.1000006949 |
109 |
Rengonniittu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
360726.12200000 |
6750525.34400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006949 |
Asuinpaikka sijaitsee Haapajärven länsirannalla, Renkajoen varrella, Rengonniittu-nimisen pellon keskellä olevalla kumpareella, muinaisella saarella, joka on metsäsaarekkeena. Aivan saarennon pohjoiskärki kuuluu Janakkalan kuntaan. Kumpare on pohjois-eteläsuuntainen ja kooltaan n. 140 x 50 m. Saarennon lakitasanne kohoaa 2-3 m ympäröivää peltoa ylemmäksi. Maasto on sekametsää, maaperä hieman kivensekaista ruskeaa hiekkaa. Asuinpaikkalöytöjä on koko kumpareen alueelta. Pohjoispäähän tehdystä koekuopasta 1 löydettiin palanutta luuta. Aivan koekuopan pohjoispuolella on vanha pieni hiekkakuoppa, jossa on ketun- tai kanikoloja. Lakitasanteen eteläpään länsireunalle tehdystä koekuopasta 2 löytyi yksi kvartsi-iskos. Tasanteen keskelle, lähelle ensimmäistä koekuoppaa tehdystä koekuopasta 3 tuli hyvin runsaasti löytöjä punaisenruskean hiekan seasta. Saarennon eteläisen "hännän" tyvelle tehdystä koekuopasta 4 tuli löytöjä, samoin aivan saarennon eteläkärkeen tehdyssä kuopassa oli löytöjä ja likamaata. Koko saarento on kivikautista asuinpaikkaa ja ehjänä suojeltava 1. luokan muinaisjäännöksenä. |
| metsakeskus.1000006950 |
109 |
Matoniitty |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
354079.77900000 |
6754365.76700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006950 |
Asuinpaikka sijaitsee Rengon kirkonkylän koillispuolella, Uusikylän pohjoispuolella olevalla peltoalueella, Matoniityllä, Mankelimäen eteläpuolella. Paikalta on aiemmin löydetty olkakirves (Hämeenlinnan kaupunginmuseon kokoelmat). Inventoinnissa lounaaseen suuntautuvan peltoniemekkeen laelta ja kaakkoislaidalta kerättiin kvartsia noin 60 x 20 m kokoiselta alueelta. Pelto on hiesusavea. Niemekkeen itäpuolella on pieni oja, em. kirves lienee löydetty niemekkeen länsipuolelta. |
| metsakeskus.1000006952 |
285 |
Mussalo Takakylä 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
493612.89600000 |
6700936.92800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006952 |
Hiilimiilut sijaitsevat Mussalon saaren Takakylän pohjoispuolella, Rajakalliontien eteläpuolella, tien välittömässä läheisyydessä. Maasto on tasaisesti lounaaseen viettävää hakkuualuetta. Miilut ovat kooltaan 9-12 x 5-6 m. Korkeutta niillä on 40-100 cm.
Alue on kaavoitettu pientalorakentamista varten.
Mussalon kotiseutuyhdistys suoritti laajan Mussalon saaren kattavan hiilimiilujen kartoitustyön vuosina 1998–2001. Kartoitustyön yhteydessä löydettiin runsaat 300 miilua, jotka muutamaa terva- ja tiilimiilua lukuun ottamatta tulkittiin hiilimiiluiksi.
Kohteet on viety muinaisjäännösrekisteriin osa-alueittain keväällä 2021: Mussalo Etukylä 1‒3, Mussalo golfkenttä, Mussalo Kärkisaarentie, Mussalo Lavakallio, Mussalo lomakylä, Mussalo länsi, Mussalo Niinilahdenpelto, Mussalo Palaskylänlahti, Mussalo pohjoinen, Mussalo Pormestarinniemi, Mussalo Ristiniemi louhos, Mussalo Saaripirtti, Mussalo Santalahti, Mussalo Soukanpohja 1‒2, Mussalo Suuretvuoret, Mussalo Takakylä 1ja 4 liittyvät samaan miilukokonaisuuteen.
Kartoitetuista kohteista neljä on merkitty Mussalo Takakylä 1 -alakohteiksi, muut kohteet (miilut 273, 281, 284. 287, 290, 293, 296, 299) ovat olleet nyttemmin rakennetuilla alueilla. Näistä miiluista osa on dokumentoitu tarkemmin kaavahankkeiden yhteydessä. |
| metsakeskus.1000006953 |
285 |
Mussalo Takakylä 2 |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
493547.92700000 |
6700865.96000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006953 |
Pohjoisluoteesta eteläkaakkoon kulkeva 12 metriä pitkä, 1,2 metriä leveä ja noin 50 cm korkea aita sijaitsee Rajakalliontien eteläpuolella olevan kapean polun varressa. |
| metsakeskus.1000006954 |
285 |
Mussalo Takakylä 3 |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
493406.98100000 |
6701014.89400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006954 |
Pohjoisluoteesta eteläkaakkoon kulkeva 16 metriä pitkä, merin levyinen ja 80-90 cm korkea kiviaita sijaitsee Rajakalliontien eteläpuolella soratien vieressä. |
| metsakeskus.1000006956 |
109 |
Heinisuonoja |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
354422.60500000 |
6761525.89900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006956 |
Kohde sijaitsee Alajärven etelärannalla, järveen laskevan pienen Heinisuonojan pohjoispuolella, hiesusavisella pellolla. Paikalta löytyi epämääräistä kvartsia ja luuta. |
| metsakeskus.1000006957 |
109 |
Inkalanlahti |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
353213.08900000 |
6762500.49500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006957 |
Kohde sijaitsee Alajärven luoteispäässä, järven länsirannalla, Alajoen etelärannalla, Kenttäri-nimisellä pellolla. Paikalta on löytynyt yksittäinen kvartsi-iskos aivan joen varrella olevalta hiesusavipellolta noin kaksi metriä joen pintaa ylempää, heti törmän päältä. Paikka on varsin potentiaalinen kivikautiselle asuinpaikalle. |
| metsakeskus.1000006958 |
109 |
Leskijärvi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
346255.94100000 |
6750392.32800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006958 |
Tervahauta sijaitsee pienen Leskijärven eteläpuolella, laajalla hiekkakumpareella. Hauta on halkaisijaltaan noin kahdeksan metriä ja se on metrin syvä. Ympäristön metsänäestysvaoissa on runsaasti hiiliä. |
| metsakeskus.1000006959 |
109 |
Raidonjärvensuo |
10007 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
345949.07000000 |
6750080.45100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006959 |
Kuoppakohde sijaitsee Raidonjärven kaakkoispäässä olevan suon pohjoislaidalla, kuusimetsässä. Paikalla on kuusi kuoppaa, joista ensimmäinen on halkaisijaltaan kaksi metriä ja sen syvyys on noin 50 cm. Kairauksen perusteella maaperä on kivistä. Toinen kuoppa on epäselvä muodoltaan, se on jäänyt vanhan traktoriuran alle, sen halkaisija on noin metri. Kolmas ja neljäs kuoppa ovat samanlainsia kuin toinenkin. Viides kuopista on selvä vallillinen kuoppa korkeamman harjanteen reunassa - sen halkaisija on valleineen noin neljä metriä. Kuoppa näyttää miilulta. Kuudes kuopista on halkaisijaltaan metrin oleva hieman epämääräinen kuoppa. Kuopat ovat noin 60 x 40 metrin kokoisella alueella. |
| metsakeskus.1000006960 |
109 |
Viljaankoski |
10007 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
351271.90100000 |
6755064.47300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006960 |
Kohde sijaitsee Rengon kirkonkylän luoteispuolella, pienen Ylijärven etelärannalla, Viljaankoskelta vajaa 200 m länteen olevalla niemenkärjellä, mäntykankaalla. Paikalla on noin kaksi metriä syvä kuoppa, joka on kaivettu harjun päähän ison supan viereen. Kuopan halkaisija on noin kolme metriä, se on aika jyrkkäreunainen ja sen ympärillä on matalat vallit. Ympäristöön tehdyistä koekuopista ei saatu viitteitä kuopan mahdollisesta käyttötarkoituksesta. |
| metsakeskus.1000006961 |
109 |
Heinisuo |
10007 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
350445.22500000 |
6757459.51400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006961 |
Kohde sijaitsee Rengon kirkonkylän luoteispuolella olevalla metsäalueella, Hämeenlinnaan johtavan tien varrella, Nummelan talosta 770 m länsiluoteeseen, Heinisuon pohjoisrannalla. Paikalla on halkaisijaltaan noin neljä metriä oleva ja noin 70 cm syvä kuoppa, joka on kaivettu suon reunalle aika loivaan rinteeseen. Paikka on mäntykangasta, hiekkamaata. Koekuopassa maa oli hyvin tummaa ja hiilipitoista, ehkä kyseessä on hiilimiilu. |
| metsakeskus.1000006974 |
560 |
Karkkula Kuustjärvenoja |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
422041.52000000 |
6739631.02200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006974 |
Kuustjärvenojassa sijaitsevasta myllystä ei ole jäljellä juuri rakenteita, mutta myllynpaikan erottaa ojasta erkanevasta noin 20 metriä pitkästä kaarevasta sivu-uomasta ja patorakennelmasta. Karkkulassa on ollut 1500-luvulla yksi keväisin ja syksyisin toiminut mylly, mutta sen sijainti ei ole tiedossa. Karkkulaan on merkitty 1700-luvun lopun Kuninkaan kartastossa kaksi myllynpaikkaa, joista toinen on tämä Kuusjärvenojan mylly. Kohteen lounaispuolella sijaitsee Myllymäki. |
| metsakeskus.1000006975 |
560 |
Karkkula Lehmuksenmäki |
10001 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
423660.88200000 |
6736172.41900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006975 |
Mallusjärven pohjoisrannanna sijaitsevan Lehmuksenmäen lounaiskulmassa on useita rakennuksenpohjia ja epämääräisiä kivikasoja sekä luonnonkivistä holvattu kellari. Alueella on myös kaivomainen rakenne sekä pätkä kiviaitaa. 1700-luvun lopulta 1900-luvulle Lehmuksenmäellä on ollut Terriniemen kartanon torppia, mutta alueen maisema ja topografia viittaavat tätä vanhempaan asutuksen. |
| metsakeskus.1000006978 |
560 |
Karkkula Mimmakantöyry |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27007 |
424640.49100000 |
6735992.49500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006978 |
Mallusjärven koillisrannalla, Mäkelän tialoon johtavan tien pohjoispuolella kallion ja tien väliin jäävällä alueella on muodoltaan epämääräinen kivikehä (4 x 6 m) sekä sen pohjoispäässä mahdollisen uunin jäännökset. Kuninkaankartastoon on tälle kohdalle merkitty torpan paikka. Sitä ei näy isojakokartoissa eikä myöhemmissä 1800-luvun kartoissa. |
| metsakeskus.1000006980 |
560 |
Karkkula Palaoja |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
425340.19900000 |
6737232.00300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006980 |
Myllynpaikka sijaitsee Palaojassa noin 100 m pitkän kivikkoisen kohdan loppupäässä, johon on raivattu lyhyt uomanpätkä ja poistouoma. Myllyä ei ole merkitty karttoihin, mutta perimätiedon mukaan kyse olisi 1900-luvun alun kotitarvemyllystä. |
| metsakeskus.1000006988 |
560 |
Keituri Hörkänkoski |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27008 |
414144.66800000 |
6745678.54600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006988 |
Vesimyllyn rauniot sijaitsevat Luhdanjoessa, nykyisessä Koskelankoskessa, Myllymäen koillispuolella. Luhdanjoen perkaus on muuttanut alueen maisemaa ja paikan luonnetta. Kohteessa on näkyvissä useita kaivettuja uomioa sekä suorakaiteen muotoisia kivikehiä (n. 7 x 5 m). Hörkänkosken mylly on perustettu 1800-luvulla. |
| metsakeskus.1000006989 |
560 |
Keituri Kivikallio |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
413364.97400000 |
6746648.15400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006989 |
Myllynkivien louhintapaikka sijaitsee Kivikallion pohjoisosassa, jossa on kymmenittäin louhintapaikkoja, hakkuujäteestä muodostuneita kivikasoja sekä useita myllynkiven teelmiä. Paikka on maisemallisesti hieno. |
| metsakeskus.1000006990 |
560 |
Ilmakanotsa |
10001 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
433236.96300000 |
6749806.97900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006990 |
Kallioisen Ilmakanmäen länsipuoella sijaitsee vanha rajapaikka, joka tunnetaan nimellä Ilmakan vuoren otsa tai Ilmakanotsa, sillä kalliopaljastuma muistuttaa otsaa. Ilmakan vuoren otsa on mainittu rajapaikkana 1553 tuomiossa Koiskalan ja Jursalan eli Leitsamaan kylien välillä. |
| metsakeskus.1000006991 |
529 |
Birgittalaisluostari |
10002 |
12003 |
13039 |
11010 |
27004 |
226091.39500000 |
6714300.24600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006991 |
1440-luvulla perustetun birgittalaisluostarin rauniot sijaitsevat Naantalin kirkon pohjois- ja luoteispuolella. Itse kirkko oli alunperin puinen; kolmilaivainen kivikirkko munkki- ja itäsakaristoineen valmistui 1460- tai 1480-luvulla. Sisarkonventin 60–70 metriä pitkä huonerivi alkoi 1870-luvulla tehtyjen kaivausten perusteella kirkon pohjoisseinän keskivaiheilta kaartuen luoteeseen päin. Rakennussiiven lounaispuolella oli todennäköisesti alun perin katetun käytävän reunustama piha. Nunnakonventti käsitti myös kapitulisalin, keittiön, ruokasalin, panimon ja muita rakennuksia. Useista pohjakerroksen huonetiloista oli käynti ulos luostarimuurin koillispuolelle, jossa sijaitsi kivetty kaivo, mahdollisesti nunnien puutarha sekä luostarin palvelijakartano ja karjakartano, jonka pellot olivat Lahdenperän lahden pohjois- ja koillisrannalla.
Munkkikonventti sijaitsi kirkon lounais- ja länsipuolella. Myös se käsitti pitkän rivistön huonetiloja, jonka itäpuolella oleva rantaan johtava käytävä eristi munkkien tilat nunnien alueesta. Huonerivin eteläpuolella oli keittiösiipi, josta johti toinen käytävä kirkon eteläpuolelta munkkisakariston esihuoneeseen. Rakennusten länsi- ja mahdollisesti eteläpuolella oli munkkien puutarha. Luostarin laituri oli niemen pohjoisrannassa. Vuonna 1997 putkitöiden vuoksi tehdyissä kaivauksissa löytyi kirkon eteläseinustalta, läheltä itäpäätyä aiemmin tuntemattoman keskiaikaisen tiilirakennuksen jäännöksiä, jotka osoittavat luostarin ulottuneen luultua laajemmalle alueelle. Kysymyksessä saattaa olla munkkiveljien porttirakennus, ns. maailmanportti, jollaisia tunnetaan muista birgittalaisluostarista.
Luostarin toiminta lakkautettiin vähitellen vuonna 1527 pidettyjen Västeråsin valtiopäivien jälkeen. Viimeinen nunna kuoli vuonna 1591. Luostarin rakennukset purettiin 1600-luvun alussa ja kivet ja tiilet käytettiin erilaisiin rakennushankkeisiin. Luostarin vieressä olevat talousrakennukset, nk. karjakartano ja sen tilukset muutettiin Naantalin seurakunnan pappilaksi. Luostarin huonetilat ja piha-alueet ovat edelleen tutkimatta. Luostarialueella on keskiaikaisen maanpinnan päällä paikoin jopa kolme metriä täytemaata. |
| metsakeskus.1000006992 |
761 |
Kultela 1 |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
309110.98600000 |
6727088.52300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006992 |
Kuppikivi sijaitsee Someron museon pihalla (Museotie 1), tallin ja aitan välimailla nurmikolla lähes maan pinnan tasalla. Kivi on siirretty museon pihalle 1973. Se on otettu samana vuonna talteen Kultelan Ruusilan kohdalta maantieltä (P = 6729685, I = 3312040), johon se on ilmeisesti kulkeutunut tienparantamisen yhteydessä. Alkuperäistä sijaintia ei tunneta.
Kivi on jo löydettäessä ollut halki keskeltä ja sen pinnasta on todettu seitsemän kuoppaa. Inventoinnissa 2006 kiven todettiin säilyneen pihamaalla kohtalaisessa kunnossa. Kivi on halkeillut ainakin neljään osaan. Kuopat (halk. 3-4 cm, syvyys 1 cm), joista kaksi erottuu muita heikommin, on sijoiteltu säännöllisin välein kiven pintaan, noin 10 cm:n etäisyydelle toisistaan. Kiven alkuperä ja ajoitus on epäselvä, mutta se on säilytettävä koskemattomana nykyisellä paikallaan. |
| metsakeskus.1000006993 |
761 |
Riihikankare |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
293457.29300000 |
6723177.01400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006993 |
Kohde sijaitsee Someron lounaiskärjessä, Kuusjoen ja Kosken väliseen kulmaukseen jäävällä Kerkolan Riihikankareen tilalla. Maasto on korkean ja jyrkän hiekkaharjun eteläpuolista peltoa, joka on ollut kivikaudella matalan lahden (95 m mpy), nykyisen Niuranrahkan, itäistä pohjukkaa. Pohjukan lounaispuolella, Niuranrahkan kaakkoisreunassa on matala hiekkaharjanne, jota maantieltä talon kautta lounaaseen kulkea Riihikankareentie myötäilee. Harjanteen kaakkois- ja lounaispuolella avautuu tasainen peltoaukea, joka sekin on ollut kivikaudella veden peitossa. Kohde on helppo saavuttaa Riihikankareentieltä, mutta sijaitsee yksityisessä pihapiirissä.
Riihikankareen tilalta on aikaisemmin löydetty kaksi kirvestä. Päärakennuksesta 200 m lounaaseen, Kotopellon kynnökseltä on 1975 saatu talteen soikeateräinen kirves (KM 19666). Toinen oikokirves (KM 21287) on löydetty päärakennuksesta 450 m lounaaseen, hiekkaharjanteen päästä, jossa Riihikankareen tie tekee mutkan lounaaseen. Esine on löytäjän mukaan otettu talteen mutkan luoteispuolella olevasta niemekkeestä, jossa on pienen hiekkakuopan jäännöksiä sekä vanha torpan paikka .
Inventoinnissa 2006 tarkastettiin harjannetta reunustavia peltoja. Kirveiden löytöpaikat olivat nurmella tai viljelyksessä eikä niitä voitu tarkemmin tutkia. Niuranrahkan itäpuolisesta pohjukasta, puimahuoneen ja kuivurin väliseltä peltolohkolta saatiin talteen pari kvartsia.
Pohjukan peltolohkon kvartsilöytöjen perusteella paikalla on ollut kivikautinen ranta-asuinpaikka. Asuinpaikan ja harjanteen alarajakorkeus (95 m mpy) ja esinemuodot viittaavat varhaisen kivikauden aikaiseen asutukseen. Kohteen laajuuden määrittely edellyttää lisätutkimuksia (rauhoitusluokka 2). Muinaisjäännös on rajattu pohjukan peltolohkon mukaisesti, mutta se on todennäköisesti huomattavasti laajempi, sillä topografian ja kirveslöytöjen perusteella asuinpaikka saattaa jatkua harjannetta pitkin lounaaseen ja etelään |
| metsakeskus.1000006995 |
761 |
Uusimäki 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
304696.71100000 |
6736623.66200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006995 |
Kohde sijaitsee Lahden kylään kuuluvan metsäselänteen itärinteessä, Haagantien eteläpuolella, Uusimäen tilan pelloilla, luoteesta kapeaan Alijokilaaksoon virtaavan ojan varressa. Maasto on voimakkaasti suuntautunutta; etelä-pohjoissuuntaista savikkolaaksoa reunustavat jyrkät ja korkeat moreeni-kallioselänteet. Ylemmät, päärakennuksen lounais- ja eteläpuoliset peltolohkot (korkeampi kuin 100 m mpy) on muokattu mäen rinteisiin jotka viettävät puron länsipuolella luoteeseen ja itäpuolella jyrkästi kaakkoon. Alemmat peltolohkot sijaitsevat mäenrinteen juuressa (alempi kuin 100 m mpy) ja viettävät loivasti kohti laakson pohjukassa virtaavaa Alijokea, joka saa alkunsa Haagan- eli Punsansuosta. Laakso on ollut kivikauden alussa kapeaa merenlahtea (90–92,5 m mpy), mutta muuttunut todennäköisesti pian jokilaaksoksi. Kohde on helppo saavuttaa pohjoispuoliselta Haagantieltä, mutta sijaitsee kokonaan viljelyssä olevilla pelloilla.
Ylempää rinteestä, päärakennuksesta 80 m lounaaseen on peltolohkojen keskellä virtaavan ojan reunasta, kaivoa rakennettaessa löytynyt kirves (KM 21285) . Toinen kirves (KM 21284) on löytynyt päärakennuksesta 180 m kaakkoon, hiekkatöyräästä. Paikka on edellistä huomattavasti alempana (97,5 m mpy), mäen juureen rakennetun ladon kohdalla. Inventoinnissa 2006 tarkastettiin kaikki löytöpaikat ja päärakennuksen lähimmät peltolohkot, joista suurin osa oli oraalla tai mulloksella. Alemmilta pelloilta, erityisesti ojan pohjoispuolelta saatiin talteen muutamia kvartseja. Ylemmältä kirveen löytöpaikalta löytyi kynnöksestä pieni kvartsi-iskos, jota ei otettu talteen.
Paikalla saattaa olla kaksi erillistä, eri korkeuksilla sijaitsevaa asuinpaikkaa, jotka molemmat voivat korkeussijaintinsa ja löytömateriaalin perusteella ajoittua jo varhaiselle kivikaudelle. Löydöt ovat peräisin muokatusta maasta ja kulttuurikerros siten pintaosistaan tuhoutunut. Asuinpaikan laajuuden ja säilyneisyyden arviointi edellyttää kaivauksia (rauhoitusluokka 2). Muinaisjäännös on rajattu löytöhavaintojen ja asuinpaikaksi sopivan maaston mukaisesti. Molemmat voivat olla rajausta laajempia. Ylempi kohde saattaa jatkua kaakkoispuoliselle pellolle, alempi rinteen suuntaisesti. |
| metsakeskus.1000006996 |
761 |
Purola Maaniitty |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
312300.76800000 |
6712621.35200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006996 |
Kohde sijaitsee Lautelan kylässä, Anttilankulmalla, maantien itäpuolisella Purolan talon (autio) koillispuolisella pellolla, 300 m Kiikalan rajasta pohjoiseen. Maasto on metsien reunustamaa, alavaa ja loivasti etelään viettävää, hiesusavista peltoaukeaa, jonka eteläpuolella virtaa Hepo-oja lounaasta kuivatusta Hepojärvestä koilliseen Kässuolle. Paikka on helppo saavuttaa Anttilankulmantieltä erkanevaa peltotietä pitkin. Peltolaakson eteläosa (90 m mpy) ja jokilaakso on ollut kivikauden alkupuolella matalan merenlahden pohjukkaa, myöhemmin Kaskistonjoen latvavesiä.
Puron pohjoispuolisen peltolohkon keskivaiheilta on perunannostossa 1994 löydetty poikkikirves (KM 28616). Inventoinnissa 2006 pellon länsiosassa erottuvan pienialaisen (200 x 200 m) kumpareen kohdalta saatiin pellon kynnökseltä talteen muutamia kvartsi-iskoksia. Löytöpaikka on vain 30 metrin ojan pohjoispuolella ja kumpare korkeintaan kaksi metriä ojan reunaa korkeammalla.
Löytöjen ja topografian perusteella kyseessä on ilmeisesti ranta-asuinpaikka, jota on voitu käyttää jo varhaisella kivikaudella. Asuinpaikka on maanmuokkauksessa tuhoutunut pintaosistaan ja sen laajuuden selvittäminen edellyttäminen kaivauksia (rauhoitusluokka 2). Muinaisjäännös on rajattu löytöpaikkojen ja asuinpaikaksi sopivan rantamuodostuman mukaisesti.
|
| metsakeskus.1000006997 |
761 |
Ali-Yrkkö |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
315126.58400000 |
6723616.94300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006997 |
Kohde sijaitsee Hirsjärven pohjoisrannan Kivisojalla, Ihamäentien eteläpuolisen Ali-Yrkön pellolla. Maasto on luoteesta kaakkoon työntyvää tasalakista peltoharjannetta (95 m mpy), joka viettää jyrkästi etelälounaaseen Hirsjärven suuntaan. Myös harjanteen kaakkoisrinne viettää jyrkästi mäen itäpuoliseen laaksoon, jossa virtaa oja pohjoisesta Hirsjärveen. Harjanteen korkein kohta on tilan pihapiiriä, joita reunustavat kauttaaltaan muokatut pellot (hiesua?). Varhaisella kivikaudella (92,5 m mpy) harjanne on ollut lähes kokonaan veden ympäröimä kapea niemeke Pajulan- ja Virkaanjoen muinaislahden suulla. Paikka on helppo havaita ja saavuttaa Ihamäentieltä, mutta sijaitsee kokonaisuudessaan viljelykäytössä olevalla pellolla.
Paikka tarkastettiin inventoinnissa, koska vesistöjen rajaama niemeke vaikutti asuinpaikaksi sopivalta. Pelto oli oraalla, mikä haittasi havaintojen tekoa. Peltolohkon kaakkoispäästä, aivan tilarajan luoteispuolelta saatiin talteen raaka-ainekvartsia. Talon lounaispuolisesta pellosta löytyi myös yksi kvartsi. Kaakkoispuolisen tilan pelto oli vahvalla nurmella eikä sitä voitu tarkastaa.
Maaston ja löytöjen perusteella kyseessä on asuinpaikka, joka saattaa ajoittua jo varhaiselle kivikaudelle. Asuinpaikka on tuhoutunut pintaosistaan maanmuokkauksessa ja sen laajuuden selvittäminen edellyttää tarkempia tutkimuksia (rauhoitusluokka 2). Muinaisjäännös on rajattu harjanteen kaakkoispään laen ja tilarajan mukaisesti, mutta saattaa maaston perusteella jatkua sekä luoteeseen että kaakkoon
|
| metsakeskus.1000006998 |
761 |
Suulinki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
312205.74500000 |
6726770.66300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006998 |
Kohde sijaitsee Kivisojan, Pajulanjoen itärannalla, Kultelantien ja Ylenjoentien risteyksestä noin 450 m koilliseen, Suulingin tilan vanhan päärakennuksen eteläpuolella. Maasto on länsiluoteeseen suuntavan kalliomoreenimäen eteläpuolista tasannetta (92,5 m mpy), joka viettää loivasti lounaaseen. Peltolohko rajautuu syviin jokiuomiin ja tilustiehen. Länsipuolella virtaa Pajulanjoki, johon yhtyy peltojen eteläpuolella idästä tuleva oja. Pajulanjoen uoma kääntyy Ylenjoen kohdalla kaakkoon Hirsjärven suuntaan. Suulingin niemi on varhaisella kivikaudella sijainnut koillispuolella Pajulanjokilaaksossa avautuneen altaan ja Painionjärven välisessä salmessa ja myöhemmin jokilaakson suulla. Paikka on helppo havaita ja saavuttaa, mutta sijaitsee viljelykäytössä olevalla maalla.
Pelto tarkastettiin inventoinnissa 2006, koska se vaikutti vesistön ja topografian perusteella sopivalta kivikautiseen asutukseen. Pellon pohjoisreunasta, vanhan päärakennuksen eteläpuolisen kuusiaidan kohdalta, erottuikin hiesun ja saven sekaisesta mulloksessa joitakin kvartsin kappaleita, joista osa otettiin talteen.
Maaston ja löytöjen perusteella kyseessä on asuinpaikka, joka saattaa ajoittua jo varhaiselle kivikaudelle, mutta voi olla myöhäisempikin. Asuinpaikka on tuhoutunut pintaosistaan maanmuokkauksessa ja sen laajuuden selvittäminen edellyttää tarkempia tutkimuksia (rauhoitusluokka 2). Muinaisjäännös on rajattu löytöalueen ja pellon reunan mukaisesti, mutta saattaa jatkua erityisesti luoteeseen.
|
| metsakeskus.1000006999 |
761 |
Torkkomäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
314717.71500000 |
6729530.56800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006999 |
Kohde sijaitsee Torkkomäen tilan pellolla, Härkätiestä 200 m kaakkoon. Maasto on kalliomäen ja sen reunasta kaakkoon pistävän harjanteen väliin jäävää tasaista hiesupeltoa (97,5 m), joka viettää terassimaisesti eteläkaakkoon kohti alavaa Pajulanjokilaaksoa. Laakso on ollut kivikauden alussa Ancylusjärven merenlahtea (90–92,5 m mpy), mutta kuroutunut todennäköisesti jo varhaisella kivikaudella matalaksi altaaksi ja muuttunut ajanjakson aikana jokilaaksoksi.
Paikka tarkastettiin inventoinnissa 2006, koska harjanteen suojaama tasanne vaikutti asutukseen sopivalta. Peltolohkon lounaisnurkassa kohoavan kalliopaljastuman reunasta saatiin savimaasta talteen joitakin kvartseja, muun muassa iso ydin. Kvartseja saatiin talteen myös kohouman pohjoispuoliselta pellolta, joka oli sängellä. Maanomistaja on kerännyt runsaasti raaka-ainekvartsia samalta lohkolta, erityisesti itäreunasta. Kvartseista lähes kaikki olivat lohkottuja raaka-ainekappaleita.
Kvartsilöytöjen ja maaston perusteella kyseessä on asuinpaikka, joka saattaa ajoittua jo varhaiselle kivikaudelle. Asuinpaikka on tuhoutunut pintaosistaan maanmuokkauksessa ja sen laajuuden selvittäminen edellyttää tarkempia tutkimuksia (rauhoitusluokka 2). Muinaisjäännös on rajattu löytöalueen ja peltolohkon mukaisesti. Tulkinnassa on otettava huomioon, että raaka-ainekvartseista voi osa olla kulkeutunut pelloille Pajulan kylän metsäselänteen louhoksista, joista sitä vietiin 1700–1800-luvulla Åvikin lasitehtaalle. Periaatteessa on mahdollista, että kvartsia olisi väliaikaisesti säilytetty tai käsitelty Härkätien varressa sijaitsevien talojen pelloilla, mutta mitään kirjallista tai suullista tietoa tästä ei ole.
|
| metsakeskus.1000007000 |
761 |
Mäntylä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
318862.09800000 |
6720124.36600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007000 |
Kohde sijaitsee Helsingintien ja Karttamontien risteyksestä 450 m lounaaseen, Palikaisiin kuuluvan Mäntylän tilan peltolohkon lounaispäässä. Maasto on Painioon virtaavan Hossinojan pohjoisrannalla erottuvaa matalaa hiekkakohoumaa, jonka eteläpuolella jokiuoma tekee mutkan. Varhaisella kivikaudella paikka on ollut Naaransuon merenlahden ja myöhemmin järvialtaan rantatöyrästä (85 m mpy). Paikka on helppo saavuttaa, mutta on jatkuvassa viljelykäytössä.
Mäntylän tilalta on toimitettu Lounais-Hämeen museon kokoelmiin käyräselkäinen kourutaltta, jonka tarkkaa löytöpaikkaa ei tunneta. Inventoinnissa 2006 käytiin läpi tilan lounaispuolista peltolohkoa, jolta esine todennäköisimmin on löytynyt. Peltolohkon lounaisimmasta osasta, matalan hiekkakohouman kohdalta saatiin tuoreelta kynnökseltä talteen kvartseja.
Kvartsilöytöjen ja maaston perusteella kyseessä on ranta-asuinpaikka, joka saattaa ajoittua jo varhaiselle kivikaudelle. Asuinpaikka on tuhoutunut pintaosistaan maanmuokkauksessa ja sen laajuuden selvittäminen edellyttää tarkempia tutkimuksia (rauhoitusluokka 2). Muinaisjäännös on rajattu pellossa erottuvan kohouman ja peltolohkon rajojen mukaisesti.
|
| metsakeskus.1000007001 |
761 |
Lukkari 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
320266.53800000 |
6719718.53300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007001 |
Kohde sijaitsee Helsingintieltä 180 m etelälounaaseen, Palikaisiin kuuluvan Lukkarin tilan länsipuolella olevassa pellossa. Maasto on loivasti lounaaseen ja kaakkoon viettävää hiesupeltoa Painioon virtaavan Hossinojan pohjoisrannalla. Varhaisella kivikaudella paikka on ollut Naaransuon merenlahden ja myöhemmin järvialtaan etelään pistävä niemeke (85 m mpy) Hossinojan ja Painion välisessä salmessa. Paikka on helppo saavuttaa, mutta on jatkuvassa viljelykäytössä.
Paikka tarkastettiin inventoinnissa 2006, koska Hossinojan varsi vaikutti topografialtaan asuinpaikaksi sopivalta ja läheltä tunnetaan ennestään Vassin asuinpaikka. Peltolohkon keskivaiheilta löytyikin muokkauskerroksen pinnasta kvartsia.
Kvartsilöytöjen ja maaston perusteella kyseessä on asuinpaikka, joka saattaa ajoittua jo varhaiselle kivikaudelle. Asuinpaikka on tuhoutunut pintaosistaan maanmuokkauksessa ja sen laajuuden selvittäminen edellyttää tarkempia tutkimuksia (rauhoitusluokka 2). Muinaisjäännös on rajattu löytöalueen, tilusteiden ja peltolohkon korkeimman osan mukaisesti.
|
| metsakeskus.1000007002 |
761 |
Lukkari 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
320079.61000000 |
6719989.42500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007002 |
Kohde sijaitsee Helsingintieltä 20 m lounaaseen, Palikaisiin kuuluvan Lukkarin tilan luoteispuolella olevassa pellossa. Maasto on hyvin loivasti lounaaseen viettävää hiesu- tai hiekkapeltoa, runsaat 200 m Hossinojasta luoteeseen. Varhaisella kivikaudella paikka on ollut Naaransuon merenlahden ja myöhemmin järvialtaan loivasti kaareutuvaa koillisrantaa (85 m mpy). Paikka on helppo saavuttaa, mutta on jatkuvassa viljelykäytössä.
Paikka tarkastettiin inventoinnissa 2006, koska Hossinojan varsi ja muinaislahden rantaviiva vaikutti topografialtaan asuinpaikaksi sopivalta ja läheltä tunnetaan ennestään muita asuinpaikkoja (Vassin ja Lukkari 1). Muinaislahden kaarron keskivaiheilta (85 m mpy) saatiin pellon pinnasta, muokatusta maasta talteen joitakin kvartseja. Myös löytöpaikan kaakkoispuolista peltolohkoa tarkastettiin Lukkarin tilalle saakka, mutta mitään erityistä ei havaittu.
Kvartsilöytöjen ja maaston perusteella kyseessä on asuinpaikka, joka saattaa ajoittua jo varhaiselle kivikaudelle. Asuinpaikka on tuhoutunut pintaosistaan maanmuokkauksessa ja sen laajuuden selvittäminen edellyttää tarkempia tutkimuksia (rauhoitusluokka 2). Muinaisjäännös on rajattu löytöalueen mukaisesti. Asuinpaikka saattaa jatkua sekä kaakkoon että luoteeseen, erityisesti Helsingintien luoteispuolelle samalla korkeudella.
|
| metsakeskus.1000007003 |
761 |
Vassi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
320506.43600000 |
6719883.47500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007003 |
Kohde sijaitsee Helsingintieltä 100 m koilliseen, Palikaisiin kuuluvan Vassin tilan päärakennuksen kaakkoispuolisessa peltolohkossa. Maasto on loivasti etelään viettävää hieta- ja hiekkapeltoa Painioon laskevan Hossinojan suun pohjoisrannalla. Varhaisella kivikaudella paikka on ollut Naaransuon merenlahden ja myöhemmin järvialtaan ja Painion välisen salmen Painionpuoleista pohjoisrantaa (90 m mpy). Paikka on helppo saavuttaa, mutta on jatkuvassa viljelykäytössä.
Palikaisten kartanon Paalin torpan pellosta on saatu talteen käyräselkäinen kourutaltta. Inventoinnissa 2006 selvisi, että Paalin ja Vassin torppa ovat sijainneet vierekkäin. Salmen rannalla sijaitseva paikka vaikutti asuinpaikaksi erittäin sopivalta ja koko peltolohko tarkastettiin. Päärakennuksen itä- ja kaakkoispuolelta poimittiin kauralle kylvetyn pellon pinnasta pieni uurrepintainen saviastianpala sekä kvartsikaavin ja -iskoksia. Pellossa erottui melko runsaasti myös torppa-asutuksesta jäänyttä tavaraa kuten tiilen ja punasavikeramiikan kappaleita ja värillistä lasia.
Keramiikan ja kvartsilöytöjen sekä maaston perusteella paikalla saattaa olla sekä kivikautisen että varhaismetallikautisen asutuksen jälkiä. Asuinpaikka on tuhoutunut pintaosistaan maanmuokkauksessa ja sen laajuuden selvittäminen edellyttää tarkempia tutkimuksia (rauhoitusluokka 2). Muinaisjäännös on rajattu löytöalueen ja peltolohkon mukaisesti.
|
| metsakeskus.1000007003 |
761 |
Vassi |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
320506.43600000 |
6719883.47500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007003 |
Kohde sijaitsee Helsingintieltä 100 m koilliseen, Palikaisiin kuuluvan Vassin tilan päärakennuksen kaakkoispuolisessa peltolohkossa. Maasto on loivasti etelään viettävää hieta- ja hiekkapeltoa Painioon laskevan Hossinojan suun pohjoisrannalla. Varhaisella kivikaudella paikka on ollut Naaransuon merenlahden ja myöhemmin järvialtaan ja Painion välisen salmen Painionpuoleista pohjoisrantaa (90 m mpy). Paikka on helppo saavuttaa, mutta on jatkuvassa viljelykäytössä.
Palikaisten kartanon Paalin torpan pellosta on saatu talteen käyräselkäinen kourutaltta. Inventoinnissa 2006 selvisi, että Paalin ja Vassin torppa ovat sijainneet vierekkäin. Salmen rannalla sijaitseva paikka vaikutti asuinpaikaksi erittäin sopivalta ja koko peltolohko tarkastettiin. Päärakennuksen itä- ja kaakkoispuolelta poimittiin kauralle kylvetyn pellon pinnasta pieni uurrepintainen saviastianpala sekä kvartsikaavin ja -iskoksia. Pellossa erottui melko runsaasti myös torppa-asutuksesta jäänyttä tavaraa kuten tiilen ja punasavikeramiikan kappaleita ja värillistä lasia.
Keramiikan ja kvartsilöytöjen sekä maaston perusteella paikalla saattaa olla sekä kivikautisen että varhaismetallikautisen asutuksen jälkiä. Asuinpaikka on tuhoutunut pintaosistaan maanmuokkauksessa ja sen laajuuden selvittäminen edellyttää tarkempia tutkimuksia (rauhoitusluokka 2). Muinaisjäännös on rajattu löytöalueen ja peltolohkon mukaisesti.
|
| metsakeskus.1000007004 |
761 |
Hamppulanpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
322920.47900000 |
6717449.45800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007004 |
Kohde sijaitsee Jakkulan Hamppulan tilan pellolla, Jakkulantien ja Keltiäistentien risteyksestä 300 m lounaaseen. Maasto on matalaa hiekkakohoumaa, jonka viettää loivasti lounaaseen. Lounaispuolella rinne laskee jyrkästi kohti Oinasjärven muinaista pohjukkaa. Pohjukassa risteävät idästä ja luoteesta Lemponsuosta tuleva ojat, jotka virtaavat edelleen Oinasjärveen. Paikka on helppo saavuttaa pellon keskelle ladolle tulevaa tilustietä pitkin.
Löydöt otettiin talteen syysviljalla olevan pellon pinnasta hiekkamaasta. Löydöt ovat mahdollisesti paljastuneet kaivuutöissä, sillä ne sijoittuvat äskettäin kaivetun vesijohdon kohdalle. Ympäristöään vaaleampana erottuva kaivanto ulottui luoteispuolella sijaitsevalle uudisrakennukselle. Se tarkastettiin talolle saakka, mutta mitään muuta ei löydetty.
Topografian perusteella kyseessä on rantatörmälle, matalan lahden ja siihen virranneen puron varteen sijoittunut asuinpaikka, joka löytöjen mukaan ajoittuu todennäköisesti kivikaudelle, mahdollisesti myös varhaismetallikaudelle. Maanmuokkauksessa pintaosistaan tuhoutuneen asuinpaikan laajuuden selvittäminen edellyttää kaivauksia (rauhoitusluokka 2). Muinaisjäännös on rajattu löytöhavaintojen sekä leiriytymiseen sopivan kohouman mukaisesti. Asuinpaikka saattaa olla rajausta laajempi ja ulottua ylemmäksi ladon ympäristöön.
|
| metsakeskus.1000007005 |
761 |
Kärki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
323670.18200000 |
6716026.03800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007005 |
Kohde sijaitsee Jakkulan Kärjen tilalla, päärakennuksesta 220 m lounaaseen, Oinasjärven itärannalla, Lapinniemen koillispuolisella pellolla. Maasto on etelään pistävän kallioisen moreeniharjanteen eteläpuolista kärkeä, jonka maaperä on hiekkaa. Kärjen itäpuolella virtaa oja pohjoisesta Oinasjärveen. Kärjen eteläpuolinen kumpuileva peltolaakso on muodostanut kivikaudella suojaisan järvenpoukaman (75–80 m mpy), jonka länsipuolella on kohonnut korkea ja jyrkkärinteinen Lapinniemi. Paikka on melko helppo saavuttaa tilustieltä, mutta on jatkuvassa viljelykäytössä.
Paikka tarkastettiin inventoinnissa 2006, koska Oinasjärven rantapellot vaikuttivat korkeutensa, suojaisuutensa ja hiekkamaansa puolesta erittäin sopivilta kivikautiseen asutukseen. Harvalla oraalla olevia peltolohkoja käytiin kattavasti läpi, mutta löytöjä – saviastianmuru, kvartsia ja palaneen luun kappale - saatiin talteen vain yhdestä pienialaisesta kohdasta, moreeniniemen ja ojan välisen harjanteen päältä, pellon pinnasta hiekkamaasta.
Topografian ja löytöjen perusteella kyseessä järvenrannan poukaman pienialainen asuinpaikka, joka ajoittunee kivikaudelle, neoliittiseen aikaan. Asuinpaikka on tuhoutunut pintaosistaan maanmuokkauksessa ja sen laajuuden selvittäminen edellyttää tarkempia tutkimuksia (rauhoitusluokka 2). Muinaisjäännös on rajattu löytöalueen ja valtaojan mukaisesti. Asuinpaikka voi jatkua harjanteen reunaa luoteeseen.
|
| metsakeskus.1000007006 |
761 |
Häntä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
323269.34500000 |
6716818.71900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007006 |
Kohde sijaitsee Somerniemen kirkosta 4 km kaakkoon, Oinasjärven koillisrannalla, Jakkulan Hännän talon peltoaukealla, päärakennuksesta 370 m luoteeseen. Maasto on loivasti lounaaseen viettävää, pienikivistä hiesu- ja hiekkapellon länsireunaa, jonka länsipuolella rinne viettää jyrkästi kohti Oinasjärveä. Kohdalla on kivikaudella ollut ilmeisen suora ja syvä ranta (75–80 m mpy). Paikka on melko helppo saavuttaa rannan huviloille johtavaa tietä pitkin, mutta on jatkuvassa viljelykäytössä.
Paikka tarkastettiin inventoinnissa 2006, koska Oinasjärven rantapellot vaikuttivat korkeutensa, suojaisuutensa ja hiekkamaansa puolesta erittäin sopivilta kivikautiseen asutukseen. Paikalta runsaat 200 m koilliseen, saman peltoaukean reunassa, on sijainnut Peltolan torppa, josta on annettu jo 1880-luvulla Kansallismuseon kokoelmiin tasataltan katkelma (KM 2252:19). Lisäksi inventoinnin yhteydessä saatiin tieto, että Oinasjärven rantatörmälle, pellon reunaan äskettäin tehdyn huvilan alta on löydetty piin kappaleita. Niistä toinen saatiin katsottavaksi ja se tulkittiin historiallisen ajan piiksi. Harvalla oraalla olevia peltolohkoja käytiin kattavasti läpi, mutta ainoastaan yhdestä paikasta löydettiin esihistorialliseen toimintaan viittaavaa kvartsia. Löytöpaikka on matalalla kohoumalla pellon länsireunassa, aivan muinaisen rantatörmän tuntumassa.
|
| metsakeskus.1000007007 |
761 |
Äyräsnummi |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
321975.84500000 |
6719765.52300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007007 |
Kohde sijaitsee Härjenlahden Äyräsnummella, Ämyrin tanssilavalta 550 m itään. Maasto on melko tasaista tai loivasti kaakkoon viettävää, hiekkaista mäntykangasta, jossa risteilee ajouria ja polkuja.
Alue tarkastettiin vuonna 2006 peruskarttamerkinnän perusteella. Muita tietoja kohteesta ei ole tiedossa. Ajouran varressa ja lounaispuolella erottui heikosti matalia kohoumia (10 x 10 x 0,3 m). Niiden varpuvaltainen pintakasvillisuus ei juuri erotu ympäristöstä ja jäännökset vaikuttavat vanhoilta. Osa rakennelmista on tehty harjanteen ja rinteen suuntaa hyödyntäen. |
| metsakeskus.1000007008 |
761 |
Verhola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
318570.17000000 |
6729078.76500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007008 |
Kohde sijaitsee Somerniemen kirkosta 9,4 km pohjoisluoteeseen, Palikaisiin kuuluvan Arpasuon itäpuolella, Vähä-Kapilontien ja Kapilontien risteyksen lounaispuolisella savipellolla, Verholan päärakennuksesta 200 m luoteseen. Maasto on paikoin jyrkkärinteiseen kallioselänteen länsireunaa, jonka länsipuolella, runsaat viisi metriä peltolohkoa alempana, avautuu Arpasuon peltoaukea. Suo on ollut kivikauden alussa Ancylusjärven merenlahtea (90–92,5 m mpy), joka on kuroutunut ajanjakson aikana matalaksi altaaksi ja muuttunut myöhemmin suoksi. Pelloksi Arpasuo on raivattu vasta 1900-luvun lopulla.. Lohko on Senaatinkartan mukaan ollut peltona jo 1870-luvulla. Paikka on helppo havaita ja saavuttaa Vähä-Kapilontieltä, mutta on viljelykäytössä.
Paikka tarkastettiin, koska se on kivikaudella ollut asutukseen sopivaa rantatörmää. Lisäksi läheisen Arpasuon niitystä on ilmeisesti 1800-luvun lopulla löydetty Suomusjärven kulttuurin aikainen tasataltta (KM 3209:1). Se tarkkaa löytökohtaa ei tunneta, mutta löytötietojen mukaan se on niityn Palikaisiin kuuluvasta osasta eli mahdollisesti jostakin peltolohkon lounaispuoliselta alueelta. Peltolohkon raskas savimaa oli tarkastushetkellä syvällä kynnöksellä. Lohkon lounaisosassa, lähellä länsireunan törmää erottui muutamia selviä kvartseja. Muuta ei tavattu. Läheinen, Vähä-Kapilontien ja Kapilontien väliseen pohjukkaan jäävä pelto tarkastettiin myös, mutta sieltä ei todettu mitään merkkiä muinaisjäännöksestä.
|
| metsakeskus.1000007009 |
761 |
Maasilta 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
316161.13500000 |
6730284.27400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007009 |
Kohde sijaitsee Maasillan tilan pellolla, Härkätiestä 100 m kaakkoon. Maasto on kalliomäen kaakkoispuolista peltoa, jossa on pienialainen kohouma (95–97,5 m). Kohouman kaakkoispuolella rinne viettää terassimaisesti eteläkaakkoon kohti alavaa Pajulanjokilaaksoa. Laakso on ollut kivikauden alussa Ancylusjärven merenlahtea (90–92,5 m mpy), mutta kuroutunut todennäköisesti jo varhaisella kivikaudella matalaksi altaaksi ja muuttunut ajanjakson aikana jokilaaksoksi.
Paikka tarkastettiin inventoinnissa 2006, koska se vaikutti sopivalta kivikautiseen asutukseen ja sijaitsee vain 400 m Kanakaljen kivikautiselta asuinpaikalta lounaaseen . Päärakennuksen kaakkoispuolella olevalta peltokohoumalla näkyi hiesumaassa siellä täällä kvartsia 500 x 30 metrin laajuisella alalla. Vain osa kvartsista otettiin talteen. Useimmat kvartsit olivat lohkottuja ja ainakin osa vaikutti raaka-ainekappaleilta. Monet olivat myös naarmuuntuneita, mikä voi johtua pitkäaikaisesta maanmuokkauksesta. Joitakin kvartseja näkyi myös päärakennuksesta 200 m lounaaseen, keskellä peltoa sijaitsevan pienen kalliokohouman päällä (Maasilta 2).
Kvartsilöytöjen ja maaston perusteella kyseessä on asuinpaikka, joka saattaa ajoittua jo varhaiselle kivikaudelle. Asuinpaikka on tuhoutunut pintaosistaan maanmuokkauksessa ja sen laajuuden selvittäminen edellyttää tarkempia tutkimuksia (rauhoitusluokka 2). Muinaisjäännös on rajattu löytöalueen ja peltolohkon mukaisesti. Tulkinnassa on otettava huomioon, että raaka-ainekvartseista voi osa olla kulkeutunut pelloille Pajulan kylän metsäselänteen louhoksista, joista sitä vietiin 1700–1800-luvulla Åvikin lasitehtaalle. Periaatteessa on mahdollista, että kvartsia olisi väliaikaisesti säilytetty tai käsitelty Härkätien varressa sijaitsevien talojen pelloilla, mutta mitään kirjallista tai suullista tietoa tästä ei ole (ks. luku Havainnot ja tulokset).
|
| metsakeskus.1000007010 |
761 |
Salkola Pitkänokka |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
328301.27300000 |
6726122.00400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007010 |
Kohde sijaitsee Salkolanjärven luoteisrannalla, Pitkänokka-nimisessä niemessä, runsaat 300 m maantieltä kaakkoon. Luode-kaakkosuuntainen Pitkänokka pistää jyrkkärinteisenä ja kapeana harjanteena järveen. Yli 300 metrin pituinen harjanne kohoaa järven pinnasta 5–7,5 m. Mäntyvaltaista metsää kasvavan harjanteen maaperä on pääosin soraa, luoteispäässä myös hiekkaa. Paikka on helppo saavuttaa maantieltä tulevaa polkua pitkin.
Inventoinnissa 2006 harjanteen kaakkoispäästä todettiin noin 200 metrin matkalla ainakin 13 matalaa ja pyöreähköä kuoppaa (1 x 1 x 0,5 m), joko yksittäin tai yleensä parin kolmen kuopan ryhminä. Osa kuopista oli harjanteen suuntaisessa rivissä, osa poikittain.
Kuoppien sijoittelu kapealle harjanteelle pitkittäisiin ja poikittaisiin riveihin viittaa pyyntiin. Pyyntikuoppien ajoitus on epäselvä. Jäännöksen ajoituksen ja tarkoituksen selvittäminen edellyttää vähintään koekaivauksia (rauhoitusluokka 2). Muinaisjäännös on rajattu maastossa näkyvien kuoppien ja niitä ympäröivän harjanteen mukaisesti.
|
| metsakeskus.1000007011 |
761 |
Uokkonen |
10007 |
12016 |
13174 |
11006 |
27000 |
322216.76300000 |
6717866.29300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007011 |
Kohde sijaitsee Oinasjärvellä, Helsingintien ja Jakkulantien pohjoisen risteyksen kaakkoispuolella, sorakuopantien itäreunassa. Maasto on hiekkaharjua, jossa kasvaa mäntyvaltaista sekametsää. Sudenkuoppa on merkitty aikaisemmin peruskartalle, mutta nykyisessä kartassa se esiintyy vain paikannimenä. Jäännös tarkastettiin peruskarttamerkinnän ja paikallisten ilmoituksen perusteella 2006 inventoinnissa. Ympäristönsuojelusihteeeri Timo Klemelä osoitti paikan maastossa. Kyseessä on suurehko, syvä ja pystyseinämäinen kuoppa (noin 6 x 4 x 2 m). Kuopassa oli jonkin verran rojua. Sitä ei tutkittu tarkemmin. Jäännöksen tarkoitusta tai ajoitusta ei tarkasti selvittää. Mikäli kyseessä on perimätiedon mukaisesti sudenkuoppa, se ajoittunee 1700–1800-luvuille. |
| metsakeskus.1000007050 |
271 |
Pyhän Marian kirkon paikka |
10002 |
12003 |
13037 |
11010 |
27000 |
251020.97300000 |
6800689.67300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007050 |
Kokemäenjoen pohjoisrannalla, museosillan pohjoispääsä olevalla mäellä on pieni kivinen sakaristorakennus, jonka ympärillä on vanha, edelleen käytössä oleva hautausmaa. Aikanaan mäki oli Kokemäenjoen saari. Sillä sijainnut Kokemäen Pyhän Marian kirkko on ollut Karkun ohella Satakunnan keskuskirkko, ja sitä pidetään yhtenä Satakunnan vanhimmista. Se voi palautua jopa 1000-luvulle, mutta joka tapauksessa sen on täytynyt olla olemassa 1200-luvun puolivälissä.
Kokemäen vanha Mariankirkko oli salvottu hirsistä. Siitä on jäljellä enää keskiaikainen sakaristo, joka on rakennettu harmaakivestä. Sakariston viereltä paloi puukirkko vuonna 1640. Sen tilalle rakennettiin uusi, joka rappeutui ajan myötä ja kävi ahtaaksi. Uusi kirkko rakennettiin 1770-luvulla joen toiselle puolelle. |
| metsakeskus.1000007050 |
271 |
Pyhän Marian kirkon paikka |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27023 |
251020.97300000 |
6800689.67300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007050 |
Kokemäenjoen pohjoisrannalla, museosillan pohjoispääsä olevalla mäellä on pieni kivinen sakaristorakennus, jonka ympärillä on vanha, edelleen käytössä oleva hautausmaa. Aikanaan mäki oli Kokemäenjoen saari. Sillä sijainnut Kokemäen Pyhän Marian kirkko on ollut Karkun ohella Satakunnan keskuskirkko, ja sitä pidetään yhtenä Satakunnan vanhimmista. Se voi palautua jopa 1000-luvulle, mutta joka tapauksessa sen on täytynyt olla olemassa 1200-luvun puolivälissä.
Kokemäen vanha Mariankirkko oli salvottu hirsistä. Siitä on jäljellä enää keskiaikainen sakaristo, joka on rakennettu harmaakivestä. Sakariston viereltä paloi puukirkko vuonna 1640. Sen tilalle rakennettiin uusi, joka rappeutui ajan myötä ja kävi ahtaaksi. Uusi kirkko rakennettiin 1770-luvulla joen toiselle puolelle. |
| metsakeskus.1000007050 |
271 |
Pyhän Marian kirkon paikka |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27024 |
251020.97300000 |
6800689.67300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007050 |
Kokemäenjoen pohjoisrannalla, museosillan pohjoispääsä olevalla mäellä on pieni kivinen sakaristorakennus, jonka ympärillä on vanha, edelleen käytössä oleva hautausmaa. Aikanaan mäki oli Kokemäenjoen saari. Sillä sijainnut Kokemäen Pyhän Marian kirkko on ollut Karkun ohella Satakunnan keskuskirkko, ja sitä pidetään yhtenä Satakunnan vanhimmista. Se voi palautua jopa 1000-luvulle, mutta joka tapauksessa sen on täytynyt olla olemassa 1200-luvun puolivälissä.
Kokemäen vanha Mariankirkko oli salvottu hirsistä. Siitä on jäljellä enää keskiaikainen sakaristo, joka on rakennettu harmaakivestä. Sakariston viereltä paloi puukirkko vuonna 1640. Sen tilalle rakennettiin uusi, joka rappeutui ajan myötä ja kävi ahtaaksi. Uusi kirkko rakennettiin 1770-luvulla joen toiselle puolelle. |
| metsakeskus.1000007050 |
271 |
Pyhän Marian kirkon paikka |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27025 |
251020.97300000 |
6800689.67300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007050 |
Kokemäenjoen pohjoisrannalla, museosillan pohjoispääsä olevalla mäellä on pieni kivinen sakaristorakennus, jonka ympärillä on vanha, edelleen käytössä oleva hautausmaa. Aikanaan mäki oli Kokemäenjoen saari. Sillä sijainnut Kokemäen Pyhän Marian kirkko on ollut Karkun ohella Satakunnan keskuskirkko, ja sitä pidetään yhtenä Satakunnan vanhimmista. Se voi palautua jopa 1000-luvulle, mutta joka tapauksessa sen on täytynyt olla olemassa 1200-luvun puolivälissä.
Kokemäen vanha Mariankirkko oli salvottu hirsistä. Siitä on jäljellä enää keskiaikainen sakaristo, joka on rakennettu harmaakivestä. Sakariston viereltä paloi puukirkko vuonna 1640. Sen tilalle rakennettiin uusi, joka rappeutui ajan myötä ja kävi ahtaaksi. Uusi kirkko rakennettiin 1770-luvulla joen toiselle puolelle. |
| metsakeskus.1000007051 |
92 |
Västersundom (Länsisalmi) Måsbrot hem åkern |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
397011.86700000 |
6681994.08400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007051 |
Samuel Broteruksen vuoden 1708 kartalle ja maanmittauskonseptilla on Västersundomin kylän luoteisosassa erillinen peltoryhmä. Yhden pellon nimi on hem måssbrott åkern. Sen pohjoispuolella on norråkern. Kohdetta etsittiin vuoden 2005 inventoinnin aikana. Varmaa paikkaa ei kuitenkaan löydetty
Jyrkän kallion seinämän juurella on länteen peltoon pistävä niemekkeenomainen terassi. Paikka eroaa ympäristöstään avoimen niittymäisen kasvillisuutensa vuoksi. Paikalla kasvaa lähinnä katajaa, heinikkoa ja lehtipuita.
Terassin pohjoisreunalta erottuu kolme selvää kiveystä:
1) Ison kiven eteläpuolella on rivissä kaksi sammaleen ja heinän peitossa olevaa lohkokiveä (Ø 0,5 m). Kiveyksen vierellä luoteessa on pohjakaavaltaan suorakulmainen noin 2 x 3 metriä laaja kataja-alue.
2) Edellisestä rakenteesta muutaman metrin koilliseen on paalunsijaa muistuttava sammaleen ja heinän peitossa oleva kivikehä, jonka halkaisija on noin metri. Kivet ovat lohkokiviä, joiden halkaisija on noin 0,5 metriä.
3) Edellisestä noin metrin koilliseen on samankaltainen, mutta huonokuntoisempi, heinän peittämä kivikehä, jonka halkaisija on noin metri. Kivet ovat lohkokiviä, joiden halkaisija on noin 0,5 metriä.
Paikalla tehtiin koetutkimuksia 2020 pellolle kohdistuvan rakennushankkeen johdosta. Merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä ei löydetty. |
| metsakeskus.1000007052 |
691 |
Raatejärvien salmi |
10002 |
12001 |
13002 |
11006 |
27000 |
401191.00000000 |
7043259.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007052 |
Raatejärven ja sen länsipuolisen Pikku Raatejärven yhdistää kapea salmi, jonka pohjoispuolella on laajahko matala niemi. Niemen korkeimmalla kohdalla on yksittäinen maatunut tupasija ja siihen liittyvän kiukaan raunio. Tuvan koko on ollut noin 3 x 4 metriä. Tuvan kulmassa olleen kiukaan koko on noin 1,5 x 1,5 x 0,4 m. |
| metsakeskus.1000007053 |
691 |
Raatepuron niska |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
401028.69200000 |
7043308.80400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007053 |
Pikku Raatejärvestä pohjoiseen laskevan Raatepuron suun itärannalla polun luoteispuolella on matala kiuas, jonka koko on noin 1,5 x 2 m. |
| metsakeskus.1000007054 |
691 |
Hirvilampi 1 |
10002 |
12001 |
13002 |
11006 |
27009 |
401018.70100000 |
7042289.22000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007054 |
Yhden savupirtin jäänteet sisältävä kohde sijaitsee Etelä‐Sydänmaan luonnon‐
suojelualueen luoteislaidalla.
Sijainti ja maasto
Kohde sijaitsee pienen mäen itäreunalla Etelä‐Sydänmaan luonnonsuojelualueen
luoteisosassa Hirvilammen ja Raatejärven välimaastossa. Maaperä on kivistä
moreenia ja metsä on vanhaa mäntymetsää.
Kohteen kuvaus
Savupirtti on kooltaan noin 3,5m x 3,5 m. Liesi sijaitsee eteläseinällä, ovi sijaitsee
länsiseinällä ja ikkuna itäseinällä. Seinistä on jäljellä enimmillään noin 10 lahon‐
nutta hirsikertaa. Katto on romahtanut pirtin sisään, kuten osa seinistäkin. |
| metsakeskus.1000007055 |
691 |
Hirvilampi 2 |
10001 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
400818.78200000 |
7042049.31100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007055 |
Hirivilammen pohjoispuolisen kankaan itäpäähän pistävän harjanteen laella on pellonraivauksessa syntynyttä kivivallia ja -röykkiöitä. |
| metsakeskus.1000007056 |
691 |
Hirvilampi 3 |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
400888.75400000 |
7041829.39900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007056 |
Hirvilammesta noin 170 m itään on yli parimetrisen rinteen yläosassa soikeahko matala kumpare, jonka pituus on noin 6 metriä ja leveys noin 4 m. Korkeutta kumpareella on noin puoli metriä. Kumpareen keskellä on syvänne, joka jatkuu alas rinnettä ikään kuin leveänä tervahaudan halssina. Kumpare on pääosin maan ja turpeen peittämä, mutta paikoitellen on näkyvissä tiilen kappaleita sekä kalkkilaastilla (?) muurattua tiilirakennetta. Kumpareen keskiosassa rinteeseen avautuvan painanteen seinämässä on näkyvissä tiilistä muuratun hormimaisen onkalon suuaukko. Paikalta löytynyt kuona viittaa raudanvalmistukseen, mutta Keski-Pohjanmaalla on 1800-luvulla ollut käytössä myös tiilirakenteisia tervahautoja.
Kumpareesta 15 m pohjoiseen on näkyvissä rakennuksen jäännökset. Rakennus on maatuneen hirsikehän perusteella ollut kooltaan 5 x 6 m. Rakennuksen lounaiskulmassa on ollut liuskekivistä koottu tulisija, jonka koko on 1,5 x 1,5 x 0,8 m.
|
| metsakeskus.1000007057 |
691 |
Iso-Kotajärvi 1 |
10001 |
12001 |
13002 |
11006 |
27009 |
404447.32100000 |
7043348.79900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007057 |
Ison Kotajärven länsipuolisen harjanteen laella kulkevan polun varrella on vielä 1900-luvulla käytössä olleen kämpän paikka. Kämpästä on jäljellä enää yksittäiset porraskivet. |
| metsakeskus.1000007058 |
691 |
Iso-Kotajärvi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
404307.38000000 |
7043088.90400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007058 |
Kohde sijaitsee Ison Kotajärven länsirannalla, Kirves-Heikin kanavasta noin 130m etelään. Yhden tervahaudan sekä hautapirtin jäänteen sisältävä kohde sijaitsee Sydänmaan luonnonsuojelualueen itäpuolella, Ison Kotajärven länsirannalla.
Tervahauta on halkaisijaltaan noin 13m, juoksutusrännin jäänteet ovat itäpuolella. Haudan päällä kasvaa nuorta puustoa, mm. katajia. Tervahaudasta noin 20 m etelään sijaitsee 2m x 1m kokoinen sammaloitunut röykkiö, korkeudeltaan noin 70 cm, mahdollisesti tervahaudan vahdin asumuksen jäänteet. Jälkiä seinistä ei havaittu. |
| metsakeskus.1000007059 |
691 |
Säyrysjärvi |
10001 |
12016 |
13152 |
11006 |
27000 |
403867.54700000 |
7044858.19600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007059 |
Säyrysjärven keskellä olevassa kapeassa salmessa on Johannes Kinnusen ilmoituksen mukaan puinen kalapato. Kohdetta ei ole tarkastettu. |
| metsakeskus.1000007060 |
165 |
Alaniitynkumpare |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
360592.17400000 |
6750664.28900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007060 |
Asuinpaikka sijaitsee Haapajärven länsirannalla, Renkajoen eteläpuolella olevalla metsäkumpareella Rengonniitulla.
Kumpareen lakialueelle tehdystä koekuopasta on löydetty saviastianpaloja, kvartsi-iskos ja palanutta luuta. Maaperä kuopassa oli värjäytynyttä hietamultaa. Kumpareen reunat ovat kivikkoiset. |
| metsakeskus.1000007060 |
165 |
Alaniitynkumpare |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
360592.17400000 |
6750664.28900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007060 |
Asuinpaikka sijaitsee Haapajärven länsirannalla, Renkajoen eteläpuolella olevalla metsäkumpareella Rengonniitulla.
Kumpareen lakialueelle tehdystä koekuopasta on löydetty saviastianpaloja, kvartsi-iskos ja palanutta luuta. Maaperä kuopassa oli värjäytynyttä hietamultaa. Kumpareen reunat ovat kivikkoiset. |
| metsakeskus.1000007061 |
781 |
Rapala Manterenpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
421221.50400000 |
6813741.19800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007061 |
Asuinpaikka sijaitsee Päijänteeseen pistävän Rapalanniemen kärkiosassa, Rapalanlammen etelärannan tuntumassa. Historiallisen ajan asuinpaikkalöytöjä on löytynyt vanhalta pellolta Manterentien ja Rapalanlammen väliseltä tasanteelta. Pelto on nykyisin metsitetty. Asuinpaikka-alue jatkuu Manterentien itäpuolelle. |
| metsakeskus.1000007062 |
433 |
Saunaranta |
10001 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
343596.05300000 |
6741001.09100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007062 |
Kuoppaliesi sijaitsee Kaartjärven luoteisrannalla, Herikanlahdella.
Liesi on tullut esiin sähkökaapelia kaivettaessa. Se oli kaivannon profiilissa. Lieden pohja oli noin 80 cm syvyydessä ja maata oli lieden päällä noin 20 cm ennen kuin kivet alkoivat. Liedessä kivet olivat päällä ja hiilet pohjalla. Halkaisija oli noin 110 - 120 cm. Hiilistä on otettu ajoitusnäyte. |
| metsakeskus.1000007064 |
781 |
Karilanmaa Vähäniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
422218.00000000 |
6802856.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007064 |
Kuopat sijaitsevat Päijänteen rannan tuntumassa Vähäniemen länsirannalla. Kohteessa on neljä soikeaa kuoppaa ja kolme pyöreää kuoppaa. Soikeiden kuoppien sisämitat ovat 2,5 x 3,5 m ja syvyys 0,5 - 0,8 m. Pyöreiden kuoppien halkaisija vaihtelee 0,6 - 1,5 m ja syvyys 0,3 - 0,5 m. Kuopissa on vallit ja kairausken perusteella niiden alkuperäinen syvyys on ollut noin 1,5 m. Kuoppien pohjalla on jonkin verran nokea ja hiiltä. Kuoppien pohjalle on muodostunut huuhtoutumiskerrosta. |
| metsakeskus.1000007065 |
781 |
Hietasaari |
10001 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
425290.75900000 |
6838256.35700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007065 |
Kuopat sijaitsevat Sysmän kunnan pohjoisosassa Päijänteen Hietasaaressa. Kuoppien 1 ja 2 halkaisija on 1,2 metriä ja syvyys 0,5 metriä. Kuopan 3 ulkomitat ovat 4,5 metriä x 0,8 metriä. Kuopan pohjalla on hiilikerros. Kuoppa neljä on pyöreähkö ja siinä on selvät vallit. Kuopan ulkomitat ovat 5,5 x 1 metriä. |
| metsakeskus.1000007066 |
781 |
Kyöstilä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
420361.81000000 |
6822637.62200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007066 |
Tervahauta sijaitsee Töijensalon saaressa Päijänteellä, Kähärinsaareen menevän soratien eteläpuolella. Tervahauta on pyöreä, valleineen 4,5 m ja suppilomainen. Sen syvyys on 0,7 m. |
| metsakeskus.1000007067 |
781 |
Ruissaaret |
10001 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
423020.77700000 |
6814270.99500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007067 |
Pyöreä maakuoppa, jonka halkaisija on 2 m ja syvyys 0,5 m, sijaitsee Päijänteellä Rapalanniemen pohjoispuolella, kahdesta Ruissaaresta läntisemmässä. |
| metsakeskus.1000007068 |
781 |
Kauppila |
10001 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
439472.12900000 |
6822360.81500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007068 |
Peltosaarekkeessa Kauppilan tilasta 200 m kaakkoon on kalliosyvennyksessä kiveys, jossa on kiviä kolmessa kerroksessa. Kiveykseen liittyy kulttuurikerros. |
| metsakeskus.1000007069 |
781 |
Koverosalmi |
10001 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
429789.05300000 |
6815422.56500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007069 |
Kohde sijaitsee Päijänteeseen kuuluvan Majutveden Majutsaaren eteläkärjessä, Koverosalmen itäpuolella. Kuopat ova kooltaan noin 2 x 2 x 1 m. Kuopissa on erotettavissa vallit alarinteen puolella. Kuoppien pohjalla 10 cm hiilikerros. |
| metsakeskus.1000007070 |
624 |
Långön Båksudden |
10002 |
12004 |
13048 |
11006 |
27000 |
479538.60300000 |
6692290.34200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007070 |
Långön etelärannalla Båksuddenin avokalliolla 60-70 m päässä rantaviivasta on kivikehä ja kiveys. Lähempänä rantaa on kaksi nk. ryssänuunia. Kivikehän halkaisija on noin 5 metriä ja vallin korkeus 0,6 m. Suorakaiteen muotoinen kiveys sijaitsee kivikehästä noin 10 m päässä. Kiveys on mantereen puolelta avoin kivikehä. Kiveyksen sivujen mitat ovat 1,6 x 1,2 m ja korkeus noin 0,5 m. |
| metsakeskus.1000007070 |
624 |
Långön Båksudden |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
479538.60300000 |
6692290.34200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007070 |
Långön etelärannalla Båksuddenin avokalliolla 60-70 m päässä rantaviivasta on kivikehä ja kiveys. Lähempänä rantaa on kaksi nk. ryssänuunia. Kivikehän halkaisija on noin 5 metriä ja vallin korkeus 0,6 m. Suorakaiteen muotoinen kiveys sijaitsee kivikehästä noin 10 m päässä. Kiveys on mantereen puolelta avoin kivikehä. Kiveyksen sivujen mitat ovat 1,6 x 1,2 m ja korkeus noin 0,5 m. |
| metsakeskus.1000007071 |
564 |
Myllykoskenkangas SSW |
10002 |
12009 |
13094 |
11033 |
27000 |
432956.27700000 |
7217499.88400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007071 |
Ilmeisesti varhaiseen rautakauteen ajoittuvat keittokuopat (ainakin 16 kpl) sijaitsevat Myllykoskenkankaan eteläisen harjanteen päällä luode-kaakkosuuntaisesti. Myllykoskenkangas rajoittuu lännestä Oinaasuo-nimiseen suoalueeseen ja itäpuolelta Kalimenojaan. Kuopat ovat sijoittuneet harjanteen suuntaisesti ja niiden halkaisija vaihtelee 1,0 - 2,7 m välillä. Syvyyttä niillä on 0,2 metristä 0,6 metriin. Raportin 2003 kuoppa numero 7 on tutkittu lapiolla inventoinnin yhteydessä vuonna 2003. Siitä paljastui palaneita kiviä ja paksu huuhtoutumiskerros.
2023: Alueelta paikannettiin yhteensä 16 kuoppaa tai painannetta, joista kolme oli hieman epämääräisiä. Kuopat olivat voimakkaasta varvikoituneita, mutta muuten hyvässä kunnossa. Aluerajausta laajennettiin kattamaan kaikki kuopat. Alakohteet ovat vuoden 2023 inventointiraportin mukaiset. |
| metsakeskus.1000007072 |
749 |
Toivala Hanhimäki |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
535094.98000000 |
6984792.85100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007072 |
Itkolan talon länsi- ja luoteispuolella sijaitsevan Hanhimäen rinteillä on kahdella eri korkeudella juoksuhautakaivantoja. Alempi kaivanto on Itkolantien tasalla, osaksi tien alle jääneenä ja sen vieressä. Polveileva juoksuhauta on useita kymmeniä metriä pitkä. Ylempi kaivanto on mäen tasanteella, osin kallioon louhittuna. Sen pituus on muutamia kymmeniä metrejä. |
| metsakeskus.1000007073 |
749 |
Toivala Lappala |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27000 |
537687.00000000 |
6984615.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007073 |
Toivalan koululta itään joutavan tien kaarteen eteläpuolella, Iso-Jälän Suininlahdesta etelään on kivisellä moreenimaalla lähes 100 m pitkä juoksuhauta. Toinen, pidempi taisteluhauta kulkee tien pohjoispuolella. |
| metsakeskus.1000007073 |
749 |
Toivala Lappala |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
537687.00000000 |
6984615.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007073 |
Toivalan koululta itään joutavan tien kaarteen eteläpuolella, Iso-Jälän Suininlahdesta etelään on kivisellä moreenimaalla lähes 100 m pitkä juoksuhauta. Toinen, pidempi taisteluhauta kulkee tien pohjoispuolella. |
| metsakeskus.1000007074 |
297 |
Pökösenmäki |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27008 |
537879.00000000 |
6980637.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007074 |
Ranta-Toivalassa Pökösenmäen lounasirinteessä on kaksi nk. Sandelsin tykkiasemaa.
Asemassa on ollut 2 tykkiä, joilla voitiin hallita lossiväylällä olevia Lossi- ja Lukkosalmea sekä osittain Virtasalmea. Sandels puolustatui Virtasalmen linjalla noin 5 kk huomattavan ylivoimaista vihollista vastaan. Alueelta on löydetty pyöreitä tykinkuulia, nappelja, pistimiä ym. Vuonna 2014 tykkiaseman itäpuolisesta metsästä löytyi metallinilmaisimella erilaisia metalliesineitä, ks. alakohteet. Vuonna 2016 löytynyt myös todennäköisesti rautakaudelle tai keskiajalle ajoittuva nuolenkärki (ks. Pökösenmöki 2 1000048320). |
| metsakeskus.1000007075 |
297 |
Laivonsaaren kaivos |
10002 |
12012 |
13123 |
11006 |
27000 |
529467.27000000 |
6977765.64900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007075 |
Veden peittämä kaivoskuoppa, kaivannot ja ehjä kiviholvikellari sijaitsevat Kallaveden Laivonsaaren keskiosan länsirannalla, Kattilalammin eteläpuolella. Kaivoskäytävä on mahdollisesti lähtenyt kohti kalliota noin 15 - 20 metriä nykyisen vedenpinnan alapuolelta.
Ilmoituksen mukaan paikalta louhittiin grafiittia, jota vietiin vesiteitse Pietariin vielä 1. maailmansodan aikoihin, ja näkyvissä olisi myös rakennusten (asumusten?)kivijalkoja ja laiturirakenteita. Laituri on sijainnut noin 100 metriä lahdesta pohjoiseen. |
| metsakeskus.1000007076 |
297 |
Laivonsaari |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
528907.00000000 |
6978874.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007076 |
Laivonsaaren keskiosan länsirannalla Iso-Lamposaaren pohjoiskärjen tasalla on rantakallion takana ehjä ja komea tervahauta. |
| metsakeskus.1000007077 |
286 |
Ristinkangas |
10002 |
12002 |
13032 |
11006 |
27000 |
484278.44500000 |
6745296.03100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007077 |
Kouvolan Mäkikylässä Eskolanmäen kaupunginosan eteläpuolella ja Pyydysmäen länsipuolella sijaitsevalle Ristikankaalle on haudattu 1700-luvun sodissa kaatuneita, Itämaisen sodan aikana 1853-56 menehtyneitä venäläisen varuskunnan sotilaita, Riihimäki-Pietari radanrakentajia sekä Kouvolan kylän asukkaita. Paikalle on vuonna 1987 pystytetty muistomerkki. Kohteen tarkkaa sijaintia tai laajuutta ei tunneta. Muistomerkin läheisyyteen on tehty alkuvuodesta 2005 putkikaivantoja luvatta.
Vuoden 2014 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. |
| metsakeskus.1000007079 |
285 |
Mussalo Etukylä |
10001 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
493013.13700000 |
6701116.85400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007079 |
Mussalon Etukylän Kaskimäentien hiilimiilujen dokumentoinnin yhteydessä havaittu kiviaita on 9,7 m pituinen, 1,4 m levyinen ja 50-70 cm korkuinen. Aita on rakennettu pääasiassa lohkokivistä. |
| metsakeskus.1000007080 |
285 |
Ristinkallio |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
497561.26000000 |
6711802.58000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007080 |
Vanhan Viipurintien pohjoispuolella sijaitsevaan kalliopaljastumaan on hakattu lähes tasavartinen risti, jonka sakarat noudattavat suunnilleen pääilmansuuntia. Pidempi ristivarsi on 230 cm ja lyhyempi 200 cm. Hakkausura on V-mallinen. Pidempi ristivarsista saattaa olla luonnon muovaama, joten ristikuvio on saatu aikaiseksi lisäämällä toinen ristivarsista. Perimätieto ajoittaa hakkauksen 1700-luvulle. |
| metsakeskus.1000007081 |
286 |
Lakiasuo Sydänmaansilta |
10002 |
12005 |
13066 |
11006 |
27008 |
505277.88500000 |
6768979.59500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007081 |
Suosillan jäännökset sijaitsevat Lakiasuon turvetuotantoalueen eteläpäässä, ajoväylän leikkauksessa noin 80 cm nykyistä ajouraa alempana. Suosilta esiintyy vielä vuoden 1966 peruskartalla ja perimätiedon mukaan se on ollut käytössä ainakin jo 1860-luvulla. |
| metsakeskus.1000007082 |
92 |
Martinkylän mylly |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
382000.88300000 |
6686287.28600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007082 |
Mylly on merkitty Samuel Brotheruksen vuoden 1700 karttaan joen länsirannalle. |
| metsakeskus.1000007083 |
92 |
Övitsböle mylly |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
385104.84000000 |
6684080.13600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007083 |
Alueella on ollut mylly 1600-luvun lopulla. Brotheruksen (1699) kartassa oleva paikannimi, Qvarn åker, viittaa myllyyn. |
| metsakeskus.1000007084 |
92 |
Kirkonkylän mylly |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
388547.26100000 |
6684274.12700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007084 |
Sijaintipaikka on Keravanjoen rannalla Kirkonkylänkosken kohdalla Vantaan Pyhän Laurin kirkosta noin 400 metriä etelälounaaseen.
Mylly on sijainnut kosken pohjoisrannalla. Mylly on merkitty Kuninkaan kartastoon 1776-1805 ja Senaatinkartastoon 1872. |
| metsakeskus.1000007085 |
92 |
Tikkurilan mylly |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
391872.91800000 |
6685265.74200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007085 |
Samuel Brotheruksen karttaan vuodelta 1708 on merkitty mylly joen pohjoisrannalle kohdakkain Kuninkaalan (Fastböle) myllyn kanssa. Vuoden 1768 kartassa joessa on kaksi myllyä pohjoisrannalla, läntisempi suunnilleen tällä kohdalla ja itäisempi vajaa 200 m itään, lähellä nykyistä kävelysiltaa. Läntisemmän myllyn luona on ollut kaksi torppaa ja itäisemmän myllyn luona yksi torppa. |
| metsakeskus.1000007086 |
92 |
Kuninkaalan mylly |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
391908.89800000 |
6685218.76000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007086 |
Samuel Brotheruksen karttaan vuodelta 1708 on merkitty mylly joen etelärannalle kohdakkain Tikkurilan myllyn kanssa. |
| metsakeskus.1000007087 |
92 |
Hanabölen saha ja mylly |
10002 |
12015 |
13147 |
11006 |
27000 |
394151.98300000 |
6688476.45600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007087 |
Varhaisimpien tietojen mukaan koskessa oli kaksi myllyä jo 1500-luvun loppupuolella. Todennäköisesti koski on kuitenkin ollut käytössä jo aiemmin. 1600-luvulla myllytoiminta jatkui, vaikka valtio valvoi myllyjen toimintaa hyvin tiukasti ja useimmat kylät joutuivat lopettamaan vesivoimalla toimivat myllynsä tullimyllyjen edun turvaamiseksi. 1700-luvulla myllyn ohella kosken vesivoimaa käytettiin sahan ylläpitoon, jonka rakentamiseen viimeistään liittyi myös siltana toimineen padon rakentaminen. 1800-luvulla saha- ja mylly jatkoivat toimintaansa ja rakenteita uudistettiin useammassa otteessa. Sahan toiminta alkoi kuitenkin hiipua ja se tuhoutui palossa 1890-luvulla. 1900- luvulla koskeen rakennettiin vielä uusi saha. 1900-luvun puolivälissä mylly ja saha jäivät vähitellen käytöstä. Tulvat ja keväinen jäiden lähtö runtelivat ilman hoitoa olevat rakenteet ja mylly purettiin vuonna 1980.
Nykyään kohteessa on jäljellä erilaisia mylly- ja sahatoimintaan liittyviä rakennejäänteitä, mutta ei ehjiä rakennuksia tai rakenteita. Joen partaalla oleva myllyraunio johderakenteineen on kasvillisuuden peittämä ja koneiston rautaisia osia lojuu rakennuksen kivijalan sisä- ja ulkopuolella. Myllyn koillispuolella on kummassakin penkereessä jäljellä kivisillan raunioita ja myllyn vastaisella rannalla on mahdollisesti vanhempi tie- ja siltajäänne. Vesiuomassa on runsaasti sillasta ja padosta irronneita kiviä, yksi betoninen jääeste, jäännöksiä kiviarkusta ja matala pohjapato. Myllyn vieressä on jäljellä sahaan liittyvä betoninen tukirakenne.
Kohteen muinaisjäännösalueen rajaa ei ole määritetty. |
| metsakeskus.1000007088 |
92 |
Hakunilan mylly |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
395702.38300000 |
6683602.42900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007088 |
Samuel Brotheruksen kartassa vuodelta 1708 mylly on merkitty Kormängsbackenin pohjoisrannalle, Kuninkaan kartastossa etelärannalle. |
| metsakeskus.1000007089 |
109 |
Hietajärvi |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
333443.03600000 |
6763052.18600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007089 |
Kohde sijaitsee Kalvolan ja Tammelan rajamailla, Hietajärven pohjoispuolella sijaitsevan Metsäpellon talon ympäristössä. Paikalla on kolme kiviröykkiöaluetta, joista luoteisin on Hietajärventien länsipuolella noin 70 x 50 m kokoisella kuusimetsää kasvalla alueella. Röykkiöt ovat kooltaan 3 - 5 m ja muodoltaan pyöreitä tai soikeita. Osa röykkiöistä muodostaa eräänlaisen aitauksen. Keskimmäinen röykkiöalue sijaitsee Metsäpellon autioitunutta taloa vastapäätä kalliokedolla. Osa röykkiöistä voi liittyä rakennusten jäännöksiin. Yhdellä mäen rinteellä on lisäksi kellarin (tai mäkituvan) jäännökset. Hietäjärvi on 1700-luvulla perustettu kruunun uudistila, josta kuitenkin varsin pian tuli Taljalan Perttulan rusthollin lampuotitila. Kolmas röykkiöalue sijaitsee edellisestä keskittymästä kaakkoon Papinmäen kaakkoisrinteellä. Röykkiöt, joita tällä alueella on parisenkymmentä, ovat täällä saman tyyppisiä kuin luoteisimmalla alueella eli kaskiraunioita. Tien vieressä on myös kiviaitaa. |
| metsakeskus.1000007089 |
109 |
Hietajärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
333443.03600000 |
6763052.18600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007089 |
Kohde sijaitsee Kalvolan ja Tammelan rajamailla, Hietajärven pohjoispuolella sijaitsevan Metsäpellon talon ympäristössä. Paikalla on kolme kiviröykkiöaluetta, joista luoteisin on Hietajärventien länsipuolella noin 70 x 50 m kokoisella kuusimetsää kasvalla alueella. Röykkiöt ovat kooltaan 3 - 5 m ja muodoltaan pyöreitä tai soikeita. Osa röykkiöistä muodostaa eräänlaisen aitauksen. Keskimmäinen röykkiöalue sijaitsee Metsäpellon autioitunutta taloa vastapäätä kalliokedolla. Osa röykkiöistä voi liittyä rakennusten jäännöksiin. Yhdellä mäen rinteellä on lisäksi kellarin (tai mäkituvan) jäännökset. Hietäjärvi on 1700-luvulla perustettu kruunun uudistila, josta kuitenkin varsin pian tuli Taljalan Perttulan rusthollin lampuotitila. Kolmas röykkiöalue sijaitsee edellisestä keskittymästä kaakkoon Papinmäen kaakkoisrinteellä. Röykkiöt, joita tällä alueella on parisenkymmentä, ovat täällä saman tyyppisiä kuin luoteisimmalla alueella eli kaskiraunioita. Tien vieressä on myös kiviaitaa. |
| metsakeskus.1000007090 |
781 |
Iso-Mäkäri |
10001 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
449280.00000000 |
6807198.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007090 |
Valtatie 4:n ja Iso-Mäkäri-järven välissä on komea kiviaita, kiukaan jäännökset, rakennuksen perustusvallit ja kellarikuoppa. Kiviaita on kiertänyt ilmeisesti peltoa. 1700-lukua nuorempi asuinpaikka?
Osin karttalehden 312107 Pääsinniemi alueella |
| metsakeskus.1000007091 |
781 |
Tokeenjoen silta |
10002 |
12005 |
13070 |
11006 |
27000 |
449138.30200000 |
6807425.86800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007091 |
Valtatien 4 länsipuolella, Iso-Mäkäri -järven luoteispäähän laskevan Tokeenjoen suusta 160 m länteen Onkiniemen eteläpuolella sijaitsee vanha käytöstä poistunut tienpohja, joka ylittää Tokeenjoen. Ylityskohdalla on hyvin säilynyt pieni kiviholvisilta. |
| metsakeskus.1000007092 |
111 |
Vahteristo |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
449005.37800000 |
6802595.81500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007092 |
Vahteriston Kuninkaan kartastossa s. 243 näkyvä kylätontti on yhä asuttu. Alueella on lisäksi peltoraunioita ja muita kiveyksiä. Varhaisin maininta Vahteristosta on 1700-luvun lopulta, jolloin se on ollut torppana.
Kohteen rajaus on suuntaa antava. |
| metsakeskus.1000007093 |
781 |
Onkiniemi |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
448685.47300000 |
6809704.95100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007093 |
Varhaisin maakirjamerkintä kylästä on vuodelta 1539. Kylän tilaluku on ollut 1560-luvulla seitsemän. Kuninkaan kartastoon (s. 254) merkitty Onkiniemen vanha kylätontti on sijainnut aivan nykyisen vt 4:n tielinjan kupeessa. Kylätontti on edelleen ainakin osin asuttu.
Kohteen rajaus on suuntaa antava. |
| metsakeskus.1000007094 |
81 |
Pohjola (Pohjola) |
10002 |
12001 |
13007 |
11033 |
27000 |
444583.08800000 |
6818888.24000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007094 |
Pohjolan kylätontti sijaitsee Kilpilammen itäpuolella ja Pohlammen eteläpuolella ketoalueella. Hauhon kihlakuntaan kuuluneen Sysmän pitäjän Pohjolan kylässä on "Suomen asutus 1560-luvulla Kyläluetton" mukaan (s. 151) ollut kymmenen taloa. Kuninkaan kartastossa s. 264 merkitty tonttimaa on nykyisin nk. savirakennusta lukuun ottamatta lähes kokonaan autioitunut. Alueella on kuppikiviä (omana kohteena Hartola Pohjola 1) sekä "lukematon määrä" eri kokoisia kivikasoja. Pohjolan kylätontin asutuksen alku voi olla rautakautinen, ja alueella voi olla myös rautakautisia hautoja.
Kuninkaan kartaston perusteella kylätontti ulottuu laajemmalle muinaisjäännösalueeksi rajatun alueen pohjoispuolella olevalle Sankarikalliolle ja sen viereiselle kapealle peltoalueelle. Myös Pohjolan kartanon kohdalla on asutusta. Tämä lienee kuitenkin jo nuorempaa asutusvaihetta.
Pohjolan vanhan kylätontin itäosassa on kaikkiaan neljä kuppikiveä:
1) eteläisin on suuri siirtolohkare, jonka tasaisella huipulla on neljä kuppia.
2) Kalliopaljastuma rakennuksen lounaispuolella, kahdeksan kuppia.
3) Rakennuksesta noin 40 metriä luoteeseen, avokallion kaakkoisosassa, kallion juuressa, viisi kuppia, lounaaseen.
4) Rakennuksesta 54 m luoteeseen on kallion reunalla kuppikivi, jossa on kolme kuppia. |
| metsakeskus.1000007094 |
81 |
Pohjola (Pohjola) |
10002 |
12001 |
13007 |
11010 |
27000 |
444583.08800000 |
6818888.24000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007094 |
Pohjolan kylätontti sijaitsee Kilpilammen itäpuolella ja Pohlammen eteläpuolella ketoalueella. Hauhon kihlakuntaan kuuluneen Sysmän pitäjän Pohjolan kylässä on "Suomen asutus 1560-luvulla Kyläluetton" mukaan (s. 151) ollut kymmenen taloa. Kuninkaan kartastossa s. 264 merkitty tonttimaa on nykyisin nk. savirakennusta lukuun ottamatta lähes kokonaan autioitunut. Alueella on kuppikiviä (omana kohteena Hartola Pohjola 1) sekä "lukematon määrä" eri kokoisia kivikasoja. Pohjolan kylätontin asutuksen alku voi olla rautakautinen, ja alueella voi olla myös rautakautisia hautoja.
Kuninkaan kartaston perusteella kylätontti ulottuu laajemmalle muinaisjäännösalueeksi rajatun alueen pohjoispuolella olevalle Sankarikalliolle ja sen viereiselle kapealle peltoalueelle. Myös Pohjolan kartanon kohdalla on asutusta. Tämä lienee kuitenkin jo nuorempaa asutusvaihetta.
Pohjolan vanhan kylätontin itäosassa on kaikkiaan neljä kuppikiveä:
1) eteläisin on suuri siirtolohkare, jonka tasaisella huipulla on neljä kuppia.
2) Kalliopaljastuma rakennuksen lounaispuolella, kahdeksan kuppia.
3) Rakennuksesta noin 40 metriä luoteeseen, avokallion kaakkoisosassa, kallion juuressa, viisi kuppia, lounaaseen.
4) Rakennuksesta 54 m luoteeseen on kallion reunalla kuppikivi, jossa on kolme kuppia. |
| metsakeskus.1000007094 |
81 |
Pohjola (Pohjola) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
444583.08800000 |
6818888.24000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007094 |
Pohjolan kylätontti sijaitsee Kilpilammen itäpuolella ja Pohlammen eteläpuolella ketoalueella. Hauhon kihlakuntaan kuuluneen Sysmän pitäjän Pohjolan kylässä on "Suomen asutus 1560-luvulla Kyläluetton" mukaan (s. 151) ollut kymmenen taloa. Kuninkaan kartastossa s. 264 merkitty tonttimaa on nykyisin nk. savirakennusta lukuun ottamatta lähes kokonaan autioitunut. Alueella on kuppikiviä (omana kohteena Hartola Pohjola 1) sekä "lukematon määrä" eri kokoisia kivikasoja. Pohjolan kylätontin asutuksen alku voi olla rautakautinen, ja alueella voi olla myös rautakautisia hautoja.
Kuninkaan kartaston perusteella kylätontti ulottuu laajemmalle muinaisjäännösalueeksi rajatun alueen pohjoispuolella olevalle Sankarikalliolle ja sen viereiselle kapealle peltoalueelle. Myös Pohjolan kartanon kohdalla on asutusta. Tämä lienee kuitenkin jo nuorempaa asutusvaihetta.
Pohjolan vanhan kylätontin itäosassa on kaikkiaan neljä kuppikiveä:
1) eteläisin on suuri siirtolohkare, jonka tasaisella huipulla on neljä kuppia.
2) Kalliopaljastuma rakennuksen lounaispuolella, kahdeksan kuppia.
3) Rakennuksesta noin 40 metriä luoteeseen, avokallion kaakkoisosassa, kallion juuressa, viisi kuppia, lounaaseen.
4) Rakennuksesta 54 m luoteeseen on kallion reunalla kuppikivi, jossa on kolme kuppia. |
| metsakeskus.1000007095 |
81 |
Pohjola 2 |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
445949.53100000 |
6819487.00200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007095 |
Pohjolan koulun koillispuolella Vt 4:n länsipuolella kulkevalla harjanteella on kolme hiilimiiluiksi tulkittua kuopannetta. Kuopat ovat n. 0,5 - 0,7 m syviä pyöreitä, suppilomaisia kuoppia ja niiden halkaisija on 2 - 3 m. |
| metsakeskus.1000007096 |
81 |
Kansolahti 3 |
10001 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
441793.21300000 |
6817649.72200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007096 |
Enojärven länsiosan koillispäässä olevan Kansolahden länsirannalla olevan kalliopaljastuman länsipuolella on rakennuksen pohja tiheän kuusikon peitossa. Rakennuksen perustuksen koko on 6 x 6 m ja sen sisäpuolella on kiukaan raunio ja kellarikuoppa. |
| metsakeskus.1000007097 |
536 |
Jutila |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
300502.00000000 |
6815454.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007097 |
Röykkiö sijaitsee Sarkolan kylän Lerunvuoren ja Ahovaaran välisessä, etelään laskevassa rinteessä, lähellä Kuloveteen laskeva ojaa, moreenipohjalla sekametsässä. Röykkiön koko on 7 x 5 x 1 m. Röykkiö on selvärajainen ja erottuu hyvin ympäröivästä maastosta. Röykkiön sijainti kahden mäen välisessä kosteikkonotkossa ei muistuta alueen rautakautisia hautaröykkiöitä tai lapinraunioita. Kyseessä lienee historiallisen ajan toiminnan tuloksena syntynyt rakenne, todennäköisesti raivausröykkiö. Lähistöllä on muita pienikokoisia raivausröykkiöitä, joista moni on koottu maakiven ympärille.
Röykkiön koordinaatit on tarkastettu vuoden 2012 inventoinnin yhteydessä GPS:llä. Vuoden 1997 tarkastuksessa ilmoitetut koordinaatit osoittavat noin 30 m pohjoisemmaksi. |
| metsakeskus.1000007098 |
418 |
Lehtivuori |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
328658.71700000 |
6814080.65400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007098 |
Höytämöjärven Helininlahden länsirannalla Lehtivuoren koillisrinteessä on neljä kiviröykiötä 30 x 30 m laajuisella alueella. |
| metsakeskus.1000007099 |
702 |
Muroleenkoski 3 |
10001 |
12015 |
13144 |
11042 |
27000 |
337464.97100000 |
6861471.64300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007099 |
Muroleenkosken sahan ja tervatehtaan jäännökset sijaitsevat tiheässä sekametsässä Vankaveden rannassa tien nro 3382 länsipuolella. Paikalla on jäljellä tiilinen savupiippu, jossa on vuosiluku 1911, rakennusten kivijalkoja sekä tehtaaseen liittyviä betonisia rakenteita. |
| metsakeskus.1000007100 |
702 |
Muroleenkoski 4 |
10001 |
12004 |
13049 |
11042 |
27000 |
337534.94300000 |
6861356.69300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007100 |
Vankaveden rannasta 20 - 100 m eteäisyydellä on kaksi kivilatomusta sekä kaksi kiviaitaa. Rakenteet saattavat liittyä paikalla sijainneeseen telakkaan. |
| metsakeskus.1000007101 |
936 |
Ala-Marttinen |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
330777.45800000 |
6907723.03300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007101 |
Herraskosken kanavan itäpuolella olevassa Kummelinniemessä niemen pohjoiskärjen ja Herrasentien välissä, mäen länsi- ja pohjoisrinteessä on hyvin säilynyt juoksuhauta-alue. Kanavan vastarannalla on Marttisensaaren I maailmansodan puolustusvarustukset. |
| metsakeskus.1000007102 |
936 |
Tupparinmäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
329967.77900000 |
6909322.38300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007102 |
Herraskylän pohjoispuolella olevan Tupparinmäen itärinteen juurella, mökkiteiden risteyksessä, Toisveden rannasta 130 metrin päässä on halkaisijaltaan 20 metrinen tervahauta. Sen vieressä on muita kuoppia ja kaivantoja. |
| metsakeskus.1000007103 |
936 |
Korpparinlahti 1 |
10001 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
333716.24500000 |
6915030.10100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007103 |
Toisveden itäisen haaran itärannalla, rannasta muutaman kymmenen metrin päässä, Niemenmaahan vievän tien pohjoispuolella on n. 70 m pitkä kiviaita. |
| metsakeskus.1000007104 |
936 |
Korpparinlahti 2 |
10001 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
333696.25400000 |
6915309.99300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007104 |
Toisveden itäisen haaran itärannalla noin 10 metrin pituinen kiviaidan pätkä. |
| metsakeskus.1000007105 |
936 |
Tärmättä 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
330497.54900000 |
6913450.72100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007105 |
Toisveden läntisen haaran itärannalla Pukkisaaren kohdalla Tärmätänniemessä on halkaisiltaan noin 15 metrinen tervahauta. |
| metsakeskus.1000007114 |
536 |
Pajulahti 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
307037.41500000 |
6813010.98100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007114 |
Pyhäjärven Pajulahden pohjoispuolella olevan Laurinlahden rannassa sijaitsevalta pellolta, muinaiselta rantaterassilta löytyi 1800-luvun loppupuolella liuskekirves (KM 1996:18). Vuoden 2003 ja vuoden 2011 inventoinnissa alueelta poimittiin kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä. Löytövyöhyke sijoittuu lähelle törmän reunaa, kivisen metsäsaarekkeen ja lounaasta peltoon pistävän kivisen niemekkeen väliin. Löytöalueen koko on noin 60 x 50 m. Vuoden 2011 inventoinnissa alueelta löydettiin KM 38831: 1—2; piikaapimen fragmentti 1kpl, ja piiesine 1kpl. |
| metsakeskus.1000007119 |
257 |
Byviken 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
355771.60100000 |
6652232.84500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007119 |
Röykkiö sijaitsee Porkkalanniemessä, Byvikenin lahden itäpuolella olevan kalliomäen lounaisrinteen tasanteella. Röykkiön halkaisija on noin 4 m ja korkeus 0,5 m. Kivien keskikoko on 20–40 cm. Röykkiö on matala, mahdollisesti nelikulmainen. Siinä ei havaittu näkyviä rakenteita.
Röykkiö muistuttaa rakenteeltaan muita alueen rautakautisia röykkiöitä. |
| metsakeskus.1000007120 |
257 |
Byviken 2 |
10002 |
12006 |
13075 |
11002 |
27000 |
355829.57300000 |
6652328.80900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007120 |
Mahdollinen jatulintarha sijaitsee Porkkalanniemessä, Byvikenin lahden pohjukan itäpuolella olevan avokalliomäen korkeimmalla kohdalla. Jatulintarhaksi väitetty kiveys on kivirivein rajattu alue, jonka pohjoispuoliskolla on kaksi kivikasaa. Reunus ei ole yhtenäinen: kivien välillä on 5–50 cm:n rakoja. Pohjois-, itä-, ja eteläreuna ovat suoria, suorassa kulmassa keskenään, länsireuna on muodoltaan epämääräinen. Kokonaisuudessaan kohteen mitat ovat 10 x 6 m.
Läntinen kivikasa on kiinni rakenteen länsireunassa ja muodoltaan pyöreä. Sen halkaisija on 1,8 m. Itäinen kasa on löyhä, mahdollisesti nelikulmainen. Se on kooltaan 2 x 1,5 m.
On mahdollista, että kohde on pahasti tuhoutunut jatulintarha.
|
| metsakeskus.1000007121 |
257 |
Byviken 3 |
10001 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
355811.58100000 |
6651982.94900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007121 |
Kohde sijaitsee Porkkalanniemessä, Byvikenin lahden pohjukan itäpuolella olevalla kalliomäellä, sen korkeimmalla kohdalla.
Paikalla on ihmistekoinen rakenne, joko koostuu useasta kivirivistä. Osa riveistä on kaarevia, mutta erityisesti uloimmat muodostavat lähinnä suorakaiteen muotoisen kuvion.
On mahdollista, että paikalla on ollut jatulintarha, joka on myöhemmin tuhoutunut. |
| metsakeskus.1000007122 |
81 |
Muikunmäki |
10002 |
12009 |
13095 |
11006 |
27000 |
448806.31300000 |
6835856.42500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007122 |
Muikunmäen länsipuolella Aitapohjanlahtea kohti laskevalla rinteellä noin 350 metriä rannasta länteen on kahdeksan pyöreää painannetta. Seitsemän painanteista on hiekkakuopalle johtavan traktoritien eteläpuolella ja yksi tien pohjoispuolella. Kuoppien halkaisijat ovat 1,5 - 3 metrin välillä. Syvyyttä painanteilla on noin 0,3 - 0,6 metriä.
Rakenteet 7 ja 8 sijaitsivat VT4:n tienparannusalueella, mistä johtuen ne tutkittiin kesällä 2021. Tiealueelle jäävä osa on tutkimusten jälkeen vapautettu rakentamiselle. Rakenne 7
saattoi olla keskussäiliöllisen tervahaudan jäännös. Maannoksesta päätellen se
ei todennäköisesti ollut erityisen iäkäs. Rakenne 8 on todennäköisesti kuoppamainen hiilimiilu. AMS-ajoituksen perusteella se ajoittui historialliselle ajalle, aikaisintaan 1600-luvun puoliväliin. |
| metsakeskus.1000007125 |
564 |
Myllykoskenkangas E |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
433229.16500000 |
7217691.80100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007125 |
Suorakaiteen muotoinen, maahan kaivettu vallillinen talonpohja sijaitsee Kalimeenojan länsirannalla Myllykoskenkankaan itäosassa. Talonpohja on ulkomitoiltaan 8,5-9,8 x 11-11,5 m ja se sijaitsee vain 2,5 m päässä Kalimeenojasta. Vallien paksuus on noin 2 - 2,5 m. Vallit ovat 50-70 cm korkeat. Noin metrin levyinen oviaukko on Kalimeenojalle päin.
Talonpohjan ympäristössä on kuoppia, kaivantoja ja painanteita, joiden tiedot löytyvät alakohteista. Lisäksi alueella on pari resentiksi tulkittua kuoppaa.
Erillisenä alueena on kohteeseen katsottu kuuluvan itärannalla oleva rakennuksenpohja. |
| metsakeskus.1000007126 |
564 |
Halosenharju 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
431134.00000000 |
7219926.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007126 |
Vuonna 2023 arvioitiin, että Halosenharju 2:n muinaisjäännöspisteen koordinaatit ovat väärässä kohdassa. Muinaisjäännösrekisteripisteeltä tai sen ympäristöstä ei löytynyt tervahautaa, mutta 50 m pisteestä kaakkoon löytyi kuvausta vastaava rakenne.
Löydetty tervahauta on sisämitaltaan 6 m ja sen valli on 3 m leveä (rakenteen halkaisija on
siten yhteensä 12 m). Vallin korkeus on 1,2 m ja tervahaudan syvyys on n. 2 m. Halssi on kooltaan 2 x 2 x 10 m ja sen juoksutusura jatkuu pohjoiseen joen suuntaan. Tervahauta on suhteellisen hyvässä kunnossa, mutta sen läpi kulkee polku, joka on kuluttanut tervahaudan vallia. |
| metsakeskus.1000007127 |
564 |
Halosenharju 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
431002.00000000 |
7220093.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007127 |
Tervahauta sijaitsee Kalimeenojan länsirannalla Halosenharjun pohjoisosassa noin 50 metrin päässä rannasta. Tervahauta on kooltaan 5,6 x 6,6 m ja sen juoksutusura on koilliseen kohti jokea. Metsäkone on vaurioittanut tervahaudan valleja.
2023: Vuonna 2023 arvioitiin, että Halosenharju 3:n muinaisjäännöspisteen koordinaatit ovat väärässä kohdassa. Muinaisjäännösrekisteripisteeltä tai sen ympäristöstä ei löytynyt terva-
hautaa, mutta 80 m pisteestä itäkaakkoon löytyi kuvausta vastaava tervahauta.
Kohde sijaitsee Kalimeenojan lounaispuolella jokeen viettävässä rinteessä. Paikalta rantaan
on noin 30 m ja lähin metsätie on 70 m tästä länteen. Alueella kasvaa mäntytaimikkoa.
Paikalla on pieni tervahauta, joka on kokonaishalkaisijaltaan vain noin 7 m. Valli on 1 m leveä
ja 0,5 m korkea. Haudan keskiosa on varsin syvä, noin 1 m vallin laelta mitattuna. Halssi
osoittaa koilliseen Kalimeenojalle päin. Se näkyy haudan vieressä matalana 2 x 1 m painanteena. |
| metsakeskus.1000007128 |
564 |
Vitsakangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
435646.18700000 |
7219745.98300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007128 |
Tervahauta sijaitsee Vitsakankaalla noin 200 m luoteeseen läheisen soranottokuoppaan muodostuneen järven kaakkoispäästä. Tervahauta on muodoltaan pyöreä ja sen halkaisija on noin 16 m. Vallin leveys on noin 2 m ja korkeus n. 1 m. Syvyyttä tarvahaudalla on 1,1 m. Juoksutusura on haudan eteläpuolella. |
| metsakeskus.1000007129 |
564 |
Matosuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
436987.00000000 |
7218315.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007129 |
Tervahauta sijaitsee Matosuon koillispuolella olevan harjanteen luoteispäädyssä. Tervahauta on muodoltaan pyöreä ja sen halkaisija on 10 m. Syvyyttä haudalla on noin metri. Vallin leveys on 2 m ja ulkopuolelta se on 50 cm korkea. Halssi on kooltaan 2,5 x 2 metriä ja syvyydeltään 1,5 metriä. Juoksutusoja sijaitsee tervahaudan eteläpuolella ja se päättyy neliönmuotoiseen sivuiltaan kaksimetriseen kuoppaan. Kuopan haudanpuoleinen seinämä on kylmämuurattu ja sen alaosaan on jätetty aukko juoksutusojalle. Myös kuopan muilla seinämillä on kylmämuurausta. Tervahaudan ympäristössä on viisi muuta kuopannetta, joiden halkaisija on noin 2 m. |
| metsakeskus.1000007130 |
564 |
Myllykoskensuvanto |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
433231.00000000 |
7217977.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007130 |
Myllykoskenkankaan koillispuolella olevan Myllykoskensuvannon etelärannalla on kaksi tervahautaa ja yksi hiilimiilu. Kohteet on merkitty peruskartalle.
Tervahauta 1 on kokonaishalkaisijaltaan 8 metriä ja sen keskuskuopan halkaisija on 4 metriä. Haudan keskuskuopan syvyys on 1,5 m ja vallin korkeus 60 cm. Tervahaudan halssi ei erotu. Tervahauta sijaitsee hiekkamaalla, hyvin tiheän mäntytaimikon keskellä, jonka valtapuu on mänty ja aluskasvillisuus kanervia sekä jäkäliä. Valleissa näkyy kulumisjälkiä, mutta ne kohdistuvat vain aluskasvillisuuteen ja itse valli on ehjän näköinen.
Aivan Kalimeenojan rannalla on tervahauta 2, joka on kokonaishalkaisijaltaan 12 metriä ja jonka keskuskuopan halkaisija on 6 metriä. Haudan vallit ovat 3 m leveät sekä 60 cm korkeat. Tervahaudan halssi on kooltaan 2,5 x 1,5 x 11 m ja se johtaa suoraan jokeen. Selkeäpiirteinen tervahauta sijaitsee varttuneessa kuusimetsässä, ja aluskasvillisuus on enimmäkseen mustikkaa ja rahkasammalta. Tervahauta vaikuttaa ehyeltä, mutta sen läheisyydessä, joen varressa on tulipaikka ja polulla lähistöllä näyttää olevan runsaasti rakennusjätettä.
Tervahautojen lisäksi alueella on hiilimiilu. Miilu sijaitsee aivan polun varrella, Kalimeenojan rannalla varttuneessa kuusimetsässä. Se on hyvin jyrkkäpiirteinen ja selkeä. Miilu vaikuttaa ehjältä. Se on kuoppamiilu, ja se on halkaisijaltaan 3 metrinen ja syvyydeltään 80-170 cm. |
| metsakeskus.1000007130 |
564 |
Myllykoskensuvanto |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
433231.00000000 |
7217977.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007130 |
Myllykoskenkankaan koillispuolella olevan Myllykoskensuvannon etelärannalla on kaksi tervahautaa ja yksi hiilimiilu. Kohteet on merkitty peruskartalle.
Tervahauta 1 on kokonaishalkaisijaltaan 8 metriä ja sen keskuskuopan halkaisija on 4 metriä. Haudan keskuskuopan syvyys on 1,5 m ja vallin korkeus 60 cm. Tervahaudan halssi ei erotu. Tervahauta sijaitsee hiekkamaalla, hyvin tiheän mäntytaimikon keskellä, jonka valtapuu on mänty ja aluskasvillisuus kanervia sekä jäkäliä. Valleissa näkyy kulumisjälkiä, mutta ne kohdistuvat vain aluskasvillisuuteen ja itse valli on ehjän näköinen.
Aivan Kalimeenojan rannalla on tervahauta 2, joka on kokonaishalkaisijaltaan 12 metriä ja jonka keskuskuopan halkaisija on 6 metriä. Haudan vallit ovat 3 m leveät sekä 60 cm korkeat. Tervahaudan halssi on kooltaan 2,5 x 1,5 x 11 m ja se johtaa suoraan jokeen. Selkeäpiirteinen tervahauta sijaitsee varttuneessa kuusimetsässä, ja aluskasvillisuus on enimmäkseen mustikkaa ja rahkasammalta. Tervahauta vaikuttaa ehyeltä, mutta sen läheisyydessä, joen varressa on tulipaikka ja polulla lähistöllä näyttää olevan runsaasti rakennusjätettä.
Tervahautojen lisäksi alueella on hiilimiilu. Miilu sijaitsee aivan polun varrella, Kalimeenojan rannalla varttuneessa kuusimetsässä. Se on hyvin jyrkkäpiirteinen ja selkeä. Miilu vaikuttaa ehjältä. Se on kuoppamiilu, ja se on halkaisijaltaan 3 metrinen ja syvyydeltään 80-170 cm. |
| metsakeskus.1000007131 |
564 |
Myllykorpi SW |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
433615.01000000 |
7217921.71300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007131 |
Kuoppa sijaitsee Myllykorven harjanteelta lounaaseen ja Sammakkopurosta koilliseen olevalla kankaalla. Kuopan halkaisija on 2,2 m ja syvyys 65 cm. Mahdollisesti kyseessä on pyyntikuoppa. Kuoppaa ei varmuudella havaittu vuonna 2020.
2023:Kuoppa on hyvässä kunnossa. Alueella havaittiin myös toinen samankaltainen, kuoppa (alakohde), joka oli tunnettua kohdetta 20 cm matalampi. Kuopat sijaitsivat lähes vierekkäin, alle 10 m toisistaan, joten kyseessä voi olla toinen pyyntikuoppa. |
| metsakeskus.1000007132 |
564 |
Parsiaismaa NW |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
433306.13400000 |
7217574.85200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007132 |
Kuopat sijaitsevat noin 400 metriä halkaisijaltaan olevalla soiden ympäröimällä moreeniharjanteella, joka rajoittuu idässä Kalimeenojaan ja kaakossa Parsiaismaahan. Pyyntikuopiksi tulkitut suppilomaiset kuopat 1_7 ovat rivissä harjanteen länsirinteellä. Kuoppien koko vaihtelee 2 ja 3 metrin välillä. Syvyyttä niillä on 50 - 60 cm ja ne ovat erittäin paksun turpeen peittämiä. Koepistoissa kuopissa havaittiin huuhtoutumiskerros, mikä voi viitata niiden esihistoriallisuuteen.
2023: Ei havaittu inventoinnin aikana. Tarkastuksessa 2023 paikannettiin kuopat 1, 4 ja 7. Muita ei onnistuttu varmuudella tunnistamaan äestetyltä alueelta. Aiemmin ilmoitettujen kuoppien pohjoispuolelta tavattiin uutena kuoppa 8, joka tulkittiin muista poiketen keittokuopaksi. |
| metsakeskus.1000007132 |
564 |
Parsiaismaa NW |
10002 |
12016 |
13155 |
11002 |
27000 |
433306.13400000 |
7217574.85200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007132 |
Kuopat sijaitsevat noin 400 metriä halkaisijaltaan olevalla soiden ympäröimällä moreeniharjanteella, joka rajoittuu idässä Kalimeenojaan ja kaakossa Parsiaismaahan. Pyyntikuopiksi tulkitut suppilomaiset kuopat 1_7 ovat rivissä harjanteen länsirinteellä. Kuoppien koko vaihtelee 2 ja 3 metrin välillä. Syvyyttä niillä on 50 - 60 cm ja ne ovat erittäin paksun turpeen peittämiä. Koepistoissa kuopissa havaittiin huuhtoutumiskerros, mikä voi viitata niiden esihistoriallisuuteen.
2023: Ei havaittu inventoinnin aikana. Tarkastuksessa 2023 paikannettiin kuopat 1, 4 ja 7. Muita ei onnistuttu varmuudella tunnistamaan äestetyltä alueelta. Aiemmin ilmoitettujen kuoppien pohjoispuolelta tavattiin uutena kuoppa 8, joka tulkittiin muista poiketen keittokuopaksi. |
| metsakeskus.1000007133 |
257 |
Torsnäs |
10002 |
12016 |
13182 |
11002 |
27000 |
358339.55700000 |
6654615.89500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007133 |
Röykkiö on rakennettu sammaleiselle kallionyppylälle jyrkkäreunaisen korkeamman kallion itäpuolelle. Röykkiön itä- ja pohjoispuolella on alankoalue, joka on niittyä ja suota.
Röykkiö on pitkulainen, sen mitat ovat pohjois-eteläsuunnassa 6,5 m ja itä-länsisuunnassa 1,5–2 m. Korkeus on 0,6 m pohjoispäässä ja 0,4 m eteläpäässä. Se on rakennettu halkaisijaltaan keskimäärin 20–40 cm:n kokoisista kivistä.
Röykkiöstä etelään tiedetään olleen niityn, ja sen reunoilla on peltoraunioita. Kyseessä on mahdollinen peltoraunio. |
| metsakeskus.1000007134 |
624 |
Skitunäs |
10002 |
12016 |
13000 |
11019 |
27000 |
475290.27200000 |
6700650.96000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007134 |
Kohde sijaitsee Skitunäsintien ja Tyyslahdentien välisen yhdystien luoteispuolella, Skitunäsintien risteyksestä 90 m koilliseen. Maasto on kivikkoisen mäen rinnettä, jossa erottuu loivasti lounaaseen viettävä poukama. Poukaman lounaispuolella on kaksi selvää muinaisrantaa (noin 12,5–13 ja 15 m mpy), jotka yhdystie leikkaa. Alueella on ollut hakkuut 1990-luvulla ja nykyisin paikalla kasvaa nuorta sekametsää. Poukama on ollut merenlahden tuntumassa aivan kivikauden lopulla tai varhaismetallikaudella. Paikka on helppo saavuttaa Skitunäsintieltä ja sopii opastuskohteeksi.
Poukamasta on metsä-äestyksen jäljiltä todettu kaksi kvartsinkäsittelypaikkaa. Löytöpaikka 1 (P = 6703472, I = 3475449, Z = 14–15). sijaitsee tieltä noin 15–20 m pohjoiseen. Sammalpeitteisessä maanpinnassa erottuu 4 x 2 metrin alalla runsaasti erikokoisia kvartsikappaleita. Kvartsi ovat selvästi lohkottuja ja iskemällä työstettyjä. Suurimmat ovat noin nyrkin kokoisia. Löytöpaikka 2 (P = 6703449, I = 3475449, Z = 14–15) sijaitsee yhdystien luoteisreunan ojaleikkauksessa, jossa kvartseja erottuu 3 x 1 metrin alalla. Molemmilla löytöpaikoilla kvartsit muodostavat noin 20 cm paksuisen kerroksen ja erottuvat hyvin maanpintaan. Aluetta on käyty läpi 1990-luvulla, mutta vastaavia keskittymiä ei ole tavattu muualta poukaman kohdalta.
Kyseessä on tyyppinä harvinainen raaka-aineen käsittelypaikka, joka sijainnin perustella ajoittuu kivikauden lopulle tai varhaismetallikaudelle. Mahdollisesti kvartsia on käsitelty aivan silloisen rantaviivan tuntumassa. Muinaisjäännös on rajattu poukaman ja muinaisrantojen mukaisesti, mutta luotettava määrittely edellyttää koekaivauksia (rauhoitusluokka 2). Mikäli kohde varmistuu esihistorialliseksi, on perusteltua nostaa se muinaisjäännöstyyppinä rauhoitusluokkaan 1.
|
| metsakeskus.1000007134 |
624 |
Skitunäs |
10002 |
12016 |
13000 |
11028 |
27000 |
475290.27200000 |
6700650.96000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007134 |
Kohde sijaitsee Skitunäsintien ja Tyyslahdentien välisen yhdystien luoteispuolella, Skitunäsintien risteyksestä 90 m koilliseen. Maasto on kivikkoisen mäen rinnettä, jossa erottuu loivasti lounaaseen viettävä poukama. Poukaman lounaispuolella on kaksi selvää muinaisrantaa (noin 12,5–13 ja 15 m mpy), jotka yhdystie leikkaa. Alueella on ollut hakkuut 1990-luvulla ja nykyisin paikalla kasvaa nuorta sekametsää. Poukama on ollut merenlahden tuntumassa aivan kivikauden lopulla tai varhaismetallikaudella. Paikka on helppo saavuttaa Skitunäsintieltä ja sopii opastuskohteeksi.
Poukamasta on metsä-äestyksen jäljiltä todettu kaksi kvartsinkäsittelypaikkaa. Löytöpaikka 1 (P = 6703472, I = 3475449, Z = 14–15). sijaitsee tieltä noin 15–20 m pohjoiseen. Sammalpeitteisessä maanpinnassa erottuu 4 x 2 metrin alalla runsaasti erikokoisia kvartsikappaleita. Kvartsi ovat selvästi lohkottuja ja iskemällä työstettyjä. Suurimmat ovat noin nyrkin kokoisia. Löytöpaikka 2 (P = 6703449, I = 3475449, Z = 14–15) sijaitsee yhdystien luoteisreunan ojaleikkauksessa, jossa kvartseja erottuu 3 x 1 metrin alalla. Molemmilla löytöpaikoilla kvartsit muodostavat noin 20 cm paksuisen kerroksen ja erottuvat hyvin maanpintaan. Aluetta on käyty läpi 1990-luvulla, mutta vastaavia keskittymiä ei ole tavattu muualta poukaman kohdalta.
Kyseessä on tyyppinä harvinainen raaka-aineen käsittelypaikka, joka sijainnin perustella ajoittuu kivikauden lopulle tai varhaismetallikaudelle. Mahdollisesti kvartsia on käsitelty aivan silloisen rantaviivan tuntumassa. Muinaisjäännös on rajattu poukaman ja muinaisrantojen mukaisesti, mutta luotettava määrittely edellyttää koekaivauksia (rauhoitusluokka 2). Mikäli kohde varmistuu esihistorialliseksi, on perusteltua nostaa se muinaisjäännöstyyppinä rauhoitusluokkaan 1.
|
| metsakeskus.1000007135 |
624 |
Kauka-Hiekka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
477759.27300000 |
6703199.93900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007135 |
Kohde sijaitsee Korsnäsin harjanteen länsipuolella Kyrkoby Korsnäsbottnenin lahdelle johtavan metsätien varressa, Strukankallioille johtavasta tienristeyksestä 80 m etelään. Maasto on tasaista tai loivasti etelään viettävää mäntykangasta, jonka maaperä on hiekkaa. Kohdan lounaispuolella avautuva kangas on ollut kivikauden jälkipuoliskolla kallio- ja kivikkoharjanteiden väliin jäävää rantapoukamaa (17,5 m mpy). Paikka on helppo saavuttaa Strukankalliontieltä, joka on kuitenkin suljettu puomilla 150 m pohjoiseen.
Paikan tarkastuksessa käytiin läpi tien ojaleikkausta, muttei havaittu mitään merkkiä muinaisjäännöksestä. Topografian ja löytöjen perusteella kyseessä on kuitenkin todennäköisesti asuinpaikka. Kohteen laajuutta ei tunneta ja se on rajattu ilmoitetun löytöpaikan perusteella tien kohdalle. (rauhoitusluokka 2).
|
| metsakeskus.1000007136 |
624 |
Hästmossabacken |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
477997.16500000 |
6705502.02000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007136 |
Kohde sijaitsee valtatien 7 ja Purolaan johtavan Alakyläntien risteyksestä 800 m kaakkoon, Alakyläntien itäreunassa olevan hiekkakuopan kohdalta erkanevan metsätien risteyksestä 115 m itään. Maasto on pohjoisesta etelään suuntaavan harjun itäpuolella oleva, harvaa mäntymetsää kasvava niemeke, jonka maaperä on hiekkaa. Niemekkeen itäpuolinen laakso on suurimmaksi pelloksi raivattua suota. Laakso on ollut myöhäiskivikaudella matalan merenlahtea ja muodostanut asuinpaikan kaakkoispuolelle loivarantaisen ja suojaisan poukaman. Paikka on helppo saavuttaa maantieltä.
Niemekkeen keskellä olevalta tasanteelta 30 m etelään, metsäajourasta on otettu talteen myöhäiskivikautisia asuinpaikkalöytöjä. Syvän (30 cm) metsäajouran keskivaiheilla on maanpinnassa hiekan seassa pieniä saviastianmuruja ja palaneen luun siruja. Löytöpaikan kohdalla erottuu myös matala painanne (halk. 2 m). Löytöjen ja maaston perusteella kyseessä on asuinpaikka. Muinaisjäännöksen laajuutta ei tunneta ja se on rajattu niemekkeen kaakkoisosaan poukaman mukaisesti. Asuinpaikan maasto vaikuttaa ajouraa lukuun ottamatta melko ehjältä.
Niemekkeen keskellä tasanteen itäpuolella erottuu myös kaksi pyöreää hiilimiilua. Näistä pohjoisempi on halkaisijaltaan noin 17 m ja etelän puoleinen noin 13 m. Molempia miiluja kiertää osin epäselvä katkoviivamainen oja. Rinnevarjosteessa alueella erottuu kolmas hiilimiilu, joka on tuhoutunut rakennustöiden yhteydessä.
Vuonna 2014 kohteen koordinaattipisteestä noin 60 metriä pohjoiseen ja lounaaseen on löytynyt metallinetsinnän yhteydessä kivikautisia asuinpaikkalöytöjä (KM 40461: 1-7). Kyseisiltä löytöpaikoilta on havaittu myös painanteita.
Muinaisjäännösaluetta laajennettiin vuoden 2019 inventoinnin perusteella koilliseen niin, että alue pitää sisällään molemmat ehjät hiilimiilut. Kivikautisen asuinpaikan tarkempi rajaaminen vaatisi tarkkuusinventoinnin tms. kohdennetun arkeologisen tutkimuksen. |
| metsakeskus.1000007136 |
624 |
Hästmossabacken |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
477997.16500000 |
6705502.02000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007136 |
Kohde sijaitsee valtatien 7 ja Purolaan johtavan Alakyläntien risteyksestä 800 m kaakkoon, Alakyläntien itäreunassa olevan hiekkakuopan kohdalta erkanevan metsätien risteyksestä 115 m itään. Maasto on pohjoisesta etelään suuntaavan harjun itäpuolella oleva, harvaa mäntymetsää kasvava niemeke, jonka maaperä on hiekkaa. Niemekkeen itäpuolinen laakso on suurimmaksi pelloksi raivattua suota. Laakso on ollut myöhäiskivikaudella matalan merenlahtea ja muodostanut asuinpaikan kaakkoispuolelle loivarantaisen ja suojaisan poukaman. Paikka on helppo saavuttaa maantieltä.
Niemekkeen keskellä olevalta tasanteelta 30 m etelään, metsäajourasta on otettu talteen myöhäiskivikautisia asuinpaikkalöytöjä. Syvän (30 cm) metsäajouran keskivaiheilla on maanpinnassa hiekan seassa pieniä saviastianmuruja ja palaneen luun siruja. Löytöpaikan kohdalla erottuu myös matala painanne (halk. 2 m). Löytöjen ja maaston perusteella kyseessä on asuinpaikka. Muinaisjäännöksen laajuutta ei tunneta ja se on rajattu niemekkeen kaakkoisosaan poukaman mukaisesti. Asuinpaikan maasto vaikuttaa ajouraa lukuun ottamatta melko ehjältä.
Niemekkeen keskellä tasanteen itäpuolella erottuu myös kaksi pyöreää hiilimiilua. Näistä pohjoisempi on halkaisijaltaan noin 17 m ja etelän puoleinen noin 13 m. Molempia miiluja kiertää osin epäselvä katkoviivamainen oja. Rinnevarjosteessa alueella erottuu kolmas hiilimiilu, joka on tuhoutunut rakennustöiden yhteydessä.
Vuonna 2014 kohteen koordinaattipisteestä noin 60 metriä pohjoiseen ja lounaaseen on löytynyt metallinetsinnän yhteydessä kivikautisia asuinpaikkalöytöjä (KM 40461: 1-7). Kyseisiltä löytöpaikoilta on havaittu myös painanteita.
Muinaisjäännösaluetta laajennettiin vuoden 2019 inventoinnin perusteella koilliseen niin, että alue pitää sisällään molemmat ehjät hiilimiilut. Kivikautisen asuinpaikan tarkempi rajaaminen vaatisi tarkkuusinventoinnin tms. kohdennetun arkeologisen tutkimuksen. |
| metsakeskus.1000007136 |
624 |
Hästmossabacken |
10002 |
12016 |
13151 |
11019 |
27012 |
477997.16500000 |
6705502.02000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007136 |
Kohde sijaitsee valtatien 7 ja Purolaan johtavan Alakyläntien risteyksestä 800 m kaakkoon, Alakyläntien itäreunassa olevan hiekkakuopan kohdalta erkanevan metsätien risteyksestä 115 m itään. Maasto on pohjoisesta etelään suuntaavan harjun itäpuolella oleva, harvaa mäntymetsää kasvava niemeke, jonka maaperä on hiekkaa. Niemekkeen itäpuolinen laakso on suurimmaksi pelloksi raivattua suota. Laakso on ollut myöhäiskivikaudella matalan merenlahtea ja muodostanut asuinpaikan kaakkoispuolelle loivarantaisen ja suojaisan poukaman. Paikka on helppo saavuttaa maantieltä.
Niemekkeen keskellä olevalta tasanteelta 30 m etelään, metsäajourasta on otettu talteen myöhäiskivikautisia asuinpaikkalöytöjä. Syvän (30 cm) metsäajouran keskivaiheilla on maanpinnassa hiekan seassa pieniä saviastianmuruja ja palaneen luun siruja. Löytöpaikan kohdalla erottuu myös matala painanne (halk. 2 m). Löytöjen ja maaston perusteella kyseessä on asuinpaikka. Muinaisjäännöksen laajuutta ei tunneta ja se on rajattu niemekkeen kaakkoisosaan poukaman mukaisesti. Asuinpaikan maasto vaikuttaa ajouraa lukuun ottamatta melko ehjältä.
Niemekkeen keskellä tasanteen itäpuolella erottuu myös kaksi pyöreää hiilimiilua. Näistä pohjoisempi on halkaisijaltaan noin 17 m ja etelän puoleinen noin 13 m. Molempia miiluja kiertää osin epäselvä katkoviivamainen oja. Rinnevarjosteessa alueella erottuu kolmas hiilimiilu, joka on tuhoutunut rakennustöiden yhteydessä.
Vuonna 2014 kohteen koordinaattipisteestä noin 60 metriä pohjoiseen ja lounaaseen on löytynyt metallinetsinnän yhteydessä kivikautisia asuinpaikkalöytöjä (KM 40461: 1-7). Kyseisiltä löytöpaikoilta on havaittu myös painanteita.
Muinaisjäännösaluetta laajennettiin vuoden 2019 inventoinnin perusteella koilliseen niin, että alue pitää sisällään molemmat ehjät hiilimiilut. Kivikautisen asuinpaikan tarkempi rajaaminen vaatisi tarkkuusinventoinnin tms. kohdennetun arkeologisen tutkimuksen. |
| metsakeskus.1000007136 |
624 |
Hästmossabacken |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
477997.16500000 |
6705502.02000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007136 |
Kohde sijaitsee valtatien 7 ja Purolaan johtavan Alakyläntien risteyksestä 800 m kaakkoon, Alakyläntien itäreunassa olevan hiekkakuopan kohdalta erkanevan metsätien risteyksestä 115 m itään. Maasto on pohjoisesta etelään suuntaavan harjun itäpuolella oleva, harvaa mäntymetsää kasvava niemeke, jonka maaperä on hiekkaa. Niemekkeen itäpuolinen laakso on suurimmaksi pelloksi raivattua suota. Laakso on ollut myöhäiskivikaudella matalan merenlahtea ja muodostanut asuinpaikan kaakkoispuolelle loivarantaisen ja suojaisan poukaman. Paikka on helppo saavuttaa maantieltä.
Niemekkeen keskellä olevalta tasanteelta 30 m etelään, metsäajourasta on otettu talteen myöhäiskivikautisia asuinpaikkalöytöjä. Syvän (30 cm) metsäajouran keskivaiheilla on maanpinnassa hiekan seassa pieniä saviastianmuruja ja palaneen luun siruja. Löytöpaikan kohdalla erottuu myös matala painanne (halk. 2 m). Löytöjen ja maaston perusteella kyseessä on asuinpaikka. Muinaisjäännöksen laajuutta ei tunneta ja se on rajattu niemekkeen kaakkoisosaan poukaman mukaisesti. Asuinpaikan maasto vaikuttaa ajouraa lukuun ottamatta melko ehjältä.
Niemekkeen keskellä tasanteen itäpuolella erottuu myös kaksi pyöreää hiilimiilua. Näistä pohjoisempi on halkaisijaltaan noin 17 m ja etelän puoleinen noin 13 m. Molempia miiluja kiertää osin epäselvä katkoviivamainen oja. Rinnevarjosteessa alueella erottuu kolmas hiilimiilu, joka on tuhoutunut rakennustöiden yhteydessä.
Vuonna 2014 kohteen koordinaattipisteestä noin 60 metriä pohjoiseen ja lounaaseen on löytynyt metallinetsinnän yhteydessä kivikautisia asuinpaikkalöytöjä (KM 40461: 1-7). Kyseisiltä löytöpaikoilta on havaittu myös painanteita.
Muinaisjäännösaluetta laajennettiin vuoden 2019 inventoinnin perusteella koilliseen niin, että alue pitää sisällään molemmat ehjät hiilimiilut. Kivikautisen asuinpaikan tarkempi rajaaminen vaatisi tarkkuusinventoinnin tms. kohdennetun arkeologisen tutkimuksen. |
| metsakeskus.1000007137 |
624 |
Villströmsbäcken 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
472947.19000000 |
6706047.77100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007137 |
Kohde sijaitsee valtatien 7 ja Pyhtään kirkonkylään johtavan Pyhtäänkujan risteyksestä 210 m luoteeseen, Suuren rantatien varressa. Maasto on kallioisen ja kivikkoisen mäen koillisreunaan muodostunutta hiekkakumpareikkoa, jossa kasvaa havupuuvaltaista sekametsää. Kumpareikon halkaisee sen poikki kulkeva Suuri rantatie, jonka varressa on useita vanhoja hiekanottokuoppia ja yksi äskettäin laajennettu kuoppa. Kumpareikon koillispuolella virtaa ojitettu Villströmsbäcken kohti kaakkoa. Paikka on ollut kivikaudella suurehkojen kalliosaarien väliin jäävän salmen rikkonaista saaristoa (17,5–20 m mpy). Paikka on helppo saavuttaa maantieltä.
Inventoinnissa saatiin talteen saviastianpaloja ja muita asuinpaikkalöytöjä tien lounaispuolelle äskettäin laajennetun hiekkakuopan pohjoisreunasta, kuoritusta maanpinnasta ja hiekkakuopan leikkauksesta. Löytöjä poimittiin noin 7 x 2 metrin matkalta, kuopalle pohjoisesta johtavan vanhan ajouran päästä sekä ajouran itäpuolella olevan maakiven ja niemekkeen kohdalta. Joitakin löytöjä kerättiin myös hiekkakuopan seinämästä maakiven alapuolelta. Kuoritulla alueella erottui muutamia palo- ja nokimaaläikkiä. Niemekkeen itäpuolella, vanhan hiekkakuopan seinämässä löytöjä ei havaittu. Löytöjen ja maaston perusteella paikalla on kivikautinen asuinpaikka. Todennäköisesti asuinpaikasta on vain rippeet jäljellä hiekkakuopan pohjoisreunassa. Tuoreen kuopan pintamaat ja kivet on kasattu valliksi kuopan länsipuolelle. Maakasoja ei tarkastettu. Muinaisjäännöksen laajuuden määrittäminen edellyttää vähintään koekaivauksia (rauhoitusluokka 2).
|
| metsakeskus.1000007138 |
624 |
Villströmsbäcken 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
472766.26500000 |
6706326.66200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007138 |
Kohde sijaitsee valtatien 7 ja Pyhtään kirkonkylään johtavan Pyhtäänkujan risteyksestä 550 m luoteeseen, Suuren rantatien pohjoispuolella, uudelta hiekkakuopalta tietä pitkin 280 m ja oikealle erkanevaa metsäpolkua vajaat 100 m pohjoiseen. Maasto on kallioisen ja kivikkoisen mäen koillisreunaan muodostunutta hiekka- ja soraharjannetta, jossa kasvaa havupuuvaltaista sekametsää. Harjanteen pohjoisosassa on tasanne (30 x 12 m), jonka länsi- ja itäreunamissa erottuu vanhoja matalia hiekkakuoppia, jotka ovat täysin metsittyneet. Tasanne on ollut luonnontilaisena huomattavasti nykyistä laajempi. Koillispuolella virtaa ojitettu Villströmsbäcken kohti kaakkoa. Paikka on ollut kivikaudella suurehkojen kalliosaarien väliin jäävän salmen rikkonaista saaristoa (17,5–20 m mpy). Paikka on helppo saavuttaa maantieltä, mutta muinaisjäännös vaikea hahmottaa.
Tasanteelta on löydetty saviastianpaloja ja kvartsia pohjoisosaan tehdystä koekuopasta sekä siitä 10 m etelälounaaseen, tasanteen länsireunassa erottuvan ison maakiven kohdalta ja vanhan hiekkakuopanseinämästä. Maaston perusteella kyseessä on asuinpaikka, joka löytöjen ja korkeuden perusteella ajoittuu myöhäiskivikaudelle. Metsässä erottuu myös joitakin painanteita tai kuopanteita, jotka liittyvät ilmeisesti hiekanottoon. Hiekanoton takia lähiympäristön topografiaa ja muinaisjäännöksen laajuutta on vaikea hahmottaa. Onkin mahdollista, että suuri osa asuinpaikasta on tuhoutunut. Muinaisjäännös on rajattu 10–15 m leveän tasanteen ja kuopan reunojen mukaisesti, mutta sen laajuuden arviointi edellyttää vähintään koekaivauksia (rauhoitusluokka 2).
|
| metsakeskus.1000007139 |
624 |
Nygård 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
481492.74800000 |
6706717.54600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007139 |
Kohde sijaitsee 850 m valtatieltä 7 pohjoiseen, Länsikylän Nygårdin tilan päärakennuksesta 700 m lounaaseen. Maasto on kivikkoista moreenimäkeä, jonka alarinteisiin on kerrostunut hiekkaa tai hiesua. Alueella kasvaa nuorta tiheää lehtipuuvaltaista sekametsää. Nykyisin soiden ympäröimä mäki on ollut kivikauden lopulla suojaisan merenlahden saari (15–17,5 m mpy), jonka eteläreunassa on avautunut poukama. Paikka on helppo saavuttaa tilustieltä, mutta vaikea hahmottaa maastossa.
Löydöt on kerätty 1980-luvulla metsänistutuksen yhteydessä äestyksessä rikkoutuneesta maanpinnasta ja koekuopista. Löytöpaikka 1 (P = 6709640, I = 3481640, Z = 15) sijaitsee talosta 600 m lounaaseen mäen koillispuolella ja tilustieltä 20 m länteen, lähes tasaisella maalla. Sen kohdalla on pieni hiekka-alue (3 x 1 m), josta löydöt on kerätty 10–25 cm:n syvyydestä. Maa löytöpaikalla oli punaista. Löytöpaikka 2 (P = 6709533, I = 3481655, Z = 15) on edellisestä 110 m eteläkaakkoon ja 10–15 m tilustien itäpuolella, mäen itärinteessä, pienellä harjanteiden rajaamalla tasanteella, joka viettää hyvin loivasti kaakkoon. Maaperä on rapakivensekaista hiesua. Löydöt on otettu talteen 10 cm:n syvyydestä. Löytöpaikka 3 (P = 6709484, I = 3481543, Z = 15) sijaitsee 125 m edellisestä lounaaseen, mäen eteläpuolella, loivasti etelään viettävässä rinteessä. Kohta on muinaista poukamaa, jonka maaperä on hiesua. Löydöt ovat olleet aivan pinnassa. Kaikki paikat ovat pienialaisia (20–30 x 15–20 m), mutta voidaan leiriytymiseen sopivan topografian – pieni poukama - ja löytöjen perusteella luokitella asuinpaikoiksi. Löytöjä ei ole tavattu muualta alueelta. Ilmeisesti kyse on myöhäiskivikautisen suojaisan merenlahden pesäkkeisistä kausiasuinpaikoista. Kohteiden tarkempi määrittely edellyttää koekaivauksia.
VT 7:n uuden linjauksen vuoksi paikalla tehtiin arkeologisia tutkimuksia kesällä 2009. Tällöin tutkittiin asuinpaikan laajuus suhteessa tielinjaan. |
| metsakeskus.1000007140 |
624 |
Långkärrsskogen 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
480836.02000000 |
6706430.66300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007140 |
Kohde sijaitsee valtatien 7 pohjoispuolella, paikalle johtavan tien risteyksestä 480 metriä pohjoisluoteeseen, luoteeseen ja pohjoiskoilliseen johtavien metsäautoteiden risteyksen luoteispuolella. Maasto on kivikkoisen mäen etelä- ja kaakkoisreunassa oleva hiekkatasanne, joka viettää hyvin loivasti etelään ja kaakkoon. Se on ollut myöhäiskivikaudella suojaisan merenlahden saaren eteläistä rantaa (17,5 m mpy). Mäen korkeimmalla kohdalla (20 m mpy) on suuria kivilohkareita. Alueella kasvaa nuorta männikköä ja sekametsää. Paikka on helppo saavuttaa, mutta metsikön takia vaikea hahmottaa maastossa.
Löydöt on kerätty 1980-luvun puolivälin tienoilla äestetystä metsämaasta kahdesta pesäkkeestä, jotka sijaitsevat teiden risteyksestä 25 ja 40 m luoteeseen sekä pohjoiskoilliseen johtavan metsätien reunasta 10–20 m länteen. Löydöt on paikannettu 2006 inventoinnissa löytäjän osoittamien kohtien perusteella isojen kivilohkareiden kaakkoispuoliselle tasanteelle, 25 x 25 metrin alalle (löytöalueen keskikoordinaatit P = 6709237, I = 3481006, Z = 17,5 m mpy). Maasto soveltuu hyvin leiriytymiseen ja kohde on luokiteltu löytöjen perusteella myöhäiskivikautiseksi saariasuinpaikaksi. Muinaisjäännöksen laajuuden määrittäminen edellyttää kaivauksia.
VT 7:n uuden linjauksen vuoksi paikalla tehtiin arkeologisia tutkimuksia kesinä 2009-2010. Vuonna 2001 tutkittiin asuinpaikan laajuus suhteessa tielinjaan. Kesän 2010 tutkimuksissa asuinpaikan keskeinen osa rajattiin koekuopin ja muinaismuistoalueen pohjoisraja tielinjan suuntaan täsmennettiin: kohteen pohjoisreuna on tielinjasta noin 20 metrin päässä. Kaivaus kohdistettiin asuinpaikan ydinalueelle, josta tuli odotettua enemmän löytöjä: saviastianpaloja, palanutta luuta, iskoksia ja kiviesineitä (mm. siimanpaino, piinuolenkärki ja liuskenuolenkärki). Alueella todettiin myös selkeät ihmisen toiminnan värjäämät likamaa-alueet, joista saviastianpalat ja palaneet luut löytyivät. Iskoksia löytyi huomattavasti laajemmalta alueelta. Selvärajaiset likamaakuviot näyttivät muodostavan kulman, mikä kenties viittaa paikalla olleeseen kivikautiseen rakennukseen. Palaneista luista ja keramiikan karstasta tehtävät radiohiiliajoitukset varmistavat kohteen ajoituksen. Osteologisessa tutkimuksessa osalle palaneita luita saataneen myös lajimääritys.
Kivikautinen asuinpaikka tutkittiin suureksi osaksi, eikä valtatie 7:n uuden linjauksen toteuttamiselle tutkitulla kohtaa ole siten muinaismuistolain asettamaa estettä. Muinaismuistolain edelleen suojaama osa jää moottoritien eteläpuoliselle suoja-alueelle noin 20 metrin päähän tulevan valtatien eteläreunasta. |
| metsakeskus.1000007141 |
624 |
Långkärrsskogen 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
481106.90300000 |
6706631.57900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007141 |
Kohde sijaitsee valtatien 7 pohjoispuolella, 700 m pohjoiskoilliseen paikalle johtavan tien risteyksestä ja siitä erkanevasta Långkärrskogenin metsäautotiestä 120 m kaakkoon. Maasto on kivikkoisen moreenimäen eteläpuolisen rinteen reunasta etelälounaaseen pistävää, melko jyrkkärinteistä ja tasalakista niemekettä. Maaperä on hiekkaa, josta pistää esiin muutamia kiviä. Niemekkeen eteläpuolella on ojitettua suota, josta virtaa oja kohti kaakkoa. Myöhäiskivikaudella paikka on ollut matalaan merenlahteen tai salmeen työntyvä niemeke (15 m mpy), jonka länsi- ja itäpuolella on avautunut matala poukama. Rinne on suurimmaksi osaksi hakattu äskettäin, mutta niemekkeeseen on jätetty muutamia järeitä kuusia. Paikka on melko helppo saavuttaa, mutta itse kohde vaikea paikantaa.
Niemekkeen lounaiskärjestä, itään päin kääntyneen tuulenkaadon juurakosta, hiekkamaan seasta on otettu talteen saviastianpaloja ja muita asuinpaikkalöytöjä. Löydöt ovat alun perin olleet 10–15 cm:n syvyydessä. Maaston, korkeuden ja löytöjen perusteella kyseessä on myöhäiskivikautinen niemiasuinpaikka. Muinaisjäännös on rajattu niemekkeen mukaisesti, mutta sen laajuuden tarkempi selvittäminen edellyttää koekaivauksia.
VT 7:n uuden linjauksen vuoksi paikalla tehtiin arkeologisia tutkimuksia kesällä 2009.Tällöin tutkittiin asuinpaikan laajuus tielinjan suuntaan. |
| metsakeskus.1000007142 |
624 |
Heinäsuonpellot 1 ja 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
482866.22800000 |
6700667.98300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007142 |
Kohde sijaitsee valtatien 7 eteläpuolella, Purolan Alakylätien kaakkoispään eteläpuolella, Heinäsuonpeltojen poikki kaakkoon johtavan metsätien varressa. Maasto on sekametsää kasvavan, ja pohjoiseen terävänä niemekkeenä pistävän kalliomäen koillisrinnettä, jossa erottuu kapea muinaisrantamuodostuma (12,5 m mpy). Sen maaperä on hietaa tai hiesua. Mäen luoteispuolella avautuu pieni peltoaukea, Heinäsuonpellot. Pelto on ollut varhaismetallikaudella ja vielä rautakauden alussa mäkien väliin työntyvän matalan merenlahden pohjukkaa (10 m mpy), joka on ollut kapean salmen kautta yhteydessä Enviikinlahteen (Ängviken). Paikka on helppo saavuttaa metsätietä pitkin.
Löytöpaikka 1 sijaitsee Heinäsuonpeltojen eteläpuolella olevan niemekkeen koillisrinteessä (P = 6703471, I = 3483033, Z = 12,5 m mpy), metsätien kohdalla. Löydöt on otettu talteen rinteen alareunasta, mäkeä myötäilevällä kapealla tasanteella kulkevan metsätien pinnasta ja reunasta. Maa tien pinnassa ja leikkauksessa on paikoin punaista. Löytöpaikka 2 (P = 6703634, I = 3482985, Z = 12, 5 m mpy) on runsaat 150 m edellisestä luoteeseen, muinaisen salmen pohjoisrannalla, etelään viettävässä moreenirinteessä. Metsätien pinnasta on otettu talteen yksi kvartsi. Maaperä on löytöpaikan kohdalla hyvin kivikkoista, mutta tien länsipuolella, hieman löytöpaikkaa alempana, on hiekkatasannetta.
Löytöpaikka 1 voidaan maaston ja löytöjen perusteella luokitella asuinpaikaksi, joka korkeutensa perusteella on todennäköisesti varhaismetallikautinen. Muinaisjäännös on rajattu löytöalueen ja asuinpaikaksi sopivan muinaisrantamuodostuman mukaisesti. Laajuuden luotettava määrittäminen edellyttää kuitenkin koekaivauksia (rauhoitusluokka 2). Myös löytöpaikka 2 soveltuisi asuinpaikaksi, mutta on niukkojen havaintojen takia luokiteltu löytöpaikaksi.
|
| metsakeskus.1000007142 |
624 |
Heinäsuonpellot 1 ja 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
482866.22800000 |
6700667.98300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007142 |
Kohde sijaitsee valtatien 7 eteläpuolella, Purolan Alakylätien kaakkoispään eteläpuolella, Heinäsuonpeltojen poikki kaakkoon johtavan metsätien varressa. Maasto on sekametsää kasvavan, ja pohjoiseen terävänä niemekkeenä pistävän kalliomäen koillisrinnettä, jossa erottuu kapea muinaisrantamuodostuma (12,5 m mpy). Sen maaperä on hietaa tai hiesua. Mäen luoteispuolella avautuu pieni peltoaukea, Heinäsuonpellot. Pelto on ollut varhaismetallikaudella ja vielä rautakauden alussa mäkien väliin työntyvän matalan merenlahden pohjukkaa (10 m mpy), joka on ollut kapean salmen kautta yhteydessä Enviikinlahteen (Ängviken). Paikka on helppo saavuttaa metsätietä pitkin.
Löytöpaikka 1 sijaitsee Heinäsuonpeltojen eteläpuolella olevan niemekkeen koillisrinteessä (P = 6703471, I = 3483033, Z = 12,5 m mpy), metsätien kohdalla. Löydöt on otettu talteen rinteen alareunasta, mäkeä myötäilevällä kapealla tasanteella kulkevan metsätien pinnasta ja reunasta. Maa tien pinnassa ja leikkauksessa on paikoin punaista. Löytöpaikka 2 (P = 6703634, I = 3482985, Z = 12, 5 m mpy) on runsaat 150 m edellisestä luoteeseen, muinaisen salmen pohjoisrannalla, etelään viettävässä moreenirinteessä. Metsätien pinnasta on otettu talteen yksi kvartsi. Maaperä on löytöpaikan kohdalla hyvin kivikkoista, mutta tien länsipuolella, hieman löytöpaikkaa alempana, on hiekkatasannetta.
Löytöpaikka 1 voidaan maaston ja löytöjen perusteella luokitella asuinpaikaksi, joka korkeutensa perusteella on todennäköisesti varhaismetallikautinen. Muinaisjäännös on rajattu löytöalueen ja asuinpaikaksi sopivan muinaisrantamuodostuman mukaisesti. Laajuuden luotettava määrittäminen edellyttää kuitenkin koekaivauksia (rauhoitusluokka 2). Myös löytöpaikka 2 soveltuisi asuinpaikaksi, mutta on niukkojen havaintojen takia luokiteltu löytöpaikaksi.
|
| metsakeskus.1000007143 |
624 |
Pahaniitty |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
489748.44000000 |
6704091.64200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007143 |
Kohde sijaitsee valtatien 7 eteläpuolella, Heinlahdessa, laajan ja metsäisen Korvenkallioiden pohjoislaidassa, Korvenkalliontien eteläreunassa, kohdassa, jossa mäen reunaa noudatteleva tie tekee jyrkän mutkan etelään. Pohjoispuolella avautuu laaja tasainen peltoaukea. Tienmutkan eteläpuolella on pieni tasanne ja kalliomäkien väliin jäävä laakso. Kohta on ollut varhaismetallikaudella suuren ja korkean kalliosaaren pohjoisrannan pieni ja suojaisa tasku, jonka eteläpuolella on avautunut pieni poukama (12,5 m mpy).
Tien jyrkän etelämutkan eteläreunan leikkauksesta, itäpuolella olevan metsäautotien risteyksestä 25 m länsiluoteeseen, on huuhtoutumiskerroksesta, noin 10 cm:n syvyydestä, löydetty kvartsi-iskos ja pieniä kivilaji-iskoksia. Mutkan keskellä, heti löytöpaikan itäpuolella on pienen maatunut hiekkakuoppa. Tieleikkauksen eteläpuolista tasannetta tutkittiin koekuopin. Hiekkakuopan eteläpuolella hiekassa erottui hieman nokimaata, mutta mitään löytöjä ei tavattu. Kuoppa saattaa olla myös pienen hiilimiilun jäännös. Tasanne ja löydöt viittaavat asuinpaikkaan, joka korkeuden perusteella ajoittuu todennäköisimmin varhaismetallikaudelle. Tasanteen reunaan tehty hiekkakuoppa on mahdollisesti tuhonnut osan asuinpaikan kulttuurikerroksesta. |
| metsakeskus.1000007143 |
624 |
Pahaniitty |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
489748.44000000 |
6704091.64200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007143 |
Kohde sijaitsee valtatien 7 eteläpuolella, Heinlahdessa, laajan ja metsäisen Korvenkallioiden pohjoislaidassa, Korvenkalliontien eteläreunassa, kohdassa, jossa mäen reunaa noudatteleva tie tekee jyrkän mutkan etelään. Pohjoispuolella avautuu laaja tasainen peltoaukea. Tienmutkan eteläpuolella on pieni tasanne ja kalliomäkien väliin jäävä laakso. Kohta on ollut varhaismetallikaudella suuren ja korkean kalliosaaren pohjoisrannan pieni ja suojaisa tasku, jonka eteläpuolella on avautunut pieni poukama (12,5 m mpy).
Tien jyrkän etelämutkan eteläreunan leikkauksesta, itäpuolella olevan metsäautotien risteyksestä 25 m länsiluoteeseen, on huuhtoutumiskerroksesta, noin 10 cm:n syvyydestä, löydetty kvartsi-iskos ja pieniä kivilaji-iskoksia. Mutkan keskellä, heti löytöpaikan itäpuolella on pienen maatunut hiekkakuoppa. Tieleikkauksen eteläpuolista tasannetta tutkittiin koekuopin. Hiekkakuopan eteläpuolella hiekassa erottui hieman nokimaata, mutta mitään löytöjä ei tavattu. Kuoppa saattaa olla myös pienen hiilimiilun jäännös. Tasanne ja löydöt viittaavat asuinpaikkaan, joka korkeuden perusteella ajoittuu todennäköisimmin varhaismetallikaudelle. Tasanteen reunaan tehty hiekkakuoppa on mahdollisesti tuhonnut osan asuinpaikan kulttuurikerroksesta. |
| metsakeskus.1000007144 |
624 |
Sammalsuo 1 |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
482718.26500000 |
6705170.17100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007144 |
Kohde sijaitsee valtatien 7 eteläpuolella, Siltakyläntien risteyksen kohdalta kilometri etelälounaaseen. Maasto on metsätien eteläpuolella kohoavaa, soiden ympäröimää kallioista ja kivikkoista mäkeä, jossa kasvaa nuorta havupuuvaltaista sekametsää. Kallion lounaisreuna on melko jyrkkä ja laskee muutaman metrin. Paikka on melko helppo saavuttaa maantieltä (puomi), mutta jäännös on vaikea hahmottaa maastossa. Paikalta 500 m itään on pronssi- ja rautakauden alussa avautunut matala ja vuonomainen merenlahti (12,5 m m mpy), joka on nykyisin Vehkakorven peltoaukeata.
Metsätieltä kallionlaelle johtavan ajouran kaakkoispäässä, 60 metrin päässä tiestä, laen luoteisreunassa on matala sektorimainen kiveys (4 x 4 x 6 m). Kiveyksen kulmassa on isommista kivistä (halk. 20–40 cm) koottu arkkumainen rakennelma (2,5 x 2 x 0,30 m). Sitä reunustaa kaakkoispuolella 2-5 sisäkkäistä, hyvin matalaa (10–15 cm) ja heikosti erottuvaa kivikehää, jotka on koottu pienemmistä kivistä (halk. 15–20 cm). Arkkumaisen rakennelman eteläpuolella kehiä erottuu vain kaksi. Kiveyksen koillispuolella erottuu joitakin suurehkoja yksittäisiä kiviä, jotka eivät näytä liittyvän kiveykseen. Kiveyksen päällä kasvaa nuorta kuusikkoa ja se on paikoin vaikea hahmottaa sammalen ja jäkälän alta.
Jäännös vaikuttaa osittain puretulta tai keskeneräiseltä. Rakenne muistuttaa keskiarkullista jatulintarhaa, josta olisi säilynyt tai koottu vain yksi neljännes. Toisaalta kyseessä voisi olla myös kehällisen ja paasiarkullisen röykkiön jäännös. Muinaisjäännös on rajattu pääasiassa näkyvien rakenteiden mukaisesti. Sen luonteen ja ajoituksen selvittäminen edellyttää vähintään koekaivauksia (rauhoitusluokka 2).
Havainnot 2014:
Rakenteet tunnistettiin maastossa. Paikalla on ilmeisesti raivattu hiljattain kuusikkoa (vrt. Seppälä 2006, kuva 142372) ja rakenteen ympäristössä oli kuusenrunkoja raivauksen jäljiltä.
Kivikehä vaikutti suorakaiteen muotoiselta luode-kaakko suuntaiselta rakennelmalta, jonka luoteisosaan arkkumainen kiveys sijoittuu. Myös aiemmin havaitut sisäkkäiset kivikehät olivat tunnistettavissa. Eräänä tulkintavaihtoehtona voisi ehdottaa myös rakennuksen perustusta. |
| metsakeskus.1000007145 |
624 |
Sammalsuo 2 |
10002 |
12004 |
13055 |
11006 |
27000 |
482893.19300000 |
6705130.18800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007145 |
Kohde sijaitsee valtatien 7 eteläpuolella, Siltakyläntien risteyksen kohdalta 1 km etelään. Maasto on pohjoiseen pistävän kallioniemekkeen tasannetta, jonka itäreunassa kulkee metsätie. Kalliolla kasvaa jäkälää ja nuorta havupuuvaltaista sekametsää. Paikan itäpuolella on pronssi- ja rautakauden alussa avautunut matala ja vuonomainen merenlahti (12,5 m mpy). Meri on vetäytynyt alueelta rautakauden aikana ja nykyisin laakso on Vehkakorven peltoaukeata. Paikka on melko helppo saavuttaa maantieltä (puomi), mutta jäännös on vaikea hahmottaa maastossa.
Metsätieltä erkanevan ajouran kohdalta, tieltä 20 m etelään, on hyvin matala kiveys (2 x 2 x 0,2 m, kivien halk. 20 cm), jonka ajoura on halkaissut kahteen osaan. Sen lounaispuolella on kuusen peittämä ladottu kiveys (2 x 1,5 x 0,5 m, kivien halk. 40–50 cm), joka on sisäpuolelta avoin ja kivetön (30 x 50 cm).
Jäännösten tarkoituksen ja ajoituksen selvittäminen edellyttää vähintään kasvillisuuden raivausta (rauhoitusluokka 2). Rakenteen perusteella korkeampi kiveys vaikuttaa uuninjäännökseltä (ns. ryssänuuni), jolloin se olisi historialliselta ajalta. Muinaisjäännös on rajattu näkyvien rakenteiden ja tasanteen mukaisesti.
Havainnot 2014:
Rakenteet paikannettiin maastossa. Ajouran halkaisema kiveys voidaan nykyisin tulkita myös kahdeksi matalaksi kiveykseksi. Kohteen ympäristössä on jonkin verran irtokiviä ja metsänhoitotoimenpiteiden tuloksena paikalle kaadettuja kuusenrankoja. |
| metsakeskus.1000007147 |
624 |
Korvenkalliot 3 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
490332.21000000 |
6703818.75200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007147 |
Kohde sijaitsee valtatien 7 eteläpuolella, Heinlahdessa, laajan ja metsäisen Korvenkallioiden koilliskärjessä, Korvenkalliontien eteläpuolella, 160 m Santatien ja 340 m Vanhanniementien risteyksestä länteen. Maasto on korkean kalliomäen lakea, jossa kasvaa joitakin nuoria mäntyjä. Paikan itäpuolella on ollut kivikauden lopulta pronssikauden lopulle korkeiden kalliomäkien välinen kapea salmi (12,5–15 m mpy), joka on yhdistänyt Heinlahden matalan sisälahtea ja Äyspäänselkää. Salmi on todennäköisesti kuroutunut (10 m mpy) rautakauden alkuun mennessä. Paikka on melko helppo saavuttaa maantieltä, mutta nousu on hyvin jyrkkä.
Jyrkkärinteisen kallion pohjoisosassa, laen korkeimmalla kohdalla, on kohouman päälle koottu matala kiveys (5 x 2 x 0,3 m). Jäkälän peittämä jäännös on koottu muutamista erikokoisista kivistä (halk. 15–30 cm). Eteläreunassa erottuu ainakin yksi isompi kivi (40 cm). Kiveyksen päällä kasvaa nuoria mäntyjä, mikä vaikeuttaa sen hahmottamista.
Sijainnin ja pienen koon perusteella kyseessä saattaa olla varhaismetallikauden lopulle ajoittuva jäännös. Kiveys voisi olla myös rajamerkki, mutta kohdalla ei ainakaan nykyisin kulje mitään tunnettua rajaa. Muinaisjäännös on rajattu kallionlaen mukaisesti. Jäännöksen luonteen ja ajoituksen selvittäminen edellyttää kaivauksia (rauhoitusluokka 2). |
| metsakeskus.1000007148 |
624 |
Kaarlinsaari 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
472632.30200000 |
6709516.37800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007148 |
Kohde sijaitsee valtatien 7 pohjoispuolella, Kymijoen läntisimmän haaran saaressa, Ruotsinpyhtään rajan tuntumassa. Maasto on melko matalan saaren korkeimman (20–22, 5 m mpy) pohjoisosan eteläreunaa, jossa on ollut pieni poukama (12,5–15 m mpy) varhaismetallikaudella.
Poukaman itäreunasta on saatu koekuopasta talteen saviastianpaloja, palanutta savea, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Koekuoppa on tehty vallimaisen rakenteen eteläreunan kohdalle. Kyseessä on mahdollisesti rakennuksenpohja (6 x 4 m). Löydöt ovat todennäköisesti kuitenkin peräisin huomattavasti vanhemmasta kulttuurikerroksesta, joka on sekoittunut rakennusta tehtäessä.
|
| metsakeskus.1000007148 |
624 |
Kaarlinsaari 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
472632.30200000 |
6709516.37800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007148 |
Kohde sijaitsee valtatien 7 pohjoispuolella, Kymijoen läntisimmän haaran saaressa, Ruotsinpyhtään rajan tuntumassa. Maasto on melko matalan saaren korkeimman (20–22, 5 m mpy) pohjoisosan eteläreunaa, jossa on ollut pieni poukama (12,5–15 m mpy) varhaismetallikaudella.
Poukaman itäreunasta on saatu koekuopasta talteen saviastianpaloja, palanutta savea, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Koekuoppa on tehty vallimaisen rakenteen eteläreunan kohdalle. Kyseessä on mahdollisesti rakennuksenpohja (6 x 4 m). Löydöt ovat todennäköisesti kuitenkin peräisin huomattavasti vanhemmasta kulttuurikerroksesta, joka on sekoittunut rakennusta tehtäessä.
|
| metsakeskus.1000007149 |
624 |
Eetinniitty 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
473708.87100000 |
6709001.59200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007149 |
Kohde sijaitsee valtatien 7 pohjoispuolella, Kymijoen toiseksi läntisimmän haaran niskassa, sen itärannalla olevan Eetinniityn koillispuolella, Yläkoskentien päätelenkistä 140 m lounaaseen. Maasto on jokihaaran ja sen koillispuolella olevan vanhan uoman väliin jäävää moreenimaastoa, jossa on kaksi korkeampaa harjannetta. Alueella on tehty hakkuita muutamia vuosia sitten, minkä takia harjanteilla kasvaa runsaasti horsmaa ja vadelmaa. Harjanteet ovat olleet kivikauden lopulla pieniä saaria (15–17,5 m mpy) suuremman kalliomäen edustalla Kymijoen suun rikkonaisessa saaristossa. Paikka on melko helppo saavuttaa tieltä, mutta vaikeakulkuista ja hankala hahmottaa peittävän kasvillisuuden takia.
Kaakkoisen harjanteen lounaisreunassa on pieni poukama, josta on löydetty metsä-äestyksen jäljiltä taltta tai kirveen katkelma, hioimen katkelma, runsaasti saviastianpaloja, palanutta savea ja kvartsi- ja kivilaji-iskoksia sekä palanutta luuta. Löytöjen ja topografian perusteella paikalla on pienialainen ranta-asuinpaikka, joka ajoittuu todennäköisesti kivikauden lopulle. Muinaisjäännös on rajattu poukaman mukaisesti, mutta tarkempi määrittely edellyttää koekaivauksia (rauhoitusluokka 2).
|
| metsakeskus.1000007150 |
624 |
Aarniorinne |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
473586.91600000 |
6710261.08300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007150 |
Kohde sijaitsee valtatien 7 pohjoispuolella, Kymijoen läntisen haaran itärannalla, Klåsarön lounaispuolella kohoavalla pienellä mäellä. Maasto on hiekkamäkeä, joka viettää terassimaisesti lounaaseen ja länteen. Mäki on ollut kivikauden lopulla pieni saari Kymijoen suulla.
Mäen eteläpäässä erottuvalta tasanteelta, rakennukseen johtavalta pihatieltä on halkopinojen väliseltä kuluneesta maanpinnasta otettu talteen muutamia kvartsi-iskoksia. Alueelle ei ole tehty koekuoppia. Ympäröivä maasto vaikuttaa ehjältä, mutta alempana rinteessä on useita uusia rakennuksia. Maaston ja korkeuden perusteella kyseessä on saariasuinpaikka, joka ajoittuu todennäköisesti kivikauden lopulle. Muinaisjäännös on rajattu tasanteen mukaisesti, mutta sen tarkempi määrittely edellyttää koekaivauksia (rauhoitusluokka 2).
|
| metsakeskus.1000007151 |
624 |
Lahdenkuva |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
477191.46700000 |
6708905.64600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007151 |
Kohde sijaitsee valtatien 7 pohjoispuolella, Länsikyläntien ja Jonakorventien risteyksestä 2,4 km pohjoisluoteeseen, Jonakorventien länsireunassa ja Lahdenkuvan suon länsipuolella. Maasto on soiden reunustamaa, itä-länsisuuntaista kapeaa hiekka- ja soraharjannetta, jossa kasvaa mäntyvaltaista sekametsää. Harjanteen eteläpuolella on laaja, mutta melko matala hiekkakuoppa-alue. Kuoppa on pohjoisreunastaan kaivettu tilarajaa pitkin. Harjanteen pohjoispuolella rinne laskee pohjoiseen. Harjanteen koillispuolisessa notkossa on laaja syvänne, joka vaikuttaa luontaiselta. Harjanne on ollut kivikauden alkupuolella (25 m mpy) etelä-pohjoissuuntaisten kapean harjusaaren keskellä olevaa kapeampaa ja matalampaa kannasta, jonka länsireunassa on ollut suojaisa poukama. Maantien katkaisee harjanteen, joka jatkuu jonkin matkaa tieltä koilliseen ja pohjoiseen. Paikka on helppo saavuttaa maantieltä.
Harjanteeseen rajautuvan hiekkakuopan pohjoisreunasta, leikkauksesta, kuoritusta ja kasatusta maasta, sekä tien länsipuolisesta, nuorta männikköä kasvavasta penkasta on otettu talteen kvartsia. Löytöjä on havaittu kuopan itä-länsisuuntaisen leikkauksen yläreunassa ja tien penkassa noin 100 metrin matkalla. Hiekkakuopan reunassa ei löytöjä lukuun ottamatta ole todettu mitään selviä merkkejä kulttuurikerroksesta. Tien länsipuolisen penkan pinnassa erottui joitakin voimakkaan punaisia läikkiä, jotka saattavat olla palomaita. harjanteen pohjoispuolisessa rinteessä erottuu joitakin painanteita, jotka voivat olla luontaisia tuulenkaatoja, liittyä asuinpaikkaan tai olla varsin myöhäisiäkin elinkeinohistoriallisia jäännöksiä. Korkeuden ja löytöjen perusteella kyseessä on ilmeisesti varhaiselle kivikaudelle ajoittuva asuinpaikka. Suuri osa harjanteesta ja asuinpaikasta on ilmeisesti tuhoutunut hiekanotossa. Muinaisjäännös on rajattu harjanteen ja löytöjen kattaman alueen mukaisesti, mutta asuinpaikan laajuuden ja säilyneisyyden tarkempi selvittäminen edellyttää koekaivauksia (rauhoitusluokka 2).
|
| metsakeskus.1000007152 |
624 |
Järvensuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
477045.52300000 |
6710234.10400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007152 |
Kohde sijaitsee Jonakorventieltä erkanevan Korkiakalliontien kaakkoisreunassa, Järvensuon luoteispuolella. Maasto on suohon rajautuvaa, sekametsää kasvavaa kivikkoista hiekka- ja soraharjannetta, jonka tienpuoleisessa länsireunassa on kapea hiekkakuoppa. Harjanne on ollut kivikauden alkupuolella kapea, pitkänomainen saari (27,5–30 m mpy). Paikka on helppo saavuttaa maantieltä, mutta melko vaikea hahmottaa maaston rikkonaisuuden takia.
Hiekkakuopan yläreunassa erottuu harvakseltaan kvartseja noin 500 metrin matkalla. Mitään merkkiä kulttuurikerroksesta ei ole havaittu. Korkeuden ja sijainnin perusteella kyseessä on todennäköisesti varhaiskivikautinen saariasuinpaikka. Asuinpaikka on ilmeisesti suurelta osin tuhoutunut hiekanotossa. Tien länsipuoli on selvästi harjannetta matalammalla eikä sieltä havaittu mitään erityistä. Muinaisjäännös on rajattu harjanteen kärjen mukaisesti, mutta sen tarkempi määrittely edellyttää koekaivauksia (rauhoitusluokka 2).
Kyseessä on sama kohde, joka vuonna 2008 tarkastettiin nimellä "Sorakuoppa" uusien kvartsi-iskoslöytöjen vuoksi. |
| metsakeskus.1000007153 |
624 |
Karhunperseenkallio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
476540.72500000 |
6710765.89000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007153 |
Kohde sijaitsee valtatien 7 pohjoispuolella, Harjuntieltä erkanevan metsätien päätelenkin eteläpuolella, Karhunperseenkallion kaakkoispäässä, Takasuon pohjoislaidassa ja entisen Susikopinharjun lounaispuolella. Maasto on kivikkoisen mäen etelärinteessä olevaa hiekkatasannetta, joka laskee terassimaisesti eteläpuoliselle suolle. Alue on hakattu ja äestetty muutama vuosi sitten ja se kasvaa matalaa horsmaa. Varhaisella kivikaudella paikka on ollut suuren saaren eteläistä rantaa suojaisan merenlahden rantatasannetta (27,5 m mpy), jonka pohjoispuolella on kohonnut kivikkoinen rinne (30 m mpy) ja itäpuolella korkea harju. Paikka on melko helppo saavuttaa ja hahmottaa maastossa. Kohde sopii hyvin opastukseen.
Tasanteella on runsaasti äestyslaikkuja, joissa erottuu siellä täällä kvartseja. Asuinpaikaksi sopivaa tasanteen leveys 20–50 metriä ja pituus yli 200 metriä. Kvartsilöydöt ja asuinpaikkakerrokseen viittaavat palomaaläikät keskittyvät kuitenkin alueen itäpäähän, 50 m leveän niemekkeen kohdalle. Niemekkeen loivasti etelään laskevasta kärjestä tasanteen eteläpuolelta ei havaittu löytöjä. Asumuspainanteita ei havaittu, mutta niitäkin alueella saattaa olla.
Löytöjen ja topografian perusteella kyseessä on varhaiskivikautinen asuinpaikka. Se saattaa kuulua samaan kokonaisuuteen kuin itäpuolella, samalla korkeudella sijaitseva Susikopinharjun asuinpaikka. Metsä-äestystä lukuun ottamatta ehjältä vaikuttava muinaisjäännös on rajattu tasanteen ja rinteiden mukaisesti, mutta tarkempi määrittely edellyttää koekaivauksia (rauhoitusluokka 2). Tasanteen länsireunassa on suoraseinämäinen kulmikas kuoppa (5 x 3 x 1m) , joka vaikuttaa hiilimiilulta.
|
| metsakeskus.1000007154 |
624 |
Lippukallio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
476264.83200000 |
6712237.30300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007154 |
Kohde sijaitsee valtatien 7 pohjoispuolella Harjuntieltä erkanevan Lippukalliontien päässä, tien pohjoispuolella. Maasto on sekametsää kasvavaa kivikkoista mäkeä, jossa kohoaa rapakivinen siirtolohkare. Lohkareen alla on kaakkoisreunastaan ja koillisnurkastaan avoin puoliluola. Lohkare on sijainnut kivikauden alussa pienen saaren korkeimmalla kohdalla. Paikka on melko helppo saavuttaa metsätieltä ja sopii opastuskohteeksi.
Puoliluolan suuaukko on 4 metriä leveä ja 1,25 m korkea. Suuaukon edustalla on suuri makaava lohkare, joka on mahdollisesti lohjennut seinämästä. Luolan pohja on kolmiomainen (4 x 4 x 3 m) ja melko tasainen. Lohkareen alapinta muodostaa viiston katon, joka laskee tasaisesti perää (0,75 m) kohti. Luolan korkeimmassa itäreunassa on lähes pystysuora seinämä. Seinämän kohdalta, puolen metrin päässä seinästä, on koekuopasta löydetty rapakivikerroksen alle jääneestä hiekkamaasta noin 25–30 cm:n syvyydestä kvartsia ja palanutta luuta. Puoliluolan pohjalla on ollut kivikaudella hiekkaa, jonka päälle on myöhemmin kerrostunut 10–20 cm rapakiveä. Se on käyttöaikanaan ollut selvästi korkeampi.
Kyseessä on harvinainen ja poikkeuksellinen muinaisjäännöstyyppi, jonka säilyminen on turvattava kaikissa olosuhteissa (rauhoitusluokka 1). Paikkaa on voitu käyttää jo varhaisella kivikaudella, mutta myöhempikin ajoitus on mahdollinen. Muinaisjäännös on rajattu lohkareen ja sen lähiympäristön mukaisesti. Asuinpaikka saattaa jatkua lohkareen ulkopuolellekin. Aluetta ei ole tutkittu tarkemmin.
|
| metsakeskus.1000007155 |
624 |
Karjansuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
476414.76600000 |
6712825.06100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007155 |
Kohde sijaitsee valtatien 7 pohjoispuolella, Harjuntieltä 750 m kaakkoon, maantieltä erkanevan Lippukalliontien varressa. Maasto on koillispuolisen Karjansuon ja lounaispuolisen Uusisuon reunustaman ja havupuuvaltaista sekametsää kasvavan kapean hiekkaharjun tasannetta (22,5 m mpy), jonka reunaa metsätie myötäilee. Kohta on ollut kampakeraamisen ajan alkupuolella matalien merenlahtien reunustamalla kannaksella. Kannaksen koillisreunaan on muodostunut suojaisa poukama, jonka itäpuolella on ollut pieni kivikkoinen niemeke. Paikka on helppo saavuttaa.
Löytöpaikat sijaitsevat tienvarressa olevan taukolaavun pohjois- ja koillispuolella. Löytöpaikka 1 sijaitsee laavulta 50 m koilliseen, poukaman kaakkoispäässä ja maastossa erottuvan tasanteen reunassa (P = 6715623, I = 3476607, Z = 22,5). Kohtaan tehdystä koekuopasta 10–15 cm:n hiekasta on löydetty saviastianpaloja, kvartsia ja palanutta luuta. Löytöpaikka 2 sijaitsee poukaman luoteispäässä, Lippukallion tien mutkan kohdalla (P = 6715676, I = 3476558, Z = 22,5). Tienpinnasta ja itäreunasta on poimittu kvartsia ja palanutta luuta.
Löytöjen perusteella kyseessä on varhaiskampakeraaminen (tyyli I:2) asuinpaikka, mikä sopii korkeuteenkin. Muinaisjäännös on rajattu löytöalueiden ja poukaman mukaisesti, mutta täsmällinen arvio edellyttää koekaivauksia. |
| metsakeskus.1000007156 |
624 |
Makkarsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
477200.45200000 |
6712395.24000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007156 |
Kohde sijaitsee valtatien 7 pohjoispuolella, Harjuntieltä lähtevältä Lasimestarinsalmentieltä erkanevan Makkarsaarentien päätelenkistä 450 m lounaaseen, tilarajan itäpuolella. Maasto on suuren moreeni-kalliomäen ja sen kaakkoispuolella olevan matalamman, erittäin kivikkoisen harjanteen kaakkoiskärkeä. Kärjen lounaispuolella erottuu pieni hiekkainen poukama, joka viettää loivasti eteläkaakkoon. Alue on hakattu joitakin vuosia sitten ja nykyisin täysin vesakon ja tiheän aluskasvillisuuden peitossa. Paikka on ollut varhaisella kivikaudella suuren saaren (22,5–25 m mpy) kaakkoiskärjen suojaisassa poukamassa.
Poukaman alueelta on kerätty metsä-äestyksen jälkeen kivisen hiekan seasta saviastianpaloja, kvartsia ja palanutta luuta. Palat ovat pyöristyneitä eikä niitä voi ajoittaa tarkemmin. Korkeuden ja maaston perusteella kyseessä on ilmeisesti melko pienialainen varhaiskampakeraaminen asuinpaikka. Muinaisjäännös on rajattu poukaman mukaisesti, mutta täsmällinen määrittely edellyttää koekaivauksia (rauhoitusluokka 2).
|
| metsakeskus.1000007157 |
624 |
Limmansaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
477424.34900000 |
6714788.27500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007157 |
Kohde sijaitsee valtatien 7 pohjoispuolella, Harjunkylästä 1,2 km koilliseen ja Munasuon luoteisreunassa kohoavan Limmansaaren luoteisreunassa, Länsimyllykylän ja Hirvikosken kylien rajalla, tilan rajapyykistä 20 m itään. Maasto on kivikkoisen, kuusivaltaista sekametsää kasvavan kallio-moreenimäen luoteisreunaa, jossa erottuu pieni jyrkkärinteinen tasanne, jonka lounaispuolella on kapea peltoaukea. Kivikaudella paikka on ollut suuremman ja pienemmän kalliosaaren (20 m mpy) välisen salmen itärannalla.
Pienialaiselta tasanteelta (40 x 30 m) on löydetty koekuopasta kivisestä hiekasta saviastianpaloja, kivilajiydin ja -iskoksia, piitä, kvartsia ja palanutta luuta. Löytöalue on ilmeisesti pesäkkeinen. Löytöjen ja maaston perusteella kyseessä on tyypillisen kampakeramiikan aikainen salmiasuinpaikka. Muinaisjäännös on rajattu tasanteen mukaisesti mutta täsmällinen määrittely edellyttää vähintään koekaivauksia. |
| metsakeskus.1000007158 |
624 |
Korkiakallio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
476497.71600000 |
6715697.90300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007158 |
Kohde sijaitsee valtatien 7 pohjoispuolella, Harjuntieltä Koivuviikintietä 580 m luoteeseen, 70 m tieltä koilliseen. Maasto on pienen moreeni-kalliomäen eteläkaakkoisreunaa, jossa erottuu pieni, mutta melko jyrkkärinteinen tasanne. Pohjoispuolella kohoaa jyrkkä kallioseinämä. Tasanteella kasvaa nuorta sekametsää. Tasanteen kaakkoisreunassa erottuu joitakin pieniä maatuneita soranottokuoppia. Kivikaudella paikka on ollut jyrkkärinteisen kalliosaaren eteläistä rantatasannetta (20 m mpy).
Tasanteelta (30 x 25 m) on löydetty koekuopista saviastianpaloja, piiesineitä, pii-iskoksia, kvartsia, palanutta luuta. Paikka on runsaslöytöinen, mutta ilmeisesti pienialainen ja pesäkkeinen. Löytöjen ja maaston perusteella kyseessä on tyypillisen kampakeramiikan (2:1) aikainen saariasuinpaikka. Muinaisjäännös on rajattu tasanteen mukaisesti, mutta täsmällinen määrittely edellyttää vähintään koekaivauksia (rauhoitusluokka 2).
|
| metsakeskus.1000007159 |
624 |
Nygård 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
481599.70600000 |
6707313.30300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007159 |
Kohde sijaitsee valtatien 7 pohjoispuolella, Nygårdin tilalta 300 m länteen, Timmermossenin kaakkoislaidassa. Maasto on nuorta sekametsää kasvavaa kivikkoista moreenimaastoa, jossa on pieni kalliokohouma. Paikka on ollut kivikauden lopulla (15 m mpy) rikkonaista sisäsaaristoa. Kohdan kaakkoispuolella on ollut suojaisa poukama, jonka itäpuolella on avautunut laajalle Länsikylän lahti.
Paikalta on, heti tilarajan eteläpuolelta, saatu metsänistutuksen yhteydessä 1980-luvun puolivälissä saviastianpaloja, kiviesineitä, kivilaji- ja kvartsi-iskoksia. Löytöpaikka sijaitsee kalliokohouman eteläreunassa olevan pienen maakiven juuressa (P = 6710127, I = 3481764, Z = 17,5). Löydöt on poimittu noin 2 metrin säteellä maakivestä. Kohdasta 300 m luoteeseen; Timmermossenin itälaidassa, sijaitsee erillinen löytöpaikka (P= 6710407, I = 3481629, Z = 17,5), joista on saatu talteen kvartsia ja palanutta luuta.
Löytöjen, korkeuden ja maastohavaintojen perusteella kyseessä on todennäköisesti kivikauden lopulle ajoittuva pienialainen asuinpaikka. Muinaisjäännös on rajattu löytötietojen mukaisesti maakiven etelä- ja kaakkoispuolelle, mutta tarkempi laajuuden ja luonteen määrittely edellyttää vähintään koekaivauksia (rauhoitusluokka 2).
|
| metsakeskus.1000007160 |
624 |
Ratängen 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
482767.22400000 |
6709404.46600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007160 |
Kohde sijaitsee valtatien 7 pohjoispuolella, Länsikyläntieltä pohjoisen erkanevalta Falckintieltä 330 m koilliseen, Ratenkin (Ratängen) pohjoispuolisella metsäalueella. Maasto on melko kivikkoista hiekkamoreenitasannetta, jossa erottuu matalia kohoumia. Paikka on ollut varhaismetallikaudella (10 m mpy) rikkonaista sisäsaaristoa, jonka eteläpuolella on avautunut laaja ja matala merenlahti. Metsäuran länsireunassa todettu kekomainen, isompien maakivien varaan koottu röykkiö (4 x 3 x 1 m). Lähistöllä on kaksi muuta epämääräisempää kiveystä. Jäännös on täysin sammalen peittämä eikä sen ajoitusta tai luonnetta ei voi määritellä ilman kaivauksia. Kyseessä saattaa olla historiallisen ajan raivausröykkiö, koska ympäristöstä on poistettu kiviä
|
| metsakeskus.1000007161 |
624 |
Länsimyllykylä Nygård |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
483102.09100000 |
6709845.29100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007161 |
Kohde sijaitsee valtatien 7 pohjoispuolella, Nygårdin tilan päärakennuksesta 730 m luoteeseen ja 420 m Myllykylänpurosta länteen, pellolta metsään johtavan tilustien pohjoisreunassa. Maasto on kivikkoista moreenimäkeä, joka viettää itään. Rinteestä itään pistävän harjanteen ja metsätien väliin jää pieni ympäristöään tasaisempi ja kivettömämpi tasanne. Sen itäreunassa erottuu matala muinaisrantamuodostuma (12, 5 m mpy). Paikalla kasvaa nuorta männikköä, mutta heinikkoisessa maanpinnassa erottuu vielä selvästi vanhoja äestysvalleja. Paikka on ollut kivikauden lopulla kapean merenlahden länsirannan pienessä pohjukassa. Nykyisin lahti on peltoaukeata.
Paikalta on otettu 1992 talteen saviastianpaloja ja kvartsia metsä-äestyksen jälkeen paljastuneesta ja rikkoutuneesta hiekkamaasta. Inventoinnissa 2006 löytöpaikkaa ei kyetty enää tarkasti paikantamaan metsäkasvun takia. Mitään merkkejä asuinpaikasta ei havaittu.
Löytöjen ja korkeuden perusteella kyseessä on kivikauden lopulle tai varhaismetallikauden alkuun ajoittuva pienialainen asuinpaikka. Muinaisjäännös on rajattu tasanteen mukaisesti, mutta täsmällinen määrittely edellyttää vähintään koekaivauksia (rauhoitusluokka 2).
|
| metsakeskus.1000007161 |
624 |
Länsimyllykylä Nygård |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
483102.09100000 |
6709845.29100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007161 |
Kohde sijaitsee valtatien 7 pohjoispuolella, Nygårdin tilan päärakennuksesta 730 m luoteeseen ja 420 m Myllykylänpurosta länteen, pellolta metsään johtavan tilustien pohjoisreunassa. Maasto on kivikkoista moreenimäkeä, joka viettää itään. Rinteestä itään pistävän harjanteen ja metsätien väliin jää pieni ympäristöään tasaisempi ja kivettömämpi tasanne. Sen itäreunassa erottuu matala muinaisrantamuodostuma (12, 5 m mpy). Paikalla kasvaa nuorta männikköä, mutta heinikkoisessa maanpinnassa erottuu vielä selvästi vanhoja äestysvalleja. Paikka on ollut kivikauden lopulla kapean merenlahden länsirannan pienessä pohjukassa. Nykyisin lahti on peltoaukeata.
Paikalta on otettu 1992 talteen saviastianpaloja ja kvartsia metsä-äestyksen jälkeen paljastuneesta ja rikkoutuneesta hiekkamaasta. Inventoinnissa 2006 löytöpaikkaa ei kyetty enää tarkasti paikantamaan metsäkasvun takia. Mitään merkkejä asuinpaikasta ei havaittu.
Löytöjen ja korkeuden perusteella kyseessä on kivikauden lopulle tai varhaismetallikauden alkuun ajoittuva pienialainen asuinpaikka. Muinaisjäännös on rajattu tasanteen mukaisesti, mutta täsmällinen määrittely edellyttää vähintään koekaivauksia (rauhoitusluokka 2).
|
| metsakeskus.1000007162 |
624 |
Danielsbacka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
483056.10900000 |
6709896.27200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007162 |
Kohde sijaitsee valtatien 7 pohjoispuolella, 480 m Myllykylänpurosta länteen. pellolta metsään johtavan tilustien itäreunassa. Maasto on harvennushakattua, kuusikkoa kasvavaa kivikkoista moreeniharjannetta, jossa erottuu tasainen ja ympäristöä kivettömämpi kohta. Paikka on ollut kivikauden lopulla kapean merenlahden länsirannan pienessä pohjukassa. Nykyisin lahti on peltoaukeata.
Harjanteen keskivaiheilta, kaatuneen tuulenkaadon juurakkoon tarttuneesta hiekkamaasta on 2006 inventoinnissa talteen saviastianpaloja ja kvartsia. Muinaisjäännös on rajattu asuinpaikaksi sopivan tasanteen mukaisesti, mutta täsmällinen määrittely edellyttää vähintään koekaivauksia. Asuinpaikka vaikuttaa ehjältä (rauhoitusluokka 2).
|
| metsakeskus.1000007162 |
624 |
Danielsbacka |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
483056.10900000 |
6709896.27200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007162 |
Kohde sijaitsee valtatien 7 pohjoispuolella, 480 m Myllykylänpurosta länteen. pellolta metsään johtavan tilustien itäreunassa. Maasto on harvennushakattua, kuusikkoa kasvavaa kivikkoista moreeniharjannetta, jossa erottuu tasainen ja ympäristöä kivettömämpi kohta. Paikka on ollut kivikauden lopulla kapean merenlahden länsirannan pienessä pohjukassa. Nykyisin lahti on peltoaukeata.
Harjanteen keskivaiheilta, kaatuneen tuulenkaadon juurakkoon tarttuneesta hiekkamaasta on 2006 inventoinnissa talteen saviastianpaloja ja kvartsia. Muinaisjäännös on rajattu asuinpaikaksi sopivan tasanteen mukaisesti, mutta täsmällinen määrittely edellyttää vähintään koekaivauksia. Asuinpaikka vaikuttaa ehjältä (rauhoitusluokka 2).
|
| metsakeskus.1000007163 |
624 |
Tervakallio 1 |
10002 |
12012 |
13124 |
11019 |
27000 |
480944.95000000 |
6712052.39700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007163 |
Kohde sijaitsee valtatien 7 pohjoispuolella, Tervakallion pohjoispäässä, 380 m Tervakallion metsätien päätelenkistä koilliseen ja Länsikylän rajasta vajaat 180 m koilliseen. Maasto on korkean ja jyrkkärinteisen kalliomäen laen pohjoispäätä, jossa kasvaa muutamia mäntyjä. Tervakallio on ollut varhaisella kivikaudella rikkonaisen sisäsaariston korkeimpia mäkiä kohoten yli 30 m merenpinnasta (30 m mpy). Tervakallioiden länsipuolella on hiekkatasannetta (40–42,5 m mpy), joka on hakattu äskettäin. Paikka on helppo saavuttaa, mutta rinne on paikoin jyrkkä.
Kallion pohjoispäässä, pohjoiseen vietävässä rinteessä erottuu mäntyjen ja koivujen rajaama matala syvänne, jossa kasvaa sammalta, jäkälää ja heinikkoa. Kallion pinnassa sammalen seassa on kvartsia 5 x 4 metrin alalla. Kvartsia on ilmeisesti sekä irrotettu että lohjennut itsestään paikalla olevasta suonesta aikojen kuluessa. Kappaleiden joukossa on iskoksia, joista osa on vuorikristallia ja savukvartsia. Löytöjen joukossa on ainakin kaksi savukvartsista tehtyä kaavinta.
Jälkien perusteella paikalla on pienialainen kvartsilouhos, joka voidaan ajoittaa kivikaudelle, mahdollisesti sen alkuvaiheisiin. Kyseessä on tyypiltään harvinainen ja erikoinen muinaisjäännös, jonka täsmällinen määrittely edellyttää tarkempia tutkimuksia (rauhoitusluokka 2). Tervakallion länsipuoliselta ei asuinpaikaksi sopivasta maastosta ja hyvistä havainnointioloista huolimatta ole havaittu merkkiä asuinpaikasta.
|
| metsakeskus.1000007164 |
624 |
Tervakallio 2 |
10002 |
12012 |
13124 |
11019 |
27000 |
481102.88000000 |
6711592.57800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007164 |
Kohde sijaitsee valtatien 7 pohjoispuolella, Tervakallion kaakkoispäässä, 380 m Tervakallion metsätien päätelenkistä kaakkoon ja Länsikylän rajasta vajaat 20 m koilliseen. Maasto on korkean ja jyrkkärinteisen kalliomäen laen kaakkoispäätä, jonka lounaisreunassa on pienehkö kalliokohouma. Tervakallio on ollut varhaisella kivikaudella rikkonaisen sisäsaariston korkeimpia mäkiä kohoten yli 30 m merenpinnasta (30 m mpy). Tervakallioiden länsipuolella on hiekkatasannetta (40–42,5 m mpy), joka on hakattu äskettäin. Paikka on helppo saavuttaa, mutta rinne on paikoin jyrkkä.
Kalliokohouman luoteisseinämässä erottuu pieni metrin levyinen ja pari metriä syvä kolo, jonka korkeus on alle metrin. Kolon seinissä ja pohjalla erottuu kvartsia, jota on selvästi isketty. Maanpinnassa sammalen alla erottuu kvartsikappaleita ja -iskoksia, joita on levinnyt myös syvennyksen edustalle sekä pohjoispuoliselle pienelle tasanteelle. Jälkien perusteella paikalla on pienialainen kvartsilouhos, joka voidaan ajoittaa kivikaudelle, mahdollisesti sen alkuvaiheisiin. Kyseessä on tyypiltään harvinainen ja erikoinen muinaisjäännös, jonka täsmällinen määrittely edellyttää tarkempia tutkimuksia (rauhoitusluokka 2). Tervakallion länsipuoliselta ei asuinpaikaksi sopivasta maastosta ja hyvistä havainnointioloista huolimatta ole havaittu merkkiä asuinpaikasta.
|
| metsakeskus.1000007165 |
624 |
Mossamalmen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
482969.12000000 |
6713522.81100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007165 |
Kohde sijaitsee valtatien 7 pohjoispuolella, Vastilantien länsireunassa olevassa Mossamalmenin alueella. Maasto on mäntyvaltaista sekametsää kasvavan hiekkaharjun tasaista lakea, jonka etelä- ja pohjoispäässä on hiekkakuoppa. Harjun lakialue (25–27,5 m mpy) on muodostanut varhaisella kivikaudella pienen matalan särkkämäisen saaren, jonka koillisreunassa on ollut suojaisa poukama. Paikka on helppo saavuttaa ja kohde melko helppo hahmottaa hiekanotosta huolimatta.
Löytöpaikka 1 sijaitsee pohjoispään hiekkakuopan eteläreunassa, harjun korkeimman kohouman itäpuolisella tasanteella. Kuopan reunasta on saatu talteen 30 metrin matkalla hiotun kiviesineen katkelma ja kvartsia. Löytöpaikka 2 sijaitsee samalla tasanteella, 70 m etelään olevan toisen hiekkakuopan pohjoisreunassa. Kuopan leikkauksen yläreunasta on poimittu lähes 100 metrin matkalta kvartsia. Kuopan leikkauksen kaakkoispäässä, viisi metriä tien reunasta, on todettu pienialainen palaneen luun keskittymä (löytöpaikka 3), joka on suurelta osin tuhoutunut maa-aineksen otossa. Kuopan reunassa on myös kolme pyyntikuopaksi tulkittua kuoppaa. Läntisin, pyyntikuoppa 1, (6 x 3 x 1,2 m) soikea ja syvin kuoppa sijaitsee 17 m hiekkakuopan reunasta pohjoiseen, keskimmäinen, hiekanotossa leikkautunut matala pyöreähkö kuoppa (pyyntikuoppa 2; 4 x 3 x 0,7 m) edellisestä 30 m itäkaakkoon ja kolmas soikea kuoppa (pyyntikuoppa 3; 5 x 3 x 1 m) edellisestä 10 m itään ja runsas metri hiekkakuopan reunasta pohjoiseen.
Löytöjen ja korkeussijainnin perusteella kyseessä on varhaiskivikautinen saariasuinpaikka. Alkuperäistä laajuutta on vaikea arvioida, mutta etelä- ja pohjoispää on ilmeisesti tuhoutunut pahoin hiekanoton takia. Muinaisjäännös on rajattu tasanteen ja hiekkakuoppien reunojen mukaisesti, mutta sen laajuuden tarkempi määrittäminen edellyttää vähintään koekaivauksia. |
| metsakeskus.1000007165 |
624 |
Mossamalmen |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
482969.12000000 |
6713522.81100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007165 |
Kohde sijaitsee valtatien 7 pohjoispuolella, Vastilantien länsireunassa olevassa Mossamalmenin alueella. Maasto on mäntyvaltaista sekametsää kasvavan hiekkaharjun tasaista lakea, jonka etelä- ja pohjoispäässä on hiekkakuoppa. Harjun lakialue (25–27,5 m mpy) on muodostanut varhaisella kivikaudella pienen matalan särkkämäisen saaren, jonka koillisreunassa on ollut suojaisa poukama. Paikka on helppo saavuttaa ja kohde melko helppo hahmottaa hiekanotosta huolimatta.
Löytöpaikka 1 sijaitsee pohjoispään hiekkakuopan eteläreunassa, harjun korkeimman kohouman itäpuolisella tasanteella. Kuopan reunasta on saatu talteen 30 metrin matkalla hiotun kiviesineen katkelma ja kvartsia. Löytöpaikka 2 sijaitsee samalla tasanteella, 70 m etelään olevan toisen hiekkakuopan pohjoisreunassa. Kuopan leikkauksen yläreunasta on poimittu lähes 100 metrin matkalta kvartsia. Kuopan leikkauksen kaakkoispäässä, viisi metriä tien reunasta, on todettu pienialainen palaneen luun keskittymä (löytöpaikka 3), joka on suurelta osin tuhoutunut maa-aineksen otossa. Kuopan reunassa on myös kolme pyyntikuopaksi tulkittua kuoppaa. Läntisin, pyyntikuoppa 1, (6 x 3 x 1,2 m) soikea ja syvin kuoppa sijaitsee 17 m hiekkakuopan reunasta pohjoiseen, keskimmäinen, hiekanotossa leikkautunut matala pyöreähkö kuoppa (pyyntikuoppa 2; 4 x 3 x 0,7 m) edellisestä 30 m itäkaakkoon ja kolmas soikea kuoppa (pyyntikuoppa 3; 5 x 3 x 1 m) edellisestä 10 m itään ja runsas metri hiekkakuopan reunasta pohjoiseen.
Löytöjen ja korkeussijainnin perusteella kyseessä on varhaiskivikautinen saariasuinpaikka. Alkuperäistä laajuutta on vaikea arvioida, mutta etelä- ja pohjoispää on ilmeisesti tuhoutunut pahoin hiekanoton takia. Muinaisjäännös on rajattu tasanteen ja hiekkakuoppien reunojen mukaisesti, mutta sen laajuuden tarkempi määrittäminen edellyttää vähintään koekaivauksia. |
| metsakeskus.1000007179 |
624 |
Pellaksenharju |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
485279.22100000 |
6707870.10400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007179 |
Kohde sijaitsee valtatien 7 pohjoispuolella, Siltakylästä 1,4 km koilliseen, Pellaksenharjun pohjoispäässä, maantien itäreunassa. Maasto on hiekkaharjun itään ja kaakkoon viettävää, mäntyä kasvavaa rinnettä, jonka itäpuolella aukeaa alava Malminsuo. Suurin osa harjusta on tuhoutunut hiekanotossa ja jäljellä on pieni hiekkateiden halkoma kannas. Kivikaudella paikka on ollut hiekkasaaren kannaksella, itäisen rannan suojaisassa poukamassa.
Kohde on todettu valtatien 7 uuden linjauksen inventoinnissa 2005. Rinteen koekuopituksessa on löytynyt muutamia kvartseja. Löytöpaikan koillispuolisessa rinteessä on todettu kaksi lähekkäin sijaitsevaa pientä ja matalaa painannetta (halkaisija 1–2 metriä), mutta niihin tehdyistä koekuopista ei ole havaittu mitään merkkiä muinaisjäännöksestä. Painanteiden merkitys on epäselvä, mutta ne voivat liittyä esihistorialliseen asutukseen. Alueella on todennäköisesti ollut asuinpaikka, joka on tuhoutunut kokonaan tai osittain tienteon ja hiekanoton yhteydessä. Valtatien 7 uusi linjaus kulkee löytöpaikan kohdalta. |
| metsakeskus.1000007183 |
624 |
Sammalsuo 3 |
10007 |
12004 |
13000 |
11042 |
27000 |
482973.16100000 |
6704776.33000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007183 |
Kohde sijaitsee valtatien 7 eteläpuolella, Kumpulantieltä erkanevan metsätien itäpuolella. Maasto on kivikkoisen kallion sileää lakea, jonka päältä kulkee polku. Soikea, reunastaan hajotettu latomus kalliolla, muistuttaa laivalatomusta, mutta kivet ovat selvästi lohkottuja. Jäännöksen käyttötarkoitus ja ajoitus ovat epäselviä. Kivien käsittelyn perusteella kyse on todennäköisesti 1700–1900-luvun jäännöksestä. |
| metsakeskus.1000007185 |
16 |
Ropioissaari |
10001 |
12016 |
13178 |
11002 |
27000 |
435114.01600000 |
6791753.11300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007185 |
Kohde sijaitsee Ruotsalaisen Hopeaselällä sijaitsevan Ropioissaaren lounaispuolella, etelään laskevassa rinteessä olevan hiekanottokuopan reunassa. Noin 50 cm syvyydessä hiekkakuopan reunassa kulkee hiilirantu ja sen ympärillä on punaista palanutta hiekkaa. |
| metsakeskus.1000007186 |
16 |
Talvitie |
10001 |
12009 |
13093 |
11002 |
27000 |
418230.84500000 |
6784082.11700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007186 |
Kummut sijaitsevat Vääksyn läpi kulkevan maantie 24:n ja Vesijärven välissä tien eteläpuolella lähellä rantaan vievää Talvitie-nimistä tietä. Alueen maaperä on hienoa hiekkaa. Kummut ovat pituudeltaan noin kolme metriä ja leveyttä niillä on metri. Korkeutta kummuilla on noin 60 cm. Kumpujen vieressä on painanteet. |
| metsakeskus.1000007188 |
16 |
Viitaila (Viitaila) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
411945.39700000 |
6779205.05300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007188 |
Suomen asutus 1560-luvulla kyläluettelon mukaan (s. 139) Hollolan kihlakuntaan kuuluneessa Asikkalan Viitailan kylässä on ollut peräti 26 verotilaa. Vanhin kylätontti olisi perimätiedon mukaan sijainnut Sairakkalaan ja Kailaniemeen johtavien teiden välissä Rouvalan tilan eteläpuolella kohoavalla matalalla mäellä. Alue on ollut asutusta peruskarttojen mukaan vielä 1960-luvulla, mutta nykyisin alue on autioitunut. Alueella on näkyvissä useita talonpohjia ja kellarikuoppia, joista osa edustanee modernia asutusvaihetta.
Kuninkaan kartaston perusteella kylätontti on jatkunut 1700-luvun lopulla Rouvalan tilalta etelään päin aina Puruvuorelle saakka. Asutus on keskittynyt tien varteen, jossa on nykyisin pääosin peltoa. Pienempi astuskeskittymä on sijainnut pohjoisempana tienristeyksen kohdalla. Tästä osa on nykyisin peltona.
Kylätontin pohjoisosasta on löytynyt F-tyypin pyöreä kupurasolki (Ilppari ILM 12829). |
| metsakeskus.1000007188 |
16 |
Viitaila (Viitaila) |
10002 |
12001 |
13007 |
11033 |
27000 |
411945.39700000 |
6779205.05300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007188 |
Suomen asutus 1560-luvulla kyläluettelon mukaan (s. 139) Hollolan kihlakuntaan kuuluneessa Asikkalan Viitailan kylässä on ollut peräti 26 verotilaa. Vanhin kylätontti olisi perimätiedon mukaan sijainnut Sairakkalaan ja Kailaniemeen johtavien teiden välissä Rouvalan tilan eteläpuolella kohoavalla matalalla mäellä. Alue on ollut asutusta peruskarttojen mukaan vielä 1960-luvulla, mutta nykyisin alue on autioitunut. Alueella on näkyvissä useita talonpohjia ja kellarikuoppia, joista osa edustanee modernia asutusvaihetta.
Kuninkaan kartaston perusteella kylätontti on jatkunut 1700-luvun lopulla Rouvalan tilalta etelään päin aina Puruvuorelle saakka. Asutus on keskittynyt tien varteen, jossa on nykyisin pääosin peltoa. Pienempi astuskeskittymä on sijainnut pohjoisempana tienristeyksen kohdalla. Tästä osa on nykyisin peltona.
Kylätontin pohjoisosasta on löytynyt F-tyypin pyöreä kupurasolki (Ilppari ILM 12829). |
| metsakeskus.1000007189 |
16 |
Keskimylly |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
421217.64200000 |
6783264.46200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007189 |
Asikkalassa on ollut kirjallisten lähteiden mukaan vesimyllyjä jo 1400-luvun lopulta lähtien. Yksi vanhimmista myllynpaikoista on sijainnut Vääksynvirrassa (Vääksynjoki), joka kulkee Vääksyn keskustaa halkovan Vääksyn kanavan länsipuolella. Vääksynjoen itärannalla sijainneesta nk. Keskimyllystä on jäljellä vain sen perustukset, sillä mylly purettiin 1960-luvulla. Vastapäätä sijaitseva säilynyt mylly toimii Myllymuseona. |
| metsakeskus.1000007189 |
16 |
Keskimylly |
10002 |
12016 |
13180 |
11010 |
27004 |
421217.64200000 |
6783264.46200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007189 |
Asikkalassa on ollut kirjallisten lähteiden mukaan vesimyllyjä jo 1400-luvun lopulta lähtien. Yksi vanhimmista myllynpaikoista on sijainnut Vääksynvirrassa (Vääksynjoki), joka kulkee Vääksyn keskustaa halkovan Vääksyn kanavan länsipuolella. Vääksynjoen itärannalla sijainneesta nk. Keskimyllystä on jäljellä vain sen perustukset, sillä mylly purettiin 1960-luvulla. Vastapäätä sijaitseva säilynyt mylly toimii Myllymuseona. |
| metsakeskus.1000007190 |
272 |
Haankallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
335384.86600000 |
7102556.75800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007190 |
Röykkiö sijaitsee Viirretjoen itäpuolella, joesta noin 300 metriä koilliseen, Ala-Viirren kylässä. Kysymyksessä on pyöreä, läpimitaltaan noin 4 metrin suuruinen röykkiö, jossa keskuskivi. (Tiedot Hans-Peter Schulzilta). |
| metsakeskus.1000007191 |
16 |
Uusimylly |
10007 |
12016 |
13180 |
11042 |
27000 |
410273.02600000 |
6787514.70500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007191 |
Uusimylly sijaitsi Äiniönjoen varrella Myllysaaren pohjoispuolella. Jälkiä patolaitteista tai itse myllystä ei inventoinnissa havaittu. Myllärin torppa on nykyisin kesäasuntoja ja myllynkiviä on käytetty sen puutarhan kalustamisessa. Alueen maasto on muuttunut Vesijärven pinnan laskun myötä soiseksi. |
| metsakeskus.1000007192 |
16 |
Karsillan mylly |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
410996.73300000 |
6788384.35800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007192 |
Karsillan myllyn paikka sijaitsee Äiniönjoessa Sepänmäen itäpuolella Myllylammen ja tekolampien välissä. Maastossa on näkyvissä puurakenteista patolaitteistoa. Aluetta on muokattu kalankasvatuksen tarpeisiin. |
| metsakeskus.1000007193 |
16 |
Andersinin mylly |
10001 |
12016 |
13180 |
11042 |
27000 |
411554.50600000 |
6788939.13400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007193 |
Andersinin mylly sijaitsee Äiniönjoessa valtatien 24 itäpuolella. Äiniönjoen koski on ruopattu eikä myllystä ole näkyvissä merkkejä maastossa. Myllyyn liitetty saha on vielä paikoillaan. Myös osa patolaitteista on vielä näkyvissä. |
| metsakeskus.1000007194 |
16 |
Salon mylly |
10001 |
12016 |
13180 |
11042 |
27000 |
412712.03600000 |
6789833.78400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007194 |
Salon eli Mantren mylly sijaitsee Myllykselän kylässä Ikosojan varressa. Paikalla on vielä näkyvissä joen patolaitteita, mylly rakennuksen perustuskivet, ajosilta myllyyn sekä peharakennusten perustuksia. Mylly on ollut käytössä 1960-luvulle saakka. Patolaitteet on uusittu hiljattain. |
| metsakeskus.1000007195 |
924 |
Soukkapaikka |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
345151.17800000 |
7036862.19300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007195 |
Kohde sijaitsee Halsuanjoen sivuhaaran pohjoispuolella, joesta noin 400 m koilliseen, Kokkola-Jyväskylä -tien lounaispuolella. Paikalla on kiviröykkiö, jonka koko on 3,5 x 4 x 0,5 metriä. Sen ympärillä on 8 kuopan muodostama suorakulmainen kuvio (5,5 x 5,5 m). Kuoppien läpimitta on noin 1 m ja syvyys noin 0,6 m. |
| metsakeskus.1000007195 |
924 |
Soukkapaikka |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
345151.17800000 |
7036862.19300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007195 |
Kohde sijaitsee Halsuanjoen sivuhaaran pohjoispuolella, joesta noin 400 m koilliseen, Kokkola-Jyväskylä -tien lounaispuolella. Paikalla on kiviröykkiö, jonka koko on 3,5 x 4 x 0,5 metriä. Sen ympärillä on 8 kuopan muodostama suorakulmainen kuvio (5,5 x 5,5 m). Kuoppien läpimitta on noin 1 m ja syvyys noin 0,6 m. |
| metsakeskus.1000007196 |
16 |
Koskisen mylly |
10001 |
12016 |
13180 |
11042 |
27000 |
413378.76700000 |
6790204.63300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007196 |
Koskisen mylly sijaitsee Myllykselässä Ikosojan varrella. Paikalla on näkyvissä vielä ajosiltaa sekä myllyn perustuskiviä. Joessa on näkyvissä jälkiä patolaitteista. |
| metsakeskus.1000007197 |
924 |
Varesharju S |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
343810.74700000 |
7028326.61500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007197 |
Viljelyröykkiöitä (5 kpl) loivalla kankaanrinteellä. |
| metsakeskus.1000007198 |
924 |
Varesharju N |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
344478.46800000 |
7029777.03600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007198 |
Harjun luoteisrinteellä noin 900 metriä Perhonjoesta lounaaseen, Patananjoen länsipuolella. Pirtin pohja, peltoaitoja ja röykkiöitä. Mahdollisesti 1500-1600-lukua, kohde ei löydy veroluettelosta. |
| metsakeskus.1000007198 |
924 |
Varesharju N |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
344478.46800000 |
7029777.03600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007198 |
Harjun luoteisrinteellä noin 900 metriä Perhonjoesta lounaaseen, Patananjoen länsipuolella. Pirtin pohja, peltoaitoja ja röykkiöitä. Mahdollisesti 1500-1600-lukua, kohde ei löydy veroluettelosta. |
| metsakeskus.1000007198 |
924 |
Varesharju N |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
344478.46800000 |
7029777.03600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007198 |
Harjun luoteisrinteellä noin 900 metriä Perhonjoesta lounaaseen, Patananjoen länsipuolella. Pirtin pohja, peltoaitoja ja röykkiöitä. Mahdollisesti 1500-1600-lukua, kohde ei löydy veroluettelosta. |
| metsakeskus.1000007199 |
858 |
Mäkiniittu |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
388064.41800000 |
6690629.56300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007199 |
Kohde sijaitsee Ruotsinkylässä, Helsinki–Vantaan lentoaseman koilliskulmasta noin 700 metrin päässä sijaitsevan Mäkiniittu-nimisen kalliomuodostelman pohjoisosassa. Paikalla on kaksi röykkiötä (A ja B), jotka sijaitsevat muutamien kymmenien metrien päässä toisistaan. Röykkiö A on näistä pohjoisempi, halkaisijaltaan 3,5-4 metriä ja korkeudeltaan noin 0,5 metriä. Röykkiön vieressä on siirtolohkare. Röykkiö B sijaitsee noin 20 metriä kaakkoon röykkiöstä A. Röykkiö B:n halkaisija on 2,5 metriä ja se on noin 0, 5 metriä korkea. Röykkiön kaakkoispuolella, noin 1 metrin päässä on siirtolohkare ja koillispuolella mahdollinen pieni hiidenkirnu. |
| metsakeskus.1000007200 |
858 |
Puusepäntie |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
388449.00000000 |
6690870.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007200 |
Röykkiö sijaitsee pienellä kalliopaljastumalla noin 70 metriä Ruohosuontien eteläpuolella. Maasto kalliopaljastuman ympärillä on istutettua mäntymetsää ja sekametsää. Kohde on hajotettu röykkiönpohja, jonka halkaisija on noin 2 metriä ja korkeus vain noin 0,3 metriä. Röykkiö koostuu lampaapäänkokoisista kivistä. Röykkiön ympärillä on kiviä, jotka selvästi ovat siitä peräisin.
Kohde tarkastettiin vuoden 2023 inventoinnissa. Kohde on muinaisjäännösrekisterin kuvauksen mukainen, matala ja vaikeasti havaittavissa. Röykkiö on läpimitaltaan noin 4 metriä, sammaleen ja jäkälän peittämä, ja sijaitsee kalliopohjalla, ympäristö on kuivahkoa kangasta. |
| metsakeskus.1000007201 |
777 |
Luokanaho 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
592813.02300000 |
7196120.96900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007201 |
Kohde sijaitsee Kiantajärven etelärannalla, Kaljuskylän kohdalla, uimarannan ja Vaamanlahden välisellä alueella. Rantaan tulee etelästä muutama ajoura rannan suuntaisesti kulkevalta Kuhmoon ja myös kirkonkylään johtavalta tieltä. Valtatien 5 risteyksestä noin 0,4 kilometriä itään lähtevän, risteyksestä laskien toisen ajouran varrella, noin 35 metrin päässä rannan kasvillisuusrajasta on autojen kääntöpaikka. Kääntöpaikalla on pienet tienpätkät ajouran molemmin puolin. Kohde sijaitse itäisen pätkän pään rannan puolella, noin 10 metrin päässä ajourasta. Maasto alueella on hieman kivikkoista, rantaa kohti viettävää mäntykangasta.
Paikalla on sammaleen peittämä neliömäinen kiviraunio. Kivet ovat melko suuria, kooltaan noin 0,4-0,5 x 0,4-0,5 x 0,3-0,4 metriä. Ne ovat vain yhdessä kerroksessa. Yksi kivi on muiden päällä, se on ehkä nostettu paikoiltaan. Kivien väleistä näkyy maanpinta.
|
| metsakeskus.1000007202 |
92 |
Silakkaniittu |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
384614.79600000 |
6693643.33400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007202 |
Kohde sijaitsee 100 m pohjoisluoteeseen Ruotsinkylän Koivikon asuinalueesta. Voimalinjan kohdalla on kalliopaljastuma, jolla sijaitsee kaksi röykkiötä (A ja B). Maasto pienen kalliopaljastuman ympärillä on pahoin pusikoitunutta aukeaa, jonka molemmin puolin kasvaa sekametsää. Röykkiö A on muodoltaan pyöreä ja halkaisijaltaan noin 2 m. Röykkiönpohjan kaakkoispuolella on kaarimainen vallimuodostelma, joka on tehty röykkiöön kuuluneista kivistä, mutta joka vaikuttaa hiljattain rakennetulta. Röykkiö B sijaitsee saman kalliopaljastuman reunalla, noin 10 m päässä itäkaakkoon röykkiöstä A. Röykkiö B on soikeahko, läpimitaltaan noin 3 m ja korkeudeltaan noin 0,4 m. Röykkiön itäpuolella on suurehko siirtolohkare, josta on lohkottu kivenpaloja. Nämä siirtolohkareesta lohkotut kivenpalat on ladottu röykkiön päälle ja lienevät selvästi muuta röykkiötä nuorempia. |
| metsakeskus.1000007203 |
149 |
Norrskogen |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
325795.61500000 |
6659832.63700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007203 |
Kohde sijaitsee Inkoon Marsjönin lounaisrannalla Fagervikin tieltä 750 m luoteeseen, ampuma-alueelle johtavan tilustien itäpuolella, voimajohtolinjasta 60 m koilliseen. Maasto on pohjoiseen pistävän tasaista rantakerrostumaa (30 m mpy), jonka maaperä on hiekkaa. Tasanteen pohjoispuolella on kivikautinen uoma, johon kaivettu suuri valtaoja.
Tasanteella erottuu 5 kuoppaa, joista suurin on 15 x 5 x 1 m. Muut kuopat ovat pyöreähköjä (3 x 3 x 0,5 m). Tien ojaleikkauksessa erottuu 10–20 cm paksu hiilikerros. Havaintojen perusteella kyse on hiilimiilun jäännöksistä, jotka ovat todennäköisesti peräisin historialliselta ajalta.
2017:
Paikkaa ei tarkastettu. Muinaisjäännösrajaus tehty kohdekuvauksen mukaan. |
| metsakeskus.1000007205 |
858 |
Riihimäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
389975.58000000 |
6704523.98400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007205 |
Kohde sijaitsee Ruskelasta Jäniksenlinnaan johtavan tien eteläpuolella, noin 200 m päässä tiestä. Matkaa kohteelta länteen Noormarkin ojalle on 400 metriä. Kohde sijaitsee Ruskelan kylän Kivimäen luoteispuolella. Maasto kohteen ympäristössä on avohakkuun jäljiltä ruohikkoista vesakkoa. Itse kohde on pyöreä, halkaisijaltaan 3–4 m; kokoinen röykkiö, jolla on korkeutta noin 1 m. Röykkiö on ruohottunut ja se sijaitsee mäen päällä, hiekkamaalla. Kyseessä on todennäköisesti kaskiraunio. |
| metsakeskus.1000007206 |
858 |
Kirjokallio |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27007 |
389664.73600000 |
6698769.30000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007206 |
Hiilimiilut sijaitsevat Vaunukankaan asuinalueen pohjoispuolella olevassa, pääasiassa kuusta kasvavassa metsikössä, vesitornin länsi- ja pohjoispuolella. Hiilimiilut ovat pääasiassa pyöreitä hiekkakumpareita, joiden ympärillä on havaittavissa oja- tai hautamaisia kumpareita. Kairatessa miiluissa oli noin 10-20 cm syvyydellä havaittavissa hiekan seassa hiilenhippuja.
Miilujen GPS-koordinaatit:
Hiilimiilu A: p = 6701582, i = 3389790.
Hiilimiilu B: p = 6701686, i = 3389794.
Hiilimiilu C: p = 6701744, i = 3389883.
Hiilimiilu D: p = 6701745, i = 3389883.
Hiilimiilu E: p = 6701771, i = 3389887.
Hiilimiilu F: p = 6701746, i = 3389923.
Hiilimiilu G: p = 6701849, i = 3389938.
Hiilimiilu H: p = 6701854, i = 3389936.
Hiilimiilu I: p = 6701774, i = 3389936.
Hiilimiilu J: p = 67+1775, i = 3389932.
Tutkimukset 2013:
Kartoituksessa todettiin, että miilualueella on kooltaan ja muodoltaan erityyppisiä hiilimiiluja yhteensä 11 kappaletta. Lisäksi alueella on 24 muuta kaivantoa, jotka on tulkittu tervarännityyppisiksi tervahaudoiksi. Rännit ajoittuvat historialliseen aikan. Hiilimiilujen sijainnin ja ominaispiirteiden perusteella on todennäköistä, että hiilimiilut liityvät vuonna 1795 perustetun Kellokosken ruukin toimintaan. |
| metsakeskus.1000007206 |
858 |
Kirjokallio |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27008 |
389664.73600000 |
6698769.30000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007206 |
Hiilimiilut sijaitsevat Vaunukankaan asuinalueen pohjoispuolella olevassa, pääasiassa kuusta kasvavassa metsikössä, vesitornin länsi- ja pohjoispuolella. Hiilimiilut ovat pääasiassa pyöreitä hiekkakumpareita, joiden ympärillä on havaittavissa oja- tai hautamaisia kumpareita. Kairatessa miiluissa oli noin 10-20 cm syvyydellä havaittavissa hiekan seassa hiilenhippuja.
Miilujen GPS-koordinaatit:
Hiilimiilu A: p = 6701582, i = 3389790.
Hiilimiilu B: p = 6701686, i = 3389794.
Hiilimiilu C: p = 6701744, i = 3389883.
Hiilimiilu D: p = 6701745, i = 3389883.
Hiilimiilu E: p = 6701771, i = 3389887.
Hiilimiilu F: p = 6701746, i = 3389923.
Hiilimiilu G: p = 6701849, i = 3389938.
Hiilimiilu H: p = 6701854, i = 3389936.
Hiilimiilu I: p = 6701774, i = 3389936.
Hiilimiilu J: p = 67+1775, i = 3389932.
Tutkimukset 2013:
Kartoituksessa todettiin, että miilualueella on kooltaan ja muodoltaan erityyppisiä hiilimiiluja yhteensä 11 kappaletta. Lisäksi alueella on 24 muuta kaivantoa, jotka on tulkittu tervarännityyppisiksi tervahaudoiksi. Rännit ajoittuvat historialliseen aikan. Hiilimiilujen sijainnin ja ominaispiirteiden perusteella on todennäköistä, että hiilimiilut liityvät vuonna 1795 perustetun Kellokosken ruukin toimintaan. |
| metsakeskus.1000007206 |
858 |
Kirjokallio |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27007 |
389664.73600000 |
6698769.30000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007206 |
Hiilimiilut sijaitsevat Vaunukankaan asuinalueen pohjoispuolella olevassa, pääasiassa kuusta kasvavassa metsikössä, vesitornin länsi- ja pohjoispuolella. Hiilimiilut ovat pääasiassa pyöreitä hiekkakumpareita, joiden ympärillä on havaittavissa oja- tai hautamaisia kumpareita. Kairatessa miiluissa oli noin 10-20 cm syvyydellä havaittavissa hiekan seassa hiilenhippuja.
Miilujen GPS-koordinaatit:
Hiilimiilu A: p = 6701582, i = 3389790.
Hiilimiilu B: p = 6701686, i = 3389794.
Hiilimiilu C: p = 6701744, i = 3389883.
Hiilimiilu D: p = 6701745, i = 3389883.
Hiilimiilu E: p = 6701771, i = 3389887.
Hiilimiilu F: p = 6701746, i = 3389923.
Hiilimiilu G: p = 6701849, i = 3389938.
Hiilimiilu H: p = 6701854, i = 3389936.
Hiilimiilu I: p = 6701774, i = 3389936.
Hiilimiilu J: p = 67+1775, i = 3389932.
Tutkimukset 2013:
Kartoituksessa todettiin, että miilualueella on kooltaan ja muodoltaan erityyppisiä hiilimiiluja yhteensä 11 kappaletta. Lisäksi alueella on 24 muuta kaivantoa, jotka on tulkittu tervarännityyppisiksi tervahaudoiksi. Rännit ajoittuvat historialliseen aikan. Hiilimiilujen sijainnin ja ominaispiirteiden perusteella on todennäköistä, että hiilimiilut liityvät vuonna 1795 perustetun Kellokosken ruukin toimintaan. |
| metsakeskus.1000007206 |
858 |
Kirjokallio |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27008 |
389664.73600000 |
6698769.30000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007206 |
Hiilimiilut sijaitsevat Vaunukankaan asuinalueen pohjoispuolella olevassa, pääasiassa kuusta kasvavassa metsikössä, vesitornin länsi- ja pohjoispuolella. Hiilimiilut ovat pääasiassa pyöreitä hiekkakumpareita, joiden ympärillä on havaittavissa oja- tai hautamaisia kumpareita. Kairatessa miiluissa oli noin 10-20 cm syvyydellä havaittavissa hiekan seassa hiilenhippuja.
Miilujen GPS-koordinaatit:
Hiilimiilu A: p = 6701582, i = 3389790.
Hiilimiilu B: p = 6701686, i = 3389794.
Hiilimiilu C: p = 6701744, i = 3389883.
Hiilimiilu D: p = 6701745, i = 3389883.
Hiilimiilu E: p = 6701771, i = 3389887.
Hiilimiilu F: p = 6701746, i = 3389923.
Hiilimiilu G: p = 6701849, i = 3389938.
Hiilimiilu H: p = 6701854, i = 3389936.
Hiilimiilu I: p = 6701774, i = 3389936.
Hiilimiilu J: p = 67+1775, i = 3389932.
Tutkimukset 2013:
Kartoituksessa todettiin, että miilualueella on kooltaan ja muodoltaan erityyppisiä hiilimiiluja yhteensä 11 kappaletta. Lisäksi alueella on 24 muuta kaivantoa, jotka on tulkittu tervarännityyppisiksi tervahaudoiksi. Rännit ajoittuvat historialliseen aikan. Hiilimiilujen sijainnin ja ominaispiirteiden perusteella on todennäköistä, että hiilimiilut liityvät vuonna 1795 perustetun Kellokosken ruukin toimintaan. |
| metsakeskus.1000007209 |
858 |
Torvilevonkallio |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
397598.52000000 |
6703286.51600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007209 |
Kohde sijaitsee Lahdenväylän itäpuolella noin 60 metrin päässä tiestä olevalla Torvilevonkalliolla, lähes kallion korkeimmalla kohdalla, mäen eteläpuolisella rinteellä. Maasto kohteen ympäristössä kasvaa kuusta ja nuorta lehtimetsää. Kohde on kalliopohjalla. Itse kohde on puolikaaren muotoinen kiviröykkiö, joka koostuu kahden suuren lohkareen väliin ja ympärille kasatuista pienimmillään lampaanpään kokoisista kivistä. Suurin muodostelman kivistä on siirtolohkare, jota ei pysty ihmisvoimin liikuttamaan. Muodostelman pituus on noin 7 metriä, korkeus 1 metrin ja leveys vaihtelee 2 ja 3 metrin välillä. Kivet röykkiössä ovat särmikkäitä. Tästä kaarimaisesta kivimuodostelmasta noin 20 metriä itään päin sijaitsee 2 metriä pitkä ja alle 1 metrin leveä ja noin 30 cm korkea kivimuodostelma. |
| metsakeskus.1000007210 |
560 |
Hallakosken mylly |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27007 |
417743.21300000 |
6746888.08300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007210 |
Myllyn paikka sijaitsee Luhtikylän Myllyojassa, Koskenmäen luoteispuolella. Myllyn rauniot ovat ojan keskellä kalliopohjalla. Mylly on merkitty 1700-luvun kartalle. 1900-luvulla ojan vesivoima oli valjastettu pärehöylää varten. |
| metsakeskus.1000007211 |
78 |
Länsisatama |
10002 |
12002 |
13021 |
11006 |
27000 |
273148.87600000 |
6638980.74400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007211 |
Hangon ortodoksinen hautausmaa sijaitsee Länsisataman luoteiskulmassa, Nuottasaarentien ja Pitkäkadun risteyksen kaakkoispuolella rautatiealueen keskellä. Hautausmaan vaiheita ei tarkasti tunneta. Sen synnyn voi liittää Hangon linnoituksen tuomaan venäläiseen varuskuntaan ja muuhun henkilöstöön. Hautausmaan on arveltu syntyneen 1830-luvulla. Se on merkitty Hangon ensimmäiseen asemakaavaan vuodelta 1874. Alueen käyttö jatkui 1900-luvun puolelle. Hautausmaa on myöhemmin aidattu ja sillä on hautamuistomerkkejä. Hangon museon tietojen mukaan hautausmaa on ollut alun perin nykyistä aidattua aluetta laajempi ja hautamuistomerkit on koottu aidan sisään laajemmalta alueelta. Hautausmaalla on metallinen muistoristi, joka on pystytetty vuonna 1964. Hautausmaata hoidetaan tiettävästi yksityisin voimin. |
| metsakeskus.1000007223 |
560 |
Mallusjoki Nenäkivi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27006 |
428918.79000000 |
6730974.53600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007223 |
Orimattilan Mallusjoen ja Pukkilan Kanteleen kylien välinen rajakivi sijaitsee Nenäkivenkallion lounaisreunalla Murronojan itäpuolella. Kivi on kooltaan 3,6 x 2,6 m. Se on saanut nimensä nenämäisestä ulokkeesta. Kivessä ei ole näkyvissä hakkauksia tai piirroksia. Nenäkivi on mainittu rajapaikkana ainakin vuoden 1653 rajatuomiokirjassa. Tällöin Pakaan ja Malluksen kylän asukkaat riitelivät rajalinjoista. |
| metsakeskus.1000007225 |
560 |
Karhukivi |
10002 |
12004 |
13051 |
11010 |
27004 |
432677.24900000 |
6737711.84500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007225 |
Karhukivi, joka on suuri siirtolohkare, sijaitsee Kukkaramäen kaakkoisjuurella, mäen kaakkoispuolella. Kivi on 4 x 6 m kokoinen. Korkeutta sillä on kolme metriä. Kivi on toiminut Pakaan, Tönnön ja Viljamaan kylien rajakivenä. Pakaan kylän rajat on määritelty vuonna 1486, jolloin myös Karhukivi mainitaan ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä. Kivi toimii yhä edelleen kylien rajana. |
| metsakeskus.1000007225 |
560 |
Karhukivi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
432677.24900000 |
6737711.84500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007225 |
Karhukivi, joka on suuri siirtolohkare, sijaitsee Kukkaramäen kaakkoisjuurella, mäen kaakkoispuolella. Kivi on 4 x 6 m kokoinen. Korkeutta sillä on kolme metriä. Kivi on toiminut Pakaan, Tönnön ja Viljamaan kylien rajakivenä. Pakaan kylän rajat on määritelty vuonna 1486, jolloin myös Karhukivi mainitaan ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä. Kivi toimii yhä edelleen kylien rajana. |
| metsakeskus.1000007227 |
560 |
Köylinkoski |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
432277.35100000 |
6750386.73400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007227 |
Köylinjoen Köylinkoskessa on jäänteitä ainakin vuodesta 1586 1900-luvun alkuun jatkuneesta myllytoiminnasta. Alueella on sijainnut ainakin Pennalan ja Leitsamaan kylämyllyt. Joen ja lasku-uoman välissä on maavalli, jonka päällä on myllynkiven kappale. Lisäksi Köyliöjoen länsirannalla 10 m pituinen kivimuuri ja sen takana betonisia mylly- ja sahalaitteita. |
| metsakeskus.1000007228 |
584 |
Jängänjärvi N |
10001 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
373604.80500000 |
7020125.02500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007228 |
Kivikkoon kaivettu kuoppa. Ei ajoitusta. |
| metsakeskus.1000007229 |
560 |
Pyssymäki |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
429978.26500000 |
6751946.10300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007229 |
Vuoden 1918 tapahtumiin liittyvä juoksuhauta sijaitsee Pyssymäen laella Vanhan Lahti-Porvoo tien luoteispuolella. Pyssymäki on alueen korkein mäki ja sieltä on hyvä näkyvyys ympäristöön. Mäen länsilaidalla on vielä jäljellä yhtenäistä juoksuhautaa. Mäen itäosan sorakuoppa on tuhonnut siellä mahdollisesti olleet kaivannot. Mäen länsirinteellä on sijainnut punaisten joukkohauta, johon 18.4.1918 taistelussa kaatuneet punaiset haudattiin. Vainajat siirrettiin Orimattilan hautausmaalle vuonna 1952. |
| metsakeskus.1000007231 |
584 |
Ruumissaari |
10002 |
12002 |
13023 |
11006 |
27000 |
381080.00000000 |
7023758.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007231 |
Ruumissaari on pitkänomainen, hieman kyljellään olevan L:n muotoinen saari Salamajärven pohjoispuolella, sen keskiosassa. Saaren pituus on noin 60 metriä ja leveys noin 25 metriä. Mantereelle on saaresta lyhimmillään noin 240 metrin matka pohjoisessa.
Paikka ilmeisesti mainitaan jo vuonna 1885 ilmestyneessä Kokkolan Lehdessä, jossa on mainittu, että Tialan talon läheisessä järvessä (Salamajärvessä) on saari, johon vainajat olisi aikoinaan haudattu kesäksi, ja josta ne olisi talvella siirretty Kivijärven kirkolle. Samanlaista muisti- ja perimätietoa keräsi myös Samuli Paulaharju paikkakuntalaisilta vuonna 1928. Myös nimiarkiston kokoelmiin kerätyn tiedon mukaan Ruumissaari olisi ollut hautasaari kesäisin.
Inventoinnissa 2009 havaittiin Ruumissaarella, saaren koillisosassa, yksi selkeä painanne, kooltaan noin 190 x 140 x 30 cm. Saarella on myös muutama muu painanne edellisen lounaispuolella, mutta näiden kohdalla kyse voi olla myös luontaisista maastopainumista. Paikkaan liittyvien muistitietojen ja havaintojen perusteella kohdetta on syytä pitää historiallisen ajan hautasaarena. Saarta on mahdollisesti käytetty kesäisin väliaikaiseen ruumiiden säilytykseen, mutta paikalta on kerrottu myös löytyneen pääkallo, joka viittaisi pysyviin hautauksiin. |
| metsakeskus.1000007232 |
560 |
Sammalisto |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
422241.46300000 |
6734772.97500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007232 |
Mallusjärven Sammalistonlahteen laskevassa pienessä ojassa, jyrkän puotouksen yläpuolella on mahdollisesti vesimyllyn paikka. Myllystä ei ole säilynyt rakenteita. Vuonna 1585 Sammalistossa on ollut toimiva mylly. Myllynpaikka on merkitty 1700-luvun karttoihin. |
| metsakeskus.1000007233 |
584 |
Kalmasaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
373344.00000000 |
7020136.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007233 |
Kalmasaari sijaitsee Jängänjärven pohjoisosassa, Jängän kylästä noin 3,8 km luoteeseen. Entisen saaren, nykyisin niemen tai saarekkeen itäpuolella kulkee Jängänjärven Myllyjärveen yhdistävä vesistö, peruskarttoihin nimetty Salmenväylä.
Kalmasaaresta on tietoja jo 1800-luvun loppupuolelta. Paikkaa on kutsuttu Kalmasaareksi, ja vanhan muistitiedon mukaan siellä on tiedetty olleen ruumishautoja. 1920-luvulla paikkaa on paikkakuntalaisten toimesta kaiveltu useampaankin kertaan. Löydöiksi mainitaan saadun pääkallojen, säärien ja käsivarsien luita. Paikka on 1920-luvulla liitetty myös J. L. Runebergin runon "Hauta Perhossa" tapahtumiin ison vihan aikana, mutta myöhemmin runo on usean tutkijan toimesta selitetty sepitykseksi. Vuonna 1925 paikalle pystytettin muistokivi "Hauta Perhossa", joka sijaitsee aikaisempien tietojen mukaan luiden löytöpaikalla tai sen lähellä. Paikalla ei ole koskaan tehty kaivaustutkimuksia museoviranomaisten toimesta.
Inventointi 2009:
Kalmasaari on loiva ja muodoltaan soikeahko kumpare, joka on kooltaan itä-länsisuunnassa noin 50-60 metriä ja pohjois-eteläsuunnassa saarekkeen keskikohdalta noin 30 metriä. Sekä aikaisempien havaintojen että erityisesti vuonna 1920 tehtyjen luulöytöjen perusteella Kalmasaarta on pidettävä historiallisen ajan hautasaarena. On todennäköistä, että alueella on edelleen hautauksia jäljellä. |
| metsakeskus.1000007234 |
560 |
Terriniemi Hakoinen |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
426919.57900000 |
6734293.19000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007234 |
Hakoisten myllyn rauniot sijaitsevat Mallusjärvestä Porvoonjokeen laskevassa Vähäjoessa, Hakoisten uuden sillan koillispuolella. Uusi silta on rakennettu 1950-luvulla. Myllyn ensimmäinen patorakennelma sijaitsee aivan vanhan sillan alapuolella ja toinen patorakennelma uuden sillan kohdalla. Myllyn rakenteita on säilynyt joen keskellä olevalla maakaistaleella. Mallusjoella on ollut mylly jo 1586 ja tätä on pidetty Hakoisten myllyn alkuna. Kartoissa mylly näkyy kuitenkin vasta 1700-luvulla, jolloin mylly oli Ruhan kartanon omistuksessa. Paikan käyttö on jatkunut 1920-luvulle. |
| metsakeskus.1000007235 |
560 |
Terriniemi Rotinkoski |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
425380.19000000 |
6736452.30900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007235 |
Myllynpaikka on sijainnut Rotinojassa kallion juurella. Paikalla on haljennut myllynkivi. Kallion laella on joen uomaan rakennettu patorakennelma. Myllyn ajoitus ja historia on epäselvä. Kyseessä voi olla pieni kotitarvemylly 1800/1900-luvulta. |
| metsakeskus.1000007236 |
560 |
Tuorakka |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
416023.90200000 |
6747207.93900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007236 |
Vesimyllyn rauniot sijaitsevat Luhdanjoen eteläpuolella Pietarinmäen kohdalla. Luhdanjoessa olevan kosken alapuolista lampea on käytetty myllyn paikkana 1500-luvulta lähtien. Joessa on sulkuportin jäänteitä. Paikalla nykyisin näkyvät myllyn rauniot lienevät peräsin 1900-luvulta. Vesi on johdettu myllylle betonista tehtyä tunnelia pitkin. |
| metsakeskus.1000007237 |
560 |
Peltola Kaukola |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
432517.29300000 |
6741050.49500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007237 |
Historiallisen ajan asuinpaikka sijaitsee Orimattilan keskustan kaakkoispuolella Peltolan kaupunginosassa Alhontien koillispuolella kohoavan mäen takana. Paikalla on ainakin kolme, mahdollisesti neljä, rakennuksen kivijalkaa. Alueen yli kulkevan polun vieressä olevan rakennuksen kivijalan mitat ovat 3 x 7 m. Muiden kivijalkojen ulkomitat ovat 6 x 8 m ja 4 x 4 m. Alueella on myös useita matalia ojia.
Suomen asutus 1560-luvulla kyläluetteloiden mukaan nykyisen Orimattilan keskustan lähistöllä on ainoastaan Tönnön kahden verotilan kylä Porvoonjoen varrella. Kuninkaan kartastossa paikalle on merkitty Kaukolan tai Kankolan tila. Tila on autioitunut 1800-luvun kuluessa. |
| metsakeskus.1000007238 |
560 |
Myllykulma |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
427529.27600000 |
6746218.39500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007238 |
Porvoonjoen Virenojan Myllykoskessa on sijainnut mylly 1500-luvulta 1960-luvulle. Joessa on näkyvissä myllytoimintaan liittyviä patolaitteita. Porvoonjoen itärannalla on näkyvissä myllyn, sahan ja sähkölaitoksen pohjakerrosten rauniot. Rakennuksia on ollut ainakin kaksi. Alueella on myös epämääräisiä kivikasoja. Myös joen länsirannalla on näkyvissä myllynrauniot. Heti kosken alapuolella on myllyrakennuksen perustaan kuuluneen kivimuurin jäänteet. |
| metsakeskus.1000007240 |
285 |
Vanha Kyminkartano |
10002 |
12001 |
13003 |
11010 |
27000 |
494165.64300000 |
6708343.95400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007240 |
Viimeistään 1350-luvulla perustettu Kyminkartano sijaitsi alun perin Kymijoen Huumanhaaran länsirannalla Hovinsaaren pohjoispäässä. Ensimmäinen kuvaus Kyminkartanon sijainnista löytyy Jaakko Teitin vuonna 1555 laatimasta valitusluettelosta. Kyminkartano sijaitsi Suuren Rantatien varrella. Vuonna 1380 Bo Joninpoika Grip lahjoitti Kyminkartanon tilan Vadstenan luostarille, joka puolestaan luovutti omaisuutensa hoidon silloiselle Viipurin linnan päällikölle Erengisle Niilonpojalle.
1555 Kustaa Vaasa vieraili Kyminkartanossa, minkä jälkeen kartanosta tehtiin kuninkaankartano. Venäläiset polttivat Kyminkartanon vuonna 1571. Vuonna 1617 solmitun Stolbovan rauhan myötä Kyminkartano menetti sotilaallisen ja hallinnollisen merkityksenä ja se päätyi mm. Wrangel ja Fersen-sukujen haltuun. 1728 pikkuvihan aikana vetäytyvät Ruotsi-Suomen sotajoukot polttivat kartanon. Venäjän valtio pakkolunasti kartanon kauppias Natony Nahtilta 1791 Kyminlinnan rakennustöiden vuoksi. Naht rakennutti uuden Kyminkartanon Huumanhaaran ja Langinkoskenhaaran pohjoispuolelle.
Vuoden 2003 koekaivauksessa vanhan Kyminkartanon alueelta ei tavattu keskiaikaan ajoittuvia kerroksia tai löytöjä. Sen sijaan alueella on säilyneenä 1600-luvulle ajoittuvia kerrostumia.
Vuoden 2024 inventoinnin perusteella kohteen rajausta on päivitetty alueen pohjoisosassa seuraamaan vuoden 1816 kartalla näkyvää vesirajaa ja idässä siten, että rajaus jää nykyisen uudisrakennuksen ulkopuolelle. |
| metsakeskus.1000007240 |
285 |
Vanha Kyminkartano |
10002 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
494165.64300000 |
6708343.95400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007240 |
Viimeistään 1350-luvulla perustettu Kyminkartano sijaitsi alun perin Kymijoen Huumanhaaran länsirannalla Hovinsaaren pohjoispäässä. Ensimmäinen kuvaus Kyminkartanon sijainnista löytyy Jaakko Teitin vuonna 1555 laatimasta valitusluettelosta. Kyminkartano sijaitsi Suuren Rantatien varrella. Vuonna 1380 Bo Joninpoika Grip lahjoitti Kyminkartanon tilan Vadstenan luostarille, joka puolestaan luovutti omaisuutensa hoidon silloiselle Viipurin linnan päällikölle Erengisle Niilonpojalle.
1555 Kustaa Vaasa vieraili Kyminkartanossa, minkä jälkeen kartanosta tehtiin kuninkaankartano. Venäläiset polttivat Kyminkartanon vuonna 1571. Vuonna 1617 solmitun Stolbovan rauhan myötä Kyminkartano menetti sotilaallisen ja hallinnollisen merkityksenä ja se päätyi mm. Wrangel ja Fersen-sukujen haltuun. 1728 pikkuvihan aikana vetäytyvät Ruotsi-Suomen sotajoukot polttivat kartanon. Venäjän valtio pakkolunasti kartanon kauppias Natony Nahtilta 1791 Kyminlinnan rakennustöiden vuoksi. Naht rakennutti uuden Kyminkartanon Huumanhaaran ja Langinkoskenhaaran pohjoispuolelle.
Vuoden 2003 koekaivauksessa vanhan Kyminkartanon alueelta ei tavattu keskiaikaan ajoittuvia kerroksia tai löytöjä. Sen sijaan alueella on säilyneenä 1600-luvulle ajoittuvia kerrostumia.
Vuoden 2024 inventoinnin perusteella kohteen rajausta on päivitetty alueen pohjoisosassa seuraamaan vuoden 1816 kartalla näkyvää vesirajaa ja idässä siten, että rajaus jää nykyisen uudisrakennuksen ulkopuolelle. |
| metsakeskus.1000007241 |
285 |
Hovinkoski |
10002 |
12016 |
13152 |
11006 |
27000 |
494101.66700000 |
6708415.92200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007241 |
Kustaa Vaasan käytyä Kymenkartanossa 1555 tila muutettiin kuninkaankartanoksi ja tilan toimintaa tehostettiin. Kymijoen lohikosket haluttiin ottaa aiempaa tehokkaampaan käyttöön, minkä seurauksena oli rakennettava uusia kalastus- ja pyyntilaitteita, parannettava pyyntimenetelmiä ja uusittava lohiveromaksut. Tilivuonna 1556-1557 rakennettiin päivätöinä viisi kiviarkkua Kymenkartonon koskiin.
Koordinaattien osoittamassa kohdassa nykyisin niemenä oleva alue on 1700-luvun karttojen mukaan muodostunut neljästä saarekkeesta ja niitä yhdistävästä pato- tai siltarakenteesta. |
| metsakeskus.1000007242 |
285 |
Kymin kappeli |
10002 |
12002 |
13021 |
11010 |
27000 |
494352.57100000 |
6708164.02700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007242 |
Ensimmäinen kirjallinen tieto Kymin kappelista on 1430-luvulta. Tällöin Viipurin linnanpäällikkö Kristiern Niilonpoika Vase olisi rakennuttannut kappelin Kymenkartanon ja sen alustalaisten käyttöön. Kymenkartanon kappeliseurakunta mainitaan lähteissä ensimmäisen kerran 1440-luvulla. Kuvausta kappelista tai mainintaa sen rakennusmateriaalista ei kirjallisista lähteistä ole löytynyt. Kymin uusi puukirkko valmistui kappelin paikalle ennen vuotta 1642, jolloin Kymin seurakunta perustettiin. Puukirkko ränsistyi ja uusi kirkko rakennettiin 1729 Helilään noin kahden kilometrin päähän vanhasta paikasta.
Kymin kappeliin on liittynyt hautausmaa. Koekaivauksessa 2003 alueelta löydettiin 13 hautausta. Kaikki hautaukset olivat löydöttömiä. Alue on kirjallisten lähteiden perusteella ollut hautausmaakäytössä 1400-luvulta 1700-luvun alkupuolelle.
Vuoden 2024 inventoinnissa alueen yleisen tarkastelun sekä paikalle kaivetuista koekuopista sekä alueen kairauksista saadun informaation perusteella muinaisjäännösalue on perusteltua pitää entisen kokoisena. |
| metsakeskus.1000007243 |
285 |
Rantatiilitehdas |
10001 |
12015 |
13145 |
11006 |
27000 |
494516.50400000 |
6708006.08500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007243 |
Vuodelta 1795 olevaan Suvorovin aikaista Kyminlinnaa esittävään karttaan on merkitty tiilitehdas Kymijoen itäisen Huumanhaaran rantaan. Tehtaasta on käytetty nimeä Insinöörien tiilitehdas, mikä viittaa rakennustyömaan aikaisen insinöörijoukon johtamaan tehtaaseeen. |
| metsakeskus.1000007244 |
285 |
Niittytiilitehdas |
10001 |
12015 |
13145 |
11006 |
27000 |
493832.77700000 |
6708565.86400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007244 |
Uuden Kyminlinnan rakentamisen yhteydessä perustettiin tiilitehdas Hovinsaaren pohjoispuolelle. Tiilitehdas tunnettiin nimellä Niittytiilitehdas. Kyseessä oli suuri avoin kenttä, jolta sekä otettiin savea että tehtiin tiiliä. Niittytiilitehdas perustettiin, koska vanhan Rantatiilitehtaan kapasiteetti ei riittänyt Kyminlinnan rakennustyömaan tarpeisiin. |
| metsakeskus.1000007245 |
285 |
Petäjäkoski |
10002 |
12011 |
13109 |
11006 |
27000 |
494227.60500000 |
6710588.04500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007245 |
Ruotsalaisten 1780-luvun lopulla Kymijoen rannoille rakentama patteri numero 2 sijaitsee Petäjäkosken etelärannalla Sutikantien päässä olevan kallion päällä. Maavalli on lähes itä-länsisuuntainen ja 11 m pitkä, noin 1,5 m leveä ja 0,5 m korkea. Vallia vasten on pohjois-eteläsuuntainen 2 metrinen valli. Ampumasuunnat ovat luoteeseen ja koilliseen. |
| metsakeskus.1000007246 |
257 |
Räfsö 2 |
10002 |
12002 |
13021 |
11006 |
27000 |
360356.75300000 |
6653275.44800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007246 |
Hautausmaa sijaitsee Röfsö-nimisen saaren luoteisosassa, kallioalueiden välissä olevalla rinteellä, joka viettää loivasti kohti lounasta.
Hautausmaasta on maan päälle havaittavissa soikea matala muuri, jonka sisällä on pitkänomaisia kuopanteita. Hautausmaan luoteisosassa on ulkorakennus ja aita halkoo aluetta pohjois–eteläsuunnassa. Suullisen perimätiedon mukaan alueelle olisi haudattu 1700-luvun alussa ruttoon kuolleita. Aluetta ei ole tutkittu, joten ajoitus on epävarma.
Tarkastus 2024:
Leirikeskuksen venerannasta ylös päärakennukselle johtavan polun länsipuolella on pienehkö, pyöreän tai soikean matalan kiviaidan ympäröimä alue, jolla maastossa erottuu joitakin matalia painanteita sekä joitakin matalia, pitkänomaisia kivilatomuksia. Kiviaidassa on kaksi mahdollista porttiaukkoa, joista toinen antaa etelään/lounaaseen, toinen koilliseen.
Ympärillä maasto on huomattavan kallioista, aidattu alue sijaitsee kallioiden välisellä tasanteella. Kiviaidalla rajatun alueen länsipuolitse kulkee polku rantaan, polun länsipuolella maasto muuttuu kallioiseksi. Kiviaita alueen länsireunalla on hajanaisempi kuin muut aidan osat, joten on mahdollista että aidan länsiosaa on jossain vaiheessa siirretty tai muokattu ja oletettujen hautausten alue ulottuu lännessä polulle ja kalliopaljastumaan saakka. |
| metsakeskus.1000007246 |
257 |
Räfsö 2 |
10002 |
12002 |
13024 |
11006 |
27000 |
360356.75300000 |
6653275.44800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007246 |
Hautausmaa sijaitsee Röfsö-nimisen saaren luoteisosassa, kallioalueiden välissä olevalla rinteellä, joka viettää loivasti kohti lounasta.
Hautausmaasta on maan päälle havaittavissa soikea matala muuri, jonka sisällä on pitkänomaisia kuopanteita. Hautausmaan luoteisosassa on ulkorakennus ja aita halkoo aluetta pohjois–eteläsuunnassa. Suullisen perimätiedon mukaan alueelle olisi haudattu 1700-luvun alussa ruttoon kuolleita. Aluetta ei ole tutkittu, joten ajoitus on epävarma.
Tarkastus 2024:
Leirikeskuksen venerannasta ylös päärakennukselle johtavan polun länsipuolella on pienehkö, pyöreän tai soikean matalan kiviaidan ympäröimä alue, jolla maastossa erottuu joitakin matalia painanteita sekä joitakin matalia, pitkänomaisia kivilatomuksia. Kiviaidassa on kaksi mahdollista porttiaukkoa, joista toinen antaa etelään/lounaaseen, toinen koilliseen.
Ympärillä maasto on huomattavan kallioista, aidattu alue sijaitsee kallioiden välisellä tasanteella. Kiviaidalla rajatun alueen länsipuolitse kulkee polku rantaan, polun länsipuolella maasto muuttuu kallioiseksi. Kiviaita alueen länsireunalla on hajanaisempi kuin muut aidan osat, joten on mahdollista että aidan länsiosaa on jossain vaiheessa siirretty tai muokattu ja oletettujen hautausten alue ulottuu lännessä polulle ja kalliopaljastumaan saakka. |
| metsakeskus.1000007247 |
257 |
Räfsö 3 |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
360306.00000000 |
6653221.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007247 |
Röykkiö sijaitsee Röfsö-nimisen saaren luoteisosassa, avokalliolla, puoli metriä korkean kallioterassin reunan alla, sen eteläpuolella. Juhani Rinne tutki kohteen vuonna 1908. Juhani Rinne tulkitsi kaivauksissa löytyneet luut ihmisen luuksi. Tutkimuksissa löydettiin useita 1600–1800-luvun rahoja.
Röykkiö on rakennettu kulmikkaista kivistä Sen mitat ovat etelä–pohjoissuunnassa 7 m, itä–länsisuunnassa 5,5 m, korkeus on 0,3 m. Röykkiö on suorakaiteen muotoinen ja sen sivuissa on isot paasikivet pystyasennossa.
Röykkiö on muodoltaan ja sijainniltaan epätavallinen. Muotoon on voinut vaikuttaa kivien louhinta, josta on epävarmoja merkkejä itäpuolella. Röykkiön luonne on epäselvä.
Tarkastus 2024:
Aiempaan kuvaukseen sopivaa röykkiötä etsittiin vuoden 2002 inventointikertomuksen osoittamasta paikasta tuloksetta, mutta kuvauksia vastaava röykkiö löytyi paikalta noin 80 metriä koilliseen. Uusi sijainti vastaa Anja Sarvaksen vuoden 1972 tarkastusraportissa röykkiölle 1 merkittyä sijaintia. Sarvaksen tarkastusraportin perusteella kyse on Rinteen vuonna 1908 tutkimasta röykkiöstä.
Röykkiö, tai latomus, sijaitsee 1990-luvun alun jälkeen rakennetun leirikeskuksen päärakennuksen läheisyydessä. Paikalla on kallioon louhittu noin puoli metriä korkea kynnys, jonka alapuolelle on röykkiö on kasattu. Röykkiön etelä- ja pohjoissivuille on nostettu pystyyn todennäköisesti kalliosta louhitut kivipaadet, joiden väliin on kasattu erikokoisista lohko- ja luonnonkivistä koostuva kiveys, jossa on todennäköisesti useampia kivikertoja. Kivipaasien rajaaman kiveyksen länsipuolella on hieman suuremmista kivistä koostuva, muodoltaan lähinnä pyöreä, halkaisijaltaan noin 5-6 metrinen ja noin 0,4 metriä korkea latomus.
Paikalla on selviä merkkejä kivimateriaalin louhinnasta. Kokonaisuus vaikuttaa koostuvan useammasta osasta, ja on mahdollista että kivipaadet, niiden välinen kiveys ja välittömästi sen länsipuolella sijaitseva röykkiömäinen latomus ovat eri-ikäisiä. |
| metsakeskus.1000007247 |
257 |
Räfsö 3 |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
360306.00000000 |
6653221.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007247 |
Röykkiö sijaitsee Röfsö-nimisen saaren luoteisosassa, avokalliolla, puoli metriä korkean kallioterassin reunan alla, sen eteläpuolella. Juhani Rinne tutki kohteen vuonna 1908. Juhani Rinne tulkitsi kaivauksissa löytyneet luut ihmisen luuksi. Tutkimuksissa löydettiin useita 1600–1800-luvun rahoja.
Röykkiö on rakennettu kulmikkaista kivistä Sen mitat ovat etelä–pohjoissuunnassa 7 m, itä–länsisuunnassa 5,5 m, korkeus on 0,3 m. Röykkiö on suorakaiteen muotoinen ja sen sivuissa on isot paasikivet pystyasennossa.
Röykkiö on muodoltaan ja sijainniltaan epätavallinen. Muotoon on voinut vaikuttaa kivien louhinta, josta on epävarmoja merkkejä itäpuolella. Röykkiön luonne on epäselvä.
Tarkastus 2024:
Aiempaan kuvaukseen sopivaa röykkiötä etsittiin vuoden 2002 inventointikertomuksen osoittamasta paikasta tuloksetta, mutta kuvauksia vastaava röykkiö löytyi paikalta noin 80 metriä koilliseen. Uusi sijainti vastaa Anja Sarvaksen vuoden 1972 tarkastusraportissa röykkiölle 1 merkittyä sijaintia. Sarvaksen tarkastusraportin perusteella kyse on Rinteen vuonna 1908 tutkimasta röykkiöstä.
Röykkiö, tai latomus, sijaitsee 1990-luvun alun jälkeen rakennetun leirikeskuksen päärakennuksen läheisyydessä. Paikalla on kallioon louhittu noin puoli metriä korkea kynnys, jonka alapuolelle on röykkiö on kasattu. Röykkiön etelä- ja pohjoissivuille on nostettu pystyyn todennäköisesti kalliosta louhitut kivipaadet, joiden väliin on kasattu erikokoisista lohko- ja luonnonkivistä koostuva kiveys, jossa on todennäköisesti useampia kivikertoja. Kivipaasien rajaaman kiveyksen länsipuolella on hieman suuremmista kivistä koostuva, muodoltaan lähinnä pyöreä, halkaisijaltaan noin 5-6 metrinen ja noin 0,4 metriä korkea latomus.
Paikalla on selviä merkkejä kivimateriaalin louhinnasta. Kokonaisuus vaikuttaa koostuvan useammasta osasta, ja on mahdollista että kivipaadet, niiden välinen kiveys ja välittömästi sen länsipuolella sijaitseva röykkiömäinen latomus ovat eri-ikäisiä. |
| metsakeskus.1000007248 |
285 |
Sutela |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
493103.07700000 |
6707255.38800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007248 |
Ampuma- ja yhdyshauta (V/10) sijaitsee Sutelanraitin ja Rasinkujan risteyksen pohjoispuolella metsämaastossa. Langinkoskenhaaran rantaan on matkaa 190 m. Kaivanto ja siihen liittyvä konekivääripesäke kuuluvat talvisodan jälkeen rakennettuun Kymijokilinjaan. |
| metsakeskus.1000007249 |
285 |
Sutelantie-Korela |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
493402.95100000 |
6707484.29000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007249 |
Sutelantien molemmin puolin Langinkoskenhaaran itärannalla on ensimmäisen maailmansodan aikaisia juoksuhautoja. Juoksuhautoja on myös Korelan kaupunginosan luoteispuolella, VT 7:n molemmin puolin. Juoksuhaudat kuuluvat venäläisten 1910-luvulla rakentamaan Kymijoki-Päijänne linjaan. |
| metsakeskus.1000007250 |
927 |
Vuohikallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
364913.72200000 |
6692864.55200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007250 |
Röykkiön on kooltaan noin 2,75 m x 1,9 m. Sen muoto on suiponsoikea ja se on rakennettu halkaisijaltaan noin 40 cm:n kokoisista kivistä suoraan kalliopohjalle. Länsipäädyssä on pystyssä suurempi kivi. Röykkiössä ei ole maatäytettä, mutta kivien väliin on kerääntynyt vuosien saatossa kariketta. Kiveyksen pinta on sammaloitunut.
Kohde tarkastettiin vuonna 2025 metsänkäyttöilmoitukseen liittyen. Röykkiö merkittiin maastoon nauhalla ja sen keskellä kasvava puu päätettiin kaadettavaksi rungostaan. |
| metsakeskus.1000007251 |
49 |
Pentala |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
370297.69400000 |
6664919.82000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007251 |
Röykkiö sijaitsee Pentalan saaressa, Pentalaträsketiltä etelään kohti Diksandia kulkevan polun länsipuolella, loivasti itäkoilliseen viettävällä rinteellä. Röykkiö on pyöreähkö. Sen mitat ovat 2,7 x 2,5 x 0,6 m. Kivet ovat luonnon muovaamia, pyöreitä ja kooltaan 20–50 cm. On mahdollista että röykkiö liittyy alueen maankäyttöön, esim. ojankaivuuseen.
Vuoden 1857 kartassa tässä kulkee raja Svinön ja Moisön kylien maiden välillä, joten toinen mahdollisuus on, että röykkiö liittyy rajankäyntiin kylien välillä. |
| metsakeskus.1000007252 |
734 |
Unossuo |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
297631.76300000 |
6693259.06000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007252 |
Unossuon ja Kirkkomäen välisellä alueella on useita hiilimiilujen pohjia, jotka halkaisijaltaan n. 15 m. |
| metsakeskus.1000007253 |
734 |
Aaponniittu 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
297666.74400000 |
6694094.72500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007253 |
Hiilimiilu sijaitsee Aaponniitun koillispuolella Metsä-Valkjärven etelärannalla. |
| metsakeskus.1000007254 |
734 |
Samppa |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
297991.61100000 |
6693928.79600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007254 |
Hiilimiilu sijaitsee Metsä-Valkjärven kaakkoispuolella olevan mäen eteläpuolisella, Sampansuohon työntyvällä niemekkeellä. |
| metsakeskus.1000007255 |
734 |
Suvitielahti |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
298211.53600000 |
6692409.39900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007255 |
Hiilimiilu sijaitsee Lammijärven Suvitielahden rannalla. |
| metsakeskus.1000007256 |
734 |
Vuorela |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
298051.59500000 |
6692519.36000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007256 |
Kaksi hiilimiilun pohjaa Lammijärven länsipuolella tilutien (Suvitie) molemmin puolin n. 70 m etäisyydellä toisistaan Vuorelan tilan mailla. |
| metsakeskus.1000007257 |
734 |
Kakarnummi |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
297311.89200000 |
6692769.25300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007257 |
Kakarsuon itäpuolisen Kakarnummen kaakkoisosassa, maantien pohjoispuolella, Kakarnummen hiekkakuopan ympärillä useita hiilimiilun pohjia. |
| metsakeskus.1000007258 |
734 |
Siltalantie |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
297361.87500000 |
6692669.29000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007258 |
Hiilimiilu sijaitsee Kakarnummen hiilimiilusta 120 metriä eteläkaakkoon, maantien eteläpuolella, Siltalantien varressa. |
| metsakeskus.1000007259 |
734 |
Myllysuo |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
297121.96900000 |
6692549.34000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007259 |
Hiilimiilu sijaitsee Myllysuon tilan koillispuolella, kärrytien päässä. |
| metsakeskus.1000007260 |
734 |
Aaponniittu 2 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
297611.76900000 |
6694088.72600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007260 |
Rakennuksen kivijalka sijaitsee Metsä-Valkjärven ja Aaponniittu-nimisen suon välisellä kannaksella. Kivijalan koko on 3,2 x 3,9 m. Kivijalka lienee peräisin 1800-luvulta. |
| metsakeskus.1000007262 |
49 |
Rövaren |
10001 |
12004 |
13000 |
11000 |
27000 |
371082.38600000 |
6662952.61500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007262 |
Rövaren saaren etelä–kaakkoisrannalla, pienen lahden rannalla, on pirunpeltoa. Pirunpelto on rannansuuntainen ja laajuudeltaan noin 10 x 25 m. Pirunpellon pohjoislaidassa on suuremmista, halkaisijaltaan 0,3–0,4 m kokoisista kivistä kasattu röykkiömäinen, ihmisen tekemä rakenne. Rakenne on halkaisijaltaan noin 4 m ja korkeutta sillä on 0,5 m. Sen keskellä on ammeenmallinen syvennys.
Kyseessä saattaa olla puolustukseen liittyvä rakenne. |
| metsakeskus.1000007263 |
564 |
Karhunkaarto |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
432823.33500000 |
7216495.28800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007263 |
Karhunkaarto-nimisen harjanteen korkeimmalla kohdalla on kahdeksan kuoppaa, joista kookkaimman halkaisija on noin 3 metriä, muiden 1,5-2,5 metriä. Kuoppien syvyydet ovat 30-70 cm. Kahden läntisemmän kuopan välissä on matala kuntan peittämä röykkiö, jonka ala on noin 2,5 x 3 metriä ja korkeus 20–30 cm.
Suurimpaan kuoppaan tehdyn lapionpiston perusteella kuopat voivat olla esihistoriallisia keittokuoppia, sillä niistä löytyi kiveystä sekä paksu huuhtoutumiskerros.
2023: Kuopat ja röykkiö ovat suhteellisen hyvässä kunnossa, vaikka kasvavatkin voimakkaasti aluskasvillisuutta, kuten varpuja ja sammalta. |
| metsakeskus.1000007263 |
564 |
Karhunkaarto |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
432823.33500000 |
7216495.28800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007263 |
Karhunkaarto-nimisen harjanteen korkeimmalla kohdalla on kahdeksan kuoppaa, joista kookkaimman halkaisija on noin 3 metriä, muiden 1,5-2,5 metriä. Kuoppien syvyydet ovat 30-70 cm. Kahden läntisemmän kuopan välissä on matala kuntan peittämä röykkiö, jonka ala on noin 2,5 x 3 metriä ja korkeus 20–30 cm.
Suurimpaan kuoppaan tehdyn lapionpiston perusteella kuopat voivat olla esihistoriallisia keittokuoppia, sillä niistä löytyi kiveystä sekä paksu huuhtoutumiskerros.
2023: Kuopat ja röykkiö ovat suhteellisen hyvässä kunnossa, vaikka kasvavatkin voimakkaasti aluskasvillisuutta, kuten varpuja ja sammalta. |
| metsakeskus.1000007264 |
564 |
Kalikkaharju |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
431698.78200000 |
7216592.23700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007264 |
Mahdollinen esihistoriallinen keittokuoppa sijaitsee Kalikkalammen lounaispuolella kohoavan Kalikkaharjun luoteisosassa, pohjoiseen laskevassa loivassa rinteessä. Kuoppa on muodoltaan loiva ja pyöreä. Syvyyttä sillä on 30 cm. Kuopan ympärillä ja pohjalla on kiviä. Vuoden 2010 tarkastuksessa todettiin paikalta tämän lisäksi toinen kuoppa, joka on tulkittavissa lähinnä kivikko- eli rakkakuopaksi. Tämän vierellä on kuoppa, jonka laatua ei kyetty tarkemmin määrittelemään. Kuoppa 2 sijaitsee voimalinjasta länteen olevan vanhan maan-/kivenottopaikan länsipuolella lakiharjanteen länsipäässä. Loivapiirteisen kuopan halkaisija on vajaat 2 metriä ja syvyys noin 40 cm. Tästä puolenkymmentä metriä lounaaseen on noin 60 cm syvä kuoppa 3, jonka ala on noin 1,5 x 3 metriä. Nyt havaittujen kuopien tasalla, harjanteen etelään laskevassa rinteessä on luontaiseksi tulkittu pitkä rantakiveys, jonka pituus on kymmenisen metriä ja leveys nelisen metriä. Sen päältä oli ajettu traktorilla/metsäkoneella, jolloin päällimmäiset kivet olivat liikkuneet paikaltaan paljastaen heti niiden alla olevan soramaan. Lisäksi läheltä kuoppaa 1 tavattiin yksi jyrkkäreunainen pienehkö, halkaisijaltaan noin metrinen kuoppa, jolla oli syvyyttä noin 60 cm.
Lisäksi on mainittava Kalikkaharjun kaakkoisosassa. aivan lakiselänteen kaakkoispäässä kellarimainen kuoppa, johon johti aukko etelästä. Neliömäisen kuopan ala oli noin 2 x 2 metriä, valleineen noin 4,5 x 4,5 metriä. Risuilla peitetyn kuopan syvyydeksi arvioitiin noin metri. Kuopalle mitattiin sijainti 7219435 / 3432 239. Kuoppa vaikutti nuorelta.
2023: Alueelta tavattiin kolme kuoppaa kahdesta rykelmästä. Niiden tarkemmat tiedot löytyvät alakohteista. |
| metsakeskus.1000007265 |
564 |
Myllykorpi |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
433932.00000000 |
7217975.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007265 |
Kuopat sijaitsevat Kalimeenojaan idästä laskevan Sammakkopuron koillispuolella kohoavan Myllykorpi-nimisen harjanteen korkeimman kohdan länsireunalla Pyyryväiskankaalle vievän metsätien itäpuolella. Kuoppa 1:n halkaisija on 2,6 m ja syvyys 40 cm. Kuoppa 2:n halkaisija on 4 m ja syvyys 50 cm. Kuopat ovat 15 metrin etäisyydellä toisistaan. Koepistossa molemmista paljastui kiveys ja ohut huuhtoutumiskerros.
2023: Molemmat kuopat ovat säilyneet kohtalaisen hyvässä kunnossa. Kohteelle tehtiin rajaus. |
| metsakeskus.1000007266 |
564 |
Parsiaismaa |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
434091.00000000 |
7217033.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007266 |
Kalimeenojan itäpuolella, Parsiaismaan korkeimman kohdan kaakkoispäässä on ainakin 14 kuoppaa, joiden halkaisija on 2 - 4 metriä ja syvyys 60-65 cm.Kuopat sijoittuvat sorakuopaksi kaivetun kankaan korkeimman kohdan molemmin puolin kankaan reunaa kiertäen. Koepistoissa löytyneen hiilen ja palaneiden kivien perusteella kuopista viisi on todettu keittokuopiksi, jollaisia myös muut kuopat todennäköisesti ovat. |
| metsakeskus.1000007266 |
564 |
Parsiaismaa |
10002 |
12016 |
13155 |
11004 |
27000 |
434091.00000000 |
7217033.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007266 |
Kalimeenojan itäpuolella, Parsiaismaan korkeimman kohdan kaakkoispäässä on ainakin 14 kuoppaa, joiden halkaisija on 2 - 4 metriä ja syvyys 60-65 cm.Kuopat sijoittuvat sorakuopaksi kaivetun kankaan korkeimman kohdan molemmin puolin kankaan reunaa kiertäen. Koepistoissa löytyneen hiilen ja palaneiden kivien perusteella kuopista viisi on todettu keittokuopiksi, jollaisia myös muut kuopat todennäköisesti ovat. |
| metsakeskus.1000007267 |
564 |
Myllykoskenkangas N |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
432957.27000000 |
7217968.69300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007267 |
Kuopat sijaitsevat Oulun ja Haukiputaan rajalla Myllykoskenkankaan pohjoisosassa, pohjoiskoilliseen laskevassa rinteessä olevalla terassimaisella tasanteella Kalimeenojan lounaispuolella. Kuopat ovat halkaisijaltaan 1,7 m ja syvyyttä niillä on 35-50 cm. Kuopat sijaitsevat metrin päässä toisistaan. Kairauksen perusteella kuopat on määritetty keittokuopiksi.
2023: Kohdetta ei voitu paikallistaa aiemmin kirjatuista koordinaateista. Alue käytiin erittäin tarkasti läpi löytämättä kuoppakohteita. Kulttuuriympäristön palveluikkunan kuvailun perusteella koordinaattipisteen ympäristö näytti samalta kuin maastossa, joten on mahdollista, että alkuperäiset kuopat ovat jääneet latupohjan alle, joka halkaisee kaksi eri terassia. Aluetta ympäröivä terassi on myös äestetty, luultavasti Oulun yliopiston 2003 inventointikurssin jälkeen.
Muinaismuistoalueelta löytyi kuitenkin yksi kuoppa sekä mahdollinen röykkiö. Alueella oli
myös yksi soikea kuoppa, jossa oli kiviä pohjalla. Kuoppaan ei tehty tarkastuspistoa vuoden 2023 inventoinnissa, koska se sijaitsi muinaisjäännösalueella. Tämän vuoksi jäi epäselväksi, olivatko kuopan kivet palaneita tai onko kuopassa huuhtoutumiskerrosta. |
| metsakeskus.1000007268 |
564 |
Halosenharju 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
430982.05700000 |
7220061.84400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007268 |
Asuinpaikka sijaitsee Kalimeenojan länsipuolella kohoavan Halosenharjun pohjoispäässä olevalla terassimaisella tasanteella. Paikalta on löytynyt kvartsi-iskoksia ja palaneita kiviä.
2023: Kohteen sijainnissa on mahdollisesti koordinaattivirhe, eikä kohdetta pystytty inventoinnin aikana paikantamaan. Inventointi perustui silmämääräiseen tarkasteluun. |
| metsakeskus.1000007269 |
257 |
Träskön 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
353384.00000000 |
6649255.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007269 |
Träskön saari sijaitsee Porkkalanniemen etelälounais-puolella. Röykkiö on saaren koilliskärjessä, kallioharjanteen korkeimman kohdan itälaidalla. Röykkiöstä n. 15 m pohjoisluoteeseen sijaitsee pirunpelto.
Muodoltaan röykkiö on pohjois–eteläsuuntainen, pitkulainen latomus. Sen mitat ovat 15,9 x 4,3 x 0,4 m. Latomuksen kivet ovat 0,3–0,4 m kokoisia. Kivikerroksia on enimmillään kaksi. Kohteen pohjoisluode-puolella on pirunpelto. Samanlaisia pitkiä latomuksia on löydetty muualtakin Uudenmaan saaristosta. |
| metsakeskus.1000007270 |
257 |
Träskön 2 |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
352787.81400000 |
6648772.21900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007270 |
Träskön saari sijaitsee Porkkalanniemen etelälounaispuolella. Kohde on saaressa olevan Träsket-nimisen saaren lounaisrannalla, kallioterassilla.
Röykkiö on rakennettu epätasaisen avokallion etelärinteen terassille, joka sijaitsee noin puolessavälissä rinnettä. Röykkiö on muodoltaan epämääräinen. Sen mitat ovat 1,7 x 1,5 x 0,4 m. Kivet ovat särmikkäitä. Röykkiöstä pohjoiseen on 1900-luvun bunkkeri. Röykkiön rakenne ja sijainti on epätavallinen muihin alueen esihistoriallisiin röykkiöihin verrattuna. |
| metsakeskus.1000007271 |
257 |
Träskön 3 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
353188.00000000 |
6648568.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007271 |
Träskön saari sijaitsee Porkkalanniemen etelälounaispuolella. Matala röykkiö on saaren pohjoisosassa, saaren korkeimmalla kohdalla, niemekkeen rantakalliolla. Röykkiö on nykyään kaksiosainen, mutta vaikuttaa kuitenkin siltä, että paikalla on alun perin ollut yksi, soikea tai nelisivuinen röykkiö, joka on rakennettu luonnonmuovaamista pyöreistä kivistä.
Röykkiön pohjoispuoleisen osan mitat ovat 3,4 x 3,5 m ja eteläpuoleisen osan 3,4 x 3,8. Molempien korkeus on 0,4 m.
Saarella on paljon 1900-luvun puolustusvarustuksia, joista kohde erottuu selvästi. Se muistuttaa muodoltaan ja sijainniltaan alueen rautakautisia röykkiöitä. |
| metsakeskus.1000007272 |
564 |
Pyyryväiskangas |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
433301.13000000 |
7218492.48300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007272 |
Kuopat sijaitsevat Kalimeenojan itäpuolella kohoavan Pyyryväiskankaan etelärinteessä. Kuoppien halkaisija on noin kolme metriä ja syvyyttä niillä on 50-70 cm. Kuoppien etäisyys toisistaan on 20 m. Kuopat on määritelty keittokuopiksi niistä löytyneiden palaneiden kivien ja hiilen perusteella. Näiden kuoppien lisäksi alueella on havaittu pari epämääräisempää kuopannetta.
2023: Kohteet ennallaan. Niille tehtiin aluerajaus. |
| metsakeskus.1000007273 |
564 |
Kello Navettakangas 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
431733.75600000 |
7220296.75600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007273 |
Asuinpaikka sijaitsee Haukiputaan eteläosassa Kellon Navettakankaan kaakkoisosassa Uikulankankaan lounaispuolella ja Kalimeenojan itäpuolella soiden ympäröimällä mäellä, jota oli äestetty inventointiaikaan vuonna 2003. Yhdestä äestysurasta löytyi palaneita kiviä ja kolme kvartsi-iskosta.
Rekisterissä olevat Navettakangas ja Navettakangas länsi sekä Navettakangas kaakko sijaitsevat puolestaan Haukiputaan pohjoisosassa. |
| metsakeskus.1000007274 |
257 |
Abborforskyrkan |
10001 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
356742.15900000 |
6662053.89900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007274 |
Kivirakenteet sijaitsevat Abborforskyrkan-nimisen avokallioselänteen keskiosissa. Alueella on pyöreistä luonnonkivistä rakennettuja valleja ja kivikekoja kolmessa ryhmässä. Vuoden 2003 inventoinnissa kivirakenteet on tulkittu Porkkalan vuokra-ajalta peräisin oleviksi puolustusvarustuksiksi, tykki- ja sirpalesuojiksi. Vuoden 1980 tarkastuskertomuksen mukaan kiviä on kerätty tienrakennusaineeksi. |
| metsakeskus.1000007275 |
142 |
Kiisinkärki |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
460785.85600000 |
6754941.03700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007275 |
Kirkkojärven Leininselän länsirannalla olevassa Kiisinkärjessä kahden mäen välisessä notkossa sijaitsee ainakin viisi matalaa, täysin sammaleen peittämää röykkiötä. Muodoltaan ne vaihtelevat pyöreästä suorakaiteen muotoiseen. Röykkiöt on kasattu maapohjalle. Röykkiöiden vieressä sijaitseva kiviaita viittaa historiallisen ajan maatalouden toimenpiteiden kautta muodostuneisiin röykkiöihin. Mankalan voimalaitos sijaitsee Kiisinkärjen läheisyydessä, sen länsipuolella. |
| metsakeskus.1000007276 |
286 |
Tuohimäki |
10001 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
472818.07600000 |
6741565.47500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007276 |
Elimäen pohjoisosassa, Tuohimäen kaakkoislaidalla on sammaleen peittämä, suorakaiteen muotoinen soravalli, jonka ulkomitat ovat 5,9 x 3,6 metriä. Valli on noin 40 cm korkuinen ja 90 cm leveä. Rakenne vaikuttaa suhteellisen nuorelta, eikä siihen voida liittää historiallista lähdeaineistoa, kuten esim. karttoja. Kohteen muinaisjäännösstatus on siten varsin kyseenalainen. |
| metsakeskus.1000007277 |
286 |
Pieni Mäyrämäki |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
473889.56800000 |
6741355.42000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007277 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, joka sijaitsee valtatie 6:n itäpuolella, Pieni Mäyrämäki-nimisen jyrkkärinteisen mäen itä- etelä ja länsirinteiden juurella. Maasto on osaksi avokalliota ja osaksi harjua. Moreeniperäisessä maassa kasvaa tiheää havupuustoa sekä lehtipuuvesakkoa.
Mäen ylärinteessä on kaivettua hautaa, joka on suurelta osin valmista mutta osaksi keskeneräistä. Haudan leveys on yläosasta 2 m ja alaosasta 0,7 m. Syvyys on 1,5 m. Ampumasyvennyksillä varustetuissa taisteluhaudoissa on 11 traverssia. Lisäksi yhdessä kohdassa on taisteluhaudan torjuntasuunnan puoleiseen reunaan tehty leveä kuoppa, mahdollinen ampumasyvennys, jonka koko on 1,5 x 2,5 m. Hautojen kokonaispituus on 700 m. Torjuntasuuntina ovat etelä ja länsi. Kohteen eteläosassa on taisteluhaudan rintasuoja tuhoutunut.
Maastotarkastuksessa 2017 löytyi Pienen Mäyrämäen juurelta, sen länsi- ja eteläpuolelta ulompi taisteluhautalinja. Taisteluhauta on suurimmaksi osaksi kaivettu maahan mutta Valtatie 6:n itäpuolella on hautaa louhittu kallioon. Taisteluhauta on varustettu ampumasyvennyksillä ja traversseilla. Itäpäässä on avoin konekivääriasema. Hautoja on käytetty osin kaatopaikkana ja niitä on myös täytetty.
Mäen itälaidalla on yksi suojahuone. Osia haudoista on täytetty ja osassa on kaatopaikkoja. Kohde on todennäköisesti ollut yhteydessä mäen pohjoisosassa, Vt 6:n pohjoispuolella, oleviin linnoitteisiin. Niille johtava mahdollinen yhdyshauta on jäänyt tien alle.
Kohteen rajausta on muutettu 05/2017. |
| metsakeskus.1000007278 |
272 |
Hömossen |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
315650.89200000 |
7073830.23400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007278 |
Kohde sijaitsee Åivun kylästä noin 2 km lounaaseen, mäen etelärinteellä. Paikalla on röykkiö ja mahdollinen asumuksenpohja.
Röykkiön koko on 4,5 x 3 m ja se on lähes rombinmuotoinen . Röykkiö sijaitsee viljelysten vieressä olevista ladoista noin 20 m pohjoiseen.
Asumuksenpohja on noin 4,5 x 3 m läpimittainen painanne, jonka muoto on soikea. Painanteen ympärillä on hietavalli. Vallin luoteispuolella on kivistä tehty keittokuoppa, jonka halkaisija on noin 0,5 m. Lounaispuolella mahdollisesti toinen asumuksenpohja, jonka kokoa on mahdoton arvioida paikalla tehdyn maanmuokkauksen vuoksi.
Lisäksi samalla rinteellä on noin 60 metrin matkalla useita mahdollisia röykkiöitä. Kohde vaatii maastotarkastuksen. |
| metsakeskus.1000007278 |
272 |
Hömossen |
10002 |
12001 |
13001 |
11004 |
27000 |
315650.89200000 |
7073830.23400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007278 |
Kohde sijaitsee Åivun kylästä noin 2 km lounaaseen, mäen etelärinteellä. Paikalla on röykkiö ja mahdollinen asumuksenpohja.
Röykkiön koko on 4,5 x 3 m ja se on lähes rombinmuotoinen . Röykkiö sijaitsee viljelysten vieressä olevista ladoista noin 20 m pohjoiseen.
Asumuksenpohja on noin 4,5 x 3 m läpimittainen painanne, jonka muoto on soikea. Painanteen ympärillä on hietavalli. Vallin luoteispuolella on kivistä tehty keittokuoppa, jonka halkaisija on noin 0,5 m. Lounaispuolella mahdollisesti toinen asumuksenpohja, jonka kokoa on mahdoton arvioida paikalla tehdyn maanmuokkauksen vuoksi.
Lisäksi samalla rinteellä on noin 60 metrin matkalla useita mahdollisia röykkiöitä. Kohde vaatii maastotarkastuksen. |
| metsakeskus.1000007279 |
257 |
Stora Svartö 1 |
10002 |
12004 |
13055 |
11006 |
27000 |
357618.85900000 |
6651499.15200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007279 |
Kiviuunit sijaitsevat Stora Svartön pohjoisosassa. Kapealla, rannan suuntaisella noin 60 m pituisella alueella, kalliomäen alla, on ainakin yhdeksän uunia. Rantaan on kohteelta matkaa 40–50 m. |
| metsakeskus.1000007280 |
257 |
Stora Svartö 2 |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
357411.94300000 |
6651253.24300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007280 |
Röykkiö sijaitsee Stora Svartön lounaisosassa, laajan pirunpelto-alueen korkeimmassa kohdassa, sen pohjoisosassa.
Röykkiö on nelisivuinen ja sen reunoissa on mahdollisesti kehärakenne. Röykkiön keskellä on pieni kuoppa. Röykkiön mitat ovat 4,2 x 3,6 x 0,55 m.
Kohteen tulkinta on vaikeaa. Muodoltaan se muistuttaa rautakautisia hautaraunioita mutta sen sijainti pirunpellossa on epätyypillinen. Rakenne voi myös olla puolustusvarustus. |
| metsakeskus.1000007281 |
272 |
Palojärvbacken 1 |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
314486.36600000 |
7072193.88300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007281 |
Kohde sijaitsee Rönnbackan kylästä noin 2,2 km koilliseen, Palojärvbackenin lounaisrinteellä, Storrymningsmossenin itäpuolella. Paikalla on useita pieniä röykkiöitä, joista vain kolme paikallistettiin tarkemmin:
a) koko 6 x 4 m, muoto ovaali, länsi-itä-suuntainen, maakivi röykkiön länsiosassa, tuhoutunut maanmuokkauksessa
b) koko 5 x 3 m, pitkänomainen, pohjois-eteläsuuntainen, maakivi röykkiön pohjoisosassa, vahingoittunut maanmuokkauksessa
c) koko 3 x 3 m, matala.
Tarkastettava maastossa! |
| metsakeskus.1000007282 |
257 |
Salmen |
10002 |
12004 |
13048 |
11006 |
27000 |
355059.91700000 |
6646645.09000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007282 |
Salmen-niminen saari, ulkosaaristoluoto, sijaitsee Kirkkonummen Porkkalanniemen eteläpuolella ja Rönnskärin majakkasaaren kaakkoispuolella. Yöpymissuoja on rakennettu laguunimaisen poukaman länsirannalle, 2–3 m korkean kallioseinämän juurelle niin, että seinämä muodostaa rakenteen pohjoisseinän. Seinämästä kohtisuoraan, pohjoisesta–etelään on rakennettu kaksi kivivallia niin, että niiden välille jää noin 2 m leveä kivetön alue. Molemmat vallit ovat 3,5 m pitkiä.
|
| metsakeskus.1000007283 |
272 |
Palojärvbacken 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
313907.59600000 |
7072811.63400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007283 |
Kohde sijaitsee noin 2 km Sokojan kylässä sijaitsevasta Haalsin taloryhmästä etelään, pitkänomaisella luoteis-kaakkoissuuntaisella harjanteella. Inventoinnissa 2004 alueella paikallistettiin 7 röykkiötä. Kts. alakohteet. Röykkiöt sijaitsevat kaakkoisrinteessä niemen kärjessä.
Vuoden 2023 tarkastuksessa löydettiin kaksi röykkiötä lisää maanomistajan vihjeestä (alakohteet H ja I) Kaiken kaikkiaan röykkiöitä on siis tiedossa yhdeksän, joista seitsemän sijaitsee etelä-kaakkoon viettävän niemekkeen päässä, kaksi muuta pohjoisempana ja erillään muista. Monissa röykkiöissä on kuoppa keskellä ja osa on rakennettu isomman maakiven viereen tai kahden kiven väliin. |
| metsakeskus.1000007284 |
286 |
Huoltoalue |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
493029.75500000 |
6781190.61900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007284 |
Asuinpaikka sijaitsee Aarnikotkan metsän suojelualueella noin 1,8 km itään Lapinsaaren sillasta ja 400 m itään Tervajärvestä. Kvartsi-iskokset löytyivät Tervajärven puomilta tulevan tien itäpuolisesta tienleikkauksesta. Löytökohdan länsipuolella on suuri hiekkakuoppa, jota käytetään huoltoalueena. Suurin osa asuinpaikasta on oletettavasti tuhoutunut hiekanoton yhteydessä. |
| metsakeskus.1000007285 |
507 |
Kaljunkoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
497677.87000000 |
6784333.38400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007285 |
Asuinpaikka sijaitsee Aarnikotkan metsän suojelualueella sijaitsevalla Pahkajärven ampuma-alueella Kaljunjärven ja Tervalammen välisen Kaljunkosken pohjoisrannalla, jyrkähkön rinteen tasaisessa kohdassa. Paikalta löytyi pieneltä alalta kvartsi-iskoksia ja palaneita kiviä, mutta ei merkkejä kulttuurikerroksesta. Kaljunkoskentie lienee tuhonnut osan asuinpaikasta. |
| metsakeskus.1000007287 |
743 |
Rauniokallio |
10002 |
12011 |
13102 |
11006 |
27000 |
279397.72600000 |
7001705.07100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007287 |
Rauniokallio sijaitsee vaikeakulkuisessa, Kiimanevan ja Ruikkunevan ympäröimässä kallioniemekkeessä. Alueella on laakeaa, pääosin lähes paljasta kalliota. Kalliolla on vaihtelevan kokoisia siirtolohkareita, joiden väleihin on ryhmitetty noin 15 keskimäärin 0,5 m leveää ja metrin pituista sekä noin 0,7 korkuista, väljähköä muurinpätkää. Ilmeisesti kyse on vuosille 1714-21 luontaisesta pakolinnasta. Muita rakenteita ei paikalla ole. |
| metsakeskus.1000007288 |
743 |
Ylistaron vanha kirkkomaa |
10002 |
12002 |
13021 |
11006 |
27006 |
273376.00000000 |
6987937.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007288 |
Inventointi 1985:
Tällä paikalla sijaitsivat Ylistaron vanhimmat kirkot, vuosina 1658 ja 1748 rakennetut puukappelit. Kunnan uusi kirkko valmistui vuonna 1851 tältä paikalta noin kilometrin verran
länteen. Nykyään paikalla olevan, kiviaidan ympäröimän sankarihautausmaan läheltä, joen puolelta, kerrotaan joitakin vuosia sitten löytyneen luita. Tällä rannanpuoleisella niittykaistalla, vanhan varastorakennuksen takana lienee ollut vanhaa kirkkomaata. Kiviaita ja sitä kiertävä tie ovat nuorempaa perua.
Inventointi 2022:
Vuoden 1985 inventoinnissa mainittu luiden löytöpaikka oli inventoinnin aikana hoidettua puistonurmikkoa. Alueella on paljon puita vielä melko tuoreessa ilmakuvassa, joten se lienee kunnostettu nurmikoksi vasta äskettäin. Alueen länsiosassa on maan pinnalla nähtävillä yksi viemäriin tai muuhun putkistoon liittyvä kaivo. Ei ole kuitenkaan näkyvissä merkkejä siitä, että maaperää olisi nurmikon alueella laajemmalti kaiveltu viime aikoina, joten on mahdollista, että hautauksia on voinut tällä alueella säilyä. Kokonaan koskematonta alueen maaperä tuskin kuitenkaan on, sillä vanhojen valokuvien mukaan alueella on 1930-luvulla ollut useita rakennuksia, osa niistä asuinrakennuksia (Eteläpohjalaiset juuret 2022). Vielä vuoden 1969 peruskartassa alueelle on merkitty kaksi lämmittämätöntä rakennusta. Lahdentie on paikalla rakennettupenkereelle, todennäköisesti nykyaikaisin menetelmin, joten alkuperäisten maakerrosten säilyminen sen alla ei ole kovin todennäköistä. Sankarihautausmaalla Lahdentien toisella puolella maan pinta on tasainen ja ainakin metrin Lahdentien ylä-puolella. Sankarihautausmaa on ilmeisesti rakennettu paksun täyttömaakerroksen päälle. Inventoinnissa tai yleensäkään ilman kaivausta ei voi päätellä onko sankarihautausmaan tai tien alla säilynyt vanhan hautausmaan aikaisia tai vielä vanhempia hautauksia.
Muinaisjäännösalue kattaa Lahdentien itäpuolella olevan vanhan kirkkomaan (sankarihautausmaa) sekä tien ja Kyrönjoen välissä olevan puistoalueen. |
| metsakeskus.1000007288 |
743 |
Ylistaron vanha kirkkomaa |
10002 |
12002 |
13021 |
11006 |
27007 |
273376.00000000 |
6987937.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007288 |
Inventointi 1985:
Tällä paikalla sijaitsivat Ylistaron vanhimmat kirkot, vuosina 1658 ja 1748 rakennetut puukappelit. Kunnan uusi kirkko valmistui vuonna 1851 tältä paikalta noin kilometrin verran
länteen. Nykyään paikalla olevan, kiviaidan ympäröimän sankarihautausmaan läheltä, joen puolelta, kerrotaan joitakin vuosia sitten löytyneen luita. Tällä rannanpuoleisella niittykaistalla, vanhan varastorakennuksen takana lienee ollut vanhaa kirkkomaata. Kiviaita ja sitä kiertävä tie ovat nuorempaa perua.
Inventointi 2022:
Vuoden 1985 inventoinnissa mainittu luiden löytöpaikka oli inventoinnin aikana hoidettua puistonurmikkoa. Alueella on paljon puita vielä melko tuoreessa ilmakuvassa, joten se lienee kunnostettu nurmikoksi vasta äskettäin. Alueen länsiosassa on maan pinnalla nähtävillä yksi viemäriin tai muuhun putkistoon liittyvä kaivo. Ei ole kuitenkaan näkyvissä merkkejä siitä, että maaperää olisi nurmikon alueella laajemmalti kaiveltu viime aikoina, joten on mahdollista, että hautauksia on voinut tällä alueella säilyä. Kokonaan koskematonta alueen maaperä tuskin kuitenkaan on, sillä vanhojen valokuvien mukaan alueella on 1930-luvulla ollut useita rakennuksia, osa niistä asuinrakennuksia (Eteläpohjalaiset juuret 2022). Vielä vuoden 1969 peruskartassa alueelle on merkitty kaksi lämmittämätöntä rakennusta. Lahdentie on paikalla rakennettupenkereelle, todennäköisesti nykyaikaisin menetelmin, joten alkuperäisten maakerrosten säilyminen sen alla ei ole kovin todennäköistä. Sankarihautausmaalla Lahdentien toisella puolella maan pinta on tasainen ja ainakin metrin Lahdentien ylä-puolella. Sankarihautausmaa on ilmeisesti rakennettu paksun täyttömaakerroksen päälle. Inventoinnissa tai yleensäkään ilman kaivausta ei voi päätellä onko sankarihautausmaan tai tien alla säilynyt vanhan hautausmaan aikaisia tai vielä vanhempia hautauksia.
Muinaisjäännösalue kattaa Lahdentien itäpuolella olevan vanhan kirkkomaan (sankarihautausmaa) sekä tien ja Kyrönjoen välissä olevan puistoalueen. |
| metsakeskus.1000007288 |
743 |
Ylistaron vanha kirkkomaa |
10002 |
12002 |
13021 |
11006 |
27008 |
273376.00000000 |
6987937.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007288 |
Inventointi 1985:
Tällä paikalla sijaitsivat Ylistaron vanhimmat kirkot, vuosina 1658 ja 1748 rakennetut puukappelit. Kunnan uusi kirkko valmistui vuonna 1851 tältä paikalta noin kilometrin verran
länteen. Nykyään paikalla olevan, kiviaidan ympäröimän sankarihautausmaan läheltä, joen puolelta, kerrotaan joitakin vuosia sitten löytyneen luita. Tällä rannanpuoleisella niittykaistalla, vanhan varastorakennuksen takana lienee ollut vanhaa kirkkomaata. Kiviaita ja sitä kiertävä tie ovat nuorempaa perua.
Inventointi 2022:
Vuoden 1985 inventoinnissa mainittu luiden löytöpaikka oli inventoinnin aikana hoidettua puistonurmikkoa. Alueella on paljon puita vielä melko tuoreessa ilmakuvassa, joten se lienee kunnostettu nurmikoksi vasta äskettäin. Alueen länsiosassa on maan pinnalla nähtävillä yksi viemäriin tai muuhun putkistoon liittyvä kaivo. Ei ole kuitenkaan näkyvissä merkkejä siitä, että maaperää olisi nurmikon alueella laajemmalti kaiveltu viime aikoina, joten on mahdollista, että hautauksia on voinut tällä alueella säilyä. Kokonaan koskematonta alueen maaperä tuskin kuitenkaan on, sillä vanhojen valokuvien mukaan alueella on 1930-luvulla ollut useita rakennuksia, osa niistä asuinrakennuksia (Eteläpohjalaiset juuret 2022). Vielä vuoden 1969 peruskartassa alueelle on merkitty kaksi lämmittämätöntä rakennusta. Lahdentie on paikalla rakennettupenkereelle, todennäköisesti nykyaikaisin menetelmin, joten alkuperäisten maakerrosten säilyminen sen alla ei ole kovin todennäköistä. Sankarihautausmaalla Lahdentien toisella puolella maan pinta on tasainen ja ainakin metrin Lahdentien ylä-puolella. Sankarihautausmaa on ilmeisesti rakennettu paksun täyttömaakerroksen päälle. Inventoinnissa tai yleensäkään ilman kaivausta ei voi päätellä onko sankarihautausmaan tai tien alla säilynyt vanhan hautausmaan aikaisia tai vielä vanhempia hautauksia.
Muinaisjäännösalue kattaa Lahdentien itäpuolella olevan vanhan kirkkomaan (sankarihautausmaa) sekä tien ja Kyrönjoen välissä olevan puistoalueen. |
| metsakeskus.1000007288 |
743 |
Ylistaron vanha kirkkomaa |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27006 |
273376.00000000 |
6987937.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007288 |
Inventointi 1985:
Tällä paikalla sijaitsivat Ylistaron vanhimmat kirkot, vuosina 1658 ja 1748 rakennetut puukappelit. Kunnan uusi kirkko valmistui vuonna 1851 tältä paikalta noin kilometrin verran
länteen. Nykyään paikalla olevan, kiviaidan ympäröimän sankarihautausmaan läheltä, joen puolelta, kerrotaan joitakin vuosia sitten löytyneen luita. Tällä rannanpuoleisella niittykaistalla, vanhan varastorakennuksen takana lienee ollut vanhaa kirkkomaata. Kiviaita ja sitä kiertävä tie ovat nuorempaa perua.
Inventointi 2022:
Vuoden 1985 inventoinnissa mainittu luiden löytöpaikka oli inventoinnin aikana hoidettua puistonurmikkoa. Alueella on paljon puita vielä melko tuoreessa ilmakuvassa, joten se lienee kunnostettu nurmikoksi vasta äskettäin. Alueen länsiosassa on maan pinnalla nähtävillä yksi viemäriin tai muuhun putkistoon liittyvä kaivo. Ei ole kuitenkaan näkyvissä merkkejä siitä, että maaperää olisi nurmikon alueella laajemmalti kaiveltu viime aikoina, joten on mahdollista, että hautauksia on voinut tällä alueella säilyä. Kokonaan koskematonta alueen maaperä tuskin kuitenkaan on, sillä vanhojen valokuvien mukaan alueella on 1930-luvulla ollut useita rakennuksia, osa niistä asuinrakennuksia (Eteläpohjalaiset juuret 2022). Vielä vuoden 1969 peruskartassa alueelle on merkitty kaksi lämmittämätöntä rakennusta. Lahdentie on paikalla rakennettupenkereelle, todennäköisesti nykyaikaisin menetelmin, joten alkuperäisten maakerrosten säilyminen sen alla ei ole kovin todennäköistä. Sankarihautausmaalla Lahdentien toisella puolella maan pinta on tasainen ja ainakin metrin Lahdentien ylä-puolella. Sankarihautausmaa on ilmeisesti rakennettu paksun täyttömaakerroksen päälle. Inventoinnissa tai yleensäkään ilman kaivausta ei voi päätellä onko sankarihautausmaan tai tien alla säilynyt vanhan hautausmaan aikaisia tai vielä vanhempia hautauksia.
Muinaisjäännösalue kattaa Lahdentien itäpuolella olevan vanhan kirkkomaan (sankarihautausmaa) sekä tien ja Kyrönjoen välissä olevan puistoalueen. |
| metsakeskus.1000007288 |
743 |
Ylistaron vanha kirkkomaa |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27007 |
273376.00000000 |
6987937.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007288 |
Inventointi 1985:
Tällä paikalla sijaitsivat Ylistaron vanhimmat kirkot, vuosina 1658 ja 1748 rakennetut puukappelit. Kunnan uusi kirkko valmistui vuonna 1851 tältä paikalta noin kilometrin verran
länteen. Nykyään paikalla olevan, kiviaidan ympäröimän sankarihautausmaan läheltä, joen puolelta, kerrotaan joitakin vuosia sitten löytyneen luita. Tällä rannanpuoleisella niittykaistalla, vanhan varastorakennuksen takana lienee ollut vanhaa kirkkomaata. Kiviaita ja sitä kiertävä tie ovat nuorempaa perua.
Inventointi 2022:
Vuoden 1985 inventoinnissa mainittu luiden löytöpaikka oli inventoinnin aikana hoidettua puistonurmikkoa. Alueella on paljon puita vielä melko tuoreessa ilmakuvassa, joten se lienee kunnostettu nurmikoksi vasta äskettäin. Alueen länsiosassa on maan pinnalla nähtävillä yksi viemäriin tai muuhun putkistoon liittyvä kaivo. Ei ole kuitenkaan näkyvissä merkkejä siitä, että maaperää olisi nurmikon alueella laajemmalti kaiveltu viime aikoina, joten on mahdollista, että hautauksia on voinut tällä alueella säilyä. Kokonaan koskematonta alueen maaperä tuskin kuitenkaan on, sillä vanhojen valokuvien mukaan alueella on 1930-luvulla ollut useita rakennuksia, osa niistä asuinrakennuksia (Eteläpohjalaiset juuret 2022). Vielä vuoden 1969 peruskartassa alueelle on merkitty kaksi lämmittämätöntä rakennusta. Lahdentie on paikalla rakennettupenkereelle, todennäköisesti nykyaikaisin menetelmin, joten alkuperäisten maakerrosten säilyminen sen alla ei ole kovin todennäköistä. Sankarihautausmaalla Lahdentien toisella puolella maan pinta on tasainen ja ainakin metrin Lahdentien ylä-puolella. Sankarihautausmaa on ilmeisesti rakennettu paksun täyttömaakerroksen päälle. Inventoinnissa tai yleensäkään ilman kaivausta ei voi päätellä onko sankarihautausmaan tai tien alla säilynyt vanhan hautausmaan aikaisia tai vielä vanhempia hautauksia.
Muinaisjäännösalue kattaa Lahdentien itäpuolella olevan vanhan kirkkomaan (sankarihautausmaa) sekä tien ja Kyrönjoen välissä olevan puistoalueen. |
| metsakeskus.1000007288 |
743 |
Ylistaron vanha kirkkomaa |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27008 |
273376.00000000 |
6987937.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007288 |
Inventointi 1985:
Tällä paikalla sijaitsivat Ylistaron vanhimmat kirkot, vuosina 1658 ja 1748 rakennetut puukappelit. Kunnan uusi kirkko valmistui vuonna 1851 tältä paikalta noin kilometrin verran
länteen. Nykyään paikalla olevan, kiviaidan ympäröimän sankarihautausmaan läheltä, joen puolelta, kerrotaan joitakin vuosia sitten löytyneen luita. Tällä rannanpuoleisella niittykaistalla, vanhan varastorakennuksen takana lienee ollut vanhaa kirkkomaata. Kiviaita ja sitä kiertävä tie ovat nuorempaa perua.
Inventointi 2022:
Vuoden 1985 inventoinnissa mainittu luiden löytöpaikka oli inventoinnin aikana hoidettua puistonurmikkoa. Alueella on paljon puita vielä melko tuoreessa ilmakuvassa, joten se lienee kunnostettu nurmikoksi vasta äskettäin. Alueen länsiosassa on maan pinnalla nähtävillä yksi viemäriin tai muuhun putkistoon liittyvä kaivo. Ei ole kuitenkaan näkyvissä merkkejä siitä, että maaperää olisi nurmikon alueella laajemmalti kaiveltu viime aikoina, joten on mahdollista, että hautauksia on voinut tällä alueella säilyä. Kokonaan koskematonta alueen maaperä tuskin kuitenkaan on, sillä vanhojen valokuvien mukaan alueella on 1930-luvulla ollut useita rakennuksia, osa niistä asuinrakennuksia (Eteläpohjalaiset juuret 2022). Vielä vuoden 1969 peruskartassa alueelle on merkitty kaksi lämmittämätöntä rakennusta. Lahdentie on paikalla rakennettupenkereelle, todennäköisesti nykyaikaisin menetelmin, joten alkuperäisten maakerrosten säilyminen sen alla ei ole kovin todennäköistä. Sankarihautausmaalla Lahdentien toisella puolella maan pinta on tasainen ja ainakin metrin Lahdentien ylä-puolella. Sankarihautausmaa on ilmeisesti rakennettu paksun täyttömaakerroksen päälle. Inventoinnissa tai yleensäkään ilman kaivausta ei voi päätellä onko sankarihautausmaan tai tien alla säilynyt vanhan hautausmaan aikaisia tai vielä vanhempia hautauksia.
Muinaisjäännösalue kattaa Lahdentien itäpuolella olevan vanhan kirkkomaan (sankarihautausmaa) sekä tien ja Kyrönjoen välissä olevan puistoalueen. |
| metsakeskus.1000007293 |
272 |
Palojärvbacken 3 |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
314021.55500000 |
7072697.68400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007293 |
Kohde sijaitsee noin 2 km Sokojan kylän Haalsin taloryhmästä etelään. Paikalla on kolme pientä röykkiötä, jotka ovat osittain metsän äestyksessä vahingoittuneita.
Tarkastettava!
|
| metsakeskus.1000007294 |
257 |
Hästö 2 |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
363699.39100000 |
6656523.16200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007294 |
Talonpohja sijaitsee Hästön saaren itäkärjessä, kallion korkeimmalla, metsittyneellä kohdalla. Paikalla on nelikulmaisen perustuskiveyksen kaltainen rakenne. Sen luoteisseinä erottuu selvimmin. Kivet ovat pyöreitä ja särmikkäitä, kooltaan 20–40 cm. Kyseessä on luultavasti rantavajan tai kalamajan jäännökset. |
| metsakeskus.1000007295 |
257 |
Kyrkogårdsön Byviken |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
355905.55800000 |
6650555.51600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007295 |
Asuinpaikka sijaitsee Kyrkogårdsön länsirannalla olevan Byvikenin lahden pohjukassa. Lahden jatkeena itään on avokallioiden reunustama lehtomaisesti metsittynyt laakso, jonka pohjoisrinteellä on suuren kartanotyyppisen rakennuksen kivijalka. Lahden pohjukassa oli havaittavissa laiturirakenteiden jäännöksiä. Rakennuksen pihamaalla erottuu kivirivejä, portaita ja rakenteita. Alueelle tehdyistä koekuopista löytyi 1700–1900-luvun aineistoa (KM 2003039). Paikalla on muistitiedon perusteella ollut rakennus, joka tuhoutui tulipalossa 1920 tai -30-luvulla. Löytöaineisto viittaa kuitenkin myös vanhempaan asutukseen.
|
| metsakeskus.1000007296 |
257 |
Kyrkogårdsön Norrudden |
10002 |
12002 |
13021 |
11006 |
27000 |
355864.56600000 |
6651077.30600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007296 |
Kohde sijaitsee Kyrkogårdsön saaren pohjoiskärjessä, pienen avokallion eteläpuolella. Juhani Rinteen artikkelin (Finskt Museum 1909: s. 127–129) mukaan niemen tyvessä on kiviaidalla rajattu hautausmaa. Aitaus oli nelikulmainen, ja sen terävä kulma osoitti kohti pohjoista.
Nykyään alue on kahden kesämökin välisellä metsittyneellä alueella. Aluetta on Rinteen tekemien havaintojen jälkeen muokattu. Kiviaitaa ei enää ole, mutta alueella on neljä röykkiötä, joiden kivet saattavat olla peräisin aidasta.
Alueelle tehdyistä koekuopista löytyi viitteitä haudasta, joka ajoittuu esineistön perusteella 1600–1700-luvuille.
|
| metsakeskus.1000007297 |
257 |
Mjölandet |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
355280.80400000 |
6651329.20900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007297 |
Röykkiöt sijaitsevat Mjölandetin pohjoisosassa, korkealla ja jyrkkäreunaisella lounas-koillinensuuntaisella kallioharjanteella.
Röykkiö A sijaitsee harjanteen luoteispuoleisella jyrkällä reunalla. Sen muoto on soikea ja se on rakennettu pyöreistä kivistä. Mitään rakenteita ei havaittu. Röykkiön koko on 8,4 x 4,6 x 0,4 m. Röykkiöön on ilmeisesti kajottu. Röykkiö voidaan tulkita esihistorialliseksi hautaröykkiöksi, joka sijaintinsa puolesta voisi olla pronssikautinen.
Röykkiö B sijaitsee edellisestä röykkiöstä noin 60 m koilliseen, jyrkänteen reunalla, kahden matalan kalliokummun välissä. Se on hyvin paksun ja tiheän aluskasvillisuuden peittämä. Röykkiön muoto on lähinnä kolmiomainen. Sen koko on 3,7 x 3,5 x 0,4 m. Röykkiön luonne ja ajoitus on epäselvä, se saattaa olla luonnonmuodostelma. Vuoden 2024 inventoinnin perusteella kohde jätettiin pois muinaisjäännösalueelta, koska kyseessä on todennäköisesti rykelmä kalliosta luontaisesti lohkeilleita kiviä. |
| metsakeskus.1000007298 |
257 |
Båthusudden |
10001 |
12004 |
13000 |
11000 |
27000 |
364865.84000000 |
6672013.93400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007298 |
Kiveys sijaitsee lähellä Espoonlahden rantaa, metsäisen niemen korkeimman kohdan koilliskärjessä. Röykkiön yli kulkee polku niemen kärkeen. Kiveyksen halkaisija on noin 10 m, korkeus noin 1 m. Kivet ovat pyöreitä ja kooltaan 0,2–0,5 m. Kiviä on levinnyt jonkin verran ympäristöön, jossa on lisäksi rakkaa ja 1–1,5 m kokoisia siirtolohkareita. Kiveyksen päällä kasvaa paljon turvetta ja sammalta. Siinä ei ole näkyviä rakenteita, mutta rakenteen keskellä kivet ovat selvästi pienempiä kuin ympäristössä.
Kohteen luonne ja ajoitus on epäselvä. On mahdollista, että kyseessä on luonnonmuodostuma.
|
| metsakeskus.1000007299 |
257 |
Omsatuviken |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
354551.09600000 |
6651506.13500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007299 |
Mahdollinen hautaröykkiö sijaitsee Porkkalanniemen luotsiasemasta itään sijaitsevalla avokalliomäellä, Omsatuviken-nimisen lahden länsipuolella. Avokallion korkein kohta muodostaa kaksi kumparetta. Röykkiö sijaitsee pohjoisemman kumpareen eteläpäässä.
Röykkiö on profiililtaan kupera, eikä siinä ole näkyviä rakenteita. Se on muodoltaan pyöreä, mutta pohjoisreunassa on noin metrin pitkä uloke, jossa on noin halkaisijaltaan metrin kokoinen kasa. Röykkiö halkaisija on 4,9 m ja korkeus 0,9 m. Kivien koko vaihtelee 0,3–0,4 m, joista suurin osa on pyöreitä, osa särmikkäitä.
Röykkiö muistuttaa sijainniltaan ja rakenteeltaan rautakautisia hautaröykkiöitä, mutta sijaintinsa puolesta se voisi olla myös merimerkki. Kohde vaatii lisätutkimuksia.
|
| metsakeskus.1000007300 |
777 |
Vuokin reitti |
10002 |
12005 |
13064 |
11006 |
27006 |
630738.78600000 |
7182245.67800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007300 |
Kainuussa olevaa yhteydenpidon ja erityisesti kaupan valtaväylää kutsutaan Vienan reitiksi. Vienan reittejä on kuitenkin ollut useampia, joista kolme pääreittiä ovat Sarvikiven reitti, Vuokin reitti ja Miinoan reitti. Niiden linjaukset ovat vaihdelleet paitsi ajan, myös sääolosuhteiden mukaan. Mitään yhtä, vain tietyllä linjauksella kulkevaa reittiä ei siis ole ollut olemassa.
Lisäksi reittien välillä on sivureittejä, jotka yhdistävät taloja toisiinsa ja pääreitteihin. Sivu- tai yhdysreitit ovat kulttuuriperintökohteina vaalittavia.
Vienan reittieihin kuuluvaa Vuokin reittiä on valittu edustamaan vaihtoehto, jonka muinaisjäännösrekisteriin merkitty linjaus perustuu sekä arkistolähteisiin että maastotarkastukseen. Muinaisjäännösrekisterin aluerajaus on muodostettu Kainuun Museon ja maakuntaliiton inventointiin ja maastomittauksiin perustuen; reitin leveys muodostuu reittipisteiden molemmin puolin asemoidusta viiden metrin vyöhykkeestä. Valittu reittilinjaus on merkitty Kainuun maakuntakaavaan. Reitin vesiosuuksia ei ole inventoitu.
Polkumainen Vuokin kulkureitti on johtanut Viiangin ja Kivijärven kautta Vuokkiniemeen ollen osa laajempaa, Oulujärveltä Hyrynsalmen kautta Arkangeliin johtanutta reittiverkostoa.
Kulkureitti on satoja vuosia vanha; se näkyy mahdollisesti 1600-luvun kartassa, kartassa vuodelta 1814 sekä lisäksi isojakokartassa vuodelta 1853. Reittiä käyttivät mm. karjalaiset laukkukauppiaat. Reitti on jäänyt pois käytöstä talvisodan jälkeen uuden maantien valmistuttua.
Polusta käytetään myös nimeä "Lönnrotin polku", sillä Elias Lönnrot on tiettävästi kulkenut 1830-luvulla kyseistä tietä Vuokkiniemeen runonkeruumatkoillaan. Polku on paikoitellen merkitty peruskarttaan. Reitin kulku Suomussalmen Vuokissa Koljatinjärven, Kevättijärven ja Kivi-Kevätin eteläpuolella ja siitä itärajalle on selvitetty maastossa Kainuun ympäristökeskuksen johdolla vuonna 2004.
Reitti on käsittänyt sekä maa- että vesiosuuksia. Polku on ollut merkitty maastoon kirveellä petäjien kahdelle puolen lyödyillä pilkoilla. Soisilla paikoilla on saattanut olla pitkospuita. Vaatimaton kulkutie on monin paikoin lähes hävinnyt maastosta. Tähän ovat vaikuttaneet toisaalta koneelliset metsätyöt, joissa maaperää on muokattu ja merkkipuut kaadettu, ja toisaalta polun käyttämättömyys, minkä vuoksi se on alkanut kasvaa umpeen. Vanhoja pilkkapuita on säilynyt paikoin. Polku on parhaiten nähtävissä vanhaa metsää kasvavissa kohdissa ja niillä paikoin, joissa polkua edelleenkin käytetään. Reitin kulku on hakatuilla alueilla rekonstruoitu. |
| metsakeskus.1000007300 |
777 |
Vuokin reitti |
10002 |
12005 |
13064 |
11006 |
27009 |
630738.78600000 |
7182245.67800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007300 |
Kainuussa olevaa yhteydenpidon ja erityisesti kaupan valtaväylää kutsutaan Vienan reitiksi. Vienan reittejä on kuitenkin ollut useampia, joista kolme pääreittiä ovat Sarvikiven reitti, Vuokin reitti ja Miinoan reitti. Niiden linjaukset ovat vaihdelleet paitsi ajan, myös sääolosuhteiden mukaan. Mitään yhtä, vain tietyllä linjauksella kulkevaa reittiä ei siis ole ollut olemassa.
Lisäksi reittien välillä on sivureittejä, jotka yhdistävät taloja toisiinsa ja pääreitteihin. Sivu- tai yhdysreitit ovat kulttuuriperintökohteina vaalittavia.
Vienan reittieihin kuuluvaa Vuokin reittiä on valittu edustamaan vaihtoehto, jonka muinaisjäännösrekisteriin merkitty linjaus perustuu sekä arkistolähteisiin että maastotarkastukseen. Muinaisjäännösrekisterin aluerajaus on muodostettu Kainuun Museon ja maakuntaliiton inventointiin ja maastomittauksiin perustuen; reitin leveys muodostuu reittipisteiden molemmin puolin asemoidusta viiden metrin vyöhykkeestä. Valittu reittilinjaus on merkitty Kainuun maakuntakaavaan. Reitin vesiosuuksia ei ole inventoitu.
Polkumainen Vuokin kulkureitti on johtanut Viiangin ja Kivijärven kautta Vuokkiniemeen ollen osa laajempaa, Oulujärveltä Hyrynsalmen kautta Arkangeliin johtanutta reittiverkostoa.
Kulkureitti on satoja vuosia vanha; se näkyy mahdollisesti 1600-luvun kartassa, kartassa vuodelta 1814 sekä lisäksi isojakokartassa vuodelta 1853. Reittiä käyttivät mm. karjalaiset laukkukauppiaat. Reitti on jäänyt pois käytöstä talvisodan jälkeen uuden maantien valmistuttua.
Polusta käytetään myös nimeä "Lönnrotin polku", sillä Elias Lönnrot on tiettävästi kulkenut 1830-luvulla kyseistä tietä Vuokkiniemeen runonkeruumatkoillaan. Polku on paikoitellen merkitty peruskarttaan. Reitin kulku Suomussalmen Vuokissa Koljatinjärven, Kevättijärven ja Kivi-Kevätin eteläpuolella ja siitä itärajalle on selvitetty maastossa Kainuun ympäristökeskuksen johdolla vuonna 2004.
Reitti on käsittänyt sekä maa- että vesiosuuksia. Polku on ollut merkitty maastoon kirveellä petäjien kahdelle puolen lyödyillä pilkoilla. Soisilla paikoilla on saattanut olla pitkospuita. Vaatimaton kulkutie on monin paikoin lähes hävinnyt maastosta. Tähän ovat vaikuttaneet toisaalta koneelliset metsätyöt, joissa maaperää on muokattu ja merkkipuut kaadettu, ja toisaalta polun käyttämättömyys, minkä vuoksi se on alkanut kasvaa umpeen. Vanhoja pilkkapuita on säilynyt paikoin. Polku on parhaiten nähtävissä vanhaa metsää kasvavissa kohdissa ja niillä paikoin, joissa polkua edelleenkin käytetään. Reitin kulku on hakatuilla alueilla rekonstruoitu. |
| metsakeskus.1000007301 |
286 |
Sikoniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
492879.82400000 |
6779785.19200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007301 |
Asuinpaikka sijaitsee Kapiaveden kaakkoisrannalla Sikoniemen tyvessä Sikoniemetien länsipäässä olevan rakennusryhmän alueella, lähellä rantaa. Maaperä alueella on hienoa hietaa. Koekuopasta löytyi kvartsi-iskoksia (inventointiraportin kohde A).
Alueella on lisäksi epämääräisiä kuopanteita sekä ilmeisesti 1900-luvun puolivälin asutukseen liittyviä talonpohjia sekä kellarikuoppa (inventointiraportin kohteet B-D).
Talonpohjista noin 50 m pohjoiseen Teutajärveltä tulevan tien eteläpuolla, eteläkaakkoon pistävän niemen päältä löytyi yksi kvartsi-iskos ja liuskekappale (inventointiraportin kohde E). |
| metsakeskus.1000007302 |
257 |
Grönhamn |
10001 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
358348.55300000 |
6654012.14000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007302 |
Kohde sijaitsee Bölessä, Grönhamnin tilasta noin 150 m pohjoisluoteeseen, pohjois–eteläsuuntaisella kallioterassilla. Kivirakenne on tehty vajaa 2 m korkean kallioseinämän juureen. Alue on avokalliota ja aivan sen länsipuolella kulkee tie.
Kivirakenne on tehty niin, että kalliojyrkänne muodostaa länsiseinän, ja iso kivilohkare eteläseinän. Seinämien väliin on tehty kaareva kivivalli, joka on rakennettu sekä kulmikkaista että pyöreistä luonnon muovaamista kivistä. Vallin, lohkareen ja kalliojyrkänteen välille muodostuu kivetön alue. Rakenteen ulkomitat ovat 3,9 x 2,3 x 0,3 m.
Rakenne vaikuttaa yöpymissuojalta mutta ei ole tyypillisessä ympäristössä. Se voi olla myös jonkinlainen varastosuoja. Kohteen iän ja käyttötarkoituksen selvittämiseksi olisi tehtävä lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000007303 |
777 |
Sänkikangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
628811.57000000 |
7181353.02700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007303 |
Koljatinjärven eteläpuolisella mäntykankaalla on ainakin kolme suurta, hyvin säilynyttä tervahaudanpohjaa, joiden ympärillä on valli. Alueella kulkee myös polkumainen "Vienan reitti".
Tarkastuksessa 2015: koordinaattien osoittamalla paikalla ei havaittu tervahautoja tai muita arkeologisia kohteita. |
| metsakeskus.1000007304 |
777 |
Likolahti |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
628007.89200000 |
7181663.90000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007304 |
Koljatinjärven lounaisrannalla olevilla kumpareilla on talvisotaan liittyviä kohteita. Likolahden pohjukassa olevan kahden mäenkumpareen välisessä soisessa alangossa on metsässä kymmeniä noin metrinkorkuisia kantoja, jotka ovat luultavasti jääneet jäljelle sodanaikaisesta murroshakkuusta. Mainituilla kumpareilla on ainakin kaksi taistelukaivantoa, L:n muotoinen ja neliömäinen, joiden yläreunassa on vielä tukihirsiä jäljellä. Kyseessä lienevät Salpalinjaan liittyvät rakenteet, joissa ei ole ollut taistelutoimintaa. |
| metsakeskus.1000007305 |
286 |
Määkijänniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
491901.21700000 |
6780212.01300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007305 |
Asuinpaikka sijaitsee Aarnikotkan metsän suojelualueella Kapiaveteen pistävän Määkijänniemen eteläkärjestä n. 250 m luoteeseen niemen tyvessä olevan kapean kannaksen etelärannalla. Asuinpaikka sijaitsee pienialaisella hiekka-alueella, jonka koko on 15 x 15 m. Kvartsi-iskokset löytyivät kahdesta alueelle tehdystä koepistosta.
Kivikautisesta asuinpaikasta noin 50 m itään on tarkemmin ajoittamaton maakumpu ja neljä kuoppaa (inventointiraportissa Määkijänniemi 2B). |
| metsakeskus.1000007306 |
91 |
Santahamina Isosaari tykkipatteri VI |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27008 |
393402.38200000 |
6669338.15000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007306 |
Santahaminan Isosaaren eteläosaan rakennettiin vuonna 1855 tykkipatteri numero VI. Tykkipatterin VI kokonaisuus pitää sisällään patterivarustuksen, etäisyysmittaustornin, vanhan maarakenteisen ruutikellarin, kallioon louhitun tunneliruutikellarin, ventilaattorin osia, kivi- ja puurakenteiset laiturin perustukset ja miina-aseman sekä siihen liittyvät miinakaapelikaivannot. Tykkipatterin luoteispuolella sijaitsee patteriin liittyneen vartiorakennuksen ja tykistötarvikevajan perustukset (ks. kohde Santahamina Isosaari tykkipatteri V). Patterin rintavarustus on kivirakenteinen, jota on tuettu betonilla. Maarakenteista ruutikellaria on aiemmin pidetty viikinkiaikaisena hautakumpuna. |
| metsakeskus.1000007307 |
257 |
Munkinmäki (Munkkulla) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
357837.69400000 |
6667369.76300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007307 |
Kirkkonummen aseman kaakkoispuolella kohoavalla Munkinmäellä on sijainnut kaksi Munkkullan kylän tilaa, joista toinen, Laggars, kuului 1300-luvulla Paadisten luostarille. Historiallisten karttojen mukaan mäellä, etenkin sen laella ja eteläosassa, on ollut runsaasti rakennuksia. Maastossa nykyisin näkyvät kivijalat ja rakennusten jäännökset liittynevät pääasiassa Munkkullan kartanon rakennuskantaan.
Munkkullan kolmesta talosta kaksi, Bro ja Laggars, kuuluivat vuoteen 1407 asti virolaiselle Padisten sisterssiläisluostarille. On jopa esitetty, että Munkkulla olisi ollut kartanomainen tila, josta käsin luostarin uusmaalaisia tiluksia on hoidettu. Kylän kolme taloa säilyivät 1800-luvun alkuun, jolloin Laggars ja Erlas yhdistettiin.
Nämä kaksi kylän taloa sijaitsivat Kirkkonummen keskiaikaisesta kivikirkosta 800 m etelään olevalla mäellä. Kolmas talo, Bro oli puolestaan pitäjän halki kulkeneen nyttemmin maatuneen salmen rannalla. Kylän pohjoisosassa on Stegelbacka (Teilimäki)-niminen mäki, joka on nimensä perusteella vanha mestauspaikka.
Munkkullan mäki, jonka etelärinteessä on ollut Laggarsin ja itärinteessä Erlasin tonttimaa, hallitsee yhä Kirkkonummen keskustan eteläosan maisemaa. Mäellä sijainneiden kahden tilan rakennuksista on jäljellä enää harmaakivikellarin päälle etelärinteeseen rakennettu iso aitta, jonka ympäristössä on tehty maansiirtotöitä. Kallion laella on villiintyneen puutarhan keskellä luultavasti 1900-luvun alusta peräisin olevan asuinrakennuksen kivijalka betoniportaineen. |
| metsakeskus.1000007308 |
624 |
Skoas |
10001 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
472500.37700000 |
6705620.94300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007308 |
Kohde sijaitsee kalliosaarekkeella noin 400 m etelään valtatieltä 7. Paikalla on lohkotuista kivistä kasattu nelikulmainen rajamerkki, jonka keskellä on 1,2 m korkea pystykivi. Rajamerkki on nykyisin Haaviston ja Skoasin tilojen rajalla, mutta kyseessä saattaa olla vanhempi rajamerkki. Kiveys jää valtatien 7 uuden linjauksen alle. |
| metsakeskus.1000007309 |
609 |
Porin vanha asemakaava-alue |
10002 |
12001 |
13004 |
11006 |
27000 |
222936.12500000 |
6828302.45600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007309 |
Porin kaupunki perustettiin vuonna 1558. Sen edeltäjä oli Ulvila, jonka satama oli maankohoamisen myötä käynyt liian matalaksi. Kaupungin vanha alue sijaitsee kirkon, torin, Itäpuiston, Vapaudenkadun ja jokirannan välisellä alueella. Kaupungin isoavihaa vanhemmat säilyneet kaupunkiarkeologiset kulttuurikerrokset ovat muinaismuistolain rauhoittamia. Museovirasto teki vuonna 2002 Porin kaupunkiarkeologisen inventoinnin, jossa määriteltiin, millä tonteilla muinaismuistolain rauhoittamat kulttuurikerrokset ovat todennäköisesti säilyneet. Kaupunkialueella on tehty joitakin arkeologisia tutkimuksia, mm. taidemuseon laajennusalueella raatihuoneen ja joen välissä. |
| metsakeskus.1000007310 |
624 |
Annulanmäki |
10007 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
475270.25800000 |
6705804.88500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007310 |
Kohde sijaitsee Kymijoen itärannalla Annulanmäellä Pyhtään kirkonkylän eteläosassa. Mäen lounaisrinteen alaosassa on kivetty maansekainen terassitasanne, jonka länsipuolella jyrkänteen reunalla on luonnonkivikkomainen pohjoiseen johtava kiveys. Kallion laella kiveys jatkuu suurikokoisista kivistä rakennettuna muurina.
Aidan länsipuolella on mahdollisesti 1900-luvulle ajoittuva talon paikka rakennuksenpohjineen ja piha-alueineen. Kiviaita liittynee rakennusten pihapiiriin eikä ole puolustusvarustus. Aidan takaa ei ole tähtäysalaa Annulanmäen länsipuolelta virtaavan joen rantaan.
Aidan eteläpäässä on kasa hienoksi rouhittua sepeliä ja paikalla on ilmeisesti ollut sepelimurskaamo. Sepelikasan kohdalta laskeutuu mäen juurelle suurista louhituista kivistä ladottu 5 m leveä luiska, joka on loiventanut rinnettä ja todennäköisesti mahdollistanut kuljettimen sijoittamisen tai koneiden liikkumisen sepelimurskaamolle. Mäen lounaisrinteen alaosassa on pystysuoran kallioseinämän juurella terassimainen, tasoitettu alue jonka sivuilla on epämääräisiä matalia maavalleja. Mäen rinteellä ja juurella olet rakenteet liittyvät ilmeisesti ympäristön tie- ja siltatyömaihin. Kohde kuuluu siis ryhmään Kivilouhokset.
Havainnot 2017:
Kiviaita vaikuttaa sijaitsevan Stockforsin kartanon ja kylän muiden talojen välisellä rajalla. Kiviaidan länsipuolella on ilmeisesti harjoitettu kivenlouhintaa, koska muutamissa kivissä havaittiin porausjälkiä sekä lähes pystysuoria kallioseinämiä. Useimmat kiviaidat tai -jonot ovat todennäköisesti paikalta louhittuja kiviä, jotka ovat jääneet odottamaan kuljetusta tai sitten ne on hylätty paikalle louhinnan jälkeen. |
| metsakeskus.1000007310 |
624 |
Annulanmäki |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
475270.25800000 |
6705804.88500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007310 |
Kohde sijaitsee Kymijoen itärannalla Annulanmäellä Pyhtään kirkonkylän eteläosassa. Mäen lounaisrinteen alaosassa on kivetty maansekainen terassitasanne, jonka länsipuolella jyrkänteen reunalla on luonnonkivikkomainen pohjoiseen johtava kiveys. Kallion laella kiveys jatkuu suurikokoisista kivistä rakennettuna muurina.
Aidan länsipuolella on mahdollisesti 1900-luvulle ajoittuva talon paikka rakennuksenpohjineen ja piha-alueineen. Kiviaita liittynee rakennusten pihapiiriin eikä ole puolustusvarustus. Aidan takaa ei ole tähtäysalaa Annulanmäen länsipuolelta virtaavan joen rantaan.
Aidan eteläpäässä on kasa hienoksi rouhittua sepeliä ja paikalla on ilmeisesti ollut sepelimurskaamo. Sepelikasan kohdalta laskeutuu mäen juurelle suurista louhituista kivistä ladottu 5 m leveä luiska, joka on loiventanut rinnettä ja todennäköisesti mahdollistanut kuljettimen sijoittamisen tai koneiden liikkumisen sepelimurskaamolle. Mäen lounaisrinteen alaosassa on pystysuoran kallioseinämän juurella terassimainen, tasoitettu alue jonka sivuilla on epämääräisiä matalia maavalleja. Mäen rinteellä ja juurella olet rakenteet liittyvät ilmeisesti ympäristön tie- ja siltatyömaihin. Kohde kuuluu siis ryhmään Kivilouhokset.
Havainnot 2017:
Kiviaita vaikuttaa sijaitsevan Stockforsin kartanon ja kylän muiden talojen välisellä rajalla. Kiviaidan länsipuolella on ilmeisesti harjoitettu kivenlouhintaa, koska muutamissa kivissä havaittiin porausjälkiä sekä lähes pystysuoria kallioseinämiä. Useimmat kiviaidat tai -jonot ovat todennäköisesti paikalta louhittuja kiviä, jotka ovat jääneet odottamaan kuljetusta tai sitten ne on hylätty paikalle louhinnan jälkeen. |
| metsakeskus.1000007311 |
624 |
Iivarinmäki |
10001 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
488780.81500000 |
6707533.24900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007311 |
Kiviaita sijaitsee lähellä Iivaranmäkeä, kylän peltoaukean pohjoislaidalla. Iivarinmäki on ollut asuttu ainakin 1600-luvulta alkaen. Peltoaukea on merkitty Kuninkaan kartastoon. |
| metsakeskus.1000007312 |
286 |
Määkijänniemi 1 |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
492093.13700000 |
6780156.03400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007312 |
Latomus sijaitsee Määkijänniemen kaakkoisosassa Kapiaveden puolella niemenkärjen korkeimmalla kohdalla kallion päällä. Latomus on U:n muotoinen ja sen avoinen puoli osoittaa koilliseen. Luoteinen kivetty sivu on 2,3 m, lounainen 2,7 m ja kaakon puoleinen 1 m. Latomus on 0,7 m korkuinen. Kyse lienee historiallisen ajan linnustussuojasta. |
| metsakeskus.1000007313 |
286 |
Terrilahti |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
492205.09800000 |
6780493.89600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007313 |
Hiilimiilu ja siihen liittyvät seitsemän kuopannetta sijaitsevat Kapiaveden ja Terrilahden toisistaan erottavalla kannaksella. Miilu on pyöreä, ulkohalkaisijaltaan 18 m rengasmainen rakenne, jonka keskellä on 5 m halkaisijaltaan oleva 1,7 m syvä kuoppa. Miilun korkeus on hieman alle 2 m. Mahdollisesti hiilenpolttoon liittyvät kuopanteet sijaitsevat miilun kaakkois- ja itäpuolella. Näiden lisäksi alueella on suuri määrä maakiviä, joiden päälle on kasattu pienempiä kiviä.
Kohde tarkastettiin vuoden 2023 inventoinnissa, jonka yhteydessä kävi ilmi, että se oli tulkittu aiemmin virheellisesti hiilimiiluksi. Paikalla sijaitseva tervahauta muistuttaa kokonsa ja muotonsa puolesta hiilimiilua, mutta sen keskellä oleva kuoppa paljastaa kohteen rännittömäksi tervahaudaksi. Tervahaudan sisäosa on melko loiva ja maljamainen. Haudan lounaiskulman vallissa on lähes kolme metriä pitkä, pari metriä leveä ja metrin syvä kaivanto, jonka merkitys on epäselvä.
Myös tervahaudan lähistöllä sijaitsevat seitsemän painannetta liittyvät luultavasti tervanpolttajien toimintaan alueella. |
| metsakeskus.1000007313 |
286 |
Terrilahti |
10002 |
12009 |
13095 |
11006 |
27000 |
492205.09800000 |
6780493.89600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007313 |
Hiilimiilu ja siihen liittyvät seitsemän kuopannetta sijaitsevat Kapiaveden ja Terrilahden toisistaan erottavalla kannaksella. Miilu on pyöreä, ulkohalkaisijaltaan 18 m rengasmainen rakenne, jonka keskellä on 5 m halkaisijaltaan oleva 1,7 m syvä kuoppa. Miilun korkeus on hieman alle 2 m. Mahdollisesti hiilenpolttoon liittyvät kuopanteet sijaitsevat miilun kaakkois- ja itäpuolella. Näiden lisäksi alueella on suuri määrä maakiviä, joiden päälle on kasattu pienempiä kiviä.
Kohde tarkastettiin vuoden 2023 inventoinnissa, jonka yhteydessä kävi ilmi, että se oli tulkittu aiemmin virheellisesti hiilimiiluksi. Paikalla sijaitseva tervahauta muistuttaa kokonsa ja muotonsa puolesta hiilimiilua, mutta sen keskellä oleva kuoppa paljastaa kohteen rännittömäksi tervahaudaksi. Tervahaudan sisäosa on melko loiva ja maljamainen. Haudan lounaiskulman vallissa on lähes kolme metriä pitkä, pari metriä leveä ja metrin syvä kaivanto, jonka merkitys on epäselvä.
Myös tervahaudan lähistöllä sijaitsevat seitsemän painannetta liittyvät luultavasti tervanpolttajien toimintaan alueella. |
| metsakeskus.1000007314 |
286 |
Sulkusalmi |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
494363.21700000 |
6781768.39400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007314 |
Kohde sijaitsee Sulkusalmen pohjoispuolella, n. 80 m salmen yli johtavasta sillasta luoteeseen. Kuopat sijaitsevat luode-kaakko -suuntaisella niemekemäisellä harjanteella. Neljä vallitonta kuoppaa ovat muodoltaan soikeita, kooltaan noin 2 x 1,5 x 0,4 m. Niiden pohjalle on syntynyt podsolimaannos. Viides kuoppa on kooltaan 2 x 2,5 m ja syvyyttä sillä on 1,2 m. Tämä kuoppa lienee resentti.
Kohde tarkastettiin vuoden 2023 inventoinnissa ja sen yhteydessä havaittiin jo aiemman inventoinnin yhteydessä harjanteella kulkevan retkeilyreitin itäpuolella löytyneet neljä kuoppaa. Muodoltaan epämääräisten kuoppien käyttötarkoitusta on vaikea määritellä. Sen sijaan viides kuopista, joka sijaitsee noin 15 metriä muiden kuoppien koillispuolella, on selkeä rakenne. Kuoppa on rinteessä ja sen alareuna on rakennettu kivistä ja näyttäisi, että muillakin sivuilla on kivivuorausta. Kuopan sisäosa on noin 1,5 x 2 metriä ja syvyys lähes 1,5 metriä.
Kivivuorattu kuoppa voi mahdollisesti olla kaskiviljelyyn liittyvä säilytyskuoppa, johon myös muut alueen kuopat voivat liittyä. |
| metsakeskus.1000007315 |
286 |
Sikoniemenkärki |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
492693.89900000 |
6779773.19300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007315 |
Asuinpaikka sijaitsee Kapiaveden kaakkoisrannalla, Sikoniemen kärjen korkeimmalla kohdalla kalliopohjalla. Rakennus on ollut kooltaan 8 x 7 m ja siitä on nykyisin jäljellä enää nurkkakivet. Uuni on sijainnut rakennuksen kaakkoiskulmassa. Uuninpohja on kooltaan 1 x 2 m ja siinä on havaittavissa arinakivi. Uuninpohjan keskellä on runsaasti palanutta kiveä ja tiiltä. Asuinpaikan ikä ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.1000007316 |
286 |
Karjolahti |
10001 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
493698.47500000 |
6784832.15900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007316 |
Kohde sijaitsee Saarijärven etelärannalla, Karjolahden suun länsirannalla olevassa niemekkeessä. Paikalla sijaitsevan talon pohjoispuolella avautuvalla terassilla on 16 pyöreää tai soikeaa kuoppaa, joista osa on täytetty roskilla ja romulla. Kuopat ovat halkaisijaltaan 1 - 2 m ja syvyyttä niillä on 30 - 50 cm. Kuoppien ajoitus tai funktio ei ole selvillä. |
| metsakeskus.1000007317 |
286 |
Saarijärvi |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
493060.73200000 |
6785279.97900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007317 |
Kohde sijaitsee Saarijärven länsirannalla, Iivanansaaren luoteispuolella olevassa lahdenpohjukassa. Kohteen pohjoispuolella on Saarijärven tila. Tilan päärakennuksen kaakkoispuolella rannassa on pieni mökki. Mökin kohdalla, rantaan vievän tien länsipuolella on 50-60 m pitkä kiviaita. Aidan lounaispäästä 20 m etelään sijaitsee suorakulmainen yksikerroksinen kivirakenne, joka on mahdollisesti talonpohja. Lisäksi aidan ja tien väliin on kasattu ainakin viisi "kaskirauniota". Myös mökkitien itäpuolella on aikankin viisi kiviröykkiötä. Näiden kaakkoispuolella on pellonraivauksessa syntynyt kivirivi sekä toinen kiviaita. |
| metsakeskus.1000007317 |
286 |
Saarijärvi |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
493060.73200000 |
6785279.97900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007317 |
Kohde sijaitsee Saarijärven länsirannalla, Iivanansaaren luoteispuolella olevassa lahdenpohjukassa. Kohteen pohjoispuolella on Saarijärven tila. Tilan päärakennuksen kaakkoispuolella rannassa on pieni mökki. Mökin kohdalla, rantaan vievän tien länsipuolella on 50-60 m pitkä kiviaita. Aidan lounaispäästä 20 m etelään sijaitsee suorakulmainen yksikerroksinen kivirakenne, joka on mahdollisesti talonpohja. Lisäksi aidan ja tien väliin on kasattu ainakin viisi "kaskirauniota". Myös mökkitien itäpuolella on aikankin viisi kiviröykkiötä. Näiden kaakkoispuolella on pellonraivauksessa syntynyt kivirivi sekä toinen kiviaita. |
| metsakeskus.1000007317 |
286 |
Saarijärvi |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
493060.73200000 |
6785279.97900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007317 |
Kohde sijaitsee Saarijärven länsirannalla, Iivanansaaren luoteispuolella olevassa lahdenpohjukassa. Kohteen pohjoispuolella on Saarijärven tila. Tilan päärakennuksen kaakkoispuolella rannassa on pieni mökki. Mökin kohdalla, rantaan vievän tien länsipuolella on 50-60 m pitkä kiviaita. Aidan lounaispäästä 20 m etelään sijaitsee suorakulmainen yksikerroksinen kivirakenne, joka on mahdollisesti talonpohja. Lisäksi aidan ja tien väliin on kasattu ainakin viisi "kaskirauniota". Myös mökkitien itäpuolella on aikankin viisi kiviröykkiötä. Näiden kaakkoispuolella on pellonraivauksessa syntynyt kivirivi sekä toinen kiviaita. |
| metsakeskus.1000007318 |
286 |
Ristijärvi |
10001 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
492043.14300000 |
6784663.22100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007318 |
Kohde sijaitsee Ristijärven länsirannalla, n. 300 m järven eteläpäästä luoteeseen jäkälää kasvavalla kallionyppylällä. Kivilatomus on tehty kalliopohjalle viidestä halkaisijaltaan 30-40 cm kivistä. Kyse voi olla rajamerkistä, mutta rakenteen ajoittuminen tai fuktio ei ole tiedossa.
|
| metsakeskus.1000007319 |
286 |
Tervajärvi 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
493236.68100000 |
6781041.68500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007319 |
Kohde sijaitsee 170 m päässä Tervajärven länsirannasta Tervajärven puomilta pohjoiseen vievän tien varrella. Hiilimiilu ja siihen liittyvät kuopat sijaitsevat tieltä pohjoiseen johtavan polun itäpuolella. Miili on selkeästi erottuva, muodoltaan pyöreä ja halkaisijaltaan 7 m oleva kumpu, jonka keskellä on kuoppa. Vallit ovat noin 2 metrin paksuiset ja rakenteen korkeus on noin 80 cm. Kuopat sijaitsevat miilun etelä- ja kaakkoispuolella.
Miilusta 90 m etelälounaaseen on lisäksi epämääräinen kuopanne. |
| metsakeskus.1000007320 |
286 |
Tervajärvi 2 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
493294.65300000 |
6781219.61500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007320 |
Asuinpaikka sijaitsee Tervajärven länsirannalla Hermusensaaren luoteispuolella, noin 80 - 90 m rantaviivasta. Paikalla on yksi selkeästi erottuva rakennuksenpohja sekä jäännöksä, jotka liittynevät muihin rakennuksiin. Rakennuksenpohja erottuu suorakaiteen muotoisena maavallina. |
| metsakeskus.1000007321 |
286 |
Kapiavesi |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
492614.93200000 |
6780400.94400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007321 |
Latomus sijaitsee Kapiaveden itärannalla järven pohjoisosassa olevan lahden suussa, länteen pistävän niemen tyvessä. Latomus on tehty paikalla olevan n. 1,5 m halkaisijaltaan olevan maakiven itäpuolelle. Latomus muodostaa suorakulmaisen kehän kiven kylkeen. Latomuksesssa on kaksi kivikertaa ja sen koko on 0,5 x 1,0 x 0,3 m. |
| metsakeskus.1000007322 |
286 |
Katajajärvi 1 |
10002 |
12016 |
13178 |
11006 |
27000 |
491752.27600000 |
6781248.59300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007322 |
Tulisija sijaitsee Katajajärven itärannalla, 150 m järven eteläpäästä pohjoiseen olevalla vanhalla rantaterassilla. Suorakaiteen muotoinen liesikiveys on sammaleen peittämä. Liesi on 2 x 1 m. Rakenteessa kiinni kasvavan puun iän perusteella liesi on yli 100 vuotta vanha. |
| metsakeskus.1000007323 |
286 |
Katajajärvi 4 |
10001 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
491723.28500000 |
6781386.53900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007323 |
Kuopat sijaitsevat Katajajärven itärannalla, 300 m järven eteläpäästä pohjoiseen. Ulkoilureitin vieressä on kaksi n. 3 x 4 m kooltaan olevaa vallillista kuoppaa 10 m päässä toisistaan. Kuopat olivat löydöttömiä. Kuoppien ajoitus ja funktio on tuntematon. |
| metsakeskus.1000007324 |
286 |
Vuotavanvuori |
10001 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
490551.74900000 |
6783133.83000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007324 |
Kohde sijaitsee Repoveden itärannalla, Vuotavanvuoren luoteispuolella olevan kapean salmen rannalla, Karhusaarta vastapäätä. Kivirakenne on kooltaan noin 1,5 x 1,4 x 0,5 m ja siinä on pystykivi, johon on hakattu mahdollisesti luku 19. |
| metsakeskus.1000007325 |
286 |
Rajalampi |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
493485.57600000 |
6782041.28300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007325 |
Kuopparivi sijaitsee Tervajärven pohjoisosassa Kuutinkanavalle johtavan lahden pohjoisrannalla Kutinniemen luoteispuolella, lounaaseen pistävällä niemekkeellä. Kuopat ovat muodoltaan pyöreitä ja halkaisijaltaan 2,5 - 4,2 m. Syvyyttä niillä on 0,4 - 0,7 m. Kuopista neljä on rivissä keskenään, viides poikkeaa sijainniltaan ja muodoltaan muista, ja se on tulkittu mahdolliseksi tuulenkaadon jäljeksi. Kuopparivin funktiota tai ajoittumista ei tunneta, mutta kyseeseen saattavat olla pyyntikuopat.
Kohde tarkastettiin vuoden 2023 inventoinnissa. Kuopat sijaitsevat etelään laskevan rinteen päällä, rinteen taitekohdan tuntumassa. Kuopat ovat loivia ja niitä ympäröi matala valli. Itäisimpänä on kaksi kuoppaa rinnakkain rinteen suuntaisesti, joiden halkaisija on noin 3–4 metriä vallin päältä mitattuna. Näistä 10 metriä länteen on toiset kaksi kuoppaa, jotka ovat hieman isompia, halkaisijaltaan noin 6 metriä. Vuoden 2006 inventoinnissa mainittua viidettä kuoppaa ei maastossa voitu varmuudella tunnistaa.
Kuoppien funktio ja ajoitus on epäselvä, mutta sijainti ja koko on pyyntikuopille tyypillinen. |
| metsakeskus.1000007326 |
286 |
Kuutinniemi 3 |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
493950.38600000 |
6781775.39100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007326 |
Latomus sijaitsee Tervajärveen pistävän Kuutinniemen itärannalla Sulkusalmea vastapäätä. Epämääräinen latomus on tehty kallion koloon ja sen koko on 2 x 1 x 0,5 m.
Kohde on tarkastettu vuoden 2023 inventoinnissa, jonka yhteydessä latomuksen luonne ei varmuudella selvinnyt. Kyseessä lienee kuitenkin tarkoituksella paikalle kasattu kivirakenne. |
| metsakeskus.1000007328 |
286 |
Karhunhiekka-Repovuori |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
490040.94700000 |
6783725.58500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007328 |
Röykkiöalue sijaitsee Repoveden itärannalla, Repoveteen pistävässä Karhuniemessä. Alueella, jonka koko on noin 150 x 200 m, on harvakseltaan kooltaan vaihtelevia kivikasoja, jotka on tulkittu kaskiröykkiöiksi. Osa niistä on kasattu suurempien maakivien päälle tai viereen. |
| metsakeskus.1000007329 |
286 |
Repovuori |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
490156.90100000 |
6783684.60300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007329 |
Latomus sijaitsee Repoveteen idästä työntyvässä Karhuniemessä lähellä niemen tyveä. Paikalla on kooltaan 2 x 3 x 0,4 m kiviröykkiö, joka on ladottu tasaiselle kallion laelle melko kookkaista kivistä. Latomuksessa on yksi kivikerros. |
| metsakeskus.1000007330 |
286 |
Okanniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
487205.13200000 |
6775337.94800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007330 |
Asuinpaikka sijaitsee tasaisella hiekkaterassilla Vuohijärven etelärannalla, Okanniemen koillisosassa, Tyvenlahden kaakkoispuolella olevan hiekkakuopan pohjoispuolella. Terassin reunalla on jyrkkä 2 - 3 m korkea rantatörmä, jonka alla rannassa on toinen matalampi valli. Kvartsi-iskokset ja palanut luu löytyivät terassilta muuntajan luota, jossa maanpinta oli rikkoutunut. Lisäksi yksi kvartsi löytyi koepistossa rantatörmän harjalta 50 m muuntajasta koilliseen. Paikalla ei havaittu kulttuurikerrosta tai muita esihistoriallisia rakenteita. |
| metsakeskus.1000007331 |
286 |
Kierinsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
486291.49500000 |
6775420.92000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007331 |
Asuinpaikka sijaitsee Vuohijärven eteläosassa Okanniemestä Kierinsaari-nimiseen kallioiseen niemeen johtavalla kapealla kannaksella. Yksi liuskeiskos ja kvartsi-iskoksia löytyi vesijättömaalta ja rantavedestä kannaksen itäpuolelta. Löytöjä esiintyi koko kannaksen alueella, mutta eniten löytöjä oli kannaksen Kierinsaaren puoleisesta päästä. Kohde lienee osin tai kokonaan veteen erodoitunut. |
| metsakeskus.1000007332 |
286 |
Lampisaari |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
486923.23700000 |
6776543.46800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007332 |
Asuinpaikka sijaitsee Vuohijärven eteläosassa sijaitsevan Lampisaaren keskellä olevan lammen kaakkoisrannalla suppakuopan lounaispuolella. Alue on luonnonsuojelualuetta. Asumuspainanne sijaitsee matalan harjanteen tasaisessa kärjessä. Asumuspainanne on suorakaiteen muotoinen ja kooltaan 8,5 x 6,5 x 0,5 m. Painanteessa on heikko valli lammenpuoleisella sivulla. |
| metsakeskus.1000007333 |
286 |
Mäntysaari Kellonkärki |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
487266.06100000 |
6784378.31900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007333 |
Asuinpaikka sijaitsee Vuohijärven itäosassa sijaitsevan pitkän ja kapean Mäntysaaren pohjoispäässä laguunimaisen Ainasuojanlahden itärannalla. Molemmat asuinpainanteet ovat hyvin säilyneitä. Niistä ensimmäinen sijaitsee Paavilaisen kesähuvilan pihapiirissä, rantaterassin päällä, huvilasta vain kolme metriä pohjoiseen. Painalle on pyöreä ja halkaisijaltaan noin 6 m. Kiinni sen itäkulmassa on mahdollisesti pienempi, noin 2 m halkaisijaltaan oleva kuopanne. Toinen asumuspainanne sijaitsee kesähuvilasta 18 m koilliseen ylemmällä harjun rinteessä. Painanne on pyöreä ja halkaisijaltaan 5 m. Tämän painanteen luoteiskulmassa on halkaisijaltaan 1,5 m oleva kuopanne. Koekuopista löytyi pii- ja kvartsi-iskoksia sekä palaneen luun pala. |
| metsakeskus.1000007336 |
286 |
Pukkisaari |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
490374.83300000 |
6779641.23600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007336 |
Röykkiö sijaitsee Tihvetjärven luoteisosassa sijaitsevan pienen Pukkisaaren itäosan kallioisessa niemessä. Röykiö on kasattu niemen keskelle kalliopohjalle. Röykkiön koko on 4,5 x 3,9 x 0,8 m. Röykkiön reunalla on isompien lohkareiden muodostama kehä. Myös röykkiön keskellä on isompi kivi. Röykkiö on maansekainen, osittain sammaloitunut ja sen keskellä kasvaa pieniä mäntyjä.
Pukkisaarta on aiemmin nimitetty Kalmosaareksi, joten saarella voi sijaita myös historiallisen ajan kalmisto. |
| metsakeskus.1000007337 |
272 |
Lahdenkrooppi E |
10002 |
12001 |
13002 |
11006 |
27000 |
324010.42200000 |
7105655.47300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007337 |
Karjamajan jäänteet sijaitsevat Vattajanniemen keskiosassa, kosteikkoon viettävässä rinteessä Lahdenkroopin itäpuolella noin 170 m Lahdenkrooppiin ja Vatunkiin johtavien teiden risteyksestä luoteeseen.
Karjamajan jäännös on neliömäinen kohouma, jonka lounaisnurkassa on 1 x 1 m laaja kumpare. Kumpareen sisään tehdyssä koekairauksessa havaittiin tiilenmurskaa sekä hiiltä. Neliönmuotoisen rakennuksen sivujen pituudet ovat olleet 3,5 m. Kohteesta oli havaittavissa myös hieman nurkkakiveystä tai kivijalkaa. Kohteen päälle on aseteltu kolme hirttä. Jäänteen koillisnurkkaan on kasattu pieni kivikasa mm. tiilistä.
Kyseessä on läheisiin niittyihin ja laidunalueisiin liittyvä asuinrakennus. Perimätiedon mukaan karjamaja on ollut olemassa jo 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. |
| metsakeskus.1000007338 |
286 |
Kumpusaari |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
492302.03200000 |
6785876.73200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007338 |
Kohde sijaitsee Koskijärven etelärannalla Amalianlahden ja Matalalahden välisessä maastossa Kumpurannan tilan länsi- ja pohjoispuolella, tien ja rannan välissä. Röykkiöiden koko ja muoto vaihtelevat suuresti. Kohdetta ei ole tarkemmin kartoitettu. |
| metsakeskus.1000007340 |
240 |
Vallitunsaari |
10007 |
12002 |
13021 |
11006 |
27000 |
387787.20200000 |
7298403.22800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007340 |
Toisen maailmansodan aikainen neuvostoliittolaisten sotilaiden vankileirin hautausmaa sijaitsee Kemijoen suualueella Kemijoen Isohaaran ja Vähähaaran erkanemiskohdassa sijaitsevassa Vallitunsaaressa, Isohaaran voimalaitoksen yhteydessä. Hautausmaa sijaitsee leirialueena toimineen Vallitunsaaren kaakkoisosassa, noin 30 metrin päässä saaren laidasta.
Saari vuokrattiin 1940-luvulla saksalaisille ja nämä pitivät siellä venäläisten sotavankien leiriä. Leiristä ei ole alueella näkyviä jäänteitä. Paikka oli saksalaisten ylläpitämä rangaistus- ja sotavankileiri, jolla olleet noin 800 vankia työskentelivät saksalaisten käytössä olleen Kemin lentokentän alueen rakennustöissä. Sodan muistona on Vallitunsaarella noin 160 venäläisen vangin hautausmaa. Haudattujen nimet ja todellinen määrä eivät ole tiedossa.
Hautausmaa-alue on kauttaaltaan nurmikenttänä, jonka poikki kulkee 7 koillinen-lounas -suuntaista reilut 2 metriä leveää hautakumpualuetta. Näistä 5 kattaa lähes koko hautausmaa-alueen pituuden. Kaksi läntisintä on lyhyempiä. Kumpujen päälle on pystytetty 20 valkoiseksi maalattua nimetöntä ristiä. Hautausmaa-alueen lounaisnurkkaan on pystytetty maalattu betonista valettu muistokivi, johon on kiinnitetty kivinen kaiverrettu kyltti. Kyltissä lukee: ”Tähän on haudattu 162 neuvostoliittolaista sotavankia”. Hautausmaata rajaavat kuuset ja koivut.
Hautausmaalle ohjaa kyltistö Vallitunsaaren pääajoreitiltä. Opasteviitoissa on teksti: ”Neuvostosotilaiden hautamuistomerkki”. Saarella on hautausmaan lisäksi Isohaaran voimalaitokseen kuuluneita suojeltuja rakennuksia. |
| metsakeskus.1000007341 |
272 |
Pitkäpauha E |
10002 |
12005 |
13072 |
11006 |
27000 |
326498.40600000 |
7110852.40300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007341 |
Vattajan pohjoisosassa Pitkänpauhan niemenkärjen rantakivikossa on kolme venevalkamaa. Valkamat ulottuvat kaus nykyisestä rannasta, lähes niemen korkeimmalle kohdalle saakka. Eteläisimmän valkaman puolivälissä on vanha betonista ja metallista tehty veneenkiinnitystanko.
Pitkäpauha on ollut pieni saari jo ainakin 1690-luvulla. Perunkirjoissa vanhin merkintä kalamajasta Pitkässäpauhassa on vuodelta 1885. valkamat liittynevät Pitkänpauhan vanhempaan, jo hävinneeseen rakennuskantaan. |
| metsakeskus.1000007342 |
444 |
Talpela |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
333997.16600000 |
6689890.59400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007342 |
Perimätiedon mukaan Talpelan vanhan kylän tilat Talpe ja Juutti olisivat sijainneet Talpelanlahden pohjoispuolisella peltoaukealla, jonka nimi Suomen nimiarkiston kokoelmien mukaan on Vanhankylänpelto. Kuninkaan kartastossa Talpelan kylän talot on merkitty kylän nykyiselle paikalle lahden länsirannalle. Inventoinnissa Talpelanlahden perukassa olevan ladon itäpuoliselta pellolta löytyi viitteitä rakennuksen jäänteistä. |
| metsakeskus.1000007344 |
444 |
Roution rautalouhos |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
336876.03000000 |
6685152.50800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007344 |
Louhos sijaitsee Lohjanjärven Ristiselän pohjoisrannalla, aivan Sammatin maantien ja sen vieressä kulkevan kevyen liikenteen väylän eteläpuolella. Paikka on kalliosta rantaa, jossa louhos on louhittu pystysuoraan seinämään. Sen ympäristössä on runsaasti louhintajätettä. Ilmeisesti kyseessä on koelouhos. |
| metsakeskus.1000007346 |
208 |
Hilju |
10001 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
349308.25000000 |
7109118.17200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007346 |
Mäen laella on kaksi pientä kivirakka-aluetta, joiden etäisyys toisistaan on noin 80 metriä. Molemmissa on 2-3 kivikkoon kaivettua kuoppaa, joiden läpimitta on noin 0,9-1,5 metriä. |
| metsakeskus.1000007366 |
529 |
Naantalin vanha pappila |
10002 |
12001 |
13009 |
11006 |
27006 |
226031.42600000 |
6714341.22900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007366 |
Naantalin pappila sijoitettiin uskonpuhdistuksen jälkeen luostarin entisen karjakartanon rakennuksiin kirkon pohjois- ja koillispuolelle Nunnalahden pohjukkaan. Hautausmaan huoltorakennuksen länsipuolella on vanha holvattu kellari ja siitä länteen on löytynyt kaivauksissa pappilan puisten rakennusten jäännöksiä 1600- ja 1700-luvuilta. Rakennusten kohta on rauhoitettu haudankaivamiselta. Myös hautausmaan pohjoispuolella olevan mäenharjanteen etelärinteessä erottuu maan pinnalle joitakin mahdollisia rakennusten ja kellarien jäännöksiä. Pappila siirrettiin nykyiselle paikalleen 1800-luvulla.
Kirjallisten lähteiden perusteella pappilassa oli 1600-luvun puolenvälin paikkeilla asuintupa, piispantupa, leivintupa ja kellari, jonka päällä oli ikkunoilla varustettu tupa. Saman vuosisadan loppupuolella pappila oli laajentunut huomattavasti. Siihen kuului asuintupa, keittiö, piispantupa, kaksi leivintupaa, kappalaisen tupa, ruoka-aitta, holvattu kellari, mallaspirtti, kaksi riihtä, navetta, härkätalli, suuri talli, lammasnavetta ja useampia latoja. Koko piha oli aidattu. Ulkopihalla sijaitsivat tulenarat rakennukset kuten sauna. |
| metsakeskus.1000007367 |
182 |
Patajoki 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
413454.40800000 |
6863791.03900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007367 |
Asuinpaikka sijaitsee Patajoen pohjoispuolella, joesta 100 m pohjoiseen, Hietamäen talosta 220 m etelään, peltokumpareen etelään ja etelä-kaakkoon viettävällä rinteellä.
Paikka on hiekkainen pelto. Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000007368 |
182 |
Patajoki 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
413444.41300000 |
6863851.01900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007368 |
Asuinpaikka sijaitsee Patajoen pohjoispuolella, joesta noin 180 m pohjoiseen, Hietamäen talosta 200 m etelä-lounaaseen peltokumpareen lakitasanteella, ladon luoteispuolella.
Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia suppealta alueelta.
Lähellä sijaitsee Patajoki 1 -asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000007369 |
182 |
Patajoki 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
414074.16500000 |
6863771.04600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007369 |
Asuinpaikka sijaitsee Patajoen pohjoispuolella noin 350 m joen suusta länsi-luoteeseen, metsätien eteläpuolella olevassa rinteessä.
Asuinpaikan kohdalla maaperä on lähes kivetöntä hiekkaa. Löydöt, kvartsit ovat metsänlaikutusvaoista ja metsätieltä joelle menevältä traktoriuralta. |
| metsakeskus.1000007370 |
179 |
Cygnaeuksenpuisto |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27006 |
434593.74800000 |
6901360.01700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007370 |
Jyväskylän kappeliseurakunnan ensimmäinen kirkko rakennettiin vuosien 1660 ja 1680 välisenä aikana. Perimätiedon mukaan kirkko olisi rakennettu Jyväsjärven kaakkoisrannalle, Suuruspäänniemelle. Asiakirjalähteiden mukaan kirkko rakennettiin kuitenkin samalle paikalle kuin vuoden 1775 kirkko eli nykyisen Cygnaeuksenpuiston alueelle Jyväskylän keskustan ruutukaava-alueen lounaisosassa.
Vuoden 2002 kaivaustutkimuksissa Cygnaeuksenpuistosta löydettiin kirkkorakennuksen kivijalka sekä kirkon ympärillä ollut hautausmaa. |
| metsakeskus.1000007371 |
710 |
Högberget |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
309747.13300000 |
6646917.75000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007371 |
Ett litet röse, som ligger på Högbergets högsta punkt i sydvästra delen av Årsholmen, ett fritidsbostadsområde vid södra stranden av Torsö. Röset är konstruerat av naturen slipade runda stenar och verkar som omrört. Det kan vara av sen historisk tid. Det ligger på kalberg, men ca 100 m norrut finns en stenåker, där det finns färska spår av bortförda stenar. Rösets mått är 1,8 m i diameter samt 1,05 m i höjd. |
| metsakeskus.1000007372 |
710 |
Ängesholmen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
311052.59000000 |
6649167.84700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007372 |
Hautaröykkiö Torsön kylässä Degerön ja Torsön välisen Ängesholmenin saaren länsiosan korkeimmalla kalliolla. Se on muodoltaan soikea ja matala ja paksun sammaleen ja jäkälän peitossa. Röykkiö on varsin hyvin säilynyt ja vain sen itäosassa on merkkejä myöhemmästä rakenteeseen kajoamisesta. Se on koottu pyöreistä ja kulmikkaista luonnon muovaamista kivistä ja se on kooltaan 3,1 x 4,35 x 0,3 m. Röykkiö muistuttaa muodoltaan alueen rautakaudelle ajoittuvia hautaröykkiöitä, mutta voi olla vanhempikin. |
| metsakeskus.1000007372 |
710 |
Ängesholmen |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
311052.59000000 |
6649167.84700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007372 |
Hautaröykkiö Torsön kylässä Degerön ja Torsön välisen Ängesholmenin saaren länsiosan korkeimmalla kalliolla. Se on muodoltaan soikea ja matala ja paksun sammaleen ja jäkälän peitossa. Röykkiö on varsin hyvin säilynyt ja vain sen itäosassa on merkkejä myöhemmästä rakenteeseen kajoamisesta. Se on koottu pyöreistä ja kulmikkaista luonnon muovaamista kivistä ja se on kooltaan 3,1 x 4,35 x 0,3 m. Röykkiö muistuttaa muodoltaan alueen rautakaudelle ajoittuvia hautaröykkiöitä, mutta voi olla vanhempikin. |
| metsakeskus.1000007373 |
285 |
Töyterkallio 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
490006.29600000 |
6711726.56700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007373 |
Röykkiö on jäkälää, kanervaa ja pienikokoisia puita kasvavalla avokalliolla. Kallio on Mustajärventiestä noin 100 m pohjoiseen, Kymijoki sijaitsee idässä noin kahden kilometrin päässä. Röykkiöstä noin 50 m itään on sähkövoimalinja.
Röykkiö on pyöreä, halkaisijaltaan kolme metriä, korkeudeltaan puoli metriä. Röykkiön keskustaa on kaiveltu kallion pintaan saakka noin 1x1 m:n alueelta. Röykkiö on koottu punagraniittisista lohkokivistä, joista osa on rapautunut. Kivien pinta on jäkälän peitossa.
Vuonna 2014 röykkiön itäpuoliselta kalliolta, noin 3 metrin päästä röykkiöstä löytyi pintalöytönä kaksi pientä palaa palanutta savea tai keramiikkaa KM 40138. |
| metsakeskus.1000007374 |
285 |
Töyterkallio 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
490108.25500000 |
6711802.54400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007374 |
Röykkiö sijaitsee avokallioalueella, kaakkoon voimakkaasti viettävässä kivikkoisessa rinteessä. Kallioalue on Mustajärventiestä noin 150 m pohjoiseen. Röykkiön länsipuolella noin 60 m:n päässä on sähkövoimalinja. Kymijoki on idässä noin kahden kilometrin päässä.
Röykkiö on kasattu kalliopohjalle rantakivikkoon pyöreistä, sileistä kivistä. Röykkiö on kumpumainen, halkaisijaltaan noin kahdeksan metriä ja korkeus noin 80 cm. Kivikkoisessa maaperässä todellinen halkaisija osoittautunee yllä mainittua suuremmaksi.
Röykkiön keskellä on 1x2 m:n suuruinen ja E-W -suuntainen kuoppa, josta kiviä on poistettu. Röykkiön eteläsivulta on poistettu kiviä ja se on hieman rauennut etelä- ja itäsivuiltaan. Rykkiön päällä kasvaa pieniä puita ja röykkiö on paksun karikekerroksen peitossa. |
| metsakeskus.1000007377 |
936 |
Herraskosken kanava |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
330117.72400000 |
6907413.15400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007377 |
Asuinpaikka sijaitsee valtatien sillasta 140 m etelälounaasen, kanavan rannasta 50 m eteläkaakkoon peltorinteellä. Maaperä paikalla on silttimoreenia.
Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000007378 |
285 |
Ahvionkoski |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
486500.00000000 |
6721734.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007378 |
Maalaus sijaitsee Kymijoen Ahvionkosken itärannalla, vajaa kolme kilometriä Kotkan-Anjalan-tien länsipuolella. Siirtolohkare, jossa kuva sijaitsee, on aivan veden rajassa, niemen kärjessä. Päätieltä vie kapea hiekkatie lähes Kymijoen rantaan, jossa maalaus sijaitsee.
Noin 2 m korkean siirtolohkareen pystysuoralla pohjoissivulla, 1,5 m:n korkeudella maanpinnasta, on punavärillä, mahdollisesti punamullalla, piirretty laukkaava hirvi. Kuvion pituus on 20 cm ja se on korkeudeltaan 25 cm. Hirvi laukkaa oikealle, noin länteen. Väri on voimakkaan punainen. Kivipinta kasvaa jäkälää, jota on hieman myös maalauksen reunoilla, muttei muutoin maalauspinnalla.
Ahvionkosken maalaus on lähes identtinen Iitin Konniveden Haukkavuoren laukkaavan hirven kanssa niin kokonsa kuin toteuksensa puolesta. Vuoden 2006 tarkastuksessa päädyttiin tulkintaan, että kyseessä on todennäköisesti moderni jäljennös. Vuoden 2024 tarkastuksessa todettiin, että kohdetta on maalauksen säilyneisyyden, kuva-aiheen ja sijainnin perusteella syytä pitää aitona kivikautisena kalliomaalauksena. |
| metsakeskus.1000007379 |
272 |
Isomaa |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
352521.12400000 |
7061881.16300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007379 |
Kohde sijaitsee Ullavanjärven luoteisrannalla. Paikalla on asumuksen pohjia (2 kpl), kiviröykkiö, kiviaitoja. |
| metsakeskus.1000007379 |
272 |
Isomaa |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
352521.12400000 |
7061881.16300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007379 |
Kohde sijaitsee Ullavanjärven luoteisrannalla. Paikalla on asumuksen pohjia (2 kpl), kiviröykkiö, kiviaitoja. |
| metsakeskus.1000007379 |
272 |
Isomaa |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
352521.12400000 |
7061881.16300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007379 |
Kohde sijaitsee Ullavanjärven luoteisrannalla. Paikalla on asumuksen pohjia (2 kpl), kiviröykkiö, kiviaitoja. |
| metsakeskus.1000007380 |
272 |
Ahoniemi-Rapakkolahti |
10002 |
12016 |
13152 |
11004 |
27000 |
355052.11500000 |
7058439.55700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007380 |
Kohde sijaitsee Ullavanjärven ja kuivatun lammen välisellä kapealla salmella. Kala-aitojen jäännöksiä. Löytökerrosten päällä on noin 1 m turvetta. Schulzin mukaan kohteella on turvekerrosten perusteella ikää yli 1000 vuotta. |
| metsakeskus.1000007381 |
935 |
Pajusaarenoja 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
538574.70400000 |
6719609.62800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007381 |
Asuinpaikka sijaitsee tasaisella terassilla Virolahden kuntakeskuksesta Miehikkälään johtavan tien länsipuolella ja pellolla virtaavan Pajusaarenojan lounaispuolella. Kasvillisuus nykyisin pusikoitunutta osittain avohakattua kangas- ja sekametsää.
Metsätieltä ja avohakkuualueelta löytyi inventoinnissa kvartsi-iskoksia kahdesta löytökohtaa noin 150 metrin päässä toisistaan.
Löytökohta A sijaitsee tiellä, jota on vahvistettu tienlaidan ojista kaivetulla soransekaisella hiekalla. Tien ympäristö vaikuttaa pahasti myllätyltä ja tiensivussa mahdollisesti sijainneet asuinpaikan osat lienevät tuhoutuneet avohakkuiden yhteydessä. Maasto löytökohdassa on tasainen ja koillisessa laskee pellonlaitaan jyrkkä yli 6 metriä korkea törmä.
Löytökohta B sijaitsee samalla tiellä noin 150 metriä luoteeseen A:sta. Löydöt otettiin talteen sekametsäsaarekkeesta vanhan umpeenkasvaneen hiekkakuopan kohdalta.
|
| metsakeskus.1000007382 |
935 |
Pajusaarenoja 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
538704.65100000 |
6719839.53800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007382 |
Asuinpaikka sijaitsee Virolahden kuntakeskuksesta Miehikkälään johtavan tien länsipuolella ja pellolla virtaavan Pajusaarenojan pohjoispuolella. Löytökohdassa työntyy pieni niemeke etelään tuolloin kesannolla olleelle pellolle. Pellolla laskee loiva törmä Pajusaarenojan suuntaan. Maasto nousee loivasti pohjoiseen. Maaperä on hienoa hiekkaa ja nykykasvillisuus sekametsää.
Metsätieltä poimittiin inventoinnissa kiviesineen katkelma, kivilaji-iskos ja kvartseja.
Vuonna 2013 tehdyssä, välittömästi asuinpaikan pohjoispuolella sijaitsevan maa-aineksen ottoalueen tarkkuusinventoinnissa löydettiin lähinnä kvartsi-aineistoa, mutta ei merkkejä kulttuurikerroksesta. |
| metsakeskus.1000007384 |
935 |
Pajusaarenoja 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
538574.70300000 |
6719799.55400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007384 |
Asuinpaikka sijaitsee Virolahden kuntakeskuksesta Miehikkälään johtavan tien länsipuolella ja pellolla virtaavan Pajusaarenojan koillispuolella. Paikalla näyttää sijainneen noin 22 metriä merenpinnasta oleva terassi, joka on lähes tuhoutunut hiekanotossa.
Inventoinnissa poimittiin keramiikkaa ja kvartsi-iskoksia hiekkakuopan laidoilta sekä yksi kvartsi-iskos hiekkakuopasta luoteeseen noin 90 metrin päässä olevalta hiekkakuopasta nousevalta tieltä. |
| metsakeskus.1000007386 |
790 |
Pukka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
275719.90600000 |
6832413.04500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007386 |
Asuinpaikka sijaitsee Suodenniemen keskustaajamassa, Kirkkojärven itärannalla, Kirkko- ja Koivuniemenjärven erottavan niemen tyvessä, Pukan talon eteläpuolella olevalla hiesupellolla, muinaisen poukaman kahden puolin.
Löydöt ovat kahdelta alueelta. Pohjoinen löytöalue on loivalla lounaisrinteellä ja eteläinen löytöalue sijaitsee pienellä harjanteella, muinaisella niemekkeellä. Välinen alue on vesijättömaata.
Löydöt paikalta ovat kvartsiesineitä ja esineiden valmistuksessa syntyneitä kvartsi-iskoksia. Pukalan pellosta on löydetty kourutaltta 1800-luvulla. |
| metsakeskus.1000007389 |
935 |
Haankangas 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
537255.25000000 |
6718100.22400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007389 |
Asuinpaikka sijaitsee Virojoen itärannalla ja Vaalimaan tien pohjoispuolella Haankankaalla etelään laskevalla terassilla pellolla ja sen takaisessa metsässä. Löytökohta sijaitsee muinaisen saaren niemen kärjessä. Sen alapuolella törmä laskee noin 5 metriä pellolle, missä on törmänjuuressa suuria siirtolohkareita.
Inventoinnissa löytyi kesantopellolle tehdystä koekuopasta keramiikkaa, kvartseja ja palanutta luuta.
Löytökohdasta noin 170 metriä pohjoiskoilliseen sijaitsee Haankangas 2 kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000007390 |
935 |
Haankangas 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
537315.21700000 |
6718260.16600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007390 |
Asuinpaikka sijaitsee Virojoen itäpuolella ja Vaalimaan tien pohjoispuolella sijaitsevan Haankankaan pohjoispuolisella laella loivasti pohjoiseen laskeutuvalla terassilla, jonka laki on kivikkoinen. Löytökohdan pohjoispuolella laskee loiva törmä noin 5 metriä alempana sijaitsevalle terassille ja eteläpuolella maasto on tasaista ja rinne alkaa laskeutua noin 50 metrin päässä muinaisen saaren toiselle puolelle. Idän ja kaakon puolella löytökohtaa suojaavat avokalliot.
Inventoinnissa tehdyissä koekuopista löytyi kvartseja. Maaperä on hienoa hiekkaa, joka vaihettuu noin 20 cm syvyydessä soraisemmaksi.
Löytökohdasta noin 170 metriä etelälounaaseen sijaitsee Haankangas 1 kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000007391 |
935 |
Retkorpi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
537235.25000000 |
6718480.07700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007391 |
Asuinpaikka sijaitsee Virojoen itäpuolella ja Haankankaan alueen pohjoispuolella mäntyvaltaisella metsäalueella.
Metsätieltä ja hiekkakuopasta poimittiin inventoinnissa kvartsi-iskoksia kahdelta löytöalueelta.
Löytökohta A sijaitsee etelään viettävällä kapealla terassilla. Terassilla kulkevalla metsätiellä havaittiin kvartsi-iskoksia noin parinkymmenen metrin matkalta. Maaperä on hienoa hiekkaa. Metsätien eteläpuolella laskee loiva törmä kesantopelloille. Löytökohdan pohjoispuolella maasto kohoaa loivasti kivikkoiselle mäelle.
Löytökohta B on noin 80 metriä itään löytökohta A:sta. Metsätieltä ja sen pohjoispuolisesta hiekkakuopasta havaittiin kvartseja ja palanutta luuta noin sadan metrin pituiselta matkalta. Metsätie kulkee samalla terassilla kuin löytökohdassa A. Sekä terassin etelä- että pohjoispuolella on jyrkemmät törmät kuin löytökohdassa A. Itäpuolella löytöalue rajautuu kallioon, jolle tie kohoaa.
|
| metsakeskus.1000007393 |
935 |
Rapamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
538684.00000000 |
6719169.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007393 |
Asuinpaikka sijaitsee Virolahden kuntakeskuksesta Miehikkälään johtavan tien itäpuolella Rapamäen itälaidalla. Itään viettävän rinteen juurella kulkevan hiekkatien ojista ja rinteeseen kaivetusta hiekkakuopasta havaittiin löytöjä kolmelta alueelta (löytökohdat A, B ja C). Maaperä on kauttaaltaan hienoa hiekkaa, jonka alla on savea. Alueen kasvillisuus on kuusivaltaista sekametsää.
Löytöalue A:n löydöt tulivat noin 20 metriä merenpinnasta sijoittuvan kapean terassin alapuolelle leikatulta hiekkatieltä ja sen länsilaidan ojasta. Rinne jatkuu loivana tien itäpuolella. Löytöinä saatiin talteen kivitaltta, kivilaji-iskoksia, kvartseja sekä palanutta luuta.
Löytöalue B on on löytöalueen A yläpuolella hiekkakuopan etelälaidalla loivasti nousevassa rinteessä 20-22,5 metriä merenpinnan korkeudella. Löydöt olivat kvartsia ja palanutta luuta.
Löytöalue C sijoittuu hiekkakuopan länsilaidalle ja sen yläpuolelle 25-27 metriä merenpinnasta. Hiekkakuopan yläpuolen profiilissa on nähtävissä myös vanha hiilimiilu. Löydöt olivat kvartsia.
Kohteeseen tehtiin vuonna 2009 koekaivaus, katso tutkimukset. |
| metsakeskus.1000007394 |
49 |
Esbogård (Espoonkartano) |
10002 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
366004.36600000 |
6676046.32100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007394 |
Kohde sijaitsee Kuninkaantien luoteispuolella ja Mankinjoen koillispuolella Espoon kartanon nykyisellä pihamaalla ja kaakkoon viettävän rinteen päällä. Kartanon nykyinen päärakennus on vuodelta 1797 ja sen koillispuolella oleva siipirakennus vuodelta 1801. Molempien rakennusten kellarit ovat rakenteeltaan samanlaiset ja ajoittuvat Kari Uotilan mukaan 1700- ja 1800-lukujen vaihteeseen. Tätä vanhemmat päärakennukset ovat arkistolähteiden ja vanhan karttamateriaalin perusteella olleet edellä mainittujen rakennusten välisellä pihatasanteella, joka on nykyisin hiekkakenttää. Kartanossa on 1500-1700-luvuilla ollut ainakin neljä eri ikäistä päärakennusta. Vanhin tunnettu on ns. ristirakennus noin vuodelta 1590 ja huomattavin 1680-luvun alussa rakennettu alaosiltaan kivestä muurattu suuri barokkilinna.
Vanhojen 1500-1700-lukujen rakennusten perustukset on peitetty täysin eikä niistä ole jälkeäkään maanpinnalla. |
| metsakeskus.1000007395 |
49 |
Espoonkartano Kläppkärr |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
366164.29400000 |
6677065.91500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007395 |
Kohde sijaitsee kirkasvetisen puron varrella noin 1000 m Espoon kartanosta pohjoiseen Sperringsin ja Myntbölen välisessä metsässä. Noin 2 m leveän puron varressa on jäänteitä puromyllystä. Puroa on raivattu nostamalla kiviä sen reunoille, noin 100 m päässä yläjuoksun puolella on jopa tehty räjäytyksiä. Ne liittynevät niityn kuivatukseen eikä puron perkaamiseen myllyn tarpeisiin. Purossa on kivistä rakennettu noin 50 cm leveä pato, jota nykyisin käytetään metsäpolun siltana. Padon itäpuolella on 5 x 5 m kokoinen tasanne ja sen laidoilla mahdollisia kivijalkakiviä (=myllyrakennuksen paikka?).
|
| metsakeskus.1000007396 |
49 |
Espoonkartano Björkbacka |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
366224.27100000 |
6676865.99000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007396 |
Kohde sijaitsee kirkasvetisen puron varrella metsässä noin 800 m Espoon kartanosta pohjoiseen Björkbackan torpan itäpuolella. Noin 2 m leveän puron varressa on jäänteitä puromyllystä. Puroa on raivattu nostamalla kiviä sen reunoille. Raivauksessa on mahdollisesti käytetty räjähteitä. Puron länsipuolella noin 5 m purosta on 4,5 x 5,5 m kokoinen kivijalka. Sen itäseinällä on uuninperustus. Rakennuksen perustuksissa on runsaasti tiilenpalasia. Rakennus ajoittunee 1700-1800-luvulle.
|
| metsakeskus.1000007397 |
49 |
Espoonkartano Vähän-Myntintie |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
366274.25400000 |
6676686.06100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007397 |
Kohde sijaitsee metsässä aivan vanhan punaisen asuinrakennuksen pihapiirissä lähellä Hemkärrin peltoaukean Myntbölen puoleista reunaa. Kohde on yksityistien laidalla puron ollessa nykyisin myös maantienoja. Noin 2 m leveän puron varressa on jäänteitä puromyllystä. Puroa on raivattu nostamalla kiviä sen reunoille. Purossa on kivistä rakennettu pato ja sen alapuolella myös kivistä rakennettu osittain romahtanut vesikouru. Ympärillä on mahdollisesti kivijalan jäänteitä, jotka muodostavat noin 5 x 7 m kokoisen alueen. |
| metsakeskus.1000007408 |
935 |
Rajamäki 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
538119.88700000 |
6720384.31100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007408 |
Asuinpaikka sijaitsee Virolahden kuntakeskuksesta Miehikkälään johtavan tien länsipuolella ja Rajamäen eteläpuolella Paisaarenojaan laskevalla rinteellä.
Rinteessä kulkevalta luoteeseen laskevalta hiekkatieltä havaittiin kvartsi-iskoksia noin 50 metrin matkalta. Tihein löytökohta sijoittuu noin 25 metriä merenpinnasta olevan ja heikosti erottuvan kapealla terassilla sijaitsevan pienen hiekkakuopan vierelle. |
| metsakeskus.1000007409 |
935 |
Rajamäki 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
538194.85900000 |
6720509.25900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007409 |
Asuinpaikka sijaitsee Virolahden kuntakeskuksesta Miehikkälään johtavan tien länsilaidalla Rajamäen eteläpuolella lehtimetsävaltaisessa sekametsässä loivasti etelään viettävässä rinteessä. Ympäristössä on isoja kivenlohkareita.
Inventoinnissa poimittiin kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta tienristeyksen ojista ja hiekkatieltä. Maaperä hienoa hiekkaa. |
| metsakeskus.1000007410 |
935 |
Perälä 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
539234.44500000 |
6718390.12300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007410 |
Asuinpaikka sijaitsee Virolahden kuntakeskuksesta Miehikkälään johtavan tien itäpuolella Perälän tilan pohjoispuolisella mäellä, jossa kasvillisuutena harvaa mäntyä ja kuusta.
Metsätieltä havaittiin kvartsi-iskoksia pohjoiseen laskevan rinteen yläpuolelta kahden kallion välisestä notkelmasta. Eteläpuolinen kallio kohoaa pari metriä löytötasoa korkeammaksi, pohjoisenpuolinen kallio noin puoli metriä. Maaperä kallioiden välisessä notkelmassa on hienoa hiekkaa ja kohteen ympäristössä on avokalliota ja siirtolohkareita. |
| metsakeskus.1000007412 |
935 |
Haaja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
532545.00000000 |
6712163.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007412 |
Asuinpaikan alue tunnetaan paikkakunnalla myös Vanha kartano -nimellä.
Asuinpaikka sijaitsee Ala-Pihlajasta valtatie 7:lle johtavan tien ja Pihlajajoen itäpuolella olevalla 13–14 metriä merenpinnasta luoteeseen laskevalla peltoterassilla. Pelto on alkujaan ollut hyvin kivinen, mutta valtaosa kivistä on kerätty pois. Peltoterassin luoteispuolella on noin 3 metriä korkea jyrkkä törmä ja alueen kaakkoispuolinen maasto jatkuu suhteellisen tasaisena laskeutuen Haajantien toisella puolella. Koillispuolella kohdetta rajaa matala silokallio, jonka pohjoispäähän on merkitty 14,5 metriä merenpinnan yläpuolella oleva korkeuskiintopiste. Saman kalliomuodostuman keskivaiheille on hakattu noin 4 metriä pitkä ura, joka katoaa toisessa päässä sammaleen alle. Ura on leveydeltään noin 3 senttiä ja syvyydeltään noin 2 senttiä.
Pellolta Haajantien pohjoispuolelta on poimittu vuosien mittaan löytöjä (esihistoriallista ja historiallista keramiikkaa, kivikirveen teräkatkelma, hioinkiviä, piitä, kvartsia, savitiivistettä ja kaksi tykinkuulaa). |
| metsakeskus.1000007412 |
935 |
Haaja |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
532545.00000000 |
6712163.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007412 |
Asuinpaikan alue tunnetaan paikkakunnalla myös Vanha kartano -nimellä.
Asuinpaikka sijaitsee Ala-Pihlajasta valtatie 7:lle johtavan tien ja Pihlajajoen itäpuolella olevalla 13–14 metriä merenpinnasta luoteeseen laskevalla peltoterassilla. Pelto on alkujaan ollut hyvin kivinen, mutta valtaosa kivistä on kerätty pois. Peltoterassin luoteispuolella on noin 3 metriä korkea jyrkkä törmä ja alueen kaakkoispuolinen maasto jatkuu suhteellisen tasaisena laskeutuen Haajantien toisella puolella. Koillispuolella kohdetta rajaa matala silokallio, jonka pohjoispäähän on merkitty 14,5 metriä merenpinnan yläpuolella oleva korkeuskiintopiste. Saman kalliomuodostuman keskivaiheille on hakattu noin 4 metriä pitkä ura, joka katoaa toisessa päässä sammaleen alle. Ura on leveydeltään noin 3 senttiä ja syvyydeltään noin 2 senttiä.
Pellolta Haajantien pohjoispuolelta on poimittu vuosien mittaan löytöjä (esihistoriallista ja historiallista keramiikkaa, kivikirveen teräkatkelma, hioinkiviä, piitä, kvartsia, savitiivistettä ja kaksi tykinkuulaa). |
| metsakeskus.1000007415 |
287 |
Lappfjärd-Österåsen Lindberg |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
219058.29700000 |
6915559.41000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007415 |
Kohde sijaitsee Österåsarna harjun eteläosassa, noin 1,1 km Lapväärtti-Karijoki tiestä etelään. Maasto on mäntyvaltaista sekametsää, aluskasvillisuus kanervaa ja varvukkoa, röykkiöiden kohdalla myös jäkälää.
Kohteessa on kolme röykkiötä rivissä. Röykkiö 1 on halkaisijaltaan n. 12 m ja korkeudeltaan n. 1,8 m. Röykkiö 2 on heti edellisen vieressä, sillä on kokoa n. 20x15x1,5 metriä. Röykkiö 3 on noin kymmenen metrin päässä edellisestä. Sen koko on n. 4x3,5x1,5 metriä. Kaikissa röykkiöissä on kuoppa keskellä eli niitä on ilmeisesti pengottu.
|
| metsakeskus.1000007416 |
287 |
Lappfjärd-Österåsen Bredskiftet |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
218794.39900000 |
6915927.26500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007416 |
Kohde sijaitsee Österåsarna harjun länsilaidalla, n. 800 metriä Lapväärtti-Karijoki tiestä etelään. Maasto on mäntyvaltaista sekametsää, aluskasvillisuus kanervaa ja varvukkoa, röykkiöiden kohdalla myös jäkälää.
Kohteessa on kolme pienehköä röykkiötä. Röykkiö 1 on koottu kalliopaaden päälle, mutta hajoitettu muutaman metrin alalle. Röykkiö 2 on on myös ainakin pengottu levälleen muutaman metrin alalle. Ehjin röykkiöistä on röykkiö 3, joka on halkaisijaltaan n. 6 metriä ja korkeudeltaan puolisen metriä. Röykkiö on aikalailla sammalen ja jäkälän peittämä.
|
| metsakeskus.1000007418 |
287 |
Lappfjärd-Österåsen Norrbäck |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
218993.32500000 |
6915971.24800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007418 |
Kohde sijaitsee Österåsarna harjun eteläosassa, noin 750 metriä Lapväärtti-Karijoki tiestä etelään. Alue kasvaa tiheää mäntytaimikkoa ja röykkiöiden löytäminen voi olla vaikeaa.
Kohteessa on kaksi röykkiötä. Röykkiö 1 on kasattu kallionyppylälle ja siinä kasvaa muutamia puita. Röykkiö on halkaisijaltaan n. 7 metriä ja korkeudeltaan puolisentoista metriä. Röykkiö 2 on edellisestä n. 40 metriä pohjoiseen. Se on myös kasattu kallionyppylälle. Röykkiön halkaisija on noin 8 metriä ja korkeus vajaa puolitoista metriä.
|
| metsakeskus.1000007419 |
287 |
Lappfjärd-Österåsen Norrkulla |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
218732.42500000 |
6916292.11200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007419 |
Kohde sijaitsee Österåsarna harjun länsilaidalla 450 m Lapväärtti-Karijoki tiestä etelään. Maasto on kallioista ja kasvaa harvaa männikköä.
Röykkiö on kasattu kallion päälle ja sittemmin hajoitettu muutaman metrin alalle, paikoin kiviä on vielä jäljellä pari kerrosta.
|
| metsakeskus.1000007421 |
287 |
Lappfjärd-Österåsen Björs |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
218965.33500000 |
6916385.07700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007421 |
Kohde sijaitsee Österåsarna harjun pohjoisosassa, noin 340 metriä Lapväärtti-Karijoki tiestä etelään. Maasto on kallioista ja kasvaa harvaa männikköä, aluskasvillisuus on kanervaa ja jäkälää.
Röykkiö on kasattu kallion päälle ja pengottu myöhemmin muutaman metrin alalle.
|
| metsakeskus.1000007422 |
287 |
Lappfjärd-Österåsen Rosenbäck |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
219130.26800000 |
6916432.05900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007422 |
Kohde sijaitsee Österåsarna harjun pohjoisosassa, noin 320 metriä Lapväärtti-Karijoki tiestä etelään. Maasto on kuusivaltaista sekametsää, aluskasvillisuus kanervaa ja varvukkoa.
Röykkiö on kasattu kallionyppylän päälle. Röykkiön koko on 5x7 metriä ja korkeus 0,4-0,8 metriä. Keskellä röykkiötä on ryöstökuoppa, halkaisijaltaan noin metrin. Röykkiö on suureksi osaksi sammalen ja jäkälän peittämä
|
| metsakeskus.1000007423 |
287 |
Lappfjärd-Österåsen Ribacka |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
219422.14400000 |
6916479.04300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007423 |
Kohde sijaitsee Österåsarna harjun pohjoisosassa, n. 250 metriä Lapväärtti-Karijoki tiestä etelään. Röykkiöt ovat hakkuualueen länsilaidassa, maasto on paikoin kallioista, aluskasvillisuus on jäkälää, kanervaa ja varvikkoa.
Kohteessa on neljä röykkiötä. Röykkiö 1 on ehkä ennemminkin pitkä vallimainen ladelma kuin röykkiö, sen pituus on n. 12 metriä ja leveys 3-5 metriä, korkeutta rakennelmalla on 0,5-0,7 metriä. Edellisestä n. 15 metriä etelään on myös pitkulainen röykkiö 2, hieman pienempi kuin edellinen, pituus on n. 10 metriä ja leveys 2-4 metriä, korkeus noin puolisen metriä. Pari metriä röykkiön 2 eteläpuolella on kooltaan 4x6x0,5 m oleva röykkiö 3. Tästä itäkaakkoon on röykkiö 4, halkaisijaltaan n. 7 metriä ja korkeudeltaan 1 metri.
|
| metsakeskus.1000007427 |
790 |
Mäkitalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
274990.18500000 |
6835486.81000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007427 |
Asuinpaikka sijaitsee Leppälammin ja siihen luoteesta laskevan ojan rajaamalla muinaisniemellä, pohjois-etelä-suuntaisen harjanteen laella. Paikka on Leppälammintien itäpuolella, välittömästi Mäkitalon tontin pohjoispuolella, melko tasaisella savipellolla. Paikoin maaperä on hiekan sekaista. Kohteen laajuus on 60x40 m.
Paikalta on Kalle Mäkitalo löytänyt tilan pelloilta vuosina 1915, 1921 ja 1923 kolme kiviesinettä, tasataltan, oikokirveen ja poikkikirveen. Vuoden 2007 inventoinnissa löydettiin kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.1000007431 |
790 |
Majamaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
280218.08600000 |
6835451.84600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007431 |
Asuinpaikka sijaitsee Alisen Maajärven itärannalla, Majamaan talon länsipuolella. Talon eteläpuolella on kapea soistuva järvenlahti.
Ensimmäinen löytöalue on ladon itäpuolella, ylärinteessä olevassa perunamaassa, josta on löydetty kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Toinen löytöalue on järven rannassa olevan mäen eteläpuolella pellossa. Rantatörmän päältä on löydetty kvartsi-iskoksia. Aikaisemmin tilan pellosta, tarkemmin tuntemattomasta paikasta on löydetty alkeellinen kirves. |
| metsakeskus.1000007432 |
636 |
Hakala |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
272213.74200000 |
6741399.58900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007432 |
Pöytyän itäosassa, Kaulanperän kyläkeskuksesta noin 1,6 km koilliseen ja Tampereen moottorietiestä noin 300 m itään, länteen laskevassa metsäisen mäen rinteessä on pitkänomainen kuopanne. Se on halkaisijaltaan noin 2,5-3 x 1,5 m ja 1 m syvä ja lienee lähes umpeen kasvanut vanha tervahauta. Sen länsireunalla noin 1 m levyinen maakannas erottaa kuopanteen pienemmästä kuopanteesta, joka lienee tervan juoksutuskuoppa. Runsas 200 m koilliseen edellisestä on metsäkeskuksen ilmoituksen (v. 2007) mukaan paikannettu kuopanne gps-kordinaattien mukaisessa kohdassa p=6744 354; i=3272 512. |
| metsakeskus.1000007433 |
636 |
Korpela |
10002 |
12016 |
13174 |
11006 |
27000 |
272059.80100000 |
6742334.21700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007433 |
Pötyän kunnan itäosassa Kontolanojan hevosenkengän muotoisen mutkan pohjois-koillispäässä sijaitseva noin 3-metrinen ja 1,5 m syvä pyöreä kuoppa, joka on pitkälle maatunut ja madaltunut. Alue on harvapuustoista metsää. Kuoppa lienee vanha sudenkuoppa, joka sijaitsee paikkakuntalaisten mukaan hirvien joenylityspaikan kohdalla. Kuoppa ja sen sijainti on näyttävä ja sopiavierailukohteeksi. |
| metsakeskus.1000007435 |
849 |
Lahnalampi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
366055.00000000 |
7070803.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007435 |
Vuoden 2012 inventoinnin mukaan asuinpaikka sijaitsee Lestijoen itäpuolella, ran-nasta noin 280 m, jokilaakson rinteen yläpuolisella tasanteella.
Paikalla on laakson rinteessä oleva metsäsaareke, jonka ylä- eli länsipuolelta pel-losta on löydetty runsaasti kvartsi-iskoksia (ja esineitä) noin 110 m matkalla ja 30 m leveältä alueelta. Etelässä paikka rajautuu notkelmaan joka erottaa paikan kohteesta Lahnalampi 3.
Muinaisjäännösrekisterissä vuoden 2003 tietojen perusteella oleva kohde Lahnalampi 1000007435. Paikan koordinaattien osoittamalta alueelta ei vuoden 2012 inventoinnissa havaittu löytöjä eikä alue ole muutenkaan erityisen sopivan oloinen asuinpaikalle. Lahnalammen talon isäntä kertoi kiviesineiden löytyneen aikoinaan kauempaa etelästä, naapurin pellolta. Tämä paikka sijoittuu jokseenkin em. isännän kuvaamalle löytöalueelle. Lähialueen pellot olivat kynnettyinä ja hyvin havainnoitavissa ja alueella ei ole asuinpaikan merkkejä muualla kuin nyt havaitussa kolmessa kohdassa. |
| metsakeskus.1000007437 |
935 |
Repokivenkangas 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
538024.93500000 |
6718006.27400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007437 |
Asuinpaikka sijaitsee Virojoen itäpuolella olevien Kotosenmäen ja Repokivenkankaan välisellä loivasti länsilounaaseen laskevalla terassin laella pelto- ja metsäalueella. Terassin alapuolella laskee loiva törmä noin metrin alemmas kosteaan peltonotkelmaan, jonka takana kohoaa kapea kivikkoinen metsävyöhyke. Kohteen koillispuolella kohoavat jyrkän ja kivisen Repokivenkankaan kalliot. Pellon laidoilla kasvaa lehtimetsää.
Inventoinnissa havaittiin kvartseja ja palaneita kiviä noin 100 metriä pitkältä vyöhykkeeltä kahden pienen metsäkaistaleen erottamalta vastakynnetyltä pellolta; löytökohta A sijaitsi metsäkaistaleen pohjoispuolella ja löytökohta B sen eteläpuolella. Maaperä on hiekansekaista peltomultaa. |
| metsakeskus.1000007438 |
935 |
Repokivenkangas 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
537855.00800000 |
6718060.24300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007438 |
Asuinpaikka sijaitsee Virojoen itäpuolella, Repokivenkankaan ja Haankankaan välisellä pelto- ja metsäalueella.
Inventoinnissa löydettiin kvartsi-iskoksia kynnetyltä pellolta noin 18 metriä merenpinnasta olevalta terassilta ja sen alapuolelta noin 2 metriä korkean törmän juuresta. Törmän alla maasto laskee loivasti pellolle ojaan, jonka takana se kohoaa jälleen luoteessa sijaitsevan Haankankaan suuntaan.
Repokivenkangas 2 asuinpaikka sijaitsee noin 180 metriä kohteesta itäkaakkoon. |
| metsakeskus.1000007439 |
935 |
Repokivenkangas 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
537755.04200000 |
6718600.02900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007439 |
Asuinpaikka sijaitsee Virojoen itäpuolella ja Vaalimaan tien pohjoispuolella, Repokivenkankaan alueen pohjoispuolisen mäen etelärinteessä. Asuinpaikan eteläpuolella, terassin alla on noin 5 metriä korkea törmä, joka laskee kosteaan ja pusikkoiseen Välinotkoon. Alue on vielä 1970-lukujen peruskarttojen mukaan ollut peltona.
Inventoinnissa poimittiin avohakkuualueen avoimista maastokohdista kvartseja ja palanutta luuta loivasti etelään viettävältä terassilta. Maaperä löytöalueella on hienoa hiekkaa, joka vaihettuu lännessä soraksi ja kohteen itäpään kalliontakaisessa notkelmassa siltiksi.
Asuinpaikasta kaakkoon noin 180 metriä Välinotkon vanhan joenuoman toisella puolella sijaitsee Repokivenkangas 1 -kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000007440 |
935 |
Repokivenkangas 5 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
537575.11200000 |
6718669.99600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007440 |
Asuinpaikka sijaitsee Virojoen itäpuolella Repokivenkankaan alueen pohjoispuolisen mäen lounaisrinteessä. Paikalla on terassi, joka levenee asuinpaikan kohdalla muinaiseksi niemekkeeksi. Niemekkeen kärjessä on suuri siirtolohkare. Asuinpaikasta lounaaseen törmä laskee loivasti notkelmaan entisille pelloille. Kohteen koillispuolella maasto kohoaa tasaisesti yläpuolisille kallioille. Löytöalueen ympäristö on avohakattu.
Inventoinnissa poimittiin kvartseja noin 30 metrin matkalta. Maaperä paikalla on hienoa hiekkaa ja peruskallio tulee paikoitellen esiin aivan tien pintaan.
Kohteesta noin 190 metriä kaakkoon sijaitsee Repokivenkangas 4 asuinpaikka ja noin 180 metriä luoteeseen Käpysuo 1 kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000007441 |
935 |
Käpysuo 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
537425.17400000 |
6718769.95800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007441 |
Asuinpaikka sijaitsee Virojoen itäpuolella ja Vaalimaan tien pohjoispuolella olevan Repokivenkankaan alueen pohjoispuolisen mäen lounaisrinteessä mäntykangasmetsässä. Asuinpaikan lounaispuolella laskee jyrkkä törmä kostealle entiselle peltoalueelle, ja koillispuolella maasto kohoaa tasaisesti.
Inventoinnissa poimittiin metsätieltä kvartsi-iskoksia noin 70 metrin matkalta. Tie kulkee kapealla lounaaseen viettävällä terassilla. Löytöalue alkaa idässä noin 30 metriä ennen etelälaitaan kaivettua tervahautaa (ks. alakohde) ja jatkuu lännessä pienelle mäennyppylälle. Maaperä on hienoa hiekkaa.
Käpysuo 2 asuinpaikka sijaitsee noin 230 metriä luoteeseen ja Repokivenkangas 5 asuinpaikka noin 180 metriä kaakkoon. |
| metsakeskus.1000007441 |
935 |
Käpysuo 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
537425.17400000 |
6718769.95800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007441 |
Asuinpaikka sijaitsee Virojoen itäpuolella ja Vaalimaan tien pohjoispuolella olevan Repokivenkankaan alueen pohjoispuolisen mäen lounaisrinteessä mäntykangasmetsässä. Asuinpaikan lounaispuolella laskee jyrkkä törmä kostealle entiselle peltoalueelle, ja koillispuolella maasto kohoaa tasaisesti.
Inventoinnissa poimittiin metsätieltä kvartsi-iskoksia noin 70 metrin matkalta. Tie kulkee kapealla lounaaseen viettävällä terassilla. Löytöalue alkaa idässä noin 30 metriä ennen etelälaitaan kaivettua tervahautaa (ks. alakohde) ja jatkuu lännessä pienelle mäennyppylälle. Maaperä on hienoa hiekkaa.
Käpysuo 2 asuinpaikka sijaitsee noin 230 metriä luoteeseen ja Repokivenkangas 5 asuinpaikka noin 180 metriä kaakkoon. |
| metsakeskus.1000007441 |
935 |
Käpysuo 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11019 |
27000 |
537425.17400000 |
6718769.95800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007441 |
Asuinpaikka sijaitsee Virojoen itäpuolella ja Vaalimaan tien pohjoispuolella olevan Repokivenkankaan alueen pohjoispuolisen mäen lounaisrinteessä mäntykangasmetsässä. Asuinpaikan lounaispuolella laskee jyrkkä törmä kostealle entiselle peltoalueelle, ja koillispuolella maasto kohoaa tasaisesti.
Inventoinnissa poimittiin metsätieltä kvartsi-iskoksia noin 70 metrin matkalta. Tie kulkee kapealla lounaaseen viettävällä terassilla. Löytöalue alkaa idässä noin 30 metriä ennen etelälaitaan kaivettua tervahautaa (ks. alakohde) ja jatkuu lännessä pienelle mäennyppylälle. Maaperä on hienoa hiekkaa.
Käpysuo 2 asuinpaikka sijaitsee noin 230 metriä luoteeseen ja Repokivenkangas 5 asuinpaikka noin 180 metriä kaakkoon. |
| metsakeskus.1000007441 |
935 |
Käpysuo 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
537425.17400000 |
6718769.95800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007441 |
Asuinpaikka sijaitsee Virojoen itäpuolella ja Vaalimaan tien pohjoispuolella olevan Repokivenkankaan alueen pohjoispuolisen mäen lounaisrinteessä mäntykangasmetsässä. Asuinpaikan lounaispuolella laskee jyrkkä törmä kostealle entiselle peltoalueelle, ja koillispuolella maasto kohoaa tasaisesti.
Inventoinnissa poimittiin metsätieltä kvartsi-iskoksia noin 70 metrin matkalta. Tie kulkee kapealla lounaaseen viettävällä terassilla. Löytöalue alkaa idässä noin 30 metriä ennen etelälaitaan kaivettua tervahautaa (ks. alakohde) ja jatkuu lännessä pienelle mäennyppylälle. Maaperä on hienoa hiekkaa.
Käpysuo 2 asuinpaikka sijaitsee noin 230 metriä luoteeseen ja Repokivenkangas 5 asuinpaikka noin 180 metriä kaakkoon. |
| metsakeskus.1000007442 |
935 |
Käpysuo 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
537285.23000000 |
6718959.88400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007442 |
Asuinpaikka sijaitsee Virojoen itäpuolella ja Vaalimaantien pohjoispuolella olevan Repokivenkankaan alueen pohjoispuolisen mäen länsilaidalla. Asuinpaikan länsipuolella laskee jyrkkä noin 3 metriä korkea törmä Käpysuohon ja itäpuolella kohoaa jyrkkä, suojaava kivikkoinen törmä yläpuolisille kallioille. Alueen kasvillisuus on mäntykangasmetsää.
Inventoinnissa poimittiin metsätieltä kvartsi-iskoksia vanhan hiekkakuopan kohdalta. Metsätie kulkee kapealla länsilounaaseen viettävällä terassilla. Tie on leikattu terassiin, minkä vuoksi terassin alapuolisen törmän harja ja yläpuolisen törmän tyvi eivät ole säilyneet. Maaperä on hienoa hiekkaa.
Käpysuo 1 asuinpaikka sijaitsee noin 230 metriä kaakkoon. |
| metsakeskus.1000007444 |
217 |
Lummukkamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
359148.36900000 |
7088085.66400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007444 |
Tieleikkauksessa tulisijan jäännökset ja tummanpunaista likamaata sekä palanneita kiviä. Hans-Peter Schulzin mukaan paikalta ja lähistöltä on esinelöytöjä. |
| metsakeskus.1000007453 |
935 |
Aitansuonkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
533026.97200000 |
6713312.13600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007453 |
Löytöpaikka sijaitsee Ala-Pihlajasta valtatie 7:lle johtavan tien itäpuolella Pihlajajoen itärannan Myyrynkallion kaakkoispuolella. Historialliseen aikaan ajoittuvia kuopparakenteita havaittiin inventoinnissa kolmella alueella. Maaperä alueella on hienoa hiekkaa ja nykykasvillisuus kuusivaltaista sekametsää.
Tervahauta (inventoinnin kohta B) sijaitsee Myyrynkallion koillispuoleisessa notkelmassa noin 170 metriä metsätiestä itään. Se on halkaisijaltaan noin 5 metriä ja sen ympäristössä on useita muita matalia kuopanteita.
Tervahaudasta noin 130 metriä länteen ja noin 50 metriä hiekkatiestä koilliseen havaittiin inventoinnissa kolme noin 2,5 x 1 x 0,5 metrin kokoista painannetta rinteen suuntaisessa rivissä (inventoinnin kohta A). Painanteisiin tehdyissä kairauksissa havaittiin runsaasti hiiltä.
Tervahaudasta noin 100 metriä itään havaittiin inventoinnissa kolme noin 2,5 x 1 x 0,4 metrin suuruista painannetta (inventoinnin kohta C). |
| metsakeskus.1000007454 |
935 |
Tyyräänmäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
534596.35000000 |
6711992.67300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007454 |
Löytöpaikka sijaitsee Ravijoelta Virolahden kuntakeskukselle johtavan tien pohjoispuolella Tyyräänmäen eteläpuolella. Loivasti lounaaseen viettävästä rinteestä poimittiin hiekkatieltä kaksi kvartsia noin 17,5 metriä merenpinnasta tasolta. Hiekkatien molemmin puolin on tervahautoja eli kvartsi saattaa myös olla tuluskvartsia. Kohteella ei ole havaittavissa selkeitä rannanmuodostumia. Maaperä on hienoa hiekkaa ja kasvillisuus nuorta sekametsää.
Löytöpaikasta noin 100 metriä itäkaakkoon sijaitsee inventoijille maastomiesten ilmoittama kuoppakohde numero 119. Paikalla on kaksi tuoretta noin 3,5 x 5 x 1 metrin kuoppaa, joita ympäröivät 15-20 cm korkeat vallit. Molempien kuoppien reunat ovat varsin jyrkät, läntisemmän keskellä on suurehko maakivi. Maaperä paikalla on hienoa hiekkaa ja kasvillisuus kosteaa kuusikkoa. |
| metsakeskus.1000007454 |
935 |
Tyyräänmäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11004 |
27000 |
534596.35000000 |
6711992.67300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007454 |
Löytöpaikka sijaitsee Ravijoelta Virolahden kuntakeskukselle johtavan tien pohjoispuolella Tyyräänmäen eteläpuolella. Loivasti lounaaseen viettävästä rinteestä poimittiin hiekkatieltä kaksi kvartsia noin 17,5 metriä merenpinnasta tasolta. Hiekkatien molemmin puolin on tervahautoja eli kvartsi saattaa myös olla tuluskvartsia. Kohteella ei ole havaittavissa selkeitä rannanmuodostumia. Maaperä on hienoa hiekkaa ja kasvillisuus nuorta sekametsää.
Löytöpaikasta noin 100 metriä itäkaakkoon sijaitsee inventoijille maastomiesten ilmoittama kuoppakohde numero 119. Paikalla on kaksi tuoretta noin 3,5 x 5 x 1 metrin kuoppaa, joita ympäröivät 15-20 cm korkeat vallit. Molempien kuoppien reunat ovat varsin jyrkät, läntisemmän keskellä on suurehko maakivi. Maaperä paikalla on hienoa hiekkaa ja kasvillisuus kosteaa kuusikkoa. |
| metsakeskus.1000007454 |
935 |
Tyyräänmäki |
10002 |
12008 |
13000 |
11006 |
27000 |
534596.35000000 |
6711992.67300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007454 |
Löytöpaikka sijaitsee Ravijoelta Virolahden kuntakeskukselle johtavan tien pohjoispuolella Tyyräänmäen eteläpuolella. Loivasti lounaaseen viettävästä rinteestä poimittiin hiekkatieltä kaksi kvartsia noin 17,5 metriä merenpinnasta tasolta. Hiekkatien molemmin puolin on tervahautoja eli kvartsi saattaa myös olla tuluskvartsia. Kohteella ei ole havaittavissa selkeitä rannanmuodostumia. Maaperä on hienoa hiekkaa ja kasvillisuus nuorta sekametsää.
Löytöpaikasta noin 100 metriä itäkaakkoon sijaitsee inventoijille maastomiesten ilmoittama kuoppakohde numero 119. Paikalla on kaksi tuoretta noin 3,5 x 5 x 1 metrin kuoppaa, joita ympäröivät 15-20 cm korkeat vallit. Molempien kuoppien reunat ovat varsin jyrkät, läntisemmän keskellä on suurehko maakivi. Maaperä paikalla on hienoa hiekkaa ja kasvillisuus kosteaa kuusikkoa. |
| metsakeskus.1000007454 |
935 |
Tyyräänmäki |
10002 |
12008 |
13000 |
11004 |
27000 |
534596.35000000 |
6711992.67300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007454 |
Löytöpaikka sijaitsee Ravijoelta Virolahden kuntakeskukselle johtavan tien pohjoispuolella Tyyräänmäen eteläpuolella. Loivasti lounaaseen viettävästä rinteestä poimittiin hiekkatieltä kaksi kvartsia noin 17,5 metriä merenpinnasta tasolta. Hiekkatien molemmin puolin on tervahautoja eli kvartsi saattaa myös olla tuluskvartsia. Kohteella ei ole havaittavissa selkeitä rannanmuodostumia. Maaperä on hienoa hiekkaa ja kasvillisuus nuorta sekametsää.
Löytöpaikasta noin 100 metriä itäkaakkoon sijaitsee inventoijille maastomiesten ilmoittama kuoppakohde numero 119. Paikalla on kaksi tuoretta noin 3,5 x 5 x 1 metrin kuoppaa, joita ympäröivät 15-20 cm korkeat vallit. Molempien kuoppien reunat ovat varsin jyrkät, läntisemmän keskellä on suurehko maakivi. Maaperä paikalla on hienoa hiekkaa ja kasvillisuus kosteaa kuusikkoa. |
| metsakeskus.1000007456 |
564 |
Papinaho |
10001 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
443171.10900000 |
7237680.79900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007456 |
Papinaho-niminen kangas sijaitsee Linkunsuon ympäröimänä Kylmäojan länsipuolella. Hiidenkankaan kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Papinahosta noin 500 m kaakkoon. Papinahon kaakkoislaidalla on yksittäinen 2,5 metriä halkaisijaltaan oleva kuoppa, jolla on syvyyttä 60 cm. Kuoppaa reunustaa heikko valli alarinteen puolelta. |
| metsakeskus.1000007457 |
564 |
Kivilampi |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
443191.09900000 |
7237320.94100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007457 |
Hiidenkankaan länsipuolella sijaitsevan Kivilammen pohjoispuolella sijaitsevan moreenikumpareen koillisreunassa on laaja kivikkokuoppa. Kuopan koko on noin 4 x 3,5 m ja syvyyttä sillä on noin 60 cm. Okkosen mukaan (1997) alueella on kaksi röykkiömäistä keskuskuopparakennetta. Enmsimmäinen on pyöreä, halkaisijaltaan 5 m ja 0,4 m syvä ja maljamainen. Kuopan pohja lienee ympäröivän kivikon tasolla. Se sijaitsee kankaan laella. Tästä noiin 70 m luoteeseen on toinen soikeahko kuoppa, kooltaan 5 x 4 m ja 0,3 m syvä. |
| metsakeskus.1000007458 |
889 |
Kylänvirta |
10002 |
12016 |
13161 |
11006 |
27000 |
498978.76000000 |
7204044.49700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007458 |
Lapinpato sijaitsee Jourkunanjärven ja Vesalanlammen yhtistävän 500 m pitkän Määtänvirran länsiosassa salmen pohjoisrannalla olevaa Määtän taloa vastapäätä. |
| metsakeskus.1000007459 |
889 |
Muuraharja |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
499318.62200000 |
7204114.46600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007459 |
Määtänvirrassa olevan kivipadon lähellä on Julius Ailion (1910) mukaan lappalaisasuntoja Muuraharjassa. Vuoden 1987 inventoinnissa paikallistamatta jäänyt Muuraharja tarkoittaa Muuraharjua, joka sijaitsee Jourkunajärven ja Vesalanlammen yhdistävän Määtänvirran pohjoisrannalla salmen itäosassa. |
| metsakeskus.1000007460 |
889 |
Tervasaari |
10001 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
499778.43800000 |
7204044.49900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007460 |
Vesalanlammen Tervasaaressa, joka on nykyisin niemenä, olisi Julius Ailion (1910) mukaan lappalaisten hautoja. Niemessä kerrotaan olevan peurahautoja. Tarkastamaton kohde. |
| metsakeskus.1000007461 |
889 |
Kälväsvaara 1 |
10001 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
502687.22700000 |
7218018.88400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007461 |
Kuopat sijaitsevat Ison-Olvasjärven kaakkoispuolella laajan Kälväsvaaran länsiopäässä olevalla harjumaisella selänteellä. Kuopat on tehty vanhaan rantakivikkoon. Kuopat ovat n. 100 m pituisella alalla kolmessa kohtaa. |
| metsakeskus.1000007463 |
889 |
Liponranta |
10001 |
12013 |
13131 |
11006 |
27000 |
499168.68300000 |
7204584.27400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007463 |
Pilkkapetäjä kasvaa Jourkunajärven itäpuolliseen Vesalanlampeen laskevan Kiviojan länsirannalla, Lipon talosta 200 m suoraan pohjoiseen. Paikalla on venevalkama. Männyssä on kaksi vuosiluvullista pilkkaa. Toisessa pilkoista on näkyvissä numerot 898 ja vaakaviiva noin metrin korkeudella maan pinnasta. Merkintä tarkoittaa vuotta 1898. Toisessa pilkassa on vuosiluku 1859, jonka alla on vaakaviiva noin 1,3 m korkeudella maan pinnasta. Kyseiset merkit lienevät tulvamerkkejä. |
| metsakeskus.1000007464 |
535 |
Kolmikangas |
10002 |
12001 |
13010 |
11006 |
27000 |
404667.01500000 |
7103954.43600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007464 |
Vuonna 1891 löytyneen hopeakätkön löytöpaikan läheisyydessä on ilmeisesti 1600-luvulle ajoittuvan piilopirtin paikka. Paikalla on havaittavissa pirtin kiukaan raunio. |
| metsakeskus.1000007465 |
149 |
Långvik (Långvik) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
325953.55600000 |
6658930.00400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007465 |
Långvik sijaitsee noin 7,5 kilometriä Inkoon kirkosta länteen.
Raaseporin läänin vuoden 1540 maakirjan mukaan Långvikissä oli kahdeksan asuttua tilaa ja kolme-neljä autiotilaa. Suomen asutus 1560-luvulla Kyläluetteloiden (s. 167) mukaan Inkoon Långvikissa oli neljä tilaa. Kuninkaan kartastossa kylätontti on merkitty Inkoosta Raaseporiin vievän tien eteläpuolelle Fagervikin ja Marsjön väliin jäävän peltoalueen pohjoisosaan. Koko mäki on kartan mukaan rakennettu täyteen.
Kylätontti muodostuu peltojen ja tien rajaamasta mäenkumpareesta, jonka itäpuolella on vanhaa, osin umpeenkasvanutta laidunta. Alueella on runsaasti historiallisen ajan kyläasutuksesta kertovia jäännöksiä kuten rakennusten perustuksia, kivirivejä ja -aitoja, kiviröykkiöitä sekä muita kivirakenteita. Joissakin kohdin kiviaidat ja pitkänomaiset kiveykset ovat voineet rajata pieniä peltoja tai puutarhoja. Alueen itäosassa olevalla kalliolla on muutamia matalia kiveyksiä tai latomuksia, jotka voivat ajoittua myös esihistorialliseen aikaan. |
| metsakeskus.1000007465 |
149 |
Långvik (Långvik) |
10002 |
12001 |
13007 |
11010 |
27000 |
325953.55600000 |
6658930.00400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007465 |
Långvik sijaitsee noin 7,5 kilometriä Inkoon kirkosta länteen.
Raaseporin läänin vuoden 1540 maakirjan mukaan Långvikissä oli kahdeksan asuttua tilaa ja kolme-neljä autiotilaa. Suomen asutus 1560-luvulla Kyläluetteloiden (s. 167) mukaan Inkoon Långvikissa oli neljä tilaa. Kuninkaan kartastossa kylätontti on merkitty Inkoosta Raaseporiin vievän tien eteläpuolelle Fagervikin ja Marsjön väliin jäävän peltoalueen pohjoisosaan. Koko mäki on kartan mukaan rakennettu täyteen.
Kylätontti muodostuu peltojen ja tien rajaamasta mäenkumpareesta, jonka itäpuolella on vanhaa, osin umpeenkasvanutta laidunta. Alueella on runsaasti historiallisen ajan kyläasutuksesta kertovia jäännöksiä kuten rakennusten perustuksia, kivirivejä ja -aitoja, kiviröykkiöitä sekä muita kivirakenteita. Joissakin kohdin kiviaidat ja pitkänomaiset kiveykset ovat voineet rajata pieniä peltoja tai puutarhoja. Alueen itäosassa olevalla kalliolla on muutamia matalia kiveyksiä tai latomuksia, jotka voivat ajoittua myös esihistorialliseen aikaan. |
| metsakeskus.1000007466 |
638 |
Pedarsändan 2 |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
418400.25500000 |
6683650.52300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007466 |
Louhos sijaitsee Pedarsändanin itäpäässä olevan kallioalueen itä-, etelä- ja lounaisreunalle. Louhosalue käsittää mittavia louhekivikasoja sekä erikokoisia louhospintoja, joiden perusteella kiviä voidaan päätellä louhitun sekä vanhemmin lohkomistekniikoin että poralla. Louhos on toiminut ilmeisesti 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa, jolloin siitä louhittiin rakennuskiveä Pietariin.
Kohde tarkastettiin vuoden 2015 inventoinnissa. Se todettiin olevan muinaisjäännösrekisterin kuvauksen mukainen, kohteeseen lisättiin aluerajaus, joka perustuu havaittuun louhitun kallion ja louhoskivikasojen laajuuteen. Louhosta ei ole merkitty ainakaan vielä vuoden 1873 Senaatin karttaan. |
| metsakeskus.1000007467 |
638 |
Pedarsändan 3 |
10002 |
12009 |
13095 |
11006 |
27000 |
418473.00000000 |
6683600.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007467 |
Kohde tarkastettiin vuoden 2015 inventoinnissa. Painanteet sijaitsevat Pedarsändanin kaakkoisrannan tuntumassa 40 metrin päässä toisistaan. Painanne 1 sijaitsee mökistä itään olevan kalliopaljastuman pohjoispuolella. Painanteen halkaisija on noin 2,5 metriä ja sen keskelle on kivistä kasattu ns. ryssänuuni, halkaisijaltaan noin puoli metriä. Painanne kivineen on vihreän sammalen peitossa. Tästä 40 metriä lounaaseen, mökin pihamaalla on toinen painanne, jonka halkaisija on pari metriä. Aiemmissa paikkatiedoissa oli hieman virhettä, tähän kuvaukseen ne on oikaistu. |
| metsakeskus.1000007468 |
851 |
Tornion vanha asemakaava-alue |
10002 |
12001 |
13004 |
11006 |
27000 |
369470.53900000 |
7305912.15900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007468 |
Kohde sijaitsee Tornionjoen Suensaaressa välittömästi valtakunnan rajan tuntumassa. Valtakunnan raja kulkee kohteen länsipuolella. Kohde sijoittuu Tornion kaupungin alueelle Suensaaren länsi- ja eteläosaan.
Tornion kaupunki perustettiin Tornionjoen suuhun Suensaarelle vuonna 1621. Paikalla oli markkinapaikka jo keskiajalla. Kaupungin vanha alue sijaitsee suurin piirtein Kauppakadun, Välikadun, Hallituskadun, Jääkärinkadun ja Kirkkokadun välisellä alueella. Keskikatu on kaupungin vanha pääkatu. Tori on sijainnut Keskikadun ja Porthaninkadun risteyksen paikkeilla. Edelleen käytössä oleva 1680-luvulla rakennettu puukirkko on sijainnut alun perin rakennetun kaupunkialueen ulkopuolella.
Kaupungin isoavihaa vanhemmat säilyneet kaupunkiarkeologiset kulttuurikerrokset ovat muinaismuistolain rauhoittamia. Museovirasto teki vuonna 2000 Tornion kaupunkiarkeologisen inventoinnin, jossa määriteltiin, millä tonteilla muinaismuistolain rauhoittamat kulttuurikerrokset ovat todennäköisesti säilyneet.
Tornionlaakson museo päivitti Tornion kaupunkiarkeologisen inventoinnin vuonna 2024 Tornion kaupungin alueella. Vanhemman kaupunkialueen tontit jaettiin edelleen tutkimuksellisesti ja suojelullisesti kolmeen luokkaan. Inventoinnissa todettiin, että kaupunkialueella on arkeologisissa tutkimuksissa dokumentoitu useita rakennusjäännöstyyppejä, katualueiden jäännöksiä ja kulttuurikerroksia eri vuosisadoilta. Kulttuurikerrosten paksuus vaihtelee alueella ja joillakin alueilla on havaittu säilyneenä eriaikaisten rakennusten jäännöksiä.
Kohteen rajaus perustuu historiallisten karttojen ja arkeologisten tutkimusten antamaan tietoon. |
| metsakeskus.1000007469 |
272 |
Kokkolan vanha asemakaava-alue |
10002 |
12001 |
13004 |
11006 |
27000 |
309641.26500000 |
7084896.77000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007469 |
Kokkolan kaupunki perustettiin vuonna 1620. Kaupungin vanha alue sijaitsee suurin piirtein Tehtaankadun, Kustaa Aadolfinkadun, Antti Chydeniuksenkadun ja Rantakadun välisellä alueella. Nykyinen asemakaava perustuu vuoden 1665 palon jälkeen laadittuun ruutuasemakaavaan. Sitä edelsi epäsäännöllisempi asemakaava.
Kaupungin isoavihaa vanhemmat säilyneet kaupunkiarkeologiset kulttuurikerrokset ovat muinaismuistolain rauhoittamia. Museovirasto teki vuonna 2000 Kokkolan kaupunkiarkeologisen inventoinnin, jossa määriteltiin, millä tonteilla muinaismuistolain rauhoittamat kulttuurikerrokset ovat todennäköisesti säilyneet. Kaupunkialueella on tehty muutama arkeologinen kaivaus.
Osoitteessa Isokatu 22 tehtiin arkeologisia tutkimuksia syksyllä 2020 uudisrakennukseen liittyen. Kaivausalueella oli erilaisia käyttö- ja tasauskerroksia, joista yksi tulkittiin mm. 1600-luvun pihakerrokseksi. Pihakerroksen alla sijaitsi 1600-luvun alun laidun/peltokerrokseksi tulkittu kerros. Kaivausalueelta todettiin kaksi eriaikaista (1600- ja 1800-l) rakennuksen kivijalkaa, jotka sijoittuivat alueen etelälaitaan. |
| metsakeskus.1000007470 |
895 |
Uudenkaupungin vanha asemakaava-alue |
10002 |
12001 |
13004 |
11006 |
27006 |
196067.26000000 |
6753492.36200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007470 |
Uudenkaupungin kaupunki perustettiin vuonna 1617. Kaupungin vanha alue sijaitsee suurin piirtein Mäyhälänkadun, Vuorikadun, Myllyrinteen, Blasieholmankadun ja Rantakadun välisellä alueella. Nykyinen asemakaava pohjautuu 1640-luvulla laadittuun regulointiin. Sitä edelsi epäsäännöllisempi asemakaava.
Museovirasto teki vuonna 2000 Uudenkaupungin kaupunkiarkeologisen inventoinnin, jossa määriteltiin, millä tonteilla muinaismuistolain rauhoittamia kulttuurikerroksia on todennäköisesti säilynyt. Kaupunkialueella on tehty kaksi arkeologista kaivausta ja putkityömaiden arkeologisia valvontoja.
Muinaismuistolain suojelemia ovat kulttuurikerrokset ajalta ennen laajoja tulipaloja 1846 ja 1855. Muinaisjäännöksen rajausta laajennettu tämän perusteella kaakkkoon 2000-luvun alun inventoinnista, mutta säilyneisyyttä ei ole sillä alueella todennettu. |
| metsakeskus.1000007470 |
895 |
Uudenkaupungin vanha asemakaava-alue |
10002 |
12001 |
13004 |
11006 |
27007 |
196067.26000000 |
6753492.36200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007470 |
Uudenkaupungin kaupunki perustettiin vuonna 1617. Kaupungin vanha alue sijaitsee suurin piirtein Mäyhälänkadun, Vuorikadun, Myllyrinteen, Blasieholmankadun ja Rantakadun välisellä alueella. Nykyinen asemakaava pohjautuu 1640-luvulla laadittuun regulointiin. Sitä edelsi epäsäännöllisempi asemakaava.
Museovirasto teki vuonna 2000 Uudenkaupungin kaupunkiarkeologisen inventoinnin, jossa määriteltiin, millä tonteilla muinaismuistolain rauhoittamia kulttuurikerroksia on todennäköisesti säilynyt. Kaupunkialueella on tehty kaksi arkeologista kaivausta ja putkityömaiden arkeologisia valvontoja.
Muinaismuistolain suojelemia ovat kulttuurikerrokset ajalta ennen laajoja tulipaloja 1846 ja 1855. Muinaisjäännöksen rajausta laajennettu tämän perusteella kaakkkoon 2000-luvun alun inventoinnista, mutta säilyneisyyttä ei ole sillä alueella todennettu. |
| metsakeskus.1000007470 |
895 |
Uudenkaupungin vanha asemakaava-alue |
10002 |
12001 |
13004 |
11006 |
27008 |
196067.26000000 |
6753492.36200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007470 |
Uudenkaupungin kaupunki perustettiin vuonna 1617. Kaupungin vanha alue sijaitsee suurin piirtein Mäyhälänkadun, Vuorikadun, Myllyrinteen, Blasieholmankadun ja Rantakadun välisellä alueella. Nykyinen asemakaava pohjautuu 1640-luvulla laadittuun regulointiin. Sitä edelsi epäsäännöllisempi asemakaava.
Museovirasto teki vuonna 2000 Uudenkaupungin kaupunkiarkeologisen inventoinnin, jossa määriteltiin, millä tonteilla muinaismuistolain rauhoittamia kulttuurikerroksia on todennäköisesti säilynyt. Kaupunkialueella on tehty kaksi arkeologista kaivausta ja putkityömaiden arkeologisia valvontoja.
Muinaismuistolain suojelemia ovat kulttuurikerrokset ajalta ennen laajoja tulipaloja 1846 ja 1855. Muinaisjäännöksen rajausta laajennettu tämän perusteella kaakkkoon 2000-luvun alun inventoinnista, mutta säilyneisyyttä ei ole sillä alueella todennettu. |
| metsakeskus.1000007471 |
422 |
Brahean kaupungin paikka |
10001 |
12001 |
13004 |
11006 |
27000 |
651550.93800000 |
7023973.50100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007471 |
Brahean kaupunki perustettiin vuonna 1653 ja lakkautettiin jo vuonna 1688. Kaupungista ei ole säilynyt yhtään karttaa. Selvityksen (Teemu Mökkönen 2003) perusteella kaupunki on sijainnut Lieksan Kaupunginniemellä junaradan itäpuolella, ja sen pinta-ala on ollut 2-3 hehtaaria. Kaupungin tarkaa sijaintipaikkaa on mahdoton määrittää, ja todennäköisesti kyntäminen ja muu myöhempi maankäyttö on tuhonnut puretun kaupungin jäännökset. Maaperässä voi kuitenkin olla esineistöä. |
| metsakeskus.1000007472 |
109 |
Hämeenlinnan vanha asemakaava-alue |
10002 |
12001 |
13004 |
11006 |
27000 |
362458.35100000 |
6766030.11700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007472 |
Hämeenlinnan kaupunki perustettiin Hämeen linnan pohjoispuoliselle niemelle nykyisten Linnan kasarmien paikalle vuonna 1639. Paikalla sijaitsi aiemmin linnan malmi. Kaupungin vanha alue sijaitsee Tampereentien ja Vanajaveden välisellä alueella. Kaupungin kirkko sijaitsi alueen pohjoispäässä. Kaupunki siirrettiin nykyiselle paikalleen vuosina 1777 - 1784.
Vanhan kaupungin arkeologiset kulttuurikerrokset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Museovirasto teki vuonna 2003 Hämeenlinnan kaupunkiarkeologisen inventoinnin, jossa määriteltiin, millä alueilla muinaismuistolain rauhoittamat kulttuurikerrokset ovat todennäköisesti säilyneet. Kaupunkialueen laajutta on selvitetty myös koekaivauksin.
Vanhan asemakaavan alueella on suoritettu arkeologista valvontaa ja tehty koekaivauksia rakennushankkeiden vuoksi viimeksi vuosina 2009 ja 2010. Kaivetuilta alueilta ei havaittu kovin runsaasti kaupunkiaikaisia jäänteitä, muutama katukiveys ja mahdollinen rakennuksen lattia ja tulisijan jäänne löydettiin, ei kuitenkaan varmuudella mitään vanhimpaan kaupunkiaikaan liittyää.
Kasarmialueella oli avattu syyskuussa 2015 alueen päävesijohtoputkisto kahdesta
kohdasta laajan vuodon selvittämiseksi. Molempien kaivantojen reunoilla oli joko luontaisia tai alueen käyttövaiheeseen liittyviä maakerroksia ja rakenteita, jotka dokumentointiin. Dokumentoinnin jälkeen kaivantoja ei laajennettu vaan ne täytettiin.
Vuonna 2016 alueella tehtiin kaksi kertaa eri kohdilla konekaivun valvontaa, joissa ei havaittu mitään arkeologisesti mielenkiintoista.
Vuoden 2024 konekaivuun valvonnassa havaittiin merkkejä 1900-luvun alun kaatopaikasta/tunkiosta sekä eräästä kohdin ehjä lankkukerros. |
| metsakeskus.1000007473 |
740 |
Savonlinnan vanha asemakaava-alue |
10002 |
12001 |
13004 |
11006 |
27000 |
599626.49500000 |
6860567.12800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007473 |
Savonlinnan kaupunki perustettiin Olavinlinnan luoteispuoleiselle rannalle vuonna 1639. Kaupunginpaikan koillispuolella oli aiemmin linnan malmi. Kaupungin vanha alue sijaitsee suurin piirtein Tottinkadun, Akselinkadun, Punkaharjuntien ja rannan välisellä alueella. Linnankatu on kaupungin vanha pääkatu. Kaupungin rakentamista rajoitti rannan suuntainen korkea kallio, jonka luoteispuolelle rakennettu alue vähitellen laajeni.
Kaupungin isoavihaa vanhemmat säilyneet kaupunkiarkeologiset kulttuurikerrokset ovat muinaismuistolain rauhoittamia. Museovirasto teki vuonna 2003 Savonlinnan kaupunkiarkeologisen inventoinnin, jossa määriteltiin, millä tonteilla muinaismuistolain rauhoittamat kulttuurikerrokset ovat todennäköisesti säilyneet. Kaupunkialueella ei ole tehty arkeologisia tutkimuksia.
|
| metsakeskus.1000007474 |
405 |
Lappeenrannan linnoitus ja vanha asemakaava-alue |
10002 |
12001 |
13004 |
11006 |
27005 |
563837.29900000 |
6770703.17100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007474 |
Lappeenrannan kaupunki perustettiin Saimaaseen pistävälle niemelle vuonna 1649. Niemen länsirannalla sijaitsi aiemmin viipurilaisten markkinapaikka ja niemen eteläosassa Lappeen kirkko ja kirkkotarha. Kaupungin satama sijaitsi niemen länsirannalla. Vanha kaupunkialue on jäänyt pääosin 1720-luvulla rakennetun linnoituksen sisäpuolelle ja vallien alle.
Linnoituskaupungin rakentaminen aloitettiin Uudenkaupungin rauhan 1721 jälkeen. Linnoitustyöt jatkuivat 1720-luvulta 1740-luvulle. Lappeenranta jäi 1743 Venäjän puolelle rajaa. Venäläiset uudistivat linnoitusta. Suuria rakennustöitä tehtiin 1791–92 Aleksandr Suvorovin johdolla. Lappeenrannan linnoitus lakkautettiin 1810 ja linnoituksen alue jäi varuskunnan käyttöön.
Kaupungin isoavihaa vanhemmat säilyneet kaupunkiarkeologiset kulttuurikerrokset ovat muinaismuistolain rauhoittamia. Museovirasto teki vuonna 2003 Lappeenrannan kaupunkiarkeologisen inventoinnin, jossa määriteltiin, millä tonteilla muinaismuistolain rauhoittamat kulttuurikerrokset ovat todennäköisesti säilyneet. Linnoituksen alueella on tehty useita kaivauksia ja maankaivutöiden valvontoja. |
| metsakeskus.1000007474 |
405 |
Lappeenrannan linnoitus ja vanha asemakaava-alue |
10002 |
12001 |
13004 |
11006 |
27006 |
563837.29900000 |
6770703.17100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007474 |
Lappeenrannan kaupunki perustettiin Saimaaseen pistävälle niemelle vuonna 1649. Niemen länsirannalla sijaitsi aiemmin viipurilaisten markkinapaikka ja niemen eteläosassa Lappeen kirkko ja kirkkotarha. Kaupungin satama sijaitsi niemen länsirannalla. Vanha kaupunkialue on jäänyt pääosin 1720-luvulla rakennetun linnoituksen sisäpuolelle ja vallien alle.
Linnoituskaupungin rakentaminen aloitettiin Uudenkaupungin rauhan 1721 jälkeen. Linnoitustyöt jatkuivat 1720-luvulta 1740-luvulle. Lappeenranta jäi 1743 Venäjän puolelle rajaa. Venäläiset uudistivat linnoitusta. Suuria rakennustöitä tehtiin 1791–92 Aleksandr Suvorovin johdolla. Lappeenrannan linnoitus lakkautettiin 1810 ja linnoituksen alue jäi varuskunnan käyttöön.
Kaupungin isoavihaa vanhemmat säilyneet kaupunkiarkeologiset kulttuurikerrokset ovat muinaismuistolain rauhoittamia. Museovirasto teki vuonna 2003 Lappeenrannan kaupunkiarkeologisen inventoinnin, jossa määriteltiin, millä tonteilla muinaismuistolain rauhoittamat kulttuurikerrokset ovat todennäköisesti säilyneet. Linnoituksen alueella on tehty useita kaivauksia ja maankaivutöiden valvontoja. |
| metsakeskus.1000007474 |
405 |
Lappeenrannan linnoitus ja vanha asemakaava-alue |
10002 |
12001 |
13004 |
11006 |
27007 |
563837.29900000 |
6770703.17100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007474 |
Lappeenrannan kaupunki perustettiin Saimaaseen pistävälle niemelle vuonna 1649. Niemen länsirannalla sijaitsi aiemmin viipurilaisten markkinapaikka ja niemen eteläosassa Lappeen kirkko ja kirkkotarha. Kaupungin satama sijaitsi niemen länsirannalla. Vanha kaupunkialue on jäänyt pääosin 1720-luvulla rakennetun linnoituksen sisäpuolelle ja vallien alle.
Linnoituskaupungin rakentaminen aloitettiin Uudenkaupungin rauhan 1721 jälkeen. Linnoitustyöt jatkuivat 1720-luvulta 1740-luvulle. Lappeenranta jäi 1743 Venäjän puolelle rajaa. Venäläiset uudistivat linnoitusta. Suuria rakennustöitä tehtiin 1791–92 Aleksandr Suvorovin johdolla. Lappeenrannan linnoitus lakkautettiin 1810 ja linnoituksen alue jäi varuskunnan käyttöön.
Kaupungin isoavihaa vanhemmat säilyneet kaupunkiarkeologiset kulttuurikerrokset ovat muinaismuistolain rauhoittamia. Museovirasto teki vuonna 2003 Lappeenrannan kaupunkiarkeologisen inventoinnin, jossa määriteltiin, millä tonteilla muinaismuistolain rauhoittamat kulttuurikerrokset ovat todennäköisesti säilyneet. Linnoituksen alueella on tehty useita kaivauksia ja maankaivutöiden valvontoja. |
| metsakeskus.1000007474 |
405 |
Lappeenrannan linnoitus ja vanha asemakaava-alue |
10002 |
12001 |
13004 |
11006 |
27008 |
563837.29900000 |
6770703.17100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007474 |
Lappeenrannan kaupunki perustettiin Saimaaseen pistävälle niemelle vuonna 1649. Niemen länsirannalla sijaitsi aiemmin viipurilaisten markkinapaikka ja niemen eteläosassa Lappeen kirkko ja kirkkotarha. Kaupungin satama sijaitsi niemen länsirannalla. Vanha kaupunkialue on jäänyt pääosin 1720-luvulla rakennetun linnoituksen sisäpuolelle ja vallien alle.
Linnoituskaupungin rakentaminen aloitettiin Uudenkaupungin rauhan 1721 jälkeen. Linnoitustyöt jatkuivat 1720-luvulta 1740-luvulle. Lappeenranta jäi 1743 Venäjän puolelle rajaa. Venäläiset uudistivat linnoitusta. Suuria rakennustöitä tehtiin 1791–92 Aleksandr Suvorovin johdolla. Lappeenrannan linnoitus lakkautettiin 1810 ja linnoituksen alue jäi varuskunnan käyttöön.
Kaupungin isoavihaa vanhemmat säilyneet kaupunkiarkeologiset kulttuurikerrokset ovat muinaismuistolain rauhoittamia. Museovirasto teki vuonna 2003 Lappeenrannan kaupunkiarkeologisen inventoinnin, jossa määriteltiin, millä tonteilla muinaismuistolain rauhoittamat kulttuurikerrokset ovat todennäköisesti säilyneet. Linnoituksen alueella on tehty useita kaivauksia ja maankaivutöiden valvontoja. |
| metsakeskus.1000007474 |
405 |
Lappeenrannan linnoitus ja vanha asemakaava-alue |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27005 |
563837.29900000 |
6770703.17100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007474 |
Lappeenrannan kaupunki perustettiin Saimaaseen pistävälle niemelle vuonna 1649. Niemen länsirannalla sijaitsi aiemmin viipurilaisten markkinapaikka ja niemen eteläosassa Lappeen kirkko ja kirkkotarha. Kaupungin satama sijaitsi niemen länsirannalla. Vanha kaupunkialue on jäänyt pääosin 1720-luvulla rakennetun linnoituksen sisäpuolelle ja vallien alle.
Linnoituskaupungin rakentaminen aloitettiin Uudenkaupungin rauhan 1721 jälkeen. Linnoitustyöt jatkuivat 1720-luvulta 1740-luvulle. Lappeenranta jäi 1743 Venäjän puolelle rajaa. Venäläiset uudistivat linnoitusta. Suuria rakennustöitä tehtiin 1791–92 Aleksandr Suvorovin johdolla. Lappeenrannan linnoitus lakkautettiin 1810 ja linnoituksen alue jäi varuskunnan käyttöön.
Kaupungin isoavihaa vanhemmat säilyneet kaupunkiarkeologiset kulttuurikerrokset ovat muinaismuistolain rauhoittamia. Museovirasto teki vuonna 2003 Lappeenrannan kaupunkiarkeologisen inventoinnin, jossa määriteltiin, millä tonteilla muinaismuistolain rauhoittamat kulttuurikerrokset ovat todennäköisesti säilyneet. Linnoituksen alueella on tehty useita kaivauksia ja maankaivutöiden valvontoja. |
| metsakeskus.1000007474 |
405 |
Lappeenrannan linnoitus ja vanha asemakaava-alue |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27006 |
563837.29900000 |
6770703.17100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007474 |
Lappeenrannan kaupunki perustettiin Saimaaseen pistävälle niemelle vuonna 1649. Niemen länsirannalla sijaitsi aiemmin viipurilaisten markkinapaikka ja niemen eteläosassa Lappeen kirkko ja kirkkotarha. Kaupungin satama sijaitsi niemen länsirannalla. Vanha kaupunkialue on jäänyt pääosin 1720-luvulla rakennetun linnoituksen sisäpuolelle ja vallien alle.
Linnoituskaupungin rakentaminen aloitettiin Uudenkaupungin rauhan 1721 jälkeen. Linnoitustyöt jatkuivat 1720-luvulta 1740-luvulle. Lappeenranta jäi 1743 Venäjän puolelle rajaa. Venäläiset uudistivat linnoitusta. Suuria rakennustöitä tehtiin 1791–92 Aleksandr Suvorovin johdolla. Lappeenrannan linnoitus lakkautettiin 1810 ja linnoituksen alue jäi varuskunnan käyttöön.
Kaupungin isoavihaa vanhemmat säilyneet kaupunkiarkeologiset kulttuurikerrokset ovat muinaismuistolain rauhoittamia. Museovirasto teki vuonna 2003 Lappeenrannan kaupunkiarkeologisen inventoinnin, jossa määriteltiin, millä tonteilla muinaismuistolain rauhoittamat kulttuurikerrokset ovat todennäköisesti säilyneet. Linnoituksen alueella on tehty useita kaivauksia ja maankaivutöiden valvontoja. |
| metsakeskus.1000007474 |
405 |
Lappeenrannan linnoitus ja vanha asemakaava-alue |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27007 |
563837.29900000 |
6770703.17100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007474 |
Lappeenrannan kaupunki perustettiin Saimaaseen pistävälle niemelle vuonna 1649. Niemen länsirannalla sijaitsi aiemmin viipurilaisten markkinapaikka ja niemen eteläosassa Lappeen kirkko ja kirkkotarha. Kaupungin satama sijaitsi niemen länsirannalla. Vanha kaupunkialue on jäänyt pääosin 1720-luvulla rakennetun linnoituksen sisäpuolelle ja vallien alle.
Linnoituskaupungin rakentaminen aloitettiin Uudenkaupungin rauhan 1721 jälkeen. Linnoitustyöt jatkuivat 1720-luvulta 1740-luvulle. Lappeenranta jäi 1743 Venäjän puolelle rajaa. Venäläiset uudistivat linnoitusta. Suuria rakennustöitä tehtiin 1791–92 Aleksandr Suvorovin johdolla. Lappeenrannan linnoitus lakkautettiin 1810 ja linnoituksen alue jäi varuskunnan käyttöön.
Kaupungin isoavihaa vanhemmat säilyneet kaupunkiarkeologiset kulttuurikerrokset ovat muinaismuistolain rauhoittamia. Museovirasto teki vuonna 2003 Lappeenrannan kaupunkiarkeologisen inventoinnin, jossa määriteltiin, millä tonteilla muinaismuistolain rauhoittamat kulttuurikerrokset ovat todennäköisesti säilyneet. Linnoituksen alueella on tehty useita kaivauksia ja maankaivutöiden valvontoja. |
| metsakeskus.1000007474 |
405 |
Lappeenrannan linnoitus ja vanha asemakaava-alue |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27008 |
563837.29900000 |
6770703.17100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007474 |
Lappeenrannan kaupunki perustettiin Saimaaseen pistävälle niemelle vuonna 1649. Niemen länsirannalla sijaitsi aiemmin viipurilaisten markkinapaikka ja niemen eteläosassa Lappeen kirkko ja kirkkotarha. Kaupungin satama sijaitsi niemen länsirannalla. Vanha kaupunkialue on jäänyt pääosin 1720-luvulla rakennetun linnoituksen sisäpuolelle ja vallien alle.
Linnoituskaupungin rakentaminen aloitettiin Uudenkaupungin rauhan 1721 jälkeen. Linnoitustyöt jatkuivat 1720-luvulta 1740-luvulle. Lappeenranta jäi 1743 Venäjän puolelle rajaa. Venäläiset uudistivat linnoitusta. Suuria rakennustöitä tehtiin 1791–92 Aleksandr Suvorovin johdolla. Lappeenrannan linnoitus lakkautettiin 1810 ja linnoituksen alue jäi varuskunnan käyttöön.
Kaupungin isoavihaa vanhemmat säilyneet kaupunkiarkeologiset kulttuurikerrokset ovat muinaismuistolain rauhoittamia. Museovirasto teki vuonna 2003 Lappeenrannan kaupunkiarkeologisen inventoinnin, jossa määriteltiin, millä tonteilla muinaismuistolain rauhoittamat kulttuurikerrokset ovat todennäköisesti säilyneet. Linnoituksen alueella on tehty useita kaivauksia ja maankaivutöiden valvontoja. |
| metsakeskus.1000007474 |
405 |
Lappeenrannan linnoitus ja vanha asemakaava-alue |
10002 |
12002 |
13021 |
11006 |
27005 |
563837.29900000 |
6770703.17100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007474 |
Lappeenrannan kaupunki perustettiin Saimaaseen pistävälle niemelle vuonna 1649. Niemen länsirannalla sijaitsi aiemmin viipurilaisten markkinapaikka ja niemen eteläosassa Lappeen kirkko ja kirkkotarha. Kaupungin satama sijaitsi niemen länsirannalla. Vanha kaupunkialue on jäänyt pääosin 1720-luvulla rakennetun linnoituksen sisäpuolelle ja vallien alle.
Linnoituskaupungin rakentaminen aloitettiin Uudenkaupungin rauhan 1721 jälkeen. Linnoitustyöt jatkuivat 1720-luvulta 1740-luvulle. Lappeenranta jäi 1743 Venäjän puolelle rajaa. Venäläiset uudistivat linnoitusta. Suuria rakennustöitä tehtiin 1791–92 Aleksandr Suvorovin johdolla. Lappeenrannan linnoitus lakkautettiin 1810 ja linnoituksen alue jäi varuskunnan käyttöön.
Kaupungin isoavihaa vanhemmat säilyneet kaupunkiarkeologiset kulttuurikerrokset ovat muinaismuistolain rauhoittamia. Museovirasto teki vuonna 2003 Lappeenrannan kaupunkiarkeologisen inventoinnin, jossa määriteltiin, millä tonteilla muinaismuistolain rauhoittamat kulttuurikerrokset ovat todennäköisesti säilyneet. Linnoituksen alueella on tehty useita kaivauksia ja maankaivutöiden valvontoja. |
| metsakeskus.1000007474 |
405 |
Lappeenrannan linnoitus ja vanha asemakaava-alue |
10002 |
12002 |
13021 |
11006 |
27006 |
563837.29900000 |
6770703.17100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007474 |
Lappeenrannan kaupunki perustettiin Saimaaseen pistävälle niemelle vuonna 1649. Niemen länsirannalla sijaitsi aiemmin viipurilaisten markkinapaikka ja niemen eteläosassa Lappeen kirkko ja kirkkotarha. Kaupungin satama sijaitsi niemen länsirannalla. Vanha kaupunkialue on jäänyt pääosin 1720-luvulla rakennetun linnoituksen sisäpuolelle ja vallien alle.
Linnoituskaupungin rakentaminen aloitettiin Uudenkaupungin rauhan 1721 jälkeen. Linnoitustyöt jatkuivat 1720-luvulta 1740-luvulle. Lappeenranta jäi 1743 Venäjän puolelle rajaa. Venäläiset uudistivat linnoitusta. Suuria rakennustöitä tehtiin 1791–92 Aleksandr Suvorovin johdolla. Lappeenrannan linnoitus lakkautettiin 1810 ja linnoituksen alue jäi varuskunnan käyttöön.
Kaupungin isoavihaa vanhemmat säilyneet kaupunkiarkeologiset kulttuurikerrokset ovat muinaismuistolain rauhoittamia. Museovirasto teki vuonna 2003 Lappeenrannan kaupunkiarkeologisen inventoinnin, jossa määriteltiin, millä tonteilla muinaismuistolain rauhoittamat kulttuurikerrokset ovat todennäköisesti säilyneet. Linnoituksen alueella on tehty useita kaivauksia ja maankaivutöiden valvontoja. |
| metsakeskus.1000007474 |
405 |
Lappeenrannan linnoitus ja vanha asemakaava-alue |
10002 |
12002 |
13021 |
11006 |
27007 |
563837.29900000 |
6770703.17100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007474 |
Lappeenrannan kaupunki perustettiin Saimaaseen pistävälle niemelle vuonna 1649. Niemen länsirannalla sijaitsi aiemmin viipurilaisten markkinapaikka ja niemen eteläosassa Lappeen kirkko ja kirkkotarha. Kaupungin satama sijaitsi niemen länsirannalla. Vanha kaupunkialue on jäänyt pääosin 1720-luvulla rakennetun linnoituksen sisäpuolelle ja vallien alle.
Linnoituskaupungin rakentaminen aloitettiin Uudenkaupungin rauhan 1721 jälkeen. Linnoitustyöt jatkuivat 1720-luvulta 1740-luvulle. Lappeenranta jäi 1743 Venäjän puolelle rajaa. Venäläiset uudistivat linnoitusta. Suuria rakennustöitä tehtiin 1791–92 Aleksandr Suvorovin johdolla. Lappeenrannan linnoitus lakkautettiin 1810 ja linnoituksen alue jäi varuskunnan käyttöön.
Kaupungin isoavihaa vanhemmat säilyneet kaupunkiarkeologiset kulttuurikerrokset ovat muinaismuistolain rauhoittamia. Museovirasto teki vuonna 2003 Lappeenrannan kaupunkiarkeologisen inventoinnin, jossa määriteltiin, millä tonteilla muinaismuistolain rauhoittamat kulttuurikerrokset ovat todennäköisesti säilyneet. Linnoituksen alueella on tehty useita kaivauksia ja maankaivutöiden valvontoja. |
| metsakeskus.1000007474 |
405 |
Lappeenrannan linnoitus ja vanha asemakaava-alue |
10002 |
12002 |
13021 |
11006 |
27008 |
563837.29900000 |
6770703.17100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007474 |
Lappeenrannan kaupunki perustettiin Saimaaseen pistävälle niemelle vuonna 1649. Niemen länsirannalla sijaitsi aiemmin viipurilaisten markkinapaikka ja niemen eteläosassa Lappeen kirkko ja kirkkotarha. Kaupungin satama sijaitsi niemen länsirannalla. Vanha kaupunkialue on jäänyt pääosin 1720-luvulla rakennetun linnoituksen sisäpuolelle ja vallien alle.
Linnoituskaupungin rakentaminen aloitettiin Uudenkaupungin rauhan 1721 jälkeen. Linnoitustyöt jatkuivat 1720-luvulta 1740-luvulle. Lappeenranta jäi 1743 Venäjän puolelle rajaa. Venäläiset uudistivat linnoitusta. Suuria rakennustöitä tehtiin 1791–92 Aleksandr Suvorovin johdolla. Lappeenrannan linnoitus lakkautettiin 1810 ja linnoituksen alue jäi varuskunnan käyttöön.
Kaupungin isoavihaa vanhemmat säilyneet kaupunkiarkeologiset kulttuurikerrokset ovat muinaismuistolain rauhoittamia. Museovirasto teki vuonna 2003 Lappeenrannan kaupunkiarkeologisen inventoinnin, jossa määriteltiin, millä tonteilla muinaismuistolain rauhoittamat kulttuurikerrokset ovat todennäköisesti säilyneet. Linnoituksen alueella on tehty useita kaivauksia ja maankaivutöiden valvontoja. |
| metsakeskus.1000007474 |
405 |
Lappeenrannan linnoitus ja vanha asemakaava-alue |
10002 |
12011 |
13107 |
11006 |
27005 |
563837.29900000 |
6770703.17100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007474 |
Lappeenrannan kaupunki perustettiin Saimaaseen pistävälle niemelle vuonna 1649. Niemen länsirannalla sijaitsi aiemmin viipurilaisten markkinapaikka ja niemen eteläosassa Lappeen kirkko ja kirkkotarha. Kaupungin satama sijaitsi niemen länsirannalla. Vanha kaupunkialue on jäänyt pääosin 1720-luvulla rakennetun linnoituksen sisäpuolelle ja vallien alle.
Linnoituskaupungin rakentaminen aloitettiin Uudenkaupungin rauhan 1721 jälkeen. Linnoitustyöt jatkuivat 1720-luvulta 1740-luvulle. Lappeenranta jäi 1743 Venäjän puolelle rajaa. Venäläiset uudistivat linnoitusta. Suuria rakennustöitä tehtiin 1791–92 Aleksandr Suvorovin johdolla. Lappeenrannan linnoitus lakkautettiin 1810 ja linnoituksen alue jäi varuskunnan käyttöön.
Kaupungin isoavihaa vanhemmat säilyneet kaupunkiarkeologiset kulttuurikerrokset ovat muinaismuistolain rauhoittamia. Museovirasto teki vuonna 2003 Lappeenrannan kaupunkiarkeologisen inventoinnin, jossa määriteltiin, millä tonteilla muinaismuistolain rauhoittamat kulttuurikerrokset ovat todennäköisesti säilyneet. Linnoituksen alueella on tehty useita kaivauksia ja maankaivutöiden valvontoja. |
| metsakeskus.1000007474 |
405 |
Lappeenrannan linnoitus ja vanha asemakaava-alue |
10002 |
12011 |
13107 |
11006 |
27006 |
563837.29900000 |
6770703.17100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007474 |
Lappeenrannan kaupunki perustettiin Saimaaseen pistävälle niemelle vuonna 1649. Niemen länsirannalla sijaitsi aiemmin viipurilaisten markkinapaikka ja niemen eteläosassa Lappeen kirkko ja kirkkotarha. Kaupungin satama sijaitsi niemen länsirannalla. Vanha kaupunkialue on jäänyt pääosin 1720-luvulla rakennetun linnoituksen sisäpuolelle ja vallien alle.
Linnoituskaupungin rakentaminen aloitettiin Uudenkaupungin rauhan 1721 jälkeen. Linnoitustyöt jatkuivat 1720-luvulta 1740-luvulle. Lappeenranta jäi 1743 Venäjän puolelle rajaa. Venäläiset uudistivat linnoitusta. Suuria rakennustöitä tehtiin 1791–92 Aleksandr Suvorovin johdolla. Lappeenrannan linnoitus lakkautettiin 1810 ja linnoituksen alue jäi varuskunnan käyttöön.
Kaupungin isoavihaa vanhemmat säilyneet kaupunkiarkeologiset kulttuurikerrokset ovat muinaismuistolain rauhoittamia. Museovirasto teki vuonna 2003 Lappeenrannan kaupunkiarkeologisen inventoinnin, jossa määriteltiin, millä tonteilla muinaismuistolain rauhoittamat kulttuurikerrokset ovat todennäköisesti säilyneet. Linnoituksen alueella on tehty useita kaivauksia ja maankaivutöiden valvontoja. |
| metsakeskus.1000007474 |
405 |
Lappeenrannan linnoitus ja vanha asemakaava-alue |
10002 |
12011 |
13107 |
11006 |
27007 |
563837.29900000 |
6770703.17100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007474 |
Lappeenrannan kaupunki perustettiin Saimaaseen pistävälle niemelle vuonna 1649. Niemen länsirannalla sijaitsi aiemmin viipurilaisten markkinapaikka ja niemen eteläosassa Lappeen kirkko ja kirkkotarha. Kaupungin satama sijaitsi niemen länsirannalla. Vanha kaupunkialue on jäänyt pääosin 1720-luvulla rakennetun linnoituksen sisäpuolelle ja vallien alle.
Linnoituskaupungin rakentaminen aloitettiin Uudenkaupungin rauhan 1721 jälkeen. Linnoitustyöt jatkuivat 1720-luvulta 1740-luvulle. Lappeenranta jäi 1743 Venäjän puolelle rajaa. Venäläiset uudistivat linnoitusta. Suuria rakennustöitä tehtiin 1791–92 Aleksandr Suvorovin johdolla. Lappeenrannan linnoitus lakkautettiin 1810 ja linnoituksen alue jäi varuskunnan käyttöön.
Kaupungin isoavihaa vanhemmat säilyneet kaupunkiarkeologiset kulttuurikerrokset ovat muinaismuistolain rauhoittamia. Museovirasto teki vuonna 2003 Lappeenrannan kaupunkiarkeologisen inventoinnin, jossa määriteltiin, millä tonteilla muinaismuistolain rauhoittamat kulttuurikerrokset ovat todennäköisesti säilyneet. Linnoituksen alueella on tehty useita kaivauksia ja maankaivutöiden valvontoja. |
| metsakeskus.1000007474 |
405 |
Lappeenrannan linnoitus ja vanha asemakaava-alue |
10002 |
12011 |
13107 |
11006 |
27008 |
563837.29900000 |
6770703.17100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007474 |
Lappeenrannan kaupunki perustettiin Saimaaseen pistävälle niemelle vuonna 1649. Niemen länsirannalla sijaitsi aiemmin viipurilaisten markkinapaikka ja niemen eteläosassa Lappeen kirkko ja kirkkotarha. Kaupungin satama sijaitsi niemen länsirannalla. Vanha kaupunkialue on jäänyt pääosin 1720-luvulla rakennetun linnoituksen sisäpuolelle ja vallien alle.
Linnoituskaupungin rakentaminen aloitettiin Uudenkaupungin rauhan 1721 jälkeen. Linnoitustyöt jatkuivat 1720-luvulta 1740-luvulle. Lappeenranta jäi 1743 Venäjän puolelle rajaa. Venäläiset uudistivat linnoitusta. Suuria rakennustöitä tehtiin 1791–92 Aleksandr Suvorovin johdolla. Lappeenrannan linnoitus lakkautettiin 1810 ja linnoituksen alue jäi varuskunnan käyttöön.
Kaupungin isoavihaa vanhemmat säilyneet kaupunkiarkeologiset kulttuurikerrokset ovat muinaismuistolain rauhoittamia. Museovirasto teki vuonna 2003 Lappeenrannan kaupunkiarkeologisen inventoinnin, jossa määriteltiin, millä tonteilla muinaismuistolain rauhoittamat kulttuurikerrokset ovat todennäköisesti säilyneet. Linnoituksen alueella on tehty useita kaivauksia ja maankaivutöiden valvontoja. |
| metsakeskus.1000007475 |
287 |
Kristiinankaupungin vanha asemakaava-alue |
10002 |
12001 |
13004 |
11006 |
27000 |
208384.57600000 |
6917411.62500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007475 |
Kristiinankaupungin kaupunki perustettiin vuonna 1649. Paikalla oli aiemmin markkinapaikka. Kaupungin vanha alue sijaitsee suurin piirtein Aitakadun, Puistokadun, Uusikadun, Merikadun ja Tehtaankadun, Kustaa Aadolfinkadun, Antti Chydeniuksenkadun ja Brunströminkadun välisellä alueella. Kaupunki on rakennettu jo alun perin ruutuasemakaavaan.
Kaupungin isoavihaa vanhemmat säilyneet kaupunkiarkeologiset kulttuurikerrokset ovat muinaismuistolain rauhoittamia. Museovirasto teki vuonna 2001 Kristiinankaupungin kaupunkiarkeologisen inventoinnin, jossa määriteltiin, millä tonteilla muinaismuistolain rauhoittamat kulttuurikerrokset ovat todennäköisesti säilyneet. Kaupunkialueella ei ole tehty arkeologisia kaivauksia.
Kesällä 2012 tehty arkeologinen valvonta Läntinen Pitkäkatu 19 tontilla osoitti, että aiemmin niittynä ollut alue on otettu rakennuskäyttöön isonvihan aikana. |
| metsakeskus.1000007476 |
205 |
Kajaanin vanha asemakaava-alue |
10002 |
12001 |
13004 |
11006 |
27006 |
535478.33800000 |
7122549.40400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007476 |
Kohde sijaitsee Kajaaninjoen etelärannalla pohjoiseen ja koilliseen työntyvän niemen koillisosassa mäellä. Kohteen pohjoispuolella sijaitsee Vuohinginkosken eli Kajaanin linna, joka rakennettiin 1600-luvun alkupuoliskolla noin 1604-1619.
1600-lukua edeltävästä asutuksesta alueella ei ole tietoa. Ennen linnan rakentamista alueella on ollut ilmeisesti kauppapaikka ja sille tuova kulkutie. Linnan rakentajat asuivat joen partaalla ja linnaan kuuluvia rakennuksia oli Kajaaninjoen kumminkin puolin. Linnan valmistuttua sen rakentamisaikana muualle siirretty kauppapaikka palautettiin linnan tienoville. Joen eteläpuolella sijaitsi linnan karjakartano.
Kajaaninlinnan eli Kajaanin kaupunki perustettiin vuonna 1651. Vuoden 1659 kartan mukaan kaupungissa oli 8 korttelia, pitkä luode-kaakko-suuntainen katu tulliporttien välillä, kolme risteävää poikkikatua ja kaupunkia ympäröivä aita. Kartalle on piirretty useita rakennuksia katujen varsille ja kirkko. Kaupungissa tiedetään olleen myös mm. pappila ja pitäjäntupa.
Vuonna 1712 venäläiset polttivat kaupungin eteläosan ja vuonna 1715 linnanpäällikkö poltti lopun kaupungista. Kirkko jäi rakennuksista viimeiseksi ja sen venäläiset polttivat vuonna 1716. Jo vuonna 1716 asukkaita palasi kaupunkiin ja rannalle rakennettiin ainakin yksi sauna.
Isonvihan jälkeen kaupungin uudisrakentaminen alkoi entisten katujen varsille. Alkuperäinen asemakaava on nykyisen pohjana. Kaupungin vanhin alue sijaitsee suurin piirtein Lönnrotinkadun, Pohjolankadun, Ämmänkoskenkadun ja rannan välisellä alueella. Kaupunki kasvoi hitaasti 1700-1800-luvuilla ja monet tontit olivat autioina. Vuonna 1807 tulipalo tuhosi 63 rakennusta. 1800-luvulla sekä mahdollisesti 1900-luvun alussa kaduilla oli vielä pitkiä puita pitkoksina.
Kaupungin isoavihaa vanhemmat säilyneet kaupunkiarkeologiset kulttuurikerrokset ovat muinaismuistolain rauhoittamia. Vuoden 2001 kaupunkiarkeologisessa inventoinnissa määriteltiin, millä tonteilla rauhoitetut kulttuurikerrokset ovat todennäköisesti säilyneet. Kiinteän muinaisjäännöksen rajaus perustuu tähän inventointiin.
Inventoinnin perusteella katualueiden kerrostumat ovat pääosin tuhoutuneita. Kajaanin katu- ja torialueiden alkuperäinen silttimoreeninen pohjamaa on poistettu lähes kaikilta keskustan alueilta. 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa aloitettu katualueiden uudelleenpohjustus on saatu loppuun 1990-luvulla. Tontteihin kuuluvilla parkkipaikka-alueilla pohjustöitä ei ole tehty.
Kaupunkialueella on tehty jonkin verran kaivauksia ja valvontatutkimuksia. Niissä on löydetty mm. kaivorakenteita, kiveyksiä, rakennusten perustusten ja kaduilla olleiden pitkoksien jäännöksiä sekä erilaisia esineitä. Löydökset ovat ajoittuneet noin 1700-luvun puolivälistä 1900-luvulle. Monin paikoin on havaittu täyttömaakerroksia, joiden paksuus on vaihdellut puolesta metristä yli kahteen metriin. |
| metsakeskus.1000007476 |
205 |
Kajaanin vanha asemakaava-alue |
10002 |
12001 |
13004 |
11006 |
27007 |
535478.33800000 |
7122549.40400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007476 |
Kohde sijaitsee Kajaaninjoen etelärannalla pohjoiseen ja koilliseen työntyvän niemen koillisosassa mäellä. Kohteen pohjoispuolella sijaitsee Vuohinginkosken eli Kajaanin linna, joka rakennettiin 1600-luvun alkupuoliskolla noin 1604-1619.
1600-lukua edeltävästä asutuksesta alueella ei ole tietoa. Ennen linnan rakentamista alueella on ollut ilmeisesti kauppapaikka ja sille tuova kulkutie. Linnan rakentajat asuivat joen partaalla ja linnaan kuuluvia rakennuksia oli Kajaaninjoen kumminkin puolin. Linnan valmistuttua sen rakentamisaikana muualle siirretty kauppapaikka palautettiin linnan tienoville. Joen eteläpuolella sijaitsi linnan karjakartano.
Kajaaninlinnan eli Kajaanin kaupunki perustettiin vuonna 1651. Vuoden 1659 kartan mukaan kaupungissa oli 8 korttelia, pitkä luode-kaakko-suuntainen katu tulliporttien välillä, kolme risteävää poikkikatua ja kaupunkia ympäröivä aita. Kartalle on piirretty useita rakennuksia katujen varsille ja kirkko. Kaupungissa tiedetään olleen myös mm. pappila ja pitäjäntupa.
Vuonna 1712 venäläiset polttivat kaupungin eteläosan ja vuonna 1715 linnanpäällikkö poltti lopun kaupungista. Kirkko jäi rakennuksista viimeiseksi ja sen venäläiset polttivat vuonna 1716. Jo vuonna 1716 asukkaita palasi kaupunkiin ja rannalle rakennettiin ainakin yksi sauna.
Isonvihan jälkeen kaupungin uudisrakentaminen alkoi entisten katujen varsille. Alkuperäinen asemakaava on nykyisen pohjana. Kaupungin vanhin alue sijaitsee suurin piirtein Lönnrotinkadun, Pohjolankadun, Ämmänkoskenkadun ja rannan välisellä alueella. Kaupunki kasvoi hitaasti 1700-1800-luvuilla ja monet tontit olivat autioina. Vuonna 1807 tulipalo tuhosi 63 rakennusta. 1800-luvulla sekä mahdollisesti 1900-luvun alussa kaduilla oli vielä pitkiä puita pitkoksina.
Kaupungin isoavihaa vanhemmat säilyneet kaupunkiarkeologiset kulttuurikerrokset ovat muinaismuistolain rauhoittamia. Vuoden 2001 kaupunkiarkeologisessa inventoinnissa määriteltiin, millä tonteilla rauhoitetut kulttuurikerrokset ovat todennäköisesti säilyneet. Kiinteän muinaisjäännöksen rajaus perustuu tähän inventointiin.
Inventoinnin perusteella katualueiden kerrostumat ovat pääosin tuhoutuneita. Kajaanin katu- ja torialueiden alkuperäinen silttimoreeninen pohjamaa on poistettu lähes kaikilta keskustan alueilta. 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa aloitettu katualueiden uudelleenpohjustus on saatu loppuun 1990-luvulla. Tontteihin kuuluvilla parkkipaikka-alueilla pohjustöitä ei ole tehty.
Kaupunkialueella on tehty jonkin verran kaivauksia ja valvontatutkimuksia. Niissä on löydetty mm. kaivorakenteita, kiveyksiä, rakennusten perustusten ja kaduilla olleiden pitkoksien jäännöksiä sekä erilaisia esineitä. Löydökset ovat ajoittuneet noin 1700-luvun puolivälistä 1900-luvulle. Monin paikoin on havaittu täyttömaakerroksia, joiden paksuus on vaihdellut puolesta metristä yli kahteen metriin. |
| metsakeskus.1000007477 |
710 |
Tammisaaren vanha asemakaava-alue |
10002 |
12001 |
13004 |
11006 |
27005 |
300944.63400000 |
6653831.91800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007477 |
Tammisaaren kaupunki perustettiin vuonna 1546 Tallinnan kilpailijaksi. Paikalla oli aiemmin 1500-luvulla kauppapaikka. Tammisaaren vanhan kaupungin asemakaava noudattelee edelleen 1500-luvun asemakaavaa (vanhin kartta 1696), ainoastaan Isoa Kirkkokatua on levennetty. Kaupungin vanha alue sijaitsee Pitkäkadun lounaispuolella. Rantaviiva on muuttunut täyttämisen johdosta melko paljon.
Tonttialueen pohjoispuolelle alettiin rakentaa 1500-luvun puolivälissä linnaa, jonka kiviperustus on edelleen nähtävissä Lejonhuvudsgatanin varressa.
Kaupungin isoavihaa vanhemmat säilyneet kaupunkiarkeologiset kulttuurikerrokset ovat muinaismuistolain rauhoittamia. Museovirasto teki vuonna 2002 Tammisaaren kaupunkiarkeologisen inventoinnin, jossa määriteltiin, millä tonteilla muinaismuistolain rauhoittamat kulttuurikerrokset ovat todennäköisesti säilyneet. Kaupunkialueella on tehty joitakin arkeologisia kaivauksia ja putkityömaiden valvontoja.
|
| metsakeskus.1000007477 |
710 |
Tammisaaren vanha asemakaava-alue |
10002 |
12001 |
13004 |
11006 |
27006 |
300944.63400000 |
6653831.91800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007477 |
Tammisaaren kaupunki perustettiin vuonna 1546 Tallinnan kilpailijaksi. Paikalla oli aiemmin 1500-luvulla kauppapaikka. Tammisaaren vanhan kaupungin asemakaava noudattelee edelleen 1500-luvun asemakaavaa (vanhin kartta 1696), ainoastaan Isoa Kirkkokatua on levennetty. Kaupungin vanha alue sijaitsee Pitkäkadun lounaispuolella. Rantaviiva on muuttunut täyttämisen johdosta melko paljon.
Tonttialueen pohjoispuolelle alettiin rakentaa 1500-luvun puolivälissä linnaa, jonka kiviperustus on edelleen nähtävissä Lejonhuvudsgatanin varressa.
Kaupungin isoavihaa vanhemmat säilyneet kaupunkiarkeologiset kulttuurikerrokset ovat muinaismuistolain rauhoittamia. Museovirasto teki vuonna 2002 Tammisaaren kaupunkiarkeologisen inventoinnin, jossa määriteltiin, millä tonteilla muinaismuistolain rauhoittamat kulttuurikerrokset ovat todennäköisesti säilyneet. Kaupunkialueella on tehty joitakin arkeologisia kaivauksia ja putkityömaiden valvontoja.
|
| metsakeskus.1000007477 |
710 |
Tammisaaren vanha asemakaava-alue |
10002 |
12001 |
13004 |
11006 |
27007 |
300944.63400000 |
6653831.91800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007477 |
Tammisaaren kaupunki perustettiin vuonna 1546 Tallinnan kilpailijaksi. Paikalla oli aiemmin 1500-luvulla kauppapaikka. Tammisaaren vanhan kaupungin asemakaava noudattelee edelleen 1500-luvun asemakaavaa (vanhin kartta 1696), ainoastaan Isoa Kirkkokatua on levennetty. Kaupungin vanha alue sijaitsee Pitkäkadun lounaispuolella. Rantaviiva on muuttunut täyttämisen johdosta melko paljon.
Tonttialueen pohjoispuolelle alettiin rakentaa 1500-luvun puolivälissä linnaa, jonka kiviperustus on edelleen nähtävissä Lejonhuvudsgatanin varressa.
Kaupungin isoavihaa vanhemmat säilyneet kaupunkiarkeologiset kulttuurikerrokset ovat muinaismuistolain rauhoittamia. Museovirasto teki vuonna 2002 Tammisaaren kaupunkiarkeologisen inventoinnin, jossa määriteltiin, millä tonteilla muinaismuistolain rauhoittamat kulttuurikerrokset ovat todennäköisesti säilyneet. Kaupunkialueella on tehty joitakin arkeologisia kaivauksia ja putkityömaiden valvontoja.
|
| metsakeskus.1000007478 |
710 |
Linnanmäki (Slottsbacken) |
10002 |
12011 |
13105 |
11006 |
27005 |
301120.56200000 |
6654168.79100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007478 |
Tammisaaren kaupunkiin liittyen alettiin rakennetun kaupunkialueen pohjoispuoliselle mäelle rakentaa linnaa 1500-luvun puolivälissä. Rakentamistyö jäi kesken, mutta peruskivet ovat edelleen nähtävissä. Suorakaiteenmuotoinen runko-osa on noin pohjois-eteläsuuntainen ja noin 20 x 50 metrin laajuinen ja kaksiosainen. Runko-osan nurkkien ulkopuolella on pyöreiden tornien pohjat. Luonnonkivistä ladottu massiivinen kiviperustus on kaivettu esiin 1960-luvun alussa. Kivijalan sisäpuolella on nykyään hiekkakenttä ja lasten leikkipaikka.
|
| metsakeskus.1000007479 |
598 |
Pietarsaaren vanha asemakaava-alue |
10002 |
12001 |
13004 |
11006 |
27000 |
287575.18700000 |
7067837.53900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007479 |
Pietarsaaren kaupunki perustettiin vuonna 1652. Kaupungin ns. vanha alue sijaitsee suurin piirtein Stenberginkadun, Kirkkokadun, Choraeuksenkadun, Puutarhakadun ja Herrholminkadun rajaamalla alueella. Kanavapuistikon kohdalla mutkitteli vesiuoma. Rantaviiva on suuresti muuttunut maankohoamisen johdosta; Vaasamäen ja Pietarinpuistikon välissä oli lahti, jonka länsirannalla oli aittoja. Kaupungin pohjoisosan asemakaava noudattelee vanhaa asemakaavaa, mutta eteläosan ruutukaavaa muutettiin radikaalisti vuoden 1835 palon jälkeen. Kaupungin isoavihaa vanhemmat säilyneet kaupunkiarkeologiset kulttuurikerrokset ovat muinaismuistolain rauhoittamia. Museovirasto teki v.2002 Pietarsaaren kaupunkiarkeologisen inventoinnin, jossa määriteltiin, millä tonteilla muinaismuistolain rauhoittamat kulttuurikerrokset ovat todennäköisesti säilyneet.
Pietarsaaren torilla toteutettiin maaperäkairaus kesällä 2013, sillä sinne oli suunnitteilla maanalainen pysäköintilaitos. Tavoitteena oli selvittää, sijaitseeko torin alueella säilyneitä kulttuurikerroksia. Kairauspisteitä tehtiin torin alueelle 31, joista 16 sisälsi kulttuurikerroksia. Näytteissä erottui purku-/palokerroksia, jotka viittaavat vuosien 1714 ja 1835 paloihin ja niihin liittyviin tasauskerroksiin. Ajoitusta antavia löytöjä ei kaivauksessa paljastunut ja muutenkin löytöjä tuli vähän. Maaperäkairauksen avulla saatiin rajattua arkeologisesti kiinnostava alue torilla.
Vuoden 2015 torin alueen arkeologiset kaivaustutkimukset liittyivät torin länsiosan alle suunnitellun maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentamiseen. Osa toria reunustavista kaduista (Isokatu, Raatihuoneenkatu ja Kauppiaankatu) kuuluivat rakentamisalueeseen. Rakenteet olivat säilyneet parhaiten tutkimusalueen keski- ja länsiosassa sekä Kauppiaankadun alla. Rakenteita ja kerroksia oli kuitenkin yli 1800 m² laajuisella alueella. Rakenteita dokumentoitiin noin 200 kpl. Näistä 11 oli kellareita, 10-13 rakennuksenpohjaa, kaksi kaivoa ja löydettiin vanhan katuverkoston osia. Monipuolista ja rikasta löytöaineistoa saatiin talteen runsaasti.
2019 inventoitiin Mökkösen vuoden 2002 raportissa määritellyt tontit tai niiden osia, joille arveltiin tulevan mahdollisesti rakennustoimintaa lähiaikoina: K I 1-4, K I 1-8, K I 3-1, K I 6-23, K II 1-4, K II 2-9, K III 3-7, K III 7-1, K III 8-20,K III 8-24, K III 9-26,K III 10-29, K III 10-30, K III 10-31, K III 10-32. Vuoden 2002 inventoinnin jälkeen on suoritettu kaivaustutkimuksia kortteleissa K II 2-9 nk. Lassfolkin korttelissa ja prospektointi ja kaivaus korttelissa K I 3-1, joka on torin länsiosa.
2023 koetutkimuksia (maatutkaus ja koekuopat) tehtiin osoitteessa Otto Malminkatu 3. Koekuopassa 2 todettiin paksu kulttuurikerros (n.1,5m). Pihan luoteiskulma vaikuttaa sekoittuneelta/maankäytön rikkomalta. Löytöaineisto ajoittuu 1700–1800-luvulle. Koekuopat kertovat alueen monimuotoisesta käyttöhistoriasta ja samalla monimutkaisesta arkeologisesta stratigrafiasta. |
| metsakeskus.1000007480 |
678 |
Raahen vanha asemakaava-alue |
10002 |
12001 |
13004 |
11006 |
27000 |
379584.85900000 |
7176102.35500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007480 |
Raahen kaupunki perustettiin vuonna 1649. Paikalla oli aiemmin markkinapaikka. Kaupungin vanha alue sijaitsee suurin piirtein Koulukadun, Reiponkadun, Ämmänkadun, Cortenkadun, Saaristokadun ja Rantakadun välisellä alueella. Raahen asemakaava perustuu edelleen vanhaan ruutuasemakaavaan.
Kaupungin isoavihaa vanhemmat säilyneet kaupunkiarkeologiset kulttuurikerrokset ovat muinaismuistolain rauhoittamia. Museovirasto teki vuonna 2001 Raahen kaupunkiarkeologisen inventoinnin, jossa määriteltiin, millä tonteilla muinaismuistolain rauhoittamat kulttuurikerrokset ovat todennäköisesti säilyneet. Kaupunkialueella on tehty joitakin pienimuotoisia arkeologisia kenttätöitä. |
| metsakeskus.1000007481 |
893 |
Uudenkaarlepyyn vanha asemakaava-alue |
10002 |
12001 |
13004 |
11006 |
27000 |
277740.20000000 |
7051553.04500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007481 |
Uudenkaarlepyyn pitäjä syntyi jo vuonna 1607, kun Pedersören ja Vöyrin pitäjien osia yhdistettiin uudeksi seurakunnaksi. Lepuan kylä tässä uudessa pitäjässä ylennettiin Nykarleby-nimiseksi kaupungiksi vuonna 1617, ja kaupunkioikeutensa se sai kolme vuotta myöhemmin, vuonna 1620, Kustaa II Aadolfin hallituskaudella. Vuonna 1648 Uusikaarlepyy nimitettiin maaherran hallituspaikkakunnaksi ja vuonna 1652 kaupungista tuli Kaarleporin kreivikunnan pääpaikkakunta. Kaupungin julkisia rakennuksia olivat kirkon lisäksi raatihuone, kaksi tullitupaa, triviaalikoulu ja kruununmakasiini. Vanhakaupunki on sijainnut joen itäpuolella.
Vuonna 1713 isonvihan myötä kaupunki on ilmeisesti poltettu pääosin ja osa kaupungista on tiettävästi hävitetty vielä venäläisten toimesta. Kaupungin asemakaavaa sota ei kuitenkaan muuttanut ja 1600-luvun korttelijako säilyi aina vuoden 1858 suureen kaupunkipaloon saakka. Tulipalossa lähes koko kaupungin vanha ruutukaava-alue tuhoutui muutamia julkisia rakennuksia ja kaupungin itäosan kortteleita lukuun ottamatta. Uusi Carl Albert Edelfeltin laatima jälleenrakennuskaava vahvistettiin syyskuussa 1858. Asemakaava poikkesi täysin edellisestä leveine puistokatuineen ja puistoineen.
Uudenkaarlepyyn palo aiheutti sen, että käytännössä isoavihaa edeltävältä ajalta olevat korttelialueet eivät noudata lainkaan nykyistä korttelijakoa. Kulttuurikerroksia, rakennusten jäännöksiä ja vanhoja katupintoja on voinut säilyä lähes missä vaan kaupungin vanhojen rajojen sisäpuolella, niin katu- kuin tonttialueillakin. Kaupungin pohjoisosassa sijaitseva Topeliuksenpuisto sekä voimalaitoksen eteläpuolella sijaitseva Floranpuisto ovat säilyneet vuoden 1858 palon jälkeen rakentamattomina.
Vuoden 2015 inventoinnissa on määritelty ne alueet, joilla on todennäköisesti muinaismuistolain rauhoittamia säilyneitä kulttuurikerroksia ja/tai rakenteiden jäännöksiä ajalta ennen isoavihaa (1713-1721). |
| metsakeskus.1000007482 |
285 |
Ruotsinsalmen linnoituskaupunki |
10002 |
12001 |
13004 |
11006 |
27007 |
496813.60000000 |
6703308.99200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007482 |
Ruotsinsalmen linnoitusta alettiin rakentaa vuonna 1790. Linnoitus vihittiin käyttöön vuonna 1795. Kotkansaari muodosti Ruotsinsalmen merilinnoituksen keskuslinnoitusalueen. Sinne kaavoitettiin myös linnoituskaupunki asuin- ja hyötyrakennuksineen, kasarmeineen ja kirkkoineen. Se sijaitsi nykyisen Kotkan ydinkeskustan alueella ulottuen etelässä suunnilleen Puutarhakadun ja Museokadun tienoille ja rajautuen lännessä Heikinkadun paikkeille.
Ruotsinsalmen kaupungin jakoi kahteen osaan itä-länsisuunnassa kulkenut mutkitteleva kanava tai avo-oja, joka oli rakennettu maaperän kuivaamiseksi. Sen eteläpuolella olevat korttelit olivat kutakuinkin ruutukaavan mukaisia kun taas pohjoinen puoli oli asemakaavaltaan vapaampi. Rakennukset olivat yleensä yksikerroksisia puurakennuksia, mutta varuskunnan käyttöön rakennettiin myös kivisiä asuin- ja kasarmirakennuksia. Kaupunkialueen lounaiskulmassa sijaitsi suuri Ruotsinsalmen merisairaala puutarhoineen.
Kaiken kaikkiaan Ruotsinsalmessa asui 1800-luvun alussa hieman yli 8 000 henkeä, enimmillään noin 10 000. Yhdyskunta ei ollut juridisesti kaupunki vaan sotasatama. Suomen sodan 1808–1809 jälkeen Ruotsinsalmi alennettiin II-luokan linnoitukseksi ja sinne jäi enää pieni 200–300 miehen vartiosto. 1830-luvun lopussa Ruotsinsalmi luovutettiin kokonaan suomalaisten viranomaisten hallintaan, ja kaupunkialue rappeutui ja autioitui. Englannin laivasto pommitti linnoituskaupunkia ja sytytti sen tuleen Krimin sodan aikana kesällä 1855. Pystyyn jäi vain ortodoksinen kirkko ja joitakin yksittäisiä rakennuksia. Kotkan kaupunki perustettiin vuonna 1879.
Kaupunkialueella on tehty joitakin arkeologisia tutkimuksia, joiden perusteella kiinteitä rakenteita on vähän ja kulttuurikerroksen paksuus vaihtelee. Esinelöydöt ovat sen sijaan monipuolisia. |
| metsakeskus.1000007482 |
285 |
Ruotsinsalmen linnoituskaupunki |
10002 |
12001 |
13004 |
11006 |
27008 |
496813.60000000 |
6703308.99200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007482 |
Ruotsinsalmen linnoitusta alettiin rakentaa vuonna 1790. Linnoitus vihittiin käyttöön vuonna 1795. Kotkansaari muodosti Ruotsinsalmen merilinnoituksen keskuslinnoitusalueen. Sinne kaavoitettiin myös linnoituskaupunki asuin- ja hyötyrakennuksineen, kasarmeineen ja kirkkoineen. Se sijaitsi nykyisen Kotkan ydinkeskustan alueella ulottuen etelässä suunnilleen Puutarhakadun ja Museokadun tienoille ja rajautuen lännessä Heikinkadun paikkeille.
Ruotsinsalmen kaupungin jakoi kahteen osaan itä-länsisuunnassa kulkenut mutkitteleva kanava tai avo-oja, joka oli rakennettu maaperän kuivaamiseksi. Sen eteläpuolella olevat korttelit olivat kutakuinkin ruutukaavan mukaisia kun taas pohjoinen puoli oli asemakaavaltaan vapaampi. Rakennukset olivat yleensä yksikerroksisia puurakennuksia, mutta varuskunnan käyttöön rakennettiin myös kivisiä asuin- ja kasarmirakennuksia. Kaupunkialueen lounaiskulmassa sijaitsi suuri Ruotsinsalmen merisairaala puutarhoineen.
Kaiken kaikkiaan Ruotsinsalmessa asui 1800-luvun alussa hieman yli 8 000 henkeä, enimmillään noin 10 000. Yhdyskunta ei ollut juridisesti kaupunki vaan sotasatama. Suomen sodan 1808–1809 jälkeen Ruotsinsalmi alennettiin II-luokan linnoitukseksi ja sinne jäi enää pieni 200–300 miehen vartiosto. 1830-luvun lopussa Ruotsinsalmi luovutettiin kokonaan suomalaisten viranomaisten hallintaan, ja kaupunkialue rappeutui ja autioitui. Englannin laivasto pommitti linnoituskaupunkia ja sytytti sen tuleen Krimin sodan aikana kesällä 1855. Pystyyn jäi vain ortodoksinen kirkko ja joitakin yksittäisiä rakennuksia. Kotkan kaupunki perustettiin vuonna 1879.
Kaupunkialueella on tehty joitakin arkeologisia tutkimuksia, joiden perusteella kiinteitä rakenteita on vähän ja kulttuurikerroksen paksuus vaihtelee. Esinelöydöt ovat sen sijaan monipuolisia. |
| metsakeskus.1000007483 |
217 |
Heinäjärvi |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
354695.13500000 |
7093650.40600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007483 |
Kaksi kiviaitaa, pituus noin 25 m, leveys 1 m, korkeus 0,6-1 m. Kohde sijaitsee noin 10 m kuivatun järven rannasta rannansuuntaisesti. Hans-Peter Schulzin mukaan kyse ei ole peltoaidoista. Alue on hyvin kivinen, eikä sitä ole raivattu. Alueella kasvaa yli 200 vuotta vanha komea kuusikko. |
| metsakeskus.1000007484 |
143 |
Asmaniemi |
10001 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
290973.67500000 |
6856273.52900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007484 |
Talon pihapiirin kaakkoispuolella niemen kärjessä on kivirakenteita ja kuoppia. |
| metsakeskus.1000007485 |
755 |
Myrans |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
338306.25900000 |
6676091.93200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007485 |
: Kohde sijaitsee noin 6,8 km länsiluoteeseen Siuntion keskiaikaisesta kirkosta, paikalle pääsee Lappersintieltä erkanevaa Myransintietä. Kuten muinaisjäännösrekisterin kuvauksessa todetaan, alueella on tehty koekaivauksia pellolla, mutta kivikautista asuinpaikkaa ei löytynyt. Todennäköisesti sen rippeitä voi olla ylempänä mäellä ja aluerajaus perustuu arvioon. Asuinpaikan olemassa olo täytyisi selvittää koekaivauksin. Vuoden 2014 inventoinnissa mäkeä ympäröivät pellot olivat kyntämättä, joten havaintoja niillä ei tehty. |
| metsakeskus.1000007486 |
508 |
Riihossalmi |
10007 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
377860.00000000 |
6876453.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007486 |
Paikalla sijaitsee kiviröykkiö, joka lienee kiukaan raunio. Röykkiön koko on 2 x 3 x 50 cm. Sen lounaispuolella on rakennuksen perustus, joka lienee Riihossalmen 1800-luvun torpan perustus. |
| metsakeskus.1000007487 |
508 |
Multiniemi |
10001 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
373860.27500000 |
6876795.63700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007487 |
Multiniemen itärannan rinteellä, noin 20 m päässä rannasta, sijaitsee kuoppa, jonka halkaisija on noin 3 m ja syvyys noin 70 cm. Kuoppaa ympäröi valli, jonka leveys on noin 1 m ja korkeus 20 - 30 cm. |
| metsakeskus.1000007488 |
536 |
Koskenmäki |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
312465.19800000 |
6819638.34900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007488 |
Koskemäen taajama-alueen keskellä sijaitsevassa metsikössä, tien reunasta 15 m NNW, metsikön W-puolella olevan tontin rajasta n. 20 m on pieni kiviröykkiö. Rakenne on pohjaltaan lähes suorakulmainen, N-S-suuntainen, kooltaan 2,5 x 2,5 m, korkeudeltaan 0,5 m. Sen itänurkassa on n. 80 x 50 x 50 cm kokoinen kivi, myös SW-kulmassa on iso kivi; muut kivet ovat keskimäärin 20-30 cm kokoisia. Kiviä on 2-3 kerrosta, alimmaisen kerroksen reunat ovat kokonaan turpeen peitossa. Röykkiön SW-puolella on pari kiveä, halk. 20-30 cm, jotka ovat mahdollisesti peräisin samasta rakenteesta. Kyseessä on mahdollisesti kivikiukaan jäännös. Röykkiö on karikkeen, ruohon ja sammalen peitossa, sen päällä kasvaa pihlaja, NW-kulmassa ja välittömästi E-puolella kaksi mäntyä. Ympäristö on mäntyvaltaista sekametsää, aluskasvillisuutena mustikkaa, sammalta. Röykkiön N-puolella on hyvin kivikkoista; sen sijaan S-puolella (röykkiön ja tien välissä) on hyvin tasainen, lähes kivetön n. 10 x 10 m laaja alue (talon pohja?). Tasanteelta siirrettyjä kiviä (tai kivijalan jäännöksiä?) on todennäköisesti sen S- ja W-reunoilla. Vanhoissa kartoissa ko. kohdassa ei ole mitään merkintöjä. V. 1847 ja 1903 pitäjänkarttoihin merkitty Viholan kylän Ristiveräjän torppa on sijainnut n. 170 m kohteesta länteen.
Kohteesta n. 40 m NW, tontin rajasta 14,5 m E, suhteellisen tasaisen, heinää kasvavan alueen (vanhan kasvimaan tai pienen pellon?) itäreunalla, metsikön laidalla sijaitsee viljelyröykkiö, joka on WNW-ESE-suuntainen, mitoiltaan 4 x 3 m, korkeudeltaan 0,6 m. Viljelyröykkiö ajoittunee 1900-luvun alkupuolelle tai puoliväliin eikä kuulu muinaisjäännökseen. |
| metsakeskus.1000007489 |
536 |
Pöllönvuori |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
309096.55800000 |
6819488.39000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007489 |
Pöllönvuoren SW-osassa olevan tasanteen eteläreunalla on kaksi kuoppaa, joiden mitat ovat 6,7 x 4,7 x 1,3 m ja 2,6 x 1,5 x 0,9 m. Isomman kuopan lounasireunaan on kasattu kiviä n. 2,5 x 1,5 m kokoiseksi röykkiöksi. Kuoppien tarkoitus on epäselvä. Vuoren NW-rinteellä, navetasta n. 70 m ESE on lähes suorakulmainen kuoppa, mitat n. 4 x 4 x 1 m joka lienee säilytys- tai kellarikuoppa.
Vuoden 2018 inventoinnissa kohde ennallaan. Noin 7 m päässä itäisemmän eli ison kuopan reunasta kaakkoon havaittiin kiviröykkiö. Se on kooltaan 3 x 4 x 0,7 m. Röykkiöstä ei saatu sen ikää tai toiminnallista merkitystä valaisevia havaintoja. Röykkiön vieressä, kivien kupeessa, on arviolta noin 50-vuotiaan koivun kanto. Röykkiön vieressä on kalliopaljastumaa sekä luontaista kiveä ja kivikkoa. N 6819480 E 309090. Röykkiön ajoitus ja tarkoitus ovat epävarmoja, voi olla myös esihistoriallinen |
| metsakeskus.1000007490 |
536 |
Knuutila (Penttilä) |
10002 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
305907.83500000 |
6820627.91800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007490 |
Knuutilan kartano sijaitsee Siuron taajaman liepeillä, lähellä Kuloveden itäpohjukan pohjoisrantaa. Kiinteistö sijaitsee laajan hiesusavialueen ja soramoreenialueen rajalla. Knuutilan kartanon pihapiirin eteläpuolella, Kuloveden pohjoisrannan ja selkeästi erottuvan rantatörmän välillä, on laaja luhtamainen vesijättövyöhyke.
1600 – 1800-lukujen kartta-aineiston perusteella Penttilän historiallinen kylätontti sijoittuu Knuutilan kartanon pihapiirin länsi- ja luoteispuoliskoon. Kylätontti ulottui lounaassa/etelässä lähes rantatörmään asti ja pohjoisessa/koillisessa Knuutilan kartanon nykyiselle pysäköintialueelle. Sorapäällysteiselle pysäköintialueelle ei tehty koekuoppia, mutta muuten vuoden 2012 koekuopitus kattoi kylätontin kokonaan.
Vuoden 2012 koekaivausten esinelöydöstöön sisältyi resentin materiaalin ohella tyypillistä historiallisen ajan kylätonttilöydöstöä sekä rautakaudentyyppistä keramiikkaa ja merovingiajan tasavarsisolki, jolla ei kuitenkaan ollut selkeää löytökontekstia. Koekaivauksessa havaittiin myös kiinteitä rakenteita, niiden joukossa ilmeisesti seinälinjaan liittyviä kiveyksiä. Rakenteita ei voitu ajoittaa. Vuoden 2018 inventoinnissa ei uusia havaintoja. V. 2021 inventoinnissa todettiin, ettei muinaisjäännös ulotu tien pohjoispuolelle. |
| metsakeskus.1000007490 |
536 |
Knuutila (Penttilä) |
10002 |
12001 |
13003 |
11033 |
27017 |
305907.83500000 |
6820627.91800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007490 |
Knuutilan kartano sijaitsee Siuron taajaman liepeillä, lähellä Kuloveden itäpohjukan pohjoisrantaa. Kiinteistö sijaitsee laajan hiesusavialueen ja soramoreenialueen rajalla. Knuutilan kartanon pihapiirin eteläpuolella, Kuloveden pohjoisrannan ja selkeästi erottuvan rantatörmän välillä, on laaja luhtamainen vesijättövyöhyke.
1600 – 1800-lukujen kartta-aineiston perusteella Penttilän historiallinen kylätontti sijoittuu Knuutilan kartanon pihapiirin länsi- ja luoteispuoliskoon. Kylätontti ulottui lounaassa/etelässä lähes rantatörmään asti ja pohjoisessa/koillisessa Knuutilan kartanon nykyiselle pysäköintialueelle. Sorapäällysteiselle pysäköintialueelle ei tehty koekuoppia, mutta muuten vuoden 2012 koekuopitus kattoi kylätontin kokonaan.
Vuoden 2012 koekaivausten esinelöydöstöön sisältyi resentin materiaalin ohella tyypillistä historiallisen ajan kylätonttilöydöstöä sekä rautakaudentyyppistä keramiikkaa ja merovingiajan tasavarsisolki, jolla ei kuitenkaan ollut selkeää löytökontekstia. Koekaivauksessa havaittiin myös kiinteitä rakenteita, niiden joukossa ilmeisesti seinälinjaan liittyviä kiveyksiä. Rakenteita ei voitu ajoittaa. Vuoden 2018 inventoinnissa ei uusia havaintoja. V. 2021 inventoinnissa todettiin, ettei muinaisjäännös ulotu tien pohjoispuolelle. |
| metsakeskus.1000007490 |
536 |
Knuutila (Penttilä) |
10002 |
12008 |
13000 |
11006 |
27000 |
305907.83500000 |
6820627.91800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007490 |
Knuutilan kartano sijaitsee Siuron taajaman liepeillä, lähellä Kuloveden itäpohjukan pohjoisrantaa. Kiinteistö sijaitsee laajan hiesusavialueen ja soramoreenialueen rajalla. Knuutilan kartanon pihapiirin eteläpuolella, Kuloveden pohjoisrannan ja selkeästi erottuvan rantatörmän välillä, on laaja luhtamainen vesijättövyöhyke.
1600 – 1800-lukujen kartta-aineiston perusteella Penttilän historiallinen kylätontti sijoittuu Knuutilan kartanon pihapiirin länsi- ja luoteispuoliskoon. Kylätontti ulottui lounaassa/etelässä lähes rantatörmään asti ja pohjoisessa/koillisessa Knuutilan kartanon nykyiselle pysäköintialueelle. Sorapäällysteiselle pysäköintialueelle ei tehty koekuoppia, mutta muuten vuoden 2012 koekuopitus kattoi kylätontin kokonaan.
Vuoden 2012 koekaivausten esinelöydöstöön sisältyi resentin materiaalin ohella tyypillistä historiallisen ajan kylätonttilöydöstöä sekä rautakaudentyyppistä keramiikkaa ja merovingiajan tasavarsisolki, jolla ei kuitenkaan ollut selkeää löytökontekstia. Koekaivauksessa havaittiin myös kiinteitä rakenteita, niiden joukossa ilmeisesti seinälinjaan liittyviä kiveyksiä. Rakenteita ei voitu ajoittaa. Vuoden 2018 inventoinnissa ei uusia havaintoja. V. 2021 inventoinnissa todettiin, ettei muinaisjäännös ulotu tien pohjoispuolelle. |
| metsakeskus.1000007490 |
536 |
Knuutila (Penttilä) |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27017 |
305907.83500000 |
6820627.91800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007490 |
Knuutilan kartano sijaitsee Siuron taajaman liepeillä, lähellä Kuloveden itäpohjukan pohjoisrantaa. Kiinteistö sijaitsee laajan hiesusavialueen ja soramoreenialueen rajalla. Knuutilan kartanon pihapiirin eteläpuolella, Kuloveden pohjoisrannan ja selkeästi erottuvan rantatörmän välillä, on laaja luhtamainen vesijättövyöhyke.
1600 – 1800-lukujen kartta-aineiston perusteella Penttilän historiallinen kylätontti sijoittuu Knuutilan kartanon pihapiirin länsi- ja luoteispuoliskoon. Kylätontti ulottui lounaassa/etelässä lähes rantatörmään asti ja pohjoisessa/koillisessa Knuutilan kartanon nykyiselle pysäköintialueelle. Sorapäällysteiselle pysäköintialueelle ei tehty koekuoppia, mutta muuten vuoden 2012 koekuopitus kattoi kylätontin kokonaan.
Vuoden 2012 koekaivausten esinelöydöstöön sisältyi resentin materiaalin ohella tyypillistä historiallisen ajan kylätonttilöydöstöä sekä rautakaudentyyppistä keramiikkaa ja merovingiajan tasavarsisolki, jolla ei kuitenkaan ollut selkeää löytökontekstia. Koekaivauksessa havaittiin myös kiinteitä rakenteita, niiden joukossa ilmeisesti seinälinjaan liittyviä kiveyksiä. Rakenteita ei voitu ajoittaa. Vuoden 2018 inventoinnissa ei uusia havaintoja. V. 2021 inventoinnissa todettiin, ettei muinaisjäännös ulotu tien pohjoispuolelle. |
| metsakeskus.1000007491 |
494 |
Pyhäkoski 6 Onninkorva |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
456186.01200000 |
7192528.99100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007491 |
Kohde sijaitsee Oulujoen pohjoisrannalla Kerälän talosta noin 200 metriä eteläkaakkoon Vaalantien ja joen välissä, Pyhäkosken voimalaitoksesta noin 2 kilometriä itäkoilliseen. Alue on kahden notkelman väliin jäävää tasaista mäntykangasta.
Joen pohjoisrannan tasaisella rantakankaalla on rantatörmän partaalla kaksi asuinpainannetta, joista läntisempi on monirakenteinen, kokonaislaajuudeltaan noin 20 x 7 metriä. Itäinen painanne on kooltaan 5 x 7 x 0,4 metriä ja edellistä heikommin erottuva.
Molempiin painanteisiin tehdystä koekuopista havaittiin likamaata, kvartseja sekä palaneita kiviä. Läntisemmästä löytyi myös kivilaji-iskos (KM 35498).
Painanteiden ja niiden välialueiden havaittiin vaurioituneen metsänkäsittelyn yhteydessä tarkastuksessa 2007. |
| metsakeskus.1000007492 |
494 |
Pyhäkoski 7 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
455296.36600000 |
7191999.20000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007492 |
Kohde sijaitsee Oulujoen rannalla Pyhäkosken voimalaitoksesta noin 1 kilometri koilliseen, Leppiniemen asuinalueen koillispuolella olevalla kankaalla.
Umpeenkasvaneen suolahdelman ja jokeen laskevan pienen ojasen väliseltä alueelta löytyi inventoinnissa 2005 kaksi asumuspainannetta. Näistä itäisempi sijaitsee äestetyllä hakkuuaukealla ja on osin vahingoittunut äestyksessä. Lounais-koillis -suuntainen painanne on muodoltaan soikea, noin 4 x 7 metrin laajuinen ja noin 30-40 sentin syvyinen. Painanteen keskelle kaivetusta koekuopasta löytyi likamaan lisäksi kvartsi-iskoksia. Läntisempi painanne sijaitsee hakkuuaukean pohjoispuolella hakkaamattomalla alueella, aukean rajan tuntumassa. Muodoltaan se on nelikulmaiselta vaikuttava, ja laajuudeltaan noin 6 x 8 metriä ja syvyydeltään noin 40 senttiä. Siihen kaivetusta koekuopasta löytyi likamaan ohella kaavinmainen kivilaji-iskos (alakohteet 1 ja 2).
Alueen kaavoittamisen yhteydessä paikka tarkastettiin uudelleen 2010, jolloin hieman lännempää paikannettiin kaksi edellisten kokoista asumuspainannetta ja aiemmin paikannettujen painanteiden välialueella todettiin vielä yksi pienempi, profiililtaan jyrkempi pyyntikuoppamainen rakenne (alakohteet 3-5). Näihin painanteisiin tehdyistä koepistoista saatiin löytöinä kvartsia, mahdollinen esine sekä iskoksia ja etelänpuoleisesta painanteessa myös kulttuurimaata ja palaneita kiviä. Pohjoisempana lähempänä rantaa olevalla alueella on useita epämääräisiä painanteita, mutta merkkejä ihmistoiminnasta ei todettu ja kyseessä lienevät luontaiset maanpinnan vaihtelut. Näiden lisäksi alueella on useita selvästi myöhäisiä kuoppia. Alueen eteläosan avohakkuualue oli vuonna 2010 jo melko tiheän vesaikon peittämä. |
| metsakeskus.1000007494 |
494 |
Kieksi 2 |
10001 |
12008 |
13000 |
11019 |
27000 |
453067.26800000 |
7191709.31400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007494 |
Kivikautinen löytöpaikka, mahdollinen tai todennäköinen asuinpaikka, sijaitsee Oulujoen pohjoispuolella noin Pyhäkosken voimalaitoksesta noin 1,4 kilometriä länteen.
Vuonna 1887 toimitti ylioppilas A.H.Snellman oikokirveen (KM 2508:65) Kieksin pellosta.
Matti Huurteelle vuonna 1954 luovutettu poikkikirves (KM 13607) on löytynyt niinikään Kieksin pellosta Vaalaan johtavan maantien alta.
Kun vielä kolmannen kiviesineen tiedetään löytyneen paikalta ja löytöpaikka Oulujoen Pyhäkosken suussa on varsin otollinen muinaisen kivikautisen asuinpaikan sijainnille. Löytöpaikan vahvistaminen asuinpaikaksi ja paikantaminen edellyttää koetutkimuksia. Aiemmissa selvityksissä ei ole todettu paikalla olleista havaintomahdollisuuksista.
Kieksin kivikautinen asuinpaikka (494010022) sijaitsee löytöpaikasta noin 450 metriä länsiluoteeseen Mato-ojan tilalla. |
| metsakeskus.1000007496 |
217 |
Leppilampi SE |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
360833.68500000 |
7088606.46000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007496 |
Leppilammen kaakkoispuolella kivikautisia asuinpaikkalöytöjä (6 hiottua kiviesinettä) noin 300 metrin matkalla pohjois-eteläsuuntaisesti. Pellon pinnassa paikoitellen palaneita kiviä. Muinainen törmä noin 6 m lammen yläpuolella. |
| metsakeskus.1000007497 |
494 |
Halokangas |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
453007.29900000 |
7189470.21100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007497 |
Kohde sijaitsee Montanlammen länsirannalla tasaisella mäntyä kasvavalla hiekkakankaalla.
Paikalla on ainakin yhdeksän maakuoppaa, jotka sijaitsevat runsaan 350 metrin matkalla enimmillään noin parinkymmenen metrin päässä jyrkästä lammen rantatörmästä. Maannoksensa perusteella kuopilla on ikää ainakin useampi sata vuotta ja ne ovat mahdollisesti pyyntikuoppia. |
| metsakeskus.1000007498 |
494 |
Huoseusniemi |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
456986.69300000 |
7192362.06300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007498 |
Kohde sijaitsee Oulujoen etelärannalla Pyhäkosken voimalasta noin 2,6 kilometriä itäkoilliseen kuusivaltaisessa kuivassa kangasmetsässä.
Kirkkotien pohjoispuolella on pienellä jyrkkäreunaisen ja polveilevan rantatörmän niemekkeellä kaksi maakuoppaa. Kuoppien halkaisija on noin 1,5-2 metriä ja syvyys 50-60 senttiä. Toisen seinämään tehdystä koepistosta havaittiin huuhtoutumiskerros.
Näistä vierekkäin olevista kuopista koilliseen, lähellä törmän reunaa, on vielä kolmas epämääräisempi, mahdollisesti myös luontainen kuoppa. |
| metsakeskus.1000007499 |
494 |
Pyöreäkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
452117.65300000 |
7191799.27500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007499 |
Kohde sijaitsee noin 300 metriä Kalilan talosta koilliseen, vanhan Kieksistä Kalilaan johtavan, nykyisin lähinnä polkuna erottuvan metsätien varrella moottorikelkkareitillä.
Asuinpaikka sijaitsee loivasti etelään laskevan sekapuuvaltaisen kankaan reunalla. Moottorikelkkareittiä varten on hiekkatöyrään reunaa leikattu enimmillään useiden kymmenien senttimetrien paksuudelta. Kivikirves (KM 35500) on löytynyt sekundaariselta paikalta kulkuväylältä. Tarkastushetkellä havaittiin rikotussa maanpinnassa heikkoja kulttuurimaavärjäymiä, palaneita kiviä sekä kvartsi-iskos, joka jätettiin paikoilleen. Kohde on ainakin osittain tuhoutunut moottorikelkkareittiä tehdessä.
Kohde sijaitsee noin 500 metriä Kieksin asuinpaikasta ( 494010022) länsilounaaseen. |
| metsakeskus.1000007500 |
494 |
Rinne |
10001 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
451287.99000000 |
7189330.26000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007500 |
Kohde sijaitsee Oulujoen pohjoispuolella Rovastinsaaren kohdalla olevalla mäellä ja sen laitamilla.
Paikalla on havaittu neljällä alueella (Alueet 1-4) yhteensä 23 maakuoppaa, jotka ovat mahdollisesti muinaismuistolain piiriin kuuluvia kiinteitä muinaisjäännöksiä.
Näiden lisäksi etenkin alueen koillis- ja itäosassa on useita myöhempiä moderneja kuoppia.
Alue 1 sijaitsee kankaan koillisreunalla Hartikantien pohjoispuolella. Paikalla on havaittu ainakin 6 vanhaa maakuoppaa (maakuopat 1-4, 16, 17). Kuoppaa 1 lukuun ottamatta ne sijaitsevat alempana kankaan koilliseen laskevan rinteen terassilla. Terassin yläpuolella on jyrkähkö matala törmä, jonka partaalla on useita moderneja kaivantoja.
Alue 2 sijaitsee kankaan pohjoisosan korkeimmalla kohdalla Törmälän talon eteläpuolella. Paikalla on havaittu 5 vanhaa maakuoppaa (maakuopat 5-8, 15). Kuopat sijaitsevat itä-länsi -suuntaisessa rivissä kankaan lakitasanteen etelälaidalla 15-20 metriä polusta pohjoiseen. Kuoppien itäpuolella maaston rikkovat vanha hiekkakuoppa ja Hartikantie. Kuoppien koordinaatit ovat hieman muuttuneet ensimmäisistä mittauksista.
Alue 3 sijaitsee kankaan keskiosassa pellon länsi-lounaispuolella. Paikalla on 7 vanhaa maakuoppaa (maakuopat 9-14, 18). Kuoppien koordinaatit ovat hieman muuttuneet ensimmäisistä mittauksista. Kuoppa 9 on heti rajaa pitkin etelään kulkevan polun länsipuolella, kuopat 10-12 sijaitsevat edellisestä koilliseen aivan peräkkäin harjanteen koillispäässä ja kuopat 13, 14 ja 18 ovat kaakkoon kuopasta 9, polun itäpuolella.
Alue 4 sijaitsee kankaan eteläosassa. Paikalla on ainakin 5 vanhaa maakuoppaa (maakuopat 19-23). Kuopan 21 luona on lisäksi useita pieniä kuopanteita. Tämän alueen kuoppia ei havaittu vuoden 2002 kartoituksessa. |
| metsakeskus.1000007501 |
536 |
Sadanleukaluut 2 |
10001 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
300020.19500000 |
6821127.68500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007501 |
Pellon eteläreunalla, mökkitien W-päästa 10 m, kesämökin N kulmasta 20 m NW, loivalla lounaisrinteellä sijaitsee kiven- ja maansekainen röykkiö , jonka halkaisija on 2 m ja korkeus 0,5 m. 10-30 cm:n kokoisten kivien seassa on runsaasti tiilenpaloja ja jonkin verran hiiltä. Vanhan pellon W-päässä, sen SW-reunalla, rantaterassilla, pienen poukaman lähellä sijaitsee 0,2-0,5 m kokoisista kivistä kasattu ja karikkeen peittämä peltoröykkiö, jonka halkaisija on 3 m ja korkeus 0,3 m. Myös vanhan pellon S-reunalla, mökkitien N-puolella on pellonraivauskivikko. |
| metsakeskus.1000007502 |
536 |
Kulju Pyymäki |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
303378.84900000 |
6821187.68000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007502 |
Kuljun kartanon Pyymäen torppa mainitaan asutuksen yleisluettelossa vuodesta 1741 alkaen (SAY Suoniemi-Karkku 1740-59) ja on merkitty 1840-luvun pitäjänkarttaan sekä nuorempiin karttoihin. Vanhan torpan pihapiirissä on kivilatomus, joka on mahdollinen kiinteä muinaisjäännös. Rakenne sijaitsee päärakennuksen lounaiskulmasta 18 m etelälounaaseen ja ulkorakennuksesta lähes suoraan etelään, heinikolla, loivalla lounaisrinteellä. Latomus on lähes neliönmuotoinen, mitoiltaan 4,8 m x 4,4 m, korkeudeltaan 0,4 m. Rakenne on lähes kokonaan turpeen ja ruohon peitossa. Inventoinnin yhteydessä (Adel 2002) latomuksen itäosaan tehtiin pieni koekuoppa, josta tuli mm. melko runsaasti tiiltä, lasia sekä jonkin verran punasavikeramiikkaa ja palamatonta luuta. Talosta n. 80-90 m eteläkaakkoon, Kuljuntien ja sivutien läntisestä risteyksestä 25 m etelään, vanhan pellon lounaisreunalla sijaitsee peltoröykkiö. |
| metsakeskus.1000007503 |
536 |
Kakkuri |
10001 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
300809.89800000 |
6816809.42500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007503 |
Vanhan ja nyt kesäkäytössä olevan Kakkurin torpan alueella on lukuisia historiallisen ajan rakenteita. Kyseessä on laaja ja suhteellisen hyvin säilynyt viljely- ja asutusjäännöskokonaisuus, johon liittyy myös vanhaa rakennuskantaa ja joka kuvaa hyvin 1800-luvun torppariasutusta ja -taloutta. |
| metsakeskus.1000007504 |
536 |
Yli-Hemminki |
10001 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
300020.22300000 |
6814890.19400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007504 |
Isomman peltosaarekkeen lounaisosassa todettiin halkaisijaltaan n. 8 m oleva, melko tiheän kasvillisuuden peittämä kiven- ja maansekainen kumpare, jonka koekuopituksessa löydettiin tiilenpaloja, hiiltä ja kiviä sisältävä, n. 20 cm paksu, ruskea hietamultakerros. Kumpareen lähellä on vanha tiilikasa. Vahalahdentien koillispuolella, Yli-Hemmingin vanhan asuinrakennuksen vastapäätä, ns. Hamppumaalla, humalatarhan takana, koivikossa, n. 15 m tiestä sijaitsee historiallisen ajan kuoppa, jonka mitat ovat n. 8 x 3 m, syvyys 1 m. Kuopan SE-puolelle tehdystä koekuopasta löytyi vähän tiiltä. |
| metsakeskus.1000007505 |
536 |
Vanha-Mattila |
10001 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
300250.14000000 |
6813920.58200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007505 |
Vanhan-Mattilan tilan alueella, pihapiirissä ja sen lähiympäristössä on seuraavat historiallisen ajan rakenteet:
1) Kiviaita tai kivetty terassin reuna.
2) Rakennuksen pohja
3) Em. rakennuksen pohjan alla, sen koillisosassa on iso, vanha kellari
4) Toinen vanha kellari sijaitsee tontin koillisrajan tuntumassa
|
| metsakeskus.1000007506 |
536 |
Vahalahden koulu |
10001 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
300270.12400000 |
6815100.10900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007506 |
Kiviaita sijaitsee koulupihan portin pohjoispuolella, etelä-pohjois -suuntaisen Sarkolantien itäpuolella, bussipysäkin kohdalla, 5 m tienreunasta. Aidan pituus on 13 m, leveys n. 1,0-1,5 m, korkeus 0,7 m. Koostuu kahdesta kerroksesta 0,3-0,7 m kokoisia kiviä, osittain sammaloitunut. Kiviaidan itäpuolelle on tehty terassitasanne, joten aidan itäreunaa ei näy. |
| metsakeskus.1000007507 |
536 |
Uusi-Pirjola |
10001 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
301359.67400000 |
6817109.30600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007507 |
Vesakkoa kasvava, n. 60 m x 10-15 m laaja vanha pelto sijaitsee mäellä, kahden
kumpareen välisessä notkossa, Sarkolasta Ruolahteen vievän tien itäpuolella, n. 10 m siitä. Peltoa ympäröivät kolmelta sivulta kiviaidat tai kiviaidanmuotoisiksi kasatut pellonraivauskivikot ja tavallisemmat, muodoltaan epämääräiset peltoröykkiöt.
|
| metsakeskus.1000007508 |
536 |
Vaunuvuori |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
303088.95900000 |
6821367.60700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007508 |
Tarkemmin ajoittamattomia, todennäköisesti historiallisia kiviröykkiöitä kuusimetsässä, Vaunuvuoren juurella, loivalla etelärinteellä, metsätien alla ja sen molemmin puolin. Useita suhteellisen epämääräisiä röykkiöitä (kaskirauniota?), jotka koostuvat 15-30 cm kokoisista kivistä. Röykkiöiden tarkka lukumäärä ei ole tiedossa. Alueella on paikoin näkyvissä muinaista rantakivikkoa, joten ihmisen kasaamien röykkiöiden erottaminen ei ole aina mahdollista. Selkeitä, ihmisen tekemiä röykkiöitä on havaittu viisi, joista yksi on mahdollisesti kiukaan jäännös. Röykkiöiden pituus ja leveys vaihtelevat 1,5-4 m välillä, ja niiden korkeus on 0,3-0,4 m. |
| metsakeskus.1000007509 |
536 |
Kuljun koulu |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
303808.67300000 |
6821077.73100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007509 |
Alueella on useita historiallisesta asutuksesta kertovia rakenteita. Kiviaita sijaitsee Kuljun koulun louniaspuolella, pihapiiritasanteen eteläreunalla, talousrakennuksen kaakkoispuolella, Kuljuntiestä n. 100 m etelään. Aidan pituus on n. 15 m, leveys 0,5-1,0 m, korkeus 1,0-1,2 m. Kiviaita on osittain sammaloitunut, sen länsipään pohjoispuolelle on kaivettu neliön muotoinen kuoppa, mitoiltaan n. 4 x 4 m. |
| metsakeskus.1000007510 |
536 |
Tottijärvi Humaloja |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
306577.61900000 |
6808642.73400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007510 |
Humalojan torppa on merkitty v. 1773 Tottijärven kartanon tiluskarttaan. 1800-luvulla tontti siirtyi muutamia kymmeniä metrejä kaakkoon, maantien varrelle. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000007511 |
604 |
Turri |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
319742.00000000 |
6819835.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007511 |
V. 1998 inventoinnissa löytynyt maakivi sijaitsee uimarannalle vievän tien lounaispuolella, aivan tienreunan vieressä, ison männyn juurella, sen N-puolella. Näkyvältä osaltaan noin 80 cm pitkän (N-S) ja 40 cm leveän, lähes kokonaan maan alla olevan kiven yläosaan on hakattu 3 cm läpimittainen pyöreä ja jyrkkäreunainen kuoppa, jonka syvyys on 1 cm. Sen ympärille on hakattu läpimitaltaan n. 9 cm oleva, osin epäsäännöllinen rengaskuvio, jonka leveys on keskimäärin 1 cm ja syvyys noin 0,5 cm. Hakkaus on todennäköisesti vanha rajamerkki tai kiintopiste. |
| metsakeskus.1000007512 |
604 |
Soukonkallio |
10001 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
320711.89000000 |
6819778.32200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007512 |
Kiviaita on v. 1998 inventoinnin aikana ollut noin 120-130 m pitkä, mutta sitä on sittemmin purettu molemmista päistä lähes puolet alkuperäisestä pituudesta. Paikalle on rakennettu rivitaloja jolloin aita on jäänyt piha-alueiden väliin. Aita on itä-länsisuuntainen, noin 1 m paksuinen ja korkeimmalta kohdaltaan n. 1 m korkuinen. Se on rakennettu enimmäkseen suurista, särmikkäistä liuskelohkareista. |
| metsakeskus.1000007513 |
604 |
Turrin uimala |
10007 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
319642.32100000 |
6819898.27600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007513 |
Kiviterasseja Pyhäjärven rantaan laskevalla rinteellä. Terassit, joiden reunat on ladottu kivistä, ovat muutaman kymmenen sentin korkuisia ja muutaman metrin levyisiä. Ne ovat rinteen suuntaisia (itä-länsi) 20-30 m pituisia. Terasseja on ainakin 2-3 päällekkäin rinteessä. Terassit ovat ilmeisesti jäännöksiä puutarhasta. Paikalla ei enää näy koriste- tai viljelykasveja, mutta paikka on nykyään luonnontilassa ja siellä kasvaa metsää. Paikan pohjoispuolella, rannalla on viimeistään 1920-luvun alussa ollut asutusta (ilmeisesti huvila). |
| metsakeskus.1000007514 |
604 |
Heikkilä |
10007 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
319632.32900000 |
6817259.33300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007514 |
Kellari- tai säilytyskuoppia Sikojokilaakson tuntumassa Heikkilän talon pihapiirissä, mäenrinteellä. Kuopista yksi (talosta n. 80 m NW, tilanrajalla) on selkeä käytöstä poistettu kellari ja kaksi muuta (talon SE-puolella) ovat luultavasti olleet samassa käytössä. Viimeksi mainittujen koko on n. 3 x 2 m ja syvyys 1,5 m. Molemmissa maa on kaivettu valliksi kuopan ympärille ja sen reunat ovat jyrkät. Seinämissä on jonkin verran ladottua kiveystä. Toisessa, edellisestä 20 m itään olevassa, on lisäksi alarinteen puolella etelässä siihen johtava, kaivettu, noin metrin levyinen käytävä. Näistä luoteeseen tilanrajalla on ensin mainittu selväpiirteinen kellarikuoppa.
Heikkilän taloa ei ole merkitty v. 1909 venäliseen topografikarttaan (ns. Senaatin kartasto) eikä sitä vanhempiin karttoihin. Se esiintyy v. 1933 Etelä-Pirkkalan pitäjänkartassa ja 1950-luvulta alkaen peruskartoissa. Kellarikuopat ajoittunevat siten aikaisintaan 1910-luvulle. Talon SE-puolella olevan kahden kuopan kohdalla on ulkorakennus vielä v. 1980 peruskartassa. |
| metsakeskus.1000007516 |
635 |
Oksala Kylänniemi 2 |
10001 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
363554.73200000 |
6805764.15100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007516 |
Pajalahden ja Hasialahden välisen peltoalueen lounaisreunalla, mäen rinteessä sijaitsee viisi soikeaa, noin 1 m syvyistä ja halkaisijaltaan n. 2 metristä kuoppaa. Perimätiedon mukaan kuopat ovat nauriskuoppia. |
| metsakeskus.1000007517 |
635 |
Seittyenniemi |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
347541.17500000 |
6804754.48300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007517 |
Kivenlouhintapaikka sijaitsee kahden pienen poukaman välisessä niemekkeessä Seittyenniemen leirikeskuksen saunarakennuksen edustalla olevalla rannalla. Noin 5 m rannasta on maakivirykelmä jonka kivistä neljässä on louhimiseen viittaavia rinnakkaisia uurteita. Kiviä on kiilaamalla louhittu todennäköisesti kotitarpeisiin. Jäljelle jääneissä pinnoissa on erotettavissa rinnakkaisia matalia uurteita. Suurin kivi on halkaisijaltaan yli 5 m. Sen pinnassa on merkkejä louhinnasta kolmessa kohdassa. |
| metsakeskus.1000007518 |
635 |
Pitkäpellontie |
10001 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
353558.76500000 |
6801765.71800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007518 |
Kiviaita sijaitsee Kankahaisten kylän pohjoisrajalla, Paavolanharju-nimisen asuinalueen pohjoislaidalla. Kiviaita on luoteis-kaakkosuuntainen kaarenmuotoinen, pituudeltaan noin 24 m, korkeudeltaan ja leveydeltään 0,8 - 1,1 m. Aita on rakennettu halkaisijaltaan 0,4 - 1,0 m kokoisista kivistä kahden ison maakiven väliin. Rakennelman keskiosassa on kaksi maakiveä, jotka jakavat aidan kolmeen osaan. Aidassa erottuu kolme sammaloitunutta kivikerrosta.
|
| metsakeskus.1000007519 |
635 |
Joensuu |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
358686.74400000 |
6794348.71600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007519 |
Kartta-aineiston perustella koordinaattien osoittamassa kohdassa pitäisi olla pellossa vanha kylätontti (Jussila 2002). |
| metsakeskus.1000007520 |
702 |
Rajalahti Pakka |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
345868.00000000 |
6873241.93100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007520 |
Paikalla on ollut Kautun talonpaikka vielä 1790-luvulla. Talo on perustettu 1547-1561 välillä. Paikkaa ei ole tarkastettu (Jussila 2002).
Inventointi 2009:
Toimituskartan 1792 mukaan paikalla on ollut vanha kahden talontontti. Paikka
muinaisjäännösrekisterissä v. 2002 arkistoinventoinnin perusteella, nro
1000007520. Paikalla on nyt (v. 2009) vadelmapensasta ja muuta pusikkoa. Topografisesti paikka vaikuttaa hyvältä kylä/talotontille. Paikalla havaittiin mahdollinen kiukaan raunio, 07 m korkea, halkaisija n. 2,5 m. Rauniossa palanutta kiveä, tiilen muruja ja nokea. Kiukaasta 20 m länteen on kuoppa 2x 3 m ja syvyys 0,5 m. Mahdollisesti kellarikuopan jäänne. Koordinaatit osoittavat kiukaan paikkaa.
Toimituskartan paikannus ei osu aivan samalle kohdalle vaan havaitusta kiukaasta
n. 100 m länteen. Maastohavainto lienee luotettavampi ja muinaisjäännöspaikka
siihen. |
| metsakeskus.1000007521 |
678 |
Pirttihaudankangas 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
383655.27900000 |
7159522.03700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007521 |
Pirttihaudankankaan jätinkirkosta noin 250 m länsiluoteeseen on kymmenkunta erilaista röykkiötä, joista suurimman halkaisija on noin 6 m, sekä useita kivivalleja. Niiden ja jätinkirkon välissä on ainakin kaksi röykkiötä.
2021: Tien luoteispuoleiselta alueelta tavattiin 12 röykkiötä ja kivivalleja. Kivivallit osin kiertävät 3-4 pyöreää tai soikeaa laakeaa painannetta/raiviota, jotka ovat vähäkivisempiä. Alueen länsiosassa sijaitsee kivivalleista erillään oleva laakea painanne (ks. alakohde Painanne). |
| metsakeskus.1000007521 |
678 |
Pirttihaudankangas 2 |
10002 |
12004 |
13048 |
11004 |
27000 |
383655.27900000 |
7159522.03700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007521 |
Pirttihaudankankaan jätinkirkosta noin 250 m länsiluoteeseen on kymmenkunta erilaista röykkiötä, joista suurimman halkaisija on noin 6 m, sekä useita kivivalleja. Niiden ja jätinkirkon välissä on ainakin kaksi röykkiötä.
2021: Tien luoteispuoleiselta alueelta tavattiin 12 röykkiötä ja kivivalleja. Kivivallit osin kiertävät 3-4 pyöreää tai soikeaa laakeaa painannetta/raiviota, jotka ovat vähäkivisempiä. Alueen länsiosassa sijaitsee kivivalleista erillään oleva laakea painanne (ks. alakohde Painanne). |
| metsakeskus.1000007521 |
678 |
Pirttihaudankangas 2 |
10002 |
12009 |
13095 |
11004 |
27000 |
383655.27900000 |
7159522.03700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007521 |
Pirttihaudankankaan jätinkirkosta noin 250 m länsiluoteeseen on kymmenkunta erilaista röykkiötä, joista suurimman halkaisija on noin 6 m, sekä useita kivivalleja. Niiden ja jätinkirkon välissä on ainakin kaksi röykkiötä.
2021: Tien luoteispuoleiselta alueelta tavattiin 12 röykkiötä ja kivivalleja. Kivivallit osin kiertävät 3-4 pyöreää tai soikeaa laakeaa painannetta/raiviota, jotka ovat vähäkivisempiä. Alueen länsiosassa sijaitsee kivivalleista erillään oleva laakea painanne (ks. alakohde Painanne). |
| metsakeskus.1000007522 |
702 |
Rajala |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
357107.04400000 |
6869398.54600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007522 |
Mahdollinen pyyntikuoppa sijaitsee Väärinmajalta Korkeakoskelle vievän tien itäpuolella 135 m, Rajalan talon länsi-luoteispuolella 100 m, tieltä 20 m etelään. Mäen harjalla on 5 m halkaisijaltaan oleva kuoppa, n. 80 cm syvä. Kuopassa on matala valli. Kuopassa ei ole hiiltä tai nokea tms. terva- tai hiilihautaan viittaavaa, joten kyseessä saattaa olla pyyntikuoppa (vuomenkuoppa tai susikuoppa) ellei hiekanottopaikka tai jokin muu rakenne. Maaperä alueella hiekka / hiekkainen moreeni.
|
| metsakeskus.1000007523 |
702 |
Loilo |
10001 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
356807.15600000 |
6870348.16000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007523 |
Väärinmajalta Korkeakoskelle vievän tien varrella, Vilppulantien risteyksestä n. 1,6 km etelään, heti tien itäpuolella olevalla kankaalla, Loiloon menevän tien risteyksen eteläpuolella on kolme isohkoa kuoppaa, joista kaksi kuoppaa aivan vierekkäin ja kolmas näistä 50 m päässä. Kuoppien halkaisija on vajaat 5 m ja syvyys vajaa metri. Kuopat lienevät hiekanottokuoppia, elleivät pyyntikuoppia
|
| metsakeskus.1000007524 |
211 |
Kaituri |
10001 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
361715.40700000 |
6819608.57600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007524 |
Kiviaita sijaitsee peltoaukean länsireunassa pellon ja metsää kasvavan kalliomäen välissä. Kiviaita on vahvasti sammaloitunut, noin 1-2 m leveä, noin 80 cm - 1 m korkea ja noin 27 m pitkä. Kiviä on paikoin useammassa kerroksessa. Suurimmat kivet ovat halkaisijaltaan noin 1 m pienempien ollessa noin 25-30 cm. |
| metsakeskus.1000007525 |
211 |
Iso-Arra |
10001 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
361975.30400000 |
6819258.71700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007525 |
Moltsian peltoaukean pohjoisosassa sijaitsevan kalliomäen reunalla on kiviaita, jonka pituus on 20 m, leveys noin 1 m, korkeus noin 80 cm - 1 m. Kiviä on paikoin useassa kerroksessa, mutta osa aidasta koostuu yhdestä suurten lohkareiden muodostamasta kivikerrasta. Aita on vahvasti sammaloitunut. Kivien koko vaihtelee ollen halkaisijaltaan n. 30 cm - 1 m. Suurin osa rakennelmaa sijaitsee kalliopohjalla. |
| metsakeskus.1000007526 |
211 |
Tiskarinsuo |
10001 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
361005.72000000 |
6812741.33200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007526 |
Kiviaita sijaitsee Sahalahden ja Pälkäneen rajalla, Pälkäneen puolella sijaitsevan Tiskarinsuon pohjoispuolella, pienen suoalueen länsireunassa kohoavan jyrkkänousuisen moreenikumpareen laella. Aidan leveys on n. 70 cm - 1 m, korkeus n. 1 m ja pituus yhteensä n. 50 m. Kiviaines on sekä pyöreäsivuista että teräväsärmäistä lohkaretta ja kivet ovat halkaisijaltaan 30 - 40 cm ja suurimmat 80 cm - 1 m. Aita on suureksi osaksi ehjä kumpareen laen reunoilla ja länsi- sekä itärinteillä, mutta aidan keskiosa mäen laella on rikkoutunut. Tiskarinsuon ympäristöön ja jyrkkien moreenimäkien alueeseen liittyy vanhaa perimätietoa metsärosvoista. |
| metsakeskus.1000007527 |
837 |
Reuharinsaari |
10007 |
12004 |
13046 |
11006 |
27000 |
326309.61200000 |
6825546.02900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007527 |
Saaren itäosan pohjoisrannan tuntumassa, pienen niemekkeen kannaksella sijaitsee kivirakenne, ilmeisesti muurinjäännös. Se sijaitsee etelään laskevalla rinteellä noin 22 m päässä järvenrannasta. Muurinjäännös on neliönmuotoinen, sivun pituus n. 5,5 m. Lounaiskulmassa on suuri maakivi. Pohjoisluoteis-puolelta rakennelma on avoin. Muurin jatkeena idässä on luontainen kivikko. Muuri on 0,9 m leveä ja sen korkeus on 0,7 m. Keskustassa on kivetön, 3 x 1,5 m kokoinen alue. Muuria on pengottu ja muutamia kiviä on ilmeisesti valahtanut reunasta. |
| metsakeskus.1000007528 |
837 |
Turtolan makasiini |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
331977.35800000 |
6819698.40700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007528 |
Silokalliolla sijaitsevan Turtolan makasiinin länsi- ja luoteispuolella, osittain viereisen päiväkodin aidan sisäpuolella, kallioon hakattuna useita nimiä ja vuosilukuja 1800-luvulta. Paikkaa ei ole tarkastettu (Jussila 2002). |
| metsakeskus.1000007529 |
20 |
Terissaari |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
334466.50800000 |
6787601.32200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007529 |
Röykkiö sijaitsee Terissaaren keskiosassa, Terissaaren talosta noin 15 m itään. Röykkiöstä on leikattu pohjoissivulta noin kolmannes pois. Alun perin röykkiö on ollut pyöreä, halkaisijaltaan noin 4,2 m, korkeudultaan noin 0,4 m. Röykkiön profiili on säännöllisen kupera. Kivien koko on noin alle 20 cm - 40 cm. Röykkiön itäpäässä, osittain sen ulkopuolella on sitä korkeampi maakivi. Röykkiön kivistä osa on palaneita, hiekka noen sekaista. Röykkiöstä löytyi palaneen luun muru ja palanutta savea. Röykkiö on tulisijan, ilmeisesti kiukaan jäännös. |
| metsakeskus.1000007530 |
20 |
Nuljunkulma |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27007 |
334226.61800000 |
6784102.72700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007530 |
Tyrisevän ja Kurvolan välisen Ilomäentien varrella on kivi, jossa on hakkauksia. Tielaitoksen leventäessä tietä kivi on kaadettu tien sivuun. Kiven koko on 1,7 x 1,3 x 1 m. Se on ollut tien varrella, sileä pinta tielle päin. Maan yläpuolella on ollut vain pieni kulma (kork. noin 40 cm), jossa hakkaus on ollut. Sileän pinnan maan yläpuolinen osa on ollut kolmiomainen. Hakkaukset ovat kahdessa rivissä, ylemmässä ollen vuosiluku "1763", ja alemmassa hakkaus "i:i:", mahdollisesti nimikirjaimet. Kyseessä on tutkija Jaakko Masosen mukaan merkkikivi, joka on ollut eri talojen hoidettavaksi määrättyjen tieosuuksien rajalla. |
| metsakeskus.1000007532 |
790 |
Uunimäki |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
286945.51000000 |
6807288.18800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007532 |
Uunimäki on peltojen keskellä oleva länsiluode-itäkaakko -suuntainen noin 30 m pitkä ja 20 m leveä ja n. 3 m korkea kumpare. Mäen päällä on molemmissa päissä ja keskellä kaivannot. Koekuopista tuli nokimaata, sulanutta lasia ja paljon nauloja. Kyseessä on ilmeisesti palaneen rakennuksen paikka. Inventoinnin 2012 mukaan kumpare on maaperältään kivikkoista moreenia ja kalliosydän. Loivempirinteisessä kaakkoispäässä on ilmeisesti vanha maanottopaikka, missä maanoton jäljiltä isompia kiviä ja matala laakea kuoppa - laen kärkinipukka siis kaivettu pois. Hieman kauempana ja alempana, saarekkeen kärjessä on myös maanottoa ja muuta hyvin modernilta vaikuttavaa maan kasausta. Keskellä kumpareen lakea on kaksiosainen 7 m pitkä ja parisen metriä leveä kuopanne. Laen luoteisreunalla on syvä ja pyöreä kuoppa, halkaisija hieman vajaa 4 m. aiemmat löydöt voisivat viitata paikalla olleen ehkä pajan tai jonkun muun talonpoikaisen "manufaktuurin". Paikan nimen - Uunimäki - alkuperästä ja lähteestä ei ole tietoa, mutta se voisi viitata juuri johonkin tuotannolliseen toimintaan paikalla |
| metsakeskus.1000007533 |
790 |
Kotisuulinmäki |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
283988.00000000 |
6809797.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007533 |
Kotisuulinmäen pohjoisreunalla, tien länsipuolella, n. 8 m tiestä koekuopasta löytyi jonkinlainen uunin pohja, mahdollisesti raudanpelkistysuunin pohja. |
| metsakeskus.1000007534 |
790 |
Hiidenmäki |
10001 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
277809.19100000 |
6806053.64000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007534 |
Viiden röykkiön ryhmä sijaitsee Hiidenmäen etelärinteillä ja yksi röykkiö Hiidenmäen pohjoisrinteen metsikössä. |
| metsakeskus.1000007535 |
790 |
Kankaanmäen peltosaareke |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
286235.77200000 |
6811761.39200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007535 |
Kivikko 1 sijaitsee Kankaanmäen peltosaarekkeen pohjoisreunassa, peltotien eteläpuolella, Ollilan varaston NW-puolella, noin 125 m Siirilän talosta kaakkoon. Eri kokoisista kivistä koottu pellonraivauskivikko kulkee Ollilan rantamökille vievää tietä pitkin vanhan ojan molemmin puolin. Kivikko 2 sijaitsee peltosaarekkeen itäpäässä, Ollilan varastorakennuksen kaakkoispuolella. Noin 50 x 40 m laajuinen kivikkoalue. Alue on ollut laitumena. |
| metsakeskus.1000007536 |
790 |
Soukko |
10001 |
12012 |
13123 |
11006 |
27000 |
287305.36000000 |
6809682.22600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007536 |
Kohteen tietoja löytyy Sastamalan historia 3 s. 150. Paikka on tarkastamatta (Jussila 2002).
Vuonna 2009 tehdyssä tarkastuksessa paikannettiin kaivoksen eteläosa, joka sijoittuu maantien ympäristöön. Kaivokseen kuuluvia louhintajälkiä on metsämaastossa ja onkaloita kallioseinämässä. Lisäksi maastossa on kiviaitaa. Kaivostoiminta on ollut käynnissä Sastamalan historian perusteella 1900-luvun alussa. |
| metsakeskus.1000007536 |
790 |
Soukko |
10001 |
12012 |
13123 |
11042 |
27000 |
287305.36000000 |
6809682.22600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007536 |
Kohteen tietoja löytyy Sastamalan historia 3 s. 150. Paikka on tarkastamatta (Jussila 2002).
Vuonna 2009 tehdyssä tarkastuksessa paikannettiin kaivoksen eteläosa, joka sijoittuu maantien ympäristöön. Kaivokseen kuuluvia louhintajälkiä on metsämaastossa ja onkaloita kallioseinämässä. Lisäksi maastossa on kiviaitaa. Kaivostoiminta on ollut käynnissä Sastamalan historian perusteella 1900-luvun alussa. |
| metsakeskus.1000007537 |
790 |
Lammasluoto |
10001 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
286805.54600000 |
6811831.36200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007537 |
Lammasluodon keskiosassa, kesämökin lounaiskulmasta 35,5 m eteläkaakkoon,
saaren lounaisosaan vievän polun itäpuolella, sijaitsee pyöreähkö kuoppa, joka on halkaisijaltaan 1,5 m ja sen syvyys on n. 0,3 m. Kuopan pohjassa maakivi. Toinen kuoppa sijaitsee Lammasluodon keskiosassa, kesämökin kaakkoiskulmasta 43,7 m, saaren lounaisosaan vievän polun itäpuolella. Kuoppa on soikeahko, kooltaan 4,7 x 3,2 x 0,7 m.
|
| metsakeskus.1000007539 |
790 |
Haapaniemi |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
290993.86300000 |
6811781.40000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007539 |
Kuninkaan kartasto kartan 258 perusteella määritetyn kylätontin kylätontin alue on ollut 1800-luvulla kokonaisuudessaan peltona, nyt osin mökkitonttina.
|
| metsakeskus.1000007540 |
508 |
Sirola |
10001 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
348860.26200000 |
6892289.30900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007540 |
Vanhan pellon luoteisreunalla sijaitsee sammaloitunut kiviaita. Aidan leveys on noin 1 m ja korkeus 60 - 70 cm. Kivikerroksia erottuu kolme, kooltaan kivet ovat 20 - 50 cm. Vanhan pellon itäpuolella on kolme viljelysröykkiötä. 1. röykkiön muoto on soikea (4,1 x 2,2 x 0,6 m), ja se on lähes kokonaan sammalen peitossa, kivet ovat 20 - 50 cm kokoisia. 2. röykkiö sijaitsee pellon kaakkoisreunassa, se on muodoltaan kolmiomainen ( halk. 4 m, kork. n. 1 m) ja lähes kokonaan sammalen peitossa. 3. röykkiö on pitkänomainen ja muistuttaa keskiosaltaan kiviaitaa. Sen lounaisosassa, kivien alla, on iso maakivi. Keskiosan leveys on alle 1 m, koillis- ja lounaisosien 1 - 1,5 m. Röykkiö on sammaloitunut, ja sen päällä kasvaa katajia ja pihlajia. |
| metsakeskus.1000007541 |
508 |
Kulmala |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
350079.75000000 |
6896787.50600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007541 |
Kulmalan talon koilliskulmasta 19 m päässä, tien kaakkoispuolella sijaitsee kiviaita, joka on osittain tuhoutunut, sillä aidan länsiosasta on otettu kiviä vuonna 1953 rakennetun talon perustuksiin. Aidan itäosa on säilynyt suhteellisen hyvin (leveys 1 - 1,5 ja korkeus 0,5 - 0,7 m). Aita on rakennettu 20 - 50 cm kokoisista kivistä 2 - 3 kerrokseen. Aita on sammalen peitossa. |
| metsakeskus.1000007542 |
508 |
Honko |
10001 |
12008 |
13000 |
11006 |
27000 |
360995.43600000 |
6878664.83900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007542 |
Esihistoriallinen irtolöytöpaikka sekä historiallisen ajan peltoröykkiöitä ja kiviaitoja. |
| metsakeskus.1000007542 |
508 |
Honko |
10001 |
12008 |
13000 |
11004 |
27000 |
360995.43600000 |
6878664.83900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007542 |
Esihistoriallinen irtolöytöpaikka sekä historiallisen ajan peltoröykkiöitä ja kiviaitoja. |
| metsakeskus.1000007542 |
508 |
Honko |
10001 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
360995.43600000 |
6878664.83900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007542 |
Esihistoriallinen irtolöytöpaikka sekä historiallisen ajan peltoröykkiöitä ja kiviaitoja. |
| metsakeskus.1000007542 |
508 |
Honko |
10001 |
12016 |
13182 |
11004 |
27000 |
360995.43600000 |
6878664.83900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007542 |
Esihistoriallinen irtolöytöpaikka sekä historiallisen ajan peltoröykkiöitä ja kiviaitoja. |
| metsakeskus.1000007543 |
508 |
Ylä-Kolho 2 |
10001 |
12015 |
13144 |
11006 |
27000 |
370331.63600000 |
6890660.05200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007543 |
Ylä-Kolhon talosta noin 30 m pohjoiseen sijaitsee vanha navetta, jonka pohjoispuolella, tilan rajaa pitkin kulkee kivinen ramppi, joka on rakennettu viime vuosisadan alkupuolella hiilikärrykiskoja varten ja joka liittyy Kolhon tilan lähellä sijainneen tervatehtaan toimintaan. Tien eteläpuolella, taloa vastapäätä, tien ja kellarin välissä on nnoin 5 x 6 m kokoinen aitan kivijalka. |
| metsakeskus.1000007544 |
508 |
Kaviosaari |
10001 |
12016 |
13181 |
11006 |
27000 |
346311.27500000 |
6893808.68500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007544 |
Saaren itä- ja keskiosissa on monin paikoin historiallisen ajan viljelyjäännöksiä: pieniä vanhoja peltotilkkuja, viljelyröykkiöitä, kiviaitamaisia raunioita, vanhoja pelto-ojia ja kuoppia. |
| metsakeskus.1000007545 |
508 |
Puolivälinsaari |
10007 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
349310.08800000 |
6889260.52500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007545 |
Saaren itä- ja koillisosassa on historiallisen ajan viljely- ja asutusjäännöksiä: pieniä vanhoja peltotilkkuja, vanhoja pelto-ojia, viljelysröykkiöitä, kiviaitoja ja mm. raja-aitoja. Saaren kaakkoisrannalla on rakennuksen perustuksia ja vanhoja kellareita. |
| metsakeskus.1000007545 |
508 |
Puolivälinsaari |
10007 |
12016 |
13181 |
11006 |
27000 |
349310.08800000 |
6889260.52500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007545 |
Saaren itä- ja koillisosassa on historiallisen ajan viljely- ja asutusjäännöksiä: pieniä vanhoja peltotilkkuja, vanhoja pelto-ojia, viljelysröykkiöitä, kiviaitoja ja mm. raja-aitoja. Saaren kaakkoisrannalla on rakennuksen perustuksia ja vanhoja kellareita. |
| metsakeskus.1000007548 |
508 |
Majaniemi |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
359556.00600000 |
6882013.48300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007548 |
Paikka sijaitsee Majaniemen kärjen etelärannalla, kärjessä olevasta mökkirakennuksesta 36 m kaakkoon ja rannasta noin 20 m. Matala ja vaatimaton kiviraunio sijaitsee mökin pihamaalla, rannan tuntumassa, tasanteella. Paikan nimen perusteella raunio voisi olla eräsijan kiukaan jäänne. |
| metsakeskus.1000007549 |
980 |
Lahtela 2 |
10001 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
321221.61300000 |
6834702.33300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007549 |
Historiallisen ajan kuopat sijaitsevat Mäkkylän kylän Lahtelan talosta n. 140 m etelälounaaseen, Näsijärven Vahantalahteen laskevan ojan pohjoisrannalla, suhteellisen jyrkällä rinteellä. Rinteen yläosassa, pellon reunasta n. 15 m sijaitseva kuoppa on selvästi kellarikuoppa, jossa on vielä puurakenteiden jäännöksiä. Toinen kuoppa, suurin niistä, sijaitsee edellisestä n. 20 m etelään, pellon reunasta n. 10 m länteen ja ojasta n. 20 m. Kuoppa on muodoltaan soikeahko, pohjoi-eteläsuuntainen, mitoiltaan 4 x 3 m, syvyydeltään n. 1 m. Kuopan ympärillä on matala valli. Kyseessä on mahdollisesti kellarikuoppa. Pienemmät kuopat saattavat olla säilytys- tai savenottokuoppia. Yksi sellainen kuoppa sijaitsee pellon pohjoisreunasta n. 3 m, on muodoltaan lähes pyöreä, halk. 2,5 - 3 m, syvyys 0,4 m. Muita pieniä kuoppia tai kaivantoja, joista suurin osa on pieniä, matalia ja pyöreähköjä, on pellon lähellä länsi- ja pohjoispuolilla. Tarkka lukumäärä ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.1000007550 |
980 |
Uusi-Tyrkkö |
10001 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
319612.21400000 |
6845418.01200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007550 |
Kiviröykkiö sijaitsee Uuden-Tyrkön talosta n. 165 m länsilounaaseen, Parmaniementien eteläpuolella, pienellä metsäkumpareella, jonka laella on peruskartan mukaan sijainnut lato. Röykkiö on muodoltaan lähes neliskulmainen, sen pituus on 4 m, leveys 3 m ja korkeus 1,5 m. Röykkiö on sammalen peitossa. Röykkiö on mahdollisesti peltoröykkiö, vaikka sen säännöllinen muoto vaikuttaa epätavalliselta.
Ilmakuvan perusteella näyttää siltä, että kohteen kohdalle on raivattu jonkinlainen kenttä. Kohteen säilyneisyydestä ei ole ajantasaista tietoa. |
| metsakeskus.1000007551 |
980 |
Eerola |
10001 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
320351.98700000 |
6829294.50400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007551 |
Eerolan taloon vievän tien itäpuolella, peltosaarekkeessa sijaitsee pyöreähkö kuoppa. Kuopan halkaisija on n. 2,5 m, syvyys n. 0,4 m. Kuoppa sijaitsee saarekkeen länsireunassa olevasta kiintopisteestä nro 973 n. 20 m itään. Kyseessä on mahdollisesti kellari-, säilytys-, tms. kuoppa. |
| metsakeskus.1000007553 |
980 |
Ilmari (Ilmari) |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
321601.49500000 |
6827535.21400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007553 |
Suomen asutus 1560-luvulla Kyläluettelon mukaan Ilmarin kylässä on ollut kaksi verotilaa. Isojakokartan perusteella 1700-luvun kylät ja talot sijaitsevat nykyisen asutuksen kohdalla (Jussila 2002). Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000007554 |
790 |
Tiensuu |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
281067.92900000 |
6795687.82700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007554 |
Paikka sijaitsee Ylistenjärven lounaisrannasta n. 450 m, Tiensuun talosta n. 150 m etelälounaaseen harjanteen laella. Harjanteen laen koillisreunaa pitkin kulkee n. 80 m pitkä ja 6-10 m leveä sammalpeitteinen kivikko. Sen luoteisosa on maantasainen, paikoin kumpuileva, kaakkoisosa on vallimaisempaa. Kyseessä on ilmeisesti luontainen kivikko. Kivikossa on 12 pyöreähköä tai soikeaa kuoppaa. Kuoppien halkaisija vaihtelee 0,5 - 1,5 m, syvyys 0,3 - 0,7 m. Kuoppien reunoille on paikoin selvästi nostettu kiviä. Kuopat sijaitsevat jonossa tai pienissä (3 kpl) ryhmissä. Kuopat ovat mahdollisesti säilytyskuoppia. Niistä on myös voitu ottaa kiviä lähitalojen rakennustarpeisiin. |
| metsakeskus.1000007555 |
977 |
Siliäkalliot |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27009 |
386384.38200000 |
7099566.14200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007555 |
Kalliohakkaus sijaitsee Kalajoen eteläpuolella olevan Huhmarmäen hiihtokeskuksen päärakennuksesta noin 900 m lounaaseen, Kariperältä Lampinjärvelle (Huhmarlampi) johtavan metsätien varrella. Tien kaakkoispuolella ampumaradan kohdalla on kuusimetsässä pari kalliopaljastumaa, joiden kautta on kulkenut vanha tie Lampinjärvelle. Hakkaukset ovat kallioista eteläisimmän hyvin voivasti etelään viettävällä sileällä pinnalla. 10 - 12 cm korkein kirjaimin kallioon on hakattu vuosiluku 1924 tai 1929. Näistä 1,5 m koilliseen erottuu sana LAMPILLE 4 - 5 cm korkein kirjaimin. Tämän alapuolella on mahdollisesti numerot 18 ja 7 sekä muita epämääräisempiä hakkauksia. Osa näistä vanhemmista hakkauksista on tuhoutunut 2002, kun vanhaa tieuraa pitkin on ajettu puukuormia telakoneella, sillä telat ovat rikkoneet kallion pintaa. |
| metsakeskus.1000007556 |
564 |
Murhisaaret |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
431355.90000000 |
7223906.29900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007556 |
Hämeenjärvestä noin kilometri länteen sijaitsevalla Murhisaaret (kartalla Murhasaari) -nimisellä pienellä soiden ympäröimällä moreenikankaalla on kolme kuoppaa, joista kuopan a halkaisija on noin kolme metriä ja syvyys noin 60 cm. Kuoppa b (ks. erilliskohteet) sijaitse tästä itään noin 200 m. Se on kooltaan suunnilleen kuopan a kokoinen. Sen itäpuolella on kolmas kuopanne, joka kuitenkin on näitä kahta edellä mainittua epämääräisempi. |
| metsakeskus.1000007558 |
678 |
Korkiakangas 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
387798.00000000 |
7163512.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007558 |
Laaja kivikautinen asuinpaikka suohon laskevassa loivassa rinteessä, jonka alaosa on maaperältään hiekkaa ja ylempänä kivistä hiekkamoreenia. Löydettäessä v. 2006 alue oli avohakattu ja äestetty, minkä urien havaintojen perusteella kohde voitiin melko luotettavasti rajata kvartsi-iskoslöytöjen sijainnin perusteella
Tarkastuksessa 2012 äestetyllä asuinpaikalla todettiin umpeenkasvamisesta huolimatta edelleen paikoin varsin runsaasti kvartsilöytöjä sekä ainakin yksi selvempi ilmeinen asumuspainanne (koordinaattipiste).
Asuinpaikan vieressä, mäen laella on lapinraunio, kohde Korkiakangas E. |
| metsakeskus.1000007559 |
615 |
Sotivaara 2 |
10001 |
12013 |
13131 |
11006 |
27000 |
521208.57600000 |
7286293.46300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007559 |
Syötteen kansallispuistossa sijaitsevan Sotivaaran rinteessä, kuusivaltaisessa vanhassa metsässä kulkevan polun varrella on useita pilkkapuita. Koordinaattien osoittamassa kohdassa on ikivanha kuusi, jonka kyljissä on pilkkoja neljällä sivulla. Länsikyljen pilkka on suurin, noin 10 x 50 cm. Siihen kaiverrettuja merkintöjä ei enää pystytty tulkitsemaan.
Alueella on perimätiedon mukaan venäläisen hauta, mutta mitään konkreettista hautaan liittyvää ei alueelta ole löydetty (Sotivaara 3, 1000055013).
2023: Pilkkakuusi havaittiin ja se on kunnossa. Sen lännen puoleisessa pilkassa erottuu kaiverrettuna XH sekä niiden vasemmalla puolella muita epäselvempiä merkkejä. Aiemmin mainittu, muun muassa R-kirjaimella merkitty kelo on kohdassa ETRS-TM35FIN 7286294 521206 eli noin kymmenen metrin päässä pilkkakuusesta länsilounaaseen. Vanhalle,
vielä vuoden 1971 kartalle merkitylle polulle ei nyt satuttu niin, että muista vastaavanlaisista pilkkapuista olisi tehty havaintoja tämän jälkeen idemmäksi kulkiessa tai takaisinkaan tullessa kunnes vasta 930 metrin päässä, lähempänä vaaran lakea. |
| metsakeskus.1000007563 |
678 |
Pirttivaara 2 |
10002 |
12004 |
13052 |
11004 |
27000 |
383475.34700000 |
7160041.82600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007563 |
Mäntyvaltaisella suhteellisen tasaisella kankaalla on kaksi selvästi erottuvaa rakkakuoppaa. Niiden halkaisija on 2–3 metriä. Kuoppien keskinäinen etäisyys on parikymmentä metriä. . |
| metsakeskus.1000007564 |
678 |
Pirttivaara 3 |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
383415.37000000 |
7160301.72100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007564 |
Keskuskuopallinen, halkaisijaltaan noin 4 m kokoinen lapinraunio. |
| metsakeskus.1000007565 |
678 |
Pirttivaara 4 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
383603.00000000 |
7160156.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007565 |
Komea, ehjä tervahauta länteen laskevan harjanteen itäpään pohjoisreunalla. Tervahaudan halkaisija on noin 12 metriä. Vallin leveys on noin 4 -4,5 metriä. tuplavalli. Tervahaudan syvyys on noin metri. Halssi koilliseen. Halssin pituus on noin 4,3 metriä, leveys 3 metriä ja syvyys noin 0,4 metriä. Siinä on vahvat vallit molemmin puolin.
Tervahaudan eteläpuolella, noin 10 metrin päässä on havaittiin noin puoli metriä korkea ja halkaisijaltaan noin nelimetrinen kumpu, joka lapionpistojen perusteella koostui hiilistä. |
| metsakeskus.1000007566 |
678 |
Laivakangas 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
383525.32500000 |
7161211.35400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007566 |
Kivikautinen asuinpaikka Laivakankaan eteläreunalla, suohon loivasti laskevan törmän laella. Maaperä on asuinpaikan kohdalla vähäkivistä hiekkaa kun muualla kankaalla maasto on huomattavan kivistä. Löydöt kvartsia. |
| metsakeskus.1000007567 |
678 |
Laivakangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
383545.31400000 |
7161331.30400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007567 |
Laivakankaan laen pohjoisreunalla on komea ja ehjä tervahauta ja sen lounaispuolella tervapirtinkiuas. Alue on metsäpalon jälkeen hakattu ja laikutettu, mutta tervahaudan kohta on jäänyt ehjäksi. Kiuas on vaurioitunut. |
| metsakeskus.1000007568 |
678 |
Nuutinkangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
385914.36400000 |
7161601.20400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007568 |
Iso tervahauta harjanteen itäreunalla. Tervahaudan länsipuolella on pieni, halkaisijaltaan 1,5 m kokoinen palaneiden kivien röykkiö, joka lienee tervapirtin kiuas. Alue on hakattu ja äestetty. |
| metsakeskus.1000007570 |
678 |
Pirttihaudankangas 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
383395.38300000 |
7159422.07300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007570 |
Kivikautinen asuinpaikka muinaisen rantatörmän päällä. Paikalla havaittiin vuoden 2006 inventoinnissa noin 15 metrin matkalla selvästi erottuvia palaneita kiviä metsänlaikutusvaoissa. Paikalla saattaa myös olla matala painanne (ks. alakohteet). Maaperä on vähäkivistä hiekkaa. Löydöt kvartsi-iskoksia.
2021: Kohteille Pirttihaudankangas 4, Pirttihaudankangas 5 ja Pirttihaudankangas 6 on tehty yhteinen aluerajaus kohteen Pirttihaudankangas 4 tietoihin. |
| metsakeskus.1000007571 |
678 |
Pirttihaudankangas 5 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
383365.39100000 |
7159402.07700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007571 |
Mahdollinen suppea-alainen asuin- tai leiripaikka muinaisen rantatörmän päällä. Paikalla havaittiin vuoden 2006 inventoinnissa palaneita kiviä ja ilmeisesti lieden jäännökset metsänlaikutusvaossa. Ei löytöjä.
2021: Kohteille Pirttihaudankangas 4, Pirttihaudankangas 5 ja Pirttihaudankangas 6 on tehty yhteinen aluerajaus kohteen Pirttihaudankangas 4 tietoihin. |
| metsakeskus.1000007572 |
678 |
Pirttihaudankangas 6 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
383326.00000000 |
7159391.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007572 |
Kivikautinen asuinpaikka aivan suon laidalla, matalan ja loivasti suohon laskevan muinaisrantatörmän päällä. Vuoden 2006 inventoinnissa havaittiin ojassa kvartseja ja palaneita kiviä noin 10 metrin matkalla.
2021: Kohteille Pirttihaudankangas 4, Pirttihaudankangas 5 ja Pirttihaudankangas 6 on tehty yhteinen aluerajaus kohteen Pirttihaudankangas 4 tietoihin. |
| metsakeskus.1000007574 |
678 |
Kursunneva 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
382705.65900000 |
7158172.57700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007574 |
Kohde sijaitsee Kursunnevan pohjoispuolella, laakean suosaaren länsipäässä. Loivasti suohon laskevassa rinteessä, laen kärkinipukan lounaispuolella on rinteen suuntainen maarakenne, joka vaikuttaa pitkältä asumuspainanteelta.Inventoinnin 2006 mukaan painanteen koko on 28 x 5 m. Sen liepeille tehdyistä koekuopista löytyi kvartsi-iskoksia. Tarkastuksessa 2015 todettiin kyseessä olevan kaksi rinnakkaista asumuspainannetta. Läntisempi noin 5 x 10 metriä ja itäisempi noin 16 x 5 metriä. Painateiden väliä on noin 2 metriä. Painanteet eivät ole aivan suorassa linjassa. Läntisempi painanne ulottuu osin yli tilanrajan, mutta painanteen länsipuolelta ei löydetty jälkiä asuinpaikkapinnasta. Maaperä paikalla on vähäkivistä hiekkamoreenia, Kumpareen laki on kivikkoinen, aivan korkeimmalla kohdalla voi olla muokattua rakkaa, mutta varmuutta tästä ei ole. Paikka on täysin ehjä. |
| metsakeskus.1000007575 |
678 |
Kursunneva 2 |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
382625.69300000 |
7158182.56500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007575 |
Kohde sijaitsee Kursunnevan pohjoispuolella, laakean suosaaren eteläreunassa. Paikalla on pieni kuoppa, jossa on ympärillä pyöreä valli. Kuopan halkaisija on vallin reunoilta mitaten 1,4 m ja syvyys 20 cm. Vallin korkeus on 20 cm. Kuopassa on podsolimaannos. Lähistölle tehdyissä koekuopissa ei havaittu esihistoriaan viittaavaa. Maaperä on hiekkamoreenia. Mahdollinen keittokuoppa tai linnustuskuoppa. Tarkastuksessa 2015 paikalla todettiin edellä kuvatun lisäksi neljä pientä kuopannetta, jotka ovat noin 3-5 metrin päässä toisistaan. Kuopat ovat epämääräisiä, halkaisijaltaan noin metrin ja syvyydeltää noin 20 cm. Muissa kuopissa ei ole vastaavanlaista, jokseenkin selkeää vallia kuin vuonna 2006 todetussa. Vuoden 2006 kuopan (kuoppa 4), johon koordinaatit osoittavat, kaakkoispuolella on kolme kuoppaa ja luoteispuolella 1. |
| metsakeskus.1000007576 |
678 |
Kursunneva 3 |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
382965.55600000 |
7158002.63800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007576 |
Kauniinmetsän länsilaidalla on useita muinaisia rantavalleja. Yhden vallin päällä on kaksi syvää, suppilomaista kuoppaa. Niiden halkaisija on 2–2,5 m. Maaperä on hiekkaa. Kuoppien funktio on epäselvä, mahdollisesti ne ovat pyyntikuoppia, keitto- tai varastokuoppia. |
| metsakeskus.1000007577 |
678 |
Ohramaankangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
382395.78500000 |
7159532.02100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007577 |
Pieni kiviraunio laajan suosaaren eteläosassa, äestetyllä hakkuuaukealla. Mahdollisesti rajamerkki tai pieni kiuas. |
| metsakeskus.1000007578 |
678 |
Ohramaankangas 2 |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
382245.84000000 |
7159252.13900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007578 |
Suon keskellä olevan itäisemmän muinaisen rantavallin päällä on kolme kuoppaa, joita ympäröi valli. Kuoppien halkaisija on 1,5–2 ja syvyys 0,5 m. Kuopissa on vahva podsolimaannos, ei hiiltä. Mahdollisia pyyntikuoppia. |
| metsakeskus.1000007579 |
678 |
Nuutinkangas 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
385494.52800000 |
7161481.25400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007579 |
Nuutinkankaan länsipään muinaisjäännösalue, jolla on kolme asumuspainannetta, tervahauta sekä yksi tunnistamaton maarakenne.
Asumuspainanteet ovat kooltaan 25 x 5 m, 9 x 4 m ja 7 x 5 m. Painanteisiin tehdyistä koekuopista löydettiin kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja palaneita kiviä. Asumuspainanteiden vieressä on kuoppia.
Tervahauta sijaitsee kankaan luoteisreunalla, lähellä suon laitaa. Sen vieressä on tervapirtin kiuas.
Alueen eteläosassa on isohko maarakenne, joka vaikuttaa hieman kaksoistervahaudan kaltaiselta. Paikalle tehdyissä koekuopissa ei ollut hiiltä, joten rakenteen funktio on epäselvä. |
| metsakeskus.1000007581 |
564 |
Hiidenkangas etelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
444150.72000000 |
7236771.16900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007581 |
Kivikautinen asuinpaikka heti Kiimingistä Yli-Iihin vievän tien länsipuolella olevan moreeniharjanteen etelärinteellä, Hiidenkankaan ja Hiidenvaaran välin matalammassa satulassa, Onkamolle vievän metsätien pohjoispuolella. Asuinpaikka löytyi vuonna 1999 kun alueen maapohja oli puustokäsittelyn yhteydessä äestetty kahdella alueella (1 ja 2). Löytöinä äestysurissa havaittiin runsaasti kvartseja, palanutta luuta sekä palaneita kiviä ja rikkoutuneita liesikiveyksiä.
Itäisempi alue 1 on rikaslöytöisempi. Sen äestetty ala oli noin 300x100 m, jossa löydöt keskittyivät hienon hiekan alueelle ja lähes koko äestetylle alalle.
Läntinen alue 2 on edellisestä vajaa 200 m länteen ja laajuudeltaan noin 200 x 100m. Löytöjä oli täällä havaittu selvästi vähemmän. Korkeuden ja lähilöytöjen perusteella asuinpaikka ajoittunee Kierikin/Pöljän keramiikan aikaiseksi. Läntistä aluetta 2 koekaivettiin syksyllä 2007 maa-aineksen oton takia. Kohde todettiin hajanaiseksi löytöalueeksi ja sen alue vapautettiin tutkimusten jälkeen maa-ainesten otolle. Tämä aiempi rekisterin osa-alue on elokuussa 2017 erotettu erilliseksi muinaisjäännöskohteeksi, Hiidenkangas etelä 2, joka on poistettu rauhoitetuista muinaisjäännöksistä, ja siirretty luokkaan III (ks. rauhoituksesta poistettu kohde Hiidenkangas etelä 2, 1000031122). Sen sijaan myös suunnitelmissa ollut maa-aineksen otto alueella 1 ei ollut toteutettavissa.
Tarkastuksessa vuonna 2007 löytöalueiden 1 ja 2 väliltä löytyi lisäksi mahdollinen asumuspainanne (Hiidenkangas etelä 3), johon tehdystä koekuopasta löytyi kvartsi-iskos sekä likamaata.
Kiiminki-Yli-Ii-tien itäpuolelta löytyi viisi asumuspainannetta ja myös niiden välialueelta alempaa suon reunan ääreltä koepistoista asuinpaikkalöytöjä (Hiidenkangas etelä 4, asumukset 1-5). Tämä alue on hyvin säilynyt. |
| metsakeskus.1000007582 |
678 |
Kumisevankangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
385734.43000000 |
7162710.76200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007582 |
Asumuspainanne suohon viettävällä kankaalla, metsätien eteläpuolella. Se liepeillä on myös pari kuoppaa. Painanteeseen tehdystä koekuopasta löytyi kvartsi-iskoksia. Maaperä on kivetöntä hiekkaa. |
| metsakeskus.1000007583 |
678 |
Ylihaankangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
386744.02400000 |
7162440.87200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007583 |
Kankaan pohjoispään itälaidalla on kaksi keskuskuopallista pienehköä lapinrauniota. Ne ovat itään laskevan törmän reunamilla. Röykkiöiden etäisyys toistaan on noin 75 m. |
| metsakeskus.1000007584 |
678 |
Poikainvaarat 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
386903.95800000 |
7161881.09900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007584 |
Poikainvaara on laaja kivikkokangas Haapajoen länsipuolella, joen ja Hattulampien välissä.
Alueella on useita erilaisia kivirakenteita: kaksi röykkiötä, kivikkoon tehtyjä kuopanteita ja mahdollisia asuinpaikkavalleja. Ks. alakohteet.
Molemmat röykkiömäiset rakenteet ovat keskuskuopallisia, kooltaan 5 x 3,5 metriä, korkeudeltaan 30–40 cm. |
| metsakeskus.1000007585 |
678 |
Poikainvaarat 2 |
10002 |
12004 |
13000 |
11004 |
27000 |
387123.87600000 |
7161541.22900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007585 |
Poikainvaara on laaja kivikkokangas Haapajoen länsipuolella, joen ja Hattulampien välissä. Poikainvaaran lakikivikon eteläpäässä on 6–8 kivikkoon tehtyä kuoppaa tai asuinpaikkavallia. Niiden koko ja muoto vaihtelevat. Laajin on 8,5 x 7 oleva suorakaide, pienin pyöreähkö ja halkaisijaltaan noin 3,5 metriä. |
| metsakeskus.1000007586 |
287 |
Norrviken 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
220575.71600000 |
6908044.43300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007586 |
Kohde sijaitsee n. 2 km Korsbäckin luoteispuolella Norrvikenin alueella. Asuinpaikka on hiekkaisella alueella pellon yläreunassa. Noin 300 metriä kohteesta itään on aiemmin tunnettu Lappfjärd-Norrviken, kivikautinen asuinpaikka. Norrviken 1 on röykkiökohde n. 600 metriä kohteesta itäkaakkoon. Lisäksi n. 200 metriä kohteen eteläpuolella on kivikautinen asuinpaikka Lappfjärd-Hemstrand, joka sijaitsee hieman ylempänä n. 45 metrin korkeuskäyrän tuntumassa.
Hiekkaiselta pellon osalta noin 150 metrin matkalta löytyi kvartsiytimiä- ja iskoksia.
|
| metsakeskus.1000007587 |
287 |
Äijöönkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
224451.11500000 |
6920204.57100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007587 |
Kohde sijaitsee Karijoen kylältä n. 1,5 km luoteeseen, Susivuoren ja Paarmanninvuoren pohjoispuolella. Maaston itäänpäin viettävää hiekkaista mäntykangasta.
Metsäautotien kuluneesta urasta ja poluilta löytyi inventoinnissa tusinan verran kvartsi-iskoksia parinsadan metrin matkalta. Löydöt ovat korkeudelta n. 70- 80 m mpy, joten korkeutensa puolesta ne kuuluvat mesoliittisen aikaan. Kohteen on löytänyt arkeologian harrastaja Bertil Huhtala, joka myös toimi oppaana inventoinnissa.
|
| metsakeskus.1000007588 |
287 |
Kyttåkersbacken 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
221264.44200000 |
6907884.50300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007588 |
Kohde sijaitsee Storsjön laaksossa, Kyttåkernin eteläosassa Sandvikenin länsipuolella. Maasto on hiekkapohjaista peltoa. Asuinpaikka on sijainnut eteläänpäin pistävän niemekkeen itäpuolella.
Kivikautista asuinpaikkamateriaalia on löydetty em. pellolta n. 350 x 100 metriä kokoiselta alueelta ja erityisesti läheltä metsänreunaa olevalta osalta. Korkeutensa puolesta asuinpaikka kuuluu kivikauden loppuvaiheeseen, todennäköisesti Kiukaisten kulttuurin aikaan, kuten useat Storsjön alueen kivikautisista kohteista.
Vuoden 2008 inventoinnissa tarkastettiin asuinpaikan pohjoispäätä voimajohdon rakennustöiden takia. Viljelyksessä olevaa peltoa ei voitu koekuopittaa, joten asuinpaikan laajuudesta ei saatu varmistusta. Metsään, Norrvikintien pohjoispuolelle tehdyt koekuopat olivat löydöttömiä. |
| metsakeskus.1000007590 |
286 |
Villikkalan valli |
10002 |
12011 |
13109 |
11006 |
27000 |
475413.88500000 |
6730086.89200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007590 |
Nikkarinmäen pohjoisosassa, Petterinvuorelle johtavan ajokelpoisen tien eteläpuolella, kohdalla josta tiestä erkanee metsäkoneen ajoura lounaaseen. Hiekkaisella rinteellä kasvaa havumetsää, valtapuuna kuusi.
Itä – länsi suuntaisen, V-profiilin muotoisen kaivannon pituus on 50 m. kaivannon yläosan leveys on 2,5 m ja alaosan 0,3 m, syvyys on 1,5 m. Kaivannon kummankin puolen reuna on yhtä korkealla. Kaivannon pohjoispuoleisen reunan muodostaa 4 – 5 m leveä maavalli, jonka pohjoissivua leikkaa hiekkaiseen maastoon rakennettu tie. Vallin ja haudan päät sulautuvat ympäristöön ilman selvää rajaa. Kaivannon keskivaiheilla, sen eteläreunassa on 3 x 4 m kokoinen kuoppa. Rakenteen käyttötarkoituksesta ja valmistumisajankohdasta ei ole tietoja. |
| metsakeskus.1000007593 |
286 |
Kuusela |
10002 |
12001 |
13183 |
11006 |
27000 |
481475.89800000 |
6743091.99200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007593 |
Ruotsin sotaväen Kustaan sodan 1788 – 1790 aikainen leirialue, joka sijaitsee Ylätalon päärakennuksesta noin 350 m päässä, tilalta etelään johtavan tien länsipuolella. Hiekkapohjaisessa maastossa kasvaa harvaa kuusimetsää.
Alueella on 13 sotilasleirin majoituskuoppaa. Suurin osa kuopista on pyöreitä ja niiden halkaisija on keskimäärin 2 m. Sen lisäksi on kolme soikeahkoa kuoppaa, joiden koko vaihtelee 1 x 2 m – 2 x 3 m. Kuoppien syvyys on 0,3 – 0,8 m. Leirin itäosan kohdalla on peltoa, eikä siinä erotu enää merkkejä kuopista. Alueelle on ollut majoitettuna Helsingen rykmentti.
Vuonna 1967 oli alueella havaittu metsässä kolme painautumaa, jotka olivat 4 m pitkiä ja 0,5 m leveitä. Painanteisiin liittyi perimätietoa hautaamisesta. Paikan koordinaatit sijoittuvat alueen pohjoisosaan. |
| metsakeskus.1000007594 |
286 |
Värälän valli |
10002 |
12011 |
13109 |
11006 |
27007 |
482629.61400000 |
6743037.07200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007594 |
Ruotsalaisten Kustaan sodan aikana 1790 rakentama varustus, joka on esitetty vanhassa sotatapahtumia kuvaavassa kartassa numerolla 1. Se sijaitsee Myllykoskentien ja Väräläntien risteyksen pohjoispuolella. Varustus on rakennettu koilliseen laskevan rinteen terassille, jonka maaperä on hiekkaa.
Vallin edessä on 1 m syvä ja 3 m leveä vallihauta. Pohjamuodoltaan kahdesta tylpästä kulmasta muodostuva valli on juuresta 3–4 m leveä, eskarp 1,3–1,7 m korkea ja rintasuoja on 1 m korkea. Vallin suojasivulla lienee ollut matala hauta, josta on jäljellä heikosti erottuva ura. Valleista on jäljellä osia yhteensä n. 90 metrin matkalla. Varustuksen itä- ja länsipää ovat tuhoutuneet. Paikalla on opastaulu. Kohteen taustalla on sijainnut ruotsalaisten joukkojen sotilasleiri ja päämaja. |
| metsakeskus.1000007595 |
286 |
Lähdekallio |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
480805.89300000 |
6732000.77900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007595 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, joka sijaitsee osaksi Anjalankosken ja suurimmaksi osaksi Elimäen alueilla. Laajalle alueella olevat taisteluhaudat sijaitsevat Kaukasuontien ja Tallusjoen välisillä kallioilla. Hiekkaisessa moreenimaassa kasvaa havumetsää ja osin tiheää kuusikkoa. Lähdekallion poikki on raivattu korkeajännitelinja, jonka kohdalla kasvaa vesakkoa.
Taisteluasemat kulkevat Lähdekallion mäkien länsireunalla. Lähdekalliolla erkanee ulommasta linjasta koillinen–lounas–suuntainen yhdyshauta, joka johtaa kallion itäpuolelle, jossa sijaitsee taaempi puolustuslinja. Linjojen välillä on etäisyyttä 160 – 200 m. Ulomman linjan torjuntasuunta on lounaaseen ja länteen. Taaemman puolustusaseman torjuntasuunnat ovat koillinen ja lounas. Taaemmasta puolustusasemasta laskeutuu yhdyshauta mäen itäpuolelle, jonka juurella on suojahuone. Kohteen taistelu- ja yhdyshautojen kokonaispituus on 1,4 km. Osa haudoista on jäänyt keskeneräisiksi ja esimerkiksi hautojen keskellä olevia suuria maakiviä on räjäyttämättä.
Haudat on osittain kaivettu maahan ja osin louhittu kallioon. Hautojen leveys on 1 – 2 m ja syvyys 1,5 m. Lähdekallion eteläosassa on myös 2 – 2,5 m syviä hautoja. Ampumasyvennyksillä varustetuissa taisteluhautalinjoissa on 22 traverssia, joista 6 on rakennettu hautojen keskelle siten, että ne voi kiertää kummalta puolelta tahansa. Hautojen takaseinustoilla erottuu portaiden paikkoja, joista puiset askelmat ovat hävinneet. Portaat ovat olleet metrin levyisiä. Suojahuoneita on ollut kolme. Niiden hirsirakenteet on purettu pois ja jäljellä on enää kuopat.
Kohteen rajausta on tarkennettu laserkeilausaineiston perusteella 04/2017. |
| metsakeskus.1000007598 |
286 |
Ratula Hautapelto |
10002 |
12002 |
13032 |
11006 |
27000 |
472001.48800000 |
6724097.50300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007598 |
Ratulan Joki-Tommolan mailla sijaitsevalta Hautapelto-nimisestä kummusta on löydetty luita soraa otettaessa. Vuonna 1967 paikalla oli vielä parisenkymmentä 2 x 1 m kokoista painautumaa koskemattomana. |
| metsakeskus.1000007599 |
286 |
Ratula Vanhala |
10001 |
12002 |
13021 |
11006 |
27000 |
471421.72400000 |
6723077.91800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007599 |
Elimäen eteläosassa, peltojen ympäröimällä kumpareella, Ratulan Vanhalan tilan asuinrakennuksen länsipuolella on pitkulaisia painautumia, joita sanotaan "venäläishaudoiksi". Alueelta on löydetty luita. Perimätiedon mukaan alueella olisi ollut kulkutautisairaala. |
| metsakeskus.1000007600 |
286 |
Raussila Männismäki |
10001 |
12002 |
13032 |
11006 |
27000 |
474640.42200000 |
6725377.00400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007600 |
Elimäen eteläosassa sijaitsevalta, peltojen ympäröimältä Männismäki –nimiseltä hiekkaiselta metsäkumpareelta on hiekkaa otettaessa löydetty luita noin hehtaarin alalta. Suurin osa kalmistosta lienee hävitetty hiekanotossa, mutta alueen länsiosassa on vielä pienialaisesti ehjää metsämaastoa jäljellä. |
| metsakeskus.1000007602 |
905 |
Surbrunnen/Gustafs brunn |
10002 |
12006 |
13079 |
11006 |
27007 |
234363.79500000 |
7003930.00300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007602 |
Kohde sijaitsee peltosaarekkeessa. Lähteen vesi tulee ulos etelän puolella olevasta ojasta. Peruskartalla paikan kohdalla on nimi Surbrunnståget.
Lääninlääkäri Barthold Rudolf Hastin perustama terveyslähde, jonka vettä on pullotettu Vaasan Seurahuoneelle. Läheisyydessä on ollut kaksi muutakin luonnonlähdettä, jotka ovat ehkä tuhoutuneet: yksi sijaitsee Ratavallinkadun ja etelä-pohjoissuunnassa kulkevan peltotien risteyksessä, Ratavallinkadun pohjoispuolella metsikössä ja toinen taas säilyneen lähteen eteläpuolella, Runsorinpuistokadun ja polun risteysalueella.
Terveyslähde on nimetty kruununprinssi Kustaan, tulevan Kustaan III:n, mukaan. Vesi on testattu ja todettu juomakelpoiseksi (Runar Nieminen 1999). Surbrunnen saattoi olla yksi syy lääninlasaretin perustamiseen Vaasaan (Nieminen 1999). Lähde on mainittu Giusepppe Acerbin matkakertomuksessa 1799 ja ehkä myös Edward Clarkin matkakertomuksessa samalta vuodelta (Vaasan historia II, Armas Luukko, s. 233).
Surbrunnstågetin suuntaisesti kulkeva polku kulkee todennäköisesti lähteisiin virtaavan veden suuntaan. Maankäyttö lähteiden lähellä vaatii seurantaa, jotta veden kulkua lähteeseen tai lähteisiin ei katkaista. |
| metsakeskus.1000007603 |
286 |
Flêche-patteri |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27007 |
490126.65100000 |
6727483.73100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007603 |
Kustaan sodan (17881790) aikainen tykkipatteri, joka sijaitsee Huhdanniementien ja Rättärintien risteyksestä 100 m koilliseen, rinteessä, osaksi tonttialueella. Paikalla kasvaa muutama kuusi ja pihlajia.
Jäljellä on enää koillinen–lounassuuntainen maavalli jota erottuu noin 43 m matkalla. Vallin leveys on yläosastaan noin 2 m. Eskarp on 1,5 m korkea ja vallin taustapuolen korkeus on 1 m. Vallin etusivulla on kolme kuoppaa, joiden halkaisijat ovat 1,5 m.
Alkujaan valli on ollut pohjaltaan kulmanmuotoinen. Eheänä siitä on säilynyt vain eteläsivun keskiosa. Itäsivulta on rintasuoja hävinnyt ja jäljellä on ainoastaan eskarpin alaosa. Myös mäen länsisivulla ollet varustukset ovat hävinneet. Vuonna 1967 Sirolan maalla vallia oli jäljellä 30 m pätkä pyöristyneenä ja madaltuneena. Karta öfver Anjala Pass no 4 (1790) mukaan kyseessä voisi olla nk. Flêche-patteri.
Kohteen aluerajausta muutettu tammikuussa 2021 vuoden 2020 inventoinnin tulosten perusteella. |
| metsakeskus.1000007604 |
905 |
Kvarnbacken |
10002 |
12016 |
13179 |
11006 |
27000 |
234351.00000000 |
7004624.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007604 |
Kohde sijaitsee Vähänkyröön johtavan tien varrella, Kråklundissa, 26. kaupunginosassa, korttelissa 61. Kaavassa alue on merkitty lähivirkistysalueeksi. Kvarnbackenin vanha nimi on ollut Stårkotabacken (Kotapakka).
Kotapakantieltä on ylös mäelle raivattu kivenlohkareiden reunustama kärrytie. Kärrytie haarautuu ja jatkuu lähivirkistysalueella Kotapakan yli etelään laajan halkaisijaltaan pyöreän kivistä kylmämuuratun myllynperustuksen (Malanderin myllynpohja, 1800-luvulta) ohi. Kärrytien itäpuolella on mm. kaivo 1700-luvulta ja muita kivestä kylmämuurattuja ja ladottuja asutusjäänteitä, mm. suuri kiviaita ja navetan perustus 1600-luvulta (?). Kotapakan eteläreunassa on kiviaitaa ja terassien kivireunusta. Kiviaidan on katkaissut Höstvedentien reunaan rakennettu pyörätie.
Alkuperäinen Kvarnbacken on sijainnut nykyisen Korsholman/Mustasaaren kirkon eli entisen Vaasan hovioikeuden kohdalla. |
| metsakeskus.1000007604 |
905 |
Kvarnbacken |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
234351.00000000 |
7004624.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007604 |
Kohde sijaitsee Vähänkyröön johtavan tien varrella, Kråklundissa, 26. kaupunginosassa, korttelissa 61. Kaavassa alue on merkitty lähivirkistysalueeksi. Kvarnbackenin vanha nimi on ollut Stårkotabacken (Kotapakka).
Kotapakantieltä on ylös mäelle raivattu kivenlohkareiden reunustama kärrytie. Kärrytie haarautuu ja jatkuu lähivirkistysalueella Kotapakan yli etelään laajan halkaisijaltaan pyöreän kivistä kylmämuuratun myllynperustuksen (Malanderin myllynpohja, 1800-luvulta) ohi. Kärrytien itäpuolella on mm. kaivo 1700-luvulta ja muita kivestä kylmämuurattuja ja ladottuja asutusjäänteitä, mm. suuri kiviaita ja navetan perustus 1600-luvulta (?). Kotapakan eteläreunassa on kiviaitaa ja terassien kivireunusta. Kiviaidan on katkaissut Höstvedentien reunaan rakennettu pyörätie.
Alkuperäinen Kvarnbacken on sijainnut nykyisen Korsholman/Mustasaaren kirkon eli entisen Vaasan hovioikeuden kohdalla. |
| metsakeskus.1000007605 |
905 |
Pikitehdas |
10002 |
12015 |
13139 |
11006 |
27006 |
231981.74700000 |
7005057.53900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007605 |
Kohde sijaitsee junaradan eteläpuolella, noin 200 metriä radasta. Kohteen eteläpuolella risteytyvät moottoritie ja Vanhan Vaasan kanaali ja niihinkin on matkaa 200 metriä.
Paikalla on 1600-luvulla toiminut pikitehdas, joka on Vaasan vanhin teollisuuslaitos. Tehdas aloitti toimintansa noin vuodesta 1678. Kaivauksissa, jotka liittyivät rantamaantien rakentamiseen toisen maailmansodan aikana, on alueen maakerroksista löydetty mm. pikeä, tiilenpalasia ja tynnyrinpalasia.
Lisätietoja julkaisussa Leena Spoof 1987, Vanha Vaasa, Palossa säilynyttä kaupunkia, sivu 30. |
| metsakeskus.1000007606 |
905 |
Svartö |
10002 |
12015 |
13143 |
11006 |
27007 |
228665.08100000 |
7003319.22600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007606 |
Kohde sijaitsee Eteläisen kaupunginselän eteläpuolella, Svartö-nimisellä niemellä. Vuodelta 1808 peräisin olevassa Vaasan kartassa Svartö on vielä saari.
Telakan paikalla on maankohoamisen myötä kuivalle maalle jääneitä kivirakenteita. Kysymyksessä on vaasalaisten kauppiaiden perustama laivatelakka, jolla mm. rakennettiin laivanvarustaja Abraham Falanderin Almänna Bästa, joka oli aikoinaan Suomen suurin alus. Topelius kirjoittaa laivasta Refanut-nimellä. Almänna Bästa teki neitsytmatkansa Lissaboniin 1786 lastinaan lautoja ja tervaa. Alus tuhoutui tulipalossa 1793 ollessaan talvehtimispaikallaan Vaasassa Mansikkasaaren pohjoispuolella. |
| metsakeskus.1000007606 |
905 |
Svartö |
10002 |
12016 |
13160 |
11006 |
27007 |
228665.08100000 |
7003319.22600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007606 |
Kohde sijaitsee Eteläisen kaupunginselän eteläpuolella, Svartö-nimisellä niemellä. Vuodelta 1808 peräisin olevassa Vaasan kartassa Svartö on vielä saari.
Telakan paikalla on maankohoamisen myötä kuivalle maalle jääneitä kivirakenteita. Kysymyksessä on vaasalaisten kauppiaiden perustama laivatelakka, jolla mm. rakennettiin laivanvarustaja Abraham Falanderin Almänna Bästa, joka oli aikoinaan Suomen suurin alus. Topelius kirjoittaa laivasta Refanut-nimellä. Almänna Bästa teki neitsytmatkansa Lissaboniin 1786 lastinaan lautoja ja tervaa. Alus tuhoutui tulipalossa 1793 ollessaan talvehtimispaikallaan Vaasassa Mansikkasaaren pohjoispuolella. |
| metsakeskus.1000007608 |
285 |
Karhula Härkävuori |
10002 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
495002.30200000 |
6708323.96200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007608 |
Härkävuoren kalmistoalue on toiminut 1700-luvun lopulta 1800-luvulle Kyminlinnan linnoituksen hautausmaana. Intensiivisin käyttöaika lienee ollut aivan 1800-luvun alussa. Todennäköisesti paikka palveli myös Kyminlinnassa toimineen varuskunnan hautausmaana 1800-puoliväliin asti.
1900-luvun alussa on Härkävuoren viereltä kankaalta löydetty kymmeniä luurankoja sekä esineitä, mm. barokkityylisiä hopealusikoita sekä ortodoksiesineistöä hiekanotossa. Vuonna 1948 on edelleen löydetty 14 luurankoa rakennuksen perustusta tehtäessä. Nämä ovat olleet arkuissa haudattuja ja niissä on havaittu aseiden lyöntijälkiä. Samalla on löydetty sotilasnappeja ja ortodoksisia esineitä. Luiden löytöpaikka sijaitsee muistitiedon perusteella Nyyrikinkadun ja Vipusenkadun risteyksen eteläpuolisella alueella, siellä olevan kalliopaljastuman länsipuolisessa hiekkarinteessä. Alueella on kolme siirtolohkaretta, joista eteläisimmän lähistöltä luita muistellaan löytyneen eniten. Alueelta on löytynyt luita myös 1990-luvun puolivälissä rakennustöiden yhteydessä. Viimeisimmät luulöydöt on tehty kesäkuussa 2018, ks. alakohde.
Perimätiedon mukaan paikalla olisi ollut kirkko ja siihen liittyvä hautausmaa, jonka puuristit olisivat olleet pystyssä vielä 1800-luvun lopulla. Paikkaan liittyvät myös nimet Kirstukorpi ja Kappelioja. Kohde lienee lähes kokonaan hävitetty hiekanotossa, mutta 200 m tästä länteen olevalta kerrostaloalueelta on myös löydetty luita. Näin ollen alueella saattaa olla vielä hautauksia jäljellä. |
| metsakeskus.1000007609 |
285 |
Kottaraisentie 20 |
10002 |
12002 |
13021 |
11006 |
27000 |
494992.32500000 |
6704785.38600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007609 |
Kaivettaessa viemäriä Kottaraisentien yli 1950-luvulla löytyi 1- 1,5 m syvyydestä luurankoja ja arkun jäännöksiä. Myös tien itäpuolelta, kallion juurelta on löydetty luita hiekkaa otettaessa. Tien ja hiekkakuopan välisellä alueella on saattanut säilyä hautoja. |
| metsakeskus.1000007610 |
285 |
Sokeritehdas |
10002 |
12002 |
13021 |
11006 |
27000 |
495452.14400000 |
6703985.70800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007610 |
Kohde sijaitsee Liitulahdentien itäpuolella, Sokeritehtaalle vievän tien risteyksessä. Paikalla on vielä vuonna 1967 ollut pystyssä graniitista hakattu hautakivi, jossa on ollut ortodoksiristi ja nimi Egor Fedorov Tsiganov sekä vuosiluku 1854.
Alueella on sijainnut vuoden 1844 kartan mukaan hautausmaa pienen kallionkumpareen luoteispuolella. Kallio ja aivan sen lähiympäristö on säilynyt Liitulahdentien ja Kotkansaarelle vievän Hyväntuulentien välissä. Tällä alueella on saattanut säilyä myös hautausmaan rippeitä.
|
| metsakeskus.1000007611 |
285 |
Mussalo Santaniemi |
10001 |
12002 |
13021 |
11006 |
27000 |
494932.36400000 |
6701406.74300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007611 |
Perimätiedon mukaan koko Santaniemen takainen tasainen alue on ollut 1800-luvulla hautausmaana, jossa on ollut hautakappeli ja kivisiä hautamerkkejä. Wahlmanin talon alta (Hiljala) on löydetty kellaria tehtäessä luita 1 m syvyydestä. Santaniemestä on löydetty luita hiekkaa otettaessa. Paikannimi Ristniemi liittynee hautausmaakäyttöön. Nykyisin alue on lähes täyteen rakennettu. |
| metsakeskus.1000007612 |
287 |
Kärråkern |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
222202.07200000 |
6907067.83800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007612 |
Kohde sijaitsee heti Korsbäckin pohjoispuolella, Lillån ylittävästä sillasta pohjoiseen, joen itäpuolella. Asuinpaikka sijaitsee hiekkapohjaisella pellolla ja luultavasti sen itäpuolisessa metsässä.
Pellolta on löytynyt kivikautista asuinpaikkamateriaalia edellä mainitulta alueelta. Asuinpaikka voi ulottua myös hieman metsän puolelle. Korkeutensa puolesta kohde kuuluu myöhäiskivikauteen. Kohde on osa pitkää asuinpaikkaketjua Lillsjön ja Kärjenkosken välillä.
|
| metsakeskus.1000007613 |
678 |
Laivavaara 5 |
10002 |
12001 |
13001 |
11004 |
27000 |
383725.24700000 |
7160571.61600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007613 |
Kohde sijaitsee Mattilanperältä noin 4 km etelään, Laivavaaran itäpuolitse johtavalta tieltä noin kilometri länteen olevalla Laivavaaran länsirinteellä.
Paikalla on kaksi laajahkoa kehämäistä kivivallia. Näistä pohjoisempi on muodoltaan suorakaide, jonka ala on noin 7 x 10 metriä. Paikoin epämääräisen, noin 35 cm korkean vallin sisällä oleva alue on noin 4 x 6,5 metriä. Eteläisempi rakenne on pyöreähkö. Sen halkaisija on 11,5 metriä. Vallin korkeus on noin 40 cm. Vallin sisäpuolinen ala on halkaisijaltaan noin 8,5 metriä. Sisäalueella on muutamia kookkaita maakiviä.
Vuoden 2006 inventoinneissa ei rakenteita havaittu, mutta alueen koillisreunalla havaittiin kaksi kivikkoiseen maahan tehtyä neliömäistä asumuspainannetta, joissa erottui oviaukot.
2022: Tarkastuksessa todettiin, että vuoden 2006 raportin kohde 80 on sama kuin vuoden 1997 raportin kohde sivulta 97 ja vuoden 1994 raportin kohde 22. Laivavaara 1 on muinaisjäännösrekisterin kohteet Laivavaara 4 ja 5. Alueella on yksi ylimääräinen aluerajaus, joka oli nykyisen aluerajauksen lounaispuolella. Tarkastushetkellä alue oli hakkuuaukeana ja tarkasteluolosuhteet olivat hyvät. Ylimääräiseltä aluerajaukselta ei havaittu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa, joten se poistettiin. Kaksi havaittua rakennetta lisättiin alakohteiksi ja aluerajausta tarkennettiin. |
| metsakeskus.1000007614 |
285 |
Tyllikivi |
10001 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
486435.67200000 |
6724897.25300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007614 |
Kivi on sileällä rantakalliolla. Kymin uittoyhdistys on 1800-luvulla räjäyttänyt kiven halki ja ottanut osan puomin ankkuriksi. |
| metsakeskus.1000007615 |
678 |
Laivavaara 6 |
10002 |
12004 |
13052 |
11004 |
27000 |
383755.23000000 |
7160901.47900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007615 |
Paikalla on kaksi selkeää, halkaisijaltaan noin kolmimetristä rakkakuoppaa. Kuoppien etäisyys toisistaan on noin viisitoista metriä.
2022: Kohteen koordinaattitietoja korjattiin ja aluerajausta muutettiin vastaamaan tarkastushavaintoja. Alakohteet lisättiin. |
| metsakeskus.1000007616 |
287 |
Lind 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
220686.68000000 |
6907197.77900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007616 |
Kohde sijaitsee Norrvikenin eteläpuolella Lindin tilasta n. 500 metriä pohjoiseen ja Solbergin tilasta parisataa metriä etelään. Lillån uoma on kohteesta noin kilometrin verran itään. Kohteen halki kulkee maantie. Inventoinnissa vuonna 2006 löydettiin neljä kvartsi-iskosta tien länsipuoliselta pellolta, sen eteläosasta. |
| metsakeskus.1000007617 |
678 |
Laivavaara 7 |
10002 |
12004 |
13052 |
11004 |
27000 |
383865.18900000 |
7160961.45900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007617 |
Paikalla on yksi, läpimitaltaan noin nelimetrinen rakkakuoppa.
2022: Kohteen koordinaattitietoja ja aluerajausta korjattiin vastaamaan tarkastuksen tuloksia. |
| metsakeskus.1000007619 |
624 |
Kaukola |
10002 |
12011 |
13104 |
11006 |
27007 |
483456.91400000 |
6715620.96900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007619 |
Aivan tien reunassa, tasaisella maalla, metsäsaarekkeessa on 25 x 30 m suuruiset redutin jäännökset. 1 - 0,5 m syvä vallihauta kiertää varustusta ympäriinsä. Rintasuojaa ei ole näkyvissä. Se on joko jäänyt tekemättä tai hävitetty myöhemmin. Redutti on rakennettu torjumaan tietä pitkin etelän suunnasta hyökkäävää vihollista. Rakennus- ja käyttöajankohta lienee 1700-luvun alkupuolella Suuren Pohjan sodan ja Hattujen sodan välisenä aikana.
Kohteen rajausta on muutettu laserkeilausaineiston perusteella 04/2017. |
| metsakeskus.1000007620 |
624 |
Munasuo |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
480078.28300000 |
6715221.11300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007620 |
Munasuon pohjoislaidalla suohon pistävässä niemessä sijaitsevaa ryssänuunia on myöhemmin muutettu siten, että se on nykyisin pelkästään pohjaltaan soikea 0,5 m korkea kivikehä. Sen laajuus on 2 x 2,7 m. Muutettaessa kiviä on otettu pesän kohdalta kehäksi suun eteen. Suun molemmin puolin olleet kivet, jotka ovat jääneet kehän sisälle, ovat 0,6 m päässä toisistaan. |
| metsakeskus.1000007621 |
624 |
Palokangas |
10001 |
12002 |
13023 |
11006 |
27000 |
483836.78900000 |
6710263.13200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007621 |
Vuonna 1903 on hiekanotossa Palokankaan eteläpäästä löydetty luuranko. Hiekkakuopan vierellä oli vuonna 1968 useita 2 x 1 - 4 m painautumia. Painanteet ovat syntyneet hiekanoton yhteydessä. Läheiseltä pellolta on löydetty hilpari. |
| metsakeskus.1000007622 |
624 |
Laukkanen |
10001 |
12002 |
13021 |
11006 |
27000 |
474920.39900000 |
6706364.65600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007622 |
Kohde sijaitsee Pyhtään kirkon itäpuolella. Autonkuljettaja Emil Laukkasen tontilta on vuonna 1934 löydetty rakennuksen perustaa kaivettaessa 75 cm syvyydestä kolme luurankoa sekä 1700-luvun kopeekka. Myöhemmin löytyi yksi luuranko 20 cm syvyydestä. Ilmeisesti Pyhtään vanha hautausmaa on ollut nykyistä kirkkomaata laajempi. Kyseinen alue on todennäköisesti tuhoutunut rakentamisen yhteydessä kokonaan, mutta on mahdollista, että tien toisella puolella kirkon aitauksen ja tien väliin jäävän nurmialueen kohdalla on säilynyt vanhaa hautausmaata.
Havainnot 2017:
Nykyisin pihamaa on rakennettua aluetta. Kirkon itäpuolella olevan rakennuksen pohjoispääty on rakennuksen vanhempi osa. Eteläosa on rakennettu 1900-luvun jälkipuoliskolla. Mahdollisesti parhaiten säilyneitä maakerroksia sijaitsee rakennuksen pohjoispuolella. Kohteen luonteen ja laajuuden määrittäminen vaatii tarkempia tutkimuksia. |
| metsakeskus.1000007623 |
624 |
Rahakivi |
10001 |
12002 |
13021 |
11006 |
27000 |
476259.86600000 |
6704785.29700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007623 |
Perimätiedon mukaan Uhrikivenä eli Rahakivenä tunnettu kivi räjäytettiin vuonna 1949 navettaa tehtäessä. Samalla löydettiin kiven vierestä kaksi luurankoa. Paikalla ei ole todennäköisesti säilynyt muita hautoja.
Havainnot 2017:
Navetta on alkuperäisessä asussaan paikallaan. Asukkaiden mukaan ihmisluuta löydettiin navetan ylisille vievää vetosiltaa tehdessä rakennuksen länsipuolelta. Paikkaan liittyy myös tarina, jonka mukaan kolmen ristin löytäjä löytää myös aarteen. Alueen nykyinen rakennuskanta on peräisin toisen maailmansodan jälkeiseltä ajalta. Navetan rakentaminen on aloitettu noin vuonna 1945 ja peltoja on raivattu 1950-luvulla. Pihapiirissä navetan eteläpuolella moreenimaassa on muutamia matalia kuoppia, joiden funktio ei inventoinnin yhteydessä selvinnyt.
Kohteen luonteen ja laajuuden määrittäminen vaatii lisäselvityksiä. |
| metsakeskus.1000007623 |
624 |
Rahakivi |
10001 |
12006 |
13085 |
11006 |
27000 |
476259.86600000 |
6704785.29700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007623 |
Perimätiedon mukaan Uhrikivenä eli Rahakivenä tunnettu kivi räjäytettiin vuonna 1949 navettaa tehtäessä. Samalla löydettiin kiven vierestä kaksi luurankoa. Paikalla ei ole todennäköisesti säilynyt muita hautoja.
Havainnot 2017:
Navetta on alkuperäisessä asussaan paikallaan. Asukkaiden mukaan ihmisluuta löydettiin navetan ylisille vievää vetosiltaa tehdessä rakennuksen länsipuolelta. Paikkaan liittyy myös tarina, jonka mukaan kolmen ristin löytäjä löytää myös aarteen. Alueen nykyinen rakennuskanta on peräisin toisen maailmansodan jälkeiseltä ajalta. Navetan rakentaminen on aloitettu noin vuonna 1945 ja peltoja on raivattu 1950-luvulla. Pihapiirissä navetan eteläpuolella moreenimaassa on muutamia matalia kuoppia, joiden funktio ei inventoinnin yhteydessä selvinnyt.
Kohteen luonteen ja laajuuden määrittäminen vaatii lisäselvityksiä. |
| metsakeskus.1000007624 |
624 |
Strukan sulku |
10007 |
12005 |
13056 |
11006 |
27000 |
476119.92700000 |
6703865.66600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007624 |
Strukan (Rukan) sulussa on yksi sulkukammio, joka on 40 m pitkä ja 7 m leveä. Laivojen syväys on 1,5 m. Sulun seinät on rakennettu suorakaiteen muotoisista lohkotuista kivistä, portit ovat olleet puuta ja käsikäyttöiset.
Paikalla olevan opastaulun mukaan sulku on rakennettu vuonna 1903 paikalla aiemmin olleen uittorännin paikalle. Ainutlaatuiseksi merisuluksi paikan tekee sen käsikäyttöiset sulkulaitteet – Suomessa ei enää ole muita vastaavia.
Sulkulaite on edelleen veneilijöiden käytössä. Sulun portteja ja metalliosia on uusittu ja kunnostettu useasti, viimeksi 2010-luvulla. Sulun kohdalta pääsee kävellen joen länsirannalle. Joessa sulun länsipuolella on useita patorakenteita sekä pieni käytössä oleva vesivoimala. Joen rannoilla on näkyvissä useita raakkukasoja, jotka ovat peräisin ilmeisesti uoman perkaamisesta. |
| metsakeskus.1000007625 |
91 |
Tukikohta I:3 (Niinisaari) |
10002 |
12011 |
13108 |
11006 |
27009 |
398905.12100000 |
6678188.62300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007625 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen kallioon louhittu luola ja siihen johtava kallioon louhittu yhdyshauta. Rakennustyöt on tehty ilmeisesti vuosina 1916-1918 ja ne ovat jääneet keskeneräisiksi. Luolan eteläpuolitse vie mukulakivetty yhdystie. |
| metsakeskus.1000007626 |
91 |
Tukikohta I:4 (Niinisaari) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
398844.14200000 |
6678361.55300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007626 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema Porvarinlahden etelärannalla. Maahan kaivettuja vahvistamattomia yhdys- ja taisteluhautoja. Rakennustyöt on aloitettu ilmeisesti vuosina 1916-1918 ja ne ovat jääneet keskeneräisiksi. |
| metsakeskus.1000007627 |
91 |
Tukikohta I:5 (Niinisaari) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
398629.23400000 |
6678375.55000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007627 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema Tryvikin tilan itäpuolella. Kallioon louhittua osittain betonoitua hautaa. Kallioon on louhittu kuoppia tuliasemia ja suojahuoneita varten. Rakennustyöt on aloitettu 1916-1918, mutta ne ovat jääneet keskeneräisiksi. Puolustusasemaan johtava mukulakivetty yhdystie on osittain peitetty hiekalla. Siitä haarautuu luoteen suuntaan hyvin säilynyt mukulakivetty yhdystie. |
| metsakeskus.1000007628 |
91 |
Tykkipatteri 61 (Mustavuori) |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27009 |
397401.73000000 |
6678065.66700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007628 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen kuuden tykin patteri. Kohde sijaitsee Niinisaarentiestä koilliseen erkanevan ulkoilutien itäpuolella.
Patterin rintasuojan muodostaa korkea kallioseinämä. Tykkiasemat on joissakin kohdissa osittain louhittu kallioon, mutta ne on erotettu toisistaan maakumpareilla. Tykkiasemien taustalta kulkee patterin suuntainen yhdyshauta, joka yhdistää asemat toisiinsa.
Tykkiasemissa on ollut hirsiset tukirakenteet sekä hirsirakenteiset suojahuoneet. Hirsituet ovat tuhoutuneet tai poistettu, jolloin maa-ainekset ovat vyöryneet tykkiasemaan. Kolmannessa tykkiasemassa pohjoisesta lukien on hirsinen suojahuonerakenne näkyvissä ja ehjänä. Saattaa olla, että muissakin asemissa ovat suojahuoneet ehjinä maakerrosten alapuolella. Patterin pohjoispäässä on lisäksi erillinen betoninen pieni suojahuone, joka on tuhoutunut.
Patteri on rakennettu vuosina 1916-1917. Sen aseistuksena on ollut 6 kpl 152 mm:n pronssimörssäriä joiden ampumasuunta on ollut koilliseen. Patteri on sijainnut tukikohta I:n alueella.
Patterin länsipäähän johtaa kapea yhdystie, joka haarautuu suuremmalta yhdystieltä, joka on tullut luolalta II:21 ja jatkunut pohjoiseen Mustavuoren taisteluasemiin. Patterin itäpään taustalla on hirsillä tuettu kaivo. Patterin taustalla kulkee suoraviivainen kapea kaivanto joka jatkuu lounaaseen. Kyseessä on ilmeisesti patterin puhelinkaapelin suojakaivanto.
Mustavuoren tukikohta I:n linnoituslaitteet (kohteet I:9 – 21 ja tykkipatteri 61 sekä yhdystieverkosto) muodostavat pääkaupunkiseudun parhaiten säilyneen linnoitekokonaisuuden. Alueella voi muodostaa selkeän kuvan ensimmäisen maailmansodan aikaisen hajasijoitetun linnoitusjärjestelmän mukaisesta tukikohdasta. Rakennustyöt ovat jääneet osittain keskeneräisiksi. Tämän johdosta alueella pystyy hahmottamaan eri valmistumisasteelle jääneitä linnoituslaitteita ja myös ajan rakennusmenetelmiä ja työjärjestyksiä.
Tykkipatterin alueen tilannetta selviteltiin ja kartoitettiin vuonna 2015 alueelle suunnitellun ratsastuskeskuksen takia. Lisätarkistus tehtiin vuonna 2016 kaivon kohdalla. |
| metsakeskus.1000007629 |
91 |
Tukikohta I:9 (Niinisaari) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
397604.64300000 |
6678960.30300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007629 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema metsäsaarekkeella Mustavuoren ja Porvarinlahden pohjukan välissä. Samalla paikalla on ollut vielä 1800-luvun käytetty Rasbölen kalkkikivilouhos. Puolustusaseman etelä- ja keskiosassa on maahan kaivettuja hautoja. Pohjoisosassa syviä kallioon louhittuja hautoja sekä kuoppia. Pohjoisosan suureen kuoppaan on ollut tarkoitus rakentaa idän suuntaan ampuva kahden tykin sivustatuliasema eli kaponieeri. Betonointitöitä ei ole kuitenkaan ehditty aloittaa. Keskiosassa on betoninen kattamattomaksi jäänyt kaksihuoneinen suojahuone. Rakentamisajankohta 1916-1918. Työt ovat jääneet keskeneräisiksi.
Kohteen pohjois- ja koillispuolella on piikkilankaesteen jäännöksiä.
Mustavuoren tukikohta I:n linnoituslaitteet (kohteet I:9 – 21 ja tykkipatteri 61 sekä yhdystieverkosto) muodostavat pääkaupunkiseudun parhaiten säilyneen linnoitekokonaisuuden. Alueella voi muodostaa selkeän kuvan ensimmäisen maailmansodan aikaisen hajasijoitetun linnoitusjärjestelmän mukaisesta tukikohdasta. Rakennustyöt ovat jääneet osittain keskeneräisiksi. Tämän johdosta alueella pystyy hahmottamaan eri valmistumisasteelle jääneitä linnoituslaitteita ja myös ajan rakennusmenetelmiä ja työjärjestyksiä. |
| metsakeskus.1000007630 |
91 |
Tukikohta I:10 (Mustavuori) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
397507.67600000 |
6679193.21200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007630 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1916 – 1918. Kohde sijaitsee Mustavuoren itäpuolella, mäen ja pellon välissä sijaitsevalla mäenkumpareella, joka kasvaa tiheätä sekametsää.
Kohteessa on kallioon louhittuja ja maahan kaivettuja hautoja. Tuli- ja tähystysasemia sekä suojahuoneita varten on louhittu ja kaivettu kuoppia mutta työt ovat jääneet keskeneräisiksi. Puolustusaseman itäpuolella sijainnut piikkilankaeste on jäänyt viljelysten alle ja tuhoutunut. Kaakkoispuolelta alkaneesta piikkilankaesteestä (kohde I:este1) on säilynyt tolppien jäännöksiä kosteassa maassa.
Mustavuoren tukikohta I:n linnoituslaitteet (kohteet I:9 – 21 ja tykkipatteri 61, piikkilankaeste sekä yhdystieverkosto) muodostavat pääkaupunkiseudun parhaiten säilyneen linnoitekokonaisuuden. Alueella voi muodostaa selkeän kuvan ensimmäisen maailmansodan aikaisen hajasijoitetun linnoitusjärjestelmän mukaisesta tukikohdasta. Rakennustyöt ovat jääneet osittain keskeneräisiksi. Tämän johdosta alueella pystyy hahmottamaan eri valmistumisasteelle jääneitä linnoituslaitteita ja myös ajan rakennusmenetelmiä ja työjärjestyksiä. |
| metsakeskus.1000007631 |
91 |
Tukikohta I:11 (Mustavuori) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
397390.72900000 |
6679106.24700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007631 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1916 – 1918. Kohde sijaitsee Mustavuoren kaakkoisosassa mäenrinteessä. Paikalla kasvaa osin tiheää kuusimetsää.
Kohteessa on kallioon louhittuja ja maahan kaivettuja hautoja. Hautojen reunoilla on louhinnasta syntyneistä kivistä kasattuja valleja. Asemia tai suojahuoneita varten on louhittu kaksi kuoppaa mutta työt ovat jääneet keskeneräisiksi.
Mustavuoren tukikohta I:n linnoituslaitteet (kohteet I:9 – 21 ja tykkipatteri 61, piikkilankaeste sekä yhdystieverkosto) muodostavat pääkaupunkiseudun parhaiten säilyneen linnoitekokonaisuuden. Alueella voi muodostaa selkeän kuvan ensimmäisen maailmansodan aikaisen hajasijoitetun linnoitusjärjestelmän mukaisesta tukikohdasta. Rakennustyöt ovat jääneet osittain keskeneräisiksi. Tämän johdosta alueella pystyy hahmottamaan eri valmistumisasteelle jääneitä linnoituslaitteita ja myös ajan rakennusmenetelmiä ja työjärjestyksiä. |
| metsakeskus.1000007632 |
91 |
Tukikohta I:12 (Mustavuori) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
397317.75100000 |
6679166.22600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007632 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1916 – 1918. Kohde sijaitsee Mustavuoren keskiosan itäreunalla jyrkän rinteen laidalla. Maasto on suurimmaksi osaksi avokalliota.
Puolustusaseman muodostaa pohjois-etelä -suuntainen suuntainen taisteluhautalinja, jonka taakse on louhittu kuoppa suojahuonetta varten. Taisteluhautaa on 25 m. Se on varustettu betonisella ampumakorokkeella mutta rintasuojan muodostaa kallioseinämä. Torjuntasuunta on itään. Kohteen pohjoisosassa on haudan reunassa pieni potero, joka on mahdollisesti suunniteltu tähystysasemaksi.
Mustavuoren tukikohta I:n linnoituslaitteet (kohteet I:9 – 21 ja tykkipatteri 61, piikkilankaeste sekä yhdystieverkosto) muodostavat pääkaupunkiseudun parhaiten säilyneen linnoitekokonaisuuden. Alueella voi muodostaa selkeän kuvan ensimmäisen maailmansodan aikaisen hajasijoitetun linnoitusjärjestelmän mukaisesta tukikohdasta. Rakennustyöt ovat jääneet osittain keskeneräisiksi. Tämän johdosta alueella pystyy hahmottamaan eri valmistumisasteelle jääneitä linnoituslaitteita ja myös ajan rakennusmenetelmiä ja työjärjestyksiä. |
| metsakeskus.1000007633 |
91 |
Tukikohta I:13 (Mustavuori) |
10002 |
12011 |
13108 |
11006 |
27009 |
397158.82100000 |
6679101.24700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007633 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen luola. Rakennusajankohta 1916 – 1918. Kohde sijaitsee Mustavuoren keskiosassa, mäen poikki kulkevan tien itäpuolella. Luola on louhittu avokallion alle.
Kohde on kallioon louhittu suora luola, jonka kummassakin päässä on sisäänkäynnit. Luolan pituus on 30 m ja leveys n. 6 m. Sisäänkäyntien eteen on louhittu 6 m syvät kalliorotkot, joista pohjoisemman koko on 6 x 4 m ja eteläisen 8 x 7 m. Rotkoihin johtaa kallioon louhitut yhdyshaudat, jotka ovat kapeimmasta kohdasta 1,6 m leveät. Betonointitöitä ei ole ennätetty tehdä.
Mustavuoren tukikohta I:n linnoituslaitteet (kohteet I:9 – 21 ja tykkipatteri 61, piikkilankaeste sekä yhdystieverkosto) muodostavat pääkaupunkiseudun parhaiten säilyneen linnoitekokonaisuuden. Alueella voi muodostaa selkeän kuvan ensimmäisen maailmansodan aikaisen hajasijoitetun linnoitusjärjestelmän mukaisesta tukikohdasta. Rakennustyöt ovat jääneet osittain keskeneräisiksi. Tämän johdosta alueella pystyy hahmottamaan eri valmistumisasteelle jääneitä linnoituslaitteita ja myös ajan rakennusmenetelmiä ja työjärjestyksiä. |
| metsakeskus.1000007634 |
91 |
Tukikohta I:14 (Mustavuori) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
397111.83600000 |
6679290.17400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007634 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen suojahuone, jonka rakennustyöt ovat jääneet kesken. Louhintatyöt on tehty 1916 – 1918. Kohde sijaitsee Mustavuoren keskiosassa, mäen poikki kulkevan yhdystien itäpuolella avokallion laidalla.
Kohtessa on kallioon louhittu 20 x 10 m kokoinen kuoppa, jonka syvyys on 7 m. Kuoppaan johtaa kaksi kallioon louhittua syvää yhdyshautaa.
Mustavuoren tukikohta I:n linnoituslaitteet (kohteet I:9 – 21 ja tykkipatteri 61, piikkilankaeste sekä yhdystieverkosto) muodostavat pääkaupunkiseudun parhaiten säilyneen linnoitekokonaisuuden. Alueella voi muodostaa selkeän kuvan ensimmäisen maailmansodan aikaisen hajasijoitetun linnoitusjärjestelmän mukaisesta tukikohdasta. Rakennustyöt ovat jääneet osittain keskeneräisiksi. Tämän johdosta alueella pystyy hahmottamaan eri valmistumisasteelle jääneitä linnoituslaitteita ja myös ajan rakennusmenetelmiä ja työjärjestyksiä. |
| metsakeskus.1000007635 |
91 |
Tukikohta I:15 (Mustavuori) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
397170.81000000 |
6679285.17500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007635 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1916 – 1918. Kohde sijaitsee Mustavuoren keskiosassa, osin avokalliolla ja sen jyrkillä reunoilla. Kohteiden ympäristössä kasvaa pääosin havupuita.
Puolustusaseman haudat ovat poikkeuksellisen kookkaita. Kallioon louhitut yhdyshaudat ovat yläosastaan 1,5 – 2,5 m leveitä ja syvyydeltään 2 – 3 m. Hautojen reunoilla on valleina louhinnasta syntyneitä kiviä, joita on läjitetty linnoitteiden läheisyyteen. Betonilla tuettua taisteluhautaa on noin 100 m, torjuntasuuntina pohjoinen ja itä. Kohteen itäpäässä on hautaan johtavat portaat.
Konekivääri- ja tähystysasemia sekä suojahuoneita varten on kallioon louhittu 13 kuoppaa mutta mitään muita rakennustöitä ei ole ehditty tehdä. Kohteen pohjoisosan hautoja on täytetty jätteillä. Kohteen länsipuolella on yhdystien varressa sementtitynnyrin jäännökset.
Mustavuoren tukikohta I:n linnoituslaitteet (kohteet I:9 – 21 ja tykkipatteri 61, piikkilankaeste sekä yhdystieverkosto) muodostavat pääkaupunkiseudun parhaiten säilyneen linnoitekokonaisuuden. Alueella voi muodostaa selkeän kuvan ensimmäisen maailmansodan aikaisen hajasijoitetun linnoitusjärjestelmän mukaisesta tukikohdasta. Rakennustyöt ovat jääneet osittain keskeneräisiksi. Tämän johdosta alueella pystyy hahmottamaan eri valmistumisasteelle jääneitä linnoituslaitteita ja myös ajan rakennusmenetelmiä ja työjärjestyksiä. |
| metsakeskus.1000007636 |
678 |
Kauniinmetsänniitty 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
384444.95500000 |
7159172.18000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007636 |
Kauniinmetsänniityn asuinpaikka ajoittuu tyypillisen kampakeramiikan aikaan, itse asumuspainanne mahdollisesti hieman keraamista vaihetta myöhemmäksi. Löytöinä vuoden 2007 kaivauksilta saatiin keramiikkaa, kivilajiesineitä ja -iskoksia kvartsia, piitä, palanutta luuta ja purupihkaa. Asumusta varten kaivetun kuopan rajat erottuivat suorakaiteen muotoisena noin 6,5 x 4,5 m laajuisena alueena. Painanne on kaivettu vanhemman kulttuurikerroksen läpi, joka oli asumuksen vallien kohdalla parhaimmillaan yli metrin syvyydellä. Vanhempi kulttuurikerros on jäänyt ennen asumuksen rakentamista vielä ilmeisesti tulvahiekkakerrosten alle.
2021: Kohde ennallaan. |
| metsakeskus.1000007637 |
678 |
Kauniinmetsänniitty 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
384484.94300000 |
7159042.23300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007637 |
Asuinpaikka sijaitsee länteen, suota kohti laskevalla hiekkaisella rinteellä, muinaisessa kaarevassa lahdenpohjukassa. Rinteen yläosassa olevalla tasanteella maaperä on puhdasta ja tasarakeista hiekkaa, kun se muualla ympäristössä on varsin kivistä hiekkamoreenia. Paikalle tehtiin vuonna 2006 useita koekuoppia, mutta vain yhdestä saatiin löytöjä, saviastianpaloja. Paikan rajaus on epäselvä. Alue on täysin koskematon.
Vuonna 2007 löytyi kvartsi- ja kivilaji-iskos vuoden 2006 löytöpaikan länsipuolelta, vanhan hiekanottokuopan pohjoisreunasta. Löytö osoittaa asuinpaikalla olevan myös alemman löytövyöhykkeen, vuoden 2006 löytöpisteelle on matkaa vain 50 metriä. |
| metsakeskus.1000007638 |
91 |
Tukikohta I:17 (Mustavuori) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
397267.77600000 |
6679468.10300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007638 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1916 – 1918. Kohde sijaitsee Mustavuoren pohjoisosan itälaidalla loivasti laskeutuvalla rinteellä, jossa kasvaa sekametsää.
Puolustusaseman haudat on louhittu osaksi kallioon ja osin kaivettu maahan. Betonilla tuettua taisteluhautaa on noin 50 m, torjuntasuuntana itä.
Kohteen keskiosassa on avoimeksi jäänyt betoninen suojahuone. Asemia ja suojahuoneita varten on louhittu neljä kuoppaa mutta ne ovat jääneet rakentamatta. Suojahuone sekä osa kuopista ja haudoista oli inventoitaessa veden täyttämiä.
Mustavuoren tukikohta I:n linnoituslaitteet (kohteet I:9 – 21 ja tykkipatteri 61, piikkilankaeste sekä yhdystieverkosto) muodostavat pääkaupunkiseudun parhaiten säilyneen linnoitekokonaisuuden. Alueella voi muodostaa selkeän kuvan ensimmäisen maailmansodan aikaisen hajasijoitetun linnoitusjärjestelmän mukaisesta tukikohdasta. Rakennustyöt ovat jääneet osittain keskeneräisiksi. Tämän johdosta alueella pystyy hahmottamaan eri valmistumisasteelle jääneitä linnoituslaitteita ja myös ajan rakennusmenetelmiä ja työjärjestyksiä. |
| metsakeskus.1000007639 |
91 |
Tukikohta I:18 (Mustavuori) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
397221.79200000 |
6679674.01800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007639 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1916 – 1918. Kohde sijaitsee Mustavuoren pohjoisosassa, suurelta osin jyrkässä mäenrinteessä. Vaikeakulkuisessa maastossa kasvaa tiheää sekametsää valtapuuna kuusi.
Koteessa on kallioon louhittuja ja maahan kaivettuja hautoja, joita on tuettu osittain betonilla. Betonivahvisteista taisteluhautaa on noin 150 m, jonka lisäksi kohteen itäosassa on ollut maahan kaivettua, hirsivahvisteista taisteluhautaa, josta hirret on myöhemmin poistettu. Torjuntasuunnat ovat olleet pohjoiseen ja itään. Yhdet hautaan johtavat portaat.
Konekivääriasemia on ollut tarkoitus rakentaa 4 kpl ja tähystysasemia 3 kpl mutta ainoastaan niiden kuopat on ehditty louhia tai kaivaa. Puolustusaseman lounaisosaan on ollut tarkoitus rakentaa luoteeseen tulittava kahden tykin sivustatuliasema eli kaponieeri. Kahdelle erilliselle tykkiasemalle on louhittu kuopat, mutta työt ovat jääneet keskeneräisiksi. Kaponieeriin liittyvän kaksihuoneinen suojahuone on valettu betonista mutta se on jäänyt kattamatta. Muita betonisia suojahuoneita on valmistunut 8 kpl. Niiden katot on räjäytetty. Näiden lisäksi on kuusi suojahuoneille tarkoitettua keskeneräistä kuoppaa.
Puolustusaseman pohjois- ja itäpuolella on ollut koko Mustavuoren pohjoisosaa kiertänyt piikkilankaeste, josta ei löytynyt jälkiä maastossa. Puolustusaseman länsipuolelle tulee etelän suunnasta mukulakivetty yhdystie. Kohteen keskiosassa on polun varressa kolmen sementtitynnyrin jäännökset ja kohteen koillispuolella, mäen juurella, polun varressa kaksi 6 m pitkää teräspalkkia, joita on käytetty katettujen rakenteiden tukemiseen.
Mustavuoren tukikohta I:n linnoituslaitteet (kohteet I:9 – 21 ja tykkipatteri 61, piikkilankaeste sekä yhdystieverkosto) muodostavat pääkaupunkiseudun parhaiten säilyneen linnoitekokonaisuuden. Alueella voi muodostaa selkeän kuvan ensimmäisen maailmansodan aikaisen hajasijoitetun linnoitusjärjestelmän mukaisesta tukikohdasta. Rakennustyöt ovat jääneet osittain keskeneräisiksi. Tämän johdosta alueella pystyy hahmottamaan eri valmistumisasteelle jääneitä linnoituslaitteita ja myös ajan rakennusmenetelmiä ja työjärjestyksiä. |
| metsakeskus.1000007640 |
91 |
Tukikohta I:19 (Mustavuori) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
396997.88400000 |
6679580.05300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007640 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1916 – 1918. Kohde sijaitsee Mustavuoren luoteisreunalla, suurelta osin jyrkässä mäenrinteessä. Vaikeakulkuisessa maastossa kasvaa tiheää sekametsää.
Haudat on kaivettu osittain maahan ja louhittu suurimmaksi osaksi kallioon. Betonilla tuettua taisteluhautaa on yhteensä 100 m. Torjuntasuuntina ovat pohjoinen, koillinen ja luode. Hautoihin johtavia portaita varten on louhittu syvennyksiä mutta askelmia ei ole valettu. Kohteen itäpäässä on valmiit portaat. Puolustusaseman länsi- ja pohjoisosan rakennustyöt on ehditty saada valmiiksi, mutta itäosassa ne ovat jääneet keskeneräisiksi. Kohteen keskiosassa on taustalle alettu rakentamaan asemia ilmeisesti kahdelle pomminheittäjälle (I:19.20 ja 21) mutta ainoastaan louhintatyöt ovat valmistuneet.
Betonisia konekivääriasemia on ilmeisesti neljä mutta niistä kaksi on tuhoutunut tunnistamattomiksi. Betonisia tähystysasemia on kaksi, joista toinen on tuhoutunut lähes kokonaan. Betonisia suojahuoneita 6 kpl, joista yksi on suurikokoinen, kahden huoneen suoja oli tarkoitettu 20:lle hengelle (I:19.8). Tämä, kuten kaksi muutakin suojahuoneista on jäänyt kattamatta. Loppujen katot on räjäytetty teräspalkkien romumetallikeräyksen yhteydessä. Yhden suojahuoneen betonikatto on jäänyt paikoilleen (I:19.9). Kohteen länsiosassa on 4 – 5 suojahuonetta, jotka ovat olleet hirsirakenteisia. Hirret on poistettu ja jäljellä on enää kuopat.
Suojahuoneita ja asemia varten on louhittu kohteen itäpäähän kuoppia mutta ne ovat jääneet rakentamatta. Puolustusaseman haudat ja osa suojahuoneista ovat hyvässä kunnossa mutta kasvijätteiden täyttämiä. Itäpäässä on osa haudoista täytetty jätteillä.
Puolustusaseman pohjois- ja luoteispuolella on ollut koko Mustavuoren pohjoisosaa kiertävä piikkilankaeste, josta ei enää löytynyt jälkiä maastossa. Puolustusaseman itäpuolelle johtaa etelän suunnasta mukulakivetty yhdystie.
Mustavuoren tukikohta I:n linnoituslaitteet (kohteet I:9 – 21 ja tykkipatteri 61, piikkilankaeste sekä yhdystieverkosto) muodostavat pääkaupunkiseudun parhaiten säilyneen linnoitekokonaisuuden. Alueella voi muodostaa selkeän kuvan ensimmäisen maailmansodan aikaisen hajasijoitetun linnoitusjärjestelmän mukaisesta tukikohdasta. Rakennustyöt ovat jääneet osittain keskeneräisiksi. Tämän johdosta alueella pystyy hahmottamaan eri valmistumisasteelle jääneitä linnoituslaitteita ja myös ajan rakennusmenetelmiä ja työjärjestyksiä. |
| metsakeskus.1000007641 |
91 |
Tukikohta I:20 (Mustavuori) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
396981.88700000 |
6679328.15600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007641 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1916 – 1918. Kohde sijaitsee Mustavuoren länsiosassa, jyrkän kalliorinteen juurella ja yläreunalla. Maasto on harvaa sekametsää ja osaksi avokalliota.
Kohteessa on kallioon louhittuja hautoja. Eteläosassa hauta laskeutuu mäen juurelle keskeneräisen luolan eteen. Rinteessä haudan leveys on 1,3 ja syvyys osan matkaa 7 m. Tuli- ja tähystysasemia varten on louhittu kuoppia mutta työt ovat jääneet keskeneräisiksi. Kohteen eteläpäähän on alettu tehdä hevosenkengän muotoista luolaa mutta ainoastaan kaksi suoraa osiota on ehditty louhia. Luolan sisäänkäynnit sijaitsevat 7 m syvissä kalliorotkoissa. Ne ovat mittasuhteiltaan ainutlaatuiset pääkaupunkiseudun linnoitusalueella.
Kohteen keskiosassa on kallioon louhitun haudan vieressä betoninen jalusta, jonka korkeus on 0,4 m. Jalustan päällä on kaksi metallista kiinnityspulttia. Jalustan pituus on 3,7 m. Jalustan toinen pää on 0,8 m kapea 1,8 metrin matkalta. Toinen pää on 1,2 m leveä 1,9 metrin matkalta. Kyseessä saattaa olla betonin valmistusaseman konejalusta.
Mustavuoren tukikohta I:n linnoituslaitteet (kohteet I:9 – 21 ja tykkipatteri 61, piikkilankaeste sekä yhdystieverkosto) muodostavat pääkaupunkiseudun parhaiten säilyneen linnoitekokonaisuuden. Alueella voi muodostaa selkeän kuvan ensimmäisen maailmansodan aikaisen hajasijoitetun linnoitusjärjestelmän mukaisesta tukikohdasta. Rakennustyöt ovat jääneet osittain keskeneräisiksi. Tämän johdosta alueella pystyy hahmottamaan eri valmistumisasteelle jääneitä linnoituslaitteita ja myös ajan rakennusmenetelmiä ja työjärjestyksiä. |
| metsakeskus.1000007642 |
91 |
Tukikohta I:tie (Mustavuori) |
10002 |
12011 |
13118 |
11006 |
27009 |
397072.85000000 |
6679312.16000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007642 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen yhdystie (nk. tykkitie). Rakennusajankohta 1916 – 1918. Tie kulkee pohjois-etelä –suuntaisena Mustavuoren poikki ja jatkuu siitä etelään päätyen Vuosaaren kaatopaikalle johtavalle tielle.
Yhdystie on Mustavuorella alkuperäisessä asussaan. Sen leveys on 2,5 m ja se on pinnoitettu luonnonkivillä ja makadamilla, joiden halkaisija on keskimäärin noin 10 cm. Tietä on osin pengerretty. Mustavuoren eteläpuolella tie on peitetty myöhemmin hiekalla tai kivituhkalla. Alkuperäisessä kunnossa oleva tieosuus on ainutlaatuinen Helsingin alueella, jossa lähes kaikki kivetyt tykkitiepinnat on myöhemmin peitetty.
Mustavuoren tukikohta I:n linnoituslaitteet (kohteet I:9 – 21 ja tykkipatteri 61, piikkilankaeste sekä yhdystieverkosto) muodostavat pääkaupunkiseudun parhaiten säilyneen linnoitekokonaisuuden. Alueella voi muodostaa selkeän kuvan ensimmäisen maailmansodan aikaisen hajasijoitetun linnoitusjärjestelmän mukaisesta tukikohdasta. Rakennustyöt ovat jääneet osittain keskeneräisiksi. Tämän johdosta alueella pystyy hahmottamaan eri valmistumisasteelle jääneitä linnoituslaitteita ja myös ajan rakennusmenetelmiä ja työjärjestyksiä. |
| metsakeskus.1000007643 |
91 |
Tukikohta I:21 (Mustavuori) |
10002 |
12011 |
13108 |
11006 |
27009 |
396980.89200000 |
6677891.73500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007643 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen kallioon louhittu luola Kallvikintien ja Niinisaarentien risteyksen itäpuolella. Varustettu eteisellä ja betonisilla ulkoseinillä. Lukittu.
Mustavuoren tukikohta I:n linnoituslaitteet (kohteet I:9 – 21 ja tykkipatteri 61 sekä yhdystieverkosto) muodostavat pääkaupunkiseudun parhaiten säilyneen linnoitekokonaisuuden. Alueella voi muodostaa selkeän kuvan ensimmäisen maailmansodan aikaisen hajasijoitetun linnoitusjärjestelmän mukaisesta tukikohdasta. Rakennustyöt ovat jääneet osittain keskeneräisiksi. Tämän johdosta alueella pystyy hahmottamaan eri valmistumisasteelle jääneitä linnoituslaitteita ja myös ajan rakennusmenetelmiä ja työjärjestyksiä. |
| metsakeskus.1000007645 |
91 |
Skatanniemen tykkipatteri |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27009 |
399002.09700000 |
6674553.08400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007645 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen rannikkotykkipatteri, joka sijaitsee Skatanniemi 6:n luoteispuolella. Neljän tykin patterin rintasuoja on tehty betonista. Jokaista tykkiä kohden on rintasuojassa kaksi ampumatarvikekomeroa. Rintasuojan keskiosan läpi on 1920-luvulla puhkaistu kulkuväylä Skatanniemen kärkeen. Rintasuojassa on kolme erillistä kellaritilaa puoliksi maanpinnan alapuolella. Itäinen ja läntinen kellari ovat samanlaisia: eteinen, kaksi ammuskellaria ja kaksi ammusten siirtohuonetta. Katot ovat olleet teräspalkeilla tuetut. Patterin keskiosassa on erillinen yhden huoneen miehistösuoja. Kellareiden katosta on räjäytetty teräspalkit pois. Tällöin ovat seinät vaurioituneet, mutta betonikatto on kestänyt.
Ampumatarvikekomeroiden rautakiskokatot on myös räjäytetty pois, jolloin rintasuojan
seinät ovat hieman vaurioituneet. Keskimmäisen varaston sisäänkäynti on täytetty kivillä.
Patteri on rakennettu 1916–1918. Se oli tarkoitus aseistaa neljällä 152 mm:n 45 kaliiperin
Canet-rannikkokanuunalla, mutta tykkejä ei ehditty asentaa paikoilleen. Patteri on kuulunut
Viaporin linnoituksen meririntaman organisaatioon. Patterin taustalla on niemen
länsirannalla betonin valmistusaseman betoninen jalusta ja jäännöksiä kovettuneista
betonitynnyreistä ja säkeistä. Patterin taustalla on sijainnut 200 miehen parakki ja ruokala. Parakin kivirakenteita on näkyvissä Skatanniemi-nimisen tien länsipuolella lähellä rantaa. Edellisestä hieman pohjoiseen Pitkälahden perukan itäpuolella tien ja rannan välissä näkyy maastossa myös ruokalaan liittyviä kivirakenteita sekä kivi/tiilirakenne (uuni?).
Patterilta johtaa tie Meriharjun kurssikeskuksen pihaan. Se on osaksi alkuperäisessä asussa. Muinaisjäännöksen rajaus kattaa tykkipatterin sekä edellä mainitut rakenteet. |
| metsakeskus.1000007646 |
92 |
Tukikohta II:1 (Länsimäki) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
396179.21000000 |
6679749.97900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007646 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Pääosin kallioon louhittuja hautoja, jotka on tuettu osin betonilla. Betonilla tuettua taisteluhautaa 85 m. Betonista rakennettuja konekivääriasemia 3 kpl sekä yksi tähystysasema. Betonisia suojahuoneita 8 kpl sekä rakentamattomia kuoppia 5 kpl. Suojahuoneista kaksi on suurikokoisia useampihuoneisia kattamatta jääneitä rakenteita. Puolustusaseman rakennustyöt ovat jääneet osittain keskeneräisiksi. Rakentamisajankohta 1915-1918.
Kohteen koillispuolella kulkee vanha tie, joka on johtanut Mellunkylän kylästä Westerkullan kartanon ohi. Tie on pinnoitettu soralla ja siellä täällä pinnassa on kivenlohkareita. Mahdollisista ensimmäisen maailmansodan aikana tehdyistä kunnostustöistä ei ole tietoja.
Länsimäen tukikohta II:n Vantaan alueella sijaitsevat linnoitteet (Tukikohta II:1-8, II:tie, II:kaivo ja piikkilankaesteet) muodostavat harvinaisen hyvin säilyneen linnoitekokonaisuuden. Alueella voi hahmottaa selkeän kuvan ensimmäisen maailmansodan aikaisen hajasijoitetun linnoitusjärjestelmän mukaisesta tukikohdasta. Useat tukikohdan puolustusasemista ovat hyvässä kunnossa ja niiden yhteydessä on harvinaisia säilyneitä rakenteita kuten piikkilankaesteiden tolppia sekä ehyt teräspalkkikattoinen suojahuone. Rakennustyöt ovat jääneet tukikohdan pohjois- ja itäosassa osittain keskeneräisiksi. Tämän johdosta alueella pystyy hahmottamaan eri valmistumisasteelle jääneitä linnoituslaitteita ja myös ajan rakennusmenetelmiä ja työjärjestyksiä.
|
| metsakeskus.1000007647 |
92 |
Tukikohta II:2 (Länsimäki) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
396015.27700000 |
6679925.90800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007647 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Kallioon louhittuja ja maahan kaivettuja hautoja. Betonista taisteluhautaa 75 m. Kaksi betonista suojahuonetta ja kallioon louhittuja keskeneräisiä kuoppia 11 kpl. Rakennustyöt ovat jääneet keskeneräisiksi. Rakentamisajankohta 1915-1918.
Länsimäen tukikohta II:n Vantaan alueella sijaitsevat linnoitteet (Tukikohta II:1-8, II:tie, II:kaivo ja piikkilankaesteet) muodostavat harvinaisen hyvin säilyneen linnoitekokonaisuuden. Alueella voi hahmottaa selkeän kuvan ensimmäisen maailmansodan aikaisen hajasijoitetun linnoitusjärjestelmän mukaisesta tukikohdasta. Useat tukikohdan puolustusasemista ovat hyvässä kunnossa ja niiden yhteydessä on harvinaisia säilyneitä rakenteita kuten piikkilankaesteiden tolppia sekä ehyt teräspalkkikattoinen suojahuone. Rakennustyöt ovat jääneet tukikohdan pohjois- ja itäosassa osittain keskeneräisiksi. Tämän johdosta alueella pystyy hahmottamaan eri valmistumisasteelle jääneitä linnoituslaitteita ja myös ajan rakennusmenetelmiä ja työjärjestyksiä.
|
| metsakeskus.1000007672 |
927 |
Pohjatalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
355494.53600000 |
6687543.64700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007672 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Vihdin Palojärvellä Pohjatalon tilan pellolla. Asuinpaikka on Huhmarjärven eteläpuolella pohjoiskoilliseen työntyvällä harjanteella kahden metsäsaarekkeen välisellä alueella. Paikan korkeus on noin 57,5 m mpy. Kivikautisia löytöjä on havaittu peltoalueen läpi kulkevan tien vierestä noin 80 metrin matkalta. Aiemmin paikalta on löytynyt kvartsi-iskoksia. Inventoinnissa löytyi kvartsi-iskosten lisäksi saviastian palasia.
Vuoden 2022 inventointi:
Kivikautinen asuinpaikka sijoittuu peltoon, joka oli ummessa tarkastuksen aikaan. Paikalta ei saatu uusia havaintoja muinaisjäännöksestä. Paikka vaikutti olevan ennallaan. |
| metsakeskus.1000007673 |
92 |
Tukikohta II:3 (Länsimäki) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
396116.23200000 |
6680387.72800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007673 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. kallioon louhittuja ja maahan kaivettuja taistelu- ja yhdyshautoja, jotka on tuettu osittain betonilla. Betonista taisteluhautaa 60 m. Tuli- ja tähystysasemia sekä suojahuoneita varten on kallioon louhittu 12 kuoppaa mutta työt ovat jääneet keskeneräisiksi. Rakentamisajankohta 1916-1918.
Länsimäen tukikohta II:n Vantaan alueella sijaitsevat linnoitteet (Tukikohta II:1-8, II:tie, II:kaivo ja piikkilankaesteet) muodostavat harvinaisen hyvin säilyneen linnoitekokonaisuuden. Alueella voi hahmottaa selkeän kuvan ensimmäisen maailmansodan aikaisen hajasijoitetun linnoitusjärjestelmän mukaisesta tukikohdasta. Useat tukikohdan puolustusasemista ovat hyvässä kunnossa ja niiden yhteydessä on harvinaisia säilyneitä rakenteita kuten piikkilankaesteiden tolppia sekä ehyt teräspalkkikattoinen suojahuone. Rakennustyöt ovat jääneet tukikohdan pohjois- ja itäosassa osittain keskeneräisiksi. Tämän johdosta alueella pystyy hahmottamaan eri valmistumisasteelle jääneitä linnoituslaitteita ja myös ajan rakennusmenetelmiä ja työjärjestyksiä.
|
| metsakeskus.1000007675 |
92 |
Tukikohta II:5 (Länsimäki) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
395953.29400000 |
6680314.75000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007675 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Kallioon louhittuja ja maahan kaivettuja taistelu- ja yhdyshautoja, joista osa on tuettu betonilla. Betonilla tuettua taisteluhautaa 80 m. Kaksi betonirakenteista suojahuonetta ja 9 kpl kallioon louhittuja keskeneräisiä kuoppia. Rakennusajankohta 1916-1918. Puolustusaseman lounaispuolla on jäänyt yksi konekiväärisema, tai sille tarkoitettu kuoppa, sekä 20 m taisteluhautaa asuintalon ja sen pihamaan alle.
Länsimäen tukikohta II:n Vantaan alueella sijaitsevat linnoitteet (Tukikohta II:1-8, II:tie, II:kaivo ja piikkilankaesteet) muodostavat harvinaisen hyvin säilyneen linnoitekokonaisuuden. Alueella voi hahmottaa selkeän kuvan ensimmäisen maailmansodan aikaisen hajasijoitetun linnoitusjärjestelmän mukaisesta tukikohdasta. Useat tukikohdan puolustusasemista ovat hyvässä kunnossa ja niiden yhteydessä on harvinaisia säilyneitä rakenteita kuten piikkilankaesteiden tolppia sekä ehyt teräspalkkikattoinen suojahuone. Rakennustyöt ovat jääneet tukikohdan pohjois- ja itäosassa osittain keskeneräisiksi. Tämän johdosta alueella pystyy hahmottamaan eri valmistumisasteelle jääneitä linnoituslaitteita ja myös ajan rakennusmenetelmiä ja työjärjestyksiä.
|
| metsakeskus.1000007677 |
92 |
Tukikohta II:7 (Länsimäki) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
395858.33400000 |
6679894.92200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007677 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasemakokonaisuus. Lähinnä kallioon louhittuja yhdys- ja taisteluhautoja, jotka on suurimmaksi osaksi tuettu betonilla. Betonilla tuettua taisteluhautaa on yhteensä 250 m. Betonirakenteisia konekivääriasemia 5 kpl, tähystysasemia 4 kpl ja suojahuoneita 15 kpl sekä kaksi rakentamatonta kuoppaa.
Rakentamisajankohta 1915-1918. Puolustusaseman lounaisosassa on jäljellä ehjä kaksihuoneinen suojahuone, jonka katon teräspalkistoa ei ole räjäytetty pois kuten katetuiden ensimmäisen maailmansodan aikaisten linnoituslaitteiden kanssa on yleensä menetelty. Koillisosassa hyväkuntoinen kattamatta jäänyt konekivääriasema.
Länsimäen tukikohta II:n Vantaan alueella sijaitsevat linnoitteet (Tukikohta II:1-8, II:tie, II:kaivo ja piikkilankaesteet) muodostavat harvinaisen hyvin säilyneen linnoitekokonaisuuden. Alueella voi hahmottaa selkeän kuvan ensimmäisen maailmansodan aikaisen hajasijoitetun linnoitusjärjestelmän mukaisesta tukikohdasta. Useat tukikohdan puolustusasemista ovat hyvässä kunnossa ja niiden yhteydessä on harvinaisia säilyneitä rakenteita kuten piikkilankaesteiden tolppia sekä ehyt teräspalkkikattoinen suojahuone. Rakennustyöt ovat jääneet tukikohdan pohjois- ja itäosassa osittain keskeneräisiksi. Tämän johdosta alueella pystyy hahmottamaan eri valmistumisasteelle jääneitä linnoituslaitteita ja myös ajan rakennusmenetelmiä ja työjärjestyksiä.
|
| metsakeskus.1000007678 |
434 |
Hamnvik |
10001 |
12002 |
13021 |
11006 |
27000 |
467743.34500000 |
6694549.37300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007678 |
Revsudden-nimisellä niemelle on perimätiedon mukaan haudattu 1808-1809 kaatuneita venäläisiä, toisen tiedon mukaan koleraan kuolleita. Haudoilla on aiemmin ollut puiset ristit. |
| metsakeskus.1000007679 |
434 |
Vähä-Ahvenkoski Kyyhkylä |
10001 |
12002 |
13021 |
11006 |
27000 |
469302.65300000 |
6707124.32700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007679 |
Vähä Ahvenkosken taajaman keskellä sijaitsevalta Kyyhkylän tilalta on aikoinaan löydetty luita. Kyseessä on mahdollisesti venäläisten sotilaiden hauta, josta metsänvartija Osenius on 1900-luvun alkupuolella kertonut. |
| metsakeskus.1000007680 |
434 |
Vähä-Ahvenkoski Petjärvensalo |
10001 |
12002 |
13021 |
11006 |
27000 |
469282.66500000 |
6706654.50800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007680 |
Valtatien 7 ja Markkinamäen välisestä rinteestä, Elimäentien risteyksen kohdalta, 50 m valtatiestä on löydetty luita mäenrinteessä olevaa perunakellaria syvennettäessä. Perunakellari oli vuonna 1968 vielä paikoillaan. Nykyisin löytöpaikka on metsittinyt ja se kuuluu Petjärvensalo-nimiseen tilaan. |
| metsakeskus.1000007681 |
434 |
Marby Strandbacka 1 |
10001 |
12002 |
13021 |
11006 |
27000 |
469822.47200000 |
6701566.56400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007681 |
Abborfjärdenin länsirannalla sijaitsevan Marbyn eli Marinkylän Strandbacka-nimisen tilan maalta on hiekkakuopasta löydetty 7 luurankoa puolen metrin syvyydestä. Samalla on löydetty ilmeisesti sotilasvyö ja helmiä. |
| metsakeskus.1000007682 |
434 |
Vahterpää Magasinholmen |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27007 |
474800.51600000 |
6691620.58500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007682 |
Keskellä Magasinholmenia on kalliossa hakkaus, josta erottuvat sanat Cappi, de ja Honnet sekä päivämäärä 24/5 1794. |
| metsakeskus.1000007683 |
434 |
Vahterpää Ranas |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
474420.67000000 |
6691010.82900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007683 |
Kirjoitus sijaitsee noin 20 m päässä vesirajassa, polun kohdalla 20 m Kungshamn n:o 1 rajasta pohjoiseen. Polkua käytettäessä on kirjoitus kulunut osaksi näkymättömäksi. |
| metsakeskus.1000007684 |
434 |
Marby Strandbacka 2 |
10001 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
469842.46100000 |
6701526.58100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007684 |
Pellon reunasta 15 m metsän puolella on suurten kivien väleihin ladottuna 1 - 3 kivirivin korkuista aitaa yhteensä 10 m pituudelta. Aita on yhden kivirivin levyinen. |
| metsakeskus.1000007685 |
434 |
Viirilä Ståhls |
10001 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
466123.97000000 |
6699067.55000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007685 |
Mahdollisesti 1880-luvulla puretun rakennuksen kohdella on 4 x 4 m kokoinen kuoppa ja sen reunoilla 0,5 - 1,2 m korkea jätevalli keskellä metsää. Rakennus on ollut nk. takaniityn tupa, jossa on asuttu heinänteossa ja puunhakkuussa oltaessa.
Tiedot tarkistettava: Viirilä sijaitsee 18 kilometrin päässä museokartan pisteestä. |
| metsakeskus.1000007686 |
434 |
Musa Buddas |
10001 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
466203.87100000 |
6714341.39900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007686 |
Rakennuksen pohja sijaitsee Dragmossenin suoalueen luoteispuoliseen peltoaukeaan työntyvällä metsäsaarekkeella, pellon reunassa Buddaksen tilan länsipuolella.
Tarkastettava kohde. |
| metsakeskus.1000007689 |
624 |
Piiparkallio |
10002 |
12002 |
13021 |
11006 |
27000 |
481577.64800000 |
6720838.86500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007689 |
Piiparkallion luoteispuolella on perimätiedon mukaan ollut köyhien hautausmaa. Siihen haudattiin ne, joilla ei ollut tarpeeksi omaisuutta, jotta ruumis olisi voitu kuljettaa Elimäen kirkolle reellä. Otettaessa hiekkaa tietä tehtäessä on paikalta tullut esiin luita. Osa hautausmaasta saattaa olla säilyneenä tien alla sekä aivan tien vieressä. |
| metsakeskus.1000007690 |
624 |
Hohti |
10001 |
12002 |
13021 |
11006 |
27000 |
481437.70600000 |
6720738.90100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007690 |
Hohdin pellon ja Tammelan tilan pihamaan rajalta on löytynyt luita läheltä maan pintaa. |
| metsakeskus.1000007691 |
434 |
Möykkä |
10001 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
482717.18200000 |
6722158.34100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007691 |
Raishuhta-nimisen pellon lounaispuolella, Kaurakasekallion pohjoispuolella on metsässä 1 x 1,5 x 1,5 m latomus, joka on mahdollisesti ryssänuuni. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa vuoden 1968 inventoinnissa. Kohteen on ilmoittanut silloinen maanomistaja. |
| metsakeskus.1000007692 |
92 |
Tukikohta II:8 (Länsimäki) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
395722.39100000 |
6679886.92300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007692 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Kallioon louhittuja yhdys- ja taisteluhautoja, jotka on tuettu suurimmaksi osaksi betonilla. Betonilla tuettua taisteluhautaa 95 m. Betonisia konekivääriasemia 3 kpl ja tähystysasemia 3 kpl sekä suojahuoneita 11 kpl, joista yhden betonikatto on jäänyt ehyeksi vaikka kattoa tukevat teräspalkit onkin räjäytetty pois. Rakennusajankohta 1915-1918.
Länsimäen tukikohta II:n Vantaan alueella sijaitsevat linnoitteet (Tukikohta II:1-8, II:tie, II:kaivo ja piikkilankaesteet) muodostavat harvinaisen hyvin säilyneen linnoitekokonaisuuden. Alueella voi hahmottaa selkeän kuvan ensimmäisen maailmansodan aikaisen hajasijoitetun linnoitusjärjestelmän mukaisesta tukikohdasta. Useat tukikohdan puolustusasemista ovat hyvässä kunnossa ja niiden yhteydessä on harvinaisia säilyneitä rakenteita kuten piikkilankaesteiden tolppia sekä ehyt teräspalkkikattoinen suojahuone. Rakennustyöt ovat jääneet tukikohdan pohjois- ja itäosassa osittain keskeneräisiksi. Tämän johdosta alueella pystyy hahmottamaan eri valmistumisasteelle jääneitä linnoituslaitteita ja myös ajan rakennusmenetelmiä ja työjärjestyksiä.
|
| metsakeskus.1000007694 |
92 |
Tukikohta II:9 (Länsimäki) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
395597.44500000 |
6679776.97200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007694 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Kallioon louhittuja taistelu- ja yhdyshautoja, joista osa on tuettu betonilla. Betonista taisteluhautaa 25 m. Kaksi betonista konekivääriasemaa ja yksi tähystysasema. Kaksi betonista suojahuonetta.
Rakennusajankohta 1915-1918. Puolustusaseman rakennustyöt ovat jääneet osittain keskeneräisiksi ja louhinnasta syntynyttä kiveä on työnnetty myöhemmin takaisin hautoihin. Puolustusaseman eteläosan kallioon louhitusta yhdyshaudasta sijaitsee n. 50 m Helsingin kaupungin puolella. |
| metsakeskus.1000007695 |
286 |
Liikkala Alapää 1 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
501389.63500000 |
6728176.00400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007695 |
Kouvolasta Haminaan vievän maantien nro 371 molemmin puolin on vanhoja kasarmin pohjia. Rakennusten paikat erottuvat ympäröivistä pelloista ja tienvarsiniitystä tien suuntaisina (kaakko-luode), ruohottuneina, 0,5 – 1 m korkeina valleina, joiden leveys on 20 m. Vallien keskellä on kumpuja ja painanteita.
Tien pohjoispuolen vieressä on 230 m pitkä rakennuksen pohja, jonka pohjoispuolella on kaksi säännöllisen muotoista, n. 30 m pitkää saman suuntaista peltosaareketta, jotka saattavat myös olla rakennuksen pohjia. Tien eteläpuolella on kaksi 80 m pitkää, tien suunnassa peräkkäin sijaitsevaa rakennuksen pohjaa, joiden välimatka toisistaan on 40 m.
Arkistotietojen mukaan 22.5.1803 annetun määräyksen mukaan alueelle piti rakentaa kasarmit kahdelle jalkaväkipataljoonalle vuoden loppuun mennessä (VA 5/65 BD 1820). Kohteesta n. 650 m kaakkoon on tien varressa toinen kasarmialueen rakennusten pohjien keskittymä: Alapää 2 (mj-rek 1000007996).
Rakenteet erottuvat selkeästi Lidar -kartta-aineistossa. Rajausta on muutettu tarkastuksen ja kartta-aineiston perusteella. |
| metsakeskus.1000007696 |
286 |
Liikkala Alapää 2 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
502009.39400000 |
6727666.20500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007696 |
Kouvolasta Haminaan vievän maantien nro 371 molemmin puolin on vanhoja kasarmien pohjia. Rakennusten paikat erottuvat ympäröivistä pelloista ja tienvarsiniitystä tien suuntaisina (kaakko-luode), ruohottuneina, 0,5 – 1 m korkeina valleina, joiden leveys on 20 m. Vallien keskellä on kumpuja ja painanteita.
Tien pohjoispuolen vieressä on 140 m pitkä rakennuksen pohja. Vallina erottuva perusta jatkuu vielä kaakkoon, jossa se on jäänyt omakotitalotontin alle. Tien eteläpuolella erottuu 85 m pitkä rakennuksen pohja, jonka luoteispää madaltuu epämääräiseksi kadoten lopulta näkymättömiin. Tämän vallin kaakkoispuolella on tien vieressä kaksi pienikokoista kumparetta n. 50 m päässä toisistaan, jotka ovat saattaneet myös olla rakennuksen pohjia.
Arkistotietojen mukaan 22.5.1803 annetun määräyksen mukaan paikalle piti rakentaa kasarmit kahdelle jalkaväkipataljoonalle vuoden loppuun mennessä (VA 5/65 BD 1820). Kohteesta n. 650 m luoteeseen on tien varressa toinen kasarmialueen rakennusten pohjien keskittymä: Alapää 1 (mj-rek 1000007995). |
| metsakeskus.1000007697 |
286 |
Alakylä Kallioniemen patteri |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27007 |
480269.29800000 |
6745981.69300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007697 |
Venäläisten Kustaan sodan (1788 – 1790) aikana rakentama tykkipatteri, joka sijaitsee Kouvolan kaupunkialueen lounaispuolella, Kymijoen itärannalla, noin 50 metrin päässä joesta, rannasta nousevan mäen päällä. Moreenimaastossa kasvaa kuusimetsää ja vähäisesti lehtipuita.
Patteri on suoran kulman muotoinen. Oikea siipi on pohjois - etelä –suuntainen ja 12 m pitkä. Vallin leveys on 4 m ja korkeus 1,5 m. Sen eteläpää kääntyy suorakulmaisesti ja valli jatkuu n. 4 m itä – länsi suunnassa. Vallin edessä on vallihauta, joka on syntynyt kun maata on kasattu rintasuojaa varten. Vallihaudan leveys on 2 m ja syvyys 0,4 m. Vasemmasta siivestä puuttuu valli. Ainoastaan 6 m pitkä vallihauta on jäljellä. Sen leveys on 0,7 m ja syvyys 0,4 m.
Patteri on rakennettu vuonna 1790 estämään ruotsalaisten joukkojen joen ylitys. Ruotsalaiseen linnoituskarttaan kohde on merkitty venäläisenä tykkipatterina n:o 9. Joen vastarannalla, Elimäen puolella, on ollut ruotsalaisten rakentama Vilppulan Patteri n:o 7.
Vuoden 2014 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. |
| metsakeskus.1000007704 |
91 |
Tukikohta II:12-15 (Mellunmäki) |
10002 |
12011 |
13108 |
11006 |
27009 |
395539.65000000 |
6678960.91200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007704 |
Neljä ensimmäisen maailmansodan aikaista luolaa Naulakallion etelärinteen juurella. Luolat ovat alunperin erillisiä, suoria varastotunneleita mutta ne on myöhemmin yhdistetty toisiinsa poikkitunnelilla. Ovet lukittu. Kohteen itäpuolelle on louhittu uusi sisäänkäynti luolastoon.
Luolien länsipuolella kulkeva 1. maailmansodan aikainen yhdystien (Nastapolku ja Niittipolku) rakenteita dokumentoitiin vuonna 2018 teiden kunnallisteknisten töiden aikana. Niittipolulta löydettiin mukulakiveys ja sen alta puupeti kosteammasta tiekohdasta. |
| metsakeskus.1000007705 |
91 |
Tykkipatteri 63 (Mellunmäki) |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27009 |
395558.96400000 |
6678585.16800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007705 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen tykkipatteri, joka on jäänyt omakotitalojen ja niiden pihamaiden alle. Patterin betonirakenteita on suullisen tiedon mukaan näkyvissä vielä Rekitie 23:n tai Kaustonkuja 1:n talon kellaritiloissa. Piha-alueella ei ole näkyvissä mutta maan alla saattaa olla säilyneitä rakenteita.
Patterin aseistuksena on ollut kaksi 152 mm:n 45 kaliiperin Canet-tykkiä. Patterin rintasuoja on ollut linjalla itäkaakko-länsiluode. Rakentamisajankohta 1915-1917. Patteri on sijainnut tukikohta II:n alueella. |
| metsakeskus.1000007706 |
92 |
Tukikohta II:tie (Länsimäki) |
10002 |
12011 |
13118 |
11006 |
27009 |
395964.29200000 |
6680055.85500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007706 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen yhdystie (nk. tykkitie). Länsimäen alueella on Vantaan kaupungin puolella jäljellä vuosina 1916-1917 rakennettua mukulakivipintaista tietä noin kilometrin verran.
Tukikohdan II poikki kulkenut tie on alunperin alkanut nykyisten Mellunmäentien ja Naulakalliontien risteyksestä ja jatkunut siitä pohjoiseen nykyisen Linnoittajankujan kääntöpaikalle asti. Helsingin puolella vanhaa tielinjaa on näkyvissä 160 metriä, mutta tie on pinnoitettu uudelleen. Vantaan puolella tietä ja siitä lähteviä haaroja on jäljellä n. 850 m ja tien pinta on alkuperäisessä asussa tosin kasvijätteen peittämänä.
Länsimäen tukikohta II:n Vantaan alueella sijaitsevat linnoitteet (Tukikohta II:1-8, II:tie, II:kaivo ja piikkilankaesteet) muodostavat harvinaisen hyvin säilyneen linnoitekokonaisuuden. Alueella voi hahmottaa selkeän kuvan ensimmäisen maailmansodan aikaisen hajasijoitetun linnoitusjärjestelmän mukaisesta tukikohdasta. Useat tukikohdan puolustusasemista ovat hyvässä kunnossa ja niiden yhteydessä on harvinaisia säilyneitä rakenteita kuten piikkilankaesteiden tolppia sekä ehyt teräspalkkikattoinen suojahuone. Rakennustyöt ovat jääneet tukikohdan pohjois- ja itäosassa osittain keskeneräisiksi. Tämän johdosta alueella pystyy hahmottamaan eri valmistumisasteelle jääneitä linnoituslaitteita ja myös ajan rakennusmenetelmiä ja työjärjestyksiä.
|
| metsakeskus.1000007707 |
92 |
Tukikohta II:kaivo (Länsimäki) |
10002 |
12011 |
13000 |
11006 |
27009 |
395933.30800000 |
6679693.99800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007707 |
Ensimmäisen maailmansodan aikaisen linnoitustukikohdan kaivo, joka sijaitsee välittömästi yhdystien vieressä. Kaivo on kooltaan 1,5 x 1,3 m ja se on rakennettu salvotuista hirsistä, joita on näkyvissä kolme hirsikertaa. Roska- ja kasvijätekerroksen läpi tehdyllä sondauksella tuli kiinteä pohja vastaan n. 1,5 m syvyydessä. Kyseessä saattaa olla lähteen kohdalle tehty kaivorakennelma.
Länsimäen tukikohta II:n Vantaan alueella sijaitsevat linnoitteet (Tukikohta II:1-8, II:tie, II:kaivo ja piikkilankaesteet) muodostavat harvinaisen hyvin säilyneen linnoitekokonaisuuden. Alueella voi hahmottaa selkeän kuvan ensimmäisen maailmansodan aikaisen hajasijoitetun linnoitusjärjestelmän mukaisesta tukikohdasta. Useat tukikohdan puolustusasemista ovat hyvässä kunnossa ja niiden yhteydessä on harvinaisia säilyneitä rakenteita kuten piikkilankaesteiden tolppia sekä ehyt teräspalkkikattoinen suojahuone. Rakennustyöt ovat jääneet tukikohdan pohjois- ja itäosassa osittain keskeneräisiksi. Tämän johdosta alueella pystyy hahmottamaan eri valmistumisasteelle jääneitä linnoituslaitteita ja myös ajan rakennusmenetelmiä ja työjärjestyksiä.
|
| metsakeskus.1000007708 |
92 |
Tukikohta II:ura (Länsimäki) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
396034.26600000 |
6679667.01300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007708 |
Ensimmäisen maailmansodan aikaisen tukikohdan mahdollinen puhelinkaapelin keskeneräinen suojakaivanto. Lähinnä maahan kaivettu mutta osin myös kallioon louhittu, 0,5 - 1,5 m leveä ja yhteensä 450 m pitkä, suoraviivainen kaivanto, jonka syvyys on 0,4 - 1,5 m. Joissakin kohdissa ura madaltuu lähes näkymättömäksi painanteeksi. Ura alkaa puolustusasema II:7 lounaispuolelta yhdystien viereltä ja jatkuu lounaan suuntaan haarautuen kahteen samansuuntaiseen osioon. Itäpäässään urat yhdityvät ja ne jatkuvat kaivinkoneella kaivettuun uudempaan ojaverkostoon.
Länsimäen tukikohta II:n Vantaan alueella sijaitsevat linnoitteet (Tukikohta II:1-8, II:tie, II:kaivo ja piikkilankaesteet) muodostavat harvinaisen hyvin säilyneen linnoitekokonaisuuden. Alueella voi hahmottaa selkeän kuvan ensimmäisen maailmansodan aikaisen hajasijoitetun linnoitusjärjestelmän mukaisesta tukikohdasta. Useat tukikohdan puolustusasemista ovat hyvässä kunnossa ja niiden yhteydessä on harvinaisia säilyneitä rakenteita kuten piikkilankaesteiden tolppia sekä ehyt teräspalkkikattoinen suojahuone. Rakennustyöt ovat jääneet tukikohdan pohjois- ja itäosassa osittain keskeneräisiksi. Tämän johdosta alueella pystyy hahmottamaan eri valmistumisasteelle jääneitä linnoituslaitteita ja myös ajan rakennusmenetelmiä ja työjärjestyksiä. |
| metsakeskus.1000007709 |
285 |
Lankila (Karlby) Langinpelto |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27005 |
493589.88800000 |
6705501.09500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007709 |
Kohde sijaitsee nykyisen Lankilan kaupunginosan ja Langinkosken eteläpuolella Kymijoen länsirannalla koilliseen viettävällä peltorinteellä.
Pellolta on löytynyt 1960-luvulla neljä rahaa ja riipusikoni, jotka on toimitettu vuoden 2007 alussa Kymenlaakson maakuntamuseoon arvioitaviksi. Löydöt on palautettu löytäjälle. Rahoista kaksi hopeista on Juhana III:n aikaisia, vuosilta 1570 ja 1573 ja yksi kuparinen on Kristiinan aikainen, vuodelta 1634–44. Yksi hopearaha on ajoittamaton. Messinkinen riipusikoni ajoittunee 1800-luvulle. Inventoinnin yhteydessä pellolla havaittiin kasvillisuudesta huolimatta fajanssia ja punasavikeramiikkaa.
Historiallisissa lähteissä vuodelta 1554 mainitaan viisitaloinen Karlby ja yhtenä isäntänä esiintyy Martti Lång (Långh). Myöhemmin Martti Eerikinpoika Långista käytetään useimmiten Lang -nimeä. Lang asui ilmeisesti aluksi Kymenkartanossa, josta hän näyttää muuttaneen Karlbyhyn kartanon tultua uuden voutikunnan keskukseksi. Karlbystä on käytetty myös Karleby, Kariala ja Karijala –nimiä. Kylännimi kuitenkin hävisi 1620-luvulla, jolloin sen tilalle tulivat Lankila ja Ruonala. Lankilan isäntinä toimivat Lang ja Suomalainen. Langin talo jakaantui 1620-luvulla kahtia, mutta se yhdistyi nopeasti uudelleen. Vuonna 1647 Lang oli Lankilan ainoa talo. 1600-luvun lopulla Lankila autioitui kokonaan ja vuonna 1708 se sai jälleen uuden asukkaan. Kylä oli yksitaloinen vielä 1800-luvun alkupuolellakin.
Lankilan vanha kylätontti on säilynyt melko hyvin. Uuden päärakennuksen rakentaminen on saattanut tuhota muinaisjäännöstä jonkin verran, mutta mm. isojakokartan (MHA G9 5/4b) mukaan vanha tontti on sijainnut vanhan päärakennuksen kohdalla ja nykyisen pellon kohdalla.
Rahojen ja riipusten tiedot (rahat M. Kykyrin tunnistus):
1) Juhana III, ½ äyriä, v. 1570, hopeaa
2) Juhana III, 2 äyriä, v. 1573, hopeaa, reunassa pyöreä reikä
3) tunnistamaton, hopeaa, erotettavissa lehväkuvio ja pistereuna sekä yksittäisiä kirjaimia
4) Kristiina, 1/4 äyriä, n. 1634-44, kuparia
5) messinkinen soikea riipusikoni, jonka ripustuslenkki on katkennut. Kuva-aiheina ovat jumalanäiti ja vapahtaja sekä Pyhä Panteleimon. Esine ajoittunee 1800-luvulle.
Reunoja kiertävät tekstit (translitteroituna):
OBR. AFONSKOJ BOZHIEJ MATERI SKOROPOSLUSHNITSA
OBR. SVJAT. VELIKOMUTSHEN. I TSELITELJA PANTELEIMONA
Käännös (Hanna Kemppi 2007):
Jumalanäidin athoslainen ikoni "Joutuisa kuulija"
Pyhän suurmarttyyri ja parantaja Panteleimonin ikoni |
| metsakeskus.1000007709 |
285 |
Lankila (Karlby) Langinpelto |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27006 |
493589.88800000 |
6705501.09500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007709 |
Kohde sijaitsee nykyisen Lankilan kaupunginosan ja Langinkosken eteläpuolella Kymijoen länsirannalla koilliseen viettävällä peltorinteellä.
Pellolta on löytynyt 1960-luvulla neljä rahaa ja riipusikoni, jotka on toimitettu vuoden 2007 alussa Kymenlaakson maakuntamuseoon arvioitaviksi. Löydöt on palautettu löytäjälle. Rahoista kaksi hopeista on Juhana III:n aikaisia, vuosilta 1570 ja 1573 ja yksi kuparinen on Kristiinan aikainen, vuodelta 1634–44. Yksi hopearaha on ajoittamaton. Messinkinen riipusikoni ajoittunee 1800-luvulle. Inventoinnin yhteydessä pellolla havaittiin kasvillisuudesta huolimatta fajanssia ja punasavikeramiikkaa.
Historiallisissa lähteissä vuodelta 1554 mainitaan viisitaloinen Karlby ja yhtenä isäntänä esiintyy Martti Lång (Långh). Myöhemmin Martti Eerikinpoika Långista käytetään useimmiten Lang -nimeä. Lang asui ilmeisesti aluksi Kymenkartanossa, josta hän näyttää muuttaneen Karlbyhyn kartanon tultua uuden voutikunnan keskukseksi. Karlbystä on käytetty myös Karleby, Kariala ja Karijala –nimiä. Kylännimi kuitenkin hävisi 1620-luvulla, jolloin sen tilalle tulivat Lankila ja Ruonala. Lankilan isäntinä toimivat Lang ja Suomalainen. Langin talo jakaantui 1620-luvulla kahtia, mutta se yhdistyi nopeasti uudelleen. Vuonna 1647 Lang oli Lankilan ainoa talo. 1600-luvun lopulla Lankila autioitui kokonaan ja vuonna 1708 se sai jälleen uuden asukkaan. Kylä oli yksitaloinen vielä 1800-luvun alkupuolellakin.
Lankilan vanha kylätontti on säilynyt melko hyvin. Uuden päärakennuksen rakentaminen on saattanut tuhota muinaisjäännöstä jonkin verran, mutta mm. isojakokartan (MHA G9 5/4b) mukaan vanha tontti on sijainnut vanhan päärakennuksen kohdalla ja nykyisen pellon kohdalla.
Rahojen ja riipusten tiedot (rahat M. Kykyrin tunnistus):
1) Juhana III, ½ äyriä, v. 1570, hopeaa
2) Juhana III, 2 äyriä, v. 1573, hopeaa, reunassa pyöreä reikä
3) tunnistamaton, hopeaa, erotettavissa lehväkuvio ja pistereuna sekä yksittäisiä kirjaimia
4) Kristiina, 1/4 äyriä, n. 1634-44, kuparia
5) messinkinen soikea riipusikoni, jonka ripustuslenkki on katkennut. Kuva-aiheina ovat jumalanäiti ja vapahtaja sekä Pyhä Panteleimon. Esine ajoittunee 1800-luvulle.
Reunoja kiertävät tekstit (translitteroituna):
OBR. AFONSKOJ BOZHIEJ MATERI SKOROPOSLUSHNITSA
OBR. SVJAT. VELIKOMUTSHEN. I TSELITELJA PANTELEIMONA
Käännös (Hanna Kemppi 2007):
Jumalanäidin athoslainen ikoni "Joutuisa kuulija"
Pyhän suurmarttyyri ja parantaja Panteleimonin ikoni |
| metsakeskus.1000007709 |
285 |
Lankila (Karlby) Langinpelto |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27008 |
493589.88800000 |
6705501.09500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007709 |
Kohde sijaitsee nykyisen Lankilan kaupunginosan ja Langinkosken eteläpuolella Kymijoen länsirannalla koilliseen viettävällä peltorinteellä.
Pellolta on löytynyt 1960-luvulla neljä rahaa ja riipusikoni, jotka on toimitettu vuoden 2007 alussa Kymenlaakson maakuntamuseoon arvioitaviksi. Löydöt on palautettu löytäjälle. Rahoista kaksi hopeista on Juhana III:n aikaisia, vuosilta 1570 ja 1573 ja yksi kuparinen on Kristiinan aikainen, vuodelta 1634–44. Yksi hopearaha on ajoittamaton. Messinkinen riipusikoni ajoittunee 1800-luvulle. Inventoinnin yhteydessä pellolla havaittiin kasvillisuudesta huolimatta fajanssia ja punasavikeramiikkaa.
Historiallisissa lähteissä vuodelta 1554 mainitaan viisitaloinen Karlby ja yhtenä isäntänä esiintyy Martti Lång (Långh). Myöhemmin Martti Eerikinpoika Långista käytetään useimmiten Lang -nimeä. Lang asui ilmeisesti aluksi Kymenkartanossa, josta hän näyttää muuttaneen Karlbyhyn kartanon tultua uuden voutikunnan keskukseksi. Karlbystä on käytetty myös Karleby, Kariala ja Karijala –nimiä. Kylännimi kuitenkin hävisi 1620-luvulla, jolloin sen tilalle tulivat Lankila ja Ruonala. Lankilan isäntinä toimivat Lang ja Suomalainen. Langin talo jakaantui 1620-luvulla kahtia, mutta se yhdistyi nopeasti uudelleen. Vuonna 1647 Lang oli Lankilan ainoa talo. 1600-luvun lopulla Lankila autioitui kokonaan ja vuonna 1708 se sai jälleen uuden asukkaan. Kylä oli yksitaloinen vielä 1800-luvun alkupuolellakin.
Lankilan vanha kylätontti on säilynyt melko hyvin. Uuden päärakennuksen rakentaminen on saattanut tuhota muinaisjäännöstä jonkin verran, mutta mm. isojakokartan (MHA G9 5/4b) mukaan vanha tontti on sijainnut vanhan päärakennuksen kohdalla ja nykyisen pellon kohdalla.
Rahojen ja riipusten tiedot (rahat M. Kykyrin tunnistus):
1) Juhana III, ½ äyriä, v. 1570, hopeaa
2) Juhana III, 2 äyriä, v. 1573, hopeaa, reunassa pyöreä reikä
3) tunnistamaton, hopeaa, erotettavissa lehväkuvio ja pistereuna sekä yksittäisiä kirjaimia
4) Kristiina, 1/4 äyriä, n. 1634-44, kuparia
5) messinkinen soikea riipusikoni, jonka ripustuslenkki on katkennut. Kuva-aiheina ovat jumalanäiti ja vapahtaja sekä Pyhä Panteleimon. Esine ajoittunee 1800-luvulle.
Reunoja kiertävät tekstit (translitteroituna):
OBR. AFONSKOJ BOZHIEJ MATERI SKOROPOSLUSHNITSA
OBR. SVJAT. VELIKOMUTSHEN. I TSELITELJA PANTELEIMONA
Käännös (Hanna Kemppi 2007):
Jumalanäidin athoslainen ikoni "Joutuisa kuulija"
Pyhän suurmarttyyri ja parantaja Panteleimonin ikoni |
| metsakeskus.1000007709 |
285 |
Lankila (Karlby) Langinpelto |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27007 |
493589.88800000 |
6705501.09500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007709 |
Kohde sijaitsee nykyisen Lankilan kaupunginosan ja Langinkosken eteläpuolella Kymijoen länsirannalla koilliseen viettävällä peltorinteellä.
Pellolta on löytynyt 1960-luvulla neljä rahaa ja riipusikoni, jotka on toimitettu vuoden 2007 alussa Kymenlaakson maakuntamuseoon arvioitaviksi. Löydöt on palautettu löytäjälle. Rahoista kaksi hopeista on Juhana III:n aikaisia, vuosilta 1570 ja 1573 ja yksi kuparinen on Kristiinan aikainen, vuodelta 1634–44. Yksi hopearaha on ajoittamaton. Messinkinen riipusikoni ajoittunee 1800-luvulle. Inventoinnin yhteydessä pellolla havaittiin kasvillisuudesta huolimatta fajanssia ja punasavikeramiikkaa.
Historiallisissa lähteissä vuodelta 1554 mainitaan viisitaloinen Karlby ja yhtenä isäntänä esiintyy Martti Lång (Långh). Myöhemmin Martti Eerikinpoika Långista käytetään useimmiten Lang -nimeä. Lang asui ilmeisesti aluksi Kymenkartanossa, josta hän näyttää muuttaneen Karlbyhyn kartanon tultua uuden voutikunnan keskukseksi. Karlbystä on käytetty myös Karleby, Kariala ja Karijala –nimiä. Kylännimi kuitenkin hävisi 1620-luvulla, jolloin sen tilalle tulivat Lankila ja Ruonala. Lankilan isäntinä toimivat Lang ja Suomalainen. Langin talo jakaantui 1620-luvulla kahtia, mutta se yhdistyi nopeasti uudelleen. Vuonna 1647 Lang oli Lankilan ainoa talo. 1600-luvun lopulla Lankila autioitui kokonaan ja vuonna 1708 se sai jälleen uuden asukkaan. Kylä oli yksitaloinen vielä 1800-luvun alkupuolellakin.
Lankilan vanha kylätontti on säilynyt melko hyvin. Uuden päärakennuksen rakentaminen on saattanut tuhota muinaisjäännöstä jonkin verran, mutta mm. isojakokartan (MHA G9 5/4b) mukaan vanha tontti on sijainnut vanhan päärakennuksen kohdalla ja nykyisen pellon kohdalla.
Rahojen ja riipusten tiedot (rahat M. Kykyrin tunnistus):
1) Juhana III, ½ äyriä, v. 1570, hopeaa
2) Juhana III, 2 äyriä, v. 1573, hopeaa, reunassa pyöreä reikä
3) tunnistamaton, hopeaa, erotettavissa lehväkuvio ja pistereuna sekä yksittäisiä kirjaimia
4) Kristiina, 1/4 äyriä, n. 1634-44, kuparia
5) messinkinen soikea riipusikoni, jonka ripustuslenkki on katkennut. Kuva-aiheina ovat jumalanäiti ja vapahtaja sekä Pyhä Panteleimon. Esine ajoittunee 1800-luvulle.
Reunoja kiertävät tekstit (translitteroituna):
OBR. AFONSKOJ BOZHIEJ MATERI SKOROPOSLUSHNITSA
OBR. SVJAT. VELIKOMUTSHEN. I TSELITELJA PANTELEIMONA
Käännös (Hanna Kemppi 2007):
Jumalanäidin athoslainen ikoni "Joutuisa kuulija"
Pyhän suurmarttyyri ja parantaja Panteleimonin ikoni |
| metsakeskus.1000007710 |
91 |
Tukikohta III:1 (Mellunkylä) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
394785.97600000 |
6679267.33900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007710 |
Suojahuone ja siihen johtava yhdyshauta, jotka ovat sijainneet Humikkalantie 1:n ja
Kontulantien välisellä alueella. Kohde on merkitty ensimmäisen maailmansodan aikaiseen sotilaskarttaan ja se näkyy myös vuoden 1980 asemakaavan pohjakartassa. Kartta-analyysin perusteella kyseessä on ollut kallioon louhittu kuoppa, jonka koko on noin 10 x 10
m. Kaavoituksessa käytetyn pohjakartan perusteella kohde on jäänyt rakennusten ja piha-alueiden pohjoispuolelle. Maanpinnan alapuolella saattaa olla rakenteita jäljellä. |
| metsakeskus.1000007712 |
92 |
Tukikohta III:3 (Länsimäki) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
395180.61200000 |
6680193.79700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007712 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, josta suurin osa on tuhoutunut kerrostaloalueen alle. Pihamailla on jäljellä osia kallioon louhituista taistelu- ja yhdyshaudoista sekä kallioon louhittu keskeneräiseksi jäänyt luola. Hautojen pohjat on nyttemmin täytetty soralla ja niissä kulkee pihakäytävät paikoitusalueelta kerrostaloon. Luolaa oli ehditty louhia 23 x 4 m kokoiselta alueelta ja se oli jäänyt ilman betonisia sisä- ja ulkoseiniä. Nykyisin luolan eteen on rakennettu autotallin ovet. Sisätilojen nykytilasta ei ole tietoja. Puolustusaseman ja luolan rakennusajankohta on 1915-1918.
Tapani Ahveniston inventoinnissa 1966 mainitaan hautojen olleen pääosin betonoituja, mutta asemien jääneen pelkästään louhintatöiden asteelle. |
| metsakeskus.1000007713 |
286 |
Vilppulan lauttavalkama |
10007 |
12005 |
13072 |
11006 |
27000 |
481697.48800000 |
6744829.21000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007713 |
Elimäen pohjoisosassa, Kymijoen etelärannalla, nykyisen Niemisen talon kohdalla on vanha lauttavalkama. 1810-luvulta lähtien Loviisan–Lappeenrannan valtatie kulki Elimäen Vilppulan ja Valkealan (nyk. Kouvolan) Alakylän kautta. Tällöin Alakylän kylätie korjattiin valtatieksi ja Kymijoki ylitettiin lautalla. Elimäen puoleinen lauttaranta on ollut nykyisin asutulla alueella, Vilppulan vanhalla kylätontilla.
Vuoden 2019 inventoinnissa paikalla todettiin sekä betonisia, että lohkokivistä tehtyjen rakennelmien jäänteitä, jotka mahdollisesti liittyvät paikalla 1800-luvulla olleeseen lautta-valkamaan, tai 1900-luvulla paikalla olleeseen lossiin. |
| metsakeskus.1000007714 |
92 |
Tukikohta III:4 (Länsimäki) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
395430.50400000 |
6680318.74700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007714 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, joka on jäänyt kerrostalon ja sen pihamaan alle. Piha-alueen linnoitteet täytettiin hiekalla talon valmistumisen jälkeen 1970. Nykyään maastosta erottuu puolustusaseman pohjoisosassa n. 10 m pitkä betonoitu hauta ja eteläosassa lyhyt haudan pätkä ja kappale betoniseinää.
Tapani Ahveniston inventoinnissa vuodelta 1966 mainitaan kohteessa olleen hyväkuntoista betonihautaa, maahan kaivettua hautaa, useita suojahuoneita, konekivääri- ja tähystysasemia. |
| metsakeskus.1000007717 |
105 |
Letuskylä Lauta-aho |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
553581.84100000 |
7187301.40000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007717 |
Perkiönsuon pohjoispuolella kohoavan mäen kaakkoisrinteessä on selvästi näkyvissä talon uuni, pelto-ojat sekä kiviraunioita. Asuinpaikan nimi tai ajoitus eivät ole tiedossa. Rakennuksen pohjalla kasvaa noin 200-vuotias kuusi. |
| metsakeskus.1000007719 |
691 |
Rautohaka |
10007 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
400228.96900000 |
7055503.89900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007719 |
Reisjärven pohjoisrannalla sijaitsevalla Luomalan rantakankaan ja Rautohaan alueilla on useita epämääräisiä ja melko nuoria kuopanteita. Koordinaattien osoittamassa kohdassa on ilmeisesti 1800-luvulla rakennetun kellarin jäännökset. Alueella on kolme muuta vastaavaa kellarin rauniota (ks. erilliskohteet) Alueelta ei löydetty historiallisen ajan raudanvalmistuksesta kertovia jäännöksiä, vaikka kaavaa varten tehdyssä luontoselvityksessä alueella mainitaan olevan kaksi rautahyttiä.
Alakohteet Rautohaka 2 ja 3 tutkittiin koetutkimuksen yhteydessä 2024 koekuopin. Tutkimuksissa ei todettu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. |
| metsakeskus.1000007720 |
285 |
Pieni Varissaari, patteri n:o 5 |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27000 |
497711.24400000 |
6701926.55600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007720 |
Pienellä Varissaarella eli Pikku Elizabethin saarella Kotkansaaren itäpuolella sijaitsi patteri numero 5. Se oli rakennettu täytemaasta ja kivistä. Patterissa oli suojavallin ympäröimä tykkipiha ja koillissivulla ammuskellari. Patteriin mahtui kolme tykkiä.
Kohde on rajattu paikkatietokantaan laserkeilausaineiston perusteella 03/2017. |
| metsakeskus.1000007721 |
285 |
Mäntykarin patteri |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27000 |
499940.34600000 |
6702871.18300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007721 |
Redutti Ruotsinsalmen lounaispuolella sijaitsevan Petäjäkarin (nyk. Mäntykari) patterissa oli kaksi tykkiä. Niiden ampumasuunta oli Kuninkaanportin väylälle.
Kohteen nykyisestä kunnosta ei ole tietoa. |
| metsakeskus.1000007722 |
285 |
Venäänkari, patteri n:o 8 |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27008 |
500424.15300000 |
6702416.36400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007722 |
Patteri n:o 8 sijaitsee Venäänkarilla Vallikarin ja Kuutsalon pääsaarten välissä. Alueen tiheä saariryhmä muodostaa luontaisen kulkuesteen, mutta myös pikkusaarten välisiä salmia voitiin täyttää. Patteissa oli kuusi tykkiä ja sen pääasiallinen ampumasuunta oli itäkoilliseen. Patteripihaa ympäröi ampumakorokkeella varustettu kivistä ladottu suojavalli.
Kohde on rajattu paikkatietokantaan laserkeilausaineiston perusteella 04/2017. |
| metsakeskus.1000007723 |
92 |
Tukikohta III:7 (Länsimäki) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
395080.64700000 |
6680424.70700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007723 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Kohteen pohjoisosassa on näkyvissä kallioon louhittuja ja maahan kaivettuja yhdys- ja taisteluhautoja. Suurin osa puolustusasemasta on täytetty ja linnoituslaitteet erottuvat painaumina ja betonifragmentteina. Rakennusajankohta 1915-1918. |
| metsakeskus.1000007724 |
285 |
Pirkköyrin patteri |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27007 |
498740.83000000 |
6702693.24800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007724 |
Pirkköyrin patteri sijaitsee Pirkköyrin saaren lounaispäässä. Laaja patterivarustus muodostaa puoliympyrän, jossa oli ampumapenkereet ja rintasuojat. Patteri kattoi käytännössä saaren lounaisen kallioniemekkeen. Siinä oli toistakymmentä lounaaseen, etelään ja kaakkoon ampuvaa tykkiä. Patterin takana oli tykinkuulien kuumennsuuuni ja pohjoisempana saareen työntyvän lahden rannalla ammuskellari sekä pieni puukasarmi.
Kohde on rajattu paikkatietokantaan laserkeilausaineiston perusteella 03/2017. |
| metsakeskus.1000007725 |
92 |
Tukikohta III:8 (Rajakylä) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
395002.67600000 |
6680531.65800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007725 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Kallioon louhittua hautaa, jota on vahvistettu betonilla. Taisteluhautaa n. 13 m. Kaksi konekiväriasemaa ja yksi tähystysasema. Etulinjassa on kaksi betonista suojahuonetta. Taustalla on yksi betoninen suojahuone, jonka betonikatto on ehyt mutta sisäänkäynti on täytetty.
Puolustusaseman eteläosa on jäänyt tonttialueen alle. Siinä on sijainnut päiväämättömän linnoituskartan mukaan kahden aseen sivustatuliasema eli kaponieeri, joka on tulittanut idän suuntaan. Tonttialueella ei ole käyty. Puolustusaseman koillisnurkan edessä on ollut piikkilankaeste, jonka mahdolliset rakenteet ovat jääneet tonttialueen alle.
|
| metsakeskus.1000007726 |
92 |
Tukikohta III:9 (Rajakylä) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
394945.70500000 |
6680610.62400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007726 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kallioon louhittuja yhdys- ja taisteluhautoja, jotka on suurimmaksi osaksi vahvistettu betonilla. Kaakkoisosassa on maahan kaivettua hautaa. Betonilla tuettua taisteluhautaa n. 135 m. Kolme konekivääriasemaa. Kaksi tähystysasemaa. Kohteen pohjoiskärjessä on kallion reunalla vaurioitunut rakenne, joka on ilmeisesti tuliasema. Asemaan johtava hauta on ollut betonilla katettu. Tuliaseman yhteydessä on saattanut olla myös suojahuone. Kaksitoista betonista suojahuonetta sekä neljä kuoppaa, joissa on saattanut olla hirsirakenteisia suojahuoneita.
Kohteen eteläosassa on hevosenkengän muotoinen luola. Pinta-ala on n. 110 m². Betoniseinät ja lattia. Kaksi oviaukkoa. Sisäänkäynneissä on pienet eteiset ja oviaukot sijaitsevat eri kohdilla. Hyvässä kunnossa, alkuperäinen aaltopeltikatto ja ovet on poistettu. Kohteen pohjoisosassa on kulkee kallion poikki kaksi hautaa yhdistävä tunneli. Luolassa on kaksi huonetta sekä käytävä rinteen länsireunalle. Betoniseinät ja lattia. Katto on ollut tuettuna rautakiskoilla, jotka on poistettu räjäyttämällä. Katto on kuitenkin kestänyt, mutta seinien yläosat ovat vaurioituneet. Kokonaispinta-ala on n. 35 m².
Puolustusasemat III:9 ja III:10 muodostavat edustavan ensimmäisen maailmansodan aikaisen linnoitekokonaisuuden. Suureksi osaksi helppokulkuisessa maastossa on pienellä alueella nähtävissä useita eri tyyppisiä, hyväkuntoisia linnoituslaitteita. Luolien sijoittelu välittömasti taisteluasemien yhteyteen luo hyvän kuvan maailmansodan lopulla käyttöönotetusta linnoittamistavasta. |
| metsakeskus.1000007727 |
92 |
Tukikohta III:10 (Rajakylä) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
395112.63300000 |
6680763.56800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007727 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Kallioon louhittua taistelu- ja yhdyshautaa sekä itäosassa maahan kaivettua hautaa. Betonilla tuettua taisteluhautaa n. 90 metriä.
Kaksi konekivääriasemaa sekä yksi täytetty mahdollinen asema. Kolme tähystysasemaa. Kuusi betonista rakennettua suojahuonetta.
Itäkärjessä olevan C-tyypin tähystysaseman päälle on rakennettu myöhemmin betoninen katto, jossa on pitkänomainen ikkuna-aukko. Puolustusasemanlänsipää on jäänyt asutuksen ja parkkipaikan alle. Talojen takapihoilta löytyy haudanpätkiä sekä mahdollinen suojahuoneen kuoppa. Puolustusaseman itäkärki on myös jäänyt tonttien alle.
Puolustusasemat III:9 ja III:10 muodostavat edustavan ensimmäisen maailmansodan aikaisen linnoitekokonaisuuden. Suureksi osaksi helppokulkuisessa maastossa on pienellä alueella nähtävissä useita eri tyyppisiä, hyväkuntoisia linnoituslaitteita. Luolien sijoittelu välittömasti taisteluasemien yhteyteen luo hyvän kuvan maailmansodan lopulla käyttöönotetusta linnoittamistavasta. |
| metsakeskus.1000007728 |
434 |
Paaskoski |
10001 |
12016 |
13000 |
11006 |
27005 |
472676.28100000 |
6711272.67300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007728 |
Kohde sijaitsee Kymijoen länsihaaran Paaskosken padon eteläpuolella, Påskoskholmen -nimisen saaren etelärannalla. Maasto on kivikkoisen saaren matalaa rantatörmää, jonka maaperä on hiekkaa.
Paikalta on todettu rapautunutta kiveä ja runsaasti kuonaa noin 10 metrin alalle levinneenä. Kyseessä on ilmeisesti raudanvalmistuspaikka, joka ajoittuu kuonasta 2006 teetetyn radiohiiliajoituksen mukaan todennäköisesti 1500-luvulle. Löytöpaikka on havaittu metallinilmaisimella ja kuona on kerätty 10–30 cm:n syvyydestä. Paikalta on talletettu myös raudanpala KM 40121, jota on tutkittu Raahen terästehtaan ja Tampereen valimotekniikan instituutin laboratoriossa (Rautakymi-projekti, https://jouni.jappinen.me/files/Kymenkuona.pdf ). Löytöpaikaksi ilmoitettu koordinaatti on p=6711300, i=472660. Paikkaa ei ole tarkastettu eikä sen laajuutta tai rakennetta ole määritelty tarkemmin. Samalla mäellä, sen laella on myös kivikautinen asuinpaikka Påskoskholmen 701010032. |
| metsakeskus.1000007729 |
92 |
Tukikohta III:11 (Rajakylä) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
394766.77600000 |
6680654.60500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007729 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Päiväämättömään linnoituskarttaan (KA, sotilaskartta 228) on kohdalle merkitty taistelu- ja yhdyshautoja, useita tuli- ja tähystysasemia sekä suojahuoneita. |
| metsakeskus.1000007730 |
285 |
Kivisalmen siltalinnake |
10002 |
12011 |
13104 |
11006 |
27007 |
495728.03400000 |
6703226.02100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007730 |
Kivisalmen sillan eteläpuolelle rakennettu linnake on sulkenut Kotkansaarelle pohjoisesta kulkevan tien. Linnake on alun perin käsittänyt bastionin, kurtiinivallin ja puolibastionin sekä näiden takana olevat kaksi patteria.
Linnakkeesta on nykyisin jäljellä vain heikosti havaittavia kivipenkereitä rautatieasemalle ja entiseen öljysatamaan vievien ratojen välissä Kivisalmen rannassa. |
| metsakeskus.1000007730 |
285 |
Kivisalmen siltalinnake |
10002 |
12011 |
13104 |
11006 |
27008 |
495728.03400000 |
6703226.02100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007730 |
Kivisalmen sillan eteläpuolelle rakennettu linnake on sulkenut Kotkansaarelle pohjoisesta kulkevan tien. Linnake on alun perin käsittänyt bastionin, kurtiinivallin ja puolibastionin sekä näiden takana olevat kaksi patteria.
Linnakkeesta on nykyisin jäljellä vain heikosti havaittavia kivipenkereitä rautatieasemalle ja entiseen öljysatamaan vievien ratojen välissä Kivisalmen rannassa. |
| metsakeskus.1000007731 |
92 |
Tukikohta III:12 (Rajakylä) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
394627.82800000 |
6680589.63600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007731 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Päiväämättömään linnoituskarttaan (KA, sotilaskartta 228) on kohdalle merkitty taistelu- ja yhdyshautoja, useita tuli- ja tähystysasemia sekä suojahuoneita. Puolustusaseman keskikohtaan on merkitty kahden aseen sivustatuliasema eli kaponieeri, joka on tulittanut luoteeseen. Puolustusaseman eteläosaan on merkitty suurikokoinen suojahuone.
|
| metsakeskus.1000007732 |
285 |
Kotkansaari, patteri n:o 3 |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27007 |
495916.96800000 |
6702519.30400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007732 |
Patteri numero 3 sijaitsee Kotkansaaren länsiosassa redutti Kotkan eteläpuolella. Patterille on Haukkavuorenkadulta noin 100 m matkaa. Piirustusten mukaan eskarp-muuri peittää koko etusivun. Sen alaosa on tehty kivestä ja yläosa tiilestä. Patteri on osin tuhoutunut myöhemmässä maankäytössä.
Patterin alueella ja ympäristössä toteutettiin koekaivaus vuonna 2008. Tutkitut kerrokset ajoittuivat niistä talteen otettujen löytöjen perusteella pääasiallisesti 1900-luvulle, mutta
patterin alueella paljastettiin rakenteita ja kerroksia, joista osa oli yhdistettävissä patterin
rakentamiseen 1790-luvulla. Mainittuun ajankohtaan liitettäviä löytöjä saatiin vain kaksi: lasittamattoman harmaasavikeramiikan pala sekä koristelemattoman liitupiipun varsikatkelma. 1900-luvun löydöistä olivat yleisimpiä taso- ja pullolasi, fajanssi, posliini sekä rautaesineen katkelmat.
Kohde on rajattu paikkatietokantaan laserkeilausaineiston perusteella 03/2017. |
| metsakeskus.1000007733 |
92 |
Tukikohta IV:3 (Rajakylä) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
393931.11000000 |
6680852.52700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007733 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Taistelu- ja yhdyshaudat on louhittu kallioon ja ne on tuettu osittain betonilla. Taisteluhautaa on yhteensä n. 40 metriä.
Eteläosassa on sivustatuliasema eli kaponieeri, jonka tykit on ollut tarkoitus sijoittaa kahteen erilliseen asemaan. Asemia varten on kallioon louhittu kuopat mutta ainoastaan betonilattia viemäröinteineen on ehditty rakentaa. Kaponierin ampumasektori on itäkoilliseen. Tuliasemien taustalla on suurikokoinen betoninen suojahuone, joka on jäänyt kattamatta. Suojahuoneen ovi- sekä ikkuna-aukko johtavat betonilla tuettuun hautaan, joka on ilmeisesti ollut tarkoitus kattaa. Suojahuoneen ja asemien eteläpuolella on kallioon alettu louhia tunnelia. Kaksi käytävää on aloitettu, mutta niitä ei ole yhdistetty toisiinsa.
Pohjoisosassa on suurikokoinen konekivääriasema, jonka betonikatto on säilynyt ehyenä. Kaksi tähystysasemaa. Kohteen keskiosassa on pahoin vaurioitunut betoninen laite, joka on saattanut olla tuliasema tai suojahuone. Kaksi suojahuonetta ja yksi rakentamaton kuoppa.
Katettu konekivääriasema on rakennettu siten, että sen sisäänkäynti on huomattavan syvällä haudassa. Sisäänkäynnin yläpuolella on betoninen lippa, joka yltää haudan takaseinään. Tuliaseman katto toimii taisteluhaudan rintamapuolen seinänä. Ampumakoroke on lipan tasolla sisäänkäynnin yläpuolella. Samantapaisia rakenteita on tehty toisen tähystysaseman ja tunnistamattoman aseman tai suojan taustaseinille.
Tukikohdan tykkitie kulkee alueen eteläosassa (Tukikohta IV:3 tie, Kivikko, Jakomäki). |
| metsakeskus.1000007734 |
285 |
Patteri Katarina |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27007 |
496796.61800000 |
6701236.82100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007734 |
Patteri Katarina sijaitsee Fort Katarinan kaakkoispuolella rannassa. Se muodosti noin 40 m pituisen ampumakorokkein ja rintasuojin varustetun rantaviivaa myötäilevän vallirakennelman.
Piirustusten mukaan tukimuuri peittää koko vallin etusivun. Valli on kiveä, yläosa tiiltä. Rintatukimuuri on muurattu tiilestä. Vallin oikeassa päässä kulkee katu ja vallin päällä on 1960-luvulla ollut sähkölaitoksen laitekoppi. Vallin keskiosassa ja oikeassa siivessä eskarpin kivinen tukimuuri on 1,5–2 m korkea. Vallin päällä on molempiin sisäkulmiin kaivettu talvisodan aikana konekivääriasemat. Vallin luoteissiipi ja lounaisosa ovat tuhoutuneet todennäköisesti vuonna 1947 säiliön rakentamisen takia.
Kohde on rajattu paikkatietokantaan laserkeilausaineiston perusteella 03/2017. |
| metsakeskus.1000007735 |
285 |
Kotkansaari, patteri n:o 1 |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27000 |
496440.00000000 |
6701378.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007735 |
Patteri 1 sijaitsi rannassa lähes 7 metriä korkean kallion päällä, noin 170 metriä Fort Katarinan ylälinnakkeesta lounaaseen. Patterin takana on ollut pieni ammuskellari. Patteri oli neliönmuotoinen varustus, jonka alaosa oli rakennettu kivestä ja yläosa tiilestä. Vallin sisäosa oli täytetty maalla. Sen merelle suunnatut kulmat oli viistetty, ja mantereen puolelta patteriin johti puinen tykkisilta. Sen kaksi tykkiaukkoa oli suunnattu luoteeseen. Patterin sisäpuolelle oli rakennettu öljysäiliö, johon maistraatin lupa oli myönnetty vuonna 1947. Patterista oli säilynyt noin 10 metriä pitkä, 5 metriä leveä ja 1,5 metriä korkea valli vuonna 1967. Vuoden 2006 kartoituksessa todettiin, että patterin luoteissiipi ja lounaisosa olivat tuhoutuneet. Patterista oli säilynyt kaakkoissiiven maavallia sekä osia eskarppimuurista. Maaleikkauksesta erottui myös huonosti säilynyt tiilirakenne.
Kohde on rajattu paikkatietokantaan ja keskikoordinaatit muutettu 06/2017 |
| metsakeskus.1000007736 |
893 |
Pensala Jossholmen |
10002 |
12005 |
13062 |
11006 |
27008 |
276728.67400000 |
7032460.70900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007736 |
Kohteessa on porakivi, jossa on merkintöjä. Kivi sijaitsee Pensalan kylästä alkavan pohjoiseen kohti Munsalaa kulkevan Jussilantien varressa noin 100 m ennen länteen erkanevaa Köuroksentietä. Kiven vierestä alkaa peruskartassakin näkyvä Jossholmenin mäen pohjoispuolelta kulkeva peltoaukeille johtava traktoripolku.
Kivessä on nimikirjaimia ja vuosiluku 1889 sekä erityyppisiä nuolia. Näyttää siltä, että kivi on lohkottu taaempana olevasta suuremmasta kivestä, koska molemmissa on porauria ja kivilaji on sama. Merkinnät: # M 18 19/3 81 MMS EH. Kyseessä on todennäköisesti talonpojan tienpidon rasitteen osoittava nk.manttaalipyykki. |
| metsakeskus.1000007737 |
483 |
Sepänmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
376808.10700000 |
7134245.16800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007737 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee loivasti etelään viettävällä kankaalla, jonne on 1990-luvun lopussa rakennettu omakotitaloja. Maaperä on kivistä moreenia.
Asuinpaikkapinnan laajuus on noin 20 x 20 m. Se sijaitsee osoitteessa Sepäntie 74 olevan talon ja autotallin eteläpuolella, noin 10 m etäisyydellä rakennuksista. Koira-aitauksen ja mansikkamaan liepeiltä havaittiin vuonna 1997 tehdyssä tarkastuksessa yksi kvartsi-iskos ja sirpaleiksi palaneita kiviä. Paikalta on jo aiemmin löytynyt kivikirves. |
| metsakeskus.1000007738 |
678 |
Jylhänharju |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
387413.74600000 |
7164829.91100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007738 |
Kohde sijaitsee Raahen ja Vihannin välisen maantien ja sen lounaispuolisen Mattilanperän tien välissä, Jylhänharjun keskiosassa, Ison Jakenaron sorakuopasta noin 250 m pohjoiseen, länttä kohti pistävän harjanteen länsipäässä. Alue on kivikkoista moreeniharjannetta.
Alueella on lähinnä rakka- eli kivikkokuopiksi luokiteltavia kuoppia itä–länsisuunnassa noin 60 m pituisella matkalla. Kuoppia havaittiin yhteensä 5 kolmessa eri kohdassa. Kuoppien halkaisijat vaihtelevat 2–3 m ja syvyys 30–60 cm. |
| metsakeskus.1000007739 |
678 |
Sepänkydönkorpi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
387493.71500000 |
7163980.25800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007739 |
Kohde sijaitsee Raahen ja Vihannin välisen maantien eteläpuolella, Kopsan koulusta 2,9 km länteen Mattilanperän tien varrella, Pikku Jakenaron jätinkirkon ja Kettukankaan röykkiökohteen välissä. Alue on länteen laskevaa kankaan hiekkaisaa laitaa.
Metsänlaikutusalueella Mattilanperän tien etelä- ja pohjoispuolella havaittiin useita kvartsi-iskoksia ja joitakin palaneita kiviä. Asuinpaikan laajuuden määritteleminen vaatii lisätutkimuksia. Kvartseja ei otettu talteen.
|
| metsakeskus.1000007740 |
678 |
Pirttimaanmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
387413.74100000 |
7166359.29600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007740 |
Kohde sijaitsee Raahen ja Vihannin välisen maantien lounaispuolisen kankaan laella, Kopsan koulusta 4,1 km luoteeseen. Pirttimaanmäki on alueelle tyypillinen hiekkamoreenikangas, jonka korkeimman kohdan länsipuolella on laaja hiekkakuoppa.
Röykkiöt sijaitsevat mäen korkeimman kohdan itäpäässä, vanhojen, lapiolla tehtyjen sorakuoppien etelä- ja itäpuolella. Paikalla on 3–4 keskuskuopallista sammalen peittämää röykkiömäistä kivirakennetta, joista osa muistuttaa lähinnä vallillisia kivikkokuoppia, sekä mahdollinen röykkiöön liittyvä latomus.
|
| metsakeskus.1000007741 |
746 |
Maitola |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
374280.26800000 |
7092727.84400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007741 |
Oulun yliopiston tarkastuksessa vuonna 1999 havaittiin kolme kiviröykkiötä sijaitsee pohjoiseen laskevalla kivikkoisella rinteellä.
Röykkiö 1. Kaakkois–luoteissuuntainen kaareva röykkiö, jonka pituus on 8,8 m, leveys 6 m ja korkeus 0,5 m. Se on rakennettu halkaisijaltaan 15–40 cm kokoisista kivistä.
Röykkiö 2. Itä–länsisuuntainen pitkänomainen röykkiö, jonka länsipäähän on kaivettu kuoppa. Sen pituus 6,4 m, leveys 3,5 m ja korkeus 0,6 m. Röykkiö on rakennettu vaihtelevankokoisista kivistä, halkaisija vaihtelee 10 ja 160 cm:n välillä. Röykkiön länsipäässä on suuri, halkaisijaltaan 1,6 m kokoinen silmäkivi.
Röykkiö 3. Röykkiö on metsätyökoneen tuhoama. Se on ollut pohjois–eteläsuuntainen pitkulainen röykkiö, jonka molemmissa päissä sekä keskellä on silmäkivi. Röykkiön pohjois- ja eteläpäissä on jäljellä kivikasat. Röykkiön pituus on ollut 10 m ja leveys runsaat 2 m.
Vuoden 2009 inventoinnissa todettiin, että alueella oli suoritettu hakkuu ja se kasvoi nyt tiheää taimikkoa, ruohoa ja horsmaa, joten havaintojen teko oli vaikeaa. Röykkiöitä ei onnistuttu kasvillisuuden seasta paikantamaan. On myös mahdollista, että röykkiöt ovat hajonneet metsätöissä. |
| metsakeskus.1000007742 |
91 |
Tukikohta XXVII:5 (Konala) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
380257.61900000 |
6679264.09400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007742 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Kyntäjäntien ja Äestäjäntien ympäristössä on kallioon louhittuja sekä maahan kaivettuja taistelu- ja yhdyshautoja, joita on osittain tuettu betonilla. Betonisia tuliasemia ja suojahuoneita. Puolustusaseman pohjoispuolella on jäännöksiä piikkilankaesteen suojavallista (XXVII:este1). Vallin länsipäähän, joka sijaitsee Espoon puolella, on rakennettu nelikulmainen betoninen tuliasema, joka on tulittanut pitkin estettä. Tällainen ratkaisu on ainutlaatuinen koko pääkaupunkiseudun linnoitusalueella. Puolustusaseman kaakkoisosa on jäänyt asuinalueen alle ja on osittain tuhoutunut. Maan alla voi olla säilyneitä rakenteita. |
| metsakeskus.1000007743 |
49 |
Tukikohta XXVII:13 (Mäkkylä) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
380266.61400000 |
6678847.26700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007743 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, jonka rakennusajankohta 1915–1918. Kohde sijaitsee korkealla, metsää kasvavalla kalliomäellä Konalan puistossa, Muurimestarintien (Kehä I) eteläpuolella. Pääosa kohteesta on Espoossa, vain puolustusaseman koillisnurkka on Helsingin puolella.
Aiemman kohdekuvauksen mukaan kohteella on kallioon louhittuja ja maahan kaivettuja taistelu- ja yhdyshautoja, joita on osittain tuettu betonilla. Taisteluhautaa yhteensä 165 m. Yksi konekivääriasema, neljä tähystysasemaa, kaksi avointa valonheitinasemaa, betonisia suojahuoneita 5 kpl, joista yhden betonikatto edelleen ehyt, kolme rakentamatonta kuoppaa. Puolustusaseman länsi- ja lounaispuolella on kivettyä yhdystietä.
Puolustusaseman Helsingin puolella sijaitseva koillisnurkka tarkastettiin vuoden 2025 inventoinnissa. Tällä alueella on pohjoisluoteeseen ja koilliseen suuntautuvaa taisteluhautaa ja sen yhteydessä kaksi konekivääriasemaa, joiden torjuntasuuntina ovat pohjoinen ja koillinen, niissä molemmissa on yksi komero. Ilmeisesti ainakin ampuma-aukot ovat olleet katettuja ja niiden katteet on räjäytetty. Lisäksi on yksi pohjoiseen suuntautuva, mutkitetulla sisäänkäynnillä varustettu tähystysasema sekä yksi mahdollinen räjäytetty asema. Lähes etulinjassa on myös kaksihuoneisen, räjäytetyn suojahuoneen raunio, jonka huoneiden koot ovat noin 2 m x 2 m. Kaikki koillisosan rakenteet ovat betonisia.
Puolustusasema kuuluu tukikohtaan XXVII, jonka puolustusaseman 1–16, tykkipatterit 102 ja 1021 sekä este 1 sijaitsevan Konala ja Reimarlan alueilla, osittain myös Espoon puolella. Kumpikaan tykkipattereista eivätkä puolustusasemat 6, 9, 12 ja 15 ole säilyneet. |
| metsakeskus.1000007744 |
49 |
Tukikohta XXVIII:1 (Lintuvaara) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
379890.76200000 |
6679113.15900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007744 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakentamisajankohta 1915-1918. Kallioon louhittujaa ja maahan kaivettua taistelu- ja yhdyshautaa. Yksi betoninen konekivääriasema, yksi C-tyypin betoninen tähystysasema ja yksi B- tai C-tyypin tuliasema, jonka katosta on poistettu teräspalkit, mutta betonikatto on jäänyt ehjäksi. Aseman sisäänkäynti on tukittu jätteillä. Itäpäässä on avoin valonheittimen asema.
Viisi betonista suojahuonetta, joista kahden betonikatot ovat jääneet ehjiksi. Osa puolustusasemasta on todennäköisesti jäänyt tonttialueen alle. Rakenteita on täytetty voimakkaasti puutarhajätteillä ja roskilla.
Puolustusaseman pohjois- ja itäpuolella on ollut kaksikertainen piikkilankaeste. Koillispuolelta löytyy vielä n. 50 metriä pitkäestevalli, joka kaartuu luoteeseen. Pohjoisosan este on sijainnut soisessa maastossa eikä sen mahdollista estevallia ole havaittavissa. Rakennusviraston 1998 inventoinnissa esteen suojavalliksi merkitty koillinen-lounas suuntainen valli on ilmeisesti modernin viemärijärjestelmän rakenteita.
|
| metsakeskus.1000007745 |
49 |
Tukikohta XXVIII:2 (Lintuvaara) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
379618.87600000 |
6679041.18000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007745 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakentamisajankohta 1915-1918. Kallioon louhittuja, osittain betonoituja hautoja. Betoninen tähystysasema ja suojahuone, jonka katosta on poistettu teräspalkisto. Puolustusasemaa on täytetty ja sen läntinen osa on hävinnyt täyttömaan alle.
Läntisestä osasta jäi maan alla sijainneet suojahuone ja konekivääriasema Kutsuntatien vieressä kulkevan kevyen liikenteen väylän alle. Kohteet tutkittiin ennen niiden tuhoutumista 2008.
Maastokäynnillä 16.12.2015 voitiin todeta, että topografian mukaan arvioituna mahdolliset jäänteet k.o. asemasta todennäköisesti eivät sijaitse tontilla 1:209 Invalidintien ja Kutsuntatien risteyksen kohdalla, vaan tontilla Invalidintie 1 rnro 6:250 ja sen välittömässä läheisyydessä olevan kallion luota, sekä Kutsuntatie 3 ja Aseveljentie 4 kohdalta, jossa ne suurimmalta osaltaan ovat tuhoutuneet. Vuoden (1997) 1999 inventoinnin MapInfo-aineisto on tämän aseman kohdalla todennäköisesti väärässä skaalassa, mistä johtuen rakenteet sijoittuvat kartalle väärään kohtaan. |
| metsakeskus.1000007746 |
49 |
Tukikohta XXVIII:3 (Vallikallio) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
379258.02300000 |
6678845.26200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007746 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, joka on jäänyt asuinalueen alle. Rakenteita ei ole näkyvissä. |
| metsakeskus.1000007747 |
49 |
Tukikohta XXVIII:4 (Vallikallio) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
379117.07900000 |
6678827.26400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007747 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, joka on jäänyt asuinalueen alle.
Osa rakenteista on kuitenkin vielä näkyvissä, tosin huonosti säilyneenä (Tilanne 2020) |
| metsakeskus.1000007748 |
49 |
Tukikohta XXVIII:5 (Vallikallio) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
379155.06300000 |
6678606.35300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007748 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Suurimmaksi osaksi kallioon louhittuja hautoja, jotka osittain tuettu betonilla. Taisteluhautaa on yhteensä n. 110 metriä. Suurin osa taisteluhaudasta on vahvistamatonta kallioon louhittua hautaa, johon on rakennettu kivestä ampumakorokkeet. Kaksi betonista tähystys-/ kivääriasemaa ja kaksi valonheitinasemaa, kuusi betonista suojahuonetta, yksi rakentamaton kuoppa.
Mäkkylän ja Vallikallion alueen tukikohdan XXVIII puolustusasemat 5-8, 17-19, tykkipatteri 103 ja yhdystiet muodostavat kahdelle kukkulalle rakennetut kohtalaisen hyvin säilyneen linnoituskokonaisuuden. Alueella on säilynyt osin hyväkuntoisia tyypillisiä ja harvinaisia linnoituslaitteita.
|
| metsakeskus.1000007749 |
49 |
Tukikohta XXVIII:6 (Vallikallio) |
10002 |
12011 |
13108 |
11006 |
27009 |
379167.06200000 |
6678533.38600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007749 |
Kaksi ensimmäisen maailmansodan aikaista luolaa. Rakennusajankohta 1915-1918. Pinta-alat 25 + 26 m². Kummankin sisäänkäynnit ovat betoniseinässä ja eteisellä varustettuja. Oviaukkojen eteen on sijoitettu raskaat kivet, jotka estävät sisäänpääsyn. Läntisemmän luolan teräksisessä ulko-ovessa on 14 luodinreikää, jotka on ammuttu ilmeisesti konekiväärillä.
Läntisemmän luolan edestä on johtanut yhdyshauta ylös kalliolle puolustusasemaan XXVIII:5. Hauta on osittain jäänyt pihamaan alle ja täytetty. Itäisemmältä luolalta johtaa kallioon louhittu hauta, joka päättyy rinteen itäosaan.
Mäkkylän ja Vallikallion alueen tukikohdan XXVIII puolustusasemat 5-8, 17-19, tykkipatteri 103 ja yhdystiet muodostavat kahdelle kukkulalle rakennetut kohtalaisen hyvin säilyneen linnoituskokonaisuuden. Alueella on säilynyt osin hyväkuntoisia tyypillisiä ja harvinaisia linnoituslaitteita. |
| metsakeskus.1000007750 |
49 |
Tukikohta XXVIII:7 (Vallikallio) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
379058.10500000 |
6678586.36600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007750 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, jonka muodostaa muodostaa suurimmaksi osaksi kallioon louhittu hauta, joka on pohjoisosasta rakennettu betoniseksi taisteluhaudaksi. Taisteluhautaosion pituus on n. 35 metriä. Taisteluhaudan eteläpäässä on betonista rakennettu kaksihuoneinen suojahuone, jonka katto on räjäytetty. Suojahuoneelta hauta jatkuu yhdyshautana etelään mäen juurelle. Puolustusaseman rakennusajankohta 1915-1918.
Mäkkylän ja Vallikallion alueen tukikohdan XXVIII puolustusasemat 5-8, 17-19, tykkipatteri 103 ja yhdystiet muodostavat kahdelle kukkulalle rakennetut kohtalaisen hyvin säilyneen linnoituskokonaisuuden. Alueella on säilynyt osin hyväkuntoisia tyypillisiä ja harvinaisia linnoituslaitteita. |
| metsakeskus.1000007751 |
49 |
Tukikohta XXVIII:8 (Vallikallio) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
378981.13700000 |
6678599.35300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007751 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918.
Puolustusaseman pohjoisosassa on kallioon louhittuja ja maahan kaivettuja hautoja. Osittain betonilla tuettua taisteluhautaa 13 metriä. Haudoissa on myös kivirakenteita.
Betonista rakennettu ehjä C-tyypin tähystysasema, jonka katto on rautakiskoilla. Asemaa on voitu käyttää myös tuliasemana. Torjuntasuunta on länsiluoteeseen. Tähystysaseman vieressä sijaitsee betoninen suojahuone, jonka rautakiskoitettu katto on jäänyt myös ehjäksi. Haudan puoleinen seinämä on ollut hirsirakenteinen ja se on hävinnyt. Osittain täytetty yhdyshauta johtaa betonista rakennettuun kaksihuoneiseen suojahuoneeseen. Huonetilojen päällä ei ole kattoa ja seinät ovat ehjät. Sen sijaan eteisen betonikatto on räjäytetty pois.
Puolustusaseman eteläosassa haudat on täytetty lähes kokonaan. Kerrostalon pihamaalla on betoninen laatta. Se on kokonsa perusteella mahdollisesti ehjän C-tyypin aseman katto. Sisäänkäynti ja mahdollinen ampuma-aukko on täytetty.
Ehyt rautakiskokattoinen C-tyypin asema ja suojahuone ovat harvinaisia koko pääkaupunkiseudun linnoitusalueella. Mäkkylän ja Vallikallion alueen tukikohdan XXVIII puolustusasemat 5-8, 17-19, tykkipatteri 103 ja yhdystiet muodostavat kahdelle kukkulalle rakennetut kohtalaisen hyvin säilyneen linnoituskokonaisuuden. Alueella on säilynyt osin hyväkuntoisia tyypillisiä ja harvinaisia linnoituslaitteita.
|
| metsakeskus.1000007752 |
49 |
Tukikohta XXVIII:9 (Vallikallio) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
379023.12100000 |
6678355.45600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007752 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kallioon louhittuja ja maahan kaivettuja taistelu- ja yhdyshautoja. Osa haudoista on tuettu betonilla, osa muuratuilla kivillä ja osa muuraamattomilla kiviharkoilla. Taisteluhautaa on 45 metriä. Osa taisteluhaudoista on rakennettu siten, että haudan rintasuoja on vahvistettu betonilla ja ampumakoroke on rakennettu muuratuista harkkokivistä. Osissa haudoista on käytetty hyväksi luonnon muovaamia kallioseinämiä.
Kaksi konekivääriasemaa, kaksi kivääri- tai tähystysasemaa, jotka on rakennettu muuratuista kivistä ja betonista. Kohteen keskiosissa on kaksi ilmeisesti avonaista maahan kaivettua poteroa. Niiden pohjamuoto on nelikulmainen. Puolustusaseman länsipäässä on kaksi ehjäkattoista suojahuonetta, joiden sisäseinät ovat aikanaan olleet hirsirakenteisia. Pohjoisosassa on betoninen kaksihuoneinen suojahuone. Katosta on räjäytetty teräspalkit pois jolloin seinät ovat vaurioituneet, mutta betonikatto on kestänyt. Lisäksi puolustusasemassa on kolme sortunutta suojahuonetta, joista yksi on ollut huomattavan suurikokoinen. Yksi kallioon louhittu kuoppa suurikokoista suojahuonetta varten.
Kohteen koillisosa on jäänyt kerrostalojen alle ja tuhoutunut. Länsiosan ehjien suojahuoneiden edustalla on aikanaan rakennettu talo, jolloin hautoja on täytetty. |
| metsakeskus.1000007753 |
623 |
Kultaranta |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
572560.55800000 |
6821638.69300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007753 |
Asuinpaikka sijaitsee Viljakansaaren etelärannalla, Haapaniemen talosta 350 m kaakkoon, Kultarannan lomakylässä. Asumuspainanne on Muinais-Saimaan rantatörmän eteläpuolella, lounaan suuntaan menevän kesken jääneen tien eteläpuolella, aivan tien päässä. Asumuspainanteeseen tehdystä koekuopasta löytyi kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000007754 |
49 |
Tukikohta XXVIII:10 (Vallikallio) |
10002 |
12011 |
13108 |
11006 |
27009 |
379212.04300000 |
6678372.45400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007754 |
Kaksi kallioon louhittua ensimmäisen maailmansodan aikaista luolaa. Rakennusajankohta 1915-1918. Pinta-alat ovat 15 m² ja 25 m². Kummassakin luolassa on betoniseinät ja lattiat. Sisäänkäynnit on varustettu eteisellä. Aaltopeltikatot on poistettu. Kummankin luolan sisäänkäynnin teräsovea on ammuttu ulkoapäin, jollakin tehokkaalla kiväärillä. Eteläisemmän luolan ovessa on kaksi luodinreikää, pohjoisemman luolan ovessa eivät kaikki luodit ole menneet läpi. |
| metsakeskus.1000007755 |
738 |
Tryskä |
10001 |
12002 |
13032 |
11033 |
27018 |
257707.77400000 |
6699616.30100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007755 |
Mahdollinen myöhäisrautakautisen kalmiston sijaintipaikka, joka sijaitsee Yli-Pataisen (Paddaisen) kylässä, runsaat 300 m Paddaisten kartanosta lounaaseen, kalliomäen pohjois-koillisreunassa ja/tai pellolla. Merkkinä mahdollisesta kalmistosta on paikalta löytynyt D-tyypin pyöreä kupurasolki (KM 15794). Muita kalmistoon viittaavia havaintoja ei tiedetä. Mäen eteläpuolella on hiekkakuoppa arviolta 200 m löytöpaikasta etelään. Sen reunoilta ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä vuoden 1960 inventoinnissa. Tryskän aluetta ei ole selvitetty vuoden 2000 kuntainventoinnissa. |
| metsakeskus.1000007757 |
49 |
Tukikohta XXVIII:12 (Mäkkylä) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
379639.87100000 |
6678440.42400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007757 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, joka on jäänyt asuinalueen alle. Rakenteita ei ole näkyvissä.
|
| metsakeskus.1000007759 |
491 |
Imoniemi |
10002 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
526283.18300000 |
6823935.56300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007759 |
Paljasveden ja Niiniveden toisistaan erottavan Outulanniemen länsiosassa, Leinolassa sijaitsevassa Imoniemessä on neljä von Fieandt-suvun piilopirttiin kuuluneen kivikellarin jäännöstä. Kellarit ajoittunevat vuosiin 1792-1814, jolloin Kylälahden kartanon von Fieandtit olisivat olleet Outulanniemen Leinolassa paossa venäläisten hyökkäystä.
Kellarit sijaitsevet Leinolan talon kohdalla, tien toisella puolella, hiesumäessä. Kellareiden puurakenteet ovat lahonneet. Mäessä on lisäksi useita kuopanteita.
Sijainti tarkistettava. |
| metsakeskus.1000007760 |
49 |
Tukikohta XXVIII:13 (Mäkkylä) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
379771.81400000 |
6678538.38800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007760 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918.
Kallioon louhittua ja osaksi maahan kaivettua taistelu- ja yhdyshautaa. Betonilla tuettua taisteluhautaa on 30 metriä. Yksi betoninen tähystysasema sekä tämän vieressä taisteluhaudan rintasuojan päällä matala laakea poteron kaltainen syvennys. Kaksi kallioon louhittua suurikokoista kuoppaa suojahuoneita varten. |
| metsakeskus.1000007761 |
49 |
Tukikohta XXVIII:14-15 (Mäkkylä) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
379691.84700000 |
6678702.31900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007761 |
Tukikohta sijaitsee Espoon Mäkkylässä, Kehä I:n Mestarinsillan itäpuolella, Mäkkylän päiväkodin pihamaalla, osoitteessa Mäkkylänkuja 3. Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, joka on jäänyt talojen ja pihamaiden alle. Sirkku Laineen mukaan kohde on hävinnyt. |
| metsakeskus.1000007762 |
179 |
Kiponniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
424719.70000000 |
6906613.86600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007762 |
Röykkiö sijaitsee Vesankajärven koillisosassa olevan Kiponniemen kärjessä, aivan rannassa.
Röykkiö on sammaleen peittämä kiuas, joka voisi sijaintinsa ja muotonsa perusteella olla vanha eräsijan kiuas. |
| metsakeskus.1000007764 |
49 |
Tukikohta XXVIII:17 (Mäkkylä) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
379896.76800000 |
6678796.28400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007764 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kallioon louhittuja taistelu- ja yhdyshautoja. Betonilla tuettua taisteluhautaa on 55 metriä. Yksi betoninen konekivääriasema ja yksi betoninen tähystysasema. Yksi hirsistä ja betonista rakennettu suojahuone, jonka hirret ovat hävinneet.
Mäkkylän ja Vallikallion alueen tukikohdan XXVIII puolustusasemat 5-8, 17-19, tykkipatteri 103 ja yhdystiet muodostavat kahdelle kukkulalle rakennetut kohtalaisen hyvin säilyneen linnoituskokonaisuuden. Alueella on säilynyt osin hyväkuntoisia tyypillisiä ja harvinaisia linnoituslaitteita. |
| metsakeskus.1000007765 |
49 |
Tukikohta XXVIII:18b (Mäkkylä) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
380021.71500000 |
6678538.38900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007765 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kallioon louhittuja ja maahan kaivettuja yhdys- ja taisteluhautoja. Betonilla tuettua taisteluhautaa on 75 metriä. Kaksi betonista konekivääriasemaa ja kaksi betonista tähystysasemaa. Kaksi selkeästi maastossa erottuvaa nk. E-tyypin kivääriasemaa, joista toinen on tarkoitettu kuudelle ampujalle ja toinen kahdeksalle ampujalle. Kaksi betonista suojahuonetta. Puolustusaseman eteläpuolelle on mukulakivistä ja makadamista tehdyn yhdystien varteen louhittu kaksi suurikokoista kuoppaa suojahuoneita varten, jotka ovat jääneet rakentamatta.
Mäkkylän ja Vallikallion alueen tukikohdan XXVIII puolustusasemat 5-8, 17-19, tykkipatteri 103 ja yhdystiet muodostavat kahdelle kukkulalle rakennetut kohtalaisen hyvin säilyneen linnoituskokonaisuuden. Alueella on säilynyt osin hyväkuntoisia tyypillisiä ja harvinaisia linnoituslaitteita.
|
| metsakeskus.1000007766 |
49 |
Tukikohta XXVIII:18a (Mäkkylä) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
380032.71200000 |
6678606.35700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007766 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918.
Enimmäkseen maahan kaivettuja ja osaksi kallioon louhittuja taistelu- ja yhdyshautoja. Betonilla tuettua taisteluhautaa 25 metriä. Yksi E-tyypin kivääriasema, joka on tarkoitettu kahdeksalle ampujalle. Asemassa on betoninen ampumakoroke. Kohteen luoteisosassa on yhdyshaudan päässä maahan kaivettu potero, jossa on saattanut olla hirsivahvistukset. Yksi suojahuone ja yksi suojahuoneen kuoppa, jossa on aikanaan ollut ilmeisesti hirsirakenteet.
Mäen eteläosassa on suurikokoinen tuliaseman ja suojahuoneen yhdistelmä, joka on rakennettu betonista. Tuliasema on ollut kolme metriä leveä ja on mahdollisesti tarkoitettu tykille. Rakenteessa on ollut metrin paksuinen teräspalkeilla tuettu betonikatto, joka on räjäytetty, jolloin koko linnoituslaite on tuhoutunut lähes tunnistamattomaksi. Ampumasektoriin on tehty kookkaita maaleikkauksia ampuma-alueen raivaamiseksi. Asema on tulittanut pitkin vanhaa tietä (nyk. Mäkkyläntie) sekä sen pohjoispuolella on kulkenutta piikkilankaestettä. Esteen suojavallista saattaa olla osia jäljellä Mäkkyläntien ja Mäkkylän puistotien risteyksen lähistöllä.
Mäkkylän ja Vallikallion alueen tukikohdan XXVIII puolustusasemat 5-8, 17-19, tykkipatteri 103 ja yhdystiet muodostavat kahdelle kukkulalle rakennetut kohtalaisen hyvin säilyneen linnoituskokonaisuuden. Alueella on säilynyt osin hyväkuntoisia tyypillisiä ja harvinaisia linnoituslaitteita. |
| metsakeskus.1000007767 |
49 |
Tukikohta XXVIII:19 (Mäkkylä) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
380140.66800000 |
6678344.46300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007767 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusaseman, kolmen luolan ja kahden erillisen tuliaseman kokonaisuus, jotka on merkitty saman kohdenumeron alle. Rakennusajankohta 1915-1918.
Puolustusasemassa on kallioon louhittuja ja maahan kaivettuja taistelu- ja yhdyshautoja, jotka on tuettu betonilla ja osittain kivimuurauksin. Taisteluhautaa on 150 metriä. 2 betonista konekivääriasemaa, 2 avointa valonheitinasemaa, 2 tähystysasemaa sekä E-tyypin kivääriasema, joka on tarkoitettu neljälle ampujalle. Kallion laella on sijainnut toisen maailmansodan aikainen ilmatorjunnan kuulosuunninasema, jolle on louhittu kaksi matalaa, laakeaa kuoppaa. Myös osa haudoista on ilmeisesti toisen maailmansodan ajalta.
Itäpuolella on kaksi kallioon louhittua monihuoneista luolaa. Pohjoisin luola on L-kirjaimen muotoinen. Kolme huonetta joiden yhteispinta-ala on 45 m². Sisäänkäynnissä on teräsovi betoniseinässä. Eteisen ja toisen huoneen katto on teräspalkeilla tuettua betonia. Kolmas huone on kooltaan suurin ja se sijaitsee kalliokaton alla. Jokaisessa huoneessa on betoniseinät ja -lattia. Em. luolan eteläpuolella on toinen L-kirjaimen muotoinen luola. Siinä on neljä huonetta joiden yhteispinta-ala on 60 m². Sisäänkäynnissä on betoniseinässä oleva teräsovi. Kaikissa huoneissa on betoniseinät ja -lattia. Eteisen ja toisen huoneen katot ovat teräspalkeilla vahvistettua betonia, kolmas ja neljäs huone on louhittu kallion alle. Kummankin luolan ulkoseinässä on ikkuna-aukot / varauloskäynnit, jotka on nyt suljettu ohuilla metallilevyillä. Sisäänkäynnit varustettu käsikranaattikanavilla. Kolmas luola sijaitsee puolustusaseman eteläpuolella. Sisäänkäynti sijaitsee kallioon louhitussa betonilla tuetussa käytävässä, jonka päällä on paksu betonikatto. Luolassa on betonikattoinen eteinen, josta johtaa teräsovella varustettu oviaukko peremmälle luolaan. Luolan kokonaispinta-ala on 45 m². Sisäänkäynti on pultattu kiinni. Luolan sisätiloissa ei ole käyty. Sisäänkäynnin seinät ja katto on maalattu mustaksi ilmeisesti toisen maailmansodan aikana. Sisäänkäynnin seinään on maalattu numero: 5.
Puolustusaseman lounaispuolella on lyhyt pätkä kallioon louhittua betonilla tuettua taisteluhautaa sekä yksi tähystysasema. Haudan alapuolella on kalliojyrkänteen juurella suuri tuliasemarakenne neljälle kiväärille ja yhdelle konekiväärille. Tuliasema on rakennettu valamalla betonia hirsikehikoihin. Aseman puurakenteiset katteet on myöhemmin poistettu samoin kuin kaikki hirsirakenteet.
Mäkkylän ja Vallikallion alueen tukikohdan XXVIII puolustusasemat 5-8, 17-19, tykkipatteri 103 ja yhdystiet muodostavat kahdelle kukkulalle rakennetun kohtalaisen hyvin säilyneen linnoituskokonaisuuden. Alueella on säilynyt osin hyväkuntoisia tyypillisiä ja harvinaisia linnoituslaitteita. |
| metsakeskus.1000007768 |
49 |
Tukikohta XXVIII:20 (Mäkkylä) |
10002 |
12011 |
13108 |
11006 |
27009 |
380383.57300000 |
6678183.53200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007768 |
Kallioon louhittu ensimmäisen maailmansodan aikainen luola. Oviaukko on betoniseinässä. Pinta-ala 32 m². Seinät ja lattia betonista, alkuperäinen aaltopeltikatto poistettu. Rautaovi on lukittu riippulukolla. |
| metsakeskus.1000007769 |
49 |
Tukikohta XXVIII:21 (Mäkkylä) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
380218.64000000 |
6677978.61700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007769 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Maahan kaivettua hautaa ja kuoppa. Maatunut ja osittain täytetty. Lähempänä tietä puolustusasema jatkuu maavallina. Pohjoisosa on jäänyt tonttialueiden alle. |
| metsakeskus.1000007771 |
49 |
Tukikohta XXVIII:23 (Puustellinmäki) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
379602.88200000 |
6678191.52700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007771 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kallioon louhittuja ja maahan kaivettuja taistelu- ja yhdyshautoja, jotka on tuettu osittain betonilla. Taisteluhautaa on 20 metriä. Kolme E-tyypin kivääriasemaa. Kallioon louhittu kuoppa suurikokoista tuliasemaa varten sekä kolme muuta kuoppaa.
Puolustusaseman länsipuolella kulkee suurikokoinen oja, jota on ilmeisesti käytetty esteenä. Piikkilankaesteet on merkitty linnoituskartassa myötäilemään ojan muotoja. Ojan varressa on maavalleja ja korotuksia joita ei ole tutkittu tarkemmin.
|
| metsakeskus.1000007773 |
285 |
Tykistön kasarmi |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
496574.00000000 |
6702209.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007773 |
Kotkan maauimalan lounaispuolella on säilynyt 33 x 17 metrin laajuinen ja 30–50 senttimetriä korkea kasarmin kivijalka. Kyseessä lienee tykistön kasarmeista säilynyt pieni osa. |
| metsakeskus.1000007774 |
285 |
Kotkansaari, ruutikellari n:o 82 |
10002 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
496866.00000000 |
6701469.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007774 |
Ruutikellarin numero 82 metriä korkea kivijalka sijaitsee Kotkansaaren eteläosassa Fort Katariinan länsipuolella, ulkoilutien vieressä.
Raunion korkeus on 2–4 kivikertaa eli 1–2 metriä. Luoteisseinällä on tiilisiä tuuletusaukkoja. Raunion kulmissa on hakatut suuret nurkkakivet, joiden ansiosta muuri on säilynyt nurkissa muuta muuria paremmin.
Kohde kuuluu ns. Katariinan polun nähtävyyskohteisiin ja se on varustettu opaskyltillä. |
| metsakeskus.1000007775 |
285 |
Kotkansaari, ruutikellari n:o 83 |
10002 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
496901.57300000 |
6701586.68100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007775 |
Ruutikellari n:o 83 sijaitsee Puistolanniemen itäosassa, Majakkalahden länsipuolella. Kellarin koko on 11 x 20 m. Sen itäsivua on korjattu siten, että tuuletusaukot ovat menneet umpeen. Pohjoispäädyn seinää oli pystyssä v. 1980 2 - 3 kivirivin korkeudelta. Myös eteläpäädyssä seinää oli osittain pystyssä.
Vuoden 2007 inventoinnissa havaittiin, että ruutikellari on sortunut ja siitä on jäljellä enää kivijalka.
|
| metsakeskus.1000007776 |
285 |
Kotkansaari Tiilikasarmi |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27007 |
496679.00000000 |
6701580.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007776 |
Tiilikasarmin kivijalka sijaitsee Fort Katarinan itäpuolella Puistolanniemeen vievän tien vasemmalla puolella. Tiilikasarmin läpi kulkee nykyisin polku. |
| metsakeskus.1000007776 |
285 |
Kotkansaari Tiilikasarmi |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27008 |
496679.00000000 |
6701580.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007776 |
Tiilikasarmin kivijalka sijaitsee Fort Katarinan itäpuolella Puistolanniemeen vievän tien vasemmalla puolella. Tiilikasarmin läpi kulkee nykyisin polku. |
| metsakeskus.1000007777 |
285 |
Tiutinen, ruutivarasto |
10002 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
498710.83200000 |
6703815.79300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007777 |
Ruutivarasto sijaitsee Tiutisen saaren keskiosassa noin 20 päässä Tiutisen maantiestä. Ruutivaraston koko on 6,5 x 10 m. Se on muurattu luonnonkivistä ja sen eteläsivulla kaksi suurta maakiveä muodostaa osan seinästä. Seinää on pystyssä noin metrin korkeudelta. Paikalle on myöhemmin rakennettu maakellari. |
| metsakeskus.1000007778 |
49 |
Tukikohta XXVIII:24 (Puustellinmäki) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
379597.89000000 |
6678059.58000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007778 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakenteita ei näy maastossa. |
| metsakeskus.1000007780 |
285 |
Tiutinen, tiilikasarmi |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
498870.77300000 |
6703785.80900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007780 |
Tiutisen saaren tiilikasarmi on sijainnut reduttien Tiutinen ja Pitkäsaari välissä. Paikalla on myöhemmin ollut lautatarha, joten kohde on saattanut tuhoutua myöhemmässä maankäytössä. Paikalla saattaa kuitenkin olla säilyneenä osia maan alla. |
| metsakeskus.1000007782 |
49 |
Tukikohta XXVIII:28 (Puustellinmäki) |
10002 |
12011 |
13000 |
11006 |
27009 |
379487.93200000 |
6677924.63300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007782 |
Kolme ensimmäisen maailmansodan aikaista puoliksi maan alle rakennettua hirsikasarmia. Rakenteita ei näy maastossa. |
| metsakeskus.1000007783 |
500 |
Pitkälä 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
431037.23400000 |
6888321.25200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007783 |
Asuinpaikka sijaitsee rautatien kaakkoispuolella, Pitkälän pohjoispuolella peltona olevan harjanteen keskellä, kevyenliikenteen väylän varrella.
Kumpareen laelta ja sen etelään ja länteen laskevalta jyrkähköltä rinteeltä on löydetty kvartsiesineitä ja -iskoksia. Maaperä paikalla on hiekkamoreenia. |
| metsakeskus.1000007784 |
49 |
Tykkipatteri 103 (Mäkkylä) |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27009 |
379977.72700000 |
6678738.30400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007784 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen neljän tykin patteri. Rakennusajankohta 1915-1917. Kohde sijaitsee Kenttämiehentien länsipuolella. Patterin rintasuojana on maalla suojattu kallionseinämä. Pohjoispäässä on erillinen tykkiasema, muut asemat ovat suorassa linjassa patterin eteläpäässä. Patterin eteläpäässä on ollut suojahuone samoin ilmeisesti patterin keskellä. Jokaiseen tykkiasemaan johtaa ajoväylä. Patterin rakenteet ovat maatuneet. Patterin koillispuolella on kevyen liikenteen väylän vieressä mahdollinen kaivon kuoppa.
Aseistuksena on ollut 4 kpl 152 mm:n 190 puudan rannikkotykkiä, joiden pääampumasuuntima oli luoteeseen. Patteri on sijainnut tukikohta XXVIII:n alueella.
Mäkkylän ja Vallikallion alueen tukikohdan XXVIII puolustusasemat 5-8, 17-19, tykkipatteri 103 ja yhdystiet muodostavat kahdelle kukkulalle rakennetut kohtalaisen hyvin säilyneen linnoituskokonaisuuden. Alueella on säilynyt osin hyväkuntoisia tyypillisiä ja harvinaisia linnoituslaitteita. |
| metsakeskus.1000007785 |
500 |
Pitkälä 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
430967.26300000 |
6888301.25600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007785 |
Asuinpaikka sijaitsee Pitkälän pohjoispuolella, radan kaakkoispuolella osittain peltona olevan harjanteen keskellä, kevyenliikenteen väylän länsipuolella.
Paikka on kohteen Pitkälä 1 länsipuolella olevalla kumpareella. Sen laen eteläpuoliskolta ja rinteiltä on löydetty kvartsiesineitä ja -iskoksia. |
| metsakeskus.1000007786 |
49 |
Tykkipatteri 104 (Vallikallio) |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27009 |
379361.98000000 |
6678498.40300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007786 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen neljän tykin mörssäripatteri. Rakentamisajankohta 1914-1915. Kohde sijaitsee aivan kadun varressa Vallikallionkadun ja Porarinkadun risteyksen luoteispuolella.
Patterista on säilynyt ainoastaan yksi tykinasema. Tykkiaseman etuseinä on osaksi louhittu kallioon. Sivuilta asema on suojattu korkeilla maavalleilla. Tykinperusta on valettu betonista ja kiinnityspultit ovat jäljellä. Aseman oikean puoleisessa etunurkassa on kallioon louhittu 3 m² kokoinen ampumatarvikekomero, joka on osaksi vahvistettu betonilla. Komerossa on teräksiset ovet.
Tykkiaseman vasemman puoleisessa etunurkassa on ilmeisesti ollut hirsirakenteinen suojahuone, joka on sortunut. Tykkiaseman eteläpuolella on sortunut suojahuone, jonka sisäänkäyntiä on vahvistettu muuratulla harkkokiviseinällä. Itse huone on ollut todennäköisesti kivi- ja puurakenteinen. Patterin tykkiasemat ovat ilmeisesti sijainneet kallion seinämän vieressä ja ne on erotettu toisistaan hirsivahvisteisilla maavalleilla. Jäljelle jäänyt tykkiasema on toinen etelästä lukien. Muut tykkiasemat ovat jääneet uusien rakennusten alle.
Patterin aseistuksena on ollut 4 kpl 280 mm:n raskasta rannikkomörssäriä, vuoden 1877 mallia. Patterin pääampumasuuntima on ollut länteen. Se on sijainnut tukikohta XXVIII:n alueella. Patterin länsipuolella on kallionrinteessä halkeama, josta nousee portaat ylös kallion reunalle. Halkeamaa on tuettu kivimuurauksella. Rakenteet liittyvät ilmeisesti paikalla sijainneeseen huvila-asutukseen, joka on nyttemmin hävinnyt kerrostaloalueiden tieltä. |
| metsakeskus.1000007788 |
624 |
Hattarinkoski |
10001 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
473978.74700000 |
6712020.37900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007788 |
Kymijoen Hattarinkosken länsirannalla oleva pienialainen tasanne, jonka rinteet viettävät selvästi kohti jokea. Kohde sijaitsee Kymijoen Hattarinkosken länsirannalla. Maasto on pienialaista tasannetta, jonka rinteet viettävät selvästi kohti jokea. Tasanteella on ainakin yksi hiilimiilukuoppa. Tasanteelle kaivetuista koekuopista 15 cm pintahiekan alta todettu tulisijoihin viittaavaa nokimaata ja nyrkinkokoisia nokisia kiviä. Lähettyviltä on löytynyt melko punaista likamaata. Koekuopasta on hiekkamaasta löytynyt pari pientä kvartsi (ei tallessa). Inventoinnissa paikalle tehtiin useita koekuoppia löytämättä mitään selvää merkkiä muinaisjäännöksestä. Maa paikalla on punaista ja hiilipitoista. |
| metsakeskus.1000007789 |
624 |
Majaniemi |
10001 |
12016 |
13000 |
11002 |
27000 |
476318.78700000 |
6715873.83200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007789 |
Kohde sijaitsee Korkiakallion länsipuolella, Koivuviidantien länsireunassa, tiellä olevan puomin luoteispuolella. Paikalta löydetty ojaleikkauksesta runsaasti palanutta savea. Monissa paloissa erottuu painanteita. Kyseessä on mahdollisesti valmistuspaikka. Kohde on tuhoutunut todennäköisesti kokonaan yksityistien rakentamisen yhteydessä. |
| metsakeskus.1000007790 |
624 |
Korsnäs |
10002 |
12011 |
13000 |
11006 |
27007 |
477909.21100000 |
6703205.93900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007790 |
Kohde sijaitsee Korsnäsin harjanteen eteläpäässä luonnonkivikossa. Kivikon lounaisreunaan on tehty sisältä kuopalle (0,5-1 m ) kaivettu potero (3 x 5 m, sisämitat 2x 4 m), iso maakiven (2 x 2 x 1 m) juureen. Kehävallin korkeus on 0,75-1 m ja siinä on suuaukko itään harjanteen puolelle. Kivien halkaisija on 20–40 cm. Rakennelma ajoittuu todennäköisimmin 1700–1800-luvulle. |
| metsakeskus.1000007790 |
624 |
Korsnäs |
10002 |
12011 |
13000 |
11006 |
27008 |
477909.21100000 |
6703205.93900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007790 |
Kohde sijaitsee Korsnäsin harjanteen eteläpäässä luonnonkivikossa. Kivikon lounaisreunaan on tehty sisältä kuopalle (0,5-1 m ) kaivettu potero (3 x 5 m, sisämitat 2x 4 m), iso maakiven (2 x 2 x 1 m) juureen. Kehävallin korkeus on 0,75-1 m ja siinä on suuaukko itään harjanteen puolelle. Kivien halkaisija on 20–40 cm. Rakennelma ajoittuu todennäköisimmin 1700–1800-luvulle. |
| metsakeskus.1000007791 |
624 |
Harjunpää |
10001 |
12016 |
13151 |
11042 |
27000 |
483338.96700000 |
6715061.19600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007791 |
Kohde sijaitsee Hirvikosken Kaukolan tilalla, Vastilantieltä 200 m luoteeseen. Harjanteen lounaisreunassa on kaksi lounaaseen aukeavaa suorakaiteista ja -seinämäistä kuoppaa (6 x 4 x 2 m) vierekkäin noin metrin päässä toisistaan, reunoissa ja seinämissä erottuu hiilen kappaleita. Kuopat on tulkittu hiilimiiluiksi. |
| metsakeskus.1000007796 |
49 |
Tukikohta XXIX:3 (Pohjois-Leppävaara) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
378539.30800000 |
6678216.50700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007796 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kallioon louhittuja ja maahan kaivettuja taistelu- ja yhdyshautoja, jotka on tuettu muuratuilla kivillä sekä betonilla. Taisteluhautaa 70 m.
Kivestä ja betonista tehtyjä konekivääri- ja tähystysasemia, yksi avoin valonheittimen asema, betonsta ja hirsistä rakennettuja suojahuoneita, joista muutamien betonikatot ovat säilyneet ehyinä. Yksi kallioon louhittu keskeneräiseksi jäänyt, 10 m pitkä luola sekä kohteen keskiosaan suunniteltu luola, josta on valmistunut vain sisäänkäynneille johtavat syvät rotkot. Puolustusaseman keskellä on avoin ilmeisesti kenttätykille tarkoitettu tuliasema, jonka ampumasektori on lounaan suuntaan. Puolustusaseman koillisreunalla on idän suuntaan tulittava sivustatuliasema eli kaponieeri, joka suunniteltu kahdelle erillisissä tuliasemissa oleville tykeille tai konekivääreille. Kaponieerin asemat on kaivettu maahan ja ne ovat olleet hirsillä ja osin betonilla tuettuja.
Kohteessa on käyty taisteluita Helsingin valtauksen yhteydessä huhtikuussa 1918. Mäen eteläosaa on louhittu Mannerheimmintie kiveystä varten 1925.
Kaivosinventoinnin tiedot: Kaksi suurta, aidattua kaivosaukkoa kallion laella sekä kallion länsirinteeseen avautuva kivilouhos. Kohteeseen on rakennettu I maailmansodan juoksuhautoja, jotka ovat muinaisjäännösrekisterissä I-luokan kiinteinä muinaisjäännöksinä. Näiden rajaus rekisterissä on koko mäen kattava, ja kokonaisuus muodostaa VAT-kohteen.
Kirjallisuustieto:
Leppävaaran ja Kilon louhosten läheisyydessä, Kauppaoppilaitoksen kaakkoispuolella olevassa kalliossa on kaivosmontun näköisiä kuoppia. Myös peruskarttaan on merkitty paikalle louhoksen merkki. Louhinta-ajasta ja tarkoituksesta ei ole tarkkaa tietoa, mutta alueen kivilajista päätellen kohteessa on louhittu rautamalmia. (Saltikoff et al. 1994:36.) |
| metsakeskus.1000007797 |
49 |
Tukikohta XXIX:4 (Pohjois-Leppävaara) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
378370.38300000 |
6678284.48500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007797 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde on jäänyt talojen alle, mutta rakennusten välissä erottuu vielä tuliaseman jäännökset. Puolustusasemassa käytiin taisteluita Helsingin valtauksen yhteydessä huhtikuussa 1918. |
| metsakeskus.1000007798 |
49 |
Tukikohta XXIX:5 (Pohjois-Leppävaara) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
378238.43100000 |
6678194.52000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007798 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kallioon louhittuja ja maahan kaivettuja taistelu- ja yhdyshautoja, joista osa on tuettu betonilla. Yksi betoninen konekivääriasema ja betonisia suojahuoneita. Kohde on osaksi keskeneräinen. Rakenteita on täytetty ja osa asemasta on hävinnyt rakentamisen myötä. Puolustusasemassa käytiin taisteluita Helsingin valtauksen yhteydessä huhtikuussa 1918. |
| metsakeskus.1000007801 |
49 |
Tukikohta XXIX:6 (Pohjois-Leppävaara) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
378203.44600000 |
6678035.57700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007801 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kallioon louhittuja ja maahan kaivettuja taistelu- ja yhdyshautoja, joista osa on tuettu betonilla. Yksi betoninen konekivääriasema ja tähystysasema. Rakenteita on täytetty ja osa asemasta on hävinnyt rakentamisen myötä. Puolustusasemassa käytiin taisteluita Helsingin valtauksen yhteydessä huhtikuussa 1918. |
| metsakeskus.1000007803 |
49 |
Tukikohta XXX:4 (Etelä-Leppävaara) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
378093.50100000 |
6677111.95700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007803 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Maahan kaivettua yhdyshautaa ja betonoitua taisteluhautaa. Osa puolustusasemasta on kenttälinnoitetyyppistä maavallia. Betonista valettu konekivääri- ja tähystysasema. Kaksi suojahuonetta, jonka katoista on poistettu teräspalkit mutta betonikatot ovat jäljellä. Osa asemasta on hävinnyt rakentamisen ja täyttämisen takia.
Vuonna 2019 tehtiin katualueen tarkkuusinventointi. Alueelta löytyi katkelma ensimmäisen maailmansodan aikaista, maarakenteista taistelu-/yhdyshautaa tai ampumavallia. Osa rakenteesta oli tuhoutunut kääntöpaikalle ja omakotitalon pihalle johtavan ajoväylän alle. Tutkimusalueen ulkopuolelta havaittiin katkelma ensimmäisen maailmansodan aikaista taisteluhautaa. Tutkimusalueen läheisyydessä kulkeva Tykkimäki-niminen tie todettiin hyväkuntoiseksi ensimmäisen maailmansodan aikaiseksi tykkitieksi, jonka pinta on myöhemmin peitetty kivituhkalla tai vastaavalla pinnoitteella. |
| metsakeskus.1000007805 |
755 |
Kyrkbyggars |
10002 |
12016 |
13174 |
11006 |
27008 |
349519.00000000 |
6673217.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007805 |
Syvä suppilomainen pyyntikuoppa Karskogin kylän eteläosassa, aivan Sjundbystä Raivioon vievän paikallistien itäreunassa, laajahkon hiekkakankaan pienellä korkeammalla lakialueella. Selviltä reunavalleita mitattuna se on halkaisijaltaan 4-5 m ja ainakin 1,5 m syvä. Kuopan kohdalla maantien vieressä on nähtävyysmerkki, jossa viitataan kuoppaan liittyvään perimätietoon. Sen mukaan kuoppaa olisi käytetty sudenpyynnissä 1800-luvulla. Pikatarkastuksessa syksyllä 2006 ympäristössä ei havaittu selviä muita kuopanteita, mutta epämääräisiä painateita voi olla alueella lännen ja lounaan suunnassa. Eteläpuolella on vanha hiekkakuoppa. On hyvin mahdollista, että lähialueella sijaitsee erilaisia muinaisjäännöksiä, kuten muita pyyntikuoppia sekä myös varhaiskivikautisia asuinpaikkoja. Lähiympäristössä on joitakin uudisrakennuksia viimeisten vuosikymmenten ajalta ja tie leikkaa mainittua kankaan lakialuetta. |
| metsakeskus.1000007806 |
49 |
Tukikohta XXXI:1 (Laajalahti) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
377977.55000000 |
6676477.20600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007806 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kallioon louhittuja ja maahan kaivettuja yhdys- ja taisteluhautoja, joita on tuettu osittain betonilla. Yhdyshaudan suojana on paikoin myös hiekasta tehty valli, josta mahdollinen hirsituenta on hävinnyt. Konekivääriasema, joka on jäänyt kattamatta sekä tähystysasema. Yksi betoninen suojahuone. Kohde on osittain tuhoutunut.
laajalahden alueen tukikohdan XXXI puolustusasemat 1, 2, 4 ja 5 muodostavat hyvin säilyneen linnoituskokonaisuuden. Alueella on säilynyt osin hyväkuntoisia tyypillisiä ja harvinaisia, betoni- ja harkkokivirakenteisia linnoituslaitteita. |
| metsakeskus.1000007807 |
49 |
Tukikohta XXXI:2 (Laajalahti) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
377768.63000000 |
6676387.24100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007807 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kallioon louhittuja- ja maahan kaivettuja yhdys- ja taisteluhautoja, joita on tuettu betonilla ja harkkokivillä. Kivestä muurattuja konekivääri- ja tähystysasemia. Betonista ja aikanaan hirsistä rakennettuja suojahuoneita.
Laajalahden alueen tukikohdan XXXI puolustusasemat 1, 2, 4 ja 5 muodostavat hyvin säilyneen linnoituskokonaisuuden. Alueella on säilynyt osin hyväkuntoisia tyypillisiä ja harvinaisia, betoni- ja harkkokivirakenteisia linnoituslaitteita. |
| metsakeskus.1000007808 |
49 |
Tukikohta XXXI:3 (Laajalahti) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
378018.53200000 |
6676243.29700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007808 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Maahan kaivettua yhdyshautaa ja hirsirakenteinen romahtanut suojahuone. Osa kohteesta on jäänyt tonttimaiden alle. |
| metsakeskus.1000007809 |
49 |
Tukikohta XXXI:4 (Laajalahti) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
377754.63700000 |
6676079.36400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007809 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohteen itäosa sijaitsee kalliolla jonka eteläreuna on hyvin jyrkkä. Länsiosa sijaitsee yhtä korkealla mutta loivempirinteisellä kalliolla. Kallioiden välissä olevassa notkelmassa kulkee yhdyshauta, joka yhdistää asemat toisiinsa.
Itäosan taistelu- ja yhdyshaudat on louhittu kallioon ja kaivettu maahan. Muuratuilla kivillä ja betonilla tuettua taisteluhautaa on 50 metriä. Yksi betonista rakennettu konekivääriasema, yksi betonista rakennettu tähystysasema, lounaisosassa on B-tyypin tähystysasema, jonka sisäseinät on rakennettu hirsistä ja niiden ulkopuolelle on valettu betoni. Hirsirakenteet ovat hävinneet. Etulinjassa on neljä suojahuonetta, joista yksi on rakennettu betonista (katto tuhoutunut) ja yksi ilmeisesti pelkistä hirsistä, jotka ovat hävinneet. Kaksi suojahuonetta on rakennettu siten että hirsiseinien ympärille ja katon päälle on valettu betoni. Haudan puolella on ollut ainoastaan hirsiseinä. Kaikki puurakenteet ovat kadonneet mutta betonikatot ovat jääneet ehjiksi. Taustalla, mäen pohjoispuolella on 5 x 10 metrin kokoinen betoninen sortunut suojahuone, jossa on ollut kaksi suurta betonista rakennettua savupiippua.
Länsiosassan haudat on louhittu kallioon ja kaivettu maahan. Niitä on tuettu muuratuilla kivillä, säännöllisen muotoisilla harkkokivillä sekä betonilla. Taisteluhautaa on yhteensä n. 220 metriä. Neljä betonista konekivääriasemaa, yksi hirsikehikkorakenteella tehty B-tyypin tähystysasema. Pohjoisosassa on matala, avonainen, nelikulmainen maahan kaivettu potero, jossa on mahdollisesti ollut hirsiset tukirakenteet, jotka ovat hävinneet. Kahdeksan suojahuonetta. Niistä kaksi on rakennettu betonista, kaksi muuratuista kivistä ja yksi on ilmeisesti ollut hirsirakenteinen. Kaikkien katot ovat tuhoutuneet. Kaksi suojahuonetta on rakennettu hirsikehikkotekniikalla. Hirret ovat hävinneet fragmentteja lukuun ottamatta mutta betonikatot ovat säilyneet ehjinä. Kallion keskellä on ollut suurikokoinen betonista ja kivistä rakennettu suojahuone, joka on sortunut.
Tontilta Koivistontie 10 lähtee kivetty yhdystie kohti aseman läntistä osaa. Tie on yhdistänyt tukikohdan asemat 3 ja 4 toisiinsa.
Kohde on hyvässä kunnossa. Kalliolla risteilee polkuverkosto, jonka kohdalla hautoja on täytetty hiekalla ja kivillä.
Laajalahden alueen tukikohdan XXXI puolustusasemat 1, 2, 4 ja 5 muodostavat hyvin säilyneen linnoituskokonaisuuden. Alueella on säilynyt osin hyväkuntoisia tyypillisiä ja harvinaisia, betoni- ja harkkokivirakenteisia linnoituslaitteita. |
| metsakeskus.1000007810 |
625 |
Hanhikivi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
368456.38300000 |
7159353.04700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007810 |
Hanhikivi on hakkauksin merkitty valtava, noin 6 m korkea siirtolohkare, joka sijaitsee Pyhäjoen pohjoisrannalla olevan luoteeseen pistävän niemen pohjoisosassa, Pyhäjoen ja Raahen rajalla. Kiven päälle on tehty kaiverruksia, kuten mm. N 14, N ja kruunua muistuttava merkki sekä viivoja ja ilmeisesti vuosilukua ilmoittava merkintä 1770. Osa kaiverruksista on merkitty myöhemmin keltaisella tai valkoisella maalilla. Kivi on sijainnut aikanaan meressä, mutta nykyisin se sijaitsee soistuneessa koivua ja pajua kasvavassa metsässä. Vuoden 2015 tarkastuksessa kivessä ei voitu todeta hakkauksia, joita voisi pitää yllä mainittua vuotta vanhempina.
Ruotsin ja Novgorodin vuonna 1323 solmiman Pähkinäsaaren rauhan raja on kulkenut Pyhäjoen tienoilla. Rajan tarkka linjaus hämärtyi jo keskiajalla, kun suomalaisasutus levisi etelästä rannikkoa pitkin kohti Pohjalahden perukkaa. Samassa yhteydessä käytiin useita verisiä rajasotia. Yhteen tällaiseen tapaukseen liittyy myös ensimmäinen tieto Hanhikivestä. Kemin, Iijoen ja Limingan talonpojat valittivat vuonna 1490 Ruotsin hallitukselle venäläisten tekemistä hyökkäyksistä ja veriteoista. Valituskirjeessä kerrotaan venäläisten pitäneen oikeana valtakunnan rajana Hanhikiveä (FMU 4286).
Mikäli Hanhikivi liittyy Pähkinäsaaren rajaan, voidaan sitä pitää merkittävänä muistona Ruotsin ja Novgorodin välisestä keskiaikaisesta rajasta. Kyseessä olisi yksi vanhimpia tunnettuja Suomen ja Venäjän välisiä rajamerkkejä.
Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.1000007810 |
625 |
Hanhikivi |
10002 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
368456.38300000 |
7159353.04700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007810 |
Hanhikivi on hakkauksin merkitty valtava, noin 6 m korkea siirtolohkare, joka sijaitsee Pyhäjoen pohjoisrannalla olevan luoteeseen pistävän niemen pohjoisosassa, Pyhäjoen ja Raahen rajalla. Kiven päälle on tehty kaiverruksia, kuten mm. N 14, N ja kruunua muistuttava merkki sekä viivoja ja ilmeisesti vuosilukua ilmoittava merkintä 1770. Osa kaiverruksista on merkitty myöhemmin keltaisella tai valkoisella maalilla. Kivi on sijainnut aikanaan meressä, mutta nykyisin se sijaitsee soistuneessa koivua ja pajua kasvavassa metsässä. Vuoden 2015 tarkastuksessa kivessä ei voitu todeta hakkauksia, joita voisi pitää yllä mainittua vuotta vanhempina.
Ruotsin ja Novgorodin vuonna 1323 solmiman Pähkinäsaaren rauhan raja on kulkenut Pyhäjoen tienoilla. Rajan tarkka linjaus hämärtyi jo keskiajalla, kun suomalaisasutus levisi etelästä rannikkoa pitkin kohti Pohjalahden perukkaa. Samassa yhteydessä käytiin useita verisiä rajasotia. Yhteen tällaiseen tapaukseen liittyy myös ensimmäinen tieto Hanhikivestä. Kemin, Iijoen ja Limingan talonpojat valittivat vuonna 1490 Ruotsin hallitukselle venäläisten tekemistä hyökkäyksistä ja veriteoista. Valituskirjeessä kerrotaan venäläisten pitäneen oikeana valtakunnan rajana Hanhikiveä (FMU 4286).
Mikäli Hanhikivi liittyy Pähkinäsaaren rajaan, voidaan sitä pitää merkittävänä muistona Ruotsin ja Novgorodin välisestä keskiaikaisesta rajasta. Kyseessä olisi yksi vanhimpia tunnettuja Suomen ja Venäjän välisiä rajamerkkejä.
Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.1000007811 |
625 |
Pyhäjoen suu |
10002 |
12016 |
13163 |
11006 |
27000 |
366772.08300000 |
7151685.12800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007811 |
Pyhäjoen suussa on pienen Markkinasija-nimisen saaren länsiosassa 1800-luvun tiedon mukaan (Ingman 1888) markkinapaikaksi kutsuttu tasanko. Tämä voi tarkoittaa jo keskiajalta tunnettua markkinapaikkaa, jota ei kuitenkaan ole tarkemmin paikallistettu. Pyhäjoen historian (1997) mukaan varhaisin markkinapaikka olisi sijainnut Vuotikarin suussa, jonka sijainti on kuitenkin epäselvä.
Markkinasijan länsiosassa todennäköisesti sijainneeseen myöhempään markkinapaikkaan viittaavaa muistitietoa saatiin vielä Pyhäjoen arkeologisen inventoinnin (1997) yhteydessä. Sen mukaan paikka olisi ollut käytössä vielä 1900-luvun alussa, jolloin siellä on ollut satama-aallonmurtajan eli möljän paikka ja varastoja. On mahdollista että paikka on samalla Ingmanin tarkoittama markkinapaikka, joka oli hänen mukaansa hävitetty 1808. Markkinasijan länsipään kalliot kohoavat n. 5 m merenpinnasta. Saaren etelärantaa kulkee polku saaren kärkeen. Polun varrella 2,5 m yläpuolella, ehkä 3-4 m mpy. olevalla ketomaisella kentällä on todettu muutamia kellarikuopiksi tulkittavia painaumia, joista osaan liittyy yläpuolisia, mahdollisten aittojen nurkkakiviä. Rakenteet ovat hyvin maatuneita.
Raahen museossa vuoden 2000 vaiheilla olleessa näyttelyssä oli esillä rahalöytö, 1720-60-luvun kolikoita, joiden löytöpaikaksi oli ilmoitettu Pyhäjoen Markkinapaikka.
Paikalla on hyvin säilynyt (1997) selvästi historiallisen ajan markkinapaikka, jonka keskiaikaisuus on kuitenkin kyseenalainen. |
| metsakeskus.1000007813 |
49 |
Tukikohta XXXI:5 (Laajalahti) |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27009 |
377899.58200000 |
6676008.39700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007813 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen kahden tykin sivustatuliasema eli kaponieeri. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde koostuu kahdesta erillisestä tuliasemasta ja niiden taustalla olevasta suojahuoneesta. Tuliasemia ja suojahuonetta yhdistää maahan kaivettu ja lännessä kallioon louhittu hauta, jota on vahvistettu osittain betonilla. Tuliasemien torjuntasuunta on ollut etelään. Asemien eteen on raivattu rinneleikkauksilla ampumasektorit, joiden välissä on asemien edessä maavalli, jonka pituus on n. 20 metriä.
Läntinen tuliasema on ulkomitoiltaan 5 x 7 metriä. Suojahuone on rakennettu betonista. Se on ollut katettu, mutta katto on myöhemmin tuhoutunut ja nykyisin täynnä kariketta ym.
Aseman etuseinässä on ampumasektorin toisessa sivussa betoninen siipimuuri, jonka pituus on 2-3 metriä.
Itäinen tuliasema on suurempi, 6 x 8 metriä. Asema on ollut katettu, mutta katto on räjäytetty. Asema on täynnä betonilohkareita. Ampuma-aukon sivuissa olevat teräspalkit ovat vielä näkyvissä. Aseman etuseinässä on ampumasektorin toisessa sivussa betoninen siipimuuri, jonka pituus on 3 metriä. Tuliaseman yhteyteen on rakennettu sen sivuun tähystys- tai valonheitinasema. Se on etuseinältään kaareva ja kooltaan 1 x 1,5 metriä.
Kaponieerin suojahuoneeseen johtaa kahdesta suunnasta yhdyshaudat. Suoja on rakennettu betonista. Katto räjäytetty.
Laajalahden alueen tukikohdan XXXI puolustusasemat 1, 2, 4 ja 5 muodostavat hyvin säilyneen linnoituskokonaisuuden. Alueella on säilynyt osin hyväkuntoisia tyypillisiä ja harvinaisia, betoni- ja harkkokivirakenteisia linnoituslaitteita. |
| metsakeskus.1000007814 |
49 |
Tykkipatteri 108 (Laajalahti) |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27009 |
378427.36700000 |
6675632.54500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007814 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen kahden tykin tykkipatteri. Rakennusajankohta 1915-1917. Kohde sijaitsee vesakossa omakotitalojen tonttimaan ja Kehä I:n meluaidan välisellä alueella. Patterin pohjoisempi tykkiasema on jäänyt omakotitalon tonttimaan alle.
Rintasuojan muodostaa maasta ja hiekasta rakennettu pohjoinen-etelä suuntainen valli. Aseman länsiseinustalla olleet betoniset suojahuonerakenteet on räjäytetty. Tykki on seissyt aseman keskellä olevalla 4x4 m kokoisella maakummulla, jonka korkeus on 1,5 m. Tykkiaseman pohjoispuolella on erillinen betoninen suojahuone, jonka katto on tuhoutunut. Kumpaakin tykkiasemiaa sekä suojahuonetta on yhdistänyt maahan kaivettu, osittain betonilla tuettu yhdyshauta. Jäljelle jääneen tykkiaseman eteläpuolella on rintasuojan päällä kuoppia, jotka ovat syntyneet ampumatarvikekomeroiden tai pienikokoisten suojatilojen romahdettua. Patterin aseistuksena on ollut 2 kpl 152 mm:n, 45 kaliiperin Canet-kanuunaa, joiden pääampumasuunta on ollut länteen. Patteri on sijainnut tukikohta XXXI:n alueella. |
| metsakeskus.1000007815 |
49 |
Tukikohta XXXII:1 (Etelä-Laajalahti) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
377471.75700000 |
6675391.64200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007815 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Maahan kaivettuja yhdys- ja taisteluhautoja, jotka on aikanaan tuettu hirsillä. Betonisia konekivääri- ja tähystysasemia, sekä suojahuoneita. Suojahuoneet ovat jääneet kattamatta. Työt ovat jääneet muutenkin osittain keskeneräisiksi. Hirsirakenteet hävinneet ja kohdetta on osittain täytetty. |
| metsakeskus.1000007816 |
49 |
Tukikohta XXXII:2 (Etelä-Laajalahti) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
377471.75800000 |
6675177.72900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007816 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Maahan kaivettuja yhdys- ja taisteluhautoja. Betoninen tähystysasema. Viisi keskeneräistä suojahuonetta tai tuliasemaa, joiden betonilattiat on ehditty valaa. Yksi betoninen suojahuone, joka on jäänyt kattamatta ja yksi mahdollisesti hirsirakenteinen suojahuone. Puolustusasemaa on osittain täytetty. |
| metsakeskus.1000007817 |
691 |
Rajakangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
407332.12800000 |
7051134.68100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007817 |
Rajakankaan lounaisreunalla 140 m mpy käyrällä kulkee yksi pyyntikuoppaketjusto, jossa on ainakin 25 pyyntikuoppaa. Osaa pyyntikuopista voi olla käytetty myöhemmin tervahautoina. Nyt havaitut kuopat eivät muodosta täysin selkeää yhtä ketjua, mikä tarkoittanee sitä, että osa kuopista on tuhoutunut Reisjärven ja Muurasjärven välisen tien teossa menneinä vuosikymmeninä. Hajakuopista päätellen alueella olisi kaksi kuopastoa.
Reisjärven ja Muurasjärven välisen tien koillispuolella havaittiin kaksi erillistä pyyntikuoppaa, jotka kuulunevat kuitenkin samaan ketjustokompleksiin.
Pyyntikuoppia ei havaittu 2007 Pihtiputaan kunnan puolelta, mutta myöhemmässä tarkastuksessa sekä inventoinneissa on saman kuopaston todettu jatkuvan myös Pihtiputaan puolelle. Sama harjujakso, jolla tämä kuopasto on, ulottuu Muurasjärveltä Köyhänjärveen saakka ja on hyvin todennäköistä, että koko tältä matkalta (niiltä maastonkohdilta, jotka ovat luonnontilassa) voidaan löytää pyyntikuoppia.
Kohteen tarkastuksessa heinäkuussa 2018 kuoppia havaittiin lisää ja aluerajausta tarkennettiin lännen ja lounaan suunnassa. Laajemman aluerajauksen ulkopuolella havaittiin lisäksi yksittäinen erillinen kuopparakenne etelämpänä. Näyttää ilmeiseltä, että alueen kuopat ovat myös eriaikaisia. Ainakin aluerajauksen poikki Luotostenkankaalle johtavan metsätien lähellä on kuoppia, jotka maannosprofiilin perusteella ovat syntyneet vasta myöhäisen kaivun tuloksena.
Tarkastuksessa todettiin myös jo vanhemman kohderajauksen alueella kankaan ylemmässä osassa muutamia peitettyjä maa-aineisten koemonttuja (-alueita).
2024: Osa alueesta tarkastettiin ja tarkastuksen johdosta aluerajausta muutettiin. Tarkastuksessa muinaisjäännöksiksi todennetut kuopat vietiin alakohteiksi ja historialliseksi todettu kuoppakohde vietiin erilliseksi kohteeksi Rajakangas 3. Kyseessä on todennäköisesti hiilimiilu. Tarkastusalueella sijainneet muut kuopat todettiin moderneiksi tai tuulenkaadoista syntyneiksi.
Aarne Äyräpään käsikirjoituksen (1909, Muinaismuistoja Haapajärven kihlakunnasta II, s. 17) mukaan kiviesineiden löytöpaikka olisi tällä kankaalla maantien eteläpuolella Rajakankaan talosta noin 300 metriä etelälounaaseen, hiljalleen etelään viettävällä kangasmaalla, jonka alla on noin 50-100 m löytöpaikoilta kahdellakin puolella vetelää suota. Kiviesineitä oli löytynyt kahdelta paikalta, toinen talosta lähes 300 m SW, toinen tästä noin 100 m pohjoiseen. Kulttuurimaata ei ollut havaittu. Läheisillä kankailla todetaan myös olevan maakuoppia. Tieto viittaa ehkä Rajakankaan suohon pistävään niemekkeeseen, jossa on nykyisin pieni sorakuoppa. Äyräpäällä on myös tieto (s.38) Rajakankaalla olleesta 20x10 askelen kokoisesta soikeasta, 2 m syvästä, melko jyrkkäreunaisesta haudasta melkein suon tasalla, jota myös jättiläisen haudaksi on nimitetty. Nykyisen laserkeilauksen avulla tällaista rakennetta on vaikea enää osoittaa Rajakankaalta, tai se on voinut tuhoutua ehkä 1970-luvulla mainitun pienen sorakuopan kaivussa. |
| metsakeskus.1000007818 |
49 |
Tukikohta XXXII:3 (Etelä-Laajalahti) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
377560.71800000 |
6675021.78600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007818 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, joka on jäänyt tonttialueen alle. Rakenteita ei erotu maastossa. |
| metsakeskus.1000007819 |
49 |
Tukikohta XXXII:4 (Pohjois-Tapiola) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
377793.62900000 |
6674678.92700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007819 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Maahan kaivettua ja alunperin hirsillä tuettua yhdyshautaa. Betoninen tähystysasema. Hisirakenteet ovat maatuneet. Puolustusasemaa on täytetty. |
| metsakeskus.1000007820 |
49 |
Tukikohta XXXII:5 (Pohjois-Tapiola) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
377657.68700000 |
6674520.99300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007820 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kallioon louhittuja ja maahan kaivettuja taistelu- ja yhdyshautoja, joita on aikanaan paikoin tuettu hirsillä. Betonisia konekivääri- ja tähystysasemia, joiden katot on räjäytetty. Keskeneräiseksi jääneitä kuoppia. Hirsirakenteet ovat hävinneet. Puolustusasemaa on täytetty ja osa kohteesta on hävinnyt rakentamisen myötä. |
| metsakeskus.1000007821 |
91 |
Munkkiniemen tykkipatteri |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27009 |
382192.86000000 |
6674726.93000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007821 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen kahden tykin patteri Gert Skytten puistossa. Rakennusajankohta 1916-1918. Tykkiasemat sijaitsevat 3 - 5 m syvissä, kallioon louhituissa kuopissa linjalla pohjoiskoillinen - eteläkaakko. Asemat on yhdistetty toisiinsa kallioon louhitulla haudalla (leveys 2 m pituus n. 38 m). Patterin pituus on 80 m. Tykkiasemat ovat nelikulmion muotoisia n. 25 x 20 m. Rintasuojan korkeus on patterin etupuolella n. 4 - 5 m. Selkäsuojan korkeus on n. 3 m.
Kummassakin tykkiasemassa on pyöreä betoninen jalusta (halkaisija 15 m, korkeus n.1,5 m), jonka keskellä on vielä pyöreä tykinperusta. Eteläisen tykkiaseman perustassa kaksi kiinnityspulttia jäljellä. Pohjoinen tykkiasema on täynnä vettä. Tykkiasemia yhdistävän haudan sivuun patterin keskikohdalle on louhittu 10 x 4 m kokoinen kuoppa ilmeisesti suojahuonetta varten. Kulkutie patterille on louhittu eteläisemmän tykkiaseman selkäsuojukseen.
Patterin keskikohdan alapuolella on kallioon louhittu luola, jonka sisäänkäynti on ollut patterin taustalla. Sisäänkäynnin edustaa on täytetty. Näkyvissä on enää betoniseinän yläosa. Luolan sisätilaa on myös täytetty. Patterin eteläpäässä on toinen kallioon louhittu luola, jonka ajoluiskaan on rakennettu puinen rakennus v. 1952. Luola on varustettu eteisellä. Varastotilan pituus on n.15 -20 m, leveys 4 m ja korkeus 3 m. Tilan omistaa Helsingin pelastuslaitos. Katot ja seinät on verhoiltu uudelleen, mutta eteisessä oli näkyvissä alkuperäistä aaltopeltikattoa. Luolat ovat jääneet ensimmäisen maailmansodan jälkeen ilmeisesti keskeneräisiksi ja niitä on kunnostettu sekä laajennettu 1930-luvun lopussa.
Patteri oli tarkoitettu kahdelle 305 mm:n, 52 kaliiperin järeälle merikanuunalle mallia Obuhov mutta sitä ei ehditty aseistaa ennen sodan loppumista. Patterin viereisellä kalliolla on ollut toisen maailmansodan aikana ilmatorjuntapatteri. Yksi ilmatorjuntatykki on asetettu muistomerkiksi Valtion vierasmajan pihamaalle. |
| metsakeskus.1000007822 |
49 |
Tukikohta XXXII:6 (Pohjois-Tapiola) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
377055.92500000 |
6674387.04400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007822 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Asema on jakautunut kahteen osaan, sillä osa rakenteista on hävinnyt rakentamisen myötä.
Pohjoisosassa on maahan kaivettua hautaa, jota on aikoinaan tuettu hirsillä. Aivan Visakoivunkujan vieressä on jäännökset sivustatuliaseman eli kaponieerin tykkiasemasta, jonka torjuntasuunta on pohjoiseen. Lisäksi kohteessa on betonisia suojahuoneita. Hirsirakenteet ovat hävinneet ja kohde on osittain tuhoutunut.
Eteläosassa on maahan kaivettuja ja kallioon lohittuja yhdys- ja taisteluhautoja, joita on paikoin tuettu betonilla sekä aikoinaan hirsillä. Betonisia konekivääri- ja tähystysasemia. Betonisia suojahuoneita. Katettujen rakenteiden katot on räjäytetty. Hirsirakenteet ovat hävinneet. Asemaa on täytetty. Puolustusaseman yhteydessä on jäännökset linnoitteiden rakentamisen aikaisesta betonitynnyristä. |
| metsakeskus.1000007823 |
49 |
Tukikohta XXXII:7 (Vanha-Mankkaa) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
376916.98300000 |
6674695.92000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007823 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, joka kuuluu Helsingin maalinnoituksen tukikohtaan XXXII. Rakennusajankohta 1915-1918. Mankkaan ja Pohjois-Tapiolan rajalla sijaitsevan aseman linnoitteet ovat jakautuneet Kiiltokallio-nimisen kohouman pohjois-, länsi-, lounais- sekä kaakkoisreunalle. Lisäksi kohoumaa ovat kiertäneet piikkilankaesteet.
Suurin osa aseman linnoitteista on tuhoutunut tai peittynyt tonttien ja katuverkoston alle. Linnoitteita on vielä jäljellä ainakin kahdessa kohdassa. (i) Kiiltokallion länsireunalla olevan talon (os. Kiiltokallionpolku 3) pihamaalla on jäljellä lyhyt osuus betonoidun taisteluhaudan etuseinämää. Seinämä on kasvillisuuden peitossa. Kyseisen osuuden eteläpuolella, Kiiltokallionpolku 5 tontilla, sijaitsi kallioon louhittua betonoitua taistelu-/yhdyshautaa sekä betonista valettu konekivääripesäke, suojahuone ja portaat. Kyseisiä linnoitteita oli täytetty maaaineksella ja romuilla, ja ne tuhoutuivat rakentamisen yhteydessä kesällä 2013.
(ii) Kiiltokallion kaakkoisreunalla olevalla rakentamattomalla maakaistaleella on jäljellä noin 56 m maahan kaivettua taistelu-/yhdyshautaa. Keskimäärin 2 m leveä ja 50-150 cm syvä taistelu-/yhdyshauta on hyvin pyöristynyttä. Torjuntasuunta on länsi-etelälounainen. Haudan torjuntasuunnan puoleisessa seinämässä on havaittavissa kaksi syvennystä, jotka voivat olla pesäkkeitä. Haudan seinämistä löytyi vaijerien pätkiä, joita on käytetty haudan seinämien puutuentojen kiinnittämiseen. Hauta sijaitsee havupuuvoittoisessa sekametsässä. Lisäksi maa-aineksella peittyneitä linnoitteita sekä piikkilankaesteiden kaivantoja ja suojavalleja saattaa olla vielä jäljellä Kiiltokallion alueen tonttien pihamailla. |
| metsakeskus.1000007824 |
49 |
Tukikohta XXXII:8 (Pohjois-Tapiola) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
376973.96400000 |
6674188.11800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007824 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, joka on jäänyt pääosin tonttialueiden ja katuverkon alle.
Mahlakuja 8A:ssa sijaitsevan omakotitalon pihassa (pkoo: 6675223; ikoo: 2543608) on vielä jäljellä hieman betonoitua vallihaudan seinää ja avoin A-tyypin konekivääriasema on valokuvattu ja piirretty. Tontin omistaja aikoo rakentaa vajan paikalle, mutta jättää rakenteet ennalleen lattian alla. |
| metsakeskus.1000007825 |
49 |
Tukikohta XXXII:9 (Pohjois-Tapiola) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
377239.85700000 |
6673860.25600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007825 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, joka on jäänyt tonttialueiden ja katuverkon alle.
|
| metsakeskus.1000007826 |
49 |
Tukikohta XXXII:10 (Tapiola) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
377350.00000000 |
6673550.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007826 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Maahan kaivettuja ja kallioon louhittuja yhdys- ja taisteluhautoja, joita on osittain betonoitu ja mahdollisesti aikanaan tuettu myös hirsillä. Betonista valetut konekivääri- ja tähystysasemat. Puolustusasemaa on täytetty maa-aineksilla. |
| metsakeskus.1000007827 |
49 |
Tukikohta XXXII:11 (Tapiola) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
377341.81700000 |
6673731.30900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007827 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Maahan kaivettuja ja kallioon louhittuja yhdys- ja taisteluhautoja, joita on tuettu osin betonoimalla ja mahdollisesti aikanaan myös hirsillä. Betonisia konekivääri- ja tähystysasemia sekä suojahuoneita. Katetut rakenteet on räjäytetty. Puolustusasemaa on täytetty. Kohteen itäpuolella on kivettyä yhdystietä, joka on peitetty osittain hiekalla. |
| metsakeskus.1000007828 |
49 |
Tukikohta XXXII:12 (Tapiola) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
377451.76700000 |
6673862.25700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007828 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, joka on jäänyt tonttialueiden ja katuverkon alle.
|
| metsakeskus.1000007829 |
49 |
Tukikohta XXXII:13 (Tapiola) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
377635.69700000 |
6673854.25900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007829 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, joka on jäänyt tonttialueiden ja katuverkon alle.
|
| metsakeskus.1000007830 |
49 |
Tukikohta XXXII:14 (Tapiola) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
377570.12600000 |
6673910.27600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007830 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, joka on jäänyt tonttialueiden alle. Vemmelsäärentie 5:n kohdalla olevan puiston alueella saattaa maan alla olla vielä rakenteita jäljellä. |
| metsakeskus.1000007831 |
49 |
Tukikohta XXXII:15 (Tapiola) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
377580.24800000 |
6673979.21700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007831 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, joka sijaitsee Pohjois-Tapiolassa Vemmelsäärentien itäpuolella olevalla puistoalueella. Aseman pohjoisosa on jäänyt lasten leikkipaikan alle. Aseman eteläosa on täytetty, mutta sen rakenteita saattaa vielä olla jäljellä maan alla.
Puolustusasemasta on näkyvissä noin 20 m betonoitua taistelu-/yhdyshautaa (leveys 110-120 cm), kattamatta jäänyt A-tyypin konekivääripesäke, portaat ja kattamatta jäänyt tähystysasema (B- tai C-tyyppiä). Torjuntasuunnat ovat länsi-luoteeseen. Hauta, portaat ja tähystyspesäke ovat täyttyneet maa-aineksella lähes kokonaan. Konekivääripesäkkeen kohdalla maa-aines ulottuu yli pesäkkeen oikealla sivustalla olevan jäähdytysvesikomeron ylälaidan. |
| metsakeskus.1000007832 |
49 |
Tukikohta XXXII:16 (Tapiola) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
377629.98800000 |
6673986.62400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007832 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, joka on jäänyt lähes kokonaan tonttialueen alle.
Ukonvaaja 6 CDE -kerrostalon luoteispuolella on kalliokohouman kupeessa jäljellä betonin sekaisesta kivimurskasta rakennettua seinää ja maavalli. Seinä ja maavalli saattavat olla jäänteitä suojahuoneesta. Aseman muita rakenteita ei ole näkyvissä, mutta linnoitteita saattaa olla vielä jäljellä Ukonvaaja 6:n tonttialueen alla. |
| metsakeskus.1000007833 |
49 |
Tykkipatteri 109 (Etelä-Laajalahti) |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27009 |
378001.54700000 |
6674855.85700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007833 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen neljän tykin tykkipatteri. Kohde sijaitsee Rauduntie 24 läheisyydessä. Patterin rintasuojana on maavalli, joka on mahdollisesti ollut aikanaan hirsillä tuettu. Kaksi tykkiasemaa on säilynyt. Molemmissa on ollut kaksi hirsirakenteista suojahuonetta tai ampumatarvikekomeroa. Hirsirakenteisia suojahuoneita on myös yhdyshaudan tuntumassa. Kaikki hirsirakenteet ovat maatuneet. Osa patterista on jäänyt tonttialueen alle ja hävinnyt.
Rakennusajankohta 1915-1917. Aseistuksena on ollut 4 kpl 152 mm:n raskasta 190 puudan piirityskanuunaa vuoden 1877 mallia. Pääampumasuunta on ollut länsiluoteeseen. Patteri on sijainnut tukikohta XXXII:n alueella. |
| metsakeskus.1000007834 |
49 |
Tykkipatteri 110 (Pohjois-Tapiola) |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27009 |
377960.55900000 |
6674561.97800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007834 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen neljän tykin tykkipatteri. Kohde sijaitsee Valkjärventien ja Keijumäen risteyksen luoteispuolella.
Patterin rintasuojana on kallio, jota on suojattu mahdollisesti hirsillä tuetulla maavallilla. Kaksi tykkiasemaa säilynyt, seinämät ovat sortuneet. Toisessa tykkiasemassa räjäytetty betoninen suojahuone. Tykkiasemista erillään kolmihuoneinen miehistösuoja, jonka etuseinä on ollut betonista. Muut seinät ovat olleet hirsivahvisteisia kuten kattokin. Suojahuone on täyttynyt maa-aineksista.
Rakennusajankohta 1915-1917. Aseistuksena on ollut 4 kpl 152 mm:n raskasta 190 puudan rannikkokanuunaa vuoden 1877 mallia. Pääampumasuunta on ollut länteen. Patteri on sijainnut tukikohta XXXII:n alueella. |
| metsakeskus.1000007835 |
49 |
Tykkipatteri BB3 (Pohjois-Tapiola) |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27009 |
377873.59800000 |
6674250.10100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007835 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen neljän tykin patteri. Kohde sijaitsee Takojantien eteläpuolella. Rintasuojana on maavalli, jossa on syvennykset tykeille. Aseistuksesta ei ole tietoja. Rakennusajankohta 1915-1916. Patteri on sijainnut tukikohdan XXXII:n alueella. |
| metsakeskus.1000007836 |
49 |
Tykkipatteri 111 (Pohjois-Tapiola) |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27009 |
377705.13600000 |
6674316.37300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007836 |
Tykkipatteri 111 on aikanaan ollut varustettu neljällä 6 tuuman (152 mm) 120 puudan (1966 kg) kanuunalla. Patterin pääampumasuunta on ollut länteen. Tykkipatteri on käytännössä jäänyt lähes kokonaan Sepontien ja osoitteeseen Sepontie 3 vuonna 1963 rakennetun taloyhtiön kerrostalojen alle. Kerrostalojen A-D ja E välisellä pihamaalla on edelleen jäljellä maakumpu, joka saattaa olla jäänne patterin pohjoisimman ja toiseksi pohjoisimman tykkiaseman välisestä rintasuojan vallista. Sepontien eteläpuolella, Sepon koulun pohjoispuolella, on matala kohouma, jonka kohdalla patterin eteläisin tykkiasema on sijainnut. Paikalla erottuu matalia painanteita/kuoppia. Maan alla saattaa edelleen olla jäljellä tykkipatterin jäänteitä. |
| metsakeskus.1000007837 |
49 |
Tykkipatteri BB2 (Pohjois-Tapiola) |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27009 |
377667.68400000 |
6674107.15500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007837 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen tykkipatteri. Rakennustöiden toteutuksesta eikä aseistuksesta ole tietoja. Patteri on sijainnut tukikohta XXXII:n alueella. |
| metsakeskus.1000007838 |
91 |
Koskelan tykkipatteri |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27009 |
387981.00000000 |
6678051.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007838 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen kahden tykin patteri, jonka työt ovat jääneet keskeneräisiksi. Kohde sijaitsee Jokiniementien ja Vantaanjoen välisellä kalliolla, Vanhankaupungin vesilaitoksen pohjoispuolella.
Patteri oli tarkoitettu kahdelle 305 mm:n ja 52 kaliiperin järeälle Obuhov-merikanuunalle, mutta sitä ei ehditty aseistaa ennen sodan loppumista. Patterin rakennusajankohta on 1916–1918.
Tykkiasemat ovat avokallioon louhituissa pyöreissä kuopissa itäkaakko – länsiluodesuuntaisella linjalla. Asemien halkaisija on noin 15–17 metriä. Tykkiasemat on ympäröity metalliaidoin ja asemien kuopat ovat täyttyneet vedellä, joten niiden syvyydestä ei ole tietoja. Itäisemmän tykkiaseman rintasuojaa on näkyvissä noin 3 m vedenpinnan yläpuolella. Tykkiasemien väliin on alettu louhia yhdyshautaa, jonka pituus on reilu 35 m ja leveys noin 4–5 m. Yhdyshaudan pohjoispuolelle, patterin eteen on kasattu suuria louhekivilohkareita röykkiöksi. Patterin edustalla, louhekivikasojen pohjoispuolella on itä-länsi suuntainen, vajaa 40 m pitkä, suunnilleen 4 m leveä ja 2 m korkea maavalli. Itäisemmästä tykkiasemasta koilliseen lähtee toinen, pituudeltaan noin 10 m, leveydeltään 2 m ja korkeudeltaan 1 m kokoinen maavalli, jossa on rautatankoja.
Patterin läntisen tykkiaseman nurkalta lähtee lounaaseen lähes 50 m pitkä maahan kaivettu ja kallioon louhittu oja. Läntisen tykkiaseman ja ojan eteläpuolella on pohjois- eteläsuuntainen, noin 30 m pitkä, 1,5 m leveä ja 1 m korkea maavalli. Maavallin eteläpäästä lähtee vielä noin 35 m pitkä louhekivivalli kohti etelää ja näiden vallien itäpuolella on noin 46 m pitkä, koillis-lounaissuuntainen maavalli, joka suuntautuu kohti itäisempää tykkipatteria. Maahan kaivetun ojan ja läntisimmän maavallin välissä on läjä murentunutta betonia sekä mahdollisesti kolmen betonitynnyrin jäännökset. Läntisimmän maavallin pohjoispään kaakkoispuolella sijaitsee kallion päälle valettu betoninen, kooltaan noin 1 m x 1,5 m ja 40 cm korkea jalusta, jossa on kahdeksan kiinnityspulttia. Kyseessä on ilmeisesti betonin valmistuspaikka.
Patterin taustalla, reilu 20 m etelään itäisemmästä tykkipatterista on aloitettu luolan louhintatyöt. Luolan sisäänkäynnin eteen johtava rotko on valmistunut ja sen pituus on 17 m, leveys 5 m pohjoispäästä ja muuten 7–8 m sekä syvyys 6–8 m. Rotkon eteläpään itäpuolelta alkaa suurista louhekivilohkareista koostuva valli, joka kaartuu hiukan lounaaseen ja laskeutuu rinteen juurelle. Louhekivivallin pituus on noin 75 m, leveys on suurimmillaan 10 m ja korkeus länsireunalla 1–2 m ja itäpuolella useita metrejä. Louhekivivallin pohjoispäässä on noin 6 m pitkä, 3 m leveä ja 2 m korkea kumpu, jonka päällä on soikea kuoppa (noin 1 m x 2 m x 0,5 m).
Kohteen lounaispuoleisilla kallioilla sijaitsee vuoden 1914 linnoitteita. |
| metsakeskus.1000007839 |
46 |
Huuhtniemi |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
594668.32600000 |
6900102.18200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007839 |
Kohde sijaitsee Ihamaniemen kylän pohjoisosassa, Ruokosalon Koloveteen pistävän Huuhtniemen itäosassa, Huuhtiniemen tilan ja rannan välisellä rinteellä. Paikalla kasvaa vanhaa kuusikkoa, osittain istutettua koivikkoa ja nuorta mäntymetsää. Aluskasvillisuutena on saniaista ja heinää.
Huuhtniemessä, Huuhtiniemen metsänvartijatilan itä- ja kaakkoispuolella. Niemen itäosassa sijaitsevalla itään laskeutuvalla rinteellä on kaskiraunioita ja kiviaitoja yhteensä noin 300 x 200 m laajalla alueella. |
| metsakeskus.1000007840 |
90 |
Kotalahti |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
594110.52700000 |
6905869.85700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007840 |
Kohde sijaitsee Heinäveden kunnan eteläosassa, Kotaselälle pistävän Lapinniemen lounaisrannalla. Lapinniemi sijaitsee Koloveden kansallispuiston uudella laajennusalueella. Paikalla on suojaisa Kotalahti, jossa on Metsähallituksen tulentekopaikka. Ranta on osittain avokalliota, louhikkoa ja tasaista, lehtipuuvaltaista rantametsää.
Niemen kärjessä on matalahko kivikasa, halkaisijaltaan n. 5 m ja korkeudeltaan n. 50–70 cm. Latomus on eteläreunaltaan hieman notkollaan. On mahdollista, että kyseessä on lapinraunio. Röykkiön epämääräisyyden vuoksi se on inventointiraportissa luokiteltu ajoittamattomaksi kivilatomukseksi. Kohteen sijainti ja alueen nimistö kuitenkin tukevat lapinraunion mahdollisuutta. |
| metsakeskus.1000007841 |
46 |
Iso-Jussi |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
593775.67200000 |
6904559.38300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007841 |
Kohde sijaitsee Koloveden kansallispuistossa, Niiniselän ja Kotaselän välisessä salmessa. Saaren luoteispuolella Mäntysalon rannassa on puistosta pois rajattu kesämökki. Noin 80 x 60 m laaja saari on kivinen ja siellä kasvaa muutamia mäntyjä. Aluskasvillisuutena on puolukkaa ja sammalta.
Saaren itäreunalla on kaksi suurehkoa kiviröykkiötä ja niiden läheisyydessä loivapiirteinen kuoppa. |
| metsakeskus.1000007841 |
46 |
Iso-Jussi |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
593775.67200000 |
6904559.38300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007841 |
Kohde sijaitsee Koloveden kansallispuistossa, Niiniselän ja Kotaselän välisessä salmessa. Saaren luoteispuolella Mäntysalon rannassa on puistosta pois rajattu kesämökki. Noin 80 x 60 m laaja saari on kivinen ja siellä kasvaa muutamia mäntyjä. Aluskasvillisuutena on puolukkaa ja sammalta.
Saaren itäreunalla on kaksi suurehkoa kiviröykkiötä ja niiden läheisyydessä loivapiirteinen kuoppa. |
| metsakeskus.1000007842 |
46 |
Huuhtsaari S |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
595010.19200000 |
6900052.20200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007842 |
Kohde sijaitsee Koloveden kansallispuistossa, Ruokosalon itäreunalla sijaitsevalla Huuhtsaarella. Saari sijaitsee Huuhtniemen edustalla, johon kuivan kesän ja syksyn 2006 takia oli kulkuyhteys kapean salmen yli niemen itäreunalta. Saari on paikoin hyvin kivikkoinen ja siellä kasvaa vanhaa tiheää sekametsää, jonka aluskasvillisuutena on varvikkoa ja sammalta.
Kivilatomus sijaitsee Huuhtsaaren eteläreunalla kohti Metsoselkää työntyvällä niemekkeellä. Latomuksen läheisyydessä on myös tuoreemman leiriytymisen merkkejä. Suuren siirtolohkareen juurelle on kasattu pienempiä kiviä halkaisijaltaan noin 2 m laajalle alueelle. Latomus muistuttaa ruokavarastoksi tai saaliskätköksi tulkittua latomusta Nahkiaissalon edustalla sijaitsevalla kalliosaarella (kts. kohde Havukkalahti). Molemmat kivilatomukset on kasattu kalliopohjalle ja ne eivät vaikuta aivan tuoreilta. |
| metsakeskus.1000007843 |
46 |
Huuhtsaari W |
10002 |
12016 |
13181 |
11006 |
27000 |
594816.00000000 |
6900204.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007843 |
Kohde sijaitsee Koloveden kansallispuistossa, Ruokosalon itäreunalla sijaitsevalla Huuhtsaarella. Saari sijaitsee Huuhtniemen edustalla, johon kuivan kesän ja syksyn 2006 takia oli kulkuyhteys kapean salmen yli niemen itäreunalta.
Huuhtsaaren länsireunalla, Huuhtniemen ja -saaren välisen salmen rannalla, loivassa rin-teessä oli havaittavissa vanhoja pelto-ojia noin 70 x 50 m laajalla alueella. 1800-luvun alkupuolen isojakokartoista käy ilmi, että kaskeaminen on ollut yleistä Koloveden saarilla. |
| metsakeskus.1000007844 |
46 |
Kämppälahti |
10007 |
12015 |
13146 |
11006 |
27000 |
595721.90000000 |
6901105.78200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007844 |
Kohde sijaitsee Koloveden kansallispuistossa, Vaajasalon saaren pohjoisosassa, saaren länsirannalla sijaitsevan Kämppälahden pohjukassa. Kämppälahti muodostaa suojaisan rantautumispaikan ja sen eteläranta on hyvin jyrkänteinen. Lahden pohjukassa sijaitsee hiekkainen ranta, jossa kuivan kesän jäljiltä lojui huomattava määrä työstettyä puutavaraa, erilaisia paaluja, lankkuja, puuesineiden kappaleita jne. Maaperä alueella on vanhaa rantakivikkoa, jossa paikoin esiintyy ohut hiekkakerros. Kämppälahden rannassa kasvaa mäntymetsää, jonka aluskasvillisuutena on puolukkaa ja sammalta.
Kämppälahden pohjukasta, sen koillisrannalta, löytyi osittain maahan kaivetun hirsirakennuksen jäännökset. Rakennuksen pohja on kaivettu rinteen vastaisesti ja se on kooltaan noin 3 x 5 m. Paikalla on säilynyt rakennuksen yksi hirsinurkka. Rakennuksen länsipuolella havaittiin halkaisijaltaan noin 2 m laaja, osittain täytetty kuoppa. Kämpältä erottui heikkona painaumana reitti metsään lahden pohjukasta suoraan länteen. |
| metsakeskus.1000007845 |
46 |
Käränkö |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
592212.29200000 |
6905483.00600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007845 |
Mäntysalon eteläosassa, Pienelle Kolovedelle ulottuneen Kärängönlahden itärannalla,
Laukunvuoren pohjoispuolella kulkevan polun varrella on suuri kaskiraunio ja alempana
suon reunassa kaksi tervahautaa.
Kohde sijaitsee Koloveden kansallispuistossa, Mäntysalon Kärängönlahden ja Kotaselän välisessä notkelmassa. Käränkö muodostaa kapean kannaksen Kärängönlahden ja Pienen Koloveden välillä. Aiemmin kulkukelpoista kannasta on viime vuosikymmeninä ruopattu kulkuväyläksi. Kuivan kesän 2006 jäljiltä kannas oli useiden kymmenien metrien matkalta täysin kuivunut. Paikalla lojui puun rankoja veneiden vetämiseksi kannaksen yli.
Metsäisen notkelman yli Mäntysalon itärannalle kulkee polku, jonka varrelta löytyi suurikokoinen kiviröykkiö ja läheltä suon reunaa kaksi tervahautaa. |
| metsakeskus.1000007845 |
46 |
Käränkö |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
592212.29200000 |
6905483.00600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007845 |
Mäntysalon eteläosassa, Pienelle Kolovedelle ulottuneen Kärängönlahden itärannalla,
Laukunvuoren pohjoispuolella kulkevan polun varrella on suuri kaskiraunio ja alempana
suon reunassa kaksi tervahautaa.
Kohde sijaitsee Koloveden kansallispuistossa, Mäntysalon Kärängönlahden ja Kotaselän välisessä notkelmassa. Käränkö muodostaa kapean kannaksen Kärängönlahden ja Pienen Koloveden välillä. Aiemmin kulkukelpoista kannasta on viime vuosikymmeninä ruopattu kulkuväyläksi. Kuivan kesän 2006 jäljiltä kannas oli useiden kymmenien metrien matkalta täysin kuivunut. Paikalla lojui puun rankoja veneiden vetämiseksi kannaksen yli.
Metsäisen notkelman yli Mäntysalon itärannalle kulkee polku, jonka varrelta löytyi suurikokoinen kiviröykkiö ja läheltä suon reunaa kaksi tervahautaa. |
| metsakeskus.1000007846 |
781 |
Hyväsaari |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
428953.37700000 |
6817572.69900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007846 |
Kuppikivi sijaitsee lähellä Majutvettä Hyväsaaren itäosaan vievän mökkitien mutkan kaakkoispuolella. Kiven vieressä on lähdemäinen lätäkkö, ja paikalla kasvaa lehtipuita.
Kuppikivi ei sijaitse enää alkuperäisellä paikallaan, mutta ilmeisesti hyvin lähellä sitä. Parin metrin korkuinen kuppikivi nojaa toiseen suureen maakiveen. Kiven päällä ja pohjoiskyljessä on havaittavissa ainakin 14 kuppia, joista kuusi kuuluu kahteen kolmen kupin ryhmään kiven päällä ja pohjoissivulla. Kivi on ehjä ja liittyy todennäköisesti lähialueen muinaisjäännöksiin. |
| metsakeskus.1000007847 |
781 |
Sikala |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
430720.65800000 |
6818964.14500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007847 |
Mahdollinen rautakautinen asuinpaikka sijaitsee Sysmän keskustan kaakkoispuolella Ala-Vehkajärvestä Majutveteen laskevan Huitilanjoen itärannalla. Paikka on länteen laskevaa kivikkoista niittyä, jossa muinaisjäännös on saattanut säilyä melko hyvin. Paikan sijainti ja topografia vastaavat seudun muita rautakautisia asuinpaikkoja tai kalmistoja. Samalta niityltä on todennäköisesti löytynyt muitakin esineitä tarkastuksen aiheuttaneen kaularenkaan katkelman (KM 35949) lisäksi. Paikan läheisyydessä on sijainnut Jokiotien rautakautinen kalmisto.
Vuoden 2013 koekaivauksissa alueelta todettiin sekoittuneen pintamaakerroksen alta historiallisen asutukseen liittyviä jäänteitä sekä alueen pohjoisreunasta myös merkkejä rautakautisesta toiminnasta, jonka luonne ei selvinnyt.Vuonna 2021 suoritetussa koekaivauksessa alueelle tehdyistä koekuopista saatiin talteen historiallisen ajan asuinpaikkamateriaalia kuten punasavikeramiikkaa, kivisavitavaraa ja liitupiippujen katkelmia. Alueen pohjoisosan koekuopista löydettiin mahdollisesti rautakautista löytöaineistoa (mahdollisesti sulanut lasihelmi tai lasikuonaa ja savitiivistettä). Lisäksi muinaisjäännösalueen todettiin ulottuvan historiallisen asuinpaikan osalta hieman lännemmäksi kuin vuonna 2013 paikalla tehdyssä koekuopituksessa.
Rautakautisen asuinpaikan lisäksi alueelta löytyneet historiallisen ajan löydöt viittaavat paikalla sijainneeseen historiallisen ajan Otamon kylätonttiin (kirjallisisssa lähteissä myös nimillä Kollari, Kollarla, Huitula by). Kylätontti on todennettavaissa myös arkistoaineistoista: varhaisimmat maininnat siitä ovat vuosilta 1430 ja 1462 sekä ensimmäinen maakirjamerkintä on vuodelta 1539. 1560-luvulla kylässä tiedetään olleen neljä tilaa. Vuonna 2025 suoritetussa tarkkuusinventoinnissa tutkittiin kylätontin laajuutta ja suojelustatusta. Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, ettei kylätontista ole säilynyt merkkejä kuin ainoastaan aiemmin todetun rautakautisen kohteen alueella ja sen länsi ja pohjoispuolella. |
| metsakeskus.1000007847 |
781 |
Sikala |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
430720.65800000 |
6818964.14500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007847 |
Mahdollinen rautakautinen asuinpaikka sijaitsee Sysmän keskustan kaakkoispuolella Ala-Vehkajärvestä Majutveteen laskevan Huitilanjoen itärannalla. Paikka on länteen laskevaa kivikkoista niittyä, jossa muinaisjäännös on saattanut säilyä melko hyvin. Paikan sijainti ja topografia vastaavat seudun muita rautakautisia asuinpaikkoja tai kalmistoja. Samalta niityltä on todennäköisesti löytynyt muitakin esineitä tarkastuksen aiheuttaneen kaularenkaan katkelman (KM 35949) lisäksi. Paikan läheisyydessä on sijainnut Jokiotien rautakautinen kalmisto.
Vuoden 2013 koekaivauksissa alueelta todettiin sekoittuneen pintamaakerroksen alta historiallisen asutukseen liittyviä jäänteitä sekä alueen pohjoisreunasta myös merkkejä rautakautisesta toiminnasta, jonka luonne ei selvinnyt.Vuonna 2021 suoritetussa koekaivauksessa alueelle tehdyistä koekuopista saatiin talteen historiallisen ajan asuinpaikkamateriaalia kuten punasavikeramiikkaa, kivisavitavaraa ja liitupiippujen katkelmia. Alueen pohjoisosan koekuopista löydettiin mahdollisesti rautakautista löytöaineistoa (mahdollisesti sulanut lasihelmi tai lasikuonaa ja savitiivistettä). Lisäksi muinaisjäännösalueen todettiin ulottuvan historiallisen asuinpaikan osalta hieman lännemmäksi kuin vuonna 2013 paikalla tehdyssä koekuopituksessa.
Rautakautisen asuinpaikan lisäksi alueelta löytyneet historiallisen ajan löydöt viittaavat paikalla sijainneeseen historiallisen ajan Otamon kylätonttiin (kirjallisisssa lähteissä myös nimillä Kollari, Kollarla, Huitula by). Kylätontti on todennettavaissa myös arkistoaineistoista: varhaisimmat maininnat siitä ovat vuosilta 1430 ja 1462 sekä ensimmäinen maakirjamerkintä on vuodelta 1539. 1560-luvulla kylässä tiedetään olleen neljä tilaa. Vuonna 2025 suoritetussa tarkkuusinventoinnissa tutkittiin kylätontin laajuutta ja suojelustatusta. Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, ettei kylätontista ole säilynyt merkkejä kuin ainoastaan aiemmin todetun rautakautisen kohteen alueella ja sen länsi ja pohjoispuolella. |
| metsakeskus.1000007847 |
781 |
Sikala |
10002 |
12001 |
13007 |
11033 |
27000 |
430720.65800000 |
6818964.14500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007847 |
Mahdollinen rautakautinen asuinpaikka sijaitsee Sysmän keskustan kaakkoispuolella Ala-Vehkajärvestä Majutveteen laskevan Huitilanjoen itärannalla. Paikka on länteen laskevaa kivikkoista niittyä, jossa muinaisjäännös on saattanut säilyä melko hyvin. Paikan sijainti ja topografia vastaavat seudun muita rautakautisia asuinpaikkoja tai kalmistoja. Samalta niityltä on todennäköisesti löytynyt muitakin esineitä tarkastuksen aiheuttaneen kaularenkaan katkelman (KM 35949) lisäksi. Paikan läheisyydessä on sijainnut Jokiotien rautakautinen kalmisto.
Vuoden 2013 koekaivauksissa alueelta todettiin sekoittuneen pintamaakerroksen alta historiallisen asutukseen liittyviä jäänteitä sekä alueen pohjoisreunasta myös merkkejä rautakautisesta toiminnasta, jonka luonne ei selvinnyt.Vuonna 2021 suoritetussa koekaivauksessa alueelle tehdyistä koekuopista saatiin talteen historiallisen ajan asuinpaikkamateriaalia kuten punasavikeramiikkaa, kivisavitavaraa ja liitupiippujen katkelmia. Alueen pohjoisosan koekuopista löydettiin mahdollisesti rautakautista löytöaineistoa (mahdollisesti sulanut lasihelmi tai lasikuonaa ja savitiivistettä). Lisäksi muinaisjäännösalueen todettiin ulottuvan historiallisen asuinpaikan osalta hieman lännemmäksi kuin vuonna 2013 paikalla tehdyssä koekuopituksessa.
Rautakautisen asuinpaikan lisäksi alueelta löytyneet historiallisen ajan löydöt viittaavat paikalla sijainneeseen historiallisen ajan Otamon kylätonttiin (kirjallisisssa lähteissä myös nimillä Kollari, Kollarla, Huitula by). Kylätontti on todennettavaissa myös arkistoaineistoista: varhaisimmat maininnat siitä ovat vuosilta 1430 ja 1462 sekä ensimmäinen maakirjamerkintä on vuodelta 1539. 1560-luvulla kylässä tiedetään olleen neljä tilaa. Vuonna 2025 suoritetussa tarkkuusinventoinnissa tutkittiin kylätontin laajuutta ja suojelustatusta. Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, ettei kylätontista ole säilynyt merkkejä kuin ainoastaan aiemmin todetun rautakautisen kohteen alueella ja sen länsi ja pohjoispuolella. |
| metsakeskus.1000007847 |
781 |
Sikala |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
430720.65800000 |
6818964.14500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007847 |
Mahdollinen rautakautinen asuinpaikka sijaitsee Sysmän keskustan kaakkoispuolella Ala-Vehkajärvestä Majutveteen laskevan Huitilanjoen itärannalla. Paikka on länteen laskevaa kivikkoista niittyä, jossa muinaisjäännös on saattanut säilyä melko hyvin. Paikan sijainti ja topografia vastaavat seudun muita rautakautisia asuinpaikkoja tai kalmistoja. Samalta niityltä on todennäköisesti löytynyt muitakin esineitä tarkastuksen aiheuttaneen kaularenkaan katkelman (KM 35949) lisäksi. Paikan läheisyydessä on sijainnut Jokiotien rautakautinen kalmisto.
Vuoden 2013 koekaivauksissa alueelta todettiin sekoittuneen pintamaakerroksen alta historiallisen asutukseen liittyviä jäänteitä sekä alueen pohjoisreunasta myös merkkejä rautakautisesta toiminnasta, jonka luonne ei selvinnyt.Vuonna 2021 suoritetussa koekaivauksessa alueelle tehdyistä koekuopista saatiin talteen historiallisen ajan asuinpaikkamateriaalia kuten punasavikeramiikkaa, kivisavitavaraa ja liitupiippujen katkelmia. Alueen pohjoisosan koekuopista löydettiin mahdollisesti rautakautista löytöaineistoa (mahdollisesti sulanut lasihelmi tai lasikuonaa ja savitiivistettä). Lisäksi muinaisjäännösalueen todettiin ulottuvan historiallisen asuinpaikan osalta hieman lännemmäksi kuin vuonna 2013 paikalla tehdyssä koekuopituksessa.
Rautakautisen asuinpaikan lisäksi alueelta löytyneet historiallisen ajan löydöt viittaavat paikalla sijainneeseen historiallisen ajan Otamon kylätonttiin (kirjallisisssa lähteissä myös nimillä Kollari, Kollarla, Huitula by). Kylätontti on todennettavaissa myös arkistoaineistoista: varhaisimmat maininnat siitä ovat vuosilta 1430 ja 1462 sekä ensimmäinen maakirjamerkintä on vuodelta 1539. 1560-luvulla kylässä tiedetään olleen neljä tilaa. Vuonna 2025 suoritetussa tarkkuusinventoinnissa tutkittiin kylätontin laajuutta ja suojelustatusta. Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, ettei kylätontista ole säilynyt merkkejä kuin ainoastaan aiemmin todetun rautakautisen kohteen alueella ja sen länsi ja pohjoispuolella. |
| metsakeskus.1000007848 |
90 |
Kuhakanta |
10002 |
12005 |
13073 |
11006 |
27000 |
593266.86600000 |
6907178.32600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007848 |
Kohde sijaitsee Koloveden kansallispuiston laajennusalueella, Lapinniemen pohjoisosassa. Paikalla sijaitsee kapeahko kannas Kotaselän Kuhasalmesta itään, Ylä-Lapinjärven Kuhalahdelle. Vetouran pituus on n. 470 m. Se liittyy alueen savottahistoriaan ja on toiminut kulkuyhteytenä Lapinjärviltä Kolovedelle. |
| metsakeskus.1000007849 |
740 |
Vetokanta (Mäntysalo) |
10002 |
12005 |
13073 |
11006 |
27000 |
591979.38400000 |
6907329.26400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007849 |
Kohde sijaitsee Koloveden kansallispuistossa, Mäntysalon keskiosassa sijaitsevalla kapealla kannaksella. Kannaksen yli on päässyt idästä Kotaselältä Mäntysalon toiselle puolelle, Pienelle Kolovedelle. Vetokanta on pituudeltaan noin 240 m. Kohteen eteläpuolella sijaitsee suoraan vedestä nouseva, kupera ja jyrkkä silokallio, jonka eteläsivulla on jyrkänteitä. Kallion kaakkoisreuna on louhikkoista ja osin lohkeillutta jyrkännettä. Silokallio on geologisesti ja geomorfologisesti arvokas kohde. |
| metsakeskus.1000007851 |
46 |
Vetokanta (Käkövesi) |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
599117.55400000 |
6895811.92600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007851 |
Kohde sijaitsee Käköveden ja Vääräjärven välisellä kannaksella, laajan harjualueen pohjoisreunalla, Metsähallituksen Käkötaipaleen tulentekopaikan luoteispuolella. Vetokannan kohdalla Vääräntaukseen johtavan tien eteläpuolella on hieno mäntykangas, jolla on havaittavissa kolme muinaista rantaterassia. Paikalle kaivetusta koepistosta löytyi voimakkaan punaisenruskeaa likamaata ja hienoa palanutta luumurenta. |
| metsakeskus.1000007852 |
46 |
Ukonkanta |
10002 |
12005 |
13073 |
11006 |
27000 |
596743.49400000 |
6900194.15400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007852 |
Kohde sijaitsee Metsoselän ja Ukonlahden välisellä kapealla kannaksella. Paikalla on luontaiseen notkelmaan raivattu vetoura. Uran vieressä kulkee nykyään polku.
Vetouran reunat on aikoinaan tuettu hirsikehikolla. Hirsiä on ollut kolme pitkittäissuunnassa rinnakkain ja ne on yhdistetty toisiinsa poikkipuilla puutapein. Vetouran syvyys on ollut n. metrin. Vetouran pituus Metsoselän rannasta Ukonlahden kivikkoiseen pohjukkaan on noin 117 m. Ukonlahden eteläranta on hyvin louhikkoista ja osin jyrkänteistä. |
| metsakeskus.1000007853 |
740 |
Havukkalahti |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
599573.35900000 |
6898364.90400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007853 |
Kohde sijaitsee pienellä kallioluodolla Käköveden pohjoisosassa, Havukkalahden suussa Nahkiaissalon lounaiskulmassa. Saari on kooltaan n. 70 x 80 m. Alue kuuluu Koloveden kansallispuistoon. Kalliosaari muodostuu suurelta osin silokalliosta.
Luodon koillisreunalla havaittiin muutama pieni kivilatomus, joista selkein on tulkittavissa mahdolliseksi ruokavarastoksi tai saaliin säilytyspaikaksi. Isojen kivien yhteyteen on kasattu pienempiä kiviä halkaisijaltaan n. 1,5 m laajaksi latomukseksi. Kivet ovat kauttaaltaan jäkälän ja sammalen peitossa. |
| metsakeskus.1000007854 |
740 |
Nahkiaissalo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
599682.00000000 |
6899402.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007854 |
Kohde sijaitsee Nahkiaissalon länsireunassa, Metsähallituksen ylläpitämän luontopolun varrella. Paikalla sijaitsee vanhaa kuusivaltaista metsää ja tervahauta on kaivettu notkelman ylärinteeseen. Kookas tervahauta on halkaisijaltaan n. 4 m. Se on suhteellisen syvä, pohjaltaan suppilonmuotoinen ja siinä on leveät ja korkeat reunusvallit. |
| metsakeskus.1000007856 |
46 |
Aholahdenniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
597220.00000000 |
6901062.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007856 |
Kohde sijaitsee Vaajasalon saaren itäosassa, Ukonlahden pohjoisrannalla, luode-kaakko-suuntaisen Aholahdenniemen kärjessä. Maaperä alueella on Ukonlahden rantakivikkoa, joka korkeammalla rinteessä muuttuu hiekansekaiseksi. Ukonlahteen pistävän Aholahdenniemen kärjessä on tervahauta ja matalahko kivilatomus. |
| metsakeskus.1000007857 |
46 |
Aholahti |
10002 |
12016 |
13152 |
11002 |
27000 |
596778.47400000 |
6901570.59500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007857 |
Kohde sijaitsee Vaajasalon saaren itäosassa, Ukonlahden pohjoisrannalla, luoteeseen pistävän Aholahden pohjukassa. Kuivan kesän ja syksyn vaikutuksesta vesiraja oli lokakuussa 2006 vetäytynyt etäälle rannasta ja paljastanut laajoja alueita hiekan ja lietteen sekaista vesijättömaata lahden kapeikoissa ja pohjukassa.
Aholahden pohjukassa, vesijättömaalla oli monin paikoin esillä puisia kalanpyydyksiä: liistekatiskojen sekä erilaisten kala-aitojen jäännöksiä. Paikalla lojui myös runsaasti erilaista puutavaraa. |
| metsakeskus.1000007858 |
46 |
Pieni Kampukkalahti |
10007 |
12016 |
13000 |
11042 |
27000 |
596122.72500000 |
6902941.04400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007858 |
Kohde sijaitsee Vaajasalon saaren itäosassa, paikoin hyvin kapean Pienen Kampukkalahden laajenevan pohjukan keskiosassa. Paikalla on ilmeisesti tasaiseksi raivattu ranta-alue, jolla kasvaa harvahkoa rantametsää.
Koloveden Pienessä Kampukkalahdessa on ollut suuri savotta vuosina 1942–1944. Parhaimmillaan savotassa työskenteli noin 200 miestä, jotka olivat Elisenvaaran sota-vankileiriltä numero 14 vuokrattuja venäläisiä sotavankeja. Koloveden savotta ei ollut sotavankileiri, vaan työmaa, johon Metsähallitus oli vuokrannut vangit metsureiksi. Työmaaksi oli valittu syrjäinen lahdenpohjukka, josta oli vaikea karata. Paikalta löytyi runsaasti rautaromua, tiilikasoja sekä muutaman rakennuksen kivijalka. Selkein kivijalka oli kooltaan noin 8 x 8 m ja korkeudeltaan noin metrin. Kivijalka on sijoitettu rannan suuntaisesti. |
| metsakeskus.1000007859 |
46 |
Valkeisniementie |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
599081.56700000 |
6895557.03000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007859 |
Kohde sijaitsee Käköveden ja Valkeislahden välisellä kannaksella, Valkeisniementien länsireunalla. Alueella sijaitsee hiekkainen harjumuodostuma, jonka länsirinteiltä, muinaisen Valkeislahden rannoilta, tunnetaan kivikautisia asuinpaikkoja. Selkein rantaterassi löytöpaikan läheisyydessä kulkee noin 85 m mpy korkeuskäyrän tuntumassa.
Valkeisniementien leikkauksesta löytyi suhteellisen suppealta vyöhykkeeltä erittäin runsaasti asbestisekoitteista, kampaleimakoristeista keramiikkaa. Löytöjä oli noin 10 m pitkällä vyöhykkeellä Valkeisniementien länsireunalla. Valkeislahden muinaisen rantaterassin reuna sijaitsee noin 16 m löytökohdasta luoteeseen. Löydöt olivat esillä tieleikkauksessa karkeassa hiekassa. Tieleikkauksen ja terassin välisellä tasanteella on hyvin loivapiirteinen painauma. Kyseessä on mahdollisesti asumuspainanne, joka on halkaisijaltaan noin 6 m. |
| metsakeskus.1000007860 |
46 |
Karjalanlahti |
10002 |
12016 |
13152 |
11002 |
27000 |
602636.14000000 |
6895023.25800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007860 |
Kohde sijaitsee Karjalanlahden harjualueen eteläreunalla, Käköveden kaakkoisrannalla sijaitsevan Karjalanlahden pohjukassa. Kuivan kesän 2006 vaikutuksesta Karjalanlahti oli jäänyt poikkeuksellisen kuiville ja sen pohjasta ja rannoilta oli paljastunut suuri määrä erilaisia kalanpyydyksiä. Osa vanhoista kalanpyydyksistä oli vielä pystyssä iskettynä mataloituvan lahden pohjaan. Paikalta erottui liistekatiskojen, paalujen ja seipäiden ja erilaisten kala-aitojen jäännöksiä. Jotkut pyydyksistä olivat erittäin hyvin säilyneet. Lahden rannoilla lojui runsaasti ajopuita ja niiden joukossa oli myös työstettyjä puita; seipäitä, kolottuja ja karsittuja puita, liisteitä jne. |
| metsakeskus.1000007862 |
46 |
Valkealahti |
10002 |
12016 |
13000 |
11002 |
27000 |
598858.66000000 |
6895747.95600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007862 |
Kohde sijaitsee Käköveden ja Valkeislahden välisellä kannaksella, Valkeislahdentien länsireunalla. Alueella sijaitsee hiekkainen harjumuodostuma, jonka länsirinteiltä, muinaisen Valkeislahden rannoilta, tunnetaan kivikautisia asuinpaikkoja. Selkein rantaterassi kulkee noin 85 m mpy korkeuskäyrän tuntumassa. Valkeislahdelle johtavan metsäautotien reunalta löytyi kolme kuoppaa, jotka tulkittiin pyyntikuopaksi ja kahdeksi tervahaudaksi. |
| metsakeskus.1000007863 |
46 |
Valkeislahti |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
598669.73100000 |
6895271.14800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007863 |
Kohde sijaitsee Valkeislammen ja Valkeislahden välisellä kannaksella, Valkeisniementien pohjoispuolella. Alueella sijaitsee hiekkainen harjumuodostuma, jonka länsirinteiltä, muinaisen Valkeislahden rannoilta, tunnetaan kivikautisia asuinpaikkoja. Selkein rantaterassi kulkee noin 85 m mpy korkeuskäyrän tuntumassa. Paikalla on nykyisen Pönttöniemen pohjoiskoilliseen, kohti Valkeislampea, pistävä uloke.
Valkeislahden ja Valkeislammen välillä kohoavan hiekkaisen kankaan kärjestä löytyi pyöreä, loivapiirteinen kuoppa. Kuoppa on matalan kehävallin ulkopuolelta mitattuna noin 3 m ja syvyydeltään noin 50 cm. Kuoppaan tehdyssä koepistossa havaittiin selkeä huuhtoutumiskerros. |
| metsakeskus.1000007864 |
46 |
Halkolahti |
10007 |
12016 |
13152 |
11006 |
27000 |
598906.61500000 |
6901426.66900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007864 |
Kohde sijaitsee Koloveden kansallispuiston itäpuolella, Kirkkorannasta noin 820 m kaakkoon. Paikalla on Kiermisaaren kaakkoispuolella pieni Halkolahti. Halkolahden pohjoisrannalla, kohti Kiermisaarta työntyvän niemen kärjestä, löytyi vanhan hirsirakennuksen jäännökset. Saaren puolelta ei erottunut enää mitään säilyneitä rakenteita. Niemessä sijainnut rakennus saattaa olla vanha kalasauna. Seinänurkan säilymisen perusteella kyseessä ei liene kovin vanha rakennus. |
| metsakeskus.1000007865 |
687 |
Pankalampi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
574049.16100000 |
7022387.85500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007865 |
Sijaitsee Hankamäellä, Luostajoen länsipuolella, Pankalammen itäpuolella, purouoman itäpuolella. Asuinpaikka sijaitsee jyrkän harjurinteen alla, puron varressa. Rannan tuntumassa on tasanne, jossa on runsaasti kvartseja. Kvartsit havaittu metsänlaikutusvaoissa. |
| metsakeskus.1000007866 |
287 |
Brottsåsliden |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
221906.15400000 |
6914991.65000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007866 |
Brottåslidenin mahdollinen pyyntikuoppa sijaitsee Etelävuoren kaakkoispuolella sijaitsevalla mäntykankaalla. Läpimitaltaan 3–4 m. Painaumaa kairattaessa havaittiin huuhtoutumiskerros.
Havainnot 2014. Voimajohtolinjan alla on hiilihaudan jäänne, jossa on matalat vallit ja kuopppa keskellä. Siitä 30 m koilliseen on metsässä linjakäytävän vieressä ehjä hiilihaudan pohja, halk. 4m.
Havainnot 2022. Todettu edelliset kaksi hiilihautaa ja lisäksi yksi itsetuhoutuva hiilihauta. Katso alakohteet. |
| metsakeskus.1000007867 |
687 |
Pankalampi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
573929.20800000 |
7022237.92100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007867 |
Asuinpaikka sijaitsee Hankamäellä, Luostanjoen länsipuolella, Pankalammen korkean laen länsipäässä olevalla tasanteella. |
| metsakeskus.1000007868 |
687 |
Pankalampi 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
573889.22100000 |
7022187.93900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007868 |
Asuinpaikka sijaitsee Hankamäellä, Luostanjoen länsipuolella, Pankalammen etelärannalla olevan korkean harjanteen länsipuolella olevalla alavammalla kannaksella. |
| metsakeskus.1000007869 |
620 |
Holstinvaara SE |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
547824.18900000 |
7176544.71000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007869 |
Kuoppa on kaivettu Holstinvaaran kaakkoisrinteeseen, tasaisen alueen reunaan, josta jyrkkä rinne viettä kohti kaakkoa. Maaperä on hiekkaista moreenia ja kasvillisuustyyppi tuore kangas.
Kuoppa on muodoltaan soikio ja sen mitat ovat 1,2 x 0,8 m. Syvyys on 0,5 m. Kuopan pohjalla havaittiin huuhtoutumiskerros.
Holstinvaaraa on kaskettu ainakin 1600-luvulta lähtien (Keränen 1985) Isojakokartan mukaan vaaran etelärinteellä on ollut vielä 1800-luvun puolivälissä useita kaskiahoja. Kyseinen kuoppa voi olla varhaiseen kaskiviljelyyn liittyvä jäännös. |
| metsakeskus.1000007872 |
285 |
Vehkaluoto |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
493114.11800000 |
6698140.05200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007872 |
Kohde sijaitsee Mussalon satama-alueen lounaispuolella sijaitsevan Vehkaluoto -nimisen saaren pohjoiskärjessä mäntyjä kasvavalla vanhalla kapealla rantaterassilla. Paikalla on 25 kiviröykkiötä, joiden halkaisija on 1-4 m. Niiden eteläpuolella kulkee latomuksiin liittyvä n. 25 m pitkä kivirivi. Muinaisjäännösalue on tutkittu vuonna 2008 kokonaan Kotkan Satama Oy:n laajennustöiden vuoksi. Röykkiöt on ennallistettu tutkimusten jälkeen, koska rakennustöiden aikataulu ei ollut vielä tiedossa.
Muinaisjäännösalueelta saatiin talteen vain muutamia löytöjä, joista osa ajoittuu vasta 1700-1800-luvuille ja muutamat kvartsi-iskokset mahdollisesti esihistorialliseen aikaan. Nuoremmat löydöt liitynevät saaren historiallisen ajan asutukseen. Röykkiöiden funktio ei selvinnyt kaivauksissa, mutta tästä huolimatta kyseessä saattavat olla rautakautiset haudat. |
| metsakeskus.1000007873 |
285 |
Santalahti |
10002 |
12004 |
13046 |
11006 |
27000 |
493154.09700000 |
6698051.08700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007873 |
Kohde sijaitsee Mussalon sataman luoteispuolella Vehkaluodon pohjoisosassa. Kivirakenteet ovat lähellä rantaa sijaitsevan kallion koillispuolella kesämökkitontin rajalla. Alueella on kolme 10–15 m pitkää ja 4–5 m leveää suurista kivistä kasattua muurimaista rakennetta. Kivet ovat sammaleen peittämiä.
Rakenteet näyttäisivät ajoittuvan sijaintinsa puolesta historialliseen aikaan ja liittyvän tontilla oleviin kivijalkoihin ja muiden rakenteiden jäänteisiin. |
| metsakeskus.1000007877 |
285 |
Koppeli |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
497340.33800000 |
6714062.66600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007877 |
Kohde sijaitsee Santamäen pohjoisosassa hiekkaisella mäntykankaalla. Paikalla on matala terassitasanne, jolla on ojan ympäröimä hiilimiilu. Sen kokonaishalkaisija on n. 6 metriä. |
| metsakeskus.1000007878 |
285 |
Härmänsuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
491180.78200000 |
6721898.48600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007878 |
Kohde sijaitsee Härmänkankaan pohjoisosassa Järvenniitylle ja Härmänkankaalle vievien paikallisteiden risteyksessä. Paikka on mäntykangasta.
Teiden risteyskohdassa on uusi tienpätkä, jonka molemmilta puolilta löytyi tielinjaleikkauksista retusoituja kvartsi-iskoksia ja kaavin noin 100 m pituiselta matkalta. Tien pohjoispuolelle tehdyissä koekuopissa havaittiin likamaata. Korkeutensa puolesta asuinpaikka ajoittuu mesoliittiseen kivikauteen. |
| metsakeskus.1000007879 |
285 |
Härmänkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
491002.85000000 |
6721297.72000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007879 |
Kohde sijaitsee Härmänkankaan laajan hiekkakuoppa-alueen länsipuolella, laikutus-alueella. Laikutusalueen itäreunassa on pieni hiekkakuoppa. Laikutuskohdista löytyi kvartsi-iskoksia samoin kuin hiekkakuopan reunoilta. Laikutus on rikkonut muinaisjäännöksen pinta-osaa. Löytöjen levinnän perusteella hiekkakuoppa sijaitsee aivan asuinpaikan keskellä. Korkeutensa perusteella se asoittuu mesoliittiselle kivikaudelle. |
| metsakeskus.1000007880 |
285 |
Kultaanmäki |
10001 |
12009 |
13095 |
11002 |
27000 |
489891.30900000 |
6719033.62700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007880 |
Kohde sijaitsee Hurukselantien pohjoispuolella. Paikan pohjoispuolella kulkee Kultaankoskelle vievä paikallistie, josta erkanee kaakkoon lähtevä Suljennonsuolle vievä pikkutie. Tien molemmilla puolilla on mäntykangasta ja länsipuolella on hyvin kapea etelään laskeva niemeke. Niemekkeen kärjessä on sammalen peittämä painanne, jonka halkaisija on 4,5 m ja syvyys noin 60 cm. Painanteen päältä oli kuljettu metsäkoneella. Kyseessä voi olla pyyntikuoppa tai johonkin historiallisen ajan toimintaan liittyvä kuopanne. |
| metsakeskus.1000007881 |
285 |
Iisakkala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
488992.67900000 |
6717051.41700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007881 |
Kohde sijaitsee Laajakosken muuntoasemalta Kultaankoskelle vievän paikallistien lounaispuolella. Paikan lounaispuolella n. 200 m päässä on Niskasuon kivikautinen asuinpaikka. 30 m korkeuskäyrä muodostaa alueelle mäennyppylän, jonka itäreunassa on kapea niemeke. Tien ja niemekkeen välissä on hiekkakuoppa.
Niemekkeen kärjestä, hiekkakuopan reunalta sekä paikallistien koillispuolen tielinjaleikkauksesta kerättiin muutama kvartsi-iskos sekä yksi kvartsikaavin. Kyseessä on mahdollisesti mesoliittiseen kivikauteen ajoittuva asuinpaikka. Niskasuo ja Iisakkala erottuvat toisistaan topografisesti. |
| metsakeskus.1000007882 |
285 |
Rapavuori |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
501107.88700000 |
6700233.24600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007882 |
Kohde sijaitsee Kuutsalon saaren keskiosassa Rapavuori-nimisen kallion laella. Alueella on pienessä kallion notkelmassa röykkiökiveys, johon kuuluu kaksi vierekkäistä hieman sisäänpäin kaartuvaa kiveystä. Toinen on 2 x 8 m kokoinen ja toinen 2,5 x 10 m kokoinen. Kiveysten korkeus on vähän alle metrin. Röykkiöiden välissä on matala 2 x 4,5 m halkaisijaltaan oleva soikeahko kiveys. Röykkiöstä 20 m kaakkoon on toinen samantyyppinen kivilatomus.
Kiviröykkiöiden käyttötarkoitus on selvittämättä, sillä moniosaiset kiveykset eivät vaikuta hautaröykkiöiltä.
|
| metsakeskus.1000007883 |
285 |
Kantelkallio |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
501165.85900000 |
6700381.19100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007883 |
Kohde sijaitsee Kuutsalon saaren keskiosassa Kantelkallion ja Rapavuoren välisellä alueella. Paikalla on kahden kallion kulmauksessa rakkakivikkoalue. Rakkakivikkoon on kaivettu kaksi hieman alle metrin levyistä ja syvyistä kuoppaa. Kyseessä on mahdollisesti 1. maailmansodan aikaiset ampumakaivannot. |
| metsakeskus.1000007884 |
285 |
Suurikylä |
10002 |
12009 |
13095 |
11006 |
27000 |
502254.42300000 |
6700455.16300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007884 |
Kohde sijaitsee Kuutsalon Suurikylässä. Paikalla on matalia kaakkoon viettäviä terasseja. Maasto on paikoin kivikkoista. Metsäterasseilla on kahdessa eri tasossa yhteensä kolme painannetta, joiden halkaisijat ovat 3,5 m, 5 ja 6 m. Kuopanteiden ympärillä on maavallit ja niiden syvyys on ainakin metrin. Kyseessä on mahdollisesti historiallisen ajan leiripaikka. |
| metsakeskus.1000007885 |
285 |
Laukkaniemi 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
500601.08000000 |
6701651.67800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007885 |
Kohde sijaitsee Laukkaniemen koillispuolella metsäisellä niemekkeellä kesämökkien läheisyydessä. Niemekkeen kärjessä on tehty metsän harvennusta.
Paikalla on yhteensä 12 kivilatomusta, jotka ovat lähimmillään merenrannasta n. 50 metrin päässä. Kauimmaiset sijaitsevat n. 170 metrin päässä merestä. Merta lähimpänä olevat kaksi röykkiötä poikkeavat muodoltaan muista, sillä ne ovat matalampia ja pyöreämpiä, kun taas muut ovat neliön tai suorakaiteen muotoisia. Röykkiöitä on kahta kokoa: n. 2,5 x 2,5 m ja 2 x 4-5 m. Niiden korkeus on 0,8-1 metriä. Kiveykset on ladottu 4-5 kerrokseen ja monissa reunakivet ovat isompia kuin keskellä. Reunakivien halkaisija on 40-60 cm. Kivet ovat pyöreitä luonnonkiviä ja yleensä sammalen peittämiä. Osa latomuksista on päältä tasaisia ja osa hieman kumpumaisia.
Röykkiöt sijaitsevat niemekkeen korkeimmalla kohdalla ja sen rinteillä sekä myös hieman alempana tasaisemmalla maalla. Yksi röykkiöistä sijaitsee sähkölinjan vieressä ja sen päälle on kasattu kivilohkareita, latomus on kuitenkin säilynyt alla melko hyvin.
Röykkiö 7 sijaitsee muinaisjäännös alueen keskellä ja on suorakaiteen muotoinen ja kooltaan n. 2,5 x 5 m. Sen korkeus on n. metrin ja kivet ovat useammassa kerroksessa. Päältä kiveys on kumpumainen. Latomus on kaakko-luode –suuntainen ja lähes kokonaan sammalen peitossa. Röykkiö sijaitsee metsäisen niemekkeen rinteessä. Ks. muut röykkiöt erilliskohteista. |
| metsakeskus.1000007887 |
285 |
Laajakoskenharju |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
493004.09200000 |
6712053.45400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007887 |
Kohde sijaitsee Laajakoskenharjulla vanhan koko harjun poikki menevän soramontun ja Laajakoskentien väliin jäävällä kapeahkolla mäntykankaalla. Todennäköisesti 1. maailmansotaan ajoittuva n. 150 m pitkä taistelukaivanto kulkee pohjoisessa luodepohjois-eteläkaakko -suuntaisena ja etelässä se kääntyy itäkaakko-länsiluode -suuntaiseksi. Juoksuhauta on n. 1 m syvä ja runsaan metrin levyinen ja siinä on 2 m leveitä syvennyksiä. Lisäksi siinä on silmukkamaisia lenkkejä.
Kohteen rajausta on tarkennettu laserkeilausaineiston perusteella 03/2017. |
| metsakeskus.1000007888 |
285 |
Korela |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
493724.82000000 |
6707297.37400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007888 |
Taitelukaivanto sijaitsee hieman Kyminlinnasta etelään jääden sekä Sutelantien ja valtatie 7 väliin. Todennäköisesti 1. maailmansotaan ajoittuva juoksuhauta on keskimäärin 1,2-1,5 m syvä. Se on ojamainen ja siinä on paikoin silmukkamaisia lenkkejä. |
| metsakeskus.1000007890 |
148 |
Luttojoki Kansallispuisto 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
519314.66100000 |
7590858.92000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007890 |
Kohde sijaitsee Saariselän laskettelurinteistä 0,5 km koilliseen, Urho Kekkosen kansallispuiston alueella, Luttojoen etelärannalla. Maasto on mäntyä kasvavaa hiekkakangasta, jossa kulkee kansallispuiston huoltotie.
Jokirannasta jyrkästi kohoavan terassin päältä, huoltotien pohjoisreunasta, on todettu 2005 kaksi pyyntikuoppaa (2 x 2 x 1 m), joista toinen on myöhemmin täytetty kivilohkareilla. Kuopat on ajoitettu sijainnin ja morfologisten piirteiden perusteella kivikautisiksi.
2013 inventoinnissa alueelta löydettiin vielä kaksi pyyntikuoppaa (kuopat 3-4, jotka raportissa ovat pyyntikuoppina 1-2). |
| metsakeskus.1000007891 |
148 |
Luttojoki Kansallispuisto 4 |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
519420.62000000 |
7590953.87300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007891 |
Kohde sijaitsee Urho Kekkosen kansallispuiston alueella, Luttojoen etelärannalla. Maasto on mäntyä kasvavaa hiekansekaista soraharjua, jossa kulkee kansallispuiston huoltotie.
Jokirannan ja huoltotien välistä on 2005 todettu yksittäinen pyyntikuoppa (3 x 2 x alle 1 m). Kuoppa on 150 m lounaaseen sijaitsevaa kahta kuoppaa matalampi ja sijaitsee niitä alemmalla terassilla. Jäännös on ajoitettu kivi-tai varhaismetallikautiseksi. |
| metsakeskus.1000007891 |
148 |
Luttojoki Kansallispuisto 4 |
10002 |
12016 |
13170 |
11028 |
27000 |
519420.62000000 |
7590953.87300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007891 |
Kohde sijaitsee Urho Kekkosen kansallispuiston alueella, Luttojoen etelärannalla. Maasto on mäntyä kasvavaa hiekansekaista soraharjua, jossa kulkee kansallispuiston huoltotie.
Jokirannan ja huoltotien välistä on 2005 todettu yksittäinen pyyntikuoppa (3 x 2 x alle 1 m). Kuoppa on 150 m lounaaseen sijaitsevaa kahta kuoppaa matalampi ja sijaitsee niitä alemmalla terassilla. Jäännös on ajoitettu kivi-tai varhaismetallikautiseksi. |
| metsakeskus.1000007892 |
148 |
Syrminiemi Vuopajanniemi |
10002 |
12004 |
13049 |
11033 |
27000 |
498342.98900000 |
7659286.35700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007892 |
Kohde sijaitsee Mutusjärven Syrminiemen koillispäässä, Vuopajanniemestä 1,5 km lounaaseen. Maasto on tasaista mäntykangasta. Paikalta on todettu 4-6 nelisivuista latomusta rannan suuntaisessa rivissä. |
| metsakeskus.1000007892 |
148 |
Syrminiemi Vuopajanniemi |
10002 |
12004 |
13049 |
11010 |
27000 |
498342.98900000 |
7659286.35700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007892 |
Kohde sijaitsee Mutusjärven Syrminiemen koillispäässä, Vuopajanniemestä 1,5 km lounaaseen. Maasto on tasaista mäntykangasta. Paikalta on todettu 4-6 nelisivuista latomusta rannan suuntaisessa rivissä. |
| metsakeskus.1000007895 |
765 |
Pitkä-Portti E |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
603463.10100000 |
7082740.66000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007895 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Pitkä-Portin äärellä Hiidenportin kansaalispuiston retkeilypolun varrella pienellä kumpareella. Ympäristössä kasvaa 200-vuotiaita mäntyjä, kuusia ja koivuja. Kasvillisuus on puolukka-mustikkatyyppi ja maalaji on hienoainesmoreenia.
Pyyntikuoppa on soikea, kooltaan 3,5x2 m, syvyys on 0,8 m. Tarkastuspistossa havaittiin huuhtoutumiskerros. |
| metsakeskus.1000007896 |
765 |
Palolampi SE |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
598214.19800000 |
7087087.88600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007896 |
Pyyntikuoppa sijaitsee itään viettävän rinteen kumpareella. kasvillisuus on tuoreen kankaan sekametsää.
Pyyntikuoppa on muodoltaan pyöreä ja sen halkaisija on 1,7 m, syvyys 0,8 m. Tarkistuspistossa havaittiin huuhtoutumiskerros. |
| metsakeskus.1000007897 |
765 |
Palolampi W |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
598027.27000000 |
7087444.74300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007897 |
Kuoppajäänne sijaitsee itään viettävällä rinteellä harjumaisen muodostuman pohjoispuolella. Lähellä kulkee Hiidenportin kansallispuiston merkitty retkeilypolku. Kasvillisuustyyppi on tuoretta kangasta kasvavaa sekametsää. Maalaji on karkea-ainesmoreenia.
Kuoppa on muodoltaan soikea ja sijaitsee rinteeseen nähden vinottain. Kuopan pituus on 1,5 m, leveys 0,5 m ja syvyys 0,5 m. Tarkastuspistossa havaittiin huuhtoutumiskerros. |
| metsakeskus.1000007898 |
765 |
Palokangas |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
597783.37200000 |
7087318.79400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007898 |
Kuopat sijaitsevat harjumaisen muodostuman itään viettävällä rinteellä, Hiidenportin kansallispuiston Palolammen opastuspisteestä 400 m lounaaseen.
Kuopat ovat lähekkäin ja niissä havaittiin huuhtoutumiskerros. Kuoppa 1 muodoltaan soikea, maatunut ja loivareunainen. Sen pituus on 2 m, leveys 1,5 m ja syvyys 0,5 m. Kuoppa 2 on muodoltaan soikea ja jyrkkäreunainen. Sen pituus on 1,2 m, leveys 0,7 m ja syvyys 0,5 m. Kuoppa 3 on pyöreä ja matalareunainen, sen halkaisija on 3 m ja syvyys 0,5 m. |
| metsakeskus.1000007899 |
765 |
Ala-Autio SE |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
597791.37200000 |
7087131.86700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007899 |
Maakuopat sijaitsevat Hiidenportin kansallispuiston 600 m Palolammen opastuspisteestä lounaaseen.
Kuopat ovat harjumaisen muodostuman koilliseen viettävällä rinteellä. Kasvillisuus on tureen kankaan sekametsää.
Kuopat ovat vierekkäin ja muodoltaan soikioita ja ne sijaitsevat poikittain rinteeseen nähden. Alarinteen puolella on selvä maavalli. Kuopissa havaittiin huuhtoutumiskerros. Kuoppien pohjalla oli maan peitossa kiviä, joten voivat olla keittokuoppia. Kuoppa 1 on pituudeltaan 2 m, leveys 1 m ja syvyys on 0,5 m. Kuoppa 2 on pituudeltaan 3 m, leveydeltään 2 m ja syvyydeltään 0,7 m. Kuoppa 3:n pituus on 3 m, leveys 1,5 m ja syvyys 0,5 m. |
| metsakeskus.1000007900 |
765 |
Palolampi NE |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
598227.18800000 |
7087678.65300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007900 |
Seitsemän maakuoppaa sijaitsevat Hiidenportin Natura-alueella, noin 130 m Palolammen opastuspisteestä itään.
Kuopat ovat pinellä kumpareella, jonka pohjoispuolella on vanha soranottopaikka ja kansallispuiston varastopaikka. Kasvillisuus on kuivahkon kankaan mäntymetsää, maaperä hienoaineksista.
Kuopat ovat muodoltaan soikeita, osa pyöreitä. Ne sijaitsevat rinteessä tai tasamaalla rinteen läheisyydessä. Kuopissa havaittiin huuhtoutumiskerros.
Kuoppa 1) halkaisija 1,5 m, syvyys 0,6 m. Kuopan reunoilla pieni valli, mahdollinen pyyntikuoppa
kuoppa 2) pituus 2 m, syvyys 0,2 m
Kuoppa 3) halkaisija 1,6 m, syvyys 0,5 m
Kuoppa 4) halkaisija 1,7 m, syvyys 0,5 m
Kuoppa 5) halkaisija 1,5 m, syvyys 0,5 m
Kuoppa 6) halkaisija 2,2 m, syvyys 0,5 m, pyyntikuoppa
Kuoppa 7) halkaisija 1,5 m, syvyys 0,5 m
Lisäksi samalla kumpareella on kuusi muuta kuoppaa, joissa ei huuhtoutumiskerrosta tavattu eivätkä siten ole kovin vanhoja.
Kuoppa 7) |
| metsakeskus.1000007901 |
765 |
Kitulanlammen laavu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
600250.39100000 |
7084340.00100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007901 |
Asuinpaikka sijaitsee Kitulampeen luoteesta työntyvän niemekkeen kärjessä. Maaperä hienoainesmoreenia. Kuivaa kangasmetsää. |
| metsakeskus.1000007902 |
765 |
Jäkäläsuo N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
598498.08700000 |
7085939.35700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007902 |
Kohde sijaitsee kansallispuiston rajalla olevalla merkityllä polkureitillä Kovasinvaaran kaakkoisrinteessä Porttilammesta 650 m länteen. Paikan maalaji on hienoainesmoreeni ja kasvillisuustyyppi tuore kangas. Kohteen itäpuolella kasvaa yli 150-vuotiasta mänty-kuusi-koivu sekametsää. Kohteen länsipuolella sijaitsee vanha hakkuuaukko, jossa kasvaa mäntytaimikko. Kohteelta löytyi 10 kpl kvartsi-iskoksia sekä yksi kaavin. |
| metsakeskus.1000007903 |
765 |
Lapamäki |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
596832.76400000 |
7084811.80700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007903 |
Kohde sijaitsee pienen kumpareen kaakkoon viettävässä ylärinteessä. Paikan
maalaji on hienoainesmoreeni ja kasvillisuustyyppi puolukka-mustikkatyyppi.
Metsäkuviolla kasvaa yli I5O-vuotiasta kuusi-mänty-koivu-haapa -sekametsää.
Kohde sisältää yhden sammaloituneen maakuopan, jonka muoto on soikio.
Kuoppa sijaitsee rinteeseen nähden pitkittäin. Sen pituus on 2 m, leveys 1,5 m ja
syvyys 0,5 m. Kuopan pohjaan lapiolla tehdyssä tarkistuspistossa havaittiin
huuhtoutumiskerros. Kuopan käyttötarkoitus on tuntematon. Kuoppa sijaitsee
vanhalla kaskiaholla ja voi hyvinkin olla, että se on tehty kaskiviljelyn tarpeisiin esimerkiksi kaskiviljan säilytystä varten. Kuopan muoto, koko ja
sijainti ylärinteessä puoltavat tätä näkemystä. |
| metsakeskus.1000007906 |
148 |
Pavdvuonâ |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
529245.50000000 |
7699818.08800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007906 |
Kohde sijaitsee Iijärven Rovaniemeen johtavalla maakannaksella Pautuvuonon länsipuolella. Alue on harvaa koivikkoa kasvavaa hiekkakangasta. Kohteessa on havaittu yksittäinen kuopanne, joka on tulkittu pyyntikuopaksi. On mahdollista, että lähimaastossa on muitakin kuoppia. Kuoppa saattaa kuulua samaan järjestelmään kuin 350 metrin päässä sijaitsevassa kohteessa Paahumjävri (mjreki 148010402) havaitut kuopat. |
| metsakeskus.1000007908 |
148 |
Siimmâtluohtâ 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
528500.79700000 |
7699470.22700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007908 |
Kohde sijaitsee Iijärven Rovaniemeen johtavalla maakannaksella Siimmâtluohtân (kartassa Siimmagluokta) ja Paahumjävrin välissä. Kohteessa on havaittu yksittäinen kuopanne, joka tulkittiin pyyntikuopaksi. Mahdollisia muita kuoppia ei ole etsitty. |
| metsakeskus.1000007909 |
148 |
Koðoluohtâ |
10002 |
12001 |
13005 |
11002 |
27000 |
526359.66700000 |
7697512.01400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007909 |
Kohde sijaitsee koivua kasvavalla hiekkakankaalla Iijärven Kutulahden pohjukassa, noin 20–100 metriä rannasta. Paikalla on tasalakinen hiekkaniemeke, joka idässä rajautuu soiseen kosteikkonotkelmaan ja pohjoisessa ja luoteessa rantaa kohti laskeutuvaan törmään. Notkelman pohjalla virtaa Kutulahteen laskeva puro. Havaitut muinaisjäännökset sijaitsevat niemekkeen päällä.
Paikalla on havaittu kotasija sekä 11 kuoppaa, jotka tulkittiin pyyntikuopiksi. Kotasijan ympäristössä hiekkakankaalla tehtiin lisäksi havaintoja punaiseksi palaneesta hiekasta, joka saattaa viitata tulenpitoon. Kohdetta idässä rajaavan puronotkelman itäpuolella sijaitsee Nickulin ja Näkkäläjärven 1958 kartoittama pyyntikuoppakohde Luassanjohka ja voidaan pitää todennäköisenä, että nämä kaksi kuoppakohdetta liittyvät toisiinsa.
Kotasija on pyyntikuopista hieman erillään, noin 30 metrin päässä lähimmästä kuopasta. Kota on ollut muodoltaan kahdeksankulmainen tai pyöreä. Valli erottuu vain heikosti. Sisähalkaisija kodassa on ollut noin 4 metriä. Kotasijan keskellä on 120 x 80 cm umpikivinen liesilatomus. Pyyntikuopat on kaivettu ketjuksi viistosti niemekkeen poikki luode-kaakko-suuntaiseen jonoon. Jotkut kuopista ovat hyvin lähekkäin ja vaikuttaa siltä, että niitä on kaivattu useampaan otteeseen. Osa kuopista on matalia ja mahdollisesti uusia kaivettaessa täyttyneitä. Pohjoisimmat kuopista ovat aivan Kutulahdelta Iijärven Rovaniemeen kulkevan polun vieressä. Selkeiden kuoppien halkaisija vaihtelee 2,5–4 metrin välillä ja syvyys 0,6–1,5 metrin välillä. Epämääräisemmät kuopat ovat halkaisijaltaan 1–1,5 metriä ja syvyydeltään noin 0,3 metriä.
|
| metsakeskus.1000007909 |
148 |
Koðoluohtâ |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
526359.66700000 |
7697512.01400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007909 |
Kohde sijaitsee koivua kasvavalla hiekkakankaalla Iijärven Kutulahden pohjukassa, noin 20–100 metriä rannasta. Paikalla on tasalakinen hiekkaniemeke, joka idässä rajautuu soiseen kosteikkonotkelmaan ja pohjoisessa ja luoteessa rantaa kohti laskeutuvaan törmään. Notkelman pohjalla virtaa Kutulahteen laskeva puro. Havaitut muinaisjäännökset sijaitsevat niemekkeen päällä.
Paikalla on havaittu kotasija sekä 11 kuoppaa, jotka tulkittiin pyyntikuopiksi. Kotasijan ympäristössä hiekkakankaalla tehtiin lisäksi havaintoja punaiseksi palaneesta hiekasta, joka saattaa viitata tulenpitoon. Kohdetta idässä rajaavan puronotkelman itäpuolella sijaitsee Nickulin ja Näkkäläjärven 1958 kartoittama pyyntikuoppakohde Luassanjohka ja voidaan pitää todennäköisenä, että nämä kaksi kuoppakohdetta liittyvät toisiinsa.
Kotasija on pyyntikuopista hieman erillään, noin 30 metrin päässä lähimmästä kuopasta. Kota on ollut muodoltaan kahdeksankulmainen tai pyöreä. Valli erottuu vain heikosti. Sisähalkaisija kodassa on ollut noin 4 metriä. Kotasijan keskellä on 120 x 80 cm umpikivinen liesilatomus. Pyyntikuopat on kaivettu ketjuksi viistosti niemekkeen poikki luode-kaakko-suuntaiseen jonoon. Jotkut kuopista ovat hyvin lähekkäin ja vaikuttaa siltä, että niitä on kaivattu useampaan otteeseen. Osa kuopista on matalia ja mahdollisesti uusia kaivettaessa täyttyneitä. Pohjoisimmat kuopista ovat aivan Kutulahdelta Iijärven Rovaniemeen kulkevan polun vieressä. Selkeiden kuoppien halkaisija vaihtelee 2,5–4 metrin välillä ja syvyys 0,6–1,5 metrin välillä. Epämääräisemmät kuopat ovat halkaisijaltaan 1–1,5 metriä ja syvyydeltään noin 0,3 metriä.
|
| metsakeskus.1000007917 |
765 |
Palolampi E |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
598195.20900000 |
7087481.72800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007917 |
Tervahauta sijaitsee Palolammen opastuspisteen läheisyydessä retkeilypolun varrella. Kasvillisuustyyppi on kuiva kangas. tervahaudan päällä kasvaa nuorta leppää ja kuusta sekä alle 100-vuotiaita mäntyjä. Muuten ympäristössä kasvaa yli 100-vuotiaita mäntyjä.
Tervahauta on suppilomainen, sen halkaisja on 9 m. Siinä on selvästi näkyvissä maavallit ja tervan valutusuoma. Tervahaudan läheisyydessä ei ole merkkejä hautapirtistä. |
| metsakeskus.1000007920 |
936 |
Leppäranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
335395.62500000 |
6903294.82800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007920 |
Asuinpaikka sijaitsee Siekkisjärven länsirannalla, Rajaniemen eteläpuolella, Leppämäen talosta 480 m koilliseen.
Paikka on hiekkaharjanteen kaakkoisrinteellä, terassilla. Maaperä on pääosin hiekkaa. Löytöjä, kvartsiesineitä, -iskoksia ja palanutta luuta saatiin 150 x 20 m alueelta, pellon alareunaa pitkin kulkevalta kaistaleelta. |
| metsakeskus.1000007923 |
109 |
Kutalanjoen rantapelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
364662.47100000 |
6765173.47500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007923 |
Asuinpaikka sijaitsee Katisten kartanon pohjoispuolella, valtatien 10 ja Kutalanjoen väliin jäävän pellon itäosassa. Valtatien 10 pohjoispuolella kulkevan kevyen liikenteen väylän reunasta noin 10 metrin päässä on keskeltä kahtia haljennut suurehko maakivi. Kiven ympäriltä kynnöspellolta poimittiin talteen osin pahoin kuonaantunuita painanteellisia savitiivisteen paloja ja rautakuonaa. Pellossa oli havaittavissa myös jonkin verran palaneita kiviä. Asuinpaikka lienee suurimmaksi osaksi tuhoutunut valtatien 10 ja siihen liittyvän kevyen liikenteen väylän rakentamisen yhteydessä. Asuinpaikan itäpuolella, valtatien toisella puolella, sijaitsee Katisten kartano -niminen röykkiökalmisto. Syksyllä 2014 tehtiin asuinapaikkarajauksen ulkopuolella tarkkuusinventointi, joka ei aiheuttanut olennaisia muutoksia muinaisjäännöksen rajaukseen. |
| metsakeskus.1000007923 |
109 |
Kutalanjoen rantapelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
364662.47100000 |
6765173.47500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007923 |
Asuinpaikka sijaitsee Katisten kartanon pohjoispuolella, valtatien 10 ja Kutalanjoen väliin jäävän pellon itäosassa. Valtatien 10 pohjoispuolella kulkevan kevyen liikenteen väylän reunasta noin 10 metrin päässä on keskeltä kahtia haljennut suurehko maakivi. Kiven ympäriltä kynnöspellolta poimittiin talteen osin pahoin kuonaantunuita painanteellisia savitiivisteen paloja ja rautakuonaa. Pellossa oli havaittavissa myös jonkin verran palaneita kiviä. Asuinpaikka lienee suurimmaksi osaksi tuhoutunut valtatien 10 ja siihen liittyvän kevyen liikenteen väylän rakentamisen yhteydessä. Asuinpaikan itäpuolella, valtatien toisella puolella, sijaitsee Katisten kartano -niminen röykkiökalmisto. Syksyllä 2014 tehtiin asuinapaikkarajauksen ulkopuolella tarkkuusinventointi, joka ei aiheuttanut olennaisia muutoksia muinaisjäännöksen rajaukseen. |
| metsakeskus.1000007924 |
109 |
Katinen |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
365054.31700000 |
6763962.96700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007924 |
Röykkiö sijaitsee Katumajärven länsipuolella kulkevan Katistentien länsipuolella kuusimetsässä, noin 30 m päässä tiestä. Röykkiö on tasaisen alueen reunalla ja sen länsipuolella maasto viettää tasaisesti kohti jyrkkää terassia. Röykkiö on rakennettu hyvin eri kokoisista kivistä kahden maakiven väliin. Se on muodoltaan lähes säännöllisen pyöreä ja se on kasattu maapohjalle savimaalle. Röykkiön halkaisija on noin 6 m ja korkeutta sillä on noin 60 cm. Röykkiön itäreunassa olevan maakiven koko on 2 x 1,5 x 1 m. Kivessä on ilmeisesti korkeuskiintopiste. Röykkiön länsireunassa kasvaa iäkäs tuomi. Osa röykkiön kivistä vaikuttaa lohkotuilta. Alueella on 1900-luvun alun kartan perusteella ollut pelto. Näin ollen kyseessä voi olla pellon raivauksessa syntynyt röykkiö. |
| metsakeskus.1000007926 |
536 |
Keho 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
313484.80000000 |
6817876.05700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007926 |
Kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta on löydettu Pyhäjärven Liukuslahden rannalla olevalta niemeltä, pellolta. Paikka on Keho-nimellä tunnettujen röykkiöiden lähellä oleva alue.
Löydöt saattavat liittyä viljelyn tuhoamaan asuinpaikkaan.
Vuoden 2008 koekaivauksissa todettiin pappilan pihapiiristä rautakautinen muinaisjäännös, uunin pohja, joka radiohiiliajoituksen perusteela ajoittuu kansainvaellusajalle. Uunia on voitu käyttää pronssinvalantaan.
Tontilla on myös historiallinen kivirakenne, mahdollinen rakennuksen perustus tai kellari. Radiohiiliajoituksen mukaan rakenne on 1400-luvun puolivälistä.
Paikalta löydettiin myös aiemmin todettuun kivikautiseen asuinpaikkaan liittyviä kvartsi-iskoksia. Vuoden 2010 tutkimuksissa voitiin tarkentaan kohteen rajausta. Pappilarakennuksen vierestä havaittiin historiallisen ajan asutukseen liittyvä rakenne. |
| metsakeskus.1000007926 |
536 |
Keho 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27016 |
313484.80000000 |
6817876.05700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007926 |
Kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta on löydettu Pyhäjärven Liukuslahden rannalla olevalta niemeltä, pellolta. Paikka on Keho-nimellä tunnettujen röykkiöiden lähellä oleva alue.
Löydöt saattavat liittyä viljelyn tuhoamaan asuinpaikkaan.
Vuoden 2008 koekaivauksissa todettiin pappilan pihapiiristä rautakautinen muinaisjäännös, uunin pohja, joka radiohiiliajoituksen perusteela ajoittuu kansainvaellusajalle. Uunia on voitu käyttää pronssinvalantaan.
Tontilla on myös historiallinen kivirakenne, mahdollinen rakennuksen perustus tai kellari. Radiohiiliajoituksen mukaan rakenne on 1400-luvun puolivälistä.
Paikalta löydettiin myös aiemmin todettuun kivikautiseen asuinpaikkaan liittyviä kvartsi-iskoksia. Vuoden 2010 tutkimuksissa voitiin tarkentaan kohteen rajausta. Pappilarakennuksen vierestä havaittiin historiallisen ajan asutukseen liittyvä rakenne. |
| metsakeskus.1000007926 |
536 |
Keho 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
313484.80000000 |
6817876.05700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007926 |
Kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta on löydettu Pyhäjärven Liukuslahden rannalla olevalta niemeltä, pellolta. Paikka on Keho-nimellä tunnettujen röykkiöiden lähellä oleva alue.
Löydöt saattavat liittyä viljelyn tuhoamaan asuinpaikkaan.
Vuoden 2008 koekaivauksissa todettiin pappilan pihapiiristä rautakautinen muinaisjäännös, uunin pohja, joka radiohiiliajoituksen perusteela ajoittuu kansainvaellusajalle. Uunia on voitu käyttää pronssinvalantaan.
Tontilla on myös historiallinen kivirakenne, mahdollinen rakennuksen perustus tai kellari. Radiohiiliajoituksen mukaan rakenne on 1400-luvun puolivälistä.
Paikalta löydettiin myös aiemmin todettuun kivikautiseen asuinpaikkaan liittyviä kvartsi-iskoksia. Vuoden 2010 tutkimuksissa voitiin tarkentaan kohteen rajausta. Pappilarakennuksen vierestä havaittiin historiallisen ajan asutukseen liittyvä rakenne. |
| metsakeskus.1000007926 |
536 |
Keho 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27004 |
313484.80000000 |
6817876.05700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007926 |
Kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta on löydettu Pyhäjärven Liukuslahden rannalla olevalta niemeltä, pellolta. Paikka on Keho-nimellä tunnettujen röykkiöiden lähellä oleva alue.
Löydöt saattavat liittyä viljelyn tuhoamaan asuinpaikkaan.
Vuoden 2008 koekaivauksissa todettiin pappilan pihapiiristä rautakautinen muinaisjäännös, uunin pohja, joka radiohiiliajoituksen perusteela ajoittuu kansainvaellusajalle. Uunia on voitu käyttää pronssinvalantaan.
Tontilla on myös historiallinen kivirakenne, mahdollinen rakennuksen perustus tai kellari. Radiohiiliajoituksen mukaan rakenne on 1400-luvun puolivälistä.
Paikalta löydettiin myös aiemmin todettuun kivikautiseen asuinpaikkaan liittyviä kvartsi-iskoksia. Vuoden 2010 tutkimuksissa voitiin tarkentaan kohteen rajausta. Pappilarakennuksen vierestä havaittiin historiallisen ajan asutukseen liittyvä rakenne. |
| metsakeskus.1000007926 |
536 |
Keho 2 |
10002 |
12004 |
13055 |
11019 |
27000 |
313484.80000000 |
6817876.05700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007926 |
Kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta on löydettu Pyhäjärven Liukuslahden rannalla olevalta niemeltä, pellolta. Paikka on Keho-nimellä tunnettujen röykkiöiden lähellä oleva alue.
Löydöt saattavat liittyä viljelyn tuhoamaan asuinpaikkaan.
Vuoden 2008 koekaivauksissa todettiin pappilan pihapiiristä rautakautinen muinaisjäännös, uunin pohja, joka radiohiiliajoituksen perusteela ajoittuu kansainvaellusajalle. Uunia on voitu käyttää pronssinvalantaan.
Tontilla on myös historiallinen kivirakenne, mahdollinen rakennuksen perustus tai kellari. Radiohiiliajoituksen mukaan rakenne on 1400-luvun puolivälistä.
Paikalta löydettiin myös aiemmin todettuun kivikautiseen asuinpaikkaan liittyviä kvartsi-iskoksia. Vuoden 2010 tutkimuksissa voitiin tarkentaan kohteen rajausta. Pappilarakennuksen vierestä havaittiin historiallisen ajan asutukseen liittyvä rakenne. |
| metsakeskus.1000007926 |
536 |
Keho 2 |
10002 |
12004 |
13055 |
11033 |
27016 |
313484.80000000 |
6817876.05700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007926 |
Kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta on löydettu Pyhäjärven Liukuslahden rannalla olevalta niemeltä, pellolta. Paikka on Keho-nimellä tunnettujen röykkiöiden lähellä oleva alue.
Löydöt saattavat liittyä viljelyn tuhoamaan asuinpaikkaan.
Vuoden 2008 koekaivauksissa todettiin pappilan pihapiiristä rautakautinen muinaisjäännös, uunin pohja, joka radiohiiliajoituksen perusteela ajoittuu kansainvaellusajalle. Uunia on voitu käyttää pronssinvalantaan.
Tontilla on myös historiallinen kivirakenne, mahdollinen rakennuksen perustus tai kellari. Radiohiiliajoituksen mukaan rakenne on 1400-luvun puolivälistä.
Paikalta löydettiin myös aiemmin todettuun kivikautiseen asuinpaikkaan liittyviä kvartsi-iskoksia. Vuoden 2010 tutkimuksissa voitiin tarkentaan kohteen rajausta. Pappilarakennuksen vierestä havaittiin historiallisen ajan asutukseen liittyvä rakenne. |
| metsakeskus.1000007926 |
536 |
Keho 2 |
10002 |
12004 |
13055 |
11006 |
27000 |
313484.80000000 |
6817876.05700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007926 |
Kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta on löydettu Pyhäjärven Liukuslahden rannalla olevalta niemeltä, pellolta. Paikka on Keho-nimellä tunnettujen röykkiöiden lähellä oleva alue.
Löydöt saattavat liittyä viljelyn tuhoamaan asuinpaikkaan.
Vuoden 2008 koekaivauksissa todettiin pappilan pihapiiristä rautakautinen muinaisjäännös, uunin pohja, joka radiohiiliajoituksen perusteela ajoittuu kansainvaellusajalle. Uunia on voitu käyttää pronssinvalantaan.
Tontilla on myös historiallinen kivirakenne, mahdollinen rakennuksen perustus tai kellari. Radiohiiliajoituksen mukaan rakenne on 1400-luvun puolivälistä.
Paikalta löydettiin myös aiemmin todettuun kivikautiseen asuinpaikkaan liittyviä kvartsi-iskoksia. Vuoden 2010 tutkimuksissa voitiin tarkentaan kohteen rajausta. Pappilarakennuksen vierestä havaittiin historiallisen ajan asutukseen liittyvä rakenne. |
| metsakeskus.1000007926 |
536 |
Keho 2 |
10002 |
12004 |
13055 |
11010 |
27004 |
313484.80000000 |
6817876.05700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007926 |
Kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta on löydettu Pyhäjärven Liukuslahden rannalla olevalta niemeltä, pellolta. Paikka on Keho-nimellä tunnettujen röykkiöiden lähellä oleva alue.
Löydöt saattavat liittyä viljelyn tuhoamaan asuinpaikkaan.
Vuoden 2008 koekaivauksissa todettiin pappilan pihapiiristä rautakautinen muinaisjäännös, uunin pohja, joka radiohiiliajoituksen perusteela ajoittuu kansainvaellusajalle. Uunia on voitu käyttää pronssinvalantaan.
Tontilla on myös historiallinen kivirakenne, mahdollinen rakennuksen perustus tai kellari. Radiohiiliajoituksen mukaan rakenne on 1400-luvun puolivälistä.
Paikalta löydettiin myös aiemmin todettuun kivikautiseen asuinpaikkaan liittyviä kvartsi-iskoksia. Vuoden 2010 tutkimuksissa voitiin tarkentaan kohteen rajausta. Pappilarakennuksen vierestä havaittiin historiallisen ajan asutukseen liittyvä rakenne. |
| metsakeskus.1000007928 |
148 |
Luttojoki Laanilan tutkimusalue 8 |
10002 |
12016 |
13158 |
11006 |
27008 |
518568.96600000 |
7590264.15100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007928 |
Kohde sijaitsee Saariselällä Iisakkipään Luttojoen etelänpuoleisella rinteellä, jokirannasta 100 m ja Saariselän laskettelukeskuksen rinneravintolasta 60 m kaakkoon. Maasto on mäntyä kasvavaa jyrkkää tunturirinnettä, jonka maaperä on hiekansekaista soraa. Paikalla on lohkaremaisista kivistä kasattu röykkiö (1 x 1 x 0,75 cm), jossa on pystyyn nostettu silmäkivi. Kyseessä on ilmeisesti Piponiuksen valtausmerkki 1870-luvulta.
Kohteeseen liittyy Luttojoki/Piponiuksen valtaus (1000023195), jossa on jäljellä vielä valtauksen kolme muuta kivipyykkiä. |
| metsakeskus.1000007931 |
765 |
Kovasinvaara SE |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
598590.05200000 |
7085775.41500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007931 |
Tervahauta sijaitsee Kovasinvaaran kaakkoon viettävän rinteen alaosassa, asuinpaikalle johtavan merkityn polun varrella. Kasvillisuustyyppi on tuore kangas. Tervahaudan päällä kasvaa koivua ja nuorehkoa kuusta. Muutoin ympäristössä kasvaa yli 150-vuotiasta sekametsää; näkyvissä on myös vanhoja harsintahakkuun jäljiltä olevia kantoja.
Tervahauta on suppilomainen, jossa näkyy selvästi maavalli ja tervan valutusuoma. Haudan halkaisija on 8 m. |
| metsakeskus.1000007932 |
765 |
Kovasinvaara NE |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
598191.21200000 |
7086827.99100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007932 |
Tervahauta sijaitsee Kovasinvaaran vanhasta asuinpaikasta 200 m koilliseen. Kasvillisuustyyppi on tuore kangas. Tervahaudan päällä kasvaa nuorehkoa koivua ja kuusta. Muuten alueella kasvaa 100-vuotiasta sekametsää.
Tervahaudan pohja on suppilomainen, pieni, jossa on heikosti näkyvät maavallit. Tervan valutusuoma näkyy selvästi. Haudan halkaisija on 5 m. Hauta on mitä ilmeisimmin kotitarvekäyttöön tehty. Läheinen Kovasinvaaran torppa perustettiin 1700-luvulla. Asuinpaikka autioitui vuonna 1949. |
| metsakeskus.1000007933 |
765 |
Kovasinvaara |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
598003.28300000 |
7086692.04400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007933 |
Erämaatalo sijaitsee Kovasinvaaran pohjoispuolella olevalla mäellä, jota ympäröivät pienialaiset suoalueet. Kasvillisuustyyppi on kuiva heinäniitty. Alueella kasvaa vähäisessä määrin lehtipuustoa ja katajaa.
Kohteessa on päärakennuksen, navetan, aitan, riihen, ladon ja savusaunan jäännökset. Lisäksi pihapiirissä sijaitsee perunakuoppa. Alueella on 53 viljelyröykkiötä ja muita kiviraunioita, joista suurimpien halkaisija on 3,5 m ja korkeus 1 m.
Pihapiirin ympärillä on runsaasti kaskimetsiä, joiden laitamien männyissä näkyy miehenkorkuisia palokoroja. Paikallisen perimätiedon mukaan palokorot ovat huuhtaviljelyn seurausta. Vuosina 1857-58 laaditussa Tipasojan jakokunnan kartassa Kovasinvaaran asuinpaikkaa ympäröivät metsät on merkitty kaskimaaksi (Tipasojan jakokunnan kartta 1857-58, Sotkamo).
Kovasinvaaran erämaatalo perustettiin 1700-luvun loppupuolella, ja sen ensimmäiset asukkaat olivat Sven Nyman ja vaimo Aino Tervo. Paikan isojako tapahtui vuosina 1869-70. Elämä erämaatalossa oli perin ankaraa, minkä takia omistajat vaihtuivat usein. Välillä talo oli myös autiona. Viimeiset asukkaat olivat Reino ja Lyydi Pääkkönen, jotka jättivät paikan autioksi vuonna 1949. (Klemetti 1992).
Kovasinvaara toimi savotan kämppänä, kun vuonna 1937 pirtin jatkeeksi rakennettiin savottalaisten asuinsija. Siellä mahtui yöpymään 70 miestä. Pirtin ja savottakämpän välissä oli keittiö, josta savottalaiset muonitettiin. (Klemetti 1992).
Kovasinvaara oli kuuluisa kesäjuhlistaan eli Hiidentansseista, joita pidettiin 1900-luvun alusta lähtien aina talon autioitumiseen saakka. Kesäjuhlat kokosivat suuren määrän lähiseudun väkeä pariksi kolmeksi päiväksi heinäkuun ensimmäisen viikonlopun aikoihin, jolloin oli sopiva hetki juhlia; lehdekset eläimille oli taitettu eikä heinänteko ollut vielä alkanut .(Klemetti 1992).
Paikka on valtakunnallisesti merkittävä perinnemaisema, jota hoidetaan pitämällä alue avoimena niittämällä. Paikalla ei ole enää rakennuksia jäljellä. |
| metsakeskus.1000007934 |
765 |
Porttijoki |
10001 |
12015 |
13146 |
11042 |
27000 |
600590.25400000 |
7084130.08800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007934 |
Savottatoiminta alkoi Hiidenportin alueella 1800- ja 1900-lukujen taitteessa, jolloin joesuulainen sahaliike A.B.Gust. Cederberg & C:o osti Metsähallituksen vuonna 1879 tekemän lähes 50 000 rungon leimikon. Savottaa varten rakennettiin kaksi savottakämppää, toinen ukkoherralle ja hänen esikunnalleen (Öhylän kämppä) ja toinen jätkille (Kitulan kämppä). Samoja kämppiä käytettiin myöhemminkin 1900-luvun alkupuolen savotoissa. Sahatukit uitettiin pääosin Porttijokea pitkin etelän suuntaan. Porttijoki oli uittokelpoinen Kitulammesta alkaen. Uittotoiminnasta on jäänyt runsaasti merkkejä mm. lukuisten kivettyjen uittoväylien ja uittopatojen muodossa. Siellä täällä näkyy myös kruunun leimakirveellä merkittyjä järeitä mäntyjä, jotka ovat jääneet jostakin syystä kaatamatta. |
| metsakeskus.1000007935 |
765 |
Ristilampi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
599615.64800000 |
7084197.06300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007935 |
Tervahaudan pohja sijaitsee hiekkaisen kankaan kaakkoon viettävässä rinteessä. Kasvillisuus on kuivahkoa kangasta. Alueella kasvaa 150-vuotiasta sekametsää.
Tervahaudan pohja on suppilomainen, haudassa on selvästi näkyvissä maavallit ja tervan valutusuoma. Haudan halkaisija on 6 m. Lähistöllä kasvaa voimakkaasti kylestyneitä mäntyjä, jotka ovat tervatarpeiksi aikoinaan kolottuja, mutta ovat jostakin syystä jääneet käyttämättä. Haudan sisällä ei kasva puustoa.
|
| metsakeskus.1000007936 |
765 |
Hiidenportin jyrkänne |
10001 |
12013 |
13128 |
11000 |
27000 |
598677.01300000 |
7086671.06000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007936 |
Epävarma kalliomaalaus sijaitsee rotkolaakson länsiosassa kalliojyrkänteen alaosassa. Pystykallion edustalla on kapea tasanne ja metsäsuikale, jossa kasvaa varpuja ja muutama puu.
Kohdassa on hieman epämääräinen ja suttaantuneen näköinen punertavan värinen kuvio. Kuvion korkeus ja leveys on noin 15 cm, eikä se muodosta ainakaan helposti tunnistettavaa kuviota. Ei ole poissuljettu, että kyseessä on punertavan levän muodostama satunnainen kuvio. Kohde tulee varmistaa eri valaistuksessa. |
| metsakeskus.1000007937 |
765 |
Ristilampi 1 |
10001 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
599617.64400000 |
7084166.06900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007937 |
Soikea kuoppa sijaitsee hiekkaisen kankaan kaakkoon viettävässä ulokkeessa. Kasvillisuustyyppi on kuiva kangas. Metsä on noin 150-vuotiasta sekametsää.
Kuoppa on 2 m pitkä, 1,5 m leveä ja 0,5 m syvä. Se on suppilomainen, maatunut ja matalareunainen. Kuopan ympärillä on heikko maavalli. Pohjalla havittiin vahva huuhtoutumiskerros ja siinä runsaasti hiiltä sekä kiviä. Kyseessä voi olla myös keittokuoppa. |
| metsakeskus.1000007938 |
149 |
Prästgården |
10002 |
12003 |
13000 |
11010 |
27002 |
333093.67400000 |
6660144.55000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007938 |
Prästgårdenin muinaisjäännösalueella tehtiin koekaivauksia hautausmaan laajennussuunnitelmien yhteydessä vuonna 1997, jolloin alueelle avattiin koneellisesti kolme pitkää koeojaa. Nykyisin nurmikenttänä olevan alueen tiedetään pitkään olleen peltona tai niittynä. Alueella on keskimäärin 20-30 cm paksu peltomultakerros ja sen alla hienoa hiekkaa. Koeojista löytyi n. 2 m x 2 m laajat, hiiltä ja likamaata sisältäneet kuopat, jotka olivat mahdollisesti kuoppatalojen pohjia. Lisäksi löytyi noin 100 m2 laajuinen likamaa-alue, jonka alapuolella havaittiin auranjälkiä. Lisäksi löytyi kaksi tulisijaa likamaa-alueelta. Tulisijoista ja niiden läheisyydestä löydettiin mm. varhaiskeskiaikaan ajoitettava putkilukon avain, lihahaarukka, rautanauloja ja 1200-luvun gotlantilainen penninki. Myös kolme radiohiiliajoitusta viittaavat 1200- ja 1300-luvuille. Löydökset liittyvät mahdollisesti kirkon varhaisiin rakennus- ja korjaustöihin. Muinaisjäännösalueen arvioitu laajuus on noin 2000 m2. |
| metsakeskus.1000007938 |
149 |
Prästgården |
10002 |
12003 |
13000 |
11010 |
27003 |
333093.67400000 |
6660144.55000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007938 |
Prästgårdenin muinaisjäännösalueella tehtiin koekaivauksia hautausmaan laajennussuunnitelmien yhteydessä vuonna 1997, jolloin alueelle avattiin koneellisesti kolme pitkää koeojaa. Nykyisin nurmikenttänä olevan alueen tiedetään pitkään olleen peltona tai niittynä. Alueella on keskimäärin 20-30 cm paksu peltomultakerros ja sen alla hienoa hiekkaa. Koeojista löytyi n. 2 m x 2 m laajat, hiiltä ja likamaata sisältäneet kuopat, jotka olivat mahdollisesti kuoppatalojen pohjia. Lisäksi löytyi noin 100 m2 laajuinen likamaa-alue, jonka alapuolella havaittiin auranjälkiä. Lisäksi löytyi kaksi tulisijaa likamaa-alueelta. Tulisijoista ja niiden läheisyydestä löydettiin mm. varhaiskeskiaikaan ajoitettava putkilukon avain, lihahaarukka, rautanauloja ja 1200-luvun gotlantilainen penninki. Myös kolme radiohiiliajoitusta viittaavat 1200- ja 1300-luvuille. Löydökset liittyvät mahdollisesti kirkon varhaisiin rakennus- ja korjaustöihin. Muinaisjäännösalueen arvioitu laajuus on noin 2000 m2. |
| metsakeskus.1000007938 |
149 |
Prästgården |
10002 |
12016 |
13000 |
11010 |
27002 |
333093.67400000 |
6660144.55000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007938 |
Prästgårdenin muinaisjäännösalueella tehtiin koekaivauksia hautausmaan laajennussuunnitelmien yhteydessä vuonna 1997, jolloin alueelle avattiin koneellisesti kolme pitkää koeojaa. Nykyisin nurmikenttänä olevan alueen tiedetään pitkään olleen peltona tai niittynä. Alueella on keskimäärin 20-30 cm paksu peltomultakerros ja sen alla hienoa hiekkaa. Koeojista löytyi n. 2 m x 2 m laajat, hiiltä ja likamaata sisältäneet kuopat, jotka olivat mahdollisesti kuoppatalojen pohjia. Lisäksi löytyi noin 100 m2 laajuinen likamaa-alue, jonka alapuolella havaittiin auranjälkiä. Lisäksi löytyi kaksi tulisijaa likamaa-alueelta. Tulisijoista ja niiden läheisyydestä löydettiin mm. varhaiskeskiaikaan ajoitettava putkilukon avain, lihahaarukka, rautanauloja ja 1200-luvun gotlantilainen penninki. Myös kolme radiohiiliajoitusta viittaavat 1200- ja 1300-luvuille. Löydökset liittyvät mahdollisesti kirkon varhaisiin rakennus- ja korjaustöihin. Muinaisjäännösalueen arvioitu laajuus on noin 2000 m2. |
| metsakeskus.1000007938 |
149 |
Prästgården |
10002 |
12016 |
13000 |
11010 |
27003 |
333093.67400000 |
6660144.55000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007938 |
Prästgårdenin muinaisjäännösalueella tehtiin koekaivauksia hautausmaan laajennussuunnitelmien yhteydessä vuonna 1997, jolloin alueelle avattiin koneellisesti kolme pitkää koeojaa. Nykyisin nurmikenttänä olevan alueen tiedetään pitkään olleen peltona tai niittynä. Alueella on keskimäärin 20-30 cm paksu peltomultakerros ja sen alla hienoa hiekkaa. Koeojista löytyi n. 2 m x 2 m laajat, hiiltä ja likamaata sisältäneet kuopat, jotka olivat mahdollisesti kuoppatalojen pohjia. Lisäksi löytyi noin 100 m2 laajuinen likamaa-alue, jonka alapuolella havaittiin auranjälkiä. Lisäksi löytyi kaksi tulisijaa likamaa-alueelta. Tulisijoista ja niiden läheisyydestä löydettiin mm. varhaiskeskiaikaan ajoitettava putkilukon avain, lihahaarukka, rautanauloja ja 1200-luvun gotlantilainen penninki. Myös kolme radiohiiliajoitusta viittaavat 1200- ja 1300-luvuille. Löydökset liittyvät mahdollisesti kirkon varhaisiin rakennus- ja korjaustöihin. Muinaisjäännösalueen arvioitu laajuus on noin 2000 m2. |
| metsakeskus.1000007939 |
678 |
Pitkä Pirttiselkä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
391917.00000000 |
7159313.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007939 |
Kohde sijaitsee Pitkän Pirttiselän pohjoisosassa, metsäautotien vieressä, kivikkoisen mäen rinteessä. Paikalla on tervahauta, läpimitaltaan n. 10 m. Haudan kaakkoispuolella
on n. 14 m pitkä painanne; länsiosa on n. 7 x 3 ja itäpää 7 x 1,5 m laaja. Kulmikkaat
reunat viittaavat verrattain nuoreen muodostelmaan, mahdollisesti se liittyy paikalla harjoitettuun tervanpolttoon. Tervahaudan vieressä on noin 2,8 x 2 x 0,9 metrin kokoinen röykkiö, joka lienee tervanpolttoon liittyvä tervapirtin kiukaan jäännös. |
| metsakeskus.1000007940 |
765 |
Linnakallio |
10002 |
12006 |
13084 |
11002 |
27000 |
553397.20300000 |
7099596.70000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007940 |
Linnakallio sijaitsee Kolmisoppijärven ja Kajaani - Joensuu -tien välissä, Sopenvaaralla. Linnakallio sijaitsee tien länsipuolella juuri ennen taloa.
Kallio on pitkulainen, luode - kaakko suuntainen 200 m pituinen ja 20 m korkuinen kumpare. Itäsivu on melko loiva. Se kasvaa melko tiheää nuorta koivua ja mäntyä. Laella maasto muuttuu kallioiseksi, siellä on suuria mäntyjä. Länsipuolella on miltei pystysuora kalliorinne. Rinteen päällä on nuotiopaikka ja pieni hirsinen puuvaja. Kalliorinteen juurella on paikoin vetinen suo.
Paikkaan liittyy tarinoita. O.A.F. Mustonen kertoo Kajaanin kihlakuntakertomuksessaan vuodelta 1884, että tarinan mukaan vuorenhaltija on täällä pitänyt päihtynyttä miestä vankinaan (s. 384).
Lapin vesitutkimuksen tutkijalle, asukkaita haastatelleelle Arja Kokkoselle, oli kerrottu Linnakallioon liittyviä tarinoita. Linnakallio on ollut merkittävä paikka kylässä asuneille ihmisille ja on sitä vieläkin. Moni asukas on myös miettinyt nimen alkuperää. Kylän asukkaat kertoivat eri tarinoita miten paikka on saanut nimensä. Tarinoita oli kuultu joskus lapsena omilta vanhemmilta tai muilta kyläläisiltä.
Erään tarinan mukaan kallion alla on joskus ollut lampi. Kallion seinämä on melkein 50 metriä korkea. Nimi olisi tullut siitä, että kalliolta on hypännyt alas mies, joka on saanut linnatuomion. Linnakallion tarinaa ovat puhuneet asukkaan isä ja äiti. Asukas toteaa, että tarina saattaa olla tarua tai tottakin. Eräs asukas arvelee, että "olisikohan joskus Isovihan aikana ollut jotain tekemistä siinä kalliolla, etelänpuolelta on jyrkkä seinämä."
Erään lapsena kuullun tarinan mukaan joskus Isovihan aikana vainolaisia olisi ollut tulossa ja vainolaiset saatiin torjuttua, kun korkealta kalliolta niskaan nakeltiin raskaita kiviä. Ei tietoa, onko totta, voi olla että on vuosisatojen tai vuosikymmenten saatossa syntyneitä legendoja, joita kerrotaan sukupolvelta toiselle.
Linnakallio on ollut kyläläisille merkittävä kokoontumis- ja ajanviettopaikka ennen vanhaan. Tanssilava on ollut tien varressa. Se on ollut ennen vanhaan kenttä, jossa ovat tanssineet. Nuoret ovat käyneet kalliolla tanssimassa Helatorstaina. Koululaiset ovat käyneet retkillä kalliolla ennen, myös nykyisin koululaisten suosima retkeilypaikka.
Erään asukkaan mukaan Linnakallio pitäisi ottaa huomioon, jotta se säilyisi siinä luonnon mukaisessa tilassa, jossa se on ollut tuhansia vuosia. Se on paikka, jonne ihmiset ovat kokoontuneet. Sen historiallista merkitystä ei ole tutkittu. Nimeen liittyen sillä on jokin historiallinen merkitys ollut. Kalliossa on pieni luola, jossa lapset ovat olleet. Paikalla on sellainen mystinen ja historiallinen kaiku. Linnakallio tulisi ottaa huomioon, että sitä ei tuhottaisi. Se on hieno ja harvinainen."
|
| metsakeskus.1000007941 |
620 |
Holstinvaara S |
10002 |
12016 |
13000 |
11004 |
27000 |
546919.55500000 |
7176437.74600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007941 |
Kuopat sijaitsevat Holtinvaaran etelärinteessä. Maaperä on hiekkaista moreenia, kohteen läheisyydessä on kuitenkin hienoa hiekkaa. Kasvillisuustyyppi on tuore kangas. Puusto on vanhaa sekametsää.
Kuopat on kaivettu tasaisen alueen eteläreunaan, jossa on pieni hiekkakumpare. Reunalta lähtee jyrkähkö, epätasainen moreenirinne kohti etelää. Kuopat ovat mitoiltaan 1x0,6 m ja 2x1 m. Kuoppien syvyys on 0,5 m. Niiden pohjalla havaittiin huuhtoutumiskerros.
Holstinvaaraa on kaskettu ainakin 1600-luvulta lähtien (Keränen 1985). Isojakokartan mukaan vaaran etelärinteellä oli vielä 1800-luvun puolivälissä useita kaskiahoja (Isojakokartat 1853 ja 1864). Maakuopat voivat olla varhaisen kaskiviljelyyn liittyviä jäänteitä, esimerkiksi säilytyskuoppia. |
| metsakeskus.1000007942 |
620 |
Haapala |
10001 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
544659.46100000 |
7176682.64600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007942 |
Kuopat sijaitsevat hiekkaharjulla kostean moreenimetsän keskellä. Maaperä on hiekkaa, metsä mäntymetsää.
Kaksi vierekkäistä kuoppaa ovat noin 200 m pitkän pohjois-eteläsuuntaisen harjun pohjoispäässä. Toinen kuopista on pyöreähkö, mitoiltaan 1x1,2 m. Toinen kuopista on soikea, mitoiltaan 1x1,5 m. Molempien syvyys on 0,5 m. Epäselvä huuhtoutumiskerros, joka ympäristössä on selvä. |
| metsakeskus.1000007943 |
105 |
Perjakka 1 |
10001 |
12016 |
13166 |
11006 |
27000 |
552187.43800000 |
7174447.56800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007943 |
Kuopat sijaitsevat kurun eteläpuoleisella reunalla. Maaperä on hiekkaista moreenia. Kuopat ovat lähekkäin. Kaksi kuopista on mitoiltaan 2 x 1 m. Kolme pienempää neliömäistä kuoppaa ovat mitoiltaan 0,7 x 0,7 m. Viimeinen kuoppa on mitoiltaan 2 x 0,7 m. Kuoppien syvyys on 0,5 x 0,7 m. Kuoppien pohjalla on heikosti muodostunut huuhtoutumiskerros, osassa ei ollut huuhtoutumiskerrosta.
Karttalähteiden perusteella kuopat sijaitsevat vanhan kaskiahon äärellä (Isojakokartat 1853 ja 1864). Maakuopat voivat olla varhaiseen kaskiviljelyyn liittyviä säilytyskuoppia. |
| metsakeskus.1000007944 |
765 |
Halolankallio |
10002 |
12013 |
13128 |
11004 |
27000 |
560418.31800000 |
7115630.26900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007944 |
Kalliomaalaus sijaitsee Nuasjärven itäosassa olevan Mujehoulunjoen Tikkalanniemen rantakalliossa. Kallio on useisiin paloihin halkeillut muodostelma. Ihmiskuvioksi tulkittavissa oleva 13 cm korkea maalauskuvio on lounaaseen antavassa kallioseinämässä. Kuviosta on hahmotettavissa rengasmainen pää ja tikku-ukkomainen ruumis. Hahmon oikea käsi lähtee hartioista viistosti alaspäin.Vasen käsi jatkuu loivasti kaarevana viivana. Jalat ovat lyhyet ja kuvattu haara-asennossa oleviksi. Vasemman käden kaarevana viivana olevan värijäljen alla on kaksi pientä vierekkäistä, 1,5 cm korkeaa väritäplää. Ihmishahmon korkeus on 13 cm ja leveys vasempaan käteen liittyvän kaarevan viivan kohdalla 15 cm.Tarkastusajankohtana (maaliskuu 2007) kuvion alareuna oli noin 1 m jään pinnasta.
Kalliomuodostumassa, sisempänä lohkareisessa seinämässä on toinen värijälki, joka vaikuttaa luontaiselta. |
| metsakeskus.1000007945 |
105 |
Perjakka 2 |
10001 |
12016 |
13166 |
11006 |
27000 |
552203.43600000 |
7174454.56700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007945 |
Kuusi maakuoppaa sijaitsee Perjakan pohjoispuolella, kurun eteläpuolisella reunalla. Maaperä on hiekkaista moreenia.
Kuopat sijaitsevat rivissä kohtalaisen lähellä toisiaan. Neljä neliömästä kuoppaa ovat mitoiltaan noin 1,2 x 1,2 m. Kuoppien syvyys on 0,7 m. Kaksi muuta soikeahkoa kuoppaa sijaitsevat 20 m länteen em. neljän kuopan ryhmästä ja ovat mitoiltaan 2 x 1,2 m. Kuoppien syvyys on 1 m.Kuoppien pohjalla ei havaittu huuhtoutumiskerrosta. Karttalähteiden mukaan kuopat sijaitsevat vanhan kaskiahon äärellä (Isojakokartat 1853 ja 1864). Kuopat liittynevät kaskiviljelyyn. |
| metsakeskus.1000007946 |
105 |
Perjakka 3 |
10001 |
12016 |
13166 |
11006 |
27000 |
552115.47300000 |
7174001.74500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007946 |
Kuopat sijaitsevat Perjakan itärinteessä. Maaperä on hiekkaista moreenia.
Yksi kuopista on mitoiltaan 2x1 m. Kaksi pienempää, neliömästä kuoppaa ovat mitoiltaan 0,7x0,7 m. Kuoppien syvyys on 0,5 - 0,8 m. kuopien pohjalla havaittiin hiekko huuhtoutumiskerros. Maakuopat sijaitsevat vanhan kaskiahon läheisyydessä (Isojakokartat 1853 ja 1864). Kuopat liittynevät vanhaan kaskiviljelyyn. |
| metsakeskus.1000007947 |
105 |
Perjakka 4 |
10001 |
12016 |
13166 |
11006 |
27000 |
552229.43100000 |
7173960.76300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007947 |
Kuoppa sijaitsee hiekkaisessa itäänpäin laskevassa risteessä. Maaperä on hiekkaista moreenia.
Kuoppa on mitoiltaan 2,5 x 1,2 m ja sen syvyys 0,7 m. Kuopan pohjalla havittiin epäsevä huuhtoutumiskerros. Maakuoppa sijaitsee vanhan kaskiahon läheisyydessä ja liittyy todennäköisesti kaskiviljelyyn. |
| metsakeskus.1000007948 |
620 |
Egyptinkorpi W |
10002 |
12016 |
13166 |
11006 |
27000 |
548904.75900000 |
7175137.27800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007948 |
Kaksi vierekkäistä kuoppaa sijaitsee Löytöjärven itäpuolisessa loivassa rinteessä. Maaperä on hiekkaista moreenia. Toisen kuopan koko on 1 m x 0,6 m ja toisen 1,5 m x 1,3 m. Kuoppien syvyys on 0,5 m. Jälkimmäisessä kuopassa on pieni uloke, jonka pohjalla havaittiin kivikerros. Kivet olivat halkaisijaltaan noin 10-30 cm, ja ne eivät olleet asettuneet paikoilleen vaan liikkuivat päälle astuttaessa. Isojakokartan mukaan alue on vanhaa kaskiahoa (Isojakokartat 1853 ja 1864). Kuoppien koko, muoto ja sijainti vanhalla kaskiaholla antavat aiheen olettaa, että kuopat ovat nauriskuoppia tai aumoja.
Inventointi 2020: Kohde kunnossa, mutta kuoppien päällä oli kaatuneita puita. Jotkut puista vaikutti siirretyn kuoppien päälle, sillä sopivia kantoja ei ollut kuoppien vieressä. |
| metsakeskus.1000007949 |
620 |
Holstinvaara N |
10001 |
12016 |
13166 |
11006 |
27000 |
546784.60900000 |
7177886.16400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007949 |
Kuopat sijaitsevat rivissä Holstinvaaran pohjoisrinteessä. Maaperä on hiekkaista moreenia. Kasvillisuustyyppi on tuore kangas. Puusto on 150-vuotiasta kuusta.
Kuopat ovat suorakaiteenomaisia ja aika jyrkkäreunaisia. Kuoppien pohjissa ei havaittu huuhtoutumiskerrosta. Kuopan 1 mitat ovat 1,2 x 0,9 m, syvyys 0,8 m. Kuopan 2 mitat ovat 1,4 x 0,7 m, syvyys 0,6 m. Kuopan 3 mitat ovat 1,4 x 1 m, syvyys 0,8 m. Kuopan 4 mitat ovat 1,4 x 0,8 m, syvyys 0,7 m.
Maakuopat sijaitsevat vanhalla kaskiaholla ja liittynevät kaskeamiseen. |
| metsakeskus.1000007950 |
620 |
Louhenjoki |
10001 |
12015 |
13146 |
11006 |
27000 |
545114.28400000 |
7176585.68400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007950 |
Pirunkirkon aarnialueella, Louhijoen varressa sijaitsee louhikkoisessa metsässä 150 metrin matkalla puretun uittoväylän rakenteita: useita kuoppia, joenvarren muurimaista kivirakennetta ja hirsiä. Viimeisin suuri savotta alueella oli vuosina 1957-1958 (Räisänen 2001). Puolangalla uitot alkoivat 1800-luvun lopussa, mutta suuremmassa määrin vasta 1900-luvun alkupuolella (Patjas 1985). |
| metsakeskus.1000007951 |
620 |
Pirunkirkko |
10002 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
545121.28200000 |
7176548.70100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007951 |
Pirunkirkko sijaitsee Louhenjoen varressa käsittäen korkeita kallioseinämiä ja koskialuetta. Portinkoskessa joki kaventuu noin kahden metrin lyvyiseksi, ja sitä reunustavat 3-4 m korkeat pytysuorat kalliot. Alueella on paljon pystysuoria kivipaaseja. Korkeuserot ovat paikoin yli 20 m.
Pirunkirkko on paikallinen nähtävyys, ja kohteesta kerrotaan useita tarinoita. Puolangan entisen kirkkoherran kerrotaan nimenneen paikan Pirunkirkoksi saarnaspönttöä muistuttavan kivipaaden vuoksi. Toisen tarinan mukaan alueella olleen savotan aikana eräs tukkijätkä olisi hypännyt "saarnaspönttöön" kertomaan tarinoita, jolloin joku oli tähän vastannut, että mieshän saarnaa kuin piru kirkossa (Räisänen 2001). |
| metsakeskus.1000007952 |
109 |
Pihlajisto |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
371563.63100000 |
6779718.65800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007952 |
Kuppikivi sijaitsee Pihlajiston talon, Tuittulantie 100, pihamaalla aivan tilan länsirajan tuntumassa, vajaat 10 m maantieltä pohjoiskoilliseen ja noin 100 m Myllyojasta etelälounaaseen, suunnilleen talon pohjoispäädyn kohdalla, raja-aidan vieressä.
Kivi on noin 75 cm korkea ja miltei suorakaiteen muotoinen, kooltaan noin 1,2 x 1 m. Keskellä kiven melko tasaista yläpintaa on kolmen pienen ja melko matalan kupin ryhmä. Kuppien halkaisijat ovat noin 3 cm ja syvyydet 1 - 1,5 cm.
Vuonna 2021 kaivettiin kuppikiven lähistöllä sähkömaakaapelia. Kaivannossa havaittiin pääasiassa tie- ja peltokerrosta. Kaivannossa havaittiin myös purkukerroksia, jotka vaikuttivat ajoittuvat 1900-luvun alkuun. Lähellä Pihlajiston kuppikiveä havaittiin ojassa pienehköjä kiviä ja hiilensekaista hiekkamaata. Tämän ajoituksesta ei saatu selvyyttä. Valvotulla alueella havaittiin siellä täällä varhaisemman ihmistoiminnan merkkejä, mutta pääosa niistä sijoittuu viime vuosisadalle. |
| metsakeskus.1000007953 |
75 |
Viita |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
504544.40600000 |
6720170.23900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007953 |
Kohde sijaitsee Suurijärven eteläpuolella, kallioisten mäkien ympäröimän Viidankangas –nimisen hiekka-alueen kaakkoisosassa, valtavan hiekanottoalueen eteläpuolella. Viidankankaan talon eteläpuolisen pellon hiekkaisesta pohjoispäädystä, sen tienpuoleisesta reunasta, talletettiin kaksi palaa keramiikkaa sekä palanutta luuta. Asuinpaikka saattaa jatkua pellon ja tien pohjoispuolella olevalle pienelle rakentamattomalle metsäalueelle. Toinen keramiikanpaloista on mustapintaista, kovapolttoista ja lasittamatonta: mahdollisesti historiallisen ajan karjalaista keramiikkaa. Viidan asuinpaikasta noin 300 metriä etelään sijaitsee samassa yhteydessä löydetty Hietalan (1000007954) kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000007954 |
75 |
Hietala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
504587.39200000 |
6719847.36600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007954 |
Kohde sijaitsee Suurijärven, kallioisten mäkien ympäröimän Viidankangas –nimisen hiekka-alueen sekä valtavan hiekanottoalueen eteläpuolella. Hietalan talon itäpuolisesta pellosta, peltoon pistävän metsäisen ja hiekkaisen niemekkeen kärjestä talletettiin pala kivikautista keramiikkaa. Asuinpaikka saattaa jatkua pellon länsipuolelle Hietalan talon piha-alueelle ja metsään, vaikka alueen koekuopitus ei tuottanutkaan tulosta. Hietalan pää- ja ulkorakennusten ympäristössä on kuopanteita, joista ainakin osa on hiekanoton synnyttämiä. Hietalan asuinpaikasta noin 300 metriä pohjoiseen sijaitsee samassa yhteydessä löydetty Viidan (1000007953) kivikautinen asuinpaikka |
| metsakeskus.1000007955 |
75 |
Suuri Sikovuori |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
506726.51300000 |
6723221.02000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007955 |
Kohde sijaitsee Merkjärven eli Portimon eteläpuolella, Suuri Sikovuori –nimisen kalliomäen länsipuolella, hiekkateiden risteyksessä. Kivikautinen asuinpaikka on länteen katsovalla pienellä niemekkeellä Pienestä Merkjärvestä etelään laskevan Sahaojan itärannalla. Kohteen koillispuolella sitä rajaavat hiekkakuopat, muualla se rajautunee 30 m mpy olevalle terassille. Inventointilöytöinä paikalta on talletettu kvartsi- ja porfyyri-iskoksia sekä palanutta luuta tien länsileikkauksesta sekä metsäautotien pinnasta. Etelään johtavan metsäautotien alla on kulttuurikerrosta jäljellä ainakin 10–15 cm. Korkeutensa puolesta asuinpaikka voi olla mesoliittinen. |
| metsakeskus.1000007956 |
75 |
Tommola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
506149.74800000 |
6723585.87400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007956 |
Kohde sijaitsee Merkjärven eli Portimon lounaispuolella, Pienestä Merkjärvestä etelään laskevan Sahaojan soistuneen laajentuman pohjoisrannalla, alueen läpi kulkevan tien molemmin puolin. Kivikautisen asuinpaikan kaakkoispuolella on pieni hiekkakuoppa ja sen luoteispuolella laaja vanha hiekanottoalue, joka ei näy enää nykyisessä peruskartassa. Inventointilöytöinä paikalta on talletettu kvartsi- ja porfyyri-iskoksia tien koillis- ja lounaisleikkauksista noin 100 metrin matkalta. Koillisessa muinaisjäännös rajautunee kalliopaljastumaan, länsirajaa ei voida löytöjen perusteella määritellä, topografian ja maaston puolesta asuinpaikka saattaa jatkua lännessä 35 m mpy olevaa terassia seuraillen vielä useita kymmeniä metrejä. Hiekkainen kangas kasvaa nuorta mäntyä; alueella on tehty jonkin verran metsän raivausta. Korkeutensa puolesta asuinpaikka voi olla mesoliittinen. |
| metsakeskus.1000007957 |
75 |
Ruoti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
506067.80100000 |
6718734.82600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007957 |
Kohde sijaitsee Sopenvuoren ja Summanjoen välissä, muinaiseen merenlahteen pistäneen niemekkeen länsiosassa. Ruotin talosta noin 120 metriä etelään, hieman länteen viettävästä hiekkaisesta pellosta on inventointilöytöinä talletettu kvartsi-iskoksia. Löytöpaikan ja pellon eteläpuolella on pieni kallioiden rajaama metsäalue, jonne asuinpaikka saattaa ulottua. Ruotin ja läheisen Viikarin talon pelloista on löydetty useita irtolöytöjä. |
| metsakeskus.1000007958 |
75 |
Luoperinvuori |
10002 |
12012 |
13124 |
11019 |
27000 |
506688.55600000 |
6717660.26600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007958 |
Kohde sijaitsee Summanjoen itäpuolella kallioisen Luoperinvuoren lounaisjuurella. Kalliojyrkänteen alaosassa on louhosluola kvartsijuonen kohdalla. Luolan suuaukko on halkaisijaltaan noin metrin ja se jatkuu kallion sisään noin 1,5 metriä. Louhosluolan suuaukon edusta on täynnä kvartsi-iskoksia. Kalliopaljastuman kiviaines on rapautuvaa. |
| metsakeskus.1000007959 |
75 |
Vanhatalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
506734.54000000 |
6717377.37500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007959 |
Kohde sijaitsee kallioisen Luoperinvuoren eteläpuolella ja Summanjoen itäpuolella. Kallio- ja louhikko-alueen sekä maantien rajaamalla hiekkaisella mäntykankaalla, hieman etelään ja länteen viettävällä terassilla, muinaisen merenlahden pohjois- ja itärannalla on korkeuden perusteella pronssi- /varhaismetallikauteen ajoittuva asuinpaikka sekä ainakin kuusi pientä painannetta rivissä terassin reunalla. Alueelta on kaadettu puita, ja maaperä on paikoin rikki. Paikalta on löytynyt keramiikkaa sekä kvartsi- ja porfyyri-iskoksia.
Pitkänomaiset painanteet ovat kooltaan 2-5 metriä x 1-3 metriä, ja niiden syvyys on noin 0,5 metriä. ( Painanne 1: pkoo: 6720226, ikoo: 3506865, Ø noin 5 x 3 metriä; Painanne 2: pkoo: 6720231, ikoo: 3506855, Ø noin 3 x 2 metriä; Painanne 3: pkoo: 6720235, ikoo: 3506846, Ø noin 4 x 2 metriä; Painanne 4 (epäselvä): pkoo: 6720236, ikoo: 3506840, Ø noin 4 x 3 metriä; Painanne 5: pkoo: 6720243, ikoo: 3506837, Ø noin 3 x 1,5 metriä; Painanne 6: pkoo: 6720242, ikoo: 3506828, Ø noin 2 x 1 metriä.)
Painanteet ja asuinpaikkavyöhyke saattavat jatkua 10 m mpy olevaa terassia pitkin vielä etelään. Asuinpaikan ja painanteiden suhteen selvittäminen vaatisi lisätutkimuksia, painanteet saattavat liittyä myös pronssikautta myöhempään käyttövaiheeseen. Kohteesta noin 850 metriä länsilounaaseen, samalla korkeustasolla, Summanjoen länsirannalla sijaitsee Kellokosken pronssi- ja/tai rautakautiseksi ajoitettu hautaröykkiö.
|
| metsakeskus.1000007960 |
75 |
Leirinkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
512864.05300000 |
6722019.53700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007960 |
Kohde sijaitsee Myllykylän kappelin ja hautausmaan itäpuolella, laajan Leirinkangas –nimisen, hiekkaisen mäntykankaan koillisosassa. Aluetta halkovilta metsäautoteiltä sekä teiden rajaamalta raiviolta on talletettu inventointilöytöinä kvartsi- ja liuske-iskoksia sekä palanutta luuta. Löydöt tehtiin 22,5 ja 25 m mpy olevilta terasseilta, loivasti koilliseen muinaista rantaa kohden laskevasta rinteestä.
Alueella on paikoin tehty metsän raivausta ja se on teiden sekä hiekanotossa syntyneiden kuoppien rikkoma, mutta laajoilta osin ehjä. Kivikautisesta asuinpaikasta noin 100 metriä lounaaseen on maastossa kymmeniä painanteita, jotka liittyvät 1700-luvun sotilasleiriin (Leirinkankaan leiripaikka). |
| metsakeskus.1000007961 |
75 |
Lehtiniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
511608.54700000 |
6722798.21600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007961 |
Kohde sijaitsee Vehkajärveen idästä pistävän Lehtiniemi –nimisen niemen eteläosassa, etelään viettävällä hiekkaisella peltorinteellä. Pellon länsireunasta 20 m mpy olevalta terassilta on talletettu inventointilöytöinä kvartsi-iskoksia. Paikalta on 1900-luvun alussa löytynyt irtolöytönä tasataltta. Kivikautinen asuinpaikka saattaa jatkua pellon länsipuolella olevalle kuusta, koivua ja runsasta aluskasvillisuutta kasvavalle metsäalueelle. |
| metsakeskus.1000007962 |
75 |
Posti-Ahokas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
513893.63000000 |
6722779.23000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007962 |
Kohde sijaitsee Paijärven eteläpuolella, etelään muinaisen merenlahden rantaa kohti viettävällä hiekkaisella peltorinteellä. 18,5 m mpy olevalta terassilta on talletettu inventointilöytöinä kvartsi-iskoksia. Kivikautinen asuinpaikka saattaa jatkua pellon kaakkoispuolella olevalle metsäalueelle. |
| metsakeskus.1000007963 |
75 |
Uusiniitty |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
513845.65000000 |
6723146.08600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007963 |
Kohde sijaitsee Paijärven eteläpuolella, muinaiseen merenlahteen etelästä pistäneen pienen niemen tyvessä. 20 m mpy olevalta terassilta, länteen ja lounaaseen kohti muinaista rantaa viettävältä saviselta peltorinteeltä on talletettu inventointilöytöinä kvartsi-iskoksia. Kivikautinen asuinpaikka saattaa jatkua pohjoiseen seuraillen em. terassia; kyseisellä alueella oleva pellon osa ei ollut inventointiajankohtana viljelyksessä. Löytöalueen pohjois- ja itäpuolella oleva metsäalue on täynnä pellosta raivattuja kiviä. |
| metsakeskus.1000007964 |
75 |
Tavastsaari |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
511235.76600000 |
6709503.56400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007964 |
Kohde sijaitsee Haminan kaupungin eteläpuolella, Haminanlahteen pistävän Ristiniemen länsirannalla kohoavan Kakkuvuoren lounaislaidalla, pienellä kalliotasanteella. Kakkuvuorta kiertävän polun itäpuolella on pitkänomainen, kooltaan noin 4 x 1,5 x 0,5 metriä oleva röykkiö. Röykkiö on koottu 0,2–0,3 metriä halkaisijaltaan kokoisista luonnonkivistä. Kivet ovat sammaloituneita. Korkeutensa perusteella röykkiö ajoittuu pronssikauden lopulle. |
| metsakeskus.1000007966 |
75 |
Lakiakangas |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
514521.38400000 |
6721246.85000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007966 |
Kohde sijaitsee Myllykylän itäpuolella noin 2,5 km Vehkjärvestä kaakkoon, Lakiakangas –nimisen hiekkakankaan eteläreunassa. Tien leikkauksesta löytyi yksi kvartsi-iskos, tien koillispuolelle tehdyt koekuopat olivat löydöttömiä. Maaperä on hiekkaa/hiekkamoreenia. Paikka olisi sopiva kivikautiselle asuinpaikalle. |
| metsakeskus.1000007967 |
75 |
Hakulinkallio |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
501443.66800000 |
6717376.35000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007967 |
Kohde sijaitsee aivan Haminan länsirajalla, rautatien pohjoispuolella, Ala-Hakunsuon itäpuolella, suon ja Hakulinkallio –nimisen kalliokohouman välissä. 25 m mpy olevaa terassia leikkaavan hiekkakuopan länsiprofiilista löytyi kvartsi-iskos. Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka on ainakin osittain tuhoutunut hiekanotossa. |
| metsakeskus.1000007968 |
75 |
Koskosojanmäki |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
502930.07400000 |
6715882.95700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007968 |
Kohde sijaitsee Neuvottoman kylän ja valtatien 7 pohjoispuolella, Koskosojanmäki –nimisen kalliokohouman luoteispuolella ja mäkeä sivuavan Koskosojan pohjoispuolella. Koskosojaan koillisesta laskevan pienen puron pohjoispuolelta, hiekkaiselta tasanteelta on löytynyt kvartsi-iskos. Maanpinnalla on näkyvissä palanutta kiveä, jota on havaittavissa myös aivan puron rannassa olevan pienen hiekanottokuopan leikkauksessa. Paikalta otettua hiekkaa on levitetty alueen läpi kulkevalle metsäautotielle. Maaperä on paikoin voimakkaan punainen, ja siinä esiintyy rautaoksidisaostumia. |
| metsakeskus.1000007974 |
405 |
Pallon hautausmaa |
10002 |
12002 |
13021 |
11006 |
27000 |
563339.50100000 |
6770400.28100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007974 |
Pallon ortodoksinen hautausmaa sijaitsee Leirin kaupunginosassa Taipalsaarentien eteläpuolella. Hautausmaa perustettiin 1700-luvulla ja viimeinen hautaus tehtiin poikkeusluvalla vuonna 1900. Aluetta hoidetaan nykyään puistona. Havaintoja ihmisluista on tehty hautausmaata laajemmalla alueella, ja on todennäköistä, että hautoja on myös mm. hautausmaan luoteispuolisessa rinteessä.
Kohteen rajaaminen edellyttää tarkempia tutkimuksia. |
| metsakeskus.1000007980 |
684 |
Mäkelä 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
201589.90600000 |
6782642.68800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007980 |
Röykkiöt sijaitsevat Unajanlahden pohjukasta kilometrin etelä-lounaaseen, Voiluodon taajamasta pohjoiseen, noin 450 m Unaja-Pyhäranta-tiestä pohjoiseen. Röykkiöt sijaitsevat talousmetsässä.
Paikalla on neljä selvästi erottuvaa kiviröykkiötä ja kolme matalaa kiveystä.
Vuoden 2013 inventoinnissa ei havaittu muutoksia.
Syksyllä 2017 alueelle tehtiin tarkastus maanomistajan tekemän ilmoituksen vuoksi. Muinaisjäännösalueen välittömästä läheisyydestä löydettiin useita kiviröykkiöitä,joista aikaisemmissa tarkastuksissa ei ole mainintaa. Tilan alueella on vanha pelto, joka näkyy myös kartoissa. Röykkiöt lienevät eri aikaisia pellon raivauksessa syntyneitä raivaus- ja peltokiviröykkiöitä. |
| metsakeskus.1000007980 |
684 |
Mäkelä 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
201589.90600000 |
6782642.68800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007980 |
Röykkiöt sijaitsevat Unajanlahden pohjukasta kilometrin etelä-lounaaseen, Voiluodon taajamasta pohjoiseen, noin 450 m Unaja-Pyhäranta-tiestä pohjoiseen. Röykkiöt sijaitsevat talousmetsässä.
Paikalla on neljä selvästi erottuvaa kiviröykkiötä ja kolme matalaa kiveystä.
Vuoden 2013 inventoinnissa ei havaittu muutoksia.
Syksyllä 2017 alueelle tehtiin tarkastus maanomistajan tekemän ilmoituksen vuoksi. Muinaisjäännösalueen välittömästä läheisyydestä löydettiin useita kiviröykkiöitä,joista aikaisemmissa tarkastuksissa ei ole mainintaa. Tilan alueella on vanha pelto, joka näkyy myös kartoissa. Röykkiöt lienevät eri aikaisia pellon raivauksessa syntyneitä raivaus- ja peltokiviröykkiöitä. |
| metsakeskus.1000007981 |
684 |
Maikola |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
217414.53400000 |
6786658.15000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007981 |
Hiidenkiuas sijaitsee Saarnijärvelle lounaispuolella, mäessä, noin 10 m länsi-itäsuuntaisesta sähkölinjasta pohjoiseen.
Röykkiö on kooltaan 8x8,5 m ja korkeutta sillä on metrin. Se on muodoltaan pyöreä. Keskellä on 40 cm syvä kuoppa.
Röykkiö on hyvin säilynyt, tyypillinen pronssikautinen hiidenkiuas.
Vuoden 2014 inventoinnissa ei muutoksia tietoihin. |
| metsakeskus.1000007982 |
684 |
Ristesampas 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
211248.99100000 |
6789567.95800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007982 |
Röykkiöt sijaitsevat hakkuuaukealla Lapin ja Rauman kunnanrajan tuntumassa, luode-kaakko-suuntaisessa linjassa noin 70 m matkalla.
Yksi röykkiöistä on pahoin tuhoutunut hakkuissa. Röykkiöt ovat muodoltaan pyöreähköjä ja kivistä kasattuja.
Vuoden 2016 inventoinnissa havaittiin yksi uusi röykkiö, numerolla 4. Muiden tietoihin ei tullut muutoksia. Röykkiöt saattavat liittyä kasken polttoon, josta on tietoja Raumalta 1600-luvulta (P.Papunen, Rauman seudun historia II). Ylempää kalliolta tunnetaan rajamerkki, jonka nimeksi v. 1731 mainitaan Uudenhuhdankallio. |
| metsakeskus.1000007982 |
684 |
Ristesampas 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
211248.99100000 |
6789567.95800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007982 |
Röykkiöt sijaitsevat hakkuuaukealla Lapin ja Rauman kunnanrajan tuntumassa, luode-kaakko-suuntaisessa linjassa noin 70 m matkalla.
Yksi röykkiöistä on pahoin tuhoutunut hakkuissa. Röykkiöt ovat muodoltaan pyöreähköjä ja kivistä kasattuja.
Vuoden 2016 inventoinnissa havaittiin yksi uusi röykkiö, numerolla 4. Muiden tietoihin ei tullut muutoksia. Röykkiöt saattavat liittyä kasken polttoon, josta on tietoja Raumalta 1600-luvulta (P.Papunen, Rauman seudun historia II). Ylempää kalliolta tunnetaan rajamerkki, jonka nimeksi v. 1731 mainitaan Uudenhuhdankallio. |
| metsakeskus.1000007983 |
531 |
Mäkilä |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
232882.23100000 |
6806992.06100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007983 |
Röykkiö sijaitsee Nakkilasta Hiirijärvelle johtavasta tiestä 50 m lounaaseen, mäenrinteellä noin 25 m pellon reunasta koilliseen.
Röykkiön poikki on ajettu metsä-äkeellä. Röykkiön alkuperäistä muotoa on vaikea sanoa. Äkeen paljastama kivetty alue on laajuudeltaan noin 2x3 m ja sitä kiertää heinikon peittämä matala valli. Koko röykkiö on noin 8x8 m suuruinen ja korkeudeltaan n. 0,5 m. |
| metsakeskus.1000007984 |
700 |
Vertalansalmi |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
604117.88000000 |
6813392.15400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007984 |
Kivistä ladottuja rakenteettomia raunioita tavattiin kahdessa kohdassa. Rajapyykin 86 ympäristössä niitä on 5 kpl ja rinteen alaosassa, rajalinjan 88-53 alueella 3 kpl. Mahdollisesti kaskiraunioita. |
| metsakeskus.1000007985 |
698 |
Antinkorva 2 |
10001 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
427699.01300000 |
7351628.94000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007985 |
Kohde sijaitsee Petäjäskosken voimalan ja Jaatilansaaren itäpuolella, Kemijoen vanhasta uomasta 300 m ja maantiestä 50 m itään. Maasto on paikoin kivikkoista, mutta pääosin hiekkapohjaista havupuuvaltaista metsää. Paikalta on todettu 2006 voimajohtoreitin inventoinnissa ojaleikkauksessa palaneita kiviä. Löytöjä ei ole tavattu. Paikan luonteen selvittäminen edellyttää lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000007987 |
698 |
Könkäänvaara |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
429672.08500000 |
7408521.07300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007987 |
Kohde sijaitsee Ounasjoen Marraskosken länsipuolella, Könkäänvaaran koillisrinteellä, maantieltä länteen johtavan ja Marrasjoen ylittävän hiekkatien eteläpuolella, laajalla hiekanottoalueella. Könkäävaaranvaaran koillisrinteissä on laajoja hiekanottoalueita. Rinteessä erottuu vanhoja rantaterasseja. Maasto on mäntyvaltaista kangasmetsää.
Paikalta on 1987-1989 inventoinnissa otettu talteen kvartsia. Laajalta hiekanottoalueelta 100 m länsiluoteeseen, voimajohtolinjan alta kuoritusta maanpinnasta on otettu talteen kvartsia ja palanutta luuta 2006 inventoinnissa, jolloin kohde on varmistunut asuinpaikaksi. Löytöalue on noin 30 x 30 m, mutta asuinpaikka voi topografian perusteella olla huomattavasti laajempikin. |
| metsakeskus.1000007994 |
405 |
Huhtiniemi 2 |
10002 |
12002 |
13022 |
11006 |
27008 |
562149.98400000 |
6769439.66300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007994 |
Huhtiniemen leirintäalueen portin luona olevan huoltorakennuksen itä- ja pohjoispuolella on hautapaikka, jossa on vähintään 11 vainajan joukkohauta. Vainajat on haudattu pohjois-eteläsuuntaiseen riiviin kasvot itään päin. Oikeuslääketieteellisten tutkimusten perusteella vainajat ovat kaikki miespuolisia. Todennäköisesti kysymyksessä ovat sotilaat, jotka on haudattu 1800-luvulla. Haudoista on löytynyt ortodoksisia kasteristejä. Osa hautapaikasta on tutkittu, mutta alueella on vielä jäljellä vainajia. Vuonna 2008 tehdyn maatutkatutkimuksen perusteella hauta-alueen laajuus on ainakin 20 x 20 metriä. Huoltorakennuksen rakentaminen on todennäköisesti tuhonnut osan kalmistosta. Hauta-alueen poikki kulkee myös putkia ja kaapeleita.
Huhtiniemen alueella tehdyissä arkeologisissa tutkimuksissa ei ole havaittu mitään vuoden 1944 tapahtumiin viittaavaa. |
| metsakeskus.1000007997 |
935 |
Vanhan kirkon paikka |
10002 |
12003 |
13037 |
11010 |
27000 |
537824.06000000 |
6708347.16200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007997 |
Harmaakivinen kivisakasti, joka on rakennettu keskiajalla. Eri tutkijoiden arviot rakennusajankohdasta vaihtelevat 1300-luvun alusta 1500-luvun alkuun. Kivisakastin eteläpuolella on sijainnut siihen liittynyt puinen vanhan kirkon runkohuone, joka purettiin huonokuntoisena 1760-luvulla nykyisen kirkon valmistuttua kivisakastista noin 40 metriä länteen.
Vanhan kirkon rakennusaikaa ei tiedetä, mutta historiatietojen perusteella on oletettu, että samaa kirkkoa oli korjailtu jo 1600-luvun alkupuolella, ja se oli ollut jo tuolloin ikänsä puolesta huonossa kunnossa. Virolahti on ollut itsenäinen kirkkopitäjä viimeistään 1370-luvulta.
Vanhan kirkon paikka sijaitsee käytössä olevalla hautausmaalla. Kirkko on sijainnut hiekkapohjaisen harjanteen laella. Vanhan kirkon koko ei ole tiedossa, eikä sen tarkkaa sijaintia ole havaittavissa paikan päällä maanpinnamuotojen perusteella. |
| metsakeskus.1000007998 |
935 |
Kirkkotien kivi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27007 |
536984.38800000 |
6711605.84100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007998 |
Pohjoisesta Virolahden kirkolle vievän tien länsipuolella, Härmänkankaalla aivan tien reunassa on suuri maakivi, jossa on Uudenkaupungin rauhan rajahakkauksia. Kivi on merkitty kilvellä. |
| metsakeskus.1000007999 |
935 |
Pyterlahden Hevonniemen louhokset |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27008 |
539981.16700000 |
6715140.43100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000007999 |
Pyterlahden Hevonniemen louhokset koostuvat useasta louhoksesta ja lastauslaiturista. Vanhimmat louhokset (alakohteet A, B ja C) ovat toimineet 1810–1830-luvuilla. Näistä on louhittu Pietarin Iisakin kirkon pylväät (48 kpl, 17 m korkeita) ja Talvipalatsin aukion Aleksanteri I:n monoliitti (louhos B, kivipaaden pituus 25 m). Uudemmat louhokset ajoittuvat 1860-luvulle (louhos Q) ja 1900-luvun alkuun (louhos R).
Louhoksen Q länsireunan kallioseinään on hakattu teksti: ”ZE JOKA EI TOTTELE IZÄNTÄ NIIN ZE ZAPI ETZIIÄ TYÖTÄ JA LEIPÄ NEUWOLLAN JOZ HÄN TAHTO. TANELI ARE.” (Kaukiainen 2016 mukaan).
Vuonna 2024 tarkastettiin Montferrandin karttaan merkityn kappelin paikka (O). Paikalla havaittiin hajanainen kiviperustus. Haudoista ei ole alueella merkkiä, paikka on kalliopohjalla. Kiviperustus lisättiin muinaisjäännösalueelle alakohteena.
Louhoksen edustalla rannassa sijaitsevat lastauslaiturit: 1800-luvulla toimineet laiturit (E, F, G, H) ja 1900-luvun alun lastauslaituri (S). 1900-luvun alun louhosta ja lastauslaituria yhdistää suora pengerretty tielinja, joka ei ole enää käytössä. Laituri G on monoliitin lastauspaikka.
Hevonniemen tien päässä, laiturien E ja G välisellä alueella on sijainnut louhokseen kuuluneita rakennuksia (konttoreita, inspehtorin asunto, varastoja). Tällä alueella on nykyisin kesäasuntoja, eikä rakennusten jäänteistä ole tehty havaintoja. Aluetta on kuvattu de Montferrandin kartassa (1836). Alakohteissa käytetyt kirjaimet seuraavat pääpiirteissään Kaukiaisen (2016) julkaisemaa tutkimusta louhoksesta. |
| metsakeskus.1000008000 |
49 |
Tukikohta XXXIII:1 (Tapiola) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
377217.86800000 |
6673081.57100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008000 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Maahan kaivettuja yhdys- ja taisteluhautoja, joita on osittain tuettu betonilla ja osin mahdollisesti hirsillä. Betonista rakennettuja konekivääri- ja tähystysasemia sekä suojahuoneita. Kaikkien katettujen linnoituslaitteiden katot on räjäytetty. Maahan kaivettu kuoppa, jossa mahdollisesti sijainnut hirsirakennus on hävinnyt. Espoon kaupunki on tehnyt hoitotoimenpiteitä kohteessa. |
| metsakeskus.1000008001 |
49 |
Tukikohta XXXIII:2 (Tapiola) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
377405.79700000 |
6672984.60900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008001 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen suojahuone. Rakennusajankohta 1915-1918. kallioon on louhittu kuoppa. Suojahuoneen tai luolasuojan rakentaminen on jäänyt keskeneräiseksi. Kuoppa on osittäin täytetty hiekalla. |
| metsakeskus.1000008002 |
49 |
Tukikohta XXXIII:3 (Tapiola) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
377145.90200000 |
6672904.64100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008002 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde on jäänyt talon ja sen pihamaan alle eikä siitä erotu rakenteita maastossa. |
| metsakeskus.1000008003 |
260 |
Kiurusaari |
10001 |
12002 |
13000 |
11006 |
27000 |
641712.54400000 |
6859673.66000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008003 |
Pertti Asikaisen ilmoittama kallojen löytöpaikka sijaitsee Puruveden Ristilahden länsirannalla, Kiurusaaressa, korkean Lovenmäen pohjoispäässä olevan pohjoisimman hiekkakuopan kohdalla, Vännilän talosta 160 m etelään. Kaksi kalloa oli löydetty parikymmentä vuotta sitten, kun Asikaisen lapset leikkivät hiekkakuopassa. Kallot olivat vierineet alas kuopan reunalta. Kalloja on pidetty siitä lähtien tallessa Asikaisen kesämökillä, löytöpaikasta 100 m koilliseen. Alkuperäistä löytöpaikkaa ei ole olemassa. Mitään muuta hiekkakuopasta ei ole löytynyt. Ympäristö on hiekkapohjaista mäntykangasta. |
| metsakeskus.1000008004 |
260 |
Petäjäsaari |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
653587.72500000 |
6866101.12000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008004 |
Petäjäsaari sijaitsee Pyhäjärven Ukonniemenselän pohjoisosassa, Honkaniemen, Vilanniemen ja Mujusenniemen välissä, mantereelle on matkaa noin 300-400 m. Isohko maakivi sijaitsee saaren länsirannalla, noin viisi metriä rannasta ja siihen on päälle hakattu luku 22 sekä nuoli, joka on lähes tarkalleen kaakko-luode -suunassa (347 gon ). Nuoleen on hakattu väkäset molempiin päihin. Todennäköisesti kivi on ollut ennen Puhäjärven laskua rantavedessä, sillä vanha rantakoivikko on aivan vieressä. Kivi on jokseenkin varmasti Kesälahden ja Varmonniemen kylien rajamerkki, sillä raja kulkee juuri nuolen suunnassa.
Rajakiven laajuus on 1,5 x 1,2 m ja korkeus 1,2 m. Siihen on hakattu 30 cm pitkä nuoli ja 16 cm korkea numero 22. Hakkuujäljen leveys on n. 1 cm ja syvyys n. 0,5 cm. Hakkaukset ovat 40 x 34 cm:n alalla. |
| metsakeskus.1000008005 |
260 |
Lovonranta 3 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
639785.18800000 |
6891148.97300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008005 |
Asuinpaikka sijaitsee Pyhäjärveltä Oriveden Enonlahteen laskevan Hiiskosken-Karistajanjoen länsirannalla, Lopolammen länsipuolella. Karistajanjoelle johtava tie kulkee halkaisijaltaan 11 metriä olevan asumuspainanteen halki GPS-koordinaatit: p = 6894033, i = 3639997). Painanteen luoteislaidalla olevaa matalaa hiekkaleikkausta hieman käsin syventämällä saatiin esille likaisenruskeasta maasta yksi saviastian pala, samoin siitä edelleen viisi metriä luoteeseen toinen pala keramiikkaa painanteiden vallin ulkopuolelta. Painanne sijaitsee noin 85 m mpy korkeudella olevan törmän yläpuolella, noin kahdeksan metrin päässä selvästi erottuvasta muinaisrantatörmästä, maasto on ehjää mäntykangasta.
Tien pohjoispuolella havaittiin toinen, halkaisijaltaan noin 10 metriä oleva asumuspainanne, joka on lähes täysin ehjä (GPS-koordinaatit: p = 6894028, i = 3640029). Tie on leikannut hieman painanteen reunaa. Painanteen keskellä olleeseen vähäsammaleiseen kohtaan paljain käsin kaivetusta koekuopasta tuli löytöjä, mm. kivilajitaltan katkelma.
Niin ikään tien pohjoispuolella, noin 20 metriä tiestä havaittiin vielä kolmas asumuspainanne, joka on halkaisijaltaan myös noin 10 metriä (GPS-koordinaatit: p = 6894048, i = 3640045). Painanne sijaitsee ehjällä mäntykankaalla, mutta noin 1-1,5 m alempana kuin muut painanteet.
Asuinpaikka on tiestä huolimatta varsin ehjä. |
| metsakeskus.1000008006 |
49 |
Tukikohta XXXIII:4 (Tapiola) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
377028.94600000 |
6672858.65800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008006 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Maahan kaivettuja ja kallioon louhittuja taistelu- ja yhdyshautoja, jotka ovat aikanaan ilmeisesti olleet hirsillä tuettuja. Betonisia konekivääri- ja tähystysasemia sekä suojahuone. Yksi kallioon louhittu kuoppa. Kohdetta on täytetty ja osa sen rakenteista on hävinnyt.
|
| metsakeskus.1000008007 |
49 |
Tukikohta XXXIII:5 (Tapiola) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
377110.91600000 |
6672810.67700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008007 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohteesta on jäljellä maahan kaivettua hautaa, joka on täytetty lähes kokonaan. Suurin osa puolustusasemasta on hävinnyt. |
| metsakeskus.1000008008 |
49 |
Tukikohta XXXIII:6 (Tapiola) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
377144.90100000 |
6672669.73200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008008 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde on jäänyt tonttialueen alle eikä siitä erotu rakenteita maastossa.
|
| metsakeskus.1000008009 |
49 |
Tukikohta XXXIII:7 (Tapiola) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
377423.78600000 |
6672460.81900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008009 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Maahan kaivettuja ja kallioon louhittuja taistelu- ja yhdyshautoja, joita on osittain tuettu betonilla ja osin hirsillä. Betonisia konekivääri- ja tähystysasemia. Avonaiseksi jäänyt betoninen suojahuone ja kallioon louhittuja kuoppia.
Puolustusaseman itäosassa on kallioon louhittu, hevosenkengän muotoinen luola. Betoniset sisäseinät ja lattia. Pinta-ala 110 m². Sisäänkäynti on ollut betonisessa, teräskiskoin tuetussa suojahuoneessa, joka on sijainnut luolan kahden suuaukon edessä. Suojahuone on tuhoutunut ja kaikki sen jäännökset on poistettu. Sisäänkäyntien suuaukot ovat osittain täyttyneet.
Puolustusasema on jäänyt osittain keskeneräiseksi ja osa siitä on jäänyt tonttialueiden rakennusten ja pihamaiden alle. |
| metsakeskus.1000008010 |
49 |
Tukikohta XXXIII:8 (Tapiola) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
377564.73000000 |
6672497.80400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008010 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Se sijaitsee Hakamäki-nimisen kadun eteläpuolella. Kohteessa on maahan kaivettuja ja kallioon louhittuja yhdys- ja taisteluhautoja, joita on osittain betonoitu. Puolustusasema on osittain tuhoutunut jäätyään tonttialueen rakennusten ja niiden pihamaiden alle. |
| metsakeskus.1000008011 |
49 |
Tykkipatteri 114 (Tapiola) |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27009 |
378261.45600000 |
6672394.84500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008011 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen tykkipatteri. Rakennettu vuonna 1915.
Patteri sijaitsee Elosalamantien eteläpäässä, puistossa, kookkaan paikoitusalueen länsireunalla. Kohteen ympärille on rakennettu kevyen liikenteen väyliä ja kalliota on louhittu pois etenkin patterin pohjoisosassa.
Neljän tykin patterin rakenteista on jäljellä enää kaksihuoneinen betoninen suojahuone, jonka katosta on räjäytetty teräspalkit pois. Huoneiden eteen johtaa yhdyshauta, jonka taustaseinä on tuettu betonilla. Tykkiasemat ovat sijainneet suojahuoneen pohjois- ja eteläpuolella. Pohjoisosan tykkiasemien jäännöksiä paljastui paikoitusalueen asfaltin alta viereisen toimistorakennuksen työmaalta 1982, jolloin ne tuhoutuivat rakennustöiden yhteydessä. Patterin eteläosa on jäänyt Länsiväylän ja sen pengerrysten alle.
Patterin aseistuksena oli aluksi 4 kpl 107 mm:n raskasta piirityskanuunaa, vuoden 1877 mallia. Vuonna 1916 patterin aseistukseksi tuli 3 kpl 152 mm:n, 45 kaliiperin Canet-kanuunaa, joiden pääampumasuunta on ollut länteen. Patteri on sijainnut tukikohta XXXII:n alueella. |
| metsakeskus.1000008012 |
49 |
Tykkipatteri BB1 (Tapiola) |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27009 |
378672.97600000 |
6672478.43700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008012 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen linnoituslaite. Rakennusajankohta 1915-1918.
Kohde sijaitsee puistomaisella piha-alueella Otsolahden Länsirannalla, Sateenkaari-nimisen kadun lounaispuolella.
Kohteen muodostaa kaksi virekkäistä kaakko-luode -suuntaista maavallia, joissa on syvennyksiä mahdollisina ampuma-aukkoina. Vallien sisäosat ovat ilmeisesti olleet hirsillä tuetut. Maavallit on pohjoispäästään yhdistetty toisiinsa, eteläpää on avonainen. Pohjoispäässä on betoninen suojahuone, jonka katto on räjäytetty. Laitteen käyttötarkoituksesta, aseistuksesta tai torjuntasuunnasta ei ole tietoja. Mahdollisesti kyseessä on tykkiasema. Kohde on sijainnut tukikohta XXXII:n alueella. |
| metsakeskus.1000008013 |
49 |
Tykkipatteri 112 (Tapiola) |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27009 |
378044.21400000 |
6673349.47200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008013 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen tykkipatteri. Rakennettu vuonna 1915. Se on sijainnut kaupinkalliontie 5:n läheisyydessä. Patteri on jäänyt tien ja tonttialueiden alle mutta siitä on näkyvissä kaupinkalliontie 5:n kohdalla betoninen ampumatarvikekomero, jossa on puiset karmit vielä jäljellä. Naapuritonteilla on näkyvissä maahan kaivettua yhdyshautaa. Lisäksi maanpinnan alapuolella saattaa olla säilyneitä rakenteita.
Aseistuksena on ollut 4 kpl 229 mm:n mörssäriä, joiden pääampumasuuntima on ollut länsilounaaseen. Patteri on sijainnut tukikohta XXXIII:n alueella.
Kohteessa suoritettiin rakennustöiden johdosta heinäkuussa 2010 pelastuskaivaukset, jonka yhteydessä ennestään tunnettu betoninen ampumatarvikekomero ja maan alta esiin tullut aiemmin tuntematon betonirakenne dokumentoitiin (Kaivaustenjohtaja Ulrika Köngäs). Tykkipatterista on jäännöksiä pohjoisempana museokartan aluerajauksen osoittamalla paikalla. |
| metsakeskus.1000008014 |
49 |
Tykkipatteri 113 (Tapiola) |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27009 |
378466.36700000 |
6672707.72200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008014 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen tykkipatteri. Rakennettu vuonna 1915. Se on sijainnut Tapiolantien ja Revontulentien risteyksen luoteispuolella. Patteri on tonttialueen alle eikä siitä näy rakenteita maastossa.
Aseistuksena on ollut 4kpl 152 mm:n 120 puudan piirityskanuunaa vuoden 1877 mallia. Pääampumasuunta on ollut länteen. Patteri on sijainnut tukikohta XXXIII:n alueella.
|
| metsakeskus.1000008015 |
49 |
Tykkipatteri 115 (Miessaari) |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27009 |
376529.16700000 |
6668123.55700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008015 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen tykkipatteri, jonka rakennustyöt aloitettiin 1915. Patteri sijaitsee keskellä Miessaaren eteläosaa.
Kuuden tykin patterin rintasuojana on maavalli, joka on aikanaan ollut vahvistettu hirsillä. Patterin suojatilat olivat hirsirakenteisia korsuja. Patterin takana kulkee koko sen pituudelta maahan kaivettu yhdyshauta, joka johtaa länsipuolella sijaitsevaan 30 m pitkään maanalaiseen käytävään. Käytävän varrella on yksi suojahuone. Käytävästä pääsee 120 m² kokoisiin kallioon louhittuihin varasto- ja miehistötunneleihin.
Patterin aseistuksena oli 6 kpl 152 mm:n 190 puudan kanuunaa vuoden 1877 mallia. Pääampumasuunta on ollut luoteeseen. Patteri on kuulunut maarintaman organisaatioon ja avustanut tulellaan tukikohtaa XXXIV.
Huonoon kuntoon menneen patterin aseistus poistettiin vuonna 1922. Neljä tykkiä siirrettiin tällöin Länsi Mustasaaren patteriin nro 3. Yksi Miessaaren patterin aseistukseen kuuluneista Durlacherin laveteille asennetuista 6":n 190 puudan kanuunoista (nro 360, Perm 1879) on nykyisin nähtävillä Suomenlinnassa sijaitsevan Rannikkotykistömuseon kokoelmissa. |
| metsakeskus.1000008016 |
49 |
Tukikohta XXXIV:1 (Westend) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
377304.83500000 |
6672206.92300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008016 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Kanervatien pohjoispäässä. Kohteessa on maahan kaivettua hautaa, jonka mahdollinen hirsituenta on hävinnyt. Osa puolustusasemasta on hävinnyt rakentamisen myötä. |
| metsakeskus.1000008017 |
49 |
Tukikohta XXXIV:2 (Westend) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
377025.95200000 |
6672147.94200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008017 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Länsitien pohjoispään ja Länsiväylän välisellä mäellä.
Puolustusasemassa on kallioon louhittuja taistelu- ja yhdyshautoja sekä kallioon louhittuja kuoppia. Rakennustyöt ovat jääneet osittain keskeneräisiksi. Pohjoisosasta on tuhoutunut taisteluhautaa ja tuliasema. Puolustusaseman itäosassa on kallioon louhittu luola, jonka seinät ja lattia ovat betonia. Pinta-ala on 39 m². |
| metsakeskus.1000008018 |
49 |
Tukikohta XXXIV:3 (Haukilahti) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
376992.96300000 |
6671889.04600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008018 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde kiertää Länsitien länsipuolella sijaitsevaa mäkeä. Puolustusaseman koillisosa on jatkunut Kanervatietä estendin puistotielle astii, mutta on tuhoutunut teiden ja tonttien alle.
Kohteessa on maahan kaivettuja ja kallioon louhittuja yhdys- ja taisteluhautoja, joita on tuettu osin betonilla ja aikanaan myös hirsillä. Betonisia konekivääri ja tähystysasemia sekä suojahuoneita. Kaikkien katettujen rakenteiden katot on räjäytetty. Kallioon on ollut tarkoitus louhia suora, kahdella sisäänkäynnillä varustettu luola mutta työt ovat jääneet kesken ja ainoastaan luolalle johtavat syvät yhdyshaudat on ehditty louhia. |
| metsakeskus.1000008019 |
49 |
Tukikohta XXXIV:4 (Westend) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
377283.84700000 |
6671683.13300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008019 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Maahan kaivettuja ja kallioon louhittuja yhdys- ja taisteluhautoja, joita on tuettu osin betonilla ja aikanaan myös hirsillä. Betonisia tuli- ja tähystysasemia sekä suojahuone. Kaikki katetut rakenteet ovat tuhoutuneet. osa haudoista on täytetty maa-aineksilla ja osa puolustusasemasta on hävinnyt rakentamisen myötä. |
| metsakeskus.1000008020 |
49 |
Tukikohta XXXIV:5-11 (Westend) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
377283.84700000 |
6671683.13300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008020 |
Ensimmäisen maailmansodan aikaisia puolustusasemia sekä kaksi luolaa. Kohteet sijaitsevat eri puolilla mäkeä, jonka keskiosaa kiertävät Itälinnake ja Länsilinnake -nimiset kadut. Luolat ovat sijainneet Itälinnake-kadun länsipuolella.
Laine toteaa inventoinnissaan 1998 kohteiden sijaitsevan tonttialueella otaksuu niiden hävinneen rakentamisen myötä.
Molemmat luolat ovat säilyneet omakotitalojen yhteydessä. Osoitteessa Itälinnake 10 on varsin hyvin säilynyt sisältä T-muotoinen varastoluola. Päähuone eteinen mukaan lukien n. 10x4 m, T:n poikkihuoneet pienempiä, epäsymmetrisiä. Varaston rautaovi hyvin säilynyt. Portaikko pihan puolelta kalliolta alas bunkkeriin on myös alkuperäistä rakennetta. Alkuperäinen aaltopeltikatto puuttuu. Luola on ollut käytössä Perustuslaillisen kansanpuolueen - Konstitutionella Folkpartiet r.p. puoluetoimistona. |
| metsakeskus.1000008021 |
49 |
Tukikohta XXXIV:12 (Westend) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
377245.00000000 |
6671220.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008021 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. kohde on sijainnut molemmin puolin Toppelundintien itäpäätä.
Maahan kaivettuja ja kallioon louhittuja yhdys- ja taisteluhautoja, joita on tuettu betonilla ja aikanaan myös hirsillä. Betonisia konekivääri ja tähystysasemia. Pienikokoisten tähystysasemien teräspalkeilla tuetut katot ovat säilyneet ehjinä Toppelundinien eteläpuolella. Osa puolustusasemasta on jäänyt Toppelundin tien alle ja kohteen koillisosa on yksityistontilla.
Westendin alueen tukikohdan XXXIV puolustusasemat 12-14 muodostavat hyvin säilyneen linnoituskokonaisuuden. Alueella on säilynyt hyväkuntoisia tyypillisiä ja harvinaisia, linnoituslaitteita. |
| metsakeskus.1000008022 |
49 |
Tukikohta XXXIV:13 (Westend) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
377250.00000000 |
6671060.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008022 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Toppelundinkujan ja Westendintien välisellä mäellä.
Maahan kaivettuja ja kallioon louhittuja yhdys- ja taisteluhautoja, joita on tuettu betonilla ja aikanaan myös hirsillä. Betoninen konekivääriasema, jossa on ollut hirsikatto. Katto on hävinnyt mutta puurakenteita on säästynyt ampuma-aukon yläpuolella. Betonisten tähystysasemien teräspalkein tuetut katot ovat säilyneet. Betonisia ja hirsirakenteisia suojahuoneita. Hirret ovat hävinneet ja katetut betoniset suojahuoneet on räjäytetty. Osa suojahuoneista on jäänyt avonaisiksi.
Westendin alueen tukikohdan XXXIV puolustusasemat 12-14 muodostavat hyvin säilyneen linnoituskokonaisuuden. Alueella on säilynyt hyväkuntoisia tyypillisiä ja harvinaisia, linnoituslaitteita. |
| metsakeskus.1000008023 |
49 |
Tukikohta XXXIV:14 (Westend) |
10002 |
12011 |
13108 |
11006 |
27009 |
377350.82400000 |
6671000.40200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008023 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen kallioon louhittu luola. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Hietaniementien länsipuolella. Luola on jäänyt keskeneräiseksi. Pinta-ala 34 m².
Westendin alueen tukikohdan XXXIV puolustusasemat 12-14 muodostavat hyvin säilyneen linnoituskokonaisuuden. Alueella on säilynyt hyväkuntoisia tyypillisiä ja harvinaisia, linnoituslaitteita. |
| metsakeskus.1000008024 |
710 |
Dagmarkällan |
10002 |
12013 |
13131 |
11006 |
27008 |
297646.97500000 |
6650635.18400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008024 |
Kohde sijaitsee Hankoniemen itäreunalla suojaisessa notkanteessa hiekkarinteessä Källvikenin lahden länsirannalla. Muistomerkki liittyy Aleksanteri III ja hänen puolisonsa Dagmarin Uudenmaan saaristossa tekemiin matkoihin. Hallitsijaparin jahtiin tiedetään haetun lähteestä vettä ja he lienevät käyneen myös maissa. Silloinen maanomistaja, Västerbyn kartanon Mauritz Hisinger, rakennutti 1888 lähteelle kivisen muistomerkin. Paikan alkuperäisen suunnitelman laati arkkitehti Jac. Ahrenberg 1887.
Kohteessa on kolme rakennekokonaisuutta:
1) Rinteessä olevan lähteen ympärillä on kylmämuurattu kaareva holvikiveys ja sen päällä tasanne, jota reunustavat kaarimaiset latomukset. Rakenteen koko on noin 10 x 4 m. Kivirakenteet ovat osin murtuneet, osin hyväkuntoiset. Latomusten keskellä on pystyssä muistokivi, jonka koko on noin 1,5 x 0,7, x 0,4 m. Rinne kiven takana on erodoitunut pintaosiltaan melko voimakkaasti. Lähteen vesi virtaa alaspäin uomassaan kohti merta itään. Uoman eteläpuolella on noin 30 m pitkä kylmämuurattu kiviterassi, jonka päältä on ilmeisesti kulkenut polku rannasta muistokivelle ja lähteelle. Toinen polun pohjan muodostava kiviterassi tulee kohteelle vastakkaiselta puolelta pohjoisesta noin 15 m. matkalta. Terassit ovat osin murtuneet.
2) Lähteen vesi kerääntyy Källvikenin rannassa suorakaiteen muotoiseen kiviseen noin 1,3 x 0,7 x 0,5 m altaaseen, jossa on 3 porrasaskelmaa. Allas on osa kivistä ja puista laiturira-kennetta. Altaan vedet juoksevat ulos laiturikiveyksen eteläsivustasta ja ilmeisesti erodoivat rakennetta. Laiturikiveys on kohdalta jonkin verran murtunut ja pullistunut.
3) Källvikenin lahden luoteisosassa hiekkarannan takaosassa on kivipöytä penkkeineen, mikä ilmeisesti ajoittuu samaan aikaan muiden rakenteiden kanssa. Yksi penkin tukikivistä on liikkunut ja kaatunut. Kivipöydän koko on noin 1,5 x 0,8 x 0,8 metriä. Pöytätason alla on kivestä tehdyt lohkarejalat (2 lohkaretta). Penkki pöydän vieressä on noin 1,5 x 0,5 x 0,5 m. Kivipöydästä etelään on matala kivirivi noin 2 x 0,5 x 9,5 m. Osa kivistä on alkuperäisillä paikoillaan, mutta osaa on liikuteltu ja pyöritelty paikalla. |
| metsakeskus.1000008024 |
710 |
Dagmarkällan |
10002 |
12005 |
13065 |
11006 |
27008 |
297646.97500000 |
6650635.18400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008024 |
Kohde sijaitsee Hankoniemen itäreunalla suojaisessa notkanteessa hiekkarinteessä Källvikenin lahden länsirannalla. Muistomerkki liittyy Aleksanteri III ja hänen puolisonsa Dagmarin Uudenmaan saaristossa tekemiin matkoihin. Hallitsijaparin jahtiin tiedetään haetun lähteestä vettä ja he lienevät käyneen myös maissa. Silloinen maanomistaja, Västerbyn kartanon Mauritz Hisinger, rakennutti 1888 lähteelle kivisen muistomerkin. Paikan alkuperäisen suunnitelman laati arkkitehti Jac. Ahrenberg 1887.
Kohteessa on kolme rakennekokonaisuutta:
1) Rinteessä olevan lähteen ympärillä on kylmämuurattu kaareva holvikiveys ja sen päällä tasanne, jota reunustavat kaarimaiset latomukset. Rakenteen koko on noin 10 x 4 m. Kivirakenteet ovat osin murtuneet, osin hyväkuntoiset. Latomusten keskellä on pystyssä muistokivi, jonka koko on noin 1,5 x 0,7, x 0,4 m. Rinne kiven takana on erodoitunut pintaosiltaan melko voimakkaasti. Lähteen vesi virtaa alaspäin uomassaan kohti merta itään. Uoman eteläpuolella on noin 30 m pitkä kylmämuurattu kiviterassi, jonka päältä on ilmeisesti kulkenut polku rannasta muistokivelle ja lähteelle. Toinen polun pohjan muodostava kiviterassi tulee kohteelle vastakkaiselta puolelta pohjoisesta noin 15 m. matkalta. Terassit ovat osin murtuneet.
2) Lähteen vesi kerääntyy Källvikenin rannassa suorakaiteen muotoiseen kiviseen noin 1,3 x 0,7 x 0,5 m altaaseen, jossa on 3 porrasaskelmaa. Allas on osa kivistä ja puista laiturira-kennetta. Altaan vedet juoksevat ulos laiturikiveyksen eteläsivustasta ja ilmeisesti erodoivat rakennetta. Laiturikiveys on kohdalta jonkin verran murtunut ja pullistunut.
3) Källvikenin lahden luoteisosassa hiekkarannan takaosassa on kivipöytä penkkeineen, mikä ilmeisesti ajoittuu samaan aikaan muiden rakenteiden kanssa. Yksi penkin tukikivistä on liikkunut ja kaatunut. Kivipöydän koko on noin 1,5 x 0,8 x 0,8 metriä. Pöytätason alla on kivestä tehdyt lohkarejalat (2 lohkaretta). Penkki pöydän vieressä on noin 1,5 x 0,5 x 0,5 m. Kivipöydästä etelään on matala kivirivi noin 2 x 0,5 x 9,5 m. Osa kivistä on alkuperäisillä paikoillaan, mutta osaa on liikuteltu ja pyöritelty paikalla. |
| metsakeskus.1000008025 |
892 |
Pirkkala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
432502.46600000 |
6931284.97100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008025 |
Asuinpaikka sijaitsee Pieni-Hirvanen järven pohjoispäässä, muinaisen lahden pohjukan itärannalla.
Paikka on peltoa. Maaperä on hiekkaa. Kohteen koko on 10x30 m. Löydöt paikalta ovat kvartsia. |
| metsakeskus.1000008026 |
892 |
Iso-Petäinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
421043.11400000 |
6922416.49200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008026 |
Asuinpaikka sisijaitsee Iso-Petäjäinen järven pohjoisrannan niemellä.
Paikalle kaivetuista koekuopista löydettiin likamaata noin 30 cm syvyyteen.
Asuinpaikan koko on 20x20 m. |
| metsakeskus.1000008027 |
785 |
Siikajoen uittokanava |
10002 |
12005 |
13056 |
11006 |
27000 |
477527.57300000 |
7146217.68700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008027 |
Oulujärven ja Siikajoen jokilatvan yhdistävän, noin 10 kilometrin pituisen kanavan rakennustyöt aloitettiin vuonna 1903, ja se valmistui vuonna 1907. Kanavaa käytettiin pääasiassa puun uittoon. Sen lähes ainoa käyttäjä oli Raahen Puutavaraosakeyhtiö. Kanavan Oulujärven puoleisessa päässä se on louhittu kallioon, mutta kulkee muilta osin enimmäkseen suoalueilla. Kanavan pohjassa on puulava ja reunat on vahvistettu. Pohjan leveys on noin 1,8 metriä, ja veden syvyys oli alun perin 0,6-0,8 m. Oulujärven puoleisessa päässä oli pato. Viimeiset uitot tehtiin vuonna 1926. Vielä vuonna 1929 kanavaa kunnostettiin, mutta se jäi tarpeettomana rappeutumaan, ja Oulujärven puoleinen pää suljettiin maapadolla. Kanavan näyttävimmät jäännökset sijaitsevat sen Oulujärven puoleisessa, kallioleikkauksia käsittävässä päässä. Kanavan sulku on jäänyt maantien alle. Puutavaraa uitettaessa, kanavan varrella oli miehiä keksineen ohjailemassa tukkeja. Uitto jatkui myös yöllä, jolloin kanavan varrelle sytytettiin öljylamppuja antamaan valoa uittomiehille.
Oulujärven ja Siikajoen yhdistämistä kanavalla suunniteltiin jo 1600-luvulla, mutta rakentaminen osoittautui silloin liian vaativaksi.
Inventointi 2017: Kanava on parhaiten säilynyt Oulujärven päässä. Osa hirsikehikoista on vielä jäljellä, samoin juoksutuspato ja tien länsipuolelle kallioon louhittu linjaus. Veneheitolla on säilynyt ainoastaan yhtymäkohta Neittävänjokeen, muuten peltoalueilla kanava on sortunut sekä täytetty ja vain ojana havaittavissa.
Lisätietoja:
Hiltunen, Veikko 2000: Siikajoen uittokanava. Vaala - Oulujärven pitäjä. Encyclopedia Vaalaensis -pitäjäntietosanakirja. Toim. Simo Mäkelä. Oulu. (s. 654-656).
Kivinen, Jussi 2010: Höyryä Kainuun vesillä. 140 vuotta Kainuun höyrylaivahistoriaa. Suomen Höyrypursiseura ry. Hämeenlinna. (s. 124 - 125). |
| metsakeskus.1000008028 |
301 |
Kanto 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
278700.00000000 |
6937760.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008028 |
Paikka sijaitsee Jalasjärven eteläpään länsirannalla, Kannon talon itäpuolella olevan niemekkeen kärjessä, rannasta parikymmentä metriä, loivassa peltorinteessä.
Suppealta alueelta (noin 20 x 10 m) löytyi kynnetystä pellosta kvartseja. Paikalla on
hienoaineksinen moreenimaa, loivasti rantaan viettävä. Löytöalue ei ulotu aivan
vanhan rantatörmän äärelle, vaan on siitä kauempana, noin 5-10 m etäisyydellä. |
| metsakeskus.1000008029 |
301 |
Kanto 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
278613.29000000 |
6937695.77500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008029 |
Paikka sijaitsee Jalasjärven eteläpään länsirannalla, kauempana rannasta, loivasti laskevassa peltorinteessä, Kannon talosta noin 180 m itä-kaakkoon.
Suppealla, rajautuvalla alalla, loivassa peltorinteessä löytöinä kvartseja. |
| metsakeskus.1000008030 |
301 |
Kanto 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
278523.33000000 |
6937489.85100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008030 |
Paikka sijaitsee Jalasjärven eteläpään lahdenpohjukan eteläpään länsipuolella, tiestä noin 70 m koilliseen ja Kannon talosta 300 m etelä-kaakkoon, loivassa peltorinteessä. Alueella havaittiin siellä täällä kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000008031 |
301 |
Honkaniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
284985.74200000 |
6936101.43700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008031 |
Paikka sijaitsee Hirvijärveen pohjoisesta laskevan Hirviluoman ojan länsirannalla, joen suusta noin 2150 m pohjoiseen, Ahoseen ja moottoriradalle menevältä tieltä 120 m pohjoiseen, aivan ojaan laskevan jyrkän töyrään laella.
Paikalla havaittiin selvästi rajautuvalla alalla kynnetyssä pellossa kvartseja. Paikka
on muinaisessa jokisuussa. Sen pohjoispuolella on kapea ja jyrkkärinteinen jokilaakso ja eteläpuolella uoma leviää laajaksi peltoaukeaksi. |
| metsakeskus.1000008032 |
301 |
Ahonen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
285185.66300000 |
6935891.52400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008032 |
Paikka sijaitsee Hirviluoman muinaisen jokiuoman itäpuolella olevalla laakealla etelään kurottuvalla niemekkeellä, Hirvijärvestä noin 2 km pohjoiseen, Ahosen talosta noin 200 m etelään (etelälounaaseen).
Paikka on löytöjen esiintymisen perusteella kaksijakoinen. Ylempi osa sijaitsee
peltorinteen yläosan laajalla tasanteella, josta löytöjä on valunut myös rinteeseen.
Toinen osa on edellisen eteläpuolella, alemmalla tasolla, hyvin loivasti etelään
laskevalla tasanteella - länsipuolella rinteen laskiessa jokiuomaan jyrkemmin. Paikat
menevät osittain limittäin, ehkä ylempää valuneiden löytöjen takia. Ylempi pohjoinen osa on noin 100-102 m korkeudella ja alempi noin 97-99 m korkeudella. Maaperä
alueella on hiekka. Koko jokiuoman itäpuoleinen alue on maaperältään hiekkaista,
lajittunutta maata, kun syvän muinaisen uoman länsipuoli on saveksista
moreenia.
|
| metsakeskus.1000008033 |
301 |
Rinta-Marttila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
283716.00000000 |
6933416.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008033 |
Paikka sijaitsee Hirvijärven keskiosan luoteisrannalla, rantatöyräältä noin 20 m loivaan ylärinteeseen. Rinta-Marttilan talosta noin 140 m kaakkoon.
Paikalla on järven matalassa rannassa vanha, tai yläveden aikainen rantatörmä.
Rantatörmän äärellä ei ole löytöjä, mutta siitä noin 20 m ylärinteeseen alkaa löytövyöhyke,
jonka järvenpuoleinen raja on selkeä. Kynnöspellossa havaittiin selvästi
rajautuvalta alalta kvartseja. Maaperä paikalla on savinen moreeni. |
| metsakeskus.1000008034 |
301 |
Katila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
283426.37600000 |
6933172.60700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008034 |
Paikka sijaitsee Hirvijärven keskiosan luoteisrannalla, rantatöyräältä noin 10m loivaan ylärinteeseen, matalan laakean - tuskin havaittavan - kumpareen laen eteläreunalla. Katilan talosta noin 130 m itään (itäkaakkoon).
Paikalla on hienoainesmoreenimaaperäisessä pellossa kvartseja suppeahkolla
alalla. |
| metsakeskus.1000008035 |
301 |
Rannanjärvi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
283429.00000000 |
6932175.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008035 |
Paikka sijaitsee Hirvijärven eteläpään eteläpuoleisella pellolla, rannasta noin 200 m etelään, tiestä noin 30 m pohjoiseen, Rannanjärven vanhasta päärakennuksesta noin 130 m itään, loivassa peltorinteessä.
Suppeahkolla alalla havaittiin kynnetyssä pellossa kvartseja. Maaperä hienoaineksinen
moreeni. Loivasti länteen viettävä pelto. |
| metsakeskus.1000008036 |
301 |
Rannanjärvi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
283496.35100000 |
6932362.93700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008036 |
Paikka sijaitsee Hirvijärven eteläpään etelärannalla, pari metriä korkeahkon rantatöyrään päällä olevalla tasanteella, Juopajoen sillasta noin 310 m itään.
Paikalla on laakea rantatasanne suhteellisen (järven muihin rantoihin verrattuna)
korkean vanhan rantatöyrään päällä. Tasanteella havaittiin avoimessa pellossa
kvartseja. |
| metsakeskus.1000008037 |
301 |
Rannanjärvi 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
283616.30500000 |
6932242.97800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008037 |
Paikka sijaitsee Hirvijärven etelärannan eteläpuolella noin 180 m rantatöyräältä etelään, loivasti pohjoiseen laskevassa peltorinteessä, Rannanjärven päärakennuksesta noin 40 m pohjois-koilliseen ja tieltä noin 60 m pohjoisluoteeseen.
Kesannolla olevasta, mutta vähäkasvuisesta, lähes avoimesta pellosta havaittiin
kvartseja suppeahkolta alueelta. |
| metsakeskus.1000008038 |
301 |
Yliniemenmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
282236.85000000 |
6934012.26700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008038 |
Paikka sijaitsee Jalasjoen itäpuolella, Yliniemenmäen länsipuolisella peltorinteellä, heti koillisemman sähkölinjan itäpuolella ja eteläosassa linjan länsipuolella. Joen rantaan (noin 300 m päässä lännessä) menevän mökkitien eteläpuolella.
Paikka on kaksijakoinen. Koordinaattien osoittama löytöalue 1 ja sen kaakkoispuolella
hieman alemmalla tasolla löytöalue 2 (y=2436 981, x=6930 355). Näiden löytöalueiden
välillä on noin 20-30 m leveä löydötön alue. Kynnetyssä pellossa havaittiin
kahdella eri alueella kvartseja. Maaperä on paikalla hienoaineksinen moreeni.
|
| metsakeskus.1000008039 |
301 |
Aittoniemenmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
282026.93400000 |
6934292.14800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008039 |
Paikka sijaitsee joen itäpuolisella pellolla. Jyrkähkön, jokilaaksoon länteen viettävän rinteen alaosasta löytyi kynnöspellosta kvartseja suppealta alalta. Rinteen yläosassa ei löytöjä havaittu. Ei ole aivan varmaa, ovatko kvartsit in situ, vaiko kuitenkin rinteen laelta valuneita. |
| metsakeskus.1000008040 |
301 |
Nikkola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
283056.55300000 |
6927474.89000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008040 |
Paikka sijaitsee Koskenmäessä, Vt 3:sta noin 330 m itään, Mustajoen länsipuolella, joen mutkassa, mutkan pohjoispuolella olevan niemekkeen länsityvessä, Koskenmäen talosta noin 160 m etelälounaaseen ja Nikkolan talosta noin 120 itään, rannassa olevan mökin tasalta länteen joesta nousevan korkeahkon töyrään laella.
Paikalla on maaperä hiekkaa, joka muuttuu heti lännempänä moreeniksi. Paikalla
havaittiin selvästi rajautuvalla alalla runsaasti kvartseja. Ne keskittyivät pääosin
kauemmaksi jokirannasta aivan loivan rinteen laelle, rannasta noin 60 m pohjoiseen.
|
| metsakeskus.1000008041 |
301 |
Ketunkallio W |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
283170.00000000 |
6935512.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008041 |
Paikka sijaitsee Ketunkallio-nimisen laajan mäen itärinteen alaosassa, pellon reunassa olevan töyrään laella, Larvalaan menevältä tieltä noin 140 m pohjoiseen.
Paikalla on hiekkainen töyräs alavan ja laakean peltoaukean reunalla. Maaperä
töyrään reunalla on hiekka - muinainen rantakerrostuma - joka muuttuu moreeniksi
jo töyrään eteläosassa. Kynnetyssä pellossa havaittiin selvästi rajautuvalla alalla
kvartseja. Alueen pohjoisraja on epäselvempi. Muutamien koekuoppien perusteella
arvioituna se ei ulottune kovin kauas pohjoiseen, metsän puolelle. |
| metsakeskus.1000008042 |
301 |
Köykkä-Ventelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
284685.00000000 |
6933139.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008042 |
Paikka sijaitsee Hirvijärven pohjoispään eteläpuolella, Köykkä-Ventelän talon itäpuolisella koilliseen viettävällä peltorinteellä laajalla rinteen suuntaisella alalla.
Paikalla havaittiin kynnöspellossa kvartseja viidessä eri kohdassa, joiden välillä oli
noin 30-40 m leveä löydötön alue. Laajin keskittymä on löytökohdassa A. Alueella
lienee laaja, mutta epäyhtenäinen kivikautinen asuinpaikka, jossa viisi "tonttia".
Maaperä paikalla on hienoaineksinen moreeni. |
| metsakeskus.1000008044 |
301 |
Jokipii 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
278778.21900000 |
6939100.20300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008044 |
Paikka sijaitsee Jalasjärven Jokipiin kylän taajaman kaakkoisosassa, vanhan koulun
(vt 3:n varrella) lounaispuolella olevassa pellossa.
Paikka sijaitsee laakealla kumpareikkosella, joka viettää loivasti Kaidannevaan.
Pellossa on selkeästi rajautuvalla alueella runsaasti kvartseja, joista poimittiin inventoinnissa pieni osan talteen. Pelto oli inventointihetkellä kynnettynä ja kostea, joten havaintomahdollisuudet olivat mitä parhaimmat. |
| metsakeskus.1000008045 |
301 |
Jokipii 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
278748.23400000 |
6939200.16600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008045 |
Paikka sijaitsee Jalasjärven Jokipiin kylän taajaman kaakkoisosassa, vanhan koulun
(vt 3:n varrella) länsipuolella olevassa lounaaseen loivasti viettävässä pellossa,
pellon yläreunassa.
Pellossa on kohtalaisen hyvin rajutuvalla alueella kvartseja aivan pellon reunaan
asti, joista osa poimittiin inventoinnissa talteen. Pelto oli inventointihetkellä kynnettynä ja kostea, joten havaintomahdollisuudet olivat mitä parhaimmat. On oletettava, että asuinpaikka saattaa ulottua myös metsän puolelle. Hieman kauempana pellon reunasta on vanha talonpohja ja heinittynyt pihamaa, missä muinaisjäännöstä ei liene enää jäljellä, jos se sinne saakka (pellon reunasta 10-30 metriä pohjoiseen - koilliseen) olisi ulottunut. |
| metsakeskus.1000008046 |
301 |
Jokipii 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
278048.51200000 |
6939040.23100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008046 |
Paikka sijaitsee Jalasjärven Jokipiin kylän taajaman eteläosassa, ruovikoituneen
jokisuun pohjoispuolella olevan laakean harjanteen, niemekkeen, laella, sen eteläpäässä,
pellon eteläreunalla.
Paikalla on etelään kurottuva laakea harjanne, joka on eteläisintä nipukkaa lukuun
ottamatta peltona. Harjanteen eteläpäästä, aivan sen laelta löytyi marunaa (tms.)
kasvavasta sänkipellosta pari selkeää ja sievää kvartsi-iskosta. Olosuhteet - peitteinen
pelto - huomioon ottaen löytöjä voitaneen pitää riittävinä merkkeinä kivikautisen
asuinpaikan olemassaololle löytöpaikan ympäristössä. Paikan rajaus on
kuitenkin epävarma ja perustuu lähinnä topografian perusteella tehtyyn arvioon.
|
| metsakeskus.1000008047 |
301 |
Jokipii 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
277778.61900000 |
6939340.10800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008047 |
Paikka sijaitsee Jalasjärven Jokipiin kylän taajaman eteläosassa, Ylä-Jokipiin talon
eteläpuolella olevassa peltorinteessä, talon ja ladon välisellä alueella.
Jokipiin kylän kantatalon (1700-luvun maakirjakartan perusteella arvioituna) eteläpuolella
olevasta etelään ja kaakkoon viettävästä pellosta löytyi kvartseja. |
| metsakeskus.1000008048 |
434 |
Jokiniemen kartano 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
470012.33200000 |
6714886.20300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008048 |
Kivikautinen asunpaikka pellolla.
Paikalla käytiin vuonna 2023. Peltoa ei voitu pintapoimia kasvillisuuden takia. Pellon ja pihan välissä on piennar, johon tehtiin yksi koepisto. Maa oli vetistä savea. Pihamaa on voimakkaasti muokattu ja kuorittu. Soran joukossa havaittiin muutama pieni kvartsilastu. Pienen maanottokuopan reunat tutkittiin.
On mahdollista, että asuinpaikkaa on säilynyt pienialaisesti pellon muokkauskerroksen alla, mutta pääosin asuinpaikka lienee tuhoutunut. |
| metsakeskus.1000008049 |
434 |
Ånäsmalmen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
469971.35100000 |
6715101.11500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008049 |
Kivikautinen asuinpaikka länteen laskevalla törmällä. Maaperä hiekkaa. Löydöt keramiikanpaloja. Mahdollinen asumuspainanne.
Kohde on tarkastettu vuonna 2023. Jyrkän avokallion ja ojaksi muuttuneen muinaisen uoman väliin jää tasainen maakaistale, jonka maaperä muuttuu savensekaisesta maasta hiekkaisemmaksi tasanteen pohjoisosissa. Uoman kohdalla maaperässä on palamisen merkkejä noin 15 cm syvyydellä. Pohjoisosassa on pienehkö painanne, johon kaivetusta koepistosta löytyi metallitanko ja palamisen merkkejä. Havainnot viittaavat mahdollisesti kaskeamiseen.
Kivikautinen asuinpaikka on todennäköisesti ollut melko pienialainen, sillä siihen ei päästy kiinni. Aluerajausta voisi tarkentaa kattavammalla tutkimuksella. Rajaus on tehty topografian perusteella. |
| metsakeskus.1000008051 |
77 |
Matilanniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
471100.98600000 |
6919574.83800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008051 |
Asuinpaikka sijaitsee Hankasalmen kirkonkylän pohjoispuolella, Hankaveden lounaispäässä Pellisensalmesta 1,5 kilometriä pohjoiskoilliseen järven länsirannalla. Paikka on Matilanniemen talon itä- ja eteläpuolella olevaa rantapeltoa 50 – 100 metriä talosta.
Vuoden 2007 inventoinnissa pellon pinnassa näkyi luontaista kiveä sekä erilaista historiallisen ajan jätettä. Myös kvartsia näytti olevan kiven joukossa luonnostaan. Tarkastetun vesijohtolinjan linjan kohdalta pellon eteläreunasta pohjoiseen noin 150 metrin matkalta löytyi kvartsi-iskoksiksi tulkittuja löytöjä. Linjalle kaivetuista koekuopista ei löytynyt kyntökerroksen alta säilynyttä kulttuurikerrosta. |
| metsakeskus.1000008052 |
77 |
Hietala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
475171.34600000 |
6920807.36100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008052 |
Asuinpaikka sijaitsee Suoliveden pohjoispäässä Masonlahden itärannalla, Hietalan talosta 200 metriä etelään. Maasto on lounaaseen laskevaa peltoa. Maaperä on hienoa kivetöntä hiekkaa. Pellon alalaidassa kulkee hevosten harjoitusrata. Sen yläpuolella (itäpuolella) pellon alalaidassa on pieni törmä, josta peltoaukean keskivaiheilta on otettu hiekkaa. Löydöt ovat peräisin tämän kuopan reunoilta 70x20 metrin alalta. Asuinpaikka voi olla laajempikin, mutta heinäpellosta pintapoiminnalla laajuutta ei ole pystynyt tarkemmin määrittelemään. Paikalle ei ole kaivettu koekuoppia. Hiekkakuopan seinämissä ei näkynyt mitään likamaata, nokea tai muuta muinaiseen asutukseen viittaavaa, vain vähäisiä hiilenmuruja. Ilmeisesti hienon hiekan kyntäminen on sekoittanut kaikki asutuksen merkit näkymättömiin. |
| metsakeskus.1000008054 |
77 |
Fästilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
471239.93900000 |
6918605.22700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008054 |
Asuinpaikka sijaitsee Hankasalmen kirkonkylän pohjoispuolella, Hankaveden eteläpäässä Pellisensalmen itärannalla. Paikka on Tervavuoren länteen laskevaa hiekkaista rinnettä, jonka ala- eli länsilaidassa lähellä järven rantaa on kapea peltokaistale. Pellon ja rannan välissä kulkee tie. Löydöt ovat pellon pohjoisimmasta osasta Suolivedentien laidassa olevasta ladosta pohjoiseen. Löytöjä oli näkyvissä koko tämän pellon alalla noin 400 metrin matkalla, ei kuitenkaan aivan pellon ylä- eli itälaidasta. Löytöinä kvartsi-iskoksia, hiotun kiviesineen kantaosa ja hioinkivi. |
| metsakeskus.1000008062 |
691 |
Pässinkorvenkangas |
10002 |
12004 |
13045 |
11002 |
27000 |
393878.50100000 |
7060629.81900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008062 |
Pässinkorvenkangas on kivikkoinen kangassaareke viljelysalueen laidalla. Ladottu kiviaitaus kiertää mäkeä. Aitaus on selvästi hahmotettavissa mäen Haaranpuron puoleisella itä- ja kaakkoisreunalla noin 70 m:n matkalla. Aidan leveys on 1,5–2 m ja korkeus 0,7 m. Peltojen puolella aitaus erottuu katkelmallisempana ja matalampana. Aitauksen keskelle jää noin 70 x 20 m suuruinen alue, jossa on pari kivikkoista kuopannetta.
Aitauksen ikää ja käyttötarkoitusta ei tiedetä.
|
| metsakeskus.1000008063 |
47 |
Skoarrajávri |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
251596.00000000 |
7679167.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008063 |
Kohde sijaitsee Suomen ja Norjan rajalla, pääosin valtatien E78 länsipuolella, Skoarrajávri-nimisen pienen lammen koillispuolella. Maasto on lounaasta koilliseen suuntautuvaa harjannetta, jolla on paikannettu kaikkiaan 22 pyyntikuoppaa noin ½ km matkalla. Kuoppien halkaisija vaihtelee runsaan kolmen ja viiden metrin välillä, syvyys on vajaasta metristä noin 1,5:een metriin. Ne ovat pyöreitä tai soikeahkoja, suppilomaisia ja useimmat loivan vallin ympäröimiä. |
| metsakeskus.1000008064 |
272 |
Herlevinharju 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
346311.58300000 |
7071622.22600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008064 |
Röykkiö on suorakulmainen ja siinä on vähintään 2 kivikerrosta. "Lapinraunio", varhaismetallikausi?
Kohde tarkastettava! |
| metsakeskus.1000008065 |
946 |
Storkärr |
10002 |
12002 |
13022 |
11006 |
27000 |
267101.57200000 |
7025347.52100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008065 |
Lounaasta Oravasiin johtavan maantien eteläpuolella, lähellä Oravaisten vuoden 1808 taistelutannerta sijaitsee hautapaikka, josta oli noussut isojen maakivien välistä luita pintaan heti pintaturpeen alta luultavasti eläinten kaivelun seurauksena. Analyysin perusteella vainaja oli aikuinen mies. Vainajan luota löytyi 19 sileää pronssinappia sekä neljä valettua lyijykuulaa, jotka ovat Pohjanmaan museossa. Paikalla saattaa olla useampia hautauksia.
|
| metsakeskus.1000008066 |
272 |
Herlevinharju 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
345751.79900000 |
7072899.71300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008066 |
Laaja asuinpaikka-alue. Löytökeskittymiä noin 500 x 100 metrin alueella metsänaurausalueella.
Kohde tarkastettiin vuonna 2022. Aurausurat olivat kasvaneet umpeen, joten havaintoja löydöistä ei voitu tehdä. Myöskään tuulenkaadoista tai satunnaisista koekuopista ei tehty löytöjä. Näin ollen asuinpaikan aluerajaus jäi selvittämättä. |
| metsakeskus.1000008067 |
272 |
Isokangas SW |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
339820.18300000 |
7072998.65500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008067 |
Merkkikivi vanhan ratsupolun varrella. |
| metsakeskus.1000008069 |
272 |
Kryynimäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11019 |
27000 |
331387.00000000 |
7080697.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008069 |
Kyseessä on ns. pitkäröykkiö, joka sijaitsee kivikkoisen Kryynimäen korkeimmalla kohdalla Hilli-Passoja välisen kylätien länsipuolella. Röykkiön pituus on noin 20 metriä ja leveys 3-4 metriä. Röykkiö on lähes pohjois-eteläsuuntainen. Pitkäröykkiö koostuu mahdollisesti useammasta jonoon rakennetusta pienemmästä röykkiöstä. |
| metsakeskus.1000008069 |
272 |
Kryynimäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
331387.00000000 |
7080697.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008069 |
Kyseessä on ns. pitkäröykkiö, joka sijaitsee kivikkoisen Kryynimäen korkeimmalla kohdalla Hilli-Passoja välisen kylätien länsipuolella. Röykkiön pituus on noin 20 metriä ja leveys 3-4 metriä. Röykkiö on lähes pohjois-eteläsuuntainen. Pitkäröykkiö koostuu mahdollisesti useammasta jonoon rakennetusta pienemmästä röykkiöstä. |
| metsakeskus.1000008070 |
272 |
Roskikangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
328963.00000000 |
7078733.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008070 |
Kohde sijaitsee Kälviänjoesta 2,3 km lounaaseen. Paikalla on kaksi pyöreähköä tai soikeaa asumuspainannetta, läpimitaltaan noin 5-8 metriä. Painanteet sijaitsevat noin 200 metrin päässä toisistaan. Kummankin painanteen välittömään läheisyyteen on raivattu kivistä ikään kuin piha-alue, jonka reunaan on pystytetty ns. Menhir-kivi eli pystykivi. Lisäksi toisen painanteen läheisyyteen on raivattu pitkänomaisia uria, mahdollisia veneenvetouria.
Asumuspainanne 1 (pääkohde) on soikea ja sijaitsee erittäin kivisellä kankaalla, mitat noin 5x8metriä. Syvyys noin 70 cm. Asumuspainanteen pohjoispäässä kivivallien reunustama raivattu piha-alue, mitat noin 8x9 metriä. Piha-alueen kaakkoisreunassa on ns. Menhir-kivi eli pystykivi, joka on kiilattu paikoilleen pienemmillä kivillä. Kiven korkeus on noin 120
cm. Topografiansa perusteella asumukset ovat aikoinaan sijainneet saarissa, ja ne kuulunevat todennäköisesti samaan Kierikin-Pöljän keraamiseen traditioon kuin jätinkirkotkin.
Vuonna 2014 tulleen tiedon mukaan molempien asumuspainanteiden päältä oli ajettu ja piha-alueet oli myöskin ajettu suurimmaksi osaksi hajalle todennäköisesti alueella tehtyjen metsätöiden aikana (ks. palautteet).
Vuoden 2023 inventoinnissa todettiin, että kohde vaikuttaa selvinneen metsätöistä paremmin kuin rekisteritietojen perusteella olisi voinut olettaa. Asumuspainanteen 1 piha-alueen ulkopuolelta, sen luoteisreunasta löytyi lisäksi toinen pystykivi, nimittäin pienempien kivien varaan nostettu pyöreähkö kivi, halkaisijaltaan n. 120 cm, jonka länsipuolella on pyöreä kuoppa (halkaisija n. 1,5 m, syvyys n. 30 cm; mahdollisesti kuoppa, josta kivi on nostettu (alakohde).
Asumuspainanne 2 koostuu kolmesta eri painanteesta/kivirakenteesta, jotka on merkitty alakohteiksi. |
| metsakeskus.1000008071 |
272 |
Teeriniemi/Leiviskänharju |
10002 |
12004 |
13041 |
11019 |
27012 |
331769.00000000 |
7077998.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008071 |
Kohde sijaitsee Kälviän Välikylästä noin 2 kilometriä luoteeseen ja Kälviänjoesta noin 2 kilometriä länteen. Paikalla on loivasti kaakkois-luoteissuuntainen moreeniharjanne, jonka lakea kiertää noin 55 x 25 metrin suuruinen, paikka paikoin epämääräinen kivivalli.
Harjanteen keskellä havaittiin muutaman metrin laajuinen kraaterimainen röykkiö, joka oli kuitenkin selvästi ihmisen latoma (p=7080963 i=3331879). Myös harjannetta kiertävässä kivikossa oli havaittavissa muutamia ihmisen kasaamia pieniä kivikasoja, osa ilmeisen nuoria. Kivivallit ovat osin tuhoutuneet metsänkäsittelyssä. Kehän sisäpuolelle on istutettu mäntyä.
Kohteesta on E. E. Takalan maininta teoksessa Muinaismuistoja Pietarsaaren kihlakunnan suomalaisesta osasta (1896, s. 102-103). Takala kirjoittaa paikalla olevan 45 x 23 metriä laajan kivikehän, josta aukeaa kolme porttia. Takalan mukaan länsipäässä on noin 6 metriä laaja röykkiö ja lisäksi kehän sisällä pari pienempää latomusta. Hän arvelee ainakin latomuksista suurimman olevan hautaröykkiön. Inventoinnissa 1981 kohdetta ei tarkastettu.
Vuoden 2024 tarkastuksen perusteella vaikuttaa siltä, että rakennelma on todennäköisesti syntynyt ihmisen ja luonnon yhteistyönä, siten että ihminen on hyödyntänyt jätinkirkon rakentamiseen luontaisia rantavalleja. Sama on havaittavissa monessa muussakin jätinkirkko kohteessa. |
| metsakeskus.1000008073 |
710 |
Bockboda |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
307907.78900000 |
6662681.40200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008073 |
Vähintään 14 röykkiön ryhmä sijaitseee noin 700 m Pohjanpitäjänlahden rannasta itään laajahkon peltoaukean lounaispuolella koilliseen laskevassa metsärinteessä, joka löytöaikoihin vuonna 1992 oli osittain avohakatulla ja äestetyllä alueella. Osa röykkiöistä oli metsänkäsittelyssä vaurioituneita, mutta osa koskemattomia. Röykkiöt ovat pääosin matalia ja turpeen peittämiä ja rakennettu pelkistä kivistä. Kiviröykkiöitä voi olla useampiakin, sillä osa alueesta koillisessa oli tiheän kuusitaimikon peitossa. Alueella tehtiin kartoitusta ja koekaivausta vuonna 1993, jolloin löydettiin kvartsi-iskoksia ja -ydin, muttei tarkemmin ajoittavaa aineistoa. Alueella erotettiin myös yhdeksän turpeen peittämää mahdollista matalaa röykkiötä, joiden joukossa on suurempi suorakulmainen rakenne. Röykkiöiden muodon ja sijainnin perusteella ne ajoittunevat läheisten Sjösängin ja Starrbölen kalmistojen tapaan varhaiseen metallikauteen.
Tarkastus 2022: Kohteella tehtiin maastokäynti alueen metsänkäyttöön, talvella 2022 tehtyyn kuusikon harvennukseen liittyen. Maastokäynnin yhteydessä pyrittiin kartoittamaan Jukka Moisasen vuonna 1993 kartoittamia röykkiöitä. Alueelta paikannettiin kaikkiaan 19 eri kokoista ja -näköistä kiviröykkiötä, joista osa mahdollisesti on Moisasen aiemmin kartoittamia. Pääosa röykkiöistä on kooltaan hyvin pieniä ja muodoltaan epämääräisiä, eikä niitä ulkomuodon perusteella voi varmasti pitää hautaröykkiöinä.
Pääosa vuoden 1993 kaivausraportin yleiskarttaan merkitystä muinaisjäännösalueesta on vuoden 1967 peruskartan perusteella ollut vielä tuolloin peltona, ja alueen korkeimmalla kohdalla on sijainnut lato, navetta tai vastaava rakennus jonka kylmämuurattu ajorammpi on edelleen nähtävissä maastossa. Vuonna 2022 paikannetut röykkiöt näyttävät pääosin sijoittuvan vuoden 1967 peruskartassa olevien peltokaistojen reunoille. Näin ollen on todennäköistä, että huomattava osa etenkin pienimmistä ja epämääräisimmistä kivilatomuksista on raivausröykkiöitä.
Vanhat peltoalat on myöhemmin metsitetty. Metsäkeskuksen tietokannan mukaan alueella on suoritettu metsäauraus 1980-luvulla, jolloin vanhan peltoalan ympärillä olevat rinteet on aurattu. Aurauksen jäljet ja vanhat metsäkoneen ajourat ovat edelleen nähtävissä maastossa. Auraus on nostanut luonnostaan hyvin kivisestä maaperästä erittäin paljon kiviaineista joka on muodostanut valleja aurausurien reunoille.
Kokonsa ja muostonsa puolesta selvästi muista erottuvia kiviröykkiöitä paikallistettiin alueen pohjoisreunalta ajorampin luoteispuolelta sekä alueen länsireunalta missä maasto alkaa kohota jyrkemmin. Länsireunalta löytyi myös suurehko, halkaisijaltaan n. 6 metrinen ja noin 2 metriä syvä, pyöreä kuoppa, jonka reunoilla oli irtokiveä vallina. Mahdollinen röykkiö paikallistettiin myös Bockbodasta länteen johtavan tien pohjoispuolelta. |
| metsakeskus.1000008074 |
710 |
Kulmala |
10001 |
12008 |
13090 |
11019 |
27000 |
306998.12000000 |
6669013.85200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008074 |
Kolmen kivikautisen taltan (KM 27101:1-3) löytöpaikka jyrkähkön itä-länsi-suuntaisen harjanteen laella, kahden korkeamman mäen väliin jäävässä satulassa, asuintalojen keskellä olleessa perunapellossa. Maasto laskee paikalta jyrkästi sekä etelään että pohjoiseen. Maaperä on soraa, pellossa hienompaa ainesta. Paikan tarkastuksessa vuonna 1991 perunapelto ei enää ollut käytössä ja paikalle oli suunniteltu uusi asuinrakennus. Pintapuolisessa tarkastuksessa ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä, mutta löydöt ja paikan sijainti viittaavat mahdoliseen kivikautiseen asuinpaikkaan. Alempana rinteessä on vanha sorakuoppa. |
| metsakeskus.1000008075 |
233 |
Änttösenneva |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
307836.20000000 |
7028404.44700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008075 |
Paikka sijaitsee Saarijärven keskiosan lounaispuolella, rannasta noin 250 m lounaaseen, matalan avokallioalueen lounaispuolella olevalla, hyvin loivasti pohjoiseen, kohti suota viettävällä tasaisella ja vähäkivisellä kankaalla, Rieskinkallioille menevän polun molemmin puolin.
Paikalla on kuusi hyvin säilynyttä ja ehjää asumuspainannetta. Painanteet on
merkitty numeroiduin puupaaluin ja läntisimmän painanteen vieressä, polun varressa on puukyltti, jossa mainittu "kodanpohjia". Osassa painanteita oli melko tuoreen oloisia merkkejä koekuopista.
Metsä suon ja asuinpaikan välillä, paikan pohjois- ja itäpuolella on hiljattain hakattu ja maaperä äestetty - painannealueen kiertäen. Äestysvaoissa havaittiin kvartsi-iskoksia painanteiden pohjoispuolella. Turistit näkyvät nostaneen kvartseja erään kannon päälle. Alueen rajausarvio on tehty painanteiden ja äestysvaoissa tehtyjen kvartsihavaintojen perusteella. Alueen eteläraja on epävarma, koska siellä metsä oli koskematon. Maaperä asuinpaikan kohdalla on hyvin vähäkivinen hiekkamoreeni, kun asuinpaikan ja Saarijärven rannassa olevan kallioalueen välillä maaperä on hyvin kivinen moreeni. Heti itäisimpien painanteiden itäpuolella maaperä muuttuu hyvin kiviseksi, kauempana louhuiseksi.
Vuonna 2015 on toimitettu paikalta pintalöytönä piiesineen katkelma KM 40720:1 painanne 4:n eteläpuolelta. |
| metsakeskus.1000008076 |
732 |
Lemminginkorpi |
10007 |
12011 |
13112 |
11042 |
27000 |
572808.49300000 |
7411901.04100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008076 |
Puolustusvarustus sijaitsee Sallan keskustan eteläpuolella, Kiimasjängän ja Lem-minginkorven suon välisellä hiekkaisella itään laskevalla rinteellä. Varustus on osa Sallan keskustan läpi kulkevaa Salpalinjaa. Lemminginkorven kohteeseen kuuluu osa Salpalinjan kiviestettä, joka jää nykyisen sähkölinjan eteläpuolelle. Nykyisen sähkölinjan kohdalta linja on osittain purettu. Salpalinjan kivieste jatkuu kohti Sallan keskustaa heti nykyisen sähkölinjan pohjoispuolelta. Kiviesteestä länteen sijaitsee kaksi tuliasemaa ja potero nykyisen sähkölinjan alla. Tuliasemat sijaitsevat aivan Lemminginkorven jängän itäreunalla ja kohteesta on hyvä näkyvyys itään ja länteen. |
| metsakeskus.1000008077 |
732 |
Rämiäjänkä |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
565571.41300000 |
7408688.32200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008077 |
Kohde sijaitsee Salmivaaran ja Sallan keskustan välisestä tiestä 1,142 km etelään ja sähkölinjan aukosta 60 m etelään. Maasto on Rämiäjängän eteläreunaa, jonka maaperä on hiekkakuolpunaa. Pyyntikuopan länsipuolelta, kahden metrin etäisyydeltä kuopasta kulkee metsäautotie, jonka länsipuolella on tukkikämpän jäännökset ja pihapiiri. Pyyntikuoppa on pyöreä ja vallillinen, tosin kuopan länsireunaa on mahdollisesti täytetty tien teon yhteydessä. Kuopan halkaisija on 2 m ja syvyys 1 m. Kuopan keskellä kasvaa pieniä katajia ja ympäröivä maasto on jäkälää kasvavaa mäntymetsää. |
| metsakeskus.1000008080 |
759 |
Kaksoisvisenkorpi 1 |
10001 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
353837.89300000 |
6983005.87300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008080 |
Inventoinnissa 2002 löytyi Kuninkaanjoen itäpuolelta tasaiselta hiekkapohjaiselta kankaalta etelä-pohjois -suuntaisessa rivissä seitsemän soikeaa, pohjaan kapenevaa kuoppaa. Eteläisin ja pohjoisin kuoppa näkyvät selvimmin maanpinnalle, kummankin koko on noin 4,8 x 2 x 0,40 m. Kuopat näkyvät melko heikosti maanpinnalle, niiden päällä on paksu turve ja varpukasvillisuus. Kuoppien kohdalta maasto laskee loivasti lounaaseen kohti Kuninkaanjokea. Kuoppien eteläpuolella on jyrkkä törmä puroon.
Kuoppien luoteispuolelta ojaleikkauksetsa löytyi kolme kvartsia (ks. kohde 1000 00 8079). Kvartsien yhetys kuoppiin on epäselvä. |
| metsakeskus.1000008081 |
759 |
Kaasilankangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
353560.01000000 |
6981236.57800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008081 |
Kohde sijaitsee Kaasilankankaan eteläreunassa. Paikalla todettiin vuoden 2002 inventoinnissa tervahauta, kiviröykkiö ja 9 erilaista kuopannetta. Kuivanneeseen puronuomaan laskevan törmän päällä sijaitseva tervahauta on läpimitaltaan 14 m ja sen juoksutusränni osoittaa etelään. Röykkiö on lähes pyöreä ja sen koko on 4 x 3,8 x 0,6 m. Kuoppia on tervahaudan itä- ja länsipuolella. Yhden kuopan pohjalla oli paksu, erittäin tumma nokikerros ja se liittynee viereiseen tervahautaan. Osa kuopista saattaa olla melko nuoria.
Vuoden 1953 ilmakuvassa paikalla kasvaa sankka metsä, joten tervaa lienee poltettu paikalla myöhäisintään 1900-luvun alussa. Kotuksen nimiarkiston keruukorttiin (Kotus 1971: Kaasila) merkityn perimätiedon mukaan Kaasilankankaalla on vanha talonpaikka, jota on asuttanut "Kaasilan ukko". |
| metsakeskus.1000008081 |
759 |
Kaasilankangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
353560.01000000 |
6981236.57800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008081 |
Kohde sijaitsee Kaasilankankaan eteläreunassa. Paikalla todettiin vuoden 2002 inventoinnissa tervahauta, kiviröykkiö ja 9 erilaista kuopannetta. Kuivanneeseen puronuomaan laskevan törmän päällä sijaitseva tervahauta on läpimitaltaan 14 m ja sen juoksutusränni osoittaa etelään. Röykkiö on lähes pyöreä ja sen koko on 4 x 3,8 x 0,6 m. Kuoppia on tervahaudan itä- ja länsipuolella. Yhden kuopan pohjalla oli paksu, erittäin tumma nokikerros ja se liittynee viereiseen tervahautaan. Osa kuopista saattaa olla melko nuoria.
Vuoden 1953 ilmakuvassa paikalla kasvaa sankka metsä, joten tervaa lienee poltettu paikalla myöhäisintään 1900-luvun alussa. Kotuksen nimiarkiston keruukorttiin (Kotus 1971: Kaasila) merkityn perimätiedon mukaan Kaasilankankaalla on vanha talonpaikka, jota on asuttanut "Kaasilan ukko". |
| metsakeskus.1000008081 |
759 |
Kaasilankangas |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
353560.01000000 |
6981236.57800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008081 |
Kohde sijaitsee Kaasilankankaan eteläreunassa. Paikalla todettiin vuoden 2002 inventoinnissa tervahauta, kiviröykkiö ja 9 erilaista kuopannetta. Kuivanneeseen puronuomaan laskevan törmän päällä sijaitseva tervahauta on läpimitaltaan 14 m ja sen juoksutusränni osoittaa etelään. Röykkiö on lähes pyöreä ja sen koko on 4 x 3,8 x 0,6 m. Kuoppia on tervahaudan itä- ja länsipuolella. Yhden kuopan pohjalla oli paksu, erittäin tumma nokikerros ja se liittynee viereiseen tervahautaan. Osa kuopista saattaa olla melko nuoria.
Vuoden 1953 ilmakuvassa paikalla kasvaa sankka metsä, joten tervaa lienee poltettu paikalla myöhäisintään 1900-luvun alussa. Kotuksen nimiarkiston keruukorttiin (Kotus 1971: Kaasila) merkityn perimätiedon mukaan Kaasilankankaalla on vanha talonpaikka, jota on asuttanut "Kaasilan ukko". |
| metsakeskus.1000008082 |
759 |
Rantala |
10001 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
352939.24900000 |
6984003.46700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008082 |
Maasto on Kuninkaanjoen itäpuolella peltojen keskellä oleva metsäniemeke, joka laskee terasseina länteen Kuninkaanjokeen. Kuoppien kohdalla maasto on tasaista ja hiekkapohjaista. Paikalla on 11 kuoppaa, joista kaakkoisin on suurin (läpimitta 10 m) ja joka vaikutti melko tuoreelta (hiekanottoa tms.). Muut kymmenen havaittua kuoppaa ovat soikeita, suppilomaisia, pituudeltaan noin 3,5 m syvyyden ollessa noin 1 m. Kuopat ovat melko lähellä toisiaan, jopa 1-2 m, itäisimmät kahdessa vierekkäisessä rivissä. Kuopparivi alkaa suurimmasta kuopasta seuraten itäistä metsänreunaa ja kaartaa niemekkeen reunaa myötäillen länteen niin, että viimeiset kuopat ovat lähes niemekkeen kärjessä.
Mahdollisesti kysymyksessä ovat pyyntikuopat. Lisäksi Rantalan talon ja kuoppien väliseltä pellolta on toimitettu Kansallismuseoon 13-14 kivikirvestä ja talttaa, jotka olisivat löytyneet mahdollisesti 1940-luvulla. Esineiden olinpaikasta ei tällä hetkellä ole tietoa.
|
| metsakeskus.1000008083 |
759 |
Uurinmäenkallio 1 |
10002 |
12006 |
13076 |
11006 |
27008 |
352040.61800000 |
6981654.40000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008083 |
Kalliomäellä on kallioon hakattu keskelle vuosiluku 1847 ja ilmeisesti puumerkkejä vuosiluvun yläpuolelle ja yksi risti alapuolelle noin 1 x 1 metrin alueelle. Merkkejä saattaa olla laajemmallakin alueella turpeen alla. |
| metsakeskus.1000008084 |
759 |
Leipäjoki |
10001 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
352044.60600000 |
6984630.20500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008084 |
Kuninkaanjoen länsipuolella on 8-10 kuoppaa, jotka sijaitsevat metsänreunassa, metsän ja pellon rajalla, 440 metrin matkalla pohjois-eteläsuunnassa. Kuopat ovat lähes poikkeuksetta itä-länsi -suuntaisia, soikeita tai suorakulmaisia, osa on tasapohjaisia, kaksi pohjoisinta pohjaan kapenevia. |
| metsakeskus.1000008101 |
927 |
Oinasjoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
351651.03300000 |
6696289.11300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008101 |
Pohjoiskoilliseen avautuvan pienen peltoterassin rinteessä on pienialainen (10 x 15 m) kvartsien löytöpaikka. Muutaman koepiston perusteella kyntökerroksen paksuus on noin 30 cm, eikä sen alla havaittu merkkejä kulttuurikerroksesta. Asuinpaikan kulttuurikerros on siis ainakin osittain tuhoutunut. Löytöinä viisi kvartsi-iskosta.
|
| metsakeskus.1000008103 |
505 |
Veikkola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
396418.92000000 |
6720000.79300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008103 |
Etelään avautuvalta peltoterassilta on löytynyt kvartsi- ja pii-iskoksia harvakseltaan noin 120 x 25 metrin alueelta. |
| metsakeskus.1000008105 |
71 |
Hieta-aho |
10001 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
435354.67200000 |
7105124.07800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008105 |
Kohde sijaitsee Kärsämäen Hatunperältä Haapavedelle johtavan tien lounaispuolella, Pyrrönperän ja Myllyviidanperän puolivälissä. Paikalla on Mäenkallio-niminen korkea maastokohta, jonka eteläpuolella on soranottopaikka. Soranotonpaikan ja kolmiomittaustornin välissä, lähellä sorakuopan pohjoispäätä on neliömäinen kuopanne, jonka koko on noin 1 x 1 m. Vieressä on toinenkin röykkiö mutta se on tuhoutunut kaivelun seurauksena.
Kuoppien merkitystä ei tiedetä. Mahdollisesti kyseessä on historiallisen ajan pyyntilaite.
|
| metsakeskus.1000008107 |
753 |
Korsbergen |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
406601.94300000 |
6694971.91100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008107 |
Kohde sijaitsee Nikkilän kirkonkylän itäpuolella, laajan kalliomäen korkeimmalla kohdalla. Paikalla on radiomasto ja sinne johtaa tie. Maastokarttaan vuodelta 1999 paikalle on merkitty muinaishautoja. Museoviraston arkistosta ei kuitenkaan löydy tietoja kohteesta.
Kohde tarkastettiin 2007 inventoinnissa. Kallion laella sijaitsevan maston länsipuolella on laaja-alainen luontainen rakkakivikko, jonka koillisreunalla on kolme kuoppaa. Kuopat ovat huolellisesti ladottuja ja sammalen tai jäkälän peittämiä. Kuoppien ajoittaminen on hyvin vaikeaa. Rakkakivikon leveys on n. 60 m. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. Itse kivikko on geologisesti mielenkiintoinen. |
| metsakeskus.1000008108 |
753 |
Sandbacka 2 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
399852.65000000 |
6696792.14300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008108 |
Kohde sijaitsee Talman laskettelurinteen eteläreunalla, lounaaseen laskeutuvan metsäisen rinteen ja pellon rajalla. Länsi-itä -suuntaisen polun eteläreunalla on suorakaiteen muotoinen kivilatomus, joka on laajuudeltaan n. 2,5x1 m ja korkeudeltaan n. 0,5 m. Inventointiajankohtana polku oli merkitty punakeltaisella muovinauhalla. Rajakiveyksen lounaispuolella sijaitsee kivikautinen löytöpaikka Sandbacka 1. |
| metsakeskus.1000008110 |
753 |
Vermijärvi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
408717.07000000 |
6699537.08000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008110 |
Kohde sijaitsee lähellä Sipoon ja Pornaisten kunnanrajaa, soistuvan Vermijärven pohjoisrannalla. Järvi on luonnonsuojelualuetta. Mataloituva järvi on erityisesti lintujen suosiossa. Järven itäisin lahdelma yltää Pornaisten kunnan puolelle. Järven pohjoisrannalla on loivasti itään ja kaakkoon laskeutuva peltorinne. Pelto on alaosastaan hyvin savinen; ylärinne on hieman hiekansekainen. Peltorinteen yläosasta, 35 m mpy korkeuskäyrän yläpuolelta, löytyi kvartsi-iskoksia. Pellossa oli myös joitain palaneita kiviä. Asuinpaikka on osin peltoviljelyn tuhoama.
Pellon kohdalla on joskus ollut suojaisa lahti. Sen ympärillä maasto muuttuu louhikkoiseksi ja nousee ylös Tattarhagetin kallioiselle mäelle. Metsän reunaan tehtiin muutamia koepistoja, mutta niistä ei saatu havaintoja asuinpaikan jatkumisesta metsän puolelle. Järven etelärannalta, kohteesta n. 500 m eteläkaakkoon, löytyi toinen kivikautinen asuinpaikka Vermijärvi 2. |
| metsakeskus.1000008111 |
753 |
Vermijärvi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
408797.03800000 |
6699037.28700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008111 |
Kohde sijaitsee lähellä Sipoon ja Pornaisten kunnanrajaa, soistuvan Vermijärven etelärannalla. Järvi on luonnonsuojelualuetta. Alueella on kaksi metsäistä kumparetta, joiden pohjoispuolella peltorinne laskee loivasti itään ja koilliseen, kohti Vermijärven etelärantaa. Melko savisen peltorinteen hiekansekaisesta yläosasta löytyi kvartsi-iskoksia ja palaneita kiviä. Asuinpaikka on osin peltoviljelyn tuhoama. Vuoden 2022 tarkastuksessa havaittiin, että metsäkumpareella oli tehty avohakkuu. Kohde ei ollut kärsinyt vahinkoja.
Metsäkumpareet ovat joskus olleet saaria ja löydetty asuinpaikka on sijainnut pohjoisemman saarekkeen koillisrannalla. Vermijärven alue tarkastettiin inventoinnissa perusteellisesti. Kohteesta n. 500 m pohjoiseen, järven pohjoisrannalta, löytyi toinen kivikautinen asuinpaikka Vermijärvi 1. |
| metsakeskus.1000008112 |
49 |
Tukikohta XXXVI:1 (Ruukinranta) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
379243.03800000 |
6676656.14100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008112 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Turunväylän ja Hagalundintien (Kehä I) risteyksen kaakkoispuolella. Puolustusaseman keskiosa on jäänyt tonttialueen alle ja näkyvissä on rakenteita sen itä- ja länsipäästä.
Länsiosassa on maahan kaivettua yhdyshautaa, jota on aikanaan tuettu hirsillä. Yksi maahankaivettu kuoppa, jonka mahdoliset hirsirakenteet ovat hävinneet. Yksi betoninen kupukattoinen tuliasema. Kyseessä on ainoa ehyenä säilynyt ns. D-typin tuliasema koko pääkaupunkiseudun linnoitusalueella. Kohteessa on aikaisemmin ollut toinenkin D-tyypin tuliasema, joka tuhoutui viereisen eritasoliittymän rakennustöisen yhteydessä 1970-luvulla. Aseman betonikupu siirrettiin puolustusasemaan XXXVI:2 keskeneräisen D-tyypin aseman päälle.
Itäosassa on maahan kaivettuja ja kallioon louhittuja yhdys- ja taisteluhautoja sekä kallioon louhittuja kuoppia. Työt ovat jääneet keskeneräisiksi. Maanpinnalle erottuvien hautojen länsipuolella on maavalli.
Puolustusaseman koillispuolella on kivistä- ja maasta rakennettu kehänmuotoinen valli, joka saattaa liittyä paikalla sijainneeseen hirsirakennukseen, jonka käyttötarkoitus ei ole tiedossa.
|
| metsakeskus.1000008115 |
753 |
Ånäs 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
404918.62800000 |
6693609.44900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008115 |
Kohde sijaitsee Nikkilän kirkonkylässä, Nikkilän sairaalan eteläpuolella, Sipoonjoen itärannalla. Paikalla on Ånäsin metsäisen kumpareen pohjoispuolella loivasti länteen, kohti Sipoonjokea laskeva peltorinne. Rinteessä on havaittavissa muinainen rantaterassi 15 m mpy korkeuskäyrän tuntumassa. Melko savinen pelto on yläosastaan hiekansekainen. Ånäsin metsäisen kumpareen ja sen pohjoispuolella olevan varastohallin väliseltä peltorinteeltä löytyi kvartsi-iskoksia. Alueelta löytyi myös melko paljon historiallisen ajan materiaalia ja palaneita kiviä. Asuinpaikka on osin peltoviljelyn tuhoama. Ånäsin mäen toiselta puolen, kohteesta n. 230 m kaakkoon, löytyi toinen kivikautinen asuinpaikka Ånäs 2. |
| metsakeskus.1000008116 |
753 |
Ånäs 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
404998.59600000 |
6693399.53600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008116 |
Kohde sijaitsee Nikkilän kirkonkylässä, Nikkilän sairaalan eteläpuolella, Sipoonjoen itärannalla. Ånäsin metsäisen mäenkumpareen kaakkoispuolella on loivasti eteläkaakkoon, kohti Sipoonjoen sivuhaaraa laskeva peltorinne. Kohteen eteläpuolella kulkee Öljytie Porvooseen. Melko savinen pelto on yläosastaan hiekansekainen ja se muuttuu alempana saviseksi. Peltorinteen keskivaiheilta löytyi melko runsaasti kvartsi-iskoksia. Alueella oli myös historiallisen ajan materiaalia ja palaneita kiviä. Asuinpaikka on osin peltoviljelyn tuhoama. Mäenkumpareen luoteispuolelta, kohteesta n. 240 m pohjoisluoteeseen, löytyi toinen kivikautinen asuinpaikka Ånäs 1. |
| metsakeskus.1000008118 |
49 |
Tukikohta XXXVI:2 (Ruukinranta) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
379130.00000000 |
6676560.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008118 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Turunväylän ja Hagalundintien (Kehä I) risteyksen kaakkoispuolella.
Puolustusaseman keskiosa on jäänyt tonttialueen alle ja näkyvissä on rakenteita kolmessa kohdassa. Kohteessa on maahan kaivettuja ja kallioon louhittuja yhdys- ja taisteluhautoja, joita on tuettu osin betonilla. Kahdessa kohdassa on taisteluhaudan betoniseen rintasuojan luiskaan valettu ampuma-aukkoja. Rakennustapa on ainoa laatuaan koko pääkaupunkiseudun linnoitusalueella. Puolustusaseman länsiosassa on betonista valettu soikea tuliasema, johon on ollut tarkoitus valaa betoninen kupukatto. Rakennustyöt ovat jäääneet kesken. Tuliaseman päälle on siiirretty 1970-luvulla betonikupu kohteesta XXXVI:1, jossa samanlainen valmis tuliasema tuhoutui risteyksen laajennustöiden yhteydessä.
Puolustusaseman kaakkoispuolella on makadamipäällysteinen yhdystie. |
| metsakeskus.1000008120 |
753 |
Björkbacka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
405848.24100000 |
6696308.36600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008120 |
Kohde sijaitsee Hertsbyssä Pornaistentien varressa, Sipoonjoen länsirannalla. Paikalla on asuttu moreenimäki, jonka lounaisreunalta, lounaaseen laskeutuvan peltorinteen yläosasta, löytyi muutamia kvartsi-iskoksia ja palaneita kiviä. Maaperä alueella on hiesusavea. Asuinpaikka on osin peltoviljelyn tuhoama. Joen vastarannalla, kohteesta 540 m itäkaakkoon, on kivikirveen löytöpaikka Tallboskis. |
| metsakeskus.1000008122 |
564 |
Hiidenkangas länsi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
443453.99400000 |
7237016.06500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008122 |
Kivikautinen asuinpaikka ympäristöstään muutamia metrejä kohoavan hiekkamoreenikankaan laella ja koillisreunassa. Kankaan länsipuolella on suota sekä noin 200 m etäisyydellä pieni Kivilampi. Metsäautotie johtaa alueella idästä Kiiminki-Yli-Ii maantieltä, jonne on noin 700 m. Paikka löytyi alueen soranottosuunnitelman takia tehdyssä tarkastuksessa keväällä 2007. Tarkastusaikaan alueen eteläosa, pääosa asuinpaikan alueesta, oli paljaaksi hakattuna ja äestettynä. Äestysurista löytyi monin paikoin kvartsi-iskoksia, -ytimiä ja myös -esineitä sekä yksi hienokuntoinen hiottu taltta, palaneita kiviä. Asuinpaikan pituudeksi kaakosta luoteeseen mitattiin runsaat 100 m ja pohjoisemman tilan puolella asuinpaikkahavaintoja tehtiin kahdesta koekuopasta. |
| metsakeskus.1000008123 |
49 |
Tukikohta XXXVI:3 (Ruukinranta) |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27009 |
379260.00000000 |
6676060.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008123 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen suojahuone. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Villa Elfvikin läheisyydessä, Elfvikintien länsipuolella, kivilouhoksen reunassa, mäenrinteessä. Kallion kylkeen louhittu kivestä ja betonista rakennettu 8 x 10 metrin kokoinen suojahuone. Katto on räjäytetty. |
| metsakeskus.1000008125 |
753 |
Falkbergsklobbarna 2 |
10002 |
12012 |
13124 |
11019 |
27000 |
404234.00000000 |
6683758.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008125 |
Kohde sijaitsee Västerskogin ja Massbyn välisessä maastossa Porvoonväylän pohjoispuolella, laajan kallioalueen eteläreunalla, Vägaträsketin itärannalla. Falkbergsklobbarnan kalliomäen länsi- ja lounaisreunat ovat hyvin jyrkänteiset. Kalliojyrkänteen lounaisreunalta, välittömästi sen alapuolella olevasta metsäisestä maastosta on aikaisemmin mineraalien etsinnän yhteydessä löytynyt kivikirves.
Inventoinnissa 2007 Falkbergsklobbarna 1 -kivikautisen löytöpaikan tarkastuksen yhteydessä ylempää jyrkänteestä, kiviesineen löytöpaikasta n. 20 m itäkoilliseen, löytyi kvartsilouhos. Kalliojyrkänteessä on laajimmillaan n. 15 cm leveä, suoraan ylöspäin suuntautuva kvartsisuoni, josta on selkeästi louhittu raaka-ainetta. Suonen edessä kalliopinnassa on n. 2x4 m laaja ja n. 80 cm syvä länsi-itäsuuntainen kuoppa, joka on merkkinä kvartsin laajamittaisesta louhinnasta. Suonen ympäristö on valkoisenaan kvartsin kappaleita. Jyrkänne laskeutuu paikalla kohti etelälounasta. Kivikkoisessa, jyrkähkössä rinteessä kasvaa nuorta sekametsää, aluskasvillisuutena on kieloa ja mustikkaa. Porvoonväylän jyly kantautuu paikalle voimakkaana. Peruskartassa vuodelta 1999 kohteen yläpuoleinen kallio on merkitty Oxklobben -nimellä |
| metsakeskus.1000008127 |
753 |
Bak-Storäng 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
403389.28700000 |
6684772.99400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008127 |
Kohde sijaitsee Västerskogin ja Immersbyn välillä, Hampträsketin lounaispuolella. Paikalla on loivasti eteläkaakkoon, kohti Vägaträsketiä laskeutuva peltorinne, jonka yläosasta löytyi 2007 inventoinnissa kvartsi-iskoksia. Kohteen takana nousee kalliolakinen moreenirinne kohti Hampträsketin etelärantaa. Hiekansekaisessa peltomaassa oli myös joitain palaneita kiviä. Alue on muinoin muodostanut kapean pohjoisluoteeseen työntyvän lahden, jonka pohjukassa kohde sijaitsee. Asuinpaikka on osin peltoviljelyn tuhoama. Kivikautinen asuinpaikka Bak-Storäng 1 sijaitsee hieman alemmalla rantatasolla, kohteesta 240 m kaakkoon. |
| metsakeskus.1000008128 |
753 |
Björkmo |
10001 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
402289.62700000 |
6705054.83200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008128 |
Kohde sijaitsee Pohjois-Paippisissa, Björkmo -nimisellä laajojen savipeltojen ympäröimällä moreenimäellä. Mäen korkeimman kohdan kaakkoisreunalta löytyi 1976 pannuhuoneen perustusten kaivun yhteydessä, n. 70 cm syvyydestä, hiekkamaasta kivetty tulisija, jossa oli palaneita kiviä ja hiiliä. Pannuhuoneen yläpuolelta, hiekkaiselta tasanteelta oli myöhemmin löytynyt työstämätön kivi, jonka keskellä oli reikä. Reikä oli halkaisijaltaan n. 2 cm. Kivi oli kuitenkin kadonnut.
Kohde tarkastettiin 2007 inventoinnissa. Pannuhuoneen läheisyyteen kaivettiin useita koepistoja. Yksi koepistoista kaivettiin pannuhuoneen ovelta n. 5,5 m länteen, polun pohjoispuolelle ja siitä löytyi n. 15 cm paksun peltokerroksen alapuolella olevasta hiekkakerroksesta kaksi palanutta kiveä. Kuopassa ei havaittu lika- tai nokimaata eikä löytöjä. Pohjois-Paippinen on Sipoonjoen yläjuoksua, josta ei tunneta kuin pari kivikautista löytöpaikkaa. Björkmosta löytyneet liesi ja mahdollinen kiviesine ovat ajoitukseltaan epävarmoja. |
| metsakeskus.1000008130 |
49 |
Tykkipatteri 107 (Ruukinranta) |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27009 |
379520.92900000 |
6676557.18000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008130 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen tykkipatteri. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Joel Rundtin tien ja Ville Vallgrenin tien risteyksen luoteispuolella ja se on jäänyt suurimmaksi osaksi tonttialueen ja Joel Rundtin tien alle. Eteläosasta on vielä vähäisiä rakenteita näkyvissä.
Patterin aseistuksena on ollut 4 kpl 229 mm:n tykkiä, joiden pääampumasuuntima on ollut länteen. Patteri on sijainnut tukikohdan XXXVI alueella. |
| metsakeskus.1000008133 |
49 |
Tukikohta XXXVII:2 (Otaniemi) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
378966.16400000 |
6673833.27900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008133 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema tai yksittäinen suojahuone. Kohde on jäänyt tonttialueen ja tien alle. Siitä ei ole näkyvissä rakenteita maastossa. |
| metsakeskus.1000008134 |
753 |
Vainudden 1 |
10001 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
408260.33800000 |
6681898.17700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008134 |
Kohde sijaitsee Sipoonlahden länsirannalla, Vainuddenin niemen keskiosassa. Paikalla on laaja kallioalue, jonka välissä on muutamia soistuneita notkelmia. Läheisen Stenskybergetin pronssikautisen röykkiökohteen inventoinnin yhteydessä tarkastettiin Vainuddenia laajemmin. Stenskybergetistä 260 m pohjoiskoilliseen, soistuneen notkelman pohjoispuolelta löytyi 2007 inventoinnissa röykkiöltä vaikuttava kiveys. Loivasti etelään viettävällä kalliorinteellä oleva kiveys on halkaisijaltaan n. 4,5 m ja korkeudeltaan n. 40 cm ja sen päällä kasvaa mänty. Topografian perusteella mahdollinen röykkiö on sijainnut muinaisen Vainuddenin keskiosaan ulottuneen kapean lahden pohjukassa. Kiveys ei vaikuta luontaiselta, mutta on sen verran epämääräinen, ettei sitä voi ilman varausta luokitella kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Kiveyksestä n. 4 m itään on toinen epämääräinen kiveys, joka on jäkälän ja karikkeen peitossa. |
| metsakeskus.1000008135 |
753 |
Vainudden 2 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
408205.36200000 |
6682045.12100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008135 |
Kohde sijaitsee Sipoonlahden länsirannalla, Vainuddenin niemen keskiosassa. Paikalla on nelikulmainen rajakiveys, joka on halkaisijaltaan n. metrin ja korkeudeltaan n. 50 cm. Sen keskelle on asetettu paasimainen kivi pystyasentoon. Kiveys sijaitsee peruskartan perusteella kahden tilan rajalla. |
| metsakeskus.1000008136 |
49 |
Tukikohta XXXVII:3 (Tapiola) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
378665.28700000 |
6673823.27900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008136 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Kohde sijaitsee Kimmeltien länsipuolella ja on jäänyt talojen ja pihamaiden alle. Kohteesta ei ole näkyvissä rakenteita maastossa. |
| metsakeskus.1000008137 |
49 |
Tukikohta XXXVII:4 (Tapiola) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
378565.32300000 |
6673820.27900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008137 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Kimmeltien ja Menninkäisentien pohjoispäiden välisellä alueella.
Betonoitua hautaa, jota on täytetty sekä betoninen suojahuone, jonka katto on räjäytetty. Suurin osa puolustusasemasta on tuhoutunut rakentamisen myötä. |
| metsakeskus.1000008138 |
753 |
Mariendal 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
401959.82700000 |
6691080.45300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008138 |
Kohde sijaitsee Hindsbyssä Länsitien pohjoispuolella. Paikalla on hieno, pääosin kaakkoon laskeutuva peltorinne, Sipoonjokeen kaakossa laskevan Byabäckenin pohjoisrannalla. Hie-kansekaisesta peltorinteestä löytyi 2007 inventoinnissa piinaskali, kvartsi-iskoksia, palanutta luuta sekä palaneita kiviä. Pellossa oli myös runsaasti historiallisen ajan löytöaineistoa, mm. kuonaa, lasia ja tiiltä, mutta niitä ei otettu talteen. Kohde sijaitsee Metsähallituksen Sipoonkorven suojelualueen koillislaidalla, Byabäckenin jokilaakson perinnemaisemassa ja se on osittain peltoviljelyn tuhoama. Byabäckeniin laskevan pohjoisen sivuhaaran vastarannalta, kohteesta 160 m itään, löytyi toinen asuinpaikka Mariendal 2. Kohteita erottaa puro. Kivikaudella alueella on ollut kaksi etelään pistävää niemeä, joiden kärjissä asuinpaikat sijaitsevat. Kohteilta on hyvä näköyhteys toisiinsa. |
| metsakeskus.1000008139 |
753 |
Mariendal 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
402119.76800000 |
6691070.45600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008139 |
Kohde sijaitsee Hindsbyssä Länsitien pohjoispuolella. Paikalla on pääosin lounaaseen laskeutuva peltorinne, Sipoonjokeen kaakossa laskevan Byabäckenin pohjoisrannalla. Hiekansekaisesta peltorinteestä löytyi 2007 inventoinnissa kvartsi-iskoksia ja palaneita kiviä. Pellossa oli myös runsaasti historiallisen ajan löytöaineistoa, mm. kuonaa, lasia, liitupiipun katkelma ja tiiltä, mutta niitä ei otettu talteen. Kohde sijaitsee Metsähallituksen Sipoonkorven suojelualueen koillislaidalla, Byabäckenin jokilaakson perinnemaisemassa ja se on osittain peltoviljelyn tuhoama. Byabäckeniin laskevan pohjoisen sivuhaaran vastarannalta, kohteesta 160 m länteen, löytyi toinen asuinpaikka Mariendal 1. Kohteita erottaa puro. Kivikaudella alueella on ollut kaksi etelään pistävää niemeä, joiden kärjissä asuinpaikat sijaitsevat. Kohteilta on hyvä näköyhteys toisiinsa. |
| metsakeskus.1000008141 |
753 |
Storåkern |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
406338.03200000 |
6698247.59200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008141 |
Kohde sijaitsee Linnanpellossa, Sipoonjoen ja sen pohjoisen sivuhaaran Orabäckenin risteyskohdassa. Paikalla on loivasti etelään, kohti Sipoonjokea laskeutuva peltorinne. Pellon hiekkaisesta yläosasta löytyi 2007 inventoinnissa pii-iskos ja kvartsi-iskoksia. Topografian perusteella paikalla on ollut kivikaudella eteläkaakkoon pistävä niemi, jonka kärjessä asuinpaikka sijaitsee. Kohteesta n. 250 m länsiluoteeseen on Riåkern/Hemåkernin ja n. 430 m länteen Kurkisbackenin kivikautiset asuinpaikat. |
| metsakeskus.1000008142 |
49 |
Tukikohta XXXVII:5 (Tapiola) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
378660.00000000 |
6673755.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008142 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen suojahuone. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Poutapolun luoteispuolella. Suojahuone on ollut kivestä rakennettu. Katto on sortunut ja rauniot on täytetty. |
| metsakeskus.1000008145 |
753 |
Lilla Kummelberget |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
403239.24000000 |
6705434.68100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008145 |
Kohde sijaitsee Pohjois-Paippisten Storskogenissa lähellä Pornaisten rajaa, Linsvedintien pohjoispuolella. Paikalla on Lilla Kummelbergetiksi kutsuttu kalliomäki, jonka eteläreunalta löytyi 2007 inventoinnissa viisi kuoppa. Kuopat on kaivettu ketjumaiseen muodostelmaan loivasti lounaaseen laskeutuvaan metsäiseen rinteeseen ja ne ovat halkaisijaltaan n. 2 m ja syvyydeltään n. 50 cm. Loivapiirteisten kuoppien reunoilla on havaittavissa matalat vallit. Maalaji alueella on hiekkaa ja paikalla kasvaa kuusimetsää, jonka aluskasvillisuutena on mustikkaa, kieloa, sammalta ja heinää. Kuusivaltainen rinne muistuttaa vanhaa kaskiviljelystä. Kuopat saattavat liittyä tähän toimintaan. Kuoppien sijaintitiedot on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.1000008146 |
753 |
Kummelbergen |
10007 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
403242.24200000 |
6706331.32500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008146 |
Kohde sijaitsee Pohjois-Paippisten Storskogenissa lähellä Pornaisten rajaa, Linsvedintien pohjoispuolella. Alueen keskiosassa on laaja, kalliolakinen mäki, jonka reunoilla on paljon luontaisia kivikoita. Kummelbergenin laki nousee 90 m mpy ja sieltä aukeaa upea näkymä yli Paippisten. Kallioisen laen eteläreunalla on lounais-koillissuuntainen luontainen kivivyöhyke, jossa on paikoin jälkiä ihmisen muokkauksesta. Kiviä on siellä täällä ladottu kasoiksi ja valleiksi. Kivivyöhykkeen vieressä on nuotiopaikka. Latomukset liittynevät alueen retkeilykäyttöön. Kallioalue on myös suosittua suunnistusmaastoa. |
| metsakeskus.1000008147 |
49 |
Tukikohta XXXVII:6 (Tapiola) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
378653.29000000 |
6673475.42000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008147 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Maahan kaivettuja ja kallioon louhittuja yhdys- ja taisteluhautoja, joita on tuettu harkkokivillä, osin betonilla ja aikanaan myös hirsillä. Konekivääri- ja tähystysasemia, jotka on muurattu kivestä tai valettu betonista. Suojahuoneita on myös rakennettu sekä kivestä, että betonista. Katettujen asemien ja suojien katot ovat muuratut katot ovat sortuneet ja teräspalkein vahvistetut katot on räjäytetty.
Kohteen kaakkoisosassa on suurikokoinen suojahuone, jonka sisärakenteet ovat olleet hirsisiä. Katto on ollut betonia ja se on romahtanut hirsien lahottua. Suojahuoneen ulkoseinän kulmat on tuettu kookkalla, alaspäin levenevällä, porrastetulla kivimuurilla. Tällaista pyramidimaista rakennustapaa on käytetty tämän suojahuoneen lisäksi ainoastaan kohteessa tukikohta XXXVII:9. |
| metsakeskus.1000008148 |
753 |
Trutlandet 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
404628.85800000 |
6669629.09600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008148 |
Kohde sijaitsee Sipoon ulkosaaristossa, Trutlandetin saaren korkeimmalla kohdalla. Paikalla on avokalliomäki, jonka luoteeseen viettävällä reunalla on kaksi röykkiötä. Röykkiöt sijaitsevat vain muutaman metrin etäisyydellä toisistaan ja ne on rakennettu kalliopohjalle. Tiedot röykkiöistä on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.1000008149 |
753 |
Trutlandet 2 |
10001 |
12007 |
13088 |
11002 |
27000 |
404688.83500000 |
6669679.07800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008149 |
Kohde sijaitsee Sipoon ulkosaaristossa, Trutlandetin saaren keskiosassa. Paikalla on laaja-alainen, tasainen ja ohut kiveys, joka koostuu noin nyrkinkokoisista kivistä. Kalliopohjalla oleva kivikko on laajuudeltaan n. 15x10 m ja se on laeltaan hieman kupera. Kivikon ympärillä kasvaa kuusimetsää ja sen pohjoispuolella rannassa on huvila-asutusta. Kivikko on merkitty peruskartalle vuodelta 2001 muinaisjäännösmerkillä, vaikka Museoviraston arkistossa ei ole kohteesta mitään tietoa. Se muistuttaa muodoltaan ja laajuudeltaan hyvin paljon Eestiluodon kiveystä, josta on löytynyt palamattomia ihmisen luita. |
| metsakeskus.1000008150 |
49 |
Tukikohta XXXVII:7 (Tapiola) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
378604.31100000 |
6673277.49400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008150 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Maahan kaivettuja ja kallioon louhittuja yhdys- ja taisteluhautoja, joita osittain tuettu harkkokivillä. Taisteluhaudan rintasuoja on muurattu kivestä ja betonoitu. Kaksi avonaiseksi jäänyttä betonista konekivääriasemaa. Osa puolustusasemasta on tuhoutunut ympäristön rakentamisen myötä. |
| metsakeskus.1000008151 |
753 |
Asplandet 5 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
403429.33600000 |
6670658.67200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008151 |
Kohde sijaitsee Sipoon ulkosaaristossa Asplandetin saaren länsiosassa. Kallion eteläreunalla, kesähuvilan takana on länsi-itäsuuntainen luontainen kivikko, joka on laajuudeltaan n. 15x5 m. Kivikon pohjoispuolella on röykkiö, joka on halkaisijaltaan n. 8 m ja korkeudeltaan n. 60 cm. Sen keskellä on selkeä kuoppa. Röykkiön kaakkoispuolella kulkee polku saaren itäreunalle. Röykkiön länsipuolella on kranssimainen latomus, joka on halkaisijaltaan n. 2,5 m ja korkeudeltaan n. 30 cm. Latomuksen keskellä oleva kuoppa on halkaisijaltaan n. metrin. Kranssimaisesta latomuksesta n. 1 m etelään on myös kiviä epämääräisenä kasana. Maasto alueella on paikoin ruohikkoista avokalliota ja kivikkoa, jossa kasvaa harvakseltaan mäntyjä. Saarelta tunnetaan sen pienestä pinta-alasta huolimatta useita muinaisjäännöksiä: röykkiöt Asplandet 1, 4 ja 5 sekä jatulintarha Asplandet 2. Saaren lounaisosasta on myös löytynyt "riimukivi", jonka valmistajiksi paljastui myöhemmin saarella kesiään viettävä ylioppilas.
Mielenkiintoista on, että kohde on merkitty muinaisjäännösmerkillä peruskartalle vuodelta 2001, mutta Museoviraston arkistossa siitä ei ole mitään tietoa. Saaren on tarkastanut Anna-Liisa Hirviluoto v. 1968. Silloinen tarkastus koski läheistä jatulintarhaa. Myöskään Lauri Pohjakallio ei ole inventoinnissaan 1971 rekisteröinyt näitä selkeitä kivirakenteita, vaikka ne sijaitsevat saaren läpi kulkevan polun varressa. Kivirakenteiden gps-koordinaatit on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.1000008151 |
753 |
Asplandet 5 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
403429.33600000 |
6670658.67200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008151 |
Kohde sijaitsee Sipoon ulkosaaristossa Asplandetin saaren länsiosassa. Kallion eteläreunalla, kesähuvilan takana on länsi-itäsuuntainen luontainen kivikko, joka on laajuudeltaan n. 15x5 m. Kivikon pohjoispuolella on röykkiö, joka on halkaisijaltaan n. 8 m ja korkeudeltaan n. 60 cm. Sen keskellä on selkeä kuoppa. Röykkiön kaakkoispuolella kulkee polku saaren itäreunalle. Röykkiön länsipuolella on kranssimainen latomus, joka on halkaisijaltaan n. 2,5 m ja korkeudeltaan n. 30 cm. Latomuksen keskellä oleva kuoppa on halkaisijaltaan n. metrin. Kranssimaisesta latomuksesta n. 1 m etelään on myös kiviä epämääräisenä kasana. Maasto alueella on paikoin ruohikkoista avokalliota ja kivikkoa, jossa kasvaa harvakseltaan mäntyjä. Saarelta tunnetaan sen pienestä pinta-alasta huolimatta useita muinaisjäännöksiä: röykkiöt Asplandet 1, 4 ja 5 sekä jatulintarha Asplandet 2. Saaren lounaisosasta on myös löytynyt "riimukivi", jonka valmistajiksi paljastui myöhemmin saarella kesiään viettävä ylioppilas.
Mielenkiintoista on, että kohde on merkitty muinaisjäännösmerkillä peruskartalle vuodelta 2001, mutta Museoviraston arkistossa siitä ei ole mitään tietoa. Saaren on tarkastanut Anna-Liisa Hirviluoto v. 1968. Silloinen tarkastus koski läheistä jatulintarhaa. Myöskään Lauri Pohjakallio ei ole inventoinnissaan 1971 rekisteröinyt näitä selkeitä kivirakenteita, vaikka ne sijaitsevat saaren läpi kulkevan polun varressa. Kivirakenteiden gps-koordinaatit on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.1000008152 |
49 |
Tukikohta XXXVII:8 (Tapiola) |
10002 |
12011 |
13108 |
11006 |
27009 |
378906.19000000 |
6673223.52500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008152 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen luolasuoja. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee kallionseinämässä Otsolahdentie 16:n länsipuolella.
Kallioon louhitun luolan pinta-ala on 79 m². Seinät ja lattia on rakennettu betonista. Aaltopeltikatto puuttuu. Luolassa on sijainnut ensimmäisen maailmansodan aikana Hagalundin alueen puhelinkeskus. |
| metsakeskus.1000008153 |
49 |
Tukikohta XXXVII:9 (Tapiola) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
378896.19600000 |
6673188.53100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008153 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Otsolahdentien päiväkodin pihamaan vieressä.
Kohteessa on maahan kaivettu yhdyshauta, jonka mahdollinen hirsituenta on hävinnyt. Länsiosassa on suurikokoinen suojahuone, jonka sisärakenteet ovat olleet hirsisiä. Katto on ollut betonia ja se on romahtanut hirsien lahottua. Suojahuoneen ulkoseinän kulmat on tuettu kookkalla, alaspäin levenevällä, porrastetulla kivimuurilla. Tällaista pyramidimaista rakennustapaa on käytetty tämän suojahuoneen lisäksi ainoastaan kohteessa tukikohta XXXVII:6.
Puolustusasemaa on täytetty ja siitä on tuhoutunut osia rakentamisen myötä. |
| metsakeskus.1000008154 |
49 |
Tukikohta XXXVII:10 (Tapiola) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
378795.23900000 |
6673064.58200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008154 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee asuinalueen keskellä Kontionkujan itäpuolella. Puolustusasemassa on kallioon louhittua betonoitua hautaa sekä keskeneräinen kallioon louhittu kuoppa. Kohdetta on täytetty ja siitä osa on tuhoutunut rakentamisen myötä. |
| metsakeskus.1000008155 |
49 |
Tukikohta XXXVII:11 (Tapiola) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
378885.20000000 |
6673028.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008155 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Otsolahdentien eteläpuolella.
Kohteessa on maahan kaivettuja ja kallioon louhittuja yhdys- ja taisteluhautoja, joita on tuettu muuratuilla kivillä, betonilla ja aikanaan myös hirsillä. Yksi kivestä muurattu ja osin betonista valettu konekivääriasema ja yksi kivestä muurattu avoimeksi jäänyt tähystysasema. Yksi kivestä muurattu suojahuone. Katettujen rakenteiden katot on räjäytetty. |
| metsakeskus.1000008156 |
49 |
Tukikohta XXXVII:12 (Tapiola) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
378958.16700000 |
6673401.44400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008156 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen linnoituslaite. Rakentamisajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Otsonkallio nimisen kadun länsipuolella.
Kohteessa on kallioon louhittu käytävä luolaa varten. Rakentaminen on jäänyt kesken. Täytetty. Samalle kalliolle suunnitellun puolustusaseman toteuttamisesta ei ole tietoja. |
| metsakeskus.1000008157 |
753 |
Musta-Hevonen Yhteismetsät 1 |
10001 |
12004 |
13049 |
11042 |
27000 |
402277.79600000 |
6672518.92300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008157 |
Kohde sijaitsee Sipoon ulkosaaristossa, Musta-Hevonen -nimisen saaren korkeimmalla kohdalla. Paikalla olevalla avokalliolla on kolme modernilta vaikuttavaa kivilatomusta. Latomusten halkaisija on n. 1-1,5 m ja korkeus n. 50 cm. Kohteesta n. 230 m kaakkoon on pronssikautinen röykkiökohde Musta-Hevonen. |
| metsakeskus.1000008158 |
753 |
Musta-Hevonen Yhteismetsät 2 |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
402489.70600000 |
6672577.89400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008158 |
Kohde sijaitsee Sipoon ulkosaaristossa, Musta-Hevonen -nimisen saaren keskiosassa. Laajan kallioalueen pohjoisreunassa, metsäisessä maastossa, loivasti pohjoiseen laskevassa rinteessä on luontainen pirunpelto, jossa on paikoin ihmisen muokkauksen jälkiä; kuoppia ja kasoja. Laaja-alaisen, itä-länsisuuntaisen kivikon laajuus on n. 160x30 m. Paikalla kasvaa kuusivaltaista metsää, jonka aluskasvillisuutena on sammalta, saniaista, puolukkaa ja mustikkaa. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.1000008159 |
753 |
Mölandet |
10002 |
12004 |
13052 |
11006 |
27000 |
402320.75200000 |
6676691.24000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008159 |
Kohde sijaitsee Sipoon sisäsaaristossa, Simsalöfjärdenin lounaisosassa sijaitsevan Mölandetin saaren korkeimmalla kohdalla. Paikalla on itä-länsisuuntainen avokallioalue, jonka laella on noin 8 x 17 m laaja luontainen kivikko. Kivikon eteläreunalla on kaksi selväpiirteistä kuoppaa. Kivikkoon liittyy perimätietoa, että n. vuonna 1800 "hautarauniota" olisi yritetty kaivella, mutta siitä ei ollut löytynyt mitään. On mahdollista, että kuopat liittyvät tähän ryöstöyritykseen. Vuoden 1967 peruskartalle kivikko on merkitty muinaisjäännökseksi, mutta merkki poistettiin seuraavasta painoksesta. |
| metsakeskus.1000008161 |
753 |
Röysö 3 |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
406573.03900000 |
6677499.94100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008161 |
Kohde sijaitsee Sipoon sisäsaaristossa, Simsalöfjärdenin itäpuolella, Röysön saaren kallioisen eteläpuoliskon keskiosassa. Paikalla olevan laajan avokallioalueen koillisreunalla on suorakaiteenmuotoinen kuoppa pohjoiseen laskevassa, metsäisessä rinteessä. Kuoppa on kooltaan n. 2,5x1,5 m, syvyydeltään n. 1,5 m ja se on kaivettu kivikkoiseen maahan. Kuopan ympärillä on epämääräisiä kivikasoja ja sen eteläpuolella kulkee polku. Kohteen pohjoiskoillispuolelta, rinteen alaosasta, löytyi kivetty tienpohja Röysö 4.
Myöhemmän ilmoituksen mukaan kohde voi olla pieni tervahauta, sillä kohteen etelärinteessä on havaittu valutusta varten tehty ränni. |
| metsakeskus.1000008162 |
753 |
Röysö 4 |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
406584.03600000 |
6677524.92700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008162 |
Kohde sijaitsee Sipoon sisäsaaristossa, Simasalöfjärdenin itäosassa olevan Röysön saaren kallioisen eteläpuoliskon keskiosassa. Paikalla on laaja avokallioalue, jonka koillisreunan alapuolella, pohjoiseen laskevassa rinteessä on kivetty, pohjois-eteläsuuntainen tienpohja. Kivetyn tienpohjan päätepisteiden gps-koordinaatit ovat pkoo: 6680334, ikoo: 3406716 ja pkoo: 6680324, ikoo: 3406718. Kahden kivikerran paksuisen tienpohjan pituus on n. 10 m ja leveys n. 1,9 m. Kohteen luoteispuolella on pieni peltotilkku. |
| metsakeskus.1000008165 |
753 |
Löparö Långberget 2 |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
413615.19900000 |
6679615.11900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008165 |
Kohde sijaitsee Sipoon sisäsaaristossa, Siverfjärdenin etelärannalla sijaitsevan Löparön saaren koillisosassa. Paikalla on laaja lounais-koillissuuntainen avokallioalue, jonka korkeimmat alueet nousevat noin 30 m mpy korkeuteen. Långbergetin korkeimman kohdan koilliskärjessä on pohjoiskoillis-etelälounaissuuntainen luontainen kivikko, jonka keskiosassa on 3–4 kuoppaa. Kivikon ääripisteiden gps-koordinaatit ovat pkoo: 6682438, ikoo: 3413765 ja pkoo: 6682395, ikoo: 3413734. Kuopat ovat halkaisijaltaan noin metrin laajuisia ja syvyydeltään 20–50 cm. Kohde on merkitty vuoden 1999 peruskarttaan muinaisjäännösmerkillä. Itse kivikko on kuitenkin luontainen. |
| metsakeskus.1000008167 |
753 |
Löparö Ärtsveden |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
412930.48100000 |
6678010.76400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008167 |
Kohde sijaitsee Sipoon sisäsaaristossa, Siverfjärdenin etelärannalla sijaitsevan Löparön saaren eteläosassa. Ärtsvedsvikenin itärannalla on korkea avokallio, jonka länsireuna putoaa jyrkästi alas merenlahteen. Kallion korkeimmalla kohdalla on röykkiö, joka on halkaisijaltaan n. 2 m ja korkeudeltaan n. 60 cm. Röykkiön ympärillä on neljä pienempää kivilatomusta, jotka ovat halkaisijaltaan n. metrin laajuisia. Röykkiön sijainti on pronssikautisille hautaröykkiöille tyypillinen. Pienemmät latomukset on rakennettu ehkä myöhemmin isommasta röykkiöstä otetuista kivistä. Latomuksia on mahdollisesti käytetty joskus rajamerkkeinä, vaikka nykyisessä peruskartassa tilaraja kulkee kohteesta n. 60 m kaakkoon. Kalliolla kaikuu vaikuttavasti. |
| metsakeskus.1000008168 |
753 |
Opanholmen |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
405066.63800000 |
6679809.00300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008168 |
Kohde sijaitsee Sipoon sisäsaaristossa, Gumbostrandia vastapäätä sijaitsevan Opanholmenin saaren keskiosassa. Saaren korkeimmalla kohdalla, kallion pohjoisreunalla on laaja luontainen pirunpelto, johon on tehty kuoppia. Kohdetta on joskus luultu suurikokoiseksi röykkiöksi. Suuri osa kuopista on sammalen ja jäkälän peitossa. Muutaman kuopan kohdalla kasvaa puita. Kivikko on laajuudeltaan n. 300x280 m. On vaikea sanoa, liittyvätkö kuopat aarteen etsintään vai onko niillä jotain tekemistä ihmisen muinaisen toiminnan kanssa. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.1000008169 |
91 |
Gumböle Mutars 2 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
398415.30400000 |
6681745.18400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008169 |
Kohde sijaitsee Itäsalmessa, Porvoonväylän eteläpuolella, Stora Dammenin lammesta n. 530 m länteen. Paikalla on laaja avokallioalue, jonka kaakkoisreunalla on ladottu rajakiveys. Kiven pintaan on hakattu numero 12. Kiveys sijaitsee nykyisen tilarajan tuntumassa.
Kohde tarkastettiin 2022 ja kohteen tilanne on ennallaan. Rajamerkki sijaitsee rajalla, joka näkyy vuoden 1765 kartalla sekä isojaon järjestelyn kartalla, joka on laadittu 1905. |
| metsakeskus.1000008170 |
91 |
Gumböle Mutars 1 |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
398261.35800000 |
6681834.14800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008170 |
Kohde sijaitsee Itäsalmessa, Porvoonväylän eteläpuolella, laajan avokallioalueen itäreunassa. Paikalla on koillis-lounaissuuntainen luontainen kivikko kalliojyrkänteen alapuolella, jossa on kuoppa ja kaksi epämääräistä kasaa. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle.
Kohde käytiin tarkastamassa 2022 ja kohteen tilanne on ennallaan. |
| metsakeskus.1000008171 |
91 |
Itäsalmi Landbo |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
399875.70800000 |
6682211.01100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008171 |
Kohde sijaitsee Itäsalmessa, Porvoonväylän eteläreunalla, Landbon asuinalueesta n. 530 m lounaaseen. Paikalla on paikoin jyrkkärinteinen avokallioalue, jonka itäreunalla on pieni rajakiveys. Latomus on halkaisijaltaan n. metrin ja se on osittain hajotettu. Kiveys sijaitsee Östersundomin kartanon mailla eikä sen läheisyydessä kulje nykyään tilarajoja.
Kohde tarkastettiin 2022 ja kohteen tilanne on säilynyt ennallaan. |
| metsakeskus.1000008173 |
75 |
Husula (Bocksböle) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
509760.31100000 |
6718781.82500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008173 |
Husulan vanha kylätontti sijaitsee Haminan kaupungista noin 3,5 km pohjoisluoteeseen, aivan Lappeenrannantien länsipuolella, Husulanjoen pohjoisrannalla, maantien halkaisemalla matalalla moreenikohoumalla. Husulan kylätontista muutamia satoja metrejä länteen, peltojen ympäröimillä kumpareilla, ovat sijainneet samaan jakokuntaan, ja alkujaan myös samaan kylään kuuluneet Husupyölin ja Husupyöli-Pyölin kylät. Kylät mainitaan v. 1458 peräisin olevassa asiakirjassa (FMU 3076), jossa määritellään Suur-Vehkalahden länsi- ja eteläosan kylien välisiä rajoja. Husulan seudun asutuksen oletetaan kuitenkin olevan vielä vanhempaa perua kuin 1200- ja 1300-luvuilla tapahtunut uudisasutus (Rosén 1936:216).
Vuoden 1539 verokirjassa mainitaan Vehkalahdella olevan ”viisi flöteveromiestä, jotka ovat vanhaa rälssiä”. Nimistä päätellen pitäjän silloiseen hienostoon kuuluneiden sopimusveromiesten joukossa oli myös husulalainen Niilo Roland. Mahdollisesti Saksasta lähtöisin ollut Roland oli myöhempien knaappisukujen, Pilhjertojen ja Brandstakojen kantaisiä. Niilo Rolandin veli, niin ikään Husulassa asunut Jöns Roland eli Bock esiintyy myös kylän vanhassa nimessä Bocksböle. Vuoden 1551 maakirjaan on merkitty tietoja ainoastaan veroja maksaneen peruutetun rälssin osalta, jolloin Husulan 3 taloa jakoivat 1 ½ kokoveroa. Husula kuului todennäköisesti samaan nautakuntaan Salmenkylän, Kolsilan ja Myllykylän kanssa. (Rosén 1936:161, 167, 191, 209.)
Husulan kylätontilla on nykyisin väljästi rakennettuja omakotitaloja suurine piha-alueineen sekä Vehkalahden vanha kotiseutumuseo. Kylätontin kaakkoisosa, urheilukentälle laskeva rinne, on täysin rakentamaton. |
| metsakeskus.1000008174 |
75 |
Husupyöli (Husuböle) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
509279.50500000 |
6718665.86300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008174 |
Husupyölin vanha kylätontti sijaitsee Haminan kaupungista noin 3,5 km pohjoisluoteeseen, aivan Sippolantien itäpuolella, Husulanjoen pohjoisrannalla, matalalla peltojen ympäröimällä moreenikohoumalla. Husupyölin kylätontista muutamia satoja metrejä itään, ovat sijainneet samaan jakokuntaan, ja alkujaan myös samaan kylään kuuluneet Husupyöli-Pyölin ja Husulan kylät. Kylät mainitaan v. 1458 peräisin olevassa asiakirjassa (FMU 3076), jossa määritellään Suur-Vehkalahden länsi- ja eteläosan kylien välisiä rajoja. Husulan seudun asutuksen oletetaan kuitenkin olevan vielä vanhempaa perua kuin 1200- ja 1300-luvuilla tapahtunut uudisasutus (Rosén 1936:216).
Vuoden 1551 maakirjaan on merkitty tietoja ainoastaan veroja maksaneen peruutetun rälssin osalta, jolloin Husulan (käsittää Husulan, Husupyölin ja Husupyöli-Pyölin) 3 taloa jakoivat 1 ½ kokoveroa. Husula-Husupyöli kuului todennäköisesti samaan nautakuntaan Salmenkylän, Kolsilan ja Myllykylän kanssa. (Rosén 1936:191,209.)
Husupyölin kylätontilla on nykyisin väljästi rakennettuja omakotitaloja piha-alueineen, pieni osa tontista on peltona. Rakennusten välissä on rakentamattomina säilyneitä alueita.
|
| metsakeskus.1000008175 |
75 |
Husupyöli-Pyöli (Böle) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
509006.61600000 |
6718751.83700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008175 |
Husupyöli-Pyölin vanha kylätontti sijaitsee Haminan kaupungista noin 3,5 km pohjoisluoteeseen, aivan Sippolantien ja Lappeenrannantien välissä, Husulanjoen pohjoisrannalla, matalalla maantien halkaisemalla moreenikohoumalla. Husupyölin kylätontista muutamia satoja metrejä länteen ja itään, ovat sijainneet samaan jakokuntaan, ja alkujaan myös samaan kylään kuuluneet Husupyölin ja Husulan kylät. Kylät mainitaan v. 1458 peräisin olevassa asiakirjassa (FMU 3076), jossa määritellään Suur-Vehkalahden länsi- ja eteläosan kylien välisiä rajoja. Husulan seudun asutuksen oletetaan kuitenkin olevan vielä vanhempaa perua kuin 1200- ja 1300-luvuilla tapahtunut uudisasutus (Rosén 1936:216).
Vuoden 1551 maakirjaan on merkitty tietoja ainoastaan veroja maksaneen peruutetun rälssin osalta, jolloin Husulan (käsittää Husulan, Husupyölin ja Husupyöli-Pyölin) 3 taloa jakoivat 1 ½ kokoveroa. Husula-Husupyöli kuului todennäköisesti samaan nautakuntaan Salmenkylän, Kolsilan ja Myllykylän kanssa. (Rosén 1936:191,209.)
Husupyölin kylätontilla on nykyisin väljästi rakennettuja omakotitaloja ulkorakennuksineen ja piha-alueineen. Rakennusten välissä ja tontin itäosassa on rakentamattomina säilyneitä alueita.
|
| metsakeskus.1000008177 |
75 |
Ihamaa (Ihaxama) Koski |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
515895.78700000 |
6730191.26200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008177 |
Ihamaan kylän tontit ovat sijainneet peltojen ympäröimillä moreenikumpareilla Ihamaanjärveen laskevan Vehkajoen sekä pohjoisesta Piutulanjärvestä Vehkajokeen yhtyvän Piutulanjoen molemmilla rannoilla, nykyisen Lappeenrannantien länsipuolella.
Pohjois-Vehkalahden kylien oletetaan asutetun Lappeen suunnalta, ja Ihamaan kylän nimestä 1500-luvulla käytetty muoto Ihaxama s.o. Ihaksin maa viittaakin mahdollisesti Ihakseihin, joita asui 1500-luvulla mm. Lappeen Oikkolassa sekä silloisessa Pyhityssä eli nykyisen Luumäen kirkonkylässä. Alue on ollut mahdollisesti jo vanhastaan ”lapveteläisten eräalueena”, ja samalta suunnalta olisi siis saapunut keskiajalla (1300–1400-luvuilla) myös lappeelainen kaskiviljelyasutus. Ihamaan kylä mainitaan ensimmäisen kerran vasta v. 1555, ja 1500-luvun maakirjoissa Ihamaan talot on luettu Kannusjärven kylän yhteyteen. Kylissä oli v. 1551 yhteensä 36 taloa. (Rosén 1936:103,108,129.)
Tontit ovat edelleen asuttuja, mutta väljästi rakennettuja; rakennukset ovat maatilojen talouskeskuksiin kuuluvia asuin- ja piharakennuksia. Rakentamattomilla sekä nykyisin peltona olevilla kylätonttien osilla on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
|
| metsakeskus.1000008178 |
75 |
Ihamaa (Ihaxama) Harju |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
516085.71300000 |
6729949.35500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008178 |
Ihamaan kylän tontit ovat sijainneet peltojen ympäröimillä moreenikumpareilla Ihamaanjärveen laskevan Vehkajoen sekä pohjoisesta Piutulanjärvestä Vehkajokeen yhtyvän Piutulanjoen molemmilla rannoilla, nykyisen Lappeenrannantien länsipuolella.
Pohjois-Vehkalahden kylien oletetaan asutetun Lappeen suunnalta, ja Ihamaan kylän nimestä 1500-luvulla käytetty muoto Ihaxama s.o. Ihaksin maa viittaakin mahdollisesti Ihakseihin, joita asui 1500-luvulla mm. Lappeen Oikkolassa sekä silloisessa Pyhityssä eli nykyisen Luumäen kirkonkylässä. Alue on ollut mahdollisesti jo vanhastaan ”lapveteläisten eräalueena”, ja samalta suunnalta olisi siis saapunut keskiajalla (1300–1400-luvuilla) myös lappeelainen kaskiviljelyasutus. Ihamaan kylä mainitaan ensimmäisen kerran vasta v. 1555, ja 1500-luvun maakirjoissa Ihamaan talot on luettu Kannusjärven kylän yhteyteen. Kylissä oli v. 1551 yhteensä 36 taloa. (Rosén 1936:103,108,129.)
Tontit ovat edelleen asuttuja, mutta väljästi rakennettuja; rakennukset ovat maatilojen talouskeskuksiin kuuluvia asuin- ja piharakennuksia. Rakentamattomilla sekä nykyisin peltona olevilla kylätonttien osilla on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
|
| metsakeskus.1000008179 |
75 |
Ihamaa (Ihaxama) Lanki |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
514704.27600000 |
6728792.81900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008179 |
Ihamaan kylän tontit ovat sijainneet peltojen ympäröimillä moreenikumpareilla Ihamaanjärveen laskevan Vehkajoen sekä pohjoisesta Piutulanjärvestä Vehkajokeen yhtyvän Piutulanjoen molemmilla rannoilla, nykyisen Lappeenrannantien länsipuolella.
Pohjois-Vehkalahden kylien oletetaan asutetun Lappeen suunnalta, ja Ihamaan kylän nimestä 1500-luvulla käytetty muoto Ihaxama s.o. Ihaksin maa viittaakin mahdollisesti Ihakseihin, joita asui 1500-luvulla mm. Lappeen Oikkolassa sekä silloisessa Pyhityssä eli nykyisen Luumäen kirkonkylässä. Alue on ollut mahdollisesti jo vanhastaan ”lapveteläisten eräalueena”, ja samalta suunnalta olisi siis saapunut keskiajalla (1300–1400-luvuilla) myös lappeelainen kaskiviljelyasutus. Ihamaan kylä mainitaan ensimmäisen kerran vasta v. 1555, ja 1500-luvun maakirjoissa Ihamaan talot on luettu Kannusjärven kylän yhteyteen. Kylissä oli v. 1551 yhteensä 36 taloa. (Rosén 1936:103,108,129.)
Tontit ovat edelleen asuttuja, mutta väljästi rakennettuja; rakennukset ovat maatilojen talouskeskuksiin kuuluvia asuin- ja piharakennuksia. Rakentamattomilla sekä nykyisin peltona
|
| metsakeskus.1000008180 |
75 |
Ihamaa (Ihaxama) Pakkanen |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
514964.17300000 |
6728682.86000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008180 |
Ihamaan kylän tontit ovat sijainneet peltojen ympäröimillä moreenikumpareilla Ihamaanjärveen laskevan Vehkajoen sekä pohjoisesta Piutulanjärvestä Vehkajokeen yhtyvän Piutulanjoen molemmilla rannoilla, nykyisen Lappeenrannantien länsipuolella.
Pohjois-Vehkalahden kylien oletetaan asutetun Lappeen suunnalta, ja Ihamaan kylän nimestä 1500-luvulla käytetty muoto Ihaxama s.o. Ihaksin maa viittaakin mahdollisesti Ihakseihin, joita asui 1500-luvulla mm. Lappeen Oikkolassa sekä silloisessa Pyhityssä eli nykyisen Luumäen kirkonkylässä. Alue on ollut mahdollisesti jo vanhastaan ”lapveteläisten eräalueena”, ja samalta suunnalta olisi siis saapunut keskiajalla (1300–1400-luvuilla) myös lappeelainen kaskiviljelyasutus. Ihamaan kylä mainitaan ensimmäisen kerran vasta v. 1555, ja 1500-luvun maakirjoissa Ihamaan talot on luettu Kannusjärven kylän yhteyteen. Kylissä oli v. 1551 yhteensä 36 taloa. (Rosén 1936:103,108,129.)
Tontit ovat edelleen asuttuja, mutta väljästi rakennettuja; rakennukset ovat maatilojen talouskeskuksiin kuuluvia asuin- ja piharakennuksia. Rakentamattomilla sekä nykyisin
peltona olevilla kylätonttien osilla on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000008181 |
75 |
Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Klemettilä |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
509704.30700000 |
6724547.50300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008181 |
Kannusjärven kylän tontit ovat sijainneet pohjois–etelä –suuntaisen järviketjun: Kannusjärven, Pienen Kannusjärven ja Haukjärven sekä niitä yhdistävien pienten jokien ympärillä, peltojen ympäröimillä kumpareilla.
Pohjois-Vehkalahden kylien oletetaan asutetun Lappeen suunnalta. Alue on ollut mahdollisesti jo vanhastaan ”lapveteläisten eräalueena”, ja samalta suunnalta olisi siis saapunut keskiajalla (1300–1400-luvuilla) myös lappeelainen kaskiviljelyasutus. Vaikka asutuksen juuret saattavat ulottua jo varhaiselle keskiajalle, oli varsinaisiksi kiinteiksi kyläyhteisöiksi järjestäytyminen vielä 1500-luvulla kesken. Kannusjärvi mainitaan ylämaan kylistä ensimmäisenä v. 1525, jolloin Tallinnan kaupunki myöntää suojaa Tuomas Martinpojalle, joka on tappanut Olavi-nimisen ruotsalaisen talonpojan ”van Cannisyervell” so. Kannusjärveltä (FMU 6269). 1500-luvun maakirjoissa Kannusjärven taloihin on luettu myös myöhemmän Ihamaan kylän talot. Kylissä oli v. 1551 yhteensä 36 taloa. (Rosén 1936:103,108,128-129.)
Klemettilän tontti on edelleen asuttu, mutta väljästi rakennettu. Rakentamattomilla sekä nykyisin peltona olevilla kylätontin osilla on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
|
| metsakeskus.1000008182 |
75 |
Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Muuri |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
509206.50300000 |
6725516.11300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008182 |
Kannusjärven kylän tontit ovat sijainneet pohjois–etelä –suuntaisen järviketjun: Kannusjärven, Pienen Kannusjärven ja Haukjärven sekä niitä yhdistävien pienten jokien ympärillä, peltojen ympäröimillä kumpareilla.
Pohjois-Vehkalahden kylien oletetaan asutetun Lappeen suunnalta. Alue on ollut mahdollisesti jo vanhastaan ”lapveteläisten eräalueena”, ja samalta suunnalta olisi siis saapunut keskiajalla (1300–1400-luvuilla) myös lappeelainen kaskiviljelyasutus. Vaikka asutuksen juuret saattavat ulottua jo varhaiselle keskiajalle, oli varsinaisiksi kiinteiksi kyläyhteisöiksi järjestäytyminen vielä 1500-luvulla kesken. Kannusjärvi mainitaan ylämaan kylistä ensimmäisenä v. 1525, jolloin Tallinnan kaupunki myöntää suojaa Tuomas Martinpojalle, joka on tappanut Olavi-nimisen ruotsalaisen talonpojan ”van Cannisyervell” so. Kannusjärveltä (FMU 6269). 1500-luvun maakirjoissa Kannusjärven taloihin on luettu myös myöhemmän Ihamaan kylän talot. Kylissä oli v. 1551 yhteensä 36 taloa. (Rosén 1936:103,108,128-129.)
Kymenlaakson vanhin tunnettu valtiopäivämies Paavo Tuomaanpoika Muuri oli kotoisin Kannusjärven Muurin tilalta. Hän edusti Kymenkartanon lääniä (kihlakuntaa) v. 1617 valtiopäivillä. Talo oli 1600-luvulla myös Vehkalahden suurimpia viljelyksiä; peltojen lisäksi Muurin karja oli ajan mittapuilla melkoinen. Pitäjän ensimmäisinä ratsutiloina Muuri varusti v. 1623 lähtien verohelpotuksia vastaan kruunulle huovin. (Korhonen 1985:85.)
Muurin, nykyisen Toikan, tontti on edelleen asuttu, mutta väljästi rakennettu. Rakentamattomilla osilla on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
|
| metsakeskus.1000008183 |
75 |
Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Porkka |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
509772.27700000 |
6725775.01100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008183 |
Kannusjärven kylän tontit ovat sijainneet pohjois–etelä –suuntaisen järviketjun: Kannusjärven, Pienen Kannusjärven ja Haukjärven sekä niitä yhdistävien pienten jokien ympärillä, peltojen ympäröimillä kumpareilla.
Pohjois-Vehkalahden kylien oletetaan asutetun Lappeen suunnalta. Alue on ollut mahdollisesti jo vanhastaan ”lapveteläisten eräalueena”, ja samalta suunnalta olisi siis saapunut keskiajalla (1300–1400-luvuilla) myös lappeelainen kaskiviljelyasutus. Vaikka asutuksen juuret saattavat ulottua jo varhaiselle keskiajalle, oli varsinaisiksi kiinteiksi kyläyhteisöiksi järjestäytyminen vielä 1500-luvulla kesken. Kannusjärvi mainitaan ylämaan kylistä ensimmäisenä v. 1525, jolloin Tallinnan kaupunki myöntää suojaa Tuomas Martinpojalle, joka on tappanut Olavi-nimisen ruotsalaisen talonpojan ”van Cannisyervell” so. Kannusjärveltä (FMU 6269). 1500-luvun maakirjoissa Kannusjärven taloihin on luettu myös myöhemmän Ihamaan kylän talot. Kylissä oli v. 1551 yhteensä 36 taloa. (Rosén 1936:103,108,128-129.)
Porkan tontti on edelleen asuttu, mutta väljästi rakennettu. Tontin itä- ja keskiosa ovat rakentamattomia; rakentamattomilla alueilla on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
|
| metsakeskus.1000008184 |
75 |
Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Parkko |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
509597.34700000 |
6725953.93900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008184 |
Kannusjärven kylän tontit ovat sijainneet pohjois–etelä –suuntaisen järviketjun: Kannusjärven, Pienen Kannusjärven ja Haukjärven sekä niitä yhdistävien pienten jokien ympärillä, peltojen ympäröimillä kumpareilla.
Pohjois-Vehkalahden kylien oletetaan asutetun Lappeen suunnalta. Alue on ollut mahdollisesti jo vanhastaan ”lapveteläisten eräalueena”, ja samalta suunnalta olisi siis saapunut keskiajalla (1300–1400-luvuilla) myös lappeelainen kaskiviljelyasutus. Vaikka asutuksen juuret saattavat ulottua jo varhaiselle keskiajalle, oli varsinaisiksi kiinteiksi kyläyhteisöiksi järjestäytyminen vielä 1500-luvulla kesken. Kannusjärvi mainitaan ylämaan kylistä ensimmäisenä v. 1525, jolloin Tallinnan kaupunki myöntää suojaa Tuomas Martinpojalle, joka on tappanut Olavi-nimisen ruotsalaisen talonpojan ”van Cannisyervell” so. Kannusjärveltä (FMU 6269). 1500-luvun maakirjoissa Kannusjärven taloihin on luettu myös myöhemmän Ihamaan kylän talot. Kylissä oli v. 1551 yhteensä 36 taloa. (Rosén 1936:103,108,128-129.)
Parkon tontilla on muutamia talousrakennuksia. Rakentamattomilla alueilla on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
|
| metsakeskus.1000008185 |
75 |
Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Suikkanen |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
509338.45200000 |
6726156.85200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008185 |
304202 HAMINA Kannusjärven kylän tontit ovat sijainneet pohjois–etelä –suuntaisen järviketjun: Kannusjärven, Pienen Kannusjärven ja Haukjärven sekä niitä yhdistävien pienten jokien ympärillä, peltojen ympäröimillä kumpareilla.
Pohjois-Vehkalahden kylien oletetaan asutetun Lappeen suunnalta. Alue on ollut mahdollisesti jo vanhastaan ”lapveteläisten eräalueena”, ja samalta suunnalta olisi siis saapunut keskiajalla (1300–1400-luvuilla) myös lappeelainen kaskiviljelyasutus. Vaikka asutuksen juuret saattavat ulottua jo varhaiselle keskiajalle, oli varsinaisiksi kiinteiksi kyläyhteisöiksi järjestäytyminen vielä 1500-luvulla kesken. Kannusjärvi mainitaan ylämaan kylistä ensimmäisenä v. 1525, jolloin Tallinnan kaupunki myöntää suojaa Tuomas Martinpojalle, joka on tappanut Olavi-nimisen ruotsalaisen talonpojan ”van Cannisyervell” so. Kannusjärveltä (FMU 6269). 1500-luvun maakirjoissa Kannusjärven taloihin on luettu myös myöhemmän Ihamaan kylän talot. Kylissä oli v. 1551 yhteensä 36 taloa. (Rosén 1936:103,108,128-129.)
Suikkasen tontti on nykyisin asumaton ja rakentamaton. Tontin alueella on todennäköisesti säilynyt aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
|
| metsakeskus.1000008186 |
75 |
Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Suurnäkki |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
508800.66700000 |
6726045.89900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008186 |
Kannusjärven kylän tontit ovat sijainneet pohjois–etelä –suuntaisen järviketjun: Kannusjärven, Pienen Kannusjärven ja Haukjärven sekä niitä yhdistävien pienten jokien ympärillä, peltojen ympäröimillä kumpareilla.
Pohjois-Vehkalahden kylien oletetaan asutetun Lappeen suunnalta. Alue on ollut mahdollisesti jo vanhastaan ”lapveteläisten eräalueena”, ja samalta suunnalta olisi siis saapunut keskiajalla (1300–1400-luvuilla) myös lappeelainen kaskiviljelyasutus. Vaikka asutuksen juuret saattavat ulottua jo varhaiselle keskiajalle, oli varsinaisiksi kiinteiksi kyläyhteisöiksi järjestäytyminen vielä 1500-luvulla kesken. Kannusjärvi mainitaan ylämaan kylistä ensimmäisenä v. 1525, jolloin Tallinnan kaupunki myöntää suojaa Tuomas Martinpojalle, joka on tappanut Olavi-nimisen ruotsalaisen talonpojan ”van Cannisyervell” so. Kannusjärveltä (FMU 6269). 1500-luvun maakirjoissa Kannusjärven taloihin on luettu myös myöhemmän Ihamaan kylän talot. Kylissä oli v. 1551 yhteensä 36 taloa. (Rosén 1936:103,108,128-129.)
Suurnäkin tontti on edelleen asuttu. Maatilan asuin- ja talousrakennusten välissä ja rakentamattomina olevilla kylätontin osilla on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
|
| metsakeskus.1000008187 |
75 |
Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Ojala |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
508752.68400000 |
6727049.49400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008187 |
Kannusjärven kylän tontit ovat sijainneet pohjois–etelä –suuntaisen järviketjun: Kannusjärven, Pienen Kannusjärven ja Haukjärven sekä niitä yhdistävien pienten jokien ympärillä, peltojen ympäröimillä kumpareilla.
Pohjois-Vehkalahden kylien oletetaan asutetun Lappeen suunnalta. Alue on ollut mahdollisesti jo vanhastaan ”lapveteläisten eräalueena”, ja samalta suunnalta olisi siis saapunut keskiajalla (1300–1400-luvuilla) myös lappeelainen kaskiviljelyasutus. Vaikka asutuksen juuret saattavat ulottua jo varhaiselle keskiajalle, oli varsinaisiksi kiinteiksi kyläyhteisöiksi järjestäytyminen vielä 1500-luvulla kesken. Kannusjärvi mainitaan ylämaan kylistä ensimmäisenä v. 1525, jolloin Tallinnan kaupunki myöntää suojaa Tuomas Martinpojalle, joka on tappanut Olavi-nimisen ruotsalaisen talonpojan ”van Cannisyervell” so. Kannusjärveltä (FMU 6269). 1500-luvun maakirjoissa Kannusjärven taloihin on luettu myös myöhemmän Ihamaan kylän talot. Kylissä oli v. 1551 yhteensä 36 taloa. (Rosén 1936:103,108,128-129.)
Ojalan tontti on edelleen asuttu. Rakennusten välissä ja peltona olevalla kylätontin osalla on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
|
| metsakeskus.1000008188 |
75 |
Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Vähänäkki |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
508851.63700000 |
6727177.44200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008188 |
Kannusjärven kylän tontit ovat sijainneet pohjois–etelä –suuntaisen järviketjun: Kannusjärven, Pienen Kannusjärven ja Haukjärven sekä niitä yhdistävien pienten jokien ympärillä, peltojen ympäröimillä kumpareilla.
Pohjois-Vehkalahden kylien oletetaan asutetun Lappeen suunnalta. Alue on ollut mahdollisesti jo vanhastaan ”lapveteläisten eräalueena”, ja samalta suunnalta olisi siis saapunut keskiajalla (1300–1400-luvuilla) myös lappeelainen kaskiviljelyasutus. Vaikka asutuksen juuret saattavat ulottua jo varhaiselle keskiajalle, oli varsinaisiksi kiinteiksi kyläyhteisöiksi järjestäytyminen vielä 1500-luvulla kesken. Kannusjärvi mainitaan ylämaan kylistä ensimmäisenä v. 1525, jolloin Tallinnan kaupunki myöntää suojaa Tuomas Martinpojalle, joka on tappanut Olavi-nimisen ruotsalaisen talonpojan ”van Cannisyervell” so. Kannusjärveltä (FMU 6269). 1500-luvun maakirjoissa Kannusjärven taloihin on luettu myös myöhemmän Ihamaan kylän talot. Kylissä oli v. 1551 yhteensä 36 taloa. (Rosén 1936:103,108,128-129.)
Vähänäkin tontti on edelleen asuttu, mutta väljästi rakennettu. Kylätontin rakentamattomilla osilla on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
|
| metsakeskus.1000008189 |
75 |
Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Yrjönen |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
509501.37700000 |
6727209.43000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008189 |
Kannusjärven kylän tontit ovat sijainneet pohjois–etelä –suuntaisen järviketjun: Kannusjärven, Pienen Kannusjärven ja Haukjärven sekä niitä yhdistävien pienten jokien ympärillä, peltojen ympäröimillä kumpareilla.
Pohjois-Vehkalahden kylien oletetaan asutetun Lappeen suunnalta. Alue on ollut mahdollisesti jo vanhastaan ”lapveteläisten eräalueena”, ja samalta suunnalta olisi siis saapunut keskiajalla (1300–1400-luvuilla) myös lappeelainen kaskiviljelyasutus. Vaikka asutuksen juuret saattavat ulottua jo varhaiselle keskiajalle, oli varsinaisiksi kiinteiksi kyläyhteisöiksi järjestäytyminen vielä 1500-luvulla kesken. Kannusjärvi mainitaan ylämaan kylistä ensimmäisenä v. 1525, jolloin Tallinnan kaupunki myöntää suojaa Tuomas Martinpojalle, joka on tappanut Olavi-nimisen ruotsalaisen talonpojan ”van Cannisyervell” so. Kannusjärveltä (FMU 6269). 1500-luvun maakirjoissa Kannusjärven taloihin on luettu myös myöhemmän Ihamaan kylän talot. Kylissä oli v. 1551 yhteensä 36 taloa. (Rosén 1936:103,108,128-129.)
Yrjösen tontti on edelleen asuttu, mutta väljästi rakennettu. Rakentamattomilla alueilla tontin länsi- ja pohjoisosissa on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
|
| metsakeskus.1000008190 |
75 |
Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Timperi |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
509732.28100000 |
6727535.29400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008190 |
Kannusjärven kylän tontit ovat sijainneet pohjois–etelä –suuntaisen järviketjun: Kannusjärven, Pienen Kannusjärven ja Haukjärven sekä niitä yhdistävien pienten jokien ympärillä, peltojen ympäröimillä kumpareilla.
Pohjois-Vehkalahden kylien oletetaan asutetun Lappeen suunnalta. Alue on ollut mahdollisesti jo vanhastaan ”lapveteläisten eräalueena”, ja samalta suunnalta olisi siis saapunut keskiajalla (1300–1400-luvuilla) myös lappeelainen kaskiviljelyasutus. Vaikka asutuksen juuret saattavat ulottua jo varhaiselle keskiajalle, oli varsinaisiksi kiinteiksi kyläyhteisöiksi järjestäytyminen vielä 1500-luvulla kesken. Kannusjärvi mainitaan ylämaan kylistä ensimmäisenä v. 1525, jolloin Tallinnan kaupunki myöntää suojaa Tuomas Martinpojalle, joka on tappanut Olavi-nimisen ruotsalaisen talonpojan ”van Cannisyervell” so. Kannusjärveltä (FMU 6269). 1500-luvun maakirjoissa Kannusjärven taloihin on luettu myös myöhemmän Ihamaan kylän talot. Kylissä oli v. 1551 yhteensä 36 taloa. (Rosén 1936:103,108,128-129.)
Timperin tontti on edelleen asuttu, mutta väljästi rakennettu. Rakentamattomilla alueilla tontin lounais- ja pohjoisosissa on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
|
| metsakeskus.1000008191 |
75 |
Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Luomala |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
509142.51500000 |
6728093.07500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008191 |
Kannusjärven kylän tontit ovat sijainneet pohjois–etelä –suuntaisen järviketjun: Kannusjärven, Pienen Kannusjärven ja Haukjärven sekä niitä yhdistävien pienten jokien ympärillä, peltojen ympäröimillä kumpareilla.
Pohjois-Vehkalahden kylien oletetaan asutetun Lappeen suunnalta. Alue on ollut mahdollisesti jo vanhastaan ”lapveteläisten eräalueena”, ja samalta suunnalta olisi siis saapunut keskiajalla (1300–1400-luvuilla) myös lappeelainen kaskiviljelyasutus. Vaikka asutuksen juuret saattavat ulottua jo varhaiselle keskiajalle, oli varsinaisiksi kiinteiksi kyläyhteisöiksi järjestäytyminen vielä 1500-luvulla kesken. Kannusjärvi mainitaan ylämaan kylistä ensimmäisenä v. 1525, jolloin Tallinnan kaupunki myöntää suojaa Tuomas Martinpojalle, joka on tappanut Olavi-nimisen ruotsalaisen talonpojan ”van Cannisyervell” so. Kannusjärveltä (FMU 6269). 1500-luvun maakirjoissa Kannusjärven taloihin on luettu myös myöhemmän Ihamaan kylän talot. Kylissä oli v. 1551 yhteensä 36 taloa. (Rosén 1936:103,108,128-129.)
Luomalan tontti on edelleen asuttu. Tontin pohjoisosassa ja rakennusten välissä on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
|
| metsakeskus.1000008192 |
75 |
Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Hasu |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
510716.88600000 |
6728467.92700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008192 |
Kannusjärven kylän tontit ovat sijainneet pohjois–etelä –suuntaisen järviketjun: Kannusjärven, Pienen Kannusjärven ja Haukjärven sekä niitä yhdistävien pienten jokien ympärillä, peltojen ympäröimillä kumpareilla.
Pohjois-Vehkalahden kylien oletetaan asutetun Lappeen suunnalta. Alue on ollut mahdollisesti jo vanhastaan ”lapveteläisten eräalueena”, ja samalta suunnalta olisi siis saapunut keskiajalla (1300–1400-luvuilla) myös lappeelainen kaskiviljelyasutus. Vaikka asutuksen juuret saattavat ulottua jo varhaiselle keskiajalle, oli varsinaisiksi kiinteiksi kyläyhteisöiksi järjestäytyminen vielä 1500-luvulla kesken. Kannusjärvi mainitaan ylämaan kylistä ensimmäisenä v. 1525, jolloin Tallinnan kaupunki myöntää suojaa Tuomas Martinpojalle, joka on tappanut Olavi-nimisen ruotsalaisen talonpojan ”van Cannisyervell” so. Kannusjärveltä (FMU 6269). 1500-luvun maakirjoissa Kannusjärven taloihin on luettu myös myöhemmän Ihamaan kylän talot. Kylissä oli v. 1551 yhteensä 36 taloa. (Rosén 1936:103,108,128-129.)
Hasun tontti on edelleen asuttu. Rakennusten välissä on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
|
| metsakeskus.1000008193 |
75 |
Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Haapanen |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
510843.82800000 |
6728503.91100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008193 |
Kannusjärven kylän tontit ovat sijainneet pohjois–etelä –suuntaisen järviketjun: Kannusjärven, Pienen Kannusjärven ja Haukjärven sekä niitä yhdistävien pienten jokien ympärillä, peltojen ympäröimillä kumpareilla.
Pohjois-Vehkalahden kylien oletetaan asutetun Lappeen suunnalta. Alue on ollut mahdollisesti jo vanhastaan ”lapveteläisten eräalueena”, ja samalta suunnalta olisi siis saapunut keskiajalla (1300–1400-luvuilla) myös lappeelainen kaskiviljelyasutus. Vaikka asutuksen juuret saattavat ulottua jo varhaiselle keskiajalle, oli varsinaisiksi kiinteiksi kyläyhteisöiksi järjestäytyminen vielä 1500-luvulla kesken. Kannusjärvi mainitaan ylämaan kylistä ensimmäisenä v. 1525, jolloin Tallinnan kaupunki myöntää suojaa Tuomas Martinpojalle, joka on tappanut Olavi-nimisen ruotsalaisen talonpojan ”van Cannisyervell” so. Kannusjärveltä (FMU 6269). 1500-luvun maakirjoissa Kannusjärven taloihin on luettu myös myöhemmän Ihamaan kylän talot. Kylissä oli v. 1551 yhteensä 36 taloa. (Rosén 1936:103,108,128-129.)
Haapasen tontti on edelleen asuttu. Rakennusten välissä on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
|
| metsakeskus.1000008194 |
75 |
Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Pakkanen |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
511174.69800000 |
6728435.94500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008194 |
Kannusjärven kylän tontit ovat sijainneet pohjois–etelä –suuntaisen järviketjun: Kannusjärven, Pienen Kannusjärven ja Haukjärven sekä niitä yhdistävien pienten jokien ympärillä, peltojen ympäröimillä kumpareilla.
Pohjois-Vehkalahden kylien oletetaan asutetun Lappeen suunnalta. Alue on ollut mahdollisesti jo vanhastaan ”lapveteläisten eräalueena”, ja samalta suunnalta olisi siis saapunut keskiajalla (1300–1400-luvuilla) myös lappeelainen kaskiviljelyasutus. Vaikka asutuksen juuret saattavat ulottua jo varhaiselle keskiajalle, oli varsinaisiksi kiinteiksi kyläyhteisöiksi järjestäytyminen vielä 1500-luvulla kesken. Kannusjärvi mainitaan ylämaan kylistä ensimmäisenä v. 1525, jolloin Tallinnan kaupunki myöntää suojaa Tuomas Martinpojalle, joka on tappanut Olavi-nimisen ruotsalaisen talonpojan ”van Cannisyervell” so. Kannusjärveltä (FMU 6269). 1500-luvun maakirjoissa Kannusjärven taloihin on luettu myös myöhemmän Ihamaan kylän talot. Kylissä oli v. 1551 yhteensä 36 taloa. (Rosén 1936:103,108,128-129.)
Pakkasen tontti on edelleen asuttu, mutta väljästi rakennettu. Kylätontin rakentamattomassa länsiosassa on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
|
| metsakeskus.1000008195 |
75 |
Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Kiri |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
510262.06200000 |
6728790.79900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008195 |
Kannusjärven kylän tontit ovat sijainneet pohjois–etelä –suuntaisen järviketjun: Kannusjärven, Pienen Kannusjärven ja Haukjärven sekä niitä yhdistävien pienten jokien ympärillä, peltojen ympäröimillä kumpareilla.
Pohjois-Vehkalahden kylien oletetaan asutetun Lappeen suunnalta. Alue on ollut mahdollisesti jo vanhastaan ”lapveteläisten eräalueena”, ja samalta suunnalta olisi siis saapunut keskiajalla (1300–1400-luvuilla) myös lappeelainen kaskiviljelyasutus. Vaikka asutuksen juuret saattavat ulottua jo varhaiselle keskiajalle, oli varsinaisiksi kiinteiksi kyläyhteisöiksi järjestäytyminen vielä 1500-luvulla kesken. Kannusjärvi mainitaan ylämaan kylistä ensimmäisenä v. 1525, jolloin Tallinnan kaupunki myöntää suojaa Tuomas Martinpojalle, joka on tappanut Olavi-nimisen ruotsalaisen talonpojan ”van Cannisyervell” so. Kannusjärveltä (FMU 6269). 1500-luvun maakirjoissa Kannusjärven taloihin on luettu myös myöhemmän Ihamaan kylän talot. Kylissä oli v. 1551 yhteensä 36 taloa. (Rosén 1936:103,108,128-129.)
Kirin tontti on edelleen asuttu, mutta väljästi rakennettu. Kylätontin rakentamattomissa länsi- ja itäosissa on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
|
| metsakeskus.1000008196 |
75 |
Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Tulokas |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
510386.01400000 |
6729093.67700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008196 |
Kannusjärven kylän tontit ovat sijainneet pohjois–etelä –suuntaisen järviketjun: Kannusjärven, Pienen Kannusjärven ja Haukjärven sekä niitä yhdistävien pienten jokien ympärillä, peltojen ympäröimillä kumpareilla.
Pohjois-Vehkalahden kylien oletetaan asutetun Lappeen suunnalta. Alue on ollut mahdollisesti jo vanhastaan ”lapveteläisten eräalueena”, ja samalta suunnalta olisi siis saapunut keskiajalla (1300–1400-luvuilla) myös lappeelainen kaskiviljelyasutus. Vaikka asutuksen juuret saattavat ulottua jo varhaiselle keskiajalle, oli varsinaisiksi kiinteiksi kyläyhteisöiksi järjestäytyminen vielä 1500-luvulla kesken. Kannusjärvi mainitaan ylämaan kylistä ensimmäisenä v. 1525, jolloin Tallinnan kaupunki myöntää suojaa Tuomas Martinpojalle, joka on tappanut Olavi-nimisen ruotsalaisen talonpojan ”van Cannisyervell” so. Kannusjärveltä (FMU 6269). 1500-luvun maakirjoissa Kannusjärven taloihin on luettu myös myöhemmän Ihamaan kylän talot. Kylissä oli v. 1551 yhteensä 36 taloa. (Rosén 1936:103,108,128-129.)
Tulokkaan tontti on edelleen asuttu, mutta väljästi rakennettu. Kylätontin rakentamattomissa koillis- ja on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
|
| metsakeskus.1000008197 |
75 |
Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Heitto |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
510251.06300000 |
6729388.55500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008197 |
Kannusjärven kylän tontit ovat sijainneet pohjois–etelä –suuntaisen järviketjun: Kannusjärven, Pienen Kannusjärven ja Haukjärven sekä niitä yhdistävien pienten jokien ympärillä, peltojen ympäröimillä kumpareilla.
Pohjois-Vehkalahden kylien oletetaan asutetun Lappeen suunnalta. Alue on ollut mahdollisesti jo vanhastaan ”lapveteläisten eräalueena”, ja samalta suunnalta olisi siis saapunut keskiajalla (1300–1400-luvuilla) myös lappeelainen kaskiviljelyasutus. Vaikka asutuksen juuret saattavat ulottua jo varhaiselle keskiajalle, oli varsinaisiksi kiinteiksi kyläyhteisöiksi järjestäytyminen vielä 1500-luvulla kesken. Kannusjärvi mainitaan ylämaan kylistä ensimmäisenä v. 1525, jolloin Tallinnan kaupunki myöntää suojaa Tuomas Martinpojalle, joka on tappanut Olavi-nimisen ruotsalaisen talonpojan ”van Cannisyervell” so. Kannusjärveltä (FMU 6269). 1500-luvun maakirjoissa Kannusjärven taloihin on luettu myös myöhemmän Ihamaan kylän talot. Kylissä oli v. 1551 yhteensä 36 taloa. (Rosén 1936:103,108,128-129.)
Heiton tontti on edelleen asuttu, mutta väljästi rakennettu. Kylätontin rakentamattomassa keskiosassa ja rakennusten välissä on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
|
| metsakeskus.1000008198 |
75 |
Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Kärki |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
510059.14200000 |
6729448.53400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008198 |
Kannusjärven kylän tontit ovat sijainneet pohjois–etelä –suuntaisen järviketjun: Kannusjärven, Pienen Kannusjärven ja Haukjärven sekä niitä yhdistävien pienten jokien ympärillä, peltojen ympäröimillä kumpareilla.
Pohjois-Vehkalahden kylien oletetaan asutetun Lappeen suunnalta. Alue on ollut mahdollisesti jo vanhastaan ”lapveteläisten eräalueena”, ja samalta suunnalta olisi siis saapunut keskiajalla (1300–1400-luvuilla) myös lappeelainen kaskiviljelyasutus. Vaikka asutuksen juuret saattavat ulottua jo varhaiselle keskiajalle, oli varsinaisiksi kiinteiksi kyläyhteisöiksi järjestäytyminen vielä 1500-luvulla kesken. Kannusjärvi mainitaan ylämaan kylistä ensimmäisenä v. 1525, jolloin Tallinnan kaupunki myöntää suojaa Tuomas Martinpojalle, joka on tappanut Olavi-nimisen ruotsalaisen talonpojan ”van Cannisyervell” so. Kannusjärveltä (FMU 6269). 1500-luvun maakirjoissa Kannusjärven taloihin on luettu myös myöhemmän Ihamaan kylän talot. Kylissä oli v. 1551 yhteensä 36 taloa. (Rosén 1936:103,108,128-129.)
Kärjen tontti on osin rakentamaton ja osin peltona. Kylätontilla on todennäköisesti säilynyt aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
|
| metsakeskus.1000008199 |
75 |
Kannusjärvi (Hasula/Cannisyervi) Haapaniemi |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
510624.91300000 |
6730285.20100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008199 |
Kannusjärven kylän tontit ovat sijainneet pohjois–etelä –suuntaisen järviketjun: Kannusjärven, Pienen Kannusjärven ja Haukjärven sekä niitä yhdistävien pienten jokien ympärillä, peltojen ympäröimillä kumpareilla.
Pohjois-Vehkalahden kylien oletetaan asutetun Lappeen suunnalta. Alue on ollut mahdollisesti jo vanhastaan ”lapveteläisten eräalueena”, ja samalta suunnalta olisi siis saapunut keskiajalla (1300–1400-luvuilla) myös lappeelainen kaskiviljelyasutus. Vaikka asutuksen juuret saattavat ulottua jo varhaiselle keskiajalle, oli varsinaisiksi kiinteiksi kyläyhteisöiksi järjestäytyminen vielä 1500-luvulla kesken. Kannusjärvi mainitaan ylämaan kylistä ensimmäisenä v. 1525, jolloin Tallinnan kaupunki myöntää suojaa Tuomas Martinpojalle, joka on tappanut Olavi-nimisen ruotsalaisen talonpojan ”van Cannisyervell” so. Kannusjärveltä (FMU 6269). 1500-luvun maakirjoissa Kannusjärven taloihin on luettu myös myöhemmän Ihamaan kylän talot. Kylissä oli v. 1551 yhteensä 36 taloa. (Rosén 1936:103,108,128-129.)
Haapaniemen tontti on edelleen asuttu, mutta väljästi rakennettu. Rakentamattomilla sekä nykyisin peltona olevilla kylätontin osilla on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
|
| metsakeskus.1000008200 |
75 |
Kitula (Kitulaby) Kitunen |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
511278.64600000 |
6731730.61300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008200 |
Kitulan kylän tontit ovat sijainneet nykyisin lähes umpeen soistuneesta Kitulanjärvestä Kannusjärveen laskevan pienen joen länsirannalla. Maasto on kylän alueella suhteellisen jyrkkäpiirteistä: jokea kohti viettäviä rantaniittyjä ympäröivät korkeat kallioiset mäet. Asutus on keskittynyt pienille peltojen ja niittyjen ympäröimille kumpareille sekä Pitkämäen alarinteeseen.
Pohjois-Vehkalahden kylien oletetaan asutetun Lappeen suunnalta. Alue on ollut mahdollisesti jo vanhastaan ”lapveteläisten eräalueena”, ja samalta suunnalta olisi siis saapunut keskiajalla (1300–1400-luvuilla) myös lappeelainen kaskiviljelyasutus. Vaikka asutuksen juuret saattavat ulottua jo varhaiselle keskiajalle, oli varsinaisiksi kiinteiksi kyläyhteisöiksi järjestäytyminen vielä 1500-luvulla kesken. Kitula mainitaan ensimmäisen kerran vasta v. 1551 maakirjassa, jolloin kylässä oli 3 taloa. Vuonna 1571 taloja oli 4. (Rosén 1936:103,108,128-129.)
Kitusen tontti on edelleen asuttu, mutta väljästi rakennettu. Kylätontin rakentamattomilla tai peltona olevilla osilla on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
|
| metsakeskus.1000008201 |
75 |
Kitula (Kitulaby) Kaipiainen |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
511229.65600000 |
6731961.52300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008201 |
Kitulan kylän tontit ovat sijainneet nykyisin lähes umpeen soistuneesta Kitulanjärvestä Kannusjärveen laskevan pienen joen länsirannalla. Maasto on kylän alueella suhteellisen jyrkkäpiirteistä: jokea kohti viettäviä rantaniittyjä ympäröivät korkeat kallioiset mäet. Asutus on keskittynyt pienille peltojen ja niittyjen ympäröimille kumpareille sekä Pitkämäen alarinteeseen.
Pohjois-Vehkalahden kylien oletetaan asutetun Lappeen suunnalta. Alue on ollut mahdollisesti jo vanhastaan ”lapveteläisten eräalueena”, ja samalta suunnalta olisi siis saapunut keskiajalla (1300–1400-luvuilla) myös lappeelainen kaskiviljelyasutus. Vaikka asutuksen juuret saattavat ulottua jo varhaiselle keskiajalle, oli varsinaisiksi kiinteiksi kyläyhteisöiksi järjestäytyminen vielä 1500-luvulla kesken. Kitula mainitaan ensimmäisen kerran vasta v. 1551 maakirjassa, jolloin kylässä oli 3 taloa. Vuonna 1571 taloja oli 4. (Rosén 1936:103,108,128-129.)
Kaipiaisen tontti on edelleen asuttu, mutta väljästi rakennettu. Kylätontin rakentamattomassa ja peltona olevassa itäosassa on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
|
| metsakeskus.1000008202 |
75 |
Kitula (Kitulaby) Törö |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
511111.70400000 |
6732537.29200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008202 |
Kitulan kylän tontit ovat sijainneet nykyisin lähes umpeen soistuneesta Kitulanjärvestä Kannusjärveen laskevan pienen joen länsirannalla. Maasto on kylän alueella suhteellisen jyrkkäpiirteistä: jokea kohti viettäviä rantaniittyjä ympäröivät korkeat kallioiset mäet. Asutus on keskittynyt pienille peltojen ja niittyjen ympäröimille kumpareille sekä Pitkämäen alarinteeseen.
Pohjois-Vehkalahden kylien oletetaan asutetun Lappeen suunnalta. Alue on ollut mahdollisesti jo vanhastaan ”lapveteläisten eräalueena”, ja samalta suunnalta olisi siis saapunut keskiajalla (1300–1400-luvuilla) myös lappeelainen kaskiviljelyasutus. Vaikka asutuksen juuret saattavat ulottua jo varhaiselle keskiajalle, oli varsinaisiksi kiinteiksi kyläyhteisöiksi järjestäytyminen vielä 1500-luvulla kesken. Kitula mainitaan ensimmäisen kerran vasta v. 1551 maakirjassa, jolloin kylässä oli 3 taloa. Vuonna 1571 taloja oli 4. (Rosén 1936:103,108,128-129.)
Törön tontti on edelleen asuttu, mutta väljästi rakennettu. Kylätontin rakentamattomassa keskiosassa ja rakennusten välissä on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
|
| metsakeskus.1000008203 |
75 |
Kolsila (Routsby) Forsell |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
511318.68600000 |
6718724.85300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008203 |
Kolsilan kylän tontit sijaitsivat Kirkkojärveen laskevan Vehkajoen itäpuolella, peltojen ympäröimillä moreenikumpareilla. Vehkajoen toisella rannalla, vastapäätä Kolsilaa sijaitsi Töytärin kylä. Sivatin kylä sijaitsi 1,5 kilometriä Kolsilasta etelään ja Myllykylä saman verran pohjoiseen.
Suomalainen Kolsila syntyi Vehkajoen partaalle, Töytärin läheisyyteen, kun taas silloinen pääkylä Routsby sijaitsi Kirkkojärven rannalla. Alueen vanhimman pysyvän asutuksen oletetaan alkuperältään olevan ruotsalaisperäistä uudisasutusta, mutta kylät suomalaistuivat nimistön perusteella jo 1500-luvulla. Kolsilankin verotustiedoissa v. 1544 esiintyy suomalainen nimi Musta. Kolsila mainitaan ensimmäisen kerran vasta tuolloin, mutta kylä on todennäköisesti syntynyt viimeistään 1400-luvulla. Vuoden 1551 maakirjaan Kolsilasta on merkitty kahdeksan taloa, v. 1571 veroa maksavia taloja oli ainoastaan kolme. (Rosén 1936:112-115,225.)
Kolsilan neljä tilaa: Forsell, Kolsi, Lääti ja Pousi varustivat v. 1743 asti ratsumiehet. Ilmeisesti Kolsilan isännät ryhtyivät verovapautta nauttiviksi rusthollareiksi jo 1500-luvun puolivälissä, kun kruunu suurvaltapyrkimyksineen tarvitsi miehiä armeijaansa. Vuonna 1640 Läätin tilan ratsumiehenä soti isäntä Tuomas Mikonpojan veli Klemetti ja Kolsin puolesta taas perheen esikoinen Risto Eerikinpoika. (Korhonen 1985:48.)
Forsellin tontti on edelleen asuttu. Rakennusten välissä on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000008204 |
75 |
Kolsila (Routsby) Kolsi |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
511623.56200000 |
6718841.80400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008204 |
Kolsilan kylän tontit sijaitsivat Kirkkojärveen laskevan Vehkajoen itäpuolella, peltojen ympäröimillä moreenikumpareilla. Vehkajoen toisella rannalla, vastapäätä Kolsilaa sijaitsi Töytärin kylä. Sivatin kylä sijaitsi 1,5 kilometriä Kolsilasta etelään ja Myllykylä saman verran pohjoiseen.
Suomalainen Kolsila syntyi Vehkajoen partaalle, Töytärin läheisyyteen, kun taas silloinen pääkylä Routsby sijaitsi Kirkkojärven rannalla. Alueen vanhimman pysyvän asutuksen oletetaan alkuperältään olevan ruotsalaisperäistä uudisasutusta, mutta kylät suomalaistuivat nimistön perusteella jo 1500-luvulla. Kolsilankin verotustiedoissa v. 1544 esiintyy suomalainen nimi Musta. Kolsila mainitaan ensimmäisen kerran vasta tuolloin, mutta kylä on todennäköisesti syntynyt viimeistään 1400-luvulla. Vuoden 1551 maakirjaan Kolsilasta on merkitty kahdeksan taloa, v. 1571 veroa maksavia taloja oli ainoastaan kolme. (Rosén 1936:112-115,225.)
Kolsilan neljä tilaa: Forsell, Kolsi, Lääti ja Pousi varustivat v. 1743 asti ratsumiehet. Ilmeisesti Kolsilan isännät ryhtyivät verovapautta nauttiviksi rusthollareiksi jo 1500-luvun puolivälissä, kun kruunu suurvaltapyrkimyksineen tarvitsi miehiä armeijaansa. Vuonna 1640 Läätin tilan ratsumiehenä soti isäntä Tuomas Mikonpojan veli Klemetti ja Kolsin puolesta taas perheen esikoinen Risto Eerikinpoika. (Korhonen 1985:48.)
Kolsin tontti on edelleen asuttu, mutta väljästi rakennettu; rakennukset ovat maatilan talouskeskukseen kuuluvia asuin- ja talousrakennuksia. Laajoilla rakentamattomilla piha- ja peltoalueilla on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
|
| metsakeskus.1000008205 |
75 |
Kolsila (Routsby) Lääti |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
511591.57100000 |
6719353.60500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008205 |
Kolsilan kylän tontit sijaitsivat Kirkkojärveen laskevan Vehkajoen itäpuolella, peltojen ympäröimillä moreenikumpareilla. Vehkajoen toisella rannalla, vastapäätä Kolsilaa sijaitsi Töytärin kylä. Sivatin kylä sijaitsi 1,5 kilometriä Kolsilasta etelään ja Myllykylä saman verran pohjoiseen.
Suomalainen Kolsila syntyi Vehkajoen partaalle, Töytärin läheisyyteen, kun taas silloinen pääkylä Routsby sijaitsi Kirkkojärven rannalla. Alueen vanhimman pysyvän asutuksen oletetaan alkuperältään olevan ruotsalaisperäistä uudisasutusta, mutta kylät suomalaistuivat nimistön perusteella jo 1500-luvulla. Kolsilankin verotustiedoissa v. 1544 esiintyy suomalainen nimi Musta. Kolsila mainitaan ensimmäisen kerran vasta tuolloin, mutta kylä on todennäköisesti syntynyt viimeistään 1400-luvulla. Vuoden 1551 maakirjaan Kolsilasta on merkitty kahdeksan taloa, v. 1571 veroa maksavia taloja oli ainoastaan kolme. (Rosén 1936:112-115,225.)
Kolsilan neljä tilaa: Forsell, Kolsi, Lääti ja Pousi varustivat v. 1743 asti ratsumiehet. Ilmeisesti Kolsilan isännät ryhtyivät verovapautta nauttiviksi rusthollareiksi jo 1500-luvun puolivälissä, kun kruunu suurvaltapyrkimyksineen tarvitsi miehiä armeijaansa. Vuonna 1640 Läätin tilan ratsumiehenä soti isäntä Tuomas Mikonpojan veli Klemetti ja Kolsin puolesta taas perheen esikoinen Risto Eerikinpoika. (Korhonen 1985:48.)
Läätin tontti sijaitsee aivan Vehkajoen itäpuolella suhteellisen laajalla peltojen ympäröimällä kumpareella, joka on merkitty peruskarttaan nimellä "Vanhamäki". Nimi saattaa viitata tontin asemaan kylän alkuperäisenä tonttimaana. Tontti on edelleen asuttu, mutta väljästi rakennettu; rakennukset ovat maatilojen talouskeskuksiin kuuluvia asuin- ja talousrakennuksia. Laajoilla rakentamattomilla piha- ja peltoalueilla on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
|
| metsakeskus.1000008206 |
75 |
Kolsila (Routsby) Pousi |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
512334.27900000 |
6719158.68200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008206 |
Kolsilan kylän tontit sijaitsivat Kirkkojärveen laskevan Vehkajoen itäpuolella, peltojen ympäröimillä moreenikumpareilla. Vehkajoen toisella rannalla, vastapäätä Kolsilaa sijaitsi Töytärin kylä. Sivatin kylä sijaitsi 1,5 kilometriä Kolsilasta etelään ja Myllykylä saman verran pohjoiseen.
Suomalainen Kolsila syntyi Vehkajoen partaalle, Töytärin läheisyyteen, kun taas silloinen pääkylä Routsby sijaitsi Kirkkojärven rannalla. Alueen vanhimman pysyvän asutuksen oletetaan alkuperältään olevan ruotsalaisperäistä uudisasutusta, mutta kylät suomalaistuivat nimistön perusteella jo 1500-luvulla. Kolsilankin verotustiedoissa v. 1544 esiintyy suomalainen nimi Musta. Kolsila mainitaan ensimmäisen kerran vasta tuolloin, mutta kylä on todennäköisesti syntynyt viimeistään 1400-luvulla. Vuoden 1551 maakirjaan Kolsilasta on merkitty kahdeksan taloa, v. 1571 veroa maksavia taloja oli ainoastaan kolme. (Rosén 1936:112-115,225.)
Kolsilan neljä tilaa: Forsell, Kolsi, Lääti ja Pousi varustivat v. 1743 asti ratsumiehet. Ilmeisesti Kolsilan isännät ryhtyivät verovapautta nauttiviksi rusthollareiksi jo 1500-luvun puolivälissä, kun kruunu suurvaltapyrkimyksineen tarvitsi miehiä armeijaansa. Vuonna 1640 Läätin tilan ratsumiehenä soti isäntä Tuomas Mikonpojan veli Klemetti ja Kolsin puolesta taas perheen esikoinen Risto Eerikinpoika. (Korhonen 1985:48.)
Pousin tontti on edelleen asuttu, mutta väljästi rakennettu; rakennukset ovat maatilojen talouskeskuksiin kuuluvia asuin- ja talousrakennuksia. Laajoilla rakentamattomilla piha- ja peltoalueilla on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
|
| metsakeskus.1000008207 |
75 |
Kuorsalo |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
521761.55600000 |
6702707.35600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008207 |
Kuorsalon vanha kylä on sijainnut saaren kaakkoisosassa olevan Vanhankylänlahden pohjukassa. Vanhankylänlahteen mereltä johtanut uoma kuivui maannousun takia umpeen 1700- ja 1800-lukujen taitteessa, jolloin kyläläiset alkoivat siirtyä saaren pohjois-, koillis- ja länsirannoille. Vanhankylän viimeinen asukas Maria Kristiina Lommi kuoli v. 1899.
Kuorsalo mainitaan historiallisissa lähteissä Korusala-nimisenä satamapaikkana jo v. 1387 eräässä Viipurin kaupungin omistusoikeuksia koskevassa kirjeessä (FMU 957). Viikinkiaikaiset (800–1000 jKr.) hautaröykkiö ja laivalatomus (ks. Hamina Savilahti) saaren kaakkoispäässä, Vanhankylänlahdelle johtaneen uoman molemmin puolin, viittaavat saaren olleen tunnettu satama- ja pysähdyspaikka paljon aikaisemminkin – jo viikinkien idäntielle kuljettaessa. (Rosén 1936:49-50,126-127.)
Ensimmäisen pysyvän asutuksen oletetaan saaristossa nimistön perusteella olleen ruotsalaisperäistä uudisasutusta, joka työnsi mantereen puolelta tulleen vanhemman suomalaisen eräkalastajakerrostuman tieltään. Saariston asuttaminen 1200- ja 1300-luvuilla kuuluisi siten osaltaan Karjalan valloituksen jälkeen toteutettuun järjestelmälliseen ”asutuspoliittiseen ohjelmaan”. Itse asutuksesta kertovat vanhimmat asiakirjalähteet ovat peräisin 1540-luvulta: Vuoden 1547 kirkollisveroluettelon mukaan Kuorsalon kylässä oli tuolloin viisi taloa. Hallinnollisesti Kuorsalo luettiin Vehkalahden yhteyteen vasta v. 1559 lähtien. (Rosén 1936:156,244-245,249.)
Kuorsalon autioitunut kylätontti on nykyisin heinittynyt, katajia, omenapuita ja erilaisia pensaita kasvava alue, jossa vanhan kylän elementit ovat edelleen hyvin hahmotettavissa. Näkyvissä on muutamien harmaiksi ravistuneiden pienten aittojen lisäksi lukuisia uunien, kiviaitojen ja rakennusten jäännöksiä. Varsinaista kylätonttia ympäröivässä maastossa on niin ikään kiviaitoja; vanhat pellot ojineen ovat myös havaittavissa. Kylän luoteispuolella on kylän hautausmaa, joka on edelleen käytössä. Suhteellisen varhaisen autioitumisen, oletettavasti jo rautakaudelle ulottuvan asutushistorian sekä poikkeuksellisen säilyneisyyden perusteella Kuorsalon kylätontti voidaan luokitella rauhoitusluokkaan 1 kuuluvaksi, valtakunnallisesti merkittäväksi muinaisjäännökseksi. |
| metsakeskus.1000008207 |
75 |
Kuorsalo |
10002 |
12001 |
13007 |
11010 |
27000 |
521761.55600000 |
6702707.35600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008207 |
Kuorsalon vanha kylä on sijainnut saaren kaakkoisosassa olevan Vanhankylänlahden pohjukassa. Vanhankylänlahteen mereltä johtanut uoma kuivui maannousun takia umpeen 1700- ja 1800-lukujen taitteessa, jolloin kyläläiset alkoivat siirtyä saaren pohjois-, koillis- ja länsirannoille. Vanhankylän viimeinen asukas Maria Kristiina Lommi kuoli v. 1899.
Kuorsalo mainitaan historiallisissa lähteissä Korusala-nimisenä satamapaikkana jo v. 1387 eräässä Viipurin kaupungin omistusoikeuksia koskevassa kirjeessä (FMU 957). Viikinkiaikaiset (800–1000 jKr.) hautaröykkiö ja laivalatomus (ks. Hamina Savilahti) saaren kaakkoispäässä, Vanhankylänlahdelle johtaneen uoman molemmin puolin, viittaavat saaren olleen tunnettu satama- ja pysähdyspaikka paljon aikaisemminkin – jo viikinkien idäntielle kuljettaessa. (Rosén 1936:49-50,126-127.)
Ensimmäisen pysyvän asutuksen oletetaan saaristossa nimistön perusteella olleen ruotsalaisperäistä uudisasutusta, joka työnsi mantereen puolelta tulleen vanhemman suomalaisen eräkalastajakerrostuman tieltään. Saariston asuttaminen 1200- ja 1300-luvuilla kuuluisi siten osaltaan Karjalan valloituksen jälkeen toteutettuun järjestelmälliseen ”asutuspoliittiseen ohjelmaan”. Itse asutuksesta kertovat vanhimmat asiakirjalähteet ovat peräisin 1540-luvulta: Vuoden 1547 kirkollisveroluettelon mukaan Kuorsalon kylässä oli tuolloin viisi taloa. Hallinnollisesti Kuorsalo luettiin Vehkalahden yhteyteen vasta v. 1559 lähtien. (Rosén 1936:156,244-245,249.)
Kuorsalon autioitunut kylätontti on nykyisin heinittynyt, katajia, omenapuita ja erilaisia pensaita kasvava alue, jossa vanhan kylän elementit ovat edelleen hyvin hahmotettavissa. Näkyvissä on muutamien harmaiksi ravistuneiden pienten aittojen lisäksi lukuisia uunien, kiviaitojen ja rakennusten jäännöksiä. Varsinaista kylätonttia ympäröivässä maastossa on niin ikään kiviaitoja; vanhat pellot ojineen ovat myös havaittavissa. Kylän luoteispuolella on kylän hautausmaa, joka on edelleen käytössä. Suhteellisen varhaisen autioitumisen, oletettavasti jo rautakaudelle ulottuvan asutushistorian sekä poikkeuksellisen säilyneisyyden perusteella Kuorsalon kylätontti voidaan luokitella rauhoitusluokkaan 1 kuuluvaksi, valtakunnallisesti merkittäväksi muinaisjäännökseksi. |
| metsakeskus.1000008208 |
75 |
Lankila (Langila) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
519861.15100000 |
6739446.55200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008208 |
Lankilan kylän tontti on sijainnut Ala-Kailasesta Korppisenjärveen laskevan Vehkajoen länsirannalla, joen ja pienen Lankilanlammen välissä joenrantapeltojen keskellä kohoavalla kumpareella.
Pohjois-Vehkalahden kylien oletetaan asutetun Lappeen suunnalta. Alue on ollut mahdollisesti jo vanhastaan ”lapveteläisten eräalueena”, ja samalta suunnalta olisi siis saapunut keskiajalla (1300–1400-luvuilla) myös lappeelainen kaskiviljelyasutus. Vaikka asutuksen juuret saattavat ulottua jo varhaiselle keskiajalle, oli varsinaisiksi kiinteiksi kyläyhteisöiksi järjestäytyminen vielä 1500-luvulla kesken. Lankila mainitaan ensimmäisen kerran vasta v. 1592. Vuoden 1551 maakirjassa Lankilan talot on luettu yhteen Pyhällön ja Turkian kanssa; kylissä oli tuolloin yhteensä 21 taloa. Vuonna 1624 Lankilassa oli kolme taloa. (Rosén 1936:103,108,128-129.)
Lankilan vanha kylätontti on edelleen asuttu. Väljästi rakennetulla tontilla on muutamia Lankilan tilan rakennuksia; rakennuskanta on suhteellisen iäkästä. Tontin rakentamattomissa lounais- ja koillisosissa sekä rakennusten välissä, jopa alla, on todennäköisesti säilynyt aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
|
| metsakeskus.1000008209 |
75 |
Metsäkylä (Skogby) Klemola |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
504352.46800000 |
6723794.77900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008209 |
Metsäkylän vanhat tonttimaat ovat sijainneet Suurijärven ja nykyisin umpeen soistuneen Mätäjärven pohjoispuolella Summanjoen mutkan länsirannalla peltojen ympäröimillä moreenimuodostumilla, Sippolanjoen ja Summanjoen yhtymäkohdasta noin 2 km etelään. Sahakoskessa kylän pohjoispuolella on ollut hyvä myllynpaikka, ja joen molemmin puolin hedelmällistä viljelysmaata. Keskiaikaisen kylän ohella paikalla on myös laajoja ja arkeologiselta löytöaineistoltaan rikkaita kivikautisia asuinpaikka-alueita (ks. Kuusisto, Klemolan seisake ja Klemolan peltokumpu).
Metsäkylä mainitaan ensimmäisen kerran v. 1458 peräisin olevassa asiakirjassa (FMU 3076), jossa määritellään Suur-Vehkalahden länsi- ja eteläosan kylien välisiä rajoja. Metsäkylän vanhin asutus juontuu kuitenkin ilmeisesti 1200- ja 1300-lukujen järjestelmälliseen ruotsalaiseen uudisasutukseen. Vanhin tonttimaa muodosti peltomaiden keskelle eheän kokonaisuuden: Storbyn eli Suurkylän, jonka laidoille syntyi myöhemmin suomalaisperäisiä taloja. Ensimmäiset ”kylät” ovat olleet ilmeisesti ennemminkin yksinäistaloja tai yhden isännän johdossa olleita pieniä taloryhmiä. Väestö ja kylät ovat suomalaistuneet viimeistään 1500-luvulle tultaessa. Vuoden 1551 maakirjaan Metsäkylään on merkitty 19 taloa. (Rosén 1936:46-47,62, 128,156.)
Perimätiedon mukaan vanhin asutus, ns. Suurkylä, on sijainnut siellä, missä tiedon muistiin merkitsemishetkellä eli 1900-luvun alussa ovat sijainneet Klemolan, Aholan, Koivun sekä Ryysyn talot (Rosén 1936:115). Tällä tarkoitettaneen suhteellisen laajaa, edelleen peltojen ympäröimää muodostumaa, jossa sijaitsevat Mattilan ja Toikan tontit (ks. Metsäkylä (Skogby) Mattila ja Metsäkylä (Skogby) Toikka).
Klemolan tontti on edelleen asuttu, mutta väljästi rakennettu; rakennukset ovat maatilojen talouskeskuksiin kuuluvia asuin- ja talousrakennuksia. Rakentamattomilla piha- ja peltoalueilla on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000008210 |
75 |
Metsäkylä (Skogby) Koivu |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
503464.82600000 |
6723598.85900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008210 |
Metsäkylän vanhat tonttimaat ovat sijainneet Suurijärven ja nykyisin umpeen soistuneen Mätäjärven pohjoispuolella Summanjoen mutkan länsirannalla peltojen ympäröimillä moreenimuodostumilla, Sippolanjoen ja Summanjoen yhtymäkohdasta noin 2 km etelään. Sahakoskessa kylän pohjoispuolella on ollut hyvä myllynpaikka, ja joen molemmin puolin hedelmällistä viljelysmaata. Keskiaikaisen kylän ohella paikalla on myös laajoja ja arkeologiselta löytöaineistoltaan rikkaita kivikautisia asuinpaikka-alueita (ks. Hamina Kuusisto, Hamina Klemolan seisake ja Hamina Klemolan peltokumpu).
Metsäkylä mainitaan ensimmäisen kerran v. 1458 peräisin olevassa asiakirjassa (FMU 3076), jossa määritellään Suur-Vehkalahden länsi- ja eteläosan kylien välisiä rajoja. Metsäkylän vanhin asutus juontuu kuitenkin ilmeisesti 1200- ja 1300-lukujen järjestelmälliseen ruotsalaiseen uudisasutukseen. Vanhin tonttimaa muodosti peltomaiden keskelle eheän kokonaisuuden: Storbyn eli Suurkylän, jonka laidoille syntyi myöhemmin suomalaisperäisiä taloja. Ensimmäiset ”kylät” ovat olleet ilmeisesti ennemminkin yksinäistaloja tai yhden isännän johdossa olleita pieniä taloryhmiä. Väestö ja kylät ovat suomalaistuneet viimeistään 1500-luvulle tultaessa. Vuoden 1551 maakirjaan Metsäkylään on merkitty 19 taloa. (Rosén 1936:46-47,62, 128,156.)
Perimätiedon mukaan vanhin asutus, ns. Suurkylä, on sijainnut siellä, missä tiedon muistiin merkitsemishetkellä eli 1900-luvun alussa ovat sijainneet Klemolan, Aholan, Koivun sekä Ryysyn talot (Rosén 1936:115). Tällä tarkoitettaneen suhteellisen laajaa, edelleen peltojen ympäröimää muodostumaa, jossa sijaitsevat Mattilan ja Toikan tontit (ks. Metsäkylä (Skogby) Mattila ja Metsäkylä (Skogby) Toikka).
Koivun tontti on edelleen asuttu. Rakennukset ovat maatilojen talouskeskuksiin kuuluvia asuin- ja talousrakennuksia. Rakentamattomilla piha-alueilla ja rakennusten välisää on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
|
| metsakeskus.1000008211 |
75 |
Metsäkylä (Skogby) Mattila |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
503488.81300000 |
6723945.71900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008211 |
Metsäkylän vanhat tonttimaat ovat sijainneet Suurijärven ja nykyisin umpeen soistuneen Mätäjärven pohjoispuolella Summanjoen mutkan länsirannalla peltojen ympäröimillä moreenimuodostumilla, Sippolanjoen ja Summanjoen yhtymäkohdasta noin 2 km etelään. Sahakoskessa kylän pohjoispuolella on ollut hyvä myllynpaikka, ja joen molemmin puolin hedelmällistä viljelysmaata. Keskiaikaisen kylän ohella paikalla on myös laajoja ja arkeologiselta löytöaineistoltaan rikkaita kivikautisia asuinpaikka-alueita (ks. Hamina Kuusisto, Hamina Klemolan seisake ja Hamina Klemolan peltokumpu).
Metsäkylä mainitaan ensimmäisen kerran v. 1458 peräisin olevassa asiakirjassa (FMU 3076), jossa määritellään Suur-Vehkalahden länsi- ja eteläosan kylien välisiä rajoja. Metsäkylän vanhin asutus juontuu kuitenkin ilmeisesti 1200- ja 1300-lukujen järjestelmälliseen ruotsalaiseen uudisasutukseen. Vanhin tonttimaa muodosti peltomaiden keskelle eheän kokonaisuuden: Storbyn eli Suurkylän, jonka laidoille syntyi myöhemmin suomalaisperäisiä taloja. Ensimmäiset ”kylät” ovat olleet ilmeisesti ennemminkin yksinäistaloja tai yhden isännän johdossa olleita pieniä taloryhmiä. Väestö ja kylät ovat suomalaistuneet viimeistään 1500-luvulle tultaessa. Vuoden 1551 maakirjaan Metsäkylään on merkitty 19 taloa. (Rosén 1936:46-47,62, 128,156.)
Perimätiedon mukaan vanhin asutus, ns. Suurkylä, on sijainnut siellä, missä tiedon muistiin merkitsemishetkellä eli 1900-luvun alussa ovat sijainneet Klemolan, Aholan, Koivun sekä Ryysyn talot (Rosén 1936:115). Tällä tarkoitettaneen suhteellisen laajaa, edelleen peltojen ympäröimää muodostumaa, jossa sijaitsevat Mattilan ja Toikan tontit.
Mattilan tontti on edelleen asuttu, mutta väljästi rakennettu; rakennukset ovat maatilojen talouskeskuksiin kuuluvia asuin- ja talousrakennuksia. Laajoilla rakentamattomilla piha- ja peltoalueilla on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
|
| metsakeskus.1000008212 |
75 |
Metsäkylä (Skogby) Toikka |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
503312.88100000 |
6724296.57700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008212 |
Metsäkylän vanhat tonttimaat ovat sijainneet Suurijärven ja nykyisin umpeen soistuneen Mätäjärven pohjoispuolella Summanjoen mutkan länsirannalla peltojen ympäröimillä moreenimuodostumilla, Sippolanjoen ja Summanjoen yhtymäkohdasta noin 2 km etelään. Sahakoskessa kylän pohjoispuolella on ollut hyvä myllynpaikka, ja joen molemmin puolin hedelmällistä viljelysmaata. Keskiaikaisen kylän ohella paikalla on myös laajoja ja arkeologiselta löytöaineistoltaan rikkaita kivikautisia asuinpaikka-alueita (ks. Hamina Kuusisto, Hamina Klemolan seisake ja Hamina Klemolan peltokumpu).
Metsäkylä mainitaan ensimmäisen kerran v. 1458 peräisin olevassa asiakirjassa (FMU 3076), jossa määritellään Suur-Vehkalahden länsi- ja eteläosan kylien välisiä rajoja. Metsäkylän vanhin asutus juontuu kuitenkin ilmeisesti 1200- ja 1300-lukujen järjestelmälliseen ruotsalaiseen uudisasutukseen. Vanhin tonttimaa muodosti peltomaiden keskelle eheän kokonaisuuden: Storbyn eli Suurkylän, jonka laidoille syntyi myöhemmin suomalaisperäisiä taloja. Ensimmäiset ”kylät” ovat olleet ilmeisesti ennemminkin yksinäistaloja tai yhden isännän johdossa olleita pieniä taloryhmiä. Väestö ja kylät ovat suomalaistuneet viimeistään 1500-luvulle tultaessa. Vuoden 1551 maakirjaan Metsäkylään on merkitty 19 taloa. (Rosén 1936:46-47,62, 128,156.)
Perimätiedon mukaan vanhin asutus, ns. Suurkylä, on sijainnut siellä, missä tiedon muistiin merkitsemishetkellä eli 1900-luvun alussa ovat sijainneet Klemolan, Aholan, Koivun sekä Ryysyn talot (Rosén 1936:115). Tällä tarkoitettaneen suhteellisen laajaa, edelleen peltojen ympäröimää muodostumaa, jossa sijaitsevat Mattilan ja Toikan tontit.
Toikan tontti on edelleen asuttu. Rakennukset ovat maatilojen talouskeskuksiin kuuluvia asuin- ja talousrakennuksia. Rakentamattomilla piha-alueilla ja rakennusten välissä on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
|
| metsakeskus.1000008214 |
625 |
Harminkalliot |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
361709.13400000 |
7148734.30200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008214 |
Perilänjärven pohjoispuolella, sekametsän keskellä kohoavan kalliopaljastuman laella on rakennuksen perustus. Mahdollisen kalapirtin tms. jäännös käsittää 3 x 3 m kokoisen luonnonkivijalan sekä perustuksen itänurkkaan noin 1,5 x 2 m laajuudelle rauenneen kiukaan. Talonpohjan eteläpuolella tuulenkaadossa havaittiin inventoinnin yhteydessä ohutta tasolasia. Rakennus ajoittunee todennäköisimmin 1700–1800-luvuille.
Kivijalasta 25–30 metriä länteen on kalliossa heikkoja, mahdollisesti kuumuuden aiheuttamia rapautumia sekä mustunutta kallion pintaa. Kohteesta ilmoittaneen maanomistajan tulkinnan mukaan paikalla on käsitelty traania. |
| metsakeskus.1000008215 |
75 |
Myllykylä (Kvarnby) Jaakkola |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
511992.40500000 |
6720797.02600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008215 |
Myllykylän vanhat tonttimaat ovat sijainneet Vehkajärvestä Kirkkojärveen laskevan Vehkajoen rannoilla, Lappeenrannantien itäpuolella. Kylän syntyyn vaikuttaneita tekijöitä ovat arvatenkin olleet edullinen sijainti Kirkkojärvelle ja rannikolle johtavan vesireitin varrella sekä hyvät myllynpaikat, joiden mukaan kylä on saanut nimensäkin.
Myllykylän vanhin pysyvä asutus syntyi ilmeisesti 1200- ja 1300-lukujen järjestelmällisen ruotsalaisen uudisasutuksen tuloksena. Suomalaisperäiset nimet näyttävät täälläkin esiintyvän hieman kauempana vanhasta Myllykosken liepeillä sijainneesta kyläkeskuksesta. Väestö ja kylät ovat kuitenkin suomalaistuneet viimeistään 1500-luvulle tultaessa. Kylä mainitaan ensimmäisen kerran vasta v. 1551 maakirjassa, johon Myllykylästä on merkitty 14 taloa. Myllykylän asutuskehitys katkesi 1500-luvun lopun sotavuosien ja sotaa seuranneiden koettelemusten aiheuttamaan autioitumiseen. Kylmilleen jätetyt tilat yhdistettiin 1600-luvulle tultaessa vähitellen kahdeksi suurviljelmäksi, joita viljelivät herraskaiset omistajat. Toisesta tilasta tuli myöhemmin puustelli eli upserin virkatalo, ja toinen muuttui vaihtuvien omistajasukujen hallitsemaksi kartanoksi. (Korhonen 1981:408; Rosén 1936:114-115.)
Myllykylän Jaakkolan kylätontti on edelleen osittain asuttu. Paikan rakennuskanta on melko vanhaa, joten asutulla tontilla voi olla säilynyt myös merkkejä vanhemmasta asutuksesta. Tosin ainakin osa tontista on kalliopohjalla, ja näillä kohdin ei vanhoja kerrostumia ole säilynyt. Tontin itäpuolella on ollut myös pienen kallioisen kummun päällä rakennuksia. Näistä on nykyisin jäljellä enää raivattuja kivikasoja sekä kallion päälle jäänyttä tiilimurskaa. Kyseisellä alueella ei ole säilynyt merkkejä vanhemmasta asutuksesta. Tonttien pohjoispuolella oleva metsä on ollut osittain peltona tai niittynä. Alueella ei ole havaittavissa rakenteita.
Kohteen rajaus on tarkistettu 2017 maastokäynnillä. |
| metsakeskus.1000008216 |
75 |
Myllykylä (Kvarnby) Puonti |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
511709.52100000 |
6721059.91900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008216 |
Myllykylän vanhat tonttimaat ovat sijainneet Vehkajärvestä Kirkkojärveen laskevan Vehkajoen rannoilla, Lappeenrannantien itäpuolella. Kylän syntyyn vaikuttaneita tekijöitä ovat arvatenkin olleet edullinen sijainti Kirkkojärvelle ja rannikolle johtavan vesireitin varrella sekä hyvät myllynpaikat, joiden mukaan kylä on saanut nimensäkin.
Myllykylän vanhin pysyvä asutus syntyi ilmeisesti 1200- ja 1300-lukujen järjestelmällisen ruotsalaisen uudisasutuksen tuloksena. Suomalaisperäiset nimet näyttävät täälläkin esiintyvän hieman kauempana vanhasta Myllykosken liepeillä sijainneesta kyläkeskuksesta. Väestö ja kylät ovat kuitenkin suomalaistuneet viimeistään 1500-luvulle tultaessa. Kylä mainitaan ensimmäisen kerran vasta v. 1551 maakirjassa, johon Myllykylästä on merkitty 14 taloa. Myllykylän asutuskehitys katkesi 1500-luvun lopun sotavuosien ja sotaa seuranneiden koettelemusten aiheuttamaan autioitumiseen. Kylmilleen jätetyt tilat yhdistettiin 1600-luvulle tultaessa vähitellen kahdeksi suurviljelmäksi, joita viljelivät herraskaiset omistajat. Toisesta tilasta tuli myöhemmin puustelli eli upserin virkatalo, ja toinen muuttui vaihtuvien omistajasukujen hallitsemaksi kartanoksi. (Korhonen 1981:408; Rosén 1936:114-115.)
Myllykylän vanhat tonttimaat ovat edelleen asuttuja. Vehkajoen itärannalla oleva Jaakkolan tontti on suurelta osin rakentamaton. Vehkajoen länsirannalla sijaitsevat tonttimaat Puonti ja Teikari ovat melko väljästi rakennettuja; piha-alueilla ja rakennusten välissä on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. Kylän tunnelmaa leimaavat edelleen kosken kohina ja kosken partaalla seisova vanha myllyrakennus.
|
| metsakeskus.1000008217 |
75 |
Myllykylä (Kvarnby) Teikari |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
511689.52200000 |
6721334.80100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008217 |
Myllykylän vanhat tonttimaat ovat sijainneet Vehkajärvestä Kirkkojärveen laskevan Vehkajoen rannoilla, Lappeenrannantien itäpuolella. Kylän syntyyn vaikuttaneita tekijöitä ovat arvatenkin olleet edullinen sijainti Kirkkojärvelle ja rannikolle johtavan vesireitin varrella sekä hyvät myllynpaikat, joiden mukaan kylä on saanut nimensäkin.
Myllykylän vanhin pysyvä asutus syntyi ilmeisesti 1200- ja 1300-lukujen järjestelmällisen ruotsalaisen uudisasutuksen tuloksena. Suomalaisperäiset nimet näyttävät täälläkin esiintyvän hieman kauempana vanhasta Myllykosken liepeillä sijainneesta kyläkeskuksesta. Väestö ja kylät ovat kuitenkin suomalaistuneet viimeistään 1500-luvulle tultaessa. Kylä mainitaan ensimmäisen kerran vasta v. 1551 maakirjassa, johon Myllykylästä on merkitty 14 taloa. Myllykylän asutuskehitys katkesi 1500-luvun lopun sotavuosien ja sotaa seuranneiden koettelemusten aiheuttamaan autioitumiseen. Kylmilleen jätetyt tilat yhdistettiin 1600-luvulle tultaessa vähitellen kahdeksi suurviljelmäksi, joita viljelivät herraskaiset omistajat. Toisesta tilasta tuli myöhemmin puustelli eli upserin virkatalo, ja toinen muuttui vaihtuvien omistajasukujen hallitsemaksi kartanoksi. (Korhonen 1981:408; Rosén 1936:114-115.)
Myllykylän vanhat tonttimaat ovat edelleen asuttuja. Vehkajoen itärannalla oleva Jaakkolan tontti on suurelta osin rakentamaton. Vehkajoen länsirannalla sijaitsevat tonttimaat Puonti ja Teikari ovat melko väljästi rakennettuja; piha-alueilla ja rakennusten välissä on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. Kylän tunnelmaa leimaavat edelleen kosken kohina ja kosken partaalla seisova vanha myllyrakennus.
|
| metsakeskus.1000008218 |
75 |
Mäntlahti (Mentelax) Vanhakylä |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
519480.45100000 |
6709035.79500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008218 |
Mäntlahden rannikkokylän vanhat tonttimaat ovat sijainneet Haminan kaakkoiskulmassa, Suuren rantatien pohjois- ja eteläpuolella. Mäntlahden asutuksen syntyyn ja kehitykseen vaikutti epäilemättä kylän erinomainen sijainti maa- ja meriyhteyksien äärellä. Mäntlahtelaisilla oli Haminan lisäksi helppo pääsy myös muihin Suomenlahden keskuksiin. Suurta rantatietä myöten saapui toisaalta ajoittain myös sotilasosastoja, jotka aiheuttivat monenlaista vaivaa ja kärsimystä riippumatta siitä, olivatko kyseessä omat vai vihollisen joukot.
Mäntlahti mainitaan ensimmäisen kerran v. 1458 peräisin olevassa asiakirjassa (FMU 3076), jossa määritellään Suur-Vehkalahden länsi- ja eteläosan kylien välisiä rajoja. Mäntlahti määriteltiin 1500-luvun puolivälissä kuuluvaksi vuoroin Virolahden vuoroin Vehkalahden hallintopitäjään. Vuoden 1551 maakirjaan Mäntlahdelta on merkitty kahdeksan taloa, mutta v. 1573 taloja oli ainoastaan neljä. Kylän isännät olivat paitsi maanviljelijöitä myös kalastajia ja kippareita. (Rosén 1936:127-128,138,143-144.)
1700-luvulla Mäntlahden taloista muotoutui muotoutui kaksi herrasviljelystä, jotka yhdistettiin myöhemmin yhdeksi suurtilaksi eli ”hoviksi”. Kartanon päärakennus pystytettiin v. 1851 hieman erilleen pääkylästä, vanhan Ristolan talon tontille. (Korhonen 1981:358-361; Knapas 1984:100.)
Mäntlahden kylän vanhat tonttimaat ovat nykyisinkin asuttuja. Vanhakylän tontilla on edelleen peltojen ympäröimää maalaisasutusta; rakentamattomilla piha- ja peltoalueilla on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. Nykyisen Mäntlahden hovin tontillla on kartanon päärakennuksen lisäksi myös toinen asuinrakennus. Rakentamattomilla alueilla on saattanut säilyä jäännöksiä aikaisemmista asutusvaiheista. Hovin tontti oli 1700-luvulla pitkään autiona asukkaiden lähdettyä v. 1695–97 katovuosien seurauksena (Korhonen 1981:360).
Vuoden 2022 inventoinnissa todettiin, että talojen pihapiirit ovat pääasiassa nurmella, mikä estäi pintahavaintojen tekemisen, mutta on mahdollista, että varhaisemmista asutusvaiheista on säilynyt jäänteitä nykyisillä piha-alueilla. |
| metsakeskus.1000008219 |
75 |
Mäntlahti (Mentelax) Hovi |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
519737.34400000 |
6708282.09700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008219 |
Mäntlahden rannikkokylän vanhat tonttimaat ovat sijainneet Haminan kaakkoiskulmassa, Suuren rantatien pohjois- ja eteläpuolella. Mäntlahden asutuksen syntyyn ja kehitykseen vaikutti epäilemättä kylän erinomainen sijainti maa- ja meriyhteyksien äärellä. Mäntlahtelaisilla oli Haminan lisäksi helppo pääsy myös muihin Suomenlahden keskuksiin. Suurta rantatietä myöten saapui toisaalta ajoittain myös sotilasosastoja, jotka aiheuttivat monenlaista vaivaa ja kärsimystä riippumatta siitä, olivatko kyseessä omat vai vihollisen joukot.
Mäntlahti mainitaan ensimmäisen kerran v. 1458 peräisin olevassa asiakirjassa (FMU 3076), jossa määritellään Suur-Vehkalahden länsi- ja eteläosan kylien välisiä rajoja. Mäntlahti määriteltiin 1500-luvun puolivälissä kuuluvaksi vuoroin Virolahden vuoroin Vehkalahden hallintopitäjään. Vuoden 1551 maakirjaan Mäntlahdelta on merkitty kahdeksan taloa, mutta v. 1573 taloja oli ainoastaan neljä. Kylän isännät olivat paitsi maanviljelijöitä myös kalastajia ja kippareita. (Rosén 1936:127-128,138,143-144.)
1700-luvulla Mäntlahden taloista muotoutui muotoutui kaksi herrasviljelystä, jotka yhdistettiin myöhemmin yhdeksi suurtilaksi eli ”hoviksi”. Kartanon päärakennus pystytettiin v. 1851 hieman erilleen pääkylästä, vanhan Ristolan talon tontille. (Korhonen 1981:358-361; Knapas 1984:100.)
Mäntlahden kylän vanhat tonttimaat ovat nykyisinkin asuttuja. Vanhakylän tontilla on edelleen peltojen ympäröimää maalaisasutusta; rakentamattomilla piha- ja peltoalueilla on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. Nykyisen Mäntlahden hovin tontillla on kartanon päärakennuksen lisäksi myös toinen asuinrakennus. Rakentamattomilla alueilla on saattanut säilyä jäännöksiä aikaisemmista asutusvaiheista. Hovin tontti oli 1700-luvulla pitkään autiona asukkaiden lähdettyä v. 1695–97 katovuosien seurauksena (Korhonen 1981:360).
|
| metsakeskus.1000008220 |
75 |
Neuvoton (Lill Nevitto) Kaaro |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
502051.44300000 |
6713718.82800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008220 |
Neuvottoman rannikkokylän vanhat tonttimaat ovat sijainneet Haminan lounaiskulmassa, Suuren rantatien eteläpuolella, pohjoisesta kapeaan merenlahteen laskevan Urpinojan länsi-ja itärannoilla.
Neuvottoman kylän katsotaan nimensä ja kylän alueella esiintyvän saksalaisperäisen nimistön perusteella olevan Kymin Saksalan (Stor Nevitto) tytärasutusta, joka on itsenäistynyt viimeistään 1400-luvulla. Nevitto olisi alkujaan "nev-vitte", joka juontuu hansakauppiaiden käyttämään termiin "vitte", jolla tarkoitettiin hansan perustamia kalastajakyliä tai kalastus- ja sillinpyyntipaikkoja. Neuvoton mainitaan ensimmäisen kerran v. 1458 peräisin olevassa asiakirjassa (FMU 3076), jossa määritellään Suur-Vehkalahden länsi- ja eteläosan kylien välisiä rajoja. Alkujaan kylään laskettiin kuuluvaksi myös Salmi, joka itsenäistyi omaksi kokonaisuudekseen 1500-luvulla. Salmelle johtavan tien varressa, Urpinojan länsipuolella sijaitseva Kaaron tontti oli varsinainen kantakylä tai ”kylän puoli”. (Korhonen 1981:299; Rosén 1936:55,84,-86,127-128.)
Neuvottoman tilaluku vaihteli 1500-luvulla melkoisesti; enimmillään kylässä mainitaan olevan 13 isäntää. 1570-luvulla sota-ajan tuhoissa katosi muutama talo, ja varsinaisen romahduksen taloluvussa aiheutti v.1601–03 kato, jolloin tilaluku laski kolmeen tai neljään. Neuvottoman ainoa keskiajalta jatkuvasti viljelyksessä ja samalla suvulla säilynyt tila oli Penttilä. Kaikki muut maakirjanumerot olivat 1600-luvulla jonkin aikaa autioina. (Korhonen 1981:299.)
Neuvottoman vanhat kylätontit ovat edelleen asuttuja. Rakentamattomilla piha-alueilla ja rakennusten välissä on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
|
| metsakeskus.1000008221 |
75 |
Neuvoton (Lill Nevitto) Penttilä |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
502366.31400000 |
6713613.86800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008221 |
Neuvottoman rannikkokylän vanhat tonttimaat ovat sijainneet Haminan lounaiskulmassa, Suuren rantatien eteläpuolella, pohjoisesta kapeaan merenlahteen laskevan Urpinojan länsi- ja itärannoilla.
Neuvottoman kylän katsotaan nimensä ja kylän alueella esiintyvän saksalaisperäisen nimistön perusteella olevan Kymin Saksalan (Stor Nevitto) tytärasutusta, joka on itsenäistynyt viimeistään 1400-luvulla. Nevitto olisi alkujaan ”nev-vitte”, joka juontuu hansakauppiaiden käyttämään termiin ”vitte”, joka tarkoittaa hansan perustamia kalastajakyliä tai kalastus- ja sillinpyyntipaikkoja. Neuvoton mainitaan ensimmäisen kerran v. 1458 peräisin olevassa asiakirjassa (FMU 3076), jossa määritellään Suur-Vehkalahden länsi- ja eteläosan kylien välisiä rajoja. Alkujaan kylään laskettiin kuuluvaksi myös Salmi, joka itsenäistyi omaksi kokonaisuudekseen 1500-luvulla. Varsinainen kantakylä tai ”kylän puoli” oli Urpinojan länsipuolella, Salmelle johtavan tien varressa oleva asutuskeskittymä (ks. Neuvoton (Lill Nevitto) Kaaro). (Korhonen 1981:299; Rosén 1936:55,84,-86,127-128.)
Neuvottoman tilaluku vaihteli 1500-luvulla melkoisesti; enimmillään kylässä mainitaan olevan 13 isäntää. 1570-luvulla sota-ajan tuhoissa katosi muutama talo, ja varsinaisen romahduksen taloluvussa aiheutti v.1601–03 kato, jolloin tilaluku laski kolmeen tai neljään. Neuvottoman ainoa keskiajalta jatkuvasti viljelyksessä ja samalla suvulla säilynyt tila oli Penttilä. Kaikki muut maakirjanumerot olivat 1600-luvulla jonkin aikaa autioina. (Korhonen 1981:299.)
Neuvottoman vanhat kylätontit ovat edelleen asuttuja. Rakentamattomilla piha-alueilla ja rakennusten välissä on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
|
| metsakeskus.1000008222 |
75 |
Neuvoton (Lill Nevitto) Suntio |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
502449.28000000 |
6713251.01100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008222 |
Neuvottoman rannikkokylän vanhat tonttimaat ovat sijainneet Haminan lounaiskulmassa, Suuren rantatien eteläpuolella, pohjoisesta kapeaan merenlahteen laskevan Urpinojan länsi- ja itärannoilla.
Neuvottoman kylän katsotaan nimensä ja kylän alueella esiintyvän saksalaisperäisen nimistön perusteella olevan Kymin Saksalan (Stor Nevitto) tytärasutusta, joka on itsenäistynyt viimeistään 1400-luvulla. Nevitto olisi alkujaan ”nev-vitte”, joka juontuu hansakauppiaiden käyttämään termiin ”vitte”, joka tarkoittaa hansan perustamia kalastajakyliä tai kalastus- ja sillinpyyntipaikkoja. Neuvoton mainitaan ensimmäisen kerran v. 1458 peräisin olevassa asiakirjassa (FMU 3076), jossa määritellään Suur-Vehkalahden länsi- ja eteläosan kylien välisiä rajoja. Alkujaan kylään laskettiin kuuluvaksi myös Salmi, joka itsenäistyi omaksi kokonaisuudekseen 1500-luvulla. Varsinainen kantakylä tai ”kylän puoli” oli Urpinojan länsipuolella, Salmelle johtavan tien varressa oleva asutuskeskittymä (ks. Neuvoton (Lill Nevitto) Kaaro). (Korhonen 1981:299; Rosén 1936:55,84,-86,127-128.)
Neuvottoman tilaluku vaihteli 1500-luvulla melkoisesti; enimmillään kylässä mainitaan olevan 13 isäntää. 1570-luvulla sota-ajan tuhoissa katosi muutama talo, ja varsinaisen romahduksen taloluvussa aiheutti v.1601–03 kato, jolloin tilaluku laski kolmeen tai neljään. Neuvottoman ainoa keskiajalta jatkuvasti viljelyksessä ja samalla suvulla säilynyt tila oli Penttilä. Kaikki muut maakirjanumerot olivat 1600-luvulla jonkin aikaa autioina. (Korhonen 1981:299.)
Neuvottoman vanhat kylätontit ovat edelleen asuttuja. Rakentamattomilla piha-alueilla ja rakennusten välissä on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
|
| metsakeskus.1000008223 |
892 |
Pieni-Petäinen |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
421067.10200000 |
6922508.45600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008223 |
Tervahaudan tai hiilimiilun jäänteet sijaitsevat Pieni-Petäinen järven kaakkoiskulmauksessa/eteläpäässä.
Rakenteen halkaisija on noin 5 m. Siinä ei ole havaittavissa halssin paikkaa. |
| metsakeskus.1000008224 |
892 |
Iso-Uurainen Kuoliosaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11002 |
27000 |
418976.92600000 |
6927054.62000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008224 |
Kohde sijaitsee Iso-Uurasjärven pohjoisosassa, Vuohisaaren ja Antinniemen välissä. Kuolionsaaren pituus on suurimmillaan noin 65 metriä ja leveimmillään noin 35 m. Saari on varsin matala ja loivapiirteinen.
Saarelta on kartoitettu 40 hautamaista painannetta, jotka sijaitsevat eri puolilla saarta. Painanteiden suunnat vaihtelevat. Osa näkyvissä olevista hautakuopista erottuu maastossa melko syvinä ja selvärajaisina. Ne saattavat liittyä vuoden 1882 tutkimuksiin. Vuoden 2007 inventoinnin yhteydessä tehdystä koekuopasta löytyi huonokuntoisia ihmisluita.
Perimätiedon mukaan saarta on käytetty hautapaikkana Uuraisten kuuluessa Rautalammen pitäjään. Vuonna 1882 ja 2007 tehtyjen tutkimusten perusteella saarella on pysyviä ruumishautauksia. |
| metsakeskus.1000008225 |
892 |
Pyykkiniemi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
420046.51800000 |
6921424.89000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008225 |
Vahvajärven itärannalla, niemen kärjessä on ns. alttarimainen rajamerkki. Itse rajakivi puuttuu. Alttaria on hajotettu ja pohjan muoto on pyöreähkö. Koko on 2x2 m. |
| metsakeskus.1000008226 |
75 |
Onkamaa (Ongama) Lahti |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
522216.27400000 |
6724832.44300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008226 |
Onkamaan kylän vanhat tonttimaat ovat sijainneet Onkamaanjärven ympärillä, nykyisen Haminan koillisosassa. Kylän yhdysreitti rannikolle oli itään virtaava Onkamaanjoki, Virojoen sivuhaara. Onkamaa laskettiinkin hallinnollisesti ja oikeudenkäytössä Virolahteen 1500-luvun keskivaiheilta 1700-luvulle asti. Kirkollisesti kyläläiset on aina luettu Vehkalahden seurakuntaan. (Korhonen 1981:459.)
Vehkalahden pohjois- ja koillisosien kylien oletetaan asutetun Lappeen suunnalta. Alue on ollut mahdollisesti jo vanhastaan ”lapveteläisten eräalueena”, ja samalta suunnalta olisi siis saapunut keskiajalla (1300–1400-luvuilla) myös lappeelainen kaskiviljelyasutus. Vaikka asutuksen juuret saattavat ulottua jo varhaiselle keskiajalle, oli varsinaisiksi kiinteiksi kyläyhteisöiksi järjestäytyminen vielä 1500-luvulla kesken. Onkamaa mainitaan ensimmäisen kerran vasta v. 1544. Vuoden 1551 maakirjaan kylästä on merkitty 10 taloa, mutta osa autioitui vuosisadan lopulla. Tyhjilleen jääneet tilat liitettiin naapureiden osuuksiin, ja 1600-luvulla isäntien määrä vakiintui viiteen. Jokaisen maakirjanumeron kantatila periytyi 1500-luvulle, joten kaikki maakirjanumerot ovat olleet keskeytymättä viljelyksessä siitä lähtien. (Korhonen 1981:459; Rosén 1936:103,108,128-129.)
Onkamaan nautinnat olivat tilalukuun verrattuna suuret, metsiä käytettiinkin myös tuottavaan kaskeamiseen. Omistusten tarkkaan ositukseen eli sarkajakoon ei kylässä ilmeisesti ollut tarvetta. Kuten usein kaskiseuduilla mentiin Onkamaalla lohkojaosta suoraan isojakoon. 1700-luvun lopun karttojen mukaan kantatilat sijaitsivat erillään toisistaan suhteellisen lähellä järven rantoja ja rintamaat oli raivattu rakennusten äärelle. (Korhonen 1981:459.)
Onkamaan kylän alkuperäisten tonttien paikantamisessa on otettava huomioon Onkamaanjärven osittainen soistuminen ja rantaviivassa viimeisten parin sadan vuoden aikana tapahtuneet muutokset. Kylätontit ovat edelleen peltojen ympäröimiä ja asuttuja, mutta väljästi rakennettuja; vanhojen kantatilojen seuraajien rakennukset ovat maatilojen talouskeskuksiin kuuluvia asuin- ja piharakennuksia. Rakentamattomilla piha-alueilla on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
|
| metsakeskus.1000008227 |
75 |
Onkamaa (Ongama) Puhakka |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
521718.47300000 |
6725334.24300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008227 |
Onkamaan kylän vanhat tonttimaat ovat sijainneet Onkamaanjärven ympärillä, nykyisen Haminan koillisosassa. Kylän yhdysreitti rannikolle oli itään virtaava Onkamaanjoki, Virojoen sivuhaara. Onkamaa laskettiinkin hallinnollisesti ja oikeudenkäytössä Virolahteen 1500-luvun keskivaiheilta 1700-luvulle asti. Kirkollisesti kyläläiset on aina luettu Vehkalahden seurakuntaan. (Korhonen 1981:459.)
Vehkalahden pohjois- ja koillisosien kylien oletetaan asutetun Lappeen suunnalta. Alue on ollut mahdollisesti jo vanhastaan ”lapveteläisten eräalueena”, ja samalta suunnalta olisi siis saapunut keskiajalla (1300–1400-luvuilla) myös lappeelainen kaskiviljelyasutus. Vaikka asutuksen juuret saattavat ulottua jo varhaiselle keskiajalle, oli varsinaisiksi kiinteiksi kyläyhteisöiksi järjestäytyminen vielä 1500-luvulla kesken. Onkamaa mainitaan ensimmäisen kerran vasta v. 1544. Vuoden 1551 maakirjaan kylästä on merkitty 10 taloa, mutta osa autioitui vuosisadan lopulla. Tyhjilleen jääneet tilat liitettiin naapureiden osuuksiin, ja 1600-luvulla isäntien määrä vakiintui viiteen. Jokaisen maakirjanumeron kantatila periytyi 1500-luvulle, joten kaikki maakirjanumerot ovat olleet keskeytymättä viljelyksessä siitä lähtien. (Korhonen 1981:459; Rosén 1936:103,108,128-129.)
Onkamaan nautinnat olivat tilalukuun verrattuna suuret, metsiä käytettiinkin myös tuottavaan kaskeamiseen. Omistusten tarkkaan ositukseen eli sarkajakoon ei kylässä ilmeisesti ollut tarvetta. Kuten usein kaskiseuduilla mentiin Onkamaalla lohkojaosta suoraan isojakoon. 1700-luvun lopun karttojen mukaan kantatilat sijaitsivat erillään toisistaan suhteellisen lähellä järven rantoja ja rintamaat oli raivattu rakennusten äärelle. (Korhonen 1981:459.)
Onkamaan kylän alkuperäisten tonttien paikantamisessa on otettava huomioon Onkamaanjärven osittainen soistuminen ja rantaviivassa viimeisten parin sadan vuoden aikana tapahtuneet muutokset. Kylätontit ovat edelleen peltojen ympäröimiä ja asuttuja, mutta väljästi rakennettuja; vanhojen kantatilojen seuraajien rakennukset ovat maatilojen talouskeskuksiin kuuluvia asuin- ja piharakennuksia. Rakentamattomilla piha-alueilla on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
|
| metsakeskus.1000008228 |
75 |
Onkamaa (Ongama) Ylä-Liikkala |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
521445.57700000 |
6725101.33200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008228 |
Onkamaan kylän vanhat tonttimaat ovat sijainneet Onkamaanjärven ympärillä, nykyisen Haminan koillisosassa. Kylän yhdysreitti rannikolle oli itään virtaava Onkamaanjoki, Virojoen sivuhaara. Onkamaa laskettiinkin hallinnollisesti ja oikeudenkäytössä Virolahteen 1500-luvun keskivaiheilta 1700-luvulle asti. Kirkollisesti kyläläiset on aina luettu Vehkalahden seurakuntaan. (Korhonen 1981:459.)
Vehkalahden pohjois- ja koillisosien kylien oletetaan asutetun Lappeen suunnalta. Alue on ollut mahdollisesti jo vanhastaan ”lapveteläisten eräalueena”, ja samalta suunnalta olisi siis saapunut keskiajalla (1300–1400-luvuilla) myös lappeelainen kaskiviljelyasutus. Vaikka asutuksen juuret saattavat ulottua jo varhaiselle keskiajalle, oli varsinaisiksi kiinteiksi kyläyhteisöiksi järjestäytyminen vielä 1500-luvulla kesken. Onkamaa mainitaan ensimmäisen kerran vasta v. 1544. Vuoden 1551 maakirjaan kylästä on merkitty 10 taloa, mutta osa autioitui vuosisadan lopulla. Tyhjilleen jääneet tilat liitettiin naapureiden osuuksiin, ja 1600-luvulla isäntien määrä vakiintui viiteen. Jokaisen maakirjanumeron kantatila periytyi 1500-luvulle, joten kaikki maakirjanumerot ovat olleet keskeytymättä viljelyksessä siitä lähtien. (Korhonen 1981:459; Rosén 1936:103,108,128-129.)
Onkamaan nautinnat olivat tilalukuun verrattuna suuret, metsiä käytettiinkin myös tuottavaan kaskeamiseen. Omistusten tarkkaan ositukseen eli sarkajakoon ei kylässä ilmeisesti ollut tarvetta. Kuten usein kaskiseuduilla mentiin Onkamaalla lohkojaosta suoraan isojakoon. 1700-luvun lopun karttojen mukaan kantatilat sijaitsivat erillään toisistaan suhteellisen lähellä järven rantoja ja rintamaat oli raivattu rakennusten äärelle. (Korhonen 1981:459.)
Onkamaan kylän alkuperäisten tonttien paikantamisessa on otettava huomioon Onkamaanjärven osittainen soistuminen ja rantaviivassa viimeisten parin sadan vuoden aikana tapahtuneet muutokset. Kylätontit ovat edelleen peltojen ympäröimiä ja asuttuja, mutta väljästi rakennettuja; vanhojen kantatilojen seuraajien rakennukset ovat maatilojen talouskeskuksiin kuuluvia asuin- ja piharakennuksia. Rakentamattomilla piha-alueilla on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
|
| metsakeskus.1000008229 |
75 |
Onkamaa (Ongama) Ala-Liikkala |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
521267.65100000 |
6725045.35100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008229 |
Onkamaan kylän vanhat tonttimaat ovat sijainneet Onkamaanjärven ympärillä, nykyisen Haminan koillisosassa. Kylän yhdysreitti rannikolle oli itään virtaava Onkamaanjoki, Virojoen sivuhaara. Onkamaa laskettiinkin hallinnollisesti ja oikeudenkäytössä Virolahteen 1500-luvun keskivaiheilta 1700-luvulle asti. Kirkollisesti kyläläiset on aina luettu Vehkalahden seurakuntaan. (Korhonen 1981:459.)
Vehkalahden pohjois- ja koillisosien kylien oletetaan asutetun Lappeen suunnalta. Alue on ollut mahdollisesti jo vanhastaan ”lapveteläisten eräalueena”, ja samalta suunnalta olisi siis saapunut keskiajalla (1300–1400-luvuilla) myös lappeelainen kaskiviljelyasutus. Vaikka asutuksen juuret saattavat ulottua jo varhaiselle keskiajalle, oli varsinaisiksi kiinteiksi kyläyhteisöiksi järjestäytyminen vielä 1500-luvulla kesken. Onkamaa mainitaan ensimmäisen kerran vasta v. 1544. Vuoden 1551 maakirjaan kylästä on merkitty 10 taloa, mutta osa autioitui vuosisadan lopulla. Tyhjilleen jääneet tilat liitettiin naapureiden osuuksiin, ja 1600-luvulla isäntien määrä vakiintui viiteen. Jokaisen maakirjanumeron kantatila periytyi 1500-luvulle, joten kaikki maakirjanumerot ovat olleet keskeytymättä viljelyksessä siitä lähtien. (Korhonen 1981:459; Rosén 1936:103,108,128-129.)
Onkamaan nautinnat olivat tilalukuun verrattuna suuret, metsiä käytettiinkin myös tuottavaan kaskeamiseen. Omistusten tarkkaan ositukseen eli sarkajakoon ei kylässä ilmeisesti ollut tarvetta. Kuten usein kaskiseuduilla mentiin Onkamaalla lohkojaosta suoraan isojakoon. 1700-luvun lopun karttojen mukaan kantatilat sijaitsivat erillään toisistaan suhteellisen lähellä järven rantoja ja rintamaat oli raivattu rakennusten äärelle. (Korhonen 1981:459.)
Onkamaan kylän alkuperäisten tonttien paikantamisessa on otettava huomioon Onkamaanjärven osittainen soistuminen ja rantaviivassa viimeisten parin sadan vuoden aikana tapahtuneet muutokset. Kylätontit ovat edelleen peltojen ympäröimiä ja asuttuja, mutta väljästi rakennettuja; vanhojen kantatilojen seuraajien rakennukset ovat maatilojen talouskeskuksiin kuuluvia asuin- ja piharakennuksia. Rakentamattomilla piha-alueilla on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
|
| metsakeskus.1000008230 |
75 |
Onkamaa (Ongama) Tilli |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
519401.39600000 |
6726339.82800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008230 |
Onkamaan kylän vanhat tonttimaat ovat sijainneet Onkamaanjärven ympärillä, nykyisen Haminan koillisosassa. Kylän yhdysreitti rannikolle oli itään virtaava Onkamaanjoki, Virojoen sivuhaara. Onkamaa laskettiinkin hallinnollisesti ja oikeudenkäytössä Virolahteen 1500-luvun keskivaiheilta 1700-luvulle asti. Kirkollisesti kyläläiset on aina luettu Vehkalahden seurakuntaan. (Korhonen 1981:459.)
Vehkalahden pohjois- ja koillisosien kylien oletetaan asutetun Lappeen suunnalta. Alue on ollut mahdollisesti jo vanhastaan ”lapveteläisten eräalueena”, ja samalta suunnalta olisi siis saapunut keskiajalla (1300–1400-luvuilla) myös lappeelainen kaskiviljelyasutus. Vaikka asutuksen juuret saattavat ulottua jo varhaiselle keskiajalle, oli varsinaisiksi kiinteiksi kyläyhteisöiksi järjestäytyminen vielä 1500-luvulla kesken. Onkamaa mainitaan ensimmäisen kerran vasta v. 1544. Vuoden 1551 maakirjaan kylästä on merkitty 10 taloa, mutta osa autioitui vuosisadan lopulla. Tyhjilleen jääneet tilat liitettiin naapureiden osuuksiin, ja 1600-luvulla isäntien määrä vakiintui viiteen. Jokaisen maakirjanumeron kantatila periytyi 1500-luvulle, joten kaikki maakirjanumerot ovat olleet keskeytymättä viljelyksessä siitä lähtien. (Korhonen 1981:459; Rosén 1936:103,108,128-129.)
Onkamaan nautinnat olivat tilalukuun verrattuna suuret, metsiä käytettiinkin myös tuottavaan kaskeamiseen. Omistusten tarkkaan ositukseen eli sarkajakoon ei kylässä ilmeisesti ollut tarvetta. Kuten usein kaskiseuduilla mentiin Onkamaalla lohkojaosta suoraan isojakoon. 1700-luvun lopun karttojen mukaan kantatilat sijaitsivat erillään toisistaan suhteellisen lähellä järven rantoja ja rintamaat oli raivattu rakennusten äärelle. (Korhonen 1981:459.)
Onkamaan kylän alkuperäisten tonttien paikantamisessa on otettava huomioon Onkamaanjärven osittainen soistuminen ja rantaviivassa viimeisten parin sadan vuoden aikana tapahtuneet muutokset. Kylätontit ovat edelleen peltojen ympäröimiä ja asuttuja, mutta väljästi rakennettuja; vanhojen kantatilojen seuraajien rakennukset ovat maatilojen talouskeskuksiin kuuluvia asuin- ja piharakennuksia. Rakentamattomilla piha-alueilla on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
|
| metsakeskus.1000008231 |
75 |
Paijärvi (Paiyervi) Pakkanen |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
513453.00000000 |
6724260.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008231 |
Paijärven kylän vanhat tonttimaat sijaitsivat Paijärven pohjoispuolella, Vehkjärvelle johtavan tien ja Vehkajoen rajaamalla alueella joen itärannalla sekä ylempänä joen länsirannalla. Nykyinen Lappeenrannantie ohittaa kylän sen itäpuolelta.
Pohjois-Vehkalahden kylien oletetaan asutetun Lappeen suunnalta. Alue on ollut mahdollisesti jo vanhastaan ”lapveteläisten eräalueena”, ja samalta suunnalta olisi siis saapunut keskiajalla (1300–1400-luvuilla) myös lappeelainen kaskiviljelyasutus. Vaikka asutuksen juuret saattavat ulottua jo varhaiselle keskiajalle, oli varsinaisiksi kiinteiksi kyläyhteisöiksi järjestäytyminen vielä 1500-luvulla kesken. Paijärvi mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1544. 1540- ja 1550-luvuilla Paijärvellä oli viisi taloa, joista kolme sijaitsi ilmeisesti eteläisemmällä Pakkasen tontilla eli alakylässä ja kaksi pohjoisemmalla Luoman tontilla. 1500-luvun lopulla Pakkasen tiloista autioitui yksi ja koko Luoman kulma jäi täysin tyhjilleen. (Korhonen 1981:430; Rosén 1936: 128-129.)
Luoma asutettiin uudelleen jo 1600-luvun alussa ilmeisesti Pakkasesta käsin, mutta jäi toistamiseen autioksi 1700-luvulla. Tämän jälkeen uusi asutus saapui tontille Ihamaan kylästä käsin. Kruunun luetteloissa tilaluku vakiintui kolmeen 1600-luvulla, ja kylän kaikki kolme tilaa olivat suuria, selvästi pitäjän keskitasoa vauraampia. (Korhonen 1981:430-31.)
Paijärven vanhat kylätontit ovat edelleen asuttuja, mutta väljästi rakennettuja. Rakentamattomilla alueilla on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000008232 |
75 |
Paijärvi (Paiyervi) Luoma |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
513710.00000000 |
6725422.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008232 |
Paijärven kylän vanhat tonttimaat sijaitsivat Paijärven pohjoispuolella, Vehkjärvelle johtavan tien ja Vehkajoen rajaamalla alueella joen itärannalla sekä ylempänä joen länsirannalla. Nykyinen Lappeenrannantie ohittaa kylän sen itäpuolelta.
Pohjois-Vehkalahden kylien oletetaan asutetun Lappeen suunnalta. Alue on ollut mahdollisesti jo vanhastaan ”lapveteläisten eräalueena”, ja samalta suunnalta olisi siis saapunut keskiajalla (1300–1400-luvuilla) myös lappeelainen kaskiviljelyasutus. Vaikka asutuksen juuret saattavat ulottua jo varhaiselle keskiajalle, oli varsinaisiksi kiinteiksi kyläyhteisöiksi järjestäytyminen vielä 1500-luvulla kesken. Paijärvi mainitaan ensimmäisen kerran v. 1544. 1540- ja 1550-luvuilla Paijärvellä oli viisi taloa, joista kolme sijaitsi ilmeisesti eteläisemmällä Pakkasen tontilla eli alakylässä ja kaksi pohjoisemmalla Luoman tontilla. 1500-luvun lopulla Pakkasen tiloista autioitui yksi ja koko Luoman kulma jäi täysin tyhjilleen. (Korhonen 1981:430; Rosén 1936: 128-129.)
Luoma asutettiin uudelleen jo 1600-luvun alussa ilmeisesti Pakkasesta käsin, mutta jäi toistamiseen autioksi 1700-luvulla. Tämän jälkeen uusi asutus saapui tontille Ihamaan kylästä käsin. Kruunun luetteloissa tilaluku vakiintui kolmeen 1600-luvulla, ja kylän kaikki kolme tilaa olivat suuria, selvästi pitäjän keskitasoa vauraampia. (Korhonen 1981:430-31.)
Paijärven vanhat kylätontit ovat edelleen asuttuja, mutta väljästi rakennettuja. Rakentamattomilla alueilla on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000008234 |
75 |
Pampyöli (Bamböle/Hirvelä) Heijari |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
512012.41800000 |
6715770.04900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008234 |
Pampyöli mainitaan ensimmäisen kerran v. 1458 peräisin olevassa asiakirjassa (FMU 3076), jossa määritellään Suur-Vehkalahden länsi- ja eteläosan kylien välisiä rajoja. Kylän vanhin asutus juontuu kuitenkin ilmeisesti jo 1200- ja 1300-lukujen järjestelmälliseen ruotsalaiseen uudisasutukseen. (Rosén 1936:115-116,127-128,139-146.)
Pampyölin vanha jakokunta käsitti koko Kirkkojärven eteläisen ranta-alueen. Vehkalahden keskuskylä sijaitsi Savilahden, Salmenvirran ja Kirkkojärven rajaamalla niemellä, nykyisen Haminan kaupungin paikalla. Kyseessä oli itse asiassa kolmen kylän: Pampyölin, Hietakylän ja Hirvelän muodostama kyläryhmä, johon kuuluivat myös kirkko ja pappila. Jakokunnan tilaluku nousi 1500-luvun puolivälissä lähelle kolmekymmentä, mutta vuosisadan lopussa sota-aika sekä kadot aiheuttivat autioitumista ja loppujen lopuksi talonpoikaisen asutuksen vähittäisen katoamisen 1600-luvulla. (Korhonen 1981:375-376.)
Kun Vehkalahden Uusikaupunki eli Hamina perustettiin v. 1653, erotettiin kaupungin alue Pampyölin kylän omistuksista ja Pampyöli ”muutti” Kirkkojärven kaakkoisrannalle jo aikaisemmin kadonneen Hirvelän kylän paikalle. Kaupungin läheisyyden vuoksi Pampyölin maita omistivat tavallisten talonpoikien lisäksi papit, upseerit, kauppiaat ja virkamiehet, ja v. 1743 koko kylä lahjoitettiin Haminan omistukseen. Pampyölin asutus vakiintui 1700-luvun kuluessa ja muuttui kaupungin kasvavasta vaikutuksesta huolimatta jälleen talonpoikaiskyläksi. 1700-luvulta lähtien Vehkalahden vanha keskuskylä oli siis verrattain pieni viiden talon kylä, kaupungin kyljessä oleva ”laita-alue”. (Korhonen 1981:376-377.)
Kirkkojärven kaakkoisrannan entisen Hirvelän, myöhemmän Pampyölin kylätonteista Peltola on jäänyt nykyisen Haminan kaupungin pohjoisosassa sijaitsevan teollisuuskiinteistön alle. Muiden tonttien kohdalla talonpoikaiskylän ja maaseutumaisen asutuksen elementit ovat edelleen leimaavia kaupungin läheisyydestä huolimatta. Tontit ovat asuttuja, mutta suhteellisen väljästi rakennettuja. Rakennusten välissä sekä rakentamattomilla pelto- ja piha-alueilla on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
|
| metsakeskus.1000008235 |
75 |
Pampyöli (Bamböle/Hirvelä) Hovi |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
512142.36900000 |
6715324.22700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008235 |
Pampyöli mainitaan ensimmäisen kerran v. 1458 peräisin olevassa asiakirjassa (FMU 3076), jossa määritellään Suur-Vehkalahden länsi- ja eteläosan kylien välisiä rajoja. Kylän vanhin asutus juontuu kuitenkin ilmeisesti jo 1200- ja 1300-lukujen järjestelmälliseen ruotsalaiseen uudisasutukseen. (Rosén 1936:115-116,127-128,139-146.)
Pampyölin vanha jakokunta käsitti koko Kirkkojärven eteläisen ranta-alueen. Vehkalahden keskuskylä sijaitsi Savilahden, Salmenvirran ja Kirkkojärven rajaamalla niemellä, nykyisen Haminan kaupungin paikalla. Kyseessä oli itse asiassa kolmen kylän: Pampyölin, Hietakylän ja Hirvelän muodostama kyläryhmä, johon kuuluivat myös kirkko ja pappila. Jakokunnan tilaluku nousi 1500-luvun puolivälissä lähelle kolmekymmentä, mutta vuosisadan lopussa sota-aika sekä kadot aiheuttivat autioitumista ja loppujen lopuksi talonpoikaisen asutuksen vähittäisen katoamisen 1600-luvulla. (Korhonen 1981:375-376.)
Kun Vehkalahden Uusikaupunki eli Hamina perustettiin v. 1653, erotettiin kaupungin alue Pampyölin kylän omistuksista ja Pampyöli ”muutti” Kirkkojärven kaakkoisrannalle jo aikaisemmin kadonneen Hirvelän kylän paikalle. Kaupungin läheisyyden vuoksi Pampyölin maita omistivat tavallisten talonpoikien lisäksi papit, upseerit, kauppiaat ja virkamiehet, ja v. 1743 koko kylä lahjoitettiin Haminan omistukseen. Pampyölin asutus vakiintui 1700-luvun kuluessa ja muuttui kaupungin kasvavasta vaikutuksesta huolimatta jälleen talonpoikaiskyläksi. 1700-luvulta lähtien Vehkalahden vanha keskuskylä oli siis verrattain pieni viiden talon kylä, kaupungin kyljessä oleva ”laita-alue”. (Korhonen 1981:376-377.)
Kirkkojärven kaakkoisrannan entisen Hirvelän, myöhemmän Pampyölin kylätonteista Peltola on jäänyt nykyisen Haminan kaupungin pohjoisosassa sijaitsevan teollisuuskiinteistön alle. Muiden tonttien kohdalla talonpoikaiskylän ja maaseutumaisen asutuksen elementit ovat edelleen leimaavia kaupungin läheisyydestä huolimatta. Tontit ovat asuttuja, mutta suhteellisen väljästi rakennettuja. Rakennusten välissä sekä rakentamattomilla pelto- ja piha-alueilla on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000008236 |
75 |
Pampyöli (Bamböle/Hirvelä) Nopanen |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
512385.27300000 |
6715210.27800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008236 |
Pampyöli mainitaan ensimmäisen kerran v. 1458 peräisin olevassa asiakirjassa (FMU 3076), jossa määritellään Suur-Vehkalahden länsi- ja eteläosan kylien välisiä rajoja. Kylän vanhin asutus juontuu kuitenkin ilmeisesti jo 1200- ja 1300-lukujen järjestelmälliseen ruotsalaiseen uudisasutukseen. (Rosén 1936:115-116,127-128,139-146.)
Pampyölin vanha jakokunta käsitti koko Kirkkojärven eteläisen ranta-alueen. Vehkalahden keskuskylä sijaitsi Savilahden, Salmenvirran ja Kirkkojärven rajaamalla niemellä, nykyisen Haminan kaupungin paikalla. Kyseessä oli itse asiassa kolmen kylän: Pampyölin, Hietakylän ja Hirvelän muodostama kyläryhmä, johon kuuluivat myös kirkko ja pappila. Jakokunnan tilaluku nousi 1500-luvun puolivälissä lähelle kolmekymmentä, mutta vuosisadan lopussa sota-aika sekä kadot aiheuttivat autioitumista ja loppujen lopuksi talonpoikaisen asutuksen vähittäisen katoamisen 1600-luvulla. (Korhonen 1981:375-376.)
Kun Vehkalahden Uusikaupunki eli Hamina perustettiin v. 1653, erotettiin kaupungin alue Pampyölin kylän omistuksista ja Pampyöli ”muutti” Kirkkojärven kaakkoisrannalle jo aikaisemmin kadonneen Hirvelän kylän paikalle. Kaupungin läheisyyden vuoksi Pampyölin maita omistivat tavallisten talonpoikien lisäksi papit, upseerit, kauppiaat ja virkamiehet, ja v. 1743 koko kylä lahjoitettiin Haminan omistukseen. Pampyölin asutus vakiintui 1700-luvun kuluessa ja muuttui kaupungin kasvavasta vaikutuksesta huolimatta jälleen talonpoikaiskyläksi. 1700-luvulta lähtien Vehkalahden vanha keskuskylä oli siis verrattain pieni viiden talon kylä, kaupungin kyljessä oleva ”laita-alue”. (Korhonen 1981:376-377.)
Kirkkojärven kaakkoisrannan entisen Hirvelän, myöhemmän Pampyölin kylätonteista Peltola on jäänyt nykyisen Haminan kaupungin pohjoisosassa sijaitsevan teollisuuskiinteistön alle. Muiden tonttien kohdalla talonpoikaiskylän ja maaseutumaisen asutuksen elementit ovat edelleen leimaavia kaupungin läheisyydestä huolimatta. Tontit ovat asuttuja, mutta suhteellisen väljästi rakennettuja. Rakennusten välissä sekä rakentamattomilla pelto- ja piha-alueilla on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
Vuonna 2014 tehtiin koekaivauksia tulevan kevyenliikenteenväylän linjauksella Nopasenmäentien ja Kirkkojärven risteyksen eteläpuolella. Alueelta ei löytynyt mitään 1900-lukua vanhempaan toimintaan liittyvää. |
| metsakeskus.1000008239 |
75 |
Pyhältö (Pöhelde) Mäki |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
518643.66100000 |
6735081.30500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008239 |
Pyhällön kylän vanhat tonttimaat ovat sijainneet nykyisen Haminan pohjoisosassa, Tarhajärven ja Pyhällön välisellä kannaksella sekä järvien länsi- ja itäpuolella, Lappeenrantaan vievän maantien itäpuolella.
Pohjois-Vehkalahden kylien oletetaan asutetun Lappeen suunnalta. Alue on ollut mahdollisesti jo vanhastaan ”lapveteläisten eräalueena”, ja samalta suunnalta olisi siis saapunut keskiajalla (1300–1400-luvuilla) myös lappeelainen kaskiviljelyasutus. Vaikka asutuksen juuret saattavat ulottua jo varhaiselle keskiajalle, oli varsinaisiksi kiinteiksi kyläyhteisöiksi järjestäytyminen vielä 1500-luvulla kesken. Pyhältö mainitaan ensimmäisen kerran v. 1544, jolloin koko Pyhällön, Turkian ja Lankilan kylien aluetta kutsuttiin Pyhällöksi. 1540- ja 1550-luvuilla Pyhällön ja Turkian ”kaksoiskylässä” oli parhaimmillaan 23 isäntää, mutta tilaluku laski vuosisadan loppua kohden. 1600-luvun alussa talojen määräksi vakiintui 9. (Korhonen 1981:442; Rosén 1936: 102-104,109-110,129.)
Pyhältöön perustettiin keskikievari Haminan–Lappeen tien rakentamisen myötä 1600-luvun lopulla. Se toimi aluksi Mäenpään talossa, mutta siirtyi 1720-luvulla Myllykylän kartanon omistajasuvun, Beijereiden, vävyn Reinhold Wetterstedtin ja hänen vaimonsa Margareetan pidettäväksi. Kestikievari sijaitsi kuitenkin Pyhällössä ainakin v. 1766 asti. (Korhonen 1981:445.)
Pyhällön vanhat kylätontit ovat Vähä-Uskia lukuun ottamatta edelleen asuttuja, mutta väljästi rakennettuja; rakennukset ovat maatilojen talouskeskuksiin kuuluvia asuin- ja piharakennuksia. Rakentamattomilla piha- ja peltoalueilla on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000008240 |
75 |
Pyhältö (Pöhelde) Mäenpää |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
518755.61500000 |
6735121.28900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008240 |
Pyhällön kylän vanhat tonttimaat ovat sijainneet nykyisen Haminan pohjoisosassa, Tarhajärven ja Pyhällön välisellä kannaksella sekä järvien länsi- ja itäpuolella, Lappeenrantaan vievän maantien itäpuolella.
Pohjois-Vehkalahden kylien oletetaan asutetun Lappeen suunnalta. Alue on ollut mahdollisesti jo vanhastaan ”lapveteläisten eräalueena”, ja samalta suunnalta olisi siis saapunut keskiajalla (1300–1400-luvuilla) myös lappeelainen kaskiviljelyasutus. Vaikka asutuksen juuret saattavat ulottua jo varhaiselle keskiajalle, oli varsinaisiksi kiinteiksi kyläyhteisöiksi järjestäytyminen vielä 1500-luvulla kesken. Pyhältö mainitaan ensimmäisen kerran v. 1544, jolloin koko Pyhällön, Turkian ja Lankilan kylien aluetta kutsuttiin Pyhällöksi. 1540- ja 1550-luvuilla Pyhällön ja Turkian ”kaksoiskylässä” oli parhaimmillaan 23 isäntää, mutta tilaluku laski vuosisadan loppua kohden. 1600-luvun alussa talojen määräksi vakiintui 9. (Korhonen 1981:442; Rosén 1936: 102-104,109-110,129.)
Pyhältöön perustettiin keskikievari Haminan–Lappeen tien rakentamisen myötä 1600-luvun lopulla. Se toimi aluksi Mäenpään talossa, mutta siirtyi 1720-luvulla Myllykylän kartanon omistajasuvun, Beijereiden, vävyn Reinhold Wetterstedtin ja hänen vaimonsa Margareetan pidettäväksi. Kestikievari sijaitsi kuitenkin Pyhällössä ainakin v. 1766 asti. (Korhonen 1981:445.)
Pyhällön vanhat kylätontit ovat Vähä-Uskia lukuun ottamatta edelleen asuttuja, mutta väljästi rakennettuja; rakennukset ovat maatilojen talouskeskuksiin kuuluvia asuin- ja piharakennuksia. Rakentamattomilla piha- ja peltoalueilla on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000008241 |
75 |
Pyhältö (Pöhelde) Liikkanen |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
518968.52700000 |
6734881.38100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008241 |
Pyhällön kylän vanhat tonttimaat ovat sijainneet nykyisen Haminan pohjoisosassa, Tarhajärven ja Pyhällön välisellä kannaksella sekä järvien länsi- ja itäpuolella, Lappeenrantaan vievän maantien itäpuolella.
Pohjois-Vehkalahden kylien oletetaan asutetun Lappeen suunnalta. Alue on ollut mahdollisesti jo vanhastaan ”lapveteläisten eräalueena”, ja samalta suunnalta olisi siis saapunut keskiajalla (1300–1400-luvuilla) myös lappeelainen kaskiviljelyasutus. Vaikka asutuksen juuret saattavat ulottua jo varhaiselle keskiajalle, oli varsinaisiksi kiinteiksi kyläyhteisöiksi järjestäytyminen vielä 1500-luvulla kesken. Pyhältö mainitaan ensimmäisen kerran v. 1544, jolloin koko Pyhällön, Turkian ja Lankilan kylien aluetta kutsuttiin Pyhällöksi. 1540- ja 1550-luvuilla Pyhällön ja Turkian ”kaksoiskylässä” oli parhaimmillaan 23 isäntää, mutta tilaluku laski vuosisadan loppua kohden. 1600-luvun alussa talojen määräksi vakiintui 9. (Korhonen 1981:442; Rosén 1936: 102-104,109-110,129.)
Pyhältöön perustettiin keskikievari Haminan–Lappeen tien rakentamisen myötä 1600-luvun lopulla. Se toimi aluksi Mäenpään talossa, mutta siirtyi 1720-luvulla Myllykylän kartanon omistajasuvun, Beijereiden, vävyn Reinhold Wetterstedtin ja hänen vaimonsa Margareetan pidettäväksi. Kestikievari sijaitsi kuitenkin Pyhällössä ainakin v. 1766 asti. (Korhonen 1981:445.)
Pyhällön vanhat kylätontit ovat Vähä-Uskia lukuun ottamatta edelleen asuttuja, mutta väljästi rakennettuja; rakennukset ovat maatilojen talouskeskuksiin kuuluvia asuin- ja piharakennuksia. Rakentamattomilla piha- ja peltoalueilla on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000008242 |
75 |
Pyhältö (Pöhelde) Toivola |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
519199.44300000 |
6734610.50000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008242 |
Pyhällön kylän vanhat tonttimaat ovat sijainneet nykyisen Haminan pohjoisosassa, Tarhajärven ja Pyhällön välisellä kannaksella sekä järvien länsi- ja itäpuolella, Lappeenrantaan vievän maantien itäpuolella.
Pohjois-Vehkalahden kylien oletetaan asutetun Lappeen suunnalta. Alue on ollut mahdollisesti jo vanhastaan ”lapveteläisten eräalueena”, ja samalta suunnalta olisi siis saapunut keskiajalla (1300–1400-luvuilla) myös lappeelainen kaskiviljelyasutus. Vaikka asutuksen juuret saattavat ulottua jo varhaiselle keskiajalle, oli varsinaisiksi kiinteiksi kyläyhteisöiksi järjestäytyminen vielä 1500-luvulla kesken. Pyhältö mainitaan ensimmäisen kerran v. 1544, jolloin koko Pyhällön, Turkian ja Lankilan kylien aluetta kutsuttiin Pyhällöksi. 1540- ja 1550-luvuilla Pyhällön ja Turkian ”kaksoiskylässä” oli parhaimmillaan 23 isäntää, mutta tilaluku laski vuosisadan loppua kohden. 1600-luvun alussa talojen määräksi vakiintui 9. (Korhonen 1981:442; Rosén 1936: 102-104,109-110,129.)
Pyhältöön perustettiin keskikievari Haminan–Lappeen tien rakentamisen myötä 1600-luvun lopulla. Se toimi aluksi Mäenpään talossa, mutta siirtyi 1720-luvulla Myllykylän kartanon omistajasuvun, Beijereiden, vävyn Reinhold Wetterstedtin ja hänen vaimonsa Margareetan pidettäväksi. Kestikievari sijaitsi kuitenkin Pyhällössä ainakin v. 1766 asti. (Korhonen 1981:445.)
Pyhällön vanhat kylätontit ovat Vähä-Uskia lukuun ottamatta edelleen asuttuja, mutta väljästi rakennettuja; rakennukset ovat maatilojen talouskeskuksiin kuuluvia asuin- ja piharakennuksia. Rakentamattomilla piha- ja peltoalueilla on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000008243 |
75 |
Pyhältö (Pöhelde) Paronen |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
519301.40300000 |
6734487.54100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008243 |
Pyhällön kylän vanhat tonttimaat ovat sijainneet nykyisen Haminan pohjoisosassa, Tarhajärven ja Pyhällön välisellä kannaksella sekä järvien länsi- ja itäpuolella, Lappeenrantaan vievän maantien itäpuolella.
Pohjois-Vehkalahden kylien oletetaan asutetun Lappeen suunnalta. Alue on ollut mahdollisesti jo vanhastaan ”lapveteläisten eräalueena”, ja samalta suunnalta olisi siis saapunut keskiajalla (1300–1400-luvuilla) myös lappeelainen kaskiviljelyasutus. Vaikka asutuksen juuret saattavat ulottua jo varhaiselle keskiajalle, oli varsinaisiksi kiinteiksi kyläyhteisöiksi järjestäytyminen vielä 1500-luvulla kesken. Pyhältö mainitaan ensimmäisen kerran v. 1544, jolloin koko Pyhällön, Turkian ja Lankilan kylien aluetta kutsuttiin Pyhällöksi. 1540- ja 1550-luvuilla Pyhällön ja Turkian ”kaksoiskylässä” oli parhaimmillaan 23 isäntää, mutta tilaluku laski vuosisadan loppua kohden. 1600-luvun alussa talojen määräksi vakiintui 9. (Korhonen 1981:442; Rosén 1936: 102-104,109-110,129.)
Pyhältöön perustettiin keskikievari Haminan–Lappeen tien rakentamisen myötä 1600-luvun lopulla. Se toimi aluksi Mäenpään talossa, mutta siirtyi 1720-luvulla Myllykylän kartanon omistajasuvun, Beijereiden, vävyn Reinhold Wetterstedtin ja hänen vaimonsa Margareetan pidettäväksi. Kestikievari sijaitsi kuitenkin Pyhällössä ainakin v. 1766 asti. (Korhonen 1981:445.)
Pyhällön vanhat kylätontit ovat Vähä-Uskia lukuun ottamatta edelleen asuttuja, mutta väljästi rakennettuja; rakennukset ovat maatilojen talouskeskuksiin kuuluvia asuin- ja piharakennuksia. Rakentamattomilla piha- ja peltoalueilla on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000008244 |
75 |
Pyhältö (Pöhelde) Perilä |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
519594.28000000 |
6734650.48400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008244 |
Pyhällön kylän vanhat tonttimaat ovat sijainneet nykyisen Haminan pohjoisosassa, Tarhajärven ja Pyhällön välisellä kannaksella sekä järvien länsi- ja itäpuolella, Lappeenrantaan vievän maantien itäpuolella.
Pohjois-Vehkalahden kylien oletetaan asutetun Lappeen suunnalta. Alue on ollut mahdollisesti jo vanhastaan ”lapveteläisten eräalueena”, ja samalta suunnalta olisi siis saapunut keskiajalla (1300–1400-luvuilla) myös lappeelainen kaskiviljelyasutus. Vaikka asutuksen juuret saattavat ulottua jo varhaiselle keskiajalle, oli varsinaisiksi kiinteiksi kyläyhteisöiksi järjestäytyminen vielä 1500-luvulla kesken. Pyhältö mainitaan ensimmäisen kerran v. 1544, jolloin koko Pyhällön, Turkian ja Lankilan kylien aluetta kutsuttiin Pyhällöksi. 1540- ja 1550-luvuilla Pyhällön ja Turkian ”kaksoiskylässä” oli parhaimmillaan 23 isäntää, mutta tilaluku laski vuosisadan loppua kohden. 1600-luvun alussa talojen määräksi vakiintui 9. (Korhonen 1981:442; Rosén 1936: 102-104,109-110,129.)
Pyhältöön perustettiin keskikievari Haminan–Lappeen tien rakentamisen myötä 1600-luvun lopulla. Se toimi aluksi Mäenpään talossa, mutta siirtyi 1720-luvulla Myllykylän kartanon omistajasuvun, Beijereiden, vävyn Reinhold Wetterstedtin ja hänen vaimonsa Margareetan pidettäväksi. Kestikievari sijaitsi kuitenkin Pyhällössä ainakin v. 1766 asti. (Korhonen 1981:445.)
Pyhällön vanhat kylätontit ovat Vähä-Uskia lukuun ottamatta edelleen asuttuja, mutta väljästi rakennettuja; rakennukset ovat maatilojen talouskeskuksiin kuuluvia asuin- ja piharakennuksia. Rakentamattomilla piha- ja peltoalueilla on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000008245 |
75 |
Pyhältö (Pöhelde) Vähä-Uski |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
519590.28300000 |
6734072.71500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008245 |
Pyhällön kylän vanhat tonttimaat ovat sijainneet nykyisen Haminan pohjoisosassa, Tarhajärven ja Pyhällön välisellä kannaksella sekä järvien länsi- ja itäpuolella, Lappeenrantaan vievän maantien itäpuolella.
Pohjois-Vehkalahden kylien oletetaan asutetun Lappeen suunnalta. Alue on ollut mahdollisesti jo vanhastaan ”lapveteläisten eräalueena”, ja samalta suunnalta olisi siis saapunut keskiajalla (1300–1400-luvuilla) myös lappeelainen kaskiviljelyasutus. Vaikka asutuksen juuret saattavat ulottua jo varhaiselle keskiajalle, oli varsinaisiksi kiinteiksi kyläyhteisöiksi järjestäytyminen vielä 1500-luvulla kesken. Pyhältö mainitaan ensimmäisen kerran v. 1544, jolloin koko Pyhällön, Turkian ja Lankilan kylien aluetta kutsuttiin Pyhällöksi. 1540- ja 1550-luvuilla Pyhällön ja Turkian ”kaksoiskylässä” oli parhaimmillaan 23 isäntää, mutta tilaluku laski vuosisadan loppua kohden. 1600-luvun alussa talojen määräksi vakiintui 9. (Korhonen 1981:442; Rosén 1936: 102-104,109-110,129.)
Pyhältöön perustettiin keskikievari Haminan–Lappeen tien rakentamisen myötä 1600-luvun lopulla. Se toimi aluksi Mäenpään talossa, mutta siirtyi 1720-luvulla Myllykylän kartanon omistajasuvun, Beijereiden, vävyn Reinhold Wetterstedtin ja hänen vaimonsa Margareetan pidettäväksi. Kestikievari sijaitsi kuitenkin Pyhällössä ainakin v. 1766 asti. (Korhonen 1981:445.)
Pyhällön vanhat kylätontit ovat Vähä-Uskia lukuun ottamatta edelleen asuttuja, mutta väljästi rakennettuja; rakennukset ovat maatilojen talouskeskuksiin kuuluvia asuin- ja piharakennuksia. Rakentamattomilla piha- ja peltoalueilla on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. Vähä-Uskin tontti on tällä hetkellä asumaton ja rakentamaton. Peltokumpareilla, tontin peltona olevalla itäpuoliskolla, on kaksi massiivista kivijalkaa. Kyseessä ovat mitä ilmeisimmin melko nuoret navetan tms. rakennuksen jäännökset. Tontin länsiosassa, lehtomaisella metsäalueella kasvaa omenapuita ja ruusupensaita. Alueella on myös muutamia betonisia rakennuksen perustuksia.
|
| metsakeskus.1000008246 |
75 |
Pyötsaari (Bötesö) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
519702.36600000 |
6706765.71000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008246 |
Pyötsaaren rannikkokylän tonttimaa on sijainnut nykyisen Haminan kaakkoisosassa Mäntlahden kylän eteläpuolella, Pyötsaaren pohjoisrannalla kaartuvan pienen lahdelman ympärillä. Saaresta 1500-luvulla käytetyt nimet Bötesöö ja Bödzöö viittaavat vartio- tai merkinantopaikkaa tarkoittavaan sanaan böte. Pyötsaaren länsiosassa kohoavaa Saukkovuorta on pidetty sopivana vartiopaikkana, josta merkkitulet olisivat näkyneet mantereelle. Saaren erityisasemaan rannikon vartiotuliketjun osana liittyy mahdollisesti myös Pyötsaarta koskevissa kirjallisissa lähteissä mainittu verovapaus. Pyötsaari on merkityksellinen myös Vehkalahden knaappien ”alkutarujen tapahtumasaarena”. (Korhonen 1981:553; Rosén 1936:53,267.)
Saaristo oli vielä 1540-luvulla Viipurin linnan alainen erillinen hallintoalue, mistä syystä aluetta koskevat verotusluettelot ovat niukkoja ja katkonaisia. Varhaisimmat tiedot ovat vuodelta 1539 ja 1540- ja 1550-lukujen tileissä Pyötsaarella mainitaan olevan yksi talo. Tätä rälssitilaa asui lampuotisuku Huggutit, joka myöhemmin luettiin myös Vehkalahden knaappisukuihin. Saaren keskeisen aseman vuoksi se ei ole kuitenkaan ollut tavanomaisten verosäännösten alainen, joten verotustiedot eivät talojen ja asukkaiden määrän suhteen ole luotettavia. (Rosén 1936:242-250.)
Pyötsaari on edelleen idyllinen saaristolaiskylä. Nykyinen kylätontti on suhteellisen tiiviisti rakennettu, mutta rakennuskanta on melko iäkästä ja kevyttä. Varsinaisen kylätontin eteläpuolella, Tontinlahden ympärillä on saattanut myös olla asutusta.
V. 2022 inventoinnissa todettiin Tontinlahden pohjukan matalan vesijättömaan olleen niittynä vielä 1960-luvulla. Lahden koillispäässä niityn yläpuolinen rinne on kallioinen ja kivikkoinen ja nousee melko jyrkästi Tontinvuorelle päin. Alueella ei havaittu merkkejä 1900-l varhaisemmasta ihmistoiminnasta.
Lahden luoteispuolella on tasainen metsämaa. Sen ja niityn välissä on vanha oja ja 2 pohjois‒eteläsuuntaista lyhyttä kiviaitaa. Aidat ovat mahd. seurausta pellonraivauksesta, muita merkkejä ihmistoiminnasta tai asutuksesta ei havaittu. Tontinlahden pohjukkaan kaivettiin metallinilmaisimen signaalien perusteella 6 pistoa. Löydöt olivat moderneja. On mahdollista, että alueella on myös vanhempia ihmistoiminnan jäänteitä, vaikka niitä ei inventoinnissa löydetty.
Vuoden 2025 tarkastuksessa havaittiin Tontinlahden pohjukassa, vanhan tien itäpuolella, vanhan kylän jäännökset. Alueella on useita rakennuksen pohjia erilaisia kuoppia. Monien rakennusten päälle on kasattu viereisistä pelloista raivattuja kiviä.
Lahden itäpuoleisella Tontinvuorella on perimätiedon mukaan sijainnut kylän ensimmäinen talo. V. 2022 inventoinnissa vuoren rinteiltä tai laelta ei havaittu merkkejä rakenteista. Vuoren korkeimmalla kohdalla on kuitenkin tiettävästi ollut näkötorni, josta jäljellä kallioon kiinnitettyjä tukirautoja. |
| metsakeskus.1000008247 |
75 |
Rakila/Brakila (Braksby) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
516302.72100000 |
6709552.57000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008247 |
Rakilan eli Brakilan talonpoikaiskylän vanha tonttimaa on sijainnut nykyisen Haminan kaakkoisrannikolla, suojaisan Rakilanlahden luoteisrannalla, aivan Suuren rantatien eteläpuolella. Paikalla on nykyisin vanhan puuston ympäröimiä Brakilan kartanon rakennuksia, joista päärakennus on vanhimmilta osiltaan 1700-luvulta; savesta ja kanervista muurattu navetta sekä meijeri ovat peräisin 1860-luvulta. Brakilan kartanoympäristö on mainittu Museoviraston laatimassa rakennettua kulttuuriympäristöä koskevassa ”Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt v. 1993 -luettelossa”.
Brakila mainitaan ensimmäisen kerran v. 1458 peräisin olevassa asiakirjassa (FMU 3076), jossa määritellään Suur-Vehkalahden länsi- ja eteläosan kylien välisiä rajoja. Brakilan vanhin asutus juontuu kuitenkin ilmeisesti 1200- ja 1300-lukujen järjestelmälliseen ruotsalaiseen uudisasutukseen. Väestö ja kylät ovat suomalaistuneet viimeistään 1500-luvulle tultaessa. Vuoden 1551 maakirjaan Brakilasta on merkitty 3 taloa, mutta tiloista kaksi autioitui vielä samalla vuosisadalla. (Korhonen 1981:368; Rosén 1936:46-47,62,128.)
Jäljelle jääneen Sigfrid Heikinpoika Brakin viljelys jäi pysyvästi yksinäistilaksi, ja pystyi vuodesta 1630 alkaen varustamaan ratsumiehen. 1700-luvun puolivälissä vanhaa Viipurintietä pitkin matkanneet venäläiset joukko-osastot alkoivat aiheuttaa niin paljon harmia ja tuhoa, että Brakilan silloinen isäntä Heikki Samuelinpoika ”jätti huokaillen suuren vaivannäkönsä silleen ja muutti muualle”. Seuraavaksi Brakilan sai haltuunsa haminalainen kauppias ja sahanomistaja Reinhold Böisman, jonka aikana vanhasta talonpoikaistilasta tehtiin kartano. (Korhonen 1981:368-369.)
Brakilan kylätontin koillispuolella, Suuren rantatien molemmin puolin sijaitsevat peruskarttaankin merkityt Pistoolikivet, suuret siirtolohkareet, joiden takana matkailijoita ahdistelleilla rosvoilla oli perimätiedon mukaan tapana piileskellä (Knapas 1984:102). Kuninkaantien varrella sijaitsivat myös kartanon torpat, joiden torpparit huolehtivat viljelyksistä 1800-luvulla. Kartanon pohjoispuolisella Myllymäellä sijaitsee ympyrän muotoon asetetut tuulimyllyn peruskivet. Myllynpaikalle johtaa lännen puolelta pengerretty tie.
Brakilan vanhalla kylätontilla, nykyisen Brakilan kartanon alueella, on saattanut säilyä myös paikalla aiemmin sijainneen talonpoikaiskylän jäännöksiä rakentamattomilla piha- ja peltoalueilla sekä rakennusten välissä, jopa iäkkäiden rakennusten alla. |
| metsakeskus.1000008248 |
75 |
Reitkalli (Bredskallaby/Bässeby) Paljakka |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
505290.10900000 |
6720467.12100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008248 |
Reitkallin kylän vanhat tonttimaat ovat sijainneet Suurijärven eteläpuolella molemmin puolin Summanjokea, Sippolantien länsipuolella. Talot olivat ryhmittyneet jokea reunustavien rantapeltojen ympäröimille kumpareille. Summanjoen jakamilla kylän puoliskoilla oli vanhastaan vakiintuneet nimet: länsipuoli oli Reitkallia eli kantakylää ja itäpuoli Pässilää. Jako esiintyy tuomiokirjoissa isäntien kotikylää määriteltäessä 1650-luvulle asti. (Korhonen 1981:324-327.)
Reitkalli on Vehkalahden vanhimpia kyliä. Asutus oli jo vakiintunutta, kun kylä mainitaan ensimmäisen kerran v. 1396 Erengisle Niilonpojan Vehkalahdelle päivätyssä kirjeessä (FMU 1057). Reitkalli, joka oli ilmeisesti jo tuolloin vanha, autioksi jäänyt tila, myytiin Eerik Laurinpojalle, joka oli Husgafvel-suvun kantaisä. Kylän vanhin asutus juontuneekin1200- ja 1300-lukujen järjestelmälliseen ruotsalaiseen uudisasutukseen. Väestö ja kylät ovat suomalaistuneet viimeistään 1500-luvulle tultaessa. Erik Akselinpoika Tottin v. 1458 peräisin olevassa rajanvahvistustuomiossa (FMU 3076) Reitkalli mainitaan omana jakokuntanaan. Vuoden 1551 maakirjan mukaan Reitkallissa oli 15 talonpoikaista ja 7 knaappitilaa. 1500-luvun lopun sotavuosien jälkeen oli taloja v. 1600 jäljellä ainoastaan 8. (Korhonen 1981:324-326; Rosén 1936:60-62,127-128,139-146.)
Reitkallin kylä sijaitsi hyvien kulkuyhteyksien äärellä, Summanjoen ja vanhan Hamina–Valkeala maantien yhtymäkohdassa. Oletettavasti juuri tästä syystä kylään perustettiin kestikievari Myllylammen vieressä olevalle Kapakkamäelle – paikkaan, jossa tie, joki ja kylänraitti kohtasivat. Liikenteen kannalta keskeinen asema sekä tästä johtuva säätyläisasutus tekivät Reitkallista Vehkalahden toisen keskuksen Salmenkylän rinnalle. (Korhonen 1981:325-326.)
Reitkallin kylätontit ovat edelleen asuttuja, vanhakantaisen luonteensa säilyttäneitä peltojen ympäröimiä maatilojen talouskeskuksia väljästi rakennettuine asuin- ja piharakennuksineen. Ottaen huomioon kylän pitkän asutusjatkumon sekä suhteellisen ison koon ja aseman toisena vanhan Vehkalahden keskuskylistä, on erittäin todennäköistä, että rakentamattomilla alueilla on säilynyt aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. Kylän liepeillä on myös useita esihistoriallisia muinaisjäännöksiä mm. vasakirveskulttuuriin kuuluva hautapaikka (ks. Hamina Kylänpää). |
| metsakeskus.1000008249 |
75 |
Reitkalli (Bredskallaby/Bässeby) Tanska |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
505667.95700000 |
6719988.31600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008249 |
Reitkallin kylän vanhat tonttimaat ovat sijainneet Suurijärven eteläpuolella molemmin puolin Summanjokea, Sippolantien länsipuolella. Talot olivat ryhmittyneet jokea reunustavien rantapeltojen ympäröimille kumpareille. Summanjoen jakamilla kylän puoliskoilla oli vanhastaan vakiintuneet nimet: länsipuoli oli Reitkallia eli kantakylää ja itäpuoli Pässilää. Jako esiintyy tuomiokirjoissa isäntien kotikylää määriteltäessä 1650-luvulle asti. (Korhonen 1981:324-327.)
Reitkalli on Vehkalahden vanhimpia kyliä. Asutus oli jo vakiintunutta, kun kylä mainitaan ensimmäisen kerran v. 1396 Erengisle Niilonpojan Vehkalahdelle päivätyssä kirjeessä (FMU 1057). Reitkalli, joka oli ilmeisesti jo tuolloin vanha, autioksi jäänyt tila, myytiin Eerik Laurinpojalle, joka oli Husgafvel-suvun kantaisä. Kylän vanhin asutus juontuneekin1200- ja 1300-lukujen järjestelmälliseen ruotsalaiseen uudisasutukseen. Väestö ja kylät ovat suomalaistuneet viimeistään 1500-luvulle tultaessa. Erik Akselinpoika Tottin v. 1458 peräisin olevassa rajanvahvistustuomiossa (FMU 3076) Reitkalli mainitaan omana jakokuntanaan. Vuoden 1551 maakirjan mukaan Reitkallissa oli 15 talonpoikaista ja 7 knaappitilaa. 1500-luvun lopun sotavuosien jälkeen oli taloja v. 1600 jäljellä ainoastaan 8. (Korhonen 1981:324-326; Rosén 1936:60-62, 127-128, 139-146.)
Reitkallin kylä sijaitsi hyvien kulkuyhteyksien äärellä, Summanjoen ja vanhan Haminan–Valkealan maantien yhtymäkohdassa. Oletettavasti juuri tästä syystä kylään perustettiin kestikievari Myllylammen vieressä olevalle Kapakkamäelle – paikkaan, jossa tie, joki ja kylänraitti kohtasivat. Liikenteen kannalta keskeinen asema sekä tästä johtuva säätyläisasutus tekivät Reitkallista Vehkalahden toisen keskuksen Salmenkylän rinnalle. (Korhonen 1981:325-326.)
Reitkallin kylätontit ovat edelleen asuttuja, vanhakantaisen luonteensa säilyttäneitä peltojen ympäröimiä maatilojen talouskeskuksia väljästi rakennettuine asuin- ja piharakennuksineen. Ottaen huomioon kylän pitkän asutusjatkumon sekä suhteellisen ison koon ja aseman toisena vanhan Vehkalahden keskuskylistä, on erittäin todennäköistä, että rakentamattomilla alueilla on säilynyt aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. Kylän liepeillä on myös useita esihistoriallisia muinaisjäännöksiä mm. vasakirveskulttuuriin kuuluva hautapaikka (ks. Hamina Kylänpää). |
| metsakeskus.1000008251 |
75 |
Reitkalli (Bredskallaby/Bässeby) Kylänpää |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
505401.07000000 |
6718629.86100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008251 |
Reitkallin kylän vanhat tonttimaat ovat sijainneet Suurijärven eteläpuolella molemmin puolin Summanjokea, Sippolantien länsipuolella. Talot olivat ryhmittyneet jokea reunustavien rantapeltojen ympäröimille kumpareille. Summanjoen jakamilla kylän puoliskoilla oli vanhastaan vakiintuneet nimet: länsipuoli oli Reitkallia eli kantakylää ja itäpuoli Pässilää. Jako esiintyy tuomiokirjoissa isäntien kotikylää määriteltäessä 1650-luvulle asti. (Korhonen 1981:324-327.)
Reitkalli on Vehkalahden vanhimpia kyliä. Asutus oli jo vakiintunutta, kun kylä mainitaan ensimmäisen kerran v. 1396 Erengisle Niilonpojan Vehkalahdelle päivätyssä kirjeessä (FMU 1057). Reitkalli, joka oli ilmeisesti jo tuolloin vanha, autioksi jäänyt tila, myytiin Eerik Laurinpojalle, joka oli Husgafvel-suvun kantaisä. Kylän vanhin asutus juontuneekin1200- ja 1300-lukujen järjestelmälliseen ruotsalaiseen uudisasutukseen. Väestö ja kylät ovat suomalaistuneet viimeistään 1500-luvulle tultaessa. Erik Akselinpoika Tottin v. 1458 peräisin olevassa rajanvahvistustuomiossa (FMU 3076) Reitkalli mainitaan omana jakokuntanaan. Vuoden 1551 maakirjan mukaan Reitkallissa oli 15 talonpoikaista ja 7 knaappitilaa. 1500-luvun lopun sotavuosien jälkeen oli taloja v. 1600 jäljellä ainoastaan 8. (Korhonen 1981:324-326; Rosén 1936:60-62,127-128,139-146.)
Reitkallin kylä sijaitsi hyvien kulkuyhteyksien äärellä, Summanjoen ja vanhan Hamina–Valkeala maantien yhtymäkohdassa. Oletettavasti juuri tästä syystä kylään perustettiin kestikievari Myllylammen vieressä olevalle Kapakkamäelle – paikkaan, jossa tie, joki ja kylänraitti kohtasivat. Liikenteen kannalta keskeinen asema sekä tästä johtuva säätyläisasutus tekivät Reitkallista Vehkalahden toisen keskuksen Salmenkylän rinnalle. (Korhonen 1981:325-326.)
Reitkallin kylätontit ovat edelleen asuttuja, vanhakantaisen luonteensa säilyttäneitä peltojen ympäröimiä maatilojen talouskeskuksia väljästi rakennettuine asuin- ja piharakennuksineen. Ottaen huomioon kylän pitkän asutusjatkumon sekä suhteellisen ison koon ja aseman toisena vanhan Vehkalahden keskuskylistä, on erittäin todennäköistä, että rakentamattomilla alueilla on säilynyt aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. Kylän liepeillä on myös useita esihistoriallisia muinaisjäännöksiä mm. vasakirveskulttuuriin kuuluva hautapaikka (ks. Hamina Kylänpää). |
| metsakeskus.1000008252 |
75 |
Reitkalli (Bredskallaby/Bässeby) Jokiranta |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
505911.85800000 |
6719203.63400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008252 |
Reitkallin kylän vanhat tonttimaat ovat sijainneet Suurijärven eteläpuolella molemmin puolin Summanjokea, Sippolantien länsipuolella. Talot olivat ryhmittyneet jokea reunustavien rantapeltojen ympäröimille kumpareille. Summanjoen jakamilla kylän puoliskoilla oli vanhastaan vakiintuneet nimet: länsipuoli oli Reitkallia eli kantakylää ja itäpuoli Pässilää. Jako esiintyy tuomiokirjoissa isäntien kotikylää määriteltäessä 1650-luvulle asti. (Korhonen 1981:324-327.)
Reitkalli on Vehkalahden vanhimpia kyliä. Asutus oli jo vakiintunutta, kun kylä mainitaan ensimmäisen kerran v. 1396 Erengisle Niilonpojan Vehkalahdelle päivätyssä kirjeessä (FMU 1057). Reitkalli, joka oli ilmeisesti jo tuolloin vanha, autioksi jäänyt tila, myytiin Eerik Laurinpojalle, joka oli Husgafvel-suvun kantaisä. Kylän vanhin asutus juontuneekin1200- ja 1300-lukujen järjestelmälliseen ruotsalaiseen uudisasutukseen. Väestö ja kylät ovat suomalaistuneet viimeistään 1500-luvulle tultaessa. Erik Akselinpoika Tottin v. 1458 peräisin olevassa rajanvahvistustuomiossa (FMU 3076) Reitkalli mainitaan omana jakokuntanaan. Vuoden 1551 maakirjan mukaan Reitkallissa oli 15 talonpoikaista ja 7 knaappitilaa. 1500-luvun lopun sotavuosien jälkeen oli taloja v. 1600 jäljellä ainoastaan 8. (Korhonen 1981:324-326; Rosén 1936:60-62,127-128,139-146.)
Reitkallin kylä sijaitsi hyvien kulkuyhteyksien äärellä, Summanjoen ja vanhan Hamina–Valkeala maantien yhtymäkohdassa. Oletettavasti juuri tästä syystä kylään perustettiin kestikievari Myllylammen vieressä olevalle Kapakkamäelle – paikkaan, jossa tie, joki ja kylänraitti kohtasivat. Liikenteen kannalta keskeinen asema sekä tästä johtuva säätyläisasutus tekivät Reitkallista Vehkalahden toisen keskuksen Salmenkylän rinnalle. (Korhonen 1981:325-326.)
Reitkallin kylätontit ovat edelleen asuttuja, vanhakantaisen luonteensa säilyttäneitä peltojen ympäröimiä maatilojen talouskeskuksia väljästi rakennettuine asuin- ja piharakennuksineen. Ottaen huomioon kylän pitkän asutusjatkumon sekä suhteellisen ison koon ja aseman toisena vanhan Vehkalahden keskuskylistä, on erittäin todennäköistä, että rakentamattomilla alueilla on säilynyt aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. Kylän liepeillä on myös useita esihistoriallisia muinaisjäännöksiä mm. vasakirveskulttuuriin kuuluva hautapaikka (ks. Hamina Kylänpää). |
| metsakeskus.1000008253 |
75 |
Reitkalli (Bredskallaby/Bässeby) Viikari |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
506090.78700000 |
6718972.72500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008253 |
Reitkallin kylän vanhat tonttimaat ovat sijainneet Suurijärven eteläpuolella molemmin puolin Summanjokea, Sippolantien länsipuolella. Talot olivat ryhmittyneet jokea reunustavien rantapeltojen ympäröimille kumpareille. Summanjoen jakamilla kylän puoliskoilla oli vanhastaan vakiintuneet nimet: länsipuoli oli Reitkallia eli kantakylää ja itäpuoli Pässilää. Jako esiintyy tuomiokirjoissa isäntien kotikylää määriteltäessä 1650-luvulle asti. (Korhonen 1981:324-327.)
Reitkalli on Vehkalahden vanhimpia kyliä. Asutus oli jo vakiintunutta, kun kylä mainitaan ensimmäisen kerran v. 1396 Erengisle Niilonpojan Vehkalahdelle päivätyssä kirjeessä (FMU 1057). Reitkalli, joka oli ilmeisesti jo tuolloin vanha, autioksi jäänyt tila, myytiin Eerik Laurinpojalle, joka oli Husgafvel-suvun kantaisä. Kylän vanhin asutus juontuneekin1200- ja 1300-lukujen järjestelmälliseen ruotsalaiseen uudisasutukseen. Väestö ja kylät ovat suomalaistuneet viimeistään 1500-luvulle tultaessa. Erik Akselinpoika Tottin v. 1458 peräisin olevassa rajanvahvistustuomiossa (FMU 3076) Reitkalli mainitaan omana jakokuntanaan. Vuoden 1551 maakirjan mukaan Reitkallissa oli 15 talonpoikaista ja 7 knaappitilaa. 1500-luvun lopun sotavuosien jälkeen oli taloja v. 1600 jäljellä ainoastaan 8. (Korhonen 1981:324-326; Rosén 1936:60-62,127-128,139-146.)
Reitkallin kylä sijaitsi hyvien kulkuyhteyksien äärellä, Summanjoen ja vanhan Hamina–Valkeala maantien yhtymäkohdassa. Oletettavasti juuri tästä syystä kylään perustettiin kestikievari Myllylammen vieressä olevalle Kapakkamäelle – paikkaan, jossa tie, joki ja kylänraitti kohtasivat. Liikenteen kannalta keskeinen asema sekä tästä johtuva säätyläisasutus tekivät Reitkallista Vehkalahden toisen keskuksen Salmenkylän rinnalle. (Korhonen 1981:325-326.)
Reitkallin kylätontit ovat edelleen asuttuja, vanhakantaisen luonteensa säilyttäneitä peltojen ympäröimiä maatilojen talouskeskuksia väljästi rakennettuine asuin- ja piharakennuksineen. Ottaen huomioon kylän pitkän asutusjatkumon sekä suhteellisen ison koon ja aseman toisena vanhan Vehkalahden keskuskylistä, on erittäin todennäköistä, että rakentamattomilla alueilla on säilynyt aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. Kylän liepeillä on myös useita esihistoriallisia muinaisjäännöksiä mm. vasakirveskulttuuriin kuuluva hautapaikka (ks. Hamina Kylänpää). |
| metsakeskus.1000008254 |
831 |
Karhunpää 2 |
10002 |
12016 |
13154 |
11002 |
27000 |
555257.69000000 |
6785517.15700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008254 |
Prof.Auer on ilmoittanut vuonna 1934 Kansallimuseoon huvilansa lähellä olevista kiviraunioista, joita hän ei varmuudella pidä kaskiraunioina.
Timo Miettinen ei 1975 inventoidessaan näitä löytänyt, mutta hänelle näytettiin Karhunpään talosta noin 450 m koilliseen sijaitseva sammaloitunut, neliömäinen kivikehä, jonka itäsivulla oli aukko. Neliön halkaisija oli noin 4 m. Tämän lähettyvillä oli muutamia epämääräisiä kivikasoja. Miettinen arvelee kyseessä olevan vanhan piilopirtin pohjan.
Vuoden 2000 inventoinnissa havaittiin noin 20 röykkiön alue noin 250 m pohjoiseen tilan päärakennuksesta ja noin 150 m Kiitulanselän rannasta mäen kaakkois- ja itärinteessä. Röykkiöt ovat päänkokoisista ja sitä suuremmista kivistä koottuja. Kooltaan ne ovat noin 3x2 m ja korkeudeltaan noin 70-100 cm. Muodoltaan ne ovat pääosin pyöreähköjä lukuunottamatta kahta pitkänomaista röykkiötä. Yhdessä röykkiössä on keskellä kuoppa. |
| metsakeskus.1000008255 |
286 |
Tuohikotti, Kola / Koli |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
503914.87100000 |
6772956.83700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008255 |
Venäläisen sotaväen varuskunta-alue joka perustettiin 1780 – 1790-luvuilla. Se sijaitsee Tuohikotin taajaman itäpuolella, valtatie 15:n ja Rauhalantien välissä tasaisella, mäntymetsää kasvavalla alueella. Kohteen eteläosa sijaitsee Rauhalantien eteläpuolella. Paikalle on sijoitettu opastaulu.
Kohteessa on rakennusten perustusten jäännöksiä sekä useita kuoppia. Rauhalantien varrella, sen pohjoispuolella on koillinen - lounas -suuntainen, 9 x 50 m kokoinen kuoppa, joka on ympäröity maavallilla, jonka yläosan leveys on 1 m ja alaosan 2,5 m. Vallin korkeus on 1 m. Kuoppa jatkuu lounaan suuntaan maakumpuna, jonka koko on 9 x 25 m ja korkeus 0,6 m. Rakenteen länsipuolella on lisäksi itä- länsi -suuntainen maakumpu, jonka koko on 9 x 20 m. Tien toisella puolella on samankaltainen kuin edellä mainittu vallin ja kuopan yhdistelmä, jonka leveys on 9 m ja pituus 187 m. Kohtaan, jossa valli muuttuu kuopaksi on rakennettu tie.
Rauhalantien pohjoispuolen pitkien rakennusten pohjien pohjoispuolella on lisäksi kolme lyhyempää maakumpua, jotka ovat kooltaan 9 x 40, 9 x 30, 9 x 10 m, niiden korkeudet ovat 0,3 – 0,5 m. Kumpujen ympärillä on viisi kookkaampaa kuoppaa joiden keskikoko on 5 x 12 m ja syvyys 1,2 m. Niistä neljä on ympäröity 1,5 m leveällä maavallilla, jonka korkeus on 0,3 m. Yhteen kuopista on tuotu myöhemmin resenttiä rakennusjätettä.
Tuohikotin varuskunta oli tarkoitettu pataljoonan suuruiselle osastolle. Kasarmialue purettiin 1860, jolloin jäljellä olleet rakennukset myytiin paikkakuntalaisille. Kasarmialue muodostui useammasta miehistöparakista ja upseerien asuinrakennuksista. Lisäksi kokonaisuuteen kuului talleja, pajoja sekä savenottopaikka tiilenvalmistusta varten. Perimätiedon mukaan varuskunnan hautapaikkana toimi Haudankangas, josta tiedetään löytyneen ihmisluita. |
| metsakeskus.1000008256 |
286 |
Kuivala, Kiperinmäki |
10002 |
12002 |
13021 |
11006 |
27000 |
495208.01300000 |
6753447.79600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008256 |
Kohde sijaitsee Kuivalan pohjoispuolella peltojen keskellä olevalla mäellä. Alueen koillisosassa on hiekkakuoppa ja etelä- sekä lounaisosassa asuintontteja. Paikalta on löytynyt hiekanoton yhteydessä hautausmaa, johon perimätiedon mukaan olisi haudattu neljä Pikkuvihassa surmattua talonpoikaa. Alueella on suoritettu kaivaukset vuonna 1971, jolloin hautapaikka osoittautui odotettua laajemmaksi. Hiekkakuopan reunalla havaittiin useampia sortumaisillaan olevia hautoja, lisäksi niitä löytyi myös muualta mäeltä. Paikalla tutkittiin yhteensä 14 hautaa ja niistä saatiin talteen useita arkunnauloja sekä neljä nahkahihnalla varustettua pronssista ristiä. Tutkimusten mukaan koko Kiperinmäkeä on todennäköisesti käytetty hautapaikkana.
Vuoden 2014 inventoinnissa hiekanotto näytti jatkuvan. |
| metsakeskus.1000008257 |
638 |
Ånäs |
10001 |
12001 |
13006 |
11006 |
27000 |
426514.92600000 |
6695251.89000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008257 |
Ånäs sijaitsee Porvoon keskustassa Runebergin-, Tapuli- ja Suistokadun risteyksen ympäristössä. Kohde jää 1970-1980-luvuilla rakennettujen talojen ja asfaltoidun tien alle. Paikka on todennäköisesti tuhotunut lähes kokonaan, mutta tien alla on joitakin rakenteita saattanut säilyä.
Risteyksen pohjoispuolella, piha-alueella on vielä jonkinlaista maakumpua, jossa voisi olla jotain säilynyt. Vanhoissa kartoissa kartanon alue on ulottunut jokirantaan.
Ensimmäinen maininta Ånäsin kuninkaankartanosta on vuodelta 1560. Paikka on merkitty Kuninkaan kartastoon Suomesta ja lisäksi se näkyy vuoden 1652 Porvoon kaupungin kartassa. |
| metsakeskus.1000008259 |
638 |
Boe |
10002 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
416832.81700000 |
6696164.47500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008259 |
Kohde sijaitsee Boessa Utegårdin- ja Heponiityntien risteyksen kaakkoispuolella olevan peltojen ympäröivän mäen päällä. Mäen poikki kulkee Högvallantie, jonka molemmin puolin on rakennuksia. Tontin pohjoisosassa on puutarhatasanne.
Ensimmäinen kirjallinen maininta tilasta on 1400-luvun jälkipuoliskolta, jolloin kuningas Karl Knuttsson lahjoitti maan Peter Rokille. Lisäksi muutamia lähteitä on 1500-luvulta. Alueelta on myös vuonna 1783 tehty kartta.
Inventoinnin aikana paikalla restauroitiin ns. keltaisen talon kivijalkaa ja sen vieressä havaittiin runsaasti tiiltä sekä ikkunalasinpaloja, jotka ajoittunevat 1800-1900-luvuille. Alueella havaittiin myös luonnonkivistä rakennettu kellari, jonka ympärillä oli runsaasti tiilenpaloja. Kellaria ei ole ajoitettu. |
| metsakeskus.1000008260 |
75 |
Salmenkylä (Strömsby) Vilkki |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
510138.17500000 |
6716644.68800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008260 |
Salmenkylän vanhat tonttimaat ovat sijainneet Kirkkojärven länsirannalla, Salmenvirran suulla, nykyisen Haminan kaupungin luoteispuolella. Husula, Husupyöli, Pyöli, Töytäri ja Salmenkylä muodostivat yhdessä oman jakokunnan, jonka rajat oli määritelty jo Erik Akselinpoika Tottin v. 1458 peräisin olevassa rajanvahvistustuomiossa (FMU 3076). Yhdessä Hietakylän kanssa Salmenkylän-Husulan alue oli knaappien kanta-aluetta. Salmenkylä on ilmeisesti alkujaan ollut kokonaisuudessaan verovapaata rälssimaata. 1600-luvulla Salmenkylän ainoa verotila oli kappalaisen pappila, joka oli knaappiasemansa menettäneille suvuille kuulunut viljelys, joka 1500-luvulla muuttui kruununluontoiseksi. Knaappitiloja Salmenkylässä oli 1500-luvun puolivälissä viisi. (Korhonen 1981:519-536.)
Vehkalahden rannikkovyöhykkeen kylistä juuri Salmenkylässä, Husulassa, Husupyölissä ja Pyölissä on suomalainen nimistö vallitsevana, minkä on katsottu viittaavan siihen, että Kirkkojärven läntinen laita on Neuvottoman ja Salmen ohella Vehkalahden vanhin vakinaisesti asutettu seutu. Ensimmäiset asukkaat ovat mahdollisesti saapuneet muinaisen Lapveden alueelta ja Kannakselta. (Rosén 1936:93-94.)
Kirkkojärven laskusalmessa ns. Salmensillan luona on Linnamäki-niminen kumpu, johon on aikaisemmin liittynyt nimi Pirkkula. Nimen alkuperä lienee sanassa birk, joka on muinainen kauppapaikkaan viittaava termi. Salmessa on tällä kohdalla kivien täyttämä kynnys, jonka edustalle mereltä saapuneiden laivojen oli ankkuroitava. Vielä 1600-luvulla pidettiin markkinat ”Vehkalahden salmella”. Salmenkylä olisi siten ollut avainasemassa valvoessaan sekä kauppapaikkaa että Kirkkojärven laskusalmeen ankkuroituneita kauppa-aluksia ja Vehkajokea pitkin Kirkkojärvelle tulleita ylämaan tuotteita kuljettavia talonpoikaisveneitä. Oletettavasti Salmenkylä on myös kuulunut rannikkoa suojanneeseen vartiotuliketjuun, jonka muita asemia oli mm. Pyötsaaressa, Hillossa ja Kirkkojärven toisella laidalla Haralinvuorella. (Rosén 1936:94,135,272-273.)
Salmenkylän kylätontit ovat edelleen asuttuja, mutta väljästi rakennettuja. Läntisemmällä Vilkin tontilla on omakotitaloalue sekä Tompurin tilan rakennuksia peltoineen. Tompurin tontilla on maatilojen asuin- ja talousrakennuksia. Molemmilla tonteilla on suhteellisen runsaasti rakentamattomia alueita, joilla on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
|
| metsakeskus.1000008261 |
75 |
Salmenkylä (Strömsby) Tompuri |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
510324.09900000 |
6716900.58500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008261 |
Salmenkylän vanhat tonttimaat ovat sijainneet Kirkkojärven länsirannalla, Salmenvirran suulla, nykyisen Haminan kaupungin luoteispuolella. Husula, Husupyöli, Pyöli, Töytäri ja Salmenkylä muodostivat yhdessä oman jakokunnan, jonka rajat oli määritelty jo Erik Akselinpoika Tottin v. 1458 peräisin olevassa rajanvahvistustuomiossa (FMU 3076). Yhdessä Hietakylän kanssa Salmenkylän-Husulan alue oli knaappien kanta-aluetta. Salmenkylä on ilmeisesti alkujaan ollut kokonaisuudessaan verovapaata rälssimaata. 1600-luvulla Salmenkylän ainoa verotila oli kappalaisen pappila, joka oli knaappiasemansa menettäneille suvuille kuulunut viljelys, joka 1500-luvulla muuttui kruununluontoiseksi. Knaappitiloja Salmenkylässä oli 1500-luvun puolivälissä viisi. (Korhonen 1981:519-536.)
Vehkalahden rannikkovyöhykkeen kylistä juuri Salmenkylässä, Husulassa, Husupyölissä ja Pyölissä on suomalainen nimistö vallitsevana, minkä on katsottu viittaavan siihen, että Kirkkojärven läntinen laita on Neuvottoman ja Salmen ohella Vehkalahden vanhin vakinaisesti asutettu seutu. Ensimmäiset asukkaat ovat mahdollisesti saapuneet muinaisen Lapveden alueelta ja Kannakselta. (Rosén 1936:93-94.)
Kirkkojärven laskusalmessa ns. Salmensillan luona on Linnamäki-niminen kumpu, johon on aikaisemmin liittynyt nimi Pirkkula. Nimen alkuperä lienee sanassa birk, joka on muinainen kauppapaikkaan viittaava termi. Salmessa on tällä kohdalla kivien täyttämä kynnys, jonka edustalle mereltä saapuneiden laivojen oli ankkuroitava. Vielä 1600-luvulla pidettiin markkinat ”Vehkalahden salmella”. Salmenkylä olisi siten ollut avainasemassa valvoessaan sekä kauppapaikkaa että Kirkkojärven laskusalmeen ankkuroituneita kauppa-aluksia ja Vehkajokea pitkin Kirkkojärvelle tulleita ylämaan tuotteita kuljettavia talonpoikaisveneitä. Oletettavasti Salmenkylä on myös kuulunut rannikkoa suojanneeseen vartiotuliketjuun, jonka muita asemia oli mm. Pyötsaaressa, Hillossa ja Kirkkojärven toisella laidalla Haralinvuorella. (Rosén 1936:94,135,272-273.)
Salmenkylän kylätontit ovat edelleen asuttuja, mutta väljästi rakennettuja. Läntisemmällä Vilkin tontilla on omakotitaloalue sekä Tompurin tilan rakennuksia peltoineen. Tompurin tontilla on maatilojen asuin- ja talousrakennuksia. Molemmilla tonteilla on suhteellisen runsaasti rakentamattomia alueita, joilla on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
|
| metsakeskus.1000008262 |
75 |
Salmenkylä Linnamäki |
10002 |
12011 |
13110 |
11006 |
27000 |
509522.41900000 |
6716465.75700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008262 |
Kirkkojärven laskusalmessa ns. Salmensillan luona on Linnamäki-niminen kumpu, johon on aikaisemmin liittynyt nimi Pirkkula. Nimen alkuperä lienee sanassa birk, joka on muinainen kauppapaikkaan viittaava termi. Salmessa on tällä kohdalla kivien täyttämä kynnys, jonka edustalle mereltä saapuneiden laivojen oli ankkuroitava. Vielä 1600-luvulla pidettiin markkinat ”Vehkalahden salmella”. Salmenkylä (ks. Salmenkylä (Strömsby) Vilkki ja Tompuri) olisi siten ollut avainasemassa valvoessaan sekä kauppapaikkaa että Kirkkojärven laskusalmeen ankkuroituneita kauppa-aluksia ja Vehkajokea pitkin Kirkkojärvelle tulleita ylämaan tuotteita kuljettavia talonpoikaisveneitä. Oletettavasti Salmenkylä on myös kuulunut rannikkoa suojanneeseen vartiotuliketjuun, jonka muita asemia oli mm. Pyötsaaressa, Hillossa ja Kirkkojärven toisella laidalla Haralinvuorella. (Rosén 1936:94,135,272-273.)
Linnamäki on saattanut olla koko pitäjän puolustusjärjestelmän keskus: vieressä on laskusalmen kapein kohta, puolustajille luonnon luoma vallihauta ja hyökkääjille potentiaalinen ylityspaikka; lännessä ja luoteessa on syvä, aikaisemmin pienten lampien täyttämä, upottava notko, pohjoisessa puro ja vesiperäinen niitty. Notko ja puro voivat olla ainakin osittain ihmisen aikaansaannoksia, muinaisen vallihaudan jäännöksiä. (Rosén 1936:274-275.)
Linnamäen asema Vehkalahden kauppapaikan turvalinnana palautuu viimeistään 1300-luvun alkuun. Vuonna 1336 Pietari Joninpoika myönsi tallinnalaisille oikeuden käydä kauppaa kolmessa linnalääninsä kaupungissa: Viipurissa, Vehkalahdella ja Virolahdella (FMU 443). Linnamäen ylläpito ja varustaminen selittävät myös Salmenkylän ja sen pohjoisten naapurikylien rälssimaiden ja rälssisukujen synnyn ja olemassaolon. Tavallinen verovelvollisuus on ilmeisesti jo ensimmäisen verollepanon yhteydessä muutettu velvollisuudeksi huolehtia tärkeän solmukohdan ja samalla koko seudun puolustuksesta sekä lähistöllä tapahtuvan kaupan ja liikenteen valvonnasta. (Rosén 1936:275-276.)
Linnamäki -nimityksellä on viitattu kahteen aivan vierekkäin sijaitsevaan kalliokumpareeseen, jotka kohoavat paikassa, jossa Suuri rantatie on ylittänyt Salmenvirran. On epäselvää tarkoittaako Linnamäki näitä molempia kumpareita vaiko vain itäisempää, pienten ojien ympäröimää kohoumaa. Linnamäen kumpareilla on jonkin verran rakennuksia, mutta itäisemmän kohouman laki ja pohjoisosa ovat rakentamattomia.
|
| metsakeskus.1000008263 |
75 |
Salmi (Salmisby) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
501618.62000000 |
6712502.31800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008263 |
Salmin kylän vanha tonttimaa on sijainnut Neuvottoman kylän lounaispuolella, Salminlahden ja Neuvottomanlahden yhdistäneen, nyttemmin umpeen soistuneen Salmenkylänsalmen pohjoisrannalla. Kylän edustalla sijaitsevassa Hevossaaressa oli kylän kaskimaita sekä apajapaikkoja.
Alkujaan Salmi laskettiin kuuluvaksi Neuvottoman kylään; Salmi itsenäistyi omaksi kokonaisuudekseen 1500-luvulla. Kylän ensimmäinen tunnettu isäntä, keskiajalta periytyvän kantatilan haltija Lasse Niilonpoika eli Salmi-Lasse mainitaan kruunun kirjoissa v. 1543. Kylä oli Vehkalahden pienimpiä, ajoittain kylässä ei ollut kuin yksi veroja maksava talo. Kalastus ja merenkulku antoivat sivuelinkeinoina välttämättömiä lisäansioita. Elinolosuhteet helpottuivat, kun Salmen tilojen verorasitteita helpotettiin 1600-luvun lopulla suoritetuissa verotarkistuksissa lähes puolella. Sen seurauksena kylän talojen lukumäärä vakiintui neljään 1730-luvulta lähtien. (Korhonen 1981:292.)
Salmen kylän vanha kylätontti on edelleen asuttu. Rakentamattomilla alueilla sekä väljästi rakennettujen omakotitalojen piha-alueilla on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
|
| metsakeskus.1000008264 |
638 |
Drägsby |
10007 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
420657.29200000 |
6693793.45400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008264 |
Drägsby sijaitsee valtatien 7 luoteispuolella ja Svartsån itäpuolisella mäkikumpareella peltojen ympäröimänä. Ensimmäiset tiedot säteritilasta ovat vuodelta 1480 ja seuraava maininta ajoittuu vuoteen 1546. Vuosien 1766 ja 1767 tiluskartoissa talon kartanon paikka on merkitty nykyiselle paikalleen.
Suullisen tiedon mukaan paikalta ei ole löytynyt pihalla tehdyissä kaivutöissä mitään aiempiin rakennusvaiheisiin viittaavaa. Myöskään vuoden 2003 inventoinnissa ei paikalla havaittu merkkejä aikaisemmista rakennuksista. Puutarhaa on täytetty ja terassoitu voimakkaasti 1950-luvulla, joten sen alla on saattanut säilyä vanhempia kulttuurikerroksia.
V. 2020 inventointi: Topografisesti asumiskelpoiset ja vielä rakentamattomat maastot ovat kalliota ja kivikkoa jossa tuskin mitään on ollut tai paikalle on voinut maanalaista jäännöstä jäädä ja muutoin maasto on, kuten aiemmissa kuvauksissa todetaan, raskaasti perustettua puutarhaa. |
| metsakeskus.1000008265 |
638 |
Eknäs |
10001 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
431079.30300000 |
6708234.15700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008265 |
Kuninkaan kartasto Suomesta perusteella kohde sijaitsee Tamminiemessä Ilolanjoen itäpuolella. Paikalla on on peltojen ympäröimä mäkikumpare, joka on aikanaan sijainnut lähellä Tamminiemenjärveä. Nykyisin järvi on osin kuivunut ja sijaitsee aikaisempaa kauempana Kylänpääjärvi-nimisenä.
Ensimmäiset maininnat tilasta ovat vuodelta 1414 ja seuraavat vuodelta 1547. Paikkaa ei ole tarkastettu vuoden 2003 inventoinnissa. |
| metsakeskus.1000008266 |
638 |
Finnby |
10007 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
424794.60900000 |
6698238.68400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008266 |
Paikka sijaitsee Porvoon keskustan luoteispuolella Porvoonjoen mutkassa. Alueella on ollut Finnbyn kylä, jossa kartano on todennäköisesti sijainnut. Nykyisin kylä on tiivisti rakennettu.
Finnbyn säteri kuului Ruuthin suvulle ja ensimmäisiä mainintoja kartanosta on vuosilta 1554-55 sekä 1562. Paikkaa ei ole tarkastettu vuoden 2003 inventoinnissa.
2020: Alue on varsin rakennettua ja se on ollut intensiivisesti asuttua ja rakennettua kautta aikojen ja edelleenkin. Mitään maan päälle näkyviä merkkejä, jotka voisi liittää kylän vanhaan tai varhaiseen hist. ajan asutukseen, ei ole näkyvissä. Alueella tuskin on säilynyt tunnistettavia tai sekoittumattomia merkkejä vanhasta asutuksesta, vaikkakin alueella on paljon pihamaata rakennusten välissä. Pihojen maan muokkauksen määrää on vaikea arvioida. Vanhan tonttimaan kaakkoiskulma on nyt rakentamaton, mutta vielä viimevuosisadan lopulla siinä on ollut rakennuksia. |
| metsakeskus.1000008268 |
75 |
Sivatti (Sigvartsby) Puonti |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
511424.65300000 |
6716952.57100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008268 |
Sivatin kylän vanhat tonttimaat ovat sijainneet Kirkkojärven itärannalla, Kolsilan ja Pampyölin kylien välissä, vastapäätä Salmenkylää. Sivattia pidetään yhtenä Vehkalahden vanhimmista kylistä, vaikka sitä ei mainitakaan varhaisimmassa kyläluettelossa, Erik Akselinpoika Tottin rajatuomiossa v. 1458 (FMU 3076) (Rosén 1936:139,150-151). Kylä oli kuitenkin suurella varmuudella olemassa jo tuolloin, koska Sivatin asutus oli 1540- ja 1550-luvuilla tiheää ja vakiintunutta, taloja oli parikymmentä (Korhonen 1981:387).
Tilaluku alkoi laskea 1550-luvulta alkaen ensin kruunun yhdistellessä liian pieniä tiloja ja sitten sota- ja nälkävuosien seurauksena. 1580-luvulla jäljellä oli vain kuusi tai seitsemän taloa. Asutus alkoi tämän jälkeen hieman elpyä, mutta 1630-luvulla tuli taas uusi romahdus, ja 1650-luvulla viljelyssä oli jälleen ainoastaan viisi tilaa. Monet tiloista olivat pitkään autioina, ja uusia pysyviä asukkaita kylään saatiin vasta 1700-luvun puolivälin jälkeen. Sivatin asema lampuotikylänä sitoi sen myöhemmin tiukasti Haminan kaupunkiin, ja talonpoikaisen asutuksen suuri vaihtuvuus esti pitäjän kehitykseen vaikuttaneiden ”mahtisukujen” synnyn. Sivatti jäikin Vehkalahden 1600- ja 1700-lukujen kehityksessä syrjäkyläksi. (Korhonen 1981:388-389.)
Sivatin vanhat kylätontit ovat edelleen asuttuja, mutta suhteellisen väljästi rakennettuja; rakennukset ovat maatilojen talouskeskuksiin kuuluvia asuin- ja piharakennuksia. Rakentamattomilla piha- ja peltoalueilla on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
|
| metsakeskus.1000008269 |
75 |
Sivatti (Sigvartsby) Pousi |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
511550.60100000 |
6717165.48500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008269 |
Sivatin kylän vanhat tonttimaat ovat sijainneet Kirkkojärven itärannalla, Kolsilan ja Pampyölin kylien välissä, vastapäätä Salmenkylää. Sivattia pidetään yhtenä Vehkalahden vanhimmista kylistä, vaikka sitä ei mainitakaan varhaisimmassa kyläluettelossa, Erik Akselinpoika Tottin rajatuomiossa v. 1458 (FMU 3076) (Rosén 1936:139,150-151). Kylä oli kuitenkin suurella varmuudella olemassa jo tuolloin, koska Sivatin asutus oli 1540- ja 1550-luvuilla tiheää ja vakiintunutta, taloja oli parikymmentä (Korhonen 1981:387).
Tilaluku alkoi laskea 1550-luvulta alkaen ensin kruunun yhdistellessä liian pieniä tiloja ja sitten sota- ja nälkävuosien seurauksena. 1580-luvulla jäljellä oli vain kuusi tai seitsemän taloa. Asutus alkoi tämän jälkeen hieman elpyä, mutta 1630-luvulla tuli taas uusi romahdus, ja 1650-luvulla viljelyssä oli jälleen ainoastaan viisi tilaa. Monet tiloista olivat pitkään autioina, ja uusia pysyviä asukkaita kylään saatiin vasta 1700-luvun puolivälin jälkeen. Sivatin asema lampuotikylänä sitoi sen myöhemmin tiukasti Haminan kaupunkiin, ja talonpoikaisen asutuksen suuri vaihtuvuus esti pitäjän kehitykseen vaikuttaneiden ”mahtisukujen” synnyn. Sivatti jäikin Vehkalahden 1600- ja 1700-lukujen kehityksessä syrjäkyläksi. (Korhonen 1981:388-389.)
Sivatin vanhat kylätontit ovat edelleen asuttuja, mutta suhteellisen väljästi rakennettuja; rakennukset ovat maatilojen talouskeskuksiin kuuluvia asuin- ja piharakennuksia. Rakentamattomilla piha- ja peltoalueilla on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
Vuonna 2014 Pousin kohdalla tehtiin vähäisiä koekaivauksia tulevan kevyenliikenteenväylän vuoksi. Mistään koekuopasta tai kairapisteestä ei havaittu mitään merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.1000008270 |
75 |
Sivatti (Sigvartsby) Lonka |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
511693.54100000 |
6717126.50200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008270 |
Sivatin kylän vanhat tonttimaat ovat sijainneet Kirkkojärven itärannalla, Kolsilan ja Pampyölin kylien välissä, vastapäätä Salmenkylää. Sivattia pidetään yhtenä Vehkalahden vanhimmista kylistä, vaikka sitä ei mainitakaan varhaisimmassa kyläluettelossa, Erik Akselinpoika Tottin rajatuomiossa v. 1458 (FMU 3076) (Rosén 1936:139,150-151). Kylä oli kuitenkin suurella varmuudella olemassa jo tuolloin, koska Sivatin asutus oli 1540- ja 1550-luvuilla tiheää ja vakiintunutta, taloja oli parikymmentä (Korhonen 1981:387).
Tilaluku alkoi laskea 1550-luvulta alkaen ensin kruunun yhdistellessä liian pieniä tiloja ja sitten sota- ja nälkävuosien seurauksena. 1580-luvulla jäljellä oli vain kuusi tai seitsemän taloa. Asutus alkoi tämän jälkeen hieman elpyä, mutta 1630-luvulla tuli taas uusi romahdus, ja 1650-luvulla viljelyssä oli jälleen ainoastaan viisi tilaa. Monet tiloista olivat pitkään autioina, ja uusia pysyviä asukkaita kylään saatiin vasta 1700-luvun puolivälin jälkeen. Sivatin asema lampuotikylänä sitoi sen myöhemmin tiukasti Haminan kaupunkiin, ja talonpoikaisen asutuksen suuri vaihtuvuus esti pitäjän kehitykseen vaikuttaneiden ”mahtisukujen” synnyn. Sivatti jäikin Vehkalahden 1600- ja 1700-lukujen kehityksessä syrjäkyläksi. (Korhonen 1981:388-389.)
Sivatin vanhat kylätontit ovat edelleen asuttuja, mutta suhteellisen väljästi rakennettuja; rakennukset ovat maatilojen talouskeskuksiin kuuluvia asuin- ja piharakennuksia. Rakentamattomilla piha- ja peltoalueilla on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
Vuonna 2014 Lonkan kylätontin eteläpuolelle tehtiin koekuoppia sen selvittämiseksi, jatkuuko muinaisjäännös myös Kirkkojärven tien eteläpuolella. Mistään koekuopasta tai kairapisteestä ei havaittu mitään merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.1000008271 |
75 |
Sivatti (Sigvartsby) Peri |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
511867.47600000 |
6717088.52000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008271 |
Sivatin kylän vanhat tonttimaat ovat sijainneet Kirkkojärven itärannalla, Kolsilan ja Pampyölin kylien välissä, vastapäätä Salmenkylää. Sivattia pidetään yhtenä Vehkalahden vanhimmista kylistä, vaikka sitä ei mainitakaan varhaisimmassa kyläluettelossa, Erik Akselinpoika Tottin rajatuomiossa v. 1458 (FMU 3076) (Rosén 1936:139,150-151). Kylä oli kuitenkin suurella varmuudella olemassa jo tuolloin, koska Sivatin asutus oli 1540- ja 1550-luvuilla tiheää ja vakiintunutta, taloja oli parikymmentä (Korhonen 1981:387).
Tilaluku alkoi laskea 1550-luvulta alkaen ensin kruunun yhdistellessä liian pieniä tiloja ja sitten sota- ja nälkävuosien seurauksena. 1580-luvulla jäljellä oli vain kuusi tai seitsemän taloa. Asutus alkoi tämän jälkeen hieman elpyä, mutta 1630-luvulla tuli taas uusi romahdus, ja 1650-luvulla viljelyssä oli jälleen ainoastaan viisi tilaa. Monet tiloista olivat pitkään autioina, ja uusia pysyviä asukkaita kylään saatiin vasta 1700-luvun puolivälin jälkeen. Sivatin asema lampuotikylänä sitoi sen myöhemmin tiukasti Haminan kaupunkiin, ja talonpoikaisen asutuksen suuri vaihtuvuus esti pitäjän kehitykseen vaikuttaneiden ”mahtisukujen” synnyn. Sivatti jäikin Vehkalahden 1600- ja 1700-lukujen kehityksessä syrjäkyläksi. (Korhonen 1981:388-389.)
Sivatin vanhat kylätontit ovat edelleen asuttuja, mutta suhteellisen väljästi rakennettuja; rakennukset ovat maatilojen talouskeskuksiin kuuluvia asuin- ja piharakennuksia. Rakentamattomilla piha- ja peltoalueilla on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
|
| metsakeskus.1000008272 |
638 |
Grännäs |
10001 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
436913.00000000 |
6683726.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008272 |
Grännasin kylässä on 1700-luvun lopussa kaksi tonttimaata kuninkaankartan mukaan. Tämä on eteläisempi, joka on sijainnut Vålaxfjärdenin itärannalla, rannan ja Råberget kalliomäen välisellä tasanteella. Grännas mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa v. 1548. Tuolloin kylä oli yksittäistalo. Sen omistajat vaihtuivat tiuhaan 1800-luvun lopulle.
Kuninkaankartastossa (1796-1804) tällä paikalla on merkintä talosta - kaksi punaista pistettä, samoin pohjoisemmalla (tästä paikasta n. 600 m pohjoiseen) tontilla on talon merkki. V. 1841 pitäjänkartalla tämä eteläisempi tonttipaikka on peltoa eikä paikalla ole asutusta ja samoin muilla kartoilla tästä eteenpäin. Brotheruksen yleiskartalla (v. 1696-1711) yleiskartalla on merkitty vain eteläisempi tontti ja siihen yksi talo. Vuoden 1790 tiekartalle on merkitty sekä eteläisempi, että pohjoisempi tontti. On ilmeistä että tämä eteläisempi tontti on alkuperäinen, 1500-luvulla mainitun Grännäsin yksittäistalon paikka.
Eteläisempi ja ilmeisesti alkuperäinen yksittäistalon paikka on paikannettu melko epätarkasti (arviolta +-70m) kuninkaankartalta. Paikalla, mihin talo lähinnä paikantuu, on nyt uudehkoja rakennuksia, pihatie ja hoidettua pihamaata, jossa ei ole maanpinnalla mitään vanhoja rakenteita näkyvissä. Maa vaikuttaa tasatulta ja raivatulta. Pihatien pohjoispuolella on muutaman kymmenen metriä leveä (siis tiestä pohjoiseen) tasainen ja kivetön ala, joka on vanhaa peltoa - siellä on näkyvissä ojien jäänteitä kuopanteita ja matalia maakasoja ym. modernin "mylläyksen" merkkejä. Muutamassa koekuopassa ja käsikairanäytteissä oli vain savista peltomultaa ja sekoittunutta vanhaa peltokerrosta ja sen alla puhdasta pohjamaata. Pohjoisempana maasto on erittäin kivistä ja louhikkoista. Vaikutti siltä että isoja kiviä olisi sinne raivattukin. Kasvillisuus on pohjoisempana tiheää pusikkoa ja korkeaa heinikkoa. Pohjoisempana ei ole voinut olla talotonttia louhikon takia. On ilmeistä, että vanha talonpaikka ja tonttimaa on jäänyt nykyisten rakennusten ja pihojen alle ja todennäköisesti täysin hävinnyt. |
| metsakeskus.1000008273 |
75 |
Sivatti (Sigvartsby) Takaharju |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
511793.50500000 |
6717245.45200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008273 |
Sivatin kylän vanhat tonttimaat ovat sijainneet Kirkkojärven itärannalla, Kolsilan ja Pampyölin kylien välissä, vastapäätä Salmenkylää. Sivattia pidetään yhtenä Vehkalahden vanhimmista kylistä, vaikka sitä ei mainitakaan varhaisimmassa kyläluettelossa, Erik Akselinpoika Tottin rajatuomiossa v. 1458 (FMU 3076) (Rosén 1936:139,150-151). Kylä oli kuitenkin suurella varmuudella olemassa jo tuolloin, koska Sivatin asutus oli 1540- ja 1550-luvuilla tiheää ja vakiintunutta, taloja oli parikymmentä (Korhonen 1981:387).
Tilaluku alkoi laskea 1550-luvulta alkaen ensin kruunun yhdistellessä liian pieniä tiloja ja sitten sota- ja nälkävuosien seurauksena. 1580-luvulla jäljellä oli vain kuusi tai seitsemän taloa. Asutus alkoi tämän jälkeen hieman elpyä, mutta 1630-luvulla tuli taas uusi romahdus, ja 1650-luvulla viljelyssä oli jälleen ainoastaan viisi tilaa. Monet tiloista olivat pitkään autioina, ja uusia pysyviä asukkaita kylään saatiin vasta 1700-luvun puolivälin jälkeen. Sivatin asema lampuotikylänä sitoi sen myöhemmin tiukasti Haminan kaupunkiin, ja talonpoikaisen asutuksen suuri vaihtuvuus esti pitäjän kehitykseen vaikuttaneiden ”mahtisukujen” synnyn. Sivatti jäikin Vehkalahden 1600- ja 1700-lukujen kehityksessä syrjäkyläksi. (Korhonen 1981:388-389.)
Sivatin vanhat kylätontit ovat edelleen asuttuja, mutta suhteellisen väljästi rakennettuja; rakennukset ovat maatilojen talouskeskuksiin kuuluvia asuin- ja piharakennuksia. Rakentamattomilla piha- ja peltoalueilla on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
|
| metsakeskus.1000008274 |
75 |
Sivatti (Sigvartsby) Kujala |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
512104.37500000 |
6717492.35000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008274 |
Sivatin kylän vanhat tonttimaat ovat sijainneet Kirkkojärven itärannalla, Kolsilan ja Pampyölin kylien välissä, vastapäätä Salmenkylää. Sivattia pidetään yhtenä Vehkalahden vanhimmista kylistä, vaikka sitä ei mainitakaan varhaisimmassa kyläluettelossa, Erik Akselinpoika Tottin rajatuomiossa v. 1458 (FMU 3076) (Rosén 1936:139,150-151). Kylä oli kuitenkin suurella varmuudella olemassa jo tuolloin, koska Sivatin asutus oli 1540- ja 1550-luvuilla tiheää ja vakiintunutta, taloja oli parikymmentä (Korhonen 1981:387).
Tilaluku alkoi laskea 1550-luvulta alkaen ensin kruunun yhdistellessä liian pieniä tiloja ja sitten sota- ja nälkävuosien seurauksena. 1580-luvulla jäljellä oli vain kuusi tai seitsemän taloa. Asutus alkoi tämän jälkeen hieman elpyä, mutta 1630-luvulla tuli taas uusi romahdus, ja 1650-luvulla viljelyssä oli jälleen ainoastaan viisi tilaa. Monet tiloista olivat pitkään autioina, ja uusia pysyviä asukkaita kylään saatiin vasta 1700-luvun puolivälin jälkeen. Sivatin asema lampuotikylänä sitoi sen myöhemmin tiukasti Haminan kaupunkiin, ja talonpoikaisen asutuksen suuri vaihtuvuus esti pitäjän kehitykseen vaikuttaneiden ”mahtisukujen” synnyn. Sivatti jäikin Vehkalahden 1600- ja 1700-lukujen kehityksessä syrjäkyläksi. (Korhonen 1981:388-389.)
Sivatin vanhat kylätontit ovat edelleen asuttuja, mutta suhteellisen väljästi rakennettuja; rakennukset ovat maatilojen talouskeskuksiin kuuluvia asuin- ja piharakennuksia. Rakentamattomilla piha- ja peltoalueilla on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
|
| metsakeskus.1000008275 |
75 |
Sivatti (Sigvartsby) Töytäri |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
511972.43100000 |
6717612.30900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008275 |
Sivatin kylän vanhat tonttimaat ovat sijainneet Kirkkojärven itärannalla, Kolsilan ja Pampyölin kylien välissä, vastapäätä Salmenkylää. Sivattia pidetään yhtenä Vehkalahden vanhimmista kylistä, vaikka sitä ei mainitakaan varhaisimmassa kyläluettelossa, Erik Akselinpoika Tottin rajatuomiossa v. 1458 (FMU 3076) (Rosén 1936:139,150-151). Kylä oli kuitenkin suurella varmuudella olemassa jo tuolloin, koska Sivatin asutus oli 1540- ja 1550-luvuilla tiheää ja vakiintunutta, taloja oli parikymmentä (Korhonen 1981:387).
Tilaluku alkoi laskea 1550-luvulta alkaen ensin kruunun yhdistellessä liian pieniä tiloja ja sitten sota- ja nälkävuosien seurauksena. 1580-luvulla jäljellä oli vain kuusi tai seitsemän taloa. Asutus alkoi tämän jälkeen hieman elpyä, mutta 1630-luvulla tuli taas uusi romahdus, ja 1650-luvulla viljelyssä oli jälleen ainoastaan viisi tilaa. Monet tiloista olivat pitkään autioina, ja uusia pysyviä asukkaita kylään saatiin vasta 1700-luvun puolivälin jälkeen. Sivatin asema lampuotikylänä sitoi sen myöhemmin tiukasti Haminan kaupunkiin, ja talonpoikaisen asutuksen suuri vaihtuvuus esti pitäjän kehitykseen vaikuttaneiden ”mahtisukujen” synnyn. Sivatti jäikin Vehkalahden 1600- ja 1700-lukujen kehityksessä syrjäkyläksi. (Korhonen 1981:388-389.)
Sivatin vanhat kylätontit ovat edelleen asuttuja, mutta suhteellisen väljästi rakennettuja; rakennukset ovat maatilojen talouskeskuksiin kuuluvia asuin- ja piharakennuksia. Rakentamattomilla piha- ja peltoalueilla on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
|
| metsakeskus.1000008276 |
853 |
Rasinmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
243053.59500000 |
6712111.20800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008276 |
Turun Kuralan kylässä Rasinmäessä sijaitseva mäki, joka peruskartalla on nimeltään Ristimäki ja sijaitsee noin 400 m tunnetusta Ristimäen kalmisto- ja asuinpaikka-alueesta länsilounaaseen. V. 1993 koekaivettiin Rasinmäen alueella ennen rakennushankkeita Ristimäen kalmiston läheisyyden takia. Vain ylempää mäestä saatiin löytöjä kolmesta koekuopasta kaikkiaan tehdyistä 33:sta koekuopasta. Hämeentiehen rajoittuva alueen eteläosan pääkoekuopitusalue oli löydötöntä aluetta. Varhaismetallikautisia saviastianpaloja löytyi läntisimmästä koekuopasta ja sen laajennuksesta suuren maakiven vierestä kiveyksestä, jossa ei kuitenkaan ollut selvää nokimaata. Tästä noin 20 m koilliseen löytyi koekuopasta kaksi saviastian palaa ja edelleen noin 50 m itään yhdestä koekuopasta porfyriitti- ja kvartsi-iskoksia. Jälkimmäiset osoittanevat kivikautista asuinpaikkaa mäen itäosassa. Vasta tarkemmilla tutkimuksilla on mahdollista arvioida alueella olevien ilmeisten muinaisjäännösten luonnetta ja laajuutta. V. 2007 kunnallistekniikan takia tehdyssä koekuopituksessa pääosin 1993 koekuopitetun alueen itäpuolella ei putkiston linjauksella havaittu muinaisjäännöksen merkkejä. |
| metsakeskus.1000008276 |
853 |
Rasinmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
243053.59500000 |
6712111.20800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008276 |
Turun Kuralan kylässä Rasinmäessä sijaitseva mäki, joka peruskartalla on nimeltään Ristimäki ja sijaitsee noin 400 m tunnetusta Ristimäen kalmisto- ja asuinpaikka-alueesta länsilounaaseen. V. 1993 koekaivettiin Rasinmäen alueella ennen rakennushankkeita Ristimäen kalmiston läheisyyden takia. Vain ylempää mäestä saatiin löytöjä kolmesta koekuopasta kaikkiaan tehdyistä 33:sta koekuopasta. Hämeentiehen rajoittuva alueen eteläosan pääkoekuopitusalue oli löydötöntä aluetta. Varhaismetallikautisia saviastianpaloja löytyi läntisimmästä koekuopasta ja sen laajennuksesta suuren maakiven vierestä kiveyksestä, jossa ei kuitenkaan ollut selvää nokimaata. Tästä noin 20 m koilliseen löytyi koekuopasta kaksi saviastian palaa ja edelleen noin 50 m itään yhdestä koekuopasta porfyriitti- ja kvartsi-iskoksia. Jälkimmäiset osoittanevat kivikautista asuinpaikkaa mäen itäosassa. Vasta tarkemmilla tutkimuksilla on mahdollista arvioida alueella olevien ilmeisten muinaisjäännösten luonnetta ja laajuutta. V. 2007 kunnallistekniikan takia tehdyssä koekuopituksessa pääosin 1993 koekuopitetun alueen itäpuolella ei putkiston linjauksella havaittu muinaisjäännöksen merkkejä. |
| metsakeskus.1000008277 |
638 |
Grönkulla |
10002 |
12001 |
13006 |
11006 |
27000 |
421492.90900000 |
6703812.42100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008277 |
Grönkulla sijaitsee Porvoon ja Monnikylän välissä Vanhassamoisiossa. Paikan itäpuolella virtaa peltojen takana Alhonoja.
Ensimmäinen maininta Porvoon kaupungista n. 5 km pohjoiseen sijaitsevasta kruununmaasta on jo vuodelta 1413, jolloin kruununmaat käsittivät kaksi tilaa: vanha tila sijaitsi Strömsbergissä ja Gammelgård nykyisessä Grönkullassa. Paikasta on useampia mainintoja 1500- ja 1600-luvuilta ja vanhin kartta alueesta on vuodelta 1704. Siinä Gammelgård on merkitty kutakuinkin samalle paikalle kuin nykyinen Grönkullan tila.
Vuoden 2003 inventoinnissa paikalla havaittiin tilan itäosan puutarhassa tiiliä sekä sekä kiviä, jotka saattavat kuulua aikaisempiin rakennuksiin. Kivien läheisyydestä löytyi aikaisintaan 1800-luvulle ajoittuvaa ikkunalasia. Kuninkaankartanon todettiin säilyneen mahdollisesti osittain, mutta todisteita tästä ei inventoinnissa löydetty. |
| metsakeskus.1000008278 |
638 |
Haikkoo 1 |
10002 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
424023.00000000 |
6691463.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008278 |
Kohde sijaitsee nykyisen Haikon hotelli- ja kongressikeskuksen alueella Haikkonselän länsirannalla. Ensimmäinen maininta tilasta on jo vuodelta 1382, jolloin "Grels j Haijckå" istui lautamiehenä. 1400-luvulta Haikosta on kaksi mainintaa. Vanhimmat kartat tilasta ovat 1800-luvulta. Kuninkaan kartastossa ja vuoden 1843 kartassa tila on merkitty hieman nykyistä etelämmäksi Ennäsuddenin kohdalle, mutta senaatinkartassa vuodelta 1875 kartano on nykyisellä paikallaan.
Vuoden 2003 inventoinnissa havaittiin nykyisen hotellirakennuksen ja sen parkkipaikan sijaitsevan osittain vanhojen mahdollisten rakennusten paikkojen kohdilla. Näillä alueilla vanhempia rakenteita on tuskin säilynyt, mutta hotellirakennuksista luoteeseen mäen päältä löytyi kiveystenpohjia, jotka kuuluvat luultavasti senaatinkartan aikaiseen puutarhaan. Paikalla on voinut säilyä myös tätä vanhempia rakenteita.
Inventointi 2013:
Alueella ei havaittu maaperässä kulttuurikerrosta. Alueella on kahden rakennuksen perustat, pieni kiviröykkiö, kapea pengertie (polku) sekä kivirakenne joka on mahdollisesti huvimajan ellei pienen tuulimyllyn perusta. Mitään rakenteita tarkemmin ajoittavaa materiaalia ei löydetty. Osa rakenteista (A, B, D) vaikuttaa selkeästi suhteellisen nuorilta ja ne saattavat olla peräisin 1800-luvun loppupuolelta ja olleen viereiseen kartanoon ja sen puistoon liittyviä. Yhdessä 1700-l lopun kartassa (Klercker) tälle alueelle on kuitenkin merkitty rakennuksia. Siten on mahdollista että jotkut rakenteet voisivat olla peräisin 1700-luvulta. Ehdotetun muinaisjäännösalueen painotettu keskipiste on N 6691463 E 424023.
Rakenteet, jotka on luetteloitu alakohteina ovat vuoden 2013 inventoinnissa havaittuja |
| metsakeskus.1000008279 |
638 |
Johannisberg |
10001 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
424968.54400000 |
6696421.42000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008279 |
Tilasta käytetään myös nimeä Skinnarbacka. Paikka sijaitsee Johannisbergin vanhainkodin alueella, joka on melko täyteen rakennettu. Johannisbergistä ensimmäiset maininnat ovat vuosien 1554/55 ja 1562 ratsumiesluetteloissa, joissa tulee esiin Grels (Gregers) Olofsson Skinnarbackasta. Porvoon kaupungin kartassa vuodelta 1652 Skinnarbacka on merkitty kaupungista luoteeseen ja Kuninkaan kartastossa tila näyttäisi olevan samalla paikalla, mutta tilan nimenä on tuolloin Johannisberg. Johannisberg muodostui vuoden 1670 tienoilla Skinnarbackan ja Sparbackan yksinäistilojen yhdistyessä.
Vanhainkodin rakennustyöt ovat todennäköisesti tuhonneet ainakin suurimman osan vanhemmista rakenteista, mutta vuoden 2003 inventoinnissa nykyisten rakennusten itäpuolella havaittiin melko modernilta vaikuttava talonpohja. Kyseisellä alueella on saattanut säilyä vanhempiakin kulttuurikerroksia.
Vuonna 2018 alueella tehtiin koekaivaus (tarkkuusinventointi) . Alueelle kaivettiin koeojia kaivinkoneella ja koekuoppia lapiolla. Kaivannoissa oli enimmäkseen puutarha- ja peltomultaa tai luontaista metsämaata. Nykyisten rakennusten lähistöllä oli purku- ja täyttökerroksia, joilla pihaa on tasattu. Muinaisjäännösrajaus menee itäosastaan tutkimusalueen ulkopuolelle yksityiselle maalle, jossa muinaisjäännöstä tuskin on säilynyt. Vanhainkodin pihamaalla rajausta on noin 8x30 metrin alueella F-talon ja kiviaidan välissä. Alue on hankala tutkittava istutuksineen ja piharakennelmineen eikä siihen juuri sopinut kaivinkoneella kaivamaan. F- talon ympäristön koekuopista ei löytynyt selkeitä merkkejä olemassa olevia rakennuksia vanhemmasta asutuksesta. Mikään vähäisestä löytöaineistosta ei viitannut 1800-lukua vanhempaan aikaan. Maan päälle näkyvät kivirakenteet kartoitettiin. Näitä olivat alueen poikki kulkevat kiviaidat ja kivijalat, joista suurin osa sijoittui aivan nykyisten rakennusten viereen. Osa niistä oli jo merkittynä kaupungin kaavakarttaan. Uutena kartoituksena mainittakoon alueen itäreunalla oleva puolipyöreä kivimuuri. Johannisbergin ja Katajamäen välillä kulkevaa tieuraa reunustaa kaksi kiviaitaa.
Alueella olevat näkyvät kivirakenteet kartoitettiin. Kiviaidoista parhaiten on säilynyt keskikohta vanhainkodin piha-alueen keskellä. Pohjoisin osa kiviaidoista on osin sortunut, samoin kuin eteläinen osa. Ne rajautuvat itäpuolella omakotitalojen pihoihin. Aitojen rakentamisajankohtaa ei pystytty määrittelemään.
Aikaisemmissa tutkimuksissa on alueen itäpuolta pidetty maankäytöltä säilyneenä alueena. Mitään konkreettista jäännettä säteristä ei tällä hetkellä tunneta. |
| metsakeskus.1000008280 |
564 |
Rönkölänkangas koillinen |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
446869.62500000 |
7234452.10900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008280 |
Kivikautinen asuinpaikka, asumuspainanne, maakuoppa sekä tervahauta sijaisevat Kellon kylän takamaalla, Iso Viitajärven luoteeseen pistävän lahden pohjoispään ja siitä pohjoiseen jatkuvan suon länsirannalla tasaisessa kangasmaastossa. Asumuspainanne on myös pohjoisosassa sähkölinjan kohdalla. Paikka löytyi rantakaavan tarkastuksessa vuonna 2007. Pintahavaintojen perusteella löytöalue on lähes 300 m etelä-pohjoissuunnassa. Alueella järven rantakangasta etelään on toinen Rönkölänkangas itä -nimellä tunnettu kivikautinen asuinpaikka, jossa on muutamia asumuspainanteita. Samoin kankaanreunaa pohjoiseen on asumuspainanteita ja merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta (kohteet Rönkölänkangas pohjoinen ja Pikku Viitajärvi Välioja). |
| metsakeskus.1000008281 |
75 |
Summa (Summaby) Raja |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
505675.97700000 |
6715410.16200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008281 |
Summan kylän vanhat tonttimaat ovat sijainneet pohjoisesta Summanlahteen virtaavan Summanjoen länsi- ja itärannoilla, Suuren rantatien etelä- ja pohjoispuolella, nykyisen Haminan länsiosassa. Kylän asutuksen synty liittyy epäilemättä sen sijaintiin vesi- ja maareittien solmukohdassa. Kylän maita halkoivat sekä merelle vievä joki että Viipuriin johtava Kuninkaantie.
Summa on Vehkalahden vanhimpia kyliä. Asutus oli jo vakiintunutta, kun kylä mainitaan ensimmäisen kerran Erik Akselinpoika Tottin v. 1458 peräisin olevassa rajanvahvistustuomiossa (FMU 3076). Summan kylän nimeä pidetään suomalaisten eränkävijöiden antamana, mutta kylän vanhin pysyvä asutus juontunee viljelynimistön perusteella 1200- ja 1300-lukujen järjestelmälliseen ruotsalaiseen uudisasutukseen. Väestö ja kylät ovat jälleen suomalaistuneet viimeistään 1500-luvulle tultaessa. (Rosén 1936:128-129,62-64.)
Vuoden 1551 maakirjassa Summasta mainitaan kymmenen tilaa. Tämän jälkeen alkoi sota-ajan aiheuttama taantuminen ja v. 1571 isäntiä oli enää seitsemän, vaikkakin kylän vauraus oli pysynyt suhteellisen suurena. 1590-luvulla veroja maksavia taloja oli jäljellä ainoastaan kolme tai neljä; kantatiloista säilyi viljelyksessä vain yksi, Raja. Stolbovan rauhan v. 1617 jälkeen tilanne rauhoittui ja Summan asutus vakiintui seitsemään talonpoikaistilaan sekä kartanoon. (Korhonen 1981:309.)
Suuren Pohjan sodan jälkeen 1700-luvulla maaliikenteen ja rantatien merkitys kasvoi, joten Summan sillan kupeeseen rakennettiin matkustavaisille krouvi. Krouvin pito oli kartanon oikeuksia, mutta ilmeisesti olutta tarjoiltiin myös missä tahansa Summan talonpoikaistaloista samalla, kun vaihdettiin tietoja ja uutisia. Summan kylän keskeinen asema entisestään korostui, kun Kymenlaakson kihlakunnan tuomari Arvid Renner asettui asumaan kartanoon 1740-luvulla ja esim. käräjiä alettiin pitää Summassa. (Korhonen 1985:14; Korhonen 1981:312.)
Summan kartanon merkitys ei ollut kyläläisille erityisen suuri 1600-luvulla. Viljelyksiä hoitivat lampuodit, ja vasta 1700-luvulla haltijat asuivat itse kartanoa. Kartanon tontilla on edelleen osin 1600-luvulta periytyvän puiston ympäröimänä, v. 1790 asti Bruun-suvun omistuksessa olleen Summan kartanon rakennuksia, joista päärakennus on vanhimmilta osiltaan 1700-luvulta (Knapas 1984:103).
Summan vanhat kylätontit ovat edelleen asuttuja, mutta suhteellisen väljästi rakennettuja omakotitaloalueita. Rakennuskanta on vanhakantaista ja kevyttä. Rakentamattomilla piha- ja peltoalueilla on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
|
| metsakeskus.1000008282 |
638 |
Kallola |
10007 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
422990.32500000 |
6699623.11500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008282 |
Kallola sijaitsee Porvoonjoen itäpuolella sijaitsevalla niemellä. Tilan pohjoispuolella on harju, jossa on kulkenut vanha tie.
Kallola tunnetaan kirjallisista lähteistä jo 1400-luvun lopulta, mutta varhaisin kartta paikasta on vasta Kuninkaan kartastossa.
Vuoden 2003 inventoinnissa paikalla todettiin kivistä ja tiilestä rakennettu kellari sekä hieman pohjoisempana Kitteldalenin luona vanhan tien itäpuolella kivijalka, joka kuuluu vanhaan riiheen. Paikalla ei tehty havaintoja vanhemmista rakenteista, mutta on mahdollista, että myös niitä on säilynyt alueella.
|
| metsakeskus.1000008283 |
75 |
Summa (Summaby) Sakki |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
505629.99600000 |
6715147.26700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008283 |
Summan kylän vanhat tonttimaat ovat sijainneet pohjoisesta Summanlahteen virtaavan Summanjoen länsi- ja itärannoilla, Suuren rantatien etelä- ja pohjoispuolella, nykyisen Haminan länsiosassa. Kylän asutuksen synty liittyy epäilemättä sen sijaintiin vesi- ja maareittien solmukohdassa. Kylän maita halkoivat sekä merelle vievä joki että Viipuriin johtava Kuninkaantie.
Summa on Vehkalahden vanhimpia kyliä. Asutus oli jo vakiintunutta, kun kylä mainitaan ensimmäisen kerran Erik Akselinpoika Tottin v. 1458 peräisin olevassa rajanvahvistustuomiossa (FMU 3076). Summan kylän nimeä pidetään suomalaisten eränkävijöiden antamana, mutta kylän vanhin pysyvä asutus juontunee viljelynimistön perusteella 1200- ja 1300-lukujen järjestelmälliseen ruotsalaiseen uudisasutukseen. Väestö ja kylät ovat jälleen suomalaistuneet viimeistään 1500-luvulle tultaessa. (Rosén 1936:128-129,62-64.)
Vuoden 1551 maakirjassa Summasta mainitaan kymmenen tilaa. Tämän jälkeen alkoi sota-ajan aiheuttama taantuminen ja v. 1571 isäntiä oli enää seitsemän, vaikkakin kylän vauraus oli pysynyt suhteellisen suurena. 1590-luvulla veroja maksavia taloja oli jäljellä ainoastaan kolme tai neljä; kantatiloista säilyi viljelyksessä vain yksi, Raja. Stolbovan rauhan v. 1617 jälkeen tilanne rauhoittui ja Summan asutus vakiintui seitsemään talonpoikaistilaan sekä kartanoon. (Korhonen 1981:309.)
Summan kartanon merkitys ei ollut kyläläisille erityisen suuri 1600-luvulla. Viljelyksiä hoitivat lampuodit, ja vasta 1700-luvulla haltijat asuivat itse kartanoa. Kartanon tontilla on edelleen osin 1600-luvulta periytyvän puiston ympäröimänä, v. 1790 asti Bruun-suvun omistuksessa olleen Summan kartanon rakennuksia, joista päärakennus on vanhimmilta osiltaan 1700-luvulta. Kokonaisuuteen kuuluvat lisäksi kaksi asuinrakennusta, savesta ja kanervista tehty talli, kivinavetta sekä muita vanhoja talousrakennuksia (Knapas 1984:103).
Suuren Pohjan sodan jälkeen 1700-luvulla maaliikenteen ja rantatien merkitys kasvoi, joten Summan sillan kupeeseen rakennettiin matkustavaisille krouvi. Krouvin pito oli kartanon oikeuksia, mutta ilmeisesti olutta tarjoiltiin myös missä tahansa Summan talonpoikaistaloista samalla, kun vaihdettiin tietoja ja uutisia. Summan kylän keskeinen asema entisestään korostui, kun Kymenlaakson kihlakunnan tuomari Arvid Renner asettui asumaan kartanoon 1740-luvulla ja esim. käräjiä alettiin pitää Summassa. (Korhonen 1985:14; Korhonen 1981:312.)
Summan vanhat kylätontit ovat edelleen asuttuja, mutta suhteellisen väljästi rakennettuja omakotitaloalueita. Rakennuskanta on vanhakantaista ja kevyttä. Rakentamattomilla piha- ja peltoalueilla on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
|
| metsakeskus.1000008284 |
75 |
Summa (Summaby) Pasi |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
505541.03000000 |
6715025.31800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008284 |
Summan kylän vanhat tonttimaat ovat sijainneet pohjoisesta Summanlahteen virtaavan Summanjoen länsi- ja itärannoilla, Suuren rantatien etelä- ja pohjoispuolella, nykyisen Haminan länsiosassa. Kylän asutuksen synty liittyy epäilemättä sen sijaintiin vesi- ja maareittien solmukohdassa. Kylän maita halkoivat sekä merelle vievä joki että Viipuriin johtava Kuninkaantie.
Summa on Vehkalahden vanhimpia kyliä. Asutus oli jo vakiintunutta, kun kylä mainitaan ensimmäisen kerran Erik Akselinpoika Tottin v. 1458 peräisin olevassa rajanvahvistustuomiossa (FMU 3076). Summan kylän nimeä pidetään suomalaisten eränkävijöiden antamana, mutta kylän vanhin pysyvä asutus juontunee viljelynimistön perusteella 1200- ja 1300-lukujen järjestelmälliseen ruotsalaiseen uudisasutukseen. Väestö ja kylät ovat jälleen suomalaistuneet viimeistään 1500-luvulle tultaessa. (Rosén 1936:128-129,62-64.)
Vuoden 1551 maakirjassa Summasta mainitaan kymmenen tilaa. Tämän jälkeen alkoi sota-ajan aiheuttama taantuminen ja v. 1571 isäntiä oli enää seitsemän, vaikkakin kylän vauraus oli pysynyt suhteellisen suurena. 1590-luvulla veroja maksavia taloja oli jäljellä ainoastaan kolme tai neljä; kantatiloista säilyi viljelyksessä vain yksi, Raja. Stolbovan rauhan v. 1617 jälkeen tilanne rauhoittui ja Summan asutus vakiintui seitsemään talonpoikaistilaan sekä kartanoon. (Korhonen 1981:309.)
Summan kartanon merkitys ei ollut kyläläisille erityisen suuri 1600-luvulla. Viljelyksiä hoitivat lampuodit, ja vasta 1700-luvulla haltijat asuivat itse kartanoa. Kartanon tontilla on edelleen osin 1600-luvulta periytyvän puiston ympäröimänä, v. 1790 asti Bruun-suvun omistuksessa olleen Summan kartanon rakennuksia, joista päärakennus on vanhimmilta osiltaan 1700-luvulta. Kokonaisuuteen kuuluvat lisäksi kaksi asuinrakennusta, savesta ja kanervista tehty talli, kivinavetta sekä muita vanhoja talousrakennuksia (Knapas 1984:103).
Suuren Pohjan sodan jälkeen 1700-luvulla maaliikenteen ja rantatien merkitys kasvoi, joten Summan sillan kupeeseen rakennettiin matkustavaisille krouvi. Krouvin pito oli kartanon oikeuksia, mutta ilmeisesti olutta tarjoiltiin myös missä tahansa Summan talonpoikaistaloista samalla, kun vaihdettiin tietoja ja uutisia. Summan kylän keskeinen asema entisestään korostui, kun Kymenlaakson kihlakunnan tuomari Arvid Renner asettui asumaan kartanoon 1740-luvulla ja esim. käräjiä alettiin pitää Summassa. (Korhonen 1985:14; Korhonen 1981:312.)
Summan vanhat kylätontit ovat edelleen asuttuja, mutta suhteellisen väljästi rakennettuja omakotitaloalueita. Rakennuskanta on vanhakantaista ja kevyttä. Rakentamattomilla piha- ja peltoalueilla on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
|
| metsakeskus.1000008285 |
638 |
Kiala |
10002 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
423809.00900000 |
6697668.90800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008285 |
Kiala eli Kiiala sijaitsee laajojen peltoalueiden ympäröimän mäkikummun päällä Porvoonjoen lounaispuolella. Tila on mainittu ensimmäistä kertaa vuonna 1446.
Tilan rakennukset ovat todennäköisesti sijainneet saman mäen päällä alusta saakka, mutta on mahdollista, että vanhoja rakenteita on säilynyt uusien alla sekä puutarhan puolella.
Inventointi 2020: Kartano on kumpareen itäreunalla ja kumpareen länsiosa on puutarhaa - nurmikenttää. Tällä alueella voi periaatteessa olla maanalla merkkejä vanhasta asutuksesta. Vanhoissa kartoissa kumpareen länsipuolisko on ollut rakentamaton. Muinaisjäännösalue rajattu tälle alueelle. |
| metsakeskus.1000008286 |
75 |
Summa (Summaby) Kartano |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
505531.03700000 |
6714553.51000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008286 |
Summan kylän vanhat tonttimaat ovat sijainneet pohjoisesta Summanlahteen virtaavan Summanjoen länsi- ja itärannoilla, Suuren rantatien etelä- ja pohjoispuolella, nykyisen Haminan länsiosassa. Kylän asutuksen synty liittyy epäilemättä sen sijaintiin vesi- ja maareittien solmukohdassa. Kylän maita halkoivat sekä merelle vievä joki että Viipuriin johtava Kuninkaantie.
Summa on Vehkalahden vanhimpia kyliä. Asutus oli jo vakiintunutta, kun kylä mainitaan ensimmäisen kerran Erik Akselinpoika Tottin v. 1458 peräisin olevassa rajanvahvistustuomiossa (FMU 3076). Summan kylän nimeä pidetään suomalaisten eränkävijöiden antamana, mutta kylän vanhin pysyvä asutus juontunee viljelynimistön perusteella 1200- ja 1300-lukujen järjestelmälliseen ruotsalaiseen uudisasutukseen. Väestö ja kylät ovat jälleen suomalaistuneet viimeistään 1500-luvulle tultaessa. (Rosén 1936:128-129,62-64.)
Vuoden 1551 maakirjassa Summasta mainitaan kymmenen tilaa. Tämän jälkeen alkoi sota-ajan aiheuttama taantuminen ja v. 1571 isäntiä oli enää seitsemän, vaikkakin kylän vauraus oli pysynyt suhteellisen suurena. 1590-luvulla veroja maksavia taloja oli jäljellä ainoastaan kolme tai neljä; kantatiloista säilyi viljelyksessä vain yksi, Raja. Stolbovan rauhan v. 1617 jälkeen tilanne rauhoittui ja Summan asutus vakiintui seitsemään talonpoikaistilaan sekä kartanoon. (Korhonen 1981:309.)
Summan kartanon merkitys ei ollut kyläläisille erityisen suuri 1600-luvulla. Viljelyksiä hoitivat lampuodit, ja vasta 1700-luvulla haltijat asuivat itse kartanoa. Kartanon tontilla on edelleen osin 1600-luvulta periytyvän puiston ympäröimänä, v. 1790 asti Bruun-suvun omistuksessa olleen Summan kartanon rakennuksia, joista päärakennus on vanhimmilta osiltaan 1700-luvulta. Kokonaisuuteen kuuluvat lisäksi kaksi asuinrakennusta, savesta ja kanervista tehty talli, kivinavetta sekä muita vanhoja talousrakennuksia (Knapas 1984:103). Summan kartanoympäristö on mainittu Museoviraston laatimassa rakennettua kulttuuriympäristöä koskevassa ”Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt v. 1993 -luettelossa”.
Suuren Pohjan sodan jälkeen 1700-luvulla maaliikenteen ja rantatien merkitys kasvoi, joten Summan sillan kupeeseen rakennettiin matkustavaisille krouvi. Krouvin pito oli kartanon oikeuksia, mutta ilmeisesti olutta tarjoiltiin myös missä tahansa Summan talonpoikaistaloista samalla, kun vaihdettiin tietoja ja uutisia. Summan kylän keskeinen asema entisestään korostui, kun Kymenlaakson kihlakunnan tuomari Arvid Renner asettui asumaan kartanoon 1740-luvulla ja esim. käräjiä alettiin pitää Summassa. (Korhonen 1985:14; Korhonen 1981:312.)
Kartanon tontin rakennuskanta on vanhaa ja kevyttä. Rakentamattomilla piha- ja peltoalueilla, rakennusten välissä ja jopa alla, on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000008287 |
75 |
Summa (Summaby) Suortti |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
505368.10200000 |
6713935.75600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008287 |
Summan kylän vanhat tonttimaat ovat sijainneet pohjoisesta Summanlahteen virtaavan Summanjoen länsi- ja itärannoilla, Suuren rantatien etelä- ja pohjoispuolella, nykyisen Haminan länsiosassa. Kylän asutuksen synty liittyy epäilemättä sen sijaintiin vesi- ja maareittien solmukohdassa. Kylän maita halkoivat sekä merelle vievä joki että Viipuriin johtava Kuninkaantie.
Summa on Vehkalahden vanhimpia kyliä. Asutus oli jo vakiintunutta, kun kylä mainitaan ensimmäisen kerran Erik Akselinpoika Tottin v. 1458 peräisin olevassa rajanvahvistustuomiossa (FMU 3076). Summan kylän nimeä pidetään suomalaisten eränkävijöiden antamana, mutta kylän vanhin pysyvä asutus juontunee viljelynimistön perusteella 1200- ja 1300-lukujen järjestelmälliseen ruotsalaiseen uudisasutukseen. Väestö ja kylät ovat jälleen suomalaistuneet viimeistään 1500-luvulle tultaessa. (Rosén 1936:128-129,62-64.)
Vuoden 1551 maakirjassa Summasta mainitaan kymmenen tilaa. Tämän jälkeen alkoi sota-ajan aiheuttama taantuminen ja v. 1571 isäntiä oli enää seitsemän, vaikkakin kylän vauraus oli pysynyt suhteellisen suurena. 1590-luvulla veroja maksavia taloja oli jäljellä ainoastaan kolme tai neljä; kantatiloista säilyi viljelyksessä vain yksi, Raja. Stolbovan rauhan v. 1617 jälkeen tilanne rauhoittui ja Summan asutus vakiintui seitsemään talonpoikaistilaan sekä kartanoon. (Korhonen 1981:309.)
Summan kartanon merkitys ei ollut kyläläisille erityisen suuri 1600-luvulla. Viljelyksiä hoitivat lampuodit, ja vasta 1700-luvulla haltijat asuivat itse kartanoa. Kartanon tontilla on edelleen osin 1600-luvulta periytyvän puiston ympäröimänä, v. 1790 asti Bruun-suvun omistuksessa olleen Summan kartanon rakennuksia, joista päärakennus on vanhimmilta osiltaan 1700-luvulta. Kokonaisuuteen kuuluvat lisäksi kaksi asuinrakennusta, savesta ja kanervista tehty talli, kivinavetta sekä muita vanhoja talousrakennuksia (Knapas 1984:103).
Suuren Pohjan sodan jälkeen 1700-luvulla maaliikenteen ja rantatien merkitys kasvoi, joten Summan sillan kupeeseen rakennettiin matkustavaisille krouvi. Krouvin pito oli kartanon oikeuksia, mutta ilmeisesti olutta tarjoiltiin myös missä tahansa Summan talonpoikaistaloista samalla, kun vaihdettiin tietoja ja uutisia. Summan kylän keskeinen asema entisestään korostui, kun Kymenlaakson kihlakunnan tuomari Arvid Renner asettui asumaan kartanoon 1740-luvulla ja esim. käräjiä alettiin pitää Summassa. (Korhonen 1985:14; Korhonen 1981:312.)
Summan vanhat kylätontit ovat edelleen asuttuja, mutta suhteellisen väljästi rakennettuja omakotitaloalueita. Rakennuskanta on vanhakantaista ja kevyttä. Rakentamattomilla piha- ja peltoalueilla on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
|
| metsakeskus.1000008288 |
75 |
Summa (Summaby) Seppä |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
505219.16600000 |
6713921.75800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008288 |
Summan kylän vanhat tonttimaat ovat sijainneet pohjoisesta Summanlahteen virtaavan Summanjoen länsi- ja itärannoilla, Suuren rantatien etelä- ja pohjoispuolella, nykyisen Haminan länsiosassa. Kylän asutuksen synty liittyy epäilemättä sen sijaintiin vesi- ja maareittien solmukohdassa. Kylän maita halkoivat sekä merelle vievä joki että Viipuriin johtava Kuninkaantie.
Summa on Vehkalahden vanhimpia kyliä. Asutus oli jo vakiintunutta, kun kylä mainitaan ensimmäisen kerran Erik Akselinpoika Tottin v. 1458 peräisin olevassa rajanvahvistustuomiossa (FMU 3076). Summan kylän nimeä pidetään suomalaisten eränkävijöiden antamana, mutta kylän vanhin pysyvä asutus juontunee viljelynimistön perusteella 1200- ja 1300-lukujen järjestelmälliseen ruotsalaiseen uudisasutukseen. Väestö ja kylät ovat jälleen suomalaistuneet viimeistään 1500-luvulle tultaessa. (Rosén 1936:128-129,62-64.)
Vuoden 1551 maakirjassa Summasta mainitaan kymmenen tilaa. Tämän jälkeen alkoi sota-ajan aiheuttama taantuminen ja v. 1571 isäntiä oli enää seitsemän, vaikkakin kylän vauraus oli pysynyt suhteellisen suurena. 1590-luvulla veroja maksavia taloja oli jäljellä ainoastaan kolme tai neljä; kantatiloista säilyi viljelyksessä vain yksi, Raja. Stolbovan rauhan v. 1617 jälkeen tilanne rauhoittui ja Summan asutus vakiintui seitsemään talonpoikaistilaan sekä kartanoon. (Korhonen 1981:309.)
Summan kartanon merkitys ei ollut kyläläisille erityisen suuri 1600-luvulla. Viljelyksiä hoitivat lampuodit, ja vasta 1700-luvulla haltijat asuivat itse kartanoa. Kartanon tontilla on edelleen osin 1600-luvulta periytyvän puiston ympäröimänä, v. 1790 asti Bruun-suvun omistuksessa olleen Summan kartanon rakennuksia, joista päärakennus on vanhimmilta osiltaan 1700-luvulta. Kokonaisuuteen kuuluvat lisäksi kaksi asuinrakennusta, savesta ja kanervista tehty talli, kivinavetta sekä muita vanhoja talousrakennuksia (Knapas 1984:103).
Suuren Pohjan sodan jälkeen 1700-luvulla maaliikenteen ja rantatien merkitys kasvoi, joten Summan sillan kupeeseen rakennettiin matkustavaisille krouvi. Krouvin pito oli kartanon oikeuksia, mutta ilmeisesti olutta tarjoiltiin myös missä tahansa Summan talonpoikaistaloista samalla, kun vaihdettiin tietoja ja uutisia. Summan kylän keskeinen asema entisestään korostui, kun Kymenlaakson kihlakunnan tuomari Arvid Renner asettui asumaan kartanoon 1740-luvulla ja esim. käräjiä alettiin pitää Summassa. (Korhonen 1985:14; Korhonen 1981:312.)
Summan vanhat kylätontit ovat edelleen asuttuja, mutta suhteellisen väljästi rakennettuja omakotitaloalueita. Rakennuskanta on vanhakantaista ja kevyttä. Rakentamattomilla piha- ja peltoalueilla on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000008289 |
638 |
Kräppelby |
10001 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
434134.59000000 |
6698406.12200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008289 |
Kräppelby mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1467. Kylässä oli 1540-luvulla yhdeksän veronmaksajaa. Kylä on sijainnut Ilolanjoen molemmin puolin.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. |
| metsakeskus.1000008290 |
638 |
Kuris |
10001 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
439432.73300000 |
6695015.05400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008290 |
Kohde sijaitsee vuoden 1704 kartan mukaan Kuriksen kylässä nykyisen Stendalin tilan kohdalla. Tilan länsipuolella on Pieni Pernajanlahti ja itäpuolella peltoa. Ensimmäinen kirjallinen lähde kohteesta on vuodelta 1516, jolloin mainitaan "Bärtill i Cwris".
Kohdetta ei ole tarkastettu, mutta paikalla on voinut säilyä nykyisiä rakennuksia vanhempien rakenteiden jäänteitä. |
| metsakeskus.1000008291 |
75 |
Tammio (Stamö) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
523219.99800000 |
6697820.33200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008291 |
Tammion kylän vanhat tonttimaat ovat olleet levittäytyneinä saaren pohjoiskärkeen, missä Tammion saaristolaiskylä edelleenkin sijaitsee. Kylän vanhaan rakennuskantaan kuuluu noin 40 asuinrakennusta ulkorakennuksineen. Suurin osa nykyisistä päärakennuksista on rakennettu ennen 1870-lukua, vanhimmat jo vuosisadan alussa. Pihapiirin lisäksi taloihin kuuluvat myös rannassa olevat ranta-aitat ja venesuojat. Tammio kuuluu Ympäristöministeriön määrittelemiin valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin.
Tammion saarella on ollut asutusta jo keskiajalta lähtien, varhaisimpien asiakirjatietojen mukaan saaressa asui 1500-luvun puolivälissä kaksi tai kolme perhekuntaa. Ensimmäinen nimeltä tunnettu isäntä oli Martti Laurinpoika (v. 1554–70). Tammio autioitui 1570-luvulla kokonaan, ilmeisesti venäläisten hyökkäyksen seurauksena. Saari oli tyhjillään, kunnes v. 1624 kaksi uutta yrittäjää saapui autioiksi jääneille sijoille. Näidenkin isäntienkin muutettua suotuisammille seuduille asuttivat Tammion kantaperheet: Kiisket, Pitkäset ja Suomalaiset kylän 1600-luvun loppuun mennessä. (Korhonen 1981:514-515.)
Kukin perhekunta asutti oma kulmaustaan kylästä. Jokaisella taloudella oli niin ikään omat kala-aitat, venevajat, karjasuojat ja talousrakennukset, jotka oli rakennettu rykelmäksi pienelle alueelle. Toimeentulo saatiin merestä, kalastamalla ja rahdin purjehduksella. (Korhonen 1981:514-515.)
Tammion saarta kuvaavassa v. 1775 olevassa revisiokartassa taloja on merkitty nykyisen kylä-alueen länsi- ja itäreunaan. Varsinaista kylätonttia on hankala rajata kyseisen kartan perusteella. Koska Tammion rakennuskanta on iäkästä ja kevyttä ja rakennukset on sijoiteltu suhteellisen väljästi, on mahdollista että kylän alueella on säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. Tammion kylätonttia ei tarkastettu maastossa v. 2006 inventoinnin yhteydessä |
| metsakeskus.1000008292 |
75 |
Turkia (Turkiaby) Ala-Jääski |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
516732.42300000 |
6736908.55900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008292 |
Turkian kylän vanhat tonttimaat ovat sijainneet nykyisen Haminan pohjoisosassa, Hurma ja Rahottava –järvien eteläpuolella, pienen Ylijoen äärellä, Lappeenrantaan vievän maantien varrella ja Pyhällän kylän luoteispuolella.
Pohjois-Vehkalahden kylien oletetaan asutetun Lappeen suunnalta. Alue on ollut mahdollisesti jo vanhastaan ”lapveteläisten eräalueena”, ja samalta suunnalta olisi siis saapunut keskiajalla (1300–1400-luvuilla) myös lappeelainen kaskiviljelyasutus. Vaikka asutuksen juuret saattavat ulottua jo varhaiselle keskiajalle, oli varsinaisiksi kiinteiksi kyläyhteisöiksi järjestäytyminen vielä 1500-luvulla kesken. Turkia mainitaan ensimmäisen kerran vasta v. 1574, tätä aikaisemmin koko Pyhällön, Turkian ja Lankilan kylien aluetta kutsuttiin Pyhällöksi. 1540- ja 1550-luvuilla Pyhällön ja Turkian ”kaksoiskylässä” oli parhaimmillaan 24 isäntää, mutta tilaluku laski vuosisadan loppua kohden. 1600-luvun alussa talojen määräksi vakiintui 9. (Korhonen 1981:442; Rosén 1936: 102-104,109-110,129.)
Turkian vanhat kylätontit ovat edelleen asuttuja, mutta suhteellisen väljästi rakennettuja; rakennukset ovat maatilojen talouskeskuksiin kuuluvia asuin- ja piharakennuksia. Rakentamattomilla piha- ja peltoalueilla on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
|
| metsakeskus.1000008293 |
75 |
Turkia (Turkiaby) Ylä-Jääski |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
515975.73500000 |
6735911.95800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008293 |
Turkian kylän vanhat tonttimaat ovat sijainneet nykyisen Haminan pohjoisosassa, Hurma ja Rahottava –järvien eteläpuolella, pienen Ylijoen äärellä, Lappeenrantaan vievän maantien varrella ja Pyhällän kylän luoteispuolella.
Pohjois-Vehkalahden kylien oletetaan asutetun Lappeen suunnalta. Alue on ollut mahdollisesti jo vanhastaan ”lapveteläisten eräalueena”, ja samalta suunnalta olisi siis saapunut keskiajalla (1300–1400-luvuilla) myös lappeelainen kaskiviljelyasutus. Vaikka asutuksen juuret saattavat ulottua jo varhaiselle keskiajalle, oli varsinaisiksi kiinteiksi kyläyhteisöiksi järjestäytyminen vielä 1500-luvulla kesken. Turkia mainitaan ensimmäisen kerran vasta v. 1574, tätä aikaisemmin koko Pyhällön, Turkian ja Lankilan kylien aluetta kutsuttiin Pyhällöksi. 1540- ja 1550-luvuilla Pyhällön ja Turkian ”kaksoiskylässä” oli parhaimmillaan 24 isäntää, mutta tilaluku laski vuosisadan loppua kohden. 1600-luvun alussa talojen määräksi vakiintui 9. (Korhonen 1981:442; Rosén 1936: 102-104,109-110,129.)
Turkian vanhat kylätontit ovat edelleen asuttuja, mutta suhteellisen väljästi rakennettuja; rakennukset ovat maatilojen talouskeskuksiin kuuluvia asuin- ja piharakennuksia. Rakentamattomilla piha- ja peltoalueilla on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
|
| metsakeskus.1000008294 |
564 |
Rönkölänkangas itä |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
446899.61900000 |
7234012.28500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008294 |
Kivikautinen asuinpaikka Kellon kylän takamailla, Kiimingistä Yli-Iihin johtavan tien itäpuolella Iso Viitajärven länsirannalla. Alue on länsipuoleltaan Rönkölänkankaan hiekkaista ja lähes kivetöntä kangasta, joka osin terassimaisesti laskee järvenrantaan. Paikalla havaittiin tarkastuksissa vuonna 2007 kuusi asumuspainannetta noin 400 metrin matkalla järvenrannan suuntaisesti. Luoteisin asumuspainanne on vain noin 150 m kohteen Rönkölänkangas koillinen eteläpuolella, joten ne muodostavat yhdessä varsin yhtenäisen asuinpaikkavyöhykkeen. Rönkölänkangas koillinen ja itä -kohteiden välialueella havaittiin pari palanutta kiveä rantapolulla. Yhdessä koekuopassa tavattiin voimakkaan punaista hiekkaa, muttei löytöjä. Painanteet 1-6 ovat kooltaan vaihtelevia, halkaisijaltaan välillä noin 4 x 11 m. Tehdyissä koekuopista havaittiin palaneita kiviä, kvartsia tai likamaata. Painanteiden lisäksi havaittiin maakuoppa. Sittemmin on asuinpaikan keskialueella ja kaakkoisosassa paikannettu lisää painanteita ja löytökohtia ja asuinpaikka ulottuu lähelle kaakkoispuolella sijaitsevaa loma-asutusta. Vuonna 2008 syksyllä asuinpaikan painanteiden välialueelle todettiin rakennetun saunarakennus ilman rakentamisen edellyttämiä koetutkimuksia. |
| metsakeskus.1000008295 |
638 |
Munkby |
10002 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
420317.43100000 |
6693431.59600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008295 |
Munkby sijaitsee Mustijoen länsipuolella peltojen ympäröimällä mäkikummulla. Ensimmäiset kirjalliset viitteet kohteesta ovat todennäköisesti vuodelta 1413, jolloin Olof Bengtsson (Dufva) Porvoosta sai rälssioikeudet kuningas Erikiltä. Kyseessä oli luultavasti Munkbyn kartano. Varmat tiedot tilasta ajoittuvat 1500-luvun puoliväliin. 1680-luvulla paikalla on ollut kuusihuoneinen päärakennus, joka kuitenkin vaurioitui pahasti venäläisten hyökkäyksessä vuonna 1713.
Nykyisin Munkbyssä ei ole enää kartanoa, vaan paikalla on pientalo, jonka pohjoispuolella sijaitsee kiveyksen jäänteitä. Kyseessä saattaa olla uuninpohja. Lisäksi pihatien länsipuolella on kivirivi ja puutarhassa on nähtävissä runsaasti tiilenpaloja. Rakenteiden ajoittaminen on ilman lisätutkimuksia epävarmaa. Paikalla saattaa olla myös muita rakenteita.
Inventointi 2013:
Asutuksen yleisluettelossa tämä Munkyby mainitaan 1. kerran v. 1601 jolloin tilalla kolme prebendalampuotia siten myös kolme taloa. Vuodesta 1761 lähtien tila on luettelossa nimellä Westermunkby ja edelleen kolmen lampuodin asuttama aina 1800-l alkuun saakka.
Nykyiset rakennukset ovat laakean kumpareen laella. Sen eteläpuolinen alue on niittyä ja maasto laskee loivasti etelä-kaakkoon. Pellon reunamilla on avokalliota ja maaperä niityllä vaikuttaa olevan ohutpeitteinen ja kalliopohjainen. Niityllä on monin paikoin matalia kivirakenteita, kivirivejä ja matalia pengerryksiä. On mahdollista että kallioisen harjanteen eteläosa on vanhaa kylätonttia.
Harjanteen eteläosan - itäpuolella on lähempänä tontille menevää maakaasuputkilinja. Kylätontin eteläpuolella on peltoa, jossa inventoinissa ei havaittu mitään merkkejä muinaisjäännöksestä. Pellon reunassa kulkee maakaasuputkilinja ja mt. 170:n varrella melko korkea tieleikkaus, joka on suhteellisen etäällä tiestä. Muinaisjäännös ei ulotu harjanteen eteläpuoliselle pellolle eikä harjanteen eteläpään itä-kaakkoispuolelle, mistä on viety laajalta alalta pois maata mt. 170:n pohjoispuolelta.
Munkbyn itäpuolella olevalta Pestbackenilta ei ole havaittu merkkejä kiinteistä muinaisjäännöksistä. |
| metsakeskus.1000008296 |
638 |
Näse |
10002 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
425894.17300000 |
6695993.58800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008296 |
Kohde sijaitsee Porvoonjoen länsipuolella Näsissä. Paikan luoteispuolella on Näsinmäen kappeli. Ensimmäinen kirjallinen lähde Näsen kartanosta on vuodelta 1421 ja 1500-luvulta kirjallisia lähteitä on jo useampia. Porvoon kaupunginkarttoihin vuosilta 1652, 1696 ja 1711 Näse on piirretty kaavamaisesti Näsinmäenlle.
Näsen kartanon alueella on nykyisin terassoitu puutarha-alue, eikä paikalla ole tehty havaintoja vanhemmista rakenteista. On kuitenkin mahdollista, että niitä on säilynyt paikalla. |
| metsakeskus.1000008298 |
638 |
Rinem |
10001 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
436263.09100000 |
6698221.14100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008298 |
Kohde sijaitsee Pienen Pernajanlahden pohjukan koillispuolella. Ensimmäiset maininnat paikasta on vuosilta 1554/1555 ja 1562, jolloin ratsumiesluetteloissa esiintyy Mickel Mattson Renumista.
Paikkaa ei ole inventoitu, ja sen sijainti perustuu karkeaan arvioon Kuninkaan kartaston karttaan, johon kartanon paikkaa ei ole erikseen merkitty. On kuitenkin mahdollista, että paikalla on saattanut säilyä vanhoja rakenteita, sillä alue ei ole kokonaan rakennettu. |
| metsakeskus.1000008299 |
638 |
Stensböle |
10002 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
429382.79300000 |
6692016.20500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008299 |
Stensböle sijaitsee Stensbölenselän koillispoukamassa. Ensimmäinen maininta paikasta ajoittuu jo vuoteen 1327. Stensböle esiintyy lähteissä useita kertoja 1330- ja 1340-luvuilla. Vanhin kartta alueesta on vuodelta 1776. Siinä päärakennus on merkitty itä-länsi-suuntaisena, kun taas nykyisin se on pohjois-etelä-suunnassa. Alueen nykyinen puutarhaterassi ajoittuu luultavasti jo 1700-luvulle. Kartanon alueella on useita torppia, joista monet ovat luultavasti vanhoja lampuotitilojen paikkoja.
Päärakennuksesta pohjoiseen on metsänreunassa vanha kellarinpohja, jota ei ole merkitty 1700-luvun karttaan. Kellarista koilliseen sijaitsee kiveys, joka saattaa olla rakennuksen pohjan jäännös. Lisäksi alueella on tiiltä. Rakenteiden jäännökset sijaitsevat hieman nykyisiä rakennuksia korkeammalla.
130 m pohjoiseen sijaitsee 3 x 3 m laajuinen uuninraunio. |
| metsakeskus.1000008300 |
75 |
Töytäri (Stensböle/Stöder) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
511201.00000000 |
6719211.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008300 |
Töytärin kylän vanha tonttimaa sijaitsi Kirkkojärveen laskevan Vehkajoen länsirannalla, nykyisen Haminan kaupungin pohjoispuolella. Vehkajoen toisella rannalla, vastapäätä Töytäriä sijaitsi Kolsilan kylä. Kahden kilometrin säteellä Töytäristä sijaitsivat myös Myllykylän, Husulan, Salmenkylän ja Sivatin kylätontit.
Töytärin kylä on ilmeisesti syntynyt Salmenkylän ja Husula-Husupyölin ulkoasutuksena, mihin viittaavat maanomistusolot sekä kylästä 1500-luvulla käytetty nimi Landbobacka, Lampuodinmäki. Töytärin asutuksen kantatalona on ollut ainakin Salmenkylän Wundranckien hallussa ollut tila. Lampuodinmäki muuttui itsenäiseksi rälssitaloksi, eikä sidettä vanhaan kanta-asutukseen voi enää 1540-luvun peräisin olevista tilikirjoista todeta. (Rosén 1936:128,165-166.)
Töytärin kylä muodostui alkujaan Stöder-suvun knaappikartanosta, jonka ensimmäinen nimeltä tunnettu isäntä oli 1500-luvun puolivälissä mainittu Martti Antinpoika. Kun suvun mahtihahmo Heikki Mikonpoika kuoli 1630-luvulla, tila jaettiin laajan sukulaispiirin kesken ja osataloja syntyi neljä tai viisi. Stöderit olivat muita Salmenkylän ja Husulan knaappeja leimallisemmin kauppamiehiä, ja siinä suhteessa heidän kotikartanonsa sijaitsikin edullisesti hyvien kulkuyhteyksien varrella. Vehkajokea pitkin voitiin kuljettaa tavaroita Savilahteen, jossa kuormat lastattiin avomeripursiin ja sitä kautta Suomenlahden muihin kaupunkeihin. (Korhonen 1981:529.)
Töytärin vanha kylätontti on edelleen asuttu, mutta väljästi rakennettu. Rakentamattomilla piha- ja peltoalueilla on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000008301 |
638 |
Storgård |
10001 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
426905.79700000 |
6690230.91300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008301 |
Storgård sijaitsee Kråkön itäosassa peltojen ympäröimällä mäkikummulla. Ensimmäinen maininta paikasta on vuodelta 1404, jolloin rouva Karin av Kråkö antoi lahjoituksen kirkolle. Seuraavat maininnat paikasta ovat vuosilta 1421 ja 1559. Vanhin kartta alueesta on Brotheruksen kartta vuodelta 1699.
Nykyinen Storgårdin kartano sijaitsee peruskallion päällä, jonka luona ei vanhempien rakennusten jäännöksiä ole voinut säilyä. Näitä on saattanut kuitenkin säilyä tilan pohjois- ja eteläosissa. |
| metsakeskus.1000008304 |
75 |
Vehkjärvi (Vehkyervi) Uski |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
511121.74400000 |
6723019.12600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008304 |
Vehkjärven kylän vanhat tonttimaat ovat sijainneet Vehkjärven luoteisrannalla, peltojen ympäröimillä moreenikumpareilla, Lappenrannantien ja Myllyjoen rajaamalla alueella. Kylän sijainti oli kulkuyhteyksien suhteen erinomainen: Vehkjärvestä etelään laskevan Vehkajoen kautta päästiin rannikolle ja kylän länsipuolelta kulki pohjoiseen johtava maantie.
Vehkjärvi on Vehkalahden nuoria kyliä, joka itsenäistyi omaksi asutusyksikökseen vasta 1500-luvulla. Vehkjärvi kuului keskiajalta lähtien Myllykylän jakokuntaan, jolla oli laajoja yhteisomistuksessa olevia alueita. Tästä johtuen jakokuntaan kuuluneiden kylien, Vehkjärven, Myllykylän ja Kolsilan, väliset omistussuhteet olivat pitkään hyvin sekavat ja riitaisat. Riidat pelto- ja niittyosuuksista päättyivät vasta v. 1784, kun pitkään odotettu maanjako maanmittareiden toimesta vihdoin toteutettiin. (Korhonen 1981:409-410; Rosén 1936:207.)
Ensimmäisissä veroluetteloissa 1500-luvulla isäntiä mainitaan viisi tai kuusi. Kylän keskiajalta periytyviä kantasukuja olivat Hildhit, Jobbet ja Suomalaiset. Vehkjärven tilaluku alkoi laskea 1500-luvun lopulla, ja Vehkalahden kirkkoherra Jacobus Laurenti muodosti itselleen suurtilan tyhjilleen jääneistä maista v. 1590 vaiheilla. Papin tila – myöhempi Uski palasi takaisin talonpoikaiseen omistukseen 1600-luvun lopulla. Samoihin aikoihin syntyi kylään uusi herraskainen tilus, kun Kymenkartanon vouti Hans Holländer hankki itselleen Jobbein ja Suomalaisten sarat ja osuudet ja asettui kylään asumaan. 1720-luvulla Holländer sai jälleen talonpoikaisen viljelijän ja kylän tilaluku vakiintui kahteen. (Korhonen 1981:424.)
Vehkjärven vanhat kylätontit ovat edelleen asuttuja, mutta suhteellisen väljästi rakennettuja; rakennukset ovat maatilojen talouskeskuksiin kuuluvia asuin- ja piharakennuksia. Rakentamattomilla piha- ja peltoalueilla on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. Vuoden 1830 kartan perusteella rajattujen kahden tontin lisäksi kylään kuuluvaa asutusta on saattanut olla myös nykyisen Uutelan tilan paikalla Uskin ja Holländerin välissä sijaitsevalla kumpareella sekä Uskin pohjoispuolella kohoavan Holmaharjun eteläosassa. Molemmilla kylätonteilla sekä niiden ympärillä on useita kivikautisia asuinpaikkoja (ks. Hamina Lautamies-Uski ja Jaskala).
|
| metsakeskus.1000008305 |
75 |
Vehkjärvi (Vehkyervi) Holländer |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
510679.92300000 |
6722845.19400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008305 |
Vehkjärven kylän vanhat tonttimaat ovat sijainneet Vehkjärven luoteisrannalla, peltojen ympäröimillä moreenikumpareilla, Lappenrannantien ja Myllyjoen rajaamalla alueella. Kylän sijainti oli kulkuyhteyksien suhteen erinomainen: Vehkjärvestä etelään laskevan Vehkajoen kautta päästiin rannikolle ja kylän länsipuolelta kulki pohjoiseen johtava maantie.
Vehkjärvi on Vehkalahden nuoria kyliä, joka itsenäistyi omaksi asutusyksikökseen vasta 1500-luvulla. Vehkjärvi kuului keskiajalta lähtien Myllykylän jakokuntaan, jolla oli laajoja yhteisomistuksessa olevia alueita. Tästä johtuen jakokuntaan kuuluneiden kylien, Vehkjärven, Myllykylän ja Kolsilan, väliset omistussuhteet olivat pitkään hyvin sekavat ja riitaisat. Riidat pelto- ja niittyosuuksista päättyivät vasta v. 1784, kun pitkään odotettu maanjako maanmittareiden toimesta vihdoin toteutettiin. (Korhonen 1981:409-410; Rosén 1936:207.)
Ensimmäisissä veroluetteloissa 1500-luvulla isäntiä mainitaan viisi tai kuusi. Kylän keskiajalta periytyviä kantasukuja olivat Hildhit, Jobbet ja Suomalaiset. Vehkjärven tilaluku alkoi laskea 1500-luvun lopulla, ja Vehkalahden kirkkoherra Jacobus Laurenti muodosti itselleen suurtilan tyhjilleen jääneistä maista v. 1590 vaiheilla. Papin tila – myöhempi Uski palasi takaisin talonpoikaiseen omistukseen 1600-luvun lopulla. Samoihin aikoihin syntyi kylään uusi herraskainen tilus, kun Kymenkartanon vouti Hans Holländer hankki itselleen Jobbein ja Suomalaisten sarat ja osuudet ja asettui kylään asumaan. 1720-luvulla Holländer sai jälleen talonpoikaisen viljelijän ja kylän tilaluku vakiintui kahteen. (Korhonen 1981:424.)
Vehkjärven vanhat kylätontit ovat edelleen asuttuja, mutta suhteellisen väljästi rakennettuja; rakennukset ovat maatilojen talouskeskuksiin kuuluvia asuin- ja piharakennuksia. Rakentamattomilla piha- ja peltoalueilla on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. Vuoden 1830 kartan perusteella rajattujen kahden tontin lisäksi kylään kuuluvaa asutusta on saattanut olla myös nykyisen Uutelan tilan paikalla Uskin ja Holländerin välissä sijaitsevalla kumpareella sekä Uskin pohjoispuolella kohoavan Holmaharjun eteläosassa. Molemmilla kylätonteilla sekä niiden ympärillä on useita kivikautisia asuinpaikkoja (ks. Hamina Lautamies-Uski ja Jaskala).
|
| metsakeskus.1000008306 |
75 |
Vilniemi (Villnäs) Suomalainen |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
512494.25100000 |
6710748.07400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008306 |
Vilniemen vanhat kylätontit ovat sijainneet nykyisen Hamina kaupungin kaakkoispuolella, kapean etelään avautuvan Kylänlahden pohjukassa. Kuninkaantie ohittaa Vilniemen kylän noin 2,5 km sen pohjoispuolella.
Vilniemen asutus oli jo vakiintunutta, kun kylä mainitaan ensimmäisen kerran Erik Akselinpoika Tottin v. 1458 peräisin olevassa rajanvahvistustuomiossa (FMU 3076). Kylässä oli v. 1551 seitsemän taloa, ja veroluettelojen mukaan karjatalous tuotti erityisen hyvin. Kylä kärsi 1570-luvulla venäläisten ryöstöretkistä, jolloin kaksi kylän tiloista autioitui. Lisäksi kolme Vilniemen isännistä luopui jostakin syystä maistaan v. 1583, ja kylä tyhjeni yhtä taloa lukuun ottamatta. Matti Heikinpoika Lavosen perikunta asui kylää yksin seuraavat viisi vuosikymmentä. Seudulle haettiin aktiivisesti asukkaita kruunun toimesta, ja 1630-luvulla kylään siirtyikin kaksi uutta tilallista. (Korhonen 1981:369-370.)
1600-luvun lopulla Vilniemessä asui jo saman verran väkeä kuin edellisellä vuosisadalla parhaimmillaan. Vanhoina autioina Vilniemen tilat olivat kuitenkin ns. kruununtiloja, jotka voitiin luovuttaa tarvittaessa sotalaitoksen käyttöön. Vilniemen kahdesta kantatilasta tehtiinkin upseerin virkataloja eli puustelleja 1680-luvulla. Kun vielä Poitsilan kartanon pieni sivutila Vilniemessä siirtyi 1690-luvulla Sommarin upseerisuvulle, muuttui kylä herrasväen, erityisesti upseerien hallitsemaksi. Kun Vehkalahti joutui Venäjän yhteyteen, romutettiin virkatalojärjestelmä 1740-luvulla. Puustellit eivät kuitenkaan palautuneet talonpoikaiseen omistuksen, vaan ne liitettiin kahden talonpoikaistilan lailla Vilniemen kartanoon, jonka ytimenä toimi siis Poitsilan pieni rälssitila, Mukala. (Korhonen 1981:370-371.)
Vilniemen vanhat kylätontit ovat edelleen asuttuja. Kylänpaikalla on teiden halkoma, melko väljästi rakennettu omakotitaloalue. Rakentamattomilla piha-alueilla ja rakennusten väleissä on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000008307 |
75 |
Vilniemi (Villnäs) Lavonen |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
512595.20800000 |
6710872.02300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008307 |
Vilniemen vanhat kylätontit ovat sijainneet nykyisen Hamina kaupungin kaakkoispuolella, kapean etelään avautuvan Kylänlahden pohjukassa. Kuninkaantie ohittaa Vilniemen kylän noin 2,5 km sen pohjoispuolella.
Vilniemen asutus oli jo vakiintunutta, kun kylä mainitaan ensimmäisen kerran Erik Akselinpoika Tottin v. 1458 peräisin olevassa rajanvahvistustuomiossa (FMU 3076). Kylässä oli v. 1551 seitsemän taloa, ja veroluettelojen mukaan karjatalous tuotti erityisen hyvin. Kylä kärsi 1570-luvulla venäläisten ryöstöretkistä, jolloin kaksi kylän tiloista autioitui. Lisäksi kolme Vilniemen isännistä luopui jostakin syystä maistaan v. 1583, ja kylä tyhjeni yhtä taloa lukuun ottamatta. Matti Heikinpoika Lavosen perikunta asui kylää yksin seuraavat viisi vuosikymmentä. Seudulle haettiin aktiivisesti asukkaita kruunun toimesta, ja 1630-luvulla kylään siirtyikin kaksi uutta tilallista. (Korhonen 1981:369-370.)
1600-luvun lopulla Vilniemessä asui jo saman verran väkeä kuin edellisellä vuosisadalla parhaimmillaan. Vanhoina autioina Vilniemen tilat olivat kuitenkin ns. kruununtiloja, jotka voitiin luovuttaa tarvittaessa sotalaitoksen käyttöön. Vilniemen kahdesta kantatilasta tehtiinkin upseerin virkataloja eli puustelleja 1680-luvulla. Kun vielä Poitsilan kartanon pieni sivutila Vilniemessä siirtyi 1690-luvulla Sommarin upseerisuvulle, muuttui kylä herrasväen, erityisesti upseerien hallitsemaksi. Kun Vehkalahti joutui Venäjän yhteyteen, romutettiin virkatalojärjestelmä 1740-luvulla. Puustellit eivät kuitenkaan palautuneet talonpoikaiseen omistuksen, vaan ne liitettiin kahden talonpoikaistilan lailla Vilniemen kartanoon, jonka ytimenä toimi siis Poitsilan pieni rälssitila, Mukala. (Korhonen 1981:370-371.)
Vilniemen vanhat kylätontit ovat edelleen asuttuja. Kylänpaikalla on teiden halkoma, melko väljästi rakennettu omakotitaloalue. Rakentamattomilla piha-alueilla ja rakennusten väleissä on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000008308 |
75 |
Vilniemi (Villnäs) Muuri |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
512805.12300000 |
6710786.05900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008308 |
Vilniemen vanhat kylätontit ovat sijainneet nykyisen Hamina kaupungin kaakkoispuolella, kapean etelään avautuvan Kylänlahden pohjukassa. Kuninkaantie ohittaa Vilniemen kylän noin 2,5 km sen pohjoispuolella.
Vilniemen asutus oli jo vakiintunutta, kun kylä mainitaan ensimmäisen kerran Erik Akselinpoika Tottin v. 1458 peräisin olevassa rajanvahvistustuomiossa (FMU 3076). Kylässä oli v. 1551 seitsemän taloa, ja veroluettelojen mukaan karjatalous tuotti erityisen hyvin. Kylä kärsi 1570-luvulla venäläisten ryöstöretkistä, jolloin kaksi kylän tiloista autioitui. Lisäksi kolme Vilniemen isännistä luopui jostakin syystä maistaan v. 1583, ja kylä tyhjeni yhtä taloa lukuun ottamatta. Matti Heikinpoika Lavosen perikunta asui kylää yksin seuraavat viisi vuosikymmentä. Seudulle haettiin aktiivisesti asukkaita kruunun toimesta, ja 1630-luvulla kylään siirtyikin kaksi uutta tilallista. (Korhonen 1981:369-370.)
1600-luvun lopulla Vilniemessä asui jo saman verran väkeä kuin edellisellä vuosisadalla parhaimmillaan. Vanhoina autioina Vilniemen tilat olivat kuitenkin ns. kruununtiloja, jotka voitiin luovuttaa tarvittaessa sotalaitoksen käyttöön. Vilniemen kahdesta kantatilasta tehtiinkin upseerin virkataloja eli puustelleja 1680-luvulla. Kun vielä Poitsilan kartanon pieni sivutila Vilniemessä siirtyi 1690-luvulla Sommarin upseerisuvulle, muuttui kylä herrasväen, erityisesti upseerien hallitsemaksi. Kun Vehkalahti joutui Venäjän yhteyteen, romutettiin virkatalojärjestelmä 1740-luvulla. Puustellit eivät kuitenkaan palautuneet talonpoikaiseen omistuksen, vaan ne liitettiin kahden talonpoikaistilan lailla Vilniemen kartanoon, jonka ytimenä toimi siis Poitsilan pieni rälssitila, Mukala. (Korhonen 1981:370-371.)
Vilniemen vanhat kylätontit ovat edelleen asuttuja. Kylänpaikalla on teiden halkoma, melko väljästi rakennettu omakotitaloalue. Rakentamattomilla piha-alueilla ja rakennusten väleissä on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000008309 |
75 |
Vilniemi (Villnäs) Silvo |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
512824.11900000 |
6710610.13000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008309 |
Vilniemen vanhat kylätontit ovat sijainneet nykyisen Hamina kaupungin kaakkoispuolella, kapean etelään avautuvan Kylänlahden pohjukassa. Kuninkaantie ohittaa Vilniemen kylän noin 2,5 km sen pohjoispuolella.
Vilniemen asutus oli jo vakiintunutta, kun kylä mainitaan ensimmäisen kerran Erik Akselinpoika Tottin v. 1458 peräisin olevassa rajanvahvistustuomiossa (FMU 3076). Kylässä oli v. 1551 seitsemän taloa, ja veroluettelojen mukaan karjatalous tuotti erityisen hyvin. Kylä kärsi 1570-luvulla venäläisten ryöstöretkistä, jolloin kaksi kylän tiloista autioitui. Lisäksi kolme Vilniemen isännistä luopui jostakin syystä maistaan v. 1583, ja kylä tyhjeni yhtä taloa lukuun ottamatta. Matti Heikinpoika Lavosen perikunta asui kylää yksin seuraavat viisi vuosikymmentä. Seudulle haettiin aktiivisesti asukkaita kruunun toimesta, ja 1630-luvulla kylään siirtyikin kaksi uutta tilallista. (Korhonen 1981:369-370.)
1600-luvun lopulla Vilniemessä asui jo saman verran väkeä kuin edellisellä vuosisadalla parhaimmillaan. Vanhoina autioina Vilniemen tilat olivat kuitenkin ns. kruununtiloja, jotka voitiin luovuttaa tarvittaessa sotalaitoksen käyttöön. Vilniemen kahdesta kantatilasta tehtiinkin upseerin virkataloja eli puustelleja 1680-luvulla. Kun vielä Poitsilan kartanon pieni sivutila Vilniemessä siirtyi 1690-luvulla Sommarin upseerisuvulle, muuttui kylä herrasväen, erityisesti upseerien hallitsemaksi. Kun Vehkalahti joutui Venäjän yhteyteen, romutettiin virkatalojärjestelmä 1740-luvulla. Puustellit eivät kuitenkaan palautuneet talonpoikaiseen omistuksen, vaan ne liitettiin kahden talonpoikaistilan lailla Vilniemen kartanoon, jonka ytimenä toimi siis Poitsilan pieni rälssitila, Mukala. (Korhonen 1981:370-371.)
Vilniemen vanhat kylätontit ovat edelleen asuttuja. Kylänpaikalla on teiden halkoma, melko väljästi rakennettu omakotitaloalue. Rakentamattomilla piha-alueilla ja rakennusten väleissä on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000008310 |
75 |
Reitkalli Tupatöyrynmäki |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
506317.69300000 |
6720712.03400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008310 |
Kohde sijaitsee Reitkallin kylän itäpuolella kohoavan Tupatöyrynmäen laella, hiekkaisella mäntykankaalla. Alueella on luode–kaakko –suuntainen pienten hiilimiilujen ketju. Miiluja havaittiin yhteensä 13, joista suurin osa oli pyöreähköjä, noin 2–3 metriä halkaisijaltaan ja 0,3–1 metriä syvyydeltään olevia, suppilomaisia, vallillisia kuoppia. Kaksi suurinta miilua olivat halkaisijaltaan 5–6 metrisiä. Rakenteisiin tehdyissä koepistoissa havaittiin ohuen huuhtoutumiskerroksen alla olevassa karkeassa hiekassa runsaasti hiiltä ja nokea sisältävä kerros. Huuhtoutumiskerroksen paksuus (noin 2 cm) viittaa siihen, että rakenteiden ikä on ainakin muutama sata vuotta.
Kohteen välittömässä läheisyydessä, sen etelä- ja lounaispuolella on kaksi kivikautista asuinpaikkaa (ks. Mäkelä ja Rantala). Reitkallin kylän vanhat tonttimaat ovat sijainneet kohteelta noin 1 km lounaaseen (ks. Reitkalli (Bredskallaby/Bässeby). |
| metsakeskus.1000008311 |
710 |
Gennarby |
10002 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
295968.58600000 |
6662360.46700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008311 |
Kohde sijaitsee kapealla kannaksella Gennarbynlahden ja -järven välissä. Ensimmäisen kerran Gennarby mainitaan jo vuonna 1392, jolloin Kristina Magnusdotter ottaa tilan hoitaakseen miehensä kuoltua. Parin vuoden päästä on myös toinen maininta tilasta. Seuravan kerran Gennarby esiintyy vuonna 1505, jolloin kartano oli luultavasti Raaseporin läänin vouti Severin Påvalssonin toimipaikkana. 1500-luvulla tila mainitaan jo useamman kerran kirjallisissa lähteissä. Vanhin kartta paikasta ajoittuu vuoteen 1772.
Nykyisin Gennarbyssä toimii ratsastuskoulu ja vanhalla tonttialueelle on rakennettu talli, maneesi ym. rakennuksia. Tilan luoteisosaan rakennetun tallin kohdalla mahdolliset vanhemmat maakerrokset ovat todennäköisesti tuhoutuneet, mutta muiden kevyempien rakennusten kohdalla vanhempia kerrostumia on saattanut säilyä. Maneesin eteläpäädyn takana on n. 9 x 20 m kokoinen kivijalka, jonka sisäpuolella on kaksi liedenperustusta. Kyseessä saattaa olla vanhan päärakennuksen pohja. Sitä ei ole kuitenkaan ajoitettu tarkemmin. |
| metsakeskus.1000008312 |
710 |
Germundby |
10002 |
12001 |
13007 |
11033 |
27000 |
294583.14100000 |
6662717.31800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008312 |
Kohteen määrittely perustuu historiallisiin lähteisiin. Paikalla on peltojen ympäröimä, maatilan rakennusten täyttämä metsäinen saareke Gennarbynlahden pohjukan luoteispuolella. Rantaan on matkaa n. 600 m loivaa rinnettä, joka on nykyään peltona. Gennarbynlahti on aikanaan muodostanut pienen poukaman suoraan tilasta etelään.
Maatilasta kaakkoon, etelään ja länteen sijaitsevat pellot pintapoimittiin 2002 inventoinnissa. Löytöjä tuli suhteellisen runsaasti, mm. yksi pala rautakautista keramiikkaa sekä piifrgamentti ja kiviesine.
Kohteen varhaisin maininta on vuodelta 1382, jolloin Göbla Göblasonin (Svinhufvud) leski
myi Germundbyn. Väpnaren Olof Nilsson sai rälssikirjeen 1412. Piispa Maunu Tavast
1414. Tila oli lampuotien viljelyksessä. Tilan tiedetään olleen Djäkn-, Tavast- ja 1500-l. Boije-suvun omistuksessa. Kylässä on ollut myös flöteveron maksajia. Tontin eteläosa on ollut autio, koska 1694 mennessä ainakin kolme tilaa ovat autioituneet.
Rautakautinen keramiikka viittaa siihen, että alueella on ollut asutusta tai ainakin toimintaa jo esihistoriallisella ajalla. Jatkossa kannattaisi tutkia nykyisen Germnundbyn tilan eteläosaa. |
| metsakeskus.1000008312 |
710 |
Germundby |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
294583.14100000 |
6662717.31800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008312 |
Kohteen määrittely perustuu historiallisiin lähteisiin. Paikalla on peltojen ympäröimä, maatilan rakennusten täyttämä metsäinen saareke Gennarbynlahden pohjukan luoteispuolella. Rantaan on matkaa n. 600 m loivaa rinnettä, joka on nykyään peltona. Gennarbynlahti on aikanaan muodostanut pienen poukaman suoraan tilasta etelään.
Maatilasta kaakkoon, etelään ja länteen sijaitsevat pellot pintapoimittiin 2002 inventoinnissa. Löytöjä tuli suhteellisen runsaasti, mm. yksi pala rautakautista keramiikkaa sekä piifrgamentti ja kiviesine.
Kohteen varhaisin maininta on vuodelta 1382, jolloin Göbla Göblasonin (Svinhufvud) leski
myi Germundbyn. Väpnaren Olof Nilsson sai rälssikirjeen 1412. Piispa Maunu Tavast
1414. Tila oli lampuotien viljelyksessä. Tilan tiedetään olleen Djäkn-, Tavast- ja 1500-l. Boije-suvun omistuksessa. Kylässä on ollut myös flöteveron maksajia. Tontin eteläosa on ollut autio, koska 1694 mennessä ainakin kolme tilaa ovat autioituneet.
Rautakautinen keramiikka viittaa siihen, että alueella on ollut asutusta tai ainakin toimintaa jo esihistoriallisella ajalla. Jatkossa kannattaisi tutkia nykyisen Germnundbyn tilan eteläosaa. |
| metsakeskus.1000008313 |
710 |
Grind |
10002 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
296280.00000000 |
6664826.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008313 |
Grindin tila sijaitsee Bonäsin järven lounaispuolella peltojen ympäröimän mäen koillispäässä. Tila mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1513 ja seuraavan kerran Grind esiintyy vuoden 1555/1556 ratsumiesluetteloissa. 1600-luvulta on useampia mainintoja: tila oli vuonna 1630 talonpojan viljelyksessä ja vuosisadan puolivälissä Grind autioitui, kunnes se taas 1600-luvun lopulla otettiin viljelykäyttöön. Ison vihan aikaan tila jäi jälleen autioksi. Vanhin kartta alueesta on vuodelta 1767.
Kohteen sijaintia ja säilyneisyyttä ei ole selvitetty, mutta mikäli se sijaitsee nykyisen Grindin tontin kohdalla, on mahdollista, että vanhoja rakenteita ja kulttuurikerroksia on säilynyt. Paikalla on nykyisin asuinrakennus, joka sijaitsee aivan peltojen reunassa ja ylempänä rinteessä on kevyempiä rakennuksia.
Inventointi 2022:
Vanha kartanorakennus on isojakokartan mukaan sijainnut noin 50 metriä nykyisestä päärakennuksesta koilliseen, viljellyllä pellolla heinittyneiden peltosaarekkeiden keskellä. Kartanon tonttimaa asemoitui isojakokartan perusteella hyvin nykykartan päälle. Sen länsipuolisella peltosaarekkeella on havaittavissa suurista lohkotuista kivistä tehty kivijalka. Kivijalan koko on noin 6 x 12 metriä ja kivien halk. 0,5–1 m. Kivijalan eteläpäädyssä on heinittynyt maakasa, joka voi mahdollisesti olla uunin perustus. Kasan korkeus on noin 1,5 metriä, koko 2 x 2,5 metriä.
On mahdollista, että alueella on säilynyt historiallisia kulttuurikerroksia vanhemmasta kyläasutuksesta. Kylätontille tehtiin rajaus maastohavaintojen ja historiallisten karttojen perusteella ja muinaisjäännöspiste siirrettiin alueen keskelle. Kohteen tarkempi määrittäminen vaatisi tarkempia tutkimuksia (koekuopitusta).
Vuoden 2023 havainnot: Kivijalan oletetulla kohdalla näkyy vuoden 1928 Hackmanin kaivausraportin kuvissa ulkorakennus. |
| metsakeskus.1000008314 |
75 |
Myllykylä Leirinkangas |
10002 |
12001 |
13183 |
11006 |
27000 |
512736.10100000 |
6721851.60600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008314 |
Haminan kaupungin pohjoispuolella, Lappeenrannantien ja Myllykylän hautausmaan kaakkoispuolella, Leirinkangas–nimisellä hiekkaisella mäntykankaalla on 1700-luvun sotilasleirin jäännöksiä. Lappeelle johtava tie kulki Myllykylän ohi jo 1700-luvulla, ja v. 1741–44 ns. Hattujen sodan aikana Ruotsin kenttäarmeijan rykmentti jäi talvileiriin joukkojen siirtojen kannalta edulliselle paikalle, kylän liepeille. Sotatoimialueeksi joutuminen merkitsi siviiliväestölle suurta rasitusta. Sotilaiden lisäksi saapuivat rutto ja nälkä; myös Myllykylän mylly poltettiin sodan aikana. (Korhonen 1981:409.)
Joukkojen huolto oli vajavaista, ja miehet asuivat teltoissa, tilapäisesti kyhätyissä majoissa ja maakuopissa. Kun vuoden 1741 syksy oli lisäksi erityisen sateinen, alkoi kuolleisuus kasvaa vauhdilla ja vainajia varten jouduttiin kaivamaan joukkohautoja mäenrinteisiin ja pelloille. Ruotsin joukkojen taistelumoraali laski jatkuvasti, ja ”Haminan unohtumatonta talvileiriä” leimasikin kurjuuden ohella myös johdon eripuraisuus. (Nordenstreng ja Halila 1974: 270–272.)
Vehkalahden kotiseutulautakunta on pystyttänyt Leirinkankaalle v. 1968 kuvanveistäjä Sulo Mäkelän suunnitteleman muistomerkin, jossa on teksti: ”1741 Ruotsi-Suomen armeijan tukialue – Upplannin jalkaväkirykmentin talvileiri 1741–1742”. (Knapas 1984: 100.)
Leirinkankaalla on havaittavissa ainakin parikymmentä pyöreätä, soikeaa ja suorakaiteen muotoista, vallillista painannetta, joiden halkaisija vaihtelee 3–6 metriin. Yhden painanteen keskelle tehdyssä koepistossa dokumentoitiin seuraavat kerrokset maanpinnalta alaspäin lukien: pintaturve 10 cm, huuhtoutumiskerros 1–2 cm, keltainen hiekka 10 cm, nokirantu 1 cm, keltainen hiekka 13 cm, nokinen hiekka 7 cm ja puhdas pohjahiekka noin 40 cm syvyydessä.
Vuonna 2022 tehdyssä vt 26 kevyenliikenteenväylän inventoinnissa havaittiin kuusi ennestään tuntematonta painannetta (ks. alakohteet painanteet A-F).
Sotilasleirin alue jatkuu länteen, jossa on runsaasti lisää painanteita.
Leirinkankaan leiripaikan koillispuolella on kivikautinen asuinpaikka (ks. Hamina Leirinkangas). |
| metsakeskus.1000008315 |
710 |
Knopkägra |
10002 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
282362.06300000 |
6661160.88500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008315 |
Kohde sijaitsee kummulla Knopön luoteispuolella rannassa olevien peltojen takana. Kägra mainitaan ensimmäisen kerran 1500-luvulla, jolloin kartano kuului Ulfin suvulle. Vanhin kartta alueesta on vuodelta 1705.
Tilan ohitse kulkevan tien länsipuolella on 1700-luvulla rakennettu puurakennus ja tien itäpuolella on terassi, jonka pohjoisosan viereiseltä pellolta on löytynyt tiiltä. Osa tiilistä oli poltettu alhaisessa lämpötilassa, ja ne muistuttivat palanutta savea. Terassin viljelemättömältä alueelta on löytynyt pieni kuonakasa.
Inventointi 2008: Knopkägra mainitaan ensimmäisen kerran mahdollisesti vuonna 1435, jolloin Abraham Persson sai 14 3 5 rälssioikeuden tiloilleen. Knopkägra on ollut suvun Ulf i Finland asumakartano jo 1400-luvulla? Kartanoa on kutsuttu Knopkägraksi ja talonpoikaiskylää Bondekägraksi. Vanhimmat kartat ovat vuosilta 1647, 1694 ja 1705 (G. Haggren & H. Jansson & J. Latikka 2005).
Kyläkeskus ja pellot sijaitsevat nykyisin samoin kuin alueen vanhimmat kartat
osoittavat, eikä moderni rakentaminen ole laajemmin tuhonnut vanhaa kylämäkeä. Pellot olivat inventointihetkellä sängellä ja näkyvyys olematon. Kylämäen kaakkoisrinteellä kulkee vanha käytöstä jäänyt tienpohja,joka johtaa osin heinittyneenä Storgårdille. Tiepohjan leveys on n. 3 metriä ja sen molemmin puolin on kylämäen keskialueella epämääräisiä kuoppia ja pieniä kivikasoja. Ko. tiepohja saattaa olla vanhakin, jopa keskiaikaiseen asutukseen liittyvä kylätie.
Vaikuttaa siltä, että asutus on ainakin keskiajan lopulta sijainnut suunnilleen samalla alueella kuin nykyäänkin. Alueen yleisilme on erittäin hyvin säilynyt ja keskiajalta peräisin olevia maanalaisia rakenteita on todennäköisesti alueella säilyneenä. Kohteen tarkempi määrittely vaatii lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000008316 |
710 |
Lindö |
10002 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
289406.23300000 |
6661043.96100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008316 |
Kohde sijaitsee Lindön- ja Gretarbynlahtien välisen kannaksen puolivälissä Kalvhagauddenin itäosassa. Lindön aateliskartano, jota ennen kutsuttiin Göltöksi, on ollut toiminnassa viimeistään 1500-luvun alussa. Säteritilana se mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1580, jolloin sen omisti Arvid Stålarm.
Lindössä on säilynyt kivikellari, jonka on arveltu ajoittuvan todennäköisesti Stålarmin aikaan. 1680-luvulla Lindössä oli tulipalo ja mahdollisesti vanha talo kellareineen hylättiin tuolloin. Kellari sijaitsee tilan itäosan niemekkeellä, n. 130 m kartanosta itään. Rakennus on sijainnut 1500-luvulla kaukana pelloista aivan veden ääressä, joten asuinrakennus ei ole voinut sijaita samalla paikalla. Kellari on säilynyt alkuperäisessä asussaan ja myös sen lähiympäristö on ollut pitkään koskemattonana. Tämän vuoksi alueella on saattanut säilyä myös muita merkkejä vanhimmasta asutuksesta.
Inventointi 2008: Inventoinnissa kiinnitettiin huomio kartanon piha-alueen ulkopuoliseen alueeseen, josta pyrittiin löytämään merkkejä mahdollisesta kartanoa vanhemmasta kyläasutuksesta. Inventointihetkellä alueen kaikki pellot ja laitumet olivat kasvillisuuden peitossa. Vanhan karttamateriaalin osoittamat peltojen väliset joutomaa-alueet, jotka periaatteessa ovat voineet olla alueella sijainneen asutuksen sijaintipaikkoja, on nykyisin enimmäkseen rakennettu, osin voimakkaastikin, kuten esim. navetan alue. Inventoinnissa ei löydetty alueen laajasta tarkastelusta huolimatta mitään uusia merkkejä vanhasta asutuksesta, mutta sitä voi olla maan alla säilyneenä nykyaikaiselta rakentamiselta säästyneissä paikoissa. Näitä alueita ei inventoinnin perusteella kuitenkaan voi määritellä kartanon piha-aluetta lukuun ottamatta. |
| metsakeskus.1000008317 |
75 |
Sivatti Vihdaskankaanniitty |
10002 |
12006 |
13075 |
11006 |
27000 |
516898.45600000 |
6716163.91400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008317 |
Haminan kaupungin itäpuolella, ja valtatie 7:n pohjoispuolella, Vihdaskankaannitty –nimisen peltoalueen pohjoispuolella olevalla pienellä kalliopaljastumalla on kaksi jatulintarhaa noin 15 metrin päässä toisistaan. Spiraalinmuotoiset tarhat ovat halkaisijaltaan noin 2 metriä ja kootut 15–20 cm halkaisijaltaan olevista kivistä. Sammalen ja jäkälän peittämiä kivikehiä on erotettavissa 2–3.
Tarhoista noin 20 metriä länteen on sammaleen peittämä epämääräinen, suorakaiteen muotoinen, noin 1,5 metriä x 0,5 metriä oleva kivilatomus. Paikalla ollut harrastaja-arkeologi Seppo Kallio tutki latomuksen ympäristöä metallinilmaisimella, joka hälytti rakenteen koillispuolella. Kallion mukaan kyseessä oli pitkä ja kapea metalliesine, jota ei kuitenkaan kaivettu esiin.
|
| metsakeskus.1000008318 |
75 |
Pampyöli Kypäräaukia |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
515209.14300000 |
6713886.82200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008318 |
Haminan kaupungin itäpuolella, aivan valtatie 7:n etelä- ja pohjoispuolella, noin 10–30 metriä tiestä on ainakin kymmenen kivilatomusta. Sammaloituneet, luonnonkivistä kootut, pääasiassa neliömäiset tai suorakaiteen muotoiset latomukset ovat kooltaan noin 2 metriä x 2–3 metriä, korkeudeltaan 0,5–1 metriä ja ne on ladottu 20–80 cm halkaisijaltaan olevista kivistä. Maasto on harvaa mänty- ja kuusimetsää, maaperä on erittäin kivinen ja alueella on myös pieniä kalliopaljastumia. Latomuksia on mahdollisesti enemmän ja laajemmalla alueella.
Osa latomuksista muistuttaa esihistoriallisia hautaröykkiöitä, jollaisia ne voisivat teoriassa korkeutensakin puolesta olla. Kyseessä ovat kuitenkin ilmeisesti myöhemmät, linnoituksen 1790-luvun parannus- ja kunnostustöihin liittyvät kivivarastot, jollaisia tunnetaan myös kaupungin länsipuolelta Summasta (ks. Linnakallion louhos). On arveltu myös, että jäännökset voisivat olla uuneja. |
| metsakeskus.1000008319 |
75 |
Summa Veskuransuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
503903.69100000 |
6715080.29100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008319 |
Haminan kaupungin länsipuolella, vanhan Kuninkaantien sekä nykyisen valtatie 7:n pohjoispuolella, Veskuransuon ja pienen ojan eteläpuolella metsärinteessä on iso tervahauta. Suppilomaisen, halkaisijaltaan noin 7–8 metriä kokoisen haudan juoksutusaukko on suunnattu pohjoiseen suolle päin. |
| metsakeskus.1000008320 |
710 |
Prästkulla |
10002 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
289340.28100000 |
6657121.53900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008320 |
Prästkulla sijaitsee Heimlaxin itäpuolella peltojen keskellä olevalla mäellä. Vuodelta 1351 on maininta rälssivapauden saaneesta kirkonmiehestä Henelaxin Sigvaldista. Mahdollisesti Prästgård sai jo tällöin nykyisen nimensä. 1500-luvulta kartanosta on jo useampia kirjallisia lähteitä.
Prästkullan nykyisen päärakennuksen alla on kivikellari, jossa on erotettavissa useampia rakennusvaiheita. Yhdessä kellarihuoneessa on kapea kivetty käytävä, joka jatkuu maan alle ja tulee esille jälleen lännessä puutarhan puolella. Kyseessä saattaa olla jonkinlainen ojitusjärjestelmä. Tonttimaan etelärinteessä peltojen läheisyydestä on kiveys, joka saattaa kuulua vanhaan rakennuksen pohjaan. Kyseessä saattavat olla myös pellolta poistetut kivet. Myös päärakennuksen kaakkoispuolella on havaittavissa kiveystä ruohikon alla. |
| metsakeskus.1000008321 |
710 |
Raseborg (Kungsgården) |
10002 |
12001 |
13006 |
11006 |
27000 |
312315.04800000 |
6655716.22000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008321 |
Raaseporin kartano sijaitsee Snapertunassa noin 1 kilometri Raaseporin linnasta luoteeseen.
Raaseporin linna perustettiin 1370-luvulla ja se oli Länsi-Uudenmaan hallinnollinen keskus 1550-luvulle asti. Linnaan liittyi latokartano, suuri maa- ja karjatila. Latokartano oli keskeinen osa linnan taloutta ja on luultavaa, että se perustettiin samoihin aikoihin kuin itse linnakin. Vanhimmat maininnat Raaseporin latokartanosta löytyvät linnan vanhimmista säilyneistä tileistä vuodelta 1540.
Vanhimmista Raaseporia kuvaavista kartoista vuosilta 1682 ja 1728 varmistuu,
että latokartano on ollut nykyisen Raaseporin kartanon (ruots. Raseborgs gård) paikalla
Latokartano on toiminut samanaikaisesti Raaseporin linnan kanssa ja sen toiminta on jatkunut edelleen linnan jäädessä pois käytöstä. Latokartanosta muodostettiin 1600-luvulla Uudenmaan ja Hämeen ratsuväkirykmentin everstin puustelli.
Kartano on palanut vuonna 1689, minkä jälkeen paikalle rakennettiin kaksikerroksinen päärakennus, joka valmistui ilmeisesti vuonna 1694. Kartanon rakennukset olivat hyvin huonossa kunnossa suuren Pohjan sodan jälkeen 1720-luvun alussa. Koko rakennuskanta uudistettiin ja miespiha siirrettiin 1730-luvun alussa aiempaa pohjoisemmaksi. Vanhalla miespihalla on yhden ulkorakennuksen alla säilynyt 1700-lukua vanhemman holvikellarin raunio. Uusi, vuoden 1731 mallipiirustusten mukainen päärakennus valmistui jo vuonna 1732. Päärakennuksen edustalle sijoitettiin kaksi flyygeliä. Vuonna 1754 valmistuneessa pohjoisessa siipirakennuksessa oli pakari ja renkitupa, ja vuonna 1779 valmistuneessa eteläisessä sivurakennuksessa puolestaan asuinhuoneita.
Kartanon pihapiiriä dominoi yhä 1700-luvun päärakennuksen muurattu kellarikerros ja sen edustalta laskeutuva terassipuutarha. Kartanon päärakennuksena toimii eteläisempi siipirakennus, pohjoisen siipirakennuksen toimiessa varastona tai talousrakennuksena.
Kartanoalue on inventoitu VMA-projektin yhteydessä, jolloin paikalta löytyi Westervaldin keramiikkaa. Keskiaikaisia löytöjä ei paikalla havaittu.
Kartanon pihapiirissä ja ympäristössä on tehty inventointi ja koekaivausta Helsingin yliopiston toimesta vuosina 2008 ja 2009. Tuolloin kartanon tonttialueelta ja lähiympäristöstä kartoitettiin eri-ikäisia rakenteita.
Kohteen rajaus perustuu vuosien 2008 ja 2009 tutkimuksiin.
Kartanoja ympäröiviltä pelloilta on löydetty pintapoiminnassa ja metallinetsimellä historiallista löytömateriaalia nykyajalta keskiajalle asti. |
| metsakeskus.1000008321 |
710 |
Raseborg (Kungsgården) |
10002 |
12001 |
13006 |
11010 |
27000 |
312315.04800000 |
6655716.22000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008321 |
Raaseporin kartano sijaitsee Snapertunassa noin 1 kilometri Raaseporin linnasta luoteeseen.
Raaseporin linna perustettiin 1370-luvulla ja se oli Länsi-Uudenmaan hallinnollinen keskus 1550-luvulle asti. Linnaan liittyi latokartano, suuri maa- ja karjatila. Latokartano oli keskeinen osa linnan taloutta ja on luultavaa, että se perustettiin samoihin aikoihin kuin itse linnakin. Vanhimmat maininnat Raaseporin latokartanosta löytyvät linnan vanhimmista säilyneistä tileistä vuodelta 1540.
Vanhimmista Raaseporia kuvaavista kartoista vuosilta 1682 ja 1728 varmistuu,
että latokartano on ollut nykyisen Raaseporin kartanon (ruots. Raseborgs gård) paikalla
Latokartano on toiminut samanaikaisesti Raaseporin linnan kanssa ja sen toiminta on jatkunut edelleen linnan jäädessä pois käytöstä. Latokartanosta muodostettiin 1600-luvulla Uudenmaan ja Hämeen ratsuväkirykmentin everstin puustelli.
Kartano on palanut vuonna 1689, minkä jälkeen paikalle rakennettiin kaksikerroksinen päärakennus, joka valmistui ilmeisesti vuonna 1694. Kartanon rakennukset olivat hyvin huonossa kunnossa suuren Pohjan sodan jälkeen 1720-luvun alussa. Koko rakennuskanta uudistettiin ja miespiha siirrettiin 1730-luvun alussa aiempaa pohjoisemmaksi. Vanhalla miespihalla on yhden ulkorakennuksen alla säilynyt 1700-lukua vanhemman holvikellarin raunio. Uusi, vuoden 1731 mallipiirustusten mukainen päärakennus valmistui jo vuonna 1732. Päärakennuksen edustalle sijoitettiin kaksi flyygeliä. Vuonna 1754 valmistuneessa pohjoisessa siipirakennuksessa oli pakari ja renkitupa, ja vuonna 1779 valmistuneessa eteläisessä sivurakennuksessa puolestaan asuinhuoneita.
Kartanon pihapiiriä dominoi yhä 1700-luvun päärakennuksen muurattu kellarikerros ja sen edustalta laskeutuva terassipuutarha. Kartanon päärakennuksena toimii eteläisempi siipirakennus, pohjoisen siipirakennuksen toimiessa varastona tai talousrakennuksena.
Kartanoalue on inventoitu VMA-projektin yhteydessä, jolloin paikalta löytyi Westervaldin keramiikkaa. Keskiaikaisia löytöjä ei paikalla havaittu.
Kartanon pihapiirissä ja ympäristössä on tehty inventointi ja koekaivausta Helsingin yliopiston toimesta vuosina 2008 ja 2009. Tuolloin kartanon tonttialueelta ja lähiympäristöstä kartoitettiin eri-ikäisia rakenteita.
Kohteen rajaus perustuu vuosien 2008 ja 2009 tutkimuksiin.
Kartanoja ympäröiviltä pelloilta on löydetty pintapoiminnassa ja metallinetsimellä historiallista löytömateriaalia nykyajalta keskiajalle asti. |
| metsakeskus.1000008323 |
422 |
Kaunisniemi 2 |
10002 |
12008 |
13000 |
11019 |
27000 |
688385.16300000 |
7005478.08500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008323 |
Kohde sijaitsee Patvinsuon kansallispuistossa. Kvartsit löydettiin sateen huuhtomalta rannalta, läheltä niemen kärkeä, joka pistää eteläkaakkoon Suomujärvelle. Suppea löytöalue on noin 5-7 metrin päässä rantaviivasta. Kaunisniemen kalamajan kaakkoispääty on löytöpaikalta 25-30 m luoteeseen. |
| metsakeskus.1000008325 |
167 |
Saunalahti 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
657418.86300000 |
6983878.00300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008325 |
Asuinpaikka sijaitsee Pielisen Rukaveden Saunalahden pohjois- ja luoteisrannalla suuntautuen lounaaseen, etelään ja kaakkoon. Heti kohta kohteen kaakkoispuolella on kivikautinen asuinpaikka Saunalahti.
Kvartsi-iskokset löytyivät rannassa olevan vesi- ja viemärijohtoa varten tehdyn pumppuaseman ympäriltä pari-kolme metriä veden pinnasta kohoavalta tasanteelta. Toinen löytökohta on tästä noin 40 m luoteeseen, välissä on jyrkkä rantatörmä. Kvartsi-iskokset ovat tienojasta, noin 80 m:n matkalta. Maaperä on koko alueella hienoa hiekkaa. Paikoin penkassa oli havaittavissa palanutta maata ja hiiliä.
Kolmas löytöalue on lähellä venerantaa, löytöalueesta kaksi noin 30 m länteen. Yksi kvartsi löytyi tien mantereen puoleiselta penkalta, useampi kvartsi sähkölinjan alle rakennetusta vesi- ja viemärijohdon myllertämästä maasta, läheltä pumppuasemaa. Asuinpaikan alue on tässä tien ja viemärilinjan runtelema. |
| metsakeskus.1000008326 |
915 |
Konnansalo 5 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
544984.27200000 |
6914991.98300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008326 |
Konnansalo on noin 2,5 x 1 km:n kokoinen saari Leppävirran rajalla, Pussilanjoen kaupungin osassa.
Konnansalo 5 asuinpaikka sijaitsee noin 60 m koilliseen Konnansalo 3 asuinpaikasta, mutta on erillinen asuinpaikka sekä topografisesti että kronologisesti. Konnansalo 3:n löydöt ovat myöhäiskivikautisia, Konnansalo 5:n tyypillistä kampakeramiikkaa. Konnansalo 5 sijaitsee myös muutamia metrejä korkeammalla kuin Konnansdalo 3.
Asuinpaikka sijaitsee luoteeseen suuntautuvalla, kallioiden suojaamalla tasanteella, joka on luoteen suunnassa suhteellisen jyrkkä laskien Haiseva-järven rantaan ja siellä olavalle omakotitalolle.. Lännessä olevan kallion jälkeen rinne laskee järvenrantaan.Luoteessa on Konnansalo 3-asuinpaikka, välissä on uusi ajoura, joka johtaa rannalla olevalle mökille. Etelässä on tasaista maastoa ja idässä kallioista, nousevaa maastoa. Asuinpaikkalöydöt tehtiin omakotitalolle johtavan tieuran hiekkaisesta pinnasta sekä tienleikkauksista tästä pohjoiseen. Välittömästi löytöpaikan länsipuolella on tien osittain tuhoama tervahauta.
Asuinpaikka jatkuu Pikku-Konnantien itäpuolelle ja rajautuu topografian perusteella tasaiselle alueelle, jota rajaa idässä kallioinen rinne. Alueelle tehdyistä koekuopista näkyi selkeä kulttuurimaakerros, jossa palaneita kiviä ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000008330 |
543 |
Kurjenpolvensuo 1 |
10002 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
384059.91300000 |
6715116.70000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008330 |
Kohde sijaitsee noin 900 m Vantaanjoen uomasta länteen, nuorta koivua kasvavalla suon ympäröimällä kumpareella. Miilu 1 on säännöllisen ympyrän muotoinen, halkaisijaltaan noin 11 metriä. Eteläpäädyssä on havaittavissa muutamia kiviä. Keskellä miilua on kuopanne, jota reunustaa hevosenkengän muotoinen valli. Koepistosta miilun keskelle havaittiin 50 cm vahvuinen nokimaa kerros, jossa suuria hiilen kappaleita.
Miilu 2 on halkaisijaltaan noin 10 m, mutta muodoltaan edellä mainittua epämääräisempi. Kohde sijaitsee noin 20 metriä suunnitellusta kaasuputkilinjasta pohjoiseen. Noin sadan metrin päässä miiluista itäkoilliseen sijaitsee tervahauta Kurjenpolvensuo 2. |
| metsakeskus.1000008331 |
543 |
Kurjenpolvensuo 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
384185.86200000 |
6715163.68200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008331 |
Kohde sijaitsee noin 700 m Vantaanjoen uomasta länteen, kahden kallioisen kumpareen väliin jäävällä etelään viettävällä kivikkoisella kuusta kasvavalla rinteellä. Tervahauta on säännöllisen ympyrän muotoinen, halkaisijaltaan noin 4,5 metriä. Vallin luoteisosassa on havaittavissa juoksutusaukko. Tervahaudasta noin 5 metriä koilliseen sijaitsee kivetty, uunimainen rakenne. Kohde sijaitsee alle 20 metrin päässä suunnitellusta kaasuputkilinjasta pohjoiseen. Noin sadan metrin päässä länsiluoteeseen sijaitsevat hiilimiilut Kurjenpolvensuo 1. |
| metsakeskus.1000008332 |
543 |
Palomäki |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
367603.59000000 |
6702915.52400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008332 |
Kohde sijaitsee pellon laidalla Palomäki nimisen kallioisen mäen luoteisrinteellä, Uusitalon tilasta noin 570 m etelään. Kohteen etäisyys kaasulinjasta noin 80 m. Kohteella havaittiin kaksi lohkokivistä tehtyä talonperustusta ja molempien yhteydessä tiilistä rakennetut uunit. Molemmat talonpohjat ovat tuhoutuneet pahoin alueella tapahtuneen metsäauraukseen seurauksena. Paikalle tehtiin kolme pientä koekuoppaa, joissa havaittiin hiiltä, tiilimurskaa ja palanutta hiekkaa 40–50 cm syvyydessä. Kohteesta havaittiin rautakuonaa ja lasia. Kohde on pahoin tuhoutunut metsä-aurauksen seurauksena.
Maastokäynnillä vuonna 2008 kohteessa havaittiin lohkotuista kivistä tehty kiviperusta, kooltaan 6x4 metriä. Tiilistä ja kivestä tehty tulisija on talon koillisseinällä. Paikallisen Nummenpään asutushistoriaa tutkineen Juhani Markuksen mukaan kyseessä ovat Kauhakorven eli Mäkelän torpan jäänteet. Kauhakorven torppa on rakennettu 1804. (Tommila 1958, 461) |
| metsakeskus.1000008333 |
927 |
Suontaka |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
355758.35600000 |
6701186.16500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008333 |
Kohde sijaitsee 1221 tien pohjoispuolella, noin 250 m tiestä pohjoiseen, Hovin- ja Yli-Knuuttilan tilojen peltojen väliin jäävällä, lehtipuuta kasvavalla peltoniemekkeellä. Niemekkeellä havaittiin kellari ja kuopanteita. Niemen kärjessä olevan ladon luoteispuoleisen pellonreunasta löydettiin palanutta savea. Lisäksi Hovin tilan pohjoispuoliselta peltoalueelta saatiin talteen otettua piitä ja punasavikeramiikkaa. Maakaasuputken linjaus kulkee Suontaan kohdalla läpi edellä mainituista löytöpaikoista. Kohde esiintyy Kuninkaankartastossa (1776–1805). |
| metsakeskus.1000008335 |
755 |
Grotbacka 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
339392.05600000 |
6678013.39700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008335 |
Kivikautinen asuinpaikka pellolla. Inventoinnissa vuonna 2007 löytyi noin 45x 30 m alalta kvartseja loivalta luoteeseen avautuvalta peltorinteeltä. Paikalta on aiempana löytönä kivirengas. Asuinpaikan kulttuurikerros on suurelta osalta tuhoutunut kyntämisessä.
Siuntion Lempanssissa sijaitseva kohde tarkastettiin vuoden 2014 inventoinnissa. Alue oli kynnettynä ja sitä käytiin läpi, mutta löytöjä tai muita merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta ei havaittu. Kohteen muinaisjäännösrajaus on syytä pitää entisellään johtuen vuoden 2007 inventointitiedoista. |
| metsakeskus.1000008336 |
444 |
Moisio |
10002 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
338547.00000000 |
6683680.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008336 |
Moision keskiajalta periytyvän kartanon paikka, josta on havaittu useita rakennuksen pohjia, kellarikuoppia, kuopanteita ja ajoramppeja sekä löytöaineistoa. Paikalla on v. 1994 tehty pieni koekaivaus, jolloin löytyi 1700-luvun rakennuksen perustuksia ja jäänteitä. Samalla alueella on Moisionpellon kivikautista asuinpaikkaa. Kylätontin laajuus on arvioitu sitä suuremmaksi.
2013: Moision vanhan kartanonpaikan havaittiin pääosin tuhoutuneet myöhemmän maankäytön seurauksena. Säilynyttä osaa Moision kartanonpaikan muinaisjäännöksestä on ns. Närhenpellon eteläpuolisella heinikkoisella kumpareella Vaasankadulta uimarantaan vievän hiekkatien pohjoispuolella. Säilynyt osa Moision kartanonpaikasta on ollut kartanonalueen koillisreunaa. Peltojen havainnoinnissa ei havaittu merkkejä siitä, että historiallisen ajan kiinteää asutusta olisi peltoalueella sijainnut. Rautakaudesta ei havaittu merkkejä. Rajaus vuoden 2013 kartoituksen mukaan. |
| metsakeskus.1000008337 |
444 |
Muijala |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
345383.60800000 |
6685785.30100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008337 |
Viljelyröykkiö sijaitsee pienessä laaksossa, peltoon työntyvällä metsäisellä kallioniemekkeellä, noin 55 m Muijalantiestä pohjoiseen. Se on halkaisijaltaan noin 3 m. |
| metsakeskus.1000008338 |
755 |
Nackans |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
339423.01200000 |
6678618.93500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008338 |
Kohde sijaitsee peltojen ympäröimällä kumpareella,nykyisen Grotbackan tilan alueella (vrt. Grotbacka-niminen muinaisjäännös noin 300 m Nackansista etelään).Kumpareen lävistää Lappers-Lohja tie.Kohde esiintyy Kuninkaankartastossa (1776-1805) nimellä Grotbacka eller Nackans.Vuoden 2007 inventoinnin yhteydessä kumpareen länsireunalle, noin 200 m tilasta itään suunnitellulle kaasuputkilinjalle tehtiin kaksikoepistoa.Toisesta koepistosta löydettiin lasia,punasavikeramiikkaa ja palanutta savea, sekä noin 40 cm syvyydestä noin 20 cm paksuinen likamaakerros, joka sisälsi hiilipartikkeleita (fossiloitunut peltokerros?). Toisesta koepistosta saatiin talteen yksi pala fajanssia.
Inventointi 2014: Kohde sijaitsee noin seitsemän kilometriä luoteeseen Siuntion keskiaikaisesta kirkosta, nykyisen Grotbackan tilan kohdalla Bäcksintien varressa. Historiallinen kylänpaikka on sijainnut samalla mäellä tai sen rinteellä kuin nykyinen tila. Vuonna 2008 maakaasuputkilinjaan liittyvissä arkeologisissa kaivauksissa paikkaa yritettiin selvittää. Peltoalueelta Grotbackan ympäristöstä ei löytynyt jäännöksiä asuinpaikasta. Myöskään tilan alueella metsässä ja pihalla ei nähty maanpäälle merkkejä 1800-lukua vanhemmasta asutuksesta on mahdollista, että mäen päällä piha-alueiden alla on säilynyt rippeitä siitä. Muinaisjäännöksen aluerajaus pidettiin vuoden 2014 inventoinnin perusteella samana kuin aiemminkin, se käsittää tilan piha-alueen |
| metsakeskus.1000008339 |
710 |
Tallholmen |
10002 |
12004 |
13046 |
11006 |
27000 |
313124.00000000 |
6652494.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008339 |
Tallholmenin nykyisin mantereeseen kiinni kasvaneella saarella sijaitsee kolme rannansuuntaisesti länsi-, pohjois- ja itärannoille koottua muurirakennelmaa. Tallholmenin muurit on paikallisen perimätiedon mukaan liitetty Raseborgin linnaan ja esitetty, että ne voivat olla linnaan liittyvä etuvarustus.
Saarella sijaitsee yhteensä kolme muurirakennelmaa, jotka on rakennettu rannansuuntaisesti saaren länsi-, pohjois- ja itäpuolelle. Kaikkiin rakenteisiin on käytetty luonnon muovaamia pyöreitä kiviä, joissa ei näkynyt lohkomisen tai poraamisen jälkiä.
Saaren mataluuden vuoksi rakennelmat ajoittuvat varmasti historialliselle ajalle. Vuoden 1682 Lars Forsellin kartassa saari sijaitsee asumattomana Raaseporin kuninkaankartanon ulkomailla. Saari on kooltaan 220 x 110 metriä, pisin muurirakennelma on 70 metriä.
Rakenne 1 noudattaa Svaetichinin karttaan vuodelta 1921 merkityn pellon reunaa. Vaikka rakenteen 2 kohdalle ei ole merkitty peltoa, ei ole mahdotonta, että tämän ja rannan välissä olisi joko ennen tai jälkeen kartan laatimisen ollut pieni pelto. Myös rakenteen 3 ympäristö näyttää kivistä raivatulta. Tämä viittaa siihen, että rakenteet eivät liity Raaseporin linnan puolustukseen vaan ovat jäänteitä
myöhemmästä agraarimaankäytöstä. Pellon matala sijainti suhteessa merenpintaan viittaa melko nuoreen ikään ja tukee linnan käyttöajan jälkeistä ajoitusta. |
| metsakeskus.1000008342 |
149 |
Bollstad Norrby |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
330613.00000000 |
6664174.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008342 |
Kohteen sijainti on määritelty kahden mahdollisen tilanpaikan väliin. Ensimmäinen maininta kohteesta on vuodelta 1447, jolloin Olof Andersson hankki maita itselleen Bollstadin kylästä. Paikka pysyi koko 1500-luvun saman suvun hallussa. Paikkaa ei ole tarkastettu maastossa.
Jussila & al 2017:
Aiempi nimi pelkkä Bollstad
Aiempi koordinaatti muutettu vanhan tonttimaan keskelle.
Aluerajaus on vanha tonttimaa. |
| metsakeskus.1000008343 |
149 |
Hovgård (Ingå) |
10001 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
335929.53500000 |
6660596.38600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008343 |
Kartano on nimen perusteella määritelty mahdolliseksi säteriksi. Asiasta ei ole kirjallisia lähteitä. Tilan sijainti on saattanut olla nykyisen Storgårdin tienoilla. |
| metsakeskus.1000008344 |
149 |
Ramsjö |
10002 |
12001 |
13006 |
11006 |
27000 |
327322.02200000 |
6655825.25800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008344 |
Ensimmäinen maininta Ramsöstä on vuodelta 1461, mutta sen juuret ulottuvat luultavasti huomattavasti varhaisemmiksi, mahdollisesti jo 1200-luvulle.
Vuoden 2002 inventoinnissa aluetta koekuopitettiin; löytöinä saatiin uuden ajan esineistöä (1600-1700-luvulta) ja havaittiin tod.näk. uunin rauniot (ks. tarkemmin inventointikertomus). Paikalta ei ole kuitenkaan löytynyt keskiaikaan ajoittuvia löytöjä. |
| metsakeskus.1000008347 |
935 |
Multamäki |
10001 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
532137.37300000 |
6705185.40400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008347 |
"Hautaraunio" on mainittu sekä Blomqvistin kertomuksessa 1885 ja Rosenin kertomuksessa 1919. Inventoinnissa löytynyt kiveys ei paikanmäärityksen epämääräisyydestä johtuen ole välttämättä sama kiveys. Kiveys on kallioalueen korkeimmalla kohdalla . Se sijaitsee loivassa kallionotkelmassa ja on laaja, matala ja hajanainen.
Vuoden 2007 inventoinnissa etsinnästä huolimatta paikkaa ei löydetty. Koordinaattien osoittamalla paikalla kulkee nykyisin tie. |
| metsakeskus.1000008351 |
935 |
Vavarnavuori |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
536022.00000000 |
6706709.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008351 |
Vavarnavuoren eteläsivulla, vanhan Hanskiin vievän tien pohjoispuolella on Raunion tiedon mukaan kivikasoja. Neljä alle 50 cm korkuista ja 6 x 2-3 m kokoista. Kivet ovat pieniä ja pyöreitä. Vuoden 1967 inventoinnissa röykkiöitä ei löydetty.
2023: Aikaisemmin kadoksissa olleista neljästä röykkiöistä paikannettiin inventoinnin yhteydessä kolme kappaletta. Kaikki kolme sijaitsivat maapohjalla ja on ladottu kerroksittain maksimissaan pään kokoisista kivistä. Röykkiöiden sijainti ja rakenteet eivät viittaa varhaismetallikautisiin hautaröykkiöihin, vaan ne ovat todennäköisesti kaskiröykkiöitä. Kohteen koordinaattipiste tarkastettu. |
| metsakeskus.1000008353 |
109 |
Omettamäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
365387.07800000 |
6788191.22200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008353 |
Röykkiö sijaitsee Lakkianselän luoteisrannalla lähellä Alvettulanjoen luusuaa reheväkasvuisessa, lehtomaisessa sekametsässä. Röykkiön päällä kasvaa melko tiheä pensaikko.
Röykkiö on kooltaan noin 10 x 8,5 m ja korkeudeltaan yli 1,5 m. Röykkiön korkeimmalla kohdalla on pystykivi, joka kasvattaa korkeuden lähes kahteen metriin. Röykkiö on kiven ja maan sekainen, varsinkin laella, pohjoislaidalla ja itäreunalla on suuria kiviä. Laen luoteisosan reunaa on pengottu siten, että kiveystä on näkyvissä.
Lähelle röykkiön lakea ja alas lounaisreunalle tehtiin pienet koekuopat. Maa niissä oli humuksen ja kivimurun sekä sirpalekivien sekaista. Noki- tai hiilipartikkeleita ei havaittu, mutta röykkiön juurelle kaivetusta koekuopasta löytyi 5 saviastian palaa rautakauden yleiskeramiikkaa. Samassa koekuopassa maa muuttui syvemmällä hiekkapitoiseksi ja röykkiön reunaa kohti kivet vähenivät selvästi.
Kyseessä saattaa olla rautakautinen hautaröykkiö. Röykkiön lounaispuolella on mahdollisesti toinen, matalampi ja pitkänomainen röykkiö. Tarkastushetkellä havainnointimahdollisuudet olivat heikot. Lisäksi noin 150 m lounaaseen, Alvettulan joen luusuassa, pellon reunassa sijaitsee rautakautisen rannerenkaan löytöpaikka. |
| metsakeskus.1000008354 |
444 |
Raatila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
337559.68000000 |
6700133.49800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008354 |
Asuinpaikka sijaitsee Pusulan entisen kylän etelärajoilla Koisjärven pohjoispuolella noin 400 metriä Raatilan talosta luoteeseen. Maasto on kaakkoon kohti Koisjärvenojaa laskevaa peltorinnettä. Maaperä on hiesua, laakson pohjalla turvemultaa. KM 3837:2 reikäkivi, löytynyt Raatilan talon pihamaalta, vanhasta pytingin kivijalasta.
Ari Siiriäinen on tarkastanut paikan Nummen inventoinnin aikana 1968, ei tarkastuskertomusta, ainoastaan karttamerkki Nummen kertomuksessa. Reikäkivestä mainitaan löytötiedoissa, että reikä näyttää rauta-aseella poratulta.
Vuoden 2007 inventoinnissa pari kvartsi-iskosta havaittiin suurin piirtein samoilla sijoilla kuin ilmeisesti Siiriäisen löydöt. Asuinpaikan rajaus perustuu näihin vähäisiin löytöihin. GPS-mittaukset arvioiduilta rajoilta: lounaisreuna 6702909/3337634, koillisreuna 6702947/3337664. Löytöalueen koko on noin 50x50 metriä. |
| metsakeskus.1000008355 |
444 |
Hirvihuhta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
337743.59000000 |
6704075.90600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008355 |
Asuinpaikka sijaitsee Hirvijoen kylässä Hirvijoen itärannalla kapean ja pitkän Hirviselän harjanteen länsilaidalla. Maasto on loivaa länteen laskevaa peltorinnettä. Hirviselän harjanteen rinteet ovat jyrkät. Harjanteella kasvaa metsää. Maaperä on hiesua. Runsaimmat löydöt ovat peräisin laakson pohjalta kahden metsäkumpareen, ”saaren” välistä pieneltä törmältä. Asuinpaikan pohjoispuolella Hirvijoki haaraantuu toiseksi pienemmäksi uomaksi, Pikkujoeksi. Hirvijoen laakson maasto on hieno ja alueelta tunnetaankin useita kivikautisia löytöjä.
Ari Siiriäinen mainitsee paikan Nummen inventointikertomuksessa ja karttaliitteessä on useita merkkejä myös Pusulan puolella Hirvijoen laaksossa, Hirvihuhta numerolla 3. Tekstissä niistä ei ole tarkempaa kuvausta. Vuoden 2007 inventoinnissa paras löytöalue oli joen rannassa olevan pienen metsäsaarekkeen kaakkoispäässä pellossa pienellä tasanteella, mutta löytöjä näkyi vielä laajalti tästä etelään päin. Löytöalueen pituus on noin 160 metriä. Ei ole tietoa jatkuuko asuinpaikka metsän puolelle ylärinteeseen. GPS-mittaukset pellosta, löytöalueen rajat: eteläraja 6706777/3337844, pohjoisraja 6706933/3337843. Siiriäinen oli merkinnyt karttaansa merkin kv (kvartsia?) myös Hirviselän harjanteen pohjoispäähän. Hirviselän itärinne ja pohjoispää tarkastettiin. Suurin piirtein Siiriäisen karttamerkin paikalta löytyi yksi epämääräinen kvartsi (ei talletettu), GPS-mittaus tästä paikasta 3338101/6707165. Muuten itäreunalta ei löytynyt mitään kylvetystä kuivahkosta pellosta. |
| metsakeskus.1000008356 |
444 |
Soukoonmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
333311.35100000 |
6707429.54400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008356 |
Asuinpaikka sijaitsee Pusulan kirkonkylässä Pusulanjärven pohjoisrannalla, ”niemessä” kumpareella Pusulanjoen suun länsipuolella. Kumpareen nimi on Soukoonmäki. Sen molemmin puolin on matalaa vesijättömaata ja lounaisrinteellä on taloja. Peltorinne laskee joen suuhun itään. Maaperä on kivetöntä hiesua.
Kohde löydettiin vuoden 2007 inventoinnissa. Soukoonmäen itäreunalta löydettiin pellosta kvartsi-iskoksia joen puoleiselta rinteeltä ja sen päältä. Aivan niemen kärjestä järven rannasta ei löytynyt mitään. GPS-mittaukset: pohjoisraja 6710355/3333382, eteläraja 6710255/3333443, keskikoordinaatti 6710246/3333414. Yksittäinen kvartsi löydettiin Soukoonmäen länsireunalta, pienestä pellosta Hyönöläntien ja Kyöppelintien välistä. GPS-mittaus tästä paikasta 6710275/3333128. Löytöalueen koko on noin 100x50 metriä. |
| metsakeskus.1000008357 |
444 |
Seppälänsalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
333437.30800000 |
6705708.23200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008357 |
Asuinpaikka sijaitsee Pusulanjärven lounaisrannalla, Seppälänsalmen kapeikon länsirannalla. Seppälänsalmi on lahti, jonka päästä Pusulanjoki jatkaa matkaansa kohti etelää. Salmen länsirannalla on pitkänomainen Hakamäki. Asuinpaikka sijaitsee toisella mäellä pellossa Hakamäen länsipuolella noin 200 metrin päässä rannasta. Maasto on 40 m korkeuskäyrän muodostama niemeke, joka laskee itään ja etelään (”niemen kärki”). Maaperä on hiesupeltoa.
Vuoden 2007 inventoinnissa Seppälänsalmen olkisesta rantapellosta Hakamäen länsipuolelta löydettiin vähän kvartsia. GPS-mittaus, keskikoordinaatti 6708524/3333540. Löytöalueen koko on noin 100x50 metriä. Myös mäen pohjois- ja länsirinteitä pintapoimittiin ja peltotien pohjoispuolelta, noin 60 metriä tiestä (ladon kohdalta) löytyi mahdollisesti esihistoriallisen kiviesineen katkelma. Kyseessä on pieni riipusmainen kivi, joka on lohjennut reiän kohdalta. GPS-mittaus löytöpaikalta 6708757/3333379, z= 50 m mpy. |
| metsakeskus.1000008358 |
444 |
Sannanpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
334676.81300000 |
6705764.21900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008358 |
Asuinpaikka sijaitsee Pusulanjärven kaakkoiskulmalla Hirvijoen suun pohjoispuolella, noin 300 metriä joen suusta koilliseen. Maasto on jyrkähköä hiekkaista peltorinnettä, joka laskee lounaaseen järveen. Ympärillä kasvaa mäntymetsää. Pellon pohjoislaidalla on taloja.
Asuinpaikka löytyi vuoden 2007 inventoinnissa Pusulanjärven ranta-alueita tarkastettaessa. Pellossa erottuu jyrkkä ylempi törmä ja loivempi alempi, jolta löydöt ovat peräisin. Myös historiallisen ajan järven laskun aiheuttama rantavalli näkyy alinna. Löytöjä oli näkyvissä alemmalla törmällä siellä täällä koko pellon alueella. Asuinpaikka on rajattu peltoon, mutta voi maaston mukaan olla laajempikin. GPS-mittaukset löytöalueesta: eteläraja 6708551/3334798, pohjoisraja 6708607/3334744. Löytöalueen koko on noin 80x50 metriä. |
| metsakeskus.1000008359 |
444 |
Wallinmaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
333010.47000000 |
6708337.17500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008359 |
Asuinpaikka sijaitsee Pusulanjärven pohjoispuolella, noin kilometrin järvestä pohjoisluoteeseen, Pusulanjoen länsirannalla. Paikka on Töllin kylän eteläpuolella olevan mäkialueen eteläpäässä lounaaseen laskevassa peltorinteessä. Mäen eteläisin kärki on pieni metsäsaareke, jossa on hiekkakuoppa. Asuinpaikka on saarekkeen luoteiskulmalla. Sen alapuolella on laakson pohja, jossa pieni Kilpiönjoki virtaa Pusulanjokeen.
Asuinpaikka löytyi vuoden 2007 inventoinnissa Pusulanjoen laakson peltoja tarkastettaessa. Myöhemmin maanomistajan kanssa keskustellessa selvisi, että Pusulan museossa oleva kivikirves on löytynyt ilmeisesti juuri tästä paikasta. Museolla käydessä kyseistä esinettä ei sieltä kuitenkaan löytynyt, joten sen nykyinen sijainti on epäselvä. Löytöjä, hyvälaatuisia kvatsi-iskoksia oli näkyvissä runsaasti koko muokatulla pellon alueella noin 50 metrin matkalla metsäsaarekkeen luoteispuolella törmän puolivälistä sen päälle. Tästä pohjoiseen pelto olikin heinällä. Metsäsaarekkeen hiekkakuopassa ei näkynyt mitään, mutta asuinpaikka voi olla laajempikin kuin muokatun pellon alue. GPS-mittaukset löytöalueelta: eteläraja 6711132/3333118, pohjoisraja 6711167/3333077. Löytöalueen koko on noin 50x30 metriä.
Kivikirveen löytötiedot: Löytänyt kesällä 1960 Töllin kylän Jokelan tilan maalta ojan kaivuussa noin 0,5 m syvyydestä savesta. Löytöpaikka on entistä rantatörmää noin 1 km Pusulan järvestä. |
| metsakeskus.1000008360 |
444 |
Roomanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
332525.66100000 |
6708814.98000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008360 |
Asuinpaikka sijaitsee Pusulanjärven pohjoispuolella Kilpiönjoen laakson pohjoisreunalla, Roomanmäen kaakkoisrinteessä. Maasto on etelään laaksoon laskevaa hiesupeltoa. Mäellä kasvaa metsää. Maaperä on pellon ylälaidassa hieman kivisempi. Pieni Kilpiönjoki laskee Pusulanjokeen.
Vuoden 2007 inventoinnissa Pusulanjärven pohjoispuolisia peltolaaksojen reunoja tarkastettaessa löytyi muutama kvartsi-iskos Roomanmäen eteläsyrjältä parin kymmenen metrin päässä toisistaan. Pelto oli kuiva ja lanattu, olosuhteet pintapoimintaan eivät olleet kovin hyvät. Hyvän maaston takia paikka merkittiin kuitenkin asuinpaikaksi. Samalta rinteeltä 700 metriä kaakkoon löytyi Wallinmaan asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000008361 |
444 |
Isoniittu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
337245.79400000 |
6703531.12800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008361 |
Asuinpaikka sijaitsee Hirvijoen laaksossa kallioisesta Hemminginmäestä 400 metriä pohjoiseen. Hirvijoki tekee Hemminginmäen kohdalla jyrkän mutkan pohjoisesta länteen. Asuinpaikan maasto on kaakkoon kohti jokea laskevaa peltorinnettä, jossa erottuu vanhoja rantaterasseja. Ylhäällä pellolla maaperä on hiekkainen, alempana hiesua.
Jokilaakson tasangolle, Isoniitulle laskevan alimman rantatörmän rinteestä, peltotien itäpuolelta olkisesta kynnöspellosta löytyi kvartsi-iskoksia vuoden 2007 inventoinnissa. Myös historiallisen ajan materiaalia oli näkyvissä jonkin verran. GPS-mittaukset löytöalueen rajoista: eteläraja 6706341/3337346, pohjoisraja 6706375/3337348. Löytöalueen koko on noin 30x60 metriä. |
| metsakeskus.1000008362 |
444 |
Varvari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
334726.74300000 |
6716379.95100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008362 |
Asuinpaikka sijaitsee Tarkeelanjärven länsipäässä Varvarinlahden pohjoisrannalla, Varvarin talosta 400 metriä itään. Lahden pohjoisrantaa kulkee Varvarintie. Asuinpaikka sijaitsee rantapellon itäpäässä tien pohjoispuolella. Varvarinlahden perukkaan laskee pieni Hahlajoki Heinästenjärvestä. Maaperä on kivistä hiesua.
Vuoden 2007 inventoinnin aikana pellossa Varvarinlahden pohjoisrannalla näkyi kvartsia tasanteella matalan törmän päällä. Pelto oli oraalla. GPS-mittaus löytöalueen kulmista: pohjoisrajat, länsi 6719212/3334825 ja itä 6719201/3334905; etelärajat, länsi 6719173/3334831 ja itä 6719180/3334913. Löytöalueen koko on noin 85x50 metriä. |
| metsakeskus.1000008363 |
444 |
Ali-Rytö |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
330392.44500000 |
6723654.00100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008363 |
Asuinpaikka sijaitsee Rydönkylässä Heinjärven Rydönlahden pohjoisrannalla, Ali-Rydön talosta 100 metriä etelään. Paikka on lähellä Someron rajaa. Maasto on hiekkaista kivetöntä rantapeltoa, ylempänä lähempänä taloa kivistä. Pellossa erottuu vanha rantatöyräs (120 m korkeuskäyrä?) erityisesti pellon länsipäässä, mutta löydöt olivat ehkä hieman alempaa ja lähempää rantaa pellon itäreunalta. Rinne laskee loivasti etelään. Pellon pohjoisreunaa kulkee pieni peltotie ja pellon poikki Rydönkyläntie. Järven rannassa on mökkejä.
Vuoden 2007 inventoinnissa Ali-Rydön talon eteläpuolisesta kivettömästä rantapellosta löytyi muutama hyvälaatuinen kvartsi-iskos. Niitä oli kuitenkin hyvin vaikea erottaa kuivasta oraspellosta. Muuta kiveä pellossa ei ollut, jonkin verran punasavikeramiikkaa kylläkin. Pienehkö löytöalue rajattiin pintalöytöjen mukaan GPS-mittauksella: pohjoisraja 6726495/3330462, eteläraja 6726477/3330494. Löytöalueen koko on noin 40x20 metriä. |
| metsakeskus.1000008390 |
444 |
Mesiäinen |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
339135.04400000 |
6700639.29800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008390 |
Kvartsilöytöpaikka sijaitsee peltokumpareella Vörlön kylässä Koisjärvenojan itärannalla, Vehkamäen länsipuolella, Vehkamäestä 300 metriä luoteeseen, noin 100 metrin päässä Koisjärvenojasta. Paikka on selvästi ympäristöstään erottuva kumpare, ”niemen kärki”, jonka läpi kulkee pieni peltotie. Maaperä on kivetöntä savihiesua.
Ari Siiriäinen on löytänyt kivikautisen asuinpaikan Vörlön kylästä vuonna 1968, mutta sen sijainnista ei ollut mitään tietoa (ks. Nummen inventointi). Vuoden 2007 inventoinnissa löytyi Vehkamäen länsipuolelta, kumpareelta Koisjärvenojan itärannalta muutamia pieniä, hieman epämääräisiä kvartsi-iskoksia. Yksi iskos voisi ehkä olla retusoitukin. Pelto oli kuiva ja olkinen. Maasto on hyvä ja korkeus sopiva, mutta löydöt aika mitättömät. On tietysti mahdollista, että tämä on sama paikka, jonka Siiriänenkin on löytänyt. Muita kvartsilöytöjä ei Vörlön kylästä havaittu. 40 m korkeuskäyrä muodostaa jokilaaksoon lahdelman, jossa maasto olisi sopiva asuinpaikkojen löytymiselle.
Vuoden 2009 inventoinnin mukaan kohdetta voisi pitää asuinpaikkana ja ettei kysymyksessä olisi sama paikka kuin vuoden 1968 inventoinnissa löydetty. |
| metsakeskus.1000008392 |
620 |
Peräkangas 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
516029.87900000 |
7212635.08800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008392 |
Auhon kylän Kalhamajärven luoteispuolella, vajaa kilometri Lupperästä luoteeseen, Peräkankaan pohjoisrinteessä, tilanrjan ja tien välissä on seitsemän kuoppajäännöstä. Kuopat sijaitsevat noin 150-300 m Rajalantiestä länteen. Kasvillisuus on mäntymetsää ja maaperä hiekkaa. Maasto on tasaista, loivasti pohjoiseen viettävää.
Lähellä sijaitsee Peräkangas E -niminen pyyntikuoppien ketju. Kuopat ovat noin halkaisijaltaan noin 5 m, syvyydeltään noin 0,30 - 0,50 cm. Kaikkien maanoksessa oli havaittavisa huuhtoutunut kerros.
Alakohteiksi listatut pyyntikuopat on numeroitu uudelleen luoteesta alkaen. Tarkastuksen koordinaatteja tarkennettu lidar-kartan avulla. |
| metsakeskus.1000008395 |
444 |
Jokisaari |
10002 |
12015 |
13147 |
11006 |
27000 |
335724.32700000 |
6718291.18500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008395 |
Saha on sijainnut Vahermanjärven itärannalla Sahankulman Jokisaaressa joen pohjoispuolella. Lyhyt joki virtaa Vahermanjärvestä Antiaiseen. Maasto on nykyisin pusikkoista sekametsää. Antiaisten yksiraaminen saha perustettiin 1793 ja se myytiin 1890-luvulla Högforsille.
Havainnot vuoden 2007 inventoinnissa: Jokisaaressa oli suunnilleen 50 metriä pitkä kivivalli tai –aita ja siihen liittyviä laajempia kiviperustuksia noin 80 meriä nykyisestä järven rannasta itään. GPS-mittaukset rakenteista: keskikoordinaatti, laajempi kiveys uoman varrella 6721121/3335828, kiviaidan eteläpää 67211127/3335843, kiviaidan pohjoispää 6721158/3335851. Paikka oli umpeen kasvanut ja rakenteita oli hieman vaikea hahmottaa. GPS-mittaus oli epätarkka. Joessa näytti olevan jonkinlaisia sivukanavia tai uomia kuivillaan.
|
| metsakeskus.1000008396 |
444 |
Rankkulannummi |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
331572.95600000 |
6727490.47300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008396 |
Tervahauta tai hiilimiilu Liesjärven itärannalla. Pusulan pohjoisosiin, Porintien ja Mustijoen väliin on merkitty peruskarttaan useita tervahautoja. Alue on hiekkakangasta. Paikoitellen metsää on hakattu ja aurattu voimakkaasti.
Vuoden 2007 inventointihavainnot: Tervahauta on merkittynä peruskarttaan Rankkulannummelle Kangasniementien pohjoislaitaan, noin 200 metriä Talaanniementiestä länteen. Paikalla oli aurattu metsähakkuualuetta, mutta tervahauta oli koskematon. Tervahauta tai ehkä hiilimiilu oli selkeä kumpu, ei kuoppa ja siinä oli hiiltä näkyvillä. Kummun päällä oli puinen paalu, jossa oli merkintä KPV 13 ja partiolilja (Karkkilan Partioveikot?). Kummun halakisija on noin kolme metriä. |
| metsakeskus.1000008397 |
444 |
Pillistönlahti 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
338580.18500000 |
6717204.63700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008397 |
Tervahaudat sijaitsevat Tämäkohtu-järven lounaispäässä, Pillistönlahden kaakkoisrannalla, noin 10 metriä järven rannasta, notkelmassa kahden kumpareen välissä. Länsipuolella on pieni kumpare, itäpuolella suurempi mäki. Lounaispuolella on suota.
Vuoden 2007 inventointihavainnot: Pillistönlahden eteläpuolella, Pillistönlahdelta kaakkoon Pojantoon kulkevan polun varressa ilmoitettiin olevan ”lappalaisten peurakuoppia”. Notkelmassa lähellä järven rantaa oli muutamia matalahkoja kuoppia, joista suurimman pyöreän halkaisija oli 2 metriä. Siinä ei ole selviä valleja ja pohja on kivinen. Kairatessa löytyi hiiltä. Vieressä on muutamia pitkänomaisia kuoppia ja niiden välillä valleja. Kaikkiaan kuoppia laskettiin olevan kolme pyöreää, suurin keskellä ja kaksi pitkulaista vierekkäin pyöreiden itäpuolella. Kuoppien välillä on matkaa 1,5 – 2 metriä ja joidenkin kuoppien välillä on hiekkainen valli. Metsämaakin on epätasaista, joten kuopat erottuvat aika heikosti. Hiilien perusteella kuoppien arveltiin mahdollisesti olevan tervahautoja tai hiilimiiluja. Kuoppien alue yhteensä on noin 5x5 metriä. |
| metsakeskus.1000008398 |
483 |
Palokangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
372352.89200000 |
7135717.55900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008398 |
Kohde sijaitsee Pyhäjoen eteläpuolella. Röykkiö ja latomus on tehty loivasti länteen viettävän kallion reunalle. Paikalla kasvaa kitulias mäntymetsä.
Röykkiö on muodoltaan pitkä. Sen pituus on lounas–koillinen-suunnassa 12 m, leveys 4 m ja korkeus 0,3 m. Pohjoispää muodostaa pyöreähkön lisukkeen, jonka halkaisija on 5 m ja korkeus 0,4 m. Sen keskellä on ilmeisesti moderni kuopanne. Röykkiön kivien koko on enimmäkseen 0,3–0,4 m.
Edellisestä noin 40 m kaakkoon sijaitsee nelikulmainen latomus. Sen pituus ja leveys on 3 m ja korkeus 0,3 m. Jäännös koostuu yhdestä kivikerrasta. Kivet ovat halkaisijaltaan noin 0,3 m. Latomuksen etelälounaisreunassa on muutamia suurempia maakiviä.
1980-luvun alussa on röykkiön tienoilta löytynyt puunkaadosta tasakantaisen kvartsinuolenkärjen katkelma. |
| metsakeskus.1000008398 |
483 |
Palokangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
372352.89200000 |
7135717.55900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008398 |
Kohde sijaitsee Pyhäjoen eteläpuolella. Röykkiö ja latomus on tehty loivasti länteen viettävän kallion reunalle. Paikalla kasvaa kitulias mäntymetsä.
Röykkiö on muodoltaan pitkä. Sen pituus on lounas–koillinen-suunnassa 12 m, leveys 4 m ja korkeus 0,3 m. Pohjoispää muodostaa pyöreähkön lisukkeen, jonka halkaisija on 5 m ja korkeus 0,4 m. Sen keskellä on ilmeisesti moderni kuopanne. Röykkiön kivien koko on enimmäkseen 0,3–0,4 m.
Edellisestä noin 40 m kaakkoon sijaitsee nelikulmainen latomus. Sen pituus ja leveys on 3 m ja korkeus 0,3 m. Jäännös koostuu yhdestä kivikerrasta. Kivet ovat halkaisijaltaan noin 0,3 m. Latomuksen etelälounaisreunassa on muutamia suurempia maakiviä.
1980-luvun alussa on röykkiön tienoilta löytynyt puunkaadosta tasakantaisen kvartsinuolenkärjen katkelma. |
| metsakeskus.1000008399 |
444 |
Sohlbacka |
10007 |
12016 |
13153 |
11006 |
27000 |
334189.00000000 |
6707399.55300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008399 |
Kalkkiuuni sijaitsee Pusulan kirkonkylässä Pusulanjärven koillisrannalla, samalla mäellä kuin kunnanvirasto, mäen eteläpäässä, Kalkkiuunintien päässä. Paikka on pieni metsikkö rakennusten välissä. Pusulassa oli kalkkipolttimo jo 1600-luvun lopulla. Toiminta oli välillä pysähdyksissä, mutta sitä jatkettiin 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa, jolloin paikan nimeksi muutettiin Sohlbacka. Kalkkia louhittiin Pusulanjärven ympäristöstä, esim. Kaitakorven mäistä.
Vuoden 2007 inventointihavainnot: Uuni on korkea tiilirakenteinen torni ja sen alaosa on pahasti rapautunut. Se olikin aidattu ja merkitty kyltillä ”hengenvaara”.
Vuodelta 2020 on tieto, että aitausta uunin ympärillä ei enää ole. |
| metsakeskus.1000008400 |
444 |
Kaukela Syrjälä |
10007 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
335880.33800000 |
6704111.89100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008400 |
Maakuopat sijaitsevat Hirvijoen etelärannalla Myllykoskesta 600 metriä etelään, Kaukelan Syrjälän talon maalla. Ne ovat aivan Kaukelantien sillan länsipuolella, korkean rantatörmän päällä. Sillan vierestä lähtee pieni peltotie lounaaseen ylös mäelle, suurin osa kuopista on tien pohjoispuolella, joen puolella. Maasto on hiekkaista koilliseen laskevaa metsäistä rinnettä.
Kuopat ovat erittäin selkeitä, syviä ja suorakaiteen muotoisia, parin metrin mittaisia. Kuopat ovat aivan kylki kyljessä, rivissä, pitkät sivut kyljittäin, poikittain rinteeseen nähden. Kuoppia on tien pohjoispuolella 11 ja ehkä yksi puolikas, sekä tien/ajouran eteläpuolella hieman erikseen vielä 3. Kuoppiin on heitelty roskia, joesta laskien yhdestoista kuoppa on aivan täynnä. Säännöllinen kulmikas rakenne toi mieleen lähinnä perunakuopat. Ne eivät myöskään näytä kovin vanhoilta, niissä ei esim. kasva suuria puita. Kuopparivin pituus on noin 100 metriä.
Kuoppia on vaurioitettu tienteon yhteydessä 11.10.2016 |
| metsakeskus.1000008401 |
444 |
Saunaniemi |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
331414.05000000 |
6720789.16200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008401 |
Maakuopat sijaitsevat Pusulan luoteisrajalla lähellä Someron rajaa, Särkijärven itärannalla, Saunaniemen Huhdanojanlahden puoleisella rannalla (koillisrannalla). Maasto on koilliseen viettävää metsärinnettä. Paikan eteläpuolella muutaman kymmenen metrin päässä on hiekkakuoppa.
Kuopat ovat matalia ja pitkänomaisia, kooltaan noin 1,5x2 metriä. Pitkä sivu on rannan suuntainen. Kuopissa on valli alarinteen puolella ja aukko kapealla sivulla kohti niemen kärkeä (luodetta). Kuopat ovat lähellä niemen pohjoislaidan tyveä. Kuopat ovat kuusien katveessa ja erottuvat hieman huonosti. GPS-mittaukset kuopista: läntinen kuoppa 6723611/3331516, itäinen kuoppa 6723606/3331525. Kuoppien tarkoituksesta ei saatu selvyyttä vuoden 2007 inventoinnissa, todennäköisesti ne ovat historiallisia, säännöllisen muotonsa perusteella ihmisen tekemiä. Tuulenkaadoiksi ne näyttäisivät olevan liian pitkiä ja kapeita. |
| metsakeskus.1000008405 |
444 |
Linnanmäki |
10002 |
12011 |
13106 |
11002 |
27000 |
335076.66300000 |
6703445.15200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008405 |
Linnanmäki-niminen mäki Kaukelan kylän luoteispuolella. Linnanmäki sijaitsee Pusulanjärvestä kaksi kilometriä kaakkoon Somerontien eteläpuolella. Mäen eteläpäässä on kolmen kylän, Hyrsylän, Kaukelan ja Seppälän rajamerkki. Mäki on metsämaassa Hirvijoen eteläpuolella.
Linnanmäki mainitaan muinaislinnana Pusulan historiassa ja sen kerrotaan esiintyvän samalla nimellä jo vanhoissa kartoissa. Vuoden 2007 inventoinnissa Linnanmäkeä ei kierretty kokonaan läpi, loivemmalla itäreunalla ei ainakaan näkynyt mitään vallituksia. Mäen eteläkärjessä oleva kivestä kasattu kylien rajamerkki, pieni kiviröykkiö löytyi helposti.
Rajamerkki näkyy esim. kartalla B25:17/1-8 Kaukela; Karta öfver egorne med delningsbeskrifning (1769-1769) |
| metsakeskus.1000008409 |
935 |
Kiiskilahti |
10001 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
544512.34700000 |
6713402.15500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008409 |
Eino Raunion antamien tietojen mukaan Aimo Pohjolan maalla Kiiskilahdessa on etelään viettävässä rinteessä kivilatomus. Latomuksen pitkät sivut ovat 3-3,5 m pitkät ja sen suunta on pohjois-etelä. Latomuksen sisällä on hiekkaa. vuoden 2007 inventoinnissa paikalla havaittiin epämääräistä kivikkoa, jonka muinaisjännösstatus on vähintäänkin kyseenalainen. |
| metsakeskus.1000008410 |
935 |
Suonpäänvuori |
10001 |
12005 |
13185 |
11006 |
27000 |
544412.38200000 |
6713702.03200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008410 |
Kiiskilahteen vievän tien pohjoispuolella oleva pieni kivikasa, jossa kivien välissä maatunut noin 2 m hirren jäännös. Paikalla tiedetään olleen venäläinen viestityslaite vartiotupineen.
Muinaisjäännösrekisterin kohde ei ole optisen lennätinaseman jäännös. Lennätin on sijainnut idempänä olevalla Tornimäellä eli Suonpäänvuorella. |
| metsakeskus.1000008411 |
935 |
Suurvuori |
10001 |
12011 |
13000 |
11006 |
27000 |
542113.30400000 |
6715581.26400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008411 |
Raunion ilmoituksen mukaan Hämeenkylän Suurvuorella on kiviröykkiö, jossa maatuneen hirren jäännökset. Mahdollinen vartiopaikka. |
| metsakeskus.1000008421 |
755 |
Nordanböle |
10002 |
12004 |
13048 |
11006 |
27000 |
350686.56500000 |
6667271.77400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008421 |
Kohde sijaitsee kuusi kilometriä Siuntion rautatieasemasta kaakkoon, Bölebäckenin itäpuolella olevan Bysbergetin rinteillä. Kohteen eteläpuolitse kulkee Itäinen Kuninkaantie. Kohteessa on useampia jäännöksiä, mm. kivivallia, sementtinen rakennuksen perusta ja kellarin jäännökset. 1800-1900 –luvun alun kartoista tai vuoden 1961 ja sitä nuoremmista peruskartoista ei löytynyt merkittyjä rakennuksia juuri tälle kohtaa. Todennäköisesti voi olla kysymys Porkkalan vuokra-ajan rakennelmista, joita ei ole kartoitettu. |
| metsakeskus.1000008422 |
755 |
Svinö 4 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
352588.83200000 |
6661540.08700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008422 |
Svinön itäosassa laajan avokallioalueen itäosassa sijaitseva pieni röykkiö, joka koostuu kulmikkaista kivistä. Se on kooltaan 1,4 x 1,7 m ja 0,55 m korkea. Hajanainen röykkiö vaikuttaa lähinnä rajamerkiltä tai sitten se on toiminut joskus tukikiveyksenä puiselle merkkipaalulle, esim. merenkulkua ajatellen. Merimerkkinä käytettäväksi kummeliksi röykkiön on liian pieni. |
| metsakeskus.1000008428 |
935 |
Koskela |
10001 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
543832.60100000 |
6718140.24800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008428 |
Koskelan talon päärakennuksen vesijohtotöiden yhteydessä löytyi asuinrakennuksen läheltä noin 50 cm syvyydestä pataa muistuttava hiilikasa, jossa oli palaneita luunkappaleita. Pihalla ei havaittu mitään asuinpaikkaan viittaavaa. |
| metsakeskus.1000008437 |
935 |
Kotola |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27007 |
541501.00000000 |
6720723.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008437 |
Kotolan kylässä, Vaalimaanjoen pohjoispuolella 70-100 metriä joesta on pellon keskellä iso kivi, jonka kaakkoisseinämä on suora ja siinä teksti: ANNO 1722. Vuoden 2019 inventoinnissa kiven pinnassa erottui selkeästi ainoastaan numero 22. |
| metsakeskus.1000008439 |
710 |
Dönsby |
10002 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
315450.74300000 |
6665832.17500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008439 |
Nykyinen Dönsby sijaitsee kahden mäkialueen väliin jäävässä laaksossa, joka on melko tiheästi rakennettu. Paikan koillispuolella on peltoaukea. Alueella ei ole haivaittu merkkejä vanhemmista rakenteista, mutta topografisesti paikka vaikuttaa todennäköisimmältä paikalta, jossa myös rälssisäteri on aikanaan sijainnut. Vanhempia kerrostumia on saattanut säilyä nykyisten rakennusten alla. Ensimmäinen maininta säteristä ajoittuu vuoteen 1451. |
| metsakeskus.1000008440 |
710 |
Mustio - Svartå |
10001 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
324538.04800000 |
6673212.25400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008440 |
Ensimmäinen maininta Svartåsta on vuodelta 1351 ja rälssioikeudet säilyvät lähes koko 1400-1500-lukujen aikana Svartån kylässä. 1600-luvulla paikalle rakennettiin Mustion ruukki. Nykyisin alue on melko tiheään rakennettu, paikalla toimii mm. hotelli ja museo, joka on 1700-luvulla rakennetun kartanolinnan tiloissa. Ruukin alueella ei ole tehty maastotarkastusta. |
| metsakeskus.1000008442 |
257 |
Eriksgård - Koskis |
10002 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
357932.00000000 |
6682841.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008442 |
Eriksgård sijaitsee Kaljärven ja Haapajärven välisellä kannaksella peltojen ympäröivällä mäkikummulla. Ensimmäinen maininta Kirkkonummen ainoasta keskiaikaisesta säteritilasta on vuodelta 1526. Todennäköisesti kartano on jo tätä aiemminkin ollut säterinä.
Nykyisen päärakennuksen länsipuolella on havaittu mahdollisen kivijalan jäännökset ja kivirivi. Rakenteiden ikä on määrittämättä.
Inventointikertomus 2012:
Kohde sijaitsee Veikkolan keskustasta Kurkistoon johtavan tien varressa, Haapajärven pohjoisrannassa, laajojen peltoalueiden ympäröimällä mäellä. Historiallisten lähteiden mukaan mäellä on ollut asutusta jo keskiajalla, jonka jälkeen se on pitkään ollut säteritilana ja myöhemmin kartanona. Ylimmän säädyn omistamien maatilojen sijoittuminen määräytyi vielä keskiajalla purjehduskelpoisten merireittien, sisävesistöjen kulkuväylien ja Suuren rantatien läheisyyden perusteella. Varhaisissa vaiheissa tila oli Grabben suvun hallussa. Sen historia liittyy läheisesti myös naapuritilan Navalan vaiheisiin. Kartanon nykyinen päärakennus valmistui vuosina 1859-1860. Eriksgårdiin on kuulunut yhteensä kuusi torppaa, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on ollut 120 ha. Vanhaa asuinpaikkaa on todennäköisesti säilynyt päärakennuksen tuntumassa. Järvelle laskeutuvat rantapellot soveltuisivat hyvin myös kivikautiselle asuinpaikalle, mutta pelloilta ei saatu varmuutta oletukselle. Tilan pelloilta on löydetty vuosisatojen saatossa ainakin kolme kivikautista irtolöytöä, joten paikalla on todennäköisesti ollut asutusta jo kivikaudella. Päärakennuksen läheisyydessä havaittiin useita vanhojen rakennusten kivijalkoja. Kartanon etupihalla, nurmialueella erottuva kiveys liittynee puutarharakenteisiin ja vanhan puistokäytävän reunuskiveykseen.
Vuoden 2022 inventointi: Käytiin läpi pihamaan alue sekä pellot sen itä- ja kaakkoispuolella erityisen tarkasti. Pelloilla ei havaittu kiinteää muinaisjäännöstä. Aluerajausta tarkistettiin isojakokartan ja v. 1700 maakirjakartan perusteella kattamaan vanhan tonttimaan alueen ja poisluettuna kartanon länsipuoleisen aiemmin rakennetun alueen sekä nyt katsotut peltoalueet.
Valvonta 2024: Päärakennuksen kivijalan vierustaa ja ryömintatilaa koekuopitettiin saneerausta varten. Valvonnassa ei havaittu merkkejä aiemmista rakennusvaiheista eikä alueen aktiivisesta käytöstä. Löydöt ajoittuivat 1800-luvun loppuun tai 1900-luvulle. Rakennuksen pohjoispään koekuopat olivat häiriöttömiä ja lähes löydöttömiä ja eteläpäässä näkyvät muokkauksen merkit viittasivat 1900-luvun muutostöihin. |
| metsakeskus.1000008443 |
444 |
Gerknäs |
10002 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
329468.06000000 |
6675072.52700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008443 |
Gerknäs sijaitsee Hållsnäsinselän ja Pikkujärven välisellä kannaksella peltojen ympäröivän mäen päällä. Kartanon puutarha on voimakkaasti terassoitu 1930-luvulla. Kartanon puiston reunoilta on löytynyt muurinjäännöksiä, jotka kuuluvat todennäköisesti aikaisempaan puutarhaan. Kartanon sisääntulotien länsipuolella sijaitseva perunakellari on ilmeisesti paikan vanhin säilynyt rakennus. Kaarevakattoinen kellari on rakennettu luonnonkivistä, jotka ovat kuitenkin rapattu ja maalattu. Paikalla on saattanut säilyä vanhempien rakenteiden jäännöksiä.
Tila mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäistä kertaa vuonna 1455. |
| metsakeskus.1000008444 |
444 |
Laxpojo |
10001 |
12001 |
13006 |
11006 |
27000 |
339073.14900000 |
6685048.56700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008444 |
Laxpojo on perustettu jo ennen 1500-luvun puoliväliä, mutta vuonna 1556 paikalle perustettiin kuninkaankartano. Tila sijaitsee Pappilanselän itäpuolella korkean mäen päällä. Paikkaa hallitsee nykyinen kartano talousrakennuksineen, eikä paikalla ole havaittu näkyviä merkkejä muinaisjäännöksistä. Niitä on voinut kuitenkin säilyä nykyisten rakennusten tai pihanurmen alla.
Vuonna 2017 paikalla tehtiin koekaivaus. |
| metsakeskus.1000008445 |
434 |
Fasarby |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
443529.28000000 |
6693891.04400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008445 |
Fasarbyssä oli 1540-luvulla neljä veronmaksajaa.
Samuel Broteruksen vuoden 1700 kartalle on merkitty säterin ohella viisi taloa. Kylän alueella on myös böle-niminen autiotontti.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. |
| metsakeskus.1000008446 |
434 |
Isnäs |
10002 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
444454.70200000 |
6696385.52100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008446 |
Isnäs sijaitsee Isnäsvikenin lounaisrannalla mäen päällä. Ensimmäisen kerran tila mainitaan 1500-luvun alussa. Paikan vanhin rakenne on kellari, joka ajoittuu 1600-luvulle. Se sijaitsee päärakennuksen koillispuolella. Kellariin kuuluu kaksi huonetta, joista eteläisempi on rakennettu kokonaan kivistä, kun taas pohjoisempi on tiilirakenteinen. Tiilet ovat huonokuntoisia ja osa niistä on tippunut alas. Kellarin lisäksi paikalla saattaa olla säilynyt myös muita rakenteita. |
| metsakeskus.1000008448 |
434 |
Lassdal |
10001 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
446575.84400000 |
6698513.68200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008448 |
Lassdal sijaitsee Påsalöfjärdenin luoteisrannalla Pernajanlahden suulla. Noin 300 metriä paikasta kaakkoon on Sjögård Lassdal -niminen kylätontti, josta on löytynyt rakenteiden pohjia. Lassdalin tila mainitaan ensimmäisen kerran 1545. Paikkaa ei ole tarkastettu ja on mahdollista, että alueella on säilynyt vanhojen rakenteiden jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000008449 |
47 |
Oalggojohka |
10001 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
361847.94400000 |
7611368.40700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008449 |
Kohde sijaitsee Näkkäläjärven kaakkoisrannalla, Näkkäläjoen ja Garanasvarrin välisessä maastossa, kosteiden lanttojen reunustamalla hiekka- ja sorakankaalla, jossa kasvaa männikköä ja vaivaiskoivua. Paikan etelä- ja kaakkoispuolella virtaa Näkkäläjokeen idästä pieni Olkojoki (Oalggojohka).
Paikalta on todettu kolme pyyntikuopparyhmää. Läntisimmässä on ainakin 16, keskimmäisessä 30 ja itäisimmässä 20 kuoppaa (1,5-3 x 1,5 x 20-80 m). Itäisimmän, Garanavarrin juuressa olevan kuopparyhmän ja rinteessä erottuvan jyrkänteen välissä on kaksi tulisijaa (halk. 70-80 cm), joista toinen vaikuttaa melko myöhäiseltä. Paikalla on myös pitkänomainen kivijuotti (3 x 0,4 cm). Kohdetta ei ole tarkastettu, mutta tietojen perusteella täyttää muinaisjäännöskriteerin. |
| metsakeskus.1000008451 |
434 |
Sarvsalö |
10001 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
442199.64100000 |
6690180.00700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008451 |
Tila sijaitsee Sarvisalon pohjoisosassa rannasta noin 400 metrin päässä olevalla niemekkeellä. Ensimmäinen kirjallinen maininta kartanosta on vuodelta 1580. Paikkaa ei ole tarkastettu. |
| metsakeskus.1000008452 |
434 |
Sjögård |
10001 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
445620.22200000 |
6699200.39800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008452 |
Kohde sijaitsee Pernajanlahden suulla Granön lounaispuolella. Sjögårdista tuli Henrik Tönneson Wildemanin säteri vuonna 1591. Myöhemmin, vuonna 1684, kartano siirtyi Lorenz Creuzille. Paikkaa ei ole tarkastettu. |
| metsakeskus.1000008453 |
434 |
Storsarvlaks |
10002 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
453149.18200000 |
6701706.43000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008453 |
Storsarvlax sijaitsee n. 1,2 km Sarvlaxträsketistä itään alavalla maalla. Tilan luoteiskulmasta on löytynyt mm. mahdollisen kiviperustan jäännökset sekä muuramaton n. 1,5 m korkea kiveys, joka saattaa kuulua vanhaan englantilaistyyppiseen puutarhaan. Kartanon koillispuolella on mäen päällä navetta, jonka läheisyydessä ei ole havaittu näkyviä merkkejä vanhoista rakennusten jääänöksistä, mutta paikka on topografisesti hyvin todennäköinen vanhan tontin paikka.
1490-luvulla Lars Markusson sai rälssioikeudet Sarvlaxin tilalle. Kartano kuului samalle suvulle aina 1700-luvulle saakka. |
| metsakeskus.1000008454 |
434 |
Villmansgård |
10002 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
443653.03100000 |
6695953.69200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008454 |
Kohde sijaitsee Sjöängsbäckenin länsipuolella sijaitsevalla mäellä. Kartano on sijainnut tontille vievän tien itäpuolella. Tällä alueella ei ole havaittu merkkejä vanhemmista rakenteista, mutta rakennuksen itäpuolella niitä on saattanut kuitenkin säilyä kasvillisuuden joukossa. Hieman etelämpänä sijaitsevalta kesämökkitontilta on sen sijaan löytynyt kolme talonpohjaa. Lisäksi talonomistajan mukaan mökin puutrahassa on sijainnut röykkiö, joka on myöhemmin raivattu maantasalle.
Villmansgård on Pernajan vanhin säteri ja varhaisin maininta siitä ajoittuu vuoteen 1433.
HUOM. Kiinteistönomistajan mukaan kohdetiedoissa on huomattavia virheitä - kohde on tarkastettava uudestaan maastossa. |
| metsakeskus.1000008455 |
765 |
Jäätiönlampi |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
561415.00000000 |
7113211.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008455 |
Kohde sijaitsee välittömästi Vuokatin vaaran pohjoispuolella Nuasjärven itäpäässä, Jäätiönlammen eteläpuolella. Alue on kuivahkoa hiekkapohjaista mäntykangasta, jolle on viime vuosina rakennettu Vuokatin alueen matkailuun liittyen tiestöä, lomarakennuksia ja kauppakeskus. Kohteesta tunnettiin aiemmin 15 kuopparakennetta, joista tutkittiin 6 kuoppaa vuonna 2007 ennen kuin aluetta alettiin rakentaa. Kuopista 3 kpl oli todennäköisesti pyyntikuoppia, joilla oli syvyyttä pari metriä, yksi kuopista oli hiilimiilu, yksi oli luontainen ja yhden kuopan syntytapa ei selvinnyt. Pyyntikuoppa-alue jatkuu Kuikkalammentien itäpuolelle, mutta kohteen nimi vaihtuu Kuikkalammentieksi (mj.rek.nro 1000011965).
Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Alue oli rakennettu vuoden 2007 tutkimusten jälkeen. Muinaisjäännösrekisterissä olivat edelleen alakohteina tutkitut ja sen jälkeen tuhoutuneet kuopat. Aalakohdelistauksessa on mainittu mitkä kuopat on tutkittu. Tutkituista kuopista ilmeisesti kolme kuoppaa on poistettu rakennustöissä. Inventoinnissa löytyi pyyntikuoppia myös Jäätiönlammen pohjoispuolelta (Jäätiönlampi 2). |
| metsakeskus.1000008456 |
300 |
Rappulampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
322414.00000000 |
6981014.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008456 |
Kohde sijaitsee Lakajoen etelärannalla, Kuortane-Alajärvi -maantien itäpuolella. Kohde sijaitsee tasaisella mäntypuustoa kasvavalla hiekkakankaalla maantien itäpuolella olevassa tienpientareen leikkauksessa, joka on leikattu Lakajoen ja tieojan kulmaan siltarumpua uusittaessa. Maa on hienojakoista hiekkaa, jossa ainakaan tarkastusajankohtana ei pientareessa näkynyt suuria kiviä.
Paikka on löytynyt vuonna 2007. Ruskeassa hiekassa aivan pinnassa havaittiin muutamia selviä, vaihtelevan kokoisia kvartsi-iskoksia. Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000008458 |
614 |
Karastinniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
551307.35000000 |
7328954.38000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008458 |
Kohde sijaitsee Yli-Kitkan ja Soudunjärven välisen salmen eteläpuolisen niemen itäpäässä. Paikalla on yksi mahdollinen pyyntikuoppa Niemen talosta luoteeseen sekä kaksi asuinpaikkaan viittaavaa löytöä talon itäpuolella. Talosta 300 m koilliseen tunnetaan irtolöytö. Löydöt taltta (hukattu), kvartsia (KM 29990:1-3)
|
| metsakeskus.1000008458 |
614 |
Karastinniemi 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
551307.35000000 |
7328954.38000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008458 |
Kohde sijaitsee Yli-Kitkan ja Soudunjärven välisen salmen eteläpuolisen niemen itäpäässä. Paikalla on yksi mahdollinen pyyntikuoppa Niemen talosta luoteeseen sekä kaksi asuinpaikkaan viittaavaa löytöä talon itäpuolella. Talosta 300 m koilliseen tunnetaan irtolöytö. Löydöt taltta (hukattu), kvartsia (KM 29990:1-3)
|
| metsakeskus.1000008459 |
614 |
Törmä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
556005.50300000 |
7313140.75800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008459 |
Paikalta löytöinä taltta, reikäkivi (hukattu) ja kvartsia. |
| metsakeskus.1000008461 |
614 |
Ala-Suolijärvi Ruumissaari |
10002 |
12002 |
13023 |
11006 |
27000 |
544240.12700000 |
7356323.34100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008461 |
Posion kirkosta n. 26,5 km pohjoisluoteeseen. Ala-Suolijärven Koiraselän etelärannan tuntumassa Haravalahden suulla olevalla saarella on vanha kesähautapaikka ja mahdollinen pyyntikuoppa.
|
| metsakeskus.1000008461 |
614 |
Ala-Suolijärvi Ruumissaari |
10002 |
12002 |
13023 |
11002 |
27000 |
544240.12700000 |
7356323.34100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008461 |
Posion kirkosta n. 26,5 km pohjoisluoteeseen. Ala-Suolijärven Koiraselän etelärannan tuntumassa Haravalahden suulla olevalla saarella on vanha kesähautapaikka ja mahdollinen pyyntikuoppa.
|
| metsakeskus.1000008462 |
614 |
Haapasaari |
10002 |
12002 |
13023 |
11006 |
27000 |
548258.52600000 |
7348426.53200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008462 |
Posion kirkosta n. 17,5 km pohjoiseen. Luksuan eteläpuolella olevassa Yli-Suolijärven Haapasaaressa on vanha kesähautapaikka. Se sijaitsee saaren eteläisemmän harjanteen laella.
|
| metsakeskus.1000008463 |
614 |
Pyöreäselkä |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
550007.83100000 |
7346927.14700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008463 |
Posion kirkosta n. 16 km pohjoiseen, Yli-Suolijärven Parassimonsaaren itäisimmässä niemessä. Kapean niemen korkeimmalla kohdalla on ainakin neljä kuoppaa.
|
| metsakeskus.1000008464 |
614 |
Sänkisaaret |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
550360.00000000 |
7346115.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008464 |
Yli-Suolijärven Ruokamonniemen kärjen luoteispuolisista Sänkisaarista läntisimmällä on inventoinnissa 1994 havaittu kolme pyyntikuopiksi määriteltyä kuoppaa, joista kaksi saaren laella ja kolmas koillisrannalla.
Inventoinnissa 2010 havaittiin vain yksi kulmikas kuoppa, jonka koko on 3 x 4 metriä ja syvyys 1,5 metriä. Kuopassa on paikoin metrin paksuiset vallit. Kuoppa arvioitiin pyyntikuopaksi ja sen kulmikkaan muodon johtuvan turpeen kasvusta kuopan sisällä. Saaren maapohjaa peittää paksu kuntta ja nuori männikkö.
. |
| metsakeskus.1000008465 |
614 |
Siltinginjoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
566091.42200000 |
7321537.40700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008465 |
Kohde sijaitsee Livojärven Pyörreselän itärannalla, Siltinginjoen suun eteläpuolisella kankaalla. Paikalta on löytöinä kvartsia.
|
| metsakeskus.1000008466 |
614 |
Pyörreselänsaari |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
565511.65300000 |
7321412.44700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008466 |
Livojärven itäisen Pyörreselän kaakkoisrannan tuntumassa olevalla Pyörreselänsaarella on 2 - 4 kuoppaa.
|
| metsakeskus.1000008467 |
614 |
Suolampi 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
564840.00000000 |
7321010.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008467 |
Kohde sijaitsee Livojärven itäisen Pyörreselän lounaisrannalla. Järven ja Suolammen välisen ojan kaakkoispuolella olevalla, suon rannasta erottamalla saarekkeella on yksi kuoppa.
|
| metsakeskus.1000008468 |
614 |
Hirsisalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
562522.85800000 |
7320937.63200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008468 |
Kohde sijaitsee Livojärven itäosassa olevan Autioselän eteläpuolella. Hirsisalmen luoteisrannalla, niemen kärjessä olevasta mökistä 100 m koilliseen on asuinpaikan merkkejä 80 m matkalla. Löytöinä paikalta liuskehioin ja kvartsia.
|
| metsakeskus.1000008469 |
614 |
Livojärvi Ruumissaari |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
563052.64400000 |
7321177.54100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008469 |
Posion kirkosta n. 15,5 km kaakkoon, Livojärven Autioselän kaakkoisosassa. Hirsisalmen koillispuolisella saarella on yksi kuoppa. Paikalta on myös vähäisiä merkkejä asuinpaikasta
Löydöt: kvartsia
|
| metsakeskus.1000008469 |
614 |
Livojärvi Ruumissaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
563052.64400000 |
7321177.54100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008469 |
Posion kirkosta n. 15,5 km kaakkoon, Livojärven Autioselän kaakkoisosassa. Hirsisalmen koillispuolisella saarella on yksi kuoppa. Paikalta on myös vähäisiä merkkejä asuinpaikasta
Löydöt: kvartsia
|
| metsakeskus.1000008470 |
614 |
Ukkosensalmensuo |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
563702.38100000 |
7322337.07200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008470 |
Kohde sijaitsee Livojärven Autioselän pohjoisrannalla. Ukkosenniemen ja sen länsipuolisen laajemman rantakankaan välissä, rantasoiden ympäröimällä saarekkeella on yksi kuoppa.
|
| metsakeskus.1000008471 |
614 |
Ukkosensaari |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
564152.20300000 |
7321887.26100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008471 |
Livojärven Autioselän ja Pyörreselän välisen saaren itäpäässä on yksi kuoppa. Saaren länsirannalta on kvartsilöytö.
|
| metsakeskus.1000008472 |
614 |
Yli-Kitka Ruumissaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11002 |
27000 |
568050.61400000 |
7327135.15000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008472 |
Yli-Kitkan Ruumiselällä olevalla saarella on kuoppia ja mahdollinen kesähautapaikka.
|
| metsakeskus.1000008473 |
614 |
Kylmälahdensaari |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
549507.99800000 |
7359122.22900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008473 |
Kohde sijaitsee Murtoselän länsirannalla. Jumiskon Räpsynkanavan sillasta 750 m kaakkoon kapean kannaksen pohjoisrantaan yhdistämän saaren laella on useita kuoppia.
Löytöinä kvartsia.
|
| metsakeskus.1000008474 |
614 |
Kelsonkanta |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
550697.00000000 |
7353898.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008474 |
Kelsonselän ja Kelsonlammen välisen alavan kannaksen harjanteilla on pyyntikuoppia. Yksi lahden rannalla, kaksi tien levikkeeltä alle 50 m koilliseen ja yksi siitä yli 100 m itäkaakkoon.
Alueelle tulleen metsänkäytön johdosta kohdetta tarkasteltiin kauokartoituksessa. Yllä mainittujen kuoppien lisäksi tien eteläpuolelta havaittiin vielä 2 anomaliaa, jotka tarkastettiin maastossa 17.9.2024 ja todettiin pyyntikuopiksi. Kohteella on täten 6 pyyntikuoppaa. |
| metsakeskus.1000008475 |
710 |
Tränubäck |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
296625.36800000 |
6653690.96000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008475 |
Asuinpaikka sijaitsee Tammisaaren länsiosassa Trollbölen kylässä, noin 1,5 km valtatie 25:stä länteen. Noin 300 metriä kohteen pohjoispuolella kulkee Dalintie. Alueen topografia on ”rikkonaista” – kallioharjanteiden välejä täyttävät kosteikot ja purouomat, paikoin maasto on kuitenkin hiekka- tai moreenipohjaista kuivaa mäntykangasta, kuten asuinpaikan kohdalla. Löytöpaikka on hakkuualueen ja männikön rajalla.
Asuinpaikka löytyi rikkoutuneessa maassa olleen kvartsi-iskoksen perusteella. Löytöpaikan viereen tehtiin koekuoppa, josta löytyi kolme kvartsi-iskosta lisää. Kohde rajautuu lännessä lohkareikkoon, pohjoisessa kallioon ja etelässä suohon, idässä ja koillisessa asuinpaikan rajaa yritettiin löytää koekuopittamalla. Koekuoppia tehtiin maakaasuputkilinjalle eikä niistä tullut löytöjä, joten asuinpaikan itäraja perustuu lähinnä topografiseen rajaamiseen. On kuitenkin huomautettava, että asuinpaikka voi jatkua kauemmas itään/koilliseen kuin nyt on havaittu. Mäntykangas on näihin ilmansuuntiin melko laaja ja tasainen. Korkeutensa perusteella asuinpaikka ajoittunee kampakeraamiselle ajalle. On tosin mahdollista, että viereisellä suoalueella on sijainnut järvi, jonka rannalla on voitu asua myöhempinäkin aikoina.
|
| metsakeskus.1000008476 |
614 |
Jaakimonniemi 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
549045.00000000 |
7354777.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008476 |
Kohde sijaitsee Jaakimonniemen luoteispään koillisrannalla. Kuoppia on kaksi kappaletta ja ne sijaitsevat Ristisalmen itäpäästä 400 metriä etelään, mökkitien ja rannan välissä harjanteen laella sähkölinjan alla ja siitä 100 metriä pohjoiseen.
Vuoden 1994 inventoinnin mukaan kyseessä ovat pyyntikuopat. Vuoden 2022 maastokäynnin perusteella ne olivat jokseenkin säilyneessä kunnossa. Kuopista eteläisempi on numero 1 ja kuopista pohjoisempi numero 2 (alakohde).
Kohde tarkastettiin metsänkäytön jälkeen vuonna 2024. Käynnillä todettiin, että kummatkin kuopat ovat vahingoittuneet metsänkäyttöön liittyvässä maanmuokkauksessa vuoden 2022 jälkeen. Eteläisempi kuoppa oli vahingoittunut pahasti ja pohjoisempi jonkin verran. |
| metsakeskus.1000008477 |
614 |
Jaakkimonlampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
548108.57300000 |
7354424.12100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008477 |
Kohde sijaitsee Jaakkimonniemen länsipuolella. Asuinpaikka on Jaakkimonlammen länsirannan puolimaissa olevalla niemellä sijaitsevan mökin pihapiissä. Paikalta on löytöinä kvartsia.
|
| metsakeskus.1000008478 |
614 |
Putikanperä |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
552426.92200000 |
7320537.76400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008478 |
Kohde sijaitsee Livojärven keskiosan pohjoisrannalla. Alueella on kaksi kuoppaa, jotka sijaitsevat Putikanperän länsirannalla olevasta mökistä pohjoiseen ja lounaaseen runsaan 150 m päässä toisistaan
|
| metsakeskus.1000008479 |
614 |
Mäntyniemi 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
553556.46900000 |
7319958.00800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008479 |
Kohde sijaitsee Livojärven keskiosassa Säikänsalmen pohjoisrannalla. Pitkän hiekkasäikän tyvessä, tien itäpuolella kioskipaikan kohdalla on kolme kuoppaa.
|
| metsakeskus.1000008480 |
614 |
Äimäperä 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
559184.21900000 |
7315239.92200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008480 |
Kohde sijaitsee Kaukuanjärven pohjoisosassa. Äimäperän länsirannalla, Äimäjoen suun eteläpuolella on asuinpaikkajäännöksiä 300 m matkalla. Alueella on myös kolme kuoppaa, joista yksi tien länsipuolella. Löytöinä paikalta kvartsia. Asuinpaikka on järvenrannan osalta eroosioherkkää rantatörmää.
Kohteessa ei todettu muutoksia eikä havaittu pintalöytöjä vuoden 2010 inventoinnissa eikä vuoden 2020 tarkastuksessa. |
| metsakeskus.1000008480 |
614 |
Äimäperä 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
559184.21900000 |
7315239.92200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008480 |
Kohde sijaitsee Kaukuanjärven pohjoisosassa. Äimäperän länsirannalla, Äimäjoen suun eteläpuolella on asuinpaikkajäännöksiä 300 m matkalla. Alueella on myös kolme kuoppaa, joista yksi tien länsipuolella. Löytöinä paikalta kvartsia. Asuinpaikka on järvenrannan osalta eroosioherkkää rantatörmää.
Kohteessa ei todettu muutoksia eikä havaittu pintalöytöjä vuoden 2010 inventoinnissa eikä vuoden 2020 tarkastuksessa. |
| metsakeskus.1000008481 |
614 |
Äimäperä 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
559404.12700000 |
7315439.83800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008481 |
Kohteen entinen nimi Äimäperä 4 (yhdistettiin kohteeseen Äimäperä 2).
Kivikautinen asuinpaikka sekä seitsemän pyyntikuoppaa sijaitsevat Kaukuanjärven Äimäperän pohjoisrannalla. Asuinpaikka ja kolme kuopista sijaitsevat järven ja lammen välisen kannaksen tyvessä. Kannaksen keskipaikkeilla 300 m itään olevassa alanteessa on viisi kuoppaa. Löytöinä on kvartsia ja palanutta luuta sekä palaneiden kivien kappaleita.
Vuoden 2010 inventoinnissa asuinpaikkalöytöjä, kvartsia ja palanutta luuta, todettiin alueen läpi kulkevan hiekkatien molempien ojien pientareilta, etenkin lännessä olevan hiekkakuopan ja risteyksen puolesta välistä. Alueelta löydettiin kolme kvartsikaavinta, neljä kvartsi-iskosta ja 8 kappaletta palanutta luuta. Alueen mäntymetsä oli juuri hakattu ja lisäksi äestetty.
Paikalta löydetyistä palaneista nisäkkään luista saatiin radiohiiliajoitus 8990-8590 CalBP (Ua-41329).
Vuoden 2020 tarkastuksessa palanutta luuta, kvartsi-iskoksia ja palaneen kiven kappaleita havaittiin rantatörmässä ja rannan läheisyydessä (ks. alakohteet). Tarkastuksen jälkeen Äimäperä 2 ja 4 yhdistettiin yhdeksi alueeksi Äimäperä 2. |
| metsakeskus.1000008481 |
614 |
Äimäperä 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27011 |
559404.12700000 |
7315439.83800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008481 |
Kohteen entinen nimi Äimäperä 4 (yhdistettiin kohteeseen Äimäperä 2).
Kivikautinen asuinpaikka sekä seitsemän pyyntikuoppaa sijaitsevat Kaukuanjärven Äimäperän pohjoisrannalla. Asuinpaikka ja kolme kuopista sijaitsevat järven ja lammen välisen kannaksen tyvessä. Kannaksen keskipaikkeilla 300 m itään olevassa alanteessa on viisi kuoppaa. Löytöinä on kvartsia ja palanutta luuta sekä palaneiden kivien kappaleita.
Vuoden 2010 inventoinnissa asuinpaikkalöytöjä, kvartsia ja palanutta luuta, todettiin alueen läpi kulkevan hiekkatien molempien ojien pientareilta, etenkin lännessä olevan hiekkakuopan ja risteyksen puolesta välistä. Alueelta löydettiin kolme kvartsikaavinta, neljä kvartsi-iskosta ja 8 kappaletta palanutta luuta. Alueen mäntymetsä oli juuri hakattu ja lisäksi äestetty.
Paikalta löydetyistä palaneista nisäkkään luista saatiin radiohiiliajoitus 8990-8590 CalBP (Ua-41329).
Vuoden 2020 tarkastuksessa palanutta luuta, kvartsi-iskoksia ja palaneen kiven kappaleita havaittiin rantatörmässä ja rannan läheisyydessä (ks. alakohteet). Tarkastuksen jälkeen Äimäperä 2 ja 4 yhdistettiin yhdeksi alueeksi Äimäperä 2. |
| metsakeskus.1000008482 |
614 |
Autiolampi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
560953.50700000 |
7313040.80900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008482 |
Kaukuanjärven pohjoisrannalla Kurkiperän suulla niemessä olevan lammen lounaisrannalla on yksi kuoppa.
|
| metsakeskus.1000008483 |
614 |
Kypäräsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
550107.81900000 |
7334432.16600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008483 |
Kohde sijaitsee Posionjärven länsirannalla. Asuinpaikan merkit ovat lähellä kankaan pohjoiskärkeä, äestetyllä alueella tien molemmin puolin. Näiden kohdalla itärinteessä on yksi kuoppa ja tästä itään on vielä kodanpohja tms.
|
| metsakeskus.1000008483 |
614 |
Kypäräsaari |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
550107.81900000 |
7334432.16600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008483 |
Kohde sijaitsee Posionjärven länsirannalla. Asuinpaikan merkit ovat lähellä kankaan pohjoiskärkeä, äestetyllä alueella tien molemmin puolin. Näiden kohdalla itärinteessä on yksi kuoppa ja tästä itään on vielä kodanpohja tms.
|
| metsakeskus.1000008484 |
614 |
Norkko |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
549388.10400000 |
7335451.75700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008484 |
Kohde sijaitsee Posionjärven länsirannalla. Kypäräsaaren pohjoispuolisella kankaalla, kahden harjanteen välisellä alanteella metsätien itäpuolella on yksi kuoppa.
|
| metsakeskus.1000008485 |
614 |
Lapinniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
550537.71300000 |
7310621.75100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008485 |
Kulojärven jakavan laajan niemen itärannan Lapinniemen harjanteilla on ainakin 5 - 6 kuoppaa 200 x 200 m alueella. Paikalta on myös kvartsia. Kohteesta kaakkoon olevassa laajan niemen kärjessä on mahdollinen lappalaisten asuinpaikka.
|
| metsakeskus.1000008486 |
614 |
Kokkoperänkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
551167.45400000 |
7311241.50500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008486 |
Kohde sijaitsee Kulojärven Kokkoperän pohjoispuolella. Asuinpaikan merkit ovat rantaan johtavalta tieltä 30 m rantatörmästä. Kuopat ovat tästä itään, yksi koilliseen haarautuvan polun molemmilla puolilla.
|
| metsakeskus.1000008486 |
614 |
Kokkoperänkangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
551167.45400000 |
7311241.50500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008486 |
Kohde sijaitsee Kulojärven Kokkoperän pohjoispuolella. Asuinpaikan merkit ovat rantaan johtavalta tieltä 30 m rantatörmästä. Kuopat ovat tästä itään, yksi koilliseen haarautuvan polun molemmilla puolilla.
|
| metsakeskus.1000008487 |
614 |
Puistola |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
553267.00000000 |
7308938.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008487 |
Lipeäjärveen idästä laskevan Kihlonojan eteläpuolisen kankaan ojanpuoleisella reunalla, Puistolan ta-losta itään, on ainakin 9 pyyntikuoppaa, mahdollisesti 11. Kohde tarkastettiin elokuussa 2022, mutta voimakas ukkoskuuro esti pyyntikuoppien 10 ja 11 tarkastuksen. Niiden osalta tarkastus tulee vielä viedä loppuun.
Kohdepiste osoittaa pyyntikuoppaan 7, muut pyyntikuopat alakohteina. |
| metsakeskus.1000008488 |
614 |
Akanarot 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
543710.38900000 |
7337101.07600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008488 |
Kohde sijaitsee Posionjärven Aartoselän kaakkoispuolella. Asuinpaikkaan viittaavia havaintoja on Syrjälehtoon vievästä tiestä 50 m pohjoiseen. Löytoinä paikalta punamultanokareita.
|
| metsakeskus.1000008489 |
614 |
Akanarot 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
543840.33800000 |
7336831.19300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008489 |
Posion kirkosta 9 km luoteeseen, Posionjärven Aartoselän kaakkoispuolella. Asuinpaikkaan viittaavia havaintoja Syrjälehtoon vievältä tieltä 200 m etelään hiekkakuopan alueelta.
Löydöt: punamultanokareita (KM 30100)
Inv. 1994 Kotivuori.
|
| metsakeskus.1000008490 |
614 |
Iljanlahti |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
544530.05800000 |
7336711.23600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008490 |
Kohde sijaitsee Posionjärven Aartoselästä kaakkoon. Kuoppa sijaitsee Syrjälehdon kaakkoispuolella pellon, sen eteläpuolisen hiekkakuopan itäpään ja teiden rajaamalla alueella.
|
| metsakeskus.1000008491 |
614 |
Jaakkimonselkä |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
548888.26500000 |
7353184.61800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008491 |
Kohde sijaitsee Jaakkimon-selän saaressa. Hirmulansaaren länsipään pohjoispuolisen saaren laella on neljä kuoppaa.
|
| metsakeskus.1000008492 |
614 |
Korkeaniemenaho (Kiviperänniemi) |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
552156.94200000 |
7355223.81200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008492 |
Kohde sijaitsee Kiviperän ja sen itäpuolisen Oivanjärven välisellä kannaksella. Kannaksen poikki kulkevalla harjanteella, tien ja Oivanjärven välissä, on 16 - 21 kuoppaa 400 m matkalla.
|
| metsakeskus.1000008493 |
614 |
Vellikannansaari |
10002 |
12002 |
13023 |
11006 |
27000 |
551057.38000000 |
7355623.64000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008493 |
Ala-Suolijärven Kiviperän pohjoisosassa olevan saaren kaakkoon pistävän niemen laella on vanha kesähautapaikka.
|
| metsakeskus.1000008494 |
614 |
Oivanjärvi Korkeasaari |
10002 |
12002 |
13023 |
11006 |
27000 |
553606.36000000 |
7355293.78400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008494 |
Posion kirkosta 24,5 km pohjoiseen. Oivanjärven keskellä olevalla saarella on vanha kesähautapaikka. Kuopat sijaitsevat saaren länsiosassa.
|
| metsakeskus.1000008495 |
614 |
Kangas 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
549308.08800000 |
7355323.75700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008495 |
Kohde sijaitsee Ristisalmen koillispuolisen Ristikankaan eteläosassa. Asuinpaikka sijaitsee Kankaan talon pihan lounaisosassa ja kuopat talosta 80 ja 350 m luoteeseen. Paikalta löytöimä kvartsia. Paikalla on lisäksi pyyntikuoppia.
|
| metsakeskus.1000008495 |
614 |
Kangas 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
549308.08800000 |
7355323.75700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008495 |
Kohde sijaitsee Ristisalmen koillispuolisen Ristikankaan eteläosassa. Asuinpaikka sijaitsee Kankaan talon pihan lounaisosassa ja kuopat talosta 80 ja 350 m luoteeseen. Paikalta löytöimä kvartsia. Paikalla on lisäksi pyyntikuoppia.
|
| metsakeskus.1000008496 |
614 |
Saarela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
549498.01200000 |
7355523.68300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008496 |
Kohde sijaitsee Ristisalmen koillispuolisen Ristikankaan itärannalla. Suppakuopan lounais- ja koillispuolella sekä lammen rannalla on yhteensä kolme kuoppaa. Asuinpaikka on suppakuopan itäpuolella.
Löytöinä paikalta on taltta, liuske-esineen katkelma, kvartsia, palanutta luuta, reikäkivi (hukattu).
|
| metsakeskus.1000008496 |
614 |
Saarela |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
549498.01200000 |
7355523.68300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008496 |
Kohde sijaitsee Ristisalmen koillispuolisen Ristikankaan itärannalla. Suppakuopan lounais- ja koillispuolella sekä lammen rannalla on yhteensä kolme kuoppaa. Asuinpaikka on suppakuopan itäpuolella.
Löytöinä paikalta on taltta, liuske-esineen katkelma, kvartsia, palanutta luuta, reikäkivi (hukattu).
|
| metsakeskus.1000008497 |
614 |
Jaakkimonsalmi |
10002 |
12002 |
13023 |
11006 |
27000 |
548318.48800000 |
7354104.24700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008497 |
Kohde sijaitsee Jaakkimonniemen itäpuolella. Jaakkimonsalmen saaressa on vanha kesähautapaikka.
|
| metsakeskus.1000008498 |
614 |
Koljattilampi |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
547438.84400000 |
7354374.13800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008498 |
Kohde sijaitsee Jumiskoon vievän tien itäpuolella, tien ja Jaakkimonsalmen välisen Koljattilammen keskellä olevassa saaressa on useita kuoppia.
|
| metsakeskus.1000008499 |
614 |
Vahtisaari |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
550757.49900000 |
7357972.70100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008499 |
Murtoselän keskiosassa olevalla pitkällä ja kapealla saarella on useita kuoppia sekä saaren keskellä olevan harjanteen länsiosassa että saaren länsipäässä.
|
| metsakeskus.1000008500 |
614 |
Kylmäniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
549587.96500000 |
7358632.43400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008500 |
Kohde sijaitsee Murtoselän länsirannalla. Kuoppa sijaitsee Kylmäniemen kärjestä 700 m itään, etelärannan mökille johtavan tien länsipuolella, 150 m mökistä pohjoiseen
|
| metsakeskus.1000008501 |
614 |
Matoniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
539262.11900000 |
7360921.48100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008501 |
Matoniemi Ala-Suolijärven Aittaselän pohjoispuolella. Asuinpaikka sijaitsee Matoniemen lounaisrannalla, Matoniemen talosta etelälounaaseen. Paikalta on löytöinä kvartsia.
|
| metsakeskus.1000008502 |
614 |
Nuoranlahti |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
540131.76900000 |
7360491.65700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008502 |
Kohde sijaitsee Ala-Suolijärven pohjoisrannalla. Pyyntikuoppa tai purnu sijaitsee Aittaniemen itäpuolisen lahden pohjoispuolisella rantasuolla olevalla pienellä saarekkeella.
|
| metsakeskus.1000008503 |
614 |
Antinsaari |
10002 |
12002 |
13023 |
11006 |
27000 |
540261.72000000 |
7359472.06500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008503 |
Ala-Suolijärven keskiosassa, Aittaniemestä kaakkoon olevalla Antinsaarella on vanha kesähautapaikka.
|
| metsakeskus.1000008504 |
614 |
Aittasaari |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
538872.27400000 |
7361281.33700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008504 |
Kohde sijaitsee Ala-Suolijärven pohjoisosassa. Aittaniemesta luoteeseen Saunaperän suulla olevalla suurimmalla saarella on mahdollinen rakennuksen perustus ja lappalaisten asuinpaikka.
|
| metsakeskus.1000008505 |
614 |
Aittaniemi |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
539512.02200000 |
7360331.72400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008505 |
Posion kirkosta n. 31,5 km pohjoisluoteeseen, Ala-Suolijärven pohjoisrannalla. Aittaniemessä on mahdollinen lappalaisten asuinpaikka. Koordinaatit osoittavat vanhan pirtinsijan niemen etelärannalta. |
| metsakeskus.1000008506 |
614 |
Purnunlampi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
556655.22200000 |
7320937.61600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008506 |
Kohde sijaitsee Livojärven Varanganselän pohjoispuolella, Kellariselän ja sen länsipuolisen lammen välisen kannaksen pohjoisosassa.
|
| metsakeskus.1000008507 |
614 |
Kellariniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
558504.47900000 |
7321087.56500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008507 |
Kuopat sijaitsevat Livojärven Varanganselän pohjoispuolella, Kellariselän ja Pernunselän välisen Kellariniemen keskellä olevan lammen kaakkois- ja lounaispuolella.
|
| metsakeskus.1000008508 |
614 |
Hakkusaari |
10002 |
12002 |
13023 |
11006 |
27000 |
562922.59200000 |
7361801.18700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008508 |
Mourujärven länsiosassa, sen pohjoispäässä olevan suurimman saaren, Hakkusaaren, kaakkoiskärjessä on vanha kesähautapaikka.
|
| metsakeskus.1000008509 |
614 |
Kirnuharju |
10002 |
12002 |
13023 |
11006 |
27000 |
564302.03700000 |
7362320.98000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008509 |
Kuopat sijaitsevat Mourujärven itäosan länsirannalla, Mäntyniemen talosta 150 m pohjoiseen ja 100 m itäkaakkoon.
|
| metsakeskus.1000008510 |
614 |
Ketola |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
553406.43200000 |
7358872.34200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008510 |
Kohde sijaitsee Murtoselän pohjoisen Mourunniemen länsiosassa. Kuopat sijaitsevat Ketolan ja Siimeksen talojen puolivälissä tien luoteispuolella.
|
| metsakeskus.1000008511 |
614 |
Kotipalo |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
553406.43200000 |
7358572.46400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008511 |
Kohde sijaitsee Mourunniemen länsiosassa. Kuoppa sijaitsee Mourunniemenlahden itäpäästä 200 m kaakkoon olevan maanottopaikan itäpuolella.
|
| metsakeskus.1000008512 |
614 |
Sammalsaari |
10002 |
12002 |
13023 |
11006 |
27000 |
552686.71900000 |
7359102.25000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008512 |
Kesähaudat ja kalakenttä sijaitsevat Murtoselän pohjoisen Mourunniemen länsipuolella olevista saarista eteläisimmällä.
|
| metsakeskus.1000008513 |
614 |
Sulansalmensaari |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
551327.26700000 |
7360441.70400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008513 |
Jumiskon itäpuolella, Runtti- ja Niskaselkien välisessä salmessa olevalla saarella, on epämääräinen kuoppa. Saarella on myös kivikautinen löytöpaikka, josta liuskepala ja kvartsia.
|
| metsakeskus.1000008514 |
614 |
Lounassaari |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
576292.26100000 |
7342206.11400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008514 |
Kohde sijaitsee Tolvanselän länsilaidalla, Syrjäniemen kärjen kaakkoispuolisen Lounassaaren keskiosassa on yksittäinen pyyntikuoppa.
Paikalta on löytöinä myös kvartseja.
|
| metsakeskus.1000008515 |
614 |
Ammesaari |
10002 |
12002 |
13023 |
11006 |
27000 |
576261.27300000 |
7342854.85100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008515 |
Kohde sijaitsee Tolvanselän länsilaidalla. Syrjäniemen kärjestä koilliseen olevalla pienehköllä saarella on vanha kesähautapaikka.
|
| metsakeskus.1000008516 |
614 |
Lamposaari |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
576517.17300000 |
7341686.31500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008516 |
Kohde sijaitsee Tolvanselän länsilaidalla, Syrjäniemen kärjestä 1 km kaakkoon olevassa Lamposaaressa. |
| metsakeskus.1000008517 |
614 |
Kellinlahti |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
551456.00000000 |
7317751.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008517 |
Kuopat sijaitsevat Livojärven Kellinlahden pohjoispuolella. Lahden pohjoisrannalta etelä-pohjoissuuntaisesti kulkee kaksi kapeaa hiekkaharjannetta, joiden väliin jää kostea suo. Kuopista toinen sijaitsee itäisemmällä harjanteella ja toinen n. 115 m edellisestä länteen läntisemmällä harjanteella. |
| metsakeskus.1000008518 |
614 |
Kelliniemi 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
549458.11900000 |
7318798.45800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008518 |
Asuinpaikka sijaitsee Livojärven Suottaselän länsirannalla, luoteeseen pistävän hiekkasäikän tyvessä, lahdesta 100 m itään. Löydöt kvartseja.
|
| metsakeskus.1000008519 |
500 |
Viitesaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
432816.53000000 |
6885962.20900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008519 |
Asuinpaikka sijaitsee Särkisalon Saarenkylän eteläpäässä olevassa Viitesaaressa. Paikka on itärannalla, saaren keskellä olevan mäen koillispuolella sijaitsevalla hiekkapohjaisella terassilla.
Paikka on Muinais-Päijänteen hiekkaranta. Hiekka-aluetta reunustaa kivikkoinen maasto. Koekuopassa havaittiin keittokuoppa sekä kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Alueella on myös hiilimiilu. Kohde on miilua lukuunottamatta koskematon. |
| metsakeskus.1000008522 |
614 |
Iso Hietajärvi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
550607.67100000 |
7315689.71100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008522 |
Kohde sijaitsee Ison Hietajärven pohjoispuolella. Kellarisuon ja sen luoteispuolella olevan Hevoslammen välisellä kankaalla on asuinpaikan merkkejä runsaan 200 m matkalla. Alueella on myös yksi kuoppa. Paikalta on löytöinä kvartsia.
|
| metsakeskus.1000008523 |
614 |
Iso Hietajärvi 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
550527.69700000 |
7315289.88000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008523 |
Kohde sijaitsee Ison Hietajärven pohjoisrannalla. Kuoppa on Kellarisuon lounaisreunalla tien vieressä 100 m rannasta. Järven rannalta kuopasta etelään ja kaakkoon on tavattu kvartseja.
|
| metsakeskus.1000008524 |
614 |
Torvisuo |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
549138.00000000 |
7315853.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008524 |
Kohde sijaitsee Ison Hietajärven ja Taivallalmmen luoteispuolisen kankaan luoteislaidalla, Koskelan talon itä- ja kaakkoispuolella, jossa on ainakin yhdeksän kuoppaa 400 m matkalla. Osa alueesta ilmeisesti raivattu pelloksi.
Kohde tarkastettiin 2022. Kohteella sijaitsee 10 kuoppajäännöstä. Osa näistä on pyyntikuoppia, mutta osa voi ulkomuotonsa ja kairatarkistusten perusteella olla kuoppaliesiä. |
| metsakeskus.1000008525 |
614 |
Taivallampi 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
549228.22600000 |
7314890.03600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008525 |
Kuoppa sijaitsee Ison Hietajärven luoteispuolisen Taivallammen länsipään pohjoisrannalla 150 m Torviojan suusta koilliseen.
|
| metsakeskus.1000008526 |
614 |
Torvikangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
548758.41600000 |
7314989.98800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008526 |
Taivallahden länsipäähän laskevan Torviojan ja sen länsipuolisen Valkeaisen välisillä harjanteilla, Torviojan lammen eteläpuolella, on ainakin yhdeksän kuoppaa.
|
| metsakeskus.1000008527 |
614 |
Valkeainen |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
548688.44600000 |
7314540.17600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008527 |
Ison Hietajärven Taivallahden ja sen länsipuolisen Valkeaisen välisen kannaksen keskiosassa on 10 kuoppaa tiiviissä ryhmässä. Peruskartan mukaan aivan kuoppien kohdalla on rakennus, jota ei ole tarkastuskertomuksen karttaluonnoksessa. |
| metsakeskus.1000008528 |
614 |
Peuralampi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
548128.66600000 |
7314690.10800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008528 |
Kohde sijaitsee Ison Hietajärven länsipuolella. Valkeaisen ja Peuralammen välisellä kannaksella on yhteensä kahdeksan kuoppaa kolmessa ryhmässä 200 m matkalla.
|
| metsakeskus.1000008529 |
614 |
Ruunalampi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
548308.59600000 |
7314380.23200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008529 |
Kohde sijaotsee Ison Hietajärven Taivallahden länsipuolella. Kuoppa sijaitsee Valkeaisen ja sen eteläpuolisen Ruunalammen välisen kannasharjanteen kaakkoispäässä.
|
| metsakeskus.1000008530 |
614 |
Iso Akanjärvi 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
547758.82100000 |
7314100.34900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008530 |
Ison Akonjärven koillispään itärannalla, pienellä harjanteella sähkölinjan ja rannan välissä on kaksi kuoppaa. Alueen poiki kulkee metsätie, jonka varrella, edellisistä noin 40-60 m luoteeseen on järven rannan läheisyydessä tarkastuskertomuksen mukaan myös kaksi pyyntikuoppaa. |
| metsakeskus.1000008531 |
614 |
Pieni Akanjärvi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
547348.98700000 |
7314140.33100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008531 |
Ison ja Pienen Akonjärven välisen salmen lammen itärannalla on kuusi kuoppaa ja tästä 200 m itään, Ison Akonjärven rannan tuntumassa, on yksi kuoppa.
|
| metsakeskus.1000008532 |
614 |
Salmela |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
547209.04500000 |
7313940.40600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008532 |
Ison ja Pienen Akonjärven välisen salmen suun itärannalla olevan niemen keskiosassa, vastarannan Salmelan talosta 150 m lounaaseen, on kymmenkunta kuoppaa.
|
| metsakeskus.1000008533 |
614 |
Pieni Hietajärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
548878.37200000 |
7313810.46300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008533 |
Ison ja Pienen Hietajärven välisen salmen molemmilla sekä salmen sulkevilla säikillä on merkkejä asuinpaikasta. Salmen eteläpuolisella saarella on viisi kuoppaa, kuudes kuoppa on itärannalla polusta n. 10 m pohjoiseen.
|
| metsakeskus.1000008533 |
614 |
Pieni Hietajärvi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
548878.37200000 |
7313810.46300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008533 |
Ison ja Pienen Hietajärven välisen salmen molemmilla sekä salmen sulkevilla säikillä on merkkejä asuinpaikasta. Salmen eteläpuolisella saarella on viisi kuoppaa, kuudes kuoppa on itärannalla polusta n. 10 m pohjoiseen.
|
| metsakeskus.1000008534 |
614 |
Kellarilampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
550657.64800000 |
7314140.34000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008534 |
Kohde sijaitsee Ison Hietajärven etelärannalla. Kellarilammesta itään olevalla rantakankaalla on asuinpaikan merkkejä kahden läntisimmän mökin luota. Paikalta on löytöinä kvartseja ja palaneita kiviä.
|
| metsakeskus.1000008535 |
614 |
Iso Hietajärvi 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
549454.14000000 |
7314248.28800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008535 |
Asuinpaikka sijaitsee Ison Hietajärven länsiosan etelärannalla, pitkän hiekkaniemen eteläpuolisen lahden etelärannalla. Löytöinä paikalta kvartseja ja palaneita kiviä.
|
| metsakeskus.1000008536 |
614 |
Hyvä Valkeainen |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
549867.98100000 |
7311641.34200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008536 |
Kuoppa sijaitsee Hietajärvien eteläpuolella olevan Hyvä-Valkeaisen itärannalla, järven koillispäästä 250 m lounaaseen, rannassa kulkevan mökkitien ja mökin välissä.
|
| metsakeskus.1000008537 |
614 |
Valkeisenkangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
548835.00000000 |
7310965.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008537 |
Kohde sijaitsee Kulojärvestä itään olevan Tuomijärven pohjoisrannalla, Valkeisenkankaan etelärinteessä, jyrkässä moreeni- ja hiekkakankaassa. Kuoppa sijaitsee Hietajoen rantaan johtavan mökkitien alusta 250 m länsilounaaseen.
Pyyntikuoppa, joka on pyöreä ja valliton. Kuopan halkaisija on 2 metriä ja syvyys 70 cm. |
| metsakeskus.1000008538 |
614 |
Hietajoki |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
547782.00000000 |
7312331.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008538 |
Etelästä Pieneen Hietajärveen laskevan Hietajoen länsirannalla, 1 km joen suusta etelälounaaseen olevan harjanteen pohjoislaidalla on kaksi kuoppaa.
|
| metsakeskus.1000008539 |
614 |
Tuomijärvi 1 |
10002 |
12001 |
13005 |
11019 |
27000 |
549028.31900000 |
7310441.82800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008539 |
Kulojärvestä itään olevan Tuomijärven pohjoispään itärannalla. Kohde sijaitsee Kuusiniemen pohjoispuolisella rantaharjanteella. Vallien reunustama asumuspainanne, jonka koko on5,2 x 4 x 0,4 m, ja rakennuksen perusta ovat mökkien välisen hiekkakuopan länsipuolella. Löydöt keramiikkaa, kvartseja, palanutta luuta, punamultanokare (KM :1-12)
|
| metsakeskus.1000008539 |
614 |
Tuomijärvi 1 |
10002 |
12001 |
13005 |
11028 |
27000 |
549028.31900000 |
7310441.82800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008539 |
Kulojärvestä itään olevan Tuomijärven pohjoispään itärannalla. Kohde sijaitsee Kuusiniemen pohjoispuolisella rantaharjanteella. Vallien reunustama asumuspainanne, jonka koko on5,2 x 4 x 0,4 m, ja rakennuksen perusta ovat mökkien välisen hiekkakuopan länsipuolella. Löydöt keramiikkaa, kvartseja, palanutta luuta, punamultanokare (KM :1-12)
|
| metsakeskus.1000008540 |
614 |
Tuomijärvi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
549126.00000000 |
7310621.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008540 |
Kulojärven länsipuolisen Tuomijärven pohjoispään itärannan keskiosassa olevalla harjanteella on vuoden 1995 inventoinnissa paikannettu tervahaudan eteläpuolella neljä kuoppaa ja ainakin yksi mahdollinen asumuspainanne. Alueen maaperä on hiekkaa.
Paikka tarkastettiin uudelleen vuoden 2010 inventoinnissa, jolloin aimmin todettujen kuoppien havaittiin liittyvän tervahautaan. Niistä on otettu maata tervahaudan rakenteisiin. Lisäksi arvioitiin, että aiemmin mainitulla painanteella tarkoitettiin tervahautaa. Mitään kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavaa ei nyt havaittu. |
| metsakeskus.1000008541 |
614 |
Kuloharju |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
551107.48200000 |
7309412.24200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008541 |
Kohde sijaitsee Kulojärven etelärannalla. Heti Anetjärvelle johtavan tien risteyksen lounaispuolella, hiekanoton rikkomalla kankaalla on kaksi pyynti- ja kaksi asumuspainannetta. Paikalta on löytöinä kvartseja. |
| metsakeskus.1000008542 |
614 |
Kangas 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
551147.47000000 |
7309252.31000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008542 |
Kohde sijaitsee Kulojärven eteläpuolella. Asumuspainanne ja asuinpaikka sijaitsevat Lipeäjärven Lipeälahden länsipäästä 100 m länteen ja Kankaan talosta 60 m itäkaakkoon. Löydöt kvartseja.
|
| metsakeskus.1000008543 |
614 |
Tuomijärvi 3 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
548708.44700000 |
7310041.98700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008543 |
Kohde sijaitsee Kulojärven länsipuolisen Tuomijärven keskiosan itärannalla. Asuinpainanne ja kuoppa sijaitsevat Kuusiniemen eteläpuolisella niemekkeellä olevan mökin pohjoispuolisella rannalla.
|
| metsakeskus.1000008544 |
614 |
Iso Akanjärvi 2 ja 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
546209.44100000 |
7313120.73500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008544 |
Asuinpaikka sijaitsee Ison-Akonjärven länsipään etelärannalla, Niemen talosta n. 200 - 250 m etelään. Asuinpaikkaa kiertää harvassa ketjussa ainakin 12 kuoppaa.
|
| metsakeskus.1000008544 |
614 |
Iso Akanjärvi 2 ja 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
546209.44100000 |
7313120.73500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008544 |
Asuinpaikka sijaitsee Ison-Akonjärven länsipään etelärannalla, Niemen talosta n. 200 - 250 m etelään. Asuinpaikkaa kiertää harvassa ketjussa ainakin 12 kuoppaa.
|
| metsakeskus.1000008545 |
614 |
Tiiralahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
553506.48600000 |
7320417.81800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008545 |
Kohde sijaitsee Livojärven Säikänsalmen pohjoispuolella. Asuinpaikka sijaitsee Mäntyniemen tyven itärannalla, järvestä kurouruneen pitkänomaisen lammen pohjoisrannalla. Paikalta on löytöinä kiviesineen katkelma, kvartseja, palanutta luuta.
|
| metsakeskus.1000008546 |
614 |
Juutisenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
543845.37900000 |
7318788.45500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008546 |
Kohde sijaitsee Livojärven länsipään Juutisenniemen etelärannalla. Alue on harjun suojaamaa hiekkaista rantakangasta. Etelään pistävän niemen kärjestä koilliseen olevalta rannalta on todettu 2001 kvartsia pesäkkeellisinä löytöinä runsaan 300 metrin matkalta. Asuinpaikan koillispuolelta 150 m päästä on löydetty 1997 kivikirves (KM 30562).
|
| metsakeskus.1000008547 |
614 |
Kokkoperä |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
550987.52600000 |
7310541.78600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008547 |
Kuopat sijaitsevat Kulojärven itäisen Kokkoperän länsirannan puolimaissa olevalla harjanteella.
|
| metsakeskus.1000008548 |
614 |
Koronlatvajärvi 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
529496.12600000 |
7330933.53000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008548 |
Kohde sijaitsee Korouoman luonnonhoitometsän alueella olevan Koronlatvajärven luoteispään koillisrannalla. Erauspojan polun varrella on ainakin neljä matalaa kuoppaa, joiden halkaisija on 1,5 – 2 m ja syvyys 15 – 30 cm.
|
| metsakeskus.1000008549 |
614 |
Koronlatvajärvi 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
530821.59400000 |
7330033.88900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008549 |
Kohde sijaitsee Korouoman luonnonhoitometsän alueella Koronlatvajärven kaakkoispään koillisrannalla. Kuoppa on Erauspojan polun varrella järven kaakkoispäässä laavun luona olevasta näköalapaikasta 400 m luoteeseen. Kuopan halkaisija on 2 – 2,5 m ja syvyys 25 –30 cm.
|
| metsakeskus.1000008550 |
614 |
Koronlatvajärvi 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
531095.48500000 |
7329704.02700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008550 |
Kohde sijaitsee Korouoman luonnonhoitometsän alueella Koronlatvajärven kaakkoispään koillisrannalla. Kuoppa on järven kaakkoispäässä laavun luona olevasta näköalapaikasta 10 m kaakkoon. Kuopan halkaisija on 2 – 2,5 m ja syvyys 25 – 30 cm.
|
| metsakeskus.1000008551 |
614 |
Matalanvaaranaho |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
558682.00000000 |
7335247.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008551 |
Kohde sijaitsee Karitunturin soidensuojelualueen eteläosassa Matalavaaran etelärinteen
Matalavaaranahossa. Paikan maaperä on karkea-aineista moreenia. Metsätyyppi
on tuore kangas. Metsä on yli 100 vuotiasta kuusi-mänty-koivu sekametsää.
Kuoppa on muodoltaan pyöreähkö, ja sen halkaisija on noin 2 m. Syvyys
on noin 0,5 m. Kuoppa on kaivettu lounaaseen viettävän jyrkän rinteen yläreunaan.
Rinne laskeutuu ainoastaan muutaman metrin alapuoliseen laaksoon. Kohteessa
havaittiin paksu huuhtoutumiskerros. Noin 10 m pohjoiseen rinteen reunaa seuraten sijaitsee epäselvä samankaltainen jäännös. Kohteen käyttötarkoitus
on tuntematon.
2022: Kohde on ennallaan ja hyvin löydettävissä. Sen sijainti tarkentui hieman myös vinovalovarjosteen avulla. Epäselvemmän kuopan 2 koko noin 2 x 0,5 m syvyyden ollessa 20-30 cm. |
| metsakeskus.1000008552 |
614 |
Lavavaara etelä |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
562070.00000000 |
7346049.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008552 |
Kohde sijaitsee Riisitunturin kansallispuiston eteläosassa Lavavaaran etelärinteen
keskiosassa. Paikan maaperä on karkea-ainesmoreenia. Kohteen metsätyyppi
on kuivahko kangas. Puusto noin 70-vuotiasta kuusimetsää.
Kuoppa on muodoltaan pyöreä, ja se sijaitsee etelään viettävässä rinteessä. Kuopan leveys ja pituus on 1 m x 1 m ja syvyys 0,7 m. Kuoppa on teräväreunainen. Kuopan pohjaan lapiolla tehdyssä tarkistuspistossa havaittiin huuhtoutumiskerros. Maaperä on moreenia, mutta se sisältää pienialaisia hiekkajaksoja, jollaisella kohde sijaitsee. Kohteen käyttötarkoitus on tuntematon.
2022: Kohde kunnossa. Kuopan eteläreunalla on kaatunut puu, joka oli siinä myös edellisessä inventoinnissa. Pistettä siirrettiin pari metriä oikeaan sijaintiin. Kuopan länsireunalta lähtee noin metrin pituinen kuoppaa kapeampi ja hieman matalampi kaivanto, jonka päässä on mahdollisesti kuopasta lähtöisin olevaa maata. |
| metsakeskus.1000008553 |
614 |
Nuolivaara |
10002 |
12012 |
13124 |
11004 |
27000 |
567171.92300000 |
7346165.49300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008553 |
Kohde sijaitsee Riisitunturin kansallispuiston keskiosassa Nuolivaaran lounaisrinteessä
lähellä Käkiniemen Uuttapuroa. Alue on avokalliota.
Kvartsilouhos sijaitsee laakealla avokalliolla. Paikalla on osittain päällekkäin olevia
kivilaattoja, jotka vaikuttavat ihmisen asettelemilta. Kivien jäkäläkasvillisuuden
perusteella ne ovat olleet paikoillaan jo satoja vuosia. Kivilaattojen alta löytyi
kvartsipaloja ja iskoksia. Kalliossa kulkee kvartsijuoni ja alueella on jonkin verran
irtonaisia kvartsipaloja, jotka eivät kuitenkaan näytä pakkasen rikkomilta.
2022: Kohde on aiemman kuvauksen mukaisessa tilassa. Maassa näkyy siellä täällä kvartsipaloja ja -iskoksia. |
| metsakeskus.1000008555 |
614 |
Liittolammit |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
564820.87200000 |
7344400.19300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008555 |
Kuopat sijaitsevat kapealla kannaksella lampien välissä. Paikan maaperä on karkea-
ainesmoreenia. Puusto on yli 200-vuotiasta kuusta, joukossa hieman vanhaa mäntyä ja koivua. Soikion muotoisten pyyntikuoppien koko on 2 m x 1 m, syvyys noin 70 cm. Kuoppien pohjalta tavattiin ohut hieman epäselvä huuhtoutumiskerros. Kuopat on kaivettu melko kiviseen maastoon.
2022: Pohjoisemman kuopan (kuoppa 1) koko on 2 x 1,3 m. Reunalla on havaittavissa vallit, jolloin koko rakenne hahmottuu noin 3,8 x 2,8 metrin kokoisena. Kuopan syvyys vallin kohdalle mitattuna on noin 50 cm. Eteläisemmän kuopan (kuoppa 2) koko on 2 x 0,8 m. Siinäkin on vallit, jonka pinta on kulunut. Kokonaisuudessaan kohde hahmottuu noin 3 x 4,5 metrin kokoisena. Kuopan syvyys vallin kohdalle mitattuna on 45 cm. Tämä pyyntikuoppa on merkitty maastoon sen vallille pystytetyllä "peurakuoppa"-kyltillä. Retkeilyreitti kulkee kuopasta 1–1,5 metrin päässä, kuoppien välistä. |
| metsakeskus.1000008556 |
75 |
Mustakorpi |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
517962.03300000 |
6713673.92200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008556 |
Röykkiö sijaitsee laajan Hirvelänkalliot-nimisen avokallioalueen reunalla, sammaloituneella ja jäkälöityneellä kalliopinnalla. Röykkiö on melko pahasti tuhoutunut kaivelun ja yliajamisen seurauksena. Se on luultavasti ollut pyöreä ja halkaisijaltaan n. 4 m. Röykkiön kivet ovat kooltaan keskimäärin 10–40 cm kokoisia ja ne on kasattu 1–3 kivikerrokseksi. |
| metsakeskus.1000008557 |
75 |
Kallioharju |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
517169.34700000 |
6714902.42400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008557 |
Röykkiö sijaitsee pienellä mäellä kalliopohjalla, matalan pystysuoran kallioseinämän reunalla. Röykkiö on pyöreä ja halkaisijaltaan n. 6,5 m. Sen keskeltä on kiviä siiretty pois paikoin kallionpintaan saakka. Röykkiö on koottu halkaisijaltaan 20-50 cm kokoisista kivistä. Röykkiön keskustassa on kivikertoja ainakin viisi. Kohde on todennäköisesti pronssikautinen hautaröykkiö.
Oiva Keskitalo on tarkastanut paikan 1970, jolloin kohde on merkitty luonnonkivikoksi (ks. Alho). Luonnonkivikko on samalla kalliotasanteella, välittömästi röykkiön kaakkoispuolella.
Röykkiö on dokumentoitu 2012, koska se jää moottoritien ja rinnakkaistien välisen rampin sisäpuolelle. Pääsy kohteelle vaikeutuu huomattavasti tien rakentamisen jälkeen. |
| metsakeskus.1000008558 |
75 |
Koivukorpi 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
517872.07200000 |
6713823.85500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008558 |
Röykkiö sijaitsee mäntyä kasvavalla, laajalla Hirvikalliot-nimisellä avokallioalueella. Se on pohja-alaltaan pyöreä ja halkaisijaltaan 2,8 m. Röykkiön korkeus on 40–50 cm ja se on lähes kokonaan pintaturvekerroksen ja sammalen peitossa. |
| metsakeskus.1000008559 |
75 |
Koivukorpi 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
517832.08400000 |
6713813.86700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008559 |
Röykkiö sijaitsee mäntyä kasvavalla, laajalla Hirvelänkalliot-nimisellä avokallioalueella. Se on pohja-alaltaan pyöreä ja ainoastaan 1,4 m kokoinen, pieni ja matala röykkiö. Röykkiössä on 1–3 kivikerrosta ja harvahkon kivitäytteen välissä on tummanruskeaa, hiekkaista humusmaata. |
| metsakeskus.1000008560 |
75 |
Koivukorpi 3 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
517800.10500000 |
6713823.85500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008560 |
Röykkiö sijaitsee mäntyä kasvavalla, laajalla Hirvelänkalliot-nimisellä avokallioalueella.Se on pohja-alaltaan pyöreä ja halkaisijaltaan n. 2 m. Röykkiön koilliskulma on rauennut. Sen korkeus on 30–40 cm ja se on koottu 2–3 kivikerroksesta. Röykkiö on peittynyt puuston ja aluskasvillisuuden alle. |
| metsakeskus.1000008561 |
75 |
Koivukorpi 4 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
517778.11100000 |
6713863.83800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008561 |
Röykkiö sijaitsee mäntyä kasvavalla, laajalla Hirvelänkalliot-nimisellä avokallioalueella. Se on pohja-alaltaan pyöreä ja halkaisijaltaan 2,5 m kokoinen. Se on rakennettu 1–3 kivikerrasta ja sen korkeus on 40 cm. Röykkiö on lähes kokonaan sammal- ja jäkäläpeitteen alla. |
| metsakeskus.1000008562 |
593 |
Iso-Nivu S |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
502442.47100000 |
6896536.24400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008562 |
Kohde sijaitsee Iso-Nivun kaakkoon pistävän lahden itärannalla, mäntykankaalla vanhalla rantatörmällä. Noin 50 x 50 cm koekuoppa kaivettiin rantaterassin päälle, noin 2 m terassin reunasta ja 15 m rannasta. Kuopasta löytyi kvartsi-iskoksia, palaneita kiviä ja palanutta maata.
Asuinpaikan laajuus on tarkistettava. Maaston ja koepistojen perusteella asuinpaikka rajautuisi alueelle, joka etelässä ulottuu noin 100 m Iso-Nivun eteläpuolitse kulkevasta ajourasta pohjoiseen ja pohjoisessa noin 50 m kesämökistä etelään.
|
| metsakeskus.1000008563 |
593 |
Jokiniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
519410.69800000 |
6882817.83600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008563 |
Kohde sijaitsee Haapajärven Jokiniemessä, Ankeleenjärvestä laskevan Välijoen suun eteläpuolella mäntyä kasvavalla hiekkakankaalla. Paikka on aikoinaan ollut pienehkö saari, jonka nyt yhdistää mantereeseen soistunut alue.
Hyvin säilyneellä asuinpaikalla on pitkänomainen painanne, kooltaan noin 10 x 4 m ja syvyydeltään noin 0,4 m. Painanteen ympärillä (pois lukien pohjoispuoli) näyttäisi olevan matalaa maavallia. Painanteesta noin 3 m luoteeseen tehdystä pienestä koekuopasta löytyi kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Koekuoppaa ei kaivettu puhtaaseen pohjamaahan asti. Painanne sijaitse noin 8 m vanhasta rantatörmästä ja noin 25 m Haapajärven rannasta.
Lähilöydöt: esihistorialliset asuinpaikat Noronniemessä ja Pellosniemessä noin 0,5 km länteen ja länsiluoteeseen sekä Kirjoniemessä noin 1 km länteen
|
| metsakeskus.1000008564 |
593 |
Kirjoniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
518422.09700000 |
6882905.79700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008564 |
Kohde sijaitsee Haapajärven Kirjoniemessä, eteläkaakkoon loma-asunnosta (osoite Kirjoniementie 192), mäntyä kasvavalla hiekkakankaalla.
Noin 60 eteläkaakkoon loma-asunnosta on matala painanne, halkaisijaltaan noin 6 m ja syvyydeltään noin 0,3 m. Painanteeseen tehdystä pienestä koekuopasta noin 20 cm turpeen alta sorakerroksen yläosasta löytyi kvartsiesine ja noin 25 cm syvyydeltä mahdollinen kiviesineen katkelma.
Kirjoniemeen on rakennettu muutama loma-asunto ja pari on rakenteilla. Kirjoniemen pohjoispää oli varsin kivikkoinen eikä mökkitieltä löytynyt mitään muinaisjäännökseen viittaavaa.
|
| metsakeskus.1000008566 |
593 |
Siilinniemi 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
501950.62600000 |
6906617.18200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008566 |
Kohde sijaitsee Siilin hautausmaan pohjoispuolisessa niemessä. Maasto on männikköä, jossa kasvaa varpuja, mustikkaa ja sammalta.
Maastossa on havaittavissa selkeä, noin 5 x 7 metrin kokoinen ja 0,3 m syvyinen pitkulainen, rannansuuntainen painanne (asumuspainanne 1). Asuinpaikkalöytöjä tuli asumuspainanteen viereen, sen länsipuolelle tehdystä koekuopasta. Noin 10 cm syvyydestä turpeen alta löytyi mahdollinen kvartsiydin ja palaneita kiviä eikä koekuoppaa kaivettu enää syvemmälle.
Toinen mahdollinen asumuspainanne (asumuspainanne 2) on noin 20 m pohjoisempana. Lisäksi noin 20 m etelään asumuspainanteesta 1 sijaitsee mahdollisesti kolmas, halkaisijaltaan noin 4 m kokoinen matala, epäselvä asumuspainanne.
Asuinpaikan pohjoisraja kulkenee sen pohjoispuolella olevan soistuneen notkon kohdalla. Notkon pohjoispuolelle niemen kärkeen ison maakiven viereen tehdystä koekuopasta ei löytynyt viitteitä muinaisjäännöksestä. Saarekkeen etelärannalle tehdyt koekuopat olivat löydöttömiä, joskin topografisesti alue on kokonaisuudessaan potentiaalista muinaisjäännösaluetta. Läntisin saareke on paksun varvikon peitossa. Paikka vaatii tarkempaa koekuopitusta asuinpaikka-alueen laajuuden selvittämiseksi.
|
| metsakeskus.1000008567 |
593 |
Syrjäjärvi N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
528747.82800000 |
6909243.23600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008567 |
Kohde sijaitsee Syrjäjärvestä Ylä-Kolppuun laskevan lyhyen joen itärannalla, pienellä mäntyä kasvavalla hiekkatasanteella noin 10 m joesta itään ja noin 40 m Syrjäjärvestä pohjoiseen.
Metsäkoneuralle kaivetusta pienestä, noin 60x30 cm:n kokoisesta koekuopasta löytyi noin 5-10 cm turpeen alta palaneen luun silppua ja pala kampakeramiikkaa sekä sileitä kiviä ja mahdollisesti punamultaa. Kyseessä saattaisi olla kivikautinen hauta. Kaivaminen lopetettiin, kun saviastianpala löytyi, jottei mahdollisia rakenteita tuhota tarpeettomasti.
Topografian perusteella asuinpaikan laajuus on noin 100 m2 (pohjois-eteläsuunnassa noin 20 m ja itä-länsisuunnassa noin 5 m).
|
| metsakeskus.1000008567 |
593 |
Syrjäjärvi N |
10002 |
12002 |
13216 |
11019 |
27012 |
528747.82800000 |
6909243.23600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008567 |
Kohde sijaitsee Syrjäjärvestä Ylä-Kolppuun laskevan lyhyen joen itärannalla, pienellä mäntyä kasvavalla hiekkatasanteella noin 10 m joesta itään ja noin 40 m Syrjäjärvestä pohjoiseen.
Metsäkoneuralle kaivetusta pienestä, noin 60x30 cm:n kokoisesta koekuopasta löytyi noin 5-10 cm turpeen alta palaneen luun silppua ja pala kampakeramiikkaa sekä sileitä kiviä ja mahdollisesti punamultaa. Kyseessä saattaisi olla kivikautinen hauta. Kaivaminen lopetettiin, kun saviastianpala löytyi, jottei mahdollisia rakenteita tuhota tarpeettomasti.
Topografian perusteella asuinpaikan laajuus on noin 100 m2 (pohjois-eteläsuunnassa noin 20 m ja itä-länsisuunnassa noin 5 m).
|
| metsakeskus.1000008568 |
593 |
Syvänkangas 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
504567.60000000 |
6899876.90300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008568 |
Kohde sijaitsee Naarajärven eteläpuolisen Iso-Syvän itärannalla, Lahnalahden itärannalla peruskarttaan merkityn metsätien kääntöpaikan luoteispuolella mäntykankaalla.
Noin 40 m kääntöpaikasta luoteeseen on selkeä asumuspainanne, halkaisijaltaan noin 7-8 m ja syvyydeltään noin 0,3 m. Painanne sijaitsee noin 10 m Iso-Syvän rannasta, vanhalla rantaterassilla. Maasto alkaa asumuspainanteen itäpuolella loivasti nousta ilmeisesti toiselle rantaterassille (noin 115 m mpy). Ylemmälle terassille tehdyistä kolmesta koekuopasta ei tullut löytöjä. Tällä terassilla on kuitenkin useita selkeästi ihmisen kaivamia kuoppia (ks. Pieksämäki Syvänkangas 2).
Asumuspainanteen lounaispuolelle tehty pieni koekuoppa oli löydötön ja männynjuuret vaikeuttivat koekuoppien kaivamista. Asumuspainanteeseen tehdystä koekuopasta löytyi seitsemän saviastianpalaa noin 25-30 cm syvyydestä.
Syksyllä 2007 tehdyn tarkastuskäynnin yhteydessä kaivettiin koekuoppia järveen laskevan ojan molemmille puolille asuinpaikan laajuuden selvittämiseksi. Kuopat olivat löydöttömiä, mutta niissä erottui paikoin hyvinkin selvä likamaa. |
| metsakeskus.1000008569 |
593 |
Hietaniemi 5 |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
522230.50100000 |
6897417.96300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008569 |
Kohde sijaitsee Maaveden Kangaslahden länsirannalla, noin 200 metriä koilliseen StoraEnson kämpästä, mäntykankaalla, jossa kohteen alueella kasvaa myös runsaasti lehtipuita.
Hiekkakankaalle on kaivettu viisi isohkoa hiilimiilua. Niiden keskellä maakiven vieressä on kasa rautakuonaa ja mahdollisesti jäänteitä sulatusuunista.
Kaksi pohjoisinta hiilimiilua:
Hiilimiilu 1: (läntisempi) halkaisija 10 m, syvyys 1,5 m, vallin leveys 2–3 m ja korkeus 0,3 m
Hiilimiilu 2: (itäisempi) halkaisija 10 m, syvyys 1,5 m, vallin leveys 1,5–2 m ja korkeus 0,4 m
Kaksi itäistä hiilimiilua ovat aivan vierekkäin (yhteinen maavalli):
Hiilimiilu 3: (läntisempi) halkaisija 8 m, syvyys 0,5 m, koillispuolella pieni kuoppa 2 x 1,5 x 0,7 m.
Hiilimiilu 4: (itäisempi) halkaisija 8 m, syvyys 0,5 m.
Läntisin hiilimiilu 5: halkaisija 8 m, syvyys 0,5 m.
Rautakuonakasa on hiilimiiluista 3 ja noin 5 metriä länteen, pääasiassa isohkon maakiven itä- ja koillispuolella, kooltaan noin 7 x 3 x 1,5 m. Kiven länsipuolella jäänteitä mahdollisesta sulatusuunista. |
| metsakeskus.1000008570 |
593 |
Kaivannonhiekka 2 |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
506569.81400000 |
6896626.22600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008570 |
Kohde sijaitsee Iso-Naakkiman luoteisrannalla, noin 140 metriä Iso-Naakkiman ja Pienivalkeisen välisestä ojasta lounaaseen ja noin 40 metriä kesämökistä lounaaseen mökkitien eteläpuolella. Aivan tien vieressä on kuonakasa, halkaisijaltaan 3-4 m ja korkeudeltaan noin 0,5 m. Kuonakasasta 5 metriä etelään on hiilimiilun jäänteet: halkaisija noin 6-7 m ja korkeus noin 0,5 m, ympäriltä on kaivettu maata miiluun ja miilun keskellä on painauma. Kuonakasasta 2 metriä etelään on hytin jäännökset.
Timo Jussilan tarkastuskertomuksessa 1983 paikalla on mainittu olevan historiallisen ajan pajan paikka, mutta kyseessä on raudansulatuspaikka. |
| metsakeskus.1000008571 |
593 |
Hietaniemi 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
522199.51400000 |
6897613.88900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008571 |
Kohde sijaitsee Maaveden Kangaslahden länsirannalla, noin 70 metriä Kangaslahdentiestä itään mäntykankaalla. Tervahauta on hyvin säilynyt ja iso: halkaisijaltaan noin 20 metrin kokoinen ja kahden metrin syvyinen. Valleilla on leveyttä 5 metriä ja korkeutta 1-2 metriä. Tervahaudan lasku on ollut lounaaseen.
Koekuoppa noin 20 m etelään oli löydötön. Maaperä on hienoa, kivetöntä hiekkaa.
Tervahauta on merkitty peruskarttaan (painettu 1988). |
| metsakeskus.1000008572 |
593 |
Hietalahti 4 |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
522135.00000000 |
6897641.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008572 |
Kohde sijaitsee Längelmäenjärven Kangaslahden länsirannalla, havupuita harvakseltaan kasvavassa, lounaaseen työntyvän niemekkeen eteläosassa. Paikalla on halkaisijaltaan 1,5 m oleva matala, pyöreä painanne, jonka syvyys on 0,3 m. Sijaintinsa ja luonteensa puolesta painanne vaikuttaa pyyntikuopalta. |
| metsakeskus.1000008574 |
593 |
Itälahti |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
505347.29200000 |
6899127.20700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008574 |
Loivasti lounaaseen viettävällä mäntykankaalla on kuusi suorakaiteenmuotoista noin 2 x 1 metrin kokoista, noin 1 metrin syvyistä kaivantoa. Kaivannot muodostavat ympyrän. |
| metsakeskus.1000008575 |
593 |
Kalkkikivenkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
522199.00000000 |
6898898.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008575 |
Kohde sijaitsee Maaveden Kangaslahden länsirannalla, vanhan rantatörmän reunalla. Paikalla on kolme tervahautaa sekä yksi mahdollinen säilytyskuoppa.
Ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000008580 |
710 |
Åminne |
10002 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
308937.35400000 |
6666038.05700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008580 |
Åminne saattaa olla 1300-luvun lähteessä mainittu Skavistadin kartano, mutta varmaa tietoa tästä ei ole. Åminne mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1555 Jaakko Teitin rekisterissä, jolloin kyseessä on ollut jo vanha kartano.
Åminnen kartano sijaitsee Skruvikenin kaakkoispuolella. Kartanon mailla toimii nykyisin golfkeskus. Tilan päärakennuksen eteläpuoli on kuitenkin säilynyt koskemattomana, joten tällä alueella on saattanut säilyä myös vanhempia rakenteita ja maakerroksia. |
| metsakeskus.1000008582 |
593 |
Kaukalopohja |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
506455.85100000 |
6897796.75200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008582 |
lso-Valkeisen Kaukalopohjan itärannalla halkaisijaltaan noin 10 metrin kokoinen tervahauta. Haudan sisällä on noin 2 x 2,5 x 0,6 metrin syvyinen kuoppa. Vallit ovat noin2-3m leveitä ja 0,2-0,3 m korkeita. Tervahaudan ympärillä on kuoppia, joista on lapioitu maata tervahaudan katteeksi. |
| metsakeskus.1000008584 |
593 |
Kepakkokangas |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
520417.21000000 |
6902676.84200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008584 |
Pienen Kepakko-Hankain -järven pohjoispuolelle, järveen laskevaan rinteeseen on kaivettu tervahauta (ns. rännihauta), jonka pituus on noin 5 m ja leveys 1-1,5 m. Rännin alapäässä on noin 1x1x0,5 m juoksutuskuoppa. Aivan tervahaudan itäpuolella on mäntytaimikko. Mahdollisen rännihaudan jäänteet ovat tästä myös noin 70 m luoteeseen.
Kuusikossa 15 m päässä on hiilimiilu, halkaisijaltaan noin 4 m ja syvyys noin 0,5 m. Alarinteen puolella on metrin levyinen maavalli. |
| metsakeskus.1000008585 |
593 |
Kukkarojärvi SW |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
512293.46900000 |
6905953.49000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008585 |
Kukkarojärven eteläosassa kohti itää työntyvän niemen päällä useita erikokoisia kuoppia. Syksyllä 2019 paikalta havaittiin neljä kuoppaa. Itäisin niemen laen itäosassa, muodoltaan pyöreä, kooltaan noin 3 m ja syvyyttä noin 1 m. Kuoppa on paksun sammalkerroksen peittämä ja vaikuttaa päällisin puolin hiilihaudalta.
Muut havaitut kuopat sijaitsevat enemmän niemen laen keskikohdalla ja ovat kool-taan vaihtelevia: 1 x 2 – 2,5 x 3,5 m. Syvyyttä kuopilla on 0,4-1,5 m. Syvemmät kuopat ovat terävälaitaisia.
Itäisintä havaittua kuoppaa lukuun ottamatta kuoppien laidoille ja pohjille tehtiin useita koekuoppia. Yhdestäkään koekuopasta ei havaittu hiiltä tai nokea, joten kuopat eivät voi olla hiilihautoja. Muutamasta koekuopasta todettiin alle sentin vahvuinen huuhtoutumiskerros, osasta kuopista ei sitäkään, joten kuopat eivät voi olla kovin vanhoja. Säilytyskuopiksikin ne ovat oudon korkealla, niemen lakialueen päällä. Voisiko suuremmat kuopat olla esim. maanotto-/maantestikuoppia ja pienemmät metsänlaikutuksessa syntyneitä kuoppia?
Paikan muinaisjäännösrajaus tehtiin nyt pitämään sisällään ainoastaan itäisimmän kuopan alueen. Kuoppajäännösten ajoituksen ja funktion tarkentuessa muinaisjäännösalue voi kattaa koko niemen lakialueen itäosan. |
| metsakeskus.1000008586 |
593 |
Kukkaroniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
511272.87400000 |
6907370.92000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008586 |
Kukkaroniemen länsilaidalla halkaisijaltaan noin 12 m kokoinen tervahauta. Vallin paksuus 3-3,5 m ja syvyyttä tervahaudalla noin 90 cm. Hautaa kiertää osin epäselvä katkonainen oja. Halssiaukko antaa lounaaseen eli järven suuntaan. |
| metsakeskus.1000008587 |
593 |
Kukkaroniemi 2 |
10007 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
511598.74400000 |
6907013.06300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008587 |
Hiilimiilun ja siihen liittyvän hiilivaraston jäänteet Kukkaroniemen keskivaiheilla. Martti Koposen inventointiraportissa (2006) mainitaan, että paikalla on opastaulu, jonka mukaan alueella on poltettu hiiltä 1940-luvulla häkäpönttöautojen tarpeisiin. Vuonna 2019 opastaulua ei paikalta havaittu.
Hiilimiilun pohja on soikeahko ja halkaisijaltaan noin 8 m kokoinen. Se sijoittuu paikan läpi kulkevan polun itäpuolelle tiheän kuusikon kohdalle. Hiilivarasto on noin 4,5 x 4,5 kokoinen sammaloitunut keko, jonka korkeus on noin 1,7 m. Sammaloituneen keon raoista näkyy hiiltä. Hiilivarasto on ollut hirsikehikkoinen ja sen alaosassa on edelleen havaittavissa pahoin lahonneita hirsiä. |
| metsakeskus.1000008588 |
593 |
Mustonen |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
512938.00000000 |
6906547.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008588 |
Selkeästi maastossa erottuva tervahauta, jonka halkaisija on noin 13 m, josta vallia á 4-5 m. Syvyyttä haudalla on 60-80 cm. Tervahaudan halssi-aukko aukeaa kohti itää, kohti suota. |
| metsakeskus.1000008589 |
593 |
Pieni-Pärnänen N |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
529740.45000000 |
6906050.52400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008589 |
Halkaisijaltaan noin 8 m tervahauta vanhan rantatörmän päällä. Lasku etelään järvelle päin. |
| metsakeskus.1000008590 |
593 |
Syrjäjärvi NE |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
529162.66500000 |
6908933.36100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008590 |
Syrjäjärven koillisrannalle, järven ja Jäppilästä Matkuksen kautta valtatielle 14 vievän tien välissä olevaan niemekkeeseen, niemekkeen itäreunalle kuusikkoon on kaivettu halkaisijaltaan noin 7 m kokoinen ja 1 ,5 m syvyinen hiilihauta tai keskussäiliöllinen tervahauta, jonka ympärillä on noin 2 m levyinen maavalli. |
| metsakeskus.1000008591 |
593 |
Syvänkangas 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
504607.58700000 |
6900016.84900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008591 |
Kohde sijaitsee Naarajärven eteläpuolisen Iso-Syvän järven itärannalla, Lahnalahden itärannalla peruskarttaan merkityn metsätien kääntöpaikasta pohjoiseen, tien länsipuolella mäntykankaalla.
Pohjoisimmat kaksi kuoppaa ovat noin 70 m Iso-Syvän ylittävästä voimalinjasta etelään, aivan metsätien vieressä tien länsipuolella. Pohjoisempi kuoppa on halkaisijaltaan noin 2 m ja syvyydeltään noin 0,6 m. Kolmas kuoppa sijaitsee edellä mainituista kuopista noin 40 m etelään vanhan rantatörmän tuntumassa, noin 10 m metsätiestä. Kuopan halkaisija on noin 2,5 m ja syvyys noin 0,2-0,4 m. Kuopan ympärillä on paikoin epäselvää maavallia. Neljäs kuoppa sijaitsee edellisestä noin 20 m etelään aivan törmän reunalla. Kuopan halkaisija on noin 1-1,5 m ja syvyys noin 0,3 m. Kuopan ympärillä on heikkoa maavallia. Viides kuoppa sijaitsee edellisestä noin 10 m itään, metsätiestä noin 10 m länteen. Kuopan halkaisija on noin 1-1,5 m ja syvyys 0,2 m.
Alueelle tehdyt koekuopat olivat löydöttömiä. Kuoppien tarkoitus ei selvinnyt. Ne saattaisivat olla pyyntikuoppia, mutta ne saattavat liittyä myös alueella harjoitettuun tervanpolttoon (vrt. läheiset Tervalamminsuo ja Tervalammit).
|
| metsakeskus.1000008592 |
593 |
Tahilampi |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
510626.13600000 |
6906409.30400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008592 |
Peiposjärventien pohjoispuolella Tahinlammen etelärannalla mäntykankaalla kaivettu hiilimiilu, jonka halkaisija on noin 10 m. Miilun keskellä on painauma. Miilusta 15 m länteen on vanha, pieni hiekanottopaikka.
Noin 20 m hiilimiilusta lounaaseen aivan tien vieressä on matala, halkaisijaltaan noin 6 m
kokoinen painauma, joka muistuttaa asumuspainannetta, mutta koekuopat olivat
löydöttömiä. Topografian puolesta alue olisi sopiva myös kivikautiselle asuinpaikalle, mutta
uimarannalta tai koekuopista ei löytynyt viitteitä sellaisesta.
Samalla mäntykankaalla noin 15 m Peiposjärventiestä pohjoiseen pisteessä pkoo:
6909261; ikoo = 3510855 on noin 2 x 2 x 0,7m kokoinen kaivettu kuoppa, jonka ympärillä
on metrin levyiset maavallit ja kulkuaukko lännen puolella. Kyseessä saattaisi
olla esimerkiksi miilunpolttajien asumuksen jäänteet. Kuopan länsipuolella on pieni
hiekanotossa syntynyt kuoppa. |
| metsakeskus.1000008593 |
710 |
Björsby |
10002 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
303851.39800000 |
6666495.84200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008593 |
Björsbyn säteritila on merkitty maantien eteläpuolelle Samuel Brotheruksen piirtämään karttaan vuodelta 1705
Björsbyn kartanon paikantaminen vanhan kartta-aineiston perusteella on hankalaa, koska maasto on muuttunut alueella huomattavasti. Todennäköisin vanhan kartanon paikka on mäen päällä maantiestä 111 etelään. Paikka on nykyisin melko tiheään rakennettu, mutta alueella on saattanut säilyä myös vanhojen rakenteiden pohjia.
Björsbyn kartano mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1503 ja seuraavan kerran se esiintyy vuosien 1555/1556 ratsumiesluetteloissa. |
| metsakeskus.1000008594 |
272 |
Leukujärvi |
10001 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
326798.38800000 |
7080497.59200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008594 |
Paikka sijaitsee Kälviän eteläosassa olevan pienen Leukujärven länsipuolella, metsäautotieltä noin 150-200 m. Leukujärven länsirannalla on verrattain korkea ja jyrkkä törmä, jossa erottuu ainakin kolme syvää, pitkänomaista noin 3 x 1 m kokoista kuoppaa, törmän reunalla muutaman metrin välein. Kuopat eivät ole maatumisasteesta päätellen kovin vanhoja, enintään muutama sata vuotta (?).
Kuoppien lähellä on matala, hajonnut kivikasa, ilmeinen kiukaanraunio. Röykkiössä on tulipesän muotoinen onkalo. Kiukaan ympärillä on isoja maakiviä; kämpän tai metsäsaunan sisällä kiuas ei ainakaan ole voinut olla.
Vuoden 2023 inventoinnissa kohdetta ei pystytty paikallistamaan. Alueella oli vastikään tehty metsätöitä, ja joka puolella oli hakkuujätettä ja metsäkoneiden ajouria. Kiukaan raunio vaikuttaa melko varmasti tuhoutuneen. Maakuopat ovat voineet säilyäkin, mutta siinä tapauksessa ne olivat hakkuujätekasojen peitossa. |
| metsakeskus.1000008594 |
272 |
Leukujärvi |
10001 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
326798.38800000 |
7080497.59200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008594 |
Paikka sijaitsee Kälviän eteläosassa olevan pienen Leukujärven länsipuolella, metsäautotieltä noin 150-200 m. Leukujärven länsirannalla on verrattain korkea ja jyrkkä törmä, jossa erottuu ainakin kolme syvää, pitkänomaista noin 3 x 1 m kokoista kuoppaa, törmän reunalla muutaman metrin välein. Kuopat eivät ole maatumisasteesta päätellen kovin vanhoja, enintään muutama sata vuotta (?).
Kuoppien lähellä on matala, hajonnut kivikasa, ilmeinen kiukaanraunio. Röykkiössä on tulipesän muotoinen onkalo. Kiukaan ympärillä on isoja maakiviä; kämpän tai metsäsaunan sisällä kiuas ei ainakaan ole voinut olla.
Vuoden 2023 inventoinnissa kohdetta ei pystytty paikallistamaan. Alueella oli vastikään tehty metsätöitä, ja joka puolella oli hakkuujätettä ja metsäkoneiden ajouria. Kiukaan raunio vaikuttaa melko varmasti tuhoutuneen. Maakuopat ovat voineet säilyäkin, mutta siinä tapauksessa ne olivat hakkuujätekasojen peitossa. |
| metsakeskus.1000008599 |
893 |
Juuttaan taistelukenttä |
10002 |
12014 |
13149 |
11006 |
27000 |
277124.45700000 |
7047740.57200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008599 |
Suomen sodan (1808-1809) aikainen taistelupaikka, joka sijaitsee Uudenkaarlepyynjoen länsipuolella Juuttaan peltoaukealla. Juuttaan taistelu käytiin 13.9.1808. Taistelussa venäläiset joukot voitettiin eversti Georg Carl von Döbelnin johdolla.
Vuonna 1885 pystytettiin muistopatsas Juuttaan taistelukentälle sille paikalle, missä tykit olivat taistelun alussa.
|
| metsakeskus.1000008600 |
710 |
Brödtorp |
10002 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
304561.10700000 |
6668068.21300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008600 |
Brödtorp sijaitsee Pohjan keskustan länsipuolella hieman yli 20 m mpy sijaitsevalla tontilla, joka on melko tiheään rakennettu. Tontin itäpuolella on kuitenkin ladon alapuolisella mäellä alue, jota ei ole rakennettu. Tällä alueella on tarkemmin määrittelemättömiä kuopanteita sekä isoista kivistä koostuva kivirivi. Paikalla on voinut säilyä myös muita vanhempia rakenteita.
Ensimmäinen kirjallinen lähde Brödtorpista on vuodelta 1495, jolloin mainitaan Philipus Ivarssonin leski "Elinn i Rottorpp". |
| metsakeskus.1000008601 |
946 |
Oravaisten taistelutanner |
10002 |
12014 |
13149 |
11006 |
27008 |
268286.09200000 |
7025666.40100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008601 |
Oravaisten taistelu käytiin Suomen sodan (1808-1809) aikana 14. syyskuuta vuonna 1808. Tällöin venäläiset joukot ja Ruotsi-Suomen armeija kohtasivat Oravaisten taistelutantereella. Hyökkääjät voittivat taistelun ja pakottivat ruotsalaiset ja suomalaiset joukot perääntymään. Lopputulos ratkaisi Suomen tulevan kohtalon. Suomi irrotettiin Ruotsista ja liitettiin Venäjän suuriruhtinaskunnaksi.
Taistelutanner sijaitsee melko laajalla alueella Oravaisten kirkon eteläpuolella Fjärdsbäcken-joen ja tien 17861 varren pelloilla sekä peltoja reunustavilla mäillä. Ruotsalaisten asemat olivat joen itä- ja venäläisten länsipuolella. Pelloilta on löytynyt runsaasti taisteluun liittyvää metalliesineistöä.
Suomen kansallisrunoilija Johan Ludvig Runeberg on kirjoittanut Oravaisten taistelusta ja Suomen sodasta runomuodossa "Vänrikki Stoolin tarinoissa". Taistelun muistokivi on pystytetty Minnestodin tien varteen.
Inv. 2024: Tarkastuksessa kohteen todettiin olevan ennallaan. Pistemäisillä satunnaistarkastuksilla alueen peltojen kynnöksiltä ei löytynyt pinta-poimintana taiteluun viittaavaa esineistöä. Vuoden 2007 ja 2008 prospektointitutkimusten perusteella peltokerrokset sisältävät kuitenkin edelleen taisteluun liittyvää esineistöä. |
| metsakeskus.1000008602 |
710 |
Dalkarby |
10002 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
305242.83900000 |
6665829.12400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008602 |
Dalkarby sijaitsee Skuruvikenin länsipuolella. Vanhojen karttalähteiden perusteella paikalla on inventoitu kaksi mahdollista tilanpaikkaa, joista pohjoisempi osoittautui todennäköisemmäksi vanhan kartanon paikaksi. Paikalla on kellarinjäännökset, joka ajoittuu 1700-1800-luvuille. Kellarin lounaispuolella on topografisesti mielenkiintoinen mäkinen alue terasseineen.
Ensimmäinen maininta kylästä on vuodelta 1427. |
| metsakeskus.1000008603 |
710 |
Gennäs |
10002 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
311896.14200000 |
6671304.95000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008603 |
Gennäsin tila sijaitsee Degersjön itärannalla olevalla niemekkeellä. Ensimmäinen maininta tilasta on vuodelta 1508. Kartanolinnasta on säilynyt kellarikerros, jonka vanhimmat osat on ajoitettu 1600-lukua vanhemmiksi, mahdollisesti jo 1400-luvulle. Tilan nykyinen puinen päärakennus on rakennettu vanhan kellarinkerroksen päälle.
Gennäsin niemekkeellä ja lähiympäristössä on myös inventoitu ja kartoitettu rakenteita vuonna 2004 (ks. kertomukset). |
| metsakeskus.1000008605 |
710 |
Näsby |
10002 |
12001 |
13006 |
11006 |
27000 |
305610.69100000 |
6667199.56900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008605 |
Kuninkaankartano on todennäköisesti sijainnut pienellä mäellä Pohjan keskustan länsipuolella. Paikalla on nykyisin omakotitalo, jonka pihamaalta on löytynyt tiiliä. Hieman pohjoisempaa metsäiseltä kummulta on löytynyt talonpohja, joka vanhimmillaan ajoittuu 1700-luvulle. Kuninkaan kartastossa kyseiselle alueelle on merkitty talonpaikka. |
| metsakeskus.1000008606 |
710 |
Skitinbäck |
10002 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
302509.94000000 |
6666851.69300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008606 |
Nygård sijaitsee matalalla mäellä, jonka itäpuolella virtaa Skitenbäck, jonka mukaan myös kartanoa on kutsuttu Skitinbäckiksi. Kartanon päärakennuksen etupuolella pihamaalla on kivirivi, joka on todennäköisesti vanhemman rakennuksenpohjan kivijalkaa. Kivien koko ja muoto viittaavat siihen, että kyseessä saattaa olla 1700-lukua vanhempi rakenne.
Skitinbäck mainitaan vuosien 1555/1556 ratsumiesluettelossa ensimmäisen kerran, mutta sen juuret saattavat ulottua vuoteen 1444, jolloin Jösse Olofsson sai rälssioikeudet. Kartano oli Giösin suvun kantatilana aina 1700-luvun alkuun. |
| metsakeskus.1000008608 |
710 |
Sällvik |
10002 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
302737.88800000 |
6658944.87300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008608 |
Sällvik sijaitsee Pohjanpitäjänlahden länsirannalla. Nykyinen kartano on tyypillinen 1700-1800-luvun herraskartano. Paikalla ei ole näkyviä merkkejä vanhoista rakenteista, mutta niitä on saattanut säilyä puutarhaterassien alla. Ensimmäinen maininta Sällvikistä on vuodelta 1448. |
| metsakeskus.1000008609 |
755 |
Pickala |
10007 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
349994.85200000 |
6665317.54900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008609 |
Pickala sijaitsee Pikkalanjoen itärannalla. Ensimmäinen maininta Pickalasta on jo 1400-luvun puolivälin Turun tuomiokirkon kirjassa, jossa mainitaan laamanni "Jacob Persson (Ille) till Pickala". Kruunulla oli intressit 1500-luvulla kartanoon ja sillä saattoi olla jonkinlaista yhteistyötä tilan kanssa.
Pikkalan kartano on osa laajempaa RKY aluetta. Pikkalan kartano on suojeltu myös rakennusperintönsä takia. |
| metsakeskus.1000008610 |
777 |
Luokkalanniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
559004.56800000 |
7216309.74000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008610 |
Portimojärven länsiranta on suoperäistä havumetsää. Länsirannan pohjoisosassa on noin 50 m:n pituinen ja 300 m:n levyinen niemi. Metsässä on tällä kohdalla joitakin epämääräisiä kuoppia. Niemeen kaivettu kaapeli kulkee rannasta 15-20 m:n päässä yhden kuopan poikki. Tässä oli hiekassa näkyvissä kvartsia.
Niemen rannassa on matala törmä ja törmän takana hiekkaranta. Tässä kohdassa rantaa on melko paljon kvartsia ja palanutta kiveä koko rannan matkalla. |
| metsakeskus.1000008611 |
755 |
Sjundby |
10002 |
12001 |
13003 |
11006 |
27005 |
348080.59900000 |
6670308.53500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008611 |
Sjundbyn kartano sijaitsee 2,5 km Siuntion rautatieasemasta itään Siuntionjoen rannalla. Hästesko-suku rakennutti kartanon harmaakivilinnan noin vuonna 1560. 1600–1700 –luvulla kartano oli ilmeisesti asumattomana, kunnes 1800-luvun alussa omistajaksi tuli C.H. Adlercreutz ja kartanoa uudistettiin ja korjattiin. Porkkalan vuokra-aikaa 1944–56 lukuun ottamatta kartano on pysynyt suvun omistuksessa. Kartanon alueella ei ole tehty arkeologisia tutkimuksia, mutta pitkä historiansa vuoksi se on arvokas kulttuurihistoriallinen kohde ja myös sen arkeologinen tutkimuspotentiaali on huomattava. |
| metsakeskus.1000008611 |
755 |
Sjundby |
10002 |
12001 |
13003 |
11010 |
27000 |
348080.59900000 |
6670308.53500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008611 |
Sjundbyn kartano sijaitsee 2,5 km Siuntion rautatieasemasta itään Siuntionjoen rannalla. Hästesko-suku rakennutti kartanon harmaakivilinnan noin vuonna 1560. 1600–1700 –luvulla kartano oli ilmeisesti asumattomana, kunnes 1800-luvun alussa omistajaksi tuli C.H. Adlercreutz ja kartanoa uudistettiin ja korjattiin. Porkkalan vuokra-aikaa 1944–56 lukuun ottamatta kartano on pysynyt suvun omistuksessa. Kartanon alueella ei ole tehty arkeologisia tutkimuksia, mutta pitkä historiansa vuoksi se on arvokas kulttuurihistoriallinen kohde ja myös sen arkeologinen tutkimuspotentiaali on huomattava. |
| metsakeskus.1000008613 |
777 |
Hietalahti pohjoinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
559334.43400000 |
7217039.44400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008613 |
Portimojärven pohjoisrannalla on Hietalahti. Tästä noin 300-500 m pohjoiseen, rantaan päin johtavalta tieuralta löytyi kvartsia ja palanutta kiveä. Hiekkakangas laskee loivasti länteen ja lounaaseen ja kasvaa harvaa mäntymetsää.
Inventointi 2014: Maasto on taimikkoa, maaperä aurattu. Aluskasvillisuus varpua ja sammalta. Kohde tarkastettiin silmämääräisesti niiltä osin kuin maanpinta paikalla oli rikkoontunut ja havaintomahdollisuudet olivat siten hyvät. Aluskasvillisuus oli jo osin peittänyt maaperää. Tarkastuksessa ei havaittu mitään esihistoriaan tai kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavaa. Löydöt ovat luultavasti jääneet kasvillisuuden alle ja löytöalue on ilmeisesti ollut pienialainen. |
| metsakeskus.1000008614 |
777 |
Lappalaislaksi |
10002 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
646307.00000000 |
7171526.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008614 |
Kuopat ovat Pienen Kuivajärven länsirannalla olevan niemen kärjessä, tsasounasta 400 m kaakkoon.Niemen pää on korkeahkoa, havumetsää kasvavaa maastoa.
Toisen kuopan halkaisija on 3-3,5 m ja syvyys noin 0,5 m. Heti tämän kaakkoispuolella on pienempi kuoppa, jonka halkaisija on 2,5 m ja syvyys parikymmentä senttiä.
Suuremman kuopan pohjalle kaivetussa koekuopassa oli hyvin ohut huuhtoutumiskerros. Sen alla 10 cm keltaista hiekkaa, jonka alla noelta vaikuttava 1-2 cm:n paksuinen tummakerros. Sitten ohut kerros harmaata hiekkaa ja keltainen pohjahiekka.
Pienemmässä kuopassa oli paksun turvekerroksen alla paljon hiiltä ja suuria kiviä, joiden välissä harmaata ja keltaista hiekkaa. |
| metsakeskus.1000008615 |
179 |
Ilmolahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
439683.74700000 |
6890140.55300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008615 |
Asuinpaikka sijaitsee Oravasaaren länsiosassa, Päijänteen Ilmolahdesta 980 m ja Niemen talosta 220 m koilliseen.
Paikalla on mäen laki ja kapea harjannemainen tasanne, joka on osin peltona. Tasanteen pohjoisreunalla kulkee tilustie. Maaperä on hiekkaa.
Löydöt, kvartsikaavin ja -iskokset ovat tasanteen koillispuolelta peltorinteestä. Yksi kvartsi on löytynyt edellisistä 80 m länteen pellon laelta. |
| metsakeskus.1000008622 |
777 |
Hietajärvi Syvänperänsärkkä |
10002 |
12002 |
13023 |
11006 |
27000 |
620187.98700000 |
7199204.80600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008622 |
Hietajärven pohjoispään poikki kulkee korkea Syvänperänsärkkä. Uittoa varten on särkän poikki tehty kaivanto. Tästä kaivannosta noin 100 m itään on pyyntikuoppa, tämän pyyntikuopan ja paikalla olleen mökin välillä on havaittu kalmistokuoppia. |
| metsakeskus.1000008641 |
710 |
Tranudden |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
294978.04400000 |
6651649.76500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008641 |
Mahdollinen esihistoriallinen röykkiö Tammisaaren ent. Tenholan eteläosassa Spjutsbölen kylässä, Stora Harpartäsketin kuivatun järven pohjoisrannalla. Tarkastuksesa syksyllä 2006 löytyi niemimäisen maastokohdan lounaisrinteeltä kivilatomus pienen kalliopaljastuman kaakkoispuolelta, vajaa 50 m suon/järvenrannasta. Se vaikutta osin hieman kekomaiselta, mutta rinteessä kasvillisuuden osin peittämänä se on kooltaan ja muodoltaan vaikeasti arvioitava. Alarinteen puolellta sen korkeus on runsas 1 m ja pituus lienee 5 m luokkaa. Sijainti järven (n. 5-6 m mpy.) pohjoispään niemessä muinaisessa rantatörmässä mahdollistaa sen rautakautisuuden tai kuulumisen vasta historialliselle ajalle. Edellytyksenä ovat kuitenkin kaivaustutkimukset. Tarkastettaessa lähialue oli paljaaksihakkuualuetta ja laajalti tiheän kuusi- ym. taimikon peitossa. Latomuksen alapuolella rantavyöhyke lienee vanhaa hakamaata ja rantaniittyä, jossa myös erottui epämäääräisiä kivikoita. Noin 300 m pohjoisempana mäen laella metsätien eteläpuolella havaittiin useita kiviseen maahan kaivettuja kuoppia, joista kiviä on levitelty ympäristöönsä. Nämä kuopat ja kivikot ovat selvästi myöhäiseltä historiallislta ajalta. |
| metsakeskus.1000008653 |
890 |
Vetsijoen suu 1 |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27000 |
512102.32500000 |
7761292.32900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008653 |
Kohde sijaitsee Vetsijoen suun lähellä, joen etelärannalla 200 m Nuorgamiin vievältä maantieltä ylävirran suuntaan kaakkoon matalalla, pusikoituneella rantatörmällä. Paikalta on todettu 2006 kaksi neliskulmaista kodanpohjaa vieri vieressä. Kodanpohjien koko on 4 x 4 m. Kodanpohjista 17 m länteen on toisen, sisemmän rantavallin päällä kookas kuoppa.
Vuoden 2012 tarkastuksessa havaittiin kodanpohjista etelään vallillinen suurehko kodanpohja, jonka halkaisija on noin 8 m. Vallin korkeus on noin 30 cm. |
| metsakeskus.1000008654 |
890 |
Vetsijoen suu 2 Piehtárašgieddi |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27000 |
511930.39400000 |
7761464.25900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008654 |
Kohde sijaitsee Vetsijoen sillan korvassa, sillan eteläpäässä Nuorgamin maantien länsipuolella sijaitsevan leirintäalueen pihapiirissä. Paikalta on todettu 2006 kaksi pyöreää kodanpohjaa, kumpikin läpimitaltaan 5 m. Kodanpohjia ympäröi matala valli ja niissä on keskellä liesikumpu. Itäisempi (kodanpohja 1) sijaitsee telttailualueelle johtavan tien etelälaidassa vastapäätä leirialueen kioskia; läntisempi (kodanpohja 2) tästä 20 m länsiluoteeseen, myös saman tien etelälaidalla. Kodanpohja 1 on osittain tuhoutunut tien rakentamisen yhteydessä. Kohteen nimi Piehtárašgieddi (Pietarinkenttä) juontaa Pehr Persson Lukkarista (1675-1772).
|
| metsakeskus.1000008664 |
777 |
Lohilahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
601934.24600000 |
7231529.74300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008664 |
Kiantajärven länsihaaran pohjoisosassa olevan Keträselän itärannalla, Teeriniemen kärjessä. Löydöt rantavedestä, kirves ja kvartsia. Kohde tunnetaan myös nimellä Teeriniemi Kianta. |
| metsakeskus.1000008666 |
859 |
Karjokangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
436865.85400000 |
7168352.65900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008666 |
Kivikautinen asuinpaikka Temmekseltä Kestilään vievän maantien koillispuolelle suuntautuvan Linnamaan metsäautotien luoteispuolella, metsäautotiestä noin 180 m, Karjokankaan loivasti kohoavan harjanteen päällä. Tien viereinen kangas oli tarkastusaikana vuonna 2007 puustoltaan hakattu ja äestetty. Tällä kivikkoisella palstalla ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä, mutta hakatun palstan länsirajasta noin 10 m länteen ja polun ja rajalinjan leikkauksesta noin 18 m pohjoiseen havaittiin koskemattomalla kankaalla kivetön, matala ja pitkänomainen, ehkä suorakaiteinen painanne. Sen kaakkoiskulman eteläpuolella oli pienempi syvempi maakuoppa. Asumuspainanteen koko oli noin 5-6 x 10-12 m ja syvyys noin 15 cm. Siihen tehdyistä kahdesta koekuopasta toisessa oli heikosti värjäytynyttä maata, toisessa palanutta kiveä, työstetty kvartsi sekä kvartsi-iskos. Painanne on melkein tasaisen kankaan korkeimmalla selänteellä, eikä lähimaastossa havaittu selvää muinaisrantaa. Painanteesta länteen oli pari epämääräisempää painaumaa kivikkoisessa kankaassa, joiden luonne ei ole selvä. Samanlaisia on kuitenkin havaittu asuinpaikoilta selvempien asumuspainanteiden yhteydestä. |
| metsakeskus.1000008667 |
425 |
Kalliomaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
438396.24000000 |
7168524.59400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008667 |
Kivikautinen asuinpaikka Temmekseltä Kestilään johtavan maantien itäpuolella Kalliomaan sangen tasaisella ja osin soistuneella ja kallioisella selänteellä. Alueelle johtaa metsäautotie lännestä Linnamaan metsäautotieltä. Asuinpaikka on noin 100 m suunnitellun Kalliomaan kallioaineksen ottoalueen pohjoiskulmasta koilliseen, selänteen koilliseen laskevan rinteen reunalla olevan kallion kupeella. Maaperä on hyvin kivikkoista hiekkamoreenia ja alue oli tarkastushetkellä vuonna 2007 hakattu ja äestetty. Kallion suojaiselta kaakkoiskupeelta löytyi kvartsi-iskoksia ja tulenpidon jälkiä noin 10x20 m alalta. Kvartsia oli myös äestämättömällä kohdalla. Kuusisaareen johtavalta tieltä paikalle on noin 50 m luoteeseen. Kyseessä lienee lähinnä leiripaikka merenrantavaiheesta myöhäiseltä kivikaudelta. Koillisen puolella on tuolloinen merenlahti (Sortoneva), jonka toisella rannalla koillisessa on Linnamaan harjanne jätinkirkkoineen, asuinpaikkoineen ja röykkiöineen (Liminka Linnamaa, Tyrnävä (ent. Temmes ) Linnamaan, Lotimonsalmi ja Lotimonsalmi S).
Vuoden 2009 inventoinnin aikaan paikka oli jo niin umpeenkasvanut, että uusia havaintoja ei saatu. Inventoinnissa 2012 ei tehty lisähavaintoja, alue oli tiheän aluskasvillisuuden peittämä.
Kohde sijaitsee Linnamaan jätinkirkosta 1,4 km lounaaseen. |
| metsakeskus.1000008668 |
78 |
Hangonkylä, Jänöpolku |
10002 |
12001 |
13007 |
11033 |
27000 |
272672.06100000 |
6640460.14600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008668 |
Hangonkylän läntinen, viimeistään 1600-luvun alussa autioitunut tonttimaa sijaitsee Jänöpolun ja Koivikon välisellä pienellä puistoalueella. Paikalla on mm. selvästi erottuva uunikumpare sekä vanhoja pellonraivauksessa syntyneitä maa- ja kivivalleja. Kaivauksissa on löytynyt varhaiskeskiaikaista esineistöä. Kohde on hyvin säilynyt. |
| metsakeskus.1000008668 |
78 |
Hangonkylä, Jänöpolku |
10002 |
12001 |
13007 |
11010 |
27000 |
272672.06100000 |
6640460.14600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008668 |
Hangonkylän läntinen, viimeistään 1600-luvun alussa autioitunut tonttimaa sijaitsee Jänöpolun ja Koivikon välisellä pienellä puistoalueella. Paikalla on mm. selvästi erottuva uunikumpare sekä vanhoja pellonraivauksessa syntyneitä maa- ja kivivalleja. Kaivauksissa on löytynyt varhaiskeskiaikaista esineistöä. Kohde on hyvin säilynyt. |
| metsakeskus.1000008668 |
78 |
Hangonkylä, Jänöpolku |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
272672.06100000 |
6640460.14600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008668 |
Hangonkylän läntinen, viimeistään 1600-luvun alussa autioitunut tonttimaa sijaitsee Jänöpolun ja Koivikon välisellä pienellä puistoalueella. Paikalla on mm. selvästi erottuva uunikumpare sekä vanhoja pellonraivauksessa syntyneitä maa- ja kivivalleja. Kaivauksissa on löytynyt varhaiskeskiaikaista esineistöä. Kohde on hyvin säilynyt. |
| metsakeskus.1000008669 |
305 |
Niskalampi S |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
599318.04100000 |
7322000.30400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008669 |
Varhaismetallikautinen asuinpaikka Niskalammen etelärannalla. Asuinpaikalla on erotettu kaksi selvempää asutuspesäkettä, joista molempia tutkittiin vuonna 2003 koeojin sekä itäosassa myös laajemmalla kaivausalueella. Itäosasta löytöinä saatiin palaneita luita sekä keramiikkaa, joka on määritetty Sär-2- sekä ns. Anttilan keramiikkaa. Palaneita kiviä oli luulöytöjen kanssa keskittymänä. Asuinpaikan erillisessä ja tarkemmin ajoittamattomassa läntisessä osassa noin 100 m lännempänä oli kvartseja ja liesikiveys. Myöhemmässä tarkastuksessa tässä havaittiin koekuopassa palaneita kiviä ja likamaata sekä pari pientä kuopannetta. Myös kahden koekaivetun terassin puolivälissä varsin jyrkässä maastokohdassa ja muutama metri polun ylärinteen puolella havaittiin palanutta kiveä ja maata. |
| metsakeskus.1000008670 |
500 |
Pitkälä 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
430837.31500000 |
6888231.28700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008670 |
Asuinpaikka sijaitsee Pitkälän pohjoispuolella, radan kaakkoispuolella osittain peltona olevan harjanteen länsipäässä.
Paikalta on löytynyt aikaisemmin kivitaltta ja reikäkivi sekä vuoden 2006 inventoinnissa kvartsiesineitä ja -iskoksia. |
| metsakeskus.1000008673 |
500 |
Kenttätie |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
429877.70700000 |
6887701.49500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008673 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Kenttätien eteläosassa, tien länsipuolella, pallokentän eteläosassa. Paikalla on muinaisrantatörmä, jonka päällä olevalla tasanteella on ainakin kolme pyyntikuoppaa. Kaksi eteläisintä on lähellä toisiaan ja kolmas lähellä pallokenttää. Kuoppien halkaisijat ovat 2 - 3 m, ja muodoltaan ne ovat pyöreitä. |
| metsakeskus.1000008674 |
500 |
Korvenkyläntie |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
429767.75000000 |
6887321.64000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008674 |
Pyyntikuoppa sijaitsee radan itäpuolella, Kenttätien pohjoisosassa. Kuoppa on tien varressa. |
| metsakeskus.1000008677 |
78 |
Granskär |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
269086.52600000 |
6635617.07400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008677 |
Hankoniemen edustalla olevalla Granskärin saarella on Neuvostoarmeijan rakennelmia toisen maailmansodan ajalta. |
| metsakeskus.1000008681 |
78 |
Puistovuori |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
274770.23000000 |
6638278.03400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008681 |
Puistovuori-nimisellä niemellä sijiatsee toisen maailmansodan aikainen kevyt rannikkopatteri.
Kuvaus: Pekka Silvast (http://www.hanko.fi/files/2851/Puistovuoret_1940-41.pdf):
Puistovuorten alue oli lujasti linnoitettu neuvostotukikohdan aikana. Niemen eteläkärjen kallioilla oli 158 kevyen rannikkopatterin tuliasemat: neljä kivistä muurattua tykkipihaa, joista yhdessä on vielä jäljellä tykin pohjalevy siihen kuuluvine kiinnityspultteineen, tulenjohtoasema suuntaus- ja laskentabunkkereineen ja kivestä muurattu asema etäisyysmittaria varten.
Suuntaus- ja laskentabunkkeri on noin 2,5 x 2,5 metrin kokoinen kivistä muurattu bunkkeri, jonka katto on vahvistettu rautaisin I-palkein. Bunkkerissa on normaali rakoikkuna tähystystä ja suunnan mittausta varten, toinen ikkuna mahdollisesti ampuma-aukkona ja lämmityskamiinan savutorvea varten tehty aukko. Patterin kalustona on ollut 45 millimetrin niin sanottuja universaalitykkejä, joiden kantomatka oli noin 6 – 8 kilometriä. Alun perin nämä tykit oli tarkoitettu sukellusveneiden ja pienten vartiomoottoriveneiden kansitykeiksi, joita voitiin käyttää myös ilmatorjuntaan.
Rannikkopatterin lisäksi Puistovuorten rannat olivat hyvin suljetut piikkilangoin ja kallioille rakennetuin konekivääri- ja pikakivääripesäkkein. Piikkilangat ja pesäkkeet ovat kadonneet, eikä pesäkkeistä ole jäljellä kuin kivikasoja
Puistovuoren varuskunta on asunut niemellä olleessa kahdessa parakissa, joista ei ole enää jäljellä kuin muutamia kivijalkaan kuuluneita kiviä maastossa. Ilmeisesi sodan puhjettua patterin miehistöä varten on rakennettu sirpalesuojia tai korsuja käyttäen hyväksi kallioiden välisiä rotkoja ja muita kuoppia. Näistä on enää jäljellä vain kivikasoja.
Puistovuorten Maailmanloppuun kulkevan tien varrella on ehkä kaikkein komein sotamuisto Hangon venäläisen tukikohdan ajalta. Tien vieressä on betonista ja kivistä taitavasti muurattu konekivääribunkkeri, jonka ampuma suunta on koilliseen. Se ikään kuin puolusti Puistovuoren varuskuntaa, mutta suojasi myös hyvin edellä mainitun komentobunkkerin eli Kabanovin korsun suuaukkoa, joka oli lähes vastapäätä Casinon konttorin (nykyään ravintola Park) ovea. Bunkkerin seinät ovat lähes metrin paksuiset ja sen katto on vahvistettu vahvoin I-palkein. Bunkkerin sisäänkäynti on hyvin suojattu ja sen aito teräsovi on edelleen paikallaan. Bunkkerin sisäpinta-ala on 3 x 4 metriä ja siinä on maalattia. |
| metsakeskus.1000008684 |
211 |
Järvikulma 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
351149.63200000 |
6824736.47100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008684 |
Asuinpaikka sijaitsee Pispalan kylän länsipuolella, Vesijärven Kaukalahden koillispuolella olevan kuivuneen pienen järven lounaisrannalla, Kaukalahden talosta 200 m kaakkoon.
Paikka on suopellon äärellä Mutikontien pohjoispuolella, koilliseen viettävällä peltorinteellä.
Löydöt paikalta ovat kvartsiesineitä ja -iskoksia.
Maaperä paikalla on savensekainen moreeni.
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 2021. Kohde on edelleen peltona, eikä alueella ole tapahtunut muutoksia vuoden 2007 inventointiin verrattuna. Pelto oli kynnöksellä ja muinaisjäännösalueella havaittiin muutama kvartsi-iskos pellon pinnalla, jotka kuvattiin ja jätettiin paikoilleen. |
| metsakeskus.1000008685 |
211 |
Järvikulma 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
351479.49800000 |
6825026.35200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008685 |
Asuinpaikka sijaitsee Pispalan kylän länsipuolella, Vesijärven Kaukalahden koillispuolella olevan kuivuneen järven länsiosan pohjoisrannalla, Mäkelän talosta 260 m eteläkaakkoon.
Paikka on suopeltoon laskevan peltorinteen alaosassa, metsikön länsipuolella.
Löydöt paikalta ovat kvartsiesineitä ja -iskoksia.
Maaperä paikalla on savensekainen moreeni.
Tarkempaa asuinpaikan aluerajauksen tarkastusta ei voinut tehdä inventoinnissa 2021 maan peitteisyyden takia. Uusia havaintoja ei tehty. |
| metsakeskus.1000008686 |
211 |
Järvikulma 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
352059.26900000 |
6824716.47800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008686 |
Asuinpaikka sijaitsee Pispalan kylän länsipuolella Vesijärven Kaukalahden koillispuolella olevan kuivuneen järven itäpäässä, matalan kumpareen länsilaidalla, suopellon reunassa, loivassa rinteessä.
Löydöt paikalta ovat kvartsiesineitä ja -iskoksia.
Maaperä paikalla on savensekaista moreenia.
Tarkempaa asuinpaikan aluerajauksen tarkastusta ei voinut tehdä inventoinnissa 2021 maan peitteisyyden takia. |
| metsakeskus.1000008687 |
211 |
Kaukalahden pohjukka |
10002 |
12008 |
13000 |
11019 |
27000 |
350599.85800000 |
6824216.67800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008687 |
Asuinpaikka sijaitsee Pispalan kylän Vesijärven Kaukalahden pohjukassa olevan kumpareen itäpäässä, rannasta noin 100 m päässä.
Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia.
Maaperä paikalla on savensekainen moreeni.
Kohde tarkastettiin 2021 inventoinnissa. Alueen pelto oli heinällä ja havaintomahdollisuudet melko heikot. Vuoden 2007 inventoinnissa rajatun muinaisjäännösalueen pinnalla näkyi muutamia kvartsi-iskoksia, jotka jätettiin paikolleen. Muinaisjäännösalueen ulkopuolelta, itäpuolella olevan rinteen yläosasta löydettiin 1 kvartsi-iskos pellon pinnasta, aivan metsän reunasta. Muinaisjäännöstyypin luokittelu asuinpaikaksi (inv. 2007) vahvistui tässä inventoinnissa. |
| metsakeskus.1000008687 |
211 |
Kaukalahden pohjukka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
350599.85800000 |
6824216.67800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008687 |
Asuinpaikka sijaitsee Pispalan kylän Vesijärven Kaukalahden pohjukassa olevan kumpareen itäpäässä, rannasta noin 100 m päässä.
Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia.
Maaperä paikalla on savensekainen moreeni.
Kohde tarkastettiin 2021 inventoinnissa. Alueen pelto oli heinällä ja havaintomahdollisuudet melko heikot. Vuoden 2007 inventoinnissa rajatun muinaisjäännösalueen pinnalla näkyi muutamia kvartsi-iskoksia, jotka jätettiin paikolleen. Muinaisjäännösalueen ulkopuolelta, itäpuolella olevan rinteen yläosasta löydettiin 1 kvartsi-iskos pellon pinnasta, aivan metsän reunasta. Muinaisjäännöstyypin luokittelu asuinpaikaksi (inv. 2007) vahvistui tässä inventoinnissa. |
| metsakeskus.1000008688 |
211 |
Lentola |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
350985.00000000 |
6824207.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008688 |
Röykkiö, mahdollinen hauta sijaitsee Pispalan kylän Vesijärven Kauklahden pohjukasta 460 m itään, Lentolan talosta 120 m eteläkaakkoon, metsässä, matalan sammalpeitteisen kallion reunalla. Paikka on pellosta 40 m itään.
Röykkiö on 4-5 m halkaisijaltaan oleva, 80 cm korkea kekomainen, pyöreä kivilatomus. |
| metsakeskus.1000008689 |
211 |
Vahderpää |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
351819.37400000 |
6822087.53200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008689 |
Asuinpaikka sijaitsee Vahderpään talosta 190 m ja tiestä 80 itään peltolaakson pohjoisrinteessä.
Paikka on muinainen lahdenpohjukka. Löydöt ovat kvartsiesine ja -iskoksia.
Kohde tarkastettiin 2021 inventoinnissa. Alueen pelto oli kynnöksellä. Muinaisjäännösalueella pellon pinnalla havaittiin pii-iskos, joka kuvattiin ja jätettiin paikalleen. Muinaisjäännösalueen ympäröiviä peltoalueita pintapoimittiin, mutta ei tehty mitään lisähavaintoja. |
| metsakeskus.1000008690 |
211 |
Vahderpään-Lahdenpohja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
352169.23000000 |
6822367.42500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008690 |
Asuinpaikka sijaitsee Vahderpään talosta 580 m itäkoilliseen, Lahdenpohjan lahdekkeen pohjasta 60 m luoteeseen, koilliseen viettävässä peltorinteessä.
Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia.
Maaperä paikalla on moreenia. |
| metsakeskus.1000008691 |
890 |
Riðonjarga 2 |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27000 |
511652.50100000 |
7763854.29400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008691 |
Kohde sijaitsee Tenojoen varressa, Vetsimuotkassa Vetsikossa, 13,5 km Utsjoen kylästä itäkoilliseen. Paikalla on todettu 5 x 5 m:n kokoinen nelikulmainen maavallillinen kodansija, jonka sisällä ei ole liesikumpua (Kodansija 1). Tästä välittömästi koilliseen on toinen samankokoinen ja –muotoinen maavallillinen kodansija, jossa on keskellä liesikumpu (Kodansija 2). Molemmissa kodansijoissa on ympäristöä syvemmälle kaivettu lattiataso. Kodansijat edustavat Utsjoella aikaisemminkin tavattuja maavallillisia kodansijamalleja. Liesikummullinen kodansija 2 on ulkonäöltään samankaltainen kuin esimerkiksi Äimäjoelta tunnetut kodansijat ja ajoittunee 1500-1700 –luvuille; kodansija 1 saattaa olla nuorempi tai funktioltaan muu kuin asumus.
|
| metsakeskus.1000008692 |
211 |
Sammalisto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
350479.91400000 |
6821977.57500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008692 |
Asuinpaikka sijaitsee Längelmäveden rannasta 120 m pohjoiseen, Sammaliston talosta 400 m kaakkoon, länteen loivasti viettävän peltorinteen laella.
Paikalla erottuu muinainen loiva rantatörmä. Löydöt, keramiikan ? pala, pii-iskos ja kvartsi-iskokset ovat 30x40 m laajuiselta alueelta.
Maaperä paikalla on moreenia.
Tarkempaa asuinpaikan aluerajauksen tarkastusta ei voinut tehdä inventoinnissa 2021 maan peitteisyyden takia. |
| metsakeskus.1000008693 |
211 |
Suomatka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
348100.88100000 |
6819278.65200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008693 |
Asuinpaikka sijaitsee Suomatkan kylässä, Längelmäveden Pahanlahden pohjukasta 240 m länteen, peltokumpareella.
Paikka on muinainen lahti, jonka eteläreunalla asuinpaikka on ollut. Löydöt paikalta ovat kvartsikaavin ja -iskoksia.
Muinaisjäännösalueella pintapoimittiin 2021 inventoinnissa, mutta ei tehty mitään lisähavaintoja. |
| metsakeskus.1000008694 |
211 |
Suolahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
348520.67200000 |
6827675.28000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008694 |
Asuinpaikka sijaitsee Lihasulan lounaisosassa, Vesijärven Suolahdesta länteen, Suolahden talon luoteispuolella, peltoon laskevassa rinteessä.
Löydöt paikalta ovat kvartsiesineitä ja -iskoksia.
Maaperä paikalla on savensekainen moreeni.
Tarkempaa asuinpaikan aluerajauksen tarkastusta ei voinut tehdä inventoinnissa 2021 maan peitteisyyden takia. Uusia havaintoja ei tehty. |
| metsakeskus.1000008695 |
936 |
Keskinen-Toriseva |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
333791.27100000 |
6902370.19100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008695 |
Tervahauta sijaitsee Keskinen-Toriseva -nimisen järven pohjoispuolella, harjanteen loivassa etelärinteessä, noin 60 metrin päässä rannasta. Paikalla kasvaa sekametsää. Tervahaudan yli kulkee polku ja tervahaudalla on siitä kertova kyltti.
Tervahaudan halkaisija on 10 m ja syvyys 1,5 m. Sitä ympäröivät 3 m levyiset maavallit. Tervan laskuaukko sijaitsee haudan kaakkoispuolella. |
| metsakeskus.1000008697 |
936 |
Kangasjärvi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
335837.45900000 |
6900495.95400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008697 |
Tervahauta sijaitsee Kangasjärvestä etelään pistävän kapean lahden länsirannalla kohti järveä laskevalla mäntyvaltaisella kankaalla, noin 30 metrin päässä rannasta.
Tervahaudan halkaisija on noin 7 m ja syvyys noin 1,5 m. Sitä ympäröivä reunavalli on noin 3 m leveä ja 1 m korkea. Tervan laskutusaukko on sijainnut haudan kaakkoisreunalla alarinteessä. |
| metsakeskus.1000008698 |
936 |
Kangasoja |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
335677.51900000 |
6900151.09300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008698 |
Kuopat sijaitsevat Kangasjärvestä etelään laskevan Kangasojan ja sen itäpuolella kulkevan Lakarintien välisellä mäntykankaalla, korkeahkon mäen etelärinteessä. Kuopat sijaitsevat noin 55 x 40 m kokoisella alueella siten, että kuopat 3-5 muodostavat rykelmän kuoppien 2 ja 1 kauempana pohjoispuolella. Kuoppien halkaisija vaihtelee 1,5 - 3 m välillä. Kuoppien syvyys vaihtelee 0,5 m ja 1,3 m välillä. Kuopat ovat muodoltaan pyöreitä ja soikeita. Sijainti viittaa pyyntikuoppiin, kuopasta 1 löytynyt hiili viittaisi kuitenkin hiilenpolttoon. |
| metsakeskus.1000008699 |
211 |
Honkalehto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
348380.72900000 |
6827625.29800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008699 |
Asuinpaikka sijaitsee Lihasulan lounaisosassa, Vesijärven Suolahdesta länteen ja Honkalehdon talosta 500 m koilliseen, pohjoiseen laskevassa peltorinteessä.
Löydöt paikalta ovat kvartsiesine ja -iskoksia.
Maaperä paikalla on moreenia.
Tarkempaa asuinpaikan aluerajauksen tarkastusta ei voinut tehdä inventoinnissa 2021 maan peitteisyyden takia. Uusia havaintoja ei tehty. |
| metsakeskus.1000008700 |
936 |
Heikkilä |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
335580.56400000 |
6899446.37500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008700 |
Holvattu kivikellari sijaitsee entisen Heikkilän tilan pihapiirissä pienen kummun alla, vanhan ulkorakennuksen luoteispuolella, pienen pellon itäkulmassa. Heikkilän tilalla, joka on todennäköisesti Jähdyspohjan vanhin talo, on kirjallisten lähteiden mukaan asuttu viimeistään 1560-luvulta alkaen (Suvanto 2001, Vanhan Satakunnan henkilötiedot 1303-1571). Kellarin rakentamisajankohta ei kuitenkaan ole tiedossa. |
| metsakeskus.1000008701 |
211 |
Lehtola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
348601.00000000 |
6827860.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008701 |
Asuinpaikka sijaitsee Lihasulan lounaisosassa, Vesijärven Suolahdesta länteen ja Lehtolan talosta 450 m lounaseen, peltokumpareen pohjoisrinteessä, valtaojaan laskevassa rinteessä.
Löydät paikalta ovat kvartsi-iskoksia.
Tarkempaa asuinpaikan aluerajauksen tarkastusta ei voinut tehdä inventoinnissa 2021 maan peitteisyyden takia. Uusia havaintoja ei tehty. |
| metsakeskus.1000008702 |
936 |
Myllyoja |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
336155.32200000 |
6901900.39300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008702 |
Vuonna 2005 kaava-alueen luontoselvityksen yhteydessä Siekkisjärvestä etelään Kangasjärveen laskevan Myllyojan koskessa todettiin olevan myllynkivet. Löytöpaikalla on mahdollisesti keinotekoinen saareke ja tästä ylävirtaan kaksi koskenperkauskivikkoa (60 ja 200 m päässä mainitusta löytöpaikasta). Mylly on todennäköisesti peräisin 1800-luvulta. |
| metsakeskus.1000008703 |
626 |
Mullikonkangas |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
421082.58900000 |
7055671.90500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008703 |
Metsäkankaalla Pyhäjärven ja Haapajärven rajalla kohdassa, jossa rajassa on taitekohta, on suuri maakivi, jossa on hakkauksia. Maakiven koko on noin 3 x 2,9 metriä ja se on 2,4 metriä korkea. Yhdessä kohdassa on latinankielistä tekstiä viidessä rivissä (HIC PARESIA...PYHA...ET...IOKI...EST...). Toinen hakkaus on ympyrä, jonka halkaisija on 102-107 cm. Ympyrä on jaettu kolmeen sektoriin, joiden sisällä on numeroita, kirjaimia ja kuvioita. Yhdessä sektorissa on kruunu/vaakunamainen kuvio, jonka päällä on risti ja alla ainakin A-kirjain. Yhdessä sektorissa lukee No 121 (tai 191).
Pyhäjoen ja Kalajoen suurpitäjien rajankäynti tehtiin v.1761-1762, hakkaukset on todennäköisesti tehty silloin.
2022: Hieno rajamerkki, siirtolohkare, jossa hakkauksia. Edellä kuvattujen, kiven päällä olevien lisäksi kiven kyljessä on (nykyaikainen?) kirjoitus. Kivestä lounaaseen on viisarikivi. |
| metsakeskus.1000008704 |
92 |
Gubbmossen |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
377353.77500000 |
6680367.63900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008704 |
Gubbmossenin rajamerkki on sekametsää kasvavan matalan mäen laella oleva iso kivi, jonka pituus noin 4 metriä, leveys 1,75 metriä ja korkeus 1,5 metriä. Kivi on ilmeisesti valittu rajamerkiksi sen vuoksi, että se on näkynyt kauas soiden ympäröimän mäen päältä. Kiven eteläseinään on kaiverrettu kaksi pystyviivaa (pituus noin 10 cm). Kiven vierellä on ollut rajan kulkusuuntaa osoittavat pienemmät kivet. Ne ovat kuitenkin joutuneet metsänraivaustöiden vuoksi osittain pois paikoiltaan. Paikan yli kulkee nykyään Vantaan ja Espoon välinen raja. Alunperin kyseessä on Helsingin pitäjän Hämeenkylän ja Espoon pitäjän Vanhankylän välinen rajapyykki. Kohteen ajoituksesta ei ole varmuutta. Koska rajamerkki on merkitty vuodelta 1700 peräisin olevaan karttaan ja on mahdollista, että se periytyy keskiajalta. 1500-luvulla rajamerkistä on käytetty nimeä Swarttholm (1593 <1567) ja Fonseenin pitäjänkartalla vuodelta 1750 on nimi Swartholms rå. |
| metsakeskus.1000008705 |
562 |
Iso Hanhijärvi |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
357328.01500000 |
6855355.18800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008705 |
Kiviröykkiö sijaitsee matalalla kumpareella rantanotkossa Ison Hanhijärven koillispään itärannalla. Röykkiö on vahvan sammalpeitteen alla, noin 70 cm korkea ja halkaisijaltaan 3,5 - 4 m. Metsätyökone on vaurioittanut röykkiötä. Alueella on lisäksi suurehkoja kuoppia ja maakasoja. Rakenteet liittynevät tervanpolttoon. |
| metsakeskus.1000008706 |
837 |
Nurmi |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
336396.00000000 |
6826455.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008706 |
Kuninkaan kartaston kartassa 270 Nurmen kylä on merkitty nykyisen Kangas-Mikkolan alueelle Juoponlahden pohjoisrannalle. Karttaan merkityllä paikalla on hehtaarin alueella ainakin kolme kivirakennetta sekä kaksi maakuoppaa, jotka liittynevät paikalla sijainneisiin rakennuksiin.
Rakenne 1 on nykyisen pellon keskellä sijaitseva 2 x 2 m kokoinen kiviröykkiö. Rakenne 2 on 4 x 4 m kokoinen kivijalka. Rakenne 3 on 3 x 3 m kokoinen ja 0,5 m korkuinen kiviröykkiö.
Vuoden 2010 inventointikertomuksen mukaan Nurmin kylässä oli vuonna 1540 seitsemän tilaa: Juopo, Kovapää, Kokki, Ketara, Mikkola, Nattari ja Nivari eli Antila. Nivala yhdistettiin Ketaraan jo 1570-luvulla.
Ensimmäinen Nurmin kylää koskeva maininta lienee vuodelta 1514, jolloin Hyhkyssä
pidetyillä laamanninkäräjillä lautamiehenä toimi muun muassa Niilo Olavinpoika, joka todennäköisesti oli Nurmen kylän Juopon isäntä.
Nykyään Nurmin kylätontin alueella sijaitsee kolme asuttua rakennusta: Läntisin näistä on Saarenkanta eli Vanha Kokki. Sen vieressä idässä sijaitsee Aitolahden työväentalo. Saarenkanta eli Vanha Kokki on yksi kylän kantatiloista. Kesäasuntona toimiva rakennus on rakennettu työväen asuinrakennukseksi vuonna 1797.
Saarenkannan tilan länsipuolisella mäellä on useita kivisiä rakenteita ja maakuoppia. Nämä rakenteet on havaittu jo aiemmin vuoden 2006 inventoinnissa ja mainitaan edellä. |
| metsakeskus.1000008708 |
837 |
Myllylampi |
10002 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
338150.83400000 |
6829034.67900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008708 |
Myllyn rauniot sijaitsevat Myllylammen eteläpäässä. Raunioiden lävitse kulkee kuivunut uoma. Paikalla on myllynkivi ja ruosteisia myllylaitteen osia. Myllylammen pohjois- ja länsipuolella on omakotitaloasutusta.
Myllylammesta luoteeseen, Pulesjärventien (mt 14197) pohjoispuolella Myllypuro virtaa louhitussa uomassa, joka on n. 2 m leveä. |
| metsakeskus.1000008711 |
837 |
Sorila |
10001 |
12001 |
13013 |
11002 |
27000 |
337085.26600000 |
6828504.89600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008711 |
Tarkemmin ajoittamattoman rakennuksen perustukset sijaitsevat Aitoniementien ja Kaitavedentien risteyksen länsipuolella. Rakenteen länsilaidalla on kylmämuuraamalla tehty noin metrin korkuinen kiviperustus ja -portaat, joissa on neljä askelmaa. Itälaidassa kivijalka on maakummun peitossa. Kohteen länsipuolella kulkee keveyn liikenteen väylä. |
| metsakeskus.1000008713 |
837 |
Perämäentie |
10001 |
12001 |
13013 |
11002 |
27000 |
336795.38600000 |
6828414.93000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008713 |
Sorilan Terveystalon lähimetsässä on nelikulmainen latomus, jos lienee jonkin rakennuksen perustus. |
| metsakeskus.1000008715 |
781 |
Pirttiranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
437164.99700000 |
6834652.86300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008715 |
Asuinpaikka sijaitsee Hirvijärven länsirannalla, Muinais-Puulan Vannipuula-vaiheen rantatörmän päällä. Maaperä on vähäkivistä hiekkaa, mutta heti asuinpaikan etelä- ja pohjoispuolella se muuttuu kiviseksi. Paikka sijaitsee kallioiden välisessä laaksossa, jossa kasvaa osin lehtomaista sekametsää. Asuinpaikka oli löydettäessä vuonna 2007 täysin koskematon. |
| metsakeskus.1000008716 |
781 |
Humalasalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
435445.71400000 |
6828755.22800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008716 |
Asuinpaikka sijaitsee Liikolanlahden pohjoisosassa Humalasalmen rannalla, vastapäätä Humalasaarta, rannasta noin 50 m päässä sijaitsevalla niemekkeellä, mökkitien varrella. Paikalla kasvaa tiheää kuusimetsää, jossa on noin 20 - 30 m matkalla vähäkivinen tasanne.
Asuinpaikka oli löydettäessä vuonna 2006 koskematon. |
| metsakeskus.1000008718 |
781 |
Taipale 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
436815.16800000 |
6828415.37300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008718 |
Asuinpaikka sijaitsee Liikolanlahden koillispuolella, Taipaleen lammista noin 350 m pohjoiseen, peltorinteen yläosassa. Kynnöspellossa oli löytöhetkellä vuonna 2006 runsaasti kvartseja selvärajaisella alueella. |
| metsakeskus.1000008719 |
564 |
Rönkölänkangas etelä |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
446449.80100000 |
7233112.64000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008719 |
Kivikautinen asuinpaikka Haukiputaan itäosassa, Rönkölänkankaan eteläreunassa, Yli-Iin maantieltä Isolle Viitajärvelle vievän metsätien kohdalla ja sen eteläpuolella. Alueella on vuoden 2007 kartoituksen mukaan 36 asumuspainannetta ja muuta kuoppajäännettä, joista kolme ns. pari- ja rivitaloa. Suurin näistä on kooltaan noin 40,5 x 17 x 1,2 m. Viitajärventie kulkee kolmen painanteen yli. Koekuopasta on löytynyt kvartsia ja palanutta luuta.
Alue on tasaista mäntykangasta, jonka eteläpuolella on suoalue kivisen rantavallin takana. Pohjoispuolella on harjumuodostuma ja luoteessa vanha sorakuoppa, jossa on lampi. Vuonna 2004 tien eteläpuoleista asuinpaikkaa ja asumuspainanteita ja varsinkin aluetta halkaisevan metsäautotien itäpuolista aluetta oli äestetty ja löytöjä, palaneita kiviä ja kvartsi-iskoksia, oli runsaasti havaittavissa rikkoutuneessa maaperässä. Kartoituksen (2007) mukaan yhdeksän painannetta on vaurioitunut ajourien teossa, kolme painannetta on osittain tien alle jääneitä ja Teeriseläntie ylittää yhden kuopan. Muutamia kuoppia on vaurioitunut metsän äestyksessä. Pari erillistä painannetta on Viitajärventien varressa hiekkakuopan eteläpuolella. Myös painanteiden ulkopuolinen alue on ainakin paikoittain asuinpaikkaa. Erillään lännessä Viitajärven tien eteläpuoella on kaksi asumuspainannetta ja tien pohjoispuolella vielä kolme peräkkäistä asumuspainannetta, joista kaksi itäisintä on osin tien rikkomia. Alueen koillisosassa on erillinen peruskartallekin merkitty tervahauta.
Lähiympäristössä on useampia asumuspainteita sisältäviä kivikautisia asuinpaikkoja, lähimpinä kaakossa Teeriselän ja Teeriselän vedenottamon kohteet. Iso Viitajärvi on noin 1 km koillisessa ja sen länsirannalla on Rönkölänkankaan (itä ja koillinen) asuinpaikkavyöhyke asumuspainanteineen. |
| metsakeskus.1000008720 |
781 |
Taipale 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
436645.23200000 |
6828575.30500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008720 |
Asuinpaikka sijaitsee Liikolanlahden koillis- ja Taipaleenlammin pohjoispuolella, Ristelin talosta noin 300 m koilliseen pellolla tilustien varressa. Kynnöspellossa oli löytöhetkellä vuonna 2006 runsaasti kvartseja näkyvissä selvärajaisella alueella. |
| metsakeskus.1000008721 |
781 |
Kolu 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
434416.13800000 |
6827585.69700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008721 |
Asuinpaikka sijaitsee Liikolassa Patajärven länsipuolella pellon rinteessä.
Pellolla oli löytöhetkellä vuonna 2006 kvartseja selvärajaisella alueella eri korkeuksilla, ja paikalla onkin mahdollisesti limittäin kolme eri-ikäistä asutusvaihetta. |
| metsakeskus.1000008722 |
781 |
Ylä-Vehkajärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
429788.02100000 |
6822097.87800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008722 |
Asuinpaikka sijaitsee Ylä-Vehkajärven pohjoispään länsirannalla järvelle viettävällä pellolla. Löydöt on talletettu vuonna 2006 pääasiassa alueen eteläosasta. Yksi iskos löytyi pellon keskikohdalta, sähköpylväästä noin 5 m länteen ja yksi pellon koillisreunalta läheltä ulkorakennusta. |
| metsakeskus.1000008723 |
781 |
Kankaanpää |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
436485.29900000 |
6828695.25300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008723 |
Asuinpaikka sijaitsee Liikolanlahden itäpäästä noin 630 m pohjoiseen mt 15046 varressa pellolla. Pellon yläosassa ja rinteessä oli löytöhetkellä vuonna 2006 kvartseja selvärajaisella alueella tien länsipuolella, tien itäpuoliselta pellolta sen sijaan löytyi vain yksi kvartsi. |
| metsakeskus.1000008724 |
781 |
Syrjälä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
433406.54600000 |
6827505.71600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008724 |
Asuinpaikka sijaitsee Liikolassa Kirkjärven pohjoispään koillispuolella, ojan pohjoispuolisella pellolla. Pellossa oli löytöhetkellä vuonna 2006 selvärajaisella alueella kvartseja, joista osa on hieman pyöristyneitä. Kyseessä on mahdollisesti Päijänteen transgression alle jäänyt asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000008725 |
781 |
Peltola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
435375.74500000 |
6828105.49100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008725 |
Asuinpaikka sijaitsee Liikolanlahden itäpään eteläpuolella, tien eteläpuolisella pellolla, joka viettää etelään. Pellon pinnalla oli löytöhetkellä vuonna 2006 kvartseja selvärajaisella alueella. |
| metsakeskus.1000008726 |
781 |
Särkijärvenoja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
428908.34700000 |
6828925.13000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008726 |
Asuinpaikka sijaitsee Särkilahdessa Päijänteen Karstanlahden itäpohjukasta noin 500 m koilliseen, pellon koilliskulmassa. Pellossa oli löytöhetkellä vuonna 2006 selvärajaisella alueella kvartseja. |
| metsakeskus.1000008727 |
781 |
Hoilonvuori |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
429228.23500000 |
6825466.52100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008727 |
Röykkiöt sijaitsevat Suojärven pohjoisosan itärannalla, Hoilonvuoren juurella lähellä rantaa. Toinen röykkiöistä on rinteen juurella, toinen rinteessä aivan rannan tuntumassa. Röykkiöt vaikuttavat viljelyröykkiöiltä vaikka sijaintipaikka onkin hieman outo, kiukaita ne eivät liene. |
| metsakeskus.1000008728 |
781 |
Kärmenniemi |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
435285.78400000 |
6828215.44100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008728 |
Paikka sijaitsee Liikonlahden eteläpuolella, Kärmenniemen kohdalla, rannasta noin 115 m päässä ja tiestä noin 40 m pohjoiseen, pellon länsipuolisessa metsässä. Paikalla on komea vanha kiuas, joka on sammalen ja heinän peitossa. Sen päällä kasvaa suuria puita. |
| metsakeskus.1000008729 |
781 |
Ranta-Hakala |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27008 |
428458.53100000 |
6827835.56700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008729 |
Kiviaita sijaitsee Karstanlahden pohjukasta noin 350 m eteläkoilliseen ja Ranta-Hakalan tilan rakennuksilta noin 300 m koilliseen, Kylänojan mutkassa olevan niemekkeen korkeimmalla kohdalla. Ranta-Hakalan vanha tontti on autioitunut 1830-luvun jälkeen, ja siellä on säilynyt komea kiviaita. |
| metsakeskus.1000008730 |
781 |
Kirkjärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
433206.62600000 |
6827515.71300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008730 |
Asuinpaikka sijaitsee Kirkjärven pohjoispään Soulanlahden koillispuolisella pellolla. Kvartseja oli löytöhetkellä vuonna 2006 sevärajaisella, mutta melko suppealla alueella. |
| metsakeskus.1000008731 |
564 |
Ketunmaa 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
438951.80800000 |
7236204.37800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008731 |
Ketunmaan kankaan luoteispäädyn pohjoisreunassa, lähellä soistunutta aluetta, on nelikulmainen asumuspainanne (Ketunmaa 2 eli NW). Se on noin 8 x 8 m ulkomitoiltaan ja 0,5 m syvyydeltään. Painanne on tasapohjainen. Asumuksen kohta on muuten kivisen moreenikankaan harvoja hiekkaisia alueita. Paikka on noin 40-50 m suurjännitelinjan länsipuolella ja noin 300 m, metsäautotieltä pohjoiseen. Kohde Ketunmaa 1 on noin 250 m kaakkoon (asumuspainanteita, maakuoppa). |
| metsakeskus.1000008732 |
82 |
Mierola |
10002 |
12001 |
13007 |
11010 |
27000 |
359112.66800000 |
6772636.44700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008732 |
Mierolan keskiaikainen kylätontti on sijainnut Mierolansalmen etelärannalla, nykyisen Kirkkotien molemmin puolin Mierolan museosillan kupeessa. Kylätontin alue on pääosin edelleen asuttua. Kirkkotien itäpuolella on kaksi pientä rakentamatonta tonttia, joihin on ajettu noin 1,5 - 2 m paksuudelta täyttömaata. Tontilla sijaitsee pieni leikkimökki ja kivireunainen kukkapenkki. Täyttömaa-alueen ulkopuolelle jäävällä alueella on vanha isohko ulkorakennus. Täytemaa-alue muodostaa selkeästi erottuvan terassimaisen tasanteen Kirkkotien itäpuolelle. Täytemaa ulottuu noin 15 metrin päähän Mierolansalmen rannasta.
Keväällä 2007 paikalle tehtiin kaksi koeojaa kaivinkoneella. Leikkimökin edustalle tehdystä koeojasta löytyi noin 180 cm syvyydestä suunnilleen 30 cm paksu musta kerros, josta löydettiin rautanauloja, punasavikeramiikkaa sekä ilmeisesti keskiaikaan ajoittuvaa kivisavikeramiikkaa. Täytemaan alla on siten säilyneenä alkuperäisiä kylätonttikerroksia.
Kylätontin länsilaidalla Mierolantie 15 tontilla on tehty 2017 koekaivauksia ja kunnallisteknisen kaivannon valvonta ilman havaintoja säilyneistä kulttuurikerroksista. Kyseinen tontti on rajattu muinaisjäännösalueen ulkopuolelle.
Alueelta voi olla mahdollista löytää myös rautakautisia kerrostumia ja esineitä, sillä Mierolan museosillan länsipuolella, varsin lähellä Mierolanvirtaa, on kuppikivi. Muu ranta-alue on täyteen rakennettua tai asfaltoitua aluetta. |
| metsakeskus.1000008732 |
82 |
Mierola |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
359112.66800000 |
6772636.44700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008732 |
Mierolan keskiaikainen kylätontti on sijainnut Mierolansalmen etelärannalla, nykyisen Kirkkotien molemmin puolin Mierolan museosillan kupeessa. Kylätontin alue on pääosin edelleen asuttua. Kirkkotien itäpuolella on kaksi pientä rakentamatonta tonttia, joihin on ajettu noin 1,5 - 2 m paksuudelta täyttömaata. Tontilla sijaitsee pieni leikkimökki ja kivireunainen kukkapenkki. Täyttömaa-alueen ulkopuolelle jäävällä alueella on vanha isohko ulkorakennus. Täytemaa-alue muodostaa selkeästi erottuvan terassimaisen tasanteen Kirkkotien itäpuolelle. Täytemaa ulottuu noin 15 metrin päähän Mierolansalmen rannasta.
Keväällä 2007 paikalle tehtiin kaksi koeojaa kaivinkoneella. Leikkimökin edustalle tehdystä koeojasta löytyi noin 180 cm syvyydestä suunnilleen 30 cm paksu musta kerros, josta löydettiin rautanauloja, punasavikeramiikkaa sekä ilmeisesti keskiaikaan ajoittuvaa kivisavikeramiikkaa. Täytemaan alla on siten säilyneenä alkuperäisiä kylätonttikerroksia.
Kylätontin länsilaidalla Mierolantie 15 tontilla on tehty 2017 koekaivauksia ja kunnallisteknisen kaivannon valvonta ilman havaintoja säilyneistä kulttuurikerroksista. Kyseinen tontti on rajattu muinaisjäännösalueen ulkopuolelle.
Alueelta voi olla mahdollista löytää myös rautakautisia kerrostumia ja esineitä, sillä Mierolan museosillan länsipuolella, varsin lähellä Mierolanvirtaa, on kuppikivi. Muu ranta-alue on täyteen rakennettua tai asfaltoitua aluetta. |
| metsakeskus.1000008734 |
148 |
Kotakoski |
10001 |
12001 |
13005 |
11002 |
27000 |
492730.20700000 |
7687909.82500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008734 |
Kohde sijaitsee Kaamasjoen sivujoen Kielajoen etelärannalla. Paikalla on ilmoitettu olevan vanha lappalaisten asuntopaikka, mihin paikannimikin viittaa. Paikalla on havaintojen mukaan kotien jäännöksiä ja läheisen lammen rannalla ilmesiesti kellarikuopan jäännökset. Kentällä on asuttu vielä 1900-luvulla. Kohdetta ei ole tarkastettu. |
| metsakeskus.1000008735 |
148 |
Mellalompola |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
575248.00000000 |
7690366.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008735 |
Kohde sijaitsee Inarinjärven koillispuolella, Mellalompolan ja Aaslakskirdemjärven välisellä harjukannaksella. Paikalla on ilmoituksen mukaan 4-5 pyöreätä kuoppaa (2,5 x 2,5 x 1 m) kannaksen poikki kulkevassa rivissä. Kohdetta ei ole tarkastettu. Merkitty peruskarttaan annetusta koordinaateista noin 50 m koilliseen.
Myös arkeologi on ohikulkumatakallaan havainnut kaksi suurta pyyntikuoppaa polun varrella harjanteen rinteessä 2009 aluetta kartoittamatta. Kohde on kiinteä muinaisjäännös.
Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi on löytänyt alueelta kahdeksan pyyntikuoppaa kesällä 2012. Polojärvi on kartoittanut kannakselta kahdeksan pyyntikuoppaa kahdesta noin 100 metrin päässä toisistaan olevasta rivistä. Pohjoisemmassa rivissä on kolme pyyntikuoppaa ja eteläisemmässä viisi. Kuopat katkaisevat järvien välisen kannaksen. |
| metsakeskus.1000008737 |
499 |
Västra Norrskär 1 |
10002 |
12001 |
13002 |
11006 |
27000 |
179170.85200000 |
7027695.25200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008737 |
Norrskärin saariryhmä sijaitsee avomerellä Merenkurkussa Mustasaaren kunnassa, Raippaluodon Klobbskatanista noin 30 km länteen. Saariryhmä sisältyy Merenkurkun maailmanperintökohteeseen. Kohde sijaitsee suurin piirtein Västra Nörrskärin keskellä, kapealla harjanteella, saaren poikki satamasta majakalle kulkevan hiekkatien etelä-/kaakkoispuolella. Paikalla kasvaa matalaa varpu- ja katajakasvillisuutta sekä jäkälää.
Paikalla on ainakin 8 rakennuksen perustusta, vanhojen kalamajojen pohjia, joista jäljellä ovat ainoastaan rakennusten reunakivet. Rakenteiden tarkkaa lukumäärää on vaikea arvioida, koska ne ovat kaikki enemmän tai vähemmän matalan ja tiheän katajan ja varpukasvillisuuden peitossa. Perustukset ovat keskimäärin 3-5 x 4-6 metrin suuruisia, neliön tai suorakaiteen muotoisia; yksi on muodoltaan pyöreähkö. Joissakin on kulmassa isompi kivi merkkinä rauenneesta tulisijasta.
Rakennusten perustukset seuraavat 2,5 metrin korkeuskäyrän mukaista rantalinjaa ja vanhaa venevalkamaa (ks. kohde Norrskär 2). Perustuksia on saattanut olla laajemmallakin alueella (sekä länteen että koilliseen) 2,5 metrin korkeuskäyrän mukaisesti, mutta paikalle myöhemmin rakennettu kellari ja tie ovat mitä ilmeisimmin tuhonneet perustusten jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000008738 |
109 |
Katistentie A |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
365054.31600000 |
6764156.88300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008738 |
Röykkiöt sijaitsevat itään kohti Katumajärveä laskevassa rinteessä, Leimuntien ja Katistentien risteyksen luoteispuolisessa vesakossa. Röykkiö 1 sijaitsee n. 20 m päässä Leimuntien ja Katistentien risteyksestä luoteeseen. Röykkiö on halkaisijaltaan noin 3 m ja korkeutta sillä on 20 - 40 cm. Röykkiön muoto on varsin epäsäännöllinen. Röykkiö 2 sijaitsee edellisestä n. 25 m pohjoisluoteeseen. Kiveys on kolmikulmainen ja sen sivujen pituus on noin 2 metriä. Kiveyksen korkeus on 10 - 30 cm. Kivissä on ohut sammalpeite. Röykkiön 2 koordinaatit ovat p = 6767 002, i = 3365 169.
Röykkiöiden on arveltu olevan viljelyyn liittyviä raivauskivikoita. |
| metsakeskus.1000008739 |
499 |
Västra Norrskär 2 |
10002 |
12005 |
13073 |
11006 |
27000 |
179177.84900000 |
7027725.23700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008739 |
Norrskärin saariryhmä sijaitsee avomerellä Merenkurkussa Mustasaaren kunnassa, Raippaluodon Klobbskatanista noin 30 km länteen. Saariryhmä sisältyy Merenkurkun maailmanperintökohteeseen. Kohde sijaitsee kutakuinkin Västra Nörrskärin keskiosassa, saaren poikki satamasta majakalle kulkevan hiekkatien pohjois-luoteispuolella. Kohde mukailee vanhaa rantalinjaa, nykyistä 2,5 metrin korkeuskäyrää.
Paikalla on vanha venevalkama, jossa erottuu ainakin 23-27 erillistä veneenvetouraa noin 127 m pitkällä matkalla. Uran leveys on keskimäärin noin 1,5 m; samoin kivivyön leveys urien välissä on noin 1,5 m. Yksittäisen veneenvetouran pituus on noin 18-20 metriä. Urat ovat melko hyvin näkyvissä; niiden pohjois-luoteispuolella alkaa runsaampi niittykasvillisuus.
Lisäksi kohteen lounaisosaan on urien keskelle kaivettu kaksi kuoppaa (halkaisijat 4 ja 5 m, syvyys 0,6-1,2 m). Toisen kuopan vieressä on maakasa (halkaisija 3 m, korkeus 70 cm), joka lienee kaivettu kyseisestä kuopasta. Todennäköisesti kuopat ovat puolustusvoimien aikoinaan kaivamia.
|
| metsakeskus.1000008740 |
499 |
Västra Norrskär 3 |
10002 |
12001 |
13002 |
11006 |
27000 |
179001.91800000 |
7027719.23700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008740 |
Norrskärin saariryhmä sijaitsee avomerellä Merenkurkussa Mustasaaren kunnassa, Raippaluodon Klobbskatanista noin 30 km länteen. Saariryhmä sisältyy Merenkurkun maailmanperintökohteeseen. Kohde sijaitsee pääosin Västra Nörrskärin korkeimman kohdan pohjois-/luoteispuolella, majakkarakennuksen ja luotsitalon pohjoispuolella, pohjoiseen ja luoteeseen laskevalla kivikkoisella rinteellä.
Paikalla on ainakin 11 rakennuksen perustusta, vanhojen kalamajojen pohjia, joista jäljellä ovat enää rakennusten reunakivet. Mitä ilmeisimmin alueella on vielä useampia rakennuksen perustuksia, mutta kaikkia ei ajan puutteen vuoksi saatu todennäköisesti kartoitettua. Useat perustuksista ovat kaksiosaisia tai –huoneisia, jolloin toinen huoneista on ollut ns. suolahuone ja toinen on toiminut asuinhuoneena. Perustukset ovat keskimäärin 4 x 4-6 metrin suuruisia, neliön tai suorakaiteen muotoisia. Joissakin on kulmassa isompi kivi merkkinä rauenneesta tulisijasta.
|
| metsakeskus.1000008741 |
499 |
Västra Norrskär 4 |
10002 |
12005 |
13073 |
11006 |
27000 |
178984.92600000 |
7027754.22100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008741 |
Norrskärin saariryhmä sijaitsee avomerellä Merenkurkussa Mustasaaren kunnassa, Raippaluodon Klobbskatanista noin 30 km länteen. Saariryhmä sisältyy Merenkurkun maailmanperintökohteeseen. Kohde sijaitsee Västra Nörrskärin korkeimman kohdan pohjois-/luoteispuolella, majakkarakennuksen ja luotsitalon pohjoispuolella, majakasta noin 150 m pohjoiseen.
Paikalla on vanha venevalkama, jossa erottuu ainakin 18 erillistä veneenvetouraa noin 95 m pitkällä matkalla. Uran leveys on keskimäärin noin 4 metriä. Yksittäisen veneenvetouran pituus vaihtelee 8-22 metrin välillä. Uraa on jatkettu/pidennetty aina sitä mukaan kun rantaviiva on siirtynyt alemmas. Nykyisin saareen pohjoiskoillisesta pistänyt lahdelma on siis aiemmin ulottunut venevalkamaan asti. Havaintojen teko alueella oli erittäin vaikeaa, koska paikalla kasvaa runsas ja korkea niittykasvillisuus.
|
| metsakeskus.1000008742 |
499 |
Västra Norrskär 5 |
10002 |
12016 |
13171 |
11006 |
27000 |
178965.93900000 |
7027694.25100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008742 |
Norrskärin saariryhmä sijaitsee avomerellä Merenkurkussa Mustasaaren kunnassa, Raippaluodon Klobbskatanista noin 30 km länteen. Saariryhmä sisältyy Merenkurkun maailmanperintökohteeseen. Kohde sijaitsee Västra Nörrskärin korkeimman kohdan pohjois-/luoteispuolella, majakkarakennuksen ja luotsitalon pohjoispuolella, pohjoiseen laskevalla kivikkorinteellä.
Alueella on useita (silmämääräisesti arvioiden jopa noin 50 kpl) verkonkuivatustelineiden tukikivikasoja. Kasojen koko vaihtelee muutaman kiven muodostamasta kasasta selviin, halkaisijaltaan yli metrin suuruisiin kekoihin. Kasat sijaitsevat ainakin osittain selvissä riveissä.
|
| metsakeskus.1000008743 |
499 |
Västra Norrskär 6 |
10007 |
12013 |
13127 |
11006 |
27000 |
178998.92100000 |
7027598.28800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008743 |
Norrskärin saariryhmä sijaitsee avomerellä Merenkurkussa Mustasaaren kunnassa, Raippaluodon Klobbskatanista noin 30 km länteen. Saariryhmä sisältyy Merenkurkun maailmanperintökohteeseen. Kohde sijaitsee Västra Nörrskärin korkeimmalla kohdalla, majakkarakennuksen edustalla, kalliopinnalla.
Paikalla on kolme erillistä kalliokaiverrusta; ajoitukseltaan ne ovat kuitenkin varsin nuoria. Kaiverrukset ovat seuraavat:
H LINDSTRÖM 19 2/IX 12
J STOLPE LOTS ÅR 1900
P WENDELN (hyvin epäselvä, kirjoitettu kaunokirjaimin) |
| metsakeskus.1000008745 |
499 |
Östra Norrskär 1 |
10002 |
12005 |
13073 |
11006 |
27000 |
183047.29400000 |
7028312.02000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008745 |
Norrskärin saariryhmä sijaitsee avomerellä Merenkurkussa Mustasaaren kunnassa, Raippaluodon Klobbskatanista noin 30 km länteen. Saariryhmä sisältyy Merenkurkun maailmanperintökohteeseen. Kohde sijaitsee Östra Nörrskärin kaakkoisosassa, Hamnskatan alueella, nykyisestä rantaviivasta noin 120 metriä. Kohde on aikoinaan sijainnut saareen lounaasta pistävän lahdelman rannalla.
Paikalla on vanha venevalkama, jossa erottuu ainakin 9 erillistä veneenvetouraa noin 23 m pitkällä matkalla. Urien tarkkaa lukumäärää on mahdoton laskea, koska alue on kokonaan tiheän katajikon peitossa. Uran leveys on keskimäärin noin 1,5 m. Yksittäisen veneenvetouran pituus vaihtelee noin 16-23 metrin välillä. Uraa on jatkettu/pidennetty aina sitä mukaan kun rantaviiva on siirtynyt kauemmas.
|
| metsakeskus.1000008746 |
499 |
Östra Norrskär 2 |
10002 |
12016 |
13171 |
11006 |
27000 |
183085.27700000 |
7028291.02400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008746 |
Norrskärin saariryhmä sijaitsee avomerellä Merenkurkussa Mustasaaren kunnassa, Raippaluodon Klobbskatanista noin 30 km länteen. Saariryhmä sisältyy Merenkurkun maailmanperintökohteeseen. Kohde sijaitsee Östra Nörrskärin kaakkoisosassa, Hamnskatan alueella. Maasto on tasaista ja luonnostaan erittäin kivikkoista.
Noin 100 x 80 metrin suuruisella alueella on useita verkonkuivatustelineiden tukikivikasoja. Kasojen koko vaihtelee muutaman kiven muodostamasta kasasta suuriin kivikasoihin. Niiden halkaisijat vaihtelevat 1-3 metrin välillä ja korkeus 0,4-1 metrin välillä. Silmämääräisesti arvioiden röykkiöitä on kaikkiaan alueella noin 20 kpl. Suurimmat niistä eivät mitä todennäköisimmin ole verkonkuivatustelineiden tukikiviä, vaan liittyvät kohteeseen Östra Norrskär 3.
Alueen suurin röykkiö (annetut koordinaattipisteet) on kooltaan noin 3 x 4 metriä. Se on ikään kuin kivikehällinen röykkiö, jonka keskellä on kivistä tyhjä alue. Mahdollisesti röykkiötä on aikoinaan pengottu. |
| metsakeskus.1000008748 |
499 |
Östra Norrskär 3 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
183087.28100000 |
7028369.99100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008748 |
Norrskärin saariryhmä sijaitsee avomerellä Merenkurkussa Mustasaaren kunnassa, Raippaluodon Klobbskatanista noin 30 km länteen. Saariryhmä sisältyy Merenkurkun maailmanperintökohteeseen. Kohde sijaitsee Östra Nörrskärin kaakkoisosassa, Hamnskatan alueella; paikassa, jossa maasto alkaa hieman kohota.
Paikalla on rakennuksen perustus, joka on täysin tiheän ja matalan katajikon peitossa. Perimätiedon mukaan rakennus on luotsitupa 1600-1700-luvulta. Rakennuksen muotoa ja kokoa on tiheän katajikon vuoksi lähes mahdoton silmämääräisesti arvioida, mutta pohjakiviä voitiin havaita ainakin noin 8 x 5 metrin suuruisella alueella. Rakennus on itä-länsisuuntainen ja ainakin rakennuksen länsinurkkaa oli hahmotettavissa.
|
| metsakeskus.1000008749 |
499 |
Östra Norrskär 4 |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
183214.23100000 |
7028475.95300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008749 |
Norrskärin saariryhmä sijaitsee avomerellä Merenkurkussa Mustasaaren kunnassa, Raippaluodon Klobbskatanista noin 30 km länteen. Saariryhmä sisältyy Merenkurkun maailmanperintökohteeseen. Kohde sijaitsee Östra Nörrskärin itärannalla, nykyisestä rantaviivasta noin 33-40 metriä, kivikkoisessa maastossa.
Paikalla on 12 selvää suurehkoa kiviröykkiötä. Ne sijaitsevat lounais-koillisuuntaisessa jonossa, nykyisen rantaviivan suuntaisesti ja mitä ilmeisimmin vanhaa rantaviivaa seuraten. Röykkiöiden halkaisija pituussuunnassa on keskimäärin noin 4-5 metriä. Ne ovat huolellisesti kasattuja ja hyvin tasakokoisista kivistä rakennettuja. Muodoltaan ne ovat soikeita ja kekomaisia sekä suhteellisen korkeita korkeuden ollessa keskimäärin noin 80 cm.
Röykkiöiden funktio on epäselvä. Paikalliset ovat tulkinneet ne hautaröykkiöiksi, mutta alueen matalan korkeuden huomioon ottaen selitys ei tunnu vakuuttavalta. On myös arveltu, että ne olisivat venäläisten sotilaiden hautoja Suomen sodan ajalta tai että ne olisivat muistohautoja, ts. röykkiöt olisi rakennettu merellä hukkuneiden muistoksi. Joka tapauksessa paikan sijaintia ja luonnetta ajatellen ne liittyvät merenkulkuun, kalastukseen, hylkeenpyyntiin tms. Todennäköisimmältä tuntuisi, että ne ovat olleet jonkinlaisia merimerkkejä, joissa on saattanut olla esimerkiksi jonkinlainen puupaalu pystyssä. |
| metsakeskus.1000008750 |
694 |
Hiirenkallio |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
375196.38600000 |
6733048.44000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008750 |
Hiirenkallio sijaitsee Herajoen ja Hiivolan kylien rajalla Vanhan Kormuntien länsi- ja lounaispuolella. Hiirenkallion laki kohoaa noin 141 metriä mpy. Miltei sen korkeimmalla kohdalla on noin 5 x 5 m alueella runsaasti kookkaita ja lohkottuja kiviä, ja niiden keskellä muita isompi pitkänomainen kivi (1,55 x 0,7-1,15 x 0,3 m). Rajakivi on kaatunut tai se on kaadettu, ja pienemmät kivet ympärillä ovat alunperin sen tukikiveystä.
Maakirjojen perusteella paikka on ollut Hiivolan ja Herajoen rajapaikkana ainakin 1600-luvulta alkaen, lisäksi paikka on ollut 1900-luvun alkupuolelle saakka myös Janakkalan ja Hausjärven pitäjien välistä rajaa. |
| metsakeskus.1000008751 |
694 |
Epranoja |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
375631.20900000 |
6733358.31800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008751 |
Myllynpaikka sijaitsee Herajokeen laskevan Epranojan varrella, noin 600 m länteen moottoritien liittymästä ja Kormuntiestä noin 20 etelään, purolaaksossa, jossa on mm. saniaislehto.
Myllyyn johtavan ajosillan korkeus on noin 1,5 m, ja siinä on näkyvissä ainakin kolme päällekkäistä kylmämuurattua kivikertaa. Noin 13 x 7 m alueella on myllyrakennuksen peruskiviä. Myllynpaikasta noin 150 m itään, puron varrella sijaitsee uoman poikki rakennettu pato, josta on jäljellä noin 12 m pitkä kivivalli ja myllylammen tms. jäänteet.
Paikalla näkyvät rakenteet ovat peräisin arviolta 1700- tai 1800-luvulta, mutta myllynpaikkana kohde voi olla vanhempikin. Vuoden 1627 päätöksen nojalla kruunu otti haltuunsa kaikki tunnetut myllynkivilouhokset, ja se merkitsi sitä, että useat talonpoikien kotitarvemyllyt hävisivät. Näin on on voinut käydä myös Epranojan myllylle. Kohteesta noin 200 m lounaaseen sijaitsevan tilan nimi on Myllypakka. |
| metsakeskus.1000008753 |
499 |
Östra Norrskär 6 |
10002 |
12006 |
13075 |
11006 |
27000 |
183183.24400000 |
7028672.86900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008753 |
Norrskärin saariryhmä sijaitsee avomerellä Merenkurkussa Mustasaaren kunnassa, Raippaluodon Klobbskatanista noin 30 km länteen. Saariryhmä sisältyy Merenkurkun maailmanperintökohteeseen. Kohde sijaitsee Östra Nörrskärin koillissosassa, lähes saaren korkeimmalla kohdalla, Malusändanin alueella. Maasto on loivasti kaakkoon laskevaa rinnettä, jolla kasvaa matalaa varpukasvillisuutta.
Paikalla on kaksi vierekkäin sijaitsevaa jatulintarhaa, jotka ovat täysin umpeenkasvaneet ja joita ei voi maastossa silmämääräisesti enää juurikaan havaita. Rakenteet ovat kokonaan jäkälän ja variksenmarjan peittämiä; vain jalalla tunnustelemalla voi kivikehät edelleen tuntea turpeen alta. Oppaan Yngve Stolpen mukaan jatulintarhat ovat olleet näkyvissä vielä 1960-luvulla. Rinteessä ylempänä olevan jatulintarhan halkaisijaksi mitattiin arviolta noin 8 metriä.
|
| metsakeskus.1000008755 |
499 |
Östra Norrskär 8 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
183149.25200000 |
7028658.88100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008755 |
Norrskärin saariryhmä sijaitsee avomerellä Merenkurkussa Mustasaaren kunnassa, Raippaluodon Klobbskatanista noin 30 km länteen. Saariryhmä sisältyy Merenkurkun maailmanperintökohteeseen. Kohde sijaitsee Östra Nörrskärin kaakkoisosassa, saaren korkeimmalla kohdalla, Malusändanin alueella.
Paikalla on rakennuksen perustus, joka on keskeltä tiheän ja matalan katajikon peitossa. Perimätiedon mukaan rakennus on luotsivahdin asuinrakennus 1600-1700-luvulta. Rakennuksen koko on noin 8 x 10 metriä. Sen keskellä on uunin perustus.
Edellisestä noin 24 metriä koilliseen on kiviröykkiö (halkaisija 4 m), jonka funktiosta ei ole tietoa. Röykkiö on matala ja osittain katajan peitossa.
|
| metsakeskus.1000008756 |
499 |
Östra Norrskär 9 |
10002 |
12004 |
13052 |
11006 |
27000 |
183100.27200000 |
7028703.86300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008756 |
Norrskärin saariryhmä sijaitsee avomerellä Merenkurkussa Mustasaaren kunnassa, Raippaluodon Klobbskatanista noin 30 km länteen. Saariryhmä sisältyy Merenkurkun maailmanperintökohteeseen. Kohde sijaitsee Östra Nörrskärin koillisosassa, saaren korkeimman kohdan länsipuolella.
Paikalla on luontaista rakkakivikkoa, jossa on kaksi todennäköisesti ihmisen tekemää kuopannetta. Kivikko on noin 7 m pitkä ja ikään kuin kaksiosainen. Mahdollisia säilytyskuoppia?
|
| metsakeskus.1000008757 |
499 |
Östra Norrskär 10 |
10002 |
12001 |
13002 |
11006 |
27000 |
182506.51000000 |
7028301.02000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008757 |
Kohde sijaitsee suurin piirtein Östra Nörrskärin eteläosassa, nykyisestä rantaviivasta noin 110 metriä. Maasto on alueella erittäin kivikkoista.
Paikalla on ainakin 2 rakennuksen perustusta, vanhojen kalamajojen pohjia, joista jäljellä ovat ainoastaan rakennusten reunakivet. Perustuksista itäinen on kooltaan 3,5 x 3 metriä, tulisija on pohjoisnurkassa. Läntinen perustus on 3,5 x 3,5 metriä ja uuni on etelänurkassa. Perustus on täysin katajikon peittämä. Läntisemmän perustuksen koordinaatit ovat: pkoo=7031240, ikoo=3182527.
Mahdollisesti saarella on muitakin kalamajojen pohjia, mutta saarta ei ajan puutteen vuoksi saatu todennäköisesti täysin kartoitettua.
|
| metsakeskus.1000008758 |
499 |
Östra Norrskär 11 |
10002 |
12005 |
13068 |
11006 |
27000 |
182901.35600000 |
7028353.00300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008758 |
Norrskärin saariryhmä sijaitsee avomerellä Merenkurkussa Mustasaaren kunnassa, Raippaluodon Klobbskatanista noin 30 km länteen. Saariryhmä sisältyy Merenkurkun maailmanperintökohteeseen. Kohde sijaitsee suurin piirtein Östra Nörrskärin eteläosassa, nykyisestä rantaviivasta 50-100 metriä.
Paikalla on noin 50 metriä pitkä luode-kaakkosuuntainen aallonmurtaja, joka on nykyisin lähes kokonaan kuivalla maalla. Sen leveys on 3,5 metriä, näkyvissä olevan hirsirungon leveys on noin 2,5 metriä. Paikallisten mukaan rakenteen ikä on noin 150 vuotta.
|
| metsakeskus.1000008760 |
148 |
Tolosentie 131 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
518220.07000000 |
7609668.34400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008760 |
Kohde sijaitsee Tolosentien varressa, 1,3 km maantienristeyksestä länteen. Maasto on Alajärven ja Ivalojoen muinaisen uoman Lassinpalon välisellä kannaksella. Paikalta on tarkastuksessa 2007 todettu kuusi vallien reunustamaa pyyntikuoppaa (halk. 2-4 m. syv. 0,5-1 m) kannaksen poikki kulkevassa etelälounaasta pohjoiskoilliseen kulkevassa jonossa. Pohjoisin kuoppa on Tolosentien pohjoispuolella, seuraava tien eteläreunassa ja kolmas talon autotallin eteläsivulla, neljäs tilarajan tuntumassa ja kaksi muuta Alajärven rantatörmässä. Kuopat erottuvat selvästi ympäristöstään ja ovat hyvin säilyneitä. Rantatörmässä erottuu myös matala ja laakea painanne, mutta sen leikkauksesta ei havaittu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. Mahdollisesti kyseessä on luontaisesti rantavoimien tuloksena romahtanut törmä. Pyyntikuopparyhmästä 150 -350 m kaakkoon rantavyöhykkeessä sijaitsee aiemmin tunnettu kivikautinen asuinpaikka INARI 374 Alajärvi koillinen (mjreki 148 010 374). |
| metsakeskus.1000008761 |
148 |
Kaaverpoanoja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
526471.71600000 |
7631966.38900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008761 |
Kohde sijaitsee Veskoniemen länsirannalla, Kaaverpoanniemen vanhalta kentältä 230 m koilliseen ja Veskoniemen hotellilta 170 m etelään. Maasto on jyrkkärinteisen mäen eteläpuolelle kerrostunutta, tasaista tai loivasti etelään viettävää hiekkarinnettä, jonka eteläpuolella virtaa oja Seytsijärvestä Kaaverpoanniemen eteläpuolitse Inarijärveen. Tasanteen leveys on 20-25 metriä ja pituus ainakin 150 metriä ja se rajautuu alareunastaan muinaiseen rantatörmään (130 m mpy). Tasanteen yläreunaa kulkee lounaaseen rantaan tie, josta erkanee uudempi mökkitie ojan eteläpuolelle. Tien itäpuolisesta matalasta ojaleikkauksesta on tarkastuksessa 2007 todettu 20 metrin matkalla lähes kivettömästä hiekkamaasta 10-15 cm:n syvyydestä kymmenkunta kvartsiesinettä ja -iskoksia. Löytöjen ja maaston perusteella kyseessä saattaa olla mesoliittinen asuinpaikka. Muinaisjäännös saattaa jatkua arvioitua laajemmalle sekä lännessä että idässä. |
| metsakeskus.1000008762 |
889 |
Kälväsvaara 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
506697.62300000 |
7215523.89900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008762 |
Mahdolliset pyyntikuopat sijaitsevat Kälväsvaaran keskiosassa, Kirkaslammesta noin 800 metriä etelään. Kuopat, jotka ovat halkaisijaltaan noin 2 metriä ja syvyydeltään 50 - 70 cm, sijaitsevat hyvin lähekkäin neljän aarin alalla. Koepistoissa kuopista ei löydetty huuhtoutumiskerrosta. Kuoppien ympäristö on kuivahkoa mäntykangasta ja maaperä hiekkaa. |
| metsakeskus.1000008763 |
889 |
Piltuanjoki 1 |
10002 |
12001 |
13010 |
11006 |
27000 |
511787.56800000 |
7217721.03300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008763 |
Piilopirtit sijaitsevat Piltuanjoen itätörmällä, Tulikankaan pohjoispäässä. Pirtit sijaitsevat noin neljänkymmenen metrin päässä toisistaan. Molemmat ovat suorakaiteen muotoisia ja niissä on selkeät, korkeat ja paksut seinävallit. Kattorakenteista ei ole säilynyt mitään. Oviaukot ovat kohti länttä ja Piltuanjokea. Kivistä kasattu piisi sijaitsee oviaukon vieressä rakennuksen lounaisnurkassa. Eteläisempi pirteistä on kooltaan noin 12 x 13 metriä ja sisäosastaan noin 6 x 6 metriä. Sen pohjoisseinässä on matala painautuma. Pohjoisempi pirtti on kooltaan noin 8 x 8 metriä ja sisäosastaan noin 4 x 4 metriä. Molempien seinävallien korkeus on noin 1,3 metriä.
Poromies Antti Varvun sekä Markku ja Hannu Kivielän mukaan perimätieto kertoo pirttien olevan isonvihan aikaisia eli 1700-luvulta. Pirttien ympäristö on tuoretta kuusikkokangasta ja alueen maaperä on hiekkaa. |
| metsakeskus.1000008764 |
889 |
Piltuanjoki 2 |
10001 |
12001 |
13002 |
11002 |
27000 |
511733.58700000 |
7217633.06800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008764 |
Savotta- tai uittokämpän jäännökset sijaitsevat Piltuanjoesta noin 50 metriä itään Tulikankaan pohjoisosassa. Kämpästä on näkyvissä enää alimmainen hirsikerta, joka on pahoin lahonnut. Keskellä kämpän jäännöksiä on noin 25 cm korkea 1,2 x 1 metrin kokoinen kivistä ladotun piisin pohja ja sen vieressä pellin paloja mahdollisesta kaminasta. Kämpän pohjan koko on 6 x 6 metriä. Poromies Antti Varvun mukaan kämppä olisi ollut pystyssä vielä 1950-luvulla.
Kämpästä noin 30 m luoteeseen on 1,5 x 1,2 x 0,5 metrin kokoinen kiuas. Alueen ympäristö on tuoretta mänty/kuusikangasta ja maaperä on hiekkaa. |
| metsakeskus.1000008765 |
889 |
Matkakankaat |
10001 |
12001 |
13002 |
11042 |
27000 |
508642.84900000 |
7211152.66300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008765 |
Kämpän jäännökset sijaitsevat Leväsuonsärkillä Rahasaaren kaakkoipuolella ns. Leväsuon reitin varressa. Kämppä on rakennettu soidelle keskellä kulkevalle pitkälle hiekkaharjanteelle. Kämppä on kooltaan 3,7 x 3,7 m ja korkeudeltaan noin 1,2 metriä. Katto on suurimmaksi osaksi romahtanut. Oviaukko on kohti luodetta. Kämpän sisällä on hajonneen kaminan peltejä. Kämpän seiniin on kaiverrettu runsaasti nimikirjaimia ja päivämääriä. Kämpän ympäristö on kuivaa mäntykangasta ja hiekkaharjanteen molemmin puolin avosuota. |
| metsakeskus.1000008766 |
889 |
Parkkikangas |
10001 |
12001 |
13002 |
11042 |
27000 |
511405.73800000 |
7212699.05300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008766 |
Kämpän jäännökset sijaitsevat Leväsuon soidensuojelualueella Parkkikankaasta noin kilometrin länteen. Kämppä on rakennettu hieman soistuneelle kangasmetsäsaarekkeelle. Kämppä on kooltaan noin 3 x 3 metriä ja sen korkeus on noin metrin. Kämpän katto on romahtanut. Kämpän ympäristö on soistunutta tuoreen kankaan kuusikkoa ja maaperä moreenia. Kangasmetsäsaarekkeiden ympäristössä on laajoja avosoita. Kämppä on rakennettu ns. Leväsuon reitin varrelle. |
| metsakeskus.1000008767 |
889 |
Kirkaslampi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
506035.00000000 |
7216938.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008767 |
Tervahauta sijaitsee Kirkaslammesta noin 200 metriä länteen. Sen halkaisija on noin 15 metriä ja keskiosan syvyys noin 1,3 metriä. Vallien paksuus on noin 3 - 4- metriä. Ränni on kohti itää. Tervahaudan ympäristö on kuivaa mäntykangasta ja maaperä on hiekkaa. |
| metsakeskus.1000008768 |
889 |
Kirkaslampi 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
506370.75000000 |
7216370.56100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008768 |
Tervahauta sijaitsee Kirkaslammen etelärannalla, lammesta noin 200 metrin päässä hiekkaisella mäntykankaalla. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 15 metriä ja keskiosa syvyydeltään noin metrin. Vallien paksuus on noin 3 metriä. Juoksutusränni sijaitsee kohti pohjoista eli kohti Kirkaslampea. |
| metsakeskus.1000008769 |
889 |
Olvassuo 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
507321.36400000 |
7217490.11000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008769 |
Tervahauta sijaitsee Kirkaslammesta noin 500 metriä koilliseen kuivahkon mäntykankaan hiekkaisella harjanteella. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 16 metriä ja siinä on 3 - 4 metrin levyiset vallit. Haudan keskiosan syvyys on noin 1,5 metriä. Haudan pohjoisosassa on erotettavissa ränni.
Haudan koillispuolella, noin 30 metrin päässä haudasta, sijaitsevat pirtin jäännökset. Pirtistä on jäljellä muutama alin hirsikerta sekä kivistä ladottu piisi pirtin kaakkoiskulmassa. Pirtin koko on ollut 3,5 x 3,5 metriä.
Pirtin koordinaatit p = 7220 516, i = 3507 529. |
| metsakeskus.1000008770 |
889 |
Kiiskikaito |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
504502.50100000 |
7217796.97800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008770 |
Tervahauta sijaitsee Kirkaslammesta noin kaksi kilometriä luoteeseen aivan Tuhlaajapojantien länsipuolella. Tervahaudan pohjoispuolella on suuri Kiiskihete-niminen lähde. Hauta on halkaisijaltaan 22 metriä ja keskiosan syvyys on noin metri. Vallit ovat noin kolme metriä leveät. Syvä ränni on tehty kohti pohjoista. Tervahaudan päällä kasvaa runsaasti lehtipuita, mikä vaikeuttaa kohteen havaitsemista maastossa. |
| metsakeskus.1000008771 |
889 |
Iso Olvasjärvi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
499466.52200000 |
7218016.87500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008771 |
Tervahauta sijaitsee Iso Olvasjärven lounaispuoleisen harjun pohjoisrinteellä. Se on halkaisijaltaan noin 16 metriä ja keskiosan syvyys on noin metrin. Vallit ovat noin 2 metriä leveät. Tervahaudan ränni on pitkä ja tehty alarinteeseen kohti pohjoista.
Tervahaudasta noin 15 metriä länteen ovat hautapirtin jäännökset. Inventointi 2014: Tervapirtti on ollut mitoiltaan noin 3,5m x 4m. Jäljellä on 1-4 lahonnutta hirsikertaa. Sauna on rakennettu kuorimattomasta tukista, hirsien välissä on sammalta tiivisteenä. Luoteiskulmassa on pieni luonnonkivinen kiuas. Oviaukko on pohjoispuolella. |
| metsakeskus.1000008772 |
889 |
Ruunaanlampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
510685.00000000 |
7215610.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008772 |
Tervahauta sijaitsee kosteassa notkelmassa Ruunnaanlammesta eli Konilammesta noin 150 metriä itäkaakkoon. Tervahaudan halkaisija on 9 metriä ja syvyys alle metrin. Vallit ovat noin kaksi metriä leveät. Ränni on suunnattu länteen. |
| metsakeskus.1000008773 |
599 |
Forsbacken |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
305528.06200000 |
7046139.32300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008773 |
Kohde sijaitsee luode-kaakkosuuntaisella harjanteella, Purmon Norra ån kaakkoispuolella, Sääksjärveltä noin 3,5 km luoteeseen. Mäellä on erityyppisiä kivirakennelmia:
1) Harjanteen korkeimmalla kohdalla on ainakin 3 selvää röykkiötä, joista suurin on muodoltaan kraaterimainen; kahdesta toisesta röykkiöstä on ikään kuin kuorittu sammalta pois ja kivet ovat osittain näkyvissä. Hans Myhrman on havainnut alueella myös jätinkirkkomaista rakennelmaa, mutta mitään tällaista ei voitu tarkastuksessa 2007 runsaan kasvillisuuden vuoksi todeta.
2) Harjanteen kaakkoispäässä on jonomaisesti matalia röykkiöitä tai kuopanteita; rakenteiden hahmottaminen paksun turpeen ja sammaleen alta on erittäin vaikeaa. Maastossa rakenteet näkyvät hieman kraaterimaisina painanteina tai matalina röykkiöinä. Hans Myhrmanin mukaan tällaisia röykkiöitä/painanteita on harjanteella ainakin 8 kpl; tarkastuksessa niitä voitiin nopeasti havaita 3-4 kpl. Röykkiöt päättyvät harjanteen kaakkoiskärkeen, jossa on soranottokuoppa, josta tarkastuksessa 2007 löytyi muutamia kvartsi-iskoksia (p=7048938, i=3305757).
3) Edellä mainittujen lisäksi harjanteen korkeimman kohdan lounaispuolella (p=7049056, i=3305541) on 25 metriä pitkä ja noin 4-5 metriä leveä, luode-kaakkosuuntainen suorakaiteenmuotoinen kivilatomus. Se on erittäin huolellisesti suorakaiteen muotoon ladottu, mutta sen funktio on epäselvä. Mahdollisesti kysymyksessä on röykkiöitä myöhempi rakennelma; esihistorialliseksi rakennelmaksi se vaikuttaisi varsin suurelta. Rakenteen kaakkoispää on osin tuhoutunut metsätietä tehtäessä; tie kulkee rakennelman kaakkoispään läpi.
|
| metsakeskus.1000008773 |
599 |
Forsbacken |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
305528.06200000 |
7046139.32300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008773 |
Kohde sijaitsee luode-kaakkosuuntaisella harjanteella, Purmon Norra ån kaakkoispuolella, Sääksjärveltä noin 3,5 km luoteeseen. Mäellä on erityyppisiä kivirakennelmia:
1) Harjanteen korkeimmalla kohdalla on ainakin 3 selvää röykkiötä, joista suurin on muodoltaan kraaterimainen; kahdesta toisesta röykkiöstä on ikään kuin kuorittu sammalta pois ja kivet ovat osittain näkyvissä. Hans Myhrman on havainnut alueella myös jätinkirkkomaista rakennelmaa, mutta mitään tällaista ei voitu tarkastuksessa 2007 runsaan kasvillisuuden vuoksi todeta.
2) Harjanteen kaakkoispäässä on jonomaisesti matalia röykkiöitä tai kuopanteita; rakenteiden hahmottaminen paksun turpeen ja sammaleen alta on erittäin vaikeaa. Maastossa rakenteet näkyvät hieman kraaterimaisina painanteina tai matalina röykkiöinä. Hans Myhrmanin mukaan tällaisia röykkiöitä/painanteita on harjanteella ainakin 8 kpl; tarkastuksessa niitä voitiin nopeasti havaita 3-4 kpl. Röykkiöt päättyvät harjanteen kaakkoiskärkeen, jossa on soranottokuoppa, josta tarkastuksessa 2007 löytyi muutamia kvartsi-iskoksia (p=7048938, i=3305757).
3) Edellä mainittujen lisäksi harjanteen korkeimman kohdan lounaispuolella (p=7049056, i=3305541) on 25 metriä pitkä ja noin 4-5 metriä leveä, luode-kaakkosuuntainen suorakaiteenmuotoinen kivilatomus. Se on erittäin huolellisesti suorakaiteen muotoon ladottu, mutta sen funktio on epäselvä. Mahdollisesti kysymyksessä on röykkiöitä myöhempi rakennelma; esihistorialliseksi rakennelmaksi se vaikuttaisi varsin suurelta. Rakenteen kaakkoispää on osin tuhoutunut metsätietä tehtäessä; tie kulkee rakennelman kaakkoispään läpi.
|
| metsakeskus.1000008774 |
889 |
Ahvenlampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
495526.10300000 |
7218643.61400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008774 |
Tervahauta sijaitsee Ahvenlammen pohjoisosan niemen tyvessä. Se on halkaisijaltaan noin 20 metriä ja keskiosan syvyys on noin metrin. Vallien leveys on noin 3 - 4 metriä. Ränni on suunnattu kohti itää.
Haudasta noin 30 m etelään on kuopan jäännös. Sen koko on noin 3 x 2 x 0,35 m. Kuoppa liittynee tervahautaan. |
| metsakeskus.1000008775 |
889 |
Viinivaarantie |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
499976.32100000 |
7217703.00100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008775 |
Kivilatomus sijaitsee Porrassalmelta Viinivaaraan johtavan tien pohjoispuolella noin 10 metriä tiestä pohjoiseen. Latomus on kaksiosainen. Itäosa on suorakaiteen muotoinen ja kooltaan noin 1 x 1,5 metriä. Siinä melkein kiinni on pyöreä, halkaisijaltaan noin metrinen kivilatomus. Latomuksessa on yksi kivikerta ja kivien alla on jonkinverran maatunutta puuta. Latomuksen ympäristö on kuivahkoa mäntykangasta ja maaperä hiekkaa. |
| metsakeskus.1000008776 |
148 |
Pukinpuro |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
518348.05100000 |
7592622.20200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008776 |
Kohde sijaitsee Kaunispään ja Urroaivin eli Urupään välisessä jokilaaksossa, Pukinpuron pohjoispuolisella ja jyrkkärinteisellä hiekkatörmällä, Metsähallituksen kämpästä noin 120 m länsiluoteeseen, poroaidan eteläpuolella ja puron rantaan johtavan polun itäpuolella.
Paikalla on selvärajainen, pohjois-eteläsuuntainen kivilatomus (130 x 75 x 0,3 m). Latomuksen keskiosan kiviä on pengottu ja käännelty. Kyseessä saattaa olla melko myöhäinen rakennelma. Lähiympäristössä ei tarkastuksessa todettu vastaavia jäännöksiä. Maastoa on jonkin verran muokattu läheistä poroaitausta rakennettaessa. Törmän eteläpuolisessa rannassa on kammi. |
| metsakeskus.1000008777 |
615 |
Sosinoja |
10001 |
12001 |
13002 |
11042 |
27000 |
515247.00000000 |
7224686.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008777 |
Kämppien jäännökset sekä niihin mahdollisesti liittyvät kahdeksan kuoppaa sijaitsevat Olvassuon luonnonpuiston pohjoispuolelta kulkevan Sosniojan pohjoispuolella hiekkaisella kuusikkokankaalla. Sosnioja kulkee Petäjävaaran ja Pikku Palovaaran välissä. Suurin rakennuksista (kämppä 2) on ollut 9 x 11 metriä. Kämppä 1 on ollut 8 x 7 m ja kämppä 3 on ollut 4 x 4 metriä. Rakennuksista on jäljellä vain alin pitkälle maatunut ja sammaleen peittämä hirsikerta. Aivan kiinni suurimmassa rakennuksen pohjassa on hieman yli metrin syvyinen ja noin 3 x 2 metrin kokoinen osittain laudoilla vuorattu kuoppa. Alueella sijaitsevat kuopat lienevät kellarikuoppia.
2024: Kämppien sijainteja on tarkennettu 5p laserkeilausaineiston perusteella. Maakuoppia sijaitsee etenkin kämppien pohjoispuoleisella alueella. |
| metsakeskus.1000008778 |
615 |
Oraviniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
506414.70200000 |
7225435.90900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008778 |
Tervahauta sijaitsee Pikku Oraviniemi-nimisen moreenikumpareen etelärinteessä Oravisuon keskellä. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 14 metriä ja syvyydeltään 1,2 metriä. Haudan vallit ovat 2 - 3 metriä leveät. Ränni on tehty rinteen suuntaisesti kohti etelää. |
| metsakeskus.1000008779 |
149 |
Björnsjölandet västra |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
341212.39000000 |
6664671.76700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008779 |
Gummarsbackan kylän metsäpalstalla Björnsjölandetin röykkiöryhmästä noin 450 m länteen sijaitsee tasaisella matalalla ja osittain avoimella kalliopinnalla halkaisijaltaan noin 8 m kokoinen, lähes säännöllisen pyöreän röykkiön jäännös. Se on pääosin muinoin purettu, mutta sen reunakiveys on jäljellä ja koostuu pääosin noin 50-70 cm kokoisista kivenjärkäleistä. Keskiosa on pääosin lähes kivetöntä, mutta itä-, pohjois- sekä myös länsi-/lounaisosassa on isompia kiviä jäljellä ja röykkiön pohjalla on paikoin ilmeisesti pienempiä kiviä kalliopinnalla. Röykkiö on kauttaaltaan sammalen ja jäkälän peittämä. Röykkiön nykytila on kuitenkin hyväkuntoinen. reunakivien ulkopuolella on paikoin ilmeisesti purkukiviä, erityisesti koillis-luoteispuolella sekä kaakkoispuolella. Noin 1,3 m korkea ja 1,6x1,5 m kokoinen isompi maakivi on lisäksi noin 6 m reunan pohjoispuolella. Röykkiön lähialue on harvapuustoista, mutta lännen suunnalla on alavampaa maastoa ja tiheää mäntyä ja kuusimetsää viereisen Degerbyn kylän puoleisella metsäpalstalla. Suurjännitelinja kulkee röykkiöstä noin 100 m etelään. Lähialueen tarkastuksesa ei havaittu muita muinaisjäännöksiä.
2017:
Muinaisjäännösrekisterin tiedot pitävät edelleen paikkansa. Paikkatiedot on mitattu GPS/Glonass -laitteella +-5 m. Kohteen rajaus tarkentui hieman inventointimittausten perusteella. |
| metsakeskus.1000008780 |
288 |
Nedervetil-Titurharju 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
327375.20200000 |
7068532.40200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008780 |
Kohde sijaitsee Titurharjun pohjoispuolella, Seljesin lomakylästä ja Stora Seljesistä noin 1 km luoteeseen, suhteellisen tasaisessa metsämaastossa. Paikka sijaitsee lomakylään johtavan metsäautotien lounaispuolella. Kyseistä metsäautotietä ei ole merkitty tämänhetkiselle peruskartalle, mutta se kulkee samansuuntaisesti kuin vanhempi, kohteesta vajaa 100 metriä pohjoisempana oleva vanhempi metsäautotie.
Alueella on erillisiä hakkuualueita, joita on äestetty useammassa eri kohdassa. Liitekarttaan on punaisella rasterilla merkitty paikat, joista poimittiin äestysurista kivikautisia asuinpaikkalöytöjä. Löytöinä saatiin erittäin hyvälaatuisia kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Kvartsia oli erittäin runsaasti. Lisäksi metsäautotien läheisyydestä löytyi selvä palanneen luun keskittymä (p=7071609, i=3327548). Myös palaneita ja rapautuneita kiviä voitiin rikotussa maanpinnassa havaita runsaasti.
Metsässä, alueella, jossa ästystä ei oltu tehty, havaittiin erikokoisia ja –syvyisiä painanteita/kuopanteita (8-9 kpl), joista ainakin osa saattaa todennäköisesti olla kivikautisia asumuspainanteita, osa esimerkiksi keittokuoppia. Jotkut painanteista olivat varsin syviä; mahdollisesti niitä on myöhemmin syvennetty tai sitten niillä on eri funktioita. Kaikissa kuoppiin tehdyissä kairauksissa havaittiin selvä huuhtoutumiskerros, mikä viittaa siihen, että kuopanteilla täytyy olla jo jonkin verran ikää. Eteläisemmällä löytöalueella, aivan äestysalueen reunassa oli mahdollisesti tuhoutunut asumuspainanne. Alueella, jossa painanteet sijaitsevat, on noin 15 vuotta vanhaa riveihin istutettua mäntytaimikkoa eli hyvin todennäköisesti painanteita on tuhoutunut metsänkäsittelyssä jo tällöin.
Läheisyydessä kohde Kruunupyy, Nedervetil-Titurharju (288 01 0027). |
| metsakeskus.1000008781 |
148 |
Päällyskivi |
10002 |
12006 |
13084 |
11002 |
27000 |
523076.88700000 |
7628322.84500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008781 |
Päällyskivi (Pajalâskedgi) sijaitsee Inarijärven Koskivuonon itärannalla, Konesniemen pohjoiskärjen länsilaidan edustalla. Noin 4 m x 3 m kokoisen, rantavedessä olevan kiven päällä on 3 pientä kiveä, joiden päällä sijaitsee noin kuution kokoinen kivi. Kivi tunnetaan myös Päiviönkivenä tai Päiviö Vuolabin kivenä. Kohteeseen liittyy perimätietoa ja tarinoita. |
| metsakeskus.1000008782 |
148 |
Hangaslahti 2 |
10001 |
12001 |
13008 |
11002 |
27000 |
538211.99200000 |
7629733.30400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008782 |
Kohde sijaitsee Hangaslahden eli Koiralahden suun länsirannalla. Vuonna 1972 inventoinnissa saadun tiedon mukaan paikalla on mahdollisesti lapinkenttä. Inventoinnissa 1988 paikalta ei todettu selvää merkkiä muinaisjäännöksestä. Paikan sijainti on epävarma. |
| metsakeskus.1000008783 |
710 |
Tomtberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
306738.22900000 |
6668067.23400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008783 |
Pohjan pitäjän kirkonkylän keskustaajaman pohjoisosassa olevan korkean Tomtbergetin laen jyrkän länsireunan äkkijyrkällä laidalla sijaitsee kekomainen noin 5-metrinen kiviröykkiö. Sitä on kuitenkin pidettävä ainakin nykymuodossaan (v. 2007) viime aikoina koottuna rakennelmana. Sen sijaan tästä kymmenkunta metriä pohjoiskoilliseen on ilmeinen röykkiön jäännös, joka on pohjaosaltaan säilynyt. Sen kooksi arvioitiin tarkastuksessa vuonna 2007 noin 7-8 m. Mahdollisesti uuden röykkiön kivet ovat tästä peräisin. Tomtbergetiltä on komea näkymä Pohjanpitäjänlahden kulttuurimaisemaan. Karlsron kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Tomtbergetin juurella mäen laelta 200-250 m kaakkoon. |
| metsakeskus.1000008785 |
148 |
Mustan kesäpaikka |
10001 |
12001 |
13008 |
11002 |
27000 |
543152.00000000 |
7633347.85500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008785 |
|
| metsakeskus.1000008786 |
148 |
Talastupa |
10001 |
12001 |
13008 |
11002 |
27000 |
554424.46900000 |
7626396.66900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008786 |
|
| metsakeskus.1000008787 |
148 |
Kivijärvi |
10001 |
12001 |
13008 |
11002 |
27000 |
560392.06200000 |
7630385.07600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008787 |
|
| metsakeskus.1000008789 |
564 |
Haaramoukku etelä |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
440332.24700000 |
7238090.61900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008789 |
Kivikautisia asumuspainanteita sekä maakuoppia Yli-Iin kunnanrajalta noin 100-250 m kaakkoon, rajalla sijaitsevan Haaramoukku -nimisen lammen eteläpuolella runsas 100 m. Suurin nelikulmainen asumuspainanne (1) on kohteen itäisin muinaisjäännös. Se on ulkomitoiltaan noin 18x9 m ja 0,6 m syvä sekä tasapohjainen ja vallillinen. Siitä noin 65 m luoteeseen on 2-metrinen ja 0,4 m syvä maakuoppa (2). Siitä 30 m pohjoisluoteeseen on samanlainen kuoppa (3), josta edelleen kunnanrajan suuntaan noin 160 m länsiluoteeseen on toinen asumuspainanne (4), kooltaan 6x4 m ja ½ m syvä. Kohteen pohjoispuolella ollut metsäkämppä on palanut 1998. Peruskartalle alueen lounaispuolelle 100-200 m on merkitty tervahautoja.
2024: Aluerajausta on laajennettu hieman etelään ja länteen kattamaan asumuspainanteen ja kuopan sijainnit. |
| metsakeskus.1000008790 |
564 |
Navettakangas kaakko |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
438468.00000000 |
7234342.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008790 |
Ainakin yksi, mahdollisesti kaksi, asumuspainannetta sekä kuoppa Navettakankaan kaakkoisosassa, Onkamon kylän itäpuolella noin 6 km ja noin 200 m Onkamonojan länsipuolella. Paikka on ojalle vievän talvitien kohdalla. Paikalla on asumuspainanne (1), joka on kooltaan 17x5 m ja 0,45 m syvä. Se on tasapohjainen ja vallillinen. Metsäkoneiden käyttämässä tienpohjassa, joka on rikkonut vallia, erottui palaneita kiviä. Tästä itäkaakkoon noin 7 m on kuoppa, halkaisijaltaan noin 2,5 m ja 0,6 m syvä. Asumuspainanteesta 1 noin 35 m lounaaseen on mahdollinen toinen asumuspainanne. Se on pitkänomainen ja kooltaan 25x7 m ja ½ m syvä. Tämä sijaitsee suossa tai soistuneessa maaperässä. Roudan takia painanteeseen ei tehty koepistoja tarkastuksessa vuonna 1997. Painateen luonnetta yritettiin varmistaa 2017, mutta koepiston pohja peittyi veteen. Turpeen alla mineraalimaan pinnalla mahdollisesti tulen rapauttamaa kiveä. Samaisella Navettakankaalla on pohjoisempana muinaisjäännöskohteet Navettakangas sekä Navettakangas länsi. |
| metsakeskus.1000008790 |
564 |
Navettakangas kaakko |
10002 |
12001 |
13001 |
11028 |
27000 |
438468.00000000 |
7234342.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008790 |
Ainakin yksi, mahdollisesti kaksi, asumuspainannetta sekä kuoppa Navettakankaan kaakkoisosassa, Onkamon kylän itäpuolella noin 6 km ja noin 200 m Onkamonojan länsipuolella. Paikka on ojalle vievän talvitien kohdalla. Paikalla on asumuspainanne (1), joka on kooltaan 17x5 m ja 0,45 m syvä. Se on tasapohjainen ja vallillinen. Metsäkoneiden käyttämässä tienpohjassa, joka on rikkonut vallia, erottui palaneita kiviä. Tästä itäkaakkoon noin 7 m on kuoppa, halkaisijaltaan noin 2,5 m ja 0,6 m syvä. Asumuspainanteesta 1 noin 35 m lounaaseen on mahdollinen toinen asumuspainanne. Se on pitkänomainen ja kooltaan 25x7 m ja ½ m syvä. Tämä sijaitsee suossa tai soistuneessa maaperässä. Roudan takia painanteeseen ei tehty koepistoja tarkastuksessa vuonna 1997. Painateen luonnetta yritettiin varmistaa 2017, mutta koepiston pohja peittyi veteen. Turpeen alla mineraalimaan pinnalla mahdollisesti tulen rapauttamaa kiveä. Samaisella Navettakankaalla on pohjoisempana muinaisjäännöskohteet Navettakangas sekä Navettakangas länsi. |
| metsakeskus.1000008791 |
614 |
Ylimmäinen Noukajärvi itä |
10007 |
12015 |
13147 |
11042 |
27000 |
571505.17100000 |
7350110.91900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008791 |
Padon jäännökset sijaitsevat Noukajärven itäpäässä Kitkajärveen laskevan Noukapuron suulla. Padonjäännös on 25 - 30 metriä pitkä ja noin 50 cm korkea. Se on rakennettu kivestä ja puusta. Pato on merkitty 1960-luvun topografikarttaan. Perimätiedon mukaan kyseessä on Tolvan kylän myllyn, pärehöylän ja sahan tammi eli pato. Itse mylly olisi sijainnut noin 20 m Tolva-Posio -tien länsipuolella puron varressa.
2022: Pisteestä noin 15 metrin matkalla alavirtaan on purossa hirsiä ja tammen puisia osia epämääräisesti sijoittuneena. Puron poikki menevän tammen paikka ja rakenteet ovat hieman heikosti näkyvissä. Puron yli on asetettu mahdollisesti tammeen kuulunut lautaosa, mitä on käytetty todennäköisesti puron ylittämiseen. |
| metsakeskus.1000008792 |
614 |
Välijoki 1 |
10007 |
12015 |
13147 |
11042 |
27000 |
572030.95800000 |
7350428.78500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008792 |
Kohde sijaitsee Suolammesta laskevan puron varressa noin 70 m ennen puron
yhtymistä Noukapuroon. Padon eli tammen yläpuolella, puron molemmilla rannoilla,
aukeaa suoniitty. Tammi on rakennettu suon päähän, jossa puro kapenee ja maasto muuttuu kivikkoiseksi. Padonjäännös on 20-25 m pitkä ja noin 50 cm korkea. Tammi on valmistettu kivestä ja puusta. Puron kohdalta tammesta on jäljellä joitain pysty sekä vaakapuiden osia sekä kiviä. Tammi jatkuu eteenpäin vaakahirsinä ja kivirakenteena. 1960-luvun karttaan paikalle on merkitty pato (Topografikartat 1964-65). Perimätiedon mukaan kyseessä on Tolvan kylän myllyn, pärehöylän ja sahan tammi. |
| metsakeskus.1000008793 |
614 |
Rinnesuo |
10007 |
12016 |
13168 |
11042 |
27000 |
569916.81000000 |
7347800.84600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008793 |
Kohde sijaitsee Soilunsuon ja Riisisuon välisellä kannaksella kangasmetsässä.
Paikan kasvillisuustyyppi on tuore kangas. Puusto on vanhaa kuusimetsää. Kohde sisältää kämpänpohjan sekä aidan maatuneet jäänteet. Kämpän pohja on mitoiltaan noin 8 m x 13 m. Nurkissa on erotettavissa hirsisalvosta. Kämpän eteen muodostuu aidan rajaama piha, jonka koko on noin 9 m x 13 m. Perimätiedon mukaan kyseessä on vanha porojen kesämerkintäpaikka (informantin haastattelu 11.4. 2006).
2022: Paikalla oleva rakennuksen pohja on vielä hahmotettavissa maastosta, samoin sen edessä eli eteläpuolella oleva piha-alue. Aitaa on vielä jäljellä joidenkin puiden alla tai pätkiä siitä nojaa puihin. |
| metsakeskus.1000008794 |
614 |
Noukavaara |
10007 |
12016 |
13171 |
11042 |
27000 |
570883.42300000 |
7348616.51700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008794 |
Hirrestä veistetty käpälälauta, joka on tuettu alapäästään kiviin, sijaitsee Noukavaaran ja Soilunvaaran välisen laakson pohjoispuolisessa ylärinteessä UKK-polun varressa. Paikan puusto koostuu muutamista yksittäisistä vanhoista puista. Kohde on merkitty kyltillä. Perimätiedon mukaan alueella on kulkenut vanha ansapolku suunnilleen reittiä Tolva-Noukavaara-Soilunvaara-Tolva (Matti Oikaraisen haastattelu 20.6. 2006). |
| metsakeskus.1000008795 |
614 |
Hevonharjanpuro |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27009 |
567950.61500000 |
7344173.30100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008795 |
Kohde sijaitsee moreeniharjanteella Nuolivaaran eteläpuolella UKK-reitin varressa.
Alue on kangasmaastoa ja maapohja karkea-ainesmoreenia. Puusto on kuusivaltaista yli 100-vuotiasta sekametsää. Savottakämpän pohja on mitoiltaan noin 5,5 m x 5 m. Rakenteen koilliskulmassa on neliömäinen 2,5 m x 2,5 m x 1 m piisikiviröykkiö. Kämpästä on näkyvissä alimmaisia lahonneita ja sammaloituneita hirsiä. Kämpän eteläpuolella on maakuoppa, jonka mitat ovat 1 m x 1,5 m. Kuopan syvyys on 0,5 m. Perimätiedon mukaan alueella oli 1900-luvun alussa suuri tukkisavotta. Tukit vedettiin alueelta suoraa Kitkajärveen (Matti Oikaraisen, Kauko Oikaraisen, Leo Oikaraisen ja Hannes Määtön haastattelut 11.4. 2006). |
| metsakeskus.1000008796 |
614 |
Välijoki 2 |
10001 |
12004 |
13051 |
11042 |
27000 |
571960.98600000 |
7350552.74300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008796 |
Kohde sijaitsee kankaalla avosuon reunassa Suolammen länsipuolella. Suon
tyyppi on neva ja suursarainen suo. Rajamerkkinä oleva kiviröykkiö on neliömäinen ja mitoiltaan noin 1,5 m x 1,5 m. Röykkiön korkeus on noin 0,5 m. Röykkiön keskellä on napakivi. Rakenne sijaitsee valtion ja yksityisen maan rajalla. |
| metsakeskus.1000008797 |
614 |
Kirkkotunturi |
10007 |
12004 |
13051 |
11042 |
27000 |
562982.61600000 |
7343060.73100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008797 |
Kohde sijaitsee Kirkkotunturin huipun länsipuolella. Alue on kuivahkoa kangasta.
Maaperä on karkea-ainesmoreenia. Alueen puusto on vanhaa kuusimetsää,
joukossa hieman vanhaa koivua. Kiviröykkiö on neliömäinen ja mitoiltaan noin 1,5 m x 1,5 m. Se on rakennettu päänkokoisista kivistä. Röykkiö on rakennettu mittalinjan keskelle, joten se on ilmeisesti rajalinjan merkki. Kivissä ei kasva sammalta tai jäkälää, joten hyvin vanhasta röykkiöstä ei voi olla kyse.
2022: Röykkiö sijaitsee melko lähellä Kirkkotunturin huippua osoittavaa merkkiä. Sen koko on 1,8 x 1,2 m, itä-länsisuunnassa pitempi. Korkeus on noin 50 cm. Suurimmat kivet ovat halkaisijaltaan noin 80 cm. Röykkiön keskellä on kenollaan lyhyt, lahonnut hirsi. Kunto ennallaan. |
| metsakeskus.1000008799 |
592 |
Halkokangas |
10002 |
12001 |
13013 |
11002 |
27000 |
406678.96300000 |
6905231.35000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008799 |
Halkokankaan pohjoisosassa mäntymetsässä on näkyvissä noin 7 x 5 metrin laajuisen rakennuksen kiviperustukset. Kiviä peittää paksu sammal- ja varpukerros. Perustuksen leveys on noin 50 cm. Tulisijaa tai muita rakenteita ei ole näkyvissä. |
| metsakeskus.1000008800 |
592 |
Miilukangas |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
407089.80100000 |
6904773.53100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008800 |
Hiilimiilu sijaitsee Miilikankaan eteläosassa muuntoaseman luoteispuolisessa männikössä. Vallillisen miilun koko on 3 x 3,5 metriä. Miilun syvyys on noin 50 cm. |
| metsakeskus.1000008802 |
105 |
Ristisuo |
10001 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
551196.83100000 |
7177987.14000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008802 |
Maakuoppa sijaitsee Ristisuon itäpuoleisen vaaran ylärinteessä. Kuoppa on neliömäinen ja mitoiltaan 1,3 x 1,3 m. Kuopan syvyys on 0,5 m. Kuopan reunat ovat melko jyrkät. Kuopan pohjoispäässä on 1 x 1,7 m kokoinen uloke. Kuopan pohjalle on syntynyt heikko huuhtoutumiskerros. Kuoppa muistuttaa suuresti kellaria. Se sijaitsee vanhalla kaskiaholla. |
| metsakeskus.1000008803 |
890 |
Pulmankijärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
537302.17700000 |
7763864.32000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008803 |
Kohde sijaitsee Pulmankijärven länsirannalla, Kalddasjoen sillasta 600 m etelään tien länsipuolella, 100-150 m tiestä. Paikalla on todettu kivikautinen asuinpaikka ja kodansijoja. Lieden hiilistä on saatu mesoliittinen ajoitus (Hela-372, 7905±85 BP). Kodanpohjia on myös alempana törmän ja tien välissä. Löydöt kvartsia, kvartsiittia, palanutta luuta.
Vuoden 2020 tarkastuksessa samalta terassilta havaittiin kolme huonosti erottuvaa kodanpohjaa. Niihin tehdyistä lapionpistoista havaittiin kvartsiitti-iskoksia. Ne sijaitsevat noin 80 ja 130 m pohjoiskoilliseen asuinpaikasta. |
| metsakeskus.1000008803 |
890 |
Pulmankijärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
537302.17700000 |
7763864.32000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008803 |
Kohde sijaitsee Pulmankijärven länsirannalla, Kalddasjoen sillasta 600 m etelään tien länsipuolella, 100-150 m tiestä. Paikalla on todettu kivikautinen asuinpaikka ja kodansijoja. Lieden hiilistä on saatu mesoliittinen ajoitus (Hela-372, 7905±85 BP). Kodanpohjia on myös alempana törmän ja tien välissä. Löydöt kvartsia, kvartsiittia, palanutta luuta.
Vuoden 2020 tarkastuksessa samalta terassilta havaittiin kolme huonosti erottuvaa kodanpohjaa. Niihin tehdyistä lapionpistoista havaittiin kvartsiitti-iskoksia. Ne sijaitsevat noin 80 ja 130 m pohjoiskoilliseen asuinpaikasta. |
| metsakeskus.1000008803 |
890 |
Pulmankijärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
537302.17700000 |
7763864.32000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008803 |
Kohde sijaitsee Pulmankijärven länsirannalla, Kalddasjoen sillasta 600 m etelään tien länsipuolella, 100-150 m tiestä. Paikalla on todettu kivikautinen asuinpaikka ja kodansijoja. Lieden hiilistä on saatu mesoliittinen ajoitus (Hela-372, 7905±85 BP). Kodanpohjia on myös alempana törmän ja tien välissä. Löydöt kvartsia, kvartsiittia, palanutta luuta.
Vuoden 2020 tarkastuksessa samalta terassilta havaittiin kolme huonosti erottuvaa kodanpohjaa. Niihin tehdyistä lapionpistoista havaittiin kvartsiitti-iskoksia. Ne sijaitsevat noin 80 ja 130 m pohjoiskoilliseen asuinpaikasta. |
| metsakeskus.1000008803 |
890 |
Pulmankijärvi |
10002 |
12001 |
13005 |
11019 |
27011 |
537302.17700000 |
7763864.32000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008803 |
Kohde sijaitsee Pulmankijärven länsirannalla, Kalddasjoen sillasta 600 m etelään tien länsipuolella, 100-150 m tiestä. Paikalla on todettu kivikautinen asuinpaikka ja kodansijoja. Lieden hiilistä on saatu mesoliittinen ajoitus (Hela-372, 7905±85 BP). Kodanpohjia on myös alempana törmän ja tien välissä. Löydöt kvartsia, kvartsiittia, palanutta luuta.
Vuoden 2020 tarkastuksessa samalta terassilta havaittiin kolme huonosti erottuvaa kodanpohjaa. Niihin tehdyistä lapionpistoista havaittiin kvartsiitti-iskoksia. Ne sijaitsevat noin 80 ja 130 m pohjoiskoilliseen asuinpaikasta. |
| metsakeskus.1000008803 |
890 |
Pulmankijärvi |
10002 |
12001 |
13005 |
11028 |
27000 |
537302.17700000 |
7763864.32000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008803 |
Kohde sijaitsee Pulmankijärven länsirannalla, Kalddasjoen sillasta 600 m etelään tien länsipuolella, 100-150 m tiestä. Paikalla on todettu kivikautinen asuinpaikka ja kodansijoja. Lieden hiilistä on saatu mesoliittinen ajoitus (Hela-372, 7905±85 BP). Kodanpohjia on myös alempana törmän ja tien välissä. Löydöt kvartsia, kvartsiittia, palanutta luuta.
Vuoden 2020 tarkastuksessa samalta terassilta havaittiin kolme huonosti erottuvaa kodanpohjaa. Niihin tehdyistä lapionpistoista havaittiin kvartsiitti-iskoksia. Ne sijaitsevat noin 80 ja 130 m pohjoiskoilliseen asuinpaikasta. |
| metsakeskus.1000008803 |
890 |
Pulmankijärvi |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27000 |
537302.17700000 |
7763864.32000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008803 |
Kohde sijaitsee Pulmankijärven länsirannalla, Kalddasjoen sillasta 600 m etelään tien länsipuolella, 100-150 m tiestä. Paikalla on todettu kivikautinen asuinpaikka ja kodansijoja. Lieden hiilistä on saatu mesoliittinen ajoitus (Hela-372, 7905±85 BP). Kodanpohjia on myös alempana törmän ja tien välissä. Löydöt kvartsia, kvartsiittia, palanutta luuta.
Vuoden 2020 tarkastuksessa samalta terassilta havaittiin kolme huonosti erottuvaa kodanpohjaa. Niihin tehdyistä lapionpistoista havaittiin kvartsiitti-iskoksia. Ne sijaitsevat noin 80 ja 130 m pohjoiskoilliseen asuinpaikasta. |
| metsakeskus.1000008804 |
890 |
Kalddasluobbal 4 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
535312.97700000 |
7763739.37000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008804 |
Kohde sijaitsee Pulmankijärven länsipuolella, järveen laskevan Galddasjohkan luoteisrannalla ja Kalddasluobbalin lounaispuolella. Kuopat sijaitsevat joen muokkaamilla harjantiella. Maaperä alueella on varsin kivikkoista. Joen rannalla on 13 pyyntikuoppaa noin 900 m matkalla yksittäin tai parin kuopan ryhminä. Kuoppien välit ovat suuret. |
| metsakeskus.1000008805 |
890 |
Puollamvarri 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
540290.98100000 |
7757681.81700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008805 |
Kohde sijaitsee Pulmankijärven eteläpäässä ylemmän Pulmankijoen itäpuolella. Arolasta 900 m eteläkaakkoon on pienen puron eteläpuolisessa rinteessä poikkeuksellisen kookas pyyntikuoppa. Se on kooltaan noin 6 m x 5 m ja 1,2 m syvä. Kuopan ympärillä on 2,5 - 3 m leveä valli. |
| metsakeskus.1000008806 |
890 |
Kalddasluobbal 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
535712.81600000 |
7764059.24500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008806 |
Kohde sijaitsee Pulmankijärven länsirannalla. Kalddasjoen sillasta 1,25 ja 1,5 km länteen Kalddasluobbalin koillispuolella. Lammen alarinteessä on pyyntikuoppa. Lähiympäristössä on useita pyyntikuoppia.
|
| metsakeskus.1000008807 |
890 |
Kalddasluobbal 5 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
535962.71700000 |
7764109.21600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008807 |
Kohde sijaitsee Pulmankijärven länsirannalla. Kalddasjoen sillasta 1,25 ja 1,5 km länteen Kalddasluobbalin koillispuolella. Lammen rinteessä on todettu pyyntikuoppa. Lähiympäristössä on useita pyyntikuoppia.
|
| metsakeskus.1000008808 |
890 |
Kalddasjohka 7 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
536762.39500000 |
7763759.35800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008808 |
Kohde sijaitsee Pulmankijärven länsirannalla, Kalddasjoen sillasta 800 m lounaaseen. Joen eteläpuolella on yksittäinen pyyntikuoppa tasaisen rinneterassin reunalla. Kuoppa on muodoltaan soikea, kooltaan noin 3 m x 2 m ja noin 0,5 m syvä. Siinä ei ole selkeää vallia. Siitä parinsadan metrin päässä alempana rinteessä on ilmeisesti toinenkin kuoppa. |
| metsakeskus.1000008809 |
765 |
Rajalampi kaakko |
10001 |
12009 |
13094 |
11042 |
27000 |
604684.61500000 |
7081659.10200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008809 |
Kuoppa sijaitsee Porttijokeen rajoittuvalla ojittamattomalla suokaistaleella, jonka vierestä kulkee polku. Maakuoppa on kooltaan 1 x 2 x 0,5 m. |
| metsakeskus.1000008810 |
765 |
Ristilampi 3 |
10001 |
12015 |
13146 |
11042 |
27000 |
599953.50600000 |
7084158.07100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008810 |
Uittopadon jäännökset sijaitsevat Ristilammen koilliskulmassa, jossa lammen levenemä supistuu puroksi. Purossa on puisia patorakenteita ja veistettyjä puita. Pato liittyy Porttijoen uittoon, joka alkoi 1900-luvun alkupuolella. |
| metsakeskus.1000008811 |
765 |
Porkkajärvi |
10001 |
12015 |
13146 |
11042 |
27000 |
605312.36100000 |
7081909.00100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008811 |
Puiset uittopadon jäännökset sijaitsevat Porkkajärven etelärannalta alkavan puron suussa. Purossa on halkaistuja n. 1,5 m mittaisia puita, jotka on asetettu pystyyn puron yli kulkevaa parrua vasten. |
| metsakeskus.1000008812 |
765 |
Urpolampi |
10001 |
12009 |
13094 |
11042 |
27000 |
601532.86000000 |
7087736.64500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008812 |
Kuoppa sijaitsee Urpolammen pohjoispuolisen vaaran itään viettävässä rinteessä, 600 m päässä lammesta. Kuoppa on kooltaan 0,5 x 1,5 x 0,5 m. |
| metsakeskus.1000008813 |
927 |
Kaukoila (Kaukoila) NW |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
351390.00000000 |
6694943.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008813 |
Kylätontti sijaitsee Hiidenveden rannan läheisyydessä, mäen lounaisrinteessä, terassimaisella tasanteella. Paikalla on useita kivijalkoja, kellarikuoppia ja muita rakenteita. Kohde on säilynyt melko hyvin.
Jussila 2014:
Muinaisjäännösrekisterissä mainittu paikannus rakenteineen ei sijoitu kylän vanhoille tonttimaille, vaan eteläisemmästä tontista n. 40-50 m etelään. Kyseisellä rekisterissä mainitulla paikalla on v. 1823 kartalla (s.39 ) ja 1870 - senaatinkartalla on useita ulkorakennuksia, joista yksi on vielä vuoden 1958 kartalla. 1840-l pitäjänkartta on Kaukoilan kohdalla hyvin epäselvä mutta vaikuttaisi siltä, että kyseisessä rinteessä olisi ulkorakennuksia. Isojakokartalla v. 1779 tontit paikantuvat kuitenkin selkeästi, eikä rekisterissä mainittuun maastoon ole merkitty siinä mitään.
V. 1779 kartalla kaksi taloa joiden tontit hieman erillään. Ne vaikuttavat paikantuvan hyvin, mutta paikannus saattaa olla hieman liian luoteessa (ehkä 15 m liian luoteessa). Luoteisempi tonttimaa (NW) on ehkä kaakkoispäänsä osalta nyt rakennetulla alueella, mutta pääosin tontti on ilmeisesti autiona. Se sijaitsee kapealla luoteeseen kurottuvalla harjanteella, joka nyt peltona ja kaakkoisosaltaan siis rakennettua ja pihamaata. |
| metsakeskus.1000008814 |
505 |
Riitasuonkallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
399034.85600000 |
6722003.99800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008814 |
Röykkiö sijaitsee havumetsää kasvavan kallioisen mäen korkeimmalla kohdalla, noin 100 m metsäautotiestä länteen. Muodoiltaan röykkiö on suhteellisen säännöllinen ympyrä halkaisijaltaan 3,5-4 m ja se on rakennettu suurehkon maakiven ympärille. Röykkiön keskellä on kuoppa tai painanne.
Kohde tarkastettiin vuoden 2019-2020 inventoinnissa. Röykkiön pohjoispuolella, alkaen noin 20 metriä siitä luoteeseen ja jatkuen lähelle metsäautotietä, on pieniä kivikasoja ja pystyyn nostettuja kiviä linjassa epäsäännöllisin välein noin 100 metrin matkalla. Vaikuttaisi, että ne ilmaisevat rajan suuntaa, mutta nykyinen tilaraja ei ole aivan saman suuntainen ja sijaitsee hieman eri kohdassa. Itse röykkiö ei ole linjassa näiden kanssa, joten se ei luultavasti ole rajaröykkiö vaan jokin muu. |
| metsakeskus.1000008815 |
422 |
Pieni Siikalampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
689648.65400000 |
7005754.98100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008815 |
Kohde sijaitsee Patvinsuon kansallispuistossa, Suomujärven kapealla kannaksella, jota idässä rajaavat Pieni-Siikalampi ja Siikalampi. Kvartsit löytryivät hiekalta parin metrin päästä vesirajasta.
Löytökohdan pohjoispsissa tausta on alava, osin soinen. Etelässä löytökohdan taustalla on pari metriä Suomujärven pintaa korkeammalla oleva hiekkakangas. |
| metsakeskus.1000008816 |
422 |
Kaunisniemenkangas 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
687973.32000000 |
7007139.41400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008816 |
Kohde sijaitsee Patvinsuon kansallispuistossa. Kvartsit löytyivät rantapolulta merkityn retkeilyreitin "Suomunkierto" varrelta, Kuikanniemestä pohjoiseen seuraavan niemen tyven eteläpuolelta, pienestä kosteikon ja suon ympäröimästä kangasniemestä, retkeilyreittiin kuuluvalta puusillalta noin 15 m koilliseen. Lähellä on joitakin pieniä historiallisen ajan kuopanteita. |
| metsakeskus.1000008817 |
422 |
Kaunisniemenkangas 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
688256.21200000 |
7006959.48700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008817 |
Kohde sijaitsee Patvinsuon kansallispuistossa, Kuikkaniemen pohjoispuolella sijaitsevan, kaakkoon pistävän pitkänomaisen nieman kärjessä, tasanteella on mahdollinen tulisija. Paikalla on Metsähallituksen vanha huoltokämppä. Rakennuksen koillispuolen portaiden edessä pilkottaa maanpinnalle palaneita kiviä mahdollisesta liedestä. Tasanteen maa on hiilensekaista. Liesikiveyksen läheltä löytyi kvartsi. |
| metsakeskus.1000008819 |
422 |
Virtasalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
690837.16700000 |
7007655.21500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008819 |
Kohde sijaitsee Patvinsuon kansallispuistossa. Löydöt otettiin talteen rantavedestä tai rantaviivan tuntumasta. Suomujärven alueella tavallinen rantatörmien sortuminen lienee tuhonnut myös tätä kohdetta. |
| metsakeskus.1000008822 |
422 |
Lapinlahti |
10002 |
12008 |
13000 |
11019 |
27000 |
688734.01000000 |
7007513.27200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008822 |
Löydöt havaittiin Patvinsuon kansallispuiston Suomujärven luoteisosassa, Lapinsaaren pohjoiskärjen ja mantereen yhdistävällä kapealla, muutaman metrin levyisellä ja noin 100 m pitkällä kannaksella. Pohjoisessa, mantereen puoleissa kannaksen tyvessä on tasanne ja sillä nuotiopaikka. Kvartsit tulivat rannalta. |
| metsakeskus.1000008837 |
599 |
Tormbacken 2 |
10002 |
12004 |
13055 |
11006 |
27000 |
296977.47500000 |
7050839.39900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008837 |
Paikalla on metsämaastossa hieman rauennut ja sammaloitunut uuni tai kiuas. Rakennelmassa on selvä suuaukko. Muistuttaa ns. ryssänuuneja. |
| metsakeskus.1000008838 |
599 |
Tormbacken |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
297262.36100000 |
7051293.22200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008838 |
Kohde sijaitsee Purmonjoesta noin 1,2 km lounaaseen. Alue on hiekkaista mäntykangasta ja sen läpi kulkee metsäautotie.
Kohde sijaitsee metsätieleikkauksessa, jossa on näkyvissä osittain tuhoutunut liesi. Liedestä on jäljellä palaneita ja rapautuneita kiviä sekä löytönä keramiikkaa. Löydöt keskittyvät lieteen; ympäristöstä ei ole saatu muita asuinpaikkalöytöjä. Tien varrella on useita pieniä kuoppia, joista on otettu hiekkaa. |
| metsakeskus.1000008839 |
893 |
Pilkabacken |
10002 |
12001 |
13002 |
11002 |
27000 |
292497.28300000 |
7048121.47300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008839 |
Paikalla on luonnonkivikossa kolme kivikehää, joista kaksi muistuttaa saariston ns. tomtning-jäännöksiä. Kooltaan niiden halkaisijat ovat noin 2-3 metriä. Kuopanteista yksi on muita hieman pienempi ja syvempi ja se on mahdollisesti ollut varastokuoppana. |
| metsakeskus.1000008840 |
777 |
Nuolivaara |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
646738.00000000 |
7169628.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008840 |
Nuolivaaralla on perimätiedon mukaan asunut Kuivajärven ensimmäinen asukas 1700-luvun lopulla. Kaivauksin haluttiin selvittää tätä perimätietoa. Nuolivaaraan liittyy myös tieto Venäjältä tulleesta sotilaskarkurista. Hänen pirttinsä on joskus 1800-luvulla siirretty Nuolivaarasta Kuivajärvelle, jossa se oli vielä 1950-luvulla käytössä verkkokylynä.
Nuolivaara sijaitsee Karsikkojärven lounaispuolella. Se on noin kilometrin pituinen, itä-länsi -suuntainen mäki. Valtakunnanraja kulkee Nuolivaaran poikki; Suomen puoleinen länsiosa on kokonaan rajavyöhykkeellä. Vaaraa pitkin kulkee neuvostoliittolaisten välirauhan jälkeen tekemä Rykmentintie.
Rykmentintiestä 15 m etelään ja 9 m polusta 9 itään on 2,5 m:n läpimittainen ja 0,5 m korkea kivikasa, joka on todennäköisesti peltoraunio. Tästä noin 27 m etelään on kaksi peräkkäistä, 6 m:n etäisyydellä toisistaan olevaa kivikkoa. Läntisen pituus on 16 m, itäisen 10 m, niiden leveys on 2-3 m. Kivikot lienevät pellon reunaan raivattuja kiviä.
Rykmentientien ja polun haarasta 40 m etelälounaaseen on melko hiekosti erottuva rakennuksenpohja 1. Se on neliön muotoinen, sivut ovat 4 m:n pituiset ja 0,5 m leveät kohoumat.
Alempana rinteessä, rakennuksenpohja 1:stä 8 m etelään sijaitsee rakennuksenpohja 2. Se on kooltaan 4,2x5,8 m. Pohja jakautuu kahteen osaan. Koillispäässä on väliseinällä erotettu 2 m:n pituinen osa, jonka seinät erottuvat heikkoina kohoumina maassa. Koillispäästä 1,2 m länteen on 0,9 m:n läpimittainen ja 0,5 m:n syvyinen kuoppa. Pohjan lounaisosa on hyvin selvä. Ulkosivuilla on noin 1,5 m leveät ja 0,4 m korkeat vallit ja niiden sisällä noin 0,5 m syvä kuoppa. Kuoppa on ehkä ollut lattian alainen säilytystila. Lounaisosan luoteisnurkassa on turpeen alla kiviröykkiö, ilmeisesti rauennut kiuas.
Alinna rinteessä on hyväkuntoinen hirsikehikkoinen kaivo. Kaivo on tehty 150 cm pitkistä, 17-20 cm paksuista halkaistuista hirsistä. Se on koottu pitkänurkkaisella koirankaulasalvoksella, hirren yläosassa on puolipyöreä lovi. Kaivon sisämitta on 120x120 cm ja syvyys 140 cm.
Rykmentintiestä 60 m etelään ja 15 m polusta itään on turpeen alla kiuas, jota tutkittiin. Kiukaan pohjan koko on ollut noin 2x2-2,5 m ja sen suuaukko lännessä. Pesä on ollut 1,5 m pitkä ja runsaat 0,5 m leveä. |
| metsakeskus.1000008841 |
529 |
Karhuvuori |
10002 |
12011 |
13115 |
11006 |
27000 |
220702.66600000 |
6694328.23900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008841 |
Kohde sijaitsee Karhuvuoren itäpäässä, tasaisella kalliolla sijaitsevasta kolmiomittauspisteestä n. 20 m luoteeseen. Paikalla on nykyään uudelleen rakennettu, toisen maailmansodan aikainen ilmavalvontatorni. Samalla kalliolla on sijainnut Krimin sodan aikainen optinen lennätin. Sen tarkka sijaintipaikka ei ole tiedossa. Ilmavalvontatornin alapuolelta löytyi 2005 inventoinnissa tiili- ja lasimurskaa. Kalliossa on merkkejä tornin kiinnityslaitteista. Pohjoiseen laskevalla rinteellä, tornin pohjoispuolella, on kalliota vasten rakennettu pieni kivilatomus, joka on ehkä säilytyskellarin jäännös. Optisen lennättimen paikkana Karhuvuori on mainittu kirjallisuudessa. |
| metsakeskus.1000008842 |
529 |
Telegrafivuori |
10002 |
12011 |
13000 |
11006 |
27000 |
224930.94600000 |
6697546.97400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008842 |
Kohde sijaitsee Airismaan saaren Kollinpäässä, Rymättylän kunnan korkeimmalla kohdalla. Paikalla on korkea kallionhuippu, jonka rinteet ovat äkkijyrkät. Kallion laki on melko tasainen ja siellä on sijainnut Krimin sodan aikainen optinen lennätin. Paikalla on nykyään kaatunut, puinen kolmiomittaustorni. Kalliolta löytyi inventoinnissa 2005 tiiltä, lasia, nauloja sekä kallioon iskettyjä pultteja. Paikka on merkitty venäläiselle topografikartalle v. 1881 nimellä Telegraf-vuori. |
| metsakeskus.1000008843 |
529 |
Munkkila |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
219083.30900000 |
6694708.08500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008843 |
Kohde sijaitsee Aaslaluodolla Munkkilan talon pihamaan läheisyydessä metsässä. Paikalla on yhteensä kuusi ryssänuunia havupuuvaltaisessa metsässä, jossa on muutamia kalliopaljastumia. Kohde tarkastettiin 2005 inventoinnissa Pentti Koivusen Rymättylän historia I -teoksessa mainitseman tiedonannon perusteella. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.1000008844 |
529 |
Mustaveikko 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
222062.11000000 |
6695557.75300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008844 |
Kohde sijaitsee Isoluodon keskiosassa, loivasti koillliseen laskevan peltorinteen yläosassa. Paikalla on hiekkainen peltorinne, jonka yläosa muodostaa kapean solamaisen ulokkeen kahden kallioisen mäen välille. Pellon ylärinteestä on löytynyt kvartsi-iskoksia ja -ytimiä. On mahdollista, että asuinpaikka jatkuu metsän puolelle jyrkkien kallioseinämien suojaan. |
| metsakeskus.1000008844 |
529 |
Mustaveikko 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
222062.11000000 |
6695557.75300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008844 |
Kohde sijaitsee Isoluodon keskiosassa, loivasti koillliseen laskevan peltorinteen yläosassa. Paikalla on hiekkainen peltorinne, jonka yläosa muodostaa kapean solamaisen ulokkeen kahden kallioisen mäen välille. Pellon ylärinteestä on löytynyt kvartsi-iskoksia ja -ytimiä. On mahdollista, että asuinpaikka jatkuu metsän puolelle jyrkkien kallioseinämien suojaan. |
| metsakeskus.1000008845 |
529 |
Santala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
224820.99900000 |
6696877.23900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008845 |
Kohde sijaitsee Airismaan saaren Kollinniemessä, Santalan talon pihamaan vieressä olevalla pellolla. Paikalla on terassimainen tasanne metsän rajassa, pihamaan läheisyydessä, jonka yläosassa maalaji on hiekkainen. Paikalta löytyi 2005 inventoinnissa porfyyri-iskoksia ja saviastian paloja. On mahdollista, että asuinpaikka jatkuu metsän puolelle, halkaisijaltaan n. 2 m laajan kalliopaljastuman ympäristöön. |
| metsakeskus.1000008845 |
529 |
Santala |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
224820.99900000 |
6696877.23900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008845 |
Kohde sijaitsee Airismaan saaren Kollinniemessä, Santalan talon pihamaan vieressä olevalla pellolla. Paikalla on terassimainen tasanne metsän rajassa, pihamaan läheisyydessä, jonka yläosassa maalaji on hiekkainen. Paikalta löytyi 2005 inventoinnissa porfyyri-iskoksia ja saviastian paloja. On mahdollista, että asuinpaikka jatkuu metsän puolelle, halkaisijaltaan n. 2 m laajan kalliopaljastuman ympäristöön. |
| metsakeskus.1000008846 |
529 |
Portinperä |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
223901.36900000 |
6696567.35800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008846 |
Kohde sijaitsee Portinperänlahden rantakalliolla, Portinperäntien molemmin puolin. Alueelta on näköala merelle. Paikalla on jyrkkärinteinen kallio, jolla on kaksi röykkiötä. Tiedot röykkiöistä on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.1000008847 |
529 |
Isoniittu |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
224111.28300000 |
6696517.37800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008847 |
Kohde sijaitsee Portinperänlahden rannalla, paikalla kulkevan Portinperäntien itäisimmästä mutkasta n. 55 m itään. Metsässä olevalla kalliolla on ryssänuuni, joka on kooltaan n. 3,8x2,1 m ja korkeudeltaan n. 0,6 m. |
| metsakeskus.1000008848 |
529 |
Unohduksenaukio |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
221932.16600000 |
6694748.08200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008848 |
Kohde sijaitsee Hangantien ja Peltorannantien läheisyydessä olevalla korkealla kalliomäellä metsän laidassa, lähellä hylättyä kesämökkiä. Paikalla kasvaa matalaa männikköä, sammalta ja jäkälää. Kesämökin päädystä n. 20 m luoteeseen on röykkiö, joka on kooltaan n. 7,2x4,6 m ja korkeudeltaan n. 0,4 m. Röykkiö on koottu kahden rinnakkaisen kalliokohouman päälle ja välille. Sammal- ja jäkäläpeitteisen röykkiön pinnalla on mahdollisesti kaksi purkamisjälkeä. Kiviä on vierinyt läheisen kallionnokan alapuolelle. |
| metsakeskus.1000008849 |
529 |
Vanharanta |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
223481.53000000 |
6696767.28100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008849 |
Kohde sijaitsee silokalliolla Airismaan saaren eteläosassa, Vanharannan tilan pihapiiriä kohti laskevassa rinteessä, tilan rajasta n. 55 m itään. Paikalla on mahdollisesti hajotetun röykkiön kiveys. Kiviä on halkaisijaltaan n. 7 m laajana rykelmänä. Paikalta on näkymä merelle. |
| metsakeskus.1000008850 |
529 |
Kuristenvuori |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
224820.97200000 |
6702205.09900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008850 |
Kohde sijaitsee Rymättylän pääsaaren itäosassa, Kuristenlahden tasaisella rantakalliolla. Paikalla on kolmiomittauspiste, jonka ympärille on kallioon hakattu kolmiokuvio. Kolmiomittauspisteesta n. 2 m kaakkoon on röykkiö, joka on kooltaan n. 4,3x3,6 m ja korkeudeltaan n. 0,2 m. Pyöristyneistä kivistä ladotun röykkiön keskellä on matala painauma. Kiviä on jonkin verran vierinyt röykkiön reunojen ulkopuolelle.
Vuonna 2023 röykkiön luoteisosaan havaittiin tehdyn noin metrin pituinen luode-kaakkosuuntainen kivikasa, johon lienee koottu röykkiöstä otetuista kivistä. |
| metsakeskus.1000008850 |
529 |
Kuristenvuori |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
224820.97200000 |
6702205.09900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008850 |
Kohde sijaitsee Rymättylän pääsaaren itäosassa, Kuristenlahden tasaisella rantakalliolla. Paikalla on kolmiomittauspiste, jonka ympärille on kallioon hakattu kolmiokuvio. Kolmiomittauspisteesta n. 2 m kaakkoon on röykkiö, joka on kooltaan n. 4,3x3,6 m ja korkeudeltaan n. 0,2 m. Pyöristyneistä kivistä ladotun röykkiön keskellä on matala painauma. Kiviä on jonkin verran vierinyt röykkiön reunojen ulkopuolelle.
Vuonna 2023 röykkiön luoteisosaan havaittiin tehdyn noin metrin pituinen luode-kaakkosuuntainen kivikasa, johon lienee koottu röykkiöstä otetuista kivistä. |
| metsakeskus.1000008852 |
529 |
Poikko 2 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
219483.08000000 |
6708402.58200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008852 |
Kohde sijaitsee Poikon kartanon laajan pihapiirin laidalla olevalla kalliolla ja sen läheisyydessä, Ruokoraumantien ja Ekuntien risteyksestä n. 23 m pohjoiseen. Paikalla olevalla silokalliolla on uunin jäännösten näköinen kivirakennelma ja sen läheisyydessä katoton kivikellarin jäännös. Maanomistaja ei tiennyt rakennelmien alkuperäistä tarkoitusta. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.1000008853 |
529 |
Kauppilan kylänpaikka |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
221292.36900000 |
6704754.06100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008853 |
Historiallisen ajan kylänpaikka on sijainnut Rymättylän keskustassa nykyisen Raulantien mutkan kohdalla, Ylis-Kauppilan pihan ja Villenvuoren välillä. Paikalla on nykyään peltoja, jyrkkä mäenrinne, matalaa avokalliota sekä kallionvierustoilla olevaa viljelemätöntä maata. Historiallisen kartan perusteella Kauppilan kylän talot olisivat sijainneet vuonna 1644 ja jo sitä ennen tällä paikalla. Inventoinnissa 2005 paikalla ei havaittu rakennusten jäännöksiä tai historiallisen ajan löytöjä. |
| metsakeskus.1000008855 |
529 |
Tammisto |
10002 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
224231.20100000 |
6703564.55100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008855 |
Kohde sijaitsee Rymättylän pääsaaren itäosassa, nykyisestä Itätalon asuinrakennuksesta n. 300 m etelään. Paikalla on vuoden 1644 tienoilla tehdyn historiallisen kartan perusteella sijainnut Tammiston hävinneen tilan rakennuksia. Kohde tarkastettiin 2005 inventoinnissa ja paikalta löytyi tiilenkappaleita ja kiviröykkiö, joka on halkaisijaltaan n. 3 m ja korkeudeltaan n. 0,4 m. Röykkiökiveyksessä erottuu joitain tiilen kappaleita. Röykkiön läheisyydessä metsäalueella on joitain umpeenkasvaneita pelto-ojia. |
| metsakeskus.1000008856 |
529 |
Vuorenpään kylänpaikka |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
221022.52900000 |
6694538.16400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008856 |
Kohde sijaitsee Aaslaluodon Alakylässä, pellon ja metsän rajalla olevan makasiinin ympäristössä. Vuoden 1644 tienoilla laaditun historiallisen kartan perusteella Vuorenpään kylän vanha paikka on sijainnut tällä paikalla. Kohde tarkastettiin 2005 inventoinnissa ja nykyään paikalla olevan makasiinin läheisyydestä löytyi tiiltä ja makasiinista n. 50 m ylärinteeseen kiviaidan pohja tai kivistä ladottu penger. |
| metsakeskus.1000008857 |
529 |
Paavaisten kylänpaikka |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
225690.62800000 |
6701125.54000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008857 |
Kohde sijaitsee Rymättylän pääsaaren kaakkoisosassa, Meritalon kohdalta etelään johtavan ajotien mutkan tuntumassa. Paikalla on vuonna 1644 laaditun kartan perusteella sijainnut Paavaisten kylän vanha paikka. Kohde tarkastettiin 2005 inventoinnissa, mutta peltojen ympäröimällä, laajahkolla viljelemättömällä saarekkeella ei havaittu mitään historiallisen ajan asutukseen viittavaa. |
| metsakeskus.1000008858 |
529 |
Okalan kylänpaikka |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
220942.52700000 |
6701835.23300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008858 |
Kohde sijaitsee Rymättylän pääsaaren eteläosassa, paikalla kulkevan Salonkyläntien varrella. Vuoden 1644 tienoilla laaditun historiallisen kartan perusteella Okalan kylän vanha paikka on ollut tällä kohtaa. Kohde tarkastettiin 2005 inventoinnissa ja kylänpaikan arvioitiin tuhoutuneen mahdollisesti kokonaan tienrakennuksen yhteydessä. |
| metsakeskus.1000008859 |
529 |
Meritalo ja Pohjatalo |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
217543.87300000 |
6705883.58700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008859 |
Kohde sijaitsee Rymättylän pääsaaren keskiosassa, Riiaistentieltä Peräniityn tilan pihamaalle johtavan tien pohjoispuolella. Paikalla olevalla etelään laskevalla kallioalueella on kolme röykkiötä. Tiedot röykkiöistä on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.1000008860 |
529 |
Kotirinne |
10001 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
221622.28800000 |
6694638.12000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008860 |
Kohde sijaitsee Aaslaluodon itäosassa avokalliolla, josta on näkymä merelle. Silokalliolla matalan kallioseinämän juurella on pieni kivilatomus. Latomus on kooltaan n. 2,6x2,1 m ja korkeudeltaan n. 0,2 m. Rakenne on liian pieni ollakseen hautaraunio, mutta latomus on selvästi ihmisen siihen jostain syystä rakentama. |
| metsakeskus.1000008861 |
529 |
Pihlajamäki |
10001 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
221452.36100000 |
6694688.10000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008861 |
Kohde sijaitsee Aaslaluodon saarella olevalla mäellä laajan kallioalueen pohjoislaidassa. Pellon reunasta n. 20 m etelään on mahdollinen röykkiö ja epämääräinen kivikehä. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.1000008862 |
529 |
Mustaveikko 2 |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
222292.02200000 |
6695567.75300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008862 |
Kohde sijaitsee Isoluodossa muutamia kymmeniä metrejä merenrannasta, jyrkästi koilliseen laskevan kalliorinteen alapuolella. Paikkaan liittyy tarina, että istutettujen jalavien läheisyyteen olisi haudattu venäläinen amiraali. Kohde tarkastettiin 2005 inventoinnissa ja paikalla havaittiin kaksi kivilatomusta, jotka ovat kooltaan n. 2,5x2,5 m ja 2,4x2 m. Kohde sijaitsee Korkkisluodon ryssänuunikohteen läheisyydessä, matalan lahdelman vastarannalla. |
| metsakeskus.1000008863 |
683 |
Kutuvaara pohjoinen |
10002 |
12012 |
13124 |
11002 |
27000 |
487073.23100000 |
7316059.39800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008863 |
Kohde sijaitsee Virtalan talosta 1 km kaakkoon ja Simojoen itäpuolella olevan Kutulammen pohjoisosan salmesta 1,2 km koilliseen. Maasto kankaan laen länsireunan kalliopaljastumaa. Metsätien kääntöpaikalta 100 m kaakkoon on 2001 tarkastuksessa todettu kalliotasanteen eteläreunasta kvartsijuonia, joihin liittyy paikoin runsaasti lohkottua kvartsia. Aines on löytöpaikallaan.
Kohde tarkastettiin elokuussa 2012. Koordinaattien ilmoittamassa paikassaa on pienialainen kalliopaljastuma, jossa ei havaittu selkeitä merkkejä louhoksesta. Näkyvissä oleva kiviaines oli huonolaatuista ja rapautunutta. |
| metsakeskus.1000008864 |
698 |
Rajasaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
506625.26100000 |
7355323.65000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008864 |
Kohde sijaitsee Pisiönkönkään yläpuolella, nykyisen uoman itäreunassa oleva pitkänomainen (400 x 70 m) saari. Paikalliset ovat pitäneet saarta lappalaisten muinaisena asuinpaikkana. Tarkastuksessa 2004 saaren keskeltä on todettu notkelma (20-40 m x 5-10 m), mutta ei selvää merkkiä muinaisjäännöksestä.
Lapin maakuntamuseo tarkasti 28.10.2008 Rovajärven ampuma-alueella eli Naarmankairassa olevan Purnujärven Rajasaaren (Purnusaari) Museoviraston pyynnön perusteella. Syynä oli Kemijärven poliisilaitoksen lausuntopyyntö Museovirastolle 14.10.2008 koskien tutkintapyyntöä 1.7.2008 ja tutkintailmoitusta (6290/S/30382/08) mahdollisesta muinaismuistolain (295/63) rikkomuksesta vuosina 2004 ja 2007. Puolustusvoimien ammunnoissa joulukuussa 2007 oli kranaatteja osunut Purnusaaren koillisosaan sekä tästä kohdasta pohjoiseen olevan Rikinpalon luoteisosaan.Vuoden 2008 tarkastuksessa Rajasaaren koilliskulmassa todettiin kaksi pilkkapetäjää. Noin 10 m rannasta oleva suuri honka oli säilynyt vaurioitta, mutta rantatörmässä oleva noin 30 cm paksu mänty oli katkennut muutaman metrin korkeudelta ja vahingoittunut paikoin kaarnattomaksi. Ammus lienee räjähtänyt maanpinnan yläpuolella. Tämän puun alaosassa on pitkänomainen pilkka, jossa en havainnut minkäänlaisia merkintöjä. Mitään muuta havaintoa ammusten osumisesta alueelle ei ollut nähtävissä.
Rikinpalon läntisen kärjen etelälaitaan oli osunut ainakin viisi ammusta kahteen kohtaan noin 70 m rannasta. Rivimäisten osumien suunta on suunnilleen itäkaakko-länsiluode. Tältä alueelta ei tunneta aikaisemman ihmistoiminnan jälkiä.
Tiettävästi myös Repojärvellä on ammuksia osunut jo vuonna 2004 eteläisen selän koillisrantaan, josta tunnetaan yksi – mahdollisesti kaksi – kalapatsasta (Rovaniemi 722; ks. Kemiläisten jalanjäljillä. 2002, s. 84). Tälle paikalle on mahdollista tehdä erillinen tarkastus myöhemmin, mikäli se katsotaan tässä yhteydessä tarpeelliseksi. |
| metsakeskus.1000008865 |
698 |
Pisiönköngäs 3 |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
506205.43300000 |
7354943.80500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008865 |
Kohde sijaitsee Pisiönniemen eteläkärjessä, Pisiönkönkään pohjoispuolella, niemeen johtavan tien itäpuolella. Paikalla on todettu laakea (4 x 4 x 0,6 m) kuoppa, joka on tarkastuksessa 2004 tulkittu pyyntikuopaksi tai rakennukseen liittyväksi kellarinjäännökseksi. Paikalla on tietojen mukaan mahdollisesti muitakin kuoppajäännöksiä, mutta niitä ei havaittu. |
| metsakeskus.1000008866 |
148 |
Pitkäniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
516866.61800000 |
7608557.79500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008866 |
Kivi- tai varhaismetallikautinen asuinpaikka sijaitsee Alajärven länsirannalla koilliseen pistävällä Pitkäniemellä. Läheltä niemen nokkaa löytöjä on rantavedestä ja törmän päältä 70 metrin matkalta. Niemen tyvestä löytöjä on myös kahdesta koekuopasta. Koekuopissa ja sortuvassa törmässä havaittiin myös palaneita kiviä. |
| metsakeskus.1000008866 |
148 |
Pitkäniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
516866.61800000 |
7608557.79500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008866 |
Kivi- tai varhaismetallikautinen asuinpaikka sijaitsee Alajärven länsirannalla koilliseen pistävällä Pitkäniemellä. Läheltä niemen nokkaa löytöjä on rantavedestä ja törmän päältä 70 metrin matkalta. Niemen tyvestä löytöjä on myös kahdesta koekuopasta. Koekuopissa ja sortuvassa törmässä havaittiin myös palaneita kiviä. |
| metsakeskus.1000008867 |
148 |
Alajärvi Kenttäniemi |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
518474.96700000 |
7608296.90300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008867 |
Alun perin Ilmari Itkosen (ks. tutkimukset) havaitsema ja ilmeisesti osittain tutkima liesilatomus sijaitsee Alajärven itärannalla Kenttäniemessä. Itkonen ei havainnut latomuksen ympärillä kotasijaa eikä sellaista voitu havaita myöskään syksyllä 2007. Latomuksen läheisyyteen tehdyissä koepistoissa ei havaittu kulttuurikerosta eikä niistä saatu löytöjä. |
| metsakeskus.1000008868 |
148 |
Könkäänjärven Kantola |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27008 |
533362.95200000 |
7623079.97200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008868 |
Kenttä sijaitsee Könkäänjärven pohjoisrannalla. Paikalla on havaittavissa merkkejä kolmesta eri asutusvaiheesta, joista viimeisimpään, sodanjälkeiseen, vaiheeseen kuuluvat rakennukset ovat vielä kutakuinkin pystyssä. Niiden lisäksi kentällä on ainakin kaksi nurkkapiisillistä tupasijaa sekä muita rakennusten pohjia. Kenttää on käyttänyt Aikion suku (Jefremoff VIITE). |
| metsakeskus.1000008868 |
148 |
Könkäänjärven Kantola |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27009 |
533362.95200000 |
7623079.97200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008868 |
Kenttä sijaitsee Könkäänjärven pohjoisrannalla. Paikalla on havaittavissa merkkejä kolmesta eri asutusvaiheesta, joista viimeisimpään, sodanjälkeiseen, vaiheeseen kuuluvat rakennukset ovat vielä kutakuinkin pystyssä. Niiden lisäksi kentällä on ainakin kaksi nurkkapiisillistä tupasijaa sekä muita rakennusten pohjia. Kenttää on käyttänyt Aikion suku (Jefremoff VIITE). |
| metsakeskus.1000008869 |
148 |
Hoikkaniemi |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
536391.74000000 |
7620719.92600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008869 |
Hoikkaniemen kenttä sijaitsee Nangujoen reittiin kuuluvan Alumalompolan pohjoispuolella. Paikalla on pystyssä sodanjälkeen rakennettuja rakennuksia. Kentän keskivaiheilla on havaittavissa rakennusten pohjia piiseineen sekä erilaisia kuoppia. Kentän pohjoislaidalla heinäisellä maalla on kolme kuoppaa, jotka päällisin puolin muistuttavat pyyntikuoppia. Kentällä havaittiin myös kaksi vallien ympäröimää kotasijaa. |
| metsakeskus.1000008869 |
148 |
Hoikkaniemi |
10002 |
12001 |
13008 |
11002 |
27000 |
536391.74000000 |
7620719.92600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008869 |
Hoikkaniemen kenttä sijaitsee Nangujoen reittiin kuuluvan Alumalompolan pohjoispuolella. Paikalla on pystyssä sodanjälkeen rakennettuja rakennuksia. Kentän keskivaiheilla on havaittavissa rakennusten pohjia piiseineen sekä erilaisia kuoppia. Kentän pohjoislaidalla heinäisellä maalla on kolme kuoppaa, jotka päällisin puolin muistuttavat pyyntikuoppia. Kentällä havaittiin myös kaksi vallien ympäröimää kotasijaa. |
| metsakeskus.1000008870 |
148 |
Alumalompola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
536105.85100000 |
7620544.99600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008870 |
Kohde sijaitsee Nangujoen reittiin kuuluvan Alumalompolan pohjoisrannalla. Itäisin löytöpiste on 170 metriä Hoikkaniemen kentän päärakennuksesta lounaaseen. Suurin osa löydöistä (kvartsia ja palanutta luuta) on rantavedestä, mutta myös törmän päältä on kvartsilöytö. Alue on ihanteellista asuinpaikkamaastoa mäntykankaalla, jonka maaperä on hiekkaa. Ylempänä kentälle johtavan tien ja rannan välisellä alueella havaittiin kuopanteita, joista ainakin osa voi olla luonnonmuodostumia. |
| metsakeskus.1000008870 |
148 |
Alumalompola |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
536105.85100000 |
7620544.99600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008870 |
Kohde sijaitsee Nangujoen reittiin kuuluvan Alumalompolan pohjoisrannalla. Itäisin löytöpiste on 170 metriä Hoikkaniemen kentän päärakennuksesta lounaaseen. Suurin osa löydöistä (kvartsia ja palanutta luuta) on rantavedestä, mutta myös törmän päältä on kvartsilöytö. Alue on ihanteellista asuinpaikkamaastoa mäntykankaalla, jonka maaperä on hiekkaa. Ylempänä kentälle johtavan tien ja rannan välisellä alueella havaittiin kuopanteita, joista ainakin osa voi olla luonnonmuodostumia. |
| metsakeskus.1000008871 |
148 |
Nangujärvi, Vyeppeenjargâ |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
539769.38800000 |
7615536.02100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008871 |
Nangujärvellä Vyeppeenjargâ nimisen niemen luoteislaidalla on kenttä, jolla on todennäköisesti sodanjälkeen rakennettuja rakennuksia, joista ainakin yksi on melko uuden oloinen. Varsinaisen kenttäalueen itälaidalla jo hieman puustoa kasvavalla kohdalla on havaittavissa vanhempia asumusten pohjia. |
| metsakeskus.1000008871 |
148 |
Nangujärvi, Vyeppeenjargâ |
10002 |
12001 |
13008 |
11042 |
27000 |
539769.38800000 |
7615536.02100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008871 |
Nangujärvellä Vyeppeenjargâ nimisen niemen luoteislaidalla on kenttä, jolla on todennäköisesti sodanjälkeen rakennettuja rakennuksia, joista ainakin yksi on melko uuden oloinen. Varsinaisen kenttäalueen itälaidalla jo hieman puustoa kasvavalla kohdalla on havaittavissa vanhempia asumusten pohjia. |
| metsakeskus.1000008872 |
148 |
Keski-Mustola |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
545420.08800000 |
7630800.88100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008872 |
Kenttä sijaitsee Sarmilompolan etelärannalla Ivalo-Nellimi-tiestä 400 metriä länteen. Kentällä on havaittavissa nurkkapiisillisen rakennuksen perustukset sekä kuoppia. Ilmeisesti kyseessä on Musta suvun talviasuinpaikka. |
| metsakeskus.1000008873 |
148 |
Kitisijänniemi läntinen |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
552318.30300000 |
7638547.77600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008873 |
Kenttä sijaitsee Nellimövuonon pohjoisrannalla Kitisijänniemessä. Kentällä on suhteellisen nuoria rakennuksia, mutta paikalla on myös pyöreämuotoisen rakennuksen multapenkki. Kyseessä on mahdollisesti jonkinlainen kammin perusta. |
| metsakeskus.1000008874 |
148 |
Aittalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
552128.37700000 |
7639007.59600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008874 |
Asuinpaikka sijaitsee Nellimövuonon pohjoisrannalla Aittalahdessa laajahkolla hiekkaisella tasanteella, jonka taustalla kohoaa louhikkoinen harjanne. Löytöjä havaittiin runsaasti niin rantavedessä, sortuvassa törmässä kuin törmän päälläkin. Löytöinä talletettiin kvartsi- ja kvartsiittiartefakteja ja palanutta luuta. Lisäksi sortuvassa törmässä ja törmän päällä ohuen turvekerroksen alla havaittiin paljon palaneita kiviä. |
| metsakeskus.1000008874 |
148 |
Aittalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
552128.37700000 |
7639007.59600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008874 |
Asuinpaikka sijaitsee Nellimövuonon pohjoisrannalla Aittalahdessa laajahkolla hiekkaisella tasanteella, jonka taustalla kohoaa louhikkoinen harjanne. Löytöjä havaittiin runsaasti niin rantavedessä, sortuvassa törmässä kuin törmän päälläkin. Löytöinä talletettiin kvartsi- ja kvartsiittiartefakteja ja palanutta luuta. Lisäksi sortuvassa törmässä ja törmän päällä ohuen turvekerroksen alla havaittiin paljon palaneita kiviä. |
| metsakeskus.1000008878 |
148 |
Harjujärvi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
553864.72000000 |
7612666.20200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008878 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Tsarmitunturin erämaa-alueen lounaisosassa sijaitsevan Harjujärven koillisrannalla noin 10 metrin päässä järvestä. Pyyntikuoppa sijaitsee lounaasta tulevan, Harjujärven ja Siskeljärven välistä kulkevan harjujakson itäliepeessä, noin 10 m etäisyydellä järven rannasta.
Vuoden 2007 inventoinnissa kuopan reunoilla ei havaittu kaksoismaannosta, mutta turvekerros alueella on hyvin ohut eikä varsinaista huuhtoutumiskerrosta ole muutoinkaan havaittavissa. Kuopan halkaisija on 3 m ja syvyys 50 cm.
Lähin pyyntikuoppa on noin 350 metriä pohjoisluoteeseen Siskeljärven koillisrannalla. |
| metsakeskus.1000008879 |
768 |
Ritvalinniemi 6 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
576598.80700000 |
6850976.88900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008879 |
Kohde sijaitsee Vilkaharjun itäpuolella olevan Ritvalinniemen alueen itäpäässä, niemen itäkärjessä, mökkitien alla ja liepeillä. Löydöt saatiin mökkitien kaarteen kohdalta tien pohjoislaidalta. |
| metsakeskus.1000008880 |
148 |
Kivilahti |
10001 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
526649.66400000 |
7618321.87700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008880 |
Mahdollinen pyyntikuoppa sijaitsee Alemman Akujärven länsiosassa luoteeseen työntyvän kivilahden länsirannan tuntumassa 25 metriä rannasta. Kuoppa on halkaisijaltaan 5 metriä. Sen reunoilla on havaittavissa selvähköt vallit, mutta kunnollista kaksoismaannosta ei valleihin tehdyissä koepistoissa voitu havaita. Kyse voi olla myös luonnonmuodostumasta. |
| metsakeskus.1000008881 |
768 |
Emosalmi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
576128.99000000 |
6852556.25300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008881 |
Kohde sijaitsee Lahdenpäänsalon itärannalla, koilliseen ja itään laskevan rinteen laella. Suurin osa asuinpaikasta on tuhoutunut mökin rakentamisessa. Löydöt, palaneet luunpalat, on saatu mökin takaa sähkökeskuksen kohdalta. Asuinpaikkaa on mahdollisesti jäljellä mökin takana ja sekä sen eteläpuolella. |
| metsakeskus.1000008882 |
768 |
Emosalmi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
576348.90100000 |
6852056.46100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008882 |
Kohde sijaitsee Lahdenpäänsalon itärannalla. Kesämökin takaa pihamaalta löydettiin kvartseja ja luuta. Raivatulla alueella näkyi myös läikkä hyvin punaista palanutta maata. Osa asuinpaikasta on tuhoutunut mökkiä rakennettaessa. |
| metsakeskus.1000008883 |
399 |
Kuparisaari |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27007 |
238748.00000000 |
6985450.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008883 |
Laihian länsiosassa, runsaat 3 km itään Maalahden rajalta ja Nikkari-Långåminne maantieltä n. 1200 m kaakkoon on Isokorven suoalueen länsiosassa erillinen pieni suon ympäröimä kalliosaari. Sieltä tiedetään vuosien 1745-1750 vaiheilla louhitun koeluontoisesti rautamalmia Isonkyrön Orisbergin ruukin raaka-aineeksi. Suosta kohoavalla, osaksi kallioisella saarella on näkyvissä ainakin kaksi pienehköä, kohtalaisen syvää louhoskuoppaa, jotka ovat veden täyttämiä. Inventoinnissa 2012 paikalla havaittiin yksi selkeä kaivoskuoppa. Se on halkaisijaltaan 2-3 metriä ja vedellä täyttynyt. Lisäksi kalliosaaren eri osissa on useissa kohdin merkkejä rautapitoisen kallion louhimisesta. Suoalueet saarekkeen ympäristössä ovat viime vuosina voimakkaasti ojitettuja. Paikalla on Laihian kotiseutuyhdistyksen pystyttämä puinen kilpi. |
| metsakeskus.1000008884 |
742 |
Hammaslampi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
540361.38000000 |
7489064.91300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008884 |
Kohde sijaitsee Värriöstä Seitajärvelle vievän tien länsipuolella, Hammaslammen eteläpuolella kohoavan hiekkaharjun poikki kulkevan tien molemmin puolin. Paikalla on todettu kaksi vallin reunustamaa pyyntikuoppaa (halk. 1-2 m, syv. 0,4-1 m). |
| metsakeskus.1000008885 |
742 |
Kuisjoensuu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
532814.45400000 |
7473776.05100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008885 |
Kohde sijaitsee Luiron ja Kuisjoen yhtymäkohdan eteläpuolella, loivasti nousevalla rannalla, jota käytetään laituri- ja tulistelupaikkana. Paikalle tehdystä hiekkakuopsat on todettu 2003 kivikautinen asuinpaikka. Löytöinä on saatu talteen kvartsiesineitä- ja -iskoksia sekä palanutta luuta. Asuinpaikka rajautuu jokiin ja itäpuolella kohoavaan lohkareiseen maastoon. Alueen kaakkoiskulmassa on suuri kallio, josta on lohkottu kvartsia. Louhos todennäköisesti liittyy asuinpaikkaan. |
| metsakeskus.1000008886 |
758 |
Riiminkahlonkangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
453470.00000000 |
7508981.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008886 |
Kohde sijaitsee Sodankylän länsirajan tuntumassa, Sattasen jokiuoman länsipuolisella törmällä Riiminkahlonkankaan länsilaidalla. Paikalla on todettu 1999 kaksi pyyntikuoppaa. Ne ovat moreenikankaalla joen suuntaisen törmän eteläkärjessä. |
| metsakeskus.1000008887 |
320 |
Uopajanrinne |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
511733.18900000 |
7362030.96900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008887 |
Kohde sijaitsee Juujärvellä, Kemijoen pohjoisrannalla kohoavan Uopajanrinteen laella. Paikalta on todettu viisi kuoppaa lounais-koillissuuntaisessa rivissä, 30-50 metrin etäisyydellä toisistaan. Yksi kuopista on Rovaniemelle johtavan maantien pohjoispuoellla. Maaston perusteella kuopat voivat jatkua ainakin koilliseen. |
| metsakeskus.1000008888 |
768 |
Varmavirta |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
566512.91000000 |
6841140.80600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008888 |
Kohde sijaitsee Varmavirran länsirannalla, rannasta n. 30 m ja Kangaslammesta n. 250 m koilliseen, paikalla olevan harjanteen tyvessä kulkevan rantatien molemmin puolin. Harjanteen tyven laella, tienuran länsipuolella, on pari asumuspainanteelta vaikuttavaa maarakennetta, joista kummastakin löytyi koekuopasta kvartsi-iskoksia. Löytöjä tuli myös tien itäpuolelta hieman alemmalta tasolta. Paikka vaikuttaa kevyttä tieuraa lukuunottamatta ehjältä. Asuinpaikan laajuus on karkeasti arvioitu. |
| metsakeskus.1000008889 |
768 |
Siikalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
564223.82300000 |
6844149.59400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008889 |
Kohde sijaitsee Siikalahden pohjukan länsirannalla olevan harjanteen kärjessä. Paikalla kasvaa nuorta mäntymetsää, jonka maaperä on hieman soraista hiekkaa. Inventoinnissa 2007 paikalle tehdyssä koekuopassa havaittiin likamaata, jossa oli runsaasti pientä palaneen luun murusta. Asuinpaikka rajautuu selkeästi etelässä ja kaakossa jyrkkään rinteeseen sekä pohjoisessa kivikkoiseen maastoon. Paikan lounaisraja harjanteen tyven alueella on epäselvempi. Asuinpaikka vaikuttaa ehjältä ja kajoamattomalta. |
| metsakeskus.1000008890 |
768 |
Huosionlahti 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
566984.69000000 |
6848481.85600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008890 |
Kohde sijaitsee Muinais-Saimaan korkeimman rantatörmän päällä Vihotunniemen itärannalla olevasta Huosionlahdesta n. 250 m lounaaseen ja Rantalan talosta n. 420 m koilliseen, Rantalaan vievän tien alla ja reunoilla. Alue on hiekkakangasta. Paikalla kulkevan tien varressa on vallimaisen rantatörmän päällä kaksi hyvin säilynyttä ja komeaa asumuspainannetta. Tie kulkee painanteiden välistä. Toiseen painanteeseen tehdystä koekuopasta löytyi 2007 inventoinnissa saviastian pala ja toisesta koekuopasta tieleikkauksen päältä avoimesta maasta saviastian reunapala. Asuinpaikka on tietä lukuun ottamatta ehjä. Asuinpaikan laajuuden määrittely perustuu arvioon. Painanteista n. 30 m kaakkoon on hiilimiilu. |
| metsakeskus.1000008890 |
768 |
Huosionlahti 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11006 |
27000 |
566984.69000000 |
6848481.85600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008890 |
Kohde sijaitsee Muinais-Saimaan korkeimman rantatörmän päällä Vihotunniemen itärannalla olevasta Huosionlahdesta n. 250 m lounaaseen ja Rantalan talosta n. 420 m koilliseen, Rantalaan vievän tien alla ja reunoilla. Alue on hiekkakangasta. Paikalla kulkevan tien varressa on vallimaisen rantatörmän päällä kaksi hyvin säilynyttä ja komeaa asumuspainannetta. Tie kulkee painanteiden välistä. Toiseen painanteeseen tehdystä koekuopasta löytyi 2007 inventoinnissa saviastian pala ja toisesta koekuopasta tieleikkauksen päältä avoimesta maasta saviastian reunapala. Asuinpaikka on tietä lukuun ottamatta ehjä. Asuinpaikan laajuuden määrittely perustuu arvioon. Painanteista n. 30 m kaakkoon on hiilimiilu. |
| metsakeskus.1000008890 |
768 |
Huosionlahti 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11019 |
27012 |
566984.69000000 |
6848481.85600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008890 |
Kohde sijaitsee Muinais-Saimaan korkeimman rantatörmän päällä Vihotunniemen itärannalla olevasta Huosionlahdesta n. 250 m lounaaseen ja Rantalan talosta n. 420 m koilliseen, Rantalaan vievän tien alla ja reunoilla. Alue on hiekkakangasta. Paikalla kulkevan tien varressa on vallimaisen rantatörmän päällä kaksi hyvin säilynyttä ja komeaa asumuspainannetta. Tie kulkee painanteiden välistä. Toiseen painanteeseen tehdystä koekuopasta löytyi 2007 inventoinnissa saviastian pala ja toisesta koekuopasta tieleikkauksen päältä avoimesta maasta saviastian reunapala. Asuinpaikka on tietä lukuun ottamatta ehjä. Asuinpaikan laajuuden määrittely perustuu arvioon. Painanteista n. 30 m kaakkoon on hiilimiilu. |
| metsakeskus.1000008890 |
768 |
Huosionlahti 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
566984.69000000 |
6848481.85600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008890 |
Kohde sijaitsee Muinais-Saimaan korkeimman rantatörmän päällä Vihotunniemen itärannalla olevasta Huosionlahdesta n. 250 m lounaaseen ja Rantalan talosta n. 420 m koilliseen, Rantalaan vievän tien alla ja reunoilla. Alue on hiekkakangasta. Paikalla kulkevan tien varressa on vallimaisen rantatörmän päällä kaksi hyvin säilynyttä ja komeaa asumuspainannetta. Tie kulkee painanteiden välistä. Toiseen painanteeseen tehdystä koekuopasta löytyi 2007 inventoinnissa saviastian pala ja toisesta koekuopasta tieleikkauksen päältä avoimesta maasta saviastian reunapala. Asuinpaikka on tietä lukuun ottamatta ehjä. Asuinpaikan laajuuden määrittely perustuu arvioon. Painanteista n. 30 m kaakkoon on hiilimiilu. |
| metsakeskus.1000008891 |
768 |
Hakovirta-Saariniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
573090.24000000 |
6846078.84600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008891 |
Kohde sijaitsee Hakovirran itäpäässä, virran pohjoisrannalla olevan Saariniemen kärjessä. Asuinpaikka sijaitsee saaren kärjessä olevalla laajalla hiekkapohjaisella tasanteella. Inventoinnissa 2007 tehtyjen koekuoppien ja pinnallisten havaintojen perusteella se rajautuu lännessä olevaan kalliopaljastumaan ja idässä niemen itärannan kiviseen ja jyrkkään rinteeseen. Paikka on täysin kajoamaton ja ehjä. |
| metsakeskus.1000008892 |
768 |
Kaipolanlahti-Vuoriniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
577698.35000000 |
6855295.15300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008892 |
Kohde sijaitsee Kaipolanlahden pohjoisrannalla olevan Vuoriniemen eteläkärjessä, paikalla olevasta rantamökistä n. 50-60 m itään, rantakallion takana olevalla loivasti järveä kohti viettävällä tasanteella. Paikalla on ympäristöään vähäkivisempi tasanne kallion ja sen itäpuolella olevan kivikkoisemman alueen välillä. Maalaji tasanteella on hienoa hietaa ja se viettää loivasti järven suuntaan. Alue saattaa olla vanhaa niittyä tms. mutta muutoin ehjä. Inventoinnissa 2007 paikalle tehdyistä koekuopista löytyi kvartsi-iskoksia sekä pari lohkottua kvartsia. |
| metsakeskus.1000008893 |
768 |
Ritvalinniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
575869.10000000 |
6851106.83400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008893 |
Kohde sijaitsee Vilkaharjun itäpuolella olevan Ritvalinniemen alueen länsipäässä, metsätien ja rantatörmän välisellä tasanteella olevalla pienellä laakealla muinaisella niemekkeellä. Paikalta löytyi inventoinnissa 2007 koekuopista palanutta luuta. Paikan länsipuolella on pieni kumpare, jonka toisella puolen hiekkakangas muuttuu maalajiltaan moreeniksi. Tälle kumpareelle kaivettiin useita koekuoppia, jotka olivat löydöttömiä. Kumpareen ja kääntöpaikan itäpuolella olevalta rantatörmältä saatiin talteen kvartsia. Asuinpaikka rajoittuu alueen itäpuolella pieneen raviiniin ja laaksoon. Metsätiellä ja sen ojissa ei havaittu löytöjä. Asuinpaikka on ehjä ja kajoamaton. |
| metsakeskus.1000008894 |
935 |
Meskäärtty |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
527495.21600000 |
6710063.41400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008894 |
Kohde sijaitsee harjukumpareen päällä, jonka pohjoispuolella on hiekanottoalue. Harjukumpareen eteläosaan on rakennettu lieteallas. Asumuspainanne on kolmiosainen, mutta kolmas "huone" on lähes kokonaan hiekkakuopan tuhoama. Suurin painanne on sisämitoiltaan 10 x 9 metriä ja pienempi 6 x 7 metriä. Painanteisiin tehdyistä koekuopista saatiin löytöinä kvartsi-iskoksia ja porfyriittikaavin. Hiekkakuopan reunalla havaittiin runsaasti saviastianpaloja sekä kvartsi- ja kivilaji-iskoksia.
Painanteiden ympärillä on yhtenäinen maavalli. Hiekkakuopan reuna on kiinni asumuspainanteen vallissa. Säilyneen rakenteen maksimi koko on ympäröivän maavallin ulkoreunasta mitattuna noin 35 x 20 metriä. Keskimmäinen painanne on syvä, ja sen lattia on noin 1,5 metriä maavallin lakea alemmalla tasolla.
Vuoden 2010 kaivausten perusteella asuinpaikan käyttö on alkanut todennäköisesti jo tyypillisen kampakeramiikan (4000–3400 cal BC) aikana, jolloin asuinpaikka on sijainnut pienen merenlahden rannalla, mahdollisesti vielä pienenä saarena. Suurin osa kohteen keraamisesta aineistosta on määrältään vaihtelevasti hiekka- ja orgaanissekoitteista, ja rinnastuu myöhäiskampakeramiikkaan ja Pyheensillan keramiikkaan. Asumuspainanteen käyttöaika ajoittuu 3500–3000 cal BC välille. Kohteella on ollut toimintaa myös kivikauden lopussa (2300 cal BC, nuorakeramiikkaa). |
| metsakeskus.1000008895 |
768 |
Ritvalinniemi 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
576059.02500000 |
6851086.84800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008895 |
Kohde sijaitsee Vilkaharjun itäpuolella olevan Ritvalinniemen alueen länsipäässä kulkevan metsätien pohjoisreunalla ja pohjoispuolella. Metsätie leikkaa hieman Muinais-Saimaan korkeimman rantatörmän reunaa risteyksestä n. 230 m länteen. Metsätien pohjoisreunalta löytyi 2007 inventoinnissa n. 10 m matkalla runsaasti palanutta luuta ja kvartseja. Paikka on suurimmaksi osaksi varsin ehjä. Asuinpaikan arvioitu laajuus muualle kuin etelään (metsätielle) on karkeasti arvioitu. |
| metsakeskus.1000008896 |
851 |
Loviomaa |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
378599.85500000 |
7313008.33600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008896 |
Kohde sijaitsee Liakasta Lautamaahan johtavan tien kaakkoispuolella, Loviomaan pohjoisosassa. Paikalta on todettu 1993 kahdella alueelta yhteensä 16 kuoppaa. Vuoden 1994 tarkastuksen yhteydessä tehtiin kolmeen kuopista koekuopat, joista löytyi lohkopintaisia kvartsiittikimpaleita sekä mahdollisesti palaneita kiviä. Kuopat saattavatkin olla esimerkiksi liesikuoppia tai keittokuoppia, joka tapauksessa asuinpaikkakuoppia. |
| metsakeskus.1000008897 |
851 |
Peurakalliot |
10002 |
12016 |
13155 |
11028 |
27000 |
378364.94600000 |
7311242.04100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008897 |
Kohde sijaitsee kaksi kilometriä etelään Liakan ja Lautamaan väliseltä maantieltä, Peurakallioiden pohjoisimman louhoksen pohjoispuolella, 10–30 m sen reunasta ja 10-30 metriä länteen aluetta halkovasta metsätiestä.
Paikalta on todettu kaksi keittokuopaksi (halk. 2,5 m, syv. 0,3–0,5 m) tulkittua jäännöstä. Kuoppien pohjalla on merkkejä palaneista kivistä. Jäännökset on ajoitettu pronssi- tai rautakaudelle.
1993: Kohde tulkittiin tuhoutuneeksi, mainitaan alueella olleen paikallisen tiedon mukaan kuopparyhmä kallioalueen ja itäpuolisen suoalueen välisen rinteen päällä.
2000: Havaittiin kaksi n. 2–2,5 m halkaisijaltaan olevaa ja n. 0,3–0,5 m syvää kuoppaa. Kuoppien pohjille tehtiin 0,3–0,5 m halkaisijaltaan olevat koekuopat, molemmista kuopista todettiin sammalkerroksen alla kiviä, joista osa tulkittiin palaneiksi, mutta täyttä varmuutta asiaan ei koekuopilla saatu.
2020: Kohde löytyi ehjänä. Itäisempi kuoppa on kivikkoisella maapohjalla. Edellisen, muodoltaan hieman suppilomaisen ja jyrkkäseinäisen kuopan päällä kasvoi tiheästi puustoa. Läntisempi kuoppa on laakeampi ja matalampi. Asuinpaikan merkkejä ei havaittu ympäristössä. Kohteen itäpuolella kulkevan metsätien länsipuolelta havaittiin yksi matala moderni kuoppa. Ympäristössä on tehty hiljattain metsänharvennusta. |
| metsakeskus.1000008897 |
851 |
Peurakalliot |
10002 |
12016 |
13155 |
11033 |
27000 |
378364.94600000 |
7311242.04100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008897 |
Kohde sijaitsee kaksi kilometriä etelään Liakan ja Lautamaan väliseltä maantieltä, Peurakallioiden pohjoisimman louhoksen pohjoispuolella, 10–30 m sen reunasta ja 10-30 metriä länteen aluetta halkovasta metsätiestä.
Paikalta on todettu kaksi keittokuopaksi (halk. 2,5 m, syv. 0,3–0,5 m) tulkittua jäännöstä. Kuoppien pohjalla on merkkejä palaneista kivistä. Jäännökset on ajoitettu pronssi- tai rautakaudelle.
1993: Kohde tulkittiin tuhoutuneeksi, mainitaan alueella olleen paikallisen tiedon mukaan kuopparyhmä kallioalueen ja itäpuolisen suoalueen välisen rinteen päällä.
2000: Havaittiin kaksi n. 2–2,5 m halkaisijaltaan olevaa ja n. 0,3–0,5 m syvää kuoppaa. Kuoppien pohjille tehtiin 0,3–0,5 m halkaisijaltaan olevat koekuopat, molemmista kuopista todettiin sammalkerroksen alla kiviä, joista osa tulkittiin palaneiksi, mutta täyttä varmuutta asiaan ei koekuopilla saatu.
2020: Kohde löytyi ehjänä. Itäisempi kuoppa on kivikkoisella maapohjalla. Edellisen, muodoltaan hieman suppilomaisen ja jyrkkäseinäisen kuopan päällä kasvoi tiheästi puustoa. Läntisempi kuoppa on laakeampi ja matalampi. Asuinpaikan merkkejä ei havaittu ympäristössä. Kohteen itäpuolella kulkevan metsätien länsipuolelta havaittiin yksi matala moderni kuoppa. Ympäristössä on tehty hiljattain metsänharvennusta. |
| metsakeskus.1000008898 |
583 |
Manolaissaari 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
518860.11100000 |
7454523.77100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008898 |
Kohde sijaitsee Kitisen nykyisen pääuoman viereen syntyneen Yliuopaja-nimisen uopajan keskellä olevan Manolaissaaressa (kartassa virheellisesti Mannalaissaari). Saaren kaakkoisrannalla on todettu 2001 ja 2003 tarkastuksissa varhaismetallikautinen asuinpaikka.
Rantahiekasta on poimittu tasakantaisen kvartsinuolenkärjen katkelma sekä kvartsikaapimia ja -iskoksia. Asuinpaikka sijaitsee todennäköisesti löytöpaikan yläpuolisella pienialaisella tasanteella. Kokkosnivan voimalaitoksen aiheuttama vedenpinnan jatkuva vaihtelu kuluttaa voimakkaasti rantatörmää ja asuinpaikkaa. Saarta tiedetään myös käytetyn kesähautasaarena ennen virallisen hautausmaan perustamista. Ks. Mannolaissaari 2, mjrek. 1000011384. |
| metsakeskus.1000008899 |
583 |
Yliuopaja 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
518540.23800000 |
7454623.73300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008899 |
Kohde sijaitsee Kitisen nykyisen uoman viereen syntyneen Yliuopajan nimisen uopajan länsi- ja luoteisrannalla. Matalalta rantatörmältä, pellon ja rannan väliseltä vyöhykkeeltä, on todettu 2001, 2003 ja 2008 tarkastuksissa kolme ilmeisesti erillistä löytöaluetta. Eteläisimmältä löytöalueelta a on saatu talteen pala varhaismetallikautista keramiikkaa (Lovozero). Muut löydöt ovat kvartsikaapimia ja -iskoksia. |
| metsakeskus.1000008900 |
583 |
Yliuopaja 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
519040.03300000 |
7454623.73400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008900 |
Kohde sijaitsee Kitisen nykyisen uoman viereen syntyneen Yliuopajan nimisen uopajan länsi- ja itärannalla. Paikalta on todettu kaksi varhaismetalliseen asuinpaikkaan kuuluvaa löytöaluetta. Eteläisimmästä keskittymästä (a) on poimittu rantahiekasta ja sortuvasta törmästä kvartsi-iskoksia. Pohjoisemmasta keskittymästä (b) Kentänojan suulta on rantahiekasta poimittu varhaismetallikautista keramiikkaa (Anttila). Asuinpaikka on todennäköisesti löytöpaikan yläpuolisella pienialaisella tasanteella, ylimmän törmänlaen alapuolella. Löytöalueet a ja b sijaitsevat noin 250 m toisistaan. Asuinpaikat kuluvat nopeasti läheisen Kokkosnivan voimalaitoksen aiheuttaman vedenpinnan vaihtelun takia. |
| metsakeskus.1000008901 |
47 |
Vuontislompolo |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
380291.61100000 |
7563076.84100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008901 |
Kohde sijaitsee Kyrön Vuontisjärven itäpuolella. Järvestä erilleen kuroutuneen lompolon koillisrannan tuntumassa, lomamökkien lomassa on ainakin kaksi tupasijaa ja yksi epämääräinen rakennuksen pohja. Alueella on myös vanha peltoraraivio ja maakuoppa. |
| metsakeskus.1000008902 |
47 |
Pyhäkero Päivätupa |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
365277.60700000 |
7585241.91100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008902 |
Pyyntikuopat sijaitsevat pohjois-eteläsuuntaisella harjanteella Pyhäkeron päivätuvan koillispuolella. Muinaisjäännösalue rajautuu noin 120 metrin matkalle harjanteen päälle. Harjun keskellä kulkee mönkijäpolku, joka johtaa Pyhäkeron päivätuvalle. Harjulla kasvaa mänty-koivumetsää ja aluskasvillisuus on varpu- ja sammalkasveja.
Pyyntikuopat ovat harjanteen päällä tasaisella maalla. Kaksi pyyntikuopista sijaitsee polun länsipuolella. Näiden halkaisija on 3-3,7 m ja syvyys 50-60 cm. Mönkijäpolku on tuhonnut toisen kuopan idänpuoleista vallia. Kolme muuta pyyntikuoppaa on näistä kahdesta 110 metriä etelämpänä, polun itäpuolella rivissä pohjois-eteläsuuntaisesti. Näiden kuoppien halkaisija on 3,5-4,5 m ja syvyys 45-75 cm. Mönkijäpolku on tuhonnut keskimmäisen pyyntikuopan länsivallia. |
| metsakeskus.1000008905 |
106 |
Lempiönsuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
390874.12400000 |
6724387.00600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008905 |
Asuinpaikka sijaitsee Ridasjärven itärannalla Lempiönsuon pohjoispuolisen mäen länsisivulla rantaterassilla. Kesämökin pihasta hiekkatien pinnalta löydettiin yksi kvartsiydin ja useita kvartsi-iskoksia. Terassi on löytöpaikalla 15–20 m leveä ja sen alapuolella laskee jyrkähkö törmä Ridasjärven soiseen rantaan. Mäenrinne kohoaa löytöpaikan taustalla kohtalaisen jyrkästi ja suojaavasti. Kohde vaikuttaa suhteellisen ehjältä, paikalla oleva mökkiparakki on perustettu maanpinnalle harkkojen päälle. Maaperä on asuinpaikalla hienoa hiekkaa, taustan mäki on kivisempi. |
| metsakeskus.1000008907 |
768 |
Ritvalinniemi 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
576089.01000000 |
6851016.87000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008907 |
Kohde sijaitsee Vilkaharjun itäpuolella olevan Ritvalinniemen alueen länsipäässä, sinne kulkevan metsätien eteläpuolella olevan niemen kärjessä. Paikalla on laakea etelään kurottuva niemeke, jonka reunaa kiertää matala muinainen rantavalli. Sen takana olevalta tasanteelta löytyi 2007 inventoinnissa kivikautinen asuinpaikka. Paikalle kaivetuista koekuopista löytyi kvartsia, palanutta luuta ja saviastian paloja. Paikka on ehjä ja kajoamaton. Asuinpaikan alueellinen rajaus perustuu paikan topografiaan ja koekuoppalöytöihin. |
| metsakeskus.1000008907 |
768 |
Ritvalinniemi 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
576089.01000000 |
6851016.87000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008907 |
Kohde sijaitsee Vilkaharjun itäpuolella olevan Ritvalinniemen alueen länsipäässä, sinne kulkevan metsätien eteläpuolella olevan niemen kärjessä. Paikalla on laakea etelään kurottuva niemeke, jonka reunaa kiertää matala muinainen rantavalli. Sen takana olevalta tasanteelta löytyi 2007 inventoinnissa kivikautinen asuinpaikka. Paikalle kaivetuista koekuopista löytyi kvartsia, palanutta luuta ja saviastian paloja. Paikka on ehjä ja kajoamaton. Asuinpaikan alueellinen rajaus perustuu paikan topografiaan ja koekuoppalöytöihin. |
| metsakeskus.1000008908 |
768 |
Ritvalinniemi 5 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
576178.97900000 |
6851006.88200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008908 |
Kohde sijaitsee Vilkaharjun itäpuolella olevan Ritvalinniemen alueen länsipäässä, metsätien eteläpuolella, laakean muinaisen niemekkeen eteläkärjessä, tienristeyksestä n. 120 m länsilounaaseen. Paikalla on laakea muinainen niemeke, jonka kärjessä olevalta tasanteelta löytyi 2007 inventoinnissa kivikautisia asuinpaikkalöytöjä; kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja saviastian paloja. Heti tasanteen pohjoispuolella on selkeästi erottuva Muinais-Saimaan korkeimman rannan kivinen rantavalli. Muinaisjäännös rajautuu melko selvästi alueen topografian perusteella. Asuinpaikka on ehjä ja kajoamaton. |
| metsakeskus.1000008909 |
768 |
Vilkajärvi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
575009.43700000 |
6853235.98000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008909 |
Kohde sijaitsee Vilkajärven pohjoisrannalla, rantaan johtavan tieuran läheisyydessä olevan loivahkon törmän päällä. Paikalla on mahdollisesti kaksi kivikautista asuinpaikkaa tai löytökeskittymää, jotka erottaa toisistaan pieni raviinilaakso. Inventoinnissa 2007 raviinin molemmin puolin sijaitseville tasanteille tehtiin koekuopppia ja niistä löytyi melko runsaasti saviastian paloja. Asuinpaikan jatkuminen kohteesta itään perustuu arvioon. Tiedot löytökeskittymistä on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.1000008910 |
768 |
Ruokoniemi |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
581276.95100000 |
6845469.12700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008910 |
Kohde sijaitsee Ruokoniemen pohjoispäässä tasaisella kankaalla, Huovinsyvänlahdesta n. 140 m etelään. Paikalla on kaksi avaamatonta hiilimiilua. Pohjoisempi niistä on tasaisella kankaalla Suursaimaan korkeimman rantavaiheen aikaisen törmän edustalla. Se erottuu maastossa pyöreänä kumpuna, jota kiertää matala oja. Toinen, hieman pienempi miilu, on edellisen eteläpuolella, muinaisrannan törmän päällä. Molemmat miilut ovat ehjiä. Poltto lienee epäonnistunut ja miilut jääneet avaamatta. Hiilimiiluja ei tunneta Sulkavan alueelta niin runsaasti kuin voisi odottaa. Ruukkeja ei ole ollut lähellä ja hiiltä lienee poltettu vain kotitarpeeksi. |
| metsakeskus.1000008911 |
768 |
Kukkarniemi-Pukkiniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
582783.38600000 |
6834685.48000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008911 |
Kohde sijaitsee rantatörmän päällä Kukkarniemen pohjoiskärjessä olevalla Pukkiniemellä, mökkitien varressa, rannassa olevasta mökistä n. 70 m itäkaakkoon. Paikalla on tasainen kangas ja siinä matala rantatörmä kivikkoisen mäenkumpareen alapuolella. Törmän reunalla on pieni asumuspainanne, johon 2007 inventoinnissa tehdystä koekuopasta löytyi kvartseja. Siitä n. 10 m kaakkoon kaivetusta koekuopasta löytyi saviastian paloja. Asuinpaikan jatkuminen etelään on epävarmaa. Paikka on täysin ehjä ja kajoamaton. |
| metsakeskus.1000008912 |
768 |
Kukkarniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
582908.00000000 |
6834451.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008912 |
Kohde sijaitsee Kukkarniemen pohjoisosassa olevalla tasaisella kankaalla, rantaan johtavan tien eteläpuolella. Paikalla on seudulle epätyypillisen iso ja komea tervahauta, joka on halkaisijaan n. 20 m. Tervahaudassa ei ole laskuojaa, joten se lienee vanhempaa mallia, josta terva on nostettu lippoamalla. Tervahauta ympäristöineen on ehjä. |
| metsakeskus.1000008913 |
498 |
Pallaslompolo 1 |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
383110.51400000 |
7546152.65400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008913 |
Kohde sijaitsee Pallasjärven ja Pallaslompolon välisistä kahdesta saaresta pienemmällä. Saari on pohjois-etelä-suunnassa noin 230 m mittainen, ja leveimmillään noin 35 m levyinen. Saaren itä- ja länsirannat ovat jyrkät, ja saaren lakialue on noin neljä metriä järven pintaa korkeammalla. Saaren maaperä on melko kivistä hiekkamoreenia.
Kohde koostuu kolmesta kuopasta ja yhdestä mahdollisesta liesilatomuksesta. Mahdollinen liesilatomus sijaitsee saaren korkeimmalla kohdalla, noin kolmenkymmenen metrin etäisyydellä saaren eteläpäästä. Saaren lakialue on kivikkoinen ja paikalla on poltettu nuotiota lukuisia kertoja myös viimeisimpien vuosikymmenien aikana. Kuoppia, jotka sijaitsevat saaren lyhyenä pohjois-etelä-suuntaisena ketjuna saaren korkeimmalta kohdalta pohjoiseen päin, on pidetty todennäköisinä pyyntikuoppien jäännöksinä. Tarkastuksen yhteydessä latomukseen tai kuoppiin ei kaivettu lapionpistoja, joten maan pinnalle näkymättömiä ilmiöitä ei havainnoitu. |
| metsakeskus.1000008913 |
498 |
Pallaslompolo 1 |
10002 |
12001 |
13200 |
11002 |
27000 |
383110.51400000 |
7546152.65400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008913 |
Kohde sijaitsee Pallasjärven ja Pallaslompolon välisistä kahdesta saaresta pienemmällä. Saari on pohjois-etelä-suunnassa noin 230 m mittainen, ja leveimmillään noin 35 m levyinen. Saaren itä- ja länsirannat ovat jyrkät, ja saaren lakialue on noin neljä metriä järven pintaa korkeammalla. Saaren maaperä on melko kivistä hiekkamoreenia.
Kohde koostuu kolmesta kuopasta ja yhdestä mahdollisesta liesilatomuksesta. Mahdollinen liesilatomus sijaitsee saaren korkeimmalla kohdalla, noin kolmenkymmenen metrin etäisyydellä saaren eteläpäästä. Saaren lakialue on kivikkoinen ja paikalla on poltettu nuotiota lukuisia kertoja myös viimeisimpien vuosikymmenien aikana. Kuoppia, jotka sijaitsevat saaren lyhyenä pohjois-etelä-suuntaisena ketjuna saaren korkeimmalta kohdalta pohjoiseen päin, on pidetty todennäköisinä pyyntikuoppien jäännöksinä. Tarkastuksen yhteydessä latomukseen tai kuoppiin ei kaivettu lapionpistoja, joten maan pinnalle näkymättömiä ilmiöitä ei havainnoitu. |
| metsakeskus.1000008914 |
498 |
Pallaslompolo 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
383007.55200000 |
7546416.54800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008914 |
Kohde sijaitsee Pallasjärven eteläpäässä. Pallasjärven ja Pallaslompolon väliin jäävällä 400 m pitkällä harjannemaisesta saaressa. Saaren molemmissa päissä on tasaisempi alue, mutta saaren keskikohta kohoaa jyrkäksi ja korkeaksi harjanteeksi. Harjanne putoaa kaikkialla muualla hyvin jyrkästi järvee n, paitsi saaren länsirannalla, jossa rannassa on 10-30 m leveä matala rantatasanko. Maaperä saaressa on melko kivistä hiekkamoreenia, mutta rantatasangolla maaperä on kosteaa turvetta – myös muutamissa muissa paikoissa maaperää peittää paksu turve (30 cm) myös melko korkealla vedenpinnasta (mm. pyyntikuoppa 2 alue). Kasvillisuus on pääasiassa koivuvaltaista kuivaa varvikkoa kasvavaa kangasta.
Saaresta on todettu kaksi liesilatomusta sekä 2 pyyntikuoppaa. Toinen latomuksista on nelisivuinen ja kooltaan 90x90 cm ja toinen on muodoltaan pyöreänsoikea ja halkaisijaltaan 65 cm. Pyyntikuopat ovat kooltaan 3-4 m ja molempien ympärillä on vallit. |
| metsakeskus.1000008914 |
498 |
Pallaslompolo 2 |
10002 |
12001 |
13200 |
11002 |
27000 |
383007.55200000 |
7546416.54800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008914 |
Kohde sijaitsee Pallasjärven eteläpäässä. Pallasjärven ja Pallaslompolon väliin jäävällä 400 m pitkällä harjannemaisesta saaressa. Saaren molemmissa päissä on tasaisempi alue, mutta saaren keskikohta kohoaa jyrkäksi ja korkeaksi harjanteeksi. Harjanne putoaa kaikkialla muualla hyvin jyrkästi järvee n, paitsi saaren länsirannalla, jossa rannassa on 10-30 m leveä matala rantatasanko. Maaperä saaressa on melko kivistä hiekkamoreenia, mutta rantatasangolla maaperä on kosteaa turvetta – myös muutamissa muissa paikoissa maaperää peittää paksu turve (30 cm) myös melko korkealla vedenpinnasta (mm. pyyntikuoppa 2 alue). Kasvillisuus on pääasiassa koivuvaltaista kuivaa varvikkoa kasvavaa kangasta.
Saaresta on todettu kaksi liesilatomusta sekä 2 pyyntikuoppaa. Toinen latomuksista on nelisivuinen ja kooltaan 90x90 cm ja toinen on muodoltaan pyöreänsoikea ja halkaisijaltaan 65 cm. Pyyntikuopat ovat kooltaan 3-4 m ja molempien ympärillä on vallit. |
| metsakeskus.1000008915 |
498 |
Metsänhoitajien kämppä 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
381055.32800000 |
7548735.61300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008915 |
Kohde sijaitsee Pallasjärven länsipuolella. Metsänhoitajan kämpästä lounaaseen kohoavan rinteen yläosassa ja päällä, 60 m Raattamaan vievästä tiestä, on kolme pyyntikuoppaa itä-länsisuunnassa 80 x 20 m laajuisella alalla. Kuopat ovat muodoltaan suppilomaisia, loivapiirteisen vallin ympäröimiä ja maastossa helposti havaittavia. Kuoppien pohjille kaivetuista lapionpistoista todettiin selvät paksut huuhtoutumiskerrokset. Kyseisten kolmen pyyntikuopan lisäksi alueella on aiemmin havaittu kaksi pitkälle maatunutta mahdollista pyyntikuoppaa, joita ei kuitenkaan kohteen tarkastuksen yhteydessä onnistuttu paikallistamaan. |
| metsakeskus.1000008916 |
148 |
Tikkiniemi, länsi |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
535360.14300000 |
7627839.05900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008916 |
Asuinkenttä, mahdollinen vanha kesä- ja/tai kevätpaikka) sijaitsee Nanguvuonon itärannalla, Tikkiniemen tilan päärakennuksesta noin 330 m länsilounaaseen. Paikalla on ainakin kaksi rakennuksen pohjaa, joista toinen, piisikiveyksellinen, on ilmeisesti asuinrakennus ja toinen ehkäpä aitta. Lisäksi kohteeseen liittyvät kellarin jäänteet. Tupien nurkkasalvoksia on vielä näkyvissä. Paikan käyttäjistä ei ole perimätietoa. Pirtin itäpuolella on männyissä jälkiä mahdollisesta petunotosta. |
| metsakeskus.1000008917 |
498 |
Pakasmaa |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
381253.25300000 |
7548150.84500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008917 |
Kohde sijaitsee Pallasjärven länsipuolella. Tasaisella kankaalla, lähellä järveä kohti laskevan rinteen reunaa. Kohde muodostuu kahdesta pyyntikuopasta, jotka sijaitsevat pohjois-eteläsuuntaisesti noin 130 metrin etäisyydellä toisistaan, hiekkamoreenipohjaisessa kangasmaastossa. Pyyntikuopat ovat kookkaita, vallin ympäröimiä, olemukseltaan suppilomaisia. Kuoppien pohjille kaivetuista lapionpistoista todettiin paksut huuhtoutumiskerrokset. Kohteesta noin kaksisataa metriä eteläkaakkoon sijaitsee vielä kaksi muuta pyyntikuoppaa (kohde 1000009482 Metsäntutkimuslaitos), jotka kuuluvat mahdollisesti samaan pyyntikuopparyhmään kuin tässä yhteydessä kuvaillut kuopat. |
| metsakeskus.1000008918 |
261 |
Pallaslompoloharju S |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
383204.47400000 |
7545988.72200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008918 |
Kohde sijaitsee Pallasjärven eteläpäässä, Pallasjärven ja Pallaslompolon erottavan harjujakson eteläpäässä, järveen työntyvän 200 metriä pitkän ja 1-10 metriä korkean niemen matalassa päässä. Kohteen kaakkoispuolella, 150 metrin päässä kohteelta, on Pallasmaja, jolta pääsee kohteelle polkua pitkin. Pallasjärveen työntyvän niemen kärkeen johtavalta polulta, kaakkoa kohti kohoavan harjunrinteen juurelta, on aiemmin löydetty kvartsiesineitä ja -iskoksia. Löytöjä paikalta on kerätty talteen kahdella eri tarkastuskerralla. |
| metsakeskus.1000008919 |
498 |
Nammalakuru |
10007 |
12001 |
13005 |
11006 |
27000 |
377670.66800000 |
7560253.97400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008919 |
Kohde sijaitsee Saivokeron lounais- ja Keräskeron kaakkoispuolella. Paikallisen informantin mukaan Nammalakurun vanha saamelaisten asuinpaikka on sijainnut nykyisen retkeilymajan tienoilla. Hänen mukaansa asuinpaikka on kuulunut Maggan suvulle. Paikalla on säilynyt pitkään mm. vanha lypsykaarre jonkin matkaa majasta länteen. Saivoaivin etelärinteellä on vieläkin nähtävillä vanhan poroaidan jäännökset.
Alue on avointa tunturin lakea, jota peittää kuiva jäkälä. Paikalla kasvaa muutama matala tunturikoivu. Nammalankurun pirtin läheisyydessä maasto näyttää hyvin potentiaaliselta vanhalta kotakyläpaikalta. Alue on tunturilakien ympäröimä suojaisempi laakso ja sen läpi virtaa tunturipuro. Yhtään kodanpaikkaa ei inventoinnissa silti pystytty paikallistamaan. Retkeilymajan ympäristö on laajalti hyvin kulunutta. Alueella on useita moderneja nuotiopaikkoja ja telttapaikkoja. Onkin mahdollista, että vanhoja kotapaikkoja on hyödynnetty ajan mittaan telttapaikkoina, minkä myötä merkit saamelaiskodista ovat kadonneet. Kohdetta ei onnistuttu paikallistamaan tarkemmin. Vuoden 2011 inventoinnissa alueelta löydettiin palaneita luita pintaturpeen alla olevan hiilikerroksen alaosasta. |
| metsakeskus.1000008920 |
498 |
Ylisenpäänjänkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
380858.40900000 |
7551635.44100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008920 |
Alue sijaitsee Pallasjärven luoteispuolella, 100-150 metrin päässä järvestä. Kohteen koillis- ja itäpuolella on noin 40 metrin päässä Ylisenpäänjänkän suo. Kohde sijaitsee harjanteella, joka laskee itään päin Ylisenpäänjänkälle.
Alueella sijaitsee etelä-pohjoissuunnassa 200 metrin alueella mahdollisia kodanpohjia, jotka erottuvat maastossa poikkeavan aluskasvillisuuden ansiosta. Paikalta havaittiin yhteensä 6 kpl kodanpohjia sekä yksi pieni, 2 m halkaisijaltaan oleva painanne. Kodanpohjien läpimitta vaihteli 4-8 metrin välillä. Joidenkin kotapaikkojen keskellä on mahdollinen tulisija palaneiden kivien ja pienten hiilimurujen perusteella. Löydöt, kvartsiittiytimen katkelma ja kvartsi-iskos, tehtiin tuulenkaadosta kodanpohjien vierestä alueen eteläosasta.
Vuoden 2011 inventoinnissa aiemmin havaitut kodanpohjiksi tulkitut ilmiöt tulkittiin luonnollisten prosessien synnyttämiksi, eikä paikalla tulkittu sijaitsevan historialliselle ajalle ajoittuvan asuinpaikan jäännöksiä. Kohteesta löydettyjen kvartsiittiytimen katkelman ja kvartsi-iskoksen perusteella paikalla on kuitenkin ollut varhaisempaa ihmistoimintaa, joka ajoittuu todennäköisimmin kivikaudelle tai varhaismetalli-kaudelle. Kyseessä lienee asuinpaikka, joka on melko todennäköisesti pesäkkeinen, mutta jonka luonteen ja laajuuden tarkempi selvittäminen edellyttäisi lisätutkimuksia |
| metsakeskus.1000008921 |
498 |
Hirvaslahti Venesatama |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
380707.47200000 |
7550247.00100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008921 |
Kohde sijaitsee Pallasjärven länsirannalla, Hirvaslahden eteläpuolella olevan venesataman kohdalla. Varsinainen löytöalue rajautuu noin 5-10 metrin säteelle venesataman pohjoisosaan, venesatamaa ympäröivän metsän reunaan. Metsän reunasta maan pinta oli kulunut rikki ja siitä löydettiin kvartsi-iskoksia. Muinaisjäännösalue jatkuu mahdollisesti pohjoiseen noin 30-40 metrin päähän, missä maasto alkaa soistua. Kohde on todennäköisesti tuhoutunut ainakin osittain venesataman rakentamisen yhteydessä. |
| metsakeskus.1000008922 |
498 |
Palsijärvi |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
381727.06400000 |
7547473.12300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008922 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Palsijärven pohjoisrannalla, 15 metrin päässä järven rannasta, pohjoiseen nousevalla harjanteella. Pyyntikuoppa on soikeahkon muotoinen, kooltaan 2,5 x 3,5 metriä ja 50 cm syvä. Pyyntikuopan koillisreuna on epämääräisempi ja se on todennäköisesti voinut sortua. 30 metrin päässä pyyntikuopasta länteen on epämääräinen soikea kuopanne, jonka halkaisija on 1,5 metriä ja syvyys 30 cm. Matala kuopanne liittyy mahdollisesti rannassa olevaan uudempaan kotapaikkaan, joka on purettu ja kotapuut jätetty paikalle kasaan. |
| metsakeskus.1000008923 |
498 |
Pallaslompolo 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
382693.67500000 |
7545497.91600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008923 |
Löytöpaikka sijaitsee Pallasjärven lounaiskulmassa olevan Pallaslompolon etelärannassa olevasta veneidenlaskupaikasta 260 m lounaaseen, järveä kiertävän tien eteläpuolella. Veneenlaskupaikan kohdalla teiltä erkanee pieni hiekkatie etelään, joka johtaa hiekkakuopalle. Kohde sijaitsee tämän hiekkakuopan eteläpuolella, 15-20 m kuopan eteläisimmän reunan eteläpuolella.
Asuinpaikka sijaitsee pohjois-etelä -suuntaisen matalan harjanteen eteläkärjessä, 10 x 15 m laajuisella suon ympäröimällä niemekkeellä, johon muinaisjäännösalue rajautuu. Pohjoisessa on pieni notkelma, jonka takana harjanne levenee ja on aikoinaan jatkunut kohti järven rantaa. Nykyisin tämän harjanteen pohjoisosa on hiekanoton yhteydessä täysin tuhottu, eikä sieltä tarkastuksesta huolimatta tehty muita löytöjä kuin yksittäinen kvartsi-iskos kuopan pohjalta. Myös asuinpaikkaniemekkeen luoteisreunasta on joskus kaivettu hiekkaa, paikalla on matala, nyt jo sammaloitunut leikkaus.
Löydöt, katkelma hiotusta kiviesineestä, kvartsiydin ja kvartsi-iskokset, tehtiin niemekkeen halki kulkevan polun auki erodoituneelta pinnalta. Löytöalueen koko on 5 x 10 m ja se käsittää niemekkeen korkeimman osan. Niemekkeen eteläpäässä havaittiin lisäksi sammaloitunut liesikiveys. Kiveys on muodoltaan suorakulmainen ja kooltaan 1 x 0,8 m. |
| metsakeskus.1000008926 |
261 |
Lusmavaara |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
386814.00000000 |
7547570.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008926 |
Löytöpaikka sijaitsee Pallasjärven itäpäästä laskevan Pallasjoen eteläpuolella, 750 m päässä joesta, Suukoskelle johtavan maantien itäpuolella, 60 m tiestä. Kohde on luode-kaakkosuuntaisella moreeniharjanteella, 30 m päässä harjanteen kärjestä länteen. Aikoinaan maastoa on myllätty pahoin ilmeisesti metsätöiden yhteydessä, mutta kaiketi muutamat isommat kivet ja muut topografian piirteet ovat suojelleet nyt löydettyä kahta liesilatomusta.
Harjanteen laen eteläpuolelta paikannettiin kaksi liesilatomusta. Pohjoisempi latomus (1) sijaitsee heti harjanteen laen alla, eteläisempi latomus (2) siitä 7 m lounaaseen hieman alempana ja lähempänä suon reunaa. Liesilatomus 1 on muodoltaan pyöreähkö. Sen halkaisija on 50-60 cm. Se on kokonaan sammaloitunut ja erottuu vain tulisijan reunoilla olevien kivien kehänä. Liesilatomus 2 sijaitsee suuremman isomman kiven vieressä. Se on sammaloitunut, muodoltaan epämääräisempi, mutta vaikuttaa olleen suorakaiteen muotoinen, kooltaan 90 x 50 cm. |
| metsakeskus.1000008927 |
261 |
Suukoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
386902.97800000 |
7548221.82300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008927 |
Kohde sijaitsee Pallasjärven itärannasta laskevan Pallasjoen Suukosken kohdalla, 380 m jokisuusta itään. Löytöpaikka on joen eteläpuolella, 30 m joesta ja 15 m siitä erkanevan pienen puron länsipuolella. Kohde on suosta nousevassa matalassa saarekkeessa, joka on kooltaan 20 m pohjois-eteläsuunnassa ja 30 m itä-länsisuunnassa. Muinaisjäännösalue rajautuu saarekkeeseen.
Saarekkeen laelta, suurin piirtein sen keskikohdalta löydettiin suorakaiteen muotoinen liesilatomus. Latomus on kooltaan 1,1x0,65 m ja tehty halkaisijaltaan 15-30 cm kokoisista kivistä. Tulisija on maantasainen ja täysin sammaloitunut. 4 m liesilatomuksesta pohjoiseen on saarekkeen laella matala kuopanne, joka on halkaisijaltaan 2m ja 30 cm syvä. Kuopassa on selvät vallit. 5 m tästä luoteeseen erottuu vielä toinen, mitoiltaan vastaava kuopanne. Kuopanteiden funktio ja kohteen ajoitus jäivät avoimeksi.
Liesilatomuksiin kohdistuu tuhoutumisuhka tulistelun vuoksi. |
| metsakeskus.1000008927 |
261 |
Suukoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
386902.97800000 |
7548221.82300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008927 |
Kohde sijaitsee Pallasjärven itärannasta laskevan Pallasjoen Suukosken kohdalla, 380 m jokisuusta itään. Löytöpaikka on joen eteläpuolella, 30 m joesta ja 15 m siitä erkanevan pienen puron länsipuolella. Kohde on suosta nousevassa matalassa saarekkeessa, joka on kooltaan 20 m pohjois-eteläsuunnassa ja 30 m itä-länsisuunnassa. Muinaisjäännösalue rajautuu saarekkeeseen.
Saarekkeen laelta, suurin piirtein sen keskikohdalta löydettiin suorakaiteen muotoinen liesilatomus. Latomus on kooltaan 1,1x0,65 m ja tehty halkaisijaltaan 15-30 cm kokoisista kivistä. Tulisija on maantasainen ja täysin sammaloitunut. 4 m liesilatomuksesta pohjoiseen on saarekkeen laella matala kuopanne, joka on halkaisijaltaan 2m ja 30 cm syvä. Kuopassa on selvät vallit. 5 m tästä luoteeseen erottuu vielä toinen, mitoiltaan vastaava kuopanne. Kuopanteiden funktio ja kohteen ajoitus jäivät avoimeksi.
Liesilatomuksiin kohdistuu tuhoutumisuhka tulistelun vuoksi. |
| metsakeskus.1000008928 |
768 |
Jyrkänniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
587994.30600000 |
6830935.01300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008928 |
Kohde sijaitsee Lohilahden etelärannalla olevan länteen kurottuvan Jyrkänniemen etelärannalla, harjanteen kaakkoispäässä rinteessä, mökkitien eteläpuolella. Jyrkemmän lounaistörmän päällä on loivasti etelään viettävä tasanne. Asuinpaikka sijaitsee tällä tasanteella. Kohteen eteläraja on topografian perusteella selvä, mutta luoteisraja on arvioitu. Vaikutta siltä, että asuinpaikka ei ulotu tien toiselle puolen. Asuinpaikka on ehjä ja kajoamaton. |
| metsakeskus.1000008929 |
768 |
Venäläisenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
588284.18600000 |
6831104.94500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008929 |
Kohde sijaitsee Lohilahden etelärannalla olevan laakean pohjoiseen kurottuvan Venäläisenniemen itäosassa, niemen keskellä olevan mäen itäpuolella olevalla tasanteella, mökkitien alla ja sen molemmin puolin. Paikalla on upouusi mökkitie; mökin rakennus rantaan oli vasta alkamassa paikalla käytäessä elokuussa 2007. Suon reunalta nousevan harjanteen laella on kivikautinen asuinpaikka. Tien varsilta saatiin talteen kivikautisia asuinpaikkalöytöjä. Asuinpaikka on osin tuhoutunut suhteellisen kevytrakenteisen tien rakentamisen yhteydessä, mutta sitä on vielä runsaasti jäljellä tien molemmin puolin. Kohteen pohjoispuolella rannassa on mökkitontti hiekkaisella tasanteella rantakallion takana. Alueelle tehtiin koekuoppia, mutta niissä ei havaittu mitään esihistoriaan viittavaa. |
| metsakeskus.1000008930 |
615 |
Törrönkangas |
10002 |
12004 |
13048 |
11002 |
27000 |
498698.73100000 |
7252385.04200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008930 |
Pudasärven ja Kivarijärven välissä sijaitsevan Törrönkankaan hiekkakuopalle vievän tien länsipuolella noin 100 m ja hiekkakuopan eteläreunasta noin 40 m sijaitsee melko tasaisella kivisellä alueella kehämäinen kivirakennelma. Se on pyöreä ja kooltaan 6 x 5,5 m. Kehävallin korkeus on 30-40 cm. Rakenteen keskellä on soikea kuoppa, kooltaan 3,5 x 2 m ja n. ½ m syvä. Kuopan pohja on kokonaan kivien peitossa. Vallikivet ovat 20-60 cm kokoisia. Rakenne on sammalen peittämä, isommat kivet vain jäkäläpeitteisiä. Kivirakennelman ikä ja tarkoitus on epäselvä. Rakenteesta noin 12 m pohjoiskoilliseen on pieni kuoppa, kooltaan 1,5 x 1 m ja 0,6- - 0,7 m syvä. Se on ilmeisen moderni samoin kuin ympäristön sitä epämääräisemmät kuopat. |
| metsakeskus.1000008931 |
615 |
Jyrkkäkosken leirintäalue |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
499894.00000000 |
7252893.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008931 |
Kivarijärveen laskevan Kivarijoen suun etelärannalla sijaitsevan Törrönkankaan koillisosassa rantavallilla on inventoinnissa vuonna 2004 havaittu neljä kuoppaa, joista yksi arvioitiin myöhäiseksi muut ovat ilmeisesti pyyntikuoppia. Ne sijaitsevat leirintäalueen matkailuvaunualueella ja ovat kooltaan noin 2 x 1 - 1,5 m ja noin 10 - 25 cm syviä. Kolmessa kuopassa todettiin paksu huuhtoutumiskerros, joka puuttui yhdestä. Mahdollisesti ne ovat osa pyyntikuoppajärjestelmää. Hieman idempänä joen pohjoispuolella on viisi samantyyppistä kuoppaa (kohde Hautakangas).
Vuoden 2011 tarkastuksen perusteella kaikkiaan 4 kuoppaa on todettu muianisjäännöksiksi (ks. alakohteet 1-4). Lisäksi alueella todettiin lähinnä tuulenkaadon aiheuttamia luontaisia kuoppia tai painanteita. |
| metsakeskus.1000008932 |
615 |
Myllykangas |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
499418.44100000 |
7253074.76400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008932 |
Pudasjärven keskustan pohjoispuolella sijaitsevan Kivarinjoen pohjoisrannalla, noin 40 m jokirannasta ja vanhasta jokiuomasta pohjoiseen on tasaisella kapealla terassilla jyrkän rinteen päällä kuoppa hiekkamaastossa. Kuoppa on soikeahko, kooltaan 2 x 2,5 m ja noin 40 cm syvyinen. Sen keskellä on vahva huuhtoutumiskerros. Tästä 65 m länteen on toinen, ilmeisen myöhäinen kuoppa ilman huuhtoutumiskerrosta. |
| metsakeskus.1000008933 |
615 |
Hautakangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
500018.20000000 |
7252944.81800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008933 |
Mahdollisia pyyntikuoppia kahdessa ryhmässä Kivarijärven luoteispäähän laskevan Kivarinjoen pohjoisrannalla, jokisuusta noin 200 m länsiluoteeseen. Ryhmissä kuopat ovat noin 10 m päässä toisistaan ja ryhmien välinen etäisyys on noin 60 m. Ne ovat 40-70 m jokirannasta, rannalle johtavan tien molemmin puolin. Tien länsipuolella ovat kuopat A-C, itäpuolella D-E. Ne ovat samalla kapealla terassilla jokirannan terassin yläpuolella. Maaperä on hiekkaa. Kuopat ovat kooltaan vaihtelevia (noin 1,5 - 2,5 m halkaisijaltaan, pyöreähköjä tai soikeita. Syvyyttä niillä on noin 25-50 cm. Ne lienevät muodostaneet pyyntikuoppajärjestelmän tai osan sellaista. Kuoppa-alueen laajuus on noin 100 x 40 m. Tien länsipuolella on peruskartan mukaan myös tervahauta, jota ei kuitenkaan mainita 2004 raportissa. Joen vastarannalla etelässä on neljä kuoppaa (kohde Jyrkkäkosken leirintäalue). |
| metsakeskus.1000008937 |
734 |
Ojoinen |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
289714.92500000 |
6697447.33600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008937 |
Kivikautisen kourutaltan (KM 36834:1), ajaltaan epämääräisen hioinliipan (KM 36834:2) sekä historiallisen ajan rautaesineiden (keihäänkärki ym.) löytöpaikka. Paikka on Karjaskylän puolella, Hämmäisten kylän rajalla Salon kaakkoisosassa, maantie 186 vaiheilla. Löytöjä on kerätty suhteellisen laajalta alueelta 1950-luvulta lähtien. Kohteen luonteen ja ajoituksen määrittäminen edellyttää tarkkuusinventointia. |
| metsakeskus.1000008938 |
481 |
Iivarinmäki |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
221242.28800000 |
6726375.37700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008938 |
Kohde sijaitsee Lempoisissa, Kairisten talon pihamaasta n. 350 m etelään. Paikalla on loivasti lounaasen laskeva mäenrinne, jossa on kolme kuoppaa suuren siirtolohkareen ympärillä. Paikkaan liittyy Juho Sjöroosin selostus vuodelta 1887, jossa kerrotaan, että paikalle olisi haudattu ryssiä. Kuoppia on ilmeisesti tutkittu kaivauksin 1920-luvulla. Tiedot kuopista on liitetty alakohteiksi. |
| metsakeskus.1000008939 |
481 |
Iiroinen |
10002 |
12016 |
13177 |
11006 |
27000 |
216914.03800000 |
6724356.16400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008939 |
Kohde sijaitsee Iiroisten Heikkilän talon piha-alueella ja osin koilliseen laskeutuvalla rinteellä. Louhisaaren kartanon tiiliruukki perustettiin Iiroisiin vuonna 1643. Alueelta on löytynyt runsaasti tiilen kappaleita ja mahdollisesti itse ruukkiin liittyviä rakenteita.
Vuonna 2022 suoritetussa maakaapelointiin liittyvässä valvonnassa alueella havaittiin tiilimurskaa, mahdollinen kivijalka ja historiallisen ajan kaivantoja. |
| metsakeskus.1000008942 |
481 |
Koivuniemi |
10002 |
12005 |
13063 |
11006 |
27000 |
216214.31500000 |
6724296.19100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008942 |
Kohde sijaitsee pienen Koivuniemen kärjessä, kallioisella mökkirannalla. Paikalla on tasainen rantakallio, jonka painanteesta on löytynyt tiilen paloja ja sen edustalta rantavedestä vanhan laiturin tukirakenteiden jäännöksiä. Tarinoiden mukaan Iiroisten tiiliruukin lastauspaikka on sijainnut tällä kohtaa. Rantakalliossa on myös kaksi rajamerkkinä käytettyä rautatappia ja niihin liittyviä kaiverruksia. |
| metsakeskus.1000008943 |
529 |
Nunnanhauta |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
213105.56400000 |
6723906.33300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008943 |
Kohde sijaitsee Livonsaaren pohjoisosassa, Pekolanperänlahdesta n. 450 m etelään. Paikalla on laaja avokallioalue, joka laskeutuu loivasti pohjoiseen ja lounaaseen. Kallion päällä on kolme röykkiötä n. 10 m etäisyydellä toisistaan. Ainakin suurinta röykkiötä voidaan pitää pronssikautisen hautaröykkiön jäännöksenä. Tiedot röykkiöistä on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.1000008945 |
529 |
Mikoinen |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
210746.53700000 |
6719638.02800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008945 |
Kohde sijaitsee Livonsaaren keskiosassa, Tynilän talon eteläpuolella pellon ja metsän rajalla sekä nykyisten talousrakennusten läheisyydessä. Paikalla on sijainnut vuonna 1812 laaditun kartan mukaan Hyrylän, Ylistyynelän ja Alistyynelän talojen yhtenäinen tonttialue. Paikalla on vielä jäljellä mm. hyvin säilynyt kellari sekä tuulimyllyn runko.
1724 tiluskartassa paikalla kaksi tonttimaata. |
| metsakeskus.1000008947 |
481 |
Auttinen |
10002 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
219482.99700000 |
6724945.94500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008947 |
Kohde sijaitsee Auttisten Tammimetsä -nimisellä peltojen ympäröimällä metsäisellä mäellä. Mäellä havaittiin 1980-luvun tarkastuksessa noin 13 x 9 metriä laajan rakennuksen raunio, jonka sisällä on sydänmuuri ja reunoilla kellaritilat. Rakennuksen muurien paksuus on yli metrin. Paikalla mahdollisesti sijainneen kivilinnan ensimmäisen rakennusvaiheen katsotaan ajoittuvan 1500-luvun toiselle puoliskolle. Vuoden 1698 verollepanokartassa mäellä ei ole enää rakennuksia. |
| metsakeskus.1000008948 |
481 |
Ihana |
10002 |
12004 |
13046 |
11006 |
27000 |
218313.48500000 |
6722386.96100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008948 |
Kohde sijaitsee Mannan kylässä, Rukanaukon länsirannalla. Paikalla on peltojen ympäröimä mäki, jolla on sijainnut Hannulan kartano. Pellolta Hannulan tilan eteläpuolella on löytynyt kiviä, tiiltä ja laastia yhteensä n. 100 m pituiselta, pohjois-etelä -suuntaiselta alueelta. Paikalla oletetaan sijainneen n. metrin levyisen muurin, joka on estänyt merivettä nousemasta Hannulan kartanoon johtavalle tielle. |
| metsakeskus.1000008954 |
893 |
Västerbacken |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
291722.61700000 |
7042351.78600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008954 |
Kohde sijaitsee Marken kylästä noin 1,8 km luoteeseen, Kovjoki å:n länsi-lounaispuolella, joesta noin 1,2 km. Alue on luoteis-kaakkoissuuntaisen kallioselänteen lakialuetta, jota peittää tiivis, luontainen muinainen kivikko.
Alueella on ainakin 12 kivikkoon kaivettua pyöreähköä kuopannetta, jotka sijaitsevat aivan lakialueen korkeimmalla kohdalla. Kuopanteet on kaivettu/raivattu luontaiseen kivikkoon ja usean kuopanteen keskellä kasvaa puustoa. Kaksi rakennelmista sijaitsee muista hieman erillään, muut ovat ryhmässä noin 72 metrin pituisella matkalla, ikään kuin jonomuodostelmassa. Kuopanteiden halkaisijat vaihtelevat noin 2-4 metrin välillä.
Korkeussijaintinsa puolesta kuopanteet voisivat olla hylkeenpyytäjien tilapäisleirejä/säilytyskuoppia. Alueella on kuitenkin näkyvissä myös selvästi uudempaa penkomista, joten mahdollisesti kysymyksessä voivat olla myös myöhäisemmät ketunmetsästykseen liittyvät kaivanteet.
Lisäksi kallion lakialueella, kivikossa on näkyvissä metsätyökoneen ajourat. |
| metsakeskus.1000008955 |
217 |
Jouhineva |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
350853.68400000 |
7092020.05400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008955 |
Lehtola 2007:
Kohde sijaitsee Lestijoelta noin 2,8 km itään, Jouhinevan, Ingannevan ja Hirvinevan välisessä maastossa.
Kohteeseen kuuluu kaksi röykkiötä ja raudansulatuspaikka. Röykkiöt ja raudansulatuspaikka ovat samalla metsäalueella, mutta etäisyyttä niillä on vähintään pari kilometriä.
Röykkiö 1 ja röykkiö 2 sijaitsevat matalan hajanteen päällä. Alueella on myös kolmas mahdollinen röykkiö. Röykkiöt ovat näköetäisyyden päässä toisistaan. Röykkiö 1 on muodoltaan epämääräinen ja sammaleen peittämä. Röykkiö 2 on iso, muodoltaan pyöreä ja siinä on ympyränmuotoinen kuoppa keskellä. Keskellä oleva kuoppa vaikuttaa ihmisen tekemältä. Kivet ovat aseteltuja. Maasto ei ole runsaskivinen, joten sen perusteella ne eivät ole luonnon muodostamia. Alueella kasvaa katajaa.
Raudansulatuspaikka sijaitsee alueella nimeltä Pajakangas. Siellä on kolme muodostumaa, jotka vierekkäin muodostavat L-kirjaimen. Niiden reunat ovat kohollaan ja keskellä maa on alempana. Alueelta löytyy rautakuonaa. Maa on soista ja vetistä. Osana Lestijokilaakson historiaa on raudantyöstö. Kohde on mahdollisesti ollut suomalmin esityöstön polttopaikka.
Tarkastus 2020:
Vuoden 2007 tarkastuksessa mainitulla röykkiöllä 1 tarkoitetaan todennäköisesti Jouhinevan itäpuolen lounas-koillissuuntaisen harjanteen koillispäädyssä olevaa röykkiötä. Sen läpimitta on n. 3 metriä, ei keskuskuoppaa. Röykkiö 2 sijaitsee n. 100 metriä lounaaseen, saman harjanteen lounaispäädyssä. Se on läpimitaltaan n. 8 metriä. Röykkiön keskellä on parin metrin läpimittainen keskuskuoppa, jossa kasvaa puita. Röykkiön kaakkoispuolella n. 10 metrin päässä on ns. kivipöytä, läpimitta noin kaksi metriä. Raskas kivipaasi lepää pienempien kivien päällä. Röykkiöstä 2 noin 25 metriä itään on yksi noin 3 metrin läpimittainen matala keskuskuopallinen röykkiö (röykkiö 3) ja noin 120 metriä kaakkoon pienen mäenharjanteen päällä 5x5 metrin läpimittainen röykkiö (röykkiö 4). Kts. alakohteet. |
| metsakeskus.1000008957 |
148 |
Tulvalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
490476.17200000 |
7649250.37500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008957 |
Kohde sijaitsee Riutulassa, Muddusjärven lounaisrannalla Tulvalahden eteläpuolella, Tulvalahden talosta itäkaakkoon. Maasto on tasaista hiekkakangasta, jossa kulkee tilustie talosta itään.
Tieuralta, talosta 300 m itäkaakkoon, on todettu vuoden 2007 tarkastuksessa pienehkön tulisijan (1,5 x 1 m) tulisijan jäännökset. Tulisijan kivet erottuvat hiekasta eroosion vuoksi. Siitä 260 m itään on todettu pihatieuralta kvartsi-iskosten löytöpaikka, joka todennäköisesti liittyy samaan asuinpaikkakokonaisuuteen. Kvartsi-iskoksia on tullut esiin hiekasta parin neliön alueelta, kun tieura on kulunut. |
| metsakeskus.1000008958 |
678 |
Kauniinmetsänniitty 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
384364.99000000 |
7159012.23700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008958 |
Kohde sijaitsee Mattilanperältä 5,5 km etelään Kauniinmetsänniityn itäpuolisella mäntyä kasvavalla tasaisella hiekkakankaalla suon reunassa. Metsäautotien pohjoispuolelta, pienen hiekkakuopan reunasta on löydetty kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia merkkejä: kivilajilohjelma ja palaneita kiviä.
Huom! Kohde on alun perin ollut osa Kauniinmetsänkangas E -kohdetta, sen eteläosa.
Asuinpaikka sijaitsee karttalehtien 2441 07 ja 2432 09 rajalla, molempien lehtien alueella Saloisten ja Piehingin kylissä.
Kohdetta ei kyetty luotettavasti paikantamaan vuoden 2009 merkitsemistyön yhteydessä. |
| metsakeskus.1000008959 |
710 |
Parkkala (Barkarböle) |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27006 |
293058.70000000 |
6674029.76300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008959 |
Asessori Daniel Faxell rakensi masuunin Barkarböleen (Barkala/Parkkala) 1680-luvulla Kosken ruukin kruununratsutilan maille. Taloudellisista ongelmista ja vetisestä rakennuspaikasta johtuen masuunia ei historiallisten lähteiden perusteella ilmeisesti koskaan käytetty. Masuuni on merkitty S. Brotheruksen vuonna 1695 laatimaan Kosken ym. kylien karttaan.
Masuuninraunio sijaitsee Vihiniemenlahden eteläpuolella, Parkkalan kylämäen koillispuolella lehtomaisessa sekametsässä vuolaasti virtaavan puron rannalla. Maan- ja kivensekaisen, pyöreämuotoisen raunionkumpareen korkeus on noin 4 metriä ja suurin laajuus viitisentoista metriä. Tunnistettujen nurkkakivien perusteella masuunin koko on ollut noin 8 x 8 metriä. Masuunin pesän yläosa on näkyvissä, ja sen halkaisija on noin 1,9 metriä ja näkyvissä olevan pesän sisäseinän korkeus noin 1,4 metriä (10-12 kivikertaa). Kivien välissä on multahiekkaa, ei laastia. Kyseessä on saattanut olla ns. multahirsirakenteinen masuuni. Kivissä ei näy kuumarapautumisen merkkejä, joten masuunia ei luultavasti ole käytetty. Ympäristössä ei myöskään näy kuonaa. Pesän alaosa on täyttynyt rakenteesta romahtaneilla kivillä. Masuunin lähiympäristössä on isoja masuunista irronneita lohkareita. Puron reunoissa on masuunin kohdalla kiveystä. Puroa on naapurin mukaan ruopattu 1950-luvulla.
Raunion päällä kasvaa puita (koivuja, pihlajia ja mäntyjä). Raunio on Natura-alueella. |
| metsakeskus.1000008959 |
710 |
Parkkala (Barkarböle) |
10002 |
12015 |
13137 |
11006 |
27006 |
293058.70000000 |
6674029.76300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008959 |
Asessori Daniel Faxell rakensi masuunin Barkarböleen (Barkala/Parkkala) 1680-luvulla Kosken ruukin kruununratsutilan maille. Taloudellisista ongelmista ja vetisestä rakennuspaikasta johtuen masuunia ei historiallisten lähteiden perusteella ilmeisesti koskaan käytetty. Masuuni on merkitty S. Brotheruksen vuonna 1695 laatimaan Kosken ym. kylien karttaan.
Masuuninraunio sijaitsee Vihiniemenlahden eteläpuolella, Parkkalan kylämäen koillispuolella lehtomaisessa sekametsässä vuolaasti virtaavan puron rannalla. Maan- ja kivensekaisen, pyöreämuotoisen raunionkumpareen korkeus on noin 4 metriä ja suurin laajuus viitisentoista metriä. Tunnistettujen nurkkakivien perusteella masuunin koko on ollut noin 8 x 8 metriä. Masuunin pesän yläosa on näkyvissä, ja sen halkaisija on noin 1,9 metriä ja näkyvissä olevan pesän sisäseinän korkeus noin 1,4 metriä (10-12 kivikertaa). Kivien välissä on multahiekkaa, ei laastia. Kyseessä on saattanut olla ns. multahirsirakenteinen masuuni. Kivissä ei näy kuumarapautumisen merkkejä, joten masuunia ei luultavasti ole käytetty. Ympäristössä ei myöskään näy kuonaa. Pesän alaosa on täyttynyt rakenteesta romahtaneilla kivillä. Masuunin lähiympäristössä on isoja masuunista irronneita lohkareita. Puron reunoissa on masuunin kohdalla kiveystä. Puroa on naapurin mukaan ruopattu 1950-luvulla.
Raunion päällä kasvaa puita (koivuja, pihlajia ja mäntyjä). Raunio on Natura-alueella. |
| metsakeskus.1000008960 |
481 |
Lammashaka |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
230998.38400000 |
6723736.48100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008960 |
Kohde sijaitsee Maskun keskustan tuntumassa, Kankaisten kartanon talousrakennusten läheisyydessä. Paikalla on loivasti lounaaseen, kohti peltoa laskeutuva rinne, josta löytyi 1985 koekaivauksissa päasiassa rautakauden tyypin keramiikkaa. Paikalla on mahdollisesti rautakautinen asuinpaikka ja/tai kalmisto. |
| metsakeskus.1000008961 |
481 |
Haapalan torppa |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
230858.44000000 |
6723906.42000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008961 |
Kohde sijaitsee metsän laidassa, Kankaisten kartanon pihasta n. 500 m luoteeseen. Paikalta on löytynyt 1985 koekaivauksissa rautakautiseen polttokenttäkalmistoon viittaavia löytöjä, mm. tasavartisen soljen katkelma sekä rautakauden tyypin keramiikkaa. Kohteen laajuutta selvitettiin inventoinnissa vuonna 2024. |
| metsakeskus.1000008962 |
481 |
Rantametsä |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
225550.57600000 |
6722926.78300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008962 |
Kohde sijaitsee Hirvijoen uomasta n. 150 m kaakkoon. Paikalla on pellon reunalle ulottuva metsäinen mäki, jonka laidalla olevaan kallioon on hakattu ristin, sydämen, kirkon ja kirjan kuvat. Perimätiedon mukaan kuvat on hakattu muistoksi joen ylityksessä sattuneesta Lemun papin hukkumisesta.
Läheisyydestä on löytynyt merovingiaikaisen miekan ponsi ja väistin. |
| metsakeskus.1000008963 |
481 |
Karinkylä Isotalo |
10002 |
12003 |
13039 |
11010 |
27000 |
228349.46100000 |
6720817.64200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008963 |
Kohde sijaitsee Maskunjoen pohjoisrannalla olevalla savipellolla ja Isontalon piha-alueella. Paikalla on toiminut Naantalin luostari vuosina 1440-1443. Isontalon pihamaalta on löytynyt lahonneen ristin jäännökset navetan perustuksia kaivettaessa vuonna 1923. Risti on perimätiedon mukaan asetettu nunnakirkon alttarin paikalle. Navetan ja Maskunjoen uoman väliseltä pellolta on löytynyt tiilenpaloja ja kivirakenteita. Siellä kerrotaan sijainneen luostarin kellokastarin. Perimätiedon mukaan alueelta on löytynyt myös vanhoja hautoja pellon raivauksen yhteydessä. Rajatun alueen pohjoispuoliselta pellolta on löytynyt punnus KM 40191 vuonna 2014. |
| metsakeskus.1000008964 |
481 |
Nunnapolku |
10002 |
12005 |
13071 |
11010 |
27000 |
235826.42600000 |
6726305.48100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008964 |
Nunnapolun perimätiedon mukainen linjaus on kulkenut Nousiaisten kirkolta Turkuun. Polku ei erotu seudun pikkuteistä, mutta alavilla mailla se on ollut päällystetty kivilaatoilla, joita on tullut esiin mm. peltotöissä. On esitetty, että polku olisi alkuperältään katolisen ajan Pyhän Henrikin pyhiinvaellusreitti. Nunnapolun reunalla, keskikoordinaattien tuntumassa, on sijainnut Nunnalähteeksi kutsuttu luonnonlähde. Paikalla on nykyään kaksi sementtistä kaivonrengasta. Perimätiedon mukaan Nunnalähteessä on ollut vettä kuivinakin kausina, kun talojen kaivot olivat kuivuneet. Lähde on varustettu opastaululla. |
| metsakeskus.1000008966 |
481 |
Suuri Postitie |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
232287.87300000 |
6721707.30700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008966 |
1600-luvun suuren postitien säilynyttä linjausta ja tienpohjaa Kankaisissa, Piuhassa, Jonkkustentiellä ja Taka-Palttassa. Linjaukseen liittyy säilyneitä tieosuuksia, rakennuksia, siltarumpu ja rajamerkki.
Kankaisten alueella tielinja on paikallistettu vuoden 1780 kartan perusteella, ja sama tielinja on merkitty vielä vuoden 1952 peruskarttaan. Vuonna 2023 Maskun Rivieran alueella karttoihin merkitystä linjasta havaittiin maastossa kaksi osaa, joita erottaa tielinjan poikki rakennettu Metsänvartijantie (tieosuudet 1 ja 2). Nämä tieosuudet ovat noin 6 metriä leveitä ja vaikuttavat olevan moottoriajoneuvoille kunnostettuja, mutta syvemmällä saattaa olla säilyneenä vanhempia kerroksia ja rakenteita. Lisäksi karttoihin merkityn linjauksen itäpuolelta havaittiin mäen ylittävä tienpohja (tieosuus 3), joka on todennäköisesti mäen kiertävää karttoihin merkittyä tielinjausta vanhempi. |
| metsakeskus.1000008967 |
623 |
Vuorilampi |
10002 |
12013 |
13128 |
11002 |
27000 |
589743.65200000 |
6818620.98200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008967 |
Kohde sijaitsee lähellä Puumalan ja Ruokolahden rajaa, 230 m länsiluoteeseen pienestä Vuorilammesta. Maalaus on tehty kallioon nojaavan siirtolohkareen alle, molemmista päistä avoimeen luolaan. Siirtolohkare nojaa yläpäästään kallion yläreunaan ja alhaalla terassiin. Maalauksen edustalla lohkareen suojassa on usein käytetty nuotiopaikka.
Kallioon on 130 cm korekeudelle maalattu noin 32 cm korkea ja 14 cm leveä ihmishahmo. Hahmo erottuu varsin heikosti. Kyseessä on ilmeisesti naishahmo, jonka vasemman käden kohdalle on piirretty viiva - mahdollisesti keihäs tai keppi. Maalausta ei voi ajoittaa Saimaan rannansiirtymän avulla. |
| metsakeskus.1000008968 |
148 |
Alalompola |
10002 |
12004 |
13049 |
11033 |
27000 |
502659.30000000 |
7629802.21700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008968 |
Kohde sijaitsee pienen Alalompolan pohjoisrannalla olevassa niemessä, kesämökkitontilla. Paikalta on todettu ainakin viisi nelisivuista (1,5 x 1 x 0,3 m) latomusta niemen poikki kulkevassa lounais-koillissuuntaisessa 60 m pituisessa rivissä, 10-12 metrin päässä toisistaan. Mökki on rakennettu rivin kaakkoispuolelle ja suurin osa on todennäköisesti säilynyt koskemattomina. Rivin toiseksi lounaisin latomus on pihamaan ajouran alla ja kulumassa. Kyseessä on todennäköiseti kevytrakenteisten asumusten keskusliesistä. Seinärakenteista ei todettu merkkejä. Pihamaan itäosassa erottuu joitakin kiveyksiä ja painanteita, jotka tarkoitus on epäselvä. Ne voivat olla luontaisiakin. |
| metsakeskus.1000008968 |
148 |
Alalompola |
10002 |
12004 |
13049 |
11010 |
27000 |
502659.30000000 |
7629802.21700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008968 |
Kohde sijaitsee pienen Alalompolan pohjoisrannalla olevassa niemessä, kesämökkitontilla. Paikalta on todettu ainakin viisi nelisivuista (1,5 x 1 x 0,3 m) latomusta niemen poikki kulkevassa lounais-koillissuuntaisessa 60 m pituisessa rivissä, 10-12 metrin päässä toisistaan. Mökki on rakennettu rivin kaakkoispuolelle ja suurin osa on todennäköisesti säilynyt koskemattomina. Rivin toiseksi lounaisin latomus on pihamaan ajouran alla ja kulumassa. Kyseessä on todennäköiseti kevytrakenteisten asumusten keskusliesistä. Seinärakenteista ei todettu merkkejä. Pihamaan itäosassa erottuu joitakin kiveyksiä ja painanteita, jotka tarkoitus on epäselvä. Ne voivat olla luontaisiakin. |
| metsakeskus.1000008969 |
148 |
Sarviniementie |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
500505.14400000 |
7644550.28600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008969 |
Kohde sijaitsee Inarin kirkonkylässä, Juutuanjoen pohjoispuolella, Utsjoentieltä koilliseen johtavan Sarviniementien varressa, risteyksestä 140 m koilliseen ja Siidasta 130 m pohjoisluoteeseen. Paikka on kivikkoisessa metsämaastossa kulkevan tien pohjoispuolisen levikkeen lounaisreunassa. Alueen pintamaa on laajalti kulunut vuosikausia jatkuneessa käytössä kääntö- ja levähdyspaikkana. Kohde mainitaan kirjallisuudessa kivikautisena asuinpaikkana jo 1982, mutta on paikannettu 2007 pintamaasta poimittujen kvartsikaapimien ja -iskosten perusteella.
Paikalla poimittu tarkastuksessa 2007 kaksi kvartsikaavinta ja yksi -iskos kuluneesta maan pinnasta, kivisestä hiekasta noin 5 x 5 metrin laajuiselta alueelta, paikalla olevan männyn lounaispuolelta, aivan maantien luoteisreunasta. Löytöpaikka on Saamen museon - Vuopajan asuinpaikkavyöhykkeen korkeimmalla tasolla (130 m mpy), jolla on tutkimuksissa todettu sekä mesoliittisen että varhaismetallikautisen toiminnan merkkejä. Asuinpaikka ei todennäköisesti ole rantasidonnainen, sillä Inarinjärven pinta on ollut jo mesoliittisella ajalla 123–125 m mpy.
Vuoden 2008 inventoinnin aikana tehdyillä koepistoilla ei kohteen laajuutta voitu tarkemmin määritellä. Lähilöytöjen ja maaston perusteella kyseessä saattaa olla pesäkkeinen kohde, josta osa on tuhoutunut tietä tehtäessä ja muussa alueen käytössä. Laajuuden määrittely vaatii tarkempia tutkimuksia. |
| metsakeskus.1000008971 |
481 |
Airikintie |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
247061.86200000 |
6738390.67800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008971 |
Airikintie eli Huovintie on ilmeisesti kulkenut Aurajoen suulta Yläneen kautta Kokemäelle. Airikintien vanhaa linjausta on selvitetty Maskuun kuuluvassa enklaavissa, Vajosuon ja Järvijoen välisellä metsäalueella. Osia vanhasta kaukoreitistä erottuu venäläisellä topografikartalla. |
| metsakeskus.1000008972 |
481 |
Vahdon kirkkopolku |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
232277.86300000 |
6724736.09400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008972 |
Vanha tielinjaus sijaitsee Kurittulan kylämäen lounaispuolella, jokivarteen laskevan peltorinteen yläreunassa. Paikalla on alunperin keskiaikainen kirkkopolun katkelma, jota on käytetty 1900-luvulle. Kirkkopolun pituus on ollut n. 550 m ja siihen on liittynyt pellon ja metsän rajassa puisia portaita. |
| metsakeskus.1000008973 |
481 |
Huovien tie |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
244512.88900000 |
6736611.38300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008973 |
Huovien tieksi kutsuttu tieura on kulkenut Maskuun kuuluvassa enklaavissa lyhyen osuuden, jonka pohjoispää sijaitsee Leppäojan talon pihamaasta n. 200 m kaakkoon. Tieura on yhtynyt pohjoisessa Pyhän Henrikin tiehen. Tielinjan iästä ei ole tietoa, mutta se esiintyy ainakin vuoden 1881 kartalla. Kohteelle tehtiin vuonna 2024 aluerajaus Maanmittauslaitoksen 5p laserkeilausaineistossa (2023) erottuvan tieuran perusteella. |
| metsakeskus.1000008974 |
851 |
Luukkaankangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27006 |
381581.68200000 |
7303581.13500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008974 |
Kohde sijaitsee 1,5 km pohjoiseen Kemin ja Tornion välisestä E 75 -tiestä. Luukkaankangas on lähes pohjois-eteläsuuntainen moreeniharjanne. Pohjoispäässä harjanteen laki on kivirakkaa ja luoteisrinne laajempi rinneterassi. Luukkaankankaalla on
rakkakuoppia 13 kpl (osa pyöreitä, osa suorakaiteen muotoisia), rautakautinen asuinpaikka sekä mahdollisesti 1600 - 1700 -luvuille ajoittuva kalastajalappalaisten leiri. Kohteiden kuvaus ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000008974 |
851 |
Luukkaankangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
381581.68200000 |
7303581.13500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008974 |
Kohde sijaitsee 1,5 km pohjoiseen Kemin ja Tornion välisestä E 75 -tiestä. Luukkaankangas on lähes pohjois-eteläsuuntainen moreeniharjanne. Pohjoispäässä harjanteen laki on kivirakkaa ja luoteisrinne laajempi rinneterassi. Luukkaankankaalla on
rakkakuoppia 13 kpl (osa pyöreitä, osa suorakaiteen muotoisia), rautakautinen asuinpaikka sekä mahdollisesti 1600 - 1700 -luvuille ajoittuva kalastajalappalaisten leiri. Kohteiden kuvaus ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000008974 |
851 |
Luukkaankangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
381581.68200000 |
7303581.13500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008974 |
Kohde sijaitsee 1,5 km pohjoiseen Kemin ja Tornion välisestä E 75 -tiestä. Luukkaankangas on lähes pohjois-eteläsuuntainen moreeniharjanne. Pohjoispäässä harjanteen laki on kivirakkaa ja luoteisrinne laajempi rinneterassi. Luukkaankankaalla on
rakkakuoppia 13 kpl (osa pyöreitä, osa suorakaiteen muotoisia), rautakautinen asuinpaikka sekä mahdollisesti 1600 - 1700 -luvuille ajoittuva kalastajalappalaisten leiri. Kohteiden kuvaus ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000008974 |
851 |
Luukkaankangas |
10002 |
12004 |
13052 |
11006 |
27006 |
381581.68200000 |
7303581.13500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008974 |
Kohde sijaitsee 1,5 km pohjoiseen Kemin ja Tornion välisestä E 75 -tiestä. Luukkaankangas on lähes pohjois-eteläsuuntainen moreeniharjanne. Pohjoispäässä harjanteen laki on kivirakkaa ja luoteisrinne laajempi rinneterassi. Luukkaankankaalla on
rakkakuoppia 13 kpl (osa pyöreitä, osa suorakaiteen muotoisia), rautakautinen asuinpaikka sekä mahdollisesti 1600 - 1700 -luvuille ajoittuva kalastajalappalaisten leiri. Kohteiden kuvaus ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000008974 |
851 |
Luukkaankangas |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
381581.68200000 |
7303581.13500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008974 |
Kohde sijaitsee 1,5 km pohjoiseen Kemin ja Tornion välisestä E 75 -tiestä. Luukkaankangas on lähes pohjois-eteläsuuntainen moreeniharjanne. Pohjoispäässä harjanteen laki on kivirakkaa ja luoteisrinne laajempi rinneterassi. Luukkaankankaalla on
rakkakuoppia 13 kpl (osa pyöreitä, osa suorakaiteen muotoisia), rautakautinen asuinpaikka sekä mahdollisesti 1600 - 1700 -luvuille ajoittuva kalastajalappalaisten leiri. Kohteiden kuvaus ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000008974 |
851 |
Luukkaankangas |
10002 |
12004 |
13052 |
11033 |
27000 |
381581.68200000 |
7303581.13500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008974 |
Kohde sijaitsee 1,5 km pohjoiseen Kemin ja Tornion välisestä E 75 -tiestä. Luukkaankangas on lähes pohjois-eteläsuuntainen moreeniharjanne. Pohjoispäässä harjanteen laki on kivirakkaa ja luoteisrinne laajempi rinneterassi. Luukkaankankaalla on
rakkakuoppia 13 kpl (osa pyöreitä, osa suorakaiteen muotoisia), rautakautinen asuinpaikka sekä mahdollisesti 1600 - 1700 -luvuille ajoittuva kalastajalappalaisten leiri. Kohteiden kuvaus ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000008974 |
851 |
Luukkaankangas |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27006 |
381581.68200000 |
7303581.13500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008974 |
Kohde sijaitsee 1,5 km pohjoiseen Kemin ja Tornion välisestä E 75 -tiestä. Luukkaankangas on lähes pohjois-eteläsuuntainen moreeniharjanne. Pohjoispäässä harjanteen laki on kivirakkaa ja luoteisrinne laajempi rinneterassi. Luukkaankankaalla on
rakkakuoppia 13 kpl (osa pyöreitä, osa suorakaiteen muotoisia), rautakautinen asuinpaikka sekä mahdollisesti 1600 - 1700 -luvuille ajoittuva kalastajalappalaisten leiri. Kohteiden kuvaus ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000008974 |
851 |
Luukkaankangas |
10002 |
12001 |
13005 |
11002 |
27000 |
381581.68200000 |
7303581.13500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008974 |
Kohde sijaitsee 1,5 km pohjoiseen Kemin ja Tornion välisestä E 75 -tiestä. Luukkaankangas on lähes pohjois-eteläsuuntainen moreeniharjanne. Pohjoispäässä harjanteen laki on kivirakkaa ja luoteisrinne laajempi rinneterassi. Luukkaankankaalla on
rakkakuoppia 13 kpl (osa pyöreitä, osa suorakaiteen muotoisia), rautakautinen asuinpaikka sekä mahdollisesti 1600 - 1700 -luvuille ajoittuva kalastajalappalaisten leiri. Kohteiden kuvaus ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000008974 |
851 |
Luukkaankangas |
10002 |
12001 |
13005 |
11033 |
27000 |
381581.68200000 |
7303581.13500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008974 |
Kohde sijaitsee 1,5 km pohjoiseen Kemin ja Tornion välisestä E 75 -tiestä. Luukkaankangas on lähes pohjois-eteläsuuntainen moreeniharjanne. Pohjoispäässä harjanteen laki on kivirakkaa ja luoteisrinne laajempi rinneterassi. Luukkaankankaalla on
rakkakuoppia 13 kpl (osa pyöreitä, osa suorakaiteen muotoisia), rautakautinen asuinpaikka sekä mahdollisesti 1600 - 1700 -luvuille ajoittuva kalastajalappalaisten leiri. Kohteiden kuvaus ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000008975 |
481 |
Kuhankuono |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
250100.61600000 |
6742249.14600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008975 |
Inventointi 2006: Sijaitsee kahdeksan kunnan alueiden liittymäkohdassa Savojärven kaakkoispuolella. Suuri pitäjien rajalla oleva luonnonkivi suoalueella. Kivelle on rakennettu kivistä muurattu reunus, johon liittyy metalliosia. Vanhin tieto paikalla olevasta rajasta on vuodelta 1381.
Nykyisen rajamerkin on valmistanut rotaryjärjestö 1960-luvulla nousiaislaisen sahanomistajan Konrad Lehtisen johdolla. Rajamerkin sitä edellinen ulkomuoto näkyy Aulis Ojan vuonna 1936 ottamassa valokuvassa, jonka hän on julkaissut Maarian pitäjän historian 1 osassa (s. 155) ja Nousiaisten historian 1 osassa (s. 31). Vanhin tieto Kuhankuono-nimisestä rajapaikasta Nousiaisten ja Maskun pitäjien rajalla on vuodelta 1381 (Oja, Nousiaisten historia 1, 27.). Pitäjien rajaristeys on ollut varmuudella samalla paikalla viimeistään vuonna 1695 (Uudenmaan maanmittaustoimiston arkisto: Kuhankuonon kartta vuodelta 1695, värillinen mikrofilmi A2:47). Vuonna 1606 Kuhankuonolla oli nähtävissä silloin jo polttamalla ja hakkaamalla tärvelty nelikulmainen rajapaasi, jonka jokainen sivu oli sylen mittainen, ja johon oli valettu seitsemän kuparijuovaa kuvaamaan pitäjänrajoja.
Rajapaaden oli joku sysännyt ennen vuoden 1606 rajantarkastusta alas kolmelta kannatinkiveltä, joiden päällä se oli ollut. (Rajantarkastuspöytäkirja, laadittu 16.10.1606. Kansallisarkisto, Topographica, Mynämäki.). Tätä kuvausta vastaavaa kiveä tai tunnistettavia jäännöksiä siitä ei nykyisellä Kuhankuonon rajapaikalla ole. Jos sivuutetaan epätodennäköisenä se mahdollisuus, että vuoden 1606 tarkastuspöytäkirjan mainitsema rajapaasi olisi siirretty jonnekin tai pilkottu tunnistamattomaksi, näyttäisi, että Kuhankuonon nykyinen rajapaikka olisi muu kuin vuoden 1606 pöytäkirjan tuntema Kuhankuono. Epäselvyyttä on Kuhankuonon rajapaikan sijainnista varmuudella ollutkin, siitä on riidelty käräjissä 1600-luvun lopulla ja 1700-luvulla eri pitäjien asukkaiden esittäessä ristiriitaisia väitteitä rajapaikan sijainnista. |
| metsakeskus.1000008976 |
481 |
Rajavuori |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
247221.79500000 |
6738220.74800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008976 |
Suuren kivireunuksen ympäröimä rajamerkki kalliolla sijaitsee Vehka-Alhon talon pihasta n. 300 m luoteeseen. Tämän rajamerkin keskuskivi on ympäröity nelikulmaisella kylmämuuratulla kivireunuksella, jonka sivut ovat pääilmansuuntien suuntaiset. Neljästä sivusta kolme on noin 3,0 m:n pituisia, läntisempi kahdesta pohjois-etelä-suuntaisesta sivusta on 2,7 m:n pituinen. Rajamerkissä on 0,5 m:n levyinen keskuskivi, jonka yläpinta on noin 0,5 metriä kivireunuksen yläpintaa ylempänä. Keskuskiveen on hakattu "R8". Reunus on ladottu huolella särmikkäistä kivistä, sen korkeus vaihtelee 0,5-1 metrin välillä Reunuksen kaakkoiskulmassa on pystykivi, jota on tuettu paikoilleen. Lounaiskulmassa on ollut samoin tuettu pystykivi, joka on kaatunut. Tästä pyykistä 15,5 metriä kompassisuuntaan 30 astetta on pienempi pyykki, jossa on numero 118. Tästä pienemmästä pyykistä vajaa 7 metriä pohjoiseen on kallionharjan korkeimmalla kohdalla pieniä kiviä kahdessa itä- länsi-suuntaisessa jadassa, kiviä ei niissä ole juurikaan päällekkäin, vaan vain yhdessä kerroksessa. |
| metsakeskus.1000008977 |
481 |
Laaskallio |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
244912.73000000 |
6736271.52300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008977 |
Kalliomäellä olevalla rajapaikalla on korkea pystykivi, jonka ympärillä on kivilatomus. Keskuskivessä on hakkaus "J L 1798". |
| metsakeskus.1000008978 |
481 |
Heinäköykky |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27007 |
243703.22200000 |
6735391.86900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008978 |
Suuren kivireunuksen ympäröimä rajapyykki sijaitsee kalliolla sähkölinjan alla Kailassuon pohjoispäässä. Rajamerkin keskuskivessä on hakkaus " RÅ af JL 1798 193". Rajamerkistä n. 12 m koilliseen on viisarikivi, jossa ei ole merkintöjä. |
| metsakeskus.1000008979 |
481 |
Kiuksvuori |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
234137.10400000 |
6727295.07100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008979 |
Inventointi 2006: Rajamerkki Nousiaisten ja Maskun rajalla ja Sontamalan, Killinvahan ja Juvan kylien yhteisessä pisteessä. Rajamerkissä on 1,85 m pitkä melko epäsäännöllisen muotoinen keskuskivi, jonka leveys on noin 0,5 m, ja paksuus vain noin 0,2 m. Keskuskivi on kumollaan sille asetetuista tukikivistä huolimatta. Näitten kivien välissä näkyi lahonneen merkkipaalun jäännös. Väljästi niiden ympärille on kivilaatoista tehty kylmämuuraamalla neliömäinen reunus, jonka sivujen pituuksiksi mittasin 4,0 X 4,1 m. Reunuksen ja keskuskiven välillä on 0,5-1 m:n levyinen tyhjä tila. Joissakin laatoissa on jopa lähes metrisiä sivuja. Keskuskiven näkyvillä kohdilla en huomannut merkkihakkauksia tai poranjälkiä. Viisarikiviä näkyi tämän rajamerkin lähettyvillä. Rajamerkin alkuperä saattaisi selvitä vanhoista pyykkiselityksistä. Alustavasti pitäisin sitä 1700-luvulla tehtynä, koska se muistuttaa lähellä Maskun ja Vahdon välisellä pitäjänrajalla Laaskalliolla olevaa Johan Lönnmarkin vuonna 1797-1798 teettämää ja joitakin muitakin vanhoja rajapyykkejä. Kiuksvuori on rajapaikkana keskiaikainen (Aulis Oja: Nousiaisten historia I, s. 28-29). |
| metsakeskus.1000008980 |
481 |
Herranpiltinpaltta |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
235226.67100000 |
6725655.73000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008980 |
Kookkaalla kivireunuksella varustettu vanha rajamerkki sijaitsee Juvan, Killinvahan ja Lankilan kylien yhtymäkohdassa. |
| metsakeskus.1000008981 |
481 |
Golfkenttä |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
232307.85800000 |
6722526.97600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008981 |
Kohde sijaitsee golfkentän pysäköintialueen pohjoisreunalta n. 10 m itään. Paikalla on kaksi umpeenkasvanutta, loivasti suppilomaista kuoppaa kangasmaalla viiden metrin etäisyydellä toisistaan. Tiedot kuopista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.1000008982 |
481 |
Kailassuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
243803.17600000 |
6735731.73100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008982 |
Kohde sijaitsee Maskun lounaisrajalla olevalla hiekkakankaalla. Paikalla on loivan suppilomainen kuoppa, joka on halkaisijaltaan n. 5 m ja syvyydeltään n. metrin. Kaivannon reunoilla on paikoin havaittavissa vallia. |
| metsakeskus.1000008983 |
481 |
Etutalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
232377.81600000 |
6725195.90500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008983 |
Asuinpaikka sijaitsee Halisojantiellä olevan Etutalon pihamaan reunalla, loivasti kaakkoon laskeutuvalla peltorinteellä.
Maaperä alueella on hiekkaa. Paikalla olevasta perunamaasta on löytynyt kivikirves, kaksi hiointa sekä kvartsi- ja porfyyri-iskoksia. Myöhemmin alueelta on löytynyt lisäksi kivikirves/-taltta ja kvartsi-iskos (KM 40855: 1-2).
Vuonna 2015(?) alueen pohjoisreunalta löytyi metallinetsinnässä rautakautinen hevosenkenkäsolki (KM 40854). Sen löytösyvyys peltomullassa oli noin 10-15 cm. |
| metsakeskus.1000008984 |
851 |
Ketunpesänkangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
381465.64400000 |
7335291.38900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008984 |
Kohde sijaitsee Laitilanvaaran etelärinteen ja Sattavuoma nimisen suoalueen välissä, metsätiestä noin 75 metriä pohjoiseen. Suurin neljästä todetusta kuopasta, todennäköisestä pyyntikuopasta, on suorakaiteen muotoinen ja kooltaan 5 x 2,5 metriä, syvyyttä sillä on 0,7 metriä. Muut kuopat ovat pyöreitä, halkaisijaltaan noin 2 metriä.
Läheisen pohjoiseen johtavan tieuran kohdalla on havaittu kvartsi-iskoksia. Kvartsi-iskoksia todettiin pienellä alueella tieuralla myös tarkastuksessa 2018. Tien länsipuolella oli hiljattain laajentunut pienehkö hiekkakuoppa ja sen pohjoispuolella avonaiseksi hakattu alue, jolle hiekkakuoppa laajennee. Kvartsien löytökohta oli kymmenkunta metriä kuopan koillisreunasta koilliseen. |
| metsakeskus.1000008985 |
481 |
Kukkulinna |
10001 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
227519.77900000 |
6723196.68700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008985 |
Kohde sijaitsee Alistalon ja Ylistalon pihamaiden välillä olevan kallion pinnalla. Kalliossa erottuu joitain syvennyksiä, jotka ovat mahdollisesti uhrikuoppia. Tien kaarteessa kalliosta on louhittu kiveä. |
| metsakeskus.1000008986 |
481 |
Muuntajanmäki |
10002 |
12008 |
13000 |
11004 |
27000 |
231891.00000000 |
6723939.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008986 |
Löytöpaikka sijaitsee viljelemättömällä saarekkeella noin 100 metriä itään Maskunjokeen Karevansuolta laskevan puron suusta. Paikalla on hiekanotossa useasta kohdasta jyrkästi leikattu mäki, joka rajoittuu peltoon. Paikalta on löytynyt hiekanotossa saviastian paloja, rautaesineitä, palanutta luuta, savitiivistettä sekä hiottu kiviesine. Alueella on tehty koekaivaus vuonna 1985, mutta mahdollista muinaisjäännöstä ei ole kyetty paikantamaan.
Vuonna 2016 metallinetsinnässä pellolta on löytynyt mm. linturiipuksen kappale sekä rautakautinen ja keskiaikainen punnus. Kohteen rajaus perustuu löytöalueeseen. Metallinetsinlöydöt: KM 41586, 41587. |
| metsakeskus.1000008987 |
851 |
Huonemaa |
10002 |
12016 |
13155 |
11004 |
27000 |
378319.96400000 |
7311984.74200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008987 |
Huonemaan harjanne sijaitsee Liakasta Lautamaahan johtavan tien kaakkoispuolella. Keittokuoppa sijaitsee Huonemaan keskiosassa metsätien länsipuolella, kolmen metrin päässä tiestä. Kuopan halkaisija on 2,5 metriä ja syvyys 0,5 metriä. Harjanteen pohjoispäässä ollut rakkakuoppa on tuhoutunut.
|
| metsakeskus.1000008993 |
481 |
Hotovaha 1 |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
235936.39600000 |
6724196.32500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008993 |
Kohde sijaitsee kärrytien pohjoispuolella, n. 15 m pellon kulmasta länteen. Paikalla on loivasti etelään laskeutuva viljelemätön saareke, jolla on soikea röykkiö. Röykkiö on kooltaan n. 6x3 m ja korkeudeltaan n. 0,3 m. Pyöristyneistä kivistä rakennetun röykkiön pinta on sammalen peitossa. |
| metsakeskus.1000008994 |
481 |
Hotovaha 2 |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
235946.38800000 |
6724606.16500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008994 |
Kohde sijaitsee peruskartalle merkitystä suuresta siirtolohkareesta n. 100 m länteen. Paikalla on pellon ympäröimä pieni saareke, jolla on pieni röykkiö. Jäkäläpeitteinen röykkiö on kooltaan n. 2,5x2 m ja korkeudeltaan n. 0,5 m. Röykkiön läheisyydessä on pellosta siirrettyjä kiviä. |
| metsakeskus.1000008995 |
481 |
Nummila |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
237955.55600000 |
6729254.30200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000008995 |
Kohde sijaitsee Nousiaisten ja Maskun rajan läheisyydessä, Nummilan pihamaan ja Maskarojan välisëssä peltorinteessä. Maaperä alueella on hiekkaa. Paikalta on löytynyt inventoinnissa porfyyriydin ja -iskoksia sekä mahdollinen hioimen katkelma. |
| metsakeskus.1000009000 |
851 |
Lapinmäki |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
379038.67900000 |
7310048.52900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009000 |
Kohde sijaitsee Ahvenjärven länsipuolella, maantiestä 300 metriä luoteeseen olevan kankaan pohjoisosassa, koillisrinteen lakitasanteella. Paikalla on kaksi kivilatomusta ja kuoppa.
Kohteet on liitetty rekisterin erilliskohteet välilehdelle.
Latomuksien lähellä on myös muita pieniä kivikasoja.
|
| metsakeskus.1000009000 |
851 |
Lapinmäki |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
379038.67900000 |
7310048.52900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009000 |
Kohde sijaitsee Ahvenjärven länsipuolella, maantiestä 300 metriä luoteeseen olevan kankaan pohjoisosassa, koillisrinteen lakitasanteella. Paikalla on kaksi kivilatomusta ja kuoppa.
Kohteet on liitetty rekisterin erilliskohteet välilehdelle.
Latomuksien lähellä on myös muita pieniä kivikasoja.
|
| metsakeskus.1000009002 |
481 |
Haikko |
10001 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
232217.88000000 |
6725975.59000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009002 |
Haikon pellolta on löytynyt reikäkiven puolikas ja sen läheisyydestä kyntökerroksen alapuolelta mahdollinen liesikiveys. Näiden läheisyydessä on ollut lisäksi kolme kuoppaa, joista yksi on tuhoutunut pellonraivauksen yhteydessä. Tiedot rakenteista ja löytöpaikasta on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle.
Vuonna 2019 kohteen läheisyydestä löytyi reikäkiven teelmä (KM 43769). Lisää tietoa viranomaiskäyttöön Ilppari ILM 11194. |
| metsakeskus.1000009003 |
851 |
Napinmäki |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
367062.45600000 |
7323614.04100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009003 |
Kohde sijaitsee Liakanjoen niskan eteläpuolella, maantien ja rautatien väliin jäävän Napinmäen pohjoisosassa länsirinteellä. Kuopat sijaitsevat rinteen suunnassa 70 metrin matkalla. Kuoppien halkaisija vaihtelee 1 - 3 metriin ja syvyys 0,25-0,45 metriin. Yksi kuopista saattaa olla sorantarkastukuoppa, kun taas muut, loivareunaiset ja säännöllisen muotoiset, vaikuttavat asuinpaikkakuopilta. |
| metsakeskus.1000009005 |
851 |
Pyynynkangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
378005.12300000 |
7300789.23800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009005 |
Kohde sijaitsee Laivaniemenlahden koillispuolella, Pyynynkankaan lakiharjanteen pohjoispäässä länsirinteellä. Röykkiö on matala ja säännöllisen pyöreä ja sen keskellä on kuopanne. Röykkiön halkaisija on 3 metriä ja korkeus 0,25-0,35 metriä.
Peruskartalla paikalle on merkitty muinaisjäännösmerkki. |
| metsakeskus.1000009012 |
851 |
Alakangas |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
380109.25000000 |
7310153.48400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009012 |
Kohde sijaitsee Ahvenjärven itäpuolella, Alakankaan pohjoisosassa kulkevasta polusta 50 m pohjoiseen lakiharjanteen itäreunalla n. 50 m matkalla. Kuoppia on ainakin 18 ja niiden halkaisija vaihtelee 1 - 2 m ja syvyys 25 - 60 cm.
|
| metsakeskus.1000009014 |
851 |
Hannunpojankallio |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
377755.19900000 |
7308749.04100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009014 |
Kohde sijaitsee Alaraumon koillispuolella. Pohjukanmäen koillispuolisen Hannunpojankallion kallioalueen itälaidalla. Kallioalue on avointa ja se kohoaa selkeästi ympäristöstään. Kalliossa on pystysuoria leikkauksia, ja kallioalueen itälaidalla sijaitsevan matalan (korkeus 0.5m) leikkauksen yhteydessä on puolipyöreä kivikeskittymä, joka ei juuri nouse kallioleikkausta korkeammaksi. Kivikeskittymän kivet vaikuttavat paikalleen asetelluilta. Päänkokoiset kivet ovat alkuaan olleet kulmikkaita lohkareita, mutta nykyään ne ovat kulmistaan pyöreitä ja niiden pinnalla on vahva jäkäläpeite. Latomuksen leveys on 2.30 m ja syvyys 2 .0 m. Missään muualla kallioalueella ei ole havaittu vastaavia kivikeskittymiä leikkausten yhteydessä eikä irtokiviä ole juuri näkyvillä. Tämä seikka vaikeuttaa "ladelman" selittämistä rapautumisella. |
| metsakeskus.1000009016 |
851 |
Alkumaa |
10002 |
12016 |
13155 |
11033 |
27000 |
382391.33200000 |
7312150.68500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009016 |
Kohde sijaitsee Kalkkimaan länsipuolella, Tieksonjoen länsipuolisella Alkumaa -nimisen kankaan pohjoispäässä. Vuoden 1993 inventoinnin mukaan harjun pohjoispään luoteisrinteellä on yksittäinen maakuoppa silloisen hakkuutaimikon eteläpuolella, noin 5 m eteläisimmästä aurausurasta.
Kuopan halkasija on 2,5 m ja syvyys n. 50 cm, palletta paikoitellen, ei kiviä.
Kesällä 1996 kohteen uudelleen tarkastuksessa kuoppajäännöksen havaittiin sisältävän palaneita kiviä. Tämän perusteella se tulkittiin keittokuopaksi ja kohde asuinpaikaksi.
Paikka on tarkastettu vuonna 2015 Vallonahon tuulivoimapuiston arkeologisen inventoinnin yhteydessä. Muinaisjäännöksen sijaintialueen läheisyydessä havaittiin useampia kuoppia, joista yksi 13 m koordinaateista pohjoisluoteeseen. Tämä kuoppa on kuitenkin soikea, kooltaan n. 2.3 x 0,6 metriä ja noin 0,6 m syvä. Sen päällä oli kuusen taimia ja toisessa päässä isompikin kuusi. Toisella laidalla on hieman vallimaisuutta. |
| metsakeskus.1000009018 |
851 |
Tuohimaa 2 |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
383890.72700000 |
7311258.05300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009018 |
Kohde sijaitsee Kalkkimaan avolouhoksen länsipuolella, Tuohimaan pohjoisossa, korkeimman kohdan koilliskulmalla. Metsätien molemmin puolin on yhteensä seitsemän kuoppaa, joiden halkaisija on n. 3 m ja syvyys 30 - 50 cm.
|
| metsakeskus.1000009021 |
851 |
Ristimaa |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
386931.00000000 |
7322669.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009021 |
Kohde sijaitsee Könölän koillispuolella olevan Pesämaan pohjoislaidalla, alueen läntisemmästä sorakuopasta 50 m etelään. Kuoppa on kaivettu rantavalliin ja on muodoltaan soikea, 4x3 metrin kokoinen ja 70 senttiä syvä.
2024: Ympäristö on pääosin mänty ja kuusivaltaista metsää, aluskasvillisuutena varvikkoa ja sammalta. Kuoppakohde sijaitsee rantavallin reunalla noin 50 metriä mpy. Alempana rinteessä puusto on hieman nuorempaa ja kasvillisuus tiheämpää. Kuoppa erottuu maastossa hyvin. Aivan sen vieressä on metsäkoneen ajoura. |
| metsakeskus.1000009023 |
149 |
Älgsjöskatan |
10002 |
12011 |
13104 |
11006 |
27007 |
332602.00000000 |
6653117.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009023 |
Ilmoituksen perusteella Älgsjölandetin itäkärjessä sijaitsevalla Älgsjöskatanilla kalliojyrkänteen päällä on sijainnut pieni ruotsalaisten linnake, jonka Venäjän laivasto tuhosi vuonna 1789 ja rakensi viereen oman linnakkeensa. Kohde ja sotahistorialliset tapahtumat tunnetaan historiallisista lähteistä. Ilmoittajan mukaan saaren pelloista on löytynyt tykinkuulia yms. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Ilmoittajan mukaan siitä ei ole juuri mitään nähtävissä.
Älgsjöskatanin niemen itäkärjessä olevalla Kämpe-nimisellä tilalla asuva Göran Österholm kertoi, että muinaisjäännösrekisterin sijaintitieto (hänen talostaan n. 400 m luoteeseen) on väärä, ja että todellisuudessa linnake on sijainnut lähellä niemen kärkeä (ylle merkityt koordinaatit). Topografian perusteella tämä sijainti onkin muinaisjäännösrekisterin merkintää huomattavasti loogisempi. Österholm vahvisti muinaisjäännösrekisterin maininnan, jonka mukaan alueella käyneet metallinilmaisinharrastajat ovat löytäneet runsaasti kuulia, jotka ovat vieneet.
Tarkastimme perusteellisesti ja laajasti niemen kärkiosaa, mutta mitään linnakkeeseen viittaavia rakenteita emme todenneet. Tarkastimme myös muinaisjäännösrekisteriin merkittyä sijaintialuetta, mutta täälläkään ei todettu mitään erikoista. Lienee mahdollista, että puolustusvarustukset ovat olleet puisia.
Niemen itäosassa todettiin kolmessa kohdassa N 6652990 E 332666 (P 6655784 I 3332767, toinen siitä pari metriä pohjoiseen, kolmas: N 6653018 E 332673 (P 6655812 I 3332774 kalliopohjalla olevia, selvästi ihmistekoisia mutta epämääräisiä ja matalia kiveyksiä, joiden halkaisija oli 1-2 m. Ne muistuttivat lähinnä nuotionpohjia. Viimeksi mainitun kivet eivät juuri olleet sammaloituneet, ja muutkin rakenteet voivat olla varsin nuoria. Niiden liittymistä sotilaalliseen toimintaan ei voi maastohavaintojen nojalla perustella.
Mainittakoon vielä, että Göran Österholm kertoi perimätiedon, jonka mukaan ”venäläisiä tutkijoita” olisi (tiettävästi tuloksetta) käynyt 1800-1900-lukujen vaihteessa Älgsjöskatanilla etsimässä paikalla käydyssä taistelussa kuolleita ja johonkin lähistölle haudattuja maanmiehiään. Hautoja olisi etsitty ainakin Kämpen tilan länsipuolelta, jossa pitäisi Österholmin mukaan olla näkyvissä pari kyseisiin kaiveluihin liittyvää kuoppaa. Ainoat kyseiseltä alueelta inventoinnissa tavatut kuopat olivat kohdassa N 6653160 E 332526(P 6655954 I 3332627) (±100 m) todetut 4-5 luontaisilta vaikuttanutta kuoppaa, joiden halkaisija on 3-5 m. |
| metsakeskus.1000009029 |
851 |
Laitilanvaara 1 |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
381291.70600000 |
7336215.01800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009029 |
Kohde sijaitsee Sattajärven pohjoispuolella. Laitilanvaaran korkeimman kohdan länsipuolisen kivikkorinteen terasseilla on toistakymmentä rakkakuoppaa, joiden halkaisija on 2 - 5 m ja syvyys 50 - 60 cm.
|
| metsakeskus.1000009030 |
851 |
Laitilanvaara 2 |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
381543.60400000 |
7336243.00400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009030 |
Kohde sijaitsee Sattajärven pohjoispuolella. Laitilanvaaran korkeimman kohdan lakikivikossa, entisen kolmiomittaustornin lähettyvillä. Paikalla on kolme kookasta soikeaa kuoppaa, joiden halkaisija on 4 - 6 m ja syvyys n. 1,5 m. Alueella on myös kolme pienempää kuoppaa |
| metsakeskus.1000009031 |
148 |
Vallen kenttä |
10001 |
12001 |
13008 |
11002 |
27000 |
540468.08000000 |
7633002.99100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009031 |
|
| metsakeskus.1000009032 |
148 |
Sulkusjärvi |
10001 |
12001 |
13008 |
11002 |
27000 |
564319.48200000 |
7632638.17100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009032 |
|
| metsakeskus.1000009033 |
148 |
Talvitupalompola |
10001 |
12001 |
13008 |
11002 |
27000 |
562328.28500000 |
7628304.92000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009033 |
|
| metsakeskus.1000009034 |
148 |
Ahvenjärvi |
10001 |
12001 |
13008 |
11002 |
27000 |
559372.46800000 |
7635224.12400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009034 |
|
| metsakeskus.1000009035 |
148 |
Antti Mustan talon sija |
10001 |
12001 |
13008 |
11002 |
27000 |
552466.24600000 |
7637791.08800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009035 |
|
| metsakeskus.1000009036 |
148 |
Nellimin talo |
10001 |
12001 |
13008 |
11002 |
27000 |
553049.01200000 |
7638107.95400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009036 |
|
| metsakeskus.1000009037 |
148 |
Paksuniemi |
10001 |
12001 |
13008 |
11002 |
27000 |
555505.01200000 |
7640653.93500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009037 |
|
| metsakeskus.1000009038 |
148 |
Salmenniemi |
10001 |
12001 |
13008 |
11002 |
27000 |
531738.60300000 |
7624439.42300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009038 |
|
| metsakeskus.1000009039 |
148 |
Könkäänjärven kievaritalo |
10001 |
12016 |
13157 |
11006 |
27000 |
533879.74800000 |
7622230.32000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009039 |
|
| metsakeskus.1000009040 |
148 |
Mäntyrinne |
10001 |
12001 |
13008 |
11002 |
27000 |
534046.67100000 |
7625955.81400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009040 |
|
| metsakeskus.1000009041 |
148 |
Nirrola |
10001 |
12001 |
13008 |
11002 |
27000 |
534252.59400000 |
7626516.59700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009041 |
|
| metsakeskus.1000009043 |
148 |
Mielgânjargâ |
10001 |
12001 |
13008 |
11002 |
27000 |
534967.29200000 |
7633798.66400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009043 |
Paikalla kerrotaan olleen lapinkenttä. Vuonna 1972 tehdyssä tarkastuksessa siitä ei todettu mitään merkkiä. |
| metsakeskus.1000009044 |
148 |
Hietajärvi |
10001 |
12001 |
13008 |
11002 |
27000 |
533633.85300000 |
7618133.96000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009044 |
|
| metsakeskus.1000009045 |
148 |
Seitapää |
10001 |
12006 |
13083 |
11002 |
27000 |
564521.41700000 |
7620383.11000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009045 |
Paikkaa ei ole arkeologisesti tarkastettu. |
| metsakeskus.1000009047 |
148 |
Palsinoja 1 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
498583.00000000 |
7598414.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009047 |
Palsinojalle vievän metsäautotien itäpuolella, Palsinojan korkealla törmällä sijaitsee kullankaivun kivistä ladottu rajamerkki. Laakakivistä ladottu neliömäinen latomus on kooltaan noin 80x80cm, 20-30cm korkea ja sen keskellä on pystyssä kolmiomainen laakakivi.
Latomuksesta on poistettu muutamia kiviä ja asetettu ne viereisen kaksihaaraisen männyn tyvelle. Latomuksesta noin 10 m pohjoiseen sijaitsee metsäautotien vieressä käytössä oleva tulipaikka, jonka kiveys on samalla tavoin korkeahko ja kivistä ladottu. On mahdollista, että tulisijaankin on käytetty rajamerkin laakakiviä. |
| metsakeskus.1000009048 |
851 |
Hiilikodanrakka |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
381585.58500000 |
7336711.81300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009048 |
Kohde sijaitsee Sattajärven pohjoispuolella, Laitilanvaaran pohjoisrinteessä olevan kivikon terassilla. Painanne on maljamainen, metrin syvyinen soikea kuoppa, jonka ala on 4,5 x 5,5 m. |
| metsakeskus.1000009049 |
257 |
Lillnägels (Nägels) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
362460.82600000 |
6668849.20000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009049 |
Lillnägels on edelleen asuttu, sen pihapiiri ja rakennukset on kuvattu tarkemmin Kirkkonummen rakennuskulttuurin ja kulttuurimaiseman inventoinnin yhteydessä (Backman 1990, 134). Nägelsin kylän länsiosa on ilmeisesti autioitunut viimeistään 1950–60-luvulla. Nägelsin kylän autioituneessa osassa on edelleen havaittavissa 6 eri rakennuksen jäänteitä, joista tarkemmat tiedot inventointikertomuksessa. |
| metsakeskus.1000009051 |
257 |
Laajakallio (Gilobacka) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
360588.58300000 |
6668539.31400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009051 |
Kylätontti on osittain tuhoutunut Laajakallion asutusalueen rakentamisen yhteydessä, mutta alueen länsiosissa on todennäköisesti edelleen löydettävissä keskiaikaisia asutuskerrostumia. Alueella on havaittavissa kaksi kivijalkaa, joista ainakin eteläisempi (koordinaatit: P=6671340, I=3360702, Z=21m) todennäköisesti liittyy Gilobackan vanhaan kylätonttiin. Se on kooltaan 6x12m ja sijaitsee kivillä tuetun tasanteen ala- ja itäpuolella. Alueella on ryteikköisen kasvillisuuden seassa havaittavissa myös useita nuorempia kivirakenteita, joiden kartoitus vaatisi tarkempia arkeologisia tutkimuksia. |
| metsakeskus.1000009052 |
851 |
Laitilanvaara 3 |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
381863.47600000 |
7336437.93100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009052 |
Kohde sijaitsee Sattajärven pohjoispuolella, Laitilanvaaran koillisrinteen laajassa rakassa. Paikalla on useita erilaisia kuoppia, joiden halkaisija on 2 - 5 m, kuoppien syvyys vaihtelee 70-100 cm. Kuopista osa on pyöreitä, osa ovaalin muotoisia tai vallin ympäröimiä. Alueelta on tavattu myös kvartsilohkoja.
Kvartsin ja kuoppien perusteella kuoppa-alueen voi tulkita mahdolliseksi asuinpaikaksi. |
| metsakeskus.1000009054 |
257 |
Strandängen |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
362765.69400000 |
6670526.52100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009054 |
Strandängen sijaitsee tutkittavan alueen koillisnurkalla, pääradan kaakkoispuolella. Pienessä metsäsaarekkeessa havaittiin kalliotasanteella pieni sammalen ja pensaiden peittämä kivilatomus, halkaisijaltaan noin 2 m. Sen korkeus on 50 cm. Kivilatomuksesta 10 m lounaaseen havaittiin selkeärajainen pyöreä kuoppa, jonka halkaisija on 1,8 m ja syvyys 60-70cm. Kalliotasanteella ei havaittu muita asumiseen tai talonpohjaan viittaavia merkkejä, mutta ympäristö ja lehtomainen kasvillisuus paikalla viittaisivat historiallisen ajan asuintonttiin.
Paikalla on vielä vuonna 1885 ollut mahdollisesti Ingvalsbylle kuuluneita rakennuksia.
Inventointi 2022:
Kuoppia mäellä on useampia ja ne vaikuttavat nykyaikaisilta.
Mäen eteläpuolella on tien eteläreunassa ulkorakennuksen pohja jossa betonirakennetta
ja lohkokiviä (N 6670463 E 362760). Se on merkitty 1975 – 1997 peruskartoille,
mutta ei 1961 peruskartalle.
Mäen pohjoispäässä on kalliolaki, jonka länsireuna on louhittu pois radan kohdalta.
laen eteläreunalla on ruohottunut pieni kivilatomus. Heti sen eteläpuolella kallio laskee
ja alkaa kivikko. Rakenteen koillispuolella on avokallion reunamilla muutama
maakuopanne.
Millään tarkastellulla vanhalla kartalla ei ole kohdalle merkitty rakennusta tai ylipäätään
mitään toimintaa (1778 isojakokartta, 1842 pitäjänkartta, 1872 senaatinkartta,
peruskartat 1961-1997). Kivirakenne on aivan radan varressa. Voisiko se olla parenteesinaikaisen rakennuksen tai jonkun rakenteen jäännös? Siihen viittaa vahvasti
se, että v. 1944 ilmakuvassa alue vaikuttaa tyhjältä, mutta v. 1956 ilmakuvassa
tämä rakenne erottuu melko selvästi – ei rakennuksena mutta jonkinlaisena
rakenteena, mahdollisesti antennimaston pohja tms. Jäännös on siis ilmeisesti parenteesin
aikainen Neuvostoliton asevoimien rakentama. |
| metsakeskus.1000009055 |
257 |
Kilråberget |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
361543.19500000 |
6667981.53600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009055 |
Kilråbergetin kalliotasanteen länsiosassa havaittiin kaksi kivilatomusta, jotka aivan ilmeisesti viittaavat paikalla sijaitsevaan tontti ja/tai kylärajaan. Toinen merkeistä (kohde 1) on halkaisijaltaan 1m ja korkeudeltaan 40cm. Keskellä röykkiötä on iso suorakaiteen muotoinen kivi pystyssä. (Koordinaatit: P=6670782, I=3361657, Z=29 m) Kohde liittyy todennäköisesti Jorvaksen ja Gilobackan keskiaikaisten kylien rajamerkintöihin. |
| metsakeskus.1000009056 |
851 |
Lautamaa, luode |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
379026.61900000 |
7336563.87200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009056 |
Kohde sijaitsee Sattajärven luoteispuolella, Lautamaa nimisen pohjois-eteläsuuntaisen moreeniharjanteen pohjoisosassa. Suosta nousevalla hiekkaterassilla on yksittäinen kuoppa, jonka halkaisija on 3 m ja syvyys 1 m. Kairattaessa kuopasta todettiin 30 cm paksu huuhtoutumiskerros.
Kuoppa on tulkittu mahdolliseksi säilytyskuopaksi. |
| metsakeskus.1000009057 |
851 |
Lautamaa, koillinen |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
379324.49800000 |
7336509.89200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009057 |
Kohde sijaitsee Sattajärven luoteispuolella, Lautamaa nimisen moreeniharjun pohjoisosan koillisrinteellä. 20 m harjulla kulkevan talvitien länsipuolella, suosta nousevalla hiekkaterassilla, on matala asuinpainannemainen kuopanne, jonka koko 4 x 5 m ja syvys 35 cm. Kuoppaa ympäröi metrin levyiset vallit.
Kairattaessa kuopassa havaittiin huuhtoutumiskerros ja likamaata, minkä perusteella kuoppa tulkittiin asuinkuopaksi. |
| metsakeskus.1000009058 |
851 |
Hyttyrävaara |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
362349.32600000 |
7334029.84700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009058 |
Kohde sijaitsee Hyttyrävaaralla, joka on 650 Tornionjoesta itään. Vaaran korkeimman kohdan luoteispuolella, heti rinteen yläreunassa, on halkaisijaltaan 3,5 metriä ja syvyydeltään 70 cm oleva suppilomainen kuoppa. Kuoppa on paksun sammalen peittämä ja sen pohja on täynnä kiviä.
Kuopasta 10-15 metriä kaakkoon sijaitsee kolme pienempää kuoppaa, joista yksi on pitkänomainen, kooltaan 2,2x1,2 m ja syvyydeltään 40 cm. Kaksi muuta ovat halkaisijaltaan 1,1 m ja syvyydeltään 30 cm ja myös kivikkopohjaisia.
Inventoinnin yhteydessä 1993 ei kuoppien käyttötarkoituksesta pystytty antamaan tarkempaa arviota, mutta ne voivat liittyä varastointiin tai muuhun
asuinpaikkakäyttöön. Vaaran laki on noussut merestä kivikauden loppupuolella, noin 2200 eaa. |
| metsakeskus.1000009059 |
851 |
Nivavaara 3 |
10002 |
12012 |
13124 |
11002 |
27000 |
362699.17700000 |
7336535.83400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009059 |
Kohde sijaitsee Tornionjoen itäpuolella, rautatien itäpuolella olevalla Nivavaaralla. Huipulta satakunta metriä luoteeseen olevissa kallion kvartsijuonissa on merkkejä louhinnasta ja kallion pinnalla on jonkin verran irtonaista kvartsia.
Paikalta on löytöinä kvartsikaavin sekä kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000009060 |
851 |
Nivavaara 4 |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
362898.00000000 |
7336525.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009060 |
Kohde sijaitsee Tornionjoen itäpuolella, rautatien itäpuolella olevan Nivavaaran koillisosassa hiekkakuopan luoteispuolella. Mahdollinen pyyntikuoppa sijaitsee hiihtokeskuksen majasta 100 metriä länteen loivasti pohjoiseen laskevalla rinteellä.
Kuoppa on suppilomainen, halkaisijaltaan 3 metriä ja syvyydeltään 0,75 metriä.
Kohteen inventoinnissa ilmoitetuissa koordinaateissa on epäselvyyttä ja sijanti on tarpeen tarkistaa maastossa. |
| metsakeskus.1000009062 |
751 |
Munkki |
10001 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
405589.09300000 |
7280675.40500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009062 |
Munkki eli Munkkihieta sijaitsee Simojoen suusta noin 5 km länsilounaaseen, Perämeren rannalla. Kyseessä on laajahko kangas, jonka rannassa on kesämökkejä. Kivikkoinen kankaan laki kohoaa noin 12,5 metrin korkeuteen.
Hietalan talosta noin 200 m lounaaseen on useita viljelysraunioiksi tulkittavia kookkaita kiviraunioita sekä ainakin kolme kiviaitaa.
Munkkihiedan alueeseen liittyy useita tarinoita munkeista (ja munkkileivonnaisista). |
| metsakeskus.1000009063 |
751 |
Vanhankylänsuo |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
409937.34000000 |
7281199.20700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009063 |
Simojoen Mertakosken länsirannalla sijaitsevan pellon länsipuolisessa metsikössä on useita viljelysraunioita ja ja kiviaitaa.
Castren (Castren 1894, s .. 247) kertoo, että Simossa on Pahnilan talon läheltä Vähäojan niitystä löytynyt rautakaluja, kirveitä, pistorautoja ym." Eräs kirves on kuvauksen mukaan ollut "ohutlapainen, piilukirveen muotoinen, toista korttelia pitkä". Karttanimenä Vähäojaa ei Pahnilan talon läheltä löytynyt vuoden 2001 inventoinnissa, mutta saadun tiedon mukaan Vähäojan niityiksi kutsuttu alue sijaitsee talosta runsaan kilometrin pohjoiskoilliseen Simojen länsirannalla.
Paikalla on Pahnilan rekisterinumeroa (Rn:o 3) olevia viljelysmaita noin 600 metrin pituudelta ja 200 metrin leveydeltä. Alueen korkeus on kartan mukaan n. 5 metriä, mutta todellisuudessa osin pelloksi raivatun kankaan korkeimmat kohdat nousevat lähelle 7,5 metrin korkeutta.
Jokivarsikankaan itäpuolisen kosteikon nimi on Vanhankylänsuo, jonka voi arvioida viittaavaan varhaisempaan asutukseen ja toimintaan. Alueen pellot olivat viljelyksessä 2001 joko nurmella tai viljalla. Talonpoikaisen asutuksen merkkejä paikalta ei tehty. Sen sijaan peltojen länsipuolisesta metsiköstä tavattiin useita viljelysraunioita ja kiviaitaa/-aitausta, jotka näyttivät keskittyvän kahdelle alueelle.
Pohjoisemman alueen kiviaidat ja muutamat kasat näyttivät noudattelevan nykyisinkin havaittavia peltoalueita ja rajoja. Sen sijaan eteläisemmällä alueella tavattiin palstan 3:41 länsipuolisesta metsiköstä L-muotoinen aitaus, joka on avoin länsi- ja eteläsivuiltaan. Sen sisäosa on ilmeisesti aikoinaan ollut viljelyksessä. Tämän eteläpuolella on vielä jokunen kivirakenne, röykkiöitä ja kiviaitoja, joista osa vaikuttaa nuoremmalle, ilmeisesti läheisestä peliosta ajetulta.
Alueelta ei löydetty talonpaikkoja tms. asutusjäänteitä, mutta viljelyjäänteet lienevät iältään varsin varhaisia.Tosin on huomattava, että erilaiset pellonraivauksen yhteydessä syntyneet kivirakenteet ovat paikkakunnalla enemmän sääntö kuin poikkeus. Kysymys siitä, olisiko alueelta löydettävissä varhaisen talonpoikaisasutuksen jäänteitä perusteellisempien tutkimusten avulla, jää avoimeksi.
Kohteelle on tehty aluerajaus 18.3.2019 (eteläinen ja pohjoinen alue) Mika Sarkkisen inventointiraportin 2001 karttaliitteen röykkiölevinnän perusteella. Rajaus on tarkastettava maastossa. |
| metsakeskus.1000009064 |
851 |
Ajokangas |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
380986.92900000 |
7299105.92800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009064 |
Kohde sijaitsee Ala-Kaakamon luoteispuolella. Ajonkankaan korkeimman kohdan eteläosassa, 10 sähkölinjasta pohjoiseen, jossa on yksittäinen maakuoppa, jonka halkaisija on 2 m ja syvyys 0,4 m. |
| metsakeskus.1000009065 |
851 |
Palovaara |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
371126.78800000 |
7338614.02700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009065 |
Asuinpaikka sijaitsee Kultakallionlaen länsirinteessä, noin 300 m kiintopisteestä n:o 94
etelä-kaakkoon. Asuinpaikan itäpuolelta , noin 1,5 m etäisyydellä, kulkee tilojen 2:34 ja
2:29 välinen hakattu linja. Kohteessa on asuinpaikkavalliksi tulkittu jäännös, jonka
halkaisija on noin 6 m ja syvyys 0,4 m. Vuoden 1995 inventoinnin yhteydessä havaittua kohdetta kairatessa siinä oli havaittavissa selvä huuhtoutumiskerros.
Vuoden 2016 peruskartta-aineistojen vertailun perusteella kohde on uhanalainen tai tuhoutunut hiekkakuopan laajennuksessa kohti pohjoista. Sijainti muinaisjäännösrekisterissä voi myös olla epätarkka ja liian etelässä. Tarkastustarve. |
| metsakeskus.1000009066 |
851 |
Korkearova 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11004 |
27000 |
369842.31600000 |
7333603.03000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009066 |
Kohde sijaitsee Aapajärven Länsipäästä 2 km luoteeseen, Yläinen Rovajänkkän eteläpuolella olevalla Korkearova nimisellä mäellä. Korkearovan laen pohjoisosassa on noin 200 x 200 m laajuinen sorakuoppa, jonka itäpuolella asuinpaikka sijaitsee.
Inventoinnissa 1995 todettiin sorakuopan ja suon reunasta 5 metrin päässä asuinpaikkavalliksi tulkittu jäännös. Sen halkaisijaksi mitattiin 6 m ja syvyys 40 cm. Lisäksi sorakuopan itäreunasta löytyi palanutta luuta ja palaneita kiviä.
Vuoden 2015 tarkastuksessa painanne ja sen sijainti jäi epäselväksi, eikä sorakuopan laidassa todettu selviä asuinpaikkamerkkejä. Kankaalla paikannettiin kuitenkin muutamia painanteita, halkaisijaltaan noin 2,5 - 3 m. Niiden funktio ei selvinnyt muutamissa koepistoissa, mutta ne eivät ole tuoreita ja liittynevät alueeseen asuinpaikkana.
Tästä noin 90 - 170 m lounaaseen Korkearovan rinteessä on muutamia rakkakuoppia (kohde Korkearova) |
| metsakeskus.1000009067 |
851 |
Kattilaharju 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
382610.17400000 |
7336897.74400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009067 |
Kohde sijaitsee Sattajärvestä pohjoiseen, Laitilanvaaran koillispuolella. Kattilanharju on 3 km pitkä ja leveimmillään 0,2 km leveä lounais-koillissuuntainen harju, jonka kaakkoisosassa sijaitsee kaksi asuinpaikkavallia. Kohde sijaitsee Kattilaharjun kaakoisosassa suon ja Mustakummusta tulevan metsätien välissä noin 15 metrin päässä suonreunasta. Metsätie kulkee osittain asuinpaikkavallien päältä.
Asuinpaikkavallien koko on 4x6 m ja syvyys 40 cm.
Kohde todettiin tarkastuksessa 28.9.2016 laikutetuksi metsänkäsittelyn yhteydessä. Alue oli avohakattuna ja täynnä istutuskuoppia. Ilmeisesti toinen aiemmin paikannetuista painanteista havaittiin osin harjannetta kulkevan tieuran koillisreunassa. Lisäksi todettiin muokatuilla kohdin paikoi kvartsilöytöjä, erityisesti luoteisosassa runsaasti. Myös palaneita kiviä oli paikoin merkkinä vaurioituneista liesikiveyksistä (ks. alakohteet).
Inventoinnissa 2024 havaittiin, että kohteen muinaisjäännökseen viittaavia piirteitä oli haasteellista havaita, raskaan maan muokkauksen ja luontaisten maaston piirteiden takia. |
| metsakeskus.1000009068 |
851 |
Kaakamoharju 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
380922.85700000 |
7334781.58500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009068 |
Kohde sijaitsee Sattajärven luoteispuolella, Sattavuoman länsilaidalla kulkevan Kaakamoharjun pohjoispään korkeimmalla kohdalla. Paikalla on yksittäinen pyyntikuoppa, jonka koko on 4x3 m ja syvyys 0,65 m. Kuopan ympärillä on 1,5 m leveät ja 0,2 m korkeat vallit.
Vielä 2000-luvun alkupuolen peruskartassa harjulla pyyntikuopan koordinaateista runsaat 100 m etelään tilalla 851-418-23-50 ollut pieni sorakuoppa on 2010-luvun alkuun (peruskartta) mennessä laajentunut. Laaja maa-ainesten ottoalue ulottuu runsaat 300 m pohjoiseen tilalle 851-418-221-27 ja pyyntikuoppa on sitä tehdessä todennäköisesti tuhoutunut. |
| metsakeskus.1000009069 |
851 |
Nilinmaa |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
378540.83100000 |
7328591.07000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009069 |
Kohde sijaitsee Palorovan kaakkoispuolella. Nilimaan pohjoiskärjessä olevan Nilimaan talon pohjoispuolella, talosta 100 m päässä. Paikalla on kuusi maakuoppaa, joista suurimman koko on 3x4,5 m ja syvyys 60 cm. Muut kuopat ovat pienempiä, halkaisijaltaan 1,5 m. |
| metsakeskus.1000009070 |
851 |
Runteli |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
376802.53700000 |
7327121.66000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009070 |
Kohde sijaitsee Korkiamaan länsipuolella, Runtelin lounaispuolella olevan hiekkakuopan länsipuolella, kaakkoon laskevassa rinteessä. Paikalla on yksittäinen pyyntikuoppa, jonka koko 2 x 2,8 m ja syvys 60 cm. Kuoppaa ynpäröi 2 m leveä ja 0,1 m korkea valli. Kyseessä on mahdollisesti pyyntikuoppa. |
| metsakeskus.1000009071 |
148 |
Vanha Kirkkovaara |
10002 |
12013 |
13127 |
11006 |
27000 |
505459.14300000 |
7650769.78400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009071 |
Inarin Pielpajärven pohjoispuolisen Vanhan Kirkkovaaran, Ison Luosmajärven ja Retsamovaaran välisessä maastossa, vanhan polun ja puron varressa on kelo, jonka kylkeen on tehty kaksi kaiverrusta. Toinen kaiverrus on vuodelta 1873 ja toinen vuodelta 1930.
Tervaniemet kertoivat kelon kaatuneen syysmyrskyssä 2011, joten se käytiin hakemassa Saamelaismuseo Siidaan keväällä 2012. |
| metsakeskus.1000009072 |
851 |
Iso Petäjämaa |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
381618.63100000 |
7315700.25800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009072 |
Kohde sijaitsee Höynälänmaan kaakkoispuolella, Iso Petäjänmaahan johtavan metsäautotien risteyksessä, sorakuopan luoteispuolella.
Maantieltä n:o 19540 erkanee Höynälänmaan kohdalla metsäautotie Iso Petäjämaahan.
Metsäautotie taas haarautuu noin 500 m päässä maantiestä, hieman ennen sorakuoppaa.
Itäänpäin vievä tie menee Vähä Kylkimaahan ja etelään vievä Ison Petäjämaan eteläosaan.
Näiden teiden risteyksessä on kolme kuoppajäännöstä, joissa kairatessa havaittiin paksu
huuhtoutumiskerros.
Kuopista yksi (koko 1x1,8 m, syvyys 0,5 m) on Vähä Kylkimaahan vievän tien eteläpuolella, 10m risteyksestä itään. Kaksi muuta(kuopat 2 ja 3) kuoppajäännöstä (halkaisija n. 2m, syvyys n. 0,5 m, vallit ympärillä) sijaitsevat Iso Petäjämaan eteläosaan kulkevan tien itäpuolella noin 10 m päässä risteyksestä. Kuoppia 2-3 vastapäätä, etelään vievän tien länsipuolella, on kuoppajäännös, jossa kairatessa havaittiin paksu hiilikerros, mutta ei huuhtoutumiskerrosta.
Kohteet on liitetty rekisterin erilliskohteet välilehdelle. |
| metsakeskus.1000009073 |
851 |
Rukkalehto |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
371069.81500000 |
7336370.92500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009073 |
Kuoppajäännös sijaitsee Pukinlehdon itäpuolella, Rukkalehdon koillisreunassa alkavan kapean hiekkakankaan korkeimmalla kohdalla. Etäisyys maantiehen 19580 on 800 metriä.
Kuopan koko 2,8x2 metriä ja syvyys 0,4 metriä. Kairatessa havaittiin paksu huuhtoutumiskerros. Kyseessä on mahdollisesti pyyntikuoppa. |
| metsakeskus.1000009074 |
851 |
Sorvasjärvi, etelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
392204.28600000 |
7348803.98800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009074 |
Kohde sijaitsee Sorvasjärven rannalla, Tornion koillisosassa, Tervolan kirkonkylältä 20 km luoteeseen. Asuinpaikka on Sorvasjärven eteläosassa, tien nro 929 itäpuolella, 300 m itään rannalla olevasta talosta. Metsätieltä löytyi palaneita kiviä, kvartseja ja kvartsiittia. Järvenpohjaa inventoitiin rannan tuntumasta, mutta sieltä ei löytynyt mitään. |
| metsakeskus.1000009075 |
211 |
Hykönsalo (Hykonsalo) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
348316.84900000 |
6808231.09500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009075 |
Suomen asutus 1560 -luvulla kyläluettelon mukaan Roineen Hykönsalon saaren Hykonsalon kylässä on ollut kolme taloa. Talot ovat vielä nykyisinkin saarella sijaitsevat Mattila, Heikkilä ja Jaakkola. Alun perin ne ovat sijainneet saaren keskiosan luode-kaakko -suuntaisella harjanteella. Mattilan tonttimaalle Korkehiseen vievän tien mutkaan tehdyistä koekuopista löytyi merkkejä historiallisen ajan asuinpaikasta. Löytömateriaali on kuitenkin ajoitettavissa pääosin 1800-luvulle.
Kohde tarkastettiin 2021 inventoinnissa. Kylätontin alue on yhä asuttua ja pihapiirit hoidettuja. Kylätontille tehtiin tässä inventoinnissa muinaisjäännösrajaus perustuen vanhoihin karttoihin sekä maastohavaintoihin. On erityisen vahvat perusteet olettaa, että paikalla on säilyneitä kiinteitä muinaisjäännöksiä, lisäksi läheisyydestä tunnetaan useita rautakautisia kohteita. |
| metsakeskus.1000009076 |
751 |
Palokangas |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
406166.84700000 |
7284790.75400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009076 |
Kaksi rakkakuopan ja maakuopan välimuotoa edustavaa vaatimatonta kuoppaa sijaitsevat vanhan nelostien pohjoispuolella Palokankaan pohjoisosassa. Kuopat on kaivettu kivikkoiseen moreenimaahan. Niiden ikä tai käyttötarkoitus ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.1000009077 |
751 |
Kantolanharju 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
404176.65900000 |
7282422.69900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009077 |
Kehämäinen röykkiökiveys sijaitsee Simoniemen kalasatamaan vievän tien eteläpuolisella kangasharjanteella, satamasta noin 900 metriä itäkaakkoon ja Huhdan talosta noin 350 metriä koilliseen. Röykkiö on rakennettu 1,5 x 1 x 0,6 m kokoisen maakiven kaakkoispuolelle. Kiveyksen koko on noin 2 x 2,5 m ja korkeus alle 0,5 m. Kiveyksen keskellä on kuoppa.
Toinen röykkiö tai latomus sijaitsee edellisestä noin 130 m päässä kaakossa. Alueella on myös pieni rakkakuoppa
Ks. erilliskohteet. |
| metsakeskus.1000009078 |
751 |
Huhta |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
404062.70200000 |
7282042.84400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009078 |
Kantolanharjun eteläisemmän lakiharjanteen rakassa, Huhdan talosta noin 150 metriäkaakkoon, sijaitsee ainakin kolme rakkakuoppaa. Kuopista kaksi sijaitsee Kantolanrantaan johtavasta tiestä noin 25 metriä kaakkoon. Kolmas kuoppa on edellistä noin 10 metriä kaakkoon ja osin kasvillisuuden peitossa. Kuoppien halkaisija on 1 - 1,5 metriä ja syvyys 0,2 - 0,3 metriä. Kuoppien ympärillä on matalaa vallia, joka on noin 0,5 metriä leveä. |
| metsakeskus.1000009079 |
578 |
Nokkalan maja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
542371.47800000 |
7148696.89800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009079 |
Asuinpaikka on Leppikosken voimalasta noin 600 m pohjoiseen, Nokkalan niemen etelärannalla, pienen niemen koillistyvessä.
Kiviesineet löytyivät pihapiirin metsän puoleiselle laidalle aitan pohjaa kaivettaessa, noin 20 cm:n paksuisesta kerroksesta sekä talon ja aitan välistä kaapelikaivannosta. Maaperä on paikalla soraa ja hiekkaa. Piha-aluetta päärakennuksen tienoilla on aikojen kuluessa muokattu. |
| metsakeskus.1000009080 |
305 |
Pieni Petäjälampi |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
598860.23000000 |
7321815.37500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009080 |
Kohde sijaitsee Kuusamon Tropiikin itäpuolella olevan Pienen Petäjälammen etelärannalla. Paikalla on pieni niemi, jonka pohjoiskärjessä olevalla kumpareella on kaksi kuoppaa. Kuoppien läheisyyteen tehtiin 2005 inventoinnissa muutamia koepistoja, joissa ei havaittu mitään esihistorialliseen asuinpaikkaan viittaavaa. Tiedot kuopista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.1000009081 |
851 |
Kalliokkomaa |
10002 |
12012 |
13124 |
11004 |
27000 |
387237.27200000 |
7353125.23800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009081 |
Kvartsilouhos sijaitsee Tornion koillisosassa, Kivijärven eteläpään itäpuolella olevalla Kalliokkomaan kaakkoisosan avokalliolla, metsäautotien mutkan pohjoispuolella. Paikalla olevissa kvartsijuonissa on havaittu louhimisen merkkejä ja palaneita kvartseja. |
| metsakeskus.1000009082 |
755 |
Suitian (Svidja) kartano |
10002 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
344461.00000000 |
6675725.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009082 |
Suitian tila mainitaan lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1420. Ensimmäinen tunnettu omistaja oli Björn Ragvaldsson. Häneltä kartano siirtyi valtaneuvos Joakim Flemingille noin vuonna 1494. Hänen poikansa Erik Fleming rakennutti 1540-luvulla kartanon kivisen päärakennuksen, jonka kellarikerros ja ensimmäinen asuinkerros kuuluvat yhä osana nykyistä kartanolinnaa. Kartanoon kuului jo tuolloin myös nelikenttäinen puutarha, jonka maarakenteet ovat edelleen nähtävissä. Puutarha oli Suomen ensimmäisiä. Erikin poika, valtakunnanmarski Klaus Fleming peri kartanon vuonna 1560 ja piti sitä pääkartanonaan. 1600-luvun ajan kartano oli lähes asumaton lukuun ottamatta vuosia 1664-1679. rappeutunutta päärakennusta kunnostettiin 1700-luvun jälkipuoliskolla, jolloin myös sivurakennus rakennettiin. Nykyinen ulkoasu on August Wreden kaudelta 1890-luvun lopulta, jolloin päärakennuksen länsipuolelle rakennettiin keittiösiipi.
Kartanolinnan kunnostustöihin liittyen tehtiin sen pihapiirissä ja kellarissa 1990-luvun jälkipuoliskolla laajoja arkeologisia tutkimuksia. Keittiösiiven alta ja länsipuolelta löytyi ainakin kolmen puurakennuksen jäännöksiä 1400-1600-luvuilta ja on oletettavissa, että rakennusjäännöksiä on lisää keittiösiiven ympäristössä, sivurakennuksen länsipuolella sekä kartanon ja myllynraunion välisellä alueella. Myös linnan kellarissa on edelleen tutkimattomia kulttuurikerroksia. Paraatipihalla ei käytännössä ollut säilyneitä kulttuurikerroksia. Keittiösiiven tuntumasta on löytynyt myös kivikautisen asuinpaikan jäännöksiä.
Kartanon länsipuolella on kivisen myllyn raunio 1600-luvulta sekä siihen liittyvän patoaltaan jäännökset.
Kohde tarkastettiin vuoden 2014 inventoinnissa. Suitian kartano on nykyisin Senaatti-kiinteistöjen omistuksessa ja myytävänä. Kohteesta on puuttunut aiemmin muinaisjäännösalueen aluerajaus ja se tehtiin vuoden 2014 inventoinnissa. Aiempien tutkimusraporttien ja vuonna 1996 kaivauksia johtaneen Marianna Niukkasen haastattelun perusteella, on muinaisjäännösalueeksi rajattu kartanon lisäsiiven ja lisärakennuksen välinen ja siitä länteen oleva alue. Tällä alueella on mahdollisesti säilynyt sekä kivikautisia että historiallisia kulttuurikerroksia. |
| metsakeskus.1000009082 |
755 |
Suitian (Svidja) kartano |
10002 |
12001 |
13003 |
11010 |
27000 |
344461.00000000 |
6675725.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009082 |
Suitian tila mainitaan lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1420. Ensimmäinen tunnettu omistaja oli Björn Ragvaldsson. Häneltä kartano siirtyi valtaneuvos Joakim Flemingille noin vuonna 1494. Hänen poikansa Erik Fleming rakennutti 1540-luvulla kartanon kivisen päärakennuksen, jonka kellarikerros ja ensimmäinen asuinkerros kuuluvat yhä osana nykyistä kartanolinnaa. Kartanoon kuului jo tuolloin myös nelikenttäinen puutarha, jonka maarakenteet ovat edelleen nähtävissä. Puutarha oli Suomen ensimmäisiä. Erikin poika, valtakunnanmarski Klaus Fleming peri kartanon vuonna 1560 ja piti sitä pääkartanonaan. 1600-luvun ajan kartano oli lähes asumaton lukuun ottamatta vuosia 1664-1679. rappeutunutta päärakennusta kunnostettiin 1700-luvun jälkipuoliskolla, jolloin myös sivurakennus rakennettiin. Nykyinen ulkoasu on August Wreden kaudelta 1890-luvun lopulta, jolloin päärakennuksen länsipuolelle rakennettiin keittiösiipi.
Kartanolinnan kunnostustöihin liittyen tehtiin sen pihapiirissä ja kellarissa 1990-luvun jälkipuoliskolla laajoja arkeologisia tutkimuksia. Keittiösiiven alta ja länsipuolelta löytyi ainakin kolmen puurakennuksen jäännöksiä 1400-1600-luvuilta ja on oletettavissa, että rakennusjäännöksiä on lisää keittiösiiven ympäristössä, sivurakennuksen länsipuolella sekä kartanon ja myllynraunion välisellä alueella. Myös linnan kellarissa on edelleen tutkimattomia kulttuurikerroksia. Paraatipihalla ei käytännössä ollut säilyneitä kulttuurikerroksia. Keittiösiiven tuntumasta on löytynyt myös kivikautisen asuinpaikan jäännöksiä.
Kartanon länsipuolella on kivisen myllyn raunio 1600-luvulta sekä siihen liittyvän patoaltaan jäännökset.
Kohde tarkastettiin vuoden 2014 inventoinnissa. Suitian kartano on nykyisin Senaatti-kiinteistöjen omistuksessa ja myytävänä. Kohteesta on puuttunut aiemmin muinaisjäännösalueen aluerajaus ja se tehtiin vuoden 2014 inventoinnissa. Aiempien tutkimusraporttien ja vuonna 1996 kaivauksia johtaneen Marianna Niukkasen haastattelun perusteella, on muinaisjäännösalueeksi rajattu kartanon lisäsiiven ja lisärakennuksen välinen ja siitä länteen oleva alue. Tällä alueella on mahdollisesti säilynyt sekä kivikautisia että historiallisia kulttuurikerroksia. |
| metsakeskus.1000009082 |
755 |
Suitian (Svidja) kartano |
10002 |
12001 |
13003 |
11019 |
27000 |
344461.00000000 |
6675725.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009082 |
Suitian tila mainitaan lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1420. Ensimmäinen tunnettu omistaja oli Björn Ragvaldsson. Häneltä kartano siirtyi valtaneuvos Joakim Flemingille noin vuonna 1494. Hänen poikansa Erik Fleming rakennutti 1540-luvulla kartanon kivisen päärakennuksen, jonka kellarikerros ja ensimmäinen asuinkerros kuuluvat yhä osana nykyistä kartanolinnaa. Kartanoon kuului jo tuolloin myös nelikenttäinen puutarha, jonka maarakenteet ovat edelleen nähtävissä. Puutarha oli Suomen ensimmäisiä. Erikin poika, valtakunnanmarski Klaus Fleming peri kartanon vuonna 1560 ja piti sitä pääkartanonaan. 1600-luvun ajan kartano oli lähes asumaton lukuun ottamatta vuosia 1664-1679. rappeutunutta päärakennusta kunnostettiin 1700-luvun jälkipuoliskolla, jolloin myös sivurakennus rakennettiin. Nykyinen ulkoasu on August Wreden kaudelta 1890-luvun lopulta, jolloin päärakennuksen länsipuolelle rakennettiin keittiösiipi.
Kartanolinnan kunnostustöihin liittyen tehtiin sen pihapiirissä ja kellarissa 1990-luvun jälkipuoliskolla laajoja arkeologisia tutkimuksia. Keittiösiiven alta ja länsipuolelta löytyi ainakin kolmen puurakennuksen jäännöksiä 1400-1600-luvuilta ja on oletettavissa, että rakennusjäännöksiä on lisää keittiösiiven ympäristössä, sivurakennuksen länsipuolella sekä kartanon ja myllynraunion välisellä alueella. Myös linnan kellarissa on edelleen tutkimattomia kulttuurikerroksia. Paraatipihalla ei käytännössä ollut säilyneitä kulttuurikerroksia. Keittiösiiven tuntumasta on löytynyt myös kivikautisen asuinpaikan jäännöksiä.
Kartanon länsipuolella on kivisen myllyn raunio 1600-luvulta sekä siihen liittyvän patoaltaan jäännökset.
Kohde tarkastettiin vuoden 2014 inventoinnissa. Suitian kartano on nykyisin Senaatti-kiinteistöjen omistuksessa ja myytävänä. Kohteesta on puuttunut aiemmin muinaisjäännösalueen aluerajaus ja se tehtiin vuoden 2014 inventoinnissa. Aiempien tutkimusraporttien ja vuonna 1996 kaivauksia johtaneen Marianna Niukkasen haastattelun perusteella, on muinaisjäännösalueeksi rajattu kartanon lisäsiiven ja lisärakennuksen välinen ja siitä länteen oleva alue. Tällä alueella on mahdollisesti säilynyt sekä kivikautisia että historiallisia kulttuurikerroksia. |
| metsakeskus.1000009083 |
851 |
Nauriskumpu |
10001 |
12009 |
13096 |
11006 |
27000 |
375231.20500000 |
7313534.11600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009083 |
Kohde sijaitsee 1 km pohjoiseen Liakan ja Lautamaan välisestä tiestä. Vallit sijaitsevat kummulla, jolla ei ole nimeä, lähin karttanimi on kummun luoteispuolella sijaitseva Nauriskumpu. Alueen kasvillisuus on kosteaa kuusimetsää, jossa aluskasvillisuutena kasvaa sammalta ja varvustoa.
Paikalla on havaittu kolme turvevallia, jotka sijaitsevat kummun lounaispuolella pienen metsästysmajan ympärillä.Turvevallit ovat suorakaiteen muotoisia rakenteita, joiden keskusta on maanpinnan tasolla. Vallien päällä kasvaa vahva aluskasvillisuus ja puusto.
Vallien tarkemmat tiedot on liitetty rekisterin erilliskohteet välilehdelle. |
| metsakeskus.1000009084 |
851 |
Pirkkiö Ruonanmäki |
10001 |
12004 |
13048 |
11006 |
27000 |
371964.54900000 |
7301319.01000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009084 |
Kohde sijaitsee Ruonanamäellä, Pirkkiön saaren itäosassa. Ruonanmäen läpi kulkevan metsätien pohjoispuolella sijaitsee matalien kivivallien keskittymä. Kivivallit ovat loivasti etelään laskevalla rinteellä, jossa kasvaa kuusivaltaista sekametsää.
Neljä valleista on pohjois-eteläsuuntaisia ja yksi valli yhdistää kaksi pitkittäisvallia eteläpäästään. Vallien leveys on 1,5-2 m ja korkeus 0,3-0,6 m.
Paikallisen perimätiedon mukaan vallit ovat olleet perustana venelaiturille. |
| metsakeskus.1000009085 |
851 |
Pihtijärvi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
377071.45800000 |
7314967.54300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009085 |
Kohde sijaitsee 5 km koilliseen Liakan kylästä, Pihtijärvestä virtaavan Pihtiojan pohjoisrannalla. 5-10 metrin etäisyydellä ojasta sijaitsee neljä tervahautaa pienellä kumpareen reunalla. Kahdessa haudassa on ojaan laskeva kynä.
Kohteeseen liittyy perinnetieto rosvopäällikkö Piessan piilopinistä. |
| metsakeskus.1000009086 |
851 |
Katajamaan Peltotarha |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
376618.64500000 |
7312817.40400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009086 |
Kohde sijaitsee Liakan ja Lautamaan välisestä tiestä 0,2 km etelään. Tieltä lähtevän metsätien tuntumaan jää itäpuolelle yksittäinen tervahauta, jonka keskellä kasvaa puustoa. Rinteeseen kaivetun vallillisen tervahaudan lasku-ura osoittaa etelään.
Tervahaudan halkaisija on 9 m ja korkeus 1 m. |
| metsakeskus.1000009087 |
851 |
Ala-Raumo Vuohenmäki |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
374745.41900000 |
7305049.52200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009087 |
Markku Mäkivuotin selvityksen mukaan alueella on jäänteitä saksalaisten vetäytymisen aikaisista puolustusasemista. |
| metsakeskus.1000009088 |
305 |
Salkolampi 2 |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
596461.19400000 |
7323224.80400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009088 |
Kohde sijaitsee Kemijärventien länsipuolella, Salkolammen pohjoisrannalla olevalla hiekkaisella mäntykankaalla. Mökkitien ja rannan välissä on pieni kupare, jonka päällä on pohjois-etelä -suuntainen kuoppa. Kuoppa on kooltaan n. 3,5x4 m ja syvyydeltään n. 0,65 m ja sen seinämässä erottuu paksu huuhtoutumiskerros. Kuopan läheisyydessä ei havaittu mitään esihistorialliseen asuinpaikkaan viittaavaa. |
| metsakeskus.1000009090 |
305 |
Saunajärvi 1 |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
597017.00000000 |
7323011.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009090 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkosta noin 6 km pohjoiskoilliseen Kemijärven tien länsipuolella Pölkyn saha-alueen ja sen eteläpuolisen Saunajärven välisellä kankaalla.
Inventoinnissa vuonna 2005 todettiin, että Saunajärven mäntyä kasvavan hiekkaisen pohjoisrannan keskivaiheilla olevasta mökistä noin 50 metriä koilliseen on metsätien/ajouran mutkan pohjoispuolella yksittäinen heikkojen vallien ympäröimä maakuoppa. Kuopan ala on noin 2,5 x 3 metriä ja syvyys noin 60 cm. Tämän koillinen-lounas-suuntaisen kuopan seinämästä tavattiin selvä huuhtoutumiskerros. Kuoppaa oli täytetty erilaisella roskalla.
Maakuopan lounaispuolella havaittiin iältään nuoremmaksi arvioitu pieni kuopanne. Kuopasta kolmisenkymmentä metriä kaakkoon oli tien pohjoispuolella jokunen potero. Tieuraa paljastettiin paikoin inventointikäynnillä lapiolla, mutta mitään asuinpaikkaan viittaavaa ei paikalta tavattu.
2024: Paikalla todettiin olevan kaksi kuoppaa. Pohjoisempi kuoppa 1 on halkaisijaltaan noin 3 metriä ja vallin kanssa 5 metriä. Syvyys vaihtelee 20-50 cm välillä. Sen eteläpuolella on halkaisijaltaan 1 metrinen kuoppa (kuoppa 2), jonka syvyys on 30 cm. Vallin kanssa kuopan halkaisija on noin 3,5 metriä. Sen pohja on tasainen, ja kuoppaa on täytetty maatuvalla aineksella. Kuopat sijaitsevat noin 1 metrin etäisyydellä toisistaan, ja niiden vallit yhdistyvät.
Nykyinen polku kulkee eteläisemmän kuopan vallin ulkoreunasta mitattuna noin 1,5 metrin etäisyydellä polun reunasta. |
| metsakeskus.1000009091 |
851 |
Karhakkamaa |
10002 |
12016 |
13153 |
11006 |
27000 |
384724.39300000 |
7312799.43900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009091 |
Karhakkarnaa on luode-kaakkosuuntainen 1,4 km pitkä harjanne, joka kuuluu osana laajempaan moreenimuodostelmaan. Sen kaakkois- ja koillispuolella on Kaltiojänkä -niminen suoalue. Karhakkamaan keski- ja kaakkoisosassa on avokallioita, joilla on merkkejä kalkkikiven louhinnasta. Kaakkoisosan kallioiden keskellä on yksi vanha kalkkiuuni. Karhakkarnaan keskiosassa on alueen inventoinnin aikaan 1993 ollut hakattu metsäpalsta, jonka itäpuolella, Kaltiojängän reunassa havaittiin kuivalla kankaalla muutamia soran tarkastuskuoppia
Harjanteen itäreunan sora-alueella, 20 m päässä suon reunasta, todettiin kaksi maahan
kaivettua pyöreää suppilonmuotoista kuoppaa. Kuopat ovat halkaisijaltaan 4,5 ja 5 metriä
ja 60 cm syviä. Näistä kuopista luoteeseen on 250 m matkalla metsätien kohdalla ja sen
länsipuolella vajaat kaksikymmentä samanlaista kuoppaa. Kuoppien kairaus oli hankalaa karkean maaperän takia, mutta vain yhdessä havaittiin selvä huuhtoutumiskerros. Muuten
kuoppien pohjamaa vaikutti eräissä kuopissa hieman likaiselta. Tämän takia kuoppien
käyttötarkoitus jäi selvityksessä epäselväksi Oletettavasti ne ovat pyyntikuoppia.
Kuoppien ajoittaminen on pintapuolisen tarkastuksen jälkeen mahdotonta. Alue on noussut merestä 600-1000 eaa. Tämä on kuitenkin vain summittainen takaraja kuoppien iälle.
Huuhtoutumiskerroksen puuttuminen kuopissa taas viittaisi historialliselle ajalle
menevästä ajoituksesta.
Kohteen pistekoordinaatti tarkoittanee kalkkiuunia, mutta lienee virheellinen. Pyynti- ym. kuopat eivät (myöskään) sijaitse tehdyn aluerajauksen sisällä. Edellyttää tarkastusta.
Alueelle 31.7.2018 helteessä tehdyssä tarakstuksessa havainnot muinaijsäännöksetä jäivät laihoiksi. Karhakkamaan itä-/koillisosassa, suohon viettävän kalliokumpareen koillisosassa todettiin pienialainen kivilouhos, alaltaan noin 3,5x 4 m ja muutamia metrejä syvä kalliorinteessä. Tästä noin 400 metriä suoraan länteen Karhakkamaan "keskialueella" havaittiin toinen mahdollinen pieni louhos pienellä kallioalueella (ETRS koordin. 7312868/384228).
Muuta havaitut kuoppajäännökset olivat selvästi resenttejä (isoja sorakuoppia, hiekanoton tarkistuskuoppia?, mm. 1,5 m syvä ja 12 m laajuinen (koordin. 7312949/384423) tai selvästi pienempiä, mutta ilmeisen myöhäisiä ja osavallillisia kuoppia (koordin. 7312959/384411; 7313100/384282; 7313175/384196; sekä ilmeisesti entisiä suon allikoita luoteessa (7313018/384094). Alueen itäiset osat oli hakattu sekä aiemmin että vasta viime vuosina ja maaperä osin käsiteltyä ja alue myös pusikoitunutta. |
| metsakeskus.1000009092 |
851 |
Vitsarova |
10002 |
12016 |
13153 |
11006 |
27000 |
374732.39600000 |
7316500.92100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009092 |
Kalkkiuuni sijaitsee Vitsarovan luoteisosan eteläreunassa. Paikka on Yli-Liakassa Vojakkalasta Arpelaan vievän tien kaakkoispuolella, 650 m tiestä Kantojoen eteläpuolella.
Kalkkiuunin todellinen sijainti päivitetty 2023 paikallisten ja metsänkäyttäjien ansiosta ja maastotarkastettu, vaikkakin lumen aikana. |
| metsakeskus.1000009093 |
305 |
Saunajärvi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
597206.89000000 |
7322939.91500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009093 |
Kohde sijaitsee Kemijärventien länsipuolella, Saunajärven pohjoispuolella olevan niemen itärannalla. Maaperä niemellä on hiekkaa ja sen reunoilla erottuu paikoin terassimaisia tasanteita. Niemen itärannalla olevan mökin pihalta löytyi 2005 inventoinnissa kvartsi-iskoksia ja palaneita kiviä. Paikalle ei kaivettu koekuoppia eikä löytöjä otettu talteen. |
| metsakeskus.1000009095 |
305 |
Saunajärvi-Niskalampi |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
597288.86200000 |
7322204.21300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009095 |
Kohde sijaitsee Kemijärventien länsipuolella, Saunajärven ja sen kaakkoispuolella olevan Niskalammen välisessä salmessa. Paikalla on hiekkainen mäntykangas, jonka länsipuolella kohoaa harjanne. Polun länsipuolella, tasaisella kankaalla, on yhteensä neljä pyyntikuoppaa. Kuoppien eteläpuolella on kaksi uutta lomamökkiä. Tiedot kuopista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.1000009097 |
305 |
Matkajoki Niskalampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
597393.82000000 |
7321893.33700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009097 |
Kohde sijaitsee Kemijärventien länsipuolella, Niskalammesta etelään laskevan Matkajoen länsirannalla. Paikalla on kapea, tasainen rantakangas, jolle oli 2005 kaivettu kunnallistekniikkaa varten kaivanto. Kaivannon pohjoispuolelta, jokirantaa noudattelevalta polulta, löytyi 2005 inventoinnissa kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja palaneita kiviä. Asuinpaikan laajuutta ei tarkemmin määritetty eikä löytöjä otettu talteen.
Inventoinnissa 2011 ei havaittu maanpinnassa ja koepistoissa asuinpaikkaan viittaavia merkkejä, pientä läikkää palanutta maata lukuun ottamatta. Vuoden 2005 löydöt osoittavat kuitenkin, että alueella on ollut asuinpaikka. Mahdollisesti se on eroosion takia suurimaksi osaksi tuhoutunut. |
| metsakeskus.1000009098 |
305 |
Kaunisniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
592446.72500000 |
7355078.96900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009098 |
Kohde sijaitsee Kemijärventien koillispuolella, Räväjärven lounaisosassa sijaitsevan Virtaniemen luoteiskärjessä. Paikalla on korkea moreeniharjanne, jonka keskivaiheilla, laajan suppakuopan eteläpuolella, on neljä pyyntikuoppaa. Tiedot kuopista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.1000009099 |
305 |
Ukonlampi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
595653.51400000 |
7324383.33000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009099 |
Kohde sijaitsee Kemijärventien länsipuolella, Ala-Oivangin ja Ukonlammen välisellä hiekkatasanteella. Paikalla on kaakko-luode -suuntainen painanne, jonka keskelle tehdystä koekuopasta löytyi likamaata, palaneita kiviä ja kvartsi-iskos. Painanne on kooltaan n. 2,5-3x5 m ja syvyydeltään n. 0,3 m. Painanteen eteläpuolelle tehdystä koepistosta löytyi palaneita kiviä. Löydöt jätettiin paikoilleen. |
| metsakeskus.1000009100 |
305 |
Kotilahti |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
592548.75500000 |
7327610.03100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009100 |
Kohde sijaitsee Posiontien eteläpuolella, Oivanginjärven etelärannalla. Paikalla on tasainen hiekkakangas, josta löytyi 2005 inventoinnissa matala asumuspainanne (a) ja kaksi kuoppaa. Painanteeseen tehdystä koekuopasta löytyi likamaata, palaneita kiviä ja kvartsi-iskoksia. Löytöjä ei otettu talteen. 2019 alueelta paikannettu kaksi painannetta (1 ja 2). Tiedot painanteista ja kuopista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.1000009102 |
305 |
Taipale |
10002 |
12016 |
13155 |
11004 |
27000 |
627806.59100000 |
7313835.66800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009102 |
Kohde sijaitsee Muojärven Kylmäniemellä. Niemen tyven kapeimmalla kohdalla on vanha talo, jonka itäpuolella, niemen etelärannalla, on neljä kuoppaa, jotka ovat halkaisijaltaan n. 1-1,5 m ja syvyydeltään n. 30-50 cm. Osassa kuoppia havaittiin 2005 inventoinnissa palaneita kiviä ja huuhtoutumiskerros. Kuopat ovat mahdollisesti keittokuoppia. Tiedot kuopista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.1000009110 |
273 |
Pääkkölä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
369625.12100000 |
7451567.63800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009110 |
Kohde sijaitsee Sieppijärven luoteisosan länsirannalla. Pääkkölän talon perunamaassa näkyy kvartseja ja palanutta luuta. Lisäksi lähistöltä on löytynyt kiviesineitä. Eniten löytöjä on perunamaan itäosassa n. 40 m talosta kaakkoon ja n. 50 m järvestä. Paikka on loivasti järveä kohti viettävän rantaterassin reunalla.
Löytöinä mm. tasataltta, poikkikirves, kvartsia, palanutta luuta
|
| metsakeskus.1000009111 |
273 |
Rantala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
378386.49100000 |
7502284.27400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009111 |
Kohde sijaitsee Äkäslompolon länsirannalla. Vanhan ladon koillispuolelta,
noin 200 m Kaupinojan sillalta lounaaseen, on vuoden 1958 inventoinnissa pelloilla havaittu melko runsaasti kvartsi-iskoksi (KM 14397: 1-6 hioimen katkelma, kvartsikaapimia
ja -iskoksia). Lähistöltä lienee myös löytynyt pohjalainen kirves (KM 16397). Vuoden 1988 inventoinnissa uusia löytöjä ei havaittu hyvistä havainto-olosuhteista huolimatta. 1989 pellolle oli rakennettu useita lomamökkejä. 1998 inventoinnissa todettiin hieman palaneita kiviä. Kohde lienee pääosin tuhoutunut, mutta kohteen tilan arvioimisen edellytyksenä ovat tarkemmat arkeologiset selvitykset. |
| metsakeskus.1000009112 |
273 |
Ylläsjärvi Hyötylä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
385123.80500000 |
7492208.33500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009112 |
Kohde sijaitsee Ylläsjärven luoteisrannalla. Ylläsjärven tilan päärakennuksen
ja Ylläs-Jussin majan välisellä pihalla kerrotaan olleen sittemmin peitettyjä kesähautakuopanteita. Päärakennuksen eteläpuoliselta rantatörmältä on vuonna 1958 löytynyt kvartsi-iskoksia. Löytökohdat ovat osittain tuhoutuneet tiheän rakennustoiminnan takia. |
| metsakeskus.1000009113 |
273 |
Takala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
378155.68200000 |
7455610.02700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009113 |
Kohde sijaitsee Vaattojärven eteläosan itärannalla. Kylän entiseltä uimarannalta on löytynyt reikänuija vuonna 1964. Vuoden 1997 inventoinnissa paikalta löytyi
muutamia kvartseja. Vuoden 2006 inventoinnissa rannassa havaittiin vain yksi kvartsi.
|
| metsakeskus.1000009114 |
305 |
Purnulahti |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
597130.86700000 |
7344809.11500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009114 |
Kohde sijaitsee Kemijärventien itäpuolella, Rukalta Vuotunkiin jonhavan tien pohjoispuolella. Purnujärven länsirannalle johtavan tien risteyksen ja läheisen hiekkakuopan välisellä kankaalla on kuoppa, joka on kooltaan n. 2-3,5 m ja syvyydeltään n. 50 cm. Kuopan pohjalla havaittiin 2005 inventoinnissa selkeä huuhtoutumiskerros. Kuopasta n. 10 m pohjoiskoilliseen on toinen, epämääräisempi kuoppa. Koekuopista ja läheisen hiekkakuopan reunoilta ei löytynyt mitään esihistorialliseen asuinpaikkaan viittaavaa. |
| metsakeskus.1000009116 |
305 |
Viipusjärvi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
595837.38300000 |
7344286.32200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009116 |
Kohde sijaitsee Kemijärventien itäpuolella olevan Viipusjärven pohjoisrannalla. Paikalla olevalla kumparemaisella niemellä, leirintäalueen kioskin ja rannan välissä on kivikautinen asuinpaikka ja siitä n. 100 m länteen on kuoppa. Tiedot kohteista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.1000009116 |
305 |
Viipusjärvi 2 |
10002 |
12009 |
13094 |
11019 |
27000 |
595837.38300000 |
7344286.32200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009116 |
Kohde sijaitsee Kemijärventien itäpuolella olevan Viipusjärven pohjoisrannalla. Paikalla olevalla kumparemaisella niemellä, leirintäalueen kioskin ja rannan välissä on kivikautinen asuinpaikka ja siitä n. 100 m länteen on kuoppa. Tiedot kohteista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.1000009119 |
305 |
Salkolampi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
596397.21800000 |
7323069.87000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009119 |
Kohde sijaitsee Kemijärventien länsipuolella, Salkolammen luoteisrannalla. Paikalla on tasainen hiekkakangas, josta löytyi 2005 inventoinnissa kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikkaan liittyy mökkitien varresta talteen saadut asuinpaikkalöydöt sekä terassin luoteispuolella olevaan pieneen painanteeseen ja sen läheisyyteen kaivetuissa koekuopissa havaitut likamaakerros ja palaneiden kivien keskittymät. Tiedot asuinpaikan osa-alueista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.1000009129 |
580 |
Pyhäjärven Kontiosaari |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27007 |
653799.68200000 |
6856604.94400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009129 |
Uudenkaupungin rauhan rajakivi, johon on hakattu kruunu ja risti.
Huomaa: rajakivi myös Kiiteellä sama.
Rajakivi on suhteellisen vaatimaton, 1,2 x 0,9 m laajuinen ja 0,25 m maasta kohoava pyöreähkölakinen maakivi, kyseessä on saaren ainoa näin iso maakivi ao. rajalinjalla.
Kiveen on hakattu risti (jonka sakaroiden päässä on lyhyet poikkiviivat), kruunu
sekä kaksi lyhyttä viivaa, joiden suunta on 250 gon. Kruunu on kiven yläreunassa,
risti sitä alempana viivojen eteläpuolella. Viivat osoittavat selvästi rajan tarkkaa sijaintia
ja sen suuntaa. Kruunun leveys on 24 ja korkeus 18 cm. Suuntaviivoista pohjoisempi on 9 cm pitkä ja eteläisempi 12 cm. Ristin korkeus on 21 ja leveys 16 cm. Kruunu ja risti on hakattu suurin piirtein samanlaisella käsialalla; sen sijaan eteläisempi suuntaviiva on selvästi pohjoista syvempi ja hieman leveämpi. Syvemmän suuntaviivan syvyys on 1-1,5 cm, muiden hakkausten leveys vajaan sentin ja syvyys samaa luokkaa. Hakkaukset ovat 82 x 30 cm:n laajuisella alalla. |
| metsakeskus.1000009130 |
260 |
Hietasaari |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27008 |
662737.00000000 |
6861998.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009130 |
Rajamerkki on 1 x 1 m laaja ja 0,2 m korkea vaatimaton kivilatomus, jonka keskellä on
0,3 x 0,25 m suuruinen ja 0,5 m korkea kulmikas pystykivi. Latomuksen kivistä osa on
pyöreitä, osa särmikkäitä. Pystykiven itäsivulle on hakattu numero 7 ilman alempaa
poikkiviivaa. Hakkauksen viivan leveys on n. 1 cm ja syvyys n. 0,7 cm, numeron
korkeus 10,5 cm. Hakkaus on tehty selvästi eri käsialalla kuin Louhisaaren rajamerkin
hakkaus.
Rakenne on muotonsa perusteella selvästi rajamerkki, mutta aivan liian vaatimaton
ollakseen vuoden 1721 rauhan rajanvetoon liittyvä. V. 1997 painetussa peruskartassa (lehti 4231 01 + 04) piste on kolmen kesämökkitontin rajojen yhtymäkohdassa, mutta vielä vuonna 1975 painetussa peruskartassa (4231 01 Närsäkkälä) paikalla kulkee ainoastaan Uukuniemen ja Kesälahden silloinen pitäjänraja, siis vuonna 1721 syntynyt rajalinja. Hietasaaren rajamerkki vaikuttaa mm. siihen hakatun numeron poikkiviivattomuuden perusteella liian arkaaiselta ollakseen aikaisintaan 1970-luvulla kesämökkitonttien rajamerkiksi rakennettu.
Kaikesta päätelleen merkki liittyy 1700-luvulla syntyneeseen rajalinjaan, joka on
vuodesta 1812 ollut tällä kohdalla pitäjänraja. Kyse lienee nimenomaan pitäjänrajan
merkistä, ja rakenteen ajoitus lienee 1800-luku tai 1900-luvun alkupuoli. Vastaavia
rakenteita on tehty esimerkiksi isonjaon yhteydessä.
Vuonna 1722 (jolloin vuoden 1721 rajaa täällä merkittiin maastoon) on rajamerkkejä
tiettävästi tehty kaikille niille Pyhäjärven saarille, joiden kautta rajalinja kulki, joten
sellainen lienee ollut myös Hietasaaressa. Osa merkeistä tiedetään tehdyn
puupaaluihin, joten alkuperäisistä merkeistä ei välttämättä ole mitään merkkiä jäljellä.
Hietasaaren rajapisteen sijainti saaren sisäosassa, korkeammalla paikalla,
näyttäisi käytettävissä olevien tietojen perusteella olevan varsin tyypillinen Uudenkaupungin
rauhan rajamerkeille. Vaikka Hietasaaren nykyinen kivirakenne on epäilemättä 1700-luvun alkua nuorempi, ei ole mahdotonta, että itse rajapisteen alku on jo Uudenkaupungin rauhanteossa. Pisteen suhteellisen korkeaan ikään viittaa myös se, että pitäjänraja ei jatku
Hietasaaren läpi täysin suorana, vaan tekee siellä vähäisen käännöksen. |
| metsakeskus.1000009132 |
580 |
Pyhäjärven Louhisaari |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
663271.84300000 |
6862273.70700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009132 |
Saaren itäosassa, itään laskevassa kivisessä rinteessä todettiin kivirakenne, noin 40 metrin päässä Pyhäjärven rannasta. Paikalla on 2,5 x 4 m suuruinen ja 1,1 m korkea tasalakinen siirtolohkare ja sen päälle kasattu 1,8 x 1,8 m laaja ja metrin korkuinen tasalakinen vahvan sammaleen peittämä kiviröykkiö, jonka pohjakaava on pyöreähkö. Kivet ovat särmikkäitä, halkaisijaltaan 20x50 cm. Röykkiön keskellä on pystyssä litteä kivi, 40 x 40 cm kokoinen
ja 6 cm paksu. Kiven litteä sivu on asetettu rajalinjan suuntaiseksi. Litteän kiven Kiteen puolelle on hakattu numero 16. Hakkausjäljen leveys ja syvyys on noin 0,5 cm ja numeroiden korkeus 10 cm.
Kohde ei ole tyypillinen Uudenkaupungin rauhan rajamerkki - ne ovat kallioon tai
maakiviin tehtyjä hakkauksia. Louhisaaren rajamerkki on kuitenkin huomattavan järeä, joten se voi hyvin liittyä valtakunnan- tai vähintäänkin pitäjänrajaan. |
| metsakeskus.1000009137 |
272 |
Lillkrokvik |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
298017.93900000 |
7085038.66500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009137 |
Kohde sijaitsee Öjan kotiseutumuseosta noin 400 metriä lounaaseen, rantaan on matkaa reilut 200 metriä. Paikalla on L-muotoinen rakennelma, "kivitie". Rakennelma alkaa 45 metriä pitkänä ikään kuin kivettynä tienä ja taittuu sitten 90 astetta etelään jatkuen epämääräisempänä, 46 metriä pitkänä kiviaitana. Rakennelman funktio ja tarkoitus ovat tuntemattomat. Nykyisin kivitie on ulkoilureitin ja ladun pohjana. Lähistöllä, kohteesta koilliseen on pienehkö pirunpelto.
Lisäksi kohteesta vajaa 100 metriä luoteeseen on näkyvissä matalaa ja varsin huonokuntoista kiviaitaa.
Vuoden 2015 inventoinnin mukaan: Lillkrokvikin "kivitie" on leveimmillään kolme metriä le-veä ja korkeimmillaan noin 1,2 metrinen kiviaita. "Kivitien" pohjoisempi, kaakko-luode suuntainen, osuus on käytössä polkuna. Polku jatkuu "kivitien" suuntaisena sen molempien päiden jälkeen. Koilliskulmasta "kivitie" jatkuu hieman yli 90 asteen kulman jälkeen etelään. Eteläisempi "kivitien" haara on osittain romahtanut osittain ja epäselvempi, mikä johtuu ainakin osittain paikalla kasvavasta kasvillisuudesta,
135
joka puuttuu pohjoisemman haaran alueelta. Pohjoisempi "kivitien" pätkä on noin 45 metriä pitkä ja eteläisempi haara noin 46 metriä pitkä.
"Kivitie" muistuttaa kiviaitoja, joita on Kokkolan seudulla runsaasti mm. Sokojan kylässä. Kiviaidat liittynevät alueen peltojen raivaukseen ja osa niistä voi olla peräisin 1700-luvulta. Vuoden 1972 peruskartalla tämä kivirakenne kiertää peltolohkon laitaa ja aita on merkittykin kartalle. Pelto on merkitty vielä v. 1986 ja 1992 kartalle. Isojakokartalla 1847 pitäjänkartalla kyseistä peltoa ei ole. Kyseessä on siis seudulle tyypillinen kiviaita, joskin matala sellainen, joka lienee rakennettu 1800-l lopulla tai 1900-luvulla. Rakenne on ilmeisesti melko nuori ja seudulla tavanomainen. |
| metsakeskus.1000009144 |
78 |
Storlandet |
10002 |
12011 |
13000 |
11006 |
27000 |
288978.52900000 |
6636952.64700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009144 |
Saaressa on useita II maailmansodan aikaisia linnoituslaitteita ja ampumapesäkkeitä, suurin osa tykkiasemia ja kk-pesiä. Suurimmat keskittymät ovat saaren koillisosan korkeimmalla kohdalla sekä luoteisosassa sijaitsevan kallioharjanteen päällä. |
| metsakeskus.1000009146 |
78 |
Bengtsår |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
282499.07500000 |
6648041.15500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009146 |
Bengstårin saari sijaitsee Hankoniemen pohjoispuolella. Se on suhteellisen isokokoinen, n. 3,2x1,5 km laaja saari, jota erottaa mantereesta noin 700 m leveä salmi. Saari on kasvillisuudeltaan mannermainen ja puustoa dominoi korkea havupuumetsä. Joillakin ranta-alueilla kasvillisuus on tiheää lehtomaista lehtipuumetsää. Saaren pohjois-etelä -suuntainen keskiosa on kapea, koska saaren molemmilta puolilta siihen työntyvät suojaisat lahdet, idässä Österviken ja lännessä Bredviken. Tästä pohjoiseen on Gammelbyviken, jonka pohjukassa inventointi suoritettiin.
Bengtsårilla on sijainnut ainakin jo keskiajalla asutusta. Ensimmäiset maininnat historiallisissa lähteissä ovat vuodelta 1549. Bengtsårin kylässä tapahtui kuitenkin jo hyvin varhain autioitumista ja siksi alueella tehtiin parin päivän aikana inventointia lähinnä kaivamalla koekuoppia. Alueelle kaivettiin 10 koekuoppaa sen jälkeen kun se oli alustavasti käyty läpi. Kaikki kuopat olivat löydöttömiä. Potentiaalinen alue on todella laaja eikä inventoinnin aikana ehditty kuin tutkia pieni osa sitä. Maastossa näkyi selkeitä ihmistoiminnan jäänteitä kuten metsittyneitä peltoja jne., mutta asuinpaikka tai kylätontti jäi löytymättä. |
| metsakeskus.1000009148 |
710 |
Nybacka E |
10001 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
292309.08900000 |
6655661.13700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009148 |
Ison avokalliokukkulan koilliskulmassa notkelmassa sijaitsee matala kiveys, jonka luonnetta tai ajoitusta ei kyetty määrittelemään 2002 inventoinnissa. |
| metsakeskus.1000009149 |
710 |
Hemträsket NE |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
292166.14900000 |
6655597.16800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009149 |
Kohde sijaitsee laajan avokallioalueen länsireunassa, luontaisen terassin yläosassa.
Kohteesta noin 15 lounaaseen kallio putoaa jyrkästi noin 2-3 m. Alueen kasvillisuus on
havupuuvaltaista ja aluskasvillisuus on lähinnä heinää ja sammalta. Näkymä paikalta
avautuu länteen ja lounaaseen.
Muodoltaan röykkiö on pyöreä ja matala. Röykkiön mitat ovat 7,3 (N-S) x 7,0 x 0,5 m.
Keskellä röykkiötä on matala kraateri, halkaisijaltaan 2 m, syvyydeltään 0,2 m. Kyseessä on hautaraunio, joka voidaan sijaintinsa ja luonteensa perusteella ajoittaa pronssikaudelle.
Tarkastus 2024: Röykkiöstä vaikutti vierineen alarinteeseen etelän tai lounaan suuntaan kiviä 3 x 5 metrin alueelle. |
| metsakeskus.1000009150 |
710 |
Hemträsket E |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
292223.12900000 |
6655425.23800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009150 |
Röykkiö sijaitsee avokalliolla kahden kallionnyppylän välisellä tasanteella. Paikalta avautuu näkymä luoteeseen ja kaakkoon. Kaakossa kallio laskee loivasti ja alue on tiheän metsän peittämä. Noin 6 m röykkiön reunasta luoteeseen kallio laskee jyrkästi. Jyrkänteellä ja sen juurella on runsaasti samankokoisia kiviä, jotka ovat todennäköisesti peräisin tästä röykkiöstä tai toisesta samanlaisesta, joka on mahdollisesti purettu ja sen kivet heitetty alarinteeseen.
Muodoltaan röykkiö on pyöreä, halkaisijaltaan n. 5 m ja korkeudeltaan n. 0,6 m, mutta se on pahoin hajotettu. Alunperin röykkiö on saattanut olla soikea. Kivien keskikoko on 20-60 cm. Kyseessä on hautaraunio, joka voidaan luonteensa ja sijaintinsa perusteella ajoittaa pronssikaudelle. |
| metsakeskus.1000009152 |
710 |
Levisträsket SE |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
291862.27500000 |
6655566.18100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009152 |
Kohde sijaitsee kalliomäen kaakkoispäässä luonnollisella terassimuodostelmalla, joka aukeaa itään. Röykkiö on rakennettu n. metrin korkuisen kalliojyrkänteen reunalle. Alueen
kasvillisuus koostuu kuusista ja tiheästä heinikosta, joka vaikeutti havaintojen tekemistä.
Matkaa lähimpään peltoon on noin 30 m etelään.
Paksun kasvillisuuspeitteen vuoksi röykkiön muotoa oli inventoinnissa 2002 vaikea arvioida, mutta mahdollisesti se on suorakulmainen. Röykkiön mitat ovat 5,0 (N-S) x 4,7 x 0,4 m ja se on koottu pyöristyneistä kivistä, joiden halkaisija on n. 20-60 cm.
Röykkiön tarkempi luonne ja ajoitus jäivät epäselväksi. Kyseessä voi olla esihistoriallinen
hautaraunio, jolloin se sijaintinsa ja rakenteensa perusteella ajoittuisi rautakaudelle. Toisaalta röykkiön sijainti peltojen läheisyydessä aiheuttaa sen, että mahdollisen peltoröykkiön mahdollisuutta ei voi sulkea pois. |
| metsakeskus.1000009153 |
710 |
Levisträsket SSE |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
291697.34100000 |
6655511.20000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009153 |
Kohde sijaitsee itäkaakkoon viettävässä rinteessä n. 15 m etäisyydellä pellosta. Kuoppa on halkaisijaltaan n. 2 m ja syvyydeltään n. 0,6 m. Kuopan funktio ja ajoitus jäivät 2002 inventoinnissa epäselviksi. |
| metsakeskus.1000009155 |
445 |
Seili Kirkkoniemi |
10002 |
12016 |
13189 |
11006 |
27006 |
221459.38600000 |
6688920.41900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009155 |
Seilin saarella sijaitsi vuosina 1619-1785 leprasairaala, jonne siirrettiin aluksi Turun silloisten hospitaalien potilaat. Rakennukset sijaitsivat pääsaaren itäpuolella olevalla erillisellä pienellä saarella (Kirkkoniemi), jonne pääse nykyään maata pitkin. Ensimmäisessä vaiheessa rakennettiin lähteiden perusteella neljä asuintupaa, leivintupa ja sauna. Niiden tarkka sijainti ei ole tiedossa, mutta Myllymäen rinteillä erottuu joitakin kivirivejä, jotka saattavat olla rakennusten perustuksia.
Salmen toisella puolella pääsaaren rannassa sijaitsivat spitaalittomien kuten kirkkoherran, taloudenhoitajan ja vaivaisten (rammat ym.) rakennukset. Vuonna 1624 tuotiin Turusta Pyhän Yrjön hospitaalin kirkko Seiliin, jossa se kasattiin uudelleen. Kirkko ja muut rakennukset kärsivät tuhoja ison vihan aikana. Uusi, yhä olemassa oleva puinen Seilin kirkko rakennettiin entisen paikalle vuonna 1733. Hospitaali muutettiin "houruinhuoneeksi" vuonna 1785 ja siirrettiin pääsaarelle.
Jossakin nykyisen kirkon itä- tai eteläpuolella on sijainnut spitaalisten hautausmaa, ja vuonna 1695 kirkkomaan ympärille rakennettiin aitaus ja luuhuone, joiden tarkkaa sijaintia ei myöskään tunneta. Kirkon pohjoisen ulkoseinän vieressä näkyvissä varhemman kirkkorakennuksen kivijalan jäänteet sekä kirkon lattian alla neljän muumioituneen vainajan jäänteet 1700-luvulta. Puurakenteisen, rakennusperintölailla suojellun kirkon alla olevat vanhemman kirkon jäänteet sekä krypta muumioituneine vainajineen ovat kiinteitä muinaisjäännöksiä.
Kirkon takana sijaitsee myöhempi mielisairaalan hautausmaa, jonne haudataan edelleen satunnaisesti. Hautausmaan luoteispuolella on vuonna 1811 laaditun kartan perusteella sijainnut myllärin asumus ja viljelypalstoja sekä itäpuolella kiviaitojen reunustamia peltotilkkuja. Kiviaitoja on edelleen jäljellä Myllymäellä on ollut tuulimyllyjä, ja sen laella on kallion päällä kaksi myllynkiveä (rikkinäinen ja ehjä). Viimeinen mylly on asukastietojen mukaan purettu 1930-luvulla. (Ks. erilliskohteet.)
Vuosina 2009-2010 tehtyjen koekaivausten perusteella kirkon etelä- ja koillispuolella on sijainnut todennäköisesti asuinkäytössä ollut rakennus. Rakennus on ollut käytössä uudella ajalla ja on ilmeisesti purettu tai tuhoutunut ennen 1800-luvun alkua. Vuoden 2019 kaivauksissa rakennuksen jäännökseen reunaan kaivetussa koeojassa havaittiin puulattian jäännös, joka ajoittuu todennäköisesti 1600-luvun alkupuolelle, leprasiirtolan perustamisvaiheeseen. Kaivauksissa löytyi monipuolista esineellistä löytöaineistoa 1600-luvulta 1900-luvulle. Vuoden 2021 valvontatutkimuksissa havaittiin hautausmaalta yhden mahdollisen haudan yläosa ja kirkon lounaispuolella olevassa maakummussa mahdollisesti nykyistä kirkkoa vanhemman (1733) puretun rakennuksen jäännöksiä.
Kirkkoniemeä kirkkoineen hallinnoi Metsähallitus. Pääsaarella toimi mielisairaala vuosina 1785-1962. Sen entisissä rakennuksissa toimii nykyään Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitos. |
| metsakeskus.1000009155 |
445 |
Seili Kirkkoniemi |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27006 |
221459.38600000 |
6688920.41900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009155 |
Seilin saarella sijaitsi vuosina 1619-1785 leprasairaala, jonne siirrettiin aluksi Turun silloisten hospitaalien potilaat. Rakennukset sijaitsivat pääsaaren itäpuolella olevalla erillisellä pienellä saarella (Kirkkoniemi), jonne pääse nykyään maata pitkin. Ensimmäisessä vaiheessa rakennettiin lähteiden perusteella neljä asuintupaa, leivintupa ja sauna. Niiden tarkka sijainti ei ole tiedossa, mutta Myllymäen rinteillä erottuu joitakin kivirivejä, jotka saattavat olla rakennusten perustuksia.
Salmen toisella puolella pääsaaren rannassa sijaitsivat spitaalittomien kuten kirkkoherran, taloudenhoitajan ja vaivaisten (rammat ym.) rakennukset. Vuonna 1624 tuotiin Turusta Pyhän Yrjön hospitaalin kirkko Seiliin, jossa se kasattiin uudelleen. Kirkko ja muut rakennukset kärsivät tuhoja ison vihan aikana. Uusi, yhä olemassa oleva puinen Seilin kirkko rakennettiin entisen paikalle vuonna 1733. Hospitaali muutettiin "houruinhuoneeksi" vuonna 1785 ja siirrettiin pääsaarelle.
Jossakin nykyisen kirkon itä- tai eteläpuolella on sijainnut spitaalisten hautausmaa, ja vuonna 1695 kirkkomaan ympärille rakennettiin aitaus ja luuhuone, joiden tarkkaa sijaintia ei myöskään tunneta. Kirkon pohjoisen ulkoseinän vieressä näkyvissä varhemman kirkkorakennuksen kivijalan jäänteet sekä kirkon lattian alla neljän muumioituneen vainajan jäänteet 1700-luvulta. Puurakenteisen, rakennusperintölailla suojellun kirkon alla olevat vanhemman kirkon jäänteet sekä krypta muumioituneine vainajineen ovat kiinteitä muinaisjäännöksiä.
Kirkon takana sijaitsee myöhempi mielisairaalan hautausmaa, jonne haudataan edelleen satunnaisesti. Hautausmaan luoteispuolella on vuonna 1811 laaditun kartan perusteella sijainnut myllärin asumus ja viljelypalstoja sekä itäpuolella kiviaitojen reunustamia peltotilkkuja. Kiviaitoja on edelleen jäljellä Myllymäellä on ollut tuulimyllyjä, ja sen laella on kallion päällä kaksi myllynkiveä (rikkinäinen ja ehjä). Viimeinen mylly on asukastietojen mukaan purettu 1930-luvulla. (Ks. erilliskohteet.)
Vuosina 2009-2010 tehtyjen koekaivausten perusteella kirkon etelä- ja koillispuolella on sijainnut todennäköisesti asuinkäytössä ollut rakennus. Rakennus on ollut käytössä uudella ajalla ja on ilmeisesti purettu tai tuhoutunut ennen 1800-luvun alkua. Vuoden 2019 kaivauksissa rakennuksen jäännökseen reunaan kaivetussa koeojassa havaittiin puulattian jäännös, joka ajoittuu todennäköisesti 1600-luvun alkupuolelle, leprasiirtolan perustamisvaiheeseen. Kaivauksissa löytyi monipuolista esineellistä löytöaineistoa 1600-luvulta 1900-luvulle. Vuoden 2021 valvontatutkimuksissa havaittiin hautausmaalta yhden mahdollisen haudan yläosa ja kirkon lounaispuolella olevassa maakummussa mahdollisesti nykyistä kirkkoa vanhemman (1733) puretun rakennuksen jäännöksiä.
Kirkkoniemeä kirkkoineen hallinnoi Metsähallitus. Pääsaarella toimi mielisairaala vuosina 1785-1962. Sen entisissä rakennuksissa toimii nykyään Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitos. |
| metsakeskus.1000009155 |
445 |
Seili Kirkkoniemi |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27006 |
221459.38600000 |
6688920.41900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009155 |
Seilin saarella sijaitsi vuosina 1619-1785 leprasairaala, jonne siirrettiin aluksi Turun silloisten hospitaalien potilaat. Rakennukset sijaitsivat pääsaaren itäpuolella olevalla erillisellä pienellä saarella (Kirkkoniemi), jonne pääse nykyään maata pitkin. Ensimmäisessä vaiheessa rakennettiin lähteiden perusteella neljä asuintupaa, leivintupa ja sauna. Niiden tarkka sijainti ei ole tiedossa, mutta Myllymäen rinteillä erottuu joitakin kivirivejä, jotka saattavat olla rakennusten perustuksia.
Salmen toisella puolella pääsaaren rannassa sijaitsivat spitaalittomien kuten kirkkoherran, taloudenhoitajan ja vaivaisten (rammat ym.) rakennukset. Vuonna 1624 tuotiin Turusta Pyhän Yrjön hospitaalin kirkko Seiliin, jossa se kasattiin uudelleen. Kirkko ja muut rakennukset kärsivät tuhoja ison vihan aikana. Uusi, yhä olemassa oleva puinen Seilin kirkko rakennettiin entisen paikalle vuonna 1733. Hospitaali muutettiin "houruinhuoneeksi" vuonna 1785 ja siirrettiin pääsaarelle.
Jossakin nykyisen kirkon itä- tai eteläpuolella on sijainnut spitaalisten hautausmaa, ja vuonna 1695 kirkkomaan ympärille rakennettiin aitaus ja luuhuone, joiden tarkkaa sijaintia ei myöskään tunneta. Kirkon pohjoisen ulkoseinän vieressä näkyvissä varhemman kirkkorakennuksen kivijalan jäänteet sekä kirkon lattian alla neljän muumioituneen vainajan jäänteet 1700-luvulta. Puurakenteisen, rakennusperintölailla suojellun kirkon alla olevat vanhemman kirkon jäänteet sekä krypta muumioituneine vainajineen ovat kiinteitä muinaisjäännöksiä.
Kirkon takana sijaitsee myöhempi mielisairaalan hautausmaa, jonne haudataan edelleen satunnaisesti. Hautausmaan luoteispuolella on vuonna 1811 laaditun kartan perusteella sijainnut myllärin asumus ja viljelypalstoja sekä itäpuolella kiviaitojen reunustamia peltotilkkuja. Kiviaitoja on edelleen jäljellä Myllymäellä on ollut tuulimyllyjä, ja sen laella on kallion päällä kaksi myllynkiveä (rikkinäinen ja ehjä). Viimeinen mylly on asukastietojen mukaan purettu 1930-luvulla. (Ks. erilliskohteet.)
Vuosina 2009-2010 tehtyjen koekaivausten perusteella kirkon etelä- ja koillispuolella on sijainnut todennäköisesti asuinkäytössä ollut rakennus. Rakennus on ollut käytössä uudella ajalla ja on ilmeisesti purettu tai tuhoutunut ennen 1800-luvun alkua. Vuoden 2019 kaivauksissa rakennuksen jäännökseen reunaan kaivetussa koeojassa havaittiin puulattian jäännös, joka ajoittuu todennäköisesti 1600-luvun alkupuolelle, leprasiirtolan perustamisvaiheeseen. Kaivauksissa löytyi monipuolista esineellistä löytöaineistoa 1600-luvulta 1900-luvulle. Vuoden 2021 valvontatutkimuksissa havaittiin hautausmaalta yhden mahdollisen haudan yläosa ja kirkon lounaispuolella olevassa maakummussa mahdollisesti nykyistä kirkkoa vanhemman (1733) puretun rakennuksen jäännöksiä.
Kirkkoniemeä kirkkoineen hallinnoi Metsähallitus. Pääsaarella toimi mielisairaala vuosina 1785-1962. Sen entisissä rakennuksissa toimii nykyään Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitos. |
| metsakeskus.1000009156 |
710 |
Levisträsket SW |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
291576.38500000 |
6655580.16800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009156 |
Kohde sijaitsee laajan kallioalueen pohjoisreunalla, Levisträsketistä n. 200 m lounaaseen.
Röykkiö sijaitsee avokallioalueen koillisrinteen yläosassa. Kalliopinta alueella on epätasainen ja röykkiö on rakennettu kalliossa olevaan syvänteeseen.
Röykkiö on muodoltaan pyöreä ja hyvin säilynyt. Mitoiltaan se on 9,5 (N-S) x 10,6 (E-W) x
1,2 (Korkeus) m. Kivet ovat kooltaan 20-50 cm ja muodoltaan pyöristyneitä. Keskellä
röykkiötä on halkaisijaltaan n. 3 x 1 m laaja kraatteri, jonka pohjois- ja länsireunoilla on läpimiltaan yli 1 m olevia kiviä. Röykkiössä havaittiin inventoinnissa 2002 mahdollinen reunakiveys, joka näkyy selvimmin sen pohjois- ja eteläreunoilla. Röykkiön reunojen ympärillä on pienemmistä kivistä tehty kiveys (läpimitaltaan 10-30 cm), mahdollisesti
tarkoituksellinen , jossa on ulkonemia etelään ja itäkaakkoon. Kyseessä on esihistoriallinen hautaraunio, joita löytyy lähialueelta suuri määrä. Korkeudeltaan ja rakenteeltaan se muistuttaa ajoitukseltaan pronssikautisia hautaröykkiöitä. |
| metsakeskus.1000009157 |
710 |
Spjutsböle 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
294000.43200000 |
6651542.80900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009157 |
Kohde sijaitsee Böleträsketin itäpäästä 370 m itäkaakkoon. Paikalla rinne laskee pohjoiseen
ja kohteen eteläpuolella jatkuu kallioinen ylänkö. Paikalla on neljä hiekkamaahan kaivettua
tervahautaa. Tästä tervahautaryhmästä n. 220 metriä kaakkoon, suon reunassa sijaitsee matala kumpare. Kumpareen halkaisija on 20 metriä. Inventoijan mielestä kyseessä voisi olla tervahaudan pohja. |
| metsakeskus.1000009159 |
564 |
Jumila etelä |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
450788.11800000 |
7211681.27600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009159 |
Ylikiimingin Rekikylän laajasta asumuspainanteita sisältävästä kivikautisesta asuinpaikasta 700-800 m etelään Juminkankaan eteläreunalla sijaitsee yksittäinen asumuspainanne. Se on pienen korkeamman ja kivikkoisen kumpareen itäpuolella, vanhan poroerotusaidan sisäpuolella. Kohde havaittiin tarkastuksessa vuonna 2005, jolloin painanteesta ja myös noin 10 m siitä rajapyykin suuntaan havaittiin koepistoissa kvartsi-iskoksia. Painanne on kooltaan noin 3x4 m ja 20-30 cm syvä. Topografiansa perusteella asuinpaikka lienee melko pienialainen. Vuoden 2009 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. |
| metsakeskus.1000009160 |
564 |
Juminkangas 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
450278.32700000 |
7212021.13600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009160 |
Vajaa kilometri Ylikiimingin Rekikylän laajan asuinpaikka-alueen lounaispuolelta paikannettiin tarkastuksessa vuonna 2005 metsäpohjan äestyksen vaurioittama kivikautinen asuinpaikka. Kohde on Juminkankaan keskiosan etelälaidalla loivassa hiekkamoreenirinteessä, runsaat 200 m Rekikylän kaava-alueelta länteen. Merkkinä siitä havaittiin kvartsi-iskoksia ja palaneita kiviä. Havainnot tehtiin hakkuuaukean eteläosasta, ylemmältä vähemmän kivikkoiselta hiekkavalta rinteen osalta, noin 20-30 m länteen tilanrajan tuntumassa olevasta etelään johtavasta ajourasta ja noin 20 m isosta maakivestä. Kohde on äestyksessä vaurioitunut ja ilmeisesti pienialainen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000009161 |
564 |
Juminkangas 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
450065.41400000 |
7212687.86900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009161 |
Osittain tai pääosin tuhoutunut kivikautinen asuinpaikka noin 700-900 m länteen Ylikiimingin Rekikylän laajasta asuinpaikka-alueelta. Se on laajan hiekkakuoppa-alueen koillisreunassa, jossa asuinpaikan säilynyt osa on tasaisella kankaan laella, josta maasto laskee kohti pohjoista suoaluetta. Hiekanotto on tuhonnut ilmeisesti korkeamman kankaan laen etelän puolella, johon suuntaan asuinpaikka on jatkunut. Löytöinä hiekkakuopan itä-länsi -suuntaisessa pohjoisreunassa havaittiin muutamia kvartsi-iskoksia ja hieman palanutta luuta. Löytökohdat olivat varsinaisesti kahdella alueella, joiden välinen etäisyys oli noin 90 m.
Vuoden 2009 inventoinnissa todettiin alueen lounasipäässä hiekkakuopan reunassa myös hajonnut liesikiveys. Pohjoisen suunnassa kankaalle tehdyissä muutamissa koekuopissa ei kuitenkaan havaittu merkkejä asuinpaikasta, kuten ei myöskään ylempänä maantien reunan lähellä säilyneessä kankaan reunassa. |
| metsakeskus.1000009163 |
505 |
Etu-Riiskilä |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
399508.69500000 |
6715958.42800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009163 |
Ohkolan kylässä Etu-Riiskilän tilan itäpuolella, peltojen ympäröimällä metsäsaarekkeella, 30–40 metriä länteen pellon reunasta sijaitsee kolme kiveystä: röykkiö, kivirivi ja kivijalan osa. Halkaisijaltaan 1,5–2-metrinen voimakkaasti sammaloitunut röykkiö koostuu pyöreähköistä kivistä ja sijaitsee tasanteen eteläosassa. Muotonsa puolesta kyse voi olla rautakautisestakin hautaröykkiöstä.
Kivirivi sijaitsee 2 metriä koilliseen edellisestä, kaartuu lounais-koillissuunnassa ja on pituudeltaan kuusi metriä. Kivet ovat yhdessä kerroksessa. Rakennuksen kivijalka sijaitsee kivirivistä noin 10 m koilliseen kalliokumpareella. Näkyvissä oleva seinämä on pituudeltaan noin 12 metriä ja luode-kaakkosuuntainen. Kiviä on useita kerroksia.
Vuoden 1693 kartassa sekä Kuninkaan kartastossa Ohkolan kylä on sijainnut fyysisesti kahtaalla, nykyisen kyläkeskuksen luona sekä joen alajuoksulla ko. paikalla nykyisen Vähäkylän alueella. Riiskilä tunnetaan tilan nimenä 1600-luvulta lähtien ja 1800-luvun alussa tilalla on ollut myös torppa. |
| metsakeskus.1000009164 |
505 |
Myllypelto (Ohkola) |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
399350.76200000 |
6715190.74100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009164 |
Kohde sijaitsee Ohkolanjoessa, Ohkolan kyläkeskuksesta 1,5 km kaakkoon. Kohteen itäpuolella on Antinollinmäki-niminen mäkialue ja kaakkoispuolella nykyisin niittynä oleva Myllypelto-niminen peltoalue. Mylly sijaitsee Ohkolanjoen mutkassa Myllytorppa-nimisen talon pihapiirissä.
Myllyyn kuuluva, hyvin säilynyt, patorakennelma on heti joenmutkan eteläpuolella, varsinainen myllyraunio on patorakennelmasta noin 20 m etelään joen itäpuolella. Myllyrakennus on vielä osittain pystyssä ja sen uusimmat osat ovat nuorempia tiilirakenteita. Kivijalka on huomattavasti vanhempi, luonnonkivistä muurattu. Myös patorakennelman päällimmäiset osat ovat uudehkoja, mutta varsinainen pato on tehty luonnonkivistä, jotka ovat nyt sammalen peitossa. Patorakennelma kulkee edelleen koko joen poikki. Myös molemmat juoksutusaukot ovat todennäköisesti alkuperäisiä.
Myllyä ei löydy Kuninkaan kartastosta, ei Senaatin kartoista eikä vuoden 1840 pitäjänkartasta. Myllyn ikää ei tiedetä. |
| metsakeskus.1000009165 |
543 |
Klaukkala (Klockskog) Gunnari |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
376362.09900000 |
6695970.36000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009165 |
Gunnari sijaitsee Klaukkalan keskustan itäosassa savimaalla. Paikalla on nykyisin navetta ym. talousrakennuksia sekä lammashaka. Alueen poikki kulkee vanha 1700-luvun kartoissakin näkyvä hiekkatie, jota on äskettäin levennetty sekä uusi kevyenliikenteenväylä. Kohteen kaakkoispuolelle rakennetaan uusia kerrostaloja.
Gunnari kuuluu Klaukkalan vanhoihin kantatiloihin ja sen perustaminen ajoittuu viimeistään 1500-luvulle. Vanhin kartta alueesta on vuodelta 1724. Paikalla on säilynyt päärakennuksen kivijalka, joka ilmeisesti ajoittuu 1700-luvulle. Talo on purettu 1950-luvulla. Kivijalan sisäpuolella erottuu kaksi uuninpohjaa matalina kivikumpuina. Navettapihalle vievän tienpätkän alta on tilan isännän mukaan löytynyt hyvin säilyneitä hirsiä. Myös navetan edustan luona oli havaittu kolme hiiltynyttä hirttä kivenpoiston yhteydessä. Hirret olivat säilyneet savimaassa. Lisää hirsi- ja kivirakenteita oli nähtävissä myös tilan 1950-luvulla puretun navetan alta paljastuneessa nokimaakerroksessa. Paikalle on tehty rakennustöiden vuoksi uusi kaivanto, ja kahdessa kohdassa erottui palaneita kiviä ja niiden alla säilyneitä puita. Nokikerros oli laaja. Palaneita kiviä näkyi myös levennetyn tielinjan leikkauksessa isonjaon aikaisen tilanrajan lounaispuolella. Lisäksi koillispuolella sijaitsevassa ojassa on näkyvissä lähellä tietä puisen kaivon rakenteita. Tilan isännän mukaan kevyenliikenteenväylän rakentamisen yhteydessä oli näkynyt myös useampia palaneita kivirakenteita, mahdollisesti liedenpohjia.
Vanhat puurakenteet ovat todennäköisesti säilyneet hyvin tiiviissä savimaassa ja paikalla on voinut säilyä hyvin myös 1500-luvulle ajoittuvia kerroksia. Klaukkalan voimakas rakennustoiminta uhkaa muinaisjäännöstä.
Vuonna 2008 alueella tehtiin tutkimuksia asuinrakentamisen yhteydessä Gunnarin keskiaikaisen kylätontin itäreunassa, Gunnarintien itäpuolella. Alueella tehtiin koekaivaus, jossa ei havaittu ko. alueella vanhoja rakenteita tai kulttuurikerroksia. Kaikki havainnot liittyivät 1900-luvun rakennustoimintaan.
Lisäksi 2008 tehtiin koekaivauksia Gunnarin tilan vanhalla tontilla. Koekaivausten aikana Gunnarintien länsipuolelta esiin tulleet rakennuksen pohjat tutkittiin jatkokaivauksissa 7.–31.7.2008. Kaivausten aikana tehtiin havaintoja kuudesta Gunnarintien varrella olleesta rakennuksesta. Esinelöytöjen perusteella rakennukset ajoittuvat todennäköisesti 1700- ja 1800-luvuille. Ajoitusta tukee rakennuksen 5 alta esiin tulleen kaivon hirsikehikosta tehdyt dendrokronologiset ajoitukset, joiden mukaan kaivo on rakennettu kesäkaudella 1748. Vanhemmista rakenteista tai kulttuurimaakerroksista ei tehty havaintoja. 1700-lukua vanhemmasta, jopa keskiaikaisesta, asutuksesta kertoivat ainoastaan muutamat irtolöydöt. |
| metsakeskus.1000009166 |
543 |
Klaukkala (Klockskog) Tilkka |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
376061.22200000 |
6696003.34300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009166 |
Kohde sijaitsee Klaukkalan keskustassa lähellä kirkkoa. Paikalla on kerrostalojen ympäröimä pieni kallionnyppylä, jonka päällä on heinää kasvava tasanne. Paikalla näkyy mm. modernia tasolasia, tiilenpaloja ja palanutta puuta, jotka ovat peräisin n. 10 vuotta sitten palaneesta asuinrakennuksesta. Heinikon keskellä erottuu matala kivijalka, joka kuuluu mahdollisesti kyseiseen rakennukseen. Lisäksi kallion reunalla on pyöreä kiveys, joka on todennäköisesti vanha kukkapenkki. Alueen luoteisosassa on suuri kiviröykkiönpohja., jonka reunoilla on isoja lohkottuja ja luonnonkiviä ja keskellä nyrkinkokoisia kiviä. Ali-Gunnarin isännän mukaan kiveys on alunperin ollut toista metriä korkea, mutta se on purettu 1960-luvulla. Röykkiön lähellä on lohkotuista kivistä tehdyn kellarinrauniot.
Tilkan talo on Klaukkalan kantatiloja ja se on perustettu viimeistään 1500-luvulla. Vuoden 1724 kartan mukaan tila on ollut palaneen talon paikalla ja myös isojakokartassa se on samalla paikalla. Alueella on kallion päällä melko ohut maakerros, mutta on mahdollista, että kivijalan kohdalla ja läheisyydessä on säilynyt myös vanhempia rakenteita. |
| metsakeskus.1000009167 |
402 |
Lummesuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
525748.59800000 |
7022657.57100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009167 |
Asuinpaikkalöytöjä kerättiin selkeän suohon jyrkähkösti laskevan terassin reunan molemmin puolin. Maasto kohoaa hieman länteen. Maaperä on hienoa hiekkaa. Alue on kangasmetsää, joka on äestetty. |
| metsakeskus.1000009168 |
543 |
Klaukkala (Klockskog) Olli |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
375998.24900000 |
6695655.48300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009168 |
Kohde sijaitsee Klaukkalan keskustassa Vaskonmäen eteläpuolella uusien omakotitalojen ja kerrostalojen välissä nykyisen Yli-Ollin paikalla. Tilalla on nykyisin 1900-luvun alussa rakennettu päärakennus sekä eri-ikäisiä talousrakennuksia, joista ainakin luhtiaitta ajoittuu 1800-luvun puoliväliin. Myös tien reunassa kalliokielekkeellä sijaitseva torpparakennus saattaa ajoittua 1800-luvulle. Lisäksi tien reunassa on sijainnut vielä 1980-luvulla talousrakennus, jonka tilalle on äskettäin rakennettu uusi pientalo. Ali-Gunnarin isännän mukaan talousrakennuksen alta oli paljastunut sitä purettaessa runsaasti palanutta savea.
Ollin tila on Klaukkalan vanhimpia, sillä jo ennen vuotta 1540 talo oli jaettuna kahteen osaan, mutta se yhdistettiin uudelleen vielä saman vuosisadan kuluessa. Uudestaan Olli jakaantui vuonna 1785. 1700-luvulle ajoittuvissa kartoissa Olli on sijainnut Yli-Ollin nykyisen tilan tienoilla jo tuolloin ja on todennäköistä, että se on sijainnut samalla paikalla jo aikaisemminkin. Luultavasti alueella on säilynyt myös nykyistä vanhempia rakenteita. |
| metsakeskus.1000009169 |
543 |
Klaukkala (Klockskog) Ylösjoki |
10002 |
12016 |
13177 |
11006 |
27000 |
376519.03200000 |
6696317.22100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009169 |
Kohde sijaitsee Klaukkalan keskustan länsipuolella Gunnarintien alta kulkevan Ylösjoen reunalla ja sen vieressä olevalla pellolla. Ylösjokea on ruopattu äskettäin ja sen reunoilla näkyy paikoittain voimakkaita hiilensekaisia tiilimurskakerroksia. Kerrosten paksuus on yli puolimetriä, mahdollisesti ne ovat huomattavasti tätä syvemmät. Lisäksi myös peltosaven alla on tiilimurskakerrosta pellolla erottuvan matalan kumpareen kohdalla. Paikalla näyttäisi olleen useampia tiilenpolttouuneja, jotka ovat ainakin osittain säilyneet ojan ruoppauksesta huolimatta. Paikalla tapahtuneesta tiilenpoltosta ei ole kirjallisia lähteitä.
|
| metsakeskus.1000009170 |
543 |
Klaukkala (Klokcskog) Isosuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27007 |
375356.50900000 |
6695413.58200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009170 |
Kohde sijaitsee Klaukkalan keskustan länsipuolella Isonsuon eteläpuolella olevalla niemekkeellä. Paikalle on rakennettu pientalo sekä varastorakennuksia, joiden takana niemekkeen itälaidalla on yhteensä kuusi hautamaista painannetta. Neljä näistä sijaitsee vajan takana ja kaksi autotallin lähellä. Paikalla kasvaa havupuita ja maaperä on hiekkaa. Painanteiden koko on n. 1 x 2 m, soikeaa n. 2 x 3 m kokoista kuopannetta lukuun ottamatta. Osasta painanteista tulee paikoin hiiltä tai ruskeaksi värjääntynyttä hiekkaa kairattaessa. Kyseessä on todennäköisesti venäläisten sotilaiden leiripaikka, joka ajoittuu 1710-luvulle eli isoonvihaan.
Pihalle vievän ajotien vieressä lähellä autotallia on soikeahko sammaloitunut kivikehä, joka on keskenjäänyt grillikatoksen pohja. |
| metsakeskus.1000009171 |
507 |
Teerniemi |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
491453.26600000 |
6810122.96800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009171 |
Teerniemen rantakalliolle on louhittu taisteluhautaa ampumapesäkkeineen sekä miehistösuoja. Taisteluhaudan pituus on noin 370 m ja leveys vaihtelee puolestatoista metristä kahteen ja puoleen metriin. Haudan syvyys on noin 3,5 m. Maasto on kallioista mäntymetsää. Taistelukaivannon takaa, noin 100 m päästä, lähtee maahan kaivettu yhdyshauta, joka johtaa kallioon louhittuun miehisto- tai varastosuojaan. Suojan pituus on noin 7,5 m, leveys 5,5 m ja syvyys 3 m. Suojan pohjalla seinustaa kiertää tasaisista kivistä ladottu koroke. |
| metsakeskus.1000009172 |
507 |
Lankaniemi 1 |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
491753.14000000 |
6810382.86500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009172 |
Lankaniemessä on kallioon louhittua ja maahan kaivettua taistelukaivantoa ampumapesäkkeineen sekä miehistö- tai varastosuoja. Taistelukaivannon pituus on noin 350 m, leveys 1,5-2 m ja syvyys 0,5-2,5 m. Kallioon louhittu kaivanto vaikuttaa keskeneräiseltä, sillä kiviä on jäänyt kaivannon pohjalle. Taisteluhaudan päässä oleva suoja on louhittu kallioon. Sen mitat ovat 12 x 7 x 3,5 m. Maasto alueella on kuivaa mäntykangasta. |
| metsakeskus.1000009173 |
507 |
Lankaniemi 2 |
10002 |
12011 |
13113 |
11006 |
27009 |
491881.00000000 |
6810200.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009173 |
Lankaniemi 1:stä noin 300 m kaakkoon, seurakunnan leirikeskukseen vievän tien eteläpuolella, aivan tien varressa metsässä on kolme kallioon louhittua miehistö- tai varastosuojaa. Niiden keskimääräiset mitat ovat 14 x 5,5 x 3,5 m. |
| metsakeskus.1000009174 |
507 |
Pappilanniemi |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
490853.50900000 |
6809783.10500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009174 |
Teerniemen länsipuolella sijaitsevassa Pappilanniemessä on mäntykankaalla maahan kaivettua taisteluhautaa ampumapesäkkeineen reilu 370 metriä. Siihen liittyvän miehistö- tai varastosuojan mitat ovat 30 x 10 x 5 m. Vuosien varrella täyttyneen taistelukaivannon syvyys on vain 1 - 2 m ja leveys on noin 2 metriä. |
| metsakeskus.1000009175 |
543 |
Klaukkala (Klockskog) Isosuonlaita |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
374362.91400000 |
6693903.17800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009175 |
Kohde sijaitsee Klaukkalan keskustan lounaispuolella lähellä Kuonomäkeen vievää maantietä. Maasto paikalla on mäkistä hiekkamaata, jonka eteläpuolella on pieni vetinen suoalue ennen kapeaa hiekkatietä. Havupuita kasvavan mäen koilliseen viettävässä rinteessä on lähekkäin yhteensä 13 hautamaista painannetta kolmessa rivissä. Painanteiden koko on 0,8-1 m x 2-3 m ja niiden poikkileikkaus on U:n tai V:n muotoinen. Kuopanteiden syvyys on 40-50 cm lukuun ottamatta yhtä, jonka syvyys on n. 80 cm. Osan painanteista päältä on menty metsätyökoneella.
Kyseessä on todennäköisesti isonvihan aikainen venäläisten leiripaikka eli painanteet ajoittuvat 1710-luvulle. |
| metsakeskus.1000009176 |
543 |
Klaukkala (Klokcskog) Sudentullinmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
376860.88200000 |
6699597.90400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009176 |
Kohde sijaitsee Klaukkalan Metsäkylässä Sudentullinmäen keskiosassa. Alueella kasvaa havupuita ja sammalta sekä varpuja. Paikalla on matala nelikulmainen luonnonkivistä koottu sammalen peittämä kiveys, joka on kooltaan n. 1,5 x 2 m. Kivien halkaisija on 30-40 cm. Röykkiötä on kaiveltu keskeltä. Kiveys muistuttaa hieman rautakautista hautaröykkiötä, mutta kyseessä voi olla myös vanha rajamerkki. Se ei kuitenkaan osu minkään nykyisen rajan kohdalle. Kylänraja on pysynyt ainakin 1700-luvun lopulta lähtien samana. |
| metsakeskus.1000009177 |
507 |
Sarvimäki |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
483336.57200000 |
6801546.39100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009177 |
Hietaniemen kylässä kantatie 15025:n ja Juolasveden Leppälahden välisellä kannaksella, Häkälän kylätien molemmin puolin on neljä taistelukaivantoa ja seitsemän miehistösuojaa, joista osa on louhittu kallioon ja osa kaivettu maahan. Taistelukaivantojen yhteispituus on noin 900 m. |
| metsakeskus.1000009178 |
507 |
Sarviniemi |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
483776.39100000 |
6801446.43000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009178 |
Juolasveden Leppälahden länsirannalla, mökkitien molemmin puolin on taistelukaivanto ampumapesäkkeineen. Kaivannon yhteispituus on 150 m. |
| metsakeskus.1000009179 |
507 |
Kukonkorpi Rajamäki |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
482796.78500000 |
6801046.58600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009179 |
Taistelukaivanto ja siihen liittyvät yhdyshauta ja kaksi miehistösuojaa sijaitsevat Sarvilammen länsipuolisessa mäessä, paikallistien molemmin puolin. |
| metsakeskus.1000009180 |
507 |
Kukonkorpi Jääkärinmäet |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
482097.07000000 |
6801306.47700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009180 |
Taistelukaivanto ja siihen liittyvät kaksi miehistönsuojaa sijaitsevat Kirveslammen lounaispuolella. Kaivantojen yhteispituus on 250 m. |
| metsakeskus.1000009181 |
507 |
Juolasveden Kuikkoniemi |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
485231.78800000 |
6804988.01200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009181 |
Taistelukaivannot sijaitsevat Juolasveden itärannalla Kuikkolahden ja Repolahden välisillä kallioilla Kuikkoniemessä. Lahden pohjoisrannalla on pieni pätkä kaivantoa. |
| metsakeskus.1000009182 |
507 |
Kiepinsalmi |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
494142.17800000 |
6810362.88900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009182 |
Kallaveden Kiepinsalmen sillan lounaispuolisessa niemessä on ainakin kuusi erillistä taistelukaivantoa. Pisin yhtenäinen kallioon louhittu kaivanto sijaitsee Mäntyharjuntien länsipuolella. Sen eteläpuolella on lisäksi joitakin lyhyempiä kaivantoja, joista yhteen liittyy miehistönsuoja. Mäntyharjuntien itäpuolella on säilynyt pieni pätkä kaivantoa ja siihen liittynyt suojahuone. |
| metsakeskus.1000009183 |
543 |
Klaukkala (Klockskog) Kuusiniittu |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
377453.65800000 |
6696622.10200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009183 |
Kohde sijaitsee Ylis- eli Luhtajoen koillispuolella mäellä. Paikalla on tehty metsähakkuita ja alueella erottuu loivassa rinteessä kaksi hautamaista painannetta, joiden koot ovat n. 1 x 2 m ja 1 x 3 m. Kuopanteissa ja niiden ympärillä on paksut noki- ja hiilikerrokset.
Kohde tarkastettiin vuoden 2022 inventoinnissa. Painanteet ja hiilikerrokset erottuvat selvästi maastossa, joka on tiheää taimikkoa. |
| metsakeskus.1000009184 |
543 |
Klaukkala (Klockskog) Palomäki |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
376644.00100000 |
6693452.37800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009184 |
Kohde sijaitsee metsähakkuualueella Palomäen lounaisosassa kahden rinteen välisessä notkelmassa. Paikalla on n. 10 pienikokoista painannetta, joista osa on osin tuhoutunut metsätyömaakoneiden johdosta. Lisäksi alueella on yksi n. 4 x 8 m kokoinen etelä-pohjois-suuntainen miilu, jossa tiedetään poltetun sysiä vielä 1900-luvun alkupuolellakin. Osa miiluista saattaa olla kuitenkin tätä vanhempia. Maanpinnalla näkyy runsaasti hiiltä ja painanteissa on vahvat hiilikerrokset. |
| metsakeskus.1000009185 |
543 |
Klaukkala (Klockskog) Vanhamylly |
10007 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
376207.17400000 |
6693148.48800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009185 |
Kohde on vanha vesimyllyn paikka, joka sijaitsee Lepsämänjoen varrella Vanhamylly-nimisellä paikalla. Kosken itärannalla on huvila ja joen varressa sauna, jonka vieressä on vanhan sähkögeneraattorin ja betonirakenteen pohja. Rakenteeseen on tehty uusia betonivaluja 1970 ja 1990 -luvuilla. Betonijalustasta noin 30 m pohjoiseen, yläjuoksulle päin on sijainnut vanha pato, joka on purettu 1930-luvulla. Joen länsirannalla sekä on jäljellä tästä vielä joitakin betonin kappaleita. Yläjuoksulla ollut sivu-uoma on osaksi täyttynyt. Paikalla olleet vesirännit rakenteineen ovat ajan myötä kadonneet. Kosken kaakkoisnurkalla, noin 10 metrin päässä rannasta on maassa myllynkivi.
Vanhanmyllyn kohdalla on ollut mylly mahdollisesti jo 1500-luvulta lähtien. 1700-luvun lopulla laaditussa kuninkaan kartastossa kosken kohdalle on merkitty epämääräinen punainen piste ja kosken kummallekin rannalle johtavat tiet. Vuoden 1886 senaatin kartassa näkyy kosken poikki rakennettu pato, pohjoinen sivu-uoma sekä myllyn paikka nykyisen saunan vieressä olevan betoniperustan kohdalla, jossa oli myös generaattori, jonka Klaukkalan talonpojat hankkivat myllyynsä noin 1917.
Kohde tarkastettiin 2021, kun kosken itärannalta oli poistettu vieraslajikkeena laajalle levinnyttä japanintatarta. Poiston yhteydessä ei oltu havaittu myllyyn liittyviä rakenteita, ainoastaan muutamia erillään sijainneita kiviä, joissa oli työstön jälkiä.
Kohteessa suoritettiin kaivinkonevalvonta kesäkuussa 2024. Kosken kohdalla molemmat rannat ovat modernin muokkauksen jäljiltä ja niillä tuskin on säilynyt vanhimpia myllyn rakenteita. Joen itärannalla, myllyn pohjoispuolella on selkeitä kaivantoja ajalta, kun jokea on käytetty tukkijokena. |
| metsakeskus.1000009186 |
543 |
Klaukkala (Klockskog) Haukankoski |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
378273.33000000 |
6695766.45500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009186 |
Haukankoski sijaitsee Ylis- eli Luhtajoen varrella. Paikalta on löytynyt joenruoppauksen yhteydessä myllynkivi sekä puurakenteita. Myllynkiven nykyisestä sijainnista ei ole varmuutta, sillä siitä liikkuu useampia huhuja. Paikalla ei näy maanpäällisiä merkkejä puurakenteista, mutta on mahdollista, että joitain on säilynyt ruoppauksesta huolimatta. |
| metsakeskus.1000009187 |
543 |
Klaukkala (Klockskog) Kiiala |
10007 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
373690.19000000 |
6693231.45100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009187 |
Kohde sijaitsee Lepsämänjoen eteläpuolella olevalla metsäsaarekkeen reunassa pellon tuntumassa. Pellon eteläpuolella kohoaa Kiialankallio. Paikalla on 1,2-1,3 m syvä vallien ympäröimä painanne, jonka kokonaishalkaisija on n. 7 m. Itse painanne on n. 4 m. Turpeen alta tuli kairatessa vastaan savi. Kuopanne muistuttaa sudenpyyntikuoppaa, mutta sen sijainti pellonreunassa saattaa viitata jonkinlaiseen säilytyskuoppaan. |
| metsakeskus.1000009188 |
543 |
Ali-Lepsämä Kihi |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
370393.49300000 |
6696452.13700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009188 |
Kohde sijaitsee Ali-Lepsämästä Bemböleen vievän tien risteyksessä nykyisen Kihin tilan kohdalla Lepsämänjoen itäpuolella. Paikka on osittain peltoterassia.
Ali-Lepsämän vanha kylänpaikka on sijainnut vuoden 1702 kartan mukaan Kihin alueella, kun taas isojakokartassa (vuodelta 1776, viimeisimmät korjaukset tehty 1864) osa tiloista on siirretty koillisessa sijaitsevaan rinteeseen kauemmas pelloista. Varhaisin maininta Lepsämän kylästä on vuoden 1539 maakirjassa. Lepsämä oli jo vuonna 1540 jakautunut kahteen osaan ja tuolloin Ali-Lepsämässä oli kolme taloa: Kihi, Granni ja Palsi, josta vuonna 1558 erotettiin Granni. Kylän asutuksen voidaan olettaa syntyneen viimeistään 1400-luvulla.
Paikalta on löytynyt pellon pintapoiminnan yhteydessä mm. punasavikeramiikkaa, liitupiipunpaloja ja musta lasimassahelmi. Pellolla on nähtävissä terassitasanne, jonka kohdalla on saattanut säilyä vanhempia rakenteita. Myös piha-alueella on voinut säilyä vanhoja kulttuurikerroksia. |
| metsakeskus.1000009189 |
543 |
Ali-Lepsämä Pyttipyykki |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
367978.46600000 |
6697111.86100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009189 |
Kohde sijaitsee jäkälää kasvavan kalliokumpareen laella. Kallion rinteet on hakattu paljaiksi ja niillä kasvaa heinää. Lounaispuolella on kuusikkoa. Paikan poikki kulkee sähkölinja. Kallion päällä on osin lohkotuista kivistä tehty n. 1,5 x 1,2 m kokoinen nelikulmainen osin sammalen ja heinän peittämä kivikko, jonka keskellä on kaatuneita puupaaluja ja piikkilankaa. Rakenteen lounaispuolella on sähkötolppa. Kyseessä on vielä nykyisinkin käytössä oleva rajapyykki. Sen luoteispuolella on linjassa muutamia luonnonkiviä rajan suuntaisessa linjassa ja niiden luoteispuolella on kallion itään laskevan rinteen notkelmassa halkaisijaltaan 80-100 cm kokoinen osin hajotettu luonnonkivistä tehty kiveys. Kivet ovat sammalen peitossa ja rakenne erottuu heikosti. Kyseessä on todennäköisesti Ali-Lepsämän kylän vanha rajamerkki, josta on otettu kiviä uudempaan rajapyykkiin. Raja on merkitty vuoden 1702 karttaan. |
| metsakeskus.1000009190 |
543 |
Ali-Lepsämä Rajamäki |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
370457.46700000 |
6696975.92700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009190 |
Kohde sijaitsee Ali-Lepsämän asutuskeskustan takana Raarinmäellä havupuita kasvavassa metsässä. Paikalla on sammalta, jäkälää ja mäntyjä kasvava pieni kalliokumpu, jonka päällä on kaksi kiveystä. Kaakkoisempi kiveys erottuu heikosti sammalen alta männyn vieressä ja sen halkaisija on n. 1 m. Kivien halkaisija on 20-30 cm. Rakenteesta ei ole jäljellä enää monta kiveä. Kallion keskiosassa, noin 4 metriä edellisestä on selkeä rajamerkki, joka on kooltaan n. 1,5 x 2 m kokoinen kiveys. Sen reunimmaiset kivet ovat paikoin valuneet. Kivet ovat luonnonkiveä ja keskimäärin kooltaan 20-40 cm. Rakenteen keskellä ja luoteisosassa on pystykivet. Kiveys on lähes kokonaan sammalen peitossa. Kyseinen rajapyykki on edelleenkin käytössä. Sen sijaan osittain hajonnut kiveys on todennäköisesti tätä vanhempi rajamerkki, josta on myöhemmin purettu kiviä uudempaan. Rajamäen rajapyykki on ilmaissut Ali- ja Yli-Lepsämän kylien välistä rajaa ja se ollut käytössä viimeistään 1700-luvun alussa. |
| metsakeskus.1000009191 |
543 |
Ali-Lepsämä Kairo |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
370520.45500000 |
6694261.01700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009191 |
Kohde sijaitsee Lepsämänjoen ja Härkälänjoen haaran eteläpuolella Laskistonjoen varrella. Paikalle on tehty 1900-luvun puolivälin jälkeen lampi ja joen juoksutusta on muutettu.
Kairon vesimylly oli Kihin kotitarvemylly ja se perustettiin 1800-luvun alussa. Myllyrakennus on purettu 1900-luvun alkupuolella, jolloin siihen kuuluvat hirret vietiin Kihin tilalle. Paikalla on nykyisin jäljellä osa kivistä patorakennetta sekä neljä myllykiveä, joista yksi on jäänyt täysin käyttämättömänä joen itäpuolelle rantametsään. Myllyn patoa on purettu Rinnekodin tukinuiton yhteydessä ja nykyisin siitä on jäljellä joen länsipuolella vain parin metrin pituinen kiveys. |
| metsakeskus.1000009192 |
543 |
Ali-Lepsämä Mylly-Majalampi |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
369197.98900000 |
6693853.17200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009192 |
Kohde sijaitsee lähellä Nurmijärven, Espoon ja Vihdin rajaa Mylly-Majalammesta Härkälänjokeen laskevan puron varrella. Maasto on paikalla melko jyrkkää ja vesi pääsee sen vuoksi virtaamaan voimakkaasti. Puronuoman rinteillä kasvaa havupuita ja sammalta.
Paikalla on ollut todennäköisesti aina 1500-luvulta lähtien Ali-Lepsämän yhteismylly. Samalle paikalle on merkitty myllynpaikka myös karttoihin, joista vanhin on vuodelta 1702. Alueella ei ollut selviä rakenteita, mutta kivien välissä oli yksi lovettu puu, joka saattaisi kuulua patorakenteeseen. Aikaisemmin puron varrelta on löytynyt pieni myllynkivi, jonka tarkasta löytöpaikasta ei ole kuitenkaan tietoa. Kivi sijaitsee nykyisin Kairon tilalla. |
| metsakeskus.1000009193 |
543 |
Yli-Lepsämä Yli-Labbart |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
369851.70700000 |
6698235.41500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009193 |
Kohde sijaitsee Yli-Lepsämän vanhan kylänpaikan kohdalla peltorinteessä. Yli-Labbart on Yli-Lepsämän vanhoja kantataloja, joka tunnetaan viimeistään 1540-luvulta. Tilan nykyinen päärakennus sijaitsee isonjaon aikaisella vanhalla kylämäellä ja sen päärakennus ajoittuu 1900-luvun alkuun. Yli-Labbart on Yli-Lepsämän vanhoista tiloista ainoa, joka sijaitsee vielä kutakuinkin alkuperäisellä paikallaan. Vanhimmassa Yli-Lepsämän kartassa talot sijaitsevat nykyistä kallioista tonttia hieman alempana olevalla peltorinteellä, joka on osin rakennettu. Ali-Lepsämään vievän tien varrella on säilynyt hieman terassimaista peltotasannetta, jolla on voinut säilyä vanhoja rakenteita. Niitä on voinut säilyä myös piha-alueilla sekä tien itäpuolella olevalla pienellä peltoalueella.
Museoviraston koekaivausryhmä teki paikalla koetutkimuksia 2019 suunnitellulla rakennuspaikalla muinaisjäännösalueen itäosassa olevalla pellolla. Kiinteään muinaisjäännökseen liittyviä kulttuurikerroksia tai rakenteita ei havaittu ja ko. alue on poistettu muinaisjäännöksen aluerajauksesta. |
| metsakeskus.1000009194 |
543 |
Yli-Lepsämä Kaskenmäki |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
370557.42600000 |
6697975.52400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009194 |
Kohde sijaitsee Yli-Lepsämän vanhan kylämäen koillispuolella peltojen takana rahkasammalta ja varpuja kasvavassa kuusikossa. Kohteen itäpuolella on suo. Paikalla on 11 maakivien päälle kasattua kaskiröykkiötä sekä kolme nauriskuoppaa. Kaskiröykkiöt ovat melko vaatimattomia, kivet saattavat olla harvakseltaan isomman kiven päälle aseteltuja. Nauriskuopat sijaitsevat itään viettävässä rinteessä röykkiöitä ylempänä. Kuopanteet ovat hautamaisia 2-3 m pitkiä ja noin metrin levyisiä. Kaksi niistä on vierekkäin ja yksi on muutaman metrin päässä muista. |
| metsakeskus.1000009195 |
543 |
Klaukkala (Klokcskog) Greiju |
10007 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
376470.05300000 |
6696234.25500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009195 |
Kohde sijaitsee Yli-Gunnarin pohjoispuolella pellon vieressä kohoavan kallion laella. Paikalla erottuu heinää kasvava uuninpohja, joka on täynnä tiilimurskaa. Paikalla on ollut Ali-Gunnarin isännän mukaan 1800-luvulla Gunnarin torppa, joka on ollut asuttuna vielä 1900-luvun puolellakin. |
| metsakeskus.1000009209 |
678 |
Hautakangas 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
388093.47500000 |
7163610.40400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009209 |
Asuinpaikka sijaitsee Kopsasta Mattilanperään johtavan tien varrella, sen eteläpuolella, Hautakankaan pohjoisreunalla. Paikalla on tehty metsä-äestystä ja hiekkainen maapohja on paljastunut. Alueella kasvaa jo nuorta mäntytaimikkoa, joten äestys on tehty joitakin vuosia sitten.
Paikalta löytyi selkeähkösti erottuvan muinaisrantatörmän päällä olevista äestysvaoista kvartsia ja palaneita kiviä. Löytöalue on laajuudeltaan ehkä 80 x 40 metriä, mutta tarkastus oli varsin pikainen ja ylimalkainen. Asuinpaikka saattaa jatkua samalla törmällä sekä länteen että itään ehjässä maastossa. Pohjoisessa kangas laskee suolle, jonka toisella rannalla on Huitusen kivikautinen asuinpaikka vajaan 200 metrin päässä. Hautakankaan korkeimmalla kohdalla on kiviröykkiöitä. |
| metsakeskus.1000009210 |
678 |
Kursunkangas 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
382299.82800000 |
7157153.98200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009210 |
Asuinpaikka sijaitsee Raahen Kauniinmetsänkankaalla Piehinginjoen pohjoispuolella, Mattilanperältä Piehinkiin johtavan metsätien varressa, tien varressa ja välittömästi joen pohjoisrannalla Kursunkankaalla. Asuinpaikka on noin 200 metriä Piehinkiin päin metsätieltä Ispinänkankaille erkaantuvan tien haarasta. Paikka on hienohiekkaista mäntykangasta, jolla on tehty metsäaurausta.
Löydöt on kerätty metsäaurausvaoista noin 50 x 10 metrin alueelta. Lisäksi paikalla on kaksi todennäköistä asumuspainannetta, joista ensimmäinen, mitoiltaan 8 x 6 metriä, osittain äestetty hajalle. Toinen on ehjänä säästyneellä metsäkaistaleella, mitoiltaan samanlainen kuin äestettykin. Ehjää kangasta on sekä löytöalueen ja tien välissä että myös löytöalueen ja joen välillä. Todennäköisesti asuinpaikka on siis osittain ehjänä ja se saattaa jatkua myös itä-länsisuunnassa. Muinaisjäännöksen rajaus on tehty toistaiseksi vain äestyslöytöjen perusteella.
2022: Inventoinnissa pyrittiin löytämään merkkejä asuinpaikan ja koillis-itäpuolella kulkevan johtolinjauksen välistä. Metsätien pohjoispuolella kasvaa tiheää mäntytaimikkoa, tien eteläpuolella on erirakenteista metsää. Tien pohjoispuolella johtolinjauksen läheisyydessä aurausurista puuttui paikoin pintakasvillisuus, joten pintahavainnointi oli mahdollista. Asuinpaikasta itään tien eteläpuolella on ollut maanottoa ja maakerrokset sekoittuneet. Maannosta tarkastettiin pienin lapion pistoin johtolinjauksen ja asuinpaikan välissä, mutta esihistoriaan viittaavaa ei tunnistettu. Asuinpaikan rajojen selvittäminen vaatisi tarkemman tutkimuksen. |
| metsakeskus.1000009211 |
678 |
Kursunkangas 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
382065.92500000 |
7157208.96200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009211 |
Asuinpaikka sijaitsee Raahen Kauniinmetsänkankaalla Piehinginjoen pohjoispuolella, Mattilanperältä Piehinkiin johtavan metsätien varressa, välittömästi joen pohjoisrannalla Kursunkankaalla. Asuinpaikka on noin 400 metriä Piehinkiin päin metsätieltä Ispinänkankaille erkaantuvan tien haarasta. Paikka on hienohiekkaista ehjää mäntykangasta joen meanderoivassa mutkassa. Joen rannalla on myös pieni mökki.
Paikalla havaittiin useita erilaisia painanteita, joista ainakin osa on todennäköisesti esihistoriallisia asumuspainanteita. Koillisin painanteista sijaitsee lähimpänä tietä, se on loivapiirteinen painauma ja mitoiltaan noin 6 x 5 metriä. Se sijaitsee lähellä mökkiä. Toinen mahdollinen asumuspainanne sijaitsee törmällä mökin eteläpuolella. Tämä painanne on halkaisijaltaan kuusi metriä ja sen ympärillä on selvät vallit. Kolmas painanteista on länteen suuntautuvalla rannalla. Mitoiltaan painanne on 7 x 5 metriä.
Erikoisin rakenne on niin ikään länteen suuntautuvalla törmällä sijaitseva kaksiosainen, suuri vallillinen painanne. Se on aivan jokitörmällä ja ehkä jopa osittain jokeen sortunut. Sisämitoiltaan painanne on 14 x 6 metriä. Painanteeseen tehtiin useita koekuoppia, joissa kaikissa oli palaneita kiviä ja vallille tehdyssä koekuopassa oli näkyvissä tuplamaannos. Varsinaisesta muinaisjäännösalueesta 50 metriä luoteeseen on osittain jokeen sortuneena tervahauta, jonka ympärillä on vallit.
Löytöjä asuinpaikalta ei saatu, mutta maasto on ehjää ja koska isosta painanteesta löytyi kuitenkin palaneita kiviä, on kohdetta syytä pitää kiinteänä muinaisjäännöksenä |
| metsakeskus.1000009212 |
678 |
Ojastenneva |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
383678.27100000 |
7158136.58700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009212 |
Asuinpaikka sijaitsee Raahen Laivakankaan eteläpuolella ja Piehinginjoen pohjoispuolella, Mattilanperältä Piehinkiin johtavan metsätien varressa tien eteläpuolella heti ao. tieltä kohti Pirttihautaa lähtevän tienristeyksen kaakkoispuolella.
Loivasti suohon laskevalla muinaisella rantatörmällä on asumuspainanne, halkaisijaltaan noin seitsemän metriä. Painanteen ympärillä on vallit. Välittömästi painanteen länsipuolella on vanha hirvilava. Ympäristön on jäkälä-sammalpohjainen ja hienohiekkainen mäntykangas. Painanteeseen ja sen ympärille tehtiin useita koekuoppia, joista yhdestä löytyi kvartsi-iskos. Maaperä on hieman soransekaista hienoa hiekkaa. |
| metsakeskus.1000009213 |
678 |
Kursunneva 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
382824.61200000 |
7157628.79200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009213 |
Asuinpaikka sijaitsee Raahen Kauniinmetsänkankaalla Piehinginjoen pohjoispuolella, Mattilanperältä Piehinkiin johtavan metsätien varressa, tien pohjoispuolella, Kursunnevan kaakkoisrannalla. Paikka on hienohiekkaista mäntykangasta, joka laskee rantavalleina kohti nevaa ja luodetta.
Asuinpaikkalöydöt on kerätty metsänäestysvaoista noin 60 x 30 m kokoiselta alueelta, suurin osa läheltä suota – yksittäinen kvartsi-iskos ylemmältä vallilta muusta keskittymästä kaakkoon. On todennäköistä että muinaisjäännös jatkuu ainakin lounaaseen, jossa maasto on ehjää mäntykangasta. Samoin ehjää maastoa on koillisessa. Muinaisjäännöksen rajaus on tehty äestyksessä havaittujen löytöjen ja palaneiden kivien perusteella. |
| metsakeskus.1000009214 |
678 |
Kursunneva 5 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
382591.71200000 |
7157305.91700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009214 |
Asuinpaikka sijaitsee Raahen Kauniinmetsänkankaalla Piehinginjoen pohjoispuolella, Mattilanperältä Piehinkiin johtavan metsätien varressa, tien molemmin puolin. Paikka on hienohiekkaista metsä-äestettyä mäntykangasta, joka laskee rantavalleina sekä kaakkoon, lounaaseen että luoteeseen kohti suoalueita.
Asuinpaikkalöytöjä kerättiin kolmesta keskittymästä, joista ensimmäinen (A) sijaitsee tien eteläpuolella, kaakkoon suuntautuvalla muinaisrannalla. Täältä löytyi muutamia kvartseja noin 10 x 10 metrin alueelta. Paikalla oli myös palaneita kiviä.
Löytöalue B sijaitsee tien pohjoispuolella, lounaaseen suuntautuvalla muinaisrannalla. Paikalla oli kvartsia pienenä, noin 10 x 5 metrin kokoisena keskittymänä.
Kolmas löytöalue sijaitsee myös tien pohjoispuolella, mutta kauempana tiestä, siitä 70 metriä pohjoiseen, luoteeseen suuntautuvalla muinaisrannalla. Paikalta löytyi joitakin kvartseja muutaman neliömetrin alalta.
On todennäköistä, että muinaisjäännös jatkuu ehjällä mäntykankaalla löytöalueiden pohjois-/koillispuolella. Muinaisjäännöksen rajaus on tehty äestyksessä havaittujen löytöjen ja palaneiden kivien perusteella.
2022: Asuinpaikan lähiympäristössä kasvaa nuorta mäntymetsää ja taimikkoa, tien pohjoispuolella kivikkoisella mäellä on pienellä alueella vanhempaa puustoa ja koillisessa kapealla kaistalla varttunutta harvaa mäntymetsää. Pohjoisessa oli tehty hiljattain avohakkuita ja laikutus asuinpaikan ja Kursunnevan välissä, samoin kauempana koillis- ja itäpuolella on avohakkuuaukko. Inventoinnissa pyrittiin löytämään merkkejä asuinpaikan ja voimajohtolinjausten väliseltä alueelta pintahavainnoimalla, pintapoiminnalla ja tekemällä lapionpistoja, itse muinaisjäännökseen ja sen välittömään ympäristöön ei tehty lapionpistoja. Uusilla ja osin myös vanhemmilla hakkuualueilla oli avonaista maanpintaa, josta voitiin tehdä pintapoimintaa, n. 100 m asuinpaikasta pohjoiseen havaittiin kaksi ruusukvartsia, jotka ovat kuitenkin geofakteja eli luontaisia. Esihistoriaan ajoittuvia havaintoja ei tehty. Asuinpaikan rajojen selvittäminen vaatisi tarkemman tutkimuksen. |
| metsakeskus.1000009228 |
710 |
Bergön |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
281560.40900000 |
6655639.09600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009228 |
Bergön saari sijaitsee Bromarvin kylän itäkaakkoispuolella, Djurgårdsfjärdenin edustalla. Saaren kasvillisuus on luonteeltaan mannermainen ja tästä syystä saari on osaltaan rantoihin asti metsittynyt. Saaren etelä- ja itäpuolella kulkee pienveneväylä. Saari on
muodoltaan soikea ja sen lounaispäädyssä, jossa kohde sijaitsee, putoavat kalliot hyvin jyrkästi, n. 20 m suoraan mereen.
Paikalla on pieni röykkiö, joka sijaitsee kalliojyrkänteen päällä, avokallioalueen eteläosassa. Paikalta avautuu avara näköala kohti etelää ja kaakkoa. Röykkiö on
rakennettu särmikkäistä, luonnon muovaamista kivistä. Röykkiön muoto on lähinnä
soikea. Sen mitat ovat:
N-S = 1,75 m
E-W = 2,10 m
Korkeus = 0,45 m
Kivien halkaisija 0,40-0,50 m
Kyseessä lienee hajotettu merimerkki. Tulkinta tehtiin 2002 inventoinnissa röykkiön sijainnin ja luonteen perusteella. |
| metsakeskus.1000009229 |
710 |
Slottholmen |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
281788.32300000 |
6654430.58600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009229 |
Slottholmen sijaitsee Bromarvin saariston itäosassa, Riilahden koillispuolella. Saari on
pitkänomainen ja sen keskiosaa halkoo syvä notkelma. Saaren kasvillisuus on mannermaista. Kohde sijaitsee saaren pohjoisosassa, kallion korkeimmalla kohdalla. Alue on avokalliota ja kasvillisuus on siinä hyvin avointa.
Paikalla on neljä pientä kivilatomusta, jotka sijaitsevat parin metrin etäisyydellä toisistaan. Kaikki latomukset on rakennettu luonnon muovaamista särmikkäistä kivistä (halkaisija 0,30-0,50 m) ja ovat ainoastaan niukan aluskasvillisuuden peitossa. Paikalla löytyi ruostuneita kiinnityskoukkuja ja muita metalliosia. Kyseessä voivat siis olla tukikiveykset esimerkiksi tolpalle tai kolmiomittaustornille. Tiedot latomuksista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.1000009233 |
710 |
Piparudden |
10001 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
268924.50300000 |
6652358.34800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009233 |
Kohde sijaitsee Piparudden -nimisen niemen juuressa, joka työntyy Bromarvlandetin länsirannalta mereen. Niemi on pitkän moreeniharjanteen pääty, joka Piparuddenin kohdalla jatkuu merenpinnan alle. Kasvillisuus on mannermaista metsää. Kohteelle opasti 2002 inventoinnissa paikallinen Anita Schrey, joka kertoi paikalla olevan mahdollisen hautaröykkiön.
Kohde sijaitsee harjanteen korkeimmalla kohdalla. Paikalla on laaja kivikko, joka kattaa koko harjun laen. Luontaiseen kivikkoon on kaivettu useita kuoppia. Osan kuopista on maanomistaja kuullemma itse kaivanut lapsena. Kuoppien kaivamisesta aiheutuneet vallit muistuttavat röykkiömäistä kasaa. Paikalla ei havaittu muuta erityistä. |
| metsakeskus.1000009234 |
710 |
Horsön |
10007 |
12014 |
13149 |
11042 |
27000 |
274080.47000000 |
6646090.88900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009234 |
Horsö on suhteellisen iso saari Bromarvlandetin eteläpuolella. Saaren eteläpuolella avautuu
selänne, jonka vastarannalla sijaitsee Hankoniemi. Saaren kasvillisuus on mannermaista.
Saaren eteläosassa sijaitsee useita puolustusvarustuksia ja tykkiasemia. Saaren korkeimmalla kohdalla on myös muistomerkki, joka on omistettu Neuvostoliiton joukoille.
Horsön saariryhmä sijaitsi vuosina 1940–41 Neuvostoliitolle vuokratun Hangon sotilastukikohdan rajalla. Horsön saari kuului Neuvostoliitolle mutta sen pohjoispuolella olevat Stacköarna, Gunnholmen ja Smedjeholmenin saaret olivat Suomen puolella. Rajalinja kulki Stackörarnan ja Horsön välisessä salmessa. Neuvostoliiton joukot linnoittivat Horsön saaren todennäköisesti jo välirauhan aikana. Jatkosodan sytyttyä saariryhmän omistuksesta käytiin useita raskaita taisteluita kesän ja syksyn 1941 aikana. Saaret olivat aika ajoin sekä suomalaisten että neuvostojoukkojen hallussa. Saariin rakennettiin kenttälinnoitteita kuten tuliasemia, korsuja ja piikkilankaesteitä. Lisäksi ranta-alueet miinoitettiin. Horsössä toimi neuvostojoukkojen huoltokeskus. Linnoitteiden raunioita on näkyvissä kaikilla saariryhmän kookkaimmilla saarilla. Puiden rungoissa on jäännöksiä piikkilankaesteistä. Maisemassa on myös runsaasti tykistön ja heittimistön kranaattien sekä lentopommien aiheuttamia räjähdyskuoppia. Horsön saariryhmällä olevien linnoitteiden kuvaukset löytyvät alakohteista. Inventoinnissa 2016 kohteet kartoitettiin gps-paikantimilla (paikannustarkkuus ±5 m) ja ne dokumentoitiin valokuvin ja sanallisesti. |
| metsakeskus.1000009235 |
710 |
Kuggholmen |
10007 |
12011 |
13117 |
11006 |
27000 |
272735.00600000 |
6646111.87800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009235 |
Kuggholmen sijaitsee Bromarvlandetin eteläpuolella. Sen eteläpuolella avautuu selänne, jonka vastarannalla on Hankoniemi. Saaren kasvillisuus on luonteeltaan sisäsaaristomainen. Eri puolilla saarta sijaitsee tykkiasemia ja muita puolustusvarustuksia. Saaren itäosassa on myös nykyään umpeen kasvaneita peltoja ja niihin liittyviä kiviaitoja.
Peitepiirroksessa (venäläisten puolustuslaitteet Hangon vuokra-alueella) saarelle on merkitty korsuja, kiinteitä rannikkotykkiasemia sekä katettuja pesäkkeitä. Saaren rannalla on kulkenut piikkilankaeste ja pohjoiset rannat ovat olleet miinoitettuja. |
| metsakeskus.1000009236 |
710 |
Porsö |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27000 |
270642.84700000 |
6647017.50100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009236 |
Porsö sijaitsee Bromarvlandetin lounaispuolella ja sen lounaispuolella avautuu laaja selänne. Saari on suhteellisen suuri ja hyvin kallioinen. Suuri osa saaren eteläosaa, jossa kohteet sijaitsevat, on avokallioaluetta. Muilta osin kasvillisuus on sisäsaaristomaista.
Saaren eteläosassa, Smedsvikenin ja Smedsuddenin pohjoispuolella, on useita tykkiasemia ja muita lähitaisteluasemia rivissä kallion molemmin puolin. |
| metsakeskus.1000009243 |
710 |
Näseudden |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
288296.69300000 |
6657681.30700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009243 |
Kohde sijaitsee metsäisellä niemekkeellä, jonka luoteisosassa nousee paikoin jyrkkärinteinen ja kallioinen mäki. Mäen eteläosassa on peltoa. Alueella kasvaa havumetsää. Alueen korkeimman kohdan eteläpuolella on röykkiö, jonka kivien keskikoko on 0,2-0,4 m. Röykkiö on aluskasvillisuuden peitossa ja se on muodoltaan pitkänomainen. Röykkiön pituus on itä-länsi -suunnassa n. 4 m x 2 m. Terassin alapuolella on myös kiviä. Kyseessä on mahdollinen hautaröykkiö, jolloin se ajoittuisi pronssi- tai rautakauteen. Muodoltaan röykkiö muistuttaa alueen muita pronssikautisia hautoja. |
| metsakeskus.1000009244 |
851 |
Kivirakka |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
380537.09500000 |
7303720.06800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009244 |
Kivirakka sijaitsee 1,5 km koilliseen Laivaniemen raviradasta. Harjanteen laki on hakattu ja metsäaurattu. Koko harjanne on kivikkoinen, mutta vain rakan eteläpäässä on kivipatja paljaana.
Harjanteen korkeimmalla kohdalla rakan pohjoispään itärinteellä on kaksi rakkakuoppaa, joiden halkaisija on 1,5 m. |
| metsakeskus.1000009253 |
710 |
Myggforsberget |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
289528.20900000 |
6655656.13400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009253 |
Kohde sijaitsee laajan, notkelmalla olevan kalliotasanteen itäpäässä, joka laskeutuu loivasti kaakkoon. Kallio kohoaa uudestaan etelässä. Notkelmassa on luontainen kivikko, jonka kivien koko vaihtelee 0,1-1 m välillä. Pirunpelto on pinnaltaan tasainen, mutta siinä on useita yksittäisiä kuoppia. Kuoppien funktio ja ajoitus ovat epäselvät. Kivikko on rajoiltaan hyvin selkeä, mitoiltaan 60 m N-S x 43 m E-W, paksuudeltaan 1-2 m. Luoteis- ja koillispäässä kivikko jatkuu kallion korkeimman kohdan yli. Kivikon kaakkoisreunassa on pieni (4 m E-W) kivilouhos ja sen koillispäästä n. 10 m pohjoiseen on toinen, isompi kivilouhos, jonka kivissä on porausjälkiä. |
| metsakeskus.1000009254 |
710 |
Lillträsket W |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
278836.52800000 |
6651695.66400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009254 |
Röykkiö sijaitsee kallionnyppylän etelärinteellä. Kallio on epätasainen ja siinä on paljon jyrkänteitä. Paikalla kasvaa tiheää, nuorta mäntymetsää. Röykkiön mitat ovat 6 m (N-S) x 7 m x 1,2 m. Kivien keskikoko on 0,2-0,6 m. Keskellä röykkiötä on n. 3 m halkaisijaltaan oleva kraatteri keskipisteestä hieman itään. Röykkiön muoto on pyöreä ja kupera ja sen länsi- ja eteläpuolella on kiviä levinnyt maastoon. Röykkiössä ei ole näkyviä rakenteita, mutta se muistuttaa alueen muita pronssikautisia tai rautakautisia hautaraunioita. Kohteen ajoittamiseksi tulisi paikalla tehdä lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000009254 |
710 |
Lillträsket W |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
278836.52800000 |
6651695.66400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009254 |
Röykkiö sijaitsee kallionnyppylän etelärinteellä. Kallio on epätasainen ja siinä on paljon jyrkänteitä. Paikalla kasvaa tiheää, nuorta mäntymetsää. Röykkiön mitat ovat 6 m (N-S) x 7 m x 1,2 m. Kivien keskikoko on 0,2-0,6 m. Keskellä röykkiötä on n. 3 m halkaisijaltaan oleva kraatteri keskipisteestä hieman itään. Röykkiön muoto on pyöreä ja kupera ja sen länsi- ja eteläpuolella on kiviä levinnyt maastoon. Röykkiössä ei ole näkyviä rakenteita, mutta se muistuttaa alueen muita pronssikautisia tai rautakautisia hautaraunioita. Kohteen ajoittamiseksi tulisi paikalla tehdä lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000009255 |
710 |
Trollklyftan |
10002 |
12013 |
13127 |
11006 |
27000 |
277432.09500000 |
6650564.11300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009255 |
Kohde sijaitsee suuren avokallioalueen länsireunassa sekä tämän länsisuuntaisella rinteellä.
Kallion luoteis- ja länsirinteet ovat täynnä suuria (läpimitaltaan 5-20 m), särmikkäitä, kalliosta irtilohjenneita lphkareita, jotka muodostavat kapeita solia, onkaloita ja kanjoneita kallioseinämien yhteyteen.
Paikalla on kallion ja suuren siirtolohkareen välinen länsilounas-itäkoillis -suuntainen sola, joka on korkeudeltaan n. 5 m ja kapeimmillaan n. 1 m levyinen. Leveimmillään se on noin 2,5 m solan suuosassa. Solaan on tehty useita kaiverruksia. Näistä laajin sijaitsee siirtolohkareessa solan eteläreunassa. Useat kaiverruksista on vahvistettu maalilla. Paikalla havaittiin 2002 inventoinnissa seuraavat kaiverrukset:
- "ETIHEIAE" (lev. 86 cm, kork. 12 cm) ja alla päiväys "18 1/VII 86" (lev. 35 cm, kork. 9 cm); 130 cm:n korkeudella; kaiverruksen yläpuolella ollut ainakin kolme riviä maalattua tekstiä.
- "TROLLKLYFTA" (lev. 58 cm, kork. 6,5 cm); 170 cm maasta.
- Tyylitelty kursiivi "R" pyöreäpohjaisen kolmion sisällä (kork. 20 cm, lev. 12); kolmion kärki jakaa vuosiluvun 19 33
- Solan kaikilla seinillä useita kaiverrettuja tai maalattuja kirjaimia tai kirjainpareja, lähinnä R ja B kirjaimia, myös ehkä K.
- "SALVE" (lev. 100 cm, kork. 23 cm) solan suulla maassa kallioon kaiverrettu.
Solan suun tienoilla olevassa kahdessa puussa on nauloja ja rautalankaa. Kaiverrusten alkuperä jäi inventoinnissa epäselväksi. Päivämäärä viittaa 1800-luvun loppuun. |
| metsakeskus.1000009256 |
507 |
Tuustaipaleen kanava |
10002 |
12005 |
13056 |
11006 |
27007 |
484056.19700000 |
6819219.27700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009256 |
Tuustaipaleen kanavan rakennustyöt aloitettiin 1770-luvulla. Seudun talonpojat kaivoivat noin 150 m pitkän kanavan Tuusjärven ja Lahnaveden välissä olevalle kannakselle heinää kasvavien rantaniittyjen saamiseksi. Vuonna 1839 kanavaa levitettiin Keisarillisen koskenperkaustoimikunnan johdolla. Kanavarannalle on pystytetty kiviaitaa, joka on kuitenkin matalana peittynyt kokonaan kasvillisuuden sekaan. Maantien 428 silta kulkee kanavan eteläpään yli. |
| metsakeskus.1000009257 |
710 |
Trollklyftan NE |
10001 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
277885.91400000 |
6650899.97700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009257 |
Avokalliotasanteen koillislaidalla on luontainen kivikko, jossa on kuoppia ja vallimaisia rakenteita. Kivikon laajuus on 21 m N-S, 18 m E-W, max. korkeus 0,6 m. Kivikon eteläosaan on kaivettu suuria kuoppia, jotka ovat halkaisijaltaan n. 3-6 m ja niiden pohjalla pilkottaa paljas avokallio. Kivien koko vaihtelee välillä 5-80 cm, niiden keskimääräinen läpimitta on 10-20 cm. Kallion notkelmat ovat paljaina. Kyseessä on luonnonmuodostelma, johon on tehty rakenteita. Niiden ajoitus ja funktio jäivät 2002 inventoinnissa epäselviksi. |
| metsakeskus.1000009258 |
710 |
Västerbacka |
10001 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
266848.30800000 |
6658243.97000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009258 |
Kohde sijaitsee Padvan niemen korkeimmalla kohdalla länsirinteessä. Luontainen kivikko
muodostaa huipulla vallin, jonka läpi kulkee itä-länsi -suuntainen tie. Valli kääntyy n. 90 astetta länteen n. 10 m tiestä pohjoiseen. Tieleikkauksessa näkyy muodostelman rakenne selkeästi. Kivien koko on 0,1-0,2 m. Kuopat luonnonmuodostelmassa sijaitsevat tien pohjoispuolella ja ne ovat halkaisijaltaan n. 1,5 m ja pienempi n. metrin. Luontainen kivikko jatkuu edelleen etelään, tosin paksumman kasvillisuuden peittämänä. |
| metsakeskus.1000009259 |
710 |
Hällsbykullen |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
289877.01900000 |
6666159.90900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009259 |
Kohde sijaitsee Hällsbykullen nimisen alueen eteläosassa. Alue on jyrkkää, etelään
viettävää rinnettä, joka muodostaa kohteen yläpuolella terassin. Paikalla kasvaa sekametsää.
Paikalla on kivilatomus, joka muistuttaa muodoltaan nuolta. Sen mitat ovat 6,8 m N-S; max. lev. 3,0 m E-W; korkeus 0,6 m. "Varren" paksuus 1,1 m (= min lev.). Kivien keskimitta on 20-60 cm. Latomus on osin sammalen ja aluskasvillisuuden peitossa.
Kivirakenteen luonne tai ajoitus jäivät 2002 inventoinnissa epäselviksi. Hällsbykullenilla on
sijainnut keskiaikainen kylä, jonka varhaisin maininta on vuodelta 1451 (FMU 2898). 1540-luvulla kylässä oli neljä taloa, mutta 1694 oli ainoastaan yksi talo oli jäljellä. Viimeinen talo yhdistettiin Olsböleen 1814, mutta tila oli ollut autiona jo 1807-14. Latomus liittynee alueella sijainneeseen kyläasutukseen. |
| metsakeskus.1000009261 |
507 |
Pyhäkoski |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
483896.30500000 |
6810282.87700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009261 |
Taistelukaivanto (Pyhäkoski 1) sijaitsee paikallistien 15080 molemilla puoliia noin 200 m Pyhäkoskesta etelään olevalla mäellä, osaksi kallioon louhittuna, osaksi maahan kaivettuna. Pituutta kaivannolla on noin 100 m. Taisteluhauta on jäänyt keskeneräiseksi. Kaivannon leveys on 1,0 - 2,5 m ja syvyys 1,5 - 2,5 m.
Toinen taistelukaivanto (Pyhäkoski 2. ks. erilliskohteet) sijaitsee Vihantaselän itärannalla olevassa niemessä noin 200 m Pyhäkoskesta lounaaseen. Pienen kumpareen reunaa kiertää noin 120 m pitkä, keskimäärin 2,0 m leveä ja 1,5 m syvä maahan kaivettu taisteluhauta ampumapesäkkeineen. Lähinnä Pyhäkosken koulun ulkorakennusta olevaa kaivannon päätä on pidetty kaatopaikkana. |
| metsakeskus.1000009262 |
777 |
Kuivasjärvi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
602826.99600000 |
7193309.12800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009262 |
Asuinpaikka sijaitsee Kuivasjärven länsirannalla, Kuivalahden suulla, Ulkuniemessä, kilometrin verran Kuivassalmen sillasta itään. Ulkoniemen länsirannalla on neljä uutta kesämökkiä, asuinpaikka sijaitsee heti pohjoisimman mökkitontin pohjoispuolella. Rannassa on tällä kohdalla pieni niemi. Niemen pohjoisranassa on kahden metrin sortuva törmä, jonka alla alkaa matala hiekkaranta. Maaperä on kivetöntä hiekkaa. Törmän päällä on tasainen kangas, joka kasvaa nuorta männikköä.
Sortuvassa törmässä on noin 10 metrin matkalla paljon palanutta kiveä, punaiseksi palanutta hiekkaa ja joitakin kvartsi-iskoksia. Muutama iskos löytyi rantavedestä. |
| metsakeskus.1000009263 |
777 |
Varsanhäntä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
597629.08700000 |
7194868.49100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009263 |
Asuinpaikka sijaitsee Haukiperän etelärannalla, Haukiperänkankaan kohdalla, Haukiperän sillasta 2,5 km itään. Pienen pyöreän niemen läpimitta on noin 40 m. Kapea kannas lounaassa yhdistää sen mantereeseen, lännessä oleva lahti on kaislikkoinen ja sen ranta suota. Niemessä kasvaa mäntyjä ja koivuja, aluskasvillisuutena on varpuja. Rannat ovat matalat. Säännöstelyn syömässä rannassa on pikkukivikkoa, väleissä myös hiekkaa.
Koilliseen antavalla rannalla oli joitakin kvarts-iskoksia noin 10 m:n pituisella alalla. |
| metsakeskus.1000009264 |
765 |
Hoikanpää |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
589472.63400000 |
7112303.70400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009264 |
Kohde sijaitsee Sumsajärven ja Hoikanjärven eteläpuolitse Niskankylän kautta kulkevan tien länsipuolella olevalla särkällä, Hoikanjärven kaakkoispään kohdalla. Paikka on noin 1,5 kilometriä Varjolan talosta kaakkoon ja 0,6 kilometriä Mäntyharjun talosta länteen. Tien länsipuolella oleva, etelää kohti madaltuva kapea särkkä kasvaa nuorta mäntymetsää, aluskasvillisuus on suurelta osin jäkälää. Maaperä on kivettömältä vaikuttavaa hiekkaa. Ympäristö on ojitettua suota. Särkän eteläosassa on notkelma, joka on miltei ympäröivän suon tasossa.
Särkässä on notkelman kohdalla kolme kuoppaa, yksi notkelmassa ja yksi molemmin puolin. Ensimmäinen on notkelmaan pohjoisesta laskevassa rinteessä. Gps-laite antoi kuopan sijainniksi p = 7115 290, i = 3589 687. Tämän kuopan läpimitta on itä-länsi -suunnassa noin kolme metriä. Toiseen suuntaan läpimittaa on rinteen vuoksi vaikea mitata. Syvyyttä kuopalla on noin 0,6 metriä, pohja on itä-länsi suuntainen ja vajaan metrin pituinen. Eteläreunalla on selvä reunapalte. Siinä on parin sentin harmaa kerros, pohjalla on harmaata hiekkaa.
Tästä kahdeksan metriä etelään, notkelman pohjalla on samanlainen itä-länsi -suuntainen kuoppa, p = 7115 282, i = 3589 680. Sen koko on noin 4 x 3 metriä. Metrin pituinen pohja on samoin itä-länsi -suuntainen. Pohjalla on turpeen alla kiviä.
Kolmas kuoppa on edellisestä yhdeksän metriä pohjoiseen, notkelmasta nousevan rinteen päällä, p = 7115 269, i = 3589676. Kuoppa suuri, ehkä alunperin nelisivuinen. Koko on voin 4 x 4, syvyys 1,2 metriä. Pohja ja reunat ovat epätasaiset ja hieman epämääräiset. Reunalla on turpeen alla parin sentin hiilikerros ja sen alla hiekkaa. Harmaa hiekkakerros puuttuu reunalta, sen sijaan pohjalla on ohut harmaa kerros. Eteläreunalla on noin 150-vuotiaan puun 50 vuotta vanha kanto. Kuoppien 2 ja kolme välissä on maassa epämääräisiä jälkiä maan kaivelusta.
|
| metsakeskus.1000009265 |
710 |
Sevaldsböle |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
289583.17400000 |
6657721.29700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009265 |
Historiallisten lähteiden perusteella määritelty kohde peltoalueen pohjoispuolella olevalla
etelään työntyvällä metsittyneellä niemekkeellä. Paikalla on runsaasti jälkiä myöhemmästä
toiminnasta, mm. sorakuoppa, peltoraunioita, raivausta ja traktoritie, mutta jälkiä
vanhemmasta asutuksesta ei löytynyt 2002 inventoinnissa. |
| metsakeskus.1000009266 |
507 |
Survaanniemi Uitonniemi |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
496631.18200000 |
6810003.04200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009266 |
Survaanniemen luoteisosassa Kallaveden Uitonsalmen eteläpuolella Uitonniemessä on useita pääosin kallioon louhittuja taistelukaivantoja, joiden leveys on 1,0-2,5 m ja syvyys 1,0-3,0 m. Alueella on lisäksi seitsemän miehistösuojaa. Kaivantojen yhteispituus on noin 500 metriä. |
| metsakeskus.1000009267 |
507 |
Survaanniemi Kapiasalmi |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
497270.92000000 |
6809983.05800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009267 |
Kapiasalmen etelärannalla on kallioon louhittuna taisteluhauta yhdyshautoineen ja miehistösuojineen. Kaivannon leveys on 1,0-2,5 m, syvyys 1,5-2,5 m. Kaivantojen yhteispituus on noin 200 metriä. Alueella on myös kolme suojahuonetta. |
| metsakeskus.1000009269 |
507 |
Survaanlahti 1 |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
497730.73500000 |
6810023.04400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009269 |
Survaanniemen itäosassa Survaanlahden luoteispuolella on osittain keskeneräisiä, kallioon louhittuja taistelukaivantoja osittain kahdessa linjassa maaston korkeuserojen mukaan. Kaivannon leveys on 1,0 - 2,5 m, syvyys 1,0 - 2,5 m. Miehistönsuojia on kuusi kappaletta. |
| metsakeskus.1000009270 |
710 |
Hölklöt |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
286290.46100000 |
6665343.22200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009270 |
Inventointi 2002: Kohteen määrittely perustuu historiallisiin lähteisiin. Etelään työntyvällä niemellä sijaitsee nykyään Östergårdin maatila. Niemen eteläreunan metsikkö käveltiin inventoinnissa 2002 maanpintaa tarkastaen, mutta tiheän aluskasvillisuuden takia ei kyetty tekemään havaintoja. Peltojen pintapoiminnassa löytyi vähän kuonaa, tiilimurskaa, fajanssia ja lasitettua punasavikeramiikkaa.
Hölklötin keskiaikainen kylä mainitaan lähteissä ensimmäistä kertaa vuonna 1447 (FMU 2699). 1500-luvulla siellä on ollut kolme taloa, joista yksi autioitui 1600-luvun loppuun mennessä. Jos alue on keskiaikaisen kylätontin sijainti, on se täysin päällerakennettu myöhemmin.
Inventointi 2008: Hölklötin vanhimman kartan osoittama asutus sijaitsee suunnilleen nykyisen Östergårdin paikalla ja vanhat pellot ovat edelleen viljelyksessä. Inventointihetkellä Östergårdin pellot olivat kynnetyt ja Västergårdin pellot oraalla. Östergårdin peltoalueelta, pinnasta löytyi muutamia punasavikerarniikan siruja ja liitupiipun varsikappale. Löytöjä ei otettu talteen.
Vaikuttaa siltä, että asutus on ainakin keskiajan lopulta sijainnut suunnilleen samalla alueella kuin nykyäänkin. Alueen yleisilme on erittäin hyvin säilynyt ja keskiajalta peräisin olevia maanalaisia rakenteita on todennäköisesti kylämäen alueella säilyneenä. Kohteen tarkempi määrittely vaatii lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000009271 |
507 |
Survaanlahti 2 |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
498130.57600000 |
6809603.20800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009271 |
Survaanniemen itäosassa, Survaanlahden länsipuolella sijaitsevan kaivannon leveys on 1 - 2 m ja syvyys 1 - 2 m. Kaivannon yhteyspituus on 170 m. Puolustussuuntana on itä. |
| metsakeskus.1000009272 |
710 |
Holm (Holm) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
285590.74900000 |
6664885.39700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009272 |
Kohde on määritelty historiallisten lähteiden perusteella. Hölklötin keskiaikainen kylä mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäistä kertaa 1447 (FMU 2699). 1500-luvulla siellä on ollut kolme taloa, joista yksi autioitui 1600-luvun loppuun mennessä. Pellon reunassa sijaitsee metsäsaareke, jonka läpi kulkee tie.
Saarekkeen eteläosa koekuopitettiin 2002 inventoinnissa. Maaperä alueella on hiekkaista multaa ja savea. Paikalta ei tehty löytöjä.
Inventointi 2008: Kohde on paikallistettu Byholmenin saarelle vuoden 2002 inventoinnissa ja määritelty tuolloin historiallisten lähteiden perusteella. Saari on pituudeltaan n. 1 km ja leveydeltään n. 0,5 km. Sen erottaa mantereesta vain kapea kannas, jonka yli menee silta. Saari muodostuu kahdesta osasta, joista pohjoisempi on Byholmen ja eteläisempi Storön. Inventoinnissa löydettiin kaksi rakennuksen perustusta, joista molemmat ovat Byholmenilla. Kylänpaikan ympäröimiltä kynnetyiltä peltoalueilta löytyi pari pientä palaa punasavikeramiikkaa. Löytöjä ei otettu talteen. Pellot ovat hiekansekaista savea. Peltojen väliset kumpareet kasvavat heinää ja pusikkoa eikä niissä näy mitään erityistä.
Historiallinen lähdeaineisto, saaren topografia, peltojen sijainti sekä nimistä huomioon ottaen aiemmassa inventoinnissa esitetty paikallistus Holmin autioituneesta kylätontista on todennäköisin vaihtoehto asutuksen varhaiselle sijainnille ja kohderajaus on tehty em. kriteerien perusteella. Kohteen tarkempi määrittely vaatii lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000009273 |
507 |
Rautjoki |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
480557.72000000 |
6794749.10900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009273 |
Taistelukaivanto sijaitsee Rautjoesta noin 200 m pohjoiseen, Nurmaan kylän lounaispuolella, pienellä mäellä maantien 416 molemmin puolin. Ampumapesäkkeitä ja miehistösuojia on noin 2,5 km matkalla. Osa kaivannoista on louhittu kallioon, osa on kaivettu maahan. Tien eteläpuolella maahan kaivettu taisteluhauta päättyy vanhaan kaskiraunioalueeseen, jossa on useita kaskiraunioita.
Taistelukaivanto on venäläisten rakentama ensimmäisen maailmansodan aikoihin. Se ei kuitenkaan kuulu Voikoski-Kallavesi linnoitusketjuun. |
| metsakeskus.1000009274 |
710 |
Sillböle (Sillböle) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
285190.90600000 |
6665759.04400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009274 |
Kohteen määrittely perustuu historiallisiin lähteisiin. Alue on suunnilleen pohjois-etelä -suuntainen, osin metsittynyt kallioalue, jonka länsipuolella on peltoja. Maanpinnan muoto on vaihtelevaa. Alueella on paljon jyrkkäreunaisia kalliomäkiä peltojen seassa. Kalliolla on vielä jäljellä muutamia aittoja, useita kivijalkoja ja vanhaa peltoa, joka on nykyään niittyä.
Kivijalka- ja aitta-alue koekuopitettiin 2002 inventoinnissa NW-SE -linjassa ja yhteen kivijalkaan tehtiin koepisto. Maaperä alueella on multaa, jonka alla on moreenia; multakerroksen paksuus vaihteli, paikoin multaa oli vain nimeksi. Mullan seassa havaittiin satunnaisesti tiilimurskaa. Kivijalan sisäpuolelle tehdyssä koepistossa havaittiin runsaasti tiilimurskaa ja jonkin verran löytöjä (lasitettua punasavikeramiikkaa, lasia, fajanssia).
Varhaisin maininta kylästä on vuodelta 1395 ja se on autioitunut 1600-luvun jälkeen. Tonttimaa sijaitsee pisteestä luoteeseen.
Inventointi 2008: Inventoinnissa vanhimman kartan osoittamalta ja vuoden 2002 inventoinnissa kohdennetulta kylänpaikalta, joka sijaitsee kallioisella mäellä, löytyi useita rakennuksen perusta ja yksi kivetty kellari. Mäen lakialueella ja rinteillä oli melko laajalla alueella puunkorjuun aiheuttamia maapaljastumia, joissa oli näkyvissä lasittamatonta ja lasitettua punasavikeramiikkaa, taattuja nauloja sekä tiilenja saven muruja. Rikkoutuneessa maanpinnassa kasvoi runsaasti tulikukkaa. Alueen pellot olivat kynnetyt, mutta niiden pinnalla ei näkynyt mitään erityistä. Yhdeltä kalliosaarekkeelta löytyi kivilatomus, joka on mahdollinen hautaröykkiö. |
| metsakeskus.1000009275 |
681 |
Seppälänsalmi |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
563642.85400000 |
6891466.53700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009275 |
Toralahteen johtavan kapean salmen itälaidalla on ainakin kaksi suoraan kallion päälle rakennettua röykkiötä. Kumpaakin röykkiötä on purettu viereisen omakotitalon rakennustöiden yhteydessä ja toisen päälle on asetettu suuri kivi. Sijaintinsa puolesta röykkiöt ovat mahdollisia lapinraunioita.
Röykkiöt ovat kooltaan noin 2 x 1 metriä ja niistä on jäljellä 1-2 kivikertaa. Toista röykkiötä purettaessa sen pohjalta löytyi hiiltä. Kallioalue on sammaloitunut. Röykkiöiden läheisyydessä kasvaa tummaa tulikukkaa. |
| metsakeskus.1000009276 |
710 |
Kesuböle (Kesuböle) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
283977.38700000 |
6665400.19000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009276 |
Kesubölen kylä kuuluu Trollshovdan jakokuntaan. Vanhin maininta on vuodelta 1549. Kylän taloluku oli aluksi 4, mutta väheni vuoteen 1619 mennessä yhteen. Vanhin kartta on vuodelta 1647.
Inventointi 2008:Vanhimman kartan mukainen kylä-alue on nykyisin kallioista niittyä ilman mitään rakennuksia. Alueelta löytyi inventoinnissa useita rakennuksen perustuksia, kellarikuoppa sekä maansekaisia röykkiöitä, joista useimmat lienevät tulisijanjäännöksiä (ks. tarkemmin inventointikertomus). Kesubölen kylä on mitä todennäköisimmin sijainnut vanhimman kartta-aineiston mukaisella paikalla ainakin keskiajan lopulta 1900 -luvulle, minkä jälkeen paikka on jäänyt autioksi. Inventoinnissa löytyneiden näkyvien rakenteiden lisäksi alueella on mitä todennäköisimmin säilyneenä maanalaisia rakenteita, jotka voivat liittyä keskiaikaiseen asutukseen. |
| metsakeskus.1000009277 |
710 |
Degergård |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
283147.84900000 |
6664903.14200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009277 |
Kohteen määrittely perustuu historiallisiin lähteisiin. Vanhin maininta on vuodelta 1511 ja vanhin kartta on vuodelta 1647. Vuonna 2002 tutkittu alue sijaitsee kallioisella saarekkeella peltojen keskellä, jolla on useita istutettuja puita ja sitä on vahvasti muokattu tilan käytön myötä. Tilalla on useita ulkorakennuksia, eläinaitauksia ja -häkkejä.
Saarekkeelle nousee eteläpuolelta kapeita peltokaistaleita. Nykyinen ranta sijaitsee saarekkeesta n. 450 m kaakkoon.
Saarekketta ympäröivät pellot tutkittiin pintapoimien inventoinnissa 2002. Suurin osa löydöistä tulivat saarekkeen etelä- ja länsipuolilta. Erityisesti etelärinteen peltokaistaleet tutkittiin tarkasti. Löytöinä saatiin talteen keramiikkaa, lasia, fajanssia, kuonaa, posliinia ja nauloja. Potentiaaliset asuinpaikkakohdat kartoitettiin ja niitä tutkittiin tarkemmin koepistoin: niistä löytyi lähinnä tiilimurskaa. Pohjoispuolella on alue, jossa havaittiin paksuhko hiilikerros. Se tutkittiin metallinpaljastimella, mutta kaikki löydöt olivat resenttejä.
Vuoden 2008 inventoinnissa todettiin, että Degergårdin kylätontti on todennäköisesti sijainnut ainakin keskiajan lopulla vanhimman kartan (vuodelta 1647) osoittamassa paikassa nykyisen kylämäen luoteispäässä, ja että alueella saattaa olla säilyneitä maanalaisia rakenteita. On myös mahdollista, että inventoinnissa havaitut jäännökset (kellarinkuoppa ja kaksi rakennuksen perustusta), jotka sijaitsevat Stamgårdin itäpuolella ja noin 200 metriä etelään kylätontin todennäköisestä sijaintipaikasta, ilmentävät alueen varhaisen asutuksen levintää, sillä ne sijaitsevat vanhimman kartta-aineiston osoittaman ydinalueen piirissä peltojen eteläreunassa. Kohteen tarkempi määrittely vaatii kuitenkin lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000009278 |
710 |
Malarby (Malarby) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
283419.61200000 |
6665213.25900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009278 |
Kohteen määrittely perustuu historiallisiin lähteisiin. Vanhin kartta on vuodelta 1647 ja varhaisin maininta vuodleta 1549. Se sijaitsee eteläkaakkoon työntyvällä niemekkeellä, loivalla rinteellä, joka on peltona. Niemekkeellä on edelleen maatila. Rantaan kohteelta on matkaa 850 metriä. Tilalla havaittiin merkkejä suhteellisen resentistä toiminnasta (mm. kuonakimpaleista rakennettu traktorivaja, kuonakimpaleilla koristeltu navettarakennus, jne.).
Peltoalueiden pohjoisreunat käveltiin, samoin eteläinen metsäsaareke tutkittiin; resenttejä löytöjä saatiin talteen 2 kpl. Niemekkeen keskelle tehtiin koepisto, mutta siinä ei havaittu löytöjä tai vanhaa kulttuurikerrosta.
Vanha kylätontti on luultavasti tuhoutunut nykyisen asutuksen alla, mutta vuoden 2008 inventoinnin havaintojen perusteella kylämäen rakentamattomilla alueilla saattaa olla maanalaisena säilyneenä rakenteita tai kulttuurikerrostumia. Kohteen tarkempi määrittely vaatii lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000009280 |
851 |
Hautaharju |
10001 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
368846.75400000 |
7319845.55700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009280 |
Hautaharju sijaitsee Yli-Vojakkalan pohjoispuolella. Hautaharjun luoteiskulmassa, metsätien itäpuolella on yksittäinen kuoppa. Kuopan länsi- ja pohjoispuolella on vanha soranottoalue. Kuopan halkaisija on 2,5 m ja syvyys 0,40 m. |
| metsakeskus.1000009281 |
710 |
Trollshovda |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
282198.25200000 |
6664301.97800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009281 |
Kohteen määrittely perustuu historiallisiin lähteisiin. Varhaisin maininta kylästä on vuodelta 1344. Kylä autioitui suurimmaksi osaksi 1600-luvulla. Kylässä oli myös flöteveron maksajia. Alue sijaitsee Degergårdsträsketin eteläpuolella ja sen laskujoen suun kaakkoispuolella. Alueella on suuria korkeuseroja, lähinnä peltoja, niittyjä, metsittyneitä niemekkeitä ja muutama avokallio. Alueella on selvästi on näkyvissä uuden ajan ruukkitoiminta; Degergårdsträsketin laskujoen suun molemmin puolin on pareittain vielä pystyssä olevia hiiliuuneja.
Alueen peltojen pohjoisosat käveltiin ja pintapoimittiin inventoinnissa 2002. Paikalla havaittiin kuitenkin vain niukasti löytöjä; ruukkitoiminnan ja viimeaikaisen toiminnan (kuonansiruja ja talonpohjia) todettiin peittäneen alleen mahdolliset keskiaikaiset jäänteet.
Vuoden 2008 inventoinnissa joen länsirannalla havaittiin monenlaisia kasoja, kaivantoja ja rakennuksen perustuksia, joista ainakin osa liittynee ruukkitoimintaan. Alue vaikuttaa varsin myllätyltä, mutta on nykyisin lähes rakentamaton. Joen itärannan pellolta löydettiin pintapoiminnassa palanutta savea, tiilen paloja ja ruukkikuonaa. |
| metsakeskus.1000009282 |
710 |
Jönsas (Finby Gränd) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
290667.74500000 |
6656607.75500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009282 |
Heti Prästkulla-Tammisaaritien pohjoispuolella sijaitsevan hevoshaan itäreunassa on
nurmikon peittämä rakennuksen pohja. Perustuksen itäseinän pituus on 15,3 metriä, länsiseinän 12,4 metriä. Itäseinää vasten sijaitsee mitoiltaan 3,0 x 2,3 metriä olevan uunin jäänteet. Talonpohjan eteläpuoliskon syvänteeseen tehtiin 60 x 70 senttimetrin kokoinen koekuoppa, josta löytyi laastin, eläinluiden, tiilen, keramiikan ja lasin lisäksi kaksi nappia ja vuoden 1865 markka. Maannos oli orgaanista maata 30 senttimetrin syvyyteen, sen alla oli steriili moreenihiekka.
Alueen peltojen metsäsaarekkeet ja pellot käytiin läpi ja paikoin koekuopitettiin vuoden 2002 inventoinnissa. Erityisesti tutkittiin tilan pohjoispuolinen saareke (EKK11-23, 22B-D) ja itäpuolen "Pirunpesän" länsinurkkaus (E 21, EKK1-10). Jälkimmäisessä oli runsaasti merkkejä toiminnasta: useita todennäköisiä peltorauniota, soratie ja ratsastuspolku. Alueelle on myös tuotu täytemaata, jonka seassa on resenttiä rakennusjätettä ja siellä on tehty koneellista metsänharvennusta. Koekuopituksissa löytyi vastaavaa materiaalia kuin talonpohjalta.
Finby gränd (Finby, Söderfinby) on keskiaikainen kylä (varhaisin maininta vasta 1549), joka on autioitunut 1640-luvulla. Osa tontista on ollut autiona siitä saakka. Mitään 1800-lukua vanhempaa ei kuitenkaan vuoden 2002 inventoinnissa löytynyt.
Kohteen rajaus on tarkistettava. |
| metsakeskus.1000009283 |
614 |
Kelliniemi |
10001 |
12016 |
13178 |
11002 |
27000 |
550457.71800000 |
7318438.61400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009283 |
Kohde sijaitsee Livojärven Suottaselän länsirannalla, Kellinniemen pohjoisrannalla, jossa on iältään epävarma liesikiveys.
|
| metsakeskus.1000009285 |
564 |
Mastomaansuo etelä |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
442713.28700000 |
7238289.55200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009285 |
Kivikautinen asuinpaikka, joka sijaitsee Mastomaansuon eteläosan länsireunassa kankaan alaosassa, muinaisrannan tuntumassa. Se muodostuu ainakin 21:sta asumuspainanteesta alueella, joka on etelästä pohjoiseen noin 220 m ja 35-40 m lännestä itään. Yksi suuri painanne on erillinen kankaan laella, noin 90 m itäosan alimmista painanteista länteen. Muinaisjäännös paikannettiin tarkastuksessa syyskuussa 2007. Tuolloin valtaosa oli metsä-äestyksen osittain tuhoamia (tilalla 564-401-7-410). Vain muutama eteläisin painanne sekä läntinen erillinen painanne olivat äestämättömällä metsälohkolla ja hyvin säilyneitä (tilalla 23:141). Painanteiden koko vaihtelee suuresti, mutta suurimmat ovat monumentaalisia, kokonaispituudeltaan 15-20 m, leveydeltään noin 10 m ja syvyydeltään aina 1 -1,5 m. Ainakin osassa on päädyissä kapeammat osat osoittaen kulkuaukkoja. Pituussuunta on korkeuskäyrien suunta, läntinen erillinen painanne on noin itä-länsi –suuntainen.
Myöhemmässä (2014) tarkastuksessa todettiin äestysalueelta edelleen pohjoiseen sijaitsevalla metsätilalla (212:1) kolme asumuspainannetta, pari kuopparakennetta sekä pohjoisimpana asuinpaikkapintaa. Painanteet ja todetut kuopparakenteet sijoittuivat äestämättömälle alueelle. Niiden pohjoispuoleisella äestysrinteellä havaittiin asuinpaikkalöytöinä kvartsi-iskoksia. Näistä painanteista eteläisin on kooltaan noin 12x6 m. Se on aiemmista etelän puoleisen äestysalueen lähimmistä painannehavainnoista 65-70 m pohjoisluoteeseen ja yksittäinen. Tästä edelleen 110 m luoteeseen on suuri asumuspainanne, kooltaan 16-18x7 m. Sen länsipuolella on noin 15 m päässä ylempänä rinteessä 2-metrinen kuoppa kivisessä maastossa. Edelleen 35 m luoteeseen todettiin kolmas asumuspainanne sekä noin 2x3 -metrinen kuoppa tämän pohjoispuolella.
Metsäalueen luoteispuolella todettiin samalla tilalla maaperävaikutuksiltaan vaihtelevasti äestetyllä alueella hiekkamaassa kvartsilöytöjä sekä palaneita kiviä paikoittain noin 80 m pitkällä korkeuskäyrien suuntaisella pituudella ja 10-15 leveydellä koilliseen viettävän kankaan alaosassa, kuitenkin 2-3 m suonreunan pintaa ylempänä. Maaperän muuttuessa kivisemmäksi (lähinnä ylempänä rinteessä) ei havaintoja löydöistä enää juuri saatu. On mahdollista, että äestysalueella on ollut maaninnalle erottuvia rakenteita, joiden havaitseminen on enää hyvin tulkinnanvaraista.
Mastomaansuon länsireunaa kiertää asumuspaikkavyöhyke, jonka pituus on kaikkineen noin 550 m. Myös asumuspainanteiden välialueilla tai niiden muinaisen rannan puoleisilla alueilla voi paikoittain olla asuinpaikkapintaa. |
| metsakeskus.1000009286 |
710 |
Tegelbruksmalmen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
289958.03400000 |
6656964.61000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009286 |
Kohde sijaitsee Prästkullan tilasta itäkaakkoon kallioisella mäellä, jonka reunat ovat jyrkkiä
erityisesti lännessä. Röykkiö on rakennettu avokallion päälle n. 26 m mpy. Näkymä avautuu paikalta pohjoisluoteeseen. Röykkiön eteläpuolella kulkee sähkölinja. Röykkiö on täysin sammalen peitossa ja sen päällä kasvaa harvaa heinikkoa. Röykkiön halkaisija on n. 3 m, korkeus 0,7 m. Kivien keskikoko on 0,2-0,4 m. Ympäristössä on harrastettu paljon metsänraivausta.
Röykkiöstä 25 m lounaaseen, pienen avokallion rinteessä, on pieni kiviröykkiö (E 26 B), joka on luultavasti resentti. Röykkiöstä 60 m länteen on avokalliolla mahdollisesti röykkiön jäännökset, jotka on siirretty sivuun betonisen puimaterassin tieltä. Paikalla on myös paljon rakennusjätettä. Paikalta on hyvät näkymät, mm. merenlahdelle lännessä. Kyseessä on mahdollinen hautaraunio, joka voidaan sijaintinsa ja luonteensa perusteella ajoittaa pronssikaudelle. |
| metsakeskus.1000009287 |
491 |
Honkataipale Kymenmaa |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
508926.24400000 |
6807364.15500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009287 |
Mäntyharjun ja Suomenniemen rajalla on kallioon louhittuja sekä maahan kaivettuja taistelukaivantoja yhteneensä 350 m pituudelta. Lisäksi alueella on viisi miehistösuojaa. Taistelu- ja yhdyshautojen leveys on 1 - 2 m ja syvyys 0,5 - 2,5 m. |
| metsakeskus.1000009288 |
507 |
Taipaleenlahti Kirveslahti |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
507836.68500000 |
6807524.09200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009288 |
Maahan kaivettua ja osin kallioon louhittua kaivantoa Kallaveden Taipaleenlahden etelärannalla, Kirveslahden länsipuolella. |
| metsakeskus.1000009289 |
491 |
Honkataipale Honkalampi |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
509406.04900000 |
6807444.13300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009289 |
Taisteluhaudat ja niihin liittyvät miehistösuojat ja ampumapesäkkeet sijaitsevat Mäntyharjun ja Suomenniemen rajalla, Ylimmäisen Honkalammen lounaispuolella. Kaivantojen yhteispituus on noin 450 m. Taisteluhaudan leveys on 1 - 1,5 m ja syvyys 1 - 2 m. |
| metsakeskus.1000009290 |
889 |
Olvassuo 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
505298.17700000 |
7218794.57700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009290 |
Olvassuon lounaisosassa, soiden keskellä on noin puolen kilometrin pituinen luoteissuuntainen hiekkaharjanne, harjanne on leveydeltään noin 20-50 m. Harjanteen keskivaiheilta löytyi kaksi mahdollista asumuspainannetta, noin 120 m:n etäisyydellä toisistaan. Molemmat ovat muodoltaan soikeita ja kooltaan noin 5x6 m, syvyydeltään noin 25-30 cm. Kummassakaan ei ole vallia ympärillä. Molempiin tehtiin koepisto, jolloin havaittiin selkeä huuhtoutumiskerros. Koekuopissa ei ollut löytöjä eikä maaperän värjäymiä.
Kahdesta muusta kuoppajäännöksestä pienempi on halkaisijaltaan noin 2 m ja syvyydeltään noin 15 cm; suurempi on halkaisijaltaan noin 2,5 m ja syvyydeltään noin 20 cm. Myös näissä oli maannoksessa huuhtoutumiskerros.
Maaperä on alueella hiekkaa. |
| metsakeskus.1000009291 |
445 |
Seili (Själö/Fogdeby) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
221150.00000000 |
6688470.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009291 |
Själön kylätontti sijaitsee Seilin saaren keskiosassa, vanhojen peltoalueiden ympäröimällä kallioisella mäellä. Kylä on ollut olemassa viimeistään 1500-luvulla, mahdollisesti jo keskiajalla. Kylässä oli 1560-luvulla 3 taloa. vuoden 1811 Seilin hospitaalin tiluskartan perusteella tontin vanhin paikka on sijainnut nykyisen tiiviisti rakennetun pihapiirin keskellä. Idässä tontti rajautuu hiekkatiehen, pohjoisessa asuinrakennukseen ja sen alla mahdollisesti säilyneeseen osaan, luoteessa avokallioalueeseen, lännessä 1800-luvun alussa rakennettuun "Valkoiseen taloon" ja lounaassa sekä etelässä nykyisen pihapiirin eteläreunaan.
Kylätontilla nykyisin oleva rakennuskanta käsittää puisia 1800- ja 1900-luvuilla rakennettuja asuin- ja piharakennuksia, jotka toimivat Saaristomeren tutkimuslaitoksen henkilökunnan asuntoina. Pihapiirissä on myöhempään maankäyttöön liityviä kaivantoja (mm. sähkötolppa, pyykinkuivatus- ja mattotelineitä, jätevesiviemäröinti). Tontin keski- ja pohjoisosat ovat tuhoutuneet sähkö-ja viemäröintitöiden seurauksena, ja eteläosaa halkovat vuonna 2009 arkeologien valvonnassa kaivetut sähkö- ja putkilinjat. Vuoden 2019 tutkimuskaivauksissa Seilin kylätontille kaivetuissa koekuopissa havaittiin kulttuurikerroksia ja rakenteita, joista nuorimmat ajoittuvat 1900-luvulle, vanhimmat viimeistään 1700-luvulle. |
| metsakeskus.1000009292 |
564 |
Kivisuo etelä |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
443419.01500000 |
7234866.92700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009292 |
Erittäin merkittävänä pidettävä muinaisjäännöskokonaisuus, joka koostuu useammista lähekkäisistä asumuspainanneryhmistä (A-C, E-G) sekä näistä lounaaseen yksittäisestä asumuspainanteesta (D) ja koillisessa kolmesta lähekkäisestä erillisestä painanteesta (H).
Ne sijaitsevat ent. Haukiputaan kunnan itäosassa, Kiiminki-Yli-Ii maantien länsipuolella sijaitsevan hiekanottoalueen länsipuolella, kaikkiaan noin 520 m pituisella alueella. Muinaisjäännösalue paikannettiin alun perin syksyllä 2007, jolloin löydettiin kaikkiaan 14 asumuspainannetta. Läntisimmässä ryhmässä (A) on viisi painannetta noin 50 m matkalla, joista 4 lähes peräkkäistä, yksi hieman ylempänä kaakossa. Ryhmät B ja C sijaitsevat noin 120-200 m edellisestä itäkoilliseen. Molemmat muodostavat omat painannerivinsä, 4 ja 5 painannetta, korkeuskäyrien suunnassa. Ne sijaitsevat muinaisen hiekkarannan dyynien välialueella, jossa läntisemmän ryhmän B-ryhmän 2-3 painannetta muodostavat aivan peräkkäisten painanteiden sarjan. Ryhmä C sijaitsee hieman korkeammalla. Koekuoppia alueelle ei tehty. Kohde on häiriintymätön, mutta sen itä- ja kaakkoispuolella on laaja hiekanottoalue, joka on tuhonnut korkeampaa kangasta. Koska maasto luoteen puolelle laskee hyvin loivasti tai on lähes tasaista, asumukset lienevät käyttöaikanaan sijainneet noin 50-90 m silloisesta rantalinjasta.
Vuonna 2008 havaittiin edelleen noin 120 m lounaaseen painanteesta A:1 yksittäinen erillinen asumuspainanne D.
Vuonna 2013 todettiin vielä aiempien havaintojen koillispuolella laserkeilausaineistoon perustuvassa tarkastuksessa edellisistä koilliseen asumuspainannerivejä sekä erillisiä painanteita dyyniväleillä tai -juurella. Arvion mukan näistä mahdollisesti kaksi riviä muodostuu useammasta peräkkäisestä painanteesta, joista koillisin on n. 40 m pituinen. Tämän koepistosta paljastui myös löytöjä sekä kulttuurimaata.
Kaikkineen alueella olevia painanteita voi pitää pääosin varmoina asumuspainanteina ja -riveinä, mutta osin kyse voi olla myös pelkästään luontaisista painanteista muinaisella hienohiekkaisella luoteseen laskevalla dyynirannalla. Painanteista lounaisimmasta yksittäisesta koillisimpaan on noin 520 m. Varsinainen kartoitus olisi tarpeen alueen tarkemmaksi hahmottamiseksi ja vain koetutkimus voi osoittaa mahdolliset luontaiset rakenteet.
Tämän Kivisuo etelä -kohteen koillispäätä 400-620 m itäkaakkoon on toinen painannealue, jossa niin ikään on peräkkäisiä painannerivejä, muttei varsinaisia "rivitalomaisia" rakennejäännöksiä, sekä myös yksittäisiä erillisiä painanteita (Kivisuo kaakko). Näissä kahdessa kohteessa on yhteeensä n. 50 painannetta. |
| metsakeskus.1000009293 |
889 |
Tulikangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
512031.46600000 |
7217724.03300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009293 |
Olvassuon luonnonpuiston eteläosasta Piltuanjoen itäpuolelta ja Tulikankaan pohjoispuolelta löytyi yksi asumuspainanne. Painanne sijaitsee parinkymmenen metrin levyisellä ja reilun sadan metrin pituisella lähes itä-länsisuuntaisella hiekkaharjanteella.
Painanne on muodoltaan pyöreä, halkaisijaltaan noin 4 metriä. Keskiosa on syvyydeltään noin 30 cm. Painanteen ympärillä ei ole valleja. Koepistossa näkyi paksu huuhtoutumiskerros.
Noin 5 m painanteesta länteen on porojen paljastama kasviton alue, josta löytyi kvartsikaavin sekä jossa havaittiin likamaata. Muita löytöjä ei havaittu.
Painanteen ympäristö on kuivaa mäntykangasta ja maaperä hiekkaa. Hiekkaharjanteen etelä- ja pohjoispuolella on avosuo. |
| metsakeskus.1000009294 |
109 |
Huhtamäki 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
360514.15900000 |
6761767.82600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009294 |
Metsäisen mäen päällä on halkaisijaltaan noin 3 metriä oleva, pyöreä hiilimiilu.
Miilussa on itäpuolella valli, jonka leveys on noin puolitoista metriä. Kairauksessa
miilun pohjalta ja seinämistä tuli 5-10 cm paksuinen hiilen ja hiekan sekainen kerros.
|
| metsakeskus.1000009296 |
109 |
Huhtamäki 4 |
10007 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
360463.17500000 |
6761782.82300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009296 |
Metsäisen mäen päällä on kivenlouhintapaikka. Näkyvillä on yksi pitkänomainen,
nelikulmaiseksi muotoiltu paasi, jossa on kairanjälkiä. Ympäristössä on nähtävillä, että
kiveä on louhittu jonkin verran noin 10x10 metriä olevalta alueelta.
|
| metsakeskus.1000009297 |
109 |
Leteenmäki |
10007 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
360386.20600000 |
6761841.79200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009297 |
Leteenmäen lounais- ja kaakkoisrinteillä on kaksi suurehkoa kivenlouhintapaikkaa.
Louhokset ovat suuruudeltaan 30 x 30 metriä (lounainen louhos) ja 10x10 metriä (kaakkoinen louhos). Molemmissa louhoksissa on havaittavissa kairauksen jälkiä ja ne lienevät ajoitukseltaan verrattain nuoria. |
| metsakeskus.1000009298 |
109 |
Tiirinkoski |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
356920.58500000 |
6765137.45500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009298 |
Tiirinkoskella, aivan talon rengintuvan välittömässä läheisyydessä olevalla
metsittyneellä alueella on mitoiltaan 4,5 x 3 metriä oleva rakennuksenpohja.
Rakennuksenpohja erottuu maastossa selvänä painaumana, jonka sivuilla lukuun
ottamatta itäsivua on havaittavissa noin metrin levyinen valli.
Tiirinkoskella on viimeistään 1700-luvulla ollut torppa (Kuninkaan kartasto), alkujaan ollut ilmeisesti Kirstulan kartanon torppa (Vanajan historia II). |
| metsakeskus.1000009299 |
851 |
Lautamaa, kaakko |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
379350.49600000 |
7334556.68000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009299 |
Lautamaa sijaitsee Sattavuoman luoteispuolella. Lautamaan itärinteen eteläosassa on luode-kaakkosuuntainen kuoppa, jonka pituus on 5,4 m. Kuopan luoteispään leveys on 1,7 m ja kaakkoispään leveys 3,2 m. Kuopasta tavattiin hiilen ja noen värjäämä huuhtoutumiskerros.
Kuopan lounaispuolella on kuopan suuntainen 5,9 m pitkä L-kirjaimen muotoinen valli, jonka sakara on 4 metriä pitkä. Valli on 2,5 m leveä ja 0,20 m korkea. Vallin lounaispuolella on halkaisijaltaan 2,5 m oleva laakea painanne. |
| metsakeskus.1000009300 |
851 |
Nivavaara 5 |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
363067.02900000 |
7335857.11300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009300 |
Kohde sijaitsee Nivavaaran itäpuolella. Nivavaaran eteläosassa olevan sorakuopan pohjoispuolella olevassa kivikossa on useita rakkakuoppia. |
| metsakeskus.1000009301 |
851 |
Nivavaara 6 |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
363099.01700000 |
7336096.01200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009301 |
Kohde sijaitsee Nivavaaran itäpuolella. Nivavaaran keskiosan itärinteen yläosassa on yksittäinen kivilatomus. |
| metsakeskus.1000009302 |
851 |
Inakari |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
370179.00000000 |
7288990.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009302 |
Inakari sijaitsee Perämeren kansallispuiston luoteskulmalla, aivan Ruotsin rajan tuntumassa. Saaren kaakkoisosassa, korkeimmalla kohdalla on rakennuksenpohja ja erilaisia kivirakenteita: verkkotarha, venevalkama ja pooki. Paikalla on myös nuorehko rajamerkki. |
| metsakeskus.1000009302 |
851 |
Inakari |
10002 |
12005 |
13072 |
11006 |
27000 |
370179.00000000 |
7288990.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009302 |
Inakari sijaitsee Perämeren kansallispuiston luoteskulmalla, aivan Ruotsin rajan tuntumassa. Saaren kaakkoisosassa, korkeimmalla kohdalla on rakennuksenpohja ja erilaisia kivirakenteita: verkkotarha, venevalkama ja pooki. Paikalla on myös nuorehko rajamerkki. |
| metsakeskus.1000009302 |
851 |
Inakari |
10002 |
12016 |
13152 |
11006 |
27000 |
370179.00000000 |
7288990.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009302 |
Inakari sijaitsee Perämeren kansallispuiston luoteskulmalla, aivan Ruotsin rajan tuntumassa. Saaren kaakkoisosassa, korkeimmalla kohdalla on rakennuksenpohja ja erilaisia kivirakenteita: verkkotarha, venevalkama ja pooki. Paikalla on myös nuorehko rajamerkki. |
| metsakeskus.1000009302 |
851 |
Inakari |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
370179.00000000 |
7288990.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009302 |
Inakari sijaitsee Perämeren kansallispuiston luoteskulmalla, aivan Ruotsin rajan tuntumassa. Saaren kaakkoisosassa, korkeimmalla kohdalla on rakennuksenpohja ja erilaisia kivirakenteita: verkkotarha, venevalkama ja pooki. Paikalla on myös nuorehko rajamerkki. |
| metsakeskus.1000009303 |
851 |
Lehtikari |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
371644.71200000 |
7288332.23500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009303 |
Lehtikari sijaitsee Perämeren kansallispuiston luoteiskulmalla. Saaren korkeimmalla harjanteella on viisi rakennuksenpohjaa ja erilaisia kivirakenteita: verkkotarha, venevalkama ja kellari. Rakenteet ovat 300 metrin matkalla. |
| metsakeskus.1000009303 |
851 |
Lehtikari |
10002 |
12005 |
13072 |
11006 |
27000 |
371644.71200000 |
7288332.23500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009303 |
Lehtikari sijaitsee Perämeren kansallispuiston luoteiskulmalla. Saaren korkeimmalla harjanteella on viisi rakennuksenpohjaa ja erilaisia kivirakenteita: verkkotarha, venevalkama ja kellari. Rakenteet ovat 300 metrin matkalla. |
| metsakeskus.1000009303 |
851 |
Lehtikari |
10002 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
371644.71200000 |
7288332.23500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009303 |
Lehtikari sijaitsee Perämeren kansallispuiston luoteiskulmalla. Saaren korkeimmalla harjanteella on viisi rakennuksenpohjaa ja erilaisia kivirakenteita: verkkotarha, venevalkama ja kellari. Rakenteet ovat 300 metrin matkalla. |
| metsakeskus.1000009304 |
851 |
Etukari |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
371930.60500000 |
7286996.76700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009304 |
Etukari sijaitsee Perämeren kansallispuiston luoteisosassa. Saaren korkeimmalla harjanteella on kolme rakennuksenpohjaa ja erilaisia kivirakenteita: venevalkamia, laituri, purnu, pookeja ja ristinmuotoinen kivilatomus. |
| metsakeskus.1000009304 |
851 |
Etukari |
10002 |
12005 |
13072 |
11006 |
27000 |
371930.60500000 |
7286996.76700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009304 |
Etukari sijaitsee Perämeren kansallispuiston luoteisosassa. Saaren korkeimmalla harjanteella on kolme rakennuksenpohjaa ja erilaisia kivirakenteita: venevalkamia, laituri, purnu, pookeja ja ristinmuotoinen kivilatomus. |
| metsakeskus.1000009304 |
851 |
Etukari |
10002 |
12004 |
13050 |
11006 |
27000 |
371930.60500000 |
7286996.76700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009304 |
Etukari sijaitsee Perämeren kansallispuiston luoteisosassa. Saaren korkeimmalla harjanteella on kolme rakennuksenpohjaa ja erilaisia kivirakenteita: venevalkamia, laituri, purnu, pookeja ja ristinmuotoinen kivilatomus. |
| metsakeskus.1000009304 |
851 |
Etukari |
10002 |
12005 |
13061 |
11006 |
27000 |
371930.60500000 |
7286996.76700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009304 |
Etukari sijaitsee Perämeren kansallispuiston luoteisosassa. Saaren korkeimmalla harjanteella on kolme rakennuksenpohjaa ja erilaisia kivirakenteita: venevalkamia, laituri, purnu, pookeja ja ristinmuotoinen kivilatomus. |
| metsakeskus.1000009305 |
851 |
Pensaskari |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
372601.32900000 |
7286984.77100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009305 |
Pensaskari sijaitsee Perämeren kansallispuiston luoteisosassa. Saaren korkeimmilla harjanteilla on rakennuksenpohjia ja erilaisia kivirakenteita, kuten venevalkama, verkkotarhoja, pooki ja kaivo. |
| metsakeskus.1000009305 |
851 |
Pensaskari |
10002 |
12005 |
13072 |
11006 |
27000 |
372601.32900000 |
7286984.77100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009305 |
Pensaskari sijaitsee Perämeren kansallispuiston luoteisosassa. Saaren korkeimmilla harjanteilla on rakennuksenpohjia ja erilaisia kivirakenteita, kuten venevalkama, verkkotarhoja, pooki ja kaivo. |
| metsakeskus.1000009305 |
851 |
Pensaskari |
10002 |
12004 |
13042 |
11006 |
27000 |
372601.32900000 |
7286984.77100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009305 |
Pensaskari sijaitsee Perämeren kansallispuiston luoteisosassa. Saaren korkeimmilla harjanteilla on rakennuksenpohjia ja erilaisia kivirakenteita, kuten venevalkama, verkkotarhoja, pooki ja kaivo. |
| metsakeskus.1000009305 |
851 |
Pensaskari |
10002 |
12005 |
13061 |
11006 |
27000 |
372601.32900000 |
7286984.77100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009305 |
Pensaskari sijaitsee Perämeren kansallispuiston luoteisosassa. Saaren korkeimmilla harjanteilla on rakennuksenpohjia ja erilaisia kivirakenteita, kuten venevalkama, verkkotarhoja, pooki ja kaivo. |
| metsakeskus.1000009305 |
851 |
Pensaskari |
10002 |
12016 |
13152 |
11006 |
27000 |
372601.32900000 |
7286984.77100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009305 |
Pensaskari sijaitsee Perämeren kansallispuiston luoteisosassa. Saaren korkeimmilla harjanteilla on rakennuksenpohjia ja erilaisia kivirakenteita, kuten venevalkama, verkkotarhoja, pooki ja kaivo. |
| metsakeskus.1000009306 |
851 |
Mainua |
10002 |
12004 |
13043 |
11002 |
27000 |
372940.20000000 |
7286118.12200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009306 |
Mainua sijaitsee Perämeren kansallispuiston luoteisosassa. Pensaskarin kaakkoispuolisen Mainuan korkeimman alueen pohjoisosassa on kaksi pookia ja rantapenkereessä kuoppa, mahdollisesti kellarin pohja. |
| metsakeskus.1000009306 |
851 |
Mainua |
10002 |
12005 |
13061 |
11002 |
27000 |
372940.20000000 |
7286118.12200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009306 |
Mainua sijaitsee Perämeren kansallispuiston luoteisosassa. Pensaskarin kaakkoispuolisen Mainuan korkeimman alueen pohjoisosassa on kaksi pookia ja rantapenkereessä kuoppa, mahdollisesti kellarin pohja. |
| metsakeskus.1000009307 |
851 |
Pihlaja |
10002 |
12001 |
13013 |
11002 |
27000 |
373563.94700000 |
7286240.07300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009307 |
Pihlaja sijaitsee Perämeren kansallispuiston luoteisosassa, Pensaskarin itäpuolella. Saaren läntisemmällä harjanteella on kaksi rakennuksenpohjaa sekä venevalkama ja pooki. |
| metsakeskus.1000009307 |
851 |
Pihlaja |
10002 |
12005 |
13072 |
11002 |
27000 |
373563.94700000 |
7286240.07300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009307 |
Pihlaja sijaitsee Perämeren kansallispuiston luoteisosassa, Pensaskarin itäpuolella. Saaren läntisemmällä harjanteella on kaksi rakennuksenpohjaa sekä venevalkama ja pooki. |
| metsakeskus.1000009307 |
851 |
Pihlaja |
10002 |
12005 |
13061 |
11002 |
27000 |
373563.94700000 |
7286240.07300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009307 |
Pihlaja sijaitsee Perämeren kansallispuiston luoteisosassa, Pensaskarin itäpuolella. Saaren läntisemmällä harjanteella on kaksi rakennuksenpohjaa sekä venevalkama ja pooki. |
| metsakeskus.1000009308 |
700 |
Vääräjärvi |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
602539.56800000 |
6801626.88500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009308 |
Tornatorin ilmoituksen (3.11.2007) mukaan Vääräjärven ja Ollinsuon välisellä mäellä sijaitsee toistakymmentä suurta, neliömäistä kiviröykkiötä. Paikallisten mukaan kyseessä ovat hautaröykkiöt, mutta sijaintinsa puolesta kyseessä lienevät ennemminkin kaskiröykkiöt. Alueella on tehty harvennushakkuita. |
| metsakeskus.1000009309 |
148 |
Ivalojoki Kultala |
10002 |
12016 |
13158 |
11006 |
27008 |
486882.69300000 |
7599277.47500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009309 |
Lapin ensimmäinen kultaryntäys alkoi vuonna 1868, kun Ivalojoen Nulkkamukasta oli löytynyt merkittävämpi esiintymä. 1870-luvun alussa joella hääri jopa viitisensataa kullankaivajaa. Valtio rakennutti Ivalojoen Kultalan eli Kultalan Stationin vuonna 1870 kullankaivun ja kaupan valvontaan.
Ivalojoki sivujokineen (mm. Sotajoki, Pahaoja) on Lapin kultahistorian keskeisin kohde, jossa on vielä jäljellä vanhoja tukikohtia, kämppien pohjia, polkuja, valtausten rajapyykkejä ja kullanhuuhdontaan liittyviä rakenteita kuten patoja, kaivantoja, huuhdontakasoja ja puisia kouruja sekä jopa koneita ja laitteita. Kultalan päärakennus ja leipomo on korjattu vuonna 1968, mutta vanha asuinrakennus ja kapakka ovat raunioina. |
| metsakeskus.1000009310 |
182 |
Kähö |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
404700.95400000 |
6859190.84900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009310 |
Kahden mahdollisesti rautakautisen saviastianpalan sekä seitsemän kvartsi-iskoksen löytöpaikka sijaitsee Kähön talon itäpuolella ja tiestä E63 30 - 100 m pohjoiseen. Löydöt saattavat liittyä tien toisella puolella olevaan Kurran kivikautiseksi määriteltyyn asuinpaikkaankin. |
| metsakeskus.1000009311 |
182 |
Saari |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
405444.65300000 |
6859676.65800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009311 |
Saaren talon luoteispuoliselta pellolta, E63-tien ja Jämsä-Kaipola -tien risteyksen ympäristöstä on löydetty kaksi rautakauden tyypin saviastian palaa, kuonaantunutta savitiivistettä, kvartsi-iskoksia sekä fasetoitu lasihelmi. |
| metsakeskus.1000009312 |
240 |
Linnanklupu |
10002 |
12005 |
13072 |
11006 |
27000 |
370069.36700000 |
7280264.46700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009312 |
Linnaklupu sijaitsee Perämeren kansallispuistossa, Selkä-Sarven luoteispuolella. Saaren luoteisosassa on purnukuoppia, rakennuksen pohja ja verkkotarha. Saaren kaakkoisosassa on venevalkama ja rakennuksen pohjia. |
| metsakeskus.1000009312 |
240 |
Linnanklupu |
10002 |
12004 |
13050 |
11006 |
27000 |
370069.36700000 |
7280264.46700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009312 |
Linnaklupu sijaitsee Perämeren kansallispuistossa, Selkä-Sarven luoteispuolella. Saaren luoteisosassa on purnukuoppia, rakennuksen pohja ja verkkotarha. Saaren kaakkoisosassa on venevalkama ja rakennuksen pohjia. |
| metsakeskus.1000009312 |
240 |
Linnanklupu |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
370069.36700000 |
7280264.46700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009312 |
Linnaklupu sijaitsee Perämeren kansallispuistossa, Selkä-Sarven luoteispuolella. Saaren luoteisosassa on purnukuoppia, rakennuksen pohja ja verkkotarha. Saaren kaakkoisosassa on venevalkama ja rakennuksen pohjia. |
| metsakeskus.1000009312 |
240 |
Linnanklupu |
10002 |
12016 |
13152 |
11006 |
27000 |
370069.36700000 |
7280264.46700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009312 |
Linnaklupu sijaitsee Perämeren kansallispuistossa, Selkä-Sarven luoteispuolella. Saaren luoteisosassa on purnukuoppia, rakennuksen pohja ja verkkotarha. Saaren kaakkoisosassa on venevalkama ja rakennuksen pohjia. |
| metsakeskus.1000009312 |
240 |
Linnanklupu |
10002 |
12001 |
13002 |
11006 |
27000 |
370069.36700000 |
7280264.46700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009312 |
Linnaklupu sijaitsee Perämeren kansallispuistossa, Selkä-Sarven luoteispuolella. Saaren luoteisosassa on purnukuoppia, rakennuksen pohja ja verkkotarha. Saaren kaakkoisosassa on venevalkama ja rakennuksen pohjia. |
| metsakeskus.1000009313 |
240 |
Maa-Sarvi |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
371116.95100000 |
7280389.41800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009313 |
Maa-Sarvi sijaitsee Perameren kansallispuisossa, Selkä-Sarven pohjoispuolella. Saaren pohjoisosassa sijaitsee laajalla alueella rakennuksen pohjia, pookeja ja venevalkama. |
| metsakeskus.1000009313 |
240 |
Maa-Sarvi |
10002 |
12005 |
13061 |
11006 |
27000 |
371116.95100000 |
7280389.41800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009313 |
Maa-Sarvi sijaitsee Perameren kansallispuisossa, Selkä-Sarven pohjoispuolella. Saaren pohjoisosassa sijaitsee laajalla alueella rakennuksen pohjia, pookeja ja venevalkama. |
| metsakeskus.1000009313 |
240 |
Maa-Sarvi |
10002 |
12005 |
13072 |
11006 |
27000 |
371116.95100000 |
7280389.41800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009313 |
Maa-Sarvi sijaitsee Perameren kansallispuisossa, Selkä-Sarven pohjoispuolella. Saaren pohjoisosassa sijaitsee laajalla alueella rakennuksen pohjia, pookeja ja venevalkama. |
| metsakeskus.1000009315 |
286 |
Kivikoski |
10002 |
12001 |
13183 |
11006 |
27000 |
490757.87500000 |
6737246.29900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009315 |
Ilmeisesti venäläisten vuonna 1789 rakentama leiripaikka sijaitsee valtatien 15 länsipuolella peltoaukealla olevan metsäisen mäen pohjois- ja itärinteillä, Vt 15:n ja Siltapolun risteyksen lounaispuolella. Sorsajoki kiertää mäkeä pohjoisesta länteen. Hiekkaperäisessä maassa kasvaa harvaa kuusimetsää. Kohde jatkuu Vt 15:n länsipuolella risteyksestä n. 180 m etelään
Alueella on 16 erimuotoista ja -kokoista kuoppaa, joista useimmat ovat soikeita ja kooltaan n. 1 x 2,5 m ja syvyydeltään 0,3 – 0,7 m. Suurin kuoppa muodostuu kahdesta vierekkäisestä 0,6 m syvästä kuopasta, joista suuremman halkaisija on 3 m ja pienemmän 1,5 m. Kuopat erottaa toisistaan 0,3 m leveä maavalli.
Alueen pohjoisosassa kuopat sijaitsevat toisiinsa nähden tiheämmin kuin eteläosassa. Eteläosassa on erään kuopan vieressä olevassa suuressa kivessä renkaan muotoinen kaiverrus, jonka halkaisija on 13 cm. Pohjoisosassa 2005 tehdyssä koekaivauksessa tutkittiin neljä kuoppaa, joista kaksi tulkittiin nuoremmiksi. Kahdessa kuopassa havaittiin selkeää likamaata ja kivirykelmä, jotka muistuttivat rakenteeltaan Kustaan sodan (1788-1790) aikaisia leiripaikkoja. |
| metsakeskus.1000009322 |
211 |
Sippolanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
378030.85400000 |
6817892.33600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009322 |
Löytöpaikka sijaitsee Pohjan kylässä Peräjärven pohjoispuolella, Peräjärvenojan ja Kuhmajärvenojan haarojen välissä Sippolanmäen itärinteellä, Sippolanmäen talosta 140 metriä kaakkoon. Talon ympäristössä mäen laella on metsää ja heinikkoa, alempana mäen rinteillä on peltoa. Mäen itäpuolella on vain pieni kapea notkelma. Maasto nousee taas itään Uutelan talolle. Ympäristössä on useita pieniä peltokumpareita, pieniä ”saaria” muinaisen lahden perukassa.
Vuoden 2007 inventoinnissa Sippolanmäen suojaiselta itärinteeltä löydettiin niitetystä rypsipellosta traktorin jäljestä läheltä toisiaan yksi kvartsi-iskos ja mahdollisesti hiotun kiviesineen katkelma. Sen kivilaji on kiilleliuskemaista, joten kyseessä saattaa olla hioinkivikin. Muoto muistuttaa enemmän taltan tai kirveen katkelmaa. Mitään muuta tällä kohdalla ei nyt löytynyt eikä voitu varmistaa onko kyseessä kivikautinen asuinpaikka tai mikä sen rajaus olisi. GPS-mittaus otettiin löytöpaikalta.
Vuoden 2017 täydennysinventoinnissa vuoden 2007 ilmoitetun löytöpaikan ympärille tehtiin neljä koekuoppaa. Yhdestä koekuopasta havaittiin kaksi päällekkäistä kivirakennetta (joiden välissä oli maata), joista ylemmän turpeen alta tulleen rakenteen päällä havaittiin pieniä määriä hiiltä. Alempi kivirakenne peitti koko koekuopan pohjan (n. 30 x 60 cm). Rakenne havaittiin noin 50 cm syvyydestä. Kivirakennetta ei purettu tässä yhteydessä ja se peitettiin muovipeitteellä, jonka päälle kaivettu maa ja kivet lapioitiin. Rakenne löytyi noin 10 metrin päästä vuoden 2007 löytöä paikalta, jossa havaittiin soikion muotoinen noin 1 x 4 metrin kokoinen painauma. Löytösyvyyden, stratifikaation ja aiempien esinelöytöjen perusteella kohde esitetään kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Sijainti 95 metrin korkeuskäyrällä viittaisi esihistorialliseen saariasutukseen. |
| metsakeskus.1000009323 |
273 |
Tieva |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
384883.90100000 |
7492528.20400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009323 |
Yllläsjärven kylätaajamassa reilut 300 m Ylläsjärvestä luoteeseen sijaitsee vuonna 1951
rakennettu tilakokonaisuus. Tila on itä-länsi -suuntaisen, paikoin n. 3 -4 m eteläpuolisesta pellosta jyrkästi kohoavan männikkötörmän itäpäähässä, vanhan kylätien reunassa.
Talon länsipuolisessa murroksessa on männyn juurakossa havaittu palanutta hiekkaa ja kiviä sekä palaneita luunpaloja. Paikalta saadut löyöt ovat niukat, mutta myös Tievan tilan länsipuolella olevan omakotitalon rakennustöissä kerrotaan todetun merkkejä tulisijasta noin 70 cm syvyydellä; runsaasti hiiltä ja palanutta hiekkaa. Löydöt ja havainnot viittaavat paikalla olleeseen esihistorialliseen / kivikautiseen asuinpaikkaan. Mikäli asumisen merkit ovat sijoittuneet rantatörmälle, Ylläsjärven vedenpinta on ollut tuolloin arviolta 2-3 m nykyistä korkeammalla. |
| metsakeskus.1000009327 |
211 |
Sarviniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
370850.00000000 |
6822191.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009327 |
Esihistoriallinen asuinpaikka Haapalahden pohjukan etelärannalla. Paikka sijaitsee Haapalahden uimarannalle ja venevalkamaan vievän tien itäpuolella, Haapalahden pohjukan länsipäästä noin 100 m etelään, muinaisen jyrkähkön itään laskevan rantatörmän päällä ja reunalla mäenkumpareiden välisellä kannaksella.
Vuoden 2007 inventoinnissa löytyi koekuopista kvartsi-iskoksia ja piitä. |
| metsakeskus.1000009328 |
211 |
Kalaniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
375051.00000000 |
6820627.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009328 |
Esihistoriallinen asuinpaikka Längelmäveden Aittolahden etelärannalla. Asuinpaikka sijaitsee Mäki-Tulokkaan talon pohjoispuolella noin 340 m, Längelmäveden Aittolahden itäpohjukan etelärannalla, rannasta noin 80 etelään, pohjoiseen kurottuvan laajan harjanteen luoteisreunalla olevan, länteen jyrkästi laskevan kalliopaljastuman liepeillä ja ympärillä.
Vuoden 2007 inventoinnissa paikalta löytyi koekuopista Sarsan tyypin tekstiilikeramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.1000009329 |
211 |
Kalaniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
375140.00400000 |
6820618.23100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009329 |
Esihistoriallinen asuinpaikka Längelmäveden Aittolahden etelärannalla. Asuinpaikka sijaitsee Mäki-Tulokkaan talon pohjoispuolella noin 300 m, Längelmäveden Aittolahden itäpohjukan etelärannalla, rannasta noin 90 etelään, pohjoiseen kurottuvan laajan harjanteen koillisreunalla olevan, tasaiselta harjanteen laelta koilliseen laskevan kalliopaljastuman eteläpuolen liepeillä ja sen eteläpuolella jyrkähkön rinteen laen reunalla.
Vuoden 2007 inventoinnissa löytyi paikalta koekuopista saviastianpaloja (rautakautista?) ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000009330 |
211 |
Kalaniemi 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
375229.97400000 |
6820498.28200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009330 |
Esihistoriallinen asuinpaikka Längelmäveden Aittolahden etelärannalla. Asuinpaikka sijaitsee Mäki-Tulokkaan talon pohjoispuolella noin 200 m, Längelmäveden Aittolahden itäpohjukan etelärannalla, rannasta noin 230 etelään, pohjoiseen kurottuvan laajan harjanteen tyven koillisreunalla harjanteen laelta koilliseen laskevan jyrkähkön rinteen laen reunalla, itään pellolle menevän traktoriuran pohjoispuolella.
Vuoden 2007 inventoinnissa paikalta löytyi koekuopista saviastianpaloja (rautakautista?). |
| metsakeskus.1000009331 |
211 |
Koivusaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
375789.74400000 |
6820738.18300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009331 |
Esihistoriallinen asuinpaikka Koivusaaren eteläreunalla. Asuinpaikka sijaitsee Längelmäveden kaakkoispohjukasta lähtevän joen eteläpuolella, Syväsalmen eteläpuolella olevan Koivusaari-nimisen laajan mäen eteläkaakkoisreunalla olevalla tasanteella, muinaisen rantatörmän äärellä. Maasto on metsää.
Vuoden 2007 inventoinnissa paikalta löytyi koekuopista saviastianpaloja, kvartsia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.1000009332 |
211 |
Perkiö |
10002 |
12016 |
13155 |
11004 |
27000 |
367982.87400000 |
6823746.93700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009332 |
Paikka sijaitsee Rautian kylän luoteispuolella, Längelmäveden rannasta noin 120 m lounaaseen, metsässä uudehkon mökkitien eteläpuolella ja rantaan menevän polun pohjoispuolella pienen muinaisen niemekkeen eteläkainalossa. Paikalla on keittokuoppa: halkaisijaltaan 1,5 m oleva pyöreä kuopanne, siinä tuskin havaittava valli ympärillä ja kuopan pohjalla, hieman syvemmällä palaneita kiviä. Hiilimiiluun viittaavaa nokea ei ollut. Paikalta ei saatu koekuopista mitään löytöjä, mahdollinen asuinpaikka maaston perusteella. Löydetty inventoinnissa vuonna 2007. |
| metsakeskus.1000009333 |
273 |
Kuerlinkat 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
374098.22700000 |
7498125.93400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009333 |
Kohde sijaitsee Kuerjoen itärannalla. Asuinpaikkahavainnot ovat jokirotkon tuntumassa olevalta kääntöpaikalta ja siitä kohti jokea vievältä polulta. Paikka on Kuerjoen ja Äkäsjoen yhtymäkohdasta 500 m ylävirtaan. Lähistöltä on tehty muitakin löytöjä (ks. kohteet 35 ja 37). Paikalta on löytöinä kvartsia. |
| metsakeskus.1000009334 |
273 |
Kuerlinkat 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
373968.27900000 |
7498345.84600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009334 |
Kohde sijaitsee Kuerjoen itärannalla, Kuerjoen ja Äkäsjoen yhtymäkohdasta 800 m ylävirtaan. Asuinpaikkalöydöt on tehty huvilan edustalta. Lähistöltä on
tehty muitakin löytöjä (ks. kohteet 35 ja 36). Kohde liittynee läheisellä koskella tapahtuneeseen kalanpyyntiin. Joen partaalla on lisäksi historiallisen ajan rakennusjäännöksiä eri aikakausilta, mahdollisesti saksalaisten sota-aikaisia rakenteita. Paikalta on löytöinä vähäinen määrä kvartsia (KM 25312:17).
|
| metsakeskus.1000009335 |
75 |
Tursankallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
516047.80100000 |
6714747.47600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009335 |
Röykkiö sijaitsee Tursankallio -nimisellä kallioalueella, länteen pistävän muinaisen niemen korkeimmalla kohdalla. Röykkiö on kooltaan noin 7 x 7 metriä ja korkeudeltaan noin 70-80 cm. Se on rakennettu avokalliolle, joka on hyvin sammaloitunut. Röykkiössä on selvästi erotettavissa suuremmat reunakivet, joita ympäröi ulkopuolelta pienistä kivistä rakennettu kehä. Röykkiö vaikuttaa koskemattomalta. |
| metsakeskus.1000009336 |
273 |
Saarijärvi |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
391321.39700000 |
7453313.98300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009336 |
Saarijärven kaakkoisosassa sijaitsevat, luode-kaakko -suuntaiset hiekkapohjaiset saaret ovat noin 50 metrin päässä toisistaan. Saaret kuuluvat laajempaan harjujonoon. Saarilla kasvaa mäntymetsää ja aluskasvillisuutena sammalia, puolukkaa. mustikkaa ja variksenmarjaa. Metsä on nuorta kasvatusmetsää. Molemmilta Saarijärven saarilta on löytynyt tarkemmin määrittelemättömiä kuoppajäännöksiä, joista ainakin läntisemmän saaren kuopat lienevät pyyntikuoppia. Itäisemmän saaren kuopanteiden on epäilty olevan kesähautakuoppia. Kuoppien luonteen määrittäminen vaatii lisätutkimuksia.
Kohde tarkastettiin heinäkuussa 2014. Kaakkoisemmalta saarelta dokumentoitiin kaksi selkeää kuoppajäännöstä. Näiden lisäksi saaren luoteispäädyssä, sen korkeimmalla kohdalla on kahta muuta kuoppaa huomattavasti epämääräisempi, mahdollisesti luontainen kuoppa, 2.5 x 5 metriä, syvyys noin 0.3 metriä. Saarilla on paljon epämääräistä, todennäköisesti luontaista kuoppelikkoa, josta johtuen ainoastaan selkeät jäännökset huomioitiin. Luoteisemmalta saarelta dokumentoitiin kolme kuoppaa. Saaren eteläreunalla on vanhoissa männyissä pilkkoja, joista kahteen on hakattu lovet noin 1.4 metrin korkeudelle. Lovet ovat noin 4 metrin etäisyydellä toisistaan. Kuopat on numeroitu kaakosta luoteeseen. Ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000009337 |
273 |
Äkäsjokisuu itä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
359111.27400000 |
7484931.20600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009337 |
Kohde sijaitsee Muonionjoen rannalla Äkäsjoen suusta itään. Sortuvassa jokitörmässä ja törmän päällä kulkevalla polulla näkyy asuinpaikkalöytöjä 300 m matkalla. Runsaimmat löytöpesäkkeet jokitörmässä ovat: jokisuun venelaskupaikan länsipuolella 25 m matkalla, venelaskupaikasta hiukan itään 70 m matkalla ja löytöalueen itäpäässä. Löytöjä on myös Äkäsjoen suun länsipuolelta (ks. kohde 178). Paikalta on löytöinä taltan teelmä ja kvartsia.
Kohteesta ei tehty uusia havaintoja tai sitä ei tarkastettu osayleiskaavan inventoinnissa 2010. Kohde tarkastettiin elokuussa 2014. Alueen länsipäähän veneenlaskupaikan itäpuolelle alueella on tehty kota. Alueen läntiseltä puolikkaalta jokeen sortuvasta törmästä havaittiin joitakin kvartsi-iskoksia (koordinaattipisteestä X=3359184, Y=7488059 KKJ) ja palaneen luun pala (X=3359210, Y=7488058 KKJ). Alueen itäpuolelta löytyi ojan leikkauksesta kvartsi-iskos koordinaattipisteestä X=3359645 Y=7487901 KKJ ja aluetta laajennettiin itään. |
| metsakeskus.1000009338 |
638 |
Kerkkoo (Kerko) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
423411.14000000 |
6702815.83300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009338 |
Kerkkoon kylä on sijainnut molemmin puolin Porvoonjokea (Kuninkaan kartasto, kartta 89). Joen itärannalta löytyi Tuomenpellolle vuonna 2005 tehdyssä inventoinnissa runsaasti kivikautista asuinpaikkamateriaalia, mutta myös paljon historiallisen ajan löytöjä kuten punasavikeramiikkaa ja liitupiippuja. Kylätontti on ulottunut ilmeisesti Erikantien eteläpuoliselle harjanteelle asti. Runsaiten löytöjä tuli kuitenkin Erikantien eteläpuoliselta peltokumpareelta. |
| metsakeskus.1000009339 |
273 |
Kurtakko Uimaranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
378136.63700000 |
7478693.75400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009339 |
Kohde sijaitsee Kurtakkojärven luoteisrannalla. Kurtakkojärven järvenpään hiekkarannalta ja rantavallin päältä alueen mökkien välittömästä läheisyydestä on tavattu kivikautisia asuinpaikkalöytöjä 300 m matkalta. Lisäksi paikalla on vähintään kuusi pyyntikuoppaa osin kauempana rannasta olevilla hiekkakumpareilla ja muutamia suorakaiteen muotoisia liesiä. Kohdetta on tutkittu koekaivauksin. Asuinpaikkalöytöjen alueen lounaisin raja on merkitty kohdepisteellä, keskikohta ja koillisin osa alakohdemerkinnöillä.
Löytöinä paikalta mm. kvartsia, palanutta luuta, keramiikan pala ja kiviesineen teelmiä. |
| metsakeskus.1000009339 |
273 |
Kurtakko Uimaranta |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
378136.63700000 |
7478693.75400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009339 |
Kohde sijaitsee Kurtakkojärven luoteisrannalla. Kurtakkojärven järvenpään hiekkarannalta ja rantavallin päältä alueen mökkien välittömästä läheisyydestä on tavattu kivikautisia asuinpaikkalöytöjä 300 m matkalta. Lisäksi paikalla on vähintään kuusi pyyntikuoppaa osin kauempana rannasta olevilla hiekkakumpareilla ja muutamia suorakaiteen muotoisia liesiä. Kohdetta on tutkittu koekaivauksin. Asuinpaikkalöytöjen alueen lounaisin raja on merkitty kohdepisteellä, keskikohta ja koillisin osa alakohdemerkinnöillä.
Löytöinä paikalta mm. kvartsia, palanutta luuta, keramiikan pala ja kiviesineen teelmiä. |
| metsakeskus.1000009339 |
273 |
Kurtakko Uimaranta |
10002 |
12001 |
13199 |
11004 |
27000 |
378136.63700000 |
7478693.75400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009339 |
Kohde sijaitsee Kurtakkojärven luoteisrannalla. Kurtakkojärven järvenpään hiekkarannalta ja rantavallin päältä alueen mökkien välittömästä läheisyydestä on tavattu kivikautisia asuinpaikkalöytöjä 300 m matkalta. Lisäksi paikalla on vähintään kuusi pyyntikuoppaa osin kauempana rannasta olevilla hiekkakumpareilla ja muutamia suorakaiteen muotoisia liesiä. Kohdetta on tutkittu koekaivauksin. Asuinpaikkalöytöjen alueen lounaisin raja on merkitty kohdepisteellä, keskikohta ja koillisin osa alakohdemerkinnöillä.
Löytöinä paikalta mm. kvartsia, palanutta luuta, keramiikan pala ja kiviesineen teelmiä. |
| metsakeskus.1000009340 |
273 |
Navettamaa |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
391747.27400000 |
7433106.10000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009340 |
Kohde sijaitsee Aalisjärven lounaispuolella. Navettamaan kankaalla 400 m Aalisjärven Joensuunlahdesta lounaaseen on kolme suurehkoa kuoppaa. Muodoltaan hiukan
epämääräisillä kuopilla on maakerrostensa perusteella huomattava ikä, joten ne voinee tulkita pyyntikuopiksi. Kuopat ovat luode-kaakkosuuntaisessa jonossa noin 30 m välein.
|
| metsakeskus.1000009341 |
273 |
Nuottajoki, etelä |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
390650.68500000 |
7444019.70900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009341 |
Kaksi, mahdollisesti kolme painannetta, todennäköisesti pyyntikuoppaa, noin 2 km Pasmajärvestä itäkaakkoon, Nuottajoen eteläpuolisen suon ympäröimän metsäsaarekkeen pohjoisosassa. Tein varressa on vanhempi hiekanottokuoppa. Vuoden 1997 inventoinnissa alueella todettiin kaksi soikeaa vallillista painanetta, joiden sisämitoiksi saatiin noin 5x3 m. Näiden sijainniksi ilmoitettiin metsäsaarekkeen ylittävältä tieltä noin 20 m länteen (a) sekä 90 m tieltä länteen (b).
Vuoden 2006 inventoinnin mukaan toinen kuopista on hakkuuaukean laidalla, metsäsaarekkeen laen pohjoisosassa, toinen hakkuuaukealla, edellisestä 40 m länteen. Ensiksi mainitun kuopan etäisyydeksi todettiin vajaat 40 m länteen metsäsaarekkeen ylittävältä soratieltä.
Pyyntikuoppien sijaintitiedoissa on epätarkkuutta.
Vuoden 2013 pikatarkastuksessa alueella havaittiin 2 pyyntikuoppaa, joista isomman kooksi valleilta mitaten arvioitiin 6x4 m, pienemmän vain noin 3x2 m. Alakohteina ovat näiden kuoppien gps-koordinaatit. Ensin mainittu on noin 42 m tien länsipuolella, jälkimmäinen tästä noin 12 m luoteeseen. Näiden sijainnin ja pienemmän kuopan mittojen perusteella vaikuttaa mahdolliselta, että alueella on kolme kuoppaa. |
| metsakeskus.1000009342 |
273 |
Iso Taapalompolo, kaakko |
10002 |
12012 |
13124 |
11019 |
27000 |
396684.26100000 |
7443532.91700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009342 |
Kohde sijaitsee 200 m Ison Taapalompolon eteläpäästä länteen. Kapean louhikkoharjanteen keskellä, 30 m metsäkoneuran päätepisteestä lounaaseen, on lukuisia
kvartsiraaka-ainekappalaita halkaisijaltaan 15 m alalla. Osa kvartseista lienee lohkeillut
luontaisesti louhikossa olevasta kvartsiesiintymästä, mutta osassa erottuu iskentäjälkiä. Raakaainekappaleita on paikalla kasattuna myös vajaan metrin laajuiseen matalaan ladelmaan.
2021: Kohteen sijaintia tarkistettu perustuen 1997 ja 2006 inventointeihin.
Inventointi 2023:
Alueella on suoritettu hakkuita ja maaperää on muokattu voimakkaasti. Alue on vastikään
äestetty ja sinne on jätetty oksia ja puunrankoja. Alue on hyvin kivikkoista. Muinaisjäännösalueelta tai sen läheisyydestä ei havaittu kvartsikeskittymiä tai muinaisjäännösrekisterin kuvauksessa mainittua ladelmaa. Muutama lohjenneita kvartsin palasia havaittiin äestysurasta, mutta ne voivat olla myös luontaisesti tai esimerkiksi äestyksen yhteydessä lohjenneita. |
| metsakeskus.1000009343 |
273 |
Tirrojärvi, luode |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
384981.95500000 |
7447798.18300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009343 |
Kohde sijaitsee Tirrojärven luoteispuolisella kangasharjanteella. Pasmajärven
Tirronniemeen vievän polun luoteispuolella olevan loivapiirteisen kankaan keskiosassa on yksittäinen pyyntikuopaksi tulkittava kuoppajäännös. Kankaan lounaispäästä on lisäksi löytynyt yksittäinen kvartsi-iskos, muutama pienehkö tarkemmin määrittelemätön kuopanne ja palaneita kiviä. Paikalla on moderneja nuotionsijoja. |
| metsakeskus.1000009344 |
273 |
Siikajoki, länsi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
384770.04800000 |
7446841.56800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009344 |
Kohde sijaitsee Pasmajärven keskiosan lounaispuolella. Siikajoen länsirannalla
kelkkareitin ja ajouran risteyksessä, 35 m läheisen mökin saunasta koilliseen ja 20 m joesta, on pitkänomainen laakea pyyntikuoppa. Mitoiltaan 5 x 4 x 0,3 m oleva kuoppa on hiekkapohjaisella tasanteella, jolta pintakasvillisuus on kulunut pois.
|
| metsakeskus.1000009345 |
273 |
Säynäjäjärvi, etelälounas |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
384950.97100000 |
7446856.55600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009345 |
Kohde sijaitsee Pasmajärven länsipuolisen Säynäjärven etelälounaispuolella.
Kivisen itä-länsisuuntaisen kangasharjanteen laella, 70 m itäpuolisesta moottorikelkkaurasta, on pitkänomainen yksittäinen pyyntikuoppa. Kuopan koko on 6 x 4 x 0,8 m.
|
| metsakeskus.1000009347 |
273 |
Lompolo |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
385276.84000000 |
7446725.60900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009347 |
Kohde sijaitsee Pasmajärven Lompolon lounaispuolella. Lompolon lounaisrannalla kumpuilevan kangasharjanteen laella on kaksi pyyntikuoppaa reilun 100 m etäisyydellä toisistaan. Luoteisempi kuopista on kapean harjanteen korkeimmalla kohdalla ja kaakkoisempi kahden ajouran risteyksessä. Vuoden 1997 inventointikertomuksen mukaan alueella olisi kaikkiaan kolme pyyntikuoppaa; kolmas sijoittuisi lounaiselle erilliselle harjanteelle. laajan supan etelälounaispuolelle, alaterassin juurelle. |
| metsakeskus.1000009348 |
273 |
Säynäjäjärvi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
384994.95000000 |
7447036.48500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009348 |
Kohde sijaitsee Pasmajärven länsipuolisen Säynäjärven luoteisrannalla. Säynäjärven luoteisosaan pistävän järven ja suon rajaamaan niemekkeen kärjessä on suurehko
pyyntikuoppa 10 m päässä rannasta. |
| metsakeskus.1000009349 |
273 |
Lompoloniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
385481.76100000 |
7446817.57400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009349 |
Kohde sijaitsee Pasmajärven Lompoloniemellä. Lompoloniemellä on ainakin kymmenen pyyntikuoppaa halkaisijaltaan n. 140x80 m laajuisella alueella lähinnä Lompoloniemen
luoteis- ja kaakkoislaidoilla. Kuopat ovat soikeahkoja ja keskimäärin noin ½ metrin syvyisiä. Osassa on epämääräinen valliosa. Alueen luoteisosassa on neljän kuopan keskittymä. Näistä 15 m päässä todettiin luoteislaidan pohjoisosasta kvartseja ja kvartsiesineitä kantojuurakosta ja yksittäinen. Yksi kvartsi löytyi lisäksi pohjoisimman pyyntikuopan koillispuolelta. Toinen kvartsilöytökeskittymä on tavattu edellisistä n. 300 m eteläkaakkoon Lompolonlahden kaakkoispohjukan länsipuoliselta metsäpolulta.
Kohteet on lisätty rekisterin erilliskohteet välilehdelle. |
| metsakeskus.1000009349 |
273 |
Lompoloniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
385481.76100000 |
7446817.57400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009349 |
Kohde sijaitsee Pasmajärven Lompoloniemellä. Lompoloniemellä on ainakin kymmenen pyyntikuoppaa halkaisijaltaan n. 140x80 m laajuisella alueella lähinnä Lompoloniemen
luoteis- ja kaakkoislaidoilla. Kuopat ovat soikeahkoja ja keskimäärin noin ½ metrin syvyisiä. Osassa on epämääräinen valliosa. Alueen luoteisosassa on neljän kuopan keskittymä. Näistä 15 m päässä todettiin luoteislaidan pohjoisosasta kvartseja ja kvartsiesineitä kantojuurakosta ja yksittäinen. Yksi kvartsi löytyi lisäksi pohjoisimman pyyntikuopan koillispuolelta. Toinen kvartsilöytökeskittymä on tavattu edellisistä n. 300 m eteläkaakkoon Lompolonlahden kaakkoispohjukan länsipuoliselta metsäpolulta.
Kohteet on lisätty rekisterin erilliskohteet välilehdelle. |
| metsakeskus.1000009350 |
273 |
Ymmyräinenvuoma, länsi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
384072.31900000 |
7447797.18100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009350 |
Kohde sijaitsee Pasmajärven länsipuolella. Palokoskenrovan kankaan
kaakkoispäässä on 100 m laajuinen kangaskumpare lähellä Ymmyräinenvuoman laitaa.
Kumpareen laella on yksittäinen pitkälle maatunut laakea pyyntikuoppa. Paikalla on soikea 3 x 5 metrin kokoinen pyyntikuoppa, jonka syvyys on 70 cm. Kuopassa on osittain matalat vallit, joissa kasvaa mäntyjä. |
| metsakeskus.1000009351 |
273 |
Palokoskenrova |
10002 |
12016 |
13178 |
11002 |
27000 |
383586.51700000 |
7448447.91800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009351 |
Kohde sijaitsee Pasmajärven pohjoisosan länsipuolella ja Jänkkäjärvestä reilut
400 m itään. Kaakkoon kaartuvan metsäautotien eteläpuolisen tasanteen etelälaidalla erottuu tarkemmin ajoittamaton soikeahko kehäliesi, jonka koko on 1,4 x 1 m.
|
| metsakeskus.1000009352 |
273 |
Kuollutlampi, luode |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
371643.31400000 |
7447125.42000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009352 |
Kohde sijaitsee Ison Laurinjärven luoteispuolella. Kuollutlammen luoteispuolisen kapean kangasharjanteen päällä on pienehkö loivapiirteinen kuoppa, joka on tulkittavissa pitkälti maatuneeksi pyyntikuopaksi.
|
| metsakeskus.1000009353 |
273 |
Toukola |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27006 |
352911.41000000 |
7459264.43800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009353 |
Kohde sijaitsee Muonionjoen rannalla. Toukolan tilan tienoilla on ainakin neljä halkaisijaltaan 10-20 m laajuista hiilenpolttopaikkaa. Niistä kaksi on Väylänvarrentien lounaispuolella Toukolan talosta etelään 40 m etäisyydellä toisistaan ja kaksi talosta vajaat 100 m koilliseen metsätien eteläpuolella. Paikat erottuvat ympäristöään hiukan korkeamman keskuksen ja sitä ympäröivien kuoppien muodossa. Kohde liittyy 1600-luvulla perustetun Köngäsen ruukin toimintaan.
Vuoden 1997 inventoinnin mukaan alueella on 32 miilunpohjaa, jotka sijaitsevat: 1. Väylänvarrentien lounaispuolella, Toukolan talosta 100 m kaakkoon, 2. Toukolan talosta 60 m kaakkoon, osin tien ja hiekanoton tuhoamana, 3. Toukolasta lähtevän metsätien eteläpuolella, noin 100 m tilalta sekä 4. Noin 80 m metsätietä ja siltä 30 m eteläkaakkoon.
Vuoden 2010 inventoinnissa alueella havaittiin kolme isohkoa (halk n. 15 m) hiilimiilun pohjaa: pyöreitä tasalakisia ja matalia maakumpuja, joita reunustaa ojat, josta maata miiluun. Yksi aivan tien varressa, sen eteläpuolella, kaksi tiestä n. 125 m ja 160 etäisyydellä koilliseen. Miilunpohjat ovat ehjiä. Neljättä miilua ei havaittu, se lienee tien varressa talon itäpuolella jossa pusikkoista ja heinää kasvavaa maastoa.
Inventointi 2014: Tarkastuksessa huomioitiin ainoastaan valtion maalla olevat kohteet (kaksi miilua). Hiilimiilualue jatkuu ilmeisesti koilliseen tien toiselle puolelle yksityisomistuksessa olevalle maalle. Köngäksen ruukin toimintaan liittyviä hiilimiilujen jäännöksiä.
Aluerajaus on tarkistettava.
Miilujen koordinaatit:
N E x y p i
7459083 352848 7458232 2482628 7462201 3352961
7459279 352887 7458429 2482658 7462397 3353001
7459240 352881 7458390 2482654 7462358 3352995 |
| metsakeskus.1000009353 |
273 |
Toukola |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27007 |
352911.41000000 |
7459264.43800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009353 |
Kohde sijaitsee Muonionjoen rannalla. Toukolan tilan tienoilla on ainakin neljä halkaisijaltaan 10-20 m laajuista hiilenpolttopaikkaa. Niistä kaksi on Väylänvarrentien lounaispuolella Toukolan talosta etelään 40 m etäisyydellä toisistaan ja kaksi talosta vajaat 100 m koilliseen metsätien eteläpuolella. Paikat erottuvat ympäristöään hiukan korkeamman keskuksen ja sitä ympäröivien kuoppien muodossa. Kohde liittyy 1600-luvulla perustetun Köngäsen ruukin toimintaan.
Vuoden 1997 inventoinnin mukaan alueella on 32 miilunpohjaa, jotka sijaitsevat: 1. Väylänvarrentien lounaispuolella, Toukolan talosta 100 m kaakkoon, 2. Toukolan talosta 60 m kaakkoon, osin tien ja hiekanoton tuhoamana, 3. Toukolasta lähtevän metsätien eteläpuolella, noin 100 m tilalta sekä 4. Noin 80 m metsätietä ja siltä 30 m eteläkaakkoon.
Vuoden 2010 inventoinnissa alueella havaittiin kolme isohkoa (halk n. 15 m) hiilimiilun pohjaa: pyöreitä tasalakisia ja matalia maakumpuja, joita reunustaa ojat, josta maata miiluun. Yksi aivan tien varressa, sen eteläpuolella, kaksi tiestä n. 125 m ja 160 etäisyydellä koilliseen. Miilunpohjat ovat ehjiä. Neljättä miilua ei havaittu, se lienee tien varressa talon itäpuolella jossa pusikkoista ja heinää kasvavaa maastoa.
Inventointi 2014: Tarkastuksessa huomioitiin ainoastaan valtion maalla olevat kohteet (kaksi miilua). Hiilimiilualue jatkuu ilmeisesti koilliseen tien toiselle puolelle yksityisomistuksessa olevalle maalle. Köngäksen ruukin toimintaan liittyviä hiilimiilujen jäännöksiä.
Aluerajaus on tarkistettava.
Miilujen koordinaatit:
N E x y p i
7459083 352848 7458232 2482628 7462201 3352961
7459279 352887 7458429 2482658 7462397 3353001
7459240 352881 7458390 2482654 7462358 3352995 |
| metsakeskus.1000009353 |
273 |
Toukola |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27008 |
352911.41000000 |
7459264.43800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009353 |
Kohde sijaitsee Muonionjoen rannalla. Toukolan tilan tienoilla on ainakin neljä halkaisijaltaan 10-20 m laajuista hiilenpolttopaikkaa. Niistä kaksi on Väylänvarrentien lounaispuolella Toukolan talosta etelään 40 m etäisyydellä toisistaan ja kaksi talosta vajaat 100 m koilliseen metsätien eteläpuolella. Paikat erottuvat ympäristöään hiukan korkeamman keskuksen ja sitä ympäröivien kuoppien muodossa. Kohde liittyy 1600-luvulla perustetun Köngäsen ruukin toimintaan.
Vuoden 1997 inventoinnin mukaan alueella on 32 miilunpohjaa, jotka sijaitsevat: 1. Väylänvarrentien lounaispuolella, Toukolan talosta 100 m kaakkoon, 2. Toukolan talosta 60 m kaakkoon, osin tien ja hiekanoton tuhoamana, 3. Toukolasta lähtevän metsätien eteläpuolella, noin 100 m tilalta sekä 4. Noin 80 m metsätietä ja siltä 30 m eteläkaakkoon.
Vuoden 2010 inventoinnissa alueella havaittiin kolme isohkoa (halk n. 15 m) hiilimiilun pohjaa: pyöreitä tasalakisia ja matalia maakumpuja, joita reunustaa ojat, josta maata miiluun. Yksi aivan tien varressa, sen eteläpuolella, kaksi tiestä n. 125 m ja 160 etäisyydellä koilliseen. Miilunpohjat ovat ehjiä. Neljättä miilua ei havaittu, se lienee tien varressa talon itäpuolella jossa pusikkoista ja heinää kasvavaa maastoa.
Inventointi 2014: Tarkastuksessa huomioitiin ainoastaan valtion maalla olevat kohteet (kaksi miilua). Hiilimiilualue jatkuu ilmeisesti koilliseen tien toiselle puolelle yksityisomistuksessa olevalle maalle. Köngäksen ruukin toimintaan liittyviä hiilimiilujen jäännöksiä.
Aluerajaus on tarkistettava.
Miilujen koordinaatit:
N E x y p i
7459083 352848 7458232 2482628 7462201 3352961
7459279 352887 7458429 2482658 7462397 3353001
7459240 352881 7458390 2482654 7462358 3352995 |
| metsakeskus.1000009354 |
273 |
Kieksiäisniva |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
351134.53100000 |
7460547.98500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009354 |
Kohde sijaitsee Muonionjoen rannalla. Nivanniemen etelään antavalta rannalta on tehty asuinpaikkahavaintoja 25 metrin matkalta. Löytöjä näkyy kivikkojen välisellä hiekkaisella rannanosalla. Joen huuhtomaa asuinpaikkaa on ilmeisesti jossain määrin jäljellä rantatörmän päällä. Asuinpaikan rajaus on 2010 inventoinnin löytöhavaintoihin ja topografiaan perustuva ja melko tarkaksi ilmoitettu. Kohde tarkastettiin heinäkuussa 2014. Hiekalla on useassa kohdassa palaneita kiviä, jotka ovat pääosin epäilemättä resenttejä. Löytöjä alueella ei havaittu. Paljas hiekka rajautuu noin 0.7 metriä korkeaan rantatörmään, jonka yläosassa kasvaa kasvillisuutta. Alaosa on alttiina kulumiselle. |
| metsakeskus.1000009355 |
273 |
Kallantörmä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
376767.23700000 |
7457982.07400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009355 |
Kohde sijaitsee Vaattojärven pohjoisosan koillispuolella. Muutamia kvartseja
on löytynyt v. 1997 perunapellosta, loivasti järveä kohti viettävältä terassilta. Kohde on reilun 200 m päässä rannasta.
|
| metsakeskus.1000009356 |
273 |
Kenttäoja, länsi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
377112.10300000 |
7457247.37100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009356 |
Kohde sijaitsee Vaattojarven koillispuolella. Soiden ympäröimällä pienellä loivapiirteisellä kangaskumpareella on suurehko ja laakea kuopanne, joka lienee tulkittavissa pyyntikuopaksi. Paikka on Kenttäniemen pohjoispuolella 100 m Vaattojärven rannasta koilliseen ja 60 m Kenttäojasta luoteeseen. Kuoppa voisi laakean muotonsa perusteella olla myös asumuksen sija.
|
| metsakeskus.1000009357 |
273 |
Kenttäniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
377616.89900000 |
7457032.46000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009357 |
Kohde sijaitsee Vaattojärven koillispuolella. Ampumaradan hiekkakuopan kaakkoisreunalla on v. 1997 havaittu palaneiden luiden siruja ja sen länsipuolisen kanavan itälaidalla muutamia kvartseja. Näistä länteen olevan Kenttäojan ja Vaattojärven välisen harjanteen päällä on useiden historialliseen aikaan ajoittuvien tervahautojen ja asutusjäänteiden lisäksi, joita on etenkin harjanteen länsiosassa, havaittavissa ainakin kaksi pyyntikuopaksi tulkittavaa kuoppaa. |
| metsakeskus.1000009357 |
273 |
Kenttäniemi 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
377616.89900000 |
7457032.46000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009357 |
Kohde sijaitsee Vaattojärven koillispuolella. Ampumaradan hiekkakuopan kaakkoisreunalla on v. 1997 havaittu palaneiden luiden siruja ja sen länsipuolisen kanavan itälaidalla muutamia kvartseja. Näistä länteen olevan Kenttäojan ja Vaattojärven välisen harjanteen päällä on useiden historialliseen aikaan ajoittuvien tervahautojen ja asutusjäänteiden lisäksi, joita on etenkin harjanteen länsiosassa, havaittavissa ainakin kaksi pyyntikuopaksi tulkittavaa kuoppaa. |
| metsakeskus.1000009357 |
273 |
Kenttäniemi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
377616.89900000 |
7457032.46000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009357 |
Kohde sijaitsee Vaattojärven koillispuolella. Ampumaradan hiekkakuopan kaakkoisreunalla on v. 1997 havaittu palaneiden luiden siruja ja sen länsipuolisen kanavan itälaidalla muutamia kvartseja. Näistä länteen olevan Kenttäojan ja Vaattojärven välisen harjanteen päällä on useiden historialliseen aikaan ajoittuvien tervahautojen ja asutusjäänteiden lisäksi, joita on etenkin harjanteen länsiosassa, havaittavissa ainakin kaksi pyyntikuopaksi tulkittavaa kuoppaa. |
| metsakeskus.1000009358 |
273 |
Rytijängäntieva 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
388499.51900000 |
7457302.36700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009358 |
Kohde sijaitsee Halijärven länsirannalla. Ajouralla pilkottavan suurehkon maakiven kohdilla, 20 m nykyisestä nuotiopaikasta pohjoisluoteeseen ja 40 m järven rannasta länteen, on havaittavissa muutamia kvartseja. Tästä reilut 60 m pohjoisluoteeseen on ajouran itäpuolisella pienellä hiekkakumpareella muutamia painaumia, jotka voitaneen tulkita kuitenkin luonnonmuodostumiksi. Niihin tehdyistä koepistoista ei ole tullut mitään löytöjä.
|
| metsakeskus.1000009359 |
273 |
Rytijängäntievat 2 |
10002 |
12016 |
13178 |
11002 |
27000 |
388257.61600000 |
7457687.21900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009359 |
Kohde sijaitsee Rytijänkkän ympäröimällä hiekkakumpareella. Rytijänkkän ylittävän soratien pohjoispuolisen pienen hiekkakumpareen laen koillislaidalla on tarkemmin ajoittamaton maahan painunut kehämäinen liesi, jonka halkaisija on n. 90 cm.
|
| metsakeskus.1000009360 |
710 |
Långledet |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
301013.58500000 |
6657331.51300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009360 |
Kohde sijaitsee n. 150 metriä Österbyntien länsipuolella Bergdalin kohdalla. Långledetin uoma kulkee kohteen länsipuolitse. Kiveys ja kiviaita sijaitsevat kallionyppylän (pohjoisen puolella) ja vanhan peltoalueen välissä. Kasvillisuus on sekametsää. Kiveys on matala ja nelikulmainen, kooltaan noin 5 metriä kanttiinsa. Kiveys on sammalen peittämä ja siinä kasvaa puita. Heti kiveyksen itäpuolella on noin 25 metriä pitkä ja noin 1,5 metriä leveä kiviaita. Aita on matala, osa siinä olevista kivistä on suurehkoja, halkaisijaltaan yli puoli metriä. Kiveys on mahdollisesti ladon tms. rakennuksen pohjakiveys ja kiviaidan kivet lienevät peräisin viereen raivatusta pellosta. On todennäköistä, että rakenteet ovat samanaikaisia Timo Jussilan löytämien rakennusten pohjien ja kellarien kanssa, jotka sijaitsevat n. 160 metriä länteen. Taloja ei ole merkitty Kuninkaan kartastoon ja Jussilan mukaan rakennukset ovat 1700-lukua nuorempia, tarkka ikä ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.1000009361 |
273 |
Kotatieva 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
361768.24800000 |
7462738.12900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009361 |
Kohde sijaitsee Lompolojärven itäpuolella. Kotatievan matalahkon harjanteen kapean soiden ympäröimän pohjoisosan keskivaiheilla on epämääräisen soikeahko kuoppa, joka on arvioitu mahdolliseksi pyyntikuopaksi. Maakerrostensa perusteella kuopalla on huomattava ikä. |
| metsakeskus.1000009362 |
273 |
Kotatieva 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
361808.23600000 |
7462546.20200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009362 |
Kohde sijaitsee Lompolojärven itäpuolella. Kotatievan matalahkon harjanteen korkeimman kohdan etelälaidalla on pienehkö pyöreä kuoppa, joka on arvioitu mahdolliseksi pyyntikuopaksi. Kuopan laidoilla kasvaa kolme mäntyä ja kuusi. Paikalta on itäpuoliselle soratielle 30 m. Kohde tarkastettiin kesäkuussa 2014 ja sen todettiin olevan kohdekuvausta vastaavassa kunnossa. Kohteessa on halkaisijaltaan noin 2 metrin kokoinen, 0.5 metriä syvä kuoppa. |
| metsakeskus.1000009363 |
710 |
Solkulla |
10001 |
12001 |
13013 |
11042 |
27000 |
304751.08500000 |
6657528.45800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009363 |
Kohde sijaitsee Vanhan Baggbölen tien varressa, noin puoli kilometriä Pohjanpitäjänlahdesta itään. Kivijalka on välittömästi tien länsipuolella, kuoppa taas on tästä n. 140 metriä etelään Vanhan Baggbölen tien ja Haruddintien risteyksen länsipuolella.
Maaperä alueella on moreenia, kasvillisuus sekametsää. Kivijalka on sementtiä ja se on kooltaan n. 6x5 metriä, kivijalan tienpuolella on vielä kaksi sementtitolppaa, jotka ovat tukeneet sisäänkäyntiä. Kohteen ikä ei ole selvillä, mutta se on tuskin sataa vuotta vanhempi. Rakennuksen länsi- ja pohjoispuolella on ilmeisesti sijainnut pieni piha/peltoalue.
Ei ole varmaa liittyvätkö em. kivijalka ja siitä etelään oleva kuopp toisiinsa. Kuoppa on kooltaan n. 7x7 metriä ja nelikulmainen, syvyyttä sillä on noin 1,2 metriä, kuoppaan johtaa tieltä päin kapea käytävä. Kuoppa on kaivettu luonnolliseen penkereeseen. Aivan vastaavan näköisiä korsunpohjia on mm. Harparskogin alueella. Linnoitusvyöhyke ei kuitenkaan ulottunut tälle alueelle, joten kuopan tarkoituksesta ei voi olla varma. Kyseessä voi tietenkin olla esim. kellarin jäänteet. |
| metsakeskus.1000009365 |
710 |
Harparskog-linja 13 |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
292453.06000000 |
6650152.36100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009365 |
Talvisodan päätyttyä 13.3.1940 yhtenä rauhanehdoista oli, että Suomi vuokraa Hankoniemen Neuvostoliitolle. Vieraan vallan tukikohta täytyi eristää tehokkaasti ja sen johdosta rakennettiin vuosina 1940 ja 1941 laaja linnoitusjärjestelmä Hankoniemen ympärille. Harparskog on osa tätä linnoitusketjua.
Harparskog sijaitsee Tammisaaren länsiosassa. Harparskogin linnoituslinja ulottuu koko Hankoniemen poikki. Maasto on lähinnä hiekkapohjaista mäntykangasta. Alueella on useita kenttälinnoitteisiin liittyviä rakenteita, jotka kuuluvat muinaismuistolain piiriin. Näistä aikoinaan hirsistä ja maa-aineksesta rakennetuista linnoitteista on enää jäljellä maastossa näkyvät kuopat. Esimerkiksi korsunpohja erottuu maastossa yleensä noin 5-7 metriä halkaisijaltaan olevana kuoppana, jossa on reunavallit, kuopalla on yleensä syvyyttä n. 1 - 1,5 metriä. Korsussa on yksi oviaukko, johon johtaa maahan kaivettu käytävä. Muita maastossa erottuvia linnoitteita ovat juoksuhaudat ja korsunpohjia syvemmät ja isommat kuopat, jotka voivat olla esim. tykkiasemia. Lisäksi koko Harparskogin alueella on lukuisia epämääräisempiä kuoppia, jotka luultavasti liittyvät myös linnoitetöihin. Maahan kaivettujen linnoitteiden lisäksi Harparskogissa on myös suurista pystylohkareista tehtyjä panssariesteitä, suunniteltu maakaasulinja kulkee myös tällaisen panssariesteen läpi.
Kohteella on betonista valettu 1/2-joukkueen korsu ja konekivääripesäke.
Inventointi 2022:
Inventoinnin yhteydessä tarkastettiin kohteesta noin 100 metrin etäisyydelle ulottuvat rakenteet. Maastossa havaittiin maahan kaivettua juoksuhautaa sekä panssarieste. |
| metsakeskus.1000009366 |
78 |
Hankoniemen linnoitusvyöhyke |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
288150.00000000 |
6646615.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009366 |
Yhtenä Talvisodan päättäneen rauhan ehdoista v. 1940 Suomi joutui vuokraamaan Hankoniemen Neuvostoliitolle ja neuvostojoukot linnoittivat Hankoniemen alueen v. 1940-41. Jatkosodan sytyttyä venäläiset vetäytyivät Hankoniemestä jo 2.12.1941. Alueella taisteltiin jonkin verran, mutta Suomi ei ryhtynyt suurempaan hyökkäykseen. Suojelualueen kokonaispinta-ala on noin 9 neliökilometriä ja se sijaitsee Lappohjan ja Koverharin alueella. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta. Alueella on lukuisia kenttälinnoitteita. Joukossa on mm. korsunpohjia, juoksuhautoja ja panssarikaivantoja. Käytännöllisesti katsoen koko Koverharin alue on täynnä linnoitteita. |
| metsakeskus.1000009367 |
273 |
Lompolonsaari, kaakko |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
359096.31600000 |
7466632.56000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009367 |
Kohde sijaitsee Muonionjoen rannalla, Muonionjoen Lompolonsaaren eteläkärjen itäkaakkoispuolella, 40 m jokirannasta. Loivasti kohti kaakkoispuolista kosteikkoa viettävän kasvillisuudelta paljaan hiekkarinteen ylälaidalta on tehty asuinpaikkalöytöjä 10 m matkalta. Paikalla näkyy palaneita luita, palaneita kiviä ja muutamia kvartseja. Asuinpaikka on kapealla (5-10 m leveä lakialue), jokea kohti kurottuvalla purouoman ja soisen alavan rannan ympäröimällä hiekkaharjanteella. Paikka on suurimmaksi osaksi ehjä. Rajausarvio hyvä, topografian ja löytöhavaintojen perusteella. |
| metsakeskus.1000009368 |
75 |
Tupakangas 1 |
10001 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
517288.29900000 |
6714683.51300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009368 |
Kohde sijaitsee aivan valtatien 7 pohjoispuolella, avokalliolla. Röykkiö on rakennettu pienistä rapautuneista kivistä ja se on kooltaan noin 3 x 3 metriä ja noin 0,5 metriä korkea. Röykkiö on maansekainen. Välittömästi sen vieressä on kiintopiste pultattuna kallioon.
Röykkiö, todennäköisesti historiallisen ajan uunin raunio, on tutkittu 2012 moottoritien rakentamisen vuoksi. |
| metsakeskus.1000009370 |
273 |
Putaanniemi luode |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
359532.11800000 |
7478564.76700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009370 |
Kohde sijaitsee Kolarinsaaren Putaanniemen luoteisosassa. Kohde on paikannettu 1997 inventoinnissa, jolloin alueella arvioitiin olevan kivikautinen asuinpaikka, jossa mahdollinen asuinvallipainanne (inv.-kohde 47) sekä pyyntikuoppia (inv.-kohde 153). Sittemmin 2006 nämä kaikki arvioitiin luontaisiksi, mutta 2010 inventoinnissa jälleen muinaisjäännökseksi, lähinnä pyyntikuopiksi.
Terasseittain kohti 150 m päässä luoteessa olevaa Muonionjoen pääuomaa laskevalla hiekkakankaalla on kuusi soikeaa pyyntikuoppaa halkaisijaltaan 70 m alalla. Kuopat ovat todella suuria, joten niiden tulkinta juuri pyyntikuopiksi vaatii lisätutkimuksia. Kuoppiin tehdyistä lukuisista koepistoista ei ole paljastunut löytöjä ja ne ovat maakerrostensa perusteella huomattavan vanhoja. Alueen puusto on vastikään hakattu. Vuoden 2010 inventoinnin mukaan pääosin noin 3-6 m laajuisia kuoppia on todettu 15 kpl. Niistä ainakin osa lienee pyyntikuoppia, osa muistuttaa laakeina asumuspainanteita. Tien vaiheilla voi myös olla kivikautista asuinpaikkaa (pari kvartsi-iskosta ja palaneita kiviä kohdassa 7478462, 359423).
Kohteen aluerajaus noudattaa vuoden 2010 inventointikertomusta.
Kuoppien gps-koordinaatit:7478599 359534; 7478563 359541; 7478554 359550;
7478553 359515; 7478531 359514; 7478551 359486; 7478602 359506;
7478698 359519; 7478709 359527; 7478754 359609; 7478547 359431;
7478306 359415; 7478464 359426; 7478459 359423; 7478432 359463 |
| metsakeskus.1000009371 |
273 |
Luosujoen suu, koillinen |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
382083.03900000 |
7484637.37400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009371 |
Kohde sijaitsee Ylläsjoen ja Luosujoen yhtymäkohdan pohjoiskoillispuolella. Aivan valtionmaan rajalinjan itäpuolella loivasti kohti Lousujoen törmää laskevalla kangastasanteella on loivapiirteinen pitkälle maatunut pyyntikuoppa. Kohteen kaakkoispuolinen kangas on juuri metsäaurattu. Paikka on 100 m eteläkaakkoon Lousujoen
törmän päällä olevasta mökistä. Kuopasta 10 m lounaaseen on rajalinjan länsilaidalla vanha rajapyykki. Kohteessa on 2.5 x 3 metrin kokoinen 0.3 metriä syvä kuoppa muutoin tasaisella kankaalla. |
| metsakeskus.1000009372 |
273 |
Äkäsjokisuu länsi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
358834.38600000 |
7484932.20500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009372 |
Kohde sijaitsee Muonionjoen rannalla Äkäsjoen suun länsipuolella. Asuinpaikkalöytöjä on havaittavissa harvakseltaan 20 m matkalla Muonionjoen törmällä olevasta aitasta itäänpäin. Löytöjä on törmän yläosassa ja alempana rannassa. Varsinainen asuinpaikka lienee törmän päällä olevan pellon alla. Kohde liittyy Äkäsjokisuun itäpuolelta tehtyihin runsaampiin löytöihin (ks. kohde 48). Paikkaa ei tarkastettu inventoinnissa 2010. |
| metsakeskus.1000009373 |
273 |
Kalkkitörmä |
10002 |
12016 |
13153 |
11006 |
27000 |
356486.32100000 |
7487705.09100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009373 |
Kohde sijaitsee Mannajärven länsipäähän laskevan Ruonaojan suun eteläpuolella. Pihateiden ympäröimällä metsätasanteella on vähintäänkin kymmenen kalkkiuunin
jäännökset. Paikka on 50 m lounaaseen Ruonajoen ylittävältä maantiesillalta. Paikalla on poltettu kalkkia vielä 1900-luvulla. Kohde on arvokas muisto alueella tapahtuneesta kansanomaisesta kalkinpoltosta.
Kohde tarkastettiin heinäkuussa 2014 ja alueelta dokumentoitiin yhdeksän kalkkiuunin jäännöstä. Uunijäännökset on nimetty löytymisjärjestyksessä. Gps-mittaukset inventointikertomuksessa. Alueen puusto on korkeaa ja gps-yhteys oli kohdetta tarkastettaessa heikko. |
| metsakeskus.1000009374 |
273 |
Mannajärvi, etelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
358286.60000000 |
7487283.25700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009374 |
Kohde sijaitsee Mannajärven eteläisimmän ja itäisimmän lahdelman välisen rannanosan keskivaiheilla on tasaisella kankaalla hiekanottoalue 30 m päässä järvestä. Sorakuopan itäkoillislaidassa näkyy useita kvartseja. Paikalta 40 m koilliseen on lisäksi yksittäinen kuoppajäännös, joka lienee pyyntikuoppa. Toisaalta kuoppa voi myös liittyä asuinpaikan käyttöön. Hiekanotto on tuhonnut osan asuinpaikasta.
|
| metsakeskus.1000009374 |
273 |
Mannajärvi, etelä |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
358286.60000000 |
7487283.25700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009374 |
Kohde sijaitsee Mannajärven eteläisimmän ja itäisimmän lahdelman välisen rannanosan keskivaiheilla on tasaisella kankaalla hiekanottoalue 30 m päässä järvestä. Sorakuopan itäkoillislaidassa näkyy useita kvartseja. Paikalta 40 m koilliseen on lisäksi yksittäinen kuoppajäännös, joka lienee pyyntikuoppa. Toisaalta kuoppa voi myös liittyä asuinpaikan käyttöön. Hiekanotto on tuhonnut osan asuinpaikasta.
|
| metsakeskus.1000009375 |
273 |
Pikku Mannajärvi koillinen |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
358949.33300000 |
7487087.34200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009375 |
Kohde sijaitsee Pikku Mannajärven pohjoispuolella. Pikku Mannajärven
itäosan pohjoispuolisella kankaalla on yksittäinen pyyntikuoppa. Vajaat 4 m halkaisijaltaan oleva loivapiirteiseksi maatunut kuoppa on 40 m päässä järvestä. |
| metsakeskus.1000009376 |
273 |
Ryhtimaja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
380865.50200000 |
7501534.57800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009376 |
Kohde sijaitsee Äkäslompolon itäpuolella. Ryhtimajan itäpuolen tieuralta on tavattu muutamia kvartseja. Alue on kuivaa mäntykangasta Kesänkijokea reunustavan suon pohjoispuolella. Kohde lienee viite tilapäisestä leiriytymisestä paikalla.
|
| metsakeskus.1000009377 |
273 |
Juvakaisenmaa |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27007 |
364763.00900000 |
7482674.12800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009377 |
Kohde sijaitsee Niesajoen kaakkoispuolella. Juvakaisenmaan luoteislaidalla on suuresta maa-aineksenottoalueesta pohjoiseen lukuisia avolouhoksia ja kaivantoja, jotka liittyvät 1700-luvulla tehtyyn rautamalmin louhintaan. Malmia on louhittu Köngäsen ruukin tarpeisiin. Kaivantoja on kankaan laidalla muutamin paikoin vajaan 300 metrin matkalla. Kauempana Niesajoesta on lisäksi pienempiä kuoppia ja alueella on myös kaksi massiivista vanhaa rajapyykkiä.
Kohde tarkastettiin elokuussa 2014. Alueen koillisosassa ja korkeimmilla alueilla on voimakkaasti muokattu alue, jossa on runsaasti kuoppia ja kivikasoja. Suurimmista kaivannoista on gps-mittaukset, ks. alakohteet. Kivilatomus 1 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3364797 Y=7485787 KKJ. Kohteessa on noin 1.5 x 1.5 metrin kokoinen neliönmuotoinen 0.5 metriä korkea latomus, jonka keskellä on metrin korkuinen pystykivi. Latomus sijaitsee valtion ja yksityisen maan rajalla. Latomuksesta noin 20 metrin luoteeseen on kuntan alla epämääräinen kivikasa, joka saattaa myös liittyä ruukin toimintaan. Kivilatomus 1 kaakkoispuolella noin 12 metrin päässä on halkaisijaltaan noin 2.5 metrin kokoinen, metrin syvyinen maakuoppa, jossa on puutavaraa. Kuoppa saattaa olla myös kosteikon muodostama. Kivilatomus 2 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3364844 Y=7485732 KKJ. Latomus on suuremman kiven päälle kasattu noin 0.4 metriä korkea 10 kiven kasa, jossa keskellä pystykivi, jonka korkeus on noin 0.5 metriä. Kuoppa 1 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3364806 Y=7485669 KKJ. Kuoppa on 1 x 1.5 metrin kokoinen ja noin 0.5 metriä syvä. Kuopan ympärillä on noin 1.5 metriä leveät maansekaiset vallit, joiden korkeus on noin 0.4 metriä. Kuoppa 2 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3364871 Y=7485736 KKJ. Kuoppa on 3 x 3.5 metrin kokoinen ja 1.4 metriä syvä. Kuoppa 3 alueen länsipäädyssä koordinaattipisteessä X=3364681 Y=7485706 KKJ. Kohteessa on noin 1.5 metriä leveä, 7 metriä pitkä ja 1.2 metriä syvä kuoppa, joka saattaa olla myös viereisen kosteikon muodostama. Kuoppa on kasvillisuuden peitossa. |
| metsakeskus.1000009377 |
273 |
Juvakaisenmaa |
10002 |
12012 |
13124 |
11033 |
27000 |
364763.00900000 |
7482674.12800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009377 |
Kohde sijaitsee Niesajoen kaakkoispuolella. Juvakaisenmaan luoteislaidalla on suuresta maa-aineksenottoalueesta pohjoiseen lukuisia avolouhoksia ja kaivantoja, jotka liittyvät 1700-luvulla tehtyyn rautamalmin louhintaan. Malmia on louhittu Köngäsen ruukin tarpeisiin. Kaivantoja on kankaan laidalla muutamin paikoin vajaan 300 metrin matkalla. Kauempana Niesajoesta on lisäksi pienempiä kuoppia ja alueella on myös kaksi massiivista vanhaa rajapyykkiä.
Kohde tarkastettiin elokuussa 2014. Alueen koillisosassa ja korkeimmilla alueilla on voimakkaasti muokattu alue, jossa on runsaasti kuoppia ja kivikasoja. Suurimmista kaivannoista on gps-mittaukset, ks. alakohteet. Kivilatomus 1 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3364797 Y=7485787 KKJ. Kohteessa on noin 1.5 x 1.5 metrin kokoinen neliönmuotoinen 0.5 metriä korkea latomus, jonka keskellä on metrin korkuinen pystykivi. Latomus sijaitsee valtion ja yksityisen maan rajalla. Latomuksesta noin 20 metrin luoteeseen on kuntan alla epämääräinen kivikasa, joka saattaa myös liittyä ruukin toimintaan. Kivilatomus 1 kaakkoispuolella noin 12 metrin päässä on halkaisijaltaan noin 2.5 metrin kokoinen, metrin syvyinen maakuoppa, jossa on puutavaraa. Kuoppa saattaa olla myös kosteikon muodostama. Kivilatomus 2 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3364844 Y=7485732 KKJ. Latomus on suuremman kiven päälle kasattu noin 0.4 metriä korkea 10 kiven kasa, jossa keskellä pystykivi, jonka korkeus on noin 0.5 metriä. Kuoppa 1 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3364806 Y=7485669 KKJ. Kuoppa on 1 x 1.5 metrin kokoinen ja noin 0.5 metriä syvä. Kuopan ympärillä on noin 1.5 metriä leveät maansekaiset vallit, joiden korkeus on noin 0.4 metriä. Kuoppa 2 sijaitsee koordinaattipisteessä X=3364871 Y=7485736 KKJ. Kuoppa on 3 x 3.5 metrin kokoinen ja 1.4 metriä syvä. Kuoppa 3 alueen länsipäädyssä koordinaattipisteessä X=3364681 Y=7485706 KKJ. Kohteessa on noin 1.5 metriä leveä, 7 metriä pitkä ja 1.2 metriä syvä kuoppa, joka saattaa olla myös viereisen kosteikon muodostama. Kuoppa on kasvillisuuden peitossa. |
| metsakeskus.1000009378 |
273 |
Lappeankangas |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
351654.00000000 |
7454839.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009378 |
Kohde sijaitsee Tornion- ja Muonionjoen yhtymäkohdan itäpuolella. Lappeankankaan alueelta on paikannettu 22 hiilimiilua noin 1500 x 500 m kokoiselta alueelta.
Hiilenpolttopaikat ovat halkaisijaltaan 5–15 metrin laajuisia ja ne erottuvat ympäristöään hiukan korkeamman keskuksen ja sitä ympäröivien kuoppien muodossa. Hiilimiiluja reunustavien kuoppien määrä vaihtelee, ja joissain kohteissa kuoppien sijaan ympäröiviä ojia.
Hiilenpolttoalue on palvellut 1600-luvulla perustetun Köngäsen ruukin tarpeita.
Vuoden 2020 tarkastuksessa hiilimiilut 1–10 tarkastettiin maastossa, ja miilut 11–17 paikannettiin maanpinnan korkeusmalliaineiston avulla. Hiilimiilut 18–22 on paikannettu 2/2022 tuotetun tarkemman laserkeilausaineiston avulla. |
| metsakeskus.1000009379 |
75 |
Hunkerinoja |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
517143.36500000 |
6714343.64100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009379 |
Röykkiö on rakennettu suoraan kallion päälle. Se on maansekainen ja kooltaan noin 2 x 3 metriä. Röykkiö on hyvin sammaloitunut. |
| metsakeskus.1000009379 |
75 |
Hunkerinoja |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
517143.36500000 |
6714343.64100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009379 |
Röykkiö on rakennettu suoraan kallion päälle. Se on maansekainen ja kooltaan noin 2 x 3 metriä. Röykkiö on hyvin sammaloitunut. |
| metsakeskus.1000009380 |
273 |
Porkkavaaran rajalinja |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27007 |
401951.13300000 |
7450079.30600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009380 |
Kohde sijaitsee Porkkavaaran laella sekä Kolarin, Kittilän ja Rovaniemen rajoilla. Vanhimmat tiedot Porkkavaaran laen käytöstä rajamerkkinä ajoittuvat Pähkinäsaaren rauhan jälkeiseen aikaan. Nykyisin nähtävät vanhat rajapyykit on kasattu entisten tilalle tai jopa päälle vuonna 1754 Ylitornion pitäjän ja Kittilän käräjäkunnan rajankäynnissä. Kohteeseen on 3.5.2021 yhdistetty Porkkavaara Rovaniemi, jonka tunnus mjrekisterissä oli 1000025948.
Porkkavaaran laen näyttävän salmiakin muotoisen pääpyykin lisäksi nykyisiltä kuntarajoilta on kartoitettu lukuisia pienempiä rajapyykkejä ja rajalinjaa osoittavia viisarikiviä.
Itse rajapyykissä on ollut alun perin viisi pystykiveä. Nykyisin pystykiviä on vähemmän, sillä rajamerkkiä on turmeltu viereisen poroaidan rakennustöissä (ks. Julku 1993).
Kohde sijaitsee Porkkavaaran laella Kolarin ja Rovaniemen kuntien alueella. Rovaniemen puolen alue on luonnonsuojelualuetta. Paikalla kasvaa mäntymetsä karussa kivirovakossa, jossa on paikoin sammalta ja turvetta päällä.
Kohteessa on kuusi kivilatomusta, jotka ovat rajamerkkejä ja niiden viisarikiviä, jotka osoittavat rajan suunnan. Seuraavassa kuvauksessa latomukset on kuvattu alakohteittain.
1. Viisi viisarikiveä, jotka ovat puolen metrin korkuisia laakoja. Kivet on tuettu pystyyn suoraan linjaan Kolarin ja Rovaniemen kuntien rajalle. Kivien etäisyys toisistaan on kaksi metriä. Kivistä pohjoiseen 215 metriä on päämerkki.
2. Kolme pystylaakakiveä. Keskimmäisen kiven lounaispuolella on myös laakakivi ja koillispuolella kaatunut laakakivi.
3. Kuntien rajojen kohtaamispisteessä on 1,2 x 0,7 x 0,6 metrin kokoinen kiviladelma, jonka keskellä on metrin korkuinen laakakivi, joka on päämerkin keskuskivi.
4. Päämerkistä Kolari - Rovaniemi rajaa 7 metrin päässä on metrin korkuinen laakakivi. Pystylaaka on sortunut 45 asteen kulmaan, koska juuresta on otettu tukikiviä kuntien väliseen poroaitaan.
5. Päämerkistä Kolari Kittilä rajan suuntaan 8 metriä on metrin korkuinen laakakivi, jonka tukikivet ovat 1,5 x 1,5 metrin kokoisella alueella.
6. Kolme viisarikiveä noin 50 metrin päässä päämerkistä Kittilä Rovaniemi rajan suuntaan. kivet ovat 50 -70 cm korkuisia laakakiviä. Kivet ovat toisistaan noin 2 metrin etäisyydellä. |
| metsakeskus.1000009381 |
75 |
Tupakangas 3 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
517333.28900000 |
6714388.62500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009381 |
Kohteessa on kaksi suoraan kallion päälle rakennettua pyöreätä maansekaista röykkiötä. Ne ovat kooltaan noin 2 x 2 metriä. Röykkiöt ovat hyvin sammaloituneita ja matalia. |
| metsakeskus.1000009381 |
75 |
Tupakangas 3 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
517333.28900000 |
6714388.62500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009381 |
Kohteessa on kaksi suoraan kallion päälle rakennettua pyöreätä maansekaista röykkiötä. Ne ovat kooltaan noin 2 x 2 metriä. Röykkiöt ovat hyvin sammaloituneita ja matalia. |
| metsakeskus.1000009382 |
75 |
Tupakangas 4 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
517496.21900000 |
6714305.66000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009382 |
Kohteessa sijaitsee kaksi pyöreää, matalaa ja hyvin sammaloitunutta röykkiötä. Röykkiöt on rakennettu suoraan kallion päälle. |
| metsakeskus.1000009382 |
75 |
Tupakangas 4 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
517496.21900000 |
6714305.66000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009382 |
Kohteessa sijaitsee kaksi pyöreää, matalaa ja hyvin sammaloitunutta röykkiötä. Röykkiöt on rakennettu suoraan kallion päälle. |
| metsakeskus.1000009383 |
75 |
Mäntymäki 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
515560.00000000 |
6714298.65200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009383 |
Asuintalon pihapiirissä, kalliopinnalle rakennettu maansekainen röykkiö. Kallion muodon takia röykkiö näyttää paljon suuremmalta, mutta kiviä on noin 3 x 2 metrin alueella. Röykkiö on maansekainen ja matala. |
| metsakeskus.1000009383 |
75 |
Mäntymäki 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
515560.00000000 |
6714298.65200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009383 |
Asuintalon pihapiirissä, kalliopinnalle rakennettu maansekainen röykkiö. Kallion muodon takia röykkiö näyttää paljon suuremmalta, mutta kiviä on noin 3 x 2 metrin alueella. Röykkiö on maansekainen ja matala. |
| metsakeskus.1000009384 |
75 |
Mäntymäki 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
515635.96600000 |
6714323.64800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009384 |
Kalliopinnalle rakennettu maansekainen röykkiö. Se on kooltaan noin 2 x 3 metriä ja matala. Röykkiö on suurelta osin turpeen alla. |
| metsakeskus.1000009389 |
499 |
Ingelsöskatan |
10002 |
12001 |
13002 |
11010 |
27000 |
233885.91300000 |
7022796.42500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009389 |
Siirtolohkareen viereen kivistä kasattu yöpymissuoja nk. tomtning, joka sijaitsee partiolaisten käyttämällä alueella Ingelsöskatanilla. Tomtning on merkitty rastina suunnistuskarttaan. Tarkastuksessa ei todettu lähimaastossa venevalkamia tai muita rakenteita, mutta hylkeenpyytäjän yösijan ollessa kyseessä ei näitä esiintyisikään.
Tomtning saattaa liittyä ilmaston kylmenemiseen keskiajalla nk. pieni jääkausi, jolloin
hylkeenpyytäjiä on voinut siirtyä Ruotsin puolelta hylkeiden perässä yli Merenkurkun. Jos pienen jääkauden mahdollisesti aiheuttamat vedenpinnan vaihtelut jätetään huomiotta ja oletetaan maankohoaminen lineaariseksi, on rantaterassi, jolla tomtning sijaitsee mahdollista ajoittaa 1400-luvun puolelle (pieni jääkausi mahdollistaisi ehkä jo sata vuotta varhemmankin ajoituksen).
Huomionarvoista on, että Inkelinmaa on saanut nimensä keskiaikaisesta henkilönimestä Ingield (Injilsöijen nykyinen Ingelsön). Inkelinmaan yöpymissuoja on jo näillä perusteilla mahdollinen keskiaikainen pyyntiasumus. |
| metsakeskus.1000009392 |
755 |
Luntoberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
346979.01300000 |
6676138.19000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009392 |
Kohde sijaitsee 2,7 km Siuntion keskiaikaisesta kirkosta koilliseen Luntobergetin huipulla. Röykkiön läheisyyteen johtaa Evitskogin tieltä erkaneva soratie, joka päättyy mäellä olevan maston kohdalle. Tie voi olla suljettu puomilla
Pronssikautinen hautaröykkiö on yli 90 m korkean Luntobergetin korkeimman laen korkeimmalla pienellä kohoumalla. Röykkiö on ollut paikkakunnalla tiedossa ja erään tiedon mukaan röykkiötä olisi kaivanut arkeologi 1900-luvun alkupuolella. Röykkiö on soikeahko ja suunnassa länsilounainen - itäkoillinen noin 10 m ja noin 7 m pohjoisluode-eteläkaakkosuunnassa. Laajuus voi osin johtua purkamisesta. Röykkiö on keskeltä kaiveltu ja enimmät kivet sijoittuvat reunoille ja erityisesti keskellä on kivilaakoja, ehkä osoittamassa arkkuladelmaa. Keskiosan kohdalla kalliossa lienee syvempi kohta, eikä kaivelun havaittu selvästi ulottuvan kallioon saakka. Kaakkoispuolella on erillisiä purettuja kiviä sekä pultteja osoittamassa puretun kolmiomittaustornin paikkaa. Röykkiöltä on avara näkymä erityisesti lounaaseen Siuntion kirkonkylän suuntaan. Kallioalueelta ei tarkastuksessa havaittu muita röykkiöitä. Parisataa metriä kaakkoon on satakunta metriä korkea linkkimasto kallion lakialueella, jonne johtaa tieura (puomi) idästä. |
| metsakeskus.1000009393 |
148 |
Ronkajärvi |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
502516.35100000 |
7630233.04200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009393 |
Ronkajärven eteläpään itärannalla Talovaaran lounaislaidalla. Asutun Ronkajärven tilan kentän laidalla, noin 100 m tilasta kaakkoon, on useita rakennustenpohjia. Kyseessä lienee suhteellisen myöhäinen historiallisen ajan asuinkenttä. Harjujärvelle johtavan tien pohjoispuolella erottuu matala kuoppa, jonka käyttötarkoitus ja ajoitus on epävarma.
Paikalla on ainakin kaksi kaksiosaisen tuvan pohjaa, yksi pienempi tupasija ja pari epämääräistä mahdollista rakennetta. Kyseessä lienee suhteellisen myöhäinen historiallisen ajan asuinkenttä. Ronkajärven nykyinen kenttä on ollut käytössä 1800-luvulta asti, joten rakenteet lienevät tätä vanhempia. |
| metsakeskus.1000009397 |
273 |
Ylitalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
351867.25400000 |
7452454.23500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009397 |
Löytöpaikka sijaitsee Tornionjoen rannalla Petäjänivan kohdalla. Kourutaltta on löytynyt 50 vuotta sitten perunapellosta Ylitalon tilasta pohjoiseen. Muut kiviesineet ovat löytökuvauksen perusteella mahdollisesti löytyneet näiltä samoilta seuduilta (ks. Hilkka Oksala 2000). Joen törmällä on epämääräisiä painaumia (x=7455548,y=3351 980), joiden päällä kasvaa katajaa. Nämä liittynevät paikalla olevaan suhteellisen läheiseen historiaan ajoittuvaan tuvanpohjaan.
Vuoden 2010 inventoinnin mukaan paikka olisi maastoltaan sopiva pyyntikulttuurin asuinpaikalle. Niemekkeeseen tehtiin useita koekuoppia, mutta merkkejä esihistoriasta ei havaittu. |
| metsakeskus.1000009400 |
498 |
Kaarantojärvi Seitaniemi |
10002 |
12006 |
13083 |
11002 |
27000 |
349788.86000000 |
7566466.43000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009400 |
Kohde sijaitsee Kaarantojärven pohjoisrannan Seitaniemellä. Paikalla on Paulaharjun mukaan seitakivi ja vanha asuinkenttä. Paulaharjun valokuvaama
metrin korkuinen kivi lienee nykyiselle peruskartalle merkitty seitakivi. Karttamerkintä on rannassa noin 100 m Seitaniemestä itään.
|
| metsakeskus.1000009401 |
498 |
Kirkkopahta |
10002 |
12006 |
13083 |
11002 |
27000 |
365491.67500000 |
7501496.56400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009401 |
Kohde sijaitsee 4,2 km Pakajärven talosta kaakkoon. Metsäautotiestä 200 m länteen on tasaisella männikkökankaalla yksittäinen siirtolohkare, jonka koko on 6 x 7 metriä ja korkeus pari metriä. Kyseessä on Samuli Paulaharjun mainitsema Pakajärven Seitapahta.
Paikalla tehtiin vuonna 2009 koekaivauksia (4 koekuoppaa sekä fosfaattikuopitusta). Kaikki alueelta havaitut löydöt olivat myöhäiseltä historialliselta ajalta, eikä merkkejä varhaisemmasta uhraustoiminnasta voitu osoittaa seidan lähialueelta. On ajateltavissa, että luuaines on siirretty muualle tai tuhoutunut jälkiä jättämättä.
Fosfaattianalyysin perusteella kohteelle on uhrattu eläinperäisiä tuotteita, ja toiminta on keskittynyt lounaispuolen lipan alle ja edustalle (Tolonen 2013).
Kohde on merkitty karttaan. Seitakiven lipan päälle on laitettu mm. kiviä, luita ja oksia. Paikalle on pystytetty kyltti "Luonnonmuistomerkki". |
| metsakeskus.1000009401 |
498 |
Kirkkopahta |
10002 |
12006 |
13083 |
11006 |
27000 |
365491.67500000 |
7501496.56400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009401 |
Kohde sijaitsee 4,2 km Pakajärven talosta kaakkoon. Metsäautotiestä 200 m länteen on tasaisella männikkökankaalla yksittäinen siirtolohkare, jonka koko on 6 x 7 metriä ja korkeus pari metriä. Kyseessä on Samuli Paulaharjun mainitsema Pakajärven Seitapahta.
Paikalla tehtiin vuonna 2009 koekaivauksia (4 koekuoppaa sekä fosfaattikuopitusta). Kaikki alueelta havaitut löydöt olivat myöhäiseltä historialliselta ajalta, eikä merkkejä varhaisemmasta uhraustoiminnasta voitu osoittaa seidan lähialueelta. On ajateltavissa, että luuaines on siirretty muualle tai tuhoutunut jälkiä jättämättä.
Fosfaattianalyysin perusteella kohteelle on uhrattu eläinperäisiä tuotteita, ja toiminta on keskittynyt lounaispuolen lipan alle ja edustalle (Tolonen 2013).
Kohde on merkitty karttaan. Seitakiven lipan päälle on laitettu mm. kiviä, luita ja oksia. Paikalle on pystytetty kyltti "Luonnonmuistomerkki". |
| metsakeskus.1000009402 |
564 |
Saukko-oja |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
443976.79100000 |
7234581.04800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009402 |
Muutaman asumuspainanteen alue Haukiputaan itäosassa pääosin heti Kiiminki-Yli-Iin maantieltä länteen Onkamonselälle vievän tien pohjoispuolella. Maasto on loivasti etelään suoaluetta kohti viettävä. Pohjoisessa on noin 30 - 40 m päässä laaja hiekkakuoppa-alue. Alueella havaittiin tarkastuksessa 2007 viisi asumuspainannetta kahdessa ryhmässä. Yhteen länsiosan painanteeseen oli tehty pohjaveden tarkkailuputki tms. Painanteet ovat pienehköjä (alle 10 m) ja alue oli hiljattain paljaaksi hakattua tienreunaa. Pikatarkastuksessa itäosan painannetta leikkaavassa tienpenkassa havaittiin palanut luunpala.
Edellisistä noin 120-150 m lounaaseen Onkamontien eteläpuolella havaittiin vuonna 2008 yksittäinen hyvin säilynyt painanne kuivassa kangasmaastossa (erilliskohde Saukko-oja etelä). Se on noin 9 x 7 m ja noin luode-kaakko -suuntainen. Kapeampi oviaukko hahmottuu sen toiseen kapeampaan päätyyn (kaakkoispäähän?). Pienessä koepistossa painanteen pohjalla havaittiin kvartsi-iskos.
Erillisestä painanteesta edelleen noin 115 - 120 m etelään on tuoreen kankaan alaosassa (n. 53-54 m mpy.) todettu kaksi pienempää maakuoppaa, halkaisijaltaan noin 1,5 - 2 m. Ne ovat vajaan 10 m päässä toisistaan. Lisäksi näiden eteläpuolella on painanne, hieman epävarma asumuspainanne. Näistä 65 m luoteeseen on ylempänä (57 m mpy.) rinteessä havainto yksittäisestä painanteesta. Koekuoppia ei tehty alueelle ja rakenteiden luonteen selvittäminen edellyttää koetutkimuksia (ks. alakohteet).
Pohjoisessa sijaitsevan laajan hiekkakuopan takana, noin 400-500 m länsiluoteeseen sijaitsee laaja ja hyvin säilynyt asumuspainannekohde, Kivisuo etelä, ja noin 170 - 330 m pohjoiseen kohde Kivisuo kaakko. |
| metsakeskus.1000009403 |
564 |
Löytölampi etelä |
10001 |
12009 |
13095 |
11002 |
27000 |
442493.38000000 |
7237579.83400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009403 |
Mahdollisia esihistoriallisia painanteita Haukiputaan itäosassa, noin 1,6 km Kiimingin ja Yli-Iin maantieltä länteen, Onkamonselän tieltä Isomaahan kohti pohjoista vievän metsätien länsireunassa, pienehkön mäenharjanteen kaakkoispäässä, noin 350 m pienen Löytölammen kaakkoispuolella. Isompi pyöreähkö painanne on halkaisijaltaan noin 4 m ja sen pohjoisosassa on pieni kumpare. Parissa ympärille tehdyssä koepistossa ei havaittu löytöjä. Vallin kaksoismaannos osoittaa kuitenkin painanteen suhteellista ikää. Heti painanteen länsipuolella havaittiin toinen pienempi, 2-2,5 m laajuinen painanne ja kolmas epämääräisempi painanne sijaitsee isommasta painanteesta kymmenkunta metriä pohjoiseen. |
| metsakeskus.1000009404 |
498 |
Tiuramatala |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
376947.05200000 |
7513969.56900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009404 |
Kohde sijaitsee Äkäsjoen Tiuramatalan luoteispuolisella kankaalla. Paikalta on kvartsilöytöjä, mutta selkeää asuinpaikkaa ei ole toistaiseksi hahmotettu. Suppamaisen notkelman pohjoisreunan päällä on myös niin sanottu suorakaiteinen liesi, joka ajoittuu rautakauden loppuun tai uuden ajan alkuun. Tätä liettä ei ole löydetty vuoden 2015 inventoinnissa, mutta se on piirretty vuonna 2001 tehtyy karttaluonnokseen. Lisäksi alueella on muutamia matalia kuopanteita, jotka saattavat olla pyyntikuoppia.
Vuoden 1988 inventoinnissa kohteen luoteispuolella, noin 150 metrin päässä, on havaittu myös tervahauta ja savottakämpän jäännös. Näitä ei ole mainittu vuonna 2015 tehdyssä inventoinnissa.
Kohteen aluerajaus on arvio, ja perustuu vuoden 2001 tarkastuksen karttaluonnokseen. |
| metsakeskus.1000009404 |
498 |
Tiuramatala |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
376947.05200000 |
7513969.56900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009404 |
Kohde sijaitsee Äkäsjoen Tiuramatalan luoteispuolisella kankaalla. Paikalta on kvartsilöytöjä, mutta selkeää asuinpaikkaa ei ole toistaiseksi hahmotettu. Suppamaisen notkelman pohjoisreunan päällä on myös niin sanottu suorakaiteinen liesi, joka ajoittuu rautakauden loppuun tai uuden ajan alkuun. Tätä liettä ei ole löydetty vuoden 2015 inventoinnissa, mutta se on piirretty vuonna 2001 tehtyy karttaluonnokseen. Lisäksi alueella on muutamia matalia kuopanteita, jotka saattavat olla pyyntikuoppia.
Vuoden 1988 inventoinnissa kohteen luoteispuolella, noin 150 metrin päässä, on havaittu myös tervahauta ja savottakämpän jäännös. Näitä ei ole mainittu vuonna 2015 tehdyssä inventoinnissa.
Kohteen aluerajaus on arvio, ja perustuu vuoden 2001 tarkastuksen karttaluonnokseen. |
| metsakeskus.1000009405 |
564 |
Haapakangas |
10002 |
12009 |
13095 |
11002 |
27000 |
442221.49300000 |
7234979.88400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009405 |
Haukiputaan itäosassa sijaitsevan isomman Haapajärven etelärannasta runsas 300 m ja Haapakankaan vedenottamosta runsas 200 m koilliseen sijaitsevan loivan mäkisaarekkeen länsiosassa sijaitsee kasvillisuuden suojassa peruskartallekin merkitty suurikokoinen tervahauta (alakohde 1). Sen länsipuolella on noin 20-30 m mäkialueen länsiosan metsänkäsittelyssä vaurioituneessa rinteessä noin 3-4-metrinen painanne. Löytöjä ei havaittu, eikä koekuoppia kaivettu paikan tarkastuksessa syksyllä 2007. On mahdollista, että painanne liittyy tervanpolttovaiheeseen. |
| metsakeskus.1000009406 |
498 |
Pakajoki, pohjoinen |
10007 |
12016 |
13178 |
11002 |
27000 |
361431.29700000 |
7504670.27700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009406 |
Kohde sijaitsee vajaan kilometrin Pakajärvestä luoteeseen. Metsäautoteiden
risteyksen pohjoispuolisen kumpareen laella on pienehkö tarkemmin ajoittamaton kehämäinen liesi. Lähistöllä on lisäksi lukuisia eri-ikäisiä asutusjäännöksiä ja tervahautoja kahta puolin Pakasaivoon johtavaa metsäautotietä. Asutusjäännökset ajoittunevat pääosin 1900-luvulle. |
| metsakeskus.1000009407 |
498 |
Jokijärvi, länsi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
368911.28600000 |
7508205.87100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009407 |
Kohde sijaitsee Jokijärven luoteisrannalla. Moottorikelkkauran pinnassa on havaittavissa puolenkymmentä kvartsi-iskosta parinkymmenen metrin matkalla. Suurin osa kvartseista on Jokijärven kodan vessasta 20 m etelälounaaseen ja 35 m järvestä olevan terassin reunalla. Maasto nousee terassin jälkeen jyrkästi poispäin järvestä. Kvartsit on jätetty
löytöpaikalle.
|
| metsakeskus.1000009408 |
498 |
Isoahvenjärvi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
368796.32500000 |
7512970.95600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009408 |
Kohde sijaitsee Ahvenjärven keskiosasta 30 metriä luoteeseen. Järveen viettävän kangasrinteen tasanteella on yksittäinen loivapiirteinen pyyntikuoppa. Kuopasta itään alkaa kankaan reunaa seuraileva järven suuntainen pitkälle lahonnut vanha poroaita. |
| metsakeskus.1000009409 |
498 |
Särkilahti 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
365477.65500000 |
7514762.23000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009409 |
Kohde sijaitsee pienen Särkijärven koillisrannalla, Särkijoen suun luoteispuolella olevalla rantatasanteella, heti joen ylittävästä sillasta alkaen, on runsaasti kivikautisesta asutuksesta kertovia kvartseja ja muutamia palaneiden kivien rykelmiä. Paikalla on myös moderni nuotiopaikka. Löytöjä on harvakseltaan rannassa myös tasanteelta luoteeseen
vievällä ajouralla 50 m matkalla.
Inventointi 2015: Leirinnän paljastamassa maaperässä erottuu ainakin neljä liesikiveystä, joiden ympärillä on kvartsi- ja ruusukvartsi-iskoksia ja ytimiä sekä yksi kaavin. Maaperässä on hiiltä, nokea ja kulttuurimaakerrosta. Nykyinen leirintä ja tulistelu on sekoittanut maaperää. |
| metsakeskus.1000009410 |
499 |
Ingelsön Boviken |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
234912.50000000 |
7022292.62600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009410 |
Boviken -nimisessä lahdessa on vesirajan lähellä niityn reunassa kivikasaa ja niityltä metsään nousevan polun varrella tervahauta. Tervahaudan peittävän turpeen alta, haudan keskivaiheilta, löytyi vieläkin sormenpäänkokoisia hiilenkappaleita. Polkua metsään jatkettaessa on polun molemmin puolin hiekanottoa, ilmeisesti lähinnä kotitarpeiksi. |
| metsakeskus.1000009411 |
273 |
Hannukainen 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
370969.49100000 |
7495197.10500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009411 |
Löytöpaikka sijaitsee Äkäsjoen eteläisellä törmällä. Valuneessa jokitörmässä
näkyi v. 1988 inventoinnissa asuinpaikkaan viittaavia palaneita luita. Vuonna 2006 ja 2007 paikalla ei tavattu löytöjä, joten se lienee ainakin osittain tuhoutunut löytöjen valuessa hiljalleen jokeen. Alueella ei liene tehty keokuopitusta, joten kohteen luonteen ja säilyneisyyden arvioiminen edellyttää edelleen tarkempaa selvitystä. Kohde tarkastettiin kesäkuussa 2014. Törmän sortuvassa rinteessä havaittiin yksittäinen kvartsi-iskos. Rinne oli osittain kasvillisuuden peitossa. |
| metsakeskus.1000009412 |
498 |
Löyttyoja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
364743.94200000 |
7518191.85500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009412 |
Asuinpaikka sijaitsee Vitajärven kaakkoispuolisen soiden ympäröimän niemekkeen luoteispäädyssä. Kvartseja on havaittu Kangosjärven-Tiurajärven tieltä länteen sijaitsevan hiekkakuopan itäreunasta (n. 6 m tieltä?) sekä tuulenkaadon juurakosta. Hiekkakuopan itäreunan profiilin yläosassa havaittiin 1995 inventoinnissa n. 30 cm:n syvyydellä n. 20 cm vahva hiilikerrostuma. Sen alapuolella oli podsolimaannos, jonka rikastumiskerros oli osittain palanutta. Esiintymän pituus oli n. 5 m. Tämän eteläpäässä todettiin myös mahdollisia nokeentuneita liesikiviä. Tuulenkaato sijaitsee suonlaidan tasaisella terassilla, hiekkakuopasta 40 m etelälounaaseen. |
| metsakeskus.1000009413 |
564 |
Korppikangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
466667.71600000 |
7218634.52900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009413 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Korppikankaan kiertävän Nuorittajoen mutkan pohjoispuolella, muinaisen kuivuneen joenuoman luoteisrannan hiekkakankaalla. Asuinpaikka on lähimmillään nykyisestä joenuomasta noin 300 m länsiluoteeseen ja noin 1,5 km länteen Nuorittajoen Pitkäkoskesta. Asuinpaikkamerkkeinä havaittiin kivilajiesineiden katkelmia ja -iskoksia, kvartsiesineitä ja -iskoksia, palanutta luuta, palaneita kiviä sekä kulttuurimaata. Löytöalueen pituus on noin 100 m lännestä itään. Asunpaikan länsiosa on pääosin tuhoutunut vanhemmassa soranotossa, eikä sen alkuperäisestä laajuudesta tähän suuntaan voitu tehdä havaintoja. Löytöalueen itäpuoliskosta ovat selvemmät kulttuurimerkit hiekkamaasta uudehkosta tieojasta. Keskivaiheilla kankaalla havaitut pienet matalat ja osin epämääräiset painanteet voivat olla asuinpaikkaan liittyneitä pienten asumusten pohjia. |
| metsakeskus.1000009414 |
285 |
Kirkonmaa Eteläkärki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
502920.18900000 |
6692921.20500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009414 |
Kohde sijaitsee Kirkonmaan eteläkärjessä Puolustusvoimien alueella. Paikalla on laaja avokallioalue ja muinaisjäännöksen eteläpuolella kallio laskee jyrkästi rantaan. Röykkiön pohjoispuolella on useita sotavarustuksia ja lohkotuista kivistä koostuvia rakenteita. Röykkiö on soikeahko n. 2 x 3 m kokoinen matala pyöreistä 15-20 cm kokoisista luonnonkivistä koostuva latomus, jonka päälle on asetettu myöhemmin muutamia 40-50 cm kokoisia lohkottuja kiviä. Luonnonkivet ovat sammalen peittämiä ja niiden keskellä kasvaa vanha kataja. Lisäksi niiden päällä on männyn lahonnut kanto. Kyseessä on todennäköisesti rautakautinen hautaröykkiö. |
| metsakeskus.1000009415 |
615 |
Kahlotin |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
492850.12200000 |
7238744.51000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009415 |
Kivikautiseen asuinpaikkaan viittava löytöalue Pudasjärven lounaisosassa, noin 400 m Oulu-Kuusamo valtatien eteläpuolella, Taipaleenharjun kyläosan kaakkoispuolella sijaitsevan Kotikankaan kaakkoisreunassa. Paikka on kankaan alareunan läheisyydessä loivahkosti viettävää rinnettä. Löytöjä ei kuitenkaan läntisintä löytökohtaa lukuun ottamatta havaittu rinteen alimmassa osassa, jossa on vanha, ilmeisesti lasketun Aittojärven rantalinja, jonka alapuolella on 200-300 m levyinen soistunut vesijättökaistale, Kahlotin. Alueen tarkastuksessa syksyllä 2007 havaittiin kvartsi-iskoksia ja -esineitä kankaan hiekkaperäisessä suuria kiviä sisältävässä etelään viettävässä rinteessä. Alue on paljaaksi hakattua ja äestettyä metsäpohjaa. Löytöjä havaittiin paikoitellen noin 70 m matkalla korkeuskäyrien suuntaisesti, mutta niiden löytöalue painottui alueen itäpäähän. Lähialueen tarkastuksessa kaakon suunnassa löytöjä ei havaittu. |
| metsakeskus.1000009416 |
285 |
Savilahti |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
503208.05800000 |
6696270.85500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009416 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Kirkonmaan koillisniemekkeen pohjoisosassa sijaitsevalla kalliolla. Kallio viettää lounaaseen ja sen ympärillä kasvaa mäntymetsää. Paikalta on näkyvyys sekä lännessä että pohjoisessa merelle.
Muinaisjäännös koostuu viidestä kiviröykkiöstä, joita on myöhemmin muokattu mahdollisesti sotavarustuksiksi, sillä ne muistuttavat hieman muodoltaan rannikkotykkiasemia. Alkuperäisinä sotavarustuksina niitä ei kuitenkaan voida pitää mm. koon puolesta. Röykkiöiden halkaisija on noin 6 m ja niiden keskelle on kaivettu kallioon saakka ulottuva aukko. |
| metsakeskus.1000009417 |
832 |
Saari-Loukko |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
572241.13700000 |
7252195.33600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009417 |
Yksittäinen pyyntikuoppa Taivalkosken itäosassa pienen Saari-Loukon järven pohjoisrannan harjun laella. Pyyntikuoppa on harjunlaen "T-risteyksessä", jossa järven suuntaiselta noin 10 metriä korkealta harjujaksolta suuntautuu harjanne myös pohjoiseen. Pohjoisen puolella noin 2,5 m päässä kuopan reunasta on hirsinen loma-asuntona toimiva kämppä, jonka piha-alueella kuoppa sijaitsee. Pyyntikuoppa on reunojen päältä mitaten noin 3 x 4 m ja 0,5-0,7 m syvä. Lähinnä idän suunnalla on vallia. Kuopan pohjalle on hiljattain tehty kuoppa, jossa erottuu aina 40 cm vahvuinen huuhtoutumiskerros ja sen alainen kova rikastunut anturamaakerros, jossa paikoin erottuu hiilipartikkeleita. Noin 500 m harjujaksoa itään havaittiin pienempien kuoppien ryhmä ja pyyntikuoppia kerrotaan olevan sekä pohjoisen suuntaan että itä-länsi -suuntaisella harjulla enemmänkin. Harjujakso on ollut paitsi riistaeläinten kulkureitti, myös sovelias historiallinen kulkureitti Vienan ja Pohjanlahden välillä, johon liittyy tarinoita, ns. Piispantie. |
| metsakeskus.1000009418 |
583 |
Karhunjuomalampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
507654.66400000 |
7433632.15000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009418 |
Kohde sijaitsee Pyhä-Luoston kansallispuiston itäosassa, Uhriharjun lounaispuolella Karhunjuomalammen päivätuvan pihamaalla. Pihamaa on osin varsin hienohiekkaista, aavistuksen kumpuilevaa moreenia. Piha-alue rajautuu Uhriharjuun, jonka puoleinen rinne on kuluneisuuden vuoksi aidattu. Pohjoislaidalla on laavu, luoteispuolella wc ja puuvaja. Rakenteita ollaan puistonjohtajan mukaan lisäämässä erityisesti vilkkaan ruskasesongin ja alueen kasvavan turistivirran tarpeiden vuoksi. Varsinainen päivätupa on pihan kaakkoispuolella, kymmenisen metriä eteläpuolella olevan lammen rantarinteestä.
Kvartsi-iskoksia ja -kappaleita, yksittäinen liuskepala sekä pari palanutta kiveä oli kuluneella hiekkapinnalla tuvasta viitisen metriä etelään. Tuossa kohdassa maa viettää loivasti länteen. Löydöt jätettiin paikalle. Päivätuvan luoteispuolelta ja pohjoiseen vievän kulku-uran reunasta, keskeltä pihaa, löytyi hiekkapinnasta kvartsikaavin sekä työstöjälkinen kvartsi-iskos. Näistä jäljistä ja löydöksistä päätellen paikalla on ollut kivi- tai varhaismetallikautista toimintaa. Tarkastus jäi pikaiseksi, mutta kohdetta voidaan näiden havaintojen perusteella luonnehtia pienialaiseksi, paikoin tallautuneeksi ja rakentamisen kuluttamaksi, muinaisasuinpaikaksi.
Vuonna 2013 paikalla toteutettiin Kemijärven kansalaisopiston kurssiohjemaan liittyvä pienimuotoinen, kuuden neliömetrin laajuinen koekaivaus maakumpareella, päivätuvan pihalla. Siinä todettiin ohut (10-15 cm) löytökerros sekä osin säilynyt palaneiden kivien muodostama liesikiveyksen kohta. Löydöt koostuivat kvartsiaineistosta, joukossa mm. kolme kaavinta ja muita- esineitä sekä -ydin. Lisäksi todettiin muutamia punamultanokareita, muttei palanutta luuta. Paikalla on siis ollut ainakin yksi liesi, ilmeisen lyhytaikaisella tai sesonkiluoteisella leiripaikalla kivi- tai varhaismetallikaudella. Runsaat 5 metriä lieden pohjoispuolella on myös mahdollisen pyyntikuopan jäännös. |
| metsakeskus.1000009418 |
583 |
Karhunjuomalampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
507654.66400000 |
7433632.15000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009418 |
Kohde sijaitsee Pyhä-Luoston kansallispuiston itäosassa, Uhriharjun lounaispuolella Karhunjuomalammen päivätuvan pihamaalla. Pihamaa on osin varsin hienohiekkaista, aavistuksen kumpuilevaa moreenia. Piha-alue rajautuu Uhriharjuun, jonka puoleinen rinne on kuluneisuuden vuoksi aidattu. Pohjoislaidalla on laavu, luoteispuolella wc ja puuvaja. Rakenteita ollaan puistonjohtajan mukaan lisäämässä erityisesti vilkkaan ruskasesongin ja alueen kasvavan turistivirran tarpeiden vuoksi. Varsinainen päivätupa on pihan kaakkoispuolella, kymmenisen metriä eteläpuolella olevan lammen rantarinteestä.
Kvartsi-iskoksia ja -kappaleita, yksittäinen liuskepala sekä pari palanutta kiveä oli kuluneella hiekkapinnalla tuvasta viitisen metriä etelään. Tuossa kohdassa maa viettää loivasti länteen. Löydöt jätettiin paikalle. Päivätuvan luoteispuolelta ja pohjoiseen vievän kulku-uran reunasta, keskeltä pihaa, löytyi hiekkapinnasta kvartsikaavin sekä työstöjälkinen kvartsi-iskos. Näistä jäljistä ja löydöksistä päätellen paikalla on ollut kivi- tai varhaismetallikautista toimintaa. Tarkastus jäi pikaiseksi, mutta kohdetta voidaan näiden havaintojen perusteella luonnehtia pienialaiseksi, paikoin tallautuneeksi ja rakentamisen kuluttamaksi, muinaisasuinpaikaksi.
Vuonna 2013 paikalla toteutettiin Kemijärven kansalaisopiston kurssiohjemaan liittyvä pienimuotoinen, kuuden neliömetrin laajuinen koekaivaus maakumpareella, päivätuvan pihalla. Siinä todettiin ohut (10-15 cm) löytökerros sekä osin säilynyt palaneiden kivien muodostama liesikiveyksen kohta. Löydöt koostuivat kvartsiaineistosta, joukossa mm. kolme kaavinta ja muita- esineitä sekä -ydin. Lisäksi todettiin muutamia punamultanokareita, muttei palanutta luuta. Paikalla on siis ollut ainakin yksi liesi, ilmeisen lyhytaikaisella tai sesonkiluoteisella leiripaikalla kivi- tai varhaismetallikaudella. Runsaat 5 metriä lieden pohjoispuolella on myös mahdollisen pyyntikuopan jäännös. |
| metsakeskus.1000009419 |
832 |
Mustalampi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
572718.94600000 |
7252239.32000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009419 |
Yksi selvempi pyyntikuoppa sekä 2-3 pienempää mahdollista pyyntikuoppaa sijaitsevat Taivalkosken itäosassa, noin 2,5 km ison Korvuanjärven länsipuolella, itä-länsi -suuntaisella kapealla ja korkealla harjulla Saari-Loukon järven ja pienen Mustalammen välissä. Tie alueelle idän suunnasta päättyy noin 1 km päähän. Samalla harjulla noin 500 m länteen on yksittäinen Saari-Loukon pyyntikuoppa ja 1,3 km itään Valkin kaksi vierekkäistä pyyntikuoppaa maantien molemmin puolin. Korvuanjärvelle ulottuvalla harjulla tiedetään olevan pyntikuoppia enemmänkin.
Isompi kuoppa on laen notkelmassa ja kooltaan noin 2-2,5 m ja 0,5-0,6 m syvä. Siitä 15-25 m itään on ylemmällä harjanteella 2-3 pienempää mahdollista pyynti- tai muuta kuoppaa.
Vuoden 2009 inventoinnissa havaittiin alueella yksi pyyntikuoopa, halkaisijaltaan 1,5 m ja syvyydeltään 0,5 m. Pyyntikuoppa on ilmeisesti täyttynyt aikojen saatossa osittain maalla. Muita mainittuja mahdollisia pyyntikuoppia ei havaittu. |
| metsakeskus.1000009420 |
285 |
Ruisniemi |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
503697.86800000 |
6695920.99800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009420 |
Kohde sijaitsee Kirkonmaan koillisniemekkeen kaakkoisosassa sijaitsevalla jyrkästi merestä kohoavalla kalliolla, jonka takana kasvaa mäntymetsää. Kallion itäosassa on 20-60 cm kokoisista luonnonkivistä ladottu kaksiosainen kiveys (röykkiö 1). Rakenne muodostuu kahdesta rinnakkaisesta pitkulaisesta ja sisäänpäin kaartuvasta noin metrin korkuisesta, 10-11 m pitkästä ja 1,5 m leveästä röykkiöstä, joita yhdistää kaksi pyöreää ja matalaa, halkaisijaltaan n. 3 metrin levyistä kiveystä. Kokonaisuudessaan röykkiö muodostaa pyöreän rakenteen. Vastaavanlaisia latomuksia on löytynyt viereisestä Kuutsalosta. Rakenteen sijainti vastaa pronssikautisia hautaröykkiöitä.
Röykkiöstä 1 78 metriä länsilounaaseen sijaitsee kallion korkeimmalla kohdalla säännöllisen pyöreä ja tasapintainen n. 40 cm korkea kiveys, jonka halkaisija on n. 5 m. Latomuksen keskellä on matala painanne. Kivet on ladottu kahteen kerrokseen. Kiveys on lähes kokonaan sammalen ja heinän peitossa ja lisäksi sen päällä muutama kelomänty. Röykkiö muistuttaa muodoltaan virolaisia pronssikauteen ajoittuvia paasiarkkuhautoja. |
| metsakeskus.1000009421 |
285 |
Rankki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
497924.00000000 |
6692498.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009421 |
Kohde sijaitsee Rankin eteläosaan jatkuvalla avokallioalueella. Kallio laskee jyrkästi lounaaseen päin ja muinaisjäännös sijaitsee pienessä notkelmassa kalliorinteessä. Myös sen kaakkoispuolella on jyrkänne.
Paikalla on pyöreistä luonnonkivistä ladottu soikeahko 2 x 5 metrin kokoinen ja noin 30 senttä korkea kiveys, joka on osin tuhoutunut. Röykkiön päällimmäiset kivet eivät ole alkuperäisellä paikallaan ja osa kivistä on vierinyt länsipuolella olevaan notkelmaan. Latomuksen pohjoispäässä osa kivistä on sammalen ja heinän peitossa, mutta muuten kivet ovat paljaita ja osin myös hajonneita. Kiveyksen päältä on todennäköisesti menty jollain raskaammalla koneella. Sen länsipuolella on pieni rotko, jota on täytetty poratuilla lohkokivillä. Röykkiön lounaispuolella on pieni noin 1,5 metriä halkaisijaltaan oleva kiveys, johon on saatettu ottaa kiviä viereisestä latomuksesta. Kyseessä voi olla myös pienempi röykkiö. |
| metsakeskus.1000009421 |
285 |
Rankki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
497924.00000000 |
6692498.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009421 |
Kohde sijaitsee Rankin eteläosaan jatkuvalla avokallioalueella. Kallio laskee jyrkästi lounaaseen päin ja muinaisjäännös sijaitsee pienessä notkelmassa kalliorinteessä. Myös sen kaakkoispuolella on jyrkänne.
Paikalla on pyöreistä luonnonkivistä ladottu soikeahko 2 x 5 metrin kokoinen ja noin 30 senttä korkea kiveys, joka on osin tuhoutunut. Röykkiön päällimmäiset kivet eivät ole alkuperäisellä paikallaan ja osa kivistä on vierinyt länsipuolella olevaan notkelmaan. Latomuksen pohjoispäässä osa kivistä on sammalen ja heinän peitossa, mutta muuten kivet ovat paljaita ja osin myös hajonneita. Kiveyksen päältä on todennäköisesti menty jollain raskaammalla koneella. Sen länsipuolella on pieni rotko, jota on täytetty poratuilla lohkokivillä. Röykkiön lounaispuolella on pieni noin 1,5 metriä halkaisijaltaan oleva kiveys, johon on saatettu ottaa kiviä viereisestä latomuksesta. Kyseessä voi olla myös pienempi röykkiö. |
| metsakeskus.1000009422 |
889 |
Piltuanjoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
511903.52500000 |
7216524.51100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009422 |
Asuinpaikka sijaitsee Tulikankaan eteläpäässä, Iso Palovaaran tien ja Piltuanjoen yhtymäkohdassa. Asuinpaikka on Piltuanjoen muutaman metrin korkuisella törmällä.Tien leikkauksissa ja tien viereisessä sorakuopassa on näkyvissä runsaasti kvartsikaapimia, -iskoksia ja palaneen luun kappaleita. Löytöpaikalla ja sen läheisyydessä ei ole näkyvissä rakenteita eikä maaperän värjäymiä.
Löytöpaikan ympäristö on suurimmaksi osaksi kuivahkoa mäntykangasta, Piltuanjoen varressa on tuoreen kankaan kuusikkoa. Maaperä on hiekkamoreenia. |
| metsakeskus.1000009423 |
889 |
Hetesuo |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
510863.94300000 |
7215599.87800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009423 |
Kärkkäänjärven länsipuolisen Hetesuon eteläpuolelta löytyi yksi asumuspainanne, yksi pienempi kuoppajäännös sekä kvartsi-iskoksia ja kaapimia. Löytöpaikka on lähellä poroerotusaitaa ja -kämppää. Hetesuon lounaisosassa on kaksi avolähdettä, joista läntisimmän vieressä asumuspainanne sijaitsee. Painanne on lähteestä 7 m:n päässä. Asumuspainanne on pyöreä, halkaisijaltaan noin viisi metriä ja syvyydeltään noin 30 cm. Aivan painanteen eteläpuolella kulkee kämpälle johtava metsäautotie, joka on syntynyt kulumiselle herkkään maastoon autolla ajamisen tuloksena. Tieltä löytyi painanteen kohdalta ja siitä noin 100 m luoteeseen ja noin 50 m itään runsaasti kvartsia. Tiessä erottuu asumuspainanteen luoteispuolella noin kahdenkymmenen metrin päässä matala, pyöreähkö painauma, mahdollisesti toinen, tien tuhoama asumuspainanne.
Asumuspainanteesta noin 100 m itään kohti porokämppää on pienempi kuoppajäännös, halkaisijaltaan noin 2 m ja syvyydeltään noin 25 cm. Tämä painanne sijaitsee kämpälle johtavan tien pohjoispuolella.
Molempiin painanteisiin tehdyssä koepistossa oli vahva huuhtoutumiskerros. Koepistoista ei tullut löytöjä eikä niissä havaittu maaperän värjäymiä.
Alueen ympäristö on kuivaa mäntykangasta ja maaperä hiekkaa. Alue on hyvin kulumisherkkää ja painanne tulisikin tutkia, koska se on vaarassa tuhoutua vieressä olevan tien takia. |
| metsakeskus.1000009424 |
434 |
Baijars |
10002 |
12016 |
13157 |
11006 |
27000 |
447286.54500000 |
6700551.86200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009424 |
Baijarsin vanha kestikievaritontti sijaitsee Pernajan kirkon eteläpuolella ja tien 11887 länsipuolella Pernajanlahden Gloetin rannan tuntumassa. Tontilta on arkeologisissa kaivaustutkimuksissa löydetty massiivinen kivijalka. Vanhimmat kaivauslöydöt ajoittuvat 1500-luvun loppuun ja 1600-luvun alkuun. |
| metsakeskus.1000009425 |
434 |
Pernajan Pappila (Prästgården) |
10002 |
12001 |
13009 |
11006 |
27000 |
447451.48000000 |
6700236.98700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009425 |
Pernajan pappilan pihapiirissä on tutkittu 1600-luvun vierastuvan paikkaa sekä päärakennuksen ympäristöä, josta löytyi ilmeisesti 1800-lukua vanhemman paistintuvan jäännökset.
Jukka Palm 1996:
Kivijalka sijaitsee nykyisen pappilan pohjoispuoleisessa metsikössä, n. 60 m pappilan rakennuksesta pohjoiseen. Kivijalka on pohjois-etelä-suuntainen ja kooltaan 17 x 8 m. Kivijalka on tehty särmikkäistä ja/tai lohkotuista kivistä ilman laastia. Se on osittain kasvillisuuden peittämä, mutta pohjoisseinän perustus on hyvin nähtävissä. |
| metsakeskus.1000009426 |
889 |
Iso Palovaara 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
512804.16100000 |
7216551.49900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009426 |
Asumuspainanne sijaitsee aivan Iso Palovaaran lounaiskärjessä. Se on matala, syvyys noin 35 cm, halkaisija noin 3,5 m. Painanteeseen tehdyssä koepistossa havaittiin paksu huuhtoutunut kerros, mutta ei löytöjä eikä maaperän värjäymiä. Painanne ei ole yhtä selkeä kuin alueelta löydetyt muut painanteet. Lähelle tehdyistä koepistoista ei tullut löytöjä.
Ympäristö on tuoretta kuusikkokangasta ja maaperä hiekkaa. |
| metsakeskus.1000009427 |
434 |
Garpgård Backas |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
445572.22700000 |
6702566.04400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009427 |
Kirkonkylän kantakylänä pidetyn Garpgårdin kantatilan Backaksen päärakennus sijaitsi 1850-luvun kartan perusteella nykyisten Stenbackan ja Hembackan tilojen rajalla. Paikalla on nähtävissä kivijalka. Kivijalan viereen tehdystä koekuopasta saatiin talteen 1700- ja 1800-luvulle ajoittuvaa aineistoa. |
| metsakeskus.1000009428 |
889 |
Iso Olvasjärvi 1 |
10002 |
12004 |
13052 |
11004 |
27000 |
500165.24300000 |
7217779.96800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009428 |
Rakkakuopat sijaitsevat Iso Olvasjärvestä noin kilometrin lounaaseen sijaitsevalla itä-länsisuuntaisella harjulla, Viinivaarantien pohjoispuolella, tiestä noin 50 m päässä. Kuopat ovat harjun korkeimmalla kohdalla sijaitsevassa noin 20 metrin pituisessa ja 3-6 metrin syvyisessä kivirakassa. Kuoppien väli on noin kaksi metriä. Läntisempi on halkaisijaltaan noin 4,5 m ja syvyydeltään 1,1 m. Itäisempi on halkaisijaltaan 3 m ja syvyydeltään 70 cm.
Harjun korkeimman kohdan molemmin puolin on hienoja rantaterasseja.
Vuonna 2012 noin 100-200 m kuoppien pohjois- ja itäpuolelta on paikannettu useita ilmeisesti myöhäiseen rautakauteen ajoittuvia metalliesineitä ja niiden katkelmia sekä palanutta luuta. |
| metsakeskus.1000009429 |
433 |
Joentaka 1 |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
363465.10100000 |
6733253.30800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009429 |
Kohde sijaitsee kartta-analyysin perusteella 1600-luvun lopun ja 1700-luvun karttojen mukaisella kylätontin alueella, joka todennäköisesti vastaa pääosiltaan vanhinta keskiaikaista kylätonttia. Rakennuspaikan alue on ainoa vanhan kylätontin tällä hetkellä rakentamaton alue ja on nykyisin laitumena. Muualla vanhan kylätontin alueella on eri aikaista rakennuskantaa 1700- ja 1800-luvuista nykypäivään. Noillakin alueilla on todennäköisesti säilyneitä kulttuurikerrostumia ja ehkä jopa maan pinnalle näkyviä historiallisen ajan kylätontille kuuluvia rakenteita.
Rakennuspaikaksi merkitylle tontille tehtiin kuusi koekuoppaa, joista yhdessä havaittiin säilynyttä kulttuurikerrosta ja mahdollisen tulisijan jäännös, jossa oli yksi kerros palaneita kiviä koekuopan pohjoisreunassa. Muista koekuopista ei tullut merkkejä kulttuurikerroksesta ja löydöt olivat muutenkin vähäisiä. |
| metsakeskus.1000009430 |
433 |
Joentaka 2 |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
363415.12400000 |
6733513.20000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009430 |
Alue on loivaa länsirinteen metsälaidunta, valtapuustona täysikasvuinen kuusimetsä. Karttaanalyysin mukaan paikalla on sijainnut pieni pelto, joka näkyy vuoden 1798 isojakokartassa. Pellon käytöstä jäämisen ajankohta ei ole tiedossa. Alueella olevat kivistä kasatut sammaloituneet viljelyrauniot (ks. kuva 8) ovat halkaisijaltaan 1-2 metriä, korkeudeltaan 30-50 cm. Viljelyrauniot liittyvät todennäköisesti em. peltoon, joka on maastossa edelleen ainakin osittain erotettavissa tasaisena terassina. Alueelle tehdyistä koekuopista ei tullut löytöjä eikä merkkejä muista kiinteistä muinaisjäännöksistä. |
| metsakeskus.1000009432 |
433 |
Joentaka 4 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
363635.03600000 |
6733423.24000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009432 |
Kohde sijaitsee mäen osittain loivalla, osittain jyrkemmällä lounais-etelärinteellä. Tontilla sijaitsee ennestään pilarien päälle tehty saunamökkirakennus ja sen eteläpuolella myöskin pilarien päälle tehty vajarakennus, jonka eteläpuolelta rinne alkaa laskea jyrkästi kohti etelää/lounasta. Suunniteltu rakennuspaikka on merkitty em. saunamökkirakennuksen ja vajarakennuksen kohdalle, joiden ympäristöön tehtiin kaksi koekuoppaa. Niistä tuli historiallisen ajan löytöjä, mutta ei säilyneitä kulttuurikerroksia.
Tontin eteläosassa havaittiin kaksi rakennuksen peruskiveystä. Isomman koko on 15,7 metriä x 3,5 metriä, itä-länsisuuntainen. Perustus on alkujaan melko jyrkässä rinteessä, johon se on pengerretty. Suurin osa peruskiveyksestä on alarinteen puolella. Peruskiveys ei ole yhtenäinen, se on tehty eri kokoisista pyöreähköistä luonnonkivistä. Kohteen keskelle tasaiselle pengerretylle alueelle tehdystä koekuopasta ei tullut ajoittavia löytöjä (pala palamatonta luuta) eikä merkkejä kulttuurikerroksesta. Perustuksen sisällä ei näyttäisi olevan tulisijan jäännöksiä. Perustuksen länsipäässä n. kahden metrin etäisyydellä on kiviraunio (halk. n. 1 m, kork. n. 0,4 m), jonka reunakehät on tehty isoista ja sisus pienistä kivistä. Se on sammaloitunut. Perustuksen itäpään edustalla alarinteessä on vallimainen kuopanne (sisämitat n. 1 x 1 m, syv. n. 30 cm). Melko huomaamattomien vallien kanssa ulkomitat ovat n. 2 x 2 m.
Pienempi rakennuksen jäännös on isomman pohjoispuolella ylärinteessä, n. kolme metriä edellisestä pohjoiseen (n. 3 x 7 m). Itä-länsisuuntainen rakennuksen perustus erottuu alarinteen puolelta selvemmin ja on myös pengerretty. Perustuskiveys on samoin katkonainen ja tehty eri kokoisista pyöreähköistä luonnonkivistä. Perustuksen keskiosassa eteläseinässä sisäpuolella kiinni on kivetty kellarikuoppa (1 x 2 m, etelä-pohjoissuuntainen). Se on siis ollut rakennuksen sisällä/lattian alla. Kuoppa on täytetty puilla ja risuilla, joten sen syvyys ei ole tiedossa. Kuopan seinät on kylmämuurattu pyöreistä n. pään kokoisista luonnon kivistä. Kiveys on hyvässä kunnossa. Kellarikuopan itäpuolella, eteläseinässä kiinni on pieni kiven ja maan sekainen kumpare (n. 1 x 1,5 m, kork. n. 0,2 m), joka vaikuttaa tulisijan jäännökseltä. Sitä ei tutkittu tarkemmin. Rakennuksen jäännöksen peruskiveystä on vain alarinteen puolella etelässä. Pohjoisen puolella ylärinteessä rakennuksen pohjan hahmottaminen on kasvillisuuden ja rojun takia mahdotonta. Lisäksi vaikuttaa siltä, että ko. tontille on aiemmin tullut tie juuri tästä
suunnasta. Tien pohja on vielä hahmotettavissa maastossa ja se lienee osittain tuhonnut mainittua perustusta. Havaitut rakenteet sijaitsevat historiallisen kylätontin reuna-alueella. |
| metsakeskus.1000009433 |
433 |
Joentaka 5 |
10001 |
12009 |
13093 |
11002 |
27000 |
363784.97400000 |
6733253.31000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009433 |
Kohde sijaitsee ns. Pajamäessä vanhan kylätien eteläpuolella, mäen lakialueella ja kaakkois-etelärinteessä. Alueen yleisilme on niittymäinen, paikoin pensaikko ja aluskasvillisuus ovat tiheitä. Alueella kasvaa myös yksittäisiä isompia puita. Kohteessa havaittiin kaksi maansekaista kumparetta, jotka sijaitsevat tontin luoteiskulmauksessa. Ne ovat halkaisijaltaan noin 5 - 6 metriä ja korkeudeltaan noin 70 - 80 cm. Molempiin tehtiin koekuoppa keskelle. Röykkiöstä 1 tuli löytöinä melko runsaasti palanutta savea,rRöykkiöstä 2 vuorostaan melko runsaasti palanutta palanutta savea/savitiivistettä sekä palaneita kiviä ja hiiltä. Röykkiön 1 funktio jäi koekuopan perusteella avoimeksi, röykkiö 2 on todennäköisesti jonkinlaisen tulisijan jäännös. Alueelle tehdyistä muista koekuopista ei tullut merkkejä muinaisjäännöksistä tai säilyneestä kulttuurikerroksesta. |
| metsakeskus.1000009435 |
889 |
Kirkaslampi 1 |
10001 |
12008 |
13000 |
11019 |
27000 |
506229.80400000 |
7216982.31500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009435 |
Kirkaslammen luoteisrannan pohjukasta, vedestä löytyi kaksi kvartsikaavinta. Löytöpaikan lähistöltä ei löytynyt muuta esihistoriaan liittyvää. Löytöpaikan viereistä tietä rakennettaessa on asuinpaikka saattanut tuhoutua.
Löytöpaikka on kapea hiekkainen kangas, jonka toisella puolella on suo ja toisella puolella lampi. |
| metsakeskus.1000009436 |
734 |
Vareksenpää |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
318882.17700000 |
6701847.70900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009436 |
Suomusjärven koillisosassa Varesjärven kaakkoisimman lahden, Vareksenpään, itärannan hiekkaperäisellä rantaterassilla sijaitseva kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikkaan viittaavia merkkejä, kvartsi-iskoksia, palaneita kiviä sekä kulttuurimaata, havaittiin paikoittain noin 50 m matkalla rantaterassin päällä, törmän ja järven itärantaa kulkevan paikallistien välissä. Ranta-alue sekä korkeamman Pöytäkankaan etelärinne olivat tarkastusaikana syksyllä 2007 paljaaksi hakatut ja äestetyt. Asuinpaikka sijoittuu paikalle, jossa järven avovesi kohtaa soistuneen pohjukan. |
| metsakeskus.1000009437 |
889 |
Leväsuo |
10001 |
12008 |
13000 |
11019 |
27000 |
507228.42700000 |
7210449.94100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009437 |
Leväsuon soidensuojelualueiden eteläpuolella, aivan suojelualueen rajan ulkopuolelta tulee etelästä Makkarasuolta metsäautotie, jonka päästä lähtee polku kohti suojelualuetta. Polun päästä, aivan suon ja hiekkakankaan rajalta löytyi kaksi kvartsikaavinta. Metsät on aurattu 1970-luvulla, jolloin on tuhoutuneet mahdolliset muut esihistoriallisen asutuksen merkit. |
| metsakeskus.1000009438 |
889 |
Iso Palovaara 2 |
10001 |
12008 |
13000 |
11019 |
27000 |
513455.89700000 |
7216412.56500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009438 |
Iso Palovaaran etelärinteeltä löytyi metsänäestysurasta kaksi kvartsikaavinta ja muutama kvartsi-iskos. Kaapimet löytyivät parin metrin päässä toisistaan. Lähialueilta ei löytynyt mittään esihistoriaan viittaavaa. |
| metsakeskus.1000009439 |
734 |
Kuninkaansuo |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
319818.80900000 |
6700088.42800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009439 |
Suomusjärven koillisosassa Kettulan kylän alueella, Kukinhuoneenharjan itäreunassa ja Kuninkaansuon länsipuolella sijaitsee kankaan törmän reunassa kuoppa. Se on 7-8 m halkaisijaltaan, toista metriä syvä ja suon puolelta reunavallillinen. Todennäköisesti kyseessä on tervahautaa varten tehty kuoppa, vaikka kuopan pohjalle tehdyssä koekuopassa ei ollut hiiltä, eikä juoksutusuomaa havaittu. Valliin tehdyssä koepistossa oli havaittavissa ohuehko huuhtoutumiskerros, muttei selvää rikastumiskerrosta. Parissa lähialueelle tehdyssä keopistossa ei havaittu muinaisjäännökseen viittavia merkkejä |
| metsakeskus.1000009440 |
285 |
Laukkaniemi 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
500615.07600000 |
6701360.79800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009440 |
Kohde sijaitsee Kuutsalossa Laukkaniemen itäpuolella metsässä. Paikan luoteispuolella kasvaa kuusta ja koivua ja kaakkoispuolella on tehty metsähakkuita.
Alueella on halkaisijaltaan 30-40 cm kokoisista luonnonkivistä ladottu nelikulmainen kivilatomus, joka on hieman romahtanut kaakkoissivun keskeltä. Latomus on kooltaan n. 2 x 4 m ja sen korkeus on vajaan metrin. Sammalen peittämä rakenne on koillis-lounas -suuntainen. Kohteesta n. 250 metriä pohjoiseen on useita vastaavanlaisia röykkiöitä (Laukkaniemi 2). |
| metsakeskus.1000009442 |
498 |
Iso Harjujärvi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
357334.90400000 |
7525754.80300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009442 |
Kohde sijaitsee Iso Harjujärven luoteispuolisella kankaalla. Kankaan päällä kulkevan retkeilyreitin tietämillä on kymmenkunta epämääräistä kuoppaa luodekaakkosuuntaisessa jonossa n. 500 m matkalla. Jotkin kuopista ovat selkeästi moderneja tai niitä on kaiveltu myöhemmin, mutta seassa on vähintään 4 ainakin osittain säilynyttä pyyntikuoppaa. Paikka on tyypillinen sekä pyyntikuoppajärjestelmälle että pienimuotoiselle soranottolle.
|
| metsakeskus.1000009443 |
498 |
Harjujärvet 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
357743.74500000 |
7525167.03600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009443 |
Kohde sijaitsee Harjujärvien välisellä kapealla kannaksella. Kannaksen päällä kulkevan polun länsipuolella, Pienen Harjujärven pohjoiskärjestä lounaaseen, on laakea yksittäinen
pyyntikuoppa. Kuopan mitat ovat n. 6 x 4 x 0,5 m. Pyyntikuopaksi tulkitun jäännöksen lähellä on kaksi pientä modernia kuopannetta.
|
| metsakeskus.1000009444 |
498 |
Pieni Harjujärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
357979.64600000 |
7524055.48800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009444 |
Kohde sijaitsee Pienen Harjujärven lounaiskulman kaakkoisrannalla. Vuoden 1995 inventoinnissa kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia kvartsilöytöjä poimittiin terasseittain
järveen laskevalta mäntykankaalta: kesämökistä eteläkaakkoon autotasanteelta, alemmalta tasanteelta mökistä lounaaseen ja rannan tuntumasta saunasta etelälounaaseen.
|
| metsakeskus.1000009445 |
498 |
Äijäkoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
357604.77500000 |
7536150.62600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009445 |
Kohde sijaitsee Muonionjoen Äijäkoskella. Äijäkosken näköalapaikalta ja siitä hiukan etelälounaaseen löytyi vuoden 1995 inventoinnissa kvartseja, joista ainakin osa saattaa
olla peräisin paikalle tuodusta sepelistä. Sittemmin paikan luontopolkuja on päällystetty sepelillä lisää ja näköalapaikalle on rakennettu puisen kaiteet. Nämä toimenpiteet ovat ilmeisesti peittäneet mahdolliset kivikautiset löytöalueet.
|
| metsakeskus.1000009446 |
498 |
Puristakoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
351598.20400000 |
7526933.31900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009446 |
Kohde sijaitsee Muonionjoen rannassa, sortuvassa rantapenkassa ja rantatörmän päällä. Kivikautiseen asuinpaikkaan viittavia kvartsilöytöjä on tehty v. 1995 jokivarresta 30 m matkalta. Lisäksi paikalta tavattiin palaneita kiviä ja mahdollisia liesiä, jotka voivat olla iältään iskoksia nuorempia. Kohde lienee suurilta osin tuhoutunut rantatörmän sortuessa hiljalleen jokeen, sillä v. 2006 inventoinnissa mitään kivikauteen viittaavia löytöjä ei ollut näkyvissä. Törmällä on moderni nuotiopaikka. |
| metsakeskus.1000009447 |
498 |
Valkeajärvi, luode |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
354758.92400000 |
7532228.19900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009447 |
Kohde sijaitsee Valkeajärven luoteispuolella. Loivasti kumpuilevalla mäntykankaalla on yksittäinen loivapiirteinen pyyntikuoppa, jonka laajuus valleineen on 4 x 3,5 m ja syvyys 30 cm. Kuoppa on Jalkosenharjulle menevän metsäautotien tiukasta mutkasta 20 m itään. 250 m pyyntikuopasta itäkaakkoon on toinen pienempi epämääräinen kuoppa, joka lienee luonnonmuodostuma.
|
| metsakeskus.1000009448 |
285 |
Suurikylä Piipari |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
502132.47600000 |
6700153.28500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009448 |
Kohde sijaitsee Kuutsalon Suurenkylän eteläniemen kärjessä vanhojen Seppälän ja Piiparin tilojen paikalla. Seppälän tila on todennäköisesti Kuutsalon toinen 1500-luvulta periytyvistä luotsitiloista, joka on tunnettu viimeistään 1670-luvulta lähtien Seppälä-nimisenä. Vuosisadan lopulla tila jakaantui kolmeen osaan ja vuonna 1730 Seppälän tilan toiselle puolikkaalle asettui Sigfrid (Sipi) Olavinpoika Piipari, josta tila sai nimensä. (Autio 1989:54, 57; Mattila 1960:359.) Kuutsalon vuoden 1776 verollepanokartan mukaan Seppälän ja Piiparin tilat ovat sijainneet Suurenkylän eteläniemessä. Piipari on ollut tiloista itäisempi. Myös Kuninkaan kartastossa (1778–1805:58) tilat sijaitsevat niemen kärjessä.
Paikalla on säilynyt vanhaa puutarha-aluetta sekä sen reunassa neljä kellarikuoppaa, joista osaa on käytetty myöhemmin tunkiona. Kellarikuoppien itäpuolella on autioitunut tila (Jussila), jonka piha-alue on rehevöitynyt. Vanhan puutarhan ja pihan alueilla on saattanut säilyä kellarikuoppien lisäksi myös muita vanhempia rakenteita. |
| metsakeskus.1000009449 |
498 |
Kokkosenlahti |
10002 |
12016 |
13178 |
11002 |
27000 |
378174.51700000 |
7535305.00100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009449 |
Kohde sijaitsee Jerisjärven Isosaaren luoteisosassa. Kotilahden tilasta 350 m itään on pienen sorakuopan kaakkoislaidalla osin koneellisen pintaturpeen kuorinnan tuhoama kehäliesi. Lieden laajuus on 1 x 0,5 m. Ympäristöstä ei ole tehty liettä ajoittavia löytöjä.
|
| metsakeskus.1000009450 |
498 |
Torasjärvi Vanhankentänmaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
369575.95700000 |
7542885.94400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009450 |
Kohde sijaitsee Torasjärven koillisrannalla, Vanhankentänmaan keskivaiheilla lounaaseen työntyvän pyöreän niemekkeen pohjoisrannalla. Paikalla on sekä kivikautinen asuinpaikka että pyyntikuoppa. Asuinpaikalta on löytöinä kvartseja. Tarkemmat tiedot kohteista on rekisterin erilliskohteet välilehdellä.
|
| metsakeskus.1000009450 |
498 |
Torasjärvi Vanhankentänmaa |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
369575.95700000 |
7542885.94400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009450 |
Kohde sijaitsee Torasjärven koillisrannalla, Vanhankentänmaan keskivaiheilla lounaaseen työntyvän pyöreän niemekkeen pohjoisrannalla. Paikalla on sekä kivikautinen asuinpaikka että pyyntikuoppa. Asuinpaikalta on löytöinä kvartseja. Tarkemmat tiedot kohteista on rekisterin erilliskohteet välilehdellä.
|
| metsakeskus.1000009451 |
498 |
Uusipalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
371465.19200000 |
7544143.44000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009451 |
Kohde sijaitsee 400 m pohjoiseen Vuontis- ja Jerisjokien yhtymäkohdasta. Metsähallituksen ylläpitämän Uusipalon kodan edustan aukiolla on näkyvissä puolenkymmentä kvartsi-iskosta. Vuontisjoen länsipuolisen suon laitaan on paikalta 20 m. Kodan länsipuolella on nuorehko tuvanpohja ja siitä n. 60 m lounaaseen on suurehko tervahauta.
|
| metsakeskus.1000009452 |
498 |
Ylinen Visantokoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
351655.13700000 |
7551412.47600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009452 |
Kohde sijaitsee Muonionjoen rantatörmän terassilta, 15 m joesta ja 30 m koillispuoliselta Kilpisjärventieltä, on vuonna 1995 löytynyt kvartseja modernin nuotiopaikan viereltä.
|
| metsakeskus.1000009453 |
498 |
Muorijärvi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
359054.15600000 |
7556870.30600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009453 |
Kohde sijaitsee Muorijärven pohjoisrannalla. Noin 40 m uudehkosta huvilasta koilliseen, äkkijyrkän kangasrinteen alla, on neljä pyyntikuoppaa pohjois-eläsuuntaisessa jonossa. Kahden eteläisimmän kuopan välissä on huvilan käymälä. Kuoppajonosta reilut 100 m
pohjoiseen, kymmenkunta metriä rinteen päällä kulkevasta metsäautotiestä kaakkoon, on lisäksi yksittäinen pyyntikuoppa.
|
| metsakeskus.1000009454 |
498 |
Mielmukkajärvi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
354999.79100000 |
7554742.14700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009454 |
Kohde sijaitsee Mielmukkajärven eteläpuolella. Pienellä mäntykangaskumpareella, Mielmukkajärventiestä 20 m lounaaseen, on yksittäinen pitkänsoikea pyyntikuoppa. Tien toisella puolella on sorakuoppa.
|
| metsakeskus.1000009455 |
498 |
Kaarnestieva, lounas |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
357803.67200000 |
7551989.25800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009455 |
Kohde sijaitsee Ylisen Utkujärven koillispään länsipuolella. Kajangintievan pitkän harjun lounaispäässä, mökkitien ja vedenottamon aidan välisellä pienellä hiekkakumpareella, on itä-länsisuuntaisessa jonossa kuusi pyyntikuoppaa. Parissa kuopassa on jälkiä modernista kaivelusta. Mökkitieltä on löytynyt lisäksi pieniä kvartsi-iskoksia.
|
| metsakeskus.1000009455 |
498 |
Kaarnestieva, lounas |
10002 |
12008 |
13000 |
11002 |
27000 |
357803.67200000 |
7551989.25800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009455 |
Kohde sijaitsee Ylisen Utkujärven koillispään länsipuolella. Kajangintievan pitkän harjun lounaispäässä, mökkitien ja vedenottamon aidan välisellä pienellä hiekkakumpareella, on itä-länsisuuntaisessa jonossa kuusi pyyntikuoppaa. Parissa kuopassa on jälkiä modernista kaivelusta. Mökkitieltä on löytynyt lisäksi pieniä kvartsi-iskoksia.
|
| metsakeskus.1000009456 |
498 |
Kajangin Tieva |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
357598.75100000 |
7551879.30700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009456 |
Kohde sijaitsee Ylisen Utkujärven koillisrannalla. Lounaaseen osoittavan niemen kärjen sortuvassa rantatörmässä näkyy muutamia kvartseja ja palaneita kiviä huvilan ja saunan välisellä alueella. Eniten kvartseja näkyy osittain törmän mukana rannalle sortuneen laakean mahdollisen asumuspainanteen (halkaisija n. 6 m) kohdilla saunan vieressä.
Huvilan edustalla on lisäksi pieni suppilomainen maatunut kuoppa, joka liittynee asuinpaikkaan.
|
| metsakeskus.1000009457 |
498 |
Muorintytär |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
359105.14100000 |
7556366.50300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009457 |
Kohde sijaitsee Muorijärven ja Muorintytär-lammen välisellä hiekkakumpareella. Kumpareen laella, lähellä sen jyrkkää eteläkaakkoislaitaa ja eteläkaakkoon kesämökistä, on laakea pitkälle maatunut pyyntikuoppa. Pyyntikuopasta itään on lisäksi toinen pienempi ja epämääräisempi kuopanne, joka lienee kuitenkin luontainen.
|
| metsakeskus.1000009458 |
498 |
Muorijärvi, kaakko |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
358897.22200000 |
7556312.52200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009458 |
Kohde sijaitsee Muorijärven kaakkoisrannalla. Järveen työntyvällä kumparemaisella niemekkeellä on yksittäinen soikeahko pyyntikuoppa, jonka koko on 3 x 2,5 x 0,3 m. Siitä
muutama metri etelään on toinen epämääräinen kuopanne, joka lienee kuitenkin
luonnonmuodostuma.
|
| metsakeskus.1000009459 |
498 |
Juutilaisenjärvi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
362716.68200000 |
7558724.56200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009459 |
Kohteeseen on yhdistetty muinaisjäännösrekisterissä aiemmin olleet kohteet Juutilaisenjärvi, itä 1000009460 sekä Juutilaisenjärvi, koillinen 1000009461. Samassa yhteydessä kohteen nimi on muutettu Juutilaisenjärvi aiemman Juutilaisenjärvi, kaakko tilalle.
Paikalla todettiin vuoden 2015 inventoinnissa 21 pyyntikuoppaa. Kuopat sijaitsevat kivi- ja hiekkaharjulla, jossa kasvaa mäntymetsä ja aluskasvillisuutena on varpuja ja jäkälää. Kohteen länsipuolella maasto laskee Juutilaisenjärven itäpuolella sijaisevaan suohon. Alueen läpi kulkee poroaita ja ajouria. Aimmissa inventoinneissa pyyntikuoppia on havaittu vähemmän. |
| metsakeskus.1000009459 |
498 |
Juutilaisenjärvi |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
362716.68200000 |
7558724.56200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009459 |
Kohteeseen on yhdistetty muinaisjäännösrekisterissä aiemmin olleet kohteet Juutilaisenjärvi, itä 1000009460 sekä Juutilaisenjärvi, koillinen 1000009461. Samassa yhteydessä kohteen nimi on muutettu Juutilaisenjärvi aiemman Juutilaisenjärvi, kaakko tilalle.
Paikalla todettiin vuoden 2015 inventoinnissa 21 pyyntikuoppaa. Kuopat sijaitsevat kivi- ja hiekkaharjulla, jossa kasvaa mäntymetsä ja aluskasvillisuutena on varpuja ja jäkälää. Kohteen länsipuolella maasto laskee Juutilaisenjärven itäpuolella sijaisevaan suohon. Alueen läpi kulkee poroaita ja ajouria. Aimmissa inventoinneissa pyyntikuoppia on havaittu vähemmän. |
| metsakeskus.1000009462 |
498 |
Kätkäjärvi, pohjoinen |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
348780.27800000 |
7561412.46200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009462 |
Kohde sijaitsee Kätkäjärven pohjoisrannalla. Järven pohjoisrannan puolivälissä on itä-länsisuuntainen kapea hiekkaharjanne, jonka laella on kaksi pitkälle maatunutta laakeaa pyyntikuoppaa.
|
| metsakeskus.1000009463 |
498 |
Vuopionpalo |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
348906.00000000 |
7562208.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009463 |
Kohde sijaitsee Kätkäjärvestä 800 m pohjoiseen. Vuopionpalon kumpuilevalla mäntykankaalla, aivan pienen lammen luoteisrannan tasaisen niemekkeen nokassa,
on yksittäinen pyyntikuoppa. Kuoppa on laakea ja pitkälle maatunut. |
| metsakeskus.1000009464 |
498 |
Kätkäjärvi, länsi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
348311.46300000 |
7560625.77800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009464 |
Kohde sijaitsee Kätkäjärven Pitkäniemen tyveen etelästä työntyvän lahdelman pohjoispuolella. Asuinpaikka on itä-länsisuuntaisen Pitkäniementien ja siitä pohjoiskoilliseen risteävän metsäautotien risteysalueella. Hienojakoista hiekkaa olevalla
tienpinnalla näkyy poikkeuksellisen runsaasti kvartseja sekä muutamia palaneita luunkappaleita halkaisijaltaan 35 m alueella. Järven ranta on etelässä 30 m päässä.
|
| metsakeskus.1000009465 |
285 |
Iso-Halssi |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
500155.27000000 |
6699382.59000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009465 |
Kohde sijaitsee Kuutsalossa Halssinsaareen vievän hiekkatien pohjoispuolella. Kivikkoisen metsäsaarekkeen päällä ja rinteessä on neljä nelikulmaista kivilatomusta, jotka muistuttavat Kuutsalon Laukkaniemen 1 ja 2 sekä Pohjansuun röykkiöitä.
Röykkiö 1 on itä-länsi -suuntainen n. 2 x 4 m kokoinen ja n. 0,9 m korkea pyöreistä luonnonkivistä ladottu suorakaiteen muotoinen kiveys. Kiviä on neljässä kerroksessa. Röykkiö 2 on neliömäinen n. 2 x 2 m kokoinen kiveys, jonka itäpuoli on romahtanut. Röykkiö 3 on kekomainen n. 2,5 x 2,5 m kokoinen kiveys. Sen länsisivulta on poistettu kivi. Röykkiö 4 sijaitsee muita hieman ylempänä ja se on kooltaan n. 2 x 2 m. Latomus on päältä hieman kupera. Röykkiöiden korkeus on 0,9-1 metriä ja niissä käytettyjen kivien halkaisija on 20-40 cm. Latomuksia peittää paksu sammal. |
| metsakeskus.1000009466 |
935 |
Takala |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
527507.21000000 |
6709307.72600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009466 |
Asuinpaikka sijaitsee Museotien ja Järvenkyläntien risteyksestä noin 40 m etelään, tasaisella mäntykankaalla. Asumuspainanne on kaksiosainen. Isompi painanne on kooltaan 10 x 11 m ja siinä kiinni oleva pienempi painanne on 5 x 5 m. Ison painanteen syvyys on vallin päältä mitattuna 70–80 cm ja pienemmän noin 50 cm. Painanteita ympäröi joka puolelta valli.
Painanne on täysin ehjä. Koska kyseessä on aivan selkeä asumuspainanne, siihen ei inventoinnissa tehty lainkaan koepistoja.
Paikalla on myös historiallisen ajan kylänpaikka Järvenkylä (Träskeby) Takala 1000011025. |
| metsakeskus.1000009467 |
285 |
Autionkylä Autio |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
501205.85300000 |
6699052.72200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009467 |
Kohde sijaitsee Kuutsalon Autionkylään vievän tien molemmilla puolilla. Paikalla on ollut vuoden 1776 verollepanokartan mukaan kaksi taloa: Autio ja Suutari. Näistä Autio on sijainnut tien päässä ja Suutari hieman kaakonpana. Aution on katsottu periytyvän Viloisen tilasta, joka on perustettu viimeistään 1500-luvulla. Talo on autioitunut 1570-luvulla ja 1630-luvulla Heikki Hannunpoika Hanski on ottanut haltuunsa Kuutsalon kaksi autiotilaa, joista perustettiin Kuutsaloon kolmas luotsitila. Näistä toinen oli Viloisen autio, jota kutsuttiin myöhemmin Vilolaksi. Vuonna 1675 Vilola jaettiin kahden uuden viljelijän kesken, ja Heikki Eerikinpoika Ruoti otti haltuunsa tilan toisen puolen. Ruotia kutsuttiin myöhemmin Autioksi, mikä viittaa luultavasti siihen, että vanhaa autiota alettiin viljellä uudestaan.
1700-luvun kartoissa Aution tila näyttäisi sijainneen paikalla, jossa on säilynyt myös nykypäiviin vanhojen rakenteiden pohjia. Autionkylään johtavan tien lounaispuolella on kaksi vanhaa kivettyä kellarinpohjaa ja yksi uudempi pohja. Vastapäätä kellarikuoppia on kivisen navetan raunio tien vieressä. Reilun 30 metrin päässä kaakossa on näkyvissä n. 7 m levyinen kivijalka, joka on todennäköisesti jatkunut sen vieressä olevan asuinrakennuksen alle. Navetan luoteispuolella on peltoraunio, joka sijaitsee kesannolla olevan vanhan pellon vieressä. Kauempana peltoa reunustaa kiviaita (Kuutsalo Autionkylä -niminen kohde).
|
| metsakeskus.1000009468 |
498 |
Kätkäjärvi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
348159.52900000 |
7560622.77800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009468 |
Kohde sijaitsee Kätkäjärven länsipuolella. Pitkänniementien ja siitä luoteeseen haarautuvan metsäautotien risteyksen koillispuolisella hiekkakumpareella on kolme
pyyntikuoppaa. Osaa laakeista kuopista on ilmeisesti kaiveltu myöhemminkin. Kumpareella on lisäksi yksi selkeästi moderni pieni soranottokuoppa ja kumpareen etelälounaispuolella toinen moderni neliömäinen kuopanne.
|
| metsakeskus.1000009469 |
498 |
Muorinharju |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
359200.09400000 |
7557104.20600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009469 |
Kohde sijaitsee Muorinharjun päällä ja 350 m Muorijärvestä koilliseen. Harjun lakea seurailevan metsäautotien luoteislaidalla on yksittäinen pyyntikuoppa. Kuopan halkaisija on 6 m ja syvyys reilun metrin. Tie ja pyyntikuopan luoteisreunan ylittävä polku ovat
tuhonneet sitä jonkin verran.
|
| metsakeskus.1000009470 |
498 |
Koivuranta |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
358300.51200000 |
7529038.48700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009470 |
Kohde sijaitsee Kangosjärven luoteisosan kaakkoon pistävällä niemellä. Niemen päällä olevalla harjanteella on kolme soikeahkoa pyyntikuoppaa noin 80 m välein.
Eteläisimmästä kuopasta vajaat 20 m itään tuulenkaadon juurakossa näkyy kvartseja. Kvartsilöydöt ovat 5 m korkean jyrkän törmän päällisellä tasanteella 30 m rannasta pohjoiseen.
|
| metsakeskus.1000009470 |
498 |
Koivuranta |
10002 |
12008 |
13000 |
11002 |
27000 |
358300.51200000 |
7529038.48700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009470 |
Kohde sijaitsee Kangosjärven luoteisosan kaakkoon pistävällä niemellä. Niemen päällä olevalla harjanteella on kolme soikeahkoa pyyntikuoppaa noin 80 m välein.
Eteläisimmästä kuopasta vajaat 20 m itään tuulenkaadon juurakossa näkyy kvartseja. Kvartsilöydöt ovat 5 m korkean jyrkän törmän päällisellä tasanteella 30 m rannasta pohjoiseen.
|
| metsakeskus.1000009473 |
498 |
Laukupuolijänkkä 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
377976.62600000 |
7517798.03900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009473 |
Kohde sijaitsee Äkäsjärven eteläpään itäpuolella ja 1 km koilliseen Äkäsjoen suusta. Äkäskeron retkeilyreitin ja itäpuolisen metsäautotien välimaastossa, 200 m etäisyydellä kummastakin, on kumpuilevassa maastossa pitkänomainen pyyntikuopaksi tulkittu kuoppa. Kuoppa on lännestä ja pohjoisesta suohon rajautuvan moreenikankaan niemekkeen kärjen korkeimmalla kohdalla. Niemeke osoittaa pohjoiseen. |
| metsakeskus.1000009474 |
498 |
Äkäsmylly |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
377017.01800000 |
7516768.44500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009474 |
Kohde sijaitsee Äkäslinkan itäpuolella. Äkäsmyllyn kävelysillan kaakkoispuolisella rannalla nykyisten matkailurakenteiden ja soralla peitettujen polkujen seassa erottuu merkkejä kvartseista ja vanhasta tulenpidosta. Paikan luonteen varmentaminen vaatii lisätutkimuksia. Molemmin puolin laavua on rapautuneen kvartsin lisäksi viitteitä kvartsiaineksen käytöstä.
Inventointi 2015: Inventoinnissa kohteesta ei tavattu mitään kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavaa. Löytökohdan päällä on nykyisin vaellusreitti ja laavu. |
| metsakeskus.1000009475 |
734 |
Kukinhuoneenharju etelä |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
319313.02500000 |
6698994.86500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009475 |
Kohde sijaitsee Suomusjärven Lahnajärven kylässä sijaitsevan Kukinhuoneenharjun eteläosan ison hiekkakuoppa-alueen eteläpuolella, aivan Lahnajärven kiertävän tien pohjoispuolella, pienen sivutien risteyksen kohdalla. Paikalla on pyöreä kuoppa, joka on reunan päältä mitaten on halkaisijaltaan noin 4 m ja syvyydeltään noin 1 m. Mahdollisesti kyse on pyyntikuopasta, vaikka muita kuoppia ei lähialueella havaittu tarkastuksen yhteydessä syksyllä 2007. Selvää vallia ei havaittu ja kuopan tien puoleinen eteläreuna lienee osin peittynyt myöhemmillä tiehen liittyvillä maa-aineksilla. Pohjoisreunan päälle tehdyssä koepistossa havaittiin huuhtoutumiskerrosta. |
| metsakeskus.1000009476 |
285 |
Pohjansuu |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
500021.32900000 |
6699735.44800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009476 |
Kohde sijaitsee Kuutsalon länsilaidalla Mullinkylästä lounaaseen. Paikalla on sekametsää kasvavan kapean saarekkeen päällä ja rinteessä kaksi n. 2 x 4 m kokoista sammalen peittämää kivilatomusta. Röykkiön 1 (6702548 / 3500191) korkeus on n. 1 metrin ja röykkiön 2 (6702536 / 3500175) n. 0,8 metriä. Kivien halkaisija on 10-40 cm. Röykkiön 2 keskellä on kuopanne. |
| metsakeskus.1000009477 |
444 |
Vohloisten rautakaivos |
10002 |
12012 |
13123 |
11006 |
27008 |
332192.93900000 |
6679825.62700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009477 |
Vohloisten rautakaivoksen kaivanto sijaitsee Vohloisten kastanosta lounaaseen. Rautakaivos oli olemassa jo vuonna 1789. Heinäkuussa 1824 Nils Gustaf Nordenskjöld antoi tyhjentää kaivoksen vedestä tarkastaakseen malmivarat. Kaivos otettiin uudelleen käyttöön ja sitä pidettiin lupaavana. Högforsin ruukin vuokraaja C.H. John sai 1831 valtauskirjan Vohlaisten esiintymään. Vuonna 1836 hän luovutti kaivoksen ja ruukin kapteeni Joseph Brehmerille. Malmi ehtyi kuitenkin pian ja kaivoksen toiminta lopetettiin vuonna 1839.
Nykyään kaivoksen toiminnasta ovat jäljellä malmin louhintakuopat joita on kolme
kappaletta. Niistä eteläisin on kooltaan suurin, noin 22x12 metriä. Kuoppa näkyy
maastossa vain parin metrin syvyisenä ja on täyttynyt vedellä. Kuopan
kokonaissyvyydestä ei ole tietoa. Kuopan pohjoisseinämässä on aukko, joka
näyttäisi yhdistävän louhintakuopat 1 ja 2. |
| metsakeskus.1000009477 |
444 |
Vohloisten rautakaivos |
10002 |
12012 |
13123 |
11006 |
27007 |
332192.93900000 |
6679825.62700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009477 |
Vohloisten rautakaivoksen kaivanto sijaitsee Vohloisten kastanosta lounaaseen. Rautakaivos oli olemassa jo vuonna 1789. Heinäkuussa 1824 Nils Gustaf Nordenskjöld antoi tyhjentää kaivoksen vedestä tarkastaakseen malmivarat. Kaivos otettiin uudelleen käyttöön ja sitä pidettiin lupaavana. Högforsin ruukin vuokraaja C.H. John sai 1831 valtauskirjan Vohlaisten esiintymään. Vuonna 1836 hän luovutti kaivoksen ja ruukin kapteeni Joseph Brehmerille. Malmi ehtyi kuitenkin pian ja kaivoksen toiminta lopetettiin vuonna 1839.
Nykyään kaivoksen toiminnasta ovat jäljellä malmin louhintakuopat joita on kolme
kappaletta. Niistä eteläisin on kooltaan suurin, noin 22x12 metriä. Kuoppa näkyy
maastossa vain parin metrin syvyisenä ja on täyttynyt vedellä. Kuopan
kokonaissyvyydestä ei ole tietoa. Kuopan pohjoisseinämässä on aukko, joka
näyttäisi yhdistävän louhintakuopat 1 ja 2. |
| metsakeskus.1000009478 |
498 |
Ojajärvi, luode |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
373123.58800000 |
7510131.10600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009478 |
Kohde sijaitsee Tiurajärven ja Kangosjärven välisen tien pohjoispuolella ja 400 metriä Ojajärvestä luoteeseen. Osittain hiekanoton tuhoama asuinpaikka on itäpuoliseen suohon laskevan törmän päällisellä kangastasanteella. Kvartseja ja palaneita kiviä on havaittu hiekkakuopan pohjoisreunalla ja kuopan pohjois- ja luoteispuolisella tasanteella. |
| metsakeskus.1000009480 |
498 |
Metsänhoitajan kämppä 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
380915.38400000 |
7548955.52500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009480 |
Kohde sijatisee Pallasjärven länsipuolella. Metsänhoitajan entiseltä kämpältä 250 m luoteeseen on kolme pyyntikuoppaa Raattamaan vievän tien suuntaisesti. Kuopat ovat 20 m välein ja tiestä 70 m länteen. Paikalla tietä reunustaa korkea ja jyrkkä soratörmä.
Kohde muodostuu viidestä pyyntikuopasta. Kuopat 1 – 3 sijaitsevat pohjoisluode-eteläkaakkosuuntaisena ketjuna hiekkamoreeniharjanteella noin 70 metrin matkalla. Kuopat 4 ja 5 sijaitsevat noin sata metriä lännempänä, noin viisi metriä alemmalla korkeustasolla, missä maaperä on hiekkaisempaa kuin kuoppien 1 – 3 läheisyydessä. Kuopat ovat pyöreitä, melko kookkaita, selvästi maastossa erottuvia ja loivapiirteisen maavallin ympäröimiä. Muutamien kuoppien pohjille kaivetuista lapionpistoista todettiin selvät paksut huuhtoutumiskerrokset. |
| metsakeskus.1000009482 |
498 |
Metsäntutkimuslaitos |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
381365.20700000 |
7547985.91300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009482 |
Kohde sijaitsee Pallasjärven länsipuolella. Noin 40 m Jerisjärvelle vievältä tieltä etelään on pienen lammen ja suonotkelman länsipuolisessa loivassa rinteessä kaksi pyyntikuoppaa. Kuopat ovat 40 m etäisyydellä toisistaan. Lammen vastakkaisella puolella on Metsäntutkimuslaitoksen huoltorakennuksia. Päätien pohjoispuolella on kaksi mahdollisesti samaan ryhmään kuuluvaa pyyntikuoppaa (Muonio 240). Vuoden 2011 inventoinnissa löydettiin ainoastaan 1 kuoppa. |
| metsakeskus.1000009483 |
498 |
Hirvasniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
380675.48100000 |
7551374.54600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009483 |
Kohde sijaitsee Pallasjärven pohjoispään länsipuolella. 10 m Raattamaan vievän tien itäpuolella on vanhan sorakuopan läheisyydessä yksi suurehko, halkaisija 4,5 m ja syvyys 1 m, suppilomainen kuoppa. Kuopalta 12 m itään alkaa jyrkkä törmä. Alue on järven rannan suunnassa erittäin vaikeakulkuista. Kuopan tulkinta nimenomaan pyyntikuopaksi vaatii lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000009484 |
47 |
Erkunan seita |
10002 |
12006 |
13083 |
11002 |
27000 |
349680.82500000 |
7614400.17300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009484 |
Kohde sijaitsee Enontekiön kirkosta noin 28 km ja Palojärven kylästä noin 2,5 km luoteeseen päin, pohjois-eteläsuuntaisen, Pahamaa-nimisen, melko kivikkoisen moreeniselänteen kaakkoislaidalla, tunturikoivikossa, loivasti kohti itäkaakkoa viettävän rinteen partaalla. Kohteen luota avautuu maisemaa Palojärvelle saakka. Kohde on tunturikoivikon keskellä huomiota herättävä näky; paikalla sijaitsevat kaksi suurta lohkaretta ovat muinoin muodostaneet yhtenäisen, halkaisijaltaan noin nelimetrisen kivipaaden. Kivipaaden haljettua kahtia on sen läntisempi puolisko jäänyt pystyasentoon ja on noin 5 metriä korkea. Itäisempi puolisko on kaatunut kyljelleen maahan läntisemmän puoliskon vierelle, jolloin lohkareiden väliin on syntynyt suojaisa onkalo. Paikalle on tuotu poronsarvia ja kolikoita. Itkonen (1946) mainitsee Palojärven seidan sijoiottaen sen Ivalon koillispuolelle. Fellman (1906) toteaa Palojärvellä olevan kahden kiven seidan. Palojärven seidalla tarkoitettaneen Erkunan seitaa. |
| metsakeskus.1000009485 |
848 |
Kokkomäki |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
658012.74700000 |
6915184.36200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009485 |
Maanmittauslaitoksen laserkeilauksella toteutetussa korkeusmallissa alueella erottuu Suuri-Onkamon ja Särkijärven välisellä kankaalla taistelu ja yhdyshautoja. Onkamon seuduille on rakennettu toisen maailmansodan aikana linnoitteita.
Aluetta ei ole tarkastettu maastossa. Kohde on rajattu paikkatietokantaan 07/2017 laserkeilausaineiston perusteella. Rajaus on suuntaa antava. |
| metsakeskus.1000009488 |
418 |
Toppi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
331840.48500000 |
6803750.81500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009488 |
Asuinpaikka sijaitsee peltoniemekkeellä , jonka itäpuolella virtaa Paattakaisjärvestä lähtevä entisen Tervajärven kautta Ahtialanjärveen laskeva puro. Alueen maalajina on savi. Maakaasuputkilinjan inventoinnissa alueelta löytyi useita kvartsi-iskoksia. Koekaivaustutkimuksissa kyntökerroksen alta löytyi likamaa-alueita, mutta löytöaineisto oli vaatimaton. Maakaasuputkilinja kulkee asuinpaikan länsiosassa, asuinpaikan ydinalueen ulkopuolella.
Paikalla tehdyssä kaivauksessa syksyllä 2007 löydöt olivat vähäiset. Onkin mahdollista, että asuinpaikka ulottuu vain osittain kaasuputkilinjalle. Kohde on myös voinut tuhoutua pitkäaikaisen viljelyn seurauksena. |
| metsakeskus.1000009489 |
288 |
Hongell |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
327303.22300000 |
7069513.01200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009489 |
Kohde sijaitsee lounaaseen ja etelään laskevalla rinteellä, Seljesin lomakylästä ja Stora Seljesistä noin 1,8 km luoteeseen. Kohde löytyi vuonna 2007 Honkobackharjun jätinkirkkoalueella (288 010 003) tehtyjen kaivausten aikana. Se sijaitsee edellä mainitusta kohteesta noin 400 metriä etelään.
Paikalta on äestysurista löytynyt runsaasti kvartsi-iskoksia sekä yksi keramiikan pala. Keramiikka vaikuttaa myöhäisneoliittiselta, mahdollisesti Kiukaiskulttuuria, mutta koska löydetyssä palassa ei ole koristelua, on ajoittaminen vaikeaa. Lisäksi alueella saattaa olla myös asumuspainanteita. |
| metsakeskus.1000009490 |
288 |
Nedervetil-Seljesskog |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
327886.99700000 |
7068083.58200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009490 |
Kohde sijaitsee Seljesin lomakylästä ja Stora Seljesistä noin 350-450 metriä luoteeseen. Kohde kuuluu todennäköisesti samaan asuinpaikkakompleksiin kuin kohde Nedervetil-Seljes semesterby (288 01 0021).
Paikalla on ainakin 7 suurehkoa asumuspainannetta (halkaisija 15-23 metriä) ja 5 pyyntikuoppaa (halkaisija 2-3 metriä) jonossa.
Lidar 5p -korkeusmallin perusteella kohteessa lienee yllä mainittua enemmänkin pyyntikuoppia. |
| metsakeskus.1000009490 |
288 |
Nedervetil-Seljesskog |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
327886.99700000 |
7068083.58200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009490 |
Kohde sijaitsee Seljesin lomakylästä ja Stora Seljesistä noin 350-450 metriä luoteeseen. Kohde kuuluu todennäköisesti samaan asuinpaikkakompleksiin kuin kohde Nedervetil-Seljes semesterby (288 01 0021).
Paikalla on ainakin 7 suurehkoa asumuspainannetta (halkaisija 15-23 metriä) ja 5 pyyntikuoppaa (halkaisija 2-3 metriä) jonossa.
Lidar 5p -korkeusmallin perusteella kohteessa lienee yllä mainittua enemmänkin pyyntikuoppia. |
| metsakeskus.1000009491 |
47 |
Maaterlommol (pohjoinen) |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
374663.75400000 |
7633807.41600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009491 |
Kohde sijaitsee Pöyrisjärven pohjoispuolella. Maaterlommolin koillispuolisen kosteikon reunalta alkaa pohjoiseen 400 metriä jatkuva 25 pyyntikuopan jono, joka kulkee kumpareiden reunaa pitkin aina joen varressa olevan suon reunalle asti. Jonon pohjoispäässä lammen länsipuolella on kolme soikeaa liesikiveystä, joista kaksi rikottuja. Kuoppien etelä- ja keskiosasta on myös tehty asuinpaikkahavaintoja (kvartsia ja palanutta kiveä). |
| metsakeskus.1000009491 |
47 |
Maaterlommol (pohjoinen) |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
374663.75400000 |
7633807.41600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009491 |
Kohde sijaitsee Pöyrisjärven pohjoispuolella. Maaterlommolin koillispuolisen kosteikon reunalta alkaa pohjoiseen 400 metriä jatkuva 25 pyyntikuopan jono, joka kulkee kumpareiden reunaa pitkin aina joen varressa olevan suon reunalle asti. Jonon pohjoispäässä lammen länsipuolella on kolme soikeaa liesikiveystä, joista kaksi rikottuja. Kuoppien etelä- ja keskiosasta on myös tehty asuinpaikkahavaintoja (kvartsia ja palanutta kiveä). |
| metsakeskus.1000009491 |
47 |
Maaterlommol (pohjoinen) |
10002 |
12016 |
13178 |
11002 |
27000 |
374663.75400000 |
7633807.41600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009491 |
Kohde sijaitsee Pöyrisjärven pohjoispuolella. Maaterlommolin koillispuolisen kosteikon reunalta alkaa pohjoiseen 400 metriä jatkuva 25 pyyntikuopan jono, joka kulkee kumpareiden reunaa pitkin aina joen varressa olevan suon reunalle asti. Jonon pohjoispäässä lammen länsipuolella on kolme soikeaa liesikiveystä, joista kaksi rikottuja. Kuoppien etelä- ja keskiosasta on myös tehty asuinpaikkahavaintoja (kvartsia ja palanutta kiveä). |
| metsakeskus.1000009491 |
47 |
Maaterlommol (pohjoinen) |
10002 |
12016 |
13178 |
11019 |
27000 |
374663.75400000 |
7633807.41600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009491 |
Kohde sijaitsee Pöyrisjärven pohjoispuolella. Maaterlommolin koillispuolisen kosteikon reunalta alkaa pohjoiseen 400 metriä jatkuva 25 pyyntikuopan jono, joka kulkee kumpareiden reunaa pitkin aina joen varressa olevan suon reunalle asti. Jonon pohjoispäässä lammen länsipuolella on kolme soikeaa liesikiveystä, joista kaksi rikottuja. Kuoppien etelä- ja keskiosasta on myös tehty asuinpaikkahavaintoja (kvartsia ja palanutta kiveä). |
| metsakeskus.1000009491 |
47 |
Maaterlommol (pohjoinen) |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
374663.75400000 |
7633807.41600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009491 |
Kohde sijaitsee Pöyrisjärven pohjoispuolella. Maaterlommolin koillispuolisen kosteikon reunalta alkaa pohjoiseen 400 metriä jatkuva 25 pyyntikuopan jono, joka kulkee kumpareiden reunaa pitkin aina joen varressa olevan suon reunalle asti. Jonon pohjoispäässä lammen länsipuolella on kolme soikeaa liesikiveystä, joista kaksi rikottuja. Kuoppien etelä- ja keskiosasta on myös tehty asuinpaikkahavaintoja (kvartsia ja palanutta kiveä). |
| metsakeskus.1000009491 |
47 |
Maaterlommol (pohjoinen) |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
374663.75400000 |
7633807.41600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009491 |
Kohde sijaitsee Pöyrisjärven pohjoispuolella. Maaterlommolin koillispuolisen kosteikon reunalta alkaa pohjoiseen 400 metriä jatkuva 25 pyyntikuopan jono, joka kulkee kumpareiden reunaa pitkin aina joen varressa olevan suon reunalle asti. Jonon pohjoispäässä lammen länsipuolella on kolme soikeaa liesikiveystä, joista kaksi rikottuja. Kuoppien etelä- ja keskiosasta on myös tehty asuinpaikkahavaintoja (kvartsia ja palanutta kiveä). |
| metsakeskus.1000009492 |
47 |
Maaterlommol (etelä) |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
373526.22000000 |
7631821.20800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009492 |
Kohde sijaitsee Pöyrisjärven pohjoispuolella. Maaterlommolin eteläosassa olevan luusuan eteläpuolisen pienen lahdelman länsirantamilla on asuinpaikkaan viittaavia havaintoja, kvartsia ja palanutta kiveä, kahdesta keskittymästä.
Joitakin kymmeniä metrejä Maaterjoen luusuasta itään, kohdasta jossa ranta kääntyy kohti etelään, löytyi vuoden 1994 tarkastuksen yhteydessä useasta kohdasta kvartsia ja palaneita kiviä. Kohdasta, jossa ranta jälleen kääntyy kohti itää, löytyi myös vastaavia asuinpaikkalöytöjä. |
| metsakeskus.1000009492 |
47 |
Maaterlommol (etelä) |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
373526.22000000 |
7631821.20800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009492 |
Kohde sijaitsee Pöyrisjärven pohjoispuolella. Maaterlommolin eteläosassa olevan luusuan eteläpuolisen pienen lahdelman länsirantamilla on asuinpaikkaan viittaavia havaintoja, kvartsia ja palanutta kiveä, kahdesta keskittymästä.
Joitakin kymmeniä metrejä Maaterjoen luusuasta itään, kohdasta jossa ranta kääntyy kohti etelään, löytyi vuoden 1994 tarkastuksen yhteydessä useasta kohdasta kvartsia ja palaneita kiviä. Kohdasta, jossa ranta jälleen kääntyy kohti itää, löytyi myös vastaavia asuinpaikkalöytöjä. |
| metsakeskus.1000009493 |
47 |
Nälkäjoki Luusua 1 |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
361032.26900000 |
7610889.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009493 |
Kohde sijaitsee Näkkäläjärven eteläpuolella. Näkkäläjoen länsipuolisella melko tasaisella hiekkakankaalla on pari pyyntikuoppaa ja kaksi suorakaiteista liesilatomusta.
|
| metsakeskus.1000009493 |
47 |
Nälkäjoki Luusua 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
361032.26900000 |
7610889.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009493 |
Kohde sijaitsee Näkkäläjärven eteläpuolella. Näkkäläjoen länsipuolisella melko tasaisella hiekkakankaalla on pari pyyntikuoppaa ja kaksi suorakaiteista liesilatomusta.
|
| metsakeskus.1000009494 |
47 |
Nälkäjoki Luusua 2 |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
361221.19200000 |
7610659.68800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009494 |
Kohde sijaitsee Näkkäläjärven eteläpuolella. Näkkäläjoen länsipuoliselta jokseenkin tasaiselta kankaalta on tavattu asuinpaikasta kertovia kvartseja polun kuluttamalta maan pinnalta. |
| metsakeskus.1000009494 |
47 |
Nälkäjoki Luusua 2 |
10001 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
361221.19200000 |
7610659.68800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009494 |
Kohde sijaitsee Näkkäläjärven eteläpuolella. Näkkäläjoen länsipuoliselta jokseenkin tasaiselta kankaalta on tavattu asuinpaikasta kertovia kvartseja polun kuluttamalta maan pinnalta. |
| metsakeskus.1000009495 |
47 |
Angelinvainio |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
383327.34800000 |
7589603.18700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009495 |
Kohde sijaitsee Peltovuoman länsipuolella. Angelinrovan etelälaidalla suon reunassa on täysin ehyt vanha kenttä, jolla on kolme tupasijaa/kiuasta, painanne, useita kuopanteita/kellareita sekä pienialainen pelto peltokivikasoineen. Alueen eteläosassa olevalta painanteelta lähtee polku idenpänä oleville kaltioille. Kohde on mainittu Peltovuoman ensimmäiseksi asuinpaikaksi.
Alueella kentän pohjoispuolella on myös muutamia peurakuoppia sekä asuinpaikasta runsaat 100 m pohjoiseen suurempi mahdollinen hirvenpyynti- ? tai muu kuoppa. Se on melko selväprofiilinen ja halkaisijaltaan noin 3 m ja 1,5 m syvä. Edelleen runsaat 100 m luoteeseen on vähäpuustoisella mäntykankaalla kiviladelmia, joista yksi on kivikkoon avattu hautakuoppamainen painanne (ks. alakohteet).
Inventointi 2015: Paikallistettu kaksi selkeämpää rakennuksenpohjaa, kaksi kiuasjäännöstä, joiden ympärillä ei ollut selviä rakenteita, 11 kuoppajäännöstä, pelto, jolla on 10 kivikasaa sekä liesimäinen latomus. |
| metsakeskus.1000009496 |
47 |
Angelinrova |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
382965.49200000 |
7590170.95800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009496 |
Kohde sijaitsee Peltovuoman länsipuolella. Angelinrovan lounaisosassa olevalla matalalla morenikumpareella on kaksi pitkänomaista kuopannetta, joiden reunoilla on kiviä. Kyseessä lienevät säilytyskuopat. Toista kuoppaa on myöhemmin kaiveltu.
Inventointi 2015: Kuoppia ei havaittu. On mahdollista gps-piste heittää sen verran, että kuopat eivät ole siellä mihin se näyttää. Alue tarkastettiin laajalta alueelta pisteen ympäriltä. On myös mahdollista, että kuopat ovat tuhoutuneet. Maa on rikkoutunut useamman neliön alalta. Lisäksi oletetun kohteen sijainnin kohdalta kulkee useita vahvoja mönkijä tai traktoriuria. |
| metsakeskus.1000009497 |
47 |
Hämeenkuotku |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
383480.28200000 |
7590676.76100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009497 |
Kohde sijaitsee Peltovuoman luoteispuolella, Angelinrovan luoteisosassa. Kuoppa sijaitsee maantien pohjoispuolella, jokseenkin tasaisella hiekkakankaalla, sorakuopan pohjoispuolella. Kohteesta 350 metriä kaakkoon oleva kosteikko, Hämeenkuotku, on vanha niittypaikka. |
| metsakeskus.1000009498 |
257 |
Haapajärven vanhan kirkon paikka |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27007 |
358728.26200000 |
6681887.93300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009498 |
Haapajärven kappelikirkko on sijainnut Haapajärven kaakkoisrannalla Lapinkyläntien ja järven välissä. Kirkko rakennettiin alueen suomenkielisen väestön pyynnöstä ja kustannuksella vuonna 1749. Kirkon korvasi Haapajärven nykyinen kirkko vuonna 1823 ja vanha purettiin. Haapajärven hautausmaan mainitaan sijainneen erillään muusta kylästä maantien varressa.
Kohde sijaitsee pellossa vanhan rantatöyrään päällä. Kyseessä on pieni kumpare, ilmeisesti kalliopaljastuma, jolla on paljon kivikkoa. Suurin osa kivistä on heitelty ympäröivästä pellosta. Kumpareella kasvaa pari puuta. Kumpareen ympäristö on kynnetty, ja samalla on ilmiselvästi kynnetty osa kirkonpaikasta. Peltomulta on hiekan- ja moreeninsekaista kumpareen koillis- ja kaakkoispuolella, mutta kynnetyn maan pinnassa ei tarkastushetkellä voitu havaita rakennusfragmentteja tai esineiden katkelmia.
Museovirasto edellytti, että kohteen välittömään läheisyyteen suunniteltu rakennuspaikka sijoitettiin siten, että kirkonpaikalla oleva peltokumpare säilyy rakentamattomana.
Inventointiraportti 2010:
Isojaon toimituskarttojen 1753 ja 1777 perusteella kappelin sija paikantuu selkeästi kalliopohjaiselle, peltojen ympäröimälle pitkulaiselle ja kapealle kumpareelle. Kumpare on v. 1711 kartalla merkitty pieneksi peltojen ympäröimäksi kallioksi. Karttojen mukaan kappelin tontti rajautuu melko tarkoin kumpareen alalle, ulottuen itäpuolella hieman nykyisen pellon puolelle - n. 5 m. Lounaispäässä on tontissa polveke tien laitaan. Kumpare kohoaa lännen eli järven puolella jyrkästi pellosta, alaosastaan kalliopaljastumana. Laella on kallion päällä maakerros. Laen reunalla on selvä rakenne: maapenkka, n. 0,5 m korkea ja, 7 m pitkä kumpareen rannanpuolen reunalla ja suunnassa. Koillisosassa penkka häviää, lounaissivulla sitä muutama metri jäljellä. Rakenne on ilmeisesti kappelirakennuksen perusta ja lienee ulottunut kumpareen itäpuoleiselle pellolle, josta se on hävitetty. Kumpareen lounaisreunalle on kasattu matalaksi kasaksi peltokiveä. Em. perustusten ala on ehjä ja peittämätön. Kumpareelle on ilmeisesti kammettu sen reunalta isompi maakivi. Kumpareen lounaisosan itäreunalla on pienehkö maakivi, jossa hakattu ympyrä ja sille keskipiste - ilmeisesti vanha kappelin tontin rajakivi. Kappelinpaikan koillispuolella, aivan kumpareen kupeessa on uusi omakotitalo
Pelto kappelikumpareen ja maantien välillä oli paikalla käytäessä harvalla nurmella. Pellon pintaa oli näkyvissä sen verran että pintahavaintoja saattoi välttävästi tehdä. Maaperä kumpareen ympärillä - ainakin pintaosiltaan - on hieta/hiesumoreenia. Mitään mainittavaa ei pinnassa havaittu - jokunen tiilenmuru, kuten muuallakin alueen pelloilla. |
| metsakeskus.1000009499 |
47 |
Myllypalo |
10002 |
12004 |
13044 |
11002 |
27000 |
375236.59100000 |
7593019.80200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009499 |
Kohde sijaitsee Vuontisjärven kaakkoispuolella. Vuontisjoen länsirannalla, maantien pohjoispuolella sähkölinjan alla, on vanhan kentän muistona yksi kiuaskiveys. |
| metsakeskus.1000009500 |
47 |
Tuulirovanvaara, luode |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
382170.81500000 |
7584955.05900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009500 |
Kohde sijaitsee Peltojärven eteläpuolella. Tuulirovanvaaran luoteislaidalta erkanevalla pienellä kankaanlaidan suuntaisella suonimekkeellä on 14 pyyntikuoppaa maantiestä 450 metriä länsiluoteeseen. |
| metsakeskus.1000009501 |
47 |
Pasmarova, kaakko |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
390859.00000000 |
7589085.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009501 |
Kohde sijaitsee Peltovuoman itäpuolella. Pasmarovan harjanteen länsipäästä alkaa 800 metriä pitkä kuoppajono, jossa on ainakin 25 kuoppaa. Jono kulkee ensin etelään, kääntyy sitten kaakkoon kankaan reunaa noudatellen. Jonon puolimaissa havaittiin palaneiden kivien keskittymä metsätiellä. Jonon toiseksi pohjoisimman kuopan länsipuolella on epämääräinen painanne.
Inventointi 2015: tarkastettu alakohde muinaisjäännösalueen lounaisosa. Kohteen itäpää on merkitty muinaisjäännösrekisteriin Pasmarova kaakko- kohteen alakohteeksi. Inventoinnissa havaittiin maastossa pyyntikuoppaketjun jatkuvan itään. Yksityismaalla olevaa muinaisjäännöksen pääpistettä ja toista alakohdetta ei tarkastettu. Kuivalla mäntykankaalla sijaitsee 24 pyyntikuoppaa ketjumaisesti suunnilleen itä-länsiakselin suuntaisesti. Suurin osa kuopista sijaitsee pitkien tievojen välisellä tasaisella maalla. Katso alakohteet. |
| metsakeskus.1000009502 |
578 |
Hautaniemi |
10002 |
12016 |
13153 |
11006 |
27000 |
530736.17600000 |
7141869.61500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009502 |
Kohde sijaitsee Melalahteen luoteesta laskevan Melajoen pohjoisrannalla, noin 250 metrin päässä joen suussa olevasta sillasta itään. Rannassa on parin metrin korkuinen umpeenkasvanut törmä. Törmän päällä on tiheän kuusitaimikon keskellä 1,5 x 1,5 metrin kokoinen ja runsaan metrin syvyinen, jyrkkäseinäinen kuoppa. Kuopasta johtaa matala oja rannan suuntaan. Kuusitaimikko esti tarkemmat havainnot. P = 7144 856, i = 3530 918
Samoin rantatörmän päällä suuren kuusen juuressa on kolmen metrin pituinen vajaan metrin levyinen kuoppa poikittain rantatörmään nähden. P = 7144 868, i = 3530 918.
Melalahdella kerrotaan alueella olevan kalkinpolttokuoppia. Kaakossa, lähellä pellon reunaa on tervahaudan pohja ( p = 7144 829, i = 3530 937) ja alueella on pari ilmeistä maa-ainestenottokuoppaa. Edellä kuvatut vaikuttivat eniten kalkinpolttokuopilta
Noin 40 m kalkinpolttokuopiksi tulkituista kuopista koilliseen näkyy Lidar 5p -korkeusmallissa vielä kaksi samankaltaisilta vaikuttavaa kuoppailmiötä vierekkäin. |
| metsakeskus.1000009503 |
47 |
Pienanharju |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
375301.00000000 |
7581410.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009503 |
Kohde sijaitsee Ounasjoen Sioskosken pohjoisrannalla. Ounasjokeen pohjoisesta laskevan Pienaojan länsipuolella on 12 pyyntikuoppaa 500 metrin matkalla. Toiseksi eteläisimmän kuopan itäpuolella eli joen puolella on sammalen peittämä kivilatomus.
Inventointi 2015: pyyntikuoppien gps-mittaus. Kohde osoittautui tunnettua laajemmaksi. Kohteessa on 26 pyyntikuoppaa Ounasjokeen laskevan ojan suuntaisesti sekä yksi kivilatomus. Pyyntikuopat ovat kuivalla mäntykankaalla harjujen välissä ja osa kuopista sijaitsee rinteessä. Katso alakohteet. |
| metsakeskus.1000009504 |
578 |
Kalmansaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
531665.80700000 |
7140370.21800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009504 |
Kohde sijaitsee Melalahden kaakkoispuolella, Koljolansaaren pohjoispäässä olevan Ukkoniemen ja mantereen Salmenniemen välissä, Tahkosalmen pohjoisosassa. Kyseessä on pieni saari noin 50 metrin päässä Ukkoniemestä. Saari on suunnilleen pohjois- etelä -suuntainen, pituutta on kuutisenkymmentä metriä leveyttä parikymmentä. Saaren eteläosassa on sähköpylväs ja sen neljä tukivaijeria. Saari on matala, pohjoisosa on pari metriä veden pintaa korkeampi, eteläosa on matalampi. Saari kasvaa pienehköä sekametsää, aluskasvillisuutena on katajaa, kanervaa, puolukkaa ja sammalta.
Saaren eteläpäässä, sähköpylväästä viisi metriä etelälounaaseen on 2 x 1 metrin kokoinen ja 0,7 metrin syvyinen, pohjois - etelä -suuntainen kuoppa 1. P = 7143 355, i = 3531 847.
Metrin verran pylvään itäpuolella on epämääräinen, 3,0 x 0,7 metrin kokoinen, pohjoiskoillinen - etelälounas -suuntainen kuoppa 2. Pohja on vaihtelevan syvyinen, enimmillään noin puoli metriä. P = 7143 362, i = 3531 851.
Pylväästä viisi metriä pohjoisluoteeseen on kaakko - luode -suuntainen, 2 x 1 metrin kokoinen painanne 3. P = 7143 361, i = 3531 849.
Saaren pohjoisosassa, itäisen rantatörmän päällä on epämääräinen kuoppa 4. Sen koko on 2,5 x 1,0 ja syvyys 0,5 metriä,
Edellisestä kahdeksan metriä pohjoiseen on katajan peittämä, samoin hieman epämääräinen kuoppa 5. Katajan vuoksi sen mittaaminen oli mahdotonta. P = 7143 378, i = 3531 841.
Saaren eteläosaan tehdyssä koepistossa oli turpeen alla savea, pohjoisosan korkeampaan osaan tehdyssä pistossa oli turpeen alla hiekkaa, jossa oli normaali huuhtoutumiskerros. Siten kumpare ei liene täytemaata, vaikka tämä näytti mahdolliselta saarta silmämääräisesti tarkastellen. Maaperässä ei ole juurikaan kiviä.
|
| metsakeskus.1000009505 |
578 |
Myllymäki |
10002 |
12016 |
13153 |
11006 |
27008 |
532305.54600000 |
7142409.39600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009505 |
Kohde sijaitsee Melalahden kylässä, koulusta 0,1 kilometriä itään koulusta, pellon reunassa Myllymäen luonnonsuojelualueen pohjoispäässä. Paikka on Myllymäki-nimisen mäen etelään pistävän kapeahkon niemekkeen päällä. Luonnonsuojelualue käsittää kyseisen niemekkeen päällyksen, siellä on tietenkin luonnontilaista metsää, pääasiassa kuusta, kohteen lähellä pellon laidassa myös leppää. Pelto on nurmena. Kohteelle johtaa polku, jossa on ollut selvästi myös siihen liittyviä opasteita. Ne ovat edelleen paikallaan, mutta hyvin huonokuntoisia. Mitään tekstiä niistä ei erota.
Mäen päällä on laaja, kaivetulta näyttävä kuoppa tai painanne. Sen pohjukassa, jyrkässä, noin 1,5 metrin korkuisessa rinteessä on ura, jonka päässä on kivistä kylmämuuria. Myös uran reunat ainakin syvimmästä osasta on kivetty. Muurin korkeus on yli puolitoista metriä, uran leveys ylhäällä on noin kolme metriä. Tästä viisi metriä länteen on kivetty kuoppa, jonka reunoilla on kiviä. Idässä reuna on noin metrin, lännessä lähes kahden merin korkuinen, koko on noin 1,5 x 2,5 metriä.
Paikallisen perinteentuntijan, Seppo Härkösen mukaan kyseessä on kalkinpolttopaikka, joka on ollut käytössä 1800-luvun lopulla.
|
| metsakeskus.1000009506 |
47 |
Mäntyharju, lounas |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
392042.82100000 |
7601649.36700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009506 |
Kohde sijaitsee Suukisjoen itäpuolella. Kallajoen suun kohdalla joen vastarannalla olevan Mäntyharjun lounaisimmalla äärellä on ainakin kuusi pyyntikuoppaa 100 metrin matkalla 300 metriä joesta olevan hiekkakankaan kapeikossa. |
| metsakeskus.1000009507 |
578 |
Toivola |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
530476.28900000 |
7141689.68500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009507 |
Kohde sijaitsee Melajoen suuosassa, joen eteläpuolella, 0,3 km Toivolan talosta luoteeseen olevan kukkulan luoteispäässä, joessa olevan niemen - tai joen mutkan - länsityvessä. Kumpare kasvaa sekametsää. Niemi ja joen rannat ovet hyvin matalia ja vetisiä. Niemessä ympäristöä kuivemmalla kohdalla on uudehko kesämökki ulkorakennuksineen. Pujoniemen tieltä erkanee heti Melajoen sillan jälkeen niemeen tuleva tie. Se tulee kumpareen kaakkoisnurkkaan ja kääntyy pohjoiseen. Tien länsipuolella, kumpareen koillisrinteessä on edelleen viljelyksessä oleva pelto. Eteläosastaan se ulottuu miltei kumpareen korkeimmalle kohdalle. Luoteessa kumpareen rinne laskee matalaan jokirantaan. Muuten kumpare on pellon ympäröimä pientä idässä olevaa metsäpätkää lukuunottamatta. Pelto on aiemmin ulottunut myös lounaasta kumpareen laelle, niinpä se kasvaa nyt lähinnä ruohikkoa.
Metsässä, heti kumpareen pohjoispuolella olevan pellon länsipuolella on noin 20 metriä leveä ja 25 metriä pitkä louhittu, jyrkkäseinäinen kuoppa. Kaakkoispäässä louhoksen syvyys on arviolta 5 metriä, mutta rinne laskee siten, että melko tasainen pohja on luoteessa miltei maan tasalla. Luoteessa louhos jatkuu kauemmas ojan tapaisena kaivantona. Se on mahdollisesti tehty johtamaan vesi pois louhoksesta. Se voinee myös liittyä rataan, joka on johtanut louhoksesta rantaan. Radasta kertoi Toivolan talon emäntä. Hänen mukaansa rannassa saattaa vieläkin vähän veden aikaan nähdä jotain jäännöksiä radasta. Louhoksessa kasvaa nuorehkoa kuusta ja koivua sekä katajaa.
Louhoksen länsipuolen rinteessä on noin kymmenen metrin päässä ilmeisesti toinen louhos. Se on huomattavasti pienempi, pituus on noin 10 ja leveys 5 metriä. Idässä sillä on korkeutta kolmisen metriä, lännessä se on miltei rinteen tasossa. Sitä on täytetty romulla.
Muun muassa ympäristöministeriön internetsivujen mukaan Melalahdessa on louhittu kalkkia viimeksi vuosina 1918-1921. Melalahden kulttuurihistoriaa harrastavan Seppo Härkösen mukaan louhinta olisi viime vaiheessa liittynyt jotenkin Kajaanin paperiteollisuuteen. Ilmeisesti paikalliseen perinteeseen perustuu se tieto, että kalkkia on louhittu jo 1600-luvulla.
Kumpareen korkeimmalla kohdalla on talon perustukset. Kyse ei ole erityisen vanhasta rakennuksesta. Toivolan emäntä muisti talon ja kertoi sen olleen viime vaiheessa heinälatona
|
| metsakeskus.1000009508 |
578 |
Varissaari |
10002 |
12016 |
13153 |
11006 |
27000 |
531595.83200000 |
7141559.74100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009508 |
Varissaari on luode - kaakko -suuntainen, noin 150 x 40 metrin kokoinen saari Melalahden venesataman edustalla, noin 0,1 kilometrin päässä kylän rannasta. Luoteispäässä on kolmisen meriä järven pintaa korkeampi kumpare, kaakkoisosa on matalaa, tasaista vanhaa pellonpohjaa. Kaakkoispäässä on romahtamaisillaan oleva vanha lato. Rannat ovat ilmeisesti veden syövyttämät. Korkeimmalla kohdalla on näkyvissä kallio. Luoteisosa kasvaa pääosin koivua ja haapaa, alla on ruohoturve. Luoteisosaan on tehty laavu ja siihen liittyvät puuvaja ja vessa. Saaren poikki, vanhan pellon reunan luoteispuolella on riukuaita.
Saaren luoteispäässä on useita kuoppia.
1. Laavusta neljä metriä luoteeseen on pohjoisrinteessä kahdesta kolmeen metrin läpimittainen, 0,3 metrin syvyinen kuoppa. P = 7144 569, i = 3531 786.
2. Laavun takana, pohjois- / koillispuolella on 3 x 5 metrin läpimittainen, epämääräinen kuoppa. Syvyyttä on vaikea määrittää, mutta sen voinee sanoa olevan noin 0,6 metriä. P = 7144 574, i = 3531 789.
3. Saaren pohjoisrinteessä, laavusta kymmenisen metriä kaakkoon on 3 x 1 metrin kokoinen kuoppa. Syvyyttä oli vaikea mitata pohjalla olleiden risujen vuoksi, ehkä syvyys on noin 0,7 metriä. P = 7144 556, i = 3531 806.
4. Saaren keskellä, aidan molemmin puolin on kymmenisen metriä pitkä ja kuutisen metriä leveä, epämääräisen muotoinen kuoppa. Syvyys on vaihteleva, luoteessa se on yli metri, kaakkoa kohti kuoppa madaltuu. Vaikuttaa maa-ainesten ottokuopalta. P = 7144 540, i = 3531 806.
5. Aidan kaakkoispuolella rantatörmään on kaivettu rannasta lähtien 5 - 6 metrin pituinen ja 4 metrin levyinen kuoppa. Se on päästään yli metrin syvyinen. Kuopan reunat on kivetty. P = 7144 535, i = 3531 806.
Edelläkuvattujen lisäksi saaren luoteispäässä on joitain pienempiä ja epäselvempiä kuoppia. Melalahden paikallishistorian tuntijan Seppo Härkösen mukaan kuopat liittyvät kalkinpolttoon
|
| metsakeskus.1000009509 |
47 |
Mäntyharju, länsilounas |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
392450.65800000 |
7602430.05300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009509 |
Kohde sijaitsee Suukisjoen itäpuolella. Kallajoen suun kohdalla joen vastarannalla olevan Mäntyharjun länsilaidalla kumpuilevassa maastossa on yksi pyyntikuoppa 150 metriä joesta. |
| metsakeskus.1000009510 |
47 |
Mäntyharju, länsi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
392621.58700000 |
7602641.96600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009510 |
Kohde sijaitsee Suukisjoen itäpuolella. Kallajoen suun kohdalla joen vastarannalla olevan Mäntyharjun länsireunalla kumpuilevan maaston alanteessa on kaksi pyyntikuoppaa. |
| metsakeskus.1000009511 |
47 |
Mäntyharju |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
393120.38800000 |
7602617.98100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009511 |
Kohde sijaitsee Suukisjoen itäpuolella. Kallajoen suun kohdalla joen vastarannalla olevan Mäntyharjun korkeimman kohdan kaakkoispuolella kahden lammen välisessä notkelmassa on ainakin seitsemän kuoppaa 150 metrin matkalla. |
| metsakeskus.1000009512 |
47 |
Mäntyharjun lampi, lounas |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
393250.33600000 |
7602773.91400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009512 |
Kohde sijaitsee Suukisjoen itäpuolella. Kallajoen suun kohdalla joen vastarannalla olevan Mäntyharjun itäreunalla, lammentörmän yläpuolisella tasanteella, on neljän pyyntikuopan muodostama sulku. |
| metsakeskus.1000009513 |
47 |
Mäntyharjun lampi, länsi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
393066.40600000 |
7602740.93000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009513 |
Kohde sijaitsee Suukisjoen itäpuolella. Kallajoen suun kohdalla joen vastarannalla olevan Mäntyharjun laella on 40 pyyntikuopan kaartuileva ketju jokeen laskevan jyrkän törmän ja itäpuolisen lammen välillä. Ketjun pituus on 400 metriä. |
| metsakeskus.1000009514 |
47 |
Mäntyharjun lampi, etelä |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
393304.31700000 |
7602688.94900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009514 |
Kohde sijaitsee Suukisjoen itäpuolella. Kallajoen suun kohdalla joen vastarannalla olevan Mäntyharjun itäpuolella olevan lammen eteläpään lounaisrannan tuntumassa olevan mäenkumpareen laella on ainakin kaksi suorakaiteista liesikiveystä. Näistä toista on myöhemmin kaiveltu. |
| metsakeskus.1000009515 |
47 |
Ounasjärven eteläranta 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
357756.62600000 |
7586804.26800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009515 |
Tervahauta sijaitsee hiekkaisella mäntykankaalla noin 500 metriä Ounasjärven rannasta etelään. Järven rannassa on kostea suo, jonka eteläreunan läheisyydessä kohde sijaitsee. Tervahaudassa on hieman alle metrin korkuinen valli, jonka ulkopuolella on vallia myötäileviä kaivantoja ja sisäpuolella pyöreähkö syvennys. Luoteeseen päin eli alarinnettä alaspäin on noin 15 metrin pituinen juoksutusränni. Tervahaudan koko on 15x25 metriä. |
| metsakeskus.1000009516 |
503 |
Jokela |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
225809.32900000 |
6751974.11800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009516 |
Mynämäen pohjoisosassa Saarisen kylässä Jokelan tilalla sijaitseva kiviröykkiö. Se sijaitsee metsässä Rautavuoren kallioalueen lounaispuolella, loivasti länteen viettävässä rinteessä. Laajoen uoma on noin 300 m lännessä ja Laitilan raja luoteessa runsaan kilometrin päässä. Röykkiö havaittiin metsäraivauksen yhteydessä, jolloin esiin tuli reunakehää, joka on tehty noin 70 cm laajuisista kulmikkaista kivistä. Sen sisällä on pieniä, noin nyrkinkokoisia kiviä, jotka ovat kuumuudessa vaurioituneet. Röykkiön halkaisija on noin 4 m ja korkeus 0,7 m. Se on erittäin säännönmukainen, pyöreähkö ja kupera. On mahdollista, että siinä on eri-ikäisiä kivikerroksia ja pinnalla olevat kivet saattavat olla myöhemmin tuotuja kiuaskiviä. Pintaturve on poistettu metsätöiden yhteydessä. Kallioperä alueella on ohuehkon maakerroksen alla.
Vanhan peruskartan mukaan pelto, joka nykyisin ulottuu noin 50 m päähän kiviröykkiöstä, on aiemmin ulottunut aivan sen lähelle. Liene mahdollista, että se on kokonaisuudessaan vasta historialliselta ajalta oleva viljelyröykkiö tai kiuas. |
| metsakeskus.1000009517 |
734 |
Takalanmetsä |
10002 |
12002 |
13021 |
11006 |
27000 |
287314.85700000 |
6703754.79300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009517 |
Perimätiedon mukainen tauteihin kuolleiden venäläisten sotilaiden hautausmaa, jossa tiedetään kaivellun hautoja 1900-luvun alkupuolella ja löydetyn luita 1980-luvulla. Paikka sijaitsee Isokylän rautatietunnelista noin 800 m lounaaseen ja Turku-Helsinki moottorietiestä etelään sijaitsevan metsäalueen itärinteessä, noin 0,5 km Halikon rajasta itään ja 1 km pohjoiseen Vanutehtaanmäestä. Kuuselan tilan pihäpiirin itäpuolen metsärinteessä on noin 60 m korkeuskäyrän vaiheilla hiekkainen terassi, jonka pohjoisosassa on avoin hiekkakuoppa. Terassilla on eri kokoisia kuopanteita noin 200-300 m pituudella. Osa on syntynyt 1900-luuvn alun hautojen kaivelun seurauksena. Kertomusten mukaan osa vainajista oli ollut maakuopassa istuvassa asennossa. Havaintoja vainajien luista on myös hiekkakuopasta. Venäläinen sotilaskasarmi oli 1800-luvulla Vanutehtaanmäellä. Vastaavan hautapaikan on todettu olleen moottorietien kohdalla ja sieltä esiin tulleiden vainajien luut olisi siirretty muualle tuntemattomaan paikkaan. Mainitun terassin ja itäpuoleisen Härkämäen välissä on notkelma, jossa olevaa kivettyä 2,5 m levyistä tietä nimitetään "Ryssänsillaksi", koska venäläiset kasakat olivat siitä ratsastaneet. Tie on johtanut mäenrinteen metsätielle, jonka kerrotaan paikkakunnalla olevan osa Huovintietä. |
| metsakeskus.1000009518 |
503 |
Kallavuori |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
227187.86200000 |
6733956.36700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009518 |
Hautaröykkiön jäännökset pienellä kalliokumpareella korkean Kallavuoren pohjoisosan laella, kolmiomittaustornin jäännöksen vieressä, siitä noin 9 askelta itään. Röykkiö on kukkulan länsireunalla, jyrkänteestä noin 30 askelta. Paikalta on komea näköala länteen. Röykkiö on jo muinoin hajoitettu, mutta sen pohjakivet ovat sammalen ja jäkälän alla. Osa kivistä on näkvissä. Etelästä pohjoiseen kiviä on noin 6,5 m matkalla. Päällä kasvaa männyn taimia. Noin 300 m etäisyydellä on kallionlouhintaa. |
| metsakeskus.1000009519 |
149 |
Barölandet Storböle |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
324791.05100000 |
6652865.42800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009519 |
Barölandet jakautuu kahteen keskiajalta periytyvään kylään eli Baröhön ja Espingsiin, jotka molemmat kuuluivat Inkoon Saaristo- eli Orsin verokuntaan. Vanhimman eli vuoden 1540 maakirjan mukaan Barössä oli viisi taloa. (KA 2948, 71-71v) Kaksikymmentä vuotta myöhemmin Barössä oli neljä ja Espingsissä kaksi taloa. Barön taloista kolme autioitui ennen 1600-luvun loppua (Brenner 1985, 552-557). Barön ja Espingsin kylätontit sijaitsevat Barölandetin pohjoisosassa, mutta etelämpänä saarella on vanhimpien karttojen perusteella viitteitä ennen 1600-lukua autioituneesta asutuksesta. Tällaisia ovat mm. erilliset pelto- ja niittyalueet sekä kadonneeseen asutukseen viittaava böle-nimistö (Lillböle ja Storböle). Storbölessä ei ole 1700-luvun jälkeenkään ollut asutusta, ainoastaan maatalouteen liittyviä ulkorakennuksia, joista viimeisimmän raunioita erottuu yhä kohteen länsiosassa. Uudenmaan varhain autioituneille kylille tyypilliseen tapaan Storböle on jaettu naapurikylien kesken: Espingsin ja Barön välinen raja kulkee Storbölen halki.
Storbolen ilmeisesti ennen 1540-lukua autioitunut kylätontti on suureksi osaksi tuhoutunut omakotitalon rakennushankkeen yhteydessä. Kylätontin on arvioitu olleen kooltaan noin 50 x 50 m.
Haggrénin v. 2007 kuvauksen mukaan: Barölandetin saaren keskiajalta periytyvissä Barön ja Espingsin kylissä oli vuonna 1540 yhteensä viisi taloa. Etelämpänä saarella on vanhimpien karttojen perusteella viitteitä ennen 1600-lukua autioituneesta asutuksesta. Storbölen niittyalueelle työntyvältä kalliokielekkeeltä paljastui keväällä 2006 rakennustyönmaan alta keskiaikaiseen kylätonttiin liittyvä muinaisjäännösalue.
Paikalla oli noin 20 m x 30 m laajuisella alueella keskiaikainen kulttuurikerros, josta erottui maanpinnalle yksi tulisijanperustus. Kaivauksissa paljastui toisen lieden perustukset ja ympäröivää lattiatasoa. Koko alueella oli 5-20 cm paksu tumma maannos, jossa oli monin paikoin runsaasti palanutta savea. |
| metsakeskus.1000009519 |
149 |
Barölandet Storböle |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
324791.05100000 |
6652865.42800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009519 |
Barölandet jakautuu kahteen keskiajalta periytyvään kylään eli Baröhön ja Espingsiin, jotka molemmat kuuluivat Inkoon Saaristo- eli Orsin verokuntaan. Vanhimman eli vuoden 1540 maakirjan mukaan Barössä oli viisi taloa. (KA 2948, 71-71v) Kaksikymmentä vuotta myöhemmin Barössä oli neljä ja Espingsissä kaksi taloa. Barön taloista kolme autioitui ennen 1600-luvun loppua (Brenner 1985, 552-557). Barön ja Espingsin kylätontit sijaitsevat Barölandetin pohjoisosassa, mutta etelämpänä saarella on vanhimpien karttojen perusteella viitteitä ennen 1600-lukua autioituneesta asutuksesta. Tällaisia ovat mm. erilliset pelto- ja niittyalueet sekä kadonneeseen asutukseen viittaava böle-nimistö (Lillböle ja Storböle). Storbölessä ei ole 1700-luvun jälkeenkään ollut asutusta, ainoastaan maatalouteen liittyviä ulkorakennuksia, joista viimeisimmän raunioita erottuu yhä kohteen länsiosassa. Uudenmaan varhain autioituneille kylille tyypilliseen tapaan Storböle on jaettu naapurikylien kesken: Espingsin ja Barön välinen raja kulkee Storbölen halki.
Storbolen ilmeisesti ennen 1540-lukua autioitunut kylätontti on suureksi osaksi tuhoutunut omakotitalon rakennushankkeen yhteydessä. Kylätontin on arvioitu olleen kooltaan noin 50 x 50 m.
Haggrénin v. 2007 kuvauksen mukaan: Barölandetin saaren keskiajalta periytyvissä Barön ja Espingsin kylissä oli vuonna 1540 yhteensä viisi taloa. Etelämpänä saarella on vanhimpien karttojen perusteella viitteitä ennen 1600-lukua autioituneesta asutuksesta. Storbölen niittyalueelle työntyvältä kalliokielekkeeltä paljastui keväällä 2006 rakennustyönmaan alta keskiaikaiseen kylätonttiin liittyvä muinaisjäännösalue.
Paikalla oli noin 20 m x 30 m laajuisella alueella keskiaikainen kulttuurikerros, josta erottui maanpinnalle yksi tulisijanperustus. Kaivauksissa paljastui toisen lieden perustukset ja ympäröivää lattiatasoa. Koko alueella oli 5-20 cm paksu tumma maannos, jossa oli monin paikoin runsaasti palanutta savea. |
| metsakeskus.1000009520 |
503 |
Karkkismäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
227378.74500000 |
6741264.42500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009520 |
Kaksi todennäköistä hautaröykkiötä metsässä lounais-koillissuuntaisella harjanteella luoteeseen ja kaakkoon loivasti viettävällä kohdalla. Sijaintipaikka on noin 2 km valtatie 8 itäpuolella, Kaittaantien länsipuolella, noin 35 m tiestä.
Suurempi röykkiö on pyöreä ja 5,5 m laaja. Sen lounaisosassa on kaksi isompaa tasapintaista kiveä, kaakkoissivulla pienemmistä pyöreistä kivistä koostuvaa kehää. Pohjois- ja luoteisreunalla on isompia kiviä. Tästä koilliseen noin 2 m on matala röykkiö sammaleen alla. Se on noin 3 m halkaisijaltaan. |
| metsakeskus.1000009521 |
47 |
Kuonjarvarri |
10002 |
12012 |
13124 |
11004 |
27000 |
267518.73100000 |
7677044.89300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009521 |
Kohde sijaitsee Kilpisjärveltä 15 km koilliseen. Kuonjarvarrin laelta 1,8 km luoteeseen Kivikkoisella vedenjakajalla kulkevan Kalottipolun kaakkoispuolella on kookkaita kvartsiitti-/serttilohkareita, joista on isketty ytimiä ja iskoksia.
Inventoinnissa 2010 paikalla havaittiin moreenin seasta esiin työntyvä kookas maidonvalkea kvartsilohkare, jonka ympärillä oli runsaasti iskoksia. Tästä noin yhdeksän metriä koilliseen oli pienempi keskittymä kvartsiitti-iskoksia. Raaka-ainekappaleita todettiin alueen ympäristössä aina noin 100 m päässä. Lisäksi alueella on runsaasti työstämättömiä kvartsiittikappaleita.
Inventoinnissa 2012 havaittiin, että kaikkien löytöpesäkkeiden perusteelliseen kartoittamiseen kuluisi useita päiviä, joten tarkastuskäynnillä pyrittiin ainoastaan kirjaamaan keskeisimpien löytöalueiden sijainti. Kussakin kirjatussa pesäkkeessä löytöjä on paljon useiden metrien säteellä ilmoitetusta koordinaattipisteestä, harvakseltaan laajemmallakin alalla. Tarkimmin havainnoitiin Kalottireitin lähialuetta muutamien kymmenien metrien etäisyydelle polusta.
Paikalta lienee eri aikoina sekä lohkottu mukaan otettavia raaka-ainekappaleita että työstetty teelmiä iskoskeskittymistä päätellen. |
| metsakeskus.1000009522 |
47 |
Peltojärvi Saari Hautaniemi |
10002 |
12002 |
13000 |
11006 |
27000 |
382069.85400000 |
7587430.06100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009522 |
Kohde sijaitsee Peltovuoman lounaispuolella. Peltojärven Isosaaren itäpäässä on ollut väliaikainen hautapaikka, jonka kerrotaan olleen käytössä vielä 1800-luvun lopulla. Paikalla on joitakin kuoppia. |
| metsakeskus.1000009523 |
47 |
Hietajärvi, lounas |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
407982.40900000 |
7603614.60300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009523 |
Kohde sijaitsee Kalmakaltion pohjoispuolella. Kahden Käkkälöjoen itäpuolisen lammen välissä on kaikkiaan 22 pyyntikuoppaa kahdessa erillisessä jonossa, joista pitemmässä on 18 kuoppaa.
Pitempi kuoppajono alkaa lännestä noin 40 metriä pitkänomaisen lammen rannasta ja päättyy idässä parin kymmenen metrin päähän lammen rannasta. Kuopat ovat jokseenkin suorassa linjassa. Pienempi kuoppajono sijaitsee kumpareeen takana pohjoisessa lähellä pitkänomaisen lammen koillispäätä. Pyyntikuopat ovat täällä L:n muotoisenssa jonossa. |
| metsakeskus.1000009524 |
47 |
Käkkälöjoki-Kalmankaltionoja |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
407834.47700000 |
7602620.99500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009524 |
Kohde sijaitsee Käkkälöjoen ja Kalmakantionojan länsipuolisen puron välissä. Etelä-pohjois -suuntaisen kankaan sulkee kuuden pyyntikuopan jono, jolla on pituutta 100 metriä. Jono alkaa idässä läheltä suota ja päätty lännessä lähelle jyrkännettä. Kuopat ovat melko harvassa, noin 20 metrin päässä toisistaan. |
| metsakeskus.1000009525 |
47 |
Kovavuopionrova 4 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
405188.55600000 |
7592288.14900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009525 |
Kohde sijaitsee Nunnasen itäkoillispuolella. Hietatievojen eteläpuolisen Kovavuopionrovan itälaidalla, loivassa mäntyä kasvavassa rinteessä on kaksi pyyntikuoppaa. |
| metsakeskus.1000009526 |
47 |
Paskamajärvi 1 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
361541.06600000 |
7610223.86400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009526 |
Kohde sijaitsee Näkkäläjärven ja sen eteläpuolisen Paskamajärven puolimaissa. Näkkäläjoen länsipuolella suon reunassa olevalla harjulla, jonka läpi virtaa joki, on kivikehän reunustama purnu hiekkamaassa. |
| metsakeskus.1000009527 |
47 |
Paskamajärvi 2 |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
361568.05300000 |
7609962.96900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009527 |
Kohde sijaitsee Näkkäläjärven eteläpuolella. Paskamajärven pohjoispuolella, Näkkäläjoen länsirannalla, itä-länsi -suuntaisen harjanteen eteläpuolella, loivasti kaakkoon laskevan rinteen päällä on 8 - 9 suorakaiteista liesilatomusta 70 - 80 metrin matkalla. Liedet ovat lähes suorassa rivissä ja niiden väli on 5 - 10 metriä. . Latomusten pituus on 1 - 1,8 metriä, leveys 0,7 - 1,2 metriä ja korkeus 5 - 20 senttimetriä. Liesistä kolmas koillisesta lukien on rikottu. |
| metsakeskus.1000009528 |
47 |
Neuhkama |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
305538.52100000 |
7635796.50800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009528 |
Muinaisjäännösryhmä sijaitsee Lätäsenon länsipuoleisilla hiekkaharjanteilla, Neuhkaman laavun ympäristössä. Alueen puusto on tunturikoivikkoa, jonka seassa kasvaa harvakseltaan katajia ja pajuja. Maanpinta on monessa kohtaa kulunut paljaaksi ja varsinkin laavun lähellä kulkee paljon polkuja ja mönkijäuria.
Vuoden 2014 inventoinnissa pyyntikuoppia löydettiin selvästi aiempaa enemmän ja lisäksi löydettiin aiemmin tuntematon kivikaudelle tai varhaismetallikaudelle ajoittuva asuinpaikka. Asuinpaikka on Lätäsenon joenrantaterassilla, noin neljän metrin etäisyydellä rantatörmän partaalta ja noin viisi metriä joen pintaa ylempänä, kohdassa N 7635873 / I 305570. Paikalla havaittiin soikea, koillis-lounaissuuntainen, miltei maan-tasainen kivikehä, jonka laajuus on noin 1,4 m x 1,2 m. Kehän kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm – 25 cm, ja vain kivien yläpinnat ovat näkyvillä. Kivikehän keskelle tehdystä koekuopasta havaittiin likamaakerros, jonka paksuus vaihteli kolmesta kymmeneen senttimetriin. Koekuopasta löydettiin kuusi saviastian kappaletta, seitsemän kvartsiitti- tai sertti-iskosta, 17 kappaletta palanutta luuta ja muutamia palaneita kiviä. Keramiikan sekoitteena on ollut orgaanista materiaalia, mutta savimassassa vaikuttaa lisäksi erottuvan asbestikuituja. Iskokset ovat hyvin hienorakeista kvartsiittia tai serttiä. Lisäksi kivikehän ulkopuolelta löydettiin kaavin.
Pyyntikuoppia löydettiin kaikkiaan 84. Useimmat kuopat sijaitsevat jonona, joka kulkee enimmäkseen joen suuntaisten hiekkaharjanteiden länsilaidoilla. Pyyntikuoppajärjestelmän pituus on noin puoli kilometriä, ja jonkin verran pyyntikuoppia on myös kuoppajonosta hieman erillään joko yksittäin tai muutaman kuopan ryhminä. Pyyntikuoppajonon pohjoispää on lähellä joen rantatörmää. Siitä kuopat jatkuvat kohti etelää noin kahdensadan metrin matkan, kunnes ne etääntyvät kauemmas joesta hieman ennen Neuhkaman laavua. Kauimpana joesta sijaitsevat kuopat ovat rantatörmältä noin sadan metrin etäisyydellä. Lähimpänä jokea sijaitseva harjanne laavun eteläpuolella jää kuoppajonon ja joen välille. Harjanteen ohittamisen jälkeen kuopat alkavat taas loivasti lähestyä jokea, ja pyyntikuoppajärjestelmä päättyy noin kaksisataa metriä laavulta etelään päin, jokeen laskevan puron suulla olevan lahdelman partaalle.
Muodoltaan kohteen pyyntikuopat ovat pyöreitä tai soikeahkoja, ja niiden halkaisijat vaihtelevat välillä 3 m – 6 m, syvyydet puolestaan noin puolen metrin ja lähes puolentoista metrin välillä. Soikeahkojen kuoppien pitkittäisakseli on tavallisesti pyyntikuoppajärjestelmän suuntaan nähden poikittaissuuntainen, ja useimpien kuoppien ympärillä erottuu myös loivapiirteinen maavalli, jonka leveys on yhdestä kolmeen metriä ja korkeus yleensä noin 10 cm – 20 cm.
Domestication in Action -hankkeessa 2019 ajoitettiin Sami Viljanmaan v. 2014 pyöreään lieteen tehdystä koekuopasta keräämiä palaneita luita. Ajoitus on varhaismetallikautinen (D-AMS-038047 3148±33 BP, kalibroituna 1500–1300-luku eKr.) |
| metsakeskus.1000009528 |
47 |
Neuhkama |
10002 |
12016 |
13170 |
11040 |
27000 |
305538.52100000 |
7635796.50800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009528 |
Muinaisjäännösryhmä sijaitsee Lätäsenon länsipuoleisilla hiekkaharjanteilla, Neuhkaman laavun ympäristössä. Alueen puusto on tunturikoivikkoa, jonka seassa kasvaa harvakseltaan katajia ja pajuja. Maanpinta on monessa kohtaa kulunut paljaaksi ja varsinkin laavun lähellä kulkee paljon polkuja ja mönkijäuria.
Vuoden 2014 inventoinnissa pyyntikuoppia löydettiin selvästi aiempaa enemmän ja lisäksi löydettiin aiemmin tuntematon kivikaudelle tai varhaismetallikaudelle ajoittuva asuinpaikka. Asuinpaikka on Lätäsenon joenrantaterassilla, noin neljän metrin etäisyydellä rantatörmän partaalta ja noin viisi metriä joen pintaa ylempänä, kohdassa N 7635873 / I 305570. Paikalla havaittiin soikea, koillis-lounaissuuntainen, miltei maan-tasainen kivikehä, jonka laajuus on noin 1,4 m x 1,2 m. Kehän kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm – 25 cm, ja vain kivien yläpinnat ovat näkyvillä. Kivikehän keskelle tehdystä koekuopasta havaittiin likamaakerros, jonka paksuus vaihteli kolmesta kymmeneen senttimetriin. Koekuopasta löydettiin kuusi saviastian kappaletta, seitsemän kvartsiitti- tai sertti-iskosta, 17 kappaletta palanutta luuta ja muutamia palaneita kiviä. Keramiikan sekoitteena on ollut orgaanista materiaalia, mutta savimassassa vaikuttaa lisäksi erottuvan asbestikuituja. Iskokset ovat hyvin hienorakeista kvartsiittia tai serttiä. Lisäksi kivikehän ulkopuolelta löydettiin kaavin.
Pyyntikuoppia löydettiin kaikkiaan 84. Useimmat kuopat sijaitsevat jonona, joka kulkee enimmäkseen joen suuntaisten hiekkaharjanteiden länsilaidoilla. Pyyntikuoppajärjestelmän pituus on noin puoli kilometriä, ja jonkin verran pyyntikuoppia on myös kuoppajonosta hieman erillään joko yksittäin tai muutaman kuopan ryhminä. Pyyntikuoppajonon pohjoispää on lähellä joen rantatörmää. Siitä kuopat jatkuvat kohti etelää noin kahdensadan metrin matkan, kunnes ne etääntyvät kauemmas joesta hieman ennen Neuhkaman laavua. Kauimpana joesta sijaitsevat kuopat ovat rantatörmältä noin sadan metrin etäisyydellä. Lähimpänä jokea sijaitseva harjanne laavun eteläpuolella jää kuoppajonon ja joen välille. Harjanteen ohittamisen jälkeen kuopat alkavat taas loivasti lähestyä jokea, ja pyyntikuoppajärjestelmä päättyy noin kaksisataa metriä laavulta etelään päin, jokeen laskevan puron suulla olevan lahdelman partaalle.
Muodoltaan kohteen pyyntikuopat ovat pyöreitä tai soikeahkoja, ja niiden halkaisijat vaihtelevat välillä 3 m – 6 m, syvyydet puolestaan noin puolen metrin ja lähes puolentoista metrin välillä. Soikeahkojen kuoppien pitkittäisakseli on tavallisesti pyyntikuoppajärjestelmän suuntaan nähden poikittaissuuntainen, ja useimpien kuoppien ympärillä erottuu myös loivapiirteinen maavalli, jonka leveys on yhdestä kolmeen metriä ja korkeus yleensä noin 10 cm – 20 cm.
Domestication in Action -hankkeessa 2019 ajoitettiin Sami Viljanmaan v. 2014 pyöreään lieteen tehdystä koekuopasta keräämiä palaneita luita. Ajoitus on varhaismetallikautinen (D-AMS-038047 3148±33 BP, kalibroituna 1500–1300-luku eKr.) |
| metsakeskus.1000009528 |
47 |
Neuhkama |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
305538.52100000 |
7635796.50800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009528 |
Muinaisjäännösryhmä sijaitsee Lätäsenon länsipuoleisilla hiekkaharjanteilla, Neuhkaman laavun ympäristössä. Alueen puusto on tunturikoivikkoa, jonka seassa kasvaa harvakseltaan katajia ja pajuja. Maanpinta on monessa kohtaa kulunut paljaaksi ja varsinkin laavun lähellä kulkee paljon polkuja ja mönkijäuria.
Vuoden 2014 inventoinnissa pyyntikuoppia löydettiin selvästi aiempaa enemmän ja lisäksi löydettiin aiemmin tuntematon kivikaudelle tai varhaismetallikaudelle ajoittuva asuinpaikka. Asuinpaikka on Lätäsenon joenrantaterassilla, noin neljän metrin etäisyydellä rantatörmän partaalta ja noin viisi metriä joen pintaa ylempänä, kohdassa N 7635873 / I 305570. Paikalla havaittiin soikea, koillis-lounaissuuntainen, miltei maan-tasainen kivikehä, jonka laajuus on noin 1,4 m x 1,2 m. Kehän kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm – 25 cm, ja vain kivien yläpinnat ovat näkyvillä. Kivikehän keskelle tehdystä koekuopasta havaittiin likamaakerros, jonka paksuus vaihteli kolmesta kymmeneen senttimetriin. Koekuopasta löydettiin kuusi saviastian kappaletta, seitsemän kvartsiitti- tai sertti-iskosta, 17 kappaletta palanutta luuta ja muutamia palaneita kiviä. Keramiikan sekoitteena on ollut orgaanista materiaalia, mutta savimassassa vaikuttaa lisäksi erottuvan asbestikuituja. Iskokset ovat hyvin hienorakeista kvartsiittia tai serttiä. Lisäksi kivikehän ulkopuolelta löydettiin kaavin.
Pyyntikuoppia löydettiin kaikkiaan 84. Useimmat kuopat sijaitsevat jonona, joka kulkee enimmäkseen joen suuntaisten hiekkaharjanteiden länsilaidoilla. Pyyntikuoppajärjestelmän pituus on noin puoli kilometriä, ja jonkin verran pyyntikuoppia on myös kuoppajonosta hieman erillään joko yksittäin tai muutaman kuopan ryhminä. Pyyntikuoppajonon pohjoispää on lähellä joen rantatörmää. Siitä kuopat jatkuvat kohti etelää noin kahdensadan metrin matkan, kunnes ne etääntyvät kauemmas joesta hieman ennen Neuhkaman laavua. Kauimpana joesta sijaitsevat kuopat ovat rantatörmältä noin sadan metrin etäisyydellä. Lähimpänä jokea sijaitseva harjanne laavun eteläpuolella jää kuoppajonon ja joen välille. Harjanteen ohittamisen jälkeen kuopat alkavat taas loivasti lähestyä jokea, ja pyyntikuoppajärjestelmä päättyy noin kaksisataa metriä laavulta etelään päin, jokeen laskevan puron suulla olevan lahdelman partaalle.
Muodoltaan kohteen pyyntikuopat ovat pyöreitä tai soikeahkoja, ja niiden halkaisijat vaihtelevat välillä 3 m – 6 m, syvyydet puolestaan noin puolen metrin ja lähes puolentoista metrin välillä. Soikeahkojen kuoppien pitkittäisakseli on tavallisesti pyyntikuoppajärjestelmän suuntaan nähden poikittaissuuntainen, ja useimpien kuoppien ympärillä erottuu myös loivapiirteinen maavalli, jonka leveys on yhdestä kolmeen metriä ja korkeus yleensä noin 10 cm – 20 cm.
Domestication in Action -hankkeessa 2019 ajoitettiin Sami Viljanmaan v. 2014 pyöreään lieteen tehdystä koekuopasta keräämiä palaneita luita. Ajoitus on varhaismetallikautinen (D-AMS-038047 3148±33 BP, kalibroituna 1500–1300-luku eKr.) |
| metsakeskus.1000009528 |
47 |
Neuhkama |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
305538.52100000 |
7635796.50800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009528 |
Muinaisjäännösryhmä sijaitsee Lätäsenon länsipuoleisilla hiekkaharjanteilla, Neuhkaman laavun ympäristössä. Alueen puusto on tunturikoivikkoa, jonka seassa kasvaa harvakseltaan katajia ja pajuja. Maanpinta on monessa kohtaa kulunut paljaaksi ja varsinkin laavun lähellä kulkee paljon polkuja ja mönkijäuria.
Vuoden 2014 inventoinnissa pyyntikuoppia löydettiin selvästi aiempaa enemmän ja lisäksi löydettiin aiemmin tuntematon kivikaudelle tai varhaismetallikaudelle ajoittuva asuinpaikka. Asuinpaikka on Lätäsenon joenrantaterassilla, noin neljän metrin etäisyydellä rantatörmän partaalta ja noin viisi metriä joen pintaa ylempänä, kohdassa N 7635873 / I 305570. Paikalla havaittiin soikea, koillis-lounaissuuntainen, miltei maan-tasainen kivikehä, jonka laajuus on noin 1,4 m x 1,2 m. Kehän kivien halkaisijat vaihtelevat välillä 15 cm – 25 cm, ja vain kivien yläpinnat ovat näkyvillä. Kivikehän keskelle tehdystä koekuopasta havaittiin likamaakerros, jonka paksuus vaihteli kolmesta kymmeneen senttimetriin. Koekuopasta löydettiin kuusi saviastian kappaletta, seitsemän kvartsiitti- tai sertti-iskosta, 17 kappaletta palanutta luuta ja muutamia palaneita kiviä. Keramiikan sekoitteena on ollut orgaanista materiaalia, mutta savimassassa vaikuttaa lisäksi erottuvan asbestikuituja. Iskokset ovat hyvin hienorakeista kvartsiittia tai serttiä. Lisäksi kivikehän ulkopuolelta löydettiin kaavin.
Pyyntikuoppia löydettiin kaikkiaan 84. Useimmat kuopat sijaitsevat jonona, joka kulkee enimmäkseen joen suuntaisten hiekkaharjanteiden länsilaidoilla. Pyyntikuoppajärjestelmän pituus on noin puoli kilometriä, ja jonkin verran pyyntikuoppia on myös kuoppajonosta hieman erillään joko yksittäin tai muutaman kuopan ryhminä. Pyyntikuoppajonon pohjoispää on lähellä joen rantatörmää. Siitä kuopat jatkuvat kohti etelää noin kahdensadan metrin matkan, kunnes ne etääntyvät kauemmas joesta hieman ennen Neuhkaman laavua. Kauimpana joesta sijaitsevat kuopat ovat rantatörmältä noin sadan metrin etäisyydellä. Lähimpänä jokea sijaitseva harjanne laavun eteläpuolella jää kuoppajonon ja joen välille. Harjanteen ohittamisen jälkeen kuopat alkavat taas loivasti lähestyä jokea, ja pyyntikuoppajärjestelmä päättyy noin kaksisataa metriä laavulta etelään päin, jokeen laskevan puron suulla olevan lahdelman partaalle.
Muodoltaan kohteen pyyntikuopat ovat pyöreitä tai soikeahkoja, ja niiden halkaisijat vaihtelevat välillä 3 m – 6 m, syvyydet puolestaan noin puolen metrin ja lähes puolentoista metrin välillä. Soikeahkojen kuoppien pitkittäisakseli on tavallisesti pyyntikuoppajärjestelmän suuntaan nähden poikittaissuuntainen, ja useimpien kuoppien ympärillä erottuu myös loivapiirteinen maavalli, jonka leveys on yhdestä kolmeen metriä ja korkeus yleensä noin 10 cm – 20 cm.
Domestication in Action -hankkeessa 2019 ajoitettiin Sami Viljanmaan v. 2014 pyöreään lieteen tehdystä koekuopasta keräämiä palaneita luita. Ajoitus on varhaismetallikautinen (D-AMS-038047 3148±33 BP, kalibroituna 1500–1300-luku eKr.) |
| metsakeskus.1000009529 |
47 |
Pierkkujärvi eteläranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
404594.75300000 |
7616441.43700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009529 |
Kohde sijaitsee Norjan rajan tuntumassa olevan Pierkkujärven etelärannalla. Pienen lahdelman länsipään rannalla on kuluneen maan pinnalla pienellä alalla runsaasti asuinpaikkaan viittaavia löytöjä, kvartsia ja jaspista. Kyseessä lienee pienialainen leiripaikka. |
| metsakeskus.1000009529 |
47 |
Pierkkujärvi eteläranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
404594.75300000 |
7616441.43700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009529 |
Kohde sijaitsee Norjan rajan tuntumassa olevan Pierkkujärven etelärannalla. Pienen lahdelman länsipään rannalla on kuluneen maan pinnalla pienellä alalla runsaasti asuinpaikkaan viittaavia löytöjä, kvartsia ja jaspista. Kyseessä lienee pienialainen leiripaikka. |
| metsakeskus.1000009530 |
47 |
Fielmassaivo, etelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
407155.72900000 |
7612922.86100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009530 |
Kohde sijaitsee Norjan rajan tuntumassa olevan Naltijärven pohjoispuolella. Asuinpaikkaan viittaavat kvartsit on tavattu Fielmassaivon eteläpuoliselta tuulieroosion avaamalta hiekkaiselta kumpareelta. |
| metsakeskus.1000009530 |
47 |
Fielmassaivo, etelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
407155.72900000 |
7612922.86100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009530 |
Kohde sijaitsee Norjan rajan tuntumassa olevan Naltijärven pohjoispuolella. Asuinpaikkaan viittaavat kvartsit on tavattu Fielmassaivon eteläpuoliselta tuulieroosion avaamalta hiekkaiselta kumpareelta. |
| metsakeskus.1000009531 |
47 |
Naltijärven kesäpaikka, koillinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
406857.85000000 |
7612977.83100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009531 |
Kohde sijaitsee Norjan rajan tuntumassa olevan Naltijärven pohjoispuolella. Järveen pohjoisesta laskevan Käkkälöjoen ja joenrantasuon pohjoispuoliselta tuulen paljastamalta rinteeltä on tavattu runsaasti asuinpaikasta kertovia kvartseja. |
| metsakeskus.1000009531 |
47 |
Naltijärven kesäpaikka, koillinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
406857.85000000 |
7612977.83100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009531 |
Kohde sijaitsee Norjan rajan tuntumassa olevan Naltijärven pohjoispuolella. Järveen pohjoisesta laskevan Käkkälöjoen ja joenrantasuon pohjoispuoliselta tuulen paljastamalta rinteeltä on tavattu runsaasti asuinpaikasta kertovia kvartseja. |
| metsakeskus.1000009532 |
47 |
Naltijärvi autiotupa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
406770.88900000 |
7611390.47500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009532 |
Kohde sijaitsee Norjan rajan tuntumassa olevan Naltijärven itärannalla. Asuinpaikkahavainnot, kvartsi, ovat autiotuvan ympäriltä kuluneelta maan pinnalta, jokseenkin tasaiselta jyrkähkön rantatörmän yläpuolelta. |
| metsakeskus.1000009532 |
47 |
Naltijärvi autiotupa |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
406770.88900000 |
7611390.47500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009532 |
Kohde sijaitsee Norjan rajan tuntumassa olevan Naltijärven itärannalla. Asuinpaikkahavainnot, kvartsi, ovat autiotuvan ympäriltä kuluneelta maan pinnalta, jokseenkin tasaiselta jyrkähkön rantatörmän yläpuolelta. |
| metsakeskus.1000009533 |
47 |
Näkkäläjoki Luusua länsi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
361221.19200000 |
7610659.68800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009533 |
Kohde sijaitsee Näkkäläjärven eteläpuolella. Näkkäläjoen länsipuoliselta jokseenkin tasaiselta kankaalta on tavattu asuinpaikasta kertovia kvartseja polun kuluttamalta maan pinnalta. |
| metsakeskus.1000009533 |
47 |
Näkkäläjoki Luusua länsi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
361221.19200000 |
7610659.68800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009533 |
Kohde sijaitsee Näkkäläjärven eteläpuolella. Näkkäläjoen länsipuoliselta jokseenkin tasaiselta kankaalta on tavattu asuinpaikasta kertovia kvartseja polun kuluttamalta maan pinnalta. |
| metsakeskus.1000009534 |
108 |
Kakkurilampi 1 |
10002 |
12001 |
13010 |
11006 |
27000 |
295621.00000000 |
6843982.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009534 |
Pääasiassa kivistä koostuva röykkiö sijaitsee Kakkurilammen kaakkoispuolella, harjun tasaisella lakialueella, kuusimetsässä. Röykkiön muoto on epämääräinen ja sen koko on noin 6 x 5 x 0,7 m. Perimätiedon mukaan kyseessä olisi Isonvihan aikaisen piilopirtin kiuas.
Vuoden 2017 inventoinnissa alueella todettiin tehdyn hakkuut, joiden yhteydessä maapohjaa on muokattu. Maanpohjan muokkauksessa myös röykkiö on vahingoittunut. Sen luoteis- ja länsipuolellä olevissa laikuissa havaittiin tummaa maata, minkä lisäksi röykkiön kivet vaikuttivat palaneilta. Kiukaan ympärillä ei havaittu kivijalkaa tai sen jäännöstä. Röykkiön koko on noin 3 m x 4 m. Maasto sen ympärillä on kivikkoista ja hiekkaista. |
| metsakeskus.1000009535 |
108 |
Kakkurilampi 2 |
10001 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
294884.15400000 |
6844368.33400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009535 |
Kuopat sijaitsevat Kaakkurilammen ja Kuroonsuon välissä kulkevan harjun länsipäässä Kaakkurilammen luoteispuolella. Kuoppien iän ja merkityksen selvittämiseksi tarvitaan lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000009536 |
47 |
Paskamajärvi 3 |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
360391.53100000 |
7609639.10400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009536 |
Kohde sijaitsee Enontekiön kirkosta 20 kilometriä pohjoiseen, Näkkäläjärven eteläpuolella. Paskamajärvestä 1,5 kilometriä länteen olevan pienen lammen länsirannalla on 3 - 4 suorakaiteista liesilatomusta. Ne sijaitsevat lounais - koillissuuntaisen harjanteen päällä 50 metrin matkalla. Harjanteen koillispuolella on suo ja kaakkoispuolella lampi. Latomusten alat ovat 0,8 x 0,6 metriä, 1,3 x 0,8 metriä ja 1,2 x 0,7 metriä. |
| metsakeskus.1000009537 |
47 |
Hietajärvi, länsi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
407864.45800000 |
7604543.22200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009537 |
Kohde sijaitsee Hietajärven ja sen länsipuolisen järven välissä. Lähes tasaisella hiekkakannaksella on kaikkiaan 13 pyyntikuoppaa kahdessa jonossa, joista toisessa 10 ja toisessa 3 kuoppaa.
Pidempi pyyntikuoppajono on lähes suora. Se alkaa läntisen järven kapean lahden läheltä ja jatkuu itään noin 100 metrin päähän Hietajärven rannasta. Paikoin kuopat kulkevat kumpareiden lomassa. Kolmen kuopan ryhmä on pääjonosta hieman erillään. Niiden ja pääjonon välissä on hiekkakumpare. Kuoppia on noin 300 metrin matkalla.
Pyyntikuoppa-alueen koordinaatit ovat:
itäosa p: 7607750, i: 3408210, z: 380
länsiosa p: 7607710, i: 3407860, z: 380 |
| metsakeskus.1000009538 |
261 |
Riimintieva |
10002 |
12001 |
13013 |
11002 |
27000 |
449447.91700000 |
7506242.82000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009538 |
Kohde sijaitsee aivan Sodankylän rajan tuntumassa. Kohde sijaitsee Lomajärvestä 350 m koilliseen suohon viettävän jyrkän rinteen yläosassa suon luoteispuolella. Paikalla on maatunut kiukaallinen tupasija, jonka koko on 3 x 3 m ja merkkipetäjiä. |
| metsakeskus.1000009538 |
261 |
Riimintieva |
10002 |
12006 |
13076 |
11002 |
27000 |
449447.91700000 |
7506242.82000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009538 |
Kohde sijaitsee aivan Sodankylän rajan tuntumassa. Kohde sijaitsee Lomajärvestä 350 m koilliseen suohon viettävän jyrkän rinteen yläosassa suon luoteispuolella. Paikalla on maatunut kiukaallinen tupasija, jonka koko on 3 x 3 m ja merkkipetäjiä. |
| metsakeskus.1000009539 |
261 |
Takala |
10007 |
12011 |
13114 |
11002 |
27000 |
410200.69200000 |
7508424.86400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009539 |
Kohde sijaitsee Aakenusjoen länsipuolella. Joen ja valtatien välissä Takalan tilasta 200 m kaakkoon on kuusikon keskellä rantatörmällä sähkölinjan ja aidan välissä kaksi kuoppaa. Näiden epäiltiin 1994 inventoinnissa olevan kaksi tupasijaa, joiden ala on n. 3,5 x 3,5 metriä.
Kohde inventoitiin uudelleen vuonna 2022 Yläkittilän asemakaavahankkeen yhteydessä. Inventoinnissa kohteen todettiin olevan suurella todennäköisyydellä toisen maailmansodan aikainan asemapaikka. |
| metsakeskus.1000009540 |
261 |
Mallu |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
441251.25200000 |
7488649.88100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009540 |
Kohde sijaitsee Kelontekemäjärven itäpuolella Kelontekemävaaran etelälaiteella. Tupasija on järven kiertävän maantien itäpuolella Eerolan tilalla peltojen välisellä kankaalla. |
| metsakeskus.1000009541 |
261 |
Poroniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
438712.27500000 |
7488270.03200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009541 |
Kohde sijaitsee Kelontekemäjärven etelärannalla. Järveen niemenä pistävän soiden reunustaman harjanteen laella on ainakin 12 pyyntikuoppaa 450 metrin matkalla. Paikalla on myös kuusi, jossa on vuosilukukaiverrus. |
| metsakeskus.1000009542 |
261 |
Inkerinkenttä |
10002 |
12001 |
13013 |
11002 |
27000 |
439811.82300000 |
7490819.00300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009542 |
Kohde sijaitsee Kelontekemäjärven itärannalla. Tupasija (n. 4 x 4 m) sijaitsee rannansuuntaisen harjanteen luoteisosassa, järven rannasta 80 m itään, kesämökeille johtavan teiden risteyksen länsipuolella.
|
| metsakeskus.1000009543 |
261 |
Tuimala |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
425113.79200000 |
7462966.17500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009543 |
Kohde sijaitsee Molkojärven lounaisrannan tuntumassa. Molkojoen suusta 450 m luoteeseen ja järven rannasta 60 metriä on turpeen peittämä kiukaallinen tupasija. Se on vanhan kylätien ja uuden mökkitien risteyksestä 30 m kaakkoon. |
| metsakeskus.1000009544 |
890 |
Vuoskkojávri pohjoinen |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
498038.00800000 |
7738069.65200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009544 |
Vuoskkojávrin pohjoispäässä, Vuoskkojávrin ja Èársejohkan välisellä vedenjakajalla, kahden jyrkän vaaranrinteen välisessä solassa tasaisehkolla koivikkokankaalla on kahdeksan pyyntikuoppaa. Maasto on hyvin mättäistä. Kohteessa kuopat eivät muodosta jonoa tai muuta selkeää järjestelmää, mutta kuoppien hajanainen sijoittaminen on voinut olla edullista jos eläimiä on ajettu kapeaa solaa pitkin kuoppia kohti.
Kaksi kuopista on suuria, koko 1,5-2 x 2,5-3 m, näitä kuoppia ympäröivät myös selvät vallit. Muut kuopat ovat pienempiä ja matalampia. Osassa pienemmistä kuopista on myös valli, mutta matalampi. Kohteessa on lisäksi suorakaiteen muotoinen kehäliesi.
|
| metsakeskus.1000009544 |
890 |
Vuoskkojávri pohjoinen |
10002 |
12001 |
13200 |
11002 |
27000 |
498038.00800000 |
7738069.65200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009544 |
Vuoskkojávrin pohjoispäässä, Vuoskkojávrin ja Èársejohkan välisellä vedenjakajalla, kahden jyrkän vaaranrinteen välisessä solassa tasaisehkolla koivikkokankaalla on kahdeksan pyyntikuoppaa. Maasto on hyvin mättäistä. Kohteessa kuopat eivät muodosta jonoa tai muuta selkeää järjestelmää, mutta kuoppien hajanainen sijoittaminen on voinut olla edullista jos eläimiä on ajettu kapeaa solaa pitkin kuoppia kohti.
Kaksi kuopista on suuria, koko 1,5-2 x 2,5-3 m, näitä kuoppia ympäröivät myös selvät vallit. Muut kuopat ovat pienempiä ja matalampia. Osassa pienemmistä kuopista on myös valli, mutta matalampi. Kohteessa on lisäksi suorakaiteen muotoinen kehäliesi.
|
| metsakeskus.1000009545 |
890 |
Sieðgajohka |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27000 |
495049.21100000 |
7737929.71200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009545 |
Noin kilometri Širrájávristä etelälounaiseen Sieðgajohkan etelärannalla, 20 metrin päässä puro-ojasta, tasaisessa osittain suopohjaisessa pienessä laaksossa on turvekodan pohja. Vanhassa peruskartassa merkintä kammi.
Kodanpohja on suojassa tunturikoivikkometsikössä, pienellä töyräällä. Kodanpohja on melko suuri. Paikalla ollut turvekota on ilmeisesti palanut, ainakin osittain. Palon jäljet viittaavat talviseen aikaan, koska sisus on palanut kokonaan, mutta ulkorakenteet ovat pa-remmin säilyneitä. Kodan kehä on kuusi–kahdeksankulmainen. Oviaukko on ollut koilliseen päin. Kodan sisämitat ovat ovelta peräseinään noin 3 metriä, kyljestä kylkeen noin 3,5 metriä. Kodassa on ollut pieni liesikamina, jonka savutorvi on ympäristössä palasina. Rakennuksen jäänteet viittaavat tyypilliseen korvakkokotarakenteeseen. Kotaa on todennäköisesti käytetty talvisin riekonpyyntiin. Tähän viittaavat seuraavat asiat: ympäristössä ei ole heinä- eikä hillastusmaita ja heinäinen kenttäkasvillisuus on keskittynyt oviaukon kohdalle. Maastossa on paljon vanhoja tavaroita ja niiden jäänteitä: säilyketölkkejä, kolme myrskylyhtyä, 5 litran alumiinipata ja sen kansi, emalilautanen
|
| metsakeskus.1000009547 |
890 |
Juovvaskáidi 5 |
10002 |
12016 |
13178 |
11002 |
27000 |
488921.68500000 |
7732471.90200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009547 |
Davimuš Mádjjohsuorgin pohjoisrannalla, Juovvaskáidin eteläpuolella noin 1,5 kilometriä Autiotuvasta kaakkoon on permukkaliesi. Liesi sijaitsee suojaisessa paikassa, pengermän alapuolella, noin 30 metrin päässä joesta. Sijoituspaikka on tasainen aukea kohta. Alueella on harva koivikko. Alus-kasvillisuutena on katajaa, vaivaiskoivua, variksenmarjaa, mustikka, riekonmarjaa yms. Kookas, kasvillisuuden peittämä liesi on tehty suurista, korkeista kivistä. Lieden pituus on noin 2 metriä, leveys enimmillään noin metrin. Liesi on pohjois–eteläsuuntainen. Heti tulisijaosan posion- eli pohjoispuolella on erillinen posiokivi.
Juovvaskáidin alue on koko Suomen Lapin kontekstissa harvinainen ja merkittävä ylätunturin muinaismuistokokonaisuus. Alue kuuluu nykyisin Kevon luonnonpuistoon.
|
| metsakeskus.1000009548 |
890 |
Juovvaskáidi 6 |
10002 |
12001 |
13005 |
11002 |
27000 |
488671.78400000 |
7732321.95700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009548 |
Davimuš Mádjjohsuorgin pohjoisrannalla, Juovvaskáidin eteläpuolella noin 1500 metriä Autiotuvasta kaakkoon on näyttävä turverakennuksen pohja. Tämä rakennus on itäisin joenrannalla sijaitsevista turvekodanpohjista. Rakennuksen pohja sijaitsee rinteessä olevalla tasanteella, noin 20–30 metrin päässä joesta. Kotasijassa ja sen ympärillä kasvaa suuria koivuja ja katajia.
Kodanpohja on muodoltaan nelikulmainen: 4,7 metriä pitkä ja 4,5 metriä leveä. Kodan vallit ovat todella mahtavat: noin metrin levyiset ja 50–100 senttiä korkeat. Ne on tehty hiekkaisesta turpeesta. Vallin mahtavuutta kuvaa se, että siihen on kettu joskus kaivanut pesäluolansa. Kodan keskellä on ollut 100 x 80 sentin kokoinen avoliesi, árran. Kodan kaakkoisnurkassa on jonkinlainen osittain maanalainen kivirakenne. Oviaukko erottuu selväsi. Kodan ovi on avautunut etelään.
Juovvaskáidin alue on koko Suomen Lapin kontekstissa harvinainen ja merkittävä ylätunturin muinaismuistokokonaisuus. Alue kuuluu nykyisin Kevon luonnonpuistoon.
|
| metsakeskus.1000009549 |
890 |
Juovvaskáidi 7 |
10002 |
12001 |
13005 |
11002 |
27000 |
488431.87700000 |
7732531.87100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009549 |
Davimuš Mádjjohsuorgin pohjoisrannalla, Juovvaskáidin eteläpuolella, noin 1000 metriä Autiotuvasta kaakkoon on suuri turvekodanpohja. Se sijaitsee ruohoisen ja rehevän puronotkelman tasaisella ja suojaisella itäreunan leventymällä. Paikalla on mahdollisesti ollut aikaisemmin lähde. Matkaa joelle on noin 50 metriä. Sitä ja heinäistä aluetta erottaa pieni vetinen heinäsuo. Alueella kasvaa runsaan heinikon lisäksi paljon katajaa, myös kotasijassa.
Kodansija on nelikulmainen, 4,4 metriä pitkä ja 3,6 metriä leveä. Kodan keskellä on nelikulmainen avotulisija, árran, joka on kooltaan 50 x 50 senttiä ja yli 20 senttiä korkea. Kotasijan lounaisnurkkaan on tehty myöhemmin pieni sekundaarinen tulistelupaikka, joka on kooltaan 30 x 30 senttiä.
Juovvaskáidin alue on koko Suomen Lapin kontekstissa harvinainen ja merkittävä ylätunturin muinaismuistokokonaisuus. Alue kuuluu nykyisin Kevon luonnonpuistoon.
|
| metsakeskus.1000009550 |
890 |
Juovvaskáidi 8 |
10002 |
12001 |
13005 |
11002 |
27000 |
488361.90500000 |
7732551.86700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009550 |
Davimuš Mádjjohsuorgin pohjoisrannalla, Juovvaskáidin eteläpuolella, noin 600 metriä Autiotuvasta kaakkoon on valtava turvekodanpohja. Se sijaitsee ruohoisen, avoimen ja rehevän lähdepuronotkelman suojaisella loivasti viettävällä länsireunalla.
Kodan rakennuspaikka loivassa rinteessä on tasattu joen puolelta vaakatasoon massiivisella kivijalalla. Suorakulmainen kotasija on 8 metriä pitkä ja 6,4 metriä leveä. Oviaukko on ollut ilmeisesti kaakkoon eli purolaakson pohjaa kohti. Kodan keskellä on nelikulmainen avotulisija, árran, joka on kooltaan 130 x 100 senttiä.
Kotasijan pohjoispuolella erottuu kivirakenteita. Ne vaikuttaisivat olevan jonkinlaisten telineiden tms. perustuksia: kolme tiivistä kivikasaa suorassa linjassa noin metrin päässä toisistaan kuin paalu-jen jalustoina. Varmoja merkkejä paaluista tai muusta sellaisesta ei kuitenkaan ole.
Juovvaskáidin alue on koko Suomen Lapin kontekstissa harvinainen ja merkittävä ylätunturin muinaismuistokokonaisuus. Alue kuuluu nykyisin Kevon luonnonpuistoon.
|
| metsakeskus.1000009551 |
890 |
Juovvaskáidi 9 |
10002 |
12001 |
13013 |
11002 |
27000 |
488181.98300000 |
7732701.80100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009551 |
Davimuš Mádjjohsuorgin pohjoisrannalla, Juovvaskáidin eteläpuolella noin 600 metriä autiotuvasta kaakkoon on näyttävä turverakennuksen pohja. Tämä rakennus on läntisin joenrannalla sijaitsevista turvekodanpohjista. Rakennuksen pohja sijaitsee 60 metrin päässä joesta, suojaisessa paikassa, melko jyrkän rinteen tasanteella.
Rakennus on ollut kookas suorakaiteen muotoinen turvekota tai -talo. Rakennuksen seinävallit ovat paksut ja erottuvat hyvin. Rakennuksen lounaisnurkassa on romahtanut, luonnonkivistä ilman laastia muurattu piisi. Piisin vierellä on ovi, joka on joen eli etelän eli alarinteen puolella. Piisin kohdal-la seinärakenne on osittain säilynyt: piisikiviä vasten on tuohta, sitten reunapuusta sahattua lautaa pystyssä ja uloimpana turvetta.
Rakentamisessa on käytetty ostonauloja. Rakennuksen mitat ovat etelästä pohjoiseen noin 4 metriä, itä-länsisuunnassa noin 4,5 metriä. Piisikasan leveys on noin 1,5 metriä. Piisikiviä on romahtanut pitkälle alarinteeseen. Piisin alle ovat jääneet puunhaarasta tehdyt tikkaat. Rakennuksen viereen erilleen on kerätty pala ikkunalasia. Se vaikuttaa käsin leikatulta ja valumisesta päätellen melko iäkkäältä. Samaan kohtaan on koottu puunrankoja, pyöreitä puupaalu-ja, laudankappaleita, haarapuu ja mahdollinen viikatteen tai muun työkalun varsi, johon on kaiverrettu teksti (alku osittain epävarma): RAIKKA 71.
Juovvaskáidin alue on koko Suomen Lapin kontekstissa harvinainen ja merkittävä ylätunturin muinaismuistokokonaisuus. Alue kuuluu nykyisin Kevon luonnonpuistoon.
|
| metsakeskus.1000009552 |
890 |
Juovvaskáidi 10 |
10002 |
12016 |
13178 |
11002 |
27000 |
487932.08100000 |
7733051.66000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009552 |
Davimuš Mádjjohsuorgin pohjoisrannalla, Juovvaskáidin eteläpuolella noin 300 metriä Autiotuvasta kaakkoon on kehäliesi. Liesi sijaitsee pohjoisen suunnalta suojaisessa paikassa, noin 60 metrin päässä joesta. Sijoituspaikka on tasainen kohta. Alueella on harvaa koivupökkelikköä. Liesi on kookas ja kasvillisuuden peittämänäkin erottuu kauas suurena kohoumana. Nelikulmainen kehäliesi on kooltaan noin 1 x 1 metriä.
Juovvaskáidin alue on koko Suomen Lapin kontekstissa harvinainen ja merkittävä ylätunturin muinaismuistokokonaisuus. Alue kuuluu nykyisin Kevon luonnonpuistoon.
|
| metsakeskus.1000009553 |
890 |
Juovvaskáidi 11 |
10002 |
12016 |
13178 |
11002 |
27000 |
487882.09900000 |
7733101.64100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009553 |
Davimuš Mádjjohsuorgin pohjoisrannalla, Juovvaskáidin eteläpuolella noin sata metriä Autiotuvasta kaakkoon on permukkaliesi. Liesi sijaitsee pohjoispuolelta suojaisella tasanteella, pienen lähdepuron vieressä. Alueella kasvaa paljon katajaa ja vaivaiskoivua. Lieden pituus on noin 2 metriä, leveys enimmillään noin metrin. Liedessä on vain yksi noin metrin pituinen permukka. Tulisijaosa on 1,2 metriä pitkä ja metrin levyinen. Tulisijaosan kivet ovat suuria ja korkeita. Permukan kivet ovat litteitä.
Juovvaskáidin alue on koko Suomen Lapin kontekstissa harvinainen ja merkittävä ylätunturin muinaismuistokokonaisuus. Alue kuuluu nykyisin Kevon luonnonpuistoon.
|
| metsakeskus.1000009554 |
890 |
Lisacomat 1 |
10002 |
12016 |
13000 |
11002 |
27000 |
483413.90100000 |
7731292.37000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009554 |
Cársejohka latvavesien itäpuolella Lisacomat-vaaran lounaispuolella on rakkakivikkoalueella kvartsinlouhinta ja -työstöpaikka. Ympäröivä maasto on kivikkoista harvaa tunturikoivikkoa. Aluskasvillisuus kivikkojen välissä on pääasiassa variksenmarjaa. Kivikkoalueen keskellä on useita satoja neliömetrejä rakkakivikkoa, jonka kiviaines on pääasiassa puhdasta kvartsia. Kvartsirakka sijaitsee tasanteella, joka rajoittuu etelässä laakakivistä muodostuvaan kivikkoon ja siitä alkavaan loivasti ylöspäin nousevaan rinteeseen. Lännessä ja luoteessa kivikkoa rajaa jyrkkä töyräs, jonka jälkeen rinne viettää alas suohon kohti Cársejohkaa. Idässä ja koillisessa kivikko rajautuu alas viettävään loivaan rinteeseen. Kaakossa on tasaisempaa tunturikoivikkoa.
Alueella on kaksi selkeää työstetyn kiven keskittymää noin 20 metrin päässä toisistaan. Näiden tarkkaa sijaintia kohteella ei kyetty ajan puutteen vuoksi paikantamaan kartalle. Ylempänä rinteessä oleva keskittymä on noin 4 x 4 metriä laaja. Alempi, joka on lähempänä töyrästä, on noin 2 x 3 met-riä laaja. Etelässä noin 30 metriä ylemmästä keskittymästä, on kolmas mahdollinen työstö- ja lou-hintapaikka. Keskittymissä on näkyvillä hakattua kvartsia noin 3 x 5 sentistä nyrkinkokoisiin ja vieläkin suurempia kappaleita. Paikoissa, joissa kasvipeite on ohutta ja maan pinta rikki, näkyy myös pienempiä iskoksia. Laaja kohde vaatisi tarkemman kartoituksen.
|
| metsakeskus.1000009555 |
890 |
Lisacomat 2 |
10002 |
12016 |
13178 |
11002 |
27000 |
482934.09800000 |
7730212.79600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009555 |
Èársejohka latvavesien itäpuolella, jokeen etelästä laskevan suorantaisen, pienen puron itärannalla, Lisaèomat-vaaran lounaispuolella on kookas ja näyttävä permukkaliesi. Purolle on liedeltä matkaa noin 60 metriä. Ympäröivä maasto on ylempänä kivikkoista harvaa tunturikoivikkoa, jossa kasvaa myös harvakseltaan vaivaiskoivua ja katajaa. Jokeen ja puroon päin on soista varvikkoa. Aluskasvillisuutena on pääasiassa variksenmarjaa. Lieden sijaintipaikka on suojaisa, loivasti kallistuva rinnepaikka. Tulisijan pituus on 100 senttiä, leveys 105 senttiä. Permukat ovat 170 senttiä pitkät ja leveimmillään 140 sentin päässä toisistaan. Liesi on itä–länsisuuntainen. Kodan ulkokehä on merkitty paikoin korkeilla kivillä. Tulisija erottuu hyvin maastossa.
|
| metsakeskus.1000009556 |
890 |
Guivi 2 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
478855.73900000 |
7725454.70600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009556 |
Guivi-vaaran alarinteellä, 3 kilometriä koilliseen laesta, 100–150 metriä pienen rehevänrantaisen puron eteläpuolella on kaksi purnua. Purnut on rakennettu keskikokoisista kivistä, jotka poikkeavat ympäröivän rakan keskimää-räisesti kivikoosta.
Luoteenpuoleisessa purnussa on selvä valli etenkin alarinteen puolella. Vallin leveys vaihtelee noin 50–100 sentin välillä. Itse purnu on syvä ja suuri: noin 1,5 metriä pitkä ja 1,2 metriä leveä. Syvyyttä on noin 80 senttiä.
Tästä purnusta 40 metriä luoteeseen sijaitsee maanpäällinen purnu. Se on kasattu pienikivisen rakan päälle yhden suuren kiven ympärille. Kivikehän sisällä on useita katelaakoja. Purnun sisätilan pituus on 80 senttiä, leveys 50 senttiä ja syvyys noin 20–30 senttiä.
Kaakonpuoleinen purnu sijaitsee 10 metrin päässä luoteenpuoleisesta purnusta. Se on matala, mutta laaja. Sen valli on matala ja loiva. Purnu on noin 2 metriä pitkä ja 1,8 metriä leveä. Syvyyttä on 50 senttiä. Kummankaan purnun lähettyvillä ei ole selviä katelaakoja.
Edellisestä purnusta 15 metriä etelään on maanpäällinen purnu: maan pinnalle on rakennettu suora-kulmainen kivikehä, jonka toisessa päässä on edelleen katteena kivilaaka. Purnu on noin 80 senttiä pitkä ja 60 senttiä leveä.
|
| metsakeskus.1000009560 |
890 |
Fiellogeaðggejohka 3 |
10002 |
12012 |
13124 |
11002 |
27000 |
476576.67000000 |
7715938.53300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009560 |
Fiellogeaðggejohkan latvapuron pohjoisrannalla, pienen joessa olevan lammen pään tuntumassa, Èeavrresgielasin eteläosan eteläpuolella on 10 x 15 metrin alue, jolla on hajallaan kvartsi-iskoksia ja -louhos. Paikka on noin 20 metriä puron rannasta. Alue on harvapuustoista tunturikoivikkoa, jon-ka aluskasvillisuutena on lähinnä vaivaiskoivua ja variksenmarjaa.
Kohde tarkastettiin 2011 inventoinnin yhteydessä. Tässä tarkastuksessa kohdetta ei pidetä louhoksena, vaan paikalla olevien kvartsikappaleiden katsotaan syntyneen pakkasrapautumisen tuloksena. |
| metsakeskus.1000009562 |
890 |
Fiellogeaðggejohka 5 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
476866.55000000 |
7716338.37400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009562 |
Kohde sijaitsee Fiellogeaðggejohkan latvapuron pohjoisrannalla, Èeavrresgielasin eteläosan eteläpuolella. Paikka on noin 200 metriä puron rannasta.
Purnu 1. on 140 senttiä pitkä, 110 senttiä leveä ja 90 senttiä syvä. Alarinteeseen päin eli puron suuntaan näkyy selvä, yli metrin levyinen, muurimainen valli. Muissa suunnissa vallin leveys on noin 60 senttiä. Purnu on ladottu suurehkoista kivistä selvästi pohjois-eteläsuuntaiseksi suorakaiteeksi. Purnun rakenteet on tehty huolellisesti. Purnun pohjalla kasvaa paksu sammalpeite sekä mustikkaa ja jäkäliä. Purnun kivistä mitattiin karttajäkäliä ajoitusta varten. Suurimpien halkaisija olivat 20, 23 ja 32 millimetriä.
Purnu 2. on 12 metriä edellisestä purnusta itään. Se on pieni, suuren maakiven kupeelle tehty purnu. Purnun pituus on 90 senttiä, leveys 70 senttiä ja syvyys 50 senttiä. Purnu on rakennettu matalaan kivikkoon kaivettuun kuoppaan ja valtaosa syvyydestä on saatu aikaan rakentamalla vallia kuopan ympärille. Valli on osittain sortunut. Purnun pohjalla kasvaa jäkälää.
2011 inventoinnissa kohdetta ei paikallistettu annetuista koordinaateista. |
| metsakeskus.1000009563 |
890 |
Báðošoaivi 1 |
10002 |
12016 |
13168 |
11002 |
27000 |
481034.83600000 |
7749425.07300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009563 |
Noin viisi kilometriä Tenon rannalla sijaitsevasta Bádošin kylästä itäkaakkoon, Báðošoaivin länsirinteellä sijaitsee vanha kivistä rakennettu porokaarre. Kaarteen kiviset siulat avautuvat alarinteeseen eli Tenolle päin. Kaarre on suuri ja erottuu selvästi ympäristöön. Aidan ulkopuolella, mutta sen välittömässä läheisyydessä olevissa kivikoissa on muutamia purnun tunnusmerkit täyttäviä, mutta hieman epämääräisiä suuria kuopanteita. Alue on karua kivistä avotunturia, jossa kasvaa lähinnä vaivaiskoivua, katajaa, variksenmarjaa, riekonmarjaa yms. Kohde on merkitty porokaarremerkillä vanhaan peruskarttaan. |
| metsakeskus.1000009564 |
890 |
Báðošoaivi 2 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
481244.75100000 |
7748605.39500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009564 |
Báðosoaivin etelärinteellä, pienessä loivassa purolaaksossa, pienialaisessa rakkakivikossa on purnu. Siinä on selvästi erottuva valli, vaikka se onkin osittain sortunut. Purnu on rakenteeltaan kuoppamainen ja muodoltaan pyöreä. Sen halkaisija on sisältä noin 1,2 metriä ja syvyys noin 60 senttiä. Vallin leveys vaihtelee 80–100 sentin välillä. Alue on karua kivistä avotunturia, jossa kasvaa lähin-nä vaivaiskoivua, katajaa, variksenmarjaa, riekonmarjaa yms.
|
| metsakeskus.1000009565 |
890 |
Báðošoaivi 3 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
480974.86000000 |
7748965.25200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009565 |
Báðosoaivin lounaisrinteellä, tunturinharjanteella, pienialaisessa rakkakivikossa on purnu. Purnu on suorakaiteenmuotoinen eikä siinä ole juuri lainkaan vallia. Yhden sen reunoista muodostavat suuret kivilohkareet. Purnun pituus on 90 senttiä, leveys 45 senttiä ja syvyys 35 senttiä. Alue on karua kivistä avotunturia, jossa kasvaa lähinnä vaivaiskoivua, katajaa, variksenmarjaa, riekonmarjaa yms.
|
| metsakeskus.1000009567 |
890 |
Girjeeana |
10002 |
12012 |
13124 |
11002 |
27000 |
476176.80200000 |
7740498.65500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009567 |
Nuvvosjohkan eteläpuolella, joen mutkassa sijaitsevalta Girjeeanan nimiseltä loivalta maankohoumalta löydettiin kvartsilouhos Aslak Aikion vinkin mukaisesti. Louhos sijaitsee kivisen ja puuttoman Girjeeananin lakialueella, jossa aluskasvillisuutena on lähinnä variksenmarjaa ja jäkäliä. Laella on useita kvartsisia maakiviä, joista on louhittu kvartsiraaka-ainetta. Kivien ympärillä on paljon iskettyä kvartsia ja erilaisia iskoksia. Läheltä louhoksen ohi kulkee polku, joka ei ole kuitenkaan vanhaan peruskarttaan merkitty polkutie. Tämän polun merkkinä on pieni kivikasa eli urra, jossa on itsessäänkin kvartsimöhkäle. Louhosalue on noin 7 x 10 metrin kokoinen.
|
| metsakeskus.1000009568 |
890 |
Bajit Divgaája |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
474937.29800000 |
7739748.95300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009568 |
Nuvvosjohkaan etelästä laskevan Bajit Divgaájan latvan yläpuolisella tunturinharjanteella, pienialaisessa rakassa on purnu. Se on suorakaiteen muotoinen, mutta ylärinteen puolelta hieman sortunut. Purnun pituus on 110 senttiä, leveys 60 senttiä ja syvyys voin 40 senttiä. Purnua ympäröi matalahko valli puron suuntaan eli alarinteeseen päin. Purnun pohjalla kasvaa rehevä heinikko ja sammalikko. Alue purnun alapuolella on lähes puutonta soista rinnealuetta, purnun kohdalla kuivaa ja kivisempää. Aluskasvillisuutena on lähinnä variksenmarjaa ja jäkäliä. |
| metsakeskus.1000009569 |
285 |
Eskola Virsumäki |
10001 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
496231.79900000 |
6710971.90800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009569 |
Kohde sijaitsee Virsumäen pohjoisosassa havupuita kasvavan rinteen juurella. Paikalla on kaksi kellarinpohjaa, joista lounaisempi on rakennettu lohkotuista kivistä kylmämuuraamalla. Sen koko on n. 1,5 x 3 m ja kiviseinän korkeus on n. 1,20 metriä. Kellarin oviaukko on kaakossa ja oven edustalla on maatunut puolikkaasta hirrestä veistetty lankku. Kiveyksen ulkoseinä menee maan sisään. Kellarista n. 5 m koilliseen on toinen osin luhistunut kivetyn kellarinpohja. Sen seinät ovat sisäpuolelta kokonaan sammalen peitossa ja rakenteen reunoilla kasvaa kaksi isoa koivua. Kooltaan kellarit ovat suunnilleen samankokoisia.
Kellarinpohjien ajoittaminen on hankalaa ilman jatkotutkimuksia. Eskolassa on ollut asutusta viimeistään jo 1500-luvulta lähtien (Mattila 1960: 328), mutta aivan rakenteiden lähettyvillä ei näy merkkejä varhaisimmasta asutusvaiheesta. Myöhemmin paikalla on saattanut olla torppa, mihin viittaa kellareiden lounaispuolella metsätien vieressä näkyvä tiilikasa ja nelikulmaisen alueen muodostava nokkospöheikkö, joka voisi merkata vanhan rakennuksen pohjaa. Rakenteet ovatkin todennäköisesti suhteellisen nuoria, mahdollisesti 1800-luvulta.
|
| metsakeskus.1000009570 |
108 |
Kuroonsuo 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
294757.20100000 |
6844978.08800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009570 |
Tervahauta sijaitsee Kuroonsuon luoteisrannalla, pienellä niemekkeellä, joka viettää kaakkoon. Tervahaudan kuoppa on suppilomainen ja halkaisijaltaan 4 m. Sitä reunustaa noin 2 m leveä ja 0,5 m korkea maavalli. Haudan kaakkoispuolen rinteessä on 3 x 1 m kokoinen tervanlaskukuoppa, jota reunustaa 2 m leveä ja 1 m korkea maavalli. Tervahaudassa kasvaa kuusia, joista vanhimmat ovat arviolta yli 100 v. vanhoja. Kuoppaa on käytetty kaatopaikkana. |
| metsakeskus.1000009571 |
108 |
Kuroonsuo 3 |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
294882.15500000 |
6845053.05500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009571 |
Mahdollinen pyyntikuoppa sijaitsee Kuroonsuon pohjoisrannalla, suohon luoteesta kapeana niemenä pistävän harjanteen tyvessä. Kuoppa on muodoltaan pyöreä. Sen halkaisija on 3 m, syvyys 1 m. Kuopan pohjalla ei ole hiiltä. |
| metsakeskus.1000009572 |
108 |
Likolähteet |
10002 |
12006 |
13079 |
11006 |
27000 |
291878.35300000 |
6846552.44300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009572 |
Osittain umpeen kasvanut lähde sijaitsee osittain umpeen kasvaneen suon laidalla, Hämeenkyrön lentokentän luoteispuolella, hiekkaharjun juurella. Lähteen koko on noin 10 x 6 m. Lähteen pohjoisosan keskellä on kolme veden pinnan yläpuolelle ulottuvaa kärjestä terotettua puupaalua. Lähteessä veden alla on myös muita paaluja. Perimätiedon mukaan kyseessä olisi Prakanlähde-niminen uhrilähde. Paalurakenteet ja paikan nimi viittavat taas siihen, että kyseessä olisi vanha pellavanliotuspaikka. |
| metsakeskus.1000009572 |
108 |
Likolähteet |
10002 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
291878.35300000 |
6846552.44300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009572 |
Osittain umpeen kasvanut lähde sijaitsee osittain umpeen kasvaneen suon laidalla, Hämeenkyrön lentokentän luoteispuolella, hiekkaharjun juurella. Lähteen koko on noin 10 x 6 m. Lähteen pohjoisosan keskellä on kolme veden pinnan yläpuolelle ulottuvaa kärjestä terotettua puupaalua. Lähteessä veden alla on myös muita paaluja. Perimätiedon mukaan kyseessä olisi Prakanlähde-niminen uhrilähde. Paalurakenteet ja paikan nimi viittavat taas siihen, että kyseessä olisi vanha pellavanliotuspaikka. |
| metsakeskus.1000009573 |
108 |
Kuroonsuo 4 |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
295062.07800000 |
6844940.09600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009573 |
Kuroonsuon pohjoispuolella, metsätien varrella on ollut useita epämääräisiä kuoppia. Kuopat olivat hiekkaharjanteen loivalle etelärinteelle kaivettuja ja pääosin pitkänomaisia ja erisuuntaisia. Mahdollisesti kyseessä olivat säilytyskuopat. Inventoinnin 2017 aikana havaittiin, että alue on hakattu ja maaperä raskaasti laikutettu syvin laikuin joitain vuosia aikaisemmin. Alueella ei erotu alkuperäisiä v. 2006 havaittuja kuoppia paitsi yksi, joka on muista erillään, n. 110 m päässä idässä.
Säilyneen yksittäisen kuopan mitat ovat 2 m (N-S) x 1 x 0,5 m, reunavallin leveys 1-2 m ja korkeus 0,2-0,5 m ja sen päällä on kasvanut kuusia ja haapoja, joista vanhin oli (v. 2006) noin 80 v. vanha. Kyseessä on mahdollisesti naurishauta, joka on sijainnut kahden pellon välisellä W-E-suuntaisella harjanteella. Pellot näkyvät 1900-luvun kartoissa ja pohjoispuoleinen myös vanhemmissa, ainakin jo v. 1835 kartassa. |
| metsakeskus.1000009574 |
710 |
Kalvö |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
299271.31200000 |
6652745.34800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009574 |
Mahdollisesti varhaismetallikautinen hautaröykkiö pienen Kalvön saaren keskiosan kallion laella Tammisaaren kaupungin keskustan edustalla Stadsfjärdenillä. Röykkiö on kalliopohjalla. Röykkiön keskellä on kuoppa ja kahdella puolella kiviä on aseteltu riveihin myöhempänä aikana, mahdollisesti aarteenetsinnän seurtauksena tai - ehkä viime sodan aikana - vaatimattoman suojan aikaan saamiseksi. Röykkiön koko on 4 x 3 m ja korkeus 0,7 m. Kivet ovat osittain pyöreitä ja vedenhiomia, osittain kulmikkaita, kooltaan noin 30 x 40 cm, kulmikkaat usein suurempia. Todennäköisesti alun perin röykkiöön kuuluneita kiviä on harvakseltaan ympäristössä. |
| metsakeskus.1000009575 |
285 |
Langinkoski |
10002 |
12005 |
13069 |
11006 |
27000 |
493674.85300000 |
6706027.88400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009575 |
Kohde sijaitsee Langinkoskella Heinäsaarella ja mantereen puolella pusikkoa kasvavan rannan läheisyydessä. Paikalla on saarta ja mannerta yhdistävän sillan perustuksia, jotka on tehty lohkotuista ja käsiporalla muokatuista n. 1 x 0,25–0,30 metrin kokoisista kivistä. Saaren puolella perustus on romahtanut, mutta mantereen puolella on kaksi ehjää kylmämuurattua kiveystä pienen Langinkoskeen johtavan puron molemmin puolin sekä yksi perustus joenrannassa. Kivet on aseteltu pariin kerrokseen. Lisäksi joen keskellä on nähtävissä tasainen kivi, joka sijaitsee siltalinjauksella. Paikalla ei näy enää merkkejä vanhasta tielinjauksesta, joka liittyisi siltarakenteisiin.
Sillanperustukset liittyvät todennäköisesti Langinkoskella kalastaneiden munkkien toimintaan eli ne ajoittuvat silloin 1700–1800-lukujen taitteeseen. |
| metsakeskus.1000009576 |
444 |
Vohloinen |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
332336.87700000 |
6680785.24200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009576 |
Vanhan asumuksen perustan jäännökset, jonka koko on 4x5 metriä, pidempi sivu on järven suuntaan. Talon länsinurkassa on jäljellä 2x1,5m kokoinen järeistä kivistä tehty tulisija, jonka korkeus on 50-60cm (=koordinaattipiste).
2 metriä talon perustuksista luoteeseen on nähtävissä siihen ilmeisesti liittyvä kiviaita, joka on pituudeltaan noin 10 metriä. Aita jatkuu talon vierestä luoteeseen 5 metriä ja siitä edelleen 5 metriä koilliseen. Kiviaita on ladottu 2-4 kerroksesta kiviä ja on korkeudeltaan 50-60cm. Kiviaita jatkuu vielä erillisenä matalamapana ja epämääräisempäna rakenteena aiemmin merkityn kiviaidan itäpuolella alueen muodostaen aidatun suorakaiteen muotoisen alueen, jonka sisällä maa on kivetän ja tasainen. Mahdollisesti kyseessä voisi olla karja-aitaus tai aidattu pelto tms. |
| metsakeskus.1000009577 |
285 |
Myllykylä Meriradiokeskus |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
494056.70100000 |
6705372.15000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009577 |
Kohde sijaitsee nykyisessä Metsolan kaupunginosassa meriradiokeskuksen tontilla. Aikaisemmin paikalla on ollut Myllykylä, joka näkyy vielä Kuninkaan kartastossa Suomesta (1776–1805). Kylän on arveltu hävinneen 1800-luvulla.
Meriradiokeskus sijaitsee vanhalla tontilla Kymijoen varrella. Paikka on rehevöitynyt rannan puolelta. Keskuksen lounaispuolella on vanhan puutarhan takana tasainen multapitoinen alue, jota reunustaa kolme pienempää peltorauniota ja yksi isompi maakiven varaan tehty kiviröykkiö. Kiveykset ovat sammalen ja muun kasvillisuuden peitossa. Paikalla kasvaa vanhoja omenapuita. Kyseessä saattaa olla Myllykylän asutukseen liittyviä rakenteita. Kasvillisuuden alla saattaa olla myös muita rakenteita. |
| metsakeskus.1000009578 |
890 |
Máttimuš Mádjjohsuorgi |
10001 |
12009 |
13094 |
11042 |
27000 |
485603.02700000 |
7726604.25500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009578 |
Kohde sijaitsee Kevon luonnonpuistossa, Máttimuš Mádjjohsuorgin pohjoispuolisella vaaralla. Paikka on loivaa harvakoivuista vaaranrinnetta. Kuoppia on kaksi. Ne sijaitsevat 50 metrin päässä toisistaan hiekkamaassa. Muodoltaan kuopat ovat säännöllisen pyöreitä, jyrkkäreunaisia kartioita. Kuopissa ei kasva kasvillisuutta. Kuoppien syvyys on 1,5-2 m ja halkaisija 5 m. |
| metsakeskus.1000009579 |
734 |
Hirvikallio |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
282102.96500000 |
6701390.71600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009579 |
Vanha kantatalon tontti, jolla ei ole enää rakennuksia. Historiallisen ajan kiinteä muinaisjäännös.
Kohteen paikkatiedot on tarkistettava. |
| metsakeskus.1000009580 |
734 |
Hyyperä |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
274387.04800000 |
6703972.64100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009580 |
Vanhalla sotilasvirkatalon tontilla ei ole enää asuinrakennuksia. Hyyperän talon vanha aitta 1800-luvulta on vielä paikalla.
2019: Hyyperä tai Hyypperä on keskiajalle periytyvä ruotsalaisen oikeuden kylä, joka tunnetaan maakirjoista vuodesta 1556 alkaen. Se on aiemmin Paimioon kuulunut yksinäistila, joka on toiminut sotilasvirkatalona. Viimeistään 1700-luvun lopulta 1950-luvulle talon pihapiiri sijaitsi mäen koillisnurkalla. Viimeisen päärakennuksen kivijalka on edelleen olemassa ja siihen kuuluu yksi matala ja yksi korkeampi uuninperusta. Mäellä ei ole juuri enää jäljellä vanhoja rakennuksia, vaan ne on päärakennuksen tapaan purettu. Mäen koillisreunan pelto oli avoinna ja voitiin tarkastaa, mutta silmämääräisesti siinä havaittiin vain tavanomaista historiallisen ajan löytöaineistoa, kuten tiilimurskaa. |
| metsakeskus.1000009581 |
734 |
Juva |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
280658.44400000 |
6710412.08800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009581 |
Vanhalla kylätontilla oli vielä 1780 -luvulla Ylitalon ja Alitalon kantatalot. Nykyään paikalla ei ole rakennuksia ja koko kylätonttialue on raivattu pelloksi. Historiallisen ajan kiinteä muinaisjäännös.
Kohteen paikkatiedot on tarkistettava. |
| metsakeskus.1000009582 |
734 |
Kavantola |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
278111.57600000 |
6700371.10200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009582 |
Vanhalla kylätontilla on sijainnut Pohjatalo ja Keskitalo. Isotalo oli jo 1780-l Kirjolan rajan tuntumassa. Vanhalla kylämäellä ei ole enää rakennuksia. Historiallisen ajan kiinteä muinaisjäännös.
Kohteen paikkatiedot on tarkistettava. |
| metsakeskus.1000009583 |
734 |
Kytö |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
276164.33000000 |
6705976.84300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009583 |
Vanhalla kylätontilla ei enää ole kantataloja. Joitakin ulkorakennuksia on vielä toisen tontin kohdalla. 1780-luvun alussa tontilla sijaitsivat vielä Ylimäisen ja Alimmaisen talot. Kirkonkirjoissa mainittua Alakydön kylänosaa 1880-luvulle asti. Historiallisen ajan kiinteä muinaisjäännös.
Kohteen paikkatiedot on tarkistettava. |
| metsakeskus.1000009584 |
734 |
Paatelmaa |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
276178.00000000 |
6689964.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009584 |
Vanha kylätontti, jossa 1770-luvulla sijaitsi kolme kantatilaa, jotka olivat etelästä pohjoiseen Alhainen, Yrjälä ja Ylhäinen. Pohjoisempana oli yksittäinen talo: Ylhäis Rantala. Paikalla ei enää ole rakennuksia.
Uudempi rakentaminen on tuhonnut mahdolliset jäänteet kylätontista pihapiirissä. Pihan pohjoispuolella metsässä on L:n muotoinen kiveys, rakennuksen kivijalan osa, jonka ympäristössä on tasattuja alueita ja mahdollisesti vanhaa pihamaata jäljellä.
Paatelmaa on ollut vakituisesti asutettu jo 1300-luvulle tultaessa. Kylässä oli 1500-luvulla viisi maatilaa. Tilat muuttuivat lampuodeiksi ja päätyivät Peksalan omistukseen 1800-luvun alussa. 1800-luvun aikana Paatelmaassa toimi telakka. Kylän keskus on siirtynyt hieman etelämmäs. |
| metsakeskus.1000009585 |
734 |
Toppjoki |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
273304.53600000 |
6694182.56800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009585 |
Isojaon aikaan Topjoen pohjoispuolella sijaitsi Naapalan rustholli, Kaarlan rälssitalo sekä Tullan (=Jullas) ja Simolan augmentit. |
| metsakeskus.1000009586 |
734 |
Angela |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
277647.80000000 |
6692392.31000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009586 |
Vanha isonjaonaikainen tontti Angela.
Concept Charta öfver Angelniemi Samsällighets Ägor Belägne uti Åbo Län Halicko Härad och Sochn Författad År 1782. Carl P. Zierman genom Johan Colliander. |
| metsakeskus.1000009587 |
734 |
Valttila |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
276592.21400000 |
6694703.37500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009587 |
Vanhalla kantatalon tontilla on enää yksi ulkorakennus (lato) jäljellä. Valttilan talo on siirretty noin 140 m länteen isonjaon aikaiselta tontilta. Valttila on yksi alueen kantataloista, joka on asuttu jo keskiajalla. Valttilan vanha päärakennus on sijainnut pihapiirin eteläreunalla, paikalla, jossa on vielä jäljellä joitain perustuskiviä. Tämä rakennus on purettu vuosisadan vaihteessa. Päärakennuksen luoteispäädyn alla oli rakennusta vanhempi holvattu kellari, joka saattoi liittyä johonkin paikalla olleeseen aittariviin, jossa kellarin päällä on alkujaan ollut puinen aitta. Kellari voidaan ajoittaa 1600-1700-luvulle.
Nykyinen päärakennus (1860-luvulta) on ollut alkujaan vierastalo, jonka luoteispäädyssä oli karjakeittiö. |
| metsakeskus.1000009588 |
734 |
Viala |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
281743.09500000 |
6703368.92200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009588 |
Isonjaon aikaan tontilla oli Vialan kaksi taloa. |
| metsakeskus.1000009589 |
734 |
Viurila |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
283438.43000000 |
6700589.04100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009589 |
Vanha Pamsilan talon tontti Iiliken puutarhan, ent. Iiliken torpan pihapiirin tuntumassa. (Historiallisen ajan kiinteä muinaisjäännös?) |
| metsakeskus.1000009590 |
734 |
Vässilä |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
281564.16400000 |
6704058.64200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009590 |
Åeltoaukeiden ympäröimän harjumuodostuman eteläpäässä sijaitsevat Vässilän kylän vanhat kantatilat Sännäri ja eteläisempi Katunpää, joka ollut saman suvun hallussa jo 1500-luvulta lähtien. |
| metsakeskus.1000009591 |
734 |
Yöntilä |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
273138.56000000 |
6702199.34100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009591 |
Majsalan, Rutin ja Sipilän talojen tontit sijaitsivat isojakoaikaan 1780-luvulla vanhalla kylätontilla. Sotilaan torppa on sijainnut aivan kylätontin vieressä 1780-luvulla.
Charta öfver Yöntilä Byss Ägor, jemte Pyhä Wainio ängs samfällighet, belägne i Åbo Län, Pikie Härad och Pemar Sokn: Haliko Pastorat, författad til Stroskifte, af underteckad Comissions Landtmätare, åre 1783 och 1784, C. G. Andersin. |
| metsakeskus.1000009592 |
734 |
Talola |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
278384.44600000 |
6704162.57800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009592 |
Mikola, Keskitalo ja Markuntalo isojaonaikaisella tontilla. |
| metsakeskus.1000009593 |
734 |
Revä |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
304246.01800000 |
6711663.69800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009593 |
Vanha Revän talon tontti. Revän talouskeskus on siirretty pohjoiskoiliseen. Vanhalla tontilla ei ole enää rakennuksia. Historiallisen ajan kiinteä muinaisjäännös.
Kohteen paikkatiedot on tarkistettava. |
| metsakeskus.1000009594 |
734 |
Kirjakkala |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
277918.00000000 |
6689369.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009594 |
Vuoden 1687 kartassa tontilla on kaksi kylän kantataloa. Paikka on Ristikallion etelä- ja Kirjakkalantien länsipuolella meren (Kirjakkalanselkä) rannassa. Paikalla ei v. 2003 ole rakennuksia. Historiallisen ajan kiinteä muinaisjäännös.
Kohteen paikkatiedot on tarkistettava. |
| metsakeskus.1000009596 |
734 |
Kuttila |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
295274.58900000 |
6717990.11000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009596 |
Vanha kylätontti on nykyään peltoa. Historiallisen ajan kiinteä muinaisjäännös.
Kohteen paikkatiedot on tarkistettava. |
| metsakeskus.1000009597 |
734 |
Raatala |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
287850.55800000 |
6720291.14500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009597 |
Keskiajalle sijoittuva tarulinna Viepjoen varrella. Paikalla nykyisin muistotaulu. Historiallisen ajan kiinteä muinaisjäännös. Seutukaavan suojelukohde.
Kohteen paikkatiedot on tarkistettava. |
| metsakeskus.1000009598 |
734 |
Hakola |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
297062.96700000 |
6697925.17900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009598 |
Hakolan vanhalla kylätontilla on ollut isojaon aikaan hieman toisistaan erillään Ylitalon ja Alitalon Hakola (Hakola Öfvergårds ja Hakola Nedergårds) talouskeskukset. |
| metsakeskus.1000009599 |
734 |
Täppa |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
295385.64700000 |
6696490.74900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009599 |
Täppa (Teppa) eller Takapeldo stan hemman under Dragone hållet N:o 103 af Haliko Compagnie, innehafwas af ägaren i Händälä Rusthåll i Haliko Soken. |
| metsakeskus.1000009600 |
734 |
Pyöli 2 |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
295576.57300000 |
6696731.64900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009600 |
Isojaon aikaisessa kartassa (1788) paikalle on merkitty "Takapellon" talon talouskeskuksen tontti. |
| metsakeskus.1000009602 |
734 |
Knuti |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
295347.65500000 |
6698304.01500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009602 |
Knuutin tilan talouskeskuksen isojaon aikainen tontti. Innehafves för tiden af skatte hemmans åboen Simon Simonsson Knuti (1794). Talouskeskus on siirretty myöhemmin pohjoisemmaksi.
Charta öfver Randa, Koskis, Hakala, Kaukelma och Ruotsala byars ägor, belägne uti Åbo Län, Haliko härad och Uskela sokn, affattade til Inägor afledne Landtmätaren Timeen år 1776 och undertecknad Commissions Landtmätare höf.äg. år 1793. |
| metsakeskus.1000009603 |
734 |
Suoloppi yks |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
293884.24500000 |
6697610.28800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009603 |
Vanha talon tontti, Träskvik tai Suoloppi. (Piirtäjän tulkinta). Historiallisen ajan kiinteä muinaisjäännös.
Kohteen paikkatiedot on tarkistettava. |
| metsakeskus.1000009604 |
734 |
Päärinen yks. |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
285752.56900000 |
6686194.84200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009604 |
Isojakokarttoihin 1700-l lopulla merkitty Pääristen kantatalon tontti. Tilan päärakennus on ilmeisesti hävinnyt jo 1800-lvulla. Pääristentien varrella, nykyään paikalla ei ole asuinrakennuksia.
Charta öfver Päris och Öfwerby Säterie Rusthållens med Kankarböle och Händola samt Kuston och Lassinböle hemmans In- och utägor i Bjerno Sockn, haliko härad och Åbo Lähn afmätte til Storskifte åren_1788,_1787,_och 1792 af Carl Björkbome. |
| metsakeskus.1000009605 |
734 |
Puontila yks. |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
285912.59300000 |
6669852.41000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009605 |
Puontilan kylän yksinäinen kantatila Bondböle Puotpyölinjärven päässä.
Lähde: Charta öfver Näsegårds jemte Gamlagårds och Lillböhle hemmans samt Stor och LillBaggböle med Storkusto Byars och Bondböle, Lilkusto, Alaspä, Kragsböle jamt Lidi hem Ägor i Åbo Län Haliko Härad och BjernoSockn, afmätte till Storskiften Åren 1792. |
| metsakeskus.1000009606 |
734 |
Lassinpyöli yks. |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
285721.57100000 |
6688521.89900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009606 |
Tontilla ei ole enää rakennuksia. Historiallisen ajan kiinteä muinaisjäännös.
Kohteen paikkatiedot on tarkistettava. |
| metsakeskus.1000009607 |
734 |
Skoila |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
276465.34600000 |
6678258.97800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009607 |
Vanhalla kylätontilla Skoilantien varressa ei enää ole rakennuksia. Kantatalot on siirretty sieltä nykyisille paikoilleen sen pohjois- ja eteläpuolelle 1800-l:n kuluessa. |
| metsakeskus.1000009608 |
734 |
Vähäkuusto yks. |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
286238.45200000 |
6671660.67900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009608 |
Kantatalon Lill Kusto rakennuksia ei enää ole jäljellä, mutta vanha kylämäki erottuu maisemassa. Kohde merkitty jo 1700-luvun lopun Kuninkaankartastoon. |
| metsakeskus.1000009609 |
734 |
Kollarla |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
295335.76400000 |
6678471.98600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009609 |
Kollarlan kylän kantatalo. Suullisen tiedon mukaan paikalla oli Kollarin talo vielä 1950-l. Vuonna 2003 paikalla oli vähän vanhaa kivijalkaa. Vieressä on Kollarinpelto. Kiskonjoen rannassa. Historiallisen ajan kiinteä muinaisjäännös.
Kohteen paikkatiedot on tarkistettava. |
| metsakeskus.1000009610 |
734 |
Germundsvedja |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
271492.70700000 |
6677441.58300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009610 |
Paikalla on 1700-l lopun isojakokartassa sotilasvirkatalon tontti. Germundswedia Boställe om 1½ mantal innehafwes af Capitain och Riddaren Carl Fock.
Arkistotietojen mukaan paikalla on sijainnut 1540- ja 1550-luvuilla kylä, jossa on ollut neljä taloa. |
| metsakeskus.1000009611 |
734 |
Tattula 1 |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
294795.82000000 |
6709251.61900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009611 |
Isojaon aikaan paikalla on ollut "kupparin" talo. Historiallisen ajan kiinteä muinaisjäännös.
Kohteen paikkatiedot on tarkistettava. |
| metsakeskus.1000009612 |
734 |
Tattula 2 |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
295548.52300000 |
6709076.69300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009612 |
Alueella on isojaon aikaan ollut kolme myllyä. Historiallisen ajan kiinteä muinaisjäännös.
Kohteen paikkatiedot on tarkistettava. |
| metsakeskus.1000009613 |
734 |
Pitkäkoski |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
299731.83300000 |
6710137.29000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009613 |
Pitkäkosken yksinäistalon vanha talouskeskuksen tontti. Historiallisen ajan kiinteä muinaisjäännös.
Kohteen paikkatiedot on tarkistettava. |
| metsakeskus.1000009615 |
734 |
Inkere Toramäki |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
295402.59300000 |
6707422.35800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009615 |
Toramäen kantatilan isojaon aikainen tontti. Tontilla ei ole enää rakennuksia. Historiallisen ajan kiinteä muinaisjäännös.
Kohteen paikkatiedot on tarkistettava. |
| metsakeskus.1000009616 |
734 |
Nakola |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
285082.66300000 |
6701010.13000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009616 |
Nakolan vanha tila. Varesvuoren alueella on Majalan krouvin ja nk. Kivimuurin tiilirunkoisten 1800-luvun rakennusten lisäksi useita eri-ikäisiä rakennuksen perustojen jäänteitä sekä kellareita. |
| metsakeskus.1000009617 |
734 |
Pahkavuori yks. |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
288206.51700000 |
6700431.13200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009617 |
Kylässä oli kaksi tilaa 1560-luvulla. Pahkavuoren vanhin kartta on laadittu vuosina 1782–91 (Kansallisarkisto, MH A108 10/3-11). Isojaon aikaan kylätontilla oli Ylistalon ja Alistalon tontit. Nykyisin paikalla ei ole enää vanhaa rakennuskantaa. |
| metsakeskus.1000009618 |
734 |
Paijula |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
284749.00000000 |
6701523.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009618 |
Kohde sijaitsee Salon keskustasta noin 2 km luoteeseen Halikon alueella ja se tarkastettiin vuoden 2019 inventoinnissa. Historiallisia karttoja tarkasteltaessa tultiin siihen tulokseen, että aiempi muinaisjäännösrekisterin koordinaattipiste oli hieman virheellinen. Paijula on sijainnut radan eteläpuoleisen mäen pohjoispäässä eikä radan pohjoispuoleisen mäen kyljessä. Nykyisin alue on ruohikkoa ja peltoa, vieressä on laaja liikekiinteistö. Vuoden 2019 inventoinnissa mäen luoteis- ja pohjoislaidalla havaittiin kaksi epämääräistä kivikasaa, jotka olivat katajien peitossa. Luultavasti toista näistä on pidetty Varesvuoren rautakautisena hautaröykkiönä (ks. kohde Varesvuori). Mitään todisteita siitä ei kuitenkaan ole ja on luultavampaa, että alueen kiviröykkiöt liittyvät historiallisen ajan toimintaan Paijulassa. Rakennuksen pohjarakenteita alueella ei havaittu, mutta alueelta löytyi kaivonpaikka.
Paijula (Pajula, Paijola) mainitaan ensimmäisen kerran historiallisissa lähteissä v. 1410. Asutuksen yleisluettelon mukaan Paijulassa on ollut kaksi taloa vuonna 1540.
Viereisen mäen päällä havaittiin muutamia kuoppia, jotka vaikuttivat liittyvän osittain ainakin historialliseen maa-aineksen ottoon.
Muinaisjäännösalueen rajaus on tehty perustuen historialliseen kartta-aineistoon ja topografiaan. Hylättynä kylätonttina se on syytä luokitella kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Kohteen säilyneisyys, laajuus ja ajoitus voidaan selvittää koekaivauksella |
| metsakeskus.1000009619 |
734 |
Inkere Katrineberg |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
295592.51500000 |
6706301.80300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009619 |
Katrinebergin kartanon isojaon aikainen talouskeskuksen tontti. Tilan rakennukset siirrettiin nykyiselle paikalleen n. 250 metriä etelämmäksi ilmeisesti heti isojaon jälkeen 1800-luvun vaihteessa. Historiallisen ajan kiinteä muinaisjäännös.
Kohteen paikkatiedot on tarkistettava. |
| metsakeskus.1000009620 |
734 |
Patala |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
299763.83600000 |
6707102.50500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009620 |
Patalan yksinäistalon isojaon aikainen tontti.
Charta öfver Inkeris Byss Inkeris Gårds och Romsila Byars jämt Toramäki augment_Patala_Haliko närad och Uskela Sochen, Författad år 1776 och 1777. |
| metsakeskus.1000009621 |
734 |
Vähähiisi 1 |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
298505.33000000 |
6709803.41200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009621 |
Vähä-Hiiden vanhalla kylätontilla oli isojaon aikaan neljän tilan talouskeskukset. Nykyisin tontilla ei ole enää rakennuksia. Historiallisen ajan kiinteä muinaisjäännös.
Kohteen paikkatiedot on tarkistettava. |
| metsakeskus.1000009622 |
734 |
Vähähiisi 2 |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
298457.35000000 |
6710286.21800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009622 |
Haaran kantatilan isojaon aikainen tontti. Historiallisen ajan kiinteä muinaisjäännös.
Kohteen paikkatiedot on tarkistettava. |
| metsakeskus.1000009623 |
734 |
Tattula 3 |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
294607.90100000 |
6708869.77400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009623 |
Alueella oli isojaon aikaan yhteensä kahdeksan torppaa. Historiallisen ajan kiinteä muinaisjäännös.
Kohteen paikkatiedot on tarkistettava. |
| metsakeskus.1000009624 |
734 |
Nokkahiisi |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
298016.52500000 |
6709625.48000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009624 |
Nokkahiiden vanha kylätontti. Paikalla ei ole rakennuksia. Isojaon aikaan tontilla ollut Uotin Takatalon, Uotin Keskitalon ja Martin Jusalan talouskeskukset. Historiallisen ajan kiinteä muinaisjäännös.
Kohteen paikkatiedot on tarkistettava. |
| metsakeskus.1000009625 |
734 |
Isohiisi |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
299133.08100000 |
6709093.70800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009625 |
Saksan kantatilan talouskeskus on jo isojaon aikaan 1800-luvun alussa ollut yksinäistontilla. Tilan nykyiset rakennukset ovat aivan vanhan tontin vieressä. Historiallisen ajan kiinteä muinaisjäännös. |
| metsakeskus.1000009626 |
734 |
Kaivola Kärri |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
293772.24200000 |
6707436.33800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009626 |
Kärrin kantatilan talouskeskus oli isojaon aikaan 1700-luvun lopulla tällä tontilla. Myöhemmin se on siirtynyt etelämmäksi. |
| metsakeskus.1000009627 |
734 |
Nokkahiisi |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
298084.49900000 |
6709943.35500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009627 |
Nokka-Hiiden Martin talon vanha kylätontti. Nykyisin tontilla ei ole rakennuksia. Isojaon aikaan tontilla ollut Martin tilan talouskeskus. Uuden-Martin talouskeskus sijaitsee noin 50 m tontin eteläpuolella. Historiallisen ajan kiinteä muinaisjäännös.
Kohteen paikkatiedot on tarkistettava. |
| metsakeskus.1000009628 |
734 |
Kirjola yks. |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
286145.34700000 |
6699143.63400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009628 |
Tontilla sijaitsi isojaon aikaan Kirjolan kruunun rustholli (Kirjola krono Rusthåll). Paikalla ei ole enää rakennuksia. |
| metsakeskus.1000009629 |
734 |
Loppi |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
290116.00000000 |
6705579.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009629 |
Vanhalla kylätontilla oli 1780-l Haition 3 tonttia sekä Uotin ja Pertun tontit. Kaikki talot paloivat 1800-l lopulla. Rauhala (kauppa 1930-l; pr 1910-l). |
| metsakeskus.1000009630 |
734 |
Rauvola yks. |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
285368.67000000 |
6697918.12200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009630 |
Vanhalla talon tontilla sijaitsi 1770-l Ragnebölen talo. Talosta n. 200 m luoteeseen sijaitsi tuolloin tiilitehdas. Kumpikin alue nykyisin peltomaastoa. Ragnebölen ja Rauvolan välissä oli 1770-l kaksi torppaa. Historiallisen ajan kiinteä muinaisjäännös.
Kohteen paikkatiedot on tarkistettava. |
| metsakeskus.1000009631 |
734 |
Pukkilan kartanon yks. |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
287815.95300000 |
6693798.76900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009631 |
Vanha talontontti. Paikka nykyään peltoaluetta teiden risteyksessä. Historiallisen ajan kiinteä muinaisjäännös. Lähellä kivikautinen asuinpaikka.
Kohteen paikkatiedot on tarkistettava. |
| metsakeskus.1000009632 |
761 |
Hirsjärvi |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
315968.24700000 |
6723061.17300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009632 |
Kartanon ja Vanhalan rakennukset sijaitsivat rinnakkain järven rannassa 1800-luvun lopulle saakka. Nykyisin tontti on rakentamaton. Historiallisen ajan kiinteä muinaisjäännös.
Paikkatiedot on tarkastettava. |
| metsakeskus.1000009633 |
761 |
Suojoki |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
317129.82200000 |
6714739.51900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009633 |
Vuoden 1795 isojakokartan perusteella silloinen Suojoen talo on sijainnut nykyisen päärakennuksen tuntumassa. |
| metsakeskus.1000009634 |
734 |
Kettula |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
321472.14200000 |
6701078.03500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009634 |
Vanha kylätontti, jossa ovat sijainneet kantatilat Ällipää (Ellipä Hemmanet, om 7 öre 12 pgs skatt, brukas af Grels Ericsson 1780), Nikula (Nikula Hemmanet 3 öre 18.pgs skatt, bebos af Johan Ersson 1780), Sulla (Sulla Hemman om 3 öre 18 pgs skatt, brukas af Elias Matsson 1780), Tomma (Tomma Hemmanet om 7 öre 12 pgs skatt, bebos af Johan Matsson 1780), Härkälä (Härkä Rusthåll, om 7 öre 12 pgs skatt, bebos af Johan Jacobsson 1780). Sippari (Grels) sijainnut näistä noin 170 m lounaaseen.
Vuonna 1923 valtiov.minist. päätöksellä em. talot yhdistettiin yhdeksi taloksi:1 Kettula.
Charta öfver Kettula Byss Ägor, belägne i Kisko Sokn, Haliko Härad och Åbo Höfdingen, författad åhren 1778 och 1779 (C. Björkbom). |
| metsakeskus.1000009635 |
734 |
Söderby |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
270258.92600000 |
6660909.91600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009635 |
Söderbyn yksinäistalon vanha tontti. Tilan nykyinen talouskeskus sijaitsee noin 200m vanhasta kylätontista lounaaseen. Historiallisen ajan kiinteä muinaisjäännös. |
| metsakeskus.1000009636 |
734 |
Norrby |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
272234.08100000 |
6671092.83500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009636 |
Tontilla sijainnut Östergårdin kantatila. Vanhalla talon tontilla ei ole enää rakennuksia. Historiallisen ajan kiinteä muinaisjäännös.
Kohteen paikkatiedot on tarkistettava. |
| metsakeskus.1000009637 |
734 |
Pettu |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
275356.87100000 |
6662480.31100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009637 |
Petun kantatilan vanha tontti. ½ Pettu Ruthåll innehafves af Rusthållaren Benjamin Litz.
Charta öfver Pettu Rusthålls Ägor uti Bierno Sockn och Haliko Härad af Åbo Lähn, afmätt Åhr 1785 af Carl Björkbom. |
| metsakeskus.1000009639 |
148 |
Kirkko-Outa |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
450227.37200000 |
7639209.35500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009639 |
Kohde sijaitsee Vaskojoen pohjoispuolella. Vaskojokeen pohjoisesta laskevan Lintupuolijoen suusta 200 m koilliseen on todettu useita rakennusten sijoja.
|
| metsakeskus.1000009640 |
890 |
Erttetvárri |
10002 |
12016 |
13168 |
11006 |
27000 |
486563.62100000 |
7741788.14300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009640 |
Kohde sijaitsee avotunturissa Erttetvárrin etelärinteellä. Paikalla on kivistä koottu rengasaita siuloineen. Rengasaidan ala on 120 x 220 metriä ja aidan korkeus 120 - 160 senttimetriä.
Katajista tehdyn siulan pituus on 200 metriä. |
| metsakeskus.1000009641 |
890 |
Gottetvárri 5 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
482924.10100000 |
7724874.94200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009641 |
Kohde sijaitsee Kevon luonnonpuiston keskiosassa. Gottetvárrin länsipuolella pohjoisempana olevaan Madjoen lounaasta laskevasta purosta satakunta metriä kaakkoon, Cuollavárrin pohjoisrinteen alalaidalla on yksittäinen kookkaista kivistä koottu purnu, jonka kuoppaosan halkaisija on noin 2 metriä.
|
| metsakeskus.1000009642 |
890 |
Hánnojávri 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
464621.50100000 |
7698865.38800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009642 |
Kohde sijaitsee 10 km Karigasniemeltä itään Kaamanen - Karigasniemi -maantien pohjoispuolella. Hannujärven ja sen länsipään pohjoispuolisen lammen välisellä kannaksella on ainakin kuusi pyyntikuoppaa. Kuoppien halkaisija on 3 - 4 metriä ja syvyys 0,5 -1,2 metriä. |
| metsakeskus.1000009643 |
890 |
Basejávri |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
462312.42800000 |
7698755.42400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009643 |
Kohde sijaitsee 8 km Karigasniemeltä itään. Kaamanen - Karigasniemi -maantiestä noin 250 metriä etelään. Kapean järven länsipään pohjoispuolella on ainakin viisi pyyntikuoppaa kahdessa eri ryppäässä. Itäisemmässä kohdassa on neljä kuoppaa 50 m laajuisella alueella ja läntisemmässä kohdassa yksi kuoppa. Pyyntikuoppien halkaisija on 4 - 5 metriä ja syvyys 1 metrin. |
| metsakeskus.1000009644 |
285 |
Peippola 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
493771.77300000 |
6713945.70000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009644 |
Kohde sijaitsee välittömästi Karhula-Anjala -tien länsipuolella. Alue on hiekkapohjaista kangasmaastoa, joka muodostaa kaksi terassia, ennen kuin laskee jyrkästo soiseen notkoon. Terassit ovat muinaisia rantatörmiä, jotka reunustivat kapeaa Litorina-meren salmea. Koekuopituksessa todettiin kaksi löytökeskittymää, yksi kummallakin terassilla. Löytöinä saatiin kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Paikalla myöhemmin tehdyn kaivauksen yhteydessä löydettiin runsaasti keramiikkaa ja savi-idoleita. |
| metsakeskus.1000009645 |
710 |
Svartkärr |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
308969.32100000 |
6670216.37400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009645 |
Kohde sijaitsee noin kilometrin Fiskarsista lounaaseen Storkärrin ja Svartkärrin välissä olevalla mäellä, sen koilliseen laskevalla rinteellä, mäntykankaalla. Kahden ison kiven, halkaisijaltaan 1-1,5 metriä, väliin on kasattu kiveystä. Kiveystä on noin 8-10 metrin matkalla kaarenmuotoisesti, sen leveys on noin 1,5-2 metriä ja korkeus 0,5-0,7 metriä. Kiveys näyttää osaksi ladotulta, mutta voi olla osittain myös luonnonmuodostumaa. |
| metsakeskus.1000009645 |
710 |
Svartkärr |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
308969.32100000 |
6670216.37400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009645 |
Kohde sijaitsee noin kilometrin Fiskarsista lounaaseen Storkärrin ja Svartkärrin välissä olevalla mäellä, sen koilliseen laskevalla rinteellä, mäntykankaalla. Kahden ison kiven, halkaisijaltaan 1-1,5 metriä, väliin on kasattu kiveystä. Kiveystä on noin 8-10 metrin matkalla kaarenmuotoisesti, sen leveys on noin 1,5-2 metriä ja korkeus 0,5-0,7 metriä. Kiveys näyttää osaksi ladotulta, mutta voi olla osittain myös luonnonmuodostumaa. |
| metsakeskus.1000009646 |
710 |
Malmbergskullen |
10002 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
309882.95500000 |
6670709.18300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009646 |
Kohde sijaitsee Malmbergskullenin pohjoispäässä, noin kaksi kilometriä Fiskarsista itään ja 250 metriä Svartvikenistä länteen. Lehtipuuta kasvavalla moreeniharjanteella on kaksi kuoppaa muutaman metrin päässä toisistaan. Todennäköisesti kuopat ovat kellarikuoppia. Kuoppa 1 on halkaisijaltaan noin neljä metriä ja syvyydeltään noin puolitoista metriä. Kuoppa 2 on kooltaan noin 3x5 metriä ja syvyydeltään noin metri. Kuopan lounaispäässä on ollut oviaukko. Kuoppien seinämissä näkyy vielä hieman säilyneitä puurakenteita, joten kuopat eivät ole kovin vanhoja. |
| metsakeskus.1000009647 |
261 |
Anuntivaara 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
383342.43500000 |
7534349.39600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009647 |
Kohde sijaitsee Jerisjärven itärannalla. Rauhalan kylän pohjoispuolella, maantien molemmin puolin, on kaikkiaan 18 pyyntikuoppaa kolmeen ryhmään jakaantuneena. Läntisimmät kolme ovat moreenikumpareen niskassa, tien länsipuolella poroaituuksien seassa on yhdeksän kuoppaa ja loput uuden tien itäpuolella. Kuoppien keskinäinen etäisyys on 20 metriä. Inv. 2002 Kotivuori. |
| metsakeskus.1000009648 |
710 |
Grabbstrand |
10002 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
309537.08700000 |
6671169.00200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009648 |
Kohde sijaitsee noin 1,5 km Fiskarsista itään, noin 250 metriä Järnvikiin vievän tien pohjoispuolella. Kellarikuoppa ja röykkiöt ovat paikoin kallioisella moreeniharjanteella, sen koilliseen viettävällä rinteellä. Alue on koivuvaltaista sekametsää, aluskasvillisuus on heinää.
Noin 60x40 metriä kokoisella alueella on yksi kellarikuoppa ja ainakin neljä röykkiötä. Röykkiöt ovat ilmeisesti viljelyröykkiöitä, ne ovat matalia ja pituudeltaan 3-6 metriä ja muodoltaan pitkulaisia. Röykkiöt on kasattu pesäpallon - jalkapallon kokoisista kivistä. |
| metsakeskus.1000009648 |
710 |
Grabbstrand |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
309537.08700000 |
6671169.00200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009648 |
Kohde sijaitsee noin 1,5 km Fiskarsista itään, noin 250 metriä Järnvikiin vievän tien pohjoispuolella. Kellarikuoppa ja röykkiöt ovat paikoin kallioisella moreeniharjanteella, sen koilliseen viettävällä rinteellä. Alue on koivuvaltaista sekametsää, aluskasvillisuus on heinää.
Noin 60x40 metriä kokoisella alueella on yksi kellarikuoppa ja ainakin neljä röykkiötä. Röykkiöt ovat ilmeisesti viljelyröykkiöitä, ne ovat matalia ja pituudeltaan 3-6 metriä ja muodoltaan pitkulaisia. Röykkiöt on kasattu pesäpallon - jalkapallon kokoisista kivistä. |
| metsakeskus.1000009649 |
261 |
Anuntivaara 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
383820.24500000 |
7534276.43000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009649 |
Kohde sijaitsee Jerisjärven itäpuolella. Rauhalan kyläkunnan pohjoispuolella, 100 m itään Sirkkaan vievästä tiestä, on yksittäinen kuoppa, jonka halkaisija on 3 m ja syvyys 40 cm. Kivikkoisen niemekkeen kannassa olevan kuopan lähistöltä on myös vähäisiä asuinpaikkaan viittaavia havaintoja.
|
| metsakeskus.1000009650 |
261 |
Hakala |
10002 |
12009 |
13000 |
11002 |
27000 |
408840.31200000 |
7473300.98100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009650 |
Kohde sijaitsee Ounasjoen itäpuolella. Hakalan talon eteläpuolen Hautapellolta on löydetty myöhemmin palossa tuhoutunut tuura. Asuinpaikkaan viittavat kvartsihavainnot ovat tästä luoteeseen männikköharjanteen länsipuolelta loivasti jokeen viettävältä pellolta talon länsipuolelta. Asuinpaikan lounaispuolella on myöhäinen tupasija.
|
| metsakeskus.1000009651 |
285 |
Tavastila Tavastilan kartano |
10002 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
498789.75200000 |
6714928.32300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009651 |
Kohde sijaitsee Nummenjoen koillispuolella mäen päällä. Tavastilan kartanon nykyinen asuinrakennus sijaitsee pienessä notkelmassa kummun keskiosassa ja sen eteläpuolella on nykyinen navettarakennus. Päärakennuksen luoteispuolella on vanhoja vaahteroita kasvava terassimainen alue, jota reunustaa sen takana kulkevan tien vieressä vanhat kuuset. Kuusien juurella kasvaa runsaasti nokkosta mahdollisesti matalissa painanteissa. Terassin keskellä on havaittavissa vanhan tien pohjaa. 1960-luvun peruskartassa paikalle on merkitty useampia talousrakennuksia, jotka on purettu myöhemmin pois. Näistä yksi on todennäköisesti viljasiilona toiminut vanha päärakennus. Tavastilan kartanon alue on todennäköisesti säilynyt melko hyvin. Kartanon tonttialue on merkitty kyseiselle paikalle vuosien 1825, 1828 ja 1837 isojakokarttaan (MHA G9 3/2).
Tavastilan kylässä oli jo vuonna 1544 yhteensä 14 taloa, mutta 1580-luvulla katovuodet tyhjensivät puolet kylän taloista ja 1600-luvun alussa taloluku väheni yhteen eli jäljelle jäi ainoastaan Sigfrid Jönsipoika Vilkenin perustama ratsutila. Vuonna 1626 talojen määrä nousi kolmeen, mutta muutaman vuoden kuluttua tilat yhdistyivät. Tavastilan kylän autiot joutuivat vuonna 1630 eversti Jacob Duwallin haltuun ja Duwallin päämääränä olikin vallata koko kylän tilat. Pyrkimys onnistui 1600-luvun alkupuoliskolla, jolloin Vilkenin luomasta suurtilasta tuli kartanon keskus. Kartanon omisti alkuun Lorentz Creutz, mutta 1650-luvun alussa kartano siirtyi Kaarniemen kartanon omistajalle Gustaf Duwallille. Tavastila jäi säterioikeuksistaan huolimatta sivukartanon asemaan ja monet sen rakennuksista olivat 1680-luvulla päässeet huonoon kuntoon. Tavastila oli kuitenkin merkittävä karjatila. Gustaf Duwallin kuoleman jälkeen Tavastilan omistajaksi tuli Duwallin tyttären mies Fabian Wrede vuonna 1697. Isonvihan aikaan tila autioitui, mutta se pysyi edelleen Wreden hallussa. Hattujen sodan aikana 1741–1743 Tavastila tuhoutui lähes täydellisesti, mutta jo parin vuoden kuluttua tilaa asutti inspehtori Gustav Fronden. (Mattila 1960: 370–71, 567–575.)
|
| metsakeskus.1000009653 |
261 |
Helppikangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
406351.35000000 |
7457847.19100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009653 |
Kohde sijaitsee Ounasjoen itäpuolella. Kahden pienen suoalueen välisellä kankaalla, 100 m Lohinivan tiestä itään, on yksittäinen matala, mutta selvästi erottuva pyyntikuoppa. Kuopan koko on 3,5 x 2,0 x 0,4 m. Alue on kumpuilevaa männikkökangasta. |
| metsakeskus.1000009654 |
261 |
Keimiöoja |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
380849.43400000 |
7537203.24800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009654 |
Kohde sijaitsee Jerisjärven koillisrannan tuntumassa. Järveen pohjoisesta laskevan Keimiönojan luoteisrannalla, vanhasta myllystä 200 m pohjoiseen olevan huvilan liiteristä 7 m päässä, on osittain täytetty kuoppa, jonka halkaisija on 3 metriä. |
| metsakeskus.1000009655 |
261 |
Kenttäniemi |
10002 |
12001 |
13008 |
11002 |
27000 |
408505.33900000 |
7525061.18100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009655 |
Kohde sijaitsee Levijärven ja Sirkkajärven välisen salmen pohjoisrannalla. Salmen itäpään rannalla ollut vanha kenttäpaikka on muokattu ja peltona. Paikalta kerrotaan tavatun reikäkiven/verkonpainon. Sirkkajärven pohjoisrannalla on myös Paulaharjun mukaan pitkähkö Seitaniemi ja sen eteläpuolella Seitalahti. Nykykartoilla nimiä ei enää esiinny. Niemellä kerrotaan entiseen aikaan olleen lappalaisten kalaseita, kalajumala, iso kivilaaka pystyssä kallionlaitaa vasten. Kiveen oli »hakattu kirjoituksia». Kalanpyytäjät, jopa etelästä tulleet kemiläisetkin, ovat kiveä palvelleet ja antaneet sille kaloja uhriksi. Myös peuran (tai poron-) sarvia on sille uhrattu, ja entiseen aikaan on kiven luona kuopassa ollut iso kasa sarvia. Seijanlahdesta kerrotaan löydetyn myös reikäkivi, n. kolme tuumaa läpimitaltaan. |
| metsakeskus.1000009656 |
285 |
Huruksela Kahri |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
486803.52400000 |
6724570.38100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009656 |
Kohde sijaitsee Kahrinmäen eteläosassa lähellä Hirvenjoen mutkaa. Kahrinmäen vanha kyläraitti on hyvin säilynyt ja sen varrella on useita vanhoja rakennuksia. Vuoden 1771 verollepanokarttaan (MHA 125 3/1b) Kahrinmäelle on merkitty yksi talo, joka sijaitsee aivan joen rannassa, mutta Kuninkaan kartastoon Suomessa (1776–1805) Kahrinmäelle on merkitty kolme taloa hieman kauemmas rannasta.
Vuonna 1551 Hurukselassa oli 14 taloa, joista kolmen talon asukkaat olivat Kahareita. Talot yhdistyivät kuitenkin pian yhdeksi tilaksi, josta tuli vuonna 1559 ratsumiestalo. Talo jakaantui Stolbovan rauhan jälkeen jälleen kolmeen ja 1700-luvun kaksi niistä jakaantui edelleen kahtia. Näistä toinen oli Tommola, joka sijaitsi Salonmäellä. Itse Kahrinmäellä näyttäisi olleen kolme taloa. Nämä olivat Kahri ja Risto Ristonpojan kahtia jaettu talo. Nykyinen Ristola sijaitsee vanhan kantatilan eli Kahrin paikalla. Paikalliset asukkaat käyttävät tilasta edelleen vanhaa nimeä.
Kahri sijaitsee Kahrintien itäpuolella kummun päällä. Pihapiirin vanhin säilynyt rakennus on aitta, jota on myöhemmin jatkettu. Se ajoittuu 1800-luvun alkuun. Tilalla on myös hieman nuorempia, 1800-luvun lopulle ajoittuvia riihiä ja aittoja. Pohjoisempana on uudempia talousrakennuksia ja niiden kohdalla ei todennäköisesti ole säilynyt mitään vanhempia rakenteita, mutta varsinaisessa pihapiirissä niitä on saattanut säilyä melko hyvin. Kahrin tilalta on siirretty aikoinaan Kokkolan tilalle 1600-luvun lopulle tai 1700-luvun alkuun ajoittuva jyväaitta, joka on ollut vielä 1960-luvulla pystyssä.
Vuonna 2015 toimitettiin kylätontin koillispuolisesta pellosta metallinilmaisinlöytöjä, joita ei talletettu kokoelmiin, ks. alakohde. |
| metsakeskus.1000009657 |
710 |
Basarängen |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
307245.01500000 |
6670726.16700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009657 |
Kohde sijaitsee Fiskarsissa, Flagbergetin lounaispuolella olevalla mäellä, Basarängenin itäpuolella. Kallion korkeimmalla kohdalla on nelisivuinen kivilatomus, jota on ilmeisesti käytetty rakennuksen pohjana. Paikka on tyypillinen pronssikautiselle röykkiölle, joten voi olla mahdollista, että aiemmin paikalla sijainnut röykkiö on levitetty ja tasoitettu rakennuksen pohjaksi. Kiveyksen mitat ovat 7x10 metriä ja kallion jyrkemmällä sivulla korkeus on noin metri, kallion huippua kohti kiveys tasoittuu kallion tasoon.
Röykkiöstä noin 50 metriä etelään on myös useita kivikasoja, jotka ovat syntyneet maa-aineksenotossa. |
| metsakeskus.1000009658 |
710 |
Stensjö |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
306512.31200000 |
6670648.18600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009658 |
Kohde sijaitsee noin 1,5 km Fiskarsista länteen ja puoli kilometriä Storjön eteläpuolella kallioisella mäntykankaalla. Kiveä on louhittu kallion paljastuman kohdalta noin 25x10 metrin alalta. Louhoskuoppa on syvimmillään noin puolitoista metriä ja se oli tarkastushetkellä sadeveden peittämä. Louhittua kiviainesta on levällään kuopan ympäristössä. |
| metsakeskus.1000009659 |
285 |
Huruksela Jaakkola |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
486795.53400000 |
6724508.41200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009659 |
Kohde sijaitsee Kahrinmäellä, jossa on ollut ainakin jo 1700-luvun lopulta lähtien kolme taloa ja mahdollisesti jo 1550-luvulla, jolloin kirjallisissa lähteissä mainitaan kolme taloa, jotka ovat olleet Kaharien omistuksessa. Nämä ovat kuitenkin yhdistyneet saman vuosikymmenen aikana, mutta ne jakaantuivat jälleen 1600-luvulla kolmeen. 1700-luvun loppupuolella talot olivat jakaantuneet yhteensä viiteen. (Mattila 1960: 340, 343.) Näistä kaksi taloa on sijainnut Kahrinmäen pohjoispuolella Salonmäellä ja loput Kahrinmäellä. Vuoden 1771 verollepanokarttaan (MHA 125 3/1b) Kahrinmäelle on merkitty yksi talo, joka sijaitsee aivan joen rannassa, mutta Kuninkaan kartastoon Suomessa (1776–1805) Kahrinmäelle on merkitty kolme taloa hieman kauemmas rannasta. Kohteen itäpuolella on Kahrin vanha kylätontti.
Jaakkolan tilalla on säilynyt vanhan kylänraitin vieressä 1850-luvulle ajoittuvia aittoja. Niitä on nostettu myöhemmin uusien kivien varaan ja niiden alla aikaisemmin olleet kivet näkyvät aittojen reunojen alla matalina osin maahan painuneina riveinä. Eteläisimmän aitan alla näkyy maakumpu, joka saattaisi olla vanhan uuninpohja. Aitan lounaiskulman vieressä on lisäksi kivirivi, joka voi kuulua johonkin aikaisempaan rakennuksen pohjaan. Mahdollinen uuninpohja ja kiveys kuuluvat todennäköisesti samaan rakenteeseen ja ne ajoittuvat nykyisen aitan iän perusteella viimeistään 1800-luvun alkuun. Jaakkolan pihapiiri on säilynyt uudemmasta päärakennuksesta huolimatta hyvin ja on todennäköistä, että alueella on säilynyt myös muiden vanhempien rakenteiden jäännöksiä.
|
| metsakeskus.1000009660 |
285 |
Huruksela Hirvi |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
487001.44900000 |
6724352.47000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009660 |
Kohde sijaitsee Hirvenmäellä Hirvenjoen rannalla. Hirven eli Hirvelänniemen talo tunnetaan 1600-luvun alusta. Tila on merkitty vuoden 1771 verollepanokarttaan samaan paikkaan, missä tila vielä nykyäänkin sijaitsee.
Hirven tila on nykyään asuttamaton, mutta sen vanhat rakennukset ovat vielä pystyssä ja kunnostuksen alla. Paikalla on 1800-luvulla rakennettu päärakennus sekä samalla vuosisadalla rakennettu aikaisemmin saunana käytetty rakennus, joka toimii nykyisin puuliiterinä. Rakennusta on jatkettu myöhemmin. Lisäksi pihapiirissä on vanha navetta sekä muualta aikanaan myötäjäislahjana siirretyt aitta ja talousrakennus. Hirven tila on säilyttänyt hyvin 1800-luvun ilmeen ja todennäköisesti paikalla on säilynyt myös vanhempia rakenteita, koska tilalla ei ole tehty viime vuosisadan aikana juuri ollenkaan muutostöitä. |
| metsakeskus.1000009661 |
285 |
Huruksela Purtilo |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
487598.20800000 |
6724809.29400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009661 |
Kohde jakautuu kahteen osaan, joista laajempi sijaitsee Hirvenjoen itäpuolen laidunalueella. Alue on paikoin kivikkoista ja siitä on kasattu isoja kiviä laitumen keskellä pilkottavan kallion päälle. Paikalla erottuu kaakkoon laskeva kumpare, josta on löytynyt runsaasti metalinilmaisimella löytöjä, mm. heloja, nappeja, kulkunen ja veitsen pää. Löydöt sijoittuvat tasaisesti kummulle. Näistä on talletettu Kansallismuseon kokoelmiin veitsen pää ja kirjansolki KM 40671:1-2. Muita löytöjä on sittemmin liitetty Kymenlaakson museon kokoelmiin. Muinaisjäännösalueen läheltä saatiin myöhemmin myös löydöt KM 41630: 1 - 3 (todennäköinen keihäänkärjen katkelma ja 2 viskaria; ks. alakohteet).
Toinen pienempi alue sijaitsee Mammulanmäellä kallion päällä olevan Purtilon tilan eteläpuolella kulkevan tien vieressä. Paikalle on rakennettu 1900-luvun loppupuolella valkoinen elementtitalo, jonka pohjoispuolella erottuu pusikon keskellä kivijalkaa. Osa siitä on todennäköisesti tuhoutunut tien rakentamisen yhteydessä. Rakenteen lähistöllä lounaassa on mm. 1850-luvulla rakennettu aitta sekä muita vanhoja talousrakennuksia, kun taas koillisessa sijaitsevassa rinteessä on uusia asuinrakennuksia.
Mammulanmäki on ollut asuttu jo 1550-luvulla. Vuonna 1771 paikalla oli kuusi taloa. Kivijalka liittyy todennäköisesti 1600-luvun alussa perustetun Purtilon tilan vaiheisiin. Kylätontti on luultavasti alkujaan sijainnut nykyisen hevoslaitumena toimivan niityn alueella. |
| metsakeskus.1000009662 |
285 |
Huruksela Vanha-Mattila |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
487724.15700000 |
6724725.32900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009662 |
Kohde sijaitsee Mammulanmäentien itäpuolella. Paikalla on autioitunut torppa ja rehevöitynyt piha-alue. Heinikossa on pohjois-etelä –suuntainen lohkotuista kivistä muodostuva 4–5 m pitkä kivijalka. Paikalla saattaa olla myös muita rakenteita.
Mammulanmäki on ollut asuttu jo 1550-luvulla. Vuonna 1771 paikalla oli kuusi taloa verollepanokartan mukaan. Mattilan rakuunatalo on ilmeisesti nuorin Hurukselan kantataloista. Tila muodostettiin kahdesta pitkään autiosta olleesta tilasta 1600-luvulla. Talo autioitui muutamaksi vuodeksi tilan ensimmäisen isännän Jaakko Simonpojan kaaduttua vuonna 1679 Branderburgissa, minkä jälkeen se oli asuttuna lähes vuosisadan loppuun. Vuodesta 1707 Mattila oli jälleen asuttu muutaman vuoden, kunnes isonvihan aikana se jäi jälleen autioksi. Tila ehti autioitua vielä kerran ennen vuotta 1739, jolloin Antti Pertunpoika Mattila otti talon haltuunsa. Vuoteen 1818 tila oli jakaantunut suvun kesken kahteen osaan. |
| metsakeskus.1000009663 |
444 |
Ritarinlahti |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
325087.00000000 |
6698970.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009663 |
Kovelan kylässä ja tilalla Kovelanjärven eteläpään Ritalvikin (Ritarinlahti) rantaa ja itää kohti viettävällä metsittyneellä rinteellä sijaitseva kolmisivuinen kiviaita Ritarlahdentien pohjoispuolella. Kiviaita on noin metrin leveä ja puolisen metriä korkea kivivalli, joka on koottu erikokoisista luonnonkivistä. Se on joko sortunut tai kasattu alun perinkin vallimaiseksi. Parhaiten erottuu yläreunan länsisivu, joka on noin 35 m pituinen ja sen kanssa suorakulmainen samanpituinen pohjoissivu. Eteläsivu on umpeen kasvamisen takia vaikeammin hahmotettava. Alueella on edelleen havaittavissa vanhojen peltojen kuvioita ja ojia, jotka ovat voineet ulottua aidalle saakka. Paikka tarkastettiin Pusulan kuntaosan inventoinnin yhteydessä 2007 kiviaidan osalta, mutta ei laajemmin. Alueella on havaittu myös muita erilaisia rakenteita, kuten kivijalkoja, kuoppia ja kiviröykkiöitä. Paikka on liitetty Birger Jarliin ja sitä on pidetty hänen talvilinnoituksenaan, mistä paikannimi Ritarinlahti olisi johdettavissa. Paikka ei ole merkittynä Kuninkaankartastoon. |
| metsakeskus.1000009664 |
285 |
Harakkavuori |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
500344.14500000 |
6711093.87600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009664 |
Kohde sijaitsee Kaarniemen Harakkavuorella noin 400 metrin päässä merenrannasta. Paikka on lähinnä mäntyjä, jäkälää ja sammalta kasvavaa kalliota. Alueella on matalan kalliokummun päällä kulmikkaista kivistä kasattu pieni röykkiö, jonka halkaisija on n. 1,2 x 1,5 m. Kiveyksen korkeus on 20–30 cm ja kivien halkaisija on 20–40 cm. Kivet ovat sammalen, jäkälän ja kanervan peitossa. Latomuksen pohjoisluodepuolella on lisäksi noin kolme metriä pitkä ja n. 40 cm leveä lähes itä-länsisuuntainen harvahko ns. viisarikivi.
Röykkiö saattaa olla vanha rajakiveys, tosin nykyiset tilan- tai kylänrajat eivät kulje läheltäkään kiveystä, eikä myös vanhemmista paikalla kulkeneista rajoista ole tietoa. Kymenlaaksossa on vastaavanlaisia pienikokoisia kiviröykkiöitä muuallakin ja kyseessä voi olla myös hautaröykkiö. |
| metsakeskus.1000009665 |
890 |
Garvinoaivi |
10002 |
12016 |
13168 |
11006 |
27000 |
482120.00000000 |
7755534.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009665 |
Kohde sijaitsee Paistunturin alueella, Garvinoaivin pohjoisrinteen solassa. Paikalla on todettu maastokartoituksen yhteydessä kivestä koottu poroaita (33 x 26 m). Jäännöstä ei ole tarkastettu. Kyseessä lienee yksi kirjallisuudessa (Itkonen 1948) mainituista Ylä-Jalvin luona sijainneista kivisistä kaarteista (keäðgekärdi) eli porotarhoista. |
| metsakeskus.1000009666 |
285 |
Kaarniemen kartano |
10002 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
499841.34000000 |
6712007.50500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009666 |
Kaarniemen kartano on sijainnut ainakin 1600-luvun lopulta samalla paikalla. Kartanon syntyvaihe periytyy jo vuoteen 1597, jolloin Sigfrid Småpiper otti viljelykseen kaksi Kaarniemen autiotilaa. Småpiperin kuoleman jälkeen ratsutilan otti haltuunsa Sander Engel, joka mainitaan lähteissä jo vuonna 1602. Saman vuosikymmenen lopulla tila jäi Engelin leskelle, mutta se rappeutui nopeasti ja Kaarniemi jäi autioksi. Vuonna 1626 koko Kaarniemen kylä kuului Jacob Duwallin säteriin ja Småpiperin luomasta suurtilasta tuli kartanon keskus.
Kaarniemen kartano on sijainnut kallioisella kummulla, jota on myöhemmin muokattu melko voimakkaasti. Paikalla on vain muutamia pieniä alueita, joilla on saattanut säilyä vanhempien rakenteiden jäännöksiä. Nykyisen asuinrakennuksen länsipuolella on ainoa maanpäälle näkyvä rakenne: kivijalan jäännös. Tämän takana on säilynyt myös muutamia vanhoja aittoja. |
| metsakeskus.1000009667 |
285 |
Eskola Kanta-Marttila |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
495540.08000000 |
6710160.22500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009667 |
Kohde sijaitsee Kymijoen Korkeakoskenhaaran koillispuolella peltorinteessä Kanta-Marttilan tien päässä. Paikka nousee jyrkästi joesta muodostaen ylös peltoterassin, jonka koillispuolella on asuttu tila. Pellon reunassa on muutamia vanhempia aittoja, mutta itse asuintalo on uusi. Pihapiirin eteläpuolella on pusikkoinen niemeke, jonka molemmilta puolilta löytyi kasvillisuudesta huolimatta rautakuonaa, punasavikeramiikanpala, fajanssia sekä palanutta savea sekä tiilenpaloja. Löytöjä ei otettu talteen. Peltoterassi vaikuttaa potentiaaliselta asuinpaikalta ja myös vuoden 1776–1777 veronmääräytymiskarttaan joenrantaan on merkitty yksi talo ja hieman kauemmas rannasta seitsemän (MHA 125 1/1a–c). Joenrantaa lähimpänä oleva talo saattaa olla Marttila. Tähän viittaa myös tiessä säilynyt nimi: Kanta-Marttila. Tosin Kuninkaan kartastoon Suomesta (1776–1805) joenrantaan on merkitty muita taloja. Kyseessä voi olla myös mm. Rommi. |
| metsakeskus.1000009668 |
285 |
Pernoo Mikkola |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
490127.23600000 |
6715001.24900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009668 |
Kohde sijaitsee Kymijoen länsirannalla peltojen ympäröimällä hiekkaisella saarekkeella. Paikalta tunnetaan myös Kukkurmäki-niminen kivikautinen asuinpaikka, joka on tosin tuhoutunut lähes kokonaan soranotossa. Saarekkeen keski- ja eteläosat ovat melko täyteen rakennettuja ja osa rakennuksista on uusia. Sen sijaan pohjoisosassa eli ns. Kukkurmäellä, jossa on myös soranottokuoppa, on rakentamatonta aluetta. Paikalla on kaksi kivijalan jäännöstä ja kaksi kellarikuoppaa. Lisäksi alueella on saattanut säilyä muita vanhojen rakenteidenpohjia.
Pernoon asutus on alkanut 1650-luvulla ja se on keskittynyt isoonjakoon saakka Kymijoen rannassa sijaitsevalle saarekkeelle. Pernooseen perustettiin 1600-luvulla Kymenkartanon alaisuudessa toimiva rälssilatokartano. 1800-luvun alkuun mennessä tila oli jakautunut viiteen taloon, jotka olivat pysyneet saman suvun hallussa aina 1600-luvun lopulta saakka. |
| metsakeskus.1000009669 |
285 |
Sutela (Sallila) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
493306.99400000 |
6707739.19500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009669 |
Kohde sijaitsee Kyminlinnan länsipuolella sijaitsevalla saarella Kymijoen, Karjuojan ja Pihkoonhaaran välisellä saarella. Aikaisemmin alueen poikki vievä tie on kääntynyt saaren keskiosasta hieman kaakkoon, mistä on ollut silta Kyminlinnaan. Sutelan talot ovat sijainneet vuoden 1692 kartan mukaan vanhan tielinjauksen molemmin puolin lähelle joenrantaa. Tien koillispuolelle on karttaan merkitty yksi ja lounaispuolelle neljä taloa. Vanha kylänpaikka on ollut 1800-luvulta lähtien peltona, joten asuinpaikka on todennäköisesti säilynyt hyvin. |
| metsakeskus.1000009670 |
285 |
Siikakoski Munkholma |
10002 |
12005 |
13069 |
11006 |
27000 |
492833.17800000 |
6708892.72300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009670 |
Kohde sijaitsee Kymijoen Siikakoskessa Munkholman Siikasaaren itärannalla. Paikalla on lohkotuista kivistä rakennettu n. 4 m leveän sillanperustukset. Mantereen puolella rakennetta vastapäätä on tasainen suunnilleen samankorkuinen kalliotasanne, joka on todennäköisesti ollut sillan toinen alkupiste. Munkholma ja siihen kuuluva Siikasaari on ollut munkkien kalastuspaikka aivan 700-luvun lopulla ja 1800-luvun alkupuolella. |
| metsakeskus.1000009671 |
976 |
Kuuroskoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
352999.99300000 |
7368671.90300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009671 |
Kohde sijaitsee Tengeliönjoen itärannalla Kuuroskosken rautatiesillasta 200 metriä kaakkoon Aavasaksanvaaran länsirinteen juurella. Asuinpaikkamerkit tavattiin Vaaranlaidantien itäpuolelta, Niskalan talosta 300-350 metriä etelään. Etelästä Maijalanrannalta tultaessa tie tekee mutkan pohjoiseen heti radan ylitettyään. Mutkan kohdalta noin 50 - 60 m sekä noin 100 m pohjoiseen lähtee ajourat/polut itään ylös vaaran rinteeseen. Näiden ajourien kohdalta löydettiin useita kvartsi-iskoksia kummastakin. Lisäksi alueella oli joitakin palaneita kiviä. Pari yksittäistä kvartsia havaittiin myös ajourien väliseltä ojanpenkasta ja polulta.
Kohde rajoittunee luontaisesti ainakin idässä ja pohjoisessa; idässä rinne jyrkkenee ja pohjoisessa maaperä muuttuu kivikkoiseksi. Tienteossa tuhoutuneen osuuden arviointi on vaikeaa. Säilyneeksi voi arvioida kuitenkin noin 10 m leveän ja 50 m pitkän kaistaleen etelä-pohjoissuunnassa. Kohdetta ovat lisäksi tuhonneet pienet lapioidut vanhat hiekanottokuopat aivan tienvarressa. |
| metsakeskus.1000009672 |
976 |
Vuosku |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
353244.89100000 |
7369390.60900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009672 |
Kohde sijaitsee Aavasaksanvaaran pohjoispäässä olevan Heikinvaaran pohjoisreunalla Tengeliönjoen etelärannalla kohdassa, missä kaarena Aavasaksanvaaraa kiertävä joki kääntyy etelään. Alueen pelloilta on löytynyt tuuria, poikkikirves ja muita kiviesineitä. Lisäksi pellolta sanotaan kynnön yhteydessä tavatun liedensijoja. |
| metsakeskus.1000009673 |
976 |
Heikinvaara |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
353639.73800000 |
7369071.74500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009673 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Ylitornion kirkosta noin 10,5 km pohjoiseen, Aavasaksanvaaran pohjoispäässä olevan pienen Heikinvaaran koillisrinteellä, Tengeliönjoen eteläpuolella. Alue on laeltaan kallioisen ja pohjoisrinteeltään kivikkoisen Heikinvaaran mäntyä kasvavaa hiekkaista koillis- / itärinnettä, joka laskee terassimaisesti rinteen juurella kulkevaan tiehen (Vaaranlaita) saakka, jonka jälkeen maasto on enimmältään asuttua ja viljeltyä loivemmin laskevaa rantamaa.
Heikinvaaran talosta runsaat 100 metriä etelään on tien länsipuolella pieni omana palstanaan
oleva rinteeseen kaivettu hiekkakuoppa, jonka halkaisija on noin 40 metriä. Hiekkakuopan
reunoilla on kauttaaltaan havaittavissa jälkiä kivikautisesta asuinpaikasta (kvartsia, palanutta
luuta, palanutta kiveä ja paikoin selvää likamaata). Aiemman tarkastuksen (1989) yhteydessä tavatut kvartsit ovat hiekkakuopan reunoilta.
Inventoinnin 2001 aikana alueelta tavattiin ainakin kaksi asumuspainannetta. Neliömäisen
hiekkakuoppapalstan eteläisimmän kulman rajapyykistä noin 50 metriä suoraan länteen on
asumuspainanne, jonka pohjoispäähän on kaivettu maaperäntarkastuskuoppa (halk. n . 1,5-2 m, syvyys. n. 40+40 cm), joita kankaalla on useampia. Turmelun tuloksena painanteen eteläpäässä on kaksinkertainen turvekerros. Asumuspainanteen ala on noin 6 x 3 - 4 m ja syvyys 30 - 40 cm. Tästä noin 10 metriä etelään, samalla korkeustasolla (n. 75 m käyrällä) on toinen asumuspainanne, jonka ala on noin 5 x 3 ja syvyys 20 - 30 cm. Painanteen keskelle tehtiin koeruutu, jossa tavattiin likamaata, palanutta kiveä sekä kvartsiesine noin 20 cm syvyydestä. Muita selviä painanteita ei alueelta tavattu, mutta näiden yläpuolisessa rinteessä on ainakin yksi kuoppa.
Kokonaisuudessaan alue oli hiekkakuopan kohtaa lukuun ottamatta ehyenä säilynyt (2001). Kohteen laajuutta ei tosin voitu tarkemmin määrittää. Erityispiirre on asuinpaikkahavaintojen suuri korkeusero - karkeasti n. 15 metriä.
Vuonna 2013 paikkaa tarkastettaessa paikantui yksi isompi painanne (vuoden 2001 asumuspainanne 1?), mutta noin 30 m mainitun kuopan lounaisesta kulmauksesta (kartan perusteella mitaten) länteen. Sen lisäksi havaittiin kaksi muuta kuoppaa, edellisestä noin 12 m etelään, sekä todettiin noin 2x3 m laajuinen kolmas kuoppa vain muutama metri mainitusta tilan kulmapisteestä lounaaseen.
Lähimmät kohteet ovat Vuoskun ja Kreivilän asuinpaikat (kohteet 40 ja 47 sekä
Aavasaksanvaaran kvartsilouhos (kohde 97, oikeammin Heikinvaaran louhos). |
| metsakeskus.1000009674 |
976 |
Heikinvaara S |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
353418.82800000 |
7368841.83500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009674 |
Kaikkineen neljä inventoinnissa (2001) havaittua kuoppaa, mahdollista pyyntikuoppaa, Aavasaksanvaaran pohjoispään ja sen pohjoispuolisen Heikinvaaran välisessä alanteessa tai satulassa. Alanteen keskiosassa on laajahko hiekkakuoppa, jonka länsiosan pohjoispuolella on muutaman metrin etäisyydellä hiekkakuopan reunasta kolme kuoppaa, joista kahden koko on 1,5-2 m ja syvyys 50 cm. Kuopista kolmas on hieman kookkaampi ja matalampi. Äestys on hieman vaurioittanut yhtä kuopista. Nämä kuopat ovat hiekkakuopalle lännestä johtavan tien eteläpuolella vajaan 30 m matkalla (a-alue).
Hiekkakuopan itäpuolella, sille idästä johtavan tien pohjoispuolella, on havaittu kaksi kuoppaa noin 20 m päässä toisistaan. Niiden halkaisija on noin 2,5 - 3 m ja syvyys 50 cm, Heikko valli ympäröi kuoppia. Luoteisempi kuopista on isosta maakivestä n. 5 m lounaaseen (kohta b). Inventointiaikana (2001) alue oli nuorta tiheää männikköä, joka 2013 tarkastuksen aikaan oli harvennettuna, jolloin kuopista toinen erottui noin 18 m mainitusta kivestä kaakkoon.
Kohteella on kaksi aluerajausta noin 80 m päässä toisistaan hiekkakuopan erottamana. On ilmeistä, että suuri osa kuopparakenteista on tuhoutunut hiekanotossa. |
| metsakeskus.1000009675 |
976 |
Aavasaksan näkötorni |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27008 |
353732.69900000 |
7368086.13600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009675 |
Kohde sijaitsee Aavasaksanvaaran korkeimmalla kohdalla. Paikalla olevan näkötornin juurella, kalliopinnalla on runsaasti heikosti erottuvia hakkauksia. Hakkauksia on tehty erityisesti 1800-luvulla. Kyseessä on paikalla käyneiden jälkeensä jättämä muisto, eräänlainen "vieraskirja", nimikirjaimineen tai nimineen ja käyntiaikoineen.
Kohde on ollut pitkään tiedossa. Hakkauspalveluja ovat tarjonneet myös paikalliset puoliammattilaiset hakkaajat.
Oulun yliopiston arkeologian oppiaine on kartoittanut hakkauksia vuonna 1991. Tämän jälkeen kallion poikki on tehty pohjoiseen johtava polku. Hakkauksien kuluminen on estetty kattamalla polun kohta kivituhkalla. Lisäksi polku on sovitettu maastoon hakkauksia välttäen.
Aavasaksan pohjoisrinteellä kerrottiin 1919 löydetyn myös vihertävällä värillä tehtyjä kuvioita, joissa oli mm. vuosiluku 1714 sekä kolme vaakuna-aihetta. Näiden sijainti on epäselvä. |
| metsakeskus.1000009676 |
976 |
Aurinkokallio |
10002 |
12012 |
13124 |
11002 |
27000 |
353839.66200000 |
7367190.50100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009676 |
Kohde sijaitsee Aavasaksan laella Keisarinmajalle johtavan tien länsipuolisten kallioiden itärinteellä. Alueella on useita kohtia, joissa on jälkiä kvartsin irroittamisesta kallion kvartsijuonista. Louhosalueen eteläosa on heti Aavaloman lomamökkien länsipuolella.
|
| metsakeskus.1000009677 |
976 |
Aavasaksa E-rinne |
10002 |
12012 |
13124 |
11002 |
27000 |
354129.54100000 |
7367797.25700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009677 |
Kohde sijaitsee Aavasaksan itärinteen jyrkästi viettävässä vaikeakulkuisessa louhikossa, Keisarinmajasta 500 m kaakkoon. Vuoden 1991-93 inventoinnissa ainakin 50 metrin matkalla todettiin valtava määrä rikottuja kvartsikappaleita, joiden koko vaihteli nyrkkiä suuremmista pieniin iskostyyppisiin. Paikka arvioitiin tuolloin erittäin merkittäväksi todelliseksi kvartsilouhokseksi ja laajuudeltaan mahdollisesti ainutlaatuiseksi Tornionjokilaaksossa tunnetuista. Korkeussijainnin perusteella se on voinut olla käytössä aina mesoliittisesta ajasta lähtien.
Kohdetta etsittiin tuloksetta vuoden 2001 inventoinnissa varsin hankalasti kulkemiseen sopivassa jyrkän rinteen lohkareikossa. Paikan sijainnin ja luonteen arviointi edellyttää tarkempaa selvitystä. |
| metsakeskus.1000009678 |
976 |
Heikka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
356296.67200000 |
7366241.88100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009678 |
Kohde sijaitsee Tengeliönjoen pohjoisrannalla Haapakosken voimalasta pohjoiseen. Paikalla olevalta pellolta on löytynyt tuuria ja kiviveitsi. Mahdollisesta asuinpaikasta ei ole tehty muita havaintoja nurmella olleella alueella. Lisäksi hukkaantunut kivikirves on noin 250 m itäkoilliseen Heikasta kuten myös tuuran kärkiosa (kohde Flygare).
Löydettyjen esineiden perusteella on ilmeistä, että varsin rakennetulla alueella on kivikautinen asuinpaikka tai useampia asutuspesäkkeitä, vaikkei tälle ole tarkastuksissa saatu vahvistusta, viimeksi vuoden 2017 inventoinnissa. |
| metsakeskus.1000009679 |
976 |
Flygare |
10002 |
12008 |
13090 |
11019 |
27000 |
356391.63500000 |
7366346.84400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009679 |
Kohde sijaitsee Tengeliöjoen pohjoisrannalla, Haapakosken voimalasta pohjoiseen Raanujärvelle johtavan tien varrella. Alue on osittain tiheään rakennettua ja suurelta osin maankäytön tuhoamaa. Koordinaattien osoittamalta tontilta ja sillä sijaitsevan talon paikalta on löydetty tuuran kärkiosa ja mahdollisesti hieman idempää hukkaantunut kivikirves. Liittyy läheisesti kohteeseen Heikka (kivikautinen asuinpaikka).
Vuoden 2017 inventoinnissa tehtiin peltotien länsipuoelle koekuoppa, mutta mitään muinaisjäännökseen viittavaa ei havaittu. Maaperän ja topografian perusteella hiekkaisella rinteellä on kuitenkin voinut olla asuinpaikka. Alue on nykyään tiivisti rakennettua. |
| metsakeskus.1000009681 |
976 |
Myllysaajo SE |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
358041.97400000 |
7366928.61700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009681 |
Kohde sijaitsee Haapakosken voimalaitoksesta 2 km koilliseen, Tengeliönjoen pohjoispuolella olevan Myllysaajo -nimisen kankaan eteläpään koillisreunalla. Myllysaajon itäpuolitse kulkee metsätie Matolaen Itäpuolelle. Tien lueteispuolisesta ojaleikkauksesta on löydetty kvartsi-iskoksia. Metsätie ilmeisesti halkaisee asuinpaikan, jonka keskeisin osa lienee säilynyt tien kaakkoispuolella.
Vuoden 2017 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. Metsätieojan leikkauksessa näkyi muutama palanut kivi. Koekuopista tien luoteispuolelta ja kaakkoisen törmän yläpuolelta ei tehty uusia havaintoja. Rajaus kohteesta on topografian ja koekuopituksen perusteella. |
| metsakeskus.1000009683 |
976 |
Iso Himovaara W |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
353563.75100000 |
7373950.78200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009683 |
Kohde sijaitsee Kaulinrannan itäpuolisen laajan Ison Himovaaran länsireunalla, Pahtanen nimisen pienemmän vaaran itäpuolella. Vaarojen välinen alanne on lähes täysin hiekanotossa tuhoutunut. Pitkän -pohjois-etelä -suuntaisen hiekkakuopan Pahtajan puoleista länsireunaa kulkeva tie risteytyy hiekkakuopan puolimaissa niin, että toinen haara jatkuu lähes suoraan kohti eteläkaakkoa ja toinen haara nousee hiekkakuopan itäreunalta ylös ja jatkuu kaakkoon ylös Isolle Himovaaralle.
Asuinpaikka sijaitsee vaaralle johtavan tien pohjoispuolella hiekkakuopan itäreunalla
Ison Himovaaran länsirinteessä. Jyrkemmin viettävän rinteen juurella on terassimainen tasanne, joka on pahoin hiekanoton tuhoama. Hiekkakuopan osin umpeenkasvaneilla reunoilla on paikoin merkkejä asuinpaikasta, ainakin useamman kymmenen metrin matkalla. Paljaisiin sorakuopanreunoihin verrattuna asuinpaikkamerkit ovat vähäiset. Kohteen löytyessä 1991-93 asuinpaikkajälkiä havaittiin noin 100 metrin matkalla. 2001 inventoinnin aikana otettiin talteen kvartsikaavin ja iskujälkinen kvartsi. Ne löytyivät heti kaakkoon johtavan metsätien pohjoispuolisesta penkasta.
1990-luvun tiedoissa mainitaan, että kvartsi-iskoksia ja pieni kappale (palanutta?) luuta löytyi myös Pahtasen puolelta hiekkakuoppaa. Tarkka kohta ei ole tiedossa. Vuoden 2001 inventoinnin aikana ei hiekkakuopan tältä puolen tavattu asuinpaikkaan viittaavia jälkiä. Ko. alue on pahoin tuhoutunut.
Kohdetta ei liene tarkastettu vuoden 2017 Tornionjoen kaavainventoinnin yhteydessä. |
| metsakeskus.1000009684 |
890 |
Áhkojávrin kenttä |
10002 |
12001 |
13008 |
11002 |
27000 |
469109.66500000 |
7718877.34500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009684 |
Suuren Áhkovárri-vaaran itäpuolella sijaitsevan Áhkojávrin länsipään pohjoispuolella sijaitsee laajahko kenttä. Järvelle kulkee polkutie luoteesta Outakosken kylästä, ja kenttä on aivan polun vieressä, rannan puolella. Alue on hyvin soinen, mutta kuivissa paikoissa kasvaa hyvin harvaa tunturikoivikkoa, vaivaiskoivua ja muita varpuja. Kentässä kasvaa rehevä heinäinen kenttäkasvillisuus.
Kentässä on useita erikokoisia kotasijoja ja yksi romahtanut turvekota. Osittain romahtanut kota on patsasrakenteinen ja laudalla vuorattu. Katto on pyramidimainen ja laelta avoin. Avonainen tulisija sijaitsee keskellä lattiaa. Kentässä on rautaisia niittovälineiden jäänteitä, kuten viikatteen teriä. Paikkaa ovat käyttäneet Outakosken kylän asukkaat niitto- ja hillastustukikohtana sekä väliaikaismajoitteena kalastuksen yms. yhteydessä.
|
| metsakeskus.1000009685 |
890 |
Njuohkarggu 2 |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
525366.99800000 |
7753373.52800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009685 |
Njuohkarggu-vaaran länsipuolella sijaitsevan pienen Áitejávri-järven itärannalla on latomuskohde. Latomuskohde sijaitsee noin 20–30 metriä järven rannasta, pienen idästä laskevan puron pohjoispuolella, puuttomalla harjanteella. Noin kaksi kilometriä kohteesta pohjoiseen sijaitsee Njuohkarggun seita/perimätietokohde
Paikalla havaittiin yksi varma suorakaiteenmuotoinen liesilatomus. Sen pituus on 100 senttiä ja leveys 60 senttiä. Liesi on ladottu melko samankokoisista, pyöreähköistä kivistä. Latomus erottuu melko hyvin, vaikka sammalta ja jäkälää on kasvanut sen päälle ja kivien väleihin. Vieressä on ainakin yksi toinen, epäselvempi, kasvillisuuden peittämä kivirakenne, joka voi myös olla liesi-latomus.
|
| metsakeskus.1000009686 |
890 |
Vulležiid girku |
10002 |
12006 |
13083 |
11002 |
27000 |
495684.96500000 |
7731199.42000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009686 |
Kohde sijaitsee Kevon luonnonpuistossa, Madjokskaidin pohjoispuolella, Kevojokeen laskevan Madjohkan etelärannalla kohoavalla kumpareella. Paikka on merkitty peruskarttaan. Tiedonannon mukaan kyseessä on seitapaikka. Kohdetta ei ole tarkastettu eikä sijainti ole varma. Alueella kerrotaan olevan muitakin seitoja. |
| metsakeskus.1000009687 |
890 |
Suorbmaljohka |
10001 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
473851.76400000 |
7719219.21100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009687 |
Useita purnuja havaittu vaellusretkellä Suorbmaljohkan länsipuolella Ceavrresgielasin länsirinteellä rakkakivikossa. Paikkaa ei ole tarkastettu arkeologisesti.
|
| metsakeskus.1000009689 |
908 |
Linnanen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
339974.32500000 |
6781115.95000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009689 |
Kohde sijaitsee Linnastenvuorelta noin 500 m ja Mattilan talosta noin 300 m pohjoiseen. Se on tien nro 2846 itäpuolella olevalla pellolla. Tieltä näkee pellolla olevan kummun, jossa asuinpaikka sijaitsee. Kohteen kaakkoispuolella on latoja. Maakaasuputki kulkee asuinpaikan läheltä sen pohjoisosaa hipoen. Kumpu on soraa, muuten pellot ovat hyvin savisia. Maanviljelijän mukaan kummun kohdalla on ollut paljon kiviä.
Paikalta löydettiinhistoriallisen ajan saviastianpaloja, kvartsi-iskoksia, piitä ja palanut luu.
|
| metsakeskus.1000009690 |
908 |
Itko 5 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
340769.00000000 |
6780774.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009690 |
Kohde sijaitsee Kuurilan asemalta noin 3,2 km koilliseen, Itkontien luoteispuolella olevassa metsikössä ja sen luoteispuolella olevilla pelloilla. Se on Munteenkylän eteläpuolella. Metsikössä havaittiin ainakin kaksi matalaa röykkiötä, jotka olivat kuitenkin niin korkean ja paksun heinikon peitossa, ettei niiden muodosta tai tarkoituksesta voida sanoa. Lisäksi pellolta löytyi kolme iskosta, joten pellolla voi olla asuinpaikka. Kohde on Itko kahdesta noin 750 m luoteeseen. Rinne viettää lounaaseen kohti Oikolanjokea.
Kohteesta ei tullut ajoittavia löytöjä, joten iskosten perusteella pellolla voi olla on kivikautinen asuinpaikka. Röykkiöt voivat olla vanhoja peltoraunioita tai vanhemman metallikauden hautaröykkiöitä. |
| metsakeskus.1000009690 |
908 |
Itko 5 |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
340769.00000000 |
6780774.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009690 |
Kohde sijaitsee Kuurilan asemalta noin 3,2 km koilliseen, Itkontien luoteispuolella olevassa metsikössä ja sen luoteispuolella olevilla pelloilla. Se on Munteenkylän eteläpuolella. Metsikössä havaittiin ainakin kaksi matalaa röykkiötä, jotka olivat kuitenkin niin korkean ja paksun heinikon peitossa, ettei niiden muodosta tai tarkoituksesta voida sanoa. Lisäksi pellolta löytyi kolme iskosta, joten pellolla voi olla asuinpaikka. Kohde on Itko kahdesta noin 750 m luoteeseen. Rinne viettää lounaaseen kohti Oikolanjokea.
Kohteesta ei tullut ajoittavia löytöjä, joten iskosten perusteella pellolla voi olla on kivikautinen asuinpaikka. Röykkiöt voivat olla vanhoja peltoraunioita tai vanhemman metallikauden hautaröykkiöitä. |
| metsakeskus.1000009690 |
908 |
Itko 5 |
10002 |
12004 |
13054 |
11019 |
27000 |
340769.00000000 |
6780774.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009690 |
Kohde sijaitsee Kuurilan asemalta noin 3,2 km koilliseen, Itkontien luoteispuolella olevassa metsikössä ja sen luoteispuolella olevilla pelloilla. Se on Munteenkylän eteläpuolella. Metsikössä havaittiin ainakin kaksi matalaa röykkiötä, jotka olivat kuitenkin niin korkean ja paksun heinikon peitossa, ettei niiden muodosta tai tarkoituksesta voida sanoa. Lisäksi pellolta löytyi kolme iskosta, joten pellolla voi olla asuinpaikka. Kohde on Itko kahdesta noin 750 m luoteeseen. Rinne viettää lounaaseen kohti Oikolanjokea.
Kohteesta ei tullut ajoittavia löytöjä, joten iskosten perusteella pellolla voi olla on kivikautinen asuinpaikka. Röykkiöt voivat olla vanhoja peltoraunioita tai vanhemman metallikauden hautaröykkiöitä. |
| metsakeskus.1000009690 |
908 |
Itko 5 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
340769.00000000 |
6780774.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009690 |
Kohde sijaitsee Kuurilan asemalta noin 3,2 km koilliseen, Itkontien luoteispuolella olevassa metsikössä ja sen luoteispuolella olevilla pelloilla. Se on Munteenkylän eteläpuolella. Metsikössä havaittiin ainakin kaksi matalaa röykkiötä, jotka olivat kuitenkin niin korkean ja paksun heinikon peitossa, ettei niiden muodosta tai tarkoituksesta voida sanoa. Lisäksi pellolta löytyi kolme iskosta, joten pellolla voi olla asuinpaikka. Kohde on Itko kahdesta noin 750 m luoteeseen. Rinne viettää lounaaseen kohti Oikolanjokea.
Kohteesta ei tullut ajoittavia löytöjä, joten iskosten perusteella pellolla voi olla on kivikautinen asuinpaikka. Röykkiöt voivat olla vanhoja peltoraunioita tai vanhemman metallikauden hautaröykkiöitä. |
| metsakeskus.1000009691 |
908 |
Itko 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
341460.00000000 |
6780170.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009691 |
Kohde sijaitsee Kuurilan asemalta noin 2,2 km koilliseen, Itkontien länsipuolella olevilla pelloilla. Se on Mäkelän talosta luoteeseen ja Aataminmäen eteläpuolella. Kohteessa on kaksi löytökeskittymää, jotka ovat hiukan muuta aluetta korkeammalla vajaan sadan metrin päässä toisistaan. Kohde on Itkon vasarakirveskulttuurin haudasta noin 200 m pohjoiseen.
Iskosten perusteella kohde on todennäköisesti kivikautinen. On mahdollista, että se liittyy lähellä olevaan vasarakirveskulttuurin hautaan ja olisi samanaikainen.
Vuoden 2007 kaivausten aikana Valkeakoski Itko 2 saatiin kokonaan tutkituksi maakaasuputkilinjan osalta. Linjan lounaispuolella oleva alue jää yhä suojeltavaksi kohteeksi. Jäljelle jäävä osa kohteesta vaikuttaisi olevan hyvin niukkalöytöinen ja todennäköisesti viljelyn suurimmaksi osaksi tuhoama. |
| metsakeskus.1000009692 |
261 |
Kinisjärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
421969.07900000 |
7454631.51200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009692 |
Kinisjärven etelärannan keskivaiheilla olevalta laajalta niemeltä on tavattu useita
kiviesineitä, joiden tarkkoja löytöpaikkoja ei tunneta. Alueella on mainittu olleen vanhaa lappalaisasutusta, johon voi liittyä pohjoiseen pistävän niemen kärjessä oleva harjanteella sijaitseva kuopanne.
|
| metsakeskus.1000009692 |
261 |
Kinisjärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
421969.07900000 |
7454631.51200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009692 |
Kinisjärven etelärannan keskivaiheilla olevalta laajalta niemeltä on tavattu useita
kiviesineitä, joiden tarkkoja löytöpaikkoja ei tunneta. Alueella on mainittu olleen vanhaa lappalaisasutusta, johon voi liittyä pohjoiseen pistävän niemen kärjessä oleva harjanteella sijaitseva kuopanne.
|
| metsakeskus.1000009692 |
261 |
Kinisjärvi |
10002 |
12008 |
13000 |
11002 |
27000 |
421969.07900000 |
7454631.51200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009692 |
Kinisjärven etelärannan keskivaiheilla olevalta laajalta niemeltä on tavattu useita
kiviesineitä, joiden tarkkoja löytöpaikkoja ei tunneta. Alueella on mainittu olleen vanhaa lappalaisasutusta, johon voi liittyä pohjoiseen pistävän niemen kärjessä oleva harjanteella sijaitseva kuopanne.
|
| metsakeskus.1000009692 |
261 |
Kinisjärvi |
10002 |
12008 |
13000 |
11019 |
27000 |
421969.07900000 |
7454631.51200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009692 |
Kinisjärven etelärannan keskivaiheilla olevalta laajalta niemeltä on tavattu useita
kiviesineitä, joiden tarkkoja löytöpaikkoja ei tunneta. Alueella on mainittu olleen vanhaa lappalaisasutusta, johon voi liittyä pohjoiseen pistävän niemen kärjessä oleva harjanteella sijaitseva kuopanne.
|
| metsakeskus.1000009693 |
499 |
Platsberget |
10002 |
12004 |
13052 |
11006 |
27000 |
249532.67200000 |
7012803.50000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009693 |
Kohde sijaitsee Vassorfjärdenin kaakkoispäässä Platsberget –nimisellä kalliomäellä aivan valtatie 8:n varrella, tien kaakkoispuolella. Koivulahteen on matkaa noin 9 kilometriä. Alue on suhteellisen tasaista, ympäristöstään selvästi kohoavaa, harvahkoa mäntyä ja jäkälää kasvavaa kallioaluetta. Alueella tehtiin kahdenlaisia havaintoja:
1) Lähes kallioalueen korkeimmalla kohdalla, nykyisen kuntopolun vieressä on luontainen muinainen rantakivikko, ns. pirunpelto. Kivikossa voitiin havaita ainakin 4 kpl selvästi ihmisen tekemiä ja raivaamia kuopanteita. Kuopanteista suurin oli muodoltaan neliömäinen, halkaisijaltaan noin 3 metriä ja syvyydeltään noin 1 metriä. Tällaiset kivikkoon raivatut kuopanteet ovat Pohjanmaalla varsin yleisiä ja ne liittyvät todennäköisesti aiempaan metsästykseen tai hylkeenpyyntiin, jolloin ne lienevät toimineet jonkinlaisina varasto- tai säilytyskuoppina. Lisäksi paikalla oli yksi laakeampi, halkaisijaltaan noin 3-4 metrin suuruinen kivistä raivattu pyöreähkö alue, joka muistuttaa kohdan pohjaa. Rakenteen ikää tai funktiota ei kuitenkaan tarkastuksen yhteydessä pystytty määrittelemään.
2) Lisäksi kalliolla oli useita ns. kivipöytiä, jotka ovat yleensä kolmen ”jalan” päälle nostettuja laakeita suurehkoja kivilevyjä tai –paaseja. Jalat on tehty muutamasta päällekkäin asetellusta kivestä. Tällaisia kivipöytiä havaittiin tarkastuksessa ainakin 6 kpl, mutta niitä voi alueella olla useampiakin. Muutamassa kivipaadessa oli havaittavissa porausjälkiä, mutta ei läheskään kaikissa. Kivipöytien funktio ei tarkastuksessa selvinnyt. Ne voivat olla rakennustarpeiksi varattuja kiviä, jotka on aikoinaan nostettu/kangettu kivijalkojen varaan odottamaan esimerkiksi talvikuljetusta reellä. Kohteen löytäjä kutsuu niitä lapinpöydiksi ja katsoo, että ne voisivat liittyä saamelaiskulttuuriin ja jonkinlaiseen kultilliseen tarkoitukseen. Yksi kivipöydistä oli muodoltaan pyöreäkö, jolloin mieleen tulee myllynkivi. Kiviaineksen soveltuvuudesta myllynkiveksi ei kuitenkaan ole tietoa (kivipaaseissa on näkyvissä myös kvartsijuonteita).
|
| metsakeskus.1000009693 |
499 |
Platsberget |
10002 |
12004 |
13047 |
11006 |
27000 |
249532.67200000 |
7012803.50000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009693 |
Kohde sijaitsee Vassorfjärdenin kaakkoispäässä Platsberget –nimisellä kalliomäellä aivan valtatie 8:n varrella, tien kaakkoispuolella. Koivulahteen on matkaa noin 9 kilometriä. Alue on suhteellisen tasaista, ympäristöstään selvästi kohoavaa, harvahkoa mäntyä ja jäkälää kasvavaa kallioaluetta. Alueella tehtiin kahdenlaisia havaintoja:
1) Lähes kallioalueen korkeimmalla kohdalla, nykyisen kuntopolun vieressä on luontainen muinainen rantakivikko, ns. pirunpelto. Kivikossa voitiin havaita ainakin 4 kpl selvästi ihmisen tekemiä ja raivaamia kuopanteita. Kuopanteista suurin oli muodoltaan neliömäinen, halkaisijaltaan noin 3 metriä ja syvyydeltään noin 1 metriä. Tällaiset kivikkoon raivatut kuopanteet ovat Pohjanmaalla varsin yleisiä ja ne liittyvät todennäköisesti aiempaan metsästykseen tai hylkeenpyyntiin, jolloin ne lienevät toimineet jonkinlaisina varasto- tai säilytyskuoppina. Lisäksi paikalla oli yksi laakeampi, halkaisijaltaan noin 3-4 metrin suuruinen kivistä raivattu pyöreähkö alue, joka muistuttaa kohdan pohjaa. Rakenteen ikää tai funktiota ei kuitenkaan tarkastuksen yhteydessä pystytty määrittelemään.
2) Lisäksi kalliolla oli useita ns. kivipöytiä, jotka ovat yleensä kolmen ”jalan” päälle nostettuja laakeita suurehkoja kivilevyjä tai –paaseja. Jalat on tehty muutamasta päällekkäin asetellusta kivestä. Tällaisia kivipöytiä havaittiin tarkastuksessa ainakin 6 kpl, mutta niitä voi alueella olla useampiakin. Muutamassa kivipaadessa oli havaittavissa porausjälkiä, mutta ei läheskään kaikissa. Kivipöytien funktio ei tarkastuksessa selvinnyt. Ne voivat olla rakennustarpeiksi varattuja kiviä, jotka on aikoinaan nostettu/kangettu kivijalkojen varaan odottamaan esimerkiksi talvikuljetusta reellä. Kohteen löytäjä kutsuu niitä lapinpöydiksi ja katsoo, että ne voisivat liittyä saamelaiskulttuuriin ja jonkinlaiseen kultilliseen tarkoitukseen. Yksi kivipöydistä oli muodoltaan pyöreäkö, jolloin mieleen tulee myllynkivi. Kiviaineksen soveltuvuudesta myllynkiveksi ei kuitenkaan ole tietoa (kivipaaseissa on näkyvissä myös kvartsijuonteita).
|
| metsakeskus.1000009694 |
508 |
Jussinsaari |
10002 |
12016 |
13000 |
11004 |
27000 |
377259.00000000 |
6881575.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009694 |
Mahdollinen esihistoriallinen kvartsinottopaikka sijaitsee Keurusveden Vuolletselän saaressa. Sen etelärannalla on pienehkö kallioalue, josta on ehkä otettu kvartsia.
Kvartsialueen laajuus on 1,5x1,5 m. Siinä havaittiin pieniä iskoksia, joista osa oli epämääräisiä, mutta osa selkeitä. |
| metsakeskus.1000009695 |
946 |
Kasakhällorna |
10007 |
12004 |
13047 |
11006 |
27000 |
256546.83500000 |
7017033.82600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009695 |
Kohde sijaitsee Palvisin kylän lounaispuolella, Kasakhällorna –nimisellä laajalla kallioalueella, joka sijaitsee valtatie 8:n eteläpuolella. Matkaa valtatielle on vajaa kilometri. Alue on jylhää, harvahkoa mäntyä ja jäkälää kasvavaa kallioaluetta.
Kalliolla on kaksi ns. kivipöytää noin 10 metrin etäisyydellä toisistaan. Toisessa kivipöydässä on reilun parin metrin pituinen kivipaasi nostettu kolmen ”jalan” päälle; jalat on tehty muutamasta päällekkäin asetellusta kivestä. Toisessa ”kivipöydässä” nostaminen on ikään kuin jäänyt kesken, mutta sen alla on muutamia pienempiä kiviä. Näiden kahden lisäksi alueella saattaa olla samanlaisia rakennelmia useampiakin.
Kivipöytien funktio ei tarkastuksessa selvinnyt. Ne voivat olla rakennustarpeiksi varattuja kiviä, jotka on aikoinaan nostettu/kangettu kivijalkojen varaan odottamaan esimerkiksi talvikuljetusta reellä. Toisaalta tällaisia kivipöytiä tunnetaan myös pronssikautisten hautaröykkiöiden läheisyydestä. Kohteen löytäjä kutsuu niitä lapinpöydiksi ja katsoo, että ne voisivat liittyä saamelaiskulttuuriin ja jonkinlaiseen kultilliseen tarkoitukseen. Toisaalta kallioalueella on useammassa kohdassa siellä täällä selviä porausjälkiä, mikä kertoo siitä, että alueella on ollut jonkinlaista kallionlouhintaa varsin myöhäiselläkin ajalla.
Kivipöydistä noin 200 metriä luoteeseen on jyrkähkössä kalliorinteessä ”luola”, joka tarkastuksessa kuitenkin todettiin ihmisen tekemäksi. Luolan muodostamissa kivissä oli näkyvissä selviä porausjälkiä, ja näin ollen ”luola” on ainakin osittain syntynyt kalliota räjäytettäessä ihmisen toimesta. |
| metsakeskus.1000009696 |
148 |
Sallijoenkuolpuna 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
455841.18800000 |
7593730.65300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009696 |
Kohde sijaitsee Lemmenjoen kansallispuistossa, Sallijoenkuolpunan alueella, noin 350 m Repojoesta pohjoiseen. Paikalla on lähekkäin kaksi pyyntikuoppaa. Kuoppien koordinaatit ovat: p=7596903; i=3455996 sekä p=7596903; i=3455972. Näistä 200-450 m länteen on kolme pyyntikuoppaa (Sallijoenkuolpuna 2). |
| metsakeskus.1000009697 |
148 |
Sallijoenkuolpuna 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
455495.32400000 |
7593707.65800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009697 |
Kohde sijaitsee Lemmenjoen kansallispuistossa Sallijoenkuolpunan alueella. Paikalla on todettu kolme pyyntikuoppa, josiat kaksi itäisintä runsaan 50 m etyäisyydellä toisistaan, kolmas lähes 200 m länsiluoteeseen. Tarkemmat kuvaustiedot puuttuvat.. Kuoppien koordinaatit: 7596901/3455746; 7596907/3455698 sekä 7597013/3455556. Kuopista noin 200 m itään on kahden pyyntikuopan kohde Sallijoenkuolpuna 1. |
| metsakeskus.1000009698 |
148 |
Vaijoki 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
452411.53900000 |
7608371.76200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009698 |
Kohde sijaitsee Lemmenjoen kansallispuistossa Vaijoen itäpuoleisessa rinteessä. Paikalla on ilmoituksen mukaan viisi pyyntikuoppaa jonossa. Kohdetta ei ole tarkastettu. |
| metsakeskus.1000009699 |
834 |
Vaho |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
312906.39100000 |
6741356.80300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009699 |
Asuinpaikka sijaitsee Talpianjärven luoteisrannalla, Vahon talosta 200 m koilliseen.
Paikka on savipellolla, josta on löydetty kvartsi-iskoksia. Paikka rajautuu pohjoisessa hakkuuaukeaan, ja todennäköisesti asuinpaikkaa on siellä säilynyt koskemattomana. |
| metsakeskus.1000009700 |
889 |
Juorkuna Vesala |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
499948.37500000 |
7203434.74500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009700 |
Kivikautinen mahdollinen asuinpaikka Juorkunan kylässä Vesalan tilalla. Noin 150 m pohjoiseen ja Kiiminkijoesta noin 150 m etelään on tilan pellosta löytynyt ainakin kaksi ilmeisesti varhaiskivikautista esinettä, liuskekeihäänkärki KM 23225) sekä kourutaltta (KM 28115). Löytöpaikka on pohjoista ja nykyistä vesistöä kohti laskevaa rinnettä, jo varhaisemmalla kivikaudella kuroutuneen järvialueen rantavyöhykettä. |
| metsakeskus.1000009701 |
109 |
Tertti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
357329.41900000 |
6764688.63500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009701 |
Asuinpaikka sijaitsee tien 2855 ja Hirsimäen välissä olevassa metsikössä. Asuinpaikka rajautuu koillisessa ja idässä kosteikkoon, jonka jälkeen on peltoa. Vanha maakaasuputki kulkee asuinpaikan yli. Asuinpaikasta etelään kulkee metsäautotie. Alueella kasvaa tiheää sekametsää.
Kohteesta löytyi esihistoriallisia saviastian paloja (todennäköisesti nuorakeramiikkaa) ja 21 hautamaista painannetta, naurishautaa, sekä yksi viljelyröykkiö.
Saviastian palat löydettiin kaatuneen puun juurakosta, metsämullan ja hietamaan välistä. Kohteessa on siten sekä kivikautinen asuinpaikka että historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. |
| metsakeskus.1000009701 |
109 |
Tertti |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
357329.41900000 |
6764688.63500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009701 |
Asuinpaikka sijaitsee tien 2855 ja Hirsimäen välissä olevassa metsikössä. Asuinpaikka rajautuu koillisessa ja idässä kosteikkoon, jonka jälkeen on peltoa. Vanha maakaasuputki kulkee asuinpaikan yli. Asuinpaikasta etelään kulkee metsäautotie. Alueella kasvaa tiheää sekametsää.
Kohteesta löytyi esihistoriallisia saviastian paloja (todennäköisesti nuorakeramiikkaa) ja 21 hautamaista painannetta, naurishautaa, sekä yksi viljelyröykkiö.
Saviastian palat löydettiin kaatuneen puun juurakosta, metsämullan ja hietamaan välistä. Kohteessa on siten sekä kivikautinen asuinpaikka että historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. |
| metsakeskus.1000009701 |
109 |
Tertti |
10002 |
12016 |
13182 |
11019 |
27012 |
357329.41900000 |
6764688.63500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009701 |
Asuinpaikka sijaitsee tien 2855 ja Hirsimäen välissä olevassa metsikössä. Asuinpaikka rajautuu koillisessa ja idässä kosteikkoon, jonka jälkeen on peltoa. Vanha maakaasuputki kulkee asuinpaikan yli. Asuinpaikasta etelään kulkee metsäautotie. Alueella kasvaa tiheää sekametsää.
Kohteesta löytyi esihistoriallisia saviastian paloja (todennäköisesti nuorakeramiikkaa) ja 21 hautamaista painannetta, naurishautaa, sekä yksi viljelyröykkiö.
Saviastian palat löydettiin kaatuneen puun juurakosta, metsämullan ja hietamaan välistä. Kohteessa on siten sekä kivikautinen asuinpaikka että historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. |
| metsakeskus.1000009701 |
109 |
Tertti |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
357329.41900000 |
6764688.63500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009701 |
Asuinpaikka sijaitsee tien 2855 ja Hirsimäen välissä olevassa metsikössä. Asuinpaikka rajautuu koillisessa ja idässä kosteikkoon, jonka jälkeen on peltoa. Vanha maakaasuputki kulkee asuinpaikan yli. Asuinpaikasta etelään kulkee metsäautotie. Alueella kasvaa tiheää sekametsää.
Kohteesta löytyi esihistoriallisia saviastian paloja (todennäköisesti nuorakeramiikkaa) ja 21 hautamaista painannetta, naurishautaa, sekä yksi viljelyröykkiö.
Saviastian palat löydettiin kaatuneen puun juurakosta, metsämullan ja hietamaan välistä. Kohteessa on siten sekä kivikautinen asuinpaikka että historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. |
| metsakeskus.1000009701 |
109 |
Tertti |
10002 |
12016 |
13166 |
11019 |
27012 |
357329.41900000 |
6764688.63500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009701 |
Asuinpaikka sijaitsee tien 2855 ja Hirsimäen välissä olevassa metsikössä. Asuinpaikka rajautuu koillisessa ja idässä kosteikkoon, jonka jälkeen on peltoa. Vanha maakaasuputki kulkee asuinpaikan yli. Asuinpaikasta etelään kulkee metsäautotie. Alueella kasvaa tiheää sekametsää.
Kohteesta löytyi esihistoriallisia saviastian paloja (todennäköisesti nuorakeramiikkaa) ja 21 hautamaista painannetta, naurishautaa, sekä yksi viljelyröykkiö.
Saviastian palat löydettiin kaatuneen puun juurakosta, metsämullan ja hietamaan välistä. Kohteessa on siten sekä kivikautinen asuinpaikka että historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. |
| metsakeskus.1000009701 |
109 |
Tertti |
10002 |
12016 |
13166 |
11006 |
27000 |
357329.41900000 |
6764688.63500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009701 |
Asuinpaikka sijaitsee tien 2855 ja Hirsimäen välissä olevassa metsikössä. Asuinpaikka rajautuu koillisessa ja idässä kosteikkoon, jonka jälkeen on peltoa. Vanha maakaasuputki kulkee asuinpaikan yli. Asuinpaikasta etelään kulkee metsäautotie. Alueella kasvaa tiheää sekametsää.
Kohteesta löytyi esihistoriallisia saviastian paloja (todennäköisesti nuorakeramiikkaa) ja 21 hautamaista painannetta, naurishautaa, sekä yksi viljelyröykkiö.
Saviastian palat löydettiin kaatuneen puun juurakosta, metsämullan ja hietamaan välistä. Kohteessa on siten sekä kivikautinen asuinpaikka että historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. |
| metsakeskus.1000009701 |
109 |
Tertti |
10002 |
12009 |
13094 |
11019 |
27012 |
357329.41900000 |
6764688.63500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009701 |
Asuinpaikka sijaitsee tien 2855 ja Hirsimäen välissä olevassa metsikössä. Asuinpaikka rajautuu koillisessa ja idässä kosteikkoon, jonka jälkeen on peltoa. Vanha maakaasuputki kulkee asuinpaikan yli. Asuinpaikasta etelään kulkee metsäautotie. Alueella kasvaa tiheää sekametsää.
Kohteesta löytyi esihistoriallisia saviastian paloja (todennäköisesti nuorakeramiikkaa) ja 21 hautamaista painannetta, naurishautaa, sekä yksi viljelyröykkiö.
Saviastian palat löydettiin kaatuneen puun juurakosta, metsämullan ja hietamaan välistä. Kohteessa on siten sekä kivikautinen asuinpaikka että historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. |
| metsakeskus.1000009701 |
109 |
Tertti |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
357329.41900000 |
6764688.63500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009701 |
Asuinpaikka sijaitsee tien 2855 ja Hirsimäen välissä olevassa metsikössä. Asuinpaikka rajautuu koillisessa ja idässä kosteikkoon, jonka jälkeen on peltoa. Vanha maakaasuputki kulkee asuinpaikan yli. Asuinpaikasta etelään kulkee metsäautotie. Alueella kasvaa tiheää sekametsää.
Kohteesta löytyi esihistoriallisia saviastian paloja (todennäköisesti nuorakeramiikkaa) ja 21 hautamaista painannetta, naurishautaa, sekä yksi viljelyröykkiö.
Saviastian palat löydettiin kaatuneen puun juurakosta, metsämullan ja hietamaan välistä. Kohteessa on siten sekä kivikautinen asuinpaikka että historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. |
| metsakeskus.1000009703 |
82 |
Myllyoja |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
356594.70700000 |
6767327.57500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009703 |
Asuinpaikka sijaitsee maantiestä 130 ja Myllyojasta länteen olevilla pelloilla. Kohteen eteläisin löytö on siellä olevan puron pohjoispuolella. Pellon länsipuolella on metsää. Suurin osa löydöistä on nykyisen (v. 2007) maakaasuputken itäpuolella. Pellot viettävät loivasti itään Myllyojalle. Pellon laidalle on kasattu kiviä, joukossa on myös isoja kvartsikimpaleita. Myllyojan asuinpaikka on Hakionmäen asuinpaikasta pohjoiseen ja Kupilan asuinpaikasta etelään.
Asuinpaikalta on löydetty mm. koristelematon saviastianpala ja taitettu pronssilevy, joka on todennäköisesti kattilan reunaa. |
| metsakeskus.1000009704 |
624 |
Kaunissaari Härkälampi |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
487305.48600000 |
6690414.13500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009704 |
Kiviaita sijaitsee Kaunissaaren kylän luoteispuolella ja Leppäniemeen vievän metsätien koillispuolella kuusia kasvavassa metsässä. Sammalen peitossa olevan kylmämuuratun kiviaidan leveys on 1–1,5 metriä ja korkeus 0,5–1 metriä. Aidan päällä kasvaa arviolta reilusti alle sata vuotiasta puustoa, järeitä kuusia kasvaa aivan aidassa kiinni. Kiviaita liittyy mitä ilmeisemmin vuoden 1967 peruskartalla esitettyihin peltoihin.
Laserkeilausaineiston perusteella ko. kiviaidan itäpuolella on useita muitakin pohjois-eteläsuuntaisia kiviaitoja. Näitä aitoja ei ole merkattu vuoden 1967 peruskarttaan, mutta ne sijaitsevat kiinteistörajoilla. Aitoja ei ole kartoitettu maastossa.
Härkälammen kiviaidat ovat paikoitellen varsin näyttäviä ja kertovat alueen elinkeinohistoriasta. |
| metsakeskus.1000009705 |
734 |
Iloniemi |
10002 |
12015 |
13135 |
11006 |
27000 |
289686.00000000 |
6720943.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009705 |
Iloneimen vuonna 1857 perustetun lasitehtaan paikka Raatalan kylässä. Aleksander Fahlerin perustama pääasiassa lasipulloja valmistanut tehdas toiimi vuoteen 18888.
Loivalla kumpareella Marttilan piharakennusten välissä on noin 50 x 30 metrin alalla havaittavissa kivijalkoja ja uunin perustuksia. Paikalla on ollut useita rakennuksia. Isäntä on löytänyt läheisiltä pelloilta runsaasti lasijätettä. Lasitehtaan ajoilta on paikalla vielä jäljellä pajarakennus, jota Kuusjoki-seura hoitaa. Kumpareella on myös Kuusjoki-seuran pystyttämä opastaulu. |
| metsakeskus.1000009708 |
82 |
Kupila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
356281.82800000 |
6767817.37800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009708 |
Asuinpaikka sijaitsee maantien 130 ja Ilveskallion välissä olevilla pelloilla. Peltojen länsipuolella on metsää. Löytöjä on ainoastaan yhdestä kohtaa. Kohde sijaitsee Myllyojan asuinpaikasta pohjoiseen ja Satulinnan asuinpaikasta etelään. Pellot viettävät loivasti itään. Asuinpaikalta löydetyt koristelemattomat saviastianpalat voivat olla nuorakeramiikkaa. |
| metsakeskus.1000009709 |
82 |
Ilveskallio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
355725.05300000 |
6768169.22500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009709 |
Asuinpaikka sijaitsee maantien 130 ja Ilveskallion välissä olevilla pelloilla. Se sijaitsee Kupilan ja Satulinnan asuinpaikkojen välissä. Peltojen länsipuolella on metsää. Sekä nykyinen (v. 2007) että tuleva maakaasuputki menee asuinpaikan läpi. Asuinpaikka muodostaa U-kirjaimen pellolla olevan notkelman ympärille ja on hieman ympäristöään korkeammalla. Pellot viettävät loivasti koilliseen. Paikalta löydetyt koristelemattomat saviastianpalat ovat mahdollisesti nuorakeramiikkaa. |
| metsakeskus.1000009710 |
82 |
Satulinna |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
355368.19800000 |
6768419.13000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009710 |
Asuinpaikka sijaitsee maantiestä 130 etelään ja lounaaseen olevilla Nihattulan pelloilla, peltojen luoteispäässä. Se sijaitsee Ilveskallion asuinpaikasta luoteeseen. Peltojen länsipuolella on metsää. Peltojen jälkeen maa alkaa kohota jyrkemmin. Sekä nykyinen (v. 2007) että tuleva maakaasuputki menee asuinpaikan läpi. Pellot viettävät loivasti itään.
Inventoinnissa vuonna 2007 asuinpaikalla havaittiin kaksi löytökeskittymää. Toinen oli pieni kohouma tien vieressä ja toinen lähellä metsän reunaa. Myös tämä kohta oli korkeammalla kuin muu alue. Maa löytöpaikoilla vaikutti olevan hiekkaisempaa kuin muualla. Asuinpaikalta löydettiin runsaasti iskoksia. |
| metsakeskus.1000009711 |
624 |
Kaunissaari Tyni |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
487807.00000000 |
6689993.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009711 |
Kohde sijaitsee Kaunissaaren kylässä Verkkoniemen tyvessä Pien- ja Suurilahden välissä. Kaunissaaressa on 1500-luvun puolivälin tienoilla ollut kolme taloa, jotka vähenivät vuosisadan loppupuolella kahteen. Kaunissaaren kantatiloja olivat Tyni, Jaakkola ja Korppas. Tyni kuului aluksi Pyhtään kirkolle, mutta Kustaa Vaasa perutti sen myöhemmin kruunulle. Tila kärsi autioitumisista 1500-luvun lopulta lähtien. Se kuului 1600-luvun puolivälissä aluksi kenraalimajuri Arvid Forbusin ja myöhemmin luutnantti Arvid Sveninpojan rälssiin. Tila palautui 1660-luvulla kruunulle ja siitä tuli ratsutilan aputila. Jaakkola ja Korppas olivat myös Pyhtään kirkon tiloja, mutta ne jätettiin autioina määräjakoislaitoksen ulkopuolelle.
Kaunissaaren kylätontti paikannettiin vuoden 1777 kartan (Jönströms) perusteella. Kylässä on tuolloin ollut kuusi taloa. Vanha kylänpaikka sijoittuu nykyisin tiiviisti rakennettuun Kaunissaaren kylään. |
| metsakeskus.1000009712 |
82 |
Hakinharju 3 |
10001 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
352281.42300000 |
6770118.43100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009712 |
Asuinpaikka sijaitsee Hakinharjun kaakkoispuolella, Lehijärven länsipäästä noin 600 m ja Pelkolan talosta noin 400 m länteen. Se on Lehtijärveen laskevan pienen puron eteläpuolella ja pienen tien itäpuolella. Hakinharju 1 on siitä luoteeseen puron pohjoispuolella. Rinne viettää pohjoiseen purolle päin ja länteen järvelle päin. Sekä nykyinen (2007) että tuleva maakaasuputki menee asuinpaikan läpi.
Kohteesta on löytynyt kaksi kvartsi-iskosta (kohde 1). Alueelta löytyi myös jonkin verran historiallisen ajan löytöjä, jotka voivat liittyä kohteesta etelään olevaan torpan paikkaan (kohde 2). |
| metsakeskus.1000009712 |
82 |
Hakinharju 3 |
10001 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
352281.42300000 |
6770118.43100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009712 |
Asuinpaikka sijaitsee Hakinharjun kaakkoispuolella, Lehijärven länsipäästä noin 600 m ja Pelkolan talosta noin 400 m länteen. Se on Lehtijärveen laskevan pienen puron eteläpuolella ja pienen tien itäpuolella. Hakinharju 1 on siitä luoteeseen puron pohjoispuolella. Rinne viettää pohjoiseen purolle päin ja länteen järvelle päin. Sekä nykyinen (2007) että tuleva maakaasuputki menee asuinpaikan läpi.
Kohteesta on löytynyt kaksi kvartsi-iskosta (kohde 1). Alueelta löytyi myös jonkin verran historiallisen ajan löytöjä, jotka voivat liittyä kohteesta etelään olevaan torpan paikkaan (kohde 2). |
| metsakeskus.1000009713 |
624 |
Långön Kyrklandet |
10002 |
12004 |
13055 |
11006 |
27000 |
479971.42700000 |
6693363.91800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009713 |
Kohde sijaitsee Gravgårdsvikenin eteläpuolella sijaitsevalla niemekkeellä. Alue on kivikkoista sammalta ja sekametsää kasvava jyrkähkö rinne, joka laskee merelle päin. Paikka on suojaisa ja sen lähistöllä sijaitsee lähde. Alueella on kahdeksan kivistä rakennettua uunia, jotka ovat todennäköisesti venäläisten sotilaiden rakentamia. Kuninkaan kartastoon Kyrklandetin koillispuolelle on merkitty satamapaikka.
Kiviuunien koko vaihtelee n. 1,5 x 2,5 metristä 2 x 3 metriin. Läntisintä uunia on mahdollisesti käytetty myöhemmin myös rajapyykkinä. Osa kiveyksistä on kasattu isomman maakiven varaan luonnonkivistä ja ne ovat osin sammalen peittämiä.. Uunien suuaukkojen suunta vaihtelee, osa niistä on rantaan ja osa saaren keskiosaan päin. Rakenteet sijaitsevat n. 25 x 150 metrin kokoisella alueella rannan suuntaisesti.
|
| metsakeskus.1000009714 |
624 |
Fritzens berget |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
480663.15000000 |
6693412.89200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009714 |
Kohde sijaitsee Långön koillisosassa Fritzens bergetin lounaisosassa. Kallion alarinteessä sijaitsevan luonnonkivikon eteläpäähän on kasattu kaksi soikeahkoa kiviröykkiötä, joiden keskellä on painanteet. Röykkiöiden halkaisija on 2 x 3–4 m ja keskellä olevien kuopanteiden halkaisijat ovat 70–80 cm ja n. 1 m. Kivet ovat pyöreitä ja niiden koko on 20–40 cm. Kohteen alapuolella kasvaa sekametsää ja maasto on kivikkoista. Röykkiöt on ajoitettu korkeutensa perusteella pronssikautisiksi. Muinaisjäännöksen luonteen ja ajoituksen selvittäminen vaatisi tarkempia tutkimuksia. |
| metsakeskus.1000009716 |
261 |
Kevätniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
425737.43300000 |
7514917.29100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009716 |
Kohde sijaitsee Sotkajärveen luoteesta pistävän niemen itärannan tuntumassa. Ikivanhassa rantakuusikossa (puista osan paksuus lähes 100 cm) on lampolan jäänne ja kämpänraunio (2,5 x 2,5 x 1,7 m). Näistä 50-80 m lounaaseen on metrin verran alavahkoa niemeä ylempi harjanne, jonka kaakkoispäässä on kaksi vierekkäistä vallin reunustamaa kuoppaa. Näistä 30 - 40 m luoteeseen on kiukaallisen tupasijan jäännös. |
| metsakeskus.1000009716 |
261 |
Kevätniemi |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
425737.43300000 |
7514917.29100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009716 |
Kohde sijaitsee Sotkajärveen luoteesta pistävän niemen itärannan tuntumassa. Ikivanhassa rantakuusikossa (puista osan paksuus lähes 100 cm) on lampolan jäänne ja kämpänraunio (2,5 x 2,5 x 1,7 m). Näistä 50-80 m lounaaseen on metrin verran alavahkoa niemeä ylempi harjanne, jonka kaakkoispäässä on kaksi vierekkäistä vallin reunustamaa kuoppaa. Näistä 30 - 40 m luoteeseen on kiukaallisen tupasijan jäännös. |
| metsakeskus.1000009717 |
261 |
Kulkujoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
394093.00000000 |
7537216.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009717 |
Kohde sijaitsee maantien ja Kulkujoen yhtymäkohdan pohjoispuolisella kankaalla. Soranotolta säästyneellä niemekkeellä on modernien tulipaikkojen lomassa ainakin kolmen suorakaiteisen liesilatomuksen rivi. Liedet ovat 12 m päässä toisistaan. Liesistä 50 m pohjoiseen on tavattu asuinpaikkaan viittaavia kvartseja.
Kohde tarkastettiin elokuussa 2020 Lapin maakuntamuseon arkeologin toimesta. Maanottoalueelle vievää tietä oli paranneltu, ja lähellä liettä nr 1 oli kuorittu arviolta noin aarin kokoinen alue maata. Kuvauksen mukaiset liesilatomukset paikannettiin, joten kohde on oletettavasti säilynyt. Kohteelle on tarkastuskäynnin havaintojen perusteella määritetty muinaisjäännösrajaus. |
| metsakeskus.1000009717 |
261 |
Kulkujoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
394093.00000000 |
7537216.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009717 |
Kohde sijaitsee maantien ja Kulkujoen yhtymäkohdan pohjoispuolisella kankaalla. Soranotolta säästyneellä niemekkeellä on modernien tulipaikkojen lomassa ainakin kolmen suorakaiteisen liesilatomuksen rivi. Liedet ovat 12 m päässä toisistaan. Liesistä 50 m pohjoiseen on tavattu asuinpaikkaan viittaavia kvartseja.
Kohde tarkastettiin elokuussa 2020 Lapin maakuntamuseon arkeologin toimesta. Maanottoalueelle vievää tietä oli paranneltu, ja lähellä liettä nr 1 oli kuorittu arviolta noin aarin kokoinen alue maata. Kuvauksen mukaiset liesilatomukset paikannettiin, joten kohde on oletettavasti säilynyt. Kohteelle on tarkastuskäynnin havaintojen perusteella määritetty muinaisjäännösrajaus. |
| metsakeskus.1000009717 |
261 |
Kulkujoki |
10002 |
12001 |
13199 |
11002 |
27000 |
394093.00000000 |
7537216.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009717 |
Kohde sijaitsee maantien ja Kulkujoen yhtymäkohdan pohjoispuolisella kankaalla. Soranotolta säästyneellä niemekkeellä on modernien tulipaikkojen lomassa ainakin kolmen suorakaiteisen liesilatomuksen rivi. Liedet ovat 12 m päässä toisistaan. Liesistä 50 m pohjoiseen on tavattu asuinpaikkaan viittaavia kvartseja.
Kohde tarkastettiin elokuussa 2020 Lapin maakuntamuseon arkeologin toimesta. Maanottoalueelle vievää tietä oli paranneltu, ja lähellä liettä nr 1 oli kuorittu arviolta noin aarin kokoinen alue maata. Kuvauksen mukaiset liesilatomukset paikannettiin, joten kohde on oletettavasti säilynyt. Kohteelle on tarkastuskäynnin havaintojen perusteella määritetty muinaisjäännösrajaus. |
| metsakeskus.1000009717 |
261 |
Kulkujoki |
10002 |
12001 |
13199 |
11019 |
27000 |
394093.00000000 |
7537216.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009717 |
Kohde sijaitsee maantien ja Kulkujoen yhtymäkohdan pohjoispuolisella kankaalla. Soranotolta säästyneellä niemekkeellä on modernien tulipaikkojen lomassa ainakin kolmen suorakaiteisen liesilatomuksen rivi. Liedet ovat 12 m päässä toisistaan. Liesistä 50 m pohjoiseen on tavattu asuinpaikkaan viittaavia kvartseja.
Kohde tarkastettiin elokuussa 2020 Lapin maakuntamuseon arkeologin toimesta. Maanottoalueelle vievää tietä oli paranneltu, ja lähellä liettä nr 1 oli kuorittu arviolta noin aarin kokoinen alue maata. Kuvauksen mukaiset liesilatomukset paikannettiin, joten kohde on oletettavasti säilynyt. Kohteelle on tarkastuskäynnin havaintojen perusteella määritetty muinaisjäännösrajaus. |
| metsakeskus.1000009718 |
261 |
Lapintieva (Kirkonmaa) |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
408868.14400000 |
7553547.73100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009718 |
Kohde sijaitsee Lompolojärven eteläpuolella. Järvestä 200 m etelään ja Tepasto-Pulju-maantiestä 600 m länteen on soiden ympäröimällä tievalla yksi pyyntikuoppa. Siitä 60 m länteen ja 80 m etelään on jokunen epämääräisempi kuopanne. |
| metsakeskus.1000009719 |
261 |
Mellaniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
410371.56600000 |
7537121.33700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009719 |
Kohde sijaitsee Ounasjoen itärannalla. Pienen kankareen länsikulmalla on yksittäinen vaatimaton pitkänomainen pyyntikuoppa. |
| metsakeskus.1000009720 |
261 |
Päiviönkenttä |
10002 |
12001 |
13008 |
11002 |
27000 |
426053.29400000 |
7521627.59000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009720 |
Kohde sijaitsee Rastijärven itärannalla. Rovaniemen ja Korte- eli Seitaniemen (kohde 65) puolivälissä on kalliopaljastumien eteläpuolella nykyisin koivikkoinen alue, joka mainitaan Päiviön kentäksi. |
| metsakeskus.1000009721 |
261 |
Pyhäjärvi (länsi) 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
388216.00000000 |
7509891.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009721 |
Kohde sijaitsee Pyhäjärven länsirannalla. Järven keskivaiheilla olevalta laakealta niemekkeeltä länteen nousevilla törmänteillä on 6 - 8 pienehköä pyyntikuoppaa 15 - 100 m rannasta.
Tarkastuksessa 22.7.2017 alueella havaittiin kolme varmaa pyyntikuoppaa ja yksi epävarma pyynti-kuoppa. Ne sijaitsevat rannassa kulkevan heikon polun rinteen puolella. Yksi on aivan polun vieressä ja erottuu selvästi. Muut ovat 5-20 metrin etäisyydellä siitä.
Vuoden 2021 inventoinnissa kohteiden todettiin olevan hyvässä kunnossa. |
| metsakeskus.1000009722 |
261 |
Pyhäjärvi (länsi) 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
388131.55900000 |
7510095.15200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009722 |
Kohde sijatisee Pyhäjärven länsirannalla. Järven keskivaiheilla olevasta niemekkeestä 200 - 300 m pohjoiseen on jyrkän rinteen ja korkean rantatörmän välisessä kapeikossa yksittäinen pyyntikuoppa. |
| metsakeskus.1000009723 |
261 |
Ryssänkoste |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
413179.00000000 |
7518691.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009723 |
Kohde sijaitsee Ounasjoen länsirannalla. Taalovaaran eteläpuolisesta Ryssänkosteen tilasta 700 m pohjoiseen on tavattu vähäisiä asuinpaikkamerkkejä rantatörmästä 70 m matkalta. Vuonna 2013 ei asuinpaikasta havaittu mitään merkkejä. |
| metsakeskus.1000009724 |
261 |
Sotkaselkä |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
423893.18000000 |
7513415.88700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009724 |
Kohde sijaitsee Nilivaarasta n. 1,5 km lounaaseen. Sotkaselän pohjoislaidalla, 100 m suuremmasta Punakivijärvestä etelään, on sirpalekivikasoja karkeasoraisella männikkökankaalla. Ne viitannevat historiallisen ajan kivenkäyttöön (uunikivien lohkomiseen tms.). Yhdessä kohdassa oli neljän neliömetrin alalla runsaasti kvartsi-iskoksia. Mahdollisesti kivikasat kuitenkin ovat luontaisia (Karjalainen 2013). |
| metsakeskus.1000009725 |
261 |
Ylilommol |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
394890.78600000 |
7538422.78300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009725 |
Pöntsön kylältä noin 2,5 km luoteeseen on Ylilommol niminen Kulkujoen laajentuma (lompolo). Sen lounaispuolella on pääosin alava ja tasainen moreenikangas, joka rajautuu vain yhden metsäisen niemen osalta rantaan. Nykyisin alueella on tehty voimaperäisiä hakkuita ja maa-ainesottoja, jolloin kankaan kaakkoisosa on kokonaan turmeltunut. Yksi pieni pyyntikuoppa on lähellä sora-alueeksi koestettua alaa, muut kuopat kahdessa ryhmässä sen pohjoispuolella. Rantatörmän tuntumassa oleva sekametsäinen nimeke on ilmeinen vanha kalakenttä, vaikka paikalla oleva tulipaikka on nykyisen käytön tulosta. |
| metsakeskus.1000009726 |
109 |
Janha |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
347916.15800000 |
6775566.21800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009726 |
Kohde sijaitsee kaakkoon, Kutisten kylän mailla, peltoaukealla olevassa laajassa tien halkaisemassa metsäsaarekkeessa, jossa on myös taloja.
Alueella on 64 röykkiötä, 14 hautamaista painannetta, 5 vallimaista kohoumaa, 2 kuoppaa sekä yksi maasta ja kivestä tehdyn perustuksen jäännös. Kohde kartoitettiin kokonaisuudessaan takymetrillä Kaskiprojektin tutkimuksissa. Kartoitetun alueen eteläosa on mustikka-käenkaalityypin kuusimetsää, pohjoisosa koivumetsää. Kohde on hyvin säilynyt, mutta alueen halkaiseva 1980 -luvulla rakennettu maakaasuputkilinja on osaltaan tuhonnut sitä. Röykkiöalue jatkuu maakaasuputkilinjan länsi-luoteispuolelle, mutta sitä aluetta ei tutkimukseen kuulumattomana kartoitettu.
Kaskiprojektin tutkimuksissa vuonna 2007 tutkittiin maakaasuputkilinjan rakentamistöissä tuhoutumaan tulevalta alueelta kaivamalla kuusi röykkiötä (nrot 1, 2, 3, 35, 37 ja 60), yksi hautamainen painanne (nro 3) ja yksi vallimainen kohouma (nro 2). Lisäksi tehtiin yksi erillinen tasokaivausalue röykkiöiden väliselle tasaiselle maalle (nro 1), josta havaittiin fossiilisia kyntöjälkiä. Tutkimusalueella käytettiin lisäksi metallinpaljastinta, jonka avulla löydettiin kaksi hevosenkenkänaulaa.
Muinaisjäännösalueen laajuus on n. 100 x 260 metriä. Kivestä ladotut sammaloituneet röykkiöt sijaitsevat alueella melko tasaisin välein ja ovat halkaisijaltaan 1-5 metriä, korkeudeltaan yleensä alle puoli metriä. Paikoitellen röykkiöiden välinen alue on hyvin tasaista, joten alueella on käytetty maanmuokkausvälineitä, kuten äestä, kuokkaa ja auraa. Hautamaisten painanteiden syvyys vaihteli useimmiten 0,3-0,5 metrin, pituus 3-5 metrin ja leveys 1-2 metrin välillä. Osa haudoista on selvästi erottuvia, osa erittäin huonosti erottuvia.
Tutkimusten aikana paikalla kävi läheisen Janhan talon vanha emäntä, joka kertoi, että alueella kasvava kuusimetsä on istutettu n. 50 vuotta sitten (ollut itse istuttamassa). Tuolloin paikalla oli kasvanut koivumetsää ja alue oli ollut lehmähakana (siis 1950 –luvulla). Hänen kertomansa mukaan alue on paikallisten mukaan (ei itse syntyjään paikkakuntalainen, syntyisin Antreasta) vanhaa kaskimaata ja siellä on myös kuoppia, joita sanotaan vanhoiksi naurishaudoiksi. Kaskialueen käyttöikä ei kuitenkaan ollut hänen tiedossaan.
Kaivaustutkimusten tulosten perusteella kyseessä on historiallisen ajan kaski- ja/tai peltoviljelyalue. Äimäjärven suunnan rautakautisten kalmistojen alueelle ja keskiaikaisiin kyliin on matkaa noin 1,5 - 3 km etelän ja lännen suuntaan (esim. Kutinen, Kankainen, Keikkala, Sittala) ja pohjoiseen Vanajaveden suuntaan noin 1,5 km. (Heinu). Koska alue kuuluu Kutisten kylään, kaskeamista ja alueen muuta hyödyntämistä lienee ainakin historiallisella ajalla suoritettu sieltä käsin. |
| metsakeskus.1000009728 |
624 |
Hinkaböle (Hinkapyöli) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
477187.52700000 |
6698398.87000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009728 |
Kohde sijaitsee Hinkapyölinlahden eteläpuolella Tuuskiin vievän tien vieressä. Paikalla on autioitunut kylätontti rakennuksineen, joka on toiminut vielä äskettäin museona. Alueen vanhan päärakennuksen alimpia hirsiä on uusittu ja tämän yhteydessä maata on ilmeisesti kaivettu talon ympäriltä. Tällä alueella havaittiin runsaasti mm. punasavikeramiikkaa, fajanssia, rautakuonaa sekä muuta kuonaa, palanutta savea, tiilimurskaa sekä sepän takomia rautanauloja ja -tappeja.
Paikalla on vuosille 1881–1882 ajoittuvan isojakokartan mukaan ollut tontti sekä useita rakennuksia ja hieman kauempana luoteessa on sijainnut Hinkabölen rälssitila. Kuninkaan kartastoon Suomesta (1776–1805) rälssitila on merkitty kutakuinkin samalla paikalle. Hinkaböle on kuulunut jo keskiajalla Pyhtään kirkolle, mutta Kustaa Vaasa peruutti sen kruunulle.
Hinkabölen vanha päärakennus on mahdollisesti siirretty aikoinaan nykyiselle paikalleen, kun uusi päärakennus on rakennettu. Tämä on ilmeisesti tapahtunut jo 1800-luvun alkupuolella. On myös mahdollista, että Hinkaböle on alun perin sijainnut kyseisellä paikalla ja uusi päärakennus on rakennettu hieman kauemmas peltojen ympäröimälle saarekkeelle. Rälssin alkuperäisen sijainnin selvittäminen vaatisi tarkempia kenttätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000009729 |
624 |
Klåsarö Välisaari 1 |
10002 |
12005 |
13069 |
11006 |
27000 |
473948.76900000 |
6710636.92900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009729 |
Kohde sijaitsee Välisaaren itäosassa nykyisen vesivoimalaitoksen ohitse vievän tien ja sillan pohjoispuolella. Paikalla on lohkotuista kivistä tehdyn sillan pengerrys. Penkere on tasattu ja sen päällä kasvaa sammalta, heinää ja muutama puu. Sen päälle on nostettu pyöreä myllynkivi, joka liittynee saarella tapahtuneeseen myllytoimintaan. Siltarakenne ajoittuu mahdollisesti 1800-luvulle. |
| metsakeskus.1000009730 |
109 |
Kaskenmäki 1 |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
344937.34100000 |
6778420.06000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009730 |
Kohde sijaitsee peruskarttaan merkittyjen metsäteiden risteyksen koillispuolella laajan Kaskenmäen loivassa kaakkois-etelärinteessä.
Alueella on 10 kaskiröykkiötä, yksi neliömäinen kuoppa sekä kuusi hautamaista painannetta. Kohde on hyvin säilynyt. Maasto on melko kivistä ja epätasaista. Metsä on puolukkatyypin kuivaa kangasta. Röykkiöt ovat vaikeasti havaittavia ja sammalen peitossa. Paikalla kasvaa noin 15 - 20 metriä korkeaa männikköä ja jonkin verran kuusta.
Muinaisjäännösalueen laajuus on noin 90 x 150 metriä. Kaskiprojektin tutkimuksissa kohde kartoitettiin kokonaan takymetrillä ja kaivamalla tutkittiin kaksi röykkiötä (nrot 1 ja 2) sekä kaksi hautamaista painannetta (nrot 2 ja 6) maakaasuputkilinjan rakentamisessa tuhoutumaan tulevalta alueelta. Kohteen röykkiöiden halkaisijat vaihtelevat 1 - 2,5 metriin, korkeus 0,3- 0,5 m. Hautamaisten painanteiden syvyys vaihtelee useimmiten 0,3 - 0,5, pituus 3 - 5 ja leveys 1 - 2 metriin. Osa haudoista on selvästi erottuvia, osa huonosti.
Todennäköisesti kyseessä on Äimäjärven rannalla sijainneiden kylien tai yksittäisten talojen hyödyntämä kaskiviljelyalue. Esim. Äimäjärven rautakautisille kalmistoille ja keskiaikaisiin Keikkalan ja Sittalan kyliin on matkaa kilometri, puolitoista etelän ja lännen suuntaan. Koska alue kuuluu Keikkalan kylään, kaskeamista ja alueen muuta hyödyntämistä lienee ainakin historiallisella ajalla suoritettu sieltä käsin.
Metsänkäyttöön liittyneen maastokäynnin yhteydessä havaittiin hautarakenteita olevan maastossa enemmän (5) kuin edellämainitut. Haudat, joiden koko vaihtelee 3-5 metriä x 1-2 metriä x 0,5 metriä sijaitsevat pääosin alueella olevan kumpareen reunoilla. Kyseessä on todennäköisesti kaskeamiseen liittyvät kellarikuopat. |
| metsakeskus.1000009731 |
109 |
Kaskenmäki 2 |
10002 |
12016 |
13166 |
11006 |
27000 |
344617.46800000 |
6778425.05700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009731 |
Kohde sijaitsee avonaisen ja laikutetun hakkuuaukean koillisreunassa metsän puolella, laajan Kaskenmäen etelään viettävällä loivan rinteen matalalla hiekkaisella harjanteella.
Alueella on neljä hautamaista painannetta, jotka lienevät nauriiden talvivarastokuoppia. Kaskiprojektin tutkimuksissa alue kartoitettiin kokonaisuudessaan takymetrillä.
Painanteiden syvyys vaihtelee 0,5 metrin molemmin puolin, pituus 3 ja 5 metrin sekä leveys 1 ja 2 metrin välillä. Haudat olivat selvästi erottuvia. Röykkiöitä alueella ei havaittu. Alue lienee osittain tuhoutunut metsänkorjuun ja metsänuudistamisen yhteydessä tehdyssä laikutuksessa/aurauksessa. Ympäristön pääpuulaji on kuusi, joukossa on myös isoja mäntyjä. Säilyneiltä osiltaan metsätyyppi on mustikkatyypin tuore kangas.
Muinaisjäännösalueen koko on noin 25 x 80 metriä. Kaskiprojekti tutki kaivamalla vuonna 2007 hautamaisen painanteen nro 2 alueelta, joka tulee tuhoutumaan Kalvola - Lempäälä maakaasuputkilinjan rakennustöissä vuosina 2008 - 2009. Toinen kahden painanteen ryhmä on edellisistä noin 50 metriä etelään, hakkuuaukean itäreunassa olevalla pienellä kumpareella.
Todennäköisesti Kaskenmäki 2 on Äimäjärven rannalla sijainneiden kylien tai yksittäisten talojen hyödyntämä kaskiviljelyalue. Esim. Äimäjärven rautakautisille kalmistoille ja keskiaikaisiin Keikkalan ja Sittalan kyliin on matkaa kilometri, puolitoista etelän ja lounaan suuntaan. Koska alue kuuluu Keikkalan kylään, kaskeamista ja alueen muuta hyödyntämistä lienee ainakin historiallisella ajalla suoritettu sieltä käsin. |
| metsakeskus.1000009732 |
109 |
Kaskenmäki 3 |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
344077.68500000 |
6778535.00600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009732 |
Kohde sijaitsee laajan Kaskenmäen etelärinteellä.
Alueella on 98 kaskiröykkiötä ja 18 hautamaista painannetta. Kohteen itä- ja länsiosat ovat täysin säilyneitä, muualla puunkorjuu ja aurausmenetelmällä sekä laikuttamalla tehty metsänuudistus on osittain tuhonnut röykkiöitä ja niiden välistä aluetta. Säilyneiltä osiltaan metsätyyppi on enimmäkseen mustikka-käenkaali tyypin kuusimetsää. Kohde kartoitettiin Kaskiprojektin tutkimuksissa vuonna 2007 kokonaan takymetrillä.
Muinaisjäännösalueen koko on 225 x 550 metriä. Röykkiöt muodostavat kaksi erillistä ryhmää, joiden välinen röykkiötön alue on noin 150 metriä. Hautamaisista painanteista kuusi on röykkiöistä erillään alueen koillisosassa hakkuualueen reunassa, metsän puolella kohoavassa mäntyjä kasvavassa mäen kumpareessa, toinen röykkiöistä erillään oleva kuuden haudan ryhmä on alueen länsipäässä, ja sieltä on matkaa lähimmille röykkiöille noin 300 metriä itään. Röykkiöiden halkaisija oli useimmiten 1,5 ja 2,5 välillä, korkeus yleensä alle puoli metriä. Joukossa oli myös maansekaisia röykkiöitä. Hautamaisten painanteiden syvyys vaihteli useimmiten 0,3 - 0,5, pituus 3 - 5 ja leveys 1 - 2 metrin välillä. Osa haudoista erottuu selvästi, mutta suurin osa erittäin huonosti.
Kaskiprojekti tutki vuonna 2007 Kalvola - Lempäälä maakaasuputkilinjan rakentamistöissä 2008 - 2009 tuhoutumaan tulevilta alueilta kuusi röykkiötä (röykkiöt nro 1, 2, 35, 36, 49 ja 51) sekä yhden hautamaisen painanteen (nro 4). Tutkimuksissa käytettiin myös metallinpaljastinta, jonka avulla löydettiin yksi kokonainen ja yksi puolikas hevosenkenkä, hevosenkenkänaula ja hokki sekä resenttiä aineistoa, kuten pokasahan teräkatkelmia, rautalankaa yms.
Todennäköisesti kyseessä on Äimäjärven rannalla sijainneiden kylien tai yksittäisten talojen hyödyntämä kaskiviljelyalue. Äimäjärven rautakautisille kalmistoille ja keskiaikaisiin Keikkalan ja Sittalan kyliin on matkaa kilometri, puolitoista etelän ja lounaan suuntaan. Koska alue kuuluu Keikkalan kylään, kaskeamista ja alueen muuta hyödyntämistä lienee ainakin historiallisella ajalla suoritettu sieltä käsin. |
| metsakeskus.1000009733 |
109 |
Korvenniitty 1 |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
343118.07400000 |
6778704.93200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009733 |
Kohde sijaitsee Kaskenmäen loivassa lounaisrinteessä Korvenniitty -nimisen peltoalueen koillispuolella.
Alueella on 31 kaskiröykkiötä, viisi hautamaista painannetta ja kaksi kuoppaa. Alueella on sekä täysimittaista kuusikkoa, kuusitaimikkoa että koivikkoa kasvavaa vanhaa hakkuualuetta, jossa ylispuuna on mänty. Metsätyyppi on enimmäkseen käenkaali-mustikka -tyypin sekametsää. Alueella kasvoi yksittäinen pieni tammikin. Alue löytyi maakaasuputkilinjan inventoinnin yhteydessä keväällä 2007. Kaskiprojektin tutkimuksissa vuonna 2007 kohde kartoitettiin kokonaan takymetrillä. Muinaisjäännösalueen koko on noin 180 x 180 metriä. Röykkiöt ovat melko sammaloituneita ja vaikeasti havaittavia, halkaisijaltaan 1 - 2,5 metriä. Ne muodostavat jokseenkin yhtenäisen ryhmän yhdessä hautamaisten painanteiden kanssa. Painanteet ovat röykkiöalueen etelä- ja pohjoisreunoissa. Yksi hautamainen painanne on röykkiöistä erillään ja sijaitsee Korvenniityn koillisreunan rinteellä. Painanteiden syvyys vaihteli useimmiten 0,3 - 0,5, pituus 3 - 5 ja leveys 1-2 metrin välillä. Osa haudoista erottuu selvästi, osa erittäin huonosti.
Todennäköisesti kyseessä on Äimäjärven rannalla sijainneiden kylien tai yksittäisten talojen hyödyntämä kaskiviljelyalue. Äimäjärven rannassa oleville rautakautisille kalmistoille on matkaa noin 1,5 km etelän ja lounaan suuntaan. Lähin keskiaikainen kylä on Sittala, kohteesta noin puoli kilometriä lounaaseen. Koska kohde sijaitsee Sittalan kylän alueella, kaskeamista ja alueen muuta hyödyntämistä lienee ainakin historiallisella ajalla suoritettu sieltä käsin.
Kaskiprojekti tutki vuonna 2007 kaivamalla yhden röykkiön (nro 1), lisäksi tehtiin yksi tasokaivausalue röykkiöiden väliselle alueelle (tasokaivausalue 1), josta paljastui fossiilisia kyntöjälkiä. Metallinpaljastimella alueelta löydettiin mm. lähes kokonainen sirpin terä ja kolme hevosenkenkänaulaa. Kaivausalueet tehtiin maakaasuputkilinjan Kalvola - Lempäälä rakentamisalueelle. Maakaasuputkilinjan ja huoltotien rakentaminen tuhosi siten osan muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.1000009734 |
273 |
Mustasaajo |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
378456.56200000 |
7454383.52000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009734 |
Kohde sijaitsee Vaattojärven kaakkoispuolella. Mustasaajon kivisen harjanteen luoteispään kivirakassa on latomus, jonka koko on 2x1 m ja korkeus 0,7 m. Samassa rakassa on painanne, jonka koko on 10x8 m. |
| metsakeskus.1000009734 |
273 |
Mustasaajo |
10002 |
12009 |
13095 |
11002 |
27000 |
378456.56200000 |
7454383.52000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009734 |
Kohde sijaitsee Vaattojärven kaakkoispuolella. Mustasaajon kivisen harjanteen luoteispään kivirakassa on latomus, jonka koko on 2x1 m ja korkeus 0,7 m. Samassa rakassa on painanne, jonka koko on 10x8 m. |
| metsakeskus.1000009735 |
109 |
Korvenniitty 2 |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
342573.28900000 |
6779014.80600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009735 |
Kohde sijaitsee Korvenniitty -nimisen peltoalueen pohjoispäässä olevalla pellon ja niityn välisellä pienellä mäenkumpareella.
Alueella on kuusi kaskiröykkiötä ja neljä hautamaista painannetta. Metsätyyppi on käenkaali-mustikka -tyypin sekametsä. Tutkimusalueen halkaisee vanha piikkilanka-aita, joka kulkee rajaa pitkin suunnilleen itä-länsisuunnassa. Kaskiprojektin tutkimuksissa vuonna 2007 kohde kartoitettiin kokonaan takymetrillä.
Muinaisjäännösalueen koko on 40 x 50 metriä. Röykkiöt ovat halkaisijaltaan noin 1 - 5 metrin kokoisia, korkeudeltaan alle puoli metriä ja sammaloituneita. Ne muodostavat yhdessä hautamaisten painanteiden kanssa yhtenäisen pienen ryhmän. Painanteiden syvyys vaihtelee useimmiten 0,3 - 0,5, pituus 3 - 5 ja leveys 1 - 2 metrin välillä. Painanteet erottuvat maastossa hyvin.
Kaskiprojektin tutkimuksissa vuonna 2007 kaivamalla tutkittiin maakaasuputkilinjan rakentamisessa tuhoutumaan tulevalta alueelta röykkiö nro 1.
Todennäköisesti kyseessä on Äimäjärven rannalla sijainneiden kylien tai yksittäisten talojen hyödyntämä kaskiviljelyalue. Äimäjärven rannassa oleville rautakautisille kalmistoille on matkaa noin 1,5 km etelän ja lounaan suuntaan. Lähin keskiaikainen kylä on Sittala, kohteesta noin puolikilometriä lounaaseen. Koska kohde sijaitsee Sittalan kylän alueella, kaskeamista ja alueen muuta hyödyntämistä lienee ainakin historiallisella ajalla suoritettu sieltä käsin. |
| metsakeskus.1000009736 |
109 |
Lintustenmäki |
10002 |
12016 |
13166 |
11006 |
27000 |
342483.31900000 |
6779134.76500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009736 |
Kohde sijaitsee Lintustenmäen loivassa etelä-kaakkoisrinteessä, Korvenniitty -nimisen alueen pohjoispuolella. Kohde vaikuttaa vanhalta niityltä tai laitumelta, jolla kasvaa mm. katajaa sekä harvakseltaan joitakin isompia mäntyjä ja kuusia.
Alueella on kuusi hautamaista painannetta, jotka lienevät vanhoja nauriiden talvivarastokuoppia. Painanteiden pituus vaihtelee 3,5 - 8, syvyys 0,3 - 0,5 ja leveys 1-1,5 metrin välillä. Painanteet erottuvat melko selvästi. Kaskiprojekti kartoitti alueen kokonaisuudessaan takymetrillä vuonna 2007.
Kaskiprojekti tutki vuonna 2007 Kalvola - Lempäälä maakaasuputkilinjan rakentamistöissä 2008 - 2009 tuhoutumaan tulevaa aluetta avaamalla hautamaisten painanteiden väliin kaksi pientä tasokaivausaluetta. Metallinpaljastimella alueelta löydettiin yksi kaarevaselkäinen taottu puukonterä.
Todennäköisesti kyseessä on Äimäjärven rannalla sijainneiden kylien tai yksittäisten talojen hyödyntämä kaskiviljelyalue. Äimäjärven rannassa oleville rautakautisille kalmistoille on matkaa noin 1,5 km etelän ja lounaan suuntaan. Lähin keskiaikainen kylä on Sittala, kohteesta puolisen kilometriä lounaaseen. Koska kohde sijaitsee Sittalan kylän alueella, kaskeamista ja alueen muuta hyödyntämistä lienee ainakin historiallisella ajalla suoritettu sieltä käsin. |
| metsakeskus.1000009737 |
273 |
Pellikoskenmaa |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
359249.21900000 |
7486133.71800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009737 |
Kohde sijaitsee heti Hannukaiseen vievän tien itäpuolella. 60 m tasoristeyksestä pohjoiseen on vajaat 20 m pitkä ja reilut 5 m leveä kaivanto, joka on jäännös kalkkilouhoksesta. Tästä etelään on toinen allasmainen kaivanto, joka lienee kalkkiuunin jäännös. |
| metsakeskus.1000009738 |
109 |
Riuttankallio |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
342083.47800000 |
6779674.53900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009738 |
Kohde sijaitsee Riuttankallion loivassa länsirinteessä. Paikalla on täysikasvuinen kuusimetsä, ja itäpuolella hakkuuaukea.
Inventoinnissa vuonna 2007 paikalla havaittiin yksi neliskanttinen sammaleen peittämä kivilatomus, kooltaan 2 x 2 metriä, korkeudeltaan noin 0,4 metriä. Sammalen alta paljastui tiivis palaneista kivistä koostuva kivilatomus, jota ei kuitenkaan tutkittu sen tarkemmin. Kivet vaihtelivat kooltaan nyrkin- ja hevosenpään kokoisiin. Latomuksen ympäristö oli tasainen, mutta esim. peruskiveykseen varmuudella liittyviä rakenteita ei ollut havaittavissa (pieni kivikko n. 2 metriä tulisijasta lounaaseen voisi liittyä perustukseen).
Kiukaan jäännökseksi tulkittava kohde merkitsee, että paikalla on todennäköisesti ollut jokin rakennus, kuten esim. riihi tai savupirtti sekä siihen liittyen mahdollisesti muitakin rakennuksia. Lähimpiin taloihin on matkaa noin 200 metriä (Takamäki luoteessa ja Haapsamo lännessä). Ne eivät kuitenkaan kuulu keskiaikaiseen asutukseen, vaan ovat myöhemmin syntyneitä. |
| metsakeskus.1000009739 |
908 |
Itko 3 |
10002 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
341153.84800000 |
6780384.25200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009739 |
Kohde sijaitsee Sääksmäen kirkosta 8,1 km etelään, hiekkaisella länteen aukeavalla matalalla harjanteella.
Vanhimman karttamateriaalin ja vuoden 2007 inventointihavaintojen perusteella Itkon yksinäistalo on sijainnut samalla alueella, missä tilan rakennukset nykyäänkin sijaitsevat. Ensimmäinen maininta yksinäistalosta on vuodelta 1559, jolloin vahvistetaan raja Itkonsaaren ja Vieremunnan välille.
Alueen vanha ilme on hyvin säilynyt. Vanhimman karttamateriaalin mukaiset rintapellot ovat edelleen viljelyksessä, kylätontilla oleva kivijalan päälle tehty hirsinen ja lautavuorattu päärakennus on omistajan mukaan 1800 –luvun lopulta ja sijaitsee suunnilleen samalla paikalla kuin vuoden 1693 kartasta on nähtävissä. Kylätontille ei ole rakennettu mitään uudempaa rakennuskantaa, joten alueella voi olla säilyneenä vanhimpiakin kerrostumia. Nykyisin tilaa ei asuta säännöllisesti, mutta omistaja korjaa sitä hiljalleen ja viljelee maita. Alueen tiestö noudattelee myös vanhimpia kartoissa näkyviä linjauksia.
Peltoalueilta tuli löytöinä mm. punasavikeramiikkaa, piitä ja yksi pala kivisavikeramiikkaa. Kylä-alueen itäosassa sijaitsevan, suhteellisen jyrkästi kohoavan Aataminmäen eteläosassa on vanha maisemoitunut sorakuoppa ja kaivelun jälkiä on myös mäen itäreunassa tien puolella sekä mäen laella. Mäen pohjoisosan lakialueella ja länsirinteessä on 6 x 8 metrinen ja 2,2 metrin syvyinen jyrkkäreunainen kellari?kuoppa, joiden pohjalla on kaikenlaista rojua. Kolmas kuoppa sijaitsee länsirinteellä. Se on kaksi osainen. Isomman kuopan koko on sama kuin edellä mainituissa, mutta pienempi on kooltaan 3 x 3 metriä, syvyydeltään 1,5 metriä ja sijaitsee isomman pohjoispuolella. Kuopissa on kylmämuurattua kiveystä alarinteen puolella. Em. rakenteet osoittavat Aataminmäen kuuluneen toiminnallisesti kylätontin alueeseen, vaikkakaan asuinrakennuksia siellä ei todennäköisesti ole ollut. |
| metsakeskus.1000009740 |
908 |
Muntee |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
340644.05600000 |
6781033.98700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009740 |
Kohde sijaitsee Sääksmäen kirkosta 7,8 km lounaaseen, Oikolanjoen itäpuolella olevalla mäellä. Munteen eli Vierimunteen kylä mainitaan ensimmäisen kerran keskiajan lopulla vuosien 1506-1510 käräjäpöytäkirjoissa. Kuninkaankartaston, vanhimman kyläkartan (1846-48) ja vuoden 2007 inventointihavaintojen perusteella vaikuttaa siltä, että kylä on keskiajalta lähtien sijainnut samalla alueella kuin nykyäänkin. Kylän rakenne on kuitenkin tavanomaista hajanaisempi ja vanhan karttamateriaalin puuttuminen 1600 –1700 -luvuilta aiheuttaa tulkinnassa virhemahdollisuuksia. Vanhimman kyläkartan mukaiset tontit ovat asuttuja edelleenkin, ja tonttien nykyinen rakennuskanta lienee tuhonnut vanhemmat kerrostumat suurimmaksi osaksi kylätontin itä- ja koillisosista.
Inventoinnissa maakaasuputkilinjalta kylän länsi-lounaispuoliselta rintapeltoalueelta löydettiin mm. piitä, lasitettua punasavikeramiikkaa, liitupiipun pala, nauloja, tiiltä, luuta ja lasia. Vanhimman karttamateriaalin mukaan pellot ja tiet ovat sijainneet kuten nykyäänkin, mutta tielinja on muuttunut Oikolanjoessa Munteen ja Linnaisten välillä olleen siltapaikan muutoksen johdosta. Tie on aiemmin (vielä 1846-48 kartassa ja kuninkaan kartastossa) kulkenut, nyttemmin peltotieksi jäänyttä uraa pitkin Oikolanjoen vanhalle siltapaikalle Linnaistenvuorta kohti, kun se nykyään kulkee Linnaistenvuoren pohjoispuolella olevan sillan kautta. Tämä vanha tielinja poikkeaa nykyisestä tiestä peltojen keskellä olevan mäen kohdalla, jonka luoteisosassa on vanhoja maanoton jälkiä, mahdollisia kellarikuoppa ja kivijalan jäännöksiä, jotka todennäköisesti kuuluvat latoon tms. talousrakennukseen. Mäen kaakkois-etelärinteelle tehtiin kaksi koekuoppaa, joista ei kuitenkaan tehty havaintoja muinaisjäännöksistä.
Mäen topografinen sijainti ja havaitut rakenteiden jäännökset saattavat kuitenkin kytkeä sen keskiajalta tunnetun Munteen kylän kylätonttialueeseen.
Munteen kyläalueen yleisilme ympäristöineen on hyvin säilynyt. |
| metsakeskus.1000009741 |
908 |
Harakka |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
337391.35200000 |
6783072.15000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009741 |
Röykkiöt sijaitsevat Sääksmäen kirkosta 7,6 km lounaaseen, pellolle pistävässä pienessä sekametsää kasvavassa metsäniemekkeessä.
Inventoinnissa 2007 paikasta löytyi kaksi röykkiötä. Kohde on kooltaan n. 30x30 metriä. Röykkiö 1 on sammaloitunut, luode-kaakko suuntainen 2 x 3 metrinen ja 0,3 metriä korkea kivilatomus. Sen päällä kasvaa pieniä kuusia. Pellon reunaan on matkaa n. 15 metriä. Röykkiö 2 on edellisestä n. 7 metriä länsi-luoteeseen. Kooltaan ja rakenteeltaan kuten röykkiö 1.
Röykkiöt vaikuttavat kaski/peltoraunioilta. Nykyiset peltoalueet röykkiöiden lähistöllä ovat Kuninkaan kartastossa vielä niittyinä, joten ne on raivattu pelloksi vasta 1800 –luvulla tai myöhemmin. |
| metsakeskus.1000009742 |
908 |
Kalalahti 1 |
10002 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
336846.55600000 |
6785732.08700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009742 |
Kohde sijaitsee Sääksmäen kirkosta 6,4 km lounaaseen Kalalahden eteläpuoleisen peltoalueen pohjoisreunan tuntumassa, metsässä, n. 20 metriä pellonreunasta etelään ja 20 metriä hakkuuaukean/taimikon reunasta länteen olevassa loivassa pohjoiseen viettävässä mäen rinteessä.
Kyseessä on lounais-koillinen -suuntainen hautamainen painanne, kooltaan 1 x 4 metriä, syvyydeltään n. 0,4 metriä. Painanteen pohjoispäässä alarinteen puolella on matala peruskiveys (yhdessä kerroksessa). Muualla kiveystä ei ole havaittavissa. Rakenteen keskellä kasvaa n. 50 cm halkaisijaltaan oleva iso mänty, minkä perusteella rakenne ei ole aivan uusi.
Kalalahden keskiaikainen kylämäki sijaitsee paikasta noin 500 metriä koilliseen. Kohde on kylän vanhan rintapeltoalueen eteläpuoleisessa metsässä ja saattaa liittyä myös kylämäen vanhimpaan toimintaan. Kyseessä saattaavat olla esim. katetun kellarirakennuksen jäännökset.
|
| metsakeskus.1000009744 |
908 |
Muti |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
332677.19800000 |
6793828.80600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009744 |
Kohde sijaitsee Sääksmäen kirkosta 11 km luoteeseen. Mutin kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1420. Vanhimman vuodelta 1641 olevan kartan mukaan kylätontti on aiemmin sijainnut Mudinojan molemmilla rannoilla nykyisen sillan molemmin puolin. Eteläosa vanhasta kylätontista on nykyään peltoa, pohjoisosassa kyläasutus on pysynyt paikallaan.
Inventoinnissa vuonna 2007 selvisi, että paikallisten tietojen mukaan peltoalueen vanhalla kylän paikalla on käynyt useaan otteeseen metallinpaljastinta käyttävä aarteen etsijä, joka on myös löytänyt paikalta rahoja ja näyttänyt niitä kyläläisille. Inventoinnissa 2007 tarkastettu em. alueen pellolla näkyvä löydöstö oli vähäistä, mm. palanutta savea, tiilen paloja yms. Peltokerroksen alla saattaa kuitenkin olla säilyneitä rakenteita. Pohjoisosan vanhan tonttialueen kerrostumat lienevät pääosin tuhoutuneet myöhemmässä rakentamisessa.
Isojaon jälkeen kylän paikka on osittain muuttunut ja Suojalan sekä Pukkilan talot ovat siirtyneet nykyisille paikoilleen vanhimman kylätontin koillispuolella olevalle kumpareelle.
Vanhimman kylätonttialueen koillisosan liepeillä nykyisellä peltoalueella on pieniä kumpareita, jotka näkyvät alueen vanhassa karttamateriaalissa. Näistä kumpareista löytyi rakenteita (hautamainen painanne, neliömäinen kuoppa, tulisijan pohja), jotka voivat kuulua myös alueen vanhimpaan kerrostumaan.
Peltopoiminnassa alueelta löytyi punasavikeramiikkaa, liitupiipun pesä ja varren kappa-leita, palanutta savea, nauloja ja piitä.
|
| metsakeskus.1000009745 |
908 |
Hyrkkäänmäki |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
332675.18900000 |
6794988.34600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009745 |
Kohde sijaitsee Sääksmäen kirkosta 11,6 km luoteeseen kahden pellon välisellä metsä-alueella olevalla pienellä kumpareella.
Kyseessä on itä-länsi –suuntainen maatunut kuopanne, kooltaan 1,5 x 3 metriä, syvyydeltään n. metrin. Kuopan reunamilla on isojen puiden maatuneita kantoja, joten kuopalla on jonkin verran ikää. Lähimpään asutukseen (Mutin kylä) on matkaa n. 800 metriä (etelään). Kyseessä lienee historiallisen ajan kellarikuopan jäännös. |
| metsakeskus.1000009746 |
418 |
Harhala |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
332870.10300000 |
6797744.24000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009746 |
Kohde sijaitsee Leukamaan-Rastinmaan alueella Mäyhäjärven eteläpään lähellä olevassa harjumaastossa, Lempäälän kirkosta n. 8 km kaakkoon.
Tielinja on merkitty kuninkaan kartastoon ja on jäänyt käytöstä paikassa, jossa maakaasuputkilinja leikkaa sen. Ko. kohdassa tien linjausta on muutettu siten, että uusi asfalttitie kulkee käytöstä jääneen vanhemman osuuden yläpuolella harjun rinteessä. Käytöstä jäänyt pätkä on pituudeltaan n. 100 metriä. Kohde havaittiin vuoden 2007 inventonnissa.
Tielinjan ikä on vähintään satoja vuosia ja se on kulkenut Sääksmäen puolelta Metsäkansan keskiaikaisten kylien kautta Lempäälän kirkolle. Maakaasuputkilinjalta löydettiin peltopoiminnassa yksi posliinisen piipun pesäkatkelma. |
| metsakeskus.1000009747 |
418 |
Torittu |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
331879.47700000 |
6802200.44400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009747 |
Kohde sijaitsee Lempäälän kirkosta 5,4 km itään, lehtomaisen käenkaali-mustikka –tyypin kuusimetsää kasvavan pohjoiseen aukeavan mäen lakialueella ja osittain sen itäpuolisessa melko jyrkässä ja kivikkoisessa rinteessä hakkuuaukealla.
Peruskarttaan merkitty Toritun talo sijaitsee kohteesta n. 200 metriä luoteeseen. Lempäälän rautakautinen asutus ja keskiaikaiset kylät sijaitsevat kohteesta noin neljä kilometriä länteen, jonne on vesiyhteys Vanajaveden reitille Ahtialan järveen laskevaa Myllyjokea pitkin. Kohde on hyvin säilynyt. Sen pohjois-länsipuolella, on aiemmin ollut Tervajärvi, jonka pohja on kuivatuksen jälkeen otettu peltokäyttöön. Osittain nämä pellot ovat nykyään kesantona/niittynä.
Muinaisjäännösalueen koko on n. 50 x 80 metriä. Alueella on 28 röykkiötä ja kolme kuoppaa, jotka muodostavat yhden kokonaisuuden. Alue kartoitettiin kokonaisuudessaan takymetrillä Kaskiprojektin tutkimuksissa vuonna 2007.
Kohteen keskusalue sijaitsee mäen lakialueella ja on selvästi runsasmultaisempi kuin rinnealueet. Lakialueen runsasmultaisuus ja maaston tasaisuus röykkiöiden välillä viittaa vahvasti siihen, että lakialueella on käytetty auraa maan muokkauksen apuna. Röykkiöt ovat halkaisijaltaan enimmäkseen 1,5-2,5 metrin välillä ja korkeudeltaan 0,5 metrin molemmin puolin. Useimmiten ne on kasattu näkyvän maakiven ympärille tai päälle. Joukossa on myös suorakaiteen muotoisia ja aitamainen pitkä röykkiö. Kuopat sijaitsevat röykkiöalueen keskustassa toisiaan lähellä. Ne ovat neliskanttisia tai suorakulmaisia, kooltaan 1,5-3 metriä kanttiinsa, syvyydeltään noin 0,5 metrisiä sammaloituneita ja hieman loivapiirteisiä.
Kaskiprojektin vuoden 2007 tutkimuksissa röykkiö nro 1 kaivettiin kokonaan. Lisäksi kuopan nro 3 vierestä kaatuneen puun juurakosta oli paljastunut melko runsaasti huonosti poltetun tiilen paloja ja tiilimurskaa. Paljastumaa ei tutkittu sen tarkemmin, mutta sen ympäristöstä löydettiin metallinpaljastimella melko paljon erilaista tavaraa (mm. valurautaisen paistinpannun osia, nauloja, pahasti lahonneen saappaan pohja, jossa oli korkorauta (vastaavanlainen korkorauta kuin Kalvolan Kaskenmäki 1:stä talteen otettu KM 2007109:1) lisäksi löytöpaikasta tuli myös huonosti poltetun tiilen kappaleita, lasitetun punasavikeramiikan kappaleita sekä 10 penninen vuodelta 1916 (KM 2007115:1). Löydöistä otettiin talteen vain 10 penninen.
Tutkimusten mukaan kyseessä on Lempäälän kylien tai yksittäisten talojen hyödyntämä kaskiviljelyalue, joten kaskeamista ja alueen muuta hyödyntämistä lienee ainakin historiallisella ajalla suoritettu sieltä käsin. Kohteesta löydettiin kuitenkin myöhempääkin asuinpaikkaan viittaavaa materiaalia, minkä vuoksi on mahdollista, että paikalla on ollut joskus torppa, jollei aineisto sitten jotenkin liity nykyisin kohdetta lähinnä olevaan Toritun taloon. |
| metsakeskus.1000009748 |
418 |
Lepauksenkorpi |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
331607.57800000 |
6805009.30700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009748 |
Kohde sijaitsee Lempäälän kirkosta 6 km koilliseen, loivassa etelä–kaakkois –rinteessä, osittain kuusimetsässä, osittain hakkuualueella.
Maapohja alueella on kauttaaltaan melko kivistä. Inventoinnissa vuonna 2007 paikalla havaittiin kolme röykkiötä ja kaksi hautamaista painannetta. Kohde on mahdollisesti jatkunut idän suuntaan hakkuualueelle, jossa metsänkorjuu ja laikutus ovat tuhonneet ko. alueella mahdollisesti olleet röykkiöt. Kohteen itäpuolitse kulkee voimajohtolinja, joka on merkitty karttaan, luoteispuolella on suuri kuusi, joka on rauhoitettu, merkitty myös karttaan. Röykkiöalue saattaa jatkua länteen päin, mutta aluetta ei siihen suuntaan tutkittu tarkemmin.
Röykkiöt ovat halkaisijaltaan noin parimetrisiä, yksi on aitamainen. Kaikki röykkiöt on kasattu maakiven ympärille/päälle. Hautamaiset painanteet ovat leveydeltään 1-1,5 metriä, pituudeltaan 3,5 ja 8 metriä, syvyydeltään 0,6-1 metriä ja ne lienevät nauriiden talvivarastokuoppia.
Todennäköisesti kyseessä on historiallisen ajan kaskialue.
|
| metsakeskus.1000009749 |
418 |
Rutaperä |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
328731.71500000 |
6809444.51600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009749 |
Kohde sijaitsee Lempäälän kirkosta 7,2 km koilliseen, n. 200 metriä moottoritien itäpuolella.
Inventoinnissa vuonna 2007 havaittu hautamainen painanne on mäntymetsää kasvavassa loivassa länsirinteessä n. 15 metriä vanhan pellon reunasta. Painanteen koko on 1 x 4 metriä, syvyys 0,7 metriä. Profiililtaan painanne on loivareunainen. Maakaasuputkilinjalle on matkaa n. 25 metriä (itään). Kyseessä saattaa olla esim. vanha nauriskuoppa |
| metsakeskus.1000009750 |
273 |
Pellikoskenmaa pohjoinen |
10001 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
359235.22300000 |
7486932.40000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009750 |
Kohde sijaitsee Pikku Mannajärven itäpäästä 250 m itäkaakkoon. Pellikoskenmaan kankaan pohjoisosassa on halkaisijaltaan parimetrinen kivilatomus, joka tulkittiin 2006 inventoinnissa lähihistoriaan ajoittuvaksi kiukaan jäännökseksi. |
| metsakeskus.1000009751 |
624 |
Klåsarö Välisaari 2 |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
473918.77700000 |
6710665.92400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009751 |
Kohde sijaitsee Välisaaren koillisosassa saaren halki vievän tien lounaispuolella. Tien vieressä on n. 3 x 3 metrin kokoinen neliön muotoinen kuoppa, jonka syvyys on n. 1,8 m. Rakenteen seinät on kivetty, mutta ne jäävät sammalen ja hiekan peittoon. Kuopan lounaisseinällä on alareunassa vaakasuora lahonnut hirsi. Kyseessä saattaa olla kellarikuoppa tai mahdollisesti saarella sijainneisiin myllyihin liittyvä rakenne. Myös tien toisella puolella on näkyvissä pyöreä painanne. |
| metsakeskus.1000009752 |
149 |
Sjömansberget 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
329232.23700000 |
6658436.21600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009752 |
Asuinpaikka sijaitsee Sjömansbergetin lounaisrinteellä, satamaan vievän tien itäpuolella ja Stormossenista etelään laskevan purolaakson itätörmällä. Puro kulkee tällä kohtaa kahden mäen välisestä kapeikosta. Maasto on metsäinen tasanne mäen kallioiden ja laaksossa olevan niityn välissä. Törmän reunalla kulkee sähkölinja. Maaperä on hienoa hietaa, muutaman kymmenen metrin laajuinen alue kallioiden välissä. Maantie kulkee aivan mäen länsipään kalliojyrkänteen sivuitse ja matkaa tieltä löytöpaikalle on noin 100 metriä. Rinne viettää etelälounaaseen. Purolaakson eteläpuolella on teollisuushalleja, mm. jäähdyttämö.
Kohde löytyi vuoden 2007 inventoinnissa. Sjömansbergetin lounaisreunalla pieneltä kallioiden välissä olevalta tasanteelta löydettiin saviastianpaloja ja kvartsi-iskoksia koekuopista. Niitylle laaksoon laskeva törmä on tällä kohtaa selvä, siinä on muutamia suurempia maakiviä maamerkkinä. Puusto on tiheää eikä sammalen lisäksi muuta aluskasvillisuutta ole. Korkeuden ja keramiikkatyypin perusteella asuinpaikan voisi ajoittaa kivikauden loppuun tai pronssikaudelle. Keramiikan pinnassa on tekstiilipainannetta ja sekoite on orgaanista ainetta, savimassa on huokoista.
Jussila ja Sepänmaa 2013: paikka on tiheän kuusimetsän peitossa. Paikka vaikuttaa täysin ehjältä. Se rajautuu topografian puolesta selkeästi: luoteessa ja kaakossa maaperä muuttuu kivikkoiseksi, lounaassa vanha rantatörmä ja koillisessa kallio. Asuinpaikan kohdalla lähes kivetön maaperä. Olisiko raivattukin? |
| metsakeskus.1000009754 |
273 |
Teuravuoma |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27008 |
379795.97300000 |
7477494.23500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009754 |
Koordinaatit osoittavat Kurtakon ja Venejärven välisen n11 km pitkän telatien päätepisteitä, jonka rakentaminen aloitettiin tiettävästi v. 1878. Reitti poistui käytöstä ja rapistui pikkuhiljaa muiden tieyhteyksien rakentamisen vuoksi. Vielä nykyisinkin marjastajat hyödyntävät Teuravuoman suolla kulkiessaan osia reitistä. Reitillä erottuu vanhojen pitkospuiden ja telojen jäänteitä.
Inventointi 2016: Telatien varresta inventoitiin kymmeniä ennestään dokumentoimattomia pilkkapuita sekä yksi luultavasti 1800 -luvulta oleva merkkipuu, joka sekin on Telatien varressa, ks. alakohteet. Telatien varresta dokumentoidut pilkkapuut eivät luultavasti kaikki ole peräisin reitin varhaisimmalta tunnetulta ajalta. Telatie oli ennen rappeutumistaan käytössä noin sata vuotta, joten sen varressa on varmasti eri-ikäisiä pilkkoja ja pilkkapuita. Inventoidessa on kuitenkin hyvin vaikea päällisin puolin määrittää, mikä pilkka on miltäkin ajalta, joten kaikki dokumentoidut pilkkapuut on raportissa ehdotettu vietäväksi muinaisjäännösluokkaan sillä perusteella, että itse Telatiekin on muinaisjäännös. Tästä poikkeuksena kaksi pilkkapuuta, jotka ovat Iso-Kivijärvelle kulkevan sivuhaaran varressa, on ehdotettu jätettäväksi muinaisjäännösluokituksen ulkopuolelle. Ne saattavat kuitenkin merkitä sitä, että varsinaiselta Telatieltä on jo varhain kulkenut sivuhaara juuri Iso-Kivijärven ja Särkijärven suuntaan johtavia maakannaksia pitkin. Alueella on varmaankin ollut niittyjä ja kenties latojakin jo varhain. Telatien nykyisestä reitistä hieman sivussa, korkeintaan muutamia kymmeniä metrejä, löytyi joitakin pilkkapuita, joista jotkut vaikuttivat todella vanhoilta. Tämä voi viitata siihen, että polkureitti on saattanut olla jollain lailla olemassa jo ennen virallisesti rakennettua Telatietä. Pysyvä asutus Kurtakkoon asutus on syntynyt ilmeisesti viimeistään 1600 -luvulla, joten Venejärven suuntaan on saattanut olla asiaa aiemminkin. Reitti on saattanut olla käytössä jo tätäkin aiemmin esim. erätienä tai saamelaisten käyttämänä, joko kokonaan tai osittain. Kaikkiaan Telatien vuonna 2002 uusittu rakenne noudattaa melko tarkasti maastossa havaitsemiani pilkkapuita ja Telatien vanhempaa linjausta, joka pilkkapuiden lisäksi näkyy monin paikoin maatuneina ja suon sisään painuneina pitkospuun jäännöksinä. Yleisesti ottaen pitkospuun jäännökset ovat noin 1-3 metrin etäisyydellä nykyisestä linjauksesta, joskus ehkä nykyisen linjauksen allakin. |
| metsakeskus.1000009755 |
149 |
Kohagen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
329796.01300000 |
6657549.57200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009755 |
Röykkiö sijaitsee Stormossenista Djupvikeniin laskevan puron ja öljysatamaan vievän tien välissä aitauksen ulkopuolella 300 metriä portista länteen. Paikalla on pieni kallio metsän keskellä aivan purouoman partaalla. Kallion itäpuolella kulkee pieni ajoura sataman aidan reunaa. Röykkiö on kallion länsipäässä. Mäki laskee länteen ja etelään kohti merta ja soistunutta lahdelmaa, joka on nykyisin jonkinlaisena läjitysalueena. Nyängenin röykkiöt sijaitsevat puron länsipuolella vain 200 metrin päässä. Kalliota peittää jäkälä ja ympäristö on tiheää metsää.
Kohde löytyi vuoden 2007 inventoinnissa. Kalliolla oli hajallaan 4 x 2 metrin alalla suurehkoja pyöreitä 30 – 40 cm kokoisia kiviä, joita näytti olevan kieritetty kallion koloon kiveyksen pohjoispuolelle. Kivet ovat peittyneet kasvillisuuteen. Mitään rakenteita kiveyksessä ei näyttänyt olevan enää jäljellä. Kohteesta ei voi varmasti sanoa, että kyseessä on hautaröykkiön jäännös. Ympäristön muiden vastaavien kiveysten perusteella se vaikuttaa todennäköiseltä vaihtoehdolta.
Jussila ja Sepänmaa 2012:
Paikalla on kallion päällä joitain kiviä hajallaan, jotka sijaitsevat rykelmässä. Kallion notkelmissa on samoin joitain kiviä. Rakenteesta ei voi sanoa, onko se luontainen vai onko se ihmisen tekemä.
Jussila ja Sepänmaa 2013
Paikalla on kallion päällä joitain kiviä hajallaan, mutta rykelmässä. Kallion notkelmissa on samoin joitain kiviä. Kivistä en saa selkoa ovatko ne luontaisesti siinä missä ovat vai onko kyseessä röykkiön jäänteet. Kumpikin olettamus - luontainen/ihmistekoinen - on mahdollista. Monilla kallioilla on vastaavankaltaisia luontaisia kivikkoja, mutta tämä on ainoa tällä kallionyppylällä. |
| metsakeskus.1000009755 |
149 |
Kohagen |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
329796.01300000 |
6657549.57200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009755 |
Röykkiö sijaitsee Stormossenista Djupvikeniin laskevan puron ja öljysatamaan vievän tien välissä aitauksen ulkopuolella 300 metriä portista länteen. Paikalla on pieni kallio metsän keskellä aivan purouoman partaalla. Kallion itäpuolella kulkee pieni ajoura sataman aidan reunaa. Röykkiö on kallion länsipäässä. Mäki laskee länteen ja etelään kohti merta ja soistunutta lahdelmaa, joka on nykyisin jonkinlaisena läjitysalueena. Nyängenin röykkiöt sijaitsevat puron länsipuolella vain 200 metrin päässä. Kalliota peittää jäkälä ja ympäristö on tiheää metsää.
Kohde löytyi vuoden 2007 inventoinnissa. Kalliolla oli hajallaan 4 x 2 metrin alalla suurehkoja pyöreitä 30 – 40 cm kokoisia kiviä, joita näytti olevan kieritetty kallion koloon kiveyksen pohjoispuolelle. Kivet ovat peittyneet kasvillisuuteen. Mitään rakenteita kiveyksessä ei näyttänyt olevan enää jäljellä. Kohteesta ei voi varmasti sanoa, että kyseessä on hautaröykkiön jäännös. Ympäristön muiden vastaavien kiveysten perusteella se vaikuttaa todennäköiseltä vaihtoehdolta.
Jussila ja Sepänmaa 2012:
Paikalla on kallion päällä joitain kiviä hajallaan, jotka sijaitsevat rykelmässä. Kallion notkelmissa on samoin joitain kiviä. Rakenteesta ei voi sanoa, onko se luontainen vai onko se ihmisen tekemä.
Jussila ja Sepänmaa 2013
Paikalla on kallion päällä joitain kiviä hajallaan, mutta rykelmässä. Kallion notkelmissa on samoin joitain kiviä. Kivistä en saa selkoa ovatko ne luontaisesti siinä missä ovat vai onko kyseessä röykkiön jäänteet. Kumpikin olettamus - luontainen/ihmistekoinen - on mahdollista. Monilla kallioilla on vastaavankaltaisia luontaisia kivikkoja, mutta tämä on ainoa tällä kallionyppylällä. |
| metsakeskus.1000009756 |
273 |
Ylinenvaara itä |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
367580.93200000 |
7453782.74000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009756 |
Kohde sijaitsee Ylisenvaaran itäosan alarinteellä. Valtatien länsipuolella on pienehkö sammaleiden peittämä kivikasa, joka on tulkittavissa historiallisen ajan kiukaaksi. |
| metsakeskus.1000009757 |
624 |
Klåsarö Välisaari 3 |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
473876.79400000 |
6710699.90800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009757 |
Kohde sijaitsee Välisaaren luoteisrannalla. Paikan koillispuolelta vie silta Puntinsaarelle.
Kuninkaan kartastoon Suomessa (1776–1805) paikalle on merkitty kaksi myllyä ja kirjalliset lähteet kertovat, että Klåsarössä oli ainakin vuonna 1640 Lorentz Creutzin sahamylly. Lisäksi vuoden 1641 syyskäräjillä Carl Wreden kirjuri ilmoitti herransa aikovan rakentaa myllyn Klåsarön koskeen. Samalla tiedusteltiin aikoivatko kyläläiset osallistua sen rakentamiseen. Kyläläiset vastasivat myöntävästi, mikä ilmeisesti osoitti sen, ettei heillä ollut vielä omaa myllyä. Klåsarössä on siis mahdollisesti toiminut kaksi myllyä jo 1640-luvulla.
Paikalla on säilynyt joenrantaan viettävän rinteen yläosassa kolme tasakorkuista sammalen peittämää mahdollisesti osin lohkottua kiveä itä-länsi –suuntaisessa linjassa noin kahden metrin välein. Kivien halkaisija on 50–60 cm. Paikan pohjoispuolella maasto on pääosin tuhoutunut sillanrakentamisen yhteydessä, mutta muutaman neliön suuruinen alue näyttäisi säilyneen melko ehjänä. Saaren itäosassa on säilynyt yksi myllynkivi.
|
| metsakeskus.1000009758 |
624 |
Klåsarö Välisaari 4 |
10001 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
473854.80900000 |
6710703.90700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009758 |
Kohde sijaitsee Välisaaren luoteisosassa luonnonsuojelualueella lehtimetsässä. Alueen aluskasvillisuus on vähäistä ja tämän vuoksi paikalla on havaittavissa runsaasti kuonaa sekä palanutta savea ja hiilenpaloja. Näitä on erityisesti alueen keskellä olevan sähköpylvään lähellä, mutta varsinkin kuonaa esiintyy myös laajemmalla alueella. Sähköpylvään vieressä on useita kiviä ja kyseessä saattaa olla rikkoontunut kivirakenne.
Saarelta löytynyt kuona saattaa olla raudanvalmistuksessa syntynyttä. Myös paikan sijainti vedenläheisyydessä sopisi kyseiseen toimintaan, mutta ilman lisätutkimuksia kohteen ikää ja käyttötarkoitusta ei voida määritellä. Myös mahdollisten rakenteiden säilyneisyyttä ei voida arvioida ilman tarkempia tutkimuksia.
|
| metsakeskus.1000009759 |
624 |
Pappila Suurpappila |
10002 |
12001 |
13015 |
11006 |
27000 |
474562.54000000 |
6706861.45800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009759 |
Pyhtään Suurpappila sijaitsee Itäkirkonkylän länsipuolella Kymijoen rannassa olevalla peltojen reunustamalla kumpareella. Pappilan nykyinen päärakennus on rakennettu vuonna 1835. Pihapiiri on säilynyt avonaisena eikä sinne ole rakennettu mitään uutta. On todennäköistä, että paikalla on säilynyt hyvin myös vanhempia kerrostumia.
Pappilan perustamisen Pyhtään Länsikirkonkylään nykyiselle paikalleen on oletettu ajoittuvan jo keskiajalle. Varhaisin maininta Pyhtään kirkkoherrasta on vuodelta 1404.
Havainnot 2017:
Pappilan pihapiiriä on jossain määrin muokattu 1900-luvun aikana, mutta se on säilyttänyt melko hyvin aikaisemman ilmeensä. Nykyisen päärakennuksen itäpuolella on rakennuksen kivijalka, johon kuuluu holvattu kellari. Todennäköisesti pappilaan on kuljettu aikaisemmin tontin lounaisosassa sijainneen väylän kautta sekä rannassa sijainneen satamapaikan kautta.
Pappilan pihanmaan eteläpuolella on savista peltoa. Maaston perusteella olennainen osa jäännöksestä sijoittuu nykyisen pappilan pihapiiriin erityisesti päärakennuksen eteläpuolelle. Jokirannan ja entisen koskipaikan vanhemmat rakenteet ovat todennäköisesti pitkälti tuhoutuneet 1900-luvun kunnostustöissä |
| metsakeskus.1000009760 |
261 |
Suksijärvi, länsi |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
410256.57500000 |
7558224.85400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009760 |
Kohde sijaitsee Suksijärven länsirannalla. Järven ja maantien välissä Toivosen kohdalla on pari pyyntikuoppaa. |
| metsakeskus.1000009761 |
261 |
Uusjärämä |
10002 |
12001 |
13200 |
11033 |
27000 |
387886.00000000 |
7515423.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009761 |
Kohde sijaitsee Aakenusjoen koillispuolisella kankaalla. Joen ja maantien välissä Linkusuvannon alapuolella, lompolosta 100 m länteen, on yksittäinen suorakaiteenmuotoinen liesilatomus kooltaan 120 x 70 cm. |
| metsakeskus.1000009762 |
261 |
Kenttävaara |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
426543.22200000 |
7462716.27200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009762 |
Kohde sijaitsee Molkojärven etelärannalla. Kenttävaaran talon koillispuolella on yksittäinen tupasijan jäännös ja vanhoja raivioita. Talon luoteispuolisesta pellosta kerrotaan löydetyn kivitaltan.
|
| metsakeskus.1000009763 |
624 |
Itäkirkonkylä Pettersäng |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
474486.57300000 |
6706990.40500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009763 |
Talon pohja sijaitsee pappilan pohjoispuolella tien ja pellon välisellä kumpareella lähellä joenrantaa. Pellon reunassa havaittiin palaneita kiviä sekä hieman palanutta savea. Lisäksi itse kumpareella todettiin pienikokoinen kivistä koostuva kumpu, josta tuli kairatessa tiilimurskaa. Kyseessä on uuninperustus. Sen ympärillä on paksu multakerros, josta tuli myös tiiltä. Paikalla on todennäköisesti ollut torppa, joka ajoittuu historialliseen aikaan. Pyhtään keskiajalla perustettu pappila sijaitsee kohteen eteläpuolella runsaan sadan metrin päässä, joten on mahdollista, että paikalla on myös keskiaikaisia rakenteita. Paikalla kasvaa runsaasti tummatulikukkaa.
Muinaisjäännöksen luonteen ja ajoituksen selvittäminen edellyttää tarkempia tutkimuksia. |
| metsakeskus.1000009764 |
624 |
Pirtnuora Rekniskorpi |
10002 |
12004 |
13055 |
11006 |
27000 |
474119.73500000 |
6702983.00900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009764 |
Kohde sijaitsee Pirtnuoran Alakaupungin pohjoispuolella sijaitsevan peltoalueen keskellä olevalla metsäsaarekkeella, jonka halki virtaa pieni oja. Saareke on kivikkoinen ja siellä kasvaa kuusia. Alueen lounaisosassa on noin 1 x 1 x 0,3 metrin kokoinen uunimainen kiveys. Sen luoteispuolella on iso kivenlohkare sekä muutamia pienempiä maakiviä, joiden varaan on kasattu kehämäistä kivimuuria. Kyseessä saattaa olla ns. piilopirtti, jossa paikalliset asukkaat ovat saattaneet piilotella esim. isonvihan aikana.
Uunimaisen kiveyksen kohdalta on löytynyt aikaisemmin metallinilmaisimella rautainen avain, joka ajoittuu historialliseen aikaan.
Muinaisjäännösrekisterin kuvaus vastaa havaintoja maastossa.
Mahdollisen tunnetun uunikiveyksen lisäksi havaittiin pellonlaidassa peltosaarekkeen lounaisosassa mäenrinteen juurella kuusikossa toinen mahdollinen uunikiveys kohdassa N 6 702 963 ; = E = 474 113. Rakenteen koko vastaa aiemmin mainitun kiveyksen kokoa (1 m x 1 m x 0,3 m), mutta vuoden raportin kuvien ja sijaintitietojen perusteella kyseessä on todennäköisesti eri rakenne. Mahdollisen uunirakenteen kohdalla kasvaa sankka kuusikko ja se on melko lähellä pellonreunaa.
Mahdollisen uunirakenteen johdosta ehdotetaan muinaisjäännösrekisterin rajausta laajennettavan koskenmaan myös kyseistä rakennetta.
Huomio!
Pörtnorin keskiaikaisen kylän paikka on jossain näillä tienoilla. Kylä oli pääosin autioitunut jo 1540-luvulla. |
| metsakeskus.1000009765 |
624 |
Suuri Rantatie Purola Suomaja |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
478493.95500000 |
6707025.40800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009765 |
Suureen Rantatiehen kuuluva vanha tienpohja sijaitsee Länsikyläntien luoteispuolella. Tieosuus on merkitty metsätienä vielä nykyiseen peruskarttaan. Kaareva, noin kolme metriä leveä, tienpätkä on hiekka- ja sorapohjainen ja siinä kasvaa paikoin matalaa kasvillisuutta. Vuoden 2022 tarkastuksessa havaittiin, että muinaisjäännöksen ympäristössä oli tehty avohakkuu, joten muinaisjäännös oli tullut hyvin esiin. Kohteen kunto hyvä. |
| metsakeskus.1000009766 |
624 |
Suuri Rantatie Purola Majakorpi |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
478032.14400000 |
6706801.49500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009766 |
Suureen Rantatiehen kuuluva tienpohja sijaitsee Länsikyläntien luoteispuolella ja Korkiaharjun soranottoalueen koillispuolella. Paikalla on vajaan 200 metrin pituinen käytöstä poistettu kaareva tieosuus, joka erottuu maastossa 3–3,5 metriä leveänä vesakoituneena tasanteena. Tien reunoilla on ojanpenkat. Tienpätkä yhtyy koillisessa Länsikyläntiehen, mutta lounaassa sen katkaisee sorakuopalle vievä tie. |
| metsakeskus.1000009768 |
624 |
Ahvenkosken kartano |
10002 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
471790.65300000 |
6707232.29000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009768 |
Ahvenkosken kartano sijaitsee Kymijoen Ahvenkosken itäpuolella peltojen ympäröimällä mäellä. Kartanon eteläpuolella kulkee Suuren Rantatien vanha tielinja, joka on nykyisin käytössä yksityistienä. Kartanoalueella on kunnostuksen alla oleva 1800-luvun lopulla rakennettu puinen päärakennus sekä mäen ylimmällä kohdalla osittain kallion päällä on kivilinna. Ahvenkosken kartanon alueella on saattanut säilyä vanhempia rakenteita sekä kulttuurikerroksia päärakennuksen molemmin puolin sekä myös hieman alempana lännessä.
Ahvenkosken säterikartanon on perustanut Jacob Duwall viimeistään vuonna 1632. |
| metsakeskus.1000009770 |
684 |
Hauta |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
216777.77400000 |
6789168.14300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009770 |
Haudan kylä sijaitsee kunnan luoteisosassa, noin 6 km Lapinkylän kirkosta luoteeseen. Kylän läpi virtaa Lapinjoki, joka levenee kylän pohjoisosassa Hautjärveksi.
Haudan kylä on 1700-luvulla muodostanut oman jakokuntansa, johon kuului yksi talo Haudan rustholli. Se on sijainnut suunnilleen siinä, missä nykyinen Alinen-Hauta sijaitsee. Alinen-Hauta sijaitsee joen rannalla kalliomäellä. Tontilla asutaan edelleen ja tontilla on lukuisia uudempia rakennuksia. Joen rannassa tai mäellä ei jälkiä vanhemmasta asutuksesta. Vuoden 1782 kartassa Alisen-Haudan eteläpuolella ja joen vastarannalla on niittyjä. Peltomaat ovat vasta Romovahan ja Haudan luona. Sekä Romovaha että Hauta ovat nykyisin peltoja.
Nykyisen Ylisen-Haudan kohdalla vanhassa kartassa on pelto ja niittyjä. Nykyisin paikalla sijaitsee vanha maatila runsaine talousrakennuksineen.
Varhaisin maininta Haudan kylänimestä on maakirjassa vuodelta 1540. Silloin kylässä ei ollut yhtään taloa, vaan viljelykset olivat ulkokyläläisten hallussa. Muissa 1500-luvun asiakirjoissa kylä on merkitty autioksi. (Alanen 2007, 45). |
| metsakeskus.1000009771 |
684 |
Kauklainen |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
218380.17100000 |
6781896.06600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009771 |
Kauklaisten kylä sijaitsee Kauklaistenjärven itärannalla, noin 4,6 km Lapinkylän kirkosta lounaaseen.
Kauklaisista säilyneen isojakokartan vuodelta 1791 mukaan asutus oli keskittynyt Haarron järven puoleiseen osaan ja tästä noin 600 m etelään Kauklaistenjärven rannalle. Molemmilla paikoilla on nykyään peltoa tai niittyä. Nykyisen Kauklaistentien ja Hormantien kulmassa on peltoa, jossa ei ollut näkyvissä vanhoja asutusjälkiä. Peltomaassa ei myöskään näkynyt värieroja tai esinelöytöjä.
Aivan Kauklaistenjärven rannalla, nykyisen Siuruntien eteläpuolella sekä nykyisen Kartanon alueella, olevat tonttimaat ovat nykyään rantaniittyinä ja osittain nykyisen asutuksen alla. Niityillä on peltoraunioita ja aivan järven rannalla peltojen välissä myös yksi suuri epämääräisen muotoinen peltoraunio, joka oli vain noin 10 m rantaviivasta. Alueella ei ollut jälkiä varhaisemmasta asutuksesta.
Kylän pellot ja niityt olivat keskittyneet järven rannalle ja järveen laskevan pienemmän joen varrelle, aivan kuten nykyäänkin.
Alasen mukaan (2007, 31) kylän vanhin tonttimaa olisi sijainnut nykyisen Ala-Siurun ja Junnilan talojen kohdalla, mutta kartta-analyysissä isojakokartan tonttimaat osuivat alussa mainituille alueille. Alkujaan Kauklaisten kylä on kuulunut samaan jakokuntaan Ylikierin, Alikierin, Kullanperän ja Murtamon sekä Rauman puolella olevan Kollan kylän kanssa. 1700-luvun lopulla Kauklainen muodosti oman jakokunnan.
Vuoden 1540 maakirjassa mainitaan Kauklaisissa olevan neljä taloa ja ulkokyläläisen tilukset. 1500-luvun lopulle tultaessa talojen määrä väheni kahteen ja vuoden 1686 maakirjassa mainitaan edelleen kaksi kantataloa. (Alanen 2007, 32).
Kauklainen on yksi niistä harvoista kylistä, joissa Isojakokartan mukaiset tonttimaat ovat nykyään peltoina tai niittyinä. Tämä joko kertoo siitä, että asutus on muuttunut isojaon jälkeisistä ajoista, mutta todennäköisempää on, että tilanne viitaa siihen, että isojaossa olisi ehdotettu tonttien vaihtoa ko. paikoille, mutta tähän ei suostuttu. |
| metsakeskus.1000009772 |
684 |
Kaukola |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
225835.18000000 |
6781206.13900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009772 |
Kaukola sijaitsee Lapinjoen länsirannalla noin 6,2 km Lapinkylän kirkosta kaakkoon.
Kaukolan vanha kylätontti on sijainnut samalla paikalla keskiajasta lähtien. Vanhimmat maininnat kylästä ovat vuodelta 1503. Vuoden 1540 maakirjassa Kaukolassa mainitaan olevan viisi taloa ja vuoden 1686 maakirjassa seitsemän taloa. (Alanen 2007, 15).
Vanhat tonttimaat ovat edelleen asuttuja kuten esimerkiksi Riikilä, Pietilä, Mikola, kartano ja Krappe ja joen itäpuolella oleva Junnila. Esimerkiksi nykyisen Riikilän risteyksen alue, jossa on rakennuksia karttojen mukaan 1600-1700-luvuilla ja mahdollisesti aikaisemminkin on edelleen rakennettu. Vanhempia asutusjälkiä ei ole tonteilla havaittavissa.
Nykyinen kylää halkova tie on samalla paikalla kuin vanha tielinjaus. Pellot ja niityt sijaitsevat joen varsilla kuten nykyäänkin. |
| metsakeskus.1000009773 |
684 |
Kivikylä |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27006 |
220246.40100000 |
6786346.28700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009773 |
Kivikylä sijaitsee Saarnijärven koillispuolella. Kylän läpi virtaa Naurisoja, joka laskee Lapinjokeen.
Kivikylä on saanut nimensä maaston kivisyydestä. Vanhin maininta Kivikylän kylännimestä on vuodelta 1504. Vuonna 1540 Kivikylään on kuulunut viisi taloa ja vuoden 1686 maakirjan mukaan kahdeksan taloa. Vuoden 1731 kartan mukaan Kivikylän tonttimaa sijaitsi Saarnijärven itäpuolella, mäkien välisessä notkelmassa. Kivikylä ja Lapinkylä ovat aiemmin kuuluneet samaan jakokuntaan, josta on isojakokartassa todisteena Kivikylässä olevat Lapinkylän niityt. On arvioitu, että viimeistään 1600-luvun alussa jakokunta on hajonnut.
Vuoden 1731 kartassa asutus on keskittynyt nykyisen Arolan talon paikalle ja myös tästä lounaaseen. Arolan tila on edelleen rakennettu ja vanhoja asutusmerkkejä ei tontilta havaittu. Tontin eteläosa Huiluntien vieressä on nykyään rakentamatonta, tosin kaakkoisosasta Huiluntien vierestä on kaivettu aikanaan maata pois. Vuoden 1731 kartan mukaan paikalla on ollut rakennus ja vanhaa tielinjausta. Vanhimman kartan mukaan Lapinkylästä Eurajoen suuntaan menevä tie on kulkenut Kivikylän kohdalla Naurisojan itäpuolella. Tielinja on nykyisten peltojen alla.
Kivikylän vanhojen karttojen peltoalueiden muoto on edelleen hahmotettavissa maastossa. Suurimmat peltoalueet ovat edelleen Naurisojan varrella ja Huiluntien eteläpuolella.
Vuoden 2012 inventoinnin yhteydessä tehtiin Huiluntien ja Eurajoentien risteyksessä olevalle niittymaalle, joka tunnetaan nimellä Kylätontti, koekuoppia. Niistä löydettiin historiallisen ajan asuinpaikkalöytöjä. Löydöt voivat olla 1800-1500-luvuilta. Alue rajattiin muinaisjäänösalueeksi.
Kylätontilla toteutettiin kaivaus syksyllä 2013, koska kevyen liikenteen väylä tulee kulkemaan kylätontin läpi. Kaivauksissa paljastui muun muassa 1600–1700-luvulle ajoitettu kellariksi tulkittu rakenne, joka mahdollisesti on vuoden 1731 kartassa näkyvän Heinilän talon kellari. Kaivauksissa ei tullut esille mitään selkeästi 1500-luvulle ajoittuvia tai sitä vanhempia rakenteita tai löytöjä. Kaivauksissa tuli myös jonkin verran ajoituksen antavia löytöjä. Kaivauksen yhteydessä otettiin maanäytteitä, joista tehtiin makrofossiilianalyysi ja lisäksi talteen otetusta luuaineistosta tehtiin osteologinen analyysi.
Muinaisjäännösrajauksen ulkopuolienen alue Kiviylän kylätontista on rajattu kulttuuriperintökohteeksi. Rajaus on tehty isojakokarttaan nojautuen ja se on suuntaa antava. |
| metsakeskus.1000009773 |
684 |
Kivikylä |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27007 |
220246.40100000 |
6786346.28700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009773 |
Kivikylä sijaitsee Saarnijärven koillispuolella. Kylän läpi virtaa Naurisoja, joka laskee Lapinjokeen.
Kivikylä on saanut nimensä maaston kivisyydestä. Vanhin maininta Kivikylän kylännimestä on vuodelta 1504. Vuonna 1540 Kivikylään on kuulunut viisi taloa ja vuoden 1686 maakirjan mukaan kahdeksan taloa. Vuoden 1731 kartan mukaan Kivikylän tonttimaa sijaitsi Saarnijärven itäpuolella, mäkien välisessä notkelmassa. Kivikylä ja Lapinkylä ovat aiemmin kuuluneet samaan jakokuntaan, josta on isojakokartassa todisteena Kivikylässä olevat Lapinkylän niityt. On arvioitu, että viimeistään 1600-luvun alussa jakokunta on hajonnut.
Vuoden 1731 kartassa asutus on keskittynyt nykyisen Arolan talon paikalle ja myös tästä lounaaseen. Arolan tila on edelleen rakennettu ja vanhoja asutusmerkkejä ei tontilta havaittu. Tontin eteläosa Huiluntien vieressä on nykyään rakentamatonta, tosin kaakkoisosasta Huiluntien vierestä on kaivettu aikanaan maata pois. Vuoden 1731 kartan mukaan paikalla on ollut rakennus ja vanhaa tielinjausta. Vanhimman kartan mukaan Lapinkylästä Eurajoen suuntaan menevä tie on kulkenut Kivikylän kohdalla Naurisojan itäpuolella. Tielinja on nykyisten peltojen alla.
Kivikylän vanhojen karttojen peltoalueiden muoto on edelleen hahmotettavissa maastossa. Suurimmat peltoalueet ovat edelleen Naurisojan varrella ja Huiluntien eteläpuolella.
Vuoden 2012 inventoinnin yhteydessä tehtiin Huiluntien ja Eurajoentien risteyksessä olevalle niittymaalle, joka tunnetaan nimellä Kylätontti, koekuoppia. Niistä löydettiin historiallisen ajan asuinpaikkalöytöjä. Löydöt voivat olla 1800-1500-luvuilta. Alue rajattiin muinaisjäänösalueeksi.
Kylätontilla toteutettiin kaivaus syksyllä 2013, koska kevyen liikenteen väylä tulee kulkemaan kylätontin läpi. Kaivauksissa paljastui muun muassa 1600–1700-luvulle ajoitettu kellariksi tulkittu rakenne, joka mahdollisesti on vuoden 1731 kartassa näkyvän Heinilän talon kellari. Kaivauksissa ei tullut esille mitään selkeästi 1500-luvulle ajoittuvia tai sitä vanhempia rakenteita tai löytöjä. Kaivauksissa tuli myös jonkin verran ajoituksen antavia löytöjä. Kaivauksen yhteydessä otettiin maanäytteitä, joista tehtiin makrofossiilianalyysi ja lisäksi talteen otetusta luuaineistosta tehtiin osteologinen analyysi.
Muinaisjäännösrajauksen ulkopuolienen alue Kiviylän kylätontista on rajattu kulttuuriperintökohteeksi. Rajaus on tehty isojakokarttaan nojautuen ja se on suuntaa antava. |
| metsakeskus.1000009773 |
684 |
Kivikylä |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27008 |
220246.40100000 |
6786346.28700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009773 |
Kivikylä sijaitsee Saarnijärven koillispuolella. Kylän läpi virtaa Naurisoja, joka laskee Lapinjokeen.
Kivikylä on saanut nimensä maaston kivisyydestä. Vanhin maininta Kivikylän kylännimestä on vuodelta 1504. Vuonna 1540 Kivikylään on kuulunut viisi taloa ja vuoden 1686 maakirjan mukaan kahdeksan taloa. Vuoden 1731 kartan mukaan Kivikylän tonttimaa sijaitsi Saarnijärven itäpuolella, mäkien välisessä notkelmassa. Kivikylä ja Lapinkylä ovat aiemmin kuuluneet samaan jakokuntaan, josta on isojakokartassa todisteena Kivikylässä olevat Lapinkylän niityt. On arvioitu, että viimeistään 1600-luvun alussa jakokunta on hajonnut.
Vuoden 1731 kartassa asutus on keskittynyt nykyisen Arolan talon paikalle ja myös tästä lounaaseen. Arolan tila on edelleen rakennettu ja vanhoja asutusmerkkejä ei tontilta havaittu. Tontin eteläosa Huiluntien vieressä on nykyään rakentamatonta, tosin kaakkoisosasta Huiluntien vierestä on kaivettu aikanaan maata pois. Vuoden 1731 kartan mukaan paikalla on ollut rakennus ja vanhaa tielinjausta. Vanhimman kartan mukaan Lapinkylästä Eurajoen suuntaan menevä tie on kulkenut Kivikylän kohdalla Naurisojan itäpuolella. Tielinja on nykyisten peltojen alla.
Kivikylän vanhojen karttojen peltoalueiden muoto on edelleen hahmotettavissa maastossa. Suurimmat peltoalueet ovat edelleen Naurisojan varrella ja Huiluntien eteläpuolella.
Vuoden 2012 inventoinnin yhteydessä tehtiin Huiluntien ja Eurajoentien risteyksessä olevalle niittymaalle, joka tunnetaan nimellä Kylätontti, koekuoppia. Niistä löydettiin historiallisen ajan asuinpaikkalöytöjä. Löydöt voivat olla 1800-1500-luvuilta. Alue rajattiin muinaisjäänösalueeksi.
Kylätontilla toteutettiin kaivaus syksyllä 2013, koska kevyen liikenteen väylä tulee kulkemaan kylätontin läpi. Kaivauksissa paljastui muun muassa 1600–1700-luvulle ajoitettu kellariksi tulkittu rakenne, joka mahdollisesti on vuoden 1731 kartassa näkyvän Heinilän talon kellari. Kaivauksissa ei tullut esille mitään selkeästi 1500-luvulle ajoittuvia tai sitä vanhempia rakenteita tai löytöjä. Kaivauksissa tuli myös jonkin verran ajoituksen antavia löytöjä. Kaivauksen yhteydessä otettiin maanäytteitä, joista tehtiin makrofossiilianalyysi ja lisäksi talteen otetusta luuaineistosta tehtiin osteologinen analyysi.
Muinaisjäännösrajauksen ulkopuolienen alue Kiviylän kylätontista on rajattu kulttuuriperintökohteeksi. Rajaus on tehty isojakokarttaan nojautuen ja se on suuntaa antava. |
| metsakeskus.1000009774 |
684 |
Kodiksami |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
227900.00000000 |
6778720.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009774 |
Kodiksamin kylä sijaitsee kunnan kaakkoisosassa Lapinjoen itäpuolella noin 700 m päässä joesta. Kodiksamin kohdalla Lapinjokeen laskee Isoniitunoja – niminen joki, joka on kylän eteläpuolella. Kodiksami on noin 9,5 km Lapinkylän kirkolta kaakkoon.
Kodiksamin kylä on ennen isojakoa eli 1780-lukua kuulunut samaan jakokuntaan Sukkalan, Mäentaan ja Kuolimaan kanssa. Kodiksamin kylännimi on vuodelta 1503, jolloin kylässä on ollut ainakin kolme taloa. Vuoden 1540 ja 1686 maakirjoissa kylässä mainitaan olleen seitsemän taloa. (Alanen 2007, 23). Vanhimman kartan mukaan, joka on 1700-luvun lopulta talonpaikat sijaitsevat edelleen asutuilla ja rakennetuilla paikoilla, joten varhaisempaa asutusta ei juuri ole säilyneenä. Myös kylän pellot ja tiet eivät ole juurikaan muuttuneet 1700-luvun lopun ajasta. |
| metsakeskus.1000009775 |
684 |
Kullanperä (Kullinpä) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
216066.06900000 |
6787284.89500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009775 |
Kullanperä sijaitsee kunnan luoteisosassa, Saarnijärven ja Lapinjärven pohjoispuolella, Lapinkylän kirkolta noin 5,5 km luoteeseen. Kylä on perustettu 1300-1400-luvulla. Kylän nimi esiintyy asiakirjoissa ensi kerran vuonna 1504. Nimen kirjoitusasuja olivat ensin Kullinpä, Kullinperä ja Kullinpäre.
Kullanperän vanha kylätontti on sijainnut nykyisen Maijalan piha-alueella. Vuoden 1540 maakirjassa kylässä mainitaan olevan viisi taloa ja yksi ulkokyläläisen hallussa oleva maa. Vuoden 1585 maakirjassa kylässä on enää kolme taloa ja vuoden 1686 maakirjassa jälleen kuusi taloa ja autiona oleva ulkokylän tilus. Kullanperän kylä on kuulunut 1700-luvun lopulla samaan jakokuntaan Ylikierin kylän kanssa ja mahdollisesti tätä aikaisemmin samaan jakokuntaan Alikierin, Kauklaisten ja Murtamon kylien kanssa. (Alanen 2007, 39).
Kullanperän vanha kylätontti on edelleen rakennettu ja pihamaalla ei ole näkyvissä vanhoja rakennusjäänteitä.
Isojakokarttaan merkityt tontit ovat edelleen rakennettuja, lukuun ottamatta pohjoisinta tonttia eli nykyisen Mattilan taloon johtavan tien pohjoispuolta. Tontti on nykyään peltona ja niittynä ja paikasta on otettu joskus maata, joten vanhempien rakenteiden jäänteitä ei ole säilynyt paikalla.
Kullanperä on historiallisen merkittävyytensä vuoksi kulttuuriperintökohde, joka on rajattu kokonaisuudeksi tilus- ja isojakokartoissa näkyvän vanhan kylätontin rajausta noudatellen. Rajaus on suuntaa antava. |
| metsakeskus.1000009776 |
684 |
Kulju |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
226903.74300000 |
6782699.78800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009776 |
Kuljun kylä sijaitsee valtatie 12 eteläpuolella Eurantien koillispuolella, noin 6 km Lapinkylän kirkolta kaakkoon.
Varhaisimmat maininnat Kuljun kylästä ovat vuodelta 1504. 1400-luvulla Kuljun, Skinnarlan ja Rohdaisten kylien maat ovat kuuluneet Lapinkylän jakokuntaan, josta ne ovat eronneet viimeistään 1460-luvulla muodostaen Rohdaisten alueen. Kuljun kylä eli Yli-Kulju ja Skinnarla eli Ali-Kulju erottautuivat Rohdaisista omaksi kyläkseen 1520-luvulla. Vielä 1600-luvulla Kulju ja Skinnarla käsitettiin yhdeksi kyläksi. Yli-Kuljusta tuli myöhemmin nimeltään Kuljun kylä. Vuoden 1540 maakirjaan Kuljun kylään on merkitty kaksi taloa, joista toinen oli ulkokylänmiehen hallinnassa. Vuoden 1580 maakirjaan kylään on merkitty kolme taloa ja vuoden 1686 taas kaksi taloa, joista toinen oli autio. (Alalnen 2007, 13-14).
Nykyisen Kuljun kylän Ala-Kulju ja Ylä-Kulju ovat edelleen asuttuja. Näiden välissä pohjoispuolella on vuoden 1859 karttaan merkitty tontti, mahdollisesti torppa, mutta tarkistuksen yhteydessä tästä ei tavattu jälkiä maastossa. Tielinjaus, joka vanhassa kartassa kulkee edellä mainitun tontin läpi, on edelleen olemassa metsätienä. Nykyinen Santalan, Hakalan ja Lukkariston tontit ovat myös rakennettuja.
Kylämaisema on pitkälti samanlainen kuin vuoden 1859 kartassa. Lounaassa sijaitsevat laajat peltoalueet, sen sijaan Ala-Kuljun ja Ylä-Kuljun talojen pohjoispuolella on nykyisin metsää peltojen ja niittyjen tilalla. |
| metsakeskus.1000009777 |
684 |
Kuolimaa |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
227294.00000000 |
6776410.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009777 |
Kuolimaan kylä sijaitsee kunnan eteläosassa, aivan Lapin ja Hinnerjoen rajalla, noin 11 km Lapinkylän kirkolta kaakkoon. Kylä sijaitsee Lapinjoen pohjoisrannalla mäen eteläreunalla.
Varhaisin merkintä kylännimestä on vuodelta 1503. Kuolimaa on ollut jo keskiajalla jakokylän kantakylä. Jakokuntaan kuuluivat lisäksi Sukkala, Kodiksami ja Mäentaka. Vuoden 1540 maakirjassa mainitaan Kuolimaassa olevan kuusi taloa. Autioituminen koetteli erityisesti Kuolimaan kylää 1500-luvun lopussa ja 1600-luvun alussa ja kylän talojen omistussuhteet vaihtuivat. Vuoden 1686 maakirjaan kylään on merkitty viisi taloa. (Alanen 2007, 28-29).
Nykyisen kylän Uusikartano sijaitsee vanhan kyläkeskustan paikalla. Koska tila on edelleen asuttu, vanhalla kylätontilla on useampia uudempia asuin- ja piharakennuksia. Vanhemmasta rakennuskannasta ei ole jälkiä. Vuoden 1733 kartassa on Myllymäen laelle merkitty rakennus, torppa tai mylly, mutta tarkistuksen yhteydessä tältä paikalta ei löydetty rakennuksen jäännöksiä. Nykyinen Rantatie, Kodiksamintie ja Myllymäentie, jotka kiertävät Uusikartanon maita ovat jo isojakokartassa, ja käytössä edelleen. Kylämaisema ei ole juurikaan muuttunut vuoden 1733 karttanäkymästä: asutus on keskittynyt samalle paikalle, kylän eteläpuolella ja itäpuolella sijaitsevat laajat pelto- ja niittyalueet.
Kuolimaan vanha kylätontti on itäiseltä osaltaan muinaisjäännös. Kylätontin itäreuna on autioitunut asutuksesta ja on nykyään peltona. Pinnan tarkastelussa näkyi lähinnä modernia materiaalia, mutta koska alue on välttynyt massiiviselta maankäytöltä, voi maanpinnan alla olla säilyneenä historiallisesti merkittäviä rakenteita ja kerrostumia. Vanhimpien kulttuurikerrosten ja kiinteiden rakenteiden säilyneisyyden selvittäminen vaatii lisätutkimuksia.
Muilta osiltaan Kuolimaan kylätontti on kulttuuriperintökohde. Rekisterin rajauksessa on kuitenkin huomiotu ainoastaan muinaisjäännösalue. |
| metsakeskus.1000009778 |
684 |
Lapinkylä |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
221880.00000000 |
6785290.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009778 |
Lapinkylä sijaitsee kunnan keskiosassa, Narvijärvestä pohjoiseen, Lapinjoen pohjoispuolella kohdassa jossa Pappilanoja laskee Lapinjokeen. Lapinkylän keskustassa on Lapinjoessa leveämpi kohta Patolampi ja sen alajuoksulla pato.
Lapinkylä on ollut jakokunnan kantakylä, jolla on ollut suuret maaomistukset aina Narvijärvelle asti. Samaan jakokuntaan Lapinkylän kanssa ovat kuuluneet Kivikylä, Rohdainen, Skinnarla ja Kulju. Kylässä on ollut keskiajalta lähtien kappelikirkko, joka hallinnollisesti on kuulunut Eurajoen kirkkoon. Lapinkylän nimi mainitaan ensimmäisen kerran vuoden 1503 käräjäasiakirjoissa. Vuoden 1540 maakirjassa Lapinkylässä on ollut seitsemän taloa ja vuoden 1686 sama määrä, johon kuuluu myös pappila. (Alanen 2007, 6-7).
Lapinkylä muodosti isojaon aikana yksinään jakokunnan. Lapinkylässä aloitettiin isojako maanmittari Johan M. Gottskalkin toimesta vuonna 1786. Isojakotoimitus keskeytyi parinkymmenen vuoden ajaksi ja lopulta sen suoritti loppuun J.G. Vallenius vuosina 1805–1812.
Kylässä oli vielä isovihan (1713–1721) aikana kirkkoherran virkatalon Seppälän lisäksi ainoastaan viisi taloa. Mattilan ratsutila ja Vahalan akatemiatila jaettiin kahtia ja isojaon aikana talomäärä oli kohonnut kahdeksaan. Historiallisella kylätontilla Pappilanojan molemmin puolin sijaitsivat Vahalan, Seppälän, Björnin ja Mattilan tilat. Kirkkalan tila sijaitsi puolestaan nykyisellä paikallaan Eurajoentien länsipuolella lähellä Kirkkotien risteystä. Lukkariston tila sijaitsi isojaon aikana joen eteläpuolella Meijerintien varrella sillasta itään. 1800-luvun aikana Lukkaristo siirtyi nykyiselle paikalleen Lukkaristontien varteen nykyisen Huittistentien pohjoispuolelle. Vahala siirtyi 1800-luvun kuluessa huomattavasti idemmäksi, Björni eli Pyörni siirtyi puolestaan nykyiselle paikalleen teiden risteykseen.
Kohteessa on yksi kiinteäksi muinaisjäännökseksi katsottava alue. Kyseessä on entinen Vahalan talon autio tontti Pappilan itäpuolella. Vahala siirtyi 1800-luvun kuluessa idemmäksi. Isojaonjärjestelykartassa vuodelta 1898 tontilla ei enää näy rakennuksia. Nykyään alue on rakentamaton pieni kumpare, jonka päällä kasvaa vanhoja omenapuita, nuoria koivuja ja mäntyjä. Tontin lounaisnurkassa on pienen neliönmuotoisen rakennuksen kiviperustus ja kiviaitaa. Rakennus on pohjois-eteläsuuntainen ja kooltaan noin 4 x 12 m. Rakennuksen lounaisnurkasta jatkuu suurista kivistä tehty aita, joka on kylmämuurattu. Aita jatkuu rinnettä alaspäin noin 30 m matkalla etelään reunustaen peltotietä. Tontille kaivettiin koekuoppa, josta paljastui tiilensekaista likamaata noin 20 cm paksuudelta. Mitään ajoittavaa ei löytynyt.
Kohde on rajattu kokonaisuudeksi isojakokartassa näkyvän vanhan tontin rajaus ja kohteen ympäristö huomioiden. Alueen rajaus on suuntaa antava. |
| metsakeskus.1000009779 |
684 |
Murtamo |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
214384.73200000 |
6789368.04800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009779 |
Murtamon kylä sijaitsee Lapin luoteisosassa, noin 8 km Lapinkylän kirkolta luoteeseen.
Murtamon vanha kylätontti on sijainnut nykyisten Ollilan Laukolan ja Tuomalan kohdalla. Kylä on aiemmin kuulunut samaan jakokuntaan Kullanperän, Alakierin, Yläkierin ja Kauklaisten kanssa, mutta 1700-luvun lopulta muodostanut oman jakokunnan. Vanhimmat säilyneet maininnat kylästä ovat vuodelta 1482. Vuoden 1540 maakirjan mukaan kylässä oli viisi taloa sekä ulkokyläläisen hallussa ollut tila. Samoin vuoden 1686 maakirjassa kylässä taloja oli viisi. (Alanen 2007, 42).
Vanha kyläkeskus eli Murtamontien ja Kujantien risteys on edelleen asuttuna ja vanhemmasta asutuksesta ei ole jälkiä tonteilla. Vanha tielinja kulkee Kujantietä pitkin. Kylämaisema ei juuri ole muuttunut 1700-luvulta peräisin olevan tiluskartan ajoilta. Asutusta ympäröivät edelleen laajat pellot ja niityt. |
| metsakeskus.1000009780 |
684 |
Mäentaka |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
229210.00000000 |
6778000.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009780 |
Mäentaka sijaitsee Kodiksamin kylän itäpuolella.
Mäentaka on kuulunut samaan jakokuntaan Kuolimaan, Sukkalan ja Kodiksamin kanssa. Kylä on mahdollisesti syntynyt siten, että Kodiksamista on siirtynyt yksi talo edemmäs itään päin. Varhaisin säilynyt maininta Mäentaka-nimestä on vuodelta 1540.. Vuosien 1540 ja 1686 maakirjoissa on maininta, että kylässä on ollut kaksi taloa. (Alanen 2007, 26-27). Ilmeisesti varsinainen kylätontti on aikanaan mudostunut nykyisten Mikolan ja Vähälän talojen paikalle.
Mäentaan vanha kylätontti on edelleen asuttu, ja tonteilla on runsaasti rakennuksia. Vanhempia asutusjäänteitä ei tavattu. Vuosien 1839 ja 1872 karttojen mukaan kylä on säilynyt saman oloisena nykypäivään. Tielinjat, pelto- ja niittyalueet ovat samoilla paikoilla edelleen.
Kylätontin alueella on mahdollisesti säilyneenä maanalaisia, vanhempia rakenteita. Kohde on rajattu kokonaisuudeksi isojakokartassa näkyvän vanhan kylätontin rajaus ja kohteen ympäristö huomioiden. Rajaus on suuntaa antava. |
| metsakeskus.1000009781 |
684 |
Rohdainen |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
225132.44800000 |
6784199.18000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009781 |
Rohdainen sijaitsee noin 4 km Lapinkylän kirkolta itään, valtatien 12 eteläpuolella. Kylän lounaispuolella virtaa Lapinjoki.
Rohdaisista on säilynyt Lapin vanhin tiluskartta vuodelta 1692. Vanha kylänpaikka on sijainnut Sepänojan varrella nykyisen Ali-Rohdaisten kohdalla. Tontin lounaispuolella on ollut järvi, joka on myöhemmin kuivattu. Kylännimi mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1503. Rohdainen on kuulunut Skinnarlan ja Kuljun kanssa Lapin jakokuntaan, joka on hajonnut 1400-luvun puolessa välissä muodostaen oman Rohdaisten, Skinnarlan ja Kuljun jakokunnan. Vuoden 1540 maakirjan mukaan Rohdaisissa on ollut viisi taloa ja vuoden 1686 maakirjan mukaan ainoastaan kaksi. Kylän viidestä talosta kolme oli autiona vuonna 1585 ja vuonna 1602 kylä oli täysin autio. Vuonna 1651 kuningatar Kristiina osoitti Rohdaisista läänityksen Konrad von Gerttenille ja kaksi vuotta myöhemmin kylään rakennettiin säterikartano ja myöhemmin kaikkien kylän talojen maat liitettiin kartanoon. Kartano on sijainnut nykyisen Ali-Rohdaisten kohdalla. (Alanen 2007, 11).
Rohdaisten maisema on säilynyt hyvin samana kuin mitä vanhat kartat näyttävät. Rohdaisten tie on vanhaa tielinjaa, joka on merkitty jo vuoden 1692 karttaan. Myös nykyinen Pajanpolku on osittain sama vuoden 1692 kartan tielinjan kanssa. Tilus- ja isojakokartan mukaan Rohdaisiin on merkitty tila ainoastaan nykyisen Ali-Rohdaisten tilan kohdalle. Ali-Rohdainen on edelleen asuttu ja pihapiiri on täynnä asuin- ja talousrakennuksia. Laajat peltoalueet ympäröivät samaan tapaan tilaa kuin aikaisemminkin. |
| metsakeskus.1000009782 |
684 |
Ruona |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
223679.05200000 |
6779209.17500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009782 |
Ruona sijaitsee Narvijärven etelärannalla noin 6,6 km Lapinkylän kirkosta etelään.
Ruonan kylän vanha kyläkeskus on sijainnut aivan Narvijärven rannalla sen Kylälahden länsipuolella. Rakennukset ovat olleet aivan rannassa ja pellot niiden länsipuolella. Vanhin maininta kylännimestä on vuodelta 1503. Alkujaan Ruona on kuulunut Lapin jakokuntaan, mutta isojaon aikana se muodosti jo oman jakokuntansa. Vuoden 1540 maakirjan mukaan kylässä oli neljä taloa ja yksi ulkokyläläisen omistama tilus. Vuonna 1585 kylän kuudesta talosta neljä oli autioina ja vuonna 1614 viidestä talosta neljä oli autiona. Vuoden 1686 maakirjaan on merkitty viisi taloa. (Alanen 2007, 18).
Kylälahden länsipuoli on edelleen asuttu ja siellä ei ole jälkiä varhaisemmasta asutuskannasta. Yhä edelleen Ruonantien eteläpuolella on laajat pellot kuten vuoden 1727 ja 1796 kartoissa. Vanhimmassa kartassa tielinjaus aivan kylän kohdalla kulkee samalla kohtaa kuin nykyinen Ruonantie, mutta muulta osin tielinjaus on erilainen kuin nykypäivänä. Se on jatkunut suorana kohti nykyistä Päivölän tilaa ja tie Kuolimaalta on tullut nykyisten peltojen poikki seuraten Narvinojan linjaa. Isojakokartassa tielinja on jo hyvin samankaltainen kuin nykypäivänä. |
| metsakeskus.1000009783 |
684 |
Skinnarla |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
226247.00300000 |
6783091.62700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009783 |
Skinnarlan kylää ei enää ole olemassa, vaan se on osa Kuljun kylää ja aiemmin kuulunut Ali-Kuljuun. Skinnarlan nimitys on edelleen olemassa kartoissa Rohdaisen kohdalla Kuljuntien koillispuolella.
Skinnarlan kylän tonttimaa on 1700-luvun karttojen mukaan sijainnut nykyisen Kinnalan kohdalla. Vuoden 1540 maakirjaan on merkitty Skinnarlan kylä ja kaksi taloa ja yksi ulkokyläläisen omistama tilus. Vuoden 1548 kymmenysluettelossa on kylästä käytetty nimitystä Ali-Kulju.
Nykyään Kinnala on edelleen asuttu ja sieltä ei tavattu jälkiä varhaisemmasta rakennuskannasta. |
| metsakeskus.1000009784 |
684 |
Sukkala |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
226776.56300000 |
6778238.49500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009784 |
Sukkala on kuulunut Kodiksamin, Mäentaan ja Kuolimaan kanssa samaan jakokuntaan. Vanhin maininta Sukkalan kylästä on vuodelta 1540, jolloin kylässä oli kolme taloa. Vuoden 1686 maakirjaan on merkitty kaksi taloa. (Alanen 2007, 20–21).
Sukkala sijaitsee Lapinkylän kirkosta n. 9 km kaakkoon. Kylän itäpuolella virtaa peltoaukean keskellä Lapinjoki. Sukkalan kylätonttien paikat ovat vuoden 1847 isojaon järjestelykartassa sijainneet nykyisillä paikoillaan Hinnerjoelle vievän tien itäpuolella. Tiloja on ollut tuolloin kolme ja ne ovat sijainneet nykyisten Kumpulan, Hietalan ja Alatalon tilojen kohdilla. Sen sijaan vuonna 1770 tehdyssä kartassa talot ovat olleet yhdessä rykelmässä Hietalan tienoilla. (MHA 50 17/1–7.)
Sukkalan vanhin asutus on todennäköisesti keskittynyt Hietalan kohdalle, jonka ympäristössä maaperä on hiekkaista. Pohjoisempana ja koillisempana maaperä muuttuu hienojakoisemmaksi. Paikalla ei ole nähtävissä maanpäällisiä merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä, mutta on todennäköistä, että vanhoja rakenteita on säilynyt pihapiirissä ja sen itäpuolella sijaitsevalla peltoalueella sekä hieman idempänä sijaitsevien ulkorakennusten tienoilla maanpinnan alla. Hietalan koillispuolelle suunnitellun tielinjauksen kohdalla niitä ei kuitenkaan havaittu, joten tien rakentaminen ei aiheuta muinaismuistolain mukaisia tarkempia tutkimuksia. |
| metsakeskus.1000009785 |
684 |
Ylikieri |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
217439.54600000 |
6782263.91800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009785 |
Ylikieri sijaitsee kunnan länsiosassa, Kauklaistenjärven länsipuolella ja Kauklaistenjärven ja Kirveläjärven välisellä alueella. Kirvelänjärvi on kuivatettu ja on nykyään suoaluetta. Kylä on noin 5 km Lapinkylän kirkosta lounaaseen.
Ylikierin kylä on kuulunut 1700-luvun lopulla samaan jakokuntaan Kullanperän kanssa ja aiemmin myös Alakieri kuului samaan jakokuntaan. Vuoden 1540 maakirjan mukaan kylässä on ollut viisi taloa ja ulkokyläläisen omistama tila. Vuoden 1585 mukaan kylän kuudesta talosta kolme on merkitty autioksi ja 1600-luvun alussa kylän talojen määräksi oli vakiintunut kolme taloa. Vuoden 1686 maakirjan mukaan kylässä oli neljä taloa, joista yksi oli autio. (Alanen 2007, 34-35).
Vanhimmat kylän tontit ovat sijainneet nykyisten Seikkulan ja Kylä-Impolan tilojen kohdalla. Koska tilat ovat edelleen asuttuja ja rakennettuja, vanhempia asutusmerkkejä ei tonteilta havaittu. Maisemaltaan kylä on hyvin samankaltainen kuin vuoden 1783 isojakokartassa: pellot ja niityt sijaitsevat edelleen järven rannalla, ainoastaan Kirveläjärvi on kuivatettu |
| metsakeskus.1000009786 |
684 |
Kullanperä |
10001 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
216101.05400000 |
6787409.84400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009786 |
Kullanperän kylä, Maijan talojen pohjoispuolella.
Maijalasta pohjoiseen Maijalan ja Mattilan välissä olevalla tontilla on kolme kivikasaa, jotka mahdollisesti kuuluvat myllylle / myllyille, joita ko. tontilla on ollut vuoden 1734 kartan mukaan. Maijalan talon isännän suullisen tiedonannon mukaan Myllymäki nimitystä käytetään tilan luoteispuolella, tien toisella puolella, olevasta mäestä. Mäen viereen on rakennettu omakotitalo, jonka rakentamisen yhteydessä myllyn vanhat perustukset ovat tuhoutuneet isännän kertoman mukaan. Tarkastuksen yhteydessä mäellä ei ollut jälkiä mahdollisesta vanhemmasta rakennuksesta. |
| metsakeskus.1000009790 |
890 |
Námmácohkka |
10001 |
12016 |
13168 |
11006 |
27000 |
494608.38100000 |
7746673.19500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009790 |
Puukaarre. Tunnetaan nimellä Námmácohkka / Nammatsokka. |
| metsakeskus.1000009791 |
81 |
Peltosaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
439636.02600000 |
6830180.67000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009791 |
Asuinpaikka sijaitsee Vanjärven pohjoispäässä, Kirjasalmen itäpuolella olevan Peltosaaren kaakkoiskärjessä.
Paikalla on muinainen etelään pistävä niemi, jonka länsipuolella ollut kapea salmi on järvenlaskussa kuivunut suoksi. Niemen kärjessä on 3 - 4 metriä nouseva rantatörmä, jonka hieman länteen viettävällä laella asuinpaikka sijaitsee. Maaperä alueella on hiekkamoreenia, ja kasvillisuus tiheää kuusimetsää. Vuoden 2006 inventoinnissa löytöjä saatiin useasta tien itäpuolelle 6 - 25 metrin etäisyydelle tehdystä koekuopasta vanhan niemenkärjen alueelta. Asuinpaikka vaikutti vuoden 2006 inventoinnin yhteydessä koskemattomalta. Vuoden 2007 tarkastuksessa asuinpaikka-alue merkittiin maastoon. |
| metsakeskus.1000009814 |
977 |
Salonkangas |
10002 |
12008 |
13000 |
11019 |
27000 |
375791.58800000 |
7113344.56100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009814 |
Kivikautisen nuolenkärjen löytöpaikka sekä myöhemmän historiallisen ajan pajan perustus.
Nuolenkärki (KM 14420) löytyi 1931 Niemelänkylän Häivälän tilan Salonkangas-nimiseltä paikalta riihen takaisesta metsiköstä noin 50 cm:n syvyydestä.
Löytöpaikka sijaitsee noin 300 metriä Kalajoen pohjoispuolella. Se on peltojen läheisyydessä metsäkankaan länsiosassa. Metsäkankaan läpi kulkee Alavieskaan vievä maantie, mistä on noin 80 metriä etelään löytöpaikalle, nykyisen talon lounaiskulmasta 25 metriä lounaaseen. Talo on terassilla, joka laskee noin 1,5 metriä alas löytöpaikalle. Löytöpaikalla on noin 4 x 4 metrin kokoinen neliönmuotoinen, osittain sortunut kivirakennelma, pajan jäänteet. Löytötiedoissa mainittu riihi sijaitsi nykyisen asuinrakennuksen pohjoispään tienoilla. Mitään asuinpaikkaan viittaavaa ei paikalla havaittu vuoden 1984 inventoinnissa.
Myöhemmässä vuoden 2011 Niemelänkylän inventoinnissa ei pintahavainnoissa sekä koepistoissa myöskään havaittu kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavaa. Pajan todettiin olevan 1900-luvun alusta. Huolimatta siitä, ettei pajan jäännös välttämättä vielä ole 100 vuoden ikäinen, paikallisen ainutlaatuisuutensa vuoksi sitä esitettiin inventoinnissa muinaisjäännökseksi. |
| metsakeskus.1000009814 |
977 |
Salonkangas |
10002 |
12008 |
13000 |
11006 |
27000 |
375791.58800000 |
7113344.56100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009814 |
Kivikautisen nuolenkärjen löytöpaikka sekä myöhemmän historiallisen ajan pajan perustus.
Nuolenkärki (KM 14420) löytyi 1931 Niemelänkylän Häivälän tilan Salonkangas-nimiseltä paikalta riihen takaisesta metsiköstä noin 50 cm:n syvyydestä.
Löytöpaikka sijaitsee noin 300 metriä Kalajoen pohjoispuolella. Se on peltojen läheisyydessä metsäkankaan länsiosassa. Metsäkankaan läpi kulkee Alavieskaan vievä maantie, mistä on noin 80 metriä etelään löytöpaikalle, nykyisen talon lounaiskulmasta 25 metriä lounaaseen. Talo on terassilla, joka laskee noin 1,5 metriä alas löytöpaikalle. Löytöpaikalla on noin 4 x 4 metrin kokoinen neliönmuotoinen, osittain sortunut kivirakennelma, pajan jäänteet. Löytötiedoissa mainittu riihi sijaitsi nykyisen asuinrakennuksen pohjoispään tienoilla. Mitään asuinpaikkaan viittaavaa ei paikalla havaittu vuoden 1984 inventoinnissa.
Myöhemmässä vuoden 2011 Niemelänkylän inventoinnissa ei pintahavainnoissa sekä koepistoissa myöskään havaittu kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavaa. Pajan todettiin olevan 1900-luvun alusta. Huolimatta siitä, ettei pajan jäännös välttämättä vielä ole 100 vuoden ikäinen, paikallisen ainutlaatuisuutensa vuoksi sitä esitettiin inventoinnissa muinaisjäännökseksi. |
| metsakeskus.1000009814 |
977 |
Salonkangas |
10002 |
12016 |
13167 |
11019 |
27000 |
375791.58800000 |
7113344.56100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009814 |
Kivikautisen nuolenkärjen löytöpaikka sekä myöhemmän historiallisen ajan pajan perustus.
Nuolenkärki (KM 14420) löytyi 1931 Niemelänkylän Häivälän tilan Salonkangas-nimiseltä paikalta riihen takaisesta metsiköstä noin 50 cm:n syvyydestä.
Löytöpaikka sijaitsee noin 300 metriä Kalajoen pohjoispuolella. Se on peltojen läheisyydessä metsäkankaan länsiosassa. Metsäkankaan läpi kulkee Alavieskaan vievä maantie, mistä on noin 80 metriä etelään löytöpaikalle, nykyisen talon lounaiskulmasta 25 metriä lounaaseen. Talo on terassilla, joka laskee noin 1,5 metriä alas löytöpaikalle. Löytöpaikalla on noin 4 x 4 metrin kokoinen neliönmuotoinen, osittain sortunut kivirakennelma, pajan jäänteet. Löytötiedoissa mainittu riihi sijaitsi nykyisen asuinrakennuksen pohjoispään tienoilla. Mitään asuinpaikkaan viittaavaa ei paikalla havaittu vuoden 1984 inventoinnissa.
Myöhemmässä vuoden 2011 Niemelänkylän inventoinnissa ei pintahavainnoissa sekä koepistoissa myöskään havaittu kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavaa. Pajan todettiin olevan 1900-luvun alusta. Huolimatta siitä, ettei pajan jäännös välttämättä vielä ole 100 vuoden ikäinen, paikallisen ainutlaatuisuutensa vuoksi sitä esitettiin inventoinnissa muinaisjäännökseksi. |
| metsakeskus.1000009814 |
977 |
Salonkangas |
10002 |
12016 |
13167 |
11006 |
27000 |
375791.58800000 |
7113344.56100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009814 |
Kivikautisen nuolenkärjen löytöpaikka sekä myöhemmän historiallisen ajan pajan perustus.
Nuolenkärki (KM 14420) löytyi 1931 Niemelänkylän Häivälän tilan Salonkangas-nimiseltä paikalta riihen takaisesta metsiköstä noin 50 cm:n syvyydestä.
Löytöpaikka sijaitsee noin 300 metriä Kalajoen pohjoispuolella. Se on peltojen läheisyydessä metsäkankaan länsiosassa. Metsäkankaan läpi kulkee Alavieskaan vievä maantie, mistä on noin 80 metriä etelään löytöpaikalle, nykyisen talon lounaiskulmasta 25 metriä lounaaseen. Talo on terassilla, joka laskee noin 1,5 metriä alas löytöpaikalle. Löytöpaikalla on noin 4 x 4 metrin kokoinen neliönmuotoinen, osittain sortunut kivirakennelma, pajan jäänteet. Löytötiedoissa mainittu riihi sijaitsi nykyisen asuinrakennuksen pohjoispään tienoilla. Mitään asuinpaikkaan viittaavaa ei paikalla havaittu vuoden 1984 inventoinnissa.
Myöhemmässä vuoden 2011 Niemelänkylän inventoinnissa ei pintahavainnoissa sekä koepistoissa myöskään havaittu kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavaa. Pajan todettiin olevan 1900-luvun alusta. Huolimatta siitä, ettei pajan jäännös välttämättä vielä ole 100 vuoden ikäinen, paikallisen ainutlaatuisuutensa vuoksi sitä esitettiin inventoinnissa muinaisjäännökseksi. |
| metsakeskus.1000009817 |
624 |
Itäkirkonkylä Stockfors 1 |
10002 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
475581.14100000 |
6705187.13400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009817 |
Stockfors 1 sijaitsee Itäkirkonkylän keskustan ja valtatien 7 kaakkoispuolella Kymijoen rannalla. Paikalla näkyy joen yli vievän sillan kaakkoispuolella n. 17 x 30 m kokoinen kivijalka. Lyhyempi sivu on alun perin ollut noin 10 metriä pitkä, mutta sitä on jatkettu myöhemmin betoniperustuksella. Kivijalan lähiympäristö on rakentamatonta ja paikalla on todennäköisesti säilynyt hyvin myös vanhempien rakenteiden jäännöksiä, sillä Stockforsin kartano on vanhojen karttojen perusteella ollut samalla paikalla ainakin 1600-luvun lopulta 1900-luvun puoliväliin.
Stockfors on perustettu viimeistään 1500-luvulla ja siitä tuli säterikartano 1660-luvulla, kun Lorentz Creutz liitti siihen kaksi muuta Itäkirkonkylän tilaa.
Havainnot 2017:
Nykyisin maanpinnalle näkyvät rakenteet ovat rakennusten perustuksia 1800-luvun lopulta tai 1900-luvun alusta. Lisäksi jokirannassa on 1900-luvun alkupuolen kivirakenteita. Vanhempi asutus paikalla todennäköisesti sijoittuu raunioiden ympäristöön, mutta sen toteaminen vaatii tarkempia tutkimuksia. |
| metsakeskus.1000009818 |
624 |
Itäkirkonkylä Stockfors 2 |
10002 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
475677.09700000 |
6705291.09600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009818 |
Stockforsin kartanon perustusten koillispuolella Strukan suluille vievän tien reunassa on säilynyt lähes ehjä isokokoinen kaariholvattu kivikellari, jonka päällä kasvaa nuoria puita. Rakennus on kaksiosainen. Oviaukon viereinen tila on muutaman neliön kokoinen ja sen seinillä näkyy kivien välissä tiiltä ja laastia. Sisempi osa on yli 10 m pitkä. Tila vaikutti kokonaan kivistä rakennetulta, mutta vuoden 2007 inventoinnissa sitä ei voitu tarkastaa kunnolla romahdusvaaran vuoksi. Kellariin on vedetty sähköt, jotka eivät ole enää toiminnassa. Kellarin päällä on saattanut olla aikaisemmin myös asuinrakennus. Kellarirakennus liittyy todennäköisesti Stockforsin kartanon toimintaan.
Ulkoisten piirteiden perusteella kivikellari on todennäköisesti rakennettu 1800-luvun loppupuolella. |
| metsakeskus.1000009819 |
624 |
Purola Alakylä |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
480112.32700000 |
6702582.20800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009819 |
Kohde sijaitsee Alakyläntien mutkan pohjoispuolella. Paikalla on noin 10 x 30 m kokoisen kivijalan raunio. Rakenteesta on jäljellä yli metrin korkuiset pohjois- ja itäseinät sekä kaakkoiskulma, jota on todennäköisesti vahvistettu myöhemmin rautatangoilla ja laastilla. Muualla ei laastia esiinny. Pitkällä pohjoisseinällä on kaksi ikkuna-aukkoa ja kaariholvattu sisäänkäyntiaukko. Seinän paksuus on yli metrin. Itäseinä on hieman ohuempi ja siinä on puukehysteinen pienehkö ikkuna. Kivijalan takana varsinaisella piha-alueella on vanha talousrakennus ja uusi päärakennus, jonka kohdalla maata on todennäköisesti muokattu runsaasti.
Kivijalka sijaitsee Vest-Halsaksen tilalla ja Halsas tunnetaan viimeistään 1620-luvulta ratsutilana. Myöhemmin talo menetti varustusoikeutensa ja se pantiin ratsutilan aputilaksi. Vuonna 1742 tilan rakennuksista osa poltettiin ja tuhottiin, jolloin Halsas jäi autioksi. (Oksanen 1991: 217.) Kivijalan rauniota ei voida kuitenkaan liittää suoraan Halsaksen tilaan, sillä Alakylästä ei ole sellaista vanhaa karttaa, jonka avulla Halsas voitaisiin liittää juuri kyseiseen kohtaan. Alueesta on vuoden 1803 metsätalouskartta (MH 238 38M/9) sekä Kuninkaan kartaston kartta vuosilta 1776–1805, mutta niistä ei käy ilmi tilojen tarkat sijainnit. On kuitenkin mahdollista, että Halsaksen vanha tila on sijainnut kivijalan tienoilla, jolloin paikalla on todennäköisesti säilynyt myös sitä vanhempia rakenteita. |
| metsakeskus.1000009820 |
624 |
Hirvikosken redutti |
10002 |
12011 |
13104 |
11006 |
27007 |
480946.90800000 |
6719820.26800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009820 |
Kohde sijaitsee mäellä, Kymijoen mutkan etelärannalla, jossa Vaskovuolle muuttuu Hirvikoskeksi. Mäen poikki on rakennettu tie, joka ylittää joen Ruotsinpyhtään puolelle. Harjuntien länsipuolella, joen rannalla olevan jyrkän kallion reunalla on jäljellä 50 m pitkä terassirakennelma / pengerrys.
Paikalla on sijainnut varustus jo viimeistään Kustaan sodan aikana 1788—90. Laskovskin venäläisiä linnoituksia esittelevässä julkaisussa on piirros Hirvikosken rajajoen ylityspaikasta. Mäen pohjoisosaan, joen mutkan rannalle on piirretty kuusikulmainen redutti. Varustuksen rintasuoja on ollut piirroksen mukaan maavalli ilman ampumakoroketta ja vallihautaa. |
| metsakeskus.1000009821 |
624 |
Harjunpäänkangas |
10002 |
12001 |
13183 |
11006 |
27000 |
483602.85800000 |
6715974.82900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009821 |
Kohde sijaitsee Hirvikoskentien molemmin puolin Harjunpäänkangas-nimisellä mäellä. Kohteessa on 25 maahan kaivettua, suorakaiteen tai neliön muotoista kuoppaa, joiden kulmat ovat pyöristyneet ja reunat laskeutuvat kartion muotoisina kuoppien pohjille. Edellisten lisäksi on kohteen luoteisosassa 6 kpl pienempiä kuoppia. Kairausnäytteessä havaittiin tummanruskea hiekkakerros, joka jatkui toisinaan miltei metrin syvyyteen.
Tien länsipuolella olevat kuopat ovat pienempiä ja muovautuneet lähes pyöreiksi. Tien itäpuolella kuopat ovat suurempia ja suorakulmaisempia. Kahdessa tien itäpuolella olevissa kuopissa on selkeät oviaukot.
Kuopat ovat ilmeisesti sotaväen majoitusaluetta. Niiden tekijöistä tai rakennusajankohdasta ei ole tietoja. Majoitusalueen käyttöajankohta on ollut todennäköisesti 1700-luvulla. |
| metsakeskus.1000009822 |
624 |
Itämyllykylä Danielsbacka |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
483759.82900000 |
6708474.85200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009822 |
Kohde sijaitsee Myllykylänpuron luoteishaaran lounaispuolella peltojen ympäröimällä mäellä. Mäen poikki kulkee maantie, jonka itä- ja eteläpuolella on useampia rakennustenpohjia nykyisen piha-alueen ulkopuolella.
Danielsbacka on merkitty Kuninkaan kartastoon Suomessa (1776–1805) sekä myös 1800-luvun isojakokarttaan. Itämyllykylässä oli jo vuonna 1543 viisi taloa ja on luultavaa, että kaksi taloista on sijainnut jo tuolloin Danielsbackalla, sillä Danielsbacka on muodostettu kahdesta tilasta. Näistä toinen oli 1660-luvulta lähtien ratsutila. Tila on todennäköisesti saanut nimensä Bengt Danielinpojan pojan vääpeli Daniel Halfbjörnin mukaan 1600–1700-lukujen taitteessa.
|
| metsakeskus.1000009823 |
624 |
Kaunissaaren tulenjohtotorni |
10007 |
12011 |
13115 |
11042 |
27000 |
488243.11200000 |
6690134.24900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009823 |
Kohde sijaitsee Kaunissaaren kaakkoisosassa Pitkäniemen kärjessä. Kohde on betonista rakennettu kuusikulmainen rannikkotykistön tulenjohto- ja mittaustorni.
Torni rakennettiin 1930-luvun alussa. Se toimi Kotkan Kirkonmaan ja Rankin rannikkotykkipattereiden apumittauspisteenä. Tornin vieressä, sen lounaispuolella on kenttälinnoitettu tuliasema. Sen muodostaa rantakivistä ladottu pyöreä kivivalli. |
| metsakeskus.1000009824 |
624 |
Kiviniemi |
10002 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
485391.19200000 |
6704303.53400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009824 |
Kohde sijaitsee Kiviniemen kylän pohjoispuolella Siltakylänlahden länsirannalla. Kiviniemen nykyinen päärakennus on perustettu sementin päälle ja sen kohdalla vanhoja rakennustenpohjia tai kulttuurikerroksia on tuskin säilynyt. Sen sijaan kartanon kaakkoispuolella vanhan terassoidun puutarhan kohdalla sekä pohjoispuolella, jossa on alueen korkein kohta, on saattanut säilyä myös vanhempien rakenteiden jäännöksiä.
Kiviniemi muodostettiin jo 1600-luvun alussa kahdesta tilasta, joista toinen oli autio ja toinen ratsumiestila. 1640-luvun lopulla kartano sai säterioikeudet, jotka tosin peruttiin isossa reduktiossa vuonna 1681, jolloin kartano määrättiin ratsuväkirykmentin kornetin virkataloksi.
|
| metsakeskus.1000009825 |
624 |
Länsikylä Länsmans |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
482045.52200000 |
6708301.91400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009825 |
Kohde sijaitsee Länsikylän kaakkoisosassa peltojen ympäröimällä matalalla kummulla. Paikalla on äskettäin autioitunut tila, jonka rakennukset ovat 1900-luvun alkupuolelta. päärakennuksen edustalla on muutamia maantasaisia kiviä, jotka saattavat kuulua johonkin aikaisempaan rakennukseen. Piha-alueella on saattanut säilyä myös joitakin muita vanhojen rakenteiden jäännöksiä, paitsi navetan edessä, jossa on saostuskaivo. Länsmansin tilan alkuperäinen päärakennus on kuitenkin todennäköisesti sijainnut hieman ylempänä rinteessä luoteessa. Vuosien 1888 ja 1895 isojakokartan mukaan kyseisellä alueella on kuitenkin ollut jo tonttipaikka. |
| metsakeskus.1000009826 |
285 |
Huruksela Heposuonpolku |
10002 |
12001 |
13183 |
11006 |
27000 |
488308.91700000 |
6725146.15800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009826 |
Kohde sijaitsee Heposuonpolun molemmin puolin noin 240 m Sakaran tienhaarasta kaakkoon. Paikalla on tien itäpuolella pieni hiekkakuoppa.
Kohteessa on maahan kaivettuja pitkänomaisia. pyöreäkulmaisia kuoppia. Tien länsipuolella on neljä kuoppaa, ja itäpuolella kahdeksan selkeää kuoppaa. Tien itäpuolella on lisäksi neljä epämääräistä kuoppaa.
Kyseessä on todennäköisesti sotaväen leirialue. |
| metsakeskus.1000009827 |
285 |
Ruotsinsalmi, Ammuskellari |
10002 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
496434.75900000 |
6702025.50300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009827 |
Kohde sijaitsee teollisuusalueen paikoitusalueen laidalla Urheilijankadun länsipäässä. Kohdalla kasvaa vesakkoa. Se sijaitsee yksityisellä teollisuustontilla. Ammuskellarin koko on 2,5 x 4,5 m. Näkyvissä on pelkästään rakenteiden raunio.
|
| metsakeskus.1000009828 |
624 |
Kaunissaaren kenttälinnoitteet |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
487353.00000000 |
6690077.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009828 |
Kohteen muodostaa neljä kenttälinnoitettua tuliasemaa ja kaksi niiden taustalla sijaitsevaa korsua Kaunissaaren lounaisosassa. Tuliasemat sijaitsevat aivan rantaviivan tuntumassa sekametsässä. Korsut ovat sisempänä saaressa tiheän sekametsän keskellä. Ks. alakohteet.
Tuliasemat ja suojat on rakennettu todennäköisesti toisen maailmansodan aikana. Aseistuksesta ja käyttötarkoituksesta ei ole tietoja. |
| metsakeskus.1000009829 |
946 |
Klemetskärr 1 |
10001 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
254047.85400000 |
7014392.87300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009829 |
Kivirakenteet sijaitsevat Kolstobbanin hiekkakuoppa-alueen koillispuolella Klemetskärretin ympäristön mäillä. Noin 200 x 200 metrin alueella 20 ja 30 metrin korkeuskäyrien välillä on ainakin 37 kivistä kyhättyä muodostelmaa, jotka vaihtelevat kooltaan ja muodoltaan. Niiden iästä, tarkoituksesta tai yhteenkuuluvuudesta on vaikea esittää arvioita. Alue on melko kivikkoisen loivarinteisen mäen korkeimman kohdan itäpuolella ja viettää itään sekä etelään ja pohjoiseen. Idässä noin 200 metrin päässä on peltoaukea, joka liittyy kapeaan muinaiseen merenlahtikompleksiin, joka on Kärklaxin kautta avautunut merelle.
Alueen korkeimman kohdan itälaidassa on luonnonkivistä ladottu matala kiviaita. Aidan kokonaispituus on yli 30 metriä, väliltä kuitenkin puuttuu yli 10 metriä. Molemmissa päissä on kohtisuorat pätkät länteen, eteläpäässä vajaat 10 metriä ja pohjoispäässä 3 metriä. Kiviaitaa on käytetty maamerkkinä muita alueen jäänteitä paikallistettaessa. Kiviaidan ympäristössä on ainakin 36 erilaista matalaa ja yleensä epämääräistä kiveystä. Osa kiveyksistä on ladottu maakivien viereen ja osaa on kaiveltu. Aluetta ei ole tarkemmin kartoitettu tai rajattu. |
| metsakeskus.1000009830 |
946 |
Klemetskärr 2 |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
253915.90300000 |
7014064.00900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009830 |
Kuljettaessa Kolstobbanin hiekkakuopilta Klemetskärrille johtavaa polkua noin 1400 metriä kohoaa polun eteläpuolella loiva kallioinen sekametsää kasvava mäkialue. Koillisessa mäki viettää loivasti kohti Bottenkärrin peltoaukeaa. Polkua lähinnä olevalla kallioalueella on vajaan 100 metrin alueella kiviraunioiden keskittymä, jossa on ainakin 12 rauniota.
Vanhan hakkuuaukean reunassa on pieni kallionnyppylä, joka viettää loivasti koilliseen. Lounaisreunassa on on 2 metriä korkea jyrkkä seinämä. Lähes koko kallion korkeimman kohdan peittää osin hyvinkin pienistä kivistä tehty matala maansekainen ladelma. Tätä on käytetty maamerkkinä alueen muita kiveyksiä tarkastettaessa. |
| metsakeskus.1000009831 |
946 |
Klemetskärr 3 |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
253825.94300000 |
7013952.04800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009831 |
Kuljettaessa Kolstobbanin hiekkakuopilta Klemetskärrille johtavaa polkua noin 1400 metriä kohoaa polun eteläpuolella loiva kallioinen sekametsää kasvava mäkialue. Koillisessa mäki viettää loivasti kohti Bottenkärrin peltoaukeaa. Klemetskärr 3:n röykkiöt sijaitsevat Klemetskärr 2:sta noin 100 metriä etelälounaaseen. Mäellä olevan avokallion koillispuolella on loivassa rinteessä 8 kpl osittain melko epämääräisiä yleensä maantasaisia raunioita. Röykkiöiden halkaisija on 2-4 metriä. |
| metsakeskus.1000009832 |
624 |
Heinlahti Ivars |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
488460.94400000 |
6707037.45400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009832 |
Kohde sijaitsee valtatien 7 pohjoispuolella Iivarinmäellä. Paikan itäpuolella on laaja peltoaukea ja länsipuolella kohoaa Hevoskallio. Iivarinmäki on säilyttänyt kokonaisuudessaan vanhakantaisen leiman nykypäiviin saakka, eikä alueella ole tehty suuria maanmuokkaustöitä. Ivarsin tila on sijainnut vanhojen karttojen perusteella kyseisellä paikalla ainakin 1700-luvun loppupuolelta saakka (MHA 125 3/1; Alanen, Timo ja Kepsu, Saulo 1989). Todennäköisesti tila on ollut perustamisestaan lähtien samalla mäellä. Alueella on luultavastii säilynyt vanhempien rakenteiden jäännöksiä.
Heinlahti on ollut jo vuonna 1543 18-taloinen kylä, mutta autioitumisista johtuen kylään vakiintui 1500-luvulla 13 maakirjatilaa. Ivars kuului 1600-luvulla aluksi Hans Wrangelin rälssiin ja myöhemmin se siirtyi Otto Wilhelm von Fersenin rälssiin. Tila palautettiin kruunulle isossa reduktiossa ja se määrättiin ratsutilan aputilaksi. Ivarsin tilan nimi tulee luultavasti sitä 1600-luvun puolivälissä isännöineen Ivar Jacobinpojan mukaan.
|
| metsakeskus.1000009834 |
285 |
Sutelantien linnoitteet |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
493636.86300000 |
6707417.32300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009834 |
Kohde on ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, joka sijaitsee Kymijoen Langinkoskenhaaran itärannasta 240 m itään, Sutelantien eteläpuolella.
Puolustusaseman eteläosassa on 20 m taisteluhautaa. Hauta jatkuu pohjoisosassa yhdyshautana kohti Kyminlinnaa ja päättyy Sutelantien reunaan. Hautojen yhteispituus on 60 m. Kaksi traverssia, joista pohjoisempi on vaurioitunut ojankaivuun yhteydessä. Kohteen eteläpäästä lähtee lounaan suuntaan myöhemmin kaivettu oja.
|
| metsakeskus.1000009835 |
285 |
Kyminlinnan I maailmansodan linnoituslaitteet |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
493432.94300000 |
6707526.27300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009835 |
Kohde on ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, joka sijaitsee Kymijoen Langinkoskenhaaran itärannasta 30 metrin päässä. Kohteen yli on rakennettu Sutelantie, jonka eteläpuolella taisteluhauta jatkuu vielä 60 m matkan.
Kohteessa on maahan kaivettuja hautoja, jotka ovat maatuneet V-profiilin muotoisiksi. Hautojen yhteispituus on noin 220 m. Haudoissa on kolme suurikokoista tarverssia sekä niiden lisäksi rintasuojan seinämissä pienempiä, n. 1 m syvyisiä sivustasuojia.
Taisteluhaudan rintasuojasta on avattu kaksi joenrantaan johtavaa kapeaa ojamaista hautaa, jotka madaltuvat länsipäässään. Pohjoisempi näistä on varustettu jyrkällä mutkalla.
Poikittaishautojen käyttötarkoituksesta ei ole tietoja. Edellä mainittujen hautojen välissä kulkee myöhemmin kaivettu oja, samoin kuin kohteen pohjoisosassa.
|
| metsakeskus.1000009836 |
285 |
Huruksela Koivumäki |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
486606.60300000 |
6726189.72900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009836 |
Kohde on ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, joka sijaitsee Kymijoen Susikosken alapuolella olevan joenmutkan itärannalla, 180 metrin päässä rannasta, Anttilan tilan itäpuolella. Kohteessa on 130 m matalaa, joko keskeneräistä tai täytettyä taisteluhautaa. |
| metsakeskus.1000009837 |
285 |
Huruksela Salonmäki |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
486501.63700000 |
6726411.64000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009837 |
Kohde on ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, joka sijaitsee Kymijoen Susikosken alajuoksun joenmutkan etelä-/itärannalla. Puolustusasema sijaitsee jyrkässä rinteessä joen varressa.
Puolustusasemassa on maahan kaivettu taisteluhauta, jonka yläosan leveys on kaksi metriä. Lisäksi siihen kuuluu syvä kuoppa, ilmeisesti tuliasema. Edellä mainittujen laitteiden pohjoispuolella on aloitettu taisteluhaudan kaivaminen mutta työt ovat jääneet keskeneräisiksi.
Puolustusaseman pohjoisosasta 65 metriä koilliseen on jokeen laskeutuvaan kalliorinteeseen louhittu kalliotasanne. Ylärinteessä on maahan kaivettu neljä matalaa, pyöreää kuoppaa. Lisäksi on yksi matala, nelikulmainen kuoppa. |
| metsakeskus.1000009838 |
890 |
Suohpajávri 3 |
10001 |
12006 |
13083 |
11002 |
27000 |
499847.27000000 |
7745366.71800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009838 |
Kohde sijaitsee Suohpajärven pohjoispään länsipuolisessa Nammaskaidin rinteessä, Mielkijokisuun pohjoispuolella. Kyseessä on maakivi, jonka alle pantu luita. Kohde on dokumentoitu 2006, mutta sitä ei ole arkeologisesti tarkastettu. |
| metsakeskus.1000009839 |
285 |
Katariinan kalliokorsu |
10007 |
12011 |
13108 |
11042 |
27000 |
496511.73000000 |
6701377.76600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009839 |
Kohde on toisen maailmansodan aikainen kalliokorsu eli luolasuoja, joka sijaitsee avokallion keskellä Fort Katarinan eteläpuolella, laivaväylää osoittavasta ylemmästä linjataulusta 50 metriä etelään.
Miehistösuoja on louhittu kallioon. Sisäänkäyntiin johtaa miltei pystysuora 5 metriä syvä kuilu, jonka eteläseinämässä on jyrkkiä porrastuksia. Ulkoseinä on betonia. Sisäänkäynnissä on tähystysaukolla varustettu teräsovi. Sisäseinät ja katto ovat paljasta kalliopintaa. Läntisellä seinustalla on jäännöksiä puisista makuulavereista tai hyllyistä. Kohteen käyttötarkoituksesta ei ole tietoja.
Korsu on peitetty 2007. |
| metsakeskus.1000009840 |
890 |
Riikkavárri |
10001 |
12016 |
13168 |
11002 |
27000 |
497654.14100000 |
7754216.16000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009840 |
Kohde sijaitsee Utsjoen keskustan länsipuolella, Riikkavárrin pohjoispuolella. Paikalla on kartoittajan tiedonnanon mukaan vanha poroaita, mutta kohdetta ei ole tarkastettu arkeologisesti. |
| metsakeskus.1000009843 |
285 |
Lankila |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
493345.97500000 |
6706830.55300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009843 |
Kohde on toisen maailmansodan aikana 1940 rakennettu, nk. Kymijokilinjaan kuuluva taisteluhauta nro V:11. Kohde sijaitsee omakotitaloalueen pihamaiden välissä kulkevan ulkoilutien vieressä, Riihipellontien eteläpäässä.
Kohteessa on 25 m taisteluhautaa. Ainoastaan haudan yläreuna erottuu maastossa.
2024: kaivannosta säilynyt osa on täytetty lähes kokonaan puutarhajätteellä. |
| metsakeskus.1000009844 |
890 |
Soahkemohjávvrit |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
488743.00000000 |
7694786.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009844 |
Kohteen on ilmoittanut Olavi Somby ja se on tarkastettu 2011.
Kohde sijaitsee Soahkemohjavvrit-nimisten järvien välisellä hiekkapohjaisella harjumaisella kannaksella, jonka puusto on tunturikoivikkoa. Aluskasvillisuutta hallitsevat puolukka, variksenmarja sekä nahkajäkälät ja seinäsammaL Kohteen länsipuolella sijaitsee vanha lautarakenteinen eräkämppä.
Kohde on kahdeksasta pyyntikuopasta muodostuva pyyntikuoppajärjestelmä, joka SIJaitsee hiekkaharjanteilla itäisemmän Soahkemohjavrrin ja sen länsipään eteläpuolella olevan pienemmän järven luoteispäässä olevan suon välillä. Pohjoisimpana sijaitseva pyyntikuoppa 1 on Soahkemohjavrrien välisen harjumaisen kannaksen laella, kohdassa, jossa harju on matalimrnillaan. Kuopat 1-7 muodostavat tästä loivasti kohti etelää laskevalle rinteelle noin viidenkymmenen metrin mittaisen pohjois-eteläsuuntaisen kuoppaketjun. Kuoppa 8 sijaitsee kuopasta 7 noin kuusikymmentä metriä kaakkoon, suolle jyrkästi laskevan rinteen partaalla. |
| metsakeskus.1000009845 |
285 |
Pirosenvuori |
10007 |
12011 |
13108 |
11042 |
27000 |
493126.00000000 |
6705853.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009845 |
Kohde on toisen maailmansodan aikainen kallioon louhittu luola, joka sijaitsee Pirosenvuoren etelärinteen juurella, Pirosenvuorentie 5 ja 7 talojen takapihan tuntumassa.
Luolan rakentaminen aloitettiin 1940. Siinä on kaksi sisäänkäyntiä, jotka sijaitsevat noin 40 metrin etäisyydellä toisistaan. Itäisempään sisäänkäyntiin johtaa etelä suunnasta kaksi maahan kaivettua hautaa, jotka yhdistyvät loppumatkasta kallioon louhituksi haudaksi. Sisäänkäynnin teräsovi on betoniseinässä. Oven eteen on kasattu roskia ja puutarhajätteitä. Läntisemmän sisäänkäynnin eteen johtaa lyhyt kallioon louhittu hauta, jossa on roskia ja puutarhajätteitä. Myös tässä sisäänkäynnissä on betoniseinä ja teräsovi. Luolaa ei ole tutkittu sisältä.
Sisäänkäyntien välissä on luolan edustalla betoninen jalusta, jonka koko on 1,5 x 1,5 m ja korkeus 0,3 m.
Kohteen kuvausta ja sijaintitietoja on muutettu 06/2017, jolloin kohde rajattiin myös maastotietokantaan. |
| metsakeskus.1000009847 |
285 |
Kokonkoski 1 |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
493149.05400000 |
6708341.95000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009847 |
Kohde on ensimmäisen maailmansodan aikainen tuliasema, joka sijaitsee pienellä mäenkohoumalla 20 m Kymijoen Kokonkosken pohjoisrannasta, luonnonsuojelualueella.
Tuliasema on maahan kaivettu 5 x 6 m kokoinen kuoppa, jolla on syvyyttä 2 m. Se on ollut aikanaan katettu. Aseman pohjalla on kivenlohkareita. Asemaan johtaa idän suunnasta maahan kaivettu 15 m pitkä yhdyshauta. Haudassa on sisäänkäynnin kohdalla kivikasa, joka on saattanut syntyä, kun katto on aikanaan purettu. Ampumasektoria varten on aseman eteen raivattu tähtäysalaa. Kookas yksittäinen tuliasema on harvinainen linnoituslaitetyyppi Suomen ensimmäisen maailmansodan aikaisissa kenttälinnoitteissa.
Kohde on rajattu paikkatietokantaan laserkeilausaineiston perusteella 03/2017. |
| metsakeskus.1000009848 |
285 |
Kokonkoski 2 |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
493135.06000000 |
6708385.93200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009848 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen suurikokoinen tuliasema, joka sijaitsee noin 70 m päässä Kymijoen Kokonkosken pohjoisrannasta luonnonsuojelualueella. Tuliasema on rakennettu mäenkumpareen reunaan kivikkoiseen hiekkamaahan.
Tuliasema on kaivettu maahan ja se on ollut aikanaan katettu. Aseman sisämitat ovat 6 x 6 m ja syvyys 3 m. Siihen johtaa idän suunnasta 2–3 m leveä yhdyshauta. Sisäänkäynnin kohdalla hauta on täyttynyt maa-aineksista todennäköisesti silloin kun aseman katto on purettu.
Asemasta on voitu tulittaa kahteen suuntaan. Ampuma-aukkoseinät ovat sortuneet niin ettei varsinainen ampuma-aukko ole näkyvissä. Ampumasektoreita varten on raivattu ampuma-aukkojen eteen tähtäysalaa. Lounaaseen suunnatun ampumasektorin siipivallit ovat n. 30 m pitkät. Luoteeseen suunnatun sektorin siipivallit ovat 25 ja 10 m pitkät.
Kohde on ainoa laatuaan. Tuliasema on tarkoitettu ilmeisesti pienelle tykille.
Kohde on rajattu paikkatietokantaan laserkeilausaineiston perusteella 03/2017. |
| metsakeskus.1000009849 |
285 |
Kokonkoski 3 |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
493145.05400000 |
6708500.88200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009849 |
Kohde on ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, joka sijaitsee 130 metrin päässä Kokonkosken pohjoisrannasta, pellon laidassa. Kohteen eteläosa sijaitsee luonnonsuojelualueella. Alueen maasto kivikkoista hiekkamaata.
Puolustusasema koostuu kahdesta taisteluasemasta, jotka on yhdistetty toisiinsa suoraviivaisella, loivasti kaartuvalla 60 m pitkällä yhdyshaudalla. Hirsiset tukirakenteet ovat hävinneet, mutta joissakin kohdissa on vielä näkyvissä hirsien sitomiseen käytettyjä metallilankalenkkejä. Hautoja on koko puolustusasemassa yhteensä 250 m.
Pohjoisessa taisteluasemassa on noin 50 m taisteluhautaa. Taisteluhaudan rintasuojassa on pieniä sivustasuojia joiden välissä erottuu vielä ampumakoroke. Lisäksi haudassa on yksi suurempi traverssi, joka on malliltaan poikkeuksellinen — traverssin ja rintasuojan väliin on tehty ampumasyvennys. Traverssin taustapuolella on haudan takaseinässä ollut portaat, joista on jäljellä enää syvennys haudan reunassa. Taisteluhautalinjan itäpuolelle kaartuu yhdyshauta.
Eteläisessä taisteluasemassa on 40 m taisteluhautaa, joka on saman mallista kuin pohjoisosassa. Yksi isokokoinen traverssi. Yksi kuoppa, jossa on ollut hirsituenta. Katosta ei näy merkkejä, kyseessä on mahdollisesti avoin tuliasema tai kattamattomaksi jäänyt suojahuone. Kuoppa on rakennettu myöhemmin yhdys-/taisteluhaudan päälle, siten että se katkaisee haudan kulun. Rakenne on kuitenkin ensimmäisen maailmansodan ajalta.
Kohteen rajausta on tarkennettu laserkeilausaineiston perusteella 03/2017. |
| metsakeskus.1000009850 |
285 |
Kokonkoski 4 |
10001 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
493064.00000000 |
6708306.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009850 |
Kymijoen Kokonkosken pohjoisrannalla. Maahan kaivettu 4,5 x 4,5 m kokoinen kuoppa, jolla on syvyyttä 2 m. Kuopan ympärillä on salvottuja hirsiä. Kyseessä on mahdollisesti kellari tai ensimmäisen maailmansodan aikainen suojahuone tai tähystysasema.
Kohde on rajattu paikkatietokantaan laserkeilausaineiston perusteella 03/2017. |
| metsakeskus.1000009851 |
285 |
Siikakoski 1 |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
493028.09700000 |
6708686.80900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009851 |
Kohde on ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, joka sijaitsee Kymijoen Siikakosken itärannasta 140 m itään ja Munkkisaarentiestä 75 m etelään. Kohde on rakennettu matalalle mäenkumpareelle.
Puolustusasemassa on maahan kaivettuja taistelu- ja yhdyshautoja. Hautojen vahvistamisena käytetyt hirret ovat hävinneet mutta niitä sitoneita metallilankasilmukkoja on vielä jäljellä. Hautojen yhteispituus on noin 200 m. Haudoissa on kaksi traverssia, joiden kohdalla on haudan taustaseinässä portaiden paikat.
Kohteen eteläosassa on maahan kaivettu tuliasema. Tuliasema on rakennettu taisteluhaudan päälle myöhemmin. Asema on kuitenkin ensimmäisen maailmansodan ajalta. Aseman sisämitat ovat 8 x 8 m. Siihen johtaa yhdyshauta. Asema on ilmeisesti ollut katettu. Ampuma-aukko on 2,5 m leveä ja sen eteen on raivattu maaleikkauksin suurikokoinen ampumasektori. Ampuma-aukon edessä, aseman sisäpuolella on kuoppa. Tuliasema on tarkoitettu ilmeisesti tykille.
Tuliaseman taustalta kaartuu sen pohjoispuolelle 2,5 m leveä hauta joka päättyy taisteluhaudan rintasuojaan, johon on raivattu ampuma-ala. Kyseessä on mahdollisesti avoin tykkiasema. Tuliaseman takaa pääsee myös sen kaakkoispuolella olleeseen maahan kaivettuun, yhdyshaudan suuntaiseen suojahuoneeseen, jonka koko on 5 x 2 m. Oviaukot ovat olleet huoneen kummassakin päässä. Katto on romahtanut tai purettu. Puolustusaseman itäpuolella on kaksi suorakulmaista kuoppaa.
Suurikokoinen tuliasema on harvinainen linnoituslaitetyyppi Suomen ensimmäisen maailmansodan aikaisissa kenttälinnoitteissa. Vastaavanlaisia tuliasemia tiedetään tällä hetkellä olevan vain Kotkan Kokonkosken ja Siikakosken puolustusasemissa.
Kohde on rajattu paikkatietokantaan laserkeilausaineiston perusteella 03/2017. |
| metsakeskus.1000009852 |
285 |
Siikakoski 2 |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
492910.14800000 |
6708763.77500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009852 |
Kohde on ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, joka sijaitsee Kymijoen Siikakosken itärannalla.
Kohteessa on kallioon louhittua ja osin maahan kaivettua taistelu- ja yhdyshautaa. Maahautojen vahvistamisena käytetyt hirret ovat hävinneet. Hautojen yhteispituus on noin 30 m.
Kohteen keskellä on maahan kaivettu ja osittain kallioon louhittu tuliasema. Aseman syvyys on 4 m ja se on ilmeisesti ollut katettu. Asemasta on voitu tulittaa kahteen suuntaan. Ampumasektorien siipivallit ovat 10 m pitkät.
Suurikokoinen tuliasema on harvinainen linnoituslaitetyyppi Suomen ensimmäisen maailmansodan aikaisissa kenttälinnoitteissa. Vastaavanlaisia tuliasemia tiedetään tällä hetkellä olevan vain Kotkan Kokonkosken ja Siikakosken puolustusasemissa.
Kohteen rajausta on tarkennettu laserkeilausaineiston perusteella 04/2017. |
| metsakeskus.1000009853 |
285 |
Siikakoski 3 |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
492846.17000000 |
6709005.68300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009853 |
Kohde on ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, joka sijaitsee harjun rinteessä Kymijoen Siikakosken itärannalla, noin 50 m päässä rannasta. Kohde on jäänyt osittain Jokipolku-nimisen tien alle, joka halkaisee puolustusaseman kahteen osaan.
Puolustusasemassa on maahan kaivettua taisteluhautaa, jonka hirsiset tukirakenteet ovat hävinneet. Taisteluhautalinjasta erkanee taustalle lyhyt yhdyshautasilmukka, jonka keskellä on suojahuone, jonka katto on hävinnyt.
Kohteen eteläosassa on 6 x 4 m kokoinen maahan kaivettu tuliasema. Asema on todennäköisesti ollut katettu. Puolustusaseman pohjoisosassa on toinen tuliasema, jonka koko on 7 x 8 m. Siinä on ollut ampuma-aukot kahteen suuntaan. Asema on ollut katettu. Ampumasektoreille on tehty kookkaat maaleikkaukset. Aseistuksena on mahdollisesti ollut tykki. Kummatkin tuliasemat on rakennettu paikalle myöhemmin, siten että niiden seinävallit katkaisevat haudan kulun. Asemat on kuitenkin rakennettu ensimmäisen maailmansodan aikana. Kookkaat tuliasemat ovat harvinaisia linnoituslaitteita.
Kohteesta noin 200 m luoteeseen on tien ja joen välillä olevalla alueella pieni betoninen kellari, josta puuttuu katto. Betonin koostumuksen ja rakennustavan perusteella se ei kuitenkaan liity ensimmäisen maailmansodan linnoitteisiin.
Kohteen rajausta on tarkennettu laserkeilausaineiston perusteella 04/2017. |
| metsakeskus.1000009854 |
285 |
Niemenpalontie |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
493268.98700000 |
6710891.91800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009854 |
Kohde on ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, joka sijaitsee joenhaaran pohjoispuolella, jossa Kymijoki jakaantuu Langinkoskenhaaraksi ja Korkeakosken suuntaan virtaavaksi Vuolteeksi. Puolustusasema on 30 metrin päässä Kymijoen itärannasta.
Puolustusasemassa on maahan kaivettuja ja kallioon louhittuja taistelu- ja yhdyshautoja. Tukimateriaalina käytetyt hirret ovat hävinneet. Taisteluhautojen pituus on yhteensä 50 metriä. Rintasuojaa on pengerretty voimakkaasti. Kaksi traverssia. Taisteluhaudan rintasuojaan on tehty aukko, josta johtaa ojamaiseksi mataloituva suora hauta joen rantaan. Toinen ojaura johtaa jokeen kohteen eteläpäästä.
Noin 20 metrin etäisyydellä kohteen eteläpäästä on maahan kaivettu pyöreähkö kuoppa, jonka halkaisija on 3 m. Reunat on pengerretty ja oviaukko on etelän suuntaan. Kyseessä saattaa olla vanha kellari tms.
Taisteluhaudan pohjoispäästä 70 m koilliseen on avokalliolle louhittu nelikulmainen kuoppa. Oviaukko on itään päin, josta kuoppaan johtaa lyhyt maahan kaivettu yhdyshauta. Kyseessä on joko suojahuone tai pomminheittimen asema.
Kohteen rajausta on tarkennettu laserkeilausaineiston perusteella 03/2017. |
| metsakeskus.1000009855 |
285 |
Pihkoo Lehtola |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
492297.38500000 |
6709562.45400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009855 |
Kohde on toisen maailmansodan aikana 1940 rakennettu, ns. Kymijokilinjaan kuuluva taisteluhauta nro V:8. Kohde sijaitsee Kymijoen Langinkoskenhaaran länsirannalla, jyrkällä rantatörmällä, Pihkoonraitin länsipuolella.
Kohteessa on 250 m maahan kaivettua taisteluhautaa, jonka leveys on yläosasta 2,5 m. Taisteluhaudan rintasuojaan on tehty useassa kohdassa ampumasyvennyksiä. Kohteen pohjoispää jatkuu tontille, jossa hauta on täytetty.
Kohde on rajattu paikkatietokantaan laserkeilausaineiston perusteella 03/2017. |
| metsakeskus.1000009856 |
285 |
Kurittula Uusitalo |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
492560.00000000 |
6710120.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009856 |
Kohde muodostuu kolmesta toisen maailmansodan aikana 1940 rakennetusta taisteluhaudasta, jotka kuuluivat ns. Kymijokilinjaan. Haudat sijaitsevat Kymijoen Koivukosken länsirannalla.
Kohteen pohjoisosassa ovat maahan kaivetut taisteluhaudat V:5 ja V:6. Rintasuojaan on tehty ampumasyvennyksiä. Näiden lisäksi on kaksi suorakulmaista useamman miehen tuliasemaa. Kohteen pohjoispäähän on rakennettu omakotitalo, jonka tontin alle on saattanut jäädä osa haudasta.
Kohteen eteläosassa on erillinen, n 40 m pitkä taisteluhauta nro V:7, joka on jäänyt osaksi Pihkoonraitin alle.
Kohde on rajattu paikkatietokantaan laserkeilausaineiston perusteella 03/2017. |
| metsakeskus.1000009857 |
285 |
Kurittula Tommila |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
493095.06000000 |
6710919.91200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009857 |
Kohde muodostuu kahdesta toisen maailmansodan aikana 1940 rakennetusta taisteluhaudasta, jotka kuuluivat ns. Kymijokilinjaan. Haudat sijaitsevat Kymijoen länsirannalla kohdassa, jossa Langinkoskenhaarasta erkaantuu itään Korkeakoskenhaara. Kohteet ovat korkealla, hiekkaisella joentöyräällä.
Pohjoisempi taisteluhauta nro V:1 on 55 m pitkä. Osa kohteesta on ilmeisesti tuhoutunut, kun läheisyydestä on otettu hiekkaa. Eteläisemmästä taisteluhaudasta V:2 on jäljellä 37 m pitkä osuus. Sen eteläpää on jäänyt tasoitetun huvilatontin alle. |
| metsakeskus.1000009858 |
285 |
Jäppilä |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27000 |
492221.40600000 |
6712122.41900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009858 |
Kohde sijaitsee viljelysten ympäröimällä pienellä peltosaarekkeella Kymijoen länsirannalla, omakotitalon pihamaan vieressä.
Kohde on kivistä ladottu laakea pesäke, jonka koko on 3 x 10 m. Rakennusmateriaaleina on käytetty sekä luonnonkiviä että louhittuja kiviä. Kymijokilinjalle vuonna 1940 rakennettuja linnoitteita esittävään karttaan on kohdalle merkitty tuliasema nro IV:31 . Rakenne on ilmeisesti jäänyt keskeneräiseksi.
Kohde on rajattu paikkatietokantaan laserkeilausaineiston perusteella 03/2017. |
| metsakeskus.1000009859 |
285 |
Pernoo Yläkylä |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
489258.58600000 |
6715530.03300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009859 |
Kohde on toisen maailmansodan aikana 1940 rakennettu, ns. Kymijokilinjaan kuuluva taisteluhauta nro III:8. Se sijaitsee Kymijoen länsirannalla Pernoontien ja rannan välisellä alueella, joen ylittävän korkeajännitelinjan itäpuolella, pellon ympäröimällä matalalla maakummulla jossa kasvaa kuusia.
Kohteessa on maahan kaivettua taisteluhautaa 30 metriä. Osa haudasta on täytetty. |
| metsakeskus.1000009860 |
285 |
Parikka |
10007 |
12011 |
13112 |
11042 |
27000 |
493607.85700000 |
6710602.03900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009860 |
Kohde on toisen maailmansodan aikana 1940 rakennettu ns. Kymijokilinjaan kuuluva panssarivaunun kivieste nro IV:17. Se sijaitsee Kymijoen etelärannalla, kohdassa jossa Langinkoskenhaarasta erkaantuu itään Korkeakoskenhaara.
Kaksirivinen kivieste on rakennettu joen rantaan 2,5 m leveälle pohjoiskoillinen—etelälounas-suuntaiselle maapenkereelle. Esteen pituus on 50 m. Kivet ovat osaksi louhittuja ja osaksi luonnonkiviä. Esteen yli on rakennettu tie ja este on suurimmaksi osaksi peitetty risuilla.
Kohde on rajattu paikkatietokantaan laserkeilausaineiston perusteella 03/2017. |
| metsakeskus.1000009861 |
285 |
Koivukoski |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
492502.30500000 |
6709710.38900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009861 |
Kohde on ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, joka sijaitsee Kymijoen Koivukosken keskellä olevassa nimettömässä saaressa. Kohde koostuu saaren lounais- ja pohjoisosissa sijaitsevista taisteluasemista, joita yhdistää saaren itäosan läpi kulkeva yhdyshauta. Hautojen leveys on yläreunastaan keskimäärin 3 m ja pohjalta 1 m. Syvyys on 1,5 m. Hirsiset tukirakenteet ovat hävinneet, mutta niitä sitoneita metallilankalenkkejä on vielä jäljellä.
Eteläosan taisteluasemassa on taisteluhautaa 130 m. Haudan rintasuojassa on ampumakorokkeita, jotka on eroteltu toisistaan pienikokoisilla sivustasuojilla. Keskimäärin 15 m välein hautaan on tehty kookkaampia traversseja. Traverssien kohdalla on haudan takaseinässä yleensä syvennys portaita varten.
Lounaisnurkassa on maahan kaivettu tuliasema. Ampumasektori on epämääräisen muotoinen. Läntisen siipivallin pituus on 10 m. Asema on ollut katettu. Oviaukko on koillisen suuntaan. Taisteluhautalinjasta erkanee taustalle lyhyt yhdyshautalenkki, jossa on maahan kaivettu suojahuone. Pohjoispäässä on toinen suojahuone. Suojahuoneiden hirsirakenteet ja katot ovat hävinneet.
Yhdyshauta taisteluasemien välillä on 350 m pitkä. Sen yli on rakennettu tontille johtava tie sekä pumppuhuoneen pihamaa. Pohjoisosassa hauta on ilmeisesti täyttynyt maa-aineksista näkymättömiin 30 m matkalla. Yhdyshaudan eteläpuolella, pihamaalle johtavan tien luoteispuolella on kaksi pyöreää kuoppaa. Kuoppien reunoilla on matalat maavallit.
Pohjoisosan taisteluasemassa on jäljellä taisteluhautaa 100 m. Haudassa on kaksi traverssia. Taisteluhautalinjasta erkanee taustalle lyhyt yhdyshautalenkki, jossa on maahan kaivettu sortunut suojahuone. Saaren pohjoisosan rantaa on louhittu leveämmäksi ja padolle on rakennettu tie, jolloin osa haudoista on tuhoutunut. Koillisnurkasta löytyy epämääräisiä rakenteita ja kuoppa, joka saattaa olla suojahuone.
Kohteen rajausta on tarkennettu laserkeilausaineiston perusteella 03/2017. |
| metsakeskus.1000009862 |
285 |
Petäjäkoski 2 |
10007 |
12011 |
13112 |
11042 |
27000 |
494329.56400000 |
6710665.02200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009862 |
Kohde on toisen maailmansodan aikana 1940 rakennettu ns. Kymijokilinjaan kuuluva panssarivaunun kivieste nro IV:18. Kohde sijaitsee Kymijoen Korkeakoskenhaaran Petäjäkosken etelärannalla, rautatien länsipuolella.
Kaksirivinen kivieste on suunnassa itäkoillinen—etelälounas. Sen pituus on 65 m. Osa kivistä on työstettyjä ja osa louhittuja. Suurin osa kivistä on kaatunut mutta osa on vielä pystyssä.
Esteen itäpäästä n. 90 m kaakkoon on joen rannalla runsaasti louhittuja kiviä, jotka ovat ilmeisesti syntyneet silloin, kun joen uomaa on perattu. Paikka on merkitty Kymijokilinjan varustuksia käsittelevään karttaan estekivivarastona.
Kohde on rajattu paikkatietokantaan laserkeilausaineiston perusteella 03/2017. |
| metsakeskus.1000009863 |
285 |
Kierikkala 1 |
10007 |
12011 |
13115 |
11042 |
27000 |
494830.36400000 |
6709812.36200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009863 |
Kohde on toisen maailmansodan aikana käytössä ollut ilmavalvontapaikka, joka sijaitsee avokallion laella, 250 m Vuorikatu 19:stä etelään.
Puisesta tornista on jäljellä enää vähäiset perustusrautojen tapit kalliossa, joista voi päätellä tornin koon olleenn alaosasta 6 x 6 m. Suojahuoneesta ja parakista ei erottunut enää jälkiä maastossa. |
| metsakeskus.1000009864 |
285 |
Kierikkala 2 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
495173.23100000 |
6710120.24100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009864 |
Kohde on toisen maailmansodan aikana 1940 rakennettu, ns. Kymijokilinjaan kuuluva taisteluhauta nro IV:13. Se sijaitsee Kymijoen Korkeakoskenhaaran länsirannalla jyrkässä, sekametsää kasvavassa rinteessä, Kymijoentien länsipuolella.
Kivikkoiseen maahan on kaivettu 145 m pitkä taisteluhauta. Sen torjuntasuunnan ulkosivun muodostaa osin kivestä ladottu valli. Haudan leveys on 1—2 m. Rintasuojan juurella on osan matkaa ampumakoroke. Rakenteet ovat hyvässä kunnossa mutta osa haudasta on tuhoutunut läheisen urheilukentän viemäröintitöiden yhteydessä.
Kohde on rajattu paikkatietokantaan laserkeilausaineiston perusteella 03/2017. |
| metsakeskus.1000009865 |
976 |
Koivisto |
10001 |
12008 |
13090 |
11019 |
27000 |
362937.00500000 |
7365692.12300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009865 |
Kohde sijaitsee Portimojärven koillisrannalla. Koiviston talon alueelta 1800-luvun loppupuolella löydetyn tuuran (KM 2270:1) löytöpaikkaa ei tarkemmin tunneta, mutta se lienee päärakennuksen länsipuoleiselta rantapellolta. Maastollisesti alueen hiekkaiset rantapellot ovat hyvin kivikautiselle asuinpaikalle sopivia. Vanhasta päärakennuksesta 200 m koilliseen sijaitsevassa talossa olleen tiedon mukaan myös sen pelloista olisi löytynyt mahdollinen kiviesine.
Vuoden 2017 inventoinnissa alue oli suurimaksi osaksi viljalla hiekkaisella rinteellä, jossa 67-68 m korkeudella on heikohko törmä. Alue on maaperän ja sijainnin perusteella hyvin otollinen kivikautiselle asuinpaikalle. Talon itäpuolella maaperä muuttuu hiedaksi. |
| metsakeskus.1000009866 |
285 |
Kierikkala 3 |
10007 |
12011 |
13108 |
11042 |
27000 |
495202.21400000 |
6709864.34500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009866 |
Kohteen muodostaa kaksi toisen maailmansodan aikana 1940 rakennettua kalliokorsua eli luolaa. Ne sijaitsevat urheilukentälle johtavan tien itäpuolella, kallion seinämässä.
Pohjoisemman luolan sisäänkäyntiin johtaa tieltä kallioon louhittu yhdyshauta. Kalliokorsun ulkoseinä on rakennettu betonista. Sisäänkäynnissä on teräsovi. Luola on veden täyttämä. Luola oli tarkoitettu 60:lle henkilölle. Kymin ilmavalvontakeskus Ivak 52 toimi luolassa vuodesta 1941 alkaen.
Eteläisemmässä luolassa on kaksi sisäänkäyntiä. Ne sijaitsevat 50 metrin etäisyydellä toisistaan. Pohjoisempi sisäänkäynti on on veden täyttämä. Betonisessa ulkoseinässä on teräsovi. Sisäänkäynti sijaitsee 60 m etelään aikaisemmin mainitusta pohjoisemmasta luolasta. Eteläisemmän sisäänkäynnin ulkoseinä on myös betonia. Vuonna 2007 tehdyssä inventoinnissa sisäänkäynnin teräsovi löytyi lojumassa maassa irti revittynä. Vuoden 2017 tarkastuksessa havaittiin, että ovi oli paikoillaan korjattuna. Oviaukolta laskeutuu betoniportaat alas eteistilaan, josta pääsee varsinaiseen suojatilaan, jonka seinät ja katto ovat paljasta kalliota mutta lattia on betonoitu. Suojatilan pituus on noin 30 m ja leveys 4 m. Luolatilan korkeus on noin 3 m. Luola oli tarkoitettu 100:lle henkilölle. Eteläisemmästä sisäänkäynnistä noin 15 m kaakkoon on 5 x 8 m kokoisen rakennuksen betoniset perustuspilarit ja portaat.
Kohteen tietoja on muutettu ja tarkennettu ja se on rajattu maastotietokantaan 06/2017. |
| metsakeskus.1000009869 |
285 |
Kolkkala |
10007 |
12011 |
13112 |
11042 |
27000 |
495712.01700000 |
6708751.79100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009869 |
Kohde on toisen maailmansodan aikana 1940 rakennettu ns. Kymijokilinjaan kuuluva panssarivaunun kivieste. Kohde sijaitsee Kymijoen Korkeakoskenhaaran länsirannalla, Kyminlinnantien pohjoispuolella. Paikalla on hoidettu nurmikenttä ja koivikkoa. Estekivien välissä kasvaa vähäistä vesakkoa. Esteen itäpuolella kulkee puistokäytävä.
Kohde on kolmirivinen kivieste, jonka pituus on ollut 155 m. Nykyään esteessä on aukkoja noin 30 m matkalla puistokäytäviä ym. varten. Kivet ovat luonnokiviä, joista osaa on työstetty.
Kohde on rajattu paikkatietokantaan laserkeilausaineiston perusteella 03/2017. |
| metsakeskus.1000009870 |
285 |
Uusikylä 1 |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
495950.00000000 |
6708230.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009870 |
Kohde on toisen maailmansodan aikana 1940 rakennettu, ns. Kymijokilinjaan kuuluva taisteluhauta nro IV:7. Se sijaitsee mäenrinteessä Kymijoen Korkeakoskenhaaran länsipuolella valtatie 7:n ja Ahlströmintien välissä.
Kohteessa on 200 m maahan kaivettua ja osin kallioon louhittua taisteluhautaa, jonka leveys on 1,8 m ja syvyys 1,5 m. Taisteluhaudan rintasuojassa on syvennyksiä ilmeisesti tuliasemia varten. |
| metsakeskus.1000009871 |
285 |
Uusikylä 2 |
10007 |
12011 |
13112 |
11042 |
27000 |
496141.84500000 |
6707814.17600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009871 |
Kohde on toisen maailmansodan aikana 1940 rakennettu ns. Kymijokilinjaan kuuluva panssarivaunun kivieste nro IV:4. Kohde sijaitsee Kymijoen Korkeakoskenhaaran länsirannalla, Ahlströmin Glassfibre oy:n tehtaan kaakkoispuolella.
Kohde on kaksirivinen kivieste, jota on jäljellä 100 m. Kohteesta on tuhoutunut noin puolet vesijohtojen ym. rakennustöiden takia. Esteen leveys on 3 m. Esteessä on käytetty sekä työstettyjä että luonnonkiviä.
Kohde on rajattu paikkatietokantaan laserkeilausaineiston perusteella 04/2017. |
| metsakeskus.1000009872 |
285 |
Uusikylä 3 |
10007 |
12011 |
13108 |
11042 |
27000 |
495968.92100000 |
6707679.22800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009872 |
Kohde on toisen maailmansodan aikanen luola, joka sijaitsee Kyminsuunranta-nimisen tien länsipuolella, jyrkän kalliorinteen juurella, Ahlströmin Glassfibre oy tehtaan eteläpuolella.
Luolassa on kaksi sisäänkäyntiä, joiden välimatka on noin 50 metriä tosistaan. Sisäänkäynneissä on betoniset ulkoseinät joissa on teräsovet, jotka on lukittu. luolaa ei ole tutkittu sisältä. Se on rakennettu 1940 ja oli tarkoitettu 200:lle henkilölle.
Kohteen pohjoispuolella on ollut pienempi, 60:lle henkilölle tarkoitettu luola, joka on ilmeisesti jäänyt tehdasalueen alle.
Kohteen aikaisempia tietoja on korjattu 06/2017. |
| metsakeskus.1000009873 |
285 |
Jumalniemen ilmatorjuntapatteri |
10007 |
12011 |
13117 |
11042 |
27000 |
495910.94400000 |
6706725.61400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009873 |
Kohde on toisen maailmansodan aikainen ilmatorjuntapatteri, joka sijaitsee n. 100 m halkaisijaltaan olevalla alueella, laakean avokallion huipulla. Kallion keskellä on asuintalo piharakennuksineen.
Kohde muodostuu yhdeksästä lähinnä pyöreän muotoisesta asemasta, jotka on tehty kasaamalla maata ja kiviä 1—1,5 m leveiksi valleiksi asemien ympärille. Asemien halkaisijat vaihtelevat välillä 3—9 m. Asemat on ilmeisesti tarkoitettu kevyille ja raskaille ilmatorjunta-aseille sekä niiden tulenjohtolaitteille. |
| metsakeskus.1000009874 |
285 |
Rankki 1 |
10002 |
12011 |
13120 |
11006 |
27009 |
497930.20400000 |
6692591.30900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009874 |
Kohde on ensimmäisen maailmansodan aikainen valonheitinasema. Se sijaitsee Rankin lounaisosassa avokallion jyrkässä itärinteessä.
Valonheittimen suoja- ja valaisuasema ovat nelikulmaisessa betonitornissa. Tornin korkeus on noin 5 metriä. Valonheitin on ollut suoja-asemassaan tornin alakerrassa, josta se on nostettu ylös valaisuasemaan käsikäyttöisellä nostotasolla. Suoja-aseman edessä on pieni eteinen, jonka keskellä on vinssilaite.
Tornin huipulla valaisuasemassa on kaksiosainen harjakatto, joka on voitu avata, kun valonheitin on nostettu ylös. Katon alla on kallion laen puoleisella seinällä matalat saranoidut teräsluukut. Valonheitin on voitu ilmeisesti siirtää kalliolle esim. kiskoja pitkin avaamalla nämä luukut. Kiskoja ei ole enää näkyvissä.
Valaisuaseman luoteispuolella on kallion laella ollut puinen tähystystorni, josta valonheitintä on ohjattu. Tornista on jäljellä enää rautakoukkuja kalliossa. Valonheittimen voima-asema on ollut erillisessä rakennuksessa suoja-aseman koillispuolella. |
| metsakeskus.1000009878 |
285 |
Rankki 5 |
10007 |
12011 |
13117 |
11042 |
27000 |
497774.00000000 |
6692944.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009878 |
Tuliasema, joka sijaitsee Rankin keskellä laakealla metsän ympäröimällä avokalliolla.
Tuliasema on tarkoitettu todennäköisesti ilmatorjuntatykille. Louhituista kivistä on ladottu aseman rintasuojaksi pyöreä kehä, jonka ulkohalkaisija on 8 m. Rakennusajankohta ei ole tiedossa.
Kivikehän pohjoislaidassa on n. 2 m leveä oviaukko. |
| metsakeskus.1000009879 |
285 |
Rankki 6 |
10007 |
12011 |
13117 |
11042 |
27000 |
497745.00000000 |
6693183.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009879 |
Tykinperusta, joka sijaitsee Rankin koillisosassa tien varressa männikön ympäröimässä louhikkoisessa maastossa.
Kallioon on kiinnitetty kehän muotoon teräspultteja. Kyseessä on vuonna 1926 tehty hajasijoitettu Canet-rannikkokanuunan asema.
V. 2016 inventoinnin havainnot: noin 15 cm maasta nousevat teräspultit muodostavat kaksi metriä halkaisijaltaan olevan ympyrän. Kanuuna on ilmeisesti ollut kiinnitetty pultteihin. Pulttikehää kiertää matala, noin 10 metrin kokoinen kivikehä, joka on rikkoutunut pohjoisreunaltaan, tien kohdalta. Kyseessä on ilmeisesti kanuunaa suojannut ns. rintasuoja. |
| metsakeskus.1000009881 |
285 |
Kirkonmaa 1 |
10007 |
12011 |
13117 |
11042 |
27000 |
503052.00000000 |
6693418.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009881 |
Kohde on järeä hajasijoitettu tykkipatteri, joka sijaitsee saaren eteläosassa. Patteri koostuu neljästä erillään sijaitsevasta tykkiasemasta, jotka ovat rakenteeltaan samanlaisia. Patterin aseistuksena oli neljä ympäri ampuvaa 254 mm:n 45 kaliiperin rannikkokanuunaa, jotka seisoivat keskitapeille muunnetuilla Durlacher-mallisilla laveteilla. Tykit sijoitettiin alunperin kuoppiin, joiden ympärille rakennettiin myöhemmin betoniset ammussuojat ja miehistöä suojaavat lipat. Saaren pohjoisosaan tehtiin ruuti- ja ammusvarastot, joilta johti kapearaiteinen rautatie tykeille.
Tykkiasemat ovat nykyään pyöreitä kumpuja, joiden ulkohalkaisija on 25 m. Betoniseen maanalaiseen sisäänkäyntiin johtaa ajoluiskat. Tykkiasemien vieressä on kapearaiteisen rautatien lastauslaiturit, jotka on rakennettu betonista.
Tykkiasemat sijaitsevat pareittain siten että parit ovat toisistaan noin puolen kilometrin etäisyydellä. Parin muodostavien tykkiasemien etäisyys on toisistaan noin 200 m. |
| metsakeskus.1000009882 |
285 |
Kirkonmaa 2 |
10007 |
12011 |
13115 |
11042 |
27000 |
502793.00000000 |
6693824.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009882 |
Betonista rakennettu nelikulmainen rannikkotykistön tulenjohto- ja mittaustorni, joka sijaitsee saaren eteläosassa avokalliolla. Ulkomitat ovat 2,5 x 2,5 m ja korkeus noin 10—12 m. Torni on kolmekerroksinen. Tornin ylin huone on varustettu idän, etelän ja lännen suuntaan aukeavalla kapealla tähystysraolla.
Huoneiden ovet ovat tornin pohjoisseinässä ja niihin noustaan teräksisiä tikasaskelmia pitkin. Ylimmän kerroksen rakohuoneen oven edessä on betoninen parveketasanne ja tämän yläpuolella vielä toinen parveke, jolta pääsee nousemaan tornin katolla sijaitsevalle avoimelle tähystyspaikalle. Toisen kerroksen huoneen oviaukolle on myöhemmin rakennettu puiset portaat. Tornin huoneet on lukittu.
Torni rakennettiin 1930-luvun alussa. Se toimi Kirkonmaan ja Rankin pattereiden tulenjohto- ja mittauspisteenä. Kirkonmaan mittaustorni ja Pyhtään Kaunissaareen rakennettu samankaltainen torni olivat Suomen ensimmäiset ns. Rikaman-malliset mittaustornit. |
| metsakeskus.1000009883 |
285 |
Kirkonmaa 3 |
10007 |
12011 |
13113 |
11042 |
27000 |
502842.00000000 |
6694677.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009883 |
Kallioon louhittu betoninen suojatila, joka sijaitsee saaren eteläosassa avokallion laidalla tulenjohtotornin juurella. Suojan katon ulkomitta on 13 x 20 m. Sisäänkäynti on rakenteen länsipuolella. Sisäänkäyntiin johtaa viereiseltä tieltä betoniseinäinen kuilu, joka on naamioitu luonnonkivillä. |
| metsakeskus.1000009884 |
285 |
Kirkonmaa 4 |
10007 |
12011 |
13113 |
11042 |
27000 |
502790.00000000 |
6693836.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009884 |
Ruutivarasto, joka sijaitsee Kirkonmaan keskiosassa saarta halkovan päätien itäpuolella. Se on rakennettu betonista ja tiilistä. Ulkoseinät on rapattu. Varasto on kooltaan 7 x 10 m. Rakennuksen päädyissä on niitatut, teräksiset pariovet. Katto on holvattu. Rakennettu 1930-luvun alussa. |
| metsakeskus.1000009885 |
285 |
Kirkonmaa 5 |
10007 |
12011 |
13113 |
11042 |
27000 |
502843.00000000 |
6694765.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009885 |
Ampumatarvikevaraston raunio, joka sijaitsee Kirkonmaan keskiosassa, saarta halkovan päätien itäpuolella. Varastosta on jäljellä ainoastaan betoninen lattia, jonka päällä lepää holvattu betonikatto. Seinät puuttuvat. Varaston vieressä on betoninen kapearaiteisen rautatien lastauslaituri. Katon alla on jonkin verran hajonneita tiiliä ja sementtiä sekä kaksinkertaiset teräksiset pariovet. Rakennettu 1930-luvun alussa. |
| metsakeskus.1000009886 |
285 |
Kirkonmaa 6 |
10007 |
12011 |
13113 |
11042 |
27000 |
503133.00000000 |
6696157.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009886 |
Ammusvarasto, joka sijaitsee Kirkonmaan koillisosassa, rantaan johtavan tien itäpuolella. Se on rakennettu betonista ja tiilistä. Ulkoseinät on rapattu. Varasto on kooltaan 7 x 10 m. Rakennuksen päädyissä on niitatut, teräksiset pariovet. Varaston vieressä on kapearaiteisen rautatien betoninen lastauslaituri. Rakennettu 1930-luvun alussa. |
| metsakeskus.1000009887 |
285 |
Kirkonmaa 7 |
10007 |
12011 |
13113 |
11042 |
27000 |
503131.00000000 |
6696287.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009887 |
Ruutivarasto, joka sijaitsee Kirkonmaan pohjoisosassa tien varrella Se on rakennettu betonista ja tiilistä. Ulkoseinät on rapattu. Varasto on kooltaan 7 x 10 m. Rakennuksen päädyissä on niitatut, teräksiset pariovet. Varaston vieressä on kapearaiteisen rautatien betoninen lastauslaituri. Rakennettu 1930-luvun alussa. |
| metsakeskus.1000009888 |
285 |
Kirkonmaa 8 |
10007 |
12011 |
13117 |
11042 |
27000 |
502011.00000000 |
6693309.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009888 |
Betonista vaelttu tykinjalusta sijaitsee Kirkonmaan lounaisosassa Kaapelinien Voikalliolla. Jalusta, jonka halkaisija on 1,3 m ja korkeus 0,25 m. Jalustassa on kuusi kehäpulttia. Rakennusajankohdasta ei ole tietoja. |
| metsakeskus.1000009889 |
475 |
Svenkvist |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
222980.43600000 |
6985880.20300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009889 |
Kohde sijaitsee Storsjöhön johtavan tien kaakkoispuolella, Stenkvistin tilan rakennuksista 340 metriä koilliseen. Storsjöbäckenin uomaan on matkaa noin 80 metriä, uoma kulkee välittömästi tien itäpuolella. Kohteen pohjoispuolella on Bertlasmossenin peltoaukea. Röykkiö on kuusimetsässä, luoteeseen pistävän, paikoin kallioisen, moreeniharjanteen päässä.
Kohde on merkitty peruskarttaan, mutta siitä ei ollut merkintää muinaisjäännösrekisterissä ennen vuoden 2007 inventointia. Röykkiön halkaisija on noin 10 metriä ja korkeus noin 0,7 metriä, se on kasattu silmäkiven ympärille. Noin 20 metriä röykkiön länsipuolella on iso siirtolohkare ja sen eteläpuolella hieman kauempana on toinen.
|
| metsakeskus.1000009890 |
734 |
Madossuo |
10002 |
12009 |
13095 |
11006 |
27000 |
283722.28400000 |
6706991.47500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009890 |
Märynummen pientaloalueen itäpuolella hiekkaisella mäntykankaalla rinteessä sijaitsee ainakin 80 pitkänomaista hautamaista painannetta ja yksi täysin pyöreä painanne. Pitkänomaiset painanteet ovat 2-3 x 1,5-2 m ja enintään 0,5 m syviä, pyöreä painanne 4 m halkaisijaltaan. painanteiden reunoilla ja keskellä näyttää olevan nokimaata ja likamaata. On mahdollista, että kyse on 1700-luvun venäläisten sotilaiden leiripaikasta, jossa sotilaat ovat majoittuneet telttakankaan peittämiin maakuoppiin tai Märyssä olleen Halikon reservikomppanian toimintaan liittyneistä rakenteista 1800-luvulta. |
| metsakeskus.1000009891 |
689 |
Rönälahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
626478.85900000 |
6816760.88500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009891 |
Asuinpaikka sijaitsee Simpelejärven eteläpäässä olevan Saviniemenselän länsirannalla, loivapiirteisessä Rönälahti-nimisessä lahdelmassa. Rannalle loivasti laskevan rinteen alla on vanha rantatörmä. Ranta on ollut törmän juurella koko esihistoriallisen ajan aina Simpelejärven laskemiseen asti 1800-luvulla.
Kvartsi-iskos löytyi törmän halkaisevalta mökkitieltä. Tästä noin 15 m luoteeseen olevasta kaivannosta löytyi palanutta luuta ja noin 30 m pohjoiseen olevasta tuulenkaadosta keramiikkaa. Asuinpaikkalöytöjä havaittiin kaikkiaan noin 70 m matkalla rannan suunnassa. Topografian perusteella asuinpaikka voi jatkua tätäkin laajemmalle alueelle hiekkapohjaisella kankaalla. |
| metsakeskus.1000009892 |
740 |
Koitterkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
615384.21800000 |
6843372.11600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009892 |
Kohde sijaitsee idässä olevan Koitterjärven ja lännessä olevan Pihlajaveden Koitterlahden välisellä kannaksella, hiekkaperäisellä harjanteella. Löydöt, keramiikan palat ja kvartsiydin, on poimittu harjanteen laen lounaisreunaa kulkevan tien ja sen länsipuolella olevan suon välistä laikutusjäljistä. Keramiikan palat löytyivät aivan suon reunasta sen tasosta ja kvartsiydin tästä noin 90 m luoteeseen. On mahdollista, että asuinpaikan intensiivisin alue on tien itäpuolella tai osin tuhoutunut nykyisin umpeen kasvaneen hiekkakuopan teossa. |
| metsakeskus.1000009892 |
740 |
Koitterkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
615384.21800000 |
6843372.11600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009892 |
Kohde sijaitsee idässä olevan Koitterjärven ja lännessä olevan Pihlajaveden Koitterlahden välisellä kannaksella, hiekkaperäisellä harjanteella. Löydöt, keramiikan palat ja kvartsiydin, on poimittu harjanteen laen lounaisreunaa kulkevan tien ja sen länsipuolella olevan suon välistä laikutusjäljistä. Keramiikan palat löytyivät aivan suon reunasta sen tasosta ja kvartsiydin tästä noin 90 m luoteeseen. On mahdollista, että asuinpaikan intensiivisin alue on tien itäpuolella tai osin tuhoutunut nykyisin umpeen kasvaneen hiekkakuopan teossa. |
| metsakeskus.1000009893 |
740 |
Sunninkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
584797.35700000 |
6886741.52500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009893 |
Paikka sijaitsee Haukiveden koillisrannalla, noin 600 m päässä lähimmästä nykyisestä rannasta. Asuinpaikka on ollut aivan rannan tuntumassa kivikauden lopulla, jolloin paikalla on ollut lahti nykyisen Sunninsuon kohdalla.
Kvartsi-iskokset löytyivät Sunninkangas-nimisen mäen etelärinteestä, tien pinnalta ja sen viereen tehdystä koepistosta. Topografian perusteella asuinpaikka on pienialainen. |
| metsakeskus.1000009894 |
740 |
Iso Ruutlampi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
618198.02200000 |
6858504.03500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009894 |
Asuinpaikka sijaitsee noin 1,2 km päässä Puruveden Nunnanlahden pohjukasta, Kulennoisharjun laajan hiekkakuoppa-alueen eteläpäässä. Hiekkakuopan reunalta löytyi asuinpaikkalöytöjä kahdesta kohdasta. Löytöalueelta A, on hiekkakuopan lounaisimmasta kulmasta, löytyi runsaasti asbestikeramiikkaa ja pala asbestia. Löytöalue B on tästä noin 50 m pohjoiseen, hiekkakuopan länsilaidalla. Kuoritulta alueelta löytyi keramiikan pala, kvartsi-iskos ja palanutta luuta. Asuinpaikka on lähes kokonaan tuhoutunut hiekanotossa. |
| metsakeskus.1000009895 |
171 |
Hotakonlampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
544831.41400000 |
6896048.61300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009895 |
Kohde sijaitsee laajan harju- ja hiekkakangasalueen keskellä. Löydöt, runsaasti asbestikeramiikkaa, on kerätty tien itäreunan leikkauksesta notkelman reunalta. Asuinpaikka jatkuu mahdollisesti löytökohdasta itään, pitkin notkelman reunaa. Vuoden 2009 inventoinnissa muutama kvartsi-iskos löydettiin keramiikan löytöpaikasta pohjoiseen johtavalta polulta. Rannansiirtymisen perusteella paikka näyttää sijainneen rannalla vain Suur-Saimaan maksimian aikaan. |
| metsakeskus.1000009896 |
171 |
Puomila |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
547400.38300000 |
6893861.84400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009896 |
Paikka sijaitsee Puomilan kartanosta 0,8 km luoteeseen, Likolammen kaakkoispään ympäri kiertävän matalan ja kapean harjanteen kaakkoispuolella. Maasto on paikalla lähes tasaista hiekkakangasta. Paikalla on kaksi matalaa asumuspainannetta. Toinen painanne on muodoltaan pyöreähkö, läpimitaltaan noin 7 m ja 30-40 cm syvä. Sen lounaispuolella erottuu reunavalli. Painanteeseen tehdyistä koepistoista on keramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta. Tästä 9 m lounaaseen sijaitsee toinen painanne, joka on pyöreä ja läpimitaltaan noin 6 m. Painanteen keskelle on ilmeisesti myöhemmin kaivettu 1,5 m läpimittainen suppilomainen kuoppa. |
| metsakeskus.1000009897 |
739 |
Rovastinoja E |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
530932.47600000 |
6787101.41300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009897 |
Kohde sijaitsee Pyhä-Paula -nimisen lahden itärannalla, matalan harjanteen etelärinteellä muodostaen itään päin loivasti kaartavan puoliympyrän. Pyyntikuopat 1–3 sijaitsevat alueella kulkevan metsäautotien eteläpuolella ja 4 sen pohjoispuolella.
Pyyntikuoppa 5 sijaitsee harjanteen laella, lähellä sen kapeinta kohtaa. Kuoppa on soikiomainen ja siinä on havaittavissa reunavalli.
Rovastinojan kivikautinen asuinpaikka sijaitsee noin 120 m päässä pyyntikuopasta 4. |
| metsakeskus.1000009898 |
433 |
Lehtimäki 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
346458.00000000 |
6738148.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009898 |
Röykkiöalue ja hauta sijaitsevat Salon kartanosta 1,3 km luoteeseen, Kaartjärven itärannasta 300 - 400 m itään. Röykkiöt ovat erikokoisia ja ne ovat todennäköisesti pelto- tai kaskiröykkiöitä. Osa röykkiöistä on epävarmoja. Inventointihetkellä ne olivat matalina ja kasvillisuuden peittäminä vaikeasti havaittavia. Röykkiöt jakaantuvat kahteen ryhmään, joista Antiniementien vieressä on kuusi röykkiötä (GPS pkoo 6740977, ikoo 3346565, röykkiöt 1, 2, 3, 4, 5 ja 8), ja niistä koilliseen on yksi röykkiö ja yksi hauta (GPS pkoo 6740976, ikoo 3346577, röykkiö 6 ja hauta 7). |
| metsakeskus.1000009898 |
433 |
Lehtimäki 2 |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
346458.00000000 |
6738148.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009898 |
Röykkiöalue ja hauta sijaitsevat Salon kartanosta 1,3 km luoteeseen, Kaartjärven itärannasta 300 - 400 m itään. Röykkiöt ovat erikokoisia ja ne ovat todennäköisesti pelto- tai kaskiröykkiöitä. Osa röykkiöistä on epävarmoja. Inventointihetkellä ne olivat matalina ja kasvillisuuden peittäminä vaikeasti havaittavia. Röykkiöt jakaantuvat kahteen ryhmään, joista Antiniementien vieressä on kuusi röykkiötä (GPS pkoo 6740977, ikoo 3346565, röykkiöt 1, 2, 3, 4, 5 ja 8), ja niistä koilliseen on yksi röykkiö ja yksi hauta (GPS pkoo 6740976, ikoo 3346577, röykkiö 6 ja hauta 7). |
| metsakeskus.1000009899 |
300 |
Kallioniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
322350.61900000 |
6962630.93300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009899 |
Paikka sijaitsee Kuhajärven eteläosan itärannalla, rannasta 100 metriä, valtatien itäpuolella olevan peltorinteen yläosassa, Kallioniemen talosta noin 150 metriä etelä-koilliseen.
Paikka on erotettu omaksi kohteeksi Kuortane Kallioniemi 1 (300 01 0083) asuinpaikasta inventointihavaintojen 2007 perusteella. Paikka on huomattavasti ylempänä
ja löytöjen levinnän perusteella erillinen asuinpaikka. Paikka rajattiin kynnetystä
pellosta tehtyjen kvartsihavaintojen perusteella hyvissä havainnointiolosuhteissa.
|
| metsakeskus.1000009900 |
300 |
Pahaneva |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
323030.32200000 |
6970317.84600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009900 |
Paikka sijaitsee Pahanevan suopellon pohjoispuolella, Lampimäen talosta noin 350 metriä itä-kaakkoon, metsätien varressa ja molemmin puolin, kohdalla missä metsätie nousee kaartaen ylemmälle matalalle törmälle.
Paikalla on kohtalaisen kivisessä hiekkamoreenimaastossa laajahko kivikautinen asuinpaikka muinaisessa laakeassa lounaaseen kurottuvassa niemekkeessä. Paikalla on matalahko (ehkä noin 1-2 m), loiva mutta selvä pieni törmä, jonka laelta löytöjä tien pinnasta, sekä myös tien viereen tehdystä parista koekuopasta. Tie on kevytrakenteinen, eikä se ole ilmeisesti kovin pahasti tuhonnut asuinpaikkaa. Paikka on siten suureksi osaksi ehjä. Paikka rajattiin tien pinnalta tehtyjen löytöhavaintojen perusteella. |
| metsakeskus.1000009901 |
165 |
Rastila |
10007 |
12001 |
13007 |
11010 |
27000 |
368183.09800000 |
6757213.69100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009901 |
Kohde sijaitsee Janakkalan kirkosta vajaat 5 km luoteeseen. Kohde on tien 13842 eteläpuolella Rastilan nykyisen kylän kohdalla.
Vuoden 2007 inventoinnissa keskiaikaisen kylän sijainti paikannettiin Turengista lähtevästä tiestä jonkin verran etelään/lounaaseen. Maakirjakartassa tielinja on suorempi, ja jos asemointi 1600-luvun maakirjakarttaan tehdään Likolammen, Sälilammen ja Raimansuon avulla niin kylätontit tulevat nykyisen tien 13842 ja Laurilan taloon menevän hiekkatien risteyksen kohtaan. Tämä asemointi on hyvin epävarma.
Isojakokartan mukaan mahdollinen keskiaikaisen kylän paikka on Soilan, Lemolan ja Laurilan talojen kohdalla. Tällöin asemointi tapahtuisi nykyisen tien 13842 ja kartassa olevan tien kanssa. Tämä vaihtoehto on hyvin todennäköinen.
Molempiin mahdollisiin paikkoihin tehtiin koekuopitusta nykyisten talojen liepeille. Koekuopituksessa ei havaittu kiinteää muinaisjäännöstä.
Vuoden 2019 inventoinnissa kylätontti asemoitiin tarkemmin nykyisen Lemolan pihapiiriin 1784 isojakokartan perusteella. Pihapiirissä voi olla mahdollisesti vielä jäljellä jotain keskiaikaisesta kyläasutuksesta. Alueella on jonkin verran rakentamatonta ja arkeologisessa mielessä suhteellisen ehjältä näyttävää maastoa, vaikkakin maankäyttö on ollut intensiivistä kylätontin kohdalla kautta aikojen nykypäiviin. |
| metsakeskus.1000009901 |
165 |
Rastila |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
368183.09800000 |
6757213.69100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009901 |
Kohde sijaitsee Janakkalan kirkosta vajaat 5 km luoteeseen. Kohde on tien 13842 eteläpuolella Rastilan nykyisen kylän kohdalla.
Vuoden 2007 inventoinnissa keskiaikaisen kylän sijainti paikannettiin Turengista lähtevästä tiestä jonkin verran etelään/lounaaseen. Maakirjakartassa tielinja on suorempi, ja jos asemointi 1600-luvun maakirjakarttaan tehdään Likolammen, Sälilammen ja Raimansuon avulla niin kylätontit tulevat nykyisen tien 13842 ja Laurilan taloon menevän hiekkatien risteyksen kohtaan. Tämä asemointi on hyvin epävarma.
Isojakokartan mukaan mahdollinen keskiaikaisen kylän paikka on Soilan, Lemolan ja Laurilan talojen kohdalla. Tällöin asemointi tapahtuisi nykyisen tien 13842 ja kartassa olevan tien kanssa. Tämä vaihtoehto on hyvin todennäköinen.
Molempiin mahdollisiin paikkoihin tehtiin koekuopitusta nykyisten talojen liepeille. Koekuopituksessa ei havaittu kiinteää muinaisjäännöstä.
Vuoden 2019 inventoinnissa kylätontti asemoitiin tarkemmin nykyisen Lemolan pihapiiriin 1784 isojakokartan perusteella. Pihapiirissä voi olla mahdollisesti vielä jäljellä jotain keskiaikaisesta kyläasutuksesta. Alueella on jonkin verran rakentamatonta ja arkeologisessa mielessä suhteellisen ehjältä näyttävää maastoa, vaikkakin maankäyttö on ollut intensiivistä kylätontin kohdalla kautta aikojen nykypäiviin. |
| metsakeskus.1000009902 |
300 |
Kuljunvuori 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
322320.62300000 |
6965559.75600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009902 |
Paikka sijaitsee Porkuslammen itäpuolella olevan Kuljunvuoren länsirinteen juurella, Kuljunlammen itäpuolella ja vedenpuhdistamon eteläpuolella rantasuon äärellä olevalla törmällä.
Alueella kulkee jokirantasuon laidalla hiekkainen vanha rantatörmä. Törmän päällä kulkee polku. Paikalla havaittiin ainakin kolmessa kohdassa matalia painanteita aivan rantatörmän reunalla. Paikat ovat A: y 2475543 x 6963677, alueen eteläpäässä, painanne aivan törmän reunalla, osin törmään koverrettu. Painanteeseen tehdystä koekuopasta tuli esiin vahva kulttuurikerros ja paljon pientä luun sirua. B: y 2475547 x 6963753, alueen keskellä, painanne tehty törmän reunaan osin törmässä. Löydöt painanteeseen tehdystä koekuopasta. Painanne on vanhan metsän ja harvan näreikön rajalla kohdalla, missä törmä tekee loivan kaarteen. C: y 2475538 x 6963781 matala painanne törmän päällä, tämän pohjoispuolella toinen, josta myös yksi kvartsi.
Pohjoisempana on törmällä pienempiä matalia kuopanteita, joissa podsolia. Mahdollisesti keittokuoppia tms. Laaja asuinpaikka on täysin ehjä ja kajoamaton. Sen rajaus perustuu koekuopitukseen ja topografiaan ja on luotettava pohjois-itä suunnassa. Eteläraja on hieman epävarmempi. |
| metsakeskus.1000009903 |
300 |
Kuljunvuori 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
322210.66600000 |
6965169.91300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009903 |
Paikka sijaitsee Porkkuslammen itäpuolella, Kuljunlammen eteläpuolella, peltoaukean pohjoislaidalla olevan lounaaseen kurottuvassa peltoniemekkeessä.
Paikalla on hiekkainen pelto, jossa harjanne kurottuu länsi-lounaaseen ja laskee suopeltoon. Löytöjä (kvartsi-iskoksia) tehtiin harvakseltaan aivan peltotien vierestä ja siitä etelään peltorinteestä, ja aivan sen juurelta.
|
| metsakeskus.1000009904 |
109 |
Hongisto |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
365552.12000000 |
6763160.28800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009904 |
Kohde sijaitsee Alvar Aallon suunnittelemien puutalojen lähellä. Kohteessa on kaksi röykkiötä, kivirakennelma, joka voi olla vanha tieliuska, ja painanteita. Röykkiöt saattavat olla historiallisen ajan peltoraunioita, mutta muodoltaan soikea röykkiö A (3 x 1,5 x 0,4 m), myös esihistoriallisen ajan hautaröykkiö. Sen laji, rakenne ja ikä eivät selviä ilman kaivaustutkimuksia. |
| metsakeskus.1000009905 |
300 |
Mikkilä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
320341.42200000 |
6964110.32900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009905 |
Paikka sijaitsee Lapuanjoen länsipuolella noin 1100 metriä, Mäyrystä Seinäjoelle menevän tien eteläpuolella, tiestä 120 metriä, kyläteiden risteyksen koillispuolella.
Paikalla on maastokartalla tervahaudaksi merkitty rakenne. Kyseessä on tervahaudan näköinen ja kokoinen rakenne, jossa kuitenkin kuopan sisäseinät ovat kivettyjä.
Mahdollisesti kysymyksessä voi olla myös kalkkimiilu, potaskankeittopaikka tai kellarikuoppa. |
| metsakeskus.1000009907 |
624 |
Tirikka |
10002 |
12005 |
13070 |
11006 |
27000 |
470792.05600000 |
6707484.18200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009907 |
Suur-Ahvenkoskessa olevan pienen Tirikan saaren pohjoispäässä sijaitsee kiviharkoista kylmämuurattu, suurikokoinen kiviarkku, joka on jäännös Suureen rantatiehen liittyneestä sillasta. Toinen arkku on vastarannalla Ahvenkosken puolella. |
| metsakeskus.1000009908 |
300 |
Porkkuslampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
321470.96200000 |
6965669.70400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009908 |
Paikka sijaitsee Porkkuslammen länsirannalla, pellossa. Paikalla on mahdollisesti kivikautinen asuinpaikka. Löytönä on saatu vain yksi, mutta sitäkin selvempi ja komeampi kvartsi-iskos. Paikka on tyypillinen kivikautiselle asuinpaikalle, muinaisrantatörmän äärellä. Inventoinnissa 2007 ei kuitenkaan kyetty hiekkaisessa pellossa havaitsemaan enempää löytöjä. |
| metsakeskus.1000009909 |
300 |
Aholankangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
321580.90400000 |
6969947.98400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009909 |
Paikka sijaitsee urheiluopiston rannassa. Inventoinnissa 2007 saatiin koekuopista kvartseja rajatulta alueelta rantatörmän päältä. Löydöt ovat vähäisiä, mutta selviä - neljästä eri koekuopasta. Alue on metsää ja kangasmaastoa, ulkoilualuetta. Paikka vaikuttaa ehjältä, tosin asuinpaikka lienee osin sortunut törmän mukana rantaan aikojen kuluessa. |
| metsakeskus.1000009911 |
300 |
Kuljunvuori 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
322540.53100000 |
6965959.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009911 |
Paikka sijaitsee Porkkuslammen koillispuolella, Kuljunvuoren koillisrinteen juurella, Puhdistamolle menevän tien luoteispuolella, tien mutkan kohdalla. Paikalla on loivasti länteen laskeva rinne, kuusimetsä ja hiekkainen maaperä. Parista paikalle tehdystä koekuopasta on löytynyt kvartseja. Paikka on täysin ehjä ja kajoamaton. |
| metsakeskus.1000009914 |
976 |
Vuennonkoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
357459.00000000 |
7342570.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009914 |
Kohde sijaitsee Tornionjoen Vuentokosken pohjoisrannan Törmän talon maalla. Alue on kuivaa hiekkamoreenikangasta, joka sijaitsee korkean veden syömän törmän päällä. Paikalla toimii leirintäalue.
Alueelta on useita aiempia löytöjä, joista osa ilmeisesti taloon johtavan tien risteyksen tuntumasta ja osa siitä rantaan päin olevilta pelloilta. Inventoinnin aikana pellot olivat nurmella, eikä niiden alueelta tehty asuinpaikasta kertovia havaintoja. Sen sijaan talon eteläpuoliselta, leirintäaluetoiminnan paikoin kuluttamalta kankaalta tavattiin useita kvartsi-iskoksia ja kvartsiittia sekä palanutta kiveä. Rantaa tarkastettiin tästä länteen, mutta asuinpaikkamerkkejä ei hieman kivikkoisemmaksi muuttuvasta maastosta tavattu. Aiempien havaintojen perusteella muinoin asuttuna on ilmeisesti ollut lähinnä kankaan kaakkoispää ja sen itälaita eli alue talon eteläpuolelta jokseenkin suoraan pohjoiseen kohti risteystä, tietenkin maastoa mukaillen.
Vuoden 2017 inventoinnissa kohde on ennallaan. Kvartsia ja palaneita kiviä oli näkyvissä maanpinnalla ja törmällä huvimajalta n. 50 m itään melkein lomamökeille asti. Koepistoista pellolla ei tullut merkkejä asuinpaikasta. Länteen alue muuttui kivikkoiseksi, kairauksessa ja koepistoissa ei saatu uusia havaintoja. Osa asuinpaikasta on törmän eroosion takia tuhoutunut. Sijainti pitkän kosken rannalla törmän yläpuolella on varmaan myöhemminkin houkutellut kalastajia alueelle, asuinpaikka on voinut olla pitkään käytössä. |
| metsakeskus.1000009917 |
976 |
Lassheikin pahta |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
355195.00000000 |
7346364.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009917 |
Kohde sijaitsee Kierivaaran ja Rousunvaaran välisellä kallioisella kumpareella Tornionjoen itärannalla Lassheikin vanhasta päärakennuksesta 250 metriä länsiluoteeseen. Kyseessä on kivikkoinen jyrkkärinteinen kallioniemeke. Lassheikin talon eteläpuolella Pahdasta länteen oleva muinaisen lahdelman alue on nyt vanhaa peltoa.
Vuoden 2001 inventoinnin mukaan niemekkeen kärjen tasaisella laella on puolentusinaa kivirauniota ja kivistä koottua aita- tai muurimaista pitkää kiveystä. Rakenteet sijaitsevat noin 50 x 50 metrin alalla tasanteella, jonka koillislaidalla on tasannetta korkeampi avokallio. Peitteisessä maastossa (petäjiä, katajaa, kuusta) raunioiden rakenteen ja keskinäisen sijainnin hahmottaminen tuotti hankaluuksia, mutta kokonaisuus muistuttaa jossain määrin historiallisen ajan viljelysraivioita. Kohteen sijainti ei tosin ole näihin verrattuna kovinkaan tyypillinen. Oulun yliopiston tutkimuksissa 1977 avattiin yksi röykkiö ja tehtiin pieni tasokaivaus. Tutkimus ei tuonut täyttä selvyyttä kohteen luonteeseen - löytöjä kivikautisesta kirveestä/pienoistuurasta tiilenpalasiin. Inventoinnissa kohteen todettiin säilyneen ennallaan.
Vuoden 2017 inventoinnissa alueella havaittiin kiviaita ja kaksi selkeää röykkiötä. Kairausten perusteella alue on raivattu ja siinä on n. 10 cm vahva tummanharmaa peltokerros, kyseessä on viljelyspelto. Siihen voi liittyä 70 m pellosta kaakkoon sijaitseva pieni vanha hirsilato (inventointikohde 21). Kohde ja mj-rekisteri on aiemmin sisältänyt myös 200 m itään sijaitsevan kivikautisen löytöpaikan, joka 2017 inv. perusteella on erotettu omaksi kohteekseen (Lassheikin pahta 2, taltan sekä kvartsien lp.). |
| metsakeskus.1000009917 |
976 |
Lassheikin pahta |
10002 |
12016 |
13182 |
11019 |
27000 |
355195.00000000 |
7346364.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009917 |
Kohde sijaitsee Kierivaaran ja Rousunvaaran välisellä kallioisella kumpareella Tornionjoen itärannalla Lassheikin vanhasta päärakennuksesta 250 metriä länsiluoteeseen. Kyseessä on kivikkoinen jyrkkärinteinen kallioniemeke. Lassheikin talon eteläpuolella Pahdasta länteen oleva muinaisen lahdelman alue on nyt vanhaa peltoa.
Vuoden 2001 inventoinnin mukaan niemekkeen kärjen tasaisella laella on puolentusinaa kivirauniota ja kivistä koottua aita- tai muurimaista pitkää kiveystä. Rakenteet sijaitsevat noin 50 x 50 metrin alalla tasanteella, jonka koillislaidalla on tasannetta korkeampi avokallio. Peitteisessä maastossa (petäjiä, katajaa, kuusta) raunioiden rakenteen ja keskinäisen sijainnin hahmottaminen tuotti hankaluuksia, mutta kokonaisuus muistuttaa jossain määrin historiallisen ajan viljelysraivioita. Kohteen sijainti ei tosin ole näihin verrattuna kovinkaan tyypillinen. Oulun yliopiston tutkimuksissa 1977 avattiin yksi röykkiö ja tehtiin pieni tasokaivaus. Tutkimus ei tuonut täyttä selvyyttä kohteen luonteeseen - löytöjä kivikautisesta kirveestä/pienoistuurasta tiilenpalasiin. Inventoinnissa kohteen todettiin säilyneen ennallaan.
Vuoden 2017 inventoinnissa alueella havaittiin kiviaita ja kaksi selkeää röykkiötä. Kairausten perusteella alue on raivattu ja siinä on n. 10 cm vahva tummanharmaa peltokerros, kyseessä on viljelyspelto. Siihen voi liittyä 70 m pellosta kaakkoon sijaitseva pieni vanha hirsilato (inventointikohde 21). Kohde ja mj-rekisteri on aiemmin sisältänyt myös 200 m itään sijaitsevan kivikautisen löytöpaikan, joka 2017 inv. perusteella on erotettu omaksi kohteekseen (Lassheikin pahta 2, taltan sekä kvartsien lp.). |
| metsakeskus.1000009917 |
976 |
Lassheikin pahta |
10002 |
12008 |
13000 |
11006 |
27000 |
355195.00000000 |
7346364.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009917 |
Kohde sijaitsee Kierivaaran ja Rousunvaaran välisellä kallioisella kumpareella Tornionjoen itärannalla Lassheikin vanhasta päärakennuksesta 250 metriä länsiluoteeseen. Kyseessä on kivikkoinen jyrkkärinteinen kallioniemeke. Lassheikin talon eteläpuolella Pahdasta länteen oleva muinaisen lahdelman alue on nyt vanhaa peltoa.
Vuoden 2001 inventoinnin mukaan niemekkeen kärjen tasaisella laella on puolentusinaa kivirauniota ja kivistä koottua aita- tai muurimaista pitkää kiveystä. Rakenteet sijaitsevat noin 50 x 50 metrin alalla tasanteella, jonka koillislaidalla on tasannetta korkeampi avokallio. Peitteisessä maastossa (petäjiä, katajaa, kuusta) raunioiden rakenteen ja keskinäisen sijainnin hahmottaminen tuotti hankaluuksia, mutta kokonaisuus muistuttaa jossain määrin historiallisen ajan viljelysraivioita. Kohteen sijainti ei tosin ole näihin verrattuna kovinkaan tyypillinen. Oulun yliopiston tutkimuksissa 1977 avattiin yksi röykkiö ja tehtiin pieni tasokaivaus. Tutkimus ei tuonut täyttä selvyyttä kohteen luonteeseen - löytöjä kivikautisesta kirveestä/pienoistuurasta tiilenpalasiin. Inventoinnissa kohteen todettiin säilyneen ennallaan.
Vuoden 2017 inventoinnissa alueella havaittiin kiviaita ja kaksi selkeää röykkiötä. Kairausten perusteella alue on raivattu ja siinä on n. 10 cm vahva tummanharmaa peltokerros, kyseessä on viljelyspelto. Siihen voi liittyä 70 m pellosta kaakkoon sijaitseva pieni vanha hirsilato (inventointikohde 21). Kohde ja mj-rekisteri on aiemmin sisältänyt myös 200 m itään sijaitsevan kivikautisen löytöpaikan, joka 2017 inv. perusteella on erotettu omaksi kohteekseen (Lassheikin pahta 2, taltan sekä kvartsien lp.). |
| metsakeskus.1000009917 |
976 |
Lassheikin pahta |
10002 |
12008 |
13000 |
11019 |
27000 |
355195.00000000 |
7346364.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009917 |
Kohde sijaitsee Kierivaaran ja Rousunvaaran välisellä kallioisella kumpareella Tornionjoen itärannalla Lassheikin vanhasta päärakennuksesta 250 metriä länsiluoteeseen. Kyseessä on kivikkoinen jyrkkärinteinen kallioniemeke. Lassheikin talon eteläpuolella Pahdasta länteen oleva muinaisen lahdelman alue on nyt vanhaa peltoa.
Vuoden 2001 inventoinnin mukaan niemekkeen kärjen tasaisella laella on puolentusinaa kivirauniota ja kivistä koottua aita- tai muurimaista pitkää kiveystä. Rakenteet sijaitsevat noin 50 x 50 metrin alalla tasanteella, jonka koillislaidalla on tasannetta korkeampi avokallio. Peitteisessä maastossa (petäjiä, katajaa, kuusta) raunioiden rakenteen ja keskinäisen sijainnin hahmottaminen tuotti hankaluuksia, mutta kokonaisuus muistuttaa jossain määrin historiallisen ajan viljelysraivioita. Kohteen sijainti ei tosin ole näihin verrattuna kovinkaan tyypillinen. Oulun yliopiston tutkimuksissa 1977 avattiin yksi röykkiö ja tehtiin pieni tasokaivaus. Tutkimus ei tuonut täyttä selvyyttä kohteen luonteeseen - löytöjä kivikautisesta kirveestä/pienoistuurasta tiilenpalasiin. Inventoinnissa kohteen todettiin säilyneen ennallaan.
Vuoden 2017 inventoinnissa alueella havaittiin kiviaita ja kaksi selkeää röykkiötä. Kairausten perusteella alue on raivattu ja siinä on n. 10 cm vahva tummanharmaa peltokerros, kyseessä on viljelyspelto. Siihen voi liittyä 70 m pellosta kaakkoon sijaitseva pieni vanha hirsilato (inventointikohde 21). Kohde ja mj-rekisteri on aiemmin sisältänyt myös 200 m itään sijaitsevan kivikautisen löytöpaikan, joka 2017 inv. perusteella on erotettu omaksi kohteekseen (Lassheikin pahta 2, taltan sekä kvartsien lp.). |
| metsakeskus.1000009918 |
739 |
Pohjanpäänlahden suu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
525503.67400000 |
6783332.90300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009918 |
Harjanteelta, hiekkakuopan reunalta löytyi kvartsi-iskoksia heti turpeen alta. Asuinpaikka on todennäköisesti suurimmaksi osaksi tuhoutunut soranotossa. |
| metsakeskus.1000009919 |
739 |
Alakartano |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
530081.84000000 |
6781305.74600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009919 |
Kohde sijaitsee Säänjärven pohjoisosassa olevan Valkialahden pohjoispuolella olevalla pellolla. Pellon koillisosassa on korkeahko kumpare, jonka pohjois- ja itärinne on jyrkkä. Lännessä kumpare laskee harjanteeksi. Kumpareelta ja harjanteelta maasto laskee loivasti järveen, näiden pohjoispuolella jyrkemmin notkelmaan. Vuoden 2004 inventoinnissa kumpareelta poimittiin kvartsi-iskoksia. Kohde lienee ainakin osin tuhoutunut pellon käytön tuloksena. Vuoden 2010 inventoinnissa pelto oli nurmella, eikä uusia havaintoja saatu. Paikan rajaus on tehty topografian ja vuoden 2004 inventoinnin paikan kuvauksen perusteella. |
| metsakeskus.1000009922 |
739 |
Karhurinne |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
536756.13400000 |
6786681.61200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009922 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Kuolimojärven rannassa jyrkähkössä rinteessä, Karhurinteen lomakeskuksen päärakennuksesta noin 150 m pohjoiseen. Kuopanne on 70 cm syvä ja kooltaan 8 x 7 m, sitä ympäröi 2 m leveä valli. Vallissa oli havaittavissa heikko kaksoismaannos. |
| metsakeskus.1000009923 |
739 |
Partakoski |
10001 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
537575.77100000 |
6793406.90700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009923 |
Löydöt, fajanssia, lasitettua punasavikeramiikkaa ja kvartsia, on tehty pintapoiminnassa Partapolun varrella olevan talon ympäristöstä ja läheiseltä pellolta. |
| metsakeskus.1000009927 |
976 |
Kumpula |
10007 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
351484.58800000 |
7374430.58400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009927 |
Kohde sijaitsee Kaulirannan koulusta 500 – 600 metriä lounaaseen. Tornionjoen rantaan matkaa talon luota on puolisen kilometriä.
Karl Fagerholmin ja Antti Ahon kirjeessä Oulun Yliopiston Historian laitokselle (24.07.1979) mainitaan, että Kaulirannan Kumpulan tilalla olisi pihakaivoa rakennettaessa 1920-luvulla tavattu tulenpitopaikka 2 – 4 metrin syvyydessä. Kertojien mukaan paikalla on poltettu katkottuja puita, ja niiden lähellä on ollut myös luita. Inventoinnissa mitään löytöä valaisevaa ei tavattu.
Vuoden 2017 inventoinnin mukaan paikalla oli vuoden 1844 pitäjänkartan nykyiselle kartalle asemoinnin perusteella torppa, kaksi piharakennusta ovat ilmeisesti 1800-luvulta. Mainittu tulenpitopaikka liittyy mahdollisesti torppaan, syvyydet 2-4 m ovat ilmeisesti liioiteltuja. Pihapiirissä tehdyssä koepistoissa ei havaittu kuin sekoittanutta multaa. Inventoinnin mukaan kyse olisi arkeologisesta kulttuuriperintökohteesta. |
| metsakeskus.1000009928 |
739 |
Lummesuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
540633.53300000 |
6794289.56700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009928 |
Paikka sijaitsee nykyisen Lummesuon pohjoisosassa, muinaisessa kaakkoon pistävässä niemessä. Kopinniementiestä kaakkoon lähtevän metsäautotien lounaispuolelle kaivettiin 10 x 20 m suuruiselle alueelle 6 koekuoppaa, joista kaikista tuli löytöjä, keramiikkaa, kvartsi-iskoksia, kiviesine ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.1000009929 |
976 |
Kannala |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27019 |
354511.43700000 |
7348019.19800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009929 |
Kohde sijaitsee Kierivaaran koillispuolisen Kannalanlahden ja Tornionjoen välisellä Parpanniemellä Kannalan talon pihapiirissä. Paikalla on loiva asuttu mäki, jonka rinteet ovat peltona tai niittynä.
Oulun yliopiston Historian laitoksen tutkimuksissa vuonna 1975 alueelta on tavattu jälkiä rautakauden lopulle ja keskiajalle ajoittuvasta ihmistoiminnasta. Paikalta on tavattu mm. kellarikuoppia ja muita historiallisen ajan asutusjäännöksiä. Alueelta on myös paikannettu esihistoriallisen ajan loppuun ajoittuva raudanvalmistusuuni.
Historiallisten lähteiden perusteella Kannala on ollut asuttu 1500-luvun lopulla ja todennäköisesti 1600-luvulla. 1730-luvulla tila on ilmeisesti autio, eikä sen kohdalle ole merkitty vuoden 1737 historiallisella kartalla rakennuksia.
Vuoden 2017 Tornionjoen osayleiskaavainventoinnin aikaan Kannalan talo oli kesäkäytössä ja piha talon ympärillä nurmella. Taloon menevän pihatien eteläpuolella oli aidattu laidunmaa. Inventoinnissa esitetyt arviot perustuivat paikallishistorioihin, joissa on valokuvat kaivauksessa löytyneistä piirretyistä esinekuvista (ks. osa 1 9. aineistoluettelo). Raudanvalmistuspaikan radiohiiliajoituksen perusteella varhaisin toiminta paikalla oli 1060 – 1200-luvuilla. Esineistö ja siitepölyanalyysi viittaavat jo hieman aikaisempaan asutukseen. Käytettävissä olevien tietojen perusteella ei voitu arvioida, miten laajalti muinaisjäännös on säilynyt. Kohteen rajausarvio inventoinnissa perustui paikallishistorioihin ja topografiaan.
Kannalaa voi pitää Tornionjokilaakson varhaisen kiinteän asutuksen avainkohteena, kuten vastapäätä joen länsipuolella olevaa Hietaniemen Kirkkoniemen kohdettakin.
Kannalan muinaisjäännösalueella suoritettiin vuonna 2023 tarkkuusinventointi suunnitellulla kaapelikaivannon alueella, kaivamalla yhdeksän koekuoppaa. Koekuopitetussa osassa ei havaittu säilyneitä kiinteitä rakenteita tai kulttuurikerrosta. Talteen otetut esinelöydöt tulivat esiin sekoittuneesta maasta. Koekuopitettu linja sijaitsi lähellä vuonna 1975 tavattujen rakenteiden löytöpaikkaa.
Kiinteän muinaisjäännöksen laajuutta on arvioitava jossakin vaiheessa uudelleen. |
| metsakeskus.1000009929 |
976 |
Kannala |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
354511.43700000 |
7348019.19800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009929 |
Kohde sijaitsee Kierivaaran koillispuolisen Kannalanlahden ja Tornionjoen välisellä Parpanniemellä Kannalan talon pihapiirissä. Paikalla on loiva asuttu mäki, jonka rinteet ovat peltona tai niittynä.
Oulun yliopiston Historian laitoksen tutkimuksissa vuonna 1975 alueelta on tavattu jälkiä rautakauden lopulle ja keskiajalle ajoittuvasta ihmistoiminnasta. Paikalta on tavattu mm. kellarikuoppia ja muita historiallisen ajan asutusjäännöksiä. Alueelta on myös paikannettu esihistoriallisen ajan loppuun ajoittuva raudanvalmistusuuni.
Historiallisten lähteiden perusteella Kannala on ollut asuttu 1500-luvun lopulla ja todennäköisesti 1600-luvulla. 1730-luvulla tila on ilmeisesti autio, eikä sen kohdalle ole merkitty vuoden 1737 historiallisella kartalla rakennuksia.
Vuoden 2017 Tornionjoen osayleiskaavainventoinnin aikaan Kannalan talo oli kesäkäytössä ja piha talon ympärillä nurmella. Taloon menevän pihatien eteläpuolella oli aidattu laidunmaa. Inventoinnissa esitetyt arviot perustuivat paikallishistorioihin, joissa on valokuvat kaivauksessa löytyneistä piirretyistä esinekuvista (ks. osa 1 9. aineistoluettelo). Raudanvalmistuspaikan radiohiiliajoituksen perusteella varhaisin toiminta paikalla oli 1060 – 1200-luvuilla. Esineistö ja siitepölyanalyysi viittaavat jo hieman aikaisempaan asutukseen. Käytettävissä olevien tietojen perusteella ei voitu arvioida, miten laajalti muinaisjäännös on säilynyt. Kohteen rajausarvio inventoinnissa perustui paikallishistorioihin ja topografiaan.
Kannalaa voi pitää Tornionjokilaakson varhaisen kiinteän asutuksen avainkohteena, kuten vastapäätä joen länsipuolella olevaa Hietaniemen Kirkkoniemen kohdettakin.
Kannalan muinaisjäännösalueella suoritettiin vuonna 2023 tarkkuusinventointi suunnitellulla kaapelikaivannon alueella, kaivamalla yhdeksän koekuoppaa. Koekuopitetussa osassa ei havaittu säilyneitä kiinteitä rakenteita tai kulttuurikerrosta. Talteen otetut esinelöydöt tulivat esiin sekoittuneesta maasta. Koekuopitettu linja sijaitsi lähellä vuonna 1975 tavattujen rakenteiden löytöpaikkaa.
Kiinteän muinaisjäännöksen laajuutta on arvioitava jossakin vaiheessa uudelleen. |
| metsakeskus.1000009929 |
976 |
Kannala |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27005 |
354511.43700000 |
7348019.19800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009929 |
Kohde sijaitsee Kierivaaran koillispuolisen Kannalanlahden ja Tornionjoen välisellä Parpanniemellä Kannalan talon pihapiirissä. Paikalla on loiva asuttu mäki, jonka rinteet ovat peltona tai niittynä.
Oulun yliopiston Historian laitoksen tutkimuksissa vuonna 1975 alueelta on tavattu jälkiä rautakauden lopulle ja keskiajalle ajoittuvasta ihmistoiminnasta. Paikalta on tavattu mm. kellarikuoppia ja muita historiallisen ajan asutusjäännöksiä. Alueelta on myös paikannettu esihistoriallisen ajan loppuun ajoittuva raudanvalmistusuuni.
Historiallisten lähteiden perusteella Kannala on ollut asuttu 1500-luvun lopulla ja todennäköisesti 1600-luvulla. 1730-luvulla tila on ilmeisesti autio, eikä sen kohdalle ole merkitty vuoden 1737 historiallisella kartalla rakennuksia.
Vuoden 2017 Tornionjoen osayleiskaavainventoinnin aikaan Kannalan talo oli kesäkäytössä ja piha talon ympärillä nurmella. Taloon menevän pihatien eteläpuolella oli aidattu laidunmaa. Inventoinnissa esitetyt arviot perustuivat paikallishistorioihin, joissa on valokuvat kaivauksessa löytyneistä piirretyistä esinekuvista (ks. osa 1 9. aineistoluettelo). Raudanvalmistuspaikan radiohiiliajoituksen perusteella varhaisin toiminta paikalla oli 1060 – 1200-luvuilla. Esineistö ja siitepölyanalyysi viittaavat jo hieman aikaisempaan asutukseen. Käytettävissä olevien tietojen perusteella ei voitu arvioida, miten laajalti muinaisjäännös on säilynyt. Kohteen rajausarvio inventoinnissa perustui paikallishistorioihin ja topografiaan.
Kannalaa voi pitää Tornionjokilaakson varhaisen kiinteän asutuksen avainkohteena, kuten vastapäätä joen länsipuolella olevaa Hietaniemen Kirkkoniemen kohdettakin.
Kannalan muinaisjäännösalueella suoritettiin vuonna 2023 tarkkuusinventointi suunnitellulla kaapelikaivannon alueella, kaivamalla yhdeksän koekuoppaa. Koekuopitetussa osassa ei havaittu säilyneitä kiinteitä rakenteita tai kulttuurikerrosta. Talteen otetut esinelöydöt tulivat esiin sekoittuneesta maasta. Koekuopitettu linja sijaitsi lähellä vuonna 1975 tavattujen rakenteiden löytöpaikkaa.
Kiinteän muinaisjäännöksen laajuutta on arvioitava jossakin vaiheessa uudelleen. |
| metsakeskus.1000009929 |
976 |
Kannala |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27006 |
354511.43700000 |
7348019.19800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009929 |
Kohde sijaitsee Kierivaaran koillispuolisen Kannalanlahden ja Tornionjoen välisellä Parpanniemellä Kannalan talon pihapiirissä. Paikalla on loiva asuttu mäki, jonka rinteet ovat peltona tai niittynä.
Oulun yliopiston Historian laitoksen tutkimuksissa vuonna 1975 alueelta on tavattu jälkiä rautakauden lopulle ja keskiajalle ajoittuvasta ihmistoiminnasta. Paikalta on tavattu mm. kellarikuoppia ja muita historiallisen ajan asutusjäännöksiä. Alueelta on myös paikannettu esihistoriallisen ajan loppuun ajoittuva raudanvalmistusuuni.
Historiallisten lähteiden perusteella Kannala on ollut asuttu 1500-luvun lopulla ja todennäköisesti 1600-luvulla. 1730-luvulla tila on ilmeisesti autio, eikä sen kohdalle ole merkitty vuoden 1737 historiallisella kartalla rakennuksia.
Vuoden 2017 Tornionjoen osayleiskaavainventoinnin aikaan Kannalan talo oli kesäkäytössä ja piha talon ympärillä nurmella. Taloon menevän pihatien eteläpuolella oli aidattu laidunmaa. Inventoinnissa esitetyt arviot perustuivat paikallishistorioihin, joissa on valokuvat kaivauksessa löytyneistä piirretyistä esinekuvista (ks. osa 1 9. aineistoluettelo). Raudanvalmistuspaikan radiohiiliajoituksen perusteella varhaisin toiminta paikalla oli 1060 – 1200-luvuilla. Esineistö ja siitepölyanalyysi viittaavat jo hieman aikaisempaan asutukseen. Käytettävissä olevien tietojen perusteella ei voitu arvioida, miten laajalti muinaisjäännös on säilynyt. Kohteen rajausarvio inventoinnissa perustui paikallishistorioihin ja topografiaan.
Kannalaa voi pitää Tornionjokilaakson varhaisen kiinteän asutuksen avainkohteena, kuten vastapäätä joen länsipuolella olevaa Hietaniemen Kirkkoniemen kohdettakin.
Kannalan muinaisjäännösalueella suoritettiin vuonna 2023 tarkkuusinventointi suunnitellulla kaapelikaivannon alueella, kaivamalla yhdeksän koekuoppaa. Koekuopitetussa osassa ei havaittu säilyneitä kiinteitä rakenteita tai kulttuurikerrosta. Talteen otetut esinelöydöt tulivat esiin sekoittuneesta maasta. Koekuopitettu linja sijaitsi lähellä vuonna 1975 tavattujen rakenteiden löytöpaikkaa.
Kiinteän muinaisjäännöksen laajuutta on arvioitava jossakin vaiheessa uudelleen. |
| metsakeskus.1000009929 |
976 |
Kannala |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27007 |
354511.43700000 |
7348019.19800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009929 |
Kohde sijaitsee Kierivaaran koillispuolisen Kannalanlahden ja Tornionjoen välisellä Parpanniemellä Kannalan talon pihapiirissä. Paikalla on loiva asuttu mäki, jonka rinteet ovat peltona tai niittynä.
Oulun yliopiston Historian laitoksen tutkimuksissa vuonna 1975 alueelta on tavattu jälkiä rautakauden lopulle ja keskiajalle ajoittuvasta ihmistoiminnasta. Paikalta on tavattu mm. kellarikuoppia ja muita historiallisen ajan asutusjäännöksiä. Alueelta on myös paikannettu esihistoriallisen ajan loppuun ajoittuva raudanvalmistusuuni.
Historiallisten lähteiden perusteella Kannala on ollut asuttu 1500-luvun lopulla ja todennäköisesti 1600-luvulla. 1730-luvulla tila on ilmeisesti autio, eikä sen kohdalle ole merkitty vuoden 1737 historiallisella kartalla rakennuksia.
Vuoden 2017 Tornionjoen osayleiskaavainventoinnin aikaan Kannalan talo oli kesäkäytössä ja piha talon ympärillä nurmella. Taloon menevän pihatien eteläpuolella oli aidattu laidunmaa. Inventoinnissa esitetyt arviot perustuivat paikallishistorioihin, joissa on valokuvat kaivauksessa löytyneistä piirretyistä esinekuvista (ks. osa 1 9. aineistoluettelo). Raudanvalmistuspaikan radiohiiliajoituksen perusteella varhaisin toiminta paikalla oli 1060 – 1200-luvuilla. Esineistö ja siitepölyanalyysi viittaavat jo hieman aikaisempaan asutukseen. Käytettävissä olevien tietojen perusteella ei voitu arvioida, miten laajalti muinaisjäännös on säilynyt. Kohteen rajausarvio inventoinnissa perustui paikallishistorioihin ja topografiaan.
Kannalaa voi pitää Tornionjokilaakson varhaisen kiinteän asutuksen avainkohteena, kuten vastapäätä joen länsipuolella olevaa Hietaniemen Kirkkoniemen kohdettakin.
Kannalan muinaisjäännösalueella suoritettiin vuonna 2023 tarkkuusinventointi suunnitellulla kaapelikaivannon alueella, kaivamalla yhdeksän koekuoppaa. Koekuopitetussa osassa ei havaittu säilyneitä kiinteitä rakenteita tai kulttuurikerrosta. Talteen otetut esinelöydöt tulivat esiin sekoittuneesta maasta. Koekuopitettu linja sijaitsi lähellä vuonna 1975 tavattujen rakenteiden löytöpaikkaa.
Kiinteän muinaisjäännöksen laajuutta on arvioitava jossakin vaiheessa uudelleen. |
| metsakeskus.1000009929 |
976 |
Kannala |
10002 |
12016 |
13172 |
11033 |
27019 |
354511.43700000 |
7348019.19800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009929 |
Kohde sijaitsee Kierivaaran koillispuolisen Kannalanlahden ja Tornionjoen välisellä Parpanniemellä Kannalan talon pihapiirissä. Paikalla on loiva asuttu mäki, jonka rinteet ovat peltona tai niittynä.
Oulun yliopiston Historian laitoksen tutkimuksissa vuonna 1975 alueelta on tavattu jälkiä rautakauden lopulle ja keskiajalle ajoittuvasta ihmistoiminnasta. Paikalta on tavattu mm. kellarikuoppia ja muita historiallisen ajan asutusjäännöksiä. Alueelta on myös paikannettu esihistoriallisen ajan loppuun ajoittuva raudanvalmistusuuni.
Historiallisten lähteiden perusteella Kannala on ollut asuttu 1500-luvun lopulla ja todennäköisesti 1600-luvulla. 1730-luvulla tila on ilmeisesti autio, eikä sen kohdalle ole merkitty vuoden 1737 historiallisella kartalla rakennuksia.
Vuoden 2017 Tornionjoen osayleiskaavainventoinnin aikaan Kannalan talo oli kesäkäytössä ja piha talon ympärillä nurmella. Taloon menevän pihatien eteläpuolella oli aidattu laidunmaa. Inventoinnissa esitetyt arviot perustuivat paikallishistorioihin, joissa on valokuvat kaivauksessa löytyneistä piirretyistä esinekuvista (ks. osa 1 9. aineistoluettelo). Raudanvalmistuspaikan radiohiiliajoituksen perusteella varhaisin toiminta paikalla oli 1060 – 1200-luvuilla. Esineistö ja siitepölyanalyysi viittaavat jo hieman aikaisempaan asutukseen. Käytettävissä olevien tietojen perusteella ei voitu arvioida, miten laajalti muinaisjäännös on säilynyt. Kohteen rajausarvio inventoinnissa perustui paikallishistorioihin ja topografiaan.
Kannalaa voi pitää Tornionjokilaakson varhaisen kiinteän asutuksen avainkohteena, kuten vastapäätä joen länsipuolella olevaa Hietaniemen Kirkkoniemen kohdettakin.
Kannalan muinaisjäännösalueella suoritettiin vuonna 2023 tarkkuusinventointi suunnitellulla kaapelikaivannon alueella, kaivamalla yhdeksän koekuoppaa. Koekuopitetussa osassa ei havaittu säilyneitä kiinteitä rakenteita tai kulttuurikerrosta. Talteen otetut esinelöydöt tulivat esiin sekoittuneesta maasta. Koekuopitettu linja sijaitsi lähellä vuonna 1975 tavattujen rakenteiden löytöpaikkaa.
Kiinteän muinaisjäännöksen laajuutta on arvioitava jossakin vaiheessa uudelleen. |
| metsakeskus.1000009929 |
976 |
Kannala |
10002 |
12016 |
13172 |
11010 |
27000 |
354511.43700000 |
7348019.19800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009929 |
Kohde sijaitsee Kierivaaran koillispuolisen Kannalanlahden ja Tornionjoen välisellä Parpanniemellä Kannalan talon pihapiirissä. Paikalla on loiva asuttu mäki, jonka rinteet ovat peltona tai niittynä.
Oulun yliopiston Historian laitoksen tutkimuksissa vuonna 1975 alueelta on tavattu jälkiä rautakauden lopulle ja keskiajalle ajoittuvasta ihmistoiminnasta. Paikalta on tavattu mm. kellarikuoppia ja muita historiallisen ajan asutusjäännöksiä. Alueelta on myös paikannettu esihistoriallisen ajan loppuun ajoittuva raudanvalmistusuuni.
Historiallisten lähteiden perusteella Kannala on ollut asuttu 1500-luvun lopulla ja todennäköisesti 1600-luvulla. 1730-luvulla tila on ilmeisesti autio, eikä sen kohdalle ole merkitty vuoden 1737 historiallisella kartalla rakennuksia.
Vuoden 2017 Tornionjoen osayleiskaavainventoinnin aikaan Kannalan talo oli kesäkäytössä ja piha talon ympärillä nurmella. Taloon menevän pihatien eteläpuolella oli aidattu laidunmaa. Inventoinnissa esitetyt arviot perustuivat paikallishistorioihin, joissa on valokuvat kaivauksessa löytyneistä piirretyistä esinekuvista (ks. osa 1 9. aineistoluettelo). Raudanvalmistuspaikan radiohiiliajoituksen perusteella varhaisin toiminta paikalla oli 1060 – 1200-luvuilla. Esineistö ja siitepölyanalyysi viittaavat jo hieman aikaisempaan asutukseen. Käytettävissä olevien tietojen perusteella ei voitu arvioida, miten laajalti muinaisjäännös on säilynyt. Kohteen rajausarvio inventoinnissa perustui paikallishistorioihin ja topografiaan.
Kannalaa voi pitää Tornionjokilaakson varhaisen kiinteän asutuksen avainkohteena, kuten vastapäätä joen länsipuolella olevaa Hietaniemen Kirkkoniemen kohdettakin.
Kannalan muinaisjäännösalueella suoritettiin vuonna 2023 tarkkuusinventointi suunnitellulla kaapelikaivannon alueella, kaivamalla yhdeksän koekuoppaa. Koekuopitetussa osassa ei havaittu säilyneitä kiinteitä rakenteita tai kulttuurikerrosta. Talteen otetut esinelöydöt tulivat esiin sekoittuneesta maasta. Koekuopitettu linja sijaitsi lähellä vuonna 1975 tavattujen rakenteiden löytöpaikkaa.
Kiinteän muinaisjäännöksen laajuutta on arvioitava jossakin vaiheessa uudelleen. |
| metsakeskus.1000009929 |
976 |
Kannala |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27005 |
354511.43700000 |
7348019.19800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009929 |
Kohde sijaitsee Kierivaaran koillispuolisen Kannalanlahden ja Tornionjoen välisellä Parpanniemellä Kannalan talon pihapiirissä. Paikalla on loiva asuttu mäki, jonka rinteet ovat peltona tai niittynä.
Oulun yliopiston Historian laitoksen tutkimuksissa vuonna 1975 alueelta on tavattu jälkiä rautakauden lopulle ja keskiajalle ajoittuvasta ihmistoiminnasta. Paikalta on tavattu mm. kellarikuoppia ja muita historiallisen ajan asutusjäännöksiä. Alueelta on myös paikannettu esihistoriallisen ajan loppuun ajoittuva raudanvalmistusuuni.
Historiallisten lähteiden perusteella Kannala on ollut asuttu 1500-luvun lopulla ja todennäköisesti 1600-luvulla. 1730-luvulla tila on ilmeisesti autio, eikä sen kohdalle ole merkitty vuoden 1737 historiallisella kartalla rakennuksia.
Vuoden 2017 Tornionjoen osayleiskaavainventoinnin aikaan Kannalan talo oli kesäkäytössä ja piha talon ympärillä nurmella. Taloon menevän pihatien eteläpuolella oli aidattu laidunmaa. Inventoinnissa esitetyt arviot perustuivat paikallishistorioihin, joissa on valokuvat kaivauksessa löytyneistä piirretyistä esinekuvista (ks. osa 1 9. aineistoluettelo). Raudanvalmistuspaikan radiohiiliajoituksen perusteella varhaisin toiminta paikalla oli 1060 – 1200-luvuilla. Esineistö ja siitepölyanalyysi viittaavat jo hieman aikaisempaan asutukseen. Käytettävissä olevien tietojen perusteella ei voitu arvioida, miten laajalti muinaisjäännös on säilynyt. Kohteen rajausarvio inventoinnissa perustui paikallishistorioihin ja topografiaan.
Kannalaa voi pitää Tornionjokilaakson varhaisen kiinteän asutuksen avainkohteena, kuten vastapäätä joen länsipuolella olevaa Hietaniemen Kirkkoniemen kohdettakin.
Kannalan muinaisjäännösalueella suoritettiin vuonna 2023 tarkkuusinventointi suunnitellulla kaapelikaivannon alueella, kaivamalla yhdeksän koekuoppaa. Koekuopitetussa osassa ei havaittu säilyneitä kiinteitä rakenteita tai kulttuurikerrosta. Talteen otetut esinelöydöt tulivat esiin sekoittuneesta maasta. Koekuopitettu linja sijaitsi lähellä vuonna 1975 tavattujen rakenteiden löytöpaikkaa.
Kiinteän muinaisjäännöksen laajuutta on arvioitava jossakin vaiheessa uudelleen. |
| metsakeskus.1000009929 |
976 |
Kannala |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27006 |
354511.43700000 |
7348019.19800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009929 |
Kohde sijaitsee Kierivaaran koillispuolisen Kannalanlahden ja Tornionjoen välisellä Parpanniemellä Kannalan talon pihapiirissä. Paikalla on loiva asuttu mäki, jonka rinteet ovat peltona tai niittynä.
Oulun yliopiston Historian laitoksen tutkimuksissa vuonna 1975 alueelta on tavattu jälkiä rautakauden lopulle ja keskiajalle ajoittuvasta ihmistoiminnasta. Paikalta on tavattu mm. kellarikuoppia ja muita historiallisen ajan asutusjäännöksiä. Alueelta on myös paikannettu esihistoriallisen ajan loppuun ajoittuva raudanvalmistusuuni.
Historiallisten lähteiden perusteella Kannala on ollut asuttu 1500-luvun lopulla ja todennäköisesti 1600-luvulla. 1730-luvulla tila on ilmeisesti autio, eikä sen kohdalle ole merkitty vuoden 1737 historiallisella kartalla rakennuksia.
Vuoden 2017 Tornionjoen osayleiskaavainventoinnin aikaan Kannalan talo oli kesäkäytössä ja piha talon ympärillä nurmella. Taloon menevän pihatien eteläpuolella oli aidattu laidunmaa. Inventoinnissa esitetyt arviot perustuivat paikallishistorioihin, joissa on valokuvat kaivauksessa löytyneistä piirretyistä esinekuvista (ks. osa 1 9. aineistoluettelo). Raudanvalmistuspaikan radiohiiliajoituksen perusteella varhaisin toiminta paikalla oli 1060 – 1200-luvuilla. Esineistö ja siitepölyanalyysi viittaavat jo hieman aikaisempaan asutukseen. Käytettävissä olevien tietojen perusteella ei voitu arvioida, miten laajalti muinaisjäännös on säilynyt. Kohteen rajausarvio inventoinnissa perustui paikallishistorioihin ja topografiaan.
Kannalaa voi pitää Tornionjokilaakson varhaisen kiinteän asutuksen avainkohteena, kuten vastapäätä joen länsipuolella olevaa Hietaniemen Kirkkoniemen kohdettakin.
Kannalan muinaisjäännösalueella suoritettiin vuonna 2023 tarkkuusinventointi suunnitellulla kaapelikaivannon alueella, kaivamalla yhdeksän koekuoppaa. Koekuopitetussa osassa ei havaittu säilyneitä kiinteitä rakenteita tai kulttuurikerrosta. Talteen otetut esinelöydöt tulivat esiin sekoittuneesta maasta. Koekuopitettu linja sijaitsi lähellä vuonna 1975 tavattujen rakenteiden löytöpaikkaa.
Kiinteän muinaisjäännöksen laajuutta on arvioitava jossakin vaiheessa uudelleen. |
| metsakeskus.1000009929 |
976 |
Kannala |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27007 |
354511.43700000 |
7348019.19800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009929 |
Kohde sijaitsee Kierivaaran koillispuolisen Kannalanlahden ja Tornionjoen välisellä Parpanniemellä Kannalan talon pihapiirissä. Paikalla on loiva asuttu mäki, jonka rinteet ovat peltona tai niittynä.
Oulun yliopiston Historian laitoksen tutkimuksissa vuonna 1975 alueelta on tavattu jälkiä rautakauden lopulle ja keskiajalle ajoittuvasta ihmistoiminnasta. Paikalta on tavattu mm. kellarikuoppia ja muita historiallisen ajan asutusjäännöksiä. Alueelta on myös paikannettu esihistoriallisen ajan loppuun ajoittuva raudanvalmistusuuni.
Historiallisten lähteiden perusteella Kannala on ollut asuttu 1500-luvun lopulla ja todennäköisesti 1600-luvulla. 1730-luvulla tila on ilmeisesti autio, eikä sen kohdalle ole merkitty vuoden 1737 historiallisella kartalla rakennuksia.
Vuoden 2017 Tornionjoen osayleiskaavainventoinnin aikaan Kannalan talo oli kesäkäytössä ja piha talon ympärillä nurmella. Taloon menevän pihatien eteläpuolella oli aidattu laidunmaa. Inventoinnissa esitetyt arviot perustuivat paikallishistorioihin, joissa on valokuvat kaivauksessa löytyneistä piirretyistä esinekuvista (ks. osa 1 9. aineistoluettelo). Raudanvalmistuspaikan radiohiiliajoituksen perusteella varhaisin toiminta paikalla oli 1060 – 1200-luvuilla. Esineistö ja siitepölyanalyysi viittaavat jo hieman aikaisempaan asutukseen. Käytettävissä olevien tietojen perusteella ei voitu arvioida, miten laajalti muinaisjäännös on säilynyt. Kohteen rajausarvio inventoinnissa perustui paikallishistorioihin ja topografiaan.
Kannalaa voi pitää Tornionjokilaakson varhaisen kiinteän asutuksen avainkohteena, kuten vastapäätä joen länsipuolella olevaa Hietaniemen Kirkkoniemen kohdettakin.
Kannalan muinaisjäännösalueella suoritettiin vuonna 2023 tarkkuusinventointi suunnitellulla kaapelikaivannon alueella, kaivamalla yhdeksän koekuoppaa. Koekuopitetussa osassa ei havaittu säilyneitä kiinteitä rakenteita tai kulttuurikerrosta. Talteen otetut esinelöydöt tulivat esiin sekoittuneesta maasta. Koekuopitettu linja sijaitsi lähellä vuonna 1975 tavattujen rakenteiden löytöpaikkaa.
Kiinteän muinaisjäännöksen laajuutta on arvioitava jossakin vaiheessa uudelleen. |
| metsakeskus.1000009930 |
739 |
Lahdensuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
541089.35500000 |
6794766.37600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009930 |
Kohde sijaitsee Lahdensuon etelärannalla, suohon pistävässä niemessä. Asuinpaikka sijaitsee niemen kärjessä, hieman korkeammalla tasanteella. Metsäaurausjäljistä poimittiin keramiikkaa, kvartsia, kiviesine ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.1000009931 |
976 |
Kierivaara pohjoisrinne |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
355164.00000000 |
7347714.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009931 |
Kohde sijaitsee Kierivaaran pohjoisrinteessä Kannalanlahdesta itäkaakkoon. Alue on terassimaisesti laskevaa kuivaa moreenirinnettä. Paikalla on usean sadan metrin mittaisesti kennomaisesti polveilevaa kiviaitaa, joka muodostaa kymmenkunta, keskimäärin ehkä noin aarin kokoista, toisiinsa lomittuvaa peltotarhaa. Karkean arvion perusteella alueen koko on noin 150 x 100 metriä. Rinteessä olevien tarhojen määrä on kaikkineen noin 10. Kiviaidan leveys on noin 1 - 1,5 metriä ja korkeus metrin luokkaa.
Kiviaita-alueen rajaus perustuu vuoden 2012 tarkastuksessa tehtyihin 40 gps-mittaukseen. Aita kattaa sen mukaan noin 140 x 60 m laajan, kaakko-luode-suuntaisen, rinteeseen nähden hieman viiston alueen. Rakenteen korkeusero on 12 metrin luokkaa.
Vuoden 2017 inventoinnissa kiviaitoja mitattiin gps-laitteella, raivatulla alueella ja ulkopuolella kairattiin muutamia kohtia. Kairauksen perusteella raivatulla alueella on vahvuudeltaan hyvin vaihteleva harmaa - tummanruskea peltokerros (5 - > 15 cm), ulkopuolella kivisellä alueella on normaali maannos.
Vuoden 2020 tarkastuksessa tarhojen/kiviaitojen koillispuolelta paikannettiin tiheikössä kaksi raivausröykkiötä, ja peltotarhan kiviaidasta kylmämuurattu pientä ryssänuunia muistuttava rakenne.
Peltoalue on merkitty vuoden 1737 isonjaon kartalle, jossa se on laajempi ja palstat hieman erinäköisiä verrattuna nykyhavaintoihin. Alueella oli Kainuunkylän eteläosan Majasen, Lovikan, Kuurusen ja Kannalan talojen peltotilkkuja. |
| metsakeskus.1000009931 |
976 |
Kierivaara pohjoisrinne |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
355164.00000000 |
7347714.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009931 |
Kohde sijaitsee Kierivaaran pohjoisrinteessä Kannalanlahdesta itäkaakkoon. Alue on terassimaisesti laskevaa kuivaa moreenirinnettä. Paikalla on usean sadan metrin mittaisesti kennomaisesti polveilevaa kiviaitaa, joka muodostaa kymmenkunta, keskimäärin ehkä noin aarin kokoista, toisiinsa lomittuvaa peltotarhaa. Karkean arvion perusteella alueen koko on noin 150 x 100 metriä. Rinteessä olevien tarhojen määrä on kaikkineen noin 10. Kiviaidan leveys on noin 1 - 1,5 metriä ja korkeus metrin luokkaa.
Kiviaita-alueen rajaus perustuu vuoden 2012 tarkastuksessa tehtyihin 40 gps-mittaukseen. Aita kattaa sen mukaan noin 140 x 60 m laajan, kaakko-luode-suuntaisen, rinteeseen nähden hieman viiston alueen. Rakenteen korkeusero on 12 metrin luokkaa.
Vuoden 2017 inventoinnissa kiviaitoja mitattiin gps-laitteella, raivatulla alueella ja ulkopuolella kairattiin muutamia kohtia. Kairauksen perusteella raivatulla alueella on vahvuudeltaan hyvin vaihteleva harmaa - tummanruskea peltokerros (5 - > 15 cm), ulkopuolella kivisellä alueella on normaali maannos.
Vuoden 2020 tarkastuksessa tarhojen/kiviaitojen koillispuolelta paikannettiin tiheikössä kaksi raivausröykkiötä, ja peltotarhan kiviaidasta kylmämuurattu pientä ryssänuunia muistuttava rakenne.
Peltoalue on merkitty vuoden 1737 isonjaon kartalle, jossa se on laajempi ja palstat hieman erinäköisiä verrattuna nykyhavaintoihin. Alueella oli Kainuunkylän eteläosan Majasen, Lovikan, Kuurusen ja Kannalan talojen peltotilkkuja. |
| metsakeskus.1000009931 |
976 |
Kierivaara pohjoisrinne |
10002 |
12004 |
13055 |
11006 |
27000 |
355164.00000000 |
7347714.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009931 |
Kohde sijaitsee Kierivaaran pohjoisrinteessä Kannalanlahdesta itäkaakkoon. Alue on terassimaisesti laskevaa kuivaa moreenirinnettä. Paikalla on usean sadan metrin mittaisesti kennomaisesti polveilevaa kiviaitaa, joka muodostaa kymmenkunta, keskimäärin ehkä noin aarin kokoista, toisiinsa lomittuvaa peltotarhaa. Karkean arvion perusteella alueen koko on noin 150 x 100 metriä. Rinteessä olevien tarhojen määrä on kaikkineen noin 10. Kiviaidan leveys on noin 1 - 1,5 metriä ja korkeus metrin luokkaa.
Kiviaita-alueen rajaus perustuu vuoden 2012 tarkastuksessa tehtyihin 40 gps-mittaukseen. Aita kattaa sen mukaan noin 140 x 60 m laajan, kaakko-luode-suuntaisen, rinteeseen nähden hieman viiston alueen. Rakenteen korkeusero on 12 metrin luokkaa.
Vuoden 2017 inventoinnissa kiviaitoja mitattiin gps-laitteella, raivatulla alueella ja ulkopuolella kairattiin muutamia kohtia. Kairauksen perusteella raivatulla alueella on vahvuudeltaan hyvin vaihteleva harmaa - tummanruskea peltokerros (5 - > 15 cm), ulkopuolella kivisellä alueella on normaali maannos.
Vuoden 2020 tarkastuksessa tarhojen/kiviaitojen koillispuolelta paikannettiin tiheikössä kaksi raivausröykkiötä, ja peltotarhan kiviaidasta kylmämuurattu pientä ryssänuunia muistuttava rakenne.
Peltoalue on merkitty vuoden 1737 isonjaon kartalle, jossa se on laajempi ja palstat hieman erinäköisiä verrattuna nykyhavaintoihin. Alueella oli Kainuunkylän eteläosan Majasen, Lovikan, Kuurusen ja Kannalan talojen peltotilkkuja. |
| metsakeskus.1000009932 |
976 |
Rousunvaaran laki |
10002 |
12004 |
13052 |
11042 |
27000 |
355446.07000000 |
7346012.00700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009932 |
Kohde sijaitsee heti Rousunvaaran korkeimman kohdan pohjoispuolella. Rousunvaara on kallioinen vaara, jonka eteläpuoli on rauhoitettu. Vaaran itäpuolisen urheilukentän pohjoispäästä lähtee luontopolku, joka johtaa laen eteläosassa olevalle laavulle. Laavulta polku jatkuu pohjoiseen lakiharjannetta noudattaen. Korkeimmalla kohdalla on rakkaa, joka jatkuu pohjoiseen. Tämän rakan pohjoisosassa, sammalen ja osin puiden peittämässä rakassa, on ainakin kolme kuoppaa. Ne sijaitsevat aivan luontopolun varrella, Hietaniemen kylää esittelevän opastaulun luona.
Heti rajalinjan kaakkoispuolella olevaan rakkaan tehtyjen kuoppien halkaisija on 1,5 – 2,5 metriä ja syvyys 20 – 50 cm. Kuoppien laidoilla on heikkoa vallia, jonka leveyttä on vaikea määrittää. Kuopat sijaitsevat 20 – 25 metrin matkalla lakiharjanteen länsirinteen partaalla. Kuopista 2 – 3 on lähekkäin toisiaan kohteen pohjoispäässä osin kasvillisuuden peitossa (kahdessa kasvaa kuusi), mutta helposti löydettävissä. Näistä parikymmentä metriä etelään polun länsipuolella on vielä yksi kuoppa.
Vuonna 2017 saadun tiedon mukaan kuopat olisivat 1960-1970 välillä rakennuskivien otossa syntyneitä resenttejä kuoppia. Kohde olikin välillä tämän vuoksi suojelusta poistettuna kohteena. On ilmeistä, että kuoppia on kaiveltu tuolloin, mutta alueella lienee myös vanhoja rakkakuoppia, kiinteitä muinaisjäännöksiä. |
| metsakeskus.1000009932 |
976 |
Rousunvaaran laki |
10002 |
12004 |
13052 |
11006 |
27000 |
355446.07000000 |
7346012.00700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009932 |
Kohde sijaitsee heti Rousunvaaran korkeimman kohdan pohjoispuolella. Rousunvaara on kallioinen vaara, jonka eteläpuoli on rauhoitettu. Vaaran itäpuolisen urheilukentän pohjoispäästä lähtee luontopolku, joka johtaa laen eteläosassa olevalle laavulle. Laavulta polku jatkuu pohjoiseen lakiharjannetta noudattaen. Korkeimmalla kohdalla on rakkaa, joka jatkuu pohjoiseen. Tämän rakan pohjoisosassa, sammalen ja osin puiden peittämässä rakassa, on ainakin kolme kuoppaa. Ne sijaitsevat aivan luontopolun varrella, Hietaniemen kylää esittelevän opastaulun luona.
Heti rajalinjan kaakkoispuolella olevaan rakkaan tehtyjen kuoppien halkaisija on 1,5 – 2,5 metriä ja syvyys 20 – 50 cm. Kuoppien laidoilla on heikkoa vallia, jonka leveyttä on vaikea määrittää. Kuopat sijaitsevat 20 – 25 metrin matkalla lakiharjanteen länsirinteen partaalla. Kuopista 2 – 3 on lähekkäin toisiaan kohteen pohjoispäässä osin kasvillisuuden peitossa (kahdessa kasvaa kuusi), mutta helposti löydettävissä. Näistä parikymmentä metriä etelään polun länsipuolella on vielä yksi kuoppa.
Vuonna 2017 saadun tiedon mukaan kuopat olisivat 1960-1970 välillä rakennuskivien otossa syntyneitä resenttejä kuoppia. Kohde olikin välillä tämän vuoksi suojelusta poistettuna kohteena. On ilmeistä, että kuoppia on kaiveltu tuolloin, mutta alueella lienee myös vanhoja rakkakuoppia, kiinteitä muinaisjäännöksiä. |
| metsakeskus.1000009933 |
739 |
Suomalanlahti |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
542955.57500000 |
6801160.80300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009933 |
Kohde sijaitsee Suomalanlahden pohjoisrannalla, etelään viettävällä rinteellä Suomalanlahdentien ja Kermanniementien risteyksen tuntumassa. Pyyntikuopat muodostavat kaksi aluetta. Mökkitieltä löydettiin yksi kvartsi-iskos, mutta muuta asuinpaikkaan viittaavaa ei alueelta löydetty. |
| metsakeskus.1000009936 |
111 |
Rantaväentie |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
448190.76100000 |
6789810.94900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009936 |
Muinaisjäännösryhmä sijaitsee Sukuranlahden pohjukasta noin 300 m koilliseen Sammontieltä Rantaväentielle menevän oikopolun ja Rantaväentien risteyksestä pohjoiseen. Maasto on alavaa ja tasaista kosteikkoa, mutta alkaa nousta ensin loivasti ja sitten jyrkemmin kohti itää ja koillista. Lopulta rinteen päällä on kalliopaljastumia. Maaperä on soramoreenia, paikoitellen on suuria maakiviäkin.
Paikalla on 0,5 - 1 m levyinen kiviaita (noin 200 x 100 m, korkeus 20 - 50 cm), jonka kivet ovat sammalpeittoiset ja vaihtelevan kokoiset. Aidan lisäksi alueella on ainakin kuusi kiviröykkiöitä ja yksi kuoppa, joista röykkiöt ovat aidan sisäpuolella ja kuoppa sen ulkopuolella. Rakenteet viittaavat maanviljelyyn tai laidunnukseen, todennäköisesti kaskeen.
|
| metsakeskus.1000009936 |
111 |
Rantaväentie |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
448190.76100000 |
6789810.94900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009936 |
Muinaisjäännösryhmä sijaitsee Sukuranlahden pohjukasta noin 300 m koilliseen Sammontieltä Rantaväentielle menevän oikopolun ja Rantaväentien risteyksestä pohjoiseen. Maasto on alavaa ja tasaista kosteikkoa, mutta alkaa nousta ensin loivasti ja sitten jyrkemmin kohti itää ja koillista. Lopulta rinteen päällä on kalliopaljastumia. Maaperä on soramoreenia, paikoitellen on suuria maakiviäkin.
Paikalla on 0,5 - 1 m levyinen kiviaita (noin 200 x 100 m, korkeus 20 - 50 cm), jonka kivet ovat sammalpeittoiset ja vaihtelevan kokoiset. Aidan lisäksi alueella on ainakin kuusi kiviröykkiöitä ja yksi kuoppa, joista röykkiöt ovat aidan sisäpuolella ja kuoppa sen ulkopuolella. Rakenteet viittaavat maanviljelyyn tai laidunnukseen, todennäköisesti kaskeen.
|
| metsakeskus.1000009936 |
111 |
Rantaväentie |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
448190.76100000 |
6789810.94900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009936 |
Muinaisjäännösryhmä sijaitsee Sukuranlahden pohjukasta noin 300 m koilliseen Sammontieltä Rantaväentielle menevän oikopolun ja Rantaväentien risteyksestä pohjoiseen. Maasto on alavaa ja tasaista kosteikkoa, mutta alkaa nousta ensin loivasti ja sitten jyrkemmin kohti itää ja koillista. Lopulta rinteen päällä on kalliopaljastumia. Maaperä on soramoreenia, paikoitellen on suuria maakiviäkin.
Paikalla on 0,5 - 1 m levyinen kiviaita (noin 200 x 100 m, korkeus 20 - 50 cm), jonka kivet ovat sammalpeittoiset ja vaihtelevan kokoiset. Aidan lisäksi alueella on ainakin kuusi kiviröykkiöitä ja yksi kuoppa, joista röykkiöt ovat aidan sisäpuolella ja kuoppa sen ulkopuolella. Rakenteet viittaavat maanviljelyyn tai laidunnukseen, todennäköisesti kaskeen.
|
| metsakeskus.1000009937 |
111 |
Sukuranlahti |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
447660.97500000 |
6789720.98300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009937 |
Muinaisjäännösryhmä sijaitsee Sukuranlahden lounaisosassa luoteeseen Kollarinselälle pistävän Pitkäniemen itärannalla. Maasto on vaihtelevaa, paikoin sankkaa kuusimetsää ja korkeita kallioalueita.
Alueella sijaitsee asuinpaikka tiheässä kuusikossa harjanteella, jossa on kaksi rakennuksen pohjaa. Molemmissa on kivijalkaa säilyneenä sekä kiviröykkiöt tulisijoista. Toisen rakennuksen koillispuolella on kuopanne, jonka pohja on hyvin kivinen. Rakennusten pohjat saattavat liittyä torppa-asutukseen, joka Heinolassa on alkanut jo 1600-luvulla. Varsinainen torppien perustamisaika on ollut kuitenkin 1700-luvun jälkipuolisko.
Lisäksi alueella on useita kymmeniä röykkiöitä asuinpaikkaharjanteen länsi- ja luoteispuolella. Ne ovat erityyppisiä eivätkä sijaitse järjestelmällisesti. Röykkiöt vaikuttavat kaskiraunioilta, ja ne liittynevät talonpohjiin. Alue on kokonaisuutena hyvin säilynyt.
|
| metsakeskus.1000009937 |
111 |
Sukuranlahti |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
447660.97500000 |
6789720.98300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009937 |
Muinaisjäännösryhmä sijaitsee Sukuranlahden lounaisosassa luoteeseen Kollarinselälle pistävän Pitkäniemen itärannalla. Maasto on vaihtelevaa, paikoin sankkaa kuusimetsää ja korkeita kallioalueita.
Alueella sijaitsee asuinpaikka tiheässä kuusikossa harjanteella, jossa on kaksi rakennuksen pohjaa. Molemmissa on kivijalkaa säilyneenä sekä kiviröykkiöt tulisijoista. Toisen rakennuksen koillispuolella on kuopanne, jonka pohja on hyvin kivinen. Rakennusten pohjat saattavat liittyä torppa-asutukseen, joka Heinolassa on alkanut jo 1600-luvulla. Varsinainen torppien perustamisaika on ollut kuitenkin 1700-luvun jälkipuolisko.
Lisäksi alueella on useita kymmeniä röykkiöitä asuinpaikkaharjanteen länsi- ja luoteispuolella. Ne ovat erityyppisiä eivätkä sijaitse järjestelmällisesti. Röykkiöt vaikuttavat kaskiraunioilta, ja ne liittynevät talonpohjiin. Alue on kokonaisuutena hyvin säilynyt.
|
| metsakeskus.1000009940 |
976 |
Kierivaara itärinne |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
355664.97400000 |
7347242.51500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009940 |
Kohde tarkastettiin alun perin vuoden 1991 inventoinnissa ja uudelleen vuonna 2001. Havaintotiedot perustuva 1991 selvitykseen. Se sijaitsee Kierivaaran itärinteessä vanhasta maantiestä 50 – 60 metriä tilojen 21:59 ja 22:25 rajaa itään. Paikalla on matala pitkä itä-länsi-suuntainen kiveys. Sen pituus on 6 – 7 metriä ja leveys puolisen metriä. Korkeutta kivirivillä on 20 – 30 cm. Pari metriä tämän alapuolella on luoteis-kaakkosuuntainen röykkiömäinen kiveys, jonka ala on 3 x 1 m ja korkeus noin 30 cm. Tästä 6 – 7 metriä edelleen rinnettä alaspäin on röykkiömäinen kiveys, jonka halkaisija on 2 metriä ja korkeus 30 – 40 cm. Näistä noin 30 metriä etelään on sivuiltaan 1,4 metrinen uuninpohja.
Kiveysten luonne ei 2001 selvinnyt. Niiden lähelle tehtiin pari koeruutua, joissa ei havaittu esim. viljelyksestä tms. maankäytöstä kertovia merkkejä. Myöskään mitään asuinpaikkaan viittaavia havaintoja ei tehty.
Vuoden 2017 inventoinnin arvioinnin perusteella kivirakenteet lienevät luontaisia; selkeitä vallimaisia tai röykkiömäisiä rakenteita ei havaittu. ’Uunin pohjaa’ - vastaavia kuoppia on kolme, yksi on resentti koneella tehty sorakoemonttu, josta on nostettu maa-aines montun viereen. Ainoa historiallinen jäännös on rajamerkki, jolla on umpeen kasvanut nelikulmainen (1 x 1 m) kivijalka ja sen päällä pystykivi. Rajamerkki ei sijaitse nykyrajalla, ja pystykivessä ei ole hakkausta. Sen rakenteen perusteella rajamerkki voi olla isonjaon aikainen. Tämän perusteella kohdetta voi edelleen pitää kiinteänä muinaisjäännöksenä. |
| metsakeskus.1000009941 |
739 |
Vanha Kärnä |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
537323.89100000 |
6789650.41800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009941 |
Kuolimojärveen päin viettävä kivikkoinen moreenimäki, jossa runsaasti erikokoisia kivilatomuksia ja kivikasoja. |
| metsakeskus.1000009943 |
739 |
Haahkalahti |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
539241.10400000 |
6792166.41000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009943 |
Kivikkoisessa moreenimäessä on 50 x 100 m alueella useita hyväkuntoisia viljelysröykkiöitä ja kiviaita. Historiallisten ilmakuvien perusteella alue on ollut vielä 1950- ja 1960-luvulla avointa peltomaisemaa. |
| metsakeskus.1000009945 |
111 |
Vanha-Sukura |
10001 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
447870.89800000 |
6789561.05100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009945 |
Paikka sijaitsee Sukuranlahden pohjukassa, Vanha-Sukuran tilan pihapiirissä, päärakennuksesta noin 100 m lounaaseen. Paikalla on vanha oja, joka laskee Sukuranlahteen. Ojan ylimenopaikan kohta on kallioinen, ja ojan länsipenkereellä on noin 20 m pitkä ja noin 2 m leveä kiviaita.
Ojaa on ilmeisesti joskus syvennetty ja kalliota louhittu, jolloin louhitut kivet on koottu aidaksi. Kuninkaan kartastossa Sukuranlahden ympäristön suoalueelle oja jo on merkitty. Aivan tuore kallion louhiminen ojan kohdalla ei ole, koska kivet ovat paksun sammaleen peitossa, eikä tilan vanhaisäntäkään tiedä milloin ojaa on perattu.
|
| metsakeskus.1000009947 |
976 |
Puonivaara |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
356724.49600000 |
7367852.24400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009947 |
Kohde sijaitsee Puonivaaran länsirinteessä. Alue on vaaran alarinteen osin terassimaisesti laskevaa rinnettä, jonka alapuolella on kerralleen etelään avautunut muinaislahti, nykyinen soinen ja osin pelloksi raivattu Puonivuoma.
Puonivaaraan johtava metsätie risteää Raanujärventiestä Tengeliön ja Portimon kylien puolimaissa. Puonivaaralla tie kulkee vaaran lounais- ja länsilaitaa. Tien päässä olevalta kääntöpaikalta 400 metriä etelään tie tekee pienen mutkan, jonka kohdalla ylärinteen puolella on korkeudeltaan hieman toista metriä oleva leikkaus. Tästä hiekkamaahan tehdystä leikkauksesta tavattiin vain kolme kvartsia sekä hieman runsaammin palanutta kiveä. Likaantunutta maata ei havaittu. Havainnot tehtiin leikkauksen pohjoisosasta 30 – 40 metrin matkalta. Leikkauksen yläpuolella on muutaman metrin levyinen terassi/loiva rinne, jonka jälkeen maasto alkaa selvemmin nousta. Alarinteen puolella tien länsipuolella on selvästi jyrkemmin suohon laskeva rinne.
Kyseessä lienee vähemmän intensiivisesti asuttu kapea terassi, jonka länsireuna on tuhoutunut tietä tehtäessä.
2024: Tarkastuksessa todettiin, että asuinpaikka-alueesta noin puolet on tuhoutunut maanotossa. Ilmakuvien perusteella kohde on ollut ehjä vuonna 2007. Maanotto näkyy kuvissa vuonna 2012. Maanottoa on ollut muinaisjäännösalueen eteläosassa ja muinaisjäännösalueen pohjoispuolella. Pohjoisemman maanottokuopan profiilin läheisyydestä löydettiin kolmesta eri kohtaa kvartsi-iskoksia. Iskokset löydettiin nykyisen muinaisjäännösaluerajauksen ulkopuolelta, noin 7 metriä itään ja noin 15 metriä koilliseen alueen rajasta. Kvartsi-iskoksia löydettiin koordinaattipisteistä P: 7367871 I: 356730, P: 7367877 I: 356730, P: 7367887 I: 356729. |
| metsakeskus.1000009948 |
976 |
Lompolovaara, kaakko |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
355533.97800000 |
7368700.89400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009948 |
Kohde sijaitsee Tengeliön Tolpin kylän pohjoispuolella olevan pienen Lompolovaaran kaakkoisosassa. Alue on kalliokkoisen vaaranlaen kaakkoispuolella olevan hiekkaista, laeltaan melko tasaista, loivasti itään ja kaakkoon laskevaa kuivaa kangasharjannetta.
Kankaan koillisreunaa kulkee vaaran kaakkoispuolelta ohittavalta metsätieltä kääntyvä ajoura. Likimain kahden tilan rajalla kulkevalta ajouralta tavattiin mahdollinen kvartsiesine sekä -iskos. Löytökohta on tasaista hiekkakangasta runsaat 100 metriä koilliseen johtavalta metsäautotieltä luoteeseen. Löytöpaikan länsipuolella on ympäröivää aluetta hieman kosteampi alanne ja koillispuolella 20 metrin päästä maasto alkaa laskea jyrkemmin kohti viereistä suota. Alue oli käsittelemätön, mutta koillispuolen muutamasta tuulenkaadosta ei havaittu asuinpaikkaan viittaavaa. Vuoden 2001 inventoinnissa paikkaa pidettiin mahdollisena kivikautisena asuinpaikkana, mikä paikan sijainnin ja maaperän perusteella on varsin mahdollista.
Vuosien 2007-2015 välillä kohde oli muinaisjäännösrekisterissä pelkästään irtolöytökohteena.
Vuoden 2017 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. Oletetun muinaisjäännösalueen reunalle tehtiin joitakin koekuoppia, joista saatujen havaintojen perusteella muinaisjäännösalue voitiin rajata. Yhdestä kuopasta tuli palaneita kiviä sekä tummanpunertava kulttuurikerros. |
| metsakeskus.1000009949 |
976 |
Rovakangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
357361.30500000 |
7343997.83000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009949 |
Kohde sijaitsee Kainuunkylän Pekanpään kylän itälaidalla sijaitsevan Rovakankaan koillisreunalla Vuentokosken rannalla olevasta leirintäalueesta noin 1,3 km pohjoiseen. Rovakangas on matala, mutta laajahko, etupäässä mäntyä kasvava kivikkoinen moreenikangas.
Kankaan pohjoisosan poikki kulkee sähkölinja. Linjan alle jäävät mm. palstat 33:12 ja 33:13, joiden välinen koillinen-lounas –suuntainen raja leikkaa sähkölinjaa lähes kohtisuoraan. Kankaan reuna on runsaat 100 metriä linjalta rajaa pitkin. Sitten maasto muuttuu ojitetuksi suoksi. Reunimmainen oja kulkee lähellä kankaan reunaa, sen suuntaa noudatellen. Kun mainitun rajalinjan ja ojan leikkauksesta noustaan rajaa pitkin ylös kankaalle, tavataan ojasta 25 metrin päässä pari kiveä, joiden välissä on matala painanne (painanne 2), jonka kaakkoisosan läpi rajalinja kulkee. Välittömästi tämän painanteen luoteispuolella on hieman epämääräisempi painanne (3). Painanteen 2 kohdalta jatketaan rajaa pitkin edelleen lounaaseen noin 15 metriä ja käännytään hartialinja rajansuuntaisena kohti luodetta (selän taakse jää kaksi rajalinjan kaakkoispuolella olevaa maakiveä). Tästä noin 10 metriä eteenpäin on matala painanne (painanne 1). Alueelta tavattu neljäs varma painanne sijaitsee painanteesta 2 noin 25 metriä itään.
Asumuspainanteiden koko vaihtelee 3,5 - 4 x 7 m. Painanteiden syvyys on 20 cm. Kolmea painannetta ympäröi osin epäselvä, suorakaiteen muotoinen kivikehä.
Alue tarkastettu syksyllä 2016, jolloin koko Rovakankaan alue kahden tilan (33:12 ja 13) osalta suoaluetta lukuun ottamatta todettiin avohakatuksi ja maaperä muokatuksi (mahdollisesti vuosi pari aiemmin). Koekuoppia ei tehty, eikä epämääräistä mahdollista painannetta lukuun ottamatta rakenteita havaittu.
Vuoden 2017 inventoinnissa alue todettiin avohakatuksi 2 vuotta aiemmin. Alueella johon asuinpaikka on merkitty, oli erittäin tiheä ja korkea heinikko ja lisäksi hakkuujätekasoja, joten havaintojen saaminen ei ollut mahdollisia. |
| metsakeskus.1000009955 |
593 |
Korkeakangas 2 |
10001 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
502838.28700000 |
6902285.92800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009955 |
Latomukset sijaitsevat Naarajärven länsipuolella noin 500 m rannasta, koilliseen viettävässä rinteessä. Maaperä alueella on hyvin kivikkoinen. Latomuksia on 16, noin 20 x 50 m suuruisella alueella. Osa niistä on erittäin hyvin ladottuja. |
| metsakeskus.1000009956 |
684 |
Järviluoto 2 |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27009 |
200456.33000000 |
6789005.13500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009956 |
Järviluoto 2 –tykkiasema sijaitsee saaren eteläosassa, noin 70 m etäisyydellä etelärannasta kallion lounaisrinteessä. Varustus käsittää kaksi erillistä kallioon louhittua tykkiasemaa, joiden ampumasektori on etelä-lounas. Nyttemmin näkymän merelle peittää sankka havumetsä, mikä tekee varustuksen merellisen luonteen vaikeasti hahmotettavaksi. Kummallakin asemalla on oma suoja-asema, jotka yhdistää tykkiasemiin louhittu ja osin kylmämuurauksella pengerretty käytävä. Varustukset ovat suhteellisen hyvässä kunnossa, myös ladotut pengerrykset ja yhdyskäytävien muuraukset ovat pääosin ehjiä. Varustukset ovat mahdollisesti jääneet keskeneräisiksi, sillä mitään merkkejä tykkilavettien perustuksista ei ole havaittavissa.
Kallioon louhittujen asemien läheisyydessä on myös muita varustusten jäännöksiä. Itäisen tykkiaseman luoteispuolella, suoja-aseman vieressä on hevosenkengän muotoinen, lohkotuista kivistä ladottu matala (korkeus 30-50 cm) valli, josta lähtee lounaan suuntaan lyhyt, matala kivivalli. Kehän halkaisija on n. 9 metriä, ja sen ’suuaukko’ aukeaa itäkoilliseen. Noin 50 m suoja-asemasta pohjoiseen, kallionnyppylän korkeimmalla kohdalla on lisäksi pienempi, karkeasti puoliympyrän muotoinen luonnon- ja lohkokivistä kasattu matala valli jonka halkaisija on noin 6 m. Tästä 35-40 m länteen päin, kahden kallionnyppylän välisellä alueella on vielä 2-3, lohkokivistä kasattua matalaa rakennetta, joka ovat suorakaiteen muotoisia.
Varustusten rakenteet dokumentoitiin valokuvaamalla ja laserkeilaamalla v. 2024. Kohteet tulevat tuhoutumaan Rauman sataman laajennushankkeessa. |
| metsakeskus.1000009958 |
49 |
Sökö Nedergård (Soukanpohjan kartano) |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
370164.72400000 |
6669742.87400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009958 |
Kallion päälle koottu röykkiö epäsäännöllisen kokoisista kivistä. |
| metsakeskus.1000009960 |
746 |
Lietejärvi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
391546.41100000 |
7069266.33800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009960 |
Kohde sijaitsee Sievin ja Reisjärven välisestä maantiestä 300–400 m itään Isokankaan itäreunaa kulkevan metsätien varrella, pääosin tien länsipuolella. Alue on kuivaa, tasaista mäntyä kasvavaa hiekkakangasta. Kankaan länsipuolella maasto nousee, itäpuolella on suo ja koillisessa Lietejärvi 500–800 metrin päässä.
Mika Sarkkinen Pohjois-Pohjanmaan museosta tarkasti kohteen vuonna 2006 ja löysi 18 maakuoppaa, jotka sijaintinsa perusteella vaikuttaisivat olevan pyyntikuoppia. Vuoden 2009 inventoinnissa kohde tarkastettiin ja todettiin pyyntikuoppa-alueen olevan huomattavasti laajempi käsittäen kaikkiaan 51 kuoppaa. Suurin osa kuopista on hieman hajanaisena etelä-pohjoissuuntaisena ketjuna noin 600 metrin matkalla metsätien länsipuolella. Ketjun eteläpäästä erkanee kaksi lyhyempää ketjua luoteeseen. Kuoppien koko vaihtelee 2 ja 4 metrin välillä ja syvyyttä niillä on 30–50 cm. Kuoppia voi olla vielä lisää kohteen pohjoispäässä, sillä aluetta ei ehditty käydä kokonaan läpi vuoden 2009 inventoinnissa.
Inventoinnissa 2012 kuoppia ei kairattu. |
| metsakeskus.1000009962 |
297 |
Loukkulampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
565119.77600000 |
7015914.42700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009962 |
Asuinpaikka sijaitsee Nilsiän itäosassa olevien Siikajärvien alueella, pienen Loukkulammen pohjoisrannalla, Kiikkukankaan talosta 200-300 metriä länteen ja koilliseen olevilla pelloilla. Matalan muinaisrantatörmän päältä noin 30 x 20 metriä kokoiselta alueelta on löytynyt jonkin verran kvartsia kohdasta, jossa pellon maaperä on soraista hiekkaa. Muuten pelto on hiesua. Yksi kvartsi on löytynyt varsinaisesta löytöalueesta 190 metriä koilliseen, lähempää Loukkulammen koillispuolella olevaa Vellijärveä, edellistä korkeamman törmän päältä. Löytöpaikan läheisyydessä, pellon reunassa on näkyvillä hienoa hiekkaa ja palanutta maata. |
| metsakeskus.1000009963 |
272 |
Kaukon silta |
10002 |
12011 |
13102 |
11006 |
27000 |
314021.50700000 |
7086057.31500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009963 |
Noin 4,5 km Kokkolan keskusta koilliseen Perhonjoen entisellä rantatörmällä, noin 250 m:n etäisyydellä joesta ja noin 50 m Vitsarin koulusta pohjoiseen, Vitsarin maantien itäpuolella. Paikka on ympäristöstään hieman korkeammalle kohoava pieni mäki. Maasto laskee kohteesta melko jyrkästi pohjoiseen ja itään Perhojoelle päin. Kohteen muodostelma, kivivalli, rajautuu koillis- ja kaakkoislaidalla viereisen omakotitalon tonttiin.
Venäläiset sotilaat rakensivat vallin tykkiasemakseen Suomen sodan aikana 15.-29.9.1808.6 Kaukon sillalla käytiin vähäisiä taisteluita, mutta niillä oli suuri merkitys Ruotsi-Suomen armeijalle, jonka pääjoukoille löytyi vetäytymistie. Taistelu käytiin tykistötaisteluna.
Valli on kooltaan noin 22 x 5 m, enimmillään noin 1,5 m korkea ja koostuu lähinnä kivistä. Muodostelma on luode-kaakkosuuntainen. Vallin kaakkoispää rajautuu noin 2 m halkaisijaltaan olevaan maakiveen. Vallissa on kolme syvennystä, joihin oli sijoitettu tykit. Keskimmäinen syvennys on suurin, noin 3 m leveä ja 0, 8 m syvä. Vallin lounais-luoteissivulla on joitakin paikoiltaan alas vyöryneitä kiviä. Koillis-kaakkoissivu on jyrkkä ja hyvin säilynyt. Muodostelman päällä kasvaa eri ikäisiä puita ja pintakasvillisuutena lähinnä turpasmaista heinää. Päältä on kaadettu joskus isojakin puita, mistä on merkkinä pohjoisimmassa syvennyksessä lahonnut kanto. Vallin päälle on pystytetty muistokivi, johon on kaiverrettu vuosiluku 1808.
Vallista etelään on noin 10 m halkaisijaltaan oleva kuoppa. On mahdollista, että kohdalta on otettu aikoinaan kiviä vallin rakentamiseen. Välittömästi vallin kaakkoispään eteläpuolella on melko säännöllinen kulmikas syvennys, joka on noin 4 m halkaisijaltaan. Jyrkät reunat viittaavat lähihistoriassa syntyneeseen muodostelmaan.
Perimätiedon mukaan itään päin laskevalla rinteellä olisi Suomen sodan aikaisia ”hautapoteroita”. |
| metsakeskus.1000009964 |
297 |
Pekkala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
565848.48600000 |
7014449.02400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009964 |
Asuinpaikka sijaitsee Nilsiän itäsosassa, Siikajärvien alueella, Ylä-Siikajärven ja Naapurinjärven välisellä kannaksella olevan Pekkalan talon ympäristössä, talon etelä- ja itäpuolisilla pelloilla. Paikalta on löytynyt kvartsia kolmesta kohdasta, joista kuitenkin vain yhden löytöalueen kvartsit ovat selvästi asuinpaikkajätettä, muut saattavat olla sepeliä. Varmat kvartsi-iskokset ovat löytöalueelta, joka sijaitsee Pekkalan talosta 240 metriä kaakkoon, peltoharjanteen päällä. Täältä löytyi kaksi kvartsi-iskosta noin 25 metrin päästä toisistaan. Maaperä on hiesua. Toinen löytöalue sijaitsee ensimmäisestä noin 90 metriä koilliseen, lähellä Itikkasalmeen johtavaa tietä, tien ja pienen metsikön välisellä matalalla, mutta kumpareisella savipellolla. Täältä löytyi kvartsia pieneltä alueelta. Kolmas löytöpiste sijaitsee Pekkalan talosta 95 metriä koilliseen, savisella, alavalla pellolla. Vaikka vain ensimmäisen löytöalueen löydöt ovat varmasti kvartsi-iskoksia, myös keskimmäinen löytöalue on rajattu muinaisjäännösalueeksi. |
| metsakeskus.1000009965 |
297 |
Valkeissalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
566263.32200000 |
7014220.11600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009965 |
Asuinpaikka sijaitsee Nilsiän itäosassa, Siikajärvien alueella, Ylä-Siikajärven ja Valkeisen välisen Valkeissalmen länsirannalla olevalla pienellä pellolla. Maaperä paikalla on savea. Asuinpaikalta on löytynyt runsaasti kvartsia. Löytöalue on noin kaksi metriä yli järven pinnan ja noin 25 metriä rannasta. Selvää rantatörmää ei paikalla ole havaittavissa. Kvartsia on löytynyt noin 40 x 15 metriä kokoiselta alueelta. Asuinpaikka saattaa jatkua pellon pohjoispuolella olevalle pienelle kumpareelle. |
| metsakeskus.1000009966 |
297 |
Tuliniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
566245.32600000 |
7014601.95900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009966 |
Asuinpaikka sijaitsee Nilsiän itäosassa olevien Siikajärvien alueella, Ylä-Siikajärven eteläosan länsirannalla olevan Tuliniemen pohjoiseen suuntautuvassa kärjessä. Kyseinen niemi on ennen veden pinnan laskua ollut saarena, nyt sitä ympäröi järvi muualla paitsi etelässä, jossa on suota ja kapea kannas etelään kohti Valkeissalmea. Tuliniemen kärjessä oli vielä 2019 saunarakennus, pieni vaja ja aivan rannalla vanha bussi. Vaja on purettu 2019 ja bussi kuljetettu pois.
Kukkulan lakialueella on nykyisin suurehko vapaa-ajan asunto, jonka rakentamisen vaatima ala, siihen liittyvien muiden rakennusten kohdat, uuden ajoväylän kohta sekä kunnallistekniikan asentamisen vaatimat kaivukohdat on tutkittu koekuopin ja kaivausaluein vuosina 2019-2020. Kallioisen ja kivikkoisen kukkulan lakialueelta löydettiin runsaasti kvartsi-iskoksia ja -esineitä sekä palanutta luuta. Löytöaineistoon kuuluu myös joitakin hiottujen kiviesineiden katkelmia. Koekuopituksessa 2019 saunan ja kukkulan lakialueen väliin avatusta koekuopasta saatiin talteen pieni pala asbestisekoitteista keramiikkaa, mutta kukkulan lakialueen kaivausalueelta ei löydetty lainkaan saviastioiden kappaleita. Vapaa-ajan asunnon ympärillä on yhä säilyneenä kivikautista asuinpaikkaa. Myös alempana niemen pohjoiskärjessä lähellä vanhaa saunarakennusta saattaa olla säilyneenä asuinpaikkakerroksia. Kukkulan kaakkois- ja itäosassa maaperä muuttuu saviseksi eikä sinne avatuista koekuopista saatu talteen kivikautisia löytöjä tai havaittu kivikautiseen asuinpaikkaan liittyviä rakenteita tai kerroksia. Osteologisessa löytöaineistossa on useita karhun kynsiluita. |
| metsakeskus.1000009967 |
297 |
Vellijoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
565819.49900000 |
7015757.49700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009967 |
Asuinpaikka sijaitsee Nilsiän itäosassa, Siikajärvien alueella, Ylä-Siikajärven ja Vellijärven välisen Vellijoen suun itäpuolella, Ylä-Siikajärven pohjoisrannalla olevalla pienellä metsäkumpareella, Nykälänniemen talosta 300 m luoteeseen. Kumpare on kivikkoinen ja tasalakinen, kooltaan vain noin 50 x 20 metriä ja sen laella on iso maakivi. Kiven koillispuolelle tehdyissä koekuopissa maa oli kovaa ja kivistä, mutta hiekkapohjaista ja molemmista löytyi yksi kvartsi-iskos. Kumpareen eteläosaan tehtiin myös koekuoppia, mutta sieltä ei tullut löytöjä. Asuinpaikka on rajattu löydöllisten koekuoppien ympärille. |
| metsakeskus.1000009968 |
297 |
Vellijärvi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
565920.45500000 |
7016162.33700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009968 |
Asuinpaikka sijaitsee Nilsiän itäosassa, Siikajärvien alueella, Vellijärven muinoin idemmäksi ulottuneen rannan äärellä, Nykälänniemen talosta 550 metriä pohjoisluoteeseen. Löydöt on kerätty hiekkaiselta pellon reunalta korkean muinaisrantatörmän päältä, törmän korkeus on 5-6 metriä yli Vellijärven pinnan. Paikalta löytyi kvartsia ja palanutta luuta noin 25 x 10 metriä kokoiselta alueelta sekä yksittäinen iso kvartsi tästä löytöalueesta 35 metriä kaakkoon. Ison kvartsin löytöpaikalla havaittiin myös palaneita kiviä, joten asuinpaikan voi rajata tänne saakka. Jonkin verran törmää on leikattu Nykälänniemeen johtavaa tietä varten. Todennäköisesti asuinpaikka jatkuu ehjällä metsäalueella sekä löytöalueen pohjois- että eteläpuolella. |
| metsakeskus.1000009969 |
297 |
Vellijärvi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
566119.37300000 |
7015864.46000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009969 |
Asuinpaikka sijaitsee Nilsiän itäosassa, Siikajärvien alueella, Vellijärven muinaisella kaakkoisrannalla, Nykälänniemen pohjoispuolella. Entinen ranta on nyt suota ja hyvin alavaa, ojitettua peltoa. Paikalta on kerätty runsaasti kvartsia Nykälänniemeen johtavan tien molemmin puolin olevilta pelloilta. Tien länsipuolella löytöjä on pellolla aivan soisen peltoniityn yläpuolella yli 100 metrin matkalla, osa kerätyistä löydöistä saattaa tosin olla tiesepeliä. Varmoja ihmisen työstämiä kvartseja on muinaisen rantatörmän päällä, tien itäpuolella, jossa löytöjä on kerätty 50 x 20 metriä kokoiselta alueelta. Todennäköisesti asuinpaikka jatkuu ylemmällä pellolla ainakin pohjoisen suuntaan, etelässä löydöt loppuvat hyvissä ajoin ennen siellä vastaan tulevaa metsän reunaa. |
| metsakeskus.1000009970 |
297 |
Nykälänniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
565982.42900000 |
7015515.60000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009970 |
Asuinpaikka sijaitsee Nilsiän itäosassa, Siikajärvien alueella, Ylä-Siikajärven pohjoisrannalla olevan Nykälänniemen tilan ympäristössä, sen etelä- ja länsipuolella. Päärakennuksesta 210 metriä eteläkaakkoon olevalta pellolta, aivan pellon reunasta on yksittäinen iso kvartsi-iskos kohdasta p= 7 018 339, i= 3 566 367 ja päärakennuksesta 130 metriä lounaaseen, 3-4 metriä järven pinnan yläpuolella olevalta muinaisrantatörmältä, pellolta, kaksi kvartsi-iskosta. Pellot ovat hiesu-/hiekkamultaa. Kivikautinen asuinpaikka on rajattu vain tilan länsipuoliselle pellolle. Nykälänniemen isännän mukaan perimätieto kertoo, että vanhin niemen talo olisi sijainnut päärakennuksesta eteläkaakkoon järven rannalla olevalla niemellä. Tänne tehdystä koeuopasta on löytynyt lasitettu punasavikeramiikan palanen, jota ei ole otettu talteen. Maa on multahiekkaa ja mullan alla on palaneenpunainen hiekkakerros. Niemellä on myös kiviröykkiöitä. |
| metsakeskus.1000009971 |
297 |
Puntinjoensuu 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
567746.72300000 |
7014348.06900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009971 |
Puntinjoki sijaitsee Nilsiän itäosassa, se on Ala-Luostan järveltä Ala-Siikajärveen laskeva leveähkö joki. Puntinjoen suussa, sen länsirannalla, Ala-Siikajärven pohjoisrannalla on noin 400 x 400 metrin suuruinen muinaissaari, joka olisi ilman Juankosken suuntaan johtavaa tietä vielä nykyäänkin saarena, sillä sitä rajaavat Puntinjoen ja Ala-Siikajärven lisäksi vielä Ylä-Siikajärveltä laskevan Välijoen kaksi haaraa. Tämän saaren rannoilla on useita kivikautisia asuinpaikkoja, joista Puntinjoensuu 1 sijaitsee sen kaakkoisosassa, Juankoskelle johtavan tien molemmin puolin peltoalueilla. Asuinpaikalla on kaksi löytöaluetta, joista ensimmäinen tien eteläpuolella olevalla savipellolla, jolta on löytynyti kvartsia 20 x 10 metrin alueelta. Toinen löytöalue on tien pohjoispuolella, lounaaseen suuntautuvan törmän päällä ja rinteellä, hiesusavisella viljapellolla. Täältä löytöjä on aivan pellon luoteisreunasta ja asuinpaikka jatkuu jokseenkin varmasti ehjälle metsäalueelle tässä suunnassa. Asuinpaikka on rajattu selvien havaintojen lisäksi myös todennäköisille alueille löytöalueiden välissä sekä pohjoispuolella. Myös etelän suunnassa asuinpaikka saattaa jatkua yhtenäisenäkin Puntinjoensuu 2 -asuinpaikalle saakka. |
| metsakeskus.1000009972 |
297 |
Puntinjoensuu 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
567842.68800000 |
7014242.11800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009972 |
Puntinjoki sijaitsee Nilsiän itäosassa, se on Ala-Luostan järveltä Ala-Siikajärveen laskeva leveähkö joki. Puntinjoen suussa, sen länsirannalla, Ala-Siikajärven pohjoisrannalla on noin 400 x 400 metrin suuruinen muinaissaari, joka olisi ilman Juankosken suuntaan johtavaa tietä vielä nykyäänkin saarena, sillä sitä rajaavat Puntinjoen ja Ala-Siikajärven lisäksi vielä Ylä-Siikajärveltä laskevan Välijoen kaksi haaraa. Tämän saaren rannoilla on useita kivikautisia asuinpaikkoja, joista Puntinjoensuu 2 sijaitsee saaren itärannalla, siellä olevan kesämökin luoteispuolella, mökistä 90 metriä luoteeseen. Täältä on kerätty kvartsia 40 x 20 metriä kokoiselta alueelta, savipellolta, vain 1-3 metriä joen pintaa ylemmältä tasolta. |
| metsakeskus.1000009973 |
297 |
Puntinjoensuu 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
567482.83700000 |
7014107.17000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009973 |
Puntinjoki sijaitsee Nilsiän itäosassa, se on Ala-Luostan järveltä Ala-Siikajärveen laskeva leveähkö joki. Puntinjoen suussa, sen länsirannalla, Ala-Siikajärven pohjoisrannalla on noin 400 x 400 metrin suuruinen muinaissaari, joka olisi ilman Juankosken suuntaan johtavaa tietä vielä nykyäänkin saarena, sillä sitä rajaavat Puntinjoen ja Ala-Siikajärven lisäksi vielä Ylä-Siikajärveltä laskevan Välijoen kaksi haaraa. Tämän saaren rannoilla on useita kivikautisia asuinpaikkoja, joista Puntinjoensuu 3 sijaitsee saaren etelä- ja länsirannalla, Juankoskelle johtavan tien molemmin puolin. Asuinpaikalla on neljä löytöaluetta, joista vain eteläisin on tien eteläpuolella, Ala-Siikajärven rannalla. Täältä on löytynyt muutama kvartsi hiesusavisen pellon alalaidasta, jossa aivan pienellä alueella oli näkyvissä maata. Pelto on 5-6 metriä järven pintaa ylempänä. Pellon pohjoisreunalla oli kvartsilohkoja, jotka lienevät peräisin alueen kivistä ja ehkä traktorin murskaamia. Alareunan iskokset eivät kuitenkaan ole tällaisia, vaan jokseenkin selvästi ihmisen työstämiä. Tämä löytökohta olisi mahdollista nähdä omana asuinpaikkanaankin, mutta topografian perusteella näyttää hyvin todennäköiseltä että asuinpaikka jatkuu ainakin länteen päin ja siksi löytöalueet on yhdistetty yhdeksi asuinpaikaksi. Toinen löytöalue on tien pohjoispuolella, korkealla peltotörmällä, Välijoen laajentuman yläpuolella, noin 5-6 metriä jokea ylempänä. Pelto on muuten savinen, mutta löytöalueella hiesuinen, jopa hiekkaa on paikoin näkyvissä. Löytöalueen laajuus on noin 75 x 25 metriä. Kolmas löytöalue on notkelmassa, edellisen löytöalueen pohjoispuolella, vain 30 metrin päässä, lähellä joen pintaa pellolla. Täältä löytyi vain muutama kvartsi. Edelleen pohjoisluoteeseen on asuinpaikan neljäs löytöalue, Välijoen yläpuolella olevan peltokumpareen syrjällä, josta löytyi kvartsia parinkymmenen neliön alueelta. Kaikkiaan asuinpaikaksi rajautuu noin 340 x 60 metrin kokoinen alue. |
| metsakeskus.1000009974 |
297 |
Puntinjoensuu 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
567587.79300000 |
7014290.09900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009974 |
Puntinjoki sijaitsee Nilsiän itäosassa, se on Ala-Luostan järveltä Ala-Siikajärveen laskeva leveähkö joki. Puntinjoen suussa, sen länsirannalla, Ala-Siikajärven pohjoisrannalla on noin 400 x 400 metrin suuruinen muinaissaari, joka olisi ilman Juankosken suuntaan johtavaa tietä vielä nykyäänkin saarena, sillä sitä rajaavat Puntinjoen ja Ala-Siikajärven lisäksi vielä Ylä-Siikajärveltä laskevan Välijoen kaksi haaraa. Tämän saaren rannoilla on useita kivikautisia asuinpaikkoja, joista Puntinjoensuu 4 sijaitsee saaren pohjoisrannalla, Välijoen tänne aikanaan muodostaman lammen rannalla, joka nyt on suota. Paikalta on kerätty kvartsia kumpareen luoteisreunalta savi-/hiesupellolta. Löytöjä ei ole havaittu lainkaan kumpareen päällä. Löytöalueen laajuus on noin 30 x 60 metriä ja asuinpaikkaa vastapäätä on pienen lahdelman toisella rannalla Puntinjoensuu 1 -asuinpaikan pohjoisempi löytöalue. |
| metsakeskus.1000009975 |
297 |
Metsäharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
567420.86100000 |
7012608.77000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009975 |
Asuinpaikka sijaitsee Nilsiän itäosassa, Siikajärvien alueella, Ala-Siikajärven länsirannalla, vastapäätä Juankosken puolella olevaa, vaikuttavan näköistä Kypäräisen vuorta. Löytöjä on kerätty pellolta Tuovilan talosta 170-280 metriä länteen ja luoteeseen ja Metsäharjun talosta 380-600 metriä etelään, välittömästi Juankosken kunnan rajan länsipuolelta. Hiekkaisella pellolla, Ala-Siikajärveen laskevan törmän päällä ja rinteellä on havaittu erittäin paljon kvartsia 125 x 45 metrin kokoisena keskittymänä aivan kunnan rajaan rajoittuvalla pellolla. Samalla alueella on havaittavissa pellon pinnalla myös hiiliä, palaneita kiviä ja palanutta maata. Hyvin todennäköisesti asuinpaikka jatkuu idässä ja etelässä ehjässä maastossa Juankosken puolella. Asuinpaikka saattaa jatkua hyvin myös Nilsiän puolella, pellon länsipuolella. Toinen löytökohta on keskittymästä 90-100 metriä luoteeseen, josta on löytynyt muutama kvartsi-iskos hiekkaiselta, ylivuotiselta heinäpellolta, läheltä pellon reunaa. Löytökohdan yläpuolella (länsipuolella) oleva metsä on kovin kivisen näköinen, mutta siellä saattaa silti olla ehjää asuinpaikkaa. Asuinpaikka on rajattu pellolta kerättyjen löytöjen perusteella. |
| metsakeskus.1000009976 |
560 |
Pappila |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
427999.14400000 |
6733983.31900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009976 |
Pappilanmäki sijaitsee Porvoonjoen itäpuolella Mallusjoella, ja latomukset ovat mäen luoteisrinteellä. Pappilanmäki on laaja, kuusivaltaista sekametsää kasvava alue, jonka laella on kolmiomittauspiste. Latomukset sijaitsevat mäen päälle johtavalta Huovilantieltä 120 m itään, noin 80 m mpy. Latomukset sijaitsevat loivalla, sammal- ja jäkäläpeittoisella kalliorinteellä.
Latomus 1 on hieman ylempänä, rinteessä olevalla tasanteella. Kivet muodostavat ympyrämäisen kehän, jonka kaakkoispuolella on aukko. Rakenteessa on kolme maakiveä, joiden väliin kivikehä on ladottu. Rakennelman koko on noin 3 x 2,3 x 0,7 m. Kiviä peittää paksu sammal.
Latomus 2 sijaitsee alempana kahden suuren kuusen välissä, noin viisi metriä latomuksesta 1 koilliseen. Kivet eivät muodosta yhtä säännöllistä kehää kuin edellä, vaan kahden maakiven väliin on rakennettu muurimainen rakennelma teräväsärmäisistä kivistä. Latomuksen koko 2,5 x 2,2 x 0,7 m.
Molemmilta latomuksilta on näkyvyys samaan suuntaan, alas Porvoonjokilaaksoon, puut tosin haittaavat näkyvyyttä. Latomusten rakenne viittaa joko näkö- tai tuulensuojiin. Ne voivat olla peräisin esihistorialliselta ajalta, mutta ne voivat olla myös paljon nuorempia, ja niiden liittyminen vuoden 1918 tapahtumiin on myös mahdollista.
|
| metsakeskus.1000009977 |
297 |
Hyppyrinkoski 1 |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
568839.28500000 |
7014775.89900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009977 |
Asuinpaikka sijaitsee Nilsiän itäosassa, Siikajärvien alueella, Ala-Luostan järvestä Ala-Siikajärveen laskevan Puntinjoen pohjoisrannalla, Hyppyrinkosken talosta 200 metriä luoteeseen. Paikka on kumpareista savipeltoa, josta löytyi kynnökseltä törmän päältä joukko hieman huonolaatuisia kvartsi-iskoksia. Löytöalue on pellon keskellä sijaitsevan vanhan talon pihapiirin itäpuolella. Löytöalue on kooltaan 60 x 20 metriä. Hyppyrinkosken pelloilta on löydetty kymmeniä vuosia sitten kaksi reikäkiveä. Pienempi reikäkivi, joka on kooltaan noin 2 x 5 cm, on löydetty riihtä purettaessa ja isompi reikäkivi, halkaisijaltaan noin 15 cm, on löydetty myös todennäköisesti jostain talon läheltä. Esineet ovat Hyppyrinkosken talossa. |
| metsakeskus.1000009978 |
297 |
Hyppyrinkoski 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
568622.37400000 |
7014790.89500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009978 |
Asuinpaikka sijaitsee Nilsiän itäosassa, Siikajärvien alueella, Ala-Luostan järvestä Ala-Siikajärveen laskevan Puntinjoen pohjoisrannalla, Hyppyrinkosken talosta 320-400 metriä luoteeseen. Löytöalue on peltoalueen keskellä sijaitsevan vanhan talon länsipuolisella peltoalueella, joka laskee länteen olevalle suoalueelle. Löydöt on kerätty savipellolta, aika läheltä pellon alareunaa noin 100 x 25 metrin kokoiselta alueelta. Hyppyrinkosken pelloilta on löydetty kymmeniä vuosia sitten kaksi reikäkiveä. Pienempi reikäkivi, joka on kooltaan noin 2 x 5 cm, on löydetty riihtä purettaessa ja isompi reikäkivi, halkaisijaltaan noin 15 cm, on löydetty myös todennäköisesti jostain talon läheltä. Esineet ovat Hyppyrinkosken talossa. |
| metsakeskus.1000009979 |
297 |
Hyppyrinkoski 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
568534.40900000 |
7014585.98100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009979 |
Löytöpaikka sijaitsee Nilsiän itäosassa, Siikajärvien alueella, Ala-Luostan järvestä Ala-Siikajärveen laskevan Puntinjoen pohjoisrannalla, Hyppyrinkosken talosta 450 metriä länteen, pelloksi raivatulla kumpareella jota ympäröi pohjoisessa ja lännessä pieni suoalue. Kumpareelta on löytynyt tarkastuksissa kivikirves ja yksi kvartsi-iskos savipellolta. Kvartsi on hyvälaatuinen, selvä iskos. |
| metsakeskus.1000009980 |
297 |
Karppila |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
567305.89700000 |
7015938.43100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009980 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Nilsiän itäosassa, Siikajärvien alueella, Kämäräisen järven ja Ylä-Siikajärven välisellä kannaksella olevan Karppilan talon pelloilla. Karppilan talon itä- ja kaakkoispuolelta on pari epämääräistä kvartsia kohdista p= 7 018 646, i= 3 567 435 ja p= 3 567 435, i= 3 567 539, talosta 55 m itään ja 170 m kaakkoon. Karppilan talon koillispuolelta on myös muutama epämääräinen kvartsi kohdista p= 7 018 817, i= 3 567 441, p= 7 018 878, i= 3 567 504 ja p= 7 018 879, i= 3 567 523. Pellot ovat loivapiirteisiä hiesupeltoja ja mahdollisia kivikautisille asuinpaikoille. Löydöt ovat kuitenkin sen verran vähäisiä niin määrältään kuin laadultaankin, ettei kohdetta voi pitää varmana kivikautisena asuinpaikkana. Karppilan talosta 200 m luoteeseen on löytynyt tasataltta, KM 36663. |
| metsakeskus.1000009981 |
297 |
Lehtoniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
567013.01300000 |
7015385.64600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009981 |
Asuinpaikka sijaitsee Nilsiän itäosassa, Siikajärvien alueella, Ylä-Siikajärvestä Ala-Siikajärveen laskevan Välijoen suun itärannalla, aivan Ylä-Siikajärven itäosassa, Lehtoniemen talosta 80 metriä itään. Löydöt on kerätty hiesupellolta 35 x 15 metriä kokoiselta alueelta, pienen kumpareen itäreunalta. Samalla kumpareella on vaja ja nykyisin viljelemätöntä aluetta, jonka alueella varsinainen asuinpaikka varmaankin sijaitsee suuntautuneena länteen, järven rantaan. Löydöt indikoivat todennäköisesti asuinpaikan itäistä reunaa. |
| metsakeskus.1000009982 |
297 |
Hiekkoniemi |
10002 |
12016 |
13154 |
11000 |
27000 |
552702.77300000 |
7017448.76500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009982 |
Tahkovuoren lomakeskuksen itäpuolella olevalla Syvärin rannan rinteellä olevan Hiekkoniemen rinteellä havaittiin useita pieniä kiviröykkiöitä jyrkässä, melko kivisessä aukkohakatussa rinteessä. Kiviröykkiöistä ainakin neljä on varsin selviä ja ehjiä. Halkaisijaltaan röykkiöt ovat noin metrin ja ne ovat kaikki noin 15 x 10 m kokoisella alueella. GPS-mittaus on otettu ao. alueen keskeltä. Hiekkoniemessä maaperä on nimensä mukaisesti hiekkaa ja n. 100 m mpy korkeudella on selvä muinaisrantaterassi, jolle tehtiin inventoinnissa useita löydöttömiä koekuoppia. |
| metsakeskus.1000009983 |
245 |
Yli-Kerava (Öfver Kärvoby) Kartano |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
396432.00000000 |
6698556.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009983 |
Tuusulan pitäjään kuuluneissa Yli- ja Ali-Keravan kylissä oli v. 1543 yhteensä 18 taloa. Yli-Keravan kylän talot ovat sijainneet 1630-luvulla muodostetun Keravan kartanon (Humleberg) mäellä, Keravanjoen länsirannalla. Kylän taloja on mahdollisesti ollut myös Kartanon lounais- ja eteläpuolella, läheisillä Heikkilän- ja Lapilanmäillä.
Ensimmäinen kartanorakennus paloi v. 1659, ja v. 1705 kartanossa riehui jälleen tulipalo. Nykyisen kartanorakennuksen pohjoispuolella on maaperässä havaittavissa palanutta savirappausta, ja perustusjäljistä päätellen aikaisemmat kartanorakennukset ovat sijainneet nykyisen päärakennuksen paikalla. Mäellä on näkyvissä myös useita perustuskiveyksiä.
VUODEN 2013 INVENTOINTI: Kohteen tilassa ei muutoksia. Kartano sijaitsee noin 200 m Keravan joen länsipuolella olevalla 300 x 100 m kokoisella kukkulalla. Kartanon alueella toimii tällä hetkellä kesäteatteri ja kahvila. Tarkastuksen yhteydessä kierrettiin Kartanoa ympäröiviä peltoja joiden pinnalla havaittiin palanutta savea, lasia, tiilen kappaleita ja posliiniastioiden kappaleita. Kartanon eteläpuolella kulkevan tien eteläpuolelta löytyi pintapoiminnan yhteydessä mahdollinen musketin kuula. Kartanon pohjoispuolen puistoalueella on nähtävissä kolme kellarikuoppaa sekä kivirakenteiden jäänteitä.
Vuonna 2017 tehdyssä tarkkuusinventoinnin perusteella muinaisjäännösalueen rajausta tarkennettiin koskemaan lähinnä kartanonmäkeä ja sen itäpuolista peltoa.
Keväällä 2021 tehtiin kartanon ympärillä koekaivauksia. Kohteen lounaisosasta löytyi liesikiveys sekä ohut kulttuurikerros ja palanutta savea. Yksittäiset ikkunalasi- ja keramiikkalöydöt ajoittuivat 1600-luvun lopulle tai aivan 1700-luvun alkuun. Kartanon pohjois- ja itäpuolille tehdyt koeojat olivat löydöttömiä. Kohteen rajausta muutettiin tutkimusten perusteella sen itäpuolelta.
Kesällä 2021 tutkittiin alueen lounaisosaa tutkimuskaivauksella mutta aikaisemmassa koekaivauksessa löydetyn liesikiveyksen lisäksi ei tutkimusalueelta tehty muita havaintoja. Muinaisjäännösalueen rajausta pienennettiin lounaisosastaan tutkimustulosten perusteella 09/2021. |
| metsakeskus.1000009986 |
245 |
Ali-Kerava (Ytter Kärvoby) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
396876.00000000 |
6697117.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009986 |
Tuusulan pitäjään kuuluneissa Yli- ja Ali-Keravan kylissä oli v. 1543 yhteensä 18 taloa. Ali-Keravan kylän talot sijaitsivat Keravanjoen länsi- ja itärannoilla, peltojen ympäröimillä kumpareilla, nykyisen Parmanojan haaran pohjoispuolella. Kylän kohdalla oli Keravanjoen ylittävä silta.
VUODEN 2013 INVENTOINTI: Ali-Keravan kylätontin paikkaa tarkennettu kartta-analyysin perusteella ja lisätty aluerajaus. Kohteen laajuuden ja tarkan sijainnin määrittäminen vaatii lisätutkimuksia. Alueella oleva rakennuskanta on vanhaa ja maanmuokkaus on ollut todennäköisesti pientä, vanhaa Lahdentietä lukuun ottamatta.
Kohteen status on käytössä olevana kylänpaikkana muutettu vuonna 2020 muuksi kulttuuriperintökohteeksi, koska kylänpaikalta ei ole havaintoja kiinteistä muinaisjäännöksistä. |
| metsakeskus.1000009987 |
86 |
Sahanlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
393235.04200000 |
6752188.82900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009987 |
Asuinpaikka sijaitsee Mommilanjärven pohjoispäässä, Mommilan kartanosta 900 m länteen ja noin 100 m nykyisestä järvenrannasta. Järven pohjoispää on hiekkaista kangasmaastoa, joka on lähes kokonaan raivattu pelloksi. Kangasta rajaa etelässä vaihtelevan korkuinen rantatörmä, jonka juurella rantaviiva ilmeisesti on sijainnut muinoin.
Löytöjä ja palaneita kiviä oli paikalla noin 25 metrin matkalla tien pohjoisreunan leikkauksessa. Asuinpaikan laajuuden ja merkittävyyden selvittäminen vaativat lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000009988 |
272 |
Vitsari 1 |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
314125.46300000 |
7086006.33500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009988 |
Kohde sijaitsee noin 4,5 km Kokkolan keskustasta koilliseen Perhonjoen varrella ja Vitsarin koulusta noin 100 m itään, Perhonjoelle päin laskevan rinteen alaosassa. Kohteen itäpuolella on urheilukenttä. Välittömästi muodostelman länsipuolella kulkee luontopolku ja luoteispuolella on lumilautailukouru.
Kiviaita on noin 36 x 5 m ja noin 1 m korkea. Muodostelma on luode-kaakkosuuntainen. Suurimmat rakenteen kivet ovat noin 1 m halkaisijoiltaan. Aidan laki on päältä erittäin tasainen, mikä lienee seurausta ainakin osin aidan päältä kulkemisesta. Lounaisluoteissivu on pystysuora ja sivua reunustaa vanhojen kuusien rivistö. Koillis-kaakkoislaita on loivempi ja kiviä on vyörynyt alas. Aidan kaakkoispää on tuhoutunut mahdollisesti luontopolkua tehtäessä ja luoteispää rinteen lumilautailukourun tekovaiheessa. Rakenteen pinnalle on muodostunut selvä humuskerros.
Isojakokartalle on merkitty silloiselle Perhonjoen rannalle peltoja ja niittyjä. Ennen Kaukon siltaa joen niemekkeellä sijainnut niitty on kuulunut talonumerolle 195, joka oli pappila. Kohteen peltoaita on merkitty vuoden 1952 uusjakokartalle. Koululle päin nousevassa rinteessä on ollut tuolloin vielä peltoja, joiden koillispäässä kohteen peltoaita on sijainnut. |
| metsakeskus.1000009990 |
272 |
Vitsari 2 |
10001 |
12009 |
13095 |
11002 |
27000 |
314164.44800000 |
7085890.38500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009990 |
Kohde sijaitsee noin 4,5 km Kokkolan keskustasta itä-koilliseen ja Vitsarin koulusta noin 150 m kaakkoon. Kohde sijaitsee Perhonjoelle päin melko jyrkästi laskevalla rinteellä. Alempana rinteessä noin 40 metrin etäisyydellä kulkee luontopolku. Alue on kuusivaltaista sekametsää, missä aluskasvillisuutta dominoi mustikka.
1. Kuoppa. Noin 4 x 3 m ja 0,4 m syvä, lounais-kaakkoissuuntainen. Pohja-ala on lähinnä neliön muotoinen. Kuopan pohjalla on kaksi n. 0,5 m halkaisijaltaan olevaa kiveä, jotka ovat ilmeisesti peräisin kuopan eteläsivulta, missä on aukkokohta. Kuopan reunoilla esiintyy
myös joitakin kiviä. Kuoppa rajautuu etelänurkassa n. 2 m halkaisijaltaan olevaan maakiveen ja myös välittömästi kuopan itäpuolella on n. 2 m ja luoteispuolella n. 1,5 m
halkaisijoiltaan olevat maakivet. Kuopan keskellä kasvaa n. 20 m pitkä kuusi. Muodostelman rakenne viittaa lähinnä asumuksen/rakennuksen pohjaan.
2. Painanne. Noin 6 x 4 m ja n. 0,3 m syvä. Muodostelma on lähes pohjois-eteläsuuntainen.
Koepistossa todettiin: n. 15 cm paksu humuskerros, huuhtoutumiskerros lähes puuttui ja rikastumiskerroksessa ei merkkejä likamaasta. Humuskerroksen perusteella voi arvioida, että kyseessä on ainakin n. 50 vuotta vanha muodostelma. Muodostelman rakenne viittaa lähinnä rakennuksen pohjaan. |
| metsakeskus.1000009991 |
245 |
Yli-Kerava Ribacka |
10001 |
12016 |
13167 |
11006 |
27000 |
396471.00000000 |
6698089.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009991 |
Yli-Keravan kylätontin eteläpuolella olevasta soransekaisesta savipellosta on löytynyt inventoinnin yhteydessä kuonaa, rautaharkko sekä uunin pohjan pala (?). Paikalla mahdollisesti sijainneen pajauunin tarkka sijainti ei ole tiedossa. Kohteesta noin 300 metriä pohjoiseen, pellossa on toinen rautakuonan ja palaneen saven keskittymä eli mahdollinen uunin paikka [Yli-Kerava Tallbacka 1000 00 9989].
VUODEN 2013 INVENTOINTI: Tarkistuskäynnin yhteydessä ei savipellossa havaittu mitään pajaan viittaavaa. Paikka sijaitsee 100 metriä Keravanjoesta länteen Porvoontien eteläpuolella, samalla peltoalueella sijaitsee myös Vakomaan kivikautinen asuinpaikka. Peltoaluetta tarkastettiin pintapuolisesti ja sen pinnalla havaittiin mm. tiilenkappaleita, palamatonta luuta sekä palanutta savea. Kohteelta löytyi tarkastuksen yhteydessä myös liitupiipun kappale, mitä luultiin aluksi erheellisesti palaneen luun kappaleeksi ja siten esihistorialliseksi, myöhemmissä Museoviraston tutkimuksissa selvisi että kyseessä on liitupiipun kappale ja siten historiallisen aikaan ajoittuva löytö. Mahdollisen pajan paikan ja liitupiipun löydön perusteella tulisi kohde tutkia samanaikaisesti Vakomaan kivikautisen asuinpaikan kanssa. |
| metsakeskus.1000009992 |
272 |
Rajaluoto Liljas |
10002 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
314595.27500000 |
7085377.59500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009992 |
Kohde sijaitsee noin 5 km Kokkolan keskustasta itä-koilliseen Perhonjoen varrella. Kohteen rakenteet sijaitsevat peltoalueelle johtavan tien päässä, viljelyksessä olevan pellon pohjoisreunalla.
1. Kellarin perustus 1. Noin 4,5 x 3 m ja 0,8 m syvä, keskustan kivetty kuoppa on n. 2,2 x 1,2 m. Pohja-ala on suorakaiteen muotoinen. Ovi on sijainnut kaakkoissivulla, missä on kapea aukko. Rakenteessa on käytetty n. 0,5 m halkaisijaltaan olevia kiviä. Kellarikuopan länsiseinämä on osin sortunut. Aluskasvillisuutena esiintyy mm. maitohorsmaa ja sammalta. Rakenteen päällä ja ympärillä kasvaa tiheästi nuoria kuusia.
2. Kellarin perustus 2 (tai muun rakennuksen perustus). Sijaitsee välittömästi kellarin perustus 1:n länsipuolella. Noin 4 m halkaisijaltaan, kuoppa on n. 3 halkaisijaltaan ja n. 0,7 m syvä, rakenteen pohja-ala on muodoltaan lähinnä neliö. Keskellä kasvaa iso koivu ja nuoria kuusia, pintakasvillisuutena esiintyy mm. heiniä, maitohorsmaa ja sammalta. Kellariperustusten koillispuolella on alue, missä kasvaa vattua. Uusjakokarttaan kohdalla on merkitty rakennus. Kohdalla on ollut mahdollisesti heinälato.
Isojakokartalle alueelle on merkitty mm. sotilastorppa ja siihen kuuluneita peltoja. |
| metsakeskus.1000009994 |
272 |
Äijänsaari W |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
315420.95200000 |
7083855.20100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009994 |
Noin 5,7 km Kokkolan keskustasta itä-kaakkoon Perhonjoen länsipuolella, n. 0,5 km joesta. Tervahauta sijaitsee välittömästi ohi kulkevan ajotien itäpuolella. Alueen puusto on nuorta sekametsää.
Tervahauta on halkaisijaltaan noin 14 metriä. Kynä on n. 6 m pitkä, laskee lounaaseen ja päättyy isoon maakiveen sekä tien ojan kaivutöissä nostettuihin suurehkoihin kiviin. Kynän ja ympärysvallin rakennetta on tuettu isoilla kivillä. Isoja kiviä on hyvin näkyvissä ympärysvallin eteläsivulla.
Kokkolasta vietiin 1600-luvun lopulla eniten tervaa Suomesta. Huippukausi seudun tervantuotannossa oli 1765-1807, jolloin Kokkolan kautta vietiin eniten tervaa Suomessa. Kokkolan tervasatama hiljentyi lopullisesti 1890-luvulla. |
| metsakeskus.1000009995 |
272 |
Äijänsaari 1 |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
315740.81600000 |
7084043.13000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009995 |
Kohde sijaitsee noin 6 km Kokkolan keskustasta itään, Perhonjoen länsirannalla ja joen rannasta n. 50-150 m:n etäisyydellä. Itä-länsisuuntainen kärrytien pohja ylittää Perhonjoen entisen sivuhaaran, joka on nykyisin lähes kokonaan kuivunut. Tienpohja jatkuu luoteessa sijaitsevan avohakkuualueen reunaan saakka.
Tienpohjan kiveys on n. 1,5 leveä. Erittäin selvänä kiveys erottuu n. 20 m:n matkalla ja yhteensä havaittavan kivetyn tienpohjan pituus on n. 120 m. Entisen uoman kohdalla on säilynyt myös silta-arkku. Kärrytien pohja noudattaa nykyistä Äijänsaareen johtavaa luontopolkua.
Korkeuden perusteella arvioiden osa tiestä on voinut olla käytössä aikaisintaan 1600-luvun
loppupuolelta lähtien. Isojakokartasta käy hyvin ilmi alueen 1700-luvun lopulla vallinnut topografinen tilanne. Äijänsaari oli yli puoli kilometriä pitkä saari, jonka etelä- ja itäpuolella oli useita pienempiä saaria. Saaren länsipuolelta virtasi joen sivuhaara.
Vuoden 2025 tarkastuksessa kärrytien pohjan todettiin olevan ennallaan. Tiepohja on edelleen aktiivisessa käytössä opastettuna luontopolkuna. |
| metsakeskus.1000009996 |
245 |
Yli-Kerava (Öfver Kärvoby) Heikkilä |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
396025.00000000 |
6698136.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009996 |
Tuusulan pitäjään kuuluneissa Yli- ja Ali-Keravan kylissä oli v. 1543 yhteensä 18 taloa. Yli-Keravan kylän talot ovat sijainneet 1630-luvulla muodostetun Keravan kartanon mäellä, Keravanjoen länsirannalla sekä Kartanon lounais- ja eteläpuolella, läheisillä Heikkilän- ja Lapilanmäillä.
Heikkilä mainitaan v. 1540 veroluettelossa, ja Heikkilänmäen tontilla on sijainnut ainakin 1770-luvulta lähtien kaksi taloa talouskeskuksineen. Paikalla on säilynyt v. 1776 rakennettu rakennus, joka on nykyisin museona. Museota ympäröivällä piha-alueella on näkyvissä rakennusten pohjia ja kiuasuuneja. Pihan keskellä olevaan kallioon on hakattu D-kirjain.
VUODEN 2013 INVENTOINTI: Kohteen tilassa ei muutoksia, kylätontilla toimii edelleen Keravan museo. Tarkastuksen yhteydessä havaittiin tontille kulkevan tien molemmin puolin kolme Niemisen 2003 mainitsemia mahdollisia uuninpohjia halkaisijaltaan noin 1-3 metriä. Tontilla oli nähtävissä kaksi selkeästi erottuvaa rakennuksen pohjaa. Tarkastuksen perusteella koko museon tontti rajattiin muinaisjäännösalueeksi. |
| metsakeskus.1000009997 |
272 |
Reipsaar |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
314748.21800000 |
7083363.40400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009997 |
Kohde sijaitsee noin 5 km Kokkolan keskustasta kaakkoon ja n. 150-200 m Kålabäckenin varrella sijaitsevasta Reipsarin talosta virtaa alaspäin joen mutkan kohdalla. Joki on tällä kohtaa enimmillään lähes 10 m leveä ja joen rinteet laskevat paikoin jyrkästi jokiuomaan.
Alueella on myllyrännejä ja patoja n. 50 metrin matkalla joessa. Virtauksen suuntaa on ohjattu joen itälaidalle. Kahdessa kohtaa pudotuskorkeutta on lisätty padoilla, jotka ovat lähes joen levyisiä. Padot erottuvat vedessä matalina kiveyksinä. Joen virtaus on selvästi heikompaa myllyrännien ja patojen ylä- ja alapuolella. Lisäksi joen penkereellä on kaksi tasanteeksi luonnehdittavaa aluetta. Tasanne 1 on kooltaan n. 5 x 2,5 m ja eteläisempi tasanne 2 n. 6 x 4 m.
Kålabäcken on entinen Perhonjoen sivuhaara ja se on ollut nykyistä vuolaampi virta. Reipsarin talossa on ollut toiminnassa useita myllyjä eri vuosisatojen aikana. Vuoden 1875
maakirjan mukaan Kokkolassa oli 23 verotettua kotitarvemyllyä. Reipsarin talon myllyn verollepanovuodeksi mainitaan 1786. Myllyn mainitaan toimineen Åholmin koskessa ja siinä
on ollut yksi pari jauhinkiviä.
|
| metsakeskus.1000009999 |
272 |
Kåla |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27007 |
314706.23600000 |
7082911.58100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009999 |
Kohde sijaitsee noin 5 km Kokkolan keskustasta kaakkoon Kålabäckenissä, joen länsipuolellasijaitsevan Kålan sahan ja joen mutkan kohdalla.
Paikalla on myllyrännejä, patoja ja johdinaita joessa. Rakenteet sijoittuvat n. 50 metrin matkalle. Selvin rakenne on n. 25 m pitkä johdinaita. Virtauksen suuntaa on ohjattu joen itälaidalle. Virtaus selvästi heikkenee rakenteista sekä ylä- että alavirtaan päin mentäessä.
Kålabäcken on entinen Perhonjoen sivuhaara ja aiemmin se oli vuolaampi virta. 1875 maakirjan mukaan Kålan kotitarvemyllyn verollepanovuosi oli 1786 ja mylly on toiminut Kålapuron koskessa. Kotitarvemylly toimi paikalla koko 1800-luvun. 1900-luvun alussa Kålan ikivanhalle myllypaikalla perustettiin suurehko saha- ja myllyliike, jossa ajoittain höylättiin myös päreitä.
Kålan kohteesta n. 800 m kaakkoon on Kålabäckenin vanhassa uomassa myllyrännejä ja johdinaitoja. Paikalla on myös 1949 palaneen sahan sementtiperustuksen jäänteet sekä osa vanhempaa (ilmeisesti myllyn tai sahan) perustusta, joka koostuu isoista lohkarekivistä. |
| metsakeskus.1000009999 |
272 |
Kåla |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27008 |
314706.23600000 |
7082911.58100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009999 |
Kohde sijaitsee noin 5 km Kokkolan keskustasta kaakkoon Kålabäckenissä, joen länsipuolellasijaitsevan Kålan sahan ja joen mutkan kohdalla.
Paikalla on myllyrännejä, patoja ja johdinaita joessa. Rakenteet sijoittuvat n. 50 metrin matkalle. Selvin rakenne on n. 25 m pitkä johdinaita. Virtauksen suuntaa on ohjattu joen itälaidalle. Virtaus selvästi heikkenee rakenteista sekä ylä- että alavirtaan päin mentäessä.
Kålabäcken on entinen Perhonjoen sivuhaara ja aiemmin se oli vuolaampi virta. 1875 maakirjan mukaan Kålan kotitarvemyllyn verollepanovuosi oli 1786 ja mylly on toiminut Kålapuron koskessa. Kotitarvemylly toimi paikalla koko 1800-luvun. 1900-luvun alussa Kålan ikivanhalle myllypaikalla perustettiin suurehko saha- ja myllyliike, jossa ajoittain höylättiin myös päreitä.
Kålan kohteesta n. 800 m kaakkoon on Kålabäckenin vanhassa uomassa myllyrännejä ja johdinaitoja. Paikalla on myös 1949 palaneen sahan sementtiperustuksen jäänteet sekä osa vanhempaa (ilmeisesti myllyn tai sahan) perustusta, joka koostuu isoista lohkarekivistä. |
| metsakeskus.1000010000 |
272 |
Juckusbergen |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
314002.52400000 |
7082373.79200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010000 |
Kohde sijaitsee noin 5 km Kokkolan keskustasta kaakkoon, Linnusperältä Kirilahteen johtavan Karsobackavägenin eteläpuolella. Paikka on laajahko, paikoin jyrkkärinteinen kallioalue, korkeimmalla kohdalla on myös avokallioita. Kohde sijaitsee melkein Juckusbergenin korkeimmalla kohdalla, avokallion reunalla. Muodostelman eteläpuolella kulkee luontopolku. Alueen puusto on lähinnä nuorta mäntyä.
Paikalla on noin 25 m pitkä kiviaita, jonka keskivaiheilla on röykkiö. Rakenne sijaitsee luoteeseen päin laskevalla kalliolla.
1. Kiviaita. Noin 25 m pitkä. Aita on rakennettu 0,2-0,8 m halkaisijaltaan olevista kivistä, leveys on n. 0,5-1 m ja korkeus enimmillään n. 0,4 m. Rakenne on luoteis-kaakkosuuntainen ja kaakkoispää sijaitsee kalliolla korkeammalla.
2. Röykkiö. Sijaitsee kiviaidan keskivaiheilla. Rakenne on n. 2 m halkaisijaltaan ja koostuu
keskimäärin 0,2-0,3 m halkaisijoiltaan olevista kivistä. Korkeus on n. 0,3-0,4 m.
Pintakasvillisuudesta päätellen kohteen muodostelmia ei ole rakennettu ainakaan lähihistoriassa. Sijaintikorkeuden perusteella kohde voisi ajoittua jopa vanhemmalle rautakaudelle. Rakenteiden perusteella on myös mahdollista, että kiviaidassa sijaitseva röykkiö on tehty myöhemmin.
Vuoden 2015 inventoinnin mukaan kiviaita, jota tulisi pikemmin kutsua kivivalliksi, on muinaisjäännösrekisterin kuvauksen mukainen. Kivivallin luoteispäästä parinkymmenen metrin päähän luoteeseen on harvakseltaan vallin suunnassa asetettuja, noin 0,5 m:n kokoisia kiviä, suunnilleen koordinaattipisteeseen N 7082388 E 313982 asti. Kivivallin tarkoitus tai ikä ei selvinnyt. Todennäköinen selitys on vanha rajalinja, mutta tarkastelluilla vanhoilla kartoilla ei sellaista ole kohdalle merkitty (pitäjänkartta 1840l, 1950-l maastokartta).
Kiviaidasta parisataa metriä itään sijaitsee Kålan monttuna tunnettu vanha louhos. Louhos näkyy peruskartalla pienenä lampena (N 7082454 E 314178). Kivilouhoksen ikää ei tämän inventoinnin yhteydessä kyetty selvittämään. Paikalle johtava pusikoitunut tie on ollut pikipäällysteinen. Louhoksen reunakivissä on poran jälkiä. |
| metsakeskus.1000010001 |
272 |
Juckusbergen NW |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
313556.70200000 |
7082584.70400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010001 |
Kohde sijaitsee noin 4,5 km Kokkolan keskustasta kaakkoon Köykärinmäeltä Karsobackantielle tulevalla luontopolulla.
Perimätiedon mukaan pitäjätie on kulkenut nykyisen luontopolun kohdalla, kaakkois-luoteissuuntaisesti Mitterstbackenin suunnasta ja jatkunut Juckusbergenin eteläpuolelle. Välittömästi Juckusbergenin avokallioalueen eteläpuolella havaittiin mahdollinen vanha tielinjaus. Noin 1,3 km kaakkoon on ilmeisesti säilynyt myös saman pitäjäntien (l. talvitien) pohjaa. Kohteen tarkastuksessa paikalla havaittiin selvä vanha tienlinjaus, joka kuitenkin sijaitsi vuoden 2007 inventointialueen ulkopuolella.
Kaarlelasta Veteliin johtanutta tietä nimitettiin pitäjäntieksi. Se ei ollut 1600-luvulle asti tuskin ratsastuspolkua kummempi. Vanhimman tien aikaan painavimmat lastit kuljetettiin Perhonjokea pitkin tai talvitietä pitkin. Pitäjäntie noudatteli ensin rantatietä Kirkonmäeltä Kaustarin ja Gunnarsin välillä olevaan Pjuckosteniin asti. Sieltä se jatkui Hanhinevan metsän kautta Skrikoon ja Peloon (Skriko ja Pelo kuuluvat nykyisin Kruunupyyhyn). Rämeiden ja soiden yli oli rakennettu kapulasiltoja. Muinaisesta talvitiestä kertovat nykyisiltä peruskartoilta löytyvät paikannimet. Esimerkiksi kohteesta n. 1,5 km etelä-kaakkoon on Vintervägsmossen -niminen alue. |
| metsakeskus.1000010002 |
272 |
Åmans |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
313816.60200000 |
7081609.10300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010002 |
Kohde sijaitsee noin 5 km Kokkolan keskustasta kaakkoon. Paikka on peltoalueiden keskelle jäävä mäki.
Palmin tilan itäpuolinen alue, missä rakenteet sijaitsevat, oli tarkastushetkellä 2007 karjalaitumena, joten kohdetta ei tarkastettu maastossa. Tiedot kohteen muodostelmista perustuvat vuoden 1997 inventointihavaintoihin. Tuolloin Åmansin alueella havaittiin runsaasti kiviaitoja laidunpelloilla ja niiden ympärillä sekä kolme ajoittamatonta röykkiötä. Röykkiöt sijaitsivat kivisillä paikoilla havumetsässä.
1. Röykkiö 1. Noin 11,9 x 1,8 m ja korkeus enimmillään n. 0,5 m. Kyse on mahdollisesti kiviaidasta.
2. Röykkiö 2. Röykkiön pohjoisreunassa on 3-4 noin 0,5 metrin korkuista kiveä, jotka sijaitsevat toisten, suunnilleen samankokoisten kivien päällä. Näiden päällä havaittiin puolestaan joitakin pienempiä kiviä. Edellisen eteläpuolella oli pienemmistä kivistä koottu röykkiö. Muodoltaan pyöreähkö röykkiö on kooltaan 4,4 x 3,5 m ja korkeudeltaan n. 0,2-0,3 m. Röykkiö koostuu n. 0,1-0,3 m halkaisijoiltaan olevista särmikkäistä kivistä. Reunoilla on isompia ja keskellä pienempiä kiviä.
3. Röykkiö 3. Hajanainen, matala röykkiö n. 2 m halkaisijaltaan ja n. 0,7-0,8 m korkean maakiven ympärillä. Röykkiö on n. 5 m halkaisijaltaan ja 0, 3 m korkea. |
| metsakeskus.1000010003 |
272 |
Tervaholma |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27006 |
309931.15800000 |
7083878.17800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010003 |
Kokkolan keskustasta n. 1 km etelään ja 450 m Kaarlelan kirkosta koilliseen. Kohde rajautuu etelässä Kirkkolehdonkatuun, idässä on ammattikorkeakoulun kiinteistö, lännessä on asuinkerrostaloja ja pohjoisessa n. 100 metrin etäisyydellä kulkee Eteläväylä, valtatie 8. Mäen rinteet ovat suhteellisen jyrkkiä. Korkein kohta on n. 6,5 m mpy. Kohteen rakenteet sijaitsevat n. 3-6,5 m mpy.
Kysymyksessä on noin 100 m halkaisijaltaan oleva mäki, jonka laelle ja rinteillä on ainakin 5 kuoppaa, muutama kivikeskittymä ja kiviaita. Kiviaita sijaitsee n. 3-4 mpy ja muut rakenteet n. 5-6,5 mpy.
Tervaholma mainintaan joissakin paikallishistorioissa 1500-luvun lastaus- ja kauppapaikkana, joka olisi ollut myös varhainen tervanvientisatama. Vuodelta 1649 peräisin olevaan Claes Claessonin piirtämään karttaan on merkitty Tervaholman ympärillä ”grundt vatten” eli matalaa vettä ja siellä mainitaan olleen muutamia aittoja. Maankohoamisen seurauksena Tervaholma ei ole voinut olla enää tässä vaiheessa merkittävä satamapaikka. Isojakokartoista selviää paikan myöhäisempää historiaa. Alueella oli viljelyksiä. Isonjaon selitelmästä käy ilmi, että Tervaholma kuului pappilan maihin. |
| metsakeskus.1000010003 |
272 |
Tervaholma |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27006 |
309931.15800000 |
7083878.17800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010003 |
Kokkolan keskustasta n. 1 km etelään ja 450 m Kaarlelan kirkosta koilliseen. Kohde rajautuu etelässä Kirkkolehdonkatuun, idässä on ammattikorkeakoulun kiinteistö, lännessä on asuinkerrostaloja ja pohjoisessa n. 100 metrin etäisyydellä kulkee Eteläväylä, valtatie 8. Mäen rinteet ovat suhteellisen jyrkkiä. Korkein kohta on n. 6,5 m mpy. Kohteen rakenteet sijaitsevat n. 3-6,5 m mpy.
Kysymyksessä on noin 100 m halkaisijaltaan oleva mäki, jonka laelle ja rinteillä on ainakin 5 kuoppaa, muutama kivikeskittymä ja kiviaita. Kiviaita sijaitsee n. 3-4 mpy ja muut rakenteet n. 5-6,5 mpy.
Tervaholma mainintaan joissakin paikallishistorioissa 1500-luvun lastaus- ja kauppapaikkana, joka olisi ollut myös varhainen tervanvientisatama. Vuodelta 1649 peräisin olevaan Claes Claessonin piirtämään karttaan on merkitty Tervaholman ympärillä ”grundt vatten” eli matalaa vettä ja siellä mainitaan olleen muutamia aittoja. Maankohoamisen seurauksena Tervaholma ei ole voinut olla enää tässä vaiheessa merkittävä satamapaikka. Isojakokartoista selviää paikan myöhäisempää historiaa. Alueella oli viljelyksiä. Isonjaon selitelmästä käy ilmi, että Tervaholma kuului pappilan maihin. |
| metsakeskus.1000010004 |
272 |
Heinola |
10002 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
311039.71400000 |
7083570.30500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010004 |
Kohde sijaitsee pienellä mäellä noin 1,8 km Kokkolan keskustasta kaakkoon Jyväskylän valtatie no 13 varrella. Kohteen muinaisjäänne on iso siirtokivilohkare paikalla olevan kahden autiotalon piha-alueella. Etelä- ja länsipuolella on vanhoja peltoja. Talojen välittömässä läheisyydessä ja lähistön pelloilla on muitakin isoja siirtokivilohkareita.
Paikalla on noin 12 m x 8 m ja 4 m korkea siirtokivilohkare. Pohjoispäässä kivi on lohjennut ylhäältä alas asti. Länsiseinämässä on n. 1,8 metrin korkeudelle pultattu rautarengas. Kiven päällä on myös rautapulttauksia.
Tarinan mukaan Ruotsin kuningas Aadolf Fredrik olisi pysähtynyt tällä paikalla, kun hän saapui Kokkolaan 31.7.1752. |
| metsakeskus.1000010005 |
272 |
Kallinen Brinkinkuja |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
311432.56000000 |
7082468.74600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010005 |
Kohde sijaitsee Jyväskylän tien no 13 varrella, tien länsipuolella, ja Jyväskyläntien, Linnusperän ja Isoonkylään johtavien teiden risteyksestä n. 270 m etelään. Tervahauta sijaitsee melko jyrkästi itään laskevan rinteen reunalla. Tervahaudan länsipuolella on omakotitalo.
Tervahauta on noin 12 m halkaisijaltaan. Kynä on noin 9 m pitkä ja se laskee sekä kapenee koilliseen. |
| metsakeskus.1000010006 |
245 |
Inkilä |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
397234.69800000 |
6697546.82700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010006 |
Inkilän röykkiökohde sijaitsee Ahjontien eteläpuolella, kapeassa asuinrakennusten ja tehdasrakennuksen väliin jäävässä kuusi- ja lehtimetsässä. Röykkiöiden lounais-/
eteläpuolella kohoaa kallio. Peruskartassa on muinaisjäännösmerkki (muinaishautoja) merkitty virheellisesti kallioiden päälle. Röykkiöt sijaitsevat kallioiden alapuolella.
Kohde on paikallistettu Niemisen (2003) Keravan muinaisjäännösinventoinnissa. Nieminen on havainnut paikalla kolme kiviröykkiötä ja mainitsee Ali-Keravan keskiaikaiseen kylään kuuluneen Inkilän talon sijainneet samoilla paikoilla. Inventoinnin yhteydessä paikalta havaittiin kaksi röykkiötä, sekä kaksi epämääräistä mahdollista röykkiötä. Röykkiöitä ei pystytty ajoittamaan tarkemmin. Niemisen mainitsemaa Inkilän talonpaikkaa yritettiin paikallistaa tekemällä alueelle koekuoppia, mutta merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä ei röykkiöiden lisäksi havaittu. Kohteen aluerajaus on tehty inventointihavaintojen perusteella. |
| metsakeskus.1000010007 |
245 |
Östersundom-Skafvaböle landsväg |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
397191.71400000 |
6697197.96900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010007 |
Kohde on paikallistettu Niemisen 2003 Keravan muinaisjäännösinventoinnin yhteydessä. Niemisen (2003) mukaan Keravalta Nissbackan, Myyraksen ja Kuninkaanmäen sekä Sottungin kautta Östersundomiin ja Westersundomiin kulkeneesta polku- ja ratsutiestä myöhemmin Östersundomin ja Hyrylän (Skafvaböle) välisestä maantiestä on säilynyt noin 100 metriä pitkä osuus Ahjon teollisuusalueen lounaispuolella. 1700-luvun alun kartta-aineistossa tietä ei ole esitetty. Kuninkaan kartastossa (vuosilta 1776–1805) paikalle on merkitty polku/kapea tie/kinttupolku. Tie on esitetty selkeämpänä myöhemmin laaditussa pitäjänkartastossa ja näkyy vielä vuoden 1958 Keravan Ahjon semakaavakartassa. Vuosina 1870–1873 laaditussa aluetta esittävässä senaatin kartastossa tietä ei näy.
Inventoinnin (2010) yhteydessä tiestä havaittiin maastossa kaksi pätkää, joista eteläisempi on Niemisen (2003) inventoinnissa mainitsema osuus. Eteläisempi osuus tiestä alkaa teollisuusrakennusten eteläpuolella olevalta kuntoradan hiekkatieltä ja kulkee noin 100 m koilliseen. Teollisuusrakennuksen luoteiskulman kohdalla tielinja katoaa ja jatkuu taas teollisuusrakennuksen luoteiskulman pohjoispuolella lähes pohjois-eteläsuuntaisesti melkein Ahjontielle asti. Pohjoisempi tienpätkä on noin 230 m pitkä. Eteläisempi tielinjaus erottuu maastossa noin 4,5–5 m leveänä tasanteena, jonka molemmilla reunoilla on noin 0,3–0,6 m leveät ja 0,1–0,3 m syvät ojat. Tienpohjan kohdalla kasvaa lehtipuita ja maasto on kosteahkoa. Tienpohjan itäpuolella maasto kohoaa ja muuttuu kuivemmaksi kuusimetsäksi. Kuusimetsässä kulkee polku. Pohjoisempi tienpätkä kulkee kuusimetsässä. Tielinjaus erottuu nuorta lehtipuuta, saniaisia ja heinää kasvavana tasanteena, jota kookkaat kuuset reunustavat.
Niemisen (2003) mukaan tienpohjaan ei ole lisätty 1700-luvun lopun jälkeen kantavia kerroksia. Tienpohjan eteläisempään osaan tehtiin koekuoppa tienpohjan kerrosten selvittämiseksi. Noin 0,2–0,3 m paksun pintamullan- ja hiekansekaisen saven alta esiin tuli hyvin tiivis ja kova ruskea savikerros.
Muinaismuistolain mukaan muinaisen kulkutien tulee olla ”huomattava” saadakseen
muinaismuistostatuksen. Huomattavuudella tarkoitetaan tien merkittävyyttä sen
historiallisessa ja maantieteellisessä kontekstissa. 1700–1800-lukujen taitetta vanhempaa kärryajantiestöä voidaan lähteä selvittämään mm. Kuninkaan kartastosta. Tarkastettu tienpätkä on Kuninkaan kartastossa esitetty polkuna ja todennäköisesti reitistä on vasta 1800-luvun aikana muodostunut kärrytie tai kapea tie. Inventointihavaintojen perusteella tarkastettu kohde ei ole riittävän muinainen ja ”huomattava” saadakseen muinaismuistostatuksen ja kohde muutettiin kiinteästä muinaisjäännöksestä muuksi kohteeksi. |
| metsakeskus.1000010008 |
245 |
Yli-Kerava Kartanonsilta |
10002 |
12005 |
13070 |
11006 |
27000 |
396622.00000000 |
6698406.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010008 |
Keravan kartanon kaakkoispuolella Keravanjoessa, nykyisen v. 1908 valmistuneen kivisen kaarisillan paikalla ja sen eteläpuolella on ollut aikaisemmin puisia siltoja. Silta liittyy maantiehen, joka kulki Tuusulan Hämeentiensuusta Keravan kautta Sipoon kirkolle, jossa se yhtyi Suureen rantatiehen. Siltaan liittyvässä asiakirjamaininnassa v. 1671 sen mainitaan olevan hyvin vanha. Vuoden 1779 isojakokartassa silta sijaitsi nykyisen kaarisillan eteläpuolella.
VUODEN 2013 INVENTOINTI: Ei muutoksia maankäytössä, silta hyvässä kunnossa ikäisekseen. |
| metsakeskus.1000010009 |
245 |
Yli-Kerava Hakalan torppa |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
396851.84100000 |
6699247.14300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010009 |
Keravanjoen mutkan ja vanhan Lahdentien välisellä pienellä mäellä on Hakalan torpan paikka. Torppa on syntynyt ilmeisesti vasta 1700-luvun lopulla, mutta sen autioitumisen ajankohdasta ei ole tietoa. Torppaa ei ole merkitty Kuninkaan kartastoon. Alue on nykyisin rakentamaton, mutta näkyvissä on rakennuksen (torpan?) perustuksia.
VUODEN 2013 INVENTOINTI: Vanhojen koordinaattien osoittamalla paikalla ja sen ympärillä oli nähtävissä hieman ympäristöään korkeampi kohta, missä kasvoi pajua ja pientä kuusikkoa. Paikalle on mahdollisesti kasattu mäen läpi kulkevan voimajohtolinjan rakentamisen yhteydessä savensekaista maata, joten Niemisen inventoinnissa mainitseman rakennuksen perustukset eivät olleet enää nähtävissä.
Koordinaattien osoittamasta paikasta 60 m pohjoiseen erottui maassa neliskanttinen 3,5 x 6,5 m painanne, joka on mahdollisesti Niemisen tarkoittama rakennuksen perustus. Koordinaatit korjattu, ei rajausta. Muuten alueella ei ollut nähtävissä mitään esihistoriaan tai historialliseen asutukseen viittaavaa. |
| metsakeskus.1000010010 |
245 |
Yli-Kerava Koivulan mylly |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
397361.00000000 |
6700016.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010010 |
Keravanjoen Koivulankoskessa, nykyisen Nuorisovankilan eteläpuolella on vanha myllynpaikka. Mylly oli toiminnassa ainakin jo 1650-luvulla, ja sen toiminta loppui 1750-luvulla. Kosken keskellä on näkyvissä muutamia kiviä, jotka saattavat liittyä vanhoihin myllyrakenteisiin. |
| metsakeskus.1000010013 |
245 |
Ali-Kerava Aimolanmäen mylly |
10002 |
12016 |
13179 |
11006 |
27008 |
396192.00000000 |
6697318.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010013 |
Keravan keskustan tuntumassa, puistona olevalla mäellä on ollut tuulimylly. Mylly sijaitsi mäen korkeimmalla kohdalla, myllyrakennus purettiin 1920-luvulla. Näkyvissä on edelleen myllyn perustuskiviä.
VUODEN 2013 INVENTOINTI: Kallioisen kukkulan päällä on maanpinnalle näkyvissä ainoastaan muutamia suuria kiviä, jotka ovat todennäköisesti myllyn perustuksia. Näkyvissä olevat kivet (4kpl) ovat kaaressa länsireunalla ja muodostavat halkaisijaltaan n. 12-13 m pyöreän alueen. Noin 7 metrin päässä myllyn peruskivistä löytyi nelikulmaisen 3,5 x 3,5 m kokoisen rakenteen peruskiveys. Alue on edelleen puistona. Kohteen keskikoordinaatit korjattu. |
| metsakeskus.1000010014 |
245 |
Sikokorven juoksuhauta |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
395932.00000000 |
6699466.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010014 |
Keravan rautatieasemalta noin 700 metriä pohjoiseen, rautatien länsipuolella on I maailmansodan aikainen puolustusasema. Juoksuhauta on osittain sortunut ja rakenteet ovat erittäin huonokuntoisia. Taisteluhauta saattaa olla venäläisten rakentama. On myös mahdollista, että se liittyy vuoden 1918 sisällisodan tapahtumiin.
VUODEN 2013 INVENTOINTI: Paikalla havaittavissa erittäin heikosti erilasia painanteita ja ojia, joiden kartoittaminen olisi ilman aluskasvillisuuden raivausta hyvin tulkinnan varaista. |
| metsakeskus.1000010015 |
245 |
Lammaskallion tuliasema |
10007 |
12011 |
13116 |
11042 |
27000 |
395672.32800000 |
6696218.35200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010015 |
Lammaskallion mäellä oli talvisodan aikana v. 1939-40 kaksi ilmatorjuntatykkiä, jotka suojasivat Keravan rautatieasemaa ja Savion kumitehdasta. Paikalla on edelleen näkyvissä tykkien paikat, ammusten säilytyspaikat sekä juoksuhaudan pätkiä. |
| metsakeskus.1000010017 |
698 |
Auttiköngäs 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
508874.36500000 |
7352209.91600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010017 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Auttijoen eteläpuolella, noin 250 metriä Auttikönkään putouksesta länteen. Pyyntikuoppa on tehty länsiluoteeseen työntyvälle hiekkaharjanteelle, lähellä pienen etelästä laskevan puron ja Auttijoen yhtymäkohtaa. Kuoppa on helposti havaittavissa. Pyyntikuopan ympäristö on kuivahkoa mäntykangasta ja maaperä hiekkaa. Noin 20 metrin päässä pyyntikuopasta koilliseen on neuvostoliittolaisen desantin/vangin hauta. Kuoppa sijaitsee haudalle johtavalta polulta noin 30 metriä etelään.
Pyyntikuoppa on muodoltaan suppilomainen. Sen halkaisija on 4 metriä ja syvyys noin metrin. Kuoppaan tehtiin koepisto, josta paljastui huuhtoutumiskerros. |
| metsakeskus.1000010018 |
75 |
Väärämäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
508849.68000000 |
6719060.70300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010018 |
Kallion päällä on kolme, mahdollisesti neljä matalaa röykkiötä. Röykkiöistä yksi on muodoltaan neliskanttinen. Sen koko on noin 4 x 4 metriä ja siitä on jäljellä vain reunakivet. Yhdestä sammalen peittämästä röykkiöstä on löytynyt putkikirves. Kalliota kiertää alempana kiviaita. |
| metsakeskus.1000010019 |
441 |
Multamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
536640.31000000 |
6757981.16900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010019 |
Kohde sijaitsee Haapasalon saaren länsirannalla. Taltta löytyi rantavedestä aivan vesirajasta. Kohteesta noin 180 m etelään on Pekonniemen löytöpaikka. Taltan löytöpaikka saattaa kuulua samaan laajaan asuinpaikka-alueeseen. Paikalta on aikaisemmin löytynyt myös kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000010020 |
280 |
Halsögrundet |
10002 |
12016 |
13171 |
11006 |
27000 |
200434.50600000 |
6980708.18500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010020 |
Kohde sijaitsee Halsönin lounaiskärjessä, Halsörgrundetin alueella. Maapohja on
kivikkoa ja alueella kasvaa tiheää puustoa, etenkin katajaa ja nuorta kuusta.
Kohde sisältää 6 pientä kiviröykkiötä metsittyneessä rantakivikossa. Röykkiöistä neljä sijaitsee neliön muodossa noin 3 x 4 m kokoisella alueella. Hieman lännempänä muista on vielä ainakin kaksi röykkiötä. Alueen maapohja on kivikkoa, joten kivirakenteita on vaikea erottaa. Muutama röykkiö on kuitenkin selvästi havaittavissa ja niiden perusteella voi hahmotella muitakin. Röykkiöt ovat läpimitaltaan alle 1 m ja korkeudeltaan alle 0,5 m. Alueen lähistöllä on sijainnut kalastajakylä. Kyseessä on luultavasti verkkotarha. |
| metsakeskus.1000010021 |
272 |
Ratomossen |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
311732.43800000 |
7081672.06500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010021 |
Kohde sijaitsee noin 3,6 km Kokkolan keskustasta kaakkoon Jyväskylän valtatien no 13 ja Sokojan tien välisellä alueella, Jyväskylän tiestä noin 300 metrin etäisyydellä. Torpan entinen pihapiiri sijaitsee pienellä mäellä; pihapiiri on heinittynyt ja kasvaa harvakseltaan puita.
Alueella rakennusten perustuksia, kellarin perustus, kivistä tehty aitaus (halkaisijaltaan noin 10 metriä), kaksi kaivoa sekä noin 40 metriä pitkä kiviaita (ks. erilliskohteet).
Paikalla on ollut sotilastorppa, joka on perustettu 1700-luvulla. Torpparina oli Olof Wall
(1757-1808/1809) niminen sotilas, joka muutti 1788 Kokkolaan Linnusperälle. Vuoden 1790 sotilasrullissa on maininta: Olof Wall, synt. P:maalla, 30 v, 11/4 palv.v, naimaton, sairaana.
Paikka on ollut asuttuna sotilastorppa-vaiheen jälkeenkin ja siten osa kohteen rakenteista
voi olla peräisin myöhemmältä ajalta. |
| metsakeskus.1000010022 |
768 |
Raaskanlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
569312.73400000 |
6852741.15200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010022 |
Kohde sijaitsee Kuhajärven eteläpuolella, Raaskanlahden ja Savonlinnaan johtavan maantien 435 välissä. Paikalta on löytynyt keramiikan paloja kahdesta eri paikasta, joten kyseessä on luultavasti laaja asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000010023 |
272 |
Topparbacken 1 |
10001 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
312080.30100000 |
7081247.24000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010023 |
Kohde sijaitsee noin 4 km Kokkolan keskustasta kaakkoon, Jyväskyläntie no 13 länsipuolella, noin 350 metrin etäisyydellä tiestä. Kohde sijaitsee Topparbackenin pohjoisosan korkeimman kohdan tuntumassa. Topparbacken on pohjois-eteläsuuntainen ja noin kilometrin pituinen moreenimäki. Mäen rinteet laskevat paikoin jyrkästi. Alue on kivistä ja siirtolohkareita esiintyy paljon.
Alueella on nauriskuoppa, kaksi rajakiveä, noin 30 metriä pitkä peltoaita sekä muodoltaan neliömäinen kuoppa (mahdollinen rakennuksen pohja).
Perimätiedon mukaan rajakivi 1 on ollut pystytettynä ainakin jo 1900-luvun alussa. K. H. Renlundin museon lausunnossa 1996 Topparbacken mainitaan mahdollisena keskiaikaisena piilopaikkana. Alueeseen liittyy myös tarinoita, joiden mukaan paikalla olisi Suomen sodan aikaisia puolustusrakennelmia. Inventoinnissa ei löydetty kirjallisuudesta tai maastosta edellisiin viittaavaa. |
| metsakeskus.1000010023 |
272 |
Topparbacken 1 |
10001 |
12016 |
13166 |
11006 |
27000 |
312080.30100000 |
7081247.24000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010023 |
Kohde sijaitsee noin 4 km Kokkolan keskustasta kaakkoon, Jyväskyläntie no 13 länsipuolella, noin 350 metrin etäisyydellä tiestä. Kohde sijaitsee Topparbackenin pohjoisosan korkeimman kohdan tuntumassa. Topparbacken on pohjois-eteläsuuntainen ja noin kilometrin pituinen moreenimäki. Mäen rinteet laskevat paikoin jyrkästi. Alue on kivistä ja siirtolohkareita esiintyy paljon.
Alueella on nauriskuoppa, kaksi rajakiveä, noin 30 metriä pitkä peltoaita sekä muodoltaan neliömäinen kuoppa (mahdollinen rakennuksen pohja).
Perimätiedon mukaan rajakivi 1 on ollut pystytettynä ainakin jo 1900-luvun alussa. K. H. Renlundin museon lausunnossa 1996 Topparbacken mainitaan mahdollisena keskiaikaisena piilopaikkana. Alueeseen liittyy myös tarinoita, joiden mukaan paikalla olisi Suomen sodan aikaisia puolustusrakennelmia. Inventoinnissa ei löydetty kirjallisuudesta tai maastosta edellisiin viittaavaa. |
| metsakeskus.1000010024 |
272 |
Topparbacken 2 |
10001 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
312021.32800000 |
7080731.44900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010024 |
Kohde sijaitsee noin 4,6 km Kokkolan keskustasta kaakkoon, Jyväskyläntien no 13 ja Sokojan tien välisellä alueella. Topparbacken on pohjois-eteläsuuntainen ja noin kilometrin pituinen moreenimäki. Kohde sijaitsee Topparbackenin eteläosan korkeimmalla kohdalla välittömästi voimalinjan eteläpuolella. Maasto on alueella kivikkoista ja korkeimmalla kohdalla on rakkaa.
Alueella on kaksi kiviaitaa välittömästi sähkövoimalinjan eteläpuolella. Aitojen eteläpuolella on rakkakivikkoa. Itä-länsisuuntaiset aidat sijaitsevat vierekkäin. Ne ovat noin 30 m pitkiä ja koottu keskimäärin 0,5 m halkaisijoiltaan olevista kivistä, myös isoja, noin 1-1,5 m halkaisijoiltaan olevia kiviä on käytetty rakentamiseen. Aitojen välissä on noin 3-4 metriä leveä tasaisempi alue, mistä kiviä on ilmeisesti otettu aitojen rakentamiseen. Tällä alueella kasvaa tiheästi nuorta puustoa. Kivien pinnalla on vanha jäkäläkasvusto.
Lisäksi alueella on kuoppa, joka sijaitsee välittömästi mäen halki kulkevan rajalinjan eteläpuolella ja kaavan suunnittelualueen rajan tuntumassa. Kuoppa on noin 4,5 x 2 metrin ja 1 metrin syvyinen. Se on itä-länsisuuntainen ja kapenee länsipäähänsä. Pohja-ala on muodoltaan kolmiomainen. Kuopasta on nostettu kiviä sen eteläpuolelle.
Topparbackenin alueeseen liittyy tarinoita, joiden mukaan paikalla olisi Suomen sodan aikaisia puolustusrakennelmia. K. H. Renlundin museon lausunnossa 1996 Topparbacken mainitaan mahdollisena keskiaikaisena piilopaikkana. Inventoinnissa ei löydetty kirjallisuudesta tai maastosta edellisiin viittaavaa. Pintakasvillisuuden perusteella kohteen rakenteet eivät ole syntyneet aivan lähihistoriassa.
Vuoden 2014 inventoinnin mukaan kohde sijaitsee suunnitellun voimalinjan alle, se saattaa vaurioitua rakennusvaiheessa. |
| metsakeskus.1000010025 |
272 |
Pilesbacken |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
311122.68500000 |
7081531.12700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010025 |
Kohde sijaitsee noin 3,5 km Kokkolan keskustasta kaakkoon, Sokojantien ja Sältisbackan
tien risteyksestä n. 300 m kaakkoon. Peltoaidat sijaitsevat metsässä matalan rinteen reunalla. Alle sadan metrin etäisyydellä idässä ja pohjoisessa on vanhoja peltoalueita.
1. Peltoaita 1. Noin 20 m pitkä. Kaakkoispää rajautuu metsäojaan ja on ilmeisesti tuhoutunut metsäojan kaivun yhteydessä.
2. Kuoppa peltoaidassa. Noin 3 x 2 m, syvyys n. 0,8 m, pohjois-eteläsuuntainen.
3. Peltoaita 2. Rakennetta ei dokumentoitu tarkemmin. Peltoaidan lähellä on pakettipeltoja.
Historiallinen tausta: Isojakokartoissa kohteen lähiympäristön alueelle on merkitty niittyjä ja peltoja. Paikalla oli viljelyksessä olevia peltoja vielä 1950-luvun alussa, mikä käy ilmi uusjakokartasta. Pintakasvillisuuden perusteella peltoaidan kuoppa ei ole syntynyt ihan lähihistoriassa. |
| metsakeskus.1000010026 |
272 |
Lagbergshagen |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
309527.00000000 |
7080945.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010026 |
Kohde sijaitsee noin 4 km Kokkolan keskustasta etelään, Isostakylästä etelään johtavan Sipolantien varrella. Kohteen eteläpuolella kulkee voimalinja. Alueella kasvaa erittäin tiheää nuorta puustoa. Kohteessa on useita entisen niitty- ja laidunalueen peltoaitoja. Pääosa kiviaidoista on noin 2-3 m leveitä ja noin 0,5 m korkeita. Alueella on havaittavissa myös paikoin entisiä avo-ojia.
Kohteen koordinaatit on korjattu vuonna 2025 vastaamaan kohteen sijaintia inventointiraporteissa. |
| metsakeskus.1000010027 |
272 |
Kiviniemi |
10002 |
12006 |
13077 |
11006 |
27000 |
309117.48300000 |
7082154.86200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010027 |
Kohde sijaitsee noin 2,7 km Kokkolan keskustasta etelä-lounaaseen. Kruunupyyntien
varrella sijaitsevan Kiviniemen tilan vanhan päärakennuksen pihassa nurmikolla, länteen
päin laskevan piha-alueen reunalla.
Paikalla on kaksi kuppikiveä. Kuppikivi 1 on noin 1,2 x 0,5 m halkaisijaltaan oleva kupera ja matala maakivi, jossa on yli kymmenen kuoppaa. Kuopat ovat halkaisijoiltaan n. 5-10 cm ja 1-2 cm syviä. Lähes kiven keskellä on kolme kuoppaa, jotka on yhdistetty toisiinsa urilla. Myös kiven eteläpäässä on urilla yhdistetyt kuopat. Tällä kohtaa kivi on rapautunut ja kuopat erottuvat heikosti. Kuppikivi 2 sijaitsee edellisestä n. 15 m etelä-kaakkoon. Kysymyksessä on noin 35 cm halkaisijaltaan oleva lähes maantasainen kivi, jossa on n. 5 cm ja 2 cm halkaisijaltaan olevat kuopat. Rapautuneessa kohdassa on vielä ainakin yksi heikommin erottuva kuoppa. Lisäksi paikalla on vielä mahdollinen kuppikivi 3 (?), joka sijaitsee noin 15 metriä kuppikivi 1:stä koilliseen. Se on noin 25 cm halkaisijaltaan oleva lähes maantasainen kivi. Kivessä on mahdollisia kuoppien aihioita.
Kuppikivet liittyvät rautakauden, keskiajan ja uuden ajan alun asutusalueisiin ja näihin liittyviin muinaisjäännöksiin. Ne esiintyvät lähes aina vanhassa viljelysympäristössä. Kiviniemen kuppikivet voivat korkeuden perusteella olla peräisin aikaisintaan noin 1200-luvulta. Kokkolasta ei ole tähän mennessä löytynyt todisteita näin vanhasta viljelyä harjoittaneesta asutuksesta. |
| metsakeskus.1000010028 |
272 |
Isokylä Finellin tontti |
10002 |
12006 |
13077 |
11006 |
27000 |
308669.66700000 |
7081874.97900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010028 |
Kohde sijaitsee noin 3 km Kokkolan keskustasta etelälounaaseen, Kruunupyyntien ja Vaasantien väliin jäävällä omakotitaloalueella, omakotitalon pihalla. Kuppikivi sijaitsee pihan korkeimman kohdan tuntumassa.
Kuppikivi sijaitsee piha-alueen nurmikolla, kiven ympärillä kasvaa ruusupensaita
ja syreeni. Noin 1,6 m korkean siirtokivilohkareen päällä on kolme suppilomaista kuoppaa.
Kuoppien mitat:
Kuoppa 1. N. 7,5 cm halkaisijaltaan ja n. 4 cm syvä.
Kuoppa 2. N. 4 cm halkaisijaltaan ja n. 2,5 cm syvä.
Kuoppa 3. N. 5 cm halkaisijaltaan ja n. 3 cm syvä.
Kiven pinnalla kasvaa eri jäkälälajeja.
Historiallinen tausta: Kuppikivet liittyvät rautakauden, keskiajan ja uuden ajan alun asutusalueisiin ja näihin liittyviin muinaisjäännöksiin. Ne esiintyvät lähes aina vanhassa viljelysympäristössä. Finellin tontin kuppikivi ajoittuu korkeuden perusteella aikaisintaan n. 1200-luvulle. Kokkolasta ei ole tähän mennessä löytynyt todisteita näin vanhasta viljelyä harjoittaneesta asutuksesta. |
| metsakeskus.1000010029 |
272 |
Blåbäribacken 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
308641.67900000 |
7081632.07100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010029 |
Kohde sijaitsee noin 3,3 km Kokkolan keskustasta etelä-lounaaseen Kruunupyyntien ja Vaasantien risteyksestä n. 170 m itään. Kohde sijaitsee Blåbäribackenin pohjoiskärjessä.
Alueen maasto on erittäin louhikkoista ja mäellä esiintyy isoja siirtokivilohkareita.
1. Tervahauta 1. Noin 10 m halkaisijaltaan, kynän pituus on n. 5,5 m. Kynän seinämät on lähes kokonaan kivillä tuettu.
2. Kuoppa 1. Noin 15 m tervahauta 1:stä etelä-kaakkoon. Kuoppa on n. 4 m halkaisijaltaan ja muodoltaan soikeahko. Kairauksessa kuopan maannoksessa todettiin hiiltä.
3. Kuoppa 2. Noin 10 m tervahauta 1:stä kaakkoon. Kuoppa on n. 2,5 m halkaisijaltaan. Kairauksessa todettiin hieman hiiltä.
4. Painanne. Noin 15 m tervahauta 1:stä itään. Noin 5 x 4 m, pohja-ala on lähinnä neliö. Koepistossa todettiin n. 15 cm paksu turvekerros, huuhtoutumiskerros lähes puuttui, rikastumiskerros vaikutti lähes puhtaalta.
Noin 250 m kohteen muodostelmista etelälounaaseen on tervahauta Blåbäribacken 3 (1000049155). Perimätiedon mukaan mäellä on ollut neljä tervahautaa. |
| metsakeskus.1000010030 |
272 |
Blåbäribacken 2 |
10002 |
12016 |
13164 |
11006 |
27000 |
308602.69400000 |
7081463.14000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010030 |
Kohde sijaitsee noin 3,5 km Kokkolan keskustasta etelä-lounaaseen Kruunupyyntien ja Vaasantien risteyksestä noin 170 m ja 250 m kaakkoon. Kaksi kiviaitausta sijaitsee Blåbäribackenin korkeimman kohdan tuntumassa. Alueen maasto on erittäin louhikkoista ja mäellä esiintyy isoja siirtokivilohkareita. Alueella kasvaa vanhaa kuusimetsää ja aluskasvillisuutta dominoi mustikka.
1. Kiviaitaus 1. Sijaitsee mäellä pohjoisempana. Rakenne on läpimitaltaan n. 30 m, aita on enimmillään noin 3 m leveä ja noin 0,9 m korkea, pohja-ala on muodoltaan pyöreähkö. Aitaukseen on kulkuaukot pohjois- ja eteläsivulla. Pohjoispäässä kulkuaukko ja aita rajautuvat isoon siirtokivilohkareeseen. Pohjoispäässä kulkuaukossa on n. 1,8 m lev. kivipaasi siltana vanhan ojan yli. Oja erottuu matalana syvennyksenä. Aidan itäsivu jatkuu noin 4 m kehän ulkopuolelle etelään. Aitauksen sisäpuolinen alue on tasainen ja siellä kasvaa jonkin verran puustoa.
2. Kiviaitaus 2 on kooltaan noin 20 x 17 m, aidan korkeus on enimmillään n. 0,9 m, rakenne on pohja-alaltaan suorakaiteen muotoinen. Lounais- ja kaakkoiskulmassa on kulkuaukot aitauksen sisään. Keskellä kasvaa joitakin puita, aluskasvillisuus on lähinnä sammalta ja puolukkaa. Aitauksen reunamilla kasvaa tiheästi kuusta.
Historiallinen tausta:
Perimätiedon mukaan aitauksissa on viljelty perunaa. Aitausten rakentamisajankohta ei ole tiedossa. Isojakokarttaan on merkitty Bergåker -niminen pelto, joka sijoittuu nykyiselle Blåbäribackenille. |
| metsakeskus.1000010030 |
272 |
Blåbäribacken 2 |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
308602.69400000 |
7081463.14000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010030 |
Kohde sijaitsee noin 3,5 km Kokkolan keskustasta etelä-lounaaseen Kruunupyyntien ja Vaasantien risteyksestä noin 170 m ja 250 m kaakkoon. Kaksi kiviaitausta sijaitsee Blåbäribackenin korkeimman kohdan tuntumassa. Alueen maasto on erittäin louhikkoista ja mäellä esiintyy isoja siirtokivilohkareita. Alueella kasvaa vanhaa kuusimetsää ja aluskasvillisuutta dominoi mustikka.
1. Kiviaitaus 1. Sijaitsee mäellä pohjoisempana. Rakenne on läpimitaltaan n. 30 m, aita on enimmillään noin 3 m leveä ja noin 0,9 m korkea, pohja-ala on muodoltaan pyöreähkö. Aitaukseen on kulkuaukot pohjois- ja eteläsivulla. Pohjoispäässä kulkuaukko ja aita rajautuvat isoon siirtokivilohkareeseen. Pohjoispäässä kulkuaukossa on n. 1,8 m lev. kivipaasi siltana vanhan ojan yli. Oja erottuu matalana syvennyksenä. Aidan itäsivu jatkuu noin 4 m kehän ulkopuolelle etelään. Aitauksen sisäpuolinen alue on tasainen ja siellä kasvaa jonkin verran puustoa.
2. Kiviaitaus 2 on kooltaan noin 20 x 17 m, aidan korkeus on enimmillään n. 0,9 m, rakenne on pohja-alaltaan suorakaiteen muotoinen. Lounais- ja kaakkoiskulmassa on kulkuaukot aitauksen sisään. Keskellä kasvaa joitakin puita, aluskasvillisuus on lähinnä sammalta ja puolukkaa. Aitauksen reunamilla kasvaa tiheästi kuusta.
Historiallinen tausta:
Perimätiedon mukaan aitauksissa on viljelty perunaa. Aitausten rakentamisajankohta ei ole tiedossa. Isojakokarttaan on merkitty Bergåker -niminen pelto, joka sijoittuu nykyiselle Blåbäribackenille. |
| metsakeskus.1000010031 |
272 |
Storrånsberget |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
306547.52200000 |
7081095.28600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010031 |
Kohde sijaitsee noin 4,8 km Kokkolan keskustasta lounaaseen. Rakenne sijaitsee Stårrånsbergetin halki kulkevan voimalinjan länsipuolella, matalan kalliokielekkeen itäpuolella. Mäen laella on avokallioita ja runsaasti siirtolohkareita. Puusto on lähinnä nuorta mäntyä.
1. Röykkiö. Noin 2,5 x 2 m ja 0,5 m korkea, soikeahkon muotoinen ja pohjois-eteläsuuntainen. Koostuu lähinnä isoista n. 0,4-0,5 m halkaisijoiltaan olevista kivistä, keskellä on myös pienempiä kiviä. Eteläpäädyssä on iso, n. 0,8 m halkaisijaltaan oleva kivi. Jäkäläkasvillisuuden perusteella rakenteella on ikää yli 100 vuotta.
2. Kivikehä (asumuspainanne). Välittömästi röykkiön luoteispuolella on kivikehäksi luonnehdittava rakenne. Rakenne on n. 3 m halkaisijaltaan, pohja-alan muoto on lähinnä neliö. Reunoilla kivet ovat keskimäärin 0,5 m halkaisijoiltaan. Eteläsivulla on kohta, josta kivet puuttuvat. Rakenteen säännöllinen muoto voisi viitata tilapäissuojaan (tomtning).
Historiallinen tausta: Sijaintikorkeuden perusteella kyse voisi olla jopa vanhemmalle rautakaudelle ajoittuvasta kohteesta.
Vuoden 2015 inventoinnin mukaan kohteen luonteesta ei saatu uutta tietoa. Mainittakoon, että mahdollisessa tomtningissa ei olisi tilaa kuin yhdelle pienelle ihmiselle tiukassa kyyryasennossa. Vaikuttaa siltä, että "tomtning" saattaa olla syntynyt otettaessa kiviä viereiseen röykkiöön. Röykkiöstä noin 15 m kaakkoon on kahden kylän rajalinja, jonka kohdalla kulkee sähkölinja. On mahdollista, että kyseinen röykkiö on kylien välinen vanha rajapiste (luoteessa kylä n:o 408 Kvikant ja kaakossa kylä n:o 401). |
| metsakeskus.1000010031 |
272 |
Storrånsberget |
10002 |
12004 |
13048 |
11002 |
27000 |
306547.52200000 |
7081095.28600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010031 |
Kohde sijaitsee noin 4,8 km Kokkolan keskustasta lounaaseen. Rakenne sijaitsee Stårrånsbergetin halki kulkevan voimalinjan länsipuolella, matalan kalliokielekkeen itäpuolella. Mäen laella on avokallioita ja runsaasti siirtolohkareita. Puusto on lähinnä nuorta mäntyä.
1. Röykkiö. Noin 2,5 x 2 m ja 0,5 m korkea, soikeahkon muotoinen ja pohjois-eteläsuuntainen. Koostuu lähinnä isoista n. 0,4-0,5 m halkaisijoiltaan olevista kivistä, keskellä on myös pienempiä kiviä. Eteläpäädyssä on iso, n. 0,8 m halkaisijaltaan oleva kivi. Jäkäläkasvillisuuden perusteella rakenteella on ikää yli 100 vuotta.
2. Kivikehä (asumuspainanne). Välittömästi röykkiön luoteispuolella on kivikehäksi luonnehdittava rakenne. Rakenne on n. 3 m halkaisijaltaan, pohja-alan muoto on lähinnä neliö. Reunoilla kivet ovat keskimäärin 0,5 m halkaisijoiltaan. Eteläsivulla on kohta, josta kivet puuttuvat. Rakenteen säännöllinen muoto voisi viitata tilapäissuojaan (tomtning).
Historiallinen tausta: Sijaintikorkeuden perusteella kyse voisi olla jopa vanhemmalle rautakaudelle ajoittuvasta kohteesta.
Vuoden 2015 inventoinnin mukaan kohteen luonteesta ei saatu uutta tietoa. Mainittakoon, että mahdollisessa tomtningissa ei olisi tilaa kuin yhdelle pienelle ihmiselle tiukassa kyyryasennossa. Vaikuttaa siltä, että "tomtning" saattaa olla syntynyt otettaessa kiviä viereiseen röykkiöön. Röykkiöstä noin 15 m kaakkoon on kahden kylän rajalinja, jonka kohdalla kulkee sähkölinja. On mahdollista, että kyseinen röykkiö on kylien välinen vanha rajapiste (luoteessa kylä n:o 408 Kvikant ja kaakossa kylä n:o 401). |
| metsakeskus.1000010033 |
272 |
Minngrundet |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
304595.30900000 |
7081607.07100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010033 |
Kohde sijaitsee noin 6 km Kokkolan keskustasta lounaaseen, Öijanjärveen laskevasta
Kvikantbäckenin suusta n. 350 m itään. Kohde sijaitsee kapealla hiekkaharjulla. Alueen maasto on kuivaa mäntyhiekkakangasta.
Tervahauta on noin 14 m halkaisijaltaan, kynän pituus on n. 9 m ja leveys enimmillään n. 2 metriä. Pinnalla kasvaa mustikkaa. Haudan keskustassa on suunnistusrastipaikka, minne on muodostunut polku. |
| metsakeskus.1000010034 |
272 |
Pärtkvarnsbacken |
10007 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
304728.00000000 |
7081964.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010034 |
Kohde sijaitsee Kokkolan keskustasta n. 6 km lounaaseen, Öijanjärvestä n. 700 m länteen
Kvikantbäckenin varrella, virran ylittävältä sillalta n. 10-20 m etelään. Virran leveys on nykyisin vain parisen metriä. Kuivuneen uoman perusteella se on ollut n. 10 m leveä. Puron
varrella, myllynpaikasta virtaa ylöspäin, on entisiä suvantopaikkoja, joiden leveys on ollut yli kymmenen metriä. Puron reunamilla maasto on rehevää, mutta heti uoman yläpuolella
alkaa kuiva hiekkakangasmaasto.
Myllyn paikka rajautuu itäpuolella Kvikantbäckeniin ja länsipuolella vanhan jokiuoman
jyrkkään reunaan. Myllyn perustan alue on hieman yli 10 m halkaisijaltaan. Aluskasvillisuus
on lähinnä karhunsammalta. Keskellä erottuu suorakaiteen muotoinen n. 2,5 x 2 metrin kokoinen kasvillisuuskuvio.
Mylly on toiminut Kvikantbäckenin varrella vielä 1900-luvulla. Myllyssä on ollut toiminnassa
myös pärehöylä.
Vuoden 2015 inventoinnissa ei uusia havaintoja. Itäpalon ilmoittamaa suorakaiteen muotoista kasvillisuuskuviota ei havaittu. Muinaisjäännösrekisterissä on koordinaattivirhe N-koordinaation kohdalla. Tässä korjattu koordinaatti Itäpalon karttaotteen mukaiseksi. Paikalla ei ole rakenteita eikä muitakaan muinaisjäännökseksi tulkittavia jäänteitä. |
| metsakeskus.1000010035 |
272 |
Brudhamn |
10007 |
12005 |
13068 |
11006 |
27000 |
304478.34700000 |
7083226.42100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010035 |
Kohde sijaitsee Kokkolan keskustasta n. 5,5 km lounaaseen, Törsören ja Lisaborgin
saariin johtavan tien ja Lisaborgin eteläpuolisen merenlahden välisellä rantakaistalla. Merenlahti on mataloitunut eikä sitä ei enää käytetä veneilyyn. Rannassa on tiheää lehtipuustoa. Länteen päin nousevalla hiekkakankaalla on mäntypuuvaltaista metsää.
Paikalla on ollut vanha satamapaikka. Venevajoja on ollut viisi, joista eteläisimmän vajan (no. 1) perustus on vielä selvästi havaittavissa. Muiden vajojen perustusten jäänteitä on ilmeisesti koneellisesti siirretty syrjään niiden alkuperäisiltä paikoiltaan ja aluetta tasoitettu. Vajat ovat olleet pohja-alaltaan n. 5 x 3-4 m. Vaja no. 1:n perustus erottuu n. 5,5 x 3,5 m:n laajuisena kasvillisuuskuviona ja rakennuksen jäänteet matalana kumpuna.
Lisäksi entisestä venesatamasta etelään jatkuvalla rantakaistalla on havaittavissa
vanha tienpohja. Selvästi havaittavana se jatkuu etelään noin 150 metriä. Tienpohjan pohjoispään itäpuolella on vanha rantaterassi.
Brudhamn on ollut Kvikantin kyläläisten ja öijäläisten käyttämä venesatama 1700-1800-luvulla. Venesatama paikalla on ollut myöhemminkin. Brudhamnin ja sen lounaispuolella sijaitsevan Norrnässundetin kautta on ollut tärkeä vesiyhteys Bredvikfjärdenille, Öjanjärvelle ja Kvikantbäckenin suulle (ks. myös kartta s. 85). Maankohoamisen seurauksena yhteys menetti merkityksensä 1800-luvun kuluessa. Kvikantin Bredvikenissä mainitaan olleen laiton satama mahdollisesti jo 1500-luvulla. Nyt inventoinnissa havaittujen venevajojen eli paattihuoneiden perustukset sijaitsevat n. 1 m mpy. Sijaintikorkeuden perusteella nämä venevajat olisi ollut mahdollista rakentaa paikalle aikaisintaan 1800-luvun lopulla. Kartoitetut venevajat ovat olleet käytössä lähihistoriaan asti. Myös rantaa myötäilevä tie on voinut olla käytössä aikaisintaan 1800-luvun lopulta lähtien. Tie on aikaisemmin kulkenut ylempänä. Alueen rantaa seuraileva tie on merkitty joihinkin aluetta kuvaaviin historiallisiin karttoihin.
Vuoden 2024 tarkastuksessa vajan nro 1 perustus paikallistettiin, samoin tielinja. |
| metsakeskus.1000010036 |
272 |
Harrbådantie |
10002 |
12011 |
13109 |
11006 |
27008 |
307873.96500000 |
7088329.38100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010036 |
Kohde sijaitsee Kokkolan keskustasta n. 5 km luoteeseen Vanhan satamanlahden luoteisrannalla, merenrantaan johtavan Harrbådantien varrella. Alue on tasaista hiekkakangasmaastoa, jossa mänty on valtapuuna. Tien yli kulkee luontopolku, joka kiertää vallien pohjoispuolelta. Vallit sijaitsevat metsässä. Kaavasuunnittelualueen raja kulkee muinaisjäännösalueen halki.
Kohteessa on neljä vallia. Valli 2 sijaitsee tien länsipuolella ja muut tien itäpuolella.
Vuonna 2007 suoritetussa inventoinnissa löytyi kaksi uutta vallia (vallit 3 ja 4).
Valli 1. Noin 40 x 7 m ja n. 1,5 m korkea. Lähes luode-kaakko-suuntainen. Rakenne koostuu kivistä ja maasta. Rakenteessa käytetyt isot kivet ovat hyvin näkyvissä vallin luoteispäässä. Vallin länsisivulla, sen kyljessä, on kaksi syvennystä, jotka on mahdollisesti kaivettu Krimin sodan aikana tykkiasemia varten. Välittömästi vallin pohjoispuolella on pieni mäki.
Valli 2. Noin 50 m valli 1:stä länteen. Noin 20 x 6 m ja enimmillään noin 2 m korkea. Rakenne on luode-kaakkosuuntainen.
Valli 3. Sijaitsee pienen kallioalueen eteläpuolella. Noin 20 x 7 m ja noin 1,3 m korkea. Lähes pohjois-eteläsuuntainen. Vallissa on neljä syvennystä, jotka ovat todennäköisesti kaivettu tykkiasemia varten. Rakenteen päällä kasvaa isohkoja mäntyjä.
Valli 4. Noin 18 x 8 m ja 1 m:n korkuinen. Luode-kaakkosuuntainen. Rakenteen koilliskaakkoisreunaa sivuaa kapea, noin 0,3 m syvä kaivanto. Rakenteessa on kaksi isoa kuoppaa. Vallin luoteispää on rakenteeltaan epäselvä. Muodostelman länsipuolelta on otettu maata, ilmeisesti melko lähihistoriassa.
Muiden Kokkolassa säilyneiden Krimin sodan aikaisten puolustusrakennelmien tapaan myös Harrbådantien vallit rakennettiin vasta vuoden 1854 Halkokarin kahakan jälkeen. Seuraavana vuonna käytiin ns. Davidsbergin taistelu, jolloin ainakin yhdessä Harrbådantien valleista sijaitsi yksi tykki. Vallien etäisyys toisistaan on niin pieni, että niiden välillä on ollut kuulo- ja mahdollisesti myös näköyhteys. |
| metsakeskus.1000010038 |
272 |
Davidsberg |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
309873.16200000 |
7088107.47600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010038 |
Kohde sijaitsee vanhan satamanlahden itärannalla, Soldatskärin eteläpuolella, n. 200 m:n etäisyydellä meren rannasta. Alue on kivikkoinen mäki, jonka korkein laki on avokalliota ja noin 10 m mpy. Korkein alue on kuivaa mäntymetsää, alempana rinteillä maasto muuttuu kosteammaksi.
1. Röykkiö 1. Davidsbergin etelärinteessä. Noin 3 x 4 m, lähes maantasainen ja muodoltaan soikea. Rakenne koostuu keskimäärin n. 0,3 m halkaisijoiltaan olevista ja sitä pienemmistä kivistä. Röykkiö on suurimmaksi osaksi sammaleen peitossa ja sen yli kulkee polku. Päältä kulkemisen seurauksena röykkiö on osin tuhoutunut.
2. Röykkiö 2. Röykkiö 1:stä n. 50 m pohjoiseen etelään viettävässä rinteessä avokallioalueen reunalla. Röykkiö on lähes maantasainen ja osittain sammaleen peitossa. Röykkiö on kooltaan 3 x 2 m ja muodoltaan soikea. Se koostuu 0,3-0,4 m halkaisijoiltaan olevista ja sitä pienemmistä kivistä.
3. Luola. Sijaitsee avokallioalueen pohjoisreunalla. Kallion kielekkeen alla on miehen mentävä tila. Rakenne ei liene muinaisjäännös.
Historiallinen tausta:
Davidsbergin edustalla käytiin Krimin sodan aikana 2.9.1855 nk. Davidsbergin taistelu. Englantilaiset tulittivat rantoja ja kaupunkia, mutta suurempaa vahinkoa he eivät saaneet aikaan. Kokkolalaiset vastasivat tulitukseen, mitä kesti yli kolme tuntia. Kokkolalaisilla oli käytössään useita puolustusasemia. Yksi niistä sijaitsi Davidsbergin kallioilla, minne oli sijoitettu tykit. Davidsbergin taistelussa kokkolalaiset saavuttivat merkittävän torjuntavoiton.
Sijaintikorkeuden perusteella kohteen röykkiöt voisivat ajoittua myöhäisrautakaudellekin.
Inventoinnissa 2007 ei kuitenkaan selvinnyt niiden syntytapa tai tarkoitus. |
| metsakeskus.1000010039 |
434 |
Begravningsholmen |
10002 |
12002 |
13000 |
11006 |
27007 |
461742.75700000 |
6694290.44800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010039 |
Svartholman linnoituksen käyttämä hiekkainen ja matalahko hautaussaari, johon on tiettävästi haudattu linnoituksen henkilökuntaa ja vankeja. Saarella on venäläisen vainajan hautamuistomerkki vuodelta 1849. |
| metsakeskus.1000010039 |
434 |
Begravningsholmen |
10002 |
12002 |
13000 |
11006 |
27008 |
461742.75700000 |
6694290.44800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010039 |
Svartholman linnoituksen käyttämä hiekkainen ja matalahko hautaussaari, johon on tiettävästi haudattu linnoituksen henkilökuntaa ja vankeja. Saarella on venäläisen vainajan hautamuistomerkki vuodelta 1849. |
| metsakeskus.1000010040 |
434 |
Arrestantholmen |
10002 |
12009 |
13000 |
11006 |
27000 |
461335.91600000 |
6695245.07100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010040 |
Svartholman linnoituksesta 1,4 km pohjoiseen olevalla arestisaarella on kaksi kuopannetta joiden ympärillä on vallit. Kuopanne 1 on pohjois-etelä –suuntainen, kooltaan 2 x 3 metriä ja syvyydeltään 50 cm. Kuopanne 2 sijaitsee edellisestä 3 metriä etelään ja on itä-länsi – suuntainen. Kooltaan tämä painanne on 2 x 3 metriä ja syvyydeltään 50 cm. Saari on tiettävästi toiminut nimensä mukaisesti arestipaikkana, joten kuopanteet voisivat olla jäänteitä kevytrakenteisista taloista tai vastaavista suojista.
|
| metsakeskus.1000010041 |
434 |
Krutkällarholmen |
10002 |
12011 |
13000 |
11006 |
27000 |
461490.85600000 |
6695057.14400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010041 |
Svartholman linnoituksesta noin 1,2 km pohjoiskoilliseen on ruutikellarisaari (ent. Sandholman saari), johon rakennettiin Svartholman linnoituksen ruutivarasto vuonna 1824. Nykyään saarella on edelleen nähtävillä vanhan varastorakennuksen kivijalka (67 x 12m) sekä sen ympärillä kiviaita, jonka päällä aikaisemmin on ollut vielä puuaita. Asiakirjojen mukaan saarella on ollut myös pieni vartiotupa joka on rakennettu veteen lasketun kivillä täytetyn kehystetyn terassin ympärille. Siitä ei enää kuitenkaan ole maan päälle havaittavia merkkejä, kuten ei aikanaan rantaan ulottuneesta sillastakaan. |
| metsakeskus.1000010042 |
434 |
Kaskisbacken |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
463490.00600000 |
6704172.48100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010042 |
Tesjoen länsirannalla Kaskisbackenin kivikkoisella metsäsaarekkeella on 6 x 8m kokoinen talon kivijalka. Talo on merkittynä kuninkaankarttaan. Paikalla on havaittavissa ryteikköisestä kasvillisuudesta huolimatta suhteellisen selväpiirteinen terassi, jolla asuinrakennuksen pihapiiri on sijainnut. |
| metsakeskus.1000010043 |
434 |
Grimsby |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
464332.66800000 |
6704339.41700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010043 |
Grynesbyssä eli Grimsbyssä oli kaksi lampuotia 1550-luvulla.
Knutsin talon pohjoispuolella olevassa lehmihaassa on kahden rakennuksen kivijalkojen jäänteet. Kuninkaankarttaan ja vuoden 1875 Senaatinkarttaan talot on merkitty nimellä Grims. Grimsin tila on merkitty samalle kohdalle myös vuoden 1647 tiluskarttaan. |
| metsakeskus.1000010044 |
434 |
Päivölä |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
463732.91000000 |
6704312.42800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010044 |
Päivölän talosta noin 800 metriä kaakkoon on pellon reunalla olevassa metsäsaarekkeessa talon perustuksen ja siihen liittyvän tulisijan jäänteet (gps-piste). Niistä noin 50m etelään on ilmeisesti samaan rakennukseen liittyvän maakellarin jäänteet. |
| metsakeskus.1000010045 |
434 |
Holmgårdin mylly |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27008 |
462327.47300000 |
6705498.94600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010045 |
Holmgårdin kuninkaankartanoa vastapäätä Tesjoen itärannalla on lohkokivistä rakennetun myllyn ja siihen liittyvän sahan perustukset, kooltaan 12 x 14 m. Perustuksen eteläpuolella on sahan toimintaan liittyvä väkipyörä.
Myllyn pohjoispuolella on 3 x 2,5 m suuruisen maakellarin jäänteet, ja myllyn itäpuolella on asuinrakennuksen kivijalka, kooltaan 5 x 9 m. |
| metsakeskus.1000010045 |
434 |
Holmgårdin mylly |
10002 |
12015 |
13147 |
11006 |
27008 |
462327.47300000 |
6705498.94600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010045 |
Holmgårdin kuninkaankartanoa vastapäätä Tesjoen itärannalla on lohkokivistä rakennetun myllyn ja siihen liittyvän sahan perustukset, kooltaan 12 x 14 m. Perustuksen eteläpuolella on sahan toimintaan liittyvä väkipyörä.
Myllyn pohjoispuolella on 3 x 2,5 m suuruisen maakellarin jäänteet, ja myllyn itäpuolella on asuinrakennuksen kivijalka, kooltaan 5 x 9 m. |
| metsakeskus.1000010045 |
434 |
Holmgårdin mylly |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27008 |
462327.47300000 |
6705498.94600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010045 |
Holmgårdin kuninkaankartanoa vastapäätä Tesjoen itärannalla on lohkokivistä rakennetun myllyn ja siihen liittyvän sahan perustukset, kooltaan 12 x 14 m. Perustuksen eteläpuolella on sahan toimintaan liittyvä väkipyörä.
Myllyn pohjoispuolella on 3 x 2,5 m suuruisen maakellarin jäänteet, ja myllyn itäpuolella on asuinrakennuksen kivijalka, kooltaan 5 x 9 m. |
| metsakeskus.1000010045 |
434 |
Holmgårdin mylly |
10002 |
12004 |
13043 |
11006 |
27008 |
462327.47300000 |
6705498.94600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010045 |
Holmgårdin kuninkaankartanoa vastapäätä Tesjoen itärannalla on lohkokivistä rakennetun myllyn ja siihen liittyvän sahan perustukset, kooltaan 12 x 14 m. Perustuksen eteläpuolella on sahan toimintaan liittyvä väkipyörä.
Myllyn pohjoispuolella on 3 x 2,5 m suuruisen maakellarin jäänteet, ja myllyn itäpuolella on asuinrakennuksen kivijalka, kooltaan 5 x 9 m. |
| metsakeskus.1000010046 |
434 |
Nedre Björkkärret 1 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
464191.71800000 |
6705411.99000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010046 |
Nedre Björkkärretin kaakkoispuolella on 7 x 14m kokoinen talon perustus. Sen itä- ja pohjoispuolella on tonttimaata rajanneen kiviaidan jäännökset. Talo on merkitty kuninkaankarttaan. |
| metsakeskus.1000010047 |
434 |
Myllykylänlampi |
10007 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
464828.46700000 |
6705251.06100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010047 |
Myllykylänlammen eteläpäässä on vanhan myllypadon jäännökset. Mylly itsessään on pääosin tuhoutunut, yksi myllykivistä on nostettu padon itäpuolella olevan talon pihakoristeeksi. |
| metsakeskus.1000010048 |
434 |
Nedre Björkkärret 2 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
463805.87300000 |
6705536.93600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010048 |
Nedre Björkkärretin eteläpuolella on hakkuuaukealla vanha talon kiviperusta, kooltaan 10 x 6 m. Sen länsiseinällä on 2 x 2 m kokoinen tulisija. Kohde on osittain tuhoutunut metsänlaikutuksen vuoksi. Talo on merkitty kuninkaankartastoon. |
| metsakeskus.1000010049 |
434 |
Storby gård 2 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
463053.18200000 |
6705016.14300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010049 |
Tesjoen itärannalla on Storby gård. Alueella on useita eri ikäisiä rakennuksen jäänteitä ja sillä on todennäköisesti säilyneitä asutuskerroksia ainakin 1600-luvulle saakka. Koordinaattipisteen kohdalla on vanhan rakennuksen perustukset, kooltaan 8 x 8m (=kohde 1). |
| metsakeskus.1000010050 |
434 |
Björkkulla |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
462281.49500000 |
6704588.31300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010050 |
Björkkullan eteläpuolella, Tesjoen koulun ja Kotka-Helsinki maantien välissä on Willigmansin talon vanha paikka. Willigmansin talo on siirretty 1925 joitakin kilometrejä pohjoiseen ja on nykyään nimeltään Tervas. Talon vanhalle sijaintipaikalle on nykyään kasattu parin metrin korkuinen maakumpu, jonka alla vanhat maakerrokset 1700- ja 1800-luvuilta lienevät vielä kohtuullisen häiriintymättöminä jäljellä. Koordinaattipisteestä parikymmentä metriä länsilounaaseen on Willigmansin talon maakellarin jäänteet. |
| metsakeskus.1000010051 |
434 |
Harapottsbacken |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
462655.34600000 |
6703597.70700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010051 |
Harapottsbackenin pohjoisrinteellä on 7 x 6m kokoisen talon jäänteet. Siitä noin 50 m itään on taloon liittyvän maakellarin jäännökset, kooltaan 3 x 5m. |
| metsakeskus.1000010052 |
434 |
Tesjoki Koskela 2 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
462523.39300000 |
6705545.92800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010052 |
Koskelan asuinpaikasta noin 140 m lounaaseen, kiviaidan eteläpuolella on pienen rakennuksen jäänteet, kooltaan 4 x 4m. |
| metsakeskus.1000010053 |
844 |
Repohäikkä 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
481825.00000000 |
6988396.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010053 |
Repohäikän pohjoispuolella, aivan rannan tuntumassa. Pieni hiilihauta, osin sortunut. |
| metsakeskus.1000010054 |
844 |
Repohäikkä 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
481865.00000000 |
6988252.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010054 |
Pieni hiilihauta Repohäikän eteläpuolella, aivan rannan tuntumassa. |
| metsakeskus.1000010055 |
844 |
Jysmänniemi |
10001 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
481929.00000000 |
6987520.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010055 |
Jysmänniemessä on rannan tuntumassa, rantaan loivasti laskevalla tasanteella kuoppa. Kuopan pohjalla on ohut podsolmaannos. Kuoppa on melko jyrkkäseinäinen. |
| metsakeskus.1000010056 |
844 |
Koskiselän pelto |
10002 |
12016 |
13154 |
11002 |
27000 |
484252.43400000 |
6985909.20300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010056 |
Loivasti Koskiselkään laskevassa rinteessä on havaittu peltoraunioita, tiheässä, nuorehkossa kuusikossa.
Pitäjänkartassa Koskiselän länsirannalle, muinaisjäännöspisteen osoittaman alueen läheisyyteen on merkitty kaksi peltopalstaa. Röykkiöt liittynevät näihin ainakin 1800-luvulla käytössä olleisiin peltoihin. Alueella on voitu harjoittaa myös kaskiviljelyä, jolloin kyseessä olisivat kaskiröykkiöt. Vuoden 1952 ilmakuvassa paikalla on jo metsää ja vanhin peruskartta on vasta vuodelta 1973. |
| metsakeskus.1000010057 |
148 |
Giellájohka (Kielajoki) 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
488381.96200000 |
7686589.35800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010057 |
Kohde sijaitsee Kielajoen etelärannalla, noin 200 metriä Kielajoen ja Alemman Honkavuoman yhtymäkohdasta itään. Löytöalueet ovat lounas-koillis-suuntaisen matalan, noin 20 metriä leveän harjanteen päällä ja sen alapuolisen törmän tyvessä joen puolella. Asuinpaikan laajuus on noin 95 x 25 metriä.
Löytöalue A sijaitsee harjanteen länsipäässä, sen pohjoisella joen puoleisella laidalla. Löytöalue B on harjanteen itäpäässä. Löytöalue C sijaitsee noin 25 metriä alueesta A koilliseen olevalla alemmalla joenrantaterassilla. Löydöt tulivat poluilta, rikkoutuneelta maanpinnalta.
Löytöalueella C havaittiin kolme kvartsi-iskoksen fragmenttia, joita ei poimittu talteen. Harjanteen pohjoislaidalla, heti alueen A alla, laskee jyrkkä noin 5 metriä korkea törmä alemmalle terassille, jolla alue C on. Alempaa enimmillään 15 metriä leveää terassia rajaa joen suunnasta osaksi matala rantavallimuodostuma. Terassi on saattanut olla aiemmin laajempikin, sillä se on osittain jokieroosion syömä.
Eteläpuolella harjanne laskee jyrkästi avoimeen suohon. Harjanteen itäpää laskee puolestaan loivasti tähän suohon. Suon takana nousee samansuuntainen, kivisempi harjanne. Harjanteen länsipäässä noin 10 metriä löytöalueesta A länteen maasto laskeutuu matalaan, kiviseen notkelmaan, jonka takana kohoaa seuraava samansuuntainen joenrantaharjanne. Kohde Inari Giellájohka 2 sijaitsee tällä harjanteella.
Maaperä paikalla on hiekkaa, ja kasvillisuus kuivaa varpu- ja jäkäläpeitteistä kangasta, jolla kasvaa koivua sekä muutamia mäntyjä. Joessa kohteen alapuolella on joitakin huomattavan suuria kiviä.
Asuinpaikkaa lähimpänä sjaitsevat kohteet Inari Giellájohka (Kielajoki) 2 noin 200 metriä länsilounaaseen, Inari Giellájohka (Kielajoki) 3 noin 300 metriä länsilounaaseen ja Inari Vuolit Soarvevuopmi (Alempi Honkavuoma) 1 noin 500 metriä lounaaseen. |
| metsakeskus.1000010060 |
148 |
Vuolit Soarvevuopmi (Alempi Honkavuoma) 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
488009.11000000 |
7686226.50000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010060 |
Kohde sijaitsee Alemman Honkavuoman itärannalla, noin 80 metriä joesta ja noin 300 metriä etelään Kielajoen ja Alemman Honkavuoman yhtymäkohdasta. Koko alue on loivasti kumpuilevaa matalien hiekkadyynien hallitsemaa aluetta.
Löytöpaikka sijaitsee tasaisella maalla matalien kumpujen välissä ja edessä. Löytöpaikan länsipuolella maasto laskee loivasti kumpuilevana kohti jokea ja sitä reunustavaa soistunutta aluetta. Noin 50 metriä löytöalueesta länteen sijaitsee pieni suolampi, jonka takana virtaa joki, lounaassa suo alkaa noin 40 metrin päässä. Etelässä ja idässä maasto nousee loivasti takana kumpuileville ylemmille dyyneille, pohjoisessa maasto jatkuu tasaisesti kohti Kielajokea.
Alueen hiekkadyyneissä on runsaasti laajoja, täysin auki erosoituneita hiekkalaikkuja ja -alueita. Löytöpaikka sijaitsee yhdessä tällaisessa laikussa. Löydöt tulivat tuulen paljaaksi pyyhkimältä maanpinnalta. Löytöalueen eli paljaaksi erosoituneen laikun koko on noin 3 x 7 metriä.
Laikun keskellä havaittiin paljaaksi erosoitunut tulisija (tulisija 1). Tulisijan kivet, joiden halkaisija oli 5 - 15 senttimetriä, olivat hajallaan noin 1,3 x 0,7 metrin kokoisella, soikion muotoisella alueella. Eroosio oli paljastanut ylimpiä liesikiviä jo lähes kokonaan.
Tulisija 2 havaittiin noin 1,5 metriä pohjoiseen tulisijasta 1. Se sijaitsee aivan hiekkalaikun pohjoisreunassa ja on pääosin hiekan ja sitä peittävän sammaleen ja jäkälän alla. Ainoastaan lieden eteläpään suuremmat kivet, joiden halkaisija on noin 20 - 25 senttimetriä, olivat näkyvissä.
Löydöt, jotka ovat kvartsiitti-iskoksia, poimittiin maanpinnalta, pääasiassa noin 1 metrin säteeltä tulisijan 1:n ympäriltä. Kulttuurikerrosta paikalla ei ollut mahdollista havaita. Eroosion ansiosta tuhoutuvaan kohteeseen ei kajottu tekemällä lapionpistoja.
Maaperä löytöalueella ja sen ympäristössä on erittäin hienoa eolista dyynihiekkaa. Kasvillisuus on mäntyä ja tunturikoivua kasvavaa kangasta, kenttäkerros on kasvillisuudeltaan hyvin niukka.
Löydöt: KM 37196:1 kvartsiitti-iskoksia
Asuinpaikan lähistöllä sijaitsevat kohteet Inari Giellájohka (Kielajoki) 2 noin 300 metriä koilliseen, Inari Giellájohka (Kielajoki) 3 noin 250 metriä pohjoiskoilliseen ja Inari Vuolit Soarvevuopmi (Alempi Honkavuoma) 2 noin 150 metriä luoteeseen. |
| metsakeskus.1000010062 |
148 |
Giellájohka (Kielajoki) 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
487771.20700000 |
7686643.32700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010062 |
Kohde sijaitsee Kielajoen lounaisrannalla, noin 350 metriä Kielajoen ja Alemman Honkavuoman yhtymäkohdasta luoteeseen. Löytöalueen keskikohdalla joessa on koski, ja sen länsipään kohdalla ja tästä luoteeseen keskellä jokea neljä matalaa saareketta. Löytöpaikka sijaitsee rantatörmän päällä jokea seuraavalla polulla.
Polun suunnassa löytöalue on lähes 80 metriä pitkä, mutta tuskin paria metriä leveämpi. Sekä joki että polku kulkevat löytöpaikalla luoteesta kaakkoon. Noin 70 metriä löytöalueen länsipäästä länteen kääntyy polku suon reunaa seuraten
lounaaseen. Polulta on matkaa törmän reunaan noin 30 metriä. Törmä näkyy selvänä vain löytöalueen länsipäässä. Muualla maasto laskee loivasti kohti jokea ilman selvää taitekohtaa.
Selvemmän törmän alueella on rannassa noin 15–20 metriä leveä kivikkoinen alue, jossa oli näkyvissä kolme äskettäin käytössä ollutta tulisijaa. Löytöpaikan tausta on muutamia matalia ja loivia kumpareita lukuun ottamatta täysin tasainen. Löydöt, kvartsi-iskokset, poimittiin auki kuluneen polun pinnalta. Löytöalueen eteläpäästä noin 30 metrin päässä on resentti, erosoitunut nuotiopaikka, mutta sen alueelta ei tehty löytöjä. Paikalle ei tehty koepistoja.
Maaperä kohteella on hienoa, vähäkivistä hiekkaa, ja kasvillisuus kuivaa mäntykangasta. Jokirannassa kasvaa tunturikoivua.
Löydöt
KM 37198:1 kvartsi-iskoksia
Asuinpaikan lähettyvillä sijaistevat kohteet Inari Vuolit Soarvevuompi (Alempi Honkavuoma) 2 noin 350 metriä eteläkaakkoon, Inari Giellájohka (Kielajoki) 5 noin 375 metriä luoteeseen ja Inari Giellájohka (Kielajoki) 3 noin 400 metriä kaakkoon. |
| metsakeskus.1000010063 |
148 |
Giellájohka (Kielajoki) 5 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
487437.33900000 |
7686781.27300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010063 |
Kohde on Kielajoen etelärannalla noin 50 metriä leveään kosteaan joenrantasuohon pistävän niemekkeen laella. Löydöt poimittiin pieneltä alalta niemekkeen kaakkoiskulmasta. Polku on syönyt pahasti niemekkeen kulmaa, mutta sen laella sijaitseva päälöytöalue vaikuttaa olevan valtaosaltaan ehjä. Polun rikkomalla maanpinnalla ja sammalen seassa on nähtävissä hyvin runsaasti löytöjä (kvartsia, kivilaji-iskoksia, palanutta luuta) sekä muutamia palaneita kiviä. Löytöalue on noin 8 x 5 metriä laaja, ainoastaan pari kvartsia löytyi päälöytöalueesta hieman pohjoiseen. Muutamia polulle erosoituneita löytöjä poimittiin talteen, loput jätettiin paikoilleen.
Noin 50 metriä pitkän ja leveydeltään 5 - 15 metriä oleva niemeke työntyy suolle itään kohti jokea. Sen laki, jolle päälöytöalue sijoittuu, on tasainen. Eteläpäässä, löytöalueen alla, laskee jyrkkä noin 2 metriä korkea törmä idässä suohon ja etelässä noin 1,5 metriä alempana olevalle tasaiselle, löydöttömälle hiekkaterassille.
Niemekkeen länsipuolella maasto laskee jyrkästi notkelmaan, josta nousee edelleen seuraavalle, korkeammalle harjanteelle. Maaperä löytöpaikalla on hienoa vähäkivistä hiekkaa. Alue on kuivaa varpu- ja jäkäläpeitteistä avointa kangasta, jolla kasvaa harvassa mäntyjä ja koivuja.
Löytöjen joukossa olleen kvartsimikroliitin perusteella kohde vaikuttaa mesoliittiselta. Paikalta poimittiin näytteeksi joitakin suurempia palaneita luita, jotka on toimitettu Helsingin yliopiston Ajoituslaboratorioon AMS-ajoitusta varten.
Löydöt: KM 37199:1 kvartsimikroliitti, :2 kvartsikaavin, :3 kvartsi-iskoksia, :4 kivilaji-iskos, :5 palanutta
Asuinpaikan lähistöllä sijaitsevat kohteet Inari Giellájohka (Kielajoki) 6 noin 330 metriä pohjoiskoilliseen ja Inari Giellájohka (Kielajoki) 4 noin 350 metriä kaakkoon. |
| metsakeskus.1000010064 |
148 |
Giellájohka (Kielajoki) 6 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
487364.37000000 |
7687097.14800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010064 |
Kohde sijaitsee Kielajoen etelärannalla, pienessä, kohti jokea ja pohjoista pistävässä niemekkeessä. Löytöpaikalla joki virtaa länsilounaasta itäkaakkoon. Kohteen edustalla joessa on pitkä särkkämäinen saari. Kohde sijaitsee joen tasaisella rantatörmällä. Törmä erottuu paikalla heikosti ja katoaa näkyvistä heti löytöalueen itäpuolella, missä maasto laskee loivasti kohti jokea.
Niemekkeen länsireunassa rinne laskee törmän harjalta niin ikään loivasti rantakivikkoon. Pohjoisessa rinne laskee törmän harjalta loivasti noin 15 metrin matkan kohti jokea, minkä jälkeen alkaa 5–10 metriä leveä rantakivikko ja joki. Kohteen tausta on lähes tasaista, hyvin loivasti kumpuilevaa kangasta.
Löydöt, kvartsi-iskokset, poimittiin rantatörmän päällä, noin 6–8 metriä törmän reunasta joensuuntaisesti kulkevan polun puhkikuluneelta pinnalta. Löytöalueen pituus polun suunnassa on noin 25 metriä ja leveys muutaman metrin. Löytöalueella, polun ja törmän harjan välissä, on resentti nuotiopaikka, jonka
rikkoutuneesta maanpinnasta ei tehty löytöjä. Nuotiopaikan vieressä kasvaa erittäin vanha mänty.
Maaperä löytöpaikalla on hienoa vähäkivistä hiekkaa – alueella on kuitenkin melko runsaasti halkaisijaltaan 40 senttimetriä olevia ja suurempiakin kiviä. Alueen ympäristössä kasvaa kuivaa mäntykangasta, rantavyöhyke on soistuvaa ja tunturikoivuvaltaista.
Löydöt: KM 37200:1 kvartsi-iskoksia
Asuinpaikan lähistöllä sijaitsevat kohteet Inari Giellájohka (Kielajoki) 5 noin 350 metriä eteläkaakkoon ja Inari Giellájohka (Kielajoki) 7 noin 220 metriä länteen. |
| metsakeskus.1000010065 |
148 |
Giellájohka (Kielajoki) 7 |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
487156.45100000 |
7687134.13100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010065 |
Kohde sijaitsee Kielajoen etelärannalla, keskellä joen kohti pohjoista tekemää loivaa mutkaa. Löytöpaikka on aivan jokeen putoavan rantatörmän reunalla, noin 2 metriä reunasta. Rantatörmä on erosoitunut ja laskee noin 7 metrin matkalla noin 2 metriä rantakivikkoon ja jokeen. Törmän päällä on tasainen alue, jossa törmän reunaa ja jokea seuraten kulkee itä-länsi -suunnassa polku. Kohde on kooltaan noin 5 x 5 metriä.
Lännessä maasto nousee ja idässä laskee erittäin loivasti. Kohteen eteläpuolella maasto nousee hyvin loivasti kohti noin 30–35 metrin päässä olevan matalan dyynikummun juurta. Maaperä alueella on kivistä hiekkamoreenia. Kasvillisuus löytöpaikalla on avonaista tunturikoivikkoa (seassa muutama mänty), mutta alueen länsipuolella alkaa tiheämpi männikkö.
Kohteella havaittiin suorakaiteenmuotoinen liesilatomus, jonka lyhyt sivu on kohti jokea. Latomus sijaitsee polun pohjoisreunan ja törmän reunan välissä. Se on kooltaan noin 1,2 x 0,7 metriä, ja siihen käytettyjen kivien halkaisija on noin 15 senttimetriä. Latomuksen havainnointia hankaloitti se, että sen länsipuoli on sammalmättään ja siinä kasvavien kahden parimetrisen tunturikoivun peittämänä.
Välittömästi latomuksen itäpuolella on laajalti auki kulunut, käytössä oleva nuotiopaikka. Avonaiselta maanpinnalta löydettiin yksi pieni kvartsi-iskos sekä lisäksi palaneita luita ja kiviä, jotka kuitenkin voinee liittää nuotiopaikan viimeaikaiseen käyttöön.
Kohteen lähellä sijaitsevat muinaisjäännökset Inari Giellájohka (Kielajoki) 6 noin 220 metriä länteen ja Inari Giellájohka (Kielajoki) 8 noin 420 metriä lounaaseen. |
| metsakeskus.1000010067 |
148 |
Giellájohka (Kielajoki) 9 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
485796.00100000 |
7686527.37500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010067 |
Kohde sijaitsee Kielajoen etelärannalla, noin 1,5 kilometriä koilliseen Kielajoen ja Ylemmän Honkavuoman yhtymäkohdasta. Asuinpaikalla on moderni asentopaikka, jonka luota havaittiin polulta yksi kvartsi-iskos. Kaksi muuta iskosta löydettiin ensimmäisestä noin 20 metriä itään.
Polku kulkee tasaisella rantaterassilla, joka laskee noin 50 metriä polun eteläpuolella matalaan notkelmaan. Notkelman takana maasto kohoaa tasaisesti kohti etelää. Noin 20 metriä polusta pohjoiseen laskee noin 3 metriä korkea jyrkkä törmä suoraan jokeen.
Maaperä alueella on hyvin kivistä hiekkamoreenia. Kasvillisuus on kuivaa varpu- ja jäkäläpeitteistä mänty-koivukangasta.
Löydöt: KM 37202:1 kvartsi-iskoksia
Asuinpaikan lähistöllä sijaitsee kohde Inari Giellájohka (Kielajoki) 10 noin 250 metriä lounaaseen. |
| metsakeskus.1000010068 |
148 |
Giellájohka (Kielajoki) 10 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
485564.09300000 |
7686442.40900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010068 |
Kohde sijaitsee Kielajoen etelärannalla, nóin 1,2 kilometriä koilliseen Kielajoen ja Ylemmän Honkavuoman yhtymäkohdasta. Löytöpaikan kohdalla joki on melko kapea ja lounais-koillis -suuntainen, samoin kuin rantatörmä ja sen päällä kulkeva polku. Löytöalue sijaitsee heikon ja loivan rantatörmän päällä, noin 30 metriä sen reunasta etelään ja kaakkoon.
Maasto löytöpaikalta (polulta) törmän reunaan on lähes tasaista, minkä jälkeen se laskee loivasti rantakivikolle. Idässä ja koillisessa maasto nousee loivasti – täällä on nähtävissä selvempi törmä ja leveämpi terassi. Tämä toinen terassi on ulkoiselta olemukseltaan todennäköisempi asuinpaikka kuin nyt löydetty, mutta kuitenkin löydötön.
Maasto jatkuu loivasti nousevana Giellájohka (Kielajoki) 9 asuinpaikalle saakka. Lännessä törmän reuna kääntyy pian lounaaseen ja katoaa sen jälkeen taustan rinteeseen, ja polku laskee törmältä alas rantatasangolle. Maaperä alueella on hiekkamoreenia, ja kasvillisuus kuivaa mäntykangasta ja tunturikoivikkoa.
Paikalta löydettiin kvartsi-iskoksia (yksi vuorikristallia) halkaisijaltaan noin 5 metrin kokoiselta alueelta. Löydöt tulivat rantatörmää seuraavan polun rikki tallatulta pinnalta. Noin 5 metriä itään löytökohdasta olivat polulla ja sen reunassa olevat kivet hyvin rapautuneita ja kenties palaneita. Paikalla voi olla siis tulisijan jäänteet.
Löydöt
KM 37203:1 kvartsi-iskoksia
Asuinpaikan lähellä sijaitsee kohde Inari Giellájohka (Kielajoki) 9 noin 250 metriä koilliseen. |
| metsakeskus.1000010069 |
148 |
Giellájohka (Kielajoki) 11 |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
484958.34000000 |
7686170.51600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010069 |
Kohde sijaitsee Kielajoen etelärannalla, noin 1,2 km koilliseen Kielajoen ja Ylemmän Honkavuoman yhtymäkohdasta. Tasaisella joenrantaterassilla havaittiin vahvasti sammaleen peittämä suorakaiteenmuotoinen liesilatomus. Liesilatomus sijaitsee heti joen suuntaisena kulkevan polun eteläpuolella ja on kooltaan noin 1,30 x 0,75 metriä. Latomus on muodoltaan hieman epämääräinen. Sen sisällä on nähtävissä hiilensekaista turvetta.
Maaperä alueella on hiekkamoreenia, suurempia kiviä on etenkin löytöalueen pohjoispuolella joenrannassa päin. Kivinen, noin 1 metrin korkuinen rantatörmä laskee jokeen noin 20 metriä polun pohjoispuolella. Kasvillisuus on kuivaa mäntykangasta ja tunturikoivikkoa, rantavyöhyke tunturi- ja vaivaiskoivua. |
| metsakeskus.1000010070 |
148 |
Bajit Soarvevuopmi (Ylempi Honkavuoma) 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
484479.52900000 |
7685941.60500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010070 |
Kohde sijaitsee Kielajokeen laskevan Ylemmän Honkavuoman suulla jokien yhtymäkohdan kaakkoispuolella. Löydöt tulivat Kielajoen puolella olevan erosoituneen 2,5 metriä korkean jokitörmän kivien väleistä ja heti törmän päällä kulkevalta polulta. Suuri osa kohteesta on todennäköisesti tuhoutunut jokikulutuksen vaikutuksesta.
Löytöpaikka on pienialainen hiekkatasanne muuten hyvin kivikkoisessa jokisuussa. Tausta on soista ja kivistä jänkää, jonka takana maasto nousee loivasti kaakkoon. Ylemmän Honkavuoman suulla on pieni koski. Maaperä alueella on hienon hiekan kattamaa hiekkamoreenia. Kasvillisuus on mänty- ja koivukangasta. Rannassa kivinen maasto on erosoitunut ja osittain joen täysin syömä.
Kohteen eteläpuolelta on irtolöytönä otettu talteen rautakautinen solki KM 15422. Kyseessä saattaa olla maanpinnalle tehtyyn hautaukseen liittyvä esine. Asuinpaikan lähistöllä sijaitsevat kohteet Inari Bajit Soarvevuopmi (Ylempi Honkavuoma) 2 noin 280 metriä lounaaseen ja Inari Bajit Soarvevuopmi (Ylempi Honkavuoma) 4 noin 400 metriä lounaaseen. |
| metsakeskus.1000010071 |
148 |
Bajit Soarvevuopmi (Ylempi Honkavuoma) 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
485112.27800000 |
7685337.85000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010071 |
Kohde sijaitsee Kielajokeen laskevan Ylemmän Honkavuoman itäpuolella, jokien yhtymäkohdan kaakkoispuolella olevan Bajit Soarvevuomecopma tunturin eteläpuolella, noin 1000 metriä kaakkoon jokien yhtymäkohdasta. Tunturin eteläpuolella on kaksi lampea, joita erottavalla noin 50 metriä leveällä
tasaisella kannaksella kohde sijaitsee. Kannas laskee itä- ja länsipuolellaan lampiin, sen pohjoispuolella maasto laskee loivasti vetiseen jänkään ja nousee loivasti eteläpuolella.
Lähes ummessa olevalta polulta, jonka pinta on turpeen ja karikekerroksen peittämä ja vain paikka paikoin hyvin niukasti kulunut, havaittiin kolme kvartsia, joista kolme oli vuorikristallia. Polku kulkee suunnilleen kannaksen keskellä. Kahden kvartsimikroliitin katkelman ja säleen perusteella kohde saattaa olla mesoliittinen.
Maaperä alueella on kivistä hiekkamoreenia. Kasvillisuus on kuivaa, varpuja kasvavaa koivukangasta.
Löydöt
KM 37205:1 kvartsimikroliitin katkelmia, :2 kvartsisäle
Asuinpaikan lähellä sijaitsevat kohteet Inari Bajit Soarvevuopmi (Ylempi Honkavuoma) 3 noin 260 metriä koilliseen ja Inari Bajit Soarvevuopmi (Ylempi Honkavuoma) 4 noin 180 metriä etelään. |
| metsakeskus.1000010072 |
148 |
Bajit Soarvevuopmi (Ylempi Honkavuoma) 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
485336.18600000 |
7685474.79700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010072 |
Kohde sijaitsee Kielajokeen laskevan Ylemmän Honkavuoman itäpuolella, jokien yhtymäkohdan kaakkoispuolella olevan Bajit Soarvevuomecopma tunturin eteläpuolella, noin 1000 metriä kaakkoon jokien yhtymäkohdasta. Tunturin eteläpuolella on kaksi lampea, joista itäisemmän lammen rannalla kohde sijaitsee. Vajaat 300 metriä kohteesta länteen lampia erottaa kapea kannas, jolla sijaitsee kohde Inari Bajit Soarvevuopmi (Ylempi Honkavuoma) 2.
Asuinpaikka on lammen kaakkoisrannalla luoteeseen pistävällä laajalla niemekkeellä. Kokonaisuudessaan järven kaakkoisranta ranta laskee hyvin loivasti kohti luodetta. Taustalla maasto jatkuu samanlaisena, loivasti kaakkoon nousevana. Löytöpaikalla ranta on karkeasti koillislounais -suuntainen. Löytöpaikan länsipuolella ranta kääntyy voimakkaasti kaakkoon, kohti kuivan kapean kannaksen muusta lammesta erottamaa lamparetta.
Löydöt, Kolme kvartsi-iskosta, joista kaksi vuorikristallista, paikannettiin niemekkeen poikki kulkevalta polulta, noin 30 metrin matkalta. Polun pinta on turpeen ja karikekerroksen peittämä ja vain paikka paikoin hyvin niukasti kulunut. Polku kulkee noin 6–10 päässä rannan pystytörmästä, eli metsän ja rantakivikon ja-
hietikon rajasta. Myös törmän juurelta erosoituneelta rannalta poimittiin yksi kvartsi-iskos. Asuinpaikan arvioitu laajuus on noin 30 x 8 metriä.
Maaperä alueella on kivistä hiekkamoreenia, ja kasvillisuus kuivaa, varpuja ja tunturikoivuja kasvavaa mäntykangasta.
Löydöt
KM 37206:1 kvartsi-iskoksia
Asuinpaikan lähellä sijaitsevat kohteet Inari Bajit Soarvevuopmi (Ylempi Honkavuoma) 2 noin 280 metriälounaaseen ja Inari Bajit Soarvevuopmi (Ylempi Honkavuoma) 4 noin 400 metriä lounaaseen. |
| metsakeskus.1000010073 |
148 |
Bajit Soarvevuopmi (Ylempi Honkavuoma) 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
485076.29100000 |
7685156.92200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010073 |
Kohde sijaitsee Kielajokeen laskevan Ylemmän Honkavuoman itäpuolella, jokien yhtymäkohdan kaakkoispuolella olevan Bajit Soarvevuomecopma -tunturin eteläpuolella. Tunturin eteläpuolella on kaksi lampea. Kohde sijaitsee noin 200 metriä niiden välisellä kannaksellä sijaitsevasta Inari Bajit Soarvevuopmi -kohteesta etelälounaaseen, läntisemmän lammen etelärannalla. Asuinpaikka on
kumpuilevassa dyynimaisemassa noin 60 metriä lammen rannasta. Löydöt tulivat erosoituneelta maanpinnalta, alimpien dyynien tasaisesta välistä, noin 30 x 15 metrin kokoiselta alueelta.
Löytöpaikan edusta on tasaista, kosteaa jänkää. Kohteen takana maasto kohoaa kumpuilevasti etelään päin. Maaperä alueella on hienoa, eolista hiekkaa. Kasvillisuus on kuivaa mäntykangasta, jolla kasvaa muutamia koivuja.
Löydöt
KM 37207:1 kvartsi-iskoksia
Asuinpaikan lähellä sijaitsevat kohteet Inari Bajit Soarvevuopmi (Ylempi Honkavuoma) 2 noin 180 metriä pohjoiseen ja Inari Bajit Soarvevuopmi (Ylempi Honkavuoma) 3 noin 400 metriäluoteeseen. |
| metsakeskus.1000010077 |
148 |
Bajit Soarvevuopmi (Ylempi Honkavuoma) 8 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
482415.36100000 |
7681910.23100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010077 |
Kohde sijaitsee noin 4,5 kilometriä ylävirtaan Kielajoen ja Ylemmän Honkavuoman risteyskohdasta, Ylemmän Honkavuoman itäpuolella sijaitsevan pienen suolammen luoteisrannalla. Noin 60 metriä kohteesta lounaaseen sijaitsee toinen, suurempi suolampi.
Polulta, noin 30 metriä lammen rannasta, löydettiin noin 7 x 5 metrin kokoiselta alueelta kvartsi-iskoksia. Iskoksista kolme poimittiin talteen. Löytöpaikan länsipuolella maasto kohoaa loivasti harjanteelle, jonka toisella puolella taas laskeutuu Ylemmän Honkavuoman rantaan. Maasto laskee löytökohdalta loivasti itään lammen soistuneeseen rantaan. Lammen itäpuolella kohoaa vastaava hiekkatörmä, jota ei ehditty inventoinnissa tarkastaa.
Maaperä paikalla on hienoa hiekkaa. Kasvillisuus on löytöpaikalla kuivaa koivuvaltaista kangasta. Suonreunassa kasvaa varpuja ja heinää.
Löydöt
KM 37211:1 kvartsi-iskoksia |
| metsakeskus.1000010078 |
148 |
Bealdojohkan tukikohta |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27000 |
492751.20500000 |
7682813.87800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010078 |
Bealdojohkan (Peltojoen) ja Gáregasjárga (Karigasniemi) – Kaamaš (Kaamanen) -maantien nro 92 risteyskohdassa sijaitsee joen pohjoisrannalla toisen maailmansodan aikainen saksalainen tukikohta. Tukikohta on laajuudeltaan noin 100 x 100 metriä. Tukikohtaan vie maantien länsipuolelta risteävä tienpohja, jonka varrella on erämaa-alueen opastetaulu sekä noin 2 x 2 metrin kokoinen betoniperustus (kuvat 71-72).
Kauempana tiestä sijaitsevat noin 250 metriä länteen maa- ja kiviperustaisen korsun sekä noin 500 metriä länteen turveperustaisen rakennuksen jäänteet. Turveperustan edustalla on kasvillisuudesta avoimempi ”piha-alue”. Joen rannassa turveperustasta itään sijaitsee betonirakenteen jäännös, josta parikymmentä metriä itään on metalliromun täyttämä roskakuoppa. Metalliromua on muutenkin monin paikoin maastossa tukikohdan rakenteiden ympäristössä sekä maantien 92 itäpuolella. |
| metsakeskus.1000010079 |
854 |
Korteniemi - Riihelä |
10001 |
12001 |
13013 |
11019 |
27000 |
367421.09400000 |
7411980.53900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010079 |
Paikalla sijainnut Korteniemen talo, joka on rakennettu viimeistään 1700-luvun alussa. Talossa on yöpynyt 1736-1737 Pierre Maupertuis retkikuntineen. Korteniemen pihapiiristä on säilynyt piirros (Herbelot), joka on julkaistu 1744 (Outhier). Tila on säilynyt ainakin 1820-luvulle asti. Viimeiset Korteniemen rakennukset ovat tuhoutuneet Pellon kylän hävityksessä 16.10.1944. Alue on nykyisin rakennettua taajamaa. Kohteen arkeologista luonnetta ja rakenteiden mahdollista säilyneisyyttä ei ole selvitetty.
Vuonna 1984 löytyi vanhan Korteniemen talonpaikan pohjoispuolelta arvioilta 60-70 m päästä Riihelän tilan perunapellosta kivikautinen tuura (KM 25664), talosta noin 30m rantaan päin, matalan terassin alta. Alue on loivasti länteen viettävää rantapeltoa, noin 4 m jokea ylempänä ja sen rannasta 60 m. Paikalla on hiekkamaata. Muuta mahdolliseen kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavaa ei ole havaittu, vaikka laaja niemeke on sopiva myös esihistorialliselle asutukselle. |
| metsakeskus.1000010080 |
51 |
Haka |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
214509.59100000 |
6810017.76400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010080 |
Kohde sijaitsee Peräkylässä, valtatiestä 8 60 m itään ja Metsäläntiestä 50 m etelään.
Kivirakenne koostuu halkaisijaltaan 2-3 metriä kokoisen maakiven eteläpuolelle rinkiin ladotusta, noin 0,4 m korkeasta kivivallista. Sen pituus on 6,3 m ja leveys 3,9 m.
Kohde täyttää tarkastajan mukaan nk. tomtningin eli tilapäisen yöpymissuojan ulkoiset merkit.
Paikka on korkeutensa ja maastonsa perusteella sijainnut meren rannan välittömässä läheisyydessä varhaisella rautakaudella. Tuolloin paikka on ollut merenlahden eteläreunalla saaressa tai niemennokassa. |
| metsakeskus.1000010081 |
768 |
Halkokallio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
576626.82900000 |
6843181.03500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010081 |
Kohde sijaitsee Partalansaaressa, Tölkkäänniemen tyven eteläpuolella, niemen lounaisrannalla, Oksalahden pohjukasta noin 0,6 km kaakkoon. Tieleikkauksessa on havaittu kvartseja. Tien lounaispuolelle tehdyissä koekuopissa ei ole havaittu merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta.
Timo Jussila käytti vuoden 2006 inventoinnissaan kohteesta nimeä Oksalahti 2. |
| metsakeskus.1000010082 |
768 |
Kaartilankosken koulu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
573385.13500000 |
6842947.11200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010082 |
Kohde sijaitsee Kaartilankosken kaakkoispuolella Koskenlahden pohjukassa loivasti lounaaseen laskevalla rannalla Kaartilankosken koulurakennuksesta 63 m rantaan päin. Koululta Koskenlahdelle vievän tien vierestä on löytynyt kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000010082 |
768 |
Kaartilankosken koulu |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
573385.13500000 |
6842947.11200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010082 |
Kohde sijaitsee Kaartilankosken kaakkoispuolella Koskenlahden pohjukassa loivasti lounaaseen laskevalla rannalla Kaartilankosken koulurakennuksesta 63 m rantaan päin. Koululta Koskenlahdelle vievän tien vierestä on löytynyt kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000010083 |
768 |
Keittojoki |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
564736.58800000 |
6851170.76500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010083 |
Kohde sijaitsee Pieksänlahden pohjukkaan laskevan Keittojoen pohjoispuolella. Hakkuualueen rikkoutuneesta maanpinnasta löydettiin kvartsi-iskoksia. Muinaisen niemen päästä löytyi kooltaan 6 x 4 x 0,25 m kokoinen asumuspainanne. Sen keskelle kaivetussa koekuopassa havaittiin kulttuurikerros ja hyvin pieniä palaneen luun kappaleita. |
| metsakeskus.1000010083 |
768 |
Keittojoki |
10002 |
12001 |
13001 |
11028 |
27000 |
564736.58800000 |
6851170.76500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010083 |
Kohde sijaitsee Pieksänlahden pohjukkaan laskevan Keittojoen pohjoispuolella. Hakkuualueen rikkoutuneesta maanpinnasta löydettiin kvartsi-iskoksia. Muinaisen niemen päästä löytyi kooltaan 6 x 4 x 0,25 m kokoinen asumuspainanne. Sen keskelle kaivetussa koekuopassa havaittiin kulttuurikerros ja hyvin pieniä palaneen luun kappaleita. |
| metsakeskus.1000010084 |
698 |
Ristijärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
405780.79700000 |
7362150.65300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010084 |
Ristijärvi on matala järvi Kilsiaapa-Ristivuoma alueen koillispuolella. Natura-alue rajautuu järven etelärantaan. Järven vesi oli inventointiajankohtana (vuonna 2007) melko matalalla, ja rannasta oli paljastunut hiekkaista järvenpohjaa. Hiekkaa on eri aikoina näkyvissä vaihteleva määrä, koska veden pintaa säännöstellään Ristijoen niskalla olevalla padolla. Järvi lasketaan tyhjäksi kerran kesässä.
Hiekalta Ristijärven etelärannalta löytyi iskoksia sekä yksi kaavin. Kvartsi-iskoksia löytyi erityisesti kahdesta niemestä ja harvakseltaan niiden väliseltä alueelta.
Kaavin löytyi läntiseltä löytökeskittymäalueelta. Kaavin ja iskokset löytyivät noin 2-20 metrin päästä törmästä järvelle päin. Alueella ei näkynyt mitään rakenteita tai maaperän värjäytymiä.
Veden säännöstely on todennäköisesti tuhonnut alueella mahdollisesti olleet muut merkit muinaisesta asutuksesta. Ristijärvestä on nostettu historiallisena aikana järvimalmia, jota vieläkin näkyy siellä täällä rannoilla järven pohjassa.
Läntinen löytökeskittymä p: 7365230 i: 3405915 (YKJ)
Itäinen löytökeskittymä p: 7365200 i: 3406435 (YKJ) |
| metsakeskus.1000010085 |
698 |
Vaajärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
403096.88000000 |
7360036.49200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010085 |
Vaajärvi sijaitsee Kilsiaapa-Ristivuoma Natura-alueen keskellä. Järven etelärannoilla on kapea hiekkareunus, jonka takaa nousee jyrkkä, noin metrin korkuinen törmä. Järven ympäristön maaston luonne vaihtelee suosta tuoreeseen kangasmetsään. Löytöalue sijaitsee järven etelärannan lahden poukamassa, lähellä Vaajoen ja Vaajärven yhtymäkohtaa. Löytökohdalla on noin viiden metrin levyinen hiekkakaistale rannassa. Löytöalueen eteläpuolella on sijainnut vanha tila ja sen ympäristö on vanhaa niittyä.
Vaajärven hiekkaiselta etelärannalta löytyi parikymmentä kvartsi-iskosta noin kahdenkymmenen metrin matkalta. Löytöalueella eikä sen läheisyydessä ollut näkyvissä rakenteita tai kulttuurikerrosta.
Ranta on altis aallokolle ja veden liike onkin saattanut hävittää rannassa mahdollisesti olleet muut merkit esihistoriallisesta asutuksesta. Paikka vaikuttaa lähinnä pienialaiselta leiripaikalta. |
| metsakeskus.1000010086 |
845 |
Vaajoki 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
402662.06700000 |
7355573.29400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010086 |
Vaajoen länsipuolella, tiestä noin 20 metriä pohjoiseen, on todennäköinen asumuspainanne. Painanne sijaitsee Vaajoesta noin 220 metriä länteen. Maaperä paikalla on hiekkaa. Asumuspainanne on laakea ja muodoltaan soikea. Sen mitat ovat 5 x 7 metriä ja syvyys keskikohdalta noin 60 senttimetriä. Painanteessa ei ole valleja. Painanteeseen tehdyssä koepistossa paljastui selkeä huuhtoutumiskerros. Painanne erottuu selvästi ympäristöstään, koska aluskasvillisuus on hyvin niukkaa.
Asumuspainanteesta noin 150 metriä itään on lähekkäin kolme pyöreää, edellistä pienempää painannetta. Painanne A on halkaisijaltaan 2,5 metriä ja syvyydeltään noin 30 senttimetriä. Painanne B on halkaisijaltaan 2,3 metriä ja syvyydeltään 30 senttimetriä. Painanne C on halkaisijaltaan 2,2 metriä ja syvyydeltään 40 senttimetriä. Painanteista paljastui koepistossa paksu huuhtoutumiskerros. Painanteista tai niiden läheltä ei tehty löytöjä, eikä koepistoissa ollut havaittavissa kulttuurimaata.
Painanteiden koordinaatit:
Asumuspainanne p: 7358650 i: 3402795
Painanne A p: 7358660 i: 3402970
Painanne B p: 7358650 i: 3402995
Painanne C p: 7358645 i: 3402990 |
| metsakeskus.1000010087 |
851 |
Haukkajärvi 4 |
10002 |
12012 |
13124 |
11002 |
27000 |
396904.38400000 |
7356897.74000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010087 |
Haukkajärvi sijaitsee aivan Kilsiaapa-Ristivuoma Natura-alueen lounaisosassa. Sen koillis- ja itäpuolisten soiden keskellä on useita mineraalimaa/kalliosaarekkeita. Haukkajärvestä noin 400 metriä koilliseen olevalla saarekkeella on laajahko, noin 200 x 100 metrin kokoinen, matala kalliopaljastuma. Kalliossa on siellä täällä kvartsijuonia, ja kahdesta niistä on louhittu kvartsia. Kivennäismaakumpare on kallioaluetta lukuun ottamatta tuoreen kankaan sekametsää. Saarekkeen ympäristö on lounaispuolella ojitettua, nuorta koivikkoa kasvavaa suota ja muualla luonnontilaista avosuota.
Läntisemmässä louhoksessa on nähtävillä useita kalliosta irrotettuja pienehköjä kvartsilohkareita sekä paljon niistä irti iskettyä kvartseja. Edellisestä muutama kymmenen metriä itään on toinen pieni kvartsilouhos. Louhoksella on nähtävissä pari isompaa kvartsista irtolohkaretta, ja niiden ympäristössä runsaasti kvartsi-iskoksia sekä muutamia työstettyjä kvartseja.
Kvartsilouhosten koordinaatit ovat:
Läntisempi louhos p: 7359975 i: 3397035
Itäisempi louhos p: 7359950 i: 3397095 |
| metsakeskus.1000010088 |
851 |
Haukkajärven itäpuoli |
10002 |
12012 |
13124 |
11002 |
27000 |
397784.02900000 |
7356582.87700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010088 |
Haukkajärvestä noin kilometrin itään on pieni suolampi. Lammen itäpuolella on suuri kivennäismaasaareke, jonka lounaiskärjessä on laaja ja matala, noin 300 x 150 metrin kokoinen kalliopaljastuma-alue. Kalliolla on useita kvartsijuonia, joista on louhittu irti kvartsia. Louhintapaikoilla on paljon irtolohkareita sekä kvartsi-iskoksia. Muutamissa kvartseissa on myös työstön jälkiä.
Kohteen ympäristö kivennäismaasaarekkeella on nuorehkoa, tuoretta mäntykangasta ja saarekkeen ympäristö luonnontilaista avosuota.
Kvartsilouhosalueen koordinaatit:
läntisin löytöalue p: 7359660 i: 3397915
itäisin löytöalue p: 7359610 i: 3398140 |
| metsakeskus.1000010089 |
241 |
Yli-Penikkavaara |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
413697.74600000 |
7311176.16800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010089 |
Puukkokummusta kohti Jatulinlehtoa kulkevan metsäautotien varresta, aivan Yli-Penikkavaaran pohjoiskärjestä löytyi hiekkakuopan eteläreunasta merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta. Hiekkakuoppa on melko pieni, ja siitä on todennäköisesti otettu hiekkaa kuopan läpi kulkevaan tiehen. Kuopassa ei näy jälkiä viime aikoina tapahtuneesta hiekan otosta.
Hiekkakuopan eteläreunasta löytyi parikymmentä liuskeiskosta, sekä vähäisiä määriä palanutta luuta. Lisäksi hiekkakuopan reunassa näkyi punaiseksi värjääntynyttä (palanutta) hiekkaa sekä kymmenkunta palanutta kiveä hajallaan. Kivet ovat todennäköisesti peräisin hajonneesta tulisijasta.
Asuinpaikka on todennäköisesti suurimmaksi osaksi tuhoutunut hiekan otossa, mutta siitä saattaa vielä olla rippeitä jäljellä hiekkakuopan eteläpuolella Yli-Penikkavaaran pohjoisella alarinteellä. |
| metsakeskus.1000010090 |
241 |
Kaltiolampi |
10002 |
12012 |
13124 |
11002 |
27000 |
407640.20400000 |
7303329.30000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010090 |
Penikoiden vaarajaksolla eteläosassa, Kaltiolammesta länteen sijaitsevan vaaran huipun eteläosassa on pieni kvartsilouhos. Louhos sijaitsee laajassa rakkakivikossa. Paikalla on halkaisijaltaan noin 30 senttimetrinen kvartsilohkare, josta on irrotettu kvartsia. Lohkottua kvartsia on lohkareen ja viereisten kivien alla ja vieressä runsaasti. Muutamissa kvartsikappaleissa on nähtävissä työstön jälkiä.
Penikoiden vaarajakson rakoissa on luonnostaan runsaasti kvartsilohkareita.
Vuoden 2023 inventoinnissa kohde on havaittu olevan kuvailujen mukaisessa kunnossa. |
| metsakeskus.1000010091 |
241 |
Pookijänkä 1 |
10002 |
12012 |
13124 |
11002 |
27000 |
407460.28500000 |
7302349.69900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010091 |
Penikoiden vaarajakson eteläosassa Pookijängän länsipuolella on pieni kvartsilouhos. Louhos sijaitsee laajassa rakkakivikossa vaaran länsirinteessä. Paikalla on pieni, halkaisijaltaan noin 15 senttimetrinen kvartsilohkare. Lohkareesta on irrotettu kappaleita. Lohkareen alla ja vieressä on runsaasti lohkottua kvartsia. Penikoiden vaarajakson rakoissa on luonnostaan runsaasti kvartsilohkareita. Paikan lähellä on kolme rakkakuoppaa (Pookijänkä 2).
Vuoden 2023 inventoinnissa kohde havaittiin olevan kuvailujen mukaisessa kunnossa. Kohde jää Pookijänkä 2:en aluerajauksen sisälle. |
| metsakeskus.1000010092 |
241 |
Pookijänkä 2 |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
407445.28800000 |
7302354.69800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010092 |
Penikoiden vaarajakson eteläosassa Pookijängän länsipuolisessa laajassa rakassa on kolme rakkakuoppaa vain muutamien metrien päässä toisiaan. Aivan kuoppien kohdalla, rakan alla kulkee vaaran laelta Kaltiolammesta laskeva lähdepuro. Puro ei näy maan pinnalle, mutta sen kulku on helposti todettavista rakan alta kuuluvasta lirinästä. Kuopat 2 ja 3 on kaivettu lähes puroon asti. Puron kylmä vesi on pitänyt kuopat viileänä.
Kuoppa 1 on pienin, halkaisijaltaan 1,1 metriä ja syvyydeltään 0,45 metriä. Kuoppa 2 on suuri, halkaisijaltaan se on 2,5 metriä ja syvyydeltään 1,1 metriä. Sen reunoille on aseteltu isompia kiviä. Kuoppa 3 on halkaisijaltaan 1,5 metriä ja syvyydeltään 1,2 metriä. Kuopan reunalla on kanneksi sopiva laakakivi. Kaikki kuopat ovat pohjaa kohti suippenevia.
Kuoppien lähellä on kvartsilouhos (Pookijänkä 1).
Rakkakuoppien koordinaatit ovat:
Rakkakuoppa 1 p: 7305410 i: 3407580
Rakkakuoppa 2 p: 7305405 i: 3407585
Rakkakuoppa 3 p: 7305400 i: 3407620
Vuoden 2023 inventoinnissa kohteen lähettyviltä löytyi 9 uutta rakkakuoppaa sekä kolmen entuudestaan tunnetun kuoppien koordinaatteja tarkennettiin (alakohteet). |
| metsakeskus.1000010093 |
751 |
Ala-Penikkavaaran laki |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
408919.70000000 |
7301794.91900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010093 |
Lähes Ala-Penikkavaaran huipulla, puolustusvoimain mastosta noin 100 metriä pohjoiseen on rakan kivistä ladottu kehävalli, mahdollisesti jonkinlaisen asumuksen jäännös. Valli sijaitsee rakan länsireunassa. Valli on soikean muotoinen ja sen molemmissa kapeissa päissä on aukko ikään kuin kulkua varten. Luoteenpuoleinen kulkuaukko on muodoltaan pitkänomainen.
Vallin ulkomitat ovat 8 x 5,5 metriä ja sisämitat 4,5 x 2,5 metriä. Kivivallit ovat sisältä korkeimmillaan 0,8 metriä ja ulkoa hieman matalammat eli vallin sisäosa on rakkaa hieman alempana. Vallin kivet ovat halkaisijaltaan 0,2 - 0,4 metriä. Lattiataso on raivattu suurista kivistä ja siinä olevat kivet ovat korkeintaan nyrkin kokoisia. Lattiassa on kaksi 10 senttimetrin syvyistä ja halkaisijaltaan noin 50 senttimetriä olevaa painaumaa.
Vuoden 2023 inventoinnissa kohde havaittiin olevan kuvailujen mukaisessa kunnossa. |
| metsakeskus.1000010094 |
751 |
Ala-Penikkavaara 2 |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
409044.64900000 |
7300786.33300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010094 |
Ala-Penikkavaaran etelärinteen rakkakivikossa on viisi pientä rakkakuoppaa lähekkäin vain noin parin metrin päässä toisistaan. Rakka sijaitsee juuri Ala-Penikkavaaran huipulle maston luo johtavan tien eteläpuolella. Tien pohjoispuolella rakan kohdalla on pieni suo. Rakan läpi kulkee sähkölinja. Kuopat sijaitsevat aivan rakan länsilaidassa.
Rakkakuoppien alla virtaa yläpuolisesta suosta laskeva lähdepuro. Puroa ei näy, mutta sen kulun pystyy hahmottamaan kivien alta kuuluvasta lirinästä.
Rakkakuoppa 1: halkaisija 60 senttimetriä, syvyys 40 senttimetriä
p = 7303841
i = 3409180
Rakkakuoppa 2: halkaisija 80 senttimetriä, syvyys 50 senttimetriä
p = 7303835
i = 3409180
Rakkakuoppa 3: koko 120 x 60 senttimetriä, syvyys 60 senttimetriä
p = 7303835
i = 3409177
Rakkakuoppa 4: halkaisija 40 senttimetriä, syvyys 30 senttimetriä
p = 7303827
i = 3409175
Rakkakuoppa 5: halkaisija 60 senttimetriä, syvyys 30 senttimetriä
p = 7303827
i = 3409170
Vuoden 2023 inventoinnissa havaittiin, että kohde on kuvailujen mukaisessa kunnossa. Alakohteiden koordinaatit päivitetty ETRS-TM35FIN koordinaatistoon. Rakkakuopasta 1 noin 20 m koilliseen havaittiin rikottua kvartsia samoin kuin rakkakuopasta 2 noin 20 m kaakkoon. |
| metsakeskus.1000010095 |
751 |
Ala-Penikkavaara 3 |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
408946.68900000 |
7300632.39000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010095 |
Ala-Penikkavaaran etelärinteen rakkakivikossa on suuri rakkakuoppa. Rakka sijaitsee juuri Ala-Penikkavaaran huipulle puolustusvoiman maston luo johtavan tien eteläpuolella. Tien pohjoispuolella on rakan kohdalla pieni suo. Rakan läpi kulkee sähkölinja. Kuoppa sijaitsee rakan eteläosassa. Saman rakan pohjoisosassa on viisi pientä rakka-kuoppaa (Ala-Penikkavaara 2).
Rakkakuoppa on muodoltaan pyöreä ja sitä ympäröivät matalat vallit. Vallin päältä mitattuna kuopan halkaisija on 4 metriä. Kuopan sisähalkaisija on 2,5 metriä. Syvyydeltään kuoppa on 1,1 metriä. Kuopassa on sekä suuria että pieniä kiviä. Suuria kiviä on etenkin vallin päällä. Kuoppa on muodoltaan suppilomainen.
Vuoden 2023 inventoinnissa havaittiin, että kohde on kuvailujen mukaisessa kunnossa. |
| metsakeskus.1000010096 |
751 |
Ala-Penikkavaara 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
409269.56100000 |
7300095.60400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010096 |
Ala-Penikkavaaran eteläisessä alarinteessä sijaitsevassa pienessä rakkakivikossa on kaksi kivirakennetta; mahdollinen asumuksen jäännös sekä rakkakuoppa. Asumusvalli ja rakkakuoppa sijaitsevat suojaisessa kohdassa rinnettä, kalliopaljastumien keskellä.
Asumusvalli muodostuu matalasta kehävallista ja sen keskellä olevasta suuresta tulisijasta. Valli on pyöristetyn suorakaiteen muotoinen, ja sen sisämitat ovat 5,5 x 3,5 metriä. Vallissa on noin metrin levyinen aukko lännenpuoleisessa pitkässä sivussa. Vallit ovat 0,5-1 metriä leveät ja 20-30 senttimetriä korkeat.
Lähellä vallin keskiosaa on suuri tulisija. Tulisija on suorakaiteen muotoinen, 2,2 x 1,3 metrin suuruinen ja noin 30 senttimetriä korkea. Tulisijan kivet ovat palaneita. Tulisijan toinen lyhyt sivu on kiinni vallin toisessa, aukottomassa pitkässä sivussa. Asumuksen lattialta on poistettu suuret kivet.
Rakkakuoppa sijaitsee noin 15 metriä asumusvallista kaakkoon. Kuoppa on halkaisijaltaan 1,5 metriä ja syvyydeltään 0,5 metriä.
Rakenteiden koordinaatit ovat:
Asumusvalli p: 7303150, i: 3409405
Rakkakuoppa p: 7303143, i: 3409421 |
| metsakeskus.1000010096 |
751 |
Ala-Penikkavaara 4 |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
409269.56100000 |
7300095.60400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010096 |
Ala-Penikkavaaran eteläisessä alarinteessä sijaitsevassa pienessä rakkakivikossa on kaksi kivirakennetta; mahdollinen asumuksen jäännös sekä rakkakuoppa. Asumusvalli ja rakkakuoppa sijaitsevat suojaisessa kohdassa rinnettä, kalliopaljastumien keskellä.
Asumusvalli muodostuu matalasta kehävallista ja sen keskellä olevasta suuresta tulisijasta. Valli on pyöristetyn suorakaiteen muotoinen, ja sen sisämitat ovat 5,5 x 3,5 metriä. Vallissa on noin metrin levyinen aukko lännenpuoleisessa pitkässä sivussa. Vallit ovat 0,5-1 metriä leveät ja 20-30 senttimetriä korkeat.
Lähellä vallin keskiosaa on suuri tulisija. Tulisija on suorakaiteen muotoinen, 2,2 x 1,3 metrin suuruinen ja noin 30 senttimetriä korkea. Tulisijan kivet ovat palaneita. Tulisijan toinen lyhyt sivu on kiinni vallin toisessa, aukottomassa pitkässä sivussa. Asumuksen lattialta on poistettu suuret kivet.
Rakkakuoppa sijaitsee noin 15 metriä asumusvallista kaakkoon. Kuoppa on halkaisijaltaan 1,5 metriä ja syvyydeltään 0,5 metriä.
Rakenteiden koordinaatit ovat:
Asumusvalli p: 7303150, i: 3409405
Rakkakuoppa p: 7303143, i: 3409421 |
| metsakeskus.1000010097 |
751 |
Ala-Penikkavaara 5 |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
409034.65600000 |
7300175.56900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010097 |
Ala-Penikkavaaran eteläisessä alarinteessä sijaitsevan suurehkon rakkakivikon keskellä on matala kivilatomus. Latomus on muodoltaan soikea ja kooltaan 6 x 4,5 metriä. Sen korkeus on noin 50 senttimetriä. Latomuksen länsiosassa on pyöreä, halkaisijaltaan 1,7 suuruinen ja 50 senttimetriä syvä kuoppa. Latomuksen kivet ovat halkaisijaltaan noin 20-50 senttimetriä.
Latomuksen keskellä kasvaa muutama pieni puu. |
| metsakeskus.1000010099 |
148 |
Nilijärvi |
10002 |
12004 |
13049 |
11033 |
27000 |
531214.74400000 |
7674735.18300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010099 |
Kohde sijaitsee Partakossa Hietajoensuusta 3 kilometriä luoteeseen Nili- eli Ala-Vuontisjärven pohjoisrannalla. Paikalla on laaja niemi, jonka itärannalla, noin 60 metrin päässä rannasta, on viisi kivilatomusta. Latomukset ovat lounas-koillinen suuntaisessa rivissä ja ovat kooltaan noin 2 x 1,5 metriä. Paikallisten pikkupoikien tiedetään kaivelleen latomuksia 50 vuotta sitten. Latomuksissa 3 ja 4 kaivelun jäljet ovat selvästi nähtävissä. Latomus 2 on pääosin tuhoutunut sen molemmin puolin tehdyn tieuran vuoksi. Latomukset 1 ja 5 ovat koskemattomia. |
| metsakeskus.1000010099 |
148 |
Nilijärvi |
10002 |
12004 |
13049 |
11010 |
27000 |
531214.74400000 |
7674735.18300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010099 |
Kohde sijaitsee Partakossa Hietajoensuusta 3 kilometriä luoteeseen Nili- eli Ala-Vuontisjärven pohjoisrannalla. Paikalla on laaja niemi, jonka itärannalla, noin 60 metrin päässä rannasta, on viisi kivilatomusta. Latomukset ovat lounas-koillinen suuntaisessa rivissä ja ovat kooltaan noin 2 x 1,5 metriä. Paikallisten pikkupoikien tiedetään kaivelleen latomuksia 50 vuotta sitten. Latomuksissa 3 ja 4 kaivelun jäljet ovat selvästi nähtävissä. Latomus 2 on pääosin tuhoutunut sen molemmin puolin tehdyn tieuran vuoksi. Latomukset 1 ja 5 ovat koskemattomia. |
| metsakeskus.1000010100 |
768 |
Kiviniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
566958.73600000 |
6839900.31400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010100 |
Kiviniemi sijaitsee Partalansaaren länsiosassa Lajunvirran itärannalla Karjulanmäen kylästä luoteeseen. Kvartsi-iskoksia löytyi jyrkähkön mäen päältä niemen pohjois- ja eteläreunalta. Alue A sijaitsee niemen pohjoisosassa. Harvennushakkuualueelta löydettiin kvartsi-iskoksia noin 10 neliömetrin alueelta. Alue B sijaitsee tästä noin 65 metriä etelään. Kvartsi-iskokset löytyivät koekuopasta. |
| metsakeskus.1000010101 |
768 |
Lapsikorpi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
568523.11200000 |
6838448.90300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010101 |
Kohde sijaitsee Partalansaaren länsiosassa olevan Suikka-järven luoteispäässä Lapsikorvenlahdella, Karjulanmäen kylän kaakkoispuolella. Kvartsi-iskokset löydettiin loivasti etelään laskevalta terassialueelta, jossa maata oli kaivettu kaivinkoneella ilmeisesti mökin rakentamista varten. Kvartsit löytyivät maakasoista. Kohteen koillispuolella kulkevan tien leikkauksissa ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä.
Kohteen aluerajaus on tehty topografian perusteella.
Timo Jussila käyttää vuoden 2006 inventoinnissaan kohteesta nimeä Lapsikorvenlahti |
| metsakeskus.1000010103 |
768 |
Metsomäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
568772.99900000 |
6841945.49600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010103 |
Kohde sijaitsee Partalansaaren länsiosassa Pitkälahti-järven länsirannalla. Hakkuualueen laidassa kulkevan tien leikkauksesta löydettiin kvartsi-iskoksia. Alue on kivikautista rantaterassia, joka on osittain tuhoutunut tietä rakennettaessa. Mahdollinen asuinpaikka-alue on kooltaan noin 25 x 40 m.
Alurajaus on tehty vuoden 2006 inventointihavaintojen ja topografian perusteella.
Timo Jussila käyttää vuoden 2006 inventoinnissaan kohteesta nimeä Pitkälahti. |
| metsakeskus.1000010104 |
768 |
Mustikkalampi |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
569925.51400000 |
6845770.95600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010104 |
Kohde sijaitsee Partalansaaren pohjoisosassa Mustikkalammen pohjoispuolella Viidanvuoren kaakkoisrinteessä. Kuopat sijaitsevat Mustikkalammelle johtavan uuden hiekkatien pohjoispuolella lähellä autojen kääntöpaikkaa. Alueella on 3 aiemmin pyyntikuopaksi tulkittua painannetta, joista eteläisin sijaitsee aivan tieleikkauksen tuntumassa. Painanteet sijaitsevat lähes pohjois-etelä -suunnassa katkaisten Mustikkalammelle johtavan Viidanvuoren harjanteen. Ne ovat halkaisijaltaan 2,3 metriä ja syvyydeltään 25-50 cm. Kuoppien käyttötarkoitus on epäselvä. Ne vaikuttavat liian pieniltä pyyntikuopiksi, lisäksi kivinen maaperä ei myöskään puolla pyyntikuoppatulkintaa. Niissä ei ole hiiltä tai nokea, joten esimerkiksi hiilimiiluja ne eivät ole.
Mustikkalammesta otettujen siitepölynäytteiden perusteella ihminen on toiminut lammen ympäristössä kivikauden lopulta lähtien (Simola, Grönlund ja Uimonen-Simola 1988). |
| metsakeskus.1000010105 |
768 |
Tunturivuori |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
569155.85400000 |
6839943.30600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010105 |
Kohde sijaitsee Partalansaaren länsiosassa Tunturivuoren luoteisrinteen juurella, Pitkälahti-järven eteläpuolella. Länteen avautuvan muinaisen rantaterassin alta, tieleikkauksesta, löytyi kvartsi-iskoksia.
Timo Jussila käyttää vuoden 2006 inventoinnissaan kohteesta nimeä Jeroksenlahti. |
| metsakeskus.1000010106 |
768 |
Uittoniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
569893.52000000 |
6847227.37300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010106 |
Kohde sijaitsee Linnavirran pohjoisrannalla noin 300 metriä Pisamalahden linnavuoresta itään. Kallioisesta, suojaisesta niemenkärjestä löydettiin puunkaadosta kvartsi-iskoksia ja yksi mahdollinen ydin. Kairauksessa ei havaittu kulttuurimaata. |
| metsakeskus.1000010107 |
580 |
Uukuniemi Kannas |
10002 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
656919.43500000 |
6854887.65600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010107 |
Kohde sijaitsee Papinniemen tyviosassa, niemen itärannalla. Maasto on loivasti kaakkoon ja itään laskevaa kangasmaastoa, maaperä on vaihtelevan kivistä hiekkamaata. Papinniemen kärkeen johtavan tien koillispuolella on Kannaksen talon tonttialue, joka on merkitty myös v. 1805 Steinheilin karttaan, myöhempiin isojakokarttoihin sekä 1930-luvun pitäjänkarttaan. Nykyisin talonpaikka on rakentamaton ja nurmettunut. Tontin laajuus ja talon sijainti tontilla ovat ilmeisesti vaihdelleet aikojen saatossa. Tonttia ympäröivä alue on kokonaan entistä viljelysmaata.
Kannaksen talon itäpuolisella pellolla on ollut näkyvissä runsaasti merkkejä raudan käsittelystä ts. rautakuonaa, noki- ja hiilipitoisia kohtia. Kannaksesta joskus käytetty nimitys Sepänkannas liittynee tähän. Taloa ympäröineiltä pelloilta sekä talon pihapiiristä on löytynyt pintapoiminnassa, metallinilmaisimella sekä koekuopista rauta- ja pronssiesineitä, 1600–1700-lukujen rahoja, lasia, punasavi- ja kivisavikeramiikkaa sekä karjalaista keramiikkaa.
Vuoden 2012 inventoinnissa tarkastettiin ainoastaan alueelta löydetyn kivikautisen piinuolenkärjen löytöpaikka, ks. kohde Uukuniemi Kannas 2. |
| metsakeskus.1000010108 |
768 |
Mäki-Partala |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
568308.19300000 |
6839186.60400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010108 |
Kohde sijaitsee Partalansaaren lounaisosassa, Karjulanmäen kylässä, Mäki-Partalan tilan mailla. Korkealla mäellä sijaitsevan kylän pihapiiriin johtavan tien pohjoispuolella olevalta pellolta löytyi pintapoiminnassa pii-iskos, suurehkoja kvartsin paloja ja runsaasti 1800-luvulle ajoittuvaa punasavikeramiikkaa. Osa Mäki-Partalan tilan pelloista on karttamateriaalin perusteella kuulunut 1600-luvulla Karjulanmäen kylään, jolloin pellot olivat jo viljeltynä. |
| metsakeskus.1000010110 |
580 |
Uukuniemi Kasinlahti |
10002 |
12001 |
13016 |
11006 |
27006 |
657099.35700000 |
6854685.73200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010110 |
Kohde sijaitsee Papinniemen tyvessä, loivasti länsiluoteeseen laskevalla rinteellä, Pyhäjärven Kasinlahden rannalla. Ylärinteessä kasvaa istutettua koivua ja alempana männikköä. Alue on ollut viljelyksessä, ja viimeksi käytössä olleiden peltojen reunoilla sekä etelässä pappilan maan rajalla on kiviaitoja ja -valleja.
Steinheilin karttaan v. 1805 on paikalle merkitty talo, isojakokartoissa paikalla on tontti ja 1900-luvun kartoissa paikalla ei ole enää asutusta. Vanhalla tonttialueella on jäljellä muutamia maakiviä sekä pieniä röykkiöitä; selkeitä rakennusten jäännöksiä ei ole havaittavissa. Alueelta on löytynyt metallinilmaisimen avulla sekä koekuopituksessa historiallisen ajan asuinpaikkalöytöjä kuten metalliesineitä ja niiden katkelmia, rahoja, lasia, punasavikeramiikkaa ja karjalaista keramiikkaa. Löytöaineiston perusteella asuinpaikan vanhin kerrostuma ajoittuu todennäköisimmin 1600-luvulle.
Vuoden 2012 inventoinnin aikana alue oli hakkuuaukeana. Paikalta kartoitettiin muutamia peltoröykkiöitä. Muinaisjäännöksen rajojen ja säilyneisyyden määrittäminen edellyttää koekaivauksia. |
| metsakeskus.1000010111 |
580 |
Uukuniemi Vanha-Pappila |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
657306.27500000 |
6854315.88800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010111 |
Kohde sijaitsee Kirkkolammen länsirannalla, vastapäätä Uukuniemen kirkonkylää. Paikalla sijainnut Uukuniemen entinen kirkkoherran pappila toimii nykyisin Savo-Karjalan Virkistyskeskuksena. Virkistyskeskus rakennuksineen sijaitsee kokonaisuudessaan kylätien luoteispuolella. Pappilan tontti on kuitenkin aiemmin (mm. isojakokartassa) ulottunut myös tien toiselle puolelle, missä on muistitiedon mukaan sijainnut myös pappilan aiempi päärakennus.
Pappila on muodostettu vuonna 1696 yhdistämällä kolme talonpoikaistaloa, joten on todennäköistä, että paikalla on ollut asutusta jo aiemmin. 1900-luvulla tien kaakkoispuolinen alue on ollut ensin peltona ja sitten taimitarhana. Vuonna 1966 tai 1967 taimitarhasta löydettiin rahakätkö, jossa oli ruotsalaisia 1600-luvun rahoja (KM Rahakammio 74028). Alueelta on löytynyt koekuopituksen yhteydessä historiallisen ajan asuinpaikkalöytöjä mm. karjalaista keramiikkaa. Maaperä on myös paikoin erittäin tummaa.
Vuoden 2004 inventoinnin löytöjen perusteella paikkaa voidaan pitää asuinpaikkana. Idässä muinaisjäännös ei näytä ulottuvan Luoson reunalle saakka, mutta kuittenkin hyvin lähelle sitä. On hyvin mahdollista, että Vanha-Pappilan runsaslöytöisin tonttialue on tien luoteispuolella Virkistyskeskuksen nykyisellä piha-alueella. Karjalaisen keramiikan esiintymisen ja rahalöytöjen perusteella Vanha-Pappila ajoittuu 1600-luvulle. Selviä merkkejä 1500-luvun asutuksesta ei toistaiseksi ole.
Asuinpaikan ympäristö on pihapiiriä. Uusia havaintoja ei vuoden 2012 inventoinnissa saatu. Muinaisjäännöstä ei voi rajata topografian perusteella; sen rajojen ja säilyneisyyden määrittäminen edellyttää koekaivausta |
| metsakeskus.1000010112 |
272 |
Morsiussaari |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
309326.37900000 |
7089159.05300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010112 |
Morsiussaari on noin kilometrin pituinen ja 100-200 m leveä lähes pohjois-etelä-suuntainen saari Vanhan satamanlahdella. Saari sijaitsee vastapäätä Soldatskäriä ja Gamla varvetia. Saari on kaakkoisreunastaan yhteydessä mantereeseen sillalla. Saarella on hyvin tiheä huvila-asutus. Morsiussaaren luoteiskärki on kalliota ja siellä on saaren korkein kohta.
Kalliolla on ainakin kuudessa kohdassa kalliohakkauksia. Osa hakkauksista erottuu epäselvästi.
1. Vanhin löydetyistä hakkauksista on vuodelta 1855 ja siinä on kirjaimet LCL ja CEL.
Kirjainten yläpuolelle on hakattu risti ja alapuolelle vuosiluku.
2. Henkilön nimikirjoitus, jonka alapuolella on vuosiluku 1899.
3. Henkilöiden nimikirjoituksia ja vuosiluku 1895.
4. Kirjaimia ja vuosiluku 1875.
5. Mm. vuosiluku 1878 ja “Minke”.
6. Epäselvä kalliohakkaus.
Alueelta löytyi vuoden 2000 inventoinnissa tähti, jonka keskellä on vuosiluku 1899. Tätä hakkausta ei vuoden 2007 inventoinnissa havaittu. Lisäksi kalliolla on hukkuneiden muistoksi tehty kalliohakkaus, jota ei löydetty vuoden 2000 inventoinnissa, eikä vuonna 2007 suoritetussa kohteen tarkastuksessa.
Jonas Cajanuksen vuonna 1763 piirtämästä kartasta voidaan päätellä, että nykyisen Morsiussaaren luoteiskärki oli tuolloin hyvin pieni saari merenlahdessa. Saaren kallioille pystytettiin ensimmäiset tuparakennukset 1840-luvulla ja saaren vesijättömaalle alkoi nousta huviloita vuodesta 1910 alkaen. |
| metsakeskus.1000010113 |
272 |
Soldatskär |
10007 |
12005 |
13058 |
11006 |
27000 |
309810.18600000 |
7088502.31800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010113 |
Kohde sijaitsee noin 3,5 km Kokkolan keskustasta pohjoiseen Morsiussaaren kaakkoispuolella. Soldatskär on kallioinen pohjoiseen pistävä niemeke. Kasvillisuus on pääasiassa mäntyvaltaista sekametsää. Nykyään paikalla toimii seurakunnan leirikeskus. Kohde sijaitsee Soldatskärin pohjoisosassa, leirikeskuksen pohjoispuolella.
Paikalla on laivan kiinnitysrenkaan tappi ja tapin reikä 2 m edellisestä koilliseen. Ne sijaitsevat Soldatskärin pohjoiskärjessä avokalliossa n. 25 m:n etäisyydellä vesirajasta. Tapin läpimitta on n. 3 cm. Tappi on katkaistu hakkaamalla. Tapin reikä on halkaisijaltaan n. 5 cm. Lisäksi alueella on erilaisia muodostelmia/syvennyksiä, joita inventoija on epäillyt laivanrakennus- tai korjauspaikan jäänteiksi.
1800-luvulla Kokkolan kauppalaivasto oli Suomen suurimpia. Kokkolassa laivanrakennus keskittyi Vanhan satamanlahden itärannalle Soldatskäriin ja Vanhalle varville. Soldatskär toimi jo 1700-luvun puolella laivanrakennuspaikkana ja siellä rakennettiin vuosittain isompia ja pienempiä aluksia. 1860-luvulta lähtien laivojen rakentaminen Kokkolassa alkoi hiipua ja isoja laivoja ei enää rakennettu. Vuosisadan lopulla laivanrakennus oli loppunut lähes kokonaan. |
| metsakeskus.1000010114 |
272 |
Gamla varvet |
10002 |
12005 |
13058 |
11006 |
27007 |
310001.11300000 |
7088511.31700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010114 |
Kohde sijaitsee noin 3,6 km Kokkolan keskustasta pohjoiseen Morsiussaarenlahden eteläosassa ja Vikåvikenin itärannalla. Muinaisjäännösalueella on seurakunnan Varvin kesäkoti sekä kaksi huvilaa.
Alueella on mm. laivan kiinnitysrengas, kaksi laiturin perustaa, laivanrakennuspaikka, veneenvetopaikka (?) sekä kivipenger.
Gamla varvetilla on rakennettu laivoja jo 1700-luvun alkupuolella. Kokkolan 1800-luvun kauppapurjelaivoista on suuri osa valmistunut siellä ja varvilla harjoitettiin myös laivojen korjaustoimintaa. 1860-luvulta lähtien laivojen rakentaminen alkoi hiipua ja isoja laivoja ei enää valmistunut. Vuosisadan lopulla laivanrakennus oli loppunut lähes kokonaan.
Kiinnitysrenkaan tangon päähän kaiverrettu jK-kirjainyhdistelmä viittaa kauppias laivanvarustaja Johan (Jean) Kyntzeliin. Kyntzell sai Kauppakollegiolta 1797 luvan perustaa laivaveistämön Kaustarvikiin. Hän oli Varvin päävarustaja ja useilla muilla kaupungin porvareilla oli osuuksia veistämöön. Perustamislupapöytäkirjassa mainitaan, että Kaustarvikissä ”jo vanhoina aikoina tämän kaupungin kauppiaat harjoittivat laivanrakennusta”. Kyntzellin perikunnan hallussa ollut veistämö toimi vielä Krimin sodan (1844-45) jälkeenkin.
Soldatskärin ja Varvin 1800-luvun laivanrakennuspaikkojen välissä Vikåvikenissä on näkyvissä ainakin kolmen tai neljän puulaivan hylyn osia. Perimätiedon mukaan alueella olisi useampiakin hylkyjä. Alueella on lisäksi huomattavasti jäsentymätöntä puutavaraa. |
| metsakeskus.1000010114 |
272 |
Gamla varvet |
10002 |
12005 |
13058 |
11006 |
27008 |
310001.11300000 |
7088511.31700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010114 |
Kohde sijaitsee noin 3,6 km Kokkolan keskustasta pohjoiseen Morsiussaarenlahden eteläosassa ja Vikåvikenin itärannalla. Muinaisjäännösalueella on seurakunnan Varvin kesäkoti sekä kaksi huvilaa.
Alueella on mm. laivan kiinnitysrengas, kaksi laiturin perustaa, laivanrakennuspaikka, veneenvetopaikka (?) sekä kivipenger.
Gamla varvetilla on rakennettu laivoja jo 1700-luvun alkupuolella. Kokkolan 1800-luvun kauppapurjelaivoista on suuri osa valmistunut siellä ja varvilla harjoitettiin myös laivojen korjaustoimintaa. 1860-luvulta lähtien laivojen rakentaminen alkoi hiipua ja isoja laivoja ei enää valmistunut. Vuosisadan lopulla laivanrakennus oli loppunut lähes kokonaan.
Kiinnitysrenkaan tangon päähän kaiverrettu jK-kirjainyhdistelmä viittaa kauppias laivanvarustaja Johan (Jean) Kyntzeliin. Kyntzell sai Kauppakollegiolta 1797 luvan perustaa laivaveistämön Kaustarvikiin. Hän oli Varvin päävarustaja ja useilla muilla kaupungin porvareilla oli osuuksia veistämöön. Perustamislupapöytäkirjassa mainitaan, että Kaustarvikissä ”jo vanhoina aikoina tämän kaupungin kauppiaat harjoittivat laivanrakennusta”. Kyntzellin perikunnan hallussa ollut veistämö toimi vielä Krimin sodan (1844-45) jälkeenkin.
Soldatskärin ja Varvin 1800-luvun laivanrakennuspaikkojen välissä Vikåvikenissä on näkyvissä ainakin kolmen tai neljän puulaivan hylyn osia. Perimätiedon mukaan alueella olisi useampiakin hylkyjä. Alueella on lisäksi huomattavasti jäsentymätöntä puutavaraa. |
| metsakeskus.1000010114 |
272 |
Gamla varvet |
10002 |
12016 |
13160 |
11006 |
27007 |
310001.11300000 |
7088511.31700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010114 |
Kohde sijaitsee noin 3,6 km Kokkolan keskustasta pohjoiseen Morsiussaarenlahden eteläosassa ja Vikåvikenin itärannalla. Muinaisjäännösalueella on seurakunnan Varvin kesäkoti sekä kaksi huvilaa.
Alueella on mm. laivan kiinnitysrengas, kaksi laiturin perustaa, laivanrakennuspaikka, veneenvetopaikka (?) sekä kivipenger.
Gamla varvetilla on rakennettu laivoja jo 1700-luvun alkupuolella. Kokkolan 1800-luvun kauppapurjelaivoista on suuri osa valmistunut siellä ja varvilla harjoitettiin myös laivojen korjaustoimintaa. 1860-luvulta lähtien laivojen rakentaminen alkoi hiipua ja isoja laivoja ei enää valmistunut. Vuosisadan lopulla laivanrakennus oli loppunut lähes kokonaan.
Kiinnitysrenkaan tangon päähän kaiverrettu jK-kirjainyhdistelmä viittaa kauppias laivanvarustaja Johan (Jean) Kyntzeliin. Kyntzell sai Kauppakollegiolta 1797 luvan perustaa laivaveistämön Kaustarvikiin. Hän oli Varvin päävarustaja ja useilla muilla kaupungin porvareilla oli osuuksia veistämöön. Perustamislupapöytäkirjassa mainitaan, että Kaustarvikissä ”jo vanhoina aikoina tämän kaupungin kauppiaat harjoittivat laivanrakennusta”. Kyntzellin perikunnan hallussa ollut veistämö toimi vielä Krimin sodan (1844-45) jälkeenkin.
Soldatskärin ja Varvin 1800-luvun laivanrakennuspaikkojen välissä Vikåvikenissä on näkyvissä ainakin kolmen tai neljän puulaivan hylyn osia. Perimätiedon mukaan alueella olisi useampiakin hylkyjä. Alueella on lisäksi huomattavasti jäsentymätöntä puutavaraa. |
| metsakeskus.1000010114 |
272 |
Gamla varvet |
10002 |
12016 |
13160 |
11006 |
27008 |
310001.11300000 |
7088511.31700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010114 |
Kohde sijaitsee noin 3,6 km Kokkolan keskustasta pohjoiseen Morsiussaarenlahden eteläosassa ja Vikåvikenin itärannalla. Muinaisjäännösalueella on seurakunnan Varvin kesäkoti sekä kaksi huvilaa.
Alueella on mm. laivan kiinnitysrengas, kaksi laiturin perustaa, laivanrakennuspaikka, veneenvetopaikka (?) sekä kivipenger.
Gamla varvetilla on rakennettu laivoja jo 1700-luvun alkupuolella. Kokkolan 1800-luvun kauppapurjelaivoista on suuri osa valmistunut siellä ja varvilla harjoitettiin myös laivojen korjaustoimintaa. 1860-luvulta lähtien laivojen rakentaminen alkoi hiipua ja isoja laivoja ei enää valmistunut. Vuosisadan lopulla laivanrakennus oli loppunut lähes kokonaan.
Kiinnitysrenkaan tangon päähän kaiverrettu jK-kirjainyhdistelmä viittaa kauppias laivanvarustaja Johan (Jean) Kyntzeliin. Kyntzell sai Kauppakollegiolta 1797 luvan perustaa laivaveistämön Kaustarvikiin. Hän oli Varvin päävarustaja ja useilla muilla kaupungin porvareilla oli osuuksia veistämöön. Perustamislupapöytäkirjassa mainitaan, että Kaustarvikissä ”jo vanhoina aikoina tämän kaupungin kauppiaat harjoittivat laivanrakennusta”. Kyntzellin perikunnan hallussa ollut veistämö toimi vielä Krimin sodan (1844-45) jälkeenkin.
Soldatskärin ja Varvin 1800-luvun laivanrakennuspaikkojen välissä Vikåvikenissä on näkyvissä ainakin kolmen tai neljän puulaivan hylyn osia. Perimätiedon mukaan alueella olisi useampiakin hylkyjä. Alueella on lisäksi huomattavasti jäsentymätöntä puutavaraa. |
| metsakeskus.1000010114 |
272 |
Gamla varvet |
10002 |
12005 |
13063 |
11006 |
27007 |
310001.11300000 |
7088511.31700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010114 |
Kohde sijaitsee noin 3,6 km Kokkolan keskustasta pohjoiseen Morsiussaarenlahden eteläosassa ja Vikåvikenin itärannalla. Muinaisjäännösalueella on seurakunnan Varvin kesäkoti sekä kaksi huvilaa.
Alueella on mm. laivan kiinnitysrengas, kaksi laiturin perustaa, laivanrakennuspaikka, veneenvetopaikka (?) sekä kivipenger.
Gamla varvetilla on rakennettu laivoja jo 1700-luvun alkupuolella. Kokkolan 1800-luvun kauppapurjelaivoista on suuri osa valmistunut siellä ja varvilla harjoitettiin myös laivojen korjaustoimintaa. 1860-luvulta lähtien laivojen rakentaminen alkoi hiipua ja isoja laivoja ei enää valmistunut. Vuosisadan lopulla laivanrakennus oli loppunut lähes kokonaan.
Kiinnitysrenkaan tangon päähän kaiverrettu jK-kirjainyhdistelmä viittaa kauppias laivanvarustaja Johan (Jean) Kyntzeliin. Kyntzell sai Kauppakollegiolta 1797 luvan perustaa laivaveistämön Kaustarvikiin. Hän oli Varvin päävarustaja ja useilla muilla kaupungin porvareilla oli osuuksia veistämöön. Perustamislupapöytäkirjassa mainitaan, että Kaustarvikissä ”jo vanhoina aikoina tämän kaupungin kauppiaat harjoittivat laivanrakennusta”. Kyntzellin perikunnan hallussa ollut veistämö toimi vielä Krimin sodan (1844-45) jälkeenkin.
Soldatskärin ja Varvin 1800-luvun laivanrakennuspaikkojen välissä Vikåvikenissä on näkyvissä ainakin kolmen tai neljän puulaivan hylyn osia. Perimätiedon mukaan alueella olisi useampiakin hylkyjä. Alueella on lisäksi huomattavasti jäsentymätöntä puutavaraa. |
| metsakeskus.1000010114 |
272 |
Gamla varvet |
10002 |
12005 |
13063 |
11006 |
27008 |
310001.11300000 |
7088511.31700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010114 |
Kohde sijaitsee noin 3,6 km Kokkolan keskustasta pohjoiseen Morsiussaarenlahden eteläosassa ja Vikåvikenin itärannalla. Muinaisjäännösalueella on seurakunnan Varvin kesäkoti sekä kaksi huvilaa.
Alueella on mm. laivan kiinnitysrengas, kaksi laiturin perustaa, laivanrakennuspaikka, veneenvetopaikka (?) sekä kivipenger.
Gamla varvetilla on rakennettu laivoja jo 1700-luvun alkupuolella. Kokkolan 1800-luvun kauppapurjelaivoista on suuri osa valmistunut siellä ja varvilla harjoitettiin myös laivojen korjaustoimintaa. 1860-luvulta lähtien laivojen rakentaminen alkoi hiipua ja isoja laivoja ei enää valmistunut. Vuosisadan lopulla laivanrakennus oli loppunut lähes kokonaan.
Kiinnitysrenkaan tangon päähän kaiverrettu jK-kirjainyhdistelmä viittaa kauppias laivanvarustaja Johan (Jean) Kyntzeliin. Kyntzell sai Kauppakollegiolta 1797 luvan perustaa laivaveistämön Kaustarvikiin. Hän oli Varvin päävarustaja ja useilla muilla kaupungin porvareilla oli osuuksia veistämöön. Perustamislupapöytäkirjassa mainitaan, että Kaustarvikissä ”jo vanhoina aikoina tämän kaupungin kauppiaat harjoittivat laivanrakennusta”. Kyntzellin perikunnan hallussa ollut veistämö toimi vielä Krimin sodan (1844-45) jälkeenkin.
Soldatskärin ja Varvin 1800-luvun laivanrakennuspaikkojen välissä Vikåvikenissä on näkyvissä ainakin kolmen tai neljän puulaivan hylyn osia. Perimätiedon mukaan alueella olisi useampiakin hylkyjä. Alueella on lisäksi huomattavasti jäsentymätöntä puutavaraa. |
| metsakeskus.1000010115 |
272 |
Kalvholmsträsket |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
310247.00500000 |
7088838.18200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010115 |
Kohde sijaitsee noin 4 km Kokkolan keskustasta pohjois-koilliseen Morsiussaarenlahden itäpuolella ja Trullevintiestä noin 100 m itään. Kohde sijaitsee mäen päällä noin 250 m merenrannasta. Paikka on kuusimetsän keskellä oleva heinittynyt alue.
1. Rakennuksen kivijalka. Perustus on noin 10 x 4 m:n kokoinen. Rakennus on ollut kaksiosainen.
2. Kuoppa. Noin 2 m halkaisijaltaan ja 0,5 m syvä. Muoto on pyöreä.
3. Kuoppa (rakennuksen pohja ?). Noin 9 x 3 m ja 0,5 m syvä.
4. Kiviröykkiö. Noin 2 m halkaisijaltaan ja 0,5 m korkea. Muoto on soikea. Kivet ovat löysästi paikoillaan. Pinta on heinäkasvillisuuden peitossa. Todennäköisimmin kysymys on suhteellisen nuoresta viljelyröykkiöstä.
Historiallinen tausta: Isonjaon selitelmästä ilmenee, että paikalla on sijainnut 1700-luvulla pappilan torppa, Kalfholmen. |
| metsakeskus.1000010116 |
272 |
Tryckare |
10007 |
12005 |
13063 |
11006 |
27000 |
310511.91400000 |
7085789.40900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010116 |
Kohde sijaitsee noin 1,2 km Kokkolan keskustasta koilliseen. Laiturin perusta sijaitsee paikalla, mistä maasto laskee suhteellisen nopeasti pohjoiseen ja koilliseen entiselle Tryckareträsketille eli Hakalahden lammelle päin. Tällä alueella kasvaa lehtipuuvaltaista metsää. Laituri sijaitsee jättömaalla, missä on erittäin tiheä nokkos- ja vattukasvillisuus. Laituri rajautuu etelä-lounaispuolella puretun rakennuksen sementtiperustukseen. Vedenottopaikalle johtaneen tien pohjan kohdalla kulkee nykyisin pyörätie omakotitalo- ja kerrostaloalueella.
1. Laiturin perustus erottuu n. 10 x 6 m:n kokoisena kiveyksenä. Paikoin kivet sijaitsevat jonossa. Kiveyksen päällä kasvaa mm. sammalta ja runsaasti nokkosia.
2. Vedenottopaikalle johtaneen tien sijainti voidaan paikallistaa maastossa vielä joiltakin osin. Kartoitetun vanhan tien pohjan kohdalla kulkee nykyisin pyörätie omakotitalo- ja kerrostaloalueella.
Historiallinen tausta: Hakalahden lampi on ollut tärkeä vedenottopaikka kokkolalaisille. Sen merkitys oli niin suuri, että sinne johtavaa tietä pidettiin kunnossa ympäri vuoden kaupungin toimesta. Tie kunnostettiin 1825. Kaupunki oli myös rakentanut paikalle vedenoton helpottamiseksi kalliin kivilaiturin. Lampi oli tärkeä myös sellaisten elinkeinojen harjoittamisen kannalta, jotka vaativat paljon vettä. Lammen rannoilla on harjoitettu mm. flanellin ja karttuunin painantaa.
Vuoden 2015 inventoinnin mukaan paikalla erottuu kiveystä, mutta varmoja rakenteita rakennuksen betoniperustuksesta. Vuoden 1949 peruskartalle paikalle on merkitty tontti, peltoja ja rakennuksia ja vuoden 1972 peruskartalle rakennuksia sekä peltoja. On mahdollista, että kiveys liittyisi näihin. Vedenottopaikaksi alue sopii hyvin mm. muinaisen järven rannan jyrkkyyden vuoksi. |
| metsakeskus.1000010117 |
272 |
Hakalahdenkadun ja Rautatienkadun risteys |
10002 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
310914.75700000 |
7084194.05600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010117 |
Kohde sijaitsee noin 1300 m keskustasta kaakkoon Hakalahdenkadun ja Rautatienkadun risteyksessä, liikenteenjakajan keskellä.
Kellari erottuu maanpinnalla noin 8 m halkaisijaltaan olevana ja enimmillään noin metrin korkuisena pyörehkönä kumpuna. Päällä kasvaa nurmea ja nuori pihlaja. Sisäänkäynti on kylmämuurattu osin isoista n. 0,6-0,8 x 0,35 m halkaisijoiltaan olevista suorakaiteen muotoisista kivistä. Kivilaji on todennäköisesti graniittia. Kaksi isoa kiveä on on vyörynyt pois paikoiltaan. Sisäänkäynnin holvikaaren päällä on n. 0,7 m kylmämuurausta. Kellarin sisämitat ovat n. 5,2 x 2,5 m ja korkeus on keskellä n. 1,9 m. Katto on kaareva ja muurattu n. 0,2-0,5 m halkaisijoiltaan olevista kivistä, jotka on kiilattu paikoilleen. Pohjoisseinän alaosasta yksi n. 1 x 0,5 metrin kokoinen kivi puuttuu. Etelänurkkaukseen on kasattu lähihistoriassa tiiliskiviä. Sisään on aikojen ajan kuluessa kertynyt roskia ym. Rakenne on kuitenkin verrattain hyvin säilynyt.
Historiallinen tausta: Kellari on kuulunut (1700-)1800-luvulla paikalla sijainneeseen taloon. |
| metsakeskus.1000010118 |
272 |
Fordellin mäki |
10007 |
12005 |
13058 |
11006 |
27000 |
314239.41700000 |
7084778.82700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010118 |
Kohde sijaitsee Kokkolan keskustasta n. 4,5 km itään Vessintien varrella. Fordellin mäki on n. 1 kilometrin pituinen ja n. 0,4 km leveä kaakkois-luoteissuuntainen mäki. Vessintie kulkee mäen halki keskeltä. Kohde sijaitsee Fordellin mäen luoteisosassa, missä rinne laskee jyrkästi länteen. Mäen korkeimmalla kohdalla ja myös alempana on avokallioita. Mäellä esiintyy runsaasti isoja siirtolohkareita ja luoteisrinteessä on myös pienehkö rakkakivikko. Paikan puusto on vanhaa sekametsää. Mäellä sijaitsevien tonttien reunoilla on vanhoja peltoaitoja.
Perimätiedon mukaan mäen länsirinteellä on ollut kaksi veneen kiinnitysrengasta, joita ei kuitenkaan inventoinnissa 2007 löydetty. Todennäköisesti ne ovat jääneet pintakasvillisuuden alle. Maankohoamisen perusteella arvioiden kiinnitysrenkaiden täytyy sijaita mäen alaosassa alle 7,5 mpy.
Rinteessä on vanha tienpohja, joka perimätiedon mukaan voi olla venesatamaan johtanut tie. Se kulkee mäen laelta mäen alaosaan nykyisen pellon reunaan. Leveydeltään tie on n. 2,5 m. Sen lounais-luoteissivulla erottuu raivattuja kiviä. Nykyisin tie on lähinnä kävelypolkuna. Rinteessä sijaitsee vanha tien pohja myös edellisen eteläpuolella (x = 7082482 /7082486, y = 2461878 / 2461915). Tienpohjat yhtyvät rinteessä, ja tämä tie jatkuu Vessintielle asti.
Maankohoamisen perusteella arvioiden potentiaalisen venesatamapaikan olisi täytynyt olla käytössä ennen 1700-lukua. 7,5 metrin tilanteessa Fordellin mäkeä ympäröivät alueet ovat olleet veden alla ja itse mäki mantereen edussaari, n. 2 km:n etäisyydellä mantereesta. Meren ollessa n. 5 m mpy paikka on ollut edelleen saarena ja lähin manner on sijainnut n. 300 m:n etäisyydellä kaakossa Äijänsaaren länsipuolisella alueella. Tässä vaiheessa mäki sijaitsi laajassa suojaisessa merenlahdessa, jossa oli useita pieniä saaria. Meren ollessa 2,5 m mpy meri oli etääntynyt luoteessa jo lähes kilometrin etäisyydelle ja lännessä sijaitsevalle Honkabäckenille etäisyys on ollut n. 100 m. Mäen itäpuolella noin 100 metrin etäisyydellä oli silloisen Perhonjoen suistoaluetta.
Vuoden 2024 tarkastuksessa kohteen todettiin olevan entisellään. Tiepohjan reunoilla on paikoin jäänteitä vanhoista kiviaidoista. |
| metsakeskus.1000010118 |
272 |
Fordellin mäki |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
314239.41700000 |
7084778.82700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010118 |
Kohde sijaitsee Kokkolan keskustasta n. 4,5 km itään Vessintien varrella. Fordellin mäki on n. 1 kilometrin pituinen ja n. 0,4 km leveä kaakkois-luoteissuuntainen mäki. Vessintie kulkee mäen halki keskeltä. Kohde sijaitsee Fordellin mäen luoteisosassa, missä rinne laskee jyrkästi länteen. Mäen korkeimmalla kohdalla ja myös alempana on avokallioita. Mäellä esiintyy runsaasti isoja siirtolohkareita ja luoteisrinteessä on myös pienehkö rakkakivikko. Paikan puusto on vanhaa sekametsää. Mäellä sijaitsevien tonttien reunoilla on vanhoja peltoaitoja.
Perimätiedon mukaan mäen länsirinteellä on ollut kaksi veneen kiinnitysrengasta, joita ei kuitenkaan inventoinnissa 2007 löydetty. Todennäköisesti ne ovat jääneet pintakasvillisuuden alle. Maankohoamisen perusteella arvioiden kiinnitysrenkaiden täytyy sijaita mäen alaosassa alle 7,5 mpy.
Rinteessä on vanha tienpohja, joka perimätiedon mukaan voi olla venesatamaan johtanut tie. Se kulkee mäen laelta mäen alaosaan nykyisen pellon reunaan. Leveydeltään tie on n. 2,5 m. Sen lounais-luoteissivulla erottuu raivattuja kiviä. Nykyisin tie on lähinnä kävelypolkuna. Rinteessä sijaitsee vanha tien pohja myös edellisen eteläpuolella (x = 7082482 /7082486, y = 2461878 / 2461915). Tienpohjat yhtyvät rinteessä, ja tämä tie jatkuu Vessintielle asti.
Maankohoamisen perusteella arvioiden potentiaalisen venesatamapaikan olisi täytynyt olla käytössä ennen 1700-lukua. 7,5 metrin tilanteessa Fordellin mäkeä ympäröivät alueet ovat olleet veden alla ja itse mäki mantereen edussaari, n. 2 km:n etäisyydellä mantereesta. Meren ollessa n. 5 m mpy paikka on ollut edelleen saarena ja lähin manner on sijainnut n. 300 m:n etäisyydellä kaakossa Äijänsaaren länsipuolisella alueella. Tässä vaiheessa mäki sijaitsi laajassa suojaisessa merenlahdessa, jossa oli useita pieniä saaria. Meren ollessa 2,5 m mpy meri oli etääntynyt luoteessa jo lähes kilometrin etäisyydelle ja lännessä sijaitsevalle Honkabäckenille etäisyys on ollut n. 100 m. Mäen itäpuolella noin 100 metrin etäisyydellä oli silloisen Perhonjoen suistoaluetta.
Vuoden 2024 tarkastuksessa kohteen todettiin olevan entisellään. Tiepohjan reunoilla on paikoin jäänteitä vanhoista kiviaidoista. |
| metsakeskus.1000010118 |
272 |
Fordellin mäki |
10007 |
12005 |
13072 |
11006 |
27000 |
314239.41700000 |
7084778.82700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010118 |
Kohde sijaitsee Kokkolan keskustasta n. 4,5 km itään Vessintien varrella. Fordellin mäki on n. 1 kilometrin pituinen ja n. 0,4 km leveä kaakkois-luoteissuuntainen mäki. Vessintie kulkee mäen halki keskeltä. Kohde sijaitsee Fordellin mäen luoteisosassa, missä rinne laskee jyrkästi länteen. Mäen korkeimmalla kohdalla ja myös alempana on avokallioita. Mäellä esiintyy runsaasti isoja siirtolohkareita ja luoteisrinteessä on myös pienehkö rakkakivikko. Paikan puusto on vanhaa sekametsää. Mäellä sijaitsevien tonttien reunoilla on vanhoja peltoaitoja.
Perimätiedon mukaan mäen länsirinteellä on ollut kaksi veneen kiinnitysrengasta, joita ei kuitenkaan inventoinnissa 2007 löydetty. Todennäköisesti ne ovat jääneet pintakasvillisuuden alle. Maankohoamisen perusteella arvioiden kiinnitysrenkaiden täytyy sijaita mäen alaosassa alle 7,5 mpy.
Rinteessä on vanha tienpohja, joka perimätiedon mukaan voi olla venesatamaan johtanut tie. Se kulkee mäen laelta mäen alaosaan nykyisen pellon reunaan. Leveydeltään tie on n. 2,5 m. Sen lounais-luoteissivulla erottuu raivattuja kiviä. Nykyisin tie on lähinnä kävelypolkuna. Rinteessä sijaitsee vanha tien pohja myös edellisen eteläpuolella (x = 7082482 /7082486, y = 2461878 / 2461915). Tienpohjat yhtyvät rinteessä, ja tämä tie jatkuu Vessintielle asti.
Maankohoamisen perusteella arvioiden potentiaalisen venesatamapaikan olisi täytynyt olla käytössä ennen 1700-lukua. 7,5 metrin tilanteessa Fordellin mäkeä ympäröivät alueet ovat olleet veden alla ja itse mäki mantereen edussaari, n. 2 km:n etäisyydellä mantereesta. Meren ollessa n. 5 m mpy paikka on ollut edelleen saarena ja lähin manner on sijainnut n. 300 m:n etäisyydellä kaakossa Äijänsaaren länsipuolisella alueella. Tässä vaiheessa mäki sijaitsi laajassa suojaisessa merenlahdessa, jossa oli useita pieniä saaria. Meren ollessa 2,5 m mpy meri oli etääntynyt luoteessa jo lähes kilometrin etäisyydelle ja lännessä sijaitsevalle Honkabäckenille etäisyys on ollut n. 100 m. Mäen itäpuolella noin 100 metrin etäisyydellä oli silloisen Perhonjoen suistoaluetta.
Vuoden 2024 tarkastuksessa kohteen todettiin olevan entisellään. Tiepohjan reunoilla on paikoin jäänteitä vanhoista kiviaidoista. |
| metsakeskus.1000010119 |
272 |
Äijänsaari 2 |
10007 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
315871.76700000 |
7083794.23300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010119 |
Kohde sijaitsee noin 6 km Kokkolan keskustasta itä-kaakkoon, Perhonjoen länsirannalla ja joen rannasta n. 50-200 m. Kohde sijaitsee Perhonjoen entisessä sivuhaarassa Äijänsaaren etelä- ja länsipuolella sekä myös Äijänsaaren itä- ja keskiosassa. Äijänsaari oli 1700-luvun loppupuolella saari Perhonjoessa. Entinen saari erottuu nykyisin maastossa n. 550 m pitkänä ja enimmillään n. 180 m leveänä hieman ympäristöään korkeampana alueena. Paikka kohoaa n. 5 m mpy ja alueen eteläosassa pieni alue on 10 m mpy. Vanha uoma on kuivunut lähes kokonaan ja soistunut. Kuivuneen uoman pohjoisosan ympäristössä kasvaa kuusimetsää ja uoman eteläosassa lehtimetsää. Lähempänä jokirantaa sekä etelässä ja pohjoisessa metsä on paikoin hyvin tiheää. Lähempänä joen rantoja uomassa kasvaa korkeaa ja tiheää aluskasvillisuutta.
Kuivunut uoma on kivikkopohjainen. Uoman reunoilla on ruoppauksessa syntyneitä
kiviröykkiöitä. Inventoinnissa ei tunnistettu vesimyllyjen paikkoja eikä myöskään niihin liittyviä pato- tai muita rakenteita. Sen sijaan alueella havaittiin runsaasti joen perkauksessa syntyneitä kiviröykkiöitä. Äijänsaaren korkeimman kohdan tuntumassa on yli 100 m pitkä kiviaita.
Historiallinen tausta:
Äijänsaaressa on ollut toiminnassa ainakin kolme myllyä 1700-luvun loppupuolella, mikä käy ilmi alueesta 1757-1767 piirretyistä isojakokartoista. Isonjaon selitelmästä ilmenee, että Vitsarin koskessa on ollut mm. pappilan mylly 1700-luvulla.
Perhonjoen perkaus käynnistyi Vitsarin kosken alapuolella 1930-luvulla, mutta mahdollisesti niitä on jonkin verran suoritettu jo tätä aikaisemmin. Alueella olettaisi olevan myös viljelykseen liittyviä muodostelmia, sillä isojakokartoista käy ilmi, että Äijänsaaren silloisilla rannoilla oli niittyjä lukuun ottamatta kivisimpiä alueita saaren pohjois- ja keskiosassa. Inventoinnissa rekisteröitiin yksi kiviaita. Se, miltä ajalta kiviaita on ja mihin toimintaan se liittyy, ei selvinnyt. |
| metsakeskus.1000010120 |
272 |
Pöls |
10002 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
310014.12700000 |
7082488.73800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010120 |
Pölsin tila on todennäköisimmin sijainnut omakotitaloalueen läheisessä pienessä metsikössä Sipintien päässä, noin 2,3 km Kokkolan keskustasta etelä-kaakkoon.
Historiallinen tausta: Pöls on Kokkolan vanhimpia kantataloja. Siitä ei ole tietoa, kuinka vanhasta tilasta on kysymys, mutta talo oli asuttuna 1500-luvulla. Lars Backin mukaan tila oli autio melkein koko 1600-luvun. |
| metsakeskus.1000010121 |
272 |
Åsmus |
10002 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
310742.83200000 |
7082453.74600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010121 |
Kohde sijaitsee Kokkolan keskustasta n. 2,5 km kaakkoon, Åsmuksentien päässä sijaitsevasta omakotitalosta kaakkoon.
Åsmuksen Gammelgårdiksi nimitetty talo on mahdollisesti sijainnut Åsmuksentien päässä sijaitsevan omakotitalon kaakkois-eteläpuolisella alueella. Inventoinnissa 2007 todettiin, että kyseinen alue on vielä rakentamatonta.
Historiallinen tausta: Åsmus on ilmeisesti Kokkolan vanhimpia tiloja. Åsmus mainitaan 1375 tarinassa, jossa tyttö, "de opido Karlaby", eksyi ja isä lupasi käydä kiittämässä pyhää Birgittaa, jos tyttö löytyisi, ja näin kävi. Åsmuksen Gammelgårdin historia on hämärän peitossa. Gammelgård -niminen talo on sijainnut myös nykyisessä Mesilän kaupunginosassa. Perimätiedoissa talo mainitaan nuijasotapäällikkö Pentti Poutun kotitilana. Tämäkin tila on kuulunut Kokkolan vanhimpiin taloihin.
Maastokatselmus 2020: kohteen koordinaattien osoittamassa pisteessä todettiin kivirakenne. Lumipeite vaikeutti havainnointia, mutta mahdollisesti kyseessä on riihenkiuas, mikä ei kuitenkaan vaikuta kovin vanhalta. Rakenteen koko on n. 3x3m, korkeus n. 1,2m. Sen läheisyydessä on vanhan rakennuksen purkujätteitä. On epätodennäköistä, että Åsmuksen gammelgård olisi sijainnut tällä paikalla. Alue on alavaa ja kosteaa vanhaa laidun tai peltomaata. Todennäköisemmin Gammelgård on sijaitsi 2-3 metriä ylempänä merenpinnasta, alueen pohjois-luoteispuolisella mäellä, mikä on nykyään suurelta osin rakennettua. |
| metsakeskus.1000010122 |
272 |
Raxo |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
309921.16400000 |
7081282.21600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010122 |
Paikka sijaitsee noin 3,5 km Kokkolan keskustasta etelään.
Kysymyksessä on peltoalueiden keskellä sijaitseva korkeampi alue Raxon halki kulkevan ajotien varrella. Lähiympäristössä on metsää ja vanhoja peltoalueita, mäen halki kulkevan tien reunoilla on vanhoja peltoaitoja. Myös alueella, missä Raxon torppa on todennäköisimmin sijainnut, on vanhaa peltoaitaa tien laidalla. Torpan oletettu sijainti on määritetty isojakokartan perusteella. Maastossa torpan paikkaa ei vuoden 2007 inventoinnissa löydetty. |
| metsakeskus.1000010125 |
580 |
Uukuniemi Vuojolaisen nurmi |
10002 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
656761.50200000 |
6854024.00600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010125 |
Kohde sijaitsee mäellä Pyhäjärven Katiskanlahden itärannalla, noin 150 metriä rantaviivasta. Paikalla on pieni kumpare, joka erottuu selvästi ympäröivästä rinteestä. Isojakokartassa kumpareelle on merkitty tontti (pappilan torppa); 1930-luvun pitäjänkartassa paikalla ei ole enää asutusta. Rinne on vielä 1970-luvulla ollut peltona, mutta kasvaa nykyisin istutettua koivikkoa. Rannassa on kesämökki.
Alueelta on löytynyt metallinilmaisimella sekä koekuopituksessa metalliesineitä. Löytöjen perusteella, erityisesti karjalaisen keramiikan puuttumisen vuoksi, asuinpaikka vaikuttaa nuoremmalta kuin Uukuniemen kylän vanhimmat tunnetut historiallisen ajan asuinpaikat , ks. alakohteet.
Vuoden 2012 inventoinnissa ei pystytty paikantamaan havaintopaikkoja. Asuinpaikan itäpuoleisessa metsässä todettiin joitakin kiviröykkiöitä, mahdollisia raivausröykkiöitä. |
| metsakeskus.1000010126 |
272 |
Hollihaan koulu |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
309426.34600000 |
7085768.41900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010126 |
Kohde sijaitsee Kokkolan keskustasta n. 1 km pohjois-luoteeseen, Hollihaan koulun taka- ja osin etupihan ympärillä sekä koulun pohjoispuolisessa pienessä metsikössä ja koulusta etelään jatkuvan rinteen alaosassa. Koulu sijaitsee pienellä mäellä, mistä maasto laskee itäpuolella virtaavalle Suntille ja sen varrella sijaitsevalle puistoalueelle päin. Koulusta etelään kiviaita jatkuu n. 200 m päättyen pienkerrostaloalueen tonttiin. Aidan länsipuolella rinteessä on asuintalojen puutarhapalstoja ja paikoin jättömaata.
Koulua ympäröivä osa aitaa on parhaiten säilynyt. Se on enimmillään yli metrin korkuinen ja n. 2 m leveä. Koulun pohjoispuolisessa metsikössä sijaitseva kiviaita on osin tuhoutunut, siihen on mm. tehty aukko polkua varten. Koulusta etelään päin jatkuva aita on rakenteeltaan epäselvempi, mutta kuitenkin hyvin säilynyt. Aidan katkaisee alueella kulkeva pyörätie. Todennäköisesti kysymys on peltoaidoista, jotka voivat olla peräisin myös eri ajoilta.
Historiallinen tausta: Jonas Cajanuksen 1766 piirtämän kartan mukaan nykyisen Hollihaan koulun kohdalla sijaitsi tuolloin niittyalue. Hollihaka -nimi viittaa paikalla olleeseen hollihevosten hakaan. Kiviaitojen ikää ei inventoinnissa 2007 selvitetty. |
| metsakeskus.1000010127 |
272 |
Suntin ranta Puurokari |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27006 |
309660.25900000 |
7085449.54500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010127 |
Kohde sijaitsee Kokkolan keskustasta n. 650 m pohjoiseen kaupungin halki virtaavan Suntin länsirannalla Englanninpuistossa. Kohteen keskeinen rakenne, kiviperustus, sijaitsee n. 30 m halkaisijaltaan olevan kallioalueen päällä.
1. Rakennuksen perustus sijaitsee kallioiden länsireunalla. Pohja-alaltaan neliön muotoisen rakenteen läpimitta on n. 10 m. Perustus on korkein länsilaidalla, missä sillä on korkeutta yli metri. Isoimmat kivet ovat halkaisijoiltaan n. 1 metri. Päältä rakenne on tasainen. Luoteisnurkassa on 8-kulmainen betonista myöhemmin valettu perustus. Heti perustuksen itäpuolella on ilmeisesti portaiden jäänteitä, jotka erottuvat n. 2 m leveänä ja 2,5 m pitkänä itä-länsisuuntaisena kivirakenteena. Näiden kohdalta pohjoiseen laskee loivasti n. 10 m pitkä ramppi, jonka reunoilla on pienehköjä kiviä.
2. Kiviaita sijaitsee n. 100 m kaakkoon rakenne 1:stä. Aidan pituus on n. 32 m, leveys n. 1-1,5 m ja korkeus enimmillään n. 0,5 m. Länsipäässä olevat isot kivet näyttävät
myöhemmin paikoilleen siirretyiltä.
Sunti rantoineen on entistä kaupunginsalmen aluetta, jonka länsirannalle Pitkänsillan pohjoispuolelle keskittyivät 1600-luvulta lähtien tervakauppa, muut kauppatoiminnot sekä tavaraliikenne. Ensimmäinen maininta kaupungin meritullista on vuodelta 1658, joskaan sen sijaintipaikkaa ei mainita. Myöhempien kuvausten perusteella se olisi todennäköisimmin sijainnut juuri Puurokarilla. Vielä 1700-luvun alussa Puurokari oli saari kaupunginsalmessa, mutta maankohoamisen takia meritulli oli siirretty Ryövärinkarille, nykyiselle Pikiruukin alueella, jo ennen vuosisadan puoltaväliä. Kohteessa sijainneen rakennuksen käyttötarkoitus ei ole selvinnyt. Joissakin perustuksen kivissä olevat poranjäljet viittaavat kuitenkin meritullia myöhempään aikaan.
Suntin rannalla ja osittain salmessa, veden päällä, on sijainnut ainakin 1600-luvulta lähtien rantamakasiineja nykyiseltä Pitkänsillankadulta Antti Chydeniuksen kadulle asti. Joitakin makasiineja oli myös Pitkänsillan eteläpuolella. On oletettu, että kohteen kiviaita olisi mahdollisesti yhden tällaisen makasiinin perustuksen jäänne. Makasiinit ovat toimineet mm. navettoina ja talleina, sen jälkeen kun Vanhan satamanlahti jäi pois käytöstä ja satamatoiminnot siirtyivät vähitellen kokonaan Ykspihlajaan 1800-luvun loppupuolella. |
| metsakeskus.1000010127 |
272 |
Suntin ranta Puurokari |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27007 |
309660.25900000 |
7085449.54500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010127 |
Kohde sijaitsee Kokkolan keskustasta n. 650 m pohjoiseen kaupungin halki virtaavan Suntin länsirannalla Englanninpuistossa. Kohteen keskeinen rakenne, kiviperustus, sijaitsee n. 30 m halkaisijaltaan olevan kallioalueen päällä.
1. Rakennuksen perustus sijaitsee kallioiden länsireunalla. Pohja-alaltaan neliön muotoisen rakenteen läpimitta on n. 10 m. Perustus on korkein länsilaidalla, missä sillä on korkeutta yli metri. Isoimmat kivet ovat halkaisijoiltaan n. 1 metri. Päältä rakenne on tasainen. Luoteisnurkassa on 8-kulmainen betonista myöhemmin valettu perustus. Heti perustuksen itäpuolella on ilmeisesti portaiden jäänteitä, jotka erottuvat n. 2 m leveänä ja 2,5 m pitkänä itä-länsisuuntaisena kivirakenteena. Näiden kohdalta pohjoiseen laskee loivasti n. 10 m pitkä ramppi, jonka reunoilla on pienehköjä kiviä.
2. Kiviaita sijaitsee n. 100 m kaakkoon rakenne 1:stä. Aidan pituus on n. 32 m, leveys n. 1-1,5 m ja korkeus enimmillään n. 0,5 m. Länsipäässä olevat isot kivet näyttävät
myöhemmin paikoilleen siirretyiltä.
Sunti rantoineen on entistä kaupunginsalmen aluetta, jonka länsirannalle Pitkänsillan pohjoispuolelle keskittyivät 1600-luvulta lähtien tervakauppa, muut kauppatoiminnot sekä tavaraliikenne. Ensimmäinen maininta kaupungin meritullista on vuodelta 1658, joskaan sen sijaintipaikkaa ei mainita. Myöhempien kuvausten perusteella se olisi todennäköisimmin sijainnut juuri Puurokarilla. Vielä 1700-luvun alussa Puurokari oli saari kaupunginsalmessa, mutta maankohoamisen takia meritulli oli siirretty Ryövärinkarille, nykyiselle Pikiruukin alueella, jo ennen vuosisadan puoltaväliä. Kohteessa sijainneen rakennuksen käyttötarkoitus ei ole selvinnyt. Joissakin perustuksen kivissä olevat poranjäljet viittaavat kuitenkin meritullia myöhempään aikaan.
Suntin rannalla ja osittain salmessa, veden päällä, on sijainnut ainakin 1600-luvulta lähtien rantamakasiineja nykyiseltä Pitkänsillankadulta Antti Chydeniuksen kadulle asti. Joitakin makasiineja oli myös Pitkänsillan eteläpuolella. On oletettu, että kohteen kiviaita olisi mahdollisesti yhden tällaisen makasiinin perustuksen jäänne. Makasiinit ovat toimineet mm. navettoina ja talleina, sen jälkeen kun Vanhan satamanlahti jäi pois käytöstä ja satamatoiminnot siirtyivät vähitellen kokonaan Ykspihlajaan 1800-luvun loppupuolella. |
| metsakeskus.1000010127 |
272 |
Suntin ranta Puurokari |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27008 |
309660.25900000 |
7085449.54500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010127 |
Kohde sijaitsee Kokkolan keskustasta n. 650 m pohjoiseen kaupungin halki virtaavan Suntin länsirannalla Englanninpuistossa. Kohteen keskeinen rakenne, kiviperustus, sijaitsee n. 30 m halkaisijaltaan olevan kallioalueen päällä.
1. Rakennuksen perustus sijaitsee kallioiden länsireunalla. Pohja-alaltaan neliön muotoisen rakenteen läpimitta on n. 10 m. Perustus on korkein länsilaidalla, missä sillä on korkeutta yli metri. Isoimmat kivet ovat halkaisijoiltaan n. 1 metri. Päältä rakenne on tasainen. Luoteisnurkassa on 8-kulmainen betonista myöhemmin valettu perustus. Heti perustuksen itäpuolella on ilmeisesti portaiden jäänteitä, jotka erottuvat n. 2 m leveänä ja 2,5 m pitkänä itä-länsisuuntaisena kivirakenteena. Näiden kohdalta pohjoiseen laskee loivasti n. 10 m pitkä ramppi, jonka reunoilla on pienehköjä kiviä.
2. Kiviaita sijaitsee n. 100 m kaakkoon rakenne 1:stä. Aidan pituus on n. 32 m, leveys n. 1-1,5 m ja korkeus enimmillään n. 0,5 m. Länsipäässä olevat isot kivet näyttävät
myöhemmin paikoilleen siirretyiltä.
Sunti rantoineen on entistä kaupunginsalmen aluetta, jonka länsirannalle Pitkänsillan pohjoispuolelle keskittyivät 1600-luvulta lähtien tervakauppa, muut kauppatoiminnot sekä tavaraliikenne. Ensimmäinen maininta kaupungin meritullista on vuodelta 1658, joskaan sen sijaintipaikkaa ei mainita. Myöhempien kuvausten perusteella se olisi todennäköisimmin sijainnut juuri Puurokarilla. Vielä 1700-luvun alussa Puurokari oli saari kaupunginsalmessa, mutta maankohoamisen takia meritulli oli siirretty Ryövärinkarille, nykyiselle Pikiruukin alueella, jo ennen vuosisadan puoltaväliä. Kohteessa sijainneen rakennuksen käyttötarkoitus ei ole selvinnyt. Joissakin perustuksen kivissä olevat poranjäljet viittaavat kuitenkin meritullia myöhempään aikaan.
Suntin rannalla ja osittain salmessa, veden päällä, on sijainnut ainakin 1600-luvulta lähtien rantamakasiineja nykyiseltä Pitkänsillankadulta Antti Chydeniuksen kadulle asti. Joitakin makasiineja oli myös Pitkänsillan eteläpuolella. On oletettu, että kohteen kiviaita olisi mahdollisesti yhden tällaisen makasiinin perustuksen jäänne. Makasiinit ovat toimineet mm. navettoina ja talleina, sen jälkeen kun Vanhan satamanlahti jäi pois käytöstä ja satamatoiminnot siirtyivät vähitellen kokonaan Ykspihlajaan 1800-luvun loppupuolella. |
| metsakeskus.1000010127 |
272 |
Suntin ranta Puurokari |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27006 |
309660.25900000 |
7085449.54500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010127 |
Kohde sijaitsee Kokkolan keskustasta n. 650 m pohjoiseen kaupungin halki virtaavan Suntin länsirannalla Englanninpuistossa. Kohteen keskeinen rakenne, kiviperustus, sijaitsee n. 30 m halkaisijaltaan olevan kallioalueen päällä.
1. Rakennuksen perustus sijaitsee kallioiden länsireunalla. Pohja-alaltaan neliön muotoisen rakenteen läpimitta on n. 10 m. Perustus on korkein länsilaidalla, missä sillä on korkeutta yli metri. Isoimmat kivet ovat halkaisijoiltaan n. 1 metri. Päältä rakenne on tasainen. Luoteisnurkassa on 8-kulmainen betonista myöhemmin valettu perustus. Heti perustuksen itäpuolella on ilmeisesti portaiden jäänteitä, jotka erottuvat n. 2 m leveänä ja 2,5 m pitkänä itä-länsisuuntaisena kivirakenteena. Näiden kohdalta pohjoiseen laskee loivasti n. 10 m pitkä ramppi, jonka reunoilla on pienehköjä kiviä.
2. Kiviaita sijaitsee n. 100 m kaakkoon rakenne 1:stä. Aidan pituus on n. 32 m, leveys n. 1-1,5 m ja korkeus enimmillään n. 0,5 m. Länsipäässä olevat isot kivet näyttävät
myöhemmin paikoilleen siirretyiltä.
Sunti rantoineen on entistä kaupunginsalmen aluetta, jonka länsirannalle Pitkänsillan pohjoispuolelle keskittyivät 1600-luvulta lähtien tervakauppa, muut kauppatoiminnot sekä tavaraliikenne. Ensimmäinen maininta kaupungin meritullista on vuodelta 1658, joskaan sen sijaintipaikkaa ei mainita. Myöhempien kuvausten perusteella se olisi todennäköisimmin sijainnut juuri Puurokarilla. Vielä 1700-luvun alussa Puurokari oli saari kaupunginsalmessa, mutta maankohoamisen takia meritulli oli siirretty Ryövärinkarille, nykyiselle Pikiruukin alueella, jo ennen vuosisadan puoltaväliä. Kohteessa sijainneen rakennuksen käyttötarkoitus ei ole selvinnyt. Joissakin perustuksen kivissä olevat poranjäljet viittaavat kuitenkin meritullia myöhempään aikaan.
Suntin rannalla ja osittain salmessa, veden päällä, on sijainnut ainakin 1600-luvulta lähtien rantamakasiineja nykyiseltä Pitkänsillankadulta Antti Chydeniuksen kadulle asti. Joitakin makasiineja oli myös Pitkänsillan eteläpuolella. On oletettu, että kohteen kiviaita olisi mahdollisesti yhden tällaisen makasiinin perustuksen jäänne. Makasiinit ovat toimineet mm. navettoina ja talleina, sen jälkeen kun Vanhan satamanlahti jäi pois käytöstä ja satamatoiminnot siirtyivät vähitellen kokonaan Ykspihlajaan 1800-luvun loppupuolella. |
| metsakeskus.1000010127 |
272 |
Suntin ranta Puurokari |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27007 |
309660.25900000 |
7085449.54500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010127 |
Kohde sijaitsee Kokkolan keskustasta n. 650 m pohjoiseen kaupungin halki virtaavan Suntin länsirannalla Englanninpuistossa. Kohteen keskeinen rakenne, kiviperustus, sijaitsee n. 30 m halkaisijaltaan olevan kallioalueen päällä.
1. Rakennuksen perustus sijaitsee kallioiden länsireunalla. Pohja-alaltaan neliön muotoisen rakenteen läpimitta on n. 10 m. Perustus on korkein länsilaidalla, missä sillä on korkeutta yli metri. Isoimmat kivet ovat halkaisijoiltaan n. 1 metri. Päältä rakenne on tasainen. Luoteisnurkassa on 8-kulmainen betonista myöhemmin valettu perustus. Heti perustuksen itäpuolella on ilmeisesti portaiden jäänteitä, jotka erottuvat n. 2 m leveänä ja 2,5 m pitkänä itä-länsisuuntaisena kivirakenteena. Näiden kohdalta pohjoiseen laskee loivasti n. 10 m pitkä ramppi, jonka reunoilla on pienehköjä kiviä.
2. Kiviaita sijaitsee n. 100 m kaakkoon rakenne 1:stä. Aidan pituus on n. 32 m, leveys n. 1-1,5 m ja korkeus enimmillään n. 0,5 m. Länsipäässä olevat isot kivet näyttävät
myöhemmin paikoilleen siirretyiltä.
Sunti rantoineen on entistä kaupunginsalmen aluetta, jonka länsirannalle Pitkänsillan pohjoispuolelle keskittyivät 1600-luvulta lähtien tervakauppa, muut kauppatoiminnot sekä tavaraliikenne. Ensimmäinen maininta kaupungin meritullista on vuodelta 1658, joskaan sen sijaintipaikkaa ei mainita. Myöhempien kuvausten perusteella se olisi todennäköisimmin sijainnut juuri Puurokarilla. Vielä 1700-luvun alussa Puurokari oli saari kaupunginsalmessa, mutta maankohoamisen takia meritulli oli siirretty Ryövärinkarille, nykyiselle Pikiruukin alueella, jo ennen vuosisadan puoltaväliä. Kohteessa sijainneen rakennuksen käyttötarkoitus ei ole selvinnyt. Joissakin perustuksen kivissä olevat poranjäljet viittaavat kuitenkin meritullia myöhempään aikaan.
Suntin rannalla ja osittain salmessa, veden päällä, on sijainnut ainakin 1600-luvulta lähtien rantamakasiineja nykyiseltä Pitkänsillankadulta Antti Chydeniuksen kadulle asti. Joitakin makasiineja oli myös Pitkänsillan eteläpuolella. On oletettu, että kohteen kiviaita olisi mahdollisesti yhden tällaisen makasiinin perustuksen jäänne. Makasiinit ovat toimineet mm. navettoina ja talleina, sen jälkeen kun Vanhan satamanlahti jäi pois käytöstä ja satamatoiminnot siirtyivät vähitellen kokonaan Ykspihlajaan 1800-luvun loppupuolella. |
| metsakeskus.1000010127 |
272 |
Suntin ranta Puurokari |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27008 |
309660.25900000 |
7085449.54500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010127 |
Kohde sijaitsee Kokkolan keskustasta n. 650 m pohjoiseen kaupungin halki virtaavan Suntin länsirannalla Englanninpuistossa. Kohteen keskeinen rakenne, kiviperustus, sijaitsee n. 30 m halkaisijaltaan olevan kallioalueen päällä.
1. Rakennuksen perustus sijaitsee kallioiden länsireunalla. Pohja-alaltaan neliön muotoisen rakenteen läpimitta on n. 10 m. Perustus on korkein länsilaidalla, missä sillä on korkeutta yli metri. Isoimmat kivet ovat halkaisijoiltaan n. 1 metri. Päältä rakenne on tasainen. Luoteisnurkassa on 8-kulmainen betonista myöhemmin valettu perustus. Heti perustuksen itäpuolella on ilmeisesti portaiden jäänteitä, jotka erottuvat n. 2 m leveänä ja 2,5 m pitkänä itä-länsisuuntaisena kivirakenteena. Näiden kohdalta pohjoiseen laskee loivasti n. 10 m pitkä ramppi, jonka reunoilla on pienehköjä kiviä.
2. Kiviaita sijaitsee n. 100 m kaakkoon rakenne 1:stä. Aidan pituus on n. 32 m, leveys n. 1-1,5 m ja korkeus enimmillään n. 0,5 m. Länsipäässä olevat isot kivet näyttävät
myöhemmin paikoilleen siirretyiltä.
Sunti rantoineen on entistä kaupunginsalmen aluetta, jonka länsirannalle Pitkänsillan pohjoispuolelle keskittyivät 1600-luvulta lähtien tervakauppa, muut kauppatoiminnot sekä tavaraliikenne. Ensimmäinen maininta kaupungin meritullista on vuodelta 1658, joskaan sen sijaintipaikkaa ei mainita. Myöhempien kuvausten perusteella se olisi todennäköisimmin sijainnut juuri Puurokarilla. Vielä 1700-luvun alussa Puurokari oli saari kaupunginsalmessa, mutta maankohoamisen takia meritulli oli siirretty Ryövärinkarille, nykyiselle Pikiruukin alueella, jo ennen vuosisadan puoltaväliä. Kohteessa sijainneen rakennuksen käyttötarkoitus ei ole selvinnyt. Joissakin perustuksen kivissä olevat poranjäljet viittaavat kuitenkin meritullia myöhempään aikaan.
Suntin rannalla ja osittain salmessa, veden päällä, on sijainnut ainakin 1600-luvulta lähtien rantamakasiineja nykyiseltä Pitkänsillankadulta Antti Chydeniuksen kadulle asti. Joitakin makasiineja oli myös Pitkänsillan eteläpuolella. On oletettu, että kohteen kiviaita olisi mahdollisesti yhden tällaisen makasiinin perustuksen jäänne. Makasiinit ovat toimineet mm. navettoina ja talleina, sen jälkeen kun Vanhan satamanlahti jäi pois käytöstä ja satamatoiminnot siirtyivät vähitellen kokonaan Ykspihlajaan 1800-luvun loppupuolella. |
| metsakeskus.1000010128 |
272 |
Herman Renlundinkadun ja Libeckinkadun kulma |
10002 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
308862.57700000 |
7085272.61300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010128 |
Kohde sijaitsee Kokkolan keskustasta n. 1 km luoteeseen lähellä keskussairaalaa. Paikalla on iso siirtokivilohkare, joka sijaitsee Herman Renlundinkadun ja Libeckinkadun
kulmauksessa.
Siirtokivilohkare on n. 3,5 m korkea ja n. 17 m pitkä. Kiven eteläpäässä on henkilön nimikaiverrus vuodelta 1909. Viime aikoina kiveen on tehty muutamia pieniä grafitteja.
Historiallinen tausta: Muinainen kaupunginsalmi on joissakin kartoissa nimetty Kockonlahdeksi, joka mahdollisesti oli seudun alkuperäinen suomenkielinen nimi. Tarinan mukaan Kockolahti -nimi juontuisi neljästä vedestä kohonneesta kivestä, joita kutsuttiin Kokkokiviksi. Näillä kivillä merikotkilla (kokko=merikotka) olisi ollut tapana istua syömässä saalistaan. Kohteen kiveä on pidetty yhtenä mahdollisena tarinoiden Kokkokivenä. Kuivalla maalla kivi oli 1500-luvulla. |
| metsakeskus.1000010129 |
272 |
Sundsskogen |
10007 |
12016 |
13160 |
11006 |
27000 |
311238.61200000 |
7089043.11000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010129 |
Paikka sijiatsee Kokkolan keskustasta n. 4,5 km koilliseen. Kohde sijaitsee Perhonjoen
länsirannan jyrkällä terassilla. Joen toisella puolella on veteen laskevia avokallioita.
Kohteen tarkastuksessa 2007 potentiaalista laivanrakennuspaikkaa ei löydetty. Joen
rantaterassilla on joitakin tasaisia kohtia, jotka sopisivat laivanrakennuspaikoiksi. Myöskään
paikalla 1700-luvulla toiminutta pajan paikkaa ei löydetty.
Historiallinen tausta:
Palon salmessa on toiminut laivaveistämö 1700-1800-luvuilla.43 Jonas Cajanuksen 1763
piirtämään karttaan on merkitty rakennuspaikka Perhonjoen suulle ja myös isojakokarttaan. Isojakokartassa merkintä viittaa ainakin paikalla toimineeseen pajaan.
Vuoden 2022 tarkastus: kartalle merkitystä pisteestä noin 40 metriä länteen toisella puolella Hauintietä sijaitsee metsäisessä mäenrinteessä kiviröykkiö noin 20 metrin päässä tiestä (kts. alakohde). Röykkiön koko on noin 4x2,5 metriä ja korkeus noin 40 cm. Sen yli on ajettu metsäkoneella. Röykkiön läheisyydestä on löytynyt sepän takoma naula. On mahdollista, että röykkiö liittyy laivanveistämön toimintaan.
Tietoja kohteesta antoivat Malin ja Seppo Mutka. |
| metsakeskus.1000010130 |
580 |
Uukuniemi Ertonlahti |
10002 |
12001 |
13016 |
11006 |
27005 |
658656.73300000 |
6853897.05600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010130 |
Kohde sijaitsee Kirkkolammen itärannalla, nykyisen Ertonlahden talon länsipuolella. Isojakokartassa paikalle on merkitty tontti, joka on nykyisin rakentamaton. Tontilta on osin pintamaa kuorittu, koska sitä on käytetty väliaikaisena pysäköintialueena. Inventoinnin yhteydessä todettiin maaperän olevan hyvin tummaa ja siinä oli havaittavissa palanutta savea ja kiveä. Löytöinä varsinaiselta tonttrialueelta talletettiin rauta- ja pronssiesineitä, niiden katkelmia sekä runsaasti karjalaista keramiikkaa. Metalliesineiden joukossa oli myös rautakautisen enkolpiorannerankaan katkelma, joka vaikutti tarkoituksellisesti murretulta. Selvästi eri-ikäisten esineiden esiintyminen samassa kontekstissa sekä niiden kunto saattavat viitata uusiokäyttöä varten varastoituun romumetallikätköön. Löytöaineiston perusteella asuinpaikka ajoittunee 1500–1600-luvuille.
Ertonlahden talon pelloilta löytyi niin ikään pronssiesineitä, rahoja, karjalaista ja valkosavikeramiikkaa sekä lasitettua punasavikeramiikka. Pintapoiminnassa todettiin myös rinnepellon alalaidassa lohkottujen kvartsien keskittymä, joka saattaa sijaintinsa puolesta olla kivikautinen asuinpaikka. Kvartsien joukossa ei kuitenkaan ole selviä ytimiä, esineitä tai iskoksia, joten on mahdollista että ne liittyvät historiallisen ajan toimintaan.
Kohteen rajaaminen edellyttää koekaivauksia. |
| metsakeskus.1000010130 |
580 |
Uukuniemi Ertonlahti |
10002 |
12001 |
13016 |
11006 |
27006 |
658656.73300000 |
6853897.05600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010130 |
Kohde sijaitsee Kirkkolammen itärannalla, nykyisen Ertonlahden talon länsipuolella. Isojakokartassa paikalle on merkitty tontti, joka on nykyisin rakentamaton. Tontilta on osin pintamaa kuorittu, koska sitä on käytetty väliaikaisena pysäköintialueena. Inventoinnin yhteydessä todettiin maaperän olevan hyvin tummaa ja siinä oli havaittavissa palanutta savea ja kiveä. Löytöinä varsinaiselta tonttrialueelta talletettiin rauta- ja pronssiesineitä, niiden katkelmia sekä runsaasti karjalaista keramiikkaa. Metalliesineiden joukossa oli myös rautakautisen enkolpiorannerankaan katkelma, joka vaikutti tarkoituksellisesti murretulta. Selvästi eri-ikäisten esineiden esiintyminen samassa kontekstissa sekä niiden kunto saattavat viitata uusiokäyttöä varten varastoituun romumetallikätköön. Löytöaineiston perusteella asuinpaikka ajoittunee 1500–1600-luvuille.
Ertonlahden talon pelloilta löytyi niin ikään pronssiesineitä, rahoja, karjalaista ja valkosavikeramiikkaa sekä lasitettua punasavikeramiikka. Pintapoiminnassa todettiin myös rinnepellon alalaidassa lohkottujen kvartsien keskittymä, joka saattaa sijaintinsa puolesta olla kivikautinen asuinpaikka. Kvartsien joukossa ei kuitenkaan ole selviä ytimiä, esineitä tai iskoksia, joten on mahdollista että ne liittyvät historiallisen ajan toimintaan.
Kohteen rajaaminen edellyttää koekaivauksia. |
| metsakeskus.1000010130 |
580 |
Uukuniemi Ertonlahti |
10002 |
12001 |
13016 |
11033 |
27000 |
658656.73300000 |
6853897.05600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010130 |
Kohde sijaitsee Kirkkolammen itärannalla, nykyisen Ertonlahden talon länsipuolella. Isojakokartassa paikalle on merkitty tontti, joka on nykyisin rakentamaton. Tontilta on osin pintamaa kuorittu, koska sitä on käytetty väliaikaisena pysäköintialueena. Inventoinnin yhteydessä todettiin maaperän olevan hyvin tummaa ja siinä oli havaittavissa palanutta savea ja kiveä. Löytöinä varsinaiselta tonttrialueelta talletettiin rauta- ja pronssiesineitä, niiden katkelmia sekä runsaasti karjalaista keramiikkaa. Metalliesineiden joukossa oli myös rautakautisen enkolpiorannerankaan katkelma, joka vaikutti tarkoituksellisesti murretulta. Selvästi eri-ikäisten esineiden esiintyminen samassa kontekstissa sekä niiden kunto saattavat viitata uusiokäyttöä varten varastoituun romumetallikätköön. Löytöaineiston perusteella asuinpaikka ajoittunee 1500–1600-luvuille.
Ertonlahden talon pelloilta löytyi niin ikään pronssiesineitä, rahoja, karjalaista ja valkosavikeramiikkaa sekä lasitettua punasavikeramiikka. Pintapoiminnassa todettiin myös rinnepellon alalaidassa lohkottujen kvartsien keskittymä, joka saattaa sijaintinsa puolesta olla kivikautinen asuinpaikka. Kvartsien joukossa ei kuitenkaan ole selviä ytimiä, esineitä tai iskoksia, joten on mahdollista että ne liittyvät historiallisen ajan toimintaan.
Kohteen rajaaminen edellyttää koekaivauksia. |
| metsakeskus.1000010130 |
580 |
Uukuniemi Ertonlahti |
10002 |
12008 |
13000 |
11006 |
27005 |
658656.73300000 |
6853897.05600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010130 |
Kohde sijaitsee Kirkkolammen itärannalla, nykyisen Ertonlahden talon länsipuolella. Isojakokartassa paikalle on merkitty tontti, joka on nykyisin rakentamaton. Tontilta on osin pintamaa kuorittu, koska sitä on käytetty väliaikaisena pysäköintialueena. Inventoinnin yhteydessä todettiin maaperän olevan hyvin tummaa ja siinä oli havaittavissa palanutta savea ja kiveä. Löytöinä varsinaiselta tonttrialueelta talletettiin rauta- ja pronssiesineitä, niiden katkelmia sekä runsaasti karjalaista keramiikkaa. Metalliesineiden joukossa oli myös rautakautisen enkolpiorannerankaan katkelma, joka vaikutti tarkoituksellisesti murretulta. Selvästi eri-ikäisten esineiden esiintyminen samassa kontekstissa sekä niiden kunto saattavat viitata uusiokäyttöä varten varastoituun romumetallikätköön. Löytöaineiston perusteella asuinpaikka ajoittunee 1500–1600-luvuille.
Ertonlahden talon pelloilta löytyi niin ikään pronssiesineitä, rahoja, karjalaista ja valkosavikeramiikkaa sekä lasitettua punasavikeramiikka. Pintapoiminnassa todettiin myös rinnepellon alalaidassa lohkottujen kvartsien keskittymä, joka saattaa sijaintinsa puolesta olla kivikautinen asuinpaikka. Kvartsien joukossa ei kuitenkaan ole selviä ytimiä, esineitä tai iskoksia, joten on mahdollista että ne liittyvät historiallisen ajan toimintaan.
Kohteen rajaaminen edellyttää koekaivauksia. |
| metsakeskus.1000010130 |
580 |
Uukuniemi Ertonlahti |
10002 |
12008 |
13000 |
11006 |
27006 |
658656.73300000 |
6853897.05600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010130 |
Kohde sijaitsee Kirkkolammen itärannalla, nykyisen Ertonlahden talon länsipuolella. Isojakokartassa paikalle on merkitty tontti, joka on nykyisin rakentamaton. Tontilta on osin pintamaa kuorittu, koska sitä on käytetty väliaikaisena pysäköintialueena. Inventoinnin yhteydessä todettiin maaperän olevan hyvin tummaa ja siinä oli havaittavissa palanutta savea ja kiveä. Löytöinä varsinaiselta tonttrialueelta talletettiin rauta- ja pronssiesineitä, niiden katkelmia sekä runsaasti karjalaista keramiikkaa. Metalliesineiden joukossa oli myös rautakautisen enkolpiorannerankaan katkelma, joka vaikutti tarkoituksellisesti murretulta. Selvästi eri-ikäisten esineiden esiintyminen samassa kontekstissa sekä niiden kunto saattavat viitata uusiokäyttöä varten varastoituun romumetallikätköön. Löytöaineiston perusteella asuinpaikka ajoittunee 1500–1600-luvuille.
Ertonlahden talon pelloilta löytyi niin ikään pronssiesineitä, rahoja, karjalaista ja valkosavikeramiikkaa sekä lasitettua punasavikeramiikka. Pintapoiminnassa todettiin myös rinnepellon alalaidassa lohkottujen kvartsien keskittymä, joka saattaa sijaintinsa puolesta olla kivikautinen asuinpaikka. Kvartsien joukossa ei kuitenkaan ole selviä ytimiä, esineitä tai iskoksia, joten on mahdollista että ne liittyvät historiallisen ajan toimintaan.
Kohteen rajaaminen edellyttää koekaivauksia. |
| metsakeskus.1000010130 |
580 |
Uukuniemi Ertonlahti |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27000 |
658656.73300000 |
6853897.05600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010130 |
Kohde sijaitsee Kirkkolammen itärannalla, nykyisen Ertonlahden talon länsipuolella. Isojakokartassa paikalle on merkitty tontti, joka on nykyisin rakentamaton. Tontilta on osin pintamaa kuorittu, koska sitä on käytetty väliaikaisena pysäköintialueena. Inventoinnin yhteydessä todettiin maaperän olevan hyvin tummaa ja siinä oli havaittavissa palanutta savea ja kiveä. Löytöinä varsinaiselta tonttrialueelta talletettiin rauta- ja pronssiesineitä, niiden katkelmia sekä runsaasti karjalaista keramiikkaa. Metalliesineiden joukossa oli myös rautakautisen enkolpiorannerankaan katkelma, joka vaikutti tarkoituksellisesti murretulta. Selvästi eri-ikäisten esineiden esiintyminen samassa kontekstissa sekä niiden kunto saattavat viitata uusiokäyttöä varten varastoituun romumetallikätköön. Löytöaineiston perusteella asuinpaikka ajoittunee 1500–1600-luvuille.
Ertonlahden talon pelloilta löytyi niin ikään pronssiesineitä, rahoja, karjalaista ja valkosavikeramiikkaa sekä lasitettua punasavikeramiikka. Pintapoiminnassa todettiin myös rinnepellon alalaidassa lohkottujen kvartsien keskittymä, joka saattaa sijaintinsa puolesta olla kivikautinen asuinpaikka. Kvartsien joukossa ei kuitenkaan ole selviä ytimiä, esineitä tai iskoksia, joten on mahdollista että ne liittyvät historiallisen ajan toimintaan.
Kohteen rajaaminen edellyttää koekaivauksia. |
| metsakeskus.1000010131 |
580 |
Uukuniemi Käräjämäki |
10002 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
658821.66700000 |
6853805.10300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010131 |
Kohde sijaitsee Kirkkolammen itärannalla, Käräjämäki-nimisellä itä-länsi -suuntaisella kallioharjanteella. Käräjämäen reunoilla on paikoin jyrkkinä laskevia silokallioita, mutta laki on melko tasainen ja enimmäkseen maapeitteinen. Mäen yli kulkee kylätie. isojakokartoissa Käräjämäelle on merkitty laaja, koko mäen luoteisosan kattava tontti. Vuoden 1838 kartassa tontille on merkitty myös rakennukset, jotka ovat sijainneet mäen reunoilla, kallioiden ympärillä nykyisillä pelloilla on myös ollut joitakin erillisiä rakennuksia. 1900-luvun kartoissa mäellä ei enää ole asutusta.
Paikallisten mukaan mäen laella on ollut näkyvissä rakennusten perustuskiviä vielä muutamia kymmeniä vuosia sitten, mutta ne on sittemmin ajettu pois. Mäen laelle kaivetuista koekuopista sekä ympäröivien peltojen pintapoiminnassa on löytynyt punasavikeramiikkaa, pullo- ja tasolasia, posliinia, tiiltä ja rautanauloja. Kaiken kaikkiaan löytöaineisto ja siten myös asuinpaikka vaikuttaa nuoremmalta kuin läheinen Ertonlahden asuinpaikka (ks. Uukuniemi Ertonlahti 1000 01 0130).
Vuoden 2012 inventoinnin aikana asuinpaikan ympäristö oli kasvipeitteistä peltoa, eikä kohteen laajuudesta saatu uusia havaintoja. Muinaisjäännöksen rajojen ja säilyneisyyden määrittäminen edellyttää koekaivauksia. |
| metsakeskus.1000010133 |
322 |
Näset |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
264102.37200000 |
6666381.68900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010133 |
Luonteeltaan epävarma pieni, pyöreähkö ja matala kivilatomus Näsetin kalliokumpareella, Sundvikenin lahden pohjoisrannalla, mäkialueen korkeimman kohdan koillispuolella. Latomuksen halkaisija on 2 m ja sen kivet ovat jäkälän peitossa. Paikka on kalliopohjainen harvapuustoinen avokallio, joka viettää etelään ja pohjoiseen. Latomus on pohjoisrinteen puolella, leirintäalueelle johtavasta tiestä noin 28 m etelään. On mahdollista, että kyse on hautaröykkiön pohjasta tai myös vanha leiritulipaikka. Latomus paikannettiin alueen kaavoituksen yhteydessä tehdyssä maastotarkastuksessa. |
| metsakeskus.1000010134 |
684 |
Ottila I |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
204448.73700000 |
6787230.86000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010134 |
Röykkiöt sijaitsevat Sampaanalassa, vt 8 ja Pitkäjärven välissä. Alueela on pieniä kalliomäkiä ja metsälaikkuja sekä niiden välissä peltoja, jotka ovat hevoslaitumina.
Vt 8 yli rakennetulta sillalta tuleva Ottilanpolku päättyy pellolle, jonka pohjoisreunasta alkaa kallio.
Pellon reunasta nousee pieni jyrkänne, jonka päällä kalliopohjalla on suiponsoikea röykkiö. Sen pituus on 8-10 m ja leveys enimmillään 3 m. Röykkiö on veneen muotoinen. Röykkiön kivet ovat aika kookkaita ja kulmikkaita, isoimmat kivet reunoilla.
Edellisestä kiveyksestä 20 m pohjoisluoteeseen on toinen saman muotoinen, mutta pienikokoisempi röykkiö. Sen pituus on 6 m ja leveys enimmillään 2 m. Ja tästä 10 m luoteeseen pienen pienellä maapeitteisellä kalliolla on 6 x 3 x 0,3-0,4 m
kokoinen sammaloitunut ja varpujen peittämä soikea ja teräväkärkinen röykkiö. WNW –päässä on halkaisijaltaan 70 cm, 30 cm korkea kivi, muuten kivet ovat 30-40 cm kokoisia. NNE –laidalla isommat voivat olla ladontaa. Kallion länsi- ja itäreunoilla on lisäksi kaksi pientä kivikekoa. |
| metsakeskus.1000010135 |
18 |
Aittapelto |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
422171.61100000 |
6709723.04900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010135 |
Kolme kvartsi-iskosta ja kaksi pyssypiitä ovat löytyneet Vakkolan kylästä Yli-Tyyskän talon pellosta vuonna 1950. Löytöpaikka sijaitsee Vakkolan kosken alajuoksulta noin 100 m kaakkoon. |
| metsakeskus.1000010136 |
18 |
Ali-Mäittälä Pihapelto |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
422351.53200000 |
6709813.01400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010136 |
Alkeellinen kirves (KM 12126) löytyi Vakkolan Mäittälän talon maalta kyntötöissä ja kaksi kvartsia (KM 12736) Ali-Mäittälän talon pihapellosta. Vuoden 1999 inventoinnissa läheltä Ali-Mäittälän taloa löytyi hioin (KM 31628:1) ja hiekkaiselta peltokumpareelta entisen postitalon vierestä yksi kvartsi-iskos (KM 31628:2). |
| metsakeskus.1000010137 |
684 |
Ottila II |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
204398.75600000 |
6786970.96400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010137 |
Röykkiöt sijaitsevat Sampaanalassa, vt 8 ja Pitkäjärven välissä. Vt 8 yli rakennetulta sillalta tuleva Ottilanpolku johtaa suoraan kalliolle, jossa röykkiöt sijaitsevat.
Pienellä kalliopaljastumalla on suiponsoikea röykkiö, jonka pituus on 10 m ja leveys enimmillään 3-4 m. Reunalla oleva kivet ovat kookkaampia kuin keskellä oleva täyttekiveys. Röykkiö on veneen muotoinen.
Kiveyksen länsipuolella on rauennutta kiviaitaa, jonka toisessa päässä on röykkiö. Aidan itäpuolella, edellä mainitusta röykkiöistä 10 m pohjoiseen, lähellä peltoa on kolmas röykkiö. Se on pahoin pengottu ja kysymyksessä voi olla peltoraunio. |
| metsakeskus.1000010138 |
18 |
Vapunpelto/Jobinpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
422807.54100000 |
6709978.93200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010138 |
Löytöpaikka sijaitsee Vakkolasta Askolan kirkolle johtavan maantien itäpuolella, Syrjälän pihapiirin etelä- ja länsipuolella olevalla pellolla. Asuinpaikka on vuosien 1999 ja 2008 inventoinneissa paikallistettu Syrjälästä länteen olevalle korkealle peltotörmälle. |
| metsakeskus.1000010140 |
18 |
Männistön harjutie |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
423356.12800000 |
6710193.86700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010140 |
Harjutieltä on löydetty 1950-luvulla parikymmentä kvartsi-iskosta. Niiden tarkka löytökohta ei ole tiedossa. Vuoden 1999 inventoinnissa löytyi yksi iskos kahden metsätien risteyksestä. Vuonna 2008 harjualueella tehtiin pikakoekaivaus, jolloin mitään löytöjä ei koekuopista alueelta saatu, mutta asuinpaikkaan viittaavia kvartsilöytöjä saatiin pintalöytönä polulta Metsä-Peltolan tilasta 180 metriä luoteeseen. Asuinpaikka on rajattu tämän löytökohdan ympärille. |
| metsakeskus.1000010142 |
18 |
Suurisuo |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
423720.98000000 |
6710682.67000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010142 |
Kaksi kvartsi-iskosta on löytynyt Suurisuon pohjoispuolella kulkevan Kurjalantien tieleikkauksesta. Heti leikkauksen pohjoispuolella on suuri hiekkakuoppa, joten ehjää maastoa on tien ja kuopan välillä vain muutama metri. Löytökohta on vastapäätä Suursuon asuinpaikalle ja hiekkakuopalle johtavan tien risteystä. Jos paikalla on ollut kivikautinen asuinpaikka, se lienee tuhoutunut lähes kokonaan. Löytökohta yhdistyy Vanhan-Klemetin asuinpaikkaan. |
| metsakeskus.1000010143 |
609 |
Lampi II |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
220737.00000000 |
6852133.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010143 |
Röykkiö sijaitsee Ahlaisten Lampissa, vt 8:lta erkaantuvan metsäautotien varressa, tien pohjoispuolella kivikkoisen mäenkumpareenn päällä.
Kumparetta peittää pirunpelto, johon on muotoiltu pyöreä röykkiö. Röykkiö on säännöllinen, 20 cm halkaisijaltaan olevista kivistä kasattu. Röykkiön keskustaan on kaivettu iso kuoppa. Röykkiön halkaisija on 2,5 m ja korkeus 0,8 m.
Inventoinnin 2014 yhteydessä röykkiön sijainti tarkistettiin ja sijaintikoordinaatit korjattiin. |
| metsakeskus.1000010144 |
905 |
Pikkumäkynen |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
254207.86300000 |
6994637.80400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010144 |
Pikkumäkynen nimisellä, peltojen keskellä olevalla metsäkumpareella on mahdollisesti ollut kiviröykkiöitä, nyt siellä on kivikkoa, jotka voivat olla röykkiöiden pohjia. Kumpare sijaitsee Kellomäelle johtavan metsäautotien varrella, n. 200 metriä junaradan eteläpuolella. |
| metsakeskus.1000010145 |
287 |
Tiilitehtaanmäki 5 |
10007 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
209894.96200000 |
6918443.21300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010145 |
Kohde sijaitsee Tiilitehtaanmäen eteläosassa. Maapohja koostuu paksusta multakerroksesta kivikkoisen kallion päällä.
Kellarin koko on noin 6 m x 6 m. Syvyys on noin 1,5 m. Kellarin paksut vallit koostuvat kylmämuuratusta kivestä ja maasta. Vallin päällä kasvaa vanha koivu. Kellarin luoteispuolella noin 3 metrin päässä on 2 x 1 metrin kokoinen 0,5 m syvä kaivanto. Tiilitehtaanmäellä on sijainnut tiiliruukki sekä maatila/huvila. Alueella suoritetuista koepistoista ja kairauksista ei kuitenkaan tavattu tiiltä tai muuta ihmistoimintaan viittaavaa. Arkistolähteiden ja pintapoimintalöytöjen perusteella ruukki ja huvila ovat luultavimmin olleet toiminnassa jo 1700-luvulla.
Lisäksi Tiilitehtaanmäen alueella on kapeita ja osittain epämääräisiä kiviaitoja ja röykkiöitä. Aidat muodostavat suorakulmaisia laitumia tai sijaitsevat peltojen ja polkujen varsilla. Mäen eteläpuolella, joen rannassa on kalliossa kiinni paksu rautarengas (kiinnitysrengas). Mäen pohjoiskärjessä, joen rannassa on noin 50 metriä pitkä kivimuuri, joka todennäköisesti on joenrannan pengerrakennelmaa. |
| metsakeskus.1000010146 |
287 |
Pohjoislahti 1 |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
208573.49300000 |
6918839.05000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010146 |
Kohde sijaitsee vanhalla osittain umpeenkasvavalla laidunalueella. Pohjoisosassa on
heinäkasvillisuutta ja lehtipuita, eteläosassa kuusia ja sammalta. Maapohja on moreenia.
Kristiinankaupungin vanhojen laidunalueiden massiivista kiviaitaa. Aidan leveys on suurimmillaan noin 3 metriä ja korkeus yli 1 metriä, mutta aidan koko ja kunto vaihtelevat. Aitarakenteen yhteispituus on yli kilometrin. Kiviaita sijaitsee osittain yksityismaan puolella.
Hieno käyntikohde!
Inv. 2022: Kohteen sijaintina muinaisjäännösrekisterissä on koordinaattipiste, joka on vuoden 2007 inventoinnissa ilmoitettu kohteen lounaiskärki. Tämä sijaitsee noin 250 m lounaaseen kohteen koillisosasta, joka ulottuu vuoden 2022 inventoin-tialueelle. Muinaisjäännösrekisterissä kohteeseen liittyy neljä alakohdetta. Alakohteiden sanalliset kuvaukset sisältävät vain ilmoituksen siitä, missä ilmansuunnassa olevaa kohteen kärkeä niiden on tarkoitus esittää. Alakohteille ei kuitenkaan ole annettu sijaintitietoa koordinaatteina, joten ne eivät nykyisellään kuvaa kohteen ulottuvuutta. Inventoinnissa tutkittiin nyt maastoa edellä esitetyn, vuoden 2007 inventoinnissa kohteeseen kuuluvaksi todetun alueen koillispuolella. Tarkastetun alueen länsiosassa havaittiin vuoden 2007 inventointiraportin karttaan merkitty ”massiivinen” kiviaita. Sen kulku ja sijainti tämänkertaisen inventointialueen osalta vastaa varsin tarkasti vuoden 2007 karttaan merkittyä aitaa. Useimmat vuoden 2007 inventoinnin karttaan merkityt kiviaidat näkyvät hyvin rinnevarjosteessa.
Muuta: 2007 inventoinnissa itäisin piste on kirjattu länsikärkenä, mikä erehdys on korjattu alakohteessa "Itäkärki". |
| metsakeskus.1000010147 |
287 |
Pohjoislahti 2 |
10001 |
12005 |
13058 |
11006 |
27000 |
209807.99700000 |
6918727.10400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010147 |
Kohteen välittömässä ympäristössä on joen rannassa pieni kalliopaljastuma. Muuten maaperä on multaa.
Kohde sisältää paksun rautarenkaan kiinni kalliossa. Renkaan läpimitta on noin 15 cm.
Renkaaseen on luultavasti kiinnitetty uittopuomi. |
| metsakeskus.1000010151 |
434 |
Yttre Täktarn |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
464347.74600000 |
6687467.21600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010151 |
Saaren koilliseen viettävällä tasanteella on pieni rakkakivikko, jossa on halkaisijaltaan 1,5 metriä oleva 40 cm syvä ihmisten tekemä kuoppa. Ilmeisesti kyseessä on varastointikuopan jäänteet, joita ei ilman tutkimuksia voi tarkemmin ajoittaa. |
| metsakeskus.1000010162 |
434 |
Ulrika |
10002 |
12005 |
13070 |
11006 |
27000 |
458796.90100000 |
6703173.86200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010162 |
Vanha kivisilta sijaitsee nykyisen Loviisaan johtavan maantien pohjoispuolella. Kivisilta, leveydeltään 8 m, on tehty lohkotuista kivistä ja on kohtuullisessa kunnossa. Silta on osa vanhan rantatien linjausta ja se jäi pois käytöstä 1900-luvulla kun nykyinen maantie rakennettiin noin 20 m sen eteläpuolelle. |
| metsakeskus.1000010229 |
931 |
Kirkkosaari 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
443451.82300000 |
6992829.26700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010229 |
Asuinpaikka sijaitsee Kirkkosaaren länsirannalla, Hakkarilansalmen itärannalla, vastapäätä Hakkarilan taloa.
Noin 30 m matkalla rannan suuntaisesti on löydetty asuinpaikkaan liittyviä kvartsi-iskoksia. Lisäksi löytöalueen koillispäässä on mahdollinen keittokuoppa. |
| metsakeskus.1000010231 |
245 |
Ali-Kerava (Ytter Kärvoby) Jokela |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
396855.00000000 |
6695422.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010231 |
VUODEN 2013 INVENTOINTI: Vuoden 1702 kartassa on merkitty Keravanjoen varteen yksi Jokela-niminen talo. Talon/ kylän sijaintipaikaksi oli merkitty noin 250 m Keravan joesta itään oleva noin 300 x 150 m laajuinen kallioinen peltojen ympäröimä kukkula, missä nykyään sijaitsee Keravan partiolaisten talo ja eteläpäässä Jokelan maatila. Jokelan päärakennus on vuodelta 1900. Maastotarkastuksen yhteydessä paikalla havaittiin useita rakennuksen pohjia, mm. navetan kivijalka ja pienempiä rakennuksen pohjia. Alueen vähäisen maankäytön perusteella on todennäköistä, että paikalla on säilynyt nykyisiä vanhempia kerroksia ja rakenteita. Alue rajattu.
Kohteen rajaus on vielä tarkistettava. |
| metsakeskus.1000010256 |
271 |
Pusso |
10002 |
12008 |
13090 |
11019 |
27000 |
251247.00000000 |
6801171.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010256 |
Kivikirves on löydetty Pusson talon Haavasojan vainiosta, oikokirves Haavasojan koulupiiristä ja pohjalainen tasataltta Haavasojan asuinhuoneesta 100 "syltä" länteen.
Inventoinnin yhteydessä tarkastettiin Mäkikylän kylätontin pohjoispuolista peltoaluetta, jonka länsipuolella havaittiin kvartsi-iskoksia. Alueelta aikaisemmin löydetty kivikirves on
todennäköisesti myös löydetty pellosta. Kohde määriteltiin kiinteäksi muinaisjäännökseksi ja sille tehtiin aluerajaus kvartsilöytöjen perusteella. |
| metsakeskus.1000010260 |
91 |
Tukikohta XXI:1 (Itä-Pakila) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
387433.72600000 |
6680051.81300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010260 |
Kohde on ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, jonka rakennusajankohta on ollut 1915-1918. Se sijaitsee jyrkän kalliorinteen juurella ja huipulla Toivolanpuiston alueella. Kohteen länsiosa sijaitsee Solakalliontien asuintonttialueella.
Kohteessa on maahan kaivettuja ja kallioon louhittuja yhdys- ja taisteluhautoja, jotka on tuettu osittain betonilla. Pohjoisosassa on kaksi betonista konekivääriasemaa ja kaksi tähystysasemaa. Neljä betonilla tuettuja suojahuonetta, joissa on ehyt betonikatto. Ainakin osassa suojahuoneita on katon tukemiseen käytetty teräspalkisto paikallaan. Kallioon louhittu luola, joka on muutettu myöhemmin väestönsuojaksi. Puolustusaseman työt ovat jääneet osittain keskeneräisiksi.
Solakalliotie 5:n kohdalla on kallion juurella taisteluhautalinja. Sen yhteydessä on yksi konekivääriasema sekä suojahuone tai tuliasema, joiden betonikattojen teräspalkistot ovat edelleen, ainakin osittain jäljellä. Asemat ja taisteluhauta on täytetty puutarhajätteillä eikä rakenteita ole pystytty tutkimaan kunnolla. Säästyneet teräspalkkirakenteet ja ehyeksi jääneet tuliasemat ovat harvinaisia linnoituslaitteita. |
| metsakeskus.1000010289 |
935 |
Kirkkovuori |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27000 |
522798.10700000 |
6710188.35000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010289 |
Kirkkovuoren seinämät ovat lähes pystysuorat. Vain eteläreuna on loivempi. Kirkkovuorelta avautuu näkymät ympäröivän puuston latvojen tasolta kauas joka suuntaan.
Kirkkovuoren laen länsireunalta on löytynyt putkikirves ja tappikirves. Löytöpaikalla ei ole löytäjän mukaan mitään rakenteita. Kirveet löytyivät 9 metrin etäisyydellä toisistaan heti turpeen alta rapautumissorasta.
Kirkkovuori on todennäköinen linnavuori. Se on hyvin jyrkkärinteinen ja sen laelle pääsee eteläreunan alemman kalliotasanteen kautta rapautumissoraan muodostunutta pengerrettyä polkua pitkin.
Kirkkovuoren juurella, kaakkoisosassa, on kivirakenteita: kivikasa (halkaisija 5 m), johon liittyy kylmämuurattu kiviperustus, ja kaksi siirtolohkareiden/kallioseinämien väliin tehtyä puolikaarenmuotista kivikaarta. |
| metsakeskus.1000010295 |
49 |
Vuohilampi |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
361999.00000000 |
6682761.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010295 |
Kohde sijaitsee Espoon Kolmirannassa Vuohilammentien pohjoisreunalla, Turunväylästä 230 m pohjoiseen. Espoon ja Kirkkonummen rajalle on matkaa noin 90 m länteen. Länsilounaaseen avautuvan pienen kalliotasanteen länsireunalla on pienehkö kivilatomus, kooltaan noin 2,5 x 1,5 metriä ja korkeudeltaan noin 30 cm. Ladelma on rakennettu kalliopohjalle ja sen ympärillä kasvaa havumetsää.
Kohde tarkastettiin 2017 inventoinnissa ja kallion reunalla havaittiin matala pieni kivilatomus. Ympäristöä yritettiin tarkastella näkyvämpien kivirakenteiden varalta, mutta sellaisia ei paikalta löytynyt. Itse matala kiveys on lähes kokonaan näkymättömissä varpujen ja sammalen alla. Kooltaan ja muodoltaan se muistuttaa ennemminkin pientä rajalatomusta, kuin pronssi- tai rautakautista hautaröykkiötä. Mielestäni kyseessä ei ole esihistoriallinen kohde. Myöskään lähiseudulta ei tunneta esihistoriallisia kohteita, joten kyseessä on pikemminkin ajoittamaton kivilatomus. Latomuksen sijaintitiedot on korjattu uuden gps-mittauksen myötä. |
| metsakeskus.1000010296 |
49 |
Noux (Nuuksio) Nikula 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
365783.42300000 |
6682611.68200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010296 |
Etelään aukeavalla loivalla terassilla oli havaittavissa runsaasti tiiltä, ikkunalasia sekä merkkejä talon perustasta, mm. tulisijan jäänteet (gps-piste). Paikallinen asutushistorian tutkija Christer Eklundh (Maulantie 17, Espoo) kertoi, että Kihin talo siirtyi tälle paikalle 1700-luvulla.
Talon jäänteistä noin 30 metriä pohjoiseen on 35 m pitkä kiviaita, joka todennäköisesti liittyy Kihin vanhaan asuintonttiin. Kiviaita on tehty osin lohkotuista kivistä, sen korkeus on 50–70cm ja paksuus 80–100cm. Sen keskivaiheilla (koordinaatit: 6685376/3365848) on aivan kiviaidan lounaispuolella kivillä vuoratun maakellarin jäänteet. Se on kooltaan 3 x 2 m ja sen oviaukko on lounaisseinustalla. |
| metsakeskus.1000010297 |
49 |
Nikula 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
365732.44000000 |
6682346.78800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010297 |
Itäkaakkoon pellolle loivasti viettävällä rinteellä pienessä metsäsaarekkeessa havaittiin pieni, noin 4 x 4 metrin kokoinen talon perusta. Se on tehty isoista kivistä joiden halkaisija on 50–70 cm sekä maavallista. |
| metsakeskus.1000010298 |
49 |
Nikula 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
365721.44400000 |
6682201.84300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010298 |
Kaakkoon aukeavalla loivalla terassilla oli havaittavissa runsaasti tiiltä, ikkunalasia sekä merkkejä talon perustasta, mm. tulisijan jäänteet (gps-piste). Paikalla myöhemmin sijainneen ladon ja sen lastaussillan jäänteet ovat osittain sotkeneet kohdetta. Paikallinen asutushistorian tutkija Christer Eklundh (Maulantie 17, Espoo) kertoi, että Histan talo siirtyi tälle paikalle 1770-luvulla |
| metsakeskus.1000010299 |
49 |
Nikula 4 |
10001 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
365857.39300000 |
6682667.65300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010299 |
Itään aukeavalla rinteellä on havaittavissa kapealla terassilla tervahautaa muistuttava kuoppa, halkaisijaltaan 6 metriä. Kuoppa aukeaa kaakkoon (gps-piste). Ulkomuodoltaan kuoppa muistuttaa pientä tervahautaa, mutta lapionpistossa ei havaittu hiiltä. Maaperä alueella on vetistä savensekaista hiesua. Kuopasta noin 10 metriä itäänpäin, hieman ylempänä rinteellä havaittiin toinen kuoppa (koordinaatit: 6685433/3365968, z=50m). se on muodoltaan soikea, 2 x 3 m ja sen ympärillä on metrin levyiset vallit. Ilmeisesti kyseessä on ns. Nauriskuoppa tai muu vastaava varastokuoppa. |
| metsakeskus.1000010300 |
49 |
Nikula 5 |
10001 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
365845.39500000 |
6682566.70000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010300 |
Kaakkoon aukeavalla rinteellä on havaittavissa kapeahkolla terassilla 8 maahan kaivettua kuoppaa, joiden koko vaihtelee 2 x 2 metristä 4 x 6 metriin saakka. Kuopat sijaitsevat koillinen-lounas suuntaisella pitkällä terassilla 3–5 metrin päässä toisistaan. Yhden kuopan sivuseinät on kivetty (gps-piste), se on kooltaan 1,5 x 2,5 metriä. Syvyydeltään kuopat ovat 1,5–2 metriä. Ilmeisesti kyse on jonkinlaisista varastokuopista. |
| metsakeskus.1000010301 |
49 |
Heikkilä 2 |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27007 |
366480.14100000 |
6682252.82800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010301 |
Sahaojan varrella, Heikkilän talosta noin 100 metriä lounaaseen on ojan molemmin puolin ladottuja kiviä. Fonseenin kartassa vuodelta 1750 paikalle on merkitty mylly, jonka padon jäänteet ovat vielä maastossa nähtävissä.
Heikkilän tilan pelloilla tehtiin peltopoimintaa vuoden 2010 inventoinnin yhteydessä. Löytöinä oli historiallisen ajan aineistoa, joka ei kuitenkaan antanut viitteitä 1700-luka varhaisemmasta toiminnasta. |
| metsakeskus.1000010302 |
49 |
Nuuksio Myrskymäki (Stormbacka) |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
366313.21300000 |
6681981.93400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010302 |
Myrskymäen kaakkoisrinteellä on halkaisijaltaan metrin kokoinen, korkeudeltaan 30 cm oleva ladottu kivikasa, jonka keskellä on pystykivi. Läheisen kesämökin asukas Reijo Aalto (Ratavallintie 2 b 41 02760 Espoo) kertoi, että kyseessä on vanha rajamerkki Histan ja Brobackan välillä. |
| metsakeskus.1000010303 |
49 |
Brobackaån |
10001 |
12009 |
13094 |
11019 |
27000 |
366757.03700000 |
6680600.49600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010303 |
Pohjoiseen aukeavassa notkelmassa kahden korkeamman mäen välissä on havaittavissa tervahautaa muistuttava kuoppa, halkaisijaltaan 7 metriä. Kuoppa aukeaa pohjoiseen (gps-piste). Ulkomuodoltaan kuoppa muistuttaa pientä tervahautaa, mutta lapionpistossa ei havaittu hiiltä. Maaperä alueella on vetistä savensekaista hiesua. Ilmeisesti kyse on jonkinlaisesta varastokuopasta. |
| metsakeskus.1000010303 |
49 |
Brobackaån |
10001 |
12009 |
13094 |
11028 |
27000 |
366757.03700000 |
6680600.49600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010303 |
Pohjoiseen aukeavassa notkelmassa kahden korkeamman mäen välissä on havaittavissa tervahautaa muistuttava kuoppa, halkaisijaltaan 7 metriä. Kuoppa aukeaa pohjoiseen (gps-piste). Ulkomuodoltaan kuoppa muistuttaa pientä tervahautaa, mutta lapionpistossa ei havaittu hiiltä. Maaperä alueella on vetistä savensekaista hiesua. Ilmeisesti kyse on jonkinlaisesta varastokuopasta. |
| metsakeskus.1000010304 |
49 |
Saviniittu |
10002 |
12001 |
13206 |
11006 |
27000 |
364942.75200000 |
6683215.43400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010304 |
Länteenpäin pellolle loivasti viettävällä terassilla havaittiin pieni talon perusta, kooltaan noin 5 x 5 metriä (gps-piste). Se on tehty isoista kivistä sekä maavallista. Vallin paksuus on metrin luokkaa ja sen korkeus 50–60 cm. talon sisäosan koko on noin 3,5 x 2m.
Talon jäänteiden itä- ja pohjoispuolella on L-kirjaimen muotoon rakennettu kiviaita, jonka länsi-itä -suuntainen osuus on pituudeltaan 14 metriä ja pohjois-etelä- suuntainen osuus 11 metriä. Se todennäköisesti liittyy Saviniitun mäkitupaan. Aidan koillispuolella on kivillä vuoratun maakellarin jäänteet. Se on kooltaan 3 x 2m ja sen oviaukko aukeaa etelälounaaseen (koordinaatit: 6686047/3365062, z=57m mpy). |
| metsakeskus.1000010305 |
49 |
Sahajärvi |
10002 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
365063.70500000 |
6683761.21000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010305 |
Sahajärven kaakkoisosasta laskevan Sahaojan yläjuoksulla, lähellä Sahajärven rantaa on paikalla 1700-luvun lopulla sijainneeseen Espoonkartanon sahaan ja pärehöyläämöön liittyviä kivi- ja betonirakenteita. Lisäksi paikalla on edelleen havaittavissa tiepohjan jäänteet tiestä joka aikoinaan 1770-luvulla johti Sahalta Nuuksion kylään ja siitä eteenpäin Espoonkartanolle.
Vuonna 1766 Anders Henrik Ramsay sai säteriin sidotun erioikeuden siirtää Espoonkartanon saha kartanon koskesta Nouxin (su. Nuuksio) Qvarnträsketiin, johon Espoonkartanon uusi saha rakennettiin vuonna 1772. Järvi sai sen jälkeen uudeksi nimekseen Sågträsket eli Sahajärvi. Sahan viereen rakennettiin torppa sahan työnjohtajalle. Uudenmaan ja Hämeen läänissä vuosina 1721–1772 perustetuista 27 sahasta vain yhdeksän oli yhtä suuria tai suurempia kuin Espoonkartanon saha.
Aivan Sahajärven rannassa on betonista rakennettu pato ja siihen liittyen rautainen sulkuluukku. Paikallinen asutushistoria tutkija Krister Eklundh (Maulantie 17, Espoo) kertoi että jäänne on Nygårdin eli Histan kartanon pärehöylästä joka toimi paikalla 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa (koordinaatit:. 6686634/3365130, z = 42,8m mpy) |
| metsakeskus.1000010306 |
49 |
Kauriskallio |
10001 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
362023.91900000 |
6684584.86200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010306 |
Lähellä Kauriskallion lakea, mäen pohjoisreunalla on kivistä ladottu maakellarin pohja joka avautuu pohjoiseen. Sen vieressä on isoja lohkottuja kiviä jotka ovat aikaisemmin saattaneet liittyä rakenteeseen. Maakellarin koko on 4 x 2 metriä.
Kyseessä on mahdollisesti jäänteet Fonseenin pitäjänkartassa 1750 mainittu Kauriskallion rajapyykki.
Cauris callio rå, et stenröse af 11. stenar, uppå et stort berg S.W. om Sijkajärvi träsk, sammanlagt, skiljer Hapajärvi ifr. Kåskis å ena. och Noox å andra sidan. |
| metsakeskus.1000010310 |
494 |
Kotalampi |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
474298.82000000 |
7163552.70100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010310 |
Muhoksen kunnan alueella Rokuan kansallispuiston laajennusosan pohjoisosassa sijaitseva neljän kuopan ketju. Kuopat lienevät esihistoriallisia pyyntikuoppia ja sijoittuvat kapean Kotajärven ja Körrinlammen välisen kannaksen poikki tasaisin välimatkoin. Ne ovat pieniä, halkaisijaltaan vain 1 m ja 30-40 cm syviä. Kuoppien pohjaan tehdyissä koepistoissa oli huuhtoutumiskerros, josta ei ole tarkempia tietoja.
2020: Ympäristön kuvaus
Pyyntikuopat sijaitsevat kuivalla kankaalla Kotalammen ja Körrinlammin välissä molemmin puolin alueella kulkevaa retkeilypolkua sekä melko tasaisella maalla että etelään laskevalla rinteellä. Maaperä on hiekkaa ja puusto noin 100-vuotiasta mäntyä.
Kuvaus
Retkeilypolun pohjoispuolella 2 kuoppaa ja yksi mahdollinen pyyntikuoppa aivan polussa kiinni. Polun eteläpuolella sijaitsee eteläisin kuoppa. Toiseksi eteläisin kuoppa jäi dokumentoimatta. Kohde kunnossa. |
| metsakeskus.1000010311 |
889 |
Salminen |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
474035.92500000 |
7161394.57400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010311 |
Kaksi maakuoppaa Rokuan kansallispuiston laajennusosan pohjoisosassa Salminen-järven etelärannalla, järveen laskevan rinteen yläosassa. Kuoppa 1 on kooltaan 1,5 m x 1,2 m ja muodoltaan soikea. Kuoppa 2 on hieman suurempi, 2 m x 1,5 m ja myös muodoltaan soikea. Kuopat ovat melko loivia ja niiden syvyys on noin 0,4 m. Kuoppien pohjaan tehdyissä tarkastuspistoissa havaittiin huuhtoutumiskerros. |
| metsakeskus.1000010312 |
494 |
Paloaukia 1-2 |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
473251.00000000 |
7163194.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010312 |
Kolme maakuoppaa (Paloaukia 1) sekä yksi tervahauta (Paloaukia 2) Rokuan kansallispuiston laajennusosan länsiosassa, pienen mäen luoteisrinteessä, Paloaukiasta noin 300 m länteen. Maapohja on hiekkaa. Kuopat (Paloaukia 1) ovat soikeita ja melko loivia. Maakuoppien 1 ja 2 koko on noin 2,5 m x 1,5m, syvyys on noin 0,5 m. Kuoppa 3 on pienempi, kooltaan 2 m x 1 m ja syvyydeltään noin 0,3 m. Kuoppien pohjaan tehdyissä tarkastuspistoissa havaittiin huuhtoutumiskerros. Inventoijan arvion mukaan maakuopat olisivat esihistoriallisia.
Tervahauta (Paloaukia 2) on edellisistä noin 50 m pohjoiseen. Se on halkaisijaltaan noin 6 m ja syvyydeltään noin 0,7 m. Haudan länsiosassa on juoksutusrännin aukko ja haudan pohjaan tehdyssä tarkastuspistossa havaittiin runsaasti hiiltä. Kyseessä on epätavallisen pienikokoinen tervahauta. Haudan länsipuolella on noin 1,5 m halkaisijaltaan oleva noin 0,3 m syvä kuopanne, mahdollisesti hautalaavun jäänteet. Tervahaudan alueella kasvaa noin 50-vuotiasta mäntymetsää.
2020: Alueella havaittiin Paloaukia 1:n kuopat 1 ja 2. Vuoden 2007 inventointiraportin kuoppa 3 on todennäköisesti tervahaudan länsipuolella 20 metrin etäisyydellä sijaitseva "hautalaavun jäänne". Se on halkaisijaltaan noin 2 metriä ja syvyydeltään 0,3 metriä. Vallit ovat erotettavissa.
Tervahauta Paloaukia 2:n halkaisija on 6 metriä (ulkoreunalta ulkoreunalle). Halssiaukon kaivanto erottuu noin 1,5 metrin pituisena ja se suuntaa alarinteeseen eli suolle päin. |
| metsakeskus.1000010313 |
494 |
Kissalampi |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
473046.32400000 |
7163588.69100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010313 |
Maakuoppa Rokuan kansallispuiston laajennusosan länsiosassa, joka sijaitsee loivassa rinteessä kahden polun risteyksen kaakkoispuolella. Maapohja on hiekkaa.
Kuoppa on pyöreä, halkaisijaltaan noin 1 m ja syvyydeltään noin 0,3 m. Kuopan pohjaan tehdyssä tarkastuspistossa havaittiin huuhtoutumiskerros. Kuoppa muistuttaa hieman pyyntikuoppaketjun kuoppia kuten Muhoksen Kotalammmen kuoppia noin 1,2 km itään.
2020: Kohde tarkistettiin, ei muutoksia. |
| metsakeskus.1000010316 |
271 |
Hosiosto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
249009.72500000 |
6812145.06500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010316 |
Asuinpaikka sijaitsee Tulkkilasta-Kullaalle johtavan tien länsipuolella ja siitä Porolanmaahan erkanevan Oinassaarentien pohjois-luoteispuolella, Hosioston talosta 50 m pohjoiseen.
Asuinpaikka on pellolla kahden kallioalueen välissä. Maaperä paikalla on hiekkaa.
Pellolta on löydetty saviastianpaloja ja kivikirves sekä kvartsi-iskoksia ja kivilaji-iskos (KM 37344). |
| metsakeskus.1000010316 |
271 |
Hosiosto |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
249009.72500000 |
6812145.06500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010316 |
Asuinpaikka sijaitsee Tulkkilasta-Kullaalle johtavan tien länsipuolella ja siitä Porolanmaahan erkanevan Oinassaarentien pohjois-luoteispuolella, Hosioston talosta 50 m pohjoiseen.
Asuinpaikka on pellolla kahden kallioalueen välissä. Maaperä paikalla on hiekkaa.
Pellolta on löydetty saviastianpaloja ja kivikirves sekä kvartsi-iskoksia ja kivilaji-iskos (KM 37344). |
| metsakeskus.1000010323 |
927 |
Vanjoki (Teikarla) Skotti |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
344607.83600000 |
6702512.57100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010323 |
Mahdollisesti jo keskiajalla käytössä ollut kylätontti sijaitsee Vanjoen eli Karjaanjoen länsirannan rinteessä, joen ja Koisjärvi/Jokikuntatien välissä. Vuoden 1773-74 kartan mukaan nykyisin autioituneella, osin peltona ja osin laidunmaana olevalla alueella oli kaksi Vanjoen kylän taloa, Skotti ja Ryönä. Skotin ja Ryönän talot siirrettiin nykyisille sijaintipaikoilleen 1800-luvun lopulla, jolloin vanha tonttimaa jäi autioksi yhtä latoa lukuun ottamatta.
Vanjoki -laakson/Jokikunnan/Vanjärven neljänneksen kylät muodostivat suhteellisen yhtenäisen asutuskeskittymän jo 1500-luvulla. Jokikunnan kylistä mainitaan Vanjoen naapurikylät Kaharla ja Härtsilä jo vuonna 1428. Vanjoen kylä mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vasta 1520, mutta vuodelta 1482 peräisin olevassa rajatuomiossa esiintyy paikka nimeltä "Kåttila". Rajapyykki sijoittuu 1700-luvun karttojen mukaan "Kotin Karjan laidun" -nimisenä Skotin ja Ryönän kohdalle joen toiselle rannalle. Ilmeisesti Skotin talo on siis ollut olemassa jo 1400-luvulla, suhteellisen samalla paikalla kuin 1700-luvullakin.
Asuinpaikkaa tutkittiin kaivauksin 1987, jolloin löydettiin keskiajalta 1900-luvulle ajoittuvien esinelöytöjen lisäksi täytetty oja, kaksi likamaa-kuopannetta sekä epämääräisiä kulttuurimaakerrostumia. Suuri osa tonttimaasta on raivattu ja kynnetty autioitumisen jälkeen, mutta kyntökerroksen alla saattaa olla vielä säilyneitä kulttuurikerroksia. |
| metsakeskus.1000010326 |
286 |
Riuksilta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
486715.58800000 |
6720291.10400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010326 |
Anjalankosken lounaisosasta, Karjasaarta länsipuolitse kiertävän Kymijoen uoman länsirannalta löytyi rakennuksen perustuksia kaivettaessa kaksi kourutalttaa liedeltä vaikuttaneesta kiveyksestä 1950-luvun alussa. Kolmas taltta löytyi pellolta noin 200 metriä rakennuksista kaakkoon. Kyseessä on todennäköisesti kivikautinen asuinpaikka, mutta se on ainakin osittain tuhoutunut rakennustöiden yhteydessä. |
| metsakeskus.1000010327 |
541 |
Peltola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
592921.43900000 |
7056192.31800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010327 |
Asuinpaikka sijaitsee Karhunpäässä, Pienen Haapajärven eteläpuolella, Hirsikankaan soranottoalueen lounaispuolella, pelolla Karhunpäänjoen ja metsän välissä. Löytöjä poimittiin pääasiassa kahdesta keskittymästä, ydinalue sijaitsee metsän reunassa. Itä-Karjalainen kourutaltta on löytynyt Karhujoen rannalta, Peltolan talon luoteispuolelta. |
| metsakeskus.1000010328 |
541 |
Ahola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
595088.57500000 |
7053006.59900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010328 |
Asuinpaikka sikaitsee Karhujärven eteläpuolella, Aholan talon pohjoispuolella kulkevan kylätien mutkassa. Löydöt on poimittu savisesta pellosta. Kohteen läheisyydestä on poimittu useita kiviesineitä irtolöytöinä. |
| metsakeskus.1000010329 |
541 |
Mäkelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
592203.73100000 |
7053786.28400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010329 |
Asuinpaikka sijaitsee Karhunpään Pohjajärven lounaisrannalla, Mäkelän talon itäpuolisella pellolla, pellot ovat talon ja järven välissä. Löytöjä poimittiin suhteellisen laajalta alueelta hiekkaisesta pellosta. Maaperä on paikoin savea, paikoin hiekkaa. |
| metsakeskus.1000010330 |
541 |
Pohjajärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
592573.58700000 |
7053566.37300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010330 |
Asuinpaikka sijaitsee Pohjajärven eteläpuolella, Pohjajärven talon pohjoispuolitse kulkevan kylätien pohjoispuolisella pellolla. Löydöt on poimittu hiekkaiselta pellolta noin 50x50 metrin alalta. |
| metsakeskus.1000010331 |
541 |
Herranen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
592759.47200000 |
7064914.80100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010331 |
Asuinpaikka sijaitsee Kalliojärven ja Ylä-Valtimojärven välissä, korkealla niemellä, Herrasen talon pohjoispuoleisella pelolla. Maaperä on pellossa savinen. |
| metsakeskus.1000010332 |
541 |
Hiekkalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
589178.92000000 |
7063806.23100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010332 |
Asuinpaikka sijaitsee Ylä-Valtimolla, Valtimojärven luoteisnurkkauksessa, Hiekkalahden tilan pellolla. Löydöt olivat pellolla useana pesäkkeenä. |
| metsakeskus.1000010333 |
541 |
Tuliniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
593725.08300000 |
7065567.54100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010333 |
Asuinpaikka sijaitsee Ylä-Valtimojärven Tuliniemessä. Löytöalue on Tuliniemen päärakennuksen pohjoispuolista, savista peltoa. |
| metsakeskus.1000010334 |
541 |
Pursiala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
593405.21100000 |
7065313.64400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010334 |
Asuinpaikka sijaitsee Ylä-Valtimojärven länsirannalla, Tuliniemen eteläosissa. Asuinpaikka on hiekkaisen peltotörmän päällä. |
| metsakeskus.1000010335 |
541 |
Lähdemäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
597687.52200000 |
7054525.00500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010335 |
Asuinpaikka sijaitsee Karhujärven itäpuolisen Ristijärven kaakkoispäässä, Lähdemäen talon rantapelloilla. Löydöt on poimittu savisesta peltorinteestä.
Ristijärvestä on otettu siitepölynäyte, joka osoitti jatkuvan viljelyn alkaneen lähistöllä 1240-luvulla. |
| metsakeskus.1000010336 |
541 |
Laatikaisenkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
578976.98700000 |
7075221.60200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010336 |
Asuinpaikka sijaitsee Kokkojoen ja Rumonlammen välissä, hiekkaisella kankaalla. Löydöt on poimittu pienen hiekkakuopan reunoilta. |
| metsakeskus.1000010337 |
541 |
Kortepuro |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
578682.10200000 |
7076084.25100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010337 |
Asuinpaikka sijaitsee Kokkojoen länsipuolella, Kajaani-Joensuu -tien ja siitä Rumonkankaalle erkanevan tien risteyksessä. Alue on kuivaa männikkökangasta, löytöjä poimittiin pienen hiekkakuopan reunalta. |
| metsakeskus.1000010338 |
541 |
Rumonkoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
578947.99100000 |
7076651.02400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010338 |
Asuinpaikka sijaitsee Kokkojoen länsirannalla Rumossa, Rumonkoskesta reilu parisataa metriä länteen, jokirantaa myötäilevän hiekkatien ja joen välissä. Löytöalue on hiekkaista kangasta, jolla on useita rantaterasseja. Alueelta kaadettu puusto ja maapohja on laikutettu.
Koekuopasta, mahdollisesta tulisijasta, saatu palanut hirven luu ajoitettiin, ajoitustulos on noin 3900 eKr.
Inventoinnissa 2011 paikalla oli edelleen hakkuuaukio, jossa joitain isompia mäntyjä oli jätetty siemenpuiksi. Alue oli laikutettu, ja laikuissa havaittiin punertavaa maata. Paikalla on selkeä rantamuodostuma. |
| metsakeskus.1000010339 |
541 |
Ikipiha |
10002 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
599981.51700000 |
7077652.69200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010339 |
Kalmisto sijaitsee Peri-Sivakassa, Ikipiha-nimisen talon mailla, päärakennuksen pohjoispuolisessa haassa, joka nyttemmin kasvaa sekametsää. Haan koillispuolella maasto laskee jyrkästi kohti Likolampea ja suota.
Inventoinnissa 2011 todettiin kymmenkunta huonosti erottuvaa ja tulkinnanvaraista painannetta. Osa on suunnassa pohjois-etelä, osa itä-länsi. Painanteita on rinteessä noin 50 m pitkällä ja noin 25 m leveällä alueella. Kaivetuissa koekuopissa yhdessä todettiin kiveys ja toisessa ruumishauta, tästä haudasta ovat peräisin vuonna 1993 löytyneet luut. Kolmas koekuoppa, joka kaivettiin muita syvempään painanteeseen, oli puhdasta moreenia.
Maanomistajan mukaan pihapiirissä ja sen lähellä on rakennuksen pohjia. Paikan läheltä on kertoman mukaan löytynyt Kustaa II Adolfin aikainen raha sekä tätä nuorempia ruotsalaisia kolikoita. Pihapiirissä on maata muokatessa havaittu liitupiipun palasia ja veitsiä. |
| metsakeskus.1000010341 |
541 |
Laavu |
10002 |
12006 |
13076 |
11006 |
27000 |
593781.02300000 |
7076126.28600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010341 |
Karsikkopuu sijaitsee Murtojärven etelärannalla, reilu 300 m Murtovaaran talomuseon luoteispuolella. Puu sijaitsee rinteessä, noin seitsemän metriä rannasta. Rinne on kuivaa louhikkoista männikköä, järven rannat ovat soiset. Maisema on jylhää ja luonnonkaunista.
Puun tauluosa on osin tuhoutunut. Koloja ja kirjaimia sekä vuosilukuja erottuu. |
| metsakeskus.1000010342 |
541 |
Kuopparinne |
10001 |
12001 |
13000 |
11000 |
27000 |
579409.82800000 |
7071771.99300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010342 |
Palanutta luuta poimittiin savisesta pellosta Rumojoen itärannalta, Pihkakosken itäpuoliselta pellolta, Nahkakosken luoteispuolelta. |
| metsakeskus.1000010344 |
890 |
Njaggaljávrrit 3 |
10002 |
12001 |
13001 |
11004 |
27000 |
496968.45300000 |
7726714.22000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010344 |
Asumuspainanne sijaitsee Kevon luonnonpuistossa Kevon reitin varrella Njaggaljärven länsirannalla, vesirajasta noin seitsemän metrin päässä. Kevon reitti kulkee aivan painanteen vieritse, mutta painanne ei ole vaarassa tuhoutua. Painannetta suojaavat kulutukselta siinä kasvava varvikko ja reunalla kasvavat puut. Puut ohjaavat retkeilijöiden reitin pois painanteesta. Painanteen ympäristö on kuivahkoa kangasta ja maaperä hiekkamoreenia.
Asumuspainanne on muodoltaan pyöreä, halkaisijaltaan seitsemän metriä ja syvyydeltään noin 70 senttimetriä. Sen keskellä on suorakaiteen muotoinen tulisija, joka on kooltaan 1.5 x 1.10 metriä ja korkeudeltaan noin 25 senttimetriä. Koko painanteen alueella ja tulisijan päällä kasvaa tiheä varvikko. Painanteeseen ei tehty koepistoa. Läheltä polulta ei löytynyt mitään löytöjä.
Painanne sijaitsee reilun sadan metrin päässä Valtosen 1999 löytämästä esihistoriallista Njaggaljávrrit 2 asuinpaikasta, mutta on siitä kuitenkin selvästi erillinen. Kohteiden väliltä ei löytynyt mitään esihistorialliseen tai historialliseen toimintaan viittaavaa.
2011 inventoinnissa todettiin ettei painanteen keskellä ole tulisijan jäännöstä vaan korkea sammalmätäs. Painanteeseen tehdystä toisesta koepistosta havaittiin hiilen kappaleita. Varmuutta siitä, onko kyseessä ihmisen vai luonnon tekemä painanne, ei ole. |
| metsakeskus.1000010345 |
890 |
Njaggaljávrrit 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
496933.46700000 |
7727004.11000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010345 |
Njaggaljärven länsipuolelta aivan Kevon reitin vierestä löytyi kaksi pientä pyöreähköä tulisijaa noin kolmen metrin päässä toisistaan. Tulisijat ovat halkaisijaltaan noin 90 senttimetriä. Tulisijan palaneiden kivien yläosat häämöttävät kuluneen humuskerroksen alta. Kivien välissä on hiiltä ja nokea. Mitään löytöjä ei löytynyt.
Alue on melko kulunut, koska Kevon reitti kulkee aivan vierestä ja tulisijat sijaitsevat luonnollisella maisemankatselupaikalla reitin vieressä. Tulisijat ovat kuitenkin melko vilkkaasta retkeilystä huolimatta säilyneet hyvin. Tulisijat sijaitsevat korkealla törmällä noin kymmenen metriä järven rannasta. Alueen ympäristö on kuivahkoa kangasta ja maaperä hiekkamoreenia. Löytöpaikasta noin 250 metriä pohjoisluoteeseen sijaitsee Njaggaljávri-niminen (Mj-tunnus 890010089) pyyntikuoppakohde.
2011 inventoinnissa kohteen todettiin olevan jokseenkin samassa kunnossa kuin vuonna 2007. |
| metsakeskus.1000010346 |
890 |
Buvrràšjávri 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
497473.24600000 |
7729108.26500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010346 |
Kohde sijaitsee Puvrrasjärven eteläpuolella, järvestä noin 200 metriä etelään on kolme pyyntikuoppaa kapean suoalueen vieressä. Kuoppa 1 on halkaisijaltaan noin 2.5 metriä ja syvyydeltään noin 80 senttimetriä. Siitä noin 20 metriä länteen on kuoppa 2, joka on halkaisijaltaan noin 6 metriä ja syvyydeltään noin 1.4 metriä. Kolmas kuoppa sijaitsee edellisestä noin 20 metriä länteen ja on halkaisijaltaan noin 4 metriä ja syvyydeltään noin metrin. Kuopat sijaitsevat tunturikoivikossa ja maaperä on hiekkamoreenia. Niiden kaakkoispuolella maasto nousee jyrkästi. Kuopista noin puoli kilometriä lounaaseen sijaitsee Puvrrasjávri-niminen pyyntikuoppakohde, jossa on yhdeksän pyyntikuoppaa.
Kohde on tarkastettu vuonna 2011 tehdyssä inventoinnissa, jonka mukaiset kuvaukset on liitetty alakohteisiin. |
| metsakeskus.1000010347 |
742 |
Arajoen niitty |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
548997.93200000 |
7475080.55800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010347 |
Alue on suurimmaksi osaksi alavaa tulvaniittyä, johon jokien vedet nousevat keväisin. Kemijoen varressa on kuitenkin niityn ja joen välissä niittyä korkeampi hiekkatörmä, jossa kasvillisuus on melko harvaa, ja jossa tulvien ja jään rouhinnan paljastamaa hiekkaa on paikoin näkyvissä.
Kvartsiesine löytyi törmän keskiosasta, noin viiden metrin päästä joesta. Löytökohtaan kaivetusta koepistosta eikä törmän kasvillisuudesta paljaalta alueelta löytynyt muita löytöjä, rakenteita tai maaperän värjäytymiä.
Mahdollinen pyyntikuoppa sijaitsee törmän korkeimmalla kohdalla törmän pohjoispäässä, lähellä Ala-Arajoen ja Kemijoen yhtymäkohtaa.
Kuoppa on halkaisijaltaan noin kolme metriä ja näkyvältä syvyydeltään 50 cm. Kuoppaan on kuitenkin tulvan seurauksena tullut runsaasti orgaanista aineista. Kenttälapion varsi ei riittänyt saavuttamaan maan pintaa. Siksi ei paikan tarkastuksessa voitu todentaa, onko kuopassa podsolimaannosta. Paikka on pyyntikuopalle tyypillinen – kahden joen yhtymäkohta.
Nelisen km ylävirtaan Arajoekea ja sen sivuomaa Peskihaaraa on C. Carpelan(2006) arvellut joen laajentuman kohdalla Kotamaan reunassa voivan sijaita Olof Träskin Kemin-Lapin kartan (1640) talvikylän paikka. Kohdetta ei liene etsitty. |
| metsakeskus.1000010351 |
494 |
Kirvesjärvi 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
473527.00000000 |
7163859.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010351 |
Tervahauta Rokuan kansallispuiston laajennusosan pohjoisosassa, Kirvesjärven koillisrannalla polun varressa. Maaperä on hiekkaa ja metsä noin 70-vuotiasta mäntymetsää. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 15 m ja melko jyrkkä. Haudan päällä kasvaa noin 50-vuotiasta mäntyä. Haudasta 10 metriä länteen on noin 2,8 m x 3,5 m kokoinen noin 1 m syvä kuoppa, luultavasti haudan vartijan asumuksen sija.
Haudan pohjoispuolella on kaksi kaivantoa. Toisen koko on 4,5 m x 7 m, syvyys 1 m ja toisen 3 m x 1,5 m syvyys 1 m. Mahdollisesti kyseessä on hautapirtin jäänteet. Kaivannoissa ei havaittu huuhtoutumiskerrosta. Peruskartalla on tervahautamerkki noin 100 m idempänä.
2020:
Ympäristön kuvaus
Kirvesniemi on kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa yli 100-vuotiaita mäntyjä. Maaperä on hiekkaa. Tervahauta on Kirvesniemen lounaisreunalla ja heti sen eteläpuolella kulkee polku. Tervahaudan päällä kasvaa runsaammin puita ja katajaa ympäristöön verrattuna siinä kasvaa runsaammin puita.
Kuvaus
Tervahaudan halkaisija ulkoreunalta ulkoreunalle mitattuna on noin 20 metriä. Tervahaudan reunat ovat paikoittain hieman epäselvät ja tervahaudan sisäosa ei ole kauttaaltaan selkeän laakea. Ainakin haudan pohjoispuolta tarkastellessa vaikuttaisi siltä, että tervahaudassa olisi kaksi sisäkkäistä rakennetta. Halssikaivanto erottuu selkeänä ojamaisena kaivantona myös
haudan sisäpuolella sinne hieman reunalta laskien. Haudasta ulos se taas vaikuttaa laskevan ainakin kahdessa tasossa, tai hieman portaittain ja suhteellisen pitkästi. Aivan retkeilypolun vieressä eli haudan eteläpuolella on selkeäreunainen, mahdollisesti hautaan liittymätön kaivanto.
Tervahaudan pohjoispuolella on kaksi kaivantoa. Suurempi kaivanto on pohjoisempi ja pienempi kaivanto on heti sen eteläpuolella, tervahaudan pohjoispuolella. Suurempi painanne/kaivanto hahmotettiin nyt hieman eri laajuisena kuin edellisessä inventoinnissa, noin 5,5 x 3,5 metrin kokoisena. Vuoden 2020 inventoinnissa ei havaittu vuoden 2007 raportissa mainittua kuoppaa tervahaudan länsipuolella. |
| metsakeskus.1000010352 |
494 |
Kirvesjärvi 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
473696.00000000 |
7163723.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010352 |
Tervahauta Rokuan kansallispuiston laajennusosan pohjoisosassa, Kirvesjärven itäpäässä, polun varressa. Maapohja on hiekkaa ja metsä noin 70-vuotiasta mäntyvoittoista sekametsää. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 16 m ja se on melko jyrkkä. Haudan päällä kasvaa noin 50-vuotiasta mäntyä Haudasta noin 10 metriä länteen on noin 2,8 m x 3,5 m kokoinen noin 1 m syvä kuoppa, luultavasti haudan vartijan asumuksen sija.
Peruskartalla on tervahaudan merkki arviolta 50 m etelään.
2020: Tervahaudan halkaisija on vallin päältä vallin päälle mitattuna noin 15 metriä. Vinovalovarjosteesta voi sen kokonaishalkaisijaksi hahmottaa noin 20 metriä. Halssiaukko erottuu noin 2 x 8 metrin kokoisena kaivantona, joka suuntaa lounaaseen eli järvelle päin. Haudan syvyys on noin 1,5 metriä. Haudan alue on hieman pusikoitunut, ja haudan päällä
kasvaa monen ikäisiä puita. Edellisen inventoinnin mukaista kuoppaa tervahaudan länsipuolelta ei havaittu. Sen sijaan tervahaudan kaakkoispuolelta kyllä, noin 10 metriä haudan eteläreunasta katsoen. Siitä vain noin 2,5 metrin päässä kulkee retkeilypolku. |
| metsakeskus.1000010354 |
494 |
Syväjärvi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
474514.00000000 |
7163800.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010354 |
Tervahauta Rokuan kansallispuiston laajennusosan pohjoisosassa, Syväjärven ja Kotalammen välisellä alueella suokosteikon itäpäässä. Vieressä kulkee tie. Maapohja on hiekkaa, metsä noin 100-vuotiasta mäntyvoittoista sekametsää. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 15 m. Alueella ei ole havaittavissa merkkejä hautapirtistä tai vastaavasta.
2020: Tervahaudan halkaisija on noin 15 metriä ulkoreunalta ulkoreunalle mitattuna. Alarinteeseen eli luoteeseen suuntaavan halssiaukon kaivanto erottuu noin 3 metriä leveänä ja noin metrin syvyisenä. Halssikaivanto jatkuu myös haudan sisälle noin 4 metrin matkalla, sinne hieman laskien. Tervahaudan ympärillä on useita kaivantoja, jotka todennäköisesti liittyvät tervahaudan rakentamiseen. Yksi niistä on noin 1,7 x 0,9 metrin laajuinen ja noin 0,4 metriä syvä. Haudan päällä kasvaa iäkkäitä mäntyjä ja tervahaudan läpi menee kapea polku. |
| metsakeskus.1000010356 |
494 |
Irvi-Ahveroinen |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
474436.00000000 |
7162916.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010356 |
Tervahauta Rokuan kansallispuiston laajennusosan pohjoisosassa, pienen Irvi-Ahveroisen lammen itärannalla. Maapohja on hiekkaa ja metsä noin 50-vuotiasta sekametsää. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 15 m ja se on melko loiva. Haudan pohjoispuolella on epäselvä kaivanto, halkaisijaltaan noin 6 m ja syvyydeltään noin 1m. Mahdollisesti kyseessä on hautapirtin jäännös. Peruskartalla muutama 10 m etelään on tervahaudan merkki.
2020: Selkeästi maastossa havaittava tervahauta, jonka halkaisija ulkoreunalta ulkoreunalle mitattuna on noin 19 m. Heti tervahaudan ulkoreunojen ympärillä on havaittavissa 12 kaivantoa, ilmanottoaukkoa. Niistä kaksi on hieman pitempää kaivantoa. Ulkopuolelta mitattuna tervahaudan reuna on korkeimmillaan noin 1,6 metrin korkeudella. Lännen suuntaan avautuva halssiaukko erottuu noin 7 metrin pituisena kaivantona. Tervahaudan pohjoispuolella, noin 6 metrin päässä tervahaudan vallin ulkoreunasta on selkeästi maastossa erottuva, halkaisijaltaan 5,5 metrin kokoinen ja noin metrin syvä pyöreä kuoppa. Kuoppa on tulkittu väliaikaiseksi asumuskuopaksi tai siitä on otettu maata tervahaudan rakentamista varten. |
| metsakeskus.1000010357 |
494 |
Saarinen |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
473766.03200000 |
7162279.22000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010357 |
Tervahauta Rokuan kansallispuiston laajennusosan pohjoisosassa, Saarisen lammen luoteisrannalla, ulkoilualueella tien vieressä. Tervahaudan päällä kasvaa katajia ja vanhoja mäntyjä. Maapohja on hiekkaa.Tervahauta on halkaisijaltaan noin 12 m ja melko jyrkkä. Haudan vieressä on epäselviä kuopanteita, mahdollisesti hautapirtin jäänteet. Peruskartalla alueella on tervahaudan merkki.
2020: Tervahauta sijaitsee Saarisen luoteisrannalla noin 40 metrin päässä rannasta hiekkapohjaisella maalla. Tervahaudan pohjoispuolitse kulkee autolla ajettava tie ja eteläpuolella kulkee retkeilyreitti rannan suuntaisesti. Pohjoispuolen tiestä eroaa vielä leveä tie etelään haudan länsipuolella. Tervahaudan päällä kasvaa katajaa, kuusia ja mäntyjä ja tämä erottuu maisemassa.
Ulkoreunalta ulkoreunalle mitattuna halkaisijaltaan noin 18 metrin kokoinen tervahauta, jossa on järvelle päin suuntautuva halssiaukko. Se erottuu noin 6 metriä pitkänä ja 1,5 metriä leveänä kaivantona. Halssin kohdalta haudan sisältä mitattuna hauta on noin metrin syvä. Haudan päälle on kasvanut kuusta ja katajaa, ja näkymä on nykyään hieman pusikkomainen. Tervahaudan ympärillä on useita kuoppia, jotka ovat todennäköisesti ilmanottoaukkoja tai haudan rakentamiseen liittyviä materiaalinottokuoppia. Yksi suurempi kuoppa on hieman etäämmällä muista, ja saattaa olla haudan polttamisen aikaan
liittyvä, väliaikaiseen asumiseen liittyvä kuoppa (ks. alakohteet). |
| metsakeskus.1000010359 |
494 |
Keisarintie |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
473812.02200000 |
7159665.26300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010359 |
Keisarintie on osa noin 50 km pitkää käytössä olevaa tietä Muhoksen ja Vaalan alueella. Se kulkee Rokuan kansallispuiston etelärajaa pitkin noin 2,7 km matkan, jossa maapohja on hiekkaa ja metsä vanhaa mäntymetsää. Tie on yhä päällystämätön ja käytössä. Tiessä on nähtävillä vieläkin piirteitä vanhasta kärryurasta. Keisarintie valmistui vuonna 1610 yhteysväyläksi Oulun linnan ja Kajaanin linnan välille. Aluksi tie oli enemmänkin ratsupolku, sillä 1680-luvulla maaherra antoi käskyn raivata tie kärryillä kuljettavaan kuntoon. Tietä käyttivät pääasialla kruunun asialla olevat: virkamiehet, sotilaat sekä postinkantajat. Nimi ”Keisarintie” tulee ilmeisesti keisari Aleksanteri I:n suunnitelmasta kulkea tietä pitkin matkallaan Kajaanista Ouluun vuonna 1819. Tiettävästi Rokuan talossa Kukkolan kylässä on ollut isonvihan aikaan majatalo, jonka peruskiveys on ollut vielä 1950-luvulla näkyvissä. Tie on vanhalta säilyneeltä osaltaan merkitty RKY 1993 rajaukseen. Joissakin kosteikkokohdissa on säilyneitä rakenteita, jotka on katsottu kiinteiksi muinaisjäännöksiksi, samoin kuin kokonaan pois käytöstä jääneitä osuuksia. Muhoksen ja Vaalan rajalla on tien varressa suuri siirtolohkare, Isokivi. Sen lähellä on suuria historialisen ajan kuoppia. |
| metsakeskus.1000010361 |
564 |
Iso Lavalampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
441491.79100000 |
7236331.33700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010361 |
Haukiputaan itäosassa, noin 300 m Ison Lavalammen eteläpuolella ja Liippaantiestä 150 m etelään, sijaitseva kivikautinen asuinpaikka sekä kuoppajäännös. Asuinpaikka on loivapiirteisellä pitkänomaisella mäntykangasharjanteella, joka idässä laskeutuu suolle. Maalaji on karkeaa lähes kivetöntä hiekkaa. Maasto oli tarkastushetkellä vuonna 2005 äestettynä ja puusto hakattuna. Asuinpaikan laajuudeksi arvioitiin pintalöytöjen perusteella noin 150x40 m. Äestysurista löytyi palaneita kiviä sekä kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Suurin osa löydöistä on harjanteelta ja sen läheisyydestä. Kuoppajäännös on välittömästi asuinpaikasta itäkaakkoon, äestämättömällä alueella. Sen kairausnäytteessä oli paksu huuhtoutumiskerros. Kuoppa on pitkänomainen itä-länsi-suunnassa ja kooltaan 4,0 x 2,2 m ja 0,2 m syvä. Aauinpaikan rajaus perustuu lisäksi 2009 tehtyyn pintatarkastukseen, jossa alueella edelleen havaittiin löytöjä noin 100-120 m pituisella muinaisen rantörmän suuntaisella ja noin 15-20 m levyisellä alueella, joka on kasvamassa umpeen. |
| metsakeskus.1000010362 |
564 |
Hiidenvaara 3 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
445009.37700000 |
7235407.71800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010362 |
Haukiputaan Hiidenvaaran kaakkoispään ja laajemman Hiidenvaara 2 asuinpaikan ja asumuspainannealueen lounaispuolella, rinteen ja suonreunan välissä, on vuonna 2005 inventoinnissa havaittu yksittäinen erillinen asumuspainanne. Painanne on soikea, mitoiltaan 8,3 x 4,9 m ja 0,4 m syvä. Sen kairauksessa löytyi kvartsi-iskos. Kaksi painanteeseen tehtyä pientä koepistoa paljasti lisäksi palaneista kiviä sekä kvartsi-iskoksen ja maannosprofiilin.
Aluetta tarkastettiin uudelleen laserkeilausaineistoissa erottuneiden mahdollisten muinaisjäännösrakenteiden takia v. 2013. Asumuspainanteesta 1 noin 40 - 350 m luoteeseen todettiin 2-3 kuoppajäännöstä, kolme miilua, joista yhden vierellä ilmeisesti miilunpolttajan maja kiuasjäännöksineen ja asumuspainanteesta 1 noin 85 m etelään toinen asumuspainanne. Kaikkineen kivikautisia - historiallisen ajan muinaisjäännöksiä on runsaan 400 m matkalla kaakosta luoteeseen loivasti laskevalla tai tasaisella kankaalla, n. 30-100 m soistuneen alueen reunasta (ks. alakohteet). |
| metsakeskus.1000010362 |
564 |
Hiidenvaara 3 |
10002 |
12001 |
13001 |
11006 |
27000 |
445009.37700000 |
7235407.71800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010362 |
Haukiputaan Hiidenvaaran kaakkoispään ja laajemman Hiidenvaara 2 asuinpaikan ja asumuspainannealueen lounaispuolella, rinteen ja suonreunan välissä, on vuonna 2005 inventoinnissa havaittu yksittäinen erillinen asumuspainanne. Painanne on soikea, mitoiltaan 8,3 x 4,9 m ja 0,4 m syvä. Sen kairauksessa löytyi kvartsi-iskos. Kaksi painanteeseen tehtyä pientä koepistoa paljasti lisäksi palaneista kiviä sekä kvartsi-iskoksen ja maannosprofiilin.
Aluetta tarkastettiin uudelleen laserkeilausaineistoissa erottuneiden mahdollisten muinaisjäännösrakenteiden takia v. 2013. Asumuspainanteesta 1 noin 40 - 350 m luoteeseen todettiin 2-3 kuoppajäännöstä, kolme miilua, joista yhden vierellä ilmeisesti miilunpolttajan maja kiuasjäännöksineen ja asumuspainanteesta 1 noin 85 m etelään toinen asumuspainanne. Kaikkineen kivikautisia - historiallisen ajan muinaisjäännöksiä on runsaan 400 m matkalla kaakosta luoteeseen loivasti laskevalla tai tasaisella kankaalla, n. 30-100 m soistuneen alueen reunasta (ks. alakohteet). |
| metsakeskus.1000010362 |
564 |
Hiidenvaara 3 |
10002 |
12016 |
13151 |
11019 |
27000 |
445009.37700000 |
7235407.71800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010362 |
Haukiputaan Hiidenvaaran kaakkoispään ja laajemman Hiidenvaara 2 asuinpaikan ja asumuspainannealueen lounaispuolella, rinteen ja suonreunan välissä, on vuonna 2005 inventoinnissa havaittu yksittäinen erillinen asumuspainanne. Painanne on soikea, mitoiltaan 8,3 x 4,9 m ja 0,4 m syvä. Sen kairauksessa löytyi kvartsi-iskos. Kaksi painanteeseen tehtyä pientä koepistoa paljasti lisäksi palaneista kiviä sekä kvartsi-iskoksen ja maannosprofiilin.
Aluetta tarkastettiin uudelleen laserkeilausaineistoissa erottuneiden mahdollisten muinaisjäännösrakenteiden takia v. 2013. Asumuspainanteesta 1 noin 40 - 350 m luoteeseen todettiin 2-3 kuoppajäännöstä, kolme miilua, joista yhden vierellä ilmeisesti miilunpolttajan maja kiuasjäännöksineen ja asumuspainanteesta 1 noin 85 m etelään toinen asumuspainanne. Kaikkineen kivikautisia - historiallisen ajan muinaisjäännöksiä on runsaan 400 m matkalla kaakosta luoteeseen loivasti laskevalla tai tasaisella kankaalla, n. 30-100 m soistuneen alueen reunasta (ks. alakohteet). |
| metsakeskus.1000010362 |
564 |
Hiidenvaara 3 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
445009.37700000 |
7235407.71800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010362 |
Haukiputaan Hiidenvaaran kaakkoispään ja laajemman Hiidenvaara 2 asuinpaikan ja asumuspainannealueen lounaispuolella, rinteen ja suonreunan välissä, on vuonna 2005 inventoinnissa havaittu yksittäinen erillinen asumuspainanne. Painanne on soikea, mitoiltaan 8,3 x 4,9 m ja 0,4 m syvä. Sen kairauksessa löytyi kvartsi-iskos. Kaksi painanteeseen tehtyä pientä koepistoa paljasti lisäksi palaneista kiviä sekä kvartsi-iskoksen ja maannosprofiilin.
Aluetta tarkastettiin uudelleen laserkeilausaineistoissa erottuneiden mahdollisten muinaisjäännösrakenteiden takia v. 2013. Asumuspainanteesta 1 noin 40 - 350 m luoteeseen todettiin 2-3 kuoppajäännöstä, kolme miilua, joista yhden vierellä ilmeisesti miilunpolttajan maja kiuasjäännöksineen ja asumuspainanteesta 1 noin 85 m etelään toinen asumuspainanne. Kaikkineen kivikautisia - historiallisen ajan muinaisjäännöksiä on runsaan 400 m matkalla kaakosta luoteeseen loivasti laskevalla tai tasaisella kankaalla, n. 30-100 m soistuneen alueen reunasta (ks. alakohteet). |
| metsakeskus.1000010362 |
564 |
Hiidenvaara 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
445009.37700000 |
7235407.71800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010362 |
Haukiputaan Hiidenvaaran kaakkoispään ja laajemman Hiidenvaara 2 asuinpaikan ja asumuspainannealueen lounaispuolella, rinteen ja suonreunan välissä, on vuonna 2005 inventoinnissa havaittu yksittäinen erillinen asumuspainanne. Painanne on soikea, mitoiltaan 8,3 x 4,9 m ja 0,4 m syvä. Sen kairauksessa löytyi kvartsi-iskos. Kaksi painanteeseen tehtyä pientä koepistoa paljasti lisäksi palaneista kiviä sekä kvartsi-iskoksen ja maannosprofiilin.
Aluetta tarkastettiin uudelleen laserkeilausaineistoissa erottuneiden mahdollisten muinaisjäännösrakenteiden takia v. 2013. Asumuspainanteesta 1 noin 40 - 350 m luoteeseen todettiin 2-3 kuoppajäännöstä, kolme miilua, joista yhden vierellä ilmeisesti miilunpolttajan maja kiuasjäännöksineen ja asumuspainanteesta 1 noin 85 m etelään toinen asumuspainanne. Kaikkineen kivikautisia - historiallisen ajan muinaisjäännöksiä on runsaan 400 m matkalla kaakosta luoteeseen loivasti laskevalla tai tasaisella kankaalla, n. 30-100 m soistuneen alueen reunasta (ks. alakohteet). |
| metsakeskus.1000010362 |
564 |
Hiidenvaara 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
445009.37700000 |
7235407.71800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010362 |
Haukiputaan Hiidenvaaran kaakkoispään ja laajemman Hiidenvaara 2 asuinpaikan ja asumuspainannealueen lounaispuolella, rinteen ja suonreunan välissä, on vuonna 2005 inventoinnissa havaittu yksittäinen erillinen asumuspainanne. Painanne on soikea, mitoiltaan 8,3 x 4,9 m ja 0,4 m syvä. Sen kairauksessa löytyi kvartsi-iskos. Kaksi painanteeseen tehtyä pientä koepistoa paljasti lisäksi palaneista kiviä sekä kvartsi-iskoksen ja maannosprofiilin.
Aluetta tarkastettiin uudelleen laserkeilausaineistoissa erottuneiden mahdollisten muinaisjäännösrakenteiden takia v. 2013. Asumuspainanteesta 1 noin 40 - 350 m luoteeseen todettiin 2-3 kuoppajäännöstä, kolme miilua, joista yhden vierellä ilmeisesti miilunpolttajan maja kiuasjäännöksineen ja asumuspainanteesta 1 noin 85 m etelään toinen asumuspainanne. Kaikkineen kivikautisia - historiallisen ajan muinaisjäännöksiä on runsaan 400 m matkalla kaakosta luoteeseen loivasti laskevalla tai tasaisella kankaalla, n. 30-100 m soistuneen alueen reunasta (ks. alakohteet). |
| metsakeskus.1000010363 |
564 |
Satulakangas |
10002 |
12016 |
13151 |
11019 |
27012 |
451304.85200000 |
7232422.93500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010363 |
Haukiputaan kunnan itäosassa Martimojoen lounaispuolella sijaitsevan Satulakankaan itäosassa havaittiin inventoinnissa vuonna 2005 yksittäinen asumuspainanne joesta 250 m lounaaseen ja 30 m lähimmästä polkutiestä etelään. Noin 50 m päässä havaittiin hiilimiilu. Painanne todettiin pyöreäksi, halkaisijaltaan noin 11 metriseksi, 0,5 m syväksi ja tasapohjaiseksi. Pohjaan tehdystä kuopasta havaittiin 30x50 cm alueella keramiikan paloja, kvartsi-iskos ja palanut luunpala.
Vuoden 2008 tarkastuksen perusteella edellä mainittu painanne lienee yksi laajan asumuspainannealueen itäisimmistä painanteista. Kaikkiaan havaittiin 23 asumuspainannetta, joista osa on selkeitä, osa epämääräisempiä ja myös pienehköjä. Lisäksi alueella havaittiin 6-7 miilua sekä mahdollisesti tervanpolttoon liittyviä kuoppia ja harjanteita. Koilliseen johtavan tieuran länsipuolella oleva miilualue erottuu kasvillisuudeltaan sammaleisena sen länsipuoleisesta pelkästään asumuspainanteita sisältävästä kuivasta kankaasta. Yksi miilu on erillään luoteessa aivan suon laidassa. Asumuspainanteista neljä on mainitun tieuran itäpuolella. Osa niistä on epävarmoja ja alueella on myös muita kuopanteita.
Satulankaan muinaisjäännösalue on merkittävä ja hyvin säilynyt eriaikainen kokonaisuus (kivikausi, historiallinen aika), jota on syytä pitää I-luokan kohteena. Se rajautuu lisäksi suohon, jonka reuna-alue voi myös sisältää säilyneitä jäännöksiä.
Satulakankaan rakenteet sijoittuvat lähes 400 m matkalle kaakosta luoteeseen. Sen läntisimmästä miilusta noin 100 m luoteeseen on hieman korkeammalla Satulaniemen kivikautinen asuinpaikka poroerotusalueen länsipuolella. On mahdollista, että nämä muodostavat lähes yhtenäisen asuinpaikka-alueen, jonka pituus on runsas 500 m itä-länsisuunnassa. Lisäksi Satulakankaan itäisimmästä todetusta painanteesta 100 m itään on peruskartallekin merkitty tervahauta niemen kärjessä.
Vuoden 2013 tarkastuksessa tien eteläpuolella havaittiin edelleen 2-3 miilunpohjaa (halkaisijat 14-15 m sekä pyöreä painanne 9 m) sekä yksi asumuspainanne, noin 5 x 6 m, jossa todettiin kvartsi-iskos koepistossa.
Kohteen aluerajaus on laajentunut 2013 tarkastuksen jälkeen metsätien eteläpuolelle saakka ja kohteeseen on luettu myös peruskartalla merkitty tervahauta jokiuoman äärellä idässä. Lidar-aineiston perusteella saattaa luoteessa olla useampiakin painanteita. |
| metsakeskus.1000010363 |
564 |
Satulakangas |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
451304.85200000 |
7232422.93500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010363 |
Haukiputaan kunnan itäosassa Martimojoen lounaispuolella sijaitsevan Satulakankaan itäosassa havaittiin inventoinnissa vuonna 2005 yksittäinen asumuspainanne joesta 250 m lounaaseen ja 30 m lähimmästä polkutiestä etelään. Noin 50 m päässä havaittiin hiilimiilu. Painanne todettiin pyöreäksi, halkaisijaltaan noin 11 metriseksi, 0,5 m syväksi ja tasapohjaiseksi. Pohjaan tehdystä kuopasta havaittiin 30x50 cm alueella keramiikan paloja, kvartsi-iskos ja palanut luunpala.
Vuoden 2008 tarkastuksen perusteella edellä mainittu painanne lienee yksi laajan asumuspainannealueen itäisimmistä painanteista. Kaikkiaan havaittiin 23 asumuspainannetta, joista osa on selkeitä, osa epämääräisempiä ja myös pienehköjä. Lisäksi alueella havaittiin 6-7 miilua sekä mahdollisesti tervanpolttoon liittyviä kuoppia ja harjanteita. Koilliseen johtavan tieuran länsipuolella oleva miilualue erottuu kasvillisuudeltaan sammaleisena sen länsipuoleisesta pelkästään asumuspainanteita sisältävästä kuivasta kankaasta. Yksi miilu on erillään luoteessa aivan suon laidassa. Asumuspainanteista neljä on mainitun tieuran itäpuolella. Osa niistä on epävarmoja ja alueella on myös muita kuopanteita.
Satulankaan muinaisjäännösalue on merkittävä ja hyvin säilynyt eriaikainen kokonaisuus (kivikausi, historiallinen aika), jota on syytä pitää I-luokan kohteena. Se rajautuu lisäksi suohon, jonka reuna-alue voi myös sisältää säilyneitä jäännöksiä.
Satulakankaan rakenteet sijoittuvat lähes 400 m matkalle kaakosta luoteeseen. Sen läntisimmästä miilusta noin 100 m luoteeseen on hieman korkeammalla Satulaniemen kivikautinen asuinpaikka poroerotusalueen länsipuolella. On mahdollista, että nämä muodostavat lähes yhtenäisen asuinpaikka-alueen, jonka pituus on runsas 500 m itä-länsisuunnassa. Lisäksi Satulakankaan itäisimmästä todetusta painanteesta 100 m itään on peruskartallekin merkitty tervahauta niemen kärjessä.
Vuoden 2013 tarkastuksessa tien eteläpuolella havaittiin edelleen 2-3 miilunpohjaa (halkaisijat 14-15 m sekä pyöreä painanne 9 m) sekä yksi asumuspainanne, noin 5 x 6 m, jossa todettiin kvartsi-iskos koepistossa.
Kohteen aluerajaus on laajentunut 2013 tarkastuksen jälkeen metsätien eteläpuolelle saakka ja kohteeseen on luettu myös peruskartalla merkitty tervahauta jokiuoman äärellä idässä. Lidar-aineiston perusteella saattaa luoteessa olla useampiakin painanteita. |
| metsakeskus.1000010363 |
564 |
Satulakangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
451304.85200000 |
7232422.93500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010363 |
Haukiputaan kunnan itäosassa Martimojoen lounaispuolella sijaitsevan Satulakankaan itäosassa havaittiin inventoinnissa vuonna 2005 yksittäinen asumuspainanne joesta 250 m lounaaseen ja 30 m lähimmästä polkutiestä etelään. Noin 50 m päässä havaittiin hiilimiilu. Painanne todettiin pyöreäksi, halkaisijaltaan noin 11 metriseksi, 0,5 m syväksi ja tasapohjaiseksi. Pohjaan tehdystä kuopasta havaittiin 30x50 cm alueella keramiikan paloja, kvartsi-iskos ja palanut luunpala.
Vuoden 2008 tarkastuksen perusteella edellä mainittu painanne lienee yksi laajan asumuspainannealueen itäisimmistä painanteista. Kaikkiaan havaittiin 23 asumuspainannetta, joista osa on selkeitä, osa epämääräisempiä ja myös pienehköjä. Lisäksi alueella havaittiin 6-7 miilua sekä mahdollisesti tervanpolttoon liittyviä kuoppia ja harjanteita. Koilliseen johtavan tieuran länsipuolella oleva miilualue erottuu kasvillisuudeltaan sammaleisena sen länsipuoleisesta pelkästään asumuspainanteita sisältävästä kuivasta kankaasta. Yksi miilu on erillään luoteessa aivan suon laidassa. Asumuspainanteista neljä on mainitun tieuran itäpuolella. Osa niistä on epävarmoja ja alueella on myös muita kuopanteita.
Satulankaan muinaisjäännösalue on merkittävä ja hyvin säilynyt eriaikainen kokonaisuus (kivikausi, historiallinen aika), jota on syytä pitää I-luokan kohteena. Se rajautuu lisäksi suohon, jonka reuna-alue voi myös sisältää säilyneitä jäännöksiä.
Satulakankaan rakenteet sijoittuvat lähes 400 m matkalle kaakosta luoteeseen. Sen läntisimmästä miilusta noin 100 m luoteeseen on hieman korkeammalla Satulaniemen kivikautinen asuinpaikka poroerotusalueen länsipuolella. On mahdollista, että nämä muodostavat lähes yhtenäisen asuinpaikka-alueen, jonka pituus on runsas 500 m itä-länsisuunnassa. Lisäksi Satulakankaan itäisimmästä todetusta painanteesta 100 m itään on peruskartallekin merkitty tervahauta niemen kärjessä.
Vuoden 2013 tarkastuksessa tien eteläpuolella havaittiin edelleen 2-3 miilunpohjaa (halkaisijat 14-15 m sekä pyöreä painanne 9 m) sekä yksi asumuspainanne, noin 5 x 6 m, jossa todettiin kvartsi-iskos koepistossa.
Kohteen aluerajaus on laajentunut 2013 tarkastuksen jälkeen metsätien eteläpuolelle saakka ja kohteeseen on luettu myös peruskartalla merkitty tervahauta jokiuoman äärellä idässä. Lidar-aineiston perusteella saattaa luoteessa olla useampiakin painanteita. |
| metsakeskus.1000010363 |
564 |
Satulakangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11006 |
27000 |
451304.85200000 |
7232422.93500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010363 |
Haukiputaan kunnan itäosassa Martimojoen lounaispuolella sijaitsevan Satulakankaan itäosassa havaittiin inventoinnissa vuonna 2005 yksittäinen asumuspainanne joesta 250 m lounaaseen ja 30 m lähimmästä polkutiestä etelään. Noin 50 m päässä havaittiin hiilimiilu. Painanne todettiin pyöreäksi, halkaisijaltaan noin 11 metriseksi, 0,5 m syväksi ja tasapohjaiseksi. Pohjaan tehdystä kuopasta havaittiin 30x50 cm alueella keramiikan paloja, kvartsi-iskos ja palanut luunpala.
Vuoden 2008 tarkastuksen perusteella edellä mainittu painanne lienee yksi laajan asumuspainannealueen itäisimmistä painanteista. Kaikkiaan havaittiin 23 asumuspainannetta, joista osa on selkeitä, osa epämääräisempiä ja myös pienehköjä. Lisäksi alueella havaittiin 6-7 miilua sekä mahdollisesti tervanpolttoon liittyviä kuoppia ja harjanteita. Koilliseen johtavan tieuran länsipuolella oleva miilualue erottuu kasvillisuudeltaan sammaleisena sen länsipuoleisesta pelkästään asumuspainanteita sisältävästä kuivasta kankaasta. Yksi miilu on erillään luoteessa aivan suon laidassa. Asumuspainanteista neljä on mainitun tieuran itäpuolella. Osa niistä on epävarmoja ja alueella on myös muita kuopanteita.
Satulankaan muinaisjäännösalue on merkittävä ja hyvin säilynyt eriaikainen kokonaisuus (kivikausi, historiallinen aika), jota on syytä pitää I-luokan kohteena. Se rajautuu lisäksi suohon, jonka reuna-alue voi myös sisältää säilyneitä jäännöksiä.
Satulakankaan rakenteet sijoittuvat lähes 400 m matkalle kaakosta luoteeseen. Sen läntisimmästä miilusta noin 100 m luoteeseen on hieman korkeammalla Satulaniemen kivikautinen asuinpaikka poroerotusalueen länsipuolella. On mahdollista, että nämä muodostavat lähes yhtenäisen asuinpaikka-alueen, jonka pituus on runsas 500 m itä-länsisuunnassa. Lisäksi Satulakankaan itäisimmästä todetusta painanteesta 100 m itään on peruskartallekin merkitty tervahauta niemen kärjessä.
Vuoden 2013 tarkastuksessa tien eteläpuolella havaittiin edelleen 2-3 miilunpohjaa (halkaisijat 14-15 m sekä pyöreä painanne 9 m) sekä yksi asumuspainanne, noin 5 x 6 m, jossa todettiin kvartsi-iskos koepistossa.
Kohteen aluerajaus on laajentunut 2013 tarkastuksen jälkeen metsätien eteläpuolelle saakka ja kohteeseen on luettu myös peruskartalla merkitty tervahauta jokiuoman äärellä idässä. Lidar-aineiston perusteella saattaa luoteessa olla useampiakin painanteita. |
| metsakeskus.1000010363 |
564 |
Satulakangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11019 |
27012 |
451304.85200000 |
7232422.93500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010363 |
Haukiputaan kunnan itäosassa Martimojoen lounaispuolella sijaitsevan Satulakankaan itäosassa havaittiin inventoinnissa vuonna 2005 yksittäinen asumuspainanne joesta 250 m lounaaseen ja 30 m lähimmästä polkutiestä etelään. Noin 50 m päässä havaittiin hiilimiilu. Painanne todettiin pyöreäksi, halkaisijaltaan noin 11 metriseksi, 0,5 m syväksi ja tasapohjaiseksi. Pohjaan tehdystä kuopasta havaittiin 30x50 cm alueella keramiikan paloja, kvartsi-iskos ja palanut luunpala.
Vuoden 2008 tarkastuksen perusteella edellä mainittu painanne lienee yksi laajan asumuspainannealueen itäisimmistä painanteista. Kaikkiaan havaittiin 23 asumuspainannetta, joista osa on selkeitä, osa epämääräisempiä ja myös pienehköjä. Lisäksi alueella havaittiin 6-7 miilua sekä mahdollisesti tervanpolttoon liittyviä kuoppia ja harjanteita. Koilliseen johtavan tieuran länsipuolella oleva miilualue erottuu kasvillisuudeltaan sammaleisena sen länsipuoleisesta pelkästään asumuspainanteita sisältävästä kuivasta kankaasta. Yksi miilu on erillään luoteessa aivan suon laidassa. Asumuspainanteista neljä on mainitun tieuran itäpuolella. Osa niistä on epävarmoja ja alueella on myös muita kuopanteita.
Satulankaan muinaisjäännösalue on merkittävä ja hyvin säilynyt eriaikainen kokonaisuus (kivikausi, historiallinen aika), jota on syytä pitää I-luokan kohteena. Se rajautuu lisäksi suohon, jonka reuna-alue voi myös sisältää säilyneitä jäännöksiä.
Satulakankaan rakenteet sijoittuvat lähes 400 m matkalle kaakosta luoteeseen. Sen läntisimmästä miilusta noin 100 m luoteeseen on hieman korkeammalla Satulaniemen kivikautinen asuinpaikka poroerotusalueen länsipuolella. On mahdollista, että nämä muodostavat lähes yhtenäisen asuinpaikka-alueen, jonka pituus on runsas 500 m itä-länsisuunnassa. Lisäksi Satulakankaan itäisimmästä todetusta painanteesta 100 m itään on peruskartallekin merkitty tervahauta niemen kärjessä.
Vuoden 2013 tarkastuksessa tien eteläpuolella havaittiin edelleen 2-3 miilunpohjaa (halkaisijat 14-15 m sekä pyöreä painanne 9 m) sekä yksi asumuspainanne, noin 5 x 6 m, jossa todettiin kvartsi-iskos koepistossa.
Kohteen aluerajaus on laajentunut 2013 tarkastuksen jälkeen metsätien eteläpuolelle saakka ja kohteeseen on luettu myös peruskartalla merkitty tervahauta jokiuoman äärellä idässä. Lidar-aineiston perusteella saattaa luoteessa olla useampiakin painanteita. |
| metsakeskus.1000010363 |
564 |
Satulakangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
451304.85200000 |
7232422.93500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010363 |
Haukiputaan kunnan itäosassa Martimojoen lounaispuolella sijaitsevan Satulakankaan itäosassa havaittiin inventoinnissa vuonna 2005 yksittäinen asumuspainanne joesta 250 m lounaaseen ja 30 m lähimmästä polkutiestä etelään. Noin 50 m päässä havaittiin hiilimiilu. Painanne todettiin pyöreäksi, halkaisijaltaan noin 11 metriseksi, 0,5 m syväksi ja tasapohjaiseksi. Pohjaan tehdystä kuopasta havaittiin 30x50 cm alueella keramiikan paloja, kvartsi-iskos ja palanut luunpala.
Vuoden 2008 tarkastuksen perusteella edellä mainittu painanne lienee yksi laajan asumuspainannealueen itäisimmistä painanteista. Kaikkiaan havaittiin 23 asumuspainannetta, joista osa on selkeitä, osa epämääräisempiä ja myös pienehköjä. Lisäksi alueella havaittiin 6-7 miilua sekä mahdollisesti tervanpolttoon liittyviä kuoppia ja harjanteita. Koilliseen johtavan tieuran länsipuolella oleva miilualue erottuu kasvillisuudeltaan sammaleisena sen länsipuoleisesta pelkästään asumuspainanteita sisältävästä kuivasta kankaasta. Yksi miilu on erillään luoteessa aivan suon laidassa. Asumuspainanteista neljä on mainitun tieuran itäpuolella. Osa niistä on epävarmoja ja alueella on myös muita kuopanteita.
Satulankaan muinaisjäännösalue on merkittävä ja hyvin säilynyt eriaikainen kokonaisuus (kivikausi, historiallinen aika), jota on syytä pitää I-luokan kohteena. Se rajautuu lisäksi suohon, jonka reuna-alue voi myös sisältää säilyneitä jäännöksiä.
Satulakankaan rakenteet sijoittuvat lähes 400 m matkalle kaakosta luoteeseen. Sen läntisimmästä miilusta noin 100 m luoteeseen on hieman korkeammalla Satulaniemen kivikautinen asuinpaikka poroerotusalueen länsipuolella. On mahdollista, että nämä muodostavat lähes yhtenäisen asuinpaikka-alueen, jonka pituus on runsas 500 m itä-länsisuunnassa. Lisäksi Satulakankaan itäisimmästä todetusta painanteesta 100 m itään on peruskartallekin merkitty tervahauta niemen kärjessä.
Vuoden 2013 tarkastuksessa tien eteläpuolella havaittiin edelleen 2-3 miilunpohjaa (halkaisijat 14-15 m sekä pyöreä painanne 9 m) sekä yksi asumuspainanne, noin 5 x 6 m, jossa todettiin kvartsi-iskos koepistossa.
Kohteen aluerajaus on laajentunut 2013 tarkastuksen jälkeen metsätien eteläpuolelle saakka ja kohteeseen on luettu myös peruskartalla merkitty tervahauta jokiuoman äärellä idässä. Lidar-aineiston perusteella saattaa luoteessa olla useampiakin painanteita. |
| metsakeskus.1000010364 |
564 |
Satulaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
450958.99300000 |
7232523.89500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010364 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Haukiputaan itäosassa ja noin noin 450-500 m lounaaseen Martimojoesta, Satulaniemen moreeniharjanteen itään viettävässä rinteessä. Vuoden 2005 inventoinnin aikana alueen puusto oli hakattua ja maapohjaltaan äestettyä aluetta, jossa havaittiin kvartsi-iskoksia useissa kohdissa. Myös viereiseltä polkutieltä havaittiin kvartseja. Löytöalueen laajuus oli useita satoja neliömetrejä, mutta selvä keskittymä oli koordinaattipisteen kohdalla, jonka ilmoitettu sijianti on melko ylhäällä rinteessä, noin 40-50 m tieuralta länteen. Keskittymäalueelle tehdystä koepistosta löytyi useita kvartsi-iskoksia. Kohteen aluerajaus on vain karkea arvio.
Alueen itäpuolella on Satulakankaan laaja asumuspainannealue, jossa on yli 20 painannetta. On mahdollista, että painanteeton Satulaniemen asuinpaikka tosiasiassa yhdessä sen kanssa muodostaa ainakin 500 metrin pituisen yhtenäisen tai pesäkkeisen asuinpaikka-alueen. |
| metsakeskus.1000010365 |
564 |
Haravasuo |
10002 |
12009 |
13095 |
11040 |
27000 |
432542.00000000 |
7223395.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010365 |
Haukiputaan kaakkoisosassa, noin 600-700 metriä Hämeenjärvestä lounaaseen ja Haravasuosta pohjoiseen sijaitsee kaksi kuoppajäännöstä runsaan 30 m päässä toisistaan. Maasto on kuivaa kangasta, jonka puusto on männikköä. Kannas on loivapiirteinen ja kuoppajäännökset sijaitsevat luoteeseen viettävässä rinteessä polkutien vastakkaisilla puolilla. Kuoppajäännös 1 noin yksi metri polkutien länsipuolella on pyöreä ja halkaisijaltaan 1,7 m ja 0,3 m syvä. Sen pohjan kairauksessa havaittiin normaali podsoli-maannos. Kuoppajäännös 2 on myös pyöreä ja halkaisijaltaan 2,3 m, 0,4 m syvä. Maannos on kuten kuopassa 1. 2005 inventointikertomuksen mukaiset gps-koordinaatit osoittavat suolle (kuoppa 1) ja paikallisen tien länsipuolelle.
Vuoden 2012 tarkastuksen perusteella kuopan sijianti on tien vieressä. Kahden aiemmin havaitun kuopan lisäksi niiden välillä todettiin lisäksi kolmas samanlainen kuoppa noin 3 m tien länsipuolella. |
| metsakeskus.1000010378 |
273 |
Aavahelukan eteläpää |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
372568.83700000 |
7500764.87500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010378 |
Paikka sijaitsee Kuerjoen varressa, sen pohjoisrannalla, Kuerjoen suusta n. 3,5 km
pohjois-luoteeseen. Paikalla on historiallisen ajan pirtin jäännökset ja merkkejä mahd. esihistoriallisesta asuinpaikasta. Pirtistä on jäljellä 5 hirsikertaa, kooltaan se on 3,5 x 3,5 m. Osittain sortunut puuperustalle rakennettu kiuas on talon lounaisnurkassa. Pirtin pihapiirissä, sen länsipuolella lähempänä rantaa on merkkejä esihistoriallisesta asuinpaikasta. Yhdessä lapionpistossa oli huuhtoutumiskerroksen alaosassa ja sen alapuolella kerros palaneita kiviä, seassa nokea ja palanutta maata. Kyseessä on ilmeisesti liesi. Noin 3 m säteellä rannan suunnassa oli huuhtoutumiskerroksen alla 5-10 cm paksu likamaakerros, sisältäen nokea, yhdestä lapionpistosta tuli lisäksi 1 palanut kivi. Koska rakenteet ovat selvän huuhtoutumiskerroksen peitossa, ne ovat esihistoriallisia, eivätkä liity pirttiin. |
| metsakeskus.1000010378 |
273 |
Aavahelukan eteläpää |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
372568.83700000 |
7500764.87500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010378 |
Paikka sijaitsee Kuerjoen varressa, sen pohjoisrannalla, Kuerjoen suusta n. 3,5 km
pohjois-luoteeseen. Paikalla on historiallisen ajan pirtin jäännökset ja merkkejä mahd. esihistoriallisesta asuinpaikasta. Pirtistä on jäljellä 5 hirsikertaa, kooltaan se on 3,5 x 3,5 m. Osittain sortunut puuperustalle rakennettu kiuas on talon lounaisnurkassa. Pirtin pihapiirissä, sen länsipuolella lähempänä rantaa on merkkejä esihistoriallisesta asuinpaikasta. Yhdessä lapionpistossa oli huuhtoutumiskerroksen alaosassa ja sen alapuolella kerros palaneita kiviä, seassa nokea ja palanutta maata. Kyseessä on ilmeisesti liesi. Noin 3 m säteellä rannan suunnassa oli huuhtoutumiskerroksen alla 5-10 cm paksu likamaakerros, sisältäen nokea, yhdestä lapionpistosta tuli lisäksi 1 palanut kivi. Koska rakenteet ovat selvän huuhtoutumiskerroksen peitossa, ne ovat esihistoriallisia, eivätkä liity pirttiin. |
| metsakeskus.1000010378 |
273 |
Aavahelukan eteläpää |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
372568.83700000 |
7500764.87500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010378 |
Paikka sijaitsee Kuerjoen varressa, sen pohjoisrannalla, Kuerjoen suusta n. 3,5 km
pohjois-luoteeseen. Paikalla on historiallisen ajan pirtin jäännökset ja merkkejä mahd. esihistoriallisesta asuinpaikasta. Pirtistä on jäljellä 5 hirsikertaa, kooltaan se on 3,5 x 3,5 m. Osittain sortunut puuperustalle rakennettu kiuas on talon lounaisnurkassa. Pirtin pihapiirissä, sen länsipuolella lähempänä rantaa on merkkejä esihistoriallisesta asuinpaikasta. Yhdessä lapionpistossa oli huuhtoutumiskerroksen alaosassa ja sen alapuolella kerros palaneita kiviä, seassa nokea ja palanutta maata. Kyseessä on ilmeisesti liesi. Noin 3 m säteellä rannan suunnassa oli huuhtoutumiskerroksen alla 5-10 cm paksu likamaakerros, sisältäen nokea, yhdestä lapionpistosta tuli lisäksi 1 palanut kivi. Koska rakenteet ovat selvän huuhtoutumiskerroksen peitossa, ne ovat esihistoriallisia, eivätkä liity pirttiin. |
| metsakeskus.1000010378 |
273 |
Aavahelukan eteläpää |
10002 |
12001 |
13013 |
11004 |
27000 |
372568.83700000 |
7500764.87500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010378 |
Paikka sijaitsee Kuerjoen varressa, sen pohjoisrannalla, Kuerjoen suusta n. 3,5 km
pohjois-luoteeseen. Paikalla on historiallisen ajan pirtin jäännökset ja merkkejä mahd. esihistoriallisesta asuinpaikasta. Pirtistä on jäljellä 5 hirsikertaa, kooltaan se on 3,5 x 3,5 m. Osittain sortunut puuperustalle rakennettu kiuas on talon lounaisnurkassa. Pirtin pihapiirissä, sen länsipuolella lähempänä rantaa on merkkejä esihistoriallisesta asuinpaikasta. Yhdessä lapionpistossa oli huuhtoutumiskerroksen alaosassa ja sen alapuolella kerros palaneita kiviä, seassa nokea ja palanutta maata. Kyseessä on ilmeisesti liesi. Noin 3 m säteellä rannan suunnassa oli huuhtoutumiskerroksen alla 5-10 cm paksu likamaakerros, sisältäen nokea, yhdestä lapionpistosta tuli lisäksi 1 palanut kivi. Koska rakenteet ovat selvän huuhtoutumiskerroksen peitossa, ne ovat esihistoriallisia, eivätkä liity pirttiin. |
| metsakeskus.1000010380 |
273 |
Pulkkasaaret 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
372248.97300000 |
7496216.70100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010380 |
Paikka sijaitsee Kuerjoen varressa, sen itärannalla, Kuerjoen suusta n. 2,3 km pohjoiseen, n. 40 m tien länsipuolella. Huomiot: Paikalla on tien suunnasta jokea kohti laskeva syvähkö ja tuore oja. Läheltä joen puoleisessa ojan päässä olevaa törmää löytyi ojasta kaivetusta maasta löytyi pari palaneen luun kappaletta. Ympäristöön tehdyistä koekuopista ei löytynyt mitään esihistoriaan tai muuhun ihmistoimintaan viittavaa. Paikalla on tasainen hiekkakangas ja osin kulunut, matala etelätörmä. Paikka kuitenkin mahdollinen esihist. asuinpaikka. löydöt: KM 37028, palanutta luuta. |
| metsakeskus.1000010381 |
273 |
Pirttikangas koillinen 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
370424.00000000 |
7494646.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010381 |
Kohde sijaitsee Äkäsjoen varressa, sen etelärannalla, mt 9404 eteläpuolella olevalla
kankaalla. Huomiot: Kankaan rinteellä, n 60-70 m joesta on kaksi kuoppaa, jotka vaikuttavat pyyntikuopilta. Kuoppien läpimitta on 2 - 2,5 m ja syvyys n. 0,5 - 0,6 m. Kuoppien ympärillä on valli. Kuoppien pohjalla ja vallilla on todettu paksu huuhtoutumiskerros, joten kuopat ovat vähintään useita satoja vuosia vanhoja. |
| metsakeskus.1000010382 |
273 |
Kivivuopionvaara |
10002 |
12012 |
13124 |
11004 |
27000 |
369380.13100000 |
7494647.32600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010382 |
Kohde sijaitsee Hannukaisisssa, Äkäsjoen pohjoispuolella, Pakasaivoon menevän
tien risteyksestä 340 m koilliseen, Kivivuopionvaaran eteläkärjessä.
Mahdollinen kvartsilouhos. Kallionpahta mäen korkeimmalla kohdalla, sen itäreunalle oli ladottu puita. Kallionypystä noin 5m itään kalliopaljastumassa on kvartsijuoni josta on irrotettu kvartsia. Kohde 2: kallionypystä noin 30 m pohjoiseen on toinen kivilouhikkokasa pari metriä alempana kuin kohde 1 (y 2497436 x 7494580). Paikan tarkastajien mielestä paikalla on myös "seitamaisia" piirteitä: korkea, ympäristöstään erottuva paikka ja luonnonmuodostuma. Löydöt: KM 37029, kvartsi-iskoksia |
| metsakeskus.1000010383 |
273 |
Ailisaarennivat 1 ja 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
368950.30000000 |
7494147.52200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010383 |
Kohde sijaitsee Hannukaisisssa, Äkäsjoen pohjoispuolella, kankaalla muinaistörmän
äärellä, Saivojärven itäpäästä 400 m itään, tieltä 100 m etelään. Paikalla on tasainen ja hiekkapohjainen kangas jossa etelään laskeva muinainen törmä. Törmän reunalla havaittiin koekuopissa palanutta luuta, palaneita kiviä ja punaiseksi
palanutta maata. Paikalla oli vahva podsol palokerrosten päällä. Paikka on
täysin ehjä ja koskematon. Paikan länsiraja y 2496997 x 7494025 ja itäraja y
2497042 x 7494038. Löydöt: koekuopista KM 37030:1, kvartsia, palanutta luuta.
Asuinpaikan luoteispuolella, tieltä 40-50 m etelään, sijaitsee hiekkaisella ja loivasti kumpuilevalla kankaalla kolme pyyntikuoppaa, halkaisijaltaan n. 4 m ja syvyys n. 50 cm, hyvin matalat ja sortuneet vallit. Luoteisin kuoppa kapealla matalalla harjanteella: x y 2496970 x 7494083, itäisin kuoppa tasanteella: x 2497036 y 7494072 ja kolmas näiden välissä tasanteella harjanteen juurella. Kuopissa erottui podsolimaannos ja ne saattavat liittyä asuinpaikkaan.
|
| metsakeskus.1000010383 |
273 |
Ailisaarennivat 1 ja 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
368950.30000000 |
7494147.52200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010383 |
Kohde sijaitsee Hannukaisisssa, Äkäsjoen pohjoispuolella, kankaalla muinaistörmän
äärellä, Saivojärven itäpäästä 400 m itään, tieltä 100 m etelään. Paikalla on tasainen ja hiekkapohjainen kangas jossa etelään laskeva muinainen törmä. Törmän reunalla havaittiin koekuopissa palanutta luuta, palaneita kiviä ja punaiseksi
palanutta maata. Paikalla oli vahva podsol palokerrosten päällä. Paikka on
täysin ehjä ja koskematon. Paikan länsiraja y 2496997 x 7494025 ja itäraja y
2497042 x 7494038. Löydöt: koekuopista KM 37030:1, kvartsia, palanutta luuta.
Asuinpaikan luoteispuolella, tieltä 40-50 m etelään, sijaitsee hiekkaisella ja loivasti kumpuilevalla kankaalla kolme pyyntikuoppaa, halkaisijaltaan n. 4 m ja syvyys n. 50 cm, hyvin matalat ja sortuneet vallit. Luoteisin kuoppa kapealla matalalla harjanteella: x y 2496970 x 7494083, itäisin kuoppa tasanteella: x 2497036 y 7494072 ja kolmas näiden välissä tasanteella harjanteen juurella. Kuopissa erottui podsolimaannos ja ne saattavat liittyä asuinpaikkaan.
|
| metsakeskus.1000010384 |
273 |
Valkeajoki 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
368580.45200000 |
7494487.38200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010384 |
Kohde sijaitsee Hannukaisisssa, Äkäsjoen pohjoispuolella, Saivojärven itäpuolella,
Valkejoen länsipuolella olevalla tasaisella kankaalla, muinaisrantatörmän äärellä, jokisuusta 470 m pohjoiseen. Paikalla on tasainen ja hiekkainen kangas, jossa jokilaakson reunalla avoin ja sortuva, n. 2 m korkea rantavalli. Rantavallin reunalla runsaasti palanutta luuta ja palaneita kiviä. Paikan rajaus on arvio. Löydöt: KM 37031, 3 g, 14 kpl, palanutta luuta, avoimesta törmästä.
Kohde tarkastettiin kesäkuussa 2014. Sortuvassa rantatörmässä on näkyvillä palaneita luita ja törmän pohjoisreunassa rapautuneita kiviä, jotka mahdollisesti ovat peräisin sortuneesta tulisijasta. Törmän sortuvasta reunasta noin metri etelään on halkaisijaltaan metrin kokoinen tulisija, jonka korkeus on noin 0.3 metriä. Tulisijan kiviä on sammaleen alla näkyvissä kymmenkunta. Kivet ovat näkyviltä osin jäkälöityneitä. Tulisijan päällä kasvaa kaksi arviolta noin 30-vuotiasta mäntyä. |
| metsakeskus.1000010385 |
273 |
Valkeajoki 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
368700.39700000 |
7494777.27300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010385 |
Kohde sijaitsee Hannukaisisssa, Äkäsjoen pohjoispuolella, Saivojärven koillispuolella, Valkejoen itäpuolella olevalla tasaisella kankaalla, muinaisrantatörmän äärellä, jokisuusta 740 m pohjoiseen, Pakasaivoon menevän tien länsipuolella, tiestä muutaman kymmenen metriä. Paikalla on tasainen hiekkakangas joka laskee Valkeajokilaaksoon. Tieltä on kaivettu matala oja jokilaakson matalan törmän äärelle. Läheltä törmää, ojasta kaivetusta maasta on löydetty palanutta luuta ja havaittu joitain palaneita kiviä. Lähialueella on runsaahkosti avoimia maalaikkuja, mutta niistä emme saaneet mitään lisähavaintoja. Paikka vaikuttaa suppealta leiri- tms. paikalta. Paikan rajaus on arvio. Löydöt: KM 37032, 1 g, 3 kpl, palanutta luuta. |
| metsakeskus.1000010386 |
273 |
Äkäsjoki 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
362322.96900000 |
7490439.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010386 |
Kohde sijaitsee Äkäsjoen luoteisrannalla, Tapojoen suusta n. 1,2 m lounaaseen.
Hiekkaisella kankaalla, aivan jokivarressa on laaja asuinpaikka jossa kaksi tai kolme keskittymää: A: x 749001 y 249058, kvartseja tasanteella sekä palanutta maata ja
vähän palaneita kiviä. Lapionpistojen perusteella arvioitu koko noin 30-40m. B:
x748995 y 249057. Edellisestä noin 40 m kaakkoon maastollisesti hyvin erottuva
hiekkainen tasanne. Palanutta maata sekä runsaasti palanutta luuta. Asuinpaikan
"takana" (länsiluoteessa) yleismaastosta selvästi poikkeava kallionypy, jonka vieressä
puunkaadossa palaneita kiviä. Tasanteen koko noin 12 x 6 m. Löydöt: KM 37033:1, kvartsiydin, teräväsärmäinen levymäinen ydin (tai iso iskos), kvartsi-iskoksia, palanutta luuta. |
| metsakeskus.1000010387 |
273 |
Haitaritievat |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
360963.52100000 |
7489449.39800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010387 |
Kohde sijaitsee Äkäsjoen luoteisrannalla 4,9 km Äkäsjokisuusta pohjoiskoilliseen,
jokea kohti kurottuvan harjanteen eteläkärjessä. Maaperä paikalla on moreenia. Harjanteen kärjen alueelta on metsänuudistuslaikuista löytynyt palanutta luuta (KM 37034:2). |
| metsakeskus.1000010388 |
273 |
Äkäsjoki 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
360463.71900000 |
7488579.73700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010388 |
Kohde sijaitsee Äkäsjoen länsirannalla 3,9 km Äkäsjokisuusta pohjoiskoilliseen,
Äkäsjokisuuntien ja joen välisellä kapealla alueella olevalla matalalla ja lyhyellä joen
suuntaisella harjanteella. Vanhan ja pienen hiekkaotonpaikan törmässä on kaksi sortunutta tulisijaa, runsaasti palanutta kiveä ja vahvasti palanutta maata, vahvan huuhtoutumiskerroksen alla. Kahdesta lapionpistosta runsaasti palaneita kiviä ja muutama epämääräinen kvartsi (2 mahd. iskosta), yhdestä pistosta palanut luu. Asuinpaikkatasanteen ala on 15 x 10 m. Löydöt: KM 37035:1, 1 kpl, palanutta luuta, koekuopasta. :2, kvartsi-iskoksia, epämääräisiä, huonolaatuisia kvartseja, kaksi mahd. iskosta.
Kohde tarkastettiin elokuussa 2014. Hiekanottoalueella on resentti tulisija, johon on kerätty kiviä ympäristöstä. Hiekanottokuopan reunassa havaittiin pari palaneen luun palaa. Selkeitä vanhoja tulisijan jäännöksiä alueella ei havaittu, ainoastaan muutamia yksittäisiä palaneita kiviä. |
| metsakeskus.1000010389 |
273 |
Mannajärvi koillinen 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
358914.34500000 |
7488299.85300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010389 |
Kohde sijaitsee Mannajärven koillispuolella, järven itäpään pohjoisrannalta 860 m
pohjois-koilliseen, etelään suohon laskevan törmän reunalla. Paikalla on pyyntikuoppa, jossa lievästi havaittavaa vallia. Kuopassa podsol maannos. Kuopan halkaisija 3 m. |
| metsakeskus.1000010390 |
273 |
Mannajärvi koillinen 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
359064.28300000 |
7488319.84000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010390 |
Kohde sijaitsee Mannajärven koillispuolella, järven itäpään pohjoisrannalta 785 m
pohjois-koilliseen, kaakkoon suohon laskevan loivahkon rinteen alaosassa, suohon
laskevan törmän reunalla. Paikalla on suohon laskevan törmän päällä matalavallinen kuoppa, halk. 2.6 m. |
| metsakeskus.1000010394 |
541 |
Jokipolvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
597094.79100000 |
7045959.45200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010394 |
Asuinpaikka sijaitsee Koukkastenjärven luoteispäässä, Hiisjoen ja Vastimonjoen välisellä noin puoli kilometriä leveällä kaistaleella. Asuinpaikan ja Koukkastenjärven välillä on Jokipolven kukkula. Metsikköalueen reunalta, saviselta pellolta poimittiin kvartsia; löytöjen tuntumassa oli runsaasti palaneen näköisiä kiviä. Löytöalue on laajuudeltaan noin 80x80 m. |
| metsakeskus.1000010395 |
541 |
Niemelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
605632.34400000 |
7050408.68800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010395 |
Asuinpaikka sijaitsee Porokylässä, Myhkyrinsalmen länsirannalla, Niemelän talon länsipuolisella pellolla. Pellolla on erotettavissa kaksi loivaa terassia, joista ylin selvempi. Pellon itäpäästä, lähempää taloa, poimittiin lukkopiitä ja liitupiipun katkelmia. |
| metsakeskus.1000010396 |
541 |
Tapiola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
595401.45300000 |
7052281.89600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010396 |
Asuinpaikka sijaitsee Jokikylässä, Valtimojoen kaakkoisrannalla, Tapiolan talon lounaispuolisella rantapellolla. Pellossa erottuvat terassit, joista ylin on 120 m mpy yläpuolella.
Pelto on hiekkainen, löydöt on poimittu varsin suppealta alueelta, palanutta luuta löytyi jonkin verran ylempää rinteestä. Asukkaat kertoivat tehneensä tulisijahavaintoja niin tältä pellolta kuin talon pohjoispuoleltakin. Pellosta oli löytynyt myöskin tapparamallinen kirves, jonka löytäjä oli lahjoittanut Nurmeksen museolle sekä piimöhkäle. |
| metsakeskus.1000010397 |
541 |
Paskolampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
597813.48500000 |
7050431.64700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010397 |
Asuinpaikka sijaitsee Jokikylän tien ja 6-tien välisellä savisella peltorinteellä, jossa erottuu selviä terasseja. Kvartsia ja palanutta luuta kerättiin noin 50x50 m:n alueelta, puron pohjoispuolisen rantaterassin päältä ja rinteestä. |
| metsakeskus.1000010399 |
273 |
Kylmäoja 1 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
369999.88000000 |
7494077.55600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010399 |
Kohde sijaitsee Hannukaisissa, Äkäsjoesta etelään erkanevan Kylmäojan varrella
ojan suusta noin 120 metriä etelään. Kohteessa on halkaisijaltaan 12 metrin kokoinen tervahauta, jonka halssi päättyy tieleikkaukseen ja on osittain tielinjan tuhoama. Leikkauksessa näkyy hiiltä. Haudan keskikohdan syvyys on noin 1.5 metriä. Haudan vallit ovat noin 1.5 metriä leveät ja 0.3 metriä korkeat. |
| metsakeskus.1000010400 |
273 |
Kylmäoja 2 |
10001 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
369919.91400000 |
7494177.50900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010400 |
Paikka sijaitsee Hannukaisissa, Äkäsjoesta etelään erkanevan Kylmäojan suun länsipuolella, Äkäsjoen ja sen varrella kulkevan mökkitien eteläreunalla.
Paikalla on osin maahan kaivetun pirtin pohja (”tervapirtti” tervahaudan vieressä) mitat vallien reunoilta 4 x 4 m, sisältä 2 x 2 m, uuni itäseinällä 1,5 x 1,5 m. Valli 50 cm korkea, permantokuopan syvyys noin 80 cm. Valli ja uunin jäänne turvettuneet runsaasti. Vallin sisäpuolella yhä nähtävissä hirsiä, ts. talossa ollut hirsikehikko. Oviaukko
pohjoiseen (joelle) päin. Talonpohjan vieressä, sen eteläpuolella varastokuoppa,
2 x 1,5 m, syvyys 50-60 cm. |
| metsakeskus.1000010401 |
273 |
Pirttijärvi |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
370749.57700000 |
7493607.73900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010401 |
Kohde sijaitsee Hannukaisten kohdalla Äkäsjoen eteläpuolella olevan pienen Pirttijärven
etelärannalla olevassa niemekkeessä. Paikalla on hiekkaisella järveen viettävällä kankaalla, järven niemekkeessä kuoppa. Koko valleineen 3,5 x 2 m, sisällä 2 x 1 m. Syvyys n. 30 cm. Saattaa olla pyyntikuopan tai rakennuksen jäännös. |
| metsakeskus.1000010402 |
541 |
Simola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
598048.39200000 |
7049836.89100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010402 |
Asuinpaikka sijaitsee Jokikylässä, Hovilasta Lamminkankaalle vievän tien eteläpuolella, Simolan talon kaakoispuolella olevassa savisessa pellossa. Pellosta poimitut löydöt olivat kahtena keskittymänä, Simola 1 ja Simola 2. Välialueelta poimittiin joitakin löytöjä. |
| metsakeskus.1000010403 |
273 |
Valkeajoki 3 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
368340.54400000 |
7495287.06400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010403 |
Kohde sijaitsee Hannukaisissa, Äkäsjoen pohjoispuolella, Valkeajoen suusta 1,3 km
pohjoiseen, joen itärannalla. Alueella on neljän rakennuksen pohjat noin 10-30 metriä jokitörmästä koilliseen. Rakenteet ovat suhteellisen lähellä toisiaan ja muodostavat yhden kokonaisuuden. Maannoksen perusteella kohteet ovat useita satoja vuosia vanhoja.
Kohde 1 sijaitsee kohteesta 2 noin 10 m pohjoiskoilliseen ja on kooltaan 6,5 x 4 m, sisämitoiltaan noin 3 x 1,8 m. Kohteen ympärillä on 70-80 cm korkeat vallit, jotka ovat matalammat rakenteen luoteis- ja kaakkoissivuilla. Lapionpistossa havaittiin ohut huuhtoutumiskerros jonka alapuolella oli noin 15 cm hienoa harmaanruskeaa silttiä. Sen alapuolella oli alkuperäinen maanpinta jonka alta paljastui normaali podsolmaannos.
Kohde 2 on ulkomitoiltaan 4 x 4 m, sisämitoiltaan noin 2,5 x 2 m. Vallit ovat noin 50 cm korkeat. Kohteen keskellä oli lapionpistossa tulisija jossa palaneita kiviä, palanutta maata sekä runsaasti hiiltä. Koska kivikerros oli varsin ohut (yksi kivikerros), kyse oli todennäköisemmin liedestä kuin kiukaasta. Lapionpistossa havaittiin 10 cm paksun turpeen alla hyvin heikko huuhtoutumiskerros.
Kohde 3 sijaitsee kohteesta 28 m eteläkaakkoon ja on kooltaan 4 x 3 m, sisämitoiltaan noin 3 x 2 m. Vallit ovat kapeahkot ja korkeudeltaan noin 30 cm. Rakenteen koillispäädyssä havaittiin lapionpistossa isoja kiviä sekä hiiltä.
Kohde 4 sijaitsee kohteesta 2 noin 25 m luoteeseen, paikan ohi menevän hiekkatien vieressä. Kyseessä on maakellari joka on kooltaan 3 x 1,8 m, ja syvyydeltään yli metrin. Kuopan pohjalla oli erittäin huonokuntoista lahonnutta puuta. Lapionpistossa puu havaittiin noin 20 cm paksun turvekerroksen alta, sen alapuolella oli sekoittunutta maata. Rakenteen oviaukko on tielle päin (itäkaakkoon) ja siinä havaittiin kiviä luoteisseinustalla. Seinämät ovat tässä rakenteessa lähes pystysuorat. Myös tässä rakenteessa on ympärillä noin metrin levyinen maavalli.
Kohde tarkastettiin heinäkuussa 2014 ja alueelta dokumentoitiin 4 rakennuksen jäännöstä, jotka on numeroitu koillisesta lounaaseen. Gps-mittaukset inventointikertomuksessa.
Kohde Valkeajoki 4 (2 tervahautaa) sijaitsee tästä noin 80 metriä pohjoiskoilliseen. |
| metsakeskus.1000010404 |
273 |
Valkeajoki 4 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
368422.00000000 |
7495363.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010404 |
Kohde sijaitsee Hannukaisissa, Äkäsjoen pohjoispuolella, Valkeajoen suusta 1,3 km
pohjoiseen, joen itärannalla. Alueella on kaksi hyvin säilynyttä tervahautaa, joissa molemmissa on lounaaseen avautuvat tervanjuoksutusuomat. Molemmat tervahaudat ovat halkaisijaltaan noin 15 metriä. |
| metsakeskus.1000010405 |
273 |
Valkeajoki 5 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
367990.68100000 |
7498155.90700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010405 |
Valkeajoki 5 kohde on yksittäinen historiallisen ajan tervahauta. Paikka sijaitsee Hannukaisten luoteispuolella, Pakasaivoon menevän tien varrella aivan tien reunalla, Valkeajokilaaksoon laskevassa rinteessä Kangasmaalla. Sijaintipaikka on Valkeajoen suusta 4,2 km pohjoiseen ja sen itäpuolella. Tervahauta on merkitty myös peruskartalle.
Tervahaudan halkaisija on 15 metriä ja sen ränni suuntautuu länsiluoteeseen kohti Valkeajokea. Halssin pituus on 6 metriä ja syvyys 1.5 metriä. Haudan keskikohta on 1.5 metriä syvä valleista mitattuna.
Tervahauta on inventoitu vuonna 2007 ja se on tarkastettu vuonna 2014 osana Kolarin pohjoisosan kulttuuriperintöinventointia sekä vuonna 2023 alueellisen vastuumuseon arkeologin toimesta.
Vuoden 2024 tarkastuksen yhteydessä todettiin, että tietä levennettäessä on puhkaistu tervahaudan valli. Vallia on kaivettu pois 1–2 metrin mittainen pätkä. Vallin sivussa havaittiin profiilissa hiilensekaista maata. Tervahaudan sisäpuolelle ja valleille oli jätetty jonkun verran hiekkasoramaata. Tervahaudan pohjalla oli myös isompi kivi, joka oli siirretty sinne. Sora ja kivet on todennäköisesti päätyneet tervahautaan tien rakentamisen yhdessä. Lisäksi havaittiin, että paikoin tervahaudan pohjalla ja eteläpuolella on pintamaa poissa. Tervahaudan vallien päällä ja välittömässä läheisyydessä oli hakkuutähteitä. Alueella on suoritettu metsänhakkuita vuonna 2023. |
| metsakeskus.1000010406 |
273 |
Valkeajoki 6 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
367620.82500000 |
7498755.67200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010406 |
Kohde sijaitsee Hannukaisten luoteispuolella, Pakasaivoon menevän tien ja Valkeajokilaakson välisellä kankaalla, kanavoidusta joesta noin 170 metriä itään ja Pakasaivon tiestä 150 metriä länteen. Loivasti kumpuilevassa kangasmaastossa on hyvin säilynyt tervahauta, jonka halkaisija on 10 metriä. Ränni suuntautuu itään. Haudan vallit ovat noin 3 metriä leveät ja ulkopuolisesta maanpinnasta mitaten 0.5-1.2 metriä korkeat. |
| metsakeskus.1000010407 |
541 |
Naurislahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
594491.84000000 |
7045704.54600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010407 |
Asuinpaikka sijaiotsee Kuokkastenjärven länsipuolella, Savikylän Naurislahdessa, Hiisjoen etelärannalla sijaitsevan Koivikon talon länsipuolella, Asuinpaikka-alue on savisella pellolla kohdassa, jonka alapuolella rinne laskee jyrkästi Naurislahteen.
Löydöt poimittiin noin 30x30 m:n laajuiselta alueelta. |
| metsakeskus.1000010408 |
273 |
Valkeajoki 7 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
367433.00000000 |
7498816.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010408 |
Kohde sijaitsee Hannukaisisten luoteispuolella, Valkeajoen itäpuolella olevan padotun
Suolammen ja Valkeajokilaakson välisellä kannaksella, törmän reunalla, kanavoidusta
jokiuomasta noin 85 metriä koilliseen, noin 290 metriä Pakasaivon tiestä. Paikalla on kaksi maahan kaivetun pirtin pohjaa noin 10 metrin etäisyydellä toisistaan jokilaaksoon laskevan jyrkän törmän reunalla. Pirtinpohjien sisämitat ovat noin 2 x 1,5 metriä ja niiden lyhyillä sivulla on uunien jäännökset. Kuoppia reunustaa valli.
Kaakkoisempi rakennus jäännös 1: Kohteessa on noin 4 x 2.5 metrin kokoinen rakennus jäännös, joka erottuu ympäristöstä vallien rajaamana kuopanteena. Vallit ovat noin metrin levyiset ja sisäpuolelta mitattuna 0.5 metri korkeat. Rakennuksen itänurkassa on kivikiuas. Rakennuksen läpi menee pitkittäissuuntaisesti polku joka on kuluttanut valleja. Rakennuksen lyhyissä päädyissä on mahdollisesti sijainnut oviaukot, tai sitten päädyissä on vaan polun uoma. |
| metsakeskus.1000010409 |
273 |
Äkäsjoki 6 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
366481.29500000 |
7493297.86400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010409 |
Kohde sijaitsee Äkäsjoen pohjoisrannalla Rautusaarennivojen kohdalla, joesta 60 metriä ja Äkäsjokisuuntiestä (tie nro 19722) 20 metriä pohjoiseen, jyrkän törmän päällä. Paikalla on kaksi isoa, ehjää tervahautaa jokilaaksoon laskevan jyrkän törmän päällä. Kummassakin ränni on tehty törmän läpi. Toinen tervahauta sijaitsee koordinaattien osoittamasta kohdasta 40 metriä lounaaseen. |
| metsakeskus.1000010410 |
273 |
Äkäsjoki 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
363302.57500000 |
7491628.52600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010410 |
Kohde sijaitsee Äkäsjoen pohjoisrannalla Tapojoella, Tapojoen suusta noin 320 metriä koilliseen. Paikalla on hyvin säilynyt tervahauta ja funktioltaan tunnistamaton (mutta vanha) kuoppa. Tervahaudan halkaisija on 12 metriä. Ränni aukeaa kaakkoon. Kuoppa sijaitsee tervahaudasta 20 metriä itään ja sen on kooltaan 2 x 2 metriä, syvyydeltään 0,5 metriä. Kuopan pohjalla havaittiin vahva huuhtoutumiskerros.
|
| metsakeskus.1000010411 |
273 |
Äkäsjoki 3 |
10002 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
361645.00000000 |
7489898.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010411 |
Kohde sijaitsee Äkäsjoen luoteisrannalla Tapojoen lounaispuolella, vanhan pienen louhoksen eteläpuolella aivan jokirannan tuntumassa. Paikalla on jokirannassa tervahauta, jonka halkaisija on noin 15 metriä. Ränni avautuu joelle (kaakkoon) päin. Tervahaudasta 20 metriä itään on maarakenne, jonka halkaisija on 7 metriä. Rakenne on kokonaan maanpinnan yläpuolella. Rakenteen keskellä on kuoppa (halkaisija 2,5 - 3 metriä), ja siitä aukeaa kapea aukko kaakkoon päin. Tervahaudasta 10 m länteen on maahan kaivetun pirtin pohja. Kuopan sisämitat ovat 2 x 1,8 metriä, vallien paksuus on yli metrin. Ulkomitat ovat noin 6 x 5 m valleineen. Uuni on kuopan koillispäässä. Uunin päällä kasvaa vanha kuusi, jolla on ikää reippaasti yli 100 vuotta.
Vuoden 2012 inventoinnissa paikalla todettiin olevan tervahauta, tervapirtti ja mahdollisesti haudan yhteydessä ollut asuinkammi. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000010412 |
273 |
Haitaritievat 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
360770.00000000 |
7489214.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010412 |
Tervahauta sijaitsee Äkäsjoen luoteisrannalla 4,7 km Äkäsjokisuusta pohjoiskoilliseen. Hauta on aivan jokirannassa olevan joen suuntaisen matalan harjanteen koillispäässä. Tervahauta, jonka halkaisija on noin 13 metriä. Haudan 4 m pitkä ja 2 m leveä halssi on kaakkoon kohti jokea. Tervahaudan valli on noin 4 metriä leveä ja sen keskellä erottuu paikoitellen painaumaa, hauta on todennäköisesti kahteen kertaan poltettu. Tervahaudan ja alueen poikki kulkevan metsätien luoteispuolella koordinaattipisteessä X=3360876 Y=7492352 KKJ on 1.5 x 1.5 metrin kokoisen 0.7 m korkean ja 0.5 metriä leveän vallin rajaama kuoppa, joka on todennäköisesti pienen rakennuksen jäännös (merkitty alakohteena).
Noin 50 metriä lounaaseen on kivikautisia löytöjä Äkäsjoki 8 ja 150 metrin päässä Haitaritievat 3. |
| metsakeskus.1000010413 |
541 |
Uksola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
594580.80600000 |
7046127.37300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010413 |
Asuinpaikka sijaitsee vanhan Savikylän tien eteläpuolella, Uksolan talosta länteen, savisella pelolla. Löytöjä poimittiin kahdesta keskittymästä. Pellolla voi erottaa kolme rantamuodostumaa.Ylimmän terassin päällä oleva löytökeskittymä on noin 30x30 m laaja. Alempi keskittymä on laajuudeltaan noin 50x50 m.
|
| metsakeskus.1000010414 |
273 |
Äkäsjoki 7 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
360605.00000000 |
7489201.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010414 |
Kohde sijaitsee Äkäsjoen luoteisrannalla 4,5 km Äkäsjokisuusta pohjoiskoilliseen,
aivan Äkäsjokisuuntien varressa, kaarteen kohdalla tien itäpuolella. Paikalla on pienehkö ehjä tervahauta. Haudan halkaisija on vallien sisäosista mitattuna noin 10 metriä. Vallit ovat noin metrin levyiset ja 0.4 metriä korkeat. Halssi laskee kohti jokea. |
| metsakeskus.1000010415 |
273 |
Pellikoskenmaa 2 |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
359624.06600000 |
7486650.51900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010415 |
Kohde sijaitsee Äkäsjokisuusta 1,8 km pohjoiseen, Äkäsjoen länsirannalla olevan
rantasuon takaa nousevan kankaan törmän reunalla, Äkäsjokisuuntiestä n. 70-80 m
itä-kaakkoon. Alue on tasaista ja loivasti kumpuilevaa hiekkakangasta jonka reunassa, suonlaidalla on muutaman metrin korkuinen törmä. Sen päällä, kankaan koillisreunalla on kuopparyhmä, mahdollisesti säilytyskuoppien jäänteet. Eteläisemmässä ryhmässä on kolme kuoppaa, kooltaan 2 x 1.5 m, kuoppia reunustaa matala ja n. 50 cm leveä valli. Kuopat ovat matalahkoja, n. 20-30 cm syviä, sammaleen peittämiä ja niissä on podsolmaannos. Toinen kahden kuopan ryhmä on edellisestä muutaman kymmenen metriä pohjoisluoteeseen. |
| metsakeskus.1000010416 |
273 |
Äkäsjoki Pellikoski |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
359544.09300000 |
7486040.76500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010416 |
Kohde sijaitsee Äkäsjoen länsirannalla, joenmutkan luoteisrannalla, rautatiesillasta
134 metriä koilliseen. Korkeahkon ja jokeen jyrkästi laskevan törmän reunalla on hyvin säilynyt tervahauta. |
| metsakeskus.1000010417 |
273 |
Äkäsjokisuu luode |
10002 |
12016 |
13153 |
11006 |
27000 |
358574.48700000 |
7486450.59200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010417 |
Kohde sijaitsee Äkäsjoen suusta 1,52 kilometriä pohjois-luoteeseen, noin 50 metriä radasta etelään, kohdalla jossa radan toisella puolella on vanha kalkkikaivos. Paikalla on hyvin säilyneen kalkkiuunin jäännökset. Uuni on koverrettu rinteeseen ja seinämät on kivetty. Kalkkiuunin jäännös on itään aukeava noin 8 metriä pitkä ja 3.5 metriä leveä. Sen seinämät ovat noin 2 metriä korkeat. Uuni on kaivettu hiekkapenkereeseen ja sen sisäpuolen seinämät ovat kivistä muuratut. Uunin takana on suorakaiteenmuotoinen 12 x 8 metrin kokoinen kaivanto ja uunin sivuilla useita pienempiä kaivantoja, joista on mahdollisesti otettu maata uunin seinustoihin. Uunin sisällä on kalkinpalasia. |
| metsakeskus.1000010418 |
273 |
Kalkkikangas 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
357231.00000000 |
7485000.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010418 |
Tervahauta 1 sijaitsee Muonionjoen varressa, Äkäsjoen suusta 1,7 km länteen, jokitörmästä 40 metriä sisämaahan. Tervahauta 2 sijaitsee jokitörmällä, Muonionjoen varressa, Äkäsjoen suusta 1,86 km länteen.
Kohde tarkastettiin elokuussa 2014. Kohteessa on halkaisijaltaan noin 6 metrin kokoinen tervahauta, jossa on 0.3 metriä korkeat, 1-1.5 metriä leveät vallit. Alueella on myös 5 x 6 metrin kokoinen rakennus jäännös, joka erottuu ympäristöstä kuntan peittämänä kohoumana, jona ympärillä on kuoppia. Lounaispäädyssä on 2 x 2 metrin kokoinen kivikiuas. |
| metsakeskus.1000010420 |
273 |
Kalkkikangas 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
356645.26500000 |
7485221.08000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010420 |
Kohde sijaitsee Muonionjoen varressa, Äkäsjoen suusta 2,3 km länteen, vanhan
kalkkikaivosmontun ja Muonionjoen välillä. Paikalla on aivan jokitörmällä iso tervahauta.
Kohde tarkastettiin elokuussa 2014. Kohteessa on halkaisijaltaan noin 8 metrin kokoinen tervahauta, jonka jokea kohti laskeva halssi on 6 metriä pitkä ja 0.5 metriä leveä. Haudan keskikohta on 1.7 metriä valleja alempana. Vallien ulkopuolella on kuoppia ja pohjoispuolella tuplavallilta vaikuttava kohta. Hauta on muodoltaan epäselvä ja se on mahdollisesti kahteen kertaan poltettu tai sen vallia kiertää osittainen ojitus. |
| metsakeskus.1000010422 |
541 |
Rantala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
595081.61000000 |
7044119.18400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010422 |
Asuinpaikka sijaitsee Ison Hiisjärven luoteispuolella, noin 100 m Rantalan talosta luoteeseen. Löydöt on poimittu saviselta pellolta, rantaterassin päältä ja rinteestä, noin 50x50 m:n alalta |
| metsakeskus.1000010423 |
564 |
Isokangas pohjoinen |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
437783.32500000 |
7221357.34000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010423 |
Yksittäinen maakuoppa sijaitsee Jäälinjärven pohjoispäästä ja Kuusamontiestä noin 1,3 km luoteeseen Isokankaan luoteispuolisella pienellä kankaalla, Jäälistä Alakyläntielle vievän metsäautototien varrella, tien itäpuolella. Alue on alavaa ja kapeaa soiden ympäröimää kuivaa mäntykangasta. Löytöhetkellä vuonna 2003 alue oli äestettyä ja hakattua aluetta, jossa erottui 1,5 x 2 m laajuinen ja 30-40 cm syvä heikon vallin reunustama kuoppa. Kuopassa oli ohut huuhtoutumiskerros havaiittavissa koepistossa. Asuinpaikkaan viittavia kvartseja ei havaittu äestysalueella, vaikka asuinpaikkamerkkejä on usein tavattu vastaavien kuoppien yhteydestä. Isokankaan alueella etelämpänä on muitakin maakuoppia (kohteet Isokangas länsi ja Isokangas itä). |
| metsakeskus.1000010424 |
541 |
Toivala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
594063.01400000 |
7045035.81100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010424 |
Asuinpaikka sijaitsee Naurislahden lounaan puoleisen peltorinteen harjalla, Metelinmäen laella. Löytöjä poimittiin keskittymästä Toivala 1 noin 30x30 m:n laajuudelta sekä keskittymästä Toivola 2, saman suuruisesta alueelta. |
| metsakeskus.1000010425 |
541 |
Tervalampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
593897.08700000 |
7044828.89700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010425 |
Asuinpaikka sijaitsee Ison Hiisijärven luoteispäässä, savisella pelolla, vanhan rantamuodostelman harjalla. Löydöt tulivat noin 20x20 m suuruiselta alueelta. |
| metsakeskus.1000010429 |
541 |
Myllyniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
594423.87600000 |
7044792.90500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010429 |
Asuinpaikka sijaitsee Ison Hiisjärven pohjoispuolella, Naurislahdesta Isoon Hiisjärveen laskevan Myllykosken länsirannalla. Löydöt on poimittu savisesta pellosta, noin 100 m Myllyniemen talosta etelään, noin 20x20 m laajalta alueelta. |
| metsakeskus.1000010430 |
541 |
Kivikkola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
608515.12900000 |
7065033.80600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010430 |
Asuinpaikka sijaitsee Pienen Saramon eteläpäässä, Laukanlahden kaakkoiskulmassa. Alueelta on löytynyt aiemmin kaksi kirvestä. Löytövyöhyke on ainakin 50 m leveä ja 100 m pitkä. |
| metsakeskus.1000010431 |
541 |
Pörtsy |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
598156.35600000 |
7049708.94300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010431 |
Asuinpaikka sijaitsee Jokikylässä, Hovilasta Lamminkankaalle vievän tien eteläpuolella, Pörtsyn talon pohjoispuolella, metsän ja pellon rajalla. Löydöt on poimittu noin 20x20 m:n laajuiselta alueelta hiekkaisen pellon pinnalta. |
| metsakeskus.1000010432 |
541 |
Kuoreniemi |
10001 |
12001 |
13000 |
11000 |
27000 |
613297.28400000 |
7042699.81600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010432 |
Kvartsi-iskos on poimittu Lipinlahden Kolvanniemen Kuoreniemen rannalta, pellot ovat saviset. |
| metsakeskus.1000010433 |
541 |
Haverila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
605273.50200000 |
7045881.51400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010433 |
Kvartsi-iskoksia poimittu Vinkerrannan eteläpuolisesta savisesta pellosta, noin 20x20 m:n alalta. Talon mailta on vuonna 1888 löytynyt tasataltta. |
| metsakeskus.1000010434 |
785 |
Maitolampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
476696.00000000 |
7158422.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010434 |
Tervahauta Rokuan kansallispuiston kaakkoisosassa Maitolammen lounaispuolella, noin 30 metriä lammen rannasta. Maapohja on hiekkaa ja puusto noin 50-vuotiasta mäntyä. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 13 m ja melko jyrkkäreunauinen. Haudan päällä kasvaa jonkin verran noin 50-vuotiasta mäntyä. Haudasta 10 metriä länteen on 2,8 x 3,5 m kokoinen noin 1 m syvä kuoppa, luultavasti haudan vartijan asumuksen sija. Haudan itäpuolella 30 m päässä on kaksi noin 1 m x 1 m kokoista 0,7 m syvää kuoppaa, jotka vaikuttavat nuoremmilta eivätkä välttämättä liity tervahautaan. |
| metsakeskus.1000010435 |
785 |
Piirainperä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
477586.50600000 |
7158897.58900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010435 |
Yhden tervahaudan sisältävä kohde Rokuan kansallispuiston itäosassa, Rokuanjärven pohjoisrannalla, tien pohjoispuolella. Maapohja on hiekkaa, puusto on noin 50-vuotiasta mäntymetsää.Tervahauta on halkaisijaltaan noin 15 m ja melko jyrkkäreunainen. Tervahauta sijaitsee välittömästi tien vieressä ja sen päällä kasvaa katajia, mäntyjä ja koivuja. Haudasta noin 10 m etelään tien toisella puolella rinteessä on kaksi kuoppaa, toinen kooltaan noin 3,5 m x 3,5 m ja toinen kooltaan 7 m x 7 m. Kuopat ovat sy-vyydeltään noin 1 m. Luultavasti kyseessä on haudan vartijan asumus, mutta muukaan mahdollisuus ei ole poissuljettua. Läheisyydessä on peruskartalle merkittynä tervahauta.
|
| metsakeskus.1000010436 |
541 |
Sorjola |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
602514.55900000 |
7060036.80300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010436 |
Sorjolan pelloilta on löytynyt aikojen kuluessa useita kiviesineitä sekä palanutta luuta. Tarkempia löytökohtia ei tiedetä. |
| metsakeskus.1000010437 |
785 |
Kolmoset |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
476375.99100000 |
7159424.37300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010437 |
Yhden tervahaudan sisältävä kohde Rokuan kansallispuiston keskiosassa, kuvauksen mukaan itäisimmän Kolmostenlammen etelärannassa noin 30 metrin etäisyydellä vedestä. Koordinaattien ja kartan perusteella tervahauta on lounaisrannasta vähintään 70 m länteen soistuneen muinaisen rannan läheisyydessä. Maapohja on hiekkaa, metsä noin 50-vuotiasta mäntymetsää. Tervahaudan halkaisija on noin 12 m ja se on melko loiva. Haudan päällä kasvaa muutamia noin 50-vuotiaita mäntyjä. Läheisyydessä ei ole havaittavissa merkkejä hautapirtistä tai vastaavasta asuinsijasta.
2020: Ympäristön kuvaus
Tervahaudan reunan päällä kasvaa kaksi kelottunutta mäntyä ja arviolta 80-vuotias mänty, muu puusto on hieman nuorempaa. Suon laitaan on tervahaudan reunasta noin 10 metriä.
Kuvaus
Tervahauta on ulkoreunoiltaan loivapiirteinen, mutta sen keskiosa erottuu selkeästi. Ulkoreunalta ulkoreunalle mitattuna haudan halkaisija on 12 metriä, vallin kohdalta noin 8 metriä, ja sen syvyys on 0,7-1,5 metriä mittauslaidasta riippuen. Halssiaukon kaivanto on lammen suuntaan ja sen koko on noin 1,9 x 3,7 metriä. |
| metsakeskus.1000010439 |
785 |
Isokivi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
473816.02200000 |
7159689.25900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010439 |
Vanha rajakivi Rokuan kansallispuiston länsiosassa Vaalan ja Muhoksen sekä Rokuan kansallispuiston rajalla, välittömästi Keisarintien vieressä, kuivalla hiekkakankaalla. Alueella kasvaa mäntymetsää. Alueelta ei havaittu muita siirtolohkareita. Kiven koko on noin 3 m x 7 m, korkeus on noin 3 m.
|
| metsakeskus.1000010442 |
273 |
Hannukainen 1 itä |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
370179.80900000 |
7494527.36900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010442 |
Kohde sijaitsee Äkäsjoen itärannalla; se on todettu inventoinneissa 1988 ja 2007. Aivan jokitörmän reunalla on rakennuksenpohja, jonka pitkä sivu on joen suuntainen ja oviaukko lyhyellä kaakkoisseinällä. Koko on 4,5 x 3,5 metriä, sisätilan mitat ovat 3 x 2 metriä.
Talonpohjasta 25 metriä koilliseen on kaksi tervahautaa: Tervahauta 1 sijaitsee lähellä jokea. Haudan sisähalkaisija on 8 metriä, vallit ovat paksuudeltaan 1,5 - 2 metriä, ja korkeudeltaan 1 - 1,5 metriä. Juoksutusränni avautuu joelle (luoteeseen) päin. Tervahauta 2 sijaitsee 12 metriä etelään tervahaudasta 1. Se on hiukan pienempi; sisähalkaisijaltaan 5 metriä. Vallien korkeus on noin 0,5 metriä. Juoksutusränni avautuu luoteeseen. |
| metsakeskus.1000010442 |
273 |
Hannukainen 1 itä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
370179.80900000 |
7494527.36900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010442 |
Kohde sijaitsee Äkäsjoen itärannalla; se on todettu inventoinneissa 1988 ja 2007. Aivan jokitörmän reunalla on rakennuksenpohja, jonka pitkä sivu on joen suuntainen ja oviaukko lyhyellä kaakkoisseinällä. Koko on 4,5 x 3,5 metriä, sisätilan mitat ovat 3 x 2 metriä.
Talonpohjasta 25 metriä koilliseen on kaksi tervahautaa: Tervahauta 1 sijaitsee lähellä jokea. Haudan sisähalkaisija on 8 metriä, vallit ovat paksuudeltaan 1,5 - 2 metriä, ja korkeudeltaan 1 - 1,5 metriä. Juoksutusränni avautuu joelle (luoteeseen) päin. Tervahauta 2 sijaitsee 12 metriä etelään tervahaudasta 1. Se on hiukan pienempi; sisähalkaisijaltaan 5 metriä. Vallien korkeus on noin 0,5 metriä. Juoksutusränni avautuu luoteeseen. |
| metsakeskus.1000010443 |
564 |
Isokangas koillinen |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
438413.06900000 |
7220887.53400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010443 |
Ainakin kuusi pienehköä vanhaa maakuoppaa Isokankaan koillisosan alueella Kiimingin Jäälinjärven pohjoispäästä luoteeseen ja Kuusamontieltä noin 300 - 500 m länsiluoteeseen. alueen lounaispuolella on laaja hiekkakuoppa-alue. Kuoppien halkaisija vaihtelee 1,5 -2,5 m välillä ja syvyys 30-50 cm välillä. Kvartsia ei havaittu alueen tarkastuksessa. Isokankaan alueella on muitakin maakuoppa-alueita (kohteet Isokangas etelä, länsi ja pohjoinen). |
| metsakeskus.1000010444 |
564 |
Koitelinselän luoteispää |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
442421.46300000 |
7220977.51000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010444 |
Kiiminkijoen ja siitä noin 3 km kaakoon sijaitsevan Lauttalammen välillä sijaitsevan Koitelinselän luoteisosassa on laajahkoja sorakuoppia. Niiden luoteispään tasalta noin 20-25 m länteen harjanteen selän pohjoispuoleisella terassilla on 2-3 kivikkokuoppaa. Kuoppien halkaisija on noin 1 m ja syvyys 30 cm. Ne ovat pienikivisessä rakassa osin sammalen peitossa. Myös muita epämääräisiä kuopanteita on alueella. Noin 20 m luoteeseen on yksittäinen kuoppa sammalen peittämässä rakassa. Myös tämä on 1 - 1,5 m halkaisijaltaan ja noin 50 cm syvä. Terassin etupuolelle tehdyissä koepistoissa ei erottunut merkkejä asuinpaikasta tms. arkeologisesta toiminnasta. |
| metsakeskus.1000010449 |
564 |
Myllykorpi 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
438251.00000000 |
7217855.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010449 |
Matala kaakko-luode -suuntainen röykkiö pienen moreenikumpareen päällä, pari kilometriä Jäälinjärvestä etelään, ns. Myllykorven peltoalueen eteläpuolella, joka on rakennettu asuinalueeksi. Röykkiö on kooltaan 7 x 3- 3,5 m ja 30 - 40 cm korkea ja ja laelta tasainen. Kankaan äestyksestä huolimatta röykkiö oli likimain koskematon löytyessään vuoden 2003 inventoinnissa. Myllykangas 2 -röykkiö on noin 200 m luoteeseen ja Näppärinkangas N röykkiö vajaa 200 m lounaaseen.
Vuoden 2020 tarkkuusinventoinnissa röykkiön ympäristöön tehtiin koekuoppia, mutta mitään merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä ei röykkiön lisäksi havaittu. Kohteelle tehtiin aluerajaus.
Inventoinnissa 2023 röykkiössä ei havaittu näkyviä vaurioita. Röykkiö on voimakkaasti sammaloitunut ja tiheän puuston sekä korkean aluskasvillisuuden seassa, joten kohdetta oli hankala havainnoida. |
| metsakeskus.1000010450 |
564 |
Myllykorpi 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
438101.00000000 |
7218000.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010450 |
Kohde sijaitsee Oulun Jäälissä noin 2 km Jäälinjärven eteläpuolella pienen kankaan luoteispään laella Oulu-Kuusamo-tieltä noin 700 m kaakkoon Myllykorvessa. Paikalta on hyvä näkyvyys läheisille uusille pientaloalueille pohjoisessa. Ympäröivä metsä on puolukkatyypin kuivaa kangasta ja maaperä on kivistä moreenia.
Kohde on pitkänomainen kiviröykkiö, joka on pituudeltaan noin 10 -11 metriä ja leveydeltään noin 3 - 3,5 metriä. Sammalen peittämän röykkiön korkeus on noin 50-70 cm.
Vuoden 2020 tarkkuusinventoinnissa röykkiön ympäristöön tehtiin koekuoppia, mutta mitään merkkejä muinaisjäännöksestä ei röykkiötä lukuun ottamatta havaittu. Kohteelle tehtiin havaintojen perusteella aluerajaus. Vuoden 2023 maastokäynnin mukaan röykkiön näyttää hyvin säilyneeltä, joskin se on voimakkaasti sammaloitunut.
Kohteesta kaakkoon noin 200 m on löytynyt toinen röykkiö (Myllykorpi 1) ja noin 300 m etelään kolmas (Näppärinkangas N).
Kohteen aluerajaus perustuu maastohavaintoihin. |
| metsakeskus.1000010451 |
564 |
Hietakangas |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
426876.68500000 |
7229489.03900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010451 |
Kiiminkijoen eteläpuolella Jokelantiestä länteen erkanevan Aaltokankaantien varrella sijaitseva kuoppa-alue, jossa on paikallistettu kaikkiaan 23 maakuoppaa noin 150 x 75 m alalla. Hietakangas on tasaista kuivaa mäntykangasta. Kaikki kuopat ovat Aaltokankaantien pohjoispuolella, tien eteläpuolella on havaittu ainoastaan kaksi epävarmaa kuoppaa. Kuopat ovat pyöreitä ja laakeita sekä halkaisijaltaan noin 1,1 - 2,0 m ja 0,2 - 0,5 m syviä. Ympärysvallia ei näytä olevan. Kairattaessa kaikista havaittiin podsolimannos ja joistakin kaksoismaannos. Mahdollisesti kyseessä on pyyntikuoppajärjestelmä aikaisintaan varhaiselta metallikaudelta.
Muutamat alueen eteläosan kuopista ovat suhteellisen jyrkkäseinämäisiä ja melko myöhäisiltä vaikuttavia. On mahdollista, että nämä ovat pienten soranottokaivantojen jäännöksiä |
| metsakeskus.1000010452 |
564 |
Metelinharju 1-2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
425843.09400000 |
7229886.87700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010452 |
Kiiminkijoen eteläpuolella, rautatien ja moottoritien välissä sijaitsee Metelinharju, jonka laella kivisessä kankaassa on röykkiömäinen kivirakennelma sekä neljä rakkakuoppaa. Röykkiö on kooltaan 6 x 5 m. Kivet ovat kooltaan vaihtelevia ja osin koneellisessa metsänhoidossa liikkuneita. Kuopat ovat noin 2 m laajuisia ja likimain ½ m syviä. Harjun luoteispäässä noin 200 m päässä edellisestä on toinen röykkiö pohjoiseen viettävässä rinteessä. Mahdollinen hautaröykkiö on ilmeisesti turvepeitteinen, kooltaan noin 2,5 x 3 m ja siinä havaittiin ainakin kolme kivikerrosta. |
| metsakeskus.1000010452 |
564 |
Metelinharju 1-2 |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
425843.09400000 |
7229886.87700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010452 |
Kiiminkijoen eteläpuolella, rautatien ja moottoritien välissä sijaitsee Metelinharju, jonka laella kivisessä kankaassa on röykkiömäinen kivirakennelma sekä neljä rakkakuoppaa. Röykkiö on kooltaan 6 x 5 m. Kivet ovat kooltaan vaihtelevia ja osin koneellisessa metsänhoidossa liikkuneita. Kuopat ovat noin 2 m laajuisia ja likimain ½ m syviä. Harjun luoteispäässä noin 200 m päässä edellisestä on toinen röykkiö pohjoiseen viettävässä rinteessä. Mahdollinen hautaröykkiö on ilmeisesti turvepeitteinen, kooltaan noin 2,5 x 3 m ja siinä havaittiin ainakin kolme kivikerrosta. |
| metsakeskus.1000010453 |
564 |
Kiviharju 1 Haipuskylä (Kiiminki) |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
439744.00000000 |
7224347.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010453 |
Kaksi kiviröykkiötä Kiiminkijoen pohjoispuolella kohoavan Kiviharjun laen itäpäässä, kahden metsäautotien väliin jäävällä kohoumalla.
Röykkiö 1 on kooltaan 5,5 x 6,5m ja 0,2 m korkea, osin sammalpeitteinen ja koottu pään kokoisista tai suuremmista kivistä. Röykkiössä on kaksi kuoppaa. Sen alkuperäistä muotoa on hieman rikottu.
Röykkiö 2 (alakohde) on 6,2 x 5,8m ja 0,2 m korkea. Sen laitoja on vaikea hahmottaa. Se on koottu pään kokoisista tai suuremmmista kivistä ja reunassa on neliömäinen syvä kuoppa. Metsäkoneella on ajettu röykkiön yli ja sen alkuperäinen muoto on osin rikkoutunut. |
| metsakeskus.1000010454 |
564 |
Lupukangas |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
437699.00000000 |
7225851.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010454 |
Kiiminkijoen pohjoispuolella Alakylän yläpuolellasijaitsevan Lupukankaan itäreunassa havaittiin inventoinnissa 2005 kaksi pientä maakuoppaa. Ne ovat kooltaan 1,1 x 1,4 ja 3,1x2,7 m ja 40 a 80cm syviä. Kairatessa pienemmässä todettiin huuhtoutumiskerros, mutta isompi osoittautui kivikkokuopaksi.
Vuoden 2015 inventoinnissa aiemmin todettua kookkaampaa kuoppaa ei voitu varmuudella tunnistaa alueella olevista pienistä maanottokuopista. Sen sijaan todettiin keskelle tehdyn koekuopan perusteella muinaisjäännökseksi tulkittu kuoppa, jonka halkaisija on noin 1,5 m ja syvyys 30 cm (alakohde) |
| metsakeskus.1000010455 |
564 |
Salvatinsaari |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
434622.57600000 |
7227882.71000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010455 |
Kiiminkijoessa sijiatsevan Salvatinsaaren itäosassa sijaitseva hyvin säilynyt tervahauta. Se on halkaisijaltaan 14-15 m ja 1,6 m syvä.Vallin leveys on noin 3m. Pohjalla on runsaasti hiiltä. Itävallissa on juoksutuskanavan aukko,jonka halkaisija on 0,5 m. |
| metsakeskus.1000010456 |
244 |
Vuoppolankangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
431855.76200000 |
7201635.25800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010456 |
Kempeleen tiheimmän asutusalueen, rautatien ja moottoritien itäpuolella sijaitsee runsaat 30 m merenpinnasta kohoava kangasalue. Sen Vuoppolankankaan osan pohjoispäässä on isojen maakivien reunustama röykkiö. Maakivien sisus on täytetty päänkokoisissa ja miehennostannaisilla kivillä, jotka ovat pääosin aluskasvillisuuden ja sammalen peitossa. Röykkiön koko on noin 4 x 4 m reunakivet mukaan luettuina. Täytekiviä on 2 - 2,5 m ala. Korkeutta röykkiöllä on noin 30 cm. Ympäristö on sekametsää ja maaperä moreenia. Korkeuden perusteella röykkiö voi ajoittua varhaismetallikauteen. Linnakankaan tutkittu varhaisrautakautinen röykkiö on noin 1100 m luoteeseen lähes samalla korkeudella. |
| metsakeskus.1000010458 |
244 |
Järvikangas |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
436010.11400000 |
7195076.90700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010458 |
Kempeleen kaakkoisosassa Järvikankaan pohjoisosan länsilaidalla on viisi pientä maakuoppaa likimain etelä-pohjois-suuntaisessa rivissä noin 100 metrin matkalla. Eteläisin ja pohjoisin kuopista ovat jokseenkin selvästi erottuvia ja mahdollisesti jo esihistoriallisia, muut ovat epämääräisempiä. Kuoppien halkaisijat ovat 1- 2 m ja syvyydet 25-35 cm. Eteläisin kuoppa 3 on noin 90 m pohjoiseen Järvikankaan ylittävältä sähkövoimalinjalta. Kuopat 2a ja 2b ovat tästä noin 40 metriä pohjoisluoteeseen noin 5 päässä toisistaan, tilarajasta viitisen metriä etelään oleva kuoppa 1 on näistä noin 30 metriä koilliseen ja kuoppa 4 tästä noin 30 metriä pohjoiseen ajouran eteläpuolella. Kuoppa 3 on loivapiirteinen ja koepistossa siinä erottui paksu huuhtoutumiskerros, samoin kuoppa 4. Muut kuopat ovat profiililtaan hieman jyrkempiä, osin sekoittuneita (kuoppa 1, kaksoismaannos valllissa) ja huuhtoutumiskerros on ympäristöä ohuempi (kuoppa 2a).Alue on kuivaa hiekkapohjaista mäntymetsää, jossa Järvi- ja Mourunginkangas muodostavat etelä-pohjois-suuntaisen noin 3 km pitkän ja 0,2 - 0,5 km leveän soiden ympäröimän hiekkaharjanteen. |
| metsakeskus.1000010459 |
244 |
Mourunginkangas lounainen |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
435955.13800000 |
7195285.82100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010459 |
Kempeleen kaakkoisosassa sijaitsevan Mourunginkankaan eteläosassa on kankaan länsilaidalla kulkevan harjanteen itäpuolella kaksi pienehköä maakuoppaa. Niistä eteläisempi on halkaisijaltaan noin 1,5-2 m ja 30-35 cm syvä. Se on laakea ja maatuneen oloinen ja kairanäytteessä on havaittu paksu huuhtoutumiskerros. Kuoppa 2 on tästä vajaa 100 m pohjoiseen, varsin pieni ja epämääräinen. |
| metsakeskus.1000010460 |
244 |
Keinonkangas koillinen |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
435519.31100000 |
7195645.67700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010460 |
Kempeleen kaakkoisosassa Keinokankaan ja Mourunginkankaan välisen pisimmän yhtenäisen hiekkakaarron pohjoiseen avautuvan haarauman tyvessä, noin 10 m suon laidasta sijaitseva yksittäinen kuoppajäännös. Sen halkaisija on 2,5 m ja syvyys 45-50 cm. Kuopan reunalla erottuu heikko valli. Kuopan pohjalla on paksu huuhtoutumiskerros, joka vallissa oli selveästi tätä ohuempi. Kyse lienee vanhasta, mahdollisesti esihistoriallisesta pyyntikuopasta. |
| metsakeskus.1000010461 |
244 |
Mourunginkangas koillinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
436067.09100000 |
7195754.63000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010461 |
Kempeleen kaakkoisosassa Mourunginkankaan koillislaidalla laajan hiekanottoalueen ja kankaan koillispuolisen Oksansuon välissä on asuinpaikkaan viittaavia kvartsi-iskoksia noin 140 m matkalla. Lisäksi asuinpaikan pohjois-ja koillispuolella on 11 pienehköä maakuoppaa noin 180 x 40 m laajuisella luode-kaakko -suuntaisella alueella. Alue on kuivaa hiekkakangasta. On mahdollista, että kuopat 1-3 ovat myöhäisiä rakenteita. |
| metsakeskus.1000010461 |
244 |
Mourunginkangas koillinen |
10002 |
12009 |
13094 |
11040 |
27000 |
436067.09100000 |
7195754.63000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010461 |
Kempeleen kaakkoisosassa Mourunginkankaan koillislaidalla laajan hiekanottoalueen ja kankaan koillispuolisen Oksansuon välissä on asuinpaikkaan viittaavia kvartsi-iskoksia noin 140 m matkalla. Lisäksi asuinpaikan pohjois-ja koillispuolella on 11 pienehköä maakuoppaa noin 180 x 40 m laajuisella luode-kaakko -suuntaisella alueella. Alue on kuivaa hiekkakangasta. On mahdollista, että kuopat 1-3 ovat myöhäisiä rakenteita. |
| metsakeskus.1000010477 |
691 |
Mäntyjärvi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
401853.34800000 |
7046702.44900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010477 |
Kohde sijaitsee Mäntyjärven pohjoisrannalla sijaitsevan metsätyökämpän itäpuolella. Alue on reheväkasvuista mäntyvaltaista sekametsää.
Paikalla on tervahauta ja kiuasraunio. Tervahauta sijaitsee kämpästä noin 100 metriä itään loivasti lounaaseen laskevalla kankaanosalla. Tervahaudan halkaisija on noin 20 metriä ja jo kokonsa puolesta se erottuu maastossa hyvin. Kuopan läpimitta 9 m ja syvyys 1,5 m. Tervahaudan länteen olevaa halssia on kunnostettu mm. uusimalla sen katos. Sinne on laitettu tervatynnyri, jossa on kirjoitus " Mäntyjärven tervahaudalle 9/5 1997 Jussi Puranen". Haudan päällä kasvaa nuoria puita. Kunnostaminen liittyy Metsähallituksen omistaman Mäntyjärven kämpän käyttöön kotiseutuyhdistyksen virkistyspaikkana, jonka viereisellä tervahaudalla käyvät esimerkiksi koululaiset tutustuessaan perinteiseen metsätyökulttuuriin kämpällä.
Tervahaudasta noin 30–40 metriä etelään lähellä rantaa olevalla tasaisella kivikkoisella kankaanosalla on yksittäinen sammalen peittämä kiviraunio. Sen ala on noin 2,5 x 2,5 metriä ja korkeus noin metrin. Kyseessä lienee tervapirtin tai vastaavan rakennuksen kiuas. Rakennuksen muotoa ei kuitenkaan pystytty kiukaan ympäriltä hahmottamaan. Kyseessä lienee tervanpolttajienkin käyttämä asumiseen soveltunut kämpän tms. paikka, joka toki on voinut olla muiden alueella kulkijoiden (metsätyö, metsästys, kalastus) käyttämä eräsuoja.
Alueella tehtiin vuonna 2017 avohakkuita, joiden metsänäyttöilmoituksesta annettiin Museoviraston lausunto. Paikkakunnalta tulleen alueen vaurioitumista koskeneen ilmoituksen johdosta heinäkuussa 2018 tehdyn tarkastuksen perusteella arvioitiin tervahaudan sekä tervapirtin kohdan kiukaineen säilyneen likimain kajoamattomina, mutta varsinaisen muinaisjäännöskohteen rajauksen ulkopuoleisen alueen voimakas metsänkäsittely ovat johtaneet koko muinaisjäännöksen alueen ja kämppämuseon miljöön huomattavaan heikkenemiseen. |
| metsakeskus.1000010477 |
691 |
Mäntyjärvi |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
401853.34800000 |
7046702.44900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010477 |
Kohde sijaitsee Mäntyjärven pohjoisrannalla sijaitsevan metsätyökämpän itäpuolella. Alue on reheväkasvuista mäntyvaltaista sekametsää.
Paikalla on tervahauta ja kiuasraunio. Tervahauta sijaitsee kämpästä noin 100 metriä itään loivasti lounaaseen laskevalla kankaanosalla. Tervahaudan halkaisija on noin 20 metriä ja jo kokonsa puolesta se erottuu maastossa hyvin. Kuopan läpimitta 9 m ja syvyys 1,5 m. Tervahaudan länteen olevaa halssia on kunnostettu mm. uusimalla sen katos. Sinne on laitettu tervatynnyri, jossa on kirjoitus " Mäntyjärven tervahaudalle 9/5 1997 Jussi Puranen". Haudan päällä kasvaa nuoria puita. Kunnostaminen liittyy Metsähallituksen omistaman Mäntyjärven kämpän käyttöön kotiseutuyhdistyksen virkistyspaikkana, jonka viereisellä tervahaudalla käyvät esimerkiksi koululaiset tutustuessaan perinteiseen metsätyökulttuuriin kämpällä.
Tervahaudasta noin 30–40 metriä etelään lähellä rantaa olevalla tasaisella kivikkoisella kankaanosalla on yksittäinen sammalen peittämä kiviraunio. Sen ala on noin 2,5 x 2,5 metriä ja korkeus noin metrin. Kyseessä lienee tervapirtin tai vastaavan rakennuksen kiuas. Rakennuksen muotoa ei kuitenkaan pystytty kiukaan ympäriltä hahmottamaan. Kyseessä lienee tervanpolttajienkin käyttämä asumiseen soveltunut kämpän tms. paikka, joka toki on voinut olla muiden alueella kulkijoiden (metsätyö, metsästys, kalastus) käyttämä eräsuoja.
Alueella tehtiin vuonna 2017 avohakkuita, joiden metsänäyttöilmoituksesta annettiin Museoviraston lausunto. Paikkakunnalta tulleen alueen vaurioitumista koskeneen ilmoituksen johdosta heinäkuussa 2018 tehdyn tarkastuksen perusteella arvioitiin tervahaudan sekä tervapirtin kohdan kiukaineen säilyneen likimain kajoamattomina, mutta varsinaisen muinaisjäännöskohteen rajauksen ulkopuoleisen alueen voimakas metsänkäsittely ovat johtaneet koko muinaisjäännöksen alueen ja kämppämuseon miljöön huomattavaan heikkenemiseen. |
| metsakeskus.1000010481 |
148 |
Bealdojohka (Peltojoki) 6 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
491150.85100000 |
7679993.01500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010481 |
Asuinpaikka sijaitsee Bealdojohkan itärannalla, noin 1,5 metriä jokea ylemmäs nousevalla terassilla, mänty-koivukankaalla. Polun puhkikuluneella maanpinnalla havaittiin vuoden 2005 inventoinnissa useita kvartsi-iskosfragmentteja, joista osa vuorikristallia.
Terassi laskee etelästä löytöpaikalle vajaan metrin ja jatkuu joen suunnassa tasaisena koilliseen. Kaakossa maasto laskee pieneen notkelmaan. Joessa on löytöpaikan alapuolella pieni koski. Maaperä paikalla on moreenikivikkoa. Kohde on todennäköisesti täysin ehjä ja laajuudeltaan ainakin 30 x 20 metriä.
Löydöt: KM 35211: 1 kvartsi-iskosfragmentti (neljä kappaletta)
Asuinpaikan lähellä sijaitsevat kohteet Bealdojohka (Peltojoki) 5 noin 1000 metriä koilliseen, sekä Bealdojohka (Peltojoki) 7 noin 220 metriä lounaaseen |
| metsakeskus.1000010482 |
148 |
Bealdojohka (Peltojoki) 7 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
491050.89600000 |
7679803.08800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010482 |
Asuinpaikka sijaitsee Bealdojohkan itärannalla noin 2 metriä jokea ylemmäs nousevalla terassilla. Polun puhki kuluneella maanpinnalla havaittiin useita kvartsi-iskosfragmentteja ja polun vieressä iskeskelty kvartsiittimukula.
Terassin laki jatkuu joen suunnassa tasaisena, heti löytöpaikan vieressä sijaitsee noin 15 x 12 metrin laajuinen kostea suppa. Kaakossa maasto laskee pieneen
notkelmaan. Maaperä paikalla on moreenikivikkoa ja ympäristö mänty- ja koivukangasta. Joessa on pieni koski juuri löytöpaikan alapuolella. Asuinpaikka on laajuudeltaan ainakin 20 x 30 metriä ja todennäköisesti täysin ehjä.
Asuinpaikan kohdalla on nykyisin käytössä oleva nuotiopaikka sekä jätepiste. Paikalla on joitakin vanhan oloisia sammaloituneita tulisijoja, joista osa on yhä käytössä.
Löydöt: KM 35212: 1 kvartsi-iskosfragmentti (2 kappaletta)
Asuinpaikan lähellä sijaitsevat kohteet Bealdojohka (Peltojoki) 6 noin 220 metriä koilliseen, ja Bealdojohka (Peltojoki) 8 noin 600 metriä lounaaseen. |
| metsakeskus.1000010486 |
148 |
Bealdojohka (Peltojoki) 11 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
486592.69900000 |
7673555.59500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010486 |
Asuinpaikka sijaitsee Bealdojohkan itärannalla noin 1,5 metriä jokea ylempänä olevalla pohjoiseen työntyvällä niemekkeellä (alue A) sekä siitä noin 30 metriä eteläkaakkoon pienen suoalueen takaisen törmän juurella (alue B). Asuinpaikka on laajuudeltaan ainakin 50 x 50 metriä.
Alueella A havaittiin kvartsikaavin ja -ydin, lukuisia kvartsi-iskoksia ja -iskosfragmentteja sekä palanutta luuta puhki kuluneella maanpinnalla niemen tasaisella laella. Löydöt keskittyivät niemekkeen suonpuoleiselle itäsivulle. Törmä laskee suon puolella kohtuullisen jyrkästi. Niemekkeen kärjessä on tuore roskakasa ja nuotiopaikka. Heti nuotiosijan pohjoispuolella törmä laskee loivasti jokeen. Törmän alla joessa on suvantopaikka ja hieman ylävirtaan pieni koski. Niemekkeen länsilaidalla, noin 30 metriä lounaaseen nuotiopaikasta, sijaitsee moderni kiuasmainen rakennelma.
Alue B on yhden kvartsi-iskosfragmentin ja kvartsiydinfragmentin löytöpaikka polulla noin 30 metriä eteläkaakkoon alueesta A. Alueita erottaa toisistaan matala soistunut maastonkohta. Löydöt tulivat noin 1,5 metriä jokea ylempänä olevalta tasanteelta. Löytöpaikan taustalla kohoaa jyrkkä, noin 4 metriä korkea törmä.
Maaperä molemmilla löytöalueilla on moreenikivikkoa ja kasvillisuus avointa tunturikoivukangasta.
Löydöt:
Alue A: KM 35216: 1 kvartsikaavin; 2 kvartsiydin; 3
kvartsi-iskoksia; 4 palanutta luuta
Alue B: KM 35216: 5 kvartsi-iskos ja -ytimen kappale |
| metsakeskus.1000010487 |
148 |
Bealdojohka (Peltojoki) 12 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
485793.02300000 |
7672526.01300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010487 |
Kohde sijaitsee Peltojoesta noin 150 metriä itään, rakkakivikossa, mahdollisen puljumoreenin itäisemmän selänteen länsisivussa. Purnut ovat noin 30 metrin päässä toisistaan lähellä takanaan sijaitsevan moreeniselänteen eteläpäätä. Molempien purnujen halkaisija on noin 3 metriä ja syvyys puolitoista metriä. Muinaisjäännös sijaitsee laajuudeltaan noin 30 x 10 metriä kokoisella alueella.
Mahdollinen puljumoreeni muodostuu kahdesta 5-10 metriä korkeasta kapeahkosta selänteestä. Selänteet muodostavat halkaisijaltaan noin 150 metrisen ympyrän, joka aukeaa sekä koilliseen että lounaaseen.
Kohteen lähistöllä sijaitsevat muinaisjäännökset Bealdojohka (Peltojoki) 11 noin 1250 metriä koilliseen, Bealdojohnjalbmi (Peltojokisuu) 3 noin 150 metriä luoteeseen, Bealdojohnjalbmi (Peltojokisuu) 2 noin 200 metriä länteen, Bealdojohnjalbmi (Peltojokisuu) 1 noin 400 metriä lounaaseen, Bealdojávrinniemi (Peltojärvenniemi) noin 550 metriä lounaaseen sekä Bealdojávrinniemen tyvi (Peltojärvenniementyvi) noin 400 metriä lounaaseen. |
| metsakeskus.1000010488 |
148 |
Bealdojohnjalbmi (Peltojokisuu) 1 |
10002 |
12001 |
13005 |
11019 |
27000 |
485463.15500000 |
7672266.10700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010488 |
Peltojärven koilliskärjessä sijaitsee laaja kivi- ja varhaismetallikaudelle sekä historialliselle ajalle ajoittuva asuinpaikka-alue. Kvartseja ja piitä havaittiin vuoden 2005 inventoinnin yhteydessä vähintään 100 x 70 metriä laajuisella alueella Bealdojohkasuusta kaakkoon. Löytöalue on noin 0,5-2 metriä Peltojärven pintaa korkeammalla. Maasto on kumpuilevaa ja nousee loivasti koilliseen. Löydöt tulivat matalien ja loivien kumpareiden päältä puhkikuluneelta maanpinnalta sekä kumpujen välissä kulkevilta poluilta.
Löytöalueen kaakkoispuolella sijaitsee soinen alue, joka rajaa kohteen Peltojärvenniemen luoteistyven suuntaan. Paikalla on useita moderneja nuotiosijoja sekä venepaikka. Maaperä on soraista hiekkaa, ja kasvillisuus avointa
vaivaiskoivukangasta. Mielenkiintoinen havainto on noin 1,2 x 1 metrin kokoinen punamultaläntti, joka sijaitsee suunnilleen 30 metriä koilliseen edellä mainitusta venepaikasta. Pii- ja vuorikristallihavainnot rajoittuivat tämän punamultaläntin välittömään läheisyyteen.
Kohdetta tutkittiin kaivauksin vuonna 2006. Tuolloin alueelle avattiin kaksi kaivausaluetta (A ja B). Lisäksi alueelta dokumentoitiin tutkimusten yhteydessä kaikkiaan kahdeksan historialliseen aikaan liittyvää turvekodansijaa. Alueelta A löydettiin kaksi todennäköisesti kivi - varhaismetallikautista tulenpidonpaikkaa ja yhteensä 725 tähän aikaan ajoittuvaa löytöä. Löydöt olivat pääasiassa kvartsi- ja serttiartefakteja. Kaivausalueelle B tehdyn koeojan rakenteellisten löytöjen perusteella näyttää siltä, että Beladojohnjalbmi 1:n alueella havaitut, kodansijoiksi tulkitut turvekeskittymät ovat jäänteitä historiallisen ajan turvekodista. Jäänteiden tarkempaa ikää on mahdoton arvioida ilman lisätutkimuksia. Löytöaineiston ja rakenteiden perusteella kohdetta on käytetty pitkään, alueella B tutkittujen historiallisen ajan kodanjäänteiden perusteella vielä kivikauden jälkeenkin.
Asuinpaikan lähellä sijaitsevat kohteet Bealdojohnjalbmi (Peltojokisuu) 3 noin 340 metriä koilliseen, Bealdojohnjalbmi (Peltojokisuu) 2 noin 230 metriä koilliseen, Bealdojávrinniemi (Peltojärvenniemi) noin 180 metriä lounaaseen sekä Bealdojávrinniemen tyvi (Peltojärvenniemen tyvi) noin 150 metriä kaakkoon. |
| metsakeskus.1000010488 |
148 |
Bealdojohnjalbmi (Peltojokisuu) 1 |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27000 |
485463.15500000 |
7672266.10700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010488 |
Peltojärven koilliskärjessä sijaitsee laaja kivi- ja varhaismetallikaudelle sekä historialliselle ajalle ajoittuva asuinpaikka-alue. Kvartseja ja piitä havaittiin vuoden 2005 inventoinnin yhteydessä vähintään 100 x 70 metriä laajuisella alueella Bealdojohkasuusta kaakkoon. Löytöalue on noin 0,5-2 metriä Peltojärven pintaa korkeammalla. Maasto on kumpuilevaa ja nousee loivasti koilliseen. Löydöt tulivat matalien ja loivien kumpareiden päältä puhkikuluneelta maanpinnalta sekä kumpujen välissä kulkevilta poluilta.
Löytöalueen kaakkoispuolella sijaitsee soinen alue, joka rajaa kohteen Peltojärvenniemen luoteistyven suuntaan. Paikalla on useita moderneja nuotiosijoja sekä venepaikka. Maaperä on soraista hiekkaa, ja kasvillisuus avointa
vaivaiskoivukangasta. Mielenkiintoinen havainto on noin 1,2 x 1 metrin kokoinen punamultaläntti, joka sijaitsee suunnilleen 30 metriä koilliseen edellä mainitusta venepaikasta. Pii- ja vuorikristallihavainnot rajoittuivat tämän punamultaläntin välittömään läheisyyteen.
Kohdetta tutkittiin kaivauksin vuonna 2006. Tuolloin alueelle avattiin kaksi kaivausaluetta (A ja B). Lisäksi alueelta dokumentoitiin tutkimusten yhteydessä kaikkiaan kahdeksan historialliseen aikaan liittyvää turvekodansijaa. Alueelta A löydettiin kaksi todennäköisesti kivi - varhaismetallikautista tulenpidonpaikkaa ja yhteensä 725 tähän aikaan ajoittuvaa löytöä. Löydöt olivat pääasiassa kvartsi- ja serttiartefakteja. Kaivausalueelle B tehdyn koeojan rakenteellisten löytöjen perusteella näyttää siltä, että Beladojohnjalbmi 1:n alueella havaitut, kodansijoiksi tulkitut turvekeskittymät ovat jäänteitä historiallisen ajan turvekodista. Jäänteiden tarkempaa ikää on mahdoton arvioida ilman lisätutkimuksia. Löytöaineiston ja rakenteiden perusteella kohdetta on käytetty pitkään, alueella B tutkittujen historiallisen ajan kodanjäänteiden perusteella vielä kivikauden jälkeenkin.
Asuinpaikan lähellä sijaitsevat kohteet Bealdojohnjalbmi (Peltojokisuu) 3 noin 340 metriä koilliseen, Bealdojohnjalbmi (Peltojokisuu) 2 noin 230 metriä koilliseen, Bealdojávrinniemi (Peltojärvenniemi) noin 180 metriä lounaaseen sekä Bealdojávrinniemen tyvi (Peltojärvenniemen tyvi) noin 150 metriä kaakkoon. |
| metsakeskus.1000010489 |
148 |
Bealdojohnjalbmi (Peltojokisuu) 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
485583.10000000 |
7672466.03300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010489 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee noin 200 metriä Bealdojohkansuusta koilliseen, joen itärannalla. Vuoden 2005 inventoinnin yhteydessä kvartseja havaittiin puhkikuluneella maanpinnalla kapealla koilliseen työntyvällä niemekkeellä noin kolmenkymmenen metrin matkalla. Löytöalue, jonka laajuus on ainakin 10 x 30 metriä, sijaitsee noin 1-2 metriä Bealdojohkan pintaa korkeammalla.
Maasto laskeutuu asuinpaikan kaakkoispuolella kiviseen notkelmaan ja nousee loivasti kumpuillen niemen rajaaman lahdelman kaakkoispuolella. Lahdelman kaakkoisrannalla ei havaittu löytöjä. Tämä alue on paikoin erosoitunut jokeen. Maaperä on kivistä hiekkaa, ja kasvillisuus avointa vaivaiskoivukangasta. Niemessä sijaitsee muutamia tuoreita tulisijoja.
Löydöt: KM 35218: 1 kvartsi-iskosfragmentti, 5 kappaletta
Asuinpaikan lähistöllä sijaitsevat kohteet Bealdojohnjalbmi (Peltojokisuu) 3 noin 100 metriä koilliseen, Bealdojohnjalbmi (Peltojokisuu) 1 noin 230 metriä lounaaseen, Bealdojávrinniemi (Peltojärvenniemi) noin 400 metriä lounaaseen sekä Bealdojávrinniemen tyvi (Peltojärvenniemen tyvi) noin 300 metriä etelään. |
| metsakeskus.1000010490 |
148 |
Bealdojohnjalbmi (Peltojokisuu) 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
485663.07400000 |
7672536.00100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010490 |
Kohde sijaitsee noin 350 metriä Bealdojohkansuusta koilliseen, joen itärannalla.
Noin 0,5 metriä jokea ylempänä sijaitsevalla polulla ja sen kaakkoispuolella kohoavalla tasanteella havaittiin vuoden 2005 inventoinnin yhteydessä runsaasti kvartseja ainakin 50 x 40 metrin laajuiselta alueella. Ranta on erosoitunut
heti polun reunasta, ja joitakin löytöjä saatiin vedestä sekä rantahietikolta.
Ylempi löytöalue on noin 2 metriä Bealdojohkan pintaa korkeammalla. Välittömästi ylemmän löytöalueen itäpuolella nousee puljumoreenimuodostumaan liittyvä jyrkkä törmä, joka suojaa kohteen taustaa. Bealdojohnjalbmi 2:n suuntaan kohdetta rajaa loiva mäki sekä notkelma. Joessa on kohteen alapuolella tyven levennys. Maaperä on kivistä hiekkaa, ja kasvillisuusavointa vaivaiskoivukangasta.
Erityisesti alemmalla jokirannassa sijaitsevalla löytöalueella oli havaittavissa kvartsien jakautuminen useaan toisistaan erillään sijaitsevaan keskittymään. Näille keskittymille luonteenomaista oli pienten iskosten runsaus. Keskittymät ovat mahdollisesti kerran tai toistuvasti käytettyjä kvartsiniskentäpaikkoja. Raaka-aine on pääosin tasalaatuista ja ennustettavasti lohkevaa, ja joukossa on varsin runsaasti vuorikristallia. Muutamat havaitut kvartsisäleet ja niiden katkelmat viittaavat säleteknologian käyttöön.
Löydöt
KM 35219: 1 kvartsisäle, 2 kappaletta; 2 kvartsisälefragmentti, 1 kappale; 3
kvartsi-iskosfragmentti, 6 kappaletta
Asuinpaikan lähellä sijaitsevat kohteet Bealdojohka (Peltojoki) 12 noin 130 metriä itäkaakkoon, Bealdojohnjalbmi (Peltojokisuu) 2 noin 100 metriä lounaaseen, Bealdojohnjalbmi (Peltojokisuu) 1 noin 340 metriä lounaaseen, Bealdojávrinniemi (Peltojärvenniemi) noin 500 metriä lounaaseen sekä Bealdojávrinniemen tyvi (Peltojärvenniemen tyvi) noin 400 metriä etelälounaaseen. |
| metsakeskus.1000010491 |
148 |
Bealdojávrenjarga (Peltojärvenniemi) |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
485413.17400000 |
7672096.17700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010491 |
Asuinpaikka sijaitsee Peltojärven pohjoispäässä, kapean lounaaseen työntyvän niemen kärjessä. Kvartseja havaittiin niemen kärjessä noin 3 metriä järven pintaa korkeammalla sijaitsevalla niemen erosoituneella laella, kärjen luoteissivulla noin 1 metriä järveä korkeammalla olevalla tasanteella sijaitsevalla nuotiopaikalla sekä vedessä tasanteen koillispuolella. Kokonaisuudessaan löytöalue on ainakin 20 x 10 metrin laajuinen.
Niemeke on vahvasti erosoitunut. Se levenee hieman ennen löytöpaikkaa ja on ilmeisesti ollut aiemmin kärjestään laajempi. Maaperä paikalla on soraista hiekkaa, ja kasvillisuus avointa koivukangasta.
Löydöt: KM 35220: 1 kvartsi-iskosfragmentti, 4 kappaletta
Asuinpaikan lähellä sijaitsevat kohteet Bealdojohnjalbmi (Peltojokisuu) 1 noin 180 metriä pohjoiskoilliseen sekä Bealdojávrinniemen tyvi (Peltojärvenniemen tyvi) noin 150 metriä koilliseen. |
| metsakeskus.1000010492 |
148 |
Bealdojávrenjarga matta (Peltojärvenniemen tyvi) |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
485553.11600000 |
7672156.15600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010492 |
Kohde sijaitsee Peltojärvenniemen kaakkoispuolen tyvessä. Löytöjä havaittiin vuoden 2005 inventoinnin yhteydessä modernin nuotiopaikan puhkikuluneella maanpinnalla venepaikan ympäristössä, noin 1-2 metriä Peltojärven pintaa ylempänä. Laajuudeltaan noin 20 x 15 metriä oleva löytöalue kohoaa loivasti hiekkarannasta, johon veneet on vedetty. Kohde on suojaisa; sen molemmilla sivuilla kohoavat noin 3 metriä korkeat jyrkät törmät. Kohteen takana rinne kohoaa loivemmin. Maaperä on hiekkaa, ja kasvillisuus vaivaiskoivukangasta.
Löydöt
KM 35221: 1 kvartsi-iskosfragmentti, 3 kappaletta
Asuinpaikan lähellä sijaitsevat kohteet Bealdojohnjalbmi (Peltojokisuu) 1 noin 140 metriä luoteeseen ja Bealdojávrinniemoin (Peltojärvenniemi) noin 150 metriä lounaaseen. |
| metsakeskus.1000010494 |
148 |
Bealdojohka (Peltojoki) 13 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
488959.74000000 |
7677161.14300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010494 |
Asuinpaikka sijaitsee Bealdojohkan länsirannalla, kapean etelälounas - pohjoiskoillis -suuntaisen moreeni/hiekkaharjanteen tasaisella laella. Löytöalue on harjanteen leveimmällä kohdalla, aivan sen joenpuoleisella reunalla. Heti löytöpaikan itäpuolella harjanne laskee jyrkästi jokeen noin 2,5 metrin korkuisena törmänä. Löytöalueen pohjoispuolella harjanne jatkuu tasaisena noin 25 metriä, jonka jälkeen se laskee jyrkästi suohon.
Myös länsipuolella harjanne laskee 20-25 metrin päässä melko jyrkästi kosteikkoon. Löytöalueen eteläpuolella harjanne jatkuu loivasti laskien noin 40 metrin matkan ja kaventuen viimeisten 20 metrin matkalla vain 10-13 metrin levyiseksi. Harjanteen eteläpää laskee jyrkästi ja välittömästi sen eteläpuolella kohoaa pieni hiekkakumpare. Maaperä alueella on hienoa hiekkamoreenia, ja kasvillisuus harjanteella pääasiassa tunturi- ja vaivaiskoivua.
Löydöt tehtiin modernin nuotiopaikan ympäristöstä, jossa rikkoutuneella maanpinnalla havaittiin runsaasti kvartseja. Löytöalueen koko on noin 10 x 15 metriä, mikä vastaa aluetta, jolla maanpinta oli eniten rikki. Joitain löytöjä tehtiin myös nuotion itäpuolisesta, jokeen laskevasta erosoituneesta törmästä.
Talteen otettujen kvartsiartefaktien lisäksi nuotiopaikan ympäristössä havaittiin maassa suuri määrä pieniä kvartsi-iskoksia. Lisäksi sammaleen seasta löytyi kvartsinen tasoydin, joka valokuvaamisen jälkeen jätettiin löytöpaikalle.
Löydöt: KM 36202: 1 kvartsi-iskoksia
Asuinpaikan lähellä sijaitsevat kohteet Bealdojohka (Peltojoki) 9 noin 150 metriä itäkoilliseen ja Bealdojohka (Peltojoki) 14 noin 590 metriä länsilounaaseen. |
| metsakeskus.1000010497 |
148 |
Goahteluokta (Kotalahti) |
10002 |
12004 |
13050 |
11019 |
27000 |
484411.57600000 |
7669644.16000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010497 |
Kohde sijaitsee Bealdojávrin itärannalla sijaitsevan kolmen hiekkarannan sarjan
pohjoisimmalla ja eteläisimmällä rannalla. Pohjoisimman hiekkarannan eteläpäästä, rannan yläpuoliselta erosoituvalta rantavallilta, löytyi yksi kvartsi-iskos noin 1 metrin järveä korkeammalta tasolta. Vesirajasta tämän löytöpaikan alapuolelta löytyi lisäksi muutamia mahdollisia veden pyöristämiä kvartsi-iskosfragmentteja. Myös eteläisimmältä rannalta havaittiin muutamia mahdollisia vedenpyöristämiä kvartsi-iskoksia läheltä järveen laskevan puron suuta. Vedenpyöristämiä kappaleita ei poimittu talteen. Maaperä paikalla on hienoa hiekkaa, hieman kauempana rannasta kivistä. Kasvillisuus on tunturikoivukangasta.
Noin 20 metriä etelään pohjoisimman hiekkarannan eteläpäästä havaittiin ainakin kolme purnua. Purnut on raivattu kivikkoiseen rantaan noin 10 metrin päähän hiekkaisen rantavallin itäpuolelle. Yhteen purnuista oli huolellisesti aseteltu kiven alle ruostunut emalikattila. Lähistöllä sijaitsevat peruskarttaankin merkityt historiallisen turvekammin jäännökset, jonka käyttöön purnut saattavat liittyä.
Löydöt: KM 36205: 1 kvartsi-iskos
Kohdetta lähimpänä sijaitsevat muinaisjäännökset ovat Bealdijávri (Peltojärvi) noin 2 kilometriä pohjoiskoilliseen ja Bealdojávrenjarga (Peltojärvenniemi) 2 noin 2,2 kilometriä etelälounaaseen. |
| metsakeskus.1000010497 |
148 |
Goahteluokta (Kotalahti) |
10002 |
12004 |
13050 |
11006 |
27000 |
484411.57600000 |
7669644.16000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010497 |
Kohde sijaitsee Bealdojávrin itärannalla sijaitsevan kolmen hiekkarannan sarjan
pohjoisimmalla ja eteläisimmällä rannalla. Pohjoisimman hiekkarannan eteläpäästä, rannan yläpuoliselta erosoituvalta rantavallilta, löytyi yksi kvartsi-iskos noin 1 metrin järveä korkeammalta tasolta. Vesirajasta tämän löytöpaikan alapuolelta löytyi lisäksi muutamia mahdollisia veden pyöristämiä kvartsi-iskosfragmentteja. Myös eteläisimmältä rannalta havaittiin muutamia mahdollisia vedenpyöristämiä kvartsi-iskoksia läheltä järveen laskevan puron suuta. Vedenpyöristämiä kappaleita ei poimittu talteen. Maaperä paikalla on hienoa hiekkaa, hieman kauempana rannasta kivistä. Kasvillisuus on tunturikoivukangasta.
Noin 20 metriä etelään pohjoisimman hiekkarannan eteläpäästä havaittiin ainakin kolme purnua. Purnut on raivattu kivikkoiseen rantaan noin 10 metrin päähän hiekkaisen rantavallin itäpuolelle. Yhteen purnuista oli huolellisesti aseteltu kiven alle ruostunut emalikattila. Lähistöllä sijaitsevat peruskarttaankin merkityt historiallisen turvekammin jäännökset, jonka käyttöön purnut saattavat liittyä.
Löydöt: KM 36205: 1 kvartsi-iskos
Kohdetta lähimpänä sijaitsevat muinaisjäännökset ovat Bealdijávri (Peltojärvi) noin 2 kilometriä pohjoiskoilliseen ja Bealdojávrenjarga (Peltojärvenniemi) 2 noin 2,2 kilometriä etelälounaaseen. |
| metsakeskus.1000010497 |
148 |
Goahteluokta (Kotalahti) |
10002 |
12008 |
13000 |
11019 |
27000 |
484411.57600000 |
7669644.16000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010497 |
Kohde sijaitsee Bealdojávrin itärannalla sijaitsevan kolmen hiekkarannan sarjan
pohjoisimmalla ja eteläisimmällä rannalla. Pohjoisimman hiekkarannan eteläpäästä, rannan yläpuoliselta erosoituvalta rantavallilta, löytyi yksi kvartsi-iskos noin 1 metrin järveä korkeammalta tasolta. Vesirajasta tämän löytöpaikan alapuolelta löytyi lisäksi muutamia mahdollisia veden pyöristämiä kvartsi-iskosfragmentteja. Myös eteläisimmältä rannalta havaittiin muutamia mahdollisia vedenpyöristämiä kvartsi-iskoksia läheltä järveen laskevan puron suuta. Vedenpyöristämiä kappaleita ei poimittu talteen. Maaperä paikalla on hienoa hiekkaa, hieman kauempana rannasta kivistä. Kasvillisuus on tunturikoivukangasta.
Noin 20 metriä etelään pohjoisimman hiekkarannan eteläpäästä havaittiin ainakin kolme purnua. Purnut on raivattu kivikkoiseen rantaan noin 10 metrin päähän hiekkaisen rantavallin itäpuolelle. Yhteen purnuista oli huolellisesti aseteltu kiven alle ruostunut emalikattila. Lähistöllä sijaitsevat peruskarttaankin merkityt historiallisen turvekammin jäännökset, jonka käyttöön purnut saattavat liittyä.
Löydöt: KM 36205: 1 kvartsi-iskos
Kohdetta lähimpänä sijaitsevat muinaisjäännökset ovat Bealdijávri (Peltojärvi) noin 2 kilometriä pohjoiskoilliseen ja Bealdojávrenjarga (Peltojärvenniemi) 2 noin 2,2 kilometriä etelälounaaseen. |
| metsakeskus.1000010497 |
148 |
Goahteluokta (Kotalahti) |
10002 |
12008 |
13000 |
11006 |
27000 |
484411.57600000 |
7669644.16000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010497 |
Kohde sijaitsee Bealdojávrin itärannalla sijaitsevan kolmen hiekkarannan sarjan
pohjoisimmalla ja eteläisimmällä rannalla. Pohjoisimman hiekkarannan eteläpäästä, rannan yläpuoliselta erosoituvalta rantavallilta, löytyi yksi kvartsi-iskos noin 1 metrin järveä korkeammalta tasolta. Vesirajasta tämän löytöpaikan alapuolelta löytyi lisäksi muutamia mahdollisia veden pyöristämiä kvartsi-iskosfragmentteja. Myös eteläisimmältä rannalta havaittiin muutamia mahdollisia vedenpyöristämiä kvartsi-iskoksia läheltä järveen laskevan puron suuta. Vedenpyöristämiä kappaleita ei poimittu talteen. Maaperä paikalla on hienoa hiekkaa, hieman kauempana rannasta kivistä. Kasvillisuus on tunturikoivukangasta.
Noin 20 metriä etelään pohjoisimman hiekkarannan eteläpäästä havaittiin ainakin kolme purnua. Purnut on raivattu kivikkoiseen rantaan noin 10 metrin päähän hiekkaisen rantavallin itäpuolelle. Yhteen purnuista oli huolellisesti aseteltu kiven alle ruostunut emalikattila. Lähistöllä sijaitsevat peruskarttaankin merkityt historiallisen turvekammin jäännökset, jonka käyttöön purnut saattavat liittyä.
Löydöt: KM 36205: 1 kvartsi-iskos
Kohdetta lähimpänä sijaitsevat muinaisjäännökset ovat Bealdijávri (Peltojärvi) noin 2 kilometriä pohjoiskoilliseen ja Bealdojávrenjarga (Peltojärvenniemi) 2 noin 2,2 kilometriä etelälounaaseen. |
| metsakeskus.1000010498 |
148 |
Bealdojávrenjarga (Peltojärvenniemi) 2 |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
483199.06900000 |
7667869.87600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010498 |
Bealdojávrin itärannalla Bealdojávrenjargan kärjen eteläpuolella havaittiin
vuoden 2006 inventoinnin yhteydessä miehennostannaisista kivistä kasattu nelisivuinen, osittain rinteeseen kaivettu suojan perustus. Noin 40 senttimetriä leveä oviaukko on rakenteen rannanpuoleisen seinustan luoteiskulmassa. Oviaukon eteläpuolella rakenteen sisällä on rannanpuoleisessa seinässä kiinni noin 60 x 50 senttimetrin kokoinen, suorakulmainen, palaneista kivistä kasattu tulisija. Rakenteen takaseinäksi on kasattu rinteestä kaivetusta maasta kivien, turpeen ja hiekansekainen valli. Perustuksessa on 1 - 2 kivikertaa.
Rakenteen edustalla, ovesta noin 2,5 metriä rantaan päin sijaitsee pyöreähkö, noin 60 senttimetriä halkaisijaltaan oleva tulisija, jossa on yksi kivikerta palaneita kiviä. Rakenteet sijaitsevat noin 25 metriä rannasta, pari metriä järvenpintaa korkeammalla sijaitsevalla rantatasanteella.
Kohteen alapuolella järvenranta eroaa ympäristöstään: muualla ranta putoaa jyrkästi järveen, mutta rakenteiden kohdalla sijaitsee parikymmentä metriä pitkä ja noin metrin levyinen kapea hiekka-soraranta. Kohteen koillis-, länsi- ja kaakkoispuolella maasto kohoaa suojaavasti tunturiin. Kasvillisuus on tunturikoivikkoa.
Kohdetta lähimpänä sijaitsevat muinaisjäännökset Bealdojávrenjarga (Peltojärvenniemi) 3 600 metriä kaakkoon, Goahteluokta (Kotalahti) 2130 metriä pohjoiskoilliseen sekä Máhtes Biehtar Gieddi (Kettu-Pekankenttä) 1380 metriä kaakkoon. |
| metsakeskus.1000010499 |
148 |
Bealdojávrenjarga (Peltojärvenniemi) 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
483670.88400000 |
7667486.03400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010499 |
Kohde sijaitsee Bealdojávrin itärannalla noin metrin järven pintaa ylempänä kohoavalla rantavallilla ja sen alapuolisella noin 2 metriä leveällä hiekkarannalla. Hiekkarannalta havaittiin useita kvartsiartefakteja. Sen eteläpäässä virtaa järveen puro taustalla sijaitsevalta tasaisehkolta suoalueelta. Rantavallin tasainen laki laskee itään suohon ja länteen järveen, ja valli on noin 10 - 15 metriä leveä.
Vesirajasta löytyi muutama mahdollinen rantavoimien pyöristämä kvartsi-iskosfragmentti sekä kvartsiydin, joita ei otettu talteen. Maaperä on hienoa hiekkaa. Ympäristö on avointa lukuunottamatta muutamia paikalla kasvavia tunturikoivuja. Rannalla, löytöpaikan kupeessa, sijaitsee nykyinen asentopaikka.
Löydöt
KM 36206: 1 kvartsi-iskoksia
Asuinpaikan lähellä sijaitsevat kohteet Bealdojávrenjarga (Peltojärvenniemi) 2 600 metriä luoteeseen ja Máhtes Biehtar Gieddi (Kettu-Pekankenttä) 900 metriä etelään. |
| metsakeskus.1000010500 |
148 |
Máhtes Biettar gieddi (Kettu-Pekan kenttä) |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
483730.86200000 |
7666591.38900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010500 |
Kenttä sijaitsee Bealdojávrin eteläpäässä sijaitsevan suojaisen lahden suun pohjoispuolella. Kenttä erottuu noin 250 x 100 metriä laajana, kasvillisuudeltaan ympäristöstään eroavana alueena. Kentän ympärillä vallitsevana kasvillisuutena on tunturikoivukangas, kun taas kenttä on avoimempaa heinää ja katajaa kasvavaa aluetta.
Kenttä sijaitsee loivasti länsiluoteeseen viettävässä rinteessä, ja sen alueella erottuu lukuisia epämääräisiä kuopanteita, kiviladelmia ja mahdollisia lyhyitä turvevallinpätkiä. Selkeitä kodansijoja ei kuitenkaan ole hahmotettavissa. Ainoa selvä rakenne on kooltaan noin 4,5 x 4 x 0,8 m soikeahko kivi- ja turvevallien ympäröimä kuoppa, joka on mahdollisesti säilytyskuoppa. Vallissa erottuu oviaukko rannanpuoleisella sivulla.
Heti kenttäalueen pohjoispuolella sijaitsee ”Villa Sulo”, nykyisin käytössä oleva turveperustalle rakennettu kalamaja.
Asuinpaikan lähistöllä sijaitsevat kohteet Bealdojávrenjarga (Peltojärvenniemi) 3 900 metriä pohjoiseen ja Bealdojávrenjarga (Peltojärvenniemi) 2 1380 metriä luoteeseen. |
| metsakeskus.1000010512 |
148 |
Junnásvárája |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
455460.23200000 |
7661718.31300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010512 |
Kohde sijaitsee Muotkatunturin alueella, Inarijokeen virtaavan Vuobmeveadjin etelärannalla, siihen kaakosta virtaavan Junnasvarajan puron koillispuolisessa rinteessä, rannassa olevasta kämpästä noin 200 m itään. Paikalla on havaittu kivirakenne, joka kuvauksen perusteella on todennäköisesti nelisivuinen liesilatomus. Kohdetta ei ole arkeologisesti tarkastettu. |
| metsakeskus.1000010514 |
148 |
Vuopmeveadji |
10001 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
453645.96900000 |
7661515.39500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010514 |
Kohde sijaitsee Muotkatunturin erämaa-alueen länsirajalla, Inarinjokeen laskevan Vuopmeveadjin etelärannalla kohoavan harjanteen koilliseen työntyvässä päässä. Paikalta on todettu mahdollinen pyyntikuoppa. Kohdetta ei ole tarkastettu arkeologisesti. |
| metsakeskus.1000010523 |
768 |
Kukkapää 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
575594.21700000 |
6848949.70700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010523 |
Asuinpaikka sijaitsee Alanteen kaakkoisrannalla, Kukkapään niemen länsirannalla. Suppea-alainen, noin 12 x 15 m, asuinpaikka on länteen laskevalla törmällä, tien ja törmän välissä. Koekuopituksessa paikalta löydettiin palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000010547 |
47 |
Bihcosjávrin kivikaarre |
10002 |
12016 |
13168 |
11006 |
27000 |
275291.00000000 |
7688235.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010547 |
Kohde sijaitsee korkealla, kivikkoisessa ylätunturissa, Bihcosjávrin kaakkoispuolella, noin kilometrin etäisyydellä järven rannasta. Kohdetta ympäröivä alue on enimmäkseen karua rakkakivikkoa, jossa kasvillisuus on hyvin vähäistä.
Kivikaarre on rakennettu laattamaisista kivistä, muurimainen ja sortunut vain muutamissa paikoin. Se on soikeahko poroerotusaita, jonka halkaisija on pohjoiskoillis-eteläkaakkoissuuntaisesti noin 100 m ja länsiluode-itäkaakkosuuntaisesti noin 80 m. Kaarteen kehäaitauksen luoteisreunalta suuntautuu lisäksi kohti luodetta noin 20 m mittainen johdinaita. Enimmillään aidassa on noin kymmenen kivikertaa, ja rakenteen korkeus on ollut alkujaan hieman toista metriä. Kaarteen länsireunalla kivirakenteessa on noin 20 m leveä aukko, veräjä, jonka molemmilla reunoilla ovat pystyssä koivupaalut. Kohdetta on käytetty noin 1950-luvulle saakka. |
| metsakeskus.1000010548 |
285 |
Peippola 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
493289.96200000 |
6714365.52400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010548 |
Kohde sijaitsee noin 70 metriä Karhula–Anjala -tien (Hurukselantie) länsipuolella, noin 200 metriä luoteeseen Peippola 1 asuinpaikan luoteispäästä. Maasto viettää loivasti länteen. Kasvillisuus on sammalpohjaista kuusikkoa, maaperä on hiekkaa. Alempana rinteessä maaperä muuttuu saveksi. Inventoinnissa tehdyssä koekuopituksessa saatiin löytöinä kampakeramiikkaa sekä pii- ja kvartsi-iskoksia. Kohde rajautuu pohjoisessa ja idässä kivikkoon, länsi ja eteläpuolen rajat määriteltiin koekuopittamalla. |
| metsakeskus.1000010549 |
729 |
Eteläranta 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
414589.00000000 |
6948832.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010549 |
Asuinpaikka sijaitsee Summassaaressa hotellin alueella, sen lounaispuolella, ennestään tunnettun kivikautisen asuinpaikkaalueen, Rantaloma pohjoispuolella.
Paikalta, korkeusväliltä 113,5-114,5 muinaistörmän päältä on saviastian murusia, palanutta luuta sekä kvartsia. Paikka rajautuu luoteessa tiehen, joka leikkaa törmää. |
| metsakeskus.1000010550 |
751 |
Huttisenrakka |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
394698.46300000 |
7283329.30600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010550 |
Kohde sijaitsee Huttiserakan pohjoisosan pohjoispäässä metsämaastossa. Paikalta on 1993 tarkastuksessa todettu latomus (halk. 2 m, kork. 0,2 m, koordinaatit 7286366/3394815). Vuoden 2009 inventoinnissa aikaisempien koordinaattitietojen kohdalta ei löydetty latomusta, mutta siitä noin 17 m koilliseen löytyi kivistä ladottu rajamerkki, joka lienee sama kuin aikaisemmin havaittu latomus. Kiveys sijaitsee Huttisenrakan poikki kulkevalla koillis-lounassuuntaisella rajalinjalla, jolle myös aikaisemmin havaittu latomus osuu.
Rajakiveys koostuu n. 3,5 m pitkästä kivirivistä, joka kulkee rajalinjan mukaisesti. Kiveyksen neljä kiveä on nostettu pystyyn ja yhden kiven ympärille on kasattu pienempiä kiviä. Tällä kohdin latomuksen levys on noin metrin. Kiveyksen korkeus on noin 0,2 m. |
| metsakeskus.1000010551 |
729 |
Tervaränni |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
414553.61700000 |
6948916.81400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010551 |
Tervaränni sijaitsee Summassaaren hotellin länspuolella, hotellin itäpäästä 52 m itään, törmän reunalla.
Kohde on ehjä ja hyvin säilynyt. |
| metsakeskus.1000010552 |
410 |
Kääminniemen kärki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
451608.83100000 |
6920018.58200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010552 |
Asuinpaikka sijaitsee Tarvaalanvirran koillispuolella oelvan Kääminniemen pohjoispäässä olevan kumpareen laen eteläosassa, pellon pohjoispuolella.
Paikalle kaivetuissa koekuopissa havaittiin likamaata, palanutta luuta ja kvartsia sekä palanutta savea. |
| metsakeskus.1000010554 |
143 |
Heinistö |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
290069.00000000 |
6854996.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010554 |
Asuinpaikka sijaitsee Ikaalisten kylpylästä 680 m etelään, Tampere-Vaasa tiestä 300 m itäkoilliseen.
Paikka on laakean ja matalahkon peltoharjanteen kärjessä ja siitä länsilounaaseen olevassa loivassa peltorinteessä. Löydöt paikalta ovat kvartsiesine ja -iskoksia. |
| metsakeskus.1000010555 |
143 |
Mansoniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
285785.72600000 |
6863970.41500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010555 |
Asuinpaikka sijaitsee Tampere-Vaasa-tiestä 50 m länteen, Mansoniemen Mansolahden pohjukan itäpuolella, lounaaseen viettävällä pellolla. Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia ja piinkappale.
Vuonna 2021 maantien kunnostushankkeen vuoksi alueen itäpuolisella pellolla suoritettiin tarkkuusinventointi missä ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä tiehankealueella. |
| metsakeskus.1000010558 |
608 |
Ahola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
237477.00000000 |
6851452.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010558 |
Asuinpaikka sijaitsee Aholan asuntoalueen pohjoisosassa, etelään loivasti laskevan rinteen laella, pihojen vieressä ja tien kaakkoispuolella.
Suppealla 10x3 m alalla laikutetusta metsämaasta löydettiin kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000010562 |
729 |
Eteläranta 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
414103.79700000 |
6948826.84800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010562 |
Asunpaikka sijaitsee Summassaaren lounaisosassa, hotellista 400 m lounaaseen kapealla harjanteella, jonka kaakkoispään lakitasanteelta on löydetty kampakeramiikkaa. Paikka on suurimmaksi osaksi ehjä. |
| metsakeskus.1000010563 |
226 |
Joutenlahti |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
371580.80800000 |
6970837.82800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010563 |
Kohde sijaitsee Joutenjärven keskiosan itärannalla olevassa niemessä, rantakallion laella.
Kivijalka on sammaleen peittämä ja kooltaan 16x8 m. Sisällä on kiukaan raunio.
Eteläpuolella rannassa on todennäköisesti pienen saunan kivijalka ja kiukaan jäännös. |
| metsakeskus.1000010564 |
226 |
Vahvasenkoski |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
372360.50500000 |
6966519.56800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010564 |
Kohde sijaitsee Vahvanen-järven pohjoispäästä 110 m pohjoiseen Vahvasenkosken itärannalla, korkean jokitörmän päällä.
Paikalla on sammaleen peitossa oleva kivijalka ja siinä sammaloitunut kiukaan raunio. Vieressä on kellarikuopan jäänne. |
| metsakeskus.1000010565 |
226 |
Vahvanen 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
372820.32600000 |
6965440.00700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010565 |
Asuinpaikka sijaitsee Vahvanen-järven itärannalla olevan laakean niemen pohjoispään länsikärjessä Lahdenperänkankaalla.
Paikka on niemen muusta maastosta poikkeava tasainen ja vähäkivinen alue.
Paikalle tyhdyissa koekuopissa oli likamaata, palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000010566 |
849 |
Väinölä 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
364923.09000000 |
7074286.22100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010566 |
Kohde sijaitsee Lestijokilaaksoon viettävän peltorinteen keskivaiheilla, Lestijoesta vajaa 300 metriä lounaaseen. Inventoinnissa 2007 poimittiin suppealta ja selvästi rajautuvalta alueelta kvartseja. Löytöjen joukossa kvartsikaavin ja -purasin. |
| metsakeskus.1000010567 |
849 |
Väinölä 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
364863.12100000 |
7074376.18600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010567 |
Kohde sijaitsee Lestijokilaaksoon viettävän peltorinteen keskivaiheilla, Lestijoesta noin 250 metriä lounaaseen. Inventoinnissa 2007 poimittiin suppealta ja selvästi rajautuvalta alueelta kvartsi-iskoksia.
|
| metsakeskus.1000010568 |
226 |
Vahvanen 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
372750.35300000 |
6965699.90200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010568 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Vahvanen-järven itärannalla olevassa niemekkeessä, Lahdenperänkankaalla.
Paikalta on, kivisestä hiekkamaasta löydetty kvartsi-iskoksia.
|
| metsakeskus.1000010569 |
849 |
Koskela |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
364463.27900000 |
7075385.78000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010569 |
Paikka sijaitsee noin 230 metriä Lestijoen pohjoispuolella, Meijerin sillan kohdalta noin 500 metriä luoteeseen, matalalla joen suuntaisella peltokumpareella. Paikalta on löytynyt kvartsikaavin ja palanutta luuta. Löydöt ovat vähäisiä, mutta on mahdollista, että paikalla on kivikautinen asuinpaikka. Topografialtaan paikka sopii kivikautiselle asuinpaikalle. |
| metsakeskus.1000010571 |
849 |
Kerttulan tervahaudat |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
363002.00000000 |
7074788.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010571 |
Kohde sijaitsee Takalan talon lounaispuolella, metsässä. Paikalla on kaksi tervahautaa, jotka on merkitty myös peruskartalle. Ne sijaitsevat toisistaan noin 80 metrin etäisyydellä.
Vuoden 2014 inventoinnin mukaan toinen tervahaudoista on kokonaan tuhoutunut, se on jäänyt kääntöpaikan alle (läntisempi hauta, punainen piste, joka on muinaisjäännösrekisterin koordinaattipiste. Siitä noin 80 m itään sijaitseva hauta on säilynyt. Se on tuplahauta haudan läpimitta ulompi valli mukaan lukien 17 m, kuopan halkaisija 11 m ja syvyys 1,3 m, vallin korkeus 0,5 m. Halssi suuntautuu itään, pituus 6 m ja syvyys 2,1 m, se on lohkokivillä kylmämuurattu. Haudan päällä kasvaa isoja kuusia.
Vuoden 2021 inventoinnissa todettiin, että muinaisjäännösrekisterin koordinaattipiste on tuhoutuneen tervahaudan kohdalla. Nyt kohteen koordinaatit on otettu säilyneen tervahaudan keskeltä. |
| metsakeskus.1000010572 |
849 |
Oravalan tervahauta |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
365013.06600000 |
7072466.95700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010572 |
Kohde sijaitsee tien nro 775 länsipuolella, tiestä noin 385 metriä, metsässä. Paikalla on tervahauta, joka on merkitty peruskartalle. |
| metsakeskus.1000010573 |
226 |
Alasensaari |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
373200.19600000 |
6960092.15400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010573 |
Tervahauta sijaitsee Alasen järven Alasensaaren eteläpään itärannalla.
Kohde on merkitty peruskartalle. |
| metsakeskus.1000010574 |
226 |
Tildanharju |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
373130.22300000 |
6960681.91200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010574 |
Tervahauta sijaitsee Alasen järven itärannalla, Tildanharjun pohjoispäässä, mökkitien risteyksen eteläpuolella.
Kohde on merkitty peruskartalle. |
| metsakeskus.1000010575 |
226 |
Luksanniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
387694.35400000 |
6963570.80900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010575 |
Asuinpaikka sijaitsee Ylä-Karankajärven Luksanniemen itärannalla olevalla itä-länsisuuntaisella harjanteella, Luksanniemen talon itäpuolella.
Kohde on ehjä. Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta sekä saviastianpaloja. |
| metsakeskus.1000010575 |
226 |
Luksanniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
387694.35400000 |
6963570.80900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010575 |
Asuinpaikka sijaitsee Ylä-Karankajärven Luksanniemen itärannalla olevalla itä-länsisuuntaisella harjanteella, Luksanniemen talon itäpuolella.
Kohde on ehjä. Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta sekä saviastianpaloja. |
| metsakeskus.1000010576 |
226 |
Löytänän eteläpää |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
403533.97300000 |
6971252.42400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010576 |
Tervahauta sijaitsee Pitkäjärven eteläpään koillisrannalla, rannan äärellä.
Kohde on ehjä laskuojallinen pieni tervahauta. |
| metsakeskus.1000010577 |
226 |
Vehkaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
400629.11200000 |
6974616.42700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010577 |
Asuinpaikka sijaitsee Löytänä järven pohjoiosassa olevan Vehkaniemen kaakkoiskärjessä. Rannasta loivasti kohoavalta tasaiselta hiekkarinteellä on löydetty kvartsi-iskoksia, palaneita kiviä ja likamaata koekuopista.
Kohde on ehjä. |
| metsakeskus.1000010579 |
226 |
Lahonmaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
399369.57400000 |
6985891.88000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010579 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Särkijärven koillispäässä, Särkipuron suussa, vanhan rantatörmän päällä. Maasto paikalla on hiekkaista ja vähäkivistä.
Paikalle tehdyistä koekuopista löydettiin kaksi kvartsi-iskosta ja palaneita kiviä. Kohteen ajoitus on epävarma. |
| metsakeskus.1000010581 |
226 |
Ylä-Viivajärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
399269.61100000 |
6987961.05100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010581 |
Asuinpaikka sijaitsee Ylä-Viivajärven pohjoispäässä olevassa Niemelän niemen lounaiskärjessä.
Paikka on 20 m pitkä ja 40 m leveä harjanne. Tehdyistä koekuopista löydettiin likamaata ja kvartsi-iskoksia sekä palanutta luuta. Maaperä on hiekkainen moreeni.
Kohde on ehjä.
|
| metsakeskus.1000010583 |
226 |
Ylä-Viivajärvi 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
399699.43400000 |
6988130.98300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010583 |
Tervahauta sijaitsee Ylä-Viivajärven pohjoispäässä olevan Niemelän niemen itäpäässä.
Kohde on halkaisijaltaan 20 m. Se on hyvin säilynyt. |
| metsakeskus.1000010584 |
226 |
Oinosenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
398499.90400000 |
6991289.71200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010584 |
Asuinpaikka sijaitsee Ylä-Kasteljärven itärannalla olevan Oinosenniemen kärjessä.
Koekuopista on löydetty kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.1000010585 |
753 |
Borgby (Linnanpelto) Kältas, Bertas, Frisas |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
407415.60300000 |
6697485.90000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010585 |
Kältas oli autiona 1627–1637 ja uudelleen 1650-luvun alusta vuoteen 1674 saakka. Frisas oli autiona lähes kaikki 1500-luvun kolme viimeistä vuosikymmentä. Tila autioitui uudelleen 1630-luvulla ja pysyi autiona vuoteen 1696.
Tonttimaa on edelleen käytössä. Vaikka tonttimaa on omakotitaloistunut, ovat vanhat pihapiirit ja tonttijako edelleen hahmotettavissa. Kaakossa on rinteellä voimakasta maanmuokkausta; ilmeisesti hiekkakuoppa tms. Rakentamatonta tilaa on lähinnä pihoilla. |
| metsakeskus.1000010586 |
226 |
Ala-Kasteljärvi |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
400279.19600000 |
6989770.33200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010586 |
Kohde, sammaloitunut rakennuksen jäännös, jossa kivijalka ja kiukaan raunio, sijaitsee Ala-Kasteljärven kaakkoisrannalla. |
| metsakeskus.1000010587 |
226 |
Koskenpää |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
400089.27000000 |
6990190.15800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010587 |
Sammaloituneet rakennuksen jäännökset Koskenpään vanhasta torpasta sijaitsevat Ala-Kasteljärven itärannalla puronsuun pohjoispuolella.
Paikalla on rakennuksen kivijalka ja kiuas sekä kellarikuopan jäännkset mäen päällä. Rannassa on pienemmän rakennuksen pohja. |
| metsakeskus.1000010588 |
226 |
Levälahti |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
399949.32600000 |
6990360.08800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010588 |
Ehjä tervahauta sijaitsee Ala-Kasteljärven itärannalla. |
| metsakeskus.1000010589 |
753 |
Borgby (Linnanpelto) Kyläkeskus |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
406952.78800000 |
6697934.71900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010589 |
Sipoon Borgby (Linnanpelto) esiintyy olosuhteisiin nähden varsin useasti Suomen keskiaikaisissa lähteissä. Borgby mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1423. Turun piispa Maunu Tavast tunnusti tuolloin vaihtaneensa joitakin vuosia aiemmin vanhempiensa perinnönjaon yhteydessä Hämeessä ja Sipoon Borgbyssä sijainneet tilansa veljensä Nils Tavastin Mynämäellä, Piikkiössä ja Untamalassa olleisiin tiloihin (FMU 1713). Borgby nousee uudelleen esiin perinnönjaon yhteydessä vuonna 1448. Etelä-Suomen laamanni Matts Mårtensson vahvisti 21.10.1448 vaihdon, jolla Peter Rydz yhdessä vaimonsa Metan kanssa luovutti Engelbrecht Japssonille Hattulan Merviksessä ja Sipoon Borgbyssä sijainneet isän ja äidin perintönsä Hattulan Hurttalan kylässä olleita 40 markan arvoisia tiloja, kahta niittyä ja 22 markkaa vastaan. Samana päivänä Mats Mårtensson vahvisti kaupan, jossa Abraham Jönsson yhdessä vaimonsa Margitin kanssa myivät kylässä olleen perintöosansa 10 markalla Engelbrecht Japssonille. (FMU 2771–2772.). Borgby palaa lähteisiin 2.8.1503, kun Åke Japsson myy Olav Jönssonille Borgbyn 240 markalla (FMU 4982).
Borgbyssä oli vuonna 1543 tilat Bertas, Fransas, Impas, Frisas, Kittas, Kältas, Ollas, Skeppars ja Meds. Lisäksi kylässä sijaitsivat rälssitilat Näsis ja Sällis. Molemmista rälssitiloista tehtiin kruununtiloja suuren reduktion yhteydessä 1680-luvulla.
Ollas jaettiin vuoden 1566 tienoilla. Uuden tilan isännäksi tuli Mats Henriksson. Hänen poikansa Anders Matsson muutti Ruotsiin ja tila jäi autioksi. Autiotila liitettiin takaisin Ollasiin, joka puolestaan oli autiona vuosina 1607–1627. Fransas oli autiona lähes koko 1600-luvun. Skeppars jaettiin 1590-luvun lopulla ja tytärtila sai nimen Holstas. Skeppars ja Holstas autioituivat 1600-luvun alussa. Skeppars oli autiona kuitenkin vain tovin, ja Holstas yhdistettiin siihen 1620-luvun puolivälissä. Smeds oli autiona vuosina 1620–1639 ja uudelleen 1670-luvun alusta 1680-luvun loppuun.
Tarun mukaan Borgbyn vanhin tonttimaa olisi sijainnut Linnanbergetillä. Ensimmäisen kyläkartan aikana vuonna 1710 Impasin paikka oli Linnavuoren vierellä idässä. Impasin kaakkoispuolella sijainneen Tomptåkernin ympärille jakaantuivat Sällis, Näsis, Ollis, Smeds ja Skeppars. Jonkin matkan päässä kaakossa olivat omana erillisenä ryhmänään Kältas, Bertas ja Frisans.
Borgbyn keskusalue on täysin omakotitaloistunut ja menettänyt alkuperäisen ryhmäkyläluonteensa. Alueella on useita vanhannäköisiksi rakennettuja uusia rakennuksia. Alkuperäistä pihapiiriä on tallella enää pohjoisessa Fransasin luona. Tomtåkern on edelleen rakentamattomana. Lisäksi rakennusten väleissä ja pihoilla on jonkin verran rakentamatonta tilaa. Etelässä (Sällis, Näsis) on maatalousrakentamisen (=sikala) vuoksi kajottu maaperään erittäin voimallisesti. Myös luoteessa Impasin kohdalla nykyään oleva koulu on suurella todennäköisyydellä tuhonnut kaikki kyseisellä paikalla olevat vanhat kulttuurikerrokset. |
| metsakeskus.1000010590 |
753 |
Boxby (Box) Skognils, Johans, Ollas |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
411434.03900000 |
6685881.59100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010590 |
Boxby ilmaantuu historiallisiin lähteisiin aivan keskiajan lopulla vuonna 1501 (FMU 4926). Boxissa oli vuonna 1543 tilat Backas, Kråkas, Johans, Lassas, Skognils ja Bengts. Boxbyn tilat eivät kärsineet pitkäaikaisesta autioitumisesta. Boxby oli Sipoon ainoita kyliä, joissa oli enemmän tiloja 1600- ja 1700-lukujen vaihteessa kuin vuonna 1543. Bengts jaettiin vuoden 1552 tienoilla Stor- ja Lill-Bengtsiin. Kråkas jaettiin vuoden 1600 tienoilla ja uusi tilanosa sai nimen Ollas.
Boxbyn tilat olivat vuonna 1727 jakaantuneena kymmenelle tontille Nevajoen varrelle. Ainoastaan Skognils oli joen länsirannalla.
Skognils: Tonttimaa on pysynyt käytössä nykyaikaan saakka. Vanha pihapiiri on edelleen osin jäljellä. Tontilla on sekä raskas- että kevytrakenteisia rakennuksia. Rakentamatonta tilaa on lähinnä pihoilla ja laidoilla.
Johans/Ollas: Tonttimaa on pysynyt käytössä nykyaikaan saakka. Pohjoispuolella (=Ollas) on jäljellä osia vanhasta pihapiiristä. Rakennukset ovat kuitenkin raskasrakenteisia ja rakentamatonta tilaa on vain pihalla. Tontin eteläpäässä (=Johans) on raskasrakenteisia maatalousrakennuksia. Topografiaa on muokattu tuomalla paikalle runsaasti täytemaata.
Vanha Ollas: A. Giökenin vuoden1726 merkitty Ollasin vanha tontti on nykyään peltoa. Tontti on saattanut jatkua etelässä olevalle rinteelle.
Vanha Johans:Samuel Broteruksen vuoden 1694 kartan perusteella Johansin tontti on saattanut jatkua idässä olevalle pellolle saakka. Pellossa on runsaasti vanhoja tiiliä. |
| metsakeskus.1000010595 |
890 |
Basijohka |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
461092.92100000 |
7698999.33000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010595 |
Kohde sijaitsee Utsjoen kirkosta noin 64 kilometriä lounaaseen ja Karigasniemeltä noin 7 kilometriä itään. Kaamanen - Karigasniemi -maantiestä maantiestä noin 400 metriä etelään Basijohkan pohjoisrannalla olevalla loivahkolla rinteenosalla on ainakin viisi pyyntikuoppaa. Vanhasta saksalaispolusta runsaat 100 metriä itään on kaksi kuoppaa noin 25 metrin päässä toisistaan. Polusta satakunta metriä länteen on kolme kuoppaa 20 metrin matkalla. Kuoppien halkaisija on 4 - 5 metriä ja syvyys 50 - 100 senttimetriä. Kuoppien äärikoordinaatit p = 7702194, i = 3461365, z = 285
p = 7702238, i = 3461144, z = 285. |
| metsakeskus.1000010596 |
92 |
Vaskivuori |
10002 |
12012 |
13124 |
11019 |
27000 |
381906.93300000 |
6682422.83500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010596 |
Vaskivuorella oleva noin 3,3 metrin pituinen ja 10–80 cm:n levyinen kvartsisuoni. Suonen kohdalla havaittiin vuoden 1975 kaivausten yhteydessä runsaasti irtonaisia kvartsinpaloja, joista osaa voidaan pitää ihmisen iskeminä (KM 19688:8). Alueella on muitakin kvartsisuonia, mutta ne vaikuttivat lohkeilevan itsestään.
Kohde on irrotettu omaksi kohteekseen kivikautisen asuinpaikan Kuparimäki (Vaskivuori) yhteydestä vuonna 2008.
|
| metsakeskus.1000010597 |
890 |
Boratbokcá länsi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
527496.11900000 |
7773095.59700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010597 |
Kohde sijaitsee Tenojoen etelärannalla Ala-Jalven talosta 1 km kaakkoon. Utsjoki-Nuorgam -tien eteläpuolisella terassilla on yksi pyyntikuoppa. |
| metsakeskus.1000010603 |
10 |
Perälänlampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
329907.60000000 |
6958692.54400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010603 |
Paikka sijaitsee Kätkänjoessa olevan Perälammen eteläpuolella, sen eteläpäästä 190 metriä etelään ja joesta 100 metriä itä-kaakkoon, loivasti jokeen laskevan pellon pohjoisosassa.
Inventoinnissa 2007 havaittiin oraalla olevassa viljapellossa neljä selvää kvartsi-iskosta noin aarin alalla. Paikalla on matala koilliseen kurottuva niemeke, jonka länsi-pohjois-koillispuolella maasto hieman laskee. Maaperä paikalla on hienohiekkainen sekä alempana että ylempänä pellossa silttimoreeninen.
Löytöalueen eteläpuolella olevalla metsäkaistalella tehtiin vuonna 2012 koekaivaus pellon laajennussuunitelman vuoksi. Tutkimuksessa ei saatu havaintoja kivikautisesta asuinpaikasta. |
| metsakeskus.1000010604 |
10 |
Vetämäjärvi Likolahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
321321.08100000 |
6951585.36900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010604 |
Paikka sijaitsee Vetämäjärven keskiosan itärannalla, kohdalla missä järvi kaartuu luoteeseen, Kohtaniemen itäpuolella olevan Likolahden ja Myllylahden välissä olevassa niemekkeessä, lahden pohjoisrannalla, Järvilahden talosta noin 210 metriä kaakkoon, maantiestä 100 metriä etelään.
Paikalla on lännessä ja idässä suorantojen ympäröimä soikea kumpare, jonka laki on kohtalaisen tasainen, hieman laidoille viettävä, laajuudeltaan noin 45 x 35 metriä. Rannan puolelle on kovertunut jyrkkä noin 2 metriä korkea rantatörmä. Avoimesta rantatörmästä löytyi inventoinnissa 2006 kvartseja. Laelle tehdystä koekuopasta tuli luuta ja kvartseja, ja kuopassa havaittiin vahva noin 15 cm paksu likamaakerros pinnassa. Laen keskellä on matala noin 3 x 2 metrin laajuinen kivikko, joka vaikutti ihmisen tekemältä latomukselta tai raunion pohjalta. Asuinpaikka kattaa koko kumpareen laen alan ja rannan. Maaperä paikalla on hiekkainen moreeni. |
| metsakeskus.1000010605 |
10 |
Vetämäjärvi NE |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
320501.40000000 |
6952754.89300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010605 |
Paikka sijaitsee Vetämäjärven pohjoisosan itärannalla, järven pohjoispäästä noin 600 metriä kaakkoon, hyvin loivasti järveen viettävällä kankaalla, soisesta rannasta noin 130 metriä ja maantiestä noin 80 metriä rannan suuntaan, pellon länsikulmassa ja sen luoteispuoleisella hakkuuaukealla.
Paikalla on tuskin havaittavasti järveen viettävä tasainen maasto. Metsänlaikutusvaoista löytyi inventoinnissa 2006 kvartseja (10 kpl) pellon luoteispuolen hietikolta, keskittymän osuessa heti pellon reunan luoteispuolelle. Pellossa ei havaittu löytöjä. Maaperä pellon luoteispuolella on hiekkaa. Paikalla ei havaittu maan päälle näkyvää rantamuodostumaa, paitsi hiekkainen rantakerrostuma. |
| metsakeskus.1000010606 |
10 |
Rantatöysä Luodeslahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
327848.44900000 |
6953284.71100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010606 |
Paikka sijaitsee Ranta-Töysänjärven pohjoispään länsirannalla, Tokinniemen eteläpuolella olevan Luodeslahden lounaispuolisella rannalla, Lanninkankaan itäpuolella, maantien ja rannan välisellä rantaan viettävällä pellolla, paikan alarajan ollessa noin 30 metriä rannasta.
Inventoinnissa 2006 löytyi kynnöksellä olevasta pellosta kvartsi-iskoksia ja kvartsikaavin. On mahdollista, että asuinpaikan eteläreuna ulottuu pellon eteläpuoliseen metsikköön (pihamaata), mutta löytökeskittymä oli selvästi kauempana pellon reunasta.
|
| metsakeskus.1000010607 |
10 |
Ranta-Töysä Pohjola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
327288.68600000 |
6951125.57200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010607 |
Paikka sijaitsee Ranta-Töysänjärven eteläosan länsirannalla, Pohjalanlahden luoteispuolella, Vanha-Pohjolan talosta noin 170 metriä eteläkaakkoon, rantaan viettävällä pellolla, rannasta noin 70-80 metriä luoteeseen, sähkölinjan alla ja lounaispuolella.
Paikalla on mahdollinen kivikautinen asuinpaikka. Alueella on myös peltoon kynnetyn rautahytin tai pajan jäännökset. Pellossa on heikosti erottuvan muinaisen rantatörmän äärellä runsaasti selvästi rajautuvalla alueella nokea ja rauta- ja pajakuonaa. Samalta alalta löytyi kvartseja, joista osa oli varsin epämääräisiä, mutta muutama selvä iskos sekä palaneen luun fragmentti, joka inventoijan mukaan vaikuttaa "laadultaan esihistorialliselta".
Heti alueen pohjoispuolella olevan Vanha-Pohjolan maalta on kivikautinen irtolöytö KM 10170:6 (Torvinen inventointi 1976, kohde 52; muinaisjäännösrekisterin kohde Ranta-Töysä Pohjola 2). |
| metsakeskus.1000010608 |
10 |
Saari Kalmoniemi N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
328148.33700000 |
6952235.13400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010608 |
Paikka sijaitsee Ranta-Töysänjärven keskellä olevassa saaressa, sen kapean eteläpään, Kalmoniemen, tyven länsirannalla, pellossa, niemen eteläkärjestä noin 150 metriä pohjoisluoteeseen.
Paikalla on hieman korkeampi rantatörmä ja laakea, niemen kärkeen ulottuva matalan kumpareen pohjoispää. Inventoinnissa 2006 löytyi kvartseja kynnöksellä olleesta pellosta rajatulta alalta rannan tuntumasta. Löytöinä myös kiviesineen katkelma ja kvartsikaavin. |
| metsakeskus.1000010609 |
10 |
Saari Kalmoniemi S |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
328208.31400000 |
6952125.17300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010609 |
Paikka sijaitsee Ranta-Töysänjärven keskellä olevassa saaressa, sen kapean eteläpään, Kalmoniemen kärjessä. Inventoinnissa 2006 havaittiin alueella kynnöksellä olevassa pellossa kvartsi-iskoksia ja -esineitä. Alueella on myös perimätietoa hautapaikasta (kohde 10500005), josta ei nyt havaittu merkkejä. |
| metsakeskus.1000010610 |
10 |
Hautavainio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
328128.33700000 |
6952664.95900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010610 |
Paikka sijaitsee Ranta-Töysänjärven keskellä olevassa saaressa, sen pohjoisosan itärannalla, pellossa olevan korkean rantaan laskevan töyrään laella, rinteessä ja juurella olevalla rantatasanteella, Saaren talosta noin 240 metriä pohjoiskoilliseen.
Paikalla on korkea rantaan laskeva peltotöyräs, jossa maaperä on sen laella hiekkaa, muutoin moreenia. Töyrään laen reunalta poimittiin inventoinnissa 2006 harvakseltaan joitain kvartseja. Muutamia kvartseja löytyi myös rannan tuntumasta, alueen eteläpäässä.
Saaren pohjoisosan nimi "Hautavainio" tulee alueella olleista tervahaudoista, joista näkyi pellossa merkkejä kynnöksessä olevina tummina läiskinä. |
| metsakeskus.1000010611 |
10 |
Hautavainio N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
327948.41500000 |
6952764.92100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010611 |
Paikka sijaitsee Ranta-Töysänjärven keskellä olevassa saaressa, sen pohjoispään länsirannalla, heti saareen tulevan sillan eteläpuolella.
Inventoinnissa 2006 löytyi paikalta noin 25 metriä tien eteläpuolelta ja rannasta noin 20-30 metrin etäisyydellä kynnöspellosta kaksi hyvin selvää kvartsi-iskosta. Inventoijan mukaan on löytöjen vähäisyydestä huolimatta oletettavaa, että paikalla on kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000010612 |
10 |
Saari Kukkonen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
327948.41700000 |
6952365.08000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010612 |
Paikka sijaitsee Ranta-Töysänjärven keskellä olevassa saaressa, sen keskikohdan länsirannalla, Kukkosen talon länsi- ja lounaispuolisella rantapellolla.
Paikalta löytyi kynnöspellosta selvä kvartsi-iskos ja fragmentti asbestisekoitteista keramiikkaa. Löytöjen vähäisyydestä huolimatta inventoijan mukaan on oletettavaa, että paikalla on kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000010614 |
148 |
Mukkalompolo |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
477916.20300000 |
7662080.20300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010614 |
Metsähallituksen tietojärjestelmästä. Ei tarkastettu.
Lidar 5p -korkeusmallissa näkyy Mukkalompolon eteläpäästä n. 650 m länteen sijoittuvalla n. 770 m pituisella kaakko-luode-suuntaisella harjulla noin kolmenkymmenen kuopan ketju n. 670 m pituisella alueella. |
| metsakeskus.1000010615 |
148 |
Gálgoaivi |
10001 |
12016 |
13168 |
11006 |
27000 |
474347.62900000 |
7666898.25200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010615 |
Metsähallituksen tietojärjestelmästä. Ei tarkastettu. Merkitty vanhoille peruskartoille. |
| metsakeskus.1000010616 |
890 |
Moidumalas |
10001 |
12016 |
13168 |
11006 |
27000 |
477326.40100000 |
7689549.15000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010616 |
Kohde sijaitsee Karigasniemen Kaamasmukan kohdalla, päätieltä noin 5 km etelään. Moaidunaláš on ollut Paistunturin paliskunnan ensimmäinen talvikäytössä ollut erotuspaikka, joka on tehty 1930-luvulla. Kämppäkylä, josta ei ole enää yhtään rakennusta jäljellä, on sijainnut aidasta noin 500 m kaakkoon. Viimeinen erotus on pidetty vuonna 1954.
Aidan halkaisija on ollut noin 200 metriä ja sen ympärillä on sijainnut kymmeniä pieniä karsinoita, halkaisijaltaan suunnilleen 20 metriä. Aidan läheisyydessä on sijainnut myös neljä kahvilaa. Aidan puurakenteet ovat suurelta osin lahonneet ja kaatuneet. Aitapohjassa kasvaa miehen korkuisia koivun vesoja.
Kohde on tarkastettu Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi-hankkeessa ja se on merkitty vanhoille peruskartoille. |
| metsakeskus.1000010617 |
148 |
Ráhpesoaivi |
10001 |
12016 |
13168 |
11006 |
27000 |
464781.46800000 |
7673155.72400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010617 |
Metsähallituksen tietojärjestelmästä. Ei tarkastettu. Merkitty vanhoille peruskartoille. |
| metsakeskus.1000010618 |
148 |
Seskamojärvi |
10001 |
12016 |
13168 |
11006 |
27000 |
467330.48000000 |
7650754.74000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010618 |
Metsähallituksen tietojärjestelmästä. Ei tarkastettu. Merkitty peruskartoille. |
| metsakeskus.1000010619 |
10 |
Okskorpi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
321265.14300000 |
6941849.27200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010619 |
Paikka sijaitsee Okslammen ja Kuivasjärven välillä, Okslammen pohjoispäästä 390 metriä länteen ja Oksjärvestä Kuivasjärveen laskevan pienen puron itäpuolella, metsätien kaarteen länsipuolella olevan matalan kallion päällä olevalla tasanteella, korkeamman mäen laen ala- ja itäpuolella.
Inventoinnissa 2006 paikalta löytyi äestetyltä alueelta runsaasti kvartsi-iskoksia ja -esineitä. Maaperä on hiekkainen.
Rannansiirtymiskronologian hypoteesin perusteella paikka ajoittuisi Näsijärven kurotumisajankohdan, noin 6400 eKr. tienoille. Paikka on kapean uoman, Ancylusjärven lopun ja varhaisen Litorinameren aikaisen kapean vuonon varrella, joka on ulottunut etelään Toisvedelle.
|
| metsakeskus.1000010621 |
148 |
Stuorroaivi |
10001 |
12016 |
13168 |
11006 |
27000 |
470009.36300000 |
7676724.29300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010621 |
Metsähallituksen tietojärjestelmästä. Ei tarkastettu. Merkitty vanhoille peruskartoille. |
| metsakeskus.1000010622 |
148 |
Urruáivi 1 |
10001 |
12016 |
13168 |
11006 |
27000 |
469659.51100000 |
7673035.78200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010622 |
Metsähallituksen tietojärjestelmästä. Ei tarkastettu. Merkitty peruskartoille. |
| metsakeskus.1000010623 |
148 |
Urruáivi 2 |
10001 |
12016 |
13168 |
11006 |
27000 |
470039.35200000 |
7673335.66000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010623 |
Metsähallituksen tietojärjestelmästä. Ei tarkastettu. |
| metsakeskus.1000010624 |
148 |
Vuomajoki |
10001 |
12016 |
13168 |
11006 |
27000 |
476206.87800000 |
7669087.37500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010624 |
Metsähallituksen tietojärjestelmästä |
| metsakeskus.1000010650 |
18 |
Mattila |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
418589.90300000 |
6707559.01900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010650 |
Askolan kotiseutumuseon kokoelmissa olevan tasataltan löytöpaikka sijaitsee Monninkylässä, Askolan kirkosta noin 5,9 km lounaaseen, Monninkylästä Pornaisten kirkolla vievän tien pohjoispuolella. Esine löytyi ojan luiskasta, sade oli paljastanut esineen kärjen. Paikka on itään loivasti viettävä töyry. Paikalta on vuoden 2008 inventoinnissa löytynyt muutamia kvartsi-iskoksia, joten paikalla saattaa olla kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000010657 |
18 |
Yrjölä Pohjoisniitty |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
422341.54300000 |
6708813.41800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010657 |
Pohjoisniitty sijaitsee Nietoossa, Askolan kirkosta noin 2,6 km etelälounaaseen ja Yrjölän talosta noin 450 m länsiluoteeseen. Peltorinne viettää täältä lounaaseen, Porvoonjokeen, joka on noin 250 m päässä. Sieran, kvartsi- ja kivilaji-iskosten (KM 12648:1–2; KM 13158) löytöpaikka on pellolla erottuvan töyryn tienoo. Kohdetta ei ole voitu tarkastaa inventoinneissa, koska pelto on ollut aina viljeltynä. Löydöt viittaavat kivikautiseen asuinpaikkaan. |
| metsakeskus.1000010663 |
18 |
Taltinaro |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
421705.16200000 |
6710674.14800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010663 |
Taltinaro sijaitsee Vakkolassa, Askolan kirkosta noin 1,5 km lounaaseen ja Vakkolan koskesta noin 700 m luoteeseen. Primitiivisen kirveen ja kiviesineen (KM 12031, 12267) katkelman löytöpaikka on loivasti itäkaakkoon viettävää peltoa. Vuonna 1982 pellosta löytyi rombimainen reikäkivi. Kvartsilöydöt ovat pellolta noin 200 x 70 metrin laajuiselta alueelta aivan vanhojen löytöpaikkojen tuntumasta. |
| metsakeskus.1000010663 |
18 |
Taltinaro |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
421705.16200000 |
6710674.14800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010663 |
Taltinaro sijaitsee Vakkolassa, Askolan kirkosta noin 1,5 km lounaaseen ja Vakkolan koskesta noin 700 m luoteeseen. Primitiivisen kirveen ja kiviesineen (KM 12031, 12267) katkelman löytöpaikka on loivasti itäkaakkoon viettävää peltoa. Vuonna 1982 pellosta löytyi rombimainen reikäkivi. Kvartsilöydöt ovat pellolta noin 200 x 70 metrin laajuiselta alueelta aivan vanhojen löytöpaikkojen tuntumasta. |
| metsakeskus.1000010664 |
18 |
Uusi-Klemettilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
422317.39400000 |
6710628.32400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010664 |
Uusi-Klemettilä sijaitsee Vakkolassa, Askolan kirkosta noin 1,1 km lounaaseen ja Vakkolan koskesta noin 600 m pohjoiseen. Kivikirves on löytynyt talosta noin 1,5 km itäkaakkoon, Suursuon eteläpuolella olevasta pellosta, multakasasta, joka sinne oli ajettu Uuden Klemettilän päärakennuksen paikkeilta. Navettaa rakennettaessa oli tullut runsaasti palonjälkiä ja ikään kuin tulisijoja näkyviin. Kvartsejakin löytyi navettaa kaivettaessa. Vuoden 2008 inventoinnissa Uudesta-Klemettilästä 150 metriä pohjoiseen peltorinteeltä löytyi merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta. |
| metsakeskus.1000010670 |
18 |
Jaakonpelto |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
423441.09300000 |
6710982.54700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010670 |
Jaakonpelto sijaitsee Vakkolassa, Askolan kirkosta noin 500 m lounaaseen ja kunnalliskodista vajaat 100 m koilliseen. Limsiö- ja kvartsi-iskosten (KM 12957:1–2, 13133, 13984:1–2) löytöpaikka on ennen ollut peltona, mutta myöhemmin metsitetty. Vuoden 1971 inventoinnissa ei havaittu mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa. |
| metsakeskus.1000010672 |
18 |
Kairaissuo |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
423647.20700000 |
6711903.63500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010672 |
Kairaissuo sijaitsee Nalkkilassa, Askolan kirkosta noin 850 m koilliseen, kirkolta Tiilääseen vievän maantien pohjoispuolella. Kvartsiesineen, seitsemän kvartsi-iskoksen ja sieran (KM 12619:1–3) löytöpaikka on tasaista, nuorta metsikköä ja pensaita kasvava suonkulmaus, joka on joskus harvasti kynnetty, mutta sen jälkeen heinittynyt. Vuoden 1971 inventoinnissa ei siellä havaittu mitään kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavaa. Sittemmin alueelle on rakennettu omakotitaloja, eikä mahdollisesta kivikautisesta asuinpaikasta liene enää mitään jäljellä. |
| metsakeskus.1000010673 |
18 |
Rokki Riihipelto |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
422761.35800000 |
6711512.33200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010673 |
Kvartsiesine ja viisi kvartsi-iskosta ovat löytyneet Nalkkilasta Rokin Riihipellosta. Pelto sijaitsee talosta noin 20 m koilliseen ja Askolan kirkosta noin 350 m luoteeseen. Nalkkilan tien pohjoispuolella. Vuoden 1971 inventoinnissa ei löytynyt merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.1000010675 |
18 |
Haiti Kieroseipäänpelto |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
422641.41100000 |
6711882.18700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010675 |
Kieroseipäänpelto sijaitsee Nalkkilassa, Askolan kirkosta noin 650 m luoteeseen, Nalkkilan tien länsipuolella. Kvartsit (KM 13147, 18600) ovat luultavasti löytyneet pellossa olevan pienen saarekkeen ympäristöstä. Vuoden 1971 inventoinnissa ei havaittu mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa. |
| metsakeskus.1000010714 |
91 |
Kärrby |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
398407.31200000 |
6680389.73900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010714 |
Sipoon pitäjän Sundomin neljänneksen uuden ajan alussa laskettu Kärrby ilmaantuu historiallisin lähteisiin vuonna 1526. Kärrby tarkoittaa suon tai rämeen vierellä olevaa kylää (”byn vid kärret”). Kärrby koostui vuonna 1543 Olof Larssonin hallussa olleesta täysveronarvoisesta tilasta ja Bengt Andersonin omistamasta ½ täysveron kokoisesta tilasta. Helsingin voutikunnan vuoden 1556 tili- ja maakirjaan on merkitty kylään neljä veronmaksajaa. Kaksi veronmaksajista oli ulkokylänmiehiä lähistöllä sijainneesta Granöstä. Kärrbyn tilat yhdistettiin vuonna 1640. Kärrbyn tontti on merkitty Samuel Broteruksen vuonna 1694 laatimaan karttaan.
Tonttimaa on autioitunut toisen maailmansodan jälkeen. Tontilla on lukuisia enemmän tai vähemmän selviä rakennuksen pohjia. Viimeisin talonpaikka pihoineen ja ulkorakennuksineen erottuu erittäin selkeästi avoimena kasvillisuutena, koristekasveina ja harmaakiviaitoina.
Tontin länsipuolisessa metsikössä on 1600-luvun lopun kartalle merkityn riihen jäännös.
Helsingin kaupunginmuseo tarkasti kohteen 2022 ja kohteen tilanne on säilynyt ennallaan. |
| metsakeskus.1000010715 |
91 |
Östersundom kartano |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
399970.67400000 |
6681576.26100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010715 |
Erään 1600-luvun kopiona säilyneen vuoden 1347 asiakirjan mukaan Östersundomin nimi olisi alun perin ollut Heldersby . Östersundom ilmaantuu lähteisiin vuonna 1442, jolloin eräässä asiakirjassa esiintyy ”Sigurdher i sundhon Östen”. Samassa asiakirjassa mainitaan myös ”Olaff fant j Sundhom” . Porvoon läänin vuoden 1548 kymmenysluettelossa Kärrbyn ja Sundomin välissä on Fansby. Fansby esiintyy verolähteissä satunnaisesti vuosien 1548–1568 aikana.
Porvoon läänin vuoden 1540 maakirjaan on merkitty Östersundomiin 16 talonpoikaa (Matz Jönsson, Henrik Jönsson, Henrik Matsson, Anders Jönsson, Henrik Nilsson, Pär Persson, Per Nilsson, Pelle Persson, Jöns Andersson, Anders Olsson, Per Heinrichson, Christoff Olsson, Matz Henrichsson, Morten Andersson, Bänth Persson, Hans Jönsson), jotka maksoivat yhteensä 8 1/3 täysveroa. Vertaamalla maakirjaa edellä mainittuun Porvoon läänin vuoden 1548 kymmenysluetteloon selviää, että talonpojista Jöns Andersson, Henrik Matsson ja Anders Olsson ovat asuneet Fansbyssä. Helsingin voutikunnan vuoden 1556 tili- ja maakirjaan on merkitty Östersundomiin 14 veronmaksajaa.
Tataarien Östersundomiin vuonna 1577 tekemän hyökkäyksen yhteydessä poltettiin 13 tilaa. 1500- ja 1600-lukujen vaihteessa nämä tilat yhtä lukuun ottamatta olivat veronmaksukykyisiä. Kylän tilat olivat vaikeuksissa jälleen 1600-luvun alussa ja vuonna 1603 oli autiona peräti kymmenen tilaa. Vuosina 1606–1607 kylässä oli 11 autiotilaa. Vuoden 1620 autiotarkastuksessa oli kylässä vielä kahdeksan autiotilaa. Kun Östersundom lahjoitettiin vuonna 1624 Henrik von Hofvenille, oli autiotilojen määrä kohonnut yhteentoista. Ainoastaan Fants, Lass-Bengts ja Skräddars maksoivat veroa. Lisäksi Krogars ja Malms nousivat muutaman vuoden kuluttua veronmaksukyvyttömyydestä. Yhdeksän muuta tilaa yhdistettiin säteriksi ja niistä tuli Östersundomin kartanon perusta.
Östersundomin kylä oli 1600-luvun lopulla jakaantuneena kuudelle erilliselle tonttimaalle: 1) Kartano; 2) Fants; 3) Krogars; 4) Lassbengts; 5) Malmas ja 6) Skräddars (Skeppars).
Kartanon paikka on pysynyt samankaltaisena 1700-luvulta asti. Kartanon kivirakennukset ovat raskasperustuksellisia. Rakennuksissa on myös kellareita. Mäen laella pihalla ja rakennusten väleissä saattaa olla jäljellä vanhoja kulttuurikerroksia. Jonkin matkaa kartanosta pohjoiseen on sekä 1700-luvun myllyn että torpan paikat.
Edellä mainittu myllyn paikka käytiin tarkastamassa inventoinnissa 2022 ja se on tallennettu muinaisjäännösrekisteriin nimellä Östersundominpuron mylly.
Kartanon pihapiirin etelälaidalla Östersundominpurossa on sijainnut mylly viimeistään 1700-luvulla. Tähän liiittyy pato altaineen. Inventoinnissa 2022 havaittiin patoaltaan maa- ja kivirakenteita sekä katkelma betonista sivu-uomaa, joka näkyy mahd. 1874 piirretyllä kartalla. Aluerajausta on laajennettu käsittämään patorakenteet, sivu-uoma ja vanha myllyrakennus (nyk. liiketila). |
| metsakeskus.1000010716 |
91 |
Östersundom-Fantsby Fants Malms |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
399428.90100000 |
6680579.66100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010716 |
Eräässä vuoden 1442 asiakirjassa mainitaan ”Olaff fant j Sundhom” . Porvoon läänin vuoden 1548 kymmenysluettelossa Kärrbyn ja Sundomin välissä on Fansby. Fansby esiintyy verolähteissä satunnaisesti vuosien 1548–1568 aikana.
Porvoon läänin vuoden 1540 maakirjaan on merkitty Östersundomiin 16 talonpoikaa (Matz Jönsson, Henrik Jönsson, Henrik Matsson, Anders Jönsson, Henrik Nilsson, Pär Persson, Per Nilsson, Pelle Persson, Jöns Andersson, Anders Olsson, Per Heinrichson, Christoff Olsson, Matz Henrichsson, Morten Andersson, Bänth Persson, Hans Jönsson), jotka maksoivat yhteensä 8 1/3 täysveroa. Vertaamalla maakirjaa edellä mainittuun Porvoon läänin vuoden 1548 kymmenysluetteloon selviää, että talonpojista Jöns Andersson, Henrik Matsson ja Anders Olsson ovat asuneet Fansbyssä. Helsingin voutikunnan vuoden 1556 tili- ja maakirjaan on merkitty Östersundomiin 14 veronmaksajaa.
Tataarien Östersundomiin vuonna 1577 tekemän hyökkäyksen yhteydessä poltettiin 13 tilaa. 1500- ja 1600-lukujen vaihteessa nämä tilat yhtä lukuun ottamatta olivat veronmaksukykyisiä. Kylän tilat olivat vaikeuksissa jälleen 1600-luvun alussa ja vuonna 1603 oli autiona peräti kymmenen tilaa. Vuosina 1606–1607 kylässä oli 11 autiotilaa. Vuoden 1620 autiotarkastuksessa oli kylässä vielä kahdeksan autiotilaa. Kun Östersundom lahjoitettiin vuonna 1624 Henrik von Hofvenille, oli autiotilojen määrä kohonnut yhteentoista. Ainoastaan Fants, Lass-Bengts ja Skräddars maksoivat veroa. Lisäksi Krogars ja Malms nousivat muutaman vuoden kuluttua veronmaksukyvyttömyydestä. Yhdeksän muuta tilaa yhdistettiin säteriksi ja niistä tuli Östersundomin kartanon perusta.
Östersundomin kylä oli 1600-luvun lopulla jakaantuneena kuudelle erilliselle tonttimaalle: 1) Kartano; 2) Fants; 3) Krogars; 4) Lassbengts; 5) Malmas ja 6) Skräddars (Skeppars).
Vanhaan Östersundomin kylään kuuluneiden Fantsin ja Malmsin talojen tonttimaa on pysynyt käytössä nykyaikaan saakka. Tontti on omakotitaloistunut ja menettänyt lähes täysin alkuperäisen ilmeensä. Vanhoista pihapiireistä on jäljellä enää pieniä katkelmia. Tien itä-/pohjoispuolisella rinteellä on uudempia omakotitaloja ja voimakkaampaa maankäyttöä; pengerryksiä jne. Tontin länsi-eteläpuolella on hiukan vanhempaa rakennuskantaa. Tien länsipuolella on laajoja rakentamattomia piha-alueita, joiden alueella voi olla vanhoja kulttuurikerroksia. Hevoskentän kohdalla on ilmeisesti muokattu rinteen topografiaa; asia pitäisi selvittää koekaivauksin.
Nykyisen kappelin vierellä lännessä ja pohjoisessa on tasainen vanhaksi tontiksi sopiva paikka. Parkkipaikan aluetta on tosin saatettu muokata voimakkaasti.
Tonttimaasta länteen olevalla peltojen ympäröimällä kallionnyppyrällä on etelässä noin 20 x 20 metriä laaja louhos, joka on aluskasvillisuuden peitossa ja täynnä louhittua kiveä. Nyppylän luoteispäässä havaittiin 2022 tarkastuksessa 5x4 m kokoinen matala peltoryökkiö, eri kokoisista kivistä koottu. |
| metsakeskus.1000010717 |
91 |
Östersundom Krogars |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
399630.81500000 |
6680898.53700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010717 |
Erään 1600-luvun kopiona säilyneen vuoden 1347 asiakirjan mukaan Östersundomin nimi olisi alun perin ollut Heldersby . Östersundom ilmaantuu lähteisiin vuonna 1442, jolloin eräässä asiakirjassa esiintyy ”Sigurdher i sundhon Östen”. Samassa asiakirjassa mainitaan myös ”Olaff fant j Sundhom” . Porvoon läänin vuoden 1548 kymmenysluettelossa Kärrbyn ja Sundomin välissä on Fansby. Fansby esiintyy verolähteissä satunnaisesti vuosien 1548–1568 aikana.
Porvoon läänin vuoden 1540 maakirjaan on merkitty Östersundomiin 16 talonpoikaa (Matz Jönsson, Henrik Jönsson, Henrik Matsson, Anders Jönsson, Henrik Nilsson, Pär Persson, Per Nilsson, Pelle Persson, Jöns Andersson, Anders Olsson, Per Heinrichson, Christoff Olsson, Matz Henrichsson, Morten Andersson, Bänth Persson, Hans Jönsson), jotka maksoivat yhteensä 8 1/3 täysveroa. Vertaamalla maakirjaa edellä mainittuun Porvoon läänin vuoden 1548 kymmenysluetteloon selviää, että talonpojista Jöns Andersson, Henrik Matsson ja Anders Olsson ovat asuneet Fansbyssä. Helsingin voutikunnan vuoden 1556 tili- ja maakirjaan on merkitty Östersundomiin 14 veronmaksajaa.
Tataarien Östersundomiin vuonna 1577 tekemän hyökkäyksen yhteydessä poltettiin 13 tilaa. 1500- ja 1600-lukujen vaihteessa nämä tilat yhtä lukuun ottamatta olivat veronmaksukykyisiä. Kylän tilat olivat vaikeuksissa jälleen 1600-luvun alussa ja vuonna 1603 oli autiona peräti kymmenen tilaa. Vuosina 1606–1607 kylässä oli 11 autiotilaa. Vuoden 1620 autiotarkastuksessa oli kylässä vielä kahdeksan autiotilaa. Kun Östersundom lahjoitettiin vuonna 1624 Henrik von Hofvenille, oli autiotilojen määrä kohonnut yhteentoista. Ainoastaan Fants, Lass-Bengts ja Skräddars maksoivat veroa. Lisäksi Krogars ja Malms nousivat muutaman vuoden kuluttua veronmaksukyvyttömyydestä. Yhdeksän muuta tilaa yhdistettiin säteriksi ja niistä tuli Östersundomin kartanon perusta.
Östersundomin kylä oli 1600-luvun lopulla jakaantuneena kuudelle erilliselle tonttimaalle: 1) Kartano; 2) Fants; 3) Krogars; 4) Lassbengts; 5) Malmas ja 6) Skräddars (Skeppars).
Krogarsin tonttimaan eteläpäässä on iso teollisuusrakennus. Maahan on kajottu voimakkaasti. Parkkipaikalle on tuotu täytemaata, -kiviä ja -soraa. Teollisuusrakennuksen ympärillä on rakennusten pohjia. Lännessä on melko uudelta vaikuttava kivijalka. Idässä on noin 9 x 9 metriä laaja uunillisen rakennuksen pohja. Uuni on noin 0,5 metriä korkea ja 2 x 2 metriä laaja.
Kohteen tarkastuksessa 2022 havaittiin tonttimaan eteläosassa uudehko kellari ja kookkailla kivenlohkareilla tuettu pengerrys, joka todennäköisesti liittyy vuoden 1943 ilmakuvassa. näkyvään rakennukseen. |
| metsakeskus.1000010718 |
91 |
Östersundom Lass-Bengts Skeppars |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
399903.70100000 |
6681350.36000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010718 |
Molemmat tonttimaat ovat pysyneet käytössä nykyaikaan saakka. Kummallakin tontilla on kevytrakenteisia vanhoja rakennuksia. Rakennukset ovat tonttien parhailla paikoilla. Rakennusten väleissä on kuitenkin tutkimuksen kannalta mielenkiintoisia rakentamattomia alueita.
Tonttimaiden välissä on tyhjä, rakentamaton alue, joka ulottuu rinteelle etelään.
Tien eteläpuolella olevalla niityllä on ainakin kolmen uunin paikat. Rakennusten kivijalat eivät erotu selvästi.
• Rakennus/Uuni 1: Rinteellä olevalla terassilla on noin 0,5 metriä korkea pohjakaavaltaan pyöreä kumpare, jonka halkaisija on noin 4 metriä. Osa terassin reunan suurista kivistä (halk. 1 m) saattaa olla rakennuksen perustusta.
• Rakennus/Uuni 2: Kaksi pohjakaavaltaan nelikulmaista, noin puolimetriä korkeaa ja noin 2 x 2 metriä laajaa kumparetta. Maassa on runsaasti tiilimurskaa ja itse kumpareissa näkyy tiiliä. Pohjoisemman kumpareen eteläsivulla on lisäksi yksi kerros ladottuja kiviä.
• Rakennus/uuni 3: Pohjakaavaltaan nelikulmainen matala kumpare, jonka päällä kasvaa pensaita. Kumpareen laajuus on noin 3 x 3 metriä ja korkeus 0,5 metriä.
Tien pohjoispuolella on vesakoitunut metsikkö. Aluskasvillisuutta on runsaasti. Alueella on useita kuoppia sekä noin 0,5 metriä halkaisijaltaan oleva pohjakaavaltaan pyöreähkö ja noin metrin korkea kumpare (=uuni?). Kivijalkaa tai terassia ei erotu.
Kohde käytiin tarkastamassa Östersundomin inventoinnissa 2022-23 ja kohteen tilanne on säilynyt ennallaan. |
| metsakeskus.1000010719 |
91 |
Östersundom Kantarnäs torp |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
399432.90900000 |
6678998.29600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010719 |
Torppa, joka on merkitty Kuninkaalliseen merikartastoon 1791-1796. Samaan karttaan on torpasta itään, Brusvikenin lahteen pistävälle niemelle merkitty rantavaja (siöbod). Nykypäivänä rantaviivan kohta on muuttunut. Senaatin kartastossa 1873 torpan aidatun tontin länsiosaan on merkitty asuinrakennus ja sen viereen talousrakennus.
Kohde sijaitsee Kantarnäsintien itäpuolella. Tien vierellä on kaksi peltoa, joiden välissä on kapea sekametsää kasvava kaistale. Alueen keskiosassa on pieni avokallio, jonka itäpuolella maasto laskeutuu havumetsää kasvavaksi Brusvikenin alavaksi ranta-alueeksi. Kesällä 2020 kohdetta tarkastettaessa ei havaittu rakennuksen pohjia tai muita rakenteita. Peltojen välissä sijaitsevan metsäkaistaleen poikki kulkee pohjois-etelä -suuntainen nurmettunut tie/kärrypoku, joka yhdistää pellot toisiinsa. Kärrypolun länsipuolella on maahan kaivettu kuoppa, jonka koko on 2,5 x 2,5 m ja syvyys 0,5 m.
Tarkastuksessa 2022 alueen korkeimman kallionlaen lounaispuolella havaittiin isoista luonnonkivistä kasattu rakenne, joka liittyy mahdollisesti rakennukseen. Lisäksi alueelta havaittiin yksi 10 metriä pitkä etelä-pohjoissuuntainen kivistä kasattu suora linja, joka voi liittyä kohteen historialliseen asutukseen. |
| metsakeskus.1000010720 |
148 |
Jänkäjärvi |
10002 |
12001 |
13008 |
11002 |
27000 |
504214.67100000 |
7630514.93600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010720 |
Jänkäjärvi sijaitsee Kaitamojärven itäpuolella ja Jänkäjärvenpään ja Kolminokan eteläpuolella. Kohde sijaitsee Jänkäjärven ja Harjujärven välisen kapean salmen luoteispuolisessa niemessä.
Paikalla on katajaa ja mäntyä kasvava, heinittynyt kenttä. Kentässä erottuu mahdollisesti yhden tupasijan nurkkakiviä. |
| metsakeskus.1000010721 |
148 |
Paadar |
10002 |
12004 |
13049 |
11033 |
27000 |
490901.02400000 |
7634991.11900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010721 |
Kohde sijaitsee Solojärvellä Paadarin porotilan pihapiirissä. Maasto on Kaksamajärveen virtaavan Haukkapesäjoen pohjoispuolista tasaista rantatörmää. Pihapiiristä rakennusten läheisyydestä on todettu ainakin kaksi nelisivuista latomusta, mutta niitä on alueella todennäköisesti enemmänkin. |
| metsakeskus.1000010721 |
148 |
Paadar |
10002 |
12004 |
13049 |
11010 |
27000 |
490901.02400000 |
7634991.11900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010721 |
Kohde sijaitsee Solojärvellä Paadarin porotilan pihapiirissä. Maasto on Kaksamajärveen virtaavan Haukkapesäjoen pohjoispuolista tasaista rantatörmää. Pihapiiristä rakennusten läheisyydestä on todettu ainakin kaksi nelisivuista latomusta, mutta niitä on alueella todennäköisesti enemmänkin. |
| metsakeskus.1000010722 |
148 |
Jurmurova |
10001 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
494519.55900000 |
7638703.62700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010722 |
Jurmurovat (Jormoruàvih) sijaitsevat Solojärven itäpuolella ja Otsamon sekä Juutuanjoen eteläpuolella. Kohde sijaitsee Jurmurovien kaakkoispuolisessa rinteessä, Päiväpuolijärvestä noin 0,5 km etelälounaaseen.
Tiedonannon mukaan paikalla on ainakin neljä kivirakennelmaa. Rinnettä inventoitiin vuonna 2008 ilmoitetun paikan ympäriltä noin 280 m mpy käyrälle saakka, mutta sieltä löytyi ainoastaan yksi mahdollinen soikeahko latomus. Se on kaakko-luodesuunnassa 3,5 m pitkä ja noin 1,5 m leveä. Halkaisijaltaan noin 20-25 cm kokoisia kiviä on ladottu puolikaaren muotoon niiden koillispuolella olevaa kalliota vasten. Koepistosta latomuksen keskeltä tuli tummanpunaista, tahmeaa maata. |
| metsakeskus.1000010723 |
148 |
Heinälampi |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
485832.97800000 |
7689839.04100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010723 |
Kohde sijaitsee Karigasniementien koillisreunassa, 1,8 km Utsjoen rajasta kaakkoon, Heinälammen etelärannalla sijaitsevasta rajavartioston tuvasta etelään. maasto aluella on hiekkaa. Tiedonannon mukaan paikalla on 4-5 maantasaista kumpua, osittain ympyröityjä suorakaiteenmuotosiella kivikehällä. Kumpujen suunta vaihtelee. Löytäjä on arvellut jäännöksiä haudoiksi. Kohdetta ei ole tarkastettu. |
| metsakeskus.1000010724 |
148 |
Kirkkomännikkö |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
501326.81300000 |
7643684.63300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010724 |
Kohde sijaitsee Inarin kylän Kirkkomännikössä. Tiedonannon mukaan paikalla on ollut kodanpohjia ja liesikiveyksiä. Niiden koillispuolelta rannasta on tunnettu myös lähde. Alueella on myös toisen maailmansodan aikainen saksalaisten leiripaikka. Maasto on kangasta, johon rakennettu taloja. Ilmeisesti suuri osa kohteesta on tuhoutunut rakentamisen takia.
Pintapuolisessa tarkastuksessa 2007 alueelta ei tavattu mitään maan pinnalle erottuvaa merkkiä muinaisjäännöksestä, mutta maastossa erottui joitakin syvänteitä. Maastoltaan alue sopisi erittäin hyvin asuinpaikaksi. Tähän viittaavat myös paikan koillispuolisesta rannasta 1988 inventoinnissa todetut kvartsit (KM 24309) sekä paikasta 100 m kaakkoon Koivuniemen rantatörmästä löytynyt kivinen poikkikirves (KM 20876). Vuoden 2008 inventoinnin aikana pariin painanteeseen tehtiin koepistot, mutta ne olivat löydöttömiä. Kohteen laajuuden ja luonteen selvittäminen edellyttää lisätutkimuksia.
Maanomistajan vuonna 2010 antaman tiedon mukaan alueelle on 1950-luvulla raivattu toteutumatta jääneen rakennuksen perustusta. Tämä suorakaiteinen, alaltaan noin 8 x 10 m laajuinen ja runsas 1 m syvä kaivanto todettiin tarkastuksessa 2010. Sen eteläpuolella todettiin kuitenkin mahdollinen pyyntikuoppa, halkaisijaltaan noin 3 m, jonka loivaan reunavallin tehdyssä koepistossa oli podsolimaannos osoittamassa sen huomattavasti suurempaa vanhemmuutta mainittuun rakennuksenpohjaan verrattuna (alakohde). Yläpuolella rinteessä todettiin myös muita myöhäisiä kaivantoja. Nämä kaikki rakenteet sijoittuivat ylemmän törmän alapuolelle. Alueella on muutamia suuria aihkimäntyjä muuten nuoresssa männikössä, jossa on paksu turvekerros. Rantavyöhyke alempana on karumpaa ja kuivempaa. Täällä todettiin pintalöytönä vain 1 palanut luunpala (kohde Kirkkoranta). |
| metsakeskus.1000010725 |
92 |
Skallböle |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
381892.93200000 |
6683740.30700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010725 |
1600- ja 1700-lukujen karttojen perusteella Mätäjoen ja Vantaanjoen yhtymäkohdan tienoilla on sijainnut Skallbölen kylä. Mätäjoen pohjoispuolella on ollut 1600-luvun lopulla Skallbölen niityt. Etelässä on 1700-luvun lopulla ollut Sillbölelle kuuluneita peltoja. Kohdetta ei ole tarkastetu maastossa. |
| metsakeskus.1000010726 |
91 |
Noringsböle Gammelby (Vuosaari) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
398215.14500000 |
6676091.73100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010726 |
Noringsbölessä oli vuonna 1540 neljä veronmaksajaa (Lass Torstensson, Mats Olsson, Per i Husö, Simon i Gomböle), jotka maksoivat yhteensä kaksi täysveroa. Kaksi veronmaksajista oli vuonna 1547 ulkokylänmiehiä. Vuosaaren neljä pikkukylää (Norsby, Noringsböle, Norsökär ja Rasböle) koottiin 1550-luvulla verokirjoihin Nordsjö-nimen alle . Noringsböle-nimen määritteenä on nor-sanan ing-johdos noring, salmelainen ja perusosana böle, uudistalo, kylä.
Noringsböle on mahdollisesti sijainnut Samuel Broteruksen vuonna 1698 laatimalle kartalle merkityn Nordsjön kartanon tienoilla. Jonkin matkaa talosta etelään on Gambelby åker. On mahdollista, että kylä on siirtynyt pois alkuperäiseltä paikaltaan jonkin matkaa pohjoisemmaksi
Nordsjön kartanon ohi Vuosaaren satamaan johtavan Vuotien ja sen suuntaisen Pohjoisreimarintien eteläpuolella sijaitsevassa metsikössä on kallionmäen pohjoisrinteellä useiden rakennusten jäännöksiä. Maasto on ryteikköistä, ja siellä on suuria luonnonkiviä. Suuri osa maanpäällisistä rakenteista vaikuttaa kartanon toimintaan liittyneiltä melko nuorilta rakennuksilta. Idässä on yksi noin 2 x 4 metriä laaja uunin pohja, joka saattaa olla vanhempi. Vanhoja rakenteita voi olla myös metsikön vierellä pohjoisessa olevalla niityllä.
Kuljettaessa pohjoisesta etelään tullaan kahden mäen väliin jäävään suojaiseen laaksoon. Samalla kasvillisuus muuttuu ryteikköisestä sekametsästä kuusimetsäksi, jossa on vähän aluskasvillisuutta. Alue vaikuttaa vanhalta tonttimaalta. Selkeitä rakenteita ei kuitenkaan muutamaa epämääräistä matalaa kumparetta lukuun ottamatta erotu maan pinnalle. Alueella tehdyistä kairauksista näkyi paksu kerros tummaa kulttuurimaata. Lisäksi kaatuneen puun kannossa oli tiiltä, palanutta savea ja yksi rautanaula. Osa tiilistä oli selvästi teollisia. Alueella oli myös muita merkkejä uudemmasta maankäytöstä, mm. ojia ja maansiirtoa.
Tonttimaalle on ilmaantunut vuoden 2011 inventoinnin jälkeen kaksi kaivettua kuoppaa. |
| metsakeskus.1000010727 |
92 |
Suuri rantatie |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
376701.00000000 |
6682754.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010727 |
Suuri rantatie alkoi muotoutua Turun ja Viipurin linnojen väliseksi yhdysreitiksi 1300-luvun alkupuoliskolla. Suuren rantatien tarkka linjaus voidaan määrittää vasta ensimmäisten karttojen ajalta eli 1600- ja 1700-luvuilta. Rantatien linjaus on luultavasti ehtinyt muuttua aikaisempien vuosisatojen kuluessa. Vantaan kaupungin alueella vaikuttaa siltä, että Suuri rantatie olisi alun perin kulkenut kylien kautta, eikä niiden ohi kuten myöhemmin.
Vuoden 2008 kenttätöiden aikana läpikäydyt Suuren rantatien mahdolliset 1600- ja 1700-lukuja vanhemmat linjaukset ovat seuraavat: 1) Gammelgård-Tavastby; 2) Vinickby-Stobbacka-Brutuby; 3) Brutuby-Övitsböle-Tolkby; 4) Dickursby-Fastböle.
Suuren rantatien 1600- ja 1700-lukujen linjaus on edelleen pääosin havaittavissa Vantaalla. Valtaosa Suuresta rantatiestä on sulautunut nykyiseen tieverkostoon sekä asfaltti- että hiekkateinä. (Parhaiden säilyneet Suuren Rantatien osuudet esitellään omina kohteinaan.) Suuri rantatie on tuhoutunut kokonaan ainoastaan pääkaupungin suurien ulosmenoväylien (Kehä III, Lahdenväylä, Tuusulanväylä ja Vihdintie) kohdilta. Lisäksi muutaman sadan metrin pätkä rantatiestä on Koillis-Vantaalla jäänyt pois käytöstä jo 1800-luvulla.
Suuri Rantatie (Espoo-Vantaa-Sipoo) alkupiste: Pkoo-6685561/Ikoo-3376822; Päätepiste:Pkoo-6691492/Ikoo-3397009 |
| metsakeskus.1000010728 |
92 |
Suuri Rantatie, Viinikkala (Vinickby)-Silvola (Sillböle) |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
382243.00000000 |
6686078.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010728 |
Suuren Rantatien tarkka linjaus Vinickbyssä on merkitty 1700-luvun jälkipuoliskolta peräisin olevalle isojakokartalle. Saman linjauksen olemassa olo näkyy peltokäytävinä ja -aitauksina Samuel Broteruksen vuonna 1699 laatimalla maanmittauskonseptilla.
Viinikkalan kylän kohdalla Vantaanjoen pohjoisrannalla on jäljellä kaksi hyvin säilynyttä katkelmaa Suuren rantatien 1600- ja 1700-lukujen linjauksesta: 1) Myllyranta: Nykyiseltä Kuninkaantieltä pohjoiseen Myllynrantaan suuntautuva osuus; 2) Viinikkalanranta: Nykyisen Kuninkaantien vierellä itä-länsisuunnassa kulkeva vanha linjaus.
1) Myllyranta, Kuninkaantie-Myllynranta
Suuri Rantatie on johtanut nykyisen Kuninkaantien pohjoispuolella sijainneelle Vantaanjoen itä-länsisuunnassa ylittäneelle sillalle. Sillasta on joen rannoilla jäljellä vain epämääräisiä kiveyksiä. Rantatietä on muokattu paikalla voimakkaasti vielä 1900-luvulla. Pohjoisessa olevan kallion kohdalle on tuotu runsaasti täytesoraa. Rantatie erottuu matalana noin kolmesta neljään metriä leveänä ojattomana penkkana. Autojen renkaat ovat kuluttaneet tiehen urat. Tien pinnalla erottuu paikoin hiekan ja saven alta mukulakivipintaa (sormen- ja nyrkinkokoisia kiviä).
Pohjoisessa olevalta kalliolta laskee alas rantaan vanhan sillan paikalle isoilla kivillä reunustettu, matala ja noin kolme metriä leveä penkka. Tie on nurmikoitunut ja aluskasvillisuuden peitossa. Rikkonaisilla kohdilla näkyy tien pohjalla savea ja multaa.
Tien eteläosan länsipuolella on kaksi rakennuksen pohjaa. Eteläisempi rakennus näkyy noin 5 x 5 metriä laajana ja yli metrin syvyisenä kiviseinäisenä kuoppana. Pohjoisempi rakennuksen pohja saattaa olla 1700-luvun krouvin jäännös. Rakennus erottuu nokkosta kasvavana matalana kumpareena. Aluskasvillisuuden alta siellä täällä erottuvat kivet saattavat olla perustuksen jäännöksiä.
2) Viinikkalanranta, Kuninkaantien viereinen itä-länsisuuntainen linjaus
Nykyisen Kuninkaantien ja Vantaanjoen välissä on Viinikkalanrannan itäpuolella 4-6 metriä leveä tieterassi. Kuninkaantien ja Mustakoskenrannansillan välinen osuus on nykyään asfaltoitu. Sen sijaan Mustakoskensillan itäpuolella tie muuttuu alkuperäistä muistuttavaksi. Vanha tielinjaus on nykyistä Kuninkaantietä muutaman metrin alempana. Tien joenpuoleinen seinämä on erittäin jyrkkä.
Tienpohja on idässä lähes täysin aluskasvillisuuden peitossa, ainoastaan keskellä on kapea kinttupolku. Kuninkaantien ja Viinikkalantien risteyksen länsipuolella aluskasvillisuutta on vähemmän ja kulku-ura leveämpi. Tien keskellä olevan uran kohdalla näkyy hiekkaa. Sisäreunalla on ojan paikka. Tie on pysynyt avoimena, koska sitä käytetään huoltotienä. Tietä pitkin on ilmeisesti ajettu äskettäin kaivinkoneella. Länsipäässä kulku-uran kohdalla on ainakin pinnalla hiekan sijasta savea. |
| metsakeskus.1000010729 |
92 |
Suuri Rantatie, Koillis-Vantaa |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
396354.09800000 |
6687782.74700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010729 |
Tielinja on merkitty 1700- ja 1800-lukujen vaihteesta peräisin olevaan Kuninkaankartastoon. Tienlinjausta on oikaistu 1800-luvulla. Vuoden 1872 senaatinkartalla on Vanhalla Porvoontiellä sama linjaus kuin nykyään.
Suuren rantatien vanha linjaus on kärsinyt pahoja vaurioita sekä Vanhan Porvoontien rakentamisen että metsänraivauksen yhteydessä. Tien päältä on monin paikoin ajettu joko traktorilla tai metsäkoneella. Vanha tie erottuu kuitenkin yhä siellä täällä tiheän aluskasvillisuuden ja vesakon alta matalana, muutaman metrin levyisenä penkkana. Etelässä on Myraksenojan ylittäneen sillan paikka. Sillan molemmilla puolilla on maasta, savesta ja kivistä koostuva pieni kumpare. |
| metsakeskus.1000010730 |
92 |
Fastböle-Malmsby |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
392617.00000000 |
6684336.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010730 |
Tielinja on merkitty Fastbölen 1770-luvun isojakokartalle. Osa tiestä näkyy peltokäytävänä Samuel Broteruksen vuonna 1708 laatimalla Fastböle-kartalla.
Niityn (nykyisen Heidehofinpuiston) ja metsän rajalla sijainneesta pohjois-eteläsuuntaisesta tiestä on säilynyt pari sataa metriä pitkä käytöstä pois jäänyt katkelma. Tie on lähes umpeenkasvanut. Vesakko lienee kesäisin lähes läpitunkeutumaton.
Tien penkka on noin 3-4 metriä leveä. Tien sisäsivulla, rinteen puolella, on oja. Tien ulkoreunalla on suurin piirtein metrin korkuinen penger. Tien poikki on kaivettu muutamassa kohdassa oja. Tien päälle on koottu raivausjätettä. Lisäksi tielle on kaatunut puita.
Tie sulautuu pohjoisessa omakotitalojen pihamaihin. Tie yhtyy etelässä asfaltoituun pyörätiehen. Kehän I eteläpuolella on Kalkkikallion länsirinteellä paikoin erittäin hyvässä kunnossa olevaa mukulakivettyä tietä. Ojattoman mukulakivitien leveys on 2-3 metriä. Puistolan asuinalueella tultaessa mukulakiveys on peitetty hiekalla. |
| metsakeskus.1000010731 |
92 |
Fastböle (Kuninkaala), Fastböle-Haxböle |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
392897.00000000 |
6684811.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010731 |
Tielinja on merkitty Fastbölen 1770-luvun isojakokartalla. Osa tiestä näkyy peltokäytävänä Samuel Broteruksen vuonna 1708 laatimalla Fastböle-kartalla.
Vanhasta tielinjasta on säilynyt muutaman sadan metrin pituinen katkelma Jokiniementien ja pohjoisessa olevan teollisuusalueen välisessä metsikössä. Tie on käytössä ulkoilupolkuna ja motocross-ratana. Tie on pohjoisessa noin viisi metriä leveä matala penkka. Tie näkyy pohjoisessa olevalla rinteellä penkan sijasta uurteena. |
| metsakeskus.1000010732 |
92 |
Hanaböle, Hanaböle-Suuri Rantatie |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
395026.63700000 |
6687913.68800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010732 |
Tielinja on merkitty 1700- ja 1800-lukujen vaiheesta peräisin olevaan Kuninkaankartastoon.
Vanha tie on idässä suurelta osin sulautunut Kuusijärven ulkoilukeskuksen polkuihin tai kadonnut kokonaan. Lahdenväylän länsipuolella on kuitenkin jäljellä noin puolen kilometrin pituinen katkelma vanhaa tietä, raivatussa metsässä kulkevana polkuna. Polun kohdalla erottuu monin paikoin noin kolme metriä leveä matala tiepenkka, jonka molemmilla sivuilla on oja. |
| metsakeskus.1000010733 |
92 |
Hanaböle, Storgårds-Pejas |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
393618.00000000 |
6687763.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010733 |
Tielinja on merkitty 1760-luvun lopun isojakokartalle.
Pohjoisessa sijaitsevalta käytössä olevalta tonttimaalta (Gustafbergs, Stors) johtaa etelään autiotontille (Heijkas, Petas) peltotie. Autiotontilta lounaaseen kohti Haxböleä (Hakkilaa) kääntynyt tie on raivattu pelloksi. Vanha tonttitie erottuu ympärillä olevista pelloista matalana, noin neljä metriä leveänä penkkana, jonka molemmilla sivuilla on oja. Tien keskus ja reunat ovat nurmikoituneet. Renkaan urien kohdalla näkyy hiekkaa ja kiviä. |
| metsakeskus.1000010734 |
92 |
Haxböle (Hakkila), Haxböle-Suuri Rantatie |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
393035.00000000 |
6685998.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010734 |
Tielinja on merkitty Samuel Broteruksen vuonna 1699 laatimalle Räckhalsin (Rekolan) kartan maanmittauskonseptille.
Käytöstä jäänyt tie erottuu pellon ja metsän reunalla loivalla rinteellä olevana noin 3-4 metriä leveänä penkereenä. Tie on kasvamassa kovaa vauhtia umpeen. Paikalla on runsaasti vesakkoa ja muuta aluskasvillisuutta. Tie on sulautunut pohjoispäästään Satomäentiehen. Etelässä tie on yhä käytössä kävelypolkuna. Tien vierellä lännessä on mäen rinteellä useita myöhempiä tieterasseja ja etelässä suuri hiekkakuoppa. |
| metsakeskus.1000010735 |
92 |
Håkansböle (Hakunila), Kartano-Kormängs åkern |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
395536.45000000 |
6683110.62300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010735 |
Tielinja on merkitty 1760-luvulta peräisin olevalle isojakokartalle. Peltokäytävät ja -aitaukset paljastavat kuitenkin sen, että tie on ollut olemassa jo Samuel Broteruksen kartoittaessa Hakunilan ja Sotungin vuonna 1708.
Håkansbölen kartanosta lounaassa oleville pelloille (Stor hem åkern, Ris åkern, Kormängs åkern) johtaneesta tiestä on yhä jäljellä katkelmia. Pohjoisessa olevassa Vuorilehdontiestä etelään päin haarautuva tie näkyy metsän ja pellon välissä olevana matalana noin 3-4 metriä leveänä penkkana. Lounaassa tie on raivattu kokonaan pelloksi. |
| metsakeskus.1000010736 |
92 |
Håkansböle (Hakunila), Storisåkern |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
396085.00000000 |
6682830.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010736 |
Tielinja on merkitty 1760-luvulta peräisin olevalle Hakunilan ja Sotungin isojakokartalle. Peltokäytävät ja -aitaukset paljastavat kuitenkin sen, että tie on ollut olemassa jo Samuel Broteruksen kartoittaessa Hakunilan ja Sotungin vuonna 1708.
Tielinja erottuu kuusimetsässä noin 150–200 metrin matkalla. Tie on nykyään käytössä Ojangon ulkoilualueeseen kuuluvana metsäpolkuna. Tietä reunustaa paikoin kiviaita. Ojia ei sen sijaan ole ainakaan näkyvissä. Idässä sijaitsevalla loivalla mäen rinteellä on noin neljä metriä leveä terassi. Alarinteen puoleinen penger on paikoin yli metrin korkuinen. |
| metsakeskus.1000010737 |
92 |
Håkansböle (Hakunila), Brands/Solbacka |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
396741.00000000 |
6683003.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010737 |
Tielinja on merkitty Samuel Broteruksen vuoden 1708 kartalle.
Tie kulkee pellon laidalla, metsän reunalla, noin 3-4 metriä leveänä ja 0,5-1 metriä korkeana penkkana. Tien sisäsivulla on matala oja. Tien itäpäässä, Brandsin/Solbackan tonttimaan luona, on suuri täytemaakasa. Samalla paikalla tietä on muokattu voimakkaasti. Penger on jopa kaksi metriä korkea. Penkereen reunoille on tuotu isoja kiviä. |
| metsakeskus.1000010738 |
92 |
Håkansböle (Hakunila)-Västersundom (Länsisalmi) |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
396812.00000000 |
6682705.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010738 |
Tielinja on merkitty Samuel Broteruksen vuoden 1708 kartalle.
Ojangon ulkoilualueen itäosassa on muutaman sadan metrin pituinen katkelma aktiivisesta käytöstä pois jäänyttä vanhaa Hakunila-Länsisalmitietä. Muualla Ojangon alueella sama tie on muokattu nykyaikaiseksi hiekkatieksi (Ratsumestarintie). Vanha tie toimii hevos- ja ulkoilupolkuna. Tien pohjalla on monilla kohdilla harmaakivimukuloita. Tien leveys on paikasta riippuen 3-4 metriä. Tien molemmilla puolilla on oja. Tienreuna muodostaa noin metrin korkuisen penkereen pohjoisessa olevan pellon suuntaan. Idässä olevaa pohjois-eteläsuuntaista tieosuutta reunustaa aita (ks. kuva 17). Tie sulautuu Kalliolaaksontiehen. |
| metsakeskus.1000010739 |
92 |
Håkansböle (Hakunila), Nissbacka-Sottungsby (Sotunki) |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
396674.98800000 |
6684915.90600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010739 |
Alueelle on merkitty 1700-luvun kartoille teitä/polkuja.
Suuri osa tiestä on kadonnut Hakunilan kaupunginosan rakentamisen yhteydessä. Nissbackan kartanon luona vanha tie on yhä käytössä. Pohjoisessa tilanne on toisenlainen. Rikkonaisen (=kallioisen ja soisen) maaston perusteella Riimumäellä ei ole voinut olla ”varsinaista” tietä. Sen sijaan metsikössä on lukuisia polkuja, jotka ovat hyvinkin voineet toimia kulkureitteinä jo ammoisina aikoina.
Sotungin 1760-luvun isojakokarttaan ja hiukan nuorempaan Kuninkaankartastoon merkitystä tiestä/polusta on jäljellä muutaman sadan metrin mittainen pätkä kallioisessa sekametsässä. Tiehen ei liity maanpinnalle näkyviä rakenteita, kyseessä on pelkkä metsäpolku. Polku on edelleen aktiivisessa käytössä ja sen kohdalla on metsässä parhaimmillaan noin 3-4 metriä leveä raivattu aukko. |
| metsakeskus.1000010740 |
92 |
Keimby (Keimola), Gyras-Backas |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
379707.00000000 |
6691032.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010740 |
Tielinja on merkitty 1760- ja 1770-lukujen vaihteeseen sijoittuvalle Keimolan isojakokartalle.
Tonttimaita yhdistänyt itä-länsisuuntainen tie on nykyään suljettu kivillä, hiekkakasoilla ja kuusiaidalla. Tie erottuu noin kolme metriä leveänä, matalana ja osin nurmikoituneena penkkana. Tien reunoilla ei näy ojia. Tien pinnalle on ainakin idässä tuotu hiekkaa.
Lännemmästä tonttimaasta etelään suuntautunut peltotie on osin säilynyt, tosin selvästi muokattuna. Tien leveys on nykyään noin 6-8 metriä. Tien molemmilla puolilla on oja. |
| metsakeskus.1000010741 |
92 |
Kyrkoby (Kirkonkylä), Kuriiritie (Suuri rantatie)-Köyhämäentie |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
388766.00000000 |
6685330.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010741 |
Tielinja on merkitty Kirkonkylän 1770-luvun kartalle. Niityn laitaa seurannut tie on todennäköisesti ollut jossain muodossa olemassa jo Samuel Broteruksen kartoittaessa Helsingin pitäjän Kirkonkylän vuonna 1699.
Vanha tie on jäänyt suurelta osin Midgårdinmäelle rakennettujen omakotitalojen alle. Pohjoisessa on kuitenkin yhä jäljellä Keinumäenkujan jatkeena käytöstä kokonaan pois jäänyt tieosuus. Tie näkyy noin kuusi metriä leveänä ja 1-2 metriä korkeana ojattomana penkkana. Tie on vesakon ja aluskasvillisuuden peitossa. |
| metsakeskus.1000010742 |
92 |
Lappböle (Lapinkylä), Åby |
10002 |
12005 |
13000 |
11006 |
27000 |
382348.59140000 |
6687103.45810000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010742 |
Tielinja on merkitty 1730- ja 1740-luvuilla laaditulle kartalle.
Suuri osa vanhasta tiestä on jäänyt sittemmin puretun teollisuusalueen (Åbyn yritysalueen) alle. Teollisuusalueelta lännestä Åbyn tonttimaalle johtanut tie erottuu noin 4-6 metriä leveänä. matalana ja nurmikoituneena penkkana, jonka molemmilla sivuilla on siellä täällä ojien jäännöksiä. Lisäksi paikoin on näkyvissä jonkinlaista ojanreunakiveystä. |
| metsakeskus.1000010743 |
92 |
Lappböle (Lapinkylä), Bertas |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
381968.00000000 |
6686996.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010743 |
Tielinja on merkitty 1760- ja 1770-lukujen vaihteesta peräisin olevalle isojakokartalle. Niittyaitauksen suunta kertoo kuitenkin tien olleen olemassa jo kylässä 1730-ja 1740-luvuilla suoritettujen kartoitusten aikana.
Bertasin tonttimaalle johtanut tie on edelleen käytössä, tosin voimakkaasti muokattuna. Hiekan alta pilkottaa monin paikoin asfaltti. Tie on noin 0,5 metriä ympäristöstään kohoava kahdeksan metriä leveä penkka, jonka molemmilla sivuilla on oja. |
| metsakeskus.1000010744 |
92 |
Linna, Linna-Keimby (Keimola) |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
381225.00000000 |
6690965.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010744 |
Tielinja on merkitty 1700-luvun lopun kartoille.
Vanha tie on pysynyt käytössä, tosin voimakkaasti muokattuna. Tie kulkee Linnan kartanolta Keimolaan päin lähtiessään metsässä, mutta yhtyy lopulta lännessä nuorempaan peltotiehen (Forsbackantie). Tie on metsäosuudellaan 8-10 metriä leveä penkka, jota on vahvistettu sekä soralla että kivillä. Tien molemmilla puolilla on oja. |
| metsakeskus.1000010745 |
92 |
Mårtensby (Martinkylä): 1) Guus, Smeds, Bulders; 2) Lillas |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
382596.00000000 |
6685706.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010745 |
1. Pohjoistontti Guss, Smeds ja Bulders
Mårtensbyn pohjoisemmalle autiotontille lännestä itään johtanut tie on nykyään hiekkaisena ulkoilutienä/peltotienä. Tien leveys on noin neljä metriä ja sen molemmilla puolilla on oja.
2. Etelätontti Lillas
Eteläisemmälle autiotontille lännessä olevalta Nybackan tontilta johtanut tie on suurelta osin yhä käytössä peltotienä. Tien länsiosa on raivattu pelloksi. Säilynyt tie on leveydeltään 4-6 metriä. Tie koostuu hiekasta, sorasta ja savesta. Tien molemmilla puolilla on oja.
Pohjoistonttia etelässä sijainneeseen tonttiin yhdistänyt tie on raivattu pelloksi. |
| metsakeskus.1000010746 |
92 |
Kvarnbackaby (Myllymäki) Lappböle |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
381854.93600000 |
6686341.25600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010746 |
Tielinja näkyy peltokäytävänä Samuel Broteruksen vuoden 1700 kartalla.
Kvarnbackabystä pohjoiseen Lappböleen johtanut tie on nykyään kahden pellon väliin jäävä noin 6-8 metriä leveä ja parikymmentä senttiä korkea penkka. Penkka saattaa koostua ainakin osin Vantaankosken ruukilta tuodusta kuonasta. Penkka on nurmikon ja aluskasvillisuuden peitossa. Tie päättyy pohjoisessa olevaan ojaan, jonka vastarannalla on Lappböle. Paikalla ei näy sillan jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000010747 |
92 |
Sillböle (Silvola), torppa-Övitsböle (Ylästö) |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
383897.12900000 |
6683696.33400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010747 |
Tielinja on merkitty Övitsbölen ja Sillbölen 1700-luvun lopun kartoille.
Sillbölen kartanon etelässä olevalle torpalle suuntautunut pohjois-eteläsuuntainen tie on jäänyt Silvolan tekoaltaan alle. Torpan tontti on ilmeisesti tuhoutunut maanoton yhteydessä. Torpan pellot ovat sen sijaan edelleen havaittavissa.
Torpalta itään/koilliseen Övitsböleen suuntautunut tie on säilynyt käytössä nykyaikaan saakka. Tielinja noudattaa aluksi itä-länsisuuntaista Vantaanjoen pohjoisrantaa seuraavaa hiekkapintaista ulkoilutietä, kunnes kääntyy koilliseen voimalinjan alle. Vanhaa tietä on tällä kohdin käytetty huoltotienä ja sitä on selvästi muokattu ja vahvennettu viime aikoihin saakka. Tie on voimalinjan aukealla noin kolmen metrin levyinen nurmikkoinen ja ojaton penkka.
Päästyään eroon voimalinjasta vanha tie muuttuu metsäpoluksi. Polun ympärille hahmottuu noin kaksi metriä leveä, matala penkka. Ojia ei erotu. Tie kulkee moni paikoin erittäin kosteassa maastossa. Ilmeisesti tästä syystä johtuen tien pohjalle on tuotu kiviä.
Metsäpolku yhtyy idässä hiekkaiseen noin kolme metriä leveään ulkoilutiehen ja kääntyy pohjoiseen, kunnes lopulta sulautuu Silvolan tekoaltaan huoltotiehen ja jatkuu Övitsböleen. |
| metsakeskus.1000010748 |
92 |
Silvola (Sillböle), Brutuby (Voutila)-Övitsböle (Ylästö) |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
383738.18500000 |
6684695.93000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010748 |
Tielinja on merkitty Övitsbölen ja Sillbölen 1700-luvun lopun kartoille. Kyseessä lienee Brutubyn ja Övitsbölen välinen Suuren rantatien vanha, ehkä keskiaikainen linjaus.
Vanhan tien luoteis-koillissuuntainen osuus on kärsinyt pahoja vaurioita metsänraivauksen yhteydessä. Tietä pitkin on mm. ajettu metsäkoneella. Tielinja erottuu kuitenkin yhä muutaman metrin levyisenä kaistana, eräissä kohdin jopa selkeänä matalana penkkana. Tie kulkee paikoin avokallion yli. Kallion koloja on täytetty kivillä. Kiveystä on näkyvillä muuallakin. Lisäksi tienpohja vaikuttaa kaikkialla erittäin kovalta.
Tie nousee idässä kallion päälle ja kääntyy etelä-pohjoissuuntaiseksi. Kallion reunaa on loivennettu kivillä. Kallion laella on näkyvissä monin paikoin kivinen tienpohja. Kivet ovat nyrkin-, sormenpään tai jopa päänkokoisia. Tien kohdalle on tuotu myös soraa.
Tie sulautuu lopulta omakotitaloalueen tiestöön, jatkuu ensin kaakkoon ja sitten itään kohti Övitsböleä. |
| metsakeskus.1000010749 |
92 |
Sjöskog (Seutula)-Ripuby (Riipilä) |
10007 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
381329.00000000 |
6691696.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010749 |
Tielinja on merkitty usealle 1700-luvun kartalle. Samojen karttojen perusteella tie on jäänyt käytöstä jo 1700-luvun lopulla.
Seutulan ja Riipilän välisestä vanhasta tielinjasta on jäljellä katkelmia. Inventoitu tieosuus on kadonnut itäpäästään hiekkakuoppaa kaivettaessa. Tietä on lisäksi raivattu pelloksi sekä lännessä Riipilässä että idässä Seutulassa.
Vanha tielinja erottuu parhaiten inventointialueen keskivaiheilla olevassa metsikössä. Tie sulautuu metsikössä Solbackantieltä Seutulan eli Königstedtin kappelin ohi etelään Vantaanjoelle johtavaan myllytiehen. Ratsupolkuna nykyään käytetyn myllytien koillis-lounaissuuntainen osuus on nurmikoitunut, noin neljä metriä leveä kaista. Myllytie näkyy etelä-pohjoissuuntaisessa osassaan matalana ojattomana penkkana. Tien kääntyessä etelässä lounaaseen erottuu rinteellä penkan sijasta suurin piirtein saman levyinen ura.
Tielinja suuntautuu rinteen alaosassa länteen Königstedtin kartanoa kohti. Tie erottuu aluksi pensaikon ja heinikon alta kaksi metriä leveänä ja noin ½ metriä korkeana penkkana. Tie katoaa kokonaan näkyvistä Königstedtin kartanon kohdalla ja on mahdollisesti tuhoutunut puiston rakentamisen yhteydessä.
Königstedtin kartanon ja Riipilän välillä tieosuus on raivattu pelloksi. |
| metsakeskus.1000010750 |
92 |
Sjöskog (Seutula), Seutula-Linna |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
381804.93700000 |
6691555.16200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010750 |
Tielinja on merkitty 1700-luvun lopun kartoille.
Vanha tie on pääosin edelleen käytössä. Tielinjaa on kuitenkin monin paikoin oikaistu. Samalla tietä on raivattu pelloksi.
Vantaanjoen etelärannalla olevasta Knuutilan (Yvjas) ja Philpulan (Ylösjoki) tonttimaista länteen päin tielinja on säilynyt kahden pellon väliin jäävänä nurmikoituneena penkkana, jonka leveys on noin 3-4 metriä ja korkeus noin 0,5 metriä. |
| metsakeskus.1000010751 |
92 |
Skattmansby (Veromiehenkylä), Nedebyggarne-Backas |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
386664.12400000 |
6684586.17900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010751 |
Tielinja näkyy peltokäytävänä Samuel Broteruksen vuoden 1699 kartalla ja maanmittauskonseptilla.
Tien paikka on raivattu pelloksi. Tien pohjoisosa on jäänyt Backasin puutarhakeskuksen alle. |
| metsakeskus.1000010752 |
935 |
Hurpun kivi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27007 |
540673.92400000 |
6706404.95300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010752 |
Hurpun raja-asemasta noin 250 metriä pohjoiseen, metsän ja rantakivikon rajalla sijaitsee ”Hurpun kiveksi” kutsuttu Uudenkaupungin rauhan rajakivi. Noin 2 metriä korkean, kartiomaisen kiven itäsivulla on venäläisten risti ja vuosiluku 1722, länsisivulla on ruotsalaisten kruunu ja F-kirjain. Kivi on varustettu kotiseutulautakunnan toimesta kilvellä.
2023: Kohde sijaitsee kesämökin pihamaalla, rannan tuntumassa. Lähiympäristöä on muokattu, mutta itse kivi on hyvässä kunnossa. Hakkaukset olivat jäkälän peitossa. |
| metsakeskus.1000010753 |
935 |
Heijarinkivi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
537155.33100000 |
6708564.07100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010753 |
Virolahden kirkonkylässä noin 650 metriä kirkosta luoteeseen sijaitsee ”Heijarinkiveksi” kutsuttu Uudenkaupungin rauhan rajakivi. Noin 3 metriä korkean ja 6 metriä pitkän kiven koillissivulla on venäläisten hakkaus: ???? ja vuosiluku 1722. Ruotsalaisia hakkauksia ei ole. |
| metsakeskus.1000010754 |
935 |
Itäkivi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27007 |
537845.04800000 |
6708963.91500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010754 |
Virolahden kirkonkylässä noin 650 metriä kirkosta pohjoiseen, vetisellä niityllä sijaitsee ”Itäkiveksi” kutsuttu Uudenkaupungin rauhan rajakivi. Noin 2,5 metriä korkean ja 6 metriä pitkän kiven eteläsivulla on venäläisten hakkaus: risti, ???? ja vuosiluku 1723 ???. Ruotsalaiset hakkaukset ovat kiven länsisivulla: kruunu ja F-kirjain. Kohde on merkitty peruskarttaan. |
| metsakeskus.1000010755 |
935 |
Everstienkivi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27007 |
537775.07600000 |
6709193.81400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010755 |
Virolahden kirkonkylässä noin 870 metriä kirkosta pohjoiseen, vetisen niityn luoteislaidalla sijaitsee ”Everstienkiveksi” kutsuttu Uudenkaupungin rauhan rajakivi. Noin 1 x 2 x 2 metrin kokoisen kiven eteläsivulla on venäläisten hakkaus: kaksi ristiä, joista toisessa on vuosiluku 1723 ja toisessa 1727, ilmeisesti kyseisenä vuonna pidetyn maantarkastuksen eli revision muistoksi. Ruotsalaiset hakkaukset ovat kiven länsisivulla: kruunu ja F-kirjain. Kohde on merkitty peruskarttaan. |
| metsakeskus.1000010756 |
935 |
Alapihlajan kivi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27007 |
534416.42800000 |
6710203.39300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010756 |
Ala-Pihlajan kylässä, Porolahden pohjoisrannalla on Uudenkaupungin rauhan rajakivi. Noin 4 metriä korkean kallion länsisivulla noin 2-2,5 metrin korkeudessa on venäläisten hakkaus: ???? ja vuosiluku 1722. Ruotsalaisia hakkauksia ei ole. |
| metsakeskus.1000010757 |
935 |
Sahantauksen kivi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27007 |
537095.31200000 |
6717460.48400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010757 |
Virojoen keskustan ja VT 7:n luoteispuolella, Säkäjärventiestä noin 120 metriä itään, Virojen itärannalla tiheässä kuusikossa sijaitsee ”Sahantauksenkiveksi” kutsuttu Uudenkaupungin rauhan rajakivi. Noin 1,5 x 2 x 2 metriä kokoisen kiven kaakkoissivulla on venäläisten hakkaus: ???? ja vuosiluku 1723. Ruotsalaiset hakkaukset ovat kiven luoteissivulla: heikosti erottuva kruunu ja F-kirjain. |
| metsakeskus.1000010758 |
935 |
Lepkankaan kivi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27007 |
535825.81700000 |
6719059.83000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010758 |
Virojoen keskustan ja VT 7:n luoteispuolella, Säkäjärventiestä noin 70 metriä länteen sijaitsee ”Lepkankaankiveksi” kutsuttu Uudenkaupungin rauhan rajakivi. Suuren siirtolohkareen kaakkoissivulla on venäläisten hakkaus: ???? ja vuosiluku 1722. Ruotsalaisia hakkauksia ei ole. Kohde on merkitty peruskarttaan. |
| metsakeskus.1000010759 |
935 |
Käyhkäntien kivi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27007 |
544022.50700000 |
6720269.38800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010759 |
Vaalimaalta Kotolaan vievästä maantiestä noin 600 metriä koilliseen, metsätien ja polun risteyksessä sijaitsee ”Käyhkäntien kiveksi” kutsuttu Uudenkaupungin rauhan rajakivi. Noin 1 x 8 x 4 metriä kokoisen kiven kaakkoissivulla ovat sekä venäläisten hakkaus: ???? ja vuosiluku 1722 että ruotsalaisten hakkaus: kruunu ja F-kirjain. Kohde on merkitty peruskarttaan. |
| metsakeskus.1000010760 |
92 |
Sottungsby (Sotunki)-Suuri Rantatie |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27007 |
396512.03900000 |
6687027.05900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010760 |
Tielinja on merkitty Nils Westermarkin 1760-luvun kartalle. Peltojen sijainnit ja aitaukset kertovat tien olleen olemassa jossain muodossa jo Samuel Broteruksen kartoittaessa Hakunilan ja Sotungin vuonna 1708.
Suuri osa vanhasta tielinjasta on edelleen käytössä Oravanmäen omakotitaloalueella joko asfaltti- tai hiekkatienä (Kiertomäentie, Peltomäentie). Tielinja jatkuu Peltomäentiestä pohjoiseen aluskasvillisuuden peittämänä peltotienä. Tie on huonossa kunnossa, sillä sen päällä on ajettu ristiin rastiin traktorilla. Tielinja on jatkunut pellon ja Myraksen puron yli itään metsänreunaan. Pellossa ei näy merkkejä tiestä. Myöskään puron ylittäneestä sillasta ei ole maanpinnalle erottuvia jälkiä.
Idässä metsänreunalla vanhaa tielinjaa on käytetty hyväksi voimalinjan huoltotietä rakennettaessa. Voimakkaasti pengerretty huoltotie on kuusi metriä leveä ja pari metriä korkea.
Huoltotien jälkeen vanha tie jatkuu ensin hiekkaisena peltotienä ja sitten mökkitienä yhtyäkseen lopulta Suurelle rantatielle (Vanhalle Porvoontielle) johtavaan Neidontiehen. Tien on loppuosuudellaan noin neljä metriä leveä ja sen molemmilla reunoilla on oja.
Huoltotien jälkeen tie jatkuu ensin hiekkaisena peltotienä, sitten mökkitienä yhtyäkseen lopulta Suurelle rantatielle johtavaan neidontiehen. Tien leveys on tällä loppuosuudella, ennen Neidontietä, noin neljä metriä ja sen molemmilla reunoilla on oja. |
| metsakeskus.1000010761 |
92 |
Tavastby (Hämeenkylä), Tavastbyn kartano-Tavastkulla |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
377881.54800000 |
6684076.14900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010761 |
Tielinja on merkitty Tavastbyn vuoden 1820 kartalle.
Tavastbystä 1800-luvun alkupuolella koilliseen Tavastkullaan johtaneesta tielinjasta on yhä jäljellä suuri osa. Kehä III jakaa tien kahteen osaan. Tie näkyy Kehän lounaispuolella Tavastbyn kartanon alueella aluksi pienenä, epäselvänä terassina pihanurmikolla. Tielinja tulee kunnolla esiin vasta saavuttaessa Juusteninpuiston metsään. Raskasrakenteinen tiepenkka erottuu hyvin tiheästä aluskasvillisuudesta ja vesakosta huolimatta. Tien leveys on Juusteninpuistossa 6-10 metriä. Alarinteen puoleisen penkereen korkeus on paikoin jopa kolme metriä. Tien sisäsivulla, rinteen ylemmällä puolella on oja.
Kehän III koillispuolella Kakolanmäen itä- ja luoteisreunalla tielinja on 4-6 metriä leveä. Alarinteellä oleva tien ulkosivun penger on paikoin jopa kaksi metriä korkea. Tien ulkoreunaa on vahvistettu isoilla kivillä (halk. yli 1 m). Tie on nurmikon peitossa. Kulku-uran kohdalla näkyy soraa ja harmaakiviä (päänkokoisista halkaisijaltaan puolimetrisiin). Tietä käytetään nykyään ulkoilupolkuna. |
| metsakeskus.1000010762 |
92 |
Tavastby (Hämeenkylä), Böle-Tavastkullan kartano |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27006 |
378157.00000000 |
6684251.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010762 |
Tielinja on merkitty Samuel Broteruksen vuonna 1700 laatimalle kartalle.
Etelästä Tavastbyn Bölen tonttimaalta pohjoiseen Tavastkullan kartanolle Kakolanmäen yli johtanut tie on säilynyt käytössä metsäpolkuna. Inventoitu linjaus on osin hypoteettinen, sillä vanhaa tietä on tuhoutunut metsätöiden ja kaivostoiminnan yhteydessä.
Kakolanmäen etelärinteen laitaa nousee kaakkois-luoteissuuntainen polku, jonka sisäreunalla on monilla kohdilla isoja kiviä rivissä. Maasto on erittäin rikkonaista ja vaikuttaa siltä, että tielinja olisi raivattu kivistä. Tie kääntyy pohjoiseen kapeana metsäpolkuna, joka yhtyy Kakolanmäen laelle olevalle tukiasemalle johtavaan huoltotiehen. Kun huoltotie kääntyy itään kohti tukiasemaa, erkanee vanha tie siitä pohjoiseen. Tie näkyy Kakolanmäen pohjoispuolisella rinteellä kapeana metsäpolkuna, keskellä parin metrin levyistä uraa. Tie on lähes umpeenkasvanut. Paikoin on kuitenkin edelleen hahmotettavissa kapea ja matala penkka, jonka molemmilla reunoilla on oja. Tietä on loppupään kohdalla ajettu joko metsäkoneella tai traktorilla. Tie yhtyy pohjoisessa Tavastby-Tavastkullatiehen. |
| metsakeskus.1000010763 |
92 |
Tavastby (Hämeenkylä), Skrattböle |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
376960.00000000 |
6684045.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010763 |
Tielinja erottuu 1600- ja 1700-lukujen kartoilta peltokäytävinä ja – aitauksina.
Skrattbölen (Nybyn) tonttimaalta Uudenkyläntielle johtanut tie on jäänyt äskettäin pois käytöstä. Tiepenkan leveys on noin 10 metriä ja korkeus 1-2 metriä. Tien molemmilla sivuilla on oja. Tie on edelleen avoin, mutta paikoin aluskasvillisuuden ja vesakon peittämä. |
| metsakeskus.1000010764 |
92 |
Tolkby (Tolkinkylä), Bökars-Grotens & Petans |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
385773.37100000 |
6684117.17100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010764 |
Tielinja näkyy peltokäytävinä ja aitauksina Samuel Broteruksen vuoden 1699 kartalla ja Nils Westermarkin vuoden 1761 kartalla.
Tielinjan itä-länsisuuntaisen osuuden itäpuoli on edelleen käytössä Petasin nykyiselle tontille johtavana hiekkatienä. Petasin ja metsän välinen kohta on sen sijaan raivattu pelloksi. Metsänlaidalla on muutaman kymmenen metrin matkalla pohjois-eteläsuunnassa metsä- ja peltotienä toimivaa vanhaa tietä. Tielinja erottuu noin 3-4 metriä laajana nurmikkokaistana, jossa näkyy renkaiden urat ja reunoilla paikoin myös ojat.
Tielinja katoaa pian sen jälkeen, kun se kääntyy länteen kohti Tolkbyn Bögarsin tonttimaata. Lännessä, Bögarsin itäreunalla, vanha tie palaa näkyviin kymmenen metriä leveänä peltotienä. Täysin nurmikoitunut tie päättyy jätemaakasaan. |
| metsakeskus.1000010765 |
92 |
Tolkby (Tolkinkylä)-Nackböle (Niskala) |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
386236.00000000 |
6684200.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010765 |
Tielinja on merkitty Nils Westermarkin vuoden 1761 kartalla. Sama tie näkyy peltokäytävänä jo Samuel Broteruksen vuoden 1699 kartalla.
Tolkbyn vanhalta tonttimaalta johtaa etelään, joen rantaan siirtyneelle Grotensin tilalle tielinja. Tien pohjassa olevien renkaiden urien kohdalla näkyy hiekkaa ja soraa. Tien keskellä ja reunoilla on nurmikkoa. Tiellä on selvät reunavallit.
Tielinja kääntyy Grotensin kohdalla lounaaseen ja laskeutuu Vantaanjoen pohjoispenkalla olevaa terassia pitkin Nackbölen sillan paikalle. Joen rannalla ei näy tiheän aluskasvillisuuden alta merkkejä tiestä tai sillasta. |
| metsakeskus.1000010766 |
91 |
Länsisalmi (Västersundom) Porvarinlahti-Labbacka -tielinja |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
398212.39100000 |
6679140.23500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010766 |
Tielinja on merkitty Nils Westermarkin vuoden 1764 kartalle.
Porvarinlahden itärannalla on pellonreunaa metsänrajassa seuraava, matalana noin neljä metriä leveänä penkkana näkyvä tielinja. Tien pohjalle on tuotu kiviä. Kiviä on erityisen runsaasti kosteikkokohdilla. Tien eteläosa yhdistää Porvarinlahden kalkkiuunit Vikkulantiehen, jonka tiedetään olleen olemassa viimeistään 1700-luvun lopulla.
Kalkkiuunitieltä haaraantuu pohjoiseen Labbackan metsään Västersundomiin kylään suuntautuva vanha tielinja. Tie on nykyään käytössä ulkoilupolkuna. Tie erottuu noin 2-3 metriä leveänä, matalana ja ojattomana penkereenä. Kosteikkokohtiin on tuotu kiviä.
Labbackan keskivaiheilla suoritetut Vuosaaren satamatien tunneliin liittyvät rakennustyöt ovat tuhonneet vanhan tien. Tielinja ei myöskään hahmotu Labbackan pohjoispuolella. Vaikuttaa siltä, että maaperää olisi muokattu voimakkaasti myös tällä osuudella.
Kohde tarkastettiin 2022 ja aluerajaus perustuu maastossa havaittuun tienpohjaan, joka näkyy avoimena väylänä metsässä. Alueella näkyy Labbackan kalliotunnelin ilmanvaihtokanavia sekä linjauksen tolppamerkintöjä, joiden johdosta maahan on varmaankin jonkin verran kajottu alueella. |
| metsakeskus.1000010767 |
92 |
Västersundom (Länsisalmi), Gubbacka-Labben |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27007 |
397095.00000000 |
6680050.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010767 |
Tielinja on merkitty Nils Westermarkin vuoden 1764 kartalle. Tie näkyy kuitenkin peltokäytävinä ja -aitauksina jo Samuel Broteruksen vuoden 1708 kartalla.
Gubbackan etelärinnettä halkoo itä-länsisuunnassa Västerkullan kartanosta vanhalle tonttimaalle ja siitä edelleen Sipoon Kärrbyyn suuntautunut tielinja. Vähän käytetyksi metsätieksi taantunut tie on paikoin täysin aluskasvillisuuden ja raivausjätteen peitossa. Metsäkone on tuhonnut tietä monin kohdin.
Tielinja näkyy noin neljä metriä leveänä rinteellä olevana penkereenä. Tien alarinteen puoleinen reuna kohoaa parhaimmillaan metriin. Lännessä tie erottuu loivalla rinteellä urana. Tie päättyy Västerkullan kartanoon johtavaan tiehen.
Gubbackan yli etelästä pohjoiseen Labbenin tonttimaalle suuntautuneesta tiestä ei havaittu merkkejä. Etelärinteellä on runsaasti pensaikkoa ja raivausjätettä. Lisäksi metsäkone näyttää myllänneen Gubbackan etelärinnettä todella pahasti. |
| metsakeskus.1000010768 |
92 |
Västersundom (Länsisalmi), Heikbacka-Labben |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
397030.00000000 |
6680835.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010768 |
Tielinja on merkitty Nils Westermarkin vuoden 1764 kartalle. Tie näkyy kuitenkin peltokäytävinä ja -aitauksina jo Samuel Broteruksen vuoden 1708 kartalla.
Pohjoisesta Heikbackasta etelään Labbenin tilalle johtanut tie on koillisosaansa lukuun ottamatta jäänyt pois käytöstä. Hylätty tielinja on lähes umpeen kasvanut. Tie erottuu nykyään pellon ja rinteen välissä sijaitsevana noin 3-4 metriä leveänä penkkana. Pellon puolella luoteessa on paikoin jopa metrinkorkuinen penger. Penkan sisäreunalla on joillakin kohdin näkyvissä oja. Tiellä on ajettu joko traktorilla tai metsäkoneella. Renkaat ovat jättäneet pahimmillaan metrin syvyiset urat.
Tie päättyy lounaassa kehä III:n. |
| metsakeskus.1000010769 |
92 |
Västersundom (Länsisalmi), Västerkulla-Mellungsby (Mellunkylä) |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
396189.00000000 |
6680246.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010769 |
Tielinja on merkitty Nils Westermarkin vuoden 1764 kartalle.
Pellon ja metsän rajalla kulkeva tie jakaantuu nykymuodossaan kolmeen osaan: puistotie, hiekkatie ja tykkitie.
Kartanon eteläpuolella tie on aluksi hyvin hoidettua hiekkapohjaista puistotietä. Puiston jälkeen alkaa käytöstä pois jäänyt, lähes täysin aluskasvillisuuden peittämä osuus. Tie erottuu loivalla rinteellä olevana noin neljä metriä leveänä penkkana, jonka sisäsivulla, ylärinteen puolella, on paikoin näkyvissä matala oja.
Puistotie sulautuu saman tien käytössä pysyneeseen hiekkatieosuuteen. Hiekkatie erottuu noin 4-5 metriä leveänä ja noin 0,5 metriä korkeana ojattomana penkkana.
Hiekkatie on etelässä muokattu ensimmäisen maailmansodan aikana mukulakivi- ja sorapintaiseksi tykkitieksi. Tykkitiellä on paikoin yli metrin korkuinen penger idässä pellon puolella. |
| metsakeskus.1000010770 |
92 |
Västersundom (Länsisalmi), Heikbacka |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
396837.00000000 |
6681316.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010770 |
Tielinjaa ei ole merkitty 1600- ja 1700-lukujen kartoille. Tien sijainti vanhojen peltojen vierellä antaa kuitenkin aiheen olettaa, sen olleen olemassa jossain muodossa jo tuolloin.
Heikbackan kylästä jonkin matkaa länteen päin on pellon etelälaidalla tiepenkka, jonka leveys on noin 4-5 metriä ja jonka pellonpuolisen sivun korkeus on noin 0,5-1 metriä. Tielinja johtaa 1950-luvulla puretulle talolle. Tie on käytössä pelto-/metsätienä. Tie on pikku hiljaa kasvamassa umpeen. |
| metsakeskus.1000010771 |
92 |
Västersundom (Länsisalmi), Heikbacka-Håkansböle (Hakunila) |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27007 |
397163.80200000 |
6681605.24200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010771 |
Tielinja näkyy peltokäytävänä Samuel Broteruksen vuonna 1708 laatimalla kartalla.
Heikbackasta pohjoiseen Håkansböleen suuntautuneesta tiestä on jäljellä katkelma nykyisen kyläkeskuksen pohjoispuolella. Aluksi kyseessä on omakotitalolle johtava hiekkatie, seuraavaksi peltotie ja lopuksi ennen katoamistaan osin umpeen kasvanut metsätie. Metsässä on tien kohdalla suuri hiekkakuoppa. Tie häviää täysin saavuttaessa tiiviin istutusmetsän kohdalle. |
| metsakeskus.1000010772 |
92 |
Västersundom (Länsisalmi), Heikbacka-Vikkula |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
397448.69400000 |
6680663.61700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010772 |
Tielinja on merkitty Nils Westermarkin vuoden 1764 kartalle. Tie erottuu kuitenkin niittykäytävinä ja aitausten suuntina Samuel Broteruksen vuoden 1708 kartalla.
Heikbackasta etelään Vikkulaan suuntautuneen tielinjan pohjoisosa (Heikbacka-Itäväylä) on yhä käytössä peltotienä. Tie erottuu pellon ja metsän rajalla olevana 4-6 metriä leveänä ramppina kaikkialla paitsi kohdalla, missä tie kulkee itä-länsisuunnassa pellon yli. Tällä paikalla tie näkyy ympäristöstään kohoavana matalana penkkana. Savista tien pohjaa on vahvistettu tuomalla sille hiekkaa, soraa ja kiviä. Tien keskikohdalla rengasurien välissä on ruohoa ja heinää kasvava kumpare. Tien molemmilla puolilla on oja. |
| metsakeskus.1000010773 |
92 |
Övitsböle (Ylästö)-Tolkby (Tolkinkylä) |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
385090.00000000 |
6684100.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010773 |
Tielinja on merkitty 1760-luvun kartoille. Tie näkyy Samuel Broteruksen vuonna 1699 laatimalla kartalla peltokäytävinä ja aitausten suuntina.
Övitsbölen ja Tolkbyn välissä kulkee käytössä oleva hiekkatie. Kylien rajalla on kahlaamo ja myllynpaikka. |
| metsakeskus.1000010774 |
638 |
Haraldnäs |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
434711.38300000 |
6697558.13100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010774 |
Haraldnäsissä oli 1540-luvulla kolme veronmaksajaa.
Samuel Broteruksen 1690-luvun kartalle merkitty tonttimaa.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu.
Merkityllä piha-alueella on tiheästi rakennettua modernia rakennuskantaa. Historiallisen ajan tonttimaan eteläosissa, joka sijoittuu viereisen talon puolelle saattaa olla jonkinlaista potentiaalia säilyneille kerroksille. |
| metsakeskus.1000010775 |
638 |
Bosgård, tontti 1 |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
435835.17400000 |
6697249.13900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010775 |
Samuel Broteruksen 1690-luvun kartalle merkitty tonttimaa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000010776 |
638 |
Bosgård, tontti 2 |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
436179.03600000 |
6697129.18200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010776 |
Tontti on merkitty Samuel Broteruksen 1690-luvun kartalle. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000010777 |
638 |
Bosgård, tontti 3 |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
435708.22200000 |
6697077.20400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010777 |
Tontti on merkitty Samuel Broteruksen 1690-luvun kartalle. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000010778 |
638 |
Bosgård, tontti 4 |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
436447.20900000 |
6696582.32200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010778 |
Samuel Broteruksen 1690-luvun kartan peltokuviot ja nimet (3 kpl Gamblagiärdan, 3 Köpstadgiärdania) viittaavat joko vanhaan kylätonttiin tai Husholmenin linnaan liittyvään asutukseen. |
| metsakeskus.1000010779 |
638 |
Haga Hagabacka |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
434135.85100000 |
6697966.83600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010779 |
Haga mainitan ensimmäisen kerran vuonna 1467. Kylässä oli 1540-luvulla neljä veronmaksajaa.
Samuel Broteruksen 1690-luvun kartalle merkitty tonttimaa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Molemmat joen varrella olevat kumpareet on syytä tarkistaa. |
| metsakeskus.1000010780 |
638 |
Haga |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
434328.10900000 |
6697675.06700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010780 |
Haga mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1467kylässä oli 1540-luvulla neljä veronmaksajaa.
Samuel Broteruksen kartoittaessa aluetta 1690-luvun alussa, kylässä oli kaksi tonttimaata. Kohde on niistä eteläisempi.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. |
| metsakeskus.1000010781 |
935 |
Hämeenkylän louhokset |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
542326.21900000 |
6714915.53100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010781 |
Virolahden kirkonkylältä etelään avautuvan Rautalanlahden koko itäinen ranta-alue Hämeenkylän kohdalla ja siitä etelään voidaan katsoa yhtenäiseksi louhosalueeksi. Kivilouhosalue käsittää 12 virolahtelaisten ja venäläisten kivimiesten käyttämää louhospaikkaa eli lompkaa, joiden viimeisin käyttö ajoittuu 1800-luvun lopulle ja 1900-luvun alkuun. Vuoden 2023 inventoinnissa (Suhonen ja Taivainen) kohteelle määritettiin aluerajaus, joka koostuu neljästä erillisestä alueesta. Aluerajaus perustuu maastotarkastukseen ja lidar 5p aineistoon.
Alakohteiksi voidaan määritellä seuraavat yksittäiset louhospaikat (etelästä pohjoiseen). Alakohteiden nimet perustuvat E. Raunion kertomukseen (1965 ja karttaliitteeseen 1971) ks. kuvaukset alakohteissa:
1. Maunon lompka P: 6713499 I: 542756 (ETRS-TM35FIN)
2. Männynrannan lompka P: 6714023 I: 542713
3. Kärsän louhos P: 6714531 I: 542389
4. Lentämän louhos P: 6714731 I: 542357
5. Pakkalan louhos P: 6714823 I: 542324
6. Aholoiden louhos P: 6714995 I: 542251
7. Hämeenkylän pieni louhos P: 6715066 I: 542216
8. Kristian Dufvan louhos P: 6715246 I: 542198
9. Joonas Dufvan louhos P: 6715312 I: 542148
10. Leikonkallion louhos P: 6715433 I: 542023
11. Porukkalompka P: 6715590 I: 541982
12. Reinon lompka P: 6715653 I: 541984 |
| metsakeskus.1000010782 |
858 |
Sjöskog (Seutula)-Tuusulan Myllykylä |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
385792.00000000 |
6692065.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010782 |
Tielinja on merkitty 1700- ja 1800-lukujen vaihteesta peräisin olevaan Kuninkaankartastoon.
Vanhan tien Vantaan kaupungin puoleinen osa on nykyään käytössä enduro-mönkijäratana ja jälki on sen mukaista. Tuusulan alueella tielinja on sen sijaan säilynyt erinomaisessa kunnossa. Noin neljä metriä leveä nurmikoitunut tie erottuu paikasta riippuen joko urana tai penkkana. Penkkakohdilla tien molemmilla reunoilla on oja. Idässä tien laskeutuessa joen (=Lillån) rantaan on rinteeseen muodostunut noin kaksi metriä leveä ja metrin syvä ura.
Vuonna 2019 käytiin YVA-ohjelmaan liittyvän inventoinnin yhteydessä tarkastamassa kohteen Vantaan puoleinen osa. Muinaisjäännöksen todettiin säilyneen tuoreilta vahingoilta. Endurorata alkaa silti välittömästi rajauksen länsipuolelta. Myös rajauksen sisäpuolella on ajettu vuosia aikaisemmin jollain isolla työkoneella. Koneen jäljet ovat jo peittyneet kasvustoon. Vanhan tielinjan päällä kulkee myös polku. |
| metsakeskus.1000010783 |
935 |
Hakiavanniemen louhokset |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27008 |
542549.14200000 |
6713123.25400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010783 |
Virolahden kirkonkylältä etelään avautuvaan Rautalanlahteen pistävällä Hakiavanniemellä on useita pienehköjä louhoksia. Niemeä voidaan pitää yhtenäisenä louhosalueena sen kapeimmalta kohdalta länteen olevalta noin 5 ha:n alalta. Louhinnan niemellä on todennäköisesti aloittanut Juho Tavast 1850-luvun loppupuolella, ja paikkakuntalaiset (mm. Martti Kyckling, Anton ja Taneli Ahola) jatkoivat louhintaa vuoteen 1917 asti. Hakiavanniemen kivi oli suhteellisen huonolaatuista ja helposti rapautuvaa. Sitä käytettiin pääasiassa kiilakivenä mm. Kronstedtin telakalla. Lastauslaitureita oli niemen pohjoisrannalla kuusi ja etelärannalla ainakin neljä.
Vuoden 2023 inventoinnissa havaittiin, että laajahkolla ja osin epäyhtenäisellä louhosalueella on runsaasti vapaa-ajan asuntoja. Asunnot sijaitsevat usein louhosten sisäpuolella, louhituilla alueilla. Louhosten vanhat laiturit ovat monin paikoin edelleen käytössä ja vaikuttaa siltä, että niitä on tähän käyttöön kunnostettukin. |
| metsakeskus.1000010783 |
935 |
Hakiavanniemen louhokset |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27009 |
542549.14200000 |
6713123.25400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010783 |
Virolahden kirkonkylältä etelään avautuvaan Rautalanlahteen pistävällä Hakiavanniemellä on useita pienehköjä louhoksia. Niemeä voidaan pitää yhtenäisenä louhosalueena sen kapeimmalta kohdalta länteen olevalta noin 5 ha:n alalta. Louhinnan niemellä on todennäköisesti aloittanut Juho Tavast 1850-luvun loppupuolella, ja paikkakuntalaiset (mm. Martti Kyckling, Anton ja Taneli Ahola) jatkoivat louhintaa vuoteen 1917 asti. Hakiavanniemen kivi oli suhteellisen huonolaatuista ja helposti rapautuvaa. Sitä käytettiin pääasiassa kiilakivenä mm. Kronstedtin telakalla. Lastauslaitureita oli niemen pohjoisrannalla kuusi ja etelärannalla ainakin neljä.
Vuoden 2023 inventoinnissa havaittiin, että laajahkolla ja osin epäyhtenäisellä louhosalueella on runsaasti vapaa-ajan asuntoja. Asunnot sijaitsevat usein louhosten sisäpuolella, louhituilla alueilla. Louhosten vanhat laiturit ovat monin paikoin edelleen käytössä ja vaikuttaa siltä, että niitä on tähän käyttöön kunnostettukin. |
| metsakeskus.1000010784 |
935 |
Korpisaaren louhokset |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27008 |
541345.61600000 |
6715322.36600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010784 |
Virolahden kirkonkylän edustalla oleva Korpisaari on kauttaaltaan louhosalueiden rikkoma. Saaren lukuisista louhospaikoista vanhimmat ovat todennäköisesti 1700-luvun alkupuolelta (Raunio 1965). Vuonna 1855 Englannin laivasto upotti 30 parkkaa Korpisaaren pohjoispuolella. 1900-luvun alussa Martti Kyckling louhi saaren pohjoispäätä. Osa kivestä hakattiin ”puhtaaksi”, osa kuljetettiin kiilakiveksi Kronstadtin telakalle. Myös Santeri Louhisto on lyhyen aikaa ottanut sepeliä saaresta.
Louhosalueita on kaikkialla saaren rannoilla. Pohjoispäätä lukuun ottamatta kiveä on louhittu lähes yksinomaan vakokiilamenetelmällä. Erityisesti saaren lounaispään louhokset ovat näyttäviä, lohkottujen kallioseinämien ollessa yli 10 metriä korkeita. Saarella on myös ollut useita rakennuksia, joiden pohjia on edelleen näkyvissä. Perimätiedon mukaan saarella on venäläisten vankikasarmien lisäksi ollut myös kirkko. Merkkejä vankikasarmeista tai kirkosta ei kuitenkaan ole löydetty. Myöhemmin Korpisaarella oli Hämeenkylän louhoksilla työskentelevien asuntoja.
Saaren länsi- ja lounaisrannoilla sijaitsee veden alla louhoksiin liittyvien lastauslaitureiden jäänteitä. Niitä on todennäköisesti myös muilla rannoilla ruovikoiden peitossa. |
| metsakeskus.1000010784 |
935 |
Korpisaaren louhokset |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27007 |
541345.61600000 |
6715322.36600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010784 |
Virolahden kirkonkylän edustalla oleva Korpisaari on kauttaaltaan louhosalueiden rikkoma. Saaren lukuisista louhospaikoista vanhimmat ovat todennäköisesti 1700-luvun alkupuolelta (Raunio 1965). Vuonna 1855 Englannin laivasto upotti 30 parkkaa Korpisaaren pohjoispuolella. 1900-luvun alussa Martti Kyckling louhi saaren pohjoispäätä. Osa kivestä hakattiin ”puhtaaksi”, osa kuljetettiin kiilakiveksi Kronstadtin telakalle. Myös Santeri Louhisto on lyhyen aikaa ottanut sepeliä saaresta.
Louhosalueita on kaikkialla saaren rannoilla. Pohjoispäätä lukuun ottamatta kiveä on louhittu lähes yksinomaan vakokiilamenetelmällä. Erityisesti saaren lounaispään louhokset ovat näyttäviä, lohkottujen kallioseinämien ollessa yli 10 metriä korkeita. Saarella on myös ollut useita rakennuksia, joiden pohjia on edelleen näkyvissä. Perimätiedon mukaan saarella on venäläisten vankikasarmien lisäksi ollut myös kirkko. Merkkejä vankikasarmeista tai kirkosta ei kuitenkaan ole löydetty. Myöhemmin Korpisaarella oli Hämeenkylän louhoksilla työskentelevien asuntoja.
Saaren länsi- ja lounaisrannoilla sijaitsee veden alla louhoksiin liittyvien lastauslaitureiden jäänteitä. Niitä on todennäköisesti myös muilla rannoilla ruovikoiden peitossa. |
| metsakeskus.1000010784 |
935 |
Korpisaaren louhokset |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27009 |
541345.61600000 |
6715322.36600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010784 |
Virolahden kirkonkylän edustalla oleva Korpisaari on kauttaaltaan louhosalueiden rikkoma. Saaren lukuisista louhospaikoista vanhimmat ovat todennäköisesti 1700-luvun alkupuolelta (Raunio 1965). Vuonna 1855 Englannin laivasto upotti 30 parkkaa Korpisaaren pohjoispuolella. 1900-luvun alussa Martti Kyckling louhi saaren pohjoispäätä. Osa kivestä hakattiin ”puhtaaksi”, osa kuljetettiin kiilakiveksi Kronstadtin telakalle. Myös Santeri Louhisto on lyhyen aikaa ottanut sepeliä saaresta.
Louhosalueita on kaikkialla saaren rannoilla. Pohjoispäätä lukuun ottamatta kiveä on louhittu lähes yksinomaan vakokiilamenetelmällä. Erityisesti saaren lounaispään louhokset ovat näyttäviä, lohkottujen kallioseinämien ollessa yli 10 metriä korkeita. Saarella on myös ollut useita rakennuksia, joiden pohjia on edelleen näkyvissä. Perimätiedon mukaan saarella on venäläisten vankikasarmien lisäksi ollut myös kirkko. Merkkejä vankikasarmeista tai kirkosta ei kuitenkaan ole löydetty. Myöhemmin Korpisaarella oli Hämeenkylän louhoksilla työskentelevien asuntoja.
Saaren länsi- ja lounaisrannoilla sijaitsee veden alla louhoksiin liittyvien lastauslaitureiden jäänteitä. Niitä on todennäköisesti myös muilla rannoilla ruovikoiden peitossa. |
| metsakeskus.1000010785 |
638 |
Renumby |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
436322.97200000 |
6698392.67300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010785 |
Rinembyssä oli 1540-luvulla kuusi veronmaksajaa. Kylässä oli sekä verotalonpoikia että lampuoteja.
Renumby on merkitty Samuel Broteruksen vuoden 1701 kartalle Högbergetin ja Slätisbergetin väliin siten, että talot on ollut Pienpernajanlahden rannalta kallioiden pohjoispuolelle. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. |
| metsakeskus.1000010786 |
638 |
Renumby, tonttimaa 2 |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
436953.96600000 |
6698111.86600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010786 |
Samuel Broteruksen vuoden 1701 kartalle merkitty tonttimaa.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. |
| metsakeskus.1000010787 |
638 |
Renumby, tonttimaa 3 |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
436097.65900000 |
6699042.08500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010787 |
Samuel Broteruksen vuoden 1701 kartalla on alueella valtaisa tankopeltokeskittymä. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. |
| metsakeskus.1000010788 |
257 |
Gruvböle |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
359443.03200000 |
6669903.75200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010788 |
Mahdollinen keskiaikainen autiopyöli. Samuel Broteruksen vuonna 1704 laatiman Smedsbyn kartan selostuksessa mainitaan Gruböle-niminen niitty. Gruvbölen niityn sijainti näkyy Smedsbyn vuosien 1733 ja 1762 kartoilla.
Maastossa on jatkotutkimuksia varten rajattu potentiaalinen kylänpaikka. |
| metsakeskus.1000010790 |
257 |
Porkkala (Porkala by, Porkkala tonttimaa 1 ja 2) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
357117.05300000 |
6653207.45900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010790 |
Kohteessa näkyvissä rakennusten perustuksia, kellareita ja Porkkalan vuokra-ajan neuvostotukikohtaan liittyviä rakenteita. Kulttuurivaikutteinen kasvillisuus, arkeofyyttejä ja koristekasveja. Kohde on osittain luonnonsuojelualuetta.
Porkkalan kylän tontit peltoineen ovat olleet niemen kärjessä sijainneesta historiallisesta satamapaikasta pari kilometriä pohjoiseen nyttemmin maatuneen salmen länsirannalla. Kylässä oli 1500-luvun puolivälissä kaksi taloa, kolmas talo oli salmen itärannalla Rembasissa.
Porkkala oli vielä 1900-luvun alussa vilkas kyläyhteisö, mutta nykyisin vanhalla tonttimaalla on jäljellä vain Räfvasin ja Sundsin eli Musikantsin talojen rakennusten raunioita muistona Neuvostoliiton vuokra-aikaa (1944-1956) edeltävästä asutuksesta. Näkyvissä on useita kalliokumpareilla ja niiden välissä sijaitsevia kivijalkoja sekä pari kellaria jäännöksenä 1800-luvun ja 1900-luvun alun rakennuksista, mutta maan alla on luultavasti säilynyt rakenteita aina keskiajalta asti. Porkkalan kylän menneisyydestä kertoo rikas kulttuurikasvillisuus ja kylän keskusalue luetaankin nykyisin Uudenmaan perinnebiotooppeihin. |
| metsakeskus.1000010792 |
257 |
Porkkala, Böle |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
359351.00000000 |
6654986.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010792 |
Kohde sijaitsee Storkantskogsundetin länsipuolella, niemekkeellä peltojen keskellä itäisen Bölentien pohjoispuolella. Alue on kuusimetsien ympäröimä. Alue on paikannettu vanhojen karttojen perusteella. Suomen asutuksen yleisluettelossa mukaan kylässä oli yksi tila vuonna 1540. Samuel Broteruksen vuoden 1706 kartalle on merkitty kylään yksi tila (Maanmittaushallituksen uudistusarkisto. MHA U Uudistuskartat ja -asiakirjat. B UUDENMAAN LÄÄNI. Kirkkonummi. B21a:14/1. Storkanskog; Storkanskog och Böle: Egokarta med beskrifning (1706-1706). Kansallisarkisto.)
Alue on tarkastettu inventoinnissa 2012. Alueen kaakkoisosasta Kvarnbacka-kumpareen kaakkoispuolelta löytyi inventoinnissa kaksi mahdollista rakennuksen pohjaa. Mahdollisten rakennusten pohjien länsipuolella sijaitsee kivien reunustama kaivo. Ympäröiviltä pelloilta ei, lasin ja tiilen lisäksi, juurikaan tehty löytöjä pintapoiminnassa. Paikalla on myös autiotalo ja perustuksia vuokra-aikaa edeltävältä ajanjaksolta.
Kaivoa ei ole merkitty maastoon; se on sortumassa ja vaarallinen. |
| metsakeskus.1000010793 |
257 |
Junkars |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
359537.04200000 |
6660702.45800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010793 |
Keskiajan lopulla yksinäistalon muodostaneeseen Junkarsiin liitettiin jo 1500-luvun puolivälissä kolmitaloinen Kullabölen eli Rullarsbölen kylä. Vuonna 1680 Junkarsin kolme taloa yhdistettiin säterikartanoksi, jonka omistanut Erik Bure rakennutti uuden päärakennuksen sen nykyiselle paikalle kallioiden väliin lähemmäs merta. Kartanon puistossa on muistona vanhasta rakennuskannasta mm. ison holvikellarin raunio.
Vanha kylätontti muutettiin 1600-luvun lopussa säterin lato- eli karjakartanoksi. Nykyisin paikka on peltojen keskellä oleva pieni joutomaa-alue. Ympäröivässä pellossa on mm. vanhasta asutuksesta indikoivaa palanutta savea. |
| metsakeskus.1000010797 |
890 |
Roavvecohkka |
10001 |
12004 |
13051 |
11000 |
27000 |
504521.41300000 |
7728157.64900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010797 |
Kohde sijaitsee Roavvecohkkan laella, Utsjokilaakson Boearesgiettejavrin itäpuolella, Kenestuvalta 2,5 km kaakkoon. Tiedonannon mukaan laella on pyöreä, vanhalta näyttävä latomus (halk. 1 m, kork. 1,5 m). Kyseessä on mahdollisesti rajamerkki, mutta myös muu rakennelma voi tulla kyseeseen. Kivirakennelmasta noin 100 m päässä on toinen kivipyykki, Rakennelmat eivät näytä liittyvän ainakaan nykyään tiedossa oleviin rajoihin. Paikkaa ei ole tarkastettu arkeologisesti. |
| metsakeskus.1000010798 |
148 |
Paltsanrepimälammet |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
491710.72000000 |
7619777.23800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010798 |
Kohde sijaitsee Hammastunturin erämaassa, Hammasjärveltä 2,5 kilometriä länteen ja Auniorovalta kilometrin lounaaseen, Paltsanrepimälampien itä- ja pohjoispuolisessä rinteessä. Paikalta on todettu neljä pyyntikuopparyhmää kahden pohjoisimman lammen ohitse kulkevan, länsi-itäsuuntaisen polun ja näiden lampien läheltä.
Kahden pohjoisimman Paltsanrepimälammen ympäristöön on kaivettu 25 pyyntikuoppaa pohjoisluode-itakaakkosuuntaiseksi ketjuksi. Kuopista neljä itäisintä sijaitsee muusta kuopparivistösta hieman erillään.
Pyyntikuopat ovat pyöreitä ja halkaisijaltaan enimmillään 4,5 m ja syvyydeltään reilun metrin. Suurimmassa osassa on selkeä valli ympärillä. |
| metsakeskus.1000010799 |
148 |
Kaisavarri 1 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
460617.15600000 |
7663291.68800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010799 |
Kohde sijaitsee Muotkatunturin erämaassa, Kaisavarrin (Davimus Gaisavarri) laelta länteen pistävässä niemessä. Paikalla on tiedonannon mukaan purnu. Kohdetta ei ole tarkastettu arkeologisesti. |
| metsakeskus.1000010800 |
148 |
Kaisavarri 2 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
461748.70800000 |
7661547.39200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010800 |
Kohde sijaitsee Muotkatunturin erämaassa, Kaisavarrilta (Davimus Gaisavarri) 2,2 km etelään, rakkakohoumalla. Paikalla on tiedonnanon mukaan purnu. Kohdetta ei ole tarkastettu arkeologisesti. |
| metsakeskus.1000010802 |
148 |
Jorba-Gaisavarri |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
462622.36100000 |
7659123.36300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010802 |
Kohde sijaitsee Muotkatunturin erämaassa, Jorba-Gaisavarrin eteläisessä rinteessä laen ja niemen välisellä kannaksella. Paikalla on tiedonannon mukaan purnu. Kohdetta ei ole tarkastettu arkeologisesti. |
| metsakeskus.1000010803 |
935 |
Tinkasen louhos |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27009 |
528170.95200000 |
6707694.37900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010803 |
Tinkasen louhos on sijainnut Hinkkajärvestä Klamilanlahteen laskevan Päkinojan itärannalla. Virolahden Hämeenkylän työosuuskunta louhi Tinkasen kallioita Kiviliike Zimmermannin laskuun noin vuonna 1910. Samana vuonna ilmestyneessä lehtiuutisessa kerrotaan, että työosuuskunnan tehtävänä oli irrottaa kivi ja venäjältä saapuvien noin 50 kivimiehen tehtävänä oli hakata kappaleet sileiksi. Kiveä käytettiin Pietarin Nevansiltaan. Kivi lastattiin noin kilometrin päässä louhoksesta olevien Souvion ja Tervasaaren rannoilta. |
| metsakeskus.1000010804 |
935 |
Tuntinniemen louhos |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
539635.30300000 |
6714766.58400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010804 |
Tuntinniemen louhos sijaitsee Virolahden kirkonkylästä etelään avautuva Rautalanselän länsirannalla Hevonniemen ja Pyterlahden louhosten lounaispuolella. Louhosalue käsittää Tuntinniemen kärjestä noin 200 metriä pitkän ja 25 metriä leveän alueen.
Vuoden 2024 inventoinnissa kohde paikannettiin maastossa aiempien tietojen ja vinovalovarjostekartan avulla, valokuvattiin sekä tehtiin kohteelle aluerajaus. |
| metsakeskus.1000010805 |
935 |
Hepokallion ja Kirskallionniemen väliset louhokset |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27007 |
539574.34000000 |
6713117.24100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010805 |
Virolahden kirkonkylältä etelään aukeavan Rautalanselän länsirannalla, Hepokallion ja Kirskallionniemen välissä on viisi pientä louhosaluetta eli lompkaa, jotka ovat olleet käytössä 1700-luvun lopulta 1900-luvun alkuun.
Erilliskohteiksi voidaan määritellä seuraavat yksittäiset louhospaikat (koordinaatit louhosalueiden keskipisteistä):
1. Santaniemen etulompka (pkoo: 6716513, ikoo: 3539517) sijaitsee noin 1,3 km Pyterlahden louhoksesta lounaaseen. Louhoksen on todennäköisesti perustanut Timofei Semeonowitsh Lukianof (”Pissari”) noin v. 1890. Hän lopetti louhoksen käytön noin v. 1912, jonka jälkeen Martti Kyckling teetätti louhoksen hylkykivistä sepeliä noin vuoteen1914. Kivi irrotettiin poraamalla. Lompkan lastauslaituri oli Virolahden pisimpiä ellei pisin; samaa laituria käytti myös Santaniemen eteläpuolella oleva Hopialompka. Rannansuuntaisesti kulki pitkä kuljetusrata. ”Pissari” rakennutti myös Siipioravanvuoren pohjoisrinnettä seuraavan tien louhokselleen. 1900-luvun alussa louhoksella työskenteli noin 15 miestä ja toistakymmentä naista, etupäässä venäläisiä. Louhoksen konttorirakennus oli jäljellä vielä 1980-luvulla. Lisäksi paikalla oli kaksi asuinrakennusta työmiehiä varten, paja, sysikoppi ja hirsinen varastorakennus.
2. Hopialompka (pkoo: 6716336, ikoo: 3539581) oli myös Timofei Lukianofin aloittama 1890-luvulla. Työt loppuivat noin vuonna 1900, jonka jälkeen Martti Kyckling teetti hylkykivistä sepeliä. Paikalla on jäljellä valmiiksi pinottua kiilakiveä.
3. Rivilompka (pkoo: 6716037, ikoo: 3539740) oli myös Lukianoffin perustama. Louhoksella oli oma noin 100 metriä pitkä lastauslaituri, varastorakennus ja paja.
4. Relovan (Artsinan) lompka (pkoo: 6715775, ikoo: 3539766) on todennäköisesti ollut käytössä 1800-luvun alkuvuosikymmeninä. Kivi irrotettiin vakokiilamenetelmällä. Noin 100 metriä pitkä lastauslaituri on ollut louhoksen pohjoisosassa olevassa niemessä. Laiturin rakensi uudelleen Martti Kyckling 1912?14, hyödyntäessään louhoksen hylkykiviä.
5. Ryövärniemen louhos (pkoo: 6715260, ikoo: 3539624) on pieni louhos, jota on ilmeisesti hyödynnetty kahteen otteeseen 1700-luvulla ja 1880-luvulla (Raunio 1965). Kiven irrotuksessa käytettiin vakokiilamenetelmän lisäksi myös porausta. Paikalla on ollut kaksi lastauslaituria.
Vuoden 2025 inventoinnissa kohteeseen tehtiin aluerajaukset maastotarkastuksen ja lidar 5 p aineiston perusteella. |
| metsakeskus.1000010805 |
935 |
Hepokallion ja Kirskallionniemen väliset louhokset |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27008 |
539574.34000000 |
6713117.24100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010805 |
Virolahden kirkonkylältä etelään aukeavan Rautalanselän länsirannalla, Hepokallion ja Kirskallionniemen välissä on viisi pientä louhosaluetta eli lompkaa, jotka ovat olleet käytössä 1700-luvun lopulta 1900-luvun alkuun.
Erilliskohteiksi voidaan määritellä seuraavat yksittäiset louhospaikat (koordinaatit louhosalueiden keskipisteistä):
1. Santaniemen etulompka (pkoo: 6716513, ikoo: 3539517) sijaitsee noin 1,3 km Pyterlahden louhoksesta lounaaseen. Louhoksen on todennäköisesti perustanut Timofei Semeonowitsh Lukianof (”Pissari”) noin v. 1890. Hän lopetti louhoksen käytön noin v. 1912, jonka jälkeen Martti Kyckling teetätti louhoksen hylkykivistä sepeliä noin vuoteen1914. Kivi irrotettiin poraamalla. Lompkan lastauslaituri oli Virolahden pisimpiä ellei pisin; samaa laituria käytti myös Santaniemen eteläpuolella oleva Hopialompka. Rannansuuntaisesti kulki pitkä kuljetusrata. ”Pissari” rakennutti myös Siipioravanvuoren pohjoisrinnettä seuraavan tien louhokselleen. 1900-luvun alussa louhoksella työskenteli noin 15 miestä ja toistakymmentä naista, etupäässä venäläisiä. Louhoksen konttorirakennus oli jäljellä vielä 1980-luvulla. Lisäksi paikalla oli kaksi asuinrakennusta työmiehiä varten, paja, sysikoppi ja hirsinen varastorakennus.
2. Hopialompka (pkoo: 6716336, ikoo: 3539581) oli myös Timofei Lukianofin aloittama 1890-luvulla. Työt loppuivat noin vuonna 1900, jonka jälkeen Martti Kyckling teetti hylkykivistä sepeliä. Paikalla on jäljellä valmiiksi pinottua kiilakiveä.
3. Rivilompka (pkoo: 6716037, ikoo: 3539740) oli myös Lukianoffin perustama. Louhoksella oli oma noin 100 metriä pitkä lastauslaituri, varastorakennus ja paja.
4. Relovan (Artsinan) lompka (pkoo: 6715775, ikoo: 3539766) on todennäköisesti ollut käytössä 1800-luvun alkuvuosikymmeninä. Kivi irrotettiin vakokiilamenetelmällä. Noin 100 metriä pitkä lastauslaituri on ollut louhoksen pohjoisosassa olevassa niemessä. Laiturin rakensi uudelleen Martti Kyckling 1912?14, hyödyntäessään louhoksen hylkykiviä.
5. Ryövärniemen louhos (pkoo: 6715260, ikoo: 3539624) on pieni louhos, jota on ilmeisesti hyödynnetty kahteen otteeseen 1700-luvulla ja 1880-luvulla (Raunio 1965). Kiven irrotuksessa käytettiin vakokiilamenetelmän lisäksi myös porausta. Paikalla on ollut kaksi lastauslaituria.
Vuoden 2025 inventoinnissa kohteeseen tehtiin aluerajaukset maastotarkastuksen ja lidar 5 p aineiston perusteella. |
| metsakeskus.1000010805 |
935 |
Hepokallion ja Kirskallionniemen väliset louhokset |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27009 |
539574.34000000 |
6713117.24100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010805 |
Virolahden kirkonkylältä etelään aukeavan Rautalanselän länsirannalla, Hepokallion ja Kirskallionniemen välissä on viisi pientä louhosaluetta eli lompkaa, jotka ovat olleet käytössä 1700-luvun lopulta 1900-luvun alkuun.
Erilliskohteiksi voidaan määritellä seuraavat yksittäiset louhospaikat (koordinaatit louhosalueiden keskipisteistä):
1. Santaniemen etulompka (pkoo: 6716513, ikoo: 3539517) sijaitsee noin 1,3 km Pyterlahden louhoksesta lounaaseen. Louhoksen on todennäköisesti perustanut Timofei Semeonowitsh Lukianof (”Pissari”) noin v. 1890. Hän lopetti louhoksen käytön noin v. 1912, jonka jälkeen Martti Kyckling teetätti louhoksen hylkykivistä sepeliä noin vuoteen1914. Kivi irrotettiin poraamalla. Lompkan lastauslaituri oli Virolahden pisimpiä ellei pisin; samaa laituria käytti myös Santaniemen eteläpuolella oleva Hopialompka. Rannansuuntaisesti kulki pitkä kuljetusrata. ”Pissari” rakennutti myös Siipioravanvuoren pohjoisrinnettä seuraavan tien louhokselleen. 1900-luvun alussa louhoksella työskenteli noin 15 miestä ja toistakymmentä naista, etupäässä venäläisiä. Louhoksen konttorirakennus oli jäljellä vielä 1980-luvulla. Lisäksi paikalla oli kaksi asuinrakennusta työmiehiä varten, paja, sysikoppi ja hirsinen varastorakennus.
2. Hopialompka (pkoo: 6716336, ikoo: 3539581) oli myös Timofei Lukianofin aloittama 1890-luvulla. Työt loppuivat noin vuonna 1900, jonka jälkeen Martti Kyckling teetti hylkykivistä sepeliä. Paikalla on jäljellä valmiiksi pinottua kiilakiveä.
3. Rivilompka (pkoo: 6716037, ikoo: 3539740) oli myös Lukianoffin perustama. Louhoksella oli oma noin 100 metriä pitkä lastauslaituri, varastorakennus ja paja.
4. Relovan (Artsinan) lompka (pkoo: 6715775, ikoo: 3539766) on todennäköisesti ollut käytössä 1800-luvun alkuvuosikymmeninä. Kivi irrotettiin vakokiilamenetelmällä. Noin 100 metriä pitkä lastauslaituri on ollut louhoksen pohjoisosassa olevassa niemessä. Laiturin rakensi uudelleen Martti Kyckling 1912?14, hyödyntäessään louhoksen hylkykiviä.
5. Ryövärniemen louhos (pkoo: 6715260, ikoo: 3539624) on pieni louhos, jota on ilmeisesti hyödynnetty kahteen otteeseen 1700-luvulla ja 1880-luvulla (Raunio 1965). Kiven irrotuksessa käytettiin vakokiilamenetelmän lisäksi myös porausta. Paikalla on ollut kaksi lastauslaituria.
Vuoden 2025 inventoinnissa kohteeseen tehtiin aluerajaukset maastotarkastuksen ja lidar 5 p aineiston perusteella. |
| metsakeskus.1000010806 |
935 |
Varpusaaren louhokset |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27007 |
541962.37500000 |
6713398.14300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010806 |
Virolahden kirkonkylän edustalla olevan Varpusaaren eteläinen osa on lähes yhtenäistä louhosaluetta. Vanhimmat louhoksista ovat 1700-luvulta ja todennäköisesti vankityömaita (Raunio 1965). Kivi on Varpusaaressa irrotettu lähes yksinomaan vakokiilausmenetelmällä, joskin joitakin porausjälkiä on myös havaittavissa.
Itä-Suomen Graniitti Oy perusti vuonna 1902 suuremman louhoksen Varpusaarelle, mutta yhtiö lopetti toimintansa vararikkoon vuonna 1913. Varpusaarella työskenneltiin lähes ympärivuotisesti. Louhoksesta toimitettiin lähinnä sepelikiveä Pietariin, mutta myös esim. muuri- ja laivanaluskiviä Kronstadtin telakalle. Louhoksen eteläpuolella sijaitsi kaksi hirsistä rakennusta, konttori ja työmiesten asuinrakennus. Lastauslaitureita on saaren rannoilla ollut ainakin 7-8. |
| metsakeskus.1000010806 |
935 |
Varpusaaren louhokset |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27008 |
541962.37500000 |
6713398.14300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010806 |
Virolahden kirkonkylän edustalla olevan Varpusaaren eteläinen osa on lähes yhtenäistä louhosaluetta. Vanhimmat louhoksista ovat 1700-luvulta ja todennäköisesti vankityömaita (Raunio 1965). Kivi on Varpusaaressa irrotettu lähes yksinomaan vakokiilausmenetelmällä, joskin joitakin porausjälkiä on myös havaittavissa.
Itä-Suomen Graniitti Oy perusti vuonna 1902 suuremman louhoksen Varpusaarelle, mutta yhtiö lopetti toimintansa vararikkoon vuonna 1913. Varpusaarella työskenneltiin lähes ympärivuotisesti. Louhoksesta toimitettiin lähinnä sepelikiveä Pietariin, mutta myös esim. muuri- ja laivanaluskiviä Kronstadtin telakalle. Louhoksen eteläpuolella sijaitsi kaksi hirsistä rakennusta, konttori ja työmiesten asuinrakennus. Lastauslaitureita on saaren rannoilla ollut ainakin 7-8. |
| metsakeskus.1000010806 |
935 |
Varpusaaren louhokset |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27009 |
541962.37500000 |
6713398.14300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010806 |
Virolahden kirkonkylän edustalla olevan Varpusaaren eteläinen osa on lähes yhtenäistä louhosaluetta. Vanhimmat louhoksista ovat 1700-luvulta ja todennäköisesti vankityömaita (Raunio 1965). Kivi on Varpusaaressa irrotettu lähes yksinomaan vakokiilausmenetelmällä, joskin joitakin porausjälkiä on myös havaittavissa.
Itä-Suomen Graniitti Oy perusti vuonna 1902 suuremman louhoksen Varpusaarelle, mutta yhtiö lopetti toimintansa vararikkoon vuonna 1913. Varpusaarella työskenneltiin lähes ympärivuotisesti. Louhoksesta toimitettiin lähinnä sepelikiveä Pietariin, mutta myös esim. muuri- ja laivanaluskiviä Kronstadtin telakalle. Louhoksen eteläpuolella sijaitsi kaksi hirsistä rakennusta, konttori ja työmiesten asuinrakennus. Lastauslaitureita on saaren rannoilla ollut ainakin 7-8. |
| metsakeskus.1000010807 |
753 |
Boxby, Backas |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
411646.95900000 |
6685924.57500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010807 |
Tonttimaa on pysynyt käytössä. Vanha pihapiiri on edelleen osin jäljellä. Rakentamatonta tilaa on ainoastaan pihalla ja laidoilla. Paikoin näkyvillä on avokalliota. |
| metsakeskus.1000010808 |
753 |
Boxby, Kråkas, Lassas, Bengts |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
411305.09200000 |
6686240.44900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010808 |
Boxbyn keskusalue on lähes täysin omakotitaloistunut. Suuri osa alueen taloista on raskasrankenteisia. Vanhaa kylämiljöötä on jäljellä ainoastaan pieni katkelma; pohjoisessa pihapiirin osa ja paloasema. Rakentamatonta tilaa on vain pihoilla ja talojen väleissä.
Asemakaavahankeen ”BOX 1 Boxin käsityöläiskeskus” johdosta osassa kylätonttialueesta suoritettiin arkeologinen tarkkuusinventointi vuonna 2013. Tutkimuksessa ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.1000010809 |
753 |
Boxby, Lill-Bengts |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
411536.99800000 |
6686494.34600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010809 |
Tonttimaa on edelleen käytössä. Vanha pihapiiri on osin säilynyt. Rakennukset ovat raskasrakenteisia. Rakentamatonta tilaa on lähinnä pihalla ja laidoilla. |
| metsakeskus.1000010810 |
753 |
Boxby, Vajportby (Stor-ja Lill-Finnas) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
411908.85400000 |
6685432.77200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010810 |
Boxbyyn liitettiin 1500-luvun jälkipuoliskolla sen eteläpuolella sijainnut suomalaiskylä Vajportby. Vajportbyn ainoa tila vuonna 1543 oli Finnas. Finnas jaettiin 1550-luvun puolivälissä Stor- ja Lill-Finnasiin.
Vajportbyn molemmat tontit (Stor- ja Lill-Finnas) ovat pysyneet käytössä nykyaikaan saakka. Myös pihapiirit ja miljöö ovat osin säilyttäneet vanhakaltaisuutensa. Stor-Finnasin päärakennus on kuitenkin nykyään hiukan pihapiiristä erillään. Lisäksi molempien tonttimaiden rakennukset ovat raskasrakenteisia. Rakentamatonta tilaa on lähinnä pihamaalla. Lill-Finnasin luona on paikoin näkyvissä avokallio. |
| metsakeskus.1000010811 |
753 |
Broböle |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
404506.79900000 |
6691961.11300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010811 |
Broböle oli itsenäinen kylä vielä 1500-luvulla. Bröbölessä oli yksi tila vuonna 1543. Lars Jönssonin hallussa ollut tila sai 1600-luvun lopulla nimen Kirves. Kirves oli jaettu vuoden 1580 tienoilla, mutta yhdistetty jälleen 1600-luvun alussa.
Tonttimaa on pysynyt käytössä nykyaikaan saakka. Boxbyntien pohjoispuolinen osa on omakotitaloistunut. Boxbyntien eteläpuolinen pihapiiri on pysynyt vanhakaltaisena. Rakennukset ovat raskasrakenteisia. Rakentamatonta tilaa on lähinnä pihalla ja laidoilla. |
| metsakeskus.1000010812 |
753 |
Gerknäs/Eriksnäs |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
408933.06300000 |
6682533.92000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010812 |
Eriknäsin nimi oli 1800-luvulle saakka Gerknäs. Gerknäs ilmaantuu lähteisiin ensimmäisten verokirjojen aikana 1500-luvun puolivälissä. Gerknäsiin kuului vuonna 1543 kaksi tilaa. Tiloista tuli Gerknäsin säterin perusta, kun ne luovutettiin vuonna 1586 aatelismiehelle.
Tontilla on nykyään Eriknäsin kartano ulkorakennuksineen. Kaikki rakennukset ovat raskasrakenteisia. Rakentamatonta tilaa on lähinnä pihoilla ja laidoilla. Osa tontista on avokalliota. |
| metsakeskus.1000010813 |
753 |
Eriksnäs, Divarp torp (Djupvarp torp) |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
407892.48000000 |
6683497.52700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010813 |
Eriksnäsin kartanoon kuulunut Divarpin torppa on merkitty vuodelta 1731 olevalle kartalle. Torpan paikalla on ollut rakennuksia vielä 1900-luvulla.
Torpan paikka on nykyään autiona. Sipoonlahden itäpuolisella rantaterassilla on lehtipuuvaltaisessa sekametsässä torppaan kuuluneita rakenteita. Vain kaksi rakennuksen pohjaa erottuu selvästi. Aluskasvillisuuden ja vesakon peittämästä pohjoisemmasta rakennuksesta on jäljellä noin 10 x 8 metriä laaja harmaakiviperustus ja mahdollinen uunin paikka. Perustus koostuu idässä yhdestä kerrasta harmaakiviä, joiden halkaisijat ovat noin 0,5-1 metriä. Lännessä meren puolella on noin 0,5 metriä korkea lohkokivinen kylmämuurattu perustus. Rakennuksen eteläpään kuoppa on mahdollisesti kellarin jäännös.
Tonttimaan eteläosassa on kallion juurella pohjakaavaltaan suorakulmainen noin metrin syvyinen ja noin 5 x 6 metriä laaja kuoppa, jolla on matalat seinävallit. Rakenne on osin aluskasvillisuden ja vesakon peitossa. Kyseessä voi kellarin jäännös.
Idässä pellon keskellä olevalla kalliolla on mahdollisesti torppaan liittyneen rakennuksen (riihi?) jäännös. |
| metsakeskus.1000010815 |
753 |
Eriksnäs, Kappiko/Långnäs II |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27007 |
409583.80400000 |
6682767.83200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010815 |
Paikalla on ollut torppa viimeistään 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa.
Torpan paikka on autioitunut. Tontti on kasvillisuudeltaan avoin; niitty- tai laidunmainen. Alueella on yhä jäljellä koristepensaita ja ikivanhoja lehmuksia.
Tontilta erottuu selvästi kahden rakennuksen paikat. Pohjoisessa näkyy heinikon peittämän harmaakivisen noin 10 x 4 metriä laajan rakennuksen kivijalan osia. Perustus koostuu isoista harmaakivistä, joiden halkaisijat ovat noin metrin.
Tontin etelälaidalla on noin 8 x 8 metriä laaja heinikon peitossa oleva uunillinen rakennuksen pohja. Rakennuksen seinät erottuvat noin 2 metriä leveinä matalina valleina. Rakennuksen kohdalla on maassa runsaasti tiilimurskaa. Rakennuksen kaakkoispuolinen kuopanne saattaa olla rakennuksen jäännös. |
| metsakeskus.1000010815 |
753 |
Eriksnäs, Kappiko/Långnäs II |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27008 |
409583.80400000 |
6682767.83200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010815 |
Paikalla on ollut torppa viimeistään 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa.
Torpan paikka on autioitunut. Tontti on kasvillisuudeltaan avoin; niitty- tai laidunmainen. Alueella on yhä jäljellä koristepensaita ja ikivanhoja lehmuksia.
Tontilta erottuu selvästi kahden rakennuksen paikat. Pohjoisessa näkyy heinikon peittämän harmaakivisen noin 10 x 4 metriä laajan rakennuksen kivijalan osia. Perustus koostuu isoista harmaakivistä, joiden halkaisijat ovat noin metrin.
Tontin etelälaidalla on noin 8 x 8 metriä laaja heinikon peitossa oleva uunillinen rakennuksen pohja. Rakennuksen seinät erottuvat noin 2 metriä leveinä matalina valleina. Rakennuksen kohdalla on maassa runsaasti tiilimurskaa. Rakennuksen kaakkoispuolinen kuopanne saattaa olla rakennuksen jäännös. |
| metsakeskus.1000010815 |
753 |
Eriksnäs, Kappiko/Långnäs II |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27009 |
409583.80400000 |
6682767.83200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010815 |
Paikalla on ollut torppa viimeistään 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa.
Torpan paikka on autioitunut. Tontti on kasvillisuudeltaan avoin; niitty- tai laidunmainen. Alueella on yhä jäljellä koristepensaita ja ikivanhoja lehmuksia.
Tontilta erottuu selvästi kahden rakennuksen paikat. Pohjoisessa näkyy heinikon peittämän harmaakivisen noin 10 x 4 metriä laajan rakennuksen kivijalan osia. Perustus koostuu isoista harmaakivistä, joiden halkaisijat ovat noin metrin.
Tontin etelälaidalla on noin 8 x 8 metriä laaja heinikon peitossa oleva uunillinen rakennuksen pohja. Rakennuksen seinät erottuvat noin 2 metriä leveinä matalina valleina. Rakennuksen kohdalla on maassa runsaasti tiilimurskaa. Rakennuksen kaakkoispuolinen kuopanne saattaa olla rakennuksen jäännös. |
| metsakeskus.1000010816 |
753 |
Eriksnäs, Kappiko/Långnäs III |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
409780.72600000 |
6682682.86800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010816 |
Paikalla on ollut torppa viimeistään 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa.
Suhteellisessa avoimessa sekametsässä sijaitseva torpan paikka on autioinut. Alueella on kaksi selvästi maanpinnalle erottuvaa rakennetta. Rantaterassilla lännessä on noin 8 x 5 metriä laaja aluskasvillisuuden peittämä kumpare. Kumpareen reunoilla näkyy mahdollisia kivijalkakiviä.
Ylempänä rinteellä koillisessa on noin 8 x 8 metriä laaja heinikon ja puiden peittämä uunillinen rakennus. Harmaakivinen kivijalka on tehty ilman laastia. Kiviä on yksi kerros. Kivien halkaisijat ovat noin 0,5-1 m. |
| metsakeskus.1000010817 |
753 |
Gästerby, Eskos, Nilsas, Bengts, Juvas, Smeds ja Kitts |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
404398.85500000 |
6689716.01200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010817 |
Gästerby mainitaan lähteissä ensimmäisen kerran 30.9.1442, kun eräässä asiakirjassa esiintyvät ”Andris j Gæstrighisby, Magnus j Gæstrighisby, Olaff j Gæstrighisby” (Nyberg 1931, s. 338).
Gästerbyssä oli vuonna 1543 Bengts, Brutubacka, Bränns, Juvas, Kitts, Matbacka, Smeds ja Stufas nimiset talonpoikaistilat. Kylässä oli lisäksi Erik Larssonin hallussa ollut sopimusverotila. Kun Sopimusverotila jaettiin vuonna 1545, sen toinen puoli siirtyi Nils Perssonin käsiin. Erik Larssonin tilasta muodostui Norkullan säterin perusta. Nils Perssonin tilasta tuli ilmeisesti 1560-luvulla tavallinen talonpoikaistila Eskos. Eskos jaettiin pian tämän jälkeen ja siitä muodostettiin Nilsas. Eskos oli 1600-luvulla useaan otteeseen autiona. Stufas oli autiona 1640-luvulta 1670-luvulle.
Gästerbyssä oli 1700-luvun puolivälissä neljä tonttimaata; 1) Keskustontti (Eskos, Nilsas, Bengts, Juvas, Smeds ja Kitts); 2) Bränns; 3) Matbacka ja 4) Brutubacka. Kylän alueella oli lisäksi viisi torpanpaikka.
Gästerbyn keskustontti on pysynyt käytössä nykyaikaan saakka. Alue on omakotitaloistunut ja alkuperäinen kylämiljöö on hävinnyt lähes tyystin. Alueella on sekä vanhoja että uusia rakennuksia. Pääosa rakennuksista on raskasrakenteisia. Rakentamatonta tilaa on lähinnä pihoilla ja laidoilla. Lisäksi osa vanhasta tontista on lännessä peltona.
Gästerbyn keskusalueen tontit ovat kylän lävistävän tien eteläpuolella. Tien pohjoisreunalla on hiekkakuoppia. Lisäksi pohjoisessa on tien viereisellä rinteellä terassi, jolla on ollut torppa 1700-luvulla. |
| metsakeskus.1000010818 |
753 |
Gästerby, Bränns |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
404506.80900000 |
6689810.97600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010818 |
Tontilla on nykyään museo, ja miljöö on tästä syystä johtuen vanhankaltainen. Alueen rakennukset ovat kevytrakenteisia. Rakentamatonta tilaa on lähinnä pihalla. Tontilla on monin paikoin näkyvillä avokalliota. |
| metsakeskus.1000010819 |
753 |
Gästerby, Matbacka |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
404917.64500000 |
6689772.99500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010819 |
Tonttimaalla on parkkipaikka ja raskasrakenteinen koulu. Tyhjä tilaa on lähinnä laidoilla. Vanhat kulttuurikerrokset ovat todennäköisesti suurelta osin tuhoutuneet. |
| metsakeskus.1000010820 |
753 |
Gästerby, Brutubacka |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
405058.59100000 |
6689630.05000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010820 |
Tonttimaalla on suhteellisen tuore omakotitalo. Tyhjä tilaa on lähinnä pihalla ja laidoilla. |
| metsakeskus.1000010821 |
753 |
Gästerby, Finnåkern |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
404981.61800000 |
6690175.83000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010821 |
Gästerbyn vuosien 1758–1759 kartalla oleva peltokeskittymä viittaa mahdolliseen vanhaan tonttiin.
Pellolla on paikalla selkeä terassi. |
| metsakeskus.1000010822 |
91 |
Gumböle (Gumböle) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
397624.61800000 |
6681858.14100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010822 |
Gumbölessä oli vuonna 1543 viisi tilaa. Niistä tunnetaan nimeltä Jeppas, Kusas ja Mutars. Kylässä oli lisäksi sekä Mårten Larssonin että Knut Jönssonin tilat. Mårten Larssonin tila jaettiin ennen vuotta 1556 veljesten kesken ja näin kylään tuli kuudes tila. Tilan ensimmäinen asukas oli Anders Larsson. Kun tilat yhdistettiin 1650-luvun alussa, se siirtyi profossi Mats Sigfridssonin haltuun. Anders Larssonin tila oli ollut tuolloin autiona noin 20 vuotta ja se yhdistettiin 1680-luvulla Mutarsiin. Knut Jönssonin tila autioitui 1620-luvun alussa ja se pysyi veronmaksukyvyttömänä parikymmentä vuotta, kunnes se 1630-luvun lopulla yhdistettiin Mutarsiin. Jeppas oli autiona noin 1630–1645 ja jälleen 1670-luvun lopulla. Jeppas liitettiin Kusasiin 1690-luvulla.
Tonttimaa on pysynyt käytössä nykyaikaan saakka. Peltojen ympäröimällä mäellä on vanhoja raskas- ja kevytrakenteisia taloja. Rakentamatonta tilaa on lähinnä laidoilla ja pihalla. Lisäksi etelässä on rinteellä rakennuksen paikaksi sopiva terassi. Kylän halki kulkevan Samuel Brotheruksen kartalle merkityn tien linjaus erottuu edelleen.
Aluerajausta on laajennettu vuonna 2015 länteen metallinpaljastinlöytöjen perusteella (ks. alakohde).
Porvoon moottoritien pohjoispuolella tarkastettiin Vantaan kaupunginmuseon toimesta vuonna 2011 Norrbergetin alue, jossa saattoi olla autioitunut keskiaikainen kylätontti. Alueelta löydettiin kivikautinen asuinpaikka Gumböle Norrberget.
Helsingin kaupunginmuseo inventoi kohteella 2022-23. Edellisen tarkastuksen jälkeen muinaisjäännösalueen eteläosan itä-länsi-suuntainen tielinjaus on siirtynyt hieman pohjoisemmaksi ja muinaisjäännösalueen lounaisosaan on muodostettu selkeämpi parkkipaikka (alue on aiemminkin toiminut paikoituskäytössä).
Muinaisjäännösalueen itäosassa havaittiin toiselta laidaltaan kookkailla kivillä pengerretty tien jäännös, joka on paikallisen informantin kertoman mukaan ’hyvin vanha’. Tien eteläpuolella oli pyöreä rakenteeton kuoppa, halk. 6-7 m. Sen pohjalla kasvoi nuorta sekametsää. |
| metsakeskus.1000010823 |
753 |
Hangelby, Skrivars |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
410319.50100000 |
6684003.34000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010823 |
Hangelby mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1501, kun sen, Boxin ja Massbyn välinen raja määritettiin (FMU 4926). Hangelbyssä oli vuonna 1543 tilat Antas, Backas, Fransbacka, Jontas, Keupas, Martis, Olofs, Paris ja Skrifvars. Fransbacka ja Skrifvars olivat yhteiskäytössä vuosina noin 1560–1580. Antas oli autiona vuodesta 1577 1580-luvun puoliväliin ja uudelleen noin 1606–1635. Tila oli 1640-luvulta 1670-luvulle saakka Abraham Jakobssonin käsissä. Tästä johtuen Antasia kutsuttiin joskus Abrahamsiksi. Jontas siirtyi 1560-luvulla aatelismiehellä ja se oli vielä 1600- ja 1700-lukujen vaihteessa rälssitila. Jontas oli 1600-luvulla autiona useita kertoja.
Hangelbyssä oli vuoden 1700 tienoilla yhdeksän tilaa jakaantunena viidelle erilliselle tonttimaalle: 1) Skrivars; 2) Jontas, Antas; 3) Olofs, Paris, Keupas; 4) Backas, Martis ja 5) Fransbacka.
Tonttimaa sijaitsee peltojen ympäröimällä kallionypäreellä. Paikalla on vanhoja ja uusia, kevyt- ja raskasrakenteisia taloja. Tontin parhaalla paikalla etelässä on edelleen talo. Rakentamatonta tilaa lähinnä pihoilla ja laidoilla. Tontin luoteis- ja pohjoispuolella on avokalliota. |
| metsakeskus.1000010824 |
753 |
Hangelby, Jontas, Antas |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
410005.63100000 |
6683806.41400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010824 |
Tonttimaa on pysynyt käytössä nykyaikaan saakka. Vanha tonttimiljöö on kuitenkin kadonnut lähes täysin. Tontilla on sekä raskas- että kevytrakenteisia vanhoja ja uusia taloja. Rakentamatonta tilaa on lähinnä pihoilla ja laidoilla.
Tonttimaalla tehtiin vuonna 2015 arkeologinen tarkkuusinventointi Kalkkirannantien länsipuolella. Alueelle ollaan suunnittelemassa ns. Jontaksen puutarhakylää ja alue asemakaavoitetaan. Tarkkuusinventoinnin tavoitteena oli kartoittaa ja rajata alueella mahdollisesti säilyneitä asutuskerrostumia. Tätä varten alueelle kaivettiin 32 kpl 50 x 50 cm:n kokoista koekuoppaa. Talon pihamaalla maaperä oli yleensä hiekka- tai hietamultaa, joka oli väriltään monin paikoin mustaa. Monessa paikassa maa oli selvästi sekoittunutta. Yhdessä koekuopassa mullan ja sen alla olevan puhtaan hiekkakerroksen alla oli hiilensekainen tumma kerros, joka saattaa olla kulttuurikerroksen jäännös. Koekuopista ei löytynyt mitään varmasti 1800-lukua vanhempaa esineistöä. Koska koekuopista ei löytynyt selvästi 1800-lukua vanhempaa esineistöä eikä mitään rakenteita tai varmasti vanhaa kulttuurikerrosta havaittu, on koekaivauksen tuloksena se, ettei tutkitulla alueella ole suojelua vaativaa kiinteää muinaisjäännöstä. |
| metsakeskus.1000010825 |
753 |
Hangelby, Olofs, Keupas, Paris |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
409786.71200000 |
6684533.12700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010825 |
Tonttimaa on edelleen käytössä. Kylämiljöö ja tonttijako ovat pysyneet melko vanhakantaisina. Alueella on sekä raskas- että kevytrakenteisia taloja. Talot ovat kylän halki kulkevan raitin varrella. Raittitie on kivimuurien rajaama. Alueella on rakentamatonta tilaa lähinnä pihoilla ja laidoilla. Avokallio ja kosteikko eristävät Keupasin pohjoiseen. |
| metsakeskus.1000010826 |
753 |
Hangelby, Backas, Martis |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
410111.57900000 |
6684374.18600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010826 |
Tonttimaa on pysynyt käytössä nykyaikaan saakkaa. Tontti on omakotitaloistunut ja menettänyt lähes täysin vanhan ilmeensä. Rakennukset jakaantuvat vanhan Skrifvarsiin johtavan tien varrelle. Tien länsipuolella on uudempia omakotitaloja ja idässä vanhempia rakennuksia. Rakentamatonta tilaa on lähinnä pihoilla ja laidoilla. |
| metsakeskus.1000010827 |
753 |
Hangelby, Fransbacka |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
409645.76600000 |
6684870.98800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010827 |
Tonttimaa on pysynyt käytössä nykyaikaan saakka. Vanha kylämiljöö on osin hajonnut. Pohjoisessa on kuitenkin jäljellä vanha talo ja pihapiiri. Alueella on sekä vanhoja että uusia omakotitaloja. Talojen joukossa on sekä kevyt- että raskasrakenteisia. Rakentamatonta tilaa on lähinnä pihoilla ja tontin laidoilla.
Fransbackasta kulkee vanha tie etelään Keupasiin, Parisiin ja Olofsiin.
Vuonna 2014 paikalla suoritettiin koekaivaus suunnitellun uudisrakennuksen paikalla. Rakennuspaikalle ja sen välittömään läheisyyteen kaivettiin 12 koekuoppaa. Koekuopista ei löytynyt mitään löytöä tai rakennetta, jotka viittaisivat paikalla olleen kiinteää muinaisjäännöstä. Koekuopista kävi ilmi, että rakennuspaikalla on savista peltomaata, jonka alla on puhdasta savea. |
| metsakeskus.1000010828 |
753 |
Hertsby (Herrala), Björns, Påvals, Källpetas, Vävars |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
406036.16400000 |
6695859.54500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010828 |
Eräässä 30.9.1442 päivätyssä asiakirjassa mainitaan ”Nisse J Herræsby” (Nyberg 1931, s. 338). Lisäksi vuonna 1501 mainittu Anders Fileploth on saattanut olla kotoisin kylän Filplåts-nimisestä talosta (FMU 4926). Hertsbyssä oli vuonna 1543 tilat Filplåts, Källpetas, Påvals, Tallbåskis ja Vävars. Suuri osa kylän tiloista kärsi 1600-luvulla pitkäaikaisesta autioitumisesta. Vävars jaettiin ennen vuotta 1556. Uudistila autioitui 1600-luvun alussa ja asetettiin yhteiskäyttöön Påvalsin kanssa. 1550-luvulla kylässä oli myös Björns- ja Simons-nimiset tilat. Björns oli autiona useita kertoja 1500- ja 1600-luvuilla, mm. vuodesta 1665 1690-luvun alkuun saakka. Källpetas autioitui vuonna 1603 ja pysyi autiona koko vuosisadan lukuun ottamatta keskivaiheen kymmenvuotisperiodia. Simons oli 1600-luvulla autiona pitkiä ajanjaksoja. Påvals autioitui vuonna 1624, mutta oli vuosisadan lopulla luultavasti asuttu ja käytössä ainakin ajoittain. Tila alkoi maksaa veroa uudelleen 1680-luvun lopulla. Filplåts autioitui vuoden 1655 tienoilla, mutta oli vuodesta 1663 lähtien Henrik Bertilssonin käytössä. Hän kuitenkin jätti tilan pian vuoden 1669 jälkeen ja paikalle muutti uusi talonpoika vasta 1690-luvun lopulla.
Hertsbyssä oli 1600-luvun lopulla kuusi tilaa jakaantuneena kolmelle erilliselle tonttimaalle: 1) Björns, Påvals, Källpetas, Vävars; 2) Tallbåskis ja 3) Simons. Fillplåtsin tontti on merkitty 1700-luvun puolivälin kartoille.
Tonttimaa on edelleen käytössä. Vanha kylämiljöö on kuitenkin hajoamassa ja paikka pikkuhiljaa omakotitaloistumassa. Toisaalta alue on yhä ulkoasultaan ryhmäkylämäinen ja vanhojen pihapiirien jäännöksiä on havaittavissa siellä täällä. Alueella on sekä kevyt- että raskasrakenteisia taloja. Pääpaino on kuitenkin jälkimmäisissä. Rakentamatonta on lähinnä pihoilla ja laidoilla. Lisäksi muutama tontin osa on tyhjänä; keskellä on ”romualue” ja pohjoisessa palaneen rakennuksen jäännös.
Tontin länsireunalla on Samuel Broteruksen kartalle merkityn peltokäytävän kohdalla tie.
Tontin eteläpuolella on pellon toisella puolella topografialtaan vanhaksi tontiksi sopiva alue. Paikalla on omakotitaloja.
Kylätontilla tehtiin uudisrakentamisen vuoksi koekaivaus 2017, jolloin hankkeen vaikutusalue kartoitettiin ja alueelle kaivettiin koekuoppia. Tutkimuksessa todettiin, että paikalla on neljä rakennusjäännöstä, joista kolme ajoittunee 1900-luvulle ja yksi on mahdollisesti jonkin verran vanhempi. Alueelle tehdyistä koekuopista ei löytynyt viitteitä säilyneestä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.1000010829 |
753 |
Hertsby (Herrala), Tallbåskis |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
406272.07000000 |
6696117.45100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010829 |
Tonttimaa on edelleen käytössä. Tontin parhaalla paikalla on nykyisin omakotitalo, mutta vanha pihapiiri on kuitenkin edelleen hahmotettavissa ja sen itärinteessä on säilynyt rakennuksen pohjia. |
| metsakeskus.1000010830 |
753 |
Hertsby (Herrala), Simons/Fillplåts |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
406306.05600000 |
6695723.61000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010830 |
Molemmat tontit ovat edelleen käytössä. Tonttien yleisilme on edelleen vanhakaltainen. Talot ovat tien varrella raittimaisesti jakaantuneena. Umpinaisia pihapiirejä ei ole jäljellä. Vanhoja rakennuksia on sen sijaan runsaasti. Alueella on sekä raskas- että kevytrakenteisia taloja. Pääpaino on raskaissa. Rakentamatonta tilaa on runsaasti pihoilla ja rakennusten väleissä. |
| metsakeskus.1000010831 |
753 |
Hindsby, kyläkeskus |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
403149.35200000 |
6690661.62200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010831 |
Hindsby mainitaan ensimmäisen kerran 21.6.1425. Hindsby oli 21 tilallaan Sipoon suurin kylä vuonna 1543. Hindsbyn 1500-luvun tiloista tunnetaan nimeltä Nygård, Petas, Knuters, Lilljofs, Meilis, Nabbis, Paljoki, Prästbacka, Staffas, Storjofs, Torrbacka, Trumpetas, Höstman ja Lill- ja Stor-Hovet.
Hindsbyn kylässä oli 1700-luvun jälkipuoliskolla kuusi tonttimaata: 1) kyläkeskus = Staffas, Prästbacka, Kuras, Meilis, Lilljofs, Storjofs, Petas, Lill-Hovet, Martis, Nabbis ja Knuters; 2) Göstas; 3) Stor-Hovet; 4) Paljoki; 5) Torrbacka; 6) Nygård.
Hindsbyn keskusalue on pysynyt käytössä nykyaikaan saakka. Pohjoisessa mäen päällä hiukan erillään varsinaisesta ryhmäkylästä sijainneen Stor-Hovetin paikalla on nykyään Hofgårdin päärakennus. Kartanon ympärillä puistomaisessa miljöössä näkyy useita rakennusten pohjia ja mahdollisesti myös tuulimyllyn paikka. Kartanorakennuksen ympäristön topografiaa on muokattu viime vuosisatojen aikana voimakkaasti.
Varsinainen Hindsbyn kylä sijaitsee mäen etelärinteellä olevalla terassilla, jonka itä-länsisuuntainen tie jakaa kahteen osaan. Hindsbyn keskustontti on omakotitaloistunut ja kylän alkuperäinen ilme on suurelta osin kadonnut. Vanhoja pihapiirejä ei ole säilynyt. Lännessä tienristeyksen luona on kuitenkin jäljellä katkelma vanhaa kyläraittia. Lisäksi kylä on edelleen varsin tiivis ja paikoin jopa ryhmäkylämäinen. Alueella on sekä uusia että vanhoja kevyt- ja raskasrakenteisia taloja. Kylässä on pihamaiden lisäksi laajoja tyhjiä alueita. Osa tontista on esimerkiksi hevoslaitumena. Itä-Länsisuuntaisen tien eteläpuolisella pellolla näkyy siellä täällä mahdollisia rakennusten paikkoja.
Etelästä itä-länsisuuntaiselta tieltä kylän halki ylös mäelle johtavan Hofgårdintien linjaus on peräisin viimeistään 1700-luvulta.
|
| metsakeskus.1000010832 |
753 |
Hindsby, Göstas |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
402876.46300000 |
6690633.63500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010832 |
Tonttimaan parhaalla paikalla on raskasrakenteinen vanha rakennus. Rakentamatonta tilaa on ainoastaan tontin laidoilla. Nykyinen karja-/hevospiha on hiukan sivussa päärakennuksesta. |
| metsakeskus.1000010833 |
753 |
Hindsby, Paljokiby/Rosendal |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
403544.20500000 |
6689034.28600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010833 |
Paljoki/Rosendal oli itsenäinen kylä ensimmäisten maakirjojen aikana 1500-luvulla. Paljokeen kuuluivat itse Paljoen tilan ohella ainakin Torrbacka, mutta mahdollisesti myös Nygård.
Tonttimaa on pysynyt käytössä nykyaikaan saakka. Pihapiiri on omakotitaloistunut ja menettänyt alkuperäisen ilmeensä. Rakennukset ovat raskasrakenteisia. Rakentamatonta tilaa on lähinnä pihalla ja laidoilla. |
| metsakeskus.1000010834 |
753 |
Hindsby, Torrbacka |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
403421.25200000 |
6689585.06000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010834 |
Tonttimaa on pysynyt käytössä nykyaikaan saakka. Pihapiiri on säilynyt ulkoasultaan alkuperäisen kaltaisena. Talot ovat kuitenkin raskasrakenteisia ja rakentamatonta tilaa on vain pihalla.
Varsinaisen pihanmaan ulkopuolella pohjoisessa on mahdollinen rakennuksen pohja. |
| metsakeskus.1000010835 |
753 |
Hindsby, Nygård |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
402630.56500000 |
6689808.96700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010835 |
Tonttimaa on pysynyt käytössä nykyaikaan saakka. Pihapiiri on säilyttänyt vanhan ilmeensä. Pääosa nykyisistä taloista on raskasrakenteisia. Rakentamatonta tilaa on ainoastaan pihalla ja laidoilla. Tontin länsiosaan on tehty parkkipaikka kasaamalla soraa terassiksi. |
| metsakeskus.1000010836 |
753 |
Hitå |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
407947.45800000 |
6682793.81000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010836 |
Hitå ilmaantuu lähteisiin vasta uuden ajan alussa. Hitåssa oli vuonna 1543 yksi tila.
Tonttimaa on pysynyt käytössä nykyaikaan saakka. Tontilla on sekä raskas- että kevytrakenteisia taloja. Pihoille ja rakennusten väleissä on runsaasti rakentamatonta tilaa. Etelälaidalla on palaneen rakennuksen betoninen kivijalka. |
| metsakeskus.1000010837 |
91 |
Husö (Talosaari) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
400218.58900000 |
6679695.01900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010837 |
Sipoon pitäjän Sundomin neljännekseen uuden ajan alussa laskettu Husö mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1347. Husössä oli vuonna 1540 kolme talonpoikaa, jotka maksoivat yhteensä kokonaisen täysveron. Porvoon läänin vuoden 1547 maakirjan mukaan kylän veronmaksajista kaksi oli ulkokylänmiehiä. Husö ja naapurikylä Granö ovat yhdistettyinä Helsingin voutikunnan vuoden 1556 tili- ja maakirjassa.
Husöstä ei ole 1600–1800-luvuille sijoittuvaa kyläkarttaa, johon olisi merkitty pellot ja tontit. Husö suuripiirteinen sijainti näkyy Kärrbyn vuoden 1694 kartalla. Paikka on sama kuin 1800-luvun alussa laaditussa Kuninkaallisessa merikartastossa.
Tonttimaa on pysynyt käytössä nykyaikaan saakka. Paikalla on Husön kartano ulkorakennuksineen. Rakentamatonta tilaa on sekä pihalla että laidoilla. Pihan pohjoispuolella on useita arkeologisesti kiinnostavia kumpareita.
Vuonna 2015 ilmoitettiin metallinilmaisinlöytö muinaisjäännösrajauksen koillispuolelta, ks. alakohde.
Helsingin kaupunginmuseo kävi tarkastamassa asuinpaikkakohdetta inventoinnissa 2022-23. Kohteen tilanne on pääasiassa ennallaan. Löytöpaikalla (alakohde) ei havaittu rakenteita tai muuta muinaisjäännökseen viittaavaa.
Kylänpaikan aluerajauksen luoteispuolella havaittiin kiviaitaa, kuoppia, rakennuksen pohja vanhan metsittyneen pellon laidalla sekä viitteitä toisesta rakennuksesta. Näiden johdosta kohteen aluerajausta on laajennettu hieman pohjoiseen. |
| metsakeskus.1000010838 |
753 |
Immersby, Storby |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
404449.84600000 |
6686519.29600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010838 |
Immersby ilmaantuu lähteisiin vasta uuden ajan alkupuolella. Immersbyssä oli vuonna 1543 seitsemän tilaa ja vuonna 1544 11 tilaa. Kylän alkuperäiset tilat olivat Bertas, Grisas, Kuras, Lass-Jontas, Nybondas, Valborgs ja Mikael Larssonin tila. Uudelleenjaoissa syntyivät Broas, Högbacka sekä Per Nilssonin että Erik Nilssonin tilat. Vuoden 1555 tienoilla kylään tuli kahdestoista tila Mågs. Erik Nilssonin tila oli autiona vuoden 1608 tienoilta 1620-luvun lopulle. Tila autioitui uudelleen 1630-luvun lopulla ja pysyi veronmaksukyvyttömänä 1660-luvulle saakka, jolloin se liitettiin Immersbyn säteriin. Saman kohtalon kokivat myös Mikael Larssonin tila ja Högbacka. Immersbyn säteri palautettiin 1680-luvun reduktiossa takaisin kruunulle.
Immersby koostui 1600- ja 1700-lukujen vaihteessa yhdeksästä tilasta, jotka olivat jakaantuneet neljälle tonttimalle: 1) Storby=Bertas, Kuras, Lassjontas ja Mågs; 2) Grisas; 3) Linby=Högbacka, Nybondes ja Valborgs; 4) Broas.
Tonttimaa on pysynyt käytössä nykyaikaan. Tontin ilme on edelleen vanhakantainen ja ryhmäkylämäinen. Alueella on sekä raskas- että kevytrakenteisia taloja. Rakennukset näyttävät olevan tonttimaan parhailla paikoilla. Rakentamatonta tilaa on lähinnä pihoilla ja laidoilla. Ainoastaan luoteessa on laajempi rakentamaton alue.
Vuonna 2014 toteutetussa tarkkuusinventoinnissa kohde on todettu tuhoutuneeksi kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Laji muutettu muuksi kulttuuriperintökohteeksi. |
| metsakeskus.1000010839 |
753 |
Immersby, Linby |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
404275.91800000 |
6687012.10000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010839 |
Tonttimaa on pysynyt käytössä nykyaikaan saakka. Tontin ilme on säilynyt vanhakantaisena ja ryhmäkylämäisenä. Alueella on sekä raskas- että kevytrakenteisia taloja. Rakennukset näyttävät olevan tonttimaan parhailla paikoilla. Rakentamatonta tilaa on lähinnä pihoilla ja laidoilla. Eräät rakennukset ovat korkeiden terassien päällä. Näillä paikoilla saattaa olla paksut kulttuurikerrokset, ellei kyseessä ole modernien kellarien rakentamisesta.
Vuonna 2014 toteutetussa tarkkuusinventoinnissa kohde on todettu tuhoutuneeksi kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Laji muutettu muuksi kulttuuriperintökohteeksi. |
| metsakeskus.1000010840 |
753 |
Immersby, Broas |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
404194.95000000 |
6686815.17400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010840 |
Tonttimaa on pysynyt käytössä nykyaikaan saakka. Tontin ilme on vanhankaltainen ja ryhmäkylämäinen. Alueella on sekä raskas- että kevytrakenteisia taloja. Rakennukset näyttävät olevan tonttimaan parhailla paikoilla. Rakentamatonta tilaa on lähinnä pihoilla ja laidoilla. Lisäksi merkittävä osa tonttimaasta on hevoshakana.
Vuonna 2014 toteutetussa tarkkuusinventoinnissa kohde on todettu tuhoutuneeksi kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Laji muutettu muuksi kulttuuriperintökohteeksi. |
| metsakeskus.1000010841 |
753 |
Immersby, Grisas |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
404736.74000000 |
6686136.45400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010841 |
Tonttimaa on pysynyt käytössä nykyaikaan saakka. Tontti on säilyttänyt vanhakantaisen ilmeensä. Tontilla on sekä raskas- että kevytrakenteisia taloja. Rakennukset näyttävät olevan tonttimaan parhailla paikoilla. Rakentamatonta tilaa on lähinnä pihoilla ja laidoilla. Rakennukset ovat erittäin huonossa kunnossa.
Vuonna 2014 toteutetussa tarkkuusinventoinnissa kohde on todettu tuhoutuneeksi kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Laji muutettu muuksi kulttuuriperintökohteeksi. |
| metsakeskus.1000010842 |
753 |
Kallbäck, Eutas, Rusas |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
407379.67600000 |
6685103.88600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010842 |
Eräässä vuoteen 1442 sijoittuvassa asiakirjassa esiintyy ”Sigurdher J Kallbæck” (Nyberg 1931, s. 338). Kallbäckissä oli vuonna 1543 tilat Eutas, Rusas ja Skraflas. Kylään ei ilmaantunut uusia taloja 1700-luvun alkuun mennessä.
Kylän tilat olivat 1700-luvun lopulla kahdella eri tontilla: 1) Eutas, Rusas; 2) Skraflas
Tonttimaa on pysynyt käytössä nykyaikaan saakka. Tontti on säilyttänyt vanhan ilmeensä. Paikalla on sekä vanhoja että uusia raskas- ja kevytrakenteisia taloja. Tontin keskivaiheilla sijaitsevassa ”autiossa” välissä näkyy noin 10 x 8 metriä laaja itä-länsisuuntainen rakennuksen pohja, jonka itäpäässä on noin 2 x 2 metriä laaja ja 0,5 metriä korkea kumpare (=uuni). Tontin pohjoisreunalla olevalla terassilla on peltoa. Tontti on todennäköisesti ulottunut pellolle saakka.
|
| metsakeskus.1000010843 |
753 |
Kallbäck, Skraflas |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
407567.60500000 |
6685282.81600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010843 |
Tonttimaan keskeisimmällä kohdalla on nykyään kartano. Kartanon takana idässä on kevyt- ja raskasrakenteisia uusia ja vanhoja taloja. Rakentamatonta tilaa on lähinnä pihoilla ja laidoilla. |
| metsakeskus.1000010844 |
753 |
Kitö |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
415340.50200000 |
6679948.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010844 |
Kitö esiintyy itsenäisenä kylänä 1540- ja 1550-luvuilla. Kitössä oli vuonna 1544 kaksi tilaa. Kitö laskettiin myöhemmin Spjutsundin osaksi.
Tonttimaa on edelleen käytössä. Paikalla on vanha pihapiiri. Rakentamatonta tilaa on pihalla ja laidoilla |
| metsakeskus.1000010845 |
753 |
Kyrkoby, Böleby |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
402831.46900000 |
6693516.47500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010845 |
Sipoon Kirkonkylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1501 (FMU 4926). Böle by oli vielä 1500-luvun puolivälissä itsenäinen kylä. Böle by koostui neljästä tilasta (Båskis, Laulas, Böle, Labbas). Itse Kirkonkylään kuuluivat vuonna 1543 Klockars, Staffas, Starkis, Torpet sekä Knut Mickelssonin (Kaplansbolet) ja Henrik Nilssonin tilat. Kirkonkylään ilmaantui vuonna 1544 uusi tila, josta tuli myöhemmin 1600-luvulla Klockarbolet. Kylän tilaluku kasvoi vielä vuonna 1556 kestikievarilla. Klockarbolet ja Kaplansbolet olivat yhteiskäytössä 1620-luvulle saakka. Klockarbolet jaettiin vuonna 1651 neljälle sotilaalle. Kappalainen Johannes Nybelius vaati vuonna 1671 saada käyttöönsä 70 vuotta autiona olleen tilan. Nybelius sai pitää verovapauden vuoteen 1678 saakka, mutta tila autioitui heti kun veroa piti alkaa maksaa. Båskis autioitui venäläisten vuonna 1571 kylään tekemän hyökkäyksen vuoksi ja pysyi asumattomana 1600-luvun alkuun saakka. Torpet, Klockarbolet ja Henrik Nilssonin tila autioituivat 1580-luvulla. Pysyvästi autioitunut Henrik Nilssonin tila liitettiin 1620-luvulla Båskikseen. Torpet oli autiona 1620-luvun puoliväliin saakka. Myös muut Kirkonkylän tilat olivat lyhyitä aikoja autioina. Laulas oli autiona vuosina noin 1605–1615 ja uudelleen 1620-luvun lopulta vuoteen 1636. Laulas ja Staffas olivat ajoittain veromaksukyvytttömiä myös 1600-luvun toisella puoliskolla.
Kirkonkylän alueella oli 1600-luvun lopulla seitsemän käytössä ollutta tonttimaata: 1) Böle by = Laulas, Labbas, Båskis, Böle; 2) Gästgivars, 3) Torpet, Kaplansbolet; 4) Prästgård; 5) Klockarbolet, Klackars; 6) Staffas; 7) Starkis.
Samuel Broteruksen vuoden 1699 maanmittauskonseptille on merkitty kolme taloa, jotka puuttuvat puhtaaksipiirretyltä kartalta.
Tonttimaa on pysynyt käytössä nykyaikaan saakka. Tontti on omakotitaloistunut ja menettänyt lähes täysin vanhan ilmeensä. Tonttijako on kuitenkin edelleen hahmotettavissa. Rakentamatonta tilaa on lähinnä pihoilla ja laidoilla. Lisäksi tonttimaan keskivaiheilla on laaja kasvimaa.
Tontin halki kulkee vanha, todennäköisesti keskiaikainen, tielinjaus. |
| metsakeskus.1000010846 |
753 |
Kyrkoby, Gästgivars |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
403070.37200000 |
6693833.35200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010846 |
Tonttimaa on edelleen käytössä. Tontin yleisilme on pysynyt vanhana. Rakennukset ovat edelleen pihamaan ympärillä. Rakentamattomana ovat ainoastaan piha ja laidat. Paikalla on sekä kevyt- että raskasrakenteisia taloja. |
| metsakeskus.1000010847 |
753 |
Kyrkoby, Torpet, Kaplansbolet |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
402966.40600000 |
6694274.17500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010847 |
Tonttimaa on edelleen käytössä. Tontti on omakotitaloistunut ja menettänyt vanhan ilmeensä. Paikalla on sekä raskas- että kevytrakenteisia taloja. Tyhjänä ovat ainoastaan pihat ja laidat. Tonttimaan pohjoisosassa näkyy melko nuoria rakennusten pohjia.
Tontin länsipuolella kulkee vanha, todennäköisesti keskiaikainen, tielinjaus. |
| metsakeskus.1000010848 |
753 |
Kyrkoby, Klockarbolet, Klackars |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
403574.16800000 |
6693470.49700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010848 |
Tonttimaan itäpuoli on edelleen käytössä. Tontin itäosa on omakotitaloistunut ja menettänyt vanhan ilmeensä. Paikalla on raskasrakenteinen omakotitalo. Ainoastaan pihamaa ja laidat ovat rakentamattomana.
Tontin länsipuoli ulkorakennuksen vierellä on niittynä. Paikalla näkyy rakennuksen pohjia pohjois-eteläsuuntaisessa rivissä.
Tonttimaan pohjoispuolisella pellolla on Samuel Broteruksen kartalla tontiksi sopiva aukko. Paikka on nykyään peltona. Pelto oli ummessa ja pintapoimintaa ei siten voitu suorittaa. |
| metsakeskus.1000010849 |
753 |
Kyrkoby, Starkis |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
403583.16400000 |
6692805.76200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010849 |
Tonttimaa on omakotitaloistunut. Tontin keskeisimmällä ja samalla parhaimmalla paikalla on raskasrakenteinen omakotitalo. Rakentamatonta tilaa on lähinnä laidoilla ja pihoilla. |
| metsakeskus.1000010850 |
758 |
Kulasjoki 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
531945.00000000 |
7585348.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010850 |
Kohteen on löytänyt Metsähallituksen luontopalveluiden työntekijä 2008 ja se on tarkastettu 2013 inventoinnissa.
Kohde sijaitsee Kulasjoen eteläpuolella, Lankopäästä noin 4,5 km pohjoiseen päin, hieman yli sadan metrin etäisyydellä joen rannasta. Maasto alueella on kumpuilevaa, moreeniharjanteiden kirjavoimaa kuivaa männikkökangasta.
Kohde muodostuu yhdeksästä pyyntikuopasta, jotka sijaitsevat kahtena ryhmänä. Pyyntikuopparyhmään 1 kuuluvat kuopat 1-3 on kaivettu pohjoisluode-eteläkaakkosuuntaiselle harjanteelle noin 25 metrin matkalle harjanteen suuntaiseksi jonoksi. Kuoppa 1 sijaitsee miltei harjanteen laella ja kuopat 2 ja 3 hieman alempana joelle päin laskevassa rinteessä.
Pyyntikuopparyhmään 2 kuuluvat kuopat 4-9 sijaitsevat kuopista 1-3 toistasataa metriä koilliseen päin. Ne muodostavat itä-länsisuuntaisen, pohjoiselle päin pullistuvan puolikaaren muotoisen jonon. Kuoppien välit ovat keskimäärin noin viisitoista metriä ja jonon kokonaispituus noin kahdeksankymmentä metriä. Kuopat 4-6 ovat koillis-lounaissuuntaisella moreeniharjanteella ja kuopat 7-9 notkelmassa samaisen harjanteen koillispään eteläpuolella. Notkelmassa kulkee Kulasjoen suuntaa seuraava polku, jolle kuopat näkyvät.
Pyyntikuopparyhmä 1:n kaikki kuopat ovat laajoja ja syviä, ja niitä ympäröivät selvästi erottuvat vallit. Pyyntikuopparyhmä 2:n kuopat 5, 8 ja 9 ovat myös melko kookkaita, mutta muut ryhmän 2 kuopat ovat vähäisemmän kokoisia ja miltei vallittomia. Kaikki kohteesta dokumentoidut kuopat ovat kuitenkin maastossa selvästi havaittavissa. |
| metsakeskus.1000010851 |
753 |
Kyrkoby, Mangård |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
404010.98900000 |
6693234.60000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010851 |
Tonttimaa on nykyään käytössä. Samuel Brotheruksen aikaisen (=1600-luvun lopun) autiotontin paikalla on nykyään vanha pihapiiri. Rakennukset ovat raskastekoisia. |
| metsakeskus.1000010852 |
753 |
Kyrkoby, Staffas |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
403814.07800000 |
6692850.74600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010852 |
Tonttimaa on omakotitaloistunut. Rakentamatonta tilaa on lähinnä laidoilla ja pihoilla. |
| metsakeskus.1000010853 |
753 |
Kyrkoby, autio 1 |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
403153.33800000 |
6693289.56600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010853 |
Peltojen ympäröimällä mäennyppyrällä ollut tonttimaa on luultavasti sijainnut alueen länsipään eteläpuolella. Tontilla on nykyään kaksi maatalousrakennusta. Paikalla ei näy maanpäällisiä rakenteita. Osa tontista on ilmeisesti nykyään peltoa. Pellossa on jonkin verran tiilimurskaa. Tontilla on tehty raskaita maansiirtotöitä.
Kylätontin alueella tehtiin rakennustöiden johdosta 2015 koekaivaus, jossa selvitettiin ulottuuko mahd. muinaisjäännös rakennuspaikalle. Suunniteltu rakennuspaikka sijaitsee matalan mäen juurella aivan pellon reunalla ja maalämpö- ja likavesijärjestelmät ovat suunniteltu rakennettavaksi sen eteläpuolella olevalle pellolle. Kaivinkoneen avulla avattiin pellolle kolme koeojaa ja tulevan rakennuspaikalle laajempi alue. Mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa ei koekaivauksessa löytynyt. |
| metsakeskus.1000010854 |
753 |
Kyrkoby, autio 2 (Lill-Lambo) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
402792.48000000 |
6694254.17700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010854 |
Peltoon kaakkoon pistävässä metsäsaarekkeessa on terassi, jonka takana pohjoisessa on kallio. Tonttimaa saattaa jatkua pellolle kaakkoon ja etelään. Paikalla ei ole maanpinnalle näkyviä rakenteiden jäännöksiä. Tontin lävitse kulkee raivattu puhelinlinja. |
| metsakeskus.1000010855 |
753 |
Kyrkoby, Prästgård |
10002 |
12001 |
13009 |
11006 |
27000 |
403819.95200000 |
6693518.71100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010855 |
Sipoon pappila on luultavasti seissyt samalla paikalla keskiaikaisen kirkon rakentamisesta lähtien. Sipoon keskiaikaisista papeista ei ole säilynyt tietoja. Porvoon kihlakunnan vuoden 1673 tuomiokirjassa on kuitenkin mainittu keskiajalla elänyt herra Ingewald.
Pappilan paikka on merkitty Samuel Broteruksen vuoden 1699 kartalle. E. J. Salménin vuonna 1782 laatiman kartan mukaan pappilalla on ollut 1700-luvun lopulla kaksi tonttimaata. Toinen tonttimaa sijaitsee keskiaikaisesta kirkosta jonkin matkaa pohjoiseen paikalla mihin rakennettiin 1883–1885 uusi kirkko.
Vuonna 2015 kohteen itäpuolella olevalta pellolta on löytynyt metallinetsinnässä pronssiesine, mahdollinen hela (KM 40956, ks. alakohde). Pellolta on lisäksi löytynyt sulanutta pronssia sekä pronssilevyn ja -vartaan kappaleita, joita ei ole talletettu kokoelmiin (ks. verif.). Esineiden löytösyvyys peltomullassa oli noin 10-30 cm. |
| metsakeskus.1000010856 |
758 |
Kulasjoki 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
531452.00000000 |
7585047.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010856 |
Kohteen on löytänyt Metsähallituksen luontopalveluiden työntekijä, joka ilmoitti paikalla olevan kolme pyyntikuoppaa. Vuoden 2013 inventoinnin yhteydessä kohde tarkastettiin ja alueelta löydettiin vielä neljä pyyntikuoppa.
Kohde sijaitsee Kulasjoen eteläpuolella, joen suuntaisella, kumpuilevalla hiekkamoreeniharjanteella. Alue on kuivaa mäntykangasta. Kohde muodostuu neljästä pyyntikuopasta, jotka on kaivettu harvaksi itäkoillis-länsilounaissuuntaiseksi jonoksi hiekkamoreeniharjanteelle noin kahdensadan metrin matkalle. Kohteen kuopat ovat muodoltaan pyöreitä tai soikeita, halkaisijaltaan noin kolmimetrisiä ja loivan maavallin ympäröimiä. |
| metsakeskus.1000010857 |
753 |
Löparö |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27023 |
413461.26600000 |
6678794.45000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010857 |
Löparöhön kuului vuonna 1543 kaksi tilaa. Saarella valmistettiin kruunun toimesta salpietaria vuosina 1599–1643. Salpietarin valmistuksen päätyttyä lähes kaikki asukkaat muuttivat pois saarelta. Saaren tiloista 1600-luvulla muodostetun kartanon omistajat vaihtuivat useita kertoja. Ensimmäiset omistajat asuivat kartanossa vakituisesti vasta 1860-luvulla.
Perimätiedon mukaan Ribackenilta löytyi 1800-luvun puolivälissä kyntötöissä 16 tiiliuunin jäännökset. Topeliuksen päiväkirjassa (1839) on maininta nimismies Henrik Tallgrenin epäonnistuneesta kalkkiruukkihankkeesta Löparölla. V.E.V. Wessman mainitsee teoksessaan Boken om Sibbo (1925), että kuivattaessa 1800-luvulla Ribackenin viereistä vesijättömaata pelloksi löytyi ojituksen yhteydessä mäeltä alas johtaneen kivetyn tien sekä veneen jäännöksiä.
1) Mäen laella sijaitseva autioitunut tonttimaa on nykyään hevoshakana, jota halkovat useat kiviaidat, jotka ovat syntyneet paikalla olevia kiviä raivattaessa. Mäen laella on maassa runsaasti tiilimurskaa. Mäen pohjoislaidalla on ainakin kolme aluskasvillisuuden ja pensaikkojen peittämää harmaakivistä (yksi kivikerta) koostuvaa rakennusten perustusta (rakennus 1, 5x5 m; rakennus 2, 7x7 m). Tonttimaan korkeimmalla kohdalla sijainneella rakennuksella 3 on ollut uuni (halk. n. 2 m). Rakennus 3 on täysin pensaikkojen peitossa, ja sen laajuutta on siten mahdoton mitata.
2) Kallion laelle on rakennettu 1800-luvun jälkipuoliskolla tuulimylly. Kallion korkeimmalla kohdalla oleva kiviröykkiö on ilmeisesti rakennuksen, mahdollisesti riihen, pohja. Kallion länsireunalla on tuulimyllyn perustus. Paikalla on kalliossa kiinni rautarenkaita ja -tappeja.
3) Kallion pohjois-, länsi- ja etelärinteillä on muistona salpietarikeittimöstä tieterasseja, kivettyjä ojia, kiviaitoja, kuoppia ja kumpareita. Pystysuoran kallioseinän juurella lännessä on vierekkäin kolme vallien ympäröimää kuoppaa. Keskellä olevan pohjakaavaltaan suorakulmaisen kuopan molemmilla puolilla on puoliympyrän muotoiset kuopat. Kuoppia reunustavat vallit ovat noin 2 metriä leveitä. Kuopissa on kylmämuuratut harmaakiviseinät. Laastia ei ole käytetty. Kivien välissä näyttäisi olevan pelkästään savea. Kuoppien syvyydet ovat noin 2 metriä. Kuoppien halkaisja on n. 8-10 metriä. Vallien sisällä on ilmeisesti jonkinlainen harmaakivirakenne.
Kuoppien väleissä on harmaakivimuurit, joissa on oviaukot. Pohjoisimman kuopan keskellä on noin 2x2 metriä laaja ja 2 metriä korkea röykkiö, uuni?. Eteläisimmän kuopan keskellä on noin 4x4 metriä laaja ja 2 metriä korkea laakakivistä tehty uuni. Lisäksi kallionseinän vierellä on noin 2 metriä korkea, 2 metriä syvä ja neljä metriä leveä harmaakiviuuni.
Kohteesta lähtee rinnettä pitkin alas kivetyt, noin puolen metrin syvyiset ojat sekä pohjoiseen että lounaaseen. Kompleksin edustalla lännessä olevalla terassilla on luultavasti rakennuksen pohjia. Paikalla on myös joitakin selviä rakennekuoppia.
4) Lännessä on rinteen alaosassa kivilouhos. |
| metsakeskus.1000010857 |
753 |
Löparö |
10002 |
12001 |
13007 |
11010 |
27000 |
413461.26600000 |
6678794.45000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010857 |
Löparöhön kuului vuonna 1543 kaksi tilaa. Saarella valmistettiin kruunun toimesta salpietaria vuosina 1599–1643. Salpietarin valmistuksen päätyttyä lähes kaikki asukkaat muuttivat pois saarelta. Saaren tiloista 1600-luvulla muodostetun kartanon omistajat vaihtuivat useita kertoja. Ensimmäiset omistajat asuivat kartanossa vakituisesti vasta 1860-luvulla.
Perimätiedon mukaan Ribackenilta löytyi 1800-luvun puolivälissä kyntötöissä 16 tiiliuunin jäännökset. Topeliuksen päiväkirjassa (1839) on maininta nimismies Henrik Tallgrenin epäonnistuneesta kalkkiruukkihankkeesta Löparölla. V.E.V. Wessman mainitsee teoksessaan Boken om Sibbo (1925), että kuivattaessa 1800-luvulla Ribackenin viereistä vesijättömaata pelloksi löytyi ojituksen yhteydessä mäeltä alas johtaneen kivetyn tien sekä veneen jäännöksiä.
1) Mäen laella sijaitseva autioitunut tonttimaa on nykyään hevoshakana, jota halkovat useat kiviaidat, jotka ovat syntyneet paikalla olevia kiviä raivattaessa. Mäen laella on maassa runsaasti tiilimurskaa. Mäen pohjoislaidalla on ainakin kolme aluskasvillisuuden ja pensaikkojen peittämää harmaakivistä (yksi kivikerta) koostuvaa rakennusten perustusta (rakennus 1, 5x5 m; rakennus 2, 7x7 m). Tonttimaan korkeimmalla kohdalla sijainneella rakennuksella 3 on ollut uuni (halk. n. 2 m). Rakennus 3 on täysin pensaikkojen peitossa, ja sen laajuutta on siten mahdoton mitata.
2) Kallion laelle on rakennettu 1800-luvun jälkipuoliskolla tuulimylly. Kallion korkeimmalla kohdalla oleva kiviröykkiö on ilmeisesti rakennuksen, mahdollisesti riihen, pohja. Kallion länsireunalla on tuulimyllyn perustus. Paikalla on kalliossa kiinni rautarenkaita ja -tappeja.
3) Kallion pohjois-, länsi- ja etelärinteillä on muistona salpietarikeittimöstä tieterasseja, kivettyjä ojia, kiviaitoja, kuoppia ja kumpareita. Pystysuoran kallioseinän juurella lännessä on vierekkäin kolme vallien ympäröimää kuoppaa. Keskellä olevan pohjakaavaltaan suorakulmaisen kuopan molemmilla puolilla on puoliympyrän muotoiset kuopat. Kuoppia reunustavat vallit ovat noin 2 metriä leveitä. Kuopissa on kylmämuuratut harmaakiviseinät. Laastia ei ole käytetty. Kivien välissä näyttäisi olevan pelkästään savea. Kuoppien syvyydet ovat noin 2 metriä. Kuoppien halkaisja on n. 8-10 metriä. Vallien sisällä on ilmeisesti jonkinlainen harmaakivirakenne.
Kuoppien väleissä on harmaakivimuurit, joissa on oviaukot. Pohjoisimman kuopan keskellä on noin 2x2 metriä laaja ja 2 metriä korkea röykkiö, uuni?. Eteläisimmän kuopan keskellä on noin 4x4 metriä laaja ja 2 metriä korkea laakakivistä tehty uuni. Lisäksi kallionseinän vierellä on noin 2 metriä korkea, 2 metriä syvä ja neljä metriä leveä harmaakiviuuni.
Kohteesta lähtee rinnettä pitkin alas kivetyt, noin puolen metrin syvyiset ojat sekä pohjoiseen että lounaaseen. Kompleksin edustalla lännessä olevalla terassilla on luultavasti rakennuksen pohjia. Paikalla on myös joitakin selviä rakennekuoppia.
4) Lännessä on rinteen alaosassa kivilouhos. |
| metsakeskus.1000010857 |
753 |
Löparö |
10002 |
12015 |
13141 |
11006 |
27023 |
413461.26600000 |
6678794.45000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010857 |
Löparöhön kuului vuonna 1543 kaksi tilaa. Saarella valmistettiin kruunun toimesta salpietaria vuosina 1599–1643. Salpietarin valmistuksen päätyttyä lähes kaikki asukkaat muuttivat pois saarelta. Saaren tiloista 1600-luvulla muodostetun kartanon omistajat vaihtuivat useita kertoja. Ensimmäiset omistajat asuivat kartanossa vakituisesti vasta 1860-luvulla.
Perimätiedon mukaan Ribackenilta löytyi 1800-luvun puolivälissä kyntötöissä 16 tiiliuunin jäännökset. Topeliuksen päiväkirjassa (1839) on maininta nimismies Henrik Tallgrenin epäonnistuneesta kalkkiruukkihankkeesta Löparölla. V.E.V. Wessman mainitsee teoksessaan Boken om Sibbo (1925), että kuivattaessa 1800-luvulla Ribackenin viereistä vesijättömaata pelloksi löytyi ojituksen yhteydessä mäeltä alas johtaneen kivetyn tien sekä veneen jäännöksiä.
1) Mäen laella sijaitseva autioitunut tonttimaa on nykyään hevoshakana, jota halkovat useat kiviaidat, jotka ovat syntyneet paikalla olevia kiviä raivattaessa. Mäen laella on maassa runsaasti tiilimurskaa. Mäen pohjoislaidalla on ainakin kolme aluskasvillisuuden ja pensaikkojen peittämää harmaakivistä (yksi kivikerta) koostuvaa rakennusten perustusta (rakennus 1, 5x5 m; rakennus 2, 7x7 m). Tonttimaan korkeimmalla kohdalla sijainneella rakennuksella 3 on ollut uuni (halk. n. 2 m). Rakennus 3 on täysin pensaikkojen peitossa, ja sen laajuutta on siten mahdoton mitata.
2) Kallion laelle on rakennettu 1800-luvun jälkipuoliskolla tuulimylly. Kallion korkeimmalla kohdalla oleva kiviröykkiö on ilmeisesti rakennuksen, mahdollisesti riihen, pohja. Kallion länsireunalla on tuulimyllyn perustus. Paikalla on kalliossa kiinni rautarenkaita ja -tappeja.
3) Kallion pohjois-, länsi- ja etelärinteillä on muistona salpietarikeittimöstä tieterasseja, kivettyjä ojia, kiviaitoja, kuoppia ja kumpareita. Pystysuoran kallioseinän juurella lännessä on vierekkäin kolme vallien ympäröimää kuoppaa. Keskellä olevan pohjakaavaltaan suorakulmaisen kuopan molemmilla puolilla on puoliympyrän muotoiset kuopat. Kuoppia reunustavat vallit ovat noin 2 metriä leveitä. Kuopissa on kylmämuuratut harmaakiviseinät. Laastia ei ole käytetty. Kivien välissä näyttäisi olevan pelkästään savea. Kuoppien syvyydet ovat noin 2 metriä. Kuoppien halkaisja on n. 8-10 metriä. Vallien sisällä on ilmeisesti jonkinlainen harmaakivirakenne.
Kuoppien väleissä on harmaakivimuurit, joissa on oviaukot. Pohjoisimman kuopan keskellä on noin 2x2 metriä laaja ja 2 metriä korkea röykkiö, uuni?. Eteläisimmän kuopan keskellä on noin 4x4 metriä laaja ja 2 metriä korkea laakakivistä tehty uuni. Lisäksi kallionseinän vierellä on noin 2 metriä korkea, 2 metriä syvä ja neljä metriä leveä harmaakiviuuni.
Kohteesta lähtee rinnettä pitkin alas kivetyt, noin puolen metrin syvyiset ojat sekä pohjoiseen että lounaaseen. Kompleksin edustalla lännessä olevalla terassilla on luultavasti rakennuksen pohjia. Paikalla on myös joitakin selviä rakennekuoppia.
4) Lännessä on rinteen alaosassa kivilouhos. |
| metsakeskus.1000010857 |
753 |
Löparö |
10002 |
12015 |
13141 |
11010 |
27000 |
413461.26600000 |
6678794.45000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010857 |
Löparöhön kuului vuonna 1543 kaksi tilaa. Saarella valmistettiin kruunun toimesta salpietaria vuosina 1599–1643. Salpietarin valmistuksen päätyttyä lähes kaikki asukkaat muuttivat pois saarelta. Saaren tiloista 1600-luvulla muodostetun kartanon omistajat vaihtuivat useita kertoja. Ensimmäiset omistajat asuivat kartanossa vakituisesti vasta 1860-luvulla.
Perimätiedon mukaan Ribackenilta löytyi 1800-luvun puolivälissä kyntötöissä 16 tiiliuunin jäännökset. Topeliuksen päiväkirjassa (1839) on maininta nimismies Henrik Tallgrenin epäonnistuneesta kalkkiruukkihankkeesta Löparölla. V.E.V. Wessman mainitsee teoksessaan Boken om Sibbo (1925), että kuivattaessa 1800-luvulla Ribackenin viereistä vesijättömaata pelloksi löytyi ojituksen yhteydessä mäeltä alas johtaneen kivetyn tien sekä veneen jäännöksiä.
1) Mäen laella sijaitseva autioitunut tonttimaa on nykyään hevoshakana, jota halkovat useat kiviaidat, jotka ovat syntyneet paikalla olevia kiviä raivattaessa. Mäen laella on maassa runsaasti tiilimurskaa. Mäen pohjoislaidalla on ainakin kolme aluskasvillisuuden ja pensaikkojen peittämää harmaakivistä (yksi kivikerta) koostuvaa rakennusten perustusta (rakennus 1, 5x5 m; rakennus 2, 7x7 m). Tonttimaan korkeimmalla kohdalla sijainneella rakennuksella 3 on ollut uuni (halk. n. 2 m). Rakennus 3 on täysin pensaikkojen peitossa, ja sen laajuutta on siten mahdoton mitata.
2) Kallion laelle on rakennettu 1800-luvun jälkipuoliskolla tuulimylly. Kallion korkeimmalla kohdalla oleva kiviröykkiö on ilmeisesti rakennuksen, mahdollisesti riihen, pohja. Kallion länsireunalla on tuulimyllyn perustus. Paikalla on kalliossa kiinni rautarenkaita ja -tappeja.
3) Kallion pohjois-, länsi- ja etelärinteillä on muistona salpietarikeittimöstä tieterasseja, kivettyjä ojia, kiviaitoja, kuoppia ja kumpareita. Pystysuoran kallioseinän juurella lännessä on vierekkäin kolme vallien ympäröimää kuoppaa. Keskellä olevan pohjakaavaltaan suorakulmaisen kuopan molemmilla puolilla on puoliympyrän muotoiset kuopat. Kuoppia reunustavat vallit ovat noin 2 metriä leveitä. Kuopissa on kylmämuuratut harmaakiviseinät. Laastia ei ole käytetty. Kivien välissä näyttäisi olevan pelkästään savea. Kuoppien syvyydet ovat noin 2 metriä. Kuoppien halkaisja on n. 8-10 metriä. Vallien sisällä on ilmeisesti jonkinlainen harmaakivirakenne.
Kuoppien väleissä on harmaakivimuurit, joissa on oviaukot. Pohjoisimman kuopan keskellä on noin 2x2 metriä laaja ja 2 metriä korkea röykkiö, uuni?. Eteläisimmän kuopan keskellä on noin 4x4 metriä laaja ja 2 metriä korkea laakakivistä tehty uuni. Lisäksi kallionseinän vierellä on noin 2 metriä korkea, 2 metriä syvä ja neljä metriä leveä harmaakiviuuni.
Kohteesta lähtee rinnettä pitkin alas kivetyt, noin puolen metrin syvyiset ojat sekä pohjoiseen että lounaaseen. Kompleksin edustalla lännessä olevalla terassilla on luultavasti rakennuksen pohjia. Paikalla on myös joitakin selviä rakennekuoppia.
4) Lännessä on rinteen alaosassa kivilouhos. |
| metsakeskus.1000010857 |
753 |
Löparö |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27023 |
413461.26600000 |
6678794.45000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010857 |
Löparöhön kuului vuonna 1543 kaksi tilaa. Saarella valmistettiin kruunun toimesta salpietaria vuosina 1599–1643. Salpietarin valmistuksen päätyttyä lähes kaikki asukkaat muuttivat pois saarelta. Saaren tiloista 1600-luvulla muodostetun kartanon omistajat vaihtuivat useita kertoja. Ensimmäiset omistajat asuivat kartanossa vakituisesti vasta 1860-luvulla.
Perimätiedon mukaan Ribackenilta löytyi 1800-luvun puolivälissä kyntötöissä 16 tiiliuunin jäännökset. Topeliuksen päiväkirjassa (1839) on maininta nimismies Henrik Tallgrenin epäonnistuneesta kalkkiruukkihankkeesta Löparölla. V.E.V. Wessman mainitsee teoksessaan Boken om Sibbo (1925), että kuivattaessa 1800-luvulla Ribackenin viereistä vesijättömaata pelloksi löytyi ojituksen yhteydessä mäeltä alas johtaneen kivetyn tien sekä veneen jäännöksiä.
1) Mäen laella sijaitseva autioitunut tonttimaa on nykyään hevoshakana, jota halkovat useat kiviaidat, jotka ovat syntyneet paikalla olevia kiviä raivattaessa. Mäen laella on maassa runsaasti tiilimurskaa. Mäen pohjoislaidalla on ainakin kolme aluskasvillisuuden ja pensaikkojen peittämää harmaakivistä (yksi kivikerta) koostuvaa rakennusten perustusta (rakennus 1, 5x5 m; rakennus 2, 7x7 m). Tonttimaan korkeimmalla kohdalla sijainneella rakennuksella 3 on ollut uuni (halk. n. 2 m). Rakennus 3 on täysin pensaikkojen peitossa, ja sen laajuutta on siten mahdoton mitata.
2) Kallion laelle on rakennettu 1800-luvun jälkipuoliskolla tuulimylly. Kallion korkeimmalla kohdalla oleva kiviröykkiö on ilmeisesti rakennuksen, mahdollisesti riihen, pohja. Kallion länsireunalla on tuulimyllyn perustus. Paikalla on kalliossa kiinni rautarenkaita ja -tappeja.
3) Kallion pohjois-, länsi- ja etelärinteillä on muistona salpietarikeittimöstä tieterasseja, kivettyjä ojia, kiviaitoja, kuoppia ja kumpareita. Pystysuoran kallioseinän juurella lännessä on vierekkäin kolme vallien ympäröimää kuoppaa. Keskellä olevan pohjakaavaltaan suorakulmaisen kuopan molemmilla puolilla on puoliympyrän muotoiset kuopat. Kuoppia reunustavat vallit ovat noin 2 metriä leveitä. Kuopissa on kylmämuuratut harmaakiviseinät. Laastia ei ole käytetty. Kivien välissä näyttäisi olevan pelkästään savea. Kuoppien syvyydet ovat noin 2 metriä. Kuoppien halkaisja on n. 8-10 metriä. Vallien sisällä on ilmeisesti jonkinlainen harmaakivirakenne.
Kuoppien väleissä on harmaakivimuurit, joissa on oviaukot. Pohjoisimman kuopan keskellä on noin 2x2 metriä laaja ja 2 metriä korkea röykkiö, uuni?. Eteläisimmän kuopan keskellä on noin 4x4 metriä laaja ja 2 metriä korkea laakakivistä tehty uuni. Lisäksi kallionseinän vierellä on noin 2 metriä korkea, 2 metriä syvä ja neljä metriä leveä harmaakiviuuni.
Kohteesta lähtee rinnettä pitkin alas kivetyt, noin puolen metrin syvyiset ojat sekä pohjoiseen että lounaaseen. Kompleksin edustalla lännessä olevalla terassilla on luultavasti rakennuksen pohjia. Paikalla on myös joitakin selviä rakennekuoppia.
4) Lännessä on rinteen alaosassa kivilouhos. |
| metsakeskus.1000010857 |
753 |
Löparö |
10002 |
12012 |
13124 |
11010 |
27000 |
413461.26600000 |
6678794.45000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010857 |
Löparöhön kuului vuonna 1543 kaksi tilaa. Saarella valmistettiin kruunun toimesta salpietaria vuosina 1599–1643. Salpietarin valmistuksen päätyttyä lähes kaikki asukkaat muuttivat pois saarelta. Saaren tiloista 1600-luvulla muodostetun kartanon omistajat vaihtuivat useita kertoja. Ensimmäiset omistajat asuivat kartanossa vakituisesti vasta 1860-luvulla.
Perimätiedon mukaan Ribackenilta löytyi 1800-luvun puolivälissä kyntötöissä 16 tiiliuunin jäännökset. Topeliuksen päiväkirjassa (1839) on maininta nimismies Henrik Tallgrenin epäonnistuneesta kalkkiruukkihankkeesta Löparölla. V.E.V. Wessman mainitsee teoksessaan Boken om Sibbo (1925), että kuivattaessa 1800-luvulla Ribackenin viereistä vesijättömaata pelloksi löytyi ojituksen yhteydessä mäeltä alas johtaneen kivetyn tien sekä veneen jäännöksiä.
1) Mäen laella sijaitseva autioitunut tonttimaa on nykyään hevoshakana, jota halkovat useat kiviaidat, jotka ovat syntyneet paikalla olevia kiviä raivattaessa. Mäen laella on maassa runsaasti tiilimurskaa. Mäen pohjoislaidalla on ainakin kolme aluskasvillisuuden ja pensaikkojen peittämää harmaakivistä (yksi kivikerta) koostuvaa rakennusten perustusta (rakennus 1, 5x5 m; rakennus 2, 7x7 m). Tonttimaan korkeimmalla kohdalla sijainneella rakennuksella 3 on ollut uuni (halk. n. 2 m). Rakennus 3 on täysin pensaikkojen peitossa, ja sen laajuutta on siten mahdoton mitata.
2) Kallion laelle on rakennettu 1800-luvun jälkipuoliskolla tuulimylly. Kallion korkeimmalla kohdalla oleva kiviröykkiö on ilmeisesti rakennuksen, mahdollisesti riihen, pohja. Kallion länsireunalla on tuulimyllyn perustus. Paikalla on kalliossa kiinni rautarenkaita ja -tappeja.
3) Kallion pohjois-, länsi- ja etelärinteillä on muistona salpietarikeittimöstä tieterasseja, kivettyjä ojia, kiviaitoja, kuoppia ja kumpareita. Pystysuoran kallioseinän juurella lännessä on vierekkäin kolme vallien ympäröimää kuoppaa. Keskellä olevan pohjakaavaltaan suorakulmaisen kuopan molemmilla puolilla on puoliympyrän muotoiset kuopat. Kuoppia reunustavat vallit ovat noin 2 metriä leveitä. Kuopissa on kylmämuuratut harmaakiviseinät. Laastia ei ole käytetty. Kivien välissä näyttäisi olevan pelkästään savea. Kuoppien syvyydet ovat noin 2 metriä. Kuoppien halkaisja on n. 8-10 metriä. Vallien sisällä on ilmeisesti jonkinlainen harmaakivirakenne.
Kuoppien väleissä on harmaakivimuurit, joissa on oviaukot. Pohjoisimman kuopan keskellä on noin 2x2 metriä laaja ja 2 metriä korkea röykkiö, uuni?. Eteläisimmän kuopan keskellä on noin 4x4 metriä laaja ja 2 metriä korkea laakakivistä tehty uuni. Lisäksi kallionseinän vierellä on noin 2 metriä korkea, 2 metriä syvä ja neljä metriä leveä harmaakiviuuni.
Kohteesta lähtee rinnettä pitkin alas kivetyt, noin puolen metrin syvyiset ojat sekä pohjoiseen että lounaaseen. Kompleksin edustalla lännessä olevalla terassilla on luultavasti rakennuksen pohjia. Paikalla on myös joitakin selviä rakennekuoppia.
4) Lännessä on rinteen alaosassa kivilouhos. |
| metsakeskus.1000010857 |
753 |
Löparö |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27023 |
413461.26600000 |
6678794.45000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010857 |
Löparöhön kuului vuonna 1543 kaksi tilaa. Saarella valmistettiin kruunun toimesta salpietaria vuosina 1599–1643. Salpietarin valmistuksen päätyttyä lähes kaikki asukkaat muuttivat pois saarelta. Saaren tiloista 1600-luvulla muodostetun kartanon omistajat vaihtuivat useita kertoja. Ensimmäiset omistajat asuivat kartanossa vakituisesti vasta 1860-luvulla.
Perimätiedon mukaan Ribackenilta löytyi 1800-luvun puolivälissä kyntötöissä 16 tiiliuunin jäännökset. Topeliuksen päiväkirjassa (1839) on maininta nimismies Henrik Tallgrenin epäonnistuneesta kalkkiruukkihankkeesta Löparölla. V.E.V. Wessman mainitsee teoksessaan Boken om Sibbo (1925), että kuivattaessa 1800-luvulla Ribackenin viereistä vesijättömaata pelloksi löytyi ojituksen yhteydessä mäeltä alas johtaneen kivetyn tien sekä veneen jäännöksiä.
1) Mäen laella sijaitseva autioitunut tonttimaa on nykyään hevoshakana, jota halkovat useat kiviaidat, jotka ovat syntyneet paikalla olevia kiviä raivattaessa. Mäen laella on maassa runsaasti tiilimurskaa. Mäen pohjoislaidalla on ainakin kolme aluskasvillisuuden ja pensaikkojen peittämää harmaakivistä (yksi kivikerta) koostuvaa rakennusten perustusta (rakennus 1, 5x5 m; rakennus 2, 7x7 m). Tonttimaan korkeimmalla kohdalla sijainneella rakennuksella 3 on ollut uuni (halk. n. 2 m). Rakennus 3 on täysin pensaikkojen peitossa, ja sen laajuutta on siten mahdoton mitata.
2) Kallion laelle on rakennettu 1800-luvun jälkipuoliskolla tuulimylly. Kallion korkeimmalla kohdalla oleva kiviröykkiö on ilmeisesti rakennuksen, mahdollisesti riihen, pohja. Kallion länsireunalla on tuulimyllyn perustus. Paikalla on kalliossa kiinni rautarenkaita ja -tappeja.
3) Kallion pohjois-, länsi- ja etelärinteillä on muistona salpietarikeittimöstä tieterasseja, kivettyjä ojia, kiviaitoja, kuoppia ja kumpareita. Pystysuoran kallioseinän juurella lännessä on vierekkäin kolme vallien ympäröimää kuoppaa. Keskellä olevan pohjakaavaltaan suorakulmaisen kuopan molemmilla puolilla on puoliympyrän muotoiset kuopat. Kuoppia reunustavat vallit ovat noin 2 metriä leveitä. Kuopissa on kylmämuuratut harmaakiviseinät. Laastia ei ole käytetty. Kivien välissä näyttäisi olevan pelkästään savea. Kuoppien syvyydet ovat noin 2 metriä. Kuoppien halkaisja on n. 8-10 metriä. Vallien sisällä on ilmeisesti jonkinlainen harmaakivirakenne.
Kuoppien väleissä on harmaakivimuurit, joissa on oviaukot. Pohjoisimman kuopan keskellä on noin 2x2 metriä laaja ja 2 metriä korkea röykkiö, uuni?. Eteläisimmän kuopan keskellä on noin 4x4 metriä laaja ja 2 metriä korkea laakakivistä tehty uuni. Lisäksi kallionseinän vierellä on noin 2 metriä korkea, 2 metriä syvä ja neljä metriä leveä harmaakiviuuni.
Kohteesta lähtee rinnettä pitkin alas kivetyt, noin puolen metrin syvyiset ojat sekä pohjoiseen että lounaaseen. Kompleksin edustalla lännessä olevalla terassilla on luultavasti rakennuksen pohjia. Paikalla on myös joitakin selviä rakennekuoppia.
4) Lännessä on rinteen alaosassa kivilouhos. |
| metsakeskus.1000010857 |
753 |
Löparö |
10002 |
12004 |
13045 |
11010 |
27000 |
413461.26600000 |
6678794.45000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010857 |
Löparöhön kuului vuonna 1543 kaksi tilaa. Saarella valmistettiin kruunun toimesta salpietaria vuosina 1599–1643. Salpietarin valmistuksen päätyttyä lähes kaikki asukkaat muuttivat pois saarelta. Saaren tiloista 1600-luvulla muodostetun kartanon omistajat vaihtuivat useita kertoja. Ensimmäiset omistajat asuivat kartanossa vakituisesti vasta 1860-luvulla.
Perimätiedon mukaan Ribackenilta löytyi 1800-luvun puolivälissä kyntötöissä 16 tiiliuunin jäännökset. Topeliuksen päiväkirjassa (1839) on maininta nimismies Henrik Tallgrenin epäonnistuneesta kalkkiruukkihankkeesta Löparölla. V.E.V. Wessman mainitsee teoksessaan Boken om Sibbo (1925), että kuivattaessa 1800-luvulla Ribackenin viereistä vesijättömaata pelloksi löytyi ojituksen yhteydessä mäeltä alas johtaneen kivetyn tien sekä veneen jäännöksiä.
1) Mäen laella sijaitseva autioitunut tonttimaa on nykyään hevoshakana, jota halkovat useat kiviaidat, jotka ovat syntyneet paikalla olevia kiviä raivattaessa. Mäen laella on maassa runsaasti tiilimurskaa. Mäen pohjoislaidalla on ainakin kolme aluskasvillisuuden ja pensaikkojen peittämää harmaakivistä (yksi kivikerta) koostuvaa rakennusten perustusta (rakennus 1, 5x5 m; rakennus 2, 7x7 m). Tonttimaan korkeimmalla kohdalla sijainneella rakennuksella 3 on ollut uuni (halk. n. 2 m). Rakennus 3 on täysin pensaikkojen peitossa, ja sen laajuutta on siten mahdoton mitata.
2) Kallion laelle on rakennettu 1800-luvun jälkipuoliskolla tuulimylly. Kallion korkeimmalla kohdalla oleva kiviröykkiö on ilmeisesti rakennuksen, mahdollisesti riihen, pohja. Kallion länsireunalla on tuulimyllyn perustus. Paikalla on kalliossa kiinni rautarenkaita ja -tappeja.
3) Kallion pohjois-, länsi- ja etelärinteillä on muistona salpietarikeittimöstä tieterasseja, kivettyjä ojia, kiviaitoja, kuoppia ja kumpareita. Pystysuoran kallioseinän juurella lännessä on vierekkäin kolme vallien ympäröimää kuoppaa. Keskellä olevan pohjakaavaltaan suorakulmaisen kuopan molemmilla puolilla on puoliympyrän muotoiset kuopat. Kuoppia reunustavat vallit ovat noin 2 metriä leveitä. Kuopissa on kylmämuuratut harmaakiviseinät. Laastia ei ole käytetty. Kivien välissä näyttäisi olevan pelkästään savea. Kuoppien syvyydet ovat noin 2 metriä. Kuoppien halkaisja on n. 8-10 metriä. Vallien sisällä on ilmeisesti jonkinlainen harmaakivirakenne.
Kuoppien väleissä on harmaakivimuurit, joissa on oviaukot. Pohjoisimman kuopan keskellä on noin 2x2 metriä laaja ja 2 metriä korkea röykkiö, uuni?. Eteläisimmän kuopan keskellä on noin 4x4 metriä laaja ja 2 metriä korkea laakakivistä tehty uuni. Lisäksi kallionseinän vierellä on noin 2 metriä korkea, 2 metriä syvä ja neljä metriä leveä harmaakiviuuni.
Kohteesta lähtee rinnettä pitkin alas kivetyt, noin puolen metrin syvyiset ojat sekä pohjoiseen että lounaaseen. Kompleksin edustalla lännessä olevalla terassilla on luultavasti rakennuksen pohjia. Paikalla on myös joitakin selviä rakennekuoppia.
4) Lännessä on rinteen alaosassa kivilouhos. |
| metsakeskus.1000010857 |
753 |
Löparö |
10002 |
12016 |
13179 |
11006 |
27023 |
413461.26600000 |
6678794.45000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010857 |
Löparöhön kuului vuonna 1543 kaksi tilaa. Saarella valmistettiin kruunun toimesta salpietaria vuosina 1599–1643. Salpietarin valmistuksen päätyttyä lähes kaikki asukkaat muuttivat pois saarelta. Saaren tiloista 1600-luvulla muodostetun kartanon omistajat vaihtuivat useita kertoja. Ensimmäiset omistajat asuivat kartanossa vakituisesti vasta 1860-luvulla.
Perimätiedon mukaan Ribackenilta löytyi 1800-luvun puolivälissä kyntötöissä 16 tiiliuunin jäännökset. Topeliuksen päiväkirjassa (1839) on maininta nimismies Henrik Tallgrenin epäonnistuneesta kalkkiruukkihankkeesta Löparölla. V.E.V. Wessman mainitsee teoksessaan Boken om Sibbo (1925), että kuivattaessa 1800-luvulla Ribackenin viereistä vesijättömaata pelloksi löytyi ojituksen yhteydessä mäeltä alas johtaneen kivetyn tien sekä veneen jäännöksiä.
1) Mäen laella sijaitseva autioitunut tonttimaa on nykyään hevoshakana, jota halkovat useat kiviaidat, jotka ovat syntyneet paikalla olevia kiviä raivattaessa. Mäen laella on maassa runsaasti tiilimurskaa. Mäen pohjoislaidalla on ainakin kolme aluskasvillisuuden ja pensaikkojen peittämää harmaakivistä (yksi kivikerta) koostuvaa rakennusten perustusta (rakennus 1, 5x5 m; rakennus 2, 7x7 m). Tonttimaan korkeimmalla kohdalla sijainneella rakennuksella 3 on ollut uuni (halk. n. 2 m). Rakennus 3 on täysin pensaikkojen peitossa, ja sen laajuutta on siten mahdoton mitata.
2) Kallion laelle on rakennettu 1800-luvun jälkipuoliskolla tuulimylly. Kallion korkeimmalla kohdalla oleva kiviröykkiö on ilmeisesti rakennuksen, mahdollisesti riihen, pohja. Kallion länsireunalla on tuulimyllyn perustus. Paikalla on kalliossa kiinni rautarenkaita ja -tappeja.
3) Kallion pohjois-, länsi- ja etelärinteillä on muistona salpietarikeittimöstä tieterasseja, kivettyjä ojia, kiviaitoja, kuoppia ja kumpareita. Pystysuoran kallioseinän juurella lännessä on vierekkäin kolme vallien ympäröimää kuoppaa. Keskellä olevan pohjakaavaltaan suorakulmaisen kuopan molemmilla puolilla on puoliympyrän muotoiset kuopat. Kuoppia reunustavat vallit ovat noin 2 metriä leveitä. Kuopissa on kylmämuuratut harmaakiviseinät. Laastia ei ole käytetty. Kivien välissä näyttäisi olevan pelkästään savea. Kuoppien syvyydet ovat noin 2 metriä. Kuoppien halkaisja on n. 8-10 metriä. Vallien sisällä on ilmeisesti jonkinlainen harmaakivirakenne.
Kuoppien väleissä on harmaakivimuurit, joissa on oviaukot. Pohjoisimman kuopan keskellä on noin 2x2 metriä laaja ja 2 metriä korkea röykkiö, uuni?. Eteläisimmän kuopan keskellä on noin 4x4 metriä laaja ja 2 metriä korkea laakakivistä tehty uuni. Lisäksi kallionseinän vierellä on noin 2 metriä korkea, 2 metriä syvä ja neljä metriä leveä harmaakiviuuni.
Kohteesta lähtee rinnettä pitkin alas kivetyt, noin puolen metrin syvyiset ojat sekä pohjoiseen että lounaaseen. Kompleksin edustalla lännessä olevalla terassilla on luultavasti rakennuksen pohjia. Paikalla on myös joitakin selviä rakennekuoppia.
4) Lännessä on rinteen alaosassa kivilouhos. |
| metsakeskus.1000010857 |
753 |
Löparö |
10002 |
12016 |
13179 |
11010 |
27000 |
413461.26600000 |
6678794.45000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010857 |
Löparöhön kuului vuonna 1543 kaksi tilaa. Saarella valmistettiin kruunun toimesta salpietaria vuosina 1599–1643. Salpietarin valmistuksen päätyttyä lähes kaikki asukkaat muuttivat pois saarelta. Saaren tiloista 1600-luvulla muodostetun kartanon omistajat vaihtuivat useita kertoja. Ensimmäiset omistajat asuivat kartanossa vakituisesti vasta 1860-luvulla.
Perimätiedon mukaan Ribackenilta löytyi 1800-luvun puolivälissä kyntötöissä 16 tiiliuunin jäännökset. Topeliuksen päiväkirjassa (1839) on maininta nimismies Henrik Tallgrenin epäonnistuneesta kalkkiruukkihankkeesta Löparölla. V.E.V. Wessman mainitsee teoksessaan Boken om Sibbo (1925), että kuivattaessa 1800-luvulla Ribackenin viereistä vesijättömaata pelloksi löytyi ojituksen yhteydessä mäeltä alas johtaneen kivetyn tien sekä veneen jäännöksiä.
1) Mäen laella sijaitseva autioitunut tonttimaa on nykyään hevoshakana, jota halkovat useat kiviaidat, jotka ovat syntyneet paikalla olevia kiviä raivattaessa. Mäen laella on maassa runsaasti tiilimurskaa. Mäen pohjoislaidalla on ainakin kolme aluskasvillisuuden ja pensaikkojen peittämää harmaakivistä (yksi kivikerta) koostuvaa rakennusten perustusta (rakennus 1, 5x5 m; rakennus 2, 7x7 m). Tonttimaan korkeimmalla kohdalla sijainneella rakennuksella 3 on ollut uuni (halk. n. 2 m). Rakennus 3 on täysin pensaikkojen peitossa, ja sen laajuutta on siten mahdoton mitata.
2) Kallion laelle on rakennettu 1800-luvun jälkipuoliskolla tuulimylly. Kallion korkeimmalla kohdalla oleva kiviröykkiö on ilmeisesti rakennuksen, mahdollisesti riihen, pohja. Kallion länsireunalla on tuulimyllyn perustus. Paikalla on kalliossa kiinni rautarenkaita ja -tappeja.
3) Kallion pohjois-, länsi- ja etelärinteillä on muistona salpietarikeittimöstä tieterasseja, kivettyjä ojia, kiviaitoja, kuoppia ja kumpareita. Pystysuoran kallioseinän juurella lännessä on vierekkäin kolme vallien ympäröimää kuoppaa. Keskellä olevan pohjakaavaltaan suorakulmaisen kuopan molemmilla puolilla on puoliympyrän muotoiset kuopat. Kuoppia reunustavat vallit ovat noin 2 metriä leveitä. Kuopissa on kylmämuuratut harmaakiviseinät. Laastia ei ole käytetty. Kivien välissä näyttäisi olevan pelkästään savea. Kuoppien syvyydet ovat noin 2 metriä. Kuoppien halkaisja on n. 8-10 metriä. Vallien sisällä on ilmeisesti jonkinlainen harmaakivirakenne.
Kuoppien väleissä on harmaakivimuurit, joissa on oviaukot. Pohjoisimman kuopan keskellä on noin 2x2 metriä laaja ja 2 metriä korkea röykkiö, uuni?. Eteläisimmän kuopan keskellä on noin 4x4 metriä laaja ja 2 metriä korkea laakakivistä tehty uuni. Lisäksi kallionseinän vierellä on noin 2 metriä korkea, 2 metriä syvä ja neljä metriä leveä harmaakiviuuni.
Kohteesta lähtee rinnettä pitkin alas kivetyt, noin puolen metrin syvyiset ojat sekä pohjoiseen että lounaaseen. Kompleksin edustalla lännessä olevalla terassilla on luultavasti rakennuksen pohjia. Paikalla on myös joitakin selviä rakennekuoppia.
4) Lännessä on rinteen alaosassa kivilouhos. |
| metsakeskus.1000010858 |
753 |
Massby, Söderkulla |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
406422.05700000 |
6686015.51300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010858 |
Massby mainitaan ensimmäisen kerran 30.9.1442 (Nyberg 1931, s. 338). Massby palaa lähteisiin vuonna 1501, kun sen, Boxbyn ja Hangelbyn välinen raja määritettiin (FMU 4926). Massbyyn kuului vuonna 1543 16 tilaa. Tiloista tunnetaan nimeltä Glamars, Glasas, Heikjeppas, Jeppas, Kavels, Kuus, Pelles, Staffas ja Styrmans. Kylästä muodostettiin vuonna 1556 Massbyn latokartano, joka toimi kuitenkin vain vuoteen 1561 saakka. Vuonna 1563 kylästä oli jäljellä edellä mainitut yhdeksän tilaa. Kadonneista tiloista kolme oli luovutettu Norkullan Hans Eriksonille. Näistä kahdesta tuli Söderkullan kartanon perusta. Kolmannesta muodostettiin rälssitila Danielsbacka, myöhempi Söderkullan torppa. Neljä muuta oli luovutettu kahdelle helsinkiläiselle porvarille sopimusverotiloiksi. Sopimusverotiloista oli 1600-luvun lopulla jäljellä kaksi: Ivars ja Blåfields (Hansas). Heikjeppas oli autiona suuren osan 1600-luvusta ja sitä alettiin käyttää uudelleen vasta vuonna 1706. Glasas oli autiona 1660-luvulta vuoteen 1691.
Massbyssä oli 1600- ja 1700-lukujen vaihteessa kymmenen tilaa jakaantuneena viidelle tonttimaalle: 1) Stor-Massby=Jeppas, Staffas, Ivars, Pellas, Blåfields, Glasas ja Heikjeppas (Nyb?ndas); 2) Glamars; 3) Söderkulla; 4) Lill-Massby=Kavals, Styrmans ja Kuus ja 5) Söderkulla torp (=Danielsbacka torp).
Söderkullan kartanon paikka on edelleen käytössä. Joenpuoleisella rinteellä on tehty voimakkaita maansiirtotöitä, penkereitä ja terasseja. Mäellä saattaa kuitenkin olla siellä täällä jäljellä vanhoja keskiaikaisia kulttuurikerroksia. |
| metsakeskus.1000010859 |
753 |
Stor-Massby |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
405953.24800000 |
6686273.40700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010859 |
Sipoon pitäjän keskiaikaisiin kantakyliin kuuluva Massby sijaitsee Sipoonjoen alajuoksulla, noin kilometrin Sibbesborgin 1300-luvun linnasaaresta pohjoiseen. Massby jakaantuu Sipoonjoen itärannalla olevaan Stor Massbyyn ja sitä vastapäätä joen toisella puolella olevaan Lill Massbyyn. Massby mainitaan ensimmäisen kerran sipoolaisen Henrik Torstenssonin perintöä koskevan asian yhteydessä vuonna 1442.
Sipoon pitäjän Nevasin neljänneskuntaan luetussa Massbyssä oli vuonna 1540 yhdeksän täysveroa ja 18 veronmaksajaa. Kustaa Vaasa hyväksyi vuonna 1555 Helsingin kuninkaankartanon voudin Anders Korpin ehdotuksen latokartanon sijoittamisesta Sipoon pappilaan. Jostain tuntemattomasta syystä latokartanon paikaksi valittiin kuitenkin seuraavana vuonna Massby. Kartanon perustamisen seurauksena Massbyn talonpoikien oli muutettava pois kotikylästään.
Massbyn latokartano mainitaan viimeisen kerran Helsingin kartanon ja voutikunnan vuoden 1561 tilikirjassa. Massbyn latokartano toiminta kesti siis ainoastaan viisi vuotta. Latokartanon lakkauttamisen jälkeen Massbyyn palasi yhdeksän talonpoikaa.
Samuel Broteruksen vuoden 1693 kartalla on Sipoonjoen itärannalla Söderkullan kartano, kolmen talon Stor Massby ja muista erillinen yksittäistila. Kartalta puuttuvat Stor Massbyn tonttimaan eteläpäässä sijainneet kantatilat Ifvars, Staffans ja Jeppas, kun taas Pellas, Glassas ja kahdesta tilasta koostuva Massbyn kartano näkyvät.
Kylätontti on luultavasti sijainnut tiilitehtaan perustuksen pohjoispuolella vedenottamon kääntöpaikan ja Söderkullantien luona. Kääntöpaikalla on ainakin kaksi metriä täytemaata. Myös Söderkullantien kohta on voimakkaasti pengerretty. On mahdollista, että kylän rakenteita on jäljellä täytekerrosten alla. Söderkullantien koillispuolella oleva talo on luultavasti vanhan kylätontin alueella. |
| metsakeskus.1000010860 |
753 |
Massby, Lill-Massby |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
405708.34800000 |
6686164.44400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010860 |
Tonttimaa on pysynyt käytössä nykyaikaan saakka. Tontin ilme on säilynyt alkuperäisen kaltaisena; mm. yksi vanha pihapiiri on osittain jäljellä. Paikalla on sekä vanhoja että uusia, kevyt ja raskasrakenteisia, rakennuksia. Rakentamatonta tilaa on lähinnä pihoilla ja laidoilla. |
| metsakeskus.1000010861 |
753 |
Massby Glamars |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
406805.90600000 |
6686026.50300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010861 |
Kohde sijaitsee Sipoonjoen pohjoispuolella Glamarsin metsäalueella. Tarkemmin se sijaitsee metsäisen rinteen yläosassa olevalla terassilla kahden kallion jyrkänteen väliin jäävässä laaksossa.
Glamars on yksi vuonna 1442 ensi kertaa mainitun Massbyn kylän tilojen paikoista omalla tonttimaallaan. Glamarsin tila on ollut olemassa jo 1500-luvun puolivälissä. Tila liitettiin Söderkullaan vuoden 1780 tienoilla. Tontti on autioitunut historiallisten karttojen perusteella 1800-luvun viimeistään 1800-luvun alkuvuosikymmeninä ja metsittynyt.
Vuoden 2002 inventoinnissa alueella havaittiin 3-4 mahdollista rakennuksen paikkaa. Uunin paikalta näyttäneeseen kumpareeseen tehtiin 0,3 x 0,3 metriä laaja koekuoppa. Rakenteita ei tullut esille vaan ainoastaan likamaata. Löytöihin kuului luuta, kivisavikeramiikkaa ja fajanssia. Mahdolliseksi rakennukseksi tulkittuun paikkaan tehtiin 0,4 x 0,4 metriä laaja koekuoppa. Rakenteita ei saatu esille, ainoastaan ohut kerros likamaata. Löytöinä saatiin fajanssia, tiilimurskaa, savitiivistettä ja lasia.
Kohde oli vuoden 2007 inventoinnin aikana samassa kunnossa kuin vuonna 2002.
Kohteen aluerajaus perustuu ilmeisesti osin maastohavaintojen pohjalta tehtyyn arvioon ja osin muuhun arvioon. Muinaisjäännösrekisterissä oleva rajaus on suurempi ja eri muotoinen kuin vuoden 2002 inventointiraportissa esitetään. Muinaisjäännösrekisterin rajaus poikkeaa myös vuoden 2007 raportissa esitetystä. Kohteen rajausta on tarpeen tarkentaa maastokäynnin perusteella. |
| metsakeskus.1000010861 |
753 |
Massby Glamars |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27006 |
406805.90600000 |
6686026.50300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010861 |
Kohde sijaitsee Sipoonjoen pohjoispuolella Glamarsin metsäalueella. Tarkemmin se sijaitsee metsäisen rinteen yläosassa olevalla terassilla kahden kallion jyrkänteen väliin jäävässä laaksossa.
Glamars on yksi vuonna 1442 ensi kertaa mainitun Massbyn kylän tilojen paikoista omalla tonttimaallaan. Glamarsin tila on ollut olemassa jo 1500-luvun puolivälissä. Tila liitettiin Söderkullaan vuoden 1780 tienoilla. Tontti on autioitunut historiallisten karttojen perusteella 1800-luvun viimeistään 1800-luvun alkuvuosikymmeninä ja metsittynyt.
Vuoden 2002 inventoinnissa alueella havaittiin 3-4 mahdollista rakennuksen paikkaa. Uunin paikalta näyttäneeseen kumpareeseen tehtiin 0,3 x 0,3 metriä laaja koekuoppa. Rakenteita ei tullut esille vaan ainoastaan likamaata. Löytöihin kuului luuta, kivisavikeramiikkaa ja fajanssia. Mahdolliseksi rakennukseksi tulkittuun paikkaan tehtiin 0,4 x 0,4 metriä laaja koekuoppa. Rakenteita ei saatu esille, ainoastaan ohut kerros likamaata. Löytöinä saatiin fajanssia, tiilimurskaa, savitiivistettä ja lasia.
Kohde oli vuoden 2007 inventoinnin aikana samassa kunnossa kuin vuonna 2002.
Kohteen aluerajaus perustuu ilmeisesti osin maastohavaintojen pohjalta tehtyyn arvioon ja osin muuhun arvioon. Muinaisjäännösrekisterissä oleva rajaus on suurempi ja eri muotoinen kuin vuoden 2002 inventointiraportissa esitetään. Muinaisjäännösrekisterin rajaus poikkeaa myös vuoden 2007 raportissa esitetystä. Kohteen rajausta on tarpeen tarkentaa maastokäynnin perusteella. |
| metsakeskus.1000010861 |
753 |
Massby Glamars |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27007 |
406805.90600000 |
6686026.50300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010861 |
Kohde sijaitsee Sipoonjoen pohjoispuolella Glamarsin metsäalueella. Tarkemmin se sijaitsee metsäisen rinteen yläosassa olevalla terassilla kahden kallion jyrkänteen väliin jäävässä laaksossa.
Glamars on yksi vuonna 1442 ensi kertaa mainitun Massbyn kylän tilojen paikoista omalla tonttimaallaan. Glamarsin tila on ollut olemassa jo 1500-luvun puolivälissä. Tila liitettiin Söderkullaan vuoden 1780 tienoilla. Tontti on autioitunut historiallisten karttojen perusteella 1800-luvun viimeistään 1800-luvun alkuvuosikymmeninä ja metsittynyt.
Vuoden 2002 inventoinnissa alueella havaittiin 3-4 mahdollista rakennuksen paikkaa. Uunin paikalta näyttäneeseen kumpareeseen tehtiin 0,3 x 0,3 metriä laaja koekuoppa. Rakenteita ei tullut esille vaan ainoastaan likamaata. Löytöihin kuului luuta, kivisavikeramiikkaa ja fajanssia. Mahdolliseksi rakennukseksi tulkittuun paikkaan tehtiin 0,4 x 0,4 metriä laaja koekuoppa. Rakenteita ei saatu esille, ainoastaan ohut kerros likamaata. Löytöinä saatiin fajanssia, tiilimurskaa, savitiivistettä ja lasia.
Kohde oli vuoden 2007 inventoinnin aikana samassa kunnossa kuin vuonna 2002.
Kohteen aluerajaus perustuu ilmeisesti osin maastohavaintojen pohjalta tehtyyn arvioon ja osin muuhun arvioon. Muinaisjäännösrekisterissä oleva rajaus on suurempi ja eri muotoinen kuin vuoden 2002 inventointiraportissa esitetään. Muinaisjäännösrekisterin rajaus poikkeaa myös vuoden 2007 raportissa esitetystä. Kohteen rajausta on tarpeen tarkentaa maastokäynnin perusteella. |
| metsakeskus.1000010861 |
753 |
Massby Glamars |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27008 |
406805.90600000 |
6686026.50300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010861 |
Kohde sijaitsee Sipoonjoen pohjoispuolella Glamarsin metsäalueella. Tarkemmin se sijaitsee metsäisen rinteen yläosassa olevalla terassilla kahden kallion jyrkänteen väliin jäävässä laaksossa.
Glamars on yksi vuonna 1442 ensi kertaa mainitun Massbyn kylän tilojen paikoista omalla tonttimaallaan. Glamarsin tila on ollut olemassa jo 1500-luvun puolivälissä. Tila liitettiin Söderkullaan vuoden 1780 tienoilla. Tontti on autioitunut historiallisten karttojen perusteella 1800-luvun viimeistään 1800-luvun alkuvuosikymmeninä ja metsittynyt.
Vuoden 2002 inventoinnissa alueella havaittiin 3-4 mahdollista rakennuksen paikkaa. Uunin paikalta näyttäneeseen kumpareeseen tehtiin 0,3 x 0,3 metriä laaja koekuoppa. Rakenteita ei tullut esille vaan ainoastaan likamaata. Löytöihin kuului luuta, kivisavikeramiikkaa ja fajanssia. Mahdolliseksi rakennukseksi tulkittuun paikkaan tehtiin 0,4 x 0,4 metriä laaja koekuoppa. Rakenteita ei saatu esille, ainoastaan ohut kerros likamaata. Löytöinä saatiin fajanssia, tiilimurskaa, savitiivistettä ja lasia.
Kohde oli vuoden 2007 inventoinnin aikana samassa kunnossa kuin vuonna 2002.
Kohteen aluerajaus perustuu ilmeisesti osin maastohavaintojen pohjalta tehtyyn arvioon ja osin muuhun arvioon. Muinaisjäännösrekisterissä oleva rajaus on suurempi ja eri muotoinen kuin vuoden 2002 inventointiraportissa esitetään. Muinaisjäännösrekisterin rajaus poikkeaa myös vuoden 2007 raportissa esitetystä. Kohteen rajausta on tarpeen tarkentaa maastokäynnin perusteella. |
| metsakeskus.1000010862 |
753 |
Massby, Söderkulla/Danielsbacka torp |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
405979.23500000 |
6685795.59900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010862 |
Torpan todennäköisellä paikalla on nykyään koulumuseo. Rakentamatonta tilaa on lähinnä pihalla ja tontin laidoilla.
Vuonna 2014 paikalla suoritettiin arkeologista valvontaa; työ liittyi maantien 11697 parantamiseen rakentamalla kevyenliikenteenväylä Massbyn kohdalla. Valvonnassa tehtiin havaintoja paikalla nykyään sijaitsevaa 1890-luvulla rakennettua kyläkoulua vanhemmista kerrostumista. Havainnot liittyivät todennäköisesti 1800-luvun talousrakennukseen sekä pelto- ja laidunalueisiin. Löytöaineisto oli pääosin 1800–1900 -luvuilta. Mitään tätä varhaisempia kulttuurikerroksia, rakenteita tai löytöaineistoa ei konekaivussa tavattu. |
| metsakeskus.1000010863 |
753 |
Mårtensby (Martinkylä), Antbacka |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
402174.72000000 |
6695759.57300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010863 |
Mårtensby mainitaan ensimmäisen kerran 30.9.1442 (Nyberg 1931, s. 338). Lisäksi 1700-luvulta on säilynyt tietoja Mårtensbyn ja Keravan (Kervo) välisestä 1440-luvun rajatuomiosta (FMU 2552, 2736).
Mårtensbyssä oli 13 tilaa vuonna 1543. Tiloista tunnetaan nimeltä Antbacka, Buddas, Byända, Eskos, Mickos, Måsabacka ja Ollisbacka. Byända jaettiin jo vuonna 1556 kahden veljeksen kesken. Uusi tila autioitui 1590-luvun alussa ja asetettiin 1620-luvulla Eskosin osaksi. Vuoden 1600 tienoilla syntyi Ollis Ollisbackan jaossa. Kylän ulkokylämailla oli 1500-luvun lopulla kaksi tilaa. Toinen tiloista autioitui 1500-luvun toisella puoliskolla ja liitettiin 1600-luvun alussa Buddasiin. Jälkimmäinen tila autioitui 1630-luvun alussa ja Måsabackan isäntä alkoi pian käyttää sitä. Tila liitettiin myöhemmin Måsabackaan.
Kuudella nimeltä tuntemattomalla tilalla oli seuraavanlaiset kohtalot. Yksi yhdistettiin jo ennen vuotta 1556 kylän muihin tiloihin. Toinen liitettiin vuoden 1568 tienoilla Antbackaan ja Ollisbackaan. Kolmas kytkettiin Buddasiin ja Eskosiin. Neljäs nivottiin Buddasiin 1620-luvulla oltuaan autiona vuosisadan alusta lähtien. Viides tila jaettiin ja toisesta puolesta muodostettiin Gretas. Emätila oli autiona useaan otteeseen ja asetettiin 1670-luvulla yhteiskäyttöön Antbackan kanssa. Kuudes tila oli autiona 1660-luvun lopulla ja se liitettiin 1690-luvulla Byändaan ja Gretasiin.
Mårtensbyssä oli vuonna 1770 yhdeksän tilaa (Antbacka, Ollas, Ollisbacka, Mickos, Eskos, Måsabacka, Buddas, Gretans, Byända) jakaantuneina omille erillisille tonteilleen.
Tonttimaa on pysynyt käytössä nykyaikaan saakka. Tontti on osin säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä. Itäosassa on pihapiiri, jonka vanhin rakennus on peräisin mahdollisesti 1700-luvulta. Rakentamatonta tilaa on pihoilla ja laidoilla. Eteläpäässä on näkyvillä rakennuksen pohja. Pohjoisessa on laaja puistomainen piha-alue. |
| metsakeskus.1000010864 |
753 |
Mårtensby (Martinkylä), Buddas |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
402643.52700000 |
6696106.43500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010864 |
Tontti on pysynyt käytössä nykyaikaan saakka. Tonttimaa on menettänyt alkuperäisen ilmeensä ja on lähes täysin omakotitaloistunut. Jäljellä on muutamia vanhaan pihapiiriin kuuluneita rakennuksia. Rakentamatonta tilaa on lähinnä pihoilla ja reunoilla. Tontti on saattanut jatkua etelässä olevalle pellolle saakka. |
| metsakeskus.1000010865 |
753 |
Mårtensby (Martinkylä), Byända |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
403116.33500000 |
6696125.42400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010865 |
Tonttimaa on pysynyt käytössä nykyaikaan saakka. Paikka on säilyttänyt vanhan ilmeensä. Suuri osa vanhasta pihapiiristä on jäljellä. Rakentamatonta tilaa on vain pihamaalla. |
| metsakeskus.1000010866 |
753 |
Mårtensby (Martinkylä), Eskos |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
402905.42600000 |
6696234.38400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010866 |
Tonttimaa on pysynyt käytössä nykyaikaan saakka. Tontti on kuitenkin lähes täysin omakotitaloistunut. Muutamia vanhaan pihapiiriin kuuluneita rakennuksia on kuitenkin jäljellä. Rakentamatonta tilaa on lähinnä reunoilla. |
| metsakeskus.1000010867 |
753 |
Mårtensby (Martinkylä), Mickos |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
402765.47500000 |
6696237.38300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010867 |
Tonttimaa on pysynyt käytössä nykyaikaan saakka. Tontti on lähes täysin omakotitaloistunut. Ainoastaan muutamia vanhoihin pihapiireihin kuuluneita rakennuksia on enää jäljellä. Rakentamatonta tilaa on lähinnä pihalla ja reunoilla. Alue on täynnä auton yms. romua. Rakennukset ovat huonokuntoisia. |
| metsakeskus.1000010868 |
753 |
Mårtensby (Martinkylä), Måsabacka |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
403092.34500000 |
6696210.38900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010868 |
Tonttimaa on pysynyt käytössä nykyaikaan saakka. Tontti on säilyttänyt vanhan ilmeensä; alueella on mm. vanha pihapiiri. Rakentamatonta tilaa on sekä pihoilla että laidoilla. Måsabackan länsipuolisella kalliolla on tuulimyllyn paikka. |
| metsakeskus.1000010869 |
753 |
Mårtensby (Martinkylä), Ollisbacka |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
402423.62000000 |
6695688.59700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010869 |
Tonttimaa on pysynyt käytössä nykyaikaan saakka. Alue on omakotitaloistunut, ja vanha kylämiljöö on lähes täysin kadonnut. Nykyisen Ollisbackan luona on jäljellä vanhan pihapiirin osa. Päärakennus on kuitenkin uusi. Rakentamatonta tilaa on lähinnä pihoilla ja laidoilla. Alueella on sekä kevyt- että raskasrakenteisia rakennuksia. |
| metsakeskus.1000010870 |
753 |
Mårtensby (Martinkylä), Ollas |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
402531.57400000 |
6695859.52800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010870 |
Tonttimaa on pysynyt käytössä nykyaikaan saakka. Tontti on omakotitaloistunut. Vanha kylämiljöö on kadonnut. Tontin lävitse kulkee rautatie. |
| metsakeskus.1000010871 |
753 |
Mårtensby (Martinkylä), Gretans |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
402849.45000000 |
6696069.45300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010871 |
Tonttimaa on pysynyt käytössä. Tontille on rakennettu äskettäin omakotitalo. Osa vanhoista kulttuurikerroksista on todennäköisesti tuhoutunut rakennustöiden yhteydessä. |
| metsakeskus.1000010872 |
753 |
Nevas, säteri |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
411980.83500000 |
6684248.24700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010872 |
Nevas ilmaantuu lähteisiin uuden ajan alussa. Nevasiin kuului vuonna 1543 kuusi tilaa. Nimeltä tunnetaan Skrivars ja Smeds. Neljä muuta kuuluivat Erik Perssonille, Lars Olofssonille, Erik Jönssonille ja Lars Anderssonille. Lars Olofssonin tila jaettiin 1550-luvulla. Viisi nimeltä tuntematonta tilaa oli vuoden 1577 jälkeen autiona eripituisia aikoja. Kun kylä luovutettiin vuonna 1610 venäläiselle aatelismiehelle, Affanasi Nassokinille, muodostettiin kyseisistä tiloista Nevan säteri.
Nevasin tilat olivat 1600-luvun lopulla kahdella tontilla: 1) säteri; 2) Skrivars, Smeds.
Tonttimaa on pysynyt käytössä nykyaikaan saakka. Nykyinen Nevasin kartano sijaitsee tontin keskeisimmällä kohdalla. Rakentamatonta on lähinnä pihalla ja laidoilla; kartanon itäpuolella on puisto
Sipoon Nevas gårdin alueella tehtiin 2013 arkeologinen tarkkuusinventointi liittyi asemakaavan laatimisen yhteydessä. Säterin alue on yhä kokonaisuudessaan asuttu ja inventoinnissa havaittiinkin inventoitavalla alueella vain kaksi kivirakennetta, joiden voidaan olettaa olevan muinaisjäännöksiä. Säterin tarkempi Säterin koillis- ja itäpuolelle jäävien metsäalueiden maastoinventoinnissa löydettiin neljä kivirakennetta, mutta niiden ajoitus ei inventoinnissa selvinnyt. |
| metsakeskus.1000010873 |
753 |
Nevas, Skrivars, Smeds |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
411945.84800000 |
6684534.13800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010873 |
Nevasjoen itärannalla, kallion eteläpuolella olevalla terassilla sijaitseva tontti on autio. Paikalla on niittymäinen kasvillisuus. Pohjoisessa on sekametsää. Tonttia reunustaa luoteesta etelään golf-kenttä. Idässä on Nevasin kartanolle Boxbystä johtava hiekkatie.
Tonttimaa on ilmeisesti osin tuhoutunut golf-kenttää ja hiekkatietä rakennettaessa. (Noin metrin korkuisen tierampin alla saattaa olla jäljellä kulttuurikerroksia.) Terassilla erottuu vanhan pihapiirin katkelma. Paikalla on ilmeisesti ollut umpipiha eli rakennukset ovat kiertäneet pihamaata. Eteläsiipi muodostuu mahdollisesti noin 3 metriä leveästä ja 15 metriä pitkästä rakennuksesta. Rakennuksen kivijalka koostuu noin 0,5 metriä halkaisijaltaan olevista harmaakivistä. Tontin länsilaidalla on noin 10 x 6 metriä laaja rakennuksen pohja, jonka koilliskulmassa on uunin paikka. Rakennuksella on samanlainen kivijalka kuin edellisellä. Uunista on jäljellä noin 0,2–0,3 metriä korkea ja noin 3 x 2 metriä laaja kohoutuma. Maassa näkyy sekä kokonaisia tiiliä että tiilimurskaa.
Tontin pohjoispuolella on loivalla rinteellä mahdollinen rakennuksen (kellari?) pohja. Rakennus hahmottuu pohjakaavaltaan nelikulmaisena noin 8 x 8 metriä laajana kuopanteena, jota kiertää noin 2 metriä laaja ja 0,5 metriä korkea valli.
|
| metsakeskus.1000010874 |
753 |
Nickby (Nikkilä), Kyläkeskus |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
404748.68400000 |
6695441.71100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010874 |
Nickby mainitaan ensimmäisen kerran 30.9.1442 (Nyberg 1931, s. 338). Nickbyssä oli vuonna 1543 kymmenen tilaa. Nimeltä tunnetaan Gubbis, Jåffs, Jussas, Klockars, Mix, Ollas ja Segers. Kolme nimeltä tuntematonta tilaa muodosti vuonna 1610 pohjan Nickbyn säterille. Kylän tiloista ainoastaan Gubbis oli autiona pitempään, nimittäin 1630-luvun alusta 1650-luvun loppuun.
Kylällä oli 1500-luvun puolivälissä kuusi ulkokylämiestä. Osa ulkokylämaasta jaettiin vuonna 1556 kylän talonpoikien kesken. Norkullan Hans Eriksonilla oli ulkokylämaalla Löthensin rälssitila. Löthens oli autiona lähes koko 1600-luvun.
Nickbyn käytössä olleet tilat jakaantuivat 1600-luvun lopulla kahdelle tonttimaalle: 1) säteri; 2) kylä: Gubbis, Jåffs, Jussas, Klackars, Mix, Ollas ja Segers.
Nickbyn kyläkeskus on pysynyt käytössä nykyaikaan saakka. Tonttimaa jakaantuu edelleen seitsemään kyläraitin varrella olevaan osaan niin kuin 1600-luvun lopulla. Toisaalta alue on omakotitaloistunut ja menettänyt samalla lähes täysin vanhan ilmeensä. Rakentamatonta tilaa on pihoilla ja laidoilla. Alueella on pääasiassa raskasrakenteisia taloja. |
| metsakeskus.1000010875 |
753 |
Nickby (Nikkilä), Säteri |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
404571.75900000 |
6695689.60700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010875 |
Tontin ilme on edelleen suurelta osin alkuperäisenkaltainen ja vanha pihapiiri on suurelta osin jäljellä; ainoastaan pihaa etelästä rajannut rakennus on purettu. Alueella on rakentamatonta tilaa pihalla ja laidoilla. Etelässä on rinteellä vanha tienpenkere.
Nikkilän kartanon nykyisen päärakennuksen lounaispuolella, pihamaan eteläreunalla on n. 20 x 30 m kokoinen pensaiden ja puuston peittämä kumpare, jonka keskellä on n. 2 x 4 m laaja harmaakiviseinäinen kellari. Kellariin johtaa 5 m pitkä ja 1 m leveä harmaakiviseinäinen käytävä. Rakennuksen kivijalka ei erotu kasvillisuuden alta. Kumpareen paikalla on ilmeisesti kartanon vanha päärakennus kellareineen.
Kartanon vanhan päärakennuksen itäpuolella on pohjakaavaltaan ympyränmuotoinen kasvillisuuden peittämä kumpare, jonka halkaisija on noin 20 m. Kyseessä on luultavasti rakennuksen pohja.
Peter Nassokin sai vuonna 1611 kolmelle Nikkilässä sijainneelle tilalleen säterioikeudet. Tiloista muodostui Nikkilän kartanon perusta. Kartanon nykyinen päärakennus on peräisin 1700-luvun lopulta. Nikkilän kartano on jäänyt Sipoon kasvavan keskuksen puristukseen. Vanha maalaismaisema on muuttumassa pientalovaltaiseksi esikaupunkialueeksi. |
| metsakeskus.1000010876 |
753 |
Nickby (Nikkilä), autio 1 (Västeråkern) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
404129.93700000 |
6695653.62100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010876 |
Alueella sijaitsee useita historiallisen ajan rakennusten ja rakenteiden jäännöksiä, joista osa on paikannettavissa vanhoilta kartoilla. Lisäksi alueella on kolme metsittynyttä peltoaluetta.
Alue 1 Uunillinen (asuin)rakennus pihapiireineen: kellari, kolme mahdollista varasto- tai säilytyskuoppaa. Löytöinä mm. rautapadan kappale, esiteollisia rautanauloja, saranan kappale, sinistä pullolasia. Rakennus on sama, joka esiintyy Senaatinkartalla 1873 ja topografikartalla 1948.
Alue 2 Rakennuksen paikka: kivijalkaa ja kulttuurikerrosta. Löytöinä mm. rautavarras ja punasavikeramiikkaa. Rakennus on sama, joka esiintyy Senaatinkartalla 1873 ja topografikartalla 1948.
Alue 3 Rakennuksen paikka: kivijalkaa, tulisijan jäännös ja kulttuurikerrosta sekä metsittynyt pelto. Pelto näkyy Senaatinkartalla 1873 ja isojakokartalla 1907. Rakennuksen jäännös lienee 1800-luvun loppupuolta vanhempi.
Alue 4 Kuoppakohteet: todennäköisesti historiallisen ajan varasto- tai säilytyskuoppia.
Alueet 5 - 7 Metsittyneitä peltoja. Alue 5 näyttää olleen viljelyksessä viimeistään 1600-luvun lopulta lähtien ainakin vuoteen 1958 saakka. Alue 7 näyttää olleen viljelyksessä viimeistään 1800-luvun lopulta lähtien ainakin vuoteen 1948 saakka.
ks. alakohteet |
| metsakeskus.1000010877 |
753 |
Nickby (Nikkilä), autio 2 (Söderåkern) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
404087.95700000 |
6695182.81200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010877 |
Samuel Broteruksen vuoden 1699 kartan peltokuviot viittaavat mahdolliseen tonttimaahan.
Peltojen ympäröimällä matalalla mäennypyrällä on useita rakennuksen pohjia ja rakennuksen paikaksi sopivia terasseja. Paikalla on ollut vielä 1900-luvulla riihi ja lato. |
| metsakeskus.1000010880 |
753 |
Gästerby, Norkulla |
10002 |
12001 |
13003 |
11006 |
27006 |
403988.01800000 |
6690047.87200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010880 |
Hans Erikson perusti Norkullan säterin saatuaan vuonna 1558 rälssikirjeen Kustaa Vaasalta. Säteri sijaitsi aluksi Gästerbyn keskustontin länsipäässä, mutta siirrrettiin pian nykyiselle paikalleen.
Norkullan vierellä lännessä olleella pellolla Sipoonjoen ylittävän sillan vierellä pidettiin markkinoita 1600- ja 1700-luvuilla.
Kartanon paikka on edelleen käytössä. Rakentamatonta tilaa on vain pihalla ja rakennusten välissä. Tontti on saattanut jatkua kaakossa olevalle pellolle.
Markkinapaikan luona on pellossa runsaasti esineitä: lasia, fajanssia, posliinia, rautaa jne.
|
| metsakeskus.1000010880 |
753 |
Gästerby, Norkulla |
10002 |
12001 |
13003 |
11006 |
27007 |
403988.01800000 |
6690047.87200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010880 |
Hans Erikson perusti Norkullan säterin saatuaan vuonna 1558 rälssikirjeen Kustaa Vaasalta. Säteri sijaitsi aluksi Gästerbyn keskustontin länsipäässä, mutta siirrrettiin pian nykyiselle paikalleen.
Norkullan vierellä lännessä olleella pellolla Sipoonjoen ylittävän sillan vierellä pidettiin markkinoita 1600- ja 1700-luvuilla.
Kartanon paikka on edelleen käytössä. Rakentamatonta tilaa on vain pihalla ja rakennusten välissä. Tontti on saattanut jatkua kaakossa olevalle pellolle.
Markkinapaikan luona on pellossa runsaasti esineitä: lasia, fajanssia, posliinia, rautaa jne.
|
| metsakeskus.1000010881 |
753 |
Paipis (Etelä-Paippinen), läntinen kyläkeskus (Meilis, Ulas, Ollas, Petas, Blunds, Hannusas) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
403839.02800000 |
6699526.06800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010881 |
Paipis mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1442. Paippisissa oli vuonna 1543 14 tilaa. Niistä tunnetaan nimeltä Bertas, Brusas, Hannusas, Jopas, Kålas, Lampetas, Meilis, Ollas, Pellas, Petas ja Snickars.
Paippisten kylän alueella oli 1690-luvulla viisi käytössä ollut tonttimaata: 1) Kyläkeskus (Länsi): Meilis, Ulas, Ollas, Bertas, Petas, Blunds, Hannusas; 2) Kyläkeskus (Itä): Bertas, Petas; 3) Ruxas; 4) Blunds; 5) Jopas, Kålas, Brusas ja Snickars.
Tonttimaa on pysynyt käytössä nykyaikaan saakka. Tontti on omakotitaloistunut ja menettänyt samalla lähes kokonaan vanhan ilmeensä. Ainoastaan muutamia vanhoihin pihapiireihin kuuluneita rakennuksia on säilynyt. Paippistentien ja Käsiksentien risteyksessä on suuri huoltamorakennus. Rakentamatonta tilaa on lähinnä pihoilla. |
| metsakeskus.1000010882 |
753 |
Paipis (Etelä-Paippinen) itäinen kyläkeskus (Bertas, Petas) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
403969.97700000 |
6699685.00100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010882 |
Tonttimaa on pysynyt käytössä nykyaikaan saakka. Tontti on omakotitaloistunut ja menettänyt lähes kokonaan vanhan ilmeensä. Ainoastaan muutamia vanhoihin pihapiireihin kuuluneita rakennuksia on säilynyt. Paippistentien ja Snickarbackantien risteyksessä on suuri huoltamorakennus/baari. Rakentamatonta tilaa on pihoilla. |
| metsakeskus.1000010883 |
753 |
Paipis (Etelä-Paippinen), Ruxas |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
403961.97700000 |
6699852.93200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010883 |
Tonttimaa on pysynyt käytössä. Tontti on säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä ja vanha pihapiiri on lähes täysin tallella. Rakentamatonta tilaa on pihamaalla ja laidoilla. |
| metsakeskus.1000010884 |
753 |
Paipis (Etelä-Paippinen), Blunds |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
404129.91600000 |
6700029.86200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010884 |
Tonttimaa on pysynyt käytössä. Tontti on säilyttänyt vanhan ilmeensä; pihapiiri on lähes täysin tallella. Rakentamatonta tilaa on pihamaalla ja laidoilla. |
| metsakeskus.1000010885 |
753 |
Paipis (Etelä-Paippinen), Jopas, Kålas, Brusas, Snickars |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
404536.75600000 |
6699130.23000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010885 |
Tonttimaa on pysynyt käytössä nykyaikaan saakka. Tontti on menettänyt vanhan ilmeensä. Paikalla on nykyään yksi maatalo ulkorakennuksineen. Rakentamatonta tilaa on pihamaalla ja laidoilla. Tonttimaa on todennäköisesti jatkunut luoteessa olevalle pellolle.
Samuel Broteruksen vuoden 1693 konseptikartalle merkityn myllyn paikka on edelleen hahmotettavissa joen virtakohdassa. Mitään selviä maanpäällisiä rakenteita ei kuitenkaan ollut näkyvissä. Tosin itse myllyn päälle ei päästy savisen ja vetisen maan vuoksi. |
| metsakeskus.1000010886 |
753 |
Paipis (Etelä-Paippinen), Sommarnäs |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
404401.80300000 |
6699940.89900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010886 |
Samuel Broteruksen vuoden 1693 konseptikartalla oleva peltoryhmä, jonka keskellä on tontiksi sopiva paikka.
Pellolla on selkeä terassi. |
| metsakeskus.1000010887 |
753 |
Paipis (Etelä-Paippinen), Kålbacka |
10001 |
12002 |
13021 |
11006 |
27000 |
404882.61500000 |
6698814.35700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010887 |
Samuel Broteruksen vuoden 1693 kartalla oleva autiopelto (Kalanht). 1700-luvun lopulla samalla paikalla oli Kyrckåkern. Tarujen mukaan Kålbacka on Kuolemanmäki.
Pellolla on selkeä terassi. Pellossa on runsaasti hiiltä, tiiltä, palanutta tiiltä ja palanutta savea. Terassi jatkuu etelässä olevaan kuusikkoon |
| metsakeskus.1000010889 |
753 |
Pigby, Petas, Teiras |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
404097.97400000 |
6690664.62600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010889 |
Pigby ilmaantuu historiallisin lähteisiin uuden ajan alussa. Pigbyssä oli vuonna 1543 tilat Mannis, Petas, Teiras ja Mats Larssonin tila. Mats Larssonin tila oli autiona lyhyitä aikajaksoja, mm. 1600-luvun alussa ja 1620-luvulla. Suurin piirtein vuodesta 1630 seuraavan vuosikymmenen lopulle tila oli ratsumestari Olof Erikssonin hallussa. Tämän jälkeen tila autioitui uudelleen, mutta jaettiin jo vuonna 1651 kolmelle korpraalille. Seuraavaksi tila päätyi Petaksen isännän käyttöön ja tilat yhdistettiin lopulta 1680-luvulla.
Pigbyn tilat jakaantuivat 1700-luvun alussa kahdelle tontille: 1) Petas, Teiras; 2) Mannis.
Tontti on nykyään peltona. Söderkullantien kulkee tonttimaan halki. Pellossa on siellä täällä tiilimurskaa. Pellot vaikuttavat pintapoiminnan perusteella löytötyhjiltä.
|
| metsakeskus.1000010890 |
753 |
Pigby, Mannis |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
404298.88600000 |
6690783.58600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010890 |
Tonttimaa on pysynyt käytössä nykyaikaan saakka. Tontti on säilyttänyt osittain vanhan ilmeensä. Paikalla on kuitenkin runsaasti auton ym. romua. Rakentamatonta tilaa on lähinnä pihoilla ja reunoilla. |
| metsakeskus.1000010891 |
753 |
Savijärvi, Ollas, Teiras, Hannusas |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
407448.61600000 |
6692973.71200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010891 |
Savijärvi mainitaan eräässä 1600-luvun kopiona säilyneessä vuoden 1382 asiakirjassa (FMU 907).
Savijärvi koostui vuonna 1543 tiloista Hannusas, Ollas, Smeds ja Teiras. Smeds oli veromaksukyvytön vuodesta 1571 1590-luvun puoliväliin. Smedsistä tuli kruununtila vuonna 1586. Kylässä tapahtui uusia jakoja 1680-luvulla. Smeds yhdistettiin Teirasiin ja puolet Hannusasista Ollasiin.
Savijärven kylän tilat (Ollas, Teiras, Hannusas) olivat 1600-luvun lopulla yhdellä tonttimaalla. Samalle paikalle perustettiin 1700-luvulla Savijärven kartano.
Tonttimaa on pysynyt käytössä nykyaikaan saakka. Tonttimaan ilme on pitkälti alkuperäisen kaltainen. Paikalla on edelleen osia vanhoista pihapiireistä ja tonttijako on säilynyt. Eteläpäädyn hevoshaan alueella on selvä terassi (= rakennuksen paikka). Muutoin rakentamatonta tilaa on lähinnä pihoilla ja reunoilla.
Kartanosta jonkin matkaa tietä länteen Rindiin päin on metsässä pellon laidalla olevalla rinteellä useita erikokoisia kuoppia. Suurimpien halkaisijat ovat noin 4 metriä ja syvyydet metrin. Kyseessä ovat luultavasti tervahaudat. Samalla alueella on ollut 1700-luvun lopulla kaksi torppaa.
Läntisellä alueella on tehty koekaivaus vuonna 2016. Koekaivauksissa dokumentoitiin naurishautoja ja säilytyskuoppa, Kahdesta uuninjäännöksestä toinen vaikuttaa olevan vuoden 1873 kartalla näkyvästä rakennuksesta, joka on todennäköisesti ollut riihi. Alueen eteläosan kuopat osoittautuivat AIV-rehusäiliöiden pohjiksi.
On mahdollista, että läntisen alueen kohteet ovat pääosin tuhoutuneet rakentamisen yhteydessä. |
| metsakeskus.1000010891 |
753 |
Savijärvi, Ollas, Teiras, Hannusas |
10002 |
12016 |
13166 |
11006 |
27000 |
407448.61600000 |
6692973.71200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010891 |
Savijärvi mainitaan eräässä 1600-luvun kopiona säilyneessä vuoden 1382 asiakirjassa (FMU 907).
Savijärvi koostui vuonna 1543 tiloista Hannusas, Ollas, Smeds ja Teiras. Smeds oli veromaksukyvytön vuodesta 1571 1590-luvun puoliväliin. Smedsistä tuli kruununtila vuonna 1586. Kylässä tapahtui uusia jakoja 1680-luvulla. Smeds yhdistettiin Teirasiin ja puolet Hannusasista Ollasiin.
Savijärven kylän tilat (Ollas, Teiras, Hannusas) olivat 1600-luvun lopulla yhdellä tonttimaalla. Samalle paikalle perustettiin 1700-luvulla Savijärven kartano.
Tonttimaa on pysynyt käytössä nykyaikaan saakka. Tonttimaan ilme on pitkälti alkuperäisen kaltainen. Paikalla on edelleen osia vanhoista pihapiireistä ja tonttijako on säilynyt. Eteläpäädyn hevoshaan alueella on selvä terassi (= rakennuksen paikka). Muutoin rakentamatonta tilaa on lähinnä pihoilla ja reunoilla.
Kartanosta jonkin matkaa tietä länteen Rindiin päin on metsässä pellon laidalla olevalla rinteellä useita erikokoisia kuoppia. Suurimpien halkaisijat ovat noin 4 metriä ja syvyydet metrin. Kyseessä ovat luultavasti tervahaudat. Samalla alueella on ollut 1700-luvun lopulla kaksi torppaa.
Läntisellä alueella on tehty koekaivaus vuonna 2016. Koekaivauksissa dokumentoitiin naurishautoja ja säilytyskuoppa, Kahdesta uuninjäännöksestä toinen vaikuttaa olevan vuoden 1873 kartalla näkyvästä rakennuksesta, joka on todennäköisesti ollut riihi. Alueen eteläosan kuopat osoittautuivat AIV-rehusäiliöiden pohjiksi.
On mahdollista, että läntisen alueen kohteet ovat pääosin tuhoutuneet rakentamisen yhteydessä. |
| metsakeskus.1000010891 |
753 |
Savijärvi, Ollas, Teiras, Hannusas |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
407448.61600000 |
6692973.71200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010891 |
Savijärvi mainitaan eräässä 1600-luvun kopiona säilyneessä vuoden 1382 asiakirjassa (FMU 907).
Savijärvi koostui vuonna 1543 tiloista Hannusas, Ollas, Smeds ja Teiras. Smeds oli veromaksukyvytön vuodesta 1571 1590-luvun puoliväliin. Smedsistä tuli kruununtila vuonna 1586. Kylässä tapahtui uusia jakoja 1680-luvulla. Smeds yhdistettiin Teirasiin ja puolet Hannusasista Ollasiin.
Savijärven kylän tilat (Ollas, Teiras, Hannusas) olivat 1600-luvun lopulla yhdellä tonttimaalla. Samalle paikalle perustettiin 1700-luvulla Savijärven kartano.
Tonttimaa on pysynyt käytössä nykyaikaan saakka. Tonttimaan ilme on pitkälti alkuperäisen kaltainen. Paikalla on edelleen osia vanhoista pihapiireistä ja tonttijako on säilynyt. Eteläpäädyn hevoshaan alueella on selvä terassi (= rakennuksen paikka). Muutoin rakentamatonta tilaa on lähinnä pihoilla ja reunoilla.
Kartanosta jonkin matkaa tietä länteen Rindiin päin on metsässä pellon laidalla olevalla rinteellä useita erikokoisia kuoppia. Suurimpien halkaisijat ovat noin 4 metriä ja syvyydet metrin. Kyseessä ovat luultavasti tervahaudat. Samalla alueella on ollut 1700-luvun lopulla kaksi torppaa.
Läntisellä alueella on tehty koekaivaus vuonna 2016. Koekaivauksissa dokumentoitiin naurishautoja ja säilytyskuoppa, Kahdesta uuninjäännöksestä toinen vaikuttaa olevan vuoden 1873 kartalla näkyvästä rakennuksesta, joka on todennäköisesti ollut riihi. Alueen eteläosan kuopat osoittautuivat AIV-rehusäiliöiden pohjiksi.
On mahdollista, että läntisen alueen kohteet ovat pääosin tuhoutuneet rakentamisen yhteydessä. |
| metsakeskus.1000010892 |
753 |
Östersundom, Skinnarböle |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
403062.43000000 |
6682186.03100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010892 |
Massbyn latokartanon rajat tarkistettiin vuonna 1557. Rajankäynnistä säilyneestä kartasta ilmenee kolme jo keskiajalla käytöstä pois jäänyttä tilaa: Skinnarböle, Tavastnäsböle ja Träskogböle.
Skinnarbölen rajasta kiistelivät Massbyn ohella Östersundom ja Immersby. Kiistelty alue on kuvattu 1600-luvun lopulta oleviin Östersundomin ja Immersbyn karttoihin. Itse tonttimaata ei ole merkitty. Immersbyn kartalle on sen sijaan piirretty rajaksi ”Skinnar qwarn”. Östersundomin vuoden 1690 kartalta löytyy puolestaan Böhlsängen. Skinnarbölen todennäköisellä sijaintialueella oli 1700-luvun lopulla useita torppia. Östersundomilla oli vuonna 1781 alaisuudessaan Böle-niminen torppa.
Keskiaikainen kylä on luultavasti sijainnut nykyisen Bölen paikalla. Alueella on sekä vanhoja taloja että tuoreempaa melko raskasta rakentamista.
Skinnarböle torp: Torpan paikka pohjoisessa. Peltojen ympäröimällä etelään pistävässä metsäniemekkeessä on näkyvissä rakennuksen pohja, jolla on kulmakivet ja sisällä kaksi matalaa kuoppaa.
Skinnarbölen mylly on jäänyt Porvoon moottoritien alle. |
| metsakeskus.1000010893 |
753 |
Skräddarby, Säteri (Joensuun kartano) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
406840.89900000 |
6684720.03000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010893 |
Skräddarby ilmaantuu lähteisin uudella ajan alkupuolella. Skräddarby koostui vuonna 1543 neljästä tilasta. Nimeltä tunnetaan Litens ja Knaggis. Kaksi muuta tilaa olivat Lars Staffansonin ja Anders Anderssonin hallussa. Lars Staffanssonin tila autioitui, kun venäläiset hyökkäsivät kylään vuonna 1577. Lars Staffanssonin ja Anders Anderssonin tilat muodostivat Skräddarbyn säterin perustan.
Skräddarbyn kylän alueella oli 1600-luvun lopulla kolme tonttimaata: 1) Knaggis, Litens; 2) Säteri ja 3) torppa.
Säterin tontti on pysynyt käytössä nykyaikaan. Tontti on ilmeeltään vanhankaltainen; mm. pihapiiri on osin tallella. Vanhalla kartanorakennuksella on kellari. Pihan muut rakennukset ovat kevyempiä. Rakentamatonta tilaa on lähinnä pihalla. |
| metsakeskus.1000010894 |
753 |
Skräddarby, Knaggis, Litens |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
406717.94600000 |
6685101.88300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010894 |
Skräddarby mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1540. Kylässä oli tuolloin viisi tilaa. Skräddarbyn kylätontit on merkitty ensimmäisen kerran Samuel Brotheruksen vuonna 1699 piirtämälle kartalle. Tuolloisista tonttimaista ainoastaan nykyinen Joensuun kartanon paikka on säilynyt käytössä. Pohjoisessa oleva tontti on autioitunut 1800-luvun lopulla. Etelässä sijainneen torpan kohdalla on nykyään lomakylä ja Porvoon moottoritie.
Skräddarbyn pohjoisella tonttimaalla 1600-luvun lopulla sijainneet Knaggis- ja Litens-nimiset tilat ovat olleet olemassa jo 1500-luvun puolivälissä.
Peltojen ympäröimän kallioisen mäennyppylän itäpäässä sijaitsevalla harvaa sekametsää kasvavalla tasanteella erottuvat viiden rakenteen paikat. Tontin alueelle rakennusten ulkopuolelle tehtiin vuonna 2002 kaksi 0,4 x 0,4 metriä laajaa koekuoppaa. Molemmissa kuopissa havaittiin likamaata. Esinelöytöjä ei saatu. |
| metsakeskus.1000010895 |
753 |
Skräddarby, autio |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
406548.01000000 |
6685241.81800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010895 |
Samuel Broteruksen vuoden 1699 kartalla olevien peltokuvioiden ja nimistön (Lill Skatt åker, Stor skattåkern) perusteella tonttimaaksi sopiva paikka.
Peltokumpare, jolla on tasainen laki. Pintapoimintaa ei voitu suorittaa, koska maa ei näkynyt laossa olleen heinän alta. Mäen itä- ja pohjoislaidoilla on omakotitaloja, joiden kohdalla on tehty voimakasta pengerrystä. |
| metsakeskus.1000010897 |
753 |
Spjutsund, Knuts, Smeds |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
416400.06700000 |
6681806.25300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010897 |
Spjutsund ilmaantuu lähteisiin uuden ajan alussa. Vuodelta 1641 peräisin olevan tiedon mukaan Spjutsundin kylän väki olisi asunut alun perin Nevanpuron suun seudulla, Rivikenin rannalla (Nyberg 1931, s. 36). Spjutsund koostui vuonna 1543 seitsemästä tilasta. Tiloista neljän, Kitts, Knutsin, Martisin ja Smedsin, nimet tunnetaan. Muut tilat kuuluivat Mats Larssonille, Simon Larssonille ja Mats Staffanssonille. Simon Larssonin tila yhdistettiin vuoden 1560 tienoilla Kittsiin. Kylän tilat läänitettiin 1610-luvulla aatelismiehelle ja Mats Larssonin tilasta muodostettiin säteri. Kun säteri peruutettiin kruunulle 1680-luvulla, sen omistukset jaettiin kylän muiden tilojen kesken.
Spjutsundin kylässä oli 1600-luvun lopulla viisi erillistä tonttimaata: 1) Knuts, Smeds; 2) Martis; 3) tuntematon; 4) Kittas ja 5) Skogby.
Tonttimaa on pysynyt käytössä nykyaikaan saakka. Tontti on lähes täysin omakotitaloistunut. Osia vanhoista pihapiireistä on tallella. Rakentamatonta tilaa on pihoilla ja laidoilla. Lisäksi idässä on laaja rakentamaton alue. |
| metsakeskus.1000010898 |
753 |
Spjutsund, Kitts |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
415825.30000000 |
6681752.26900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010898 |
Tonttimaa on pysynyt käytössä nykyaikaan saakka. Tontti on lähes täysin omakotitaloistunut. Ainoastaan osa vanhasta pihapiiristä on tallella. Rakentamatonta tilaa on pihalla ja laidoilla. |
| metsakeskus.1000010899 |
753 |
Spjutsund, Martis |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
416798.90200000 |
6682107.13200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010899 |
Tonttimaa on pysynyt käytössä nykyaikaan saakka. Tontti on säilyttänyt vanhan ilmeensä. Storuddintien eteläpuolella on jäljellä vanhaa pihapiiriä; rakennukset ovat huonossa kunnossa. Storuddintien pohjoispuolella on vanhahko omakotitalo. Rakentamatonta tilaa on lähinnä pihalla. Tontti saattaa jatkua Kitöntien risteykseen saakka itään. Tien itäpuolella on terassia. Tontti on voinut ulottua myös lännessä olevaan metsikköön. |
| metsakeskus.1000010900 |
753 |
Spjutsund, Skogby |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
416694.94200000 |
6683167.70800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010900 |
Tonttimaa on pysynyt käytössä nykyaikaan. Tontti on täysin omakotitaloistunut. Ainoastaan pieniä osia vanhoista pihapiireistä on tallella. Rakentamatonta tilaa on lähinnä pihoilla ja laidoilla. Lisäksi pohjoisessa on hiukan laajempi tyhjä alue. |
| metsakeskus.1000010901 |
753 |
Spjutsund, autio |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
416986.82800000 |
6682106.13600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010901 |
Lehtipuuvaltainen vesakoituimassa oleva terassi, joka erottuu hyvin viereisestä kuusikosta. Alueella on havaittavissa ainakin kaksi noin 2 x 2 metriä laajaa ja 0,5 metriä korkeaa kumparetta (=uunia?).
Metsikön luoteispuolella olevalle peltojen ympäröimälle kumpareelle on merkitty vuoden 1652 kartalle tonttimaa. |
| metsakeskus.1000010904 |
753 |
Tavastnäsböle |
10001 |
12001 |
13007 |
11010 |
27000 |
408101.91000000 |
6684354.60400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010904 |
Massbyn latokartanon rajat tarkistettiin vuonna 1557. Rajankäynnistä säilyneestä kartasta ilmenee kolme luultavasti jo keskiajalla käytöstä pois jäänyttä autiokylää (ns. autiopyöliä): Skinnarböle, Tavastnäsböle ja Träskogböle. Vuoden 1557 rajatarkastuksessa kerrotaan Tavastbölen sijainnista seuraavasti: ”Och mwlae Baeaetae haffv? dij intz tätt kåmbaer Tastnaeaes Böölae till Såm Liggaer Emaellan Röön Baergh waedh Staeaen Diwpwarp.” Kuvaukseen sopivalta paikalla näkyy 1767-1777 laaditulla Massbyn jakokunnan isojakokartalla Tassby äng (Maanmittaushallituksen uudistusarkisto . MHA U Uudistuskartat ja -asiakirjat. B UUDENMAAN LÄÄNI. Sipoo. B43:7/2-12. Massby; Hitå, Kallbäck, Massby och Skräddarby: Egokarta och delningsinstrument (1767-1777). Kansallisarkisto). Paikalla on niitty- ja peltokeskittymä.
Kylän mahdollinen sijaintialue on lähes kauttaaltaan rakennettu (omakotitaloja, tehdasrakennuksia, huoltoasema, Porvoon väylä ramppeineen). Porvoon väylän eteläpuolella on kuitenkin säilynyt vanhaa maaseutumaisemaa ja vanhaksi kylämäeksi sopiva paikka. Mäen itä- ja länsipuolella on asuinrakennukset. Niiden välissä on kuitenkin sekametsää kasvava kaista. Paikka on tasainen peltoreunustama terassi. Näkyvissä pellon raivaukseen liittyviä kiviraunioita ja ainakin yksi rakennuksen pohja. |
| metsakeskus.1000010905 |
753 |
Träskby, kyläkeskus |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
411887.87500000 |
6682771.84300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010905 |
Träskby mainitaan lähteissä ensimmäisen kerran vasta uudella ajalla. Träskby koostui vuonna 1543 neljästä tilasta: Ollas, Mattas, Thomasas ja Lars Anderssonin tila. Kylä kärsi pahasti venäläisten vuosina 1571 ja 1577 tekemistä hyökkäyksistä. Lasse Anderssonin tilasta tuli pysyvästi autio ja sen pellot ja niityt luovutettiin 1610-luvulla Nevasin kartanolle.
Träskin talot (Ollas, Mattas, Thomasas) olivat 1600-luvun lopulla yhdellä tontilla. Kylän alueella oli lisäksi Salpar-niminen torppa.
Tonttimaa on pysynyt käytössä nykyaikaan saakka. Tontti sijaitsee Nuottakodantien (=vanha Nevasin tie) varrella. Paikka on säilyttänyt osin vanhan ilmeensä; mm. tonttijako on tallella. Talot eivät kuitenkaan ole tonteilla erityisen tiiviinä rykelmänä. Rakentamatonta tilaa löytyy talojen väleistä, laidoilta ja pihoilta. Tontilla on sekä raskas että kevytrakenteisia rakennuksia.
Nuottakodan tien pohjoispuolella ja Nevasintien itäpuolella olevan seurahuoneen ympäristöä on muokattu voimakkaasti. Seurahuoneen eteläpuolelle on tuotu parkkipaikan kohdalle noin kahden metrin paksuinen soratäytekerros. Itse seurahuoneen paikalle on tehty terassi. Maanmuokkausta on harjoitettu myös pururadan tekemisen yhteydessä. |
| metsakeskus.1000010906 |
753 |
Träskby, Vanhakylä |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27023 |
412942.44800000 |
6682735.86400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010906 |
Nevasjoen länsirannalla, auringon puolella, on peltojen väliin jäävä kasvillisuudeltaan laidunmainen metsäsaareke. Metsikössä on useita terasseja ja kumpareita, jotka saattavat olla rakennusten paikkoja. Alueen itäpäässä nykyään olevan vajan vierellä lännessä on uuni ja rakennuksen pohja. Uunin laajuus on noin 2 x 2 metriä ja korkeus noin 0.3–0,5 metriä. Uunin laidoilla on isompia kiviä (halk. 1 m) ja sisällä pienempiä kiviä (halk. 0,5–0,1 m). Uuni on kiuasmainen. Uuni on noin 10 x 8 metriä laajan rakennuksen SE-kulmassa. Rakennuksen perustus näkyy harmaakivinä (halk. 0,5–1 m).
Tonttimaan keskiosassa on useita soisia kosteikkokohtia. Peltoa on raivattu etelässä ylös tontille.
Kohde on ollut varmuudella autiona ennen vuotta 1694. Historialliset lähteet viittaavat autioitumisen tapahtuneen jo keskiajalla. |
| metsakeskus.1000010906 |
753 |
Träskby, Vanhakylä |
10002 |
12001 |
13007 |
11010 |
27000 |
412942.44800000 |
6682735.86400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010906 |
Nevasjoen länsirannalla, auringon puolella, on peltojen väliin jäävä kasvillisuudeltaan laidunmainen metsäsaareke. Metsikössä on useita terasseja ja kumpareita, jotka saattavat olla rakennusten paikkoja. Alueen itäpäässä nykyään olevan vajan vierellä lännessä on uuni ja rakennuksen pohja. Uunin laajuus on noin 2 x 2 metriä ja korkeus noin 0.3–0,5 metriä. Uunin laidoilla on isompia kiviä (halk. 1 m) ja sisällä pienempiä kiviä (halk. 0,5–0,1 m). Uuni on kiuasmainen. Uuni on noin 10 x 8 metriä laajan rakennuksen SE-kulmassa. Rakennuksen perustus näkyy harmaakivinä (halk. 0,5–1 m).
Tonttimaan keskiosassa on useita soisia kosteikkokohtia. Peltoa on raivattu etelässä ylös tontille.
Kohde on ollut varmuudella autiona ennen vuotta 1694. Historialliset lähteet viittaavat autioitumisen tapahtuneen jo keskiajalla. |
| metsakeskus.1000010908 |
753 |
Tärskog, Träskogböle |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
408708.12200000 |
6688655.45700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010908 |
Massbyn latokartanon rajat tarkistettiin vuonna 1557. Rajankäynnistä säilyneestä kartasta ilmenee kolme ilmeisesti jo keskiajalla käytöstä pois jäänyttä tonttia: Skinnarböle, Tavastnäsböle ja Träskogböle.
Massbyn pohjoisrajalla sijainnutta Träskogbölen tonttia ei ole merkitty millekään kartalle. 1690-luvulta peräisin olevalle Samuel Broteruksen Uudenmaan läänin yleiskartalle on merkitty Massbyn pohjoisrajalle rajapaikka ”Tessko holmera”. Vuosina 1758–59 laaditussa Gästerbyn kartalla on samalla alueella Tärskoäng-niminen niitty.
Träskogböle on luultavasti sijainnut jossain nykyisen Holmgårdin tienoilla.
Inventoinnissa 2022 tutkittiin kohteen länsiosaa. Maa oli kivikkoinen ja vaikutti monin paikoin muokatulta. Pellon ojaleikkauksessa tai pellon pinnassa ei näkynyt merkkejä muinaisjäännöksestä. Maasto on savista. Myös peltosaareke tarkastettiin. |
| metsakeskus.1000010909 |
753 |
Myras, Myrby |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
396943.91400000 |
6689288.80000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010909 |
Myrby on merkitty Samuel Broteruksen vuonna 1702 laatimalle kartalle. Tonttimaa on edelleen käytössä.
Kohteella ei ole rajausta. |
| metsakeskus.1000010910 |
890 |
Aksonjunni |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
528546.73000000 |
7739342.17700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010910 |
Kohde sijaitsee Kaldoaivin erämaassa. Paikalla on tiedonannon mukaan purnu. Kohdetta ei ole tarkastettu. |
| metsakeskus.1000010911 |
638 |
Ylike |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
437496.51400000 |
6694840.11500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010911 |
Yliken kylässä oli 1540-luvulla kuusi veronmaksajaa.
Samuel Broteruksen kartoittaessa Yliken vuonna 1700 kylässä oli kuusi tilaa (Nisas, Hommas, Mattas, Jäppas, Pertas ja Antas). Hommas ja Antas olivat autioina.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. |
| metsakeskus.1000010912 |
638 |
Seitlaxby |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
431075.13400000 |
6688160.77300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010912 |
Seitlaxissa oli seitsemän veronmaksajaa 1540-luvulla.
Samuel Broteruksen laatiessa vuonna 1693 Seitlaxin kartan kylässä oli säteri ja siitä erillään kuusi taloa ryhmäkylänä
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. |
| metsakeskus.1000010913 |
638 |
Seitlax säteri |
10001 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
431586.28100000 |
6687791.27000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010913 |
Seitlaxissa oli seitsemän veronmaksajaa 1540-luvulla.
Samuel Broteruksen laatiessa vuonna 1693 Seitlaxin kartan kylässä oli säteri ja siitä erillään kuusi taloa ryhmäkylänä
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. |
| metsakeskus.1000010914 |
638 |
Bengtsby Nisas ja Nygrannas |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
424810.68000000 |
6681734.32700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010914 |
Bengtsbyssä oli kuusi veronmaksajaa 1540-luvulla.
Samuel Broteruksen laatiessa Bengtsbyn kartan 1699 kylässä oli viisi taloa kolmelle tonttimaalle jakaantuneena. Yksi taloista on on "urminnes öde". Paikalla ole myöhemmin 1700-luvulla sotilastorppa.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja sitä ei ole rajattu. |
| metsakeskus.1000010915 |
890 |
Puksajavroaivvik |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
524383.42400000 |
7725038.93400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010915 |
Kohde sijaitsee Kaldoaivin erämaassa. Paikalla on tiedonannon mukaan kiveys. Kyseessä on ilmeisesti melko myöhäinen tai jälkeenpäin pengottu rakennelma. Kohdetta ei ole tarkastettu. |
| metsakeskus.1000010916 |
148 |
Vaskispää kaakko |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
498997.82200000 |
7601014.79400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010916 |
Kohde sijaitsee Ivalojoen pohjoisrannalla, Vaskispäältä kaakkoon. Rantatörmän päällä kulkevalta polulta, kankaan ja sortuneen törmän reunasta ja 4-5- m vesirajasta, on 1995 löydetty 4 kvartsi-iskosta 20 metrin matkalla. Maaston ja löytöjen perusteella kyseessä on todennäköisesti asuinpaikka. Vuoden 2010 inventoinnissa polulta löydettiin kvartsikimpale, mutta ei muuta asuinpaikkaan viittaavaa. |
| metsakeskus.1000010917 |
148 |
Hammasjoen suu |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
502956.22200000 |
7602464.21900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010917 |
Kohde sijaitsee Ivalojoen ja Hammasjoen risteyskohdan itäpuolella. Korkean rantatörmän päältä, kankaan ja sortuneen törmän reunasta, 7-9 m vesirajan yläpuolelta, on 1995 löydetty 5 kvartsi-iskosta ja raaka-ainekappale.
Alue tarkastettiin vuoden 2010 inventoinnin yhteydessä. Koordinaattien osoittama paikka on kosteikkoa ja siten epätyypillinen asuinpaikaksi. Otollisempi alue olisi tästä itään, mutta sieltäkään ei löytynyt merkkejä asuinpaikasta. |
| metsakeskus.1000010918 |
684 |
Muuntajanpönkkä |
10002 |
12002 |
13000 |
11028 |
27000 |
221995.00000000 |
6785092.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010918 |
Mahdollinen hautapaikka sijaitsee keskustassa Lapinjoen rantatörmällä. Maakumpare on noin 50 m leveä ja kasvaa katajaa. Sen korkeimmalla kohdalla on neljä suurta kiveä, ilmeisesti muuntajan kivijalasta.
Vuonna 2007 Muuntajanpönkän pohjoiselle rinteelle kaivettiin koeoja. Pintamaan alta, humuksen sekaista hiekasta löydettiin palaneen luun paloja. Luuanalyysin perusteella osa niistä on ison nisäkkään luita ja joukossa on myös ihmisen kallon luita. |
| metsakeskus.1000010918 |
684 |
Muuntajanpönkkä |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
221995.00000000 |
6785092.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010918 |
Mahdollinen hautapaikka sijaitsee keskustassa Lapinjoen rantatörmällä. Maakumpare on noin 50 m leveä ja kasvaa katajaa. Sen korkeimmalla kohdalla on neljä suurta kiveä, ilmeisesti muuntajan kivijalasta.
Vuonna 2007 Muuntajanpönkän pohjoiselle rinteelle kaivettiin koeoja. Pintamaan alta, humuksen sekaista hiekasta löydettiin palaneen luun paloja. Luuanalyysin perusteella osa niistä on ison nisäkkään luita ja joukossa on myös ihmisen kallon luita. |
| metsakeskus.1000010921 |
935 |
Karhusaaren louhos |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27007 |
539784.25900000 |
6712205.61000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010921 |
Virolahden kirkonkylältä etelään aukeavaan Rautalanselkään pistävän Hailniemen pohjoispuolella on pieni Karhusaari, jota on louhittu kahdessa eri vaiheessa. Saaren etelä- ja itärannoilta kivet on irrotettu ja pienennetty vakokiilamenetelmällä, mahdollisesti jo 1700-luvun puolivälissä (Raunio 1965). Pohjois- ja länsirannoilla kiveä on irrotettu poraamalla, ilmeisesti vuosien 1860-80 tienoilla. Vuosina 1911-12 saaren hylkykivistä tehtiin sepeliä, jota laivattiin Pietariin. Lastauspaikkoja on saaren rannoilla ollut ainakin kuusi. |
| metsakeskus.1000010921 |
935 |
Karhusaaren louhos |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27008 |
539784.25900000 |
6712205.61000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010921 |
Virolahden kirkonkylältä etelään aukeavaan Rautalanselkään pistävän Hailniemen pohjoispuolella on pieni Karhusaari, jota on louhittu kahdessa eri vaiheessa. Saaren etelä- ja itärannoilta kivet on irrotettu ja pienennetty vakokiilamenetelmällä, mahdollisesti jo 1700-luvun puolivälissä (Raunio 1965). Pohjois- ja länsirannoilla kiveä on irrotettu poraamalla, ilmeisesti vuosien 1860-80 tienoilla. Vuosina 1911-12 saaren hylkykivistä tehtiin sepeliä, jota laivattiin Pietariin. Lastauspaikkoja on saaren rannoilla ollut ainakin kuusi. |
| metsakeskus.1000010922 |
935 |
Kormusaaren louhos |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27007 |
540205.09400000 |
6711107.05300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010922 |
Virolahden kirkonkylältä etelään aukeavaan Rautalanselkään pistävän Hailniemen pohjoispuolella on pieni Kormusaari, jonka kallioista on kiveä louhittu paikoin yli kolme metriä paksu kerros. Louhinta on työmenetelmistä päätellen alkanut vankityönä 1700-luvun alussa ja päättynyt 1800-luvun alkupuolella (Raunio 1965). Vuosina 1911–12 saaren hylkykivistä tehtiin sepeliä Kronstadtin telakan tarpeisiin. Saaren länsirannalla on useita rakennuksen paikkoihin viittaavia kumpareita.
Vuoden 2024 inventoinnissa alue tarkastettiin ja valokuvattiin erilaisia rakenteita. Käytännössä koko saari on louhosaluetta, jolla on louhosten lisäksi rakennuksen jäännöksiä, laitureita ja laiturien jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000010922 |
935 |
Kormusaaren louhos |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27008 |
540205.09400000 |
6711107.05300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010922 |
Virolahden kirkonkylältä etelään aukeavaan Rautalanselkään pistävän Hailniemen pohjoispuolella on pieni Kormusaari, jonka kallioista on kiveä louhittu paikoin yli kolme metriä paksu kerros. Louhinta on työmenetelmistä päätellen alkanut vankityönä 1700-luvun alussa ja päättynyt 1800-luvun alkupuolella (Raunio 1965). Vuosina 1911–12 saaren hylkykivistä tehtiin sepeliä Kronstadtin telakan tarpeisiin. Saaren länsirannalla on useita rakennuksen paikkoihin viittaavia kumpareita.
Vuoden 2024 inventoinnissa alue tarkastettiin ja valokuvattiin erilaisia rakenteita. Käytännössä koko saari on louhosaluetta, jolla on louhosten lisäksi rakennuksen jäännöksiä, laitureita ja laiturien jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000010923 |
935 |
Kinttukallion kivilouhimo |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27008 |
522554.22300000 |
6705635.18000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010923 |
1800-luvulla toiminut Kinttukallion kivilouhimo sijaitsee Sydänkylän lounaispuolella, aivan Virolahden ja Haminan rajan tuntumassa, Kinttukallio –nimisen kalliopaljastuman etelärinteellä. Kiveä on irrotettu pääasiassa meislaamalla ja kiiloilla Pietariin vietäväksi. |
| metsakeskus.1000010924 |
935 |
Ruissaaren louhokset |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
529319.00000000 |
6702037.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010924 |
Virolahden lounaisosassa, Sydänkylän edustalla sijaitsevassa Ruissaaressa on 1800-luvulla toimineita louhoksia, joista louhittua kiveä kuljetettiin Pietariin. Saaren koillis- ja lounaisrannoilta on irrotettu kiveä pääasiassa meislaamalla ja kiiloilla. Louhoksilla on edelleen havaittavissa louhintamenetelmiin liittyvien, kesken jääneiden työvaiheiden jälkiä.
Vuoden 2016 inventoinnissa Ruissaaren keskivaiheilla, saaren laen koillislaidalla, havaittiin noin 20 metrin mit-tainen kallioleikkaus. Leikkaus on selvästi syntynyt louhinnan tuloksena. Kalliossa on vajaan metrin korkuinen leikkaus, jonka päällä on nähtävissä useita erimittaisia noin 5 cm:n levyisiä uurteita. Uurteet ovat mitä ilmeisemmin keskeneräisen louhinnan jälkiä. Välittömästi kallioleikkauksen pohjoispuolella sijaitsee kesäasunto, jonka piha-alueen laitamilla on useita kiven lohkareita. Kallioleikkauksen kohdalla tai läheisyydestä ei havaittu suurempia louhosalueita, suuria määriä lohkottua kiveä tai ns. "raakkukiveä”.
Vuoden 2023 inventoinnin yhteydessä kohteen todettiin olevan vuoden 2016 inventoinnin uvauksen mukaisessa kunnossa. |
| metsakeskus.1000010925 |
489 |
Kolmikannankangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
548808.58200000 |
6720404.35700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010925 |
kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Miehikkälän kaakkoisosassa, Kolmikannankankaan koillisreunalla, Urpalanjoen eteläpuolella, noin 150 metriä Suomen ja Venäjän rajasta, koilliseen viettävällä hiekkaisella metsärinteellä.
Rinteen päällä on suurehko hiekanottoalue. Kohde sijaitsee muinaisen merenlahden rannalla 20 m mpy korkeudella, selkeästi erottuvan terassin päällä. Rinnettä kohtisuoraan leikkaavan metsäautotien koillispuolelle tehdyissä koepistoissa ja koekuopassa havaittiin 50-60 cm paksu kulttuurikerros, koekuopasta saatiin löytöinä kvartsia ja palanutta luuta. Kvartsilöytöjä tehtiin myös metsäautotien leikkauksista. Tien luoteispuolella havaittiin rinteessä erikokoisia painanteita, mutta niihin tehdyissä koekuopissa ei havaittu kulttuurikerroksia eikä saatu löytöjä.
Lähin kivikautinen asuinpaikka on Miehikkälän Villasiinpolven asuinpaikka noin 960 metriä Kolmikankaankankaasta pohjoiseen. Vuoden 2007 inventoinnissa havaittu Vainiolan kvartsilöytöpaikka sijaitsee Kolmikannankankaasta 1,3 kilometriä pohjoiseen. |
| metsakeskus.1000010926 |
489 |
Kumpula |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
547351.16200000 |
6722732.40600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010926 |
Kohde sijaitsee Miehikkälän kaakkoisosassa, heti Lappeenrannantien ja Rantalantien risteyksen koillispuolella olevalla pellolla. Pellossa on selkeästi nähtävissä 20 m mpy korkeuskäyrän terassi, jonka päällä suoritetussa pintapoiminnassa löydettiin useita kvartsi-iskoksia.
Kohde on aikoinaan sijainnut muinaisen Litorinameren sisämaahan työntyvän lahden salmikohdan länsirannalla, nykyään salmikohdassa virtaa aikoinaan mahdollisesti osana muinaista merenlahtea olleen Tuorusjärven lasku-uoma.
Kvartsilöytöjä otettiin talteen noin 60 x 60 m alueelta itään loivasti laskevalta peltorinteeltä, joka jää 20 m mpy:n korkeuskäyrän ja Rantalantien väliin, etelässä alue rajoittuu Lappeenrannantiehen. Asuinpaikka-alue on mahdollisesti jatkunut etelään, mutta nämä alueet ovat todennäköisesti tuhoutuneet Lappeenrannantien rakentamisen yhteydessä, myös tien eteläpuolella oleva 20 m mpy terassin päällinen alue on rakennettua. Kvartsien löytöalueelle tehtyjen kairauksieen perusteella on mahdollista, että kivikautista kulttuurikerrosta on osittain säilynyt.
Lähin kivikautinen asuinpaikka on vuoden 2007 inventoinnissa havaittu Vainiolan kvartsilöytöpaikka, joka sijaitsee Kumpulasta 1,5 kilometriä kaakkoon. |
| metsakeskus.1000010927 |
683 |
Salmilehto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
478186.81600000 |
7311691.13200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010927 |
Salmilehto (ent. aluemetsänhoitajan virkatalo) sijaitsee Ranuan kirkonkylässä Ranuansalmen länsirannalla, maantien 941 eteläpuolella ja sairaalasta pohjoiseen. Asetuksella suojellun Salmilehdon toimituksessa 1910-luvulla löytyi tasataltan kantaosa taimitarhasta virkatalon päärakennuksen luoteispuolelta. Sittemmin 1950-luvun tarkastuksessa löytyi kvartsi-iskoksia päärakennuksesta 50-80 m kaakkoon. Alueella on löydöistä päätellen kivikautinen asuinpaikka, jonka laajuus on epäselvä ja joka rakentamisen yhteydessä on ainakin osittain tuhoutunut. |
| metsakeskus.1000010929 |
935 |
Hailniemen louhosalue |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
540260.07300000 |
6710305.38300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010929 |
Virolahden kirkonkylältä etelään aukeavaan Rautalanselkään pistävän Hailniemen louhosalue on ollut käytössä 1700-luvulta 1900-luvulle. Erilliskohteiksi voidaan määritellä seuraavat yksittäiset louhospaikat (koordinaatit louhosalueiden keskipisteistä):
1. Toropovan vuoren louhokset (pkoo: 6713530, ikoo: 3539957) ovat levittäytyneet Hailniemen luoteiskulmassa olevan kalliokouhouman rinteille. Louhoksilla on käytetty etupäässä vakokiilamenetelmää, ja ne ovat olleet ilmeisesti Hailniemen vankileirin käytössä vielä 1800-luvun jälkipuoliskolla (Raunio 1965). Vuoren itäpuolella olevalta laakealta kalliolta on myös laajalta alalta irrotettu pintakiveä paikoin jopa 2-3 metrin paksuudelta. Vakokiilauksen jälkien lisäksi havaittavissa on jonkin verran ohuen poran jälkiä. Pohjoisrannalla on ainakin yhden lastauslaiturin ja kivikarsinan rauniot.
2. Hailniemen vankileirialue (pkoo: 6713194, ikoo: 3540380) on noin 4 hehtaarin kokoinen alue Hailniemen keskellä kulkevan tien eteläpuolella. Alueen keskellä on sileään kallioon hakattuina kolme aurinkokelloa, joiden lähellä on kaksi halkaisijaltaan noin 10 cm:n kokoista poranreikää. Poranreikien on arveltu olevan piiskaustolppien paikkoja (Raunio 1965). Vankileirin lähistöllä on rakennusten pohjia ja ainakin 28 pientä kivikarsinaa (työläisten asuntojen pohjia?). Alueella on myös kaivantoja, jotka saattavat olla vanhojen puolustusvarustusten jäännöksiä. Kiveä on leiriä ympäröivistä kallioista irrotettu lähes yksinomaan vakokiilamenetelmällä, mutta joitakin paksun poran jälkiä on havaittavissa. Irrotettu kivi on ilmeisesti kuljetettu ns. Pitkänristanassa olleen lastauslaiturin kautta. Vankityömaa on toiminut ainakin koko 1700-luvun (Raunio 1965). Hailniemen pohjoispuolella olevalla pienellä Katajaluodolla on perimätiedon mukaan ollut ”venäläisten hautausmaa”.
3. Itä-Suomen Graniitti Oy:n louhos (pkoo: 6712538, ikoo: 3541089) on aivan Hailniemen kaakkoiskärjessä ollut pienehkö louhos, joka oli käytössä noin 1902-13. Louhittu kivi kuljetettiin rataa myöten lastauslaiturille, jonka päässä oli ”nostoraana”.
Lisäksi alueella on muita alakohteita, mm. kaksi hiilimiilua ja kivityömiesten asunto. Ks. alakohteet. Vuoden 2025 inventoinnissa kohteelle määrittettiin aluerajaukset. |
| metsakeskus.1000010930 |
489 |
Korpiranta 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
531194.62500000 |
6730908.03900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010930 |
Kohde sijaitsee Miehikkälän itäosassa 700 m Suur-Miehikkälän kylän eteläpuolella sijaitsevan Korpirannan tilan mailla. Asuinpaikka sijaitsee kaakkoon suuntautuvalla peltoterassilla 35 m korkeuskäyrän muodostaman niemen kärjessä noin 95 m päässä Virojoesta. Asuinpaikka saattaa jatkua sen pohjoispuolella alkavalle mäntykankaalle. Maanomistaja oli aiemmin löytänyt paikalta hiotun kivikirveen terän, inventoinnin yhteydessä pelto oli ummessa eikä paikalta saatu muita löytöjä. Korpiranta 2 on osa mahdollisesti suurempaa mesoliittista asuinpaikka aluetta, jonka se muodostaa yhdessä Korpiranta 1 ja 3 kanssa. Alueen ajoitusta mesoliittiseksi tukevat asuinpaikkojen korkeudet 35-40 m mpy sekä kvartsimateriaalin suuri määrä ja keramiikan puutuminen aineistosta kokonaan. Korpiranta 2:stä kaakkoon Virojoen itäpuolella noin 150 metrin etäisyydellä sijaitsevat myös 2007 inventoinnissa löydetyt Halkoniemi 1 ja 2 kivikautiset asuinpaikat. |
| metsakeskus.1000010932 |
489 |
Sorvainvuori |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
530550.89300000 |
6729953.42200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010932 |
Kohde sijaitsee Sorvainvuoren kaakkoisreunalla 40 m mpy:n korkeuskäyrällä, Suur-Miehikkälän tien varrella 2 km Suur-Miehikkälän kylästä etelään. Tien länsipuolella olevasta tienleikkauksesta sekä itäpuolella olevasta hiekkaisesta pellosta löytyi kvartsi-iskoksia. Suur-Miehikkälän tie leikkaa 40 m mpy terassin reunan ja lienee tuhonnut osan asuinpaikasta, mahdollista säilynyttä aluetta voi olla jäjellä tien molemmin puolin. Lähin kivikautinen asuinpaikka on vuoden 2007 inventoinnissa löydetty Korpiranta 1-3 asuinpaikka alue, joka kohteesta 1.2 km koilliseen. |
| metsakeskus.1000010933 |
489 |
Vainiola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
548541.00000000 |
6721719.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010933 |
Kohde sijaitsee Miehikkälän itäosassa Laisniemessä savipellolla 20 m korkeuskäyrällä olevalla terassilla, noin 150 m Laisniemen maantiestä länteen. Pellosta saatiin löytöinä kvartsi-iskoksia, pellon länsipuolella olevalla metsäsaarekkeella havaittiin erilaisia resenttejä kaivantoja ja alueella oli suoritettu metsäaurausta. Peltoalue oli tutkimusajankohtana sängellä joten havaintomahdollisuudet olivat heikot. Paikka liittyy todennäköisesti kohteesta noin 400 m eteläkaakkoon sijaitsevien Hiiriharjunmäen mj.rek. numero 489010017 ja Villasiinpolven mj.rek. numero 489010016 kivikautisten asuinpaikkojen yhteyteen. |
| metsakeskus.1000010935 |
935 |
Sumarinsaaren louhokset |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27007 |
539793.26300000 |
6709676.63000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010935 |
Vilkkilän kylän edustalla Ruonaanlahdessa olevan Sumarinsaaren kivilouhoksia pidetään Virolahden vanhimpiin kuuluvina (Raunio 1965). Kiveä on louhittu mahdollisesti vankityövoimalla jo 1700-luvun alussa. Vankityövoimaan viittaavat saarella havaitut kivikarsinat, jotka ovat ilmeisesti työläisten asumusten pohjia. Perimätiedon mukaan saarella työskenteli 1800-luvulla paljon aunuslaisia. 1800-luvun puolivälissä Sumarilla pitivät louhospaikkaa eli lompkaa Vilkin veljekset ja Matti Nakari. Heidän jälkeensä 1860-70 –luvuilla saarelta louhi kiveä Anton Kiiski. Louhimismenetelminä on käytetty sekä vakokiilausta että porausta. Lastauslaitureita kuljetusratoineen on ollut ainakin Saunaniemen salmessa ja saaren itärannalla. Saarella on louhimisjälkien ohella useita rakennusten pohjia, esim. Saunaniemellä on 3-4 rakennuspohjan rivi. Saaren korkeimmalla kohdalla on perimätiedon mukaan ollut kirkko. |
| metsakeskus.1000010935 |
935 |
Sumarinsaaren louhokset |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27008 |
539793.26300000 |
6709676.63000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010935 |
Vilkkilän kylän edustalla Ruonaanlahdessa olevan Sumarinsaaren kivilouhoksia pidetään Virolahden vanhimpiin kuuluvina (Raunio 1965). Kiveä on louhittu mahdollisesti vankityövoimalla jo 1700-luvun alussa. Vankityövoimaan viittaavat saarella havaitut kivikarsinat, jotka ovat ilmeisesti työläisten asumusten pohjia. Perimätiedon mukaan saarella työskenteli 1800-luvulla paljon aunuslaisia. 1800-luvun puolivälissä Sumarilla pitivät louhospaikkaa eli lompkaa Vilkin veljekset ja Matti Nakari. Heidän jälkeensä 1860-70 –luvuilla saarelta louhi kiveä Anton Kiiski. Louhimismenetelminä on käytetty sekä vakokiilausta että porausta. Lastauslaitureita kuljetusratoineen on ollut ainakin Saunaniemen salmessa ja saaren itärannalla. Saarella on louhimisjälkien ohella useita rakennusten pohjia, esim. Saunaniemellä on 3-4 rakennuspohjan rivi. Saaren korkeimmalla kohdalla on perimätiedon mukaan ollut kirkko. |
| metsakeskus.1000010936 |
489 |
Hietala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
549390.32400000 |
6724987.51300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010936 |
Kohde sijaitsee Muurikkalan kylästä noin 1 km itään, Urpalanjoen itärannalla. Hietalan talon länsipuolella, 20 - 25 metriä merenpinnan yläpuolella olevalla pienialaisella hiekkaterassilla, pellon ja talon piha-alueen välissä on kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka on sijainnut muinaisen merenlahden pienen poukaman pohjoisrannalla. Pintalöytöinä poimittiin kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Peltopientareen leikkauksessa havaittiin 10 - 15 cm paksu, tumma kulttuurikerros. Asuinpaikka saattaa jatkua rinteessä olevan Hietalan talon takapihalle, peltoalueella ei havaittu löytöjä. Maaperä paikalla on hienoa hiekkaa. |
| metsakeskus.1000010937 |
489 |
Kotisuo 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
550224.99400000 |
6723648.05000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010937 |
Kohde sijaitsee Muurikkalan kylästä noin 2,2 km kaakkoon, noin 300 metriä Urpalanjoesta itään olevalla kuivalla mäntykankaalla, jonka läpi Tohmonmäentie kulkee. Luoteeseen viettävällä rinteellä, noin 20 m mpy olevan terassin reunalla on kivikautinen asuinpaikka. Tienleikkauksista saatiin löytöinä kvartsia ja palanutta luuta. Löytöalueen kohdalla oli havaittavissa myös ohut kulttuurikerros. Tien molemmille sivuille on kasattu ilmeisesti tien teon tai parannuksen yhteydessä hiekkaa, ja tietä ympäröivällä mäntykankaalla on suoritettu metsä-äestystä. Lisäksi asuinpaikan läpi on kaivettu juoksuhauta. Alueella on myös useita kuoppia, jotka ovat syntyneet todennäköisesti puiden poiston yhteydessä. |
| metsakeskus.1000010938 |
489 |
Kotisuo 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
550725.80000000 |
6723239.22300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010938 |
Kohde sijaitsee rajavyöhykkeellä Muurikkalan kylästä noin 3 km kaakkoon, Kotisuon pohjoispuolella olevan hiekkakuopan itäreunalla. Hiekkakuopan leikkauksesta ja leikkauksen vieressä kulkevalta metsätieltä saatiin löytöinä kvartsi-iskoksia. Paikalla sijainnut kivikautinen asuinpaikka on todennäköisesti suurelta osin tuhoutunut hiekanotossa, mutta metsätien alla saattaa olla säilyneenä löytökerroksia. Kotisuo 1:n kivikautinen asuinpaikka sijaitsee noin 600 metriä luoteeseen. |
| metsakeskus.1000010939 |
489 |
Mäkelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
531680.43200000 |
6731227.91600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010939 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Suur-Miehikkälästä noin kilometri kaakkoon, Virojoesta 300 metriä itään olevalla hiekkaisella peltorinteellä. Paikalta saatiin pintapoimintalöytöinä kvartsi-iskoksia; löytöalueet erottuvat pellossa muita alueita hiekkaisempina. Kohteella ei havaittu merkkejä kulttuurikerroksesta. |
| metsakeskus.1000010940 |
935 |
Kirskallionniemen louhokset |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
539668.30800000 |
6711470.90700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010940 |
Virojoen edustalta etelään aukeavaan Rautalanselkään pistävän Kirskallionniemen louhosalue on ollut käytössä 1700-luvulta vuoteen 1913. Erilliskohteiksi voidaan määritellä seuraavat louhospaikat (koordinaatit louhosalueiden keskipisteistä):
1. Kangasaluksen louhokset (pkoo: 6714446, ikoo: 3539693) on koko Kirskallionniemen pohjoisrannan käsittävä louhosalue. Rannalla on jälkiä kahdesta lastauslaiturista, joista toinen on ollut noin 40 metriä pitkä. Pitkin rantaa on kulkenut noin 100 metriä pitkä kuljetusrata, jonka varrella on paljon hylkykiveä. Kivi on irrotettu lähes yksinomaan vakokiilamenetelmää käyttäen. Louhosaluetta on pidetty Virolahden vanhimpiin kuuluvana, töiden on oletettu alkaneen paikalla jo vuoden 1710 tienoilla (Raunio 1965). Viimeksi louhosta on käyttänyt Itä-Suomen Graniitti Oy, jonka toiminta loppui 1913. Lännenpuoleinen lopetusseinä on kauttaaltaan yli neljä metriä korkea.
2. Kirskallionniemen louhokset (pkoo: 6714094, ikoo: 3539915) ovat niemen kärjessä olevat kolme suurta louhospaikkaa. Vanhimmat niemen kärjen louhoksista on otettu käyttöön ilmeisesti 1800-luvun alkupuolella. Kiveä on louhittu käyttäen pätkittäistä vakokiilamenetelmää. Suurin osa louhoksista on kuitenkin Joonas Dufvan aloittamia 1800-luvun jälkipuoliskolla. Alueelta louhittiin jonkin verran kiveä vielä 1917. Rannalla on jälkiä useista lastauslaitureista.
Vuoden 2015 inventoinnissa havaittiin useita louhoksen kallioleikkauksia. Peruskartalle merkattu louhikko on suurimmaksi osaksi louhittuja kiviä, joko louhosjätettä(raakkua) tai niille sijoilleen jääneitä valmiita lohkokiviä. Useissa lohkareikon kivissä on porauksen jälkiä, samoin kuin kallioleikkauksissa. Lohkottuja kiviä on myös rantavedessä, keskittyen erityisesti esitetyn muinaisjäännösrajauksen itä- ja länsiosiin. Rantavedessä olevat lohkokivikeskittymät voivat olla jäänteitä lastauslaitureista, mutta varmuutta siihen ei saatu. Paikalla oleva kesäasunto ja sille johtava tie on mitä ilmeisimmin rakennettu muinaisjäännöksen päälle.
Mökkitien koillispuolella olevalla rinteellä sijaitsee noin 20 metrin mittainen, luode-kaakko suuntainen, sik-sak taitteinen juoksuhauta. Juoksuhauta on syvimmilläänkin alle metrin syvä, maksimileveys on samaa luokkaa. Juoksuhauta liittynee toiseen maailmansotaan.
Kirskallionniemen louhosalueelle määritettiin aluerajaus vuoden 2025 inventoinnissa. Maastotarkastuksen tukena käytettiin lidar5p aineistoa. |
| metsakeskus.1000010941 |
935 |
Sittasaaren louhos |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27007 |
540398.98900000 |
6715424.32400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010941 |
Virojoen edustalla sijaitsevan Sittasaaren eli Huvisaaren kuuden hehtaarin pinta-alasta on noin neljän hehtaarin laajuista aluetta louhittu 1700-luvun alusta 1900-luvun alkuun. Louhinta on alkanut Venäjän valtion vankityömaan toimesta 1710-luvulla (Raunio 1965). Vankityömaa lakkautettiin vuosien 1860?70 tienoilla, ja sen jälkeen saarella oli joko Venäjän valtion tai venäläisten urakoitsijoiden palkkatyömaita. 1900-luvun alussa (1911?16?) Martti Kyckling louhi saarta ja kuljetti mm. kiilakiveä Kronstadtin kuivatelakalle. Kiveä on lastattu laivoihin ainakin 17 eri paikasta.
Sittasaaren pitkä louhintahistoria on jättänyt monia erilaisista louhintatavoista kertovia jälkiä, joiden lisäksi saarella on lukuisia rakennusten pohjia. Saaren kaakkoisrannassa on ollut useita suuria rakennuksia; etelärannalla on pienehköjen asumusten pohjia. Vielä 1800-luvun jälkipuoliskolla saarella oli myös pieni kirkko. Perimätiedon mukaan vankityömaan hautausmaa oli Sittasaaren luoteispuolella olevalla pienellä Spitali –nimisellä saarella.
Vuoden 2024 inventoinnissa tehtiin kohteelle aluerajaus ja valokuvattiin erilaisia rakenteita. |
| metsakeskus.1000010941 |
935 |
Sittasaaren louhos |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27008 |
540398.98900000 |
6715424.32400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010941 |
Virojoen edustalla sijaitsevan Sittasaaren eli Huvisaaren kuuden hehtaarin pinta-alasta on noin neljän hehtaarin laajuista aluetta louhittu 1700-luvun alusta 1900-luvun alkuun. Louhinta on alkanut Venäjän valtion vankityömaan toimesta 1710-luvulla (Raunio 1965). Vankityömaa lakkautettiin vuosien 1860?70 tienoilla, ja sen jälkeen saarella oli joko Venäjän valtion tai venäläisten urakoitsijoiden palkkatyömaita. 1900-luvun alussa (1911?16?) Martti Kyckling louhi saarta ja kuljetti mm. kiilakiveä Kronstadtin kuivatelakalle. Kiveä on lastattu laivoihin ainakin 17 eri paikasta.
Sittasaaren pitkä louhintahistoria on jättänyt monia erilaisista louhintatavoista kertovia jälkiä, joiden lisäksi saarella on lukuisia rakennusten pohjia. Saaren kaakkoisrannassa on ollut useita suuria rakennuksia; etelärannalla on pienehköjen asumusten pohjia. Vielä 1800-luvun jälkipuoliskolla saarella oli myös pieni kirkko. Perimätiedon mukaan vankityömaan hautausmaa oli Sittasaaren luoteispuolella olevalla pienellä Spitali –nimisellä saarella.
Vuoden 2024 inventoinnissa tehtiin kohteelle aluerajaus ja valokuvattiin erilaisia rakenteita. |
| metsakeskus.1000010941 |
935 |
Sittasaaren louhos |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27009 |
540398.98900000 |
6715424.32400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010941 |
Virojoen edustalla sijaitsevan Sittasaaren eli Huvisaaren kuuden hehtaarin pinta-alasta on noin neljän hehtaarin laajuista aluetta louhittu 1700-luvun alusta 1900-luvun alkuun. Louhinta on alkanut Venäjän valtion vankityömaan toimesta 1710-luvulla (Raunio 1965). Vankityömaa lakkautettiin vuosien 1860?70 tienoilla, ja sen jälkeen saarella oli joko Venäjän valtion tai venäläisten urakoitsijoiden palkkatyömaita. 1900-luvun alussa (1911?16?) Martti Kyckling louhi saarta ja kuljetti mm. kiilakiveä Kronstadtin kuivatelakalle. Kiveä on lastattu laivoihin ainakin 17 eri paikasta.
Sittasaaren pitkä louhintahistoria on jättänyt monia erilaisista louhintatavoista kertovia jälkiä, joiden lisäksi saarella on lukuisia rakennusten pohjia. Saaren kaakkoisrannassa on ollut useita suuria rakennuksia; etelärannalla on pienehköjen asumusten pohjia. Vielä 1800-luvun jälkipuoliskolla saarella oli myös pieni kirkko. Perimätiedon mukaan vankityömaan hautausmaa oli Sittasaaren luoteispuolella olevalla pienellä Spitali –nimisellä saarella.
Vuoden 2024 inventoinnissa tehtiin kohteelle aluerajaus ja valokuvattiin erilaisia rakenteita. |
| metsakeskus.1000010942 |
489 |
Halkoniitty 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
531357.56400000 |
6730651.14400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010942 |
Kohde sijaitsee 1,35 km Suur-Miehikkälästä eteläkaakkoon, 100 metriä Virojoesta itään ja 150 metriä Mäkelän talosta etelään, mäntyä kasvavan metsäsaarekkeen reunalla. Paikalta löydettiin kvartsi-iskoksia metsäsaarekkeen ja pellon rajalta. Pelto oli inventointiajankohtana heinällä, joten pintapoimintaa ei voitu suorittaa. Asuinpaikka saattaa jatkua metsäsaarekkeeseen, paikalla havaittiin ohut mahdollinen kulttuurikerros. Maaperä paikalla on hiesua/hiesumoreenia. Halkoniitty 2 sijaitsee paikasta noin 180 metriä luoteeseen. |
| metsakeskus.1000010943 |
489 |
Halkoniitty 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
531277.59800000 |
6730784.09100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010943 |
Kohde sijaitsee 1,1 km Suur-Miehikkälästä eteläkaakkoon, Mäkelän talon länsipuolella Virojokeen laskevan kallioisen hiekkamoreenikumpareen lounaisreunalla. Savipellon ympäröimän kumpareen jyrkäksi leikatulta ja osaksi kuoritulta länsi/lounaisreunalta löydettiin useita kvartsi-iskoksia. Osa kohteesta on ilmeisesti tuhoutunut kumpareen reunojen leikkauksessa, mutta pieni osa on mahdollisesti säilynyt kumpareella olevan kallion ja leikkauksen välisellä alueella. Halkoniitty 1 sijaitsee paikasta noin 180 m kaakkoon. |
| metsakeskus.1000010944 |
489 |
Rikkola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
531258.59900000 |
6731380.84700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010944 |
Kohde sijaitsee 700 metriä Suur-Miehikkälän kyläkeskuksesta eteläkaakkoon, 100 metriä Virojoesta, jokeen laskevalla lounaaseen avautuvalla kahdella hiekkaisella peltorinteellä, joiden välissä on metsäsaareke. Asuinpaikka sijoittuu 35-40 m mpy olevalle terassille. Paikalta löydettiin kvartsia noin 120 x 30 metrin laajuiselta alueelta. Suurin osa löydöistä havaittiin peltorinteessä, mutta kvartsi-iskoksia löytyi myös alueen eteläpäässä alkavan metsän ja tien leikkauksessa. Peltojen välissä sijaitsevalla metsäsaarekkeella on mahdollisesti säilynyt kulttuurikerrosta; paikalle tehdystä 50 x 50 cm koepistosta saatiin myös löytöinä kvartsi-iskoksia. Peltoon tehdyissä kairauksissa ei havaittu kulttuurikerrosta. |
| metsakeskus.1000010945 |
489 |
Vuorela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
530044.08700000 |
6731179.92600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010945 |
Kohde sijaitsee 1,27 km Suur-Miehikkälän kyläkeskuksesta lounaaseen, etelään aukeavalla hiekkaisella peltorinteellä Anttimäentien eteläpuolella, 40 m mpy olevalla terassilla. Pellolta löydettiin pintapoiminnassa useita kvartsi-iskoksia ja yksi –ydin; löytöalueet erottuvat pellossa hiekkaisempina kohtina. Paikalla ei havaittu kulttuurikerrosta. Kyseiseltä pellolta on paikallisen Kari Värrin mukaan löytynyt aiemmin reikäkirves, joka on sittemmin hävinnyt. |
| metsakeskus.1000010946 |
489 |
Hiekkala |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
524900.18000000 |
6727739.29000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010946 |
Kohde sijaitsee Miehikkälän länsiosassa, 150 metriä Salo-Miehikkälätiestä länteen ja 100 metriä Onkamaanjoesta pohjoiseen, 25 m mpy olevalla etelään katsovalla terassilla. Maasto on hiekkaista mäntykangasta jonka läpi kulkee itä?länsi -suunnassa metsätie. Terassia halkovasta tienleikkauksesta saatiin löytöinä kvartsi-iskoksia ja havaittiin kulttuurimaata. Kohde on metsätietä lukuun ottamatta hyvin säilynyt.
Alueella on myös 5 mahdollista asuinpainannetta, painanteet A-E:
Painanne A on pyöreähkö, halkaisijaltaan 5 x 6 metriä ja noin 0,7 metriä syvä. Painanteeseen tehtiin 50 x 50 cm ja 40 cm syvä koepisto, jossa havaittiin turpeen ja huuhtoumiskerroksen alla 24 cm syvyydessä punertava kerros, jonka punertava väri johtuu luultavasti kerroksessa olleista rautasaostumista. Tämän kerroksen alla 40 cm syvyydessä oli puhdas pohjahiekka.
Painanne B on pyöreähkö, halkaisijaltaan 4 x 5 metriä ja noin 0,3 metriä syvä. Painanteen läpi kulkee polku.
Painanne C on epämääräisen muotoinen, halkaisijaltaan 5 x 3 metriä ja noin 0,2-0,3 metriä syvä.
Painanne D on rajoiltaan epäselvä, halkaisijaltaan 6 x 3 metriä ja noin 0,3 metriä syvä. Painanne on aivan terassin reunalla, ja sen eteläreunaan on kaivettu potero.
Painanne E on pyöreähkö, rajoiltaan epäselvä, halkaisijaltaan 4 x 4 metriä ja noin 0,5 metriä syvä. Painanteeseen tehtiin 50 x 50 cm ja 60 cm syvä koepisto: 30 cm syvyydessä turpeen ja huuhtoumiskerroksen alla olevasta punertavasta saostuneesta kerroksesta saatiin löytöinä 4 kvartsi-iskosta. |
| metsakeskus.1000010947 |
489 |
Kallio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
546821.36500000 |
6724882.54000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010947 |
Kohde sijaitsee Miehikkälän länsi-osassa sijaitsevan Tuorusjärven länsirannalla 20 metrin korkeuskäyrällä, Kallion tilan mailla. Asuinpaikka on sijainnut Litorinameren aikaisen sisämaahan työntyneen lahden rannalla, josta nykyinen Tuorusjärvi on aikoinaan kuroutunut umpeen. Kallion tilan omistaja Terho Mäkinen oli veljensä kanssa aikoinaan löytänyt tilan päärakennuksen ja Tuorusjärven väliseltä pieneltä peltokaistaleelta useita kiviesineitä, jotka viittaavat kivikautiseen asuinpaikkaan. Paikalla käydessä esineiden löytöpaikka oli niittynä ja paikalla ei havaittu maanpinnalle näkyviä rakenteita, kairausta ei voitu paikalla suorittaa koska maa oli roudassa. |
| metsakeskus.1000010952 |
623 |
Vuorilahti |
10002 |
12013 |
13128 |
11002 |
27000 |
584673.00000000 |
6821018.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010952 |
Kohde sijaitsee lähellä Puumalan Katosselän luoteisosaa, Härätin saareen kaakosta pistävän Vuorilahden suulla, lahden itärannalla kallioseinämässä. Kalliossa on noin 7-8 m korkeudella halkaisijaltaan noin 20 cm kokoinen punainen läikkä.
Mahdollisen maalauksen korkeus Saimaan pinnasta ei ole tiedossa, mutta se on lähellä Suur-Saimaan ylintä rantaa.
|
| metsakeskus.1000010953 |
90 |
Hentulansaari |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
586383.55000000 |
6928826.58400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010953 |
Kohde sijaitsee Kermajärven pohjoisosassa Hentulansaaren Uittoniemessä Kellosalmea vastapäätä korkean kallion päällä. Näkyvällä kalliolla on noin 5 x 4,5 metrin suuruinen lapinraunio, jonka keskellä on kuoppa. Raunio vaikuttaa ehjältä ja se on muodoltaan pyöreä.
Hentulansaaren läheisyydessä sijaitsee lapinraunioita Linjasaaressa, Hoikansaaressa, Syrjäsaaressa sekä Pienessä-Vahtisaaressa. |
| metsakeskus.1000010954 |
91 |
Tukikohta III:13 (Kontula) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
394246.98800000 |
6679864.93000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010954 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Koskenhaantie 22 kerrostalojen lännen puoleisella puistoalueella, joka on lähinnä avokalliota.
Kohteessa on kallioon louhittuja yhdys- ja taisteluhautoja, joita on osittain tuettu betonilla. Useita kallioon louhittuja keskeneräisiksi jääneitä kuoppia. Kohteen itäpää on jäänyt rakennusten ja niiden pihamaiden alle.
Kohteen luoteisosan rajausta muutettiin 01/2023 uuden arkistoaineiston perusteella. |
| metsakeskus.1000010955 |
91 |
Tukikohta III:14 (Kontula) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
394110.04300000 |
6679846.93200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010955 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918.
Kohde on jäänyt miltei kokonaan Kotikonnuntie 13-11 kerrostaloalueen alle. Eteläosassa sijaitseva kallioon louhittu luola on varastokäytössä.
Kohteen rajausta on muutettu 01/2023 arkistoaineistojen perusteella. |
| metsakeskus.1000010957 |
91 |
Tykkipatteri 66 (Vesala) |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27009 |
394894.96100000 |
6679629.61200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010957 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen tykkipatteri, joka sijaitsee Paneliantien ja Tuukkalantien välisellä omakotialueen pihamailla. Patterin rintasuojasta on joillakin tonteilla vielä jäljellä n. 1,5 m korkea maavalli, jonka leveys on 20 m. Vallin suunta on itäkaakko-länsiluode. Patterin itäpäässä on jäljellä suullisen tiedon mukaan betoninen suojahuone. Patterin rakenteet on peitetty ja tasattu näkymättömiin useilla tonteilla ja niitä on saattanut hävitä rakentamisen myötä. Maan alla on todennäköisesti usealla tontilla vielä jäljellä rakenteita.
Tarkastuskäynnillä Paneliantie 10:n tontilla patterin länsipäässä löytyi pihamaalta, talon kaakkoisnurkasta 5 m itään, mattojen tomutustelineen kohdalta betonisen suojahuoneen katon ulkopinta. Betonia oli näkyvissä n. 1,5 x 4 m kokoisella alueella. Kyseessä on todennäköisesti läntisimmän tykkiaseman tai siitä patterin itäosiin johtaneen yhdyshaudan laidalla ollut suojahuone.
Patterin aseistuksena on ollut 4 kpl 152 mm:n raskasta 190 puudan piirityskanuunaa vuoden 1877 mallia. Pääampumasuuntima on ollut pohjoiskoilliseen. Patteri sijaitsi tukikohdan III alueella. |
| metsakeskus.1000010958 |
91 |
Tykkipatteri 67 (Kontula) |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27009 |
394008.96300000 |
6679335.25300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010958 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen tykkipatteri. Rakennusajankohta 1915-1917.
Tykkipatteri sijaitsee Kontulan ostoskeskuksen itäpuolella. Kolmen tykin patterin rintasuojana on ollut kallioseinämä. Kohde on tuhoutunut osittain metroradan alle ja sen pohjoisosaa on täytetty. Nykyisin näkyvissä on enää osa betonisesta suojahuoneesta, jonka seinässä on linnoitteista kertova kyltti.
1980-luvulla kohteesta oli vielä erotettavissa tykkiasemia yhdistävä hyväkuntoinen yhdyshauta, jossa oli ampumatarvikekomeroita sekä kaksi suojahuonetta, jotka olivat sortuneet.
Aseistuksena on ollut 3 kpl 112 mm:n kenttähaupitsia vuoden 1877 mallia, joiden pääampumasuuntima on ollut koilliseen. Patteri on sijainnut tukikohta III alueella. |
| metsakeskus.1000010959 |
935 |
Vanhasaaren louhos |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
541443.62800000 |
6704343.78500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010959 |
Virolahden kaakkoisosassa, rajavyöhykkeellä sijaitsevan Vanhasaaren eteläpäässä on 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla käytössä ollut louhos (Raunio 1965). Kivi on irrotettu kalliosta poraamalla ja pienennetty vakokiilamenetelmällä.
2023: Kohteen sijaintia tarkennettu. |
| metsakeskus.1000010961 |
935 |
Santion louhos |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27008 |
539981.22600000 |
6702612.47900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010961 |
Virolahden kaakkoisosassa, rajavyöhykkeellä sijaitsevan Santion saaren eteläpäässä on pienehkö louhosalue, joka on todennäköisesti ollut käytössä 1800-luvun puolivälissä (Raunio 1965). Kivi on irrotettu kalliosta poraamalla, paikalla on edelleen kiilakiviä kasoissa.
2023: Kohteen sijaintia tarkennettu. |
| metsakeskus.1000010962 |
935 |
Tuuholman louhos |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27008 |
541341.65000000 |
6708250.21500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010962 |
Virolahden kaakkoisosassa, rajavyöhykkeellä sijaitsevan Tuuholman saaren koillisrannalla on pieni louhos, joka on ollut käytössä vain pari vuotta, ilmeisesti 1820-luvulla (Raunio 1965). Kiveä on louhittu sekä vakokiilamenetelmällä että poraamalla. Vanhan perimätiedon mukaan Tuuholman kalliosta louhittiin kaksi suurta kivilohkaretta, jotka oli tarkoitettu Kazanin tuomiokirkon edustalle pystytettäviksi apostolien Pietari ja Paavali patsaiksi. Kivet raakahakattiin saarella valmiiksi. Pietari saatiin Pietariin asti, mutta Paavali putosi lastattaessa laiturilta veteen. Vuonna 1911 keisari Nikolain viettäessä kesää Tuuholman saarella patsas nostettiin ylös (kaula tosin katkesi) ja kuljetettiin Pietariin.
2023: Kohteen sijaintia on tarkastettu. |
| metsakeskus.1000010965 |
935 |
Ukkosaaren louhos |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
540224.05800000 |
6716057.06300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010965 |
Virojoen edustalla sijaitsevan Ukkosaaren niemi on lähes yhtenäistä louhosaluetta. Kiveä on etupäässä louhittu vakokiilamenetelmällä, mutta myös katkovakousta on käytetty. Kiveä on otettu myös suurista irtokivistä. Louhosalueella on kohta, jossa kiveä in irrotettu ohuilla porilla. Tämä on todennäköisesti Martti Kenraalin käyttämä louhos noin vuodelta 1910. Kivi on lastattu kuljetettavaksi niemen eteläkärjessä olleesta laiturista. (Raunio 1965). Louhosalueen länsirantaa kulkee peruskarttaan merkitty laituria kohti kulkeva tie, jota pitkin on kivi on mahdollisesti kuljetettu (ks. kuva AKDG7405:4).
Ukkosaaren huviloita rakennettaessa löytyi Erkki Tervon ja Jaakko Kotosen rakennusten läheltä hiekasta toistakymmentä luurankoa, jotka oli haudattu riviin puuarkuissa. Vuoden 2023 inventoinnin yhteydessä maastossa tavatun pariskunnan tietojen mukaan (syntyperäinen kyläläinen) kohdekuvauksessa mainittujen luurankojen löytöpaikka sijaitsee itärannan hiekkarannan (peruskarttaan merkitty) länsi-pohjoispuolisten rakennusten alueella (Erkki Tervon ja Jaakko Kotosen rakennukset, ks. alakohteet). |
| metsakeskus.1000010965 |
935 |
Ukkosaaren louhos |
10002 |
12002 |
13032 |
11006 |
27000 |
540224.05800000 |
6716057.06300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010965 |
Virojoen edustalla sijaitsevan Ukkosaaren niemi on lähes yhtenäistä louhosaluetta. Kiveä on etupäässä louhittu vakokiilamenetelmällä, mutta myös katkovakousta on käytetty. Kiveä on otettu myös suurista irtokivistä. Louhosalueella on kohta, jossa kiveä in irrotettu ohuilla porilla. Tämä on todennäköisesti Martti Kenraalin käyttämä louhos noin vuodelta 1910. Kivi on lastattu kuljetettavaksi niemen eteläkärjessä olleesta laiturista. (Raunio 1965). Louhosalueen länsirantaa kulkee peruskarttaan merkitty laituria kohti kulkeva tie, jota pitkin on kivi on mahdollisesti kuljetettu (ks. kuva AKDG7405:4).
Ukkosaaren huviloita rakennettaessa löytyi Erkki Tervon ja Jaakko Kotosen rakennusten läheltä hiekasta toistakymmentä luurankoa, jotka oli haudattu riviin puuarkuissa. Vuoden 2023 inventoinnin yhteydessä maastossa tavatun pariskunnan tietojen mukaan (syntyperäinen kyläläinen) kohdekuvauksessa mainittujen luurankojen löytöpaikka sijaitsee itärannan hiekkarannan (peruskarttaan merkitty) länsi-pohjoispuolisten rakennusten alueella (Erkki Tervon ja Jaakko Kotosen rakennukset, ks. alakohteet). |
| metsakeskus.1000010967 |
935 |
Riisniemen louhos |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
539818.00000000 |
6715947.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010967 |
Virojoen edustalla sijaitsevassa Riisniemessä on louhittu kiveä kahdessa vaiheessa. 1700-luvun venäläisen vankityömaan louhoksella kivi irrotettiin yksinomaan vakokiilausmenetelmällä. Louhoksen kivet on kuljetettu rullausmenetelmällä niemen päässä olleelle lastauslaiturille. Vuoden 1910 tienoilla 4-5-miehinen työryhmä louhi kiveä Kulakalle. Kivet laivattiin Hevonniemen lastauslaiturilta ja kuljetettiin Kronstedtin laivatelakalle. (Raunio 1965).
Vuoden 2023 inventoinnissa aluerajaus tarkastettiin ja niemenkärjessä sijaitsevaksi mainittu louhokseen liittyvä laiturirakenne lisättiin kohteeseen alakohteeksi. |
| metsakeskus.1000010968 |
935 |
Klamilanlahden kivilouhimo |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
525887.00000000 |
6708193.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010968 |
Klamilanlahden rannalla Salniemessä on ollut kivilouhimo. Nykyisen Kalasataman paikalla on sijainnut vanha laivojen lastauspaikka Laivakallio. Vuoden 1978 tarkastuksen yhteydessä todettiin, että kiviainesta on irrotettu irtokivilohkareista pääasiassa meislaamalla ja kiiloilla. Lisäksi kivissä oli havaittu myös porauksen jälkiä. Vuoden 2016 inventoinnissa paikalla todetuissa kivikasoissa ei havaittu kuitenkaan meislaus- tai porausjälkiä. Lähempänä niemenkärkeä on kuitenkin runsaammin sen näköistä maastoa, joka ei vaikuta luontaiselta ja kahdessa kohdassa havaittiin mahdollisia kiviaineksenottopaikkoja. Ensimmäinen 85 metriä niemenkärjestä, lähellä niemen etelärantaa, jossa on noin kahdeksan metriä halkaisijaltaan oleva kuopanne (1), josta lienee otettu kiveä. Toinen mahdollinen ottopaikka on noin 130 metriä niemenkärjestä aivan tien pohjoisreunalla lähellä niemen rantaa, jossa on noin 10 x 5 m kokoinen kuopanne (2).
Muinaisjäännösalueeksi on rajattu niemen kärki siten, että potentiaaliset aineksenottopaikat ovat alueen sisällä. On mahdollista, että louhimo on alun perin ollut laajempikin, mutta niemelle kulkeva tie ja muut toiminnot ovat oletettavasti hävittäneet mahdolliset jäljet idempää.
Klamilanlahden kivilouhimo saattaa liittyä 1700-luvun toimintoihin, jolloin Kymenlaaksosta vietiin rakennuskiviä Pietariin ja etelärannikon linnoitustyömaille. |
| metsakeskus.1000010969 |
935 |
Hanskin louhos |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27008 |
535194.13000000 |
6706511.88800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010969 |
Hanskinlahden pohjoisrannalla Suuriniemen ja Karjalanniemen välisellä alueella on sijainnut pieni, lyhyen aikaa käytössä ollut Hanskin louhos. Kiveä on otettu kalliosta kahtena nauhana noin metrin paksuudelta. Louhinnassa on käytetty sekä kiilaus- että poramenetelmää. Louhos on ollut ilmeisesti käytössä noin 1830-40 (Raunio 1965).
2023: Inventoinnissa louhoksen todettiin jatkuvan tien pohjoispuolelle. |
| metsakeskus.1000010970 |
935 |
Heposaaren louhos |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
540525.00000000 |
6705927.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010970 |
Virolahden kaakkoiskulmassa, rajavyöhykkeen tuntumassa on sijainnut pieni, lyhyen aikaa käytössä ollut Heposaaren louhos. Etelään pistävän niemen länsirannalta on irrotettu poraamalla kiveä 1800-luvun alkupuolella (Raunio 1965). Kivi on edelleen pilkottu vakokiilamenetelmällä. Ilmeisesti rannan vaikeudesta johtuen kiveä on kuljetettu pois vain vähän.
Kohteen sijaintitieto on korjattu noin 120 metriä pohjoisemmaksi elokuussa 2013 tehdyn maastotarkastuksen perusteella.
2023: Kohde on tarkastettu inventoinnin yhteydessä. Hyvässä kunnossa. Ei muutoksia edellisiin tarkastuksiin verrattuna. |
| metsakeskus.1000010971 |
593 |
Hautokangas |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
532343.51400000 |
6877969.83700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010971 |
Kohde sijaitsee Hautokankaalla noin 1,5 kilometriä Juvan ja Virtasalmen väliseltä maantieltä erkanevan Riitamaantien pohjoispuolella, hakkuuaukealla noin 200 metrin päässä tiestä. Paikalla on yhteensä neljä hiilimiilua, joista yksi vielä avaamaton. Hiilimiilu numero 1 on osin tuhoutunut hakkuiden jälkeisessä maanmuokkauksessa. Siitä 20 metriä pohjoiseen sijaitsee pahoin tuhoutunut hiilimiilu 2. |
| metsakeskus.1000010972 |
593 |
Hautonen NE |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
512222.00000000 |
6908121.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010972 |
Kohde sijaitsee pienen Hautosen järven itärannalla, sen itäpuolitse vievästä polusta noin 30 metrin päässä mäntyä kasvavalla hiekkakankaalla harjanteen reunalla. Mahdollinen hiilimiilu on halkaisijaltaan 2,5 metriä ja syvyydeltään 0,5 metriä. |
| metsakeskus.1000010973 |
272 |
Rytkönperä |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
315158.10000000 |
7072047.95100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010973 |
Metsämaastossa, pienellä kumpareella 4 röykkiötä, läpimitaltaan noin 3,5 x 2,5 metriä. Kaikki ovat pahoin maanmuokkauksessa/metsän äestyksessä vahingoittuneita.
Tarkastettava maastossa! |
| metsakeskus.1000010975 |
272 |
Palojärvbacken 4 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
314533.35100000 |
7071915.00100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010975 |
Palojärvbackenin eteläosassa, noin 60 metriä traktoritiestä koilliseen on röykkiö, jonka läpimitta on noin 4 metriä, muoto soikea, keskellä kraatteri, jonka halkaisija on noin 2,5 metriä. |
| metsakeskus.1000010977 |
272 |
Krockobacken |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
313495.73300000 |
7079900.78800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010977 |
Noin 40-50 metriä pitkä ja 25 leveä pirunpelto mäen korkeimmalla kohdalla. Paikalla on läpimitaltaan noin 3,5 metrin suuruinen, muodoltaan pyöreä röykkiö, jonka eteläosassa on vallimaista kivirakennelmaa. Lisäksi pirunpellossa on kaksi kuoppaa, jotka vaikuttavat resenteiltä.
Vuoden 2015 inventoinnin mukaan pirunpellon korkeimmalta kohdalta todettiin rakkakivikkoon tehty röykkiö, jonka koko on noin 4 x 6 metriä. Välittömästi tästä pohjoiseen on kolme rakkakuoppaa suoralla linjalla. |
| metsakeskus.1000010981 |
935 |
Ala-Pihlaja (Nederpijhla by) Aatola |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
533726.69900000 |
6710699.19300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010981 |
Ala-Pihlajan kylän talot ovat sijainneet Porolahden pohjois- ja länsirannalla, molemmin puolin Pihlajanjokea. Alapihlaja mainitaan Pijhilaby –nimisenä vuoden 1544 savuluettelossa. Kylässä oli tuolloin kuusi taloa. 1500-luvulla kylässä asuivat mm. Kimoinen, Kaukiain ja Haili –nimiset isännät. (Kaukiainen 1970:87,101).
Virolahden ensimmäinen keskus v. 1336 peräisin olevassa asiakirjassa mainittu civitas on historiallisen lähdeaineiston perusteella sijoitettu Ala-Pihlajan ja Haililan kylien alueelle On oletettu, että Virolahdella sijainnut Munkkiniemi –niminen kartano olisi toiminut myös Viipurin linnaläänin hallintokartanona 1300-luvulla. Munkkiniemen kartano on ilmeisesti käsittänyt Hailin ja Ala-Pihlajan kylässä sijainneen Kimosen tilan. Koivuniemen kylä on saattanut myös kuulua samaan kokonaisuuteen. (Kaukiainen 1970:63-64; Suhonen 2006:4,6-8).
Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Ala-Pihlajan kylän vanhoilla tonttimailla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia; osin ne ovat rakentamattomia. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000010983 |
935 |
Ala-Pihlaja (Nederpijhla by) Värri |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
533830.66100000 |
6711005.07100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010983 |
Ala-Pihlajan kylän talot ovat sijainneet Porolahden pohjois- ja länsirannalla, molemmin puolin Pihlajanjokea. Alapihlaja mainitaan Pijhilaby –nimisenä vuoden 1544 savuluettelossa. Kylässä oli tuolloin kuusi taloa. 1500-luvulla kylässä asuivat mm. Kimoinen, Kaukiain ja Haili –nimiset isännät. (Kaukiainen 1970:87,101).
Virolahden ensimmäinen keskus v. 1336 peräisin olevassa asiakirjassa mainittu civitas on historiallisen lähdeaineiston perusteella sijoitettu Ala-Pihlajan ja Haililan kylien alueelle On oletettu, että Virolahdella sijainnut Munkkiniemi –niminen kartano olisi toiminut myös Viipurin linnaläänin hallintokartanona 1300-luvulla. Munkkiniemen kartano on ilmeisesti käsittänyt Hailin ja Ala-Pihlajan kylässä sijainneen Kimosen tilan. Koivuniemen kylä on saattanut myös kuulua samaan kokonaisuuteen. (Kaukiainen 1970:63-64; Suhonen 2006:4,6-8).
Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Ala-Pihlajan kylän vanhoilla tonttimailla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia; osin ne ovat rakentamattomia. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000010984 |
272 |
Rasmusbacka |
10001 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
312068.31600000 |
7077447.76600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010984 |
Sokojan kylästä vajaa 2 km luoteeseen sijaitseva mahdollinen uhrikivi (?), joka on kooltaan noin 5 x 5 metriä ja korkeudeltaan 1,2 metriä. Kivessä on yhteensä 4 kuopannetta.
Tarkastettava maastossa! |
| metsakeskus.1000010985 |
208 |
Raumankoski |
10002 |
12015 |
13147 |
11006 |
27007 |
336776.28400000 |
7108435.40700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010985 |
Kohde sijaitsee Kokkolantien (tie nro 8) ison sillan läheisyydessä Raumankoskella, aivan Himangan keskustan tuntumassa, Lestijoen luoteispuolella. Alueella on uomassa ja uoman saaressa betoniperustukset sekä uoman sivuhaarassa kiviperustus.
Betoniperustus I sijoittuu uoman saareen. Siinä on kaksi kerrosta kiviä päällekkäin ja lauta, joiden päälle on valettu betonia. Sen korkeus on 1,5 m. Lähellä Betoniperustusta I on puusilta, jossa on hyödynnetty yhtä rakennekiveä. Uoman alajuoksulla kulkee uoman halki toinen betoniperustus, kivibetoniperustus II. Betoniperustukset ovat mahdollisesti samaa kokonaisuutta. Kivibetoniperustuksen II seassa on suuriakin kiviä, sen halkaisija vaihtelee 25–28 cm, rakenteen korkeus on 83 cm. Kivibetoniperustuksen lähellä on myös urallinen, osa rakenteita ollut kivi (77 x 80 cm).
Uoma haarautuu yläjuoksulla ja siellä on kiviperustus, jolta alkaa kivilatomus, jonka tarkoitus on toimia voimakanavana. Sen korkeus on 162 cm ja leveys 120 cm. Se kulkee pitkin uoman saarta ja jatkuu vielä ylempänä koskea olevan sivuhaaran jälkeen aina sillalle asti.
Raumankoskella on sijainnut useita myllyjä esim. Holstin mylly sekä saha, joka alkoi toimia vuonna 1794. Saha oli vesivoimalla toimiva, kaksiraaminen hienoteräinen laitos. Saha paloi vuonna 1881. Lisäksi sahan yhteydessä toimi tullimylly. Betoniperustus I ja II sijaitsevat sahamyllyn kohdalla. Alueella sijaitsevat kiviperustukset ovat mahdollisesti olleet osa sahamyllyn tai sen yhteyteen perustetun tullimyllyn perustuskiviä.
Nykytila: Rakennuksista on ainoastaan enää osa perustuksista jäljellä. |
| metsakeskus.1000010985 |
208 |
Raumankoski |
10002 |
12015 |
13147 |
11006 |
27008 |
336776.28400000 |
7108435.40700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010985 |
Kohde sijaitsee Kokkolantien (tie nro 8) ison sillan läheisyydessä Raumankoskella, aivan Himangan keskustan tuntumassa, Lestijoen luoteispuolella. Alueella on uomassa ja uoman saaressa betoniperustukset sekä uoman sivuhaarassa kiviperustus.
Betoniperustus I sijoittuu uoman saareen. Siinä on kaksi kerrosta kiviä päällekkäin ja lauta, joiden päälle on valettu betonia. Sen korkeus on 1,5 m. Lähellä Betoniperustusta I on puusilta, jossa on hyödynnetty yhtä rakennekiveä. Uoman alajuoksulla kulkee uoman halki toinen betoniperustus, kivibetoniperustus II. Betoniperustukset ovat mahdollisesti samaa kokonaisuutta. Kivibetoniperustuksen II seassa on suuriakin kiviä, sen halkaisija vaihtelee 25–28 cm, rakenteen korkeus on 83 cm. Kivibetoniperustuksen lähellä on myös urallinen, osa rakenteita ollut kivi (77 x 80 cm).
Uoma haarautuu yläjuoksulla ja siellä on kiviperustus, jolta alkaa kivilatomus, jonka tarkoitus on toimia voimakanavana. Sen korkeus on 162 cm ja leveys 120 cm. Se kulkee pitkin uoman saarta ja jatkuu vielä ylempänä koskea olevan sivuhaaran jälkeen aina sillalle asti.
Raumankoskella on sijainnut useita myllyjä esim. Holstin mylly sekä saha, joka alkoi toimia vuonna 1794. Saha oli vesivoimalla toimiva, kaksiraaminen hienoteräinen laitos. Saha paloi vuonna 1881. Lisäksi sahan yhteydessä toimi tullimylly. Betoniperustus I ja II sijaitsevat sahamyllyn kohdalla. Alueella sijaitsevat kiviperustukset ovat mahdollisesti olleet osa sahamyllyn tai sen yhteyteen perustetun tullimyllyn perustuskiviä.
Nykytila: Rakennuksista on ainoastaan enää osa perustuksista jäljellä. |
| metsakeskus.1000010986 |
208 |
Hillilänkoski |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27008 |
339879.05700000 |
7104030.18900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010986 |
Kohde sijaitsee Hillilän Kannustieltä (nro 775) erkanevan Saarentien sillan läheisyydessä Hillilänkoskella. Kohteessa on Hillilänkosken uoman rannassa osia perustuksesta ja siitä Lestijokea pitkin pohjoiseen sivupurossa osana myllyrakenteita olleita kiviä. Sivupuro on kivetty, hyödyntäen vanhan myllyn rakennekiviä Hillilänkosken uomasta.
Hillilänkoskella sijainnut Mäkelän mylly on ollut Hillilän kyläläisten omistama. Tarkkaa
tietoa siitä, milloin mylly on rakennettu ei ole, mahdollisesti noin 1914. Siinä oli pärehöylä, 3 kiviparia ja kuorimakivi. Sodan jälkeen mylly oli vielä toiminnassa muutaman vuoden, mutta 1950-luvulla se purettiin ja siirrettiin Himangan lahden suulle.
Sivupurossa olevat kivet voivat olla vuoden 1868 kartoissa esiintyvästä myllystä. Osa perustuksesta on mahdollisesti myöhemmältä ajalta, ehkä 1900-luvun alusta. Mahdollisesti myllyä on kunnostettu tai sen tilalle on rakennettu uusi.
Nykytila: Myllynrakenteet on purettu ja niitä on hyödynnetty eli osa niistä ei ole enää alkuperäisessä kontekstissaan.
Vuoden 2012 Lestijokilaakson inventoinnin aikana vesi oli hyvin korkealla, eikä uusia havaintoja tehty. |
| metsakeskus.1000010987 |
935 |
Eerikkälä (Kattelby) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
536337.66300000 |
6707791.37100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010987 |
Eerikkälän kylän talot ovat sijainneet Porolahden kaakkoisrannalla, nykyisen Virolahden kirkonkylän lounaispuolella. Eerikkälä luettiin 1540-luvulla Rännäsen/Kattilan kylään, joka kuului Taipaleen nautakuntaan. 1550-luvulla kylien yhteiseksi taloluvuksi on merkitty 10 (Kaukiainen 1970:86,95). Vuoden 1571 hopeaveroluettelossa Eerikkälässä on kaksi taloa.
Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Eerikkälän kylän vanhalla tonttimaalla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia; osin se on rakentamaton. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000010988 |
208 |
Sämpilänkoski |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
340137.95300000 |
7103492.40300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010988 |
Kohde sijaitsee Kannustieltä (nro 775) erkanevan Sämpiläntien, Lestijoen ylitse menevän, sillan läheisyydessä Sämpilänkoskella, Lestijoen lounaispuolella. Sämpilänkosken uomassa sijaitsee myllyn perustukset. Perustukset sijoittuvat uoman kummallekin puolelle rantaa. Kiviperustuksen yläjuoksun puolella vedessä on perustuksiin kuuluvia hirsiä. Alajuoksulla sijaitsee uoman keskellä vedessä turbiini. Turbiinin halkaisija on 182 cm ja paksuus 23 cm. Siinä on ylä- ja alaosa sekä akselituki. Myllyn perustuksista uoman rantaa on kivetty noin 13 metriä kosken yläjuoksun suuntaan.
Kosken uoman yläjuoksulla on myös kahdessa eri kohdassa kiviä, jotka ovat olleet osa rakenteita, mutta ne on siirretty nykyisille paikoilleen. Lähempänä myllyn perustuksia on yksittäinen kivi, joka on 31 x 67 cm; 24 cm paksu ja siihen on tehty kaksi uraa. Ylempänä uoman yläjuoksulla sijaitsee kaksi suorakulmion muotoista urallista kiveä, jotka ovat 2,55 m x 48 cm ja 2 m x 51 cm; paksuus 44/25cm.
Turbiinimyllyjä on Suomessa alettu rakentaa noin 1800-luvun puolivälissä. Sämppilänkosken myllyn turbiini ei voi olla sitä vanhempi. On kuitenkin mahdollista, että sitä ennen paikalla on ollut esimerkiksi ratasmylly ja mylly on myöhemmin muutettu turbiinimyllyksi. Myllyn kiviperustus viittaa siihen, että se olisi rakennettu jo 1800-luvulla. Vuoden 1868 yleiskartassa alueelle on merkitty mylly.
Nykytila: Käytöstä pois jäänyt mylly. Jäljellä kiviperustukset, turbiini ja uoman kiveys. |
| metsakeskus.1000010991 |
208 |
Hekkalankoski |
10002 |
12015 |
13147 |
11006 |
27000 |
340125.95600000 |
7103079.56400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010991 |
Kohde sijaitsee Hekkalan Kannustieltä (nro 775) erkanevan Jokisuontien pihatien läheisyydessä Hekkalankoskella. Myllyn perustukset sijaitsevat Hekkalankosken uoman kummallakin puolella rantaa. Kivet on aseteltu vierekkäin koillisrannalla. Uoman saaressa perustus ei ole yhtä selkeä, osaksi se on kasvillisuuden alla. Kaivettaessa se tulee paremmin esille ja ulottuu rannasta noin kahden metrin päähän saareen. Perustuksessa olevien kivien koko vaihtelee noin 100 x 70; 150 x 50 cm ja paksuus 10–17 cm. Koillisrannan puolella perustuksen päällä on myös betonia.
Hekkalankosken alueelle on merkitty vuoden 1868 karttaan mylly. Kiviperustus on mahdollisesti 1800-luvulta. Kiviperustuksen päällä oleva betonikerros on kuitenkin myöhemmältä ajalta.
Nykytila: Mylly on purettu ja siitä on jäljellä ainoastaan perustus. |
| metsakeskus.1000010993 |
208 |
Saarenpäänkoski |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27007 |
341057.59500000 |
7100430.63600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010993 |
Kohde sijaitsee Saarenpään Kannustieltä (nro 775) erkanevan pihatien (talo nro 961) päässä Saarenpäänkoskella. Saarenpäänkosken uoman saaren rannassa on 4,8 x 1,36 metrin laajuinen kiviperusta. Kiviperustuksessa on kaksi kerrosta kiviä päällekkäin ja sen korkeus on 1,17 m. Joen rannassa olevan asunnon pihassa on myllynkiven puolikas, jonka halkaisija on 103 cm ja paksuus 18 cm. Kosken alajuoksulla on myös sillan perusteista jääneitä kiviä kummallakin puolelle Lestijokea. Sillan perusteiden lähellä sijaitsevan Rahkosten tuvan pihassa sijaitsee vanhan myllyn kuorinkivi, jonka halkaisija on 108,5 cm ja paksuus 22 cm.
Myllyn on rakentanut 1790 Matti Matinpoika (isä) ja Lauri Matinpoika (poika). Myllyrakennus on purettu 1947. Silta esiintyy vanhoissa kartoissa (1840-luku), mutta purettu 1900-luvulla.
Nykytila: Myllystä on säilynyt osa kiviperustuksesta ja sillasta sen rantapäädyt. Kumpikaan ei ole enää vuosiin ollut käytössä. |
| metsakeskus.1000010993 |
208 |
Saarenpäänkoski |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27008 |
341057.59500000 |
7100430.63600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010993 |
Kohde sijaitsee Saarenpään Kannustieltä (nro 775) erkanevan pihatien (talo nro 961) päässä Saarenpäänkoskella. Saarenpäänkosken uoman saaren rannassa on 4,8 x 1,36 metrin laajuinen kiviperusta. Kiviperustuksessa on kaksi kerrosta kiviä päällekkäin ja sen korkeus on 1,17 m. Joen rannassa olevan asunnon pihassa on myllynkiven puolikas, jonka halkaisija on 103 cm ja paksuus 18 cm. Kosken alajuoksulla on myös sillan perusteista jääneitä kiviä kummallakin puolelle Lestijokea. Sillan perusteiden lähellä sijaitsevan Rahkosten tuvan pihassa sijaitsee vanhan myllyn kuorinkivi, jonka halkaisija on 108,5 cm ja paksuus 22 cm.
Myllyn on rakentanut 1790 Matti Matinpoika (isä) ja Lauri Matinpoika (poika). Myllyrakennus on purettu 1947. Silta esiintyy vanhoissa kartoissa (1840-luku), mutta purettu 1900-luvulla.
Nykytila: Myllystä on säilynyt osa kiviperustuksesta ja sillasta sen rantapäädyt. Kumpikaan ei ole enää vuosiin ollut käytössä. |
| metsakeskus.1000010993 |
208 |
Saarenpäänkoski |
10002 |
12005 |
13069 |
11006 |
27007 |
341057.59500000 |
7100430.63600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010993 |
Kohde sijaitsee Saarenpään Kannustieltä (nro 775) erkanevan pihatien (talo nro 961) päässä Saarenpäänkoskella. Saarenpäänkosken uoman saaren rannassa on 4,8 x 1,36 metrin laajuinen kiviperusta. Kiviperustuksessa on kaksi kerrosta kiviä päällekkäin ja sen korkeus on 1,17 m. Joen rannassa olevan asunnon pihassa on myllynkiven puolikas, jonka halkaisija on 103 cm ja paksuus 18 cm. Kosken alajuoksulla on myös sillan perusteista jääneitä kiviä kummallakin puolelle Lestijokea. Sillan perusteiden lähellä sijaitsevan Rahkosten tuvan pihassa sijaitsee vanhan myllyn kuorinkivi, jonka halkaisija on 108,5 cm ja paksuus 22 cm.
Myllyn on rakentanut 1790 Matti Matinpoika (isä) ja Lauri Matinpoika (poika). Myllyrakennus on purettu 1947. Silta esiintyy vanhoissa kartoissa (1840-luku), mutta purettu 1900-luvulla.
Nykytila: Myllystä on säilynyt osa kiviperustuksesta ja sillasta sen rantapäädyt. Kumpikaan ei ole enää vuosiin ollut käytössä. |
| metsakeskus.1000010993 |
208 |
Saarenpäänkoski |
10002 |
12005 |
13069 |
11006 |
27008 |
341057.59500000 |
7100430.63600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010993 |
Kohde sijaitsee Saarenpään Kannustieltä (nro 775) erkanevan pihatien (talo nro 961) päässä Saarenpäänkoskella. Saarenpäänkosken uoman saaren rannassa on 4,8 x 1,36 metrin laajuinen kiviperusta. Kiviperustuksessa on kaksi kerrosta kiviä päällekkäin ja sen korkeus on 1,17 m. Joen rannassa olevan asunnon pihassa on myllynkiven puolikas, jonka halkaisija on 103 cm ja paksuus 18 cm. Kosken alajuoksulla on myös sillan perusteista jääneitä kiviä kummallakin puolelle Lestijokea. Sillan perusteiden lähellä sijaitsevan Rahkosten tuvan pihassa sijaitsee vanhan myllyn kuorinkivi, jonka halkaisija on 108,5 cm ja paksuus 22 cm.
Myllyn on rakentanut 1790 Matti Matinpoika (isä) ja Lauri Matinpoika (poika). Myllyrakennus on purettu 1947. Silta esiintyy vanhoissa kartoissa (1840-luku), mutta purettu 1900-luvulla.
Nykytila: Myllystä on säilynyt osa kiviperustuksesta ja sillasta sen rantapäädyt. Kumpikaan ei ole enää vuosiin ollut käytössä. |
| metsakeskus.1000010995 |
217 |
Niskankoski |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
341489.41600000 |
7099884.86100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010995 |
Kohteessa sijaitsee Niskankosken uomassa myllyn perustus. Osa rakenteista on tuhoutunut ja siirretty/siirtynyt uoman alajuoksulle. Uoman kohdalla koskessa kiviä on aseteltu ohjaamaan jokea. Myllyn perustuksen läheisyydessä rannassa on noin 3,5 metrin päässä kiviperustus, mahdollisesti myllyyn liittyvä rakennus.
Niskankoskella toisella puolella rantaa sijaitsevalla parkkipaikalla on yksi urallinen kivi, joka on ollut osa rakenteita. Se on kasvillisuuden alla, mutta ei muodosta lähellä olevien kivien kanssa perustusta tai muuta kokonaisuutta.
Niskankoskella olevat perustukset sijaitsevat alueella jota kutsutaan nimellä Myllykangas.
Nimi viittaa, että alueella olisi ollut mylly. Useat Lestijoen varren myllyistä sijaitsevat mylly-sana alkuisella alueella tai tilan nimeltä Mylly talo läheisyydessä. Mylly on kiviperustuksen perusteella noin 1800-luvulta.
Nykytila: Käytöstä pois jäänyt mylly, josta on perustus jäljellä ja rannassa kiviperustus, joka on mahdollisesti ollut osa myllyn rakennuskantaa.
Vuoden 2012 inventoinnissa alue tutkittiin tarkoin - mitään rakenteita ei havaittu. Joessa ja koskessa vesi paikalla käytäessä oli hyvin korkealla. |
| metsakeskus.1000010996 |
217 |
Pitkäsenkoski |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27008 |
342224.12900000 |
7098473.42800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010996 |
Kohde sijaitsee Pyörteessä, Junkolantieltä erkanevan pihatien päässä (talo nro 1169) Pitkäsenkoskella. Pitkäsenkosken uomassa sijaitsee selkeä ja hyväkuntoinen myllyn
perustus. Uoman saari on kooltaan pieni ja koostuu kivistä, mahdollisesti ihmisen tekemä. Uoman saaressa on perustuskiviä kahdessa kerroksessa ja uoman ylitse on asetettu yksi suurempi kivi, jota pitkin pääsee uoman saareen. Perustus ei ole yhtä selkeä rannassa kuin uoman saaressa. Uoman suuta on padottu.
Uoman läheisyydessä on kasvillisuuden alla myllykivi, jonka halkaisija on 100 cm ja paksuus 25 cm. Myllyn perustuksesta 29,1 m etelään sijaitsee osana myllypatoa olleita kiviä. Vedenpinnan kohotessa kohde peittyy veden alle. Ennen koskea kohteessa on myös betonisillan jäänteet.
Vuodelta 1852 on kartta, johon on merkitty suunnitellun myllyn paikka. Mylly on rakennettu vuoden 1852 tienoilla myllynrakentamiseen annetun luvan myötä. Kartan yhteydessä myllystä on katselmuskirjat. Mylly on toiminut vielä vuonna 1915. Kohteessa oleva silta on merkitty vielä vuonna 1978 Maanmittaushallituksen karttaan.
Nykytila: Käytöstä pois jäänyt mylly, josta on jäljellä perustus. Silta ei ole käyttökelpoinen, vaan siitä on ainoastaan betoniperustus jäljellä. |
| metsakeskus.1000010997 |
217 |
Myllylänkoski |
10002 |
12015 |
13000 |
11006 |
27000 |
342395.06000000 |
7098164.55200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010997 |
Kohde sijaitsee Lestijoen lounaisrannalla, Myllylässä, Junkkalantieltä erkanevan pihatien (talo nro 1109) päässä Myllylänkoskella. Kohteessa on yksittäinen suorakulmion muotoinen kivi (mitat: 63 x 149 cm), joka on ollut osa rakenteita. Rannassa on kumpare, jonka alarinteessä on myllysaunan perustus (mitat: 3,5 x 4,8 m) ja kukkulan päällä on sijainnut myllytalo. Myllytalosta ei ole pinnalla nähtävissä perustusta, mutta pinnan alla on jäänteitä kellarista.
Myllystä ei ole muuta suullista perimätietoa kuin että se on mahdollisesti tuhoutunut
suurien tulvien johdosta 1900-luvun alussa. Nykyisten asukkaiden muuttaessa tontille myllytalosta on ollut jäljellä kivijalka ja kellari, jotka on peitetty maalla. Myllysauna on sijainnut kukkulan rinteessä ja Lestijoen vedenpinnan olleessa alhaalla joessa näkyy myllypadon rakenteita.
Nykytila: Uomassa sijainnut mylly on tuhoutunut ja siitä ei ole selviä rakenteita nähtävissä. Myllysaunasta on jäljellä perustus. Myllytalosta ei ole maanpinnalla näkyvissä perustusta. |
| metsakeskus.1000010998 |
244 |
Mourunginkangas itä |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
436280.00300000 |
7195644.68000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010998 |
Mourunginkankaan koillislaidalla sijaitsevat 7 kuoppaa, joiden halkaisija on 1-2m ja syvyys 20-40 cm. Kaksi kuopista on kankaan ylittävän voimalinjan alla itään laskevassa rinteessä, muut ovat voimalinjasta pohjoiseen 5-20 m päässä Oksasuon reunasta. Kuopat ovat itä-länsisuunnassa runsaan 80 m matkalla. Maaperä on hiekkaa. Lounaispuolella on hiekanottolaue. Kuoppiin tehdyissä kairausnäytteissä havaittiin 5-15 cm paksuinen huuhtoutumiskerros sekä kuopan pohjalla että laidoilla. Todennäköisesti kyse on pyyntikuopista. |
| metsakeskus.1000010999 |
244 |
Saarnastuolinkangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
437214.63000000 |
7195955.55900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000010999 |
Kempeleen kaakkoisosassa sijaitsevan Saarnastuolinkankaan eteläisemmän laen lounaisosassa on luontaisen kivikon päälle ladottu pieni röykkiö, joka on kooltaan 3x2x0,3m. Se koostuu ainakin kahdesta-kolmesta kivikerrasta ja on sammaleen ja jäkälän peitossa. Maaperä on hyvin kivistä moreenia. Saarnastuolinkangas on soiden ympäröimä moreenisaareke, jonka luoteispuolelta kulkee koillis-lounais-suuntainen suurjännitelinja. Röykkiö on varsin vaatimaton, mutta sijaintinsa perusteella vaikuttaa mahdolliselta esihistorialliselta (varhaismetallikautiselta) röykkiöltä. Röykkiön luoteispuolella noin 25 m on erikoinen siirtolohkare, saarnastuoli. |
| metsakeskus.1000011000 |
244 |
Metsärinne |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
432880.36500000 |
7197044.10700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011000 |
Kempeleen Metsärinteen asuinalueen itäpuolella oleva lounaaseen loivasti viettävä mäntykangas, jossa on neljä maakuoppaa, jotka ovat todennäköisesti pyyntikuoppia. Niiden halkaisija on 2,5-3 m ja syvyys 40-60 cm. Ne ovat noin 100 m pohjoiseen Pitkänaronkankaalle vievältä metsäautotieltä ja noin 400 m itäkaakkoon Metsärinteen asuinalueen tieltä. Alueella on useita terasseja käsittävää lounaaseen viettävää rinnettä. Kuoppien 1 ja 4 kairauksessa todettiin paksua huuhtoutumiskerrosta sekä niiden pohjalla että valleilla. Kuopat 1-3 ovat linjassa keskenään, kuoppa 4 toisen hiekkadyynin päällä. Näiden kuoppien lisäksi alueella on pari-kolme epämääräisempää kuoppaa. |
| metsakeskus.1000011001 |
244 |
Sanginniitty länsi |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
436532.88800000 |
7200399.76700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011001 |
Kempeleen itäosassa Sanginniityn ja Juurusojan länsipuolella olevan metsäsaarekkeen pohjoispuolella on neljä maakuoppaa, joiden halkaisija on 2-3m ja syvyys 50-60 cm. Kuopat ovat etelä-pohjois -suuntaisessa jonossa. Kaksi pohjoisinta kuoppaa (3-4) ovat muodoltaan epämääräisempiä. Maaperä alueella on hiekkaa. Kuopat 1 ja 2 lienevät pyyntikuoppia. Ne ovat 30 m päässä toisistaan. Niistä paljastui paksu huuhtoutumiskerros. Kuoppa 3 on munuaisen muotoinen ja edellisestä 15 m pohjoiseen. Kuoppa 4 on epämääräisin ja edellisestä 15 m luoteeseen. |
| metsakeskus.1000011002 |
244 |
Mourunginjärvi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
436255.01400000 |
7195034.92500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011002 |
Tervahauta pienellä kumpareella Mourunginjärven länsilaidan eteläisemmästä loma-asunnosta noin 40 m länsilounaaseen,. Tervahaudan halkaisija on runsas 10 m noin 1,5 m leveyiset reunavallit mukaan lukien. Hauta on loivapiirteinen ja hyvin maatunut. Syvyyttä sillä on noin 1 m. Sen koillisosasta johtaa alarinteeseen noin 5 m pituinen juoksutusoja. Ojan päässä on noin 2 -metrinen ja 35 cm syvä kuopanne. Maasto on kuivaa hiekkapohjaista ja loivasti kumpuilevaa mäntykangasta. Tervahauta oli ainoa vuoden 2005 Kempeleen perusinventoinnissa tavattu tervahauta, joten sen merkitys alueen elinkeinohistoriassa korostuu. |
| metsakeskus.1000011003 |
244 |
Haukikangas |
10001 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
437321.58400000 |
7195573.71500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011003 |
Kaksi vanhaa ja komeaa rajapyykkiä kunnan kaakkoisosassa Haukikankaan päällä koillis-lounais -suuntaisella tilusrajalla. Ne ovat toisistaan 50 m päässä ja koottu miehennostannaisista kivistä. Pyykki 1 on halkaisijaltaan noin 1,5m ja korkeudeltaan 40 cm. Sen keskellä on pystykivi. Pyykki 2 on itä-länsi -suunnassa noin 2,5 m ja noin 1,5 m leveä sekä 60 cm korkea. Sen itä- ja eteläseinä on siististi kylmämuurattu ja sen keskellä on pystykivi. |
| metsakeskus.1000011004 |
244 |
Metsärinteen puisto |
10001 |
12002 |
13022 |
11006 |
27000 |
432125.66700000 |
7197187.05000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011004 |
Mahdollinen perimätiedon mukainen Suomen sodan aikainen venäläisten sotilaiden hautausmaa Metsärinteen puiston luoteiskulmassa. Vuoden 2005 inventoinnissa ei perimätiedolle saatu vahvistusta. Paikkaan liittynee myös muita huhuja. Alueella havaittiin muutamia vanhoja ojia sekä epämääräisiä suhteellisen tuoreelta vaikuttaneita kuopanteita sekä kivikasoja, jotka liittynevät läheisen pellon raivaukseen. Kohteen luonteen selvitys edellyttää arkistoselvitystä sekä koekuoppitusta. |
| metsakeskus.1000011005 |
217 |
Joki-Petäjänkoski |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27007 |
343346.68500000 |
7096532.20800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011005 |
Kohde sijaitsee Petäjässä Kannustieltä (nro 775) erkanevan Petäjäntien pihatien päässä
JokiPetäjänkoskella. Kohteessa sijaitsee kunnostettu Petäjän mylly, perustus ja talon perustus. Mylly sijaitsee Joki-Petäjänkosken uomassa ja perustus siitä koilliseen noin 8 metrin päässä. Perustus on nurkkaus, josta perustuskiviä on esillä sekä koilliseen että luoteeseen noin 3 metriä. Nurkkauksen sisällä on noin puolentoista metrin etäisyydessä myös kiviä. Talon perustus (mitat: 4 x 14,2 m) on myllystä noin 22 m koilliseen. Se on jäänyt kasvillisuuden ja puiden alle. Osana asuintalon perustuksia on eteläkulmassa iso kuistikivi, joka on 1,11 m x 96 cm.
Petäjänkoskella on vuonna 1732 sijainnut mylly. Petäjän mylly on ollut turbiinimylly. Nyt siinä on hammasratas. Myllyn kiviperustukset ovat myllyn vanhin osa. Mahdollisesti jo aivan varhaisimman myllyn ajoilta. Ulkorakenteet ovat säilyneet vuodelta 1914. Ajan saatossa tulvat ovat olleet myllylle haitallisia. Sisätiloja ja laitteita on restauroitu vuosina 1981 ja 2005. Vuonna 1981 myllyhuoneen sijainti on muutettu länsikulmasta itäkulmaan ja pärehöylän runko on uusittu sekä lattiat laitettu uusiksi. Vuonna 2005 myllykiville on tehty uudet kotelot. Mylly on kaksikerroksinen. Siinä on neliruutuinen ikkuna ja ristinurkka. Käytössä olevat myllykivet on uusittu restauroinnin myötä. Uoman yläjuoksulle on vuonna 1949 laitettu kirnuhirret suojaamaan myllyä/ hirsiarkku ja kulkusilta uoman ylitse.
Kiviperustus lähellä myllyä on mahdollisesti masuuni/vasarapaja tai jokin muu myllyyn tai asuinrakennukseen liittynyt rakennus esim. myllysauna. Tarkempi määrittely vaatii lisätutkimuksia. Talon perustuksen ikää on hankala tarkalleen määritellä. Perustuksen materiaali on kivi ja sen päällä kasvaa suuria koivuja, joten ei ole mahdollista, että se olisi kovinkaan nuori. Perustusten nurkassa oleva kuistikivi antaa viitteitä, että talon sisäänkäynti/eteinen olisi sijainnut talon päädyssä eikä pitkän sivun keskellä kuten yleensä. Kohteen iän määrittely tarvitsee kuitenkin enemmän tutkimusta.
Lestijoella on SuurLohtaja I teoksen mukaan tapauksia, joissa samasta vesipyörästä käytettiin vesivoimaa eri laitosten kuten sahan toimintaan, raudanvalmistukseen ja jauhamiseen. Tervan poltto liittyi monesti myös niiden tuotantoon. Joki-Petäjänkoskesta noin 500 m säteellä sijaitsee tervahauta.
Nykytila: Petäjän myllyrakennus on toimintakuntoinen ja sitä ajoittain käytetään jauhomyllynä. |
| metsakeskus.1000011005 |
217 |
Joki-Petäjänkoski |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27008 |
343346.68500000 |
7096532.20800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011005 |
Kohde sijaitsee Petäjässä Kannustieltä (nro 775) erkanevan Petäjäntien pihatien päässä
JokiPetäjänkoskella. Kohteessa sijaitsee kunnostettu Petäjän mylly, perustus ja talon perustus. Mylly sijaitsee Joki-Petäjänkosken uomassa ja perustus siitä koilliseen noin 8 metrin päässä. Perustus on nurkkaus, josta perustuskiviä on esillä sekä koilliseen että luoteeseen noin 3 metriä. Nurkkauksen sisällä on noin puolentoista metrin etäisyydessä myös kiviä. Talon perustus (mitat: 4 x 14,2 m) on myllystä noin 22 m koilliseen. Se on jäänyt kasvillisuuden ja puiden alle. Osana asuintalon perustuksia on eteläkulmassa iso kuistikivi, joka on 1,11 m x 96 cm.
Petäjänkoskella on vuonna 1732 sijainnut mylly. Petäjän mylly on ollut turbiinimylly. Nyt siinä on hammasratas. Myllyn kiviperustukset ovat myllyn vanhin osa. Mahdollisesti jo aivan varhaisimman myllyn ajoilta. Ulkorakenteet ovat säilyneet vuodelta 1914. Ajan saatossa tulvat ovat olleet myllylle haitallisia. Sisätiloja ja laitteita on restauroitu vuosina 1981 ja 2005. Vuonna 1981 myllyhuoneen sijainti on muutettu länsikulmasta itäkulmaan ja pärehöylän runko on uusittu sekä lattiat laitettu uusiksi. Vuonna 2005 myllykiville on tehty uudet kotelot. Mylly on kaksikerroksinen. Siinä on neliruutuinen ikkuna ja ristinurkka. Käytössä olevat myllykivet on uusittu restauroinnin myötä. Uoman yläjuoksulle on vuonna 1949 laitettu kirnuhirret suojaamaan myllyä/ hirsiarkku ja kulkusilta uoman ylitse.
Kiviperustus lähellä myllyä on mahdollisesti masuuni/vasarapaja tai jokin muu myllyyn tai asuinrakennukseen liittynyt rakennus esim. myllysauna. Tarkempi määrittely vaatii lisätutkimuksia. Talon perustuksen ikää on hankala tarkalleen määritellä. Perustuksen materiaali on kivi ja sen päällä kasvaa suuria koivuja, joten ei ole mahdollista, että se olisi kovinkaan nuori. Perustusten nurkassa oleva kuistikivi antaa viitteitä, että talon sisäänkäynti/eteinen olisi sijainnut talon päädyssä eikä pitkän sivun keskellä kuten yleensä. Kohteen iän määrittely tarvitsee kuitenkin enemmän tutkimusta.
Lestijoella on SuurLohtaja I teoksen mukaan tapauksia, joissa samasta vesipyörästä käytettiin vesivoimaa eri laitosten kuten sahan toimintaan, raudanvalmistukseen ja jauhamiseen. Tervan poltto liittyi monesti myös niiden tuotantoon. Joki-Petäjänkoskesta noin 500 m säteellä sijaitsee tervahauta.
Nykytila: Petäjän myllyrakennus on toimintakuntoinen ja sitä ajoittain käytetään jauhomyllynä. |
| metsakeskus.1000011005 |
217 |
Joki-Petäjänkoski |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27009 |
343346.68500000 |
7096532.20800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011005 |
Kohde sijaitsee Petäjässä Kannustieltä (nro 775) erkanevan Petäjäntien pihatien päässä
JokiPetäjänkoskella. Kohteessa sijaitsee kunnostettu Petäjän mylly, perustus ja talon perustus. Mylly sijaitsee Joki-Petäjänkosken uomassa ja perustus siitä koilliseen noin 8 metrin päässä. Perustus on nurkkaus, josta perustuskiviä on esillä sekä koilliseen että luoteeseen noin 3 metriä. Nurkkauksen sisällä on noin puolentoista metrin etäisyydessä myös kiviä. Talon perustus (mitat: 4 x 14,2 m) on myllystä noin 22 m koilliseen. Se on jäänyt kasvillisuuden ja puiden alle. Osana asuintalon perustuksia on eteläkulmassa iso kuistikivi, joka on 1,11 m x 96 cm.
Petäjänkoskella on vuonna 1732 sijainnut mylly. Petäjän mylly on ollut turbiinimylly. Nyt siinä on hammasratas. Myllyn kiviperustukset ovat myllyn vanhin osa. Mahdollisesti jo aivan varhaisimman myllyn ajoilta. Ulkorakenteet ovat säilyneet vuodelta 1914. Ajan saatossa tulvat ovat olleet myllylle haitallisia. Sisätiloja ja laitteita on restauroitu vuosina 1981 ja 2005. Vuonna 1981 myllyhuoneen sijainti on muutettu länsikulmasta itäkulmaan ja pärehöylän runko on uusittu sekä lattiat laitettu uusiksi. Vuonna 2005 myllykiville on tehty uudet kotelot. Mylly on kaksikerroksinen. Siinä on neliruutuinen ikkuna ja ristinurkka. Käytössä olevat myllykivet on uusittu restauroinnin myötä. Uoman yläjuoksulle on vuonna 1949 laitettu kirnuhirret suojaamaan myllyä/ hirsiarkku ja kulkusilta uoman ylitse.
Kiviperustus lähellä myllyä on mahdollisesti masuuni/vasarapaja tai jokin muu myllyyn tai asuinrakennukseen liittynyt rakennus esim. myllysauna. Tarkempi määrittely vaatii lisätutkimuksia. Talon perustuksen ikää on hankala tarkalleen määritellä. Perustuksen materiaali on kivi ja sen päällä kasvaa suuria koivuja, joten ei ole mahdollista, että se olisi kovinkaan nuori. Perustusten nurkassa oleva kuistikivi antaa viitteitä, että talon sisäänkäynti/eteinen olisi sijainnut talon päädyssä eikä pitkän sivun keskellä kuten yleensä. Kohteen iän määrittely tarvitsee kuitenkin enemmän tutkimusta.
Lestijoella on SuurLohtaja I teoksen mukaan tapauksia, joissa samasta vesipyörästä käytettiin vesivoimaa eri laitosten kuten sahan toimintaan, raudanvalmistukseen ja jauhamiseen. Tervan poltto liittyi monesti myös niiden tuotantoon. Joki-Petäjänkoskesta noin 500 m säteellä sijaitsee tervahauta.
Nykytila: Petäjän myllyrakennus on toimintakuntoinen ja sitä ajoittain käytetään jauhomyllynä. |
| metsakeskus.1000011006 |
217 |
Tokolankoski |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
343981.43300000 |
7095574.59500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011006 |
Kohde sijaitsee Tokolassa Junkalantien Tokolansillan läheisyydessä Tokolan koskella. Toiminnassa oleva, vanhan myllyn paikalla on lautarunkoinen sähkömylly, joka perustettu betonikivijalalle. Koskessa on jäänteitä myllypadosta.
SuurLohtaja II teoksen mukaan Tokolankoskella olisi ollut mylly jo vuonna 1786. Se esiintyy vielä vuonna 1855 myllyveroluettelossa eli se on ollut käytössä 1800-luvulla. Vuonna 1873 sahanomistaja Otto Herman Roos syytti talokasta Matti Tokolaa myllypadon korottamisesta. Kanne kuitenkin raukesi, koska väitettä ei voitu näyttää toteen. Padossa on aukko, joka aukaistiin uittoa varten.
Nykyinen sähkömylly on rakennettu vuonna 1977 sitä edeltäneen myllyn tilalle. Vanha kiviperustus on hävitetty. Uusi perusta on betonista. Myllyssä säilytetään vanhan myllyn tuuttia ja koteloa. Ne ovat vuodelta 1909. Lisäksi myllyllä on hammasratas (1935) ja turbiinin alaosa. Nykyinen koneistus on ostettu Toholammilta vuonna 1977 ja generaattori on hankittu Tampereelta.
Nykytila: Toiminnassa oleva sähköä tuottava voimalaitos. |
| metsakeskus.1000011007 |
217 |
Pesolankoski |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
346720.33600000 |
7093831.30600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011007 |
Kohde sijaitsee Pesolassa Kannustieltä (nro 775) erkanevan Niemeläntien pihatien polun päässä Pesolankoskella. koneita. Kohteessa sijaitsee myllyrakennus, joka on sisältä tyhjä. Ulkona maassa on myllyn vanha hammasratas, jonka halkaisija on 148 cm ja paksuus 20 cm.
Vuodelta 1910 on arkistoasiakirja, jossa Stefanias Pesola ym. anovat lupaa edelleen käyttää Pesolan koskessa olevaa myllyä. Mylly on ollut viimeksi käytössä noin 1950-luvulla. Sitä on kunnostettu pari vuotta sitten: kerrosten välinen lattia, tikat, ikkunat, ovet.
Myllyssä oli vesiturbiini ja pärehöylä sekä pato pitkälle koskeen. Ihmiset omalla vuorollaan kävivät jauhattamassa siellä jyvänsä. Mylly oli sodan jälkeen vielä pari vuotta käytössä, sitten tuli sähkömyllyt ja myllyä ei enää tarvittu. Suullisen perimätiedon mukaan pojat tuhosivat ilkityökseen myllyä ja heittivät sen osia jokeen.
Myllyn kiviperustus on sen vanhimpia osia. Sisältä mylly on tyhjennetty. Alakerroksessa on maa, kiviä ja uoma lattiana. Osa ikkunoista on yksinkertaisia lasittomia aukkoja hirsiseinässä. Tikapuut yläkertaan ovat uudet kuten myös yläkerroksen lattia. Yläkerroksessa itänurkkaan on sisälle tehty noin parin metrin alue, jossa on pystylaudoitusta. Yläkerroksen ovi ja lasi-ikkunat on tuotu myllyyn hyötykäyttöön, esim. oven läheisyyteen on laitettu myöhemmin kaksiruutuinen ikkuna.
Uomaa ei ole kivetty muuta kuin myllyn kohdalta. Koskessa on vielä jäänteitä myllypadosta.
Nykytilanne: Myllystä on runko säilynyt. Sisällä ei ole koneita. |
| metsakeskus.1000011008 |
217 |
Raasakankoski |
10002 |
12015 |
13147 |
11006 |
27008 |
348996.44400000 |
7089528.04900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011008 |
Kohde sijaitsee Kannuksen keskustassa Valtakadulta erkanevan Myllytien päässä Raasakankoskella. Uomassa on sahamyllyn perustus. Perustus on kummallakin puolella uoman rantaa ja keskellä uomaa. Osa rakenteista on betonia ja osa kiveä. Perustuksen päälle on kaatunut koivu, joka hankaloittaa tutkimusta. Kosken alajuoksulla on kahdessa eri kohtaa kiinnitysrenkaat. Kummatkin niistä ovat uoman läheisyydessä. Ne ovat mahdollisesti olleet uiton yhteydessä käytössä.
Raasakankoskelta on vuodelta 1864 kartta suunnitellusta myllystä koskeen. Kartan mylly on samassa kohtaa kuin uomassa sijaitseva perustus. joka on ollut Jokelantalon omistuksessa.
Vuodelta 1866 arkistossa on kartta Raasakankoskeen suunnitellusta sahanpaikasta ja asemapiirros. Vuoden 1866 keväällä J. P. Sahlgrénin mylly aloitti toimintansa Raasakankoskessa. Se oli kooltaan 36 jalkaa pitkä, 30 jalkaa leveä ja 14 jalkaa korkea. Myllyssä oli kaksi vesiratasta, joista kumpikin käytti omaa kiviparia. Vuonna 1867 Sahlgrén laittoi myllyynsä kaksoisraamisen pyöräsahan. Käyttövoima siihen saatiin toisesta vesirattaasta hammasrattaan ja lyhtyrattaan välityksellä. Toisessa vesirattaassa oli tukkikelkka. Sahlgrénin mukaan runsaan veden aikana Lestijoessa, mylly jauhoi yhdeksän tynnyriä vuorokaudessa. Myllyssä ei voinut sahata ja jauhattaa yhtä aikaa.
Raasakankosken myllystä on myös käytetty nimeä Kivestön mylly, se on toiminut myös loppuvaiheessa sähköllä. Informantin mukaan hänen aikanaan koskessa ei enää ole ollut vanhoissa kartoissa itärannalla/oikealla puolella rantaa merkittyjä myllyjä.
Nykytila: Kohteessa on länsirannan uomassa perustus. |
| metsakeskus.1000011009 |
217 |
Niemosenkoski |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
350889.68300000 |
7088858.32100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011009 |
Kohde sijaitsee Toholammintien varrella Niemosessa pihatien päässä (talo nro 208), Niemosenkosken uomassa. Uoman kummallakin puolella rantaa on jäljellä myllyn perustuksia. Rannassa perustuksiin kuuluneet kivet ovat hajallaan, liikkuneet alkuperäiseltä paikaltaan. Uoman saaressa kivet luovat selkeämmän muodostelman. Myllynperustuksesta 11 metriä koilliseen sijaitsee myllypato ja myllykivi.
Suullisen perimätiedon mukaan Niemosenkosken mylly olisi rakennettu 1800-luvun lopulla.
Vesioikeusanomusten kortisto löytyi tietoja, että vuonna 1888 Sjöblom ym. olisivat pitkittäneet Niemosen eli Lämpilänkosken vesimyllyn laatimistyötä. Mylly on siis rakennettu 1800-1900-luvun vaihteessa. Informantin mukaan uomassa on sijainnut jauhomylly ja myllysaha. Mylly on purettu vuonna 1972.
Nykytila: Osa myllyn perustuksiin kuuluneista kivistä on liikkunut paikaltaan. Myllypato näkyy selkeästi koskessa. |
| metsakeskus.1000011010 |
217 |
Jäväjänkoski |
10002 |
12015 |
13000 |
11006 |
27000 |
352649.97700000 |
7087887.71500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011010 |
Kohde sijaitsee Jäväjällä Toholammentieltä erkanevan pihatien (talo nro 482) päässä Jäväjänkoskella. Keskellä uomaa ja sen halki saareen asti on selkeä betoniperustuksen jäännös. Uomassa on enemmänkin betonin osia ja rakenteisiin kuuluneita kiviä. Ne ovat kuitenkin rikkoutuneet ja liikkuneet pois paikaltaan.
Vuonna 1875 Johan Jäväjä anoi lupaa tullijauhomyllylle Jäväjänkoskeen. Vuodelta 1878 on pöytäkirja koskien myllyn perustamista.
Nykytilanne: Kohteessa on kummallakin puolella jokea jäljellä perustuksiin kuuluneita kiviä ja betonirakennelmia. |
| metsakeskus.1000011011 |
935 |
Kurkisuo 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
542224.24100000 |
6718849.94700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011011 |
Kohde sijaitsee 4,5 km Virojoen keskustasta koilliseen, valtatie 7:n pohjoispuolella, Kurkisuo 1 (935 01 0041) kivikautisesta asuinpaikasta noin 470 metriä itäkoilliseen, etelään katsovalla metsärinteellä. Kivikautinen asuinpaikka on sijainnut muinaisen merenlahden kapean salmen pohjoispuolella; nykyisin sen eteläpuolella virtaa pieni oja, joka laajenee paikoin Kurkisuo –nimiseksi suoalueeksi. Maaperä alueella on hiekkaa, paikalla on selkeä podsolimaannos, jossa rikastumiskerroksen yläosa on kulttuurikerroksen värjäämä. Puusto alueella on pääasiassa nuorta kuusta, löytöpaikka on osittain hakkuuaukealla. Maanpintaa peittää saniaiskasvusto.
Paikalle tehtiin koepistoja, joista saatiin löytöinä kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Noin 0,2 metrin syvyydessä havaittiin 10 cm paksu kerros punaruskeaa likamaata. Kohteen itä- ja länsipuolella tarkastetuissa tuulenkaadoissa ei havaittu löytöjä eikä kulttuurimaata, maaperä oli myös hienojakoisempaa. Muinaisjäännösalue on rajattu löytöjen ja topografian perusteella. |
| metsakeskus.1000011012 |
935 |
Kanssoinvuori |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
544132.47100000 |
6719181.82800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011012 |
Kohde sijaitsee valtatie 7:n pohjoispuolella, noin 700 metriä Kotolantietä pohjoiseen, tien itäpuolella lounaaseen katsovalla mäntykankaalla. Kotolantie on ilmeisesti leikannut 20 m mpy olevan terassin kärjen. Kotolantieltä koilliseen kääntyvän Kanssointien haarasta löytyi tien molemmin puolin pii- ja kvartsi-iskoksia sekä palanutta luuta. Kanssointiestä noin 6 metriä itään havaittiin lounas-koillinen -suuntainen 9 x 1,5 metriä kokoinen ja 0,5 metriä syvä, vallillinen soikea painanne.
Painanteeseen tehtiin kaksi koepistoa, yksi keskelle painannetta ja toinen painanteen lounaisvalliin. Painanteen keskelle tehdystä kuopasta saatiin löytöinä 10–13 cm syvyydestä, heti turpeen alta, pii-iskoksia. Turpeen jälkeen havaittiin 20 cm paksu huuhtoutumiskerros, jonka alla oli 15 cm paksu ruskea rikastuneen hiekan kerros, jonka alta paljastui puhdas pohjahiekka noin 40 cm syvyydessä. Lounaisvalliin tehdyssä pistossa havaittiin täydellisesti kehittynyt podsolmaannos: turpeen alta paljastui 5 cm huuhtoutumiskerros, jonka alla olevan noin 23 cm paksuisen rikastumiskerroksen alaosa oli noensekainen. Rikastumiskerroksen alla oli 20 cm kerros vahvasti nokista maata, jonka alta noin 48 cm syvyydestä alkoi vaalea, puhdas pohjahiekka. Valliin tehdystä pistosta ei tullut löytöjä.
Kohteesta 220 metriä eteläkaakkoon sijaitsee Vaalimaan VPK:n (935 01 0025) varhaisen ja tyypillisen kampakeramiikan aikainen asuinpaikka. Kohteet saattavat muodostaa yhtenäisen asuinpaikka-alueen. |
| metsakeskus.1000011013 |
935 |
Siikasaarenkallio 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
532912.06200000 |
6704533.67100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011013 |
Kohde sijaitsee Siikasaari –nimisen niemen keskellä, Lapurinsalmen rantaan johtavan tien itäpuolella. Paikalla on kalliopohjalle parista kymmenestä, 20-50 cm halkaisijaltaan kokoisesta kivestä kasattu pieni, maansekainen röykkiö/röykkiönpohja. Röykkiö on halkaisijaltaan noin 3,5 metriä ja muodoltaan pyöreähkö. Röykkiön keskeltä t-piikillä kairattaessa havaittiin noensekaista ruskeaa hiekkaa. Kalliolla ja röykkiön päällä kasvaa heinää, käppyrämäntyä, jäkälää ja sammalta. Röykkiön päällä kulkee koillinen-lounas -suuntainen sähkölinja. Kohteesta 500 metriä etelään sijaitsee samassa yhteydessä löydetty Siikasaarenkallio 2 röykkiökohde. |
| metsakeskus.1000011014 |
935 |
Siikasaarenkallio 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
532917.05800000 |
6704063.86300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011014 |
Kohde sijaitsee Siikasaari -nimisessä niemessä noin 150 metriä niemen etelärannasta ja Lapurinsalmesta. Kalliopohjalla on 30-40 cm kokoisista kivistä muodostuva mahdollinen röykkiön pohja. Röykkiön koko on n oin 1,5 x 1 metriä, muodoltaan se on soikea. Kalliolla kasvaa käppyrämäntyjä, jäkälää ja sammalta. Kohteesta noin 500 metriä pohjoiseen sijaitsee samassa yhteydessä löydetty Siikasaarenkallio 1 niminen röykkiö. |
| metsakeskus.1000011015 |
935 |
Hellä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
542477.15100000 |
6716372.94900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011015 |
Valtatie 7:n eteläpuolella, Rautalanselän pohjukassa Haapavuori -nimisen kallio-hiekkamuodostuman etelärinteessä, 20 m mpy olevalla terassilla on kampakeraamisen ajan asuinpaikka. Paikalta löydettiin Haapavuorelle nousevan ja terassin pohjois-etelä -suunnassa halkaisevan hiekkatien leikkauksista kampaleimoin koristeltua hiekka- ja asbestisekoitteista keramiikkaa, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Löytöjä saatiin myös tien länsipuolelle tehdystä koepistosta. Tienleikkauksissa ja koekuopassa havaittiin huuhtoutumiskerroksen alla noin 10 cm syvyydessä 25-40 cm paksu punertava kulttuurikerros sekä tummia värjäytymiä.
Koepistoissa tien länsipuolella havaittiin paikoitellen noin 20 cm paksu resentti täyttökerros vanhan maanpinnan päällä, joka liittynee tien länsipuolella olevaan puretun rakennuksen kivijalkaan. Täyttökerroksen alla olevat kulttuurikerrokset ovat kuitenkin todennäköisesti säilyneet täysin ehjinä. Maasto kohteella on kuivaa mäntykangasta ja maaperä hienoa hiekkaa. Kohde rajautuu idässä ja etelässä juoksuhautoihin jotka ovat saattaneet tuhota osan asuinpaikasta. Koepistoista saatujen havaintojen perusteella asuinpaikka ei näytä jatkuvan pidemmälle länteen, missä maastokin muuttuu hieman kivisemmäksi. |
| metsakeskus.1000011016 |
935 |
Viinakangas |
10002 |
12009 |
13095 |
11002 |
27000 |
537315.22900000 |
6715805.15300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011016 |
Kohde sijaitsee Viinakangas –nimisen hiekka- ja moreenimuodostuman luoteispäässä, noin 500 metriä valtatie 7:sta etelään ja 1,5 km Virojoen keskustasta lounaaseen. Viinakankaan laella havaittiin 7 kpl pyöreitä painanteita/kuoppia, jotka ovat halkaisijaltaan 2-2,5 metriä ja syvyydeltään 0,3-0,4 metriä. Kuoppien valleihin tehdyissä kairauksissa havaittiin kaksoispodsol, jossa vanha maanpinta oli noin 25 cm syvyydessä. Yksi kuopista oli resentti kaivanto. Maasto paikalla on kuivaa mäntykangasta ja maaperä hiekkaa. Painanteet saattavat olla pyyntikuoppia. |
| metsakeskus.1000011017 |
935 |
Hellä (Helgeby) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
542800.02300000 |
6716033.08900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011017 |
Hellän kylän talot ovat sijainneet Rautalanselän itärannalla, Vaalimaanjoesta noin 2 km länteen. Hellä ja läheinen Hämeenkylä luettiin 1540-luvulla Vaalimaan nautakuntaan. 1550-luvulla kylien yhteiseksi taloluvuksi on merkitty 7. Vuoden 1571 hopeaveroluettelossa Hellässä on neljä taloa. 1500-luvulla kylässä asuivat mm. Iitiä (tai Liikiä), Tuufva ja Virolainen -nimiset isännät. (Kaukiainen 1970:86,95.)
Vuonna 1370 turkulainen kanikki Henrik Vinandinpoika lahjoitti Turun tuomiokirkolle uudisasutuksen ("coloni") Vaalimaan kylästä Virolahdelta. Tästä tilasta ei ole myöhempiä tietoja eikä sen sijaintia tunneta. On esitetty, että Hellä – Helgeby eli Pyhäkylä –nimi pohjautuisi tuomiokirkolle lahjoitettuun tilaan, tai jopa että Virolahden pitäjän ensimmäinen keskus olisi 1300-luvulla sijainnut samoilla seuduilla. (Kaukiainen 1970:66.)
Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Hellän kylän vanhalla tonttimaalla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia; osin se on rakentamaton. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000011018 |
935 |
Niemenkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
526813.46600000 |
6714592.59400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011018 |
Kohde sijaitsee noin 30 metriä valtatiestä 7 pohjoiseen, noin 800 metriä valtatien ja Piispantien risteyksestä itään olevalla Niemenkangas-nimisellä mäntykankaalla, joka on hiekanoton rikkoma. Paikalta löydettiin kahden hiekankuopan väliin rajautuvan 0,5-8 m leveän kaistaleen leikkauksista kvartseja noin 15 metrin matkalta. Muinaisjäännös on tuhoutunut lähes täysin hiekanotossa. Kohde saattaa korkeutensa puolesta olla mesoliittinen. |
| metsakeskus.1000011019 |
935 |
Korpisaari 1 & 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
541558.00000000 |
6715147.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011019 |
Kohde sijaitsee Virojoen edustalla, Rautalanselän pohjukassa sijaitsevan Korpisaaren eteläpäässä. Kaakkoon viettävällä kalliorinteellä 20 m mpy korkeudella on kaksi röykkiötä. Korpisaari 1 (pkoo: 6717976, ikoo: 3541749) on maansekainen 30?50 cm halkaisijaltaan olevista kivistä kalliopohjalle koottu röykkiö, jonka halkaisija on noin 2,5 metriä ja korkeus 0,4?0,45 metriä. Röykkiö on muodoltaan pyöreä ja itäreunastaan osittain sortunut. Korpisaari 2 (pkoo: 6717957, ikoo: 3541737) sijaitsee noin 15 metriä lounaaseen Korpisaari 1:stä. Röykkiö on rakennettu 30?50 cm halkaisijaltaan olevista kivistä kahden suuremman kiven väliin; kivien seassa ei ole maata. Röykkiö on kooltaan 4 x 2 metriä ja korkeudeltaan 0,6 metriä. Röykkiöiden ympärillä kalliolla kasvaa mäntyä, jäkälää, sammalta ja heinäkasveja.
2023: Kohde tarkastettiin inventoinnin yhteydessä. Siinä ei muutoksia vuoden 2008 inventointikertomukseen verrattuna. |
| metsakeskus.1000011020 |
935 |
Hämeenkylä (Tawest by) Yrjänänranta |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
543136.89200000 |
6715233.41000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011020 |
Hämeenkylän talot ovat sijainneet Rautalanselän itärannalla, Vaalimaanjoesta noin 2 km länteen. Hämeenkylä ja läheinen Hellä luettiin 1540-luvulla Vaalimaan nautakuntaan. 1550-luvulla kylien yhteiseksi taloluvuksi on merkitty 7. Vuoden 1571 hopeaveroluettelossa Hämeenkylässä on kaksi taloa. 1500-luvulla kylässä asuivat mm. Iitiä (tai Liikiä), Tuufva ja Virolainen -nimiset isännät. (Kaukiainen 1970:86,95.)
Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Hämeenkylän vanhalla tonttimaalla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia; osin se on rakentamaton. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
Vuoden 1830 jälkeen autioitunut tonttimaa. |
| metsakeskus.1000011021 |
935 |
Häppilä (Häppäle by) Ollinmäki |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
522760.12000000 |
6710949.03800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011021 |
Häppilän kylän talot ovat sijainneet Virolahden länsiosassa, Pyölinjoen länsirannalla. Häppilä mainitaan vuoden 1544 savuluettelossa, kylässä oli tuolloin neljä taloa. 1500-luvulla kylässä asuivat mm. Dals (Talsi), Värri, Posso ja Häsä –nimiset isännät. (Kaukiainen 1970:87,101).
Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Häppilän kylän vanhoilla tonttimailla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia; osin ne ovat rakentamattomia. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000011022 |
935 |
Häppilä (Häppäle by) Tompurinmäki |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
522732.13400000 |
6710564.19500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011022 |
Häppilän kylän talot ovat sijainneet Virolahden länsiosassa, Pyölinjoen länsirannalla. Häppilä mainitaan vuoden 1544 savuluettelossa, kylässä oli tuolloin neljä taloa. 1500-luvulla kylässä asuivat mm. Dals (Talsi), Värri, Posso ja Häsä –nimiset isännät. (Kaukiainen 1970:87,101).
Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Häppilän kylän vanhoilla tonttimailla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia; osin ne ovat rakentamattomia. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000011023 |
935 |
Järvenkylä (Träskeby) Vanhala |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
527730.12700000 |
6708893.88900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011023 |
Järvenkylän talot ovat sijainneet Klamilanlahden koillispuolella, aivan Suuren rantatien kupeessa. Järvenkylä mainitaan vuoden 1544 savuluettelossa, kylässä oli tuolloin viisi taloa. (Kaukiainen 1970:94,101).
Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Järvenkylän vanhoilla tonttimailla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia; osin ne ovat rakentamattomia. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000011025 |
935 |
Järvenkylä (Träskeby) Takala |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
527560.19000000 |
6709260.74400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011025 |
Järvenkylän talot ovat sijainneet Klamilanlahden koillispuolella, aivan Suuren rantatien kupeessa. Järvenkylä mainitaan vuoden 1544 savuluettelossa, kylässä oli tuolloin viisi taloa. (Kaukiainen 1970:94,101).
Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Järvenkylän vanhoilla tonttimailla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia; osin ne ovat rakentamattomia. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
Takalan alueelle on merkitty asutusta vasta 1800-luvun kartoissa. |
| metsakeskus.1000011026 |
935 |
Kattilainen (Kattilais) Kormu |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
521697.53100000 |
6712940.23700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011026 |
Kattilaisten kylän talot ovat sijainneet Virolahden länsiosassa, molemmin puolin Pyölinjokea. Kattilaisten kylä mainitaan vuoden 1544 savuluettelossa, kylässä oli tuolloin neljä taloa. 1500-luvulla kylässä asui mm. Kattilus –niminen isäntä. (Kaukiainen 1970:94,101).
Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Kattilaisten kylän vanhoilla tonttimailla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia; osin ne ovat rakentamattomia. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000011027 |
935 |
Kattilainen (Kattilais) Jokimäki |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
521396.65300000 |
6713234.11400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011027 |
Kattilaisten kylän talot ovat sijainneet Virolahden länsiosassa, molemmin puolin Pyölinjokea. Kattilaisten kylä mainitaan vuoden 1544 savuluettelossa, kylässä oli tuolloin neljä taloa. 1500-luvulla kylässä asui mm. Kattilus –niminen isäntä. (Kaukiainen 1970:94,101).
Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Kattilaisten kylän vanhoilla tonttimailla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia; osin ne ovat rakentamattomia. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000011028 |
935 |
Kattilainen (Kattilais) Koski |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
521556.59200000 |
6713615.95900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011028 |
Kattilaisten kylän talot ovat sijainneet Virolahden länsiosassa, molemmin puolin Pyölinjokea. Kattilaisten kylä mainitaan vuoden 1544 savuluettelossa, kylässä oli tuolloin neljä taloa. 1500-luvulla kylässä asui mm. Kattilus –niminen isäntä. (Kaukiainen 1970:94,101).
Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Kattilaisten kylän vanhoilla tonttimailla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia; osin ne ovat rakentamattomia. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000011029 |
935 |
Klamila (Rykulla/Kallffierd) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
525114.18300000 |
6708891.87700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011029 |
Klamilan kylän talot ovat sijainneet Klamilanlahden luoteisrannalla, Suuren rantatien varrella. Klamila eli Rykulla ja läheiset Koukila, Malmila ja Sydänkylä luettiin 1540-luvulla Kalfjerdin nautakuntaan. 1550-luvulla kylien yhteiseksi taloluvuksi on merkitty 20. 1500-luvulla kylässä asui mm. Glam –niminen isäntä. (Kaukiainen 1970:86,95,102.)
Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Klamilan vanhalla tonttimaalla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia; osin se on rakentamaton. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000011030 |
935 |
Koivuniemi (Biercknesby) Anttila |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
536420.62600000 |
6709852.54300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011030 |
Koivuniemen kylän talot ovat sijainneet Porolahden koillisrannalla, nykyisen Virolahden kirkonkylän kupeessa. Koivuniemen kylä mainitaan vuoden 1544 savuluettelossa, kylässä oli tuolloin kolme taloa. 1500-luvulla kylässä asuivat mm. Ryting, Joukahainen ja Hurtta –nimisiä isäntiä. (Kaukiainen 1970:94,101).
Virolahden ensimmäinen keskus v. 1336 peräisin olevassa asiakirjassa mainittu civitas on historiallisen lähdeaineiston perusteella sijoitettu Ala-Pihlajan ja Haililan kylien alueelle On oletettu, että Virolahdella sijainnut Munkkiniemi –niminen kartano olisi toiminut myös Viipurin linnaläänin hallintokartanona 1300-luvulla. Munkkiniemen kartano on ilmeisesti käsittänyt Hailin ja Ala-Pihlajan kylässä sijainneen Kimosen tilan. Koivuniemen kylä on saattanut myös kuulua samaan kokonaisuuteen. (Kaukiainen 1970:63-64; Suhonen 2006:4,6-8).
Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Koivuniemen kylän vanhoilla tonttimailla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia; osin ne ovat rakentamattomia. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
Rakentamattomilla alueilla on rakennusten kivijalkoja, kiviaitoja ja kellareiden jäännöksiä sekä hylättyjä rakennuksia. |
| metsakeskus.1000011031 |
935 |
Koivuniemi (Biercknesby) Puustelli |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
536059.76400000 |
6709869.53900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011031 |
Koivuniemen kylän talot ovat sijainneet Porolahden koillisrannalla, nykyisen Virolahden kirkonkylän kupeessa. Koivuniemen kylä mainitaan vuoden 1544 savuluettelossa, kylässä oli tuolloin kolme taloa. 1500-luvulla kylässä asuivat mm. Ryting, Joukahainen ja Hurtta –nimisiä isäntiä. (Kaukiainen 1970:94,101).
Virolahden ensimmäinen keskus v. 1336 peräisin olevassa asiakirjassa mainittu civitas on historiallisen lähdeaineiston perusteella sijoitettu Ala-Pihlajan ja Haililan kylien alueelle On oletettu, että Virolahdella sijainnut Munkkiniemi –niminen kartano olisi toiminut myös Viipurin linnaläänin hallintokartanona 1300-luvulla. Munkkiniemen kartano on ilmeisesti käsittänyt Hailin ja Ala-Pihlajan kylässä sijainneen Kimosen tilan. Koivuniemen kylä on saattanut myös kuulua samaan kokonaisuuteen. (Kaukiainen 1970:63-64; Suhonen 2006:4,6-8).
Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Koivuniemen kylän vanhoilla tonttimailla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia; osin ne ovat rakentamattomia. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000011032 |
257 |
Loviselund (Kuritans) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
356931.00000000 |
6664801.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011032 |
V.-P. Suhosen muinaisjäännösrekisteriin tekemän merkinnän mukaan paikalle on Samuel Broteruksen vuoden 1704 kartalle merkitty autiotalo.
Inventointi 2011:
Kuninkaan kartastossa (1776–1806) paikalle on merkitty kylä nimeltä ”Carlsdal eller Kuritans”. Helsingin yliopiston arkeologian oppiaineessa tehdyn kylätietokannan mukaan kylä on tunnettu myös nimillä Kurteby, Kuritbacka, Carlsdal ja Loviselund. Paikalla on ollut 1560-luvulla yksi talo.
Kohdetta ei ole tarkastettu aiemmin maastossa ja se oli aiemmin merkittynä muinaisjäännösrekiste-riin mahdollisena muinaisjäännöksenä. Paikalla on Hällnäsintien eteläpuolella tietä reunustavaa kiviaitaa. Kiviaidan ja pellon välisellä alueella on kaksi rakennuksen pohjaa. Paikalla kasvaa muutama suuri kuusi, vaahteraa ja runsaasti varjoliljaa.
Itäisempi rakennuksenpohja (1) on kooltaan 4,5 x 4,5 m. Siinä on pyöreästä luonnonkivestä tehty matala kivijalka joka sivulla. Pohjoiskulmassa on 1,5 x 1,5 m kokoinen lohkokivistä tehty liedenpohja, josta mitattiin GPS-koordinaatit. Kivissä ei ole kairan jälkiä. Rakennuksen pohjaan tehdyssä koepistossa havaittiin tiiltä ja laastia mullan seassa.
Läntisempi rakennuksen pohja (2) on kooltaan 3 x 6 m. Pohja erottuu maastossa noin 40 cm korkeana pengerryksenä. Reunakiviä ei ole näkyvissä. Pohjan pohjoisella pitkällä sivulla on kumpareena erottuva lieden pohja (halkaisija noin 1,5 m). Lieden perustassa näkyy ainakin 1 isompi kivi. Liesikumpareeseen tehdystä koepistosta löytyi yksi tiili (3 x 7 x 21 cm).
Läntisen rakennuksenpohjan eteläpuolelle tehtiin koepisto (ks. yleiskarttaluonnos). Mullansekaisesta maasta löytyi pala fajanssia, jossa sinivalkoista pintaa oli vähän jäljellä, ja pieniä paloja kuonaa. Löytöjä ei otettu talteen.
Kohteen eteläpuolella pelto oli kynnettynä. Pintapoiminnassa pellosta ei löydetty kuin yksi kivisavisen kivennäisvesipullon pala (ks. yleiskartta). |
| metsakeskus.1000011035 |
257 |
Estby, Lill-Estby |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
358250.00000000 |
6663860.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011035 |
Samuel Broteruksen vuoden 1693 kartalle (KA MHA U B19:15/5-6) merkitty tonttimaa.
Kohde tarkastettiin 2025 neuvontakäynnin yhteydessä. Aluerajaus on tehty vuosien 1693 1760-61 karttojen ja maastohavaintojen perusteella. Vuosien 1760-61-kartalla (B19:15/7-10) kylätontille on merkitty kaksi taloa, joista toinen (Eskos) jää nykyisen aluerajauksen sisälle ja toinen (Oppbacka) kallioalueen etelälaidalle. Kairausten perusteella kallio on Oppbackan oletetun sijaintipaikan lähellä pintamaata - tai kallion päälle on tuotu runsaasti täyttömaata tai alueella sijaitsee rakennuksia. Tätä aluetta ei ole otettu aluerajaukseen mukaan.
Nyt rajattu kylätontin alue on edelleen asuttu ja sen alueella on monenikäisiä merkkejä ihmisen toiminnasta. Näkyvät rakenteet ovat suhteellisen nuoria: Niemekkeen eteläosassa erottuu rakennusryhmän keskellä kivijalka, joka on 1900-luvun puolivälissä puretusta rakennuksesta. Siitä kaakkoon on toinen mahdollinen pienehkön rakennuksen, esim. ulkorakennuksen paikka, joka erottuu maastossa suorakaiteen muotoisena kohoumana, jonka keskusta on kuopalla. Niemekkeen kaakkoisreunalla on lohkokivistä tehty kellari, jonka suuaukko on noin metrin.Niemekkeen etelärinteen reunalle on kasattu maa-ainesta ilmeisesti koneellisesti.
Kylätontin alueella saattaa olla maan alla säilyneenä kylän aiempiin vaiheisiin liittyviä rakenteita ja kerrostumia. Mikäli alueelle suunnitellaan muuttuvaa maankäyttöä on syytä edellyttää kajoavia tutkimuksia. |
| metsakeskus.1000011036 |
257 |
Estby, Stor-Estby |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
358823.00000000 |
6663678.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011036 |
Kohde sijaitsee Eestinkylässä (Estby), Saltfjärdintien varressa. Samuel Broteruksen vuoden 1693 kartassa tällä alueella on sijainnut Estbyn kylän (Stor-Estby) tonttimaa. Kylä paloi pahasti vuonna 1706. Nykyään historiallisen kylän alueella on monen ikäisiä asuttuja rakennuksia, joita ympäröi peltomaisema.
Inventoinnissa 2012 Saltfjärdintien nykyisen tilan eteläpuolisesta saarekkeesta, kalustovajan takaa, paikannettiin kylään kuuluva historiallinen tonttimaa. Tonttimaan alueelta löytyi rakenteita, useita mahdollisia kellarikuoppia ja rakennuksen kivijalkoja. Historiallisten lähteiden perusteella kyse Hommaksen tilan kuuluneista jäännöksistä. Pintapoiminnassa saareketta ympäröiviltä pelloilta löytyi muun muassa liitupiipun katkelmia, palanutta savea, punasavikeramiikkaa ja modernia talousjätettä. Löytöjä ei kuitenkaan otettu talteen. |
| metsakeskus.1000011037 |
257 |
Kattholm |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
358054.62000000 |
6664347.98800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011037 |
Samuel Broteruksen 1690-luvun maanmittauskonseptille merkitty tonttimaa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000011038 |
257 |
Kattholm, tonttimaa 2 |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
358720.35200000 |
6664041.11400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011038 |
Samuel Broteruksen 1690-luvun Kattholm ja Estby kartoille merkityt rajat ja maanomistusolot viittaavat alueella olevaan autioituneeseen kylään (Näsby?). Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. Alueella olevat nypäreet pitäisi tarkistaa inventoinnin yhteydessä. |
| metsakeskus.1000011039 |
257 |
Kattholm, Brandbäck |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
358830.31000000 |
6664256.02800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011039 |
Samuel Broteruksen 1690-luvun Estby- ja Kattholm-karttojen rajat ja maanomistusolot viittaavat vanhaan tonttimaahan. Lisäksi alueella on autiopeltoryhmä. Paikkaa ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000011040 |
152 |
Saarenkallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
261800.00000000 |
6999491.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011040 |
Kohde sijaitsee Kyrönjokirannasta noin 4 km pohjoiseen, Hietakunnaksen talosta noin 200 metriä luoteeseen, Saarenkallion kaakkoispäässä. Kalliolla ja metsämaastossa on 4-6 röykkiötä. Alempana moreenirinteessä on ainakin kolme, ympäristöstään selvästi erottuvaa röykkiötä ja muutama epäselvempi; ylempänä kalliolla on muutama hajanainen röykkiö, joita on pengottu.
Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa. Alempana metsässä olevat röykkiöt ovat ennemminkin latomuksia. Ne ovat ilmeisesti ainakin osittain kallion päälle kasattuja, sammaleen peittämiä ja sulautuvat maastoon. Tarkkaa kokoa on vaikea määritellä, halkaisija kaikissa kolmessa on ainakin 6-7 metriä. Alue kasvaa varttunutta havupuustoa.
Mäen päällä, kalliolla, on myös selvä röykkiö, jonka halkaisija on noin viisi metriä. Kiveystä lienee pengottu, koska sen keskeltä häämöttää peltisen ämpärin pohja, melko syvällä kiveyksen sisässä. Röykkiöstä noin 40 metriä pohjoiseen on kallion päällä myös hajanaista kiveystä. |
| metsakeskus.1000011041 |
935 |
Suuri Lakasaari 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
537098.37100000 |
6704588.67200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011041 |
Kohde sijaitsee Suuren Lakasaaren keskellä olevalla kallioalueella. Paikalla havaittiin noin 600x 300 metriä laajalla alueella 14 kivilatomusta sekä 2 viisarikiveä. Latomuksista noin 70 metriä kaakkoon on toinen röykkiöalue, Suuri Lakasaari 1. Paikallinen harrastaja Eino Raunio oli syksyllä 1967 ilmoittanut Museovirastolle saaressa olevista aitamaisista kivirakennelmista. Raunion näkemyksen mukaan rakenteet on tehty v. 1914, jolloin louhostoiminta loppui maailmansodan takia ja työttömäksi jääneet kivimiehet kasasivat hiidenkiukaita pinoihin tarkoituksenaan myydä ne Pietariin laivattaviksi. Raunio jopa spekuloi asialla olleen Savolainen -nimisen miehen. Raunion mukaan saarella olevia kivipinoja on myöhemmin vielä pengottu (Raunio 1971:169).
Timo Miettinen tarkasti kohteen 1991 ja Raunion tapaan totesi, että kyseessä eivät ole pronssikautiset haudat, vaan myöhemmän historiallisella ajalla tapahtuneen toiminnan jäännökset. Latomusten ajoitusta ja funktiota on mahdoton määritellä ilman kaivaustutkimuksia. Merkille pantavaa on kuitenkin se, että suurin osa latomuksista ei eroa millään tavalla rakenteeltaan tai sijoittumiseltaan muualla Kymenlaakson rannikolla tavattavista pronssikautisista hautaröykkiöistä ja laivalatomuksista. On myös mahdollista, että kyseessä on hiidenkiuas-/laivalatomusalue, johon kuuluvia hautoja on myöhemmin kaiveltu, hajotettu ja pinottu uudelleen.
Tarkemmat tiedot latomuksista ks. erilliskohteet |
| metsakeskus.1000011042 |
935 |
Suuri Lakasaari 3 |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
537106.36900000 |
6704747.60400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011042 |
Kohde sijaitsee Suuren Lakasaaren pohjoisosassa olevalla kalliolla, noin 160 metriä Suuri Lakasaari 2 röykkiöalueesta pohjoiseen. Kyseessä on matala, kolmiomainen latomus. Rakenteen muoto saattaa viitata siihen, että kyseessä on vanha kummelin pohja.
Vuoden 2023 inventoinnin yhteydessä kohteen todettiin vastaavan vuoden 2007 inventointiraportissa esitettyä kuvausta. Kohteen todettiin kuitenkin peittyvän paikalla kasvavien kuusien ja mäntyjen alle. |
| metsakeskus.1000011043 |
935 |
Lapuri 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
531836.49300000 |
6703879.93000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011043 |
Kohde sijaitsee Lapurinsaaren luoteisosan etelärannalla, rantaa kohti laskevan kallioharjanteen päällä noin 60 metriä rannasta. Paikalla on osin turpeen peittämä, halkaisijaltaan 20-30 cm luonnonkivistä koottu matala latomus, mahdollinen röykkiön pohja. Kivet ovat levinneet noin 10 metrin säteelle ja valuneet alas rantaa kohti. Kivien alla ja väleissä oleva maa-aines on vahvasti nokista ja väriltään mustaa. Korkeuden puolesta kyseessä voisi olla rautakautinen hautaröykkiö.
2023: Inventoinnissa kohteessa ei havaittu muutoksia vuoden 2007 tilanteeseen verrattuna. |
| metsakeskus.1000011044 |
935 |
Lapuri 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
531788.51500000 |
6703987.88100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011044 |
Kohde sijaitsee Lapurinsaaren luoteisosassa olevalla kalliopaljastumalla, noin 100 metriä saaren pohjoisrannasta ja 100 metriä luoteeseen Lapuri 1 röykkiökohteesta. Kalliopohjalle on noin halkaisijaltaan 20-30 cm luonnonkivistä koostuva yksi kivikerta, mahdollinen röykkiön pohja. Kivet on ladottu röykkiön länsipäässä olevien kolmen isomman kiven varaan. Kivet ovat levinneet noin 12 metrin säteelle, osa kivistä on turpeen peitossa. Röykkiö on todennäköisesti hajotettu.
2023: Kohteen todettiin säilyneen ennallaan v. 2007 inventointikertomukseen verrattuna. |
| metsakeskus.1000011045 |
935 |
Lapuri 3 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
532581.19700000 |
6703738.98800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011045 |
Kohde sijaitsee Lapurinsaaren itäosassa olevan kallion laella, noin 50 metriä saaren itärannasta. Kalliopohjalla on jäkälän peittämä halkaisijaltaan 20-30 cm kivistä koottu mahdollinen röykkiö tai röykkiönpohja, joka on halkaisijaltaan noin 2,5 metriä. Kivet ovat osin rapautuneita. Latomuksessa on yksi kivikerta, ja sen päällä kasvaa pari pientä käkkärämäntyä.
2023: Kohteen todettu vastaavan v. 2007 kuvausta. |
| metsakeskus.1000011046 |
935 |
Pieni Lakasaari 1 |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
537633.15600000 |
6705173.43300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011046 |
Kohde sijaitsee Pienen Lakasaaren koillisosassa, kallioharjanteen koillislaidalla noin 70 metriä saaren pohjoisrannasta. Paikalla on 1,5 x 1 metrin kokoinen, neliömäinen, reunoiltaan epämääräinen sammaloitunut röykkiö, joka on kasattu keskimäärin Ø 30 cm kokoisista kivistä. |
| metsakeskus.1000011048 |
935 |
Himanpellot |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
544795.22000000 |
6715495.31200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011048 |
Kohde sijaitsee Kiiskijärven länsipuolella olevalla pellolla noin 200 metriä Kiiskijärven rannasta. Alue rajautuu lännessä läheiselle maatalolle vievään tiehen. Pellossa erottuu 10-12 metriä merenpinnan yläpuolella oleva terassi, jonka päältä löydettiin pintapoiminnan yhteydessä kvartsi-iskoksia. Pelto on hiekkaista savea ja sen länsipuolella maasto on kuusimetsää. Puolentoista kilometrin säteellä kohteesta sijaitsee kolme kivikautista asuinpaikkaa: Ruosteniitty, Rantala ja Elokorpi.
Kurkelantien parantamishankkeen yhteydessä 2019 asuinpaikalla tehtiin koekaivauksia. Tutkimuksissa ei tielinjalla tai sen lähiympäristöstä löytynyt kiinteän muinaisjäännöksen merkkejä. Muinaisjäännösalueen rajausta on tarkistettu tutkimustulosten perusteella. |
| metsakeskus.1000011049 |
935 |
Kepuri |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
520920.84800000 |
6713178.13200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011049 |
Kohde sijaitsee Virolahden länsiosassa, valtatien 7 eteläpuolella, 20 metriä Likolammentiestä itään ja 300 metriä Likolammesta itään olevalla pienellä kalliopaljastumalla. Kohteen eteläpuolella virtaa pieni Kepurinoja. Paikalla on soikeahko kooltaan 4 x 5,5-6 m, halkaisijaltaan 30-40 cm kivistä kasattu röykkiö, jossa on 1-2 kivikertaa. Röykkiön eteläpäässä on näkyvissä noin 1,5 x 1 metrin kokoinen ”kammio”. Röykkiötä on paikalle opastaneen, alkujaan virolahtelaisen Viljo Harjusen mukaan kaiveltu viime sodan aikana kun Kattilaisissa on oleskellut joukkoja. Harjunen oli löytänyt röykkiön ollessaan pienenä poikana paimenessa. Paikallisten puheissa röykkiötä on pidetty vanhana rajamerkkinä. |
| metsakeskus.1000011050 |
935 |
Himankangas 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
544219.44300000 |
6717283.58800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011050 |
Kohde sijaitsee 1,2 kilometriä valtatiestä 7 etelään ja 450 metriä Vaalimaanjoesta länteen, pienellä itään aukeavalla niemekkeellä, joka rajautuu lännessä metsäautotiehen. Paikalla on kaksi isoa koillinen-lounassuunnassa vierekkäin olevaa soikeahkoa, vallillista painannetta (ks. alakohteet). Painanteiden länsipuolella olevalta metsätieltä sekä painanteisiin tehdyistä koepistoista löytyi kvartsi- ja kivilaji-iskoksia sekä palanutta kiveä. Himankangas 1 (935 01 0024) vasarakirveskulttuurin aikainen asuinpaikka sijaitsee kohteelta noin 300 metriä länteen.
Pohjoisempi painanne 1 on soikea koillinen-lounassuuntainen, kooltaan 17 x 11 metriä ja syvyydeltään keskeltä noin metrin.
Eteläisempi painanne 2 on soikea koillinen-lounassuuntainen, kooltaan 11,5 x 8 metriä ja syvyydeltään keskeltä noin 0,7 metriä. |
| metsakeskus.1000011057 |
935 |
Kotola (Ylikothola by) Värri |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
541561.49900000 |
6720771.17000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011057 |
Kotolan kylän talot ovat sijainneet Virolahden itäosassa, Vaalimaanjoen itärannalla. Kotolan kylä mainitaan vuoden 1544 savuluettelossa, kylässä oli tuolloin neljä taloa. 1500-luvulla kylässä asui mm. Kotoin –niminen isäntä. (Kaukiainen 1970:94,101).
Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Koitolan kylän vanhoilla tonttimailla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia; osin ne ovat rakentamattomia. Alue on lähes täyteen rakennettu. |
| metsakeskus.1000011058 |
753 |
Hindsby Bakunkärr |
10007 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
400416.47100000 |
6686580.25600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011058 |
Kivirakenne sijaitsee Knutersintien itäpuolella sijaitsevalla kalliolla, josta on tielle matkaa noin 10 m. Mahdollinen rajamerkki on kooltaan noin 3,5 m x 2,8 m. Se koostuu 2-3 kivikerrasta, jolloin rakennelman korkeus on 45 cm. Se muistuttaa muita alueella sijaitsevia rajamerkkejä, mutta siinä ei ole rajamerkeille tyypillistä pystykiveä ja se on peittynyt paksuhkoon sammalleeseen. Rakennelmaan tehtiin kivien väliin pieni koepisto, josta ei tullut löytöjä. Kohde ei sijaitse esim. vanhalla kylänrajalla. |
| metsakeskus.1000011059 |
935 |
Koukila (Utby/Kallffierd) Kouki |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
524174.55500000 |
6708716.94300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011059 |
Koukilan kylän talot ovat sijainneet Klamilanlahden luoteisrannalla, Suuren rantatien pohjoispuolella Klamilanlahteen laskevan puron varrella. Koukila eli Utby ja läheiset Klamila, Malmila ja Sydänkylä luettiin 1540-luvulla Kalfjerdin nautakuntaan. 1550-luvulla kylien yhteiseksi taloluvuksi on merkitty 20. 1500-luvulla kylässä asui mm. Dals ja Malm -nimisiä isäntiä. (Kaukiainen 1970: 86, 95, 102.)
Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Koukilan vanhalla tonttimaalla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia, koulu ja urheilukenttä; osin se on rakentamaton. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000011060 |
935 |
Kurkela Kallio |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
545848.79700000 |
6715887.15900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011060 |
Kurkelan kylän talot ovat sijainneet Virolahden kaakkoisosassa, Vaalimaanjoen ja Kiiskijärven välissä, nykyisellä rajavyöhykkeellä. Kurkelan kylä mainitaan vuoden 1544 savuluettelossa, kylässä oli tuolloin seitsemän taloa. 1500-luvulla kylässä asuivat mm. Eisth, Kurki, Haili, Hesse ja Koski –nimiset isännät. (Kaukiainen 1970:94,102).
Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Kurkelan vanhalla tonttimaalla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia; osin se on rakentamaton. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
Kurkelantien parantamishankkeen yhteydessä 2019 asuinpaikalla tehtiin koekaivauksia. Tutkimuksissa ei tielinjalla tai sen lähiympäristöstä löytynyt kiinteän muinaisjäännöksen merkkejä. Muinaisjäännösalueen rajausta on tarkistettu tutkimustulosten perusteella. |
| metsakeskus.1000011061 |
753 |
Hindsby Brännberg |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
397661.56600000 |
6688579.43600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011061 |
Brännberg on kallioinen mäki Sipoon Viirilässä urheilukentän vieressä. Alueella kasvaa mäntyjä. Brännbergin kallioisen huipun pohjoisreunalla sijaitsee noin 25 x 15 m laaja luontainen rakkakivikko, jossa on kolme ihmisen tekemään kuoppaa. Ajoitus epäselvä.
4.8. tehdyn tarkastuskäynnin aikana voitiin todeta, että kivikossa olleet kuopat on täytetty, kuten Museovirastolle tehdyssä yleisöilmoituksessa oli todettu. Kupat on ilmeisesti täytetty syksyllä 2014. |
| metsakeskus.1000011062 |
935 |
Länsikylä (Flonckarbohle) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
525710.92700000 |
6710538.22300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011062 |
Flonkarböle mainitaan lähteissä 1455 ja 1468 (DF 2963, 3354).
Länsikylän talot ovat sijainneet Klamilanlahden ja Suuren rantatien pohjoispuolella, levittäytyneinä Pyölinjoen itärannalle. Länsikylä mainitaan Bölleby -nimisenä vuoden 1544 savuluettelossa, kylässä oli tuolloin kahdeksan taloa. 1500-luvulla kylässä asuivat mm. Braskar ja Flonckar –nimiset isännät. (Kaukiainen 1970:94,101).
Paikallisen perimätiedon mukaan asutusta on ollut myös Pyölinjoen länsirannalla Raskalin/Braskalinmäellä, josta talot siirrettiin pois noin 1856-1857. Alpo Lommin kirjoittaman Pohjakunnan historiakirjan mukaan kasakat olivat Braskalinmäellä kaataneet loput savupiiput 1870-luvulla.
Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Länsikylän vanhalla tonttimaalla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia; osin se on rakentamaton. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
Vuonna 2015 koekaivauksissa Mäkelän ja Sillanpään kiinteistöjen kohdalla ei todettu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.1000011063 |
753 |
Hindsby Brännberget |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27006 |
400108.00000000 |
6685325.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011063 |
Sipoon ja Vantaan rajalla kalliolla oleva pyöreä rajamerkki, joka on halkaisijaltaan n. 3,5 m ja korkeudeltaan n. 1 m. Rajamerkki sijaitsee Brännberget-kalliolla Sipoon ja Vantaan rajalla. Se on rakennettu notkelmaan kalliopohjalle, metsänrajan liepeille. Metsätyyppinä on havumetsä.
Rajamerkki on rakennettu laakakivistä, muodoltaan se on pyöreä ja halkaisijaltaan 3,5 m suuruinen. Siinä on 4-6 kivikertaa ja keskellä pystykiviä, joista yksi on kaatunut. Rajamerkin korkeus on 1 m ja pystykivien korkeus on 70 cm. Pystykivistä ei löytynyt näkyviä kirjoituksia tai merkkejä. Rajamerkin yhdestä laidasta on poistettu kiviä.
Andreas Koivistolta saadun vihjeen mukaan (suul. tiedonanto huhtikuussa 2007) samalla paikalla on ollut rajamerkki jo vuonna 1698 Brotheruksen kartoittaessa alueen (Brotherus 1698). |
| metsakeskus.1000011064 |
935 |
Malmila (Malmby/Kallffierd) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
525017.22200000 |
6707624.38600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011064 |
Malmilan kylän talot ovat sijainneet Klamilanlahden länsipuolella, Suuresta rantatiestä noin 1 km etelään. Malmila eli Malmby ja läheiset Klamila, Koukila ja Sydänkylä luettiin 1540-luvulla Kalfjerdin nautakuntaan. 1550-luvulla kylien yhteiseksi taloluvuksi on merkitty 20. 1500-luvulla kylässä asui mm. Dals ja Malm –nimisiä isäntiä. (Kaukiainen 1970:86,95,102.)
Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Malmkilan vanhalla tonttimaalla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia; osin se on rakentamaton. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000011065 |
935 |
Mattila Taari |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
542527.11400000 |
6720489.29300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011065 |
Mattilan kylän talot ovat sijainneet Virolahden itäosassa, Vaalimaanjoen eteläpuolella Vaalimaan ja Kotolan kylien välissä. Mattila luettiin 1540-luvulla Vaalimaan kylään ja nautakuntaan. 1550-luvulla kylien yhteiseksi taloluvuksi on merkitty 17. (Kaukiainen 1970:86,95,102.) Vuoden 1571 hopeaveroluettelossa Mattilassa on kolme taloa.
Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Mattilan Taarin vanhalla tonttimaalla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia; osin se on rakentamaton. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000011066 |
753 |
Hindsby Fallträsk |
10007 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
400854.27000000 |
6691146.41600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011066 |
Ängesbölebergetin kiertävän luontopolun varrella pienellä harjanteella sijaitsevat kellarikuoppa ja kiviraunio, maasto iäkästä kuusimetsää.
Polun lounaispuolella rinteen reunalla maakellarin kuoppa, kooltaan 3 x 1,5 m ja syvyydeltään 1,5 metriä. Pohjaa peittää 60 cm paksu humuskerros, jonka alla erottuu mahdollisesti puurakennetta. Kellarinpaikan pohjoispuolella on myös kookas kiviraunio, jossa oli näkyvissä myös tiilenkappaleita.
Kohde sijaitsee syrjässä asutuilta seuduilta ja rakennusjäännökset ovat todennäköisesti korkeintaan 1800-luvulta. |
| metsakeskus.1000011067 |
935 |
Pajulahti Puotniemi |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
541116.70000000 |
6716611.85100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011067 |
Pajulahden kylän talot ovat sijainneet Virolahden itäosassa, Rautalanselän pohjoisrannalla. Pajulahden kylä mainitaan Paijnenby –nimisenä vuoden 1544 savuluettelossa, kylässä oli tuolloin viisi taloa. 1500-luvulla kylässä asuivat mm. Kock, Kilpiä, Kärie ja (Kääriä) –nimiset isännät. (Kaukiainen 1970:94,102).
Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Pajulahden kylän vanhoilla tonttimailla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia; osin ne ovat rakentamattomia. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000011068 |
935 |
Pajulahti Hurtta |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
541093.70200000 |
6717175.62200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011068 |
Pajulahden kylän talot ovat sijainneet Virolahden itäosassa, Rautalanselän pohjoisrannalla. Pajulahden kylä mainitaan Paijnenby –nimisenä vuoden 1544 savuluettelossa, kylässä oli tuolloin viisi taloa. 1500-luvulla kylässä asuivat mm. Kock, Kilpiä, Kärie ja (Kääriä) –nimiset isännät. (Kaukiainen 1970:94,102).
Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Pajulahden kylän vanhoilla tonttimailla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia; osin ne ovat rakentamattomia. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000011069 |
935 |
Pajulahti Kuokka |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
541003.73900000 |
6717629.43300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011069 |
Pajulahden kylän talot ovat sijainneet Virolahden itäosassa, Rautalanselän pohjoisrannalla. Pajulahden kylä mainitaan Paijnenby –nimisenä vuoden 1544 savuluettelossa, kylässä oli tuolloin viisi taloa. 1500-luvulla kylässä asuivat mm. Kock, Kilpiä, Kärie ja (Kääriä) –nimiset isännät. (Kaukiainen 1970:94,102).
Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Pajulahden kylän vanhoilla tonttimailla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia; osin ne ovat rakentamattomia. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000011070 |
753 |
Hindsby Forsbacka |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
400274.51800000 |
6689509.07700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011070 |
Metsäsaarekkeessa Hälsängsbäckenin puron ja sen pohjoispuolella kulkevan Martiksen tien välissä on uusi omakotitalo, joka sijaitsee saarekkeen eteläpuoliskossa, kumpareen päällä. Kohteella rinne viettää loivasti kaakkoon. Paikalla kasvaa mäntyvaltaista havumetsää, jossa kasvaa myös nuoria lehtipuita. Kohde sijaitsee noin 30 metrin korkeudella ja sen ympäristön metsää on hakattu.
Omakotitalon tontin raivauksen yhteydessä vahvan kuntan alta löytynyt maansekainen röykkiö, joka on alarinteessä talon paikalta n. 15 metriä kaakkoon. Kyseessä on epäsäännöllinen rakenne, jonka halkaisija on noin 3 metriä. Kivien keskimääräinen koko on 30-40 cm, pohjoisreunassa on pari kookkaampaakin kiveä. Kohteen alapuolella on purolaakso n. 10 metrin päässä. Omistajan mukaan paikalle tullaan rakentamaan tulevaisuudessa. |
| metsakeskus.1000011071 |
753 |
Hindsby Hampusbackan 1 |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
402547.59800000 |
6690606.64800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011071 |
Hampusbackan 1 sijaitsee Länsitien pohjoispuolella heti tien reunassa kulkevan ojan
pohjoispuolella n. 600 metriä Hindsbyntien risteyksestä länteen. Kohteen luoteispuolella peltoa ja niittyä, pohjois- ja itäpuolella havupuuvaltaista sekametsää, joka nousee loivana rinteenä.
Paikalla on havaittavissa kaksi rakennuksen kivijalkaa. Niistä ensimmäinen on kooltaan 6 m x 10 m. Kivijalka koostuu suurista, keskimäärin n. 60-70 cm halkaisijaltaan olevista lohkotuista kivistä, joista osassa erottuu porausjälkiä. Kohteelta löytyy tiiltä, emalia ja punasavikeramiikkaa sekä maanpinnalta että kohteen luoteispuolelle tehdystä koekuopasta. Luoteispuolelta kivijalka on tuhoutunut.
Toinen kivijalka sijaitsee n. 35 metriä koilliseen ensimmäisestä kivijalasta. Se on kooltaan n. 6 x 3 metriä, koostuu suurista kivistä, ja on selvästi havaittavissa maanpinnalle. Paikalle tehdystä koekuopasta löytyi hiiltä ja palamatonta luuta. Molemmat rakennuksenpohjat ajoittuvat historialliselle ajalle.
Kohdetta ei ole merkitty 1800-luvun lopun kartoille. Vuoden 1933 karttaan on paikalle merkitty talo. |
| metsakeskus.1000011072 |
935 |
Pyterlahden hovi |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
538029.00000000 |
6714650.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011072 |
Pyterlahden kylän talot ovat sijainneet Rautalanselän länsirannalla, Suuren rantatien varrella. Pyterlahden kylä mainitaan vuoden 1544 savuluettelossa, kylässä oli tuolloin yhdeksän taloa. 1500-luvulla kylässä asui mm. Inolainen –niminen isäntä. (Kaukiainen 1970:94,102).
Pyterlahden hovin nykyinen päärakennus on vuodelta 1692 ja sitä on kunnostettu useasti. Carl Ludvig Engel suunnitteli taloon 1830-luvun lopulla mittavan remontin, josta näkyvimpinä muistoina ovat vanhan puutarhan puolen pylväät ja hiekkakäytävät. |
| metsakeskus.1000011073 |
753 |
Hindsby Hampusbackan 2 |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
402686.53900000 |
6690555.66800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011073 |
Kohde sijaitsee Länsitien varrella n. 400 metriä Hindsbyntien risteyksestä länteen. Paikalla havaittavissa mahdollinen rakennuksen pohja.
Kohde sijaitsee suojaisella tasanteella länteen viettävällä rinteellä. Kohde sijaitsee noin 5 metrin päässä Länsitiestä. Kasvillisuus on nuorta lehtimetsää. Kohteen lounaispuolella on pieni puro. Paikalla on havaittavissa suorakaiteen muotoinen, kaakko - lounaissuuntainen kivikehä, jossa pitkällä sivulla on rivissä 5, lyhyellä 3 kiveä. Kohde on mahdollisesti jatkunut alun perin tiehen asti. Kivikehän sisälle tehdystä koekuopasta tuli löytönä rautanaula. Kivet ovat todennäköisesti rakennuksen perustuskiviä.
Kohdetta ei ole merkitty 1800-luvun lopun kartoille. Vuoden 1933 karttaan on paikalle merkitty talo. |
| metsakeskus.1000011074 |
753 |
Hindsby Hampusbackan 3 |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
402905.45200000 |
6690943.51200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011074 |
3 röykkiötä, jotka sijaitsevat Hindsbyn radiomastolle johtavan tien varrella pohjoiseen laskevalla rinteellä, jolla kasvaa nuorta lehtimetsää. Maaperä hienoa hiekkaa.
Röykkiö A sijaitsee n. 5 metriä tiestä lounaaseen. Röykkiö on muodoltaan pyöreä ja sen halkaisija on n. 4 m ja korkeus n. 30 cm. Röykkiön reunoilla on muutama iso kivi, muuten se koostuu halkaisijaltaan n. 20 cm olevista kivistä. Röykkiön viereen tehdystä koekuopasta paljastui paksu hiilikerros turpeen alta.
Röykkiö B sijaitsee 10 metriä röykkiö A:n pohjoispuolella. Se on muodoltaan soikeahko ja halkaisijaltaan n. 3,5 metriä, korkeudeltaan n. 1,4 metriä. Kivien keskimääräinen koko on 20-30 cm. Röykkiö on osittain turpeen peitossa.
Röykkiö C sijaitsee 10 metriä röykkiö B:n pohjoispuolella. Röykkiön halkaisija on 5 metriä ja se koostuu suurehkoista, melko harvassa olevista kivistä jotka näyttävät muodostavan kehiä. Röykkiö on mahdollisesti levinnyt. |
| metsakeskus.1000011075 |
753 |
Hindsby Hampusbackan 4 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
402937.43400000 |
6690530.67300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011075 |
Länsitien ja Hindsbyntien luoteispuolella sijaitsevassa etelään viettävässä rinteessä on havaittavissa mahdollinen uuni sekä rakennuksen pohja. Kasvillisuus alueella on nuorta, puoliavointa lehtimetsää, jossa on seassa suurempia mäntyjä. Kohde on todennäköisesti osa Hindsbyn kylätonttia.
Suojaisalla etelään aukeavan rinteen tasanteella havaittavissa mahdollinen uuni (uuni 1) sekä rakennuksen pohja. Uuni on kooltaan 2 m x 2 m ja korkeudeltaan 30 cm, ja sen päällä on humuksen sekainen hiekkainen savi. Uuniin tehdystä koekuopasta löytyi runsaasti palanutta savea. Uuni sijaitsee rakennuksen luoteisnurkassa. Rakennuksen pohjoisreuna erottuu matalana ojana, jonka pituus on noin 5 metriä. Paikalla on myös useita suuria kiviä, jotka saattavat liittyä rakennukseen.
Noin 20 metriä itään mahdollisesta rakennuksenpohjasta sijaitsee toinen, nuorempi uuni (uuni 2), joka on kooltaan 4 m x 4 m x 0,8 m. Rakenteesta löytyi runsaasti tiiltä. Noin 20 metriä mahdollisesta rakennuksenpohjasta pohjoiseen löytyy historialliselle ajalle ajoittuva maakellari. Rinteessä on havaittavissa myös useita muita kumpareita, jotka saattavat olla uuneja. |
| metsakeskus.1000011076 |
935 |
Ravijoki (Raffuio by) Kuokka |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
530152.14500000 |
6709293.74100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011076 |
Ravijoen kylän Kuokan ja Kirin talot ovat sijainneet Ravijoenlahden luoteispuolella, Ravijoen länsirannan peltokumpareilla, aivan Suuren rantatien kupeessa. Ravijoki eli Raffio luettiin 1540-luvulla Ravion nautakuntaan. Kijrriby ja Hemmelesby –nimet esiintyvät vuoden 1544 savuluettelossa ja ovat ilmeisesti Ravijoen vanhoja kantataloja. 1550-luvulla Ravijoen ja Ravijärven kylien yhteiseksi taloluvuksi on merkitty 24. Vuoden 1571 hopeaveroluettelossa Ravijoelle on merkitty 13 taloa. 1500-luvulla kylässä asui mm. Raija, Kocka (Kuokka) ja Sundia –nimisiä isäntiä. (Kaukiainen 1970:86,95,102.)
Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Ravijoen vanhoilla tonttimailla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia; osin ne ovat rakentamattomia. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
Kohde koostuu kahdesta erillisestä tonttimaasta. Vuoden 1732 kartassa Kuokan tontille on merkitty kolme taloa. Vuoden 1832 karttaan tälle kohdalle on merkitty nimet Kuokka ja Kiri. Kuokka-nimisen tilan tonttimaa on syntynyt vanhan tonttimaan pohjoispuolelle.
Kylätontin itäreunassa ja sen itäpuolisella pellolla on Salpalinjaan kuuluvia panssariesteitä. Kylämäen itään päin suuntautuville rinteille on 1940-luvulla rakennettu betonibunkkereita, luolia ja juoksuhautoja, jotka ovat todennäköisesti tuhonneet vanhan kylätontin kulttuurikerroksia. |
| metsakeskus.1000011077 |
935 |
Ravijoki (Raffuio by) Posti |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
530360.05900000 |
6710295.33800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011077 |
Ravijoen kylän talot ovat sijainneet Ravijoenlahden luoteispuolella, Ravijoen varren peltokumpareilla, Suuren rantatien lähistöllä. Ravijoki eli Raffio luettiin 1540-luvulla Ravion nautakuntaan. Kijrriby ja Hemmelesby –nimet esiintyvät vuoden 1544 savuluettelossa ja ovat ilmeisesti Ravijoen vanhoja kantataloja. 1550-luvulla Ravijoen ja Ravijärven kylien yhteiseksi taloluvuksi on merkitty 24. Vuoden 1571 hopeaveroluettelossa Ravijoelle on merkitty 13 taloa. 1500-luvulla kylässä asui mm. Raija, Kocka (Kuokka) ja Sundia –nimisiä isäntiä. (Kaukiainen 1970:86,95,102.)
Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Ravijoen vanhoilla tonttimailla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia; osin ne ovat rakentamattomia. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
Suuren rantatien eteläpuoliselle alueelle on merkitty asutusta vuoden 1732 karttaan. Tien pohjoispuolen tonttimaa on puolestaan merkitty vuoden 1832 karttaan.
Kylätontin eteläreunassa ja sen eteläpuolisella pellolla on Salpalinjaan kuuluvia panssariesteitä. Kylämäelle on rakennettu 1940-luvulla linnoituslaitteita, jotka ovat todennäköisesti tuhonneet vanhan kylätontin kulttuurikerroksia. |
| metsakeskus.1000011078 |
935 |
Ravijärvi Nopanen |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
524535.36700000 |
6719134.75400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011078 |
Ravijärven kylän talot ovat sijainneet Virolahden luoteisosassa, kuivatetun Ravijärven etelärannalla sekä nykyisen Ravijoen varrella. 1550-luvulla Ravijoen ja Ravijärven kylien yhteiseksi taloluvuksi on merkitty 24. Vuoden 1571 hopeaveroluettelossa Ravijärvellä on 18 taloa. 1500-luvulla kylässä asuivat mm. Nopoin, ja Tijlij (Tilli) –nimiset isännät. (Kaukiainen 1970:86,95,102.)
Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Ravijärven vanhoilla tonttimailla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia; osin ne ovat rakentamattomia. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
Vuoden 1826 kartassa tonttimaa on jaettu kuuteen osaan (A-F). Tonttijako on nähtävissä myös nykyisessä kiinteistöjaotuksessa. |
| metsakeskus.1000011079 |
935 |
Ravijärvi Harju |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
523860.63200000 |
6719955.41800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011079 |
Ravijärven kylän talot ovat sijainneet Virolahden luoteisosassa, kuivatetun Ravijärven etelärannalla sekä nykyisen Ravijoen varrella. 1550-luvulla Ravijoen ja Ravijärven kylien yhteiseksi taloluvuksi on merkitty 24. Vuoden 1571 hopeaveroluettelossa Ravijärvellä on 18 taloa. 1500-luvulla kylässä asuivat mm. Nopoin, ja Tijlij (Tilli) –nimiset isännät. (Kaukiainen 1970:86,95,102.)
Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Ravijärven vanhoilla tonttimailla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia; osin ne ovat rakentamattomia. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000011081 |
257 |
Estby, Kärras |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
358468.45800000 |
6663423.36000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011081 |
Samuel Broteruksen vuoden 1693 kartalle merkitty tonttimaa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa |
| metsakeskus.1000011082 |
753 |
Hindsby Västerhov 3 |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
401235.12000000 |
6691507.27600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011082 |
Kivirakenne Länsitien lounaispuolella Byabäckenin puron varressa lähellä Västerhovin
tilan alapuolella olevaa parkkialuetta. Kohde sijaitsee lähellä peltoalueen reunaa ja parkkialuetta, josta rinne laskeutuu melko jyrkästi lounaaseen havumetsää kasvavaan purolaaksoon.
Röykkiö on parkkialueelta lähtevän luontopolun varressa lähellä purouomaa, sen
koillispuolella. Röykkiön päällä kasvaa 3 kookasta kuusta. Röykkiöstä erkanee vaikeasti erotettava n. 1,5 m pitkä kivirivi, mahdollinen perustuskiveys, kohti puroa. Kivirakenne saattaa liittyä vanhoissa kartoissa näkyvään siltaan tai myllyyn.
Kohteesta 220 metriä kaakkoon sijaitsee Hindsby Västerhov mj.rek.num: 1000 00 1360 Hindsby-Svartböle maantien länsipuolella sijaitsevassa joenuomassa oleva puinen pato ja mahdollinen myllyn paikka. |
| metsakeskus.1000011084 |
257 |
Lillestby (Grundträsk) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
357674.00000000 |
6663190.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011084 |
Paikalla on V.-P. Suhosen muinaisjäännösrekisteriin viemän merkinnän mukaan Samuel Broteruksen vuoden 1794 kartalle merkitty tonttimaa.
Kohdetta ei ole tarkastettu aiemmin maastossa ja se oli aiemmin merkittynä muinaisjäännösrekisteriin mahdollisena muinaisjäännöksenä. Kohde sijaitsee Skolbergetin lounaisreunalla, noin 200 metriä kohteesta Grundträsk (Grundträsk) itään. Kohde on kokonaan rakennettua tonttimaata. Havaintoja muinaisjäännöksestä ei tehty, mutta paikalla sijaitsevan 1950-luvun asuintalon piha-alueella kulttuurikerroksia saattaa olla säilyneenä. |
| metsakeskus.1000011086 |
753 |
Hindsby Ängsböleberget |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27008 |
401519.00800000 |
6690984.48800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011086 |
Torpanpaikka luontopolun varressa Byabäckenin purolaakson lounaispuolella. Kohteella on kolme rakennuksen pohjaa sekä muita maa- ja kivirakenteita. Ängsbölebergetin kiertävän luontopolun varressa, melko lähellä polun itäpäätä. Byabäckenin purolaaksoon yhtyvässä mäkien välisessä notkelmassa. Kohteella kasvaa lehtipuita, ympäristössä havumetsää.
Rakennuksen pohja 1 on noin 3 m päässä polusta. Se on kooltaan 3 m x 5 m ja polun suuntainen. Keskellä rakennetta kasvaa kookas lehtipuu. Rakennuksen pohja 2 on 1:n vieressä, kooltaan 5 m x 5,5 metriä ja erottuu maa- sekä kivivallina. Rakennuksen pohja 3 sijaitsee edellisistä n. 30 metriä lounaaseen ja on kooltaan 5 m x 6 m. Pohjoispäädyssä on nähtävissä vielä kivijalkaa. Rakennusten ympäristössä on myös joitain kuoppamaisia kaivantoja.
Vuosien 1873/1886 kartalla on suurin piirtein samalle paikalle merkitty yksi rakennus. |
| metsakeskus.1000011087 |
92 |
Sottungsby (Sotunki) Yrjölä |
10002 |
12009 |
13092 |
11006 |
27000 |
398107.39800000 |
6686385.31800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011087 |
Kohde sijaitsee Uunimäentien ja Yrjölän tilan pohjoispuolella, itäpuolella on pelto. Kaivanto on kaakkoon laskevassa rinteessä. Maasto on havupuuvaltaista.
Rinteeseen on kaivettu U:n muotoinen kuoppa (8 m x 6 m), jonka keskellä on
suorakulmainen maatasanne (4,8 m x 2 m). Maatasanne on 30–40 cm korkea ja sen itäreunalla kasvaa haapa, jonka halkaisija on 60 cm. Puun ikä on arviolta n. 30–40 vuotta. Maantasanteen keskelle tehtiin koepisto, jonka koko oli 30 cm x 30 cm. Koepistossa oli 20 cm:n hiekkakerros ja sen alla 15 cm:n hiilikerros. Huuhtoutumiskerrosta ei ollut. Toinen koepisto tehtiin maatasanteen reunalle, jossa ei ollut huuhtoutumiskerrosta eikä hiiltä.
Kaivannon funktio jäi arvoitukseksi. Samassa rinteessä noin 22 m kaivanteesta itään sijaitsee matala painanne, joka on kooltaan 4 m x 1,4 m. Muotonsa ja sijaintinsa perusteella kyseessä voisi olla ns. ryssänhauta.
Lisäksi kohteen kohteen itäpuolella olevalta pellolta löytyi pintapoiminnan tuloksena
historialliseen aikaan ajoittuvaa materiaalia, joka oli pääosin lasikuonaa ja sijoittui
enimmäkseen pellon pohjoisosaan. Pelto sijaitsee loivasti itään purolle päin viettävässä rinteessä. Inventointihetkellä peltoa ei oltu aurattu, mutta havainnointi oli mahdollista. |
| metsakeskus.1000011088 |
285 |
Mussalo Takakylä 4 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
493512.94200000 |
6700687.03100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011088 |
Hiilimiilukeskittymä sijaitsee rakenteilla olevan pientaloalueen eteläosassa, 300 metriä Mussalon Etukylään vievän Rajakalliontientien eteläpuolella kosteassa maaston notkelmassa, voimakkaasti lounaaseen viettävän kivisen rinteen juurella. Hiilimiiluryhmä käsittää seitsemän hiilimiilua.
Maastokäynnin ja kohteen tarkastuksen yhteydessä alueella oli käynnissä teiden ja kunnallistekniikan rakennustyöt, joiden yhteydessä puusto oli kaadettu. Töistä johtuen Hiilipolun varrella sijainneet miilut olivat osittain tuhoutuneet kun niiden yli oli ajettu raskailla työkoneilla. Maaperän vetisyys ja pehmeys oli edesauttanut miilujen tuhoutumista, jotka muutenkin olivat matalia ja maastossa vaikeasti hahmotettavissa.
Mussalon kotiseutuyhdistys suoritti laajan Mussalon saaren kattavan hiilimiilujen kartoitustyön vuosina 1998–2001. Kartoitustyön yhteydessä löydettiin runsaat 300 miilua, jotka muutamaa terva- ja tiilimiilua lukuun ottamatta tulkittiin hiilimiiluiksi. Ko. inventoinnin kohteista seitsemän on sijainnut Mussalo Takakylä 4 -alueella (miilut 316, 319, 322, 325, 328, 331, 334)
Mussalon kotiseutuyhdistyksen kartoittamat kohteet on viety muinaisjäännösrekisteriin osa-alueittain keväällä 2021: Mussalo Etukylä 1‒3, Mussalo golfkenttä, Mussalo Kärkisaarentie, Mussalo Lavakallio, Mussalo lomakylä, Mussalo länsi, Mussalo Niinilahdenpelto, Mussalo Palaskylänlahti, Mussalo pohjoinen, Mussalo Pormestarinniemi, Mussalo Ristiniemi louhos, Mussalo Saaripirtti, Mussalo Santalahti, Mussalo Soukanpohja 1‒2, Mussalo Suuretvuoret, Mussalo Takakylä 1 ja 4 liittyvät samaan miilukokonaisuuteen.
Yksittäiset miilut on viety rekisteriin pääkohteiden alakohteiksi, mikäli ko. kohteet vaikuttavat karttatarkastelun perusteella olevan rakentamattomalla alueella. |
| metsakeskus.1000011089 |
935 |
Rännänen/Kattila (Gränness by) Mäkelä |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
534353.46000000 |
6708861.93600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011089 |
Rännäsen/Kattilan kylän talot ovat sijainneet Virolahden eteläosassa, Porolahden etelärannalla. Taipaleen nautakuntaan kuulunut Rännäsen kylä mainitaan vuoden 1544 savuluettelossa, kylässä oli tuolloin kymmenen taloa yhdessä Eerikkälän kylän kanssa. Vuoden 1571 hopeaveroluettelossa Rännäsen kylään on merkitty kolme taloa. 1500-luvulla kylässä asuivat mm. Bondh ja Heppinen –nimiset isännät. (Kaukiainen 1970:94,102).
Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimällä kumpareella. Rännäsen kylän vanhalla tonttimaalla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia; osin se on rakentamaton. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
Alueella havaittiin vuoden 2008 inventoinnissa (Mökkönen) useita rakennusten kivijalkoja ja erilaisia kuoppina ja kumpuina erottuvia rakenteita sekä musta kulttuurikerros. Vuoden 1832 isonjaonkartassa paikalla on kaksi erillistä tonttimaata. |
| metsakeskus.1000011090 |
935 |
Sydänkylä (Inby/Kallffierd) Keskitalo |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
523859.68800000 |
6707729.34300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011090 |
Sydänkylän talot ovat sijainneet Klamilanlahden luoteisrannalla, Suuren rantatien varrella. Sydänkylä eli Inby ja läheiset Klamila, Malmila ja koukila luettiin 1540-luvulla Kalfjerdin nautakuntaan. 1550-luvulla kylien yhteiseksi taloluvuksi on merkitty 20. 1500-luvulla Inbyn kylässä asui mm. Göck –niminen isäntä. (Kaukiainen 1970:86,95,101.)
Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Sydänkylän vanhoilla tonttimailla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia; osin ne ovat rakentamattomia. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000011092 |
935 |
Säkäjärvi Metsä-Hytti |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
532900.98800000 |
6720840.10700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011092 |
Säkäjärven kylän talot ovat sijainneet Virolahden pohjoisosassa, Virojoen ja Onkamaanjoen yhtymäkohdan lounaispuolella. 1550-luvulla Säkäjärven kylän taloluvuksi on merkitty yhdeksän. Vuoden 1571 hopeaveroluettelossa Säkäjärvellä on neljä taloa. 1500-luvulla kylässä asui mm. Hytti –niminen isäntä. (Kaukiainen 1970:86,95,102.)
Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Maisema on kuitenkin muuttunut huomattavasti Säkäjärven kuivatuksen seurauksena. Säkäjärven vanhoilla tonttimailla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia; osin ne ovat rakentamattomia. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000011093 |
935 |
Säkäjärvi Mässeli |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
533977.55400000 |
6720761.14600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011093 |
Säkäjärven kylän talot ovat sijainneet Virolahden pohjoisosassa, Virojoen ja Onkamaanjoen yhtymäkohdan lounaispuolella. 1550-luvulla Säkäjärven kylän taloluvuksi on merkitty yhdeksän. Vuoden 1571 hopeaveroluettelossa Säkäjärvellä on neljä taloa. 1500-luvulla kylässä asui mm. Hytti –niminen isäntä. (Kaukiainen 1970:86,95,102.)
Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Säkäjärven vanhoilla tonttimailla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia; osin ne ovat rakentamattomia. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000011094 |
257 |
Smedsede |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
355912.48700000 |
6663902.15400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011094 |
Samuel Broteruksen vuoden 1704 kartalle merkitty tonttimaa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
Inventointi 2011:
Kohdetta ei ole tarkastettu aiemmin maastossa ja se oli aiemmin merkittynä muinaisjäännösrekisteriin mahdollisena muinaisjäännöksenä. Kohde sijaitsee Kabanovintien ja Upinniementien risteyksen itäpuolella. Kabanovin tie on linjattu kulkemaan entisen kyläalueen läpi. Kabanovintien pohjoispuolelle on rakennettu uusi kerrostaloalue, ja eteläpuolinen alue on myllättyä jättömaata (mm. purkujätettä). Kohteesta ei saatu arkeologisia havaintoja. Kohteella saattaa silti olla löydettävissä säilyneitä kulttuurikerroksia.
Inventointi 2023:
Smedseden tonttimaa paikantuu 1704 kartan perusteella melko tarkasti, talo on sijainnut nykyisen Kabanovin tien kohdalla tai siitä hieman etelään nykyisen parkkipaikan kohdalla heti Upinnimentien risteyksen länsipuolella. Senaatinkartalla 1872 talot ja tonttimaa ovat siirtyneet län-nemmäksi nykyisen koulun tasalle sen pohjoispuolelle, missä ne ovat sitten olleet nykypäiviin, kunnes alue on viime vuosina rakennettu uusiksi. Vanhan talonpaikan alue on Parenteesin aikana ollut melkoisen runneltua, siinä on ollut parakkeja tms. rakennelmia, joita paikalla ei ollut vielä 1944.
Lisätietoja: Upinniementien ja Kabanovintien nykyisten linjausten sekä Kabanovintien eteläpuolella sijaitsevan paikoitusalueen rakentaminen on pääosin tuhonnut kohteen. Vanhempia kerroksia ja rakenteita voi olla säilyneenä lähinnä Kabanovintien pohjoispuolisella puistokaistaleella. |
| metsakeskus.1000011095 |
257 |
Strömsby (Strömsby) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
355037.84000000 |
6663153.45000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011095 |
Samuel Broteruksen vuoden 1704 kartalle merkitty tonttimaa. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa.
Inventointi 2011:
Inventoinnissa tarkastettiin Strömsbyn 1700-luvulla perustetun kartanon pihapiiri, jossa on sijainnut tonttimaa jo ennen kartanoa. Kartano sijaitsee kallio-moreeni kumpareella, noin 10 m mpy korkeudella. Kartanon pihapiiri nykyisestä päärakennuksesta pohjoiseen on reunoiltaan pegerrettyä puistikkoa. Kumpareen reunat ovat luonnontilassa. Alueella ei ollut paikkoja, joissa maan pinta olisi ollut rikki.
Reuna-alueille tehtiin muutama koepisto ilman tuloksia. Vaikka kohteesta ei tehty havaintoja muinaisjäännöksistä, pengerretyn puutarhan täytemaiden alla on kuitenkin todennäköisesti myös hyvin säilyneitä kulttuurikerroksia, joita myöhemmät täytemaat ovat suojanneet.
Inventoinnissa tarkastettiin myös kartanon ja Strönsbyntien väliin jäävä toinen hiekkapohjainen kumpare. Tästä eteläisemmästä kumpareesta suuri osa on tuhoutunut maanotossa. Siellä hiekkakuopan reunojen tarkastus ja koekuopitus eivät tuoneet merkkejä ihmistoiminnasta.
Inventointi 2023:
1704, 1782 karttojen perusteella ja yleiskarttojen (Klercker, kuninkaankartasto) tukemana vanha tonttimaa paikantuu hyvin ja tarkasti kumpareen pohjoispäähän, enemmän sen länsilaidalle. Nykyinen muinaisjäännösrajaus kattaa myös kumpareen etelä-osan, joka ollut rakennettua aluetta koko 1900 luvun ja on edelleenkin.
Lisätietoja: Strömsbyn verokylä mainitaan ensimmäisen kerran v. 1535. Verotaloja vuonna 1560 3. Strömsbyn tila muodostui kun kantatilaan liitettiin kylän muut tilat vuosina 1590 ja 1610. Samuel Broteruksen vuoden 1704 kartassa (KA MHA U B21:21/1-3) paikalla Strömsby gård. Kartano perustettu viimeistään 1600-1700-lukujen taitteessa. Osa tilan nykyisestä rakennuskannasta peräisin 1700-luvulta. |
| metsakeskus.1000011096 |
423 |
Hiiströminmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
248708.30300000 |
6716256.58000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011096 |
Asuinpaikka sijaitsee Hiiden kylässä, Koivuniemen talosta 200 m lounaasen, Aurajoesta 500 m pohjoiseen mäen laella, peltoharjanteen molemmin puolin.
Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia.
Mäen etelärinteellä on noin 15x15 m laajuisella alueella on 1-2 rakennuksen kivijalkaa sekä mahdollisia kiukaan pohjia kaksi. Rakennuksen iästä ei ole tietoa. |
| metsakeskus.1000011097 |
290 |
Paasitaival |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
622701.34500000 |
7085505.61500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011097 |
Rajakivi sijaitsee Kuhmon etelärajalla, Nurmes-Kuhmo -tien itäpuolella olevan Paasijärven pohjoispään länsirannalla, 30-40 m järven pohjoispäästä. Läänin raja kulkee järven poikki noin 0,8 kilometrin päässä pohjoispäästä.
Rajakivi on rannassa, jossa on sammalen peittämää kivikko. Se on runsaan metrin pituinen ja noin 30 cm leveä laakakivi, joka on maassa vinosti. Kiveen on hakattu kuvio, jossa on noin 11 cm:n läpimittainen rengas ja siitä vastakkaisiin suuntiin lähtevät 4,5 cm ja 6,5 cm pitkät viivat. Kuvio on varsin selvä, mahdollisesti se tarkoittaa kruunua. Kainuun rajaa tutkineen fil.tri Heikki Rytkölän mukaan kyseessä on Täyssinän rauhan rajapyykki, vaikka sekä kivi että kuvio ovat valtakunnan rajan merkeiksi kovin vaatimattomat. |
| metsakeskus.1000011098 |
423 |
Hiisi |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
248460.40600000 |
6716077.65000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011098 |
Autioitunut vanha kylätontti sijaitsee Hiiden kylässä, Aurajoesta 300 pohjoiseen, Myllymäen ja Koskenmäen välisellä peltoalueella. Paikka on pusikoitunut peltosaareke, jossa on mm. holvikellarin raunio ja kivijalan raunioita. Hiiden viimeinen asuinrakennus on purettu 1960-luvulla.
Tilasta on maininta vuodelta 1492. Turun piispalle talo kuului vielä 1560-Luvulla. Tilasta tuli Maskun komppanian Rustholli vuonna 1704. |
| metsakeskus.1000011099 |
935 |
Kirkonkylä (Taipale/Edhesby) Taipale |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
537376.24100000 |
6708841.95400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011099 |
Taipaleen kylän talot ovat sijainneet Virolahden eteläosassa, nykyisen Virolahden kirkonkylän alueella. Taipaleen nautakuntaan kuulunut Taipaleen kylä mainitaan vuoden 1544 savuluettelossa, kylässä oli tuolloin neljä taloa. Vuoden 1571 hopeaveroluettelossa Taipaleen kylään on merkitty kymmenen taloa. 1500-luvulla kylässä asuivat mm. Tylli, Smedh ja Pekoinen –nimiset isännät. (Kaukiainen 1970:94,102).
Taipaleen tilan tonttimaa sijaitsee kapealla hiekkakankaalla, sen pohjoisreunaan lähelle sittemmin kuivuneen merenlahden rantaa. Tilan länsipuolella on sijainnut vuosina 1839–1849 laaditun isojakokartan mukaan Kartanonpelto-niminen peltoalue. Isojakokartassa peltoalueelle on merkittynä useita merkkejä, joiden selityksenä on lyhyesti "rauniot”. Alueelta havaittiin vuoden 2007 inventoinnissa kaksi mahdollista uuninpohjaa sekä useita rakennuksen pohjia. Niemekkeen länsireunalla sijaitsee rivissä kolme rakennuksen kivijalkaa, joista isoimman länsireunalla on uuniperustus. Niemekkeen pohjoisreunalla sijaitsee iso kivijalka, joka on todennäköisesti vanha navetan perustus. Niemekkeen itäreunalla sijaitsee kesäkäytössä oleva vanha asuinrakennus, useita kivijalkoja ja useita jo romahtaneita tai lähellä romahtamista olevia ulkorakennuksia.
Kartanonpellon alueelta löydetyt esineet ajoittuvat 1600–1800 -luvuille. |
| metsakeskus.1000011100 |
935 |
Tiilikkala Tiilikkala |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
536392.58900000 |
6718240.16500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011100 |
Tiilikkalan kylän talot ovat sijainneet nykyisestä Virolahden kuntakeskuksesta noin 2,5 km luoteeseen, Virojoen länsirannalla. 1550-luvulla Tiilikkalan kylän taloluvuksi on merkitty kolme, ja vuoden 1571 hopeaveroluettelossa Tiilikkalassa on vain kaksi taloa. Tiilikkala on ilmisesti Virojoen tytärkylä. (Kaukiainen 1970:83, 86,95.)
Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Tiilikkalan vanhalla tonttimaalla sijaitsee nykyisin Tiilikkalan tilan asuin- ja talousrakennuksia; suurelta osin on kuitenkin rakentamaton. Uusitalon tilalle vievän tien risteyksessä on kokonaan autioitunut tonttimaa nykyisellä peltoalueella. Alueella on lisäksi kaksi torppaa. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
Kohteeseen kuuluvan alakohteen Myllypellon torppa rajaus on tarkentunut inventoinnin 2023 yhteydessä. Ks. alakohteet. |
| metsakeskus.1000011101 |
935 |
Tiilikkala Ylätalo |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
536046.73200000 |
6718112.21600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011101 |
Tiilikkalan kylän talot ovat sijainneet nykyisestä Virolahden kuntakeskuksesta noin 2,5 km luoteeseen, Virojoen länsirannalla. 1550-luvulla Tiilikkalan kylän taloluvuksi on merkitty kolme, ja vuoden 1571 hopeaveroluettelossa Tiilikkalassa on vain kaksi taloa. (Kaukiainen 1970:86,95.)
Alue on pahoin vahingoittunut maansiirtotöissä. Alueella on havaittavissa yksi selvä rakennuksen pohja. |
| metsakeskus.1000011102 |
935 |
Vaalimaa Häkälä |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
545056.00000000 |
6722421.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011102 |
Vaalimaan kylän talot ovat sijainneet Virolahden itäosassa Vaalimaanjoen molemmin puolin, pitkin jokivartta. Vaalimaan kylä (Wadherma) mainitaan jo vuodelta 1370 (FMU 708) peräisin olevassa asiakirjassa. 1550-luvulla Vaalimaan nautakuntaan kuuluneiden Vaalimaan ja Mattilan kylien yhteiseksi taloluvuksi on merkitty 17. Vuoden 1571 hopeaveroluettelossa Vaalimaalla on 12 taloa. 1500-luvulla Vaalimaan kylässä asui mm. Värri, Kääriä ja Häköinen –nimisiä isäntiä (Kaukiainen 1970:86,95,102.)
Hallinnollisesti Vaalimaanhan kuulunut Häkälän yksinäistalo on vuoden 1830 kartan perusteella sijainnut Vaalimaan Mestarmäestä noin 3,7 km pohjoiseen nykyisessä Käyhkän kylässä Häkälänjärven pohjoispuolella.
Mestarmäen lähistöllä sijaitsevalla Häkälän alueella ei ollut 1700-1800 -lukujen vaiheessa asutusta, mutta viimeistään 1870-luvulla alueella oli kaksi tilaa. |
| metsakeskus.1000011103 |
935 |
Vaalimaa Mestarmäki |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
544554.30500000 |
6718668.02900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011103 |
Vaalimaan kylän talot ovat sijainneet Virolahden itäosassa Vaalimaanjoen molemmin puolin, pitkin jokivartta. Vaalimaan kylä (Wadherma) mainitaan jo vuodelta 1370 (FMU 708) peräisin olevassa asiakirjassa. 1550-luvulla Vaalimaan nautakuntaan kuuluneiden Vaalimaan ja Mattilan kylien yhteiseksi taloluvuksi on merkitty 17. Vuoden 1571 hopeaveroluettelossa Vaalimaalla on 12 taloa. 1500-luvulla Vaalimaan kylässä asui mm. Värri, Kääriä ja Häköinen –nimisiä isäntiä (Kaukiainen 1970:86,95,102.)
Vanha tonttimaa sijaitsee nykysellä peltoalueella Mestarmäentien ja Kotolantien risteyksessä lähellä vanhaa valtatietä 7. |
| metsakeskus.1000011104 |
935 |
Vaalimaa Kuokanmäki |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
543791.61200000 |
6717974.30600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011104 |
Vaalimaan kylän talot ovat sijainneet Virolahden itäosassa Vaalimaanjoen molemmin puolin, pitkin jokivartta. Vaalimaan kylä (Wadherma) mainitaan jo vuodelta 1370 (FMU 708) peräisin olevassa asiakirjassa. 1550-luvulla Vaalimaan nautakuntaan kuuluneiden Vaalimaan ja Mattilan kylien yhteiseksi taloluvuksi on merkitty 17. Vuoden 1571 hopeaveroluettelossa Vaalimaalla on 12 taloa. 1500-luvulla Vaalimaan kylässä asui mm. Värri, Kääriä ja Häköinen –nimisiä isäntiä (Kaukiainen 1970:86,95,102.)
Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Vaalimaan vanhoilla tonttimailla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia sekä koulu; osin ne ovat kuitenkin rakentamattomia. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
Kuokanmäen pohjoisosassa molemmin puolin Suurta rantatietä sijaitsevassa Kuokan jakokunnassa oli 1830-luvulla kolme tilaa: Pulkki, Pitkäpaasi ja Hyypiä. Kylä on säilyttänyt ryhmäkylämäisen luonteensa. |
| metsakeskus.1000011105 |
935 |
Vaalimaa Värrinpää |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
544607.29000000 |
6717628.45000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011105 |
Vaalimaan kylän talot ovat sijainneet Virolahden itäosassa Vaalimaanjoen molemmin puolin, pitkin jokivartta. Vaalimaan kylä (Wadherma) mainitaan jo vuodelta 1370 (FMU 708) peräisin olevassa asiakirjassa. 1550-luvulla Vaalimaan nautakuntaan kuuluneiden Vaalimaan ja Mattilan kylien yhteiseksi taloluvuksi on merkitty 17. Vuoden 1571 hopeaveroluettelossa Vaalimaalla on 12 taloa. 1500-luvulla Vaalimaan kylässä asui mm. Värri, Kääriä ja Häköinen -nimisiä isäntiä (Kaukiainen 1970:86,95,102.)
Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Vaalimaan vanhoilla tonttimailla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia sekä koulu; osin ne ovat kuitenkin rakentamattomia. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000011107 |
710 |
Björknäs |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27023 |
303300.67300000 |
6656021.05400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011107 |
Samuel Broteruksen vuoden 1695 kartalle merkitty autiokylä.
Björknäs oli pieni keskiaikainen kylä, joka sijaitsi Pohjanpitäjänlahden kaakkoisosassa olevan suojaisan lahden länsirannalla. Vanhin säilynyt maininta kylästä on vuodelta 1544. Keskiajan lopulla Björknäsissä oli kaksi taloa. Toinen niistä autioitui noin vuonna 1603 ja toinenkin noin vuonna 1615, minkä jälkeen kylän maat siirtyivät Tammisaaren kaupungille. Tammisaaren porvarit käyttivät kylän maita mm. laitumenaan.
Vanha kylätontti sijaitsee tiheän nuoren metsän keskellä. Tontin länsipuolella on kallioinen mäki ja itäpuolella ovat auenneet nyttemmin metsitetyt pellot ja niityt. Vanha peltoalue on ojitettu ja mätästetty, mikä vaikeuttaa maaston tulkintaa. Vanhan pellon reunassa erottuu yhä raivausröykkiöitä. Tonttimaalla on ainakin neljä tulisijanperustusta, joiden yhteydestä löytyy palanutta savea, mutta ei tiiliä. Perustuksista eteläisin on kooltaan noin 2,5 x 2,5 m ja korkeudeltaan noin 50 cm. Siitä noin 50 m pohjoiseen on kolme muuta uuninperustusta. Niistä eteläisin sijaitsee ison kuusen alla ja on kooltaan noin 3 x 3 x 0,5 m. Keskimmäinen peittyy puolestaan pääosin penkereen alle. Pohjoisin uuninperustus sijaitsee tiheässä kuusikossa ja on kooltaan noin 2.5 x 2,5 x 0,3 m. Näiden kolmen uuninperustuksen länsipuolella ylärinteessä on viides tulisijan perustus, joka on kooltaan noin 2,5 x 2,5 x 0,4 m. Siinä on runsaasti hiiltä ja palaneita kiviä. Sen pohjoispuolella on röykkiö tai tulisijanperustus, jonka halkaisija on noin 4 m ja korkeus noin 80 cm. Kahdessa viimeisessä rakenteessa on runsaasti hiiltä, mutta palanutta savea niissä ei havaittu. Björknäsin kylätontti on hyvin säilynyt keskiajalle ja Vaasa-ajalle ajoittuva muinaisjäännösalue |
| metsakeskus.1000011107 |
710 |
Björknäs |
10002 |
12001 |
13007 |
11010 |
27000 |
303300.67300000 |
6656021.05400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011107 |
Samuel Broteruksen vuoden 1695 kartalle merkitty autiokylä.
Björknäs oli pieni keskiaikainen kylä, joka sijaitsi Pohjanpitäjänlahden kaakkoisosassa olevan suojaisan lahden länsirannalla. Vanhin säilynyt maininta kylästä on vuodelta 1544. Keskiajan lopulla Björknäsissä oli kaksi taloa. Toinen niistä autioitui noin vuonna 1603 ja toinenkin noin vuonna 1615, minkä jälkeen kylän maat siirtyivät Tammisaaren kaupungille. Tammisaaren porvarit käyttivät kylän maita mm. laitumenaan.
Vanha kylätontti sijaitsee tiheän nuoren metsän keskellä. Tontin länsipuolella on kallioinen mäki ja itäpuolella ovat auenneet nyttemmin metsitetyt pellot ja niityt. Vanha peltoalue on ojitettu ja mätästetty, mikä vaikeuttaa maaston tulkintaa. Vanhan pellon reunassa erottuu yhä raivausröykkiöitä. Tonttimaalla on ainakin neljä tulisijanperustusta, joiden yhteydestä löytyy palanutta savea, mutta ei tiiliä. Perustuksista eteläisin on kooltaan noin 2,5 x 2,5 m ja korkeudeltaan noin 50 cm. Siitä noin 50 m pohjoiseen on kolme muuta uuninperustusta. Niistä eteläisin sijaitsee ison kuusen alla ja on kooltaan noin 3 x 3 x 0,5 m. Keskimmäinen peittyy puolestaan pääosin penkereen alle. Pohjoisin uuninperustus sijaitsee tiheässä kuusikossa ja on kooltaan noin 2.5 x 2,5 x 0,3 m. Näiden kolmen uuninperustuksen länsipuolella ylärinteessä on viides tulisijan perustus, joka on kooltaan noin 2,5 x 2,5 x 0,4 m. Siinä on runsaasti hiiltä ja palaneita kiviä. Sen pohjoispuolella on röykkiö tai tulisijanperustus, jonka halkaisija on noin 4 m ja korkeus noin 80 cm. Kahdessa viimeisessä rakenteessa on runsaasti hiiltä, mutta palanutta savea niissä ei havaittu. Björknäsin kylätontti on hyvin säilynyt keskiajalle ja Vaasa-ajalle ajoittuva muinaisjäännösalue |
| metsakeskus.1000011108 |
322 |
Högåker 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
269783.00200000 |
6684122.59000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011108 |
Asuinpaikka sijaitsee Kemiön kunnan koillisosassa, Högåkerin talosta 300 m eteläkaakkoon, peltoaukean länsilaidalla olevalla hiekkaharjanteella ja sen eteläpuolisella tasanteella.
Löydöt paikalta ovat saviastianpaloja ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000011109 |
322 |
Skoböle |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
266514.32200000 |
6682288.31100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011109 |
Asuinpaikka sijaitsee Skobölessä Leivon talosta 230 m koilliseen peltosaarekkeen etelä-kaakkoispuolella olevalla peltoharjanteella.
Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000011110 |
734 |
Vilniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
275990.48500000 |
6687871.11300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011110 |
Röykkiö sijaitsee Teijon pohjoispuolella olevassa kallioisessa Vilniemessä, rannasta noin 50 m kallion laen tuntumassa.
Kiviröykkiö on kooltaan 4x5 m ja korkeus on 0,5 m. Keskellä on isompia kiviä. Röykkiö saattaa olla hiidenkiukaan jäännös tai rajamerkki. |
| metsakeskus.1000011111 |
853 |
Maarian kirkon lounaispuoleinen pelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
241200.00000000 |
6713220.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011111 |
Asuinpaikka sijaitsee Vähäjoen itäpuolella, Topinojan suussa, Maarian kirkon lounaispuolella tasaisella pellolla. Löydöt paikalta ovat mm. rautakautisia saviastianpaloja, palanutta savea, vanhan tiilen kappaleita, historiallisen ajan kivisavikeramiikkaa ja kaakelinpaloja.
Vuoden 2008 koekaivauksissa ei kyntökerroksen alta todettu kulttuurikerrosta tai säilyneitä rakenteita. |
| metsakeskus.1000011111 |
853 |
Maarian kirkon lounaispuoleinen pelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
241200.00000000 |
6713220.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011111 |
Asuinpaikka sijaitsee Vähäjoen itäpuolella, Topinojan suussa, Maarian kirkon lounaispuolella tasaisella pellolla. Löydöt paikalta ovat mm. rautakautisia saviastianpaloja, palanutta savea, vanhan tiilen kappaleita, historiallisen ajan kivisavikeramiikkaa ja kaakelinpaloja.
Vuoden 2008 koekaivauksissa ei kyntökerroksen alta todettu kulttuurikerrosta tai säilyneitä rakenteita. |
| metsakeskus.1000011112 |
935 |
Vilkkilä Itäpyöli |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
538591.74900000 |
6710144.44300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011112 |
Vilkkilän kylän talot ovat sijainneet Virolahden eteläosassa, nykyisin osin soistuneen Vilkkilänturan pohjoisrannalla, Virolahden kirkonkylästä 1,8 km koilliseen. Vuoden 1544 savuluettelossa mainitaan Piöresby, Packalaby ja Mörckeby, jotka myöhemmin muodostivat yhdessä Taipaleen nautakuntaan kuuluneen Vilkkilän eli Österbölen kylän. Kylässä oli tuolloin yhteensä 11 taloa. 1500-luvulla Vilkkilän kylässä asui mm. Savolain, Soppi, Göck, Oravain ja Packain –nimisiä isäntiä (Kaukiainen 1970:86,95,102.)
Vilkkilän Itäpyöli muodostuu kolmesta erillisestä tonttimaasta, jotka kaikki sijaitsevat Vilkkiläntien pohjoispuolella aivan tien varrella. Suurin ja keskeisin tonttimaista on sijainnut Härmänojan länsirannalla paikalla, jossa on nykyisin Pyölin tilakeskus. |
| metsakeskus.1000011113 |
935 |
Vilkkilä Rasi |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
538967.59100000 |
6709981.50300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011113 |
Vilkkilän kylän talot ovat sijainneet Virolahden eteläosassa, nykyisin osin soistuneen Vilkkilänturan pohjoisrannalla, Virolahden kirkonkylästä 1,8 km koilliseen. Vuoden 1544 savuluettelossa mainitaan Piöresby, Packalaby ja Mörckeby, jotka myöhemmin muodostivat yhdessä Taipaleen nautakuntaan kuuluneen Vilkkilän eli Österbölen kylän. Kylässä oli tuolloin yhteensä 11 taloa. 1500-luvulla Vilkkilän kylässä asui mm. Savolain, Soppi, Göck, Oravain ja Packain –nimisiä isäntiä (Kaukiainen 1970:86,95,102.)
Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Vilkkilän vanhoilla tonttimailla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia; osin ne ovat kuitenkin rakentamattomia. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000011114 |
935 |
Virojoki Piispanmäki |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
538963.56800000 |
6716831.74200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011114 |
Virojoen kylän talot ovat sijainneet nykyisen Virolahden kuntakeskuksen alueella, Virojoen suun molemmin puolin. Virojoen nautakuntaan kuulunut Virojoen kylä mainitaan vuoden 1544 savuluettelossa, kylässä oli tuolloin peräti 20 taloa. Vuoden 1571 hopeaveroluettelossa kylään on merkitty ainoastaan kuusi taloa. 1500-luvulla kylässä asuivat mm. Turu, Bruun, Kotonen ja Kuningas –nimiset isännät. (Kaukiainen 1970:94,102).
Kenraalin ja Piispan jakokuntien tonttimaat ovat sijainneet Virojoen länsi- ja eteläpuolella. Piispan jakokunnassa on ollut 1830-luvulla neljä erillistä tonttia, joista suurin on Piispanmäen kohdalla. Piispanmäki on suurelta osin tuhoutunut Virojoen taajaman rakennusten ja katuverkoston rakentamisen yhteydessä. Talojen pihamailla voi silti olla säilyneenä historiallisen asutuksen synnyttämiä kerroksia.
Piispan jakokunnan tonttimaista kaksi muuta on sijainnut Virojoen ylittävän sillan kupeessa, Suuren rantatien molemmin puolin ja neljäs nykyisten Riihitien ja Riihikujan risteysalueella. |
| metsakeskus.1000011115 |
935 |
Ylä-Pihlaja Peltola |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
532351.25200000 |
6712477.46800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011115 |
Ylä-Pihlajan kylän talot ovat sijainneet Porolahdesta noin 1,6 km luoteeseen, molemmin puolin Pihlajanjoen jokivartta. Ravion nautakuntaan kuulunut Yläpihlajan kylä mainitaan vuoden 1544 savuluettelossa Pijllijkeby -nimisenä. Kylässä oli tuolloin kahdeksan taloa; taloluku on pysynyt ennallaan myös vuoden 1571 hopeaveroluettelossa. 1500-luvulla Yläpihlajan kylässä asui mm. Tulkki, Haijainen, Laijainen, Rosse, Joukis, Koppas ja Jähi –nimisiä isäntiä (Kaukiainen 1970: 86, 95, 101.)
Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Ylä-Pihlajan vanhoilla tonttimailla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia sekä koulu ja urheilukenttä; osin ne ovat kuitenkin rakentamattomia. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
Kulttuuriperintökohde Peltola koostuu kolmesta erillisestä tonttimaasta, jotka sijaitsevat Korkiavuoren etelä- ja kaakkoisrinteillä. Tontit ovat 1800-luvulla sijainneet tilojen B (Haaja) ja F (Tenttula) rajalla. |
| metsakeskus.1000011116 |
935 |
Ylä-Pihlaja Kölppö |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
533028.97500000 |
6711744.76800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011116 |
Ylä-Pihlajan kylän talot ovat sijainneet Porolahdesta noin 1,6 km luoteeseen, molemmin puolin Pihlajanjoen jokivartta. Ravion nautakuntaan kuulunut Yläpihlajan kylä mainitaan vuoden 1544 savuluettelossa Pijllijkeby -nimisenä. Kylässä oli tuolloin kahdeksan taloa; taloluku on pysynyt ennallaan myös vuoden 1571 hopeaveroluettelossa. 1500-luvulla Yläpihlajan kylässä asui mm. Tulkki, Haijainen, Laijainen, Rosse, Joukis, Koppas ja Jähi –nimisiä isäntiä (Kaukiainen 1970:86,95,101.)
Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Ylä-Pihlajan vanhoilla tonttimailla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia sekä koulu ja urheilukenttä; osin ne ovat kuitenkin rakentamattomia. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
Vuoden 1824 mittauksiin perustuvassa kartassa tonttimaa D. |
| metsakeskus.1000011117 |
753 |
Hälsängsbäcken |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
401248.12200000 |
6689552.06500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011117 |
Asuinpaikka sijaitsee Martiksentien ja Hälsängsbäcken-nimisen puron välisellä pellolla, noin 30 m korkeudella olevalla terassilla. Terassin alapuolella rinne laskee loivasti kaakkoon noin 25 metrin korkeudelle, itäpuolella rinne laskee jyrkästi metsän puolella. Pelto on savinen, kuitenkin pellon itäosassa maa on hiekkaisempaa.
Muinaiselta rantaterassilta löytyi pintapoiminnan yhteydessä runsaasti kvartsia. Korkeuden ja löytöaineiston perusteella kyseessä on kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000011119 |
753 |
Meilis |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
400815.29400000 |
6689435.10300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011119 |
Kohde sijaitsee Martiksentien ja Hälsängsbäcken-nimisen puron välisellä pellolla. Noin 30 m korkeudella on törmä, joka laskee jyrkästi etelään 25 metrin korkeudelle. Rinteen pohjalla on puro, jonka eteläpuolella on jyrkkä rinne. Idässä maasto nousee peltosaarekkeeseen, lännessä maasto nousee pihapiiriin ja sekametsään.
30 m mpy korkeudella sijaitsevalta muinaiselta rantatörmältä sekä pellolla olevalta kaivolta löytyi pintapoiminnan yhteydessä muutama kvartsi. Korkeuden ja löytöjen perusteella paikalla on mahdollisesti sijainnut kivikautinen asuinpaikka.
|
| metsakeskus.1000011120 |
753 |
Staffas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
403688.13100000 |
6690805.56900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011120 |
Kohde sijaitsee Hindsbyntien itäpuolella, noin 800 m päässä Länsitien risteyksestä. Kohde on nykyään peltona, josta erottuu selkeästi muinainen rantatörmä. Törmä loivenee kohti kaakossa sijaitsevaa jokea. Kohde on kahden peltosaarekkeen välissä, joista eteläisellä on myös 2,5 x 3 m kokoinen raivausröykkiö.
Muinaiselta rantatörmältä löytyi runsaasti kvartsia pintapoiminnan yhteydessä. Rantatörmän korkeuden ja löytöaineiston perusteella kyseessä on kivikautinen asuinpaikka. Myös historialliselle ajalle ajoittuvia löytöjä tuli runsaasti.
|
| metsakeskus.1000011122 |
139 |
Röyttä 1 |
10007 |
12004 |
13048 |
11006 |
27000 |
416424.85300000 |
7240065.75700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011122 |
Luonnonkivistä rakennettu aallonmurtaja Röytän länsipuolen metsässä.
Kulkee saaren länsirantaa myötäillen sekametsässä, jossa kasvaa enimmäkseen
lehtipuita. Maapohja on hiekkaa ja moreenia.
Aallonmurtaja on melko katkonainen, maaston korkeimmilla kohdilla se kutistuu pieneksi kivirakenteeksi välillä häviten kokonaankin. Aallonmurtajassa on yksi isompi aukko, joka jakaa murtajan eteläiseen ja pohjoiseen osaan. Eteläinen pää on rakenteeltaan melko selkeä, sen leveys on n. 3-4 m ja korkeimmilta kohdiltaan valli on 1-1,2 metriä. Pituudeltaan eteläinen osa on noin 240 m. Eteläisen ja pohjoisen osan välissä on kumpare, jossa on runsaasti kuoppia, jotka ovat ilmeisesti syntyneet maanoton yhteydessä aallonmurtajan rakennusvaiheessa. Vastaavia kuoppia löytyy harvakseltaan myös muualta aallonmurtajan ympäriltä. Aallonmurtajan pohjoinen osa on pituudeltaan 150 m, ja se vastaa rakenteeltaan eteläpäätä. Murtajan pohjoisessa päässä on joitakin maanottokuoppia.
Perimätiedon mukaan vuosina 1930–1933 suoritettiin Röytässä mittava rakennusohjelma,
jolloin rakennettiin myös aallonmurtajat. Länsirannan aallonmurtajan pohjana käytettiin rannan luontaista kivivallia, johon tuotiin rannikolta ja Satakarista lisäkiviä (Alenius 1996).
2021:
Aallonmurtajan viivageometria korjattiin neliosaiseksi edellisen inventoinnin kohdetietojen, vinovalovarjosteen ja 2021 kenttämuistiinpanojen mukaan. Lisäksi aallonmurtajassa on lyhyempi, noin 5-metrinen aukko 7240204/416403 alueella. Pohjoisemman osan pituudeksi saatiin noin 165 metriä ja eteläosan murtajaa hahmotettiin yhteensä noin 205 metrin
pituudelta. Aallonmurtajan itäpuoli oli useassa kohtaa jyrkempireunainen kuin länsipuoli. |
| metsakeskus.1000011122 |
139 |
Röyttä 1 |
10007 |
12005 |
13195 |
11006 |
27000 |
416424.85300000 |
7240065.75700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011122 |
Luonnonkivistä rakennettu aallonmurtaja Röytän länsipuolen metsässä.
Kulkee saaren länsirantaa myötäillen sekametsässä, jossa kasvaa enimmäkseen
lehtipuita. Maapohja on hiekkaa ja moreenia.
Aallonmurtaja on melko katkonainen, maaston korkeimmilla kohdilla se kutistuu pieneksi kivirakenteeksi välillä häviten kokonaankin. Aallonmurtajassa on yksi isompi aukko, joka jakaa murtajan eteläiseen ja pohjoiseen osaan. Eteläinen pää on rakenteeltaan melko selkeä, sen leveys on n. 3-4 m ja korkeimmilta kohdiltaan valli on 1-1,2 metriä. Pituudeltaan eteläinen osa on noin 240 m. Eteläisen ja pohjoisen osan välissä on kumpare, jossa on runsaasti kuoppia, jotka ovat ilmeisesti syntyneet maanoton yhteydessä aallonmurtajan rakennusvaiheessa. Vastaavia kuoppia löytyy harvakseltaan myös muualta aallonmurtajan ympäriltä. Aallonmurtajan pohjoinen osa on pituudeltaan 150 m, ja se vastaa rakenteeltaan eteläpäätä. Murtajan pohjoisessa päässä on joitakin maanottokuoppia.
Perimätiedon mukaan vuosina 1930–1933 suoritettiin Röytässä mittava rakennusohjelma,
jolloin rakennettiin myös aallonmurtajat. Länsirannan aallonmurtajan pohjana käytettiin rannan luontaista kivivallia, johon tuotiin rannikolta ja Satakarista lisäkiviä (Alenius 1996).
2021:
Aallonmurtajan viivageometria korjattiin neliosaiseksi edellisen inventoinnin kohdetietojen, vinovalovarjosteen ja 2021 kenttämuistiinpanojen mukaan. Lisäksi aallonmurtajassa on lyhyempi, noin 5-metrinen aukko 7240204/416403 alueella. Pohjoisemman osan pituudeksi saatiin noin 165 metriä ja eteläosan murtajaa hahmotettiin yhteensä noin 205 metrin
pituudelta. Aallonmurtajan itäpuoli oli useassa kohtaa jyrkempireunainen kuin länsipuoli. |
| metsakeskus.1000011123 |
753 |
Västerhov 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
401441.03400000 |
6691583.24400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011123 |
Kohde sijaitsee peltorinteessä, joka viettää Västerhovin tilan suunnasta etelään kohti Länsitietä ja kaakkoon kohti pientä ojaa. Loivasta peltorinteestä löytyi vuoden 2007 inventoinnin yhteydessä kvartsi-iskoksia kahdelta löytöalueelta.
Alue A sijaitsee Länsitien ja parkkialueen kohdalta erkanevan Västerhovin tilatien risteyksestä 100 m koilliseen, sen kaakkoispuolella, metsän ja pellon rajalla. Alueelta löytyi kvartsi-iskos. Lisäksi samalla kohdalla tien luoteispuolella on pellon reunassa hirsikehikkoinen kaivorakennelma sekä siitä noin 20 m ylärinteeseen kellarin pohja, jossa on jäljellä kiviseinää ja puutarharakenteita.
Löytöalue B on edellisestä noin 100 m itään kohdalla, jossa rinne viettää Västerhovin tilalta kaakkoon kohti ojaa. Alueelta B poimittiin kvartsia ja pii-iskos, sekä havaittiin historialliseen aikaan liittyvää materiaalia, lähinnä palanutta savea sekä liippakivi. Purouoman länsipuolella, pienessä metsäsaarekkeessa, sijaitsee rakennuksen pohja, joka on kooltaan 20 x 8 m. Rakennuksen pohja erottuu perustuskivenä, jossa on nähtävissä poran jälkiä. Paikalla on ollut torppa 1780-luvulla. Torpan yhteydessä oleva Ängesböle-niminen niitty saattaa kertoa siitä, että paikalla on ollut asutusta jo keskiajan puolella.
Alueiden A ja B välissä oli vuoden 2007 inventoinnin aikana kyntämätöntä peltoa, mutta kohde jatkunee yhtenäisenä kesannon alla. |
| metsakeskus.1000011124 |
92 |
Kittskärr |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
398412.26900000 |
6687643.81200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011124 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Kittskärrin pohjoislaidalla, jyrkkien kallioiden eteläpuolella olevalla niemekkeellä. Niuemeke rajautuu entiseen suohon. Niemekkeellä on selkeä jyrkkä rantatörmä. Törmän päällä olevan niemekkeen laki on tasainen ja kivetön.
Korkeutensa perusteella kyseessä on mesoliittinen kohde, joka sijaitsee kahden muinaisen merenlahden yhtymäkohdassa. Löydöt, hiotun kiviesineen katkelma ja kolme kvartsi-iskosta, ovat peräisin kahdesta tuulenkaadosta, jotka sijaitsevat niemekkeen länsireunalla ja eteläkärjessä. Paikalle tehtiin useita koepistoja, joista ei tullut löytöjä tai havaittu kulttuurikerrosta. |
| metsakeskus.1000011125 |
92 |
Roxbäcken |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
398306.32300000 |
6686764.17400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011125 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Roxbäcken-nimisen puron varrella, maakaasuputken ja hiekkatien välisellä, kaakkoon suuntautuvalla niemekkeellä, joka oli löytöhetkellä toukokuussa 2007 hakkuuaukiona. Niemekkeellä oli kaksi kumparetta, joista pohjoisemmalta löytyi kahdesta tuulenkannosta keramiikkaa, mahdollisesti nuorakeramiikkaa. Paikalle tehtiin muutamia koepistoja, mutta niistä ei löydetty mitään.
|
| metsakeskus.1000011126 |
139 |
Röyttä 2 |
10007 |
12004 |
13048 |
11006 |
27000 |
416305.89800000 |
7241090.34900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011126 |
Luonnonkivistä kasattu aallonmurtaja. Kohde sijaitsee saaren kapeassa pohjoiskärjessä myötäillen rantaviivaa 50-100 m etäisyydellä. Aallonmurtajan ympäristössä kasvaa nuorta ja tiheää lehtimetsää. Maaperä on pääosin hiekkaa.
Aallonmurtaja on rakennettu pohjois-eteläsuuntaiseksi ja se myötäilee luontaista rantapenkerettä, joten muuri ei ole täysin suora linja. Murtajan pohjoinen pää taittuu merelle työntyväksi itä-länsi-suuntaiseksi aallonmurtajaksi. Kulmakohta on ajohiekan peitossa. Aallonmurtaja on keskimäärin 4 m leveä ja 1 m korkea. Vuosina 1930–1933 suoritettiin Röytässä mittava rakennusohjelma, jolloin rakennettiin myös aallonmurtajat. Ensimmäinen aallonmurtaja rakennettiin Röytän pohjoisosan hiljattain merestä nousseen osan yli, josta aallot löivät myrskyllä yli. (Alenius 1996)
2021: Aallonmurtajan pituudeksi saatiin pohjois-eteläsuunnassa 240 metriä, ja se kääntyy pohjoispisteessä heikommin havaittavana kohti käytössä olevaa aallonmurtajaa. Aallot ulottuvat aallonmurtajalle asti paikoittain edelleen, sillä sen länsipuolelle oli pohjoisosassa kertynyt paikoittain paljonkin meren huuhtomia olkia ja muuta kasvillisuutta. Noin 30 metriä etelään aallonmurtajan itään kääntyvästä mutkasta oli aallonmurtajan itäpuolella kiinni noin 2 metriä halkaisijaltaan oleva ja aallonmurtajan korkuinen kiviröykkiö (mahdollisesti merimerkin tai vastaavan perusta). Röykkiössä oli kivien välissä betonilla tehtyä vahvistusta
sekä kaksi onttoa muoviputkea. |
| metsakeskus.1000011126 |
139 |
Röyttä 2 |
10007 |
12005 |
13195 |
11006 |
27000 |
416305.89800000 |
7241090.34900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011126 |
Luonnonkivistä kasattu aallonmurtaja. Kohde sijaitsee saaren kapeassa pohjoiskärjessä myötäillen rantaviivaa 50-100 m etäisyydellä. Aallonmurtajan ympäristössä kasvaa nuorta ja tiheää lehtimetsää. Maaperä on pääosin hiekkaa.
Aallonmurtaja on rakennettu pohjois-eteläsuuntaiseksi ja se myötäilee luontaista rantapenkerettä, joten muuri ei ole täysin suora linja. Murtajan pohjoinen pää taittuu merelle työntyväksi itä-länsi-suuntaiseksi aallonmurtajaksi. Kulmakohta on ajohiekan peitossa. Aallonmurtaja on keskimäärin 4 m leveä ja 1 m korkea. Vuosina 1930–1933 suoritettiin Röytässä mittava rakennusohjelma, jolloin rakennettiin myös aallonmurtajat. Ensimmäinen aallonmurtaja rakennettiin Röytän pohjoisosan hiljattain merestä nousseen osan yli, josta aallot löivät myrskyllä yli. (Alenius 1996)
2021: Aallonmurtajan pituudeksi saatiin pohjois-eteläsuunnassa 240 metriä, ja se kääntyy pohjoispisteessä heikommin havaittavana kohti käytössä olevaa aallonmurtajaa. Aallot ulottuvat aallonmurtajalle asti paikoittain edelleen, sillä sen länsipuolelle oli pohjoisosassa kertynyt paikoittain paljonkin meren huuhtomia olkia ja muuta kasvillisuutta. Noin 30 metriä etelään aallonmurtajan itään kääntyvästä mutkasta oli aallonmurtajan itäpuolella kiinni noin 2 metriä halkaisijaltaan oleva ja aallonmurtajan korkuinen kiviröykkiö (mahdollisesti merimerkin tai vastaavan perusta). Röykkiössä oli kivien välissä betonilla tehtyä vahvistusta
sekä kaksi onttoa muoviputkea. |
| metsakeskus.1000011127 |
92 |
Skoängen 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
397980.46000000 |
6685614.63100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011127 |
Skoängenin kivikautiset asuinpaikat sijaitsevat laaksomaisella peltoalueella, jonka keskellä virtaa Roxbäcken-niminen puro. Skoängen 1 on puron itäpuolella ja Skoängen 2 sen länsipuolella.
Skoängen 1:n löytöalue viettää länteen ja laskee kohti puroa. Vuoden 2007 pintapoiminnassa löydettiin kvartseja pääosin pellon ylätasanteelta, pellon itäosasta. Palanut luu löytyi pellon alaosasta puron läheltä.
Lisäksi alueelta löytyi myös paljon historiallisen ajan posliinia, fajanssia ja punasavikeramiikkaa.
|
| metsakeskus.1000011128 |
445 |
Västerhamnen |
10002 |
12005 |
13068 |
11006 |
27007 |
170449.90600000 |
6681511.13500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011128 |
Kohde sijaitsee Jungfruskäriin kuuluvalla Hamnöllä, matalassa, länteen päin avautuvassa lahdessa. Lahden pohjoisrannalla on lohkareista raivattuja alueita, joille veneet on vedetty ylös. Alueita rajaavat rantaa vastaan kohtisuorat, koillislounaissuuntaiset kivivallit, joista kuusi on selvästi erottuvaa ja kaksi epämääräisempää. Kivivallien leveys vaihtelee 2-3 metriin ja pituus 3-16 metriin. Rannanpuoleisessa kalliossa on rautatappeja.
Kivivallit:
1. Matala, epämääräinen. Pituus noin 9 metriä, leveys noin 2 metriä.
2. Runsaat 10 metriä rannasta. Kallioreunaa vasten on kasattu lohkareita noin 7 metrin pituudelta.
3. Korkea, selvä rakenne. Pituus 16 metriä, leveys noin 2-3 metriä.
4. Yläosan lohkareet kasattu kalliolle. Pituus noin 13 metriä, leveys noin 2-3 metriä.
5. Pituus 6 metriä, leveys 3 metriä.
6. Pituus 3 metriä, leveys 2 metriä.
Lahden pohjukassa on lisäksi rannasta koilliseen lähtevä useiden kymmenien metrien pituinen lohkarerivi, jonka päässä on rajaröykkiön tapainen kivikasa keskuskivineen.
Paikka on perimätiedon mukaan toiminut talvisatamana, sillä se pysyy kauemmin jäättömänä kuin suojaisempi kyläsatama Sundetissa. Satamaa ovat käyttäneet kalastajat monesta pitäjästä. Rannansiirtymiseen perustuen ajoitettuna kivivallit voivat olla peräisin 1700-luvulta, mutta satama on ollut käytössä viimeistään 1800-luvun puolesta välistä. |
| metsakeskus.1000011128 |
445 |
Västerhamnen |
10002 |
12005 |
13068 |
11006 |
27008 |
170449.90600000 |
6681511.13500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011128 |
Kohde sijaitsee Jungfruskäriin kuuluvalla Hamnöllä, matalassa, länteen päin avautuvassa lahdessa. Lahden pohjoisrannalla on lohkareista raivattuja alueita, joille veneet on vedetty ylös. Alueita rajaavat rantaa vastaan kohtisuorat, koillislounaissuuntaiset kivivallit, joista kuusi on selvästi erottuvaa ja kaksi epämääräisempää. Kivivallien leveys vaihtelee 2-3 metriin ja pituus 3-16 metriin. Rannanpuoleisessa kalliossa on rautatappeja.
Kivivallit:
1. Matala, epämääräinen. Pituus noin 9 metriä, leveys noin 2 metriä.
2. Runsaat 10 metriä rannasta. Kallioreunaa vasten on kasattu lohkareita noin 7 metrin pituudelta.
3. Korkea, selvä rakenne. Pituus 16 metriä, leveys noin 2-3 metriä.
4. Yläosan lohkareet kasattu kalliolle. Pituus noin 13 metriä, leveys noin 2-3 metriä.
5. Pituus 6 metriä, leveys 3 metriä.
6. Pituus 3 metriä, leveys 2 metriä.
Lahden pohjukassa on lisäksi rannasta koilliseen lähtevä useiden kymmenien metrien pituinen lohkarerivi, jonka päässä on rajaröykkiön tapainen kivikasa keskuskivineen.
Paikka on perimätiedon mukaan toiminut talvisatamana, sillä se pysyy kauemmin jäättömänä kuin suojaisempi kyläsatama Sundetissa. Satamaa ovat käyttäneet kalastajat monesta pitäjästä. Rannansiirtymiseen perustuen ajoitettuna kivivallit voivat olla peräisin 1700-luvulta, mutta satama on ollut käytössä viimeistään 1800-luvun puolesta välistä. |
| metsakeskus.1000011128 |
445 |
Västerhamnen |
10002 |
12005 |
13073 |
11006 |
27007 |
170449.90600000 |
6681511.13500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011128 |
Kohde sijaitsee Jungfruskäriin kuuluvalla Hamnöllä, matalassa, länteen päin avautuvassa lahdessa. Lahden pohjoisrannalla on lohkareista raivattuja alueita, joille veneet on vedetty ylös. Alueita rajaavat rantaa vastaan kohtisuorat, koillislounaissuuntaiset kivivallit, joista kuusi on selvästi erottuvaa ja kaksi epämääräisempää. Kivivallien leveys vaihtelee 2-3 metriin ja pituus 3-16 metriin. Rannanpuoleisessa kalliossa on rautatappeja.
Kivivallit:
1. Matala, epämääräinen. Pituus noin 9 metriä, leveys noin 2 metriä.
2. Runsaat 10 metriä rannasta. Kallioreunaa vasten on kasattu lohkareita noin 7 metrin pituudelta.
3. Korkea, selvä rakenne. Pituus 16 metriä, leveys noin 2-3 metriä.
4. Yläosan lohkareet kasattu kalliolle. Pituus noin 13 metriä, leveys noin 2-3 metriä.
5. Pituus 6 metriä, leveys 3 metriä.
6. Pituus 3 metriä, leveys 2 metriä.
Lahden pohjukassa on lisäksi rannasta koilliseen lähtevä useiden kymmenien metrien pituinen lohkarerivi, jonka päässä on rajaröykkiön tapainen kivikasa keskuskivineen.
Paikka on perimätiedon mukaan toiminut talvisatamana, sillä se pysyy kauemmin jäättömänä kuin suojaisempi kyläsatama Sundetissa. Satamaa ovat käyttäneet kalastajat monesta pitäjästä. Rannansiirtymiseen perustuen ajoitettuna kivivallit voivat olla peräisin 1700-luvulta, mutta satama on ollut käytössä viimeistään 1800-luvun puolesta välistä. |
| metsakeskus.1000011128 |
445 |
Västerhamnen |
10002 |
12005 |
13073 |
11006 |
27008 |
170449.90600000 |
6681511.13500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011128 |
Kohde sijaitsee Jungfruskäriin kuuluvalla Hamnöllä, matalassa, länteen päin avautuvassa lahdessa. Lahden pohjoisrannalla on lohkareista raivattuja alueita, joille veneet on vedetty ylös. Alueita rajaavat rantaa vastaan kohtisuorat, koillislounaissuuntaiset kivivallit, joista kuusi on selvästi erottuvaa ja kaksi epämääräisempää. Kivivallien leveys vaihtelee 2-3 metriin ja pituus 3-16 metriin. Rannanpuoleisessa kalliossa on rautatappeja.
Kivivallit:
1. Matala, epämääräinen. Pituus noin 9 metriä, leveys noin 2 metriä.
2. Runsaat 10 metriä rannasta. Kallioreunaa vasten on kasattu lohkareita noin 7 metrin pituudelta.
3. Korkea, selvä rakenne. Pituus 16 metriä, leveys noin 2-3 metriä.
4. Yläosan lohkareet kasattu kalliolle. Pituus noin 13 metriä, leveys noin 2-3 metriä.
5. Pituus 6 metriä, leveys 3 metriä.
6. Pituus 3 metriä, leveys 2 metriä.
Lahden pohjukassa on lisäksi rannasta koilliseen lähtevä useiden kymmenien metrien pituinen lohkarerivi, jonka päässä on rajaröykkiön tapainen kivikasa keskuskivineen.
Paikka on perimätiedon mukaan toiminut talvisatamana, sillä se pysyy kauemmin jäättömänä kuin suojaisempi kyläsatama Sundetissa. Satamaa ovat käyttäneet kalastajat monesta pitäjästä. Rannansiirtymiseen perustuen ajoitettuna kivivallit voivat olla peräisin 1700-luvulta, mutta satama on ollut käytössä viimeistään 1800-luvun puolesta välistä. |
| metsakeskus.1000011130 |
139 |
Selkäletto 1 |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
400534.23300000 |
7243029.51700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011130 |
Kohde sijaitsee pienen Selkäleton saaren keskiosassa. Saaren koko on alle 2,5 ha.
Maapohja on kivikkoa. Saarella kasvaa muutamia pieniä puita, ja siellä on useita
mökkejä.
Merimerkki on noin 7 m x 7 m kokoinen ja 2,5 m korkea kivistä ladottu röykkiö. Merkin itäpuoli on sortunut, ladonta on länsipuolella vielä ehjää. Haastattelun mukaan röykkiön päällä on ollut puurakenne, josta on ollut lahonneita jäänteitä näkyvillä vielä 1970-luvulla. Tarinan mukaan merimerkin ovat rakentaneet suomalaiset työmiehet venäläisten työnjohdolla (Toivo Putaansuun haastattelu 12.6.2007). Röykkiön vieressä on pieni maansekainen tonttirajoihin liittyvä kiviröykkiö, jonka silmäkivessä on maaliläikkä. |
| metsakeskus.1000011131 |
139 |
Selkäletto 2 |
10002 |
12016 |
13162 |
11006 |
27000 |
400493.25200000 |
7243013.52900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011131 |
Kohde sijaitsee pienen Selkäleton saaren eteläosassa. Saaren koko on alle 2,5 ha.
Maapohja on kivikkoa. Saarella kasvaa muutamia pieniä puita, ja siellä on useita
mökkejä.
Kohde on noin 3 m läpimitaltaan ja enimmillään 80 cm korkea pyöreähkö kivivalli. Valli on korkein ja selkein eteläpäästään, ja se on koottu sekä isoista (30 cm x 30cm) että pienemmistä kivistä. Kohde muistuttaa tomtning-tyyppistä muinaisjäännöstä, mutta ei kivirakenteen selkeyden ja jyrkkyyden sekä rannan läheisyyden takia vaikuta kovin vanhalta. Kyseessä on luultavimmin metsästykseen käytetty näkösuoja. Kohdetta on käytetty myöhemmin nuotiopaikkana. |
| metsakeskus.1000011132 |
445 |
Kyrkogårdsudden 1 |
10002 |
12004 |
13046 |
11006 |
27000 |
170800.76200000 |
6682162.87500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011132 |
Kohde sijaitsee Jungfruskärin kuuluvan Hamnön pohjoiskärjessä, kivikkoisella kannaksella.
Kohde on kahteen osaan jaettu rakennuksenjäännös, mahdollisesti tomtning-jäännös. Rakenteesta on näkyvillä lähes pelkästään pyöristyneistä kivistä ja lohkareista ladottu matala, korkeimmillaankin noin 0,4 metriä oleva, kylmämuuri. Muuri on muodoltaan kulmistaan pyöristetty nelikulmio. Muurin pikät sivut ovat pohjoiseteläsuuntaiset. Länsipuolen pitkä seinä on muita seiniä korkeampi ja selvemmin erottuva, mutta sijaitsee alemmalla tasolla kuin itäpuoleinen pitkä seinä. Rakennelman pituus on 13,5 metriä ja leveys 9,2 metriä. Rakenteen jakaa keskeltä kahteen osaan kiviröykkiö. Rannansiirtymäajoituksen mukaan rakenne ei voi olla varhaisemmalta ajalta kuin 1600-luvun lopusta.
Kylmämuuratun rakenteen lähellä itäpuolella on kiveys, jonka pituus on 7 metriä, leveys 4 metriä ja korkeus noin 0,3 metriä. Kivet tässä rakenteessa ovat vaihtelevankokoisia.
Ensin mainitun kylmämuuratun rakenteen luonnetta ei voida määrittää ilman tarkempia tutkimuksia. Se on verrattain suurikokoinen ollakseen tomtning-jäännös, mutta tämäkään tulkinta ei ole pois suljettu. Kyseessä voi olla myös mahdolinen kappelin jäännös. |
| metsakeskus.1000011135 |
445 |
Kyrkogårdsudden 3 |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27006 |
170816.75200000 |
6682231.84300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011135 |
Kohde sijaitsee Jungfruskärin kuuluvan Hamnön pohjoiskärjessä. Siellä, pohjoiskärjen rantakalliossa, on ryhmä kallioon hakattuja kirjaimia, lukuja ja kuvioita. Kuvioiden syvyys ja luettavuus vaihtelee.
Vanhin kalliooon hakatuista vuosiluvuista on vuosiluku 1685 ja nuorin peräisin 1800-luvun lopulta. Kalliomerkkien ikä ja motiivit viittaavat siihen, että ne liittyvät Jungfruskärin luonnonsatamaan, joka sijoittui Lill-Sottungan ja Turunmaan saariston välisen historiallisen väylän varrelle. On mahdollista, että Kyrkogårdsuddenin kalliomerkit ja rakennuksenjäännös (ks. Kyrkogårdsudden 1) liittyvät toisiinsa.
Kalliomerkkien joukossa on muun muassa muistomerkki, joka liittyy Jungfruskärissä muistitietona säilyneeseen tapaukseen hamnöläisestä nuoresta miehestä, joka lähisaarelle suuntautuneen riiausmatkan päätteeksi vajosi jähini ja menehtyi. Lisäksi yksi kaiverruksista saattaa liittyä pohjalaiseen 1700-luvulla eläneeseen kirkkomaalariin, Thomas Kiämpeen. |
| metsakeskus.1000011136 |
445 |
Hamnö 1 |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
170847.73900000 |
6682128.89100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011136 |
Jungfruskärin kuuluvam Hamnön koillisrannalla on ryhmä rantakallioon hakattuja kirjaimia ja numeroita. Numeroista on erotettavissa ainakin vuosiluku 1873. |
| metsakeskus.1000011138 |
445 |
Hamnö 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
170751.78500000 |
6681735.04800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011138 |
Kohde sijaitsee Jungfruskärin kuuluvan Hamnön itärannan tuntumassa. Röykkiö on kasattu enimmäkseen pyöristyneistä, melko tasakokoisista kivistä ja lohkareista. Röykkiön pituus on 3,7 metriä, leveys 2 metriä ja korkeutta sillä on 0,2 metriä. Kohteen luonne on epäselvä. |
| metsakeskus.1000011139 |
445 |
Strandas torp |
10001 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
171145.61800000 |
6682110.89500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011139 |
Kohde sijaitsee Jungfruskäriin kuuluvan Storlandetin saaren länsirannalla. Kohteessa on kaksi rakennuksenjäännöstä, joista ensimmäisen pituus on 8,5 metriä ja leveys noin 4,2 metriä. Rakennuksenpohjan itöäseinällä on nähtävissä tiilistä muuratun uunin jäännöksiä. Toisen rakennuksenpohjan pituus ja leveys ovat noin 4,4 metriä.
Kohteen lähimaastossa on pieniä raivausraunioita, jotka lienevät syntyneet perunamaan raivaamisesta. Rakennuksenjäännökset ja raivausrauniot liittynevät nykyiseen, viime vuosisadalla syntyneeseen torppariasutukseen. Rakenteiden iänmääristys edellyttää erillistutkimuksia. |
| metsakeskus.1000011141 |
445 |
Gloet |
10001 |
12001 |
13208 |
11006 |
27000 |
171177.61100000 |
6681224.24900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011141 |
Kohde sijaitsee Jungfruskäriin kuuluvan Storlandetin saaren eteläosassa sijaitsevan Gloet-järven lähellä, järven kaakkoispuolella. Pohjoiseen viettävällä kalliolla, muutama metri veden pinnan yläpuolella on U:n muotoinen kivimuuri. Kylmämuuratussa rakenteessa on länsi-, pohjois- ja eteläseinät. Muuri on ladottu pääosin tasakokoisista, pyöristyneistä lohkareista.
Kivimuurin länsiseinän pituus on 3,8 metriä ja suurin korkeus 0,7 metriä. Itäseinän pituus on 2,6 metriä ja se on ladottu yhdestä lohkarerivistä puolikaareen kalliolle. Itäseinä on pituudeltaan 3,1 metriä ja sen korkeus on 0,7 metriä. Kohteen luonne on epäselvä. Se saattaa olla lintujen ampumasuoja (vetta) ajalta, kun Gloetin pohjukassa vielä oli avovettä. |
| metsakeskus.1000011142 |
445 |
Nölstö 1 |
10002 |
12004 |
13055 |
11006 |
27000 |
170427.90800000 |
6682478.74800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011142 |
Kohde sijaitsee Jungfruskäriin kuuluvan Nölstön etelärannan tuntumassa, lounaaseen päin laskevalla kalliolla. Matkaa rantaan kiviuunin sijaintipaikalta on noin 100 metriä.
Uuni koostuu pääosin särmikkäistä, osittain rikkipalaneista lohkareista, joiden välissä on pyöristyneitä pikkukiviä. Uunin suuaukko on kohti etelää, katto-osa puuttuu. Rakenteen pituus 2,3 metriä, leveys 2,1 metriä ja korkeus 0,7 metriä. Ulkomittaan nähden korkeat kylmämuuratut seinämät. Onkalon sisämitat ovat olleet noin 1.4 x 1.0 m. Uunin pohjoisseinä on puolen metrin korkuista kalliotörmää vasten. |
| metsakeskus.1000011143 |
445 |
Nölstö 2 |
10002 |
12004 |
13055 |
11006 |
27000 |
170423.90900000 |
6682438.76500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011143 |
Kohde sijaitsee Jungfruskäriin kuuluvan Nölstön etelärannan tuntumassa, lounaaseen laskevalla kalliolla, noin 50 metriä Nölstö 1:n kiviuunista etelään.
Uuni koostuu pääasiassa särmikkäistä, kuumuudessa lohkeilleista lohkareista. Uunin suuaukko on kohti kaakkoa. Katto-osa on romahtanut ja uuni muistuttaakin ulkonäöltään lohkarekasaa. Uunin pituus ja leveys ovat 2,8 metriä ja korkeus 0,7 metriä. Sisämitat ovat olleet noin 1.8 x 0.8 metriä. Uunin ympäristössä on paljon lohkareita. Suuaukkoa vastapäätä NW-päädyssä rakenteen sisäpuolella näkyy selvä suorakulmaisen päädyn muodostava laaka. |
| metsakeskus.1000011144 |
445 |
Nölstö 3 |
10007 |
12016 |
13191 |
11006 |
27009 |
170765.00000000 |
6682374.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011144 |
Nölstö örenin SE-kärjessä
Kivistä ja lohkareista kylmämuuraamalla tehty rakenne, jossa on pitkä sivu rannansuuntainen ja kaksi kohtisuoraa haaraa rannasta poispäin. Pitkän sivun päät kaartuvat rannasta poispäin. Symmetrinen, selkeä rakenne. Särmikkäitä ja pyöristyneitä lohkareita, noin 1-100 kg. Pitkän sivun pituus 6.7 m, haarat noin 2.5 m. Muurin korkeus 0.2-0,7 m.
Jungfruskäriläinen tiedonantaja on vuonna 1995 kertonut inventoijalle, että kyseessä on tuulensuoja, jota käytettiin lypsettäessä ja ruokittaessa Nölstössä laiduntavia lehmiä. Rakenne ajoittuu siis 1900-luvulle. Vuonna 2019 paikalle oli kasvanut paljon katajaa. Rakenne muuttumaton vuodesta 1994.
Lehmien lypsypaikka Nölstössä (Sundberg 2008: 106-107). |
| metsakeskus.1000011145 |
445 |
Nölstö 4 |
10007 |
12001 |
13208 |
11006 |
27009 |
170774.00000000 |
6682372.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011145 |
Kohde sijaitsee Jungfruskäriin kuuluvan Nölstön kaakkoiskärjessä, parikymmentä metriä Nölstön ja Kyrkogårdsuddenin salmen rannasta. Nölstö ören.
Kyseessä on nk. tomtning-jäännös, joka koostuu yhdeltä sivultaan pystysuorasta siirtolohkareesta, jonka koillis- ja kaakkoiskulmista lähtee kohti itää muurin jäännökset. Pohjoisemman muurinpätkän pituus on noin 4,6 metriä ja eteläisemmän 3,3 metriä. Pohjoinen muuri on suurimmaksi osaksi katajien peitossa. Rakenne on matala.
v. 2019 havainnot: Siirtolohkare, jonka E-sivu on pystysuora, 0.8-1.0 m:n korkuinen. Siirtolohkareen NE- ja SE-kulmista lähtee itään päin muurin jäännökset, pohjoisemman pituus noin 4.6 m ja eteläisemmän 3.3 m. Pohjoisempi muuri on suurimmaksi osaksi katajan alla. Matalarakenteinen, mutta silti mahdollisesti tomtning-jäännös. Vuonna 2019 rakennelma oli peittynyt katajien alle vuoden 1994 jälkeen. |
| metsakeskus.1000011146 |
935 |
Tuuholma |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
541312.66000000 |
6708079.28500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011146 |
Lähes Tuuholman saaren keskellä, kallion korkeimmalla kohdalla on kaksi vierekkäistä, röykkiömäistä kiveystä. Latomukset on kasattu noin 50-80 cm halkaisijaltaan olevista kivistä ja ne ovat kooltaan noin 4 x 8 metriä ja korkeudeltaan noin 0,5 metriä. Toisen ”röykkiön” kivien keskellä on kallioon kiinnitettyjä metallianturoita. Kivirakenteista noin 25 metriä länteen on kalliossa kiinni 5 rautapulttia, joista keskimmäisessä on toisella puolella luku 88 ja toisella puolella (vuosiluku?) 1914. Latomusten ja rautapulttien kohdalta on hyvä näkyvyys pitkälle etelään, saaren rannassa olevaa puustoa on myös jossain vaiheessa karsittu kyseiseltä linjalta. Metsän silhuetissa on havaittavissa edelleen pieni aukko kohteelta etelään päin katsottaessa.
Kivirakenteet saattavat olla venäläisen näköviestitysaseman jäännöksiä. Viestitysjärjestelmä muodostui korkeille paikoille pystytetyistä rakennelmista, joihin vedettiin viestityskoodin mukaan joko koko- tai puolipyöreitä kuvioita. Näköviestitysasemat ovat olleet toiminnassa ainakin vielä 1800-luvun puolivälissä. (Raunio 1971:152-155.)
2023: Kohteen todettu vastaavan muinaisjäänösrekisterin kuvausta. |
| metsakeskus.1000011147 |
935 |
Lapuri 4 |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
532222.33800000 |
6703852.94600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011147 |
Lapurin saaren keskiosassa, pienen suojaisan poukaman pohjoisrannalla on kallioseinämän juurella kiviuuuni eli ns. ryssänuuni. Uunin pohja ja takaseinä on muodostettu laakakivistä. Romahtaneen uunin koko on noin 1,5 m x 1,5 metriä ja sen suuaukko avautuu etelään, rantaa kohti.
2023: Kohteen todettiin olevan samassa kunnossa kuin v. 2007 inventoinnin kuvailussa. Ryssäuunin eteläpuolella oleva ranta on todennäköisesti toiminut rantautumispaikkana. |
| metsakeskus.1000011148 |
935 |
Lapuri 5 |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
532170.36100000 |
6703871.93300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011148 |
Lapurin saaren keskiosassa, pienen suojaisan poukaman pohjoisrannalla on kallioseinämän kylkeen rakennettu kiviuuuni eli ns. ryssänuuni. Osa kivistä on lohkottuja/lohjenneita ja nokeentuneita. Romahtaneen uunin koko on noin 1,5 m x 4,5 metriä ja sen suuaukko avautuu etelään, rantaa kohti.
2023: Inventoinnin yhteydessä todettu yhden sijasta kaksi vierekkäistä ryssänuunia, joista toinen on erittäin sammaloitunut. |
| metsakeskus.1000011149 |
935 |
Lapuri 6 |
10002 |
12005 |
13059 |
11006 |
27000 |
531722.54300000 |
6704046.86000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011149 |
Lapurin saaren pohjoisosassa avokalliolla on noin 2,5 metriä halkaisijaltaan ja 0,4 metriä korkea 30-50 cm kokoisista kivistä ladottu röykkiö, joka on osin rauennut. Latomuksen länsiosassa on yksi isompi laakakivi. Kyseessä on mitä ilmeisimmin merimerkki eli kummeli, joka näkyy länteen väylälle.
2023: Kohteen todettu olevan vuoden 2007 vastaavassa kunnossa. |
| metsakeskus.1000011150 |
935 |
Lapuri 7 |
10002 |
12005 |
13059 |
11006 |
27000 |
531767.52300000 |
6704128.82600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011150 |
Lapurin saaren pohjoisessa kärjessä kalliorannalla, melkein veden rajassa on noin 1 metriä korkea ja 1,5-2 metriä halkaisijaltaan oleva kiviröykkiö. Rakenne on korkeutensa perusteella suhteellisen nuori; kyseessä on mitä ilmeisimmin merimerkki eli kummeli.
2023: Kohde on noin 3x5 m pinta-alaltaan ja 1,5 m korkea. Kohteen sijaintia tarkennettu. |
| metsakeskus.1000011151 |
935 |
Kuolionkangas |
10002 |
12001 |
13183 |
11006 |
27000 |
540156.13000000 |
6707834.37200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011151 |
Virolahden kirkonkylän itäpuolella, Hurpun raja-asemasta noin 1,7 kilometriä pohjoiseen Kuolionkankaalla on vanhan sotilasleirin jäännöksiä. Alueella on ainakin parikymmentä puolikaaren muotoon perustettua majanpohjaa, jotka ovat halkaisijaltaan useita metrejä ja syvyydeltään keskikohdalta jopa kaksi metriä. Asumustenpohjat erottuvat suppilomaisina, vallillisina painanteina, joissa on havaittavissa myös suuaukot.
Aluerajaus tehty Lidar-aineiston perusteella 9/2016 ja sitä on tarkennettu maastohavainnoin 5/2020.
2023: Kohde tarkastettiin pieneltä alalta inventoinnin yhteydessä. Tarkastuksessa ei todettu muutoksia maankäytössä tai kohteiden kunnossa v. 2020 raporttiin verrattuna. |
| metsakeskus.1000011152 |
935 |
Siikasaarenkallio 3 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
533518.82000000 |
6703995.88800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011152 |
Siikasaaren päässä, noin 160 metriä niemen etelärannasta, kalliopaljastumalla on muutamasta kivestä koottu viisari. Kyseessä on rajamerkki tai jonkinlainen kompassinuoli. |
| metsakeskus.1000011153 |
935 |
Munkkikallion saarnapaikka |
10002 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
535367.04500000 |
6710326.34600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011153 |
Porolahden pohjoisrannalla, Suuresta rantatiestä noin 130 metriä etelään, Lammaskallion suuren louhosalueen pohjoispuolella Munkkikalliolla on perimätiedon mukainen vanha saarnapaikka (Raunio 1971:159). Tarinan mukaan paikalle olisi hakattu ristejä kallioon tai irtolohkareisiin. Sittemmin edesmennyt paikallinen arkeologian ja historian harrastaja Eino Raunio löysi 1990-luvulla omasta mielestään kyseiset ristit hakattuina suureen siirtolohkareeseen. Ristit erottuvat edelleen, koska ne on liiduttu ilmeisesti Raunion tutkimuksen yhteydessä. Kuviot eivät kuitenkaan vaikuta kalliopintaan hakatuilta, vaan luontaisilta uurteilta. Kohde on joka tapauksessa perimätiedon mainitsema, ja monesta syystä paikallisille merkittävä.
Kohteesta on tehty arkistoselvitys 2012 (Kalle Luoto, FCG Consulting group): Tarina munkkien saarnapaikasta on tunnettu viimeistään 1900-luvun alusta lähtien. Perimätieto voidaan liittää vain Lammaskallion kalliomuodostelmaan yleensä. |
| metsakeskus.1000011158 |
925 |
Väisälä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
494291.07500000 |
7074856.45000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011158 |
Kohde sijaitsee Salahmin kylässä, Salahminjärveen etelästä virtaavan Kulvepuron itäpuolella sijaitsevan Väisälän talon maalla. Talon pelloilta on löydetty neljä kiviesinettä. Maaston ja löytöjen perusteella kyseessä saattaa olla asuinpaikka. Paikalta ei tarkastuksessa 1971 ja inventoinnissa 1976 ole kuitenkaan löydetty mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. Vuoden 2009 inventoinnissa pellot olivat kesannolla eikä kohteesta saatu lisätietoa. Aluerajausta kohteeseen ei ole tehty, koska muinaisjäännöksen olemassaolosta ei ole varmuutta. |
| metsakeskus.1000011182 |
925 |
Vieremänjärven Ristisaari |
10001 |
12002 |
13000 |
11006 |
27000 |
501388.23900000 |
7067194.56400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011182 |
Kohde sijaitsee Vieremänjärven Ristisaaressa. Saari on pitkänomainen, noin 150 m pitkä ja 70 m leveä, keskus on melko terävä ja jyrkkäreunainen harjanne. Paikalla kasvaa sekametsää, saaren kaakkoisosassa laaja hiekanottoalue. Saaresta on kerrottu soranajossa löytyneen luita ja pääkalloja. Toisen tarinan mukaan paikalle on haudattu Iisalmessa Suomen sodan aikana Koljonvirran taistelussa kaatuneita sotilaita. Paikalla on tiedonannon mukaan ollut muutaman kymmenen cm:n syvyisiä ja pyöreitä ja suorakaiteisia (pit. kork. 1,5 m) painaumia.
Inventoinnissa 2011 ei hautapaikkoja voitu todeta. Kohde on todennäköisesti pahoin soranotossa tuhoutunut. |
| metsakeskus.1000011183 |
925 |
Nissilä |
10001 |
12002 |
13022 |
11006 |
27000 |
491832.00500000 |
7092029.53200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011183 |
Kohde on sijainnut Ouluntien ja Kajaanintien risteyksen etelä- ja lounaispuolella, sorakuoppien kohdalla. Paikalla on ollut hautausmaa, josta luurangot mahdollisesti siirretty jonnekin kuoppaan. Hautausten ajankohdaksi on arvletu Suomen sotaa (1808). Paikkaa ei ole tarkastettu. |
| metsakeskus.1000011184 |
925 |
Paavola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
502527.80700000 |
7061591.82000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011184 |
Kohde sijaitsee Vieremän Valkeiskylässä, Valkeiskyläntien varressa olevan Paavolan tilan rakennuksista 200 metriä länteen. Jouko Aroalho Kuopion museosta löysi alueelta kvartsi-iskoksia metsäaurauksessa rikkoutuneesta maanpinnasta vuonna 2000. Paikka on noin 20 metriä pohjois-etelä -suuntaisesta kärrytiestä länteen, loivasti länteen päin viettävässä rinteessä. Kärrytien kuluneella pinnalla näkyi myös pari punertavaa läikkää, joiden yhteys asuinpaikkaan on epävarma. Aroalhon mukaan kvartsia oli noussut auratessa hienomman siltin alta, joka vaikutti mahdollisesti tulvakerrokselta.
Vuoden 2009 inventoinnin yhteydessä kohde tarkastettiin, mutta havaintojen teko oli vaikeaa tiheän nuoren mäntytaimikon takia eikä kohteen laajuudesta saatu lisätietoa. Asuinpaikan aluerajaus on tehty aiempien löytötietojen ja topografian perusteella. |
| metsakeskus.1000011185 |
925 |
Kissamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
502477.82300000 |
7062331.52200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011185 |
Kohde sijaitsee Vieremän Valkeiskylässä, Karankajärvestä 850 metriä itään ja Pulkantiestä 160 metriä koilliseen. Alue on länteen viettävää hiekkapohjaista mäntykangasta. Jouko Aroalho Kuopion museosta inventoi aluetta vuonna 2000 ja löysi metsänaurauksessa rikkoutuneesta maanpinnasta kvartsi-iskoksia. Kyseessä on Aroalhon mukaan melko pienialainen kohde.
Vuoden 2009 inventoinnissa kohde tarkastettiin, mutta alue kasvoi hyvin tiheää mäntytaimikkoa, joten lisätietoa kohteesta ei saatu. Asuinpaikan aluerajaus perustuu aiempiin löytötietoihin ja topografiaan. |
| metsakeskus.1000011186 |
925 |
Hietaharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
504546.99300000 |
7061411.89900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011186 |
Kohde sijaitsee Valkeisjärven kylässä, Peltuentien varressa noin kilometri Iso-Valkeinen -nimisen järven itäpuolella. Asuinpaikka on Hietaharjun lounaislaidalla. Harju on hiekkapohjaista kuivahkoa mäntykangasta, jonka länsiosa on peltona.
Jouko Aroalho löysi kohteen invetoidessaan aluetta vuonna 2000. Peltueentien itäpuolella aivan tien vieressä oli pieni hiekanottokuoppa, josta löytyi yksi kvartsi-iskos. Aroalho teki apulaisensa kanssa muutamia koepistoja harjun lounaisosaan, mutta ei saanut esiin muita löytöjä.
Kohde tarkastettiin vuoden 2009 inventoinnissa, jolloin samaisesta pienestä hiekanottokuopasta löytyi kolme kvartsi-iskosta, kvartsi on melko säröistä ja huonolaatuista. Kuopan profiilissa näkyvä hiekka oli paikoin voimakkaasti punaiseksi värjäytynyttä, mutta ilmiö vaikuttaa luontaiselta, sillä vastaavanlaisia värjäytymiä on lukuisissa paikoissa harjualueilla Vieremällä eikä niihin useimmiten liity mitään arkeologista aineistoa. Asuinpaikan aluerajaus on tehty löytöjen ja topografian perusteella, mutta kohde vaatii jatkotutkimuksia tarkemman laajuuden ja säilyneisyyden toteamiseksi. |
| metsakeskus.1000011187 |
925 |
Luodelahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
502527.80900000 |
7061258.95800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011187 |
Kohde sijaitsee Valkeiskylässä, Iso-Valkeinen -nimisen järven luoteispuolella, Aumaniemenkankaan lounaisosassa. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta. Jouko Aroalho Kuopion museosta löysi kohteen inventoidessaan aluetta vuonna 2000. Hän löysi kvartsi-iskoksia ja pienen palan palanutta luuta Valkeiskyläntiestä itään päin Aumaniemeen johtavalta tieltä. Tienhaaran tuntumasta on aikoinaan otettu hiekkaa, mutta kuopat olivat jo sammaloituneet. Aroalho teki apulaisensa kanssa lukuisia koepistoja tienhaarasta itäänpäin oleville lupaanvan näköisille rantaterasseille, mutta mitään asuinpaikkaan viittavaa ei löytynyt.
Vuoden 2009 inventoinnissa kohde tarkastettiin, mutta asuinpaikkaan liittyviä havaintoja ei tehty. Alueen hiekkakuopat olivat umpeenkasvaneita ja tien ympäristö kasvoi paikoin tiheää taimikkoa, vesakkoa ja horsmaa. Kohteen alurajaus on vain suuntaa antava ja se perustuu aiempiin löytyihin ja topografiaan. |
| metsakeskus.1000011188 |
445 |
Kanonberget |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
171081.65300000 |
6681604.10300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011188 |
Kohde sijaitsee Jungfruskäriin kuuluvan Storlandetin saaren länsirannan silokalliolla. Kallion tasaisella, lähes vaakasuoralla pinnalla, on hieman heikosti luettavissa merkkejä. Kuva esittänee raakapurjealusta.
On tiedossa, että lähimaastossa on huonosti erottuvia ja dokumentoimattomia piirtokirjoituksia, joissa ainakin vuosiluku 1808. |
| metsakeskus.1000011189 |
82 |
Solanmäki |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
347741.28200000 |
6764260.76400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011189 |
Viljelyröykkiöalue sijaitsee Takajärven etelärannan tuntumassa, 250 m Kallio-Mikkolan talosta pohjoiseen, Solanmäen etelä- ja kaakkoisrinteillä noin 160 x 230 m suurella alueella, pellosta pohjoiseen.
Röykkiöitä on melko tasaisin välein pellon reunasta mäen laelle. Alarinteessä röykkiöt ovat pienempiä kuin ylärinteessä (pienimmät 1 x 1 x 0,3, suurimmat 5 x 6 x 0,6-0,8 m), ja osa niistä on kasattu maakiven varaan. Röykkiöiden välinen maa on tasaista, ilmeisesti muokattua. Etelärinteessä on myös 30 - 40 m pitkä, noin metrin levyinen ja 20 - 30 cm korkea, sammalpeittoinen kivivalli. Kaikkiaan röykkiöitä on arviolta noin 100 kpl. Alueen kaakkoisosassa, joka tarkastettiin keväällä 2015, röykkiöt erottuvat ympäristöstään hyvin, koska aluskasvillisuus oli matalaa eikä pensaita ollut. |
| metsakeskus.1000011190 |
82 |
Sillansuunmäki |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
348021.16700000 |
6764320.74500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011190 |
Viljelyröykkiöt sijaitsevat Takajärven etelärannan tuntumassa Sillansuunmäen länsirinteellä. Röykkiöalueen koko on noin 100 x 30 m. Röykkiöt sijaitsevat melko tasaisin välimatkoin, ja niiden koko vaihtelee on 1 x 1 - 2,5 x 2,5 x 0,3 - 0,5 m. |
| metsakeskus.1000011191 |
445 |
Kråkskär Husholmen |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
180520.90300000 |
6673689.32700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011191 |
Kohde sijaitsee Kråkskäretin saarella, Husholmenin niemessä, joka aikaisemmin on muodostanut pienen Kråkskäretistä erillään olevan saaren. Paikalla on kaksi rakennuksenjäännöstä. ks. alakohteet
Rakennustenjäännöksissä on luultavasti kyse kalamajojen jäännöksistä. Ne saattavat kuitenkin myös liittyä krouviin, jota Per Lrsson Bohm piti Kråksäretissä 1600-luvun puolivälissä (Korpo genom tiderna: 236). Rakennuksenjäännös 1 on kuitenkin niin matalalla tasolla merenpinnasta, että se olisi 1600-luvulla sijainnut aivan rannan tuntumassa. Se on tuskin kuitenkaan rantavaja, koska siinä on ollut tulisija.
Kohteen iänmääritys: Rakennuksenjäännös 1:n maksimi-ikä on 1725 +/-20 ja keskiveden tasoa vastaava ikä 1480+/-40. Rakennuksenjäännös 2:n maksimi-ikä on 1600 +/-30 ja keskiveden tasoa vastaava ikä 1360 +/-50. |
| metsakeskus.1000011192 |
82 |
Alinen Savijärvi 1 |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
350696.00000000 |
6768102.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011192 |
Röykkiöt sijaitsevat Alisen Savijärven luoteisrannalla, noin 50 m rannasta, täysikasvuisessa kuusikossa, jossa aluskasvillisuus on rehevää (mm. saniaisia.) Alueen luoteispuolella kulkevalta tieltä tulee heikko polku kohteen läpi rantaan. Pienehköllä noin 40 x 40 metriä laajalla ympäristöään vähäkivisemmällä ja tasaisemmalla kaskialueella on neljä kaskiröykkiötä rantaan johtavan polun molemmin puolin. Kolmen röykkiön koko on 1,5 x 2 x 0,3 m ja yhden 3 x 3 x 0,5 m. Todennäköisesti kyseessä on pienialainen kaski. Röykkiöiden koordinaatit ja aluerajaus on tarkennettu metsänkäyttöilmoitukseen liittyneessä tarkastuksessa 2023. |
| metsakeskus.1000011193 |
445 |
Bärskär |
10002 |
12004 |
13055 |
11006 |
27000 |
198163.00000000 |
6669446.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011193 |
Kohde sijaitsee Bärskärin pohjoisosassa, kuperalla kallionkielekkeellä, pohjoiseen laskevassa maastossa.
Kohde, funktioltaan todennäköisesti kiviuuni, koostuu pyöristyneistä, melko tasakokoisista lohkareista. Uunin länsiseinä on säilynyt; se on suora, pohjoiseteläsuuntainen ja sen pituus on noin 1,5 metriä. Kaliolla uunin länsipuolella, länsiseinämässä ja kalliolla uunin itäpuolella on pitkänomaisia, särmikkäistä lohkareita, jotka ovat saattaneet muodostaa uunin katteen. Uunin onkalo-osa on sammaleen ja turpeen peitossa, ja siksi sen rakennetta ei voi määrittää. Onkalon sisähalkaisija lienee ollut noin metri. Uunin suuaukko on kohti pohjoista. |
| metsakeskus.1000011194 |
82 |
Alinen Savijärvi 2 |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
351589.71900000 |
6767769.37500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011194 |
Muinaisjäännösryhmä sijaitsee Alisen Savijärven koillisrannan tuntumassa metsänhakkuualueella. Ryhmään kuuluu 12 viljelyröykkiötä ja neljä pitkänomaista kuoppaa noin 30 x 80-100 m kokoisella alueella. Röykkiöiden koko on keskimäärin 1 x 1 x 0,3 m ja kuoppien 3-4 x 1-1,5 x 0,3-0,5 m. |
| metsakeskus.1000011194 |
82 |
Alinen Savijärvi 2 |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
351589.71900000 |
6767769.37500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011194 |
Muinaisjäännösryhmä sijaitsee Alisen Savijärven koillisrannan tuntumassa metsänhakkuualueella. Ryhmään kuuluu 12 viljelyröykkiötä ja neljä pitkänomaista kuoppaa noin 30 x 80-100 m kokoisella alueella. Röykkiöiden koko on keskimäärin 1 x 1 x 0,3 m ja kuoppien 3-4 x 1-1,5 x 0,3-0,5 m. |
| metsakeskus.1000011197 |
445 |
Västerrevet |
10002 |
12016 |
13152 |
11006 |
27000 |
196332.71100000 |
6644078.30100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011197 |
Kohde sijaitsee Jurmon länsiriutan koillispäässä, sen laella kansallispuiston alueella. Maaperä alueella on huuhtoutunutta kivikkoa.
Kohde koostuu pienistä kiviraunioista, joita sijaitsee koillislounaisuuntaisena ketjuna pitkin riutan lakea. Ketjussa on yhteensä 17 (koillisin raunioista nro 1, lounaisin nro 17)kivirauniota ja paikoin rauniot ovat tasaisin välimatkoin. Ne on kasattu pyöristyneistä, jäkälöityneistä kivistä. Ketjuun kuuluvien raunioiden halkaisija vaihtelee 1,1-2,6 metriin. Lähistöllä sijaitsee myös ketjuun kuulumattomia kiviraunioita.
Västerrevetin kivirauniot ovat todennäköisesti verkkojen tai nuotan kuivaamiseen käytettyjen hangaspuiden tukikiveyksiä. Iänmäärityksessä kiviraunion numero 6 korkeudeksi vaaittiin 4,3 metriä mpy, josta saadaan maksimi-iäksi 1310 +/-60 ja keskiveden tasoa vastaavaksi iäksi 1050 +/-80. |
| metsakeskus.1000011198 |
445 |
Moringharu 1 |
10002 |
12001 |
13208 |
11006 |
27000 |
196192.75800000 |
6644378.17800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011198 |
Kohde sijaitsee Moringharun luodon länsiosassa, lähellä rantaa. Se on kallioiden ympäröimässä notkossa, vaakasuoralla kivikkoisella alustalla.
Kohde, nk. tomtning-jäännös, koostuu pyöristyneistä ja särmikkäistä lohkareista, jotka on aseteltu soikeaan kehään. Rakenteen ulkomitat ovat 5,8 metriä (N-S) ja 4,3 metriä (W-E). Sisämitat ovat noin 3,5 metriä (N-S) ja 2,3 metriä (W-E). Länsi- ja eteläseinäminä on suuria lohkareita. Itäseinämä puolestaan koostuu hieman pienemmistä, päällekkäin nostetuista lohkareista, joista osa on kellahtanut rakenteen sisäpuolelle. Muurirakenteen korkeus on 0,2-0,5 metriä, ja sen länsireunassa on 0,8 metrin korkuinen siirtolohkare. Rakenteen sisäala on tasainen lukuun ottamatta muutamia hajalohkareita. Rannansiirtymään perustuva kohteen maksimi-ikä on 1490 +/-40 ja keskiveden tasoa vastaava ikä 1230 +/-60.
Neljä metriä tomtning-jäännöksen länsipuolella on kahden siirtolohkareen pystysuoran seinämän muodostama nurkka, joka aukeaa lounaaseen. Siirtolohkareiden seinämien korkeus maasta on 1,2-1,4 metriä. Tässä nurkassa on kiven pinta mustunut ja siinä näkyy lämpölaajenemisvaurioita. Nurkan edustalta on raivattu lohkareita. Kyseessä on todennäköisesti tulisijan jäännös. Myös siirtolohkareiden pohjoispuolella, kiinteän kallion seinää vasten on kasattu lohkareita kallion ja siirtolohkareen rakoon. Myös tämä saattaa olla tulisijan jäännös. |
| metsakeskus.1000011199 |
445 |
Moringharu 2 |
10002 |
12001 |
13208 |
11006 |
27000 |
196252.73400000 |
6644438.14800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011199 |
Kohde sijaitsee Moringharun luodon pohjoisosassa, lähellä rantaa, erittäin louhikkoisessa maastossa. Se on likimain vaakasuoralla maanpinnalla, louhikossa.
Kohde, tomtning-jäännös koostuu pyöristyneistä lohkareista, jotka on aseteltu melko säännölliseksi kehämuuriksi. Muurirakenne on kuitenkin hieman hajanainen ja liittyy osittain suoraan ympäröivään luonnotilaiseen lohkareikkoon, mutta on erotettavissa ja selvästi ihmisen tekemä. Koillisosa muurista on epämääräisin. Muurin sisämitat ovat 2,5 metriä (SE-NW) ja noin 2,0 metriä (SW-NE). Korkeutta muurilla on noin puoli metriä. Muurin lounaisosassa on aukko, jonka leveys on puolisen metriä. Muurin rajaama sisäala on epätasainen. Rakenteen rannasiirtymään perustuva maksimi-ikä on 1620 +/-30 ja kreskiveden tasoa vastaava ikä 1360 +/-50.
Neljä metriä länteen tomtning-jäännöksestä on pyöristynyt graniittinen siirtolohkare, jonka länsisivulta on raivattu pois lohkareita. Siirtolohkareen länsisivulla on lämpölaajenemisvaurioita, joten kyseessä on todennäköisesti tulisija. Muutoin tomtning-jäännöksen lähiympäristössä on jäölkiä lohkareiden siirtämisestä ja kasaamisesta. |
| metsakeskus.1000011200 |
445 |
Moringharu 3 |
10002 |
12005 |
13073 |
11006 |
27000 |
196312.71200000 |
6644338.19600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011200 |
Kohde sijaitsee Moringharun luodon itäosassa, lähellä Jurmon pääsaareen yhdistävää kannasta. Ympäristö on kanervikon peittämää louhikkoa.
Kohteessa on kaksi pitkää, pyöristyneistä lohkareista kasattua muuria, jotka alkavat suuren siirtolohkareen luota ja nousevat loivasti rannasta ylöspäin. Eteläisemmän muurin pituus on noin 12,5 metriä ja se on itäkoillis-länsilounaissuuntainen. Muuri kääntyy rannan päässä pohjoiseteläsuuntaiseksi muutaman matrin pituudelta. Muurilla on korkeutta noin 0,6 metriä. Pohjoisemman muurin pituus on noin 16 metriä ja se on kaakkoisluoteissuuntainen.
Muurien väliin jää yläpäässä 9-10 metriä ja alapäässä noin 5 metriä leveä ala, joka on raivattu suurimmaksi osaksi puhtaaksi lohkareista. Rakenne on todennäköisesti veneenvetopaikka. Tosin se on epätyypillinen siinä mielessä, että venettä varten tasaiseksi raivatut alat ovat varsin leveitä.
Klangin (et al. 1991:289-290) 1/3-säännön mukaisesti laskettuna veneenvetopaikka on raivattu keskiveden ollessa 2,0 metrin tasolla, siis 1560 +/-30. |
| metsakeskus.1000011201 |
445 |
Estnäs |
10002 |
12001 |
13208 |
11006 |
27000 |
198771.72500000 |
6644178.26700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011201 |
Kohde sijaitsee Estnäsin niemessä, Jurmon kyläsaaren kaakkoisosassa, louhikkoisella loivasti rantaan laskevalla kanervanummella. Kohteessa on neljä solumaisesti osittain toisissaan kiinni olevaa tomtning -jäännöstä. Ne koostuvat enimmäkseen pyöristyneistä, melko tasakokoisista lohkareista, jotka on aseteltu soikeiksi muuriksi. Päädyissä kivet kookkaampia. Ulkomitoiltaan jäänteet ovat n. 3 x 5 m kokoisia ja korkeudeltaan n. 0,3 - 0,5 m.
Rakenteiden rannasiirtymään perustuva maksi-ikä on 1540 +/-40 ja keskiveden tasoa vastaava ikä 1280 +/-60. |
| metsakeskus.1000011202 |
445 |
Enharu 1 |
10002 |
12005 |
13073 |
11006 |
27005 |
199881.28900000 |
6642838.81400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011202 |
Kohde sijaitsee puuttoman ulkoluodon etelärannalla, Jurmon kylämaan kaakkoispuolella. Graniittisessa kalliossa on etelästä nouseva notko, johon on raivattu lohkareita siirtämällä lounaiskoillissuuntainen, runsaat 20 metriä pitkä ja 2-3 metriä leveä uoma. Tästä uomasta veneet on vedetty maihin likimain kohtisuorassa suunnassa uomaan nähden. Uoma on kostea ja sen itäranalle on kasattu lohkareita. Lohkareista raivattuja tasanteita on neljä. Tasanteet (1-4) lueteltuna etelästä pohjoiseen:
1. Siirtolohkareiden väliin raivattu SE-NW-suuntainen tasainen alue, jonka pituus on noin 10 metriä ja leveys noin 1,2-2,0 metriä. Tiheän katajan peitossa.
2. Raivattu SE-NW-suuntainen tasainen alue, jonka pituus 10 metriä ja leveys 2 metriä. Pohjoispuolisessa vallissa paljon pyöristyneitä lohkareita. Alue on tiheän katajan peitossa.
3. Raivattu, SE-NW-suuntainen, tasainen alue, jonka pituus on 9 metriä ja leveys 1,5-1,8 metriä. Tiheän katajan peitossa.
4. Raivattu S-N-suuntainen, tasainen alue, jonka pituus on noin 8 metriä ja leveys alapäässä 2,0 metriä. Alueen yläpää on epämääräinen.
Paikallistopografiasta voidaan päätellä, että Enharun veneenvetopaikka on ollut käytössä 1400-luvun lopulta enintään 1500-luvun loppupuolelle.
|
| metsakeskus.1000011202 |
445 |
Enharu 1 |
10002 |
12005 |
13073 |
11010 |
27004 |
199881.28900000 |
6642838.81400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011202 |
Kohde sijaitsee puuttoman ulkoluodon etelärannalla, Jurmon kylämaan kaakkoispuolella. Graniittisessa kalliossa on etelästä nouseva notko, johon on raivattu lohkareita siirtämällä lounaiskoillissuuntainen, runsaat 20 metriä pitkä ja 2-3 metriä leveä uoma. Tästä uomasta veneet on vedetty maihin likimain kohtisuorassa suunnassa uomaan nähden. Uoma on kostea ja sen itäranalle on kasattu lohkareita. Lohkareista raivattuja tasanteita on neljä. Tasanteet (1-4) lueteltuna etelästä pohjoiseen:
1. Siirtolohkareiden väliin raivattu SE-NW-suuntainen tasainen alue, jonka pituus on noin 10 metriä ja leveys noin 1,2-2,0 metriä. Tiheän katajan peitossa.
2. Raivattu SE-NW-suuntainen tasainen alue, jonka pituus 10 metriä ja leveys 2 metriä. Pohjoispuolisessa vallissa paljon pyöristyneitä lohkareita. Alue on tiheän katajan peitossa.
3. Raivattu, SE-NW-suuntainen, tasainen alue, jonka pituus on 9 metriä ja leveys 1,5-1,8 metriä. Tiheän katajan peitossa.
4. Raivattu S-N-suuntainen, tasainen alue, jonka pituus on noin 8 metriä ja leveys alapäässä 2,0 metriä. Alueen yläpää on epämääräinen.
Paikallistopografiasta voidaan päätellä, että Enharun veneenvetopaikka on ollut käytössä 1400-luvun lopulta enintään 1500-luvun loppupuolelle.
|
| metsakeskus.1000011203 |
445 |
Enharu 2 |
10002 |
12001 |
13208 |
11006 |
27000 |
199871.29400000 |
6642838.81400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011203 |
Kohde sijaitsee puuttoman ulkoluodon eteläosassa, Jurmon kylämaan kaakkoispuolella, Enharun veneevetopaikan yläpuolella, rinteessä. Täällä neljän graniittisen siirtolohkareen väliin jää likimain suorakaiteen muotoinen alue, jonka pituus on noin 3 metriä pohjoiseteläsuuntaan ja leveys 2,3 metriä länsi-itäsuuntaan. Siirtolohkareiden väliin on nostettu pienempiä irtaimia lohkareita. Näin rajautuva alue on melko tasainen lukuun ottamatta keskellä olevaa lohkarekasaa. Rakenne on katajien peitossa.
Rakenteen rannansiirtymiseen perustuva maksimi-ikä on 1640 +/-30 ja keskiveden tasoa vastaava ikä 1370 +/-50. Tomtning-jäännös liittyy kuitenkin selvästi veneenvetopaikkaan, joten rakenne on tässä tapauksessa vanhempi kuin laskettu maksimi-ikä. |
| metsakeskus.1000011204 |
445 |
Enharu 3 |
10002 |
12004 |
13055 |
11006 |
27000 |
199861.29900000 |
6642878.79700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011204 |
Kohde sijaitsee puuttomalla ulkoluodolla Jurmon kylämaan kaakkoispuolella, rantaan laskevassa louhikkoisessa rinteessä.
Kohteessa on etelälounais-pohjoiskoillissuuntainen, vajaan metrin levyinen kallionrako, johon on asettetu poikittain laakakivi. Rakennelma on katettu pikkukivillä siten, että kallionrakoon muodostuu uuni, jonka suuaukko on pohjoiseen. Uunin onkalon syvyys on 0,6 metriä, leveys 0,5 metriä ja korkeus 0,4 metriä. Onkalon seinämissä ei ole selviä lämpölaajenemisvaurioita. Uunia ympäröivä kallio ja suuret lohkareet antavat hyvän tuulensuojan etelänpuoleisille tuulille. |
| metsakeskus.1000011205 |
445 |
Stora Måsskär |
10002 |
12004 |
13048 |
11006 |
27000 |
196872.52600000 |
6637870.79600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011205 |
Kohde sijaitsee Jurmon eteläpuolella olevalla puuttomalla ulkoluodolla, hieman luodon huipun alapuolella.
Kohde on H:n muotoinen suurista, jopa monisatakiloisista pyöristyneistä lohkareista tehty rakenne, jonka haarat avautuvat kaakkoon ja luoteeseen. Rakenteen eteläpuolella on lohkareiden ympäröimä solumainen kolo. H:n muotoisen rakenteen haarojen pituus on noin 4,5 metriä ja korkeus 1,1 metriä. Rakenne on raskastekoinen tomtning-jäännökseksi. Se lienee kalamajan tai muun rakennuksen jäännös. |
| metsakeskus.1000011214 |
445 |
Alu |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
186266.79600000 |
6635201.81000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011214 |
Kohde sijaitsee Utöseen kuuluvan Alun kalakarin satamalahden pohjukassa. Merkkien keskellä on kalamaja, jonka lounais- ja eteläpuolella olevilla kallioilla merkit sijaitsevat.
Kallioon on hakattu enimmäkseen melko hyvin luettavia merkkejä. Merkit ovat todennäköisesti Alussa asuneiden sesonkikalastajien hakkaamia. Löydetyt merkit ovat ryhmittyneet seitsemään ryhmään. Merkit ovat numeroita (vuosilukuja), kirjaimia ja kokonaisia nimiä. Vanhin vuosiluvuista on 1818 ja nuorin 1920. |
| metsakeskus.1000011215 |
445 |
Boskär |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
208877.55500000 |
6666869.21100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011215 |
Kohde sijaitsee Boskäriin kuuluvalla Storlandetin saarella, saaren keskiosassa. Maasto hautaraunion ympäristössä on kallioista, kuivaa männikköä. Röykkiö sijaitsee ympäristöstään vain hieman kohollaan olevalla, laakealla, vaakasuoralla kalliopinnalla.
Röykkiö on pyöreä, poikkileikkaukseltaan epämääräinen hautaraunio, jonka pituus on 5,2 metriä, leveys 5,1 metriä ja korkeus 0,4 metriä. Näkyvissä olevat kivet on melkein pelkästään pyöristyneitä ja melko tasakokoisia. Röykkiön keskiosassa on matala kuoppa. Röykkiön pohjois- ja eteläosassa kasvaa kaksi mäntyä. |
| metsakeskus.1000011215 |
445 |
Boskär |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
208877.55500000 |
6666869.21100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011215 |
Kohde sijaitsee Boskäriin kuuluvalla Storlandetin saarella, saaren keskiosassa. Maasto hautaraunion ympäristössä on kallioista, kuivaa männikköä. Röykkiö sijaitsee ympäristöstään vain hieman kohollaan olevalla, laakealla, vaakasuoralla kalliopinnalla.
Röykkiö on pyöreä, poikkileikkaukseltaan epämääräinen hautaraunio, jonka pituus on 5,2 metriä, leveys 5,1 metriä ja korkeus 0,4 metriä. Näkyvissä olevat kivet on melkein pelkästään pyöristyneitä ja melko tasakokoisia. Röykkiön keskiosassa on matala kuoppa. Röykkiön pohjois- ja eteläosassa kasvaa kaksi mäntyä. |
| metsakeskus.1000011216 |
445 |
Ådön |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
214215.42600000 |
6663440.61000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011216 |
Kohde sijaitsee Ådön saarella, loivapiirteisellä kalliolla Ådön keskiosassa korkeimpien huippujen eteläpuolella. Röykkiö on kuperalla, epätasaisella kalliopinnalla. Kohteelta ei ole sanottavasti näkyvyyttä lähimaisemaan.
Röykkiö on reunoiltaan epämääräinen, matalahko ja tasainen hautaraunio, jonka pituus on 6,1 metriä länsi-itäsuuntaisesti mitattuna, leveys 5,2 metriä ja korkeus 0,4 metriä. Röykkiö on koottu enimmäkseen pyöristyneistä kivistä ja lohkareista, joskin joukossa on muutamia särmikkäitäkin lohkareita. Tiiveintä kiveys on kallioharjanteen kohdalla. Kiviä on mahdollisesti valunut kalliota alas pohjoisen puollelle, muutoin rakenne on ehjä.
Hautaröykkiössä on erityisen paljon hiekkakivi/arkosiittilaakoja. Niitä on päällisin puolin laskettuna kolmisenkymmentä, kun lohkareiden kokonaismäärä haudassa lienee ehkä 200-400. Hautaan on selvästi valikoitu punaista kiviainesta. Punaisen kiviaineksen valikointi hautoihin tunnetaan mannerrannikolta sekä pronssi- että rautakautisista yhteyksistä (Miettinen 1980; Miettinen 1986; Kuokkanen ja Korkeakoski-Väisänen 1985). |
| metsakeskus.1000011216 |
445 |
Ådön |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
214215.42600000 |
6663440.61000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011216 |
Kohde sijaitsee Ådön saarella, loivapiirteisellä kalliolla Ådön keskiosassa korkeimpien huippujen eteläpuolella. Röykkiö on kuperalla, epätasaisella kalliopinnalla. Kohteelta ei ole sanottavasti näkyvyyttä lähimaisemaan.
Röykkiö on reunoiltaan epämääräinen, matalahko ja tasainen hautaraunio, jonka pituus on 6,1 metriä länsi-itäsuuntaisesti mitattuna, leveys 5,2 metriä ja korkeus 0,4 metriä. Röykkiö on koottu enimmäkseen pyöristyneistä kivistä ja lohkareista, joskin joukossa on muutamia särmikkäitäkin lohkareita. Tiiveintä kiveys on kallioharjanteen kohdalla. Kiviä on mahdollisesti valunut kalliota alas pohjoisen puollelle, muutoin rakenne on ehjä.
Hautaröykkiössä on erityisen paljon hiekkakivi/arkosiittilaakoja. Niitä on päällisin puolin laskettuna kolmisenkymmentä, kun lohkareiden kokonaismäärä haudassa lienee ehkä 200-400. Hautaan on selvästi valikoitu punaista kiviainesta. Punaisen kiviaineksen valikointi hautoihin tunnetaan mannerrannikolta sekä pronssi- että rautakautisista yhteyksistä (Miettinen 1980; Miettinen 1986; Kuokkanen ja Korkeakoski-Väisänen 1985). |
| metsakeskus.1000011217 |
445 |
Åsbacka |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27007 |
210396.92700000 |
6669018.35700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011217 |
Kohde sijaitsee Berghamnin saaressa, pellon ja rannan välissä olevan kallion laella ja etelärinteellä. Alue on osittain hakamaata.
Kansallispuiston maalla hakamaalla on kolme puolen metrin korkuista maakumpua, joissa on lohkareita tiiviin ruokamultakerroksen ja nurmen alla. Kummuista parikymmentä metriä etelään ja lounaaseen tontinrajan eteläpuolella oli inventoinnin aikaan kuorittu kaivinkoneella pintamaata pois. Pintanurmen alta paljastui ruokamultakerros, jonka alla oli kiviä ja soraa. Ruokamultakerroksessa oli palanutta savea, palanutta sekä palamatonta luuta, tiilenporoa, fajanssia, puuhiiltä ja rikkipalaneita kiviä.
Vuonna 2009 tehdyssä koekaivauksessa Åsbackan kylätontti rajattiin ja todettiin, että asuinpaikka jatkuu maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella viereiselle alueelle. Tältä alueelta paikannettiin mm. yksi tulisijan pohja. Lisäksi paikannettiin toinen alempana oleva asuinpaikka, jossa oli useita tulisijan ja rakennusten perustuksia. Kaikki rakenteet liittyvät 1700-luvulla autioituneeseen keskiaikaiseen asuinpaikkaan. |
| metsakeskus.1000011218 |
445 |
Öijen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
224831.13700000 |
6668638.57700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011218 |
Kohde sijaitsee Ön-saaren luoteisosassa, rannasta nousevassa kallioisessa rinteessä, pohjoiseen laskevalla sammaleisella kalliolla. Näkyvyyttä paikalta on voinut olla ainoastaan luoteeseen.
Röykkiö on pyöreä, kuperaprofiilinen ja sen pituus ja leveys ovat 4,6 metriä ja korkeus 0,5 metriä. Näkyvissä olevat lohkareet ovat enimmäkseen pyöristyneistä ja melko tasakokoisia. Pinta on sammaleen peitossa. Röykkiön keskiosassa on viisi muita suurempaa lohkaretta, jotka on asetettu siten, että niistä muodostuu suorakulma. Suorakulman itälänsi- ja pohjoiseteläsivut ovat pituudeltaan 1,8 ja 1,6 metriä. Ei ole pois suljettua, etteikö rakennelma voisi olla kiviuunin jäännös, mutta sellaiseksi se on kuitenkin kovin suurikokoinen. Rakennelma on inventoinnin yhteydessä luokiteltu hautaraunioksi. |
| metsakeskus.1000011218 |
445 |
Öijen |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
224831.13700000 |
6668638.57700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011218 |
Kohde sijaitsee Ön-saaren luoteisosassa, rannasta nousevassa kallioisessa rinteessä, pohjoiseen laskevalla sammaleisella kalliolla. Näkyvyyttä paikalta on voinut olla ainoastaan luoteeseen.
Röykkiö on pyöreä, kuperaprofiilinen ja sen pituus ja leveys ovat 4,6 metriä ja korkeus 0,5 metriä. Näkyvissä olevat lohkareet ovat enimmäkseen pyöristyneistä ja melko tasakokoisia. Pinta on sammaleen peitossa. Röykkiön keskiosassa on viisi muita suurempaa lohkaretta, jotka on asetettu siten, että niistä muodostuu suorakulma. Suorakulman itälänsi- ja pohjoiseteläsivut ovat pituudeltaan 1,8 ja 1,6 metriä. Ei ole pois suljettua, etteikö rakennelma voisi olla kiviuunin jäännös, mutta sellaiseksi se on kuitenkin kovin suurikokoinen. Rakennelma on inventoinnin yhteydessä luokiteltu hautaraunioksi. |
| metsakeskus.1000011219 |
445 |
Grötö 1 |
10002 |
12004 |
13055 |
11006 |
27000 |
223311.73500000 |
6670937.65200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011219 |
Kohde sijaitsee Grötön saaren pohjoisrannan tuntumassa, kallioisessa itärinteessä. Kohde on enimmäkseen särmikkäistä kivistä ja lohkareista koottu kiviuuni, jonka koillisseinämä on kallioportaan jyrkästi viettävä pinta. Uunin kate ulottuuu kallioportaan tasolle.
Uunin pituus ja leveys on 1,6 metriä ja korkeus 0,9 metriä. Uunin suuaukko on kohti luodetta. Sen onkalo on hyvin säilynyt. Onkalon pituus on 0,9 metriä, leveys 0,7 metriä ja korkeus sisältä noin 0,4 metriä. Suuaukon leveys on 0,4 metriä ja korkeus 0,2 metriä. Suuaukon päällä on särmikäs laaka. Uunin holvaus on tehty suurista lohkareista, joiden välejä on täytetty pikkukivillä. Kivien pinnoissa erottuu lämpölaajenemisvaurioita, ja muutamat lohkareista ovat halkeilleet. Uuni on sammalen ja jäkälän peittämä ja hyvin säilynyt. |
| metsakeskus.1000011220 |
445 |
Grötö 2 |
10002 |
12004 |
13055 |
11006 |
27000 |
222794.93800000 |
6671165.56000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011220 |
Kohde sijaitsee Grötön saaren pohjoiskärjen tuntumassa, loivapiirteisessä kalliomaastossa.
Kiviuuni koostuu särmikkäistä ja pyöristyneistä kivistä ja lohkareista, jotka on koottu kapealle kaakkoisluoteissuuntaiselle kallioselänteelle. Rakenne on hajonnut ja kivet levinneet alueelle, jonka pituus on 5,9 metriä (kaakoisluoteissuunta) ja leveys 3,9 metriä (lounaiskoillissuunta). Kivikasan korkeus on noin 0,5 metriä. Sen kaakkoispäässä makaa kyljellään suuri, särmikän laaka, joka todennäköisesti on kuulunut uunin holvattuun onkaloon.
Grötöläisen informantin mukaan paikalla on ollut kiviuuni, joka oli suurempi kuin Grötön itäpäässä oleva uuni. Uunin suuaukko avautui koilliseen. Uuni tuhottiin uteliaiasuudesta 1930-luvulla. Uunia purettaessa ei löydetty mitään, eikä tuolloin tapahtuneen purkamisen jälkeen uuniin ole enää koskettu. |
| metsakeskus.1000011221 |
445 |
Granholm |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
207298.22200000 |
6660211.87200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011221 |
Kohde sijaitsee Granholmin saaren huipulla, kuperalla graniittisella avokalliolla. Paikalta on näkyvyys kaikkiin ilmansuuntiin.
Röykkiö on muodoltaan kupera ja reunoiltaan hieman epämääräinen. Sen kaakoisluodesuuntainen pituus on 7,2 metriä, leveys 4,7 metriä ja korkeus 0,6 metriä. Röykkiö on koottu lähes pelkästään pyöristyneistä kivistä ja lohkareista, ja siinä on paljon pikkukiviä. Röykkiön keskellä on kekominen, suurista lohkareista koottu kasa. Kaksi metriä etelään hautaraunion reunasta on kehysmäinen pieni kivilatomus. Kiveyksen luoteisreuna on valunut hieman kalliota alas. |
| metsakeskus.1000011221 |
445 |
Granholm |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
207298.22200000 |
6660211.87200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011221 |
Kohde sijaitsee Granholmin saaren huipulla, kuperalla graniittisella avokalliolla. Paikalta on näkyvyys kaikkiin ilmansuuntiin.
Röykkiö on muodoltaan kupera ja reunoiltaan hieman epämääräinen. Sen kaakoisluodesuuntainen pituus on 7,2 metriä, leveys 4,7 metriä ja korkeus 0,6 metriä. Röykkiö on koottu lähes pelkästään pyöristyneistä kivistä ja lohkareista, ja siinä on paljon pikkukiviä. Röykkiön keskellä on kekominen, suurista lohkareista koottu kasa. Kaksi metriä etelään hautaraunion reunasta on kehysmäinen pieni kivilatomus. Kiveyksen luoteisreuna on valunut hieman kalliota alas. |
| metsakeskus.1000011223 |
445 |
Mjoö |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
209007.53700000 |
6658722.47800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011223 |
Kohde sijaitsee Mjoön saaren eteläkärjessä graniittiterassillla, likimain vaakasuoralla pinnalla. Paikalta on nökyvyyttä Mjoön sundin suuntaan ja etelään.
Paikalla on matala kivilatomus, jonka reunat ovat epämäääräiset ja pinta epätasainen. Röykkiön pohjoiseteläsuuntainen pituus on 5,2 metriä, leveys 3,9 metriä ja korkeus 0,4 metriä. Kivet röykkiössä ovat pyöristyneitä ja särmikkäitä, melko tasakokoisia lohkareita. Rakenne on hajanainen ja kiviä on vierinyt terassin reunalta lounaaseen.
Hauta sijaitsee maastossa hiukan korkeammalla kuin Gluckertin (1976) rantapintavyöhyke Litorina VII (AD 200). Haudan suurin mahdollinen ikä on noin AD 0. |
| metsakeskus.1000011224 |
445 |
Gånganberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
207328.26100000 |
6649806.04900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011224 |
Kohde sijaitsee Trunsön kyläsaarella, saaren kaakkoisosan kalliopaljastuman etelärinteessä, vaakasuoran kallionpinnan reunalla.
Röykkiö on hieman epämääräisen muotoinen ja poikkileikkaukseltaan kupera. Sen länsi-itäsuuntainen pituus on 4,1 metriä, leveys 3,1 metriä ja korkeus 0,6 metriä. Röykkiö on kasattu pyöristyneistä, tasakokoisista lohkareista. Sen etelä- ja itäreunoilla on kuitenkin suurempiakin lohkareita. Eteläreunan kivenlohkareissa on havaittavissa lämpölaajenemisvaurioita. |
| metsakeskus.1000011224 |
445 |
Gånganberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
207328.26100000 |
6649806.04900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011224 |
Kohde sijaitsee Trunsön kyläsaarella, saaren kaakkoisosan kalliopaljastuman etelärinteessä, vaakasuoran kallionpinnan reunalla.
Röykkiö on hieman epämääräisen muotoinen ja poikkileikkaukseltaan kupera. Sen länsi-itäsuuntainen pituus on 4,1 metriä, leveys 3,1 metriä ja korkeus 0,6 metriä. Röykkiö on kasattu pyöristyneistä, tasakokoisista lohkareista. Sen etelä- ja itäreunoilla on kuitenkin suurempiakin lohkareita. Eteläreunan kivenlohkareissa on havaittavissa lämpölaajenemisvaurioita. |
| metsakeskus.1000011225 |
445 |
Kummelskär |
10002 |
12006 |
13075 |
11002 |
27000 |
208487.79200000 |
6651245.48700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011225 |
Kohde sijaitsee Trunsöhön kuuluvan Kummelskärin laen korkeimman kohdan itäpuolella. Näkyvyyttä paikalta on kaikkiin ilmansuuntiin.
Kohteessa on kaksi labyrinttia. Etäisyyttä labyrinttien reunojen välillä on 1,3 metriä.
Labyrintti 1: Labyrinteista läntisempi. Sijaitsee graniittisella silokalliolla, joka laskee itään. Labyrintti on tehty lähes pelkästään pyöristyneistä kivistä. Sen pohjoisosassa on hiukan enemmän suuria kiviä kuin muualla. Labyrintin pohjoiseteläsuuntainen pituus on 6,3 metriä ja itälänsisuuntainen leveys 5,2 metriä. Labyrintin portti on sen länsireunassa. Pohjois- ja itäosissa on erotettavissa noin 0,2-0,3 metrin levyisten käytävien jäännöksiä. Sisäkkäisiä käytäviä on ollut ainakin viisi. Muilta osin rakenne on hajonnut. Erityisesti labyrintin keskiosat ja eteläosat ovat hajanaiset. Labyrintin koillispuolella on kiviä hajallaan kalliolla. Itäpuolella kehän ulkopuolella, labyrinttien välissä, on pieni kivikasa.
Labyrintti 2: Labyrinteistä itäisempi. Sijaitsee graniittisella silokalliolla, joka laskee itään. Labyrintti on kasattu lähes pelkästään pyöristyneistä kivistä. Rakenne on munuaisen muotoinen. Labyrintin pohjoiseteläsuuntainen pituus on 6,3 metriä ja itälänsisuuntainen leveys 5,6 metriä. Labyrintin länsireunassa on noin 0,2 metrin levyinen portti. Rakenteen suurimmat kivet reunustavat sen länsireunaa. Labyrintissä on ollut sisäkkäisiä, leveydeltään noin 0,2-0,4 metriä olevia käytäviä vähintään viisi. Rakenteen länsiosa on sen itäosaa paremmin säilynyt, ja sen keskiosa on sammaloitunut.
Samalla kallioalueella myös kolme pientä, myöhäisempää kummelityyppistä rakennetta. |
| metsakeskus.1000011226 |
92 |
Skoängen 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
397882.49200000 |
6685641.61600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011226 |
Skoängenin kivikautiset asuinpaikat sijaitsevat laaksomaisella peltoalueella, jonka keskellä virtaa Roxbäcken-niminen puro. Skoängen 1 on puron itäpuolella ja Skoängen 2 sen länsipuolella.
Skoängen 2:n löytöalue viettää itään koti puroa. Inventoinnissa 2007 pintapoimittiin pellon pohjoisosat. Kvartsin lisäksi löytyi myös pala piitä.
Lisäksi alueelta löytyi myös paljon historiallisen ajan posliinia, fajanssia ja punasavikeramiikkaa.
|
| metsakeskus.1000011227 |
445 |
Storskär |
10002 |
12006 |
13075 |
11002 |
27000 |
208187.95400000 |
6642449.01500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011227 |
Kohde sijaitsee Trunsön Storskärin itäosassa silokalliolla, jonka pinta kallistuu koilliseen. Labyrintti on koottu pyöristyneistä ja särmikkäistä, huomattavan tasakokoisista kivistä ja lohkareista. Lohkareet ovat labyrintin rakennusaineeksi melko massiivisia. Ainoastaan rakenteen luoteisosa on säilynyt. Labyrintissä on ollut portti luoteisreunalla ja vähintään kuusi käytävää, joiden leveys on ollut 0,1-0,3 metriä.
Koko labyrintin kaakkoispuoli on järjestelty uudelleen sekundaarisesti. Siihen on järjestetty suorakaiteen muotoinen kivikehys, jonka keskelle on aseteltu kiviä kirjaimiksi HEJ. Pohjoispuolella on teksti HALLO ja HI. Kaakkoispuolella on kivistä muodostettu teksti MOI!. Noin 10 metrin päässä labyrintistä on kalliolla hajallaan lohkareita. Labyrinttiin liittyvä yhtenäinen lohkareryhmä on levinnyt alueelle, jonka mitat ovat 8,0 metriä (kaakkois-luoteissuuntaan) ja 6,8 metriä (lounais-koillissuuntaan). Labyrintti on todennäköisesti ollut tätä suurempi. |
| metsakeskus.1000011228 |
91 |
Tukikohta IV:1 (Kivikko) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
393603.24000000 |
6680376.71800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011228 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Kiinalaispuistossa osaksi avokalliolla ja osaksi metsikössä.
Kohteessa on kallioon louhittuja yhdys- ja taisteluhautoja, joita on osin tuettu betonilla. Itäosassa on maahan kaivettua hautaa. Kohteessa on betonista taisteluhautaa n. 45 m, jonka torjuntasuuntana on itä. Puolustusaseman pohjoisosa on jäänyt keskeneräiseksi, ainoastaan louhintatyöt on tehty, mutta tuliasemien ja suojahuoneiden betonointitöitä ei ole aloitettu.
Kohteen eteläosassa on kallioon louhittu suora luola, jonka pinta-ala on 110 m². Luola on jäänyt keskeneräiseksi ja ainoastaan louhintatyöt on tehty. Luolaan johtaa syvä kallioon louhittu rotko. Sisäänkäynti on suljettu kalteriportilla.
Kohteen kaakkoisosassa on ollut kaksi keskeneräistä sivustatuliasemaa eli kaponieeria, joiden rakenteet ovat hävinneet kun kohdalle on rakennettu parkkipaikka. Puolustusaseman ympäriltä ei ole löytynyt piikkilankaesteiden jäännöksiä.
Kivikon ja Jakomäen alueen tukikohta IV:n linnoituslaitteet (kohteet IV:1, 5-14 ja tykkipatteri 70 sekä yhdystieverkosto) muodostavat hyvin säilyneen linnoitekokonaisuuden. Alueella voi muodostaa selkeän kuvan ensimmäisen maailmansodan aikaisen hajasijoitetun linnoitusjärjestelmän mukaisesta tukikohdasta. Rakennustyöt ovat jääneet osittain keskeneräisiksi ja siksi alueella pystyy hahmottamaan eri valmistumisasteelle jääneitä linnoituslaitteita ja myös ajan rakennusmenetelmiä ja työjärjestyksiä. |
| metsakeskus.1000011229 |
445 |
Alskär |
10002 |
12005 |
13073 |
11006 |
27000 |
208997.62800000 |
6642429.02200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011229 |
Kohde sijaitsee Alskärin pohjoisrannalla ja keskiosassa olevassa notkossa. Täällä on jälkiä veneenvetopaikkojen tasoittamisesta lohkareita raivaamalla. Selvimmät ja vähiten umpeenkasvaneet jäljet ovat pohjoisrannalla.
1. veneenetopaikka: Sijaitsee Alskärin pohjoisrannalla. Koordinaatit veneenvetopaikalle ovat p: 6645220, i: 3209072. Rantaa vasten kohtisuoraan on raivattu alue, jossa kallio on suureksi osaksi paljaana. Aluetta reunustavat kaksi likimain koillislounaisuuntaista lohkareriviä, joiden välinen etäisyys on 1,6-2,8 metriä. Lohkarerivien yläpäässä etäisyys on suurin. Rivin pituus on 12 metriä. Paikoin lohkareet ovat sortuneet raivatulle alueelle. Itäpuolella kiviä ja lohkareita on nostettu paksuksi kerrokseksi kalliolle. Idänpuoleinen lohkarerivi on selvempi ja hyvin säilynyt. Sen yläpäässä on kalliota vasten kylmämuurausta. Lännenpuoleinen lohkarerivi on epäselvempi. Veneenvetopaikan länsipuolella on mahdollisesti toinen samansuuntainen,mutta se on epämääräisempi ja katajien peitossa. Rannassa veneenvetopaikan pohjois- ja koillispuolella on kolme koijaa (vettaskåra).
2. veneenvetopaikka. Sijaitsee Alskärin luoteisrannalla, noin 60 metriä veneenvetopaikka 1:stä länteen. Koordinaatit veneenvetopaikalle ovat p:6645215, i: 3209011. Täällä on rantaa vasten kohtisuoraan raivattu alue, jossa silokallio on paljastunut. Alue on raivattu lohkareikkoon siten, että muodostuu luoteiskaakoissuuntainen ränni, jonka pituus on 8 metriä ja leveys 1,2-1,9 metriä. Lohkareet rännin ympärillä ovat huomattavan suuria, suurimmillaan monisatakiloisia. Rännin länsipuolella on lohkarekasa, jossa osa lohkareista on irtonaisia ja heiluu paikallaan niiden yli käveltäessä. Nämä lohkareet on todennäköisesti nostettu raivatulta alueelta. Veneenvetopaikan kallio viettää pohjoisluoteeseen. Paikalle nostetun veneen on täytynyt olla pienikokoinen.
Alskärin keskiosassa on kaakkoon rantaa kohti laskeva notko. Notkossa on siellä täällä raskaita, osittain päällekkäin nostettuja lohkareita, jotka suurimmaksi osaksi ovat katajien alla. Kallion pohjoisrinteessä on lohkarerivejä, jotka saattavat olla veneenvetopaikkoja. Rakenteita ei voi määrittää tiheän katajikon vuoksi.
Vennevetopaikkojen raivausajankohdat ovat Klangin (et al. 1991:289-290) 1/3-säännön mukaisesti laskettuna 1510 +/-40 ja 1380 +/-50. |
| metsakeskus.1000011229 |
445 |
Alskär |
10002 |
12016 |
13171 |
11006 |
27000 |
208997.62800000 |
6642429.02200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011229 |
Kohde sijaitsee Alskärin pohjoisrannalla ja keskiosassa olevassa notkossa. Täällä on jälkiä veneenvetopaikkojen tasoittamisesta lohkareita raivaamalla. Selvimmät ja vähiten umpeenkasvaneet jäljet ovat pohjoisrannalla.
1. veneenetopaikka: Sijaitsee Alskärin pohjoisrannalla. Koordinaatit veneenvetopaikalle ovat p: 6645220, i: 3209072. Rantaa vasten kohtisuoraan on raivattu alue, jossa kallio on suureksi osaksi paljaana. Aluetta reunustavat kaksi likimain koillislounaisuuntaista lohkareriviä, joiden välinen etäisyys on 1,6-2,8 metriä. Lohkarerivien yläpäässä etäisyys on suurin. Rivin pituus on 12 metriä. Paikoin lohkareet ovat sortuneet raivatulle alueelle. Itäpuolella kiviä ja lohkareita on nostettu paksuksi kerrokseksi kalliolle. Idänpuoleinen lohkarerivi on selvempi ja hyvin säilynyt. Sen yläpäässä on kalliota vasten kylmämuurausta. Lännenpuoleinen lohkarerivi on epäselvempi. Veneenvetopaikan länsipuolella on mahdollisesti toinen samansuuntainen,mutta se on epämääräisempi ja katajien peitossa. Rannassa veneenvetopaikan pohjois- ja koillispuolella on kolme koijaa (vettaskåra).
2. veneenvetopaikka. Sijaitsee Alskärin luoteisrannalla, noin 60 metriä veneenvetopaikka 1:stä länteen. Koordinaatit veneenvetopaikalle ovat p:6645215, i: 3209011. Täällä on rantaa vasten kohtisuoraan raivattu alue, jossa silokallio on paljastunut. Alue on raivattu lohkareikkoon siten, että muodostuu luoteiskaakoissuuntainen ränni, jonka pituus on 8 metriä ja leveys 1,2-1,9 metriä. Lohkareet rännin ympärillä ovat huomattavan suuria, suurimmillaan monisatakiloisia. Rännin länsipuolella on lohkarekasa, jossa osa lohkareista on irtonaisia ja heiluu paikallaan niiden yli käveltäessä. Nämä lohkareet on todennäköisesti nostettu raivatulta alueelta. Veneenvetopaikan kallio viettää pohjoisluoteeseen. Paikalle nostetun veneen on täytynyt olla pienikokoinen.
Alskärin keskiosassa on kaakkoon rantaa kohti laskeva notko. Notkossa on siellä täällä raskaita, osittain päällekkäin nostettuja lohkareita, jotka suurimmaksi osaksi ovat katajien alla. Kallion pohjoisrinteessä on lohkarerivejä, jotka saattavat olla veneenvetopaikkoja. Rakenteita ei voi määrittää tiheän katajikon vuoksi.
Vennevetopaikkojen raivausajankohdat ovat Klangin (et al. 1991:289-290) 1/3-säännön mukaisesti laskettuna 1510 +/-40 ja 1380 +/-50. |
| metsakeskus.1000011230 |
91 |
Tukikohta IV:4 (Jakomäki) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
393850.14100000 |
6680957.48800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011230 |
Tonttialueen alle jäänyt ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918.
Kohde sijaitsee tasanteella muutoin jyrkällä kalliorinteellä Maratontien 40 - 44 kohdalla. Rakenteista ei ole näkyvissä merkkejä maan pinnalle. Betonisia, katettuja suojahuoneita on tiettävästi ollut omakotiasukkaiden käytössä kellareina. |
| metsakeskus.1000011231 |
91 |
Tukikohta IV:5 (Jakomäki) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
393611.23600000 |
6680996.47000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011231 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Porvoonväylän eteläpuolella jyrkällä kalliolla osaksi vaikeakulkuisessa ryteikössä ja osaksi avokalliolla.
Kohde on puolustusasema, joka on rakennettu Helsingin korkeimmalle kalliolle. Taisteluasemat sijaitsevat kallion pohjois- ja itärinteellä noin 45 metrin korkeuskäyrällä. Lisäksi kallion huipulle on rakennettu taisteluhautaa. Taisteluasemista johtaa yhdyshaudat mäen eteläpuolelle, jossa sijaitsevat suojahuoneet ovat haudalla yhteydessä toisiinsa. Pohjoisosan taisteluasemat on louhittu kallioon ja tuettu betonilla, itäpäässä haudat on osittain kaivettu maahan ja ovat olleet hirsivahvisteisia. Kaakkoisosassa haudat ovat jääneet osittain keskeneräisiksi. Eteläosassa on kallioon louhittua ja maahan kaivettua yhdyshautaa, joka on ollut hirsi ja betonivahvisteista.
Koko kohteessa on betonilla tuettua taisteluhautaa n. 170 metriä. Torjuntasuuntina on pohjoinen, itä ja länsi. Hautoihin johtavia portaita on 17. Lisäksi yhdessä kohdassa on yhdyshaudan seinämään rakennettu teräksiset tikasaskelmat sekä kahva. Konekivääriasemia on kuusi, joista kohteen pohjoiskärjessä sijaitseva on ollut suurikokoinen lähinnä tuliaseman ja suojahuoneen yhdistelmä. Tähystysasemia on neljä, niistä kolmen sisäänkäynti on mutkitettu. Kohteesta löytyy lisäksi yksi tuliasema, jonka tyyppiä ei pysty enää määrittelemään. Kohteen kaikki asemat on rakennettu betonista ja ne ovat olleet katettuja.
Kaikki suojahuoneet on rakennettu betonista. Niitä on yhteensä 27 kpl. Kohteen taustalla, kallion eteläpuolen rinteellä sijaitsee seitsemän suurikokoista suojahuonetta, Kohteen keskiosassa on yhdyshaudan kylkeen louhittu kallioon kaksi kuoppaa, joissa ei ole rakenteita. Lisäksi on kaksi muuta kuoppaa.
Puolustusaseman taustalle johtaa yhdystie. Tie päättyy kohteen kaakkoiskulmalle, jossa on vanhan rakennuksen betoninen sokkeli. Tien eteläpuolella on useampia rakennusten perustoja sekä betonijalusta. Kohde on yksi laajimmista maalinnoituksen säilyneistä puolustusasemista. Joitakin rakenteita on jäänyt tonttialueen alle kohteen koillisosassa. Pohjoisosassa on kohteen yli rakennettu ulkoilutie. Pohjoisosan asemien edestä on poistettu maata Porvoon moottoritien rakennuksen yhteydessä.
Kohteen keskiosassa kallion korkeimmalla huipulla on sijainnut toisen maailmansodan aikana Suomen ensimmäinen ilmavalvontatutka. Sen kohdalla on vähäinen kivikasa. Paikan läheisyyteen on kallioon kaiverrettu muistokirjoitus.
Lahden väylän tuntumassa sijaitsevien linnoitekohteiden kartoituksessa v. 2020 havaittiin kohteen luoteislaidalla kymmenisen kivirakennetta jyrkän kalliorinteen alapuolella kuusikossa.
Kivikon ja Jakomäen alueen tukikohta IV:n linnoituslaitteet (kohteet IV:1, 5-14 ja tykkipatteri 70 sekä yhdystieverkosto) muodostavat hyvin säilyneen linnoitekokonaisuuden. Alueella voi muodostaa selkeän kuvan ensimmäisen maailmansodan aikaisen hajasijoitetun linnoitusjärjestelmän mukaisesta tukikohdasta. |
| metsakeskus.1000011232 |
489 |
Kylmälä |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
533875.57400000 |
6725267.32200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011232 |
Kylmälän kylän kantatilat ovat sijainneet Kylmälänlammen etelärannalla, nykyisen Miehikkälän kunnan eteläosassa. Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Kylmälä luettiin 1540-luvulla Miehikkälän kylään, joka kuului Miehikkälän nautakuntaan. Vuoden 1555 jousiluettelossa mainitaan Kylmälän osakylä, jonka yhteiseksi taloluvuksi Miehikkälän kanssa on merkitty 35 (Kaukiainen 1970:86,95). Vuoden 1571 hopeaveroluettelossa Kylmälässä on 10 taloa.
Kylmälän kylän vanhalla tonttimaalla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia; osin se on rakentamattomana. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
Kohde on tarkastettu vuonna 2023. Muinaisjäännösalueen rajausta on muutettu historiallisten lähteiden ja maastohavaintojen perusteella kylänpaikan autioituneeseen osaan. |
| metsakeskus.1000011233 |
91 |
Tukikohta IV:6 (Jakomäki) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
393465.29900000 |
6680875.51100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011233 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen luola, jonka pohjoispuolelle on aloitettu puolustusaseman rakentaminen. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Porvoonväylän eteläpuolella avokalliolla korkeassa louhikossa.
Kohde on jäänyt keskeneräiseksi. Ainoastaan louhintatyöt on ehditty tehdä. Kallioon on louhittu hautoja sekä kuoppia suojahuoneita ja tuliasemia varten. Kaksi salaojan uraa, joista toinen johtaa pohjoiseen ja toinen länteen.
Haudat kiertävät kaarena. Niiden alku- ja loppupää sijaitsevat kallion eteäpuolella olevan luolan läheisyydessä. Kallioon louhittu luola on hevosenkengän muotoinen. Luola on jäänyt keskeneräiseksi, ainoastaan louhinta on ehditty tehdä. Luolan pinta-ala on 170 m2 ja korkeus 3 metriä. Luolan edustalta johtaa maahan kaivettu ja kallioon louhittu hauta kohteen eteläpuolella kulkevalle yhdystielle. Luola on veden täyttämä.
Puolustusaseman länsipuolella on maavalleja, jotka ovat ilmeisesti vanhojen
räjähdysainevarastojen suojavalleja. Rakenne ei liity ensimmäiseen maailmansotaan.
Kivikon ja Jakomäen alueen tukikohta IV:n linnoituslaitteet (kohteet IV:1, 5-14 ja tykkipatteri 70 sekä yhdystieverkosto) muodostavat hyvin säilyneen linnoitekokonaisuuden. Alueella voi muodostaa selkeän kuvan ensimmäisen maailmansodan aikaisen hajasijoitetun linnoitusjärjestelmän mukaisesta tukikohdasta. Rakennustyöt ovat jääneet osittain keskeneräisiksi ja siksi alueella pystyy hahmottamaan eri valmistumisasteelle jääneitä linnoituslaitteita ja myös ajan rakennusmenetelmiä ja työjärjestyksiä. |
| metsakeskus.1000011234 |
91 |
Tukikohta IV:7 (Jakomäki) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
393148.42300000 |
6680933.48900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011234 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Lahdenväylä ja Porvoonväylän risteyksen kaakkoispuolella korkealla kalliolla osittain vaikeakulkuisella rinteellä. Kohteessa on tehty kasvuston raivausta.
Taisteluasemat ovat kallion pohjoisreunalla. Niistä johtaa kolme yhdyshautaa taustalle, jossa sijaitsevat suuret suojahuoneet. Haudat on louhittu kallioon ja kaivettu maahan. Pohjoisosassa suurin osa haudoista on vahvistettu betonilla, etelä- ja länsiosassa ne ovat olleet osittain hirsivahvistettuja. Taisteluhautaa on n. 100 metriä. Torjuntasuuntina on pohjoinen koillinen ja luode. Hautaan johtavia portaita on kuudet. Betonisia konekivääriasemia on viisi kappaletta ja tähystysasemia on kolme.
Betonista rakennettuja suojahuoneita on 21 kappaletta. Niistä neljä suurikokoista sijaitsevat jyrkässä rinteessä kohteen taustalla. Mäen juurella kulkevalta yhdystieltä on noussut kaksi leveää osittain pengerrettyä kulkuväylää em. suojahuoneisiin johtaville yhdyshaudoille.
Puolustusaseman luoteisosa on jäänyt Lahdentien ja Porvoon moottoritien alle ja kohteen luoteiskärki sijaitsee moottoritien ramppien välissä olevalla kalliolla. Ramppien välissä on kallioon louhittu ja betonivahvisteinen räjäytetty rakenne, ilmeisesti
konekivääriasema tai suojahuone. Siitä lähtee itään noin 10 metrin mittainen taisteluhauta, jossa on konekivääriasema, jonka torjuntasuunta on itä. Aseman kohdalla taisteluhauta kääntyy etelään ja katkeaa tieluiskaan.
Puolustusaseman eteläpuolella kulkee yhdystie. Kohteen länsipään edessä on suurikokoinen hiekkakuoppa. Maanoton yhteydessä on maisema huomattavasti muuttunut ja kohteesta on saattanut tuhoutua osia.
Puolustusaseman pohjoispuolella sijaitsevia kivilatomuksia on oletettu piikkilankaesteiden
suojavalleiksi. Ne ovat kuitenkin linnoitteiden rakentamisessa syntynyttä kivilouhetta, jotka
on todennäköisesti ollut tarkoitus kuljettaa pois tai levittää rinteen notkelmiin kuolleiden
kulmien poistamiseksi. Piikkilankaeste on sijainnut pohjoisempana (ks. tukikohta IV:este 1).
Kivikon ja Jakomäen alueen tukikohta IV:n linnoituslaitteet (kohteet IV:1, 5-14 ja tykkipatteri 70 sekä yhdystieverkosto) muodostavat hyvin säilyneen linnoitekokonaisuuden. Alueella voi muodostaa selkeän kuvan ensimmäisen maailmansodan aikaisen hajasijoitetun linnoitusjärjestelmän mukaisesta tukikohdasta. Rakennustyöt ovat jääneet osittain keskeneräisiksi ja siksi alueella pystyy hahmottamaan eri valmistumisasteelle jääneitä linnoituslaitteita ja myös ajan rakennusmenetelmiä ja työjärjestyksiä. |
| metsakeskus.1000011235 |
445 |
Sandholm |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
209997.17600000 |
6652015.18200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011235 |
Kohde sijaitsee Sandholmenin kyläsaarella laakean kalliopaljastuman laella. Paikalta on lähes esteetön näkyvyys kaikkiin ilmansuuntiin.
Röykkiö on hiukan epämääräisen muotoinen ja tasapintainen. Pituutta sillä on lounaiskoillissuunnassa 7,3 metriä, leveyttä 2,5 metriä ja korkeutta 0,4 metriä. Se koostuu lähes pelkästään pyöristyneistä, melko tasakokoisista lohkareista. Röykkiön luoteisreunalla on kylmämuurin tapainen rivimäinen rakenne.
Röykkiö on inventoinnin yhteydessä listattu epävarmaksi hautaraunioksi. Röykkiön vieressä on soistunut kallionotko, joka on saattanut toimia makeavesialtaana. On ajateltavissa, että kiviraunio liittyy notkon patoamiseen makeavesialtaaksi. Kiviraunio ei kuitenkaan sijaitse aivan siinä kohdassa, josta sadevesi valuu notkosta pois.
Röykkiö sijaitsee maastossa hiukan korkeammalla kuin Gluckertin (1976) rantapintavyöhyke Litorina VII (AD 200). Röykkiön suurin mahdollinen ikä on noin AD 0. |
| metsakeskus.1000011235 |
445 |
Sandholm |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
209997.17600000 |
6652015.18200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011235 |
Kohde sijaitsee Sandholmenin kyläsaarella laakean kalliopaljastuman laella. Paikalta on lähes esteetön näkyvyys kaikkiin ilmansuuntiin.
Röykkiö on hiukan epämääräisen muotoinen ja tasapintainen. Pituutta sillä on lounaiskoillissuunnassa 7,3 metriä, leveyttä 2,5 metriä ja korkeutta 0,4 metriä. Se koostuu lähes pelkästään pyöristyneistä, melko tasakokoisista lohkareista. Röykkiön luoteisreunalla on kylmämuurin tapainen rivimäinen rakenne.
Röykkiö on inventoinnin yhteydessä listattu epävarmaksi hautaraunioksi. Röykkiön vieressä on soistunut kallionotko, joka on saattanut toimia makeavesialtaana. On ajateltavissa, että kiviraunio liittyy notkon patoamiseen makeavesialtaaksi. Kiviraunio ei kuitenkaan sijaitse aivan siinä kohdassa, josta sadevesi valuu notkosta pois.
Röykkiö sijaitsee maastossa hiukan korkeammalla kuin Gluckertin (1976) rantapintavyöhyke Litorina VII (AD 200). Röykkiön suurin mahdollinen ikä on noin AD 0. |
| metsakeskus.1000011236 |
445 |
Strömudden |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
209667.30800000 |
6651985.19500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011236 |
Kohde sijaitsee Sandholmenin kyläsaaren länsipäässä, Sandholmin ja Holmenin välisen Strömmenin kohdalla, kallioiden välissä olevassa kivikkoisessa notkelmassa. Kohteessa on kaksi rakennuksenjäännöstä sekä mahdollisen kaivon jäännökset.
1. Suorakulmainen rakennuksenjäännös, jonka kivijalka erottuu turpeen alla selvästi. Lounaiskoillis- ja kaakkoisluoteissuuntaisten seinien pituus on noin 5-6 metriä. Kivijalan siäpuolella oleva maanpinta on puolisen metriä ympäröivää maanpintaa korkeammalla. Rakenteen pohjoiskulmassa on sammalen peittämä kunpu, jonka todennöäköisesti on tulisijan jäännös. Samassa nurkassa on myös pyöristynyt kivenlohkare. Rakenne on katajien peittämä.
2. Suorakulmainen rakennuksenjäännös, jonka kivijalka koostuu enimmäkseen suurista, pyöristyneistä lohkareista. Seinät ovat olleet lounaiskoillis- ja kaakkoisluoteissuuntaiset. Koillisseinän pituus on noin 4,7 metriä, luoteisseinän 4,8 metriä ja lounaisseinän 4,4 metriä. Rakenteen sisäpuolinen lattiataso on ympäristön maanpintaa korkeammalla tasolla ja lattiatasossa on nähtävissä hajanaisia lohkareita. Rakennuksessa ei ole havaittavaa tulisijan jäännöstä.
3. Mahdollinen kaivo on maahan kaivettu kuopa, jonka halkaisija on 3 metriä. Kuoppa on täytetty kivillä, lohkareilla ja tiilillä. Täytekerroksessa on hyvin suuri graniittilohkare. Kaivo on todennäköisesti täytrtty käytön loputtua, jotta kotieläimet eivät olisi vaarassa pudota kaivoon.
Rakenteiden maksimi-ikä on 1270 +/-60 ja keskiveden tasoa vastaava ikä 1000 +/-80.
Rakenteiden lähellä olevien katajien alla saattaa olla rakenteita vielä lisääkin. Paikallisen informantin kertoman mukaan rakennusjäännösten lounaispuolella olisi erottunut rakenteita ennen kuin katajat valtasivat alueen. Sundholmissa kerrotun paikallistarinan mukaan paikalla on asunut Ström-Ant -niminen torppari neljä sukupolvea sitten.
|
| metsakeskus.1000011237 |
91 |
Tukikohta IV:8 (Jakomäki) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
393137.42500000 |
6681194.38400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011237 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Kaivantopuistossa, Lahdenväylän ja Porvoonväylän risteyksen koillispuolella, korkealla kalliolla.
Kohteessa on maahan kaivettua ja vähäisiltä osin kallioon louhittua hautaa. Länsi ja itäosissa jonkin verran betonointia. Taisteluhautaa on n. 20 m, torjuntasuuntana pohjoinen. Betonisia konekivääriasemia on 4 kpl ja tähystysasemia 4. Suojahuoneita on 3 ja rakentamattomia kuoppia 8. Kaikki katetut rakenteet on räjäytetty.
Alueella tehtiin 1998-2002 hoitotoimenpiteitä, jolloin linnoituslaitteiden välittömään läheisyyteen rakennettiin kenttäkivettyjä oleskelupaikkoja, kulkureittejä ja puistokalusteita. Samalla hautoja puhdistettiin ja ympäristön kasvillisuutta raivattiin.
Kivikon ja Jakomäen alueen tukikohta IV:n linnoituslaitteet (kohteet IV:1, 5-14 ja tykkipatteri 70 sekä yhdystieverkosto) muodostavat hyvin säilyneen linnoitekokonaisuuden. Alueella voi muodostaa selkeän kuvan ensimmäisen maailmansodan aikaisen hajasijoitetun linnoitusjärjestelmän mukaisesta tukikohdasta. Rakennustyöt ovat jääneet osittain keskeneräisiksi ja siksi alueella pystyy hahmottamaan eri valmistumisasteelle jääneitä linnoituslaitteita ja myös ajan rakennusmenetelmiä ja työjärjestyksiä. |
| metsakeskus.1000011238 |
445 |
Sandholms kobben |
10002 |
12013 |
13130 |
11006 |
27000 |
213085.99800000 |
6640769.71000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011238 |
Kohde sijaitsee pienen puuttoman luodon korkeimmalla kohdalla, vaakasuoralla kuperalla graniittipinnalla. Paikalta on esteetön näkyvyys kaikkiin ilmansuuntiin.
Kallioon on hakattu kompassiruusukuvio, jossa kahdeksan keskipisteen kautta kulkevaa päähaaraa ja kahdeksan kehästä sisäänpäin osoittavaa välihaaraa. Kuvio on pyöreä, ja sen halkaisijia on 27 senttimetriä. Pääilmansuunnat on merkitty kehän ulkopuolelle kirjaimin S, W, N ja O. Keskipisteessä on kuoppa. Uurre on selvästi luettava ja hyvin säilynyt. Sen leveys on 6-10 millimetriä. kompassiruusun pohjoisreunassa on heikosti luettava hohtimien ja X-kirjaimen muotoinen kuvio.
Magneettiseen deklinaatioon perustuvan iänmäärityksen mukaan komapssiruusu olisi tuntuvasti vuotta 1800 vanhempi, todennäköisesti 1600-luvulta. Jos kompassia ei ole käytetty ilmansuuntien osoittimena, kuvion ikää ei voi määritellä deklinaation perusteella. Sandholmilainen informantti on toisen käden tiedon mukaan kertonut kompassiruusun olevan noin sadan vuoden ikäinen. Tiedossa ei ole millä peruusteella. |
| metsakeskus.1000011239 |
445 |
Revberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
214054.54900000 |
6652390.04800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011239 |
Kohde sijaitsee Lökholmin saarella, III Salpausselkään kuuluvalla huuhtoutuneella laella, joka on louhikkoa.
Kohde on pyöreä, poikkileikkaukseltaan kraaterimainen raunio, jonka pituus on 10,1 metriä, leveys 8,5 metriä ja korkeus 1,2 metriä. Röykkiö on kasattu lähes yksinomaan pyöristyneistä, tasakokoisista kivistä ja lohkareista. Röykkiön pinnassa on paljon pikkukiviä, etenkin sen keskiosassa. Röykkiön reunat ovat selväpiirteiset ja hyvin erottuvat. Röykkiön lounaisreunassa on 3 metrin pituinen, reunasta ulospäin työntyvä lohkarekieleke. Röykkiön keskellä on suuri kraateri, joka ulottuu alla olevan louhikon tasoon saakka. Lisäksi röykkiön koillisreunassa on edellistä pienempi kraateri.
Hauta sijaitsee maastossa hiukan alempana kuin Gluckertin (1976) rantapintavyöhyke Litorina VI (600 BC). Haudan suurin mahdollinen ikä on noin 400-200 BC. Inventoijan mukaan pikkukivien suuri määrä rakenteen pinnassa voisi viitata sen nuoreen ikään. |
| metsakeskus.1000011239 |
445 |
Revberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
214054.54900000 |
6652390.04800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011239 |
Kohde sijaitsee Lökholmin saarella, III Salpausselkään kuuluvalla huuhtoutuneella laella, joka on louhikkoa.
Kohde on pyöreä, poikkileikkaukseltaan kraaterimainen raunio, jonka pituus on 10,1 metriä, leveys 8,5 metriä ja korkeus 1,2 metriä. Röykkiö on kasattu lähes yksinomaan pyöristyneistä, tasakokoisista kivistä ja lohkareista. Röykkiön pinnassa on paljon pikkukiviä, etenkin sen keskiosassa. Röykkiön reunat ovat selväpiirteiset ja hyvin erottuvat. Röykkiön lounaisreunassa on 3 metrin pituinen, reunasta ulospäin työntyvä lohkarekieleke. Röykkiön keskellä on suuri kraateri, joka ulottuu alla olevan louhikon tasoon saakka. Lisäksi röykkiön koillisreunassa on edellistä pienempi kraateri.
Hauta sijaitsee maastossa hiukan alempana kuin Gluckertin (1976) rantapintavyöhyke Litorina VI (600 BC). Haudan suurin mahdollinen ikä on noin 400-200 BC. Inventoijan mukaan pikkukivien suuri määrä rakenteen pinnassa voisi viitata sen nuoreen ikään. |
| metsakeskus.1000011240 |
922 |
Pappila Arvintie |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
319688.38000000 |
6801209.78000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011240 |
Pappilan lounaispuolisella pellolla on pohjois-etelä suuntainen etelään kapeneva peltosaareke, jonka tarkastuksen yhteydessä havaittiin kolme matalaa röykkiötä, peltoraunio sekä pohjois-etelä suuntainen kivilatomus. Kohde sijaitsee peltosaarekkeella Kirkkolahteen laskevan mäen päällä. Kohteen luoteispuolella on Vesilahden vanhan, vuonna 1868 palaneen Pappilan rauniot. Peltosaarekkeen aluskasvillisuus on heinää, mutta saarekkeella kasvaa myös neljä kuusta ja kataja. Peltosaarekkeen pohjoispuolelle aukeaa näkymä Pyhäjärvelle.
Röykkiöt ovat maan- ja kivensekaisia, matalia ja muodoltaan soikeita. Röykkiö 1 oli kivisin ja sem näytti rajutuvan suurempiin kiviin. Röykkiöt saattavat olla rakennettu ennen 1700-luvun loppua, sillä alue näyttää viljelemättömältä P.Bergiuksen 1783 laatimassa kartassa. Kohdetta ympäröiviltä pelloilta tehtiin pienimuotoinen pintapoiminta, jonka tuloksena havaittiin pellolla liitupiipunpesän katkelma ja hevosenkengänaula peltosaarekkeen itäpuolisen pellon reunasta kohteiden läheisyydestä. Havaittujen rakenteiden ikä ei tutkimuksen yhteydessä selvinnyt, röykkiöitä 1-3 ja aitamaista kivilatomusta ei voida pitää muinaismuistolailla rauhoitettuna muinaisjäännöksinä. Ne kuitenkin edustavat vanhan Pappilan ympäristön pitkäaikaista viljelyhistoriaa joten niiden säilyttäminen on suositeltavaa.
|
| metsakeskus.1000011241 |
445 |
Tomtar |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
213705.68500000 |
6652435.02900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011241 |
Kohde sijaitsee Lökholmin saarella, kyläasutuksen tuntumassa, loivassa kivikkoisessa mäenrinteessä ja alavammassa viljelykseen otetussa mastossa.
Paikalta on tehty 1930-luvulla kaksi löytöä otettaessa aluetta viljelyyn ja laitumeksi. Esineiden tarkempi löytöpaikka ei ole tiedossa.
1. Piilukirveen terä (TMM 12959). Suuri ja leveäteräinen, jossa pitkä varsiputki. Esinettä on luonnehdittu löytöluettelossa "keskiaikaiseksi". Esine on kadonnut museon kokoelmista.
2. Valinmuotti, joka on tasavarstisen ristin muotoinen. Esine on hiekkakiveä tai arkosiittia. Pituus 64 ja leveys 69 millimetriä. Ristin haarat levenevät kärkiä kohti. Varsissa on kuusenhavuornamenttia ja keskellä pieni ristikuvio. Varsien kärjet ovat koverat, ja ylöspäin suutautuva varsi on kapeampi kuin muut. Yksityiskokoelmissa
|
| metsakeskus.1000011242 |
91 |
Tukikohta IV:9 (Jakomäki) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
393050.42600000 |
6681151.02800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011242 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Kaivantopuistossa, Lahdenväylän ja Porvoonväylän risteyksen koillispuolella, korkean kallion reunalla, avokalliolla.
Kohteessa on kallioon louhittuja taistelu- ja yhdyshautoja, jotka on tuettu betonilla kautta linjan. Taisteluhautaa n. 30 m, torjuntasuuntana länsi.
Yksi betoninen konekivääriasema ja betoninen tähystysasema ja kolme suojahuonetta. Kakki katetut rakenteet on räjäytetty. Kohteen pohjoispuolella on säästynyt piikkilankaesteen koillinen-lounas -suuntaista piikkilankaesteen suojavallia noin 25 metrin matkalta.
Kohteessa tehtiin 1998-2002 hoitotoimenpiteitä. Hautoja on puhdistettu ja ympäristön kasvillisuutta raivattu.
Kivikon ja Jakomäen alueen tukikohta IV:n linnoituslaitteet (kohteet IV:1, 5-14 ja tykkipatteri 70 sekä yhdystieverkosto) muodostavat hyvin säilyneen linnoitekokonaisuuden. Alueella voi muodostaa selkeän kuvan ensimmäisen maailmansodan aikaisen hajasijoitetun linnoitusjärjestelmän mukaisesta tukikohdasta. Rakennustyöt ovat jääneet osittain keskeneräisiksi ja siksi alueella pystyy hahmottamaan eri valmistumisasteelle jääneitä linnoituslaitteita ja myös ajan rakennusmenetelmiä ja työjärjestyksiä. |
| metsakeskus.1000011243 |
922 |
Anttila |
10001 |
12004 |
13045 |
11002 |
27000 |
318346.92100000 |
6801827.52700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011243 |
Kohde sijaitsee Vesilahden kirkonkylän eteläpuolella sijaitsevan Anttilanvuoren kivisellä ja jyrkähköllä länsirinteellä. Paikalla kasvaa mm. kuusia. Kiviaita on kaksi metriä pitkä ja hieman kaareva rinnettä vastaan. Kiviaita on noin 40-50 cm korkea ja se on rakennettu kahden kiven välille, kiviaita on sammaloitunut. Kyseessä ei ole rauhoitettu muinaismuisto, rakenne on kuitenkin ihmistoiminnan tulos. Vastaavankaltaisiin rakenteisiin saattaa liittyä tarinaperinnettä mm. pakopaikkana tai tähystyspaikkana toimimisesta. |
| metsakeskus.1000011244 |
445 |
Långören 1 |
10002 |
12001 |
13208 |
11006 |
27000 |
214485.37100000 |
6653034.79900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011244 |
Kohde sijaitsee Långörenin saaren luoteisrannalla, louhikoisessa rinteessä. Saari kuuluu III Salpausselkään.
Pyöristyneistä lohkareista koostruvaan louhikkorinteeseen on raivattu tasainen, vaakasuora ja muodoltan soikea ala. Raivatun alan pituus on itälänsisuuntaan 2,1 metriä ja leveys pohjoiseteläsuuntaan 1,5 metriä. Ympäröiviä lohkareita on osaksi kasattu päällekkäin. Kyseessä on nk. tomtning-jäännös. Pari metriä tomtningista alaspäin rinnettä on löysästi paikoillaan oleva lohkare, joka lienee vieritetty rakenteesta.
Rakenne on ainoa tähän mennessä Saaristomeren kansallispuiston yhteistoiminta-alueelta tavattu jyrkkään rinteeseen rakennettu tomting-jäännös. Tyyppi tunnetaan kuitenkin muualta; se on dokumentoitu esimerkiksi Haaparannan saaristosta (suterräng-tomtning, Olofsson ja Lindström 1990:9-10).
Rakenteen maksimi-ikä on 1160 +/-70 ja keskiveden tasoa vastaava ikä 890 +/-90.
Vuoden 2019 inventoinnin aikaan katajikko on vallannut rantavyöhykkeen niin, ettei tomtningia enää voi löytää katajikosta. |
| metsakeskus.1000011245 |
91 |
Tukikohta IV:10 (Kivikko) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
393155.45700000 |
6680517.10800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011245 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen kolmesta puolustusasemasta, luolista ja kaponieeristä muodostuva kokonaisuus. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Kivikon ulkoilupuistossa Lahdenväylän itäpuolella olevan korkean kallion pohjois- ja länsilaidalla. Jyrkänteet ja tiheä sekametsikkö tekevät kohteen maastosta vaikekulkuisen.
Kallion pohjoislaidalla on kolme puolustusasemaa, joiden välillä on yhdyshaudat. Taistelu- ja yhdyshaudat on louhittu kallioon ja ne on ehditty betonoida vain osittain. Koillisosassa on betonista taisteluhautaa 60 m, torjuntasuuntana pohjoinen. Tuliasemat ja suojahuoneet ovat jääneet keskeneräisiksi. vain kuopat on louhittu.
Luoteisosan puolustusaseman eteläpuolella on kallioon louhittu, kääntyvän suorakaiteen muotoinen luola (60 m²) , jonka sisäänkäynnin betonointityöt ovat osittain valmistuneet. Luolan betoniseinissä on komerosyvennyksiä. Kohteen keskiosassa on hevosenkengän muotoinen luola (110 m²), joka on jäänyt keskeneräiseksi. Vain louhinta on valmistunut. Luolalta johtaa yhdyshauta kohteen eteläosaan, jossa on ristin muotoinen, keskeneräinen luola (130 m²) . Ristin ‘yläpää’ on ollut tarkoitus louhia kuiluksi ylös kallion huipulle.
Kohteen länsireunassa on keskeneräinen kaponieeri eli sivustatuliasema kahdella tuliasemalla. Sen itäpuolelle on alettu louhia luolaa, kahdella sisäänkäynnillä.
Museoviraston Arkeologisten kenttäpalveluiden suorittamassa Lahden väylän tuntumassa sijaitsevien ensimmäisen maailmansodan aikaisten linnoitekohteiden inventoinnissa vuonna 2020 kartoitettiin kohteen länsi- ja etelälaidan louhekivikasoja. Länsikulmassa kivikasat ulottuvat linnoitetun mäen länsipuolta kulkevan ulkoilureitin itäreunan tuntumaan asti.
Kivikon ja Jakomäen alueen tukikohta IV:n linnoituslaitteet (kohteet IV:1, 5-14 ja tykkipatteri 70 sekä yhdystieverkosto) muodostavat hyvin säilyneen linnoitekokonaisuuden. Alueella voi muodostaa selkeän kuvan ensimmäisen maailmansodan aikaisen hajasijoitetun linnoitusjärjestelmän mukaisesta tukikohdasta. Rakennustyöt ovat jääneet osittain keskeneräisiksi ja siksi alueella pystyy hahmottamaan eri valmistumisasteelle jääneitä linnoituslaitteita ja myös ajan rakennusmenetelmiä ja työjärjestyksiä. |
| metsakeskus.1000011246 |
445 |
Långören 2 |
10002 |
12001 |
13208 |
11006 |
27000 |
214415.40100000 |
6652844.87200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011246 |
Kohde sijaitsee Långörenin saaren eteläosassa, saaren korkeimman kalliohuipun koillisrinteen alla. Kohteen sijaintipaikka kuuluu III Salpausselkään ja on louhikkoa. Tomtning-jäännökseltä on hyvä näkyvyys kaikkiin ilmansuuntiin.
Graniittinen kallionseinä muodostaa tomtning-jäännöksen etelä- ja länsiseinät. Eteläseinämän pituus on noin 6 metriä ja korkeus 2,0-2,5 metriä. Länsisenämän pituus on puolestaan noin 5 metriä ja korkeus 1,5-2,5 metriä. Seinämien alaosat ovat pystysuorat, yläosat kaltevat. Tomtningin pohjoisreunan muodostaa kylmämuuraus, jossa on pyöristyneitä ja pääosin tasakokoisia lohkareita. Kylmämuurin länsiosa on itälänsisuuntainen, kun taas 5,7 metrin pituinen itäosa kaartuu luoteiskaakkoissuuntaiseksi neljän metrin pituudelta. Muurin länsi- ja itäosan taitteesta erkanee sisäpuolelle 2 metrin pituinen haara, joka jakaa lattiatilan kahteen osaan. Muurin länsiosan korkeus on 0,8 metriä ja itäosan 0,6 metriä. Lattiatason keskiosa on paljas, itä- ja länsiosat ovat tiheän katajan peitossa. Lattiataso on vaakasuora ja kivetön. Rakenteen itäpäässä on epäselvä, noin metrin levyinen kulkuaukko.
Kataja on vallannut koko permantotason. Pinta-ala arviolta 21 m2. Kivet pyöristyneitä ja
tasakokoisia, selvästi reunamoreenin laen ainesta. Seinämän korkeus 1.8-2.3 m. Muurista SE lähtee lohkarervivi, joka on peittynyt katajiin. Permanto tasainen. Tomtningin sisältä tai edestä ei näe kylälle, mutta seinämän päältä on esteetön näkyvyys. (Tuovinen 2019)
Tomtning-jäännöksen maastokorkeus on likimain sama kuin Gluckertin (1976) rantapintavyöhyke Litorina VII. Rakenteen suurin mahdollinen ikä on siten noin AD 200. |
| metsakeskus.1000011247 |
615 |
Teerivaara |
10002 |
12001 |
13001 |
11004 |
27000 |
528136.80700000 |
7279749.11800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011247 |
Todennäköinen asumuspainanne sijaitsee Teerivaaran ja Iso-Syötteen välisellä Teerisuolla noin 500 metriä Metsähallituksen Luontokeskuksesta pohjoiskoilliseen. Painanne on pienellä ja matalalla suon keskellä sijaitsevalla hiekkakumpareella. Painanne on suorakaiteenmuotoinen ja kooltaan noin 7,5 x 6 metriä. Painanteessa on vajaan metrin levyiset ja noin 15-20 cm korkuiset maavallit. Koepistoissa paljastui sekä keskiosan painanteesta että maavalleista paksu huuhtoutumiskerros. Ympäristössä ei havaittu muita rakenteita tai irtolöytöjä.
Kohteella käytiin 2019 (P. Pelttari). Kohde on muuten ennallaan, mutta aivan vastikään (kesällä 2019) on saatu valmiiksi päiväreitti Teerivaaralle ja reitti kulkee kohteen vierestä, asuinpainanteen vallin länsipuolelta. Reitin linjaus on tällä hetkellä siedettävä ja kunto määriteltävissä hyväksi, mutta kulumista tulee seurata.
2023: Kohde ennallaan. |
| metsakeskus.1000011248 |
615 |
Romevaara |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
528300.75500000 |
7276830.29500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011248 |
Kuoppa sijaitsee Iso-Syötteeltä kohti Romeojaa kulkevan polun länsipuolella, polusta noin 70 metriä länteen. Kuoppa on kaivettu pienelle moreenikumpareelle. Kuoppa on soikea ja kooltaan noin 2 x 1,5 metriä ja syvyydeltään noin 60 cm. Kuoppaan ei tehty koepistoa, joten kerrostumisrakenteesta ei ole havaintoa. Kuopan ympäristö on tuoretta kuusikkokangasta ja maaperä moreenia.
Vuoden 2010 inventoinnissa havaittiin ohut huuhtoutumiskerros kuopan reunassa ja pohjassa; ulkoreunalla ei kaksoismaannosta; kuopan pohjalla osittain sekoittunutta maata. Kuopan funktio epäselvä, kosteassa maaperässä huuhtoutumiskerros voi syntyä verraten nopeasti, kuopan ikä saattaa olla jopa alle 100 vuotta.
Inventointi 2024: Kohde on ennallaan. Lähialueelta etsittiin lisää mahdollisia kuoppajäännöksiä, mutta sellaisia ei tavattu. Inventoinnin yhteydessä kohteelle laadittiin aluerajaus. |
| metsakeskus.1000011249 |
91 |
Tukikohta IV:11 (Kivikko) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
393355.34200000 |
6680451.68400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011249 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Kivikon ulkoilupuiston itäosassa, Patteripolun vierellä kulkevan ulkoilutien (vanha yhdystie) länsipuolella, osin avokalliolla ja osaksi metsässä.
Kohde on jäänyt keskeneräiseksi. Taisteluasemat on ollut tarkoitus rakentaa mäen koillisreunalle. Kallioon on louhittu hautaa sekä kuoppia suojahuoneita ja tuliasemia varten. Kohteen taustalle, lounaaseen johtaa yhdyshauta, joka on osaksi kaivettu maahan. Haudan päässä on isokokoinen kallioon louhittu kuoppa suojahuonetta varten.
Kivikon ja Jakomäen alueen tukikohta IV:n linnoituslaitteet (kohteet IV:1, 5-14 ja tykkipatteri 70 sekä yhdystieverkosto) muodostavat hyvin säilyneen linnoitekokonaisuuden. Alueella voi muodostaa selkeän kuvan ensimmäisen maailmansodan aikaisen hajasijoitetun linnoitusjärjestelmän mukaisesta tukikohdasta. Rakennustyöt ovat jääneet osittain keskeneräisiksi ja siksi alueella pystyy hahmottamaan eri valmistumisasteelle jääneitä linnoituslaitteita ja myös ajan rakennusmenetelmiä ja työjärjestyksiä. |
| metsakeskus.1000011250 |
322 |
Örö 01 kivilatomukset |
10007 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
238225.90400000 |
6639250.45500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011250 |
1. Lounaisin latomus. Nelisivuinen kivilatomus, jonka sivut ovat pääilmansuuntien suuntaiset. Pyöristyneitä ja särmikkäitä kiviä ja lohkareita, noin 0-100 kg, päällä ja W-seinämässä yksittäisiä vielä suurempia lohkareita. Pystysuorat kylmämuuratut seinämät ovat huolellista työtä. W-seinämässä suurten lohkareiden väliin jääviä rakoja on tilkitty pikkukivillä. Laki näyttää alun perin tasaiselta. SE-kulmassa on romahdus, joka jäkälättömien pintojen perusteella näyttää resentiltä. Romahtaneesta kulmasta on nostettu lohkareita latomuksen päälle. E-sivun pituus on 2.3 m, N-sivun 3.3 m, S-sivun 3.4 m, W-sivun 2.5 m. Korkeus on 1.3 m.
2. Kaakkoisin latomus, 5 m itään edellisestä. Nelisivuinen kivilatomus, jonka sivut ovat pääilmansuuntien suuntaiset. Pyöristyneitä ja särmikkäitä kiviä ja lohkareita, noin 10-200 kg. Pystysuorat kylmämuuratut seinämät. Laki on tasainen. E-sivu on hajonnut, osittain myös N-sivu. Latomuksen N-puolelle on kasattu tienteossa nostet-tuja lohkareita. Pituudet: S-sivu 2.9 m, W-sivu 2.2 m, E-sivu noin 2.6 m, N-sivu noin 3.0 m. Korkeus 1.3 m.
3. Koillisin latomus, 8 m NNE edellisestä. Matala nelisivuinen kivilatomus, jonka sivut ovat pääilmansuuntien suuntaiset. Pyöristyneitä ja särmikkäitä kiviä ja lohkareita, noin 0-200 kg. Matala, epäselvä rakenne. Osittain todennäköisesti tienteossa räjäytettyjä lohkareita. Pituudet: N-sivu 2.9 m, W-sivu 2.2 m, E-sivu 2.2 m, S-sivu 3.2 m.
Korkeus 0.6 m.
4. Keskimmäinen soratien pohjoispuolella olevista kivilatomuksista, 9 m W edellisestä. Nelisivuinen kivilatomus, jonka sivut ovat pääilmansuuntien suuntaiset. Pyöristyneitä ja särmikkäitä kiviä ja lohkareita, noin 10-200 kg, yksittäisiä suurempiakin. Pystysuorat kylmämuuratut seinämät. Laki tasainen. S-seinämä on romahtanut. Romahdus on resentti, koska pinnat ovat jäkälättömiä ja tyvestä 2.5 cm:n paksuinen pihlaja on taipunut romahtaneiden lohkareiden alle. Romahduksen sisältä on paljastunut louheen kaltaista silppumaista kiveä. Pituudet: E-sivu 2.4 m, N-sivu 3.4 m, W-siv?? 2.3 m, S-sivu 2.9 m. Korkeus 0.9 m.
5. Luoteisin latomus, 7 m W edellisestä. Nelisivuinen kivilatomus, jonka sivut ovat pääilmansuuntien suuntaiset. S-osa on korkea. Pyöristyneitä ja särmikkäitä kiviä ja lohkareita, näkyvissä olevat noin 10-100 kg. S-reunassa yksittäinen suuri särmikäs lohkare. S-seinämä kylmämuurattu, muut matalia reunoja. Pituudet: E-sivu 2.6 m, N-sivu 2.7 m, W-sivu 2.3 m, S-sivu 2.9 m. Korkeus 0.9 m.
Kiviraunioita on aikaisemmin pidetty jonkin massiivisen rakenteen perustuksina. Ne näyttäisivät kuitenkin pikemminkin liittyvän metsän läpi kulkevaan polkuun, joka toimi oikotienä 12 tuuman patterilta rivitalolle. Polku on todennäköisesti peräisin venäläiseltä ajalta; ainakin se on merkitty topografiseen karttaan 1:10000 vuodelta 1938. Pitkän Ikävän varressa on samankaltaisia kiviraunioita, jotka ovat tien reunassa, kylmämuuratut seinämät tien suuntaisina. |
| metsakeskus.1000011251 |
615 |
Romelampi 1 |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
525014.06700000 |
7277716.93200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011251 |
Pitkin Pärjänjoen itärantaa kulkee retkeilypolku, Romelammen luoteispuolelta, aivan polun itäpuolelta löytyi kuoppajäännös, mahdollisesti pyyntikuoppa. Kuoppa on pyöreä ja halkaisijaltaan noin 1,7 metriä ja syvyydeltään 30 cm. Kuoppaa on vaikea havaita, koska se on aivan suurehkon kuusen tyvessä ja kuusen alaoksat peittävät sen näkyvistä. Kuoppaan tehdyssä koepistossa paljastui paksu huuhtoutumiskerros.
2023: Kohde on kuvien perusteella vuoden 2006 kaltaisessa kunnossa, joskin nyt oli helpommin havaittavissa sillä kuusen alaoksat olivat aiempaa paljaammat.
2024: Kuoppa on muinaisjäännösrekisterissä kuvatun mukainen. |
| metsakeskus.1000011252 |
91 |
Tukikohta IV:12 (Kivikko) |
10002 |
12011 |
13108 |
11006 |
27009 |
393319.35500000 |
6680365.71800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011252 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen luola. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Kivikon ulkoilupuistossa, Linnoittajantien länsipuolella kulkevan ulkoilutien (vanha yhdystie) pohjoispuolella verkkoaidalla ympäröidyllä, tiheää puustoa kasvavalla alueella.
Kohde on kallioon louhittu hevosenkengän muotoinen luola, jonka pinta ala on 210 m². Luola on veden täyttämä. Betoniseiniä ei ole ehditty rakentaa.
Luolasta johtaa kaksi syvää rotkoa yhdystielle. Läntinen yhdyshauta haarautuu pohjoiseen ja päättyy kallioiden suojaamaan notkelmaan. Kohde on ympyröity verkkoaidalla, jonka portti on lukittu.
Kohteen eteläpuolelta kulkee yhdystie. Tien eteläpuolella on suuria kumpuja louhintajätettä.
Kivikon ja Jakomäen alueen tukikohta IV:n linnoituslaitteet (kohteet IV:1, 5-14 ja tykkipatteri 70 sekä yhdystieverkosto) muodostavat hyvin säilyneen linnoitekokonaisuuden. Alueella voi muodostaa selkeän kuvan ensimmäisen maailmansodan aikaisen hajasijoitetun linnoitusjärjestelmän mukaisesta tukikohdasta. Rakennustyöt ovat jääneet osittain keskeneräisiksi ja siksi alueella pystyy hahmottamaan eri valmistumisasteelle jääneitä linnoituslaitteita ja myös ajan rakennusmenetelmiä ja työjärjestyksiä. |
| metsakeskus.1000011254 |
91 |
Tukikohta IV:13 (Kivikko) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
393359.34300000 |
6680283.75300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011254 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee metsikössä Linnoittajantien länsipuolella, Linnoittajantien ja Ruutipolun risteyksestä noin 70-80 metriä pohjoiseen parkkipaikan pohjoislaidalla.
Työt ovat jääneet keskeneräiseksi. Kohteessa on maahan kaivettua ja kallioon louhittua hautaa. Osa kohteesta on jäänyt Linnoittajantien sekä kohteen eteläpuolella sijaitsevan kiinteistön Linnoittajantie 6 alle ja tuhoutunut. Kohde on siis aikanaan ollut laajempi ja ulottunut nykyisestä sijainnistaan kaakkoon.
Kivikon ja Jakomäen alueen tukikohta IV:n linnoituslaitteet (kohteet IV:1, 5-14 ja tykkipatteri 70 sekä yhdystieverkosto) muodostavat hyvin säilyneen linnoitekokonaisuuden. Alueella voi muodostaa selkeän kuvan ensimmäisen maailmansodan aikaisen hajasijoitetun linnoitusjärjestelmän mukaisesta tukikohdasta. Rakennustyöt ovat jääneet osittain keskeneräisiksi ja siksi alueella pystyy hahmottamaan eri valmistumisasteelle jääneitä linnoituslaitteita ja myös ajan rakennusmenetelmiä ja työjärjestyksiä. |
| metsakeskus.1000011255 |
91 |
Tukikohta IV:14 (Kivikko) |
10002 |
12011 |
13108 |
11006 |
27009 |
393110.44500000 |
6679914.89500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011255 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen luola. Kohde sijaitsee Linnoituksentie 8:n pohjoispuolella ulkoilutien varressa. Rakennusajankohta 1915-1918.
Kallioon louhittu betoniseinäinen, ristin muotoinen luola, jonka pinta-ala on 70 m². Lukittu. Luolalta johtaa länteen veden poistoon tarkoitettu oja. |
| metsakeskus.1000011256 |
91 |
Tykkipatteri 69 (Kontula) |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27009 |
393498.84300000 |
6679655.77100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011256 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen tykkipatteri. Rakennusajankohta 1915-1917. Kohde sijaitsee Kontulankaari 1:n ja Kaarikuja 4;n kerrostalojen pihamaalla metsikössä.
Neljän tykin patteri, jonka rintasuojana on ollut maarakenteinen valli. Rakenteet ovat osin maatuneita ja niitä on täytetty puutarhajätteillä mutta kahden tykkiaseman hahmoa erottuu maastossa sekä näiden välistä yhdyshautaa. Tykkiasemien nurkista erottuu betonikulmia, jotka ovat todennäköisesti suojahuoneiden kattorakenteita. Patterin itäosaa erottuu kumpuna pihanurmikolla Kaarikuja 4:n itäisimmän kerrostalon länsipuolella. Kummussa on havaittavissa betonirakenteita. Rakennuksen itäpuolella olevalla nurmikentällä erottuu laakea terassimainen muoto, jonka alla saattaa olla patterin itäpään rakenteita.
Aseistuksena on ollut 4 kpl 152 mm:n 120 puudan piirityskanuunaa mallia 1877. Pääampumasuuntima on ollut pohjoiskoilliseen. Patteri sijaitsee tukikohta IV alueella.
Kohteen rajausta muutettiin 07/2022 maastotarkastuksen perusteella. |
| metsakeskus.1000011257 |
91 |
Tykkipatteri 70 (Kontula) |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27009 |
393257.38600000 |
6679795.94700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011257 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen tykkipatteri. Rakennusajankohta 1915-1917. Kohde sijaitsee Patteripuistossa, Kivikonkaaren ja Linnoituksentien risteyksen koillispuolella.
Patteri oli tarkoitettu kahdelle tykille. Sen rintasuojan muodostaa osittain rakennettu maavalli ja osittain kallio. Tykkiasemien välissä on ollut suojahuone, joka on nykyisin tuhoutunut ja näkymättömissä ulkoilutien alla.
Kummankin tykkiaseman etuosassa on ollut suojahuone rintasuojan alapuolella. Läntisemmän tykkiaseman rakenteet ovat säilyneet paremmin. Tykkiaseman koillisnurkassa on säilynyt huonetilan betonikatto ehyenä vaikka teräspalkit on räjäytetty pois. Patterin aseistuksena on ollut kaksi 152 mm:n Canet tykkiä, joiden pääampumasuunta on ollut pohjoikoilliseen. Patteri sijaitsee tukikohda IV alueella.
Patterin keskiosan päältä kulkee ulkoilutie. Aluetta on puhdistettu vesakosta, läntisen tykkiaseman edusta on nyttemmin mukulakivetty ja kohde on varustettu opaskyltillä.
Kivikon ja Jakomäen alueen tukikohta IV:n linnoituslaitteet (kohteet IV:1, 5-14 ja tykkipatteri 70 sekä yhdystieverkosto) muodostavat hyvin säilyneen linnoitekokonaisuuden. Alueella voi muodostaa selkeän kuvan ensimmäisen maailmansodan aikaisen hajasijoitetun linnoitusjärjestelmän mukaisesta tukikohdasta. Rakennustyöt ovat jääneet osittain keskeneräisiksi ja siksi alueella pystyy hahmottamaan eri valmistumisasteelle jääneitä linnoituslaitteita ja myös ajan rakennusmenetelmiä ja työjärjestyksiä. |
| metsakeskus.1000011258 |
445 |
Djupklevudden |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
186957.00000000 |
6673406.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011258 |
Kohde sijaitsee Kälön pohjoisosassa, tasaisella kaakkoon laskevalla kalliopinnalla. Kiviraunio on lähes pyöreä, ja sen pituus on 7,1 metriä, leveys 6,2 metriä ja korkeus 0,7 metriä. Raunio on koottu enimmäkseen pyöristyneistä kivistä ja lohkareista. Röykkiön pohjoisosassa on pyöristyneitä siirtolohkareita, ja keskellä laaja, kallioon ulottuva kraateri. Raunion vieressä kaakkoispuolella on kalliolla kivikasa.
Kohteen rantavyöhykeajoitus on AD 920 +/-90 ja keskivesiajoitus 680 +/-100. Djupklevuddenin hauta on rantavyöhykeajoituksen puolesta tähän mennessä nuorin löydetty hautaraunio Saaristomeren kansallispuiston yhteistoiminta-alueella. |
| metsakeskus.1000011259 |
91 |
Tukikohta IV:tie (Kivikko, Jakomäki) |
10002 |
12011 |
13118 |
11006 |
27009 |
393401.32300000 |
6680757.56100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011259 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen yhdystieverkosto. Rakennusaika 1915-1918. Kohde sijaitsee Kivikon ulkoilupuistossa kulkien alueen eteläosassa patterilta 70 pohjois-etelä -suunnassa kohteiden IV:11 ja 12 itäpuolelta ja pohjoisosassa itä-länsi -suunnassa puolustusasemien IV:5-7 eteläpuolella.
Tukikohdan alueella on ollut alunperin n. 2,5 km yhdystietä, joka oli vielä 1980-luvun puolivälissä alkuperäisessä asussaan. Myöhemmin tien mukulakivetty pinta on peitetty useissa kohdissa kivituhkalla ja soralla. Vanhojen tielinjojen ympäristöön ja vierille on tehty mittava uusien ulkoiluteiden verkosto.
Pohjoisosan itä-länsi suuntaisella osuudella kohteen IV:6 läheisyydessä vaurioitui 1996 osa yhdystiestä raskaiden työkoneiden painosta. Tieosuus entisöitiin noin 300 metrin matkalta täydellisesti.
Kivikon ja Jakomäen alueen tukikohta IV:n linnoituslaitteet (kohteet IV:1, 5-14 ja tykkipatteri 70 sekä yhdystieverkosto) muodostavat hyvin säilyneen linnoitekokonaisuuden. Alueella voi muodostaa selkeän kuvan ensimmäisen maailmansodan aikaisen hajasijoitetun linnoitusjärjestelmän mukaisesta tukikohdasta. Rakennustyöt ovat jääneet osittain keskeneräisiksi ja siksi alueella pystyy hahmottamaan eri valmistumisasteelle jääneitä linnoituslaitteita ja myös ajan rakennusmenetelmiä ja työjärjestyksiä. |
| metsakeskus.1000011260 |
91 |
Tukikohta IV:este 1 (Jakomäki) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
393214.39500000 |
6681038.45100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011260 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen piikkilankaeste. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Porvoonväylän eteläpuolella ja osin Lahdenväylän ramppien keskellä.
Alkuaan noin kilometrin mittaisesta piikkilankaesteestä on jäljellä esteen suojavalleja noin 230 m. Porvoonväylän ja Lahdenväylän ramppien välissä olevalla alueella on jäljellä noin 15 metrin matkalla luode-kaakko -suuntaista torjuntasuuntaan loivasti viettävää maavallia, jonka esteen puoleinen jyrkkä sivu on n. 1-1,5 m korkea. Este on sijainnut noin 30 cm syvässä kaivannossa, jonka leveys on 7 metriä. Valli jatkuu samanlaisena puolustusaseman IV:7 pohjoispuolella, Porvoonväylän eteläreunalla n. 190 m itä-länsi suuntaisena kaartuen lopulta kaakkoon. Tämä valli katkeaa Porvoonväylän ylikulkusillan kohdalla. Em. vallin päästä 25 metriä koilliseen sijaitsee kolmas valli, puolustusaseman IV:6 pohjoispuolella. Siitä on jäljellä noin 80 m koillinen-lounas -suuntaista vallia, jonka itäosa on jäänyt Porvoonväylän alle.
Kohteen IV:7 pohjoispuolella olevan vallin ja sen takana sijainneen esteen matalan, n. 6 m leveän kaivannon kasvillisuutta on raivattu ja esteen yli on rakennettu kevyen liikenteen väylä siltoineen moottoritien yli.
Laine on olettanut vuoden 1996 inventoinnissaan kohteiden IV:5 ja 7 ja 10 etumaastossa olevia kivilatomuksia piikkilankaesteiden rakenteiksi. Kyseessä on kuitenkin linnoitteiden rakentamisessa syntynyttä louhintajätettä, jota on käytetty asemien edessä maaston notkelmien täyttämiseen kuolleiden kulmien ehkäisemiseksi. Piikkilankaesteet ovat sijainneet pitemmän etäisyyyden päässä puolustusasemista.
Kivikon ja Jakomäen alueen tukikohta IV:n linnoituslaitteet (kohteet IV:1, 5-14 ja tykkipatteri 70 sekä yhdystieverkosto) muodostavat hyvin säilyneen linnoitekokonaisuuden. Alueella voi muodostaa selkeän kuvan ensimmäisen maailmansodan aikaisen hajasijoitetun linnoitusjärjestelmän mukaisesta tukikohdasta. Rakennustyöt ovat jääneet osittain keskeneräisiksi ja siksi alueella pystyy hahmottamaan eri valmistumisasteelle jääneitä linnoituslaitteita ja myös ajan rakennusmenetelmiä ja työjärjestyksiä. |
| metsakeskus.1000011261 |
445 |
Pattskär 1 |
10002 |
12005 |
13073 |
11006 |
27000 |
184917.31700000 |
6639689.99800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011261 |
Kohde sijaitsee Pattskärin pohjoiseteläsuunnassa halkaisevan kapean salmen rannalla, salmen länsirannalla.
Rannassa on vieritetty hyvin suuria lohkareita rannan tasoittamiseksi veneenvetopaikaksi. Rantavyöhykkeessä on nähtävissä neljä rantaa vasten kohtisuoraa raivattua tasannetta, joita raivatut lohkareet reunustavat. Tasanteiden mitat eteläisismmästä tasanteesta pohjoisimpaan lueteltuna:
1. Pituus 10 metriä, leveys 1,2-1,5 metriä.
2. Pituus 11 metriä, leveys 1,2-1,3 metriä.
3. Pituus 14 metriä, leveys 1,2-1,5 metriä. Yläosassa suuria lohkareita.
4. Pituus 14 metriä, leveys 1,2-1,8 metriä.
Kaikkien raivattujen tasanteiden yläosat ovat katajien peittämiä. Klangin (et al. 1991:289-290) 1/3-säännös mukaisesti määriteltynä veneevetopaikan käyttö ajoittuu 1800-luvulle. Tasanteiden pituus osoittaa paikan olleen käytössä pitkään. Kohde lienee ollut samaan aikaan käytössä tomtning-jäännöksen Pattskär 2 kanssa. |
| metsakeskus.1000011262 |
445 |
Pattskär 2 |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
184887.32400000 |
6639699.99700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011262 |
Kohde sijaitsee Pattskärin pohjoiseteläsuunnassa halkaisevan kapean salmen rannalla, noin 30 metriä veneenvetopaikka Pattskär 1:stä länteen.
Kohteessa on suurista lohkareista kylmämuuraamalla kasattu tomtning-jäännös, jonka eteläseinän muodostaa siirtolohkareen pystysuora seinämä. Puolikaaren muotoinen, itään aukeava muuri on tehty yhdestä tai kahdesta kerroksesta lohkareita. Näyttää siltä, että rakenteessa olisi ollut myös itäseinä, mutta se on hajonnut. Sisätilan pinta-ala on 1,7 x 2,0 metriä. Seinien korkeus on 0,8-1,0 metriä. Siirtolohkareen seinämä on 1,4-1,7 metriä korkea. Sisätila on täynnä lohkareita. Lounaisnurkan kivenlohkareissa ja siirtolohkareessa on lämpölaajenemisvaurioita ja maassa rapautunutta kivenmoroa - todennäköisesti ne ovat jälkiä tulenpidosta.
Kohteen rantavyöhykeajoitus on 1630 +/-30 ja keskivesiajoitus 1370 +/-50. Tomtning-jäännös on todennäköisesti ollut käytössä samaan aikaan kuin veneenvetopaikka Pattskär 1. |
| metsakeskus.1000011263 |
489 |
Hurttala Hauhia |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
538667.62200000 |
6730115.39200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011263 |
Hurttalan kylän kantatilat ovat sijainneet Vaalimaanjoen koillisrannalla, nykyisen Miehikkälän kunnan keskiosassa Tyllin- ja Taipaleen järven pohjoispuolella. Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Miehikkälän vanhimman asutuksen katsotaan keskittyneen juuri Hurttalan-Hauhian –alueelle, Saivikkalaan ja nykyiseen Suur-Miehikkälään (Kaukiainen 1970:96). Hurttala luettiin 1540-luvulla Saivikkalan kylään, joka kuului Miehikkälän nautakuntaan. Vuoden 1551 maakirjassa mainitaan jo Hurttalan ja Hauhian osakylät, joiden yhteiseksi taloluvuksi Saivikkalan kanssa on merkitty 23. Kirkollisissa asiakirjoissa kylien yhteiseksi taloluvuksi on merkitty jopa 35.
Hurttalan kylän vanhoilla tonteilla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia; osin ne ovat rakentamattomia. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
Kohteen rajausta on tarkistettu vuonna 2023 historiallisten lähteiden ja maastohavaintojen perusteella. |
| metsakeskus.1000011264 |
489 |
Hurttala Hurtta |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
541093.64900000 |
6728306.13800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011264 |
Hurttalan kylän kantatilat ovat sijainneet Vaalimaanjoen koillisrannalla, nykyisen Miehikkälän kunnan keskiosassa Tyllin- ja Taipaleen järven pohjoispuolella. Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Miehikkälän vanhimman asutuksen katsotaan keskittyneen juuri Hurttalan-Hauhian –alueelle, Saivikkalaan ja nykyiseen Suur-Miehikkälään (Kaukiainen 1970:96). Hurttala luettiin 1540-luvulla Saivikkalan kylään, joka kuului Miehikkälän nautakuntaan. Vuoden 1551 maakirjassa mainitaan jo Hurttalan ja Hauhian osakylät, joiden yhteiseksi taloluvuksi Saivikkalan kanssa on merkitty 23. Kirkollisissa asiakirjoissa kylien yhteiseksi taloluvuksi on merkitty jopa 35.
Hurttalan kylän vanhoilla tonteilla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia; osin ne ovat rakentamattomia. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
Kohteen rajausta on tarkistettu vuonna 2023 historiallisten lähteiden ja maastohavaintojen perusteella. |
| metsakeskus.1000011265 |
489 |
Hurttala Lötsä |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
541519.48200000 |
6728212.17600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011265 |
Hurttalan kylän kantatilat ovat sijainneet Vaalimaanjoen koillisrannalla, nykyisen Miehikkälän kunnan keskiosassa Tyllin- ja Taipaleen järven pohjoispuolella. Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Miehikkälän vanhimman asutuksen katsotaan keskittyneen juuri Hurttalan-Hauhian –alueelle, Saivikkalaan ja nykyiseen Suur-Miehikkälään (Kaukiainen 1970:96). Hurttala luettiin 1540-luvulla Saivikkalan kylään, joka kuului Miehikkälän nautakuntaan. Vuoden 1551 maakirjassa mainitaan jo Hurttalan ja Hauhian osakylät, joiden yhteiseksi taloluvuksi Saivikkalan kanssa on merkitty 23. Kirkollisissa asiakirjoissa kylien yhteiseksi taloluvuksi on merkitty jopa 35.
Hurttalan kylän vanhoilla tonteilla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia; osin ne ovat rakentamattomia. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
Kohteen rajausta on tarkistettu vuonna 2023 historiallisten lähteiden ja maastohavaintojen perusteella. |
| metsakeskus.1000011266 |
489 |
Hurttala Rasi |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
541034.67300000 |
6728728.96400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011266 |
Hurttalan kylän kantatilat ovat sijainneet Vaalimaanjoen koillisrannalla, nykyisen Miehikkälän kunnan keskiosassa Tyllin- ja Taipaleen järven pohjoispuolella. Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Miehikkälän vanhimman asutuksen katsotaan keskittyneen juuri Hurttalan-Hauhian –alueelle, Saivikkalaan ja nykyiseen Suur-Miehikkälään (Kaukiainen 1970:96). Hurttala luettiin 1540-luvulla Saivikkalan kylään, joka kuului Miehikkälän nautakuntaan. Vuoden 1551 maakirjassa mainitaan jo Hurttalan ja Hauhian osakylät, joiden yhteiseksi taloluvuksi Saivikkalan kanssa on merkitty 23. Kirkollisissa asiakirjoissa kylien yhteiseksi taloluvuksi on merkitty jopa 35.
Hurttalan kylän vanhoilla tonteilla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia; osin ne ovat rakentamattomia. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
Kohde on tarkastettu vuonna 2023. Muinaisjäännösalueen rajausta on muutettu historiallisten lähteiden ja maastohavaintojen perusteella kylänpaikan autioituneeseen osaan. |
| metsakeskus.1000011267 |
489 |
Järvelä |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
542436.13300000 |
6724488.67700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011267 |
Järvelän kylän kantatilat ovat sijainneet Tyllinjärven ja Olkalammen välissä Järvelänvuori –nimisen kalliokumpareen eteläpuolella Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Järvelän kylä mainitaan v. 1558 nokkaveroluettelossa kahden talon Tylli –nimisenä osakylänä, joka kuului tuolloin Saivikkalan/Taipaleen kylään. (Kaukiainen 1970:98).
Järvelän kylän vanhalla tonttimaalla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia; osin se on rakentamaton. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
Kohteen rajausta on tarkistettu vuonna 2023 historiallisten lähteiden ja maastohavaintojen perusteella. |
| metsakeskus.1000011268 |
91 |
Tukikohta V:1 (Puotila) |
10002 |
12011 |
13113 |
11006 |
27009 |
394910.43900000 |
6676800.29700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011268 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen suojahuone. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Rusthollarinpuistossa, ulkoilutien vieressä.
Kohde on iso kivestä muurattu maalla peitetty suojahuone, jonka katto on sortunut. Se on liittynyt n. 50 metrin päässä sijainneeseen tykkipatteriin BB18.
Puistosuunnittelutietojen (Kristina Rocha 9.9.2008) mukaan suojahuoneesta noin 50 metriä kaakkoon sijaitsee matala, ehkä maalla peitetty muurinjäännös tai vaihtoehtoisesti maavalli. Rakenne on kaareva, länsi-itä -suuntainen ja avautuu etelään. Vallin päissä on näkyvissä kivimuurausta ja kivet arvioidaan laastilla muuratuiksi. Valli on vaikeasti havaittavissa peittävän kasvillisuuden takia. |
| metsakeskus.1000011269 |
91 |
Tukikohta V:2 (Puotila) |
10002 |
12011 |
13113 |
11006 |
27009 |
394964.48200000 |
6676758.14500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011269 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen suojahuone. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Rusthollarinpuistossa, ulkoilutien vieressä.
Sisäänkäynnin puoleinen seinä ja suojahuoneen katto ovat tuhoutuneet. Sisäänkäynnin puoleisen seinän vahvistuksena on kummallekin sivulle jatkuvat kivimuurit. Venäläisen sotilaskartan 31.7.1915 mukaan suojahuoneessa on sijainnut vartiosto. |
| metsakeskus.1000011271 |
489 |
Saivikkala Pappila |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
538010.90100000 |
6726586.81200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011271 |
Saivikkalan kylän kantatilat ovat olleet levittäytyneinä pitkin Vaalimaanjoen jokivartta, nykyisen Miehikkälän kuntakeskuksen ympärillä Savanjärven lounais- ja luoteispuolella. Maisema on kuntakeskustaa lukuun ottamatta säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Miehikkälän vanhimman asutuksen katsotaan keskittyneen juuri Saivikkalaan, nykyiseen Suur-Miehikkälään, ja Hurttalan–Hauhian -alueelle. Vuoden 1551 maakirjassa Saivikkalan ja Hurttalan yhteiseksi taloluvuksi on merkitty 23; kylät kuuluivat Miehikkälän nautakuntaan. Kirkollisissa asiakirjoissa kylien yhteiseksi taloluvuksi on merkitty jopa 35. Tuolloin kylässä asuivat mm. Haapainen, Taari, Sickar ja Parkoin -nimiset isännät. (Kaukiainen 1970: 95, 102).
Saivikkalan kylän vanhoilla tonteilla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia; osin ne ovat rakentamattomia. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
Vuoden 2017 inventointi: Vanhojen karttojen perusteella Pappilan/Hakulin kylätontti olisi pääasiassa Taavetintien eteläpuolisella alueella sekä aivan tien pohjoispuolella olevalla kapealla kaistalla, jossa on nykyään pääasiassa peltoa. Pappilan pihapiiri ei karttojen perusteella ole koskaan ollut vanhan kylätontin aluetta. Toisaalta inventoinnissa havaittiin rakennusjäänteitä Pappilan pihapiirin tuntumassa, joten rajaus tälle alueelle on perusteltu. |
| metsakeskus.1000011272 |
489 |
Saivikkala Ala-Häsä |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
538894.55000000 |
6725271.34500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011272 |
Saivikkalan kylän kantatilat ovat olleet levittäytyneinä pitkin Vaalimaanjoen jokivartta, nykyisen Miehikkälän kuntakeskuksen ympärillä Savanjärven lounais- ja luoteispuolella. Maisema on kuntakeskustaa lukuun ottamatta säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Miehikkälän vanhimman asutuksen katsotaan keskittyneen juuri Saivikkalaan, nykyiseen Suur-Miehikkälään, ja Hurttalan-Hauhian –alueelle. Vuoden 1551 maakirjassa Saivikkalan ja Hurttalan yhteiseksi taloluvuksi on merkitty 23; kylät kuuluivat Miehikkälän nautakuntaan. Kirkollisissa asiakirjoissa kylien yhteiseksi taloluvuksi on merkitty jopa 35. Tuolloin kylässä asuivat mm. Haapainen, Taari, Sickar ja Parkoin –nimiset isännät. (Kaukiainen 1970:95,102).
Kohde on tarkastetty vuonna 2023. Rajausta on muutetty maastohavaintojen ja historiallisten lähteiden perusteella kylänpaikan autioituneeseen osaan.
Saivikkalan kylän vanhoilla tonteilla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia; osin ne ovat rakentamattomia. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000011273 |
489 |
Saivikkala Jaakkola |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
538924.54500000 |
6724823.53300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011273 |
Saivikkalan kylän kantatilat ovat olleet levittäytyneinä pitkin Vaalimaanjoen jokivartta, nykyisen Miehikkälän kuntakeskuksen ympärillä Savanjärven lounais- ja luoteispuolella. Maisema on kuntakeskustaa lukuun ottamatta säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Miehikkälän vanhimman asutuksen katsotaan keskittyneen juuri Saivikkalaan, nykyiseen Suur-Miehikkälään, ja Hurttalan-Hauhian –alueelle. Vuoden 1551 maakirjassa Saivikkalan ja Hurttalan yhteiseksi taloluvuksi on merkitty 23; kylät kuuluivat Miehikkälän nautakuntaan. Kirkollisissa asiakirjoissa kylien yhteiseksi taloluvuksi on merkitty jopa 35. Tuolloin kylässä asuivat mm. Haapainen, Taari, Sickar ja Parkoin –nimiset isännät. (Kaukiainen 1970:95,102).
Saivikkalan kylän vanhoilla tonteilla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia; osin ne ovat rakentamattomia. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
Kohteen rajausta on tarkastettu vuonna 2023 historiallisten lähteiden ja maastohavaintojen perusteella. |
| metsakeskus.1000011274 |
240 |
Siikalampi |
10002 |
12016 |
13153 |
11006 |
27000 |
391551.70700000 |
7289299.89300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011274 |
Kohde sijaitsee VT 4 ja Siikalahden välissä, Siikalammen eteläpuolisella niemellä noin 4,4 km kaakkoon Kemin kirkosta. Niemen lounaisreunalla noin 40 metrin päässä nykyisestä rannasta olevalla kumpareella on miilutyyppinen historialliselle ajalle ajoittuva kalkkiuuni. Uuninjäänteet muodostuvat hevosenkengän muotoisesta maavallista, joka poikkeaa selkeästi sitä ympäröivästä maastosta. Uunin kok on noin 10 x 10 metriä ja vallin päiden etäisyys toisistaan on noin kaksi metriä. Korkeimillaan valli on noin 1,5 metriä luoteis- ja kaakkoispuolella. Uunin sisäpuoli on ympäröivää maastoa alempana. Vallin päällä ja sisäpuolella on muutamia kalkkikiven kappaleita ja maaperä sisäpuolella rikkoutuneissa kohdissa tuhkansekaista. Uunin sisäpuolella, sen kaakkoisvallin reunalla ja uunin suuaukon ulkopuolella vallien päiden välissä on kuusi isohkoa kiveä. |
| metsakeskus.1000011275 |
445 |
Byberg |
10002 |
12006 |
13075 |
11002 |
27000 |
218443.81500000 |
6647297.12100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011275 |
Kohde sijaitsee Borstön kyläsaaren itäosassa, loivapiirteisessä kalliomaastossa. Kohteessa on kasvillisuuteen peittynyt ja suurelta osin uudelleenladottu labyrintti, joka on ladottu pyöristyneistä ja särmikkäistä, tasakokoisista kivistä graniittiselle silokalliolle. Kallio laskee loivasti etelään ja kaakkoon. Lohkareiden peittämän alan pituus on itälänsisuunnassa 8,9 metriä ja leveys noin 8 metriä. Kuvion pohjakaava on tällä hetkellä spiraali, jonka käytävä haarautuu useitra kertoja ja tekee kaksi käännöstä.
Labyrinttiä on "korjailtu". Latomuksen alkuperäisiä osia on jäljellä labyrintin eteläreunassa katajien alla. Myös lounaisreunassa on suurten kivien rivi, joka no todennäköisesti keskiosaa iäkkäämpää. Alkuperäisen rakentee itäisimmät lohkareet ovat myös yhä paikallaan. Latomuksen itäreunassa olevan lohkarerivin suunta on kohti kiveyksen keskustaa, joten sen on täytynyt liittyä labyrintin porttiin. Rekonstruktion mukaan kysymyksessä on ollut klassinen umpiristikuvioinen, vasemmalle kaarikytketty (sv. puckelkopplad) labyrintti, jonka oiekalle kääntyvä portti on ollut itäreunassa. Valleja labyrintissä on ollut kahdeksan ja sen halkaisija on ollut 8,5 metriä.
Alkuperäisen portin kohdalle labyrintin itäreunaan on siirretty kivikasa. Merimuseolle kohteesta vuonna 1971 otettujen valokuvien perusteella voidaan todeta, että joitakin labyrintin pieniemmistä kivistä on siirretty kuvan ottamisen jälkeen.
Labyrintti on altimetrisesti mitattuna likimäärin 9 metrin korkeudella merenpinnasta, joka on sama korkeus kuin Gluckertin (1976) Litorina LVII-rantapintavyöhyke, noin AD 200. |
| metsakeskus.1000011277 |
445 |
Hamnö 3 |
10007 |
12006 |
13075 |
11006 |
27000 |
170822.00000000 |
6681939.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011277 |
L. W. Fagerlund mainitsi pitäjänkuvauksessaan kaksi labyrinttiä, joista toinen sijaitsi Storlandetilla ja toinen Hamnöllä. Koordinaattien viittaaman ja mitä luultavimmin Fagerlundin tarkoittaman labyrintin sijaintipaikan Hamnöllä osoitti inventoijalle (Tapani Tuovinen) jungfruskäriläinen informantti vuonna 1985. Paikka on nurmikkoista rantaan laskeutuvaa pihamaata. Paikalla mahdollisesti sijainneesta labyrintistä ei ole enää mitään näkyvissä. Karttalehti 1032 02, x = 6669 96, y = 1503 95 |
| metsakeskus.1000011279 |
91 |
Tukikohta V:3 (Vartioharju) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
395061.55500000 |
6677123.28100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011279 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Ahvenkoskenpolun länsipäässä omakotitalojen tonttialueen keskellä.
Kohde on jäänyt omakotitaloalueen rakennusten ja pihamaiden alle eikä siitä ole näkyvissä merkkejä maan pinnalla. Maan alla voi olla säilyneitä rakenteita. Puolustusasemasta johtaa yhdyshauta itäpuolella olevaan kohteeseen V:4 ja jatkuen siitä puolustusasemaan V:6. |
| metsakeskus.1000011280 |
91 |
Tukikohta V:4 (Vartioharju) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
395230.00000000 |
6677065.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011280 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918.
Yhdyshauta, joka on jäänyt Liikkalantie 22:n kohdalla pientalojen tonttien alle eikä siitä ole
näkyvissä merkkejä maan pinnalla. Piha-alueilla voi maan alla olla säilyneitä rakenteita.
Yhdyshauta on johtanut länsipuolella olevaan puolustusasemaan V:3 sekä pohjoisessa
sijaitsevaan puolustusasemaan V:6. |
| metsakeskus.1000011281 |
91 |
Tukikohta V:5 (Vartioharju) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
395660.31100000 |
6677163.44600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011281 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Vehkalahdenkujan päässä olevan puiston ja tonttialueen reunassa mäen päällä.
Kohteessa on kallioon louhittua hautaa ja betoninen konekivääriasema, jonka katto on räjäytetty.Puolustusaseman muista osista ei näy rakenteita maan pinnalle mutta piha-alueiden kohdalla voi maan alla olla säilyneitä rakenteita. Kohde on esitetty Rakennusviraston 1995 inventoinnin julkaisussa numerolla V:6. |
| metsakeskus.1000011282 |
489 |
Saivikkala Suurikylä |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
538119.86800000 |
6724244.76000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011282 |
Saivikkalan kylän kantatilat ovat olleet levittäytyneinä pitkin Vaalimaanjoen jokivartta, nykyisen Miehikkälän kuntakeskuksen ympärillä Savanjärven lounais- ja luoteispuolella. Maisema on kuntakeskustaa lukuun ottamatta säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Miehikkälän vanhimman asutuksen katsotaan keskittyneen juuri Saivikkalaan, nykyiseen Suur-Miehikkälään, ja Hurttalan-Hauhian –alueelle. Vuoden 1551 maakirjassa Saivikkalan ja Hurttalan yhteiseksi taloluvuksi on merkitty 23; kylät kuuluivat Miehikkälän nautakuntaan. Kirkollisissa asiakirjoissa kylien yhteiseksi taloluvuksi on merkitty jopa 35. Tuolloin kylässä asuivat mm. Haapainen, Taari, Sickar ja Parkoin –nimiset isännät. (Kaukiainen 1970:95,102).
Kohteen rajausta on tarkastettu vuonna 2023 historiallisten lähteiden ja maastohavaintojen perusteella.
Saivikkalan kylän vanhoilla tonteilla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia; osin ne ovat rakentamattomia. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000011283 |
489 |
Saivikkala Ukkola |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
538671.64800000 |
6724309.73100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011283 |
Saivikkalan kylän kantatilat ovat olleet levittäytyneinä pitkin Vaalimaanjoen jokivartta, nykyisen Miehikkälän kuntakeskuksen ympärillä Savanjärven lounais- ja luoteispuolella. Maisema on kuntakeskustaa lukuun ottamatta säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Miehikkälän vanhimman asutuksen katsotaan keskittyneen juuri Saivikkalaan, nykyiseen Suur-Miehikkälään ja Hurttalan-Hauhian alueelle. Vuoden 1551 maakirjassa Saivikkalan ja Hurttalan yhteiseksi taloluvuksi on merkitty 23; kylät kuuluivat Miehikkälän nautakuntaan. Kirkollisissa asiakirjoissa kylien yhteiseksi taloluvuksi on merkitty jopa 35. Tuolloin kylässä asuivat mm. Haapainen, Taari, Sickar ja Parkoin –nimiset isännät. (Kaukiainen 1970: 95,102).
Saivikkalan kylän vanhoilla tonteilla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia; osin ne ovat rakentamattomia. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
Kalliolla mäen päällä havaittiin vuoden 2019 inventoinnissa kiviröykkiö ja kivilinjoja, jotka voivat liittyä tontin varhaisempaan rakennuskantaan tai tontin raivaamiseen rakennuksia, laitumia, peltoja ja tietä varten. Erilaisia kivilinjoja ja mahdollisten kiviperustusten jäännöksiä havaittiin myös Ukkolan mäen länsi- ja keskiosassa.
Ukkolan kivilinjojen sijainti ja luonne kertovat niiden liittyvän maan raivaamiseen peltoja, rakennuksia ja tielinjoja varten. Osa linjoista voi liittyä myös tilusten ja tonttien välisiin vanhoihin rajoihin tai kivien päälle perustettuihin rakennuksiin. Osa kivistä oli halkaisijaltaan 1 metrin kokoluokkaa, muutamat suurempiakin ja useimmissa kivilinjoissa oli joitakin muita kiviä vähemmän sammaloituneita kiviä, mikä kertoo kiviä kootun samalle linjalle pidemmän ajan kuluessa. Linjoja on mahdoton ajoittaa tarkasti ilman laajempia maasto- ja arkistotutkimuksia, mutta suurin osa niistä vaikuttaa liittyvän Ukkolan mäen vanhaan rakennuskantaan ja tonttijakoon, laidunten aitauksiin, ja tielinjojen raivauksiin. |
| metsakeskus.1000011284 |
489 |
Saivikkala Haapala |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
539243.41700000 |
6724561.64000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011284 |
Saivikkalan kylän kantatilat ovat olleet levittäytyneinä pitkin Vaalimaanjoen jokivartta, nykyisen Miehikkälän kuntakeskuksen ympärillä Savanjärven lounais- ja luoteispuolella. Maisema on kuntakeskustaa lukuun ottamatta säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Miehikkälän vanhimman asutuksen katsotaan keskittyneen juuri Saivikkalaan, nykyiseen Suur-Miehikkälään, ja Hurttalan-Hauhian –alueelle. Vuoden 1551 maakirjassa Saivikkalan ja Hurttalan yhteiseksi taloluvuksi on merkitty 23; kylät kuuluivat Miehikkälän nautakuntaan. Kirkollisissa asiakirjoissa kylien yhteiseksi taloluvuksi on merkitty jopa 35. Tuolloin kylässä asuivat mm. Haapainen, Taari, Sickar ja Parkoin –nimiset isännät. (Kaukiainen 1970:95,102).
Kohteen rajausta on tarkennettu vuonna 2023 historiallisten lähteiden ja maastohavaintojen perusteella.
Saivikkalan kylän vanhoilla tonteilla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia; osin ne ovat rakentamattomia. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000011285 |
91 |
Tukikohta V:6 (Vartioharju) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
395357.99400000 |
6677265.80600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011285 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Nissaksentien pohjoispäässä omakotitalojen tonttialueen keskellä.
Kohde on jäänyt omakotitaloalueen pihamaiden alle eikä siitä ole näkyvissä merkkejä maan pinnalla. Maan alla voi olla säilyneitä rakenteita.
Rakennusviraston 1995 inventoinnin julkaisussa kohteen numerolla on esitetty kohteen V:5 selostus.49 Kohteesta V:6 on johtanut etelän suuntaan yhdyshauta puolustusasemaan V:3 ja yhdyshautaan V:4. |
| metsakeskus.1000011286 |
489 |
Muurikkala Husunpää |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
548680.61400000 |
6725437.33200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011286 |
Muurikkalan kylän kantatilat ovat olleet levittäytyneinä pitkin Urpalanjoen jokivartta, nykyisen Miehikkälän kunnan itäosassa Kavalan- ja Tuorusjärven välisellä alueella. Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Vuoden 1544 savuluettelon ja vuosien 1556-57 nokkaveroluetteloiden mukaan Muurikkalan kylässä oli 15 taloa. Tuolloin kylässä asuivat mm. Kavala, Virolainen ja Tohmo -nimiset isännät. (Kaukiainen 1970:95,102).
Muurikkalan kylän vanhoilla tonteilla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia, koulu ja urheilukenttä; osin ne ovat rakentamattomia. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
Kohteen rajausta on tarkennettu vuonna 2023 maastotarkastuksen ja historiallisten lähteiden avulla. |
| metsakeskus.1000011287 |
91 |
Tukikohta V:7 (Vartioharju) |
10002 |
12011 |
13108 |
11006 |
27009 |
395824.36200000 |
6677446.90700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011287 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen luola. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Vartiokylän Linnavuoren länsireunan juurella.
Kohde on kallioon louhittu eteisellä varustettu suorakaiteenmuotoinen luola. Pinta-ala on 90 m². Aaltopeltikatto on poistettu. Betoniseinille oli maalattu värillisiä kuvia, joiden alkuperä ei ole selvillä. Maalaukset olivat jäljellä vielä v.1979, mutta ne olivat tuhoutuneet viimeistään v.1982. Luolaan johtaa kahdesta suunnasta kallioon louhittu betonilla tuettu yhdyshauta.
Kohde muodostaa kokonaisuuden Linnavuorella sijaitsevan ensimmäisen maailmansodan aikaisen puolustusaseman V:8 ja keskiaikaisen mäkilinnan (MJ rek. 91 01 0026) kanssa. |
| metsakeskus.1000011288 |
489 |
Muurikkala Tohmonmäki |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
549487.29100000 |
6724850.56800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011288 |
Muurikkalan kylän kantatilat ovat olleet levittäytyneinä pitkin Urpalanjoen jokivartta, nykyisen Miehikkälän kunnan itäosassa Kavalan- ja Tuorusjärven välisellä alueella. Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Vuoden 1544 savuluettelon ja vuosien 1556-57 nokkaveroluetteloiden mukaan Muurikkalan kylässä oli 15 taloa. Tuolloin kylässä asuivat mm. Kavala, Virolainen ja Tohmo -nimiset isännät. (Kaukiainen 1970:95,102).
Muurikkalan kylän vanhoilla tonteilla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia, koulu ja urheilukenttä; osin ne ovat rakentamattomia. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
Kohteen rajausta on tarkastettu vuonna 2023 maastohavaintojen ja historiallisten lähteiden perusteella. |
| metsakeskus.1000011289 |
489 |
Muurikkala Niittyinmäki |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
548847.54900000 |
6724148.84700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011289 |
Muurikkalan kylän kantatilat ovat olleet levittäytyneinä pitkin Urpalanjoen jokivartta, nykyisen Miehikkälän kunnan itäosassa Kavalan- ja Tuorusjärven välisellä alueella. Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Vuoden 1544 savuluettelon ja vuosien 1556-57 nokkaveroluetteloiden mukaan Muurikkalan kylässä oli 15 taloa. Tuolloin kylässä asuivat mm. Kavala, Virolainen ja Tohmo -nimiset isännät. (Kaukiainen 1970:95,102).
Muurikkalan kylän vanhoilla tonteilla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia, koulu ja urheilukenttä; osin ne ovat rakentamattomia. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
Kohde on tarkastettu vuonna 2023. Rajaus on siirretty maastohavaintojen ja historiallisten lähteiden perusteella kylänpaikan autioituneisiin osiin. |
| metsakeskus.1000011290 |
91 |
Tukikohta V:8 (Vartioharju) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
395863.34700000 |
6677512.87500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011290 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Vartiokylän Linnavuoren (MJ rek. 91 01 0026) koillisrinteellä.
Kohteessa on kallioon louhittuja hautoja, joista suurin osa on tuettu betonilla. Taisteluhautaa n. 80 m, torjuntasuuntina pohjoinen ja itä. Betonisia konekivääriasemia on 4 kpl ja tähystysasemia 2. Lisäksi on neljä rakentamatonta kuoppaa. Katetut rakenteet on räjäytetty. Yhdyshautoihin on kahdessa kohdassa rakennettu portaita helpottamaan haudassa kulkemista.
Kohde muodostaa kokonaisuuden Linnavuorella sijaitsevan ensimmäisen maailmansodan aikaisen puolustusaseman V:8 ja varhaiskeskiaikaisen mäkilinnan (MJ rek. 91 01 0026) kanssa. |
| metsakeskus.1000011291 |
489 |
Muurikkala Lötsänmäki |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
549376.33500000 |
6724027.90000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011291 |
Muurikkalan kylän kantatilat ovat olleet levittäytyneinä pitkin Urpalanjoen jokivartta, nykyisen Miehikkälän kunnan itäosassa Kavalan- ja Tuorusjärven välisellä alueella. Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Vuoden 1544 savuluettelon ja vuosien 1556-57 nokkaveroluetteloiden mukaan Muurikkalan kylässä oli 15 taloa. Tuolloin kylässä asuivat mm. Kavala, Virolainen ja Tohmo -nimiset isännät. (Kaukiainen 1970:95,102).
Muurikkalan kylän vanhoilla tonteilla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia, koulu ja urheilukenttä; osin ne ovat rakentamattomia. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
Kohteen rajausta on tarkastettu vuonna 2023 historiallisten lähteiden ja maastohavaintojen perusteella. |
| metsakeskus.1000011292 |
91 |
Tukikohta V:9 (Vartioharju) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
395868.34500000 |
6677695.80500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011292 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee metsikössä Linnavuorentien ja Linnanherrantien risteyksen koillispuolella.
Kohteessa on yhdeksän betonista konekivääri- tai tähystysasemaa, joiden välillä on ollut yhdyshauta, joka on täytetty. Katetut rakenteet on räjäytetty. |
| metsakeskus.1000011293 |
489 |
Suur-Miehikkälä Saha |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
529960.11500000 |
6732585.36200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011293 |
Miehikkälän eli nykyisen Suur-Miehikkälän kylän kantatilat ovat olleet levittäytyneinä pitkin Virojoen jokivartta usean kilometrin matkalla, nykyisen Miehikkälän kunnan länsiosassa Koti- ja Syväjärvien pohjoispuolella. Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Miehikkälän vanhimman asutuksen katsotaan keskittyneen juuri nykyiseen Suur-Miehikkälään, Saivikkalaan ja Hurttalan-Hauhian -alueelle. Vuoden 1544 savuluettelon ja vuosien 1556-57 nokkaveroluetteloiden mukaan Miehikkälän kylässä oli 35 taloa. Kylä on siten yksi suurimmista 1500-luvulla nykyisen Suomen alueella. Tuolloin kylässä asui mm. Ingin, Karjalain, Rämä, Skinnar, Kääriä ja Tilli -nimisiä isäntiä. (Kaukiainen 1970:96,102).
Kohteen rajausta on tarkastettu vuonna 2023 historiallisten lähteiden ja maastohavaintojen perusteella.
Suur-Miehikkälän kylän vanhoilla tonteilla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia; osin ne ovat rakentamattomia. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000011294 |
489 |
Suur-Miehikkälä Takanen |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
529341.36800000 |
6732884.23700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011294 |
Miehikkälän eli nykyisen Suur-Miehikkälän kylän kantatilat ovat olleet levittäytyneinä pitkin Virojoen jokivartta usean kilometrin matkalla, nykyisen Miehikkälän kunnan länsiosassa Koti- ja Syväjärvien pohjoispuolella. Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Miehikkälän vanhimman asutuksen katsotaan keskittyneen juuri nykyiseen Suur-Miehikkälään, Saivikkalaan ja Hurttalan-Hauhian -alueelle. Vuoden 1544 savuluettelon ja vuosien 1556-57 nokkaveroluetteloiden mukaan Miehikkälän kylässä oli 35 taloa. Kylä on siten yksi suurimmista 1500-luvulla nykyisen Suomen alueella. Tuolloin kylässä asui mm. Ingin, Karjalain, Rämä, Skinnar, Kääriä ja Tilli -nimisiä isäntiä. (Kaukiainen 1970:96,102).
Suur-Miehikkälän kylän vanhoilla tonteilla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia; osin ne ovat rakentamattomia. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
Kohteen rajausta on tarkastettu vuonna 2023 historiallisten lähteiden ja maastohavaintojen perusteella. |
| metsakeskus.1000011295 |
489 |
Suur-Miehikkälä Kiviharju |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
530076.07000000 |
6732202.51900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011295 |
Miehikkälän eli nykyisen Suur-Miehikkälän kylän kantatilat ovat olleet levittäytyneinä pitkin Virojoen jokivartta usean kilometrin matkalla, nykyisen Miehikkälän kunnan länsiosassa Koti- ja Syväjärvien pohjoispuolella. Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Miehikkälän vanhimman asutuksen katsotaan keskittyneen juuri nykyiseen Suur-Miehikkälään, Saivikkalaan ja Hurttalan-Hauhian -alueelle. Vuoden 1544 savuluettelon ja vuosien 1556-57 nokkaveroluetteloiden mukaan Miehikkälän kylässä oli 35 taloa. Kylä on siten yksi suurimmista 1500-luvulla nykyisen Suomen alueella. Tuolloin kylässä asui mm. Ingin, Karjalain, Rämä, Skinnar, Kääriä ja Tilli -nimisiä isäntiä. (Kaukiainen 1970:96,102).
Kohteen rajausta on tarkistettu vuonna 2023 historiallisten lähteiden ja maastohavaintojen perusteella.
Suur-Miehikkälän kylän vanhoilla tonteilla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia; osin ne ovat rakentamattomia. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000011296 |
489 |
Suur-Miehikkälä Ramu |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
529808.17200000 |
6732936.22000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011296 |
Miehikkälän eli nykyisen Suur-Miehikkälän kylän kantatilat ovat olleet levittäytyneinä pitkin Virojoen jokivartta usean kilometrin matkalla, nykyisen Miehikkälän kunnan länsiosassa Koti- ja Syväjärvien pohjoispuolella. Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Miehikkälän vanhimman asutuksen katsotaan keskittyneen juuri nykyiseen Suur-Miehikkälään, Saivikkalaan ja Hurttalan-Hauhian -alueelle. Vuoden 1544 savuluettelon ja vuosien 1556-57 nokkaveroluetteloiden mukaan Miehikkälän kylässä oli 35 taloa. Kylä on siten yksi suurimmista 1500-luvulla nykyisen Suomen alueella. Tuolloin kylässä asui mm. Ingin, Karjalain, Rämä, Skinnar, Kääriä ja Tilli -nimisiä isäntiä. (Kaukiainen 1970:96,102).
Kohteen rajausta on tarkastettu vuonna 2023 historiallisten lähteiden ja maastohavaintojen perusteella.
Suur-Miehikkälän kylän vanhoilla tonteilla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia; osin ne ovat rakentamattomia. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000011298 |
489 |
Suur-Miehikkälä Nurmela |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
530276.98900000 |
6732762.29200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011298 |
Miehikkälän eli nykyisen Suur-Miehikkälän kylän kantatilat ovat olleet levittäytyneinä pitkin Virojoen jokivartta usean kilometrin matkalla, nykyisen Miehikkälän kunnan länsiosassa Koti- ja Syväjärvien pohjoispuolella. Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Miehikkälän vanhimman asutuksen katsotaan keskittyneen juuri nykyiseen Suur-Miehikkälään, Saivikkalaan ja Hurttalan-Hauhian -alueelle. Vuoden 1544 savuluettelon ja vuosien 1556-57 nokkaveroluetteloiden mukaan Miehikkälän kylässä oli 35 taloa. Kylä on siten yksi suurimmista 1500-luvulla nykyisen Suomen alueella. Tuolloin kylässä asui mm. Ingin, Karjalain, Rämä, Skinnar, Kääriä ja Tilli -nimisiä isäntiä. (Kaukiainen 1970:96,102).
Suur-Miehikkälän kylän vanhoilla tonteilla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia; osin ne ovat rakentamattomia. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
Kohteen rajausta on tarkastettu vuonna 2023 historiallisten lähteiden ja maastohavaintojen perusteella. |
| metsakeskus.1000011299 |
489 |
Suur-Miehikkälä Kallio |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
531143.64500000 |
6731921.63300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011299 |
Miehikkälän eli nykyisen Suur-Miehikkälän kylän kantatilat ovat olleet levittäytyneinä pitkin Virojoen jokivartta usean kilometrin matkalla, nykyisen Miehikkälän kunnan länsiosassa Koti- ja Syväjärvien pohjoispuolella. Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Miehikkälän vanhimman asutuksen katsotaan keskittyneen juuri nykyiseen Suur-Miehikkälään, Saivikkalaan ja Hurttalan-Hauhian -alueelle. Vuoden 1544 savuluettelon ja vuosien 1556-57 nokkaveroluetteloiden mukaan Miehikkälän kylässä oli 35 taloa. Kylä on siten yksi suurimmista 1500-luvulla nykyisen Suomen alueella. Tuolloin kylässä asui mm. Ingin, Karjalain, Rämä, Skinnar, Kääriä ja Tilli -nimisiä isäntiä. (Kaukiainen 1970:96,102).
Suur-Miehikkälän kylän vanhoilla tonteilla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia; osin ne ovat rakentamattomia. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
Kohde tarkastettiin vuonna 2023. Alueen rajausta muutettiin koskemaan maastohavaintojen ja historiallisten lähteiden perusteella koskemaan kylänpaikan autioitunutta osaa. |
| metsakeskus.1000011300 |
489 |
Suur-Miehikkälä Raitio |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
531579.47100000 |
6731952.61900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011300 |
Miehikkälän eli nykyisen Suur-Miehikkälän kylän kantatilat ovat olleet levittäytyneinä pitkin Virojoen jokivartta usean kilometrin matkalla, nykyisen Miehikkälän kunnan länsiosassa Koti- ja Syväjärvien pohjoispuolella. Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Miehikkälän vanhimman asutuksen katsotaan keskittyneen juuri nykyiseen Suur-Miehikkälään, Saivikkalaan ja Hurttalan-Hauhian -alueelle. Vuoden 1544 savuluettelon ja vuosien 1556-57 nokkaveroluetteloiden mukaan Miehikkälän kylässä oli 35 taloa. Kylä on siten yksi suurimmista 1500-luvulla nykyisen Suomen alueella. Tuolloin kylässä asui mm. Ingin, Karjalain, Rämä, Skinnar, Kääriä ja Tilli -nimisiä isäntiä. (Kaukiainen 1970:96,102).
Suur-Miehikkälän kylän vanhoilla tonteilla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia; osin ne ovat rakentamattomia. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
Kohteen rajausta on tarkastettu vuonna 2023 historiallisten lähteiden ja maastohavaintojen perusteella. |
| metsakeskus.1000011301 |
489 |
Suur-Miehikkälä Jaakkola |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
530872.75400000 |
6731426.82700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011301 |
Miehikkälän eli nykyisen Suur-Miehikkälän kylän kantatilat ovat olleet levittäytyneinä pitkin Virojoen jokivartta usean kilometrin matkalla, nykyisen Miehikkälän kunnan länsiosassa Koti- ja Syväjärvien pohjoispuolella. Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Miehikkälän vanhimman asutuksen katsotaan keskittyneen juuri nykyiseen Suur-Miehikkälään, Saivikkalaan ja Hurttalan-Hauhian -alueelle. Vuoden 1544 savuluettelon ja vuosien 1556-57 nokkaveroluetteloiden mukaan Miehikkälän kylässä oli 35 taloa. Kylä on siten yksi suurimmista 1500-luvulla nykyisen Suomen alueella. Tuolloin kylässä asui mm. Ingin, Karjalain, Rämä, Skinnar, Kääriä ja Tilli -nimisiä isäntiä. (Kaukiainen 1970:96,102).
Suur-Miehikkälän kylän vanhoilla tonteilla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia; osin ne ovat rakentamattomia. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
Kohteen rajausta tarkistettiin vuonna 2023 maastohavaintojen ja historiallisten lähteiden perusteella. |
| metsakeskus.1000011302 |
489 |
Suur-Miehikkälä Rasi |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
530474.91200000 |
6731241.90800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011302 |
Kohde sijaitsee nykyisen Suur-Miehikkälän kylän alueella, pienen Halmaanjärven kaakkoispuolella. Nuorta mäntyä kasvavalla, kallioisella, osin raivatulla metsälueella on viisi maakivien varaan ladottua röykkiötä. Röykkiöt ovat halkaisijaltaan noin 1,5-2 metriä ja korkeudeltaan noin 0,8-1 metriä. Paikannimi ”Rasi”, alueen topografia ja röykkiöiden morfologiset piirteet viittaavat siihen, että kyseessä on kaskiröykkiöalue.
1500- ja 1600-luvun verotustietojen ja kylvöluettelojen tietojen perusteella kaskista saatu sato oli vanhan Virolahden pitäjän pohjoisissa kylissä yhtä suuri tai jopa suurempi kuin peltoviljelyn tuottama. Suur-Miehikkälän kyläkin voidaan lukea kuuluvaksi pohjoisen kaskikulttuurin piiriin, kun taas rannikon kylät olivat puhtaasti peltoviljelyksen aluetta. (Kaukiainen 1970:122-123.) |
| metsakeskus.1000011303 |
694 |
Herajoki |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
376860.00000000 |
6732613.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011303 |
Historiallisiin lähteisiin Herajoki ilmaantuu Hämeen ensimmäisten maakirjojen myötä vuonna 1539. Verotietojen mukaan myös Parman talo on tuolloin ollut olemassa, vaikkakin talon nimi mainitaan ensimmäisen kerran todennäköisesti vasta vuoden 1571 hopeaveroluettelossa. Kylän historia voitaneen viedä ainakin 1400-luvulle, mutta mahdollisesti paikalla on ollut asutusta jo tätä aikaisempina vuosisatoina, eikä kylän rautakautista syntyhistoriaa voida kokonaan sulkea pois.
Herajoen kylätontti on suurimmilta osin jäänyt rakentamisen ja maankäytön alle. Vanhojen karttojen ja ilmakuvien perusteella luoteis- ja koillispuoleisten tonttien kohdalla maankäyttöä on ollut paljon, joten näillä kohdin tuskin on säilynyt koskematonta maaperää. Kaakon puoleisen kylätontin kohdalla on kylätonttia voinut säilyä ehjänä Parmintien molemmin puolin. Kylätontin luoteispuolella on myös mahdollista, että alueella on säilynyt ehjää kulttuurikerrosta nykyisten rakennusten pohjois- ja länsipuolella Havintien ja Parmintien välisellä aidatulla alueella sekä Havintien länsipuolella polun eteläpuolella. Muinaisjäännösrajaus perustuu isojakokartan kylätontin sijaintiin, maankäytön historiaan ja vuoden 2022 inventoinnin maastotarkastukseen. |
| metsakeskus.1000011306 |
445 |
Sommarö |
10002 |
12001 |
13208 |
11002 |
27000 |
218963.60500000 |
6646147.58200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011306 |
Kohde sijaitsee Sommarön pohjoisosassa, louhikkoisessa rantaan laskevassa koillisrinteessä.
Paikalla on puolikaaren muotoinen kylmämuuri, joka on auki rantaa kohti koilliseen. Rakenne, mahdollinen tomtning-jäännös, on rakennettu enimmäkseen pyöristyneistä lohkareista. Muurin pituus on 12 metriä, leveys 1,1-1,5 metriä ja korkeus 0,6-1,0 metriä. Muurien rajaaman sisätilan maalattia on melko tasainen, mutta kalteva ja noin 11 neliömetrin suuruinen. Massiivinen muuri on paikoin pystysuora ja huolellisesti kylmämuurattu.
Mahdollisesti kyseessä on tomtining-jäännös, vaikkakin sellaiseksi rakenne on raskasrakenteinen. Näin massiivista muuria ei myöskään tarvita esimerkiksi sellaisiin tuulensuojiin, joita Houtskarin Jungfruskärissä käytettiin lehimiä ruokittaessa ja lypsettäessä.
Konstruktio saattaa olla sama kuin Raoul Johnssonin (1975:10) mainitsema Sommarössä oleva "sortunut raunio, joka kertomusten mukaan 50 vuotta sitten oli paljon ehjempi. Kolme noin metrin korkuista, kivistä ladottua seinää käsittävä majan jäännös on tuuheiden katajapensaiden peittämä". Leif Lindgrenillä on Saaristomeren kansallispuiston inventointiaineistossa (1974) Sommarössä kivikehää tarkoittava karttamerkki, mutta se on lännempänä, mistä ei kuitenkaan ole löytynyt rakenteita (Tapani Tuovinen 1997). Sommarön koillisranta tomtning-jäännöksen lähellä on suurelta osin lohkareikkoa, jossa voi monin paikoin havaita kiviä siirrellyn ja kasatun.
Rakenne sijaitsee likimääräisesti altimetrin avulla mitaten 7 metrein korkeudella, mikä merkitsee likimääräsitä ranyavyöhykeajoitusta 700 +/-110. |
| metsakeskus.1000011308 |
445 |
Södra Båtskär |
10002 |
12001 |
13208 |
11002 |
27000 |
219113.55900000 |
6644618.19700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011308 |
Kohde sijaitsee puuttoman luodon pohjoisosassa. Se on puolikaaren muotoinen, suurista ja melko tasakoisista lohkareista ladottu muuri. Muurin rajaaman maalattian mitat ovat 1,2 x 1,3 metriä. Rakenteen ulkomitat ovat 3,8 metriä länsi-itäsuunnassa ja 3,6 metriä. Muurin korkeus on 0,5-0,7 metriä. Rakenteen keskivesiajoitus on 1330 +/-60 ja rantavyöhykeajoitus 1600 +/-30.
Noin 25 metriä itään tomtning-jäännöksestä on epäselvä lohkarekasa, jonka keskellä on runsaan metrin läpimittainen kuoppa. Rakenne on mahdollinen tynnyrien säilytyskuoppa (saltanring). |
| metsakeskus.1000011309 |
322 |
Yxskär |
10002 |
12004 |
13055 |
11006 |
27000 |
222722.09000000 |
6647916.89600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011309 |
Kohde sijaitsee Yxskärin länsiosassa olevan lahden pohjukassa, notkossa lähellä rantaa. Kohteessa on kaksi kiviuunia.
1. Kiviuuneista läntisempi sijaitsee lähellä rantaa. Uuni on koottu enimmäkseen särmikkäistä lohkareista. Sen keskiosassa on kaksi pystyä, itälänsi- ja pohjoiseteläsuuntaista laakaa. Kivet näyttävät oleva lämpölaajenemisen rikkomia. Uunin keskiosa on maatunut ja sisältää runsaasti kivenmoroa. Uunin pituus on 3,0 metriä (länsi-itäsuuntaan) ja leveys 2,3 metriä. Uunin suuaukko on todennäköisesti ollut kohti itää. Uunirakenteen keskivesiajoitus on 1590 +/-30 ja rantavyöhykeajoitus 1870 +/-10.
2. Kiviuuneista itäisempi on rakennettu pyöristyneistä ja särmikkäistä lohkareista pystysuoraa 0,8 metrin korkuista kallioporrasta vasten. Uunin pituus on 2,6 metriä (länsi-itäsuunnassa), leveys 1,6 metriä ja korkeus 0,5 metriä. Suuaukko on hyvin säilynyt ja etelään päin. Sen päällä on katekivi. Uunin onkalo on romahtanut, mutta vielä selvästi erotettavissa. Uunirakenteen keskivesiajoitus on 1500 +/-40 ja rantavyöhykeajoitus 1770 +/-20.
Rantavyöhykeajoitusten perusteella näyttää siltä, etteivät uunit liity isonvihan (1714-1721) tai pikkuvihan (1741-1743) tapahtumiin. Pikemminkin ne ovat olleet käytössä kalastajien ja karjanhoitajien ulkouuneina 1700-1800-luvuilla. |
| metsakeskus.1000011310 |
322 |
Härön |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
226820.46300000 |
6644628.23600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011310 |
Kohde sijaitsee Härön saaren keskiosassa, kallioisessa, loivasti etelään laskevassa maastossa. Tasaisella, hiukan lounaaseen kaltevalla graniittikalliolla on pyöreä ja hyvin säilynyt kivilatomus. Latomuksen pituus on 5,1 metriä, leveys 4,6 metriä ja korkeus 0,5 metriä. Latomus on koottu enimmäkseen pyöristyneistä lohkareista. Kiveys latomuksen keskiosassa on hiukan kuopalla.
Latomuksen keskivesiajoitus on hiukan nuorempi kuin Gluckertin Litorina VII, AD 200 ja rantavyöhykeajoitus likimain 480 +/-140. |
| metsakeskus.1000011311 |
322 |
Höga Buskär 1 |
10002 |
12005 |
13073 |
11006 |
27000 |
229659.33400000 |
6641389.55000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011311 |
Kohde sijaitsee puuttoman ulkoluodon louhikkoisella koillisrannalla, pienen pohjoiseen aukeavan lahden pohjukassa.
Rantalouhikossa on kangettu suuria, paikoin mionisatakiloisia lohkareita rannan tasoittamiseksi. Rantavyöhykkeessä on neljä rantaa vastaan kohtisuoraa, tasaiseksi raivattua tasannetta, joita reunustavat lohkarevallit. Lohkarevallit etelästä pohjoiseen lueteltuina:
1. Pituus 10 metriä, leveys 1,2-1,7 metriä. Lounaiskoillissuuntainen.
2. Pituus 8 metriä, leveys noin 1 metri. Epämääräinen.
3. Pituus 9 metriä, leveys noin 1,2-1,5 metriä.
4. Pituus 8 metriä, leveys 1,0-1,7 metriä. Monisatakiloisten lohkareiden reunustama.
Klangin (et al. 1991:289-290) 1/3-säännön mukaisesti määritettynä veneenvetopaikan käyttö ajoittuu 1700-1800-luvuille.
|
| metsakeskus.1000011312 |
322 |
Höga Buskär 2 |
10002 |
12001 |
13208 |
11006 |
27000 |
229649.33900000 |
6641389.55000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011312 |
Kohde sijaitsee puuttoman ulkoluodon louhikkoisella koillisrannalla, veneenvetopaikan (Höga Buskär 1) yläpuolella rinteessä.
Suorakaiteen muotoisessa tomtning-jäännöksessä on kaksi suurta, pyöristyneistä ja särmikkäistä lohkareista muurattua länsi-itä- ja pohjoiseteläsuuntaista seinää sekä kaksi kallion muodostamaa seinää. Kylmämuurattujen seinämien pituudet ovat 2,8 metriä (länsi-itäsuuntainen seinä) ja 2,9 metriä (pohjoiseteläsuuntainen seinä). Itäseinämän muodostaa osaksi siirtolohkare, joka on niin suuri, että sitä on tuskin voitu liikuttaa. Läntinen kallioseinämä on pystysuora ja korkeudeltaan 1,5 metriä. Siinä näkyy lämpölaajenemisvaurioita. Pohjoinen kallioseinämä on osaksi pystysuora, osaksi kalteva ja korkeudeltaan 1,0-1,5 metriä.
Seinämien rajaama maalattia on kooltaan 2,9 x 2,5 metriä. Se on tasainen ja katajien peittämä. Rakenteen oviaukko on lounaiskulmassa sen eteen on vierinyt - kaiketi sekundaarisesti - lohkare. Muurattu eteläseinämä jatkuu kulman ohi parisen metriä itään ja muodostaa jonkinlaisen matalan tilan, mahdollisesti varaston, rakenteen itäpuolelle.
Rakenteen sijaintikorkeuteen perustuva keskivesiajoitus on 1430 +/-50 ja rantavyöhykeajoitus 1710 +/-20.
|
| metsakeskus.1000011313 |
322 |
Ejskär |
10002 |
12006 |
13075 |
11002 |
27000 |
231108.77300000 |
6637511.11800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011313 |
Kohde sijaitsee puuttomalla ulkoluodolla, luodon korkeimman kallion eteläpuolella, louhikkoisessa maastossa.
Labyrintti on rakennettu paikkaan, johon on kasautunut pyöristyneitä pikkukiviä. Labyrintistä on jäljellä vain kolme rinnakkaista, samankeskisesti kaartuvaa kiviriviä eteläosassa ja yksi kivirivi länsiosassa. Eteläosassa ulointa kehää on jäljellä 3,3 metriä, seuraavaksi sisempää noin 1,5 metriä ja kolmanneksi sisempää 3,4 metriä. Labyrintin kivet ovat pyöristyneitä. Labyrintin länsiosassa on suuria kiviä, jotka eivät muodosta selkeää rakennetta. Keskelle labyrinttiä on kaivettu suuri kuoppa. Pohjoisosa on tiheän katajan peitossa, mutta näyttää, ettei niiden alla olisi paljoakaan kiviä. Labyrintti onkin lähes kokonaan tuhoutunut. |
| metsakeskus.1000011314 |
322 |
Nyäng |
10002 |
12006 |
13075 |
11002 |
27000 |
231738.47500000 |
6646977.31600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011314 |
Kohde sijaitsee Vänön saaren itäosassa. Maasto kohteen ympärillä on tasaista, osaksi avointa, katajaa kasvavaa hiekkamaastoa, jossa on kivenlohkareita siellä täällä.
Maanpinnalla erottuu noin sata melko tasakokoista, nyrkinkokoista kiveä. Kiviä on näkyvissä noin 7 metriä läpimitataltaan olevalla alueella. Katajien alla voi kiviä olla vielä laajemmaltikin. Kivet eivät muodosta kehiä tai muita selväpiirteisiä rakenteita. Alueen koillisosassa on tiivis ryhmä kiviä, joista neljä on rivissä. Rakenne on hajanainen ja labyrintiksi epävarma. Labyrintin kiviksi rakenteen kivet ovat epätavallisen pieniä. |
| metsakeskus.1000011316 |
322 |
Högland |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
239445.24800000 |
6672337.17300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011316 |
Kohde sijaitsee Höglandin keskiosassa, loivassa länsirinteessä. Kohteella on suorakaiteen muotoinen rakennuksenpohja, joka erottuu maasta kohoavana multapenkkinä. Seinät ovat olleet pääilmansuuntien mukaiset ja niiden ulkomitat ovat olleet noin 5 metriä (länsi-itäsuuntaiset seinät) ja 6 metriä (pohjoiseteläsuuntaiset seinät). Rakenteen koilliskulmassa on tulisija, josta on jäljellä matala, kuolleen katajan peittämä kivikasa. Kivikassa erottuu myös tiiltä. Multapenkin rajaama alue on tasainen. Rakenne on vaikeahko havaita kasvillisuuden seasta.
Parisataa metriä kaakkoon Höglandin halki kulkevassa notkossa on etelärinteellä kuoppa, joka on maakellarin jäännös. Maakellari lienee liittynyt rakennukseen.
Kysymyksessä lienee torppa, joka ei ole kovinkaan iäkäs. Se saattaa olla edeltäjä Höglandin pohjoispäässä olevalle torpalle, joka autioitui 1900-luvulla. Asian tarkempi selvittäminen edellyttää maasto- ja arkistotutkimuksia. |
| metsakeskus.1000011317 |
20 |
Kiimasuo 1 |
10002 |
12005 |
13000 |
11006 |
27008 |
324463.55500000 |
6781028.91300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011317 |
Kohde sijaitsee Turku-Toijala radan varrella noin 4 kilometriä Kylmäkosken kirkosta kaakkoon. Kipinäaidat on rakennettu pienialaiselle sorakumpareelle, jonka kahden puolen leviää mäntyä kasvava suo. Paikalla on vuonna 1874 aloitetun Turku-Toijala radan rakennuksen yhteydessä kasatut kipinäaidat. 16 metrin päässä radasta olevat kivistä kylmämuurauksella rakennetut kipinäaidat ovat toisiaan vastatusten radan molemmin puolin. Eteläinen kipinäaita on pituudeltaan 17,3 metriä, leveydeltään 1-1,3 metriä ja korkeudeltaan 0,8-0,95 metriä. Aita on sortunut 5 metriä lounaispäädystä noin 1,5 metrin matkalta. Pohjoinen aita on pituudeltaan 19,6 metriä, leveydeltään 0,8-1,1 metriä ja korkeudeltaan 0,6-0,9 metriä. Aidat ladottu 0,5-1 metrin kokoisista kivistä jotka on kiilattu paikoilleen pienemmillä 10 x 15 cm kivillä.
Kipinäaidat on mahdollisesti rakennettu rajaamaan ja sammuttamaan veturista savun seassa lentävät kipinät rata-alueen sisällä, mutta todennäköisesti aidat ovat toimineet rata-alueen raja-aitoina ja ne ovat estäneet karjan pääsyn radalle. |
| metsakeskus.1000011318 |
20 |
Kiimasuo 2 |
10002 |
12005 |
13000 |
11006 |
27000 |
324841.40800000 |
6781255.82600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011318 |
Kohde sijaitsee Turku-Toijala radan varrella noin 4 kilometriä Kylmäkosken kirkosta kaakkoon. Kipinäaidat on rakennettu moreenikumpareelle, jonka kahden puolen leviää mäntyä kasvava suo. Paikalla on 1874 aloitetun Turku-Toijala radan rakennuksen yhteydessä kasatut kipinäaidat. 12–14 metrin päässä radasta olevat kivistä kylmämuurauksella rakennetut kipinäaidat ovat toisiaan vastatusten radan molemmin puolin. Eteläinen kipinäaita on pituudeltaan 85 metriä, leveydeltään 0,7-1,2 metriä ja korkeudeltaan 0,3-1 metriä. Aita on sortunut paikoittain, mutta on sinänsä hyvin säilynyt. Pohjoinen aita on pituudeltaan 190 metriä, leveydeltään 0,6-0,9 metriä ja korkeudeltaan 0,5-0,9 metriä. Aidat ladottu 0,5-1 metrin kokoisista kivistä jotka on kiilattu paikoilleen pienemmillä 10 x 15 cm kivillä. Radan vieressä pohjoispuolella kulkee tieura joka on osittain pengerretty aidan laen tasalle.
Kipinäaidat on mahdollisesti rakennettu rajaamaan ja sammuttamaan veturista savun seassa lentävät kipinät rata-alueen sisällä, mutta todennäköisesti aidat ovat toimineet rata-alueen raja-aitoina ja ne ovat estäneet karjan pääsyn radalle. |
| metsakeskus.1000011319 |
148 |
Kaapin-Matin vanha kenttä |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
508268.01200000 |
7649717.22100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011319 |
Lapinkenttä sijaitsee Inarijärven pohjoisrannalla, Aibutvuonon (Aibuduuvuonâ) ja Pitkävuopajan välisellä, koilliseen pistävällä niemellä, Aibutvuonon länsirannalla, Aittalaassân kohdalla.
Kaapin-Matin vanha kenttä on Pekka Aikion perustaman, Kaaperi Aikion jatkaman tilan kesäpaikka. Talvipaikka sijaitsi Talvitupajärvellä, kesäpaikasta 5-6 km koilliseen. Heinittyneessä ja katajaa kasvavassa kentässä havaittiin ainakin yksi mahdollinen talon peruskiveys sekä siitä noin 3 m luoteeseen piisikiveys. Kentän laidalla on kivikasoja, kun kenttää on raivattu. |
| metsakeskus.1000011320 |
322 |
Hälsingholmen |
10002 |
12004 |
13055 |
11006 |
27000 |
236856.32900000 |
6664240.40900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011320 |
Kohde sijaitsee Hälsingholmenin Västra holmenin luoteisrannan tuntumassa. Maasto kohteen ympärillä on kallioista.
Kohteessa on kaksi kiviuunia.
1. Kiviuunin koordinaatit p: 6667035, i: 3236865. Uunin pituus on 2,7 metriä ja leveys 2,1 metriä. Uuni on kasattu särmikkäistä ja pyöristyneistä lohkareista. Uunin koillisivun on muodostanut massiivinen kivilaaka. Lohkareissa on havaittavissa lämpölaajenemnisvaurioita. Uuni on romahtanut.
2. Kiviuunin koordinaatit p: 6667037, i: 3236945. Uuni sijaitsee tasaisella kalliolla lähellä rantaa. Uunin pituus on 1,7 metriä ja leveys 1,5 metriä. Uuni on koottu särmikkäistä ja pyöristyneistä lohkareista. Uuni on romahtanut. |
| metsakeskus.1000011321 |
322 |
Ängeskär |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
232648.02900000 |
6661321.56200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011321 |
Kohde sijaitsee pienen Ängeskärin saaren keskellä, lohkareikossa saaren korkeimmalla kohdalla.
Kohde on pyöreä hautaraunio, jonka pituus on 6,3 metriä, leveys 5,9 metriä ja korkeus 0,9 metriä. Raunion keskellä on jyrkkäreunainen kraateri. Hautaraunio on kasattu pyöristyneistä kivistä ja lohkareista. Raunion länsireunan ulkopuolella on lohkareikossa röykkiön reunan suuntainen ojamainen syvennys, joka lienee syntynyt röykkiötä kasatessa.
Röykkiön korkeus merenpinnasta vastaa hieman nuorempaa rantapintaa kuin Glückertin ajoittama Litorina VI, 600 BC. Hauta ei siten voi olla esiroomalaista aikaa vanhempi. |
| metsakeskus.1000011322 |
322 |
Norstö |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
241314.56700000 |
6658472.74900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011322 |
Kohde sijaitsee Norstön saaren itäosassa ja siihen kuuluu ryhmä kiviuuneja kalliopaljastuman laella ja S-rinteessä, sekä yksittäiset uunit kallionreunassa ryhmästä n. 250 m etelään ja 200 m koilliseen. Uunit ovat kooltaan n. 2 x 2 m, särmikkäistä lohkareista koottuja ja niistä on havaittavissa lämpölaajenemisvaurioita. Uunien suuaukko on yleensä etelään päin. Osa uuneista on romahtanut. |
| metsakeskus.1000011323 |
322 |
Ånholm |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
241814.39700000 |
6653394.78900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011323 |
Kohde sijaitsee Ånholmin saaren lounaisosassa, lähellä rantaa olevalla kalliolla. Notkossa, lähellä vanhan pellon reunaa, on suorakulmainen rakennuksenjäännös. Paikka on ollut aikanaa viljelty.
Rakennuksen matala kivijalka osoittaa, että rakennuksen seinät ovat olleet lounaiskoillis- ja luoteiskaakkoissuuntaiset. Seinien pitkien sivujen ulkomitat ovat 5,9 metriä ja 5,5 metriä ja lyhyiden sivujen 5,5 ja 5,2 metriä. Kivijalka on tasainen ja huolellisesti rakennettu. Rakennuksen koilliskulmassa on tulisijan jäännös; lohkarekasa, jossa on tiilenpaloja. Rakennuksenpohja on osin puiden peitossa.
Rakenteen keskivesiajoitus on 1760 +/-20, mutta todennäköisesti rakennus on ollut käytössä 1800-luvulla. |
| metsakeskus.1000011325 |
75 |
Myllykylä Puustelli |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27009 |
511722.51100000 |
6721611.69300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011325 |
Vehkajoen läntisellä rannalla, jokeen rajautuvan kallion pintaan tehty hakkaus , joka sijaitsee välittömästi Vehkajoen ylitse kulkevan valtatie 26:n pohjoispuolella. Kalliohakkaus on tehty kaunokirjaimin. Teksti on tehty kaunokirjaimin: "Järvi laskettu 1911 Pietari Sikanen". Tarkastushetkellä hakkaus oli suhteellisen helposti havaittavissa, joskin hakkauksen pohjalla kasvoi sammalta. Hakkauksen ympärillä kasvoi sammalta paksummin ja vaikuttaa siltä, että hakkaus on tarkoituksella paljastettu. Viiteitä siitä, että hakkaus jatkuisi ympäröivän sammalpeitteen alle ei havaittu. Teksti ja vuosiluku liittyvät noin 800 metrin paikalta luorteeseen sijaitsevan Vehkajärven laskuun 1900-luvun alussa. Hakkauksesta 50 cm joen suuntaan koilliseen sijaitsee rautainen korkopultti, joka on kiinnitetty kallioon hakatun avoympyrän keskelle. |
| metsakeskus.1000011326 |
322 |
Hamnholmen 4 |
10002 |
12004 |
13055 |
11006 |
27000 |
240985.68100000 |
6662428.16300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011326 |
Kohde sijaitsee Hamnholmenin saaren keskiosassa, alavassa maastossa. Uuni on kasattu särmikkäistä lohkareista, ja sen pituus on 2,4 metriä ja leveys 1,8 metriä. Uunin pohjoisseinämän muodostama pystysuora laaka näkyy selvästi. Uunin suuaukko on ollut todennäköisesti kohti etelää. Uunin muodostamissa kivenlohkareissa on nähtävissä lämpölaajenemisvaurioita. Uuni on romahtanut. |
| metsakeskus.1000011327 |
322 |
Kalholm |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
240315.01600000 |
6649376.39600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011327 |
Kohde sijaitsee pienen Kalholmin saaren kallioisessa keskiosassa, laakean 20 metriä merenpinnasta olevan kallionlaen lounaispuolella, kuperalla kallioterassilla. Kohteelta on hyvä näkyvyys saaristoon kaakon ja luoteen välille.
Hautaraunio on pyöreä, ja siinä on keskellä kraateri. Raunion pituus on 6,6 metriä, leveys 5,5 metriä ja korkeus 0,4 metriä. Raunio on koottu pyöristyneistä ja särmikkäistä lohkareista. Raunion keskelle kaivettu kraateeri ulottuu aina alla olevaan kallioon saakka, jossa on kuoppa haudan kohdalla. Hautaraunion kaakkoispäässä kasvaa mänty, ja sen itäreunasta on valunut lohkareita kalliota alas.
Myös Kalholmin kalliohuipulla on lohkareita hajallaan. Ne voivat olla jäännöksiä toisesta haudasta. |
| metsakeskus.1000011327 |
322 |
Kalholm |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
240315.01600000 |
6649376.39600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011327 |
Kohde sijaitsee pienen Kalholmin saaren kallioisessa keskiosassa, laakean 20 metriä merenpinnasta olevan kallionlaen lounaispuolella, kuperalla kallioterassilla. Kohteelta on hyvä näkyvyys saaristoon kaakon ja luoteen välille.
Hautaraunio on pyöreä, ja siinä on keskellä kraateri. Raunion pituus on 6,6 metriä, leveys 5,5 metriä ja korkeus 0,4 metriä. Raunio on koottu pyöristyneistä ja särmikkäistä lohkareista. Raunion keskelle kaivettu kraateeri ulottuu aina alla olevaan kallioon saakka, jossa on kuoppa haudan kohdalla. Hautaraunion kaakkoispäässä kasvaa mänty, ja sen itäreunasta on valunut lohkareita kalliota alas.
Myös Kalholmin kalliohuipulla on lohkareita hajallaan. Ne voivat olla jäännöksiä toisesta haudasta. |
| metsakeskus.1000011328 |
322 |
Stora Ängeskär 4 |
10002 |
12006 |
13075 |
11002 |
27000 |
243833.60800000 |
6648326.83500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011328 |
Kohde sijaitsee Stora Ängeskärin itäosassa, terassimaisella, melko vaakasuoralla, itään päin antavalla kallionkielekkeellä. Törmän alla on kasvillisuuden peittämää lohkareikkoa.
Labyrintin kiveyksen pituus on 11,0 metriä ja leveys 10,3 metriä. Labyrintti on koottu pyöristyneitä kivistä ja lohkareista. Sen kaakkoisreunassa on suurehkojen, särmikkäiden lohkareiden ryhmä, joka mahdollisesti ei kuulu rakenteeseen. Labyrintin säännöllisesti kaartuva ulkoreuna on vielä hahmotettavissa; se on koostunut muuta kiveystä hieman kookkaammista lohkareista. Tämä reunakehä on parhaiten säilynyt labyrintin etelä- ja lounaisreunoilla. Reunakehän sisäpuolella on hajanaista, kalliopinnan tasaista kiveystä, jossa on paikoin erotettavissa kehänsuuntaista vyöhykkeisyyttä ja käytävän jäännöksiä. Rakenteen halki kulkee kaakkoiluoteisuunnassa polku, jonka kohdalta kivet on otettu pois.
Labyrintin keskivesiajoitus on 780 +/-110 ja rantavyöhykeajoitus 1060 +/-80. |
| metsakeskus.1000011329 |
322 |
Bötsön |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
240834.85400000 |
6640729.87300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011329 |
Kohde sijaitsee Bötsön saaren eteläosassa, loivapiirteisessä kalliomaastossa, hieman kaakkoon kaltevalla silokalliolla.
Hautaraunio on pyöreä ja sillä on pituutta 8,3 metriä, leveyttä 6,6 metriä ja korkeutta 0,6 metriä. Röykkiö on koottu pyöristyneistä, vaihtelevankokoisista kivistä ja lohkareista. Röykkiössä on paljon pieniä pyöristyneitä kiviä ja pohjoisosassa kaksi suurta, kiinteää lohkaretta. Röykkiön keskiosa on epätasainen ja siinä on kraateri.
Röykkiön korkeus vastaa hiukan vanhempaa rantapintaa kuin LVII (AD 200). |
| metsakeskus.1000011330 |
322 |
Busön |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
240904.82900000 |
6640010.16800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011330 |
Kohde sijaitsee Busön pohjoisrannalla, pohjoiseen kallistuvalla silokalliolla, noin 5 metrin päässä rantaviivasta.
Kallioon on hakattu merkkejä 61 x 26 senttimetrinä kokoiselle alueelle. Kallioon hakatun viivan paksuus vaihtelee 1-4 millimetriä. Se on matalaa, mutta helposti luettavaa. Merkit ovat luettavissa rannasta päin. Kuva esittää alusta, jonka alapuolella on venäjänkielinen teksti.
b pamjat ii d
Kirjaimet voidaan tulkita tarkoittavan "v pamjat" eli "jonkin muistoksi". Tämän lisäksi kalliossa on kaksi i:n tapaista merkkiä sekä kyrillinen d-kirjain. Kolmen viimeisen merkin keskinäiset etäisyydet ovat suuremmat kuin muiden merkkien ja ne näyttävät muodostavan alun keskeneräisestä sanasta, todennäköisesti kuvan esittämän aluksen nimestä.
Kuvassa olevalla aluksella on keula vasemmalle ja se on kuvattu ilman takilaa, suurikokoinen lippu perätangossaan. Aluksessa on kaljuuna ja ainakin 58 tykkiporttia kahdella patterikannella. Kuva esittää todennäköisesti Venäjän laivaston linjalaivaa 1700-luvulta tai 1800-luvulta. Kuvion keskeneräisyyteen viittaa sekin seikka, että aluksesta puuttuu takila.
Leo Jolkkosen muistiinpanojen (Suomen merimuseo) mukaan paikallistarina kertoo venäläisen laivan haaksirikosta Busön lähellä. |
| metsakeskus.1000011331 |
935 |
Suur-Pisin kalliohakkaukset |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27007 |
534708.00000000 |
6701706.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011331 |
Suur-Pisin saaren pohjoispään sileässä rantakalliossa on hakattuna Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n monogrammi ja päiväys ”d. 14 jun 1777”. Perimätiedon mukaan hakkaus olisi kuninkaan omakätisesti tekemä (Raunio 1971:202), mitä on syytä epäillä. Kustaa III teki vuonna 1777 matkan Pietariin tapaamaan Venäjän silloista hallitsijaa Katariina II:a. Kovan merenkäynnin vuoksi hänen aluksensa piti tuulta Suur-Pisin saaren suojassa. Tapauksen kunniaksi saaren pohjoisosan kapealle kallioniemelle tehtiin muistohakkaus. Niemen vieressä olevaa lahtea on samasta syystä kutsuttu Kuninkaanlahdeksi.
Kustaa III:n hakkauksen lisäksi Suur-Pisin saarella on hakkaus saarella kaatuneiden seitsemän suomalaissotilaan muistoksi (ks. alakohteet; pkoo: 6703900, ikoo: 3535080). Elokuun 15. vuonna 1941 venäläiset yllättivät pimeän turvin suomalaisen tulenjohtojoukkueen. Tapauksen muistoksi kallioon hakattiin teksti ”Kotirantoja puolustaessaan kaatuivat 15.8.1941” ja kaatuneiden nimet, joista ensimmäisenä ainoa virolahtelainen, tulenjohtueen johtaja Ilmari Hanski.
2023: Kohteen ja alakohteen sijaintia on tarkennettu. |
| metsakeskus.1000011331 |
935 |
Suur-Pisin kalliohakkaukset |
10002 |
12013 |
13126 |
11042 |
27028 |
534708.00000000 |
6701706.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011331 |
Suur-Pisin saaren pohjoispään sileässä rantakalliossa on hakattuna Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n monogrammi ja päiväys ”d. 14 jun 1777”. Perimätiedon mukaan hakkaus olisi kuninkaan omakätisesti tekemä (Raunio 1971:202), mitä on syytä epäillä. Kustaa III teki vuonna 1777 matkan Pietariin tapaamaan Venäjän silloista hallitsijaa Katariina II:a. Kovan merenkäynnin vuoksi hänen aluksensa piti tuulta Suur-Pisin saaren suojassa. Tapauksen kunniaksi saaren pohjoisosan kapealle kallioniemelle tehtiin muistohakkaus. Niemen vieressä olevaa lahtea on samasta syystä kutsuttu Kuninkaanlahdeksi.
Kustaa III:n hakkauksen lisäksi Suur-Pisin saarella on hakkaus saarella kaatuneiden seitsemän suomalaissotilaan muistoksi (ks. alakohteet; pkoo: 6703900, ikoo: 3535080). Elokuun 15. vuonna 1941 venäläiset yllättivät pimeän turvin suomalaisen tulenjohtojoukkueen. Tapauksen muistoksi kallioon hakattiin teksti ”Kotirantoja puolustaessaan kaatuivat 15.8.1941” ja kaatuneiden nimet, joista ensimmäisenä ainoa virolahtelainen, tulenjohtueen johtaja Ilmari Hanski.
2023: Kohteen ja alakohteen sijaintia on tarkennettu. |
| metsakeskus.1000011332 |
935 |
Eerikkälä Seppälä |
10001 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
537056.37400000 |
6707497.49600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011332 |
Eerikkälän kylätontin itäpuolella, Eerikkälänvuori –nimisen kalliokohouman juurella, pienen kalliopaljastuman reunalla on suhteellisen nuorelta vaikuttava latomus, mahdollisesti rajamerkki. Rakenne on ladottu halkaisijaltaan 30-50 cm olevista luonnonkivistä ja on kooltaan noin 1,5-2 metriä. |
| metsakeskus.1000011333 |
322 |
Korsskär 3 |
10002 |
12005 |
13061 |
11006 |
27000 |
250490.95100000 |
6644678.34100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011333 |
Kohde sijaitsee Korskäretin lounaisosassa, mäntymetsän ympäröimän kallion laella. Kohteessa on kolmen kiviraunion ryhmä.
Raunio 1. Röykkiön koordinaatit ovat p: 6647494, i: 3250627, z: 10. Röykkiö on pyöreä ja kupera ja sen huipulla on yksi suurempi kivi. Raunio on koottu pyöristyneistä lohkareista ja sen länsi- ja pohjoissivut ovat eheät ja tasaiset. Röykkiön pituus on 2,2 metriä, leveys 1,8 metriä ja korkeus 0,9 metriä.
Raunio 2. Röykkiön koordinaatit ovat p: 6647465, i: 3250616, z: 11. Röykkiön sijaitsee noin 30 metriä etelälounaaseen röykkiöstä numero 1. Se on kupera ja jyrkkäseinäinen. Raunio on koottu lähes pelkästään pyöristyneistä lohkareista. Etenkin raunion itä- ja pohjoissivut ovat pystysuorat ja hyvin säilyneet. Raunion pituus ja leveys on 2,7 metriä ja korkeus 1,0 metriä.
Raunio 3. Raunion koordinatit ovat p: 6647449, i: 3250525, z: 8. Röykkiö on pieni ja sijaitsee kuperalla silokalliolla lähellä rantaa. Se on läpimitaltaan 1,5 metriä ja korkeudeltaan 0,6 metriä. Röykkiö on koottu pyöristyneistä ja särmikkäistä lohkareista.
On mahdollista, että rauniot 1 ja 2 ovat linjakummeleita. Ne ovat ennen männikön kasvamista näkyneet saaren profiilissa jonkin matkaa. Raunioita yhdistävä linja on etelälounais-pohjoiskoillissuuntainen, ja raunioilla on hiukan korkeuseroa siten, että raunio 2 on korkeammalla. Linja on siis ollut nähtävissä pohjoisen puolelta, mutta sille on vaikea löytää muuta merkitystä kuin se, että linja on johtanut Utterskärin länsikärjestä lounaaseen sijaitsevan vedenalaisen matalan ohi. Se on siis voinut auttaa Korskäretin pohjoisrannalla olevan lahden lähestymistä. |
| metsakeskus.1000011334 |
935 |
Kattilainen 1 |
10007 |
12011 |
13102 |
11042 |
27000 |
521068.78500000 |
6714265.69400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011334 |
Kattilaisten kylän luoteispuolella, valtatiestä 7 noin 220 metriä etelään louhikkoisessa metsämaastossa on ainakin yhdeksän osin maakivien ja kallion varaan ladottua ellipsin, puolikaaren sekä L:n muotoista ”suojaa”. Rakenteet koostuvat halkaisijaltaan 30?50 cm olevista luonnonkivistä ja ovat kooltaan muutamia metrejä. Syntyjään virolahtelaisen Viljo Harjusen mukaan alueelle koottiin joukkoja viime sodan aikana. Kyseessä on siis mitä ilmeisimmin II maailmansodan aikainen armeijan harjoitus- ja/tai leirialue. |
| metsakeskus.1000011335 |
935 |
Kirkonkylä Lintutorni |
10001 |
12002 |
13022 |
11006 |
27000 |
539580.35700000 |
6708464.12000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011335 |
Paikallisen Esko Niskasen mukaan Virolahden kirkonkylän itäpuolella sijaitsevan Kolsin lintutornin eteläpuolella on ”kasakoiden hauta” 1700-luvulta. Paikalta ei ilmeisesti ole konkreettisia havaintoja muinaisjäännöksestä. Kohdetta ei tarkastettu vuoden 2007 inventoinnin yhteydessä.
Paikka tarkastettiin vuoden 2023 inventoinnin yhteydessä. Kohdalla on pohjoiskoilliseen pistävä hiekkaharjanne, lakialueeltaan noin 6 m tasolla merenpinnasta. Maanpinnalle näkyviä merkkejä muinaisjäännöksistä ei havaittu. Koekuoppia ei tehty. Tarkastuksen jälkeen kohde on edelleen mahdollinen muinaisjäännös |
| metsakeskus.1000011336 |
171 |
Akonkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
533575.94500000 |
6895158.92200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011336 |
Hyvin säilynyt keskikokoinen tervahauta sijaitsee Sysmän järven ja Akonsuon välissä olevalla pitkällä ja kapealla kankaalla, sen eteläosassa. |
| metsakeskus.1000011337 |
171 |
Akonkangas 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
533186.09900000 |
6895488.79300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011337 |
Kohde sijaitsee Sysmän Kiekanlahden länsirannalla, järven ja Akonsuon välissä olevan pitkän ja kapean kankaan keskikohdalla aivan nykyisen rannan tuntumassa, pienessä niemekkeessä. Paikalla on hyvin matala ja laakea pyöreä painanne. Koekuopassa havaittiin selkeä ja paksu likamaakerron, jossa on runsaasti palanutta luuta.
|
| metsakeskus.1000011338 |
171 |
Akonkangas 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
533406.01800000 |
6895248.88500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011338 |
Kohde sijaitsee Sysmän Kiekanlahden länsirannalla, järven ja Akonsuon välissä olevan pitkän ja kapean kankaan keskikohdalla aivan nykyisen rannan tuntumassa, pienessä niemekkeessä. Asumuspainanne on niemen eteläosassa. Se on nelisivuinen ja kooltaan 4 x 6 m. Painanteeseen tehdystä koekuopasta löytyi kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.1000011339 |
171 |
Akonkangas 3 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
533545.96100000 |
6895208.90300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011339 |
Kohde sijaitsee Sysmän Kiekanlahden länsirannalla, järven ja Akonsuon välissä olevan pitkän ja kapean kankaan eteläosassa, metsätien ja rinteen reunan välissä. Paikalla on kaksi lähes toisissaan kiinni olevaa matalaa ja pyöreää painannetta. Toiseen painanteeseen tehdystä koekuopasta löytyi asbestisekoitteinen saviastian pala sekä kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000011340 |
171 |
Akonkangas 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
533665.91400000 |
6895088.95400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011340 |
Kohde sijaitsee Sysmän Kiekanlahden länsirannalla, järven ja Akonsuon välissä olevan pitkän ja kapean kankaan eteläosassa. Vanhan pienen hiekkakuopan lounaisreunasta löydettiin runsaasti palanutta luuta. Kyseessä saattaa olla hiekanotossa tuhoutuneen asuinpaikan rippeet. Asuinpaikkaa on mahdollisesti jäljellä hiekkakuopan lounaispuolella. |
| metsakeskus.1000011341 |
171 |
Akonkangas 5 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
533575.94400000 |
6895258.88400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011341 |
Kohde sijaitsee Sysmän Kiekanlahden länsirannalla, järven ja Akonsuon välissä olevan pitkän ja kapean kankaan eteläosan suohon laskevassa koillisrinteessä, uudispellolla. Pellon pintapoiminnassa havaittiin laajalla alueella palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000011342 |
171 |
Rahkasuonkangas 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
527788.26500000 |
6897947.77400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011342 |
Kohde sijaitsee Maaveden itärannalla, Kiekan kanavan lounaispuolella, rahkasuon ja järven välissä olevalla harjanteella. Rannassa noin 2 metriä vedenpinnasta kohoavalla tasanteella on kivikautinen asuinpaikka, jonka luoteispäässä on mahdollinen asumuspainanne. Painanteeseen tehdystä koekuopasta löytyi kvartsi-iskoksia.
Rakennushankkeen vuoksi alueella tehtiin vuonna 2022 koekaivaus muinaisjäännösalueen rajauksen ja rakennustöissä vaurioituneiden kohtien selvittämiseksi. Tutkimuksissa voitiin todeta, että rakennushanke oli tuhonnut jonkin verran asuinpaikan kaakkoisosaa mutta suurin osa asuinpaikasta on säilynyt tontin luoteispuolella, misssä on myös asumuspainanne (kivikautisen talon perustus). |
| metsakeskus.1000011343 |
91 |
Tukikohta V:10 (Vartioharju) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
395591.45900000 |
6677989.68200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011343 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee laajalla alueella Linnanväenkujan ympäristössä.
Kohde on jäänyt suurimmaksi osaksi tonttialueiden alle ja on täytetty. Maan alla saattaa olla kuitenkin säilyneitä rakenteita. Ehjiä betonisia suojahuoneita on suullisen tiedon mukaan käytössä omakotitalojen kellareina. Kohteen itäosassa on vielä näkyvissä maahan kaivettuja ja kallioon louhittuja yhdys- ja taisteluhautoja, joita on tuettu osin betonilla. Kaksi betonista tuli- tai tähystysasemaa sekä tunnistamattomaksi vaurioituneita betonirakenteita. Yksi valonheitinasema on on tonttialueella piha-altaana. |
| metsakeskus.1000011344 |
91 |
Tukikohta V:11 (Vartioharju) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
395364.54400000 |
6678031.66300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011344 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Linnanrouvanpolun pohjoispuolella omakotitalojen tonttialueen keskellä.
Kohde on jäänyt omakotitaloalueen talojen ja pihamaiden alle eikä siitä ole näkyvissä merkkejä maan pinnalla. Maan alla voi olla säilyneitä rakenteita. |
| metsakeskus.1000011345 |
91 |
Tukikohta V:12 (Vartioharju) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
395281.58000000 |
6678089.64300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011345 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Linnanherrantien ja Linnansillanpolun risteyksen eteläpuolella.
Kohteessa on maahan kaivettuja ja kallioon louhittuja yhdys- ja taisteluhautoja. Yhdet hautaan johtavat portaat. Kolme betonista konekiväriasemaa, joiden katot on räjäytetty. Yksi kivestä muurattu suojahuone. Osa kohteesta on jäänyt tonttialueen alle. |
| metsakeskus.1000011346 |
91 |
Tukikohta V:13 (Vartioharju) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
395017.68400000 |
6678177.60600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011346 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Linnanherrantien ja Riskutien risteyksen kaakkoispuolella.
Kohteessa on maahan kaivettuja ja osin kallioon louhittuja hautoja. Kaksi betonista suojahuonetta ja yksi betoninen tunnistamaton rakenne. 14 maahan kaivettua keskeneräistä kuoppaa.
Kohteen pohjoispuolella on ollut piikkilankaeste. Riskutien ja Linnanherrantien risteyksen kaakkoispuolella on itä-länsi suunnassa on n. 40 metriä pitkä esteen suojavalli, jonka päädyt ovat jääneet teiden alle.
Piikkilankaesteen suojavallin eteläpuolella on viisi jatkosodan aikaista lentopommien räjähdyksien muodostamaa kartion muotoista kuoppaa, joiden yläosien halkaisijat ovat 5-12 m ja syvyys 1-1,5 m.
Kohteen lounaisosassa Sormuspolku 21:ssä tehdyn maastokatselmuksen perusteella kohteen eteläosan rajausta muutettiin 04/2022. |
| metsakeskus.1000011347 |
91 |
Tukikohta V:14 (Vartioharju) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
394966.70800000 |
6678288.56700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011347 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Linnanherrantien ja Riskutien risteyksen pohjoispuolella.
Kohde on jäänyt omakotitaloalueen pihamaan alle eikä siitä ole näkyvissä merkkejä maan pinnalla. Maan alla saattaa olla säilyneitä rakenteita. |
| metsakeskus.1000011348 |
91 |
Tukikohta V:15 (Vartioharju) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
394779.78100000 |
6678144.62100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011348 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Viittapolun pohjoispään länsipuolella, omakotitalojen tonttialueen keskellä.
Kohde on jäänyt omakotitaloalueen pihamaan alle eikä siitä ole näkyvissä merkkejä maan pinnalla. Maan alla voi olla säilyneitä rakenteita. |
| metsakeskus.1000011349 |
91 |
Tukikohta V:16 (Vartioharju) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
394763.78400000 |
6677980.68900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011349 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Kiviportintien ja Viittapolun risteyksen luoteispuolella.
Kohde on jäänyt omakotitaloalueen pihamaan alle eikä siitä ole näkyvissä merkkejä maan pinnalla. Maan alla voi olla säilyneitä rakenteita. |
| metsakeskus.1000011350 |
91 |
Tukikohta V:17 (Vartioharju) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
394580.86400000 |
6678001.67400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011350 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Helytien molemmin puolin Huntutien risteyksen itäpuolella.
Kohteessa on Helytien pohjoispuolella näkyvissä maahan kaivettuja ja kallioon louhittuja hautoja, joita on tuettu betonilla sekä yksi betoninen konekivääriasema ja kaksi betonista suojahuonetta. Helytien eteläpuolella linnoitteet ovat jääneet tonttialueen alle ja kadonneet näkyvistä. Maan alla voi kuitenkin olla säilyneitä rakenteita. Helytie 14 tontilta löytyi rakennustöiden yhteydessä osa betonilla tuetun taisteluhaudan rintasuojasta ja konekivääriasema, joiden torjuntasuunta on luoteeseen.
Kohde tarkastettiin maastossa keväällä 2024 Helytie 14a kiinteistön osalta. maastotarkastuksen ja arkistoaineiston perusteella kohteen rajausta muokattiin 05/2024. Tontin vieressä aloitetuissa kaivutöissä löytyneiden rakenteiden perusteella aluerajausta muokattiin uudelleen 12/2024. |
| metsakeskus.1000011351 |
624 |
Kaunissaari Pohjaspää |
10001 |
12002 |
13021 |
11006 |
27000 |
486758.69600000 |
6692746.19800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011351 |
Kaunissaaren pohjoispäähän on merkitty vuoden 1777 karttaan hautausmaa. Tiettävästi paikalta on löytynyt aikanaan ortodoksinen kasteristi. Kaunisssaaren tekeillä olevan historiikin kirjoittaja Risto Anttila ilmoitti keväällä 2008, että paikalta on löytynyt paikallisten mukaan useita pääkalloja sekä luita. Huhujen mukaan niitä olisi löytänyt useampi paikallinen asukas ja viimeisimmät luulöydöt olisi tehty noin 10 vuotta sitten mökin rakentamisen yhteydessä. Anttila ei ollut nähnyt itse mainittuja löytöjä.
Kyseessä on todennäköisesti venäläisten hiekkamaalle perustama hautausmaa, joka on saattanut säilyä melko hyvin, sillä alue on säilynyt pääosin rakentamattomana.
Vuoden 1777 kartan perusteella paikannetun hautausmaan alueelle ja sen läheisyyteen tehtiin vuoden 2017 inventoinnissa koekuoppia, mutta hautauksiin viittaavia merkkejä ei havaittu. |
| metsakeskus.1000011354 |
91 |
Tukikohta V:20 (Vartioharju) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
394187.02300000 |
6677526.86500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011354 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Kukkaniityntie 21:n ja sen länsipuolella olevan Kukkaniitynpuiston alueella.
Kohteessa on maahan kaivettuja ja kallioon louhittuja yhdys- ja taisteluhautoja, joita on tuettu betonilla. Kaksi rakentamatonta kuoppaa. Kohteen itäosa on jäänyt tonttialueen alle. |
| metsakeskus.1000011355 |
91 |
Tukikohta V:21 (Puotinharju) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
394107.05700000 |
6677442.89900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011355 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Kukkaniityntien puistossa, korkean kallion pohjois- ja itäreunalla. Siitä johtaa yhdyshaudat luolalle V:22 ja puolustusasemaan V:24.
Kohteessa on maahan kaivettuja ja kallioon louhittuja yhdys- ja taisteluhautoja, joita on tuettu osin betonilla ja osin muuratuilla kivillä, joiden ulkopinta on rapattu. Neljä betonista konekivääriasemaa ja kaksi tähystysasemaa. Suojahuoneita on viisi ja rakentamattomia kuoppia yhdeksän. Yksi konekivääriasemista on ollut katettu ja sen katto on räjäytetty. Muut rakenteet ovat jääneet avonaisiksi.
Osa puolustusasemasta on jäänyt talojen, pihamaiden ja ulkoiluteiden alle. maan alla saattaa olla säilyneitä rakenteita. |
| metsakeskus.1000011356 |
91 |
Tukikohta V:22 (Puotinharju) |
10002 |
12011 |
13108 |
11006 |
27009 |
393940.12000000 |
6677381.91900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011356 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen luola. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Kukkaniityntien puistossa, korkean kallion lounaislaidalla, jyrkän kallioseinän juurella.
Luola on louhittu kallioon. Se on hevosenkengän muotoinen ja varustettu kahdella oviaukolla. Pinta-ala n. 250 m². Seinät ja lattia on tehty betonista. Alkuperäiset ovet ja aaltopeltikatto on poistettu ja korvattu uusilla. Luola kunnostettiin 1938-39 ammussorvaamoksi. |
| metsakeskus.1000011357 |
445 |
Kråkskär Husholmen 2 |
10002 |
12001 |
13208 |
11006 |
27000 |
180445.00000000 |
6673615.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011357 |
Kohde sijaitsee Kråkskäretin Husholmenin pohjoisosassa. Kohteessa on tomtning-jäännös, jonka pohjoisseinämän muodostaa siirtolohkare. Seinämän korkeus on 1,8-2,5 metriä ja leveys 4 metriä. Länsiseinämä koostuu särmikkäistä ja pyöristyneistä lohkareista, joista suurimmat ovat monisatakiloisia. Länsiseinämän pituus on 3,3 metriä ja korkeus 0,4-1,0 metriä. Muut seinämät puuttuvat. Seinien rajaama sisäala on epätasainen pinnanmuodoltaan ja lohkareiden peittämä.
Tomtning-jäännöksen maksimi-ikä on AD 1625 +/-25 ja keskiveden tasoa vastaava ikä 1380 +/-55. |
| metsakeskus.1000011358 |
445 |
Bredskär |
10002 |
12004 |
13046 |
11002 |
27000 |
184067.47000000 |
6675345.67900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011358 |
Kohde sijaitsee Bredskärin etelärinteessä, melko korkealla loivassa, epätasaisessa kalliorinteessä.
Paikalla on pystysuora, eteläpohjoissuuntainen, noin 1,1 metriä korkea kallioseinämä, jonka eteen on rakennettu pyöristyneistä ja särmikkäistä, melko tasakokoisista lohkareista suorakaiteen muotoinen muuri. Muuri rajaa sisätilan, jonka mitat ovat 2,3 x 1,8 metriä. Muurin korkeus on 0,4-0,8 metriä. Muurin rajaaman sisätilan pohja on kivinen ja katajien peittämä. Pohjoisseinämänä rakenteessa on vino kallionreuna, jolle on ladottu yksi rivi lohkareita.
Rakenteen maksimi-ikä on AD 800 +/-100 ja keskiveden tasoa vastaava ikä 550 +/-120. |
| metsakeskus.1000011359 |
445 |
Birsskär |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
184837.15600000 |
6675275.71500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011359 |
Kiviraunioiden ryhmä sijaitsee kalliolla Birsskärin (Bärskärin) pohjoisosassa, saarta jakavan lahden molemmin puolin. Kivirauniot rajoittuvat alueelle p: 6677962-6678125, i: 3184748-3185054.
Raunioryhmässä on kolmetoista kivirauniota, joista useimpien luonne on epäselvä. Osa on matalia, vain läheltä erottuvia pikkuraunioita, osa kekomaisia, mahdollisesti kummeleita tai linjakummeleita. Raunioiden pituus vaihtelee 1,3-5,4 metriin ja leveys 0,9-5,1 metriin. Korkeutta raunioilla on 0,3-1,4 metriä. Rauniot on koottu pyöristyneistä tai pyöristyneistä ja särmikkäistä lohkareista. Yksi raunioista (no. 12) muistuttaa suorakulmaiselta rakenteeltaan lähinnä kiviuunia. Useimmat raunoista eivät näy saaren profiilissa mereltä katsottuna. Alimmilla korkeuksilla sijaitsevat kivirauniot on vaaittu (raunio 3: z=2,35 m mpy, raunio 4: 2,64 m mpy).
Kivirauniot on dokumentoitu vuoden 1995 inventoinnin yhteydessä esimerkkeinä Saaristomeren kansallispuiston yhteistoiminta-alueella hyvin yleisistä pienistä kiviraunioista, jotka eivät ole hautoja. Rauniot voivat olla esimerkiksi tulisijojen jäännöksiä, paikanmääristykseen liittyviä tai väylän sijaintia osoittavia merkkejä. |
| metsakeskus.1000011360 |
935 |
Ala-Pihlaja (Nederpijhla by) Hailila |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
532914.03400000 |
6709571.64600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011360 |
Ala-Pihlajan kylän talot ovat sijainneet Porolahden pohjois- ja länsirannalla, molemmin puolin Pihlajanjokea. Alapihlaja mainitaan Pijhilaby –nimisenä vuoden 1544 savuluettelossa. Kylässä oli tuolloin kuusi taloa. 1500-luvulla kylässä asuivat mm. Kimoinen, Kaukiain ja Haili –nimiset isännät. (Kaukiainen 1970:87,101).
Virolahden ensimmäinen keskus v. 1336 peräisin olevassa asiakirjassa mainittu civitas on historiallisen lähdeaineiston perusteella sijoitettu Ala-Pihlajan ja Haililan kylien alueelle On oletettu, että Virolahdella sijainnut Munkkiniemi –niminen kartano olisi toiminut myös Viipurin linnaläänin hallintokartanona 1300-luvulla. Munkkiniemen kartano on ilmeisesti käsittänyt Hailin ja Ala-Pihlajan kylässä sijainneen Kimosen tilan. Koivuniemen kylä on saattanut myös kuulua samaan kokonaisuuteen. (Kaukiainen 1970:63-64; Suhonen 2006:4,6-8).
Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Ala-Pihlajan kylän vanhoilla tonttimailla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia; osin ne ovat rakentamattomia. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
Kylänpaikan länsipuolella olevalta Kantaniitty -nimiseltä peltoalueelta on löytynyt todennäköisesti 1700-1800-luvuille ajoittuvaa punasavikeramiikkaa sekä kuonaa. |
| metsakeskus.1000011361 |
445 |
Norrkumlet |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
184677.23300000 |
6673466.43700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011361 |
Kohde sijaitsee Västerön keskiosassa, louhikossa Norrkumlet-nimisen kalliohuipun itäpuolella. Hautaraunio on kasattu kalliopinnalle. Norrkumletin pohjois-, koillis-ja itäpuolilla rinteessä on useita muinaisia rantalouhikoita, joissa on kaivelujälkiä ja pieniä rakkakuoppia.
Hautaraunio on epämääräisen muotoinen, korkeahko ja muodoltaan kraaterimainen. Raunion pituus on 6,4 metriä, leveys 6,2 metriä ja korkeus 0, 7 metriä. Raunio on kasattu lähestulkoon kokonaan tasakokoisista ja pyöristyneistä kivistä. Kymmenisen metriä kaakkoon hautarauniosta on pirunpellossa kraateri.
John Gardberg on käynyt hautarauniolla 25.6.1929. Hän mainitsee jättämässään raportissa mm. seuraavaa: "(...) Högre uppe på ön finnas stenhöger, vilka tyckas vara hopade av människor. Om dessa gropar och högar skall ett jaktsällskap (från Pargas, bl.a. en ing. Arppe) ha yttrat att de voro "vikingagravar". För att se efter om det förhöll sig så plockade därefter en arbetsledare vid det då pågående bygget (på Ödas hemman) upp en av högarna, den översta på det norra berget. Han lär ha funnit människobenen, vilka voro grå av ålder - "nästan som grått papper", nämligen en huvudskål, ett lårben och ett "slätt" ben (höftben eller skulderblad).(...)". Painkanmäärityksen perusteella kysymyksessä on Norrkumletin hautaraunio. |
| metsakeskus.1000011361 |
445 |
Norrkumlet |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
184677.23300000 |
6673466.43700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011361 |
Kohde sijaitsee Västerön keskiosassa, louhikossa Norrkumlet-nimisen kalliohuipun itäpuolella. Hautaraunio on kasattu kalliopinnalle. Norrkumletin pohjois-, koillis-ja itäpuolilla rinteessä on useita muinaisia rantalouhikoita, joissa on kaivelujälkiä ja pieniä rakkakuoppia.
Hautaraunio on epämääräisen muotoinen, korkeahko ja muodoltaan kraaterimainen. Raunion pituus on 6,4 metriä, leveys 6,2 metriä ja korkeus 0, 7 metriä. Raunio on kasattu lähestulkoon kokonaan tasakokoisista ja pyöristyneistä kivistä. Kymmenisen metriä kaakkoon hautarauniosta on pirunpellossa kraateri.
John Gardberg on käynyt hautarauniolla 25.6.1929. Hän mainitsee jättämässään raportissa mm. seuraavaa: "(...) Högre uppe på ön finnas stenhöger, vilka tyckas vara hopade av människor. Om dessa gropar och högar skall ett jaktsällskap (från Pargas, bl.a. en ing. Arppe) ha yttrat att de voro "vikingagravar". För att se efter om det förhöll sig så plockade därefter en arbetsledare vid det då pågående bygget (på Ödas hemman) upp en av högarna, den översta på det norra berget. Han lär ha funnit människobenen, vilka voro grå av ålder - "nästan som grått papper", nämligen en huvudskål, ett lårben och ett "slätt" ben (höftben eller skulderblad).(...)". Painkanmäärityksen perusteella kysymyksessä on Norrkumletin hautaraunio. |
| metsakeskus.1000011362 |
146 |
Mekrijärvi Sissola |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
703096.37700000 |
6966083.02200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011362 |
Mekrijärven koillisrannalla sijaitseva, viimeistään 1400-luvun puolivälissä muodostettu Mekrijärvi on ilmeisesti Ilomantsin toiseksi vanhin kylä. Kylän vanhuudesta kertoo mm. se, että Mekrijärveen kuului vuonna 1500 kaksikymmentä taloa. Kylä muodosti tuolloin pääosan Moskovan alaiseen Vatjan viidennekseen kuuluneesta Mekrijärven läänistä. Alue oli siirtynyt vuonna 1478 tapahtuneen Novgorodin valtauksen myötä Moskovalle.
Vuoden 1590 savuluettelon mukaan vain viisi kylän kahdestatoista talosta maksoi enää veroa. Kylän tilaluku laski alimmilleen 1600-luvun alussa. Kylä elpyi luterilaisten alkaessa muuttaa alueelle 1600-luvun lopulla. Suuri osa kylän ortodokseista pakeni 1700-luvun alussa, mutta palasi myöhemmin takaisin.
Sissola on maan kuulun runonlaulaja Simana Sissosen (1786–1848) kotitalo.
Sissolan salaojakaivantojen valvonnassa vuonna 2007 alueella ei havaittu rakenteita, mutta löytöinä saatiin nuorehkoa historiallisen ajan materiaalia (punasavikeramiikkaa, ym.). Valvonnan perusteella alueelta on löydettävissä nykyistä tilaa vanhempia kerroksia. Vuoden 2020 inventoinnissa kohteen luonteesta tai laajuudesta ei saatu uusia tietoja.
Vuonna 1994 havaittua mahdollista kuppikiveä ei ole kyetty paikantamaan myöhemmissä tutkimuksissa. Kuppikivi on saattanut tuhoutua, siirtyä tai peittyä myöhemmän maankäytön yhteydessä. |
| metsakeskus.1000011362 |
146 |
Mekrijärvi Sissola |
10002 |
12006 |
13077 |
11006 |
27000 |
703096.37700000 |
6966083.02200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011362 |
Mekrijärven koillisrannalla sijaitseva, viimeistään 1400-luvun puolivälissä muodostettu Mekrijärvi on ilmeisesti Ilomantsin toiseksi vanhin kylä. Kylän vanhuudesta kertoo mm. se, että Mekrijärveen kuului vuonna 1500 kaksikymmentä taloa. Kylä muodosti tuolloin pääosan Moskovan alaiseen Vatjan viidennekseen kuuluneesta Mekrijärven läänistä. Alue oli siirtynyt vuonna 1478 tapahtuneen Novgorodin valtauksen myötä Moskovalle.
Vuoden 1590 savuluettelon mukaan vain viisi kylän kahdestatoista talosta maksoi enää veroa. Kylän tilaluku laski alimmilleen 1600-luvun alussa. Kylä elpyi luterilaisten alkaessa muuttaa alueelle 1600-luvun lopulla. Suuri osa kylän ortodokseista pakeni 1700-luvun alussa, mutta palasi myöhemmin takaisin.
Sissola on maan kuulun runonlaulaja Simana Sissosen (1786–1848) kotitalo.
Sissolan salaojakaivantojen valvonnassa vuonna 2007 alueella ei havaittu rakenteita, mutta löytöinä saatiin nuorehkoa historiallisen ajan materiaalia (punasavikeramiikkaa, ym.). Valvonnan perusteella alueelta on löydettävissä nykyistä tilaa vanhempia kerroksia. Vuoden 2020 inventoinnissa kohteen luonteesta tai laajuudesta ei saatu uusia tietoja.
Vuonna 1994 havaittua mahdollista kuppikiveä ei ole kyetty paikantamaan myöhemmissä tutkimuksissa. Kuppikivi on saattanut tuhoutua, siirtyä tai peittyä myöhemmän maankäytön yhteydessä. |
| metsakeskus.1000011363 |
445 |
Snöbel |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
198641.61600000 |
6675175.82400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011363 |
Kohde sijaitsee mäntymetsäisessä, paikoin tiheää katajikkoa kasvavassa Snöbel-nimisessä saaressa Korpoströmin tuntumassa. Kohteen läheltä kulkee lännestä tuleva laivaväylä. Kiviuunit sijaitsevat useana ryhmänä eri puolilla saarta. Uunit ovat koordinaattien p: 6677960-6678061, i: 3198560-3198881 rajaamalla alueella. Varmojen kiviuunien (31 kappaletta) lisäksi katajikossa on myös epämääräisempiä kivikkoja, jotka voivat olla uunien jäännöksiä.
Uunit on useimmiten kasattu pyöristyneistä tai pyöristyneistä ja särmikkäistä lohkareista. Joissakin tapauksissa siirtolohkare tai kallioseinämä muodostaa yhden uunin seinämistä. Eräissä uuneista on havaittavissa lämpölaajenemisvaurioita. Uunien pituus vaihtelee 1,9-4,1 metrin ja leveys 1,3-2,8 metrin välillä.
Kiviuunit eivät ole aivan uniikkeja Korpoströmin ympäristössä, vaan niitä on myös lähempänä Korpoströmiä. Svante Dahlström osoitti aikanaan (1937) kiviuunien sijainnin sopivan hyvin yhteen sen kanssa, mitä tiedetään venäläisen kaleerilaivaston operaatioista vuosina 1714-1721 ja 1741-1743 Turunmaan saaristossa. Onkin todennäköistä, että Snöbelin kiviuunit liittyvät Korppoon meritaisteluun 20.5.1743 (Korpo genom tiderna: 419). |
| metsakeskus.1000011364 |
171 |
Rahkasuonkangas 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
528128.12800000 |
6897607.91400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011364 |
Kohde sijaitsee Kiekan kanavan lounaispuolella, Rahkasuon ja järven välissä olevalla pitkällä ja kapealla harjanteella. Paikalle on hiljattain tehty mökkitie, joka kulkee aivan rantatörmän lähellä päätyen venevalkamaan. Tieltä ja sen teossa syntyneistä maakasoista poimittiin kvartsi-iskoksia. Tie on melko kevyesti hiekkamaahan raivattu, joten asuinpaikkaa on vielä jäljellä sen alla ja reunoilla. |
| metsakeskus.1000011365 |
171 |
Pajujoensuu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
531306.87300000 |
6891820.26200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011365 |
Kohde sijaitsee Harjajärven luoteispäässä, järvestä Rauhajärveen laskevan uoman suussa sen pohjoispuolella olevan jyrkkärinteisen harjanteen laella. Harjanteen laki on noin 20 metriä leveä. Sen itäreunasta on kaivettu kapea osa pois tietä tehtäessä, mutta tätä lukuun ottamatta paikka on ehjä. Koekuopista löytyi palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000011366 |
171 |
Rahkasuonkangas 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
527688.30900000 |
6898077.72100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011366 |
Kohde sijaitsee Kiekan kanavan lounaispuolella, Rahkasuon ja järven välissä olevalla pitkällä ja kapealla harjanteella. Paikalla on isohko ja ehjä tervahauta. |
| metsakeskus.1000011367 |
171 |
Rahkasuonkangas 4 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
527498.38300000 |
6898287.63300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011367 |
Paikka sijaitsee Kiekan kanavan lounaispuolella, Rahkasuon ja järven välissä olevalla pitkällä ja kapella harjanteella. Paikalla on järveen laskevalla rinteen reunalla kaksi hyvin säilynyttä hiilimiilua. |
| metsakeskus.1000011368 |
171 |
Hynnilä 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
531326.84000000 |
6897338.03400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011368 |
Kohde sijaitsee Sysmän Kiekanlahden luoteispuolella ja Kiekan kanavan kaakkoispuolella. Hynnilän talon länsipuolella olevasta lounaaseen laskevasta peltorinteestä, ylärinteestä ja alempana pellolla olevan kalliosaarekkeen välistä on Hynnilän isäntä löytänyt kourutaltan (isännän hallussa). Inventoinnissa paikalta löydettiin kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000011369 |
171 |
Viholanniemi-Huuppola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
539473.58900000 |
6891000.61800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011369 |
Kohde sijaitsee Sysmän itärannalla olevan laajan Viholanniemen länsirannalla, Huuppolan talosta 330 m lounaaseen rannalla olevan kallion itäpuolella olevalla hiekkaisella tasanteella. Alueella on matalahko muinaistörmä. Koekuopassa havaittiin luumurskan sekaista maata sekä saviastian pala. Paikka on ehjä. |
| metsakeskus.1000011370 |
171 |
Jokilampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
531456.79300000 |
6896228.48700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011370 |
Kohde sijaitsee Jokilammen pohjoisrannalla, jyrkän mäen lounaisrinteessä. Rinteen alaosassa on tasanne, josta rinne laskee edelleen loivemmin järveen. Hiekkapohjainen tasanne on Muinais-Saimaan korkeimman rannan tuntumassa. Paikalla on törmä myös tasanteen yläpuolella. Useasta koekuopasta löytyi runsaasti palanutta luuta sekä kvartsi-iskoksia. Paikka on täysin ehjä. |
| metsakeskus.1000011371 |
445 |
Lilla Hästö |
10001 |
12004 |
13054 |
11000 |
27000 |
197127.00000000 |
6670425.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011371 |
Kohde sijaitsee tasaisella, vaakasuoralla silokalliolla Lilla Hästön itäpäässä. Kiviraunio sisältää lohkareita yhdessä ja kahdessa kerroksessa. Raunio on muodoltaan hieman nelikulmainen. Sen pituus on 2,9 metriä, leveys 2,8 metriä ja korkeus 0,2-0,4 metriä. Suurimman lohkareen korkeus on 0,5 metriä. Röykkiössä on neljä suurta särmikästä lohkaretta, joista kolme muodostaa pienempien lohkareiden täyttämän puolisuunnikkaan muotoisen kehyksen puolikkaan. Rakenne saattaa olla kiviuunin palotilan jäännös, joskaan lämpölaajenemisvaurioita ei kivissä ole havaittavissa. |
| metsakeskus.1000011372 |
171 |
Koivulahti |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
534625.52700000 |
6894299.27500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011372 |
Kohde sijaitsee Koivulahden pohjoispään itäosassa, jyrkkärinteisen harjanteen kaakkoispäässä. Paikalla on komea ja hyvin säilynyt tervahauta. |
| metsakeskus.1000011373 |
445 |
Kyrknäs |
10002 |
12004 |
13048 |
11002 |
27000 |
193313.78900000 |
6668828.34200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011373 |
Kohde sijaitsee Brunskärin kyläsaaren läntisessä niemessä, etelään ja kaakkoon loivasti viettävässä kalliomaastossa. Kalliorinteeseen on järjestetty suuria lohkareita L:n muotoon. Rakenteessa olevat lohkareet ovat epätavallisen suurikokoisia, ja kivien alla ja välissä on hieman maata. Rakenne on selvästi ihmisen tekemä.
Rakenteessa neljä lohkaretta muodostaa lounais-koillissuuntaisen, 4.0 metrin pituisen rivin. Tämän rivin itäisin lohkare muodostaa samalla kulman, josta lähtee pohjoiseen neljän lohkareen muodostama, pituudeltaan 6,5 metrin pituinen lohkarerivi. Tässä lohkarerivissä kivet ovat toisistaan erillään. Myös rakenteen länsiosassa on kaksi irrallista lohkaretta kalliolla, ikään kuin ne olisivat läntisen lohkarerivin jäännöksiä. Rakenteen eteläreunan lohkareiden molemmin puolin ja niiden länsipuolella on kiviä ja lohkareita ilman erityistä keskinäistä järjestystä.
Rakenteeseen liittyy paikallisperinnettä, jonka mukaan se oli keskiajalla Brunskäriin saapuneiden ja siellä saarnanneiden munkien rakentama seinätön ja katoton saarnapaikka, kyrkorum. John Gardberg (1929) on puolestaan esittänyt, että kyseessä olisivat kappelin jäännökset. Rakennuksen kivijalaksi rakenne on ehkä kuitenkin liian massiivinen. Epäselvää on myös, miksi rakenne sijaitsee kaltevalla pinnalla, vaikka vaakasuoria pintoja olisi ollut tarjolla läheisillä kallioilla.
Edellä kuvatusta rakenteesta satakunta metriä luoteeseen on noin 40 metrin pituinen eteläkaakkois-pohjoisluoteissuuntainen lohkarivi, jonka eteläosa on kasvillisuuden peittämä. Rakenne ei vaikuta kiviaidalta. |
| metsakeskus.1000011374 |
445 |
Ören |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
193845.00000000 |
6668830.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011374 |
Kohde sijaitsee Brunskärin kyläsataman rantakalliossa. Lounaaseen viettävällä kalliopinnalla on ryhmä syvälle hakattuja merkkejä; vuosiluku ja nimikirjaimet. Merkkiryhmän leveys on 41 senttimetriä ja korkeus 46 senttimetriä. Merkit ovat tulkittavissa seuraavasti:
1849
DJ |
| metsakeskus.1000011375 |
445 |
Västerön |
10002 |
12001 |
13208 |
11006 |
27000 |
191750.00000000 |
6667495.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011375 |
Tomtning-jäännös sijaitsee Västerön saaren keskiosassa, korkeimman kallionhuipun alapuolella, huipusta pohjoiseen. Maasto kohteen ympäristössä on kallioista, lisäksi lähellä on suo.
Louhikkoiseen maastoon on raivattu kolmen rivissä olevan suuren lohkareen viereen suorakaiteen muotoinen ala. Suuret lohkareet muodostavat rakenteen eteläseinän. Itäseinä on epämääräinen, kun taas pohjoiseinämä muodostuu selvästi päällekkäin nostetuista lohkareista. Rakenteen länsiseinämänä on suuria kiintolohkareita. Seinien rajaaman tilan sisämitat ovat 2,0 x 2,0 metriä ja se on melko kivetön ja kanervikon peittämä. Rakenteen keskelle kaivetussa koekuopassa oli erotettavissa ainoastaan löydötön steriili mineraalimaakerros. |
| metsakeskus.1000011376 |
445 |
Bussö 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
198349.00000000 |
6667916.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011376 |
Kohde sijaitsee ulappavyöhykkeessä olevan luodon eteläkaakkoon työntyvässä niemessä. Kuperalla, vaakasuoralla kalliopinnalla on epämääräisen muotoinen hautaraunio.
Raunion pituus on 7,9 metriä, leveys 3,3 metriä ja korkeus 0,4 metriä. Se on koottu enimmäkseen pyöristyneistä, mutta myös särmikkäistä kivistä ja lohkareista, joita on asetettu kalliolle muutamaan kerrokseen. Kivet ovat melko tasakokoisia. Röykkiön kiveyksessä on keskellä harvakivinen kohta, jossa kalliopinta on näkyvissä. Raunion lohkareita on vierinyt alas kalliota röykkiön etelä- ja länsipuolille.
Maastokorkeutensa puolesta hautaraunion on oltava pronssikautta nuorempi. Sen maksimi-ikä on likimain sama kuin Glückertin (1976) ajoittama Litorina VII-rantapintavyöhyke, jonka ikä on 200 AD. |
| metsakeskus.1000011377 |
445 |
Bussö |
10002 |
12004 |
13055 |
11006 |
27000 |
198375.75900000 |
6668475.50900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011377 |
Kohde sijaitsee Bussön pohjoiskärjessä, loivilla rantakallioilla. Kohteessa on kaksi kiviuunia.
ks alakohteet |
| metsakeskus.1000011378 |
837 |
Kalkku Mustavuori 2 |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27009 |
318941.00000000 |
6823362.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011378 |
Maarakenteet sijaitsevat puistometsäalueella ensimmäisen maailmansodan aikaisten linnoitusten (Kalkku Mustavuori 1000002010) vieressä, Tampere-Pori rautatien pohjoispuolella. Suurin osa kuopista rautatien ja Kalkunvuorenkadun välissä. Kuopat ovat eri kokoisia ja syvyisiä. Kuoppien tarkoitus ja ajoitus tai yhteys taistelukaivantoon on jäänyt kenttätutkimuksissa epäselväksi. |
| metsakeskus.1000011379 |
272 |
Trullön |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
307977.90300000 |
7093174.43400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011379 |
Kohde sijaitsee Trullön venesatamasta noin 600 metriä kaakkoon. Viisi kuoppaa pirunpellossa, jonka kokonaispituus on useita satoja metrejä. Kuopat sijaitsevat kivikon luoteispäässä. Kuopat ovat halkaisijaltaan 1 - 2 metriä. |
| metsakeskus.1000011380 |
272 |
Trullön 2 |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
307978.90500000 |
7093243.41200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011380 |
Kohde sijaitsee Trullön venesatamasta noin 600 metriä kaakkoon. Kolme kuoppaa pirunpellossa, jonka kokonaispituus on useita satoja metrejä. Kuopat sijaitsevat kivikon luoteispäässä. Kuopista kaksi muodostaa "kaksoiskuopan", koko 3 x 1,5 metriä. |
| metsakeskus.1000011381 |
272 |
Kåtö Storträsket N |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
296393.00000000 |
7091206.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011381 |
Kohde sijaitsee Kåtö Storträsket-järven luoteispuolella kalliotasanteella. Röykkiön koko on noin 4 x 3 metriä ja muoto on soikea. Röykkiön keskellä pieni kraatterikuoppa. Röykkiön funktiosta ja ajoituksesta ei ole tietoa, mutta se on ihmisen rakentama. |
| metsakeskus.1000011382 |
272 |
Vändörsbergen |
10001 |
12001 |
13013 |
11002 |
27000 |
298385.76700000 |
7091358.13400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011382 |
Kohde sijaitsee Öjan koululta noin 6 kilometriä pohjoiseen, kivisellä Vändörsbergen -nimisellä mäellä. Mäen korkeimmalla kohdalla on pirunpelto. Paikalla on ns. tomtning -asumus, jonka sisämitat ovat 2,5 x 2 metriä, muoto ovaali, oviaukko on itään. Tomtningin sisäpuoli on kivetön. Edellisestä noin 50 metriä pohjoiseen on noin 5,5 x 2,5 metrin suuruinen matala röykkiö. Kohteen ajoitus ja funktio määrittelemättömät. |
| metsakeskus.1000011382 |
272 |
Vändörsbergen |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
298385.76700000 |
7091358.13400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011382 |
Kohde sijaitsee Öjan koululta noin 6 kilometriä pohjoiseen, kivisellä Vändörsbergen -nimisellä mäellä. Mäen korkeimmalla kohdalla on pirunpelto. Paikalla on ns. tomtning -asumus, jonka sisämitat ovat 2,5 x 2 metriä, muoto ovaali, oviaukko on itään. Tomtningin sisäpuoli on kivetön. Edellisestä noin 50 metriä pohjoiseen on noin 5,5 x 2,5 metrin suuruinen matala röykkiö. Kohteen ajoitus ja funktio määrittelemättömät. |
| metsakeskus.1000011383 |
272 |
Näcksund |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
297778.03600000 |
7083756.18500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011383 |
Riska & Skantsi 2004: Kohde sijaitsee Öjan koululta noin 1,6 km lounaaseen. Paikalla on röykkiö, jonka koko on 8,5 x 5,5 metriä; muodoltaan se on pitkä ja matala, pohjois-eteläsuuntainen. Se sijaitsee kahden kallion välissä "satulamaisesti". Edellä mainitusta röykkiöstä noin 15 metriä pohjoiseen on toinen, pienempi röykkiö, jonka koko on noin 3,5 x 2 metriä. Se on hajotettu maanmuokkauksessa.
Tiainen & Sepänmää 2015: Koordinaattien osoittamassa kohdassa (N 7083756 E 297778)on muinaisjäännös-rekisterin kuvauksen mukainen, suorakaiteen muotoinen röykkiö, jonka päälle on pystytetty muinaisjäännöskyltti. Tämä röykkiö muistuttaa hautaröykkiöitä ja sitä on syytä pitää mahdollisena muinaisjäännöksenä.
Alueella on runsaasti kivivalleja ja röykkiöitä kallioharjanteella noin 100 x 30 m alalla (N-S x E-W). Jotkut näissä olevista kivistä vaikuttavat lohkotuilta. Heti alueen itäpuolella on vanhaa, nykyisin kuusimetsää kasvavaa peltoa, jolla myös on joita-kin raivausröykkiöitä. Tällä pellolla olleesta tuulenkaadosta löytyi tiilensiru ja pieni pala astialasia, jälkimmäinen varhaisintaan 1800-luvun lopusta.
Ensiksi mainittua, suorakaiteen muotoista röykkiötä lukuun ottamatta alueen muita röykkiöitä ja kivivalleja ei ole syytä pitää muinaisjäännöksinä. |
| metsakeskus.1000011384 |
583 |
Manolaissaari 2 |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
518820.12400000 |
7454553.75600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011384 |
Kohde sijaitsee Kitisen nykyisen pääuoman viereen syntyneen Yliuopaja-nimisen uopajan keskellä olevassa Manolaissaaressa (kartassa virheellisesti Mannalaissaari). Saarta tiedetään käytetyn kesähautasaarena ennen virallisen hautausmaan perustamista. Saaren eteläosassa on todettu ainakin 14 varmaa hautakuoppaa ja 4 hieman epävarmempaa hautaa. Perimätiedon mukaan saaressa olisi myös edelleen avaamattomia hautoja. Vuoden 2020 tarkastuksessa kohde oli hyvässä kunnossa. Maanomistaja on hoitanut metsää ja näkyvyys oli hyvä. Lisäksi saaren pohjoisosaan oli rakenteilla pieni kappelirakennus, jonka rakentamiseen Lapin maakuntamuseo oli antanut puoltavan lausunnon.
Saaren kaakkoisreunalla on todettu 2001, 2003, 2008 ja 2020 tarkastuksissa myös varhaismetallikautinen asuinpaikka (Manolaissaari 1, mjreki 1000 00 8898). |
| metsakeskus.1000011385 |
890 |
Ala-Jalve kaakko |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
527136.25800000 |
7773415.46100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011385 |
Löytöpaikka sijaitsee vastapäätä Alakönkään museotien Nuorgamin puoleista päätä, Utsjoki – Nuorgam –tien eteläpuolelle rakennetulle uudistalolle vievän pistotien koillispuoleisesta penkasta, n. 10 metrin matkalta, n. 20 metrin päästä tienhaarasta. Paikka on Tenojoen etelärannalla oleva hiekkainen terassi, jonka pistotie leikkaa; rinne antaa pohjoiseen. Talon rakennuspaikka ja tien reunat on tarkastettu aikaisempien inventointien yhteydessä, mutta mitään ei ole löytynyt. Suurin osa löydöistä oli tasarakeisen hiekan päällä tien penkassa; pieni keskittymä löytyi penkan reunasta. Tien penkka on mahdollisesti sortunut lisää muutaman viime vuoden aikana ja viimeistään 29.7.1994 sattunut rankkasade on huuhtonut löydöt esille. Löytöjen perusteella kyseessä saattaa olla mesoliittinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000011386 |
445 |
Pattonskär |
10002 |
12001 |
13208 |
11006 |
27000 |
174501.36600000 |
6664779.87300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011386 |
Pattonskär on 14.2 ha:n kokoinen kalastuskari selkäveden äärellä. Saaren kallioperä on NW-SE-suuntautunutta mikrokliinigraniittia ja se muodostaa pieniä lampia ja pitkiä kapeita lahtia saaren molemmin puolin. Nimi patton ’pöl, liten vattensamling’ viittaa juuri lampiin. Saaressa on kaksi tomtning-jäännöstä, jotka sijaitsevat veneen rantautumisen kannalta hyvässä suojassa lahtien pohjukassa.
ks. lisätietoa alakohteista. |
| metsakeskus.1000011387 |
445 |
Alskär |
10001 |
12001 |
13208 |
11000 |
27000 |
179239.46700000 |
6663450.42700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011387 |
Kohteessa on neljä lohkareista ladottua kehää Alskärin eteläkärjen louhikkoisessa rannassa, etelärinteessä. Rakenteet etelästä pohjoisimpaan:
Rakenne 1: Rakenteen sijaintikoordinaatit ovat p: 6666234, i: 3179277, z: 0,7 m mpy. Rakenne on tehty pyöristyneistä lohkareista ja sen sisämitat ovat 2,5 x 0,7 metriä. Rakenteen pituusakseli on likimain rannansuuntainen. Muurin korkeus on enimmillään 0,9 metriä ja sen eteläosassa on monisatakiloinen siirtolohkare. Rakenteen sisäala on epätasainen, lohkareinen ja varpujen peitossa. Rakenne on ilmeisesti melko resentti.
Rakenne 2: Rakenteen sijaintikoordinaatit ovat p: 6666243, i: 3179287, z: 1,1 m mpy. Rakenne on tehty pyöristyneistä lohkareista ja sen sisämitat ovat 2,2 x 2,0 metriä. Muurin korkeus on 0,5-0,9 metriä. Rakenne on säännöllisen soikean muotoinen ja sen rajaama sisäala tasainen. Rakenteen pituusakseli on likimain rannansuuntainen. Kehän kohdalla rantaviivan tuntumassa on pieni kivikasa. Rakenne on ilmeisesti melko resentti.
Rakenne 3: Rakenteen sijaintikoordinaatit ovat p: 6666254, i: 3179278, z: 2,0 m mpy. Rakenne on tehty pyöristyneistä, muita kivikehiä suuremmista ja tasakokoisemmista lohkareista. Rakenne on U:n muotoinen ja sen pituutta on vaikea arvioida. Rakenteen leveys on 1,3 metriä ja korkeus vähintään 0,7 metriä. Kivimuurin pituusakseli on rannansuuntainen ja sisäala katajien peittämä. Rakenteen maksimi-ikä on 1825 ja keskiveden tasoa vastaava ikä 1560 +/-30.
Rakenne 4: Rakenteen sijaintikoordinaatit ovat 6666267, i: 3179249, z: 1,4 m mpy. Rakenne on tehty pyöristyneistä lohkareista. Kallio muodostaa rakenteen lounaisreunan, luoteisreuna on puolestaan epämääräinen. Pituutta rakenteella on 3 metriä, leveyttä 1,3 metriä ja korkeutta 0,4-0,7 metriä. Rakenteen kaakkois- ja lounaisseinämät ovat selväpiirteiset, muutoin kivikehä on rakenteeltaan epämääräisempi kuin kohteen muut kivikehät. Rakenteen rajaaman alueen kaakkoisosa on tasainen ja kasvillisuuden peitossa, kun taas luoteisosa on epätasainen. Rakenteen maksimi-ikä on 1950, ja keskiveden tasoa vastaava ikä 1690 +/-25.
Rakenteet ovat epätyypillisiä ja muihin kohteisiin verrattuna melko resenttejä. Ne ovat todennäköisimmin tomtning-jäännöksiä. Toinen mahdollisuus on, että ne ovat linnustuskoijia, mutta takaseinänrakentaminen niihin on vähintäänkin harvinaista eikä sitäpaitsi olisi ollut tarkoituksenmukaistakaan. |
| metsakeskus.1000011388 |
445 |
Fårkobbarna |
10002 |
12001 |
13208 |
11002 |
27000 |
182028.35900000 |
6661231.33500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011388 |
Kohde sijaitsee lähes puuttomalla, muutaman hehtaarin suuruisella luodolla. Luodolla on kaksi toistakymmentä metriä korkeaa kalliota. Tomtning-jäännös sijaitsee läntisemmän laen koillisrinteessä olevan pystysuoran kalliopinnan alla, kalliota reunustavassa rakkakivikossa.
Pystysuoran ja lounaiskoillissuuntaisen kalliopinnan kohdalta rakkakivikkoa on raivattu siten, että lohkareikkoon on muodostunut selvästi erottuva kuoppa. Kuopan sisämitat ovat 2,0 x 1,7 metriä ja se on osittain katajan peittämä. Seinämän korkeus on 0,5-0,7 metriä, ja pystysuoran kalliopinnan korkeus yli 2 metriä. Kuopan pohja on kivien peitossa. Rakenne on vaatimaton, mutta helposti erottuva.
Luodon itäisemmälllä huipulla on kallioallas, joka kerää sadevettä. Tämä selittänee osaksi tomtning-jäännöksen sijainnin lähisaariin verrattuna pienellä luodolla. Tomtning-jäännöksen maksimi-ikä on AD 580 +/-110 ja keskiveden tasoa vastaava ikä noin 330 +/-140. |
| metsakeskus.1000011389 |
445 |
Kistskär |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
182498.17100000 |
6661061.40700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011389 |
Kohde sijaitsee Kistskärin pohjoisosassa, lähellä rantaa, kalliohuipun itäpuolella. Hautaraunio on kuivan kanervikon peittämällä kalliolla, jolla lepää myös suuria irtolohkareita. Kohteelta on näkyvyys merelle ainoastaan pohjoisen suuntaan.
Hautaraunio on muodoltaan pyöreä ja sen reunat ovat selväpiirteiset. Pituutta sillä on 9,1 metriä, leveyttä 8,8 metriä ja korkeutta 0,7 metriä. Raunio on koottu pelkästään pyöristyneistä, poikkeuksellisen suurikokoisista lohkareista. Raunion keskiosa koostuu kahdesta erittäin suuresta lohkareesta ja niitä ymröivistä onkaloista, jotka ulottuvat kallioon saakka. Raunio on ilmeisesti rakennettu suurten kiintolohkareiden päälle. Pienemmät kivet ja lohkareet ovat röykkiön reunoilla, jotka ovat keskiosaa korkeammat. Näyttää siltä, että epätavallinen rakenne on syntynyt rauniota pengottaessa. Hautaraunion maksimi-ikä on AD 650+/-100 ja keskiveden tasoa vastaava ikä 400 +/-130. |
| metsakeskus.1000011390 |
445 |
Stackskär |
10002 |
12001 |
13208 |
11002 |
27000 |
193887.00000000 |
6659185.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011390 |
Tomtning sijaitsee Stackskär-nimisen luodon eteläosassa, kaakkoon viettävällä kivikkoisella kalliorinteellä, melko kaukana rannasta. Kohteelta on esteetön näkyvyys merelle etelän, eteläkaakon sekä idän suuntaan.
Kalliolla on pyöristyneistä lohkareista kasattu puolikaaren muotoinen muuri. Muuri on piirteiltään loiva ja matala, korkeutta sillä 0,2-0,5 metriä. Muuri on korkeimmillaan itäreunassa. Länsireunassa muurin kohdalla on miltei paljasta kalliota. Muurin sisään jäävän alueen pohjoiseteläsuuntainen mitta on 2,4 metriä. Pohja on tasainen ja pääosin vaakasuora, pinnaltaan kivien ja katajan peittämä. |
| metsakeskus.1000011391 |
445 |
Långlandet |
10002 |
12005 |
13059 |
11006 |
27000 |
192814.00000000 |
6658704.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011391 |
Kohde, kaksi linjakummelia, sijaitsee Långlandetin saaren keskiosassa, etelänpuoleisessa rinteessä lähellä rantaa.
Ylempi kummeleista on kuperalla vaakasuoralla kalliopinnalla. Se koostuu lähes pelkästään särmikkäistä kivistä ja lohkareista. Kummelin pituus on 2,6 metriä, leveys 2,2 metriä ja korkeus 0,6 metriä. Rakenne on hyvin säilynyt ja selväpiirteinen. Korkeudeltaan matalammalla sijaitseva kummeli on edellisestä kymmenen metrin päässä koilliseen, rantaan päin kallistuvalla silokalliolla. Se koostuu pääasiassa särmikkäistä lohkareista. Kummelin pituus on 2,6 metriä, leveys 1,3 metriä ja korkeus 0,4 metriä. Rakenne on hyvin säilynyt ja selväpiirteinen.
Kyseessä ovat todennäköisesti linjakummelit. Kivirauniot ovat toimineet todennäköisesti enemmänkin puisten tankojen jalustoina kuin varsinaisina tähtäymerkkeinä. Rauniot osoittavat Långlandetin ja Flakaskärin välisen pohjoisen salmen, Långlands sundin, läpi kulkevan linjan. Linjan tosisuunta on lounaaseen 222 astetta. Linjan avulla voi myös kiertää Flakaskärin pohjoispuolella olevan matalikon ja sivuuttaa, tosin hyvin läheltä, matalikon Långlandetin ja Flakaskärin välissä, salmessa olevan pienen luodon kaakkoispuolella. Purjehdittaessa linjaa perän puolella on linjassa Stackskärs harunin pohjoispuolella oleva pikku luoto. |
| metsakeskus.1000011393 |
445 |
Flakaskär |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
193084.00000000 |
6658617.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011393 |
Kohde sijaitsee Falakskärin kaakkoisrannalla, tasaisella loivasti mereen viettävällä rinteellä, lähellä rantaa.
Kompassikiveyksessä on kahdeksan haaraa. Kivet rakenteessa ovat pääasiassa pyöristyneitä ja painoltaan 0,5-10 kilogramman välillä. Kutakin ilmansuuntaa osoittavassa haarassa on kiviä 2-5 kappaletta. Haaroista pohjois- ja koillishaara ovat pisimmät. Rakenne on siis epäsymmetrinen, mutta on mahdollista, että rakennetta ei ole tällaiseksi alunperin rakennettu. Kompassikiveyksen pohjoiseteläsuuntainen pituus on 1,64 metriä ja länsi-itäsuuntainen puolestaan 1,42 metriä. Kivien alla on kivien rapautumismoroa ja jäkälätön kalliopinta.
Noin 30 metriä kompassikiveyksestä lounaaseen on kalliolla lohkareita rivissä. Kyseessä voivat olla toisen komapssikiveyksen jäännökset.
Jos oletetaan kompassikiveyksen tulleen rakennetuksi kompassin näyttämän suuntaiseksi, voidaan magneettisen deglinaation eli erannon kehitystä seuraamalla arvioida Flakaskärin kompassikiveyksen ikää. Viimeksi paikallisella deklinaatiolla oli Flakaskärin kompassikiveyksen kanssa identtinen arvo 1950-luvulla. Kohteen inventoinut tutkija (Tuovinen 1995) ei kuitenkaan usko kompassikiveystä näin nuoreksi, vaan arvioi rakenteen olevan merkittävästi vuotta 1800 vanhempi, luultavasti 1600-luvun puolivälistä tai tätäkin vielä vanhempi. Arvio perustuu havaintoihin deklinaation kehityksestä 1800-lukua vanhemmalta ajalta (Nevanlinna ja Sucksdorff 1976:13). |
| metsakeskus.1000011394 |
445 |
Vidskär 2 |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
190684.92700000 |
6654004.27800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011394 |
Kohde sijaitsee Vidskärin itärannan tuntumassa, sorarantaisen lahden pohjukassa, vaakasuoralla silokalliolla.
Suorakaiteen muotoinen kivilatomus, nk. tomtning-jäännös, koostuu melko tasakokoisista, enimmäkseen pyöristyneistä lohkareista. Rakenteen sivujen sisämitat ovat 3,0 x 2,5 metriä. Rakenteen perustan muodostavat etenkin kaakkois- ja koillissivuilla suuret pyöristyneet, kalliota vasten lepäävät lohkareet. Niiden päälle on kasattu pienempiä lohkareita siten, että muurin korkeudeksi tulee 0,5-0,8 metriä. Rakenteen koillissivulla on metrin levyinen aukko, joka mahdollisesti on tomtning-jäännöksen oviaukko. Muuri näyttää hajonneen, erityisesti lounais-, etelä- ja kaakkoissuuntiin. Rakenne on epätyypillinen, todennäköisesti tomtining-jäännös tai kevyen rakennuksen perusta.
Kohteen maksimi-ikä ei ole 1200-lukua vanhempi. |
| metsakeskus.1000011395 |
445 |
Aspö Västerö |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
198461.78100000 |
6658362.57600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011395 |
Hautaraunio sijaitsee Aspön kyläsaaren länsiosassa, Västerön korkeimpien kallioiden lounaispuolella. Maasto kohteen ympärillä on kallioista, lähellä on myös pirunpeltokivikkoa. Raunio on tasaisella, melkein vaakasuoralla silokalliolla rinteen alapuolella. Kohteelta on näkyvyys merelle lännen ja lounaan suuntiin.
Hautaraunio on muodoltaan pyöreähkö ja sen pinta on epätasainen. Pituutta sillä on 3,4 metriä, leveyttä 3,0 metriä ja korkeutta 0,4 metriä. Raunio on koottu pienehköistä, melko tasakoisista, enimmäkseen pyöristyneistä kivistä ja lohkareista. Hautaraunio on eheä ja selväpiirteinen. Se sijaitsee jokseenkin samalla tasolla kuin Glückertin (1976) ajoittama Litorina VII-rantapintavyöhyke (AD 200 kalibroimattomia radiohiilivuosia), joten haudan maksimi-ikä on noin AD 450. |
| metsakeskus.1000011396 |
272 |
Mostrolandet 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
300332.00000000 |
7086735.99000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011396 |
Kohde sijaitsee Öjan koululta 2,4 kilometriä koilliseen, luontopolulta noin 25 metriä länteen. Paikalla on mahdollinen ns. tomtning, jonka koko on 2,5 x 2 metriä, muodoltaan se on neliskulmainen. Sen kaakkoisreunalla on suuri maakivi (koko 2 x 1,5 metriä). Kohteen läheisyydessä on luontainen kivikko, pirunpelto. Kohteen ajoituksesta ja funktiosta ei ole tietoa. |
| metsakeskus.1000011397 |
272 |
Sorghusberget 1 |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
299610.28300000 |
7089437.91000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011397 |
Kohde sijaitsee Öjan koululta noin 4,5 kilometriä pohjoiskoilliseen, Sorghusbergetin eteläosassa. Paikalla on viisi kuoppaa luontaisessa kivikossa. Niiden halkaisija on noin 1-3 metriä ja syvyys noin 60-70 cm. Kuoppien funktiosta ja ajoituksesta ei ole tietoa. |
| metsakeskus.1000011398 |
272 |
Sorghusberget 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
299551.30000000 |
7089451.89800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011398 |
Kohde sijaitsee Öjan koululta noin 4,5 kilometriä pohjoiskoilliseen. Paikalla on noin 20 metrin päässä toisistaan kaksi röykkiötä, halkaisijaltaan noin 2,5-3,5 metriä. Röykkiöiden funktiosta ja ajoituksesta ei ole tietoa. |
| metsakeskus.1000011399 |
272 |
Kåtö Storrumlet |
10002 |
12001 |
13208 |
11002 |
27000 |
296088.68400000 |
7091117.21800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011399 |
Tomtning sijaitsee kivikossa, mäenharjanteen länsirinteessä. Kyseessä on n. 3x2 metrin kokoinen kivikkoon raivauttu painanne. Kivet on nostettu painanteesta valliksi sen ympärille. Valiissa erottu kulkuaukko. Rakentee eteläpuolella on myös jälkiä raivaamisesta. |
| metsakeskus.1000011400 |
272 |
Munsön |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
301456.53800000 |
7088862.14600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011400 |
Kohde sijaitsee Öjan koululta noin 4,8 kilometriä koilliseen, Munsönin koillisosassa. Paikalla on röykkiö, jonka koko on noin 6 x 4,5 metriä. Röykkiö on turpeen peittämä, mutta siinä ei ole kraatteria. Kohteesta noin 3 metriä pohjoiseen on toinen mahdollinen röykkiö (3 x 2 metriä), joka on kuitenkin epämääräisempi. Röykkiöiden funktiosta ja ajoituksesta ei ole tietoa. |
| metsakeskus.1000011401 |
445 |
Björkö Kappalbackan |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27000 |
203539.76600000 |
6652954.76600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011401 |
Kappelin ja sitä ympäröineen kirkkomaan muurin jäännökset sijaitsevat Björkön itärannalla, kylän eteläpuolella, matalan kummun laella.
Kirkkomuuri on suorakaiteen muotoinen ja ladottu lähes pelkästään pyöristyneistä, melko tasakokoisista kivistä. Muurin sivut ovat pääilmansuuntien mukaiset. Eteläsivun ulkomitan pituus on 13,6 metriä, länsisivun 9,1 metriä, pohjoissivun 11,8 metriä ja itäsivun 9,2 metriä. Muurin korkeus on 0,4-0,8 metriä. Eteläsivu on selvästi paksuin ja korkein. Keskellä länsisivua on metrin levyinen aukko.
Kirkkomuurin rajaaman alueen koilliskulmassa on kappelin perustus, jonka sivujen pituudet ovat 4,9 metriä (länsiseinä) ja 6,0 metriä (eteläseinä). Sivut muodostuvat matalasta, suureksi osaksi turpeen peittämästä muurista. Kappelin perustan sisäpuolella makaa osittain lahonnut hirsi, joka saattaa olla sekundaarinen. Näyttäisi siltä kuin kappelin perustan itäosan lattiataso olisi korkeammalla kuin länsiosan.
Kirkkomuurin ja kappelin maksimi-ikä on 1330 +/-55 ja keskiveden tasoa vastaava ikä 1080 +/-75.
Kappeli mainitaan vuonna 1698, jolloin pitäjänpappi vieraili siellä kolme kertaa vuodessa. Björkössä oli kappeli vuoteen 1846 asti, mutta se oli rappeutuneessa kunnossa jo vuonna 1804. Tällöin kappelin kassa lahjoitettiin Jurmon kappeliin ja kello Korppoon emäkirkkoon.(Fagerlund 1878; Gardberg 1921 ja 1924, Dahlström 1938) Joidenkin tietojen mukaan Björkön kappelin hautausmaalle olisi kuitenkin haudattu ainakin vuoteen 1873 saakka (Levlin 1980).
Kappelin pohjoispuolella on kalliontörmä, joka on nimeltään Ringanhörnet. Papin lähestyessä polkua pitkin kappelia aloitettiin kellojen soitto papin ollessa Ringanhörnetin kohdalla (Fagerlund 1878; Dahlström 1938).
Tarkastuksella 2021 ei kaikkia yllämainittuja piirteitä voitu havaita, koska rakenteiden keskellä ja osittain päällä kasvoi sankka katajikko. Pääosin kaikki näytti kuitenkin olevan ennallaan. Hautaussyvyys ei ole voinut olla kovin suuri; kallio on todella lähellä maan pintaa. |
| metsakeskus.1000011402 |
445 |
Björkö Stenaln |
10002 |
12005 |
13073 |
11006 |
27000 |
203569.75800000 |
6653034.74200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011402 |
Kohde sijaitsee Björkön itärannalla, kylän eteläpuolella. Veneevetopaikalla on kolme rantaa vastaan kohtisuoraa kivi- ja lohkareriviä, joiden välissä on tasanteet veneiden maihinnousua varten. Seuraavassa kuvaukset kivijatoista lueteltuna etelästä pohjoiseen:
Kivijata 1. Vallin pituus on noin 15 metriä, leveys 0,5-1,8 metriä ja se koostuu pyöristyneistä lohkareista. Kivivallin eteläpuolelle jää noin 4,5 metrin levyinen vähemmän kivinen ala, joka ulottuu kivijatan yläreunan korkeudelle eli noin 1,7 metrin tasolle (N60). Rakenteen eteläpuolella on kiviröykkiö.
Kivijata 2. Rakenteen pituus on 14,5 metriä ja leveys 1,1-2,0 metriä. Kivirivi levenee yläpäässä 3,5 metriä leveäksi kiviröykkiöksi. Jatojen 1 ja 2 väliin jää noin 7 metriä leveä vähemmän kivinen ala, joka ulottuu vähintää jatan 2 yläreunan tasolle eli noin 2,5 metriä merenpinnan yläpuolelle (N60).
Kivijata 3. Kivijatoista epämääräisin. Pituutta kivirivillä on 8-10 metriä. Jatojen 2 ja 3 väliin jää noin 4,5 metrin levyinen vähemmän kivinen ala, joka ulottuu yli 2,0 metrin tasolle (N60). Tämä veneevetopaikka on vieläkin käytössä perämoottoriveneiden talvisäilytyspaikkana.
Fagerlun kertoo pitäjänkuvauksessaan (1878: 252-253) nähneensä läheisen kappelin (muinaisjäännösrekisterin kohde Korppoo, Kappalbackan 1000011401) alapuolella rannassa paikan, jossa kappeliin tulevat kyläläiset olivat vetäneet veneensä maihin. Gardberginkin (1924: 40) mukaan kirkkoveneet vedettiin maihin Ringanhörnetin alapuolella. Kysymyksessä on melko varmuudella tämä veneenvetopaikka.
Klangin (et al. 1991:289-290) 1/3-säännön mukaisesti laskettuna Stenalnin veneenvetopaikka on ollut käytössä 1600- ja 1700-luvuilta alkaen. Tämä sopii hyvin yhteen sen kanssa, mitä läheisen Björkön kappelin käyttöajasta tiedetään. |
| metsakeskus.1000011403 |
445 |
Björkö Korsängsbacken |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
203069.95200000 |
6653474.55400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011403 |
Rakennuksen jäännökset sijaitsevat Björkön saaren keskiosassa, entisen pellon luoteisosassa. Täällä on tiheän kasivillisuuden peittämä rakennuksenpohja, jonka itäreuna on suorakulmainen ja länsireuna epämääräisempi. Itäreunan pituus on 5 metriä. Rakenne on kasattu erikokoisista kivistä ja lohkareista.
Rakennetta ei ole voitu inventoinnin (Tuovinen 1995) yhteydessä tutkia tarkemmin sitä peittävän tiheän kasvillisuuden vuoksi. Kohteen läheisyydestä on löydetty pieni pronssiesine, rautaesine sekä rautanaula. Esineiden tämänhetkinen sijaintipaikka ei käy raportista ilmi. Rakennuksen pohjaa on kaiveltu lähiaikoina. |
| metsakeskus.1000011404 |
445 |
Björkö Byängstomten |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
203139.92400000 |
6653364.60300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011404 |
Kohde sijaitsee Björkön saarella, Byvikenin pohjukasta pohjoiseen työntyvän entisen pellon itäreunalla. Paikka on loivassa ja kuivassa rinteessä, kallioiden antamassa tuulensuojassa. Paikalla kasvaa nykyään katajaa.
Kohteeseen kaivetuista koekuopista ei tullut löytöjä, mutta Gardberg (1921) oli paikalla käydessään havainnut suorakaiteen muotoisen muurin ja sen kaakkoispuolella pienemmän rakennuksenjäännöksen. Molempien muurien länsisivulla oli kulkuaukko. Hän tulkitsi rakenteet jäännökseksi kappelista, joka olisi edeltänyt Björkön itärannalla ollutta kappelia (muinaisjäännösrekisterin kohde Korppoo, Kappalbacken 1000011401). Havaintoja rakenteista ei enää 1995 inventoinnin yhteydessä tehty.
Paikalta oli ennen vuoden 1995 inventointia löydetty rautanauloja, hevosenkengännauloja, niittejä, tunnistamattomia rautaesineitä, pronssiesineitä ja palanutta savea. Esineiden tarkempia löytökohtia tai nykyistä sijaintia ei inventointiraportissa (Tuovinen 1995) mainita. Nämä havainnot yhdessä muodostavat jonkinlaisen evidenssin siitä, että paikkaa voidaan pitää jäännöksenä vanhemmasta asutuksesta tai ainakin rakennuksista. |
| metsakeskus.1000011405 |
445 |
Björkö Vintrasnäs 2 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
202530.17500000 |
6652634.89600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011405 |
Kohde sijaitsee Björkön eteläosassa, pienen Stenhusfladan-nimisen lahden etelärannalla, melko jyrkässä rantaan laskevassa pohjoisrinteessä.
Rakennuksenjäännös on pyöristyneistä ja vaihtelevan kokoisista kivistä ja lohkareista koottu U:n muotoinen muuri. Rakenteen pitkän seinämät ovat pohjoiseteläsuuntaiset. Muurin yläpäässä, eteläosassa, on suuri siirtolohkare. Länsiseinämän eteläosassa on puolestaan kuorimuurimainen rakenne: seinämät on ladottu suurista lohkareista ja sisäpuoli täytetty pinemmillä kivillä ja lohkareilla. Länsiseinämän pohjoisosassa ja itäseinämässä kuorirakenne on romahtanut. Rakenteen pohjoisosa on epämääräinen, todennäköisesti romahtanut. Muuri on massiivinen. Sen korkeus on 0,4-0,8 metriä ja leveys 1,6-2,0 metriä. Rakenteen ulkomitta on itälänsisuunnassa 7,4 metriä ja pohjoiseteläsuunnassa 6 metriä. Muurin sisäpuoli on tiheän katajan peitossa.
Rakenne sijaitsee pohjoisrinteessä, jonka kallistus on noin 20 astetta. Alusta on kovin epäsopiva asuinrakennukselle. Kenties kyseessä onkin ollut varastorakennus. Jäännöksen paikallisesti tunnetulla nimellä "Stenhuset" johdoksineen on lähinnä kuvaileva sisältö, eikä se sinänsä osoita mitään rakenteen luonteesta tai iästä. Rakennuksenjäännöksen rannansiirtymään perustuva maksimi-ikä on 1590 +/-30 ja keskiveden tasoa vastaava ikä 1330 +/-50. |
| metsakeskus.1000011406 |
445 |
Björkö Vintrasnäs 3 |
10002 |
12004 |
13046 |
11002 |
27000 |
202630.13000000 |
6652624.89800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011406 |
Kohde sijaitsee Björkön eteläosassa, loivapiireteisessä kalliomaastossa, vaakasuorassa notkossa lähellä pienen suon reunaa.
Paikkaa peittää kanervavarpu ja katajat. Maaperä paikalla on ohut. Varpujen alta erottuu suurista pyöristyneistä ja särmikkäistä lohkareista ladotun muurin luoteiskulma. Muurin sivut ovat pääilmansuuntien mukaiset. Pohjoiseteläsuuntainen muuri on erotettavissa ainakin 6,0 metrin pituudelta, mutta varpujen alla on lohkareita siten,että muuri voi epäselvänä jatkua aina 11,3 metrin päähän itään rakenteen luoteiskulmasta. Tässä kohtaa on suurehko länsi-itäsuuntainen lohkare. Luoteiskulmasta etelään päin muuri erottuu 9,5 metrin pituudelta. Tämä muuri on kevytrakenteisempi ja yksinkertaisempi kuin kohteen Korppoo, Vintrasnäs 2 (1000011405) muurirakenne. Paikalta on löydetty keväällä 1994 hevosenkenkä.
John Gardberg (1921) kuvasi Vintrasnäsissä olevan rakenteen, jossa oli suorakulmainen ympärysmuuri ja jota hän piti tuhoutuneen kappelin jäännöksenä. Todennäköisesti kyseessä on Vintrasnäs 3:n muurirakenne. Rakenteen rannansiirytmään perustuva maksimi-ikä on AD 990 +/-80 ja keskiveden tasoa vastaava ikä 740 +/-100. Lähellä sijainnut suo on aikanaan ollut matala lahti, josta on olut helppo rantautua muurin tuntumaan. Tämä tilanne on vallinnut 1200- ja 1300-luvuilla. |
| metsakeskus.1000011407 |
445 |
Björkö Vintrasnäs 4 |
10002 |
12006 |
13075 |
11006 |
27000 |
202571.00000000 |
6652495.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011407 |
Kohde sijaitsee Björkön eteläosassa Vintrasnäsin niemessä, Hovdetin kallionjyrkänteen alapuolella. Kaakkoa kohti viettävällä kalliopinnalla on labyrintinjäännös.
Labyrintti on koottu lähes yksinomaan pyöristyneistä, melko tasakokoisista kivistä. Labyrintti on kalliolla soikealla alalla, jonka pituus on 9,3 metirä pohjoiseteläsuunnassa ja leveys itälänsisuunnassa 7,5 metriä. Rakenteen keskellä on muita kiviä suurempi lohkare, samoin on labyrintin pohjoisosassa. Rakenteen länsireunassa erottuu kaksi puolikaarimaista 0,3-0,7 metriä leveää käytävän osaa, jotka mahdollisesti liittyvät pohjoispäässä toisiinsa. Sisempi käytävistä päättyy eteläpäässä poikkiesteeseen. Muilta osin kivet ovat sekaisia eivätkä muodosta muuta kuin satunnaisia rakenteita. Labyrintti on kuite nkin selvärajainen ja todennköisesti autenttinen.
Rakenteen rannasiirtymään perustuva maksimi-ikä on AD 890 +/-90 ja keskiveden tasoa vastaava ikä 630 +/-110.
Inventoinnin 2019 havainnot: Kulkuaukko on mahdollisesti ollut NW-reunassa. NW-reunassa myös säilynyt käytävän karakteristinen mutka. Rakenteesta näyttäisi vuoden 1995 jälkeen poistuneen kiviä siten että mitat 2019 olivat 7.3 m (NE-SW) ja leveys 6.7 m. |
| metsakeskus.1000011407 |
445 |
Björkö Vintrasnäs 4 |
10002 |
12006 |
13075 |
11033 |
27000 |
202571.00000000 |
6652495.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011407 |
Kohde sijaitsee Björkön eteläosassa Vintrasnäsin niemessä, Hovdetin kallionjyrkänteen alapuolella. Kaakkoa kohti viettävällä kalliopinnalla on labyrintinjäännös.
Labyrintti on koottu lähes yksinomaan pyöristyneistä, melko tasakokoisista kivistä. Labyrintti on kalliolla soikealla alalla, jonka pituus on 9,3 metirä pohjoiseteläsuunnassa ja leveys itälänsisuunnassa 7,5 metriä. Rakenteen keskellä on muita kiviä suurempi lohkare, samoin on labyrintin pohjoisosassa. Rakenteen länsireunassa erottuu kaksi puolikaarimaista 0,3-0,7 metriä leveää käytävän osaa, jotka mahdollisesti liittyvät pohjoispäässä toisiinsa. Sisempi käytävistä päättyy eteläpäässä poikkiesteeseen. Muilta osin kivet ovat sekaisia eivätkä muodosta muuta kuin satunnaisia rakenteita. Labyrintti on kuite nkin selvärajainen ja todennköisesti autenttinen.
Rakenteen rannasiirtymään perustuva maksimi-ikä on AD 890 +/-90 ja keskiveden tasoa vastaava ikä 630 +/-110.
Inventoinnin 2019 havainnot: Kulkuaukko on mahdollisesti ollut NW-reunassa. NW-reunassa myös säilynyt käytävän karakteristinen mutka. Rakenteesta näyttäisi vuoden 1995 jälkeen poistuneen kiviä siten että mitat 2019 olivat 7.3 m (NE-SW) ja leveys 6.7 m. |
| metsakeskus.1000011408 |
445 |
Utö Fyren 1 |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27008 |
184093.00000000 |
6640445.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011408 |
Utön pääsaaren huipulla on majakan itäseinän vieressä kallioon hakattuja merkkejä. Merkit ovat syvälle hakattuja ja osittain selvästi tulkittavia kirjaimia ja numeroita, jotka sijaitsevat majakan kiviseinän vieressä koilliseen viettävällä kalliopinnalla.
Merkkiryhmän pituus on 1,48 metriä ja leveys 0,59 metriä. Merkit voidaan tulkita seuraavasti:
P.G. Bro
1814
Ensimmäisen ryhmän kaksi viimeistä merkkiä ovat kiviseinää kunnostettaessa valuneen rappauksen ja maalin peitossa. Todennäköisesti merkit kuitenkin tarkoittavata P.G. Broddin nimeä. Luotsimajuri Gustav Broddin johdolla rakennettiin Utön nykyinen majakka vuonna 1814 aikaisemman tuhouduttua Suomen sodassa.
Majakan kaakkoispuolella kaksi muutakin hakkausta, nimi "Sjöberg", ilmeisesti Grannaksen tilan omistajasuvun mukaan sekä nimikirjainharjoitelma "B". Heikosti näkyviä. |
| metsakeskus.1000011409 |
445 |
Utö Fyren 2 |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
184134.00000000 |
6640459.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011409 |
Kohde sijaitsee Utön pääsaarella, satamasta majakalle nousevan polun varressa. Loivasti pohjoiseen viettävällä silokalliolla on kallioon hakattuja merkkejä.
Merkit ovat rosoisella pinnalla ja hieman huonosti erottuvia. Merkit on hakattu syvälle, mutta ne ovat silti epäselviä. Merkkiryhmän pituus on 95 senttimetriä ja leveys 62 senttimetriä. Merkit voidaan tulkita seuraavasti:
Ylinnä on kruunukuvio, jonka alla
1753
ja koukkumainen kuvio. Merkit liittynevät majakan rakentamiseen, koska 1753 on majakan valmistusvuosi. |
| metsakeskus.1000011410 |
445 |
Utö Kappeli |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
184465.48700000 |
6640427.69900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011410 |
Kohde sijaitsee Utön saarella, kylän kaakkoispuolella olevalla kalliolla aivan kirkon vieressä. Merkit ovat länteen viettävällä silokalliolla ja selvästi luettavia. Merkkiryhmän pituus on 57 senttimetriä ja leveys 14 senttimetriä. Viimeinen merkki yhtyy kalliossa olevaan halkeamaan. Merkit voidaan tulkita seuraavasti:
HÖTID
Hakkauksen välittömässä läheisyydessä on myös merkkejä, joita ei voi tulkita.
Paikalla sijainnut isojakokartan mukaan myös historiallinen kylätontti Gustaf Höglanders.
Rågångskarta öfver råerne, som affskilja de för lots- och fyr- och tullbetjeningen å Utö holme, hörande till Utö, förut Söderjurmo-, by i Korpo socken, hemmanens enskilta egor; upprättad år 1875 af G.W.Mether, Yngre Kommissionslandtmätare. |
| metsakeskus.1000011418 |
423 |
Kukonharja |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
245830.46800000 |
6715434.88800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011418 |
Kohde sijaitsee Aurajoen pohjoispuolella, noin 950 metriä Vanhalinnan linnavuoresta pohjoisluoteeseen. Kallioisella metsäsaarekkeella ja siihen rajoittuvalla peltoalueella Lausteenojan länsipuolella on rautakautinen asuinpaikka ja/tai kalmisto.
Metsäsaarekkeelta ja läheiseltä peltoalueelta on tehty rautakauteen viittaavia asuinpaikkalöytöjä; keramiikkaa, rautakuonaa, palanutta savea sekä palanutta piitä. Pellolta löydettiin pintapoiminnassa myös historiallisen ajan keramiikkaa sekä liitupiipun pala. Historiallisen ajan löydöt saatiin ympäristöään tummemman maan kattamalta alueelta. Kohteen keskusalue on tuhoutunut omakotitaloa rakennettaessa. |
| metsakeskus.1000011418 |
423 |
Kukonharja |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
245830.46800000 |
6715434.88800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011418 |
Kohde sijaitsee Aurajoen pohjoispuolella, noin 950 metriä Vanhalinnan linnavuoresta pohjoisluoteeseen. Kallioisella metsäsaarekkeella ja siihen rajoittuvalla peltoalueella Lausteenojan länsipuolella on rautakautinen asuinpaikka ja/tai kalmisto.
Metsäsaarekkeelta ja läheiseltä peltoalueelta on tehty rautakauteen viittaavia asuinpaikkalöytöjä; keramiikkaa, rautakuonaa, palanutta savea sekä palanutta piitä. Pellolta löydettiin pintapoiminnassa myös historiallisen ajan keramiikkaa sekä liitupiipun pala. Historiallisen ajan löydöt saatiin ympäristöään tummemman maan kattamalta alueelta. Kohteen keskusalue on tuhoutunut omakotitaloa rakennettaessa. |
| metsakeskus.1000011419 |
423 |
Harviainen |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
245766.49000000 |
6715942.69000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011419 |
Kohde sijaitsee Aurajoen pohjoispuolella, noin 1,5 kilometriä Vanhalinnan linnavuoresta pohjoiskaakkoon. Rautakautinen asuinpaikka on Pakurlan ja Harviaisten kylän rajalla, Lausteenojan pohjoiseen haarautuvan sivuojan itäpuolisella peltoalueella, savimaalla.
Alue pintapoimittiin vuoden 2001 inventoinnin yhteydessä jolloin paikalta löydettiin rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä; keramiikkaa, tuluspiitä ja hioinkiven katkelma. Kohde on ainakin osittain tuhoutunut peltotöissä.
Lähellä sijaitsee useita rautakautisia muinaisjäännöksiä muun muassa Pitkäsmäen kalmisto kohteelta 600 metriä etelälounaaseen sekä Kukonharjun asuinpaikka noin 500 metriä eteläkaakkoon. |
| metsakeskus.1000011420 |
423 |
Anttila |
10002 |
12008 |
13091 |
11033 |
27000 |
246298.27600000 |
6715268.95900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011420 |
Kohde sijaitsee Aurajoen pohjoispuolella, noin 800 metriä pohjoiskoilliseen Vanhalinnan linnavuoresta. Kätkön tarkka löytöpaikka ei ole tiedossa, mutta se sijaitsee metsäisellä mäellä pelto- ja niittyalueiden välissä.
Paikalta ovat vuonna 1898 Anttilan tilan vuokraajat tehneet hopea-aarrelöydön, joka sisälsi muun muassa rahoja ja koruja. Vuoden 2001 inventoinnissa paikalle tehtiin muutamia koekuoppia, jotka olivat löydöttömiä. Koekuopissa oli kuitenkin havaittavissa turpeen alla nokea ja tummaa maata noin 40 senttimetrin syvyyteen saakka.
Hopea-aarteen löytöpaikan lähellä sijaitsee Ristinpellon kalmisto noin 100 metriä pohjoiseen. |
| metsakeskus.1000011421 |
423 |
Laurila 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
246444.22300000 |
6715227.97700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011421 |
Asuinpaikka sijaitsee Aurajoen pohjoispuolella, Vanhalinnasta noin 750 metriä koilliseen sijaitsevalla pellolla ja sen keskellä olevalla matalalla kalliokumpareella.
Pellolta on löydetty pintapoiminnassa runsaasti palanutta savea ja keramiikkaa. Kallioisilla metsäsaarekkeilla ei ole näkyvissä maan pinnalle havaittavia rakenteita. Metsäsaarekkeille on tehty kuitenkin kaksi koekuoppaa, joissa havaittiin tummaa maata ja palanutta savea. |
| metsakeskus.1000011422 |
423 |
Vanha-Jaakkola |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
247069.96600000 |
6715260.96400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011422 |
Kuppikallio sijaitsee Aurajoen pohjoispuolella, noin 1,2 kiometriä Liedon Vanhalinnasta koilliseen. Paikalla on pieni kivikkoinen saareke Aurajokeen viettävän pellon reunassa. Kohteen ympäristössä kasvaa ketokasvillisuutta, muun muassa sikoangervoa.
Maanpinnan tasalla olevassa kivessä on hakattuna yhteensä kuusi kuppia. Kupit ovat rivissä parittain. |
| metsakeskus.1000011423 |
423 |
Säteri 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
247196.91600000 |
6715329.94300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011423 |
Kivikautinen asuipaikka sijaitsee Aurajoen pohjoispuolella, noin 1300 metriä koilliseen Liedon Vanhalinnasta. Kohde on Aurajokeen loivasti viettävän peltoalueen reunassa kallioisen mäenkumpareen etelä- ja länsipuolella.
Vuoden 2001 inventoinnissa paikalta löydettiin pintapoiminnassa kvartsi-iskoksia peltoalueelta, jossa oli kyntämisen jäljiltä näkyvissä hiekkalinssejä. Muutoin pellon maaperä on savea. Kohde lienee osittain tuhoutunut maanmuokkauksen yhteydessä. |
| metsakeskus.1000011424 |
423 |
Säteri 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
247232.90400000 |
6715386.92300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011424 |
Kohde sijaitsee Aurajoen pohjoispuolella, noin 1,3 kilometriä Vanhalinnan linnavuoresta koilliseen. Peltoalueen keskellä kohoavalla metsäisellä mäellä on rautakautinen asuinpaikka ja kalmisto sekä historiallisen ajan rakennuksenpohjia.
Rautakautinen asuinpaikka sijaitsee mäen länsiosassa, pienehkön kalliopaljastuman itäpuolella. Paikalle tehtiin vuoden 2001 inventoinnin yhteydessä muutamia lapionpistoja, joista yhdestä löydettiin runsaasti nokimaata, kiviä ja saviastian paloja.
Metsikön halki kulkee tie, jonka itäpuolella sijaitsee rautakautinen kalmisto. Kalmiston länsipuolella on kalliopaljastuma ja vieressä vanhan Jaakolan tilan rakennuksen pohja. Vuoden 2001 inventoinnissa paikalle tehtiin koepistoja, joista yhdestä löydettiin kiveys sekä nokimaata. Löytöinä saatiin palanutta luuta, keramiikka ja palanutta savea. |
| metsakeskus.1000011424 |
423 |
Säteri 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
247232.90400000 |
6715386.92300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011424 |
Kohde sijaitsee Aurajoen pohjoispuolella, noin 1,3 kilometriä Vanhalinnan linnavuoresta koilliseen. Peltoalueen keskellä kohoavalla metsäisellä mäellä on rautakautinen asuinpaikka ja kalmisto sekä historiallisen ajan rakennuksenpohjia.
Rautakautinen asuinpaikka sijaitsee mäen länsiosassa, pienehkön kalliopaljastuman itäpuolella. Paikalle tehtiin vuoden 2001 inventoinnin yhteydessä muutamia lapionpistoja, joista yhdestä löydettiin runsaasti nokimaata, kiviä ja saviastian paloja.
Metsikön halki kulkee tie, jonka itäpuolella sijaitsee rautakautinen kalmisto. Kalmiston länsipuolella on kalliopaljastuma ja vieressä vanhan Jaakolan tilan rakennuksen pohja. Vuoden 2001 inventoinnissa paikalle tehtiin koepistoja, joista yhdestä löydettiin kiveys sekä nokimaata. Löytöinä saatiin palanutta luuta, keramiikka ja palanutta savea. |
| metsakeskus.1000011424 |
423 |
Säteri 2 |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
247232.90400000 |
6715386.92300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011424 |
Kohde sijaitsee Aurajoen pohjoispuolella, noin 1,3 kilometriä Vanhalinnan linnavuoresta koilliseen. Peltoalueen keskellä kohoavalla metsäisellä mäellä on rautakautinen asuinpaikka ja kalmisto sekä historiallisen ajan rakennuksenpohjia.
Rautakautinen asuinpaikka sijaitsee mäen länsiosassa, pienehkön kalliopaljastuman itäpuolella. Paikalle tehtiin vuoden 2001 inventoinnin yhteydessä muutamia lapionpistoja, joista yhdestä löydettiin runsaasti nokimaata, kiviä ja saviastian paloja.
Metsikön halki kulkee tie, jonka itäpuolella sijaitsee rautakautinen kalmisto. Kalmiston länsipuolella on kalliopaljastuma ja vieressä vanhan Jaakolan tilan rakennuksen pohja. Vuoden 2001 inventoinnissa paikalle tehtiin koepistoja, joista yhdestä löydettiin kiveys sekä nokimaata. Löytöinä saatiin palanutta luuta, keramiikka ja palanutta savea. |
| metsakeskus.1000011424 |
423 |
Säteri 2 |
10002 |
12002 |
13000 |
11006 |
27000 |
247232.90400000 |
6715386.92300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011424 |
Kohde sijaitsee Aurajoen pohjoispuolella, noin 1,3 kilometriä Vanhalinnan linnavuoresta koilliseen. Peltoalueen keskellä kohoavalla metsäisellä mäellä on rautakautinen asuinpaikka ja kalmisto sekä historiallisen ajan rakennuksenpohjia.
Rautakautinen asuinpaikka sijaitsee mäen länsiosassa, pienehkön kalliopaljastuman itäpuolella. Paikalle tehtiin vuoden 2001 inventoinnin yhteydessä muutamia lapionpistoja, joista yhdestä löydettiin runsaasti nokimaata, kiviä ja saviastian paloja.
Metsikön halki kulkee tie, jonka itäpuolella sijaitsee rautakautinen kalmisto. Kalmiston länsipuolella on kalliopaljastuma ja vieressä vanhan Jaakolan tilan rakennuksen pohja. Vuoden 2001 inventoinnissa paikalle tehtiin koepistoja, joista yhdestä löydettiin kiveys sekä nokimaata. Löytöinä saatiin palanutta luuta, keramiikka ja palanutta savea. |
| metsakeskus.1000011426 |
148 |
Ylempi Musta lantto |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
515327.21200000 |
7624858.23400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011426 |
Mustat lantot -nimisen lammen eteläpäässä, tasaisella umpeenkasvavalla kentällä, on todettu ainakin kolmen tupasijan (10 x 4 m, 3 x 3 m, 5 x 4 m) jäännökset. |
| metsakeskus.1000011427 |
148 |
Mutusniemi länsi |
10002 |
12002 |
13000 |
11006 |
27000 |
500816.99100000 |
7662170.20000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011427 |
Kohde sijaitsee Muddusniemen luoteisrannalla, Keinolahden puolella. Mäntykankaalla, lähellä rantatörmän reunaa on todettu suorakaiteinen, itä-länsisuuntainen, alkujaan jyrkkäreunainen kuopanne (3 x 1,5 x 0,2-0,3 m). Kuopanteen länsilounaispuolella on vanha kookas mänty, jonka kylkeen on hakattu kolo. Jäännöstä on arveltu hautakuopaksi. |
| metsakeskus.1000011428 |
148 |
Äijihkedgi Ukonkivi |
10002 |
12006 |
13083 |
11002 |
27000 |
534114.61700000 |
7645937.77600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011428 |
Ukonkivi (Äijihkedgi) sijaitsee Inarijärven itäosassa, Kaamassaaren luoteispuolella sijaitsevan Katsomasaaren länsipuolella, pienen Ukonsaaren länsipäässä. Matalassa rantavedessä sijaitseva parin kuution kokoinen rakokivi on perimätiedon mukaan seita. Korkean veden aikaan ei kiven ympäristössä havaittu merkkejä uhrauksista. |
| metsakeskus.1000011429 |
992 |
Laukaantie Hirvaskangas |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
432480.00000000 |
6932100.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011429 |
Historiallisen Laukaantien käytöstä jäänyttä alkuperäistä linjausta sijaitsee Hirvaskankaalla nykyisen Nelostien länsipuolella tien suuntaisesti sekä Nelostien itäpuolella lounais-kaakkosuuntaisesti. Tienpohja on hiekkakankaalla ja tien profiili erottuu paikoin, mutta on oletettavissa, että varsinaisia rakennekerroksia ei tiessä tällä kohdin ole. Säilynyt osuus päättyy pohjoisessa huoltoaseman pihaan koordinaateissa 6935139/3432720.
Vuonna 2009 tehdyssä leikkausdokumentoinnissa (Kumpulainen/KSM) havaittiin, että ennen 1900-lukua ei tietä varten ole tehty erillisiä tukevia rakenteita tai vahvistettu muuten muualta tuoduilla maakerroksilla vaan tie on rakentunut paikalle käytön kuluttamana kulku-urana.
Alakohde Hirvaskankaan koulu. |
| metsakeskus.1000011430 |
148 |
Naarassaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
526382.70500000 |
7661736.40700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011430 |
Naarassaari (Ninálâssuálui) sijaitsee Inarijärven Kasariselän länsiosassa, Kasarin ja Malkasalmen välissä. Saaren lounaispuolella sijaitsee kaksi pienempää saarta, joista Naarassaarta lähinnä oleva on nimetty Eelohlássáksi. Äimän mukaan myös naisilla oli mahdollisuus päästä saarelle suorittamaan uhritoimituksia.
Naarassaari on suureksi osaksi helppokulkuista jänkkää ja kivikkoa. Vuoden 2008 inventoinnissa saarelta ei löytynyt merkkejä uhripaikasta. Sen sijaan saaren luoteisniemessä havaittiin koivikon keskellä tupasija ja sen itänurkassa laaka-kivistä piisikiveys. Saaren lounaispuolisia pieniä saaria ei inventoitu. |
| metsakeskus.1000011431 |
148 |
Sieidilássá |
10002 |
12006 |
13083 |
11002 |
27000 |
530208.17100000 |
7659941.14000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011431 |
Sieidilássá (suom. Seitasaari) sijaitsee keskellä Inarijärven Kasariselkää, noin 3,9 km Naarassaaresta kaakkoon ja 5,8 km Koutunkisaaresta länteen. Nimen perusteella saarella on sijainnut seita. Saarta hallitsee sen etelälaidalle pystytetty merimerkki X.
Pienellä luodolla kasvaa noin 50 cm paksuudelta turvetta, minkä alta koepistoissa paljastui kallio. Saarelta ei havaittu mitään jälkiä uhrauksista tai mahdollisista seidoista. |
| metsakeskus.1000011433 |
583 |
Kalkkivaara |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
503046.47100000 |
7452164.68600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011433 |
Pienialainen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Kitisen pohjoisrannan rinteen kapealla terassilla, Kalkkivaaran etelärinteellä, Kitisen Akankosken ja alapuolisen Kortenivan välisessä suvantokaarteessa. Suvannon kylä on noin 10 km alavirtaan. Ennen Kokkosnivan voimalan rakentamista noin 600 m länteen yläjuoksun suuntaan sijaitseva Akankoski oli voimakasvirtainen koski. Kalkkivaaran asuinpaikkaan viittaavia löytöjä havaittiin rantatörmässä vuoden 1985 inventoinnissa. Koekaivaus tehtiin vuonna 1987. Osoittautui, että asuinpaikka oli runsaat 6 metriä ylempänä olevalla jyrkän törmän terassihyllyllä. Alueelle tehtiin koekuoppia ja koeojia. Palanutta hiekkaa oli humuskerroksen alapuolella, mutta selvästi värjäytynyttä kulttuurikerrosta ei havaittu. Löytöjä, kvartseja, kvartsiittia, jaspista sekä palanutta luuta oli varsin runsaasti. Kvartsikaapimien osuus kvartseista oli suuri. Arvion mukaan asuinpaikan koko olisi noin 50 x 15 m. Kokkosnivan allasalueen korkein vedenpinta 160,5 m mpy. jää selvästi asuinpaikkaterassin alapuolelle.
Vuonna 2009 asuinpaikka tarkastettiin ja todettiin säilyneeksi likimain 1980-luvun tilassaan. Paikasta 60-80 m länteen on rakennettu lomarakennuksia. Jokieroosion kuluttamassa rantatörmässä havaittiin kvartseja ja palaneita kiviä varsinaisesti kahdessa kohdassa n. 40-50 m etäisyydellä. Onkin todennäköistä, että paikalla oleva asuinpaikka on muinaisvaiheissaan jokieroosion kuluttama, vaikka onkin pääosin kasvillisuuden suojaama. Lisäksi itäisemmän kohdan yläpuolelta vajaa 15 m itään ylemmällä terassilla on historiallisen ajan maakuoppa (ks. erilliskohteet). |
| metsakeskus.1000011434 |
704 |
Ullantalo W |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
239404.00800000 |
6723918.45000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011434 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Ullantalosta 550 m pohjoiskoilliseen, Ruskojoesta noin 200 m itään hiekkapohjaisessa kangasmaastossa. Alueella on taimikkoa ja alueen poikki lounaasta koilliseen kulkee metsäautotie. Kivikaudella, myöhäiskampakeraamisella ajalla löytöalueet ovat olleet meren rannalla Ruskojoen suulla.
Löytöjä on kahdesta kohtaa. Alue A on metsäautotien ja sen varrelta länteen suuntautuvan matalan harjanteen välissä. Löytöjä on 20 m matkalta tien suunnassa ja noin 20 m etäisyydellä siitä luoteeseen. Maanpintaa on metsätöissä rikottu.Toinen löytöaluue on edellisestä 130 m lounaaseen ja metsäautotieltä 40 m länteen, läheltä joen rantaan laskevan rinteen reunaa. |
| metsakeskus.1000011436 |
423 |
Papinnummen riistamaja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
254942.76700000 |
6723034.88000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011436 |
Asuinpaikka sijaitsee Papinnummen itään ja kaakkoon laskevalla rinteellä, hiekkakuoppien rikkomalla alueella. Rinteen päällä on riistamaja.
Löytöjä on kerätty kahdesta paikasta, 1 on Nummelantieltä länteen, riistamajalle johtavan tien pohjoislaidalta ojasta noin 25 m matkalta. Löytöpaikka 2 on edellisestä 40 m etelään, hiekkakuopan reunalta. Löytöalueiden välinen osa on hiekkakuopan vuoksi tuhoutunut.
Ehjää asuinpaikkaa on mahdollisesti jäljellä metsämaastossa löytöpaikasta yksi pohjoiseen ja löytöpaikasta 2 etelään.
Löydöt paikalta ovat kivilaji-iskoksia ja kvartsi-iskoksia, sekä palanutta luuta ja kappale palanutta savea. |
| metsakeskus.1000011438 |
148 |
Kontosjärvi 2 |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
563072.99200000 |
7625724.96000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011438 |
Kohde sijaitsee Kontosjärven länsipäässä, ulottuen järven rannasta Nellimiin vievään tiehen saakka ja osin sen länsipuolelle. Alue on loivasti luoteeseen päin nouseva avoin ruohikkoinen kenttä. Aluetta reunustaa mäntyjä ja koivuja kasvava metsä. Kenttää käytetään leiripaikkana.
Heinittyneessä, noin 100 m x 50 m kokoisessa Vallen kentässä erottuu rakennusten pohjia. Kenttä ulottuu osin Nellimiin johtavan Kontosjärventien itäpuolelle. Kentän keskellä on yhtenäisen vallin ympäröiminä kaksi kellarikuoppaa, jotka on reunustettu hirsillä. Niiden lounaispuolella on betonirenkaista valmistettu kaivo, jossa on varsin uusi puukansi. Kellarikuoppien pohjoispuolella on mahdollinen rakennelmajäännös.
Tien länsipuolella, aivan tien vieressä, on hirsirakenteisen kellarin jäänteet. Tien lähellä, noin 6 m tiestä, kellarikuoppien länsipuolella on pienehkö kasa osin palaneita kiviä. Edellisestä rakenteesta rantaan päin on mahdollinen rakennuksen jäännös: aluskasvillisuuden peittämä kivikasa, mahdollisesti lieden jäännös.
Kentän itänurkassa on saunan jäänteet, noin 7 m rannasta. Reunoilla on havaittavissa aluskasvillisuuden peittämät hirret, kooltaan 3 m x 3 m. |
| metsakeskus.1000011440 |
148 |
Nuoran-Juhani |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
518737.94700000 |
7638147.88400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011440 |
Nuoran-Juhani sijaitsee etelään pistävässä niemessä, Mahlattinuoran pohjoispään suulla, Seulavaaran itäpuolella ja Mahlatti-saaren länsipuolella. Kohteeseen pääsee lähelle myös autolla Lintujärventietä pitkin.
Vanhinta rakennuskantaa ei ole enää jäljellä pihapiirissä, nykyiset rakennukset on tehty 1900-luvun alussa. Nuoran-Juhanin kenttä säästyi toisen maailman sodan tuhoilta.
Nuoran-Juhani oli Saijetsin suvun kesäpaikka, talvipaikka sijaitsi Nuottamajärven länsipäässä. Nuottamajärven tila on perustettu 1851, mutta paikalla on ilmeisesti asuttu jo ennen sitä. Toisen maailmansodan jälkeen suku asettui asumaan toiset kesäpaikkaan (Kiviniemet) ja toiset talvipaikkaan (Saijetsit). Sodan jälkeen perustettiin myös Paavisjärvelle tila (Sarret). |
| metsakeskus.1000011441 |
148 |
Majavajärvi |
10001 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
555921.83300000 |
7652652.10300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011441 |
|
| metsakeskus.1000011442 |
148 |
Tupajärvi |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
521788.52000000 |
7687360.08900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011442 |
Kohde sijaitsee Iijärven lounaispäästä noin 10 kilometriä etelään Tupajärven itärannalla. Järven keskivaiheilla on pienen lahdelman perukassa heinää kasvava kenttä, jonka itäreunalla on tupasija.
Rakennuksenpohja on kooltaan noin 3 x 3 metriä ja sen pohjoisnurkassa on rauenneen kiukaan/tulisijan jäännökset. Kivikasan ala on noin 2 x 2 metriä ja korkeus noin 0,5 metriä. Matkaa kohteelta rantaan on noin 15 metriä. |
| metsakeskus.1000011443 |
148 |
Miesniemi Kankivuonon perä |
10001 |
12001 |
13008 |
11042 |
27000 |
513135.06800000 |
7639871.18500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011443 |
Miesniemi-niminen tila sijaitsee varsinaisen Miesniemen ja Kankivuonon välissä, aivan Kankivuonon pohjukassa, loivalla, koilliseen viettävällä rinteellä. Asuinkenttään muuttivat sotien jälkeen Nestori ja Maria Karisaari läheiseltä Kankiniemen tilalta, joka sijaitsee Miesniemen tilasta 1,6 km koilliseen.
Kenttä on asuttu. Noin 40 m päärakennuksesta pohjoiskoilliseen on näkyvissä rakennuksen peruskiveys, jonka koko on 8 m x 5 m. Kentässä on pystyssä vielä vanhaa rakennuskantaa, mm. navetta ja kellari. |
| metsakeskus.1000011444 |
148 |
Kankiniemi |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
514271.60900000 |
7640942.75600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011444 |
Kankiniemen nykyisinkin asuttu kenttä sijaitsee Inarijärven Kankivuonon itärannalla Kankiniemessä, vastapäisen Kenttäsaaren eteläkärjen kohdalla. Kohteesta noin 300 m eteläkaakkoon on pieni Aitajärvi.
Tilan on perustanut kalastaja Antti Antinpoika Aikio (1834–1896). Paikalla on asunut pitkään Karisaaren suku. Vanha päärakennus ja ranta-aitta ovat pystyssä, sauna on uudempi. Jälkiä vanhemmista rakennusten pohjista ei vuoden 2008 inventoinnissa paikalta havaittu. |
| metsakeskus.1000011445 |
423 |
Pakurla |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
245601.55800000 |
6715455.88300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011445 |
Kohde sijaitsee Aurajoen pohjoispuolella, Vanhalinnan linnavuoresta noin yhden kilometrin pohjoiseen, pellolla. Kohteen pohjoispuolella virtaa Aurajokeen laskeva Topinoja. Pitkäsmäen rautakautinen kalmisto sijaitsee kohteen välittömässä läheisyydessä eteläpuolella.
Paikalla tehtiin vuoden 2001 inventoinnin yhteydessä pintapoimintaa. Tuolloin pellon reunassa savimaassa havaittiin noin 30 senttimetrin syvyydessä oleva selvä nokikerros. Kynnöspellosta löydettiin hiiltä, punasavikeramiikkaa sekä palanutta savea. |
| metsakeskus.1000011446 |
423 |
Aliskulma |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
246224.30500000 |
6715237.97400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011446 |
Kohde sijaitsee Aurajoen pohjoispuolella, noin 700 metriä Vanhalinnan linnavuoresta pohjoiseen Laurilan tilan mailla. Paikalla on avokallio, jonka länsipuolen kivikkoisella rinteellä on tasaisempia alueita, joilla kasvaa ketokasvillisuutta.
Tasanteille tehtiin vuoden 2001 inventoinnin yhteydessä koekuoppia, joista löydettiin paksu hiilensekaisen maan kerros. Hiilikerros oli paikoin 40 senttimetriä paksu. Tämän alla oli kiviä ja punertavaa soraa. Löytöinä koekuopista saatiin punasavikeramiikkaa sekä tillenpaloja. |
| metsakeskus.1000011447 |
710 |
Bromarv vanha kappeli |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27000 |
278605.59500000 |
6656999.53500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011447 |
Kohde sijaitsee Bromarvin kylässä, kirkosta 300 metriä luoteeseen. Etelään päin laskevan mäen rinteessä, lähellä pellon laitaa on nähtävissä noin 30 cm korkea ja noin 10 metriä pitkä itä-länsi -suuntainen matala kivivalli.
Haggren kirjoittaa inventointikertomuksessaan seuraavasti: ” Bromarvin vanha, luultavasti keskiajalta peräisin oleva kappeli on sijainnut noin 200 m pohjoiseen nykyisestä kappelista. Vanha kappeli on merkitty pellon ja meren väliin nimellä Wäster Cappell vuonna 1647 laadittuun karttaan. Nykyiselle paikalleen kappeli on siirretty luultavasti 1660-luvulla. Kartassa vuodelta 1691 kappeli, Rilax Capell, on jo samalla paikalla kuin Bromarvin nykyinen kappeli vuodelta 1753.” Vuoden 1647 maakirjakartan mukaan kappeli on sijainnut jotakuinkin samalla kohtaa kuin kivivalli. On kuitenkin huomattava, että muu osa mäen laitaa on rakennettu täyteen, joten jos kappeli on sijainnut muussa kohdassa ovat sen jäljet hävinneet.
Inventoinnissa ei kivivallia lukuun ottamatta havaittu mitään kappeliin liittyvää. Mikäli kohteeseen kohdistuu maankäyttösuunnitelmia, on siellä syytä tehdä koekaivaus.
Tieto Bromarvin vanhan kappelin ja sen hautausmaan paikasta on hävinnyt. Meren ja pellon välisellä alueella on mäen alarinteessä noin 5 m korkeudella merenpinnasta pieni tasanne, jossa on matala noin 8 m leveä ja yli 10 m pitkä itä-länsi-suuntainen pienistä kivistä muodostuva perustus. Se saattaa olla jäänne kappelista tai sen hautausmaan aidasta. Asian varmistaminen vaatii lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.1000011449 |
710 |
Pålarv (Pålarff) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
279299.31300000 |
6657223.45000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011449 |
Kohde sijaitsee Bromarvin kylässä, noin 200 metriä Revbackavikenin eteläpuolella. Kohde on pellolla ja sen kohdalle tai läheisyyteen on rakennettu uusia omakotitaloja.
Vuoden 1647 maakirjakarttaan on merkitty talon paikka, joka sijaitsee nykyisen asutuksen kohdalla tai aivan sen tuntumassa. Pelto oli osittain kynnetty, mutta mitään merkkejä vanhasta asutuksesta ei löytynyt. Todennäköisesti kohde on tuhoutunut rakentamisen ja pellon muokkauksen seurauksena. Kohde olisi hyvä tarkistaa pienellä koekaivauksella, mikäli alueelle kohdistuu uusia maankäyttösuunnitelmia. Mainittakoon, että kohteen ja kaava-alueen koillispuolelle, Kivitokin alueelle on merkitty taloja vuoden 1647 kartassa. |
| metsakeskus.1000011450 |
710 |
Bromarv (Bråmarff) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
277879.89100000 |
6656403.76500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011450 |
Kohde sijaitsee Bromarvin kylässä, Kyrkvikenin länsipuolella, Näseuddenilla, välittömästi Bromarvin rusthollin pohjoispuolella. Alue on pääasiassa peltoa, itäosassa rannan tuntumassa on kapea metsävyöhyke.
Vuoden 1647 maakirjakarttaan on merkitty talon paikka, joka sijaitsee myöhemmin rakennetun rusthollin pohjoispuolella. Peltoalue oli tarkastusajankohtana kyntämättä, joten pintapoimintaa ei tehty. Alueella ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä, mutta kohteessa on syytä tehdä koekaivaus mikäli siihen kohdistuu maankäyttösuunnitelmia. |
| metsakeskus.1000011451 |
710 |
Kejsarbrunnen |
10002 |
12006 |
13079 |
11006 |
27000 |
278499.64000000 |
6656103.89000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011451 |
Kohde sijaitsee Bromarvin kylässä, Djurgårdsvikenin eteläpuolella, aivan rannassa, jyrkän törmän alapuolella.
Peruskarttaan on merkitty ”Kejsarbrunnen”. Kyseessä lienee ns. keisarinlähde, johon yleensä liittyy perimätietona tai historiallisena faktana hallitsijan vierailu tai pysähdys kyseisellä lähteellä. Tarkempia tietoja Kejsarbrunneniin liittyvästä historiasta ei saatu. Lähde on nykyisin varustettu puukannella ja vuorattu betonirenkailla. |
| metsakeskus.1000011452 |
790 |
Saarenmaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
269502.43600000 |
6824526.19000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011452 |
Asuinpaikka sijaitsee Nevankulman kylässä, Tampere-Pori tiestä 60 m etelään, Kiikois- eli Mouhijoen lounaisrannalla, noin 3 m korkealla rantaterassilla. Alue on kuusivaltaista sekametsää harjanteen lakiosassa, jonka länsireunalla kulkee metsätie. Paikka mahdollisesti jatkuu talon pihapiiriin.
Löydöt paikalta ovat keramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.1000011453 |
790 |
Lähdeniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
267973.04300000 |
6826080.55400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011453 |
Asuinpaikka sijaitsee Lähdeniemen talosta 320 m luoteeseen, laajan peltoaukean luoteisreunalla, Pehkusuosta Kiikoisjokeen laskevasta Ämmänojasta 120 m länteen, muinaisella merenlahteen pistävällä niemekkeellä.
Paikka on mäntyjä kasvava 20-30 m leveä terassi. Asuinpaikkatasanteen keskiosassa, hiekkakuopan länsireunassa on näkyvissä kulttuurikerros, josta on löydetty kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.1000011454 |
927 |
Torhola Hurri |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
353893.15900000 |
6690817.32200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011454 |
Vuoden 1775 Torholan kylän isojakokartassa Torholassa oli kaksi taloa, Kuikko ja Hurri. Vuoden 2019 arkistotutkimuksen ja Kuninkaan kartaston perusteella Hurrin tonttimaa oli sijoitettu nykyisen Hurrin tilakeskuksen alueelle, mutta vuoden 2023 Vihdin Nummelan N203 -asemakaava-alueen inventoinnin arkistoselvityksen perusteella Hurrin vanha tonttimaa siirrettiin vuoden 1775 kartalla näkyvälle paikalle nykyisen Hurrin tilakeskuksesta länteen.
Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000011455 |
927 |
Huhdanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
352671.00000000 |
6691188.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011455 |
Nummelan linja-autoaseman eteläpuolella kohoavan Huhdanmäen itäosaan on Kuninkaankartastossa (lehti 66) merkitty asutusta. Aivan mäen itärinteessä mäen laen rivitalojen ja Porintien välisessä rinteessä kulkevan polun molemmin puolin on useita talonpohjia, kivijalkoja ja mahdollisia kellarikuoppia. Huhdanmäen itärinteen kasvillisuus on melko tiheää ja vesakkoista. Aluetta ei ole kartoitettu tarkemmin, mutta se on rajattu näkyvien kiinteiden rakenteiden perusteella. Huhdanmäen lakialue on lähes täyteen rakennettu. |
| metsakeskus.1000011456 |
790 |
Oriinmoisio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
272416.26400000 |
6825980.61100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011456 |
Asuinpaikka sijaitsee Mouhijärven länsirannalla, Kiikoistenkoskesta 500 m pohjoiskoilliseen mänty- ja kuusimetsää kasvavalla rantaterassilla, muinaisella niemekkeellä. Pohjoisessa ja luoteessa on rajana kaakkois-luoteis-suuntainen harju, kaakossa notko. Kohteen laajuus on noin 40 x 20 m.
Löydöt paikalta ovat keramiikkaa, palanutta luuta ja kvartsia. |
| metsakeskus.1000011457 |
790 |
Äijölä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
274315.48000000 |
6829459.22900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011457 |
Asuinpaikka sijaitsee Kourajärvestä Mouhijärveen laskevasta Kourajoesta 230 m länteen, joen ja samansuuntaisen Putajantien välissä, tiestä 160 m itään, metsää kasvavan mäen itäreunalla, muinaisella rantaterassilla. Asuinpaikkatasanteen laajuus on noin 40 x 10-15 m. Muinaisjäännöksestä ei ole maanpinnalle merkkejä.
Löydöt paikalta ovat kaksi kvartsikaavinta ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000011458 |
790 |
Kouraniemi |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
274595.37300000 |
6829924.04000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011458 |
Kylänpaikka sijaitsee Kourajärven lounaisrannalla, noin 8 m korkealla terassilla, kalliomäen juurella, sen kaakkoispuolella, laajan peltoalueen ja rannan välissä.
Vuoden 1777/1782 kartan perusteella kylän vanha tontti sijaitsee Pälän ja Tuorin tasaisella piha-alueella, päärakennusten länsipuolella. |
| metsakeskus.1000011459 |
790 |
Pajuniemi |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
274695.32400000 |
6830778.70300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011459 |
Kylänpaikka sijaitsee Kourajärveen luoteesta pistävän niemen keskellä, loivarinteisellä kumpareella peltoaukean keskellä, rannasta noin 130 m, Putajantiestä 500 m itään. Keskiajalla, todennäköisesti 1300-luvulla syntynyt Pajuniemen kylä mainitaan lähteissä 1540-luvulta alkaen. Ryhmäkylän tontilla sijaitsi vuoden 1793 kartan mukaan 5 taloa. Nykyisin vanhalla tontilla sijaitsee vain Väissin tilakeskus. |
| metsakeskus.1000011460 |
790 |
Jalkavala |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
275395.04700000 |
6830763.70800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011460 |
Kylänpaikka sijaitsee vuoden 1782 kartan perusteella Kourajärveen idästä pistävän niemen tyvessä, louteis-kaakkois-suuntaisen, kalliopohjaisen harjanteen eteläpäässä, yli 5 m korkean rantatörmän päällä, Jalkavalantien mutkan luoteispuolella.
Kylätontin luoteisosassa on uudehko omakotitalo ja sen pohjoispuolella Kannin päärakennus. |
| metsakeskus.1000011461 |
790 |
Kittilä |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
275475.00900000 |
6831618.36100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011461 |
Kylänpaikka sijaitsee vuoden 1655 ja 1783 karttojen perusteella Kourajärven ja Kirkkojärven erottavan, idästä pistävän niemen tyvessä, loivalla länsirinteellä, Kourajärven rannasta 130 m koilliseen, Suodenniemen keskustaajamassa, Jalkavalantien ja Röyskäntien risteyksen eteläpuolella.
Vanha tontti on osittain entisen Kelan talon pihapiirissä ja osittain Saksan talon pihapiirissä. |
| metsakeskus.1000011462 |
790 |
Pohjakylä |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
275694.91400000 |
6832547.99100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011462 |
Kylätontti sijaitsee Suodenniemen keskustaajamassa, Kirkkojärven ja Koivuniemenjärven erottavalla niemellä, sen keskellä kulkevalla louteis-kaakkois-suuntaisella harjanteella.
Vuosien 1644 ja 1765/1778 karttojen perusteella paikannetulla vanhalla tontilla sijaitsee nykyisin kaksi taloa, Tahlo ja Mikkola talousrakennuksineen.
Mikkola on tontin itäosassa, kalliopohjaisella mäellä. Tahlo on tontin länsiosassa, Kirkkojärven rantaterassilla.
Vuoden 2010 koekaivauksessa paikalla ei havaittu mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa. |
| metsakeskus.1000011463 |
790 |
Luodonmäki 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
274550.37300000 |
6832263.10500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011463 |
Asuinpaikka sijaitsee Kirkkojärven lounaisrannalla, rannasta 70 lounaaseen, metsää kasvavan Luodonmäen luoteispäässä, laajan peltoaukean itäreunalla, hiesupellolla olevalla pienellä tasanteella ja pohjoiseen laskevalla loivalla rinteellä. Paikan pohjoisrajana on melko jyrkkä törmä, muinainen rantatörmä. Kohteen lajuus on 40 x 40 m.
Löydöt paikalta ovat kvartsiesine, -ydin ja esineiden valmistuksessa syntyneitä kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.1000011464 |
790 |
Soila (Suodenniemi) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
274175.52500000 |
6832153.14300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011464 |
Kylänpaikka sijaitsee Kirkkojärvestä 400 m lounaaseen, Laviantiestä 90 m koilliseen olevalla luoteis-kaakkois-suuntaisella harjanteella.
Vuosien 1644 ja 1795 karttojen perusteella paikannettu vanha tontti sijaitsee kolmen talon pihapiirissä. |
| metsakeskus.1000011465 |
790 |
Kirkko-oja |
10002 |
12005 |
13069 |
11006 |
27000 |
273910.63400000 |
6832562.98100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011465 |
Vanha sillanpaikka sijaitsee noin 35 m Kirkko-ojan suusta etelään. Oja laskee Kirkkojärvestä Vanhankirkonlahteen etelästä.
Suodenniemen-Lavian tien vanhalla linjauksella oleva sillan paikka on merkitty vuoden 1795 karttaan ja oli käytössä vielä 1950-luvulla. Paikalla on näkyvissä puu- ja kivirakenteita ojan kummallakin rannalla.
Paikalla on nykyisin puinen kävelysilta. |
| metsakeskus.1000011466 |
790 |
Suodenniemen vanha kirkko |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27006 |
273805.67700000 |
6832547.98300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011466 |
Vanha kirkonpaikka sijaitsee Kirkkojärven Vanhankirkonlahden lounaisrannalla, Laviantiestä 80 m koilliseen, pienellä itälänsisuuntaisella harjulla. Paikalle rakennettiin vuonna 1685 Suodenniemen ensimmäinen kirkko. Se sijaitsee todennäköisesti vanhan hautausmaan keskiosassa. |
| metsakeskus.1000011467 |
790 |
Heikkilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
275240.09700000 |
6833122.76000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011467 |
Asuinpaikka sijaitsee Koivuniemenjärven luoteisrannlla, etelään pistävällä niemellä, Kinansalmen koillispuolella, Heikkilän talon etelän ja lounaan puoleisilla pelloilla.
Asuinpaikkaan liittyviä löytöjä, kvartsiesineitä, esineiden valmistuksessa syntyneitä kvartsi-iskoksia, raaka-ainekappaleita ja palanutta luuta poimittiin kahdelta eri korkeusvyöhykkeeltä.
Suurin osa löydöistä tuli 40-60 m leveältä rantavyöhykkeeltä, 67,5-72 m korkeudelta. Ylempi löytöalue sijaitsee muinaisella niemekkeellä asuinpaikan länsiosassa, 73-75 m korkeudella. |
| metsakeskus.1000011468 |
790 |
Oravainen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
275500.84400000 |
6833378.81200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011468 |
Asuinpaikka sijaitsee Koivuniemenjärven pohjoisrannalla, Oravainen-nimisen niemen luoteispuolella, Leppijoen suun länsipuolella hiesupellolla.
Asuinpaikkaa kuuluu kaksi löytöaluetta, joiden välissä on notko, jossa on rannalle menevä peltotie.
Löydöt paikalta ovat kvartsiesineitä, esineiden valmistuksessa syntyneitä kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.1000011469 |
905 |
Hovioikeudenmetsä |
10002 |
12016 |
13181 |
11006 |
27000 |
233754.04100000 |
7004100.93100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011469 |
Kohde sijaitsee vanhan Vaasan ruutukaava-alueen eteläpuolella, Korsholman linnanvallien ja Mustasaaren kirkon eli entisen Vaasan hovioikeuden välittömässä läheisyydessä, Yrittäjänkadun ja Runsorintien välissä. Hovioikeudenmetsikkö on noin 45 hehtaarin kokoinen louhikkoinen metsäalue, jolla on säilynyt poikkeuksellisen hyvin jäänteitä kaupungin kyljessä sijainneesta vanhasta pienviljelyasutuksesta ja siihen liittyneestä maankäytöstä.
Hovioikeudenmetsikössä on tehty muinaisjäännösten inventointi vuonna 1994. Inventoinnissa on luetteloitu yhteensä 28 erillistä maastossa havaittavaa rakennetta tai kohdetta. Alueella on mm. tasaiseksi raivattuja pieniä viljelysaukioita, kiviaitoja ja -muureja, kivijalkoja, kivilatomuksia ja –röykkiöitä, painanteita, vanhoja ojituksia ja jäänteitä 2. maailmansodan aikaisesta sotavankileiristä. Yhtään metsässä olevaa kohdetta ei ole voitu täsmällisesti ajoittaa, muutamaa tämän vuosisadan kohdetta lukuun ottamatta, mutta vuodelta 1710 olevaan karttaan on merkitty yhä edelleen maastossa tunnistettavia ja paikallistettavissa olevia sekä nykyisissä ilmakuvissa näkyviä peltokuvioita. Viljelmien rajat ovat siis voineet olla muuttumattomia lähes 300 vuotta.
Historialliselta taustaltaan alue liittyy elimellisesti muun vanhan Vaasan historiaan. Välittömästi metsän länsipuolella on kuninkaankartano, luoteispuolella Korsholman linna ja pohjoispuolella kaupunkiasutus. Nykykäsityksen mukaan Mustasaari on saanut ensimmäiset asukkaansa 1300-luvulla, ja kirkkoa ja linnaa alettiin rakentaa 1300-luvun lopulla. Ilmeisesti näihin aikoihin Hovioikeudenmetsäkin on saanut ensimmäiset hyödyntäjänsä. Tämä oletus perustuu lähinnä alueen korkeuteen ja rannansiirtymiskronologiaan. Siten alueen jäännökset ovat sekä ajallisesti että toiminnallisesti hyvin kirjavia, aika-asteikon ulottuessa ehkä myöhäiskeskiaikaisista peltoraivioista jatkosodan aikana käytettyyn sotavankileiriin. Hovioikeudenmetsikön käyttö, etenkin kotitarvemetsänä, taantui Vaasan vuoden 1852 palon jälkeen, jolloin kaupungin keskus siirrettiin nykyiselle paikalleen. Metsäaukioiden viljely ei kuitenkaan loppunut, sillä aukioiden säilyminen nykypäiviin viittaa pitkälle tälle vuosisadalle jatkuneeseen käyttöön.
Historiallisen, todennäköisesti 1780-luvun lopulta peräisin olevan, kartan perusteella alue tunnettiin ennen hovioikeuden valmistumista nimellä Ryss Backen (VMA:n kartta, VAsa Reglering, s.a.). Ryss Backen -nimi oli käytössä siis vähintään vuoteen 1786 saakka, mutta varmasti jonkin aikaa sen jälkeenkin ennen kuin Hovioikeudenmetsä -nimitys vakiintui.
Hovioikeudenmetsikkö on sekä luonnontieteellisesti että historiallisesti poikkeuksellisen ehjä ja monipuolinen kokonaisuus. Alueen tekee ainutlaatuiseksi juuri se, että uudempi asutus tai muu rakentaminen ei ole sitä tuhonnut. Alueella on hyvä polkuverkosto ja se toimii nykyään lähinnä ulkoilu- ja virkistysalueena. |
| metsakeskus.1000011469 |
905 |
Hovioikeudenmetsä |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
233754.04100000 |
7004100.93100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011469 |
Kohde sijaitsee vanhan Vaasan ruutukaava-alueen eteläpuolella, Korsholman linnanvallien ja Mustasaaren kirkon eli entisen Vaasan hovioikeuden välittömässä läheisyydessä, Yrittäjänkadun ja Runsorintien välissä. Hovioikeudenmetsikkö on noin 45 hehtaarin kokoinen louhikkoinen metsäalue, jolla on säilynyt poikkeuksellisen hyvin jäänteitä kaupungin kyljessä sijainneesta vanhasta pienviljelyasutuksesta ja siihen liittyneestä maankäytöstä.
Hovioikeudenmetsikössä on tehty muinaisjäännösten inventointi vuonna 1994. Inventoinnissa on luetteloitu yhteensä 28 erillistä maastossa havaittavaa rakennetta tai kohdetta. Alueella on mm. tasaiseksi raivattuja pieniä viljelysaukioita, kiviaitoja ja -muureja, kivijalkoja, kivilatomuksia ja –röykkiöitä, painanteita, vanhoja ojituksia ja jäänteitä 2. maailmansodan aikaisesta sotavankileiristä. Yhtään metsässä olevaa kohdetta ei ole voitu täsmällisesti ajoittaa, muutamaa tämän vuosisadan kohdetta lukuun ottamatta, mutta vuodelta 1710 olevaan karttaan on merkitty yhä edelleen maastossa tunnistettavia ja paikallistettavissa olevia sekä nykyisissä ilmakuvissa näkyviä peltokuvioita. Viljelmien rajat ovat siis voineet olla muuttumattomia lähes 300 vuotta.
Historialliselta taustaltaan alue liittyy elimellisesti muun vanhan Vaasan historiaan. Välittömästi metsän länsipuolella on kuninkaankartano, luoteispuolella Korsholman linna ja pohjoispuolella kaupunkiasutus. Nykykäsityksen mukaan Mustasaari on saanut ensimmäiset asukkaansa 1300-luvulla, ja kirkkoa ja linnaa alettiin rakentaa 1300-luvun lopulla. Ilmeisesti näihin aikoihin Hovioikeudenmetsäkin on saanut ensimmäiset hyödyntäjänsä. Tämä oletus perustuu lähinnä alueen korkeuteen ja rannansiirtymiskronologiaan. Siten alueen jäännökset ovat sekä ajallisesti että toiminnallisesti hyvin kirjavia, aika-asteikon ulottuessa ehkä myöhäiskeskiaikaisista peltoraivioista jatkosodan aikana käytettyyn sotavankileiriin. Hovioikeudenmetsikön käyttö, etenkin kotitarvemetsänä, taantui Vaasan vuoden 1852 palon jälkeen, jolloin kaupungin keskus siirrettiin nykyiselle paikalleen. Metsäaukioiden viljely ei kuitenkaan loppunut, sillä aukioiden säilyminen nykypäiviin viittaa pitkälle tälle vuosisadalle jatkuneeseen käyttöön.
Historiallisen, todennäköisesti 1780-luvun lopulta peräisin olevan, kartan perusteella alue tunnettiin ennen hovioikeuden valmistumista nimellä Ryss Backen (VMA:n kartta, VAsa Reglering, s.a.). Ryss Backen -nimi oli käytössä siis vähintään vuoteen 1786 saakka, mutta varmasti jonkin aikaa sen jälkeenkin ennen kuin Hovioikeudenmetsä -nimitys vakiintui.
Hovioikeudenmetsikkö on sekä luonnontieteellisesti että historiallisesti poikkeuksellisen ehjä ja monipuolinen kokonaisuus. Alueen tekee ainutlaatuiseksi juuri se, että uudempi asutus tai muu rakentaminen ei ole sitä tuhonnut. Alueella on hyvä polkuverkosto ja se toimii nykyään lähinnä ulkoilu- ja virkistysalueena. |
| metsakeskus.1000011469 |
905 |
Hovioikeudenmetsä |
10002 |
12004 |
13046 |
11006 |
27000 |
233754.04100000 |
7004100.93100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011469 |
Kohde sijaitsee vanhan Vaasan ruutukaava-alueen eteläpuolella, Korsholman linnanvallien ja Mustasaaren kirkon eli entisen Vaasan hovioikeuden välittömässä läheisyydessä, Yrittäjänkadun ja Runsorintien välissä. Hovioikeudenmetsikkö on noin 45 hehtaarin kokoinen louhikkoinen metsäalue, jolla on säilynyt poikkeuksellisen hyvin jäänteitä kaupungin kyljessä sijainneesta vanhasta pienviljelyasutuksesta ja siihen liittyneestä maankäytöstä.
Hovioikeudenmetsikössä on tehty muinaisjäännösten inventointi vuonna 1994. Inventoinnissa on luetteloitu yhteensä 28 erillistä maastossa havaittavaa rakennetta tai kohdetta. Alueella on mm. tasaiseksi raivattuja pieniä viljelysaukioita, kiviaitoja ja -muureja, kivijalkoja, kivilatomuksia ja –röykkiöitä, painanteita, vanhoja ojituksia ja jäänteitä 2. maailmansodan aikaisesta sotavankileiristä. Yhtään metsässä olevaa kohdetta ei ole voitu täsmällisesti ajoittaa, muutamaa tämän vuosisadan kohdetta lukuun ottamatta, mutta vuodelta 1710 olevaan karttaan on merkitty yhä edelleen maastossa tunnistettavia ja paikallistettavissa olevia sekä nykyisissä ilmakuvissa näkyviä peltokuvioita. Viljelmien rajat ovat siis voineet olla muuttumattomia lähes 300 vuotta.
Historialliselta taustaltaan alue liittyy elimellisesti muun vanhan Vaasan historiaan. Välittömästi metsän länsipuolella on kuninkaankartano, luoteispuolella Korsholman linna ja pohjoispuolella kaupunkiasutus. Nykykäsityksen mukaan Mustasaari on saanut ensimmäiset asukkaansa 1300-luvulla, ja kirkkoa ja linnaa alettiin rakentaa 1300-luvun lopulla. Ilmeisesti näihin aikoihin Hovioikeudenmetsäkin on saanut ensimmäiset hyödyntäjänsä. Tämä oletus perustuu lähinnä alueen korkeuteen ja rannansiirtymiskronologiaan. Siten alueen jäännökset ovat sekä ajallisesti että toiminnallisesti hyvin kirjavia, aika-asteikon ulottuessa ehkä myöhäiskeskiaikaisista peltoraivioista jatkosodan aikana käytettyyn sotavankileiriin. Hovioikeudenmetsikön käyttö, etenkin kotitarvemetsänä, taantui Vaasan vuoden 1852 palon jälkeen, jolloin kaupungin keskus siirrettiin nykyiselle paikalleen. Metsäaukioiden viljely ei kuitenkaan loppunut, sillä aukioiden säilyminen nykypäiviin viittaa pitkälle tälle vuosisadalle jatkuneeseen käyttöön.
Historiallisen, todennäköisesti 1780-luvun lopulta peräisin olevan, kartan perusteella alue tunnettiin ennen hovioikeuden valmistumista nimellä Ryss Backen (VMA:n kartta, VAsa Reglering, s.a.). Ryss Backen -nimi oli käytössä siis vähintään vuoteen 1786 saakka, mutta varmasti jonkin aikaa sen jälkeenkin ennen kuin Hovioikeudenmetsä -nimitys vakiintui.
Hovioikeudenmetsikkö on sekä luonnontieteellisesti että historiallisesti poikkeuksellisen ehjä ja monipuolinen kokonaisuus. Alueen tekee ainutlaatuiseksi juuri se, että uudempi asutus tai muu rakentaminen ei ole sitä tuhonnut. Alueella on hyvä polkuverkosto ja se toimii nykyään lähinnä ulkoilu- ja virkistysalueena. |
| metsakeskus.1000011469 |
905 |
Hovioikeudenmetsä |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
233754.04100000 |
7004100.93100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011469 |
Kohde sijaitsee vanhan Vaasan ruutukaava-alueen eteläpuolella, Korsholman linnanvallien ja Mustasaaren kirkon eli entisen Vaasan hovioikeuden välittömässä läheisyydessä, Yrittäjänkadun ja Runsorintien välissä. Hovioikeudenmetsikkö on noin 45 hehtaarin kokoinen louhikkoinen metsäalue, jolla on säilynyt poikkeuksellisen hyvin jäänteitä kaupungin kyljessä sijainneesta vanhasta pienviljelyasutuksesta ja siihen liittyneestä maankäytöstä.
Hovioikeudenmetsikössä on tehty muinaisjäännösten inventointi vuonna 1994. Inventoinnissa on luetteloitu yhteensä 28 erillistä maastossa havaittavaa rakennetta tai kohdetta. Alueella on mm. tasaiseksi raivattuja pieniä viljelysaukioita, kiviaitoja ja -muureja, kivijalkoja, kivilatomuksia ja –röykkiöitä, painanteita, vanhoja ojituksia ja jäänteitä 2. maailmansodan aikaisesta sotavankileiristä. Yhtään metsässä olevaa kohdetta ei ole voitu täsmällisesti ajoittaa, muutamaa tämän vuosisadan kohdetta lukuun ottamatta, mutta vuodelta 1710 olevaan karttaan on merkitty yhä edelleen maastossa tunnistettavia ja paikallistettavissa olevia sekä nykyisissä ilmakuvissa näkyviä peltokuvioita. Viljelmien rajat ovat siis voineet olla muuttumattomia lähes 300 vuotta.
Historialliselta taustaltaan alue liittyy elimellisesti muun vanhan Vaasan historiaan. Välittömästi metsän länsipuolella on kuninkaankartano, luoteispuolella Korsholman linna ja pohjoispuolella kaupunkiasutus. Nykykäsityksen mukaan Mustasaari on saanut ensimmäiset asukkaansa 1300-luvulla, ja kirkkoa ja linnaa alettiin rakentaa 1300-luvun lopulla. Ilmeisesti näihin aikoihin Hovioikeudenmetsäkin on saanut ensimmäiset hyödyntäjänsä. Tämä oletus perustuu lähinnä alueen korkeuteen ja rannansiirtymiskronologiaan. Siten alueen jäännökset ovat sekä ajallisesti että toiminnallisesti hyvin kirjavia, aika-asteikon ulottuessa ehkä myöhäiskeskiaikaisista peltoraivioista jatkosodan aikana käytettyyn sotavankileiriin. Hovioikeudenmetsikön käyttö, etenkin kotitarvemetsänä, taantui Vaasan vuoden 1852 palon jälkeen, jolloin kaupungin keskus siirrettiin nykyiselle paikalleen. Metsäaukioiden viljely ei kuitenkaan loppunut, sillä aukioiden säilyminen nykypäiviin viittaa pitkälle tälle vuosisadalle jatkuneeseen käyttöön.
Historiallisen, todennäköisesti 1780-luvun lopulta peräisin olevan, kartan perusteella alue tunnettiin ennen hovioikeuden valmistumista nimellä Ryss Backen (VMA:n kartta, VAsa Reglering, s.a.). Ryss Backen -nimi oli käytössä siis vähintään vuoteen 1786 saakka, mutta varmasti jonkin aikaa sen jälkeenkin ennen kuin Hovioikeudenmetsä -nimitys vakiintui.
Hovioikeudenmetsikkö on sekä luonnontieteellisesti että historiallisesti poikkeuksellisen ehjä ja monipuolinen kokonaisuus. Alueen tekee ainutlaatuiseksi juuri se, että uudempi asutus tai muu rakentaminen ei ole sitä tuhonnut. Alueella on hyvä polkuverkosto ja se toimii nykyään lähinnä ulkoilu- ja virkistysalueena. |
| metsakeskus.1000011469 |
905 |
Hovioikeudenmetsä |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
233754.04100000 |
7004100.93100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011469 |
Kohde sijaitsee vanhan Vaasan ruutukaava-alueen eteläpuolella, Korsholman linnanvallien ja Mustasaaren kirkon eli entisen Vaasan hovioikeuden välittömässä läheisyydessä, Yrittäjänkadun ja Runsorintien välissä. Hovioikeudenmetsikkö on noin 45 hehtaarin kokoinen louhikkoinen metsäalue, jolla on säilynyt poikkeuksellisen hyvin jäänteitä kaupungin kyljessä sijainneesta vanhasta pienviljelyasutuksesta ja siihen liittyneestä maankäytöstä.
Hovioikeudenmetsikössä on tehty muinaisjäännösten inventointi vuonna 1994. Inventoinnissa on luetteloitu yhteensä 28 erillistä maastossa havaittavaa rakennetta tai kohdetta. Alueella on mm. tasaiseksi raivattuja pieniä viljelysaukioita, kiviaitoja ja -muureja, kivijalkoja, kivilatomuksia ja –röykkiöitä, painanteita, vanhoja ojituksia ja jäänteitä 2. maailmansodan aikaisesta sotavankileiristä. Yhtään metsässä olevaa kohdetta ei ole voitu täsmällisesti ajoittaa, muutamaa tämän vuosisadan kohdetta lukuun ottamatta, mutta vuodelta 1710 olevaan karttaan on merkitty yhä edelleen maastossa tunnistettavia ja paikallistettavissa olevia sekä nykyisissä ilmakuvissa näkyviä peltokuvioita. Viljelmien rajat ovat siis voineet olla muuttumattomia lähes 300 vuotta.
Historialliselta taustaltaan alue liittyy elimellisesti muun vanhan Vaasan historiaan. Välittömästi metsän länsipuolella on kuninkaankartano, luoteispuolella Korsholman linna ja pohjoispuolella kaupunkiasutus. Nykykäsityksen mukaan Mustasaari on saanut ensimmäiset asukkaansa 1300-luvulla, ja kirkkoa ja linnaa alettiin rakentaa 1300-luvun lopulla. Ilmeisesti näihin aikoihin Hovioikeudenmetsäkin on saanut ensimmäiset hyödyntäjänsä. Tämä oletus perustuu lähinnä alueen korkeuteen ja rannansiirtymiskronologiaan. Siten alueen jäännökset ovat sekä ajallisesti että toiminnallisesti hyvin kirjavia, aika-asteikon ulottuessa ehkä myöhäiskeskiaikaisista peltoraivioista jatkosodan aikana käytettyyn sotavankileiriin. Hovioikeudenmetsikön käyttö, etenkin kotitarvemetsänä, taantui Vaasan vuoden 1852 palon jälkeen, jolloin kaupungin keskus siirrettiin nykyiselle paikalleen. Metsäaukioiden viljely ei kuitenkaan loppunut, sillä aukioiden säilyminen nykypäiviin viittaa pitkälle tälle vuosisadalle jatkuneeseen käyttöön.
Historiallisen, todennäköisesti 1780-luvun lopulta peräisin olevan, kartan perusteella alue tunnettiin ennen hovioikeuden valmistumista nimellä Ryss Backen (VMA:n kartta, VAsa Reglering, s.a.). Ryss Backen -nimi oli käytössä siis vähintään vuoteen 1786 saakka, mutta varmasti jonkin aikaa sen jälkeenkin ennen kuin Hovioikeudenmetsä -nimitys vakiintui.
Hovioikeudenmetsikkö on sekä luonnontieteellisesti että historiallisesti poikkeuksellisen ehjä ja monipuolinen kokonaisuus. Alueen tekee ainutlaatuiseksi juuri se, että uudempi asutus tai muu rakentaminen ei ole sitä tuhonnut. Alueella on hyvä polkuverkosto ja se toimii nykyään lähinnä ulkoilu- ja virkistysalueena. |
| metsakeskus.1000011470 |
790 |
Koivuniemi |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
275769.88300000 |
6833442.63700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011470 |
Kylänpaikka sijaitsee Koivuniemenjärven pohjoisrannalla, Leppijoen suun koillispuolella, Husarin tontin kaakkoispuolella, laajan peltoalueen laidalla.
Vuoden 1796 kartan perusteella paikannettu vanha tontti sijaitsee nykyisin pääosin pellolla. |
| metsakeskus.1000011471 |
790 |
Leppälammi |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
274875.23400000 |
6835231.91400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011471 |
Kylänpaikka sijaitsee Leppälammin länsirannasta noin 250 m länteen. laajan peltoaukean länsilaidalla, Leppälammintien länsipuolella.
Vuosien 1644 ja 1785 karttojen perusteella paikannettu tontti sijaitsee kolmen talon pihapiirissä. |
| metsakeskus.1000011473 |
91 |
Malminkartano 8 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
381519.10100000 |
6680782.49800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011473 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Malminkartanossa, Malminkatanontien etelä- ja Puustellintien länsipuolelle jäävällä pienellä puistoalueella. Kohde on puistoalueen eteläreunalla, pienen lounaaseen—etelään—kaakkoon aukeavan niemen kärjessä. Löytöpaikka sijaitsee heikon terassin päällä. Terassi laskee loivasti itään, etelään ja länteen. Tämä alempi alue on täyteen rakennettu – lähimmät talot ja rakenteet ovat vain 10—30 m päässä löytöalueesta. Taustalla (pohjoisessa) maasto nousee hieman jyrkemmin kivikoiden ja kallioiden kautta Malminkartanontielle ja sen pohjoispuolella olevalle kallioiselle mäelle.
Niemenkärjessä kohtaa kaksi puistikossa kulkevaa kävelytietä. Kvartsilöydöt tehtiin näiden teiden risteyksen ympäriltä. Risteyksen itäpuolelle kaivetun roskakuopan reunoilla olevasta maasta löydettiin joitain kvartseja, kuopan profiileissa ei havaittu kulttuurikerrosta. Lisäksi risteyksen länsipuolelta, rikkoutuneelta maanpinnalta löydettiin yksi kvartsi-iskos.
Niemenkärjen koon ja maaperän huomioon ottaen kohde ollut lienee alkujaankin pienialainen leiripaikka. Myöhempi maankäyttö on vahingoittanut sitä, mutta joitakin osia siitä on voinut säilyä kävelyteiden risteyksen ympäristössä. |
| metsakeskus.1000011474 |
91 |
Aurinkokallio 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
382000.91600000 |
6679634.95900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011474 |
Röykkiö sijaitsee Mätäjoen itärannalla, noin 150 m joesta korkean kallioisen mäen länsireunalla, loivalla, länteen aukeavalla kallioisella niemekkeellä. Niemekkeen alapuolella maasto jatkuu tasaisena loivasti laskien kohti Mätäjokea. Alueella on useita kävelyteitä ja -reittejä, joista yksi kulkee suoraan röykkiön läpi.
Röykkiö on rakennettu kalliopohjalle ja se on alkujaan ollut soikea, kooltaan n. 9 x 6 m. Röykkiö on tehty halkaisijaltaan 30—50 cm kokoisista pyöreänsoikeista kivistä. Kohde on pahoin tuhoutunut kävelyreittiä rakennettaessa ja se on säilynyt alkuperäisessä asussaan vain reunoiltaan. Röykkiön alapuolella (lännessä) röykkiöistä heitetyistä kivistä on rakenneltu erilaisia rinkejä ja
kehiä.
Röykkiön lisäksi paikalla ei tehty löytöjä tai muita havaintoja esihistoriallisesta toiminnasta. |
| metsakeskus.1000011476 |
91 |
Malminkartano Kårböle folkskola 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
382396.74700000 |
6681294.29300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011476 |
Asuinpaikka sijaitsee Kaarelan koulusta noin 300 m kaakkoon Mätäjoen pohjoispuolella olevalla matalalla kumpareella, noin 70 m joesta. Kohde sijaitsee siirtolapuutarha-alueen kaakkoispäässä – puutarha-alueen länsipäässä sijaitsee Kårböle (Folkskola) asuinpaikka.
Hieman ympäristöstään nousevan, pienialaisella kumpareen itä-/kaakkoispäässä, puutarhapalstojen avoimilla pinnoilla havaittiin joitain kvartsi-iskoksia (näitä ei kuitenkaan otettu talteen). Maaperä alueella on hiekansekaista peltomultaa. Kumpareella kasvaa joitain lehtipuita, mutta muuten kasvillisuus kumpareella on avointa ja ruhovaltaista.
Aikoinaan kohde on mahdollisesti sijainnut matalan veden ympäröimässä saaressa. Kumpareen eteläpuolella maasto laskee loivasti ja tasaisesti kohti Mätäjokea. |
| metsakeskus.1000011478 |
91 |
Malminkartano Päiväkoti |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
381526.09900000 |
6680615.55700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011478 |
Malminkartanon asemalta etelään, suomalais-ranskalaisen päiväkodin pohjoispuolella olevan kalliokumpareen etelälaidalla on kahden mahdollisen rakennuksen perustukset. Osa kohteesta on tuhoutunut päiväkodin pihan rakentamisen yhteydessä, osa on piha- ja puistoaluetta.
Noin 5 metriä päiväkodin pohjoisseinästä on neliömäinen, pääosin hiekasta rakennettu valli, jonka koko on noin 3 x 3 metriä. Vallin länsipuolella on suorakulmainen tasanne, jonka reunoissa on muutamia kiviä. Paikalla saattaisi olla rakennuksen perustus, jonka koko on noin 5 x 7,5 metriä. Niiden pohjoispuolella on toinen, etelään avautuvan hevosenkengänmuotoinen maavalli, jonka halkaisijat ovat noin 2 x 2 metriä. Kohteesta ei ole löytöjä.
Alue on Malminkartanon luutnantin puustellin vanhan läntisen peltoaukean pohjoispuolella. • Vuoden 1749 kartassa paikalla on Busbacka ja gran holme kärr. Vuoden 1874 kartalla (joka yhdistelmä vanhemmista kartoista) tällä paikalla vaikuttaisi olevan Helmångs Torp, joka voisi olla sama torppa, joka esiintyy 1780-82 kartoilla. Risto Kauton mukaan 1806 luetellaan Malminkartanossa 7 torppaa, joista yksi on Holmängs. Vuonna 1822 Holmängs on rappeutuneena otettu puustellin omaan käyttöön. Torpalle rakennettu 1832 taloja, mutta vielä 1840 ja 1867 ja 1872 torppa on alistettu suoraan puustellin omaan viljelykseen ja siellä oli 1840 ainakin navetta ja liiteri. 1881 katselmuksessa Holmängs todetaan asumattomaksi ja raunioituneeksi. (Kautto 2003: 25 – 26).
Tontilla on ollut ilmakuvien perusteella 1950-luvulla useampia rakennuksia, joiden väliin maastossa havaitut ilmiöt jäävät. On kuitenkin mahdollista, että rakenteet liittyvät 1900-luvun puutarhaan. Kyseessä saattaa toki olla myös 1700-luvun tai 1800-luvun torpan jäänteet.
Lähteet: Risto kautto 2003. Malminkartano, Luutnantin puustelli, Lehtiä Malminkartanon historiasta. Helsingin kaupunginmuseo, Helsinki. |
| metsakeskus.1000011479 |
91 |
Kårböle (Kaarela) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
382245.80800000 |
6681077.38000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011479 |
Kårböle mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1417. Kylännimi saattaa sisältää muinaisruotsalaisen henkilönimen Kare. Kylässä oli vuonna 1540 kahdeksan talonpoikaa, jotka maksoivat yhteensä kolme täysveroa. Porvoon läänin vuoden 1547 maakirjan mukaan näistä talonpojista kaksi oli naapurikylässä Nybyssä asuneita ulkokylänmiehiä. Kun Kårböleen yhdistettiin 1550-luvulla Rökisby ja Nyby, kylän tilaluku nousi 12:n. Samalla kaksi kylissä aiemmin ollutta tilaa ja ulkokylänmiehet kuitenkin katosivat.
Kårbölen vanhimmat kartat ovat vuosilta 1695 ja 1699. Kylässä oli tuolloin kolme tonttimaata: Gambelby, Husbacka ja puustelli eli myöhempi Malminkartano. Alueella on yksi autiotontti, jota ei ole merkitty Broteruksen kartalle.
Yksi Kårbölen tonttimaa sijaitsee Malminkartanon luutnantinpuustellista eli aiemmasta Kårbölen säteristä noin 150 metriä koilliseen, Malminkartanon kartanon ja Helsingin yliopiston kurssikeskuksen alueella. Kartanon itä- ja eteläpuolella olevan kallioisen mäen kaakkoisrinteessä on useita rakennuksen perustuksia. Kyse on mahdollisesti yhdestä keskiaikaisen Kaarelan kylän tonttimaista. Alueelta löytyi vuonna 2007 palanutta savea, mutta ei tiiltä tai 1700—1800-lukujen löytöjä, minkä perusteella kohteen tulisijalliset rakennukset ajoittuvat todennäköisesti keskiajalle tai 1500—1600-luvulle.
Kårbölen autiotontti sijaitsee lehtipuuvaltaisessa sekametsässä kalliomäen loivasti laskevalla ja suojaisella etelä- ja lounaisrinteellä. Autiotontin edustalle on edelleen peltoaukeama. Tonttimaa jakaantuu lännessä ja idässä oleviin osiin, joiden välillä on kivikkoinen ryteikkökaistale. Tonttimaan länsiosassa on näkyvissä voimakasta uudempaa maankäyttöä (mm. rakennuksen perustus), ja alue vaikuttaa luonteeltaan Malminkartanon toimintaa liittyvältä jättömaalta. Maan alla saattaa kuitenkin ainakin paikon olla jäljellä kulttuurikerroksia.
Myös Kårbölen tonttimaan hyvin säilyneessä itäosassa on havaittavissa jonkin verran uudempaa maankäyttöä, mm. suuren maatalousrakennuksen perustus ja rinnettä pitkin lounaasta koilliseen kulkeva tienpohja. Yleisilmeeltään tontti muistuttaa kuitenkin Espoon Mankbyn ja Vantaan Gubbackan 1500-luvulla autioituneita kylänpaikkoja. Helsingin yliopiston inventoinnissa paikalla havaittiin merkkejä neljästä rakenteesta. Vuoden 2011 inventoinnin aikana havainto-olosuhteet olivat puista pudonneiden lehtien ja aluskasvillisuuden vuoksi rajalliset. Tästä huolimatta kävi ilmi, että paikalla on jäännöksiä yli kymmenestä mahdollisesta uunista tai rakennuksenpohjasta. Lisäksi rinteellä on selviä keinotekoisia terasseja. Pääosa rakenteista oli tontin läpi kulkevan tien pohjoispuolella. |
| metsakeskus.1000011479 |
91 |
Kårböle (Kaarela) |
10002 |
12001 |
13007 |
11010 |
27000 |
382245.80800000 |
6681077.38000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011479 |
Kårböle mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1417. Kylännimi saattaa sisältää muinaisruotsalaisen henkilönimen Kare. Kylässä oli vuonna 1540 kahdeksan talonpoikaa, jotka maksoivat yhteensä kolme täysveroa. Porvoon läänin vuoden 1547 maakirjan mukaan näistä talonpojista kaksi oli naapurikylässä Nybyssä asuneita ulkokylänmiehiä. Kun Kårböleen yhdistettiin 1550-luvulla Rökisby ja Nyby, kylän tilaluku nousi 12:n. Samalla kaksi kylissä aiemmin ollutta tilaa ja ulkokylänmiehet kuitenkin katosivat.
Kårbölen vanhimmat kartat ovat vuosilta 1695 ja 1699. Kylässä oli tuolloin kolme tonttimaata: Gambelby, Husbacka ja puustelli eli myöhempi Malminkartano. Alueella on yksi autiotontti, jota ei ole merkitty Broteruksen kartalle.
Yksi Kårbölen tonttimaa sijaitsee Malminkartanon luutnantinpuustellista eli aiemmasta Kårbölen säteristä noin 150 metriä koilliseen, Malminkartanon kartanon ja Helsingin yliopiston kurssikeskuksen alueella. Kartanon itä- ja eteläpuolella olevan kallioisen mäen kaakkoisrinteessä on useita rakennuksen perustuksia. Kyse on mahdollisesti yhdestä keskiaikaisen Kaarelan kylän tonttimaista. Alueelta löytyi vuonna 2007 palanutta savea, mutta ei tiiltä tai 1700—1800-lukujen löytöjä, minkä perusteella kohteen tulisijalliset rakennukset ajoittuvat todennäköisesti keskiajalle tai 1500—1600-luvulle.
Kårbölen autiotontti sijaitsee lehtipuuvaltaisessa sekametsässä kalliomäen loivasti laskevalla ja suojaisella etelä- ja lounaisrinteellä. Autiotontin edustalle on edelleen peltoaukeama. Tonttimaa jakaantuu lännessä ja idässä oleviin osiin, joiden välillä on kivikkoinen ryteikkökaistale. Tonttimaan länsiosassa on näkyvissä voimakasta uudempaa maankäyttöä (mm. rakennuksen perustus), ja alue vaikuttaa luonteeltaan Malminkartanon toimintaa liittyvältä jättömaalta. Maan alla saattaa kuitenkin ainakin paikon olla jäljellä kulttuurikerroksia.
Myös Kårbölen tonttimaan hyvin säilyneessä itäosassa on havaittavissa jonkin verran uudempaa maankäyttöä, mm. suuren maatalousrakennuksen perustus ja rinnettä pitkin lounaasta koilliseen kulkeva tienpohja. Yleisilmeeltään tontti muistuttaa kuitenkin Espoon Mankbyn ja Vantaan Gubbackan 1500-luvulla autioituneita kylänpaikkoja. Helsingin yliopiston inventoinnissa paikalla havaittiin merkkejä neljästä rakenteesta. Vuoden 2011 inventoinnin aikana havainto-olosuhteet olivat puista pudonneiden lehtien ja aluskasvillisuuden vuoksi rajalliset. Tästä huolimatta kävi ilmi, että paikalla on jäännöksiä yli kymmenestä mahdollisesta uunista tai rakennuksenpohjasta. Lisäksi rinteellä on selviä keinotekoisia terasseja. Pääosa rakenteista oli tontin läpi kulkevan tien pohjoispuolella. |
| metsakeskus.1000011480 |
91 |
Kårböle, säteri (Malminkartano) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
382071.75100000 |
6681051.49800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011480 |
Kårböle mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1417. Kylännimi saattaa sisältää muinaisruotsalaisen henkilönimen Kare. Kylässä oli vuonna 1540 kahdeksan talonpoikaa (Tomas Nilsson, Hans Jönsson, Nils Jönsson, Clemet Larsson, Jöns Olsson, Lasse Nilsson, Staffan Tomasson, Anders Olsson), jotka maksoivat yhteensä 2 ½ täysveroa. Porvoon läänin vuoden 1547 maakirjan mukaan näistä talonpojista Nils Jönsson ja Clemet Larsson olivat ulkokylänmiehiä, jotka asuivat naapurikylä Nybyssä. Molemmat talonpojat ovat ilmeisesti muuttaneet Kårbölestä uuteen kylään, sillä kylien yhteenlaskettu täysveroluku on kolme. Rökisby ja Nyby yhdistettiin jo 1550-luvulla Kårböleen, ja Kårbölen tilaluku nousi 12:n. Samalla kaksi kylissä aiemmin ollutta tilaa ja ulkokylänmiehet kuitenkin katosivat.
Kårbölen vanhimmat kartat ovat vuosilta 1695 ja 1699. Kylässä oli tuolloin kolme tonttimaata: Gammelby, Husbacka ja puustelli eli myöhempi Malminkartano. Malminkartanon perustana oli kahdeksan sukuoikeutensa menettänyttä tilaa, jotka lahjoitettiin vuonna 1624 hovijunkkari Jörgen von Bönhardille. Malminkartano on mahdollisesti rakennettu vanhalle keskiaikaiselle kylätontille.
Kårbölen säterin eli Malminkartanon tonttimaa on säilynyt käytössä nykyaikaan saakka. Paikalla on 1790-luvulla rakennettu kartanorakennus pihapiireineen. Alueen itäosassa on 1940-luvulla rakennettu asuntola ja omenatarha. Tyhjää rakentamatonta tilaa on lähinnä pihoilla ja rakennusten väleissä. |
| metsakeskus.1000011481 |
91 |
Malminkartano Kartanonkaari |
10002 |
12016 |
13178 |
11006 |
27000 |
381187.24000000 |
6680325.67500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011481 |
Kohde sijaitsee Malmikartanonkujan eteläpuolella, Kartanonkaaren ja Vihdintien länsipuolella sijaitsevien teollisuusrakennusten väliin jäävän pienen puistikkoalueen eteläpäässä. Kohteen pohjois- ja länsipuolella maasto kohoaa loivasti mutta selvästi kohti mäkeä, jolla teollisuusrakennukset sijaitsevat – teollisuusalueen verkkoaita sijaitsee n. 20—30 metriä löytöpaikasta länteen.
Metsikköön ja pienen peruskalliopaljastuman päälle nousevan ajouran pohjoispuolella, 5—10 metriä kalliopaljastumasta itään on suuri maakumpu ja kivikasa (kiuas). Kumpu on muodoltaan pyöreä, halkaisijaltaan 8—10 metriä ja korkeudeltaan noin 80 cm. Kiukaanpohja sijaitsee kummun ja kalliopaljastuman välissä, kummun pohjoispään tasalla. Kiuas on tehty vaihtelevan kokoisista kivistä (10—30 cm) ja on halkaisijaltaan noin 1,5—2 metriä ja korkeudeltaan noin 30 cm.
Paikalta ei ole löytöjä, vaikka maanpinta on paikoin rikkoutunut (kumpaankaan rakenteeseen ei ole kajottu) – alueella on ajouran lisäksi myös monia muita myöhempiä häiriöitä. Maaperä alueella on kivistä hiekkaa, peruskallio on paikoin hyvin lähellä maanpintaa ja alueella on myös maakiviä. Kasvillisuus on lehtipuuvaltaista (koivua ja haapaa), kenttäkerros on ruohovaltainen. |
| metsakeskus.1000011482 |
790 |
Taipale (Märkätaipale) |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
275909.81600000 |
6835741.71000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011482 |
Kylätontti sijaitsee Sävintien varrella, Leppälammista 400 m koilliseen ja Taipaleenjoesta 200 m kaakkoon, luoteis-kaakkois-suuntaisella harjanteella ja länteen vietävällä rinteellä.
Vuoden 1796 karttaan merkitty tontti on nykyään sekametsää kasvavaa harjannetta, jonka luoteispäässä on omakotitalo ja keskiosassa kesämökki. Talon ja kesämökin välissä on kivi- ja maarakenteita. Kesämökin kaakkoispuolella on maakumpuja ja isoja kiviä.
Vuoden 1644 karttaan merkitty kylä on pääasiassa Sävintien itäpuolella. |
| metsakeskus.1000011483 |
91 |
Näsinoja |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
385311.56500000 |
6683118.57100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011483 |
Täydennetään myöhemmin |
| metsakeskus.1000011488 |
790 |
Alhakoski |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
271811.49300000 |
6828374.65500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011488 |
Kohde on vuoden 1777/1782 kartan perusteella paikannettu vesimyllyn paikka. Sitä ei tarkastettu vuoden 2007 inventoinnissa. |
| metsakeskus.1000011499 |
790 |
Myllytokee |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
276339.66100000 |
6830913.64700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011499 |
Vuoden 1777 kartan perusteella paikannettu vesimyllyn paikka Kittilän kylässä.
Paikkaa ei ole tarkastettu. |
| metsakeskus.1000011501 |
790 |
Taipaleenjoki 1 |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
275549.96400000 |
6835811.67700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011501 |
Vuoden 1644 kartan perusteella on paikannettu kahden vesimyllyn likimääräiset paikat Taipaleen kylässä.
Paikkaa ei tarkastettu vuoden 2007 inventoinnissa. |
| metsakeskus.1000011502 |
790 |
Taipaleenjoki 2 |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
275709.89500000 |
6836051.58600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011502 |
Vuoden 1796 kartan perusteella paikannettu vesimyllyn paikka Taipaleen kylässä. |
| metsakeskus.1000011503 |
946 |
Herrholmen |
10001 |
12016 |
13163 |
11006 |
27000 |
261021.02200000 |
7022530.63400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011503 |
Pieneen Herrholmenin saareen Kålaxin ja Kaitsorin kylien välisessä lahdessa on vuonna 1845 laadittuun pitäjänkarttaan merkitty "Herrholmen gammal marknads plats". |
| metsakeskus.1000011504 |
499 |
Petsmo |
10001 |
12016 |
13163 |
11006 |
27000 |
237810.34200000 |
7020900.19800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011504 |
Mustasaaren Petsmon kylässä on sijainnut vanha markkinapaikka. Sen tarkka sijainti ei ole tiedossa, mutta se on oletettavasti sijainnut kylän satamassa, jossa kyläläisillä on vanhojen karttojen perusteella ollut aittoja. |
| metsakeskus.1000011505 |
208 |
Plassi |
10002 |
12016 |
13163 |
11006 |
27000 |
351247.39600000 |
7130423.62400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011505 |
Kalajoen jokisuu oli kauppapaikkana jo keskiajalla, mutta 1600-luvun lopulla Kokkolan kaupunki osti Plassin kauppapaikan markkinoita varten. Niitä pidettiin vuosittain 2-3 kertaa, ja Kalajoen markkinoista tuli Pohjois-Suomen tunnetuimmat. Tärkein myyntiartikkeli oli terva. Plassin alueelle rakennettiin ensin markkinakojuja, mutta 1800-luvun lopulta lähtien alueelle tuli myös vakinaista asutusta.
Markkinapaikka on merkitty vuonna 1763 laadittuun karttaan, jossa vanha Kokkolan kaupungin "Liquidations plats" sijoittuu markkinapaikka-alueen eteläpäähän. Vuoden 1835 kartassa markkinapaikan sijainti on sama ja sen pohjoispuolella on pikitehtaan (Beckbruk) alue. Pitäjänkartalla 1843 markkinapaikka on kapeana nauhana rannassa ja sen eteläosa sijoittuu kuten vuoden 1763 (ja myös 1805/1835) kartalla. Vuoden 1869 kartalla hahmottuu nykyisen kartan tilanne, alkuperäinen vanha Kokkolan kaupungin markkinapaikka on alueen eteläosassa.
Alkuperäinen markkinapaikka on siis alueen eteläosa ja sen pohjoisosassa on ollut pikitehdas ja terva-aittoja. Alue on edelleen varsin rakennettua ja alueen keskellä on laaja paikoitusalue. Alueella on kuitenkin jäljellä kohtuullisen runsaasti rakentamatonta ja pihamaata, jossa pintamaaperää ei ilmeisesti ole muokattu tai täytetty. |
| metsakeskus.1000011505 |
208 |
Plassi |
10002 |
12016 |
13163 |
11006 |
27006 |
351247.39600000 |
7130423.62400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011505 |
Kalajoen jokisuu oli kauppapaikkana jo keskiajalla, mutta 1600-luvun lopulla Kokkolan kaupunki osti Plassin kauppapaikan markkinoita varten. Niitä pidettiin vuosittain 2-3 kertaa, ja Kalajoen markkinoista tuli Pohjois-Suomen tunnetuimmat. Tärkein myyntiartikkeli oli terva. Plassin alueelle rakennettiin ensin markkinakojuja, mutta 1800-luvun lopulta lähtien alueelle tuli myös vakinaista asutusta.
Markkinapaikka on merkitty vuonna 1763 laadittuun karttaan, jossa vanha Kokkolan kaupungin "Liquidations plats" sijoittuu markkinapaikka-alueen eteläpäähän. Vuoden 1835 kartassa markkinapaikan sijainti on sama ja sen pohjoispuolella on pikitehtaan (Beckbruk) alue. Pitäjänkartalla 1843 markkinapaikka on kapeana nauhana rannassa ja sen eteläosa sijoittuu kuten vuoden 1763 (ja myös 1805/1835) kartalla. Vuoden 1869 kartalla hahmottuu nykyisen kartan tilanne, alkuperäinen vanha Kokkolan kaupungin markkinapaikka on alueen eteläosassa.
Alkuperäinen markkinapaikka on siis alueen eteläosa ja sen pohjoisosassa on ollut pikitehdas ja terva-aittoja. Alue on edelleen varsin rakennettua ja alueen keskellä on laaja paikoitusalue. Alueella on kuitenkin jäljellä kohtuullisen runsaasti rakentamatonta ja pihamaata, jossa pintamaaperää ei ilmeisesti ole muokattu tai täytetty. |
| metsakeskus.1000011506 |
423 |
Säteri 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
247634.73800000 |
6715481.87900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011506 |
Kohde sijaitsee Aurajoen pohjoispuolella, Vanhalinnan linnavuoresta noin 1800 metriä koilliseen, Uotilan talon itäpuolella olevan pienen mäennnyppylän etelä- ja länsipuolella. Mahdollinen historiallisen ajan asuinpaikka on pienellä kivisellä kohoumalla sekä sitä ympäröivällä pellolla.
Kohoumalle tehtiin vuoden 2001 inventoinnissa koekuoppia, joissa havaittiin tummaa nokimaata. Peltoalueelta löydettiin pintapoiminnassa rautaterän pala, savitiivistettä, punasavikeramiikkaa, palanutta savea sekä apteekkilasia. |
| metsakeskus.1000011507 |
139 |
Iin Hamina |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27005 |
424138.00000000 |
7245719.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011507 |
Iijoen suussa on sijainnut yksi Pohjois-Pohjanmaan tärkeimmistä historiallisista kauppapaikoista. Markkinat pidettiin kaksi kertaa vuodessa - heti uudenvuoden jälkeen ja juhannuksen tienoilla. Vanhin kauppapaikka on sijainnut jossakin Iin Haminan alueella kirkon koillispuolella. Markkinapaikka on merkitty useisiin vanhoihin karttoihin.
Alueella 1960-luvulla tehdyissä vesijohtoviemärien kaivutöissä on esiin tullut myös hautauksia, joten paikalla on ilmeisesti sijainnut myös hautausmaa.
Vuonna 2009 dokumentoitiin yli 70 hautausta, joista kaivettiin osittain tai kokonaan 65. sekä noin 1,9 metriä halkaisijaltaan ollut luukuoppa, johon oli sekundaarisesti haudattu vähintään noin 160 yksilön luita. Alueella on tutkimusten mukaan todennäköisesti sijainnut myös vanha kirkkorakennuksen paikka. Tutkimuksissa saatiin määriteltyä hautausmaan tarkka sijainti ja koko. Hautausmaa on ollut käytössä keskiajalla, ilmeisesti pääosin 1400- ja 1500-luvuilla, löytöinä tavattiin muun muassa brakteaatteja ja aurtuoita, jotka ajoittuvat karkeasti kyseisille vuosisadoille. Käyttö jatkui mahdollisesti siihen saakka kunnes 1580-luvun lopulla palaneen kirkon tilalle tehtiin uusi kirkko vuonna 1620 uudelle paikalle. Kaivauksissa saatiin selville hautausmaan koillis- ja lounaisreuna, alueen rajaus kaakossa ja luoteessa on arvio. Hautausmaan lounaispuolella sijainnut vanhan sataman alue on suurelta osin myöhemmän maankäytön tuhoamaa. |
| metsakeskus.1000011507 |
139 |
Iin Hamina |
10002 |
12003 |
13037 |
11010 |
27004 |
424138.00000000 |
7245719.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011507 |
Iijoen suussa on sijainnut yksi Pohjois-Pohjanmaan tärkeimmistä historiallisista kauppapaikoista. Markkinat pidettiin kaksi kertaa vuodessa - heti uudenvuoden jälkeen ja juhannuksen tienoilla. Vanhin kauppapaikka on sijainnut jossakin Iin Haminan alueella kirkon koillispuolella. Markkinapaikka on merkitty useisiin vanhoihin karttoihin.
Alueella 1960-luvulla tehdyissä vesijohtoviemärien kaivutöissä on esiin tullut myös hautauksia, joten paikalla on ilmeisesti sijainnut myös hautausmaa.
Vuonna 2009 dokumentoitiin yli 70 hautausta, joista kaivettiin osittain tai kokonaan 65. sekä noin 1,9 metriä halkaisijaltaan ollut luukuoppa, johon oli sekundaarisesti haudattu vähintään noin 160 yksilön luita. Alueella on tutkimusten mukaan todennäköisesti sijainnut myös vanha kirkkorakennuksen paikka. Tutkimuksissa saatiin määriteltyä hautausmaan tarkka sijainti ja koko. Hautausmaa on ollut käytössä keskiajalla, ilmeisesti pääosin 1400- ja 1500-luvuilla, löytöinä tavattiin muun muassa brakteaatteja ja aurtuoita, jotka ajoittuvat karkeasti kyseisille vuosisadoille. Käyttö jatkui mahdollisesti siihen saakka kunnes 1580-luvun lopulla palaneen kirkon tilalle tehtiin uusi kirkko vuonna 1620 uudelle paikalle. Kaivauksissa saatiin selville hautausmaan koillis- ja lounaisreuna, alueen rajaus kaakossa ja luoteessa on arvio. Hautausmaan lounaispuolella sijainnut vanhan sataman alue on suurelta osin myöhemmän maankäytön tuhoamaa. |
| metsakeskus.1000011507 |
139 |
Iin Hamina |
10002 |
12002 |
13021 |
11006 |
27005 |
424138.00000000 |
7245719.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011507 |
Iijoen suussa on sijainnut yksi Pohjois-Pohjanmaan tärkeimmistä historiallisista kauppapaikoista. Markkinat pidettiin kaksi kertaa vuodessa - heti uudenvuoden jälkeen ja juhannuksen tienoilla. Vanhin kauppapaikka on sijainnut jossakin Iin Haminan alueella kirkon koillispuolella. Markkinapaikka on merkitty useisiin vanhoihin karttoihin.
Alueella 1960-luvulla tehdyissä vesijohtoviemärien kaivutöissä on esiin tullut myös hautauksia, joten paikalla on ilmeisesti sijainnut myös hautausmaa.
Vuonna 2009 dokumentoitiin yli 70 hautausta, joista kaivettiin osittain tai kokonaan 65. sekä noin 1,9 metriä halkaisijaltaan ollut luukuoppa, johon oli sekundaarisesti haudattu vähintään noin 160 yksilön luita. Alueella on tutkimusten mukaan todennäköisesti sijainnut myös vanha kirkkorakennuksen paikka. Tutkimuksissa saatiin määriteltyä hautausmaan tarkka sijainti ja koko. Hautausmaa on ollut käytössä keskiajalla, ilmeisesti pääosin 1400- ja 1500-luvuilla, löytöinä tavattiin muun muassa brakteaatteja ja aurtuoita, jotka ajoittuvat karkeasti kyseisille vuosisadoille. Käyttö jatkui mahdollisesti siihen saakka kunnes 1580-luvun lopulla palaneen kirkon tilalle tehtiin uusi kirkko vuonna 1620 uudelle paikalle. Kaivauksissa saatiin selville hautausmaan koillis- ja lounaisreuna, alueen rajaus kaakossa ja luoteessa on arvio. Hautausmaan lounaispuolella sijainnut vanhan sataman alue on suurelta osin myöhemmän maankäytön tuhoamaa. |
| metsakeskus.1000011507 |
139 |
Iin Hamina |
10002 |
12002 |
13021 |
11010 |
27004 |
424138.00000000 |
7245719.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011507 |
Iijoen suussa on sijainnut yksi Pohjois-Pohjanmaan tärkeimmistä historiallisista kauppapaikoista. Markkinat pidettiin kaksi kertaa vuodessa - heti uudenvuoden jälkeen ja juhannuksen tienoilla. Vanhin kauppapaikka on sijainnut jossakin Iin Haminan alueella kirkon koillispuolella. Markkinapaikka on merkitty useisiin vanhoihin karttoihin.
Alueella 1960-luvulla tehdyissä vesijohtoviemärien kaivutöissä on esiin tullut myös hautauksia, joten paikalla on ilmeisesti sijainnut myös hautausmaa.
Vuonna 2009 dokumentoitiin yli 70 hautausta, joista kaivettiin osittain tai kokonaan 65. sekä noin 1,9 metriä halkaisijaltaan ollut luukuoppa, johon oli sekundaarisesti haudattu vähintään noin 160 yksilön luita. Alueella on tutkimusten mukaan todennäköisesti sijainnut myös vanha kirkkorakennuksen paikka. Tutkimuksissa saatiin määriteltyä hautausmaan tarkka sijainti ja koko. Hautausmaa on ollut käytössä keskiajalla, ilmeisesti pääosin 1400- ja 1500-luvuilla, löytöinä tavattiin muun muassa brakteaatteja ja aurtuoita, jotka ajoittuvat karkeasti kyseisille vuosisadoille. Käyttö jatkui mahdollisesti siihen saakka kunnes 1580-luvun lopulla palaneen kirkon tilalle tehtiin uusi kirkko vuonna 1620 uudelle paikalle. Kaivauksissa saatiin selville hautausmaan koillis- ja lounaisreuna, alueen rajaus kaakossa ja luoteessa on arvio. Hautausmaan lounaispuolella sijainnut vanhan sataman alue on suurelta osin myöhemmän maankäytön tuhoamaa. |
| metsakeskus.1000011507 |
139 |
Iin Hamina |
10002 |
12016 |
13163 |
11006 |
27005 |
424138.00000000 |
7245719.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011507 |
Iijoen suussa on sijainnut yksi Pohjois-Pohjanmaan tärkeimmistä historiallisista kauppapaikoista. Markkinat pidettiin kaksi kertaa vuodessa - heti uudenvuoden jälkeen ja juhannuksen tienoilla. Vanhin kauppapaikka on sijainnut jossakin Iin Haminan alueella kirkon koillispuolella. Markkinapaikka on merkitty useisiin vanhoihin karttoihin.
Alueella 1960-luvulla tehdyissä vesijohtoviemärien kaivutöissä on esiin tullut myös hautauksia, joten paikalla on ilmeisesti sijainnut myös hautausmaa.
Vuonna 2009 dokumentoitiin yli 70 hautausta, joista kaivettiin osittain tai kokonaan 65. sekä noin 1,9 metriä halkaisijaltaan ollut luukuoppa, johon oli sekundaarisesti haudattu vähintään noin 160 yksilön luita. Alueella on tutkimusten mukaan todennäköisesti sijainnut myös vanha kirkkorakennuksen paikka. Tutkimuksissa saatiin määriteltyä hautausmaan tarkka sijainti ja koko. Hautausmaa on ollut käytössä keskiajalla, ilmeisesti pääosin 1400- ja 1500-luvuilla, löytöinä tavattiin muun muassa brakteaatteja ja aurtuoita, jotka ajoittuvat karkeasti kyseisille vuosisadoille. Käyttö jatkui mahdollisesti siihen saakka kunnes 1580-luvun lopulla palaneen kirkon tilalle tehtiin uusi kirkko vuonna 1620 uudelle paikalle. Kaivauksissa saatiin selville hautausmaan koillis- ja lounaisreuna, alueen rajaus kaakossa ja luoteessa on arvio. Hautausmaan lounaispuolella sijainnut vanhan sataman alue on suurelta osin myöhemmän maankäytön tuhoamaa. |
| metsakeskus.1000011507 |
139 |
Iin Hamina |
10002 |
12016 |
13163 |
11010 |
27004 |
424138.00000000 |
7245719.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011507 |
Iijoen suussa on sijainnut yksi Pohjois-Pohjanmaan tärkeimmistä historiallisista kauppapaikoista. Markkinat pidettiin kaksi kertaa vuodessa - heti uudenvuoden jälkeen ja juhannuksen tienoilla. Vanhin kauppapaikka on sijainnut jossakin Iin Haminan alueella kirkon koillispuolella. Markkinapaikka on merkitty useisiin vanhoihin karttoihin.
Alueella 1960-luvulla tehdyissä vesijohtoviemärien kaivutöissä on esiin tullut myös hautauksia, joten paikalla on ilmeisesti sijainnut myös hautausmaa.
Vuonna 2009 dokumentoitiin yli 70 hautausta, joista kaivettiin osittain tai kokonaan 65. sekä noin 1,9 metriä halkaisijaltaan ollut luukuoppa, johon oli sekundaarisesti haudattu vähintään noin 160 yksilön luita. Alueella on tutkimusten mukaan todennäköisesti sijainnut myös vanha kirkkorakennuksen paikka. Tutkimuksissa saatiin määriteltyä hautausmaan tarkka sijainti ja koko. Hautausmaa on ollut käytössä keskiajalla, ilmeisesti pääosin 1400- ja 1500-luvuilla, löytöinä tavattiin muun muassa brakteaatteja ja aurtuoita, jotka ajoittuvat karkeasti kyseisille vuosisadoille. Käyttö jatkui mahdollisesti siihen saakka kunnes 1580-luvun lopulla palaneen kirkon tilalle tehtiin uusi kirkko vuonna 1620 uudelle paikalle. Kaivauksissa saatiin selville hautausmaan koillis- ja lounaisreuna, alueen rajaus kaakossa ja luoteessa on arvio. Hautausmaan lounaispuolella sijainnut vanhan sataman alue on suurelta osin myöhemmän maankäytön tuhoamaa. |
| metsakeskus.1000011509 |
423 |
Vääntelä |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
246625.14600000 |
6715285.95800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011509 |
Kohde sijaitsee Aurajoen pohjoispuollella, Vääntelän ja Sauvolan kylien rajalla. Kiviaita/latomus on etelään viettävän kalliorinteen päällä kuusimetsässä.
Kiviaita on leveydeltään ja korkeudeltaan noin 1 metrin. Pituutta sillä on 15 metriä. Aita on koottu suhteellisen kookkaista kivistä ja se on hyväkuntoinen. Kohde on mahdollisesti rajamerkki, sillä se sijaitsee nykyisinkin Sauvolan ja Vääntelän kylien rajalla. |
| metsakeskus.1000011510 |
710 |
Snappertuna Bastuåkern |
10002 |
12016 |
13163 |
11010 |
27000 |
313196.00000000 |
6655879.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011510 |
Varhaisin säilynyt maininta nimestä Snappertuna on vuodelta 1540.
Historialliset lähteet kertovat Snappertunan kirkonkylän keskiajalle ajoittuvasta asutuksesta ja suullisen perimätiedon mukaan alueella on sijainnut Raaseporin kaupunki Tuna. Kirjallisissa lähteissä on säilynyt myös kuvauksia alueelta raivatuista raunioista. Näiden tietojen pohjalta Pappilan eteläpuoleisella Bastuåkern nimisellä pellolla suoritettiin vuonna 2008 maatutkauksia ja kaivauksia Alla Tiders Raseborg -tutkimushankkeen toimesta.
Maastotutkimusten perusteella voitiin vahvistaa historialliset havainnot kohteella sijainneista raunioista. Kaivauksissa havaittiin kaksi rakennuksen pohjaa ja tämän lisäksi tutkittiin vanhan ranta-alueen kerrostumia. Löytöaineisto kertoo paitsi asutuksesta myös kaupankäynnistä. Tutkimusten perusteella paikalla sijaitsee osittain hyvin säilynyt keskiaikainen kohde. Noin 20–30 cm paksun kynnöskerroksen alta löytyi ehjinä säilyneitä keskiaikaisia kulttuurikerroksia sekä rakenteiden pohjaosia. Paikoitelleen kerrokset olivat niin hyvin säilyneitä että osa keramiikasta oli hajonnut paikalleen ja varsinkin rantatörmän alueella oli hauras palamaton luuaines säilynyt hyvin.
Kohteen rajausta on tarkistettu ja korjattu tarkastuskäynnillä maaliskuussa 2020. |
| metsakeskus.1000011514 |
837 |
Piriläntie E |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
335123.02700000 |
6835891.91900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011514 |
Asuinpaikka sijaitsee Teiskossa Kukonjärvestä Matehisenlahteen laskevan puron länsipuolella, Pirilän talosta 160 etelään, Piriläntien itäpuolella olevalla pellolla. |
| metsakeskus.1000011515 |
837 |
Hirviniemi Kiikkinen |
10002 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
333425.00000000 |
6826300.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011515 |
Kiikkisen autioitunut yksinäistalo sijaitsee Teiskon Aitolahden vanhan pappilan tontilla ja tontin viereisellä peltoalueella noin 100 m pappilan päärakennuksesta kaakkoon.
Talonpaikka on Pappilan piha-alueen ja Pättiniemeen johtavan tien välissä. Kohde on paikallistettu vuosien 1765 ja 1781 karttojen perusteella. Maastokäynnilla ei havaittu rakenteita. On mahdollista, että alueelta on kuorittu paikoin maata. |
| metsakeskus.1000011516 |
837 |
Hirviniemi Ruokonen |
10002 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
334173.44200000 |
6827144.42800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011516 |
Autioitunut talonpaikka sijaitsee Aitolahdessa, Aitoniementien eteläpuolella pellon ja peltosaarekkeen kohdalla. Ruokosen nykyiset rakennukset sijaitsevat samalla kohtaa tien pohjoispuolella. Kohde paikallistettiin 1700-luvun isojakokartoista.
Vuonna 2017 tarkastuksen yhteydessä havaittiin metsäsaarekkeessa muutamia kiviraunioita sekä hajallaan olevia , halkaisijoiltaan 20-50 cm olevia kiviä. Näistä ainakin osa on peräisin alueella sijainneiden rakennusten perustuksista tai uuneista. Metsäsaareketta on pidettävä tarkastuksen perusteella potentiaalisimpana Ruokosen yksittäistalon sijaintipaikkana |
| metsakeskus.1000011517 |
837 |
Hirviniemi Keso III |
10002 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
333546.69700000 |
6827025.46600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011517 |
Hirviniemen alueelle on syntynyt kiinteää asutusta viimeistään keskiajalla ja vuosilta 1558–59 peräisin olevissa papinmanttaaliluetteloissa Keson tila mainitaan omana kylänään. Tilan on arvioitu olevan myöhäiskeskiaikainen uudistila, joka on perustettu joko
kosteaan sekametsään tai kesannoksi jääneen kaskimaan paikalle.
Yksinäistalon tontti sijaitsee Aitolahdessa Aitoniementien molemmin puolin, noin 40 m Aitoniementien ja Kiikkisensalmentien risteyksestä itään. Tila on sijainnut samalla paikalla ainakin vuodesta 1765. Aitoniementie siirrettiin 1960-luvulla kulkemaan tilakeskuksen läpi.
Joulukuussa 2015 todettiin maanrakennushankkeen yhteydessä maata kuoritun noin kolmasosalla tilan tonttimaasta maantien eteläpuolella. Peltomultakerrosta oli poistettu noin 20 cm, eikä se koskettanut kulttuuri- tai löytökerroksia, varsinaista vahinkoa ei muinaisjäännökselle tapahtunut.
Talvella 2017 vesihuoltolinjauksen yhteydessä suoritetussa valvonnassa ei havaittu merkkejä kulttuurikerroksesta. Myöskään 2019 Kylätalon viereen suunniteltujen paikoitusalueen, pelikentän ja mahdollisen huvimajan paikoilta ei havaittu rakenteita. |
| metsakeskus.1000011518 |
837 |
Teisko Hirviniemi |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
333964.49600000 |
6826439.15700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011518 |
Kylätontti sijaitsee Näsijärven Kilunpohjan ja Aitolahden väliin jäävän niemen keskellä, noin 600 m itään Kiikkisensalmentien ja Junkkarintien risteyksestä.
Tontilla on nykyään Junkkarin tilan rakennuksia ja Vanhan Köllin vanha päärakennus.
Historiallisten karttojen perusteella kylä on sijainnut samalla paikalla ainakin vuodesta 1765 alkaen. |
| metsakeskus.1000011519 |
837 |
Teisko Pohtola |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
337883.90900000 |
6837934.10700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011519 |
Kylätontti sijaitsee Näsijärveen kuuluvien Paarlahden ja Sisaruspohjan väliin jäävän kannaksen itäosassa. Tontin läpi menee Sisaruspohjantie. Tontti sijaitsee ympäristöään korkeammalla kohdalla. Sen eteläpuolella on useita kesämökkejä. Tontilla on yksi asuttu tila, Vanha-Pärri. 1700-luvun lopun kartassa paikalla on viisi taloa. |
| metsakeskus.1000011520 |
837 |
Vattula Ylinen |
10007 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
336737.36400000 |
6837606.22900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011520 |
Talonpaikoista eteläisempi, Ylinen sijaitsee Teiskon Matehisenlahden ja Sisaruspohjan välissä olevassa niemessä, Vattulantien länsipuolella ympäristöään korkeammalla kohdalla.
Talonpaikoista pohjoisempi, Vattula sijaitsee Paarlahden ja Sisaruspohjan väliin jäävällä kannaksella, Vattulantien länsi- ja itäpuolella.
Pohjoisemmalla kohteella toteutettiin koekaivaus 2024 maakaapelilinjalla. Kiinteään muinaisjäännökseen tai historiallisen ajan kylätonttiin viittaavia rakenteita tai kulttuurikerroksia ei havaittu. |
| metsakeskus.1000011526 |
837 |
Värmälä Pirilä |
10002 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
335073.04500000 |
6836011.86800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011526 |
Värmälän rusthollia käsittelevän kartan on tehnyt Johan Florin; kartta on vuodelta 1786. Isojakokartassa Värmälän alueella on viisi asuinpaikkaa. Kaksi Valkeajärven itäpuolella, kaksi pohjoispuolella ja yksi länsipuolella. Kantatilaluettelossa mainitaan Värmälässä olleen vuonna 1540 neljä tilaa, joista yksi hävisi, kaksi liittyi Värmälän rustholliksi ja yhdestä tuli Pirilä. Rustholli oli sotilaita varustava ratsutila. Tilojen nimiä olivat Vähä-Kartano (1540-1860), Niemi-Kartano (1820-1860), Iso-Kartano (1746- 1860), Ala-Pirilä (1540-1860) ja Ylä-Pirilä (1838-1860). Nykykartassa Värmälän tila osuu vanhalle asuintontille, samoin Ala-Pirilä, Ylä-Pirilä ja Iso-Kartano.
Pirilän yksinäistalon tontti sijaitsee Näsijärveen kuuluvan Matehisenlahden ja Valkeajärven väliin jäävällä kannaksella. Paikalla on nykyisinkin Pirilän tilan rakennuksia. |
| metsakeskus.1000011539 |
837 |
Uusi-Kölli |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27007 |
333575.00000000 |
6826300.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011539 |
Rajakivi sijaitsee Teiskon Hirviniemessä metsäsaarekkeen länsireunassa, lähellä Uuden-Köllin taloa.
Kivirakenne koostuu pystyyn tuetusta 50-60 cm korkeasta suorakaiteen muotoisesta kivestä. Kysymyksessä on todennäköisesti rajakivi. Sijainti sopisi 1700-luvun karttojen perusteella Kiikkisen talon ja Hirviniemen ryhmäkylän rajalle.
Kohteen koordinaatit on korjattu vuoden 2015 GPS-mittausten mukaisiksi. |
| metsakeskus.1000011540 |
837 |
Lahdentausta |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
338549.64300000 |
6837182.41000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011540 |
Myllynpaikka sijaitsee Myllylammesta Näsijärveen kuuluvaan Sisaruspohjaan laskevan pienen ojan itäpuolella Teiskossa Pohtolassa.
Kohde on paikallistettu 1796 kartan ja maastokäynnin perusteella. Paikalla on raunioita myllypadosta ja rakennuksesta ja hajonnut myllynkivi. |
| metsakeskus.1000011543 |
837 |
Valkeamäki |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
334624.22800000 |
6835412.10900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011543 |
Kivilatomukset sijaitsevat Teiskon Värmälässä Valkeamäen lounaisrinteen alaosassa 800 m Kaitavedentien ja Viitapohjantien risteyksestä. Latomukset ovat todennköisesti peltoraunioita. On mahdollista, että joku niistä liittyy myös taloon, joka vuoden 1786 kartan mukaan on sijannut ko. mäen lounaisrinteessä. |
| metsakeskus.1000011544 |
636 |
Lankkinen Kuovintie |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
252591.62100000 |
6741252.56000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011544 |
Kohde sijaitsee metsässä, metsätien varressa noin 1,2 kilometriä itään Turku-Yläne maantiestä. Kohteen itäpuolella on kalliokukkula ja länsipuolella suoperäistä metsämaastoa, jota on ojitettu. Paikalla on kolme hiilimiilua rinnakkain luode-kaakko-suuntaisessa rivissä metsätien ja ojan välissä kalliokukkulan länsipuolella. Hiilimiiilut sijaitsevat kuusimetsässä noin 55 metrin pituisella alueella ja ne ovat hyväkuntoiset.
Hiilimiilut muodostuvat pyöreästä vallimiasesta kehästä, joka on nyt sammaleen peitossa, mutta silti hyvin havaittavissa. Vallin korkeus on korkeimmillaan noin 0,7 metriä ja leveys noin 2 metriä. Miilujen sisäosat ovat valleja matalammalla ja epätasaiset. Hiilimiilujen halkaisijat vaihtelevat 12,5 - 13,2 metriin. Niiden vallien päällä kasvaa kookkaita puita. Miilut ovat tulleet esiin metsänharvennuksessa.
Kaakon puoleisen miilun kohdalla tien itäpuolella, kallion juurella on metsäkämpän jäännökset. Kämppä on ollut pystyssä vielä 20 vuotta sitten, mutta nyttemmin luhistunut. Nyt jäljellä on vain alimpia hirsiä ja länsinurkan salvosta. Kämppä on ilmeisesti ollut miilunvartijan asumus. Se on tehty pyöreistä hirsistä, jotka on nurkissa salvottu neliskulmaisiksi. Hirsissä on sepän tekemiä nauloja. Kämpän tulisija - kiuas- on sijainnut rakenteen itänurkassa. Kasassa on nähtävissä piipuntiiliä ja sementtiä. Kämpän ikkuna ja ovi ovat ilmeisesti sijainneet tien puolella. Rakenteen koko on noin 3,4 x 4,8 metriä. |
| metsakeskus.1000011545 |
576 |
Mäkelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
409120.43100000 |
6800791.35800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011545 |
Padasjoen Nyystölän kylän Mäkelän tilalta, talon puutarhasta, löydettiin vuonna 2005 pronssinen kupurasolki (KM 35089) sen jälkeen, kun peltoa oli laajennettu kohti asuinrakennusta. Tarkastushetkellä keväällä 2008 löytöpaikka, asuinrakennuksen ja maantien välissä oleva pelto, oli kynnöksellä. Pellon itäreunasta noin 30 m:n matkalta tehtiin esihistoriallisia löytöjä, kuten pronssiesineen katkelma, kaksi saviastian palaa, tuluspiitä, palaneen putkiluun kappale ja kuonapala. Löydöt viittaavat toisaalta asuinpaikkaan (kuona, tuluspii), toisaalta kalmistoon (palanut luu ja pronssikorut).
Todennäköisesti tämä kohde kuluu samaan kokonaisuuteen Mäkelä A - C:n kanssa. |
| metsakeskus.1000011546 |
636 |
Tontereenmäki |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
262065.78800000 |
6746381.53900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011546 |
Kohde sijaitsee Turusta Huittisiin johtavan maantien itäpuolella, Tontereenmäen metsäalueen pohjoisosassa olevalla kalliokumpareella. Paikan pohjois- ja itäpuolella on peltoalueita, ja Aurajokeen laskeva Pöylijoki virtaa kohteesta noin 800 metrin päässä idässä.
Metsää kasvavan mäkialueen pohjoisosassa on pienempi, pohjois- ja itäpuolellaan pellolle viettävä kalliokumpare. Kumpareen laella on kivirakenteita: kivirivi, 2-3 kivivallia ja mahdollisesti myös yksi röykkiö. Kivirivi ja -vallit ovat luode-kaakkosuuntaiset. Yksi niistä on kallion lounaisreunalla pienen jyrkänteen päällä. Tämän rakenteen pituus on 6 metriä. Toinen vallimainen rakenne on edellisestä koilliseen olevan matalan pystyseinämän päällä ja on ladottu kylmämuurauksella. Rakenteen pituus on noin 5 metriä. Näiden kahden rakenteen välistä, läheltä viimeksi mainitun luoteispäätä, alkaa suoralinjainen kivirivi. Kivirivi jatkuu pohjois-luoteeseen noin 9,5 metrin matkan. Sen etäisyys jyrkänteen lounaisreunalla olevasta, ensin mainitusta vallista on 10 metriä. Myös kaakkoon viettävällä mäen rinteellä on kivivallimuodostelma. Kiviröykkiö sijaitsee puolestaan kylmämuuratun kivivallin kaakkoispäässä. Röykiö on kooltaan 4,5 x 5 metriä.
Kivivallien ja röykkiön tarkoistus ja ikä ovat tuntemattomat. Todettakoon, että Pöytyällä on säilynyt tarulinnaa koskevaa perimätietoa, mutta tähän mäkeen tai kylään perimätieto ei näyttäisi kohdistuvan. Informantin mukaan kivirakenteita sijaitsee ilmeisesti myös mäen itä-kaakkoispuolellakin. |
| metsakeskus.1000011547 |
895 |
Paavola |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
207150.00000000 |
6753613.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011547 |
Kohde sijaitsee metsäsaarekkeessa Sirppujoen ja Vehmaalle johtavan maantien pohjoispuolella. Maantieltä on saarekkeeseen matkaa noin 400 metriä Levonniittuun johtavaa tietä pitkin. Metsäsaarekkeen etelänokassa, tien varressa on lato, josta röykkiö on noin 60 metrin päässä pohjoisessa.
Metsäsaareke on osin kalliopohjainen ja sen reunamilla on runsaasti kivikkoa, josta osa on ilmeisesti peräisin pellon raivauksesta. Röykkiö sijaistee saarekkeen keskellä. Sen pohjoispuolella on saarekkeen poikki kulkeva ajoura noin 4-5 metrin päässä röykkiöstä.
Röykkiö on sammaleen peitossa, mutta se vaikuttaa pelkästään kivistä kasatulta. Se on pyöreähkö ja halkaisijaltaan noin 4 metriä. Kivien joukossa on sekä isohkoja että ihmisen päätä pienempiä kiviä. Röykkiö eroaa metsäsaarekkeen muista kivikoista säännöllisen muotonsa vuoksi.
Kohteelta 300 metriä itäkoilliseen sijaitsee Levonniitunmäen röykkiöalue.
Inventointi 2017: Kohde on ennallaan. Röykkiön rakenteen ja sijainnin perusteella se vaikuttaa rautakautiselta röykkiöltä. Kaksi pientä röykkiötä lähellä pellon laitaa ovat ilmeisesti peltoröykkiöitä. |
| metsakeskus.1000011548 |
895 |
Levonniittu |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
207267.76100000 |
6753764.31000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011548 |
Kohde sijaitsee peltojen välisessä metsäkannaksessa Sirppujoen ja Vehmaalle johtavan maantien pohjoispuolella. Kyseiseltä maantieltä röykkiölle on matkaa noin 750 metriä. Kulku röykkiölle on kuitenkin pohjoisesta johtavaa pelto- ja metsäautotietä pitkin.
Röykkiö on sen länsipuolella olevan pellon reunan lähellä ja mainittu mesätie kulkee pellon ja röykkiön välistä. Röykkiö on 7-10 metrin päässä itään metsätiestä.
Röykkiö sijaitsee tasaisessa maastossa havumetsässä. Levonniitunmäen rinne nousee kohteen kaakkois-eteläpuolella.
Röykkiö on sammaleen peitossa. Se on lounais-koillissuuntainen ja muodoltaan soikea. Röykkiön pituus on 4 metriä ja leveys 2,5 metriä. Rakenteen lounaispäässä, eteläreunalla ja koillis-itäsivulla on muutama isompi kivi, joiden välissä on pienempiä kiviä.
Kohteelta 300 metriä kaakkoon sijaitsee Levonniitunmäen ja 250 metriä itä-koilliseen Suutilan röykkiökohde. |
| metsakeskus.1000011551 |
753 |
Stassböle |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
414451.84800000 |
6681650.31000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011551 |
Sipoon Gästerbyn kartanossa 18.11.1639 pidetyillä syyskäräjillä käsiteltiin naapurikylien Nevasin ja Spjutsundin välistä rajariitaa. Tuomiokirjassa kerrotaan Spjutsundin talonpoikien esi-isien asuneen Riwassen-nimisen rajapaikan läheisyydessä. Rajapaikka, ”Riwassaråå”, on merkitty Samuel Broteruksen vuoden 1692 Nevas-kartalle.
Johan Bonejin 1770- ja 80-luvuilla laatimalla kartalla on kyseisellä alueella Spjutsundin puolella rajaa niitty Starrböle ja muutama pieni peltolohko. Kyseessä saattaa olla vuonna 1639 mainittu Spjutsundin alkuperäinen paikka. Kohteessa on käyty paikalla. Maastossa on havaittavissa terasseja, kellarikuoppia ja muutama kumpare. |
| metsakeskus.1000011554 |
694 |
Vahteristo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
380486.25900000 |
6732946.51300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011554 |
Asuinpaikka sijaitsee rautatiestä noin 400 m itään loivasti etelään viettävällä pellolla Javanaisenojan pohjoispuolella. Alueen halkaisee pohjois-eteläsuunnassa Vahteristontie. Tihein löytöalue on pellolla olevalla muinaisella rantatöyräällä suunnilleen 92 - 94 m korkeudella, ladosta noin 15 m koilliseen. Löytöalueen laajuus on noin 45 x 20 m, ja osia asuinpaikasta on jäänyt Vahteristontien alle. Paikalta on löydetty kivikautinen taltta, kvartsi-iskoksia, -esineitä, ja -ytimiä sekä palanutta luuta. |
| metsakeskus.1000011555 |
694 |
Uusi-Keipilä 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
380971.06500000 |
6733034.48000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011555 |
Asuinpaikka sijaitsee ojien rajaamalla peltoniemekkeellä, rautatiestä noin 900 m itään ja Uusi-Keipilän talosta noin 150 m luoteeseen. Löytöalueen laajuus on noin 40 x 30 m niemekkeen laella ja osin sen rinteillä. Maaperä alueella on etupäässä savensekaista peltomultaa. Paikalta on löydetty talteen kvartsia (iskoksia, esineitä, ytimiä) ja palanutta luuta. On mahdollista, että läheisen Uusi-Keipilä 2 -nimisen löytöpaikan käyräselkäiset kourutaltat liittyvät tähän asuinpaikkaan. |
| metsakeskus.1000011556 |
297 |
Pieni-Saittajärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
505526.91000000 |
6977475.67800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011556 |
Kohde sijaitsee Saittajärven luoteispuolella olevan Pieni-Saittajärven länsirannalla olevassa pienessä niemekkeessä. Matkaa Saittajärvestä laskevan joen suulle on kohteelta matkaa runsaat 100 metriä luoteeseen.
Paikalle tehtiin vuoden 2007 inventoinnissa koekuoppia. Koekuopissa oli suppeella alueella havaittavissa vahva kulttuurikerros ja löytöjä. Maannos paikalla oli hiekkamoreenia ja ympäristöään vähäkivisempää. Löytöinä saatiin saviastian paloja (ilmeisesti varhaista asbestikeramiikkaa), palanutta luuta sekä kvartsi-iskoksia. Paikka on täysin ehjä ja kajoamaton. |
| metsakeskus.1000011557 |
297 |
Lintuniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
504007.57800000 |
6962631.64800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011557 |
Kohde sijaitsee Levänen-järven pohjoisosassa olevan, kaakkoon suuntautuvan kapean harjumaisen niemen kaakkoiskärjen korkeimmalla kohdalla.
Paikalla on punkamainen kapea harjuniemi, jonka kärjessä on korkea kumpare. Sen kapealla laella on laen reunasta reunaan kaivettu matala pyöreä painanne. Painanteen läpimitta on noin 5 metriä. Painanteeseen tehdystä koekuopasta löydettiin kvartsi-iskoksia. Harjun maaperä on sorainen. Paikka vaikuttaa eheältä. |
| metsakeskus.1000011558 |
239 |
Viijontie |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
471249.65700000 |
6989020.90400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011558 |
Kohde sijaitsee Keiteleen Hamulan kylässä, Lammassuolta itää kohti nousevalla hiekkakankaalla, josta on otettu hiekkaa.
Paikalta otetussa hiekkalastissa havaittiin toukokuussa 2006 piirtokoristeinen reikäkivi (KM 36835), joka toimitettiin Kuopion museoon tutkittavaksi. Reikäkivi oli löytöhetkellä "savimöykyn" sisällä ja sen löytöpaikalla oli mahdollisesti värjäytynyttä hiekkaa.
Paikalla käynyt museon amanuenssi totesi, että Heinäjoen Lammassuon itäreunassa oli kaivettu ja osin jo täytetty kuoppa, joka oli tehty joen muinoin kasaamaan hiekkakerrostumaan. Veden siivilöimässä pintakerroksessa ja tehdyissä koepistoissa ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Tutkijan mielestä kyseessä on kuitenkin suppea-alainen kivikautinen asuinpaikka, jonka mahdollisesta säilyneisyydestä ja laajuudesta on syytä varmistua lisätarkastuksin. Asuinpaikka vaikuttaa tulvakerrostumien peittämältä, mikä vaikeuttaa havainnointia. |
| metsakeskus.1000011559 |
263 |
Jokijärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
481256.44800000 |
7037181.56800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011559 |
Kohde sijaitsee Aittojärven ja Sopenjärven välillä olevan kapean Jokijärven itärannalla. Matkaa asuinpaikalta rantaan on noin 170 metriä. Kohde on jyrkkien rantakallioiden välisen notkelman eteläosassa hietikolla, missä rinne on loivempi. Notkelman eteläosassa on näkyvissä muinainen rantatörmä.
Vuoden 2007 inventoinnin yhteydessä paikalle tehtiin koekuoppia noin 10-20 metriä muinaisesta rantatörmästä ylärinteeseen päin. Koekuopista löydettiin kvartseja, joista osa oli varsin syvällä (20-30 senttimetrin syvyydessä). Koekuopissa oli myös havaittavissa ohut likamaakerros, josta löydöt saatiin. Vaikuttaa siltä, että likamaakerroksen päälle on kerrostunut ohuelti maata. Kyseessä saattaa olla ylempää rinteestä valunutta maata, mutta ei liene mahdotonta, että kyseessä olisi myös Muinais-Saimaan tulvan loppuvaiheessa rantaan kerrostunutta hiekkaa. Asuinpaikka vaikuttaa muutoin ehjältä ja koskemattomalta. |
| metsakeskus.1000011560 |
263 |
Haaponiemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
480405.00000000 |
7038214.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011560 |
Aittojärven pohjoispään itärannalla olevan Haaponiemen kärjen alueella on metsässä useita vanhoja ja jo osin sammaloituneita peltoraunioita. Metsässä on vielä näkyvissä vanhojen ojien jäänteitä ja sinne vieneen tien pohja. Kärjen laen tasanteella on vanhan ulkorakennuksen pohja. Jäännökset saattavat olla 1900-luvulta.
Vuoden 2016 inventoinnissa aikaisemmassa inventointikertomuksessa mainittua tienpohjaa ei alueelta havaittu, eikä myöskään vanhaa ulkorakennuksen pohjaa. Vanhan rakennuksen pohja on voinut tuhoutua kesämökkien rakentamisen yhteydessä. Vuoden 1847 pitäjänkartassa Haaponiemen itälaita on merkattu niityksi - vuoden 1973 peruskartassa niemen itälaidalla on pelto. Kummassakaan edellä mainitussa kartassa niemessä ei ole asutusta.
Vanhojen karttojen perusteella havaittu kiviröykkiöiden alue ei ole vanhaa peltoaluetta. Tämän perusteella on syytä olettaa, että kyseessä on kaskiraunioalue. 1750- luvun pitäjänkartalla alueella merkintä "stenig svidjemark med löfskog". Alueelle ei ole merkitty taloja tai torppia. |
| metsakeskus.1000011561 |
790 |
Tyrväänkylä |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
278255.00100000 |
6806682.39300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011561 |
Kohde sijaitsee Vammalan kaupungin alueen länsirajan tuntumassa, keskustasta 3 km länsilounaaseen, kohdassa, jossa Liekovesi kapenee Kokemäenjoeksi. Samalla alueella sijaitsee laaja rautakautinen röykkiökalmisto (Kaukola). Kylän vanha tonttimaa-alue sijaitsee Hartolankosken vesivoimalan ylä- eli koillispuolelle muodostuneen lahden itärannalla, niemellä, joka pistää Liekoveteen kaakosta vanhan Kylänkosken kohdalla, loivarinteisellä mäellä.
Kirjallisten lähteiden perusteella oletetaan, että Tyrväänkylä oli olemassa jo 1200-luvun alkupuolella; asiakirjoissa se mainitaan 1300-luvun lopulta alkaen. Vanhin kartta kylästä on Jonas Strengin piirtämä maakirjakartta vuodelta 1644. Sen mukaan kylätontilla sijaitsi yhdeksän taloa. Pukin ja Pakilan talot sijaitsevat edelleen historiallisella kylätontilla; niiden lisäksi alueella on kesäasutusta. |
| metsakeskus.1000011561 |
790 |
Tyrväänkylä |
10002 |
12001 |
13007 |
11004 |
27000 |
278255.00100000 |
6806682.39300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011561 |
Kohde sijaitsee Vammalan kaupungin alueen länsirajan tuntumassa, keskustasta 3 km länsilounaaseen, kohdassa, jossa Liekovesi kapenee Kokemäenjoeksi. Samalla alueella sijaitsee laaja rautakautinen röykkiökalmisto (Kaukola). Kylän vanha tonttimaa-alue sijaitsee Hartolankosken vesivoimalan ylä- eli koillispuolelle muodostuneen lahden itärannalla, niemellä, joka pistää Liekoveteen kaakosta vanhan Kylänkosken kohdalla, loivarinteisellä mäellä.
Kirjallisten lähteiden perusteella oletetaan, että Tyrväänkylä oli olemassa jo 1200-luvun alkupuolella; asiakirjoissa se mainitaan 1300-luvun lopulta alkaen. Vanhin kartta kylästä on Jonas Strengin piirtämä maakirjakartta vuodelta 1644. Sen mukaan kylätontilla sijaitsi yhdeksän taloa. Pukin ja Pakilan talot sijaitsevat edelleen historiallisella kylätontilla; niiden lisäksi alueella on kesäasutusta. |
| metsakeskus.1000011561 |
790 |
Tyrväänkylä |
10002 |
12001 |
13007 |
11010 |
27000 |
278255.00100000 |
6806682.39300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011561 |
Kohde sijaitsee Vammalan kaupungin alueen länsirajan tuntumassa, keskustasta 3 km länsilounaaseen, kohdassa, jossa Liekovesi kapenee Kokemäenjoeksi. Samalla alueella sijaitsee laaja rautakautinen röykkiökalmisto (Kaukola). Kylän vanha tonttimaa-alue sijaitsee Hartolankosken vesivoimalan ylä- eli koillispuolelle muodostuneen lahden itärannalla, niemellä, joka pistää Liekoveteen kaakosta vanhan Kylänkosken kohdalla, loivarinteisellä mäellä.
Kirjallisten lähteiden perusteella oletetaan, että Tyrväänkylä oli olemassa jo 1200-luvun alkupuolella; asiakirjoissa se mainitaan 1300-luvun lopulta alkaen. Vanhin kartta kylästä on Jonas Strengin piirtämä maakirjakartta vuodelta 1644. Sen mukaan kylätontilla sijaitsi yhdeksän taloa. Pukin ja Pakilan talot sijaitsevat edelleen historiallisella kylätontilla; niiden lisäksi alueella on kesäasutusta. |
| metsakeskus.1000011561 |
790 |
Tyrväänkylä |
10002 |
12001 |
13007 |
11033 |
27000 |
278255.00100000 |
6806682.39300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011561 |
Kohde sijaitsee Vammalan kaupungin alueen länsirajan tuntumassa, keskustasta 3 km länsilounaaseen, kohdassa, jossa Liekovesi kapenee Kokemäenjoeksi. Samalla alueella sijaitsee laaja rautakautinen röykkiökalmisto (Kaukola). Kylän vanha tonttimaa-alue sijaitsee Hartolankosken vesivoimalan ylä- eli koillispuolelle muodostuneen lahden itärannalla, niemellä, joka pistää Liekoveteen kaakosta vanhan Kylänkosken kohdalla, loivarinteisellä mäellä.
Kirjallisten lähteiden perusteella oletetaan, että Tyrväänkylä oli olemassa jo 1200-luvun alkupuolella; asiakirjoissa se mainitaan 1300-luvun lopulta alkaen. Vanhin kartta kylästä on Jonas Strengin piirtämä maakirjakartta vuodelta 1644. Sen mukaan kylätontilla sijaitsi yhdeksän taloa. Pukin ja Pakilan talot sijaitsevat edelleen historiallisella kylätontilla; niiden lisäksi alueella on kesäasutusta. |
| metsakeskus.1000011562 |
297 |
Kuttakoski |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
503021.00000000 |
6969780.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011562 |
Kohde sijaitsee Kuttajärven luoteispään Kuttakosken lahden koillisrannalla. Paikalla on rannasta noin 15 metrin päässä ehjä hiilimiilu, jonka halkaisija on noin 20 metriä. |
| metsakeskus.1000011563 |
297 |
Ruokolahti |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
503527.74500000 |
6969778.76600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011563 |
Kohde sijaitsee Kuttajärven pohjoispään länsiosassa olevan Ruokolahden länsipuolella. Hiilimiilu on lahdekkeen pohjoispuolella, harjanteen eteläpäässä olevan kallion kupeessa.
Paikalla on kallioisen harjanteen kapeassa ja hiekkamoreenipohjaisessa päässä ehjä hiilimiilu, jonka halkaisija on noin 2 metriä. |
| metsakeskus.1000011564 |
925 |
Talaskangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
505732.39800000 |
7095229.29600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011564 |
Tervahauta sijaitsee Pikku-Talaksesta 500 metriä etelälounaaseen olevan moreenikankaan huipulla. Tervahauta on läpimitaltaan noin 14 metriä. Se on sammaleen peitossa ja sen päällä kasvaa useita koivuja ja kuusia. Hauta ja sen lounaisreunassa sijaitseva juoksutusränni ovat maastossa selkeästi havaittavissa. Juoksutusrännin portti on kivetty. Alueen puissa on yleisesti koloamisen jälkiä.
Kohde tarkistettiin vuoden 2009 inventoinnissa ja sen todettiin olevan aiemman kuvauksen mukaisessa kunnossa. Aluerajaus käsittää tervahaudan. |
| metsakeskus.1000011565 |
925 |
Valkeismäki |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
505439.52100000 |
7093528.97900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011565 |
Kohde, metsänvartijan tilan jäänteet, sijaitsee Valkeismäen korkeimmalla kohdalla, noin 2 kilometriä Iso-Talaksesta lounaaseen. Maaperä alueella moreenia ja puusto vanhaa sekametsää.
Kohteeseen kuuluu metsänvartijan tilan kahden rakennuksen, kahden kaivannon ja pihan jäänteet. Tupa on ollut kooltaan noin 6 x 6 metriä. Siitä on jäljellä vielä 1-2 maatunutta ja sammaloitunutta hirsikertaa. Rakennuksenpohjan luoteiskulmassa on lieden jäänteet. Toinen rakennuksenpohja, mahdollisesti sauna, on ollut kooltaan noin 4 x 5 metriä ja sen luoteiskulmassa on niin ikään lieden jäänteet. Rakenteen eteläpuolella on siihen liittyvä 1 x 3 metrin kokoinen ja 0,5 metriä syvä kaivanto.
Tilan lounaispuolella on vierekkäin rinteessä kaksi noin 1,5 x 5 metrin kokoista ja 1,5 metriä syvää kaivantoa, jotka mahdollisesti ovat säilytyskuoppia. Tuvan ympärillä on noin 25 x 25 metrin kokoinen ruohoa kasvava, vanhojen koivujen reunustama alue. Tila on ollut nimeltään Talasaho ja se on ollut käytössä 1860-70 -luvuilla metsänvartijan asuinpaikkana. Talo paloi lyhyen ajan sisällä kahdesti, minkä jälkeen vartijan asuinpaikka muutettiin Levämäkeen (Sorvari 2002).
Kohde tarkastettiin vuoden 2009 inventoinnissa ja sen todettiin olevan aiemman kuvauksen mukaisessa tilassa. Puusto ja kasvillisuus peittävät rakenteita huomattavassa määrin ja kohteessa olisi syytä tehdä hoitotoimenpiteitä. Aluerajauksessa on otettu huomioon näkyvät rakenteet sekä pihapiiri. |
| metsakeskus.1000011566 |
925 |
Naimakangas |
10001 |
12009 |
13092 |
11006 |
27000 |
507517.69300000 |
7090691.12900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011566 |
Kohde sijaitsee moreenikankaalla Naimajärvestä 400 metriä itään. Puusto kohteen ympäristössä on vanhaa mäntymetsää.
Kohde sisältää kaksiosaisen kaivannon, jonka toinen osa on neliömäinen, noin 3 x 3 metrin kokoinen ja 0,5 metriä syvä. Puolen metrin päässä tästä, lounaispuolella, sijaitsee L:n muiotoinen 1,5 metriä leveä kaivanto, jonka kanta on vasten ensin mainittua kaivantoa. Kaivannon syvyys 0,5 metriä.
Kaivannot ovat syviä ja muistuttavat metsätyökämppien ympärillä useasti havaittavissa olevia kuoppia. Kaivannoissa ei ole huuhtoutumiskerrosta. Kaivannon tarkoitusperä on tuntematon. Kohdetta ympäröivä mäntymetsä on leimattu lähes kauttaaltaan leimakirveellä, mutta sitä ei ole kaadettu. Kohteen vieressä kulkee vanha kämppien huoltotie (Sorvari 2002).
Kohde tarkastettiin vuoden 2009 inventoinnin yhteydessä ja sen todettiin olevan aiemman kuvauksen mukaisessa kunnossa. Aluerajaus on tehty näkyvien rakenteiden mukaan. |
| metsakeskus.1000011567 |
762 |
Talasjoki |
10002 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
507716.59600000 |
7095001.39200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011567 |
Kohde sijaitsee Iso-Talaksen luoteiskulmasta lähtevässä Talasjoessa ja sen rannoilla. Uittopato eli- tammi sijaitsee puoliksi yksityismaalla ja puoliksi valtion maalla. Rajana on Talasjoki, johon tammi on rakennettu.
Tammi on purettu puron kohdalta. Näkyvillä on kivi- ja moreenivallin poikkileikkaus sekä hirsiä. Pato jatkuu molempiin suuntiin kivirakenteena, joka ulottuu kaakkoispuolen yksityismaalle noin 30 metrin pituudelta ja luoteeseen valtion maalle noin 100 metrin pituudelta. Kivirakenteen luoteiskärjen lähellä on kaivanto, joka vaikuttaisi olevan syntynyt patokivien kaivamisen tuloksena (Sorvari 2002). |
| metsakeskus.1000011567 |
762 |
Talasjoki |
10002 |
12015 |
13146 |
11006 |
27000 |
507716.59600000 |
7095001.39200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011567 |
Kohde sijaitsee Iso-Talaksen luoteiskulmasta lähtevässä Talasjoessa ja sen rannoilla. Uittopato eli- tammi sijaitsee puoliksi yksityismaalla ja puoliksi valtion maalla. Rajana on Talasjoki, johon tammi on rakennettu.
Tammi on purettu puron kohdalta. Näkyvillä on kivi- ja moreenivallin poikkileikkaus sekä hirsiä. Pato jatkuu molempiin suuntiin kivirakenteena, joka ulottuu kaakkoispuolen yksityismaalle noin 30 metrin pituudelta ja luoteeseen valtion maalle noin 100 metrin pituudelta. Kivirakenteen luoteiskärjen lähellä on kaivanto, joka vaikuttaisi olevan syntynyt patokivien kaivamisen tuloksena (Sorvari 2002). |
| metsakeskus.1000011569 |
257 |
Vols 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
355888.44100000 |
6673497.29200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011569 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka Volsissa, Humaljärven luoteisrannalla, etelään viettävällä peltoterassilla, Österbyntien ja Hemgårdintien välissä.
Pellolta on löytynyt kaksi keramiikanpalaa (KM 35479) ja vuoden 2009 inventoinnissa kvartsi-iskos, joka jätettiin paikalleen sekä historiallisen ajan löytöinä muutamia paloja lyijylasia ja punasavikeramiikkaa (KM 201012:1–2). |
| metsakeskus.1000011570 |
257 |
Kylänraitti 8 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
354473.00000000 |
6670650.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011570 |
Kvartsit (KM 37302) ovat löytyneet Myllykylästä, osoitteessa Kylänraitti 8 sijaitsevan puutarhan perustamistöiden yhteydessä, humuskerroksesta. Tarkastuksissa ei ole havaittu mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa. Nämä löydöt on tehty paikasta P(ETRS-TM35FIN): 6670658, I(ETRS-TM35FIN): 354529.
Inventointi 2011:
Kohde sijaitsee Myllykylässä ison maanottoalueen eteläpuolella. Kohde sijaitsee Korsolamsbergenin etelän puoleisella reunalla olevalla hiekkapohjaisella alueella. Kohteesta on löytöjä sekä talon Kylänraitti 8 puoleisen sivun tienleikkauksesta (3 iskosta) että tien pohjoispuolelta koepistosta (1 iskos).
Löytöalue sijoittuu muinaisen rantaterassin päälle, noin 20–30 m etäisyydelle muinaisen rantaterassin harjalta. Alueen maaperä on hienoa kivetöntä hiekkaa. Paikalle kaivettiin vain yksi koepisto, jossa pintakerros havaittiin sekoittuneeksi noin 40 cm syvyydelle. Alue on vanhaa maatalousmaata.
Paikkaa on pidetty aiemmin irtolöytökohteena. Vuonna 1999 Marianne Schauman-Lönnqvist kävi tarkastamassa paikalta puutarhan perustamistöiden yhteydessä löytyneiden kvartsien takia. Kvartsin olivat löytyneet humuskerroksesta, eikä kohdetta katsottu asuinpaikaksi. Nyt paikalta on löytöinä kvartseja piha-alueen lisäksi tien leikkauksesta ja tien pohjoispuolelta koepistosta. Kyseessä on löytöaineiston ja korkeuden perusteella mesoliittinen asuinpaikka.
Topografian ja maaperän perusteella on syytä olettaa, että asuinpaikkamateriaalia on löydettävissä laajalla alueella.
Muinaisjäännösrekisterin mukaan vuonna 1983 lahjoituksena saadun ruusukvartsi-iskoksen (KM 22176) sijainti on merkitty heti Kylänraitti 8:n pohjoispuolelle. Kyseinen löytöpaikka kulkee nimellä Kvarnby. Kohteen koordinaattien antama sijainti ei kuitenkaan täsmää Kvarnbyn kohdekuvauksen kanssa. Kyseessä on todennäköisesti virheelliset koordinaatit (ks. tarkemmin Kvarnby [10000003893] kohdekuvaus). |
| metsakeskus.1000011572 |
257 |
Vols 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
355781.48900000 |
6673342.35800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011572 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka Volsin kylässä Humaljärvelle viettävällä hiekkapellolla. Löydöt kvartsia (KM 37304). Tarkastuksen yhteydessä tehtiin yksi koekuoppa, josta ei havaittu kulttuurikerrosta.
Inventoinnissa 2009 peltoa ei voitu tutkia tarkemmin, koska pellon kyntö oli käynnissä. paikka on laaja peltoalue, joka rajautuu metsikköihin ja teihin. |
| metsakeskus.1000011573 |
257 |
Vols 4 |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
355603.56400000 |
6673180.41500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011573 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka Volsin kylässä Humaljärvelle viettävässä rinteessä. Kvartsit (KM 37305) poimittiin maaleikkauksesta, hiekasta. Tarkastuksen yhteydessä tehtiin yksi koekuoppa, josta ei havaittu kulttuurikerrosta.
Alue on ryteikköistä metsää eikä vuoden 2009 inventoinnissa kyetty paikallistamaan asuinpaikkaa. |
| metsakeskus.1000011574 |
790 |
Soukon kylätontti |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
287206.39800000 |
6809555.27800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011574 |
Soukon kylässä oli 1560-luvun maakirjojen mukaan kolme taloa. Vuoden 1644 maakirjakartassa on neljä taloa. Nykyisen peruskartan perusteella kylänpaikka on ainakin osittain autioitunut. Paikannus perustuu vanhojen karttojen silmämääräiseen asemointiin, eikä kohdetta ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000011575 |
614 |
Iso Hietajärvi luode Välimaa |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
533644.36600000 |
7364849.88500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011575 |
Kohde sijaitsee Posion kirkosta noin 37,5 kilometriä pohjoisluoteeseen, Ison Hietajärven pohjoispään länsipuolella. Järven ja Ruunalamen välissä sekä lammen länsipuolella on kolmella alueella yhteensä ainakin 11 pyyntikuoppaa. Läntisellä ja keskisellä alueella kummallakin kolme ja itäisellä viisi pyyntikuoppaa. |
| metsakeskus.1000011576 |
614 |
Paunus koillinen |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
534314.09700000 |
7364380.07800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011576 |
Kohde sijaitsee Posion kirkosta noin 37 kilometriä pohjoisluoteeseen, Ison Hietajärven pohjoisosan lounaispuolella. Järven ja Paunuslammen välissä, noin 100 - 150 metriä järvestä, on järveen pistävän niemen eteläpuolisen kankaan eteläosassa ainakin kaksi pyyntikuoppaa vajaan sadan metrin päässä toisistaan. |
| metsakeskus.1000011577 |
614 |
Hietala |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
535463.64100000 |
7364270.13000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011577 |
Kohde sijaitsee Posion kirkosta noin 36,5 kilometriä pohjoisluoteeseen Ison Hietajärven itärannalla. Järven ja sen itäpuolisen Välilammen välisellä kannaksella, alavimmalla kohdalla, on yksittäinen pyyntikuoppa. Pyyntikuoppa on kooltaan n. 3 x 2 metriä ja syvyyttä sillä on noin 70 senttimetriä. |
| metsakeskus.1000011578 |
614 |
Iso Hietajärvi Saari |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
535103.78000000 |
7364370.08200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011578 |
Kohde sijaitsee Posion kirkosta noin 36,5 kilometriä pohjoisluoteeseen Ison Hietajärven suurimmassa saaressa. Saarella on ainakin kolme pitkälle maatunutta pyyntikuoppaa ja kolme nuorempaa kaivantoa, ilmeistä kesähautakuoppaa. |
| metsakeskus.1000011578 |
614 |
Iso Hietajärvi Saari |
10002 |
12002 |
13023 |
11002 |
27000 |
535103.78000000 |
7364370.08200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011578 |
Kohde sijaitsee Posion kirkosta noin 36,5 kilometriä pohjoisluoteeseen Ison Hietajärven suurimmassa saaressa. Saarella on ainakin kolme pitkälle maatunutta pyyntikuoppaa ja kolme nuorempaa kaivantoa, ilmeistä kesähautakuoppaa. |
| metsakeskus.1000011579 |
614 |
Hietaojan suu itä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
535483.63100000 |
7363790.32300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011579 |
Kohde sijaitsee Posion kirkosta noin 36 kilometriä pohjoisluoteeseen Ison Hietajärven etelärannalla. Ison ja Pienen Hietajärven välisen ojan niskan itärannalla, ojan ja mökin välissä, on tavattu kvartsia ja lieden jäänteitä vähäisenä osoituksena muinaisesta oleskelusta. |
| metsakeskus.1000011580 |
614 |
Salmenniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
535858.00000000 |
7363705.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011580 |
Kohde sijaitsee Posion kirkosta noin 36 kilometriä pohjoisluoteeseen Ison Hietajärven kaakkoispuolella. Ison ja Pienen Hietajärven välisen kannaksen kaakkoisosassa, Salmenkorvan tilasta noin 150 metriä luoteeseen, on niityn ja tien välissä kolme pyyntikuoppaa. Neljäs kuoppa on näistä noin 80 metriä kaakkoon, niityn eteläreunan lounaispuolellla.
Kohde tarkastettiin elokuussa 2022 metsänkäyttöön liittyen. Kohteen pyyntikuopat on paikannettu 5p LiDAR-aineistosta ja tarkastettu maastossa. Kohteen kohdepiste osoittaa pyyntikuoppaa 1, muut kuopat alakohteina. |
| metsakeskus.1000011581 |
614 |
Hietajoki pohjoinen |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
535033.81100000 |
7363450.45100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011581 |
Kohde sijaitsee Posion kirkosta noin 36 kilometriä pohjoisluoteeseen Ison Hietajärven eteläpuolella. Ison Hietajärven ja Hietajoen välissä olevan korkean kankaan kaakkoislaidalla on kolme pyyntikuoppaa. Kaksi sijaitsee aivan tien varrella noin 50 metrin päässä toisistaan ja kolmas näistä noin 100 metriä länteen, 25 metrin päässä tiestä etelään. |
| metsakeskus.1000011582 |
614 |
Kenttäniemi 2 |
10002 |
12004 |
13055 |
11006 |
27000 |
549917.85200000 |
7350935.53100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011582 |
Kohde sijaitsee Posion kirkosta noin 20 kilometriä pohjoiseen ja Hämeenniemestä noin 2 kilometriä lounaaseen. Lehtiperän ja Pirttiselän välisen salmen etelärannalla, Kenttäniemen pohjoiskulmalla, on yksittäinen sammalen peittämä kiuasraunio, jonka ala on noin 2 x 2 metriä ja korkeus noin 60 senttimetriä.
Kiukaasta parisataa metriä kaakkoon on aivan rannassa useita pieniä kuopanteita, jotka voivat olla luontaisiakin, mutta niiden liittyminen vanhan kalakentän toimintoihin on myös mahdollista. |
| metsakeskus.1000011583 |
614 |
Poksamonsuo pohjoinen |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
525107.85300000 |
7346337.31600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011583 |
Kohde sijaitsee Posion kirkosta noin 30 kilometriä länsiluoteeseen ja Poksamon järvestä noin 2 kilometriä pohjoiseen. Lohilamminahoon johtavan ajouran eteläpuolella on etelään laskevan rinteen yläosassa yksittäinen kiviröykkiö, jonka ala on noin 1,2 x 1,2 metriä ja korkeus noin 1,1 metriä. Lakea kohti pienenevistä nostannaisista koottu röykkiö on ilmeisesti vanha rajamerkki. |
| metsakeskus.1000011584 |
614 |
Haukilamminpalo |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
521809.18500000 |
7343348.50600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011584 |
Kohde sijaitsee Posion kirkosta n. 30 km länsiluoteeseen ja Poksamon järvestä n. 2,5 km lounaaseen.
Maastokäynnillä vuonna 2005 todettiin, että maantien pohjoispuolen poroerotuspaikasta noin 150 m luoteeseen on kuivalla mäntykankaalla yksittäinen kiviröykkiö, jonka koko on noin 1,2 x 2m ja korkeus noin 1,0 metriä. Lakea kohti pienenevistä nostannaisista koottu röykkiö on ilmeisesti vanha rajamerkki. Hyvin jäkälöityneen röykkiön ympärillä on muutamia maakiviä, mutta selviä viisarikiviä niiden joukosta ei erottunut. Koillispuolella oli pari pudonnutta kiveä. Paikallisten poromiesten olivat puhuneet "Lapin rajasta" ja että vastaavia pyykkejä olisi myös muualla. Vuoden 2012 inventoinnissa kohteen kunto oli jokseenkin vuoden 2005 havaintoja vastaava.
Kiviröykkiö sijaitsee vain niukasti Posion Pikku Palotunturin Puntarikeron sekä Ranuan Kultamasalmen Lapin ja lannan rajapisteiden välisen, noin 29 km suoran linjan luoteispuolella, edellisestä noin 7,5 km lounaaseen. Mahdollisesti paikallisten puheissa kyse on ollut tästä rajalinjasta. |
| metsakeskus.1000011585 |
614 |
Viipuankangas |
10002 |
12001 |
13013 |
11002 |
27000 |
538802.35900000 |
7338830.37400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011585 |
Kohde sijaitsee Posion kirkosta noin 14 kilometriä länsilounaaseen Viipuanjärven pohjoispuolella. Viipuanjärven koillisrannalle johtavan mökkitien pohjoispuolella, tiestä noin 5 - 20 metrin päässä, on neljä pyyntikuoppaa noin 50 metrin matkalla, jokseenkin kaakko-luodesuuntaisella alueella. Kuoppien luoteispuolella on kiukaallinen tupasija. |
| metsakeskus.1000011585 |
614 |
Viipuankangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
538802.35900000 |
7338830.37400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011585 |
Kohde sijaitsee Posion kirkosta noin 14 kilometriä länsilounaaseen Viipuanjärven pohjoispuolella. Viipuanjärven koillisrannalle johtavan mökkitien pohjoispuolella, tiestä noin 5 - 20 metrin päässä, on neljä pyyntikuoppaa noin 50 metrin matkalla, jokseenkin kaakko-luodesuuntaisella alueella. Kuoppien luoteispuolella on kiukaallinen tupasija. |
| metsakeskus.1000011586 |
614 |
Viipuanjärvi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
538832.34500000 |
7338380.55200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011586 |
Kohde sijaitsee Posion kirkosta noin 14 kilometriä länsilounaaseen Viipuanjärven itäisimmällä saarella. Saarella on yksi kookas kuoppa, joka on laajuudeltaan noin 4 x 5,5 metriä ja syvyydeltään 0,9 metriä. Samassa saaressa sijaitsee myös kolme pyyntikuoppaa, joiden halkaisijat ovat noin 1,5 - 3,5 metriä. Syvyyttä pyyntikuopilla on puolisen metriä. Läntisimmällä saarella on vielä yksi yksittäinen kuopanne, jonka koordinaatit ovat p: 7341340, i: 3538700, z: 250 metriä merenpinnan yläpuolella. |
| metsakeskus.1000011587 |
614 |
Salmijärvet luode |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
536053.50000000 |
7326925.15300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011587 |
Kohde sijaitsee Posion kirkosta noin 15 kilometriä länteen Salmijärvien luoteisrannalla. Pienen luoteeseen pistävän lahdelman hiekkaisesta rannasta on havaittu asuinpaikkaan viittaavia löytöjä, muun muassa kvartsia ja palanutta kiveä, noin 25 metrin matkalta. |
| metsakeskus.1000011588 |
614 |
Ojennusjärvi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
539098.00000000 |
7325764.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011588 |
Kohde sijaitsee Posion kirkosta noin 12,5 kilometriä länsilounaaseen Ranualle johtavan tien eteläpuolella. Konttijärven pohjoispuolisen Ojennusjärven ja sen länsipuolella olevan pienen lammen välisellä kannaksella on yksittäinen pyyntikuoppa, jonka halkaisija on 2,5 - 3 metri ja syvyys 70 cm. Se on pyöreä ja valliton. Alueen maasto on soista rämettä. |
| metsakeskus.1000011589 |
614 |
Kynsijoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
563722.41200000 |
7306793.33100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011589 |
Kohde sijaitsee Posion kirkosta noin 28 kilometriä eteläkaakkoon Kynsijoen koillispuolella. Joen ja maantien välissä olevan sorakuopan lounaisreunalla on tavattu vähäisiä asuinpaikkajälkiä, joista osa oli lähes 50 senttimetriä paksun turpeen alla. |
| metsakeskus.1000011590 |
614 |
Selkäsaari |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
550607.67300000 |
7314700.11300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011590 |
Kohde sijaitsee Posion kirkosta noin 16 kilometriä etelään Ison Hietajärven saaressa. Järven keskellä olevan Selkäsaaren laella on seitsemän soikeata kuoppaa, joiden läpimitta on noin 2 - 3 metriä ja syvyys puolisen metriä tai hieman vähemmän. |
| metsakeskus.1000011591 |
614 |
Alanko |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
547721.00000000 |
7308516.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011591 |
Kohde sijaitsee Posion kirkosta noin 23 kilometriä etelään Tuomijoen länsirannalla. Alangon talosta noin 250 metriä etelälounaaseen on 1 - 3 laakeaa pyyntikuoppaa joenvarren mäntykankaalla jokivartta myötäilevän ajouran ja joen välissä. Kuoppien halkaisija on noin 4 - 4,5 metriä ja syvyys puolisen metriä. Kuopissa on ohut huuhtoutumiskerros.
Kuoppien itäpuolella, törmän reunalla on moderni kaivanto. Alue oli vuoden 2005 tarkastuksen aikaan hiljattain hakattu, minkä yhteydessä yhden kuopan yli oli ajettu. Muuten kuopat olivat hyvässä kunnossa.
Kohde tarkastettiin 2021 metsänkäytön vuoksi. Alueelta ei löydetty kuin kaksi kuoppaa, joista toinen lienee matala ja maatunut pyyntikuoppa, mutta toinen muistutti piirteiltään enemmän asumuspainannetta.
Painanne on laakea ja pyöreä ja halkaisijaltaan noin 4,5 m, minkä lisäksi sen ympärillä on noin 1 m levyinen valli. Vallissa, sen itäpuolella, vaikuttaisi olevan mahdollinen oviaukon paikka.
Pyyntikuoppa on merkitty alakohteeksi. |
| metsakeskus.1000011591 |
614 |
Alanko |
10002 |
12001 |
13001 |
11002 |
27000 |
547721.00000000 |
7308516.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011591 |
Kohde sijaitsee Posion kirkosta noin 23 kilometriä etelään Tuomijoen länsirannalla. Alangon talosta noin 250 metriä etelälounaaseen on 1 - 3 laakeaa pyyntikuoppaa joenvarren mäntykankaalla jokivartta myötäilevän ajouran ja joen välissä. Kuoppien halkaisija on noin 4 - 4,5 metriä ja syvyys puolisen metriä. Kuopissa on ohut huuhtoutumiskerros.
Kuoppien itäpuolella, törmän reunalla on moderni kaivanto. Alue oli vuoden 2005 tarkastuksen aikaan hiljattain hakattu, minkä yhteydessä yhden kuopan yli oli ajettu. Muuten kuopat olivat hyvässä kunnossa.
Kohde tarkastettiin 2021 metsänkäytön vuoksi. Alueelta ei löydetty kuin kaksi kuoppaa, joista toinen lienee matala ja maatunut pyyntikuoppa, mutta toinen muistutti piirteiltään enemmän asumuspainannetta.
Painanne on laakea ja pyöreä ja halkaisijaltaan noin 4,5 m, minkä lisäksi sen ympärillä on noin 1 m levyinen valli. Vallissa, sen itäpuolella, vaikuttaisi olevan mahdollinen oviaukon paikka.
Pyyntikuoppa on merkitty alakohteeksi. |
| metsakeskus.1000011592 |
976 |
Palorova |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
401027.62000000 |
7398073.20400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011592 |
Kohde sijaitsee Ylitornion kirkosta noin 63 kilometriä koilliseen Raanujärven itäpuolella. Palorovan itälaiteella, Alisen ja Ylisen Palorovan välisessä alanteessa on vaaran laitaa kulkevan polun tuntumassa neljä pyyntikuoppaa. |
| metsakeskus.1000011593 |
976 |
Kermajuppo |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
409381.00000000 |
7396135.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011593 |
Kohde sijaitsee Kermajärven lounaispuolella. Kermajupon luoteispäässä olevan jyrkänteen ja Luppolammen välissä on havaittu 17 pyyntikuoppaa. Näistä yhden itäosan kuopan päälle on rakennettu ulkohuone. Ylempänä vaaran rinteen alaosan luonnonkivikossa on poikkeuksellisen kookkaita rakkakuoppia.
Vuoden 2011 inventoinnin perusteella ylempänä olevat rakkakuopat ovat erotettu omaksi kohteekseen (Kermajuppo 2). Pyyntikuopat sijaitsevat Kermajupon pohjoispäässä, vaaran alarinteen ja Juponlammin eteläpuolisen soistuman välissä, kangasmaastossa. Kuoppia on kahdessa eri ryhmässä, joista 3 ensimmäistä on Juponlammin eteläreunan yläpuolisessa vaaran rinteessä. Loput kuopat sijaitsevat suhteellisen tasaisella etäisyydellä toisistaan Kermajupon luoteisreunan alarinteessä. Kuoppia rekisteröitiin yhteensä 15 kappaletta. Kuopat 1-3 sijaitsevat Juponlammin eteläpuolisen rinteen päällä, kuopat 4-15 puolestaan Kermajupon alarinteen ja kosteikon välissä kulkevan hiekkatien molemmin puolin. Viimeiset näistä kuopista (10-15) muodostavat sulun kankaassa erottuvan niemen päässä, suon yläpuolella. Kuopat 4-7 sijoittuvat laskevaan rinteeseen, noin 10-40 metrin etäisyydelle toisistaan. Pyyntikuopat on rajattu alueena järjestelmään. |
| metsakeskus.1000011593 |
976 |
Kermajuppo |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
409381.00000000 |
7396135.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011593 |
Kohde sijaitsee Kermajärven lounaispuolella. Kermajupon luoteispäässä olevan jyrkänteen ja Luppolammen välissä on havaittu 17 pyyntikuoppaa. Näistä yhden itäosan kuopan päälle on rakennettu ulkohuone. Ylempänä vaaran rinteen alaosan luonnonkivikossa on poikkeuksellisen kookkaita rakkakuoppia.
Vuoden 2011 inventoinnin perusteella ylempänä olevat rakkakuopat ovat erotettu omaksi kohteekseen (Kermajuppo 2). Pyyntikuopat sijaitsevat Kermajupon pohjoispäässä, vaaran alarinteen ja Juponlammin eteläpuolisen soistuman välissä, kangasmaastossa. Kuoppia on kahdessa eri ryhmässä, joista 3 ensimmäistä on Juponlammin eteläreunan yläpuolisessa vaaran rinteessä. Loput kuopat sijaitsevat suhteellisen tasaisella etäisyydellä toisistaan Kermajupon luoteisreunan alarinteessä. Kuoppia rekisteröitiin yhteensä 15 kappaletta. Kuopat 1-3 sijaitsevat Juponlammin eteläpuolisen rinteen päällä, kuopat 4-15 puolestaan Kermajupon alarinteen ja kosteikon välissä kulkevan hiekkatien molemmin puolin. Viimeiset näistä kuopista (10-15) muodostavat sulun kankaassa erottuvan niemen päässä, suon yläpuolella. Kuopat 4-7 sijoittuvat laskevaan rinteeseen, noin 10-40 metrin etäisyydelle toisistaan. Pyyntikuopat on rajattu alueena järjestelmään. |
| metsakeskus.1000011593 |
976 |
Kermajuppo |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
409381.00000000 |
7396135.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011593 |
Kohde sijaitsee Kermajärven lounaispuolella. Kermajupon luoteispäässä olevan jyrkänteen ja Luppolammen välissä on havaittu 17 pyyntikuoppaa. Näistä yhden itäosan kuopan päälle on rakennettu ulkohuone. Ylempänä vaaran rinteen alaosan luonnonkivikossa on poikkeuksellisen kookkaita rakkakuoppia.
Vuoden 2011 inventoinnin perusteella ylempänä olevat rakkakuopat ovat erotettu omaksi kohteekseen (Kermajuppo 2). Pyyntikuopat sijaitsevat Kermajupon pohjoispäässä, vaaran alarinteen ja Juponlammin eteläpuolisen soistuman välissä, kangasmaastossa. Kuoppia on kahdessa eri ryhmässä, joista 3 ensimmäistä on Juponlammin eteläreunan yläpuolisessa vaaran rinteessä. Loput kuopat sijaitsevat suhteellisen tasaisella etäisyydellä toisistaan Kermajupon luoteisreunan alarinteessä. Kuoppia rekisteröitiin yhteensä 15 kappaletta. Kuopat 1-3 sijaitsevat Juponlammin eteläpuolisen rinteen päällä, kuopat 4-15 puolestaan Kermajupon alarinteen ja kosteikon välissä kulkevan hiekkatien molemmin puolin. Viimeiset näistä kuopista (10-15) muodostavat sulun kankaassa erottuvan niemen päässä, suon yläpuolella. Kuopat 4-7 sijoittuvat laskevaan rinteeseen, noin 10-40 metrin etäisyydelle toisistaan. Pyyntikuopat on rajattu alueena järjestelmään. |
| metsakeskus.1000011594 |
976 |
Konttasaari |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
400388.88300000 |
7395201.36000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011594 |
Kohde sijaitsee Ylitornion kirkosta noin 62 kilometriä koilliseen Raanujärven eteläosan Konttasaaressa. Saaren harjanteella on pitkä pyyntikuoppien ketju ja mahdollinen kodanpohja. Saaren lounaiskulmalla on kivikautinen asuinpaikka, myös pohjoispäästä on asuinpaikkalöydöksiä. Pohjoisosassa on myös kesähautoja. |
| metsakeskus.1000011594 |
976 |
Konttasaari |
10002 |
12001 |
13005 |
11002 |
27000 |
400388.88300000 |
7395201.36000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011594 |
Kohde sijaitsee Ylitornion kirkosta noin 62 kilometriä koilliseen Raanujärven eteläosan Konttasaaressa. Saaren harjanteella on pitkä pyyntikuoppien ketju ja mahdollinen kodanpohja. Saaren lounaiskulmalla on kivikautinen asuinpaikka, myös pohjoispäästä on asuinpaikkalöydöksiä. Pohjoisosassa on myös kesähautoja. |
| metsakeskus.1000011594 |
976 |
Konttasaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
400388.88300000 |
7395201.36000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011594 |
Kohde sijaitsee Ylitornion kirkosta noin 62 kilometriä koilliseen Raanujärven eteläosan Konttasaaressa. Saaren harjanteella on pitkä pyyntikuoppien ketju ja mahdollinen kodanpohja. Saaren lounaiskulmalla on kivikautinen asuinpaikka, myös pohjoispäästä on asuinpaikkalöydöksiä. Pohjoisosassa on myös kesähautoja. |
| metsakeskus.1000011594 |
976 |
Konttasaari |
10002 |
12002 |
13023 |
11002 |
27000 |
400388.88300000 |
7395201.36000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011594 |
Kohde sijaitsee Ylitornion kirkosta noin 62 kilometriä koilliseen Raanujärven eteläosan Konttasaaressa. Saaren harjanteella on pitkä pyyntikuoppien ketju ja mahdollinen kodanpohja. Saaren lounaiskulmalla on kivikautinen asuinpaikka, myös pohjoispäästä on asuinpaikkalöydöksiä. Pohjoisosassa on myös kesähautoja. |
| metsakeskus.1000011595 |
976 |
Säikkäränniemi |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
401426.46800000 |
7393889.88900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011595 |
Kohde sijaitsee Ylitornion kirkosta noin 61 kilometriä koilliseen Raanujärven eteläpään kaakkoisrannalla. Säikkäränniemen tyvessä olevalla rantakankaalla on ainakin kymmenen maakuoppaa, jotka ovat mahdollisesti joko pyyntikuoppia tai kodanpohjia. |
| metsakeskus.1000011596 |
976 |
Himotussaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
393892.50300000 |
7391870.68000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011596 |
Ympäristön kuvaus
Vietosen pohjoisosassa sijaitsee Himotussaari. Se on vajaan neliökilometrin laajuinen saari, joka ylimmillään nousee reilut kymmenen metriä Vietosen pintaa korkeammaksi. Saari on hiekkapohjainen mutta kivikkoinen, puusto on mäntyvaltaista sekametsää. Aluskasvillisuus on puolukka-mustikkasuopursu -valtaista. Saaren eteläpäässä on Metsähallituksen sinne pystyttämä laavu ja tulentekopaikka.
Kohteen kuvaus
Aikaisempien tietojen (1991) mukaan saaren etelärannalta, kumpareen kaakkoispuolelta, olisi tavattu kivikautisen asuinpaikan jälkiä. Jälkien alkuperästä tai laadusta ei ole tarkempaa tietoa. Saarelta on myös rantakivikon joukosta, talon läheltä, löytynyt reiällinen kivikirves. Mj-rekisteriin merkitty koordinaatti on mitattu peruskartalta. Vuoden 2011 inventoinnissa ei tehty minkäänlaisia esinelöytöjä. Ranta sinänsä soveltuisi topografiansa puolesta asuinpaikaksi, mutta maa oli niin peitteinen, ettei laaja havainnointi ollut mahdollista. Kairauksissa kävi ilmi, että viitisentoista metriä koordinaattipisteeltä länteen oli maannoksessa havaittavissa hyvin paikallisesti vahva punaisen maan kerros huuhtoutuneessa kerroksessa. Koekuopasta (0.5 x 0.5) löytyi runsaasti mureneksi palanutta kiveä. Punaiseksi palaneen kerroksen paksuus oli 15 cm. Sen alla muutaman sentin vahvuinen rikastumiskerros, minkä alapuolella vastaan tuli puhdas pohjasavi. Ympäristön kairauksissa näkyi, että jo metrin päässä koekuopasta oli täysin tavanomainen podsolimaannos. Koekuopan kohdalla on mahdollisesti ollut kivetty tulisija, mikä tukee oletusta paikalla sijainneesta pyyntiasuinpaikasta. Vuoden 2011 inventoinnin perusteella eroteltiin Himotussaaren eri kohteet toisistaan (Himotussaari 4 historiallisen ajan asuinpaikka ja kuopat). |
| metsakeskus.1000011597 |
976 |
Roukoniemi 1-3 (Miekojärvi) |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
385242.00000000 |
7383698.94300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011597 |
Kohde sijaitsee Ylitornion kirkosta noin 48 kilometriä koilliseen Miekojärven itärannalla. Roukoniemen länsikärjessä olevan poukaman rannalta on tavattu kivikautisen asuinpaikan jälkinä kvartsi-iskoksia. Löydöistä vajaa 100 metriä etelään on kauniilla paikalla niemekkeen kärjessä kivistä koottu röykkiö. Se on kooltaan noin 6,5 x 5 m ja 40-60 cm korkea, suhteellisen tasainen kiviladelma, jonka keskellä on halkaisijaltaan 1 m ja 20 cm syvä kraaterimainen kuoppa, joka lienee myöhempi kaivelu päätellen siitä puuttuneesta (1991) jäkäläkasvustosta, jota oli muualla röykkiössä runsaasti. Kivet ovat suurehkoja, päänkokoisista miehen nostettaviin sakka.
Edellisistä vajaat 300 metriä kaakkoon lahdensuun pohjoisrannan niemekkeellä on kolme asumuspainannetta säännöstellyn Miekojärven veden kuluttamassa harjuniemekkeessä, törmän päällä. Ne ovat kooltaan noin 4,5 x 3,5 x 0,3 m (vallillinen, leveys 1,5 m), 3-mertinen, vallillinen painanne sekä noin 3-metrinen painanne niemen kärjessä osittain veteen sortuneena. Viimeksi mainitun juurelta on on paikallinen opettaja löytänyt kiviesineitä, jotka myös inventoinnin yhteydessä todettiin kivikautisiksi esineiksi. |
| metsakeskus.1000011597 |
976 |
Roukoniemi 1-3 (Miekojärvi) |
10002 |
12001 |
13001 |
11002 |
27000 |
385242.00000000 |
7383698.94300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011597 |
Kohde sijaitsee Ylitornion kirkosta noin 48 kilometriä koilliseen Miekojärven itärannalla. Roukoniemen länsikärjessä olevan poukaman rannalta on tavattu kivikautisen asuinpaikan jälkinä kvartsi-iskoksia. Löydöistä vajaa 100 metriä etelään on kauniilla paikalla niemekkeen kärjessä kivistä koottu röykkiö. Se on kooltaan noin 6,5 x 5 m ja 40-60 cm korkea, suhteellisen tasainen kiviladelma, jonka keskellä on halkaisijaltaan 1 m ja 20 cm syvä kraaterimainen kuoppa, joka lienee myöhempi kaivelu päätellen siitä puuttuneesta (1991) jäkäläkasvustosta, jota oli muualla röykkiössä runsaasti. Kivet ovat suurehkoja, päänkokoisista miehen nostettaviin sakka.
Edellisistä vajaat 300 metriä kaakkoon lahdensuun pohjoisrannan niemekkeellä on kolme asumuspainannetta säännöstellyn Miekojärven veden kuluttamassa harjuniemekkeessä, törmän päällä. Ne ovat kooltaan noin 4,5 x 3,5 x 0,3 m (vallillinen, leveys 1,5 m), 3-mertinen, vallillinen painanne sekä noin 3-metrinen painanne niemen kärjessä osittain veteen sortuneena. Viimeksi mainitun juurelta on on paikallinen opettaja löytänyt kiviesineitä, jotka myös inventoinnin yhteydessä todettiin kivikautisiksi esineiksi. |
| metsakeskus.1000011597 |
976 |
Roukoniemi 1-3 (Miekojärvi) |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
385242.00000000 |
7383698.94300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011597 |
Kohde sijaitsee Ylitornion kirkosta noin 48 kilometriä koilliseen Miekojärven itärannalla. Roukoniemen länsikärjessä olevan poukaman rannalta on tavattu kivikautisen asuinpaikan jälkinä kvartsi-iskoksia. Löydöistä vajaa 100 metriä etelään on kauniilla paikalla niemekkeen kärjessä kivistä koottu röykkiö. Se on kooltaan noin 6,5 x 5 m ja 40-60 cm korkea, suhteellisen tasainen kiviladelma, jonka keskellä on halkaisijaltaan 1 m ja 20 cm syvä kraaterimainen kuoppa, joka lienee myöhempi kaivelu päätellen siitä puuttuneesta (1991) jäkäläkasvustosta, jota oli muualla röykkiössä runsaasti. Kivet ovat suurehkoja, päänkokoisista miehen nostettaviin sakka.
Edellisistä vajaat 300 metriä kaakkoon lahdensuun pohjoisrannan niemekkeellä on kolme asumuspainannetta säännöstellyn Miekojärven veden kuluttamassa harjuniemekkeessä, törmän päällä. Ne ovat kooltaan noin 4,5 x 3,5 x 0,3 m (vallillinen, leveys 1,5 m), 3-mertinen, vallillinen painanne sekä noin 3-metrinen painanne niemen kärjessä osittain veteen sortuneena. Viimeksi mainitun juurelta on on paikallinen opettaja löytänyt kiviesineitä, jotka myös inventoinnin yhteydessä todettiin kivikautisiksi esineiksi. |
| metsakeskus.1000011597 |
976 |
Roukoniemi 1-3 (Miekojärvi) |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
385242.00000000 |
7383698.94300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011597 |
Kohde sijaitsee Ylitornion kirkosta noin 48 kilometriä koilliseen Miekojärven itärannalla. Roukoniemen länsikärjessä olevan poukaman rannalta on tavattu kivikautisen asuinpaikan jälkinä kvartsi-iskoksia. Löydöistä vajaa 100 metriä etelään on kauniilla paikalla niemekkeen kärjessä kivistä koottu röykkiö. Se on kooltaan noin 6,5 x 5 m ja 40-60 cm korkea, suhteellisen tasainen kiviladelma, jonka keskellä on halkaisijaltaan 1 m ja 20 cm syvä kraaterimainen kuoppa, joka lienee myöhempi kaivelu päätellen siitä puuttuneesta (1991) jäkäläkasvustosta, jota oli muualla röykkiössä runsaasti. Kivet ovat suurehkoja, päänkokoisista miehen nostettaviin sakka.
Edellisistä vajaat 300 metriä kaakkoon lahdensuun pohjoisrannan niemekkeellä on kolme asumuspainannetta säännöstellyn Miekojärven veden kuluttamassa harjuniemekkeessä, törmän päällä. Ne ovat kooltaan noin 4,5 x 3,5 x 0,3 m (vallillinen, leveys 1,5 m), 3-mertinen, vallillinen painanne sekä noin 3-metrinen painanne niemen kärjessä osittain veteen sortuneena. Viimeksi mainitun juurelta on on paikallinen opettaja löytänyt kiviesineitä, jotka myös inventoinnin yhteydessä todettiin kivikautisiksi esineiksi. |
| metsakeskus.1000011598 |
976 |
Kultaranta |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
393538.67300000 |
7381167.98200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011598 |
Kohde sijaitsee Ylitornion kirkosta noin 48 kilometriä itäkoilliseen Vähä Meltosjärven luoteisrannalla. Järven rannan paikoin jyrkästi nousevilla terasseilla on maakuoppia ja painanteita noin 100 metrin matkalla. Paikalla on vuonna 2000 tehty pienialainen koekaivaus yhdessä alueen isommista painanteista. Vaikka rakenteen esihistoriallisuus ei yksiselitteisesti käynyt ilmi tutkimuksessa, on todennäköisintä, että ainakin isommat painteet ovat esihistoriallisia, lähinnä kivikautisia. Tutkimuksessa todettiin pari esihistorialliseen asuinpaikkaan viittaavaa kvartsia sekä myöhäisiä löytöjä. Korkeammalla rinteessä sijainneelta perunapellolta tiedetään löydetyn kiviesine, jonka sijainti on tuntematon.
Vuoden 2016 paikalle tehdyssä tarkastuksessa todettiin ainakin 4 asumuspainanteeksi määritettävää painannetta alemmalla terassilla, jotka lienevät aiemman tutkimuksen painanteet 1,4, 5 sekä 11. Näiden kooksi arvioitiin 5x3,5 m, 6x4 m, 6x3,5 m sekä noin 4x4 m.
Asuinpaikka on osa Meltosjärven rikasta kivikautista kokonaisuutta, josta vain osa näyttää olevan tiedossa. Näistä Kultaranta 2 kivikautinen asuinpaikka on tämän asuinpaikan koordinaattipisteestä noin 180 m koilliseen. |
| metsakeskus.1000011599 |
976 |
Haavikko |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
394839.14700000 |
7381365.90100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011599 |
Kohde sijaitsee Ylitornion kirkosta noin 49 kilometriä itäkoilliseen Vähän Meltosjärven koillisrannalla. Haavikon talon pohjoispuolelta on kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä. Myös talon kaakkoispuolelta on löydetty kiviesineitä. |
| metsakeskus.1000011600 |
976 |
Uusi-Salmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
394955.10100000 |
7381289.93400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011600 |
Kohde sijaitsee Ylitornion kirkosta noin 49 kilometriä itäkoilliseen Vähä-Meltosjärven pohjoisrannalla.
Kohteeseen liittyvät löydöt: KM 2270:11, 12443, 13385, 13951, 21352:1-4, 21838:1-12, Meltosjärven Koulu 1 |
| metsakeskus.1000011601 |
976 |
Salmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
394911.12300000 |
7381201.96900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011601 |
Kohde sijaitsee Ylitornion kirkosta noin 49 kilometriä itäkoilliseen Vähä-Meltosjärven pohjoisrannalla. Meltosjärven kyläryhmän itäosassa Iso ja Vähä Meltosjärvien välisen kannaksen itäpäässä on piha- ja viljelysmailla useissa kohdin pesäkkeellisen asuinpaikan (johon kuuluu myös kohde Uusi-Salmi 1000011600) jälkiä ja löytöpaikkoja; muun muassa kaksi kiviesineen löytöpaikkaa Salmen alueen länsipuolella (kunnan sisäisen numerojärjestelmän kohteet 121-122).
Kohteeseen liittyvät löydöt: KM 2270:11, 8326:35, 12443-5, 13385, 13951, 21352:1-4, 21838:1-12, Meltosjärven koulu 1 |
| metsakeskus.1000011602 |
976 |
Malminenät |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27008 |
398319.74000000 |
7385492.25500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011602 |
Kohde sijaitsee Ylitornion kirkosta noin 55 kilometriä itäkoilliseen Ison Vietosen eteläpuolella. Liinankivaaran kaakkoislaidalla, kaakkoon pistävällä kankaalla olevasta erotuspaikasta noin 1,5 kilometriä itäkaakkoon on laajoja malminottokaivantoja. Kyseessä lienevät Kaaraneksen masuunin aikaiset malmiot. |
| metsakeskus.1000011603 |
976 |
Airiselkä |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
411133.00000000 |
7383084.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011603 |
Kohde sijaitsee Ison Airijärven koillispuolella. Airiselän laen eteläpuolella, lounaaseen laskevassa rinteessä metsäteiden risteyksestä noin 500 metriä koilliseen on tasainen kenttä, jonka eteläosassa noin 10 metrin etäisyydellä toisistaan on kaksi nelinurkkaisen rakennuksen pohjaa. Rakennusten ulkomitat ovat 5 x 5 metriä. Seinien kohdalla on hirren levyiset hiekkavallit. Läntisen rakennuksen lounaisnurkassa on suuri kiukaan pohja ja keskellä kuoppa. Itäisessä rakennuksessa on lounaisnurkassa hiekkakohouma, alla lahonnutta puuta.
Rakennusten eteläpuolella on kaksi nelikulmaista, jyrkkäseinäistä kuoppaa. Kentän keskellä kulkee etelä-pohjoissuunnassa 13 metrin pituinen kiviaita. Tasanteen länsireunalla on toinen, hajanaisempi kiviaita.
Vuoden 2011 inventoinnissa paikalla havaittiin kaikkiaan 36 erillistä jäännöstä. Vain yksi rakennuksen pohja oli enää havaittavissa. Rakennus liittynee asutukseen, josta on jäänyt kankaalle erilaisia röykkiöitä, kiviaitoja sekä muita epämääräisempiä maansekaisia kiveyksiä. Rakennuksen seinävalleihin on kehittynyt selvä podsolimaannos, joten se lienee useita satoja vuosia vanha. Myöhempiä vaiheita edustavat useat resentit kaivannot, sekä hyvin säilynyt korsu. Suuri osa tureemmista jäännöksistä liittynevät 1970-luvun sotaharjoituksiin. |
| metsakeskus.1000011604 |
976 |
Tupanokka |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
390903.74800000 |
7374037.83900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011604 |
Kohde sijaitsee Ylitornion kirkosta noin 43 kilometriä itäkoilliseen Jänkkävaaran pohjoislaidalla. Vaaran laitaa kiertävän metsäautotien ja sen koillispuolisen soiden suojelualueen väliin jäävällä suhteellisen tasaisella kankaannokalla on ainakin kolme pyyntikuoppaa. |
| metsakeskus.1000011605 |
976 |
Lempeälänvaara |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
386725.43400000 |
7371235.95300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011605 |
Kohde sijaitsee Ylitornion kirkosta noin 38 kilometriä itäkoilliseen Ison Lohijärven itäpuolella. Lempeälänvaaran laen eteläpuolella, vaaran länteen viettävässä rinteessä on polun eteläpuolella pyyntikuoppia kahdella alueella: idempänä kahdeksan ja lännenpänä kolme kuoppaa. |
| metsakeskus.1000011606 |
976 |
Tievanpää |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
381861.38700000 |
7373121.18500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011606 |
Kohde sijaitsee Ylitornion kirkosta noin 34 kilometriä koilliseen Tengeliöjoen länsirannalla, Miekojärven ja Ison Lohijärven välissä. Joenmutkaan jäävällä niemellä on joitakin maakuoppia. Kohteen pohjoispuolella on laaja Krunnin asuinpaikka (976010002). |
| metsakeskus.1000011607 |
976 |
Karkiainen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
376720.44900000 |
7373398.06500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011607 |
Kohde sijaitsee Ylitornion kirkosta noin 30 kilometriä itäkoilliseen Vähä-Lohijärven luoteisrannalla. Järven luusuan pohjoisrannan kaakkoon pistävällä niemellä olevan Karkiaisen talon pellosta on löydetty useita asuinpaikkaan viittaavia kiviesineiden katkelmia. |
| metsakeskus.1000011608 |
976 |
Himovaara |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
353978.58600000 |
7374250.66100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011608 |
Kohde sijaitsee Ylitornion kirkosta noin 16 kilometriä pohjoiskoilliseen, Ison Himovaaran länsirinteessä. Kokkolaesta noin 500 metriä lounaaseen olevan matalamman laen luoteiskulman luonnonkivikoissa on ainakin kahdeksan halkaisijaltaan 1,5-5 metriä olevaa rakkakuoppaa tai muuta rakennetta.
Vuoden 1979 inventointikertomuksessa kohdetta kuvataan jatulinkuoppina, jotka ovat olleet tiedossa ikimuistoisista ajoista. Kolme suurinta kuopparakennetta sijaitsee vierekkäin rakka-alueen länsireunalla. Kuoppien sijainti ja rakenne lienee antanut aiheen vanhalle perimätiedolle, jonka mukaan rakenteet liittyisivät sodankäyntiin tai puolustustukseen. |
| metsakeskus.1000011608 |
976 |
Himovaara |
10002 |
12004 |
13052 |
11004 |
27000 |
353978.58600000 |
7374250.66100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011608 |
Kohde sijaitsee Ylitornion kirkosta noin 16 kilometriä pohjoiskoilliseen, Ison Himovaaran länsirinteessä. Kokkolaesta noin 500 metriä lounaaseen olevan matalamman laen luoteiskulman luonnonkivikoissa on ainakin kahdeksan halkaisijaltaan 1,5-5 metriä olevaa rakkakuoppaa tai muuta rakennetta.
Vuoden 1979 inventointikertomuksessa kohdetta kuvataan jatulinkuoppina, jotka ovat olleet tiedossa ikimuistoisista ajoista. Kolme suurinta kuopparakennetta sijaitsee vierekkäin rakka-alueen länsireunalla. Kuoppien sijainti ja rakenne lienee antanut aiheen vanhalle perimätiedolle, jonka mukaan rakenteet liittyisivät sodankäyntiin tai puolustustukseen. |
| metsakeskus.1000011609 |
976 |
Merivaara |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
379267.43900000 |
7368091.19900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011609 |
Kohde sijaitsee Ylitornion kirkosta noin 30 kilometriä itäkoilliseen Merijärven kaakkoispuolella. Merivaaran laen lounaispuolella on rinteen yläosassa rautamalminottopaikka. Kyse lienee Kaaraneksen masuunin aikaisesta malmiosta. |
| metsakeskus.1000011610 |
976 |
Kuijasvaara |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
383836.61700000 |
7364018.84500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011610 |
Kohde sijaitsee Ylitornion kirkosta noin 33 kilometriä itään Ison Lohijärven eteläpuolella. Kuijasvaaran läntisimmän laen luonnonkivikon länsilaidalla on kahdeksan kivikkokuoppaa. Tästä noin 260 metriä eteläkaakkoon on kvartsilouhos. Koiviston talosta johtavan polun varrella on mänty, merkkipetäjä, jossa vuosiluku 1747. Vaarasta kerrotaan löydetyn rautamiekan. |
| metsakeskus.1000011610 |
976 |
Kuijasvaara |
10002 |
12012 |
13124 |
11002 |
27000 |
383836.61700000 |
7364018.84500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011610 |
Kohde sijaitsee Ylitornion kirkosta noin 33 kilometriä itään Ison Lohijärven eteläpuolella. Kuijasvaaran läntisimmän laen luonnonkivikon länsilaidalla on kahdeksan kivikkokuoppaa. Tästä noin 260 metriä eteläkaakkoon on kvartsilouhos. Koiviston talosta johtavan polun varrella on mänty, merkkipetäjä, jossa vuosiluku 1747. Vaarasta kerrotaan löydetyn rautamiekan. |
| metsakeskus.1000011611 |
976 |
Ainiovaara |
10002 |
12012 |
13124 |
11002 |
27000 |
352592.17900000 |
7359121.73300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011611 |
Kohde sijaitsee Ylitornion kirkosta noin 2 kilometriä itäkoilliseen Ainionvaaran lounaisrinteen yläosassa. Vaaran luoteiskärjessä olevalle näköalapaikalle vievän polun varrella on kaksi mahdollista kvartsilouhoskohtaa: eteläisempi polulla noin 50 metriä Karemajoilta pohjoiseen ja pohjoisempi tästä noin 60 metrin päässä polun länsipuolella. Vaaran itärinteellä kerrottu olleen lappalaisasutusta. |
| metsakeskus.1000011612 |
976 |
Palovaara |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
352037.40600000 |
7356746.69200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011612 |
Kohde sijaitsee Ylitornion kirkosta noin 2,5 kilometriä kaakkoon Palovaaran laella. Ampuradan eteläpuolella, antennimastosta noin 150 metriä kaakkoon on lakikallion reunalla olevassa kivikossa ainakin yksi rakkakuoppa ja yksi kehämäinen kiveys. Mastosta noin 250 metriä luoteeseen olevassa kivikossa on kuoppa. Tämän kuopan koordinaatit ovat p: 7360110, i: 3352023, z: 139 metriä merenpinnan yläpuolella. Ilmoitettu koordinaattipiste on kuitenkin noin 270 m mastosta kaakkoon.
Tarkastuksessa syksyllä 2008 havaittiin noin 400 m mastosta kaakkoon laen eteläpäässä kehämäinen kiveys, mitoiltaan noin 2,5 - 3 x 1,5 m (erilliskohde 1). Noin 50 m sen itäpuolella havaittiin pienialainen rakkakuoppa, joka voi olla varsin myöhäinenkin. Selkeä soikea rakkakuoppa havaittiin laen lounaisreunassa, noin 250 m kivikehästä luoteeseen kohti mastoa, johon on noin 130 m. Se on kooltaan noin 5 x 4 m ja matalahko (erilliskohde 2) ja voi tarkoittaa aiemmin ilmoitettua kohdetta.
Edellisten välillä, mastosta runsas 300 m kaakkoon, on vuonna 2008 ilmoitetun kivilouhoksen paikka lounaisrinteessä, mäenlaen kalliopaljastuman alareunassa (gps-koordinaatti p=7359756; i=3352149). Noin 7 x 15 m alalla on runsaasti ilmeisesti sekä hakattua että rapautunutta teräväsärmäistä kiviaineista, lähinnä kvartsiittia, pääasiassa pieninä kappaleina. Kiviaines ei kuitenkaan vaikuta soveliaalta ajatellen sen käyttämistä esineiden valmistukseen. Artefakteja tai kallioperän kvartsijuonteita alueella ei havaittu. Muualla maston eteläpuoleisen lakialueen tarkastuksessa ei havaittu samantapaisia kivimuodostelmia, vaikka alueella sekä etelämpänä että pohjoisempana on rakkakivikoita. |
| metsakeskus.1000011613 |
976 |
Reväsvaara Laki-Autto |
10002 |
12016 |
13182 |
11002 |
27000 |
355367.00000000 |
7356335.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011613 |
Laki-Auton kohde sijaitsee Reväsvaaran lakialueella, noin 320-380 m huipusta etelään, noin 10-50 m laelle vievän polku-uran länsipuolella. Lauri Pääkkösen v. 1900 tarkastuksessa todettiin lakirinteen etelään laskevassa, suojaisessa, lähes tasaisessa maastokohdassa useita aitamaisia sekä pyöreähköjä kiviraunioita osin kasvillisuuden peitossa. Tarkastuksesta on kartta. Rakenteen pituussuunta on lähes etelä-pohjoinen. Kiviraunioiden halkaisijaksi todettiin 1-3 m ja aitojen pituudeksi osin toistakymmentä metriä. Rakenteiden kivien koko vaihtelee suuresti, mutta enimmäkseen ne ovat päänkokoisia. Vaaratarhoja todettiin ainakin yhdeksän ja niihin liittyi muutamia kiviraunioita. Niiden tulkittiin olevan kahdessa osassa alueella, jonka pituudeksi laskettiin 62 m. Näiden välillä arvioitiin olevan myöhemmän asumuksen jäännökset.
Sittemmin aluetta on tarkastettu mm. 1919, 1975 ja 1991. 1991 kohde arvioitiin tarkastuksessa noin 100 x 300 m laajuiseksi, mutta tarkemmat tiedot tästä selvityksestä puuttuvat.
Perimätiedon mukaan kyse olisi 1700-luvun vihojen aikaisista alkkulalaisten pakopaikasta, missä olisi sijainnut piilopirttejä (Pääkkönen, 1900 ja Tamelander 1919). Rakenteiden selityksenä on pidetty myös uhripaikkaa tai lappalaisten kirkkoa (Pääkkönen ja V. Kataja 1919). Todennäköisin selitys on kuitenkin Tornionjokilaaksossa melko yleinen "vaaratalha", siemenviljapelto, kuten P. Koivunen on todennut 1975. Se ajoittunee vähintään 1800-luvulle, todennäköisesti varhemmaksi. Kivirakenteissa todettiin 1991 karttajäkäliä, joiden kokoa voitaneen käyttää rakenteiden ajoitukseen. Sammalen alla todettiin nokimaakerros, hiekka- ja sorakerroksen päällä. Alueen kasvillisuus kuten vadelma ja heinät kertoo osaltaan ihmisen toiminnasta vaaralla.
Kohde on arvioitu edustavaksi länsipohjalaisten vaaratarhojen edustajaksi. Laki-Auton kohde on epätarkkojen paikkatietojen takia ollut muinaisjäännösrekisterissä sijoitettuna soistuneelle alueelle, eikä sitä enää pystytty paikantamaan suunnitellun tuulivoimapuiston inventoinnissa 2014.
Vuoden 2015 syksyn tarkastuksessa kohde löytyi edellisestä sijainnista 300 m länsiluoteeseen, kuvauksen alussa esitetyltä alueelta, joka on vahvasti sammaloitunut mutta ilmeisen rikkumaton ja muinoin kivistä raivattu. Kolme kiviröykkiötä erottui selvempinä, joiden lisäksi todettiin kivirivien osia sekä kuopparakenne alueen eteläosassa. Kohteen laajuus on ainakin noin 70x35 m, mutta laajuuden ja yksityiskohtien hahmottaminen edellyttää kartoitusta, mahdollisesti laserskannausta tai arkeologista kaivausta. Kuten ilmeisesti jo 1991, myös 2015 todettiin useita vielä v. 1900 kasvaneiden ½-metristen puiden kantoja kymmenien vuosien takaisista hakkuiden jäljiltä. Vuoden 2021 tarkastuksessa kiviröykkiöt ja kuopparakenne paikannettiin gps:llä (ks. alakohteet).
Reväsvaaran itälaidalla on lisäksi useita kesäkenttiä, lähimpänä ilmeisesti Armasssaaren Juhontalon kenttä ja 600 m etelälounaaseen on 1991 havaittu kvartsilouhoksen merkkejä (Reväsvaara 2). |
| metsakeskus.1000011613 |
976 |
Reväsvaara Laki-Autto |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
355367.00000000 |
7356335.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011613 |
Laki-Auton kohde sijaitsee Reväsvaaran lakialueella, noin 320-380 m huipusta etelään, noin 10-50 m laelle vievän polku-uran länsipuolella. Lauri Pääkkösen v. 1900 tarkastuksessa todettiin lakirinteen etelään laskevassa, suojaisessa, lähes tasaisessa maastokohdassa useita aitamaisia sekä pyöreähköjä kiviraunioita osin kasvillisuuden peitossa. Tarkastuksesta on kartta. Rakenteen pituussuunta on lähes etelä-pohjoinen. Kiviraunioiden halkaisijaksi todettiin 1-3 m ja aitojen pituudeksi osin toistakymmentä metriä. Rakenteiden kivien koko vaihtelee suuresti, mutta enimmäkseen ne ovat päänkokoisia. Vaaratarhoja todettiin ainakin yhdeksän ja niihin liittyi muutamia kiviraunioita. Niiden tulkittiin olevan kahdessa osassa alueella, jonka pituudeksi laskettiin 62 m. Näiden välillä arvioitiin olevan myöhemmän asumuksen jäännökset.
Sittemmin aluetta on tarkastettu mm. 1919, 1975 ja 1991. 1991 kohde arvioitiin tarkastuksessa noin 100 x 300 m laajuiseksi, mutta tarkemmat tiedot tästä selvityksestä puuttuvat.
Perimätiedon mukaan kyse olisi 1700-luvun vihojen aikaisista alkkulalaisten pakopaikasta, missä olisi sijainnut piilopirttejä (Pääkkönen, 1900 ja Tamelander 1919). Rakenteiden selityksenä on pidetty myös uhripaikkaa tai lappalaisten kirkkoa (Pääkkönen ja V. Kataja 1919). Todennäköisin selitys on kuitenkin Tornionjokilaaksossa melko yleinen "vaaratalha", siemenviljapelto, kuten P. Koivunen on todennut 1975. Se ajoittunee vähintään 1800-luvulle, todennäköisesti varhemmaksi. Kivirakenteissa todettiin 1991 karttajäkäliä, joiden kokoa voitaneen käyttää rakenteiden ajoitukseen. Sammalen alla todettiin nokimaakerros, hiekka- ja sorakerroksen päällä. Alueen kasvillisuus kuten vadelma ja heinät kertoo osaltaan ihmisen toiminnasta vaaralla.
Kohde on arvioitu edustavaksi länsipohjalaisten vaaratarhojen edustajaksi. Laki-Auton kohde on epätarkkojen paikkatietojen takia ollut muinaisjäännösrekisterissä sijoitettuna soistuneelle alueelle, eikä sitä enää pystytty paikantamaan suunnitellun tuulivoimapuiston inventoinnissa 2014.
Vuoden 2015 syksyn tarkastuksessa kohde löytyi edellisestä sijainnista 300 m länsiluoteeseen, kuvauksen alussa esitetyltä alueelta, joka on vahvasti sammaloitunut mutta ilmeisen rikkumaton ja muinoin kivistä raivattu. Kolme kiviröykkiötä erottui selvempinä, joiden lisäksi todettiin kivirivien osia sekä kuopparakenne alueen eteläosassa. Kohteen laajuus on ainakin noin 70x35 m, mutta laajuuden ja yksityiskohtien hahmottaminen edellyttää kartoitusta, mahdollisesti laserskannausta tai arkeologista kaivausta. Kuten ilmeisesti jo 1991, myös 2015 todettiin useita vielä v. 1900 kasvaneiden ½-metristen puiden kantoja kymmenien vuosien takaisista hakkuiden jäljiltä. Vuoden 2021 tarkastuksessa kiviröykkiöt ja kuopparakenne paikannettiin gps:llä (ks. alakohteet).
Reväsvaaran itälaidalla on lisäksi useita kesäkenttiä, lähimpänä ilmeisesti Armasssaaren Juhontalon kenttä ja 600 m etelälounaaseen on 1991 havaittu kvartsilouhoksen merkkejä (Reväsvaara 2). |
| metsakeskus.1000011613 |
976 |
Reväsvaara Laki-Autto |
10002 |
12004 |
13045 |
11002 |
27000 |
355367.00000000 |
7356335.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011613 |
Laki-Auton kohde sijaitsee Reväsvaaran lakialueella, noin 320-380 m huipusta etelään, noin 10-50 m laelle vievän polku-uran länsipuolella. Lauri Pääkkösen v. 1900 tarkastuksessa todettiin lakirinteen etelään laskevassa, suojaisessa, lähes tasaisessa maastokohdassa useita aitamaisia sekä pyöreähköjä kiviraunioita osin kasvillisuuden peitossa. Tarkastuksesta on kartta. Rakenteen pituussuunta on lähes etelä-pohjoinen. Kiviraunioiden halkaisijaksi todettiin 1-3 m ja aitojen pituudeksi osin toistakymmentä metriä. Rakenteiden kivien koko vaihtelee suuresti, mutta enimmäkseen ne ovat päänkokoisia. Vaaratarhoja todettiin ainakin yhdeksän ja niihin liittyi muutamia kiviraunioita. Niiden tulkittiin olevan kahdessa osassa alueella, jonka pituudeksi laskettiin 62 m. Näiden välillä arvioitiin olevan myöhemmän asumuksen jäännökset.
Sittemmin aluetta on tarkastettu mm. 1919, 1975 ja 1991. 1991 kohde arvioitiin tarkastuksessa noin 100 x 300 m laajuiseksi, mutta tarkemmat tiedot tästä selvityksestä puuttuvat.
Perimätiedon mukaan kyse olisi 1700-luvun vihojen aikaisista alkkulalaisten pakopaikasta, missä olisi sijainnut piilopirttejä (Pääkkönen, 1900 ja Tamelander 1919). Rakenteiden selityksenä on pidetty myös uhripaikkaa tai lappalaisten kirkkoa (Pääkkönen ja V. Kataja 1919). Todennäköisin selitys on kuitenkin Tornionjokilaaksossa melko yleinen "vaaratalha", siemenviljapelto, kuten P. Koivunen on todennut 1975. Se ajoittunee vähintään 1800-luvulle, todennäköisesti varhemmaksi. Kivirakenteissa todettiin 1991 karttajäkäliä, joiden kokoa voitaneen käyttää rakenteiden ajoitukseen. Sammalen alla todettiin nokimaakerros, hiekka- ja sorakerroksen päällä. Alueen kasvillisuus kuten vadelma ja heinät kertoo osaltaan ihmisen toiminnasta vaaralla.
Kohde on arvioitu edustavaksi länsipohjalaisten vaaratarhojen edustajaksi. Laki-Auton kohde on epätarkkojen paikkatietojen takia ollut muinaisjäännösrekisterissä sijoitettuna soistuneelle alueelle, eikä sitä enää pystytty paikantamaan suunnitellun tuulivoimapuiston inventoinnissa 2014.
Vuoden 2015 syksyn tarkastuksessa kohde löytyi edellisestä sijainnista 300 m länsiluoteeseen, kuvauksen alussa esitetyltä alueelta, joka on vahvasti sammaloitunut mutta ilmeisen rikkumaton ja muinoin kivistä raivattu. Kolme kiviröykkiötä erottui selvempinä, joiden lisäksi todettiin kivirivien osia sekä kuopparakenne alueen eteläosassa. Kohteen laajuus on ainakin noin 70x35 m, mutta laajuuden ja yksityiskohtien hahmottaminen edellyttää kartoitusta, mahdollisesti laserskannausta tai arkeologista kaivausta. Kuten ilmeisesti jo 1991, myös 2015 todettiin useita vielä v. 1900 kasvaneiden ½-metristen puiden kantoja kymmenien vuosien takaisista hakkuiden jäljiltä. Vuoden 2021 tarkastuksessa kiviröykkiöt ja kuopparakenne paikannettiin gps:llä (ks. alakohteet).
Reväsvaaran itälaidalla on lisäksi useita kesäkenttiä, lähimpänä ilmeisesti Armasssaaren Juhontalon kenttä ja 600 m etelälounaaseen on 1991 havaittu kvartsilouhoksen merkkejä (Reväsvaara 2). |
| metsakeskus.1000011613 |
976 |
Reväsvaara Laki-Autto |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
355367.00000000 |
7356335.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011613 |
Laki-Auton kohde sijaitsee Reväsvaaran lakialueella, noin 320-380 m huipusta etelään, noin 10-50 m laelle vievän polku-uran länsipuolella. Lauri Pääkkösen v. 1900 tarkastuksessa todettiin lakirinteen etelään laskevassa, suojaisessa, lähes tasaisessa maastokohdassa useita aitamaisia sekä pyöreähköjä kiviraunioita osin kasvillisuuden peitossa. Tarkastuksesta on kartta. Rakenteen pituussuunta on lähes etelä-pohjoinen. Kiviraunioiden halkaisijaksi todettiin 1-3 m ja aitojen pituudeksi osin toistakymmentä metriä. Rakenteiden kivien koko vaihtelee suuresti, mutta enimmäkseen ne ovat päänkokoisia. Vaaratarhoja todettiin ainakin yhdeksän ja niihin liittyi muutamia kiviraunioita. Niiden tulkittiin olevan kahdessa osassa alueella, jonka pituudeksi laskettiin 62 m. Näiden välillä arvioitiin olevan myöhemmän asumuksen jäännökset.
Sittemmin aluetta on tarkastettu mm. 1919, 1975 ja 1991. 1991 kohde arvioitiin tarkastuksessa noin 100 x 300 m laajuiseksi, mutta tarkemmat tiedot tästä selvityksestä puuttuvat.
Perimätiedon mukaan kyse olisi 1700-luvun vihojen aikaisista alkkulalaisten pakopaikasta, missä olisi sijainnut piilopirttejä (Pääkkönen, 1900 ja Tamelander 1919). Rakenteiden selityksenä on pidetty myös uhripaikkaa tai lappalaisten kirkkoa (Pääkkönen ja V. Kataja 1919). Todennäköisin selitys on kuitenkin Tornionjokilaaksossa melko yleinen "vaaratalha", siemenviljapelto, kuten P. Koivunen on todennut 1975. Se ajoittunee vähintään 1800-luvulle, todennäköisesti varhemmaksi. Kivirakenteissa todettiin 1991 karttajäkäliä, joiden kokoa voitaneen käyttää rakenteiden ajoitukseen. Sammalen alla todettiin nokimaakerros, hiekka- ja sorakerroksen päällä. Alueen kasvillisuus kuten vadelma ja heinät kertoo osaltaan ihmisen toiminnasta vaaralla.
Kohde on arvioitu edustavaksi länsipohjalaisten vaaratarhojen edustajaksi. Laki-Auton kohde on epätarkkojen paikkatietojen takia ollut muinaisjäännösrekisterissä sijoitettuna soistuneelle alueelle, eikä sitä enää pystytty paikantamaan suunnitellun tuulivoimapuiston inventoinnissa 2014.
Vuoden 2015 syksyn tarkastuksessa kohde löytyi edellisestä sijainnista 300 m länsiluoteeseen, kuvauksen alussa esitetyltä alueelta, joka on vahvasti sammaloitunut mutta ilmeisen rikkumaton ja muinoin kivistä raivattu. Kolme kiviröykkiötä erottui selvempinä, joiden lisäksi todettiin kivirivien osia sekä kuopparakenne alueen eteläosassa. Kohteen laajuus on ainakin noin 70x35 m, mutta laajuuden ja yksityiskohtien hahmottaminen edellyttää kartoitusta, mahdollisesti laserskannausta tai arkeologista kaivausta. Kuten ilmeisesti jo 1991, myös 2015 todettiin useita vielä v. 1900 kasvaneiden ½-metristen puiden kantoja kymmenien vuosien takaisista hakkuiden jäljiltä. Vuoden 2021 tarkastuksessa kiviröykkiöt ja kuopparakenne paikannettiin gps:llä (ks. alakohteet).
Reväsvaaran itälaidalla on lisäksi useita kesäkenttiä, lähimpänä ilmeisesti Armasssaaren Juhontalon kenttä ja 600 m etelälounaaseen on 1991 havaittu kvartsilouhoksen merkkejä (Reväsvaara 2). |
| metsakeskus.1000011613 |
976 |
Reväsvaara Laki-Autto |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
355367.00000000 |
7356335.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011613 |
Laki-Auton kohde sijaitsee Reväsvaaran lakialueella, noin 320-380 m huipusta etelään, noin 10-50 m laelle vievän polku-uran länsipuolella. Lauri Pääkkösen v. 1900 tarkastuksessa todettiin lakirinteen etelään laskevassa, suojaisessa, lähes tasaisessa maastokohdassa useita aitamaisia sekä pyöreähköjä kiviraunioita osin kasvillisuuden peitossa. Tarkastuksesta on kartta. Rakenteen pituussuunta on lähes etelä-pohjoinen. Kiviraunioiden halkaisijaksi todettiin 1-3 m ja aitojen pituudeksi osin toistakymmentä metriä. Rakenteiden kivien koko vaihtelee suuresti, mutta enimmäkseen ne ovat päänkokoisia. Vaaratarhoja todettiin ainakin yhdeksän ja niihin liittyi muutamia kiviraunioita. Niiden tulkittiin olevan kahdessa osassa alueella, jonka pituudeksi laskettiin 62 m. Näiden välillä arvioitiin olevan myöhemmän asumuksen jäännökset.
Sittemmin aluetta on tarkastettu mm. 1919, 1975 ja 1991. 1991 kohde arvioitiin tarkastuksessa noin 100 x 300 m laajuiseksi, mutta tarkemmat tiedot tästä selvityksestä puuttuvat.
Perimätiedon mukaan kyse olisi 1700-luvun vihojen aikaisista alkkulalaisten pakopaikasta, missä olisi sijainnut piilopirttejä (Pääkkönen, 1900 ja Tamelander 1919). Rakenteiden selityksenä on pidetty myös uhripaikkaa tai lappalaisten kirkkoa (Pääkkönen ja V. Kataja 1919). Todennäköisin selitys on kuitenkin Tornionjokilaaksossa melko yleinen "vaaratalha", siemenviljapelto, kuten P. Koivunen on todennut 1975. Se ajoittunee vähintään 1800-luvulle, todennäköisesti varhemmaksi. Kivirakenteissa todettiin 1991 karttajäkäliä, joiden kokoa voitaneen käyttää rakenteiden ajoitukseen. Sammalen alla todettiin nokimaakerros, hiekka- ja sorakerroksen päällä. Alueen kasvillisuus kuten vadelma ja heinät kertoo osaltaan ihmisen toiminnasta vaaralla.
Kohde on arvioitu edustavaksi länsipohjalaisten vaaratarhojen edustajaksi. Laki-Auton kohde on epätarkkojen paikkatietojen takia ollut muinaisjäännösrekisterissä sijoitettuna soistuneelle alueelle, eikä sitä enää pystytty paikantamaan suunnitellun tuulivoimapuiston inventoinnissa 2014.
Vuoden 2015 syksyn tarkastuksessa kohde löytyi edellisestä sijainnista 300 m länsiluoteeseen, kuvauksen alussa esitetyltä alueelta, joka on vahvasti sammaloitunut mutta ilmeisen rikkumaton ja muinoin kivistä raivattu. Kolme kiviröykkiötä erottui selvempinä, joiden lisäksi todettiin kivirivien osia sekä kuopparakenne alueen eteläosassa. Kohteen laajuus on ainakin noin 70x35 m, mutta laajuuden ja yksityiskohtien hahmottaminen edellyttää kartoitusta, mahdollisesti laserskannausta tai arkeologista kaivausta. Kuten ilmeisesti jo 1991, myös 2015 todettiin useita vielä v. 1900 kasvaneiden ½-metristen puiden kantoja kymmenien vuosien takaisista hakkuiden jäljiltä. Vuoden 2021 tarkastuksessa kiviröykkiöt ja kuopparakenne paikannettiin gps:llä (ks. alakohteet).
Reväsvaaran itälaidalla on lisäksi useita kesäkenttiä, lähimpänä ilmeisesti Armasssaaren Juhontalon kenttä ja 600 m etelälounaaseen on 1991 havaittu kvartsilouhoksen merkkejä (Reväsvaara 2). |
| metsakeskus.1000011613 |
976 |
Reväsvaara Laki-Autto |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
355367.00000000 |
7356335.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011613 |
Laki-Auton kohde sijaitsee Reväsvaaran lakialueella, noin 320-380 m huipusta etelään, noin 10-50 m laelle vievän polku-uran länsipuolella. Lauri Pääkkösen v. 1900 tarkastuksessa todettiin lakirinteen etelään laskevassa, suojaisessa, lähes tasaisessa maastokohdassa useita aitamaisia sekä pyöreähköjä kiviraunioita osin kasvillisuuden peitossa. Tarkastuksesta on kartta. Rakenteen pituussuunta on lähes etelä-pohjoinen. Kiviraunioiden halkaisijaksi todettiin 1-3 m ja aitojen pituudeksi osin toistakymmentä metriä. Rakenteiden kivien koko vaihtelee suuresti, mutta enimmäkseen ne ovat päänkokoisia. Vaaratarhoja todettiin ainakin yhdeksän ja niihin liittyi muutamia kiviraunioita. Niiden tulkittiin olevan kahdessa osassa alueella, jonka pituudeksi laskettiin 62 m. Näiden välillä arvioitiin olevan myöhemmän asumuksen jäännökset.
Sittemmin aluetta on tarkastettu mm. 1919, 1975 ja 1991. 1991 kohde arvioitiin tarkastuksessa noin 100 x 300 m laajuiseksi, mutta tarkemmat tiedot tästä selvityksestä puuttuvat.
Perimätiedon mukaan kyse olisi 1700-luvun vihojen aikaisista alkkulalaisten pakopaikasta, missä olisi sijainnut piilopirttejä (Pääkkönen, 1900 ja Tamelander 1919). Rakenteiden selityksenä on pidetty myös uhripaikkaa tai lappalaisten kirkkoa (Pääkkönen ja V. Kataja 1919). Todennäköisin selitys on kuitenkin Tornionjokilaaksossa melko yleinen "vaaratalha", siemenviljapelto, kuten P. Koivunen on todennut 1975. Se ajoittunee vähintään 1800-luvulle, todennäköisesti varhemmaksi. Kivirakenteissa todettiin 1991 karttajäkäliä, joiden kokoa voitaneen käyttää rakenteiden ajoitukseen. Sammalen alla todettiin nokimaakerros, hiekka- ja sorakerroksen päällä. Alueen kasvillisuus kuten vadelma ja heinät kertoo osaltaan ihmisen toiminnasta vaaralla.
Kohde on arvioitu edustavaksi länsipohjalaisten vaaratarhojen edustajaksi. Laki-Auton kohde on epätarkkojen paikkatietojen takia ollut muinaisjäännösrekisterissä sijoitettuna soistuneelle alueelle, eikä sitä enää pystytty paikantamaan suunnitellun tuulivoimapuiston inventoinnissa 2014.
Vuoden 2015 syksyn tarkastuksessa kohde löytyi edellisestä sijainnista 300 m länsiluoteeseen, kuvauksen alussa esitetyltä alueelta, joka on vahvasti sammaloitunut mutta ilmeisen rikkumaton ja muinoin kivistä raivattu. Kolme kiviröykkiötä erottui selvempinä, joiden lisäksi todettiin kivirivien osia sekä kuopparakenne alueen eteläosassa. Kohteen laajuus on ainakin noin 70x35 m, mutta laajuuden ja yksityiskohtien hahmottaminen edellyttää kartoitusta, mahdollisesti laserskannausta tai arkeologista kaivausta. Kuten ilmeisesti jo 1991, myös 2015 todettiin useita vielä v. 1900 kasvaneiden ½-metristen puiden kantoja kymmenien vuosien takaisista hakkuiden jäljiltä. Vuoden 2021 tarkastuksessa kiviröykkiöt ja kuopparakenne paikannettiin gps:llä (ks. alakohteet).
Reväsvaaran itälaidalla on lisäksi useita kesäkenttiä, lähimpänä ilmeisesti Armasssaaren Juhontalon kenttä ja 600 m etelälounaaseen on 1991 havaittu kvartsilouhoksen merkkejä (Reväsvaara 2). |
| metsakeskus.1000011613 |
976 |
Reväsvaara Laki-Autto |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
355367.00000000 |
7356335.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011613 |
Laki-Auton kohde sijaitsee Reväsvaaran lakialueella, noin 320-380 m huipusta etelään, noin 10-50 m laelle vievän polku-uran länsipuolella. Lauri Pääkkösen v. 1900 tarkastuksessa todettiin lakirinteen etelään laskevassa, suojaisessa, lähes tasaisessa maastokohdassa useita aitamaisia sekä pyöreähköjä kiviraunioita osin kasvillisuuden peitossa. Tarkastuksesta on kartta. Rakenteen pituussuunta on lähes etelä-pohjoinen. Kiviraunioiden halkaisijaksi todettiin 1-3 m ja aitojen pituudeksi osin toistakymmentä metriä. Rakenteiden kivien koko vaihtelee suuresti, mutta enimmäkseen ne ovat päänkokoisia. Vaaratarhoja todettiin ainakin yhdeksän ja niihin liittyi muutamia kiviraunioita. Niiden tulkittiin olevan kahdessa osassa alueella, jonka pituudeksi laskettiin 62 m. Näiden välillä arvioitiin olevan myöhemmän asumuksen jäännökset.
Sittemmin aluetta on tarkastettu mm. 1919, 1975 ja 1991. 1991 kohde arvioitiin tarkastuksessa noin 100 x 300 m laajuiseksi, mutta tarkemmat tiedot tästä selvityksestä puuttuvat.
Perimätiedon mukaan kyse olisi 1700-luvun vihojen aikaisista alkkulalaisten pakopaikasta, missä olisi sijainnut piilopirttejä (Pääkkönen, 1900 ja Tamelander 1919). Rakenteiden selityksenä on pidetty myös uhripaikkaa tai lappalaisten kirkkoa (Pääkkönen ja V. Kataja 1919). Todennäköisin selitys on kuitenkin Tornionjokilaaksossa melko yleinen "vaaratalha", siemenviljapelto, kuten P. Koivunen on todennut 1975. Se ajoittunee vähintään 1800-luvulle, todennäköisesti varhemmaksi. Kivirakenteissa todettiin 1991 karttajäkäliä, joiden kokoa voitaneen käyttää rakenteiden ajoitukseen. Sammalen alla todettiin nokimaakerros, hiekka- ja sorakerroksen päällä. Alueen kasvillisuus kuten vadelma ja heinät kertoo osaltaan ihmisen toiminnasta vaaralla.
Kohde on arvioitu edustavaksi länsipohjalaisten vaaratarhojen edustajaksi. Laki-Auton kohde on epätarkkojen paikkatietojen takia ollut muinaisjäännösrekisterissä sijoitettuna soistuneelle alueelle, eikä sitä enää pystytty paikantamaan suunnitellun tuulivoimapuiston inventoinnissa 2014.
Vuoden 2015 syksyn tarkastuksessa kohde löytyi edellisestä sijainnista 300 m länsiluoteeseen, kuvauksen alussa esitetyltä alueelta, joka on vahvasti sammaloitunut mutta ilmeisen rikkumaton ja muinoin kivistä raivattu. Kolme kiviröykkiötä erottui selvempinä, joiden lisäksi todettiin kivirivien osia sekä kuopparakenne alueen eteläosassa. Kohteen laajuus on ainakin noin 70x35 m, mutta laajuuden ja yksityiskohtien hahmottaminen edellyttää kartoitusta, mahdollisesti laserskannausta tai arkeologista kaivausta. Kuten ilmeisesti jo 1991, myös 2015 todettiin useita vielä v. 1900 kasvaneiden ½-metristen puiden kantoja kymmenien vuosien takaisista hakkuiden jäljiltä. Vuoden 2021 tarkastuksessa kiviröykkiöt ja kuopparakenne paikannettiin gps:llä (ks. alakohteet).
Reväsvaaran itälaidalla on lisäksi useita kesäkenttiä, lähimpänä ilmeisesti Armasssaaren Juhontalon kenttä ja 600 m etelälounaaseen on 1991 havaittu kvartsilouhoksen merkkejä (Reväsvaara 2). |
| metsakeskus.1000011613 |
976 |
Reväsvaara Laki-Autto |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
355367.00000000 |
7356335.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011613 |
Laki-Auton kohde sijaitsee Reväsvaaran lakialueella, noin 320-380 m huipusta etelään, noin 10-50 m laelle vievän polku-uran länsipuolella. Lauri Pääkkösen v. 1900 tarkastuksessa todettiin lakirinteen etelään laskevassa, suojaisessa, lähes tasaisessa maastokohdassa useita aitamaisia sekä pyöreähköjä kiviraunioita osin kasvillisuuden peitossa. Tarkastuksesta on kartta. Rakenteen pituussuunta on lähes etelä-pohjoinen. Kiviraunioiden halkaisijaksi todettiin 1-3 m ja aitojen pituudeksi osin toistakymmentä metriä. Rakenteiden kivien koko vaihtelee suuresti, mutta enimmäkseen ne ovat päänkokoisia. Vaaratarhoja todettiin ainakin yhdeksän ja niihin liittyi muutamia kiviraunioita. Niiden tulkittiin olevan kahdessa osassa alueella, jonka pituudeksi laskettiin 62 m. Näiden välillä arvioitiin olevan myöhemmän asumuksen jäännökset.
Sittemmin aluetta on tarkastettu mm. 1919, 1975 ja 1991. 1991 kohde arvioitiin tarkastuksessa noin 100 x 300 m laajuiseksi, mutta tarkemmat tiedot tästä selvityksestä puuttuvat.
Perimätiedon mukaan kyse olisi 1700-luvun vihojen aikaisista alkkulalaisten pakopaikasta, missä olisi sijainnut piilopirttejä (Pääkkönen, 1900 ja Tamelander 1919). Rakenteiden selityksenä on pidetty myös uhripaikkaa tai lappalaisten kirkkoa (Pääkkönen ja V. Kataja 1919). Todennäköisin selitys on kuitenkin Tornionjokilaaksossa melko yleinen "vaaratalha", siemenviljapelto, kuten P. Koivunen on todennut 1975. Se ajoittunee vähintään 1800-luvulle, todennäköisesti varhemmaksi. Kivirakenteissa todettiin 1991 karttajäkäliä, joiden kokoa voitaneen käyttää rakenteiden ajoitukseen. Sammalen alla todettiin nokimaakerros, hiekka- ja sorakerroksen päällä. Alueen kasvillisuus kuten vadelma ja heinät kertoo osaltaan ihmisen toiminnasta vaaralla.
Kohde on arvioitu edustavaksi länsipohjalaisten vaaratarhojen edustajaksi. Laki-Auton kohde on epätarkkojen paikkatietojen takia ollut muinaisjäännösrekisterissä sijoitettuna soistuneelle alueelle, eikä sitä enää pystytty paikantamaan suunnitellun tuulivoimapuiston inventoinnissa 2014.
Vuoden 2015 syksyn tarkastuksessa kohde löytyi edellisestä sijainnista 300 m länsiluoteeseen, kuvauksen alussa esitetyltä alueelta, joka on vahvasti sammaloitunut mutta ilmeisen rikkumaton ja muinoin kivistä raivattu. Kolme kiviröykkiötä erottui selvempinä, joiden lisäksi todettiin kivirivien osia sekä kuopparakenne alueen eteläosassa. Kohteen laajuus on ainakin noin 70x35 m, mutta laajuuden ja yksityiskohtien hahmottaminen edellyttää kartoitusta, mahdollisesti laserskannausta tai arkeologista kaivausta. Kuten ilmeisesti jo 1991, myös 2015 todettiin useita vielä v. 1900 kasvaneiden ½-metristen puiden kantoja kymmenien vuosien takaisista hakkuiden jäljiltä. Vuoden 2021 tarkastuksessa kiviröykkiöt ja kuopparakenne paikannettiin gps:llä (ks. alakohteet).
Reväsvaaran itälaidalla on lisäksi useita kesäkenttiä, lähimpänä ilmeisesti Armasssaaren Juhontalon kenttä ja 600 m etelälounaaseen on 1991 havaittu kvartsilouhoksen merkkejä (Reväsvaara 2). |
| metsakeskus.1000011614 |
976 |
Huitaperi SW |
10002 |
12012 |
13124 |
11002 |
27000 |
355243.14000000 |
7350967.02000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011614 |
Kohde sijaitsee Ylitornion kirkosta noin 8 kilometriä eteläkaakkoon Hirstiön itäpuolella. Huitaperin laen länsipuolella on Kuninkaankamariksi kutsuttu luontainen kalliomuodostelma, jonka vierellä on kvartsin louhinnan jälkiä. Tästä etelään olevassa luonnonkivikossa on yhteensä neljä kuoppaa kahdella alueella.
Kvartsilouhoksen koordinaatit ovat p: 7354103, i: 3355340, z: 140-142 metriä merenpinnan yläpuolella. |
| metsakeskus.1000011614 |
976 |
Huitaperi SW |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
355243.14000000 |
7350967.02000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011614 |
Kohde sijaitsee Ylitornion kirkosta noin 8 kilometriä eteläkaakkoon Hirstiön itäpuolella. Huitaperin laen länsipuolella on Kuninkaankamariksi kutsuttu luontainen kalliomuodostelma, jonka vierellä on kvartsin louhinnan jälkiä. Tästä etelään olevassa luonnonkivikossa on yhteensä neljä kuoppaa kahdella alueella.
Kvartsilouhoksen koordinaatit ovat p: 7354103, i: 3355340, z: 140-142 metriä merenpinnan yläpuolella. |
| metsakeskus.1000011615 |
976 |
Riisperi |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
354946.25500000 |
7350620.15900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011615 |
Kohde sijaitsee Ylitornion kirkosta noin 9 kilometriä eteläkaakkoon Hirstiön itäpuolella. Riisperin eteläkaakkoon laskevassa rinteessä olevassa luonnonkivikossa on kaksi kuoppaa noin 20 metrin päässä toisistaan. Kuoppien halkaisijat ovat 1 ja 2 metriä. Molempien kuoppien syvyys on noin 70 senttimetriä. Kuoppien ympärillä on valli. |
| metsakeskus.1000011616 |
976 |
Mäntynenä |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
356500.63200000 |
7350466.22000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011616 |
Kohde sijaitsee Ylitornion kirkosta noin 10 kilometriä kaakkoon Ison Mustajärven itärannalla. Mäntynenä-nimisen mäen päällä ja sen länteen kohti järveä viettävässä rinteessä on useita kiviraunioita ja kiviaitaa halkaisijaltaan noin 10 metriä olevalla alueella. |
| metsakeskus.1000011617 |
698 |
Könkäänsaari |
10002 |
12012 |
13124 |
11002 |
27000 |
416436.33500000 |
7439525.57500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011617 |
Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 71 kilometriä pohjoiseen Ounasjoen Molkokönkään alapuolisessa Könkäänsaaressa. Saaren pohjoisosassa olevan kallion luoteisnurkalla on näkyvältä osaltaan runsaan metrin pituinen ja noin 20 metriä leveä kvartsijuonne. |
| metsakeskus.1000011618 |
976 |
Mäkirova Rinne |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
385146.04700000 |
7379199.75200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011618 |
Kohde sijaitsee Ylitornion kirkosta noin 40 kilometriä itäkoilliseen Miekojärven eteläpään, Vuonon Haudanlahden itärannalla. Mäkirovan torpan pellosta (Rinteen tilan) hiekkamultaisista pelloista on ilmeisesti löydetty kaksi kiviesinettä, pohjalainen taltta (KM 8807:10) sekä kivikirveen tai taltan katkelma (:11).
Vuoden 1979-80 Ylitornion inventoinnissa tuolloinen asukas osoitti todennäköisen 1900-luvun alun löytöalueen. Tällä alueella masto kohoaa jyrkästi, noin 1:10 (10 m 100 m matkalla), mutta terassimaisia maastokohtia ei ole. Pellot olivat viljelemättöminä umpeen kasvaneita, lehtimetsällä ja mättäillä, eikä havaintoja muinaisjäännöksestä voitu tehdä. Humuskerroksen alainen maaperä on hiekkaa. Mainitun inventoinnin mukaan löytöpaikka olisi 700 m Tengeliönjoen sillasta; oikeampi etäisyys olisi 200 m sillasta likimain pohjoiseen.
Rannasta (edellistä etäämpänä) 200 m oli viljeltyä peltoa, joka oli inventoinnin aikana perunalla. Tämä oli tuolloisen viljelijän raivaamaa hiekkamaata, josta ei aiemmin tiedetty mitään löytyneen eikä inventoinnissakaan merkkejä muinaisjäännöksestä havaittu. Tämä pelto lienee Tengeliönjoen ylittävän maantien läheisyydessä, sen pohjoispuolella.
Kohde on vuoden 1979-80 inventointikertomuksessa kivikautisena asuinpaikkana, mutta ollut vuodesta 2008 poistettuna kiinteänä muinaisjäännöksenä. Perusteet kohteen poistamiseen ovat kuitenkin epäselvät. Mainitussa inventoinnissa ei löytöpaikan luonnetta voi katsoa selvitetyn ja kohteen paikkatiedot ovat vain likimääräiset. Tämän vuoksi kohde on vuoden 2016 alussa luokiteltu edelleen mahdolliseksi muinaisjäännökseksi.
Salmen itärannalta on tehty runsaasti esinelöytöjä useista kohdin (Kunnan sisäisen numeroinnin kohteet 7 ja 11.).
1.6.2020 inventoinnissa todettu esineiden löytöpaikan olevan aiempaan tietoon suhteutettuna todennäköisesti etelämpänä Torpan ja Raanujärventien välisellä hieman loivemmalla rinteellä, missä on nähtävissä vanhojen pelto-ojien linjauksia. |
| metsakeskus.1000011619 |
976 |
Alaniva Yliniva |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
385627.85800000 |
7378595.99700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011619 |
Kohde sijaitsee Ylitornion kirkosta noin 40 kilometriä itäkoilliseen Pessalompolon pohjoisrannalla. Järveen laskevan salmen itärannalla olevan Alanivan rantapellosta on tavattu useita asuinpaikkaan viittaavia kiviesineitä. Salmen itärannalta on löydetty runsaasti esinelöytöjä useista kohdin (Kunnan sisäisen numeroinnin mukaiset kohteet 7 ja 11).
Kohteeseen liittyvät löydöt KM 8326:32-34, 8807:7.
1.6.2020 inventoinnissa kynnetyn pellon rannan puoleiselta osalta pintapoiminnassa löydetty pieniä määriä palanutta luuta ja kvartsiytimen katkelma. Kyseessä todennäköisesti pienialainen ja lyhytikäinen kivikautinen asuin-/leiripaikka. Vähäiset löydöt rajautuvat pienelle, noin 30 metrin kokoiselle alueelle. |
| metsakeskus.1000011620 |
698 |
Poikajärven paliskunnan erotusaita |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
459775.00000000 |
7431494.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011620 |
Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 58 kilometriä pohjoiskoilliseen Käyrästunturin luoteispuolella. Hirvasselän lounaislaitamilla olevan erotuspaikan aidan länsipuolella on tupasija teiden välissä. Ilmeisesti kyseessä on niinkutsuttu Kulpin kämppä.
Paikalla on myös vanha poroaita, josta on näkyvissä lahoja kirveellä katkottuja hirsiä ja niiden alle sokkeliksi asetettuja muutaman kiven muodostamia latomuksia. Aita kiertää laakson kivijyrkännettä myöten. |
| metsakeskus.1000011621 |
698 |
Pirttivaara luode |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
467760.72500000 |
7426444.95600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011621 |
Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 56 kilometriä pohjoiskoilliseen Käyrämön Pirttivaaran luoteislaidalla. Käyrämöjärven lounaispuolella on kankaan itälaidalla sen halkaisevan tien leikkauksessa kivikautisia asuinpaikkalöytöjä, joiden perusteella kohde on ajoitettu mesoliittiseksi. Lisäksi alueella on kymmenkunta pyyntikuoppaa ja epämääräisempiä kuoppia, joista osa lienee varsin myöhäisiä.
Vuoden 2012 inventoinnissa havaittiin ojien penkereissä kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja palaneita kiviä noin 10 metrin matkalla. Asuinpaikalla on suon rantapenkereessä useita epämääräisiä kuoppia, jotka liittyvät asuinpaikan rakenteisiin. Asuinpaikan kohdalla hiekka on paikoin vaalean punaiseksi värjäytynyttä. Epämääräisiä kuoppia havaittiin noin 10 kappaletta 30 x 20 metrin alueella suon ja tien välisellä hiekkakankaalla. Kohteesta tallennettiin 5 kvartsi-iskosta, 2 kvartsiydintä ja 7 kpl palanutta luuta. Vuoden 2020 tarkastuksessa epämääräisiä kuoppia havaittiin viime mainitulla alueella 17 kpl.
Palaneesta hirven luusta on tehty ajoitusanalyysi, jonka mukaan se on ajalta 9480 - 9290 vuotta sitten (Beta 347478). Luulajianalyysi Kristiina Mannermaan KM 39268:3 Alces Alces (hirvi), Megamammalia (suuret nisäkkäät), Mammalia (nisäkkäät).
Vuonna 2014 paikka tarkastettiin uudelleen. Osa kuopista, ainakin 10 pääosin pohjoispuolen kuopista, on selkästi pyyntikuopiksi määriteltäviä, loivareunaisia ja osin vallimaisia kuoppia. Alueen eteläpään myöhempi kaivelu - mahdollisesti Lapin sodan aikana - on voinut muokata ja tuhota vanhempia pyyntikuoppia. Alueen eteläosan kuopat ovat pääosin varsin myöhäisiä.
Vuoden 2020 tarkastuksessa havaitut pyyntikuoppien ja muiden kuoppien sekä muiden havaintojen (palanut luu ja kvartsi-iskokset) sijainnit mitattiin gps-paikantimella ja ne on merkitty alakohteina. Vuoden 2020 tarkastuksen perusteella alue laajeni pohjoiseen päin noin sata metriä ollen nyt noin 300 metriä pitkä.
Karttaluonnoksen (1999/2014) perusteella kvartsilöytöjä ja palaneita luunpaloja on myös lännempää, maantien reunassa olevan pienen hiekkakuopan itäreunalta.
Alueen pohjoispään koordinaatit ovat p: 7429650, i: 3467930 ja eteläpään p: 7429480, i: 3467870. |
| metsakeskus.1000011621 |
698 |
Pirttivaara luode |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
467760.72500000 |
7426444.95600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011621 |
Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 56 kilometriä pohjoiskoilliseen Käyrämön Pirttivaaran luoteislaidalla. Käyrämöjärven lounaispuolella on kankaan itälaidalla sen halkaisevan tien leikkauksessa kivikautisia asuinpaikkalöytöjä, joiden perusteella kohde on ajoitettu mesoliittiseksi. Lisäksi alueella on kymmenkunta pyyntikuoppaa ja epämääräisempiä kuoppia, joista osa lienee varsin myöhäisiä.
Vuoden 2012 inventoinnissa havaittiin ojien penkereissä kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja palaneita kiviä noin 10 metrin matkalla. Asuinpaikalla on suon rantapenkereessä useita epämääräisiä kuoppia, jotka liittyvät asuinpaikan rakenteisiin. Asuinpaikan kohdalla hiekka on paikoin vaalean punaiseksi värjäytynyttä. Epämääräisiä kuoppia havaittiin noin 10 kappaletta 30 x 20 metrin alueella suon ja tien välisellä hiekkakankaalla. Kohteesta tallennettiin 5 kvartsi-iskosta, 2 kvartsiydintä ja 7 kpl palanutta luuta. Vuoden 2020 tarkastuksessa epämääräisiä kuoppia havaittiin viime mainitulla alueella 17 kpl.
Palaneesta hirven luusta on tehty ajoitusanalyysi, jonka mukaan se on ajalta 9480 - 9290 vuotta sitten (Beta 347478). Luulajianalyysi Kristiina Mannermaan KM 39268:3 Alces Alces (hirvi), Megamammalia (suuret nisäkkäät), Mammalia (nisäkkäät).
Vuonna 2014 paikka tarkastettiin uudelleen. Osa kuopista, ainakin 10 pääosin pohjoispuolen kuopista, on selkästi pyyntikuopiksi määriteltäviä, loivareunaisia ja osin vallimaisia kuoppia. Alueen eteläpään myöhempi kaivelu - mahdollisesti Lapin sodan aikana - on voinut muokata ja tuhota vanhempia pyyntikuoppia. Alueen eteläosan kuopat ovat pääosin varsin myöhäisiä.
Vuoden 2020 tarkastuksessa havaitut pyyntikuoppien ja muiden kuoppien sekä muiden havaintojen (palanut luu ja kvartsi-iskokset) sijainnit mitattiin gps-paikantimella ja ne on merkitty alakohteina. Vuoden 2020 tarkastuksen perusteella alue laajeni pohjoiseen päin noin sata metriä ollen nyt noin 300 metriä pitkä.
Karttaluonnoksen (1999/2014) perusteella kvartsilöytöjä ja palaneita luunpaloja on myös lännempää, maantien reunassa olevan pienen hiekkakuopan itäreunalta.
Alueen pohjoispään koordinaatit ovat p: 7429650, i: 3467930 ja eteläpään p: 7429480, i: 3467870. |
| metsakeskus.1000011621 |
698 |
Pirttivaara luode |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27011 |
467760.72500000 |
7426444.95600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011621 |
Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 56 kilometriä pohjoiskoilliseen Käyrämön Pirttivaaran luoteislaidalla. Käyrämöjärven lounaispuolella on kankaan itälaidalla sen halkaisevan tien leikkauksessa kivikautisia asuinpaikkalöytöjä, joiden perusteella kohde on ajoitettu mesoliittiseksi. Lisäksi alueella on kymmenkunta pyyntikuoppaa ja epämääräisempiä kuoppia, joista osa lienee varsin myöhäisiä.
Vuoden 2012 inventoinnissa havaittiin ojien penkereissä kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja palaneita kiviä noin 10 metrin matkalla. Asuinpaikalla on suon rantapenkereessä useita epämääräisiä kuoppia, jotka liittyvät asuinpaikan rakenteisiin. Asuinpaikan kohdalla hiekka on paikoin vaalean punaiseksi värjäytynyttä. Epämääräisiä kuoppia havaittiin noin 10 kappaletta 30 x 20 metrin alueella suon ja tien välisellä hiekkakankaalla. Kohteesta tallennettiin 5 kvartsi-iskosta, 2 kvartsiydintä ja 7 kpl palanutta luuta. Vuoden 2020 tarkastuksessa epämääräisiä kuoppia havaittiin viime mainitulla alueella 17 kpl.
Palaneesta hirven luusta on tehty ajoitusanalyysi, jonka mukaan se on ajalta 9480 - 9290 vuotta sitten (Beta 347478). Luulajianalyysi Kristiina Mannermaan KM 39268:3 Alces Alces (hirvi), Megamammalia (suuret nisäkkäät), Mammalia (nisäkkäät).
Vuonna 2014 paikka tarkastettiin uudelleen. Osa kuopista, ainakin 10 pääosin pohjoispuolen kuopista, on selkästi pyyntikuopiksi määriteltäviä, loivareunaisia ja osin vallimaisia kuoppia. Alueen eteläpään myöhempi kaivelu - mahdollisesti Lapin sodan aikana - on voinut muokata ja tuhota vanhempia pyyntikuoppia. Alueen eteläosan kuopat ovat pääosin varsin myöhäisiä.
Vuoden 2020 tarkastuksessa havaitut pyyntikuoppien ja muiden kuoppien sekä muiden havaintojen (palanut luu ja kvartsi-iskokset) sijainnit mitattiin gps-paikantimella ja ne on merkitty alakohteina. Vuoden 2020 tarkastuksen perusteella alue laajeni pohjoiseen päin noin sata metriä ollen nyt noin 300 metriä pitkä.
Karttaluonnoksen (1999/2014) perusteella kvartsilöytöjä ja palaneita luunpaloja on myös lännempää, maantien reunassa olevan pienen hiekkakuopan itäreunalta.
Alueen pohjoispään koordinaatit ovat p: 7429650, i: 3467930 ja eteläpään p: 7429480, i: 3467870. |
| metsakeskus.1000011621 |
698 |
Pirttivaara luode |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
467760.72500000 |
7426444.95600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011621 |
Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 56 kilometriä pohjoiskoilliseen Käyrämön Pirttivaaran luoteislaidalla. Käyrämöjärven lounaispuolella on kankaan itälaidalla sen halkaisevan tien leikkauksessa kivikautisia asuinpaikkalöytöjä, joiden perusteella kohde on ajoitettu mesoliittiseksi. Lisäksi alueella on kymmenkunta pyyntikuoppaa ja epämääräisempiä kuoppia, joista osa lienee varsin myöhäisiä.
Vuoden 2012 inventoinnissa havaittiin ojien penkereissä kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja palaneita kiviä noin 10 metrin matkalla. Asuinpaikalla on suon rantapenkereessä useita epämääräisiä kuoppia, jotka liittyvät asuinpaikan rakenteisiin. Asuinpaikan kohdalla hiekka on paikoin vaalean punaiseksi värjäytynyttä. Epämääräisiä kuoppia havaittiin noin 10 kappaletta 30 x 20 metrin alueella suon ja tien välisellä hiekkakankaalla. Kohteesta tallennettiin 5 kvartsi-iskosta, 2 kvartsiydintä ja 7 kpl palanutta luuta. Vuoden 2020 tarkastuksessa epämääräisiä kuoppia havaittiin viime mainitulla alueella 17 kpl.
Palaneesta hirven luusta on tehty ajoitusanalyysi, jonka mukaan se on ajalta 9480 - 9290 vuotta sitten (Beta 347478). Luulajianalyysi Kristiina Mannermaan KM 39268:3 Alces Alces (hirvi), Megamammalia (suuret nisäkkäät), Mammalia (nisäkkäät).
Vuonna 2014 paikka tarkastettiin uudelleen. Osa kuopista, ainakin 10 pääosin pohjoispuolen kuopista, on selkästi pyyntikuopiksi määriteltäviä, loivareunaisia ja osin vallimaisia kuoppia. Alueen eteläpään myöhempi kaivelu - mahdollisesti Lapin sodan aikana - on voinut muokata ja tuhota vanhempia pyyntikuoppia. Alueen eteläosan kuopat ovat pääosin varsin myöhäisiä.
Vuoden 2020 tarkastuksessa havaitut pyyntikuoppien ja muiden kuoppien sekä muiden havaintojen (palanut luu ja kvartsi-iskokset) sijainnit mitattiin gps-paikantimella ja ne on merkitty alakohteina. Vuoden 2020 tarkastuksen perusteella alue laajeni pohjoiseen päin noin sata metriä ollen nyt noin 300 metriä pitkä.
Karttaluonnoksen (1999/2014) perusteella kvartsilöytöjä ja palaneita luunpaloja on myös lännempää, maantien reunassa olevan pienen hiekkakuopan itäreunalta.
Alueen pohjoispään koordinaatit ovat p: 7429650, i: 3467930 ja eteläpään p: 7429480, i: 3467870. |
| metsakeskus.1000011622 |
698 |
Poojoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
476077.38200000 |
7424835.61400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011622 |
Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 59 kilometriä koilliseen Poojärven luoteispuolella. Järvestä luoteeseen laskevan Poojoen pohjoisrannalta on asuinpaikkalöytöjä joen ylittävältä tieuralta poroaidan portin luota ja risteyksestä koilliseen. |
| metsakeskus.1000011623 |
698 |
Mäki-Vuorsamo |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
432205.06200000 |
7410681.20500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011623 |
Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 36 kilometriä pohjoiskoilliseen Mäki-Vuorsamon eteläosan kaakkoisrannalla. Jyrkästi viettävän hiekkakankaan päältä on tehty kivikautisia asuinpaikkahavaintoja ja -löytöjä noin 100 metrin matkalla. Alueella on myös pari nuorehkoa kalamajan tai muun sellaisen sijaa. Hieman pohjoisempana järvenrannassa on kalapadon jäänteet. |
| metsakeskus.1000011623 |
698 |
Mäki-Vuorsamo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
432205.06200000 |
7410681.20500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011623 |
Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 36 kilometriä pohjoiskoilliseen Mäki-Vuorsamon eteläosan kaakkoisrannalla. Jyrkästi viettävän hiekkakankaan päältä on tehty kivikautisia asuinpaikkahavaintoja ja -löytöjä noin 100 metrin matkalla. Alueella on myös pari nuorehkoa kalamajan tai muun sellaisen sijaa. Hieman pohjoisempana järvenrannassa on kalapadon jäänteet. |
| metsakeskus.1000011623 |
698 |
Mäki-Vuorsamo |
10002 |
12001 |
13013 |
11002 |
27000 |
432205.06200000 |
7410681.20500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011623 |
Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 36 kilometriä pohjoiskoilliseen Mäki-Vuorsamon eteläosan kaakkoisrannalla. Jyrkästi viettävän hiekkakankaan päältä on tehty kivikautisia asuinpaikkahavaintoja ja -löytöjä noin 100 metrin matkalla. Alueella on myös pari nuorehkoa kalamajan tai muun sellaisen sijaa. Hieman pohjoisempana järvenrannassa on kalapadon jäänteet. |
| metsakeskus.1000011623 |
698 |
Mäki-Vuorsamo |
10002 |
12001 |
13013 |
11019 |
27000 |
432205.06200000 |
7410681.20500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011623 |
Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 36 kilometriä pohjoiskoilliseen Mäki-Vuorsamon eteläosan kaakkoisrannalla. Jyrkästi viettävän hiekkakankaan päältä on tehty kivikautisia asuinpaikkahavaintoja ja -löytöjä noin 100 metrin matkalla. Alueella on myös pari nuorehkoa kalamajan tai muun sellaisen sijaa. Hieman pohjoisempana järvenrannassa on kalapadon jäänteet. |
| metsakeskus.1000011623 |
698 |
Mäki-Vuorsamo |
10002 |
12016 |
13152 |
11002 |
27000 |
432205.06200000 |
7410681.20500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011623 |
Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 36 kilometriä pohjoiskoilliseen Mäki-Vuorsamon eteläosan kaakkoisrannalla. Jyrkästi viettävän hiekkakankaan päältä on tehty kivikautisia asuinpaikkahavaintoja ja -löytöjä noin 100 metrin matkalla. Alueella on myös pari nuorehkoa kalamajan tai muun sellaisen sijaa. Hieman pohjoisempana järvenrannassa on kalapadon jäänteet. |
| metsakeskus.1000011623 |
698 |
Mäki-Vuorsamo |
10002 |
12016 |
13152 |
11019 |
27000 |
432205.06200000 |
7410681.20500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011623 |
Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 36 kilometriä pohjoiskoilliseen Mäki-Vuorsamon eteläosan kaakkoisrannalla. Jyrkästi viettävän hiekkakankaan päältä on tehty kivikautisia asuinpaikkahavaintoja ja -löytöjä noin 100 metrin matkalla. Alueella on myös pari nuorehkoa kalamajan tai muun sellaisen sijaa. Hieman pohjoisempana järvenrannassa on kalapadon jäänteet. |
| metsakeskus.1000011624 |
698 |
Pyhälahti luode |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
478116.58800000 |
7414299.86500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011624 |
Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 53 kilometriä koilliseen Yli-Naarman luoteisen Pyhälahden luoteisrannalla. Rannan korkeimman kankaanosan järvenpuoleisella reunalla on loivan rinteen partaalla yksittäinen pyyntikuoppa, jonka ala on noin 2 x 4 metriä. |
| metsakeskus.1000011625 |
698 |
Pyhälahti etelä |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
478316.50800000 |
7414109.93800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011625 |
Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 53 kilometriä koilliseen olevan Ylinaarman luoteisen lahden etelärannalla. Rannan keskivaiheilla olevan männikköniemen korkeimman kohdan länsipuolella on rannan tuntumassa yksittäinen kuoppa, jonka halkaisija on noin 2,5 metriä. |
| metsakeskus.1000011626 |
698 |
Pyhäoja 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
477816.71300000 |
7414099.93900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011626 |
Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 51 kilometriä koilliseen Yli-Naarman Pyhälahden länsipuolella. Pyhäojan Pyhälahden puoleisessa päässä, aivan törmälle pohjoisesta nousevien polkujen välissä, on kaksi vallin reunustamaa pyyntikuoppaa sekä yksi nuori kuoppa. |
| metsakeskus.1000011627 |
698 |
Pyhäoja 2 |
10002 |
12004 |
13055 |
11002 |
27000 |
477688.00000000 |
7413999.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011627 |
Kohde sijaitsee kivirakassa Pyhäjärven ja Yli-Naarman välisen Pyhäojan etelärannalla, mäntyä kasvavan kankaan reunassa. Kohteen luoteispuolitse virtaa Pyhäoja Pyhäjärvestä Yli-Naarmajärveen. Paikalla on noin 2x2 x1,3 m kokoinen kivilatomus, joka on tehty kylmämuuraamalla noin metrin halkaisijaltaan olevista ja sitä pienemmistä kivistä. Sisällä on holvattu uunin pesäonkalo ja sen etelää kohti oleva suuaukko on sortunut. Osa kivistä on kuumuudessa lohkeilleita ja yhdessä on nokea. Latomuksen päällä on kyltti: Rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla. |
| metsakeskus.1000011628 |
698 |
Pyhäniemi pohjoinen |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
477240.00000000 |
7413510.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011628 |
Kohde sijaitsee Pyhäjärven pohjoisosan itärannalla. Maasto on hiekkakangasta, jossa kasvaa mäntymetsää, aluskasvillisuutena on mustikkaa ja sammalta. Korkeahkon törmän päällä on terassi, minkä kaakkoispuolella maasto jälleen nousee.
Paikalla on pyyntikuoppa, jonka syvyys on noin metrin ja halkaisija 2 m. Kuoppa on valliton. Inventointikertomuksessa vuodelta 2002 kuvataan alueella olevan kolme muuta pyyntikuoppaa, joita ei kuitenkaan inventoinnin yhteydessä vuonna 2011 havaittu. Muinaisjäännösrekisterin aikaisempi piste oli 60 metriä pohjoiseen havaitusta pyyntikuopasta. |
| metsakeskus.1000011629 |
698 |
Kotasaari |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
476696.00000000 |
7413533.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011629 |
Kohde sijaitsee Pyhäjärven pohjoisosassa olevalla saarella. Saari on kaakko-luodesuuntainen kapea hiekkakohouma, missä kasvaa mäntymetsää ja variksenmarjaa. Paikoin aluskasvillisuus on kulunut pois ja erityisesti saaren keskiosa on eroosion kuluttama.
Saaressa tiedetään sijainneen ns. lapinkenttä tai kalakenttä. Hiekkamaassa on selvästi ihmistoiminnan aiheuttamaa värjäymää ja palaneita kiviä. Kalakentästä peräisin lienevät osa saaren luoteispään kuopista ja matalista painanteista. Saarta tiedetään asuttaneen 1900-luvun alkupuolella Pyhäjärven "erakko" Vihtori Luokila, jonka kämppä yhä hallitsee saarta. |
| metsakeskus.1000011630 |
698 |
Säippäniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
480534.00000000 |
7412258.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011630 |
Kohde sijaitsee Ylä-Naarmajärven Säippäniemen pohjoispuolella, niemen juuressa, mihin johtaa ajoura idästä. Alue on mäntypuuvaltaista hiekkakangasta, missä maanpinta on paikoin rikkoutunut viereisen veneenlaskupaikan takia. Asuinpaikka sijaitsee osittain rantahiekalla. Inventoinnissa vuonna 2011 havaittiin kvartsi-iskoksia veneenlaskupaikalla ja rantahiekassa. Rantatöyrään maaperässä oli paikoin likamaata merkkinä kivikautisesta asuinpaikasta. |
| metsakeskus.1000011631 |
698 |
Taikinapalo |
10002 |
12016 |
13178 |
11002 |
27000 |
481820.00000000 |
7411319.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011631 |
Kohde sijaitsee hiekkaisella kummulla Ala-Naarman länsipäässä. Metsätieltä kääntyy itään järven lounaisrantaa noudatteleva ajoura, jonka järvenpuoleisella laidalla on yksittäinen suorakaiteen muotoinen, noin 2 metriä pitkä ja metrin leveä kivilatomus. Sen pitkät sivut
ovat itä-länsisuuntaiset ja latomuksen itäpäädyssä on muuta kiveystä korkeampi päätykivi. Inventoinnissa 2011 liedestä noin 5 metriä etelään kulkevalta ajouralta löytyi muutama kvartsi. Lieden ympäristössä on moderneja nuotiopaikkoja ja maanpinta on monin paikoin rikkoutunut kalastajien ja armeijan harjoitusten vaikutuksesta. Kivilatomus muistuttaa pronssikauden kodan keskusliesiä. |
| metsakeskus.1000011632 |
698 |
Ala-Naarma etelä |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
482622.00000000 |
7410703.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011632 |
Kohde sijaitsee Ala-Naarman etelärannalla, Repojärveen johtavan pienen joen suulta noin 300 metriä pohjoiseen olevalla itä-länsisuuntaisella niemellä. Paikalla kasvaa mäntypuuvaltaista, tuoretta kangasmetsää. Paikalta löytyi pyyntikuoppa inventoinnissa vuonna 2002.
Inventoinnissa 2011 paikalla havaittiin noin 4x2,5 m laaja ja 1,5 m syvä pyyntikuoppa, jossa rannanpuolella on metrin levyinen valli. Kuopan reunalla on tuulenkaato. Kuoppa on kaivettu Ala-Naarmajärven rannan suuntaisesti kulkevan hiekkaharjun laelle. Kuopasta noin 10 m itään on juoksuhautoja. |
| metsakeskus.1000011633 |
698 |
Ala-Naarmajärvi Kenttäsaari |
10002 |
12001 |
13008 |
11002 |
27000 |
483474.00000000 |
7410655.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011633 |
Kohde sijaitsee Ala-Naarmajärven Kenttäsaaressa. Alueella kasvaa mänty- ja koivumetsää ja paksussa turvepohjassa kasvaa puolukkaa ja mustikkaa. Saaren lounaisosassa on nykyisin käytössä oleva leiripaikka, jossa on nuotionsijoja ja laavun jäännöksiä.
Kohteessa on kalakenttä, jossa on kuoppia, kiukaita ja kämpänpohjia. Saarella on runsaasti erilaisia rakennuksenpohjia. Länsipäässä on ainakin kolmen kiukaan jäännökset, keskiosassa useita kuoppia, etelärannassa lisäksi kellareita ja aittojen perustuksia sekä kaakkoispäässä pari kellarikuoppaa. Mika Sarkkinen kartoitti kohteen vuoden 2002 inventoinnissa ja havaitsi ainakin 18 erillistä rakennekohdetta. Niistä on asemaluonnos ja listaus 2002 raportissa. |
| metsakeskus.1000011634 |
698 |
Kypärälampi kaakko |
10002 |
12016 |
13178 |
11002 |
27000 |
485363.69000000 |
7406682.94200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011634 |
Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 53 kilometriä koilliseen Purnujärven pohjoispuolisen Kypärälammen kaakkoisrannalla. Lampien halki kulkee kunnanraja niin, että itärannalla oleva niemi jää juuri Rovaniemen puolelle. Paikalla erottuu liedensija ja kuoppa. |
| metsakeskus.1000011635 |
698 |
Pikku Hirvasjärvi itä |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
482035.03600000 |
7403884.05900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011635 |
Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 48 kilometriä itäkoilliseen Pikku Hirvasjärven itärannalla. Rannan keskivaiheilla olevassa pienessä niemessä on yksittäinen matala pyyntikuoppa, jonka ala on noin 3 x 3,5 metriä ja syvyys noin 30 senttimetriä. |
| metsakeskus.1000011636 |
698 |
Pikku Hirvasjärvi kaakko |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
482432.00000000 |
7402896.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011636 |
Kohde sijaitsee Pikku Hirvaslammen eteläkärjestä etelään, hiekkatiehen ulottuvan suokaistaleen länsireunalla. Paikka on hiekkadyynin suohon rajoittuva pää, jossa kasvaa mäntyjä ja aluskasvillisuutena on jäkälää ja kanervaa.
Tiestä noin 50 metriä pohjoiseen, suon länsipuolisen kankaan reunalla on todettu tarkastuksessa vuonna 1999 yksittäinen pyyntikuoppa, jonka halkaisija on noin 3 m ja syvyys 0,5 metriä. Kohde tarkastettiin myös vuoden 2011 inventoinnissa. Kuoppa on kaivettu lännestä itään laskevan hiekkakankaan päähän. Kuopasta noin 50 m koilliseen kulkee hiekkatie. Tien samalla puolella on Metsähallituksen tiedoissa (sutigis) merkitty kaksi pyyntikuoppaa, joita ei kuitenkaan havaittu inventoinnissa. |
| metsakeskus.1000011637 |
698 |
Pieni Toramojärvi etelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
447299.02000000 |
7398326.21000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011637 |
Kohde sijaitsee Pienen Toramojärven etelärannalla Metsähallituksen vuokrakämpän saunarannassa. Maasto on järveen laskevaa mäntyvaltaista hiekkarinnettä. Järven etelärannalta, rantahiekalta on löytynyt inventoinnissa vuonna 2002 kvartsi-iskoksia ja tulisijan jäännös (itäinen löytöalue). Lisäksi paikalla on ilmeisesti saksalaisten sota-aikana rakentamien rakennusten pohjia, kellareita ja kuoppia. Löytöalueesta noin 150-200 m länteen on aidattu huvilatontti, jonka päärakennuksen laiturin vierestä ja polulta on löytynyt palaneita kiviä ja kvartsi-iskoksia (läntinen löytöalue). Kohteesta ei tehty uusia havaintoja inventoinnissa vuonna 2011. |
| metsakeskus.1000011638 |
684 |
Luukas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
225815.18300000 |
6781501.26000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011638 |
Asuinpaikka sijaitsee Lappi-Hinnerjoki -tien ja Lapijoen itäpuolella, Kodiksamintien pohjoispuolella jokitörmällä.
Asuinpaikkaan liittyvät löydöt, kvartsi- ja kivilaji-iskokset ovat pellon reunasta mäen korkeimmalta kohdalta, suulirakennuksen pohjoispuolelta. |
| metsakeskus.1000011639 |
609 |
Kosonen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
229845.29100000 |
6840839.45300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011639 |
Röykkiöt sijaitsevat Pori-Parkano-radasta kaakkoon, Noormarkunjoesta pohjoiseen, Teermossan aukean kaakkoisreunalla, noin 150 m kaakkoon Alajärven talosta.
Paikalla on kaksi röykkiötä sekä neljä mahdollista raivauskivikkoa.
Pohjoisemmasta röykkiöstä 300 m itään ja 300 m etelään on kallion päällä laajoja jääkauden aikaansaamia kivikoita. |
| metsakeskus.1000011639 |
609 |
Kosonen |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
229845.29100000 |
6840839.45300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011639 |
Röykkiöt sijaitsevat Pori-Parkano-radasta kaakkoon, Noormarkunjoesta pohjoiseen, Teermossan aukean kaakkoisreunalla, noin 150 m kaakkoon Alajärven talosta.
Paikalla on kaksi röykkiötä sekä neljä mahdollista raivauskivikkoa.
Pohjoisemmasta röykkiöstä 300 m itään ja 300 m etelään on kallion päällä laajoja jääkauden aikaansaamia kivikoita. |
| metsakeskus.1000011640 |
484 |
Liljelund |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
218751.64200000 |
6865003.70300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011640 |
Mahdollisesti pronssikautiset röykkiöt sijaitsevat Lankoskella, kosken pohjoispuolella, valtatie 8 länsipuolella, luonnonsuojelualueella.
Eteläisempi röykkiö on muodoltaan soikea ja kooltaan 3x5 m, korkeutta sillä on 60 cm. Röykkiön koillis- ja luoteisreunoilla on isommat kivet, joiden väliin se on koottu. Röykkiö on sammalleen peittämä.
Toinen röykkiö sijaitsee edellisestä 15 m luoteeseen. Sen koko on 9x5/6 m. Muodoltaan se on pitkänomainen, molemmissa päissä sekä röykkiön pohjoisreunassa on isompia reunakiviä. |
| metsakeskus.1000011640 |
484 |
Liljelund |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
218751.64200000 |
6865003.70300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011640 |
Mahdollisesti pronssikautiset röykkiöt sijaitsevat Lankoskella, kosken pohjoispuolella, valtatie 8 länsipuolella, luonnonsuojelualueella.
Eteläisempi röykkiö on muodoltaan soikea ja kooltaan 3x5 m, korkeutta sillä on 60 cm. Röykkiön koillis- ja luoteisreunoilla on isommat kivet, joiden väliin se on koottu. Röykkiö on sammalleen peittämä.
Toinen röykkiö sijaitsee edellisestä 15 m luoteeseen. Sen koko on 9x5/6 m. Muodoltaan se on pitkänomainen, molemmissa päissä sekä röykkiön pohjoisreunassa on isompia reunakiviä. |
| metsakeskus.1000011642 |
18 |
Takakallio |
10002 |
12016 |
13166 |
11006 |
27000 |
420913.11500000 |
6708980.34200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011642 |
Takakallio-nimisellä metsäisellä mäellä Monninkylän ja Vakkolan välisen maantien 1635 pohjoispuolella sijaitsee hautamaisia kuoppia, joita paikalliset asukkaat ovat arvelleet Monninkylän 1840-luvun kolerahautausmaaksi. Alueella on kasvanut kuusimetsää, sittemmin paikka on aukkohakattu ja äestetty. Noin metrin levyisiä ja puolisen metriä syviä kuoppia sijaitsee toistakymmentä (13-14) loivassa rinteessä. Kuoppien pituus vaihtelee parista metristä ojamaisiin kaivantoihin. Kuopat on kaivettu korkeuskäyriä vastaan noin pohjois-eteläsuuntaisesti. Kahteen kuoppaan tehtyjen koekuoppien perusteella kyseessä eivät ole haudat vaan luultavimmin nauriskuopat. |
| metsakeskus.1000011643 |
403 |
Kotamäenkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
338765.81900000 |
7016167.48900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011643 |
Kohde sijaitsee Lappajärven koillispuolella, järvestä vajaat 4 kilometriä, aivan Vieresjoen itäpuolella. Asuinpaikka sijaitsee 80 ja 85 metrin korkeuskäyrien väliin sijoittuvalla, hyvin tasaisella muinaisella rantaterassilla. Asuinpaikka jatkuu todennäköisesti etelään, alueelle, jossa tällä hetkellä kasvaa noin 10-15 vuoden ikäistä taimikkoa. Asuinpaikasta itään ja kaakkoon rinne alkaa nousta jyrkemmin, ja oletettavasti asuinpaikka ei jatku enää ylemmäs. Maaperä paikalla on erittäin hienoa hiekkaa.
Alue on raivattu pelloksi vuonna 2006, ja se ollut viljelyksessä ainakin jo vuonna 2007. Kohteen löytäjät olivat toukokuussa 2006 poimineet muokatusta maanpinnasta esiin runsaasti kivikautisia asuinpaikkalöytöjä, kuten kiviesineiden katkelmia, kvartsikaapimia ja –iskoksia sekä palanutta luuta. Myös tarkastushetkellä 2008 raivatulta pellolta pisti esiin erittäin runsaasti kvartsia. Alueella voitiin havaita myös ainakin yksi palaneen luun keskittymä, selvästi tulessa rapautuneiden kivien keskittymiä sekä selviä likamaalaikkuja, joista osa oli väriltään punaisia. Mahdollisia punamultalaikkuja. Löytöjä tuli lähes koko pelloksi raivatulta, noin 140 x 50 metrin laajuiselta alueelta.
Lisäksi pellon reunassa oli kookas ja erittäin hyväkuntoinen, halkaisijaltaan noin puolen metrin suuruinen hioinlaaka, joka kuljetettiin Lappajärven kotiseutumuseoon säilytettäväksi.
Kohteesta noin 600 metriä kaakkoon, koordinaattien p=7018935 ja i= 3339455 kohdalla, Kotamäenkankaan itä-koillispuolella voitiin metsätien reunassa havaita samanlaista punaista maata kuin asuinpaikallakin. Onko kysymyksessä kivikautiseen asutukseen liittyyvä kulttuurimaa vaiko alueelle ominainen maaperä, jäi vielä epäselväksi.
Kohde on ilmeisesti ollut ennen pellon raivausta täysin koskematon. |
| metsakeskus.1000011644 |
698 |
Kontojärvi länsi Pyhävaara |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
424513.00000000 |
7406527.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011644 |
Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 36 kilometriä luoteeseen Kontojärven länsipuolella. Luonnonhoitometsän keskellä olevan Pyhävaaran kahden laen välisellä moreenikannaksella on kaksi pyyntikuoppaa, joiden ala on 1,3 - 2 x 2 - 3,6 metriä ja syvyys 30 - 40 senttimetriä. |
| metsakeskus.1000011645 |
698 |
Mukkakoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
414368.24800000 |
7401814.72800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011645 |
Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 39 kilometriä luoteeseen Mäntyvaaran pohjoislaidalla. Vaaran länsipuolitse kiertävän Typpyräjoen itäpuolella Mukkakosken kohdalla olevalla hiekkakankaalla on äestyksestä huolimatta säilynyt ainakin yksi pyyntikuoppa. Läheisen sorakuopan reunoilla on merkkejä tuhoutuneesta asuinpaikasta.
Vuoden 2012 inventoinnissa havaittiin kvartsi-iskoksia tien leikkauksen paljastamasta maasta. Asuinpaikka on suurimmaksi osaksi tuhoutunut hiekkakuopan ja tien teossa. |
| metsakeskus.1000011645 |
698 |
Mukkakoski |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
414368.24800000 |
7401814.72800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011645 |
Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 39 kilometriä luoteeseen Mäntyvaaran pohjoislaidalla. Vaaran länsipuolitse kiertävän Typpyräjoen itäpuolella Mukkakosken kohdalla olevalla hiekkakankaalla on äestyksestä huolimatta säilynyt ainakin yksi pyyntikuoppa. Läheisen sorakuopan reunoilla on merkkejä tuhoutuneesta asuinpaikasta.
Vuoden 2012 inventoinnissa havaittiin kvartsi-iskoksia tien leikkauksen paljastamasta maasta. Asuinpaikka on suurimmaksi osaksi tuhoutunut hiekkakuopan ja tien teossa. |
| metsakeskus.1000011646 |
698 |
Pölkkyvaara |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
417190.14800000 |
7389108.84500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011646 |
Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 29 kilometriä länsiluoteeseen Palojärven kaakkoispään pohjoispuolella. Pölkkyvaaran lounaisrinteen alaosassa on yksittäinen pyyntikuoppa noin 100 metriä tiestä, tien mutkan koillispuolella. |
| metsakeskus.1000011647 |
698 |
Unhola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
417721.93200000 |
7388312.16400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011647 |
Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 29 kilometriä länsiluoteeseen Palojärven kaakkoispään itärannalla. Järven ja sen itäpuolisen Palolammen välisen kannaksen poikki virtaavan puron pohjoispuoliselta kummulta on tavattu asuinpaikkaan viittaavia löytöjä. |
| metsakeskus.1000011648 |
698 |
Nuoralampi 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
419243.31200000 |
7394353.74200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011648 |
Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 30 kilometriä luoteeseen Sonkajärven luoteispuolella. Nuoralampeen pohjoisesta laskevan Peurajoen länsirannalla noin 500 metriä lammesta pohjoiseen on tasaisella rantaterassilla ainakin yksi suorakaiteinen liesi ja kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000011648 |
698 |
Nuoralampi 3 |
10002 |
12016 |
13178 |
11019 |
27000 |
419243.31200000 |
7394353.74200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011648 |
Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 30 kilometriä luoteeseen Sonkajärven luoteispuolella. Nuoralampeen pohjoisesta laskevan Peurajoen länsirannalla noin 500 metriä lammesta pohjoiseen on tasaisella rantaterassilla ainakin yksi suorakaiteinen liesi ja kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000011649 |
698 |
Nuoralampi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
419565.18200000 |
7393757.98500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011649 |
Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 29 kilometriä luoteeseen Sonkajärven luoteispuolella. Asuinpaikka sijaitsee Sonkajärveen laskevan Nuoralammen koillisrannalla. Mökkien lomassa on jälkiä kivikautisesta asuinpaikasta (kvartsia) runsaan 200 metrin matkalla.
Kohteen kaakkoisosan koordinaatit ovat p: 7396717, i: 3419769, ja luoteisosan
p: 7396955, i: 3419600. |
| metsakeskus.1000011650 |
698 |
Nuoralampi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
419775.09700000 |
7393348.14700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011650 |
Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 29 kilometriä luoteeseen Sonkajärven luoteispuolella. Kivikautinen asuinpaikka on Sonkajärveen laskevan Nuoralammen itärannalla, Nuorajoen niskan pohjoispuolella. Asuinpaikkaan viittaavia löytöjä (kvartsia) on löydetty yli 250 metrin pituiselta alueelta. Paikalla on myös jälkiä raudanvalmistuksesta (rautakuonaa).
Kohteen eteläpään koordinaatit ovat p: 7396279, i: 3419928, ja pohjoispään p: 7396642, i: 3419865. |
| metsakeskus.1000011650 |
698 |
Nuoralampi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
419775.09700000 |
7393348.14700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011650 |
Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 29 kilometriä luoteeseen Sonkajärven luoteispuolella. Kivikautinen asuinpaikka on Sonkajärveen laskevan Nuoralammen itärannalla, Nuorajoen niskan pohjoispuolella. Asuinpaikkaan viittaavia löytöjä (kvartsia) on löydetty yli 250 metrin pituiselta alueelta. Paikalla on myös jälkiä raudanvalmistuksesta (rautakuonaa).
Kohteen eteläpään koordinaatit ovat p: 7396279, i: 3419928, ja pohjoispään p: 7396642, i: 3419865. |
| metsakeskus.1000011650 |
698 |
Nuoralampi 1 |
10002 |
12016 |
13172 |
11019 |
27000 |
419775.09700000 |
7393348.14700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011650 |
Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 29 kilometriä luoteeseen Sonkajärven luoteispuolella. Kivikautinen asuinpaikka on Sonkajärveen laskevan Nuoralammen itärannalla, Nuorajoen niskan pohjoispuolella. Asuinpaikkaan viittaavia löytöjä (kvartsia) on löydetty yli 250 metrin pituiselta alueelta. Paikalla on myös jälkiä raudanvalmistuksesta (rautakuonaa).
Kohteen eteläpään koordinaatit ovat p: 7396279, i: 3419928, ja pohjoispään p: 7396642, i: 3419865. |
| metsakeskus.1000011650 |
698 |
Nuoralampi 1 |
10002 |
12016 |
13172 |
11002 |
27000 |
419775.09700000 |
7393348.14700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011650 |
Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 29 kilometriä luoteeseen Sonkajärven luoteispuolella. Kivikautinen asuinpaikka on Sonkajärveen laskevan Nuoralammen itärannalla, Nuorajoen niskan pohjoispuolella. Asuinpaikkaan viittaavia löytöjä (kvartsia) on löydetty yli 250 metrin pituiselta alueelta. Paikalla on myös jälkiä raudanvalmistuksesta (rautakuonaa).
Kohteen eteläpään koordinaatit ovat p: 7396279, i: 3419928, ja pohjoispään p: 7396642, i: 3419865. |
| metsakeskus.1000011651 |
698 |
Karisalmi 2 |
10002 |
12001 |
13200 |
11004 |
27000 |
422639.94900000 |
7390888.14000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011651 |
Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 26 kilometriä länsiluoteeseen Sonkajärven koilliskulmalla. Järven luusuassa olevan Karisalmen etelärannalla sijaitsevan talon kaakkoispuolella on ainakin kolme mahdollista pyyntikuoppaa. Tienristeyksen länsipuolelta rannan tuntumasta on tavattu historiallisen ajan liesiä ja kvartsia. |
| metsakeskus.1000011651 |
698 |
Karisalmi 2 |
10002 |
12001 |
13200 |
11006 |
27000 |
422639.94900000 |
7390888.14000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011651 |
Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 26 kilometriä länsiluoteeseen Sonkajärven koilliskulmalla. Järven luusuassa olevan Karisalmen etelärannalla sijaitsevan talon kaakkoispuolella on ainakin kolme mahdollista pyyntikuoppaa. Tienristeyksen länsipuolelta rannan tuntumasta on tavattu historiallisen ajan liesiä ja kvartsia. |
| metsakeskus.1000011651 |
698 |
Karisalmi 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
422639.94900000 |
7390888.14000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011651 |
Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 26 kilometriä länsiluoteeseen Sonkajärven koilliskulmalla. Järven luusuassa olevan Karisalmen etelärannalla sijaitsevan talon kaakkoispuolella on ainakin kolme mahdollista pyyntikuoppaa. Tienristeyksen länsipuolelta rannan tuntumasta on tavattu historiallisen ajan liesiä ja kvartsia. |
| metsakeskus.1000011651 |
698 |
Karisalmi 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
422639.94900000 |
7390888.14000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011651 |
Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 26 kilometriä länsiluoteeseen Sonkajärven koilliskulmalla. Järven luusuassa olevan Karisalmen etelärannalla sijaitsevan talon kaakkoispuolella on ainakin kolme mahdollista pyyntikuoppaa. Tienristeyksen länsipuolelta rannan tuntumasta on tavattu historiallisen ajan liesiä ja kvartsia. |
| metsakeskus.1000011652 |
698 |
Kivalovaara |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
424886.04600000 |
7391620.85800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011652 |
Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 24 kilometriä luoteeseen Lehtojärven länsipuolisen Kivalovaaran luoteisreunalla. Sonkajoen ja järven länsirannalle johtavan tien mutkan eteläpuolella on äestysurissa ja ajourilla asuinpaikkaan viittaavia löytöjä. Ylempänä rinteessä on kaksi pyyntikuoppaa. |
| metsakeskus.1000011652 |
698 |
Kivalovaara |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
424886.04600000 |
7391620.85800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011652 |
Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 24 kilometriä luoteeseen Lehtojärven länsipuolisen Kivalovaaran luoteisreunalla. Sonkajoen ja järven länsirannalle johtavan tien mutkan eteläpuolella on äestysurissa ja ajourilla asuinpaikkaan viittaavia löytöjä. Ylempänä rinteessä on kaksi pyyntikuoppaa. |
| metsakeskus.1000011653 |
698 |
Alatervo 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
430111.93200000 |
7396223.01400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011653 |
Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 25 kilometriä luoteeseen Ounasjoen länsirannalla. Alatervon (Mänty) talon pohjoispuolisen pellon kaakkoiskulmalta on löydetty kivitaltta. Paikalla on tavattu myös asuinpaikkaan viittaavia kvartseja. |
| metsakeskus.1000011654 |
698 |
Taivaankaarenmukka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
430752.68300000 |
7394991.50900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011654 |
Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 23 kilometriä luoteeseen Ounasjoen lounaisrannalla. Asuinpaikkahavainnot ovat maantien ja joen välistä rannassa olevan lähteen läheltä. Paikalla on myös mahdollinen pyyntikuoppa. |
| metsakeskus.1000011655 |
698 |
Männikkö |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
430890.62200000 |
7394734.61300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011655 |
Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 23 kilometriä luoteeseen Ounasjoen lounaisrannalla. Asuinpaikkahavainnot ovat Männikön talon alueelta (tilalta 100:17). Asuinpaikan kohdalla ylempänä rinteessä on maantien varrella säilynyt pyyntikuoppia.
Vuonna 2017 alueelle tehtiin tarkastus (koordinaattipisteen) kaakon puoleisella tilalla rakennussuunnitelmien takia. Tontilla sijainnut aiempi rakennus oli purettu ja perustustöitä sekä kunnallistekniikkaa oli jo tehty. Muokatuilta alueilta tontin luoteisosasta löytyi kvartsi-iskoksia sekä palaneita luunpaloja asuinpaikan merkkinä. Lähin pyyntikuopista sijaitsee likimain muinaisjäännöksen peruspistettä osoittavan koordinaatin kohdalla tilan 100:1 puolella, tilanrajasta 12 m luoteeseen. Neljä pyyntikuoppaa erottui selvästi rinteessä molemmin puolin sähkölinjaa, vaikka hakkuujäte vaikeutti havaintoja.
Suunniteltujen rakennustöiden ei todettu vahingoittavan tilan 100:1 puolella olevaa muinaisjäännöstä. Rakentamisen perustustyöt näyttävät kuitenkin vahingoittaneen kivikautista asuinpaikkaa Männikön tilan puolella.
Rekisterissä alakohteena olevan pyyntikuopan sijainti Kittiläntien länsireunan tieleikkauksessa lienee virheellinen. |
| metsakeskus.1000011655 |
698 |
Männikkö |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
430890.62200000 |
7394734.61300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011655 |
Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 23 kilometriä luoteeseen Ounasjoen lounaisrannalla. Asuinpaikkahavainnot ovat Männikön talon alueelta (tilalta 100:17). Asuinpaikan kohdalla ylempänä rinteessä on maantien varrella säilynyt pyyntikuoppia.
Vuonna 2017 alueelle tehtiin tarkastus (koordinaattipisteen) kaakon puoleisella tilalla rakennussuunnitelmien takia. Tontilla sijainnut aiempi rakennus oli purettu ja perustustöitä sekä kunnallistekniikkaa oli jo tehty. Muokatuilta alueilta tontin luoteisosasta löytyi kvartsi-iskoksia sekä palaneita luunpaloja asuinpaikan merkkinä. Lähin pyyntikuopista sijaitsee likimain muinaisjäännöksen peruspistettä osoittavan koordinaatin kohdalla tilan 100:1 puolella, tilanrajasta 12 m luoteeseen. Neljä pyyntikuoppaa erottui selvästi rinteessä molemmin puolin sähkölinjaa, vaikka hakkuujäte vaikeutti havaintoja.
Suunniteltujen rakennustöiden ei todettu vahingoittavan tilan 100:1 puolella olevaa muinaisjäännöstä. Rakentamisen perustustyöt näyttävät kuitenkin vahingoittaneen kivikautista asuinpaikkaa Männikön tilan puolella.
Rekisterissä alakohteena olevan pyyntikuopan sijainti Kittiläntien länsireunan tieleikkauksessa lienee virheellinen. |
| metsakeskus.1000011655 |
698 |
Männikkö |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
430890.62200000 |
7394734.61300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011655 |
Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 23 kilometriä luoteeseen Ounasjoen lounaisrannalla. Asuinpaikkahavainnot ovat Männikön talon alueelta (tilalta 100:17). Asuinpaikan kohdalla ylempänä rinteessä on maantien varrella säilynyt pyyntikuoppia.
Vuonna 2017 alueelle tehtiin tarkastus (koordinaattipisteen) kaakon puoleisella tilalla rakennussuunnitelmien takia. Tontilla sijainnut aiempi rakennus oli purettu ja perustustöitä sekä kunnallistekniikkaa oli jo tehty. Muokatuilta alueilta tontin luoteisosasta löytyi kvartsi-iskoksia sekä palaneita luunpaloja asuinpaikan merkkinä. Lähin pyyntikuopista sijaitsee likimain muinaisjäännöksen peruspistettä osoittavan koordinaatin kohdalla tilan 100:1 puolella, tilanrajasta 12 m luoteeseen. Neljä pyyntikuoppaa erottui selvästi rinteessä molemmin puolin sähkölinjaa, vaikka hakkuujäte vaikeutti havaintoja.
Suunniteltujen rakennustöiden ei todettu vahingoittavan tilan 100:1 puolella olevaa muinaisjäännöstä. Rakentamisen perustustyöt näyttävät kuitenkin vahingoittaneen kivikautista asuinpaikkaa Männikön tilan puolella.
Rekisterissä alakohteena olevan pyyntikuopan sijainti Kittiläntien länsireunan tieleikkauksessa lienee virheellinen. |
| metsakeskus.1000011655 |
698 |
Männikkö |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
430890.62200000 |
7394734.61300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011655 |
Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 23 kilometriä luoteeseen Ounasjoen lounaisrannalla. Asuinpaikkahavainnot ovat Männikön talon alueelta (tilalta 100:17). Asuinpaikan kohdalla ylempänä rinteessä on maantien varrella säilynyt pyyntikuoppia.
Vuonna 2017 alueelle tehtiin tarkastus (koordinaattipisteen) kaakon puoleisella tilalla rakennussuunnitelmien takia. Tontilla sijainnut aiempi rakennus oli purettu ja perustustöitä sekä kunnallistekniikkaa oli jo tehty. Muokatuilta alueilta tontin luoteisosasta löytyi kvartsi-iskoksia sekä palaneita luunpaloja asuinpaikan merkkinä. Lähin pyyntikuopista sijaitsee likimain muinaisjäännöksen peruspistettä osoittavan koordinaatin kohdalla tilan 100:1 puolella, tilanrajasta 12 m luoteeseen. Neljä pyyntikuoppaa erottui selvästi rinteessä molemmin puolin sähkölinjaa, vaikka hakkuujäte vaikeutti havaintoja.
Suunniteltujen rakennustöiden ei todettu vahingoittavan tilan 100:1 puolella olevaa muinaisjäännöstä. Rakentamisen perustustyöt näyttävät kuitenkin vahingoittaneen kivikautista asuinpaikkaa Männikön tilan puolella.
Rekisterissä alakohteena olevan pyyntikuopan sijainti Kittiläntien länsireunan tieleikkauksessa lienee virheellinen. |
| metsakeskus.1000011656 |
698 |
Kulkkusenvaara |
10002 |
12012 |
13124 |
11002 |
27000 |
427165.13500000 |
7388439.13500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011656 |
Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 20 kilometriä luoteeseen Sinettäjärven Sinetänsalmen länsipuolella. Kulkkusenlahden rannasta noin 500 metriä ja uudesta metsäautotiestä 100 - 150 metriä länteen on itä-länsisuuntaisella polulla maantasainen kvartsilouhos, jonka ala on noin neliömetri. |
| metsakeskus.1000011659 |
704 |
Kolirytö |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
242453.72800000 |
6734162.35600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011659 |
Kivistä ladottu rajamerkki sijaitsee Vahdon ja Nousiaisten rajalla Levonperkko-nimisen suon pohjoislaitaan pistävällä matalalla harjanteella. Keskuskiven suoraan pohjoissivuun on hakattu kirjaimet J:L, sen alapuolella on numerot 44 ja 1795. Kuuluu Vandon pitäjänmetsän rajalle asetettuihin rajamerkkien sarjaan, joihin monesti kuuluu vuosiluku ja maanmittari Johan Lönnmarkin nimikirjaimet. Kolirytö on mainittu rajapaikkana 1690-luvulla, nykyinen pyykki on hakkaustensa osalta 1700-luvun lopulta. |
| metsakeskus.1000011660 |
704 |
Ikkemurtama |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
243243.41700000 |
6732992.83200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011660 |
Kivistä ladottu rajamerkki sijaitsee kylänrajojen risteyksessä kalliolla, sata metriä länteen metsästysmajasta. Lähistöllä on lomamökkejä.
Rajakiven keskuskiven ympärillä on kivilatomus, jonka laidat on muotoiltu niin, etttä niihin kuuluu neljä pääilmansuuntien suuntaista suoraa sivua. Keskuskivessä on hakkaus J:L 17 ja kaksi numeroa noiden numeroiden jälkeen.
Ikkemurtama on mainittu rajapaikkana 1690-luvulla. Nykyinen pyykki lienee ainakin hakkaustensa osalta 1700-luvulta. |
| metsakeskus.1000011661 |
758 |
Vikevinniva etelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
493060.48100000 |
7456842.78300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011661 |
Kivikautinen asuinpaikka Kitisen Vikevinnivan länsirannan terassilla, Askan kylästä noin 9 km kaakkoon, Luostolle vievän tien ja jokitörmän välisellä melko tasaisella kankaalla, jonka jokiuoma leikkaa. Asuinpaikka on runsaat 10 m joenpintaa korkeammalla. Vuonna 1986 alueelta ilmoitettiin löytyneen kvartseja vanhan tienmutkan vaiheilta ja seuraavana vuonna paikalla tehtiin fosfaattikuopitusta ja kartoitusta Kitisen varren koekaivausten yhteydessä. Fosforiarvot olivat melko alhaiset ja löydöt pääosin pintalöytöjä, kvartsia, mm. kaavin sekä palanutta luuta. Kitisen Kokkosnivan patoaltaalla ei pitäisi olla vaikutusta asuinpaikan säilymiseen.
V. 2013 inventoinnissa paikalla ei havaittu mitään asuinpaikkaan viittaavaa. Metsätien kääntöpaikan pohjoispuolelle on kaivettu tieltä joelle päin suuntautuva oja, joka on voinut vahingoittaa kohdetta. |
| metsakeskus.1000011663 |
976 |
Kantomaa Nurmela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
369005.55400000 |
7370326.27700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011663 |
Kohde sijaitsee Ylitornion kirkosta noin 22 kilometriä itäkoilliseen Tengeliönjoen luoteisrannalla. Jokeen pohjoisesta laskevasta Taipaleenojasta noin 650 metriä länsilounaaseen, jokivarren terassipellolta, on tavattu asuinpaikasta kertovia löytöjä. Löydöt käsittävät muun muassa kivikirveen, hioimen, kvartsia ja palanutta luuta. Kerrotun mukaan paikalta on löydetty myös ruuhi.
Kohteeseen liittyvät löydöt KM 13356:1-2. |
| metsakeskus.1000011664 |
704 |
Koirantiski |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
243803.19200000 |
6732433.05100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011664 |
Kivistä ladottu rajamerkki sijaitsee Nummitie-nimisen soratoen länsilaidalla, hiekanottopaikan pohjoislaidan luona. Rajamerkistä noin 25 m etelään on kolme metriä korkea siirtolohkare.
Rajamerkissä on luonnonkivistä ladottu nelikulmainen kehys, jota osittain peittää soratien laitaan sysätty irtomaa. Keskellä on pystykivi. Sen etelälaidassa on numero 57 ja ylempänä on jäännöksiä kirjaimista tai numeroista. Rajapaikka Koirantiski on mainittu 1690-luvulla. Nykyinen pyykki lienee 1700-luvun lopulta. |
| metsakeskus.1000011665 |
704 |
Riihikorpi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27005 |
244822.78800000 |
6732453.05200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011665 |
Kivistä ladottu rajamerkki sijaitsee kalliomäellä. Se on sijoitettu niin, että sen länsisivu on vasten matalaa kallionnokkaa.
Rajamerkissä on kylmämuurattu kivilatomus, joka on sammaleen peitossa. Latomuksen keskikohdalle on asetettu sammaskivi. Kivireunuksen itä-, etelä-, länsi- ja pohjoislaidalla on pystykivi. Keskuskiven itäsivulla on ympyränkaaren näköinen syvennys.
Rajamerkin lähellä on etelän suunnalla kaksi viisarikiveä.
Riihikorpi on mainittu rajapaikkana vuonna 1538. Nykyinen pyykki lienee 1700-luvun loppuvuosilta. |
| metsakeskus.1000011665 |
704 |
Riihikorpi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27007 |
244822.78800000 |
6732453.05200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011665 |
Kivistä ladottu rajamerkki sijaitsee kalliomäellä. Se on sijoitettu niin, että sen länsisivu on vasten matalaa kallionnokkaa.
Rajamerkissä on kylmämuurattu kivilatomus, joka on sammaleen peitossa. Latomuksen keskikohdalle on asetettu sammaskivi. Kivireunuksen itä-, etelä-, länsi- ja pohjoislaidalla on pystykivi. Keskuskiven itäsivulla on ympyränkaaren näköinen syvennys.
Rajamerkin lähellä on etelän suunnalla kaksi viisarikiveä.
Riihikorpi on mainittu rajapaikkana vuonna 1538. Nykyinen pyykki lienee 1700-luvun loppuvuosilta. |
| metsakeskus.1000011666 |
704 |
Harvametsä |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27007 |
248011.51500000 |
6730813.72100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011666 |
Rajakivi sijaitsee Kiimassuonkulmalla, kunnanrajan käänteessä, peltojen ympäröimällä mäellä.
Suurehkoon luonnonkiveen on hakattu rajapisteen merkintöjä. Sen ympärillä on pienempiä kiviä. Suuren kiven ylimmässä kohdassa erottuu numero 34 ja piste. Vieressä on nimikirjaimet J.L., ja niiden alla numerot 1 ja 7.
Harvametsä on mainittu rajaopaikkana vuonna 1538. Nykyinen rajamerkki on mitä luultavimmin 1700-luvun lopulta. |
| metsakeskus.1000011667 |
704 |
Koli |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
241084.32200000 |
6726175.55900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011667 |
Asuinpaikka sijaitsee Vahdonjoen uoman luoteispuolella olevan mäkialueen kaakkoislaidalla. Löytöjä on kahdelta erilliseltä alueelta asfaltoidun kevyen liikenteen väylän ojaleikkauksessa ja vainion laidalla jokiuomaa kohti laskeutuvalla mäen rinteellä.
Löydöt paikalta ovat saviastianpaloja, palanutta luuta, kvartsi- ja kivilaji-iskoksia sekä palanutta savea. |
| metsakeskus.1000011667 |
704 |
Koli |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
241084.32200000 |
6726175.55900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011667 |
Asuinpaikka sijaitsee Vahdonjoen uoman luoteispuolella olevan mäkialueen kaakkoislaidalla. Löytöjä on kahdelta erilliseltä alueelta asfaltoidun kevyen liikenteen väylän ojaleikkauksessa ja vainion laidalla jokiuomaa kohti laskeutuvalla mäen rinteellä.
Löydöt paikalta ovat saviastianpaloja, palanutta luuta, kvartsi- ja kivilaji-iskoksia sekä palanutta savea. |
| metsakeskus.1000011668 |
704 |
Heliskoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
240341.61900000 |
6725268.91200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011668 |
Asuinpaikka sijaitsee lähellä pihamaita Vahdontie 485 ja 499 kohdalla asfaltoidun kevyen liikenteen väylän reunaleikkauksessa. Asuinpaikkaa liittyviä löytöjä, saviastianpaloja, palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia on kahdessa löytökohdassa keveyn liikenteen väylän ojaleikkauksessa jokiuoman koskipaikkaa kohti laskevalla mäen rinteellä. |
| metsakeskus.1000011668 |
704 |
Heliskoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
240341.61900000 |
6725268.91200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011668 |
Asuinpaikka sijaitsee lähellä pihamaita Vahdontie 485 ja 499 kohdalla asfaltoidun kevyen liikenteen väylän reunaleikkauksessa. Asuinpaikkaa liittyviä löytöjä, saviastianpaloja, palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia on kahdessa löytökohdassa keveyn liikenteen väylän ojaleikkauksessa jokiuoman koskipaikkaa kohti laskevalla mäen rinteellä. |
| metsakeskus.1000011669 |
704 |
Heinäköykky |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
243703.22200000 |
6735391.86900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011669 |
Rajapyykki sijaitsee Maskun ja Vahdon rajalla, Kailassuon pohjoispäässä.
Rajamerkki on ympäröity nelikulmaisella reunuksella, jonka kulmissa on pystykivet.
Keskuskivessä erottuu teksti "RÅ af", kirjaimet "JL" ja numerosarja "1798 ja 193". Pyykistä 12 m koilliseen on viisarikivi.
Rajapaikkana Heinäköykky on mainittu 1690-luvulla. Nykyinen pyykki lienee ainakin hakkauksensa osalta 1700-luvun lopulta.
Muinaisjäännösrekisterissä numerolla 1000008978 Maskun kohdalla. |
| metsakeskus.1000011670 |
704 |
Laaskallio |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
244912.73000000 |
6736271.52300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011670 |
Rajakivi sijaitsee Maskun ja Vahdon rajalla tasaisella avokalliolla.
Rajakivi on korkea pystykivi, jonka ympärillä on kylmämuurattu kivilatomus.
Pystykiven etelälappeella on hakattu kirjoitus RÅ ag J:L 1798. Kivestä neljä metriä lounaaseen on viisarikivi ja siitä edelleen viisi metriä lounaaseen on toinen viisarikivi. Kolmas viisarikivi on isosta rajamerkistä itäkoilliseen.
Paikalla on puinen opasviitta.
Muinaisjäännösrekisterissä numerolla 1000008978 Maskun kohdalla. |
| metsakeskus.1000011671 |
704 |
Rajavuori |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
247221.79500000 |
6738220.74800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011671 |
Kivireunuksen ympäröimä rajakivi sijaitsee Maskun ja Vahdon rajalla, 300 m luoteeseen Vehka-Alhon talosta.
Nelisivuisen kylmämuuratun kivireunuksen sivut ovat pääilmansuuntien suuntaiset. Keskuskiveen on hakattu "R 8".
Rajavuori on mainittu rajapaikkana 1690-luvulla.
Muinaisjäännösrekisterissä numerolla 1000008976 Maskun kohdalla. |
| metsakeskus.1000011672 |
109 |
Käräjäkivet |
10002 |
12005 |
13062 |
11006 |
27000 |
345992.96300000 |
6768325.12200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011672 |
Välimatkapylväät, manttaalipyykit tai muut merkkikivet sijaitsevat Rimmiläntien (Mt 13661) molemmin puolin Könnölästä noin kilometrin koilliseen sekä Hattulan ja Kalvolan välisestä rajasta pari sataa metriä länsiluoteeseen.
Kivistä tien pohjoispuolella oleva on suurempi ja korkeampi, korkeutta sillä on ainakin kolme metriä. Tien eteläpuolen kivi on vaatimattomampi ja alle 2 m korkea.
Paikkakunnalla ja tiesuunnitelmassa kiviä kutsutaan Käräjäkiviksi. Rimmiläntie näkyy ainakin vuoden 1741 Könnölän kylän kartalla (Anders Vestermark). Tie ei ollut historiallisella ajalla kovin merkityksellinen, mutta sitä paikalliset asukkaat käyttivät matkoillaan Tammellaan ja Hämeenlinnaan. Tieltä ja Könnölän kylästä oli yhteys Takajärvelle, jossa oli ainakin jo 1600-luvulla majatalo tai kestikievari. |
| metsakeskus.1000011673 |
905 |
Vanhan Vaasan kanaali |
10002 |
12005 |
13056 |
11006 |
27000 |
233199.26100000 |
7004641.70500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011673 |
Vanhan Vaasan kaupunkialue rajautui lännessä salmeen, jonka ranta ulottui 1650-luvun puolivälissä nykyisen Läntisen Pitkänkadun ja Kauppiaankadun väliin. Maankohoamisen vuoksi salmi umpeutui nopeasti ja sen ranta vetäytyi kauemmas kaupungista. 1600-luvun puolivälissä salmi oli kaupungin kohdalla noin 390 metrin levyinen, vuonna 1702 222 metrin ja vuonna 1710 enää 60 metriä levyinen. Kuljetusten helpottamiseksi suunniteltiin 1660-luvun alussa kolmen kanavan kaivamista kaupungin tonteilta salmeen. Suunnitellut kolme kanavaa saatiin valmiiksi 1670-luvun alkuun mennessä, ja neljäs kanava valmistui vuosisadan vaihteeseen mennessä. Vuoden 1750 Jonas Cajanuksen kartassa kanavia on ollut yhteensä viisi. Kanavia ei esiinny enää 1700-luvun lopun ja 1800-luvun alun kartoissa. Ilmeisesti ne ovat jääneet pois käytöstä ja täytetty.
Nykyisin entisestä kaupungin salmesta on jäljellä enää vain noin 8 metriä leveä kanaali, joka alkaa Eteläiseltä Kaupunginselältä ja jatkuu aina Korsholman linnanvalleille asti. Nykytilassa kanaalin ylittävät Torikatu sekä sen molemmin puolin tehdyt kaksi kaukolämpöputkea ja Vaasan moottoritie liittymineen. |
| metsakeskus.1000011676 |
704 |
Varkaanvuori |
10001 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
239824.82800000 |
6726225.52400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011676 |
Kivihakkaus on Ruskon ja Vahdon kunnanrajan ja kylänrajojen liittymäkohdassa silokalliolla. Tasaiseen kallioon on hakattu 30 cm:n läpimittainen ympyränkaari, jonka sisällä on tasavartinen ristin merkki, jokin kirjain- tai numerosarja, josta osa on lohjennut pois. Lisäksi ympyrän kaarelle on merkitty kaksi ympyrän sädettä. |
| metsakeskus.1000011677 |
98 |
Toivola |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
406927.48200000 |
6764061.12500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011677 |
Toivolan vanha kylätontti sijaitsee lähellä Hämeenkosken rajaa, valtatie 12 eteläpuolella. Kylätontti sijaitsee peltojen ympäröimällä mäellä Toivolantien, Pereentien ja Mäki-Puhtilantien risteyksen etelä- ja itäpuolella. Nykyisin mäellä on vain Mäkelän tila. Uusjaon myötä 1900-luvun alkupuolella autioituneen kylätontin alueella on useita rakennusten perustuksia, kiukaita, kiviaitoja ja kaivoja. Kylätonttia on säilynyt parhaiten Pereentien eteläpuolella ja Toivolantien itäpuolella.
Ensimmäinen maininta kylästä on vuodelta 1432 ja varhaisin maakirjamerkintä on vuodelta 1539, jolloin Toivolassa oli 9 tilaa. 1560-luvulla tilojen määrä oli 6. |
| metsakeskus.1000011678 |
52 |
Oosinkangas 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
327153.44300000 |
7026686.21600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011678 |
Kohde sijaitsee Hanhikoskelta noin 1 kilometri lounaaseen, Oosinkangas 1:n (52010002) asuinpaikasta vajaat 500 metriä luoteeseen. Alue on kokonaisuudessaan hiekkaista mäntykangasta.
Toukokuussa 2008 tehdyssä tarkastuksessa paikalta löytyi kvartsi-iskoksia ja pieni kiviesineen katkelma. Paikalliset harrastajat olivat jo aikaisemmin löytäneet paikalta myös saviastianpaloja. Löytöjä tuli sekä äestysurista että alueelta, johon on muutamia vuosia sitten istutettu männyn taimia. Paikalla on myös pienehköjä sorakuoppia. Asuinpaikka on kivikaudella sijainnut pienen lahdelman poukamassa ja ilmeisesti muodostanut yhtenäisen asuinpaikkavyöhykkeen Oosinkangas 1:n kanssa.
Todennäköisesti Oosinkankaalla on kivikautista asutusta vielä muuallakin. |
| metsakeskus.1000011680 |
710 |
Kudiby (Kuddeby) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
313967.36700000 |
6658958.92700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011680 |
Kudibyn (Kuddeby) kylätontti sijoittuu nykyisen Storgårdin tilan kaakkoispuolelle metsäisen kallion eteläosaan. Se sijaitsee Kungsån jokilaakson rautakautisen asutusvyöhykkeen eteläisessä reunassa, ja kylää on pidetty yhtenä jokilaakson vanhimmista kylistä (Kerkkonen 1952). Nykyinen merenlahti on yli 6 kilometrin päässä, mutta on vielä keskiajalla ulottunut Storgårdin eteläpuoliselle tasangolle (Storfladan).
Helsingin yliopiston arkeologian oppiaineen ja Merellinen perintömme -projektin kenttätutkimuksissa 2002 Kudibyn alueelta todettiin ajoitukseltaan ja tarkoitukseltaan tuntemattomia kivirakenteita. Pellosta pintapoiminnassa kerätyistä löydöistä suurin osa on palanutta savea ja historiallisen ajan aineistoa, mutta saviastianpalojen joukossa on mahdollisesti myös kappale rautakautista keramiikkaa.
Kylätontilla on Seppälän (2004-2005) tarkastusten perusteella säilynyt mm. monenlaisia kiveyksiä ja kuoppia, jotka todennäköisesti liittyvät rakennuksiin. Senaatinkarttaan 1872 merkityt asuinrakennuksen jäännökset erottuvat osa-alueen länsiosassa edelleen hyvin. Tonttimaan itäreunassa näkyy vanhojen viljelymaiden muokkauksen jälkiä, mm. raivauksessa muodostuneita matalia kivirivejä. Muista jäännöksistä kiinnostavimpia ovat rakennusjäännösten pohjois- ja luoteispuolella, kalliokohoumien välisessä notkossa erottuvat matalat kiveykset. Kylätontin ja nykyisen päärakennuksen välisellä alueella on runsaasti merkkejä maankäytöstä, muun muassa 1770 kartassa näkyvän, koilliseen johtavan tien ura sekä rakennuksista jääneitä kumpareita ja kiveyksiä. Kylätontin eteläpuolisella peltojen ympäröimällä alueella on mahdollisesti 1700-1900-luvun asutuksen jäänteitä.
Arkeologisesti alue on erittäin kiinnostava, koska sillä on rautakautista ja keskiaikaista asutusta ajatellen keskeinen sijainti. Vanhimpien karttojen kuvaamat peltokuviot ovat pysyneet lähes ennallaan nykypäiviin saakka. Storgårdin ja Lillgårdin entiset talonpaikat ovat säilyneet avoimina ja rakentamattomina.
Haggrénin v. 2007 inventoinnissa todetaan: Karjaan eli Snappertunan Kudiby oli keskiajan lopulla pieni kolmitaloinen kylä. Se sijaitsee Kungsån eli Raaseporinjoen pohjoisrantaan viettävässä rinteessä. Kylän taloista yksi autioitui 1500-luvun lopussa. Jäljelle jääneitä taloja alettiin kutsua nimillä Storgård ja Lillgård. Kylästä 1700-luvulla laadittujen vanhimpien karttojen mukaan Lillgårdin tontti on sijainnut nykyistä lännempänä ja Storgårdin puolestaan nykyistä idempänä.
Storgårdin vanhan tonttimaan alueella ja sen eteläpuolella olevan pellon keskellä sijaitsevalla metsäsaarekkeella on Storgårdin hakana tunnettu perinnemaisema-alue. Storgårdin vanhalla tonttimaalla erottuu kalliopaljastumien välissä ainakin kaksi uuninperustusta. Tonttimaalle rajoittuvalta pellolta on löytynyt keskiaikaiseen tai jopa rautakautiseen asutukseen viittaavaa palanutta savea ja keramiikkaa |
| metsakeskus.1000011681 |
257 |
Dåvits Örmeros |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
366978.03800000 |
6663053.55000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011681 |
Kalliokumpareella olevan rakennuksen perustuksia, jotka voivat mahdollisesti liittyä 1500-luvun Ömerosin tilaan. Rakenteet voivat olla myös myöhäisempiä. Selkeimpään rakennuksen perustukseen liittyy uunijäänne kumpareena. Eripuolilla kalliota on harvakseltaan röykkiöitä, vanhoja peltopalstoja ja muita rakennejäänteitä. Nämä sijoittuvat mm. alueelle lounaasta tuovan hiekkatien molemmille puolille.
Historiallinen asutus ja maankäyttö liittyy matalaan, monipuolisesti hyödynnettävään Dåvitsvikeniin (Dåfvis Kuninkaan kartastossa, karttasivu 23). Dåvitsvikenin itäreunaa seuraillen kallion ja merenlahden välissä on havaittavissa erilaisia rakennusjäänteitä. Oletetusta Örmerosista 370 m länteen sijaitsee mm. kalliolla matala, epämääräinen kiviröykkiö sekä osittain kylmämuuratuin kiviseinin varustettu vaurioitunut rakennejäänne ja jonkinlainen maanottopaikka, johon tuo tie oletetun Örmerosin luota. Tien varressa on kiviröykkiöitä ja kivirakenteiden jäänteitä.
Dåvitsvikenin koillisosassa lasku-uoman suuaukolla on lisäksi vanhan padon ja pumpun jäännökset, jotka liittyvät lahden kuivaamisyrityksiin. |
| metsakeskus.1000011682 |
165 |
Linnalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
366261.95200000 |
6738791.09200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011682 |
Asuinpaikka löytyi Hikiä-Forssa voimalinjainventoinnin yhteydessä vuonna 2008, ja se sijaitsee Janakkalan ja Lopen rajan tuntumassa Kesijärven koillispäässä. Tie numero 54 Lahdesta Forssaan kulkee noin kolmen kilometrin päässä etelässä ja Launosten kylä on pari kilometriä kaakkoon.
Maasto on peltoa ja maaperä hiekkaa. Maasto muodostaa niemekkeen, joka laskee kohti Kesijärveä etelässä. Heti asuinpaikan itäpuolella Toivanjoki laskee Kesijärveen. Paikka on maanmuodoltaan, maaperältään ja sijainniltaan erittäin tyypillinen kivikautiselle asuinpaikalle.
Inventointihetkellä pelloista oli lähes kaikki kyntämättä, vain noin 5 x 30 metrin sarka oli kynnetty voimalinjan eteläpuolella oleville mökeille johtavan tien viereen. Linjalle tästä on matkaa noin 30 metriä. Kynnöksestä löytyi kaksi kvartsi-iskosta.
Vuonna 2012 Linnalahden kivikautisen asuinpaikan luonnetta ja laajuutta selvitettiin koekaivauksella. Tutkimus rajautui muinaisjäännösalueelle suunnitelluille kahdelle pylväspaikalle ja niiden lähiympäristöön. Asuinpaikan itäreunalle sijoittuvan uuden voimajohtopylvään kohdalla tai läheisyydessä ei havaittu mitään merkkejä muinaisjäännöksestä. Sen sijaan toisen voimajohtopylvään eteläpuolelle tehdyistä koekuopista tehtiin havaintoja muinaisjäännöksestä. Koekupista löydetyt kvartsikaapimet sekä kyntökerroksen alapuolelta havaitut noki ja hiilikerrokset osoittavat, että pellolla on sillä kohdin suppealla alueella säilynyt vähäisiä jäännöksiä esihistoriallisen ajan asutuksesta ja toiminnasta. |
| metsakeskus.1000011683 |
403 |
Kotamäenkangas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
339377.57700000 |
7015989.56200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011683 |
Kotamäenkangas sijaitsee Lappajärven koillispuolella, järvestä noin 4 kilometriä, Vieresjoen itäpuolella. Kotamäenkankaan koillisosassa on kaksi suurehkoa ja suhteellisen hyväkuntoista tervahautaa, halkaisijaltaan noin 20 metriä. Tervahaudat sijaitsevat noin 80-90 metrin päässä toisistaan. Pohjoisemman tervahaudan suuaukko on pohjoisluoteeseen. |
| metsakeskus.1000011684 |
444 |
Kiviriutta |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
348932.00000000 |
6686330.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011684 |
Rajakivi sijaitsee voimalinjan läheisyydessä, linjan pylväästä noin 30 m länteen, pienen kalliojyrkänteen laidalla. Rakennelma on tehty muutamasta särmikkäästä kivestä ja sen keskellä on kolme laakamaista kiveä lappeellaan. Keskimmäinen kivi on kolmiomainen ja nousee 80-90 cm maanpinnasta.
Rajakivessä ei ole viisarikiviä. |
| metsakeskus.1000011686 |
91 |
Tukikohta V:24 (Puotinharju) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
394102.05700000 |
6677137.02200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011686 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee mäenrinteellä Arhotien ja Orvokkitien risteyksen luoteispuolella ja se on jäänyt osittain kerrostalon ja pihamaan alle. Kerrostalon ja sen pihamaan kohdalla on ollut aikaisemmin 1940-luvulla tehtyjä varastorakennuksia. Maan alla saattaa olla säilyneitä linnoitteita.
Kohteessa on maahan kaivettuja, osin betonoituja hautoja ja kolme tuliasemaa, joista yhden yhteyteen on rakennettu suojahuone. Kohteesta on aikanaan johtanut yhdyshauta sen pohjoispuolella sijaitsevaan puolustusasemaan V:21.
Kohteen rajausta on muutettu tarkentuneiden karttatietojen perusteella 11/2021 ja uudelleen 07/2022. |
| metsakeskus.1000011687 |
91 |
Tukikohta V:25 (Vartioharju) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
394443.92100000 |
6677653.81400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011687 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Kiviportintien, Savitaipaleentien ja Suomenniementien rajaamalla alueella.
Kohteet V:25 ja 26 ovat aikanaan muodostaneet yhden puolustusaseman, joka on nykyisin jäänyt Savitaipaleentien varrella olevien pientalotonttien alle eikä siitä ole näkyvissä merkkejä maan pinnalla. Piha-alueiden kohdalla voi maan alla olla säilyneitä rakenteita. |
| metsakeskus.1000011688 |
91 |
Tukikohta V:26 (Vartioharju) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
394601.85700000 |
6677669.81200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011688 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohteet V:25 ja 26 ovat aikanaan muodostaneet yhden puolustusaseman, joka on nykyisin jäänyt Savitaipaleentien varrella olevien pientalotonttien alle. Maan alla voi olla säilyneitä rakenteita.Kohde on sijainnut Savitaipaleentien, Suomenniementien Puolimatkantien ja Lappeentien rajaamalla alueella mäen pohjoisrinteellä. |
| metsakeskus.1000011689 |
91 |
Tukikohta V:27 (Vartioharju) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
394844.75400000 |
6677563.85200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011689 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde on sijainnut Lappeentien ja Lappeenpolun risteyksen eteläpuolella olevalla mäellä. Puolustusaseman etulinjan taisteluasemat ovat sijainneet mäen pohjoisosassa. Taisteluasemista on karttatietojen perusteella johtanut etelään puolustusaseman taustalle, mäen juurelle yhdyshauta, joka on päättynyt nykyisen Valkealanpolun varteen.
Kohde on jäänyt kokonaan omakotitaloalueen pihamaiden alle eikä siitä ole näkyvissä merkkejä maan pinnalla. Maan alla on säilyneitä rakenteita. Kohteen pohjoisosan pihojen ja rakennusten alta löydettyjä betonisia taistelu- yhdyshauta- ja suojahuonerakenteita dokumentoitiin arkeologisten valvontojen yhteydessä Helsingin kaupunginmuseon toimesta 2017 ja 2018.
Kohteen eteläosassa tehtiin 2023 maastotarkastus Lappentie 10 tontilla, jolloin todettiin että eteläosan rakenteet ovat tuhoutuneet. Kohteen rajausta muutettiin 05/2023. |
| metsakeskus.1000011690 |
91 |
Tukikohta V:28 (Vartioharju) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
394840.76400000 |
6677379.92300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011690 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde on sijainnut Kiviportintiellä Vartiokylän kirkkorakennuksen tontilla sekä sen eteläpuoleisilla tonteilla. Kahdella tontilla on tehty arkeologisia kaivaustutkimuksia, joissa on löydetty maan alta kivistä muurattua taisteluhautaa. Tutkitut kohteet ovat tuhoutuneet rakentamisen yhteydessä. Linnoitteita on todennäköisesti jäljellä maan alla Kiviportintie 1 ja 3 sekä Vartiokyläntie 24 tonttien alueilla.
Syksyllä 2020 tutkittiin Kiviportintie 3a tonttia 91-45-264-14 uudisrakentamisen takia. Tutkimuksessa löydettiin maan alta noin 10 m kivestä muurattua ja osin betonoitua taisteluhautaa ja yksi ampumatarvikekomero. Taisteluhaudan torjuntasuunta oli koilliseen.
Keväällä 2025 tutkittiin arkeologisella kaivauksella Kiviportintie 3 tontti 91-45-264-2 vanhan kytkinaseman uudistamisen takia. Tontin itäosasta löydettiin maan alta osittain säilyneenä noin 3 m kivestä muurattua taisteluhautaa, jonka torjuntasuunta oli pohjoiseen.
Kohteen rajausta on muutettu paikkatietokannassa kaivaustutkimusten jälkeen keväällä 2025. |
| metsakeskus.1000011691 |
91 |
Tukikohta V:29 (Vartioharju) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
395048.67300000 |
6677518.87000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011691 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918.
Kohde sijaitsee Vartiokyläntien ja Raitamäentien risteyksen länsipuolella olevalla mäellä Vartiokyläntie 40 tonttialueella. Vuoden 1926 toimituskartassa on kohdalla
olevan mäenrinteen lounaiskulman juurelle merkitty suojahuone tai tuliasema ja siihen
johtava hauta. Kohteen päällä on nykyään rakennus ja pihamaa. Suullisen tiedon mukaan kohdalla olevat linnoitteet täytettiin maalla 1970-luvulla. Maan alla voi olla
säilyneitä rakenteita. |
| metsakeskus.1000011692 |
91 |
Tukikohta V:30 (Vartioharju) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
395143.63500000 |
6677684.80200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011692 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Riskutie 10:ntä vastapäätä olevalla mäellä.
Kohteessa on osaksi maahan kaivettuja osin kallioon louhittuja yhdys- ja taisteluhautoja, jotka on tuettu muuratuilla kivillä. Taisteluhautaa on yhteensä n. 90 metriä, jonka torjuntasuuntina ovat koillinen ja kaakko. Kivestä muurattuja ampumatarvikekomeroita on kymmenen ja niistä on osa sortunut.
Konekivääriasemia on kolme. Pohjoisin asema on rakennettu kivestä ja betonista. Keskimmäinen konekivääriasema on rakennettu betonista. Kummassakaan asemassa ei ole takaseinää tai ampumatarvikekomeroita. Molempien torjuntasuunta on itäkoilliseen. Eteläisin konekivääriasema sijaitsee alarinteessä. Se on rakennettu betonista ja on varustettu takaseinällä ja yhdellä ampumatarvikekomerolla. Torjuntasuunta on koilliseen. Kaikki asemat ovat olleet katettuja.
Lisäksi kohteessa on kolme keskimäärin 3x4 metrin kokoista, matalaa nelikulmaista rakennetta, jotka ovat todennäköisesti tuliasemia. Ne on rakennettu kivestä muuraamalla. Kaikkien suunta on koilliseen. Puolustusaseman eteläosassa on avoin, kivestä muurattu valonheitinasema, joka on suunnattu kaakkoon. Kaksi kivestä muurattua suojahuonetta sekä yksi suojahuoneen kuoppa, jossa on ollut aikanaan ilmeisesti hirsirakenteet. Kaikkien katettujen rakenteiden katot on räjäytetty. |
| metsakeskus.1000011693 |
91 |
Tukikohta V:31 (Vartioharju) |
10002 |
12011 |
13113 |
11006 |
27009 |
395087.65800000 |
6677686.80200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011693 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen suojahuone. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Riskutien laidalla, 150 m Vartiokyläntien risteyksestä luoteeseen.
Suojahuoneessa on betonista valetut seinät, huoneen koko on 3,3 m x 7 m. Huone on varustettu ovella ja kahdella ikkunalla. Huoneen etuseinää on vahvistettu molemmille sivuille jatkuvalla kivimuurauksella. Savupiippu on muurattu kivestä. Betonikatto on sortunut. |
| metsakeskus.1000011694 |
91 |
Tukikohta V:32 (Vartioharju) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
395046.67600000 |
6677867.73000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011694 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde on sijainnut Riskutien ja Sormuspolun risteyksen koillispuolella.
Kohde on jäänyt omakotitaloalueen pihamaiden alle eikä siitä ole näkyvissä merkkejä maan pinnalla. Maan alla voi olla säilyneitä rakenteita. |
| metsakeskus.1000011696 |
704 |
Huovintie |
10002 |
12005 |
13000 |
11006 |
27000 |
244343.01000000 |
6726765.33300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011696 |
Vanhaa tien paikkaa metsässä 200 m pohjoiseen ja koilliseen kohdasta, jossa Seppälän kylän ja Tiravan vainioiden välinen tie ylittää kunnanrajan.
Samaan oletettuun kaukoreittiin on liitetty Maskun alueella Airikintie.
Nimenä Huovintie on liittynyt paitsi Vahdon ja Paattisten rajalle, myös muille seuduille esimerkiksi Oripään ja Ulvilan väliseen keskiaikaiseen tien linjaukseen. |
| metsakeskus.1000011697 |
91 |
Tukikohta V:este1 (Vartioharju) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
394657.83200000 |
6678110.63600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011697 |
Kohde on ensimmäisen maailmansodan aikainen piikkilankaeste, joka sijaitsee Huntutie 8:n kohdalta luoteeseen erkanevan ulkoilutien vieressä.
Esteestä on jäljellä 60 metriä luode-koillinen suuntaista suojavallia ja esteen kaivantoa. Kaivanto oli veden täyttämä ja siitä löytyi muutamia esteen tolppien jäännöksiä. Yksi tolpan jäännös lojui esteen vieressä ylös vedettynä. Se oli teroitettu alapäästään kirveellä. Este päättyy pohjoisessa kosteikkoon ja etelässä se on kulkenut itä-länsi -suunnassa vielä n. 50 metriä mutta on nykyään jäänyt tältä kohdin tonttialueen alle ja tasoitettu. Vuoden 2014 ilmakuva-aineiston perusteella kohde on saatettu peittää. |
| metsakeskus.1000011703 |
47 |
Jaamistieva |
10002 |
12006 |
13084 |
11002 |
27000 |
384573.84600000 |
7587430.06500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011703 |
Kohde sijaitsee Enontekiön kirkosta noin 20 kilometriä itään Peltovuoman kaakkoisella laiteella, Ketomellaan johtavan tien itäpuolella. Täällä on pitkä hiekkatieva, jonka nimi on Jaamistieva.
Tievan pohjoispäässä on pieni kuopanne ja keskivaiheilla pari epämääräistä kuopannetta. Kerrotaan, että muuan nuori saamelaisnainen olisi haudannut väliaikaisesti tievaan pienen lapsensa. Tievan nimennyt tapahtuma sijoittunee Norjan rajan sulkeutumisen aikoihin eli 1800-luvun lopulle. Kyseessä on lähinnä tarinapaikkana pidettävä kohde. |
| metsakeskus.1000011704 |
47 |
Pasmarova länsi 2 |
10002 |
12006 |
13083 |
11002 |
27000 |
387624.62100000 |
7589527.22700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011704 |
Kohde sijaitsee Enontekiön kirkosta noin 22 kilometriä itään, Peltovuoman itäpuolisen Pasmarovan länsipuolella. Nunnaseen johtavan tien pohjoispuolella on Santsinkaltioksi kutsuttu jänkäoja, jonka veden on uskottu parantaneen sairauksia. Kohteen paikannus on ennen vuoden 2004 inventoinita ollut ilmeisesti epävarma, sillä tässä esitetty poikkeaa aeimmin käytetystä. |
| metsakeskus.1000011706 |
704 |
Vahdon vanhan kirkon paikka |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27000 |
242743.64700000 |
6727974.83600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011706 |
Paikka sijaitsee Vahdonjoen itärannalla 100 m sillasta, jonka kautta menee Seppälään tie. Paikalla on nelikulmainen aitaus, josta on jäljellä kiviset aidantolpat. ja portinpylväät. Niiden sisäpuolella on kuusiaita. Paikalla on muistokivi, jossa on teksti "Vahdon vanha kirkon paikka vuoteen 1804. Paikka, jossa seisot, on pyhä maa 2. Moos. 3:5". |
| metsakeskus.1000011707 |
704 |
Alistalo |
10001 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
245512.52200000 |
6729444.26600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011707 |
Talonpaikka sijaitsee 200 m lounaaseen Alistalon nykyisestä pihamaasta Paattisille menevän tien eteläpuolella joen haaran itäisella rannalla.Vuosien 1801-1807 kartan mukaan Alistalo on sijainnut kohdassa missä Paattisille menevä tien ylittää Kirkkosuolta virtaavan joenhaaran. Paikalla on tasaista vainiota. |
| metsakeskus.1000011708 |
704 |
Haaraoja |
10001 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
247781.58700000 |
6734052.42100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011708 |
Vuoden 1783 kartalla on tontti kohdassa, joka sijaitsee vainiolla Lavamäki-nimisen mäen ja Kulmapaltta-nimisen metsäisen mäkialueen välillä. Vanha tonttilaue lienee loma-asuksen pihan pohjoiskulmassa joko vainiolla tai pihalla. |
| metsakeskus.1000011709 |
704 |
Karjakuja |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
242593.70400000 |
6727325.09800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011709 |
Kivilatomus sijaitsee tasamaalla jyrkän kallioseinämän juurella 60 m lounaaseen pienestä vesilammikosta, joka on lähellä risteystä, jossa Karjakuja liittyy Kierikkalantiehen.
Kallioseinämää vasten on ladottu 2 m pituinen ja 1,5 m korkea kivilatomus, jonka kivissä on paksua karstaa. |
| metsakeskus.1000011710 |
704 |
Viitasen torpan paikka |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
244982.70300000 |
6735841.68800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011710 |
Paikka sijaitsee Prinkhallin maakunnassa Kuhankuonon retkeilyreitistön varrella Vahon ja Maskun rajalla 100 m länteen Laaskalliolle vievän tien ja toisen tien risteyksestä. Paikalle on viitta, jossa on teksti "Vanha asuinpaikka 50 m". Paikalla on maakuoppa, jonka syvyys on noin 2 m ja halkaisija 4 m. Ympärillä on matala maavalli. |
| metsakeskus.1000011711 |
704 |
Lapilan metsänvartijan torpan paikka |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
247931.52800000 |
6734922.07100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011711 |
Paikka sijaitsee Lavamäen seudulla Raharannan tilalla. Paikalla on hyvin säilyneitä rakennuksen porraskiviä ja tulisijan jäännöksiä. Kohdetta on pidetty Naantalin Luonnonmaan metsänvartijan rakennuksena. |
| metsakeskus.1000011712 |
148 |
Talovaara lounas |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
502356.41800000 |
7630293.02100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011712 |
Kohde sijaitsee Ronkajärven eteläpään itärannalla, Talovaaran lounaislaidalla. Asutun Ronkajärven tilan kentän laidalla, noin 100 metriä tilasta, on useita rakennuksenpohjia.
Paikalla on ainakin kaksi kaksiosaisen tuvan pohjaa, kooltaan noin 7 x 3,5 metriä, yksi pienempi tupasija, kooltaan 4,5 x 5 metriä ja pari epämääräistä mahdollista rakennetta. Kyseessä lienee suhteellisen myöhäinen historiallisen ajan asuinkenttä. Ronkajärven nykyinen kenttä on ollut käytössä 1800-luvulta asti, joten rakenteet lienevät tätä vanhempia. |
| metsakeskus.1000011713 |
704 |
Paltan torpan paikka |
10001 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
241134.27600000 |
6730203.93300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011713 |
Torppa on ollut vielä 1900-luvun alussa Kautrannan kylässä, Paltanpelto-nimisen pellon laidassa. |
| metsakeskus.1000011714 |
148 |
Ravdoroggi |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
508393.88400000 |
7704383.21800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011714 |
Kohde sijaitsee aivan Utsjoen rajan tuntumassa, noin 900 metriä maantiestä länteen. Petsikon poroaidan siulan eteläpuolella on kaksi kivistä ladottua purnua. Kookkaamman kuopan ala on noin 3 x 3 metriä. Tästä noin 50 metriä koilliseen olevan kuopan ala on 1,5 x 2 metriä. Syvyyttä purnuilla on noin metrin verran. Kuopat on tehty notkossa olevaan luonnonkivikkoon. |
| metsakeskus.1000011715 |
148 |
Ruobbavarri |
10002 |
12001 |
13013 |
11002 |
27000 |
448013.24700000 |
7648333.68100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011715 |
Kohde sijaitsee Angelista 3.5 kilometriä pohjoiskoilliseen. Ruoppavaaran länsipuolisen suon ja tien välissä on sähkölinjan länsipuolella, melkein sen alla, yksittäinen tupasija. Paikalta on löydetty tuluspiitä, jotka on toimitettu Lapin maakuntamuseoon.
Vuoden 2005 tarkastuksen yhteydessä paikalla todettiin rakennuksen pohja, jonka ala on noin 4 x 5 metriä. Rakennuksen länsinurkassa on tulisijan jäännökset. Tupasijan sisäpuolelle tehdystä koekuopasta löydettiin palanutta luuta, tuluspiitä ja rautanaula. |
| metsakeskus.1000011717 |
148 |
Kuádhuláddu |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
534763.27200000 |
7704483.21500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011717 |
Kohde sijaitsee Iijärven ja Pautujärven välisen kannaksen puolivälissä. Kuotkulammesta noin 1,3 kilometriä koilliseen on ainakin 22 pyyntikuopan kannaksen sulkeva kaakko-luode -suuntainen ketju. Pituutta pyyntikuoppaketjulla on noin 700 metriä.
Pyyntikuopat ovat kooltaan keskimäärin 2 x 2,5 metriä ja syvyyttä niillä on noin metrin.
Pyyntikuoppaketjun äärikoordinaatit ovat:
kaakkoispää p: 7707400, i: 3535250, z: 220 - 225
luoteispää p: 7707780, i: 3534670, z: 195 - 200 |
| metsakeskus.1000011722 |
148 |
Härkäsalmi pohjoinen |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
525856.86300000 |
7700174.94100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011722 |
Kohde sijaitsee Inarin kirkosta noin 63 kilometriä koilliseen, Iijärven Härkäsalmen pohjoisrannalla. Paikalla olevan niemen kumpareen laella on yksittäinen pyyntikuoppa, jonka ala on noin 2,5 x 4 metriä ja syvyys noin 1,5 metriä. Kumpareen laella olevaa kuoppaa on vaikea huomata sivusta katsottuna. |
| metsakeskus.1000011723 |
320 |
Suontajanlampi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
484793.89900000 |
7417338.65300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011723 |
Kohde sijaitsee Kemijärven kirkosta noin 38,5 kilometriä länsiluoteeseen, Naarmankairan - Viankairan alueella, Suontajanjärven luoteispuolella. Järven ja luoteispuolisen lammen välisellä kannaksella, pohjoisesta pistävän kangasniemekkeen lounaispäässä, on yksittäinen pyyntikuoppa. Kuopan ala on noin 2,5 x 3 metriä ja syvyys 0,5 metriä.
Suontajanlammen koillislaidalla olevan lammen pohjoispuolella, suon reunassa, kankaan länsilaidalla on pari rakennuksenpohjaa, joissa on kookkaista kivistä koottuja kiukaita. Kiukaat ovat kooltaan noin 2 x 2 metriä. Kiuastupien koko on noin 5 x 5 metriä ja 6 x 6 metriä, ja niiden päällä kasvaa arviolta satavuotiaita petäjiä. Lisäksi alueella on ainakin yksittäinen kuoppa ja mahdollinen kolmas rakennuksen jäännös.
Kohteet ovat Rovajärven ampuma-alueella. |
| metsakeskus.1000011723 |
320 |
Suontajanlampi |
10002 |
12001 |
13013 |
11002 |
27000 |
484793.89900000 |
7417338.65300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011723 |
Kohde sijaitsee Kemijärven kirkosta noin 38,5 kilometriä länsiluoteeseen, Naarmankairan - Viankairan alueella, Suontajanjärven luoteispuolella. Järven ja luoteispuolisen lammen välisellä kannaksella, pohjoisesta pistävän kangasniemekkeen lounaispäässä, on yksittäinen pyyntikuoppa. Kuopan ala on noin 2,5 x 3 metriä ja syvyys 0,5 metriä.
Suontajanlammen koillislaidalla olevan lammen pohjoispuolella, suon reunassa, kankaan länsilaidalla on pari rakennuksenpohjaa, joissa on kookkaista kivistä koottuja kiukaita. Kiukaat ovat kooltaan noin 2 x 2 metriä. Kiuastupien koko on noin 5 x 5 metriä ja 6 x 6 metriä, ja niiden päällä kasvaa arviolta satavuotiaita petäjiä. Lisäksi alueella on ainakin yksittäinen kuoppa ja mahdollinen kolmas rakennuksen jäännös.
Kohteet ovat Rovajärven ampuma-alueella. |
| metsakeskus.1000011724 |
320 |
Suontajankangas |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
485373.66000000 |
7417048.77500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011724 |
Kohde sijaitsee Kemijärven kirkosta 38 kilometriä länsiluoteeseen, Naarmankairan - Viankairan alueella, Suontajanjärven koillisrannalla. Järvenrannan tasaisella hiekkakankaalla on kuluneella ajouralla näkyvissä suorakaiteinen liesikiveys.
Tämän kaakkoispuolella on myöhäinen kalakenttä, jolla on muun muassa kaksi rakennuksenpohjaa kiukaineen. Ne sijaitsevat 12 metrin päässä toisistaan ja noin 30 metriä rannasta, avoimella, tasaisella kankaalla. Tupien ala on noin 6 x 6 metriä. Rannassa on lisäksi tuhoutunut kalapatsas.
Paikka sijaitsee Rovajärven ampuma-alueella. |
| metsakeskus.1000011724 |
320 |
Suontajankangas |
10002 |
12001 |
13008 |
11002 |
27000 |
485373.66000000 |
7417048.77500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011724 |
Kohde sijaitsee Kemijärven kirkosta 38 kilometriä länsiluoteeseen, Naarmankairan - Viankairan alueella, Suontajanjärven koillisrannalla. Järvenrannan tasaisella hiekkakankaalla on kuluneella ajouralla näkyvissä suorakaiteinen liesikiveys.
Tämän kaakkoispuolella on myöhäinen kalakenttä, jolla on muun muassa kaksi rakennuksenpohjaa kiukaineen. Ne sijaitsevat 12 metrin päässä toisistaan ja noin 30 metriä rannasta, avoimella, tasaisella kankaalla. Tupien ala on noin 6 x 6 metriä. Rannassa on lisäksi tuhoutunut kalapatsas.
Paikka sijaitsee Rovajärven ampuma-alueella. |
| metsakeskus.1000011725 |
320 |
Hyypiönlammit |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
545056.71600000 |
7389354.05000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011725 |
Kohde sijaitsee Kemijärven kirkosta 28 kilometriä itäkaakkoon ja Suomulta noin 7 kilometriä pohjoiseen. Hyypiölampien länsipuolella, Maa-Hyypiö -nimisen kankaan jyrkähkön ja kivikkoisen, itään laskevan moreenirinteen niemekemäisellä terassilla on yksittäinen pyyntikuoppa. Kuopan halkaisija on noin 3 metriä ja syvyys puolisen metriä.
Pyyntikuopan luokse tehtiin vuoden 2005 tarkastuksen yhteydessä pari koekuoppaa, joista ei tavattu löytöjä tai muuta asuinpaikkaan viittaavaa. Terassilla oli myös muutamia epämääräisiä kuopanteita, jotka vaikuttivat tuulenkaatojen tekemiltä. |
| metsakeskus.1000011726 |
732 |
Tammakkalampi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
588733.12700000 |
7394590.05500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011726 |
Kohde sijaitsee Sallan kirkolta noin 25 kilometriä kaakkoon, Kallunkijärven itäpuolisen Tammakkalammen pohjoispuolisella kankaalla. Loivasti kumpuilevalla mäntykankaalla on ainakin kaksi pyyntikuoppaa.
Ensimmäisen itälänsisuuntaisen kuopan ala on noin 3,5 x 4 metriä ja syvyys 0,6 - 0,7 metriä. Kuopan reunassa oli havaittavissa heikko huuhtoutumiskerros. Kuoppa sijaitsee noin 20 metriä rajalinjasta pohjoiseen loivasti kumpuilevan maaston alanteessa. Toisen pohjoiseteläsuuntaisen kuopan ala on noin 2,5 x 3 metriä ja syvyys 0,5 metriä. Kuopan reunassa oli hvaiattavissa heikko huuhtoutumiskerros. Pyyntikuoppa sijaitsee uuden rajalinjan eteläpuolella. |
| metsakeskus.1000011727 |
732 |
Koulusharju kaakko |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
596998.65200000 |
7456183.27300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011727 |
Kohde sijaitsee Sallan kirkolta noin 49 kilometriä koilliseen ja Naruskajoesta puolisen kilometriä itään Naruskantien itäpuolisen Koulusharjun itäosassa. Kohteen koillispuolella avautuu laaja Rikkiaapa.
Pyyntikuopat ovat harjun reunaa kiertävän metsätien tuntumassa harjun niemimäisessä kaakkoiskärjessä. Maasto kohteen ympäristössä on kuivaa hiekkakangasta, joka ylempänä rinteessä muuttuu karkeammaksi. Alueella on ainakin 11 pyyntikuoppaa, joista osaan tehtiin huuhtoutumiskerroksen paljastanut koekuoppa. Pyyntikuoppien halkaisija vaihtelee 2,5 - 4 metriin ja syvyys 0,3 - 0,7 metriin. Vain yhdessä kuopista oli havaittavissa valli.
Alueelle pohjoisesta johtavalla metsätiellä havaittiin pari kvartsi-iskosta noin 10 metrin päässä toisistaan kohdassa, jossa tie on lähempänä jängän reunaa. Tien ja jängän puoliväliin tehtiin vuoden 2005 tarkastuksen yhteydessä koekuoppa, josta paljastui palaneiden kivien ja likamaan lisäksi kymmenkunta kvartsi-iskosta. Alueella ei ollut maanpinnalle havaittavia merkkejä esihistoriasta. Asuinpaikan laajuutta ei ollut mahdollista määrittää vuoden 2005 tarkastuksen yhteydessä. |
| metsakeskus.1000011727 |
732 |
Koulusharju kaakko |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
596998.65200000 |
7456183.27300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011727 |
Kohde sijaitsee Sallan kirkolta noin 49 kilometriä koilliseen ja Naruskajoesta puolisen kilometriä itään Naruskantien itäpuolisen Koulusharjun itäosassa. Kohteen koillispuolella avautuu laaja Rikkiaapa.
Pyyntikuopat ovat harjun reunaa kiertävän metsätien tuntumassa harjun niemimäisessä kaakkoiskärjessä. Maasto kohteen ympäristössä on kuivaa hiekkakangasta, joka ylempänä rinteessä muuttuu karkeammaksi. Alueella on ainakin 11 pyyntikuoppaa, joista osaan tehtiin huuhtoutumiskerroksen paljastanut koekuoppa. Pyyntikuoppien halkaisija vaihtelee 2,5 - 4 metriin ja syvyys 0,3 - 0,7 metriin. Vain yhdessä kuopista oli havaittavissa valli.
Alueelle pohjoisesta johtavalla metsätiellä havaittiin pari kvartsi-iskosta noin 10 metrin päässä toisistaan kohdassa, jossa tie on lähempänä jängän reunaa. Tien ja jängän puoliväliin tehtiin vuoden 2005 tarkastuksen yhteydessä koekuoppa, josta paljastui palaneiden kivien ja likamaan lisäksi kymmenkunta kvartsi-iskosta. Alueella ei ollut maanpinnalle havaittavia merkkejä esihistoriasta. Asuinpaikan laajuutta ei ollut mahdollista määrittää vuoden 2005 tarkastuksen yhteydessä. |
| metsakeskus.1000011727 |
732 |
Koulusharju kaakko |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
596998.65200000 |
7456183.27300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011727 |
Kohde sijaitsee Sallan kirkolta noin 49 kilometriä koilliseen ja Naruskajoesta puolisen kilometriä itään Naruskantien itäpuolisen Koulusharjun itäosassa. Kohteen koillispuolella avautuu laaja Rikkiaapa.
Pyyntikuopat ovat harjun reunaa kiertävän metsätien tuntumassa harjun niemimäisessä kaakkoiskärjessä. Maasto kohteen ympäristössä on kuivaa hiekkakangasta, joka ylempänä rinteessä muuttuu karkeammaksi. Alueella on ainakin 11 pyyntikuoppaa, joista osaan tehtiin huuhtoutumiskerroksen paljastanut koekuoppa. Pyyntikuoppien halkaisija vaihtelee 2,5 - 4 metriin ja syvyys 0,3 - 0,7 metriin. Vain yhdessä kuopista oli havaittavissa valli.
Alueelle pohjoisesta johtavalla metsätiellä havaittiin pari kvartsi-iskosta noin 10 metrin päässä toisistaan kohdassa, jossa tie on lähempänä jängän reunaa. Tien ja jängän puoliväliin tehtiin vuoden 2005 tarkastuksen yhteydessä koekuoppa, josta paljastui palaneiden kivien ja likamaan lisäksi kymmenkunta kvartsi-iskosta. Alueella ei ollut maanpinnalle havaittavia merkkejä esihistoriasta. Asuinpaikan laajuutta ei ollut mahdollista määrittää vuoden 2005 tarkastuksen yhteydessä. |
| metsakeskus.1000011727 |
732 |
Koulusharju kaakko |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
596998.65200000 |
7456183.27300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011727 |
Kohde sijaitsee Sallan kirkolta noin 49 kilometriä koilliseen ja Naruskajoesta puolisen kilometriä itään Naruskantien itäpuolisen Koulusharjun itäosassa. Kohteen koillispuolella avautuu laaja Rikkiaapa.
Pyyntikuopat ovat harjun reunaa kiertävän metsätien tuntumassa harjun niemimäisessä kaakkoiskärjessä. Maasto kohteen ympäristössä on kuivaa hiekkakangasta, joka ylempänä rinteessä muuttuu karkeammaksi. Alueella on ainakin 11 pyyntikuoppaa, joista osaan tehtiin huuhtoutumiskerroksen paljastanut koekuoppa. Pyyntikuoppien halkaisija vaihtelee 2,5 - 4 metriin ja syvyys 0,3 - 0,7 metriin. Vain yhdessä kuopista oli havaittavissa valli.
Alueelle pohjoisesta johtavalla metsätiellä havaittiin pari kvartsi-iskosta noin 10 metrin päässä toisistaan kohdassa, jossa tie on lähempänä jängän reunaa. Tien ja jängän puoliväliin tehtiin vuoden 2005 tarkastuksen yhteydessä koekuoppa, josta paljastui palaneiden kivien ja likamaan lisäksi kymmenkunta kvartsi-iskosta. Alueella ei ollut maanpinnalle havaittavia merkkejä esihistoriasta. Asuinpaikan laajuutta ei ollut mahdollista määrittää vuoden 2005 tarkastuksen yhteydessä. |
| metsakeskus.1000011728 |
732 |
Kuopsiharju kaakko |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
595404.29800000 |
7456151.28500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011728 |
Kohde sijaitsee Sallan kirkolta noin 48 kilometriä koilliseen ja Naruskajoesta noin 600 - 900 metriä länteen Kuopsiaapan pohjoispuolisella harjanteella moottorikelkkareitin ja UKK-reitin varrella. Kuopat sijaitsevat jokseenkin itä-lnsisuuntaisella moreeniharjanteella niin, että itäisimmät kuopat ovat harjanteen laella, keskimmäiset harjanteen länteen laskevalla rinteellä ja läntisemmät jo lähes tasaisella kankaalla. Alueella on ainakin yhdeksän pyyntikuoppaa.
Osaan kuopista tehtiin koepisto, joka paljasti selvän huuhtoutumiskerroksen. Kuopan 8 eteläosaan on pystytetty UKK-reitin opasviittaa kannattelevat kaksi pystypaalua. Muuten kuopat ovat hyvässä kunnossa.
Pyyntikuoppa-alueen äärikoordinaatit ovat:
itäpää p: 7459265, i: 3595620, z: 240 metriä merenpinnan yläpuolella
länsipää p: 7459280, i: 3595380, z: 235 metriä merenpinnan yläpuolella
keskiosa p: 7459280, i: 3595500, z: 235 metriä merenpinnan yläpuolella |
| metsakeskus.1000011729 |
732 |
Kursukangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
548788.16800000 |
7407544.74100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011729 |
Kohde sijaitsee Sallan kirkosta noin 25 kilometriä länsilounaaseen ja Kursun- eli Kotijärvestä noin kilometrin luoteeseen Käsmänjoen eteläpuolella. Pitkälti alavan jokirannan eteläpuolella on pitkä itä-länsisuuntainen kuiva ja havupuita kasvava hiekkaharjanne. Harjanteen selällä on ainakin viisi pyyntikuoppaa runsaan 200 metrin matkalla.
Kuoppien länsipuolella kankaalla oli pieniä hiekkakuoppia, mutta pyyntikuoppia ei täältä enää tavattu. Idässä kangas rajoittuu sahan läjitysalueeseen. Harjanteen joenpuoleisella reunalla kulkeva metsätie ja pari ojan-/pellonreunaa tarkastettiin mahdollisen asuinpaikan varalta. Ainoastaan paikalla olevan mökin tuntumasta tavattiin metsätieltä pari palanutta kiveä (p = 7410 703, i =3549 103 ). Havainnot olivat kuitenkin niin epämääräisiä, että niiden ei voi katsoa osoittavan asuinpaikkaa. |
| metsakeskus.1000011730 |
742 |
Maskaisenjärvi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
564395.72000000 |
7483762.10300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011730 |
Kohde sijaitsee Savukosken kirkosta noin 24,5 kilometriä koilliseen Värriöjoen eteläpuolella. Itäpäästään jokeen yhtyvän Maskaisenjärven etelä- ja lounaispuolisella loivasti polveilevalla kankaalla on ainakin viisi pyyntikuoppaa. Kuopat ovat kolmessa ryhmässä noin 400 metrin matkalla. Itäisellä alueella on kaksi kuoppaa, keskimmäisellä yksi ja läntisellä kaksi.
Kuoppien ala on noin 1,5 x 3 - 4 metriä ja syvyys 0,7 - 1 metriä. Ainakin osaa kuopista reunustaa heikko valli. Kuoppien reunalla huuhtoutumiskerros oli ohuempi kuin viereisellä kankaalla, mutta kuitenkin selvästi havaittava.
Pyyntikuoppa-alueen koordinaatit:
itäosa p: 7486900, i: 3564570
keskiosa p: 7486880, i: 3564410
länsiosa p: 7486750, i: 3564100 |
| metsakeskus.1000011731 |
758 |
Tikkalampi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
501125.00000000 |
7557743.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011731 |
Kohde sijaitsee Vuotsosta noin 5 kilometriä luoteeseen Tankajoen ja Vuotson kanavan yhtymäkohdan pohjoispuolisella niemellä. Niemen poikki kulkee sen länsiosassa olevasta Tikkalammesta koilliseen kohti jokea ainakin 14 pyyntikuopan ketju. Pyyntikuoppaketju alkaa Tikkalammen koilliskulmasta ja jatkuu koilliseen Tankajoen rantaan.
Aikaisempien tietojen (2005) perusteella kohteessa pitäisi olla 14 pyyntikuoppaa, mutta vuoden 2012 inventoinnissa maastosta havaittiin 13 kuoppaa, joista kuopat 4, 6 ja 7 ovat syviä ja jyrkkäreunaisia, eli niitä on kaiveltu myöhemmin. Gps-mittausten perusteella koordinaateista viidet vastaavat vuosien 2005 ja 2012 havaintoja. Vuoden 2005 kuopista havaitsematta jäivät eteläisin kuoppa ja kolme koillisinta kuoppaa Tankajoen varressa, siten kuoppia voi enimmillään olla 17 kappaletta. Tiedot vuoden 2012 pyyntikuopista on lisätty reksiterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.1000011732 |
758 |
Vuotson satama |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
510303.36100000 |
7549665.47000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011732 |
Kohde sijaitsee Sodankylän kirkosta noin 78 kilometriä pohjoiskoilliseen ja Vuotsosta noin 7 kilometriä kaakkoon Vuotson kanavan pohjoisrannalla. Heti Vuotson kanavan länsipuolella on aivan rantörmän lähellä yksittäinen matala maakuoppa, jonka halkaisija on noin 2,5 - 3 metriä ja syvyys 0,3 - 0,4 metriä. Kuoppaan tehty koepisto paljasti ohuen huuhtoutumiskerroksen.
Jokseenkin kuopan kohdalla rantatörmässä havaittiin tulisijan jäänteitä sekä pari kvartsi-iskosta, jotka jätettiin paikalleen.
Pyyntikuopasta noin 90 m lounaaseen, veden alla, sijaitsee liesilatomus. |
| metsakeskus.1000011732 |
758 |
Vuotson satama |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
510303.36100000 |
7549665.47000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011732 |
Kohde sijaitsee Sodankylän kirkosta noin 78 kilometriä pohjoiskoilliseen ja Vuotsosta noin 7 kilometriä kaakkoon Vuotson kanavan pohjoisrannalla. Heti Vuotson kanavan länsipuolella on aivan rantörmän lähellä yksittäinen matala maakuoppa, jonka halkaisija on noin 2,5 - 3 metriä ja syvyys 0,3 - 0,4 metriä. Kuoppaan tehty koepisto paljasti ohuen huuhtoutumiskerroksen.
Jokseenkin kuopan kohdalla rantatörmässä havaittiin tulisijan jäänteitä sekä pari kvartsi-iskosta, jotka jätettiin paikalleen.
Pyyntikuopasta noin 90 m lounaaseen, veden alla, sijaitsee liesilatomus. |
| metsakeskus.1000011734 |
758 |
Sarvikotamaa kaakko |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
510133.42600000 |
7549665.46900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011734 |
Kohde sijaitsee Sodankylän kirkosta noin 78 kilometriä pohjoiskoilliseen ja Vuotsosta noin 7 kilometriä kaakkoon. Vuotson kanavan pohjoisrannalla olevalle laavulle johtavan metsätien kääntöpaikan keskellä on maakuoppa.
Kuopan ala on 1,5 x 3 metriä ja syvyys 20 - 30 senttimetriä. Siihen tehdystä koekuopasta tavattiin likaantunutta maata ja hiiltä noin 15 - 20 senttimetrin syvyydessä. Tämän pohjois-eteläsuuntaisen kuopan kaakkoispuolella, siitä noin 3 metrin päässä, on pieni matala kuopanne, jonka halkaisija on noin 1,5 metriä ja syvyys 15 - 20 senttimetriä. |
| metsakeskus.1000011735 |
758 |
Valkama |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
507134.62800000 |
7552546.31400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011735 |
Kohde sijaitsee Sodankylän kirkosta noin 79 kilometriä pohjoiskoilliseen Vuotson kanavan koillisrannalla. Valkaman talon länsipuolisen kapean lahden suulla, sen länsirannalla niemen päässä on ainakin kolme kuoppaa.
Niemen kärjessä olevan kuopan (1) halkaisija on 2 - 2,5 metriä ja syvyys 40 - 50 senttimetriä. Kuoppa sijaitsee aivan törmän reunassa, valli on osin sortunut. Kuopan kohdalla rantatörmässä ja rantavedessä on asuinpaikan viitteenä kvartsia ja palanutta kiveä. Näistä noin 20 metriä pohjoiseen polun vieressä on kuoppa (2), jonka ala on 3,5 x 2,5 metriä ja syvyys noin 60 senttimetriä. Kuopan koordinaatit ovat P: 7552569, I: 507135. Kauempana luoteessa on vielä kolmas kuoppa (3), jonka halkaisija on 1,5 metriä ja syvyys 30 senttimetriä. Tämän kuopan koordinaatit ovat P: 7552595, I: 507138. Kuoppiin tehdyistä koepistoista tuli esiin selkeä huuhtoutumiskerros. Alueelle tehtiin myös pari löydötöntä koekuoppaa.
Kohteen läheisyydestä ilmoitettiin metallinpaljastin löydöstä. Rantaan johtavan polun länsipuolelta, aivan sen vierestä oli löydetty puukon terä (koordinaatit P: 7552566, I: 507122). Löytöpaikalle tehdyistä koekuopista löytyi vain puhdasta hiekkaa. |
| metsakeskus.1000011736 |
758 |
Pultsapua |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
502354.54200000 |
7559676.42900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011736 |
Kohde sijaitsee Sodankylän kirkosta noin 84 kilometriä pohjoiskoilliseen ja Vuotsosta noin 6 kilometriä luoteeseen. Tankajokeen pohjoisesta laskevasta Hopiaojan itäpuolisen Pultsapua -nimisen kankaan länsireunalla on ainakin neljä pyyntikuoppaa vajaan 100 metrin pituisessa, jokseenkin pohjois-eteläsuuntaisessa jonossa. Kuoppien keskinäinen etäisyys on 10 - 20 metriä.
Pohjoisimman pyyntikuopan koordinaatit ovat p: 7562864, i: 3502554. |
| metsakeskus.1000011737 |
758 |
Kuru-Jussin Jäkälävaara |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
512012.67900000 |
7543427.98500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011737 |
Kohde sijaitsee Sodankylän kirkosta noin 72 kilometriä koilliseen ja Vuotsosta noin 13 kilometriä kaakkoon Lokan luoteispuolella. Laanitsvaaran länsilaidalta, Varraajoen lounaispuoliselta kaarrolta alkava kuoppaketju jatkuu länteen noin 700 metriä, jonka jälkeen se kääntyy etelään kohti suota. Ketjussa on kaikkiaan 24 pyyntikuoppaa, näistä 17 itä-länsisuunnassa ja 7 pohjois-eteläsuunnassa.
Pyyntikuoppaketjun koordinaatit:
keskiosa/mutka p: 7546450, i: 3511500
eteläpää p: 7546150, i: 3511500
Vuoden 2012 inventoinnissa alueelta löytyi yhteensä 26 pyyntikuoppaa, joista 19 on itä-länsisuunnassa ja 7 lounas-koillinen -suuntaisesti. Itä-länsi -suuntainen kuopparivistö on noin 700 metriä pitkä, jonka jälkeen se kääntyy lounaaseen kohti suota. Koko rivistön pituus on noin 1000 m. Kuoppien keskimääräinen halkaisija on noin 2,8 m ja syvyys 60 cm. Kuitenkin itäpään kuusi kuoppaa, jotka sijaitsevat kosteammassa maastossa ja lounaisin kuoppa ovat muita suurempia. Niinpä kuoppien 1 ja 21-26 halkaisija on keskimäärin 3,4 m ja syvyys 80 cm. Kuivalla kankaalla olevien kuoppien 2-20 halkaisija on keskimäärin 2,6 m ja syvyys 50 cm. |
| metsakeskus.1000011738 |
47 |
Näkkäläjoki Luusua länsi 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
361033.27100000 |
7610890.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011738 |
Kohde sijaitsee Enontekiön kirkosta noin 21 kilometriä pohjoiseen Näkkäläjärven eteläpuolella. Näkkäläjoen länsipuolisella melko tasaisella hiekkakankaalla on kaksi pyyntikuoppaa ja suorakaiteista liesilatomusta. |
| metsakeskus.1000011738 |
47 |
Näkkäläjoki Luusua länsi 1 |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
361033.27100000 |
7610890.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011738 |
Kohde sijaitsee Enontekiön kirkosta noin 21 kilometriä pohjoiseen Näkkäläjärven eteläpuolella. Näkkäläjoen länsipuolisella melko tasaisella hiekkakankaalla on kaksi pyyntikuoppaa ja suorakaiteista liesilatomusta. |
| metsakeskus.1000011740 |
638 |
Pirttisaari |
10002 |
12002 |
13021 |
11006 |
27000 |
412634.00000000 |
6670631.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011740 |
Noin 15 metriä halkaisijaltaan oleva kivikehä sijiatsee Lustighemman-tilan (RN 1:6) itäreunalla kahden kallioharjanteen välissä. Sen korkeus on noin 20 cm ja se on sammaloitunut ja kasvillisuuden valtaama. Keskellä kehää kasvaa isoja mäntyjä. Perimätieto kertoo kyseessä olevan vanhan hautausmaan kiviaita, mutta alueelta ei ole löytynyt mitään hautoihin viittaavaa. Kehä mainitaan Muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirjassa vuodelta 1874, jossa kerrotaan "varmuudella tiedettävän", että se on venäläisen meriväen hautausmaa 1700-luvulta. Vastaavanlainen kivikehä sijaitsee Suur-Pellingin Hagnäsuddenissa. |
| metsakeskus.1000011741 |
638 |
Killingholmen |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
418184.00000000 |
6674891.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011741 |
Killingholmenin luoteiskalliolla aivan meren äärellä on kaksi rinnakkain olevaa hakkausta. Toisessa on venäjäksi kirjoitettu "Jahta Strela 1900-1903" ja sen alla on pohjoiseen osoittava nuoli (jahta=alus, strela=pohjoinen). Toinen hakkaus on riimukivien kirjoitustapaan toteutettu nauhamainen teksti, josta on vaikea saada selvää. Nauha päättyy ylhäällä lippumaiseen levennykseen, alhaalla tyyliteltyyn lohikäärmeen kitaan. Keskellä on lyyra jonka alla vuosiluku 1865. Hakkaukset ovat jäkälöitymässä. Kohde on merkitty peruskarttaan. |
| metsakeskus.1000011742 |
638 |
Napoleoninkivi |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
418186.00000000 |
6673857.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011742 |
Napoleoninkivi on Onaksen saaren lounaisrannalla oleva, pylväsmäinen graniittikivi, joka lepää aivan vesirajassa puisella alustalla. Kiveen liittyy useita selitystarinoita. Kivi liittynee saarella joskus harjoitettuun kivenlouhintaan. Sirkka Kopisto mainitsee teoksessa Suomen Kansallismuseo, että arkkitehdit aikoivat käyttää Onaksen graniittia kivipylväisiin, mutta kiven huonon laadun vuoksi aihiot jäivät hakkauspaikalle. |
| metsakeskus.1000011743 |
833 |
Suuri Postitie |
10002 |
12005 |
13000 |
11006 |
27000 |
196772.08800000 |
6730733.50400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011743 |
Suuren Postitien vanha tielinja merenrannan ja Uudenkaupungin rajan välillä. Tie on käytössä ja osittain päällystettynä. Alkuperäiseen, säilyneeseen tiehen kuuluu kaksi osaa, joista toinen on lyhyt tiejakso Helsingin kylässä Tylpänniemestä Helsinginrantaan ja toinen kivilaituri Tuomoisten rannassa. |
| metsakeskus.1000011744 |
833 |
Rantalahti |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
200310.73000000 |
6719248.13400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011744 |
Kivihakkaukset sijaitsevat kallioisella, matalalla mäellä soratien vierellä meren rannan vainion ympäröimänä. Paikka on 100 m kaakkoon risteyksestä, josta tiestä 12241 haarautuu toinen tie Humholmiin ja Kräänän niemeen. Lähellä on Kahiluodon kartano.
Tyylimyllyn lähettyvillä erottuu kalliosta hakattuja kirjaimia, numeroita ja muita kuvioita. Vanhimmat ovat ehkä 1500-luvulta. |
| metsakeskus.1000011745 |
833 |
Laivaranta |
10001 |
12016 |
13160 |
11006 |
27000 |
199501.02300000 |
6724396.06100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011745 |
Paikka on rakentamonta metsäistä, osaksi jyrkästi kaltevaa merenrantaa, joka sijaitsee 500 m etelään Kaitaisten sillan lounaispäästä.
Kohteessa on 8 m leveä maaleikkaus ja pajan jäännökset. |
| metsakeskus.1000011746 |
833 |
Muntinsalmi |
10002 |
12005 |
13070 |
11006 |
27008 |
206058.38000000 |
6726855.10900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011746 |
Muntin silta sijaitsee syrjään jääneen tieosan Turku-Taivassalo-maantien varrella. Yksiaukkoinen pieni luonnonkivestä ladottu holvisilta rakennettiin vuonna 1850 yhdistämään Koiviston kylä Taivassaloon. Siltaholvi on rakennettu kylmämuuritekniikalla luonnonkivistä. Rakennustekniikaltaan Muntisalmen silta on Suomen vanhimpia kivisiltoja.
Rantamuurit koostuvat pienistä luonnonkivistä. Kansi on sorapeitteinen ja sitä reunustavat kivipylväisiin tuetut kaksinkertaiset putkikaiteet.
Silta hyväksyttiin museosillaksi 1982. Paikalla on opastaulu. |
| metsakeskus.1000011747 |
833 |
Inkerannanvuori |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
207967.60000000 |
6729943.87500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011747 |
Kiviaita korkean vuoren pohjoiseen laskevalla metsäisellä rinteellä lähellä vainiota. Rinteeseen on louhittu hiekkasäiliötä ja siihen liittyvää tietä. Latomuksen leveämmän osan pituus on 23 m ja kapeamman osan 22-23 m. Aidassa on yksi aukko. Rakenteen rakentamistarkoitusta ei tunneta. Kohde on kartoitettu jo vuonna 1869. |
| metsakeskus.1000011748 |
833 |
Marjustenranta |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
207207.94100000 |
6721697.18500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011748 |
Kalliohakkaukset niemimäisessä rantakalliossa sijaitsevat kohdassa, jossa ajotie Valkamalahden pohjoispuolella laskeutuu Marjuksenrantaan. Paikalla on vanha suola-aitta, jonka vierellä useita hakkauksia. Vanhin erottuva vuosiluku on 1829. Nuorimmat hakkaukset muutaman vuosikymmenen ikäisiä.
Ainakin yhteen Marjustenrarman hakkauksista on liitetty tarina. Paikallinen folklore kertoo suutarin mustasukkaisuuden vuoksi sunnaamasta räätälistä. Muistoksi surmatyöstä kallioon olisi hakattu sakset sekä surmatyön tapahtuma-aika. Kalliossa erottuu suolamakasiinin seinustalla sakset, niiden alla päivämäärä 18 15/7 48, ja päivämäärän alla kirjaimet J.F W. |
| metsakeskus.1000011749 |
833 |
Hakalanvuori |
10007 |
12011 |
13115 |
11042 |
27000 |
204628.99400000 |
6719548.03300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011749 |
Ilmavalvontatorni on sijannut Hakenpään sahasta 350 m koilliseen avoimmella kallioalueella korkean mäenharjanteen länsipäässä.
Taivassalon kotiseutuarkistolla on valikuvia, jotka esittävät ilmatorjuntapaikan tornia. Paikalla ei ole enää rakenteita jäljellä. |
| metsakeskus.1000011750 |
833 |
Keriniemen vainio |
10002 |
12016 |
13177 |
11006 |
27000 |
202559.80400000 |
6722296.91900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011750 |
Kohde sijaitsee Leikluodon venesataman koillispuolisessa rinteessä kohdassa, jossa viljelemätöntä aluetta rajoittuu ajotien molempiin laitoihin. Vanhojen karttojen mukaan on tässä paikassa ollut tiiliuuneja. Mäen etelärinteessä on epäsäännöllisen muotoisia kuoppia tiheikön alla lähellä pihoja ja tietä. Maassa on runsaasti tiilensiruja. |
| metsakeskus.1000011751 |
833 |
Lemmetyistenluoto |
10001 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
202979.61100000 |
6728394.47800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011751 |
Kivihakkaus sijaitsee kalliossa merenrannalla Kolanaukon etelärannalla. Kaislikon rajalla oleva niemen kallionnokan jyrkähköön matalaan länsisivuun on hakattu kookkain kirjaimin "Berndt Sandberg 1833". Vieressä on rautatappi n:o 83, jonka ympärille on hakattu ympyränkehä ja siihen kaksi ympyränsädettä. Viimeksi mainitut hakkaukset ovat todennäköisesti 1900-luvulta ja osoittavat vesien rajalinjaa. |
| metsakeskus.1000011752 |
272 |
Pikiruukki |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27008 |
309110.47000000 |
7086554.10200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011752 |
Pikiruukiksi kutsutun, toisesta maailmansodasta vuoteen 1996 asti armeijalle kuuluneen alueen pohjoisosassa sijaitsee kaksi Krimin sodan aikaista, vuonna 1854 rakennettua matalaa kivistä tykkipatteria. Ampumasuunta on Vanhansatamanlahdelle päin (nykyisen leirintäalueen suuntaan). Pattereita on tutkittu kaivauksin ja niitä on kunnostettu, mutta ne ovat vesakoitumassa. Kohteessa on opastauluja. Pikiruukin alueella on sijainnut Krimin sodan aikana myös optinen lennätin sekä 1600- ja 1700-luvuilla meritulli ja pikiruukki, jotka perustettiin Kokkolan kaupungin perustamisen jälkeen, kun alue oli vielä Ryövärinkari-niminen saari.
Ks. myös lisätiedot.
Vuoden 2015 inventoinnin mukaan puolustusvarustukset ovat ennallaan. Läntinen valli on noin 31,5 m pitkä, 3-5 m leveä ja n. 1 m korkea, siinä on kolme 1-1,5 m leveää ampuma-aukkoa. Valli on kaareva. Itäinen valli on 23 m pitkä ja noin 1 m korkea,
rakenne koostuu kahdesta jokseenkin suorasta, toisiinsa noin 90° kulmassa olevasta vallista, siinä on kolme ampuma-aukkoa.
Tykkivallien vieressä sijaitsevien opastaulujen kohdalle on rakennettu katselutaso. Vallien päältä ja välittömästä ympäristöstä on pääosin poistettu puusto.
Puolustusvarustusten itäpuolella on Ilmatorjuntapatteri Pikiruukki 2 |
| metsakeskus.1000011753 |
272 |
Halkokari |
10002 |
12005 |
13068 |
11006 |
27000 |
309273.40600000 |
7087222.82700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011753 |
Halkokari on toiminut laivanrakennuspaikkana 1600-luvulta alkaen ja myöhemmin satamana ja lastauspaikkana aina 1880-luvulle asti. Paikalla on nähtävissä terva- ja pikimakasiininen perustuksia ja laiturirakennelmia. Maassa on kovettuneita pikikerroksia. Halkokari sijaitsee Vanhan satamanlahden kallioisella itärannalla. Vanhat makasiinien perustukset sijaitsevat nykyisen uimarannan alueella, jossa sijaitsee myös Halkokarin kahakan kunniaksi pystytetty monumentti. |
| metsakeskus.1000011754 |
272 |
Mustakari |
10002 |
12016 |
13160 |
11006 |
27000 |
309243.42000000 |
7087738.62800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011754 |
Mustakarilla on sijainnut 1700- ja 1800-luvuilla purjelaivojen korjauspaikka. Laivat kallistettiin jyrkkärantaista karia vasten pohjan tervausta ja korjausta varten. Ruotsinkielisen purjehdusseuran vuonna 1908 valmistuneen paviljongin edustalla on kovettuneita pikikerroksia mm. lipputangon ympärillä. |
| metsakeskus.1000011755 |
833 |
Pitäjänrajan mutka |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
199431.00400000 |
6733872.25500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011755 |
Rajakivet sijaitsee Kuutniemenaukon itärannasta kilometrin itään pitäjänrajan kulmassa olevassa polvekkeessa. Pyölin, Pinipajun ja Mierlan kylien yhteisessä rajapisteessä, metsän keskellä olevalla avokallioalueella.
Kivilatomukset ovat vierekkäin kalliolla. Toisessa latomuksessa on vaakasuoraan kolmen aluskiven varaan asetettu paasi, joka on noin 40 cm:n paksuinen, pyöreähkö ja noin 140 cm:n läpimittainen. Siinä ei näy hakkauksia.
Itäpuolella on pyöreähkö noin 130 cm:n läpimittainen ja 30 cm:n paksuinen paasi pikkukivien päällä. Paaden yläpinnassa on uurettu 160 mm:n läpimittainen ympyrä, jonka keskelle on hakattu piste. Vieressä on hakkaus "24". |
| metsakeskus.1000011756 |
833 |
Pappilan vanha kaivo |
10002 |
12004 |
13042 |
11006 |
27000 |
204219.11700000 |
6726495.24200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011756 |
Pappilan pihan läpi kulkevan ajotien länsipuolella, korkean pystysuoran kallioseinämän juurella on luonnonkivistä ladottu, n. 3-4 m läpimittainen kaivon kehys. Kaivon länsireuna muodostuu sileästä kallionseinämästä. Itäreuna lähes kiinni ajotien ojan maavallissa. |
| metsakeskus.1000011757 |
272 |
Suntinsuu/Tanssilava |
10002 |
12011 |
13109 |
11006 |
27000 |
309399.00000000 |
7086701.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011757 |
Tanssilavan eteläpuolen vallitukset rakennettiin vuoden 1854 Halkokarin
kahakan jälkeen. Seuraavana vuonna käytiin ns. Davidsbergin taistelu, jolloin vallit
toimivat tykittöminä puolustusasemina (Söderström 2000:4).
Tanssilavan muinaisjäännökset sijaitsevat Halkokarin ja Pikiruukin välillä nykyisen
Suntinsuun ja Vanhan Veistämöntien välissä. Alueella kasvaa pääasiassa sekametsää.
Paikalla on kaksi Krimin sodan aikaista kivistä ja maasta rakennettua vallia, mitkä
sijaitsevat 90-140 m kaakkoon tanssilavasta, välittömästi Vanhan Veistämöntien
länsipuolella. Iso valli on kaiken noin 80 m pitkä. Pohjoispäästä katsottuna se
kulkee noin 50 metriä lähes pohjois-eteläsuuntaan ja kaartuu sitten lounaaseen ja jatkuu noin 30m matkalla lounas-koillissuunnassa. Vallin leveys on 6-8mja korkeus 100-150 cm.
Vallin keskellä kulkee polku, joten vallin keskusta on painunut hiukan reunoja
alemmaksi. Vallin eteläpuolella on pieni, noin 10m x 5m kokoinen valli. Pieni valli sijaitsee
isommasta noin 20m kaakkoon. Valli on noin 30m pitkä, 7m leveä ja 100-150 cm korkea.
Valli kulkee lounas-koillissuunnassa ja myös sen päältä kulkee polku, jolloin keskusta on
painunut jonkin verran reunoja alemmas. Molempien vallien päällä polkujen sivuilla
kasvaa runsaasti aluskasvillisuutta. Vallit ovat hyvin säilyneet. Pienemmän vallin
lounaispäästä noin 15-20 m etelä-lounaaseen on kaksi kovettuneen tervan aluetta, mitkä
ovat läpimitaltaan 2m x 2m ja 14m x 5m. Tervaläikkien välissä on kapea painanne, minkä
läpimitta on 6m x 3m. Kyseessä saattaa olla jonkin rakennuksen pohja. |
| metsakeskus.1000011758 |
305 |
Törinlampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
601796.97600000 |
7350315.91000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011758 |
Rautakautisen pronssisen riipuksen tai ketjunjakajan löytöpaikka sijaitsee Ajakka-järven ja Törinlammen välisellä hiekkakankaalla, Juuman tien pohjoispuolella, noin 200 m Säkkiläntien risteyksestä. Löytö on todettu 1990-luvulla. Paikalla on muistin mukaan maanpinnan painanne. Paikkaa tarkastettaessa vuonna 2008 ei löytökohden alanteessa havaittu muinaisjäännökseen viittaavaa, mutta 25 m koilliseen on polun vieressä 2-2,5 m kuopanne, jossa on kiveystä. Alueella havaittiin toinenkin mahdollinen keittokuoppa. Nuotiopaikan vaiheilta polkutieltä löytyi kvartsikaavin sekä iskoksia. Koekuopitusta alueella ei ole tehty. |
| metsakeskus.1000011758 |
305 |
Törinlampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
601796.97600000 |
7350315.91000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011758 |
Rautakautisen pronssisen riipuksen tai ketjunjakajan löytöpaikka sijaitsee Ajakka-järven ja Törinlammen välisellä hiekkakankaalla, Juuman tien pohjoispuolella, noin 200 m Säkkiläntien risteyksestä. Löytö on todettu 1990-luvulla. Paikalla on muistin mukaan maanpinnan painanne. Paikkaa tarkastettaessa vuonna 2008 ei löytökohden alanteessa havaittu muinaisjäännökseen viittaavaa, mutta 25 m koilliseen on polun vieressä 2-2,5 m kuopanne, jossa on kiveystä. Alueella havaittiin toinenkin mahdollinen keittokuoppa. Nuotiopaikan vaiheilta polkutieltä löytyi kvartsikaavin sekä iskoksia. Koekuopitusta alueella ei ole tehty. |
| metsakeskus.1000011758 |
305 |
Törinlampi |
10002 |
12016 |
13155 |
11019 |
27000 |
601796.97600000 |
7350315.91000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011758 |
Rautakautisen pronssisen riipuksen tai ketjunjakajan löytöpaikka sijaitsee Ajakka-järven ja Törinlammen välisellä hiekkakankaalla, Juuman tien pohjoispuolella, noin 200 m Säkkiläntien risteyksestä. Löytö on todettu 1990-luvulla. Paikalla on muistin mukaan maanpinnan painanne. Paikkaa tarkastettaessa vuonna 2008 ei löytökohden alanteessa havaittu muinaisjäännökseen viittaavaa, mutta 25 m koilliseen on polun vieressä 2-2,5 m kuopanne, jossa on kiveystä. Alueella havaittiin toinenkin mahdollinen keittokuoppa. Nuotiopaikan vaiheilta polkutieltä löytyi kvartsikaavin sekä iskoksia. Koekuopitusta alueella ei ole tehty. |
| metsakeskus.1000011758 |
305 |
Törinlampi |
10002 |
12016 |
13155 |
11033 |
27000 |
601796.97600000 |
7350315.91000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011758 |
Rautakautisen pronssisen riipuksen tai ketjunjakajan löytöpaikka sijaitsee Ajakka-järven ja Törinlammen välisellä hiekkakankaalla, Juuman tien pohjoispuolella, noin 200 m Säkkiläntien risteyksestä. Löytö on todettu 1990-luvulla. Paikalla on muistin mukaan maanpinnan painanne. Paikkaa tarkastettaessa vuonna 2008 ei löytökohden alanteessa havaittu muinaisjäännökseen viittaavaa, mutta 25 m koilliseen on polun vieressä 2-2,5 m kuopanne, jossa on kiveystä. Alueella havaittiin toinenkin mahdollinen keittokuoppa. Nuotiopaikan vaiheilta polkutieltä löytyi kvartsikaavin sekä iskoksia. Koekuopitusta alueella ei ole tehty. |
| metsakeskus.1000011758 |
305 |
Törinlampi |
10002 |
12008 |
13000 |
11019 |
27000 |
601796.97600000 |
7350315.91000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011758 |
Rautakautisen pronssisen riipuksen tai ketjunjakajan löytöpaikka sijaitsee Ajakka-järven ja Törinlammen välisellä hiekkakankaalla, Juuman tien pohjoispuolella, noin 200 m Säkkiläntien risteyksestä. Löytö on todettu 1990-luvulla. Paikalla on muistin mukaan maanpinnan painanne. Paikkaa tarkastettaessa vuonna 2008 ei löytökohden alanteessa havaittu muinaisjäännökseen viittaavaa, mutta 25 m koilliseen on polun vieressä 2-2,5 m kuopanne, jossa on kiveystä. Alueella havaittiin toinenkin mahdollinen keittokuoppa. Nuotiopaikan vaiheilta polkutieltä löytyi kvartsikaavin sekä iskoksia. Koekuopitusta alueella ei ole tehty. |
| metsakeskus.1000011758 |
305 |
Törinlampi |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27000 |
601796.97600000 |
7350315.91000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011758 |
Rautakautisen pronssisen riipuksen tai ketjunjakajan löytöpaikka sijaitsee Ajakka-järven ja Törinlammen välisellä hiekkakankaalla, Juuman tien pohjoispuolella, noin 200 m Säkkiläntien risteyksestä. Löytö on todettu 1990-luvulla. Paikalla on muistin mukaan maanpinnan painanne. Paikkaa tarkastettaessa vuonna 2008 ei löytökohden alanteessa havaittu muinaisjäännökseen viittaavaa, mutta 25 m koilliseen on polun vieressä 2-2,5 m kuopanne, jossa on kiveystä. Alueella havaittiin toinenkin mahdollinen keittokuoppa. Nuotiopaikan vaiheilta polkutieltä löytyi kvartsikaavin sekä iskoksia. Koekuopitusta alueella ei ole tehty. |
| metsakeskus.1000011759 |
47 |
Peltotievan vainio |
10001 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
384796.75700000 |
7589273.32600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011759 |
Peltovuoman kylän pohjoislaidalla, Angelinjärven pohjoispuolisen kankaan itäosassa, sähkölinjan alla ja eteläpuolella on niin sanottu Pelto-Erkin vainio. Paikalla kerrotaan olleen kiviaita/-aitaus, joka olisi ollut kooltaan noin 30 x 30 metriä ja korkeudeltaan metrin.
Perimätiedon mukaan Pelto-Erkki -niminen henkilö olisi viljellyt paikalla ohraa ja ruista 1700-luvulla. Kiviaita on jälleenrakentamisen aikana ajettu rakennusten pohjiksi/perustuksiksi. Paikalla oli vuoden 2005 tarkastuksen aikaan jonkin verran kiviä, mutta kohde on käytännössä tuhoutunut.
Vuonna 2014 löytyi metallinetsimellä mielenkiintoinen 1700-luvulle ajoittuva pronssinappi noin 50-60 m annettua koordinaattia pohjoisempaa. Löytöpaikka sijaitsee seurantalon pohjoispuolella olevan kuntoradan varressa, noin 70 metriä Ounastiestä länteen. Napissa on kruunun kuva, tekstiä ja vuosiluku 1792. Nappia ei talletettu Kansallismuseon kokoelmiin (verifikaatti ja valokuva). |
| metsakeskus.1000011760 |
148 |
Pieni Iivanajärvi |
10002 |
12001 |
13008 |
11002 |
27000 |
449087.81500000 |
7650369.87000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011760 |
Kohde sijaitsee Inarin kirkosta noin 52 kilometriä länteen ja Angelista 6 kilometriä pohjoiskoilliseen Pienen Iivanajärven itärannalla. Paikalla on vanha kenttä, jonka rakenteet ovat pääosin myöhemmän rakentamisen tuhoamia.
Vuoden 2005 tarkastuksen aikaan avoimella ja laajalla kentällä oli pari loivana kumpareena erottunutta, vanhaa, nurmettunutta rakennuksenpohjaa. Kenttä on nykyään mökkikäytössä. Pohjoisimman mökin pohjoispuolelta on löydetty lyijyblommi, joka on toimitettu Lapin maakuntamuseoon. |
| metsakeskus.1000011761 |
498 |
Frimannin kenttä |
10001 |
12001 |
13005 |
11002 |
27000 |
367880.69400000 |
7512160.28500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011761 |
Kohde sijaitsee Muonion kirkosta noin 29 kilometriä eteläkaakkoon Salmijärven luoteispään koillisrannalla. Paikalla olevan talon pihapiirissä on mainittu olevan kotasijoja.
Vuoden 2005 tarkastuksen aikana talonväki ei ollut paikalla. Aiemman kuvauksen perusteella ei kotasijoja pystytty varmuudella paikantamaan. Alueella oli joitakin epämääräisiä kumpareita ja kuopanteita, mutta ei selviä rakenteita. |
| metsakeskus.1000011762 |
498 |
Rumajärvi |
10001 |
12012 |
13124 |
11002 |
27000 |
368330.51400000 |
7512810.02300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011762 |
Kohde sijaitsee Muonion kirkosta noin 29 kilometriä eteläkaakkoon, Rumajärven koillisrannalla. Järveen viettävässä jyrkässä rinteessä mainituksi olevaa kvartsilouhosta ei vuoden 2005 tarkastuksen yhteydessä pystytty löytämään.
Aiemman kuvauksen perusteella kyse saattaa olla varsin pienestä lohkareesta, josta kvartsia olisi lohkottu. Koordinaattien osoittamalla paikalla on jyrkkä kivikkorinne. |
| metsakeskus.1000011763 |
498 |
Salmijärvi |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
368319.52000000 |
7511771.44300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011763 |
Kohde sijaitsee Muonion kirkosta noin 29 kilometriä eteläkaakkoon. Koordinaattien osoittamassa paikassa, etelässä olevaan järveen laskevassa, jyrkähkössä rinteessä on luotainen tasanne/tasanteita. Niistä ei vuoden 2005 tarkastuksen yhteydessä tavattu asuinpaikkaan viittaavia merkkejä, vaikka paikalle tehtiin muutamia koekuoppia.
Rinteessä olevan notkelman eteläreunassa on kohdassa p: 7514787, i: 3368554 moderni kaivanto, ja siitä noin 20 metriä eteläkaakkoon luontainen matala kuru. Kohteesta on aiemman tutkimuksen mukaan havaintoja asumuksenpohjista, joilla lienee tarkoitettu jotakin näistä. |
| metsakeskus.1000011764 |
833 |
Ratimenvuori |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
202279.91700000 |
6722696.75800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011764 |
Rengasmainen kivikasa sijaitsee Leikluodon saaressa korkealla sileällä kalliolla, metsään hakatun sähkölinjan aukon luona.
Kiveyksen pohja-alan muoto on soikiomainen, sen läpimitta on pohjois-etelä-suunnassa 3 m ja itä-länsi-suunnassa 2,6 m. Keskikohta on kivetön, ehkä kivet on purettu pois. |
| metsakeskus.1000011765 |
833 |
Varevuori |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
198621.34500000 |
6730973.42100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011765 |
Rajamerkki sijaitsee laajahkolla avokallioalueella Urnan ja Hilloisten rajan käänteessä.
Rajamerkki on ladottu luonnonkivistä. Sitä ympäröi nelikulmainen noin 40 cm:n korkuinen kivistä ladottu reunus. Keskuskiveen on hakattu "RÅ". Kiven koillispuolella on 4-7 viisarikivien ryhmää, joista useimmat ovat alemmalla tasolla kuin rajamerkki. Kiven kaakkoispuolella on avokalliolla 5-7 ryhmässä viisarikiviä. |
| metsakeskus.1000011767 |
833 |
Haaganvuori |
10001 |
12011 |
13106 |
11002 |
27000 |
204848.87800000 |
6724625.99800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011767 |
Kohde sijaitsee keskusta Hakkeenpäähän menevän tien vierellä. Paikka on jyrkkärinteinen metsäinen kalliomäki alfalttitien, pihojen, laitumien ja peltojen lähellä.
Vuoren eteläisellä loivalla rinteellä on muutamia kivikasoja. Rinteellä on runsaasti hajallaan ja ryhmissä monenkokoisia kiviä. Vuoren päällä on suuria ja syviä vesilammikoita. Alkuperältään ne ovat luontaisia, yhtä on joskus syvennetty.
Unto Salo on tuonut esille Haaganvuoren nimestä ajatuksen keskiaikaisesta linnoituksesta tai kartanolinnasta. |
| metsakeskus.1000011768 |
833 |
Makkarvuori |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
205678.51800000 |
6729304.12400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011768 |
Toinen suodenkuoppa sijaitsee metsäisellä harjanteella 150 m itään risteyksestä, jossa Inkerannan ja Onnikmaan välisestä tiestä n:o 1964 haarautuu tie etelään kohti Muntinsalmea. Toinen kuoppa on pienellä viljelemättömällä saarekkeella edellisestä noin 250 m kaakkoon.
Molempien kuoppien seinämät ovat kasvaneent umpeen. Pohjoisempi kuopan suun halkaisija on noin 1,7 m ja toinen 1,5 m. |
| metsakeskus.1000011769 |
833 |
Keräsaaren käräjäkivet |
10007 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
211556.00000000 |
6725446.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011769 |
Käräjäkiviksi on sanottu metrin levyistä ja puolentoista metrin pituista kivikasaa ja hajanaista muutamien suurempien kivien ryhmää Suvirannan, Koivurannan ja kallioniemen talojen keskivaiheilla. |
| metsakeskus.1000011770 |
833 |
Vuorila |
10001 |
12009 |
13000 |
11002 |
27000 |
204089.20400000 |
6719508.04800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011770 |
Kohde sijaitsee lähellä Mattilan ja Kleemolan taloja Hakanpään sahan luona taajamassa.
Paikalla on matalia loivareunaisia syvennyksiä avokalliossa pihojen ja teiden lähellä. Matalaa moniulokkeista syvennystä, jonka läpimitta on 10 m ja suurin syvyys 25 cm, on arveltu esimerkiksi merkkitulien sytytyspaikaksi merenkulkijoille |
| metsakeskus.1000011772 |
241 |
Juokuanvaara luode |
10002 |
12004 |
13049 |
11004 |
27000 |
400247.18200000 |
7301468.03100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011772 |
Akkunusjoen Juokuanmutkan eteläpuolella sijaitsevasta Juokuanvaaran radiomastosta 200 - 300 metriä lounaaseen olevasta kivikkorinteestä tavattiin tarkastuksessa 1995 kvartsia/kvartsiittia noin 150 x 150 metrin kokoiselta alalta.
Vuonna 2009 alueelle suunnitellun kallioaineksen ottosuunnitelman takia tehdyssä tarkastuksessa alueella ei paikoin runsaan luontaisesti rapautuneen kvartsiittin lisäksi todettu kuitenkaan merkkejä muinaisjäännöksestä. Aiempi kvartsiittilöytöjen koordinaattipiste osoitti 50-100 m etelämmäs, tasaiselle, peitteiselle ja kostealle alueelle, joka ei myöskään vaikuttanut soveliaalta kivikautiseksi asuinpaikaksi. Tämä alue jää kuitenkin ottoalueen ulkopuolelle.
Mastosta noin 200 metriä länteen on 1990-luvulla havaittu myös kaksi pienehköä kivilatomusta. Alueelle suunnitellun malminetsinnän takia alue tarkastettiin syksyllä 2014. Koordinaattien osoittamassa kohdassa todettiin mahdollinen kivilatomus pääosin sammaloituneella ja nuorta lehtipuuta kasvavalla loivalla rinteellä. Sen kooksi arvioitiin noin 4 x 3 m, vaikka rakenteen rajojen arviointi ilman pintakasvillisuuden poistoa ei ole yksiselitteistä. Sen sijaan mahdollisen toisen tai useamman röykkiön paikantaminen tässä tarkastuksessa jäi epäselväksi. Alueella on runsaasti kivikkoa ja -rakkaa, ja rakenteiden erottaminen tässä on varsin tulkinnanvaraista. Varsin epämääräinen, noin 3-metrinen mahdollinen kivilatomus havaittiin edellisestä noin 30 m eteläkaakkoon (alakohde).
Edelleen todettiin mahdollisesti maa-aineksen otossa syntyneitä ilmeisen myöhäisiä kivirakenteita latomuksesta noin 150-180 m koilliseen, mäelle pohjoisesta tulevan tielinjan länsipuoleisessa vitikossa.
Juokuanvaaran mastolle pohjoisesta johtavan pistotien itäpuolella vaaran pohjoisrinteessä, noin 500 m pohjoiseen etelärinteen kvartsiittialueesta, todettiin 2009 tarkastuksessa kahdeksan maakuoppaa (Juokuanvaara 4). |
| metsakeskus.1000011775 |
241 |
Kiviharju |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
391207.81100000 |
7301649.93500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011775 |
Kohde sijaitsee Keminmaan kirkosta noin 4 kilometriä itään Kemijoen ja Akkunusjoen välissä. Pälhön koillispuolella olevalla kankaalla on yksi kivilatomus ja useita maakuoppia. |
| metsakeskus.1000011775 |
241 |
Kiviharju |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
391207.81100000 |
7301649.93500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011775 |
Kohde sijaitsee Keminmaan kirkosta noin 4 kilometriä itään Kemijoen ja Akkunusjoen välissä. Pälhön koillispuolella olevalla kankaalla on yksi kivilatomus ja useita maakuoppia. |
| metsakeskus.1000011776 |
286 |
Keskikylä (Selänpää) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
485189.96700000 |
6769104.45100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011776 |
Selänpään kylän alue sijaitsee Valkealan luoteisosassa Vuojärven etelärannan tuntumassa. Kylä on tärkeiden kulkureittien risteyksessä; pohjoisesta tulevan väylän katkaisee tällä kohdalla sisempi Salpausselkä. Kylä onkin saanut nimensä siitä, että se sijaitsee ”selän päässä”. Nimi on ilmeisesti alun perin annettu joko yhdelle taloryhmälle (Hasula?) tai yhteisnimitykseksi useammille taloryhmille (Hasula, Keskikylä, Pukkila ja Nuuttila?). Maanviljelysasutus sijaitsee edelleen samoilla edullisilla paikoilla kuin vuosisatoja aikaisemminkin. (Kepsu 1990:357–359.)
Vuoden 1551 veroluetteloista saadaan jo melko kattava kuva Valkealan kylistä ja niiden isännistä. Kylien koon ja iän kannalta on merkille pantavaa, että jo tässä vaiheessa Selänpään tytärkylänä pidetty Anttila on kasvanut suureksi kahden kokoveron kyläksi. Tämä viittaa siihen että se on perustettu jo huomattavasti aikaisemmin, viimeistään 1400-luvulla, jolloin Selänpään kylä olisi vielä vanhempi. (Kepsu 1990:138.)
Varhaisin maininta Selänpäästä on Erik Akselinpoika Tottin rajatuomiosssa vuodelta 1458. Vuonna 1543 kylässä oli kahdeksan isäntää, mutta isäntien ja talojen määrä nousi 1550-luvulle mentäessä seitsemääntoista. Tuolloin Vähä-Selänpää oli huomattavasti suurempi kylä (11 isäntää) kuin Suur-Selänpää (6 isäntää). Selänpää oli Valkealan suurin kylä ja sen kantatalojen määrä oli 1600-luvun puolivälissä jo 25. Talot jakautuivat lähes puoliksi Suur-Selänpään (12) ja Vähä-Selänpään (13) kesken. 1700-luvun lopulla Selänpään kylän asutus oli hajaantunut jo useiksi osakyliksi. (Kepsu 1990:357–359; Piilahti 1995:497–520.)
Selänpään alkuperäisen ryhmäkylän todennäköisimpinä paikkoina on pidetty Hasulaa, Ojaselaa tai Keskikylää (Kepsu 1990:359). Keskikylä oli Suur-Selänpään suurin kylä ja se sijaitsi 1700-luvulla nykyisellä paikallaan Rastaan talon ympäristössä. Vuoden 1783 revision mukaan tehdyssä kartassa kylään on merkitty yhteen rykelmään 11 taloa (Rastaan, Nakon, Kujalan, Suur-Kongan, Vähä-Kongan, Laurilan ja Lautamatin kantatalojen rakennukset) ja hieman pohjoisemmaksi vielä kolmen talon ryhmä (Nokkasen ja Mäkilaidan kantatalot).
Keskikylän vanhalla tonttimaalla sijaitsee nykyisin maatilojen peltoa, asuin- ja talousrakennuksia ja kauppa. Kylän rakennuskanta on hyvin tiheää ja suhteellisen nuorta. Myös maaperää on muokattu paikoin voimakkaasti. Alueella on kuitenkin saattanut säilyä myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä piha-alueilla ja rakennusten väleissä. Todennäköisimmin niitä on voinut säilyä asutuksen välisellä peltokummulla. Nokkasen ja Mäkilaidan kantatalojen kohdalla rakennuskanta on nykyisin kokonaan uutta, eikä tällä alueella ole todennäköisesti säilynyt vanhempien rakenteiden jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000011777 |
286 |
Hasula (Selänpää) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
483612.25600000 |
6768733.71900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011777 |
Selänpään kylän alue sijaitsee Valkealan luoteisosassa Vuojärven etelärannan tuntumassa. Kylä on tärkeiden kulkureittien risteyksessä; pohjoisesta tulevan väylän katkaisee tällä kohdalla sisempi Salpausselkä. Kylä onkin saanut nimensä siitä, että se sijaitsee ”selän päässä”. Nimi on ilmeisesti alun perin annettu joko yhdelle taloryhmälle tai yhteisnimitykseksi useammille taloryhmille. Maanviljelysasutus sijaitsee edelleen samoilla edullisilla paikoilla kuin vuosisatoja aikaisemminkin. (Kepsu 1990:357–359.)
Vuoden 1551 veroluetteloista saadaan jo melko kattava kuva Valkealan kylistä ja niiden isännistä. Kylien koon ja iän kannalta on merkille pantavaa, että jo tässä vaiheessa Selänpään tytärkylänä pidetty Anttila on kasvanut suureksi kahden kokoveron kyläksi. Tämä viittaa siihen että se on perustettu jo huomattavasti aikaisemmin, viimeistään 1400-luvulla, jolloin Selänpään kylä olisi vielä vanhempi. (Kepsu 1990:138.)
Varhaisin maininta Selänpäästä on Erik Akselinpoika Tottin rajatuomiosssa vuodelta 1458. Vuonna 1543 kylässä oli kahdeksan isäntää, mutta isäntien ja talojen määrä nousi 1550-luvulle mentäessä seitsemääntoista. Tuolloin Vähä-Selänpää oli huomattavasti suurempi kylä (11 isäntää) kuin Suur-Selänpää (6 isäntää). Selänpää oli Valkealan suurin kylä ja sen kantatalojen määrä oli 1600-luvun puolivälissä jo 25. Talot jakautuivat lähes puoliksi Suur-Selänpään (12) ja Vähä-Selänpään (13) kesken. 1700-luvun lopulla Selänpään kylän asutus oli hajaantunut jo useiksi osakyliksi. (Kepsu 1990:357–359; Piilahti 1995:497–520.)
Selänpään alkuperäisen ryhmäkylän todennäköisimpinä paikkoina on pidetty Hasulaa, Ojaselaa tai Keskikylää (Kepsu 1990:359). Hasulan talot (Hasun, Honnin, Latukan ja Kokon kantatalot) sijaitsivat 1700-luvun lopulla nykyisten Kepsun ja Pokkilan välissä kymmenen talon ryhmänä. Yhdestoista talo sijaitsi edellisistä hieman länteen, paikalla jossa on nykyisin uusi omakotitalo. (Kepsu 1990:357–359.)
Hasulan kylän vanhalla tonttimaalla, peltojen ympäröimällä kumpareella sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia sekä uudehko omakotitalo. Paikalla on myös muutamia vanhoja, käytöstä pois jääneitä kylmärakennuksia. Rakennusten välisillä piha-alueilla on saattanut säilyä myös vanhempien rakenteiden jäännöksiä. Sen sijaan kylämäen länsipuolella sijainneen talon kohdalla ei rakenteita ole todennäköisesti säilynyt, koska aluetta on muokattu voimakkaasti uutta omakotitaloa rakennettaessa. Tältä paikalta on ilmeisesti raivattu kiviä tontin itäpuolelle. Nämä ovat saattaneet olla peräisin vanhoista rakennustenpohjista. Paikalla on myös pengerrystä, joka liittyy luultavasti alueella tapahtuneeseen laiduntamiseen. Alueella on melko jyrkkäreunainen matala kallio, jonka päälle menoa tai siltä pois pääsyä on helpotettu pengerryksellä. |
| metsakeskus.1000011778 |
286 |
Nuuttila (Selänpää) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
483857.68000000 |
6767724.85700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011778 |
Selänpään kylän alue sijaitsee Valkealan luoteisosassa Vuojärven etelärannan tuntumassa. Kylä on tärkeiden kulkureittien risteyksessä; pohjoisesta tulevan väylän katkaisee tällä kohdalla sisempi Salpausselkä. Kylä onkin saanut nimensä siitä, että se sijaitsee ”selän päässä”. Nimi on ilmeisesti alun perin annettu joko yhdelle taloryhmälle (Hasula?) tai yhteisnimitykseksi useammille taloryhmille (Hasula, Keskikylä, Pukkila ja Nuuttila?). Maanviljelysasutus sijaitsee edelleen samoilla edullisilla paikoilla kuin vuosisatoja aikaisemminkin. (Kepsu 1990:357-359.)
Vuoden 1551 veroluetteloista saadaan jo melko kattava kuva Valkealan kylistä ja niiden isännistä. Kylien koon ja iän kannalta on merkille pantavaa, että jo tässä vaiheessa Selänpään tytärkylänä pidetty Anttila on kasvanut suureksi kahden kokoveron kyläksi. Tämä viittaa siihen että se on perustettu jo huomattavasti aikaisemmin, viimeistään 1300-luvulla, jolloin Selänpään kylä olisi vielä vanhempi. (Kepsu 1990:138.)
Vähä- ja Suur-Selänpään muodostama Selänpää oli Valkealan suurin kylä, kantataloja oli 1400-luvulla 25, joista 12 Suur-Selänpäässä ja 13 Vähässä-Selänpäässä. Selänpää olikin lähes ”pitäjä pitäjässä”. 1500-luvun puolessa välissä Vähä-Selänpää oli huomattavasti suurempi kylä (11 isäntää) kuin Suur-Selänpää (6 isäntää). Alkuperäisen ryhmäkylän todennäköisimpinä paikkoina on pidetty Hasulaa, Ojaselaa tai Keskikylää. 1700-luvun lopulla Selänpään kylän asutus oli hajaantunut jo useiksi osakyliksi. (Kepsu 1990:357-359.)
Nuuttilan kylän nimi ei pohjaudu nykyään käytössä oleviin kantatalon nimiin, vaan perustunee hävinneeseen talonnimeen Nuuttila, joka on ollut Knut-nimisen isännän talo (esim. Knut Eriksson v. 1543–1556). Nuuttilan talot sijaitsivat 1700-luvun lopulla kolmena taloryhmänä: läntisimmässä oli kuusi taloa nykyisen Hasarin ympärillä (Ahomiehen, Hasarin ja Pekan kantatalot), nykyisen Penttilän lounaispuolella oli kaksi taloa (Penttilä) ja nykyisen Simolan eteläpuolella oli neljän talon ryhmä (Karppisen kantataloa). (Kepsu 1990:357-359.)
Nuuttilan kylän vanhalla tonttimaalla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000011779 |
286 |
Ojasela (Selänpää) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
482508.25300000 |
6769180.83900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011779 |
Selänpään kylän alue sijaitsee Valkealan luoteisosassa Vuojärven etelärannan tuntumassa. Kylä on tärkeiden kulkureittien risteyksessä; pohjoisesta tulevan väylän katkaisee tällä kohdalla sisempi Salpausselkä. Kylä onkin saanut nimensä siitä, että se sijaitsee ”selän päässä”. Nimi on ilmeisesti alun perin annettu joko yhdelle taloryhmälle tai yhteisnimitykseksi useammille taloryhmille. Maanviljelysasutus sijaitsee edelleen samoilla edullisilla paikoilla kuin vuosisatoja aikaisemminkin. (Kepsu 1990:357–359.)
Vuoden 1551 veroluetteloista saadaan jo melko kattava kuva Valkealan kylistä ja niiden isännistä. Kylien koon ja iän kannalta on merkille pantavaa, että jo tässä vaiheessa Selänpään tytärkylänä pidetty Anttila on kasvanut suureksi kahden kokoveron kyläksi. Tämä viittaa siihen että se on perustettu jo huomattavasti aikaisemmin, viimeistään 1400-luvulla, jolloin Selänpään kylä olisi vielä vanhempi. (Kepsu 1990:138.)
Varhaisin maininta Selänpäästä on Erik Akselinpoika Tottin rajatuomiosssa vuodelta 1458. Vuonna 1543 kylässä oli kahdeksan isäntää, mutta isäntien ja talojen määrä nousi 1550-luvulle mentäessä seitsemääntoista. Tuolloin Vähä-Selänpää oli huomattavasti suurempi kylä (11 isäntää) kuin Suur-Selänpää (6 isäntää). Selänpää oli Valkealan suurin kylä ja sen kantatalojen määrä oli 1600-luvun puolivälissä jo 25. Talot jakautuivat lähes puoliksi Suur-Selänpään (12) ja Vähä-Selänpään (13) kesken. 1700-luvun lopulla Selänpään kylän asutus oli hajaantunut jo useiksi osakyliksi. (Kepsu 1990:357–359; Piilahti 1995:497–520.)
Selänpään alkuperäisen ryhmäkylän todennäköisimpinä paikkoina on pidetty Hasulaa, Ojaselaa tai Keskikylää (Kepsu 1990:359). Ojaselan alueen on arveltu olleen varhaisimpia, ellei varhaisin Selänpään kylätonteista. Ojaselan kuuden talon ryhmä (Latipään ja Tolskan kantatalojen asumuksia) sijaitsi 1700-luvun lopulla nykyisen Ojaselan kohdalla. (Kepsu 1990:357–359; MH 317/56 M 25/3.) Ojaselan kylän vanha tonttimaa on nykyisin väljästi rakennettua. Paikalla on uusi tiilinen rivitalo tontin itäreunassa, mutta muuten rakennuskanta on vanhaa. Osa rakennuksista on jäänyt pois käytöstä. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000011780 |
286 |
Pukkila (Selänpää) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
482077.50700000 |
6767881.07300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011780 |
Selänpään kylän alue sijaitsee Valkealan luoteisosassa Vuojärven etelärannan tuntumassa. Kylä on tärkeiden kulkureittien risteyksessä; pohjoisesta tulevan väylän katkaisee tällä kohdalla sisempi Salpausselkä. Kylä onkin saanut nimensä siitä, että se sijaitsee ”selän päässä”. Nimi on ilmeisesti alun perin annettu joko yhdelle taloryhmälle tai yhteisnimitykseksi useammille taloryhmille. Maanviljelysasutus sijaitsee edelleen samoilla edullisilla paikoilla kuin vuosisatoja aikaisemminkin. (Kepsu 1990:357–359.)
Vuoden 1551 veroluetteloista saadaan jo melko kattava kuva Valkealan kylistä ja niiden isännistä. Kylien koon ja iän kannalta on merkille pantavaa, että jo tässä vaiheessa Selänpään tytärkylänä pidetty Anttila on kasvanut suureksi kahden kokoveron kyläksi. Tämä viittaa siihen että se on perustettu jo huomattavasti aikaisemmin, viimeistään 1400-luvulla, jolloin Selänpään kylä olisi vielä vanhempi. (Kepsu 1990:138.)
Varhaisin maininta Selänpäästä on Erik Akselinpoika Tottin rajatuomiosssa vuodelta 1458. Vuonna 1543 kylässä oli kahdeksan isäntää, mutta isäntien ja talojen määrä nousi 1550-luvulle mentäessä seitsemääntoista. Tuolloin Vähä-Selänpää oli huomattavasti suurempi kylä (11 isäntää) kuin Suur-Selänpää (6 isäntää). Selänpää oli Valkealan suurin kylä ja sen kantatalojen määrä oli 1600-luvun puolivälissä jo 25. Talot jakautuivat lähes puoliksi Suur-Selänpään (12) ja Vähä-Selänpään (13) kesken. 1700-luvun lopulla Selänpään kylän asutus oli hajaantunut jo useiksi osakyliksi. (Kepsu 1990:357–359; Piilahti 1995:497–520.)
Selänpään alkuperäisen ryhmäkylän todennäköisimpinä paikkoina on pidetty Hasulaa, Ojaselaa tai Keskikylää. Pukkilan asutus on saattanut syntyä silloin, kun varhaisemmat kylänpaikat ovat käyneet Vähä-Selänpäässä ahtaiksi, mahdollisesti vasta 1700-luvulla. Vuosisadan lopulla kylässä oli kahdeksan talon ryhmä, johon kuuluivat Ukon, Takojan ja Purhon kantatalojen asumukset nykyisen Kylä-Purhon tienoilla. (Kepsu 1990:357–359; MH 317/56 M 25/3.) Tonttimaat sijaitsevat maantien vieressä melko tasaisessa maastossa. Niiden itä- ja koillispuolella kohoaa osin kallioinen mäki, jossa vanhoista rakenteista ei näy merkkejä. Nykyiset tontit ovatkin todennäköisesti samoilla paikoilla kuin kylän alkuvaiheessa. Pukkilan kylän vanhalla tonttimaalla sijaitsee nykyisin väljästi rakennettuja maatilojen asuin- ja talousrakennuksia. Alueella on saattanut säilyä myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000011781 |
286 |
Tolska (Selänpää) |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
480401.90600000 |
6766726.39200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011781 |
Selänpään kylän alue sijaitsee Valkealan luoteisosassa Vuojärven etelärannan tuntumassa. Kylä on tärkeiden kulkureittien risteyksessä; pohjoisesta tulevan väylän katkaisee tällä kohdalla sisempi Salpausselkä. Kylä onkin saanut nimensä siitä, että se sijaitsee ”selän päässä”. Nimi on ilmeisesti alun perin annettu joko yhdelle taloryhmälle (Hasula?) tai yhteisnimitykseksi useammille taloryhmille (Hasula, Keskikylä, Pukkila ja Nuuttila?). Maanviljelysasutus sijaitsee edelleen samoilla edullisilla paikoilla kuin vuosisatoja aikaisemminkin. (Kepsu 1990:357-359.)
Vuoden 1551 veroluetteloista saadaan jo melko kattava kuva Valkealan kylistä ja niiden isännistä. Kylien koon ja iän kannalta on merkille pantavaa, että jo tässä vaiheessa Selänpään tytärkylänä pidetty Anttila on kasvanut suureksi kahden kokoveron kyläksi. Tämä viittaa siihen että se on perustettu jo huomattavasti aikaisemmin, viimeistään 1300-luvulla, jolloin Selänpään kylä olisi vielä vanhempi. (Kepsu 1990:138.)
Vähä- ja Suur-Selänpään muodostama Selänpää oli Valkealan suurin kylä, kantataloja oli 1400-luvulla 25, joista 12 Suur-Selänpäässä ja 13 Vähässä-Selänpäässä. Selänpää olikin lähes ”pitäjä pitäjässä”. 1500-luvun puolessa välissä Vähä-Selänpää oli huomattavasti suurempi kylä (11 isäntää) kuin Suur-Selänpää (6 isäntää). Alkuperäisen ryhmäkylän todennäköisimpinä paikkoina on pidetty Hasulaa, Ojaselaa tai Keskikylää. 1700-luvun lopulla Selänpään kylän asutus oli hajaantunut jo useiksi osakyliksi. (Kepsu 1990:357-359.)
Kylämäinen asutus on levinnyt nykyisen Tolskan kylän alueelle ilmeisesti verraten myöhään; Tolskan kantatalo sijaitsi Ojaselan kylässä vielä 1700-luvulla. Ottaen huomioon Selänpään kylän koon ja edullisen sijainnin, on kuitenkin mahdollista että nykyisen Tolskankin alueella on ollut asutusta jo keskiajalla. (Kepsu 1990:357-359.)
Tolskan kylän vanhat tonttimaat ovat sijainneet pienillä peltojen ympäröimillä kumpareilla, joilla on edelleenkin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia. Alueella on mahdollisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000011782 |
927 |
Pyhän Birgitan kirkonraunio |
10002 |
12003 |
13038 |
11010 |
27000 |
351824.50500000 |
6700864.12900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011782 |
Pyhän Birgitan kirkonraunio sijaitsee Vihdissä Kirkkojärven koillisosassa Kirkkoniemellä järven lahden pohjukassa. Nykyisellään paikalla on kirkon raunioitunut seinämästö, sakasti sekä matala kirkkomaata rajanneen kiviaidan jäännös kirkon ympärillä. Kirkkomaan sisäpuolella on nuorempi historiallinen kivirakenne, jonka rakentamiseen on käytetty kirkosta otettuja sortumakiviä.
Kirkon rakentamista varten on ilmeisesti tasattu korkeahkon kumpareen lounaispuolelle tasanne. Tasanteesta on myöhemmin ilmeisesti otettu maata eteläpuolelta, minkä jälkeen rinne on vahvistettu tai stabiloitu kivillä. Vahvistuskivet saattavat olla peräisin rauniosta. Kirkkomaan aidan jäännökset näkyvät paikoin melko hyvin mutta ovat paikoin peittyneet maalla ja ehkä osittain tuhoutuneet. Raunion pohjoispuolella on pieni kumpu, ehkä rakennuksen perustus kirkkomaan aidan ulkopuolella. Raunion koillispuoleisen kumpareen rinteessä on tasanne tai terassi.
Asiakirjat mainitsevat ensimmäisen kerran Pyhän Birgitan kirkon vuonna 1433 Lohjan emäseurakunnan kappelina. Joidenkin tietojen mukaan nykyisiä raunioita olisi edeltänyt puukirkko ja varsinainen kirkko olisi tehty 1400-luvun lopulla. Kirkon koillispuolella sijainnut kellotapuli rakennettiin vuonna 1682.
Kivikirkko on ollut suorakaiteen muotoinen ja sen pohjoissivulla on ollut kivestä holvattu sakaristo, mutta muut osat ovat olleet puusta holvatut. Kirkossa kerrotaan olleen lasimaalauksia ja raamatullisia kuvia. Uuden kirkon valmistuessa vanha kirkko oli hautakirkkona vuoteen 1793. 1800-luvun alussa osa kivirakenteista myytiin huutokaupalla ja loppuosa rungosta jäi paikalleen. Syysmyrsky kaatoi länsipäädyn vuonna 1869. Raunioita kunnostettiin vuosina 1947-52 ja vuonna 1961 tehtiin katos sakariston suojaksi. |
| metsakeskus.1000011784 |
529 |
Kullavuori |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
203239.60200000 |
6709522.05700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011784 |
Röykkiö sijaitsee Velkuanmaan saarella Martinmaalla kalliomäen pohjoisrinteellä.
Röykkiö on kraaterimainen, keskus on ympäristöä hieman alempana. Halkaisija on 4 m. |
| metsakeskus.1000011784 |
529 |
Kullavuori |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
203239.60200000 |
6709522.05700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011784 |
Röykkiö sijaitsee Velkuanmaan saarella Martinmaalla kalliomäen pohjoisrinteellä.
Röykkiö on kraaterimainen, keskus on ympäristöä hieman alempana. Halkaisija on 4 m. |
| metsakeskus.1000011785 |
893 |
Milbacken |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
284896.00000000 |
7032087.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011785 |
2008. Röykkiö, ei tarkastettu. Metsäammattilaisen tekemä havainto.
Inv. 2021: Järvimossenin ja Lapuanjoen eteläpuolella kulkevan Ekolavägenin välissä sijaitsevan laajan Milbackenin eteläreunalla. Alueen maaperä on kivikkoista, puusto kuusimetsää. Röykkiö on n. 8 x 5 m ja 70 cm korkea. Keskellä on n. 2,5 m kokoinen kaiveltu kuoppa. Röykkiön päällä kasvaa nuoria kuusia, pintakasvillisuus on lähinnä sammalta, pinnalla on myös hakkuujätettä. Lähialueella Järvimossenia ympäröivillä kallioilla sijaitsee useita muita röykkiökohteita. |
| metsakeskus.1000011785 |
893 |
Milbacken |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
284896.00000000 |
7032087.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011785 |
2008. Röykkiö, ei tarkastettu. Metsäammattilaisen tekemä havainto.
Inv. 2021: Järvimossenin ja Lapuanjoen eteläpuolella kulkevan Ekolavägenin välissä sijaitsevan laajan Milbackenin eteläreunalla. Alueen maaperä on kivikkoista, puusto kuusimetsää. Röykkiö on n. 8 x 5 m ja 70 cm korkea. Keskellä on n. 2,5 m kokoinen kaiveltu kuoppa. Röykkiön päällä kasvaa nuoria kuusia, pintakasvillisuus on lähinnä sammalta, pinnalla on myös hakkuujätettä. Lähialueella Järvimossenia ympäröivillä kallioilla sijaitsee useita muita röykkiökohteita. |
| metsakeskus.1000011786 |
18 |
Hiirkoskenpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
421821.73200000 |
6712501.93500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011786 |
Hiirkoskenpellon asuinpaikka sijaitsee Nalkkilassa Porvoonjoen itärannalla, Hiirkoskesta noin 500 m kaakkoon. Haitin tilaan kuuluva pelto viettää verraten jyrkästi lounaaseen, kohti jokea. Paikalta on löytynyt mm. kvartsikaapimia ja -iskoksia sekä kiviesineiden katkelmia. |
| metsakeskus.1000011787 |
18 |
Pekkala |
10002 |
12016 |
13154 |
11002 |
27000 |
433067.19200000 |
6716910.21500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011787 |
Jyrkässä rinteessä karun maiseman keskellä on 14 pientä rauniota, mahdollista kaskiröykkiötä. Rinteen alapuolella on pieni kosteikko. |
| metsakeskus.1000011788 |
851 |
Laivakangas ampumarata |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
379332.57900000 |
7305951.16900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011788 |
Kohde sijaitsee Tornion kirkosta noin 10 kilometriä itään Laivakankaan koilliskulmalla. Ampuradan länsipuolella hiekkakuopan etelälaidalla polun varrella on yksi pyyntikuoppa. Toinen epämääräisempi maakuoppa on hiekkakuopan koillispuolella. |
| metsakeskus.1000011789 |
854 |
Kotavaara 4 Jänkkä |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
408165.70800000 |
7416005.01700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011789 |
Kohde sijaitsee Pellon kirkosta noin 39 kilometriä itään Rattosjärven itäpuolella. Kotavaaran kaakkoispuolella kahden jängän välisellä matalalla kannaksella on kolme pyyntikuoppaa noin 30 metrin matkalla. Kuoppien halkaisija on 2,5 - 3,5 metriä ja syvyys puolisen metriä. |
| metsakeskus.1000011790 |
905 |
Isolahti |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27008 |
227932.34700000 |
7010835.20600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011790 |
Lohkokivialue sijaitsee Vaasan Isolahdessa Alskatintien ylittävän sillan eteläpuolella. Kohde on metsikössä, joka jää Isolahden postikeskuksen (ent. ostoskeskus) ja Alskatintien väliin.
Paikalla on muutama yksittäinen lohkokivi sekä vieretysten viisi suurta kiilakiveä, joissa on näkyvissä poran jälkiä sekä siirtolohkare, jonka lohkominen on jäänyt kesken. Huomionarvoista on, että tässä siirtolohkareessa on näkyvissä työvaiheet ja tekniikka, jolla metsikössä olleet suuret kivet on lohkottu paikalleen käyttökelpoisiksi kiilakiviksi odottamaan kuljetusta kuten em. viisi kiilakiveä. Siirtolohkareessa on näkyvissä ensimmäisen kiven lohkaisun jäljiltä pystysuorat poranjäljet sekä poraus, jolla on aloitettu kiven sivusuuntainen halkominen, jonka eteneminen näkyy lohkareen toisella sivulla horisontaalisina halkeamina.
Poran jäljet ovat alueen kivissä noin 10 cm syvyisiä ja riveinä. Poran jäljet ovat osin puhtaita ja sisäpinnaltaan sileitä, osin rosoisempia sekä sammaleen ja jäkäläkasvuston peittämiä. On ilmeistä, että lohkokivet ovat eri-ikäisiä aikahaarukan ollessa karkeasti vuodesta 1800 viime sotien jälleenrakennuskauteen ehkä jopa 1960-luvulle asti.
Kohteen erityinen arvo on työvaiheiden ja tekniikan säilyminen näissä kivissä. |
| metsakeskus.1000011790 |
905 |
Isolahti |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27009 |
227932.34700000 |
7010835.20600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011790 |
Lohkokivialue sijaitsee Vaasan Isolahdessa Alskatintien ylittävän sillan eteläpuolella. Kohde on metsikössä, joka jää Isolahden postikeskuksen (ent. ostoskeskus) ja Alskatintien väliin.
Paikalla on muutama yksittäinen lohkokivi sekä vieretysten viisi suurta kiilakiveä, joissa on näkyvissä poran jälkiä sekä siirtolohkare, jonka lohkominen on jäänyt kesken. Huomionarvoista on, että tässä siirtolohkareessa on näkyvissä työvaiheet ja tekniikka, jolla metsikössä olleet suuret kivet on lohkottu paikalleen käyttökelpoisiksi kiilakiviksi odottamaan kuljetusta kuten em. viisi kiilakiveä. Siirtolohkareessa on näkyvissä ensimmäisen kiven lohkaisun jäljiltä pystysuorat poranjäljet sekä poraus, jolla on aloitettu kiven sivusuuntainen halkominen, jonka eteneminen näkyy lohkareen toisella sivulla horisontaalisina halkeamina.
Poran jäljet ovat alueen kivissä noin 10 cm syvyisiä ja riveinä. Poran jäljet ovat osin puhtaita ja sisäpinnaltaan sileitä, osin rosoisempia sekä sammaleen ja jäkäläkasvuston peittämiä. On ilmeistä, että lohkokivet ovat eri-ikäisiä aikahaarukan ollessa karkeasti vuodesta 1800 viime sotien jälleenrakennuskauteen ehkä jopa 1960-luvulle asti.
Kohteen erityinen arvo on työvaiheiden ja tekniikan säilyminen näissä kivissä. |
| metsakeskus.1000011791 |
854 |
Alapeura |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
406713.29200000 |
7415554.19200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011791 |
Kohde sijaitsee Pellon kirkosta noin 38 kilometriä itään Rattosjärven länsirannan keskivaiheilla. Rattosjärven ylittävän sillan lounaispuolelta on Alapeuran rannasta tavattu viitteitä asuinpaikasta. Vuoden 1984 inventoinnissa löytyi vesirajasta vihreästä sädekiviliuskeesta valmistettu kiviesineen kärkikatkelma sekä kivilaji-iskos. Vanhan petäjän kohdalta vesirajasta kerrottiin löydetyn sittemmin hukkaantunut reiällinen kivikirves. Alue on loivasti rantaan laskevaa niittyä, jossa Alapeuran talon kohdalla on matala kangaskumpare. Kumpare nouseen. 2-3m järven pinnan tason yläpuolelle.
Ylempänä, Alapeuran talon itäpuolella, havaittiin vuoden 1984 inventoinnin yhteydessä maanpinnan hiekassa joitakin nokialueita. |
| metsakeskus.1000011792 |
854 |
Kotiranta |
10002 |
12009 |
13095 |
11033 |
27014 |
367823.92000000 |
7416306.80200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011792 |
Kohde sijaitsee Pellon kirkosta noin 4 kilometriä pohjoiseen, jokirantaa kulkevan maantien ja sen itäpuolisen rautatien välissä. Pienen kostean alanteen pohjoispuolisella kankaalla on ainakin kolme painannetta. Varmoissa painanteissa (a - c) on vallit ja ne sijaitsivat toisistaan 8,5 - 21,5 metrin etäisyydellä. Painanteista pienin (b) on kooltaan 6 x 4,5 metriä, ja sen syvyys on 0,1 metriä.
Vuoden 2000 koekaivauksessa painanteeseen b kaivettiin koeoja. Pyyntikuopaksi tulkitun painanteen pohjaosasta löydettiin kvartsipitoista kivilajia oleva, terältään retusoitu kiviesine. Pyyntikuopan syvimmän kohdan alapuolelta hiiltynestä puusta otettu radiohiilinäyte tuotti kalibroituna tuloksen 100 jKr näytteen raja-arvojen ollessa 40 - 210 cal AD.
Painanteen b eteläpuolelle kaivettiin myös koekuoppia, joissa osassa esiintyneet anomaliat saattaisivat pikemminkin viitata painanteiden lähistöllä pidettyihin tuliin kuin luontaisiin metsäpaloihin. |
| metsakeskus.1000011792 |
854 |
Kotiranta |
10002 |
12009 |
13095 |
11033 |
27015 |
367823.92000000 |
7416306.80200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011792 |
Kohde sijaitsee Pellon kirkosta noin 4 kilometriä pohjoiseen, jokirantaa kulkevan maantien ja sen itäpuolisen rautatien välissä. Pienen kostean alanteen pohjoispuolisella kankaalla on ainakin kolme painannetta. Varmoissa painanteissa (a - c) on vallit ja ne sijaitsivat toisistaan 8,5 - 21,5 metrin etäisyydellä. Painanteista pienin (b) on kooltaan 6 x 4,5 metriä, ja sen syvyys on 0,1 metriä.
Vuoden 2000 koekaivauksessa painanteeseen b kaivettiin koeoja. Pyyntikuopaksi tulkitun painanteen pohjaosasta löydettiin kvartsipitoista kivilajia oleva, terältään retusoitu kiviesine. Pyyntikuopan syvimmän kohdan alapuolelta hiiltynestä puusta otettu radiohiilinäyte tuotti kalibroituna tuloksen 100 jKr näytteen raja-arvojen ollessa 40 - 210 cal AD.
Painanteen b eteläpuolelle kaivettiin myös koekuoppia, joissa osassa esiintyneet anomaliat saattaisivat pikemminkin viitata painanteiden lähistöllä pidettyihin tuliin kuin luontaisiin metsäpaloihin. |
| metsakeskus.1000011793 |
854 |
Mämmilä Huuhkajasaajo |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
364459.00000000 |
7402823.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011793 |
Kohde sijaitsee Pellon kirkosta noin 10 kilometriä etelälounaaseen Mämmilän kaakkoispuolella. Saajon läpi kulkevan metsätien molemmin puolin on halkaisijaltaan noin 15 - 20 metriä oleva pienten kuoppien reunustama hiilimiilu.
2024: Tunnetun hiilimiilun läpi kulkee metsäautotie. Maastotarkastuksessa havaittiin, että kohde sijaitsee todellisuudessa 8 metriä kaakkoon vuonna 1984 määritetystä sijainnista. Ojamainen kaivanto kulkee tien molemmin puolin. Hiilimiilun sisäpuolella tien vieressä on kaivettu noin 1,5 x 1 kokoinen kuoppa, jossa hiiltynyttä maata.
Lidarilla havaittiin myös toinen hiilimiilu reilu 50 metrin päässä luoteessa, joka myös tarkastettiin maastossa. Hiilimiilu erottuu matalana kumpareena maastossa, jonka ympärillä on heikkoja ojamaisia kaivantoja. Hiilimiilun alueella pohjakasvillisuus hieman rehevämpää kuin muualla ympäristössä. Halkaisijaltaan kohde on 15,8 metriä. |
| metsakeskus.1000011794 |
854 |
Liikamaa |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
363870.00000000 |
7402153.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011794 |
Kohde sijaitsee Pellon kirkosta noin 11,5 kilometriä etelälounaaseen Mämmilän eteläpuolella. Liikamaan luoteisosassa Matkalan talosta 300 - 400 metriä itään on 2 - 3 kuoppien ja/tai ojien reunustamaa kehää, joiden halkaisija on 13 - 15 metriä. Kyseessä ovat historiallisen ajan hiilimiilut.
2023: Laserkeilausaineiston perusteella kahden hiilimiilun sijaintia on korjattu.
2024: Hiilimiilu 1 sijaitsee pohjoisemman metsätien pohjoispuolella noin 15 metrin etäisyydellä tiestä. Hiilimiilu 2 sijaitsee eteläisemmän metsätien itäpuolella aivan tien reunassa kiinni. Kohteet ovat noin 40 metrin etäisyydellä toisistaan. Hiilimiilujen länsipuolella kulkee sähkölinja.
Hiilimiilu 1 erottuu maastossa matalana kumpareena, jota osittain kiertää ojanpätkät. Ympäristö on pääosin mäntymetsää, jossa pohjakasvillisuutena varvikkoa. Hiilimiilu on rakennettu rinteen reunan läheisyyteen tasanteelle. Maasto lähtee laskemaan länsipuolella. Halkaisijaltaan hiilimiilu on noin 14 metriä.
Hiilimiilun 2:n alueella puusto on vähäistä. Kohteen päällä kasvaa muutamia koivuja. Hiilimiilua kiertää osittain ojamainen kaivanto. Halkaisijaltaan se on noin 15 metriä. Länsipuolella on voimalinja ja itäpuolella maasto alkaa nousemaan ja ympäristö muuttuu mäntymetsäksi. |
| metsakeskus.1000011796 |
854 |
Kaaraneksen masuuni |
10002 |
12015 |
13137 |
11006 |
27008 |
386495.47400000 |
7394358.66200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011796 |
Kaaraneksen (tunnetaan myös nimillä Kaaraneskosken tai Kaaranneskosken) masuuni sijaitsee Pellon kirkosta noin 26 kilometriä kaakkoon Miekojärven itäpuolella, Miekojärven ja Vähä Vietojärven välisessä kanavassa, voimalasta noin 350 metriä itään. Masuuni (7,5 x 7,5 metriä)on muurattu laattakivistä ja noin 4 metriä.
Kaaraneksen masuuni rakennettiin Pajalan Köngäsen ruukin (1649–1879) tarpeisiin. Oikeudet masuunin rakentamiseen sai alun perin ruukinpatruuna Erik Christiernin, joka osti Kaaraneksen tilan 1795 ja myi sen 1803–1804 masuunin rakentaneelle Olof Ekströmille. Masuunia oli 1790-luvulla suunniteltu nykyisen voimalaitoksen kohdalle, mutta 1795 tulvan jälkeen sen paikka päätettiin siirtää. Lohilahdesta Miekojärveen suunniteltiin 1801 myös kanavaa, jonka varteen masuuni olisi rakennettu. Hanke ei kuitenkaan toteutunut, vaan masuuni rakennettiin 1804–1805 ylemmäksi koskikapeikkoon. Masuunin aika jäi lyhyeksi, sillä laattakivistä muurattu uuni hajosi 1806 ja toiminta jouduttiin lopettamaan taantuman ja sotien takia jo 1807. Toimintaa ei olisi voitu jatkaa enää 1809 jälkeen.
Kaaraneksen kankaalla on useita uunin aikaisia jäännöksiä, esimerkiksi rakennuksen pohjia ja hiilimiiluja. Masuunin aikaisena on pidetty esimerkiksi Kaaraneskosken eteläpuolisella kankaalla, masuunista noin 200 metriä etelälounaaseen ja Kallijärven talosta 15 m luoteeseen sijaitsevaa rakennuksenpohjaaja kellaria (Kaaranes 3, muinaisjäännöstunnus 854010026). Miiluissa on tuotettu raudanpelkistyksessä ja pajoissa tarvittavaa puuhiiltä. Monien miilujen tiedetään palaneen kokonaan tuhkaksi kesällä 1806, jolloin masuunikin hajosi.
Masuunin aikaiseen vaiheeseen kuuluvat olennaisena osana myös lähiseutujen malmin ottopaikat, prosessiin liittyvät hiilimiilut ja potaskanvalmistuspaikat. Kokonaisuuteen liittyy myös rautaharkkojen kuljetusreitti 1804–1805 Kaaraneksesta Turtolaan. Kirjallisuudessa ja paikallisessa perimätiedossa reitti tunnetaan nimellä Kalttitie tai Malmitie. Kalttitien ja Kaaraneksen masuunin varhaisvaiheita 2005–2008 kartoittaneen paikallishistoriallisen työryhmän selvityksen mukaan reitti on kulkenut Miekojärven Vaarasaaren kautta Pieskänjupukan pohjoispuolelta Yliselle Alposjärvelle ja siitä edelleen Paamajärven pohjoispuolelta Potkuvaaran kautta Turtolan Piippolaan, josta harkot on toimitettu edelleen Svansteinin ruukkiin. Rautaharkkoja kuljetettiin poroilla ja reitin varrelta tunnetaan useita levähdyspaikkoja. |
| metsakeskus.1000011797 |
854 |
Turtola Pahtasenvaara |
10002 |
12016 |
13169 |
11006 |
27000 |
364173.43400000 |
7397664.27700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011797 |
Kohde sijaitsee Pellon kirkosta noin 14,5 kilometriä etelälounaaseen Alisen Korpivaaran kaakkoisosassa Pahtasenvaaran lounaislaidalla. Kehämäisen kuoppien reunustaman hiilimiilun halkaisija on noin 14 metriä. Tämän vieressä on sammalen peittämä kiveys/kiuas, jonka halkaisija on vajaat 2 metriä ja korkeus noin 0,65 metriä. Kyseessä ilmeisesti potaskankeittokiveys.
Hiilen ohella myös potaskaa tarvittiin joen länsipuolelle 1754 perustetun Svansteinin ruukin tarpeisiin. |
| metsakeskus.1000011797 |
854 |
Turtola Pahtasenvaara |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
364173.43400000 |
7397664.27700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011797 |
Kohde sijaitsee Pellon kirkosta noin 14,5 kilometriä etelälounaaseen Alisen Korpivaaran kaakkoisosassa Pahtasenvaaran lounaislaidalla. Kehämäisen kuoppien reunustaman hiilimiilun halkaisija on noin 14 metriä. Tämän vieressä on sammalen peittämä kiveys/kiuas, jonka halkaisija on vajaat 2 metriä ja korkeus noin 0,65 metriä. Kyseessä ilmeisesti potaskankeittokiveys.
Hiilen ohella myös potaskaa tarvittiin joen länsipuolelle 1754 perustetun Svansteinin ruukin tarpeisiin. |
| metsakeskus.1000011799 |
854 |
Rova |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
362364.20000000 |
7382516.36200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011799 |
Kohde sijaitsee Pellon kirkosta noin 30,5 kilometriä etelään Ratasjärven itärannalla. Rovan tilalta on löydetty kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavien löytöjen lisäksi historiallisen ajan asuinpaikkalöytöjä. |
| metsakeskus.1000011799 |
854 |
Rova |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
362364.20000000 |
7382516.36200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011799 |
Kohde sijaitsee Pellon kirkosta noin 30,5 kilometriä etelään Ratasjärven itärannalla. Rovan tilalta on löydetty kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavien löytöjen lisäksi historiallisen ajan asuinpaikkalöytöjä. |
| metsakeskus.1000011800 |
854 |
Haapaperi |
10002 |
12016 |
13169 |
11002 |
27000 |
359364.40600000 |
7381712.67400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011800 |
Kohde sijaitsee Pellon kirkosta noin 32 kilometriä etelälounaaseen Ratasvaaran lounaisrinteessä. Paikalla on potaskankeittokiveys sekä mahdollisia miiluhaudan kuoppia. Tämän yläpuolella rinteessä on "silmäkivikumpu", kiven ja maansekainen kumpare, jonka keskellä on puolittain upotettu kivi. Kumpu on kooltaan noin 2,5 x 1 metriä ja korkeutta sillä on noin 0,5 metriä.
2024: Tarkastuksessa paikannettiin hiilimiilu/potaskauuni. Kohde erottuu maastossa ympyrässä olevista ojamaisista kaivannoista. Niiden keskellä on matala kumpare. Hiilimiilun halkaisija on noin 5 metriä. Kasvillisuus on hieman tiheämpää tässä kuin ympäristössä. Hiilimiilusta lähtee noin 5 metriä pitkä ojamainen kaivanto kohti lounasta. Maansekaista kumparetta ei tarkastuksen yhteydessä löydetty. |
| metsakeskus.1000011800 |
854 |
Haapaperi |
10002 |
12016 |
13151 |
11002 |
27000 |
359364.40600000 |
7381712.67400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011800 |
Kohde sijaitsee Pellon kirkosta noin 32 kilometriä etelälounaaseen Ratasvaaran lounaisrinteessä. Paikalla on potaskankeittokiveys sekä mahdollisia miiluhaudan kuoppia. Tämän yläpuolella rinteessä on "silmäkivikumpu", kiven ja maansekainen kumpare, jonka keskellä on puolittain upotettu kivi. Kumpu on kooltaan noin 2,5 x 1 metriä ja korkeutta sillä on noin 0,5 metriä.
2024: Tarkastuksessa paikannettiin hiilimiilu/potaskauuni. Kohde erottuu maastossa ympyrässä olevista ojamaisista kaivannoista. Niiden keskellä on matala kumpare. Hiilimiilun halkaisija on noin 5 metriä. Kasvillisuus on hieman tiheämpää tässä kuin ympäristössä. Hiilimiilusta lähtee noin 5 metriä pitkä ojamainen kaivanto kohti lounasta. Maansekaista kumparetta ei tarkastuksen yhteydessä löydetty. |
| metsakeskus.1000011800 |
854 |
Haapaperi |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
359364.40600000 |
7381712.67400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011800 |
Kohde sijaitsee Pellon kirkosta noin 32 kilometriä etelälounaaseen Ratasvaaran lounaisrinteessä. Paikalla on potaskankeittokiveys sekä mahdollisia miiluhaudan kuoppia. Tämän yläpuolella rinteessä on "silmäkivikumpu", kiven ja maansekainen kumpare, jonka keskellä on puolittain upotettu kivi. Kumpu on kooltaan noin 2,5 x 1 metriä ja korkeutta sillä on noin 0,5 metriä.
2024: Tarkastuksessa paikannettiin hiilimiilu/potaskauuni. Kohde erottuu maastossa ympyrässä olevista ojamaisista kaivannoista. Niiden keskellä on matala kumpare. Hiilimiilun halkaisija on noin 5 metriä. Kasvillisuus on hieman tiheämpää tässä kuin ympäristössä. Hiilimiilusta lähtee noin 5 metriä pitkä ojamainen kaivanto kohti lounasta. Maansekaista kumparetta ei tarkastuksen yhteydessä löydetty. |
| metsakeskus.1000011802 |
148 |
Siika-Suivakkojärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
481420.85500000 |
7621153.66300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011802 |
Kohde sijaitsee Hammastunturin erämaa-alueella, Siika-Suivakko ja Hauki-Suivakko-nimisen järvien välisellä kannaksella, Suivakkojärven autiokämpän lounais- ja kaakkoispuolella. Paikalla on todennäköisesti kivi- tai varhaismetallikautinen asuinpaikka, historiallisen ajan kodanpohja sekä ainakin 21 pyyntikuoppaa. Löytöinä on 1994 kämpän eteläpuolisesta rantatörmästä, alle 5 metrin etäisyydellä rannasta, otettu talteen kvartsi-iskos Km 36879:2. Toinen iskos on havaittu polulla kämpän kaakkoispuolella, noin 100 m edellisestä löytöpaikasta. Autiotuvasta runsaat 100 m kaakkoon, läheltä rantatörmää on todettu soikean, kodan jäännökset, jonka keskeltä on 1998 otettu talteen palaneen(?) piin kappale KM 36879:1. Vallillisen kodan keskustaa on ilmoittajan mukaan pengottu 1994-1998 poistamalla tulisijakiviä. Kodanpohjasta noin 20 m koilliseen alkaa kaareutuva 7 pyyntikuopan jono, joka jatkuu lähellä olevan kumpareen päälle. Lisäksi Autiotuvasta 200 m koilliseen järvien välisellä kannaksella olevan pikkulammen ja Hauki-Suivakon välisellä harjanteella on 13 pyyntikuopan jono ja yksi epämääräisempi painanne. |
| metsakeskus.1000011802 |
148 |
Siika-Suivakkojärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
481420.85500000 |
7621153.66300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011802 |
Kohde sijaitsee Hammastunturin erämaa-alueella, Siika-Suivakko ja Hauki-Suivakko-nimisen järvien välisellä kannaksella, Suivakkojärven autiokämpän lounais- ja kaakkoispuolella. Paikalla on todennäköisesti kivi- tai varhaismetallikautinen asuinpaikka, historiallisen ajan kodanpohja sekä ainakin 21 pyyntikuoppaa. Löytöinä on 1994 kämpän eteläpuolisesta rantatörmästä, alle 5 metrin etäisyydellä rannasta, otettu talteen kvartsi-iskos Km 36879:2. Toinen iskos on havaittu polulla kämpän kaakkoispuolella, noin 100 m edellisestä löytöpaikasta. Autiotuvasta runsaat 100 m kaakkoon, läheltä rantatörmää on todettu soikean, kodan jäännökset, jonka keskeltä on 1998 otettu talteen palaneen(?) piin kappale KM 36879:1. Vallillisen kodan keskustaa on ilmoittajan mukaan pengottu 1994-1998 poistamalla tulisijakiviä. Kodanpohjasta noin 20 m koilliseen alkaa kaareutuva 7 pyyntikuopan jono, joka jatkuu lähellä olevan kumpareen päälle. Lisäksi Autiotuvasta 200 m koilliseen järvien välisellä kannaksella olevan pikkulammen ja Hauki-Suivakon välisellä harjanteella on 13 pyyntikuopan jono ja yksi epämääräisempi painanne. |
| metsakeskus.1000011802 |
148 |
Siika-Suivakkojärvi |
10002 |
12001 |
13005 |
11004 |
27000 |
481420.85500000 |
7621153.66300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011802 |
Kohde sijaitsee Hammastunturin erämaa-alueella, Siika-Suivakko ja Hauki-Suivakko-nimisen järvien välisellä kannaksella, Suivakkojärven autiokämpän lounais- ja kaakkoispuolella. Paikalla on todennäköisesti kivi- tai varhaismetallikautinen asuinpaikka, historiallisen ajan kodanpohja sekä ainakin 21 pyyntikuoppaa. Löytöinä on 1994 kämpän eteläpuolisesta rantatörmästä, alle 5 metrin etäisyydellä rannasta, otettu talteen kvartsi-iskos Km 36879:2. Toinen iskos on havaittu polulla kämpän kaakkoispuolella, noin 100 m edellisestä löytöpaikasta. Autiotuvasta runsaat 100 m kaakkoon, läheltä rantatörmää on todettu soikean, kodan jäännökset, jonka keskeltä on 1998 otettu talteen palaneen(?) piin kappale KM 36879:1. Vallillisen kodan keskustaa on ilmoittajan mukaan pengottu 1994-1998 poistamalla tulisijakiviä. Kodanpohjasta noin 20 m koilliseen alkaa kaareutuva 7 pyyntikuopan jono, joka jatkuu lähellä olevan kumpareen päälle. Lisäksi Autiotuvasta 200 m koilliseen järvien välisellä kannaksella olevan pikkulammen ja Hauki-Suivakon välisellä harjanteella on 13 pyyntikuopan jono ja yksi epämääräisempi painanne. |
| metsakeskus.1000011802 |
148 |
Siika-Suivakkojärvi |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27000 |
481420.85500000 |
7621153.66300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011802 |
Kohde sijaitsee Hammastunturin erämaa-alueella, Siika-Suivakko ja Hauki-Suivakko-nimisen järvien välisellä kannaksella, Suivakkojärven autiokämpän lounais- ja kaakkoispuolella. Paikalla on todennäköisesti kivi- tai varhaismetallikautinen asuinpaikka, historiallisen ajan kodanpohja sekä ainakin 21 pyyntikuoppaa. Löytöinä on 1994 kämpän eteläpuolisesta rantatörmästä, alle 5 metrin etäisyydellä rannasta, otettu talteen kvartsi-iskos Km 36879:2. Toinen iskos on havaittu polulla kämpän kaakkoispuolella, noin 100 m edellisestä löytöpaikasta. Autiotuvasta runsaat 100 m kaakkoon, läheltä rantatörmää on todettu soikean, kodan jäännökset, jonka keskeltä on 1998 otettu talteen palaneen(?) piin kappale KM 36879:1. Vallillisen kodan keskustaa on ilmoittajan mukaan pengottu 1994-1998 poistamalla tulisijakiviä. Kodanpohjasta noin 20 m koilliseen alkaa kaareutuva 7 pyyntikuopan jono, joka jatkuu lähellä olevan kumpareen päälle. Lisäksi Autiotuvasta 200 m koilliseen järvien välisellä kannaksella olevan pikkulammen ja Hauki-Suivakon välisellä harjanteella on 13 pyyntikuopan jono ja yksi epämääräisempi painanne. |
| metsakeskus.1000011802 |
148 |
Siika-Suivakkojärvi |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
481420.85500000 |
7621153.66300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011802 |
Kohde sijaitsee Hammastunturin erämaa-alueella, Siika-Suivakko ja Hauki-Suivakko-nimisen järvien välisellä kannaksella, Suivakkojärven autiokämpän lounais- ja kaakkoispuolella. Paikalla on todennäköisesti kivi- tai varhaismetallikautinen asuinpaikka, historiallisen ajan kodanpohja sekä ainakin 21 pyyntikuoppaa. Löytöinä on 1994 kämpän eteläpuolisesta rantatörmästä, alle 5 metrin etäisyydellä rannasta, otettu talteen kvartsi-iskos Km 36879:2. Toinen iskos on havaittu polulla kämpän kaakkoispuolella, noin 100 m edellisestä löytöpaikasta. Autiotuvasta runsaat 100 m kaakkoon, läheltä rantatörmää on todettu soikean, kodan jäännökset, jonka keskeltä on 1998 otettu talteen palaneen(?) piin kappale KM 36879:1. Vallillisen kodan keskustaa on ilmoittajan mukaan pengottu 1994-1998 poistamalla tulisijakiviä. Kodanpohjasta noin 20 m koilliseen alkaa kaareutuva 7 pyyntikuopan jono, joka jatkuu lähellä olevan kumpareen päälle. Lisäksi Autiotuvasta 200 m koilliseen järvien välisellä kannaksella olevan pikkulammen ja Hauki-Suivakon välisellä harjanteella on 13 pyyntikuopan jono ja yksi epämääräisempi painanne. |
| metsakeskus.1000011802 |
148 |
Siika-Suivakkojärvi |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
481420.85500000 |
7621153.66300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011802 |
Kohde sijaitsee Hammastunturin erämaa-alueella, Siika-Suivakko ja Hauki-Suivakko-nimisen järvien välisellä kannaksella, Suivakkojärven autiokämpän lounais- ja kaakkoispuolella. Paikalla on todennäköisesti kivi- tai varhaismetallikautinen asuinpaikka, historiallisen ajan kodanpohja sekä ainakin 21 pyyntikuoppaa. Löytöinä on 1994 kämpän eteläpuolisesta rantatörmästä, alle 5 metrin etäisyydellä rannasta, otettu talteen kvartsi-iskos Km 36879:2. Toinen iskos on havaittu polulla kämpän kaakkoispuolella, noin 100 m edellisestä löytöpaikasta. Autiotuvasta runsaat 100 m kaakkoon, läheltä rantatörmää on todettu soikean, kodan jäännökset, jonka keskeltä on 1998 otettu talteen palaneen(?) piin kappale KM 36879:1. Vallillisen kodan keskustaa on ilmoittajan mukaan pengottu 1994-1998 poistamalla tulisijakiviä. Kodanpohjasta noin 20 m koilliseen alkaa kaareutuva 7 pyyntikuopan jono, joka jatkuu lähellä olevan kumpareen päälle. Lisäksi Autiotuvasta 200 m koilliseen järvien välisellä kannaksella olevan pikkulammen ja Hauki-Suivakon välisellä harjanteella on 13 pyyntikuopan jono ja yksi epämääräisempi painanne. |
| metsakeskus.1000011803 |
148 |
Syväjärvi etelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
499923.00000000 |
7622142.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011803 |
Syväjärven länsi- ja eteläpuolelta on löytynyt pyyntikuoppia sekä asuinpaikkaan viittaavia löytöjä.
Pyyntikuopat sijaitsevat Syväjärven eteläpuolella, hiekkapohjaisella harjanteella, alle 100 metrin etäisyydellä rannasta. Kuopista kymmenen eteläisintä muodostavat itä-länsisuuntaisen ja noin 150 m mittaisen pyyntikuoppaketjun loivapiirteisen harjanteen laelle kahden notkelman välille. Loput kolme kuoppaa sijaitsevat kyseisen kuoppaketjun länsipuolella, notkelman takana olevalla pohjois-etelä suuntaisella harjanteella.
Järven länsi- ja etelärannoilta tavattiin kvartsi-iskoksia useista kohdista. Osa niistä on vuodelta 1998. |
| metsakeskus.1000011803 |
148 |
Syväjärvi etelä |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
499923.00000000 |
7622142.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011803 |
Syväjärven länsi- ja eteläpuolelta on löytynyt pyyntikuoppia sekä asuinpaikkaan viittaavia löytöjä.
Pyyntikuopat sijaitsevat Syväjärven eteläpuolella, hiekkapohjaisella harjanteella, alle 100 metrin etäisyydellä rannasta. Kuopista kymmenen eteläisintä muodostavat itä-länsisuuntaisen ja noin 150 m mittaisen pyyntikuoppaketjun loivapiirteisen harjanteen laelle kahden notkelman välille. Loput kolme kuoppaa sijaitsevat kyseisen kuoppaketjun länsipuolella, notkelman takana olevalla pohjois-etelä suuntaisella harjanteella.
Järven länsi- ja etelärannoilta tavattiin kvartsi-iskoksia useista kohdista. Osa niistä on vuodelta 1998. |
| metsakeskus.1000011804 |
529 |
Pohjakylän metsä |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
204079.24100000 |
6713130.60800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011804 |
Röykkiön pohja sijaitsee Velkuanmaan Pohjankylässä avokallion reunalla Loirankarilta itään.
Röykkiöstä on jäljellä muutama päänkokoinen kivi. Jyrkän kallion alla edellisiä kiviä 3 m alempana on kasa samankokoisia kiviä. Ne ovat todennäköisesti ylempänä olevasta röykkiöstä alas viskattuja. |
| metsakeskus.1000011805 |
529 |
Henttula |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
210166.78500000 |
6715959.50000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011805 |
Osittain hajotettu röykkiö sijaitsee Livonsaarella lähellä Askaisten rajaa Tulkinniemestä Lahdenperään ulottuvan kalliomuodostuman maantien itäpuolisella alueella, kallionhuipulla.
Röykkiö on kasattu kivenlohkareista. Osa on parin metrin päässä röykkiöstä erillään. Jäljellä oleva osa on 1x1,5 m kokoinen ja siinä on kiviä kolmessa kerroksessa. |
| metsakeskus.1000011806 |
529 |
Hämölänvuori |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
208737.35800000 |
6715309.75500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011806 |
Kohde, kuppi kalliossa sijaitsee Livonsaarella Teersalossa 1931 maantien itäpuolella. Paikka on vuorelle noustaessa kohdassa, jossa pienen kalliohalkeaman jälkeen on suora avokallionousu mäen huipulle.
Kupin halkaisija on 5 cm. |
| metsakeskus.1000011807 |
148 |
Akulahti 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
494358.66000000 |
7616089.72200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011807 |
Kohde sijaitsee Hammastunturin erämaa-alueella, Hammasjärven Akulahden eteläpohjukassa. Rantahietikon, nykyisen nuotopaikan ja rannan välistä, 1-2 metrin etäisyydellä ja 20-40 cm:n korkeudella vesirajasta on 1994 havaittu useita kvartsi-iskoksia, joista osa otettu talteen. Hammasjärveä on säännöstelty 1963-1976 ja järven pinta on edelleen puolisen metriä luonnontilasta ylempänä. Säännöstelty pinta kuluttaa edelleen rantoja muinaisjäännöksiä paljastaen.
Vuoden 2010 inventoinnissa kohteesta löydettiin useita kvartsi-iskoksia noin 20 metrin matkalla rannan hietikolta ja matalasta rantavedestä. Paikalta havaittiin myos tulisijan jäännökset. |
| metsakeskus.1000011807 |
148 |
Akulahti 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
494358.66000000 |
7616089.72200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011807 |
Kohde sijaitsee Hammastunturin erämaa-alueella, Hammasjärven Akulahden eteläpohjukassa. Rantahietikon, nykyisen nuotopaikan ja rannan välistä, 1-2 metrin etäisyydellä ja 20-40 cm:n korkeudella vesirajasta on 1994 havaittu useita kvartsi-iskoksia, joista osa otettu talteen. Hammasjärveä on säännöstelty 1963-1976 ja järven pinta on edelleen puolisen metriä luonnontilasta ylempänä. Säännöstelty pinta kuluttaa edelleen rantoja muinaisjäännöksiä paljastaen.
Vuoden 2010 inventoinnissa kohteesta löydettiin useita kvartsi-iskoksia noin 20 metrin matkalla rannan hietikolta ja matalasta rantavedestä. Paikalta havaittiin myos tulisijan jäännökset. |
| metsakeskus.1000011808 |
148 |
Akulahti 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
493595.00000000 |
7615398.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011808 |
Kohde sijaitsee Hammastunturin erämaa-alueella, Hammasjärven Akulahden lounaispuolella, noin 600 m Akulahdesta lounaaseen kohioavalla harjanteella. Pyyntikuopat on kaivettu noin 1,4 km pituiseksi jonoksi Vuorhavaaran luoteiselle alarinteelle. Jono on suurin piirtein lounais-koillissuuntainen. Pohjoisimmat kuopat sijaitsevat noin 220 m päässä Hammasjarven etelärannasta.
Pyyntikuopat ovat laajimmillaan halkaisijaltaan viitisen metria ja syvimmillään reilun metrin. Yhtä lukuun ottamatta ne ovat vallittomia. |
| metsakeskus.1000011809 |
148 |
Akuniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
494745.50400000 |
7617379.20900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011809 |
Kohde sijaitsee Hammastunturin erämaa-alueella, Hammasjärven eteläosassa, pohjoiseen pistävän Akuniemen pohjoiskärjessä. Paikalta on otettu kahdesta kohdasta, noin 120 metrin etäisyydellä toisistaan, talteen kvartsiesineitä ja -iskoksia säännöstelyn kuluttamasta rantakivikosta. Löytöjen ja maaston perusteella kyseessä on kivi- tai varhaismetallikautinen asuinpaikka. Hammasjärveä on säännöstelty 1963-1976 ja järven pinta on edelleen puolisen metriä luonnontilasta ylempänä. Säännöstelty pinta kuluttaa edelleen rantoja muinaisjäännöksiä paljastaen. |
| metsakeskus.1000011809 |
148 |
Akuniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
494745.50400000 |
7617379.20900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011809 |
Kohde sijaitsee Hammastunturin erämaa-alueella, Hammasjärven eteläosassa, pohjoiseen pistävän Akuniemen pohjoiskärjessä. Paikalta on otettu kahdesta kohdasta, noin 120 metrin etäisyydellä toisistaan, talteen kvartsiesineitä ja -iskoksia säännöstelyn kuluttamasta rantakivikosta. Löytöjen ja maaston perusteella kyseessä on kivi- tai varhaismetallikautinen asuinpaikka. Hammasjärveä on säännöstelty 1963-1976 ja järven pinta on edelleen puolisen metriä luonnontilasta ylempänä. Säännöstelty pinta kuluttaa edelleen rantoja muinaisjäännöksiä paljastaen. |
| metsakeskus.1000011810 |
148 |
Appisjärvi etelä |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
485971.04100000 |
7611636.50000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011810 |
Kohde sijaitsee Hammastunturin erämaassa Appisjärven eteläpuolisella ja Appisjoen luusuan lounaispuoleisella pienellä kohoumalla. Maasto kohteen ympäristössä on sekametsää sekä osin aukeaa entistä paloaluetta.
Pyyntikuopat sijaitsevat Appisjoen länsipuolella , Appisjärven ja Ylimmäisen Appislompolon välillä olevilla hiekkapohjaisilla harjanteilla ja Appisjokea kohti laskevan rinteen partaalla. . Kuopat ovat muodoltaan suppilomaisia, loivan vallin ympäröimiä, useimmat säännöllisen pyöreitä, osa lievästi soikeahkoja. Muutamien kuoppien pohjille lapiolla tehdyistä koepistoista tavattiin ohuehko huuhtoutumiskerros. |
| metsakeskus.1000011811 |
148 |
Ainikkalammet |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
491371.89700000 |
7592192.33100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011811 |
Kohde sijaitsee noin 53 kilometriä Inarin kirkosta etelälounaaseen, Sotajoen länsipuolella sijaitsevalla Ainikkaharjulla. Ainikkalampien välisellä kannaksella, harjun päällä, on kaksi pyyntikuoppaa. |
| metsakeskus.1000011812 |
148 |
Ylempi Karppiskantamajärvi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
497425.41900000 |
7621747.45600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011812 |
Pyyntikuoppakohde sijaitsee Inarin kirkosta noin 23 kilometriä etelälounaaseen ja Karppiskantamajärvestä noin 500 metriä pohjoiskoilliseen olevan järven rannalla. Järven lounaisrannalta on todettu kolme kuoppaa. |
| metsakeskus.1000011813 |
148 |
Aittajärvi 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
495069.37500000 |
7612999.96900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011813 |
Kohde sijaitsee Inarin kirkosta noin 32 kilometriä etelään, Hammasjärven eteläpuolella, pienen Aittajärven länsirannalla. Kulpakkojoen suun pohjoispuolella olevan, melkein umpeenkasvaneen lammen ja Aittajärven välisellä tasaisella mäntykankaalla on 11 pyyntikuoppaa. |
| metsakeskus.1000011814 |
148 |
Aittajärvi 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
495139.00000000 |
7612287.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011814 |
Kohde sijaitsee Hammastunturin koillispuolella, tunturin ja Aittajärven välissä, noin 170 metriä Aittajärven rannasta lounaaseen. Kankaalla, Aittajärveen etelästä laskevan puron länsipuolelta löydettiin viisi suurta pyyntikuoppaa seka kammin jäännökset. |
| metsakeskus.1000011815 |
890 |
Kutuniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
500456.00000000 |
7739447.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011815 |
Paikalla on ilmeisesti kivi- tai varhaismetallikautinen asuinpaikka. Kuoritulla alueella on vuonna 1995 havaittu kvartsi-iskoksia, -esineitä, kvartsiittia ja palanutta luuta. Löytöalue sijaitsee Turun yliopiston Kevon tutkimusaseman paikoitusalueella. Alueelle on rakennettu mökkikylä 1980-luvulla, ja paikka on ainakin osaksi tuhoutunut.
Vuoden 2012 tarkastuksessa pienialainen asuinpaikka voitiin paikallistaa tutkimusaseman paikoitusalueelle. Terassin pintamaa on hyvin kulunut ja siihen on ilmeisesti tuotu myös soraa. Paikalla oli havaittavissa palanutta luuta sekä kvartsi- ja kvartsiitti-iskoksia. |
| metsakeskus.1000011815 |
890 |
Kutuniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
500456.00000000 |
7739447.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011815 |
Paikalla on ilmeisesti kivi- tai varhaismetallikautinen asuinpaikka. Kuoritulla alueella on vuonna 1995 havaittu kvartsi-iskoksia, -esineitä, kvartsiittia ja palanutta luuta. Löytöalue sijaitsee Turun yliopiston Kevon tutkimusaseman paikoitusalueella. Alueelle on rakennettu mökkikylä 1980-luvulla, ja paikka on ainakin osaksi tuhoutunut.
Vuoden 2012 tarkastuksessa pienialainen asuinpaikka voitiin paikallistaa tutkimusaseman paikoitusalueelle. Terassin pintamaa on hyvin kulunut ja siihen on ilmeisesti tuotu myös soraa. Paikalla oli havaittavissa palanutta luuta sekä kvartsi- ja kvartsiitti-iskoksia. |
| metsakeskus.1000011816 |
529 |
Länsitalo |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
204509.07900000 |
6711851.12100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011816 |
Latomus sijaitsee Velkuanmaan Krööpilässä kallioiden reunustamassa notkelmassa.
Latomus on muodoltaa kartiomainen. Sen halkaisija on 3 m ja korkeus 1,8 m. Kiviaines on alimmissa kerroksissa kookkaampaa kuin ylimmissä kerroksissa. |
| metsakeskus.1000011817 |
529 |
Vahaniemi |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
206918.11900000 |
6710051.86400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011817 |
Kivilatomus sijaitsee Pohjakylän Vahaniemessä. Paikka on kallioharjanne, jonka länsireunaan on ladottu suorakaiteen muotoinen latomus.
Sen koko on 1x1,5 m. Reunoilla on isompia kiviä kuin keskustassa. |
| metsakeskus.1000011818 |
529 |
Itämluoto |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
206808.12900000 |
6716239.37500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011818 |
Rajamerkki sijaitsee Palvan kylässä Itämluodon korkeimmalla reunalla, avokalliolla.
Merkki on koottu laakeista kivistä. Se on runsaan metrin korkuinen, päällekkäisiä kiviä on 9 kerrosta. |
| metsakeskus.1000011819 |
529 |
Varivuori |
10001 |
12004 |
13051 |
11002 |
27000 |
203839.35000000 |
6711601.22100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011819 |
Mahdollinen rajamerkki sijaitsee Velkuanmaan Krööpilässä, Varivuorella, itään viettävän avokallion itäreunassa.
Neliömäinen, korkeudeltaan 10 cm kivi, jonka sivut ovat 80 cm, on tuettu maasta kolmella kivellä. |
| metsakeskus.1000011821 |
304 |
Kaasvuori II |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
184247.15800000 |
6723296.42500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011821 |
Röykkiö sijaitsee Pohjois-Varstalan Kaasvuorella avokalliolla keskellä kivikkoa.
Röykkiö on pyöreä, halkaisijaltaan noin 2 m ja korkeutta sillä on 0,3 m. Se on kraaterimainen. Kohteen eteläpuolella, 3-5 m päässä on pyöreähkö kuopanne kivikossa. Tämä vastaa vuoden 1971 inventoinnissa löydetty kivikehää Kaasvuoren kaakkoispuolella (p= 6726118, i= 3184293). |
| metsakeskus.1000011822 |
845 |
Petäjämaa |
10002 |
12001 |
13013 |
11002 |
27000 |
395529.96900000 |
7341337.98900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011822 |
Kohde sijaitsee Tervolan kirkosta noin 11,5 kilometriä pohjoisluoteeseen Sihtuunan itäpuolella. Petäjämaan eteläosassa on maa-aineksen oton rikkomalla kankaalla pyyntikuoppia kahdella alueella. Pohjoisemman pyyntikuoppa-alueen itäosassa on selvästi nuorehkoja kuoppia, ja pyyntikuoppien itäpuolella myös historiallisen ajan tupasija.
Tupasija sijaitsee noin 30 metriä etelään sorakuopasta eteläreunasta. Tupasija on täysin humuksen ja nuoren männikön peittämä. Muodoltaan rakennuksenpohja on neliskulmainen, ja sen mitat ovat noin 3,4 x 3,4 metriä. Rakenteen keskellä on metrin syvyinen kellarikuoppa. Laakakivistä tehtyä liesikiveystä on jäljellä rakenteen luoteisnurkassa vain vähän, sillä kiviä on nosteltu länsisivulla olevan oviaukon kohdalle. |
| metsakeskus.1000011822 |
845 |
Petäjämaa |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
395529.96900000 |
7341337.98900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011822 |
Kohde sijaitsee Tervolan kirkosta noin 11,5 kilometriä pohjoisluoteeseen Sihtuunan itäpuolella. Petäjämaan eteläosassa on maa-aineksen oton rikkomalla kankaalla pyyntikuoppia kahdella alueella. Pohjoisemman pyyntikuoppa-alueen itäosassa on selvästi nuorehkoja kuoppia, ja pyyntikuoppien itäpuolella myös historiallisen ajan tupasija.
Tupasija sijaitsee noin 30 metriä etelään sorakuopasta eteläreunasta. Tupasija on täysin humuksen ja nuoren männikön peittämä. Muodoltaan rakennuksenpohja on neliskulmainen, ja sen mitat ovat noin 3,4 x 3,4 metriä. Rakenteen keskellä on metrin syvyinen kellarikuoppa. Laakakivistä tehtyä liesikiveystä on jäljellä rakenteen luoteisnurkassa vain vähän, sillä kiviä on nosteltu länsisivulla olevan oviaukon kohdalle. |
| metsakeskus.1000011822 |
845 |
Petäjämaa |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
395529.96900000 |
7341337.98900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011822 |
Kohde sijaitsee Tervolan kirkosta noin 11,5 kilometriä pohjoisluoteeseen Sihtuunan itäpuolella. Petäjämaan eteläosassa on maa-aineksen oton rikkomalla kankaalla pyyntikuoppia kahdella alueella. Pohjoisemman pyyntikuoppa-alueen itäosassa on selvästi nuorehkoja kuoppia, ja pyyntikuoppien itäpuolella myös historiallisen ajan tupasija.
Tupasija sijaitsee noin 30 metriä etelään sorakuopasta eteläreunasta. Tupasija on täysin humuksen ja nuoren männikön peittämä. Muodoltaan rakennuksenpohja on neliskulmainen, ja sen mitat ovat noin 3,4 x 3,4 metriä. Rakenteen keskellä on metrin syvyinen kellarikuoppa. Laakakivistä tehtyä liesikiveystä on jäljellä rakenteen luoteisnurkassa vain vähän, sillä kiviä on nosteltu länsisivulla olevan oviaukon kohdalle. |
| metsakeskus.1000011822 |
845 |
Petäjämaa |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
395529.96900000 |
7341337.98900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011822 |
Kohde sijaitsee Tervolan kirkosta noin 11,5 kilometriä pohjoisluoteeseen Sihtuunan itäpuolella. Petäjämaan eteläosassa on maa-aineksen oton rikkomalla kankaalla pyyntikuoppia kahdella alueella. Pohjoisemman pyyntikuoppa-alueen itäosassa on selvästi nuorehkoja kuoppia, ja pyyntikuoppien itäpuolella myös historiallisen ajan tupasija.
Tupasija sijaitsee noin 30 metriä etelään sorakuopasta eteläreunasta. Tupasija on täysin humuksen ja nuoren männikön peittämä. Muodoltaan rakennuksenpohja on neliskulmainen, ja sen mitat ovat noin 3,4 x 3,4 metriä. Rakenteen keskellä on metrin syvyinen kellarikuoppa. Laakakivistä tehtyä liesikiveystä on jäljellä rakenteen luoteisnurkassa vain vähän, sillä kiviä on nosteltu länsisivulla olevan oviaukon kohdalle. |
| metsakeskus.1000011823 |
304 |
Hyyppivuori |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
192933.63400000 |
6729294.06300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011823 |
Hajotettu röykkiö sijaitsee Iso-Rahin Hyyppivuoren pohjois-etelä-suuntaisen harjanteen korkeimmalla kohdalla. Paikan pohjoispuolellaon sijannut kolmiomittauspiste, jonka tueksi on otettu kiviä röykkiöstä.
Röykkiön alkuperäistä muotoa ja kokoa ei voi enää sanoa. Kiviä on vieritelty ympäriinsä. |
| metsakeskus.1000011824 |
304 |
Hopiavuori |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
193543.41100000 |
6726195.31100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011824 |
Röykkiö sijaitsee Hopiavuoren laella. Laki on yleisvaikutelmaltaan kohtalaisen
tasainen, mutta halkeilleella kalliopinnalla on jopa parin metrisiä metsittyneitä
tiputuksia. Pohjois-etelä suuntaisen kallion keskivaiheilla, mutta lähempänä länsireunaa sijaitseva röykkiö on havaittavissa vasta parinkymmenen metrin päästä.
Valitettavasti lähiympäristö ei tarjoa selkeästi erottuvia maastonkohtia.
Röykkiö on muodoltaan soikea ja kooltaan 2,5 x1,5 m. Kiviä on yhdessä kerroksessa. |
| metsakeskus.1000011825 |
304 |
Hiisilä |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
194353.08800000 |
6725495.59600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011825 |
Röykkiö sijaitsee Kunnaraisen Puorenvuoren länsiosassa jyrkässä rinteessä kahden kallioseinämän välisellä tasanteella. Kalliotasanne jyrkästi länteen pellolle viettävällä rinteellä. Heti itäpuolella jyrkkä toista metriä korkea kallioseinämä.
3,4 m x 3,5 m sivuiltaan pyöristyvän neliskulmainen matala
röykkiö. Kivet päätä suurempia, reunoilla kiviaines keskustaa suurempaa. Melko
tasalakinen ja noin puolen metrin korkuinen. Kaakkoisreunassa suurehko maakivi,
pohjois- ja luoteispuolella kaksi erillistä pienempää kivikkoa. |
| metsakeskus.1000011826 |
845 |
Hilpus 3 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
408069.93000000 |
7342988.36600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011826 |
Kemijoesta noin 6 kilometriä pohjoiseen, Louepalon metsäalueen luoteisosassa, luoteeseen kohti Yrttimaata jatkuvan kangaskannaksen etelälaidalla on metsäkämpälle johtavan tien varressa kaksi kivikautisten löytöjen aluetta. Yksi (a) on tien kohdalla rinteessä ja toinen (b) 1980-luvulla auratulla ja hakatulla alalla tien pohjoispuolella (sijaintikoordinaatit saattavat olla hieman epätarkat). Löytökohtien eteläpuolella on suopoukama.
Tien alavalla osalla olevasta kohdasta löytyi sinertävä piipala, ainoa piipala Louepalosta, kuuluen paikan korkeussuhteiden nojalla tyypillisen kampakeramiikan aikaan (löytökohta 62.63 m mpy.). Löytökohdassa oli myös kvartsia ja paljon luonnostaan paikalla olevaa, rapautuvaa liusketta. Noin 50 m ylärinteen suuntaan näkyi myös palaneita kiviä tien reunassa.
Arviolta 100 m länteen olevasta löytöpaikasta (b) löytyi kvartsia jo runsaammin, liuskeiskoksia ja retusoitu liuskekappale (teelmä), samoin palaneita kiviä tulenpidon
merkkinä. Lähellä on lisäksi yksi asumuspainanteeksi luokiteltava painauma (n. 6,4 x 3,8 x 0,4 m), jonka pohjan korkeus on tasolla noin 61,0 m mpy. Sen vieressä, tien pohjoisreunassa, on mahdollisesti ainakin yksi alava painauma (n. 4,0 x 3 1 8 x 0,2 m),
jonka luonne on epäselvä. |
| metsakeskus.1000011827 |
304 |
Kröönviikinkalliot |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
193573.41100000 |
6723096.55600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011827 |
Sijaitsee Kröönviikinkallioitten itäisimmässä osassa kohdassa, jossa
kapeahko paljaskallio harjanne yhdistää itäisimmän kalliomäen laajempaan
kallioalueeseen. Pohjoisessa ja etelässä kallio laskeutuu metsäisemmälle maalle.
Röykkiö on lähellä kallioharjanteen pohjoisreunaa.
Neliömäinen röykkiö, jonka halkaisija on noin 3,4 m. Röykkiön
kiviaines on kooltaan epätasaista. Kivi kerroksia kahdesta kolmeen. Röykkiö on
muodoltaan kaarevalakinen. |
| metsakeskus.1000011828 |
304 |
Tiuskrunni |
10002 |
12006 |
13075 |
11006 |
27000 |
177859.65700000 |
6735041.68700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011828 |
Jatulintarha sijaitsee Lypyrtin Tiuskrunnin saaren kaakkoisosassa olevalla kalliolla. Tarhan kohdalla kallio on loivaa ja peittynyt suurimmaksi osaksi sammaliin ja matalaan katajikkoon.
Tarhan halkaisija on yli 10 m. |
| metsakeskus.1000011829 |
304 |
Pyhän Johanneksen kirkkomaa |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27000 |
188245.55100000 |
6723226.47700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011829 |
Kohde sijaitsee Pohjois-Varstalassa Kappelinrannassa. Pyhän Johanneksen kappeli rakennettiin aikoinaan Vartsalan saarelle. Se mainitaan ensimmäisen kerran Mikael Agricolan laatimassa saaristokirkkojen omaisuusluettelossa vuodelta 1554. Kappeli purettiin vuonna 1783, kun saariston kappeliseurakunnat yhdistyivät ja Kustavin keskutassa oleva Kustavin kirkko (nimetty Kustaa III:n mukaan) rakennettiin.
Kirkkoaita on entisöity ja alueelle on pystytetty muistopaasi. |
| metsakeskus.1000011829 |
304 |
Pyhän Johanneksen kirkkomaa |
10002 |
12002 |
13021 |
11006 |
27000 |
188245.55100000 |
6723226.47700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011829 |
Kohde sijaitsee Pohjois-Varstalassa Kappelinrannassa. Pyhän Johanneksen kappeli rakennettiin aikoinaan Vartsalan saarelle. Se mainitaan ensimmäisen kerran Mikael Agricolan laatimassa saaristokirkkojen omaisuusluettelossa vuodelta 1554. Kappeli purettiin vuonna 1783, kun saariston kappeliseurakunnat yhdistyivät ja Kustavin keskutassa oleva Kustavin kirkko (nimetty Kustaa III:n mukaan) rakennettiin.
Kirkkoaita on entisöity ja alueelle on pystytetty muistopaasi. |
| metsakeskus.1000011830 |
304 |
Pyhän Jaakobin kirkkomaa |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27006 |
193753.32400000 |
6726655.13300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011830 |
Pyhän Jaakobin kirkkomaa sijaitsee Rahin maantien länsipuolella välittömästi sen viereisen tilan rakennusten eteläpuolella ja raskaasti laidunnetun niittyalueen takana. Kirkkomaanaitaa on käytetty laidun alueen aidan osana.
Kappeli rakennettiin vuonna 1675 ja se purettiin vuonna 1783. Kirkkomaata ympäröi kivistä tehty ja hirsillä katettu aita. Aidan hirret on uusittu vuonna 1971. Tämänkaltaisia aitoja on vain vähän enää jäljellä. Aidan mitat ovat noin 30 x 36 m.
Kappelikirkon paikka erottuu vielä selvästi heinikossa kumpareena, myös sen perustuskiveykset ovat näkyvissä. Perustus on ollut on noin 1-2 kivikerran korkuinen. Kappelin perustuskiveyksen sisälle alttarin kohdalle on pystytetty muistokivi.
Myös muita rakenteita on heikosti erotettavissa turpeen alta. Kirkkomaan aidan kaakkoiskulmassa on kiviperustaisen n. 5 x 5 m laajuisen rakennuksen perusta (ruumishuone?). Perustan korkeus on noin metrin eli noin 5 kvikertaa. Laastia ei ole näkyvissä.
Kirkkomaanaidalta on kaunis näkymä alas etelään. |
| metsakeskus.1000011830 |
304 |
Pyhän Jaakobin kirkkomaa |
10002 |
12002 |
13021 |
11006 |
27006 |
193753.32400000 |
6726655.13300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011830 |
Pyhän Jaakobin kirkkomaa sijaitsee Rahin maantien länsipuolella välittömästi sen viereisen tilan rakennusten eteläpuolella ja raskaasti laidunnetun niittyalueen takana. Kirkkomaanaitaa on käytetty laidun alueen aidan osana.
Kappeli rakennettiin vuonna 1675 ja se purettiin vuonna 1783. Kirkkomaata ympäröi kivistä tehty ja hirsillä katettu aita. Aidan hirret on uusittu vuonna 1971. Tämänkaltaisia aitoja on vain vähän enää jäljellä. Aidan mitat ovat noin 30 x 36 m.
Kappelikirkon paikka erottuu vielä selvästi heinikossa kumpareena, myös sen perustuskiveykset ovat näkyvissä. Perustus on ollut on noin 1-2 kivikerran korkuinen. Kappelin perustuskiveyksen sisälle alttarin kohdalle on pystytetty muistokivi.
Myös muita rakenteita on heikosti erotettavissa turpeen alta. Kirkkomaan aidan kaakkoiskulmassa on kiviperustaisen n. 5 x 5 m laajuisen rakennuksen perusta (ruumishuone?). Perustan korkeus on noin metrin eli noin 5 kvikertaa. Laastia ei ole näkyvissä.
Kirkkomaanaidalta on kaunis näkymä alas etelään. |
| metsakeskus.1000011831 |
845 |
Hilpus 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
408429.78300000 |
7342771.45400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011831 |
Kemijoesta noin 5,5 kilometriä pohjoiseen on Louepalon länsireunassa olevan metsätien tuntumassa 1980-luvulla aurattu metsärinne, jonka etelätörmällä on kolme asumuspainanteeksi määriteltävää painannetta. Inventoinnissa 1992 todettiin aurausojissa hieman kvartsia ja liusketta sekä vähän palaneita kiviä rikkoutuneiden liesien muistona. Sen sijaan likamaata tai palanutta hiekkaa ei todetta. Suon reuna on tasolla n. 59,5 m mpy. ja nousee varsin jyrkästi noin 3 m 30 m:n matkalla asuinpaikalle. Löydökset kuuluvat epäilemättä tyypillisen kampakeramiikan aikaan, vaikka keramiikkaa ei ojanteissa havaittu.
Rajalinjalle on nostettu viisi kiveä riviin. Kiintopiste on siirretty toiseen kiveen pohjoisesta lukien (62,72 m mpy.). Itäpuolen metsäkaistoilla on vanha sorakuoppa, jonka eteläpäähän oli syksyllä 1995 myönnetty maa-aineksen ottolupa, joka kuitenkin peruutettiin ja siirrettiin muinaisjäännösten tuntumasta noin 600 m pohjoisluoteeseen. Samassa yhteydessä oli luvattu jättää tekemättä (parantamatta?) tiepohja päätieltä (kaakosta) kohti muinaisjäännösaluetta.
Hilpus 2 kohteessa on asumuspainanteiksi luettavien painanteiden koot: 1) -, 2) n. 7, 0 x
5,2 x 0,3 m 3) n. 7,5 x 5,7 x 0,3 m (aurausalalla). Myös noin 25m painanteista itään olevalla kohdalla metsätietä oli pari kvartsia ja palanutta kiveä asuinpaikan kohdalla. |
| metsakeskus.1000011832 |
845 |
Hilpus 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
408495.75500000 |
7342487.56400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011832 |
Kohde sijaitsee Tervolan kirkosta noin 14 kilometriä pohjoiskoilliseen ja Kemijoesta noin 5 kilometriä pohjoiseen. Louepalon metsäalueen länsilaidalla, suon reunassa olevalla asuinpaikalla on ainakin kuusi tai seitsemän asuinpainannetta noin 100 metrin matkalla.
Näistä neljä peräkkäistä ja selkeästi erottuvaa painanetta on alemmalla tasanteella, noin 25-30 m tieurien risteyksen ala- ja eteläpuolella. Läntisimpien pohjoispuolella on pienempi mahdollinen pyynti- ym. kuoppa. Ylemmällä tasolla, alemmista 50-70 m pohjoiseen on yksi selvempi ja kaksi mahdollista asumuspainannetta tieuran itäpuolella ja osin uralla.
Alemmista painanteista runsas 30 m lounaaseen on asuinpaikan eteläreunasta tuulenkaadosta löydetty kauttaaltaan hiottu liuskekeihäänkärki. Tässä oli myös lieteen viittaavia palaneita kiviä ja aluetta vuonna 1992 tarkastettaessa löydettiin myös kvartsikaapimia ja -iskos.
Alue ennallaan 2016 tarkastuksessa ja aluerajausta muokattu hieman. |
| metsakeskus.1000011833 |
149 |
Petars |
10002 |
12001 |
13007 |
11033 |
27019 |
326420.40500000 |
6651925.81900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011833 |
Kohde on historiallisen ajan asuinpaikka, ilmeisesti keskiajalla autioutunut tilatontti. Lisäksi alueella on tontista noin 40 m. luoteeseen kaksi matalaa röykkiötä, joita pidetään mahdollisina hautoina. Toisen läheltä on löydetty tuulenkaadosta ristiretkiaikainen miekka. Näistä röykkiöistä luoteeseen on lisäksi kolmas kiviröykkiö ja pohjoiseen rantakivivalli, jossa on metallinilmaisimen perusteella runsaasti metallia. Kohteessa on tehty arkeologisia tutkimuksia vuosina 2007-2008 (Jansson Henrik ja Haggrén Georg).
Kohteessa on myös 1800-1900-lukuun ajoittuvan rakennuksen perustus. |
| metsakeskus.1000011833 |
149 |
Petars |
10002 |
12001 |
13007 |
11010 |
27000 |
326420.40500000 |
6651925.81900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011833 |
Kohde on historiallisen ajan asuinpaikka, ilmeisesti keskiajalla autioutunut tilatontti. Lisäksi alueella on tontista noin 40 m. luoteeseen kaksi matalaa röykkiötä, joita pidetään mahdollisina hautoina. Toisen läheltä on löydetty tuulenkaadosta ristiretkiaikainen miekka. Näistä röykkiöistä luoteeseen on lisäksi kolmas kiviröykkiö ja pohjoiseen rantakivivalli, jossa on metallinilmaisimen perusteella runsaasti metallia. Kohteessa on tehty arkeologisia tutkimuksia vuosina 2007-2008 (Jansson Henrik ja Haggrén Georg).
Kohteessa on myös 1800-1900-lukuun ajoittuvan rakennuksen perustus. |
| metsakeskus.1000011834 |
304 |
Patavuori |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
196172.39400000 |
6717518.81200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011834 |
Pahoin hajotettu röykkiön pohja sijaitsee Laupusenmaan Patavuoren eteläisellä rinteellä, kalliolla, Iniön aukion laidassa.
Röykkiöstä on jäljellä noin puolentoista metrin alueella yksittäisiä kiviä ympyrän muodossa. |
| metsakeskus.1000011835 |
304 |
Tammarkunvuori |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
196912.07000000 |
6722676.74500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011835 |
Röykkiö sijaitsee Ruonin Tammarkunvuoren huipulla.
Kysymyksessä voisi olla rajamerkiksi muutettu esihistoriallinen röykkiö. Kiveyksellä on korkeutta puoli metriä, leveyttä metri ja pituutta 1,6 m. Viisarikiveä ei ole. Kiveyksen paikka on pohjustettu rapakivisoralla. |
| metsakeskus.1000011836 |
304 |
Klupinniemi |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
189824.84200000 |
6738930.18500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011836 |
Röykkiö sijaitsee Kaurissalon Klupinniemen koilliskulmassa avokallion eteläreunassa kallionloven päällä.
Röykkiö on muodoltaan pyöreä, halkaisijaltaan 1,5 m ja matala. Kiviaines on keskellä pienempää kuin reunoilla. Parin metrin päässä kohteesta on kalliolla hajallaan kiviä, jotka saattavat olla peräisin röykkiösta. |
| metsakeskus.1000011837 |
304 |
Klupinniemi II |
10007 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
189554.00000000 |
6738730.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011837 |
Kivilatomus sijaitsee Kaurissalon Klupinniemen keskellä avokalliolla.
Latomus on rakennettu isoista kivistä pitkulaisen hevosenkengän muotoon. Se on yli metrin korkuinen. Ulkoreuna on tuettu lähes metrin korkuisilla kivilaatoilla. Aukko on lännessä. Itäpuolella, poikittain rakennelmaan on suora 1,5 m pitkä kiveys, jossa on kiviä kahdessa kerroksessa. Rakennelma muistuttaa ampumasuojaa. |
| metsakeskus.1000011838 |
304 |
Pähkinärinne |
10007 |
12004 |
13049 |
11042 |
27000 |
184287.00000000 |
6723146.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011838 |
Latomus sijaitsee Pohjois-Varstalassa Tuuviikistä nousevan kallion rinteessä, 10 m mökkitien itäpuolella. Latomus on tehty metrin korkuista pystykalliota vasten kallion korkuiseksi. |
| metsakeskus.1000011839 |
304 |
Kirkluoto |
10007 |
12004 |
13000 |
11042 |
27000 |
197281.00000000 |
6722907.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011839 |
Kohde sijaitsee Ruonin Kirkluodon rannassa.
Paikalla on 2x2 m kokoinen rakennuksen kivijalka, jossa oviaukko on rantaa kohti. |
| metsakeskus.1000011840 |
845 |
Mäki-Kössö |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
416821.42100000 |
7338506.18400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011840 |
Kohde sijaitsee Tervolan kirkosta noin 18 kilometriä itäkoilliseen Kemijoen Ossauskosken itärannalla. Patovallin eteläsivulta alavalta hienohiekkaiselta peltoaukealta Mäki-Kössön tilan länsi- ja luoteispuolelta on löydetty kvartsi-iskoksia, liuske-esineen katkelma, tuura sekä palaneita kiviä. |
| metsakeskus.1000011841 |
845 |
Illinkangas etelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
423204.85000000 |
7339510.79700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011841 |
Kohde sijaitsee Kemijoen Itäpuolella. Vähäjoen suusta noin 1 kilometriä itään sijaitsevan Illinkankaan eteläkärjestä on asuinpaikkaan viittaavia löytöjä, kvartseja ja kvartsiittia. Asuinpaikasta noin 100 metriä pohjoiseen on yksittäinen pyyntikuoppa. Toinen pyyntikuoppa sijaitsee näistä noin 400 metriä luoteeseen. |
| metsakeskus.1000011841 |
845 |
Illinkangas etelä |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
423204.85000000 |
7339510.79700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011841 |
Kohde sijaitsee Kemijoen Itäpuolella. Vähäjoen suusta noin 1 kilometriä itään sijaitsevan Illinkankaan eteläkärjestä on asuinpaikkaan viittaavia löytöjä, kvartseja ja kvartsiittia. Asuinpaikasta noin 100 metriä pohjoiseen on yksittäinen pyyntikuoppa. Toinen pyyntikuoppa sijaitsee näistä noin 400 metriä luoteeseen. |
| metsakeskus.1000011842 |
845 |
Poroharju 6 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
451272.00000000 |
7340223.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011842 |
Kohde sijaitsee kunnan itäkärjessä, Pahakivalon pohjoispuolella. Koilliseen kurottavan Poroharjun luoteispuolella olevan pitkän hiekkakaarron lounaispäästä on vuoden 2002 inventoinnissa tavattu asuinpaikkaan viittaavia löytöjä ojakaivannon heittohiekassa. Arvio oli, ettei asuinpaikka liittyisi muinaiseen merenrantaan, vaan että alueella olisi ollut myöhempi kuroutunut vesiallas. Alueen topografia laskee kuitenkin suhtellisen selvästi luoteeseen, joten asuinpaikka voi myös liittyä merivaiheeseen ja ajoittua vanhemmalle mesoliittiselle kivikaudelle.
Kohde tarkastettiin kesäkuussa 2012. Muinaisjäännösrekisterissä ilmoitetusta koordinaattipisteestä noin 15 metriä etelälounaaseen on kaivettu tiestä luoteeseen 10 metrin mittainen, noin 1.2 metrin syvyinen oja, josta hiekat on kasattu ojan lounaispuolelle kymmenen metrin pituiseksi ja kuuden metrin levyiseksi kääntöpaikaksi. Kääntöpaikan hiekassa on näkyvillä kvartsi-iskoksia. Ojan länsipenkalla myös iskoksia ja palanutta luuta. Oja, jonka pientareella kasvaa vähintään 7 vuoden ikäinen mänty, lienee vuonna 2002 todettu ojakaivanto. Ojan koillispuoleinen kangas on varpujen ja jäkäläkasvuston peitossa, eikä asuinpaikkaan viittaavia löytöjä ole silmämääräisesti havaittavissa. Kohteella ei ollut aiemmin suojelurajausta. |
| metsakeskus.1000011843 |
845 |
Poroharju 5 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
451789.00000000 |
7340218.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011843 |
Kohde sijaitsee Tervolan kirkosta noin 52 kilometriä itäkoilliseen kunnan itäkärjessä, Pahakivalon pohjoispuolella. Koilliseen kurottavan Poroharjun kaakkoislaidalla on yksittäinen pyyntikuoppa suon reunan hiekkaterassilla, Luusuanlammen länsipuolella.
Pyyntikuopan halkaisija on noin 2,5 metriä ja syvyys 0,3 metriä. Terassilla on toinenkin kuoppa, mutta sen syntyprosessi on epävarma.
Vuoden 2012 inventoinnissa paikalla havaittiin noin 2.5 metriä halkaisijaltaan oleva pyyntikuoppa, joka on syvyydeltään 0.3 metriä. Kuopasta noin 14 metriä itä-koilliseen on toinen, matalampi ja epäselvempi kuopanne, jonka halkaisija on 1.3 metriä ja syvyys 15 senttimetriä. Kuopanteen koordinaatit ovat 3451957, 7343290. |
| metsakeskus.1000011844 |
845 |
Poroharjun hyöteikkö 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
450566.00000000 |
7338714.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011844 |
Kohde sijaitsee kunnan itäkärjessä, Pahakivalon pohjoispuolella. Asuinpaikkahavainnot ovat Poroharjunhyöteikön lounaispuolelta, vanhalta ajouralta ja sen vierestä tasaisen kankaan reunalta. Tästä noin 100 metriä lounaaseen on yksittäinen pyyntikuoppa noin 15 metriä tiestä kaakkoon.
Kohde käytiin tarkastamassa kesäkuussa 2012. Koordinaattipisteen 3450719, 7341786 (YKJ) ympärillä tielinjalla havaittiin kvartsi-iskoksia noin 20 metrin matkalla. Tielinjan reunat ovat sammaleen peittämät, eikä maanpintaa ole tielinjan ulkopuolella paljaana. Tielinjalla asuinpaikan lounaispuolella on kapea kostea alue, jonka kohdalla myös tiepohja on ympäristöä savisempaa. Kosteikon lounaispuolella havaittiin tiellä yksittäinen kvartsi-iskos koordinaattipisteessä 3450589, 7341705.
Muinaisjäännösrekisterissä mainittu pyyntikuoppa erotettiin tarkastuksessa omaksi kohteekseen Poroharjun hyöteikkö 4 |
| metsakeskus.1000011845 |
845 |
Poroharjun hyöteikkö 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
450191.00000000 |
7338491.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011845 |
Kohde sijaitsee kunnan itäkärjessä, Pahakivalon pohjoispuolella. Asuinpaikkahavainnot ovat Poroharjunhyöteikön lounaispuolelta vanhalta ajouralta uuden metsäautotien tuntumassa olevalta pieneltä kumpareelta. Tästä noin 200 metriä lounaaseen on yksittäinen pieni pyyntikuoppa noin 10 metriä tiestä etelään.
Kohde tarkastettiin kesäkuussa 2012. Kohteessa havaittiin pohjoiseen ja itään menevien teitä yhdistävällä tielinjalla, tien luoteispäässä kvartsi-iskoksia koordinaattipisteessä 3450324, 7341540. Kaksi iskosta löytyi myös tielinjan päästä noin 30 m luoteeseen sijaitsevan 20 x 30 m kokoisen hiekkakuopan kiertävältä ajouralta, hiekkakuopan länsipuolelta. Hiekkakuopan reunoilta ei kuitenkaan havaittu löytöjä.
Tielinjan pohjoispuolinen kangas oli hiekkakuoppaa kiertävää ajolinjaa lukuun ottamatta sammaleen, jäkälän ja puolukan peitossa, eikä peitteiseltä maalta havaittu löytöjä. Hiekkakuopan itäpuolella, noin 15 metrin päässä tielinjalta on noin 3x2 metriä kokoinen, 0.8 metriä syvä kuoppa, jota on mahdollisesti käytetty maaperän laadun määrittämiseen ennen suuremman hiekkakuopan tekoa. Hiekkakuopassa kasvavat männyt ovat noin 20-vuotiaita, joten kuoppa on ajalta ennen mj-kohteen havaitsemista. Hiekkakuopan takaisen kvartsin koordinaatit 3450259, 7341533
Kvartseja myös risteykseen menevän päätien ojien perkkauskasoissa noin 60 metriä metsätien risteyksestä itään. Pyyntikuoppa erotettiin omaksi kohteekseen Poroharjun hyöteikkö 2. |
| metsakeskus.1000011846 |
845 |
Konttijoki 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
451641.00000000 |
7337446.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011846 |
Kohde sijaitsee Tervolan kirkosta noin 51,5 kilometriä itään kunnan itäkärjessä. Konttijärvestä noin 2 kilometriä luoteeseen on Pahakivalon koillislaidalla idässä olevaan Konttijokeen laskeva rinne, jolla kulkevan tien itäreunalta ja itäpuolelta on tavattu asuinpaikkaan viittaavia löytöjä.
Kohde tarkastettiin vuoden 2012 kulttuuriperintöinventoinnin yhteydessä. Kohteelle savuttiin 5.6. ja havaittiin, että kohde oli kauttaaltaan äestetty. Äestysvaoissa oli nähtävillä runsaasti hyvälaatuista kvartsia sekä iskoksina, materiaalikappaleina, että äesrullien iskoksenkaltaisiksi hajottamina kvartsikappaleina. Äestysurat kulkivat koko alueen halki noin 10- 25 senttimetrin syvyisinä, 40 senttimetrin levyisinä kaistoina, joiden välissä oli 1,7 metrin levyisiä koskemattomia kaistaleita.
Kvartsi on osittain lasimaisen läpinäkyvää, osittain maitomaisen vaaleaa. Vastaavanlaista kvartsia ei havaittu alueen ympäristössä. Kvartsilöydöt ovat kahdessa laajassa pesäkkeessä, jotka yhdistettiin alueen topografian mukaan yhdeksi yhtenäiseksi alueeksi. Alueen halki kulkee noin 5 metrin levyinen puron kuluttama notko. |
| metsakeskus.1000011847 |
845 |
Pitkälampi 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
454514.00000000 |
7336837.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011847 |
Kohde sijaitsee Tervolan kirkosta noin 54,5 kilometriä itään kunnan itäkärjessä, Pitkälammen keskiosan itärannalla. Mäntyä kasvavalla hiekkakankaalla on törmän taitteessa yksittäinen pyyntikuoppa.
Kohde tarkastettiin kesäkuussa 2012. Yksittäinen, pitkänomainen pyyntikuoppa. sijaitsee järveen laskevassa rinteessä olevassa luontaisessa painanteessa, noin 15 metrin päässä rantaviivasta. Kuoppa on 2 x 1.5 metrin kokoinen ja noin 0.4 metriä syvä. |
| metsakeskus.1000011848 |
845 |
Konttijoki 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
451963.00000000 |
7336751.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011848 |
Kohde sijaitsee kunnan itäkärjessä. Konttijärvestä noin 1 kilometri luoteeseen on Konttijoen länsirannalla, tien ja joen välissä yksittäinen pyyntikuoppa. Tien ja soranoton rikkomalla alueella on voinut olla kuoppia enemmänkin.
Kohde tarkastettiin kesäkuussa 2012. Kangasmetsää kasvavan hiekkaniemekkeen kärjessä on halkaisijaltaan noin 2.5 metriä oleva, 0.5 metrin syvyinen, pyöreä kuoppa. Kuopalle saatu koordinaattipiste poikkesi 16 metriä muinaisjäännösrekisteriin merkitystä sijainnista, joten vanhat koordinaatit korjattiin. |
| metsakeskus.1000011849 |
845 |
Piilolampi 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
451924.00000000 |
7336423.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011849 |
Kohde sijaitsee Tervolan kirkosta noin 51,5 kilometriä itään kunnan itäkärjessä. Konttijärven luoteispuolisen Piilolammen rannasta noin 300 metriä pohjoiseen on yksi pyyntikuoppa törmän niskalla noin 10 metriä länteen pienestä kivikkotörmästä.
Kohde tarkastettiin kesäkuussa 2012. Kohteessa mitattiin pyöreä, halkaisijaltaan 2.5 metriä oleva, 0.3 metriä syvä pyyntikuoppa. |
| metsakeskus.1000011850 |
845 |
Piilolampi 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
451847.34100000 |
7336251.18600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011850 |
Kohde sijaitsee Tervolan kirkosta noin 51,5 kilometriä itään kunnan itäkärjessä. Konttijärven luoteispuolisen Piilolammen rannasta noin 120 metriä pohjoisluoteeseen on yksi pyyntikuoppa. Tästä noin 65 metriä pohjoiseen ja 65 metriä koilliseen on pari epämääräistä kuoppaa. Näistä ensimmäinen voi osoittaa sittemmin paikannettua kohdetta Piilolampi 3.
Kohde tarkastettiin kesäkuussa 2012. Kohteessa on halkaisijaltaan 2,5 metriä oleva, 0.3 metriä syvä kuopanne. Kuopan pohjoispuolella noin 60 metrin päässä on toinen, matalampi ja laakeampi painanne, joka on halkaisijaltaan noin 4 metriä ja syvyydeltään 0.5 metriä. |
| metsakeskus.1000011851 |
845 |
Lammasniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
452527.07700000 |
7335311.56000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011851 |
Kohde sijaitsee Tervolan kirkosta noin 51,5 kilometriä itään kunnan itäkärjessä. Konttijärven länsiosassa etelään pistävän Lammasniemen keskivaiheilla on yksittäinen pyyntikuoppa niemen länsireunalla.
Vuoden 2013 inventoinnissa kohteen sijaintia tarkastettu. Muinaisjäännös on lähellä länsirantaa, mitattuna noin 12 m rannasta. Sijainti korjattu rekisteriin. |
| metsakeskus.1000011852 |
845 |
Konttijärvi Vanhantalonlahti pohjoinen |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
452347.14600000 |
7335331.55600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011852 |
Kohde sijaitsee Tervolan kirkosta noin 51,5 kilometriä itään kunnan itäkärjessä. Konttijärven länsiosassa olevan Vanhantalonlahden pohjoisrannalla on historiallisen ajan kiukaallinen tupasija, jonka ala on noin 3 x 3 metriä. Tuvan lounaiskulmassa olevan rauenneen kiukaan ala on noin 2 x 2 metriä ja korkeus noin 0,3 metriä. |
| metsakeskus.1000011853 |
845 |
Mikonaho 3 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
414884.22100000 |
7329601.76100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011853 |
Kohde sijaitsee Tervolan kirkosta noin 14,5 kilometriä itään Rakkaviidan länsipuolella, Mikonahon pohjoisosan länsireunassa. Mikonahon talosta noin 700 metriä lounaaseen on kivikautinen asuinpaikka, jolla on 1980- ja 90-luvulla paikannettu 19 asumuspainannetta, pari pienempää kuoppajäännöstä, painanteiden keskellä palaneita liesikiviä ja myös ilmeisen luontaisia suppia.
Vuoden 2016 tarkastuksessa alueen rajaamiseksi havaittiin 23 asumuspainannetta, mahdollinen asumuspainanne ja epävarma asumusrivi ja 10 pienempää kuopparakennetta. Mikonaho 3 alue ulottuu pohjoisessa vain 30 m päähän kohteen Mikonaho 1 rajauksesta; tosin kolme pohjoisinta rakennetta noin 90 m matkalla ovat kuoppajäännöksiä.
Painanteet ovat pääosin korkeuskäyrien suunnassa, mutta ainakin kolme niistä on rinteeseen nähden poikittaisia. Yksi pohjoisosan painanteista on eteisellinen. Kaikkineen rakenteet sijoittuvat etelästä pohjoiseen 510 m pitkälle alueelle, joka pääosin on noin 50-60 m leveä. Eteläisimmät kaksi painannetta ja yksi kuoppajäännös ovat kuitenkin noin 75-105 m muista erillään metsäautoteiden risteyksen länsipuolella.
Asumuspainanteiden lukumäärä on ainakin 27. Lidar-kartalla erottuvat anomaliat rajausalueen kaakkoisosassa ylempänä rinteessä lienevät vuoden 1992 kartoituksessa todetut neljä asumuspainannetta (painanteet 10-13), mutta jotka jäivät vuonna 2016 tarkastamatta. Joitakin mahdollisia lidar-anomalioissa näkyviä muinaisjäännösrakenteita voi olla myös rajauksen etelä- ja lounaispuolella. |
| metsakeskus.1000011854 |
845 |
Kurvilan ampumarata |
10002 |
12001 |
13001 |
11002 |
27000 |
405769.86600000 |
7336658.90500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011854 |
Kohde sijaitsee Tervolan kirkosta noin 7 kilometriä koilliseen Kemijoen pohjoispuolisen Varevaaran eteläreunassa. Asuinpaikkahavaintoja on lähes 200 metrin matkalla kankaan reunassa.
Kurvilan ampumaradan kaakkoispuolella olevan Louen erämiesten tukikohdan alueella on ainakin neljä asuinpainannetta. Painanteista kahden keskellä on humuksen alla palaneita kiviä. Yhden painauman yli kulkee tie, ja kahta painanteista on turmeltu muutoin. Tasaisella kankaalla on myös muutamia palaneiden kivien keskittymiä, joita voi epäillä liedenpohjiksi. Löytöjä alueelta on kuitenkin tuskin lainkaan.
Niemekkeen itäreunassa on muutamia painaumia, jotka saattavat olla maatuneita pyyntikuoppia tai kuoppaliesiä. Painaumat ovat 1,5 - 1,8 metriä laajoja ja 0,3 metriä syviä. Alueen itäpäässä on pururadan ja ajotien yhtymäkodassa maaleikkaus, jossa erottui runsaasti hiiltä ja suuria palaneita kivilohkoja humuksen alla.
Muinaisjäännösalueen lounaispään koordinaatit 2004 tarkastuksen mukaan ovat p: 7339664, i: 3405865, ja koillispään p: 7339791, i: 3405942.
V. 2011 paikan tarkastuksessa havaittiin kvartsi-iskoksia aiempia havaintoja ylempää ja enemmän koillisessa. |
| metsakeskus.1000011854 |
845 |
Kurvilan ampumarata |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
405769.86600000 |
7336658.90500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011854 |
Kohde sijaitsee Tervolan kirkosta noin 7 kilometriä koilliseen Kemijoen pohjoispuolisen Varevaaran eteläreunassa. Asuinpaikkahavaintoja on lähes 200 metrin matkalla kankaan reunassa.
Kurvilan ampumaradan kaakkoispuolella olevan Louen erämiesten tukikohdan alueella on ainakin neljä asuinpainannetta. Painanteista kahden keskellä on humuksen alla palaneita kiviä. Yhden painauman yli kulkee tie, ja kahta painanteista on turmeltu muutoin. Tasaisella kankaalla on myös muutamia palaneiden kivien keskittymiä, joita voi epäillä liedenpohjiksi. Löytöjä alueelta on kuitenkin tuskin lainkaan.
Niemekkeen itäreunassa on muutamia painaumia, jotka saattavat olla maatuneita pyyntikuoppia tai kuoppaliesiä. Painaumat ovat 1,5 - 1,8 metriä laajoja ja 0,3 metriä syviä. Alueen itäpäässä on pururadan ja ajotien yhtymäkodassa maaleikkaus, jossa erottui runsaasti hiiltä ja suuria palaneita kivilohkoja humuksen alla.
Muinaisjäännösalueen lounaispään koordinaatit 2004 tarkastuksen mukaan ovat p: 7339664, i: 3405865, ja koillispään p: 7339791, i: 3405942.
V. 2011 paikan tarkastuksessa havaittiin kvartsi-iskoksia aiempia havaintoja ylempää ja enemmän koillisessa. |
| metsakeskus.1000011855 |
50 |
Sorkkinen (Sorckis) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
237505.00000000 |
6788280.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011855 |
Sorkkisten kylätontti sijaitsee molemmin puolin Eurajokea sekä joen myötäisesti kulkevaa Sorkkistentietä. Osa kylätontista sijaitsee Knuutilantien luoteispuolella. Kylätontin joen länsipuolisella osalla on vuoden 1699 maakirjakartan mukaan sijainnut kahdeksan talon talouskeskukset. Aluetta on syytä arvella asutetun ainakin keskiajalta saakka, osia siitä todennäköisesti jo myöhäisrautakaudella.
Kylätontin rajaus perustuu vuoden 1699 maakirjakarttaan merkittyjen tilojen talouskeskusten rajaukseen, jonka säilyneisyys ja rajat on tulkittu maastossa tehtyjen havaintojen sekä maaston topografian perusteella. Suuri osa vuoden 1699 maakirjakarttaan merkitystä kylätontista inventointialueella on tuhoutunut viimeistään 1900-luvulla maankäytön ja rakentamisen seurauksena. On mahdollista, että myös suojeltaviksi esitetyillä alueilla sijaitsee mm. vesitöiden ja myöhemmän rakentamisen yhteydessä tuhoutuneita alueita, joita ei voitu todeta inventoinnin yhteydessä. Lisäksi maan pintaa on paikoin pyritty tasoittamaan täyttömaakerroksien lisäämisellä sekä pintamaakerrosten levittämisellä. |
| metsakeskus.1000011856 |
50 |
Kirkonkylä (Kyrkeby) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
238060.00000000 |
6787280.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011856 |
Kirkonkylän kylätontti sijaitsee molemmin puolin Eurajokea, Euran kirkon, hautausmaan ja seurakuntakeskuksen itä- ja koillispuolella. Kylätontin joen länsipuolella on vuoden 1699 maakirjakartan mukaan sijainnut neljän talon talouskeskukset. Aluetta on syytä arvella asutetun ainakin keskiajalta saakka, osia siitä todennäköisesti jo myöhäisrautakaudella.
Kylätontin rajaus perustuu vuoden 1699 maakirjakarttaan merkittyjen tilojen talouskeskusten rajaukseen, jonka säilyneisyys ja rajat on tulkittu maastossa tehtyjen havaintojen sekä maaston topografian perusteella. Suuri osa vuoden 1699 maakirjakarttaan merkitystä inventointialueella sijaitsevasta kylätontista on tuhoutunut viimeistään 1900-luvulla maankäytön ja rakentamisen seurauksena. On mahdollista, että myös suojeltaviksi esitetyillä alueilla sijaitsee muun muassa vesitöiden ja myöhemmän rakentamisen yhteydessä tuhoutuneita alueita, joita ei voitu todeta inventoinnin yhteydessä. Lisäksi maan pintaa on paikoin pyritty tasoittamaan täyttömaakerroksien lisäämisellä sekä pintamaakerrosten levittämisellä ja alueella on tehty jonkin verran vesiputkikaivantoja ja viemärikaivoja. |
| metsakeskus.1000011857 |
845 |
Pirttiaho |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
393626.75500000 |
7334622.68600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011857 |
Kohde sijaitsee Tervolan kirkosta noin 7,5 kilometriä länsiluoteeseen Törmävaaran länsipuolella. Pirttiahon luoteisosan pohjoisaidalla on asuinpaikkahavaintoja pohjoisesta tulevan metsätien molemmin puolin tien päässä olevan kääntöpaikan ja kankaanreunan puolimaissa noin 70 metrin matkalla.
Löydöt paikalta käsittävät kaksi tuuraa, hioimien kappaleita, liusketta ja kvartsia. Löytöalueella on myös havaittavissa palaneita kiviä. |
| metsakeskus.1000011858 |
845 |
Yli-Harjunselkä 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
399201.55800000 |
7318743.08900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011858 |
Yli-Harjuselän länsisivulla on metsälinjan kohdalla olevassa notkelmassa keskimääräistä
hienohiekkaisempaa moreenimaata, jossa erottuu heikosti rivi painanteita ( 4-6 kpl).
Pidän ilmeisenä, että kysymyksessä on aikaisintaan kivikauden loppuvaiheen
asumuspainanteista. Yksi on selvästi muita pitempi (n. 15-18 x 5 m, syv. 0,4 m) Sen
toisessa päässä näytti olevan humuksen alla palaneita kiviä. Myös toisen pienen
painanteen pohjassa oli selvästi palaneita kiviä. Maapohja on kauttaaltaan
humuspeitteistä, joten mahdollisia löydöksiä ei voinut erottaa. Nähtävästi paikalla on
ollut luontainen rantapenger pienessä poukamassa, jota kivikauden tai
varhaismetallikauden alun pyytäjät ovat hyödyntäneet.
Alue lienee äestetty tarkastuksen (2004) jälkeen 2000-luvun 1. vuosikymmenen lopulla. TARKASTUSTARVE.
2022: Asumuspainanteiden sijainti rinteellä on varsinkin korkeussuunnassa (ja itä-länsi-suunnassa) aiempien inventointitietojen perusteelle melko epäselvä. Koko alue rinteellä, jolla asuinpaikkajäännösten on pakko sijaita, on raskaasti muokattua entistä hakkuualuetta, jolla nyt kasvaa melko tiheää taimikkoa. Maan pinta on lähes kokonaan sammalen, turpeen tai muun kasvillisuuden peitossa. Mitään asuinpaikkaan viittavia löytöjä paljailla alueilla ei havaittu. Vuoden 2004 karttaluonnokseen piirrettyjä asumuspainanteita ei voinut maastossa sen nykykunnossa tunnistaa. Rinteellä havaittiin joitakin matalia painanteita, joiden mittoja ja luonnetta ei kuitenkaan maanmuokkauksen jälkien vuoksi voi määrittää. |
| metsakeskus.1000011861 |
845 |
Tausmaa |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
403556.79300000 |
7322537.57400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011861 |
Kohde sijaitsee Tervolan kirkosta noin 9 kilometriä eteläkaakkoon Kauvonkankaan eteläpuolella. Soiden ympäröimän Tausmaan lakikivikossa, laen ja sen koillispuolisen metsäautotien välissä on neljä vallin reunustamaa kookasta rakkakuoppaa (suurin kooltaan noin 3 x 4 metriä) ja puolenkymmentä pienempää kuoppaa runsaan sadan metrin matkalla. |
| metsakeskus.1000011862 |
845 |
Rakka-aho |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
408561.78000000 |
7325270.48400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011862 |
Kohde sijaitsee Tervolan kirkosta noin 10 kilometriä kaakkoon ja Lehmikummusta noin 2,5 kilometriä länsilounaaseen. Soiden ympäröimän kangassaarekkeen lakiharjanteen kaakkoispäässä on sähkölinjan alla, tolpan eteläpuolella kolme kivikkokuoppaa. Näistä kahta ympäröi valli niin, että ne muistuttavat kehäröykkiöitä. |
| metsakeskus.1000011863 |
91 |
Tukikohta VI:1 (Kontula) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
394714.59000000 |
6678712.76600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011863 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Mustikkamäki-nimisen kallion itäpäässä.
Kohteessa on kallioon louhittuja yhdys- ja taisteluhautoja, joita on tuettu osin betonilla. Yksi betoninen konekivääriasema ja kolme betonista suojahuonetta sekä keskeneräinen kallioon louhittu kuoppa. Katettujen rakenteiden katot on räjäytetty.
Kohteen pohjoispuolella, kallion juurella, ulkoilutien ja tonttialueen välissä on jäljellä osa piikkilankaesteen kaakko - luode -suuntaista suojavallia. Valli on kahdessa osassa 50 + 20 m. Vallin leveys on 4 m ja korkeus jyrkältä sivultaan (kontreskarppi) 1,5 m. |
| metsakeskus.1000011864 |
845 |
Näljynmaa |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
405481.02000000 |
7324046.96800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011864 |
Kohde sijaitsee Tervolan kirkosta noin 8,5 kilometriä kaakkoon Suuripään luoteis- ja Kauvonkankaan kaakkoispuolella. Soiden ympäröimän kankaan lakikivikossa on ainakin 15 rakkakuoppaa, joiden halkaisija 1,5 - 8 metriä. Lakikivikon lounaissivulla on myös kolme pystyyn tuettua kivilaakaa.
Vuoden 2012 inventoinnissa rakkakuoppia havaittiin 12 sekä yksi mahdollinen rajamerkki. |
| metsakeskus.1000011865 |
845 |
Karsikkokumpu |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
408423.83700000 |
7323856.05800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011865 |
Kohde sijaitsee Tervolan kirkosta noin 10,5 kilometriä kaakkoon ja Lehmikummusta noin 3,5 kilometriä lounaaseen. Rätinaavan länsipuolisen Karsikkokummun itäisen lakiharjanteen kaakkoispäässä on yksittäinen kivikkoon tehty vahvan aluskasvillisuuden peittämä kuoppa, jonka ala on noin 2,5 x 4 metriä ja syvyys noin 0,5 metriä. Muotonsa ja sijaintinsa puolesta kuoppa voitaisi tulkita myös pyyntikuopaksi. |
| metsakeskus.1000011866 |
845 |
Tuohimaa |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
406145.75100000 |
7323314.26600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011866 |
Kohde sijaitsee Tervolan kirkosta noin 9,5 kilometriä kaakkoon Suuripään luoteispuolella. Soiden ympäröimän kankaan lakikivikossa on ainakin kymmenen rakkakuoppaa, joiden halkaisija on 1,5 - 4 metriä. Kuoppia on noin 140 metrin matkalla.
Vuonna 2012 tehdyssä inventoinnissa Tuohimaalta paikallistettiin viisi rakkakuoppaa ja yksi röykkiö. Paikallistetut rakenteet sijaitsevat Tuohimaan korkeimmalla kohdalta kahdessa toisistaan vajaan kahdensadan metrin päässä olevassa keskittymässä. Pohjoisessa keskittymässä oli kolme rakkakuoppaa ja röykkiö, eteläisessä kaksi rakkakuoppaa. |
| metsakeskus.1000011867 |
845 |
Piirtomaa |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
405014.21100000 |
7322667.52500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011867 |
Kohde sijaitsee Tervolan kirkosta noin 9,5 kilometriä eteläkaakkoon Suuripään luoteispuolella. Soiden ympäröimän kankaan lakikivikossa on ainakin kuusi kivikkokuoppaa runsaan sadan metrin matkalla. Osa kuopista on vallin reunustama. |
| metsakeskus.1000011868 |
91 |
Tukikohta VI:2 (Kontula) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
394548.87200000 |
6678780.35900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011868 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Mustikkamäki-nimisen kallion länsipäässä.
Kohteessa on maahan kaivettuja ja kallioon louhittuja yhdys- ja taisteluhautoja, joita on tuettu osin betonilla ja aikanaan myös hirsillä. Kohteessa on neljä betonista suojahuonetta, joiden katot on räjäytetty. Tuliasemia ja suojia varten on tehty 13 kuoppaa, mutta työt ovat jääneet keskeneräisiksi. Mäen länsireunalla on ollut talo, jonka perustukset ovat vielä näkyvissä. Talon taustalla on betonikattoinen maakellari, joka on saatettu rakentaa paikalla aikaisemmin sijainneeseen linnoitteen kauppaan. Kellarin ohut betonikatto on ehyt.
Kohteen pohjoisosassa on kallioon louhittu luola, jonka rakentaminen oli jäänyt keskeneräiseksi. Luolassa oli aluksi kolme sisäänkäyntiä. Luolan pohjoisimman alkuperäisen sisäänkäynnin vieressä on kaksi keskeneräistä tuliasemakuoppaa, jotka on tarkoitettu kaponieerityyppiseksi, kaakkoon ampuvaksi sivustatuliasemaksi. Kohteen eteläosassa, Mustikkamäen eteläosassa on ollut toinen luoteeseen tulittava kaponieeri mutta se on jäänyt omakotitontin alle samoin kuin puolustusaseman muutkin eteläiset osat.
Edellä mainittua luolaa laajennettiin vuonna 1939 ja siinä sijaitsi sotien aikana ammustehdas. Luola louhittiin T-kirjaimen muotoiseksi ja sen kaakkoisosaan tehtiin lisäksi kapea sivukäytävä. Samalla luolaan tehtiin betoniset ulkoseinät ja pohjoisin ja keskimmäisin sisäänkäynti tukittiin betoniseinillä. Uusi sisäänkäynti rakennettiin vanhan I maailmansodan tuli- tai valonheitinaseman kohdalle ja varustettiin harkkokivipintaisella betoniseinällä sekä teräsovilla. Luola on veden täyttämä (syvyys 1,5 - 2 m). |
| metsakeskus.1000011869 |
845 |
Metsä-Kyrönaho |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
405537.00500000 |
7321041.17800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011869 |
Kohde sijaitsee Tervolan kirkosta noin 11 kilometriä eteläkaakkoon Suuripään länsipuolella. Soiden ympäröimän kankaan laella on luontainen vallimainen rakkakivikko, jossa on kaksi kivikkokuoppaa noin 40 metrin päässä toisistaan. Kaakkoisemman koko on noin 3,5 x 4 metriä ja syvyys noin 0,7 metriä. Toinen kuoppa sijaitsee vallirinteessä. Sen halkaisja on 1,5 metriä ja syvyys 0,4 metriä. |
| metsakeskus.1000011870 |
91 |
Tukikohta VI:3 (Kontula) |
10002 |
12011 |
13113 |
11006 |
27009 |
394574.85800000 |
6678635.42500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011870 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen suojahuone. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Mustikkamäki-nimisen kallion ulkoilualueen ja Mustikkamäentie 7 ja 9:n tonttialueiden rajalla.
Betonista rakennettu suojahuone on kooltaan 60 m². Siinä on ollut kaksi sisäänkäyntiä, joista toiseen johtavat portaat yhdyshaudasta. Katon teräspalkit on räjäytetty irti, jolloin seinät ovat vaurioituneet mutta betonikatto on säilynyt eheänä. Suojahuoneelle etelästä päin johtava yhdyshauta on tuhoutunut. |
| metsakeskus.1000011874 |
91 |
Tukikohta VI:5 (Kontula) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
393962.10800000 |
6678364.52800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011874 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Kontulan kelkkapuiston kaakkoisosassa Humikkalantien kummallakin puolella.
Rakennusviraston vuoden 1995 inventoinnissa puolustusaseman eteläosa on käsitelty kohteena VI:6. Kohde on peitetty kokonaan hiekalla. Maan pinnalle erottuu enää vähäisiä betonifragmentteja. Todennäköisesti kohteen rakenteita on kuitenkin säästynyt maan alla.
Vuoden 1979 inventoinnin mukaan puolustusasemassa on ollut pääosin maahan kaivettua hautaa. Pohjoisosassa kallioon louhittua hautaa, jotka on vahvistettu betonilla. Taisteluhautaa n. 50 m torjuntasuuntana itä. Taisteluhaudan rintasuoja on n. 15 m matkalta murtoviivaisesti taitteista. 4 kpl konekivääriasemia, 1 tähystysasema ja 4 suojahuonetta.
Murtoviivaisesti taitteinen taistekuhaudan rintasuoja on harvinainen rakenne, jota on jäljellä vain Kurkimäessä kohteissa VII:1 ja VII:2. |
| metsakeskus.1000011876 |
91 |
Tukikohta VI:7 (Kontula) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
393753.19600000 |
6678270.56400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011876 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Suurikokoinen kohde sijaitsee Parikkalantien kummallakin puolella suurimmaksi osaksi omakotitalojen tonttimailla.
Kohteen länsiossa, Klamintien itäpään pohjoispuolella on säilynyt kallioon louhittua ja osin maahan kaivettua hautaa sekä 3 x 2 m kokoinen, betoninen suojahuone, jonka katto on räjäytetty. Muu osa kohteesta on jäänyt tonttialueiden alle eikä siitä ole näkyvissä merkkejä maan pinnalle. Maan alla voi olla säilyneitä rakenteita.
Vuosina 2014-2015 vanhan pientaloasutuksen länsipuolella aseman länsireunassa sijaitsevan pitkän, mutta kapean metsäalueen läpi pituussuunnassa tehtiin ulkoilureitti, joka ylitti roskista tyhjennetyt haudat kaksi kertaa (asema 7) ja kerran melkein valmiin maanpenkan kautta (asema 8). Haudat olivat enimmäkseen kallioon louhittuja tai pohjoisimmassa osin maahan kaivettuja (asema 8). Keskimmäisessä haudassa (asema 7) oli katoton betoninen suojahuone ja pohjoisimmassa osittain betoniset rakenteet (asema 8). Haudat täytettiin osittain soralla turvallisuuden takia.
Kohteen rajausta tarkennettiin 06/2023 arkistokarttojen, vanhojen ilmakuvien ja maastotarkastuksen perusteella. |
| metsakeskus.1000011878 |
91 |
Tukikohta VI:8 (Kontula) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
393614.24700000 |
6678378.52400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011878 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Kontulan lämpövoimalan kaakkoispuolella suoja-alueella.
Kohteessa on maahan kaivettuja ja kallioon louhittuja yhdys- ja taisteluhautoja, joita on tuettu osin betonilla. Yksi betoninen konekivääriasema ja kolme rakentamatonta kuoppaa. Suurin osa puolustusasemasta on tuhoutunut rakentamisen myötä.
Vuosina 2014-2015 vanhan pientaloasutuksen länsipuolella sijaitsevan pitkän, mutta kapean metsäalueen läpi pituussuunnassa tehtiin ulkoilureitti, joka ylitti roskista tyhjennetyt haudat kaksi kertaa (asema 7) ja kerran melkein valmiin maanpenkan kautta (asema 8). Haudat olivat enimmäkseen kallioon louhittuja tai pohjoisimmassa osin maahan kaivettuja (asema 8). Keskimmäisessä haudassa (asema 7) oli katoton betoninen suojahuone ja pohjoisimmassa osittain betoniset rakenteet (asema 8). Haudat täytettiin osittain soralla turvallisuuden takia. Länteen päin asemat ovat tuhoutuneet lämpövoimalan pihan rakentamisen ja 2010-luvun lopulla rakennettavan asuinalueen takia.
Vuonna 2022 aseman 8 itäosaa käytiin katselmoimassa rakennushankkeen johdosta ja tuolloin havaittiin, että tontin koillisosassa oli säilyneenä linnoitteen betoniralenteita enemmän kuin mitä aiempi kartoitus antaa ymmärtää. Parikkalatien laidalla tontin kohdalla katumuurissa näkyy seinämämäisen linnoiterakenteen murtopinta. Myös vuoden 1924 Vartiokylän (Lohkomiskartta Vartiokylän Nissaksesta. Maanmittaushallitus / Maanmittaushallituksen uudistusarkisto / Helsingin kaupunki / Vartiokylä / Botby; RN:o 5:3 Nissas lohottu 5:4-17 1924-1924 (B7Helsinki:32/22-28)) kartasta voi havaita, että linnoite on jatkunut tontista itään. |
| metsakeskus.1000011880 |
91 |
Tukikohta VI:10 (Myllypuro) |
10002 |
12011 |
13113 |
11006 |
27009 |
393233.40500000 |
6678058.64800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011880 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Kiviparintie 3-5 kohdalla kerrostalojen pihamaalla.
Tykkipatterin BB19 kaakkoispuolella sijaitseva erillinen suojahuone. Kohteesta on jäljellä enää maatunut kumpare kallion seinustalla. |
| metsakeskus.1000011882 |
758 |
Alempi Kiertämäjärvi itäranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
557244.40000000 |
7590779.00800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011882 |
Kohde sijaitsee Alemman Kiertämäjärven itärannalla olevan laavun ympäristössä. Paikalla on noin kaksi metriä järven pintaa ylemmäs nouseva, maaperältään hienohiekkainen, männikköä kasvava, melko tasainen rantaterassi.
Asuinpaikka on melko luotettavasti rajattavissa maastonmuotojen perusteella. Pohjoisessa kohteen rajana on järveen laskevan puron eteläranta ja idässä asuinpaikka-alue yltää rantaterassin itälaidalta itään päin nousevan rinteen juurelle, enintään noin kahdenkymmenen metrin etäisyydelle järven rannasta. Etelän suunnalle asuinpaikaksi sovelias rantaterassi jatkuu hiljalleen kaventuen muutamia kymmeniä metrejä, mutta todennäköisesti kivikautinen toiminta on keskittynyt rantaterassin pohjoispäähän, alueelle, joka yltää noin kolmenkymmenen metrin päähän kohteen pohjoisreunalla virtaavasta purosta. Asuinpaikan keskeisin löytöalue vaikuttaa sijaitsevan muutamien metrien levyisenä vyöhykkeenä aivan järven rantatörmän partaalla.
Kohteelta on ennen vuoden 2013 inventointia löydetty muun muassa SÄR1-keramiikkaa. Vuoden 2013 inventoinnissa kohteelta löydettiin kvartsi-iskoksia, palanutta luuta, kivilaji-iskos sekä sertti-iskos, joista kivilaji- ja sertti-iskokset sekä palanutta luuta otettiin Kansallismuseon kokoelmiin. |
| metsakeskus.1000011883 |
758 |
Taimenpuro |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
535433.19000000 |
7580942.93800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011883 |
Kohde sijaitsee Sodankylän kirkosta noin 116 kilometriä pohjoiskoilliseen Suomujoen luoteispuolella, Porttikoskesta noin 1 kilometrin ylävirtaan olevasta Suomujoen laajentumasta noin 1 kilometrin länsilounaaseen. Jokeen laskevan Taimenpuron pohjoispuolella on kaksi pyyntikuoppaa noin 300 metriä puron suusta luoteeseen.
Kohde on läntisempi osa kohdetta Suomujoki/Taimenpuro mj-tunnus 1000000524.
2013 inventoinnissa paikalta ei löydetty. Paikka, jolla Taimenpuron kuoppien on ilmoitettu sijaitsevan, on kivikkoisen moreeniharjanteen rinnettä. Ilmoitetun koordinaattipisteen ympäristöä havainnoitiin tarkasti noin 150 metrin säteellä, mutta mitään pyyntikuopiksi tulkittavissa olevia kuopanteita ei havaittu. |
| metsakeskus.1000011887 |
758 |
Riestojokisuu |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
505495.28200000 |
7554253.61500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011887 |
Kohde sijaitsee Sodankylän kirkosta noin 81 kilometriä pohjoiskoilliseen, miltei Vuotson keskustassa, Riestojoen ja Vuotson kanavan yhtymäkohdan länsipuolella. Sarvikotamaan tien koillispuolella on ainakin kaksi pyyntikuoppaa. Ne sijaitsevat jokisuussa olevasta talosta noin 50 metriä kaakkoon ja tiestä noin 12 - 15 metriä koilliseen. |
| metsakeskus.1000011888 |
758 |
Mukkamaa |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
506244.98700000 |
7554193.64700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011888 |
Kohde sijaitsee Sodankylän kirkosta noin 80 kilometriä pohjoiskoilliseen ja Vuotson keskustasta noin 1,5 kilometriä kaakkoon Vuotson kanavan pohjoispuolella. Kanavan ja Sarvikankaan tien välissä on soistuneen lahdelman länsipuolisella mäntykankaalla kaksi kuoppaa. Toinen sijaitsee kankaan kaakkoiskärjessä noin 8 metriä rantatörmästä ja toinen tästä noin 250 metriä luoteeseen kankaan koillisreunan tuntumassa. Kuoppien halkaisija on 1,5 - 2 metriä ja syvyys vajaat 0,5 metriä. |
| metsakeskus.1000011889 |
758 |
Painokumpu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
517020.65800000 |
7549395.59900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011889 |
Kohde sijaitsee Sodankylän kirkosta noin 79 kilometriä koilliseen ja Vuotsosta noin 15 kilometriä kaakkoon. Asuinpaikka on entisen Mutenianjoen varrella sijaitsevalla kumpareella noin 3 kilometriä Muteniasta pohjoiseen. Veden nosto on eristänyt kummun saareksi, jolta on tavattu asuinpaikasta kertovia löytöjä. Kummun lakikohdalla on pyyntikuoppia. |
| metsakeskus.1000011889 |
758 |
Painokumpu |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
517020.65800000 |
7549395.59900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011889 |
Kohde sijaitsee Sodankylän kirkosta noin 79 kilometriä koilliseen ja Vuotsosta noin 15 kilometriä kaakkoon. Asuinpaikka on entisen Mutenianjoen varrella sijaitsevalla kumpareella noin 3 kilometriä Muteniasta pohjoiseen. Veden nosto on eristänyt kummun saareksi, jolta on tavattu asuinpaikasta kertovia löytöjä. Kummun lakikohdalla on pyyntikuoppia. |
| metsakeskus.1000011890 |
758 |
Kussuolinkivaara |
10002 |
12006 |
13083 |
11002 |
27000 |
521764.75200000 |
7547243.47000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011890 |
Kohde sijaitsee Sodankylän kirkosta noin 80 kilometriä koilliseen Lokan tekojärven pohjoispuolella. Mutenian kummun korkeimmalta kohdalta 4,6 kilometriä itäkoilliseen olevan Kussuolinkivaaran laessa on perimätiedon mukaan ollut vanha lappalaisten seitapaikka. G. A. Andersson (1914, Tietoja Sodankylän ja Kittilän pitäjien aikasemmista ja myöhemmistä vaiheista, s. 40) on 1886 tekemässä Sompiojärven vierailun yhteydessä kirjoittanut kuulemastaan: "Lappalaisten seitoja mainitaan olleen muun muassa Natastunturilla ja Kussuolingin vaaralla. Sanotulla vaaralla oli ollut kivelle asetettuna puusta tehty veneen muotoinen seita, jota lappalaiset olivat palvelleet ja sille uhranneet". Myöhemmin Samuli Paulaharju (2.p. 1979, Sompio, s. 24, 27 - 28, 200) on kirjoittanut vaaran palvosmenoista vastaavia kohdetietoja ja laittanut kuuluun Sompio-kirjaan (1.p. 1939) valokuvan puupatsaasta, joka siellä vieläkin seisoo.
Tuulten tuivertama seitavanhus on irrallinen. Se on tuettu irtokivilohkoilla harjavan kallioniskan liki korkeimmalle kohdalle. Paikka on sama, jossa se vanhoissa kuvissakin sijaitsee. Epäilemättä puu on ollut sijoillaan ainakin 1800-luvun lopusta saakka, ilmeisesti kauemminkin. Seitapuun korkeus on 1,5 metriä ja halkaisija 10 - 15 senttimetriä. Seidan nuppi on aikanaan kaulattu viisteiseksi, mutta puun pinnat ovat kuluneet siten, ettei siinä mitään yksityiskohtia enää erota. Vaaran laelle on syntynyt maiseman ja seidan katsojien talloma kulku-ura. |
| metsakeskus.1000011891 |
758 |
Keinovosa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
512722.38700000 |
7548445.96600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011891 |
Kohde sijaitsee Sodankylän kirkosta noin 77 kilometriä koilliseen ja Vuotsosta noin 9 kilometriä kaakkoon Lokan tekojärven luoteisosassa. Vuotsoa kohti pistävän kapean vuonomaisen lahden pohjoisrannalta, Vuotson satamasta noin 2,5 kilometriä itäkaakkoon, on tavattu merkkejä huuhtoutuneesta asuinpaikasta. |
| metsakeskus.1000011893 |
758 |
Yliapajanmaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
514131.82000000 |
7547006.54800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011893 |
Kohde sijaitsee Sodankylän kirkosta noin 76,5 kilometriä koilliseen ja Vuotsosta noin 11,5 kilometriä kaakkoon Lokan tekojärven luoteisosassa. Vuotsoa kohti pistävän lahden suussa, sen länsirannalta, on tavattu merkkejä huuhtoutuneesta asuinpaikasta sekä yksittäinen pyyntikuoppa. |
| metsakeskus.1000011893 |
758 |
Yliapajanmaa |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
514131.82000000 |
7547006.54800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011893 |
Kohde sijaitsee Sodankylän kirkosta noin 76,5 kilometriä koilliseen ja Vuotsosta noin 11,5 kilometriä kaakkoon Lokan tekojärven luoteisosassa. Vuotsoa kohti pistävän lahden suussa, sen länsirannalta, on tavattu merkkejä huuhtoutuneesta asuinpaikasta sekä yksittäinen pyyntikuoppa. |
| metsakeskus.1000011894 |
758 |
Tervamaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
514441.69900000 |
7546846.61600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011894 |
Kohde sijaitsee Sodankylän kirkosta noin 76,5 kilometriä koilliseen ja Vuotsosta noin 12 kilometriä kaakkoon Lokan tekojärven luoteisosassa. Vuotsoa kohti pistävän lahden suussa olevan, vedennoston saareksi muuttaman kankaan länsirannalta on tavattu merkkejä huuhtoutuneesta asuinpaikasta. |
| metsakeskus.1000011895 |
758 |
Kivesmaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
516870.72600000 |
7546596.72400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011895 |
Kohde sijaitsee Sodankylän kirkosta noin 77,5 kilometriä koilliseen ja Vuotsosta noin 14 kilometriä kaakkoon Lokan tekojärven luoteisosassa. Mutenian kohdalla altaan vastarannalla Kivesmaan itäkärjessä on osittain veden huuhtoma asuinpaikka. |
| metsakeskus.1000011896 |
758 |
Mutenia |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
517070.64600000 |
7545996.95900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011896 |
Kohde sijaitsee Sodankylän kirkosta noin 76 kilometriä koilliseen Lokan altaan luoteisosassa. Entisen Muteniajoen itärannalla sijaitsevan Muteniankummun länsirannalla on useissa kohdin merkkejä huuhtoutuneesta kivikautisesta asuinpaikasta. Kylän pohjoisnurkassa entisen Tapion talon länsi- ja luoteispuolella on asuinkenttä useine jäännöksineen.
Muinaisjäännösalueen pohjoispään koordinaatit ovat p: 7549560, i: 3517430. |
| metsakeskus.1000011896 |
758 |
Mutenia |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
517070.64600000 |
7545996.95900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011896 |
Kohde sijaitsee Sodankylän kirkosta noin 76 kilometriä koilliseen Lokan altaan luoteisosassa. Entisen Muteniajoen itärannalla sijaitsevan Muteniankummun länsirannalla on useissa kohdin merkkejä huuhtoutuneesta kivikautisesta asuinpaikasta. Kylän pohjoisnurkassa entisen Tapion talon länsi- ja luoteispuolella on asuinkenttä useine jäännöksineen.
Muinaisjäännösalueen pohjoispään koordinaatit ovat p: 7549560, i: 3517430. |
| metsakeskus.1000011896 |
758 |
Mutenia |
10002 |
12001 |
13008 |
11002 |
27000 |
517070.64600000 |
7545996.95900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011896 |
Kohde sijaitsee Sodankylän kirkosta noin 76 kilometriä koilliseen Lokan altaan luoteisosassa. Entisen Muteniajoen itärannalla sijaitsevan Muteniankummun länsirannalla on useissa kohdin merkkejä huuhtoutuneesta kivikautisesta asuinpaikasta. Kylän pohjoisnurkassa entisen Tapion talon länsi- ja luoteispuolella on asuinkenttä useine jäännöksineen.
Muinaisjäännösalueen pohjoispään koordinaatit ovat p: 7549560, i: 3517430. |
| metsakeskus.1000011896 |
758 |
Mutenia |
10002 |
12001 |
13008 |
11019 |
27000 |
517070.64600000 |
7545996.95900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011896 |
Kohde sijaitsee Sodankylän kirkosta noin 76 kilometriä koilliseen Lokan altaan luoteisosassa. Entisen Muteniajoen itärannalla sijaitsevan Muteniankummun länsirannalla on useissa kohdin merkkejä huuhtoutuneesta kivikautisesta asuinpaikasta. Kylän pohjoisnurkassa entisen Tapion talon länsi- ja luoteispuolella on asuinkenttä useine jäännöksineen.
Muinaisjäännösalueen pohjoispään koordinaatit ovat p: 7549560, i: 3517430. |
| metsakeskus.1000011897 |
758 |
Multaharju itä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
514971.49100000 |
7544097.72400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011897 |
Kohde sijaitsee Sodankylän kirkosta noin 74 kilometriä koilliseen ja Vuotsosta noin 14 kilometriä kaakkoon Lokan tekojärven luoteisosassa. Luoteeseen pistävän lahden länsirannalla, Varraajoen suusta noin kilometrin pohjoiseen, on tavattu merkkejä huuhtoutuneesta asuinpaikasta. |
| metsakeskus.1000011898 |
758 |
Iso Hanhilehto pohjoinen |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
496109.14700000 |
7509341.66600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011898 |
Kohde sijaitsee Sodankylän kirkosta noin 35 kilometriä koilliseen ja Vajukosken voimalaitoksesta vajaat 5 kilometriä itään. Tien länsipuolella metsätyötukikohdan alueella pienen harjanteen pohjoisosassa sijaitsee yksittäinen maatunut pyyntikuoppa, jonka ala on noin 2,5 x 4 metriä ja syvyys noin 0,5 metriä. Kuoppa sijaitsee noin 50 metriä Kevitsansarveen johtavasta tiestä länteen ja 15 metriä tukikohdan kellarista pohjoiseen. |
| metsakeskus.1000011899 |
758 |
Petkula Antinkangas |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
489511.83100000 |
7495667.15400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011899 |
Kohde sijaitsee Sodankylän kirkosta noin 31 kilometriä pohjoiskoilliseen Kitisen itärannalla. Kersilön voimalasta noin 1,1 kilometriä etelään on jokirantaa kulkevan metsätien varrella vanha talonpaikka, talonpoikaistalon ja ulkorakennusten jäänteet peltoineen. Perimätieto kertoo kyseessä olevan alueen vanhimman talonpaikan.
Rakennuksen sisälle tehdystä koeruudusta paljastui likainen nokikerros. Koeruutu oli löydötön. Se, ettei alueelta löytynyt vanhaa lasia tai tiiltä, viittaa yhdessä jäänteiden maatumisasteen kanssa siihen, että rakennus saattaa edustaa aluetta ajatellen hyvinkin varhaista talonpoikaista vaihetta.
Kohteen rakenteet ovat:
1. Päärakennuksen pohja, jonka mitat ovat 5 - 6 x 4 - 5 metriä. Rakennetta on osin kaivettu, ja sen laidat ovat epäselvät. Rakenteen lounaiskulmassa on jäänteitä kiukaasta, ja pohjoislaidalla kuopanne, josta turpeen alta paljastui palanutta kiveä ja leikattua aterialuuta.
2. Kiviraunio, jossa on palanutta kiuaskiveä. Rakenteen laidat ovat epämääräiset, ja mitat noin 5 x 5 metriä.
3. Rakennuksenpohja, jonka mitat ovat noin 5 - 6 x 5 - 6 metriä.
4. Rakennuksenpohja, jonka mitat ovat 3 x 3 metriä. Rakenteesta on jäljellä ainoastaan turpeen alaiset peruskivet.
5. Kuopanne, jossa on vallit. Valleineen rakenteen läpimitta on noin 4,5 metriä, josta kuoppa on 2 metriä leveä. Syvyyttä kuopalla on noin 0,8 - 1,0 metriä. Rakenteen itäreuna on osin tien tuhoama.
6. Painauma, jonka halkaisija on noin 3 metriä, ja syvyys 0,6 - 0,7 metriä.
7. Pieni, epämääräinen painauma.
8. Pelto, joka nykytilassaan kasvaa heinää.
Vuoden 2016 inventoinnissa todettiin, että Sarkkisen havainnot ja kartta pitävät hyvin paikkansa, rakenteet 5-7 eivät hahmottuneet selkeästi maastossa toisiinsa nähden. |
| metsakeskus.1000011900 |
710 |
Håkansberget |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
290152.95600000 |
6656267.89100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011900 |
Kohde sijaitsee Finby grändin alueella, Prästkullaan vievästä tiestä 100 metriä etelään olevalla avokalliomäellä, sen korkeimman kohdan koillisreunalla.
Paikalla on kaksi röykkiötä, joiden kiviä on siirrelty ja käytetty myöhemmin tehtyihin rakenteisiin.
Läntinen röykkiö on parhaiten säilynyt luoteisosaltaan. Röykkiön koko on pohjois-etelä-suunnassa 9,3 metriä ja itä-länsi-suunnassa 4,8 metriä ja korkeus 0,8 metriä.
Itäinen röykkiö on myöhemmän toiminnan seurauksena jaettu kolmeen osaan. Röykkiön mitat ovat pohjois-etelä-suunnassa 10,8 metriä, itä-länsi-suunnassa 4,8 metriä ja korkeus on 0,6 metriä. |
| metsakeskus.1000011900 |
710 |
Håkansberget |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
290152.95600000 |
6656267.89100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011900 |
Kohde sijaitsee Finby grändin alueella, Prästkullaan vievästä tiestä 100 metriä etelään olevalla avokalliomäellä, sen korkeimman kohdan koillisreunalla.
Paikalla on kaksi röykkiötä, joiden kiviä on siirrelty ja käytetty myöhemmin tehtyihin rakenteisiin.
Läntinen röykkiö on parhaiten säilynyt luoteisosaltaan. Röykkiön koko on pohjois-etelä-suunnassa 9,3 metriä ja itä-länsi-suunnassa 4,8 metriä ja korkeus 0,8 metriä.
Itäinen röykkiö on myöhemmän toiminnan seurauksena jaettu kolmeen osaan. Röykkiön mitat ovat pohjois-etelä-suunnassa 10,8 metriä, itä-länsi-suunnassa 4,8 metriä ja korkeus on 0,6 metriä. |
| metsakeskus.1000011901 |
710 |
Gullböle (Gullböle) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
278810.49700000 |
6659139.67600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011901 |
Gullböle on pieni keskiaikainen kylä tai yksinäistalo, joka oli autioitunut jo ennen 1500-luvun puoliväliä. Tämän jälkeen naapurikylät kiistelivät vuosisatojen ajan Gullbölen pelloista ja niityistä. Myöhemmin paikalla on ollut Korsmarken-niminen niitty.
Gullbölen pelto- ja niittyalue kasvaa nykyisin nuorta istutettua metsää. Entisten peltojen keskellä on pieni haapaa kasvava kumpare, jonka keskellä erottuu tulisijanperustus. Se on rakennettu pienistä lohko- ja luonnonkivistä ja on kooltaan noin 2 x 2,5 m ja korkeudeltaan noin 30 cm. Uuninperustusta ympäröivä maa on hyvin hiilipitoista, mutta siinä ei ole esim. palanutta savea.
Tontti sijaitsee Kägra med Pålarv-nimisellä alueella, Kårbölen talosta 450 metriä luoteeseen, metsäisellä matalalla kalliosaarekkeella. Ympärillä on metsää. Saarekkeessa on uuninpohja ja sen vierestä on löydetty palanutta savea. |
| metsakeskus.1000011902 |
710 |
Slottsmalmen |
10002 |
12011 |
13103 |
11010 |
27003 |
313438.60100000 |
6655222.42100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011902 |
Raaseporin linnan itäpuolella sijaitseva linnanmalmin alue, jonka kautta linna on keskiajalla ollut yhteydessä mantereelle. Slottsmalmenilla on tehty arkeologisia tutkimuksia vuosina 2008 ja 2009 sekä 2014-2015 ja 2017. Kaivausten perusteella koko Slottsmalmenin joenpuoleinen osa on ollut linnan toiminta-aikana 1300–1500 –luvuilla intensiivisessä käytössä. Peltoalueella tehty kaivaus ja maatutkaus ovat paljastaneet mm. keskiaikaiselle rantavyöhykkeelle rakennetun massiivisen maavallin, joka mahdollisesti on alueen halki kulkeneen tien perustus. Vallin idän puoleisesta päästä on todettu suurikokoisen rakennuksen romahtaneeksi kellariksi osoittautunutta rakenne. Lisäksi Häggkullenin pohjoispuolelta on löydetty paalunsijoja ja muita jälkiä paikalla mahdollisesti sijainneesta rakennuksesta. |
| metsakeskus.1000011902 |
710 |
Slottsmalmen |
10002 |
12011 |
13103 |
11010 |
27004 |
313438.60100000 |
6655222.42100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011902 |
Raaseporin linnan itäpuolella sijaitseva linnanmalmin alue, jonka kautta linna on keskiajalla ollut yhteydessä mantereelle. Slottsmalmenilla on tehty arkeologisia tutkimuksia vuosina 2008 ja 2009 sekä 2014-2015 ja 2017. Kaivausten perusteella koko Slottsmalmenin joenpuoleinen osa on ollut linnan toiminta-aikana 1300–1500 –luvuilla intensiivisessä käytössä. Peltoalueella tehty kaivaus ja maatutkaus ovat paljastaneet mm. keskiaikaiselle rantavyöhykkeelle rakennetun massiivisen maavallin, joka mahdollisesti on alueen halki kulkeneen tien perustus. Vallin idän puoleisesta päästä on todettu suurikokoisen rakennuksen romahtaneeksi kellariksi osoittautunutta rakenne. Lisäksi Häggkullenin pohjoispuolelta on löydetty paalunsijoja ja muita jälkiä paikalla mahdollisesti sijainneesta rakennuksesta. |
| metsakeskus.1000011902 |
710 |
Slottsmalmen |
10002 |
12011 |
13103 |
11006 |
27005 |
313438.60100000 |
6655222.42100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011902 |
Raaseporin linnan itäpuolella sijaitseva linnanmalmin alue, jonka kautta linna on keskiajalla ollut yhteydessä mantereelle. Slottsmalmenilla on tehty arkeologisia tutkimuksia vuosina 2008 ja 2009 sekä 2014-2015 ja 2017. Kaivausten perusteella koko Slottsmalmenin joenpuoleinen osa on ollut linnan toiminta-aikana 1300–1500 –luvuilla intensiivisessä käytössä. Peltoalueella tehty kaivaus ja maatutkaus ovat paljastaneet mm. keskiaikaiselle rantavyöhykkeelle rakennetun massiivisen maavallin, joka mahdollisesti on alueen halki kulkeneen tien perustus. Vallin idän puoleisesta päästä on todettu suurikokoisen rakennuksen romahtaneeksi kellariksi osoittautunutta rakenne. Lisäksi Häggkullenin pohjoispuolelta on löydetty paalunsijoja ja muita jälkiä paikalla mahdollisesti sijainneesta rakennuksesta. |
| metsakeskus.1000011903 |
710 |
Lustigkulla |
10007 |
12004 |
13049 |
11006 |
27008 |
313122.72400000 |
6655865.16900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011903 |
Snappertunan kirkonkylän ja kotiseutumuseon välisen tien länsipuolelta joen pohjoisrannalla sijaitsevan jyrkkärinteisen märnkumpareen laelta on löytynyt vuonna 2003 koekaivauksissa pala keskiaikaista lasia ja mahdollinen kiinteä rakenne.
Vuodelta 1860 on tieto, jonka mukaan kappalaisen pappilan pellon ja puutarhan kivisyys johtuu paikalla sijainneen Snappertunan kauppapaikan raunioista. Pastori Frans Selin raivasi maanpinnalle erottuneet kivirakenteet laajentaessaan pappilaa ja sen puutarhaa 1800-luvun puolivälissä. Selin siirrätti maamassoja myös pappilan peltojen ja Raaseporinjoen välissä sijaitsevan Lustigkulla-nimisen kallion rinteille ja laelle. Vuodelta 1844 on tieto, jonka mukaan Lustigkullalla rakennettiin 20 sylen
matkalta muuria tms. Jyrkkärinteisen mäen laelle rakennettiin puisto ja kyläläisten kohtaamispaikka, lystimäki. Torsten Hartmanin mukaan mäelle tuotiin maata mm. pappilan puutarhasta. (Hartman 1896, 23; Öhman 1966, 44.)
Kukkulan itäkulman juurella on suuri harmaakivellä vuorattu kellari, joka ajoittuu luultavasti myös 1800-luvun lopun rakennustöiden aikaan.
Vuonna 2008 tehtyjen kaivausten yhteydessä todettiin, että Lustigkullan laen rakenteet ja terassit ovat todennäköisesti tulosta kappalainen Frans Selinin 1860-luvun maansiirtotöistä ja liittyvät mäen laelle rakennettuun ns. lystimäkeen. Keskiaikaisen lasipikarin pala, joka löydettiin vuonna 2003, voi siten olla peräisin viereiseltä Bastuåkern kohteelta, josta löytyi useita paloja keskiaikaista lasia. Maannos Lustigkullalla oli hyvin sekaantunutta. |
| metsakeskus.1000011904 |
710 |
Snappertuna Kyrkby |
10001 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
313341.64000000 |
6655885.15600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011904 |
Snappertunan kirkon länsipuoliselta peltoalueelta on talletettu keskiaikaisia löytöjä. Kirkon eteläpuolisella peltoalueella on mahdollisesti sijainnut keskiajalla kappeli hautausmaineen. |
| metsakeskus.1000011905 |
445 |
Jurmo Kappellbacken |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27005 |
197854.09400000 |
6644764.03100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011905 |
Jurmon saaren korkeimmalla kohdalla sijaitseva soikeahko lohkarekehä, jonka sisäpuolella suorakaiteen muotoinen, rakennuksen kivijalkaa muistuttava rakenteen jäännös.
Ulommaisen kehän mitat n. 15 m (W-E) x 14 m (N-S) ja korkeus n. 0.5-0.8 m.
Länsi- ja itäreunoilla n. 0.4 m leveyiset porttiaukot. Kehän sisäpuolinen rakenne koostuu riviin asetetuista lohkareista, N ja S -sivut ovat n. 5.5 m pituiset. Rakenteen keskellä on kasa lohkareita ja läntinen sivu puuttuu.
Perimätiedon mukaan kyseessä on kappelin jäännös, mihin paikan nimikin viittaa. Paikalla v. 2008 tehdyissä kaivaustutkimuksissa kiviperustuksen sisäpuolelta löytyi
lattialankkujen jäänteitä, reunoistaan retusoituja pieniä ikkunalasinpaloja sekä paloja lasipikareista, jotka ajoittuvat 1500-luvun loppupuolelle tai 1600-luvun alkuun. |
| metsakeskus.1000011906 |
710 |
Degerbacka 2 |
10001 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
279519.20200000 |
6661041.91100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011906 |
Kohde, joka käsittää asuinpaikan sekä röykkiöitä sijaitsee Kägra med Pålarvin pohjoisosassa, Degerbackasta koilliseen, länteen viettävällä metsäisellä rinteellä.
Alueella on ainakin 64 röykkiötä, jotka vaihtelevat suuresti sekä kooltaan että muodoltaan. Alueen koko on 140 metriä x 90 metriä. Alueen lounaisreunassa sijaitsee talonpohja, jonka itäseinällä on uuninperustukset. Talorakenteeseen tehdystä koekuopasta on löydetty tiilimurskaa, muutama lasi-, pii- ja luunsiru sekä kivisavisen seltteripullon sirpale (todennäköisesti 1700-1800-luvulta).
Röykkiöön tehdystä koekuopasta tuli mustaa ja nokista maata. Röykkiö on rakennettu nokimaan päälle. |
| metsakeskus.1000011906 |
710 |
Degerbacka 2 |
10001 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
279519.20200000 |
6661041.91100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011906 |
Kohde, joka käsittää asuinpaikan sekä röykkiöitä sijaitsee Kägra med Pålarvin pohjoisosassa, Degerbackasta koilliseen, länteen viettävällä metsäisellä rinteellä.
Alueella on ainakin 64 röykkiötä, jotka vaihtelevat suuresti sekä kooltaan että muodoltaan. Alueen koko on 140 metriä x 90 metriä. Alueen lounaisreunassa sijaitsee talonpohja, jonka itäseinällä on uuninperustukset. Talorakenteeseen tehdystä koekuopasta on löydetty tiilimurskaa, muutama lasi-, pii- ja luunsiru sekä kivisavisen seltteripullon sirpale (todennäköisesti 1700-1800-luvulta).
Röykkiöön tehdystä koekuopasta tuli mustaa ja nokista maata. Röykkiö on rakennettu nokimaan päälle. |
| metsakeskus.1000011907 |
854 |
Mäkikyrö |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
366396.51100000 |
7409496.52600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011907 |
Mäkikyrön tontti on Ison kylän alueella, sitä ei kuitenkaan näy nimettynä vielä Outhierin kartassa, rakennuksia mahdollisesti samalla paikalla näkyy – Outhierin kartassa Kyröt ovat merkitty lähemmäs Jolmankärkeä kuin myöhemmässä Hackzellin kartoissa. Alue on pienen mäen päällä, jossa nykyään sekä uudempaa, että vanhempaa rakennuskantaa. Teiden nimet viittaavat Kyröön (Kyröntie ja Kyrönpolku), joka asemoidun Hackzellin kartan mukaan nykyään huoltoaseman kohdalla. |
| metsakeskus.1000011908 |
854 |
Välimaa |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
366613.42200000 |
7409477.54000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011908 |
Välimaan tontti on Ison kylän alueella ja se näkyy jo Outhierin kartassa nimellä Walimaa. Alue on Jolmanputaan varressa, jossa nykyään sekä vanhempaa että uudempaa rakennuskantaa. Alue on todennäköisesti useamman nykyisen pienen pihapiirin kohdalla. Välimaa on jaettu 1700-luvun alussa Antista (t. Pellosta). |
| metsakeskus.1000011909 |
854 |
Rantatuomas |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
366651.40600000 |
7409403.57300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011909 |
Rantatuomaan tontti on Ison kylän alueella ja se näkyy jo Outhierin kartassa nimellä Thuomas – tässä kartassa on saman nimen alle piirretty rantaviivan mukaisesti kaksi kylätonttia (1770-luvulla on Rantatuomaasta erottunut Mäkituomas). Alue on Jolmanputaan varressa, jossa nykyään uudempaa rakennuskantaa, alueelta löytyi myös rakenteen kivijalkaa, joka lienee tuhoutunut Lapin sodassa tai sen jälkeen. Thomas mainitaan 1600-luvun lopun maakirjoissa ja Anttila mainitsee sen kuuluvun 1600-luvun alun kyliin.
Rantatuomaan maalta tunnetaan myös kivikautinen löytö, tuuran kantakatkelma (KM 9033), jonka alkuperäinen löytöpaikka on kuitenkin epäselvä. Sijaintitietojen mukaan se olisi 200 m jokirannasta ja noin 15 cm syvyydestä savimultamaasta, 1868 hävitetyn asuinrakennuksen perustaa, jonne se on voinut kulkeutua lähipelloilta. |
| metsakeskus.1000011909 |
854 |
Rantatuomas |
10002 |
12001 |
13007 |
11019 |
27000 |
366651.40600000 |
7409403.57300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011909 |
Rantatuomaan tontti on Ison kylän alueella ja se näkyy jo Outhierin kartassa nimellä Thuomas – tässä kartassa on saman nimen alle piirretty rantaviivan mukaisesti kaksi kylätonttia (1770-luvulla on Rantatuomaasta erottunut Mäkituomas). Alue on Jolmanputaan varressa, jossa nykyään uudempaa rakennuskantaa, alueelta löytyi myös rakenteen kivijalkaa, joka lienee tuhoutunut Lapin sodassa tai sen jälkeen. Thomas mainitaan 1600-luvun lopun maakirjoissa ja Anttila mainitsee sen kuuluvun 1600-luvun alun kyliin.
Rantatuomaan maalta tunnetaan myös kivikautinen löytö, tuuran kantakatkelma (KM 9033), jonka alkuperäinen löytöpaikka on kuitenkin epäselvä. Sijaintitietojen mukaan se olisi 200 m jokirannasta ja noin 15 cm syvyydestä savimultamaasta, 1868 hävitetyn asuinrakennuksen perustaa, jonne se on voinut kulkeutua lähipelloilta. |
| metsakeskus.1000011909 |
854 |
Rantatuomas |
10002 |
12008 |
13090 |
11006 |
27000 |
366651.40600000 |
7409403.57300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011909 |
Rantatuomaan tontti on Ison kylän alueella ja se näkyy jo Outhierin kartassa nimellä Thuomas – tässä kartassa on saman nimen alle piirretty rantaviivan mukaisesti kaksi kylätonttia (1770-luvulla on Rantatuomaasta erottunut Mäkituomas). Alue on Jolmanputaan varressa, jossa nykyään uudempaa rakennuskantaa, alueelta löytyi myös rakenteen kivijalkaa, joka lienee tuhoutunut Lapin sodassa tai sen jälkeen. Thomas mainitaan 1600-luvun lopun maakirjoissa ja Anttila mainitsee sen kuuluvun 1600-luvun alun kyliin.
Rantatuomaan maalta tunnetaan myös kivikautinen löytö, tuuran kantakatkelma (KM 9033), jonka alkuperäinen löytöpaikka on kuitenkin epäselvä. Sijaintitietojen mukaan se olisi 200 m jokirannasta ja noin 15 cm syvyydestä savimultamaasta, 1868 hävitetyn asuinrakennuksen perustaa, jonne se on voinut kulkeutua lähipelloilta. |
| metsakeskus.1000011909 |
854 |
Rantatuomas |
10002 |
12008 |
13090 |
11019 |
27000 |
366651.40600000 |
7409403.57300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011909 |
Rantatuomaan tontti on Ison kylän alueella ja se näkyy jo Outhierin kartassa nimellä Thuomas – tässä kartassa on saman nimen alle piirretty rantaviivan mukaisesti kaksi kylätonttia (1770-luvulla on Rantatuomaasta erottunut Mäkituomas). Alue on Jolmanputaan varressa, jossa nykyään uudempaa rakennuskantaa, alueelta löytyi myös rakenteen kivijalkaa, joka lienee tuhoutunut Lapin sodassa tai sen jälkeen. Thomas mainitaan 1600-luvun lopun maakirjoissa ja Anttila mainitsee sen kuuluvun 1600-luvun alun kyliin.
Rantatuomaan maalta tunnetaan myös kivikautinen löytö, tuuran kantakatkelma (KM 9033), jonka alkuperäinen löytöpaikka on kuitenkin epäselvä. Sijaintitietojen mukaan se olisi 200 m jokirannasta ja noin 15 cm syvyydestä savimultamaasta, 1868 hävitetyn asuinrakennuksen perustaa, jonne se on voinut kulkeutua lähipelloilta. |
| metsakeskus.1000011910 |
710 |
Korkrandsudden |
10001 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
288462.63400000 |
6656742.69100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011910 |
Kohde, joka käsittää asuinpaikan ja kiviröykkiöitä sijaitsee Kotkarannan alueella, Heimlax-lahden etelärannalla olevalla niemellä.
Korkrandsuddenin eteläosassa, metsittyneen niityn länsireunassa, on vanhan rakennuksen perustukset. Löydöt ovat muun muassa tiiltä, lasia ja keramiikkaa uudelta ajalta.
Laajalla alueella metsittyneellä terassilla on neljän röykkiön ryhmä metsittyneen niittyalueen keskellä. Röykkiöiden luonne ei ole selvillä, mutta ne ovat todennäköisesti peltoraunioita. |
| metsakeskus.1000011912 |
710 |
Västerskär 2 |
10007 |
12011 |
13117 |
11042 |
27000 |
269494.29400000 |
6649017.68900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011912 |
Saari sijaitsee Bromarvlandetin lounaispuolella noin 550 metriä mantereelta.
Saarella on kaksi avokalliomäkeä, joiden välillä on notkelma, johon on rakennettu mökki. Saaren eteläosassa oleviin luonnonmuodostumiin on kaivettu useita tykkiasemia ja poteroita. Avokallioalueella, saaren keskiosassa on myös luonnonmuodostumissa kuoppia. |
| metsakeskus.1000011913 |
710 |
Kastalekasen 3 |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
309227.29600000 |
6655574.25900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011913 |
Röykkiö sijaitsee Totalfladanin koillispuolella noin 260 metriä rannasta, kallioniemekkeellä. Röykkiö on niemekkeen kaakkoispäässä, matalan kallioterassin juurella, sähkölinjan alla.
Röykkiö on pyöreä ja keskeltä kuopalla. Röykkiön koko on 9,80 x 10,40 metriä, ja sen korkeus on 0,6 metriä.
Röykkiöstä noin 220 metriä lounaaseen sijaitsevat röykkiöt Kastalekasen 1 ja 2.
Laulumaa 2013. Kohde tarkastettiin vuoden 2013 inventoinnissa, se oli muinaisjäännösrekis-terin mukaisessa kunnossa |
| metsakeskus.1000011914 |
710 |
Mejholmen |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
298768.56800000 |
6641723.77200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011914 |
Röykkiö sijaitsee Älgön kaakkoispuolella olevan Mejholmenin itäosassa, rinteessä.
Röykkiö on muodoltaan pyöreähkö ja profiililtaan kupera. Keskellä on pystykivi. |
| metsakeskus.1000011915 |
421 |
Kinnulankangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
393621.69900000 |
7036546.49700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011915 |
Kohde sijaitsee Valkeisjärvestä noin 400 metriä luoteeseen, Lestijärveltä Kinnulaan kulkevan tien etelä-/lounaispuolella, Lestijärven eteläpäädystä noin 4,6 km etelään. Alue on suhteellisen tasaista hiekkaista mäntykangasta.
Tarkastuksessa alueella paikannettiin GPS:llä yhteensä 70 kuoppaa tai painannetta, kaikkiaan noin 1,5 kilometrin matkalla. Kuoppia voi alueella olla vielä enemmänkin, mutta aika ei riittänyt enää laajemman alueen läpikäyntiin. Paikalla on pyyntikuoppaketju, joka kulkee lähes itä-länsisuuntaisesti tai loivasti kaakkois-luoteissuuntaisesti. Kuopat muodostavat lähestulkoon kaksi selvää rinnakkaista jonoa. Kohde sijaitsee Pillesnevan pohjoispuolella, ja kuopat sijaitsevat nevan pohjoisreunaa myötäillen. Neva on mitä ilmeisemmin ollut aiemmin järvi. Mahdollisesti kuoppia on aikoinaan tuhoutunut jonkin verran Lestijärvi-Kinnula välistä tietä tehtäessä.
Kinnulankankaan kuopat ovat melko homogeenisia, halkaisijaltaan keskimäärin noin 3 metriä, muodoltaan pyöreähköjä ja noin 0,5 m syvyisiä matalia painanteita. Vallia ei kuopissa ollut tai se erottui heikosti. Tarkastuksessa jotkut kuopat kairattiin maanäytekairalla. Huuhtoutumiskerros kuopan reunalla ja parin metrin päässä sen reunasta oli pääosin sama, vaihdellen eri kuoppien kesken 2-5 cm välillä. Turpeen alla oli myös hiiltä ja huuhtoutumiskerroksessa näkyi selvä musta väri tai raitoja ja läikkiä, ja joissakin tapauksissa tämä näkyi myös rikastumiskerroksessa, jossa hiekkakin oli palosta punertavaa. Muutamissa tapauksissa värjäytyneisyys/palojälkisyys oli selvemmin havaittavaa kuoppien keskiosissa. Yhdessä kuopassa musta palokerros oli niin vahva, että on syytä epäillä kyseessä olevan sysikuoppa. Yhden kuopan reunalla oli kaksi huuhtoutumiskerrosta, joten se on kaivettu auki uudestaan. Koska palojälkisyys ei rajoittunut vain kuoppiin, selittyy se todennäköisesti turvepalolla. Kuopat näyttivät sijaitsevan riveissä ja ovat ihmisen tekemiä ja osaa on voitu käyttää uudestaan muussa tarkoituksessa. Kuopat liittynevät todennäköisesti historiallisella ajalla tehtyyn pyyntiin, mutta voivat olla myös esihistoriallisia. Alueella oli myös muutamia halkaisijaltaan alle metrin kuoppia sekä suurempia selviä kotitarvesoranottoja.
Myrskyssä v. 2011 kaatui muinaisjäännösalueella kahdella metsäkuviolla miltei koko puusto. Myrskytuhojen korjauksen jälkeen tehtiin kuvioilla kevytäestys, vaikka muinaisjäännösalue on Sutigisissä rajattu. Kuopista 16 oli kevyesti äestetty. |
| metsakeskus.1000011916 |
564 |
Oulunsuu Kiviharju 1 |
10002 |
12016 |
13155 |
11040 |
27000 |
434521.66700000 |
7209108.26200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011916 |
Kolme keittokuoppaa Sarvisuohon rajautuvan Kiviharjun moreeniharjanteen koilliseen laskevassa hiekkarinteessä, noin 1,4 km Oulujoesta koilliseen ja ns. vanhalta Vaalantieltä noin 950 m koilliseen. Kuoppien lounaispuolella on harjanteen yläosan kivikkoalueella yksi kivikkokuoppa. Alueella on myös lukuisia myöhäisiä puolustusvoimien harjoittelussa syntyneitä kuoppia. Keittokuopista yksi paikannettiin suon reunasta rinteen alaosasta vuoden 2001 Hiukkavaaran suunnittelualueen muinaisjäännöskartoituksessa. Tämän länsipuolelta nousee polku moottorikelkkauralta kiviharjun laelle. Rinteen yläosassa terassimuodostelmalla polun länsipuolella on kaksi muuta vuonna 2008 löydettyä keittokuoppaa. Niihin tehdyissä tarkistuskuopissa todettiin palaneita kiviä. Kuopat sijaitsevat noin 40 x 100 m alalla ja ovat halkaisijaltaan 2,2 - 3 m sekä 0,4 - 0,5 m syviä. Kivikkokuoppa on noin 3,8 -metrinen ja 0,6 m syvä.
2023: inventoinnissa alueelta paikannettiin kolme ennestään tiedossa ollutta keittokuoppaa ja yksi kivikkokuoppa. Kivikkokuoppaa näyttää muokatun viime aikoina, joten kohde on poistettu alakohteista. Se sijaitsee koordinaatissa 7209079/434495). Muiden alakohteiden koordinaatteja on tarkennettu. |
| metsakeskus.1000011917 |
300 |
Lahdenkangas 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
323220.28500000 |
6958521.58700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011917 |
Kohde sijaitsee Lapuanjoen itäpuolella, joesta noin 780 metriä, Kuortaneelta Alavudelle johtavan tien itäpuolella. Paikka on hiekkaista, suhteellisen tasaista mäntykangasta, jossa on näkyvissä maastossa selvästi erottuvia matalia hiekkaharjanteita. Kuopat sijaitsevat osin näiden harjanteiden päällä. Kohteen länsipuolella on suuret Lahdenkankaan soranottokuopat.
Alueella on kartoitettu yhteensä 34 kuoppaa tai painannetta. Kuopat ovat muodoltaan pyöreähköjä ja halkaisijaltaan keskimäärin noin 5 metrin suuruisia, mutta osa kuopista on vieläkin suurempia, arviolta noin 7-8 metriä. Kuoppien syvyys vaihtelee varsin laakeista painanteista reilun puolen metrin syvyisiin kuoppiin.
Painanteet muodostavat selvän jonon, todennäköisen pyyntikuopparivin tai -ketjun. Osa painanteista on varsin suuria ja laakeita, joten täysin mahdotonta ei ole, etteikö joukossa voisi olla myös asumuspainanteita.
Alueen läpi kulkevalta hiekkaiselta metsätieltä löytyi yksi kvartsin pala, mahdollinen iskos, mutta sitä ei otettu talteen. Kvartsin löytöpaikan koordinaatit ovat: p=6961490 ja i=3323404.
Kohteen läheisyydestä ja samoilta korkeuksilta tunnetaan kivikautista asutusta, joten pyyntikuopat ajoittunevat kivikaudelle.
Merkille pantavaa on, että tarkastuksessa 19.5.2010 havaittiin pyyntikuoppien kohdalla erittäin runsaasti hirvien tai peurojen jälkiä eli paikka on todella hirvieläinten kulkureittien varrella. |
| metsakeskus.1000011918 |
421 |
Vittasenkivi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
395345.00400000 |
7035352.98000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011918 |
Kohde sijaitsee Lestijärven ja Kinnulan kuntien rajalla, ampumaradan vieressä. Kinnulan keskustasta kivelle on matkaa 10 kilometriä ja Lestijärven puolella olevasta Valkeisjärvestä noin 600 metriä. Nimensä kivi on saanut sijaintipaikkansa mukaan, Vittasenharjusta.
Ensimmäiset asiakirjamaininnat kivestä ovat Isonvihan jälkeisestä Savon, Pohjanmaan ja Hämeen rajankäynnistä vuosina 1739-1740, jolloin Vittasenkivi merkittiin lääninrajakarttaan rajapyykiksi numero 12. Rajaa käytiin seuraavan kerran Lohtajan ja Viitasaaren välillä vuonna 1819, jolloin kivi on maanmittausasiakirjoissa Valkiaistenkiven nimellä. Lestijärvi oli tuohon aikaan osa Lohtajan kuntaa, ja Kinnula kuului Viitasaareen.
Kivi on ympäristöstään selvästi erottuva, suuri ja korkeahko maakivi, jonka jokaiseen sivuun on hakattu kaiverrus. Yhdellä sivulla on kruunun kuva, yhdellä vuosiluku 1819 ja kahdella sivulla tekstit Witasari (Witasy?) ja Lochtaeå sekä maanmittareiden nimikirjaimet (AO ja ID). |
| metsakeskus.1000011919 |
149 |
Grönkullavägen |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
331699.23900000 |
6660126.54600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011919 |
Kohteessa on edelleen käytössä oleva vanha rajamerkki, joka on merkitty jo 1700-luvun lopun karttoihin. Rajamerkiksi on rakennettu 1x1m kokoinen 0.4m korkea sammaloitunut kiviperustus, jolle on nostettu 40x20x30 cm pystykivi. Utanåkerin ja Vesterkullan kylien rajalla.
2017:
Rajamerkki on merkitty v. 1767 Hagan karttaan - tuolloin Västerbyn-Hagan ja Överbyn (Utanåker) - Kalkullan rajalla, nro 3. Paikkaa ei tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.1000011920 |
224 |
Ahmoo (Achmå) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
350249.51800000 |
6712976.39600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011920 |
Ahmoon kylä sijaitsi ilmeisesti jo 1500-luvulla nykyisen Karkkilan keskustan ja Pyhäjärven kaakkoispuolella, sittemmin pieneksi puroksi kutistuneen Mustajoen länsirannalla. Kyläkeskuksesta noin 600 metriä etelään sijaitsee Puihanlinna, joka mainitaan perimätiedoissa keskiaikaisena linnavuorena. Mustajokea pitkin on kulkenut vanha kalatie. (Mikola ja Hakomäki 1994:11.)
On oletettu, että Ahmoon seutu olisi asutettu pysyvästi 1400-luvun aikana Vanjokea ylöspäin levinneen lohjalais-varsinaissuomalaisen asutusliikkeen ja hämäläisten kohdatessa Puihanlinnan juurella (Aalto 1992:39). Vuoden 1539 maakirjassa kylään on merkitty yhdeksän isäntää, mutta käytännössä kylässä oli ilmeisesti jo tuolloin neljä suurtaloutta, joiden isäntinä toimivat Niilo ja Hemming Laurinpojat, Niilo Aukustinpoika ja Sipi Pietarinpoika. Ahmoon kylän vanhoja kantataloja olivat: Mikkola, Hemmilä, Mannila, Jorri, Brusi, Ollila, Sipilä, Anttila ja Ropoi. (Mikola ja Hakomäki 1994:11.)
Ahmoon kylän sisäisten kaskiyhtiöiden koostumus muuttui jatkuvasti ja muutosten yhteydessä rakennettiin uusia talousrakennuksia; vaihdettiin, myytiin ja perittiin vanhoja – yksittäistalouksien verottaminen oli mahdotonta. Selkeä yksittäisten talojen tontti-, pelto- ja lähikaskimaiden jako saatiin pitkien riitojen jälkeen, kruunun avustuksella valmiiksi vasta v. 1629. (Aalto 1992:81-82.)
Vielä 1900-luvulla kerrottiin ”Ahmoon ahteilla” liikuskelevasta kummituksesta, joka ahdisteli tiellä kulkijoita valkopukuisen naisen muodossa. Perimätiedon mukaan myös Pyhäjärven ensimmäisistä asukkaista ”yksi oli Järvenpään Kurjessa, yksi Ahmon ahteiden alla”. Ahteet olivat vanha rajapaikka ja tienristeys. (Aalto 1992:32-33.)
Ahmoon kylän vanhalla tonttimaalla sijaitsee edelleenkin mm. vanhojen kantatalojen Ropoin ja Hemmilän asuin- ja talousrakennuksia. Rakennuskanta on suhteellisen iäkästä ja väljästi sijoittunutta. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. Maastotarkastuksen yhteydessä Hemmilän talon pihapiirin molemmin puolin olevalla peltoalueella havaittiin palanutta savea ja tiilen muruja. |
| metsakeskus.1000011921 |
224 |
Järvenpää (Järffaenpää) Markkula |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
345086.57300000 |
6715910.19300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011921 |
Järvenpään kylä sijaitsee Pyhäjärven pohjois- ja luoteisrannalla, peltojen ympäröimillä kumpareilla. Kyläkeskuksen (Markkula) läpi kulkee vanha Pyhäjärveä kiertävä tie. Järvenpään kylä on sekä pinta-alaltaan että asutukseltaan Karkkilan pienimpiä.
Järvenpään on oletettu olevan suhteellisesti nuorin Pyhäjärveä ympäröivistä kylistä, joka syntyi kun emokylästä Nyhkälästä, Antin suurtaloudesta lähti yksi Antinpojista järven toiselle rannalle, vanhoille kaskimaille. (Aalto 1992:36). Vuoden 1539 maakirjassa kylään on merkitty kaksi isäntää, Perttu Antinpoika ja Matti Tuomaanpoika. Järvenpään kylän vanhat, jo 1500-luvulla perustetut kantatalot ovat Karjalainen ja Seppä. Myös Mannin tila on viimeistään 1600-luvulta, sillä tilan vanha nimi, Pukki, on keskiaikaista perua. (Mikola ja Hakomäki 1994:31-32.)
Järvenpään kylän vanhat tonttimaat ovat suurelta osin edelleen asuttuja. Kyläkeskuksen (Markkula) alueella sijaitsee mm. vanhojen kantatalojen asuin- ja talousrakennuksia. Rakennuskanta on suhteellisen iäkästä ja väljästi sijoittunutta. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. Kyläkeskuksen eteläpuolella, aivan Pyhäjärven rannassa olevalla, nykyisin asumattomalla kumpareella (Manni) havaittiin maastotarkastuksen yhteydessä pihakasvillisuutta ja mahdollinen rakennuksen kivijalka. Keinumäen itärinteellä (Keinumäki) sijaitsee muutamia uudehkoja omakotitaloja, mutta rakennukset ovat tälläkin alueella väljästi sijoittuneita. |
| metsakeskus.1000011922 |
224 |
Järvenpää (Järffaenpää) Manni |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
345175.54200000 |
6715683.28300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011922 |
Järvenpään kylä sijaitsee Pyhäjärven pohjois- ja luoteisrannalla, peltojen ympäröimillä kumpareilla. Kyläkeskuksen (Markkula) läpi kulkee vanha Pyhäjärveä kiertävä tie. Järvenpään kylä on sekä pinta-alaltaan että asutukseltaan Karkkilan pienimpiä.
Järvenpään on oletettu olevan suhteellisesti nuorin Pyhäjärveä ympäröivistä kylistä, joka syntyi kun emokylästä Nyhkälästä, Antin suurtaloudesta lähti yksi Antinpojista järven toiselle rannalle, vanhoille kaskimaille. (Aalto 1992:36). Vuoden 1539 maakirjassa kylään on merkitty kaksi isäntää, Perttu Antinpoika ja Matti Tuomaanpoika. Järvenpään kylän vanhat, jo 1500-luvulla perustetut kantatalot ovat Karjalainen ja Seppä. Myös Mannin tila on viimeistään 1600-luvulta, sillä tilan vanha nimi, Pukki, on keskiaikaista perua. (Mikola ja Hakomäki 1994:31-32.)
Järvenpään kylän vanhat tonttimaat ovat suurelta osin edelleen asuttuja. Kyläkeskuksen (Markkula) alueella sijaitsee mm. vanhojen kantatalojen asuin- ja talousrakennuksia. Rakennuskanta on suhteellisen iäkästä ja väljästi sijoittunutta. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
Kyläkeskuksen eteläpuolella, aivan Pyhäjärven rannassa olevalla, nykyisin asumattomalla Lammassaari -nimisellä kumpareella (Manni) havaittiin maastotarkastuksen yhteydessä pihakasvillisuutta ja mahdollinen rakennuksen kivijalka. Venäläisessä 1890-luvun topografikartassa paikalle on merkitty rakennus, joka on ilmeisesti purettu tai tuhoutunut viimeistään 1900-luvun alussa, koska nykyiset kylän vanhimmat eivät sitä enää muista. |
| metsakeskus.1000011923 |
224 |
Järvenpää (Järffaenpää) Keinumäki |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
344559.79200000 |
6715964.16100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011923 |
Järvenpään kylä sijaitsee Pyhäjärven pohjois- ja luoteisrannalla, peltojen ympäröimillä kumpareilla. Kyläkeskuksen (Markkula) läpi kulkee vanha Pyhäjärveä kiertävä tie. Järvenpään kylä on sekä pinta-alaltaan että asutukseltaan Karkkilan pienimpiä.
Järvenpään on oletettu olevan suhteellisesti nuorin Pyhäjärveä ympäröivistä kylistä, joka syntyi kun emokylästä Nyhkälästä, Antin suurtaloudesta lähti yksi Antinpojista järven toiselle rannalle, vanhoille kaskimaille. (Aalto 1992:36). Vuoden 1539 maakirjassa kylään on merkitty kaksi isäntää, Perttu Antinpoika ja Matti Tuomaanpoika. Järvenpään kylän vanhat, jo 1500-luvulla perustetut kantatalot ovat Karjalainen ja Seppä. Myös Mannin tila on viimeistään 1600-luvulta, sillä tilan vanha nimi, Pukki, on keskiaikaista perua. (Mikola ja Hakomäki 1994:31-32.)
Järvenpään kylän vanhat tonttimaat ovat suurelta osin edelleen asuttuja. Kyläkeskuksen (Markkula) alueella sijaitsee mm. vanhojen kantatalojen asuin- ja talousrakennuksia. Rakennuskanta on suhteellisen iäkästä ja väljästi sijoittunutta. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. Kyläkeskuksen eteläpuolella, aivan Pyhäjärven rannassa olevalla, nykyisin asumattomalla kumpareella (Manni) havaittiin maastotarkastuksen yhteydessä pihakasvillisuutta ja mahdollinen rakennuksen kivijalka. Keinumäen itärinteellä (Keinumäki) sijaitsee muutamia uudehkoja omakotitaloja, mutta rakennukset ovat tälläkin alueella väljästi sijoittuneita. |
| metsakeskus.1000011925 |
224 |
Tuorila (Torila) Jokiväärä |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
346953.82600000 |
6715661.29500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011925 |
Tuorilan kylä sijaitsi ilmeisesti jo 1500-luvulla nykyisen Pyhäjärven koillispuolella, Saavajoen länsirannalla. Vuoden 1735 tiluskartassa kylän talot ovat olleet jakautuneina kahdelle erilliselle tonttimaalle (Märsy ja Jokiväärä).
Tuorilaa on pidetty Pyhäjärveä ympäröivistä kylistä vanhimpana; tähän viittaavat mm. Tuorilan laajat kauko-omistukset muiden kylien ja jakokuntien alueilla. Ensimmäisten asukkaiden on oletettu saapuneen Hämeen suunnalta. Myös Tuorilan kylän nimi, joka on muodostettu miehen nimestä Tor, edustaa vanhempaa nimikerrostumaa kuin muut Pyhäjärven ympäryskylät. (Aalto 1992:34-36.) Vuoden 1539 maakirjassa kylään on merkitty kuusi isäntää, ja Tuorilan vanhoja kantataloja olivat: Hemmilä, Suutari, Jussila, Märsy, Tanjas ja Mikkola. (Mikola ja Hakomäki 1994:119).
Tuorilan kylän keskusta on muuttunut 1970–90 -lukujen uudisrakentamisen myötä melkoisesti, mutta vanhoilla tonttimailla sijaitsee edelleen myös iäkkäämpiä rakennuksia mm. vanhojen kantatalojen seuraajia sekä rakentamattomia alueita. Kylätonteilla on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. Maastotarkastuksen yhteydessä Tuorilan itäisemmän tontin (Jokiväärä) eteläosassa olevalla peltoalueella havaittiin palanutta savea ja tiilen muruja. |
| metsakeskus.1000011926 |
224 |
Vattola (Vattoila) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
345654.36000000 |
6714446.77900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011926 |
Vattolan kylä sijaitsi ilmeisesti jo 1500-luvulla Pyhäjärven lounaisrannalla nykyisen Etu-Vattolan alueella, aivan Karkkilan eli Vanhakylän länsipuolella. Karkkilan ja Vattolan kyliä erotti 1600-luvulla vain yhden autiotilan maat, joita kummankin kylän väki viljeli (Aalto 1992:36).
Vattola kuului samaan jakokuntaan Karkkilan, Nyhkälän ja Järvenpään kanssa, joten kylät on ilmeisesti asutettu miltei samanaikaisesti. (Aalto 1992:36.) Vuoden 1539 maakirjassa kylään on merkitty kolme isäntää, Juho Tuomaanpoika, Niilo Mikkelinpoika ja Heikki Mikonpoika. 1500-luvun lopulla Vattolaan vakiintui kaksi kantataloa: Liisto ja Eskola. (Mikola ja Hakomäki 1994:143).
Vattolan kylän alue on muuttunut erityisesti 1970–90 -lukujen uudisrakentamisen myötä, mutta vanhoilla tonttimailla sijaitsee edelleen myös iäkkäämpiä rakennuksia mm. vanhojen kantatalojen seuraajia sekä rakentamattomia alueita. Kylätonteilla on mahdollisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
Vuonna 2013 alueella tehdyssä arkeologisessa konekaivun valvonnassa ei löydetty merkkejä kylätonttin liittyvistä rakenteista. Vattolan noin 110 m metriä pitkässä kaivannossa, joka sijoittui vanhan Vattoilan kylän itäreunalle, oli vain luontaisia järvisedimenttejä.
Vuoden 2019 tarkastuksessa kylätontin alueella sijaitsevalla Mäkilänpuiston mäellä havaitut rakenteet ajoittuvat todennäköisesti 1800-luvun loppuun/1900-luvun vaihteeseen eivätkä ne ole muinaismuistolain (295/1963) tarkoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ne ovat kuitenkin arkeologista kulttuuriperintöä ja muistoja Vattolan kylän aiemmasta asutushistoriasta. Ne tulee dokumentoida tarkemmin sekä ratkaista niiden suojelu / säilyminen alueen vireillä olevan kaavoituksen yhteydessä. |
| metsakeskus.1000011927 |
710 |
Österrödjeberget 3 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
273272.76000000 |
6652245.42000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011927 |
Kohde sijaitsee Östanbergin alueella laajan avokallioalueen korkeimmalla kohdalla, Norrmossenin suosta itään.
Rajamerkki on 2x1 metrin kokoinen. Sen keskellä on pystyssä suuri, noin metrin korkuinen kivi. Edellisestä noin 10 metriä etelään on 1x0,5 metrin kokoinen kivikasa, jonka korkeus on 0,5 metriä. Isomman kivirakenteen pohjoispuolella on yksittäisiä kiviä linjassa. |
| metsakeskus.1000011928 |
224 |
Vanhakylä (Karckila) |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
345976.23100000 |
6713918.99200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011928 |
Karkkilan kylä eli nykyinen Vanhakylä sijaitsi ilmeisesti jo 1500-luvulla Pyhäjärven eteläpuolella, Karjaanjoen ja kylän lounaispuolella kohoavan Haukkamäen välissä, aivan Vattolan itäpuolella. Karkkilan ja Vattolan kyliä erotti 1600-luvulla vain yhden autiotilan maat, joita kummankin kylän väki viljeli (Aalto 1992:36).
Karkkila kuului samaan jakokuntaan Vattolan, Nyhkälän ja Järvenpään kanssa, joten kylät on ilmeisesti asutettu miltei samanaikaisesti. Karkkilan kylän nimi on kristillisperäinen ja edustaa siten alueen nuorinta asutuskerrostumaa. Nimen alkuperä on germaanisperäisessä henkilönnimiryhmässä Garko, Garcke, Kerchko ja Gericke. (Aalto 1992:36.) Vuoden 1539 maakirjassa kylään on merkitty kaksi isäntää, Vincensius Juhonpoika ja Niilo Matinpoika. 1500-luvulla kylän kantatalot olivat Karkki ja Mattila, joista Mattila kituutti köyhyydessä ja sai siksi kutsumanimen Rotta. Samaan aikaan Karkin tila oli yksi seudun varakkaimmista. (Mikola & Hakomäki 1994:39.)
Högforsin tehtaan perustajat A.H. Bökman ja J. J. Dreilick ostivat koko kylän maat vuonna 1821, ja alueelle syntyi kolme Högforsin tehtaan työväen asuinaluetta: Vanhakylä, Haukkamäki ja Fagerkulla. Vanhakylä on Karkkilan kylän vanhaa ydinaluetta, mihin alueen nimikin ilmeisesti viittaa.(Mikola & Hakomäki 1994:39.)
Koska Karkkilan vanha kylätontti on jäänyt uudemman asutuksen alle jo 1800-luvulla, on sen tarkka rajaaminen mahdotonta. Kylän alue on muuttunut 1970–90 -lukujen uudisrakentamisen myötä jonkin verran, mutta vanhoilla tonttimailla sijaitsee edelleen myös iäkkäämpiä rakennuksia sekä rakentamattomia alueita. Kylätontilla on mahdollisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
Vuonna 2013 alueella tehdyssä arkeologisessa konekaivun valvonnassa ei löydetty merkkejä kylätonttiin liittyvistä rakenteista. Vanhakylän alueelle tehtiin neljä 27–195 metrin pituista kaivantoa ja yksi 4,5x4 m laajuinen alue. Ruukin entisen navetan itäpäästä, kaivannon 3 pohjalla havaittiin Karkin tai Mattilan taloon kuuluneen pellon mahdollinen viljelykerros, jonka käyttöaika voi ulottua kerroksessa olleesta nuoresta fajanssilöydöstä huolimatta keskiajalle saakka. Muutoin kaivannot olivat joko puhtaita tai täynnä ruukin aikaista kuonatäyttöä tai muuta modernia rakennusjätettä. Kaivannon 4 itäosasta löydettiin kivijalan jäännöksiä (1800-luku tai nuorempi) ja betonisokkeli. Navetan länsipäädystä, kaivannosta 5 löydettiin ilmeisesti ensimmäisen vuonna 1827 paikalle rakennetun ruukin navetan kivijalan jäännöksiä. |
| metsakeskus.1000011929 |
224 |
Ahmoon mylly |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
350761.31500000 |
6712282.67900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011929 |
Ahmoon kylätontista noin 700 metriä kaakkoon, Mustajoessa on vanha myllynpaikka. Mustajoki on nykyisin kutistunut pieneksi puroksi, mutta virtaa Ahmoon koulun eteläpuolella edelleenkin pienenä koskena. Varhaisin tieto Ahmoon myllystä on vuodelta 1725 Ropoin puustellin katselmuspöytäkirjoista. 1890-luvulla käyttämättä jääneen myllyn hirsistä rakennettiin Pyymäen talo. Joessa toimi vielä 1900-luvun puolella pärehöylä. (Mikola ja Hakomäki 1992:29-30.) |
| metsakeskus.1000011930 |
178 |
Loukio |
10001 |
12008 |
13000 |
11006 |
27000 |
530988.18400000 |
6848652.62900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011930 |
Kohde sijaitsee välittömästi VT 5 itäpuolella, Loukion kartanon entisellä pellolla. Peltosaarekkeella kasvaa runsaasti tummatulikukkaa (Verbascum nigrum) ja pölkkyruohoa (Arabis glabra). Tummatulikukkaa kasvaa erityisen runsaasti peltosaarekkeen länsi- ja eteläpuolella. Peltosaarekkeen eteläpuolelta peltomaasta on löytynyt kehäsolki. Peltosaarekkeelta on myös löydetty pronssin/kuparin kappale ja runsaasti taottuja rautanauloja.
Vuoden 2008 inventoinnin yhteydessä kohde tarkastettiin, ja peltosaarekkeelle tehtiin kairausten perusteella otollisiin kohtiin neljä noin 30x30 cm koepistoa. Kaikki koepistot osoittautuivat löydöttömiksi. Samalla tarkastettiin myös peltosaareketta ympäröiviä kuorittuja alueita ja niistä kuorittuja maa-aineskasoja, joista ei myöskään todettu löytöjä.
Peltosaarekkeella on havaittavissa erikokoisista kivistä koostuvia kiveyksiä. Ne vaikuttavat suoraan kallion päälle kasatuilta. Osa kivistä on selvästi nostettu ympäröivältä pellolta. Aiemmin on pidetty mahdollisena, että osa kiveyksistä voisi liittyä rautakautiseen kalmistoon. Vuoden 2008 tutkimuksessa tästä ei kuitenkaan saatu viitteitä. 120 - 160 metriä pohjoiseen on vuonna 2021 löytynyt todennäköinen ristiretkiajan ruumiskalmisto Juva Peltorinne.
Paikalla sijainnut mahdollinen historiallisen ajan muinaisjäännös on todennäköisesti suurilta osin tuhoutunut Siiskosen leipomorakennusta rakennettaessa. |
| metsakeskus.1000011931 |
224 |
Puihanlinna |
10002 |
12011 |
13000 |
11010 |
27000 |
350482.42300000 |
6712212.70000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011931 |
Ahmoon kyläkeskuksesta noin 700 metriä etelään sijoittuva 125 m mpy kohoava muodostuma, Puihanlinna, on perimätiedon mukaan varhaiskeskiaikainen linnavuori. Puihanlinnan itäpuolella virtaa Mustajoki, jota pitkin sanotaan kulkeneen vanhan kalatien. Kansantarina kertoo vihollisten tulleen Mustajokea pitkin ja polttaneen Puihanlinnan, jonka laella oli puisia vallituksia. Puihanlinnassa ei kuitenkaan tarinan mukaan ole koskaan asuttu. (Aalto 1994:11.)
Kohde on suhteellisen jyrkkärinteinen mäenkumpare, missä on luonnostaan leveähkö terassimainen vyöhyke noin puolivälissä rinnettä. Kumpareen laki on tasainen. Sekä rinteillä että laella on runsaasti kivimuodostumia, joissa on erikokoisia kiviä. Osa muodostumista on luonnonmuodostumia, osa vaikuttaa ihmisen muokkaamilta.
Laella ja terassimaisella vyöhykkeellä on myös matalia, hieman vaikeasti havaittavia pyöreitä tai soikeita kuopanteita. Niistä suurimmassa osassa on maaperäkairan perusteella nokea ja hiiltä maaperässä voimakkaasti. Muualla maaperässä ei nokea ja hiiltä ole vastaavasti. Lisäksi mäen etelärinteellä terassimaisella vyöhykkeellä on ainakin kaksi varmaa ja yksi epävarma matala kiviröykkiö. Mäen laella on lisäksi ainakin yksi, melko selkeä ihmisen tekemä kivirakenne.
Puihanlinnalla ei ole havaittavissa selkeitä kylmämuurattuja tai maasta ja kivestä rakennettuja valleja tai muita linnoituksiin liittyviä rakenteita. Siinä ei myöskään ole nähtävissä selkeästi rajattua esilinnaa.
Puihanlinnalta on hyvä näkyvyys ympäristöön. Sen vuoksi ei ole mahdotonta, etteikö mäkeä olisi käytetty ainakin jonkinlaisena vartiopaikkana. Mäen laelta voi seurata jokea etelästä saapuvia ja varoittaa tarvittaessa Ahmoon seudun väkeä tulijoista. Lisäksi sieltä voi nähdä Ahmoon ja Haaviston kautta kulkevaa maareittiä pitkin kulkevat.
On myös mahdollista, että havaitut ilmiöt liittyvät jollakin tavalla Isonvihan tapahtumiin Karkkilan seudulla. Osa havaituista rakenteista voi myös ehkä liittyä maatalouskäyttöön. Ei ole mahdotonta, etteikö mäen terassia ja loivia alarinteitä lännessä ja koillisessa olisi voitu hyödyntää viljelyssä tai laidunnuksessa. |
| metsakeskus.1000011931 |
224 |
Puihanlinna |
10002 |
12011 |
13000 |
11006 |
27000 |
350482.42300000 |
6712212.70000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011931 |
Ahmoon kyläkeskuksesta noin 700 metriä etelään sijoittuva 125 m mpy kohoava muodostuma, Puihanlinna, on perimätiedon mukaan varhaiskeskiaikainen linnavuori. Puihanlinnan itäpuolella virtaa Mustajoki, jota pitkin sanotaan kulkeneen vanhan kalatien. Kansantarina kertoo vihollisten tulleen Mustajokea pitkin ja polttaneen Puihanlinnan, jonka laella oli puisia vallituksia. Puihanlinnassa ei kuitenkaan tarinan mukaan ole koskaan asuttu. (Aalto 1994:11.)
Kohde on suhteellisen jyrkkärinteinen mäenkumpare, missä on luonnostaan leveähkö terassimainen vyöhyke noin puolivälissä rinnettä. Kumpareen laki on tasainen. Sekä rinteillä että laella on runsaasti kivimuodostumia, joissa on erikokoisia kiviä. Osa muodostumista on luonnonmuodostumia, osa vaikuttaa ihmisen muokkaamilta.
Laella ja terassimaisella vyöhykkeellä on myös matalia, hieman vaikeasti havaittavia pyöreitä tai soikeita kuopanteita. Niistä suurimmassa osassa on maaperäkairan perusteella nokea ja hiiltä maaperässä voimakkaasti. Muualla maaperässä ei nokea ja hiiltä ole vastaavasti. Lisäksi mäen etelärinteellä terassimaisella vyöhykkeellä on ainakin kaksi varmaa ja yksi epävarma matala kiviröykkiö. Mäen laella on lisäksi ainakin yksi, melko selkeä ihmisen tekemä kivirakenne.
Puihanlinnalla ei ole havaittavissa selkeitä kylmämuurattuja tai maasta ja kivestä rakennettuja valleja tai muita linnoituksiin liittyviä rakenteita. Siinä ei myöskään ole nähtävissä selkeästi rajattua esilinnaa.
Puihanlinnalta on hyvä näkyvyys ympäristöön. Sen vuoksi ei ole mahdotonta, etteikö mäkeä olisi käytetty ainakin jonkinlaisena vartiopaikkana. Mäen laelta voi seurata jokea etelästä saapuvia ja varoittaa tarvittaessa Ahmoon seudun väkeä tulijoista. Lisäksi sieltä voi nähdä Ahmoon ja Haaviston kautta kulkevaa maareittiä pitkin kulkevat.
On myös mahdollista, että havaitut ilmiöt liittyvät jollakin tavalla Isonvihan tapahtumiin Karkkilan seudulla. Osa havaituista rakenteista voi myös ehkä liittyä maatalouskäyttöön. Ei ole mahdotonta, etteikö mäen terassia ja loivia alarinteitä lännessä ja koillisessa olisi voitu hyödyntää viljelyssä tai laidunnuksessa. |
| metsakeskus.1000011932 |
698 |
Kylmävaara länsi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
434454.26400000 |
7367068.75300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011932 |
Kohde sijaitsee Valajaskosken voimalan eteläpuolella. Kylmävaaran laen luoteispuoliselta terassilta on asuinpaikkaan tai louhintaan viittaavia kvartsihavaintoja. |
| metsakeskus.1000011933 |
698 |
Kylmävaara länsi 2 |
10002 |
12016 |
13000 |
11002 |
27000 |
434324.31500000 |
7367238.68300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011933 |
Kohde sijaitsee Valajaskosken voimalan eteläpuolella, Kylmäojan itärannalla. Paikalla on 1996 tarkastuksen mukaan pyyntikuoppia. Vuonna 2016 alue tarkastettiin uudelleen kohteen pistekoordinaatista noin 400 m etelään suunnitellun louhosalueen suunnitelmien takia. Kolme aiemmin havaittua kuoppaa toisistaan noin 25 m etäisyydellä pohjoisella alueella todettiin säilyneen ennallaan. Näistä noin 200 m (noin260 m?) etelään sijaitsee neljäs mahdollinen pyyntikuoppa. Alueet rajattu kertomuksen, sen karttaluonnoksen sekä Lidarin perusteella. |
| metsakeskus.1000011937 |
91 |
Tukikohta VI:12 (Myllypuro) |
10002 |
12011 |
13113 |
11006 |
27009 |
392856.61800000 |
6677863.55100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011937 |
Mahdollinen ensimmäisen maailmansodan aikainen majoitus- ja/tai huoltoalue. Aiemmin merkitty suojahuoneeksi.
Löfgrenin inventointikarttaan 1973 on merkitty kohde, joka sijaitsee Orpaanporras ja
Myllynsiipi -nimisten kevyenliikenteen väylien risteyksessä. Risteyksen koillispuolella
olevalla puistokäytävien halkomalla nurmikentällä erottuu heikosti betonisia rakenteita.
1900-luvun alkupuolen kartoissa ei alueelle ole merkitty rakennuksia mutta
varuskuntakartassa 1935 paikalle on merkitty joukko rakennusten perustoja lisämerkinnällä
”raunio”. Vuonna 1962 vahvistetun asemakaavan pohjakartassa kohdalta erottuu
suurikokoinen rakennuksen pohja sekä sen ympäriltä kuuden pienemmän rakennuksen
jäännöstä, joista osa vaikuttaa kellareilta. Kohdalla on sijainnut myös linnoittamisen
yhteydessä rakennettujen yhdysteiden risteys. Kyseessä saattaa olla ensimmäisen
maailmansodan aikainen majoitus- ja/tai huoltoalue. |
| metsakeskus.1000011938 |
91 |
Tukikohta VI:13 (Myllypuro) |
10002 |
12011 |
13108 |
11006 |
27009 |
392418.73600000 |
6677024.06300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011938 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen luola. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Viilarintien ja Kauppamyllyntien risteyksen koillispuolella olevan jyrkän kallion juuressa.
Kohde on kallioon louhittu luola, jonka pinta-ala on 70 m² ja korkeus 3 m. Alkuperäinen betoninen ulkoseinä on varustettu ikkunalla, joka on tukittu. Vuonna 1999 havaittiin, että seinään oli puhkaistu iso kulkuaukko, joka oli tukittu hitsatulla teräslevyllä. Kohteen eteen johtaa yhdystie. Uloskäynti on myöhemmin varustettu katoksella. |
| metsakeskus.1000011939 |
614 |
Kuikka Kuikankoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
535728.58000000 |
7344453.10000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011939 |
Kivikautinen asuinpaikka sekä kolme pyyntikuoppaa Posion luoteisosassa Kuikka -järven sekä Timisjärven välisen Kuikankosken vaiheilla etelä- sekä pohjoisrannalla. Kosken yläpuolisen Kuikan pohjoisrannan koillispäässä on mäennyppylän laella yksi pyyntikuoppa (kohde a) noin 60 m järvenrannasta. Se on kooltaan noin 3 x 3 x 0,4 m ja vallillinen. Kosken eteläpuolella on kaksi pyyntikuoppaa noin 50 ja 100 m Kuikan rannasta itäkaakkoon korkeammassa maastokohdassa. Ne ovat kooltaan 3,2 x 2 x 0,5 m sekä 3 x 2 x 0,7 m ja vallillisia. Toinen on osin täytetty. Asuinpaikkaan viittaavia löytöjä, kvartseja sekä liusketta, palanutta hiekkaa sekä palaneita kiviä, havaittiin näistä länteen kahdella tasanteella Kuikan rannan läheisyydessä. Löytöaluetta on havaittu noin 40 m matkalla. Kohteet ovat varsin hyvin säilyneet, mutta sijaitsevat tulistelu- ja leiriytymispaikoilla. |
| metsakeskus.1000011939 |
614 |
Kuikka Kuikankoski |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
535728.58000000 |
7344453.10000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011939 |
Kivikautinen asuinpaikka sekä kolme pyyntikuoppaa Posion luoteisosassa Kuikka -järven sekä Timisjärven välisen Kuikankosken vaiheilla etelä- sekä pohjoisrannalla. Kosken yläpuolisen Kuikan pohjoisrannan koillispäässä on mäennyppylän laella yksi pyyntikuoppa (kohde a) noin 60 m järvenrannasta. Se on kooltaan noin 3 x 3 x 0,4 m ja vallillinen. Kosken eteläpuolella on kaksi pyyntikuoppaa noin 50 ja 100 m Kuikan rannasta itäkaakkoon korkeammassa maastokohdassa. Ne ovat kooltaan 3,2 x 2 x 0,5 m sekä 3 x 2 x 0,7 m ja vallillisia. Toinen on osin täytetty. Asuinpaikkaan viittaavia löytöjä, kvartseja sekä liusketta, palanutta hiekkaa sekä palaneita kiviä, havaittiin näistä länteen kahdella tasanteella Kuikan rannan läheisyydessä. Löytöaluetta on havaittu noin 40 m matkalla. Kohteet ovat varsin hyvin säilyneet, mutta sijaitsevat tulistelu- ja leiriytymispaikoilla. |
| metsakeskus.1000011940 |
91 |
Tykkipatteri 65 (Myllypuro) |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27009 |
392890.81000000 |
6677342.84900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011940 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen tykkipatteri. Rakennusajankohta 1915. Kohde sijaitsee Myllypuron urheilupuistossa, Myllynsiipi nimisen kevyenliikenteen väylän eteläpäässä.
Kohde on neljän tykin patteri. Rintasuojana on korkea kallioseinä, johon on louhittu U-muotoiset, 10 m leveät tykkiasemat. Asemien betoniseinät ovat kolmen metrin korkuiset, mutta kallioseinämä asemien edessä on joissakin kohdissa seitsemän metrin korkuinen. Jokaisessa tykkiaseman etuosassa on kaksi ampumatarvikekomeroa, joiden katot ovat olleet rautakiskoilla tuettuja. Kiskot on räjäytetty myöhemmin pois.
Kahdessa eteläisimmässä tykkiasemassa on betoniset tykinperustat näkyvissä.
Jokaisen tykkiaseman etuosassa on pieni suojahuone, jonka sisäänkäynti on mutkitettu. Katto on ollut rautakiskoilla vahvistettu. Kiskot on räjäytetty pois, jolloin seinät ovat vaurioituneet, mutta betonikatto on säilynyt ehyenä. Oviaukot on muurattu myöhemmin umpeen.
Tykkiasemien väliin on rakennettu kaksihuoneiset suojahuoneet joiden eteiskäytävä yhdistää vierekkäiset tykkiasemat toisiinsa. Suojahuoneiden katot ovat olleet rautakiskoitettuja. Kiskot on räjäytetty irti, jolloin seinät ovat vaurioituneet, mutta betonikatto on kestänyt. Sisäänkäynnit on myöhemmin muurattu umpeen. Pohjoisimman ja eteläisimmän tykkiaseman päissä sekä patterin eteläpäässä sijaitsee myös samankaltaiset kaksihuoneiset suojatilat. Kaikkien kattokiskotus on räjäytetty ja ovet muurattu umpeen. Patterin eteläpään suojahuoneelta johtaa betonilla tuettu yhdyshauta tykkiaseman suojahuoneelle.
Pohjoisimman tykkiaseman suojahuoneelta alkaa yhdyshauta, joka kaartuu patterin taustalla sijaitsevien suojahuoneiden nurkalle. Hauta on louhittu kallioon ja osaksi kaivettu maahan. Se on tuettu osaksi betonilla.
Yhdyshaudan päässä sijaitsee suurikokoinen suojahuone. Se on rakennettu betonista ja kivestä. Katto on sortunut, mutta viisi betonista ilmanvaihtohormia on vielä pystyssä. Samassa mäenrinteessä on vielä kaksi kivestä ja betonista rakennettua suojahuonetta. Kummankin katot ovat sortuneet. Eteläisimmässä on kaksi betonista hormia edelleen pystyssä.
Patterin aseistuksena on ollut 4 kpl 280 mm:n mörssäriä, joiden pääampumasuuntima on ollut koilliseen. Se on sijainnut tukikohda VI alueella. Patteri on rakenteeltaan ainutlaatuinen ja hyvässä kunnossa.
Syksyllä 2020 patterin umpeen valettujen suojahuoneiden oviaukkoihin myöhemmin valettuja seiniä korjattiin tukkimalla vuosien varrella niihin syntyneet aukot. Korjauksen teetti Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimiala ja korjaukset teki Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Stara. |
| metsakeskus.1000011941 |
91 |
Tykkipatteri BB9 (Myllypuro) |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27009 |
393204.94100000 |
6678136.73300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011941 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen tykkipatteri. Rakennusajankohta 1915. Kohde sijaitsee kerrostalojen pihamaalla Kiviparintie 3-5:ssä.
Neljän tykin patteri. Kohteesta erottuu maan pinnalle ainoastaan maavalli. Kyseessä on ilmeisesti patterin eteläpää. Pohjoispää on jäänyt kerrostalon ja sen pihamaan alle. Maan alla saattaa olla säilyneitä rakenteita.
Aseistuksena on ollut 4 kpl 152 mm:n raskasta 190 puudan kanuunaa vuoden 1877 mallia. Pääampumasuuntima on ollut pohjoiskoilliseen. Patteri sijaitsee tukikohdan VI alueella. Patterista on käytetty myös kohdenumeroa B 16. |
| metsakeskus.1000011944 |
91 |
Tukikohta VII:1 (Kurkimäki) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
393080.45900000 |
6678678.40000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011944 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee mäellä Kurkimäenpuistossa.
Taisteluasemat kiertävät mäen pohjois-, itä ja länsireunaa. Maahan kaivettua ja kallioon louhittua hautaa. Hautojen reunoissa 19 kuoppaa tai painannetta. Ne ovat joko ampumatarvikekomeroita tai tuliasemia.
12 kivistä ja betonista rakennettua konekivääriasemaa. Asemissa on ollut hirsirakenteita. Yksi tähystysasema ja yksi tunnistamaton tuli- tai tähystysasema.
Puolustusaseman itäreunalla on konekivääriaseman yhteydessä suojahuone, joka on ollut hirsi ja betonirakenteinen. Lisäksi puolustusasemassa on 13 kuoppaa suojahuoneille, joista osassa on saattanut olla hirsirakenteita.
Mäen yli kulkee kaksi yhdyshautaa. Toinen itä-länsi suunnassa ja toinen pohjois-etelä suunnassa. Kohteen eteläpuolelle johtaa yhdyshauta. Eteläosan rakenteet ovat jääneet asutuksen alle. Kohteen kaakkoisnurkalla on suurikokoinen kallioon louhittu ja maahan kaivettu kuoppa. |
| metsakeskus.1000011947 |
91 |
Tukikohta VII:2 (Kurkimäki) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
392740.59600000 |
6678681.39700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011947 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Kurkimäentien ja Kurkisuontien risteyksen eteläpuolella. Kohteen pohjoisosa sijaitsee jyrkän kallion itäreunalla ja eteläosassa puistossa.
Eteläosassa kaivamalla tehtyjä hautoja. Pohjoisosassa kallioon louhittuja osittain betonilla tuettuja hautoja. Taisteluhautaa n. 20 m, torjuntasuuntana itä. Taisteluhaudan rintasuoja on murtoviivaisesti taitteinen. Yksi ampumatarvikekomero. 15 rakentamatonta kuoppaa, joista kolme pohjoisosassa vierekkäin sijaitsevaa on louhittu kallioon.
Kohteen eteläpuolella suuria määriä rakennustöistä syntynyttä kivilouhetta.
Kohteen pohjoiskärjen taustalla on kallion päällä betonipilareita. Mahdollisesti rakennuksen perustarakenteita, jotka liittyvät alueella myöhemmin sijainneen ampumaradan toimintaan.
Murtoviivaisesti taitteinen taisteluhaudan rintasuoja on harvinainen rakenne pääkaupunkiseudun maarintamalla. |
| metsakeskus.1000011948 |
91 |
Tukikohta VII:3 (Kurkimäki) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
392678.62400000 |
6678718.38100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011948 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Kurkimäentien ja Kurkisuontien risteyksen eteläpuolella. Kohteen pohjoisosa sijaitsee jyrkän kallion länsipuolella ja eteläosassa puistossa.
Eteläosassa on maahan kaivettua hautaa. Pohjoisosassa kallioon louhittuja hautoja, jotka on tuettu osittain betonilla. Taisteluhautaa n. 10 m, torjuntasuuntana pohjoinen. Noin puolet taisteluhaudasta on rintavarustukseltaan murtoviivaisesti taitteista. Kaksi ampumatarvikekomeroa.
Kohteen luoteisosassa on kallioon louhittu kuoppa, jonka läpi kulkee yhdyshauta. Kuopan hautojen puoleiset päätyseinät on tuettu betonilla. Itäkärjessä on kolme kallioon louhittua kuoppaa, Pohjoisosassa on lisäksi vielä yksi kallioon louhittu kuoppa. Kohteen eteläosassa on kallioon louhittu alue mahdollisesti suurikokoista suojahuonetta varten. Lähistöltä löytyy jäänteitä betonitynnyreistä.
Kohteen lounaispuolella on noin kymmenen maahan kaivettua matalaa kuoppaa, joista suurimman koko on 5 x 5 m. Kohteen luoteisnurkassa on talon perusta portaineen, pienempi kivijalka sekä sortunut kellari. Perustat ja kellarit liittynevät alueella myöhemmin sijainneeseen ampumarataan.
Murtoviivaisesti taiteinen taisteluhaudan rintasuoja on harvinainen rakenne pääkaupunkiseudun maalinnoitusvyöhykkeellä. |
| metsakeskus.1000011949 |
91 |
Tukikohta VIII:1 (Kivikko) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
392172.82500000 |
6678863.31300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011949 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasemakokonaisuus. Rakennusajankohta 1915-1918. Kahdesta puolustusasemasta muodostunut kohde on sijainnut Paukkulantien koillisen ja lounaan puoleisilla mäillä. Puolustusasemien välillä on ollut yhdyshauta. Osa kohteesta on tuhoutunut Kivijatantien asuinalueen ja katuverkoston alle. Suurin säilynyt kokonaisuus on kohteen länsiosa Paukkulantien ja Kivikonlaidan välisellä alueella. Kohteen pohjoisosasta on säilynyt myös katkelmia kerrostaloalueen pihamailla.
Pohjoisosassa on jäljellä mäen itäreunalla kallioon louhittua hautaa, joka on tuettu muuratuilla kivillä. Taisteluhaudan torjuntasuunta on ollut itä. Hauta on ollut katettu n. 30 m pitkällä osuudella mutta katto on hävinnyt. Sen sijaan rintasuojan päällä olevat ampuma-aukot ovat edelleen näkyvissä. Rakenne on harvinainen pääkaupunkiseudun linnoitusalueella. Lisäksi on kivestä muurattuja konekivääriasemia ja betoninen suojahuone. Alueella on lisäksi betonisia jalustoja, jotka liittynevät alueella myöhemmin sijainneen ampumaradan toimintaan.
Kohteen keskiosa on tuhoutunut, mutta kerrostalojen välissä on vielä fragmentteja linnoitteista ja ainakin yksi betoninen konekivääriasema jäljellä.
Länsiosassa on maahan kaivettua ja osittain kallioon louhittua hautaa. Kallioon louhittua ampumakorokkeella varustettua taisteluhautaa n. 50 metriä (ilman betonirakenteita). Torjuntasuuntina länsi ja koillinen. Yksi betonista rakennettu konekivääriasema sekä mahdollisesti kaksi muuta konekivääriasemaa. Etulinjassa on suojahuone sekä seitsemän rakentamatonta kuoppaa tuliasemille tai suojahuoneille. Taustalla on neljä suojahuonetta, jotka ovat ilmeisesti olleet hirsirakenteisia. Kohteen lounaiskärki on tuhoutunut tieleikkauksen yhteydessä. |
| metsakeskus.1000011951 |
91 |
Tukikohta VIII:2 (Viikki) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
391872.16900000 |
6678967.51300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011951 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee metsikössä Von Daehnin kadun ja Agronominraitin risteyksen pohjoispuolella. Kohteen päälle on rakennettu kerrostaloja. Kohteen pohjoisosassa saattaa olla säästyneitä kohteita.
Tilanne 2006:
Kohteessa on lähinnä betonilla tuettua taisteluhautaa, torjuntasuuntina koillinen ja luode. Lisäksi on neljä konekivääriasemaa, joista yksi on kunnostettu myöhemmin varastoksi rakentamalla jo räjäytetyn katon tilalle uusi.
Kaakkoispuolen hautoja osittain täytetty. Viisi suojahuonetta, joista kolme on kunnostettu myöhemmin varastoiksi.
Kohteessa on lisäksi myöhemmin rakennettu maahan kaivettu kivestä muurattu maanalainen 10 m pitkä 2,5 m leveä suojatila, katto betonista h = 1,8 m. Kaksi sisäänkäyntiä, joista toinen on tiiliseinässä. Varastotiloiksi muutetut tuliasema ja suojahuoneet saattavat liittyä läheisyydessä myöhemmin sijainneen ampumarata-alueen toimintaan. |
| metsakeskus.1000011952 |
91 |
Tukikohta VIII:3 (Viikki) |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
391616.39900000 |
6679240.41400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011952 |
Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Lahdenväylän ja Myllymestarintien (Kehä I) risteyksen lounaispuolella.
Kohteen etäpuolisko on tuhoutunut asuinalueen rakentamisen yhteydessä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Pohjoispuoliskolla on vielä linnoitteita säilyneenä sm-alueella.
Vuonna 1997 alueella oli seuraavia linnoituslaitteita:
Kallioon louhittuja ja maahan kaivettuja hautoja. Louhitut haudat ovat osin tuettu betonilla. Maahautoja on tuettu hirsillä, tukilankoja on vielä näkyvissä neljässä kohdassa.
Itäosassa on 4 kpl betonisia konekivääriasemia, joista kolmella on torjuntasuuntana itä ja yhdellä asemalla pohjoinen. Kaksi C-tyypin tähystysasemaa, torjuntasuuntana pohjoinen ja itä.
Taisteluhautaa n. 40 m torjuntasuuntana itä. Kuusi betonista suojahuonetta ja kaksi kuoppaa. Yhdet haudan suuntaiset kapeat portaat ja viisi ampumatarvikekomeroa.
Länsiosassa on taisteluhautaa 10 m. Torjuntasuuntana itä. Yksi betoninen suojahuone ja yksi kuoppa. Ampumatarvikekomeroita 3 kpl. Pohjoispäässä on todennäköisesti ollut betoninen konekivääriasema, jonka torjuntasuunta on ollut pohjoinen. Asema on pahasti tuhoutunut.
Eteläosassa on kolme suojahuonetta. Läntisin suurikokoinen (5 x 7 m) on jäänyt keskeneräiseksi. On pelkästään ehditty louhia kuoppa kallioon. Ympäristössä betonitynnyreiden jäänteitä ja kasa kovettunutta betonia. Tämän itäpuolella on ollut ilmeisesti hirsistä rakennettu suojahuone, jonka vieressä on ilmeisesti käymälän suorakaiteen muotoinen kuoppa. Itäisin suojahuone on ollut betonia.
Haudassa on yhdessä kohdassa haudan suuntaiset kapeat portaat sekä yksi ampumatarvikekomero.
Kohteen läpi kulkee yhdystie. Tietä on jäljellä on n. 100 m alkuperäisessä asussaan tosin karikkeen peittämänä. Yhdyshaudat alkavat tien penkereen vierestä. Kohteen taustalta (länsipuolelta) on kulkenut maantie.
Kartoitus vuonna 2020 kohdistui kohteen pohjoisosaan, joka rajautuu Lahdenväylältä Kehä I:lle tulevaan ramppiin. Havaintona tuolloin, että linnoitteet
ulottuvat hyvin lähelle ramppia ja osa katkeaa tieluiskaan. Kohteen itälaidalla kulkevan alikulkukäytävän eteläpuolella on kallioon louhittu luola, joka ei ilmeisesti ole
ensimmäisen maailmansodan aikainen alun perin. |
| metsakeskus.1000011953 |
148 |
Nukkumajoki 9 |
10002 |
12001 |
13199 |
11033 |
27000 |
501118.90300000 |
7639316.39000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011953 |
Nukkumajoki (Uáddivei) 9 sijaitsee noin 4 km E4-tien ja Nukkumajoen tien risteyksestä lounaaseen, Nukkumajoen itäpuolella ja Pahtavaaran länsipuolella. Kohteen Nukkumajoki 6 kodanpohjat ovat kohteen 9 koillispuolella ja oikeastaan nämä kaksi kohdetta liittyvät toisiinsa.
Paikka on tasaista moreenikangasta, jossa 5 latomusta erottuu matalina kiveyksinä. Lisäksi näiden lounaispuolella, lähellä pientä puroa erottui hyvin kivisessä maaperässä epämääräisiä, matalia kiveyksiä. Koepistoissa kiveyksistä saatiin hieman hiiltä ja punaiseksi palanutta hiekkaa. Kiveysten luonteen määrittäminen vaatii tarkempia tutkimuksia.
Kohde on osa laajaa Nukkumajoen valtakunnallisesti merkittävää muinaisjäännöstä (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.1000011953 |
148 |
Nukkumajoki 9 |
10002 |
12001 |
13199 |
11010 |
27000 |
501118.90300000 |
7639316.39000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011953 |
Nukkumajoki (Uáddivei) 9 sijaitsee noin 4 km E4-tien ja Nukkumajoen tien risteyksestä lounaaseen, Nukkumajoen itäpuolella ja Pahtavaaran länsipuolella. Kohteen Nukkumajoki 6 kodanpohjat ovat kohteen 9 koillispuolella ja oikeastaan nämä kaksi kohdetta liittyvät toisiinsa.
Paikka on tasaista moreenikangasta, jossa 5 latomusta erottuu matalina kiveyksinä. Lisäksi näiden lounaispuolella, lähellä pientä puroa erottui hyvin kivisessä maaperässä epämääräisiä, matalia kiveyksiä. Koepistoissa kiveyksistä saatiin hieman hiiltä ja punaiseksi palanutta hiekkaa. Kiveysten luonteen määrittäminen vaatii tarkempia tutkimuksia.
Kohde on osa laajaa Nukkumajoen valtakunnallisesti merkittävää muinaisjäännöstä (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.1000011954 |
148 |
Nukkumajoki 10 |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
503485.94500000 |
7642758.01100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000011954 |
Nukkumajoki (Uáddivei) laskee Inarijärveen Hirvasniemen länsipuolella, noin 2,5 km Inarin kirkokylästä itäkaakkoon. Tiedonannon mukaan Inarin Nukkumajoen länsipuolella, sen suulta noin 350 m etelälounaaseen, Kämäräisen talon eteläpuolella ja metsätien välissä sijaitsee kaksi kodanpohjaa.
Alue tutkittiin vuoden 2008 inventoinnissa, ja kaikki siellä olevat kaivannot ja kuopanteet osoittautuivat saksalaisten toisen maailman sodan aikaisiksi jätekuopiksi. Lisäksi tien länsipuolella oli juoksuhautoja sekä muita saksalaisten rakenteiden jäänteitä. |